Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1912_IV | ASK_1912_I_III | ASK_1912_V | HAK_1912 | Liite_1912_I_XI | PTK_1912_I | PTK_1912_II |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:               1912
3: 
4: 
5:  ASIAKIRJAT
6: 
7:            VIIDES OSA
8:                   1, II
9: 
10: 
11: 
12: 
13:         HELSINGISSÄ 1912
14:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
15:                                        Sisällys:
16:                                                   1.                                      Edusk. eilt.
17:                                                                                                  mlel
18:    Lakivaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesitysten
19: johdosta, jotka koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
20: 2 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      1.
21:    Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 2.
22:    Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
23: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
24: 
25:     Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen
26: johdosta, joka koskee Ulosottolain 1 luvun 1 § :n muutta-
27: n•ista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          2.
28:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
29:     Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
30: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
31: 
32:     Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesityksen
33: johdosta, joka sisältää ehdotuksen lapsenmurhaa koske-
34: 1:ain säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              3.
35:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5.
36:     Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
37: lläättämä alamainen ehdotus asetukseksi Rikoslain 22 lu-
38: vun 1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n muuttamisesta ynnä
39: 22 luvun 4 § :n kumoamisesta.
40: 
41:    Talousvaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesitysten
42: johdosta, jotka koskevat toimenpiteitä metsän hävittämi-
43: sen ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      4.
44:    Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 6.
45:    Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
46: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
47:     2
48: 
49:                                                                                           Edusk. eslt.
50:                                                                                              ml et.
51:     Talousvaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityk-
52: sen johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi palo-
53: viinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivänä kesä-
54: kuuta 1892 annetun asetulesen 41 § :n 1 ja 2 momentin
55: muuttamisesta ............ '. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        5.
56:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
57: 
58:     Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 2 työväen
59: tapaturmavakuutuksesta tehtyjen eduskuntaesitysten joh-
60: dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      6.
61:     Suuren valiokunnan asiasta antamat mietinnöt N :o 9
62: ja·~· a.
63:     Suomen Equskunnan eduskuntaesitystep. joh<:los~a
64: päättämä alamainen· ehdotus. asetukseksi.
65: 
66:     Talousvaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuntaesityk-
67: sen johdosta, joka koskee paloviinan ja muiden tislattujen
68: väkijuomain myymisesta; lculjetulcsesta ja varastossa pitä-
69: misestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetulesen 6
70: § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               7.
71:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N                              12. :o
72:     Talousvaliokunnan mietintö N.:o 3 eduskuntaesityk-
73: sen johdo~ta, joka koskee .24 p:nä tammikuuta 1902 .an-
74: netun mallasjuomain myyntiä ja .annislcelua, koskevan
75: asetulcselcsen 2 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          8.
76:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 13.
77:     Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
78: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
79: 
80:    Talousvaliokunnan mietintö N :o 5 eduskuntaesityk-
81: sen johdosta, ·joka koskee viinien ja muitten miedompien
82: väkijuomain kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta
83: 1895 annetun asetulesen 2 ja 3 § :n muuttamista . . . . . . . .                                    9.
84:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
85:    Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
86: päättämä ala~ainen ehdotus asetukseksi.
87: 
88:    Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesi-
89: tyksen ·johdosta, , joka koske.e torpan, lampuotitilan ja
90: mäkitupa-alueen .vuolcraulcsesta 12 päivänä maaliskuuta
91: 1909 annetun asetuksen 65: § :n muuttamisesta . . . . . . . .                                    10.
92:                                                                                        Edusk. esit.
93:           ··.·   '    ·.    .   :.
94:                                                              --mlet.
95:      Laki- ja talousv~tliokunnan mietintö N :o .1 teitten te".     . ..
96: lr.emistä ja kunnossapitoa maalla koskevan eduskuntaesi-
97: '!lyksen johdosta ... , .......................... ; ........,                                11.
98: 
99:    Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 3 merimies-
100: ten tapaturmavakuutusta koskevan eduskuntaesityksen ·
101: johdosta· ..... : . .' ... : ..... : ...................... · .. · . :12.
102:  . Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 10: · .
103:    Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdostå
104: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
105: 
106:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö. N :o 3 eduskunta-
107: esitysten johdosta, jotka koskevat jakolainsäädännön uu-
108: distamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     13.
109: 
110:     Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 1 erinäisten ti-
111: lattoman väes~ön. maanhankinnan edistämistä koskevien
112: eduskuntaesitysten ja anomusehdotu)rsen johdosta . , . .                                       14.
113:     Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 15.
114: 
115:     Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuhtaesi~
116: tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen muutoksiksi
117: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta maa~
118: liskuun 12 päivänä 1909 annettuun asetukseen . . . . . . . .                                  15.
119: 
120:     Valtiovarainrvaliokunnan mietintö N :o 8 oeduskunta- ·
121: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
122: elinkeinolain 18 § :n muuttamisesta .....•..•. ; ... : . . .                                  16.
123: 
124:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 2 eduskunta-
125: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen 23 päivänä
126: heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 14 §:n
127: muuttamiseksi ........ ".............. ,.............                                        .,17~
128: 
129: 
130: 
131:                                                 II.
132:                                                                                        Anom. mlet.
133:     Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 1 kotitalouskou-
134: lujen avustuksen korottamista tarkoittavan anomusehdo-
135: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1.
136:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
137:    4
138: 
139:                                                                                         Anom. miet.
140:    Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 anomusehdotuk-
141: sen johdosta, joka tarkoittaa kansakoulun asettamista
142: kokonaisuudessaan oppikoulun pohjakouluksi . . . . . . . . . .                                  2.
143:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
144: 
145: 
146:    Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdotuk-
147: sen johdosta, joka tarkoittaa ruumiillisen rangaistuksen
148: poistamista kouluista ja kasvatuslaitoksista . . . . . . . . . .                                3.
149:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
150: 
151: 
152:       Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 korotetun valtio-
153: a.'1'Un myöntämistä Terijoen suomalaiselle yhteiskoululle
154: tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . .                              4.
155: 
156: 
157:    Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 1 anomus-
158: ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa valtioavun myöntä~
159: mistä työttörnäin avustamiseksi ensi talven aikana                                              5.
160:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
161: 
162: 
163:    Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 valtioavun myön-
164: tämistä työväen voimistelu- ja urheiluseuroille tarkoit-
165: tavan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          6.
166:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus:
167: 
168:    Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 2 edustaja To-
169: koin y. m. anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa
170: Eduskunnan hyväksymien kunnallisasetusten voimaan
171: saattamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      7.
172:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
173: 
174:    Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 4 edustaja
175: Paasivuoren y. m. anomusehdotuksen johdosta, joka kos-
176: kee Eduskunnan hyväksymien, työväensuojelusta tarkoit-
177: tavien asetusten voimaan saattamista . . . . . . . . . . . . . . . .                             8.
178: 
179:    Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuk-
180: sen johdosta, joka tarkoittaa kansankirjastojen toimin-
181: taa edistävän keskuskirjaston perustamista . . . . . . . . . . . .                               9..
182:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
183: •
184:                                                                                               5
185: 
186:                                                                                        AAOIII. mlet.
187:         Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 7 eräiden
188:     Eduskunnassa tehtyjen anomusehdotusten johdosta,
189:     jotka tarkoittavat Suomen perustuslakien voimassa pi-
190:     tämistä ja maan sisäisen itsenäisyyden turvaamista                                         10.
191:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
192: 
193:         Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 Eduskunnassa
194:     tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee maamies-
195:     talvikurssien sekä karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämi-
196:     seksi myönnettävien määrärahojen korottamista . . . . . . . .                              11.
197:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
198: 
199:         Rautatievaliokunnan mietintö N :o 3 Eduskunnalle jä-
200:     tetyistä uusia rautatietä koskevista anomusehdotuksista                                    12.
201: 
202:        Hautatievaliokunnan mietintö N :o · 4 toimenpiteistä
203:     tavaraliikenteen lakkauttamiseksi valtionrautateillä sun-
204:     nuntai- ia juhlapäivinä Eduskunnalle jätetyn anomuseh-
205:     dotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      13.
206:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
207: 
208:         Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 5 Eduskun-
209:     nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee·
210:     lainsäädännössä vallitsevaa pysähdystä . . . . . . . . . . . . . .                         14.
211:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
212: 
213:        Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdo-
214:     tuksen johdosta, joka koskee lcorrauksen hankkimista eri-
215:     nöisille vuokramiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        15.
216: 
217:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 7 avustuksen
218:     myöntämistä erinäisille tientekolahkoille koskevan ano-
219:     musehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             16.
220:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
221: 
222:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 9 v·iinarerora-
223:     hojen siirtämistä kuntien käytettäväksi koskevan anomus-
224:     ehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        18.
225: 
226:        Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdo-
227:     tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä
228:     ryhmäasutuksen toimeenpanemista rarten Pelson suolla
229:     Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     19.
230:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
231:   6
232: 
233:                                                       Anom. miet.
234:    Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 8 Eduskun-
235: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka' koskee
236: Venäjän hallituksessa vireille pantua kysymystä Suomen
237: Suuriruhtinaanmaan alueen silpomisesta yhdistämällä ·
238: Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät Keisarikuntaan             20.
239:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
240: 
241:     Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 17 anomuseh-
242: dotuksen ·johdosta, joka koskee niiden vaikeuksien pois-
243: tamista, jotka kohtaat•at suomalaisia kalastajia Laato-
244: ka.n järvellä .................................... : .       21.
245: 
246: 
247: 
248:    Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös.
249: 
250: 
251: 
252:    Asialuettelo.
253: 1
254:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
255: 
256: 
257: 
258: 
259:                  Lakivaliokunnan         mietintö
260:             N :o 1 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
261:             koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
262:             2 § :n muuttamista.
263: 
264:     Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
265: tänyt edustajain Annalan y. m. te!kemän eduskuntaesityksen
266: N :o 2 sekä edustajain Hultinin y. m ..tekemän eduskuntaesi-
267: tyksen N :o 3, jotka kumpikin sisältävät ehdotuksen asetuk-
268: se:ksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n muuttamisesta.
269: 
270: 
271: 
272:     Oikeudenkäymiskaaren H> 1luvun 2 § :ssä säädetään ne
273: yleiset kelpoisuuseihdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo
274: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus-
275: miehenään. Kysymyksenalaisen lainpaikan mukaan, sellai-
276: sena kuin se on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898,
277: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynnissä
278: saa käy.ttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sellai-
279: seen toimeen ·kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen
280: alainen, mutta ettei siihen ole lupa yleisesti käyttää ketään,
281: jota ei se oikeus, missä asia ajetaan, ole hyväksynyt.
282: Toisin sanoen tulee siis sen, joka tahtoo yleisesti har-
283: joittaa asianajotointa, hankkia siihen lupa siltä oi'keudelta,
284: jossa hän aikoo valtuusmiehenä esiintyä. Edelleen sääde-
285: tään, että alioikeudessa voi riitapuoli valtuusmieheksi
286: panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan taikka sen,
287: johon muutoin luottaa, mikä tarkoittaa yksityistllipauksia,
288: mutta et.tei ylemmässä oikeudessa, siis hovioikeuksissa ja
289: ~       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
290: 
291: Sena.atin oikeusosastossa, ole, paitsi milloin joku, joUa on
292: asiassa osaa, tahtoo asiakumppaniensaikin puolesta puhua,
293: oikeudenkäyntiasiamieheksi hyvä!ksyttävä ketään, joka ei
294: ole maan yliopistossa suorittanut sellaista ,tutkintoa lain-
295: opissa 'kuin tuomarinviran toimittamiseen on määrätty.
296: Sen lisäksi on säädetty, ettei virkamies saa puhua asian-
297: omistajan s. o. asianosaisen puolesta, kun se on vastoin
298: hänen virkavelvollisuuttansa.
299:     Käsiteitä vinä olevissa eduskuntaesityksissä ehdotetaan
300: edel.läselostetun lainpaikan muuttamista, esityksessä N :o 2
301: siten, että jokainen täysivaltainen, hyvämaineinen ja re-
302: hellinen henkilö olisi oikeutettu ajamaan toisen asiaa maan
303: kaikissa tuomioistuimissa ja virastoissa, mutta ettei kui-
304: tenkaan virkamies saisi puhua asianosaisen puolesta, kun
305: se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa, ja esityksessä
306: N :o 3 ainoastaan sikäli, että nainen saisi saman oikeuden
307: esiintyä asianajajana kuin miehellä on.
308: 
309: 
310: 
311:      Asianajllljalaitos on useimpain maiden lainsäädännössä
312: ollut seikkaperäisen järjeste'lyn alaisena. Paitsi Ruotsia
313: onkin Euroopan maista Soomi mi[tei ainoa, missä asian-
314: ajajalaitosta koskevat olot vielä ovat tarkemmin järjestä-
315: mättä. Monessa maassa on voimassa asianajajapakko, jo-
316: ten asianosainen varsinkaan ylemmissä oikeuksissa ei itse
317: saa ajaa asiaansa, vaan hänen on käytettävä sellaista asian-
318: t•,jajaa., joLla on oikeus kyseeseentulevassa tuomioistuimessa
319: esiintyä valtuusmiehenä, toisissa maissa taas sellainen jär-
320: jestelmä, että asianosainen tosin itsekin voi oikeudessa esiin-
321: tyä, mutta, jos hän ,tahtoo käyttää valtuusmiestä, on velvol-
322: linen kääntymään oikeutetun asianajajan puoleen. Tämän
323: kautta on koetettu ai;kaansaada mahdollisimman riittävät
324: takeet siitä, että asianosaisen etu tulee oikeudenkäynnissä
325: tarpeenmukaisesti varteen otetuksi. Asianajotoimen har-
326: joittamisoikeuden edellytyksenä on näissä maissa erityiset
327: kelpoisuusehdot. Näitä on ensisijassa lainopillisen tutkin-
328:                       0. K. 15 l. 2 §.                      3
329: 
330: non suorittaminen _sekä useimmiten myös käytännöllinen
331: harjoittelu tuomioistuimessa. Tavaillisesti on puheenalai-
332: seen oikeuteen yhdistetty velvollisuus auttaa sekä varatto-
333: rnia että törlkeästä rikoksesta syytteenalaisia. Asianajaja-
334: laitoksen järjestysmuotoon .kuuluu useimmiten vielä, että
335: asianajajat ovat joko vapaaehtoisuuden tietä tai lain mää-
336: räyksestä liittyneet yhdistyiksiksi, joiden tarkoituksena on
337: edistää asianajajalaitoksen kehittymistä sekä pitää silmällä
338: yhdistysten jäsenten toimintaa. Yhdistyksen johdossa on
339: jäsenten vaHtsema hallitus eli neuvosto, jolla tai myös yh-
340: distyksellä kokonaisuudessaan on kurinpitovalta yhdistyk-
341: sen jäsenten yli. Asianajajalie tulevan palkkion määräämi-
342: nen on eri maissa järjestetty eri tavalla. Useissa maissa
343: määrätään pa1kkio sitä varten vahvistetun taksan mukaan.
344: :Missä taksaa ei ole, on palkkion suuruus sopimuksen va-
345: rassa, mutta jos riita syntyy, voidaan asia alistaa oikeuden
346: harkittavaksi. Sama mahdollisuus on tavallisesti siel-
347: läkin, missä on säädettynä taksa. Sitäpaitsi on usein
348: asianajajayhdistyksillä tai niiden neuvostoilla rajoitettu
349: valta ratkaista palkkiota 'koskevia riitoja. - Näin järjestet-
350: tynä on asianajajalaitos ulkomailla saavuttanut sellaisen
351: merkityksen, että sitä siellä katsotaan välttämättömäksi
352: elimeksi kansan oikeuselämässä.
353:     Niinkuin jo ylempänä on mainittu, on meidän maas-
354: samme lainsäädäntö verrattain vii:hän kosketellut asian-
355: ajajaoloja. Sittenkun 16-sataluvulla asiamiesten käyttä-
356: minen oli vii:hitellen käynyt yleisemmäksi, pantiin laadit-
357: taessa ehdotusta 1734 vuoden lain Oikeuden'käymiskaa-
358: reksi sellainen määräys sen 15 luvun 2 § :ään, että oikeu-
359: denkäyntivaltuusmiehen tuli olla muun muassa lainoppi-
360: nut. Mutta 1kosika tämä määräys olisi supistanut sitä luon-
361: nollisena pidettyä oikeutta, että jokaisen tuli saada uskoa
362: asiansa kenelle tahtoi, ja siten ehkä synnyttänyt kallis-
363: maksuisen ammattikunnan, jolla asianajotoimi olisi ollut
364: yksinoikeutena, muuttivat Valtiosäädyt 1734 vuoden valtio-
365: päivillä sanan ,~ainoppineita" sanaksi ,ymmärtäväisiä",
366: ja ,tuli siten säädetyksi, että oikeuden'käyntivaltuusmiesten
367: 4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
368: 
369:  ,pitää olla hyvämaineisia, kunniallisia, rehellisiä ja ym-
370:  märtäväisiä miehiä". Sen ohessa lakiehdotuksen määräys,
371: että jokaisen asianajajan piti olla oilkeuden hyvfuksymä,
372: supistettiin koSikemaan ainoastaan niitä, joita asianajajina
373:  ,yleisesti .käytetään", jota paitsi asianosaiselle myönnettiin
374: oikeus panna val,tuusmieheksi ei ainoastaan sukulaisensa
375: tai palveluksessaan olevan vaan senkin, ,johon muutoin
376: luottaa". Se käsitys, joka puheenalaisilla valtiopäivillä pää··
377: :>i voimaan, muuttui jotenkin pian. Jo 10 päivänä maalis-
378: kuuta 1749 annetulla asetuksella säädettiin ehdoksi asian-
379: ajotoimen harjoittamiselle hovioikeuksissa ja ylimmässä
380: oikeudessa, että asianajajan tuli näyttää yliopiston todistus
381: lainopiHisi,sta tiedoista. Kuninkaallisella kirjeellä 27 päi-
382: vältä toukokuuta 1801 ulotettiin sitten tämä vaatimus eräin
383: poikkeuksin asianajotoimen harjoittamiseen alioikeuk-
384: sissakin. 'Määräyt>, että asi:majajain·tuli olla lainoppineita,
385: ei kuitenkaan saavuttanut käytännössä merkitystä, osaksi
386: syystä ettei sellaisia asianajajia ollut kaikkialla saatavissa,
387: osaksi koska säännös, että asianosainen sai panna valtuus-
388: miehelksi sen, johon voi luottaa, edelleen oli voimassa. En-
389: sinsanottu määräys, joka jo kauan aikaa oli ollut melkein
390: kuolleena kirj aimena, kumottiinkin vihdoin asetuksella 24
391: päivältä helmikuuta 1873 ja palattiin siis silloin samalle
392: kannalle, jolla 1734 vuoden laki oli ollut.
393:      Ei kuitenkaan kestänyt kovinkaan ikauan, ennenkuin
394: taas ryhdyttiin lisäämään vaatimuksia asianajotoimen
395: harjoittamisoikeuteen nähden. Katsoen asianajajain puut-
396: teeUisen laintiedon olevan omansa aikaansaamaan h3inka-
397: luutta lainkäytössä, sitä enemmän mitä moninaisemmiksi
398: oikeusolot yleisen kehityksen johdosta kävivät, ehdotti hal-
399: litus siinä armollisessa esityksessä osittaisiksi muutoksiksi
400: Oikeudenkäymiskaareen, joka 1897 vuoden valtiopäivillä
401: annettiin V altiosäädyille, sellaisen muurtoksen sanotun kaa-
402: ren 15 luvun 2 § :ään, että valtuusmiehenä ylemmissä oike-
403: uksissa saisi toimia ainoastaan lainoppinut mies. Mutta
404: kun hallituksen mielestä parannusten tarpeellisuus asian-
405: ajajalaitoksen alalla oJi käynyt tuntuvaksi toisessakin suh-
406:                       0. K. 15 1. 2 §.                      5
407: 
408: teessa eli asianajajanammatin järjestämiseen nähden, an-
409: nettiin samoilla valtiopäivillä V altiosäädyille esitys asian-
410: ajajalaitoksen järjestämisestä kokonaisuudessaan. Tämä
411: oikeudenkäyntiasiamiehiä ja asianajajayhdistyksiä koskeva
412: esitys kävi siihen suuntaan, että pakollisten asianajaja-
413: yhdistysten kautta aikaansaataisiin asianajotoimen tar-
414: peellista valvontaa. Viimeksimainittuun esitykseen näh-
415: den ei voitu saavuttaa laillisen V altiosäätyjen pää-
416: töksen aikaansaamiseksi tarvittavaa yksimielisyyttä; sitä-
417: ''astoin Valtiosäädyt hyväksyivät eräin muutoksin en-
418: sinmainitun esityksen. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §
419: sai sit-en sen sisällyksen, mikä sillä nykyään on ylempänä
420: mainitussa asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898.
421: Asianajajalaitoksen järjestämistä koskeva kysymys on
422: myöhemminkin, hallituksen esitysten johdosta, useina
423: valtiopäivillä ollut käsiteltävänä, mutta aina rauennut.
424: 
425: 
426: 
427:     Eduskuntaesityksessä N :o 3 lausutll!an, että Oikeu-
428: denkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n sanontatavassa, että
429: va:ltuusmiehenä on käytettävä ,hyvämaineista, rehel-
430: listä ja sellaiseen toimeen kykenevää miestä", ,mies"-
431: sana niinkuin monessa muussa kohdassa lakia mer-
432: kitsisi samaa kuin sana ,henkilö", joten nainen voimassa
433: olevan lainkin mukaan olisi oikeutettu ajamaan toisen
434: asiaa ja kyseenalaista lainpaikkaa siis tarvitsisi vain sana-
435: muodoltaan selventää. Näin ei kuitenkaan ole laita. Kus-
436: sakin tapauksessa on erikseen ratkaistava, milloin mies-
437: sanaa on laissa käytetty tarkoittamaan molempia suku-
438: puolia. Kun 1734 vuoden laki säädettiin, ei ajateltu edes
439: mahdolliseksikaan, että nainen voisi olla toisen valtuus-
440: miehenä. Olihan Perintökaaren 19 luvun 2 § :n mukaan
441: naimaton nainen ikänsä holhuunalainen. Jo oikeushistorial-
442: lisistakin syistä on niinmuodoin selvää, ettei edellämainittu
443: käsitys voi olla oikea. Sen tarkoitusperän saavuttamiseksi
444: että nainenkin saisi oikeuden toisen valtuusmiehenä ajaa
445: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
446: 
447: oikeudessa asiaa, on sentähden lainsäädäntötoimenpide tar-
448: peellinen. - Mitä tulee itse asiaan, on Valiokunta yksi-
449: mielisesti asettunut sille kannalle, että naiselle on myön-
450: nettävä sama oikeus kuin miehelle esiintyä toisen va!l-
451: tuusmiehenä. Mitään haittoja oikeuselämälle yhtä vä-
452: hän kuin oikeuttakäyväin eduillekaan ei aiheutuisi sen
453: poikkeusaseman lakkauttamisesta, jossa naiset tässä suh-
454: teessa vielä ovat. Se toisinaan esiintuotu väite, että
455: nainen luonteensa puolesta ei olisi sovelias asianajajan-
456: ammattia harjoittamaan ja että nainen siihen antautumalla
457: siirtyisi oikealta toimialaltaan, ei myöskiiän ainakaan mei-
458: dän maassamme, jossa naisella jo nykyään on niinhyvin
459: pääsy useihin erilaisiin, aikaisemmin yksinomaan miehille
460: kuuluneihin toimiin kuin osallisuus lainsäädä.ntöönkin.
461: sovellu esitettäväksi puolustamaan nykyisen olotilan säilyt-
462: tämistä. On myös huomattava, että naimattoman naisen
463: nykyisin useimmiten täytyy itse ansaita elatuksensa ja
464: että senvuoksi jo tasapuolisuuskin vaatii, ettei häntä suljeta
465: pois alalta. jossa hänellä on mahdollisuus saada toimeen-
466: tulonsa. Asianajotoimistoissa palvelee muuten jo nyt joukko
467: naisia, joita, vaikkeivät olekaan lainoppineita, hyvin voi-
468: taisiin käyttää asiakirjain sisäänjättämiseen, ehkäpä myös
469: vksinkertaisten ilmoitus- ja velka-asiain ajamiseen ja mui-
470: hin sellaisiin toimiin. Käytännöllistäkin tarvetta on niin-
471: muodoin olemassa ehdotettuun lainsäädäntötoimenpitee-
472: seen.
473:     Mitä. tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa toisen
474: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka-
475: suhteista Hi päivänä huhtikuuta 1889 annetun lain 2 luvun
476: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava. vaimonsa
477: ja yleensä yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 § :n mu-
478: kaan on vaimolla valta kantaa ja vastata ,ainoastaan, kun
479: asia koskee omaisuutta, jota hän hallitsee. Elokuun 19 päi-
480: vänä 1898 annetun holhousla.in 16 § :n mukaan on kui-
481: tenkin niinhyvin nainen kuin mieskin täytettyään yksi-
482: kolmatta vuotta täysivaltainen ja 18 § :n mukaan lakkaa
483: holhuunalaisuus ailmisemminkin, jos mies tai nainen ennen
484:                        0. K. 15 1. 2 §.                     7
485: 
486: sanottua ikävuottaan menee naimisiin. Kuten tästä käy sel-
487: ville, on aviovaimon oikeudenkäyntikelpoisuus rajoitettu,
488: mutta on hän holhousoikeudellisessa merkityksessä täysi-
489: valtainen. .Jos siis täysivaltaiselle naiselle myönnetään oi-
490: keus ajaa asiaa toisen valtuusmiehenä, tulee niinmuodoin
491: tämä säännös käsittämään naimisissakin olevan naisen.
492: Toinen asia on, että aviovaimon ammattimaiseen asian-
493: ajotoimen harjoittamiseen on saatava mieheltänsä lupa.
494: Elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun ase-
495: tuksen 3 § :n mukaan aviovaimo voi näet harjoittaa elin-
496: keinoa ainoastaan miehensä luvalla. Mutta itse periaa-
497: tetta, että aviovaimollakin tulee, jos ehdotettu lainmuutos
498: saadaan aikaan, olemaan oikeus toisen puolesta ajaa oi-
499: keudessa asiaa, ei tämä seikka tietenkään muuta.
500:     Kun sana ,täysivaltainen", ei vielä ole merkitykseltään
501: täsmällistynyt ja sen vuoksi voisi aiheuttaa epätietoisuutta
502: aviovaimon oikeudesta esiintyä toisen valtuusmiehenä, on
503: Valiokunta tämän vält.tämiseksi eduskuntaesityksissä val-
504: tunsmieskelpoisuuden ehtona käytetyn määritelmän ,täysi-
505: valtainen" sijassa käyttänyt sanontatapa-a ,joka ei ole
506: holhottava". Samalla Valiokunta on epäselvyyden vält-
507: tämiseksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 § :stä poista-
508: nut määräyksen, että se, joka itse on edusmiehen hoidetta-
509: vana, ei saa olla toisen valtuusmiehenä.
510: 
511: 
512: 
513:     Eduskuntaesityksessä N :o 2 tehtyä ehdotusta, että jo-
514: kainen täysivaltainen, hyvämaineinen ja rehellinen henkilö
515: saisi valtuusmiehenä esiintyä kaikissa maamme oikeuksissa
516: ja että siis muut nykyisen lain rajoittavat määräykset pois-
517: tettaisiin, ov·at useat Valiokunnan jäsenet vastustaneet.
518: Heidän taholtaan on huomautettu, että nykyisin alioi-
519: keuksissa harjoittavat asianajotointa sellaisetkin henkilöt,
520: joilla ei ole siihen kykyä ja joiden siveellinen kantakaan ei
521: aina ole moitteeton. Tähän epäkohtaan on heidän mieles-
522: tään pääasia11isesti syynä se, ettei laissa aseteta asianajo-
523: 8       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
524: 
525: t{>imen harjoittamiselle riittäviä vaatimuksia, mutta myös
526: sekin seikka, etteivät tuomioistuimet kyllin tehokkaasti
527: käytä valtaansa estääkseen asianajajina esiintymästä niitä~
528: jotka eivät täytä laissa säädettyjä ehtoja. Että~ niinkuin
529: Valiokunnassa on väitetty, tuomioistuimet päinvastoin oli-
530: sivat kieltäneet asiamiehiksi kylkeneviäkin sellaisina esiinty-
531: mästä, voi tietysti olla mahdollista, mutta sellaiset t'apauk-
532: set ova·t kuitenkin harvinaisia poikkeuksia; ja tuomioistui-
533: men asiata koskevaan päätökseen on aina mahdollista saada
534: oikaisua kantelutietä. Ne haitalliset seuraukset, joita on
535: etupäässä asianosuisille itselleen mutta myöskin tuomiois-
536: tuimien työlle siitä, että käytetään kelvottomia asianajajia,
537: ovat ilmeiset, minkä ohessa mainittu epäkoht.a on omiansa
538: vähentämään yleisön luottamusta asianajajiin ja siten koko
539: asianajajanammatin arvoa. Jos nyt vielä poistettaisiin ny-
540: kyisen lain säännös, että valtuusmieJhen tulee olla sellaiseen
541: toimeen kykenevä ja että sen, joka tahtoo asianajotointa
542: yleisesti harjoittaa, on saatava siihen tuomioistuimelta lu-
543: pa, tulisivat mainitusta epäkohdasta aiheutuvat haitat vielä
544: entistä suuremmiksi. Tosin ei tuomioistuimelta nykyään-
545: kään yleensä pyydetä nimenomaista lupaa yleisesti harjoi-
546: tettavaan asianajoon, vaan harjoitetaan sitä äänettämän
547: suostumuksen nojalla, mutta mainitun säännöksen perus-
548: teella voi tuomioistuin heti, kun huomaa valtuusmiehenä
549: käytetyn henkilön siihen kykenemättömäksi tai ettei hän
550: tunnollisesti täytä hänelle uskottua tehtävää, kieltää hänet
551: asianajajana esiintymästä. Tuomioistuimella on näin ol'len
552: nykyään jonkinlainen mahdollisuus valvoa asianajotoimen
553: hilrjoitlamista. Tätä mahdollisuutta ei sitävastoin enää
554: tulisi olemaan, jos sanottu säännös poistetaan. Tuomiois-
555: tuimet joutuisivat silloin ihan kykenemättömiksi vastusta-
556: maan kosketeltua epäkohtaa. Ilmeistä vihdoin olisi, e;ttä
557: etupäässä juuri vähävara:isimmat kansankerrokset, joilta
558: puuttuu edellytyksiä arvostella asianajajain kelvollisuutta,
559: joutuisivat tästä kärsimään.
560:     Mitä taas tulee säännökseen, että ainoastaan lainoppi-
561: neilla on oikeus ajaa asioita ylioikeuksissa, ovat useat V a-
562:                       0. K. 15 1. 2 §.                     9
563: 
564: liokunnan jäsenet lausuneet, että asiaan perehtymättömän
565: ehkä on vaikea käsittää sen tarpeellisuutta, niinkauan kuin
566: puhtaasti kirjallinen oikeudenkäyntimenettely on ylioi-
567: keuksissa vallalla~ varsinkin kun lainoppineen asianajajan
568: tehtäväksi silloin, kun ei-lainoppinut on kirjoittanut muu-
569: toksenhakemuksen, yleensä jää ainoastaan sen sisäänanta-
570: minen. Tässä on sanottujen jäsenten mielestä kuitenkin
571: huomattava, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jossa on
572: ollut pakko panna toimeen pitkälle käypä työnjako, ylei-
573: senä pyrkimyksenä on sawda 1kullekin työalalle siihen sove-
574: liaimmat työntekijät. Tätä tarkoitusta varten on moneen
575: ammattiin nähden laissa säädetty, että sen, joka siihen an-
576: tautuu, on täytettävä erityiset kelpoisuusehdot. Niin on
577: laita esim. lääkärin-, eläinlääkärin-, merenkulkijan, y. m.
578: ammattien. Varsinaisen yksinoikeuden antamista muuta-
579: mille harvoille henkilöille ei tämä tiedä, sillä jokainen am-
580: matti on avoinna kaikille, jotka hankkivat itseHeen sääde-
581: tyn esiv:almistuksen. Useimmissa muissa maissa on myös jo
582: aikoja sitten huomattu, että asianajajanammatinkin har-
583: joittamiselle täytyy asianosaisten edun kannalta asettaa eh-
584: doksi erikoistietojen omaaminen. Ei pitäisi sen vuoksi
585: meilläkään kääntyä takaisin siltä oikeaan suuntaan käy-
586: vältä tieltä, jota 1898 vuoden asetuksella on lähdetty kulke-
587: maan. Olisi myös muistettava, että niin vanhanaikai-
588: nen ja puutteellinen kuin oikeudenkäyntilaitoksemme
589: nykyisin on, sen uudistus ei enää voi lykkäytyä aivan pit-
590: kii:lle, varsinkin kun valmistavat toimenpiteet jo ovat mel-
591: kein loppuun suoritetut. Tämän uudistuksen täytyy taas
592: meillä samoin kuin kaikkialla muuallakin, missä yhteis-
593: kuntaelämä on pitemmälle kehittynyt, perustua n. k. suul-
594: lisuus- ja välittömyysperiaatteille ja rikosasioihin nähden
595: lisäksi syyttämisperiaatteelle. Ensiksimainittujen periaat-
596: teiden mukaan on asian käsittely kaikissa oikeusasteissa
597: yleensä suullinen ja kutakin juttua käsiteltävä keskeytyk-
598: sittä sekä tuomio perustettava suulliseen käsittelyyn eikä
599: pöytäkirjaan tai muuhun asianosaisten väitteiden kirjaan-
600: panoon. Sanottujen periaatteiden käytäntöön ottaminen
601: 10      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
602: 
603: asettaa ilmeisesti asianosaisten toiminnalle niin suuria vaa-
604: timuksia, että he tulisivat paljoa useammin kuin tähän asti
605: pakotetuiksi käyttämään lainoppineita apulaisia. Syyttä-
606: misperia,rutteen mukaan ta·as on syytteen .ajaminen erityis-
607: ten lainopillisesti sivistyneiden v·altion •vinkamiesten toi-
608: mena,, ja ~kun tuomari ei enää voi niinkuin nykyisin tut-
609: kintaperiaatteen ollessa käytännössä ooimia syytetyn hy-
610: väksi, täytyy syytetyllälkin olla lainoppinut puolustaja.
611: Oikeudenkäyntilaitoksen uudistus edellyttää näin ollen
612: Yälottämättömästi, että on olemassa kelvoHinen asianaja,ja-
613: kunta. Tämmöistä ei taas ole mahdollista luoda, sen osot-
614: taa kokemus seJkä muualla että meillä, ellei tiu:kenneta vaa-
615: timuksia asianajotoimen harjoittamiselle, niin että ky.kene-
616: mäJttömät tai muuten ,IreJV'Oittomat henkilöt siitä estetään.
617: Tästäkin syystä on niinmuoduin tarpeellista, että säännös
618: y Jioikeuksissa käyrf:ffljtäJväin asia,naj ajain lainoppineisuu-
619: desta edelleen pysytietään voimassa. Sanotusta säännök-
620: sesrtä on si·täpai·tsi jo nytkin ollut havaittavissa todellista
621: hyötyä. Mikäli asiantuntervalta tahdlta on ilmoitettu, on
622: aiheettomain juttujen lu:ku 1898 vuoden laseJtuksen voi-
623: maan astuttua ylioikeuksissa melkoisesti vähentynyt. Ta-
624: hän on epäilemättä ollut huomattavana syynä lainoppineille
625: myönnetty ytksinoikeus asianajoon sanotuissa oikeuksissa.
626: Lainoppineilla asianaja,ji lh on suuremmat edellytykset
627:                            1
628: 
629: 
630: 
631: kuin muilla sen •seikan arvnst.elemiseen, onlro syytä saattaa
632: jokin jut•tu ylioikeuden tutkittarva:ksi vai ei, jota paitsi he
633: eivät yleensä ryhdy valtuusmiehenä a!Vust·amaan jutussa,
634: joka on ilmeisesti aiheeton.
635:      Valiokunnan mielipiteen mukaan eivät edellämainitut
636: eduskuntaesitykseen N :o 2 sisältyvää ehdotusta vast~~tan esi-
637: k~tyt väi·tteet ole sitovia. Nykyisen lain määräys, emtä oi-
638: keudenkäyntivwltuusmiehenä käytettäköön ainoasta,an sitä,
639: joka on ,sellaiseen toimeen kykenevä", antaa epämääräi-
640: smä mahdollisuuden mi·tä erilaisimmalle tulkinnalle. Kun
641: sen lisäksi tuomioistuin voi kieltää yleisesti asianaja-
642: jana toimimasta sen, joka ei ole saanut siihen lupaa.
643: on tuomioistuim~1la tosiasiallisesti melkein ra.ja,ton mahdol-
644:                       0. K. 15 l. 2 §.                    H
645: 
646: Hsuus estää ketä hyvänsä esiintymästä toisen va:ltuusmie-
647: henä. Itse asiassa onkin useita kertoja ,tapahtunut, että
648: tuomioistuin, joka kyllä on sallinut kelvottomienkin asian-
649: ajajain esiintyä, on kieltänyt henkilöitä, jotka siihen
650: olisivat täysin pystyneet ja muutenkin ovat täyttäneet
651: lain vaatimukset, ei ainoastaan yleisesti vaan tilapäisesti-
652: kin asianajajina esiintymästä. TäUainen menettely käy
653: tuomioistuimille sitäkin helpommaksi, kun tutkintoja suo-
654: rittamaUoman tietysti on vaikea todistaa olevansa asian-
655: ajotoimeen kykenevä. Samasta syystä on sellaisen henki-
656: lön vaikea ylioikeudessa saada tätä koskeva alioikeuden
657: päätös muutetuksi. Kun lisäksi asianosaisella itsellään,
658: olkoonpa hän siihen miten kykenemätön ja sopimaton ta-
659: hansa, meidän oikeutemme mukaan on valta omassa asias-
660: saan esiintyä oikeuden edessä, vaatii jo johdonmukaisuus-
661: kin, että hän saa valtuusmiehekseen panna sen yleiset kel-
662: poisuusehdot täyttävän :henkilön, kenen siihen kykeneväksi
663: katsoo. Oikeudenkäyntimenettelylie ei siitä voi olla hait-
664: taa, varsinkaan kun kaikkialla maassamme kasvavan va-
665: listuksen vaikutuksesta on alettu ymmärtää miten tärkeätä
666: on käyttää kelvollisi;a asiamiehiä. Niinpä onkin lainoppi-
667: neiden asia.na:jajain käyttäminen, missä se suuremmi·tta vai-
668: keuksitta on mahdollista, jo varsin yleistä. Tähän nähden
669: on siis ainoastaan lausuttava, ·että oikeudenkäyntivaltuus-
670: miehenä, jolla tarkoitetaan sekä oikeudenkäyntiasiamiestä
671: että -avustajaa, saatakoon käyttää hyvämaineista ja rehel-
672: listä henkilöä, joka ei ole holhottava.
673:     Jo senkin perusteella, mitä edellä on sanottu, on sel-
674: vää, etrtä säännös 'iainoppineiden yksinoikeudesta asian-
675: ajoon ylioikeuksissa ei ole paikaHaan. Se seikka, että ai-
676: heettomain juttujen luku on vähentynyt ylioikeuksista, ei
677: sitäpaitsi ole juuri nimeksikään sanotun säännöksen an-
678: siota. Sillä kun sekin, joka ei ole lainoppinut, saa kir-
679:  joittaa muutoksenhakemuksen ja lainoppineen asianaja-
680: jan tehtäväksi siinä tapauksessa ainoastaan jää asia-
681:  kirjain sisäänantaminen, johtuu tästä, ettei viimeksi-
682:  mainittu ryhdy asiakirjoja tarkastamaan, johon sitäpaitsi
683: 12      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
684: 
685: ei useimmiten ole aikaakaan eikä, kun on kysymyk-
686: sessä Senaatin oikeusosasto, jonne asiakirjat virkat-eitse lä-
687: hetetään hovioikeu:ksista, tHaisuut,ta,kaan. Aiiheettomain
688: juttujen vlilhentyminen ylioikeuksissa johtuukin pääasialli-
689: sesti valistuksen kohoamisesta, joka selvästi näkyy sii·täkin,
690: että yhtäläinen ilmiö on hruvailttavissa myöskin alioikeuk-
691: sissa, vaikka muutkin kuin lainoppineet niissä saruva.t esiin-
692: tyä asianajajina. Samaan suuntaan on vaikuttanut myös-
693: kin se seiklm, että kust<annukset muu:toksenhakemuksen pe-
694: rilleajamisesta ovat lainoppineiden kyseenalaisen yiksinoi-
695: lreuden johdosta melkoisesti, jopa suhteettomastikin kohon-
696: neet. Tässä onkin edellämainitun säännöksen arveluttavin
697: puoli. V:armana voi näet pitää, et:tä muutoksenhausta, ai-
698: heutuvat runsaat kustannukset m'onas<ti estävät varsinkin
699: vähä•varaisia saattamMta y1lemmän oikeuden tutkitbwak'li
700: oikeutettujakin ju:ttuja. Ne y1eiset nä:kökohdat, mitkä on
701: esitetty <tukemaan mielipide,ttä, että asianajotoimi on oleva
702: 1ainoppine]den yksi:n:oi,keutena ja että siis :kyseenrulainen
703: säännös lainoppineiden y:ksinoikeu!desta asianajoon ylioi-
704: keuksissa olisi säilytettävä, ovat kyllä oikeat, mutta niille
705: perustuva jrurjest~lmä edellyttää, jos mieli estää kohtuut-
706: tomuuksia, että yhteiskunta kustantaa vruhäva.raisille kan-
707: salaisille ilmaisen oikeudenkäyntiavustuksen, mistä ei kui-
708: tenkaan nyt ole toiveita. Mitä erityisesti oikeuden-
709: käynti'laitoksemme uudistukseen tulee, on sen toimeenpano
710: tietämruttömän tulevai,suuden kysymys, eirkä sitäpaitsi en-
711: sinkään ole va.rmaa, että se tulee tapahtumaan siihen suun-
712: taan kuin valmistetut ehdotukset osottll!Vat. Missään ta-
713: pauksessa ei ny;t tarvitse ottaa lukuun, että joskus ·tu[evai-
714: suudessa ilainoppinut asianajajakunta voi olla vält1tämä,tön
715: oikeudenkäyntiJai<toksen uudistuksen edellytys, ja si,tä sil-
716: mällä pitäen säilyttää säännöstä, joka nykyoloissa on koh-
717: tuuton eikä sitäpaitsi sellaisen asianajajakunnan luomis-
718: sessakaatl paljoa merkitse.
719:                        0. K. 15 l. 2 §.                       13
720: 
721:     V aHokunnassa on tehty ehdotus että ne, jotka ylei-
722: sesti harjoittavat asianajotointa, asetettaisiin kurinpidol-
723: lisen rankaisumenettelyn alaisiksi. Niinkuin aikaisem-
724: min on mainittu, on ulkomailla asianajajayhdistyksillä
725: tai niiden hallituksilla yhdistysten jäseniin nähden kurin-
726: pitovalta. On kuiten!kin sellaisiakin maita, joissa tämä
727: kurinpitovll!lta on tuomioistuimiUa. Kun asianajajat
728: meillä eivät toistaiseksi tuile olemaan korporatiivisesti jär-
729: jestettyjä, on ehdotettu, että kysymyksenalainen valvonta-
730: oikeus olisi annettava tuomioistuimelle. Tämän mukaisesti
731: olisi, jos tuomioistuin havaitsee, että se, jota yleisesti käyte-
732: tään oikeudenkäyntivaltuusmiehenä, ei tunnollisesti täytä
733: tehtäväänsä tai siinä muutoin tekee itsensä syypääksi jo-
734: horrkin, mikä on vastoin hyviä tll!poja, tuomioistuimella
735: oleva valta, virheentehnyttä kuulusteltuaan, antaa hänelle
736: varotus taikka julistaa hänet määräajaksi, enintään kah-
737: deksi vuodeksi, menettäneeksi oikeuden siinä tuomioistui-
738: messa ajaa toisen asiaa.
739:     Tätä ehdotusta ovat usea:t Vaiilokunnan jäsenet vastusta-
740: neet. Sillä kun juuri on tahdottu poistaa eräät voimassa
741: olevassa laissa säädetyt valtuusmieskelpoisuuden ehdot tar-
742: koituksessa supistaa tuomioistuimien nykyistä miltei raja-
743: tonta mahdollisuutta mielivallan harjoittamiseen, annettai-
744: siin tuomioistuimille yhtäläinen tilaisuus siihen myöntä-
745: mällä niille ehdotettu kurinpitovalta; ja olisi täten sitä suu-
746: rempi mahdollisuus väärinkäyttöön, kun ehdotuksen sana-
747: muoto kovin -epämääräisenä jättäisi tilaisuuden varsin
748: avaralle tulkinnalle. Kun sitäpaitsi tuomioistuimilla jo
749: voimassa olevan lain mukaan on oikeus rangaista valtuus-
750: miestä m. m. sopimattomasta esiintymisestä oikeuden edes-
751: sä, yllyttämisestä tahi viettelemisestä perättömään oikeu-
752: denkäyntiin, väärän asian ajamisesta vastoin parempaa tie-
753: toa ja ilmeisen kavaluuden käyttämisestä sekä valta asiain
754: käsittelyä johtamalla estää valtuusmiehet asioita sotkemasta
755: ja oikeudenkäyntiä vaikeuttamasta, ei ehdotettu kurinpito-
756: valta olisi t.arpeellinenkaan.
757: 14      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
758: 
759:     Valiokunta ei puolestaan pidä näitä syitä pätevinä. V a-
760: pautta käyttää mielensä mukaan asianajajaa ei oi'keudetto-
761: masti vähennä se, että sellaiset asianaj.ajat, jotka ovat lai-
762: minlyöneet velvollisuutensa tai tehneet itsensä syypäiksi jo-
763: honkin, m~kä on vastoin hyviä tapoja, kielletään joksikin
764: aikaa harjoittamasta amma:ttia,an. Mielivaltaisesta menet-
765: telystä tuomioistuimen puolelta ei tässä voi olla puhetta,
766: koska •asianajajaa täytyy asiassa kuuHa ja hänellä on oi-
767: keus valiJttamalla hakea muutosta tuomioistuimen päätök-
768: seen. Ne asianajajain rikoksia koskevat rangaistusmää-
769: räykset, joita vähemmistö on tarkoittanut ja mitkä on sää-
770: detty Rikoslain 38 luvussa, koskeva,t ainoastaan räi-
771: keimpiä tapauksia ja edellyttävät syytteen. Valiokunta
772: on senvuoksi, tehdyn ehdotuksen mukaisesti, pannut Oi-
773: keudenkäymiskaaren 15 luvun 10 § :ään määräyksiä tuo-
774: mioistuimen kurinpitovallasta asianajajien yli.
775: 
776: 
777: 
778:     Siinä armollisessa esityksessä, joka asianajajalaitoksen
779: järjestämisestä annettiin ValtiosäädyiHe 1897 •vuoden val-
780: tiopäivillä, oli ehdoteUu, että asianajajille tuleva palkkio
781: oli laskettava erityisen taksan mukaan ja että palkkion
782: määrä, jos siitä syntyi riita, oli tuomioistuimen vahvistet-
783: tava, ollen tuomioistumella siinä valta tasoittaa sovittuakin
784: palkkiota, jos se tuntuvasti meni kohtuuden yli. Yhtäpi-
785: tävästi tämän kanssa on V aHokunnassa ehdotettu Oikeu-
786: denkäymiskaaren 15 lurvun 12 § :ssä säädettävä.ksi, että
787: asianajajalle tulev'a paLkkio on, ellei eri sopimusta ole teh-
788: ty, määrättävä taksan mukaan, jonka vahvistaminen olisi
789: Keisarillisen Senawtin oikeusosaston asiana, ja että palk-
790: kion määrä, jos vrultuusmies ja päämies eivät siitä sorvi, on
791: sen oikeuden vahvistettava, jossa valtuusmies viimeksi on
792: esiintynyt, ja oikeudella olisi myös valta tasoittaa sovittua
793: pwlkkiota, jos se ilmeisesti menee kohtuuttomiin. Valio-
794: kunta on yksimielisesti hyvä1ksynyt tämän ehdotuksen.
795: Taksasta, joka yleensä tulisi vaikuttamaan t•asoit,tavasti
796:                         0. K. 15 1. 2 §.                      15
797: 
798:   a.sianajopalkkioihin, olisi myös se hyöty, että asianaja-
799:   jan, joka ei tyytyisi taksassa määrättyihin hintoihin, täy-
800:   tyisi ilmoittaa palkkiovwatimuksensa, ennenkun hän ryhtyy
801:   toimeen, eikä, niinkuin nykyisin, vasta sen suoritettuaan.
802:   Säännöksellä että tuomioistuin voi tasoittaa sovittuakin
803:   palkkiota, jos se menee kohtuuttomiin, tarkoitetaan taas suo-
804:   jella etupäässä varattornia tai muuten hädänalaisia taikka
805:   arvostelukyvyttömiä asianosaisia. Tehdessään tällaisten
806:   henkilöiden kanssa n. s. akordisopimuksia asian ajamisesta,
807:   jollaisten sopi~usten mukaan, jos asia hävitään, asianosai-
808:   sen ei tarvitse suorittaa asianajopalkkiota eikä tavallisesti
809:   myöskään korvausta oikeudenkäyntikuluista, mutta asian-
810:   ajajalle maksettava palkkio, siinä tapauksessa että juttu
811:   voitetaan, on suhteellisesti suuri, voi asianaj'aja näet hel-
812:   posti edustaa itselleen kohtuuttoman palkkion. Tehtyä eh-
813:   dotusta vastaan voi tosin huomauttaa, että taksan määrät,
814:   jotta taksa soveltuisi eri tapauksiin, täytyy tehdä niin ava-
815:   riksi, ettei taksalla tavoteltua tarkoitusta täysin saavuteta.
816:   Niinikään voi ehkä määräys, että tuomioistuimella on valta
817:   tasoittaa sovittuakin palkiota, jossain määrin ehkäistä asi-
818:   anajajain halua akordisopimusten tekemiseen. Nämät sei-
819:   kat eivät kuitenkaan ole merkitykseltään sitä laatua, että
820:   ne estäisivät ehdotusta hyväksymästä.
821:       Huomauttaen vielä, e,ttä sen nnmtoksen johdosta, minkä
822:   Vwliokunta on tehnyt Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2
823:   § :ään, on käynyt tarpeelliseksi uudestimuodostella myös
824:   san1can luvun 9 § siten, että sanotussa 'l,ainpaikassa säädetty
825: • velvollisuus varattomain asianosaisten maksuttomaan avus-
826:   tamiseen on sillä, joka yleisesti harjoittaa asianajotointa,
827:   Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
828: 
829:                  että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
830:              Majesteetin armollisesti 1,ah1Jistettavaksi lähet-
831:              täisi seuraa1,•an asetuksen:
832: 16      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
833: 
834:                          Asetus
835: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 3 §:n, sellaisina
836: lmin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä marraskuuta
837: 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 1873,
838:   sekä saman luvun 9, 10 ja 12 § :n muuttamisesta.
839: 
840:     Täten säädetään, että Oiikeuden:käymiskaaren 15 luvun
841: 2 ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivä,ltä
842: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta
843: 1873, sekä saman luvun 9, 10 ja 12 § muutetaan näin kuulu-
844: viksi:
845:                              2 §.
846:    Oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon käyttää hy-
847: vämaineista ja rehellistä henkilöä, joka ei ole holhottava.
848: Virkamies älköön puhU:ko asianosaisen puolesta, kun se on
849: vastoin hänen virlkavelvollisuuttansa.
850: 
851:                              3 §.
852:     Älköön kukaan olko valtuusmiehenä siinä asiassa, jossa
853: hänellä on ollut tekemistä muussa oikeudessa, joko tuoma-
854: rina tahi oikeuden :käskyläisenä, tahi viran puolesta Keisa-
855: rin käskynhaUijan luona; älköönkä se, joka ennen on sa-
856: massa asiassa ollut vastapuolen valtuusmiehenä; (poist.)
857: eikä se, jonka isä tahi appi, poika tahi vävy, veli tahi lanko
858: on oikeudessa tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jä-
859: sen antautuko valtuusmieheksi siinä tahi sen alle kuulu- •
860: vassa alioikeudessa, jollei niin ole, että hän puhuu suku-
861: laisensa puolesta, kuitenkaan ei kaukaisemman kuin ser-
862: kun, taikka holhuunalaisensa puolesta.
863: 
864:                              9 §.
865:    Joka yleisesti a!Sianajotointa harjoittaa, olkoon Vielvolli-
866: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin
867: tuomari määrää.
868:                        0. K. 15 1. 2 §.
869: 
870:                              10 §.
871:     Valtuusmies ajakoon rehellisesti ja kailkella ahkeruu-
872: della hänelle uskottua asiaa ja allekirjoittakoon kaikki kir-
873: jat, jotka hän oikeuteen antaa. Älköön mitään tuomittako
874: sellaisen riitakirjan perustuksella, jonka alle sen tekijä ei
875: ole pannut nimeänsä, jos havaitaan, ettei asianosainen ole
876: kyennyt sitä laatimaan.
877:     Jos oikeus havaitsee että se, jota yleisesti käytetään val-
878: tuusmiehenä, toiminnassaan ei tunnollisesti täytä velvolli-
879: suuttansa tahi että hän siinä muutoin tekee itsensä syy-
880: pääksi johonkin, mikä on vastoin hyviä tapoja, olkoon oi-
881: keudella valta, virheentehnyttä kuulusteltuaan, antaa hä-
882: nelle varotus tahi julistaa hänet määräajaksi, enintään
883: kahdeksi vuodeksi, oikeudettomaksi ajamaan toisen asiaa
884: siinä oikeudessa. Muutosta oikeuden pääitökseen tällai-
885: sissa asioissa haetaan valittamalla.
886: 
887:                              12 §.
888:     Valtuusmies saakoon päämieheltään kohtuullisen palk-
889: kion, jolm on, ellei eri sopimusta ole ·tehty, määrättävä tak-
890: san mukaan. Sellaisen truksan vahvistaa Keisarillisen Se-
891: naatin oikeusosasto.
892:     Jos valtuusmies ja päämi~ eivät sovi palkkion suuruu-
893: desta, niin sen määrätköön se oikeus, jossa valtuusmi~
894: asiassa on viimeksi esiintynyt, ja olkoon oikeudella myös
895: valta tasoittaa sovittua palkkiota, jos se on huomattavasti
896: suurempi kuin mi'kä on kohtuullista.
897:     V altuusmiehellä olkoon oikeus pidättää ne oikeuden-
898: käyntikirjat, jotka hän on huostaansa saanut, kunnes hän
899: saa palkkionsa sekä korvauksen kustannuksistansa.
900: 
901: 
902: 
903:    Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
904: johtaja NJ~bergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet Ai-
905: rola, Åronen, Grönvall, Hll!kala, Heiskanen, Anni Huotari,
906:                                                          2
907: 18       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
908: 
909: Lapveteläinen, Lilius, Poutiainen, Rantanen, Rosenqvist,
910: Ruohtula, Tulikoura, Tuomi ja Viljomaa sekä varajäsenet
911: Hultin, Kanervo, ()ranen, L. Typpö ja Varvikko.
912: 
913:      Helsingissä, 27 p :nä maaliskuuta 1912.
914:                        Vast.alauseita.                     19
915: 
916: 
917: 
918: 
919:                     Vastalauseita.
920:                               I.
921: 
922:     Syistä, joi<ta edellä, mietinnön sivuilla 7-10, on esiin-
923: tuotu, ja joita Valiokunta ei ole kyennyt vä;himmässäkään
924: määrässä kumoama,an, emme voi hyväksyä Valiokunnan
925: ehdotusta 0. K. 15 luv. 2 § :n muuttamiseksi. Sekin pieni
926: mahdollisuus, jonka tuo lainkohta nykyään myönrtää tässä
927: kohden tuomioistuimelle prosessijohtoon ja asianosaisen
928: oikeuden turvaamiseen nähden, riistettäisiin nyt siltä
929: ja tuomioistuimet tehtäisiin aivan voima~ttomiksi ehkäise-
930: mään tässä esiintyviä epäkohtia. Valiokunnan enem-
931: mistön mielessä kajastaa ~asianajoammatin harjoittami-
932: nen vapaana elinkeinona, riippumattomana kaikista kel-
933: poisuusvaatimuksista ja tuomioistuimien vallasta evätä oi-
934: keudenkäyntiasiamiestä, vaikkakin tämä ilmeisesti pilaisi
935: päämiehensä asiaa taikka osoittautuisi kykenemättömäksi
936: täyttämään tehtäviään. Miten tällä tapaa luullaan hyödy-
937: tettävän eritQten vähävaraisia j'a valvott,avan heidänetuja;an
938: tässä kohden, on meistä käsittämätöntä. Sellaisella kan-
939: nalla ei myöskään ole yhdenkään sivistysmaan lainsää-
940: däntö. Päinvastoin on kehitys kaikkialla kulkenut siihen
941: suuntruan, että kelpoisuusvaatimuksia ja asiall!ajaj,ain toi-
942: minnan valvomista aikrua myöten tiukennetaan. Tämä käy
943: sitä välttämättömämmäksi, jota monimutkaisemmiksi oi-
944: keuselämän ilmiöt tulev~at ja jota vaikeammaksi asianosai-
945: selle itselleen käy ~asiansa vcalvominen ja ajaminen.
946:     Se askel, joka meillä ylioikeuksiin nähden astuttiin v.
947: 1898 a,setuksessa, oli tämän vuoksi epäilemättä oikeaan
948: suuntaan otettu. Joskin nykyään käytännöllisesti vähem-
949: 20       1912. -      Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
950: 
951: män tärkeä, on tällä säännöksellä kuitenkin tulevaisuuteen
952: nähden, kun kauan kaivattu oikeudenkäyntilaitoksen uudis:
953: tus vihdoin toimeenpannaan, suurikin merkitys, niinkuin
954: mietinnössä jo on osotettu. Tähän nähden olisi valitettava,
955: jos meidän nyt olisi ilman mitään pakottavaa syytä peräy-
956: tyminen siitä kannasta, jolle silloin tässä kohden asetuttiin.
957: Tähän on nähdäksemme sitäkin vähemmän syytä, kun
958: Valiokunnan ehdottaman taksan kautta poistetaan pää-
959: asiallisin aihe tähän muutokseen eli sen eräissä tapauksissa
960: synnyttämä asianajon kalleus ylioikeuksissa.
961:     Samalla kun kannatamme Valiokunnan ehdotusta mi-
962: käli tulee 3. 10 ja 12 § :ään, saamme sen nojalla, mitä tässä
963: olemme esiintuoneet, kunnioittaen ehdottaa
964: 
965:                että 0. K. 15 luv. 1! § hyväksyttäisiin näin
966:             kuuluvana:
967: 
968:     Oikeudenkäyntivaltuusmiehenä Saatalkoon käyttää ai-
969: noast.aan hyvämaineista, reheUistä ja sellaiseen toimeen ky-
970: kenevää henkitöä, joka ei ole holhottava. Xlköön siihen
971: yleisesti käytet,täkö ketään, jota se oikeus, missä asiaa aje-
972: taan, ei ole hyväksynyt ja joka ei ole siihen lupaa saanut.
973: Alioikeudessa saa riitapuoH valtuusmieheksi panna suku-
974: laisensa •tRihi palveluksessaan olevan tahi sellaisen, johon
975: muutoin luottaa, mutta ylemmässä oikeudessa älköön, paitsi
976: siinä tapauksessa kuin tämän luvun 6 § :ssä sanotaan, val-
977: tuusmieheksi hyväksyttäkö ketään, joka ei ole maan yli-
978: opistossa käynyt sellaista tutkintoa lainopissa kuin tuoma-
979: rinviran toimittamiseen on määrätty. Virkamies älköön
980: puhuko asianosaisen puol<esta, kun se on vastoin hänen vir-
981: ka vei vollisuuttansa.
982: 
983:      Helsingissä, 27 p :nä maaliskuuta 1912.
984: 
985:       F. 0. Lilius.                Reinh. Grönvall.
986:       August Nybergh.              S. Heiskanen.
987:       G. G. Rosenqvist.            J. E. Wiljomaa.
988:                      Vastalauseita.                     21
989: 
990: 
991: 
992: 
993:                            II.
994:    Viitaten siihen, mitä mietinnön sivulla 13 on sanottu,
995: ehdotamme,
996: 
997:               että Eduskunta hyväksyisi n1lietintöön sisäl-
998:           ty,vän asetusehdotuksen hylkäämällä sen 10 py-
999:           kälän.
1000: 
1001:    Helsingissä, 27 p :nä maaliskuuta 1912.
1002: 
1003:      l\1. A. Airola.        Nestor Aronen.
1004:      Mimmi Kanervo.         Frans Rantanen.
1005:      K Hakala.              T. Lapveteläinen.
1006:                      Onni Tuomi.
1007: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
1008:    1912. -    S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 1.
1009: 
1010: 
1011: 
1012: 
1013:                  Suuren valiokunnan mietintö
1014:              N :o 2 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
1015:              koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
1016:              2 § :n muuttamista.
1017: 
1018:    Suuri valiokunta on käsitellyt yllä mainittua asiata ja
1019: saa kunnioittaen ehdottaa,
1020: 
1021:                  että Eduskunta hyväksyisi Lakivriliokunna11
1022:              mietinnössä N :o 1 olevan ehdotuksen Asetuk-
1023:              seksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 13 ja 3 §:n,
1024:              sellaisina kuin ne ovat, ~ § asetuksessa 23 päi-
1025:              vältä marraskwuta 1898 ja 3 § asetuksessa 1/34
1026:              päivältä helmikuuta 1873, sekä sanwn luvun
1027:              9, 10 ja 1~ §:n muuttamisesta.
1028: 
1029:    Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1912.
1030: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
1031:   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1032: 
1033: 
1034: 
1035: 
1036:                S u o m e n E d u s k u n n a n erinäisten
1037:            eduskuntaesitysten johdosta päättämä ala-
1038:            m a i n e n e h d o t u s asetukseksi Oikeu-
1039:            denkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 3 § :n, sel-
1040:            laisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päi-
1041:            vältä marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 2.i
1042:            päivältä helmikuuta 1873, sekä saman luvun
1043:            9, 10 ja 12 § :n muuttamisesta.
1044: 
1045: 
1046: 
1047: 
1048:       Suurivaltaisln, lrmolllstn Keisari
1049:               j& Suuriruhtinas I
1050: 
1051: 
1052: 
1053: 
1054:    Näillä v;aitiopäiviHä on tehty eduskuntaesitY'ksiä, jotka
1055: tarko~ttavat oikeudenkäyntiva1tuusmiehiä koskevain sä.än-
1056: nöshm muuttamista, ja on Eduskunta nämä esitykset siili-
1057: 2 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o I.
1058: 
1059: detyssä järjestyksessä käsitelly·t.
1060:     Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :ssä, sellaisena kuin
1061: tämä lainkohta on asetukoossa 23 päiv•ältä marraskuuta
1062: 1898, sääidetää1n, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäyn-
1063: nissä saa käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä. ja
1064: sella!iseen .to·imee•n kykeneväiä miestä, joka ei ole edusmiehen
1065: ala~nenj mutta ettei sellaisena ole lupa yleisesti käyttää ke-
1066: täiän, jota ei se oikeus, missä asi•a ajetaan, ole hyväiksynyt.
1067: AliioiJkeudessa voi riitapuoli va1tuusmieheksi panna suku-
1068: laisensa tahi palv<eluksessa,an oLevan .taikka sen, johon muu-
1069: toin 1uo·tt3Ja, mutta yTemmässä oikeudessa ei ole, paitsi poik-
1070: keustapauksessa, oikeudenkäyntiasiamieheksi hyväksyttävä
1071: ketåän, joka ei ole ma•an yliopistossa suorittanut sell:aista
1072: tutkintoa lainopissa kuin tuomarinviran toimi.t•tamiseen on
1073: määrätty. Sen lisäksi on säädet·ty, ettei virkamies saa pu-
1074: hua asianom~staj•an puolesta, kun se on vastoin hä'Il'en vir-
1075: ·kavel V·oHisuuttansa.
1076:     Edellä mainitussa lainkohdassa käytetty sanontatapa
1077: tietäiä, ettei nainen voi oikeud-essa ajaa toi,sen asiaa. Edus-
1078: kunnan mielestä olisi kuitenkin l<ainsäädäntötoimenpiteellä
1079: naiseLle myönnettävä sama oikeus kuin miehelle esiintyä toi-
1080: sen v3Jltuusmiehenä. Mi·tään haittoja oikeuselämälle yhtä
1081: vähän kuin oikeuttakäyväin eduhllekaan ei •aiheutuisi sen
1082: poikkeus·aseman lakkauttamisesta, jossa naiset :tässä koh-
1083: den vielä ovat. Kun naisella Suomessa nykyään on pääsy
1084: useihin erilaisiin, aikaisemmin yksinomaan miehille kuu-
1085: luneihin toimiin j·a vieläpä osallisuus lainsäädäntöönkin,
1086: ei nykyisen olotilan säilyttämistä käy puolust3Jminen sillä-
1087: kään syyllä, että nainen luonteeniSa puolesta ei olisi soveHas
1088: asimnajajanrummatti:a harjo]ttamaan j•a että nainen siihen
1089: antautumaHa siirtyisi oikealta toimialaltaa-n. On myös
1090: huomattava, että naimattoman naisen nykyisin useimmiten
1091: ·täytyy itse ·ansaita elatuksensa ja että senvuoksi on oilmu-
1092: den ja kohtuuden muk3Jista, ettei hän;tä suljeta pois •alaLta,
1093: jossa hänellä on mahdolli•suus saada toimeentulonsa. .Asia-n-
1094: ·ajotoimlistoissa palve~ee jo nyt joukko naisia, joit·a, vaikkei-
1095: vät ~J.ekaan l~ainoppineita, hyvin voitaisiin käyttää yksin-
1096:                            0. K. 15 1. 2 §.                            3
1097: 
1098: kertaisiin asian!lljotoimiin. Käytännöllistakin tarvetta edel-
1099: lä tM1koi<tettunn lai<nsääidäintötoimenp:Uteesoon on niin muo-
1100: doin olemassa.
1101:      Mitä tulee naimisissa olevan naisen oikeuteen ajaa. toisen
1102: puolesta asiaa, on tosin aviopuolisojen omaisuus- ja velka-
1103: suhteista 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun lain 2 luvun
1104: 1 § :n mukaan miehen kannettava ja vastattava vaimonsa
1105: ja yleensä yhteisen pesän puolesta; saman luvun 3 § :n mu-
1106: kaan on vaimolla valt!L kantaa ja vastata ,ainoastaan, kun
1107: asia koskee omaisuutta, jota hän hallitsee. Elokuun 19 päi-
1108: vänä 1898 annetun holhouslain 16 § :n mukaan on kui-
1109: telllkilll niin hyvin nainen kuin mieskin .täytettyään yksi-
1110: kolmatta vuotta täysivaltainen ja 18 § :n mukaan lakkaa
1111: holhuunalaisuus .aikaisemminkin, jos mies tai nainen ennen
1112: sanottua ikävuottaan menee naimisiin. Kuten tästä käy sel-
1113: ville, on aviovaimon oikeudenkäyntikelpoisuus rajoitet·tu,
1114: mutta on hän holhousoikeudellisessa merkityksessä täysi-
1115: valtainen. Jos siis täysivaltaiselle naiselle myönnetään oi-
1116: keus ajaa asiaa toisen valtuusmiehenä, tulee tä:mä säännös
1117: käsittämään naimisissakin olevan naisen. Toinen asia
1118: on, että ·aviovaimon on ammattimaisen asianajotoimen har-
1119: joittamiseen saatava mieheLtänsä lupa. Elinkeinoista 31
1120: päivänä maaliskuuta 1879 annetun asetuksen 3 § :n mukaan
1121: aviovaimo voi näet harjoittaa elinkeinoa ainoastaan mie-
1122: hensä luvalla. Mutta itse periaatetta, että aviova,im.ollakin
1123: tulee, jos Eduskunnan päättä;m!ä l~a;inmullitos vahvisteta,an,
1124: olema•an oilkeus tJoisen puolesta rujaa asiaa, ei tämä seikika
1125: tietenkään muuta.
1126:      Kun sana ,;täysiwUltainen" ei vielä ole tullut käsitteelli-
1127: sesti täsmäi1ltiJs,eJk:,si jta sen vuO:rnsi voi•si rui.heuttaa epätietoi-
1128: suutta aviovaimon oikeudesta esiinty.ä. toiSen valtuusmie-
1129: henä., on asetusehdotuksessa käytetty sall!Ontatapa·a ,joka
1130: ei ole holhotta,va·"· Samalila Eduskunt!li on epruselvyyden
1131: välttämiseksi Oikeude:rukäymiskaaren 15 luvun 3 § :stä pois-
1132: tll!nut määräyksen:, että se, joka itse on edusmiehen hoidet-
1133: tavana, ei saa olla toisen valtuusmiehenä.
1134: 4 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1135: 
1136:       Nrykyisen lain määräys, että o~keudenkäyntivaltuusmie­
1137:  henä käytettäköön ainoastaan sitä, joka on sellaiseen toi-
1138:  meen kykenevä, tekee epåJmääräisyytensä vuoksi mahdolli-
1139:  seksi mitä erilaisimman tru~kinnan. Kun sen lisäksi tuo-
1140:  mioistuin voi kieltää y1effiesti asianajajana toimwasta sen,
1141:   jolka ei ole saanut siihen lupaa, on tuomioistuimella tosi-
1142:   asLaUisesti melkein rndaton mahdollisuus estää' kenen hyvän-
1143:   sä esiintym\äJst.ä toisen vailituusmiehenä. Itse asiassa onkin
1144:   useita kertoja trupahtunut, että tuomiolistui>n, joka kyllä on
1145:   sallinut ke1vottomiakinr asianad·ajia, on ki.eltänyt henikilöitä,
1146:   jotka siihen olisivat täysin pystyneet j.a muutenkin ovat
1147:   täyrttänoot la.in v!l!atwukset, ei ainoastaan yleisesti, vaan ti-
1148:   lapäisestikin asiana;jajina esiintymästä. TäUainen menettely
1149:   käy tuomioistuimelle sitäkin helpomm!l!ksi, rkun ·tutkintoja
1150:   suorittamattoman tietysti on vaikea todistaa olevansa asi·an-
1151:   ajotoimeen kykenevä. Samasta syystä on sellaisen henki-
1152: . lön vaikea ylioikeudessa saada tätä koskeva alioikeuden
1153:   päätös muutetuksi. Kun lisäksi asianosaisella itsellään,
1154:   olkoonpa hän siihen miten kykenemätön ja sopimaton ta-
1155:   ha.nrsa, on va:1ta ajaa oma:a asiaansa o~keudessa, vaatii
1156:   johdonmukaisuuskin, että hän saa valtuusmiehekseen panna
1157:   yleiset kelpoisuusehdot täyttä:vän henikilön, jonka siihen
1158:   kykenevä.ksi katsoo. Oikeudenkäyntimenettelylie ei siitä
1159:    voi ol1a haitta·a, varsinka:an kun k!IJSvav•an valistuksen vai-
1160:   kutuksesta on alettu ymmäT>tää, miten tärlooärf:ä on käyttä.ä
1161:   ke'lvoHi:si.a a:siamiehiä. Niinpä onkin lainoppineiden asian-
1162:    ajajain käyttäminen, missä se suuremmitta vaikeuksitta on
1163:    mahdollista, jo varsin yleistä.. T.ä;hän ntähden on Edus-
1164:    kunt·a si>tä midtä, että oikeudenkäyntivaUuusmiehenä, jolla
1165:    tässä tal'koi:tetaan sekä oikeudenkäyntiasiamiestä että -a:vus-
1166:    tajaa, saatakoon käyttää hyvämaineista ja rohellistä hen-
1167:    kilöä, joka ei ole holhott•ava.
1168:        Jo sen perusteella, mitä edellä on sanottu, on selvää,
1169:    että säännös lainoppineiden yksinoilreudesta asianajoon
1170:    ylioikeuksissa ei ole paikallaan. Tosin aiheettomain jut-
1171:    tujen luku on yli'oikeuksi,ssa vähentynyt, mutta se ei ole
1172:    juuri nim~ksikään sanotun säännöksen ansio.ta. Sillä kun
1173:                          0. K. 15 1. 2 §.
1174: 
1175: sekin, joka ei ole lainoppinut, saa kirjoittaa mruutoksenha-
1176: kemuksen, ja lainoppineen asianajajan t.ehtäJväksi siinä ta-
1177: pauksessa ·a•inoastaan jää asiakirjain oikeuteen antaminen,
1178: johtuu tästä, ette•i viimeksi mainittu ryhdy asiakirjoja tar-
1179: kastamaan, mihin sitäpa~tsi ei useimmiten ole aikaa
1180: eikä tilaisuuttalkaan, kun on kysymyksessä Senaatin Oi-
1181: keusosasto, jonne ·asiakirjat virkateit·se lähetetään hovioi-
1182: keuksista. Aiheettomain juttujen vähentyminen ylioikeuk-
1183: sissa johtuukin päiä:rusiallisesti vailistuksen kohoamisesta,
1184: mikä selvästi näkyy siitäkin, että yhtäläinen ilmiö on ha-
1185: vaitta•vissa m(Yöskin ·alioikeuksissa, vaikka muutkin kuin
1186: lainoppineet niissä, saavat esiintyä asia.ll!ajajina. Edellä
1187: mainitun säännöksen arveluttavin puoli on kuitenkin siinä,
1188: et·tä kustanm.vkset muutoikse!llihaun periJ!le.a.j1alillisesta ovat
1189: lainoppineiden kyseenrulaisen yksi!IlJoikeuden johdosta. niin
1190: melkoisesti, jopa suhteettomastil•kin kohonneet, että ne mo-
1191: nasti estä1vät ~a11smkin vruhä:vrurarisia saatt'aJilltastra ylemmän
1192: oikeuden tutkittaviksi oikeutettujaki·n juttuja. Asianajo-
1193: toilmen säily.ttäminen yli>oikeuksissa lainoppiinteiden ykslinoi-
1194: !k>euteina edel,lyttää, jos mieli estää kohtuut1lomuuksia, että
1195: yhte·iskunta kustantaa vähävar•a•isille kansalaisille ilmaisen
1196: oikeudenkäyntinvustuksen, mistä ei kuitenkaan nykyisin
1197: ole toiVJeita.
1198: 
1199:     Voimassa olevan lain muk>aan on tuomioistuimilla OI-
1200: keus rangaista va.Jtuusmiestä muun muassa sopimattomast.a
1201: esiintymisestä oikeuden edessä, yllyt:tämisestä tahi viebtele-
1202: misestä perättömäån oikeuden!käyntiin, vfuärän asian ajami-
1203: sesta vastoin pa,rempaa tietoa ja ilmeisen kavaluuden käyt-
1204: tämisestä, sekä ·sen ohelLa valta asiain kfusittelyä. johtamalla
1205: estää valtuusmiehet asioita sotkemasta ja oikeudenkäyntiä.
1206: vaikeuttamasta. Tällaiset asianajajain rikokset, joista ran-
1207: gai•stusmäaräy'ksiä, on Rikoslain 38 luvussa, kohdistuvat
1208: kuitenkin vain rälikeimpiin ta;pauksiin ja edellyttävät syyt-
1209: teen. Sen lisäksi olisi Eduskunnan mielestä· ne, jO!tika ylei-
1210: sesti harjoittavat asianajotointa, asetettwva erityisen valvon-
1211: 6 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1212: 
1213: nan ja kurinpidolhsen rankaisumem.et:telyn :alaisiksi. Kun
1214: asim1ajajrut SuOilllessa eivä·t toistaiseksi ole kotrporatii·vi-
1215: sesti järjestetJtyjä, olisi 1bäanä o~keus annetta·va tluomioistui-
1216: mille. Tämrän mukruisesti on Eduskunta Oikeudenkäy-
1217: miskaaren 15 -luvun 10 § :ään ottanut mä.ä::väyksen, että. jos
1218: se, jota yl..eisesti käyte:t•ään oiJkeudelllkäy:rutivaLtuusmieihenä,
1219: ei 't:UilllioJlisestå tlliytä wbttätväänsä t•ai siiniä muutoin tekee
1220: itsensä syypä.äJksi johonkin, mikä on vastoi:ru hyviä tapoja,
1221: on tuom:ioistuimella valta, vi:r~heen tehnyttä kuulusteltuaan,
1222: anrtaa hänelle varotus trurkka julistaa ihiinet. m:ääräa;j aksi,
1223: enå.TIJtään kahdeksi vuodeksi, mene1Jtäneeksi oå.keuden siinä
1224: tuomioistuimessa aj.a.a toisem; asiaa.
1225: 
1226:     Siinä armotllisessa esityksessä, joka asianajajal·aito!ksen
1227: järjestämisestä annettiin Valtiosäädy~lle 1897 rvuoden va~-
1228: 6opäivillä, otli ehdote,ttu, että asianajajille tuleva pailkkio
1229: oli laskettava erityisen taksan mukaan ja että palkkion
1230: määrä, jos siitä syntyi riita, oli tuomioistuimen vahvistet-
1231: ·tava, jolla oli valta tasoitrt:aa sovit1makin pal!kkiota, jos se
1232: tuntuvasti meni tlmhtuuden yli. Yhtäpitä,vllisti tämän kans-
1233: sa on Eduskunta Oikeudenkäyani!Sika•aren 15 ·luvun 12 § :ään
1234: ottanut määJrä~ksen, että m'l•ianajaj·altle tulev·a palkkio on,
1235: ellei eri sopimusta ole tehty, määrättllivä taksan mukaan,
1236: jonka K.e]sarilliJsen Senaatin Oikeusosasto vahvistaa, ja
1237: että pa.lkkion määrä, jos valtausmies j•a päämies eivät siitä
1238: sovi, on sen oikeuden vahvistettava, jossa valtuusrrnies vii-
1239: meksi on esiintynyt, kuin myös että oikeudella on Vialta
1240: ta.soitrt:aa soV'ittua palkkiota, jos se ilmeiJsesti menee !koh-
1241: twuttomiin. Tällaisesta 1truksasta, joka yh:~ensä tulisi v·ai-
1242: kuttama·an tasoittav•asti asianajopalkkioihin, olisi sekin
1243: hyöty, että asianajajan, joka ei .tyydy rtaksassa mää;rättyir
1244: hin hintoihin, täy,tyy ilmoittaa palkikiov.aatimuksensa, en-
1245: nen:kun hän ryhtyy ·toimeen, eikä-, niinkuin nykyisin, v>asta
1246: sen suoritettuaan. Säännöksel'lä, että tuomioistuin voi •ta-
1247: soittaa sovittuakin palkkiota, jos se menee koihtuuttomiin,
1248: tarkoiteta·an suojella etupätässä varatrt:omia tai muuten hä-
1249: druna1aisia taikk·a arvostelukyvy•ttömiä asianosaisia. Teh-
1250:                        0. R. 15 1. 2 §.                     7
1251: 
1252: dessään tällaisten henkilöiden kanssa niin sanottuja akordi-
1253: sopimuikisia, joiden muka.an, jos asia hävitä·än, asianosai-
1254: sen ei tarvitse suorittaa asianajopalkkiota eikä tavallisesti
1255: myöskään korvausta oikeudenkäyntikuluista, mutta asian-
1256: ajajalle maksettava palkkio, siinä tapauksessa että juttu
1257: voitetaan, on suhteellisesti suuri, voi asianaj•aja näet hel-
1258: posti varata itselleen kohtuuttoman palkkion.
1259:     Sen muutoksen johdosta, minkä Eduskunta on päättä-
1260: nyt Oikeudenkäymiskaaren: 15luvun 2 § :ään, on käynyt tar-
1261: peelliseksi uudestaan muodostella myös saman luvun 9 § si-
1262: ten, että sanotussa l·ainpaikassa säädetty velvollisuus varat-
1263: tomain a,sianosaisten maksuttomaan avustamiseen on sillä,
1264: j·oka yleisesti harjoittaa •asianajotointa.
1265:     'Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
1266: maisesti ilmoittaa,
1267: 
1268:               että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
1269:            Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
1270:            tavaksi ja vahvistCJttavaksi lähettää seuraavan
1271:            asetusehdotuksen:
1272: 8 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1273: 
1274: 
1275: 
1276:                          Asetus
1277: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 ja 3 § :n, sellaisina
1278: kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivältä marraskuuta
1279: 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 1873,
1280:   sekä saman luvun 9, 10 ja 12 § :n muuttamisesta.
1281: 
1282:    Täten säädetään, että O~keudenkäymiskaaren 15 luvun
1283: 2 ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 § asetuksessa 23 päivä,ltä
1284: marraskuuta 1898 j.a 3 § asetuksessa 24 päivältä helmikuuta
1285: 1873, sekä saman luvun 9, 10 ja 12 § muutetaan näin kuulu-
1286: viksi:
1287:                             2 §.
1288:    Oikeudenkäyntivaltuusmiehenä saatakoon käyttää hy-
1289: vämaineista ja reheHistä henkilöä, joka ei ole holhott.ava.
1290: Viflkamies älköön puhuko asianosaisen puolesta, kun se on
1291: vastoin hänen virlkavelvollisuuttansa.
1292: 
1293:                               3 §.
1294:      Älköön kukaan olko valtuusmieihenä siinä asiassa, jossa
1295: hänellä on ollut tekemistä muussa o~keudessa, joko tuoma-
1296: 'rina tahi oikeuden 1käskyläisenä, tahi viran puolesta Keisa-
1297: rin käskynha[tijan luona; älköönkä se, joka ennen on sa-
1298: massa asiassa ollut vastapuolen valtuusmiehenä; eikä
1299: se, jonka isä ta:hi appi, poika. tahi vävy, veli tahi lanko
1300:  on oikeudessa tuomarina. Älköön kukaan ylioikeuden jä-
1301:  sen antautuko V·altuusmieheksi siinä tahi sen alle kuulu-
1302:  vassa alioi!keudessa, jollei niin ole, että hän puhuu suku-
1303:  laisensa puolesta, kuitenkaan ei kaukaisemman kuin ser-
1304:  kun, taikka holhuunalaisensa puolesta.
1305: 
1306:                            9 §.
1307:    Job yleisesti wsianajotointa harjoittaa, olkoon velvolli-
1308: nen maksutta auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin
1309: tuomari määrää.
1310:                         0. K. 15 l. 2 §.                       9
1311: 
1312:                               10 §.
1313:     Valtuusmies ajakoon rehellisesti ja ka:Ukella ahkeruu-
1314: della hänelle uskottua asiaa ja allekirjoittakoon kaikki kir-
1315: jat, jotka hän oikeuteen antaa. Älköön mitään tuomittako
1316: sellaisen riitakirjan perustuksella, jonka alle sen tekijä ei
1317: ole pannut nimeänsä, jos havaitaan, ettei asianosainen ole
1318: kyennyt sitä laatimaan.
1319:     Jos oikeus havai'tsee, että se, jota yleisesti käytetåän val-
1320: tuusmiehenä, toiminnassaan ei tunnollisesti täytä velvolli-
1321: suuttansa tahi että hän siinä muutoin tekee itsensä syy-
1322: pääksi johonkin, mikä on vastoin hyviä tapoja, olkoon oi-
1323: keudella valta, vi:r•heen tehnyttä kuulusteltuaan, anrtaa hä-
1324: neUe varotus tahi julistaa hänet määräajaksi, enintään
1325: kahdeksi vuodeksi, oikeudettomaksi ajamaan toisen asiaa
1326: siinä oikeudessa. Muutosta oikeuden päätökseen tällai-
1327: sissa asioissa haetaan valittamalla.
1328: 
1329:                              12 §.
1330:     V altuusmies saakoon päämieheltään kohtuullisen palk-
1331: kion, joka on, ellei eri sopimusta ole tehty, määrättävä tak-
1332: san mukaan. Sellaisen taksan vahvistaa Keisarillisen Se-
1333: naatin Oikeusosasto.
1334:     Jos valtuusmies ja päämies eivät sovi palkkion suuruu-
1335: desta, niin sen määrätköön se oikeus, jossa valtuusmies
1336: asiassa on viimeksi esiintynyt, ja olkoon oikeudella myös
1337: valta tasoittaa sovittua palkkiota, jos se on huomattavasti
1338: suurempi kuin mikä on kohtuullista.
1339:     V altuusmiehellä olkoon oikeus pidättää ne oikeuden-
1340: käyntikirjat, jotka hän on huostaansa saanut, kunnes hän
1341: saa palkkionsa sekä korvauksen kustannuksistansa.
1342: 
1343: 
1344: 
1345:    Suomen Eduskunt·a pysyy alati j. n. e.
1346: 
1347:    Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1912.
1348: Helsingissä, Keisarillisen Renaatin kirjapainossa, 1912.
1349:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:                L a k i v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
1355:             2 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
1356:             Ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamista.
1357: 
1358:     Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
1359: tänyt edustaja Schybergsonin tekemän eduskuntaesityksen
1360: N :o 1, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi Ulosottolain 1
1361: luvun 1 § :n muuttamisesta.
1362: 
1363: 
1364:     Edellämainitun lainpaikan mukaan on voimassa, että
1365: ulosottoasioita käsittelee ja tutkii ulosotonhaltija, jona
1366: maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija, kukin
1367: läänissään, ja kaupungissa maistraatti. Eduskuntaesityk-
1368: sessä on lausuttu että, kun maistraatti pitää istuntoja vain
1369: määrättyinä päivinä viikossa ja siis ainoastaan tällöin voi-
1370: daan käsitellä ulosottoasioita, se vaikut•taa haitallisesti nii-
1371: den käsittelyn joutuisuuteen kaupungissa. Ylimääräisten
1372: istuntojen pitäminen väliajalla kiireellisiä asioita varten
1373: kohtaa taas vaikeuksia sen vuoksi, että maistraatin jäsenet
1374: silloin usein ovat toimittamassa katselmuksia tai muita sen-
1375: laatuisia heille kuuluvia tehtäviä. Varsinkin suuremmissa
1376: kaupungeissa on tapahtunut että, kun maistraatti kerro-
1377: tusta syystä ei ole voinut pitää ylimääräistä istuntoa eikä
1378: ulosotonhaltijalta pyydettyyn toimenpiteeseen senvuoksi
1379: tarpeellisen nopeasti ryhtyä, tärkeät taloudelliset edut ovat
1380: joutuneet kärsimään. On myös, lausuu esityksentekijä, huo-
1381: mattava, että niissä kaupungeissa, missä ulosottoasiain luku
1382: on suuri, maistraatin kaikki jäsenet eivät voi sanottuihin
1383: asioihin seikkaperäisesti perehtyä, vaan jää tämä pakosta-
1384: kin yhden ainoan jäsenen tehtäväksi, toisten kuitenkin myös
1385: ollen niistä vastuussa. Se jäsen, jonka huolena ulosotto-
1386: 2        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1387: 
1388:  asiat ovat, ei taas puolestaan voi riittävän tarkasti seurata
1389:  muiden asiain käsittelyä. Kun hänen lisäksi on koetettava
1390:  istunnon kestäessä saada ulosottoasiat niin valmiiksi, että
1391:  maistraatin jäsenet voivat allekirjoittaa päätökset, aikaan-
1392:  saa tämä usein haittaa jo käsittelyn tarkkuudellekin, mutta
1393:  ennen kaikkea ·toimituskirjain laadintaan nähden.
1394:      Edelläesitetyn epäkohdan poistamiseksi on eduskunta-
1395:  esityksessä ehdotettu kyseenalaisen lainkohdan muutta-
1396:  mista siten, että joku maistraatin lainoppinut jäsen
1397:  voitaisiin määrätä ulosotonhaltijaksi kaupungissa. Ulos-
1398:  otonhaltija voisi tällöin, riippumatta maistraatin istun-
1399:  noista, joka päivä ja, milloin tä11keät taloudelliset edut
1400:  vaativat suurempaa joutuisuutta, muunakin kuin varsinai-
1401:  sena virka-aikanaan olla asianomaisten tavattavissa ja suo-
1402:  rittaa sellaisia häneltä pyydettyjä virkatehtäviä, jotka ei-
1403:  vät siedä viivytystä. Kun ehdotettu järjestelmä esityksen-
1404: tekijän mielestä ei kuitenkaan olisi tarpeellinen kaikkialla,
1405:  olisi se, eri harkinnan perusteella, erityisellä armollisella
1406:  asetuksella määrättävä toimeenpantavaksi vain niissä kau-
1407: pungeissa, missä olojen havaitaan sitä vaativan.
1408:      V aliokunnankin mielipiteen mukaan on se epäkohta,
1409: mikä aiheutuu siitä, että maistraatin kokonaisuudessaan
1410: on toimittava ulosotonhaltijana, monin paikoin siksi huo-
1411: mattava, että on syytä ryhtyä toimenpiteeseen sen poista-
1412: miseksi. Kysymyksenalaisesta asiantilasta ei ~uuten ole
1413: haittaa ainoastaan suuremmissa kaupungeissa vaan myös
1414: pienemmissä, joissa maistraatti pitää harvemmin istuntoja.
1415: Useissa kaupungeissa on senvuoksi tullutkin käytäntöön se
1416: tapa, että pormestari yksin ja muinakin aikoina kuin maist-
1417: raatin istuntopäivinä käsittelee ulosottoasioita. Tämä on
1418: tietysti mahdollista siten, että käsittely tapahtuu maistraa-
1419: tin nimessä ja sen kaikkien jäsenten vastuulla. Ehdotettua
1420: lairu;äädäntötoimenpidettä, jolla niinmuodoin jo on tukea
1421: käytännössäkin ja joka on sekä yksinkertainen että tarkoit-
1422: tetuille perille viepä, katsoo Valiokunta senvuoksi olevan
1423: kannatettava. Ei liene myöskään perusteltua aihetta pel-
1424: koon että, ulosottoasiain jäädessä ainoasta•an yhden maist-
1425:                     Ulosottolain 1 l. 1 §.
1426: 
1427: raatin jäsenen haltuun, käsittelyn joutuisuus saavutettaisiin
1428: sen tarkkuuden ja siis oikeusturvallisuuden kustannuksella.
1429: Ulosottoasiat ovat yleensä varsin yksinkertaiset, ja kun
1430: ulosotonhaltijaksi määrättävän maistraatin jäsenen tietysti
1431: tulisi, niinkuin esityksessäkin on ehdotettu, olla lainoppi-
1432: nut, ei ole syytä pelätä, ettei hän pystyisi sanottua tointa
1433: hoitamaan. Onhan pienempien kaupunkien maistraatissa
1434: vain yksi lainoppinut jäsen, joka yleensä tosiasiallisesti rat-
1435: kaisee ulosottoasiat silloinkin, kun maistraatin muut jäsenet
1436: ottavat niiden käsittelyyn osaa. Myöskään kuvernöörin-
1437: virastoissa ei tavallisesti useampi kuin yksi lainoppinut
1438: henkilö ole osallisena ulosottoasiain käsittelyssä. Ruot-
1439: sissa on muuten voimassa samallainen järjestelmä kuin nyt
1440: ehdotettu. Saksassakin on alimmassa oikeudessa, Amts-
1441: gericht'issä, jonka käsiteltäviä muiden muassa tuomioiden
1442: täytäntöönpanoa koskevat asiat ovat, vain yksi lainoppinut
1443: jäsen.
1444:     Ulosottolain 1 luvun 5 § :n mukruan on maistraatti ulos-
1445: otonhaltijana oikeutettu, milloin ulosmittausten tilapäinen
1446: lisääntyminen tahi muut syyt välttämättömästi vaativat,
1447: määräajruksi tahi erityisiä toimituksia varten määräämään
1448: kaupunginvoudin lisäksi eri ulosottomiehen. Valiokunnan
1449: mielestä ei olisi soveliasta, että tämä oikeus siirtyisi ulos-
1450: otonhaltijana toimivalle maistraatin jäsenelle. Jo yksistään
1451: se seikka, että tuollaisen ulosottomiehen ottaminen voi
1452: tuottaa kaupungille kustannuksia, tekee suotavaksi, että
1453: maistraatti kokonaisuudessaan ratkaisee kysymyksen siitä.
1454: Siinä tapauiksessa, ebtä ulosotonhaltijana on maistraatin
1455: jäsen, olisi sitäpaitsi epätietoista, kenen tehtävänä eri ulos-
1456: ottomiehen määrääminen olisi, ellei siitä panna 1akiin sään-
1457: nöstä. Valiokunta on 'Senvuoksi tehnyt 5 § :n 2 momenttiin
1458: tästä aiheutuvan muutoksen.
1459:     Valiokunta niinmuodoin kunnioittaen ehdottaa,
1460: 
1461:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
1462:            ill ajesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
1463:            täisi seuraavan asetuksen:
1464: 4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1465: 
1466: 
1467:                          Asetus
1468:  Suomen Suurirubtinaanmaan 3 päivänä joulukuuta
1469: 1895 annetun Ulosottolain 1 luvun 1 ja 5 § :n muut-
1470:                      tamisesta.
1471: 
1472:    Täten säädetään, että Suomen Suuriruhtinaanmaan 3
1473: päivänä joulukuuta 1895 annetun Ulosottolain 1 luvun 1
1474: ja 5 § muutetaan näin kuuluviksi:
1475: 
1476:                               1 §.
1477:     Ulosottoasioit1a käsittelee ja tutkii ulosotonhaltija, jona
1478: maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija, kukin
1479: läänissään, ja kaupungissa maistraatti tai, jos erityisellä
1480: armolliseUa asetuksella niin määrä·tään, joku maistraatin
1481: lainoppinut jäsen.
1482:     Maaseuduksi luetaan tässä laissa maalaisoikeuden alai-
1483: nen kaupunkikin.
1484: 
1485:                              5 §.
1486:     Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija saakoon eri-
1487: tyistä asiaa varten tahi johonkin eri piiriin määrätä nimis-
1488: miehen taikka muun sopivan henkilön olemaan omalla vas-
1489: tuulla•an ulosottomiehenä kruununvoudin sijassa. Siten
1490: määrätty ulosottomies on niiden säännösten alainen, jotka
1491: tässä laissa kruununvoudista annetaan; älköön hän kuiten-
1492: kaan panko toist·a sijaansa, älköön myöskään, ellei sitä
1493: määräyksessä erittäin myönnetä, ryhtykö 4 § :ssä mainit-
1494: tuun ulosmita.tun omaisuuden myymiseen tahi hinnan jaka-
1495: miseen.
1496:     Samoin olkoon maistraatti, jos se tai sen jäsen on ulos-
1497: otonhaltijana, oikeutettu, milloin ulosmittausten tilapäinen
1498: lisääntyminen tahi muut syyt välttämättömästi vaativat,
1499: määräajaksi tahi erityisiä .toimituks~a varten määräämään
1500: eri ulosottomiehen, johon nä:hden silloin on voimassa mitä
1501: kaupunginvoudista säädetään.
1502:                    Ulosottolain 1 l. 1 §.                  5
1503: 
1504:     Tässä mainitun määräyksen peruuttakoon ulosotonhal-
1505: tija tahi, jos maistraatin jäsen on ulosotonhaltijana, maist-
1506: raatti, milloin syytä on.
1507: 
1508: 
1509: 
1510:    Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
1511: johtaja Nyoorgh, vampuheenjohta.j·a Kotonen, jäsenet Ai-
1512: rola, Aronen, Grönvall, Hakal.a, Heiskanen, Anni Huotari,
1513: Lapveteläinen, Lilius, Poutiainen, Rantanen, Rosenqvist,
1514: Ruohtula, Tulikoura, Tuomi ja Viljomaa sekä varajäsenet
1515: Hultin, Kanervo, L. Typpö, ja Varvikko.
1516: 
1517:    Helsingissä, 27 päivänä maaliskuuta 1912.
1518: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
1519:    1912. - S. V. ~~. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 2.
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524:                Suuren valiokunnan mietintö
1525:            N :o 1 eduslmntaesityksen johdosta, joka
1526:            koslme Ulosottolain 1 luvun 1 § :n muut-
1527:            tamista.
1528: 
1529:    Käsiteltyänsä yllä mainittua asiata, saa Suuri valio-
1530: kunta kunnioittaen ehdottaa.
1531:               että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
1532:           rnietinnössä N :o 13 olevan ehdotuksen Asetuk-
1533:           seksi Suomen Suuriruhtinaanmaan 3 päivänä
1534:           joulukuuta 1895 annetun Ulosottolain 1 luvun
1535:           l .ia 5 § :n rnu1tttamisesta.
1536: 
1537: 
1538:    Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1912.
1539: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
1540:    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1541: 
1542: 
1543: 
1544: 
1545:                 S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
1546:             esityksen johdosta päättämä a 1 a m a i n e n
1547:             e h d o t u s asetukseksi Suomen Suuriruh-
1548:             tinaanmaan 3 päivänä joulukuuta 1895 an-
1549:             netun Ulosottolain 1luvun 1 ja 5 §:n muut-
1550:             tamisesta.
1551: 
1552: 
1553: 
1554: 
1555:        Suurivaltalsln, lrmolllstn Keisari
1556:                ja Suuriruhtinas T·
1557: 
1558: 
1559: 
1560: 
1561:     Näillä. valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys Ulosotto-
1562: lain 1 1uvun 1 § :n muuttamisesta, j·a on Edusku'llita tämän
1563: es~tyksen säädetyssä järje.styksessä kä,sitellyt.
1564: 2    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1565: 
1566:       Edel:lä mainitun l,ainpaikan mukaan on voimassa, että
1567: ulosottoasioita käsittelee ja tutkii ulosotonhaltija, jona
1568: maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija, kukin
1569: lääni'ssään, ja ,Jmup.ungissa maistraatti. Kun maistrwa,tti pi-
1570: tää istuntoja v~ain määrä;tty,inä viikon päi,vinä, vaikuttaa se
1571: ha:ittallisesti ulosottoasioiden käsi,ttelyn joutuisuuteen kau-
1572: pungissa. Y.limää.räisten istullltojen pitä;minen väliajalla
1573: kiireellisiä a.sioita val.'ten tuottaa taas vaikeuksia sen vuoksi,
1574: e~ttä maistJI'Iaatin jäsenet :silloin usein ovat :toimittamassa
1575: katselmuksia ~tai mui:ta senla,atuista heille kuuluvia .tehtä-
1576: viä. Varsinlkin suurissa kaupungeissa on ~tapahtunut, että,
1577: kun maistmatti tästä syy:stä ei ole voinut pit:ää ylimää-
1578: räistä istuntoa ei:kä sen vuokJSi tarpeeUisen nopeasti ryhtyä
1579: siltä, .ulosotonhaltij·ana, pyydet1tyyn toimenpi,teeseen, ov:at
1580: tärkeät t:aloudeHiset edut joutuneet kärsimään. On myös
1581: huomattaVIa, että niissä kaupungeissa, joissa ulosottoasilain
1582: luku on suuri, maistra:rutin lmikki jäsenet eiviilt voi puheena
1583: oleviin asioihin seikikaperä·isesti perehtyä, vaan jää tämä
1584:  pakostakin yhden ainoan jäsenen tehtäväksi, samalla kun
1585:  toiset kuitenkin myös ovat niistä vastuussa. Se jäsen, joruka
1586:  huol,ena ulosot:toas:Ua t ova,t, ei ·ta:as puole,st:a:an voi rii•ttä vän
1587:                           1
1588: 
1589: 
1590:  tarkasti seumta muiden •asiain käsittelyä. Kun hänen li-
1591:  säk!si on koetettava istunnon kestäessä sa·ada ulosot'toasilat
1592:  y,rubnåikisi :asianosaisi.lle ,toimibelttav:iJk:si, 'hrui:ttaa ll:iämä usein
1593: ik:äsitltelyn ,t:Jru11kkiUJU1lltlalk:in, mutta ennen kaliik:Jkea tJoimitus-
1594:  ik:iJ.i·!l!in laadint,rua.
1595:        Puheena oleva ep:äkiohta, j,oka monin pa:iJkiolin on varsin
1596: :huOiiiiiatt,aVia, olisi Edru:skunnan mieJ,estä 'Pa,rhaiten poistet-
1597:  tavissa muuttamaHa edellä maini:ttua lainkohtaa si!ten, että
1598:  joku maistra,atin lainoppinut j:äsen voitaisiin mää.rä:tä ulos-
1599:  otonhaltijaksi kaupungissa. Ulosotonhaltij:a voisi tällöin,
1600:  riippuma:tta mai,s:tmatin istunnoista., jok!a päivä ja, mil1oin
1601:  tärkewt taloudelliset edut ·vaativat suur.empaa joutuisuutta,
1602:  muunakin llrnin varsinai'S'ena virka-,aikanruan olla ·asian-
1603:  omaisten ta v.aJttruvissa j:a SU!Oritta:a sel:1a:Usia häneltä pyydet-
1604:  tyjä virka tehtäviä, jotka eivät siedä viivytystä. Kun tät-
1605:               1
1606:                         Ulosottolain 1 1. 1 §.                          s
1607: laine:n järjesb~·lmä ei kuilten:~wan ole .t111rpoolilinoo ikwikissa
1608: ~aupungei•ssa, voitaisiin se er]ty.iselliä r!llvm'Olllisella asefluk-
1609: s~eHa määrätä toilllOOnpantavaksi :vain siehlä, missä olojen
1610: hirurkiltaan siltä varutivan. Useissa l~auplliillgeiJSsa onkin
1611: tullrut käytällltöön se rtapa, etJtlä porme!St!llri yksin j.a
1612: muinakin aikoillla kuin maistraatin istuntopäivinä ~sit­
1613: telee ulosot,toasioirta. Tä:mä on t:ietyeti mahdollista siten,
1614: ett-ä käsittely tapahtuu mai.straoatin nimessä ja •sen kaikkien
1615: jäsenten vastuuHa. Ei Jiene myöskään perusteltua aihetta
1616: pelkoon, eH.ä uloso:t•toasiain jää;dessä ainoastaan yhden
1617: marstmati:n jäsenen haltuun käsittelyn joutuisuus sa•avu-
1618:  tetta]siin sen tarklkuuden j•a oiikem~tutrvll!l•lliooude:n ilrus-
1619: tannuksell•a. UlosottO'asiat ovat yleensä va!'sin yksinker-
1620: tai,sia, ja :kun ulosotonhaltijrallJa ·toimivan mais,traatin jäse-
1621: nen tulisi Ediusikuml'am ihy,vruklsymän raJOOtusehdotwklsen m!ll-
1622: lman oHa 1ainoppinut, ei ol'e syyitä rpelätä, ettei •hän pystyisi
1623: .sanottua tointa ho]tama•an. Onihan pienempien klaupunkien
1624:  madstraatissa vain yksi ~ainoppinut jäsen, joika yrleoosä tosi-
1625:  a:.siaHisesti m,trkJwisee uJosorttJoasi,a,t sil1oinikin, 1kun mairstrllla-
1626: .tin muut j1äsenet o•bta:vat niiden !käsittelyyn osa•a. Ei myös-
1627: rkäiän rklu:vernoorinvirastnssa ·twv.a111sesti ole useallUipi kuin
1628:  yksi lainoppin•wt he:n:kilö osaUisena uliOsottoasi·win rkläsit-
1629:  telyssä.
1630:       Ulosottolain l.luvun 5 § :n mukwan on maistraatti ulos-
1631:  otonhaltijana oikeutettu, milloin ulosmittausten tilapäinen
1632:  lisääntyminen tahi muut syyt välttämättömästi vaativa·t,
1633:  määräajaksi tahi erityisiä toimituksia val'ten määräämään
1634:  kaupunginvoudin lisäksi eri ulosottomiehen. Eduskunnan
1635:   mielestä ei ol·e soveliasta, että .t.ämä oikeus siirtyisi ulos-
1636:  otonhaltijana tJoifmivaHre ma:istDa!lltin jä.senel1le. Jo se seilkik;a,
1637:  etltä ·täUaisen uJosot:tomiehem. ottami1nen voi ·tUJotta•a kau-
1638:   pungille kustannuksia, tekee suotafV,akJsi, etJtä llllaistraatti
1639:  koklonraisuudessa;!llll ratkaisee rkysy;m}'lksen siitä. rSiinä ta-
1640:   pau1kose:s:sa, että ulrosotonrhaJti.jwn'a on maistraa.tin jäsen,
1641:   olisi ,sitäpaitsi e'pärtå.etoilsta, Jrenen Whrtävä;,n,ä eri ulosot,to-
1642:   miehen määrä:ä;minen olisi, cllei sii:tä panna lakiin sään-
1643: 4     1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1644: 
1645: nöstä. Eduskunlba on sen:vuolmi tehnyt Ulosottolain 5 § :n
1646: 2 momenttiin tästä ·aiheutuv·an muutoksen.
1647:    Sen nojalla, mitä ·edeUä on esitet,ty, Eduskunta sa,a a1a-
1648: maisesti ilmoittaa,
1649: 
1650:                 että Eduslcunta on hyväksynyt ja Teidän
1651:              Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
1652:              tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
1653:              asetusehdotuksen:
1654: 
1655: 
1656:                           Asetus
1657:     Suomen Suuriruhtinaanmaan 3 päivänä joulukuuta
1658:        1895 annetun Ulosottolain 1 luvun 1 ja 5 §:n
1659:                      muuttamisesta.
1660: 
1661:    Täten säädetään, että Suomen Suuriruhtinaanmaan 3
1662: päivänä joulukuuta 1895 annetun Ulosottolain 1 luvun 1
1663: ja 5 § muutetaan näin kuuluviksi:
1664: 
1665:                             1 §.
1666:    Ulosottoasioita käsittelee ja tutkii ulosotorrhaltija, jona
1667: maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija, kukin
1668: läänissään, ja kaupungissa maistraatti tai, jos erityisellä
1669: armollisella asetuksella niin määriiltään, joku maistraatin
1670: lainoppinut jäsen.
1671:    Maaseuduksi luetaan >tässä laissa maalaisoikeuden alai-
1672: nen kaupunkikin.
1673: 
1674:                             5 §.
1675:     Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija saakoon eri-
1676: tyistä asiaa varten tahi johonkin eri piiriin määrätä nimis-
1677: miehen taikka muun sopivan henkilön olemaan omalla vas-
1678: tuull!l!an ulosottomiehenä kruununvoudin sijassa. Siten
1679: määrätty ulosottomies on niiden säännösten alainen, jotka
1680: tässä laissa kruununvoudista annetaan; älköön hän kuiten-
1681:                     Ulosottolain 1 1. 1 §.
1682: 
1683: kaan panko toista sijaansa, älköön myöskään, ellei sitä
1684: määräyksessä erittäin myönnetä, ryhtykö 4 § :ssä mainit-
1685: tuun ulosmi·tatun omaisuuden myymiseen tahi hinnan jaka-
1686: rviseen.
1687:     :Samoin olkoon maistraatti, jos se tai sen jäsen on ulos-
1688: otonhaltijana, oikeutettu, milloin ulosmittausten tilapäinen
1689: lisääntyminen tahi muut syyt välttämättömästi vaativat,
1690: määräajaksi tahi erityisiä toimituksia varten määräämään
1691: eri ulosottomiehen, johon nähden silloin on voimassa mitä
1692: kaupunginvoudista säädetään.
1693:     Tässä mainitun määräyksen peruuttakoon ulosotonhal-
1694: tija tahi, jos maistraatin jäsen on: ulosotonhaltijana, maist-
1695: raatti, milloin syytä on.
1696: 
1697: 
1698: 
1699:    'Suomen Eduskunta pysyy •alati j. n. e.
1700: 
1701:    Helsingissä 16 päivålnä huhtikuuta 1912.
1702:                                                            •
1703: 
1704: 
1705: 
1706: 
1707: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
1708:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1709: 
1710: 
1711: 
1712: 
1713:                Lakivaliokunnan mietintö
1714:            N :o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
1715:            sältää ehdotuksen lapsenmurhaa lwskevain
1716:            säännösten muuttamisesta.
1717: 
1718:    Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
1719: tänyt kysymyksenlaisen edustajain Pärssisen y. m. tekemän
1720: eduskuntaesityksen N :o 5.
1721: 
1722: 
1723:     Lapsenmurhaa ei aikaisemmin käsitetty muusta surmaa-
1724: misesta erilliseksi rikokseksi eikä siitä sen vuoksi yleensä
1725: ollut erikoismääräyksiä. Missä, niinkuin vanhemmassa
1726: Saksan oikeudessa, sellaisia määräyksiä oli, sisälsivät ne
1727: rangaistuksen kovennuksen. Tähän oli syynä kanoonisen
1728: oikeuden synnyttämä käsitys, että lapsenmurha, johtuneena
1729: aYioliiton ulkopuolella tapahtuneesta sukupuoliyhteydestä,
1730: oli erittäin synnillinen teko. Vasta alkaen 18 vuosisadan
1731: lopulta pääsi lapsenmurhaan nähden toinen käsitys val-
1732: lalle. Sitä aletaan yhä yleisemmin käsittää tavallisesta
1733: surmaamisesta erillään olevaksi rikokseksi, joka asete-
1734: taan erikoisten lievempäin rangaistusmääräysten alaiseksi.
1735: Kaikissa maissa ei kuitenkaan ole tätä kehitystä seurattu.
1736: Niinpä Englannin ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain ri-
1737: koslainsäädännössä ei ole lapsenmurhasta erikoisia määrä-
1738: yksiä. Englannissa, missä murhasta on kuolemanrangaistus,
1739: olisi siis lain mukaan tätä rangaistusta lapsenmurhasta
1740: käytettävä, mutta rangaistuksen ankaruuden takia valamie-
1741: het tavallisesti vapauttaYat syytetyn, joka sitten useasti
1742: tuomitaan rangaistukseen synnytyksen sa'la,amisesta. RaTis-
1743: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1744: 
1745: kassa taas, jossa ei myöskään aikaisemmin ollut lapsenmur-
1746: hasta 'er.i!lmismääräyksiä, hyväksy1ttiin 1810 vuoden rikos-
1747: laissa näkökanta, jonka mukaan lapsenmurha on tavallista
1748: surmaamist,a raskaampi rikos. Tähän johduttiin huomioon-
1749: ottaen vastasyntyneen [.apsen avuton tila ja kun katsottiin
1750: sellaisen teon, että äiti surmaa oman lapsensa, loukkaavan
1751: yhtä alkuperäisimmistä ihmisiä toisiinsa liittävistä sirteistä.
1752: Lain mukaan seurasi lapsenmurhasta kuolemanrangaistus,
1753: mutJt,a kun valamiehet Ranskassrukin senvuoksi useasti va-
1754: pauttivat syytetyn, lievennettiin sittemmin rangaistJusta.
1755: Vuonna 1901 annetun bin mukaan, jonka on katsottava
1756: muuttaneen lapsenmurha-käsitettäkin siten, että sanottu ri-
1757: kos on pidettävä tavallisena joskin Hevemmin mngaista-
1758: vana mur·hana tai tappona, on äidin rangaistus pakkotyötä
1759: elinajaksi taikka 5 :stä 20 :een vuoteen. Erotusta ei tehdä
1760: siihen nähden, onko lapsi syntynyt avioliitossa vai sen ul-
1761: kopuoilella.
1762:     1Tseimmissa muissa sivistysmaissa on lapsenmurha eri-
1763:  tyislaatuinen rikos, josta rangaistus on lievempi kuin ta-
1764: vallisesta surmaamisesta. Tämän käsityksen perusteena on
1765: se erikoinen tila, jossa synnyttävä nainen on, varsinkin
1766: jos hän on tullut luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi.
1767:  Siitä, mikä tässä tilassa aiheuttaa lievempäin rangais-
1768:  tusten käyttämisen, samoin kuin käytettäviin rangais-
1769:  tusmääriinkin nähden on kuitenkin huomattavissa mel-
1770: koista eroavaisuutta eri maiden välillä. Toisissa pide-
1771: tään lievennyksen perusteena synnyttämisen :fysioloogista
1772: vaikutusta synnyttäjään, jonka sielullinen ja mumiilli-
1773: nen tasapaino joutuu järkytetyksi; edellytetään siis syn-
1774: uyttäjässä vähentynyttä syyntakeisuutta. Tämän lähtö-
1775: kohdan mukaisesti ei tehdä erotusta aviollisen ja aviotto-
1776: man synnyttämisen välillä, sillä synnyttämisen vaikutus
1777: syyntakeisuuteen ei ole kosketellusta seikasta vaan synnyt-
1778: täjän vastustuskyvystä riippuva. TäLlä kannalla on m:ui-
1779: den muass!t Ititvallan rikoslaki, joskin sen mukaan aviol-
1780: hsen 'lapsen surmaaminen rangaistaan elinkautisella.
1781: aviottoman taas 10-20 vuoden kuritushuoneella. Siinä
1782: ehdotuksessa uudeksi rikoslaiksi, mikä ltäYa1hssa on
1783:                     R. L. 221. 1 § y. m.                    3
1784: 
1785: äskettäin valmistunut ja missä ei enää rangaistusmäärään-
1786: kään nähden tehdä erotusta, on rangaistusta tuntuvasti
1787: alennettu. Sanotun ehdotuksen mukaan on rangaistus
1788: lapsenmurhasta 1-10 vuotta kuritushuonetta tai vankeutta
1789: taikka, jos äiti on tehnyt teon suuressa hätätilassa tai
1790: sulatakseen häpeätänsä, vankeutta 6 kuukaudesta 5 vuoteen.
1791: Italiassa, jonka rikoslaki, tosin osaksi toisilla perusteilla,
1792: ei myöskään tee erotusta aviollisen ja aviottoman lapsen
1793: surmaamisen välillä, on rangaistus vankeutta 3-12 vuotta.
1794: Sveitsin joku aika sitten valmistunut uuden rikoslain eh-
1795: dotus on sekin edellämainitulla kannalla, ja on rangais-
1796: tus lapsenmurhasta sanotun lakiehdotuksen mukaan 1-5
1797: vuotta kuritushuonetta tai 6 kuukaudesta 2 vuoteen van-
1798: keutta.
1799:     Lapsenmurhan lievemmän rankaisemisen perusteena on
1800: taas toisissa maissa pidetty pääasiallisesti sitä psyykillistä
1801: eli sielullista tilaa, missä luvattomasta sekaantumisesta ras-
1802: kaaksi tullut synnyttäjä voi olla. Hänen mielessään liikkuu
1803: pelko raskaudentilan ja synnyttämisen ilmitulemisesta sekä
1804: siihen liittyvästä häpeästä, toisaalta taas huoli hänen
1805: itsensä ja hänen lapsensa vastaisesta toimeentulosta. Nämä
1806: mielteet voivat synnyttämisen fysioloogisen vaikutuksen
1807: johdosta käydä niin vallitseviksi, että ne kokonaan tukah-
1808: duttavat äiaintunteet, jotka, niinkuin kokemus osottaa, ei-
1809: vät useinkaan täysin herää heti synnyttämisen jälkeen vaan
1810: vasta lapsen jatkuvan hoidon yhteydessä. Taloudelliset
1811: huolet voivat tietysti pelottaa myöskin aviollista synnyttä-
1812: jää, häpeän pelko, ,kunnianhätätila", tulee sitävastoin
1813: yleensä kysymykseen ainoastaan milloin synnyttäjä on
1814: tullut luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi. Tästä juuri
1815: johtuu, että useimpain maiden lansäädännössä >rangaistuk-
1816: sen lievennys on rajoitettu vain aviottoman lapsen surmaa-
1817: miseen.
1818:     Niinhyvin huoli toimeentulosta kuin joissakin harvinai-
1819: semmissa tapauksissa synnyttämisen ilmitulemisen pelkokin
1820:  Yoi tietysti jatkua kauvan, vuosikausiakin, synnyttämisen
1821: jälkeen. ~iissäkin maissa, joissa rangaistuksen lievennyk-
1822: 4.      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1823: 
1824: sen perusteena lapsenmurhaan nähden on viimeksi esitetty
1825: kanta, on kuitenkin lievennys rajoitettu käsittämään vain
1826: ne tapaukset, jolloin lapsi surmataan synnyttämisen aikaan-
1827: saaman kiihotustilan kestäessä eli, niinkuin useimmiten
1828: lausutaan, synnytettäessä tai kohta sen jälkeen. Silloin ky-
1829: symyksenalaiset mielteet esiintyvät erityisen määräävinä
1830: ja oikeuttavat siis rangaistuksen lieventämisen. Useim-
1831: missa näissä maissa sisältyy lapsenmurha-käsitteeseen siis
1832: se, että luvattomasia sekaannuksesta raskaaksi tullut nainen
1833: synnyttämisen vaikuttaman kiihotustilan kestäessä surmaa
1834: sikiönsä.
1835:     Rangaistusmäärät vaihtelevat suuresti tähän ryhmään
1836: kuuluvissa laeissa, joihin myöskin Suomen rikoslaki on
1837: luettava. Siten on Saksan rikoslain mukaan rangaistus
1838: lapsenmurhasta 3-15 vuotta kuritushuonetta tahi, jos
1839: asianhaarat ovat lieventävät, 2-5 vuotta vankeutta. Astei-
1840: kon ylemmät rangaistukset eivät kuitenkaan käytännössä
1841: juuri tule kysymykseen. Noin kolmessa neljättä osassa
1842: kaikista tuomioista on rangaistus 2-5 vuotta vankeutta.
1843: V almistetussa uuden rikoslain ehdotuksessa on rangaistusta
1844: alennettu; se on ehdotuksen mukaan 1-15 vuotta kuritus-
1845: huonetta tai lieventäväin asianhaarain vallitessa vankeutta
1846: 6 kuukaudesta 5 vuoteen. Norjassa on rangaistus lapsen-
1847: murhasta kuritushuonetta 1-8 vuotta ja, jos rikos uusitaan,
1848: 1-12 vuotta, Venäjällä 1 1;2-6 vuotta ojennuslaitosta.
1849: Ruotsissa on rangaistus lapsenmurhasta kuritushuonetta
1850: 1-6 vuotta tahi, jos asianha•arat ovat raskauttavaL enin-
1851: tään 10 vuotta.
1852: 
1853: 
1854:    Suomenkaan vanhemnlia1ssaa oikeudessa ei lrtpsenmurhasta
1855: ollut erikoisia säännöksiä. Ensimäiset nimenomaan lapsen-
1856: murhaa koskeva·t lainsäädäntötoimenpiteetovat 1600-1 u vulta.
1857: Silloin erinäisillä asetuksilla säädettiin, että jos nainen, joka
1858: luvattomasta sekaannuksesta oli tullut raskaaksi, ei siitä
1859: ilmoittanut ennen synnyttämistä, etsi synnyttämisen ajaksi
1860: yksinäisyyttä ja sen jälkeen kätki sikiönsä, oli hän oleva
1861: vikapää kuolemanrangaistukseen huolimatta hänen väit-
1862:                      R. L. 22 1. 1 § y. m.                     5
1863: 
1864: teestään, että lapsi oli kuolleena syntynyt, jollei sikiötä esi-
1865: tetty ja havaittu keskoiseksi. Todistamisvaikeuden johdosta
1866: edellytettiin sanottujen asianhaarain vallitessa se, mikä olisi
1867: ollut todistettava, eli että sikiö oli saanut surmansa äidin
1868: toimeenpiteestä. Samansisältöinen oli lapsenmurhaa kos-
1869: keva säännös 1734 vuoden laissa. Ainoastaan jos sikiö heti
1870: tuotiin esille ja se havaittiin keskoiseksi taikka siinä ei ollut
1871: väkivallanmerkkejä, ei äitiä tuomittu kuolemaan vaan nin-
1872: gaistiin vitsoilla, vankeudella tai työllä. Tätä laissa muu-
1873: ten vallitsevasta todistamisperiaatteesta poikkeavaa sään-
1874: nöstä muutettiin asetuksella 20 päivältä tammikuuta 1779.
1875: Mainitun asetuksen mukaan vaadittiin, jotta lapsen-
1876: murha voitaisiin katsoa tapahtuneeksi, selvitys siitä, että
1877: nainen oli toiminut surmaamisen aikomuksessa. Mutta
1878: tämänkin asetuksen mukaan katsottiin nainen syypääksi
1879: lapsenmurhaan, jos hän surmaamisen aikomuksessa oli kät-
1880: kenyt sikiön, vaikkei oltukaan todistettu, että kuolema oli
1881: johtunut siitä. Lapsenmurha oli edelleenkin kuoleman-
1882: rangaistuksen alarnen. Perinpohjainen muutos tätä ri-
1883: kosta koskevaa'll lainsäädäntöön pantiin vihdoin toimeen
1884: 2G päivänä marraskuuta 1866 m. m. lapsenmurhasta anne-
1885: tulla asetuksella. Tässä asetuksessa, jonka mukaan voitiin
1886: tuomita rangaistukseen lapsenmurhasta ainoastaan, jos nai-
1887: nen oli todistettu siihen syypääksi, oli rangaistus kuritus-
1888: huonetta 4 :stä 10 :een vuoteen. Muusta tahallisesta sur-
1889: maamisesta oli silloin kuoilemanrangaistus.
1890:     Rikoslain 22 luvun 1 § :n mukaan rangaistaan nainen,
1891:  joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut raskaaksi ja
1892: synnyttäessään tai kohta sen jälkeen tahallansa, siis joko
1893:  vakain tuumin tai pikaistuksissa, on surmannut sikiönsä,
1894:  kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kymme-
1895: neksi vuodeksi. Rangaistus on niinmuodoin tuntuvasti pie-
1896: nempi kuin murhasta tai tahallisesta taposta, joista ran-
1897: gaistus on, murhasta kuolemanrangaistus tai kuritushuo-
1898: netta elinkaudeksi ja tahallisesta taposta, ellei lieventäviä
1899: asianhaaroja ole, kuritushuonetta vähintään kahdeksaksi ja
1900: enintään kahdeksitoista vuodeksi taikka elinkaudeksi. Sano-
1901: tussa pykälässä säädetään vielä, että yritys on rangaistava
1902: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1903: 
1904: ja että rikokseen osallinen rangaistaan niinkuin murhassa
1905: tai tahallisessa tapossa osallinen. Sanotun luvun 2 § :ssä sää-
1906: detään että, jos luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi tul-
1907: lut nainen on varomattomuudellaan tuottanut sikiöllensä
1908: kuoleman, on hän rangaistava niinkuin 21 luvussa kuole-
1909: man tuottamisesta toiselle on säädetty eli siis vankeu-
1910: della korkeintaan kolmeksi vuodeksi taikka vähintään
1911: viidenkymmenen markan sakolla. 3 § :ssä käsitellään
1912: sitä tapausta, että luvattomasta sekaannuksesta ras-
1913: kaan naisen isä, äiti, isäntä tai emäntä taikka makaaja on
1914: tuottanut sikiölle kuoleman laiminlyömällä velvollisuutensa
1915: antaa naiselle apua tai 'tarpeellista hoitoa. 4 § :ssä säädetään
1916: lopuksi että, jos luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi
1917: tullut nainen on hävittänyt tai kätkenyt sikiönsä, eikä
1918: voida selvme saada, että hän taikka joku muu on matkaan-
1919: saattanut sikiön kuoleman, hänet on rangaistava vankeu-
1920: della korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka enintään
1921: viidensadan markan sakolla. Jos toinen on kehottanut
1922: naista tähän rikokseen taikka ollut siinä avullinen, on hän
1923: rangaistava rikokseen osallisena. Sanotuista lakimääräyk-
1924: sistä tehdään kuitenkin 22 luvun 9 § :ssä se poikkeus, et,tei
1925: niitä ole sovellettava naiseen, joka sekaannuksen jälli<een on
1926: julistettu makaajan aviovaimoksi taikka mennyt hänen
1927: kanssaan naimisiin. Näissä tapauksissa samoin kuin mil-
1928: loin nainen on tullut luvallisesta sekaannuksesta mskaaksi,
1929: tuomitaan nainen, joka on surmannut sikiönsä tai tuottanut
1930: sille kuoleman, Rikoslain 21 luvun mukaan.
1931: 
1932: 
1933: 
1934:    Eduskuntaesityksessä ehdotetaan edelläselostettuun, lap-
1935: senmurhaa koskevaan lainsäädäntöön useita muutoksia.
1936: Rangaistus sikiön tahallisesta surmaamisesta on esityksessä
1937: alennettu vankeudeksi vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
1938: Sen ohessa on ehdotettu rangaistuksen edellytyksenä
1939: mmenomaan mainittavaksi, et,tä äiti todistetaan tekoa
1940:                     R. L. 22 l. 1 § y. m.                   7
1941: 
1942: tehdessään olleen täydellä ymmärryksellään. Lapsemnur-
1943: ha-käsitettä on supistettu siten, että ainoastaan avioton äiti
1944: mutta ei muu luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi tul-
1945: lut nainen voi olla sanotun rikoksen tekijänä. Rikoslain
1946: määräys, että yritys on rangaistava, on jätetty pois, samoin
1947: myös säännös rikokseen osallisen rankaisemisesta. Niin-
1948: ikään ovat 2 ja 4 § kokonaan poistetut.
1949:     Eduskuntaesityksessä ehdotettuihin muutoksiin nähden
1950: on Valiokunta ollut yksimielinen siitä, eH,ei ole aihetta vas-
1951: toin nykyisen lain kantaa rajoittaa lapsenmurha-käsitettä
1952: vain aviottoman äidin sikiön surmaamiseen. Ovathan ne
1953: syyt, jotka aiheuttavat lapsenmurhaajan lievempää rankai-
1954: semista, erityisesti soveltuvia naimisissa olevaan naiseen,
1955: joka on tullut luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi.
1956:    Eräät Valiokunnan jäsenet ovat sen lisäksi tahtoneet
1957: ulottaa lapsenmurha-käsitteen sisältämään senkin tapauk-
1958: sen, että nainen synnytystilaisuudessa surmaa aviolapsensa.
1959: He ovat, viitaten synnyttämisen fysioloogiseen vaikutuk-
1960: seen synnyttäjään, katsoneet voitavan sääntönä edellyttää
1961: synnyttäjän olevan vähentyneessä syyntakeisuuden tilassa.
1962: Luvallisesta sekaannuksesta raskasta naista voi myöskin
1963: huolettaa vastainen taloudellinen toimeentulo, voipa poik-
1964: keustapauksissa kunnianhäJtätilakin tulla häneen nähden
1965: kysymykseen. Sitäpaitsi on ajateltavissa muita sellaisia
1966: hellittäviä seikkoja, että ne yksinäänkin mutta varsin-
1967: kin edelläkosketeltujen syitten yhteydessä oikeuttavat lie-
1968: vemmän rangaistuksen tuomitsemista naiselle, joka sur-
1969: maa lapsensa, olkoonpa tämä aviollinenkin. Nämä Valio-
1970: kunnan jäsenet ovat senvuoksi ehdottaneet, ettei olisi teh-
1971: tävä eroa sen välillä, onko sikiönsä surmannut nainen tul-
1972: lut raskaaksi luvattomasta vai luvallisesta sekaannuk,"esta.
1973: - V aliakunnan enemmistön mielestä ovat ne näkökohdat,
1974: jotka aiheuttavat käyttämään lapsenmurhasta erikoismää-
1975: räyksiä, täysin soveltuvat vain luvattomasta sekaannuk-
1976: sesta raskaaksi tulleeseen naiseen. A viola psen surmaami-
1977: seen nähden ei voida puhua kunnianhätätilasta samassa
1978: merkityksessä kuin milloin on kysymys aviottoman lapsen
1979: 8       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1980: 
1981: surmaamisesta; se tapaus, jota tässä on tarkoitettu, eli että
1982: aviovaimo surmaa ennen avioliittoa miehensä kanssa siittä-
1983: mä:nsä lapsen, ei voi oikeuttaa niin suur•ta rangaistuksen
1984: alentamista, kuin mikä on mahdollista myöntää aviottoman
1985: lapsen surmaamisesta. Samaa on sanottava niistä muista
1986: lieventä vistä asianhaaroista, joita voi olla olemassa a vio-
1987: lapsen surmaamiseen nähden. Tällä periaatteellisella kan-
1988: nalla ovat useimpain muiden maiden lainsäädännöt, eikä
1989: ole esitetty pätevää syytä siitä luopua. Ne tapaukset, joissa
1990: nainen synnyttäessään surmaa aviolapsensa, ovat muuten
1991: miltei tuntemattoma.t, joten minkäänlaista käytännöllistä
1992: tarvetta ehdotettuun lapsenmurha-käsitteen laajentamiseen
1993: ei ole.
1994:     Voimassa oleva säännös rikokseen osallisten rankaisemi-
1995: sesta on sekin selvyyden vuoksi paikallaan. Useiden mui-
1996: den maiden rikoslaeissa ei tällaist·a säännöstä ole, mutta eri-
1997: mielisyyttä onkin niissä maissa ilmaantunut siitä, onko lap-
1998: senmurhaan osallinen henkilö tuomittava sitä koskevain lie-
1999: vennettyjen rangaistusmääräysten mukaan vai niinkuin
2000: tavalliseen murhaan tai tappoon osallinen. Ettei ole syy1tä
2001: lieventää rangaistusta muihin kuin äitiin nähden, on lmi-
2002: tenkin ilmeistä, kun ottaa huomioon, ettei kunnianhätätila
2003: tai huoli vastaisesta toimeentulosta viimeksimainitullekaan
2004: aiheuta rangaistuksen lievennystä sinään, vaan ainoastaan
2005: synnyttämisen aikaansaaman kiihotustilan yhteydessä.
2006:     Lapsenmurhan yritys on Suomen samoin kuin useim-
2007: pain ulkomaistenkin lakien mukaan rangaista va. Norjan
2008: rikoslain mukaan voi se kuitenkin jäädä rankaisema.tta,
2009: ellei lapsi ole saanut vaikeata ruumiinvammaa tai tervey-
2010: denhaittaa. Tätä on perusteltu viittaamalla lapsen etuun
2011: sekä teon ja sen tekijän verrattain vähäiseen vaarallisuu-
2012: teen yhteiskunnalle. Samoilla syillä on osa Valiokunnan
2013: jäseniä puoltanut eduskuntaesityksen ehdotusta, että mää-
2014: räys yrityksen rangaistavaisuudesta olisi poistettava laista.
2015: On arveltu, että synny.t:täjän fysioloogisesta ja psyykilli-
2016: sestä poikkeustilasta aiheutunut rikollisen teon yritys, josta
2017: ei ole ollut seuraamusta: voisi jäädä rankaisematta. Siinä
2018:                    R. L. 22 1. 1 § y. m.                   9
2019: 
2020: tapauksessa, että lapsi on saanut ruumiinvamman tai kärsi-
2021: nyt terveydenhaittaa, on näiden jäsenten mielestä yrityksen
2022: käsittävä teko rikos, joka voidaan semmoisenaan rangaista
2023: Rikoslain 21 luvun tai 22 luvun 8 § :n mukaan. On myös
2024: huomautettu, että lapsenmurhan yrityksiä tuskin koskaan
2025: saatetaan syytteeseen ja että siitä oleva rangaistusuhka siis
2026: on merkityksetön. - Valiokunnan enemmistön mielestä ei
2027: ole syytä poistaa säännöstä yrityksen rangaistavaisuudesta,
2028: varsinkin siihen nähden että, jos sikiölle on saatettu ruu-
2029: miinvamma ja rangaistus silloin olisi määrättävä Rikoslain
2030: 21 luvun pahoinpitelyä koslmvain säännö8ten mukaan
2031: verrattuina säännökseen, joka määrää rangaistuksen lap-
2032: senmurhas'ta, äiti erinäisissä tapauksissa voisi joutua anka-
2033: rammin rangaistavaksi, kuin jos rangaistus mää,rättäisiin
2034: yrityksestä käytebtäväin säännösten nojalla. Säännös lap-
2035: senmurhan yrityksen rangaistavaisuudesta on senvuoksi
2036: pysytetty laissa.
2037:     Suomen niinkuin kaikkien muiden maiden lainsäädän-
2038: nön mukaan tulee rikollisen teon tekijän, siis myös lapsen-
2039: murhaajan, olla syyntakeinen, jotta häntä voitaisiin teos-
2040: taan rangaista. Tämä on lausuttu Rikoslain 3 luvun 3 § :ssä,
2041: jonka mukaan mielipuolen teko taikka semmoisen, joka ikä-
2042: heikkouden tai muun samanlaisen syyn takia on ymmär-
2043: rystään vailla, jää rankaisematta. Syyntakeisuuden ja syyn-
2044: takeettomuuden viiEstä rajaa ei kuitenkaan voida tarkoin
2045: määrätä, ja senvu;oksi on useiden maiden lainsäädännössä ja
2046: nEn meilläkin tunnustettu näiden välillä olevaksi vähennetyn
2047: syyntakeisuuden tila, joka vaatii erityisiä säännöksiä. Ri-
2048: koslain 3luvun 4 § :ssä säädetään että, jos jonkun harkitaan
2049: rikosta tehdessään olleen täyttä ymmärrystä vailla, vaikkei
2050: häntä 3 § :n mukaan voida syyhyn mahdottomaksi katsoa,
2051: on rangaistus oleva se, mikä 2 § :ssä on säädetty, s. o. ran-
2052: gaistusta on niin vähennettävä kuin nuorista rikoksenteki-
2053: jöistä eli 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneistä henkilöistä
2054: on määrätty. Ennenkuin rikoksentekijä voidaan tuo-
2055: mita rangaistukseen, täytyy siis olla selvitys siitä, että
2056: hän tekotilaisuudessa oli syyntakeinen; syytetyn ei tar-
2057: 10     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2058: 
2059:  vitse todistaa olleensa syyntakeeton. Mutta kun syynta-
2060: keisuus on sääntönä, syyntakeettomuus poikkeuksellinen
2061: ilmiö, pidetään jokaista syytettyä syyntakeisena, kunnes
2062: erityiset asianhaarat antavat aihetta sitä epäillä, jol-
2063: loin oikeus erittäin tutkii sitä seikkaa ja tarpeelliset todis-
2064: teet asiasta hankitaan. Esityksen määräys, että on todis-
2065: tettava lapsenmurhaajan tekoa tehdessään olleen täydellä
2066: ymmärryksellä, asettaa lapsenmurhaajan tässä kohden eri-
2067: koisasemaan sikäli, että sellaisen rikollisen syyntakeisuu-
2068: desta aina olisi hankittava erityinen täydellinen selvitys.
2069: Tällaisella vaatimuksena, joka käytännössä. tekisi miltei
2070: mahdottomaksi yhdenkään lapsenmurhaajan tuomitsemi-
2071: sen, voisi olla oikeutusta, jos lapsensynnyttäjät synnyttu-
2072: mistilaisuudessa yleensä olisivat ymmärrystä vailla. S1t:,
2073: ei kuitenkaan ole voitu todistaa eikä sellainen käsitys
2074: myöskään ole minkään maan 1ainsäädännös.'3ä esiintynyt.
2075: Ettei asianlaita voikaan olla sellainen, näkyy jo siitäkir,,
2076: että muuten aviolapsiakin toisinaan ja ainakin useammin
2077:  kuin nyt synnyttämistilaisuudessa surmattaisiin. Sellainen
2078: säännös tietäisi sitäpaitsi myös sitä, ettei lapsenmurha, joka
2079: on .tehty vähennetyn syyntakeisuuden tilassa, ollenkaan tu-
2080: lisi rangaistavaksi. Mutta siihen tietysti ei ole aihetta, sillä
2081: eihän ole syytä päästää rangaistuksesta henkilöä, joka kui-
2082: tenkin on syyhyn mahdollinen. Valiokunta ei näin ollen ole
2083:  voinut hyväksyä ehdotettua määräystä.
2084:      Lapsenmurhasta säädettyjen rangaistusmäärien alenta-
2085: mista koskevan kysymyksen valaisemiseksi on Valiokunta
2086: valmistuttanut alempana olevan taulun, osottava kymmen-
2087: vuotiskautena 1900-1909 ensimäisessä oikeusasteessa lap-
2088: senmurhaan syypä]ksi tuomittujen 'lukumäärän, tuomitun
2089: rangaistuksen laadun ja ajan, kuritushuonerangaistukseen
2090: tuomit·tujen iän ja varallisuusolot sekä onko ja mistä ri-
2091: koksesta heitä ennen rangaistu.
2092:                               Lapsenmurnaan vuosma muu-ll:IUl:l 1:ssa 01Keusas1eessa syypalKSI 1uomnu1.
2093:             ----   ---- ----· - - -
2094: 
2095: 
2096:                                                                                                                                            K nritushuonerangaistukseen                                      Kurit.h.rang. tuo-
2097:                                                        Kuritushuonerangaistus.                                                                      tuomittujen                                              mituista ennen
2098:                                                                                                                                                                                                              rangaistu vai-
2099:                                           ~                                 Vuotta                                  --
2100:                                                                                                                                                       1
2101:                                                                                                                                                            k ..                              1 Varallisuus-  keammista rik-
2102:           Lukumäärä.                      :;;.                                                                                                               a                                    olot.       komuksista.
2103:                                           ~        -,---,---------~-~---T---~-------,                                                                        ----,----,-                                                                 ,
2104: 
2105:                                                                                                                                                       ·~                                               s ~ 5. pf9\"B'"r--.·
2106:                                                                                                                                                                                                                      ~ ~[:gl ~ ~                   J
2107:                                                                                                                                                       1:011:0                                                                  t"l   t"l     i<:
2108:                                           oo
2109:                                           •            1                                             -1 1              1
2110:                                                                                                                                   1-'
2111:                                                                                                                                   _,.
2112:                                                                                                                                            >-'                     <:>:>   <:>:>
2113:                                                                                                                                                                                                ~       ~
2114:                                                                                                                                                                                                        r            I>T
2115:                                                                                                                                                                                                                  o: "d         >:: § ,., ~-~" ~-:::::
2116:                                                    tO
2117:                                                                tO 1 0:>
2118:                                                                111
2119:                                                                0:> 1 ....
2120:                                                                              """
2121:                                                                              1
2122:                                                                              0<
2123:                                                                                    0'
2124:                                                                                    1
2125:                                                                                    J:;
2126:                                                                                            J:;
2127: 
2128:                                                                                          1-11        1
2129:                                                                                                      00   1   r _,.    ...-        1
2130:                                                                                                                                   ,.....
2131:                                                                                                                                            00
2132:                                                                                                                                             1
2133:                                                                                                                                            t.:>
2134:                                                                                                                                                       -
2135:                                                                                                                                                       1
2136:                                                                                                                                                              0<
2137:                                                                                                                                                              1
2138:                                                                                                                                                            1 00
2139:                                                                                                                                                                    0
2140:                                                                                                                                                                     !
2141:                                                                                                                                                                    00
2142:                                                                                                                                                                            0<
2143:                                                                                                                                                                             1
2144:                                                                                                                                                                            ....
2145:                                                                                                                                                                                        ° ':1
2146:                                                                                                                                                                                        "'"
2147: 
2148:                                                                                                                                                                                        ,       ,.,,
2149:                                                                                                                                                                                                        >=
2150:                                                                                                                                                                                                               g '< ro          ~ >1 'g i'l'S·>l J>T >=
2151:                                                                                                                                                                                                                                              0""
2152:                                                                        j                                                          oo~otoOto                                                    rt"     rt-~
2153:                                                                                                                               1
2154: 
2155: 
2156: 
2157:         1{kaup             6}             --1 - -- J ---1 sl -1- _1
2158:                                                    _       1J sl 2 11 -                                                                                       2/      1                                     3             3    -               -       --~ -
2159:          (:~:a~~a')3: ~9 -~ ~~ ~~ ~~1~ ~ ~ -~ ~ =- j ~ :1.~ ~~ ~ = ~                                                                                                                                                           =a = =11 ·-
2160:                                                            1
2161: 
2162:  1900
2163:  1901 \maalla 32}
2164:                     38
2165:                         2 -    4141 5 6 9 1 ]      -1      1                                                           -                     5
2166:                                                                                                                                                       1:
2167:                                                                                                                                                        9.      6, 4 4 2                            2        8
2168:                                                                                                                                                                                                                       2:
2169:                                                                                                                                                                                                                       20                           1          1
2170:                                                                                                                                                                                                                                                                       ~
2171:                                                                                                                                                                                                                                                                       r
2172:  1902   kaup.    4
2173:                     44
2174:       {maalla 40} 11 -
2175:                        - -   1   2! 1 - - - --
2176:                              1 10 13 7 6                                                              2~-              - --
2177:                                                                                                                        --         -1 - 1211312
2178:                                                                                                                                              4
2179:                                                                                                                                                           1\ 1 - -
2180:                                                                                                                                                                   7 2 l
2181:                                                                                                                                                                                                -
2182:                                                                                                                                                                                                -
2183:                                                                                                                                                                                                        -
2184:                                                                                                                                                                                                             9 30
2185:                                                                                                                                                                                                                           .t       l
2186:                                                                                                                                                                                                                                    9
2187:                                                                                                                                                                                                                                                -
2188:                                                                                                                                                                                                                                                 1
2189:                                                                                                                                                                                                                                                        - 1 1
2190:                                                                                                                                                                                                                                                          1'   --~·    t-:1
2191:                                                                                                                                                                                                                                                                       t-:1
2192:                                                                                                                                                                                                                                                                       :-
2193:                                1
2194:  1903 { kaup. 2 ;)} 30 - -, -, 2 2 1 - - -                                                                             -- -1                              11 -    2 1 1                        -            2   3                  1             l     -    -
2195:                                                                                                                                                                                                                                                                       ....
2196:         maalla )2~
2197:  1904 fkaup.   o} 42, 1 -
2198:       \maalla 37      : -
2199:                           -~ lf 9 101 2 2 -· -
2200:                                       !-
2201:                                                    -1
2202:                                                        lj
2203:                                                                    11
2204:                                                                    21
2205:                                                                            1 2 1 -
2206:                                                                            71 13110 3 1 1 -
2207:                                                                                                      -1- - -1          -- 11
2208: 
2209:                                                                                                                          21           lJ
2210:                                                                                                                                               7
2211:                                                                                                                                            ·--~
2212:                                                                                                                                               5'
2213:                                                                                                                                                   1
2214:                                                                                                                                                           ~~10 1 - ---
2215:                                                                                                                                                           3 2 - ·- --
2216:                                                                                                                                                           8) 121 41 1 4
2217:                                                                                                                                                                                                -
2218:                                                                                                                                                                                                -
2219:                                                                                                                                                                                                    3
2220:                                                                                                                                                                                                             4 21
2221:                                                                                                                                                                                                             1j 4
2222:                                                                                                                                                                                                             3l 31
2223:                                                                                                                                                                                                                                    :-;
2224:                                                                                                                                                                                                                                    1
2225:                                                                                                                                                                                                                                    5
2226:                                                                                                                                                                                                                                                  l
2227:                                                                                                                                                                                                                                                ---
2228:                                                                                                                                                                                                                                                 2
2229:                                                                                                                                                                                                                                                        -
2230:                                                                                                                                                                                                                                                        -
2231:                                                                                                                                                                                                                                                          3
2232:                                                                                                                                                                                                                                                               2
2233:                                                                                                                                                                                                                                                               1
2234:                                                                                                                                                                                                                                                               1
2235:                                                                                                                                                                                                                                                                       tm
2236: 
2237:                                                                                                                                                                                                                                                                       ~
2238: 
2239:  1905   {:~ia 4g} 43 ==\ 4) ~~~ 12 iö -7~
2240:                                       1
2241:                                                                                                  1
2242:                                                                                                      11 -1 =~~~ i 6ji uj1;1--1 3J2 2 1 -1!Jj 3~ 6 -2 2 3 ?
2243:                                                                                                           1
2244: 
2245: 
2246: 
2247: 
2248:     6 kaup.     2} 39 -
2249:  190 { maallaa;37     -
2250:                                       1
2251:                                                    -
2252:                                                    -
2253:                                                                -
2254:                                                                    1
2255:                                                                       1 1 - -      -- - -- -· 1 -1
2256:                                                                       6\ 17 6 61 1 -- 11
2257:                                                                                                         1 - -
2258:                                                                                               6!131 9 B 3 l
2259:                                                                                                                --
2260:                                                                                                                  B                -!                                                                        2
2261:                                                                                                                                                                                                        11) 2B
2262:                                                                                                                                                                                                                                -
2263:                                                                                                                                                                                                                                    61
2264:                                                                                                                                                                                                                                                -
2265:                                                                                                                                                                                                                                                    4
2266:                                                                                                                                                                                                                                                        -
2267:                                                                                                                                                                                                                                                         ·-
2268:                                                                                                                                                                                                                                                               -
2269:                                                                                                                                                                                                                                                                   4
2270:     ~ {kaup.                                                       1 ll 1 - -1 - - -~- -1 1 21 - -1 - -
2271:                                                                                                            1
2272: 
2273:                   3} - -                           -                                               1
2274:                                                                                                                                                                                                        -1 3                    --
2275:          maalla ,~2 4t) -                                                                                                                  111                                                         111 31                   11 -~
2276:                                                                                                                                                                                                                                          1     -       -      -
2277: 
2278:  190i                                              -               5 11 11 8 5\ 1 1 - --         19 6, 4 1[ 1 -                                                                                                                                        -       1
2279: 
2280: 
2281:         {:.::;~a 3~} =] j :11~ 1~ j =1 ==1 ~~1~j ~ ~ J=- = ~ 3~ = = = = ..........
2282:          kau .    3' . -                           - 1             1 111 1 -- - . - - - -     21 -   1 - --' - -                                                                   1
2283:                                                                                                                                                                                                             1             2    -- 11 -                 --     - -
2284: 
2285:  1908                            38                                                                                                              :,                                                             1                        1
2286: 
2287:  1909
2288:         {maalla 47}
2289:                                  52
2290:                                               11 -1 3\111 16                         9       5\       1\       1 -i -                         6\19[12                 6       1\ 2                 2        91 35                  11          -1 1! -
2291:             Summa 4tol                        51       2l 33[ 8811361 soi 50!10(                               51        3[          7[ 7t[lsllu31 4liiisiinl 11 1 87[30ö 1 30 1 12l                                                                       81 14
2292: 
2293:                                                                                                                                                                                                                                3
2294:          ) Yhden varallisuusoloista ei ole ilmoitust:t.                                                                 Yhden rangaistuksesta ei ole ilmoitusta.                                                                         Yhden iästä ei
2295:        1                                                                                                       2
2296:                                                                                                                    )                                                                                                               )
2297: ole ilmoitusta.
2298: 12     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2299: 
2300:     Niinkuin taulusta näkyy, ei tilasto tosin meillä, niin-
2301: kuin on laita useissa muissa maissa, osota vähennystä lap-
2302: senmurhain lukumäärässä. Sitä vastoin on tuomittui-
2303: h]n rangaistuksiin nähden koko kymmenvuotiskaudelta
2304: merkille pantavana se seikka, että ne yleensä pysyvät ran-
2305: gaistusasteikon keskirajaa alempana. 410 tuomitusta on
2306: näet 83.9 % tuomittu joko vankeusrangaistukseen tai 6
2307: vuotta lyhempään kuritushuonerangaistukseen. Eri vuosilta
2308: ovat vastaavat prosenttiluvut: 1900 76.9, 1901 71.1, 1902 81.s,
2309: 1903 90, 1904 90.5, 1905 79.1, 1906 82.1, 1907 84.4, 1908 97.4
2310: ja 1909 86.5. Pyrkimys supista'a ankarampain rangaistus-
2311: ten käyttöä tuntuu siis olevan enenemässäkin. Joka ta-
2312: pauksessa v"oinee sanoa että, mikäli tilastosta voi päättää,
2313: lapsenmurhasta säädetty rangaistus näyttää yleisen oikeus-
2314: tajunnan mukaan olevan Jii,an ankara ja s1is alennettava.
2315: Alentamisen puolesta puhuvat sitä paitsi eräät muut ylei-
2316: set näkökohdat. Varallisuusoloihinsa nähden oli 405 kuri-
2317: tushuonerang,aistukseen tuomitusta ainoastaan 2.7 % hy-
2318: rissä varoissa, mutta 21.5 % niukoissa varoissa ja 75.s % pe-
2319: rin köyhiä. Kysymyksenalaisen rikoksen lukuisuus näY'ttää
2320: niin muodoin riippuvan kansan varallisuus- ja sivistysas-
2321: teesta. Yksistään ankaralla rangaistusuhalla ei siis näytä
2322: voitavan mainittua rikosta tehokkaasti vastustaa, 'raan vaa-
2323: ditaan siihen etupäässä toimenpiteitä alempien kansanker-
2324: rosten sivistyksellisten ja taloudellisten olojen edistämi-
2325: seksi. Kun meilläkin kansan alempienkin kerrosten varal-
2326: lisuus ja sivistys epäilemättä jo ovat kohoamassa, ei tar-
2327: vinne pelätä, että lapsenmurhasta säädetyn rangaistusuhan
2328: kohtuullisesta alentamis~sta olisi seurauksena tällaisten ri-
2329: kosten enentyminen. Sen ohessa on huomattava, että lapsen-
2330: murhaajat eivät yleensä ole rikollisuuteen vajonneita vaan
2331: n. s. tilapäisiä rikoksentekijöitä. Puheenalaisena kymmen-
2332: vuotiskautena kuritushuonerangaistukseen tuomituista 40;'5
2333: henkilöstä ol] ainoastaan 7.4 % ennen rangaistu vaikeam-
2334: manlaatuisesta rikoksesta ja vain 3 % lapsenmurhasta. Lap-
2335: senmurhaajat ovat myös yleensä varsin nuoria henkilöH,ä;
2336:                     R. L. 22 l. 1 § y. m.                  13
2337: 
2338:  kysymyksenalaisista kuri>tushuonerangaistukseen tuomi-
2339: tuista oli 52.a % alle 25 vuoden ja 80.2 % alle 30 vuoden. On
2340: siis huomattava toiselta puolen että lapsenmurhaajat ovat
2341: yhteiskunnalle verrattain va,arattomat, joten ei yhteiskun-
2342:  nan tarvitse turwallisuutensa takia sulkea heitä yhteydes-
2343:  tään pitemmäksi aikaa, :toiselta puolen tMs että, kunlapsen-
2344: murhaajat vielä ovat siinä iässä, jossa ihminen yleensä on
2345: altis vaikutuksille, yksi vapausrangaistuksen päätehtäviä,
2346: parannuksen aikaansaaminen rikollisessa, voidaan saavut-
2347: taa suhteellisesti lyhyenä aikana. Kun lisäksi tulee, että ne
2348: yleiset näkökohdat, jotka aiheuttavat lapsenmurhan lievem-
2349: pää rankaisemista, ovat sitä laatua, että ne näyttävät vaati-
2350: van mahdollisuutta käyttää säälittävissä tapauksissa verrat-
2351: tain lieviäkin rangaistuksia, on Valio!k:unta ollut yksimieli-
2352: nen siitä, että nykyisen rangaistusasteikon rangaistusmää-
2353: riä ja varsinkin asteikon alarajaa on tuntuvasti alennettava.
2354: Niin pitkälle kuin eduskuntaesityksessä ei Valiokunnan
2355: enemmistö kuitenkaan ole arvellut voitavan mennä. On
2356: näet myös varottava panemasta alttiiksi kaiken rangaistuk-
2357: sen päätarkoitusta, oikeusjärjestyksen ylläpitämistä. Laissa
2358: lausutun rangaistusuhan täytyy olla senlaatuinen, että se to-
2359: della varoittaa lain alaisia rikkomasta sen säännöksiä; täy-
2360: täntöönpantuna täytyy rangaistuksen sekä tuntua rikoksen-
2361: tekijästä itsestään kärsimykseltä että tyydyttää yhteiskun-
2362: nan rankaisemistarvetta. Nyt kysymyksessä olevassakaan
2363: tapauksessa ei saa jättää huomioon ottamatta tätä näkö-
2364: kohtaa eikä myöskään, että kyseenalainen rikos seuraamuk-
2365: seltaan on laatuaan törkeimpiä. Ankaranlainen rangais-
2366: tusuhka on myös tarpeen säilyttää niiden tapausten varalle,
2367:  jolloin niitä lieventäviä asianhaaroja, jotka ovat lapsen-
2368: murha-käsitteen perusteena, tuskin on olemassa. Edellä-
2369: esitettyjä näikökohtia silmäUäpitäen ja huomioon ottaen
2370: myös kehityksen ulkomailla, on Valiokunnan enemmistön
2371: mielestä rangaistus lapsenmurhasta säädettävä korkeintaan
2372: kahdeksaksi vuodeksi kuritushuonetta tai vähintään kuu-
2373: deksi kuukaudeksi vankeutta. Uusimmissaka.an lakiehdo-
2374: tuksissa ei alarajaa ole asetettu kuutta kuukautta alem-
2375: 14      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3;
2376: 
2377: maksi, eikä meilläkään ole syytä mennä tässä pitemmälle.
2378: Kuritushuonerangaistuksen vähimpänä ja vankeusrangais-
2379: tuksen ylimpänä määränä tulisivat siis olemaan sanottujen
2380: rangaistuslajien ala- ja ylärajat e}i kuusi kuukaut,ht kuri-
2381: tnshuonetta ja neljä vuotta vankeutta.
2382: 
2383: 
2384: 
2385:      Jos lapsenmurhasta säädetty rangaistus alennetaan
2386: niinkuin edellä on esitetty, on sen suhteellisuuden säilyt-
2387: tämiseksi, minkä täytyy vallita toisiaan läheisten rikosten
2388: rangaistusmääräin välillä, tarpeellista alentaa rangaistusta
2389: myöskin sikiön lähdettämisestä ja sikiön heitteille panemi-
2390: sesta, joista säädetään muun muassa Rikoslain 22 luvun 5
2391: ja 8 § :ssä. Sikiön lähdettäminen on rikoslakimme mukaan
2392: teko, jolla joko luvall~sesta t·ai luva.ttomasta sekaannuk-
2393: sesta raskaana oleva nainen tai joku muu tahallansa
2394: surmaa naisen sikiön joko naisen kohtuun tai aiheut-
2395: tamaila ennenaikaisen synnytyksen. Niinkuin me,idän
2396: rikoslaissamme käsitellään useimpien muidenkin mai-
2397: den rikoslaeissa sikiön lähde.t.tämistä ihmishenkeen koh-
2398: distuvana rikoksena. Ettei sikiön lähdettämistä lmiten-
2399: kaan pidetä tavallisena ihmishengen tuhoamisena, nä-
2400: kyy siitä, että rangaistus on paljon hevempi, vaik-
2401: kei tässä olekaan olemassa sellaisia lieventäviä asian-
2402: haaroja kuin esim. lapsenmur~haan nähden. Lähtien siitä,
2403: ett.ei syntymättömällä sikiöllä saattaisi olla oikeudellisesti
2404: suojattuja etuja, on y6tetty .selit,tää tämän rikoksen ran-
2405: gaist.avaisuus yht·eiskunnan edun kannalta, joka vawtii että
2406: tarpeellinen määrä uusia yhteiskunnan jäseniä syntyy.
2407: Tältä näkökannalta katsoen olisi kuitenkin myös välttä-
2408: mätöntä rangaista sikiytymisen ehkäiseminen, mikä ei lmi-
2409: tenkaan missään ole laita. Nä~hin seikkoihin katsoen ja
2410: kun kokemus on osottanut, että kysymyksenalaista rikosta
2411: on erittäin vaikea saattaa syytteeseen, on viime aikoina nos-
2412: t.ettu kysymys, eikö sikiön lähdet•tä:minen mä.ärät.tyyn sikiön
2413: kehityskant·een saakka olisi oleva r.angaistuksetonta. VaJi.o-
2414:                     R. L. 22 1. 1 § y. m.                   15
2415: 
2416: kunnasakin on tehty tähän suuntaan ·käyvä ehdotus. Kun
2417: nyt ei kuitenkaan, puhumattakaan tämän asian selvittämät-
2418: tömästä tilasta, aiotteen sisällykseen j.a tarkoitusperään näh-
2419: den voi tulla kysymykseen sanotusta rikoksesta voimassa ole-
2420: vain määräysten muuttaminen muutoin kuin rangaistusmää-
2421: riin nähden, ei Valiokunnalla ole syytä :laajemmalti käsitellä
2422:  kysymyksenalaisen rikoksen luonnetta. Mitä rangaistus-
2423:  määriin tulee, on huomattava että, kun tarkkaa rajaa ei
2424: kaiki.ssa .tapauksissa ole helppo määrätä lapsenmurhan
2425:  ja sikiön lähdettämisen välillä, jos tämä tapahtuu juuri
2426: ennen synnytystä, sikiön lähdettämisestä säädetyn ran-
2427: gaistuksen ylärajan täytyy olla verrattain korkea. Sitä-
2428: vastoin tulee alarajan, siihen nähden että lähdettäminen
2429: voidaan toimittaa heti hedelmöittymisen jälkeen, jolloin
2430: se ei paljoa eroa sikiytymisen ehkäisemisestä, olla alhai-
2431: nen ja lapsenmurhasta säädetyn rangaistuksen alarajaa
2432:  alhaise~npi.  Ulkomaisissa laeissa ja lakiehdotuksissa on
2433: rangaistus sikiön ·lähdettämisestä, Saksan voimassa olevan
2434: rikoslain mukaan 1-5 ·vuotta kuritushuonetta tai 6 kuu-
2435: kautta-5 vuotta vankeutta ja uuden rikoslakiehdotuksen
2436: mukaan 1-3 vuotta kuritushuonet,ta tai 3 kuukautta-3
2437: vuot·ta vankeutta, Norjan rikoslaissa 21 päivää-3 vuotta
2438: kuritushuonetta, Ruotsin rikoslaissa 1-6 vuotta kuritus-
2439: huonetta, Itävallan uudessa rikoslrukiehdotuksessa 3 knn-
2440: kautta-3 vuotta tai, jos on olemassa määrättyjä lieven-
2441: täviä asianhaaroja, 2 viikkoa-2 vuotta vankeutta, ja Sveit-
2442: sin rikoslaki,ehdotuksessa 1-5 vuotta kuritushuonetta tai
2443: 8 päivää-2 vuotta vankeutta.
2444:      Sikiön heitteille paneminen on rikoslakimme mukaan
2445:  teko, joka tapahtuu, kun luvattomasta sekaannuksesta ras-
2446: kaaksi tullut nainen, päästäkseen vapaaksi äidin velvolli-
2447: suuksista, saattaa sikiönsä s. o. vastasyntyneen lapsensa sel-
2448: laiseen tilaan, että vaara sikiön hengelle tai terveydelle on
2449: tarjona. Useiden muiden maiden rikoslaeissa ei tätä ri-
2450:  kosta ole erikseen mainittu, ,-aan sisäityy se siihen mei-
2451: dän rikosla.kimme 25 luvun 3 § :ssä mainittuun tekoon,
2452: että joku saattaa toisen avnttoma.an tilaan tai jättää sel-
2453: '16     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2454: 
2455: laiseen tilaan henkilön, josta hän jollakin perusteella on
2456: \'e.lvollinen huolehtimaan. Se, että luvattomasta sekaan-
2457: nuksesta syntyneen lapsen heitteillepano on meillä asetettu
2458: erikoisten ja lievempäin rangaistusmäärien alaiseiksi, on
2459: johtunut samoista pääasiallisista syistä, mitkä ovat vaikut-
2460: taneet lapsenmurhan lievempää rankaisemista, paitsi ettei
2461: ensiksimainitun riko'ksen tunnusmerkkeihin kuulu, että se
2462: on tehty synnytyksen aikaansaaman kiihotustilan kestäessä.
2463: Rangaistavaa tässä teossa on se, että lapsi on saatettu
2464: vaaranalaiseen tilaan; jos lapsi kuoli tai sai vaikean ruu-
2465: miinvamman, vaikuttaa se ainoastaan rangaistusta korot-
2466: tavasti. Mutta tekoon ei san liit·tyä aikomus surmata lapsi,
2467: sillä silloin teko on asianhaarain mukaan joko murha tai
2468: lapsenmurha tai jommankumman näiden rikosten yritys.
2469: Tästä viimeksimainitusta seikast•a johtuu, että rangaistuk-
2470: sen sikiön heitteillepanosta siinäkin tapauksessa, että lapsi
2471: kuoli, täytyy olla lievempi kuin lapsenmurhasta. Ulko-
2472: maisen lainsäädännön rangaistusmääräyksistä mainittu-
2473: koon, että Saksan rikoslaissa on rangaistus oman lapsen
2474: heitt>eillepanosta 6 kuu'kautta-5 vuotta vankeutta, mutta,
2475: jos vaikea ruurrniinvamma syntyi, kuritushuonetta 1-10
2476: vuotta ja, jos kuolema seurasi, 3-15 vuotta. Uuden rikos-
2477: lakiehdotuksen mukaan ovat rangaistukset muuten samat,
2478: paitsi ·että ensiksimainitussa tapauksessa rangaistuksen ala-
2479: raja on 3 1kuukautta. Norjan rikoslain mukaan on alin ran-
2480: gaistus lapsen tai muun avuttoman henkilön heitteille pane-
2481: misesta 21 päivää kuritushuonetta eikä saa siinä tapauk-
2482: sessa, että nainen panee heitteille oman aviottoman lap-
2483: sensa vuorokauden kuluessa synnytyksestä, vaikka kuolema
2484: tai vaikea ruumiinvamma seurasikin seili:ä vaara oli ilmei-
2485: nen, nousta lapsenmurhasta tai sen yrityksestä säädettyä
2486: rangaistusta korkeammaksi; muuten voi rangaistus heit-
2487: teillepanosta, jos asianhaarat ovat vastamainitut raskaut-
2488: tavat, nousta aina 15 vuoteen kuritushuonetta. Ruotsin ri-
2489: koslain mukaan on rangaistus äidiHe aviottoman lapsen
2490: heitteillepanosta, jos se jäi eloon, 2 kuukautta-2 vuotta
2491: kuritushuonetta; jos se sai vaikean ruumiin vamman, 6 kuu-
2492: kautta--4 vuotta kuritushuonetta, mitä määräystä myös
2493:                          R. L. 22 J. J § y. m.             17
2494: 
2495: sovellettaneen, jos lapsi kuoli; jos ei ollut todennäköistä
2496: vaaraa hengelle nai terveydel.le, 5-500 riksiä sakl\!Oa tai
2497: 1-6 kuukaut.ta 'Van:keutta, mutta, jos sikiö viimemainitussa
2498: tapauksessa kuitenkin sai vaikean ruumiinvamman, 2 kuu-
2499: kautta-2 vuotta kuritushuonetta ja, jos sikiö kuoli, 6 kuu-
2500: kautta-4 vuotta kuritushuonetta. Sveitsin uuden rikos-
2501: lakiehdotuksen mukaan on rangaistus toisen saattamisesta
2502: avuttomaan tilaan 1-5 yuotta kuritushuonetta tai 1 kuu-
2503: kausi--2 nwtta van'l~eutta.
2504:     Suomessa on kymmenvuotiskautena 1900-1909 sikiön
2505: lähdettämiseen syypääksi tuomittu kaikkiaan 24 henkilöä,
2506: joista 14 vankeusrangaistukseen ja 9 kuritushuonerangais-
2507: tukseen. 1 ). Sikiön heitteille panemisesta on samana aikana
2508: tuomittu 22 henkilöä, joista 6 on saanut sakkorangaistuk-
2509: sen, 12 vankeusrangaistuksen ja 4 lruritushuonerangaistuk-
2510: sen. Niinkuin esitetyistä numeroluvuista näkyy, ovat ne
2511: tapaukset, joissa joku on tuomittu syypääksi sikiön lähdet-
2512: tämiseen tai heitteille panemiseen, varsin harvalukuiset.
2513: Tuomitut rangaistukset ovat myös pikemmin lievät kuin
2514: ankarat. Mitään epäilyksiä alentaa rangaistuksia näistä
2515: rikoksista sen verran kuin lapsenmurhasta säädetyn ran-
2516: gaistuksen alentamisen johdosta on tarpeellista, ei niin-
2517: muodoin tarvitse olla. Uusiin rangaistusmääriin nähden
2518: on Valiolmnnan enemmistii sitä mieltä, että rangaistus si-
2519: kiön lähdettämisestä, joka :Rikoslain 22luvun 5 § :n mukaan
2520: on naiselle tai sille, joka naisen tahdon mukaan Hihdettää
2521: hänen sikiönsä, enintään neljä vuotta kuritushuonetta
2522: taikka vähintäin kuusi kuukautta vankeutta, on siten muu-
2523: tettava, että vankeusrangaistuksen alaraja poistetaan, joten
2524: sanotun rangaistuslajin vähimpänä määränä tulee olemaan
2525: sen yleinen alaraja neljätoista päivää. 5 § :n määräykset
2526: siitä, miten se on rangaisbwa, joka naisen tahdon mukaan,
2527: mutta maksusta lähdettää hänen sikiönsä, ja että yritys on
2528: rangaistava, jäävät muuttamatta, samoin myös 6 § :n sään-
2529:  nökset sen rankaisemisesta, joka naisen tahtomatta lähdet-
2530: 
2531:    1
2532:        )   Yhden rangaistuksesta ei olP ilmoitusta.
2533:                                                        2
2534: 18      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2535: 
2536: tää hänen sikiönsä, ja tämän rikoksen yrityksen rangaista-
2537: vaisuudesta sekä 'i § :n säännös sikiön kuoleman tuottami-
2538: sesta raskaan naisen pahoinpitelemisen kautta. Heitteille-
2539: panemisesta 8 § :ssä säädetty yleinen rangaistusmääräys,
2540: joka käsittää vankeutta vähintään kahdeksi kuukaudeksi ja
2541: enintään kahdeksi vuodeksi, on siten lievennetty, että ala-
2542: raja on poistettu, joten rangaistuslajin vähin aika, nelJä-
2543: toista päivää, tulee olemaan alarajana. Rangaistus heit-
2544: teillepanosta siinä tapauksessa, että sikiö siitä on kuollut,
2545: on muutettu siten, että nykyinen alaraja yhden vuoden
2546: kuritushuone on alennettu kolmeen kuukauteen vankeutta,
2547: nykyisen ylärajan rkuusi vuotta lmritushuonetta jäädessä
2548: entiselleen; siinä tapauksessa, että sikiö on saanut vaikean
2549: ruumiinvamman, on nykyisen rangaistuksen yläraja neljä
2550: vuotta kuri,tushuonetta säilytetty, mutta alaraja kuusi kuu-
2551: kautta vankeutta alennettu yhteen kuukauteen. 8 § :n 2
2552: rnomentti, jossa säädetään rangaistus sen varalta, että ky-
2553: symyksenalainen teko on tapahtunut sellaisessa paikassa
2554: tahi sellaisten asianhaarain ollessa, että ainoastaan vähäi-
2555: nen vaara sikiön hengelle tai terveydelle oli tarjona, jää
2556: muuttamatta.
2557:     Esityksen ehdotusta, että 22luvun 2 §,joka sisältää sääll-
2558: nöksiä kuoleman tuottamisesta sikiölle, poistettaisiin, ei Va-
2559: liokunta voi kannattaa. Nähtävästi sillä on tarkoitettu, että
2560: mainitunlainen teko jäisi rangaistuksetta. Mutta sitä tar-
2561:  koitusta ei tällä tavoin saavutettaisi, sillä jos kysymyksen-
2562: alainen pykälä, joka sisällykseltään on ainoastaan lain tar-
2563: koitusta selventävä, poistettaisiin, niin 21 luvun 10 § :n
2564: säännöksiä kuitenkin sovellettaisiin sikiön kuoleman ~tuot­
2565: tamiseen. Jos tahdottaisiin, ettei kuoleman tuottaminen
2566: sikiölle olisi oleva rangaistuksenalainen teko, olisi se nimen-
2567: omaan laissa lausuttava. Sellaiseen säännökseen ei Valio-
2568: kunnan mielestä ole syytä, varsinkin kun 21 luvun 10 § :n
2569: rangaistusasteikko on kyllin laaja erityisen lieviäkin ta-
2570: pauksia huomioon ottaen.
2571:      Mitä lopuksi tulee 22 luvun 4 § :n rangaistusmääräyk-
2572: siin siitä, että luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi tullut
2573:  nainen hävittää tai kätkee sikiönsä, voidaan niitä vastaan
2574:                      R. 1... 22 l. 1 § y. m.                    19
2575: 
2576: t€hdä a.iheutettuja. muistutuksia. 1 ) Sanotun teon rangaista-
2577: ,·aisuus ei tosin enää, niinkuin 1866 vuoden a.setuksessa,
2578: ole riippuva siitä, että edellytetään naisen tehneen lapsen-
2579: murhan, vaikkei häntä voida siihen syypääksi todistaa,
2580: vaan on kysymyksenalainen teko käsitelty itsenäisenä poli-
2581: tia- eli järjestysJuontoisena rikoksena. Näin ollen on kui-
2582: tenkin rangaistus, joka voi nousta aina kuuteen kuukauteen
2583: vankeutta, liian korkea ja itse säännös asetettu sopimatto-
2584: maan paikkaan, ,se kun luonteensa mukaan olisi oleva 44 lu-
2585: vussa, jossa on muitakin hengen suojelemista tarkoittavia
2586: järjestysmääräyksiä. Puheena olevaan tekoon verratta-
2587:  yasta tämiin luvun 3 § :ssä mainitusta rikkomuksesta eli että
2588: joku haudataan, ennenkuin asianmukainen ilmoitus kuole-
2589: masta on tehty, on rangaistus enintään kolmesataa mark-
2590: kaa sakkoa t·aikka vankeutta korkeintaan kolme kuukautta.
2591:  Vielä voi 22 luvun 4 § :ää vastaan muistuttaa, että sen mu-
2592: kaan ainoastaan luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi tul-
2593: lut nainen on mainitusta teosta rangaistuksen alainen sekä
2594: että sellainen nainen voi joutua rangaistavaksi, vaikka hä-
2595: nen synnyttämänsä sikiö on ollut niin keskoinen, että se on
2596: ollut eloon kykenämätön. v.aliokunta on, useiden ulko-
2597:  maisten lakien esikuvan mukaan, ka,tsonut tarpeelliseksi
2598: täydentää Rikoslain 44 luvun 3 § :ää määräyksellä, että
2599: siinä maini·tun rangaistuksen alainen on sekin oleva, joka
2600: hävittää tai kätkee ruumiin, minkä hautaaminen on hänen
2601: asiansa. Tämän johdosta tulisi myöskin nainen, joka hä-
2602:  vittää tai kätkee kuolleen sikiönsä, rangaistavaksi tämän
2603: säännöksen mukaan; ja kun ruumiskäsitteeseen on luettava
2604:  myös kuolleena syntynyt sikiö, jos ei se ole keskoinen, tulisi
2605:  sellaisenkin sikiön hävittäminen tai· kätkeminen, kun se
2606:  tapahtuu äidin tai jonkun muun toimesta, jonka asia sen
2607:  hautaaminen on, saman rangaistusmääräyksen alaiseksi .
2608:  •Jos taas ruumiin lm·atta hiivittäisi tai kätkisi jokn, jonka
2609: 
2610:       1) Kymmenvuotiskautena 1900-1909 on sikiön hävittämi-
2611: seen tai kätkemiseen l:ssä oikeusasteessa syypäiksi tuomittujen
2612: henkilöjen luku ollut 315, joist"" 84 on tuomittu sakko- ja 225 van-
2613: keusrangaistukseen; muiden rangaistuksen laadusta ei ole ilmoitusta.
2614: 20     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2615: 
2616: asia sen hautaaminen ei ole, olisi rangaistus määrättävä
2617: Rikoslain 24 luvun 4 § :n mukaan.
2618:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunni-
2619: oittaen ehdottaa
2620: 
2621:               että Edusktmta hy·väk.syisi ja Keisarillisen
2622:           Majesteetin armollisesti vahvistettwvaksi lähet-
2623:           täisi seuraavan asetuksen:
2624: 
2625: 
2626:                       Asetus
2627: Rikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n
2628:   muuttamisesta ynnä 22 luvun 4 § :n kumoamisesta.
2629: 
2630:    Samalla kun Rikoslain 22 luvun 4 § kumotaan, sääde-
2631: tään että saman hin 22 luvun 1, 5 ja 8 § sekä 44 luvun 3 §
2632: muutetaan näin kuuluviksi.
2633: 
2634: 
2635:                         22 LUKU.
2636:                              1 §.
2637:     Jos nainen, joka luva·ttomasta sekaannuksasta on tul-
2638: lut raskaaksi, synnyt<täessään taikka koht·a sen jälkeen on
2639: tahallansa surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin, pa-
2640: nemalla sen heitteille, tahi laiminlyömällä mitä sen elossa
2641: pitämiseksi olisi ollut tarpeen; rangaistakoon lapsenmur-
2642: hasta kuritushuoneella enintään kahdeksaksi vuodeksl
2643: taikka vanleeudella 1Jäkintään ktt1tdeksi kuuleaudeksi.
2644:     Yritys on rangaistava.
2645:     Tässä rikoksessa osallinen rangaistaan niin kuin mur-
2646: hassa tahi tahallisessa tapossa osallinen.
2647: 
2648:                           5 §.
2649:    Jos nainen tahallansa joko lähdettämällä taikka koh-
2650: tuunsa on surmannut tahi surmautt·anut sikiönsä; rangais-
2651: takoon kuritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi taikka
2652: vankeudella ( poist.).
2653:                    R. L. 22 1. 1 § y. m.                  21
2654: 
2655:    Sama olkoon laki, jos joku naisen tahdon mukaan ta-
2656: hallansa joko lähdettämällä taikka hänen kohtuunsa on sur-
2657: mannut sikiön. Jos hän sen teki maksusta; rangaistakoon
2658: kuritushuoneella korkeintaan kuudeksi vuodeksi ja menet-
2659: täköön kansalaisluottamuksensa.
2660:    Tässä § :ssä mainittujen rikosten yritys on rang1aistava.
2661: 
2662:                             8 §.
2663:     Jos nainen, joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut
2664: raskaaksi, päästäksensä vapaaksi äidin velvollisuuksista,
2665: on pannut sikiönsä heitteille, taikka muuten sen hyljännyt
2666: ja jättänyt avuttomaan tilaan; rangaiEitakoon vankeudella
2667: ( poist.) ·enintään kahdeksi vuodeksi. Jos sikiö siitä kuoli,
2668: taikka sai vaikean ruumiinvamman; tuomittakoon nainen,
2669: jos kuolema tuli, kuritushuoneeseen ( poist.) enintään kuu-
2670: deksi vuodeksi taikka vankeuteen vähintään kolrneksi kuu-
2671: kaudeksi, ja, jos vaikea ruumiinvamma syntyi, kuritus-
2672: huoneeseen korkeintaan neljäksi vuodeksi taikka vankeu-
2673: teen vähintään yhdeksi lruukaude,ksi.
2674:     Jos teko tapahtui sellaisessa paikassa tahi sellaisten
2675: asianhaarain ollessa, että ainoastaan vähäinen vaara si-
2676: kiön hengelle tai terveydelle oli tarjona; olkoon rangaistus
2677: vankeutta korkeintaan kolme kuukautta taikka sakkoa
2678: enintään viisisataa markkaa. Jos sikiö kuoli, taikka sai
2679: vaikean ruumiinvamman; rangaistakoon nainen niin kuin
2680: 21 luvun 10 § :ssä on säädetty.
2681: 
2682: 
2683: 
2684:                        44LUKU.
2685: 
2686:                             3 §.
2687:    Joka hautaa jonkun ennen kuin varmaan tietää hänet
2688: kuolleeksi, rangaistakoon enintään kolmensadan markan
2689: sakolla taikka vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukau-
2690: deksi.
2691: 22      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2692: 
2693:    Sama olkoon laki, jos ruumis haudataan ennen kuin
2694: asianmukainen ilmoitus kuolemasta on tehty, niin myös jos
2695: ruumiin hä1)ittää tai lcätkee se, :ionlea as'ia sen hautaarni-
2696: nen on.
2697: 
2698: 
2699:      Tämän asian käsittelyssä ova~t olleet osallisina puheen-
2700: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
2701: Airola, Aronen, Grönvall, Hakala, Heiskanen, Anni Huo-
2702: ,tari, Lapveteläinen, Lilius, Pou•tiainen, Rantanen, Rosen-
2703: qvist, Ruohtula, Tulikoura, Tuomi ja Viljomaa sekä vara-
2704: jäsenet Hultin, Kanervo ja L. Typpö.
2705: 
2706:      Helsingissä, 11 p :nä huhtikuuta 1912.
2707:                         Vastalause 1.
2708: 
2709: 
2710: 
2711: 
2712:                      Vastalauseita.
2713:                               I.
2714: 
2715:     Niinkuin mietinnön perusteluissa selostetut tilastolliset
2716: tiedot osoittavat, on niistä 405 naisesta, jotka kymmenvuo-
2717: tiskautena 1900--1909 on ensimäisessii oikeusasteessa tuo-
2718: mittu kuritushuonerangaistukseen lapsenmurhasta, ainoas-
2719: taan 2,7 % ollut hyvissä varoissa olevia, jotavastoin 21, 5 %
2720: tuomituista on ollut niukoissa varoissa eläviä ja kolwnaista
2721: 75, 8 % perin köyhiä. Samasta tilastosta näkyy myöskin,
2722: että noista 405 henkilöstä oli ainoastaan 7, 4 % josta)kin tör-
2723: keämmänlaatuisesta rikoksesta ja vain 3 % lapsenmurhasta
2724: ennen rangaistu ja. Jo näittenkin tietojen perusteella voi
2725: empimättä päättää, että lapsenmurhaan miltei aina ovat
2726: johtamassa sosiaaliset syyt sekä että puheenalaisesta rikok-
2727: sesta tuomitut yleensä ovat n. k. tilapäisiä rikoksenteki-
2728: jöitä ja sentähden sekä itse rikollisen teon laadunkin vuoksi
2729: yhteiskunnalle varsin vaarattornia henkilöitä. Asian näin
2730: ollen ja kun otetaan huomioon ne muut perusteet, jotka
2731: mietinnössä on lapsenmurhasta tuomittavien rangaistusten
2732: alentamisen puolesta esitetty, ei mielestäni ole mitään syytä
2733: säätää puheenalaista rikosta koskevia rangaistusmääriä
2734: niin korkeiksi, kuin V aliakunnan enemmistö ehdottaa.
2735: Alempana olevaan ehdotukseeni sisältyvät rangaistusmää-
2736: rät ovat pääasiassa samat kuin vastaavat rangaistukset
2737: Sveitsin uudessa rikoslakiehdotuksessa. Etten ole ehdotta-
2738: nut rangaistusmääriä vielä,kin pienemmiksi, se johtuu siitä,
2739: että toiveet pitemmälle menevien ehdotusten hyväksytyiksi
2740: tulemisesta Eduskunnassa nähdäkseni ova,t varsin vähäiset.
2741: :?!t   1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2742: 
2743:     Valiokunnan enemmistön kannasta poikkeava on niini-
2744: kään mielipiteeni lapsenmurhakäsiUeen laajuudesta sekä
2745: kysymyksessä olevien rikosten yrityksen rangaistavuudesta.
2746: Viittaan tässä suhteessa siihen, mitä mietinnön peruste-
2747: luissa on esiintuotu sen käsityksen tueksi, jonka mukaan
2748: yritys olisi näissä tapauksissa jääpä rankaisematta ja lap-
2749: senmurhakäsite ulotettava sisältämään myöskin aviollisen
2750: lapsen surmaamisen synnytystilaisuudessa, huomauttaen li-
2751: säksi ainoastaan, ettei Valiokunnassa ole esitetty minkään-
2752: laista perustetta ehdotukselle, että myöskin 5 § :ssä maini-
2753: tun rikoksen yritys olisi rangaistava. EdeUeen olen sitä
2754: mieltä, että 5 § :n 2 momentin toinen lausejakso joutaa
2755: laista poistettavaksi, varsinkin kun edellisessä momentissa
2756: oleva rangaistusasteikko on kyllin laaja sovellettavaksi
2757: myöskin 2 momentin toisessa lausejaksossa maini,ttuun eri-
2758: koistapaukseen.
2759:     Edotan sns,
2760: 
2761:                että Eduskunta hy,uäksyisi ja Keisarillisen
2762:            Majesteetin arrrwllisesti 'uahvistetta?Jaksi lähet-
2763:            täi8i se1tTawvan asetuksen:
2764: 
2765: 
2766: 
2767:                         Asetus
2768:  Hikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n
2769:   muuttamisesta ynnä 22 luvun 4 § :n kumoamisesta.
2770: 
2771:     Samalla k u n - - - - (kuten Valiokunnan ehdotuk-
2772: sessa) - - - - kuuluviksi.
2773: 
2774: 
2775:                         22 LUKU.
2776: 
2777:                           1 §.
2778:    Jos nainen synnyttäessään taikka kohta sen jälkeen on
2779: tahallansa surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin - -
2780:                        Vastalause 1.                     25
2781: 
2782: (kuten Valiokunnan ehdotuksessa) - - - - rangaista-
2783: koon lapsenmurhasta vankeudella vähintään kuudeksi kuu-
2784: kaudeksi taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat,
2785: kuritushuoneella enintään viideksi vuodeksi.
2786:    Tässä rikoksessa osallinen rangaistaan niin kuin mur-
2787: hassa tahi tahallisessa tapossa osallinen.
2788: 
2789:                           5 §.
2790:     Jos nainen - - - - (kuten Valiokunnan ehdotuk-
2791: sessa) - - - - rangaistakoon vankeudella korkeintaan
2792: kahdeksi vuodeksi taikka salmlla.
2793:     Sama olkoon l a k i - - - - (kuten Valiokunnan eh-
2794: dotuksessa) - - - - kohtuunsa on surmannut sikiön.
2795: 
2796:                            8 §.
2797:     Jos nainen - - - - (kuten Valiokunnan ehdotuk-
2798: sessa) - - - - avuttomaan tilaan; rangaista1koon van-
2799: keudella enintään yhdeksi vuodeksi. Jos sikiö - - - -
2800: (kuten Valiokunnan ehdotuksessa) - -- - - kuritushuo-
2801: neeseen enintään neljäksi vuodeksi taikka vankeuteen vä-
2802: hintään kahdeksi kuukaudeksi, ja, jos vaikea ruumiinvam-
2803: ma syntyi, kuritushuoneeseen lmrkeintaan kolmeksi VllO-
2804: deksi taikka vankeuteen.
2805:     Jos teko tapahtui - - - - (kuten V aliakunnan ehdo-
2806: tuksessa) - - - - o n säädetty.
2807: 
2808: 
2809:                         44 LUKU.
2810: 
2811:                         3 §.
2812:    Kuten V ahokunnan ehdotuksessa.
2813: 
2814:    Helsingissä 11 p :nä huhtikuuta 1912.
2815: 
2816:                                        Anton Kotonen.
2817: 26       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2818: 
2819:      Edellä olevan vastalauseen pääkohtiin yhtyy
2820: 
2821:                                             K. Hakala.
2822: 
2823: 
2824:    Edellä olevaan vastalauseeseen yhdymme muissa koh-
2825: din paitsi mikäli se koskee 5 §.
2826: 
2827:      Nestor Aronen.                  l\'1. A. Airola.
2828:      Frans Rantanen.                 T. J~apveteläinen.
2829:                        Vastalause II.                       27
2830: 
2831: 
2832: 
2833: 
2834:                              II.
2835: 
2836:     Päätettyään ehdottaa lapsenmurhasta säädettyjä ran-
2837: gaistuksia alennettaviksi, katsoi valiokunta - ottaen huo-
2838: mioon, että toisiaan läheisten rikosten rangaistusmääräin
2839: välillä tulee vallita suhteellisuus - olevan tarpeellista alen-
2840: taa myöskin rangaistusta m. m. sikiön lähdettämisestä.
2841: Tällöin ei vaEokunta kuitenkaan, kuten olisi pitänyt, käy-
2842: nyt kyseenalaisten eri rikosten eri ilmenemismuotojen rikol-
2843: lisuuden tö~keyttä vertailemaan, vaan tyytyi vertailemaan
2844: sanotuista rikoksista määrättyjä rangaistuksia ja tämän
2845: muodollisen vertailun nojalla ehdottamaan, missä määrin
2846: sikiön lähdettämisestä säädettyjä rangaistuksia olisi alen-
2847: nettava. Näin menetellen ei luonnollisesti voida saavuttaa
2848: sellaisia tuloksia, että rangaistukset eri rikoksista olisivat
2849: todellakin suhteeilisia rikollisiksi katsottujen tekojen laa-
2850: tuun nähden. Kun mielestämme sikiön lähdettämisestä olisi
2851: rangaistuksia alennettava huomioon ottaen, tokko ja missä
2852: määrin sellainen teko on todellakin rikollisena pidettävä,
2853: ehdotimme, että sikiön lähdettäminen sen ollessa aivan ke-
2854: hittymätön tehtäisiin luvailiseksi. Tämä ehdotuksemme
2855: kuitenkin hylättiin ottamatta sitä edes asiallisen tarkastuk-
2856: sen alaiseksi. Sanottiin, ettei sitä muodollisista syistä, -
2857: se on siksi, että aiotteentekijät eivät sellaista olleet ehdot-
2858: taneet - voida muka ottaa käsiteltäväksi. Tämä näyttäii
2859: meistä kuitenkin haetulta syyltä, sillä jos kerran käydään
2860: jostain rikoksesta säädettyjä rangaistuksia alentamaan, niin
2861:  totta kai silloin tulee ennen kaikkea tutkia rikoksen tör-
2862: keys sen eri ilmenemismuodoissa ja tämän törkeyden mu-
2863:  kaan muuttaa rangaistukset tai kokonaan poistaa ne, mil-
2864: ;?8     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2865: 
2866: loin jotain tekoa ei erinäisissä tapauksissa ole ollenkaan
2867: rilwllisena tai muuten rangaistavana pidettävä.
2868:     Kun rikosoikeutemme pitää sikiön lähdettämistä eräänä
2869: lapsenmurhan muotona ja senvuoksi säätää mainitusta teo,;-
2870: tn rangaistuksen, näyttää meistä lainsäädäntömme tässä
2871: olevan poikkeuksellinen, kun se muuten ei tunnusta vielä
2872: olemattomalle, yhtä vähän kuin jo kuolleellekaan, ihmi-
2873: selle mitään oikeudellisia etuja. Käsitys, että sikiön sur-
2874: maaminen ei ole murha eikä muu siihen verrattava rikos,
2875: onkin päässyt esille joidenkuiden muiden maiden lainsää-
2876: dännössä, niin että osaksi on julistettu sikiön lähdettämi-
2877: nen sallituksi, osaksi säädetty siitä rangaistus, jolloin
2878: kuitenkin lähtökohtana. ovat toiset katsantokannat kuin
2879: meidän rikosoikeudessamme.
2880:     Humaanisuudenkaan kannalta katsoen ei meidän mie-
2881: lestämme sikiön lähdettämistä ole joka tapauksessa pidet-
2882: tävä rangaistavana tekona. Sikiön oma tietoisuus on vielä
2883: uinuvassa tilassa, ja sikiöllä semmoisenaan ei senvuoksi voi
2884: olla halua yhtä vähän jatkaa olemassaoloaan kuin myös-
2885: kään lakata siitä. Kysymys on meidän mielestämme to-
2886: della ratkaistava humaanisuuden v.aatimusten mukaisesti,
2887: mutta silloin tulee aivan toisten näkökohtien kuin huolen-
2888: pidon sikiön hyvinvoinnista päästä etualalle.
2889:     Aikamme yleinen oikeustajunta, samaten kuin myöskin
2890: lainsäädäntö, tunnustaa yksityiselle ihmiselle ehdottaman
2891: oikeuden ratkaista, tahtooko hän antaa alun uusille ihmis-
2892: olennoille vai ei, sekä ensinmainitussa tapauksessa, kuinka
2893: nwnelle. Tämä oikeus on itsestään liian selvä, tarvitakseen
2894: mitään todistuksia, mutta lienee kuitenkin tarpeen esit-
2895: tää muutamia verrattain yleisesti esiintyviä tapauksia, jotta
2896: kävisi selväksi, miten toivottava on oikeus rajoittaa lasten
2897: lukua myöskin sikiön lähdettämisen avulla.
2898:     Tapaus, jossa oikeus sikiön lähdeUämiseen selvimmin ja
2899: vastaanväittämättömimmällä tavalla tulee näkyviin, on se,
2900: että nainen on tullut raskaaksi väkisinmakaamisesta, johon
2901: ehkä syypäänä on mies, jota hän inhoaa ja jonka jälke-
2902: läistä hän suinkaan ei tahdo saattaa maailmaan. Jos tähän
2903:                        Vastalause II.                       29
2904: 
2905: lisätään mahdollisuus, että samassa miehessä on ollut il-
2906: jettäviä tauteja, joiden voidaan olett,aa perintönä siirtyvän
2907: jälkeläiseen, niin on suorastaan velvollisuus estää tämä jäl-
2908: keläinen syntymästä.
2909:     Mutta viimemainittu mahdollisuus voi kylläkin esiin-
2910: tyä muulloinkin kuin ,tässä verrattain harvinaisessa tapauk-
2911: sessa. Niin kauan kuin vastmmalaisuudentunto jälkeläisiä
2912: kohtaan ei ole kehittyneempi kuin se vielä nykyään mo-
2913: nessa ihmisessä on, tullaan yhä edelleen, kuten tähänkin
2914: asti, monessa avioliitossa siittämään lapsia, joissa synnyn-
2915: nästään saakka on syfilis tai muita perinnöllisiä tauteja tai
2916: jotka muutoin ruumiillisen tai henkisen rakenteensa heik-
2917: kouden takia ovat määrätyt kulkemaan kohti vaikeita kär-
2918: simyksiä elämässään, tuottamalla yhteiskunnallekin tuntu-
2919: via menoja. Täytyy todellakin pitää tosimoraalin ilmauk-
2920: sena, jos nainen, kun hän on synnyttänyt muutamia sel-
2921: laisia lapsia ja huomaa sitten jälleen olevansa raskaana,
2922: sikiön lähdettämisellä pelastaa odotetun lapsen siitä kohta-
2923: losta, joka sen osaksi muutoin tulisi.
2924:     Useammin esiintyviä kuin nämä tapaukset ovat ne, joi-
2925: Join nuori, nain1caton nainen on, aikomatta saada jälkeläi-
2926: siä, antautunut sukupuoliyhteyteen ja tullut siitä raskaaksi.
2927: Tässäkin tapauksessa näyttää meistä sikiön lähdettäminen
2928: täysin oikeutetulta, kun näet otetaan huomioon ne kärsi-
2929: mykse,t, joiden alaisiksi naimattomat äidit joutuvat vielä
2930: meidän päivinämme takapajulla olevissa yhteiskuntaker-
2931: roksissa, eritoten pikkuporvaristossa vallitsevien ahdas-
2932: mielisten katsantotapojen johdosta, joiden katsantotapojen
2933: mukaan jälkeläisten saaminen on hyljättävää, jollei sen
2934: edellä ole käynyt erinäisiä vihkimismenoja. Kun siihen
2935: lisätään, että myöskin ,vapaista" liitoista aiheutuneilla n. s.
2936: aYiottomilla lrupsilla on sekä lain mukaan että myöskin tyh-
2937: mäin ihmisten ikäsityksessä syrjäytetty asema, niin on sel-
2938: Yiiä, että moni vastuunalaisuuden tuntoinen nainen lapsen
2939: parasta ajatellen mieluummin jättää sen synnyttämättä sel-
2940: laisissa tapauksissa, joista nyt on kysymys.
2941: 30      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o :t
2942: 
2943:     Mutta paitsi näitä eri'koistapauksia on meidän mieles-
2944: tämme muutoinkin jätettävii itsekunkin vapaan ratkaisun
2945: varaan jälkeläisten hankkiminen tai hankkimatta jättämi-
2946: nen. Yhteiskunnalla ei ole oikeutta määräten tai kieltäen
2947: sekaantua yksilön yksityisasioihin. Meidän maassamme,
2948: samaten kuin muuallakin, on jo vuosikymmeniä ollut huo-
2949: mntta vissa pyrkimys rajoittmt synnytysten lukumäärää,
2950: johtuen tämä osaksi siitä, että avioliitolle annetaan kor-
2951: lmampi merkitys, katsotaan sillä olevan muitakin tarkoi-
2952: tnksia kun lapsituotanto, osaksi ja etupäässä toivomuksesta,
2953: dtei liian suuri lapsijoukko ylenmäärin rasirttaisi perheen
2954: taloutta. Tätä kehitystä v,astaan, jonka juuret ovat syvällä
2955: taloudellisessa elämässä, on joissakuissa maissa tahdottu
2956: esittää vaUion harrastus säilyttää kansalaisten luku ennal-
2957: laan ja lisätä sitä, ja onpa Ruotsissa ryhdytty tämän takin
2958: lninsäädäntötoimenpiteisiin, jotka epäilemättä piankin huo-
2959:  mataan ilmaan tähdä1tyksi iskuksi. Moisissa tapauksissa on,
2960: luulottelemalla että yhteiskunnan paras on kysymyksessä,
2961:  pidetty silmällä vallassaolevien luokkien etuja, nimittäin
2962:  työnantajnluokan harrastusta yhä edelleen saada tarpeelli-
2963:  nen määrä palkkatyöntekijöitä sekä tarvittaessa sotilaita-
2964:  kin suojaamaan ja, jos mruhdollista, laajentamaan omista-
2965:  \ an luokan riistomahdollisuuksia .•Jos sitävastoin katsotaan
2966:  valtion olevan olemassa kansalaisten takia eikä päinvas-
2967:  toin, jos ollaan sitii mieltä, että köyhälistö ei ole olemassa
2968:  vain omistavm1 luokan riistettäväksi, niin ,täytynee synny-
2969:  tysten rajoittamista vastaan esit,ettyjen yäitteiden raueta.
2970:      Oikeudelliselta kannailta on aivan yhdentekevää, mitii
2971:  nykyään vallalla olevista lasten luvun rajoittamistavoista
2972:  ldiytetään. ,Tos se tapahtuu vapaaehtoisesti pidättäytymällä
2973:  snlmpuoliyhteydestä, niin ei sitä vastaan tehtäne mitään
2974:  muistutuksia. Eikä ainakaan meidän maassamme ole moi-
2975:  tittu n. s. ehkäisykeinojen käyttämistä, joka jo meillä on
2976:  saavuttanut niin suuren levenemisen. Huomautettakoon.
2977:  että täten ehkäistään tuhansia kertoja enemmän synnytyk-
2978:  siä kuin sikiön lähdeiltämiselaä ehkäistäisiin. jos se tulisi
2979:  sallituksi.
2980:                         Vastalause II.                        3·1
2981: 
2982:      Voitaisiin tähän katsoen muistuttaa, et,tä ehkäisykeinot
2983: itse asiassa tekisivät sikiön lähdettämisen tarpeettomaksi.
2984: Niin ei kuitenkaan ole laita. Näiden keinojen käyttäminen
2985: on vielä tuntema.tonta suurelle osalle kansaamme, huoli-
2986: matta siitä että niitä on jo vuosikausia käytetty kaikissa
2987: yhteiskuntaluokissa. Moni jättää myöskin välinpitämä<ttö-
2988: myydestä tai ajattelemattomuudest,a niitä käyttämättä niis-
2989: sä tapauksissa, jolloin ne olisivat tarpeen. Eivätkä nämä
2990: keinot aina anna täysin varmoja takeita siitä, että raslmu-
2991: dentila ei seura,a .•Ja vihdoin voidaan ajatella sellaista ta-
2992: pausta, että puolisot tarkotuksellisesti ovat siittäneet lap-
2993: sen, mutta jonkun aikaa senjälkeen, sattuneen sairauden tai
2994: köyhyyden tai muiden olosuhteiden takia, katuvat sitä.
2995: Kaikissa näissä tapauksissa olisi oikeus sikiön lähdettämi-
2996: seen toivottava.
2997:      Lopuksi huomantettakoon, että harvoin kai joku laki-
2998: pJikälä niin vähässä määrin on saavuttanut tarkotuksensn
2999: kuin nyt voimassaolen sikiönlähdettämiskielto, koskapa
3000: kymmenenvuotiskautena 1900'-1909 sikiön lähdettämiseen
3001: syypääksi tuomittiin vain 24 henkilöä v,aikka lähdettämi-
3002: siä, kuten tiedetään, tapahtuu alituisesti kaikkien kansan-
3003: kerrosten keskuudessa. Se on saanut kohtalon, joka aina
3004: tulee osaksi yrityksiHe pakkokeinoin estää jotain itsessään
3005: oikeutettua. Tässäkin suhteessa on kuitenkin yltiluokalla
3006: etunsa, sen jäsenet kun näet voivat turv'autua lääkärin-
3007:  apuun, kun taas alaluokan naisten on pakko turnmtua kai-
3008: kenmoisiin puoskareihin, joiden käsittelytapojen kai ei voi
3009:  vakuuttaa olevan vaarattornia potilaalle- jota sitä vastoin
3010:  asiantuntevan henkilön toimittama sikiön lähdettärninen
3011:  ta va'llisesti on. Sikiön lähdettämisen kieltämiseillä ei olP
3012:  voitu sitä ehkäistä, mutta on pakotettu se joutnmaan salai-
3013:  suudessa toimitettavaksi. Jos :se saisi laillisesti tapahtua, ei
3014:  siihen liittyisi hetikään niin paljon vaaraa eikä haittoja .
3015:  •Tos taas olisi mahdollista todella eh'kätistä sikiön lähdettii-
3016:  miset, niin jouduttaisiin ojasta allikkoon, sillä silloin tie-
3017: tysti lapsenmurhat lisääntyisivät~ erittäinkin salaisessa n. s.
3018:  enkelientekemisen muodossa. Ja kun yhteiskunta olisi riis-
3019: 32        HH2. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3020: 
3021: tänyt naiselta mahdollisuuden itse rat1kaista, tahtooko hän
3022: synnyttää lapsia vai ei, niin ei sillä olisi mitään moraalista
3023: oikeutta rangaista häntä, jos hän ottaisi lapsensa hengiltä.
3024:     Emme mekään ole sitä mieltä, että sikiön lähdettäminen
3025: olisi sallittava ilman mitään rajoituksia. Sen ajankohdan
3026: jälkeen, jolloin sikiö on saavuttanut sen kehityksen, että
3027: sen jo, vaikkei se vielä. olekaan syntynyt, voi mahdollisesti
3028: olettaa jäävän eloon, jos se syntyisi, on sen lähdettäminen
3029: rangaist.a va, sillä tämän ajankohdan jälkeen se ei enää ole
3030: sitä, mitä sanana sikiö oikeastaan tarkoitetaan. Tämä ikä-
3031: raja on tietysti asetettava mieluummin liian matalaksi kuin
3032: liian korkeaksi, ja olemme lopulta pääHäneet täksi rajaksi
3033: ehdottaa kolmea kuukautta. Että sanotun rajan täytyy olla
3034: hieman mielivaltaisesti valittu, se ei saa pelottaa. Tietysti-
3035: kin ryhtyy nainen sikiön lähdettämiseen sellaisena ajan-
3036: kohtana, jolloin se vieilä ei ol•e pitkälle kehittynyt eivätkä
3037: muut ole voineet hänen raskaudentilaansa huomata ja jol-
3038: loin lähdettliminen tuottaa hänelle itselleen niin vähän .tus-
3039: kia kuin mahdollista.
3040:     Tässä esittämillä:mme perust,eirla rohkenemme, niin kau-
3041: histavalta kuin se eräistä saattaakin tuntua, ehdottaa,
3042:                että R. L :n f22 luvun 5 § muutettai8iin näin
3043:             kuuluvak8i:
3044: 
3045:    .Joka lähdettää taikka kohtuunsa surmaa tahi surmaut-
3046: taa kolmea kuukautta vanhemman sikiönsä, tahi sitä nuo-
3047: remman ilman lääkärin tai tutkinnon suorittaneen kätilön
3048: apua, taikka on osallisena sellaiseen te~koon, rangaistakoon
3049: nmkeudella korkeintaan kahdeksi vuodeksi.
3050: 
3051:      Helsingissä 11 p :nä huhtikuuta 1912.
3052: 
3053:      l\'1. A. Airola.                  Nestor Aronen.
3054:      Frans Rantanen.                   T. Lapveteläinen.
3055:                         Onni Tuomi.
3056:                       Vastalause UI.                       33
3057: 
3058: 
3059: 
3060: 
3061:                               III.
3062: 
3063:      Koska en mitenkään voi yhtyä siihen lopputulokseen,
3064: johon valiokunta on tu11ut, pyydän esittää siitä eriävän
3065: mielipiteeni.
3066:      Lapsenmurhat, jotka nykyisen järjestelmän ntlli-
3067: tessa ankaroista rangaistu'ksista: huolimatta uusiintuvat,
3068: ovat kylläkin törkeitä, luonnonvastaisia rikoksia. Sillä
3069: eläinkunnassakin huomataan äidin suojeJevan ja hoivaavan
3070: jälkeläisiään. Ihminen ei voi olla ~tästä säännöstä poikkeus.
3071: Sen vuoksi täy,tyy ehdottomasti pysyä siinä vakaumuk-
3072: sessa, että tuon luonnottoman teon ~tekijät ovat useimmiten
3073: epänormaaleja. Useat e~tevät tiedemiehet ovatkin, kuten
3074: esitysehdotuksen perusteluissakin on osoitettu, todistaneet,
3075: että näin on asianlaita. Pidän sentähden välttämättömänä,
3076: et,tä lapsenmurha,ajia tuomittaessa otetaan huomioon se
3077: sielullinen tila, jossa synnyt,täjä on ollut tekoa tehdessään.
3078:      Sanottu vaatimus on sitäkin oikeutetumpi, kun otetaan
3079: lukuun ne yhteiskunnalliset syyt, jotka useimmissa tapauk-
3080: sissa ovat osal~taan vaikuttimina näihin tekoihin. Kun tie-
3081: tää, mikä kohtalo yhteiskunnassamme odottaa sekä avio-
3082: tonta äitiä itseään että hänen lastaan, niin ymmärtää hel-
3083: posti, mikä näitä onnettomia johtaa sanottuihin toivotoo-
3084: miin tekoihin. Tämä kaikki velvoitta yhteiskuntaa, sen
3085: käy,ttäessä rankaisuoikeuttaan, tarkoin ottamaan lukuun
3086: kaikki asianha~arat, jotka ovat noiden tekojen aiheuttajina.
3087: Jo ennen lapsen syntymää on aviottoman äidin sieluntila
3088: järkytetty. Synnytyksen aiheuttamat ruumiilliset kivut
3089: voivat täten hänet helposti saattaa sellaiseen henkiseen ti-
3090: laan, jossa hän ei ole enää tekojensa herra, vaan toimii
3091: syyntakeettomasti. Sentähden vaaditaankin tarkkaa ta-
3092: pauksen ja silloisten olojen tutkimista, kun rikosta tuomi-
3093: taan.
3094: 34       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o ~3.
3095: 
3096:    Samalla kun en voi yhtyä valiokunnan hyväksymään
3097: Rikoslain 22 luvun 1 § :n sisältöön pääasiassa, en myöskiiiin
3098: voi kannattaa sitä ehdotusta, että näiden tekojen yritys on
3099: rangaista va.
3100:    Asetuksen 5 § :n suhteen yhdyn II vastalauseeseen.
3101: Mietinnössä käsite11yissä muissa pykälissä pidän asian-
3102: mukaisena rangaistusmäärien alentamista, koska ne yleensä
3103: rikosten laatuun nähden ovat suhteettoman korkeita. Eh-
3104: dotan, että asetus saisi seuraavan muodon:
3105: 
3106: 
3107: 
3108:                           Asetus
3109: Rikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n
3110:       muuttamisesta ynnä 22 luvun 2 ja 4 § :n
3111:                    kumoamisesta.
3112: 
3113:    Samalla kun Rikoslain 22 luvun 2 ja 4 § kumotaan,
3114: säädetään, että saman lain 22 luvun 1, r; ja 8 § sekä 44
3115: luvun 3 § muutetaan näin kuuluviksi:
3116: 
3117: 
3118:                           22 LUKU.
3119: 
3120:                               1 §.
3121:     Jos nainen, joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut
3122: raskaaksi, synnyttäessään tailkka kohta sen jälkeen on sur-
3123: mannut sikiönsä käymällä siihen käsin, panemalla sen heit-
3124: teille, tahi laimirrlyömällä, mitä sen .elossa pitiimiseksi olisi
3125: ollut tarpeen ja todistetaan tekoa tehdessään olleen täydellä
3126: ymmärryksellään, tuomittakoon vankeuteeJJ neljäksi vuo-
3127: deksi tahi vähintäin kolmeksi kuukaudeksi.
3128:      (Toinen momentti poist.)
3129:     Kiolmas samoin kuin valiokunnan ehdotus.
3130: 
3131:                            5 §.
3132:      Samoin kuin II vastalause.
3133:                      Vastalause 111.                        35
3134: 
3135: 
3136: 
3137:                             8 §.
3138:     ,Jos nainen, joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut
3139: raskaaksi, päästäksensä vapaaksi äidin velvollisuuksista, on
3140: pannut sikiönsä heitteille, taikka muuten .sen hyljännyt ja
3141: jättänyt avuttomaan tilaan; rangaistakoon vankeudella
3142: enintään yhdeksi vuodeksi. Jos sikiö siitä kuoli, taikka
3143: sai vaikean ruumiinvamman; tuomittakoon nainen, jos .kuo-
3144: lema tuli, vankeuteen enintään 1kolmeksi vuodeksi taikka
3145: vankeuteen vähintään kahdeksi kuukaudeksi, ja, jos vaikea
3146: ruumiinvamma syntyL vankeuteen korkeintaan kahdeksi
3147: vuode.ksi.
3148:     ,Jos teko tapahtui sellaisessa paikassa tahi sellaisten
3149: asianhaarain ollessa, että ainoastaan vähäinen vaara sikiön
3150: hengelle tai terveydelle oli tarjona; olkoon rangaistus van-
3151: keutta korkeintaan kolme kuukautta taikka sakkoa enintään
3152: viisisataa markkaa. Jos sikiö kuoli, taikka sai vaikean
3153: ruumiinvamman; rangaistakoon nainen niin kuin 21 luvun
3154: 10 § :ssä on säädetty.
3155: 
3156:                         44 LUKU.
3157: 
3158:                         3 §.
3159:    Samoin kuin valiokunnan ehdotus.
3160: 
3161: 
3162:    Helsingissä~ 11 p :nä huhtikuuta 1912.
3163: 
3164: 
3165:                                             Anni Huotari.
3166: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
3167:   1912. -   S. V. M. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3168: 
3169: 
3170: 
3171: 
3172:                  Suuren valiokunnan mietintö
3173:             :\f: o 5 eduskuntaesityksen johdosta, joim
3174:             sisältää ehdotuksen lapsenmurhaa koske-
3175:             vain säännösten muuttamisesta.
3176: 
3177:     Suuri valiokunta on, käsitellessään Lakivaliokunnan
3178: asiasta autamaa mietintöä, päättänyt puoltaa Eduskunnan
3179: hyYäksyttä \'iiksi mietintöön otetun ehdotuksen asetukseksi
3180: Rikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n muut-
3181: tamisesta ynnä 22 luvun 4 § :n kumoamisesta, kuitenkin
3182: alempana mainitulla muutoksena.
3183:     Lakivaliokunnan asetusehdotuksen mukaan olisi nainen,
3184: joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut rask·aaksi ja
3185: synnyttäessään tai kohta sen jälkeen on tahallansa sur-
3186: mannut sikiönsä, rangaistava lapsenmurhasta kuritushuo-
3187: neella enintään kahdeksaksi vuodeksi taikka vankeudella
3188: vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Koska tämä rikos kui-
3189: tenkin usein tapahtuu niin säälittäväin asianhaarain val-
3190: litessa, että kuuden kuukauden Yankeus alimpana rangais-
3191:  tuksena olisi pidettävä kohtuuttoman ankarana, ja lain-
3192: käyttäjälle sen vuoksi, Suuren valiokunnan mi.elestä, olisi
3193: varattava tilaisuus lievemmän rangaistuksen tuomitsemi-
3194: seen tällaisissa tapauksissa, on Suuri valiokunta päättänyt
3195: ehdottaa Rikoslain 22 luvun 1 § :n 1 momentissa säädetyn
3196: alimman rangaistuksen aleunettavaksi kolmen kunkauden
3197: vankeudeksi.
3198:     Edellä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioit-
3199: taen ehdottaa,
3200: 
3201:                että Eduskunta hyväksyisi Asetuben Rikos-
3202:             lain f!2 luvttn 1, 5 :ia 8 § :n sel~ä 44 luvtm 3 § :n
3203: 2 1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
3204: 
3205:            mxwuttamisesta ynnä 522 luvun 4 § :n kumoami-
3206:            sesta Lakivaliohmnan mietinnössä N :o 3 olevan
3207:            ehdotuksen Inukaan, Rikoslain 22 luvtm 1 § :n
3208:            kuitenkin näin kuul1H•w1a:
3209: 
3210:                        22 LUKU.
3211:                              1 §.
3212:     Jos nainen, joka luvattomasta sekaannuksesta on tul-
3213: lut raskaaksi, synnyttäessään taikka kohta sen jälkeen on
3214: tahallansa surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin, pa-
3215: nemalla sen heitteille, tahi laiminlyömällä mitä sen elossa
3216: pitämiseksi olisi ollut tarpeen; rangaistakoon lapsenmur-
3217: hasta kuritushuoneella enintään kahdeksaksi vuodeksi
3218: ttjkka v'ankeudella vähintään lcolmel.~8i kuukaudeksi.
3219:     Yritys on rangaistava.
3220:     Tässä rikoksessa osallinen rangaistaan niinkuin mur-
3221: hassa tahi truhallisessa tapossa osallinen.
3222: 
3223:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1912.
3224:                        Vastalause 1.
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                     Vastalauseita.
3230:                               I.
3231: 
3232:    Niillä perusteilla, jotka mainitaan tätä asiaa koskevan
3233: Lakivaliokunnan mietintöön N :o 3 liitetyssä ensimäisessä
3234: vastalauseessa, ehdotamme,
3235: 
3236:              että Edusltunta lwväksyisi esilläolevan ase-
3237:           t?h~ehdotuksen 1nainitttn va:stalauseen mul..~aiscsti.
3238: 
3239: 
3240:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1912.
3241: 
3242:        0. Tokoi.                    Sulo Vuolijoki.
3243:        J. Kananen.                  }fatti PaasivuOI·i.
3244: Lt   :1912. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3245: 
3246: 
3247: 
3248: 
3249:                                 II.
3250:     Tyytymättöminä niihin päätöksiin, jotka Suuri valio-
3251: kunta on tehnyt käsitellessään puheena olevan asetusehdo-
3252: tuksen 22 luvun 1 § :ää ja 44luvun 3 § :ää, saamme eriävän
3253: mielipiteemme tueksi esiintuoda seuraavaa:
3254:     Meidän mielestämme ei ole olemassa mitään pätevää
3255: syytä alentaa alinta rangaistusta lapsenmurhasta kolmen
3256: kuukauden vankeudeksi. Se vähin rangaistusmäärä, kuusi
3257: kuukautta vankeutta, minkä Lakivaliokunnan ehdotus
3258: asiassa sisältää, on jo niin alhainen, ettei sitä olisi enää
3259: pitänyt alentaa. Sillä laillllaatijan ei sovi jättää huomioon
3260: ottamatta, että lapsenmurhassakin toisen ihmisen henki on
3261: kysymyksessä. Alin rangaistus tavallisesta taposta on kah-
3262: deksan vuotta kuritushuonetta ja erittäin lieventävien
3263: asianhaarain vallitessa neljä vuotta kuritushuonetta. Lap-
3264: senmurhasta taasen on vähin rangaistus nykyään kaksi
3265: yuotta kuritushuonetta. Tästä näkyy, kuinka suuri Laki-
3266: mliokunnan lapsenmurhasta ehdottarua rangaistuksen alen-
3267: nus todella on. Sitäkin vähemmän syytä on ollut vielä alen-
3268: taa tätä rangaistusta, kun minkään maan lainsäädännössä ei
3269: tiettävästi ole menty niinkään pitkälle rangaistuksen alen-
3270: tamisessa kuin Lakivaliokunnan puheenalaisessa ehdotuk-
3271: sessa. Vihdoin huomautettakoon vielä, että niissä tapauk-
3272: sissa, jolloin lapsensynnyttäjä - synnytyksen yleensä tuot-
3273: taman ,kiihotustilan lisäksi - harkitaan rikosta tehdes-
3274: sään olleen täyttä ymmärrystä vailla, rangaistus rikoslain
3275: 3 luvun 4 § :n mukaan voidaan alentaa aina neljäntoista
3276: päivän vankeuteen. Myöskin sopii muistuttaa että, jos eh-
3277: dolliset tuomiot, kuten otaksuttava on, pian tulevat otetuksi
3278: lainsäädäntöömme, lapsenmurhan lievimpiä tapauksia si-
3279:                        Va..<>talause II.                   5
3280: 
3281: ten voidaan käsitellä tarpeellisella sääliväisyydellä ja huo-
3282: mioon ottama1la kaikki helliteltäYät seikat.
3283:    Xäillä lyhyesti esittämillämme perusteilla saamme kun-
3284: nioittaen ehdottaa,
3285:                että rikosla:in 2'2 lwvun 1 § hyväksyttäisiin
3286:            sellaisena kuin Laki1;aliokunta on sen ehdot-
3287:            tanut.
3288: 
3289:     Suuren valiokunnan päätöstä vastaan siinäkin kohden~
3290: jossa Valiokunta, Lakivaliokunnan ehdotuksen mukaan, on
3291: puoltanut kumottavaksi rikoslain 22 luvun 4 § :n sikiön
3292: kätkemisestä ja sen yhteydessä muutettavaksi rikoslain 44
3293: luvun 3 § :ää, voidaan mielestämme esittää painavia syitä.
3294: Tosin muistuttaa säännös rikoslain 22 luvun 4 § :ssä sitä
3295: vanhempaa näkökantaa, jonka mukaan sikiön kätkemisri-
3296: koksen rangaistavuus oli riippuva siitä, että ede:llytettiin
3297: naisen tehneen lapsenmurhan, vaikkei häntä voitu todistaa
3298: siihen syypääksi. Mutta sen sananmuodon mukaan, joka
3299: mainitulla lainpaika.Ila on rikoslaissa, ei asian laita enää
3300: ole tällainen. Säännöksen ottaminen lapsenmurhaa kos-
3301: kevnan lukuun johtuu silminnähtävästi siitä, että luvatto-
3302: nrasta sekaannuksesta syntyneen sikiön hävittäminen tahi
3303: kätkeminen on taval.Iisin laji sikiön hävittämistä tahi kät-
3304: lmmistä, johon tulee lisäksi että jonkun verran ankarampi
3305: rangaistus saattaa olla paikallaan puheena olevasta rikok-
3306: sesta kuin rikoslain 44 luvun 3 § :ssä mainituista siihen
3307: verrattavista rikoksista, etenkin kun sikiön hävittäminen
3308: toisinaan tapahtuu erittäin suurta raakuutta osattavalla ta-
3309: vaHa.
3310:     Rikoslain 22 luvun 4 § :n kumoamista ja tämän lainkoh-
3311: dan pääasiallisen sisällyksen siirtämistä rikoslain 44 luvun
3312: 3 § :ään voidaan vastustaa myöskin sillä painavalla syyllä,
3313: että siten avunauto rikokseen, poikkeamaila voimassa ole-
3314: vasta laista, jäisi rankaisematta, koska rikoslain säännökset
3315: avunannosta sanotun lain 5 luvun 3 § :n mukaan eivät ole
3316: sovellutettavat muun muassa 44 luvussa mainittuihin rikok-
3317: sun. Sitä paitsi rikoslain 44 luvun 3 § :n 2 momenttiin
3318: 5 1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
3319: 
3320: tehdyn lisäyksen sananmuoto ei tarpeellisen selvästi il-
3321: maise, että käsitteeseen ruumis, kuten tarkoitus on, olisi
3322: luettava kuolleena syntynyt sikiö, joka ei ole keskoinen, eikä
3323: myöskään missä suhteessa rikoslain 44 luvun 3 § on sa-
3324: man lain 24 luvun 4 § :ään, joka viimemainittu lainkoh-
3325: ta myöskin määrää rangaistuksen ruumiin luvattomasta hä-
3326: Yittämisestä. Vihdoin rikoslain 44 luvun 3 § :ssä, Suuren
3327: va'liokunnan ehdotuksen mukaan, ei ole viittaustakaan sii-
3328: tä, Irenen asia ruumiin hautaaminen on.
3329:     Edellä esitetyn nojalla ja kun eduskuntaesitystietä eh-
3330: dotettu lapsenmurhaa koskevan lainsäädännön uusiminen
3331: ei ole sellaisessa välittömässä yhteydessä sikiö!Il kätkemistä
3332: koskeYain säännösten kanssa, että näiden säännösten muut-
3333: taminen välttämättömästi nyt olisi tarpeen, saamme kun-
3334: nioittaen ehdotta.a,
3335:                että 44 lu'Vttn 3 § poistetaan Laki'Valiokunnan
3336:            asetusehdotuksesta sekä että saman ehdotuksen
3337:            nimi ja johdanto tule'Vat näin kuulu'Viksi:
3338:                Asetus Rikoslain 9393 lu'V'Un 1, 5 ja 8 § :n rnuut-
3339:            tanllisesta.
3340:                Tämän kautta säädetään että Rikoslain 9393
3341:            luvun 1 , 5 ,ia 8 § 1rvutUtetaan näin kuuluviksi:
3342: 
3343:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1912.
3344: 
3345:      J. A. Mannermaa.                   Juho Rannikko.
3346:      Jonas Castren.                     R. A. Wrede.
3347: 
3348:    Yiläolevaan vastalauseeseen, mikäli se koskee Rikoslain
3349: :2~ luvun 1 § :ää, yhtyvät allekirjoittaneet.
3350: 
3351: 
3352:       Julius Grotenfelt.          A. Listo.
3353:                    G. G. Rosenqvist.
3354:                       Vostalause 111.                       7
3355: 
3356: 
3357: 
3358: 
3359:                              III.
3360: 
3361:     Suuren valiokunnan Lakivaliokunnmn ehdotuksen kans-
3362: sa yhtäpitävää päätöstä siitä, eää Rikoslain 22 luvun 4 §
3363: olisi kunwttava ja eHä sen sijaan saman lain 44 lu-
3364: vun 3 § :n 2 momenttiin tehtäisiin sellainen lisäys,
3365: joka on otettu Lakivaliokunnan asetusehdotukseen, emme
3366: voi pitää hyvin harkittuna. Sikiön kätkemisestä sääde-
3367: tyn rangaistusmääräyksen siirtämisestä Rikoslain 44 lu-
3368: kuun olisi ensinnäkin se seuraus, elttä avunauto puheena
3369: olevaan rikokseen, poikkeamaila nykyään voimassa ole-
3370: Yasta laista, tulisi olemaan rangaistuksesta vapaa, koska
3371: rikoslain säännökset avunannosta 5 luvun 3 § :n mukaan
3372: eivät ole sovellutetta:va't muuu1 muassa 44 luvussa mainit-
3373: tuihin rikkomuksiin; mutta tiliHaista lainmuutosta emme
3374: pidä suotavana, koska meidän mielestämme ei voida tuoda
3375: esiin mitään pätevää syytä, jonka nojalla jOiku laji osalli-
3376: suutta Rikoslain 22 luvun 4 § :ssä tarkoitettuun rikokseen
3377: olisi oleva rangaistuksesta vapaa. Edelleen tulisi LakiVIalio-
3378: kunnan 44 luvun 3 § :ään ehdotetun lisäyksen kautta rikos-
3379: laissa säädettäväksi rangaistus siinä mainitusta teosta ei
3380: ainoasttaan, kuten 22 luV!Un 4 § :ssä tarkoitetaan, naiselle,
3381: joka luvattamasta sekaannuksesta on tullut raskaaksi, va.an
3382: myöskin jokaiselle muulle, jonka viaksi jäisi lisäyksessä
3383: mainittu teko. Koska kuitenkin se eduskuntaesitys, joka
3384: on asian käs~ttelyn pohjana, ei tarumita niin laajaa lain-
3385: säädäntötoimenpidettä eikä myöskään ole osotettu että sel-
3386: lainen yleinen määräys sen rankaisemisesta, joka hävittää
3387: tahi kätkee ruumiin, olisi tarpeen vaatima, katsomme ole-
3388: vamme pakotetut vastustamaan kysymyksessä olevan lain-
3389: muutoksen hyväksymistä Lakivaliokunnan ehdottamassa
3390: muodossa.
3391:    1912. -     S. V. M. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3392: 
3393:     Vihdoin on meidän Lakivaliokunnan 44 luvun 3 § :n
3394: 2 momenttiin ehdottamaa lisäystä vast,aan muistuttaminen,
3395: ettei siitä mielestämme tarpeellisen selvästi käy ilmi, että
3396: käsitteeseen ruumis, kuten tarkoitus on, sisältyisi kuolleena
3397: syntynyt sikiö, joka ei ole keskoinen, sekä ettei ehdotetussa
3398: säännöksessä ole viittaustaka·an siitä, kenen asia on ruu-
3399: miin hauta,aminen.
3400:     Sen nojalla, mitä yHä olemme esittäneet, ja ottaen huo-
3401: m:Uoon, mitä Lakivaliokuntla on ilausunut rangaistuksen
3402: alentamisen tueksi Rikoslain 22 luvun 4 § :ssä mainitusta
3403: J'ikoksesta, saamme kunnioittaen ehdottaa,
3404:                 että Rikoslain '/32 luvun 4 § hyväksyttäisiin
3405:              näin kuulu1!ana
3406:                             22 LUKU.
3407:                             4 §.
3408:     Jos luvattomasta sekaannuksesta ras:kawksi tullut nainen
3409: on hävittänyt tahi kätkenyt sikiönsä, eikä voida. selville
3410: s!Jada, että hän taikka joku muu on matkaansaattanut si-
3411: kiön kuoleman, tuomittakoon enintään kolmensadan mar-
3412: kan sakkoon taikka Viankenteen korkeintaan kolmeksi kuu-
3413: kaudeksi .
3414:   . Jos ·toinen on kehoittanut naista tähän rikokseen taikka
3415: ollut siinä avu1linen; rangaistakoon rikoksesta osallisena.;
3416:                 että Rikoslain 44 luvun 3 § poistettaisiin ase-
3417:              tusehdotuksesta; sekä
3418:                 että saman ehdotulcsen nilni ja johdanto hy-
3419:              väksyttäisiin nä·in kuuluvaksi:
3420:                              Asetus
3421:   Rikoslain 22 luvun 1, 4, 5 ja 8 § :n muuttamisesta.
3422:    Tämän kautta säädetään että Rikoslain 22 luvun 1, 4,
3423: 5 ja 8 § muutetaan näin kuuluviksi:
3424:    Helsingissä 29 päiväJlä huhtikuuta 1912.
3425:       M. V. Björk                                A. Listo.
3426: 
3427:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912,
3428:    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3429: 
3430: 
3431: 
3432: 
3433:                 S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
3434:             esityksen johdosta päättämä alamainen
3435:             e h d o t u s asetukseksi Rikoslain 22 luvun
3436:             1, 5 ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n muuttami-
3437:             sesta ynnä 22 luvun 4 § :n kumoamisesta.
3438: 
3439: 
3440: 
3441: 
3442:        Suurivaltalsin, Irmolllsin Keisari
3443:                ja Suuriruhtinas I
3444: 
3445: 
3446: 
3447: 
3448:    N'äi'lllii valtiopärivillä on •tehty eduslmnrtaesity:s lapsen-
3449: murhaa koskevien säännösten muuttamisesta, j·a on Edus-
3450: kunta tämän esityksen säädetyssä järjestykse-ssä käsiteiHyt.
3451: 2 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3452: 
3453:      Rikoslain 22 luvun 1 § :n mukaan ·l'langta,ista,an nainen,
3454:  joka luva.ttomasta seka,annuksesta on •tullut raskaaksi ja
3455:  synnyttäessääin tai kohta sen jälkeen tahallansa on surman-
3456: nut sikiönsä, il.ruritushuoneella vähintään kahdeksi ja enin-
3457: tään kymmeneksi vuode,ksi. Rangaistus on niin muodoå.n
3458: tuntuvasti pienempi kuin murha;sta t:ai tahallisesta taposta.,
3459:  joista rangaistus •on, murhasta kuolema;nrangaistus tai ku-
3460: ritushuonetta elinkaudeksi ja truhallisesta taposta, elleå. lie-
3461: ventä:viä ·asianhaaroja ole, kuritushuonetta vähintään kah-
3462: deksaksi ja enintäii>n kahdeksitoista vuodeksi taikka elin-
3463: .kaudeiksi. Sanotussa pykä>läs'sä sää:detwän edelleen, et1tä yri-
3464: tys on rangaista va ja että rikokseen osallinen rangaistaan
3465: niinkuin murhassa t.ai tahalEsessa 'tapossa osallinen. Mai-
3466: nitun luvun 2 § :ssä .sääde·tään, että jos luViattomasta se-
3467: kaannuksesta raskaaksi tullut nainen on varomattomuu-
3468: della•an tuottanut sikiöllensä kuoleman, on hrun rangaista v•a
3469: niinkuin 21 lu\mssa kuolema,n tu10tt·amisesta toiselle on sää-
3470: detty eli siis vankeudella korkeinta;an ko·lmeksi vuodeksi
3471: t.aikika vähintään viidenkymmenen markan sakoUa. Saman
3472: luvun 3 § :ssä kä;sitelläiän sitä ·tapausta, että luva.ttomasta
3473: sekaannuksesta raska,an naisen isä, äliti, isäntä tai emäntä
3474: taikka rnakaaja on tuottanut sikiölle kuoleman laiminlyö-
3475: mäHä velv;onisuutensa antaa naiselle apua tai tarpeeHista
3476: hoi,toa, ja 4 § :ssä sä.ädetä.än lopuksi, että jos luvattomasta
3477: sekaannuksesta raskaaksi tullut nainen on hä.vittänyt tai
3478: lcli!tkenyt sil~iönsä, eikä voida selville saada, että hllin tailkka
3479: joku muu on ma•tkaansaattanut sikiön kuoleman, hänet on
3480: rangaistava vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi
3481: taikka .enintään viidensadan ma·rkan sakoUa. Jos toinen on
3482: kehottanut naista tähän rikokseen taikka ollut siinä avulli-
3483: nen, on hän ranga.is,taVJa rilmkseen osaHisena. - Edellä
3484: mainituista lakimääräyksistä tehdään kuitenkin 22 luvun
3485: 9 § :ssä se poikkeus, et,tei niitä ole sovellettava naiseen, joka
3486: sekaannuksen jäJikeen on julistet.tu makaajan avioV1aimoksi
3487: taikka mennyt hänen lmnssaan naimisiin. Näissä tapauk-
3488: sissa samoin kuin milloin ·nainen on tullut luvallisesta se-
3489: kaannuksesta raskalllkså., .tuomitaan nainen, joka on surman-
3490:                     R. L. 22 1. 1 § y. m.                     3
3491: 
3492: nut sikiönsä .tai tuottanut sille kuoleman, Rikoslain 21 lu-
3493: vun mukaan.
3494:     Tilasto ei Suomessa, niinkuin useissa muissa maissa,
3495: osota lapsenmurhain luvun vähentymistä. Si.tä vastoin on
3496: tuomittuihin rangaistuksi·in nähden kymmenvuotiskaudelta
3497: 1900-1909 melikille pantava se seikka, et>tä ne yleensä py-
3498: syvät rangaistusasteikon keskiraj•aa alempana. Kaikkiaan
3499: 410 tuomitusta on näet 83, 9 % tuomittu joko vankeusran-
3500: gaistukseen tai 6 vuotta lyhempään kuritushuonerangais-
3501: tukseen. Pyrkimys supistaa ankarampain rangaistusten
3502: käyttöä tuntuu vuosi vuodelta olevan enenemässä. Joka
3503: tapauksessa voitanee sa.noa, että, mikäJi tilastosta käy piää>t-
3504: täminen, lapsenmurhasta säädetty rangaistus näyttää ylei-
3505: sen oikeustajunnan mukaan olevan liian anikara ja siis alen-
3506: ne.ttawa. Rang·aistuksen alentamisen puolesta puhuvat sitä
3507: pai·tsi erärät muut yleiset näikiökohdat. Varamsuu:soloihinsa
3508: nähden oli 405 kuritushuonerangaistukseen tuomitusta ai-
3509: noastaan 2,7 % hyvissä varoissa, 21, 5 niukoissa varoissa,
3510: kun sitävastoin 75, 8 % oli perin köyhiä. Kysymyk!sen-
3511: alaisen rikoksen lukuisuus näyttää niin muodoin riippu-
3512: van kansan varaUisuus- j-a sivistysasteesta. Yksist>ään
3513: ankaralla rangaisrtusuhalla ei sen vuoksi nä.ytä voi•tavan
3514: puheena olevaa 6kosta teh01kkaasti vasrtusta·a, vaan v·a:a-
3515: ditaan siihen etupäässä toimenpiteitä alempien kansanker-
3516: rosten sivistyksellisten ja ·taloudellisten olojen parantami-
3517: seksi. Kun Suomessa kansan alempienkin kerrosten varal-
3518: lisuus ja rsivilstys epäilemä.ttä ovrat kohoamassa, ei tar-
3519: vinne pelätä, että lapsenmurhasta säädetyn rangaistusuhan
3520: kohtuullisesta alentamisesta olisi seurauksena tällaisten ri-
3521: kosten enentyminen. Sen ohessa on huomattava, että lapsen-
3522: murhaajat eivät yleensä ole riikollisuuteen vajonneita, vaan
3523: niin kutsutuita tilapäisiä rilmksentekijöitä. Puheenalaisena
3524: kymmenvuotiskautena kuritushuonerangaistukseen .tuomi-
3525: tuista 405 henkilöstä oli ainoastaan 7, 4 % ennen rangaistu
3526: vaikeammanlaatuisesta rikoksesta j·a vain 3 % lapsenmur-
3527: hasta. Lapsenmurhaa.jat ovat myös yleensä va·rsin nuoria
3528: henkilöitä; kysymyksenalaisista kuri.tushuonerangaistuk-'
3529: 4 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3530: 
3531: seen tuomituista oli 52, 3 % alle 25 vuoden ja 80, 2 % ane
3532:  30 vuoden. On siis huomattava toiselta puolen, että lapsen-
3533:  murhaajat ovat yhteiskunnalle verrattain vaarattomat, jo-
3534:  ten ei yhteiskunnan tarvitse .turva!lEsuutensa ta,kia p]tem-
3535:  mäksi aikaa sulkea heitä yhteydestään, ·toiselta puolen t:aas,
3536:  että, kun lapsenmurhmajat vielä ovat siinä iässä, jossa, ih-
3537:  minen y~eensä on aHis v-aikUituksille, voi·daan yksi vapaus-
3538:  rangaistuksen pärutehtäviä, parannuksen aikaansaaminen
3539:  rilroHisessa., saavuttaa suhteellisesti lyhyenä aikana. Kun
3540:  lisäksi tulee, että ne y·leiset näkökohdat, jotka aiheuttavat
3541:  lapsenmurhan lievempää rankaisemista, va:ativat mahdol-
3542:  Ji:suut·ta käyttä1ä säälitt.ävissä tapauksissa verra·ttain lieviä-
3543:  kin rangaistuksia, on Eduskunnan mielestä nykyisen ran-
3544:  gaistusasteikon määriä ja varsinkin astei.Jmn alarajaa tun-
3545:   tuvasti a'lenneUava.
3546:        Harkirt:(l.ssaan uusia rall'gaistru•smii!äll"iä 'On E·duskunta
3547:  myöskin huomi,oon ottanut ·vastaa•v•a•t sä•änll'ökset niissä ul-
3548:  komaisisS'a rikoslaeissa, jotka lapsenmurhakäsi•tteeseen näh-
3549:  den ovat swmalla kannall·a kuin .Suomen ri.Jkoslaki. Niinpä
3550:   on Saksan ri•koslain mu'lm·an r·angaistus 11apsenmurhasta
3551:   3---<15 vu'OttJa kuritushuonett:a tahi, jos ·asi.anhaarat ovat lie-
3552:   ventävrut, 2----<5 v.u<Jtt•a vankeU<tta. Astei1kon y.lemmä•t ran-
3553:   gaistukset eivät kuitenkaan käytännössä juuri tule kysy-
3554:   mykseen; noin kolme:ssa neljättä Dsassa kaikista tuomioista
3555:   on rangaistus 2-5 vuotta v•anilreutJta. Uuden rikQSlain eh-
3556:   dotuksessa on mngaisttusta :alennettu, j·a on sen mruka·an
3557:   1-15 vudt•ta kuritushuonetta tai l•ieventäväin .asianha:al'ain
3558:   va'llitessa vanikeutta 6 kuukaude·sta 5 vuoteen. Norj•assa on
3559:   rangaistus l.apsenmurha'sta !kuritushuonettJa 1-8 vuotta ja,
3560:    jos rikos uusitaan, 1-12 vuotta, Venäjällä 1 %-6 vuotta
3561:   ojennusl•aitosta. Ruotsissa on rangaistus lapsenmurhas•t•a
3562:   kurirushuonetta 1-6 vuotta tahi, jos asianhaarat ovat ras-
3563:    kauttava't, enintäån 10 vuotta.
3564:        Edellä esitet,tyjä näkökohtia silmäHäpitäen on Edus-
3565:    kunlba hyvitksymrussääm. asetusehdotuksessa mää,rännyt ran-
3566:    gai:stuksen lapsenmurhasta •korkeintaan kahdeksaksi vuo-
3567: ,..delksi kuritushuonetta tJai ·vähintäiiln :kolmeksi kuukaudeksi
3568:    v•ankeutta.
3569:                        R. L. 22 1. J § y. m.                         5
3570: 
3571:       Jos lapsenmurhasta säädet,ty rangaistus Eduskunnan
3572:   ehdotuksen mukaisesti alennetaan, on sen suhteellisuuden
3573:   säilyttämiseksi, minkä täytyy valli:ta toisiaan läheisten ri-
3574:   koeten rangaistusmääräin väEllä, ~ta.rpeellista alenta<a ran-
3575:   gailstust~a myös sikiön lähdet,tämisestä j,a sikiön heit<teille
3576:   panemisesta, joista sääde,tään muun muassa R~kosl:ain 22
3577: . luvun 5 ja 8 § :ssä. Kun <t,arkkaa raj'a'a ei kaikissa .ta-
3578:   pauksissa ole helppo määrätä lapsenmurhan ja sikiön läh-
3579:   dettämisen välillä, jos viimemainittu ~tapahtuu juuri en-
3580:   nen syrrny<tystä, ~täytyy sikiön lähdettämisestä säädetyn ran-
3581:   gai<stuksen ylärajan oHa verra<ttain korke<a. SitävaS'toin
3582:   tulee darajan, siihen nähden että lähdettäminen voi-
3583:   daan toimitt,aa heti hedelmöit,tymisen jllillmen, jolloin
3584:   se ei paljoa eroa sikiytymisen ehkäisemisestä, olla alhai-
3585:   nen ja lapsenmurhasta säädetyn rangaistuksen alarajaa
3586:   pienempi. Ullwmaisissa laeissa ja lakiehdotuksissa on
3587:   rangaistus sikiön .Jähdettämisestä, Saksan voimassa, olevan
3588:   rilmslain mulkaan 1-5 'Vuotta kuritushuonetta tai 6 kuu-
3589:   kaudesta 5 vuoteen vankeutta ja uuden rilkoslain ehdotuk-
3590:   sen mukaan 1-3 vuot:ta lrnrituShuonetta tai 3 kuukaudesta
3591:   3 vuoteen vankeutta, Norjan rikoslaissa 21 päivästä 3 vuo-
3592:   teen 'kuri,tushuonee<ta, Ruotsin rikoslaissa 1-6 vuotta kuri-
3593:   tushuonetta, Hävallan uuden rikoslain ·elhdotuksessa 3 kuu-
3594:   kaudesta 3 vu<O'l:een ·tai, jos on olemassa m!ä:ärättyjä lieven-
3595:   täviä asianlha.aroja, 2 viilmsta 2 vuoteen vankeutta, ja Sveit-
3596:   sin rikoslallcieih.idiotukisessa !l-5 IVootila ikuritushruone<U.a tai
3597:   8 päi'västä 2 vuoteen vanlkeutta.
3598:       Mitä; tulee sikiön heitteille panemiseen, on tässä teossa
3599:   rangaistavaa se, että lapsi on saa.tettu Viaaranalaiseen ti-
3600:   1a,an; jos lapsi kuolee ~tai saa va~kean ruumiinvamman,
3601:   vaikutta,a se ainoastaan rangaistusta korott1avasti. Mutt<a
3602:   tekoon ei sa'a liittyä surma.amisen <ailmmusta, sillä sil-
3603:   loin .teko on asi,anha<arain muka<an joko muTha tai lapsen-
3604:   murha tai jommankummam näiden rikosten yritys. Vii-
3605:   meksimainitusta seikasta johtuu, e.Uä rangaistuksen si-
3606:   kiön heitteillepanosta siinäkin tapauksessa, että lapsi kuo-
3607:   lee, täytyy oHa lievempi ·kuin lapsenmurhas<ta. Ulko-
3608: 6 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3609: 
3610: maisen lainsäädännön rangaistusmääräyksistä mainitta-
3611: koon, että Saksan rikoslaissa on rangaistus oman lapsen
3612: heitteiUepanosta vankeutta 6 kuukaudesta 5 vuoteen, mutta
3613: jos vaikea ruumiinvamma syntyi, kuritushuonetta 1-10
3614: vuotta j;a, jos ku101lema seUJrasi, 3-15 vuotiba; uuden Ti:kos-
3615: lain ,ehdotuksen mukaan ova't rang,aistukset muuten samat,
3616: paitsi ·että ensiksimainitussa tapauksessa rangaistuksen ala-
3617: raja on 3 kuukautta. Norjan rikoslain mukaan on alin ran-
3618: gaistus lapsen tai muun avuttoman henkilön heiltteHle pane-
3619: misesta 21 päiiVää kuriotushuonetta; siinä tapauksessa, että
3620: nainen panee heitteiUe oman 'a viottoman lapsensa vuoro-
3621: kauden kuluessa synnytykses'tä, ei rangaistus saa, v-aikka
3622: kuolema tai vaikea ruumiinvamma seurasikin sekä v:a·ara
3623: oli i·lmeine.n, nousta lapsenmurhasta ·tai sen yritykse's,tä
3624: siiädet,tyä mnga:istusta korkeammaksi, mutta muuten voi
3625: rangaistus heit.teillepanosta, jos se tapahtuu vast.amainittu-
3626: jen Taskauttavain ,asianha,arain vaHitessa, nousta aina 15
3627: vuorteen :kuritushuonetta. Ruotsin rillmslain mukaan on
3628: rangaistus äidille aviottoman lapsen heitteillepanost,a,
3629: jos se jäi eloon, 2 kuulmudesta 2 vuoteen kuritushuonetta;
3630: jos se .sai vaikean ruumi,inv·amman, 6 kuukaudesta 4 vuo-
3631: teen kuritushuonetta, mitä määräystä myös sove:lletta,nee,
3632:  jos lapsi kuoH; jos ei ollut todennäköistä vaaraa hengelle
3633: tai .terveydelle, on rangaistus 5~500 riksiä sakkoa ta,i 1---1)
3634: kuukautta v•ankeutta, muuta, jos sikiö viimemaini•tussa ta-
3635: pauksessa kuitenkin sai vaikean ruumiinv·amman, 2 kuu-
3636: kaudesta 2 vuoteen kudtushuonetta ja, jos sikiö kuoli, 6
3637: kuukaudesta 4 vuoteen kuritu shuonetta. Svei'tsin uuden
3638:                                  1
3639: 
3640: 
3641: 
3642: rikoslain ehdotuksen mUJkaan on rangaistus toisen sa•a.tta-
3643: mise'sta avuntomaan tilaan 1-5 vuotta kuritushuonet,ta tai
3644: 1 .kuukaudesta 2 vuoteen vankeutta.
3645:      Suomessa on kymmenvuotiskautena 1900-1909 sikiön
3646: lähdettämiseen syypääksi tuomittu kaikkiaan 24 henkilöä,
3647:  joista 14 va.nkeuteen ja 9 kur1tushuoneeseen. Sikiön heit-
3648:  teille panemisesta on samana aikana rangaistu 22 henkilöä,
3649:  joista 6 sakoHa, 12 vankeudella ja 4 kuritushuoneella.
3650:  Niinkuin .esitetyistä numerotiedoista nä:kyy, ovat ne ta-
3651:  paukset, joissa joku on tuomi,btu syypääksi siki,ön lähdet-
3652:                       R. L. 22 1. l~§ y. m.                        7
3653: 
3654: tämiseen tai heitteille panemiseen, varsin harvalukuiset.
3655: Tuomitut rangaistukset ovat myös pikemmin lievät kuin
3656: ankarat. Mitään epäilyksiä alentaa rangaistuksia näistä
3657: rikoksista sen verran kuin lapsenmurhasta säädetyn ran-
3658: gaistuksen alentamisen johdosta on tarpeellista, ei niin-
3659: mtUodoin t1arvitse olla. Eduskunta on sen vuoksi hyväik-
3660: symässruän ~asetusehdotuksessa siten muuttanut rangais-
3661: tusiJa sikiön lähdettämisestä, että vankeusrangaistuksen
3662: ala!'laja on poistettu. Sitä vastoin jäärvät muuttamatta mai-
3663: n~tun luvun 5 § m mä1ä1    r äykset siitä, miten se 001 rangai1stava,
3664: joka naisen tahdon mukaan, mutta ma!ks'UJsta lähdettää hä-
3665: nen sikiönsä, sekä siitä että yritys on rangaiS'tava, samoin
3666: myös 6 § :n säännökset &en rankaisemisesta, joka nai,sen tah-
3667: tomrutta lähde<ttää hänen sikiönsä, ja tämän rikoksen yrityk-
3668: sen rrungaista'V'aisuudest<a sekä 7 § :n sä,ännös sikiön kuo,le-
3669: man tuottrumisesta raskaan naisen pruhoinpitelemisen kautta.
3670: Heittei:Hepanemisesta 8 § :ssä säädetty yleinen rangaistus-
3671: määräys on si1ten lievennetty, ett'ä alaraja on poist:Jetttu.
3672: Rll!ngaistus he,it·teillepanost·a siinä 'tapauksessa, että sikiö
3673: siitä on kuollut, on muutettu siten, että. nykyinen alaraja,
3674: yhden vuoden kuritushuone, on alennettu kolmeen kuukau-
3675: teen va(nkeutta, samaUa kun nykyinen yläraja, kuusi vuotta
3676: kuritushuonetta, on jäänyt entiselleen; siinä tapauksessa,
3677: että sikiö on saanut vailrean ruumiinvamman, on nykyisen
3678: rangaistuksen yläraja neljä vuotta kuritushuonet,ta säily-
3679: tetty, mutt,a alaraja kuusi kuukautta van<keutta alennettu
3680: yhteen 1ruukauteen. Viimemaini<tun pykä,län 2 momentti,
3681: jossa sä:ä'detään rangaistus sen varalta, et~tä kysymyksen-
3682: alainen teko on tapahtunut sellaisessa paikassa tahi sellais-
3683: ten asianhaarain o]lessa, että ainoas,taan vähäinen vaara
3684: sikiön hengelle tai terveydelle oli tarjona, jä·ä muuttamatta.
3685:      Mitä lopuksi tulee 22 luvun 4 § :n rangaistusmääräyk-
3686: siin siitä, että luvattomasta sekaannuksesta raskaaksi tullut
3687: nainen hävibtä.ä lt,ai •kä,tkee sikiönsä, on huomattava, että
3688: kysymyksen:a1ainen ~teko R:Ukoslaissa on käsitetty itsenäi-
3689: seksi poli.:tia- eli järjestysluorrtoiseksi rikokseksi. Sen vuoksi
3690: on riDngaistus, joka voi nousta aina kuuteen kuuka.UJtee:n
3691: 8 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3692: 
3693: vaiJJkeutta, man ko~kea ja sitä paitsi on itse säämrös asetettu
3694: sopimattomaan paikkaan, sen kun luonteensa mukaan tulisi
3695: olla 44 luvussa, jossa on mui:takin hengen suojelemista. t:ar-
3696: koittavia jä.rjestysmääräy.kisiä. Puheena oleva·an ·tekoon ver-
3697: rattav.asta 44 luvun 3 § :ssä mainiltusta rikkomuksesta eli että
3698: joku haudataan, ennenkuin asianmukainen ilmoitus kuole-
3699: masta on tehty, on rangaistus enintään kolmesataa mark-
3700: kaa sakkoa taikka vankeutta korkeintaan kolme kuukautta.
3701: EdeUeen voi 22 luvun 4 § :ää v•astaan muistutta•a, e·ttä sen
3702: mukaan ainoastaan luvattomasta seka:annuksesta raskaruksi
3703: tullut nainen on mainitusta teosta rangaistuksen a'lainen
3704: sekä että nainen tällaisessa t'apauksessa voi joutua rangais-
3705: tavaksi, vaikka hänen synnyttämän'Sä sikiö on ollut niin
3706: keskoinen, että se on ollut eloon kykenemä:tön. Eduskunta
3707: on sen vuoksi, useiden ulkomaisten l-akien esikuv•a:n mukaan,
3708: katsonut tarpeelliseksi täyden:täå Ri;lmslain 44 luvun 3 § :ää
3709: asetusehdotukseen ottamrullaaan säännöksellä. Mainitussa
3710: lainkohdassa mää!'lätyn rangaistuksen alainen on sekin,
3711: joka hävittää tai kä·tkee ruumiån, minkä hautaaminen on
3712: hänen asiansa. Tämän johdosta tulisi myöskin nainen, joka
3713: ihäviHää tai kältkee kuolleen sikiönsä, .rangaistavaksi tämän
3714: sään.nöksen mukaan; ja kun ruumiskäsitlbeeseen on luetltava
3715: myös kuoHeena syn1tynyt s~kiö, jos se ei ole keskoinen, ·tulisi
3716: sellaisenkin sikiön hävittäminen tai kätkeminen, kun se
3717: tapahtuu äidin tai jonkun muun toimesta, jonka asia sen
3718: hautaaminen on, saman rangaistusmääräyksen alaiseksi.
3719: Jos taas ruumiin luvatta hä.vittäisi tai kiiltkisi joku, jolle
3720: sen hauta:aminen ei kuulu, olitsi rangaistus mäiilrä;ttä.vä
3721: Rikoslain 24 luvun 4 § :n mu'kaan.
3722:     Sen nojalLa, mitä edellä on esit.etty, Eduskunta saa da-
3723: maisesti ilmoittaa,
3724: 
3725:                että E duslcunta on hyväksynyt ja Teidän
3726:             Keisarillisen M ajesteetinne armollisesti tutkit-
3727:             tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
3728:             asetusehdotuksen:
3729:                    R. L. 22 1. 1 § y. m.                   9
3730: 
3731:                        Asetus
3732: Rikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä ~~ luvun 3 § :n
3733:   muuttamisesta ynnä 22 luvun ~ § :n kumoamisesta.
3734: 
3735:    SMnalla kun Rikoslain 22 luvun 4 § kumotaan, sääde-
3736: tään että saman lain 22 luvun 1, 5 ja 8 § sekä 44 luvun 3 §
3737: muutetaan näin kuuluviksi:
3738: 
3739:                         22 LUKU.
3740:                              1 §.
3741:     Jos nainen, joka luva,ttomasta sekaannuksesta on tul-
3742: lut rask,aaksi, synnyttäessään taikka kohta sen jälkeen on
3743: tahallan:sa surmannut sikiönsä käymä!llä siihen käsin, pa-
3744: nemalla sen heitteille, tahi laiminlyömällä mitä sen elossa
3745: pitämiseksi olisi ollut tarpeen; rangaisbakoon lapsenmur-
3746: hast<a kuritushuoneella enintään kahdeksaksi vuodeksi
3747: ta~kka vankeudella vähintään kolmeks,i kuukaudeksi.
3748:     Yritys on rangaistava.
3749:     Tässä rikoksessa osallinen rangaistaan niin kuin mur-
3750: hassa tahi tahallisessa tapossa osallinen.
3751: 
3752:                             5 §.
3753:    Jos n:ainen tahallans<a joko lähdettämällä ,tJaikka koh-
3754: tuunsa on surmannut tahi surmauttanut sikiönsä; rangais-
3755: takoon kuritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi taikka
3756: vankeudeHa.
3757:    Sama olkoon laki, jos joku naisen tahdon mukaan ta-
3758: haUansa joko lähdettämällä taikka hänen kohtuunsa on sur-
3759: mannut sikiön. Jos hän sen teki maksusta; rangaistakoon
3760: kuritushuoneeUa korkeint,aan kuudeksi vuodeksi ja menet-
3761: täköön kansai'aisl uottamuksensa.
3762:    Tässä § :ssä maini,ttujen rikosten yritys on rangaistava.
3763: 
3764:                              8 §.
3765:     Jos nainen, joka luvat,tomasta sekaannuksesta on tullut
3766: raslm,aksi, päiilstäksensä vapaaksi äidin velvollisuuksista,
3767: 10 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
3768: 
3769: on pannut sikiönsä heitteille, taikka muuten sen hyljännyt
3770: ja jättänyt avuttomaan tilaan; rangai:stakoon vankeudella
3771: enintä:än kahdeksi vuodeksi. Jos sikiö siitä kuoli, ,taikka
3772: sai vaikean ruumiinv·amman; rtuooni·ttalmon nainen, jos
3773: kuol~ma tuli, kuritushuone.eseen enintään kuudeksi vuo-
3774: deksi t-aikka v.an:keuteen vähintään kolmeksi kuukaiUdeksi,
3775: j·a, jos vaik~a ruumiinv•amma syntyi, kuritushuoneeseen
3776: korkeintaan neljäksi vuodek<si tailkik:a vankeuteen vähin-
3777: tään yhdeksi kuukaudeksi.
3778:      Jos teko tapahtui sellaisessa paikassa tahi sellaisten
3779: asianhaarain ollessa, että ainoastaan vähäinen vaara si-
3780: kiön hengelle tai terveydelle oli tarjona; olkoon rangaistus
3781: vankeutta korkeinta•an kolme kuukautta taikka sakkoa
3782: enintään viisisataa markkaa. Jos sikiö kuoli, taikka sai
3783: vaikean ruumiinvamman; rangaistakoon nainen niin kuin
3784: 21 luvun 10 § :ssä on säädetty.
3785: 
3786: 
3787:                           44 LUKU.
3788: 
3789:                               3 §.
3790:    Joka hautaa jonkun ennen kuin varmaan tietää hänet
3791: kuolleeksi, rangaistakoon enintään kolmensadan markan
3792: sakolla taikka vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukau-
3793: deksi.
3794:     Sama olkoon laki, jos ruumis haudataan ennen kuin
3795: asianmukainen ilmoitus kuolemasta on tehty, niin myö's jos
3796: ruumiin hävi·ttää •tai kä't•kee se, jonka asia sen ha;utaami-
3797: nen on.
3798: 
3799: 
3800:    Suomen EdiUskunta pysyy alati j. n. e.
3801: 
3802:    Helsingissä 10 päivänä toulmkuut•a 1912.
3803: 
3804: 
3805:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
3806:         1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3807: 
3808: 
3809: 
3810: 
3811:                Talousvaliokunnan mietintö
3812:            N :o 1 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
3813:            koskevat toimenpiteitä metsän hävittämisen
3814:            ehkäisemiseksi.
3815: 
3816: 
3817:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime maaliskuun 15
3818: päivältä lähettänyt Talousvaliokunnan valmisteltavaksi
3819: edustajien Taneli Typön y. m. eduskuntaesityksen N :o 7,
3820: sisältävä ehdotuksen asetukseksi metsänhoidosta ja toimen-
3821: piteistä sen rappiolle saattamisen estämisek~i, sekä edusta-
3822: jien Peurakosken y. m. eduskuntaesityksen N :o 8 ja edus-
3823: tajien Lohen y. m. eduskuntaesityksen N :o 9, jotka molem-
3824: mat sisältävät ehdotuksen asetukseksi toimenpiteistä met-
3825: sänhävittämisen ehkäisemiseksi. Näistä on Valiokunta ot-
3826: tanut käsittelynsä pohjaksi edustajien Peurakosken y. m.
3827: ed uskun taesi tyksen.
3828: 
3829: 
3830:     Maamme yksityismetsätaloudessa on vallalle päässyt se
3831: yleisesti tunnustettu epäkohta, että metsäin käyttämisessä
3832: ei noudateta tuotJtavan ja kestävän metsåJtalouden edellyttä-
3833: miä menettelytapoja, vaan metsiä kulutetaan sellaisella ta-
3834: valla ja siinä määrin, että maan metsävarat nopeasti vähe-
3835: nevät. Hakkauksen alaisiksi ovat yhä laajenevassa mää~
3836: rässä joutuneet nuoret keskenkasvuiset metsät eli se osa
3837: metsåJpääomasta, jota yleensä olisi säästettävä vastaista tuo-
3838: tantoa varten. Sen ohella ei ole riittävästi huolehdittu uu-
3839: den kasvun aikaansaamisesta hakatun metsän tilaile. Sa-
3840: malla kun liikakulutuksen kautta metsäpääoma on vähene-
3841: mistään vähentynyt, on metsän vuotuinen tuotantokyky su-
3842: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3843: 
3844: pistunut yhä pienemmäksi. .Toskin metsäntuotteiden myyn-
3845: nin kautta on maahan tuotu melkoisia pääomia ja yleistä
3846: varallisuutta siten lisätty, on tällainen metsän käyttäminen
3847: kuitenkin katsottava lamauttavasti vaikuttavan maan ta-
3848: loudellis.ten olojen kehitykseen. Puhumattakaan siitä mer-
3849: kityksestä, mikä metsillä maassamme on viljelykseen ja asu-
3850: tukseen nähden yleensä, on huomwttava, että maalle luon-
3851: nonomaisin teollisuus käyttää metsäntuotteita raaka-ainee-
3852: naan ja että sen menestyminen riippuu metsien tuotannosta.
3853:     Vii!hitellen onkin maassa vakiintunut käsitys toimen-
3854: piteiden tarpeellisuudesta, jotta metsäin vastainen säily-
3855: minen tulisi turvatuksi. Niinpä tehtiin kaikilla 1890-luvun
3856: valtiopäivillä anomusehdotuksia, jotka tarkoittivat metsän-
3857: käyttöoikeuden rajoittamista lainsäädäntötoimenpiteiden
3858: kautta. Hallituksen toimesta asetettiin v. 1896 asiaa val-
3859: mistamaan erityinen komitea, jonka työn tuloksena v. 1900
3860: ilmestynyt miMintö ei kuitenkaan vielä ole johtanut tar-
3861: koitettuihin tuloksiin. Uuden Eduskunnan aikana on asia
3862: ollut miltei kaikilla valtiopäivillä esillä, ennättämättä kui-
3863: tkmkaan tulla loppuunkäsitellyksi.
3864:     Valiokunnan mielestä ei olekaan kieliettä vissä, että ny-
3865: kyisin voimassaolevat määräykset eivät pysty suojaamaan
3866: metsiä jatkuvalta hävittämiseltä ja että Suomessa senvuoksi
3867: ei enää voida välttää suurempia rajoituksia yksityismetsäin
3868: käyttämisessä kuin mitä nykyinen la.ki sisältää. Kuten tun-
3869: nettu, sisältyvät nämät rajoituk~t pääasiallisesti metsälain
3870: 14 § :än. Tämän lainkohdan mukaan on metsämaan au-
3871: tioksi hävittäminen kielletty, ja tulee maanomistajan, ,kun
3872: metsä hakataan vähintään kymmenen tynnyrinalan laa-
3873: jalta tahi saaresta, jonka läheisyydessä ei metsää kasva,
3874: pitää vaaria, että maalle, ellei sitä viljellä puutarhaksi, pel-
3875: loksi tahi niityksi taikka käytetä rakennustontiksi tahi
3876: muuhun semmoiseen tarkoitukseen, jätetään siemenpuita
3877: taikka myöskin ryhdytään muuhun toimenpiteeseen metsän
3878: uudestakasvamisen edistämiseksi". Jos tllimä laiminlyödään
3879: on tuomioistuimen kieliettä vä sakon uhalla kaikki metsän
3880: käy.ttäminen tilalla muuksi kuin kotitarpeeksi, kunnes
3881:            Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                 3
3882: 
3883: maanomistaja on näyttänyt 'toteen, että uutta metsää hävi-
3884: tetyllä alalla on noussut taimelle. Sitäpaitsi säädetään sa-
3885: massa lainkohdassa, että hävittävä me.tsänhakkaus on lak-
3886: kautettava niinpian kuin asianomainen syyttäjä on siitä
3887: todistettavasti antanut käskyn sille, joka työtä joht<aa, ja
3888: tulee kuvernöörin, ellei käskyä noudateta, ryhtyä asiassa
3889: erityisiin toimiin.
3890:     Nämä määräykset ovat kuitenkin suurimmalta osaltaan
3891: jääneet vaikutusta vaille osaksi siitä syystä että ne ov:at
3892: puutteellisia, osittain taas sentähden että niiden noudatta-
3893: misen valvonta on ollut suurimmassa määrin vaillinainen.
3894: Puutteellisia ne ovat ennen kaikkea sikäli, että ne eivät riit-
3895: tävästi turv.aa metsän uudistumista, eivätkä velvoita kei-
3896: nollisesti uudistamaan hävitettyä metsää silloinkaan kun
3897: sen luonnollinen uudestakasvu hakkauksen kautta ilmeisesti
3898: on käynyt mahdottomaksi. Mitä taas tulee puheenalaisten
3899: määräysten noudattamisen valvontaan, ovat niitä vastaan
3900: tehdyt rikkomukset, kuten yleisesti on tunnettu, vain ani-
3901: harvoissa tapauksissa joutuneet lain määräämäin seuraa-
3902: musten alaisiksi. Syynä siihen on osruksi ollut näiden sään-
3903: nösten epämääräisyys, niitä kun on varsin helppo kiertää,
3904: osaksi taas se että kruununpalvelijat ja metsänhoitoviran-
3905: omaiset, joiden velvollisuutena lain mukaan on tällaisia rik-
3906: komuksia .tiedustella, eivät niille ole omistaneet riittävää
3907: huomiota.
3908:     Uuden asetuksen, joka on aijottu metsälain 14 § :n ti-
3909: lalle, tulee pyrkiä ylempänä esitet·tyjen puutteitten poista-
3910: miseen. Sitä varten on laissa annettava tarkempia ja tarkoi-
3911: tustaan paremmin vastaavia määräyksiä siitä, minkälainen
3912: metsänkäyttäminen on pidettävä metsän - hä vittämisenä.
3913: Lain noudattamisen valvonta on sen ohella saatava tehok-
3914: kaammaksi. Kun nykyisen lain tätä koskevia määräyksiä
3915: kehittämällä ei ole katsottu voitavan saavuttaa menestyk-
3916: sellistä tulosta, on V aliakunta ehdottamassaan asetuksessa
3917: rakentanut ne kokonaan toiselle pohjalle.
3918:     Asetusehdotuksen lähemmistä määräyksistä pyytää V a-
3919: liokunta seuraavassa tehdä selkoa.
3920:        4       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3921: 
3922: 1 §.       Valiokunta on katsonut, että jälleenkasvuperiaate,
3923:        eli velvoitus huolehtia metsän uudistumisesta, jolle nykyi-
3924:        sen metsälain asiata koskevat määräykset perustuvat, on
3925:        säilytettävä uudessakin asetuksessa. Metsän uudistuminen
3926:        voi tapahtua joko luonnon siemennyksen kautta tai Imi-
3927:        nollista tietä. Kun maamme oloja silmällä pitäen ei vielä
3928:        voida yleensä asettua keinollisen uudistuksen kannalle siitä-
3929:        kään syystä että sellainen maamme laajoilla metsäaloilla
3930:        kävisi kovin rasittavaksi~ on metsän käyttäminen asetuseh-
3931:        dotuksessa rajoitettu siten, että metsän luonnollisen uudis-
3932:        tumisen tulee olla turvaHu. Uuden kasvun muodostuminen
3933:        voi rkuitenkin tulla ehkäistyksi ei ainoastaan siten, että met-
3934:        sää on epäjärkiperäisesti hakattu, vaan myös sen kautta,
3935:        että metsämaata hakkauksen jälkeen ei riittävästi ruokota,
3936:        minkä ohella jo noussut taimisto voi joutua häviämisen
3937:        vaaraan, jos hakattua metsämaata esim. laiduntamiseen
3938:        käytetään nuorennoksen kehitystä ehkäisevällä tavalla. Tä-
3939:        hän nähden on asetusehdotuksen 1 § :n 1 momenttiin otettu
3940:        säännös, jonka mukaan metsän hävittiimiseksi on katsot-
3941:        tava, jos metsää siten ha'kataan taikka maa haklkauksen
3942:        jälkeen jätetään sellaiseen tilaan tai sitä niin käytetään,
3943:        että metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu
3944:        Yaaraan.
3945:            Nuorien havupuumetsien käyttämiseen nähden on V a-
3946:        liolmnta kuitenkin katsonut tarpeelliseksi ehdottaa pitem-
3947:        mälle meneviä, kestäväisyysperiaatteesta johtuvia rajoi-
3948:        tuksia. Siitä syystä on asetusehdotuksen 1 § :n 2 momen-
3949:        tissa määrätty, että metsän hävittämiseksi on ·myös katsot-
3950:        tava, jos nuorta kasvuisaa havumetsää pienemmän puuta-
3951:        varan valmistamista varten niin hakataan, että hakkaus on
3952:        ristiriidassa metsän järkiperäisen harventamisen kanssa.
3953:        Tällaisen kiellon on Valiokunnan mielestä omansa riittä-
3954:        västi perustelemaan se tuhlaava ja taloudellisesti epäedul-
3955:        linen metsävarojen käyttäminen, joka liittyy viime aikoina
3956:        suureen vauhtiin päässeeseen nuoren metsän hakkaamiseen
3957:        propsi- ja paperipuiksi y. m. s. pienemmäksi puutavaraksi.
3958:        Kielto tulisi koskemaan sellaisia nuoria, kasvukunnossa ole-
3959:           Metsän ·hävittämisen ehkäiseminen.              5
3960: 
3961: via havupuumetsiä, joista pääasiallisesti ei saada muita
3962: kuin edellämainitun laatuisia pienempiä puuta varoita. Sen
3963: sijaan se ei kohdistu kasvussaan ehkäistyneisiin esim. vesi-
3964: peräisillä mailla usein tavattaviin metsiin, joista ei voida
3965: saada isompimittaista puutavaraa ja joiden hakkaaminen
3966: sen vuoksi yleistaloudelliselta kannalta on oikeutettu. -
3967: Kuten asetusehdotuksen 2 § :s.tä käy selville, ei myöskään
3968: kotitarvehakkansta ole asetettu tässä tarkoitetun rajoituk-
3969: sen alaiseksi.
3970:    Kun voimaperäisessä m€<tsätaloudessa saattaa olla edul- 2 §.
3971: lisempi käyttää metsää syrjäyttämällä 1 § :n yleisiä mää-
3972: räyksiä, ei tällaiselle metsän käyttämiselle ole tahdottu
3973: asettaa ehdotonta e~tettä. Edellytykseksi sen sallimiselle
3974: on kuitenkin määrätty, että hakkaus toimitetaan tarkvlleen
3975: määritellyn suunnitelman mukaan ja että metsän keinolli-
3976: sesta uudistamisesta asetetaan vakuus. Siinä tarkoituksessa
3977: on asetusehdotuksen 2 § :ssä annettu lääninmetsälautalrun-
3978: nalle valta harkintansa mukaan sellaiseen suostua. Milloin
3979: on kysymyksessä poikkeuksen salliminen nuoren havumet-
3980: sän hakkaamiseen kohdistuvasta 1 § :n 2 momentissa lausu-
3981:  tusta rajoituksesta, on luonnollista, että lupa voidaan an-
3982: taa vain, jos suunnite1ma on metsän kestäväisyytrtä sil-
3983:  mällä pitäen laadittu.
3984:      Kotitarvehakkaukseen nähden on Valiokunta ollut sillä
3985:  kannalla, ettei sitä olisi rajoitettu va muuten kun asetus-
3986:  ehdotuksen 1 § :än otetulla jälleenkasvuperiaatteesta joh-
3987:  tuvalla määräyksellä. Tämän mukaisesti on 2 § :n 2 mo-
3988:  mentissa metsän hakkaaminen kotitarpeeksi kielletty vain
3989:  sikäli, kun metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta
3990:  Yoi joutua vaaraan. Tällainen rajoitus on käynyt tarpeel-
3991:  liseksi jo senkin 'tähden, ettei' koti.tarvepuiksi saisi hakata
3992:  metsän uudistumista varten jätettyjä siemenpuita eikä
3993:  nuorta metsää tuhota siinä määrässä, että sen uudistumi-
3994:  nen luontaista tietä kävisi mahdottomaksi.
3995:      Kun useissa osissa maatamme on välttämätöntä lai-
3996:  duntamiseen käyttää hakamaita ja kun ruohon kasvun
3997:  edistämiseksi niillä voi käydä tarpeelliseksi hakata met-
3998:     6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3999: 
4000:      saa syrjäyttämällä metsän hävittämistä koskevi·a yleisiä
4001:      määräyksiä, on katsottu kohtuulliseksi 2 § :än otetun
4002:      poikkeussäännöksen kautta tehdä se luvalliseksi.
4003: 3 §.     Samoin kuin nykyisen metsälain 14 § :ssä on Valio-
4004:      kunnan ehdottamassa asetuksessakin seuraamukseksi met-
4005:      sän hävittämisestä määrätty metsän rauhoittaminen. Täl-
4006:      laista toimenpidettä ei kuitenkaan ole ehdottomasti, kuten
4007:      metsälaissa on säädetty, ulotettava koko metsään, vaan on
4008:      jätetty harkinnasta riippuvaksi, kuinka laajalta se kussa-
4009:      kin eri tapauksessa on tarpeen. Si~tä mitä 1 § :n perus-
4010:      teluissa on metsämaan käyttämisestä sanottu, johtuu, että
4011:      on tehty mahdolliseksi kohdistaa rauhoitus ei ainoastaan
4012:      metsän hakkaukseen, vaan myös metsämaan käyttämiseen.
4013:      Kun rauhoitus kuitenkaan ei yksin riitä aina turvaamaan
4014:      metsän uudistumista, on tarpeen tullen ryhdyttävä erityi-
4015:      siin toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja tur-
4016:      vaamiseksi, kuten hävitetyn alueen perkaus- ja raivaustöi-
4017:      hin sekä metsän keinolliseen uudistamiseen.
4018:          Viitaten siihen mitä asetusehdotuksen 2 § :n peruste-
4019:      luissa on lausuttu kotitarvepuiden hakkauksesta, ei ole
4020:      tahdottu rauhoitusmääräystenkään kautta kotitarvepui-
4021:      denottoa rajoittaa laajemmalta kuin mitä 1 § :n 1 momen-
4022:      tin määräyksen kannalta on välttämätöntä. Ei ole myös-
4023:      kään katsottu olevan syytä sovelluttaa rauhoitusmääräyksiä
4024:      laiduntamiseen suuremmassa määrässä kuin vastamainitun
4025:      periaatteen toteuttaminen vaatii, koska metsämaan laidun-
4026:      tamisen kielto olisi omansa monin paikoin maassamme vai-
4027:      keuttamaan karjataloutta.
4028: 4 §.     Ne rajoitukset, joita metsän rauhoittaminen tuottaa,
4029:      koskevat välittömästi yksityisen metsänkäyttöoikeutta ja
4030:      ovat muutenkin taloudellisesti siksi merkityksellisiä, että
4031:      sellaisten määrääminen on tapahtuva tarkan ja kaiken-
4032:      puolisen harkinnan jälkeen. Tähän nähden on Valiokun-
4033:      nasta näyttänyt tarkoituksenmukaisimmalta, että rau-
4034:      hoittamisvalta viime kädessä annetaan tuomioistuimille,
4035:      ne kun tarjoavat varmimmat takeet siitä, ettei mielivaltaa
4036:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.              7
4037: 
4038: tässä kohden tulla harjoittamaan ja että lain tarkoitus-
4039: perä tulee mahdollisimman täydellisesti toteutetuksi.
4040:     Kun tällaisissa asioissa kuitenkin usein vaaditaan no-
4041: peampia toimenpiteitä kuin mihin verrattain pitkäin
4042: väliaikain perästä kokoontuvat alioikeudet saattavat ryh-
4043: tyä, on 4 § :ssä annettu lääninmetsälautakunnille valta
4044: väliaikaisesti rauhoittaa tilan metsä. Tästä ei Valiokunnan
4045: nähden ole pelättävissä minkäänlaista oikeusvaaraa, kun
4046: ottaa huomioon, että lääninmetsälautakunta on kokoon-
4047: pantu asiantuntevista ja puolueettomista henkilöistä ja että
4048: väliaikaiseen rauhoittamiseen voidaan ryhtyä vasta sitten
4049: kun paikalla on toimitettu erityinen katselmus. Pelkoon on
4050: sitäkin vähemmän aihetta, kun väliaikainen rauhoittami-
4051: nen voidaan kohdistaa vain siihen, mitä uudistuksen tur-
4052: vaaminen hävitetyllä alalla ja jatkuvan hävityksen ehkäi-
4053: seminen vaatii. Vastamainitulla määräyksellä on Valio-
4054: kunta tarkoittanut oikeuttaa lääninmetsälautakunnan rau-
4055: hoittamaan tarpeellisen suojametsäkaistaleen hävitetyn
4056: alueen ympärillä sekä kieltämään muussa osassa metsää
4057: jatkamasta hakkausta tavalla, joka on ristiriidassa 1 § :n
4058: määräysten kanssa. Rauhoituksen väliaikaisesta luonteesta
4059: johtuu kuitenkin, että se on voimassa vain siksi kunnes 10
4060: § :ssä tarkoitettu sopimus on aikaansaatu tai asia joutunut
4061: tuomioistuimessa käsiteltäväksi ja se toisin määrää.
4062:     Siitä yleisestä velvollisuudesta valvoa asetuksen nou- 5 §.
4063: dattamista, joka 6 § :n mukaan kuuluu lääninmetsälauta-
4064: kunnille, johtuu, että milloin metsää on määrätty keinolli-
4065: sesti uudistettavaksi tai nuorennoksen turvaamiseksi käs-
4066: ketty ryhdyttäväksi toimenpiteisiin, on lääninmetsälauta-
4067: kunnan pidettävä huoli toimenpiteitten täytäntöönpanosta.
4068: Valiokunta ei senkään vuoksi ole tahtonut jättää maan-
4069: omistajan asiaksi niistä huolehtia, kun tällaisten toimen-
4070: piteitten tuloksia toisinaan voidaan arvostella vasta pi-
4071: temmän ajan kuluttua, ja maanomistajat useinkin puuttu-
4072: van asiantuntemuksen johdosta ja ehkäpä muistakin syistä
4073: toimittaisivat nämä tehtävät vaillinaisesti. Kuitenkin on
4074: katsottu olevan syytä myöntää lääninmetsälautakunnille
4075:     8        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4076: 
4077:      valta uskoa nämä toimet maanomistajankin suoritetta-
4078:      viksi, jos lautakunta harkitsee olevan takeita, että ne
4079:      siten tulevat täytetyiksi.
4080: 6 §.     Säädettäessä metsänhävityksen ehkäisemistä tarkoitta-
4081:      vaa lakia, on tärkeimpiin määräyksiin luettava ne, jotka
4082:      järjestävät asetuksen noudattamisen valvonnan, koska ase-
4083:      h_Iksen tehokkaisuus ja sen tuottamat vaikutukset suuresti
4084:      ovat tästä riippuvia. Harkittaessa niitä perusteita, joille
4085:      valvontaa koskevat määräykset olisivat rakennettavat, on
4086:      huomio lähiten kiintynyt siihen, että valvonta annettaisiin
4087:      kuntien valitsemain lainvalvojain tehtäväksi, jotka paikal-
4088:      lisolojen tuntemuks·en perusteella voisivat helposti seurata
4089:      yksityismetsäin käyttämistä paikkakunnalla. Tätä ajatusta
4090:      on huomattava vähemmistö Valiokunnassa edustanut. Ne
4091:      vaikeudet, jotka liittyvät tällaiseen järjestelyyn, ovat lmi-
4092:      tenkin tehneet, ettei Valiokunta ole voinut asettua tälle
4093:      kannalle. Kun tällaisten lainvalvojain tehtävät edellyttä-
4094:      vät asiantuntemusta ja ammattitietoja, ei näihin toimiin
4095:      aina voitaisi saada henkilöitä, joilla olisi tarvittavat tie-
4096:      dot ja jotka itsenäisesti pystyisivät käsittelemään asetuk-
4097:      sen sovelluttamisesta johtuvia tärkeämerkityksellisiä ta-
4098:      loudellisia kysymyksiä. Jos heidän olisi pakko omin neu-
4099:      voin, ilman ammattimiehen apua, puuttua yksityisten met-
4100:      sänkäyttöön siinä määrin kuin laki edellyttää, saattaisi
4101:      siitä johtua pitkiä riitaisuuksia, vieläpä korvausvelvolli-
4102:      suuksiakin. Kun sitäpaitsi heidän pääasiallisimpiin tehtä-
4103:      viinsä kuuluisi tiedustella ja syytteeseen saattaa oman kun-
4104:      nan jäsenten rikkomuksia, joMuisi tällaisesta poliisitehtä-
4105:      västä todennäköisesti, että varsinkin ne, jotka vasten tah-
4106:      toaan tulisivat lautakunnan jäseniksi määrätyiksi, toimisi-
4107:      vat varsin laimeasti. Asetuksen tarkoitusperä jäisi näin
4108:      ollen suurelta osalta saavuttamatta. Edellyttämällä taas,
4109:      että näiden valvojain ohelle asetettaisiin metsänhoitoon
4110:      perehtyneitä, korkeamman ammattiopetuksen saaneita vir-
4111:      kailijoita antamaan tarvittavaa ammatillista apu ja oh-
4112:      jausta sekä silmällä pitämään niiden toimintaa, kävisi vai-
4113:      keaksi lakimääräysten kautta järjestää näiden viranomais-
4114:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.             9
4115: 
4116: ten j,a kunnallisten lainvalvojain keskinäiset suhteet. Sen
4117: sijaan on Valiokunnasta näyttänyt, että asetuksen noudat-
4118: tamisen valvonta saataisiin tarkoituksenmukaisesti järjes-
4119: tetyksi, samalla kun edellä esitetyt epäkohdat olisivat pa-
4120: raiten vältettävissä, jos valvonta kussakin läänissä keski-
4121: tettäisiin erityiselle asianymmärtävistä henkilöistä kokoon-
4122: pannulle lautakunnalle. Se kokemus, joka Ruotsissa täl-
4123: laisesta järjestelystä on saavutettu, on myös osaltaan va-
4124: kaannuttanut V aliokurrtaa tässä mielipiteessä.
4125:      Asetuksessa säädetyn valvonnan helpottamiseksi on 7 §.
4126: 7 § :ssä määrätty erityinen ilmoittamisvelvollisuus, jonka
4127: mukaan kunnan metsälautakunnalle on edeltäpäin annet-
4128: tava tieto muista hakkauksista paitsi sellaisista, jotka
4129: toimitetaan tilan kotitarvepuiden ottoa varten. Tästä
4130: yleisestä säännöstä on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi
4131: myöntää poikkeus ha'kkauksiin nähden, jotka tarkoittavat
4132: tyydyttää oman paikkakunnan väestön kotitarvetta ja toi-
4133: mitetaan metsää järkiperäisesti harventamalla. Samoin
4134: on luonnollisesti metsälautakunnan hyväksymän suunni-
4135:  telman mukainen metsänkäyttö asetettu ilmoitusvelvolli-
4136: suuden ulkopuolelle.
4137:      Kun on tarpeen, että lääninmetsä'lautakunnalla ennen 8ja9§.
4138:  kun se ryhtyy rauhoirtuskysymystä käs~ttelemään, on käy-
4139:  te,ttävänään seikkaperäinen selvitys tapahtuneen rikkomuk-
4140:  sen laadusta, on lääninmetsälautakunta 8 § :ssii velvoiteHu
4141:  toimi:tuttamaan paikalla ka1selmuksen palveluksessaan ole-
4142:  villa ammattimiehi'llä. Tällaisen katselmuksen pitämiseen
4143:  vcoi lääninmetsälautakunta joko antaa määräyksen kutakin
4144:  eri toimitusta varten tai harkintansa mukaan oikeuttaa
4145:  jonkun virkailijoistaan pitemmäksi ;tai lyhemmäksi ajaksi
4146:  sellaisia toimittamaan. Jotta asia ka tselmuksessa tulisi
4147:  mahdollisimman monipuolisesti ja paikallisia· oloja huo-
4148:  mioon ottaen arvostelluksi ja jotta 9 § :n muka'an katsel-
4149:  muksesta laadittavasta ·toimituskirjasta sawbai:siin päbevä
4150:  1odistuskappa1e ,tuomioistuimessakin käytettäväksi, on pi-
4151:  detty tarpeellisena, että katselmuksessa on o'leva osallisena
4152:      1.0      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4153: 
4154:       kaksi kunnan metsälautakunnan jäsentä, jotka toimitus-
4155:       mies itse saa katselmukseen kutsua.
4156:            Kun saa;ttaa olla tapauksia, jolloin lääninmetsälawta-
4157:       kunnan palveluksessa olevain virkailijain .lähettäminen tar-
4158:       kastuksia pitämään tuottaisi viivytystä ja liikanaisia ku-
4159:       luja, ei lääninmetsälautakunnal.ta ole tahdottu kiel1tää oi-
4160:       keutta, milloin se havaitsee sen tarkoituksenmukaiseksi,
4161:       määrätä kunnanmetsälautakuntakin katselmuksen toimit-
4162:       ,tamaan.
4163: 10 §.     Jot:Jtei aina kävisi välttämättömäksi alistaa lääninmet-
4164:       sälautakunnan antamaa väliaikaista muhoi,tusta tuomiois-
4165:       tuimen tutkittavaksi ja siten saattaa asia kuluja ja paljon
4166:       aikaa kysyvän käsittelyn alaiseksi, on 10 § :ssä määrätty,
4167:       että lääninmetsälautakunnan on koetettava saada kysymys
4168:       metsän rauhoittamisesta sekä uuden kasvun aikaansaami-
4169:       sesta ja turvaamisesta sovinnollista tietä järjestetyksi. Niitä
4170:       henkilöitä, joiden kanssa 1tässä tarkoitettu sopimus olisi
4171:       aikaansaatava, ei a;setusehdotuksessa oie tahdottu ehdotto-
4172:       masti määrwtä, vaan on jätetty metsälautakunnan ratkais-
4173:       tavaksi, kuka tai kutka tällaisessa tapauksessa ovat asian-
4174:       omaisina pidettävwt. Tämä riippuu luonnollisesti m. m.
4175:       siitä, onko hävittävä hakkaus jo päättynyt vai eikö, ja
4176:       kenen on uudistustoimenpiteistä lähiten vastattava. Sopi-
4177:       muk!sen tekeminen saattaa kuitenkin tulla kysymykseen vain
4178:       niissä tapauksissa, jolloin asetusta vastaan tehdystä rikko-
4179:       muksesta ei ole muuta seuraamusta kuin metsän rauhoitta-
4180:       minen ja velvollisuus huolehtia uuden kasvun aikaansaa-
4181:       misesta ja turvaamisesta. Sitävastoin ei puheenalaista
4182:       sovittelua ole pidetty mahdollisena sellaisiin rikkomuksiin
4183:       r.ähden, joista asetuksessa on säädetty varsinainen rangais-
4184:       tus.
4185: 11 §.     Asetusehdotuksen 11 § :än on otettu määräys siitä, että
4186:       edellä mainitun katselmuksen ajasta on annettava tieto
4187:       maanomistajalle sekä hakkuuoikeuden omistajalle tai hak-
4188:       kauksen johtajalle. Mutta kun on vältettävä, ettei tästä
4189:       ilmoittamisesta johdu esteitä tai viivytystä toimitukselle ja
4190:       kun ,ei asianomaisten läsnäoloa puheenaolevissa tilaisuuk-
4191:            Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                 ii
4192: 
4193: sissa ole katsottu välttämättömäksi varsinkin siihen nähden
4194: että lääninmetsälautakunnan näissä asioissa antamat pää-
4195: tökset saatetaan asianomaisten tietoon, ei tässä tarkoitettua
4196: ilmoittamista ole tehty ehdottomaksi.
4197:     Kun asetuksen noudattamisen valvonta on suunniteltu 13 §.
4198: keskitettäväksi kuhunkin lääniin asetettavalle lll!utakun-
4199:                                                       1
4200: 
4201: 
4202: 
4203: nalle, olisi luonnollisinta, että näiden lautakuntain kokoon-
4204: pano annettaisiin läänittäin toimivain edustuslai,tosten
4205: määrät,tä väksi. Mutta kun täHaisia ei maassamme ole ja
4206: jäsenten valitsemisen jättäminen läänissä olevain kuntain
4207: asiaksi tuottaisi käytännössä suuria vaikeuksia on V>alio-
4208: kunnasta näyttänyt asianmukaisimmalta, että maataloutta
4209: edust>avat ~seura·t saisivat vaikuttaa lautakuntain kokoon-
4210: panoon asettamalla ehdokkaita kahden jäsenen valitsemista
4211: varten, samalla kun jäsenten lopullinen määrääminen kui-
4212: tenkin olisi pidätetty hallitusviranomaisille.
4213:      Jotta itsekukin, jota asia saattaa koskea, olisi til.aisuu- 14 §.
4214: dessa vaikeudetta saamaan luotettavan tiedon niistä mää-
4215: räyksistä, joilla metsänkäyttöoikeus on rauhoituksen, rau-
4216: hoittamissopimuksen tahi hyvä'ksytyn suunnitelman kautta
4217: rajoitettu tai järjestetty, on 14 § :än otettu säännös, jonka
4218: mukaan tällaisista määräyksistä on pidettävä erityistä luet-
4219: teloa. Kun näihin luetteloihin ·sen lisäksi on ehdotettu
4220: merkittäväksi muut metsän rauhoittamista sekä uuden kas-
4221:  vun aikaansaamista ja turvaamista koskevat seikat, on ·täl-
4222: lainen toimenpide myös omansa osaltaan help01ttamaan sitä
4223:  valvontatointa, joka asetusehdotuksen mukaan on läänin-
4224:  metsälautakunnan .asiana. Vaikka tässä tarkoitetut mää-
4225: räykset ovat osittain tuomioistuimen osittain lääninmetsä-
4226: lautakunnan harkinnasta riippuvia, on yhtenäisyyden
4227:  katsottu vaativan, että niistä pidetään yhteistä luetteloa,
4228:  mikä asetusehdotuksessa on annettu lääninmetsälautakun-
4229:  nan tehtäväksi. Sitä varten olisi tarpeen, että tuomio-
4230:  istuimet hallinnollisella määräyksellä velvoitettaisiin lää-
4231:  nin:metsälauta:kuntain tietoon saattamaan ne toimenpiteet,
4232:  joihin ensiksimainitut ovat puheena olevassa suhteessa ryh-
4233:  tyneet.
4234:         12    1912. -   EdusknntaesitysmietinW N :o 4.
4235: 
4236: 15 §.      Asetuksen tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että
4237:        14 § :ssä tarkoitetut metsänkäyttöoikeutta rajoittavat tai
4238:        järjestävät määräykset sitoV'at ei ainoastaan sen, jonka
4239:        omistus- tai hakkuuoikeuden aikana ne ovat annetut vaan
4240:        myös ne, joiHe oikeus met•sään sen jälkeen on siirtynyt.
4241:        Jot•ta tällainen velvoitus uutta omistajaa vastaan voisi
4242:        syntyä, on siitä asetuksessa erittäin sääelettä vä. Siinä tar-
4243:        koituksessa on 15 § :än otettu säännö•s, jonka mukaan 14
4244:        § :ssä mainittuihin luetteloihin merkitseminen tuottaa sen
4245:        edellytyksen, että merkitty seikka on katsottava tulleen kol-
4246:        mannen miehen tietoon. Tämä säännös tietää siis, ettei
4247:        uusi omistaja, joka rikkoo met•sän käyttöä rajoittavia tai
4248:        järjestäviä määräyksiä, voi tietämättömyytensä perusteella
4249:        vapautua asetuksen säätämistä seura•amuksista, koska hä-
4250:        nellä on ollut tilaisuus niistä saada luotettava tieto läänin-
4251:        metsälautakunnan luettelosta. Tällainen menettelytapa on
4252:        katsottu sekä riittäväksi että myö.s käytännöllisesti yksin-
4253:        keriaisemmaksi ja tehoisammaksi kuin rauhoi,tusmäär.iys-
4254:        ten tiedoksi saattaminen kuuluttamisen tai julkipanon
4255:        kautta.
4256:  17 §.     Se järjestelmä, jolle asetuksen noudattamisen valvonta
4257:        on ehdotettu rakennettavaksi, edellyttää, että valvonnasta
4258:        johtuvat menot suoritetaan y}eisistä varoista. Tämä peri-
4259:        aate ei ole ristiriidassa nykyistenkään määräy;,Len kanssa,
4260:        joiden mukaan metsälain noudattamisen valvonta on us-
4261:        kottu yleisillä varoilla palkwttavien viranomaisten asiaksi.
4262:        Se yleinen etu, joka tällä alalla vaatii entistään tehokkaam-
4263:        pia toimenpite]tä, on Valiokunnan mielestä rii.ttävä perus-
4264:        telemaan ne lisäkustannukset, jotka valtiolle aiheutuva·t ase-
4265:        tuksen käytäntöön saat•tamisesta.
4266: 18 §.      Vaikka asetuksen noudattamisen valYonta ja siihen liit-
4267:        tyvät tehtävät ovat annetut lääninmetsälautakunnille ja sen
4268:        palveluksessa oleville ammattimiehiHe, on ku1tenkin pidetty
4269:        tarpeellisena asettaa kuhunkin kuntaan vähintään kolmi-
4270:        jäseninen kunnanmetsälautakunta avustamaan lääninmetsä-
4271:        lautakuntaa. Tätä tarkoittava säännös on otettu asetusehdo-
4272:        tuk!sen 18 § :än. Edellisestä johtuu kuitenkin, että kunnan-
4273:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.               13
4274: 
4275: metsälautakunnille ei ole annettu itsenäisempää .t'ehtävää,
4276: vaan rajoitettu se 7 ja 8 § :ssä mainittmihin lääninmetsälau-
4277: takunnan avustamista tarkoittaviin toimiin.- Siihen näh-
4278: den että muutamissa maamme pohjoisimmista kunnista yk-
4279: sityismetsät vielä eivät ole tulleet tiloille lopullisesti jae-
4280: tuiksi ja kun sitäpaitsi saaristoseuduissa on pitäjiä, joissa
4281: tuskin nimeksikään on metsiä, ei ole tahdottu säätää kun-
4282: nanmetsälautakuntain asettamista ehdottomaksi, vaan on
4283: kuvernöörille jätetty valta sallia siitä poikkeus.
4284:      Kun kuntaiaiset itse saavat määrätä kunnanmetsälauta- 20 §.
4285: kunnan kokoonpanosta ja lähemmin järjestää sen toimin-
4286: nan, on kohtuudenmukaista, että lautakunnan jäJsenten
4287: palkkiot ja muut sen yleiset menot suoritetaan kunnan va-
4288: roista. Asetusehdotuksen 20 § :än otetusta tätä koskevasta
4289: määräyksestä on kuitenkin tehty se poikkeus, että niistä
4290: katselmuksista, joista 8 § :ssä puhutaan, kunnanmetsälauta-
4291: kunnan jäsenet saavat korvauksen lääninmetsälautakun-
4292: nal,ta, koska täHaiset katselmukset liittyvät lähiten lain nou-
4293: dattamisen yleiseen valvontaan.
4294:      Paitsi sitä sakkorangaistusta, joka on säädetty seuraa- 22 §.
4295:  mukseksi 22 § :ssä mainituista rikkomuksista, on Valiokunta
4296:  katsonut, että milloin metsää on käytetty vastoin rauhoi-
4297: tusmääräyksiä ,tai rauhoittamissopimusta, on sitäpaitsi ha-
4298:  ka·tut puut .tai niiden arvo ·tuomiäava menetetyiksi. Täl-
4299:  laiseen lisämääräykseen on ollut syytä senkin vuoksi, että
4300:  tässä tarkoitetuissa tapauksissa sakko voi muodostua liian
4301:  lieväksi rangaistukseksi eikä sen vuoksi yksistään voi kyl-
4302:  lin tehokkaasti ehkäistä rauhoitusmääräys.ten tai rauhoit-
4303:  tamissopimuksen rikkomista.
4304:      Metsän keinollisesta uudistamisesta voi maanomista.jan 25 §.
4305:  suoritettavaksi koitua melkoisia kustannuksia varsinkin jos
4306:  uudistukseen tarvittavat siemenet tai taimet ovat kalliisti
4307:  hankittwvat. On sen vuoksi ajateltu, että lääninmetsä-
4308:  lautakunnat tässä kohden voisivat tarjota välitystä toimit-
4309:  tamaHa uudistamista varten halvalla hinnalla tarpeita.
4310:  Tätä ja muitakin metsähoidon edistämistä tarkoittavia toi-
4311:  menpiteitä silmälläpitäen on asetusehdotuksen 25 § :än si-
4312:      14       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4313: 
4314:        sälly·te.tty määräys, jonka mukaan menetetyiksi julistetuista
4315:        puista saatu rahatsäästö menee läänill!llletsälautakunnille
4316:        metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
4317: 27 §.      Asetusehdotuksen 3 § :n mukaan voidaan siinä tapauk-
4318:        sessa, että rauho~tus yksistään ei riitä uuden kasvun aikaan-
4319:        saamiseen hävitetyn metsän tilalle, määrätä ryhdyttäväksi
4320:        erityisiin sitä tarkoittaviin ·toimenpiteisiin ja siis myöskin
4321:        metsän keinolliseen uudistamiseen. Tällaisista toimenpi-
4322:        teistä johtuvat kustannukset ovat ensi kädessä maanomista-
4323:        jan suoritettavat. Jos kuitenkin metsää on hävittänyt se,
4324:        jolle maanomistaja on hakkuuoikeuden luovuttanut, tai
4325:        joku niistä, joille hakkuuoikeus sen jälkeen on siirtynyt,
4326:        ovat he yhteisesti tai se heistä kellä varoja on, 27 § :ssä vel-
4327:        voitetut ennen maanomistajaa kustannukset korvaamaan.
4328:        Tämä onkin katsottava oikeudenmukaiseksi ja voi myös
4329:        osaltaan vaikuttaa, ettei hakkuuoikeuksia siirtämällä hen-
4330:        kilöille, jotka eivät pysty korvaamaan tällaisia kustannuk-
4331:        sia, päästä vapautumaan lain määräämistä seuraamuksista.
4332:        Ellei kustannuksia voida saada siltä, jolle maanomistaja on
4333:        hakkuuoikeuden luovuttanut, tai niiltä, joille hakkuuoikeus
4334:        sen jälkeen on siirtyny,t, ei uuden kasvun aikaansaamisesta
4335:        ja turvaamisesta ole jätettävä huolta pitämättä, vaan on
4336:        maanomistaja semmoisessa tapauksessa velvoitettava niistä
4337:       ·johtuvista kustannuksista vastaamaan.
4338:  32 §.     Siihen nähden että yksityisten metsänkäyttöoikeutta on
4339:        asetusehdotuksessa entisestään tuntuvasti rajoitettu, joh-
4340:        tuisi asetuksen sovelluttamisesta sellaiseen metsänkäyttöön,
4341:        johon ennen sen julkaisemista tehtyjen välipuheiden nojalla
4342:        on saatu oikeus, yksityisten välisiin oikeussuhteisiin selk-
4343:        kauksia, joita tuskin kävisi ainakaan tämän asetuksen yh-
4344:        teydessä y leispätevällä tavalla ratkaiseminen. Valiokunta
4345:        on sen vuoksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että tällai-
4346:        seen, aikaisemmin hankittuun oikeuteen perustuvaan met-
4347:        sän käyttämiseen nähden edelleenkin sovellutetaan nykyi-
4348:        sen metsälain 14 § :n säännöksiä, ja on tästä aiheutuva mää-
4349:         räys otettu asetusehdotuksen 32 § :än.
4350:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.             15
4351: 
4352:    Edellä esitetyn nojalla Valiokunta saa kunnioittaen eh-
4353: dottaa,
4354:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
4355:           Majesteetin armollisesti vahvistetta·vaksi lähet-
4356:           täisi seuraavan asetusehdotuksen:
4357: 16      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o ~.
4358: 
4359: 
4360: 
4361: 
4362:                         Asetus
4363: toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
4364: 
4365: 
4366:                          I LUKU.
4367: 
4368:  Metsän h ä v i t t ä m i se s t ä j a siitä aihe utu-
4369:           v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
4370: 
4371:                               1 §.
4372:     Metsää älköön hävitettäkö; älköönkä metsää siis siten
4373: hakattako eikä ma;a,ta hakkauksen jälkeen sellaiseen tilaan
4374: jätettäkö tahi sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnolli-
4375: nen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan.
4376:     Metsän hävittämiseksi on myös katsottava, jos nuorta
4377: kasvuisaa havumetsää pienemmän puutavaran valmista-
4378: mista varten niin hak!l!taan, että hakkaus on ristiriidassa
4379: metsän järkiperäisen harventamisen kanssa.
4380: 
4381:                             2 §.
4382:     Metsän hävittämiseksi ei ole ka~tsot.tava, jos hakkaus
4383: toimitetaan 6 § :ssä mainitun lääninmetsälautakunnan mää-
4384: räajaksi hyväksymän suunnitelman mukaan, ja läänin-
4385: metsälautakunnalle on asetettu riittävä vakuus uuden kas-
4386: vun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
4387:     Metsän hävittämiseksi älköön myöskään luettako hak-
4388: kausta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi
4389: tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi, varastopai-
4390: kaksi tahi muuhun semmoiseen tarkoitukseen. Sama ol-
4391: koon laki, jos metsää hakataan kotitarpeiksi eikä metsän
4392:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                17
4393: 
4394: luonnollinen uudistuminen sen kautta joudu vaaraan, tahi
4395: jos hakkaus tarkoittaa tilan suuruutta vastaavan syöttö-
4396: haan valmistamista tahi sen parantamista alueella, joka
4397: maan ·laatunsa ja asemansa puolesta siihen sopii.
4398: 
4399: 
4400:                             3 §.
4401:    Jos metsää on hävitetty, rauhoitettakoon tilan metsä joko
4402: kokonaan tahi osaksi, ja ryhdyttäköön rauhoituksen ohella,
4403: milloin se on tarpeen, toimenpiteisiin uuden kasvun aikaan-
4404: saamiseksi ja turvaamiseksi.
4405:    Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsämaan
4406: käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoituksilla
4407: tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rauhoi-
4408: tuksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan
4409: vaativan.
4410:    Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan laiduntar
4411: mista ä1köön rauhoitusmääräysten kautta kiellettäkö, ellei
4412: metsän uudistuminen sitä vaadi.
4413: 
4414: 
4415:                            4 §.
4416:    nauhoitusmääräyksen antaa sen paikkakunnan alioi-
4417: keus, jossa metsä on.
4418:    Olkoon kuitenkin lääninmetsälautakunnalla valta väli-
4419: aikaisesti rauhoittaa tilan metsä, ei kuitenkaan laajem-
4420: massa måJärässä kuin uudistuksen turvaamiseksi hävitetyllä
4421: alalla ja jatkuvan hävittämisen ehkäisemiseksi on tarpeen.
4422: Tällainen rauhoittaminen olkoon voimassa kunnes 10 § :ssä
4423: mainittu sopimus on tehty tai tuomioistuin toisin määrää.
4424: 
4425: 
4426:                             5 §.
4427:     Metsän uudistamisesta ja uuden kasvun turvaamisesta
4428: pitäköön lääninmetsälautakunta huolen. Sitä varten tar-
4429: vittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon voi lääninmetsä-
4430: lautakunta jättää maanomistajan tehtäväksi, jos on t<akeita.
4431: että ne siten tulevat suoritetuiksi.
4432:                                                        2
4433: 18      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4434: 
4435:                         II LUKU.
4436:      Tämän asetuksen no u d a t ta m i sen v a 1-
4437:                  v on n as ta.
4438: 
4439:                             6 §.
4440:    Tämän asetuksen noudattamista valvoo kuhunkin lää-
4441: niin asetettava lääninmetsälautakunta, ja tulee kruummpal-
4442: velijain olla siinä apuna.
4443: 
4444:                             7 §.
4445:     Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakaHavaksi,
4446: tulee hakkuuoikeuden omistajan ennen hakkauksen alka.-
4447: mista 18 § :ssä mainitulle kunnanmetsälautakunnalle kir-
4448: jallisesti ilmoittaa hakkuupaikka, hakkauksen laajuus ja
4449: ha•klmuehdot sekä aika, milloin hakkaus alkaa. Jos maan-
4450: omistaja itse hakkauttaa metsäänsä myytäväksi tai myyn-
4451: tiä varten jalostettavaksi, tehköön samallaisen ilmoituksen.
4452:     Xlköön kuit.enkaan edellä mainittua ilmoitusvel-volli-
4453: suutta olko, jos hakkaus tarkoittaa poltto- tai muiden koti-
4454: tarvepuiden hankkimista oman paikkakunnan yäestölle ja
4455: toimitetaan metsää järkiperäisesti harventamalla, taikka
4456: jos metsää hakataan lääninmetsälautakunnan hyväksymän
4457: suunnitelman mukaan.
4458:     Ilmoitukset on kunnanmetsälautakunnan lähetettäYii
4459: lääninmetsäla u takunnalle.
4460: 
4461:                              8 §.
4462:     Kun on syytä epäillä, että metsää on hävitetty taikka
4463: että hyväksyttyä suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä
4464: tahi 10 § :ssä mainittua rauhoittamissopimusta on rikottu,
4465: toimituttakoon lääninmetsälautakunta katselmuksen palve-
4466: luksessaan olevalla metsänhoitajalla tai metsänval"tijalla
4467: sen kunnan metsälautakunnan kahden jäsenen keralla,
4468: jonka alueella metsä sijaitsee.
4469:     Tällaisen katselmuksen toimittamisen voi lääninmetsä-
4470: lautakunta antaa kunnanmetsälautakunnan tehtäväksi.
4471:             Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                    19
4472: 
4473:                              9 §.
4474:     Katselmuksesta on laadittava toimituskirja.
4475:    Jos katselmuksessa havaitaan, että sellaisia rikkomuksia
4476: on tapahtunut, joista 8 § :ssä mainitaan, on toimituskirjaan
4477: otettava selvitys rikkomuksen laadusta kuin myös katsel-
4478: musmiesten lausunto rauhoituksen tarpeellisuudesta ja laa-
4479: juudesta, uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi
4480: tarvittavista toimenpiteistä sekä arviolasku näistä aiheutu-
4481: vista kustannuksista.
4482: 
4483:                            10 §.
4484:      Jos lääninmetsälautakunta katselmuksen johdosta ha-
4485: vaitsee, että metsää on hävitetty, tehköön maanomistajan
4486: tai hakkuuoikeuden omistajan tai kummankin kanssa kir-
4487: jallisen sopimuksen metsän rauhoittamisesta sekä uuden
4488: kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
4489:      Ellei sopimusta saada aikaan, taikka jos hyväksyttyä
4490: suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä on rikottu, on lää-
4491: njnmetsälautakunnan saatettava asia tuomioistuimessa kä-
4492: si teitä väksi.
4493:                              11 §.
4494:     Tieto 8 § :ssä mainitun katselmu'ksen ajasta annettakoon,
4495: milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, maanomista-
4496: jalle sekä hakkuuoikeuden omistaja<lle tai hakkauksen joh-
4497: tajalle.
4498: 
4499: 
4500:                            III LUKU.
4501: 
4502:  L ä ä n i n m e t s ä l autakunnista j a               kun n a n-
4503:                 m e t s ä 1 a u t a k u n n i s ·t a.
4504: 
4505:                            12 §.
4506:    Lääninmetsälautakunnassa, joka on metsruhallituksen
4507: valvonnan alainen, on vähintään kolme metsänhoitoon pe-
4508: rehtynyttä, paikallisoloja tuntevaa varsinaista jäsentä ja
4509: yhtä monta varajäsentä.
4510: 20      1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4511: 
4512:    Lääninmetsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet vali-
4513: taan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
4514: 
4515:                           13 §.
4516:     Lääninmetsälautakunnan jäsenistä kutsuu metsähalli-
4517: tus yhden. Muut valitsee maanviljelyshallitus läänissä
4518: toimivien maanviljelys- ja talousseurojen asettamista eh-
4519: dokkaista. Varajäsenet asetetaan samalla tavalla.
4520:     Lääninmetsälautakunnan jäsenet valitsevat keskuudes-
4521: taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi ker-
4522: raHe,en. Vaalista on ilmoithnra metsähallitukselle.
4523:     ,Johtosäännön lääninmetsäla utakunnille ~antaa Keisaril-
4524: linen Suomen Senaatti.
4525: 
4526:                            14 §.
4527:    Lääninmetsälautakunnan tulee pitää luetteloa sen toi-
4528: minta-alueella olevista metsistä, jotka ovat rauhoitetut tai
4529: joihin nähden on voimassa 10 § :ssä tarkoitettu sopimus
4530: h1hi joita käytetään lääninmetsälautakunnan hyväksymän
4531: suunnitelman mukaan.
4532:    Luetteloihin on myös merkittävä muut metsän rauhoit-
4533: tamista ja uuden kasvun aikaansaamista ja tunaamista
4534: koskevat tarpeelliset seikat.
4535:    Luettelot pidetään Keisarillisen Suomen Senaatin vah-
4536: vistamain kaaYain mukaan.
4537:                            15 §.
4538:    Mitä tämän asetuksen tai sen johdosta annettavain hal-
4539: linnollisten määräysten mukaan on 14 § :ssä mainittuun
4540: luetteloon merkitty, on katsottava tulleen kolmannen mie-
4541: hen tiedoksi.
4542:                             16 §.
4543:     Kun lääninmetsälautakunta on väliaikaisesti rauhoitta-
4544: nut metsän, toimituttakoon viipymättä maanomistajalle
4545: kuin myös hakkuuoikeuden omistajalle tahi hakkauksen
4546: j ahtaj alle päätöksensä kirjallisesti laadittuna. .T os sitä,
4547: jolle päätös on toimitettaYa, ei ttn-ata asunnossaan, annet-
4548:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.             21
4549: 
4550: takoon päätös hänelle tiedoksi hänen asuntonsa ovelle kiin-
4551: nitettävällä tiedoksipanolla. Ellei maanomistaja asu siinä
4552: kunnassa, jossa tila on, saadaan päätös toimitnttaa sille,
4553: joka tilaa hoitaa.
4554: 
4555:                           17 §.
4556:   Lääninmetsälautakunnan jäsenten palkkiot ja sen muut.
4557: menot maksetaan valtion varoista.
4558: 
4559:                           18 §.
4560:    Avustamaan lääninmetsälautakuntaa on kuhunkin kun-
4561: taan asetetta,va kunnanmetsälautakunta, jossa on vähin-
4562: tään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Olkoon
4563: kuitenkin kuvernöörillä valta vapauttaa kunta metsälau-
4564: takunnan asettamisesta, milloin sen harkitaan voivan ilman
4565: haittaa tapahtua ja lääninmetsälautakunta sitä puoltaa.
4566:    Kunnanmetsälautakunnan jäsenten vaalin tuloksesta
4567: annettakoon viipymättä tieto lääninmetsälautakunnalle.
4568: 
4569:                             19 §.
4570:     Kunnanmetsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valit-
4571: see kunta siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä hen-
4572: kilöistä. Kelpoisuudesta ,lmnnanmetsälautakunnan jäse-
4573: neksi sekä kieltäytymisestä siitä olkoon noudatettava mitä
4574: kuntakokouksen esimiehestä on säädetty.
4575:    Kunnanmetsälautakunnan toimintaa koskevan johto-
4576: säännön laatii kunta.
4577:    Johtosääntö on jätettävä kuvernöörin tutkittavaksi,
4578: jonka tulee, hankittuaan asiasta lääninmetsälautakunnan
4579: lausunnon, vahvistaa se, ellei hän katso sen olevan vastoin
4580: tätä asetusta tai muita lain säännöksiä.
4581: 
4582:                            20 §.
4583:    Kunnanmetsälautakunnan palkkaus maksetaan kunnan
4584: varoista. Korvauksen 8 § :ssä mainituista katselmuksista
4585: saavat kunnanmetsälautakunnan jäsenet kuitenkin läänin-
4586: me,tsälautakunnalta.
4587: ,2'2      1912. -   EduskuntaesitysmietinW N :o 1.
4588: 
4589:                           21 §.
4590:    Syytteet lääninmetsälautakunnan jäseniä vastaan vir-
4591: kavirheistä ajetaan sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa
4592: lääninmetsälautakunta sijaitsee.
4593: 
4594: 
4595:                             IV LUKU.
4596:    T ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o m i s e s t a J a t a k a-
4597:                           v a rikosta.
4598: 
4599:                             22 §.
4600:    Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä tai
4601: 10 § :ssä mainittua rauhoittamissopimusta tahi hyväksyttyä
4602: suunnitelmaa taikka jättää 7 § :ssä määrätyn ilmoituksen
4603: tekemättä, rangaistakoon sakolla, ellei rikoslaissa ole siitä
4604: kovempaa rangaistusta säädetty.
4605:    Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitusmääräyksiä
4606: tahi rauhoittamissopimusta, olkoon sitäpaitsi hakatut puut
4607: tahi niiden arvo menetetty.
4608: 
4609:                             23 §.
4610:    ,Jos 22 § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa läänin-
4611: metsälautakunta katsoo, että puut ovat takavarikkoon pan-
4612: tavat, olkoon asianomainen ulosottomies velvollinen läänin-
4613: metsälautakunnan ilmoituksesta panemaan takavarikon toi-
4614: meen ilman ulosotonhaltijan määräystä.
4615: 
4616:                                 24 §.
4617:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
4618: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
4619: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja
4620: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos lääninmet,sälauta-
4621: kunta sitä pyytää ja on varottava, että puut muuten pilaan-
4622: tuvat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin koh-
4623: tuullista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä jär-
4624: jestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myyn-
4625: nistä on säädetty.
4626:            Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                23
4627: 
4628:     Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan
4629: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takavarikko heti pe-
4630: ruutettava. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista
4631: puiden omistaja ja lääninmetsälautakunta kumpikin valit-
4632: sevat yhden ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin
4633: asiallisilla, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen
4634: yhdelle henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun miehen
4635: valitsemisen tai jos valitut uskotut miehet eivät sovi kol-
4636: mannen vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies, siitä toi-
4637: sen asianisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saatuaan,
4638: valitsematta jääneen uskotun miehen.
4639: 
4640:                            25 §.
4641:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö menee
4642: lääninmetsälautakunnalle metsänhoidon edistämiseen käy-
4643: tettäväksi.
4644: 
4645: 
4646:                          V LUKU.
4647:               Erityisiä mä ä r a yksiä.
4648: 
4649:                              26 §.
4650:     Tämän lain mukaan ratkaistavissa asiOissa päättäköön
4651: tuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet
4652: asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
4653:     Alioikeuden antama,an päätökseen haetaan muutosta va-
4654: litUJksella, mutta menee päätös siitä huolimatta heti täy-
4655: täntöön.
4656:                              2'1 §.
4657:     Kustannukset, jotka lääninmetsälautakunnalle aiheu-
4658: tuvat uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta, suo-
4659: rittakoon maanomistaja.
4660:     Jos maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden toi-
4661: selle, olkoot tämä sekä ne, joille hakkuuoikeus sen jälkeen
4662: on siirtynyt, yhteisesti tai ·kellä varoja on velvolliset edel-
4663: lämainitut kustannukset korvaamaan. Ellei kustannuksia
4664: voida heiltä saada, on maanomistajan niistä vastattava.
4665: 24       1912. -   Eduslmntaesitysmietintö N :o 4.
4666: 
4667:                            28 §.
4668:    Jos asianomainen ei suorita 27 § :ssä mainituita kus-
4669: tannuksia, olkoon ulosottomiehellä valta lääninmetsälauta-
4670: kunnan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan määräystä
4671: ulosottaa.
4672:                            29 §.
4673:    Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon nimis-
4674: miehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosottomiehistä
4675: sanottu.
4676:                            30 §.
4677:    Lääninmetsälautakunnan toimituskirjat ja 14 § :ssä
4678: mainitut luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä
4679: annettava otteita.
4680: 
4681:                             31 §.
4682:    Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaanpa-
4683: nemista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
4684: 
4685:                            32 §.
4686:    Tämä asetus astuu ·voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4687: Sen jälkeen sovellutettakoon 3 päivänä syyskuuta 1886 an-
4688: netun metsälain 14 § :n säännöksiä ainoastaan sellaiseen
4689: metsänkäyttöön nähden, johon siitä tehdyn kirjallisen sopi-
4690: muksen kautta on ennen tämän asetuksen julkaisemista
4691: saatu oikeus.
4692:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                25
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697:      Valiokunnassa on oHut keskustelun alaisena, olisiko
4698: edelläolevaan asetusehdotukseen otettava myös määräyksiä
4699: siitä, mitä olisi nouda:tettava metsien suojaamiseksi meren
4700: tai sisäveden rannoilla ja karuluontoisilla saarilla, tunturi-
4701: mailla ja vuoriperäisillä ylängöillä, lentohietikoiksi taipui-
4702: salia maalla, jokirannoilla, joilla metsä on suojana maan-
4703: repeämiä vastaan, sekä rantamilla, joilla metsä on säi·ly-
4704: tettävä kalastuksenhoitoa varten. Valiokunta on kuiten-
4705: kin katsonut, että nämät määräykset sisältyvät osaksi jo
4706: voimassa olevaan metsäl•akiin ja osaksi taas eivä:t varsinai-
4707: sesti tähtää niihin tarkoitusperiin, joihin nyt kysymyk-
4708: sessä olevalla asetuksella pyritään. Tämän takia ja koska
4709: titllaisten n. s. suojametsälainsäädännön alaan kuuluvien
4710: lakimääräysten ltaatimiseen vaadittaisiin paljon seikka-
4711: pcriiisempiä ja täydellisempiä tutkimuksia ja valmistelu-
4712: töitä kuin mitä asiassa toistaiseksi on tehty, on katsottu
4713: asialle olevan edullisinta, että se kokonaan eroitetaan
4714: tämän asetuksen yhteydestä. Katsoen kuitenkin tällaisten
4715: määräysten tärkeyteen j·a siihen, että ne nykyisessä laissa
4716: ovat puutteelliset, sekä huomioonottamalla vielä, että halli-
4717: tuksen puolelta on jo ryhdytty erinäisten tämän lainsää-
4718: dännön alaan kuuluvien kysymysten tutkimiseen, on V aHo-
4719: kunnan mielestä koko tämä n. s. suojametsäkysymys otet-
4720: tava erityisen valmistelun ja siitä ehkä aiheutuvan lain-
4721: säädäntötoimen al<aiseksi. Näin ollen saa Valiokunta kun-
4722: nioittaen ehdottaa anottavaksi,
4723: 
4724:              että Keisarillinen Jf ajesteetti mahdollisim-
4725:            man pian tutlcituttaisi, missä määrin on tarpeel-
4726: 26       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4727: 
4728:             lista ryhtyä erityiseen suojametsälainsäädän-
4729:             töön, ja antaisi Eduskunnalle siitä ehkä aiheu-
4730:             tuvan a'rmollisen esityksen.
4731: 
4732:      Helsingissä, 15 päivänä huhtikuuta 1912.
4733: 
4734: 
4735: 
4736:    Tämän asian käsittelyyn ovat ot,taneet osaa puheen-
4737: johtaja Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäse-
4738: net Aromaa, Hedberg, Inborr (osittain), Kananen, Kautto
4739: (osittain), Koponen, Lohi, Mynttinen, V. Mäkelä (osi,t-
4740: tain), Peurakoski, Riihelä, Saari, Savolainen, Typpö ja
4741: Vahe sekä osittain varajäsenet Nylander, Oksman ja Vää-
4742: nänen.
4743:                        Vastalause 1.                      27
4744: 
4745: 
4746: 
4747: 
4748:                    Vastalauseet.
4749:                              I.
4750: 
4751:     Kun Valiokunnan mietintö enemmistön vaikutuksesta
4752: on muodostunut sellaiseksi, ettei se läheskään sisällä niitä
4753: yleisiä periaatteita, joille tämän lain mielestämme olisi pi-
4754: tänyt rakentua, niin olemme pakotetut tuomaan mielipi-
4755: teemme esiin vastalauseessa.
4756:     Suurin puutteellisuus mietinnössä on siinä, että sen
4757: määräykset ovat liian lieviä ja venyviä sen sijaan, kun nii-
4758: den pitäisi olla t,äsmällisiä ja tiukki,a.
4759:     Valiokunnan enemmistökin on kyllä myöntänyt nämät
4760: puutteellisuudet löytyvän lakiehdotuksessa tahtomatta lmi-
4761: tenkaan niitä muuttaa tarkoitustaan vastaavammiksi.
4762:     Tällaisia puutteellisuuksia puolustettaessa enemmistön
4763: taholta on muun mUJassa lausuttu, että lakiehdotuksen täl-
4764: laiseksi laatiminen on ainoa keino, jolla vanhoillisimmat
4765: ainekset Eduskunnassa saadaan tä,tä mietintöä kannatta-
4766: maan. Samoin on selitetty olevan mahdotonta nykyisen
4767: hallitussuunnan vallitessa saada paremmin kansan o}oja
4768: vastaavaa metsälakia syntymään. Tämän johdosta tah-
4769: domme kuitenkin käsityksenämme },ausua, että jos tällaiset
4770: mielipiteet pääsevät kansanvaltaisen Eduskunnan lainsää-
4771: däntötyössä määrääviksi, niin joutuu koko Eduskunta ar-
4772: veluttavaan asemaan saattaen koko lainsäädäntötyömme
4773: kansalle arvottomaksi.
4774:     Samalta taholta on tullut syrjäytetyksi kansanvaltaisuu-
4775: den periaate, mikä edellisillä valtiopäivillä on talousvalio-
4776: kunnassa porvaristonkin puolelta saanut jonkun verran
4777: kannatusta, mutta nyt ovat mainitun Valiokunnan kaikki
4778:        28      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4779: 
4780:        porvarilliset siitä luopuneet ja antaneet lakiehdotukselle
4781:        virkavaltaisen ja luokkaetuja suosivan luonteen.
4782:             Sitäpaitsi pitäisi tällaisen lain hengeltään olla samalla
4783:        metsänhoitoa edistävä, sillä metsän hävittämisen estämi-
4784:        nen ja sen hoitaminen ovat niin lä-heisessä ja käytännölli-
4785:        sessä yhteydessä sekä riippuvia toisistaan, että niiden eroit-
4786:        taminen on samaa kuin purjehtiminen ilman peräsintä.
4787:        Kaikesta huolimaHa on enemmistö jättänyt tämänkin puo-
4788:        len asiasta kokonaan huomioonottamatta.
4789:             Näiden periaatteellista laatua olevien huomautustemme
4790:        lisäksi esitämme eri pykäliin seuraavia muutoksia.
4791: 1 §.        Määräykset Valiokunnan mietinnön 1 § :n 1 momentissa
4792:        eivät mielestämme riitä kyllin turvaamaan metsien luon-
4793:        nollista uudistusta, eikä pakottamaan metsänomistajia met-
4794:        siin keinolliseen uudistamiseen siinä määrässä kun metsä-
4795:        tnlousolomme vaatisivat. Mainitun pykälän mukaan ei
4796:        metsää saa hävittää eikä metsämaata jättää sellaiseen ti-
4797:        laan, että luonnollinen metsän uudistus joutuisi vaaraan.
4798:        Asianlaita on kuit·enkin useissa tapauksissa niin, ettei met-
4799:        siä aina perinjuurin hävitetäkään, vaan saatetaan rappiolle
4800:        hakkaamalla kaikki arvokkaamm1at puulajit, jättä.en jälelle
4801:        ainoastaan arvottomia puita, kuten ha1apoja y. m., jotka
4802:        ovat todistamassa lainvalvojille, ettei metsää ole tyyten
4803:        hävitettykään: eikä luonnollinenkaan metsän uudistus täl-
4804:        laisessa tilassa olevassa metsässä näytä joutuneen vaaraan,
4805:        eikä käyneen vaikeaksikaan. Mietinnön mukaan ei tar-
4806:        vit~se arvokkaissa havumetsissäikään jättää tarpeellista mää-
4807:        rää siemenpuita, kunhan niitä vaan on nimeksi ja ainoas-
4808:        taan niin paljon, ettei luonnollinen uudistus joudu vaaraan,
4809:        käyköön se vaikka kuinka vaikeaksi tahansa. Näiden lie-
4810:        vien sanojen tilalle lakitekstissä pitäisimme selvyyden
4811:        vuoksi parempana käyttiiä: ,hävitettäköön" sanan sijasta
4812:        sanoja: ,;saatettako rappiolle" ja momentin lopussa olevien
4813:        sanojen: ,joutuu vaaraan'' tilalle: ,käy vaikeaksi".
4814:            Tärkeimpiä puolia sekä kansan- että yksityistaloudel-
4815:        liselta k·annalta katsottuna on jälleenkasvun turvaaminen
4816:        arvokkailla punlajeilla, jonka seikan lakiehdotuksessa olisi
4817:                         Vastalause 1.                       29
4818: 
4819: pitäny·t välttämättä ottaa huomioon, mikä puutteellisuus
4820: tulisi sillä täydennetyksi, että lisättäisiin 1 momentin lop-
4821: puun tätä asiaa koskeva lisämääräys meidän ehdotukses-
4822: tamme.
4823:     Yleisenä päävaatimuksena, jot·a kansa tältä lailta etu-
4824: päässä toivoo, on se, et.tä sen kautta saataisiin turva-
4825: tuksi kotitarvemetsä. Tämä vaatimus on lähtenyt siitä
4826: kaikkialla silminnähtävästä metsien huijanksesta, mikä
4827: syystä tai toisesht on lukuisien tilallisten metsät siksi tyyni
4828: hävittänyt, ettei niistä enään riittävästi voi saada kotitar-
4829:  vepuita, joka seikka saattaa tilanomistajan useimmiten
4830: varsin tukalaan t.aloudelliseen asemaan, vieläpä pakottaa
4831: hänet toisinaan luopumaan koko tilastaankin tai turvautu-
4832: maan ryöstöviljelyksen harjoittamiseen saaHaen niin koko
4833: tilansa rappiolle.
4834:     Tämän lisäksi tahdomme vielä mainita sen yleisesti tun-
4835: netun epäkohdan, mikä ilmenee silloin kun suurtilat jou-
4836: tuvat keinottelij ain kä,siin, jolloin niiden metsät tyyten
4837: hävitetään ja tilat palstoitetaan myytäviksi tilattomille.
4838: Xäin muodostuu jonkottain metsättömiä pikkutilallisia,
4839: jotka juuri mainitun epäkohdan takia joutuvat useimmiten
4840: taloudelliseen häviöön. Tällainen myönnytys eli lupa lain-
4841: laatij,ain puolelta kotitarvemetsienkin hä vittämiseen, tuot-
4842: taa arvaamatonta vahinkoa metsätaloudellemme. Nämät
4843: turmiolliset seikat silmiensä edessä onkin kansan yleinen
4844: mielipide asettanut ensimmäiseksi vaatimnkseksi uudelle
4845: metsälaille, että sen ennen kaikkea tulee turvata pysy-
4846:  väisesti kotitarvemetsän. Tämä perusvaatimus on jo-
4847: tenkin yksimielisesti kaikissa niissä valiokunnissa, joissa
4848: tämä lakiehdotus yksikamarisen Eduskunnan aikana on
4849: esillä ollut, hyväksytty. Nyt on Talousvaliokunnan por-
4850:  varisto kuitenkin tehnyt aivan yksimielisesti täydellisen
4851: kuperkeikan jättäen koko edellämainitun päävaatimuksen
4852: lakiehdotuksesta pois. Tällä on Valiokunnan porvaristo
4853: yhtynyt suosimann edellämainituita epäkohtia. Se haluaa
4854: edelleenkin yhä enemmän synnyttää tähän maahan metsät-
4855: tömiä pikkutiloja, joiden maat puuttuvan kotitarvemetsän
4856:        30      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4857: 
4858:        takia joutuvat ryöstöviljelyksen alaiseksi ja niiden omis-
4859:        tajat taloudelliseen perikatoon, sekä että suurtiloista yhä
4860:        edelleenkin murretaan joukottain metsättömiä pikkutiloja.
4861:        Sellainen kehitys kaiketi on porvarien harrastusten kanssa
4862:        yleensä sopusoinnussa, ja yhdenmukaisuuden saavuttami-
4863:        seksi eivät he ole tahtoneet ohjelmansa mukaiselle maata-
4864:        lc>Uskehitykselle metsälaissakaan esteitä asettaa.
4865:            Vaikkapa Valiokunta onkin 1 § :n 2 momenttiin jättä-
4866:        nyt mitä turmiollisimman aukon, niin toivomme kuitenkin
4867:        Eduskunnassa löytyvän niin paljon kansamme hyvinvoin-
4868:        nin harrastajia, että 1 § :n 2 mom. lisätään tätä asiaa kos-
4869:        keva määräys.
4870:            Meidän maassamme on sitäpaitsi vielä paljon tiloja,
4871:        joissa ei ensinkään ole asutusta, ja kuten tunnettua, on met-
4872:        sän kestävyys näillä tiloilla alttiina joutua vaaraan, kun
4873:        sellaiset tilat juuri ensikädessä saattavat joutua palstoite-
4874:        tuiksi tai muuten asutuiksi, niin olemme ehdotuksessamme
4875:        mainitulla lisämääräyksellä näillekin tahtoneet turva·ta ko-
4876:        titarvemetsän.
4877: 2 §.       Tässä pykälässä oleva 1 :nen momentti olisi turmiolli-
4878:        sena poistettava ja hyväksyttävä se vastalauseemme mu-
4879:        kaisesti. Tämän ehdotuksemme puolesta puhuu pääasiassa
4880:        se seikka, että siksi päämääräksi, johon on pyrittävä, tulee
4881:        asettaa se, että yksityismetsätkin hoidettaisiin suunnitel-
4882:        mallisesti, koska yksityismetsän omistajissa jo on sellaisia,
4883:        jotka hoitavat metsänsä hoitosuunnitelmien mukaisesti.
4884:        Lainsäätäjän tulisi antaa tällaisille metsänomist·ajille tun-
4885:        nustuksen ja vapauttaa heidät kaikista lakimääräyksistä,
4886:        jos he jättävät asiallisesti laaditun hoitosuunnitelmansa
4887:        metsälautakunn~tn hyväksyttäväksi. Tähän on sitäkin suu-
4888:        rempi syy, kuin metsänhoitosuunnitelman mukaisesti met-
4889:        sänsä käyttäjät vapaaehtoisesti menevät pitemmälle met-
4890:        sän järkiperäisessä käytt&misessä, kun mihin tämä laki
4891:        yleisesti metsän omistajia velvoittaa. Ehdottamamme mää-
4892:        ryäys tässä olisi siis kehotuksena yhä useammalle metsän-
4893:        omistajalle käyttää metsäänsä hoitosuunnitelman mukai-
4894:        sesti; tällä siis edistettäisiin t::trkoitusta, johon on pyrit-
4895:                          Vastalause 1.                       31
4896: 
4897:   tiivä. Tämän hyviin tarkoituksen on Valiokunta kuitenkin
4898:   hylännyt ja ottanut sensijaan määräyksen, ett.ä niiden,
4899:   jotka suunnitelman mukaisesti metsiä hävittävät, ei tar-
4900:   vitse välittää 1 § :n 2 momentin määräyksistä. Toivomme
4901:   Eduskunnassa olevan sen verran metsiinhoidon edistämis-
4902:   harrastusta, että se hyväksyy tämän kohdan vastalauseem-
4903:   me mukaisesti.
4904:       Missä määrin kapitalistisen kehityksen turmiollinen          6 §.
4905:   vaikutus Suomen metsiin saadaan tämän lain kautta este-
4906:   tyksi ja metsien säilyminen tuleville sukupolville turva-
4907:   tnksi, riippuu suurimmaksi osaksi siitä, mille periaatteelle
4908:   ja kuinka teh01kkaaksi tämän lain noudattamisen valvonta
4909:   järjestetään.
4910:       Paras peruste, jolle valvonta olisi järjestettävä, on kan-
4911:   san vaUaan perustuva kunnallinen valvonta, jonka kaikin-
4912:   puoleista paikallisolojen tuntemusta, sekä paikallisen ylei-
4913:   sen mielipiteen apua, ei mikään muu valvontajärjestelmä
4914:   voi korv·a-ta. Tämän ovat Valiokunnan porvarillisetkin 6 § :n
4915:   perusteluissa osaksi myöntäneet, mutta ovat samassa lähte-
4916:   neet etsimällä etsimään olemattomia syitä ja vaikeuksia,
4917:   joita muka kunnallinen valvonta tuottaisi. Jos näitä syitä
4918:   tarkastelee kansamme kunnallista elämää silmällä pitäen
4919:   viime vuosikymmenen kuluessa, niin huomaa ne mihin-
4920:   kään tosioloihin perustumatto miksi. Ne ovat oikeastaan
4921:   niitä vanhoja kuluneita väitteitä, joita porvariston taholta
4922:   aina esitetään, kun on kyseessä kansanvallan laajennus tai
4923:   kansan itsehallinnon edistäminen ja kansan menestystä va-
4924:   hingoittavan yksityistalouden valvonnan jättäminen kan-
4925:   san omiin käsiin. Silloin kuulee aina porvariston taholta
4926:    väitettävän: ,kansa ei kykene, ei sillä ole asiantuntemusta,
4927:    on vähän tietoja, eivät ymmärrä, puuttuu itsenäisyyttä ja
4928:   harkitsemiskykyä, menevät liiallisuuksiin, väliin taas eivät
4929:   uskalla toimia". Näille väitteille ei kuitenkMn ole esitetty
4930:   mitään todisteita, joita onkin mahdoton löytää. Niillä on
4931: • kaiketi tarkoitettu turvata vaan porvariston omia luokka-
4932:    etuja, joiden pelätään joutuvan kärsimään, jos valvonta
4933:    jäisi kuntien huostaan. Mitään asiallista puolust,usta ei
4934: 32      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4935: 
4936: Valiokunnan enemmistö ole lääninmetsälautakuntien hy-
4937: väksi kyennyt esittämään, lukuunottamatta sitä perustele-
4938: matonta väitet.tä, että olisi vaikeata, jopa mahdotontakin
4939: järjestää kunnan metsälautakuntain ja valtion palkkaa-
4940: mien viranomaisten välisiä suhteita, mitkä hankaluudet
4941: muka lääninmetsälautakuntajärjestelmä poistaa. Tällai-
4942: nen selitys luultavasti johtuu siitä, että lääninmetsälauta-
4943: kunnan valinta täten jää melkein yksinomaan maakapi-
4944: talistien valtaan.
4945:     Jos taas toiselt-a puolen arvostelee niitä epäkohtia ja
4946: vaikeuksia, jotka lääninmetsälautakuntajärjestelmä tuot-
4947: taa, niin tuntuv·at ne kerrassaan voitt·amattomilta.
4948:     Johtakaamme mieliimme ainoastaan metsänhakkuuil-
4949: moitukset, mikä jokaisesta myyntihakkuusta on tehtävä
4950: lääninmetsälautakunnalle, niin käsitämme, että yksin niitä
4951: asiapapereita jo kokoontuu laajoista lääneistä tuhansittain
4952: vuodessa läänin metsälautakunnalle, jonka velvollisuutena
4953: on kiinnittää huomionsa erikseen jokaiseen, päästäkseen
4954: selville siitä, missä osassa lääniä kulloinkin tarvittaisiin
4955: tehokkaampaa valvontaa lain rikkomusten ehkäisemiseksi;
4956: mut.ta tämä ilmoitust·en snurilukuisuus jo tuottaa siksi pal-
4957: jon työtä lääninmetsälaut·akunnalle, että sille käy kerras-
4958: saan mahdottomaksi käsitellä näitä ilmoituksia asiallisesti
4959: sekä tarpeellisella tarkkuudella, jonka nojalla sitte voitai-
4960: siin asianvaatimia ka,tselmuksia toimeenpanna. Tämän
4961: vastuksen voi kyllä lääninmetsälautakunta voittaa suuren
4962: virkamieslauman avulla, mutta kun sille tä;män lisäksi tu-
4963: lee vielä monta muuta vaikeanlaatuisempaa hankaluutta,
4964: niin tekevät ne lääninmetsälautakunnan vaikutuksen joksi-
4965: kin tehottomaksi ja tuloksettomaksi.
4966:     Tämän lisäksi on varsin arveluttavaa, miten läänin-
4967: metsälautakunta voi selviytyä väli·aikaisista rauhoi·tuksista,
4968: niistä johtuvista sovitteluista, rauhoitustuomioiden hank-
4969: kimisesta ja valvomisesta satoihin nousevissa läänin eri-
4970: kunnissa, sekä metsien kylvämisestä ja taimistojen valvo-
4971: misesta.
4972:                        Vastalause 1.                        33
4973: 
4974:     Aivan tehottomaksi jää myös tämän lain v·alvonta nii-
4975: hin hakkauksiin nruhden, joita toimitetaan paikkakunnan
4976: väestön kotitarpeeksi, joita pitää valvoa yhtä tarkasti, kun
4977: muitakin hakkauksia, vaikka ei laki veivoitakaan niistä
4978: eri·tyistä ilmoitusta lääninmetsälautakunnalle tekemään.
4979:     Edellisen lisäksi huomautettakoon tässä vielä lähem-
4980: min niistä vaikeuksista, joita lääninmetsälautakunnan toi-
4981: minnassa esiintyy esim. tämän lain määräämästä sovitte-
4982: lusta tätä laki.a rikkoneen ja viranomaisten välillä. Asian
4983: luonnekin jo vaatii, että syytetty sa:apuu lääninmetsälau-
4984: takunnan kokoukseen, jotta sopimus voitaisiin laatia sel-
4985: vittelyjen perusteella ja oikeuden sekä lainvaatimusten mu-
4986: kaiseksi. Täten syntyy tarpeettoman suuria hankaluuksia
4987: ja kustannuksia metsäinomistajille. Samanlaisia vastuksia
4988: jv, vaikeuksia koituu lääninmetsälautakunnallekin silloin,
4989: kun se tarvitsee mieskohtaista tuntemusta käsitellessää.n
4990: asiakirjoihin liittyviä luottoa ja takaussitoumuksia y. m.
4991: koskevia seikkoja, mitkä välttämättä kaipaavat erikoista
4992: yksityisasiain tuntemusta. Kaikesta edellä esitetystä sel-
4993: viää, että metsälain valvonnan luonne vaatii menestyäkseen
4994: ennenkaikkea tarkkaa paikallisolojen ja me.tsänmyyjienkin
4995: tuntemusta, jotka kaikki puhuvat sen puolesta, että tämän
4996: lain valvonta olisi ennenkaikkea järjestettävä pieniin kun-
4997: nallisiin piireihin, jotavastoin sen läänittäinen keskittämi-
4998: nen tulee äärettömän kalliiksi ja vaati monien entisten vir-
4999: kakuntain lisäksi taas uuden suuren virkakunnan kansan
5000: kustannettavaksi, jota kaikki kansanitsehallintoa harras-
5001: tavien Eduskunnassa olisi, mitä jyrkimmin vastustettava ja
5002: asetuttav·a kansanvaltaisen kunnallisen valvonnan kannalle.
5003:     Kun Valiokunnan mietinnönkin mukainen metsälaki
5004: edellyttää metsänhoidollisi·a toimia, ja kun meidän ehdo-
5005: tuksemme vieläkin enemmän on samalla metsänhoitolaki,
5006: niin tulisi valtion kunnanmetsälautakuntien avuksi palkata
5007: ttJrpeellinen määrä ammattisivistyksen saaneita me.tsäam-
5008: mattimiehiä. Sitäkin enemmän on tähän syytä, koska met-
5009: sälain rikkojain yhteiskuntaa vastaan tekemä rikos ei lä-
5010: heskään ole sillä hyvitetty, kuten yleensä muita lakia vas-
5011:                                                         3
5012: 34      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5013: 
5014: taan tehdyt rikokset, että rikollinen rangaistaan ja korvaa
5015: vahingon; vaan tätä lakia vastaan tehdyt rikokset kohdis-
5016: tuv·at yhteiskuntaa vast<aan ja .tulevat vasta silloin sovite-
5017: tuiksi kun metsänhoidolliset toimenpiteet tuleva·t itse met-
5018: sässä suoritetuiksi.
5019:      Lainvalvojain tärkeimpiä tehtäviä on siis valvonnan
5020: ohessa metsänhoidon harrastuksen herättäminen kansassa.
5021: Tämä ei yksinomaan ole yhteiskunnan vaan myös metsän-
5022: omistajainkin enemmistön etujen mukaista, koska heille ei
5023: ole mitään taloudellista etua metsiensä järjettömrustä hävit-
5024: tämisestä.
5025:      Metsälain voimaan astuttua tulevatkin he pyytämään
5026: lain valvojiUa neuvoja, miten heidän olisi meneteltävä,
5027: etteivät joutuisi rikkomll;an lakia. Jotenkin tällaiseen met-
5028: sänhoitoneuvojan, eikä poliisin asemaan, asett,ala Valio-
5029: kuntakin mietinnössään lainvalvojat, koska mietinnön
5030: 10 § :lä, edellyttää, että rikoksen ta.pahdut.tua metsän hak-
5031: Imajaa koitetaan saada vapaaehtoisesti panemaan metsän-
5032: hoidolliset toimenpiteet täytäntöön hävitetyllä alueella
5033: lainvalvojan neuvojen mukaan, sekä hakkaamaan jälellä
5034: olevaa metsää niiden ohjeiden mukaan, joita hänelle anne-
5035: taan. Metsälain luonteesta siis johtuu, kuten tässä olemme
5036: selvittäneet, että valvojan toimeen erottamattomasti yh-
5037: distyy, tahdottakoon sitä tahi ei, myös metsänhoitoneuvo-
5038: jaa toimi. Edellä sanotun perusteella on meistä näyttänyt
5039: kaikkein käytännöllisemmältä velvoittaa valtioapua naut-
5040: tivain maa;talousseurojen palveluksessa olevat metsänhoi-
5041: don neuvojat olemaan apuna valvonnassa. Milloin maini-
5042: tut ammattimiehet työn paljouden takia kävisivät riittä-
5043: mättömiksi, olisi valtion silloin palkatta:va lisää metsän-
5044: hoitoammattimiehiä kunnan metsälautakunnille avuksi.
5045:      Voimassa olevassa maanvuokralaissa on kyllä vuokra.a-
5046: jallie taattu korvaus siinä tapauksessa että maanomistajan
5047: vuokra-.aikana toimeeripanema metsänhoi:tosuunnitelma su-
5048: pistaisi vuokramiehen metsänkäyttöoikeutt1a. Mutta koska
5049: täHainen. metsänkäyttöoikeuden supistaminen voi myös joh-
5050: tua tämän asetuksen määräyksistä, olemme vuokramiehen
5051:                       Vastalause 1.                      35
5052: 
5053: etujen turvaamiseksi katsoneet tarpeelliseksi asettaa 30
5054: § :ään tätä koskeva määräys.
5055:     Mietinnössä olevassa viimeisessä pykälässä jätetään voi-
5056: massaolevan metsä}ain 14 §voimaan kaikissa niissä tapauk-
5057: sissa, jolloin on saatu oikeus metsänhakkaamiseen ennen
5058: tämän lain voimaanastumista. Tämän katsomme olevan
5059: mitä turmiollisimman sekä edistävän suuressa määrin met-
5060: sänraiskausta, koska kaikki metsä- ja maakeinottelijat voi-
5061: vat käyttää tätä pykälää hyväkseen. Samoin sellaiset maan-
5062: omistajat, jotka aikovat muuttaa tilansa rahaksi, voisivat
5063: käyttää tätä § :ää edukseen, raislmamalla kaiken metsänsä
5064: tiloilta, jotka joutuvat siHemmin joko tilattomille palstoi-
5065: tettaviksi tahi muuten myytiLviksi. Kaikki siis semmoiset
5066: ainekset, jotka yleinen mielipide on jo aikoja tuominnut,
5067: jätetään meHastamaan metsissä entisellä tavalla ja varsi-
5068: naiset maanviljelijät, joiden tähden ei usein niin ankaraa
5069: metsälakia tarvittaisikaan, tulevat yksin tämän uuden ase-
5070: tuksen alaisiksi. TäHainen jos mikään, on omansa nosta-
5071: maan ankaraa tyytymättömyyttä ja kunnioituksen puutetta
5072: lakia kohtaan, joka jättää keinottelijat vapaiksi ja sallii
5073: sellaisen oikeudettomuuden tapahtua. Ehdotamme sentäh-
5074: den että 32 § :n lopussa vanhan metsälain sovelluttamisesta
5075: jätettäisiin kokonaan pois.
5076:     Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
5077:               että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan
5078:            asetusehdotuksen näin kuuluvana:
5079: 
5080:                         Asetus
5081: metsänhoidosta ja toimenpiteistä metsänt·appiolle saat-
5082:                 tamisen estämiseksi.
5083:                             I LUKU.
5084: Metsänhoidosta sekä metsän rappiolle
5085:         s a a t t a m i s e n s e u r a a m u k s i s t a.
5086:                               1 §.
5087:    Metsää tai metsämaata älköön rappiolle saatettako.
5088: Älköön myös metsää siten hakattako tai maata hakkuun
5089: 1::!6   1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5090: 
5091: jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnollinen
5092: uudistus sen kautta käy vaikeaksi ja arvokkaamman met-
5093: sän sijaan on vaarassa kasvaa arvottomampi.
5094:     Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava, jos
5095: tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei
5096: siitä voi pysyväisesti saada tilan kotitarvepuita, tahi jos
5097: hakkuu on ristiriidassa tilan metsäalaan ja metsävaroihin
5098: nähden, taikka jos kasvuisaa nuorta havumetsää propsien,
5099: paperipuiden, polttopuiden tai muiden sen tapaisten pie-
5100: nempien puutavarain myynnin kautta niin hakataan, että
5101: hakkaus on ristiriitassa metsän järkiperäisen harventami-
5102: s~,n kanssa.
5103:     Mitä myynnistä tässä on säädet,ty, olkoon myös voimas-
5104: sa, jos metsää hakataan myyntiä varten jalostettavaksi.
5105: 
5106:                              2 §.
5107:     Metsän rappiolle saattamiseksi ei ole katsottava, jos
5108: hakkuu toimitetaan metsälautakunnan hyväksymän hoito-
5109: suunnitelman mukaisesti.
5110:     Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään luet-
5111: tako hakkuuta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi,
5112: pelloksi tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi, va-
5113: rastopaikaksi tahi muuhun semmoiseen tarkoitukseen.
5114: Sama olkoon laki jos metsän hakkaus tarkoittaa laitumen
5115: parantamista tilan tarvetta vastaavaksi syöttöhaaksi sellai-
5116: sella alueella, joka maanlaatunsa ja asemansa puolesta sii-
5117: hen sopii, ja metsälautakunta hakkaukseen suostuu.
5118: 
5119:                               3 §.
5120:      Jos metsää on rappiolle saatettu tahi saatetaan, julis-
5121:  tettakoon tilan metsä tahi osa siitä rauhoitetuksi ja ryh-
5122:  dyttäköön rauhoituksen ohella, milloin se katsotaan tar-
5123:  peelliseksi, toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi
5124:  ja turvaamiseksi.
5125:      Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
5126:  maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
5127:  tnksilla tai rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rau-
5128:                       Vastalause 1.                    37
5129: 
5130: hoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan
5131: vaativan.
5132:     Jos metsälautakunnalle 8 § :n mukaisista ilmoituskir-
5133: joista käy ilmi, että hakkaus johtaisi metsän rappiolle
5134: saattamiseen, olkoon metsälautakunnalla valta julistaa
5135: tilan koko metsäalakin rauhoitetuksi, kuitenkin siten että
5136: tällaisen rauhoituksen kautta voi kiellon alaiseksi tulla
5137: vain sellainen metsän hakkaaminen, joka 1 § :n mukaan
5138: on metsän rappiolle saattamiseksi katsottava.
5139:     Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan käyttämistä
5140: älköön rauhoitusmääräysten kautta kiellettäkö, paitsi jos
5141: metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaa-
5142: raan.
5143: 
5144:                             4 §.
5145:     Rauhoitusmääräyksen. antaa sen paikkakunnan alioi-
5146: keus, jossa metsä on.
5147:     Olkoon kuitenkin metsälautakunnalla valta ·väliaikai-
5148: sesti rauhoittaa tilan metsä. Tällainen rauhoittaminen ol-
5149: koon voimassa kunnes 11 § :ssä mainittu sopimus on tehty
5150: tai tuomioistuin toisin määrää.
5151: 
5152:                             5 §.
5153:     Metsän uudistll!misesta ja uuden kasvun tarvaamisesta
5154: pitäköön metsälautakunta huolen. Niiden toimeenpano voi-
5155: daan jättää maanomaistajan tehtäväksi, jos on takeita että
5156: ne siten tulevat suoritetuiksi.
5157: 
5158: 
5159:                        II LUKU.
5160:       Tämän asetuksen noudattamisen
5161:                v a l v o n n a s t a.
5162:                            6 §.
5163:    Tämän lain noudattamista valvovat kunnan metsälauta-
5164: kunnat ja tulee valtionapua nauttivien maatalousseurojen
5165: palveluksessa olevien metsänhoitoammattimiesten sekä sen-
5166: 38      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o ~.
5167: 
5168: raavassa § :ssä mainittujen metsänvartijoiden, olla siinä
5169: apuna.
5170: 
5171:                              7 §.
5172:     Kunnan metsälautakunnan ehdotuksesta asettakoon val-
5173: tio tälle avuksi, valantehneitä metsänvartijoita niihin seu-
5174: tuihin, joissa edellisessä § :ssä mainituita metsänvirkaili-
5175: joita ei riittävästi ole.
5176: 
5177:                             8 §.
5178:     Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakattavaksi,
5179: tulee hakkuuoikeuden omistajan ennen hakkauksen alka-
5180: mista asianomaiselle metsälautakunnalle kirjallisesti il-
5181: moittaa hakkuupaikka, hakkauksen laajuus ja hakkuu-
5182: ehdot sekä aika, milloin hakkaus alkaa. Jos maanomistaja
5183: itse hakkauttaa metsäänsä myytäväksi tai myyntiä varten
5184: jalostettavaksi, tehköön samallaisen ilmoituksen.
5185:     Älköön kuitenkaan edellä mainittua ilmoitusvelvolli-
5186: suutta olko, jos hakkaus tarkoittaa poltto- tai muiden koti-
5187: tarvepuiden hankkimista oman paikkakunnan väestölle ja
5188: toimiteta,an metsää järkiperäisesti harventamalla, taikka
5189: jos metsää hakataan metsälautakunnan hyväksymän hoito-
5190: suunnitelman mukaan.
5191: 
5192:                              9 §.
5193:     Kun metsälautakunta on saanut tietää tai sillä on syytä
5194: epäillä, että metsää on rappiolle saatettu tai saatetaan,
5195: taikka hyväksyttyä hoitosuunnitelmaa tai rauhoitusmää-
5196: räyksiä ja 10 § :ssä mainittua sopimusta on rikottu, toimit-
5197: takoon katselmuksen.
5198:    Katselmuksen voi toimittaa yksikin jäsen metsälauta-
5199: kunnan määräyksestä.
5200: 
5201:                             10 §.
5202:    Katselmuksesta on laadittava toimituskirja.
5203:    Jos katselmuksessa havaitaan, että sellaisia rikkomuksia
5204: on tapahtunut, joista 9 § :ssä mainitaan, on toimituskirjaan
5205:                          Vastalause 1.                          39
5206: 
5207: otettava selvitys rikkonmksen laadusta kuin myös lausunto
5208: rauhoituksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta, uuden kas-
5209: vun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi tarvittavista toi-
5210: menpiteistä sekä arviolasku näistä aiheutuvista kustannuk-
5211: sista.
5212:                           11 §.
5213:     Jos metsälautakunta katselmuksen johdosta havait-
5214: see, että metsää on hävitetty, tehköän maanomistajan
5215: tai hakkuuoikeuden omistajan tai kummankin kanssa kir-
5216: jallisen sopimuksen metsän rauhoittamisesta sekä uuden
5217: kasvun aika,ansaamisesta ja turvaamisesta.
5218:     Ellei sopimusta saada aikaan, taikka jos hyväksyttyä
5219: suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä on rikottu, on met-
5220: sälautakunnan saatettava asia tuomioistuimessa käsiteltä-
5221: väksi.
5222:                              12 §.
5223:     Tieto 9 § :ssä mainitun katselmuksen ajasta annettakoon,
5224: milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, maanomist.a-
5225: jalle sekä hakkuuoikeuden omistajalle tai hakkauksen joh-
5226: tajalle.
5227: 
5228: 
5229:                           III LUKU.
5230:  M e t s ä l a u t a k u n n a s t a j a o i k e u d e n k ä y n-
5231:    nistä tämän asetuksen rikkomista
5232:                   k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
5233:                             13 §.
5234:     Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kuiten-
5235: kin. saakoon kunta jakaautua useampaankin metsänhoito-
5236: alueeseen.
5237:     Metsäalue, joka sijaitsee toisen kunnan sisällä, kuuluu
5238: sen kunnan metsälautakunnan valvottavaksi.
5239: 
5240:                         14 §.
5241:    Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälauta-
5242: kunta, johon kuuluu vähintään kolme vakinaist·a ja yhtä
5243: 40      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o q.
5244: 
5245: monta varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kui-
5246: tenkin, saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa,
5247: joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
5248:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
5249: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimiai-
5250: kansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi ajaksi.
5251:    Metsälautakunnan palkkaus sekä muut yleiset menot
5252: maksetaan kunnan varoista, jotka kootaan maanomistajia
5253: veroittamalla heidän omistamansa manttaalin suuruuden
5254: mukaan; ja olkoon taksoitukseen nähden muuten voimassa
5255: mitä kunnallistaksoituksesta on säädetty.
5256: 
5257:                             15 §.
5258:     Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
5259: takokous siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä henki-
5260: löistä.
5261:     Vaalissa on kullakin vaalioikeutetulla yksi ääni.
5262:     Kelpoisuudesta metsälautakunnan jäseneksi sekä kiel-
5263: täytymisestä siitä olkoon noudatettava mitä kunnanvaltuu-
5264: tetuista säädetään.
5265:     Metsälautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan vuo-
5266: deksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
5267: V nalista on kuvernöörille tieto annettava.
5268: 
5269:                           16 §.
5270:     Metsälautakunta kokoontuu ,puheenjohtajansa kutsu-
5271: muksesta ja on päätösvaltainen, jos kaksi kolmannesta sen
5272: jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi on tuleva se mieli-
5273: pide, jota useammat kannattavat, ja äänien jakaantuessa
5274: tasan on se puoli voittava, johon puheenjohtaja on yhty-
5275: nyt. Jos lautakunnassa on ainoastaan kolme jäsentä, on
5276: se päätösvaltainen, jos kumpikin saapuvilla oleva jäsen
5277: on yhtä mieltä.
5278:    Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hä-
5279: nen valvonnallaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouk-
5280: sen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, käsitellyt
5281: asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimieli-
5282:                        Vastalause 1.                       4i
5283: 
5284: syys. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksessa läsnäolleet
5285: päätöksiin osaaottaneet jäsenet.
5286:                             17 §.
5287:    Metsälautakunnan tulee pitää luetteloa sen toiminta-
5288: alueella olevista metsistä, jotka ovll!t rauhoitetut tai
5289: joihin nähden on voimassa 11 § :ssä tarkoitettu sopimus
5290: tahi joita käytetään metsälautakunnan hyväksymän hoito-
5291: suunnitelman mukaan.
5292:    Luetteloihin on myös merkittävä muut metsän rauhoit-
5293: tamista ja uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista
5294: koskevat tarpeelliset seikat.
5295:     Sen ohella tulee metsälautakuntien ja metsänvartijain
5296: myöskin herättää harrastusta metsäin järkiperäisoon käyt-
5297: tämiseen ja siitä levittää tietoja.
5298:    Luettelot pidetään Keisarillisen Suomen Senaatin vah-
5299: v1stamain ka,avain mukaan.
5300:                             18 §.
5301:     Mitä tämän asetuksen tai sen johdosta annettavain hal-
5302: linnollisten määräysten mukaan on 17 § :ssä mainittuun
5303: luetteloon merkit,ty, on katsottava tulleen kolmannen mie-
5304: hen tiedoksi.
5305:                             19 §.
5306:     Kun metsälautakunta on väliaikaisesti rauhoittanut
5307: metsän, toimituttakoon viipymättä maanomistajalle sekä
5308: hakkuuoikeuden omistajalle tahi hakkauksen johtajalle
5309: päätöksensä kirjallisesti laadittuna.•Jos sitä, jolle päätös
5310: on toim~tettava, ei tavata asunnossaan, annettakoon päätös
5311: hänelle tiedoksi hänen asuntonsa ovelle kiinnitettävällä
5312: tiedoksipanolla. EUei hän asu siinä kunnassa, jossa tila
5313: on, saadaan päätös toimituttaa sille, joka tilaa hoitaa taikka
5314: joka hakkuuoikeuden omistajan puolesta hakkausta johtaa.
5315: 
5316:                           20 §.
5317:    Syytteet metsälautakunnan jäseniä vastaan virkavir-
5318: heistä ajetaan sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa met-
5319: sälautakunta sijaitsee.
5320: 42      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5321: 
5322:                           IV LUKU.
5323:  T ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o m i s e s t a J a t a k a-
5324:                         v a rikosta.
5325:                             21 §.
5326:     Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä tai
5327: 11 § :ssä mainittua rauhoittamissopimusta tahi hyväksyttyä
5328: metsänhoitosuunnitelmaa taikka jättää 8 § :ssä määrätyn
5329: ilmoituksen tekemättä, rangaistakoon sakolla, tahi van-
5330: keudella.
5331:     Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitusmääräyksiä,
5332: rauhoitamissopimusta, tahi hyväksyt.tyä metsänhoito suun-
5333: nit.elmaa olkoon sitäpai,tsi hakatut puut tahi niiden arvo
5334: menetetty.
5335: 
5336:                           22 §.
5337:    Jos 21 § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa metsä-
5338: lautakunta katsoo, että puut ovat takavarikkoon pantavat,
5339: olkoon asianomainen ulosottomies velvollinen metsälauta-
5340: kunnan ilmoituksesta panemaan takavarikon toimeen ilman
5341: ulosotonhaltijan määräystä.
5342: 
5343:                             23 §.
5344:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
5345: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
5346: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omist.aja
5347: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos kunnan metsä-
5348: lautakunta sitä pyytää ja on varottava, että puut muuten
5349: pilaantuvat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
5350: kuin kohtuullista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies
5351: siinä järjestyksessä kuin ulosmitatun ir.taimen omaisuuden
5352: myynnistä on säädetty.
5353:     Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan
5354: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takavarikko heti pe-
5355: ruutettava. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista
5356: puiden omistaja ja metsälautakunta kumpikin valitsevat
5357: yhden ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin asial-
5358:                          Vastalause 1.                       43
5359: 
5360: Iisilla, jos he siitä sopiva•t, valta uskoa arvioiminen yhdelle
5361: henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun miehen valit-
5362: semisen tai jos valitut uskotut miehet eivät sovi kolmannen
5363: vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies, siitä toisen asial-
5364: lisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saatuaan, valitse-
5365: matta jääneen Ulskotun miehen.
5366: 
5367:                           24 §.
5368:    Menetetyiksi tuomituista puista s,~:tatu rahasäästö menee
5369: metsälautakunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettä-
5370: väksi.
5371: 
5372: 
5373:                            V LUKU.
5374:                E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
5375:                               25 §.
5376:    Tämän lain mukaan ratkaistavissa asioissa päättäköön
5377: tuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet
5378: asianhaarat, mirt:.ä asiassa on todeksi katsottava.
5379:    Alioikeuden antamaan päätökseen haetaan muutosta
5380: valituksella, mutta menee siitä huolimatta heti täytäntöön.
5381: 
5382:                               26 §.
5383:     Kustannukset, jotka metsälautakunnalle aiheutuvat
5384: uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta., suorit-
5385: takoon maanomistaja.
5386:     Jos ma,anomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden toi-
5387: selle, olkoot tämä sekä ne, joille hakkuuoikeus sen jälkeen
5388: on siirtynyt, yhteisesti tai kellä varoja on velvolliset edellä-
5389: mainitut kustannukset korvaamaan. Ellei kustannuksia
5390: voida heiltä saada, on maanomistajan niistä vastattava.
5391: 
5392:                           27 §.
5393:    ,Jos asianomainen ei suorita 27 § :ssä mainituita kus-
5394: bnnuksia, olkoon ulosottomiehellä valta metsälautakunnan
5395: pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan määräystä ulosottaa.
5396: 44       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5397: 
5398:                           28 §.
5399:    Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon nimis-
5400: miehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosottomiehistä
5401: sanottu.
5402:                             29 §.
5403:     Metsälautakunnan toimituskirjat ja 17 § :ssä mainitut
5404: luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä annettava
5405: otteita.
5406:                           30 §.
5407:     Jos tämän asetuksen määräysten johdosta supistetaan
5408: torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokramiehen
5409: käyttöoikeutta tilan metsään tai metsämaahan, noudatet-
5410: takoon, mitä 12 p :nä maaliskuuta 1909 torpan, lampuoti-
5411: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen 16
5412: § :ssä metsänkäyttöoikeuden supistamisesta sanotaan.
5413: 
5414:                            31 §.
5415:    Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaan-
5416: pant>mista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
5417: 
5418:                            32 §.
5419:      Tämä asetus astuu voimaan ..
5420: 
5421: 
5422: 
5423:      Helsingissä, 16 p :nä huhtikuuta 1912.
5424: 
5425:       Taneli Typpö.          \', Mäkelä.
5426:       Albin Koponen.        Kaarlo Saari.
5427:       E. Aromaa.            P. W. Oksman.
5428:       J. Kananen.            Anni Savolainen.
5429:                     V. Väänänen.
5430:                       Vastalause II.                      45
5431: 
5432: 
5433: 
5434: 
5435:                              II.
5436:     Asetusehdotuksen 7 § :ssä ehdottaa V aliakunta että
5437: muista paitsi tilan omaa kotitarvetta varten toimitettavista
5438: metsänhakkauksista on tehtävä ilmoitus asianomaiselle
5439: kmrnanmetsälautakunnalle. Erityiseen poikkeusasemaan on
5440: tässä suhteessa kuitenkin jäJtetty ne ha.kkaukset, jotka tar-
5441: koittavat oman paikkakunnan kotitarpeen tyydyttämistä,
5442: sekä ne, jotka toimitetaan lääninmetsälautakunnan hyväk-
5443: symän suunnitelman mukaan.
5444:     Kun emme ole voineet yhtyä tähän V aliakunnan ehdo-
5445: tukseen semmoisenaan, pyydämme sen johdosta tehdä muu-
5446: tamia huomautuksia.
5447:     Paikkakuntakäsite on siksi epämääräinen, että sen käyt-
5448: täminen asetuksessa rajana, jonka ylikäymisestä on seu-
5449: rauksena sakkorangaistus, tuntuu mielestämme arvelutta-
5450: valta. IlmoittamisvelYollisuutta koskeva määräys on sen
5451: lisäksi liian ankara. Sen mukaan pitäisi nim. ilmoitus teh-
5452: tämän kaikista hakkauksista jos pieninkin määrä kaade-
5453: tuista puista viedään paikkakunnan ulkopuolelle. Ainoa-
5454: takaan kuutiometriä halkoja ei näin ollen saisi maaseudulta
5455: tuoda kaupunkiin ellei niiden ha'kkaamisesta olisi tehty
5456: asetuksen määräämää ilmoitusta. Määräys tulisi siten tar-
5457: peettomasti rasittamaan maanomistajia. Syytä on myös
5458: pelätä että liian ankara määrä.ys jää kuolleeksi kirjaimeksi,
5459: jota ei tahdota eikä voidakaan käytännössä sovelluttaa.
5460: Näitä epäkohtia voitaisi jossakin määrin välttää jo senkin
5461: kautta että ilmoitusvelvollisuus sellaisista hakkauksista,
5462: jolloin maanomistaja itse hakkauttaa metsäänsä järkiperäi-
5463: sesti sitä harventaen, poistettaisi. Kun kuitenkaan ei ole
5464: kiellettävissä että ilmoitusvelvollisuuden pysyttäminen ase-
5465: 46       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5466: 
5467: tuksessa helpottaa tuntuvasti asetuksen noudattamisen val-
5468: vontaa, ehdotamme kunnioittaen että Eduskunta hyväksyisi
5469: asetusehdotuksen 7 § :n 2 momentin näin kuuluvana:
5470:     L'ilköön kuitenkaan edellä mainittua ilmoitusvelvolli-
5471: suutta olko, jos metsää hakataan lääninmetsälautakunnan
5472: hyväksymän suunnitelman mukaan, tahi jos maan01nistaja
5473: itse hakkauttaa 1netsäämä sitä järlciperäisesti har-venta-
5474: Jrballa.
5475: 
5476:      Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1912.
5477: 
5478:       J. Oskari Peuralwski.     J. Kaskinen.
5479:        Iisakki Vahe.
5480: 
5481: 
5482:      Tähän yhtyy
5483: 
5484:        Hugo Rautapää.           Tahvo Riihelä.
5485:        1(. A. Lohi.             Hannes Nylander.
5486:                       Vastalause 111,                    47
5487: 
5488: 
5489: 
5490: 
5491:                             UI.
5492: 
5493:     Kun allekirjoittaneet eivät ole voineet hyväksyä sitä
5494: muotoa, jonka esillä olevan lakiehdotuksen 27 § :ssä on
5495: saanut määräys siitä, kenen on suoritettava korvaus niistä
5496: kustannuksista, jotka aiheutuvat uuden kasvun aikaansaa-
5497: misesta ja turvaamisesta, pyydämme sen suhteen saada esit-
5498: tää eriävän kantamme.
5499:     Valiokunnan hyvä.ksymän 27 § :n 1 momentissa lausu-
5500: taan se yleinen periaate, että maanomistajan tulee suorittaa
5501: ne kustannukset, jotka lääninmetsälautakunnalle aiheutu-
5502: vat uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta. Sa-
5503: man § :n toisessa momentissa säädetään, että maanomistaja
5504: aina on korvausvelvollisuudesta vapaa, jos hän on luovut-
5505: tanut hakkuuoikeuden toiselle, ja että tällöin korvauksesta
5506: vastaavat yhteisesti se, jolla hakkuuvelvomsuus on sekä ne,
5507: joilla se sitä ennen ehken on ollut.
5508:     Yleisen oikeusperiaatteen mukaisesti on mielestämme
5509: tässä asetettava korvaukseen velvolliseksi se, joka rikoksen
5510: on tehnyt ja määräys tästä myös § :n ensimäiseen moment-
5511: tiin sovitettava. Kun kuitenkin voi sattua että syylliseltä
5512: ei voida kysymyksessä olevia kustannuksia saada, ja kun
5513: on välttämätöntä että ne aina tästä huolimatta saadaan
5514: suoritetuiksi, katsomme samoin kuin Valiokunta oikeaksi,
5515: että maanomistaja yleensä viime kädessä joutuu niistä vas-
5516: taamaan. -Toiselta puolen on kohtuutonta että maanomis-
5517: taja veivoitetaan korvaukseen, siinäkin tapauksessa, että
5518: hän hyvässä uskossa on luovuttanut hakkuuoikeuden toi-
5519: selle ja täJmä taas luovuttanut sen kolmannelle, joka ehken
5520: joutuu syypääksi metsänhävittämiseen ilman että hänellä
5521: on varaa suorittaa uudistamiskustannukset. Tällaisten ta-
5522: 48       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o ~.
5523: 
5524: pausten varalle katsomme paaasiassa oikeaksi sen maara-
5525: yksen, joka sisältyy valiokunnan ehdotuksen 27 § :n 2 mo-
5526: menttiin, edellytyksellä että se - sanamuodolleen jonkin-
5527: verran muutettuna- asetetaan yhteyteen sen kanssa, mitä
5528: edellä olemme esittäneet tämän § :n 1 momentissa säädettä-
5529: väksi.
5530:    Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
5531: 
5532:                 että Eduskunta hyväksyisi asetusehdotuksen
5533:             '27 §:n näin kuuluvana
5534: 
5535:                            27 §.
5536:     Kustannukset, jotka läänillillletsälautakunnalle aiheutu-
5537: vat uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta, suo-
5538: rittakoon se, joka on metsää hävittänyt. Jos syyllinen on
5539: joku muu kuin maanomistaja eikä kustannuksia voida hä-
5540: neltä saada vastatkoon niistä maanomistaja.
5541:     Jos maanomistaja on luov111ttanut hakkuuoikeuden toi-
5542: selle, olkoot kuitenkin tämä sekä ne, joille hakkuuoikeus
5543: mahdollisesti sen jälkeen on siirtynyt yhteisesti tai kellä
5544: varoja on, ennen maanomistajaa, velvolliset edellämainitut
5545: kustannukset suorittamaan.
5546: 
5547:      Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1912.
5548: 
5549:                        Hannes Nylander.
5550: 
5551: 
5552:      Tähän yhtyy
5553: 
5554:       Tahvo Riihelä.             .J. Kaskinen.
5555:                        Vastalause IV.                         49
5556: 
5557: 
5558: 
5559: 
5560:                               IV.
5561: 
5562:     Olen sitä mieltä, että a:setuksen noudattamisen valvonta
5563: olisi .tullut yksinkertaisemmin ja helpommin tyydyttävästi
5564: järjestetyksi, jos Valiokunta olisi asetuksen valvontaa kos-
5565: kevan osan järjestänyt siihen suuntaan kuin Eduskunnalle
5566: jättämässäni esitysehdotuksessa N :o 9 on esitetty. Täten
5567: olisi ainakin suurelta osalta väLtetty ne ehkä hyvinkin suu-
5568: ret kustannukset, jotka johtuvrut Valiokunnan ehdottamasta
5569:  yalvorrtajärjestelmästä. Kun Valiokunnassa en kuitenkaan
5570: ole saanut vähintäkään kannatusta esiUäinälleni järj·estel-
5571:  mälle, niin ei ole luultavaa että se saisi tarpeellista kanna-
5572:  tusta Eduskunnassakaan. Koska kuitenkin pidän tärkeänä,
5573: että tässä asiassa Eduskunnan puolesta vihdoinkin saatai-
5574: siin aikaan asetus, joka ainakin paremmin kykenisi estä-
5575: mään metsien hävittämistä kuin nykyään voimassa oleva
5576: metsälaki, niin yhdyn pääasiassa Valiokunnan valmista-
5577: maan asetusehdotukseen. Kuitenkin rohkenen Eduskun-
5578: nalle ehdotta•a asetusehdotuksen erinäisiin § :liin muuta-
5579: mia muutosehdotuksia, koska mielestäni asetus siten saatai-
5580: siin paremmin tarkoitustaan vastaavaksi.
5581:     Vaikkakin Valiokunnan ehdotuksen mukaan on läänin-             4 §.
5582: metsälautakunnalle jätetty valta väliaikaisesti rauhoittaa
5583: metsä, ei tämän kaut·ta vielä käytännössä saavuteta lähes-
5584: kään aina niin pikaista toimintaa, kuin jatkuvan hävittämi-
5585: sen estämiseksi olisi tarpeellista. Tätä oikeutta olisi la-
5586: vennettava siten, et~tä ne katselmuksen toimittajat, jotka 8
5587: § :n mukaan >toimittavat katselmus>ta siellä missä epäillään
5588:  metsänhävittämistä tapahtuvan, oikeutettaisiin milloin hä-
5589: vittävä hakkaus paraillaan on käymässä, metsän väliaikai-
5590: sesti rauhoittamaan, tahi toisin sanoen hakkuun keskeyttä-
5591:                                                           4
5592: 50      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5593: 
5594: maan. On luonnollista että varsinkin pinta-alaltaan laa-
5595: joissa lääneissä, jossa välimatka hakkuupaikan ja läänin-
5596: metsälautakunnan kokoontumispaikan välillä voipi olla
5597: kymmeniä peninkulmia, vaatii jo sekin paljon aikaa, ennen-
5598: kuin katselmuksessa laadittu toimituskirja on saapunut
5599: lääninmetsälautakunnalle, sekä sitten lääninmetsäilautakun-
5600: nan ehkä antama rauhoitusmääräys saatettu ·asianomai-
5601: selle hakimun toimittajalle ti·edoksi. Sitä paitsi kun lää-
5602: ninmetsälautakunta ei ole asetuksen mukaan vakinaisesti
5603: istuva virasto, vaan tilapäisesti kokoontuva lautakunta,
5604: joka pitää kokouksiaan silloin tällöin sen mukaan miten
5605: sen käsiteltäväksi asioita kulloinkin kertyy; voipi olla
5606: mahdollista, että on kulunut aikaa ehkäpä kuukausia-
5607: kin ennenkuin tuo väliaik·ainen rauhoitus on saatu toteute-
5608: tuksi. Näin ollen saattaa tapahtua, että metsä on ehditty jo
5609: hakata tällävälin puhtaaksi. Rauhoitusmääräyksellä ei siis
5610: enään ole mitään asiallista merkitystä, kun metsästä on jo
5611: otettu kaikki mitä siitä on ollut mahdollista ottaa. Jos nyt
5612: metsässä on jälellä pientäkään taimistoa, niin ei asetusehdo-
5613: tuksen mukaan voida velvoittaa sitä keinollisestikaan uu-
5614: distamaan, eikä muutakaan rangaistusta ole tästä seurauk-
5615: sena. Asetuksen tarkoitus, varsinkin kestävyysperiuttee-
5616: seen nähden jääpi näin ollen kokonaan saavutbmatta.
5617:     Minkäänlaista oikeusvaaraa ei myöskään ole peljättä-
5618: vissä, joskin tuo väliaikainen rauhoitus näille katselmus-
5619: miehille annetaan, koska ne henkilöt, joille lääninmetsä-
5620: lautakunta katselmuksen toimittamisen on antanut, ovat
5621: sellaisia, että niiden laatimaan toimituskirjaan täytyy lää-
5622:                      1
5623: 
5624: 
5625: 
5626: ninmetsäla utakunnankin luottaa, määrätessään väliaikaisen
5627: rauhoituksen.
5628:     Esittämäni muutosehdotus 4 § :ään aiheuttaisi vähäisiä
5629: muutoksia muutamiin toisiinkin § :iin. Ehdotan siis että
5630: Eduskunta hyväksyisi §§:Iät 4, 9 ja 16 näin kuuluvina:
5631: 
5632:                         4 §.
5633:    Rauhoitusmääräyksen ant.aa sen paikkakunnan alioi-
5634: keus, jossa metsä on.
5635:                        Vastalause IV.                       51
5636: 
5637:      Olkoon kuitenkin lääninmetsälautakunnalla valta väli-
5638: aikaisesti rauhoittaa tilan metsä, ei kuitenkaan laajem-
5639: massa määrässä kuin uudistuksen turvaamiseksi hävitetyllä
5640: alalla ja jatkuvan hävittämisen ehkäisemiseksi on tarpeen.
5641: Tällainen rauhoittaminen olkoon voimassa kunnes 10 § :ssä
5642: mainittu sopimus on tehty tai tuomiois,tuin toisin määrää.
5643:      Jos rnetsää hävittävä hakkaus pa:raallaan jatkuu, ol-
5644: koon 8 :ssä rJut.inituilla katselmusm:iehillä sama oikeus,
5645: mutta alistakoot heti asian lääninmetsälautakunnan tut-
5646: kittavaksi.
5647:                               9 §.
5648:      Katserlmuksesta on 1aadittava toimituskirja.
5649:      Jos katselmuksessa havaitaan, että sellaisia rikkomuksia
5650: on tapahtunut, joista 8 § :ssä mainitaan, on toimituskirjaan
5651: otettava selvitys rikkomuksen laadusta kuin myös katsel-
5652: musmiesten lausunto rauhoituksen tarpeellisuudesta ja laa-
5653: juudesta, uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi
5654: tarvittavista toimenpiteistä sekä arviolasku näistä aiheutu-
5655: vista kustannuksista.
5656:      Jos katselmuksessa käy selville, että metsää paraillaan
5657: hävitetään, ja katselmuSJniehet sen jatkum.isen estäm,iseksi
5658: päättävät 'väliaikaisesti rauhoittaa metsän, toimittakoot
5659: maanomistajalle, sekä hakkuuoikenden omistajalle tahi
5660: hakkauksen johtajalle päätöksensä kirjallisest-i laadittuna.
5661:  Jos sitä, jolle päätös on tohnitettava, ei tavata asunnossaan,
5662: annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen asunton,sa ovelle
5663: kiinnittämällä tiedoksipanolla. Ellei rnaa:nomistaja asu
5664:  siinä kunnassa, jossa tila on, saadaan päätös toirnituttaa
5665:  sille, joka tilaa hoitaa.
5666:                               16 §.
5667:      Kun lääninmetsälautakunta on väliaikaisesti rauhoitta-
5668:  nut metsän, taiidea peruuttanut, tahi Jnuuttwnut lwtselmus-
5669:  miesten anta:mia rauhoitusmääräyksiä, toiu~,itttttakoon pää-
5670:  töksensä asianomaisteu tiedolcsi niinkuin 9 § :ssä on sanottu.
5671: 
5672:     Helsingissä, huhtikuun 16 päivänä 1912.
5673: 
5674:                                              K A. Lohi.
5675: 52      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5676: 
5677: 
5678: 
5679: 
5680:                              V.
5681:     Asetusehdotuksen 27 § :ssä on metsän keinollisesta uudis-
5682: tamisesta johtuvat kustannukset pantu maanomistajan
5683: suoritetta viksi silloin kun hän on metsää hävittänyt. Jos
5684: maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden toiselle ja
5685: tämä on asetusta vastaan rikkonut, on hänen kustannuk-
5686: sista vast3!ttava. Mutta jos hakkuuoikeus sen jälkeen on
5687: siirtynyt uusiin käsiin, on puheenaoleva velvollisuus koh-
5688: distettu ei ainoastaan siihen, joka tosiasiallisesti on met-
5689: sää hävittänyt vaan myös jokaiseen, jolla hakkuuoikeus
5690: ennen hävittämistä sekä sen jälkeen on ollut. Kaikki nämä
5691: ovat pykälän sananmuodon mukaan solidarisesti kustan-
5692: nuksien suorittamisesta sidotut, nekin siis, jotka eivät ole
5693: lakia syrjäyttäneet.
5694:     Näin pitkälle johdettua korvausvei vollisuutta en pidä
5695: oikeudenmukaisena eikä se ole puolustettavissa tämän py-
5696: kälän kohdalla mietinnössä esitetyillä perusteluillakaan.
5697: Kustannusten suorittamisvelvollisuus olisi määrättävä ensi
5698: kädessä syylliselle, olkoon l'e maanomistaja tai hakkuuoi-
5699: keuden omistaja. Jos syyllinen on viimemainittu, mutta
5700: hän ei voi kustannuksia korvata, olisi kuitenkin maan-
5701: omistajan niistä vastattava. Viimemainittua määräystä
5702: en katso kohtuuttomaksi senkään vuoksi että metsän uudis-
5703: taminen lopulta muodostuu talon ja siis maanomistajan
5704: hyödyksi. Sitäpaitsi voi maanomistaja, tekemällä välikir-
5705: jaan ehdon ettei sitä saa hänen suostumuksettaan muilLe
5706: siirtää, estää sen, että hakkuuoikeus myöhemmin joutuisi
5707: henkilölle, joka ei pysty kustannuksia korvaamaan.
5708:     Ehdotan sen vuoksi 27 § :n seuraavan sisältöiseksi:
5709:                      Vastalause V.                    53
5710: 
5711:     Kustannukset, jotka lääninmetsälautakunnalle aiheutu-
5712: vat uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta kor-
5713: iJatkoon se, joka metsää on hävittä·nyt. Jos syyllinen on
5714: joku muu kuin maanomistaja eikä kustannuksia voida hä-
5715: neltä saada, vastatkoon niistä maanomistaja.
5716: 
5717:                                      Hugo Rautapää.
5718: 54      1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                             VI.
5724: 
5725:     Kun en, käsiteltäessä eduskuntaesityksiä, jotka tarkot-
5726: t;•vat toimenpiteisiin ryhtymistä metsänhävityksen ehkäise-
5727: miseksi, ole voinut yhtyä kannattamaan Valiokunnan laki-
5728: ehdotusta, pyydän saada lyhyesti tuoda esille poikkeavan
5729: mielipiteeni.
5730:     V aliakunnan hyväksymä lakiehdots perustuu oleellisesti
5731: pitemmälle menevään periaatteeseen kuin nyt voimassa
5732: oleva metsälaki ylimalkaan. V aliakunnan lakiehdotuksen
5733: tarJmtuksena ei ole ainoastaan suojata metsän uudistumista
5734: hävitetyillä alueilla, vaan myöskin rajoittaa metsän käyt-
5735: töä niin, että se, erittäinkin mitä tulee nuoreen kasvavaan
5736: havumetsään, on .tarkotustaan vastaavan metsänharventa-
5737: misen vaatimusten kanssa sopusoinnussa. Syysk. 3 p :nä
5738: 1886 annetun metsälain mukaan voi metsänomistaja
5739: muualta paitsi saarelta, jonka läheisyydessä ei kasva met-
5740: sää, kaataa 10 :tä tynnyrinalaa pienempiä metsälohkoja il-
5741: man että viranomaiset voivat käydä asiaan käsiksi ja estää
5742: kaatamista, sekä jättämällä siemenpuita tai ryhtymällä
5743: muihin metsänuudistumista turvaaviin toimenpiteisiin kaa-
5744: taa suurempia.kin aloja. Mut.ta Valiokunnan lakiehdotuk-
5745: sen 1 § :n 2 kohdan ja 4 § :n määräysten muk>aan voi lää-
5746: ninmetsäl•autakunt.a, heti kun kaato on alettu, jos se katsoo
5747: par'aikaa kestävän, kaadon johtavan metsänhävitykseen, -
5748: s. o. olevan ristiriidassa tarkotustaan vastaavan metsän-
5749: harvennuksen kanssa, - toistaiseksi kieltää kaadon sekä
5750: määrätä vielä kaatamatta olevia metsän osia rauhoitetta-
5751: viksi. Valpa:s lääninmetsälaut!l!kunta voi siis tehdä mah-
5752: dottomaksi kaiken metsänka•atamisen, jos se katsoo sen ole-
5753:  van ristiriidassa tarkotustaan vastaavan metsänharvennek-
5754: sen kanssa.
5755:                        Vastalause VI.                     55
5756: 
5757:     On ilmeistä, että sellainen laki, joka myöntää läänin-
5758:  metsälautakunnalle vallan jo ennekuin mitään suurempaa
5759:  alaa on hakattu käydä asiaan käsiksi ja rauhoituskiellolla
5760: estää maanomistaja käyttämästä metsäänsä, tulee paljon
5761: suuremmassa määrin kuin nyt voimassa oleva me,tsälaki
5762:  rajoittamaan maanomistajan vapaata käyttövaltaa me!t-
5763: sänsä suhteen. ,Ja vaikka en tahtoisikaan tykkänään hylätä
5764: niitä perustelmia, jotka esitetään sellaisen lainsäädännön
5765:  oikeutuksen puolesta, en kuitenkaan voi olla sitä mieltä,
5766: että niin pitkälle menevä maanomistajan vapaan metsän-
5767: käyttöoikeuden rajoitus vielä voidaan oikeudenmukaisesti
5768: toimeenpanna. Niin kauan kuin yksityismetsät eivät ole
5769: yhteiskunnan yhteistä omaisuutta ja niin kauan kuin maan-
5770: omistajaa ovat rasittamassa verot ja maksut, joista muut
5771: yhteiskuntaluokat ovat vapautettuja, niin kauan ei minusta
5772: näytä olevan oikeudenmukaista saattaa voimaan laki, joka
5773: taloudellisen ahdingon aikoina tekee varattomalle mruan-
5774: omistajalle mahdottomaksi käyttää metsän hänelle t.arjoa-
5775: mia apulähteitä ja jonka noudattaminen edellyttää, että
5776: jokaista tilaa varten laa.ditaan erityinen metsänhoitosuun-
5777: nitelma lakia vasta·an tehtyjen rikosten välttämiseksi. Lie-
5778: nee tuskin mahdollista pienillä tiloilla, joiden metsäalue on
5779: pieni, noudattaa määrä,ttyä metsänhoitosuunnitelmaa, sillä
5780: usein voi sattua tapauksia, joihin maanomistaja ei voi vai-
5781: kuttaa ja jotka tekevät välttämättömäksi poiketa sellaisesta
5782: suunnitelmasta. Niinpä voi talonosto, perintömaksujen
5783: suoritus, odottamattomat laajakantoiset onnettomuudet,
5784: useat toisiaan seuraavat katovuodet asettaa vähävaraiselle
5785: maanomistajalle vaihtoehdon joko uhrata osa metsäänsä tai
5786: antaa näiden seikkojen tuotltaa köyhyyttä ja hätää, mikä
5787: lopuksi voi johtaa siihen, että hän menettää kodin ja kon-
5788: mm. Että lääninmetsälautakurrta, joka ei voi eikä tahdo
5789: ymmärtää ma·anomistajan tarpeita, sellaisissa oloissa saisi
5790: ehkäistä ma'anomistajan käyttämästä metsää pelastuakseen
5791: taloudellisesta ahdingosta, senvuoksi, että sellainen me.tsän
5792: käyttäminen lääninmetsälautakunnan mielestä ei olisi sopu-
5793: soinnussa tarkotuksenmu:kaisen metsänharvennuksen kans-
5794: 56      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5795: 
5796: sa, näyttää minust•a olevan kohtuutonta ja epäoikeutettua.
5797: Siinä tapauksessa uhrattaisiin yksityisen menestys periaat-
5798: teellisesti määrätyn katsantotavan ylläpitämiseksi sekä sillä
5799: tekosyyllä, että se tapahtuu yleiseksi eduksi.
5800:     Mutta Valiokunnan hyväksymää lakiehdotust'a ei voi
5801: myöskään, yksityisen oikeuden pitkälle menevän rajoitta-
5802: m~sen takia, pitää hyvin harkittuna. Sellainen laki saat-
5803: taisi kaikki maamme yksityiset metsänomistajat siihen ase-
5804: maan, että heidän itsetuntonsa täytyisi tuntua hyvin lou-
5805: katulta. Maanomistajan persoonallisuuden täytyy yhä
5806: enemmän .astua syrjään, kun vapaa harkintaoikeus on hä-
5807: neltä otettu ja hän on . alistettu lääninmetsälautakunnan
5808: ylivalvonnan alaiseksi. Tietoisuus siitä, että hän myöskin
5809: aina metsää kaataessaan on lääninmetsälautakunnan mieli-
5810: Yallan varassa, tekee epäilemättä maanomistajan aseman
5811: epävarma,ksi ja huolestuneeksi. Valiokunnan lakiehdotus
5812: on siis pitkälle menevä askel saada muutetuksi maanomis-
5813: tajan tähänastinen verrattain vapa,a ja riippumaton asema,
5814: eikä se suinkaan tule parantamaan maanomistajan jo nyt-
5815: kin sangen huolen-alaist.a tilaa maassamme.
5816:      Tahtomatta tässä yhteydessä käydä Valiokunnan laki-
5817: ehdotusta yksityiskohtaisesti arvostelemaan, pyydän kui-
5818: tenkin saada tuoda esille sen pääasiallisimman puutteen, sen
5819: nimittäin, että Lakiehdotuksen tärkeimmät määrruykset, erit-
5820: täinkin 1 §, ovat laaditut niin epämääräiseen muotoon, että
5821: käy mahdolliseksi tulkita niitä liian mielivaltaisesti ja laa-
5822:  jasti. Sellaisessa kuin Valiokunnan laatimassa lakiehdo-
5823: tuksessa, jonka tarkotus on niin syvältä koskea kansan elä-
5824: mään ja V'allalla olevaan katsantotapaan, että se kerta kaik-
5825:  kiaan muuttaa lainrikokseksi tähän asti voimassa olleen
5826:  menettelytavan, jota monet ovat pitäneet perustuslain tur-
5827:  vaamana oikeutena, täytyy määräysten olla ehdottoman
5828:  vä1ttämättömästi selviä j·a ta!1kkoja, eivätkä ne saa antaa
5829:  lain sovelluttajille aihetta mielivaltaiseen tulkintaan ja me-
5830: nettelyyn. Valiokunnan lakiehdotus ei tässä suhteessa ole
5831:  tyydyttävä, ja pitäisipä tämänkin seikan aiheuttaa epäi-
5832: J~rksiä lakiehdotuksen hyväksymistä vasta'an.
5833:                        Vastalause VI.                      57
5834: 
5835:      Sen lisäksi pyydän saada esittää, että omasta puoles-
5836: tani en voi olla muuta mieltä kuin että kruununtalojen pe~
5837: rinnöksimyymisestä helmikuun 21 p :nä 1789 annetun Ku-
5838: ninkaallisen asetuksen 2 ja 5 § :stä, helmikuun 23 p :nä 1789
5839: annettujen yhteisen kansan vapauksien ja etuuksien 2 § :stä
5840: sekä Yhdistys- ja Vakuuskirjan 3 § :n 2 kohdasta näyttää
5841: käyvän selville, että yksityisen maanomistajan käyttöoi-
5842: keus metsäänsä on perustuslailla turvattu. Ja kun Valio-
5843: kunnan lakiehdotukseen mielestäni vasta,ansanoma.ttomasti
5844: sifältyy m!llanomistajan metsänkäyttöoikeuden pitkälle me-
5845: nevä rajoitus, niin johtuu tästä, että mainittu rajotus olisi
5846: toimeenpantava perustuslain muuttamisesta säädetyssä jär-
5847: jestyksessä.
5848:      Se päämäärä, johon puheena olevalla lakiehdotuikseUa
5849: pyritään, voitaisiinkin mahdollisesti saavuttaa toisin kei-
5850: noin. Mielestäni riittäisi, jos syyskuun 3 pn :ä 1886 anne-
5851: tun metsälain 14 § :ää sikäli täydennettäisiin, että ennen-
5852:  kaikkea saataisiin aikaan lain noudattamisen tarkempi val-
5853:  vonta. Senlisäksi olisi määräykset toimenpiteistä metsän
5854:  uusiintumisen turvaamiseksi hävitetyillä alueilla tehtävä
5855:  selvemmiksi, osaksi siten, että määrättäisiin kullekin heh-
5856:  taarin alalle jätettävien siemenpuiden lukumäärä ja suu-
5857:  ruus, osaksi säätämällä määrätty aika, jonka kuluessa maan-
5858:  omistaja velvoitettaisiin metsänkaatamisen jälkeen niin me-
5859:  nettelemään hävitetyn alueen maan suhteen, että metsän
5860:  uudistuminen tulisi joko luonnollista tai keinotekoista tietä
5861:  tcrvatuksi. Paitsi näitä l,ainsäädännöllisiä .toimenpiteitä
5862:  olisi tarmokkaampi valistustyö järkevän metsätalouden ai-
5863:  kaansaamiseksi toimeenpantava, ja olisi valtion sitä kanna-
5864:  tettava. Sillä pysyvimmät tulokset järjettömän metsät.a-
5865:  louden vastustamisessa saavutetaan varmaankin vasta sit-
5866:  ten, kun yksityisen maanomistajan ajatustapa muuttuu ja
5867:  hän näkee, kuiruka edullista hänelle itselleen on käyttää tar-   •
5868:  kotukserrmukaisesti metsää hyväkseen.
5869:       Edellä viitaitujen syiden nojalla, ja kun vaatimus mie-
5870:  tinnön palauttamisesta takaisin Valiokuntaan siinä tarko-
5871:   tuksessa, että se muodostettaisiin osottamaani suuntaan, ei
5872:     58       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
5873: 
5874:     myöskään luultavasti johtaisi mihinkään tuloksiin, saan
5875:     kunnioittaen ehdottaa,
5876: 
5877:                    että Eduskunta hylkö:isi puheenaolevan edttS-
5878:                 kuntaesitysmietinnön lakiehdotuksineen.
5879: 
5880:          Helsingissä huhtikuun 17 p :nä 1912.
5881: 
5882:                                                   J. Inborr.
5883: 
5884: 
5885: 
5886: 
5887: •
5888:     SUOMEN EDUSKUNNAN                                           hUte.
5889: . PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
5890:        Helsingissä,
5891:  Huhtikuun 15 pn:ä 1912.
5892:          N!l 7.
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897:                         T a l o u s v a l i o k u n n a ll e.
5898: 
5899: 
5900:           Kirjelmässä viimeksi kuluneen maa.liskuun 31 päivältä
5901:       on Talousvaliokunta pyy·tänyt Perustuslakivaliokunnan
5902:       lausuntoa siitä, onko kirjelmään liitetyssä ehdotuksessa
5903:       asetukseksi toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemi-
5904:       seksi olevain, yksityisen metsän käyttöoikeutta rajoitta-
5905:       vien määräysten sekä samassa ehdotuksessa edellytetyn yk-
5906:       sityisten metsäin valvontajärjestelmän katsottava sisältävän
5907:       sellaisten lainsäännösten muuttamista, joilla on erioikeuk-
5908:        .      .
5909:       s1en v01ma.
5910:           Puheenalaisen asetusehdotuksen johdosta, joka on laa-
5911:       dittu asiasta tehtyjen, Talousvaliokuntaan lähetettyjen
5912:       eduskuntaesitysten perusteella, saa Perustuslakivaliokunta
5913:       kunnioittaen lausua seuraa.vaa.
5914:           Asetusehdotuksesta näyttää käyvän selville, että ehdo-
5915:       tus kohdistuu vain 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun met-
5916:       sälain 14 § :ään, mutta ei tarkoita mainitun lain 13 § :n
5917:       muuttamista. Viimeksi mainittu§ julkilausuu perustuslain
5918:       pyhyydeJlä ·tunnustetun vapaan käyttöoikeuden rälssi- ja
5919:       verotalojen pyykitettyyn metsään ja maahan. Rälssitaloi-
5920:       hin nähden on tämä oikeus vanhastaan ollut tunnustettu
5921:       ja on lisäksi vahvistettu vuonna 1723 vahvistetuissa aatelin
5922:       erioikeuksissa, varsin:kin 25 § :ssä, jossa lausutaan sääntönä,
5923:       että jokaiseLla aatelismiehellä on valta käyttää maatansa
5924:       ja omaisuuttansa hyödyksensä miten parhaiten taitaa ja ku-
5925:       ninkaan virkamiesten ja vontien ei tule muuten puuttua
5926:       vapaamaihin, kuin että kantavat mitä kuninkaalle ja kruu-
5927:       nuJle on maksettava.
5928: 60      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o ~.
5929: 
5930:     Mitä erityisesti metsän käyttöoikeuteen tulee, säädetään
5931: sanottujen erioikeuksien 16 § :ssä että Ritaristolla ja Aa·te-
5932: lilla koko valtakunnassa pitää olla vapaus ja valta lain mu-
5933: kaan käyttää niitä metsiä, joissa heillä on osaa, sekä yhteis-
5934: metsiä tarpeisiinsa ja puutteisiinsa 1664 vuoden metsäase-
5935: tuksen mukaan. Tämän asetuksen mukaan sai yhteismetsiä
5936: käyttää maan ylemmän- ja alemmansäätyisten asukasten
5937: ,kotitarpeiksi", mutta ei ,niitä turmella eikä hävittää".
5938: Vapaasukuisella oli mainitun asetuksen mukaan oikeus ti-
5939: luksillaan ,kenenkään moittimatta" kaataa metsää omiksi
5940: tarpeikseen tahi myytäväksi sekä raivata maata itse sitä
5941: viljelläkseen tahi torpan perustaakseen. Ettei vapaasu-
5942: kuisenkaan oikeuteen vapaasti käyttää rälssitilan yksityistä
5943: maata kuitenkaan katsottu sisältyvän oikeutta sen autioksi
5944: hävittämiseen, näkyy erinäisistä aatelin erioikeuksien vah-
5945: vistamisen jälkeisinä aikoina annetuista säännöksistä, joissa
5946: kiellettiin saaHamasta rälssitiloja autiotilaan.
5947:     Myöskin perintötalojen omistajilla oli vanhempina ai-
5948: koina vapaa käyttöoikeus maahansa. Oikeastaan vasta sen
5949: jälkeen kun kuningas Kustaa I oli kruunulle omistanut yli-
5950: herruuden perintömaahan, ryhdyttiin saattamaan voimaan
5951: erinäisiä käyttöoikeuden rajoituksia ja kruunun taholta
5952: järjestettiin valvonta tilusten ja rakennusten rappeuden
5953: ehkäisemiseksi. Tämän laatuisia määräyksiä pantiin sit-
5954: temmin myöskin 1734 vuoden lain Rakennuskaareen. Ta-
5955: lonrappeudeksi katsottiin tässä myös, jos metsää oli tar-
5956: peettomasti ja ,laittomasti käytetty ja autioksi häJvitetty,
5957: minkä ohella vanhastaan oli kielletty talonpoikia kaata-
5958: masta hedelmäpuita (·tammia ja pyökkej ä), mastopuita
5959: sekä laivanrakennuspuita. Näissä tapauksissa oli Rak.
5960: K :n 27 luvun 6 § :n mukaan perintötalollinen vikapää sak-
5961: koon ja vahingonkorvaukseen.
5962:     Perintömaan vapaan omistus- ja käyttöoikeuden peri-
5963: aate tuli jälleen tunnustetuksi 21 päivänä helmikuuta 1789
5964: annetun Yhdistys- ja V akuuskirj an 3 :n kohdan sekä samana
5965: päivänä kruununtalojen myymisestä perinnöksi annetun
5966: asetuksen kautta. Tämän asetuksen 2 § :ssä, jolle Y. ja V.
5967:                             Liite.                         61
5968: 
5969: K :n kautta on annettu perustuslain pyhyys, tunnustetaan
5970: kaikille perintötalollisille yhtä järkähtämätön omistus- ja
5971: yhtä vapaa käyttöoikeus perintötaloon ja sen laillisella
5972: maanmittauksella ja rajankäynnillä vahvistettuihin kylä-
5973: osiin sekä koti- ja ulkotiluksista että metsästä ja maasta,
5974: kuin vapaasukuisella on rälssitilaan erioikeuksien, lain· ja
5975: asetusten mukaan. Tästä erotettiin ainoastaan oikeus tam-
5976: mi-, pyökki- ja masto-puihin, joihin nähden oli meneteltävä
5977: aikaisempain asetusten mukaan, s. o. oikeus niihin varattiin
5978: edelleen kruunulle. Perintötalollisen omistus- ja käyttöoi-
5979: keus perintötaloon vahvistettiin edelleen 2 § :ssä Kunink.
5980: Majesteetin antamassa Ruotsin ja Suomen yhteisen kansan
5981: vapauksien ja oikeuksi~n vakuutuksessa ja vahvistuksessa,
5982: joka on päivätty 4 päivänä huhtikuuta, oikeastaan 23 päi-
5983: Yänä helmikuuta 1789.
5984:     Edellämainittujen lainpaikkain kautta, jotka keskenään
5985: täydentävät toisiaan, täytyy katsoa ei ainoastaan erioikeu-
5986: den pyhyydellä vaan myöskin perustuslain voimalla olevan
5987: voimassa, että käyttöoikeus rälssi- ja perintötiloihin, myös-
5988: kin mikäli niihin kuuluvaa metsää koskee, on periaatteel-
5989: lisesti vapaa, kuitenkin niin että metsää ei saa hävittää au-
5990: tioksi. Tä.tä asianlaita-a ei kuitenkaan ole käsitetty niin,
5991: että kaikki lainsäädäntö, jonka kautta käyttöoikeutta yksi-
5992: tyisen omistamalla maalla olevaan metsämaahan on jossa-
5993: kin kohden rajoitettu, <tietäisi perustuslain muuttamista.
5994: Niinpä kieltää 1886 vuoden metsälain 13 § paljaaksi rai-
5995: vaamasta metsäisiä rantoja, kaiavesillä, jotka eivät yksin-
5996: omaan kuulu maanomistajalle, jos niillä kasvarvasta met-
5997: sästä on kalastukselle hyötyä tahi hävittämästä puuryhmää
5998: tai puuta, joka vanhoista ajoista asti on ollu,t maan tun-
5999: nuksena tahi opastuksena merenkulkijoille. Edelleen kiel-
6000: letään saman lain 22 ja 26 § :ssä kas'keamasta ja kytöämästä
6001: eräissä tapauksissa. Lain 14 § :ssä taas kielletään hävittä-
6002: mästä metsämaata autioksi sekä säädetään mitä siinä koh-
6003: den on vaarinotetta va.
6004:     Luonnollisena seurauksena metsälain 14 § :ään sisälty-
6005: västä kiellosta 3iitä että metsämaata ei saa hävittää autioksi
6006:  62      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
6007: 
6008:   on että laki myös antaa määräyksiä hävittävän hakkauksen
6009:   ja, missä sitä on saanut tapahtua, sen seurausten ehkäisemi-
6010:   seksi. Näitten määräysten tarkoituksena ei siis ole tarkoi-
6011:   tuksenmukaista metsätaloutta koskevain ohjeitten käytän-
6012:   töön saattaminen yleensä.
6013:       Syynä siihen että kaskeaminen ja kytöäminen on kiel-
6014:   letty erä.änlaatuisilla mailla on nähtävästi myös ollut että
6015:   tuollaisista viljelystavoista olisi seurauksena maan autioksi
6016:   hävittäminen. Jo vanhemmissa asetuksissa oli kaskearuis-
6017:   oikeus ankarasti rajoitettu. Tämä sääntö on niinmuodoin
6018:   todellisuudessa luettava niihin käyttöoikeuden rajoituksiin,
6019:   jotka aina ovat' o1leet tunnustettuja.
6020:       Mitä sitten 13 § :ssä olevaan määräykseen tulee, niin sitä
6021:   kaiketi ei oikeastaan ole katsottava siltä kannalta, että sillä
6022:   tuhdottaisiin rajoittaa maanomistajan vapautta talouden-
6023:   hoitonsa järjestämisessä, vaan on tässä pikemmin kysymys
6024:   politia- eli järjestysmääräyksestä, jonka ei voi väittää
6025:   vaikuttavan maanomistajan mahdollisuuteen käyttää ti-
6026:   lansa metsävaroja hyväkseen. Tämä asian laita esiintyy
6027:   sitä selvemmin, kun ottaa huomioon että rannan paljaaksi
6028:   raivaamista koskevaa kieltoa ei, vaikka siinä kasvavasta
6029:   metsästä onkin kalastukselle hyötyä, ole ulotettu siihen ta-
6030:   paukseen eHä vesi yksinomaisesti kuuluu rannanomistajaUe.
6031:       Sen asetusehdotuksen nimikkeestä, josta Perustuslaki-
6032: ' valiokunnan lausuntoa on pyydetty, näkyy että asetuksen
6033:   tarkoituksena ainoastaan on aikaansaada määräyksiä metsä-
6034:   maan hävittämisen ehkäisemiseksi. Ehdotus niinmuodoin
6035:   periaatteellisesti asettuu samalle kannalle kuin 1886 vuo-
6036:   den metsälaki ja pyrkii vain antamaan suurempaa tehok-
6037:   kuutta mainitun lain määräyksille. Tähän katsoen Valio-
6038:   kunnan mielestä ei ole perustuslain eikä erioikeuksien kan-
6039:   nalta mitään muistuttamista 1 § :n 1 momentissa oleviin
6040:   määräyksiin nähden, joissa kielletään metsää hävittämästä
6041:   ja määritJCllään mitä metsänhävittämiseksi on katsottava.
6042:       1 § :n 2 momentissa mainitaan sitten mitä nuoren kas-
6043:   vuisan havumetsän hakk1tuksessa on katsottava metsän-
6044:   hävittämi,seksi. Perustuslaki,valiokunnassa on lausuttu
6045:                             Liite.
6046: 
6047: epäilystä siitä, eikö tämän momentin nykyisen sanamuodon
6048: voi katsoa sisältävän sellaista liian suurta yksityiselle kuu-
6049: luvan käyttöoikeuden rajoitusta, että kaikenlaatuinen nuo-
6050: ren havumetsän kaataminen, jota ei käy pitäminen harven-
6051: nU'ksena, olisi katsottava kielletyksi. Erikoistuntemuksen
6052: puutteessa ei Valiokunta kuitenkaan ole tahtonut tästä ky-
6053: symyksestä lausua varmaa mielipidettä, varsinkaan kun
6054: puheenalaisen momen tin .ja 1 § :n 1 momentin sekä 2 § :n 2
6055: momentin keskinäinen vertailu ei näy välttämättä vievän
6056: tuollaiseen j<Yhtopäätökseen.
6057:     2 § :n 2 momentissa, joka osittain vastaa 1886 vuoden
6058: metsälain 14 § :ää, on jälkimäisessä lauseessa määräys, joka
6059: on Valiokunnassa herättänyt epäilystä. Siinä säädetään
6060: nimittäin, että metsänhävittämiseksi ei ole luettava koti-
6061: tarvehakkausta, jos hakkaus .tarkoittaa tilan suuruutta
6062: vastaavan syöttöhaan valmistamista ·tahi sen parantamista
6063: alueella, joka maan'laatunsa ja asemansa puolesta siihen so-
6064: pii. Määräystä että laidunmaaksi ei saa hakat·a suurem-
6065: paa alaa kuin tilan suuruutta vastaavaa voisi ~hkä katsoa
6066: sellaiseksi laissa säädetyksi yksityiselle kuuluvan maaomai-
6067: suuden viljelystapaan kohdistuvaksi ohjaukseksi, joka tie-
6068: tää vapaan käyttöoikeuden rajoittamista, mutta Perustus-
6069: labvaliokunta kuitenkin katsoo ettei tämä määräys vält-
6070: tämättömästi vie sellaiseen käsitykseen. Osa Perustuslaki-
6071: valiokunnan jäsenistä on yllämainittujen epäilysten joh-
6072: dosta kuitenkin katsonut suotavaksi että lausetapa ,tilan
6073: suuruutta vastaava" vaihdetaan vähemmän rajoittavaan
6074: luusetapaan.
6075:     Ehdotuksessa annettujen metsämaan hävittämistä eh-
6076: käisevien määräysten noudattamisen valvontaa varten on
6077: ehdotettu asetettaviksi erityiset lautakunnat, joille kruunun-
6078: palvelijain tulee olla apuna. Niinkuin edellä mainittiin,
6079: ei rälssi- ja perintötalojen omistajain metsä•taloutta käy
6080: asettaminen silmälläpidon alaiseksi. Tällä tietenkin tar-
6081: koitetaan julkisen viranomaisen toimitettavaa yleistä sil-
6082: mälläpitoa sen seikan toteamiseksi, saattaako maan-
6083: omistaja itsensä ylipäätään syypääksi talonrappeuteen.
6084: 64      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
6085: 
6086: Tuollaista yhteiskunnan taholta tapahtuvaa asiaan sekaan-
6087: tumista ei Perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkaan
6088: sisälly siihen toimivaltaan mikä ehdotuksessa on annettu
6089: läänin- ja kunnanmetsälautakunnille. Päinvastoin näyt-
6090: tää näiden tehtävä likinnä olevan syy.ttäjistön tehtävän laa-
6091: tuinen. Niiden oikeus ryhtyä asiaan olisi nimittäin 8 § :n
6092: mukaan sen varassa, onko hävittämistä tapahtunut tahi
6093: onko oltu noudattwmatta rauhoitusmääräyksiä, joita on
6094: annettu jonkin tilan hä·vitetyn metsämaan nuorennusta sil-
6095: mällä pitäen. Tähänkään asti eivät perustuslain eivätkä
6096: erioikeuksien säännökset ole estäneet virallista syyttäjää
6097: toimittamasta katselmuksia vastaavissa tapauksissa.
6098:     Mitä vihdoin ·tulee 7 § :ssä säädettyyn velvollisuuteen il-
6099: moittaa aiotusta hakkauksesta kunnan metsälautakunnalle,
6100: niin ei Valiokunta ole senkään havainnut olevan risti-
6101: riidassa perustuslain eikä erioikeuksien kanssa. Puheen-
6102: alainen säännös ei nimittäin, mikäli Valiokunta on voi-
6103: nut huomata, oikeuta metsälautakuntaa tutkimaan so-
6104: pimuksen laillisuutta eikä antamaan hyväksymistään sii-
6105: hen, vaan varataan lautakunnalle sen kautta ainoastaan
6106: mahdollisuus saada tieto hankkeissa olevasta hakkauksesta
6107: ja, jos sen ehkä havaitaan .aikaansaavan metsänhävittä-
6108: mistä, tilaisuus ryhtyä toimenpiteisiin sen ehkäisemiseksi.
6109:     Perustuslakivaliokunnan kirjelmää seuraa yksi lii·te,
6110: joka sisältää Valiokunnan jäsenen edustaja Estlanderin
6111: vastalauseen asiassa.
6112: 
6113:              Perustuslakivaliokunnan puolesta :
6114: 
6115: 
6116: 
6117: 
6118:                                        Axel Th. Möller.
6119:                        Vastalause.                         65
6120: 
6121: 
6122: 
6123: 
6124:                       Vastalause.
6125:     Minun käsitykseni mukaan tietää asetusehdotuksen 2
6126: § :n 2 kohdassa oleva määräys, ettei laidunmaaksi saa ha-
6127: kata suurempaa alaa kuin tilan suuruutta vastaa, perustus-
6128: lain suojeleman vapaan käyttöoikeuden rajottamista. Sillä
6129: tämä säännös rajottaisi omistajan käyttöoikeutta puheena
6130: olevassa suhteessa silmällä pitäen tilan viljelemistä ja käyt-
6131: tösuunnitelmaa, eikä yksinomaan huolenpitoa siitä ettei
6132: metsää hä vitettäisi.
6133: 
6134:    Helsingissä, huhtikuun 15 päivänä 1912.
6135: 
6136:                                      Emst .Estlamler.
6137: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
6138:     1912. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                Suuren valiokunnan mietintö
6144:            N :o 6 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
6145:            koskevat toimenpiteitä metsän hävittämisen
6146:            ehkäisemiseksi.
6147: 
6148:     Käsitellessään Talousvlllliokunnan mietinnössä N :o 1
6149: olevaa, ,toimenpiteitä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi
6150: koskevaa asetusehdotusta on Suuri valiokunta päättänyt
6151: sitä puoltaa Eduskunnan hyväksyttäväksi, kuitenkin niiUä
6152: muutoksilla, joista aiempana mainitaan.
6153:     Asetusehdotuksen 2 § :n 2 momentin mll'kaan on se ala, 2 §.
6154: jonka saa syötJWhaaksi valmistaa, pantu riippuvaksi tilan
6155: suuruudesta. Koska tätä määräys,tä, kuten näkyy Talous-
6156: valiokunnan mietintöön liitetystä Perustuslakivaliokunnan
6157: lausunnosta, ehkä voisi pitää sellaisena yksityiseHe kuu-
6158: luvan maa.omaisuuden viljelystapaan kohdistuvana ohjauk-
6159: sena, joka tietäisi perustuslain suojeleman vapaan käyttö-
6160: oikeuden rajoiiltlllmista, on Suuri vaHokunta päättänyt
6161: ehdottaa sanotussa momentissa käytettyä sanaa ,suuruutta"
6162: vaihdettaVlaksi sanaan ,,tarvetta", joka viimemainittu sana
6163: muutenkin Suuren vali<Ykunnan mielipiteen mukaan on ·
6164: tässä kohden soveliaampi.
6165:     Helpottaakseen asetuksen noudattamisen valvontaa, 7 §.
6166: on Talousvaliokunta 7 § :ssä ehdottanut, että myyntiä
6167: varten toimitettavista metsänhakkauksista on ennen hak-
6168: kauksen alkamista •tehtävä ilmoitus asianomaiselle knn-
6169: nanmetsälautakunnalle. Tästä yleisestä säännöstä myön-
6170: netään sanotun pykälän 2 momentissa poikkeus ainoastaan
6171: sellaisiin hakkauksiin nähden, jotka tarlmittavat oman
6172: paikkakunnan väestön kotitarpeen tyydy,ttämistä ja toimi-
6173: tetaan metsää järkiperäisesti harventamalla taiJkka läänin-
6174:      2    1912. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6175: 
6176:          metsälautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaan.
6177:          Suuri valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut voivansa puol-
6178:          taa ilmoitusvelvollisuuden ulottamista näin pitkälle. Jos
6179:          Talousvaliokunnan ehdotus tässä kohden hyväksyttäisiin,
6180:          olisi siitä muun muassa seurauksena, ettei maanomistaja
6181:          saisi ulkopuolelle omaa paikkakuntaansa myytäväksi hak-
6182:          kauttaa kuormaakaan puita, siitä edeLtäpäin ilmoittamatta
6183:          metsälarutakunnalle. Tällainen määräys olisi epäilemättä
6184:          liian 'ankara ja sen IliOudattaminen kävisi käytännössä vai-
6185:          keaksi. Sen vuoksi on Suuri valiokunta päättänyt ehdotta~a
6186:          7 § :n 2 momentin hyväksyttä.vruksi sellaisena kuin se on
6187:          Talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä II va.stalauseessa.
6188: 13 §.        Määräykset 13 § :n 2 moment·issa ovwt sitä laatua, että
6189:          ne Suuren valiokunnan mielestä paremmin sopivat siihen
6190:          johtosäänrtöön, joka sanotun pykälän viimeisen momentin
6191:          mukaan tulisi Keisarillisen Suomen Senaatin annettavaksi.
6192:          Suuri valiokunta on sen vuoksi ehdottanut poistetta:vaksi
6193:          mainitun 2 momentin.
6194: 18 §.        Kun asetusehdotuksen 18 § :stä puuttuu määräys siitä,,
6195:          kenen asiama kunnanmetsälautakunnan tehtävät olisivat
6196:          niissä kunnissa, jotka kuvernööri on vapauttanut tällaista
6197:          lautakuntaa asettamasta, on Suuri valiokunta ehdottanut
6198:          mainitun pykälän 1 momenttiin lisäyksen, jonka mukaan
6199:          sanotussa t!llpauksessa kunnallislautakunnan tulee toimittaa
6200:          metsälautakunnan tehtävät.
6201:  22 §.       Jos metsä•ä on käytetty vastoin rauhoitusmääräylksiä
6202:        · tahi rauhoittamissop]musta, ovat hakatut puut tahi niiden
6203:          arvo 22 § :n 2 momentin mukaan menetetyt. Kun ,tämä
6204:          määräys on tarkoitettu sovellettavaksi ainoastaan niihin
6205:          puihin, jotka ovat luvattomasti hrukatut, on Suuri valio-
6206:          kunta katsonut tarpeelliseksi tähän nähden selventää pu-
6207:          heenalaista pykälää.
6208:  27 §.       Asetusehdotuksen 27 § :ssä määrätään, että ne tlmstan-
6209:          nukset, jo.tka aiheutuvat lääninmetsälautakunnalle uuden
6210:          kasvun a.iJkaansaamisesta ja turvaamisesta, ovat maa-n-
6211:          omistajan suoritettavat sekä että, jos hän on •luovuttanut
6212:          hakkuuoikeuden toiselle, tämä, ja ne, joille hakkuuoikeus
6213:           1\'letsän hävittämisen ehkäiseminen.               3
6214: 
6215: sen jälkeen on siirtynyt, ovat yhteisvastuulEsesti velvolliset
6216: korvaamaan puheena olevat kustannukset. Näin pitkälle
6217: johdettua korvausvelvollisuutta ei Suuri valiokunta pidä
6218: oikeudenmukaisena, koska tuollainen velvollisuus tulisi
6219: kohtaamaan myöskin syyttömiä, ja asian luonnon mukaista
6220: on, että ainoastaan ne, jotka ovat metsää hävittäneet,
6221: joutuvat ma:ksamaian kysymyksessä olevat kust.annukset.
6222: Maanomistaja on kuitenkin tässä kohden sikäli toisessa
6223: asemassa, että metsän uudistaminen tuottaa hänelle hy·ötyä,
6224: joten ei voi pitää kohtuuttomana määräystä, että hänen
6225: viime kädessä on va1stattava puheenalaisista kustannuksista.
6226: Näistä syistä on Suuri valiokunta päättänyt ehdot.taa, että
6227: asetusehdotuksen 27 § hyväksyttäisiin sellaisena kuin se on
6228: V vastalauseessa.
6229:     Koska puheenalaisen asetusehdotuksen kautta on tarkoi- 32 §.
6230: tet1tu kumottavaksi voimassa olevan metsälain 14 §, on
6231: ta1rpeellist·a asetusehdotukseen ottaa johdanto, josta .tämä
6232: käy selville. Tämä on aiheuttanut muutoksen myöskin
6233: 32 § :n 2 momenttiin.
6234:      Paitsi yllämainittuja muutoksia on Suuri valiokunta 3 §.
6235: ehdottanut muodollisia korjauksia asetusehdotuksen 3 ja 26 §.
6236: 26 § :ään.
6237:     Sen nojaRa, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valio-
6238: kunta kunnioittaen ehdottaa,
6239: 
6240:                että Eduskunta hyväksyisi Asetulesen toimen-
6241:           piteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi Ta-
6242:           lous·valiokunnan mietinnössä N :o 1 olevan eh-
6243:           dotuksen mukaan, kuitenkin lisäten asetusehdo-
6244:           tukseen johdannon ja muuttaen :3, 3, 7, 13, 18, :3:3,
6245:           :36, :37 ja 3:3 § :n näin kuuluviksi:
6246: 4     1912. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6247: 
6248: 
6249:                        Asetus
6250:     toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
6251: 
6252:    Kurnoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsäluin
6253: 14 § :n, säädetään täten seuraavaa:
6254: 
6255:                             2 §.
6256:     Metsän häv:iJttämiseksi ei ole ka•tsottava, jos hakkaus
6257: toimitetaan 6 § :ssä mainitun lääninmetsä[,autakunnan mää-
6258: räaja:ksi hyväksymän suunnitelman mukaan, ja ·läänin-
6259: metsälautakunnalle on asetettu riittävä valkuus uuden kas-
6260: vun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
6261:     Me•tsän hävittämisek:si älköön myöskään luettako hak-
6262: kausta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi
6263: tai niityksi taiklm käy.tetään mkennustontiksi, varastopai-
6264: kaksi tahi muuhun semmoiseen ·tarkJOitukseen. Sama ol-
6265: koon laki, jos metsää hakataa;n kotitarpei1ksi eikä metsän
6266: luonnollinen uudistuminen sen kautta joudu vaaraan, .tahi
6267: jos hak!kaus tarkoittaa tilan tarvetta vastaavan syöttöhaan
6268: valmista:mista rbahi sen parantamista alueel.la, joka maan
6269: laatunsa ja asemansa puolesta siihen sopii.
6270: 
6271:                            3 §.
6272:    Jos tilan metsää on hävitetty, rauhoiltettakoon ( poist.)
6273: metsä joko kokonaan tahi osaksi, ja ryhdyttäköön rauhoi-
6274: tuksen ohella, miHoin se on tarpeen, toimenpiteisiin uuden
6275: kasvun ailmansa,amiseksi ja •turvaamiseksi.
6276:    Rauhoitus käsittää metsän hakka!l!misen tahi metsämaan
6277: käyttämisen taikka kummankin kie1lon joko rajoi·tuksilla
6278: tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rauhoi-
6279: tuksen laajuus ja ·aika sen mukaan kuin olojen harkitaan
6280: vaativan.
6281:    Tilan lmtitarvepuiden ottoa ja metsämaan Jaiduntamista
6282: älköön rauhoitusmääräysten kautta kiellettäkö, ellei metsän
6283: uudistuminen sitä vaadi.
6284:           Metsän hävittämisen ehkäiseminen.               5
6285: 
6286:                              7 §.
6287:     Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakattavaksi,
6288: tulee hakkuuoikeuden omistajan ennen hakkauksen alka-
6289: mista 18 § :ssä mainitulle kunnanmetsälautakunnalle kir-
6290: jallises-ti ilmoittaa hakkuupaikka, hakkauksen laajuus ja
6291: hakkuuehdot sekä aika, milloin hakkaus alkaa. Jos maan-
6292: omistaja itse hakkauttaa metsäänsä myytäväksi ·tai myyn-
6293: tiä varten jalostettavaksi, tehköön samallaisen ilmoituksen.
6294:      Älköön kuitenkaan edellä mainittua ilmoitusvelvolli-
6295: suutta olko, jos 1netsää halcataan lääninmetsälautakunnan
6296: hyväksymän suunnitelman mukaan, tahi jos maanomistaja
6297: itse hakkauttaa metsäänsä sitä järkiperäisesti harventa-
6298: malla.
6299:      Ilmoitukset on kunnanmetsälautakunnan lähetettälvä
6300: lääninmetsä1autakunnalle.
6301: 
6302:                            13 §.
6303:    Lääninmetsälautakunnan jäsenistä kutsuu metsähallitus
6304: yhden. Muut valitsee 1Jlaanviljelyshal}litus läänissä toimi-
6305: vien ma,anviljelys- ja talousseurojen asettamista ehdok-
6306: kaista. Varajäsenet asetet·aan sama.lla tav·aHa.
6307:    (Poist.)
6308:     Johtosäännön lääninmetsälautakunnille antaa Keisaril-
6309: linen Suomen Senaatti.
6310: 
6311:                           18 §.                            •
6312:     Avustamaan lääninmetsälautakuntaa on kuhunkin kun-
6313: taan asetettava kunnarrmetsäilautaJmrrta, jossa on väihin-
6314: .tään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Olkoon
6315: kuitenkin kuvernöörillä valta vapauttaa kunta me.tsälauta-
6316: kunnan asettamisesta, milJoin sen harkitaan voivan ilman
6317: haittaa tapahtua ja lääninmetsälautakunta sitä puoltaa.
6318: Siinä tapaulc8essa tulee kunnallislatttakunnan toimittaa
6319: metsälautakunnan tehtävät.
6320:     Kunnanmetsälautakunnan jäsenten vaalin tuloksesta
6321: annettakoon viipymättä tieto lääninmetsälantakunnalle.
6322: 6    1912. -   S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6323: 
6324:                             22 §.
6325:    Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä tai
6326: 10 § "ssä mainittua vauhoittamissopimusta tahi hyväksyttyä
6327: suunnite[maa taikka jättää 7 § :ssä määrätyn ihnoihrksen
6328: tekemättä, rangaistakoon sakolla, ellei rikoslaissa ole siitti
6329: kovempaa rangaistusta säädetty.
6330:    Jos metsää on käytetty v•astoin rauhoitusmääräyksiä
6331: tahi rauhoittamissopimusta, olkoon (poist.) siten luvatto-
6332: masti hakatut puut t•ahi niiden arvo menetetty.
6333: 
6334:                              26 §.
6335:    Tämän asetulesen mukaan ratkaistavissa aswiSsa päät-
6336: tä:köön tuomioistuin, v•apaasti harkittuaan kaik!ki esi'lle
6337: .tulleet asianhaara.t, mi•tä asiassa on todeksi katsottava.
6338:     Alioikeuden antamaa.n päätökseen haeta·an muutosta
6339: valituksella, mut.ta menee päätös siitä huQlimatta heti täy-
6340: 'täntöön.
6341:                             27 §.
6342:    Kustannukset, jotka lääninmetsälautakunnalle aiheutu-
6343: vat uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta, lcor-
6344: vatkoon se, joka metsää on hävittänyt. Jos syyllinen on
6345: joku muu kuin maanomistaja eikä kustannuksia voida hä-
6346: neltä saada, 'Vastatkoon niistä maanomistaja.
6347: 
6348:                             32 §.
6349:      Tämä asetus astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6350: •(Poist.) Kuitenlcin sovellutettakoon 3 päivänä syyskuuta
6351:  1.886 annetun metsälain 14 § :n säännöksiä ( poist.) sellai-
6352:  seen met.sänkäyttöön nähden, johon siitä tehdyn kirj•alilisen
6353:  sopimuksen lmutita on ennen tä.män asetuksen julkaisemista
6354:  saatu oikeus.
6355: 
6356:     Helsingissä 6 päivänä 1toukoknuta 1912.
6357:                          Vastalause.                          7
6358: 
6359: 
6360: 
6361: 
6362:                        Vastalause.
6363:     Koska emme ole voineet yhtyä Suuren valiokunnan
6364: enemmistön mielipiteeseen siinä suhteessa, että valvonta
6365: keskitettäisiin n. s. lääninmetsMautakunnille, pyydämme
6366: tätä vastaan esittää seuraavaa. PidäJmme ·aivan luonnolli-
6367: sena että 'lääninmetsäl•autakunta, jos yksi sellainen jakaise1en
6368: lääniin asetetaan, ei voi mitenkään harvan asutuksen takia
6369: laajoissa lääneissä valvoa asetuksen nouda;ttamista tarpeel-
6370: lisen tarmokkaasti. Jos taas lääninmetsälautakunnan pal-
6371: velukseen otettaisiin niin paljon metsäammattimiehiä että
6372: valvonta tulisi tarpeellisen tehokkaaksi, syntyisi si:iotä niin
6373: suuri uusi virkamieskunta että sen kustannukset voisi ko-
6374: hota aivan arvaamattomiin summiin. Väliaikaiset rauhoi-
6375: tukset, sopimusten tekemiset y. m. tehtävät pitkien matko-
6376: jen takia kävisivät hyvin vaikeiksi, ja usein voisivat saada
6377: aikaan paljon tur1hi·a kustannuksia m!IJtkustuSitenkin takia.
6378: Mielestämme voidaan valvonta paljon käytännöllisemmin
6379:  järjestää kunnalliselle pohjalle.
6380:     Ehdotamme siis :
6381: 
6382:                 että Eduskunta hyväksyisi asetuksen toimen-
6383:             piteistä 'metsän hävittämisen ehlcäisemiseksi näin
6384:             kuulu·vana:
6385: 8 1912. -     S. V. l\'1. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6386: 
6387:                               Asetus
6388: toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
6389: Johdanto samoin kuin Suuren valiokunnan mietinnössä.
6390: 
6391:                               I LUKU.
6392:  Metsän hävittämisestä j•a siitä aiheutu-
6393:          v i s t ·a se u r a a m u k s i s t a.
6394:                          1 §.
6395:     Samoin kuin Suuren valiokunnan mietinnössä.
6396:                                 2 §.
6397:    M·etsän hävittämiseksi ei ole katsottava, jos hakkaus
6398: toimitetaan 6 § :ssä mainitun ( poist.) metsälautakunnan
6399: määräajaksi hyväksymän suunnitelman mukaan, ja ( poist.)
6400: metsiHautakunnalle on asetettu riittävä vakuus uuden kas-
6401: vun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
6402:    2 mom. samoin kuin Suuren valiokunnan mietinnössä.
6403:                          3 §.
6404:    Srumoin kuin valiokunnan asetusehdotuiksessa.
6405:                              4 §.
6406:     Rauhoi,tusmääräyksen antaa sen paikkakunnan aEoi-
6407: keus, jossa metsä on.
6408:     Olkoon kuitenkin ( poist.) metsälautakunnalla v•alta vä,li-
6409: aikaise-sti rauhoittaa tilan metsä, ei kuitenkaan laajem-
6410: massa määrässä kuin uudistuksen turvaamiseksi hävitetyllä
6411: alalla ja jatkuvan hävittämisen ehkäisemiS€iksi on tarpeen.
6412: Tällainen rauho1ttaminen olkoon voimassa kunnes 10 § :ssä
6413: mainittu sopimus on 1tehty tai tuomioistuin toisin määrää.
6414:                               5 §.
6415:     Metsän uudistamisesta ja uuden kasvun turva,amisesta
6416: pitäköön ( poist.) metsälautakunta huolen. Sitä varten tar-
6417: vittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon voi ( poist.) met-
6418: sälautakunta jättää maanomistajan tehtäväksi, jos on :ta-
6419: keita, että ne siten tulevat suoritetuiksi.
6420:                         Vastalause.                        9
6421: 
6422: 
6423:                          II LUKU.
6424: 
6425: Tämän asetuksen noudattamisen                     va~von­
6426:                 n a s ta.
6427: 
6428:                             6 §.
6429:     Tämän asetuksen noudattamista valvovat kunnan metsä-
6430: lautakumutt j·a ,tu:lee kruununpalvelijain sekä metsänvar-
6431: tijain, missä sellaisia tämän asetuksen valvontaa varten
6432: valtion tai kunnan toimesta asetetaan, olla siinä apuna.
6433: 
6434:                              7 §.
6435:     Jos maanomistaja on luovutt·anut metsää hakattavaksi,
6436: tulee hakkuuoi.lreuden omistajan ennen hakkauksen alka-
6437: mista asianomaiselle metsälautakunnalle kirjallisesti ilmoit-
6438: taa hakkuupaikka, hakkauksen laajuus ja hakkuuehdot
6439: sekä aika, milloin hakkaus alkaa. Jos maanomistaja itse
6440: hakkauttaa metsäänsä myy1täväksi tai myyntiä var.ten ja-
6441: loste.tta vaksi, tehköön samallaisen ilmoituksen.
6442:     Älköön kuitenkaan edellä mainittua ilmoitusvelvolli-
6443: suutta olko, jos metsää hakataan ( poist.) metsälautakunnan
6444: hyväksymän suunnitelman mulman, tahi jos maanomistaja
6445: itse hakkauttaa metsään:sä sitä järkiperäi•sesti harventa-
6446: malla.
6447:     (Poist.).
6448:                              8 §.
6449:     Kun metsälautakunta on ~aanut tietää tai sillä on syytä
6450: epäillä, että metsää on hävitetty taikka että hy·väksyttyä
6451: suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä tahi 10 §:n mainit-
6452: tua rauhoittamissopimusta on rilcottu, toimittakoon metsä-
6453: lautakunta katselmuksen.
6454:     Katselmuksen voi toimittaa yksikin :iäsen metsälauta-
6455: htnnan määräyksestä.
6456: 
6457:                          9 §.
6458:    Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
6459: 10 1912. -   S. V. M. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6460: 
6461:                             10 §.
6462:     Jos (poist.) metsälautakunta. katselmuksen johdosta ha-
6463: vai·tsee, että metsää on hävitetty, tehköön maanomistajan
6464: tai hakkuuoikeuden omistajan tai kummankin kanssa
6465: kirjallisen sopimuksen metsän rauhoittamisesta sekä uuden
6466: kasvun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
6467:     Ellei sopimusta saada aikaan, ·taikka jos hyväksyttyä
6468: suunnitelma·a tai rauhoitusmääräyksiä on ritkottu, on
6469: ( poist.) meltsälautrukunnan ilmoitettava asia yleiselle syyt-
6470: täjälle hänen toimestaan t'uomioistuimen käsittelyyn saa-
6471: tettavaksi.
6472: 
6473:                         11 §.
6474:    Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
6475: 
6476: 
6477:                           IIILUKU.
6478:   Metsälautakunnasta ja oikeudenkäyn-
6479:    nistä tämän asetuksen rikkomista
6480:           k o s k e v i s s a a ·s i o i s s a.
6481:                            12 §.
6482:    il! aalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kuitenkin
6483: saakoon kunta jakaantua ttseampaankin metsänhoitoaluee-
6484: seen.
6485:    Metsäalue, joka sijaitsee toisen kunnan sisällä, kuultttt
6486: sen kunnan metsälautakunnan valvottavaksi.
6487: 
6488:                             13 §.
6489:     [{ussakin metsänhoitoalueessa pitää olla. metsäla.uta.-
6490: kunta., johon kuuluu vähintään kolme 'vakinaista. ja. yhtä
6491: monta varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu ktti-
6492: tenkin, saattaako metsälmda.kunnan asettaminen kunnassa,
6493: joka. kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
6494:     il!etsälautakunnan jäsenet ja. varajäsenet valitaan kol-
6495: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa. ennen toimiai-
6496: kansa loppua, astttu sijaan varajäsen jälellä olevaksi ajaksi.
6497:                        Vastalause.                       11
6498: 
6499:                            14 §.
6500:     Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kunta-
6501: kokous siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä henki- '
6502: löistä. Kelpoisuudesta metsälautakunnan jäseneksi sekä
6503: kieltäytymisestä siitä olkoon noudatettava wttä kuntako-
6504: kouksen esimiehestä on säädetty.
6505:     Metsälautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan
6506: vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
6507: Vaalista on kuvernöörille tieto annettava.
6508: 
6509:                            15 §.
6510:     Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsu-
6511: muksesta ja on päätösvaltainen, jos kaksi kolmannesta sen
6512: jäsenistä on saapuvilla. Päätölcseksi on tuleva se mieli-
6513: pide, jota useammat kannattavat, ja äänien jakaantuessa
6514: ta.~an on se puoli voittava, johon puheenjohtaja on yhty-
6515: nyt. (Jos lautakunnassa on ainoastaan kolme jäsentä ja
6516: heistä on vaan kaksi saapuvilla, on se päätösvaltainen, jos
6517: kumpikin saapuvilla oleva jäsen on yhtä mieltä).
6518:     Kokoulcsessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hänen
6519: valvonnallaan pöytäkirjaa, johon Trwrkitään kokouksen
6520: päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, käsitellyt asiat,
6521: lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erim,ielisyys.
6522: Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksessa läsnäolleet pää-
6523: töksiin osaaottaneet jäsenet.
6524: 
6525:                           16 (14) §.
6526:     (poist.) Metsälautakunnan tulee pitää luetteloa sen toi-
6527: minta-alueella olevista metsistä, jotka ovat rauhoitetut tai
6528: joihin nähden on voimassa 10 § :ssä tarkoitettu sopimus tahi
6529: joita käytetään ( poist.) metsälautakunnan hyväksymän
6530: suunnitelman muka,an.
6531:    Luetteloihin on myös merkittävä muut metsän rauhoit-
6532: tamista ja uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista
6533: koskevat tarpeelliset seika.t.
6534:     Sen ohella tulee m.etsälautakuntien ja ·rnetsänvartijain
6535: myöskin herättää harrastttsta metsäin järlciperäiseen käyt-
6536: tämiseen ja siitä levittää tietoja.
6537: 12 1912. -    S. V. M. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
6538: 
6539:    Luettelot pidetään Keisarillisen Suomen Senaatin vah-
6540: vistamain kaa vain mukaan.
6541: 
6542:                            17 (15) §.
6543:      Mitä tämän asetuksen tai sen johdosta annettavaån haJ-
6544:  linnollisten määräysten mukaan on 16 § :ssä mainittuun
6545:  luetteloon merkitty, on k81tsot,tava tulleen kolmannen mie-
6546: .hen tiedoksi.
6547:                            18 (16) §.
6548:      Kun ( poist.) metsä:lautakunta on vä;liaikaisesti rauhoit-
6549:  tanut metsän, toimituttakoon viipymättä maanomistajalle
6550:  sekä hakkuuoikeuden. omistajalle tahi hakkauksen johtajalle
6551:  päätöksensä kirjallisesti laadittuna. Jos sitä, jolle päätös
6552:  on toimiteutruva, ei tavata asunlllossaan, annettwkoon päätös
6553:  hänelle tiedoksi hänen asuntonsa oveHe kiinnitettävällä tie-
6554:  doksipanolla. Ellei maanomistaja asu siinä kunnassa, jossa
6555:  tila on, saadaan päätös toimituttaa sille, joka tila·a hoitaa.
6556: 
6557:                       19 (20) §.
6558:   M etsälautalcunnan palkkaus sekä nvuut yleiset mmwt
6559: maksetaan kunnan rahastosta, johonka puolet koko tästä
6560: menoerästä korvataan valtion varoista.
6561: 
6562:                            20 (21) §.
6563:     Syy:tteet ( poist.) metsä1autakunnan jäseniä vastaan vir-
6564:  kavirheistä ajetaan sen paikkakunnan alioitkeudessa, jossa
6565:  metsälautakunta sijaitsee.
6566: 
6567: 
6568:                            IV LUKU.
6569: 
6570:   T ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o m i se s ta J a t a k a-
6571:                          v a rikosta.
6572: 
6573:                           21 §.
6574:     -,amoin kuin valiokunnan asetusehdotuksen 22 §.
6575:                           Vastalause.                       13
6576: 
6577:                         22 (23) §.
6578:    Jos 21 § :n 2 momentissa mainituissa tap!lluksissa ( poist.)
6579: metsälautakunta katsoo, että puut ovat takav·arikkoon pan-
6580: tavat, olkoon asianomainen ulosottomies velvollinen ( poist.)
6581: metsälautakunnan ilmoituksesta panemaan taka varikon toi-
6582: meen ilman ulosotonhaltijan määräystä.
6583:                             23 (24) §.
6584:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
6585: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
6586: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja
6587: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos ( poist.) metsälau-
6588: takunta si·tä pyytää ja on varottava, ·että puut muuten pi-
6589: laantuvat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin
6590: kohtuullista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä
6591: järjestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omai,suuden myyn-
6592: nistä on säädetty.
6593:     Jos puiden omistaja .tallettaa puiden arvioidun hinnan
6594: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takav,arikko heti pe-
6595: ruutettava. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista
6596: puiden omistaja ja ( poist.) metsälautakunta kumpikin va-
6597: litsevat yhden ja si·ten valitut kolmannen. Olkoon kuiten-
6598: kin asiallisilla, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen
6599: yhdelle henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun miehen
6600: valitsemisen tai jos valitut uskotut miehet eivät sovi kol-
6601: mannen vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies, siitä toi-
6602: sen asiallisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saa•tuaan,
6603: valitsemwtta jääneen uskotun miehen.
6604:                         24 (25) §.
6605:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö menee
6606: ( poist.) metsälautakunnalle metsänhoidon edistämiseen
6607: käytettäväksi.
6608: 
6609:                            V LUKU.
6610:                E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
6611:                            25 §.
6612:     Kuten valiokunnan asetusehdotuksen 26 §.
6613: 14 1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6614: 
6615:                            26 (27) §.
6616:     Kustannukset, jotka ( poist.) metsMautaJrunnalle aiheu-
6617: tuvat uuden kasvun ,aikaansaamisesta ja tul"Vawmisesta, suo-
6618: rittakoon maanom1staja.
6619:     Jos maanomistaja on luovuttanut hakkuuoi~euden toi-
6620: selle, olkoot tämä sekä ne, joille hakkuuoikeus sen jälkeen
6621: on siirtynyt, yht,eisesti tai kellä varoja on velvolliset edel-
6622: lämain1tut kustannukset korvaamaan. Ellei kustannuksia
6623: voida heiltä saada, on maanomistajan niistä vastattava.
6624: 
6625:                          27 (28) §.
6626:    Jos asianomainen ei suorita 126 § :ssä mainituita lms-
6627: tannuksia, olkoon ulosottomiehenä valta (poist.) metsähu-
6628: takunnan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan määräystä
6629: ulosottaa.
6630:                          28 (29) §.
6631:    Paikkakunnalla, jossa ulosot1tomies ei asu, olkoon nimis-
6632: miehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosottomiehistä
6633: sanottu.
6634:                          29 (30) §.
6635:    (Poist.) Metsäl,auta'kunllian toimituskirjat ja 16 § :ssä
6636: mainitut luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä
6637: annettava otteita.
6638:                             30 §.
6639:    Samoin kuin ·valiokunnan asetusehdotuksen 31 §.
6640: 
6641:                         31 §.
6642:    Samoin kuin valiokunnan asetusehdotuksen 32 §.
6643: 
6644:    Helsingissä toukokuun 6 p. 19,12.
6645: 
6646:       A. Leino.                     Eero Hahl.
6647:       Antti Junes.                  Matti Latvala.
6648: 
6649: 
6650: 
6651:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kh:japainossa, 1912.
6652:    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6653: 
6654: 
6655: 
6656: 
6657:               S u o m e n E d u s k u n n a n erinäisten
6658:            eduskuntaesitysten johdosta päättämä a l a-
6659:            m a i n e n e h d o t u s asetukseksi toimen-
6660:            piteistä metsän hävittämisen ehkäisemi-
6661:            seksi.
6662: 
6663: 
6664: 
6665: 
6666:       Snnrivaltaisin, Armollisln Keisari
6667:               ja Snurirnhtinasl
6668: 
6669: 
6670: 
6671: 
6672:     Näillä valtiopäivillä on tehty erinäisiä eduslmntaesityk-
6673: siä, jotka sisäHfuvfut ehdotuksen asetukseksi toimenpiteistä
6674: metsän hävittämisen ehkä;isemiseksi, ja on Eduskunta nämä
6675: 2 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6676:  esitykset sää1detyssä järj·estyksessä käsitellyt.
6677:      Suomen yksityismetsätaloo.dessa on vallalle päässyt se
6678:  yleisesti tunnustettu epäkohta, että metsäin käyttämisessä
6679:  ei noudateta tuottavan ja kestävän metsätalouden edellyttä-
6680:  miä menettelytapoja, vaan metsiä kulutetaan sellaisella ta-
6681:  valla ja siinä määrin, että maan metsä varat nopeasti vähe-
6682: nevät. Hakkauksen alaisiksi ovat yhä laajenevassa mää-
6683:  rässä joutuneet nuoret keskenkasvuiset metsät eli se osa
6684: metsäpääomasta, jota yleensä olisi säästettävä vastaista tuo-
6685:  tantoa varten. Sen ohella ei ole riittävästi huolehdittu uu-
6686:  den kasvun aikaansaamisesta hakatun metsän tilalle. Sa-
6687: malla kun liikakulutuksen kautta metsäpääoma on vähene-
6688: mistään vähentynyt, on metsän vuotuinen tuotantokyky su-
6689: pistunut yhä pienemmäksi. Joskin metsäntuotteiden myyn-
6690: nin kautta on maahan tuotu melkoisia pääomia ja yleistä
6691: varallisuutta siten lisätty, on tällainen metsän käyttäminen
6692: kuitenkin katsottava lamauttavasti vaikuttavan maan ta-
6693: loudellis.t.en olojen kehitykseen. Puhumattakaan siitä mer-
6694: ki;tyksestä, mikä metsillä on viljelykseen ja asutukseen näh-
6695: den yleensä, on huomaltta,va, että ma:alle luonnonoma~sin
6696: teomsuus käyttäå metsäntuotteita raaka-aineenaan ja että
6697: sen menestyminen riippuu me.tsien tuotannosta.
6698:      Vähitellen onkin Suomessa vakiintunut käsitys toimen-
6699: piteiden tarpeellisuudesta, jotta metsäin vastainen säily-
6700: minen tulisi turvatuksi. Niinpä tehtiin kaikilla 1890-luvun
6701: vwHiopäivillä anomusehdotuli'sia metsä,nkäyttöoikeuden ra-
6702: joittam:i.sta ~:~arkoitta van lainsä@dännön aikaansaamisesta.
6703: Kysymystä on myöskin v·almistanut Hallituksen toimesta
6704: vuonna 1896 asetettu komitea. Yksikamarisen Eduskunnan
6705: aikana on asia o:llut miltei kaikiHa valtiopäivillä esillä, en-
6706: nättämä,t,tä ·tä1tä ennen kuitenkaan tulla loppuunkäsiteJ-
6707: lyksi.
6708:     Eduskunnan mielestä ~ei olekaan kiellettävi>Ssä, että ny-
6709: kyisin voimassa olevat määräykset eivät pysty suojaamaan
6710: metsiä jatkuvalta hävittämiseltä, sekä ettei Suomessa sen-
6711: vuoksi enää voida vä>lt.tää suurempia rajoituksia yiksityis-
6712:               Metsän]hävittämisen'!ehkäiseminen.                 3
6713: 
6714: metsäiin käyttämisessä kuin mi,tä nykyinen laki sisäH:<ää. Ku-
6715: ten tunnettu, on närrnä rajoi.uwkset otettu pääas~aUisesti
6716: syyskuun 3 päivänä 1886 annetun mets,äl'ain 14 § :ään. Tä-
6717: män lainkohdan mukaan on met·sämaan autioksi hävittämi-
6718: nen kielletty, ja tuJee maanomistajan, kun metsä hakataan
6719: vähintään kyunmenen tynnyrin:a•lan laajalta tahi saaresta,
6720: jonka läheisyydessä ei metsää kasva, pitää vaaria, että
6721: maaJle, ellei sitä viljellä puutarhalksi, pelloksi tahi niri.tyiksi
6722: taikka kä~tetä ra.kemmstontiksi :tahi muuhun semmoiseen
6723: tarkoitukseen, jätetään siemenpuita ta~kka myöskin ryh-
6724: dytään muuhun towenpiteesoon metsärn uud•estakas-
6725: vamisen edistämiseksi.         Jos tämä laiminlyödä•än, on
6726: tuomioistuimen kiellettävä sakon uhalla ka~kki metsän
6727: käyttäminen tilalla muuksi kuin kotitarpeeksi, kunnes
6728: maanomistaja on näyttänyt toteen, että uutta metsää on hä-
6729: vi:tetyllä alalla noussut rtaimelle. Sitäpaitsi sääidetään sa-
6730:  massa lainkohdassa, että hävittävä metsänhakkaus on lak-
6731:  kruutl{l.ttava, niin pian kuin asianomainen syyttäjä I()IIl siiltJä
6732:  todistettavasti antanut käskyn sille, joka työtä johtaa, ja
6733:  tulee kuvernöörin, ellei käskyä noudateta, ryhtyä asiassa
6734:  erityisiin toimiin.
6735:      Nämä määräykset ovat kuitenkin suurimmalta osaltaan
6736:  jääneet vaikutusta vaille osaksi siitä syystä, että ne ov!l!t
6737:  puutteellisia, osa:ksi taas sentähden, että niiden noud·a:tta-
6738:  misen valvonta on ollut suurimmassa määrin vaillinainen.
6739:  Puutteellisia ne ovat ennen kaikkia sikäli, etteivät ne riit-
6740:  tävästi turv,aa metsän uudistumista, eivätkä velvoita kei-
6741:  nolliJsesti uudistJama.an häwi.tet:tyä metsää s.i\Ho:inikaarn, kun
6742:  sen .luonnoJ1inen uudestJrukasvu ha:klka.U!kisen johdosta ilmei-
6743:  sesti on käynyt mahdot,tomaksi. :Mitä taas tulee rpuhoorml-ais-
6744:  ten m.ä.Jä.räysten noudattrumioon :vabViontU~an, ov:a.t nii.tä vas-
6745:  •taan ,t:Jehdy.t dkkomukse.t, kuten yleisesti on .tunnetttm., !Vain
6746:   aniiharvoissa tapmuksissa j1outuneet lain miää11äämäin S~e~Uraa­
6747:   musten alaisiksi. Syynä siihen on osaksi ollut näiden sään-
6748:   nösten epämääräisyys, niitä kun on varsin helppo kiertää:
6749:   osaksi taas se, että krwunun.rpalvel,ijat ja me.tsä.n!hoitoviran-
6750:     4   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6751:      omaiset, joiden velvollisuutena lain mukaan on .tällaisia rik-
6752:      komuksia .tiedustella, eivät niille ole omistaneet riittävää
6753:      huomiota.
6754:          Uuden asetuksen, joka on aio>ttu metsälain 14 § :tn ti-
6755:      lalle, tulee pyrkiä ylempänä esitettyjen puutteitten poista-
6756:      miseen. Sitä varten on ~asetuksessa annetta,va tarkempia ja
6757:      tarkoitustaan paremmin vastaavia määräyksiä siirtä, minkä-
6758:      lainen metsän käyttäminen on pidettävä metsän hwvittämi-
6759:      sen.ä. Tehokkaampi asetulksen noudruttamisen vcailvonta on
6760:      sen oheHa s3Ja,tava aikallin. Kunnykylisen l'a'ID ,tJä,tJä koskevia
6761:      määräyksiä kehi.ttwmällä ei ole katsottu voitavan saavuttaa
6762:      menestykselEstä :tulosta, on Eduskunta hyvwksymässään
6763:      asetusehdotuksessa rakentanut vastalwa:t säärunökset koko-
6764:      naan toiselle pohjalle.
6765:          Asetusehdotuksen lähellllllllistä määräyksistä pyy,tää
6766:      Eduskunta seuma;vassa tehdä selkoa.
6767: 1 §.     Eduslmnta on J.Jatsonut, että jäHeenkas!Vwperia.ate,
6768:      eli velvoitus huolehtia metsän uudistumisesta, jolle nykyi-
6769:      sen metsälain asiata koskevat määräykset perustuvat, on
6770:      säilytettävä uudessakin asetuksessa. Metsän uudistuminen
6771:      voi tapahtua joko luonnon siemennyksen kautta tai kei-
6772:      nollista tietä. Kun Suomen oloja sihnäJllä pitäen vielä ei
6773:      yleensä voida asettua keinollisen uudistuiksen kannall-e siitä-
6774:      kään syystä, että sellainen maan la;ajoilla me1tswaloilla
6775:      kävisi kovin rasittavaksi, on metsän käyttäminen asetuseh-
6776:      dotuksessa rajoitettu siten, että metsän luonnollisen uudis-
6777:      tumisen tulee olla turv,attu. Uuden kasvun muodostuminen
6778:      voi kuitenkin tulla ehkäistyksi ei ainoastaan siten, että met-
6779:      sää on epäjärkiperäisesti hakattu, vaan myös sen kautta,
6780:      ettei metsämaata hakkauksen jälkeen riittävä,sti ruokota,
6781:      minkä ohella jo noussut taimisto voi joutua häviämisen
6782:      vaa.r:aan, jos haika,ttua metsämaata, esim. la~dl\hl1:tamisee!Il,
6783:      käytetään nuorennoksen kehitystä ehkäisevällä tavalla. Tä-
6784:      hän nähden on asetusehdotuksen 1 § :n 1 momenttiin otettli
6785:      säännös, jonka mukaan metsän hävittämiseksi on katsot-
6786:      tava, jos metsää siten hakataan taikka maa hakkauksen
6787:      jälkeen jätetään sellaiseen tilaan tai sitä niin käytetään,
6788:              Metsän hävittämisen ehkäiseminen.            5
6789: 
6790: että metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu
6791: vaaraan.
6792:     Nuorten havupuumetsien käY't.tämi,seen nähden on Edus-
6793: kunta kuitenkin ·katsonut tarpeelliseksi ehdotta•a pitem-
6794: mälle meneviä, kestäväisyysperiaatteesta johtuvia rajoi-
6795: tuksia. Siitä syystä on asetusehdotuksen 1 § :n 2 momen-
6796: tissa määrätty, että metsän hävittämiseksi on myös katsot-
6797: tava, jos nuorta kasvuisaa havumetsää pienemmän puuta-
6798: varan valmistamista varten niin hakataan, että hakkaus on
6799: ristiriidassa metsän järkiperäisen harventamisen kanssa.
6800: Tällaisen k~~llon on Eduskunnnan mielestä omansa riittä-
6801: västi perustelemaan se tuhlaava ja taloudellisesti epäedul-
6802: linen metsä.varojen käy.ttruminen, joka varsinkin ilmenee
6803: viime aikoina suureen vauhtiin päässee:ssä nuoren metsän
6804: hakka,amisessa propsi- j·a pruperipui:ksi y. m. s. pierremmäiksi
6805: puutavaraksi. Kielto tulisi kosikemrua1n seHaisia nuoria,
6806: kasvukunnossa olevia havupuumetsiä, joista pä,äiasiallisesti
6807: ei sruada muuta kuin mainitunlaista pienempä-ä puutavaraa.
6808: Sen sijaan kielto ei kohdistu kasvussaan e:hkä.istyneisiin
6809: esim. vesiperäisillä mailla usein tavatltruviin mets~in, joista
6810: ei voida saada isompimittaista puut1a.vara;a; ja joiden hakkaa-
6811: minen sen vuoksi taloudelliselta kannalta 01n oikeutettu. -
6812: Kuten asetusehdotuksen 2 § :stä käy selville, ·ei myöskään
6813: kotitarvehakkausta ole asetettu tässä tarlmitetun rajoituk-
6814: sen alaiseksi.
6815:    Kun voimaperäisessä metsätaloudessa saattaa olla edul- 2 §.
6816: lista käyt•m'ä met,sää syrjiLyttämällä 1 § :n yleisiä mää-
6817: räyksiä, ei tällaiselle metsän käyttämiselle ole tahdottu
6818: asettma ehdotonta estettä. Edellytykseksi sen sallimiselle on
6819: kuitenkin määdtty, että ha.kkaus toimitet·aan ·tarka:lleen
6820: måäritellyn suunnitelmrun mukaan ja että metsän keinolli-
6821: sesta uudistamisesta asetetaan va:kuus. Siinä tarkoituksessa
6822: on asetusehdotuksen 2 § :ssä annettu lääninmetsälautakun-
6823: nalle valta harkintansa mukaan sellaiseen suostua. Milloin
6824: on kysymyksessä poikkeuksen salliminen nuoren havumet-
6825: sän hakkaamiseen kohdistuvasta 1 § :n 2 momentissa lausu-
6826: tusta rajoituksesta, on luonnollista, että lupa voidaan an-
6827:     6   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6828:      taa vain, jos suunnitelma on metsän kestäväisyyttä sil-
6829:      mällä pitäen laadittu.
6830:          ~otitarveJhakkaukseen nä:hden on Eduskunta ollut sillä
6831:      kannalJa, ettei sitä ole rajoitettava muuten kuin asetus-
6832:      ehdotuksen 1 § :äån otetulLa jäUeenkasvuperiawttleesta joh-
6833:      tuvalla määräyksellä. Tämän mukaisesti on 2 § :n 2 mo-
6834:      mentissa metsän hakkaaminen kotitarpeeksi kielletty vain
6835:      sikäli kuin metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta
6836:      voi joutua vaa.r:a,an. Sellainen rajoitus on ·kiäynyt tarpeel-
6837:      liseksi jo senkin tä:hden, ettei koti.tarvepuiksi saisi hakata
6838:      metsän uudistumista varten jätettyjä siemenpuita eikä
6839:      nuorta metsää tuhota siinä määrin, että sen uudistumi-
6840:      nen luontaista tietä kävisi mahdottomaksi.
6841:          Kun useissa osissa maata ·on välttämätöntä lai-
6842:      duntamiseen käyttää hakamaita ja kun ruohon kasvun
6843:      edistämiseksi niillä voi käydä tarpeelliseksi hakata met-
6844:      sää syrjäyttämällä metsän hävittämistä koskevia yleisiä
6845:      mäiäräyksiä, on ka·tSIOttu kohtuulliseksi 2 § :ään otetulla
6846:      poiikkeussäänn,öksellä tehdä se luvalliseksi.
6847: 3 f.     Samoin kuin nykyisen metsälain 14 '§ :ssä on Eduskun-
6848:      nan hyväksymässä asetuksessakin seuraamukseksi met-
6849:      sän hävittämisestä määrätty metsän rauhoittaminen. Täl-
6850:      laista toimenpidettä ei kuitenkaan ole ehdottomasti, kuten
6851:      metsälaissa on säädetty, ulotettava koko metsään, vaan on
6852:      jätetty harkirrnast•a riippuvwksi, kuinka laajalti se kussa-
6853:      kin eri tapauksessa on ·tarpeen. Siitä, mitä ylempänä 1
6854:      § :n kohdalla on metsämaan käJittämisestä sanottu, johtuu,
6855:      että on tehty mahdolliseksi kohdistaa rauhoi•tus ei ·ainoas-
6856:      taan metsän hwkkaukiseen, vaan myös ;metsämaan käY'btä-
6857:      miseen. Kun rauJhoiltus ei kuitenkaan: aina riå.tä
6858:      yksin turvaamaan metsän uudistumista, on määrätty
6859:      tarpeen tullen ryhdyttävä:ksi erityi·sii:n >toimenpi•teisirin uu-
6860:      den kasvun aik3!ansaami:seksi ja turva.amiseksi, kuten hävi-
6861:       tetyn alueen perkaus- ja raivaustöihin sekä metsätn keinol-
6862:      Iisoon uudi1stamiseen.
6863:          Huomioon ottaen, mitä asetusehdotuksen 2 § :n johdosta
6864:      edeHä on lausuttu kioti~arvepuiden hwfukoaurksesta, ei ole
6865:              Metsän hävittämisen ehkäiseminen.            7
6866: 
6867: tahdottu ra.uhoitusmä,äräyksiUiikääm. rajoittaa kotitarve-
6868:  puiden 01tt•oa laajetmimalt,a, kuin 1 § :n 1 momentin määräyk-
6869: sen ,]mnna:Ua on väHJt1ämä.t·ö.ntä. Ei ole myöskään kat,sotrtu
6870: olevan syy1tä s01velluttaa rau'hoitu:smää.räyksiä metsämaan
6871: k:äyt<tä:misoon l·aiduntamista va.rt,en suuremmassa määrin,
6872: kuin vastaanain~tun peri,aa.tteen toteuttaminen vaa.tii, kOtSika
6873: metsämaan l<aiduntamisen kielto olisi oma<nsa, monin pai,lroin
6874: mruassa vaikeuttamaan karjataloutta.
6875:     Ne rajoitukset, joita metsän rauhoittaminen tuottaa, 4 §.
6876: koskevat välittömästi yksityisen metsänkäyttöoikeutta ja
6877: ovat muutenkin taloudellisesti siksi merkityksellisiä, että
6878: niitä on määrättävä t•arkan ja kiaikenpuolisen har-
6879: kinnan jälkeen. TäJhän nähden on Eduskunnasta näyt-
6880: tänyt 'tarkoituksenmukaisimmal.ta, että rauhoiUamis-
6881: valta viime kädessä annetaan tuomioistuimil1e, ne
6882: kun t'arjoav:at varmimmat takeet siitä, ettei mieliva•lltaa
6883: tässä kohden tulla harjoittama,an ja että lain tarkoitus
6884: tulee mahdollisimman täydellisesti tobeuitetuksi.
6885:     Kun tällaisissa asioissa kuitenkin usein vaaditaan no-
6886: peampia toimenpiteitä kuin mihin verrattain pitkäin
6887: väliaikain perästä kokoontuvat alioikeudet saattavat ryh-
6888: tyä, on 4 § :ssä annettu lääninmetsälautakunnille valta
6889: väliaikaisest•i rauhoittaa tilan metsä. Tästä ei EduSikunnan
6890: mielestä ole pelättruvissä minkäänlaista oikeusv·aaraa, kun
6891: ottaa huomioon, että lääninmetsälautakunta on kokoon-
6892: pantu asiantuntevista ja puolueettomista henkilöistä ja että
6893: väliaikaiseen rauhoitt<amise·en voidaan ryhtyä va,sta sitten,
6894: kun paikalla on toimitettu erityinen katselmus. Pelkoon on
6895: sitäkin vähemmän aihetta, kun väliaikainen rauhoittami-
6896: nen voidaan kohdistaa vain siihen, mitä uudistuksen tur-
6897: vaauninen ihävitetyllä alaHa ja jatkuvan hävityksen estä-
6898: minen v.a:atii. Vastamainitulla määräyksellä on Edus-
6899: kunta tarkoittanut oikeuttaa lääninmetsälautakunnan rau-
6900: hoittamaan tarpeellisen suojametsäkaistaleen hä vitetyn
6901: alueen ympärillä sekä kieltämään muussa osassa metsää
6902: jatkamasta hakkausta tavalla, joka on ristiriidassa 1 § :n
6903: määräysten kanssa. Rauhoituksen väliaikaisesta luonteesta
6904:      8   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6905: 
6906:      johtuu kuitenkin, että se on voimassa vain siksi, kunnes 10
6907:      § :ssä tarkoitettu sopimus on aikaansaatu tai asia joutunut
6908:      tuomioistuimessa käsiteltä,vä'k;si, ja se toisin määrää.
6909: 5 §.      Läänirnmetsälautmlru:nn:.iille 6 § :n mllkwan Jmwlu;vas:ba
6910:      yleisestä vel voHisuUJdest.a 'va~l voa <asetuksen noud:attam.i<srba
6911:      johtuu, että :millioin metsålä on mä1ärätty kein'OlliseiSti uudis-
6912:      h~tt.ruvalksi tai :n;uorennoksen ttwvarumiseksi käsketty ryhty-
6913:      mään :toimenpit.eisiin, on lruän:inrrnetsful<autalmnnan pidet-
6914:      tävä huoli toimenpiteitten ·täyträntöönpanost,a. T<äitä tar-
6915:      koittava mää;räys on otettu rusetusehdotuksen 5 § :ään.
6916:      EduskuJl!ta ei senkålän vuoksi ole tahtonut jä,ttwä maan-
6917:      omistajan asiaksi niistä huolehtia, kun tällaisten toimen-
6918:      piteitten tuloksia toisinaan voidaan arvostella vasta pi-
6919:      temmrun ajan 'lwlUittua, ja maanomist•adatt useinkin ipullt,tu-
6920:      v.an asiantuntemuiksen johdosta ja ehkäpä mui1staJkin syistä
6921:      toimittaisivat nämä tehtävät vaillinaisesti. Kuitenkin on
6922:      katsottu olevan syytä myöntää lääninmetsälautakunnille
6923:      valta uskoa nämä toimet maanomistajankin suoritetta-
6924:      viksi, jos lautakunta harkitsee olevan takeita, että ne
6925:      siten tulevat täytetyiksi.
6926: 6 §.      Asetusehdotuksen trurkeimp:iin määrräyksiin ovat luet-
6927:      tav,rut ne, jotka järjestävät sen noudattamisen valvon-
6928:      nan, koska asetllksen tehokkaisuus ja sen tuottamat vaiku-
6929:      tukset suuresti ovat tästä riippuvia. Harkitessllian niitä
6930:      perusteita, joille valvontaa koskevat määriilykset olisi,vat
6931:      rakennetta,vat, on Eduskunrt:a huom1oon ottanut, että lain
6932:      valvojilta tässä tapauksessa vaaditaan asiantuntemusta ja
6933:      ammatt.i:tietoj~a, jotta he it,senäisesti pystyisivät käsittele-
6934:      mä,än asetuksen sovelluttamisesta johtuvia tärkeirtä, talou-
6935:      dellisia. kysymyksiä ja voisivat puuttua yksityisten
6936:      metsänkäyttöön snn111 maann, kuin laJd< edellyttää.
6937:      Sen vuoksi on Eduskunnasta näyttänyt, että v.alvonta saa-
6938:      taisiin .tarkoituksenmukaisimmin järjestetyksi, jos se kus-
6939:      sakin läämissä keskitetään eri<tyi:sel'le asia.nymmrärtävistä
6940:      henkilöistä kokoonpanlllulle lautakunrnalle. Ruotsissa tii,ll-
6941:      laisesta järjesbelmärstä saavutettu kokemus on myös os'al-
6942:      taan omansa tältä mielipidettä tukemaan. - Tästä joh-
6943:      tuv·a määräys on sisäUytetty <ase.tusehdoturosen 6 § :ään.
6944:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                 9
6945: 
6946:      Valvonnan ihe1pot:Jtamiseksi on asetusehdotUiksen 7 § :ssä 7 §.
6947: määrätty erityinen ilmoittamisvelvollisuus, jonka mukaan
6948: kunnanmetsäla.utakunnaUe on edeltäpäin annettava tieto
6949: haJdruupailkasta, ha'klkautksen la•ajuudesta j.a ha.kkuuehdoista
6950: sekä ajasta, jolloin hakkaus ·alkaa. Tästä yleisestä sään-
6951: nöstä on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi myöntää poikkeus
6952: niissä tapauksissa, jolloin ma.anomistaja itse hakk.ruut-
6953: taa metsään'Sä sitä järkiperäisesti harventamalla. Samoin
6954: on 1uonnollisesti lääninmetsälautakunnan hyväksymän
6955: suunnitelman mulminen metsäa:J!kiäJ~tltö asetettu ilmoitusve~­
6956: vollisuuden ulkopuolelle.
6957:      Kun on .tarpeen, että lääninmetsrulautal{junnaUa, ryihty- 8ja9§.
6958: essään ra uhO'ituskysJlffiystä :krusit:il:ellemärän, on kläy•tetttii.vä-
6959: mmn seikkatperä~nen selviitys t.a.pruhtuneen rilklkomuk-
6960: sen laadusta, on lääninmetsälautakunta 8 § :ssä velvoitettu
6961: toimiltuttamaan paikalla kaJtselmuksen palveluksessaan ole-
6962: villa amma•trtimiehinä. Tällaisen katselmUiksen pitämiseen
6963: voi lääninmetsälautakunta joko antaa määräyksen kutakin
6964: eri toimitusta varten tai harkintansa mukaan oikeuttaa
6965: jonkun virkailijoistaan pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi
6966: sellaisia toimittamaan. Jotta asia katselmuksessa tulisi
6967: mahdollisimman m~mipuolisesti ja paikallisia oloja huo-
6968: mioon ottaen arvostelluksi ja jotta 9 § :n mukaan katsel-
6969: muksesta laadittavasta ·toimituskirjasta sarutaisiin pätevä
6970: todistuskappale ·tuomioistuimessakin käytettäväksi, on pi-
6971: detty tarpeellisena, että katselmuksessa · on oieva osallisena
6972: kaJksi lmn'Il!anlllletsälautrukunm.an jäsentä,, jot:ka. toimitusmies
6973: i1lse sa;a ka•t<:lelmukseen kutsua.
6974:      Kun saattaa olla tapauksia, jolloin lääninmet:sälarut:a-
6975: kunnan palveluksessa olevain virkailijain lähettäminen tar-
6976: kastuksia pitämään tuottaisi viivytystä ja liikanaisia ku-
6977: luja, on lääninme:tsäbUJtakunnalle annettu vaJta, mil~oin
6978: se havruitsee sen .tarkoitUJksenmu:kiairsetksi, mii;iilrätä rlmliiDa.n-
6979: metsäla u talmnta katselmuksen toimittamaan.
6980:      JotJtei aina kävisi välttämättömäksi alistaa lääninmet- 10 §.
6981: sälautakunnan antamaa väliaikaista rauhoitusta tuomiois-
6982:      10 1912.- Edus.k. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
6983: 
6984:       tuimen tutk1ttavaksi ja siten saattaa asia kuluja ja paljon
6985:       aikaa kysyvän käsittelyn alaiseksi, on 10 § :ssä määrätty,
6986:       että lääninmetsälautakunnan on koetettava saada kysymys
6987:       metsän rauhoittamisesta sekä uuden kasvun aikaansaami-
6988:       sesta ja turvaamisesta sovinnollista tietä järjestetyksi. Niitä
6989:       henkilöitä, joiden kanssa tässä tarkoitettu sopimus olisi
6990:       aikaansaatava, ei a:setusehdotuksessa oie tahdottu ehdotto-
6991:       masti määrätä, vaan on j ii-tetty lääninmetsäl:a:utakUliDan
6992:       mtikaistava•ksi, kuka tai kutka tällaisessa tapauksessa ovat
6993:       a:sianQmaisina pidettävä. Tämä riippuu ~ruQnnollisesti muun
6994:       muassa sii:tä, onko hävi:ttä:vä hakkaus jo päättynyt vai eikö,
6995:       j.a Irenen on uudirstusto1nrenipilteistä 1åhrinnä va·sta:ttava. Sopi-
6996:       muksen tekeminen saattaa kuitenkin tulla kysymykseen vain
6997:       niissä tapauksissa, jolloin asetusta vastaan tehdystä rikko-
6998:       muksesta ei ole muuta seuraamusta kuin metsän rauhoitta-
6999:       minen ja velvollisuus huolehtia uuden kasvun aikaansaa-
7000:       misesta ja turvaa:misesta. Sitä vastoin ei puheenalaist•a
7001:       sovittelua ole pidetty mahdollisena sellaisiin rikkomuksiin
7002:       nähden, joista ~asetusehdotuksessa on säädetty val'Sinainen
7003:       rangaistus.
7004: 11 §.       Asetusehdotuksen 11 § :ään on otettu märäräys siitä, että
7005:       ylempänä mainitun krutse}muksen ajasta on annettava tieto
7006:       maanomist.aj aHe sekä sen lisäksi hakkuuoikeuden omista-
7007:        j·alle tai hakkauksen johtajalle. Mutta kun on v:Mtettävä,
7008:       ettei tästä ilmoittamisesta johdu este1tä tai vii-vytystä toimi-
7009:       tukselle ja ku:n asinnomaisten 1äsnäoloa puheena olevissa
7010:       tilaism~ksissa ei ole katsottu vä1ttäimättömäksi Via,rsin:k:aan
7011:       siihen nähden, että läänimnetsälll!utakunnan näissä asioissa
7012:        ant.amrut päätökset saa1eta.an asianomaisten tietoon, ei tä-ssä
7013:       ta.rkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ole tehty ehdottomaksi.
7014: 13 §.       Kun asetuksen noudattamisen valvonta on keskitetty
7015:        kuhunkin lruäniin asetettra valle metsälautakunnaUe, •olisi
7016:       luonnollisinta, että näiden l·autakunrtajn kokoonpanon
7017:        mäiärfurumi,nen kuuluisi lääninedustus1aitokselle. Mutt,a kun
7018:        täUa·istra ei Suom:essa o1e, ja j.äsenten vrulitsemisen
7019:       antlliillinen läänissä oleva:in kunt<ain •asilaåmi tuottaisi
7020:        käytännössä suuria va.illroU!ksi'a, on 13 § ~ään otettu
7021:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                 11
7022: 
7023: määräys, jonka mukaan maatalousseurat samvat vaikuttaa
7024: lautakuntain kokoonpanoon asettamalla sitä varten ehdok-
7025: kiaita. Näistä Maanviljelysha1llitus vrulirtsee lautakunnan
7026: muut jäsenet paitsi yhden, jonka Metsähallitus vä1Httömästi
7027: kurtsuu toimeen.
7028:       Jotta it,sekukin, jota !lsia saattaa koskea, olisi til.aisuu- 14 §.
7029: dessa vaikeudetta saamaan luotettavan tiedon niistä mää-
7030: räyksistä, joilla metsänkäyttöoikeus on rauhoituksen, rau-
7031: hoittamissopimuksen tahi hyvä1ksytyn suunnitelman kautta
7032: rajoitet.tu tai järjestetty, on asetusehdotuksen 14 § :äJän
7033: otettu säännös, jonika mulman tällaisista määräyksistä on
7034: pidettävä erityistä luetteloa. Kun näihin luetteloihin
7035: sen lisäksi tulisi merkittävä:ksi muut metsän rauhoit-
7036: t.amista sekä uuden kasvun aikaansaamista' ja turvarumista
7037: koskevat tarpeellise,t sei>kat, on tällainen säänm:ös myös
7038: omansa osailta,an helpoittamaan sH.ä va,l•vonltiaitlointa, joka
7039: asetusehdotuksen muka;an on lääninmetsälaut,aJkun:nan
7040: asiana. Vaikka tässä ta,rJmitetJut määrväykset ovat osit.tain
7041: tuomioistuimen osit:t.a.im: lään~nmetsäla'utakunnan harkin-
7042: na.gta riippuvia, on yhtenäisyyden ka,tsot,tu va·ati,van, että
7043: niistä pidetään yhteistä luetteloa, mikä asetu:sffildotuksessa,
7044: on annettu lääninmetsälautakunnan tehtäväksi. Sitä v~arten
7045: olisi kuitenkin tarpeen, eWi tuomioistuimet hal~im.nollisella
7046: määräyksellä velvoitettaisiin lääni:n:metsälautakun:tain tie-
7047: toon saattamaan ne toimenpit.eet, joihin elliSiksi mainitut
7048: ovat puheena olevassa suhteessa ryhtyneet.
7049:       Asetuksen tehokkuuden kannalta on vä1•ttämätöntä, että 15 §.
7050: 14 § :ssä tarkoitetut metsänkäyttöoikeutta rajoittavat tai
7051:  jär:jestärviiit määräykset si,tovat ei a.i:noastaan sitä, joiO.Ilm
7052: omistus- tai hakkuuoikeuden aikana ne on annettu, va,an
7053: myös niitä, joi,lle ~tällainen oilreus sen jälkeen on siirtynyt.
7054:  Jott1a uutta omist,ajan v'astaan voisi syntyä .täUai'nen veJ-
7055:  voitus, on sii,t:ä asetukoossa erittäin säädettävä. Siinä tar-
7056:  koi't:u'ksessa on 15 § :ään otettu mää~räys, jonka mukaan 14
7057:  § :ssä mainittuihin luetteloihin merkitseminen tuottaa sen
7058:  edellytyksen, että merkitty seikka on katsottava tulleen kol-
7059:      12 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7060: 
7061:       mannen miehen ·tietoon. Tämä säälllllJÖs sisältää siis, ettei
7062:       uusi omistaja, joka rikkoo metsänikäyitöstä annettuja rajoit-
7063:       tavia tai järjestäviä mällirlliyksiä, voi .sen pecrusteella että
7064:       hän on ollut niistä ·tietämätön v!Lpan!tua asetuksen säätii-
7065:       mistä seuraamuksista, koska hänellä on olll.l!t ti1aisuus niistä
7066:       sa•ada luotettava t~eto lääninmetsälamtakum:nan luet.telosta.
7067: 17 §.     Se järjestelmä, jolle asetuksen noudattamisen valvonta
7068:       on ehdotettu rakennettavaksi, edelly~ttää, et·tä valvonnasta
7069:       johtuvat menot suorite.t.a.an valtion varoista. Tämä peri-
7070:       aate ei ole ristiriidassa nykyistenkään määräysrien kanssa,
7071:       joiden mukaan metsälain V>alvonta 0t11 uskottu yleisillä va-
7072:       roilla palkwttavien v·imnomaisten asiaksi. Se yleinen etu,
7073:       joka ·tälJä alalla vaatii entistään rtehokkaampi•a toimenpi-
7074:       teitä, on rirut.tävä peoo·st,eJlema.an ne lisälkwstarrmuikset, jotka
7075:       v•altrolle ailheutruva,t asetuksen käyitätllltöön sa.attrumises'ta.
7076: 18 §.     Vaikka asetuksen noudattamisen valyonta ja siihen liit-
7077:       tyvät ·tehtä.vät on annet,tu läänin:metsii.lautakunnille j·a sen
7078:       palveluksessa oleville ammattimiehille, on kuitenkin pidetty
7079:       tarpeellisena asettaa kuhunkin kuntaan vähintään kolmi-
7080:       jäseninen kunnanmetsälautakunta avustamaan lääninmetsä-
7081:       lautakuntaa. Tätä tarkoittava säännös on otettu asetusehdo-
7082:       tuksen 18 § :ään. Edellisestä johtuu 1kuitenkin, ettei kunnan-
7083:       metsälauta:lrunnille ole annettu itsenäiistä toimirvalt.ara, vaan
7084:       on ni~den rbehtä!VIät rajoi.tet.tu 7 ja 8 § :ssä mai.ni•ttuihin lää-
7085:       ninmetsäl·autakunnan avustamist·a tarkoi•ttaviin toimiin.-
7086:       Siihen nähden, etrtä muutamissa ma,an pohjoisimmist•a kun-
7087:       nista yksityismetsät eivät vielä ole ·tulleet. tiloille lopullisesti
7088:       jaetuiksi ja kun sitäpaitsi saaristoseuduissa on pitäjiä, joissa
7089:       tuskin nimeksikään on metsiä, ei ole tahdottu ehdottomasti
7090:       määrätä, ebtä tällaisia lauta•kuntia on asetettava joka !kun-
7091:       taan, vaan on kuvernöörille annet·tu valta sallia siitä poik-
7092:       keus. Viimeksimainitussa tapauksessa on kunnallislauta-
7093:       kunnan toimitet•ta·va metsälautakunnan tehtävät.
7094: 20 §.     Koska kuntala·ise:t itse saava·t mJäärä:tä kunnan:metsälau-
7095:       takunnam kokoonpanon ja. lähemmin järjestää sen to~min­
7096:       nan, on •kioh1tuu:den mulkaist,a, että lraut.akiun'll!a;n jäsenten
7097:                Metsän hävittämisen~ehkäiseminen.                   13
7098: 
7099: palkkiot ja muut sen yleiset menot suoritetaan kunnan va-
7100: roist•a. Asetusehdotu~sen 20 § :ään otetusta tätä koskevasta
7101: määräyksestä on kuitenkin tehty se poikkeus, että niistä
7102: katselmuksista, joista 8 § :ssä puhutaan, kunnanmetsälauta-
7103: kunnan jäsenet saavat korvauksen lääninmetsälautakun-
7104: nalta, koska tällaiset ilmtselmukset välittömästi kuuluvat
7105: asetuksen noud!!Jttamisen yleiseen v.al vontaan.
7106:       Paitsi sitä sakkorangaistusta, joka on säädetty seuraa- 22 §.
7107: mukseksi 22 § :ssä mainituista rikkomuksista, on E·duskunta
7108: katsonut, että milloin metsää on käytetty vastoin rauhoi-
7109: tusmääräyksiä tai rauhoittamissopimusta, on myös luvat-
7110: tomasti ha:ka:tut puut tai niiden a;rvo <tuomittava menete-
7111: tyiksi. Tällaiseen mää:räykseen on ollut syytä senkin
7112: vuoksi, että .tässä rtarkoiteooissa .tapauksissa sa:kko voi muo-
7113: dostua l:ii:an lieViäJksi <rMllgJaist,UJk:seksi e:irkä sii·s yksi\Sitruän voi
7114: kyHin ttehdk\ka:rusti eih!l{lä:istä .muilmi1tUS!miä;ä,rä;ysten tai ra.u-
7115: hoi tJtamissopimuksen TilkilroanJi1gta.
7116:       Metsän keinollisesta uudistamisesta voi maanomistajan 25 §.
7117: suoritettavaksi koitua melkoisia. kustann'lllksia, va:rsirr11kin jos
7118: uudistukseen tarvi:btavat siemenet tai taimet ovat kalliisti
7119: hankittacva.t. On sen vuO!ksi ikatso:ttu sopiva~ksi, et.tä l!äänån-
7120: metsälauta.lrunllla't tässä kohden tarjois~v.at viillitystä toi-
7121: mittama;lla siltä :vm.1ten haJlv,aUia ihiinna~La .ta:rpeita. Tätä
7122: j·a muitrukin metsänhoi•don edtitstärrnistä ttariko.iJttavi.a tiOrumen-
7123: piteitä 1Silmä,l1äip~tä.en 1on •asetUJSeJludotfuik!sen 25 § :åän otettru
7124: I!IliääDäy:s, joilika miUJkruan menetetyi.Jk!si jul.i.Jsf:Jeltluistia puist,a
7125: sa:at.u mha,sääsW menee lääninm:etsäJa,utailmn:niJ:1e metsän-
7126: hoidon edis~trumiseem käyt·etJtäJväksi.
7127:       Ellei rauhoitus yksin rii:tä aika•ansaamaan ja turvaa- 27 §.
7128: maan uutta kasvua ihäJvitetyn metsän til•alle, voidaan ase-
7129:  tusehdotuksen 3 § :n mukaan määrätä ryhdyttäväksi erityi-
7130: siin sitä ta11ko:ilttaviin 'toimenpiteisiin ja siis myöskin met-
7131: sän Iminolliseen uudistamiseen. Tällaisist:a toimenpiteistä
7132:  johtuvat kusta.nnukset on 27 § :n muka;an sen korvattava,
7133:  joka metsää on hävi!ttänyt. Jos syyll]nen on joku muu kuin
7134:  maa.nomista.j.a, mutta hän ei voi puheena olevia kustan-
7135:  nuksia suorittaa, ei uuden kasvun aikaansaamisest•a ja •tur-
7136:       14 1912. ~ Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7137: 
7138:       vaamisesta silti ole jätettävä huolta pitämättä, vaan on
7139:       m!llanomistaja semmoisessa t·apauksessa velvoitettu kustan-
7140:       nuksista vastaamaan. Viimemainittua määräystä ei ole
7141:       ka,tsottu kohtuUittomaksi senkfuän vuoksi, että metsän uudis-
7142:       tlllminen muodostuu til•an1 ja siten myös ma•a:nomistaj.an
7143:       hyödyksi.
7144: 32 §.      Siihen nähden, että ytksityist:en metsänlkäyHöoilkeuttta on
7145:       asetusehdotuksessa entisestään tuntuvasti rajoitettu, joh-
7146:       tuisi asetuksen sovelluttamisesta sellaiseen metsänkäyttöön,
7147:       johon ennen sen julkaisemista tehtyjen välipuheiden nojalla
7148:       on saatu oikeus, yksityisten välisiin oikeussuhteisiin selk-
7149:       kauksia, joita tuskin kävisi ainakaan tämän asetuksen yh-
7150:       teydessä yleispä•teväHä •tavalla r.atkaiseminen. E'duskunt·a
7151:       on sen vuiOiklsi 'lmlt:sonut tJarikoi•tuik:sen nrulmiseik:si, e1bl::ä t.äUai-
7152:       soon, aikaisemmin hankittuun oikeuteen perustuvaan met-
7153:       särn 'käyttfumi.seen sovelluteta.a:n edelleenkin nykyisen metsä-
7154:       lain 14 § :n säännöksiä, j•a on t'ästä aiheutuva määräys
7155:       otettu asetusehdotuksen 32 § :ään.
7156:            Edellä esitetYIIl nojalla Eduskuruta saa alamaisesti il-
7157:       moittaa,
7158: 
7159:                         että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
7160:                     Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tut-
7161:                     kittavaksi ja 'vahvistettavaksi lähettää seuraa-
7162:                     van asetusehdotuksen:
7163:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                  15
7164: 
7165: 
7166: 
7167: 
7168:                           Asetus
7169: toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
7170: 
7171:     Kumoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
7172: 14- § :n, sää,detään twten seuraavaa:
7173: 
7174:                            I LUKU.
7175: 
7176:  Me t s ä n h ä v i t t ä m i se s t ä j a s i i t ä a i he u t u-
7177:              v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
7178: 
7179:                              1 §.
7180:    Metsää älköön hävitettäkö; älköönkä metsää siis siten
7181: hakattako eikä maata hakkauksen jälkeen sellaiseen tilaan
7182: jätettäkö tahi sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnolli-
7183: nen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan.
7184:     Metsän :hävittämiseksi on myös katsottava, jos nuorta
7185: kasvuisaa havumetsää pienemmän puutavaran valmista-
7186: mista varten niin hakataan, että hakkaus on ristiriidassa
7187: metsän järkiperäisen harventamisen kanssa.
7188: 
7189:                              2 §.
7190:     Metsän hä vittämiseksi ei ole katsottava, jos hakkaus
7191: toimitetaan 6 § :ssä mainitun lääninmetsälautakunnan mää-
7192: räajaksi hyväksymän suunnitelman mukaan, ja läänin-
7193: metsälautakunnalle on asetettu riittävä vakuus uuden kas-
7194: vun aikaansaamisesta ja turvaamisesta.
7195:     Metsän hävittämiseksi älköön myöskään luettako hak-
7196: kausta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi
7197: tai niityksi tai:kka käytetään rakennustontiksi, varastopai-
7198: kaksi tahi muuhun semmoiseen tarkoitukseen. Sama ol-
7199: koon laki, jos metsää hakataan kotitarpeiksi eikä metsän
7200: 16 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7201: 
7202: luonnollinen uudistuminen sen kautta joudu v.aaraan, tahi
7203: jos hakikaus tarko~ttaa .tilan .tarvetta vastaavan syöttö-
7204: haan valrriistMnista tahi sen parantamista .alueella, joka
7205: maan laatunsa ja asemansa puolesta siihen sopii.
7206: 
7207:                               3 §.
7208:     Jos tilan metsää on hävitetty,rauhoitettaikoon metsä joko
7209: kokonaan ·tahi osaksi, ja ryhdyittäköön rauhoi.tUJksen ohella,
7210: miLloin se on :tavpeen, toimenpiteisiin lUUden 'kasvun aikaan-
7211: saamiseksi ja rturv.aamiseksi.
7212:     Rauhoitus tkäsi:btää metsän hrukkaamisen tahi metsämaan
7213: .käyttä;misen :taikka ik!umrnankin kiellon joko ;r.ajoituksilla
7214: tahi rajoitu:ksitta. Kullakin kerrahla mää;rätään mub.oi-
7215: ltu1ksen l,aajuus ja aika sen mukaan kuin alojen lharlritaan
7216: v:aativan.
7217:     Tillan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan laidunta-
7218: mista ,älköön muhoitUJsmäär:äysten lmllltta tkiellettäkö, ellei
7219:  metsän UJUJdist!Uminen sitä vaadi.
7220: 
7221: 
7222:                                 4 §.
7223:     Rauhoitusmääräyksen antaa sen paikkakunnan alioi-
7224: keUJS, jossa meltsä on.
7225:     Olkoon kru1tenikin läiänilllllleteälautakunnalla vaJta vMi-
7226: aikaisesti rauhoittaa thl•an metsä, ei ku:iJtenka.an laajem-
7227: massa määrässä kuin urudistukeen turvaamiseksi hävitetyllä
7228: alalla j.a jwtlkuvan hävittämisen ehikäisemi'Seksi on .tarpeen.
7229: Tä111ainen rauhoi.ttaminen olkoon voilmassa, kunnes 10 § :ssä
7230: mainittu sopimus on •tehty tai ·tuomioistuin toisin määrää.
7231: 
7232:                                 5 §.
7233:     Metsän uudistamisHsta ja uuden kasvun tmrwaamisesta
7234: pitäköön lääninmetsälautakunta huolen. Sitä varten tar-
7235: vrttavien toirnelllpiJte]den :!Jä}'ltäntöönpanon V•Oi lä;änilllllletsä-
7236: la'U!takunta j•ruttäiä maanomistajan tehtäväksi, jos on twkei·ta,
7237: eWi ne siten ·tulevrut suoriltertuiksi.
7238:                 Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                17
7239: 
7240: 
7241:                              II LUKU.
7242: 
7243:    Tämän asetuksen noudatt.amisen val-
7244:                vonnasta.
7245: 
7246:                                 6 §.
7247:    Tämän asetuksen noudattamista valvoo ,Jruihurrkin lää-
7248: niin ll!setettava 1ääninmebsälautakunt.a, ja rtulee kruununpal-
7249: velijain olla silill!ä .a.puna.
7250: 
7251:                                   7 §.
7252:     Jos ma.anomistlllj a on JuoV'Uittanurt nret.sWä ha:kat.ta vaksi,
7253: tulee ha:klmuoikeuden omistajan ennen hakkauksen alka-
7254: mista 18 § :ssä maini,tu!He kunrranmetsäl.aiUtakunnalle kir-
7255: j.a:Uisesti i1mo]t,taa hrukikmupaiklm, haklkaulksen laajuus ja
7256: hakkuuehdot sekä aiJka, mhlloin ha:kkaus alkaa. Jos ma·an-
7257: omi·staj.a iltse hll!kkauttaa metsäänsä myytäväksi tai myyn-
7258: tiä varten j.allostetta v·aiksi, tehköön samallaisen ilmoituksen.
7259:     Älköön kuitenka,an edel[ä ma.iniJttua ilmoi,tusve1volli-
7260: suutta olko, jos metsää hakataan •lääninmetsälautakunnan
7261: hyväksymän suunnitelman mukaan, tahi jos ma·anomistaja
7262: itse hakkaut.taa metsäänS'ä sitä järkiperäisesti harventa-
7263: malla.
7264:     ILmoitukset on lmnnanmetsihlautakunnan lähetettävä
7265: },ä.äninmetsälll!wtakJUnnaJ·l~.
7266: 
7267: 
7268:                               8 §.
7269:     Kun on syy.tä epäillä, että metsää on hävitetty mikka
7270: ebtä hyväiksybtyä suunniltelmll!a ·tai rauhoitusmääräyksiä
7271: t.ahi 10 § :ssä maini,ttua rauhoit1tllimissopimusta on rikottu,
7272: <toimitut,twkoon lääninmetsälautakunta katselmuksen palve-
7273: luksessaan olev.a}ila metsänho1tajal1a tai metsänva11tij·alla
7274: sen ·kunnan metsälll!uta;kunnan :kahden jäsenen keraUa,
7275: jorrka alueella metsä :sijaitsee.
7276:     T:ä11aisen katselmuksen toim]btamisen voi lääninmetsä-
7277: Ja utakunta antaa kunnanmetsälautakunnan tehtäivä:ksi.
7278: 18 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7279: 
7280:                               9 §.
7281:    KatselllliUiksesta on laadiltta va toimiltuskirj a.
7282:    Jos ikatseillmuksessa havaitaan, e·ttä sellaisia ri·k!komuksia
7283: on tapahtunut, joista 8 § :ssä mainitaan, on toimituskirjaan
7284: otettava selvitys ri.Jkkomuksen laadusta klllin myös ikatsel-
7285: musmiesten l!l!usunto rauhoituksen tarpeeHisuudesta ja laa-
7286: juudesta, uuden kasvun aikaanrsa111miseksi ja burvaamiseiksi
7287: tarvittavista toimenpiteistä sekä arviolaslm näistä aiheutu-
7288: vista kustannuksista.
7289:                               10 §.
7290:      Jos lääninmetsälautaJmmta katselmuksen johdosta ha-
7291: vaåltsee, että metsää on hävitetty, tehköön maanomistajan
7292: .tai hakikuuoikeuden omistajan :tai !k!ummankin kanssa kir-
7293: j.allisen ·sopimurksen metsän r.auhoittallllisesta sekä uuden
7294: ka1svun aikaansaamisesta ja .turvaamisesta.
7295:      Ellei sopimu:sta saada ail~a:an, taikka jos hyväksyttyä
7296: suunniteLmaa tai rauhoitusmääräyksiä on ri[i1oUu, on lää-
7297: nilllilletsälarutaknnnan saatettava asi•a tuomioistuimessa kä-
7298: siteltäväksi.
7299:                                11 §.
7300:     Tieto 8 § :ssä maini.tun 'katselmuksen ajasta annettakoon,
7301: milloin ,se asiaa vii·vyttämä;ttä voi 'tapahtua, maanomista-
7302: jdle sekä hakkuUJoVkeuJden omi.Js,tajaHe tai hakkauiksen joh-
7303: tajalle.
7304: 
7305: 
7306:                          III LUKU.
7307: 
7308:   Lääninmetsä 1 ·auta kunnista j a ik u n n a n-
7309:          m et s ä l a u t .a k u n n i s t a.
7310: 
7311:                                12 §.
7312:     LääuinmetS'älautatlrunnassa, joka on MetsäJhallituksen
7313: v.aJvonnan alainen, on vähintään koLme metsänhoitoon pe-
7314: rehtyny.ttä, paiklll1li:soloja 'tuntevaa varsinaista jäsentä j•a
7315: yhtä monta varajä:sentä.
7316:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                19
7317: 
7318:    Lääninmetsälauta,kmman jäsene't ja v·arajäsenet valitaan
7319: kolmeksi lmilenterivuodeksi 'kermUaan.
7320: 
7321:                              13 §.
7322:     Lääninmetsälautakunnan jäsenistä kurtsuu Metsähalli-
7323: tus yhde1n. Muut v.ali'tsee NlaanviljElllyshallitiUS liäänlissä
7324: .toimivien maanviljelys- ja talousseurojen aselttaanil.sta eih-
7325: dok:kai,sta. Y.arajäsenet asetetaan samaU.a tavalla.
7326:     Johtosäännön läänillJllletsäla,utakunniHe antaa Keisaril-
7327: linen Suomen Senaatti.
7328: 
7329:                              14 §.
7330:     Lruäninmetsälau:talkunnan tullee pi.tää luetteloa sen .toi-
7331: minta-ru1ueella olevista metsi<Stä, jo&a ova.t rauhuitetut tai
7332: joihin nruhden on voimassa 10 § :ssä tarkoit.etJtu sopimus
7333: tahi joi•ta käytetään l:ääninmetsälruutakunnan hyvä:ksymän
7334: suunnitelman muilman.
7335:     Luetteloihin on myä8 m:er.kittävä muut metsän rauhoit-
7336: tamista ja uuden .Jmsvun ruikaansa.a,mista ja turvaamista
7337: koskevat taupeelliset seik.at.
7338:     Luettelot pidetään Keilsarililisen Suomen Senaatin vwh-
7339: vilstamain kaav;ain mrukaan.
7340: 
7341:                                15 §.
7342:     Mi,tä ·tämän ase:tuksen tai sen johodost.a ·annet1tavain ha:l-
7343: linrrollisten mwäräysten mukaan on 14 § :ssä maini·ttuun
7344: luet,teloon mer'ki•tty, on katsottava tulleen kolmannen mie-
7345: hen ·tiedoksi.
7346: 
7347:                                16 §.
7348:     Kun :l1ääninmetsälautaJkunta on väJiaikaisesti rauhoitta-
7349: nUJt metsän, toimi•butJtakoon viipymät,tä maanomistajalle
7350: kuin myös hakkuuoikeuden omistajalle tahi hakkauksen
7351: johtajaJle pä;rutölk:sensä kill'jrullisesti laadittuna. Jos sitä,
7352: jolle päätös ·on toimi,teltta,va, ei ·taVJata asunnossaan, annet-
7353: takoon pä,ätös hä;nel1e tiedoksli hänen asuntonsa ovelle kiin-
7354: nitettruväJllä tiedoksipanoUa. Ellei maanoonistaja !lJSU siinä
7355: 20 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7356: 
7357: kunnassa, jossa .tila on, sa.adaan päätös 'toimiturtltaa sille,
7358: joka W.aa hoitaa.
7359: 
7360:                              17 :§.
7361:   LääninmetsälauJtaknnnan jäsenten palkkiot ja sen muwt
7362: menot ma!liisetaan va!ltion varoista.
7363: 
7364:                             18 §.
7365:     Avustama,an UiJänirumetsäJ.auta!lmnrtaa on kouihunkin kun-
7366: twan asetet,tava kunnanmetsälautalmlllt·a, jossa on vähin-
7367: 'tään lrolme jäsentä ja yhtä mont·a va.rajäsentä. Olkoon
7368: kuitenkin ik:uvernööriUä valta •vapauttaa kunta metsälau-
7369: takunnan asettwmisesta, milJoin sen harkitJaan voivan ilman
7370: haittaa tapahtua j·a lääJninmetsähwtakunta sitä puoltaa.
7371: Siinä ta·pauksessa tulee 'kunnallislautwkunnan toimittaa
7372: metsälautakunnan •tehtäivät.
7373:     Kunnanmetsä1!1Jutakunnan jäsenten vaalin tuloksesta
7374: annettakoon ·viipymätrtä ,tieto läiä11'inmetsälautakunnalle.
7375: 
7376:                              19 §.
7377:     Kunnanmetsälautakunnan jäsenet ja varaj.äJsenet vwliJt-
7378: see kunta siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä hen-
7379: kilöi•sltä. KelpoisuiUdesta lmnnanmetsäl.auta.J.mnnan jäse-
7380: neksi sekä kieltäytymisestä. siiltä olkoon noudatettava, mitä
7381: kuntakokouksen esimiehestä on säädetty.
7382:     Eunnanmetmlawta<kunnan toimintaa koskeVIan johto-
7383: säännön laatii kunta.
7384:     Johtosä,än'tö on jä-tettävä kuvernöörin rtutkittavaksi,
7385: jonka tulee, hankittuaan asiasta läänirumetsälarutakunnan
7386: lausunnon, vahvistaa se, ellei hän katso sen olevan vastoin
7387: ·tätä .asetusta tai muita Lain säännöksiä.
7388: 
7389:                            20 §.
7390:    Kunnanme.tsäl!!Jutaikunnan palkkaus mailrneltaan kunnan
7391: varoista. Korvauksen 8 § :ssä mainituista lmtselmuksista
7392: saavat kunnanmetsälautakunnan jäsenet kuitenkin läänin-
7393: metsäla utakunnalta.
7394:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.                  21
7395: 
7396:                               21 §.
7397:    Syytteet .lääninlllletsä!lautakunnan jäseniä vastaan vir-
7398: kavirheistä ajetaan sen paikkakunnan al.ioikeudessa, jossa
7399: lääninmetsälautakunta sij.ai•tsee.
7400: 
7401: 
7402:                           IV LUKU.
7403: 
7404:  T ä m ä n a se .t u k se n r i k ik o m i s e s 1t a j a t a k a-
7405:                         v a rikos ta.
7406: 
7407:                              22 §.
7408:    Joka käyttää metsää v.astoin rauhoitusmruäräyksiä tai
7409: 10 § :ssä maini.ttua rauhoittrumissopimusta •tahi hyväksyttY'ä
7410: suunnitelmaa, taikka jättää 7 § :ssä määrä!tyn iLmoituksen
7411: tekemättä, ra;ngaistakoon srukolla, eHei Rikoslaissa ole siitä
7412: kovempaa r.angaistusta sä rudetJty.
7413:                              1
7414: 
7415: 
7416:    Jos metsää on käy,tetty vastoin rauhoitusmä:ä.räyksiä
7417: tahi rauhoittamissopimusta, olkoon siten luvattomasti ha-
7418: katut puut tahi niiden arvo menetetty.
7419: 
7420:                             23 §.
7421:    Jos 22 § :n 2 momentissa mainituissa •tapauksiss·a läänin-
7422: metsälautakunta katsoo, että puut oVJat ta:kavarikkoon pan-
7423: tavat, olkoon !l!Sranomainen 1lilosottomies .velvollinen 'läänin-
7424: metsäJautakunnan ilmoi<tuksesta panemaan trukavarikon toi-
7425: moon iLman u1osotonhw1tijan määräystä.
7426: 
7427:                                 24 §.
7428:     T·a'kavari.'kkoon otetut puut ovat myJltävät hnntokau-
7429: palLa niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
7430: tenkin voidaan myynt1 jo sitä ennen .toimitta·a, jos omistruja
7431: tai hänen toimrt.sijansa va•atii, taik:ka jos lään~nmetsälauta­
7432: kunta sitä pyytää ja on ·varotta.va, ·että purut muurten rpilaan-
7433: tuv·at taihi niiden :säily<t,tämimen käy katlliimma~i 'kuin koh-
7434: tuullista on. Myynnin t.oimittakoon ulosottomies siinä jär-
7435: j·estyksessä kuin uLosmita,tun irtaimen omai•SIUuden myyn-
7436: nistä on säädertrty.
7437: 22 1912. - Edusk. asetusehd.:- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7438: 
7439:     Jos puiden omistaja rtallettaa puiden arvioidun hinnan
7440: tai ·asettaa siitä Viakuuden, on niiden takavarikko heti pe-
7441: ruutettruva. ArviiQimisen .toianitrtavak uskotut miehet, joista
7442: puiden omistaja ja lääninmetsälautakunta kumpikin vali•t-
7443: sev·at yhden ja siten va!lirbut kolmannen. Ol:k:oon kuitenkin
7444: asiallisilla, j.os he sii·tä sopiv.a,t, valta uslma ar.vioiminen
7445: yhdelle henk~löHe. Jos asiallinen laiJminlyö uslrobun miehen
7446: valitsemisen tai jos valitiUt uskotut miehet eivärt sovi kol-
7447: mannen vamlista, vahtsee kuntilikokouksen esimies, siirträ toi-
7448: sen asiral.Iisen tai u:sko>ttujen miesten ilmoituksen saatuaan,
7449: ViaEtsematta j ä.äneen uslmtun miehen.
7450: 
7451:                                25 §.
7452:      Menetetyiksi tuOIIllituista puista saatu rahasäästö menee
7453: läänilhlll€!tsälautaJ.mnnalle metsänhoidon edistämiseen käy-
7454: :tettä.väksi.
7455: 
7456: 
7457:                             V LUKU.
7458: 
7459:                E r i ·t y i s i rä m ä ä r ä y k s i ä.
7460: 
7461:                              26 §.
7462:      Trumiin asetuksen mUikaran ratkaistavissa asioissa päfuttä-
7463: köön tuomiiQistuin, vapaasti harkittua·an kaikki esille tulleet
7464: a:sianhaarat, mirtä asiassa on rtodeksi katsottava.
7465:      Alioi•keuden antamaan pää•tökseen haetaan muiUtosta va-
7466: litulksel<la, mutta menee päätös siitä huoJ.imrutta heti täy-
7467: •täntöön.'
7468: 
7469:                            27 §.
7470:    Kiustannulkset, jotka lliiäninmetsräLaurtakunnalle aiheu-
7471: tuvat uuden lkasvun ailmansaamisesta ja .turvaamisesta, kor-
7472: vatkoon se, joka metsää on häJvittänyt. Jos syyninen on
7473: joka muu kuin maanomistaja eirkä kustannuksia voida hä-
7474: neltä saada, vastatkoon niistä maanomistaja.
7475:               Metsän hävittämisen ehkäiseminen.              23
7476: 
7477:                            28 §.
7478:    Jos asianomainen ·ei suorita 27 § :·ssä maini,tuita kus-
7479: tannuksia, olkoon u1osottomie!helilä valta liiläninmetsälauta-
7480: kunnan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan mätäriiys,tä
7481: ulosottaa.
7482:                              29 §.
7483:    PaikkalwnnaUa, jossa uJosOittoonies ei asu, ol'koon nimis-
7484: miehen tehtävä, mitä tiilssä asetuksessa on ulosottomiehestä
7485: sanottu.
7486:                              30 §.
7487:    Lruäninmetsä1!l!utaknnnan 'toimituskirjat ja 14 § :ssä
7488: mainitut luettelot ov!l!t julkisia, j,a on ll!iistä pyydettäessä
7489: annetta·v·a otteita.
7490:                             31 §.
7491:    Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaanpa-
7492: nemista Vlarten tarpeelliset liilhemmät määrä,ykset.
7493: 
7494:                               32 §.
7495:    TMnä ase,tu:s astuu voima,an ....................... .
7496: Kuitelllkin sovellrutettalroon 3 päi·vänä syyskuuta 1886 an-
7497: netun metsälain 14 § :n säännoksiä sellaiseen metsänkäyt-
7498: töön nähden, johon siitä tehdyn kirjallisen sopimuksen
7499: kautta on .eJnnen ,täJmän asetuksen julkaisemista saatu oikeus.
7500: 24 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
7501: 
7502:     Edellä olevan asetusehdotuksen yMeydessä on Edus-
7503: kunta käsitellyt kysymystä, olisiko asetukseen otettava
7504: säännöksiä myöskin •siitä, mitä on noudwtettava metsien
7505: suoj.a.ami.seksi meren ·tai sisä veden rannoiHa ja lmru-
7506: luontoisilla saarilla, ·tunturimailtla ja vuoriperäisillä ylän-
7507: göillii, sellaisella ma·aila, j•oka helposti muodostuu lento-
7508: hietikOtk;si, jokirannoiHa, joilla metsä on suojana maanre-
7509: perumiä •vastaan, sekä rantamilla, joilTa metsä on säily.tettä vä
7510: kalastuksenho]t,oa VM'ten. Tällaisia määräyksiä, vaikkalcin
7511: puutteellisia, on jo osaksi voimassa olevassa met,sälaissa.
7512: Kun ne kuitenkaan eivat varsinaisesti kuulu puheena olevan
7513: asetuksen alaan ja niiden laatimi,seen si!täpaitsi vaa.CJ.i,ttaisiin
7514: paljon se1kkaperäisempiä ja täydenisempiä ,tutkimuksia ja
7515: valmist.elutöitä kuin mitä asiassa toista:1seksi on tehty, on
7516: katsottu 'tarkoitmksenmuimiseiksi, et'tä ne Imironaan erote-
7517: ta,an ·tämän ,a,setuksen yhteydestä. Huomioon ottaen tällais-
7518: ten määräysten merkityksen j•a sen seikrun, että Hallituksen
7519: puolelta jo on ryhdytty erinäist.en suojametsälainsää-dännön
7520: alaan kuuluvien kysymysten tutkimiseen, on Eduskunnan
7521: mielestä koko suojame,tsäikysymys otetta;va erityisen val-
7522: mistelun ja siitä ehkä aiheutuv•an lainsäädäntötoimen alai-
7523: seksi. Tämän j()ihdosta saa E·duskunta ahmaisesti anoa,
7524: 
7525:                 että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
7526:             mahdollisimman pian tutkituttaisi, missä mää-
7527:             rin on tarpeellista ryhtyä erityiseen suojametsä-
7528:             lainsäädäntöön, ja antaisi Eduskunnalle siitä
7529:             ehkä aiheutuvan armollisen esityksen.
7530: 
7531:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7532: 
7533:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
7534: 
7535: 
7536: 
7537: 
7538:       Heltlingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
7539:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
7540: 
7541: 
7542: 
7543: 
7544:                Talousvaliol{unnan mietintö
7545:            N :o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka
7546:            sisältää ehdotulisen asetukseksi paloviinan
7547:            valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivänä
7548:            kesäkuu!a 1892 annetun asetuksen 41 § :n
7549:            1 ja 2 momentin muuttamisesta.
7550: 
7551:    Eduskunta on Talousvaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
7552: hettänyt edustaja Alkion y. m. eduskuntaesityksen N :o 44,
7553: joka sisältää ehdotuksen asetukseksi paloviinan valmista-
7554: misesta ja tislaamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun
7555: asetuksen 41 § :n 1 ja 2 momentin muuttamisesta toisin
7556: kuuluvaksi.
7557: 
7558:      Edellämainitun asetuksen kautta on rangaistus luvatto-
7559: masta paloviinan valmistamisesta tai tislaamisesta mää-
7560: rätty ensikertaisesta rikkomuksesta vähintään 100 ja enin-
7561: tään 250 markan sakoksi. Rikkomuksen uusimisesta on ran-
7562: gaistus sakkoa 250~500 markkaa tai vähintään 2 kuukau-
7563: den ja enintään 1 vuoden vankeus. Valmistusaineet ja tuot-
7564: teet sekä valmistuskulut ovat myös tuomittavat menete-
7565: tyiksi.
7566:      Paloviinan valmistamiseen tai tislaukseen oikeudeton
7567: henkilö, jolla on hallussaan paloviinan valmistus- tai tis-
7568: lauskaluja tai viinamäskiä, menettää kalut ja mäskin ja
7569: rangaistaan ensi kerran 25___.:.100 markan sakolla, toisen
7570: kerran sakolla aina 200 markkaan asti ja seuraavilta saman
7571: rikkomuksen uusimisilta joka kerta sakolla 300 markkaan
7572: asti.
7573:      Eduskuntaesityksen tekijät lausuvat, että paloviinan
7574: sl).lainen valmistaminen maassa on viime vuosina melkoi-
7575: sesti lisääntynyt, etenkin Vaasan läänissä, ja esi,ttävät he
7576: tämän seikan valaisemiseksi eräitä tilastollisia lukuja.
7577: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7578: 
7579: Salapolton lisääntymisen syyksi arvelevat aiotteen tekijät,
7580: että kun kansa eduskuntansa kautta on päättänyt lain,
7581: jonka kautta päihdytysjuomain valmistus ja kauppa tulisi
7582: kielletyksi, ja tämä Eduskunnan hyväksymä laki odottaa
7583: Hallitsijan vahvistusta sekä täytäntöönpanoa, kunnioitus
7584: päihdytysjuomaliikettä koskevia nykyisiä säännöksiä koh-
7585: taan on kansassa lakannut ja ,kansa kieltäytyy tottelemasta
7586: niitä rajoituslakeja, jotka se on eduskuntansa kautta jo
7587: tuominnut hylättäviksi". Myöskin maan hallinnon puolesta
7588: alituisesti tapahtunut maan lakien syrjäyttäminen ja pol-
7589: keminen antaa kansan vähemmin kehittyneelle ainekselle
7590: huonon esimerkin. Näihin vaikuttimiin yhtyy vielä juop-
7591: poustaipumus.
7592:     Kieltolain voimaan astumisen kautta saataisiin aina-
7593: kin salapolton silmälläpito helpommaksi. Mutta kun ei tie-
7594: detä, milloin kieltohki edes joutuu Hallitsijalle esiteltä-
7595: väksi, ja sen käytäntöön tuleminen siis on epämääräi-
7596: sen tulevaisuuden varassa, niin katsovat aiotteen tekijät
7597: välttämättömäksi, että luvattomasta paloviinan valmistuk-
7598: sesta ja tislauksesta nykyään voimassa olevia rangaistus-
7599: määräyksiä melkoisesti kovennetaan. Rangaistukseksi ei
7600: kelpaa sakko, koska salaa valmistetun paloviinan menekki
7601: ja korkea hinta vaikuttavat sen, että sakotettu helposti suo-
7602: riutuu rangaistuksestaan. Puheena olevassa eduskuntaesi-
7603: tyksessä ehdotetaan siis, että edellä mainitun asetuksen 41 §
7604: muutettaisiin siten, että salapoltosta aina seuraisi kuritus-
7605: huonerangaistus, ensi kerralta 6 kuukaudesta 1 vuoteen ja
7606: rikkomuksen uusimisesta 1-3 vuoteen. Luvattomasta palo-
7607: viinakalujen tai -mäskin hallussa pitämisestä seuraisi
7608: niinikään kuritushuonerangaistus, ensi kerralta 2-6 kuu-
7609: kautta ja rikkomuksen uusimisesta 4 kuukaudesta aina 3
7610: vuoteen asti.
7611: 
7612:    Saatavina olevien tilastollisten tietojen mukaan on lu-
7613: vatonta paloviinan valmistusta koskevia uusia rikosjuttuja
7614: ollut maan tuomioistuimissa käsiteltävänä seuraavat
7615: määrät:
7616:           Paloviinan valmistusasetuksen 41 §.            3
7617: 
7618:             Vuonna 1885 yhteensä 96 juttua.
7619:                    1886         114
7620:               " 1887 "          229 "
7621:               " 1888 "          309 "
7622:               " 1889 "          279 "
7623:               " 1890       "     270 "
7624:               " 1891 "           252 "
7625:               " 1892 "           167 "
7626:               " 1893 "           156 "
7627:               " 1894 "           234 "
7628:               " 1895 "          251 "
7629:               " 1896 "           382 "
7630:               "    1897    "     215 "
7631:               " 1898 "           127 "
7632:               "    1899    "      78 "
7633:               " 1900 "            28 "
7634:               " 1901 "            59 "
7635:               " 1902 "            76 "
7636:               " 1903 "                '~
7637:                                   81
7638:               " 1904 "            81 "
7639:               " 1905 "            72 "
7640:               " 1906 "            63 "
7641:               " 1907 "            81 "
7642:               " 1908 "           131 "
7643:               " 1909 "           101 "
7644:               " 1910 "           172 "
7645:                 "                    "     "
7646:    Etusijassa sala polttorikkomuksiin nähden ovat olleet
7647: Mikkelin ja Vaasan läänit, niinkuin seuraa vasta tilastosta
7648: näkyy:
7649: 
7650:       Uusia salapolttojuttuja v.l907 v.1908 v.l909 v.1910
7651: Uudenmaan      lääni ........     1     1      1
7652: Turun ja Porin                    1     5      8      6
7653:                  "
7654:                           0   •••••••
7655: 
7656: 
7657: 
7658: 
7659: Hämeen                            1                   3
7660:                  " ........ 5
7661:                           •   0   ••••••
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666: Wiipurin                                6            27
7667: Mikkelin         " ........ 42 63 56 53
7668:                      "
7669: 4        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7670: 
7671:        Uusia salapolttojuttuja                  v.l907 v.1908 v.1909 v.1910
7672: Kuopion            lääni • • . . . . 0.          11      9     10      18
7673: Vaasan                      ••      0   •••••    18     45     26      60
7674: Oulun
7675:                       "     •   0   ••••••        2      2              5
7676:                       "
7677:                           Yhteensä               81    131    101     172
7678: 
7679:     Yllä oleva yleiskatsaus osottaa, että salapoHtojuttujen
7680: lukll!llläärä on eri vuosina suuressa määrin vaihdellut. Tä-
7681: hän ova't muiden ohella vaikuttaneet taloudelliset seikat,
7682: niinkuin runsaat viljasadot, viljan hintojen aleneminen,
7683: valtion, kuntain tai yksityisten suuret työt, joita varten
7684: väkeä kokoontuu enemmältä yhteen.
7685:     Eduskunta on paloviinaverosta osottanut vuotuisen mää-
7686: rärahan väkijuomaliikkeen tarkastusmenoihin ja paloviina-
7687: asetul"sia vastaan tehtyjen rikkomusten ehkäisemistoimen-
7688: piteistä johtuvien kulunkien peittämiseksi. Tätä määrä-
7689: rahaa, joka viime aikoina on ollut 235,000 markkaa, Edus-
7690: kunta 1911 vuoden valtiopäivillä korotti 15,000 markalla,
7691: jotenka se kuluvaksi vuodeksi 1912 on kaikkiaan 250,000
7692: markkaa.
7693:     Syyttäjien palkitsemiseksi ja muita sanottujen rikko-
7694: musten ehkäisytoimenpiteitä varten on alempana mainit-
7695: tuina vuosina täysissä tuhansissa käytetty:
7696: 
7697:         V. 1906     V. 1907               V. 1908      V. 1909        v. 1910
7698: Smk.   151,000:-   155,000:-             169,000:-    188,000:-     180,000:-
7699: 
7700: 
7701:     Eduskuntaesityksessä salapoHtorikkomuksista vaadittu
7702: kuritushuonerangaistus, jota Suomen Rikoslain 2 luvun 2
7703: § :n mukaan ei saa tuomita lyhemmäksi kuin 6 kuukauden
7704: ajaksi, on epäilemättä liian ankara eikä sovellu yhteen
7705: uudempien rangaistusperiaatteiden kanssa, joiden mu-
7706: kaan rangaistus ensikertaisesta rikoksesta on oleva ver-
7707: rattain lievä. Missään oikeassa suhteessa eivät ehdo-
7708: tetut rangaistusmääräykset myöskään ole Rikoslaissa
7709: yleistä pahennusta tuottavista tai hyvää järjestystä
7710: loukkaavista rikkomuksista säädettyjen rangaistusmää-
7711:           Paloviinan valmistusasetuksen 41 §.              5
7712: 
7713: räysten kanssa, joiden mukaan rangaistus sellaisista pa-
7714: hanteoista yleensä on sakkoa, eräissä pahemmissa tapauk-
7715: sissa vankeutta. Vielä vähemmin soveltuu puheena oleva
7716: rangaistusehdotus yhteen Eduskunnan 12 päivänä loka-
7717: kuuta 1909 hyväksymässä, Hallitsijan vahvistamatta vielä
7718: olevassa asetuksessa alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
7719: sesta, maahantuonnista, kuljetuksesta ja varastossapidosta
7720: olevain rangaistusmääräysten kanssa. Rangaistus alkoholi-
7721: pitoisten aineiden luvattomasta valmistuksesta tai tislaami-
7722: sesta on tässä asetuksessa ensi kerralta vähintään 100 mar-
7723: kan sakko ja rikkomuksen uusimisesta vähintään 3 kuukau-
7724: den vankeus. Sellaiseen rikkomukseen soveliasten valmis-
7725: tusaineiden luvaton hallussa pitäminen rangaistaan ainoas-
7726: taan 100-500 markan sakolla. Eduskuntaesityksen ran-
7727: gaistusmäärät ulottuvat siis kauas yli Rikoslain mainituissa
7728: säännöksissä ja sanotussa kieltolaissa olevain rangaistusas-
7729: teikkojen ylimmän rajan, eikä niitä siis siitäkään syystä ole
7730: hyväksyttävä. Huomattava on lisäksi, että ehdotetut anka-
7731: rat rangaistukset tulisivat kohtaamaan niitä, jotka siihen
7732: palkattuina toimittavat salapolton, kun työnantajat, s. o.
7733: polttokalujen ja valmistusaineiden omistajat, jotka sala-
7734: poltosta saavat pääasiallisen hyödyn, riittäväin todistusten
7735: puutteessa ehkä useinkin jäisivät rankaisematta.
7736:     Valiokunta on sitä mieltä, että ehkäisytoimenpiteet ja
7737: tuomitut rangaistukset vaikuttavat vähitellen paremman
7738: käsityksen syntymiseen ja sen kautta rikkomusten vähene-
7739: miseen. Myöskin kohoava yleinen sivistys ja raittiusrien-
7740: not ovat omansa synnyttämään puheena olevain rikkomus-
7741: ten ynnä niistä johtuvan epäjärjestyksen ja huonotapaisuu-
7742: den paheksumista sekä näiden rikkomusten saattamista tar-
7743: kemmin kuin ennen virallisen syytteen alaisiksi. Missä
7744: paloviina-asetuksia vastaan tehdyt rikkomukset näyttävät
7745: lisääntyvän, voidaan tätä pahetta, voimassa olevia rangais-
7746: tusmääräyksiä koventamatta, tehokkaasti vastustaa myös-
7747: kin siten, etä edellämainitulla määrärahalla palkataan en-
7748: tistään suurempi määrä kelvollisia lain valvojia ja heidän
7749: toimintansa järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla.
7750: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7751: 
7752:    Edellä sanotun perustuksella Valiokunta kunnioittaen
7753: ehdottaa,
7754: 
7755:               että Eduslcunta antaisi puheena olevan edus-
7756:            kuntaesityksen raueta.
7757: 
7758: 
7759: 
7760:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
7761: Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), jäsenet
7762: Aromaa, Hedberg, Inborr (osittain), Kananen, Koponen,
7763: Lohi, Mynttinen, Mäkelä, V. (osittain), Riihelä, Saari,
7764: Savolainen, Typpö, T. ja Vahe sekä varajäsenet Listo, Ny-
7765: llmder (osittain), Oksman ja Väänänen (osittain).
7766: 
7767:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1912.
7768:                         Vastalause {.                        7
7769: 
7770: 
7771: 
7772: 
7773:                      Vastalauseet.
7774:                               I.
7775:     Kun Talousvaliokunnan enemmistö on kieltäytynyt ot-
7776: Ltmasta Valiokunnan mietintöön sitä johtopäätöstä, johon
7777: mietinnön sivulla N :o 3 oleva tilasto salapolttorikosjuttujen
7778: lukumäärästä ilmeisesti antaa aihetta, niin tulee meidän
7779: vastalauseena täten saattaa se Eduskunnan tietoon.
7780:     Mainittu tilasto osottaa, e.ttä salapolttojuttujen luku-
7781: määrä on eri vuosina suuressa määrin vaihdellut. Nousua
7782: siinä on tavallisesti tapahtunut, kun paloviinan valmistus-
7783: veroa on :korotettu. Niinpä vuoden 1887 alusta alkaen
7784: ylennettiin paloviinaveroa, jota siihen asti oli kannettu
7785: 1 markka 20 penniä, 1 markkaan 60 penniin kannulta. Sa-
7786: mana vuonna näemme uusien salapolttojuttujen lukumää-
7787: rän nousevan kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verraten
7788: ja jatkuu nousua vielä seuraavanakin vuonna, aletakseen
7789: sitten vähitellen, kunnes vuosina 1892 ja 1893, joiksi palo-
7790: viinavero säädettiin 65 penniksi litralta, sillä kertaa tultiin
7791: alimpaan lukumäärään. Valtiopäivillä 1894 ylennettiin
7792: paloviinaveroa 70 penniin litralta, ja osottaa tilasto sala-
7793: polttimor~kkomusten melkoista nousua, joka alkaa laantua
7794: pois vuodesta 1897 'alkaen; ja jatkuu alenemista edelleen
7795: vuoden 1900 loppuun asti, vaikka sillä välin paloviinan
7796: valmistusveroa vuosiksi 1898-1900 ylennettiinkin 5 pen-
7797: nillä litralta. Mutta kun vero vuoden 1901 alusta yleni
7798: 75 pennistä 85 penniin litralta, seurasi jälleen salapolton
7799: huomattava lisääntyminen laantuakseen alaspäin 1905 vuo-
7800: den alusta alkaen. Nousua on jälleen nähtävänä, kun palo-
7801: 8       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
7802: 
7803: viinaveroa vuoden 1908 alusta käytiin suorittamaan 1
7804: markka 20 penniä litra1ta, ja kun vero vuodesta 1910 alkaen
7805: ylennettiin 2 markkaan litralta, rupesivat salapolttorikko-
7806: mukset taasen lisääntymään. Nähtävästi on arveltu, että
7807: luvattomasti valmistetun verottoman p!l!lo.viinan myymi-
7808: sestä veronkorotuksen johdosta saatava korkeampi hinta
7809: enemmän kuin riittävästi tulisi vastaamaan sitä .vahinkoa,
7810: joka siitä ehkä johtuvan rangaistuksen ja valmistusaineiden
7811: menettämisen kautta olisi rikkomuksesta odotett!llvissa.
7812: 
7813:     Helsingissä 18 p. huhtikuuta 1912.
7814: 
7815:                                               A. Listo.
7816: 
7817:     Tähän yhtyvät
7818: 
7819:      J. Kaskinen.             Tahvo Riihelä.
7820:      Iisakki Vahe.            John Hedberg.
7821:                      Hugo Rautapää.
7822:                       Vastalause II.
7823: 
7824: 
7825: 
7826: 
7827:                             II.
7828: 
7829:    Esitysehdotuksen suhteen on Valiokunta johtunut eh-
7830: dottamaan sen hylkäämistä, huolimatta siitä, että tilasto
7831: selvästi osoittaa salapolton, varsinkin toisilla seuduilla
7832: maata viime aikoina olevan huomattavasti kasvamassa.
7833: Valiokunta ei luule sen ehkäisemiseksi tarvittavan muuta
7834: kuin hiukan määrärahoja valvonnan tarkistamiseksi. Se
7835: tapa jolla Valiokunta suhtautuu asiaan, osoittaa suurta
7836: välinpitämättömyyttä tämän yhä lisääntyvän rikollisuuden
7837: suhteen.
7838:     Olen sitä mieltä, että voimassa olevat rangaistusmäärä-
7839: ykset ovat liian lievät, verrattuna siihen aineelliseen hyö-
7840: tyyn, minkä salapolton harjoittaja on tilaisuudessa toimes-
7841: taan saamaan, kun onnistuu vähänkin aikaa saada toin-
7842: tansa harjoittaa, sekä toiselta puolen siihen pahennukseen,
7843: jonka tällainen toimi ympäristöön vaikuttaa.
7844:     Mielestäni siis lainrikkomuksen ehkäisemiseksi on tehok-
7845: kain keino, kovennettu rangaistus. Sentähden olisi ran-
7846: gaistusmääräyksiä luvattomasta paloviinan valmistuksesta
7847: kovennettava esitysehdotuksessa tarkoitettuun suuntaan,
7848: kuitenkin ottaen huomioon ettei ne tule ristiriitaan voi-
7849: massa olevan rikoslain kanssa.
7850:     Ehdotan siis kunnioittaen Eduskunnalle:
7851:               että Eduskunta palmtttaisi asian yllärnaini-
7852:            tussa tarkoituksessa takaisin T alous'oaliokun-
7853:            taan.
7854: 
7855:    Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1912.
7856: 
7857:                                             K. A. Lohi.
7858:     1
7859:     1
7860:      1
7861:       1
7862:       1
7863:        1
7864:        1
7865:         1
7866:         1
7867:          1
7868:           1
7869:           1
7870:            1
7871:            1
7872:             1
7873:             1
7874:              1
7875:               1
7876:               1
7877:                1
7878: 
7879: 
7880: 
7881: 
7882: •
7883:     1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
7884: 
7885: 
7886: 
7887: 
7888:                Suuren valiokunnan mietintö
7889:             N: o 11 eduskuntaesityksen johdosta, jolm
7890:             sisältää ehdotuksen asetukseksi paloviinan
7891:             valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivänä
7892:             kesäkuuta· 1892 annetun asetuksen 41 § :n
7893:             1 ja 2 momentin muuttamisesta.
7894: 
7895:     Suuri valiokunta on, :@äsiteltyänsä edellä mainittua asia-
7896: ta, päättänyt yhtyä Talousvaliokunnan mietinnössä N :o 2
7897: o1eva,an ehdotukseen,
7898: •
7899:               että Eduskunta antaisi puheena olM;an alus-
7900:            kuntaesityksen raueta.
7901: 
7902:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1912.
7903: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
7904:          1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7905: 
7906: 
7907: 
7908: 
7909:                   Työväenasiain valiokunnan
7910:                m i e t i n t ö N: o 2 työväen tapaturmava-
7911:                kuutuksesta tehtyjen eduskuntaesitysten
7912:                johdosta.
7913: 
7914:    Eduskunta on Työväenasiain valiokuntaan valmistel-
7915: tavaksi läJhettänyt edustaja Hailstenin ehdotuksen laiksri
7916: työväen ·.tlapa turmavakuutuksesta sisältävän eduskuntaesi-
7917: tyksen N :o 32 ja edustaja Paasivuoren y. m. eduskuntaesi-
7918: tyksen N :o 35, joka sisältää ehdotuksen laiksi työnanta-
7919: jan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
7920: V®IItlnasta.
7921: 
7922: 
7923: 
7924: 
7925:     Työväenvailruutus on viime vuosikymmeninä ollut ja on
7926: yhä edelleen ulkomailla tärkeimpiä yhteiskuntapoliittisia
7927: tehtäviä,~ Sitä on eri maissa tuon tuostakin laajenneltu ja
7928: syvennelty, kunnes on saa1vutettu nirin huomattavia tuloksia
7929: kuin Saksan va:ltakunnanVIa'lruutussääntö (Reichsversiche-
7930: rungsordnung) vuodelta 1911 ja Englannin samana wonna
7931: hyväksytty sosialivakuutuslaki (N·a·tional Insurance Act).
7932:     Meillä on tässä kohden jääty aivan jäJ.elle. Vanhuus-
7933: ja työkyvyttömyysvakuutus samoin kuin sairas- ja äitiys-.
7934: sekä työttömyysvakuutukset ova;t vielä toteuttamatta, ja
7935: ainoa voimassa oleva pakollinen vakuutushaara, tapatur-
7936: mavakuutus, nojautuu joulukuun 5 päivänä 1895 annet-
7937: tuun lakiin, joka, katsoen siihen ripeyteen, mikä tällä
7938: alalla ilmenee ulkomaisessa lainsäädännössä, on jo vanhet-
7939: tunut.
7940:     Alotteita viimemaini'tun lain uudistamiseksi on kyllä
7941: tehty, mutta ne eivät ole vieJä johtaneet toivottuihin tu-
7942: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7943:                                          '
7944: !oksiin. Maaliskuussa 1906 erinäisiä työväenlainsäädännön
7945: osia tarkastamaan asetettu komitea antoi seuraavana vuon-
7946: nu helmikuussa mietinnön ja lakiehdotuksen asiassa, ja
7947: viime valtiopäivillä anoi Eduskunta tehtyjen aiotteiden
7948: johdosta, että hallitus ensi tilassa valmi,stuttaisi ja Edus-
7949: kunnalle esittäisi ehdotuksen laiksi työnantajan vastuun-
7950: alaisuudesta työntekijää kohdanneesta ruumiinvammasta,
7951: joka olisi rakennettu yllä mainitun komitean ehdo-
7952: tuksen pohjalle, huomioon ottaen erinäiset Eduskunnan
7953: esittämät toivomukset. Tätä anomusta ei ole vielä Hallit-
7954: sijalle esitetty. Kun kuitenkin uuden tapaturmavakuutus-
7955: lain tarve on käynyt yhä tuntuvarnrnaksi, on näillä valtio-
7956: päivillä tehty edellä mainitut eduskuntaesitykset, ja samalla
7957: perusteella on Valiokuntakin harkinnut tarkoituksemukai-
7958: seksi valmistaa ehdotuksen uude,ksi tapaturmavakuutusase-
7959: tukseksi.
7960: 
7961:     Valiokunnan käsiteltävinä olevat aiotteet eroavat tun-
7962: tuvasti toisista•an. Edustaja Hallstenin eduskuntaesitys on
7963: lain alaisiin liikkeisiin ja yrityksiin nähden rakennettu sen
7964: periaatteen varaan, että työnantaja on velvoitettava vastaa-
7965: maan työntekijää työssä kohdanneesta tapaturmasta vain
7966: silloin, kun työ saattaa tekijänsä suurempaan vaaraan, kuin
7967: mikä häntä jokapäiväisessä elämässä yleensä uhkaa, ja sen
7968: mukaisesti on myöskin, muutamilla pääasiallisesti käytän-
7969: nöllisistä syistä tehdyillä poikkeuksina, vain itse työstä
7970: johtunut tapaturma pantu työnantajan vastattavaksi; jota
7971: paitsi vahingonkorvauksen määrään nähden nouda·tetaan
7972: sitä periaatetta, että sen tulee olla vahingoittuneen työ-
7973: ansiota pienempi. Kaikissa näissä kohdin rakentuu edus-
7974: taja Paasivuoren eduskuntaesitys toisille perusteme. Siinä
7975: ulotetaan laki, työn vaamllisuuteen katsomatta, koskemaan
7976: kaikkia työ- ja palveluspaikkoja, joissa viikkoa kauemmin
7977: pidetään palkkatyöläisiä; työnantajan korvattavaksi pan-
7978: naan myöskin ruumiinvamma, joka on johtunut matkalla
7979: työpaikalle tahi lrotiin sattuneesta tapa-turmasta, ja va,hin-
7980: gonkorvaus määrätään täyden työpalkan suuruiseksi.
7981:               Työväen tapaturmavakuutus.
7982: 
7983:    Kun Valiokunta uutta tapaturmavakuutuslakia la•adit·
7984: taessa noudrutettavista periaatteista on päärusi,allisesti Sa·
7985: maa mieltä kuin Eduskunta viime valtiopäivinä ja ensin-
7986: mainittu käsiteHävinä olevi~ta alotteista pääpiirteiltään on
7987: Eduskunnan 'anomuksen mukainen, jotavastoin jälkimäinen
7988: tästä olennaisesti poikkeaa, on V aliotkunta ottanut tkäsitte-
7989: lynsä pohjaksi edustaja Hallstenin eduskuntaesity:ksen, si-
7990: täkin suuremmalla syyllä, kun tämä on laadittu pitämällä
7991: silmällä työväenva>kuutuksen eri haarojen välillä tulevai-
7992: suudessa aikaansaatavaa yhtenäisyyttä, sekä puolestaan hy-
7993: väksynyt sen muutamin muutoksin ja li.säyksin, joista myö-
7994: lwmmin tehdään selvää.
7995: 
7996: 
7997:      Nykyinen laki työnantajan vastuunalaisuudes,ta työn-
7998: tekijää kohtaavasta ruurmiinvammasta on ollut voimassa lä-
7999: hes puolentoista vuosikymmentä. Sitä laadittaessa siirryt-
8000: tiin maassamme aiv,an uudelle Jainsä-ädäntöala:lle, minkä
8001: vudksi silloin oli varoen meneteltävä. Lain voimassaolon
8002: aikana sarutu kokemus viittaa :kuitenkin sirihen, että työväen
8003: tupaturmavakuutusta voidaan meillä nykyajan sosialipo-
8004: liittisten vaatimusten mukaisesti melkoisessa määrässä ke-
8005: hittää edelleen. Ja koska ne pää periaatteet, joiden varaan
8006: voimassa oleva laki on rakennettu, ovat osottau'tuneet mei-
8007: dän oloihimme soveltuviksi, on Valiokunnan mielestä täJ-
8008: löin lä;hdettävä nykyisen lain luomaita perustalta.
8009:      Ne muutokset, mitkä Valiokunta on katsonut olevan
8010: syytä tehdä voima:ssa oleva,an lakiin, koskevat miltei kaik-
8011: kia tämän osia. Valiokunnan valmist!l!llassa asetusehdotuk-
8012: sessa on melko lailla laajennettu lain alle kuuluvain liik-
8013: keiden ja yritysten alaa sama:ten kuin työnantajan vakuu-
8014: tusvelvollisuutta ja jonlrun verran ,työntekijä"-käsitettä-
8015: kin; työnantaja on velvoitettu eräissä tapauksissa vastaa-
8016: maan sellaisestakin tapaturmasta, jota voimassa olevassa
8017: laissa ei pidetä työssä sattuneena, ja vahingonkorvauksen
8018: määrä-ä on monin tavoin lisätty. Sitä paitsi on varsinkin
8019: vahingonkorvauksen määräämiseen nähden nykyisin nou-
8020:        4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8021: 
8022:        datettava.a menettelyä muutettu ja jossakin määrin selven-
8023:        netty tai muutettu eräitä muitakin kohtia voimassa olevassa
8024:        laissa. Kaikissa näissä suhteissa nykyiseen lakiin tehdyt
8025:        muutokset ov.at Valiokunnan mielestä- seuraavista syistä
8026:        tarpeelliset.
8027: 
8028: 1 §.        Nykyisen tapaturmavakuutuslain abisia ovat useimmat
8029:         tehdasmaisesti harjoit,etut ja eräät niihin verrattavat toolli-
8030:         suusliikkeet, erinäiset rakennusten, liikenneteiden ja joh-
8031:         tojen rakentamis- ja osaksi niiden kunnossapitotyöt sekä
8032:         muutamat liikennet,tä palvelevat yritykset.
8033:             On kuitenkin muitakin elinkeinoja ja yrityksiä, joissa
8034:        tapaturman vaara on melkoinen ja joita sen vuoksi, yksin-
8035:         omaan työn vaaraUisuutta silmällä pitäen, ei ole syytä työ-
8036:         väen tapaturmavakuutuslaissa sivuuttaa. Jo vuoden 189,1
8037:         valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä laiksi työn-
8038:         antajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
8039:         miinvammasta ehdotettiin lain piiriin otettaviksi maanvil-
8040:         jelys ja sen sivuelinkeinot mikäli niissä kä.ytetään höyry-
8041:        voimaa, metsäntuotteiden lauttaaminen, sekä kaikki yri-
8042:         tykset, paitsi merenkulku, joissa höyryvoimaa tai muuta
8043:        mekaanista liikevoimaa käytetään. Säädyt eivät kuitenkaan
8044:        katsoneet lain ulottamista näille aloille suotavaksi, ennen-
8045:        kuin sen va,ikutuksista oli hankittu kokemusta. Kun tätä
8046:        nyttemmin on saavutettu ja sen perusteella on todennä-
8047:        köistä, että meillä työvä.en tapaturmavakuutusta suurem-
8048:        mitta .käytännöllisittä hankaluuksitta käy tällä tavoin mel-
8049:        ko lailla laajentaminen, on Valiokunta tässä kohdin tehnyt
8050:        voimassa olevaan lakiin useita lisäyksiä, noudattamalla kui-
8051:        tenkin sitä periaatetta, että lain alaan siirrettävissä yrityk-
8052:        sissä tapaturman vaaran tulee olle suurempi kuin jokapäi-
8053:        väisessä elämlilssä yleensä. Tällöin on Valiokunta myöskin
8054:        ottanut huomioon, että nykyisen lakimme tässä kohdin
8055:        edustama kehitysaste on ulkomailla jo varsin yleisesti si-
8056:        vuutettu.
8057:            Asetusehdotukseen on sisällytetty kaikki varsinaiset
8058:        ,teollisuusammatit, koska niissä Valiokunnan mielestä tapa-
8059:        turman vaara miltei poikkeuksetta on melkoinen ja koska on
8060:                Työväen tapaturmavakuutus.                      5
8061: 
8062: osottautunut mahdottomaksi tyhjentävästi erikseen luetella
8063: kaikki ne teollisuuslajit, jotka vaarallisuutensa vuoksi oli-
8064: sivat asetuksen piiriin saatettavat. Käsityöliikkeisiinkään
8065: nruhden ei ole tehty poikkeusta, koska niiden ja pienten teh-
8066: taiden välillä ei ole tarkkaa rajaa ja ammattivaara niissä
8067: usein on verrattain suuri. Varsinaisia käsityöliikkeitä
8068: maalla, tapaturmavakuutusta tässä kohtaavain käytännöl-
8069: listen vaikeuksien tähden, ei kuitenkaan ole asetuksen alaan
8070: siirretty. Selvyyden vuoksi on 1 momentin 1 kohdassa
8071: lueteltu eräitä Valiokunnan mielestä asetukseen sisällytet-
8072: täviä teollisuusliikkeitä, joista muutamia on mainittu sa-
8073: notun kohdan ensimäisessä kappaleessa, jotta ne olisi-
8074: vat asetuksen alaiset silloinkin, kun niissä, milloin niitä
8075: harjoitetaan maana, ei käytetä höyrypannua taikka muita
8076: kuin käsivoimalla käypiä työkoneita tai teknillisiä laitteita.
8077:     Niinikään on työna,ntajan vastuunalaisuus työntekijän
8078: tapaturmasta ulotettu useiden yksinomaan maalla harjoi-
8079: tettuvain elinkeinojen alalle. Niinpä on asetusehdotukseen
8080: sisällytetty maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä
8081: käytetään luonnonvoimalla käypiä koneita, koska niissä
8082: tapaturman vaara si'lloin on miltei sama kuin tehdasteolli-
8083: suudessa. Sitä paitsi ovat näillä työaloilla eräillä muillakin
8084: koneilla tehtävät työt varsin vaaralliset. Kun kaikkia täl-
8085: laisia koneita ei kuitenkaan ole voitu luetella, on arveltu riit-
8086: tävåJksi saattaa asetuksen alaisiksi sellaiset työt, joissa käy-
8087: tetään hevoskierrolla käypiä koneita. Aivan ilmeinen on
8088: tapaturman vaara myöskin kalastuksessa, joka sen vuoksi
8089: Valiokunnan mielestä, mikäli sitä meillä ammattimaisesti
8090: harjoitetaan, on tähän asetukseen sisällytettävä. Ja sama-
8091: ttm on metsänhakkuu ja -ajo sekä puutavaran uitto niissä
8092: helposti sattuvain tapaturmain vuoksi asetuksen ala.an
8093: otettu, kuitenkin ainoastaan mikäli niitä harjoitetaan liik-
8094: keinä, joten yksityisen ma,anviljelijän metsätyöt jäävät tä-
8095: män ulkopuolelle.
8096:     Rakennustyöt on paljon laajemmalta kuin mitä nykyi-
8097: sin on laita viety tapaturmavakuutuksen piiriin. Nykyinen
8098: laki koskee vain vai tion tai kunnan teettämiä isonlaisia sil-
8099: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8100: 
8101: tarakennuksia ja maanteiden rakentaminen sivuutetaan ko-
8102: konaan. Koska ,tapaturman vaara näissä töissä kuitenkin
8103: on melkoinen, on Valiokunta sisällyttänyt asetukseen kaikki
8104: siltojen ja yleisten maanteiden rakentamistyöt, mikäli ne
8105: eivät ole aivan vähäisiä, jolloin ne käytännöllisistä syistä on
8106: jätetty sen ulkopuolelle, ja arvellut työssä käyte·ttyjen ·työn-
8107: tekijäin luvun tässä kohdin tarjoavan käytännöllisimmän
8108: rajan. Samalla rajoituksella maalla teetettäviin töihin näh-
8109: den on asetuksen alaan si1iTetty kaikki rakennusten raken-
8110: tamistyöt, jotka kuuluvat nykyisen .lain alle ainoastaan mi-
8111: käli on kysymyksessä kirkon tai tehtaan rakennustyöt, ja
8112: yhtä kerrosta korkeampien rakennusten rakentaminen kau-
8113: pungissa ja kauppalassa sekä, valtion, kunnan tai muun
8114: yhteisön tarpeeksi toimitettuna, maaliakin. Kunnossapito-
8115: töitä Valiokunta sitä vastoin ei ole yhtä laajalti ottanut
8116: asetuksen piiriin, koska ne usein ovat aivan vähäpätöiset.
8117: Siihen nähden, että on mahdotonta tässä kohdin tehdä tark-
8118: kaa. rajaa, on tyydytty ylimalkaisesti selittämään tämän
8119: asetuksen alaisiksi laajuudeltaan uutisra;kennukseen ver-
8120: rattavat kunnossa.pitotyöt ja tarkempi määrääminen jätetty
8121: vähitellen muodostuvan käytännön varaan.
8122:     Liikennettä palvelevista yrityksistä kuuluvat nykyisen
8123: t.apa·turmavakuutuslain alaan vain liikenteen käyttäminen
8124: rautatiellä tai muilla yleistä yhdysliikettä varten aiotuilla
8125: raitioteillä sekä tavarain purkamista ja lastaamista tahi pe-
8126: lastus- ja sukellustointa harjoittavat liikkeet; jota paitsi
8127: erikseen on säädetty seHaisissa laivoissa palvelevain meri-
8128: miesten tapaturmavakuutuksesta, joita tutkinnon suoritta-
8129: neen päällikön tulee kuljettaa. Kun kuitenkin V aliokun-
8130: nen mielestä useat muutkin liikenneyritykset ovat sellaisia,
8131: että niissä työskenteleviä henkilöitä uhkaa missä suurempi,
8132: missä pienempi tapaturman vaara, on 1 momentin 8 ja 9
8133: kohdassa. tehty useita lisäyksiä. Erittäinkin on katsottu
8134: tarpeelliseksi turvata t.apaturman varalle myöskin pie-
8135: nempien niin höyry- tai muilla voimakoneilla käyvien kuin
8136:  myöskin muiden alusten henkilökunta, koska 'tämän
8137:  tapaturmanvaara on jotenkin sama kuin suuremmissa lai-
8138:               Työväen tapaturmavakuutus.                   7
8139: 
8140: voissa palvelevien henkilöiden ja koska merimiesten tapa-
8141: turmavakuutuslain erikoissäännökset eivät sovellu näihin
8142: tapauksiin.
8143:     Kun asetuksen alaiseksi täten joutuu suuri joukko uusia
8144: liikkeitä, osaksi varsin pieniäkin ja syrjäisillä seuduilla
8145: toimivia, on Valiokunta pitänyt tarpeellisena lisätä eräitä
8146: rajoittavia säännöksiä. Niinpä on nimenomaan seli-
8147: tetty asetuksen tarkoittavan vain sellaisia liikkeitä ja
8148: yrityksiä, joissa työapulaisina käytetään muita kuin puo-
8149: lisoa ja omia vaj a valtaisia lapsia. Ja siihen nähden, että
8150: käsityöliikkeiden joukossa on sellaisia, joissa, kuten leipu-
8151: rin, räätälin, suutarin ja parturin ammateissa, tapaturman
8152: vaara ei ole sanottavasti suurempi kuin yleensä yksityis-
8153: elämässä, on harkittu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa Kei-
8154: sarilliselle Senaatille myönnettäväksi oikeus toistaiseksi
8155: siirtää sellaiset ammatit lain ulkopuolelle (2 momentti).
8156: Samaten on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ottaa asetus-
8157: ehdotukseen säännös, jonka perusteella voidaan toistaiseksi
8158: asetuksen alaisuudesta erottaa syrjäisillä, harvaan asutuilla
8159: seuduilla toimivat yritykset, koska työväen 'tapaturmava-
8160: kuutuksen edellyttämää tarpeeksi tehokasta ammattientar-
8161: kastusta ei sellaisilla paikkakunnilla voida läheisessä tule-
8162: vaisuudessa järjestää, minkä ohessa vaikea lääkärinhoido!l
8163: ja lääkkeiden saanti tuntuvasti vaikenttaisi asetuksen sovel-
8164: lu,ttamista, ja on ratkaisuvalta asetuksen tarkemmin määrä-
8165: tyissä rajoissa tässäkin kohdin ehdotettu annettavaksi Kei-
8166: sarilliselle Senaa tille ( 3 momentti).
8167: 
8168:     Voimassa ~oleva laki 'velvoittaa työnantajaa vakuutuk- 2 §.
8169: sella turvaamaan siinä suotua oikeutta vahingonkor-
8170: vaukseen vain pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman,
8171: mutta ei ohimenevän työkyvyttömyyden varalle. Luonnol-
8172: linen kehitys näyttää kuitenkin johtavan siihen, että vas-
8173: tuuvelvollisuus kauttaaltaan <Saatetaan vakuutuspakon muo-
8174: toon, niinkuin ulkomailla yhä laajemmal~ta onkin tapahtu-
8175: nut. Tällainen järjeste,ly turvaa paremmin kuin nykyinen
8176: työntekijälle hänen oikeutensa korvauksen saantiin, sem-
8177:     8        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8178: 
8179:      minkin kun useat vähävaraiset työnantajat tulevat tämän
8180:      asetuksen alaisiksi sen 1 § m nojalla, ja estää työntekijän ja
8181:      työnantajan välillä korvauksesta helposti aiheutuvia riitai-
8182:      suuksia. Meillä on sitä paitsi suurin osa työnantajista jo va-
8183:      pa.aehtoisesti vakuuttanut työntekijänsä ohimenevänkin työ-
8184:      kyvyttömyyden varalle, katsoen edullisemmaksi siten va-
8185:      pautua velvollisuudesta, jonka suuruutta ei voi edeltäkäsin
8186:      arvioida. Näistä syistä on Valiokunnan mielestä paikal-
8187:      laan, että Vlakurutus tässäkin kohdin tehdään pakolliselmi..
8188:           Valiokunta katsoo toisaalta olevan syytä erityisissä ta-
8189:      pauksissa myöntää vapautusta va:kuutusvelvollisuudesta,
8190:      j(;skaan ei niin Jaajalti kurin tätä sanitaan nykyisessä laissa.
8191: 7 §. Valtiolle on tällainen vapautus edelleen pidätetty, .mutta
8192:      mitään syytä ei näytä olevan pysyttää kuntiakin edel-
8193:      leen tässä poik!keusasemassa. Voimassa olevan lain selven-
8194:      tämiseksi on asetusehdotuksessa kuitenkin nimenomaan
8195:      mainittu, että valtio on sen säännösten mukaan korvausvel-
8196: 8 §. vollinen. Nykyisen lain 6 § :ssä Senaatine annettu oikeus,
8197:      jonka nojalla saatetaan myöntää työnantajalle vakuutta
8198:      vastaan määräajaksi, enintruän kolmeksi vuodeksi, vapautus
8199:      vakuutusvelvollisuudesta, on Valiokunnan mielestä rajoitet-
8200:      tava koslmmaan vain sellaisia tapauksia, joissa työnaa1taja
8201:      ej voi tätä velvollisuuttaan täyttää sen vuoksi, ettei mi-
8202:       kään yksityinen vakuutuslaitos ota vakuutusta myöntääk-
8203:       seen, sillä tapaturmavakuutuksen järjestyttyä ei liiallisten
8204:       vakuutusmaksujen pelko ole enää puoltamassa nykyistä
8205:       säännöstä, jota sitä paitsi varsin vähän on käytetty.
8206:       Tä:llaisen vapautuksen sa_,anut henkilö on, jos pysyvän
8207:       työkyvyttömyyden tai kuoleman aiheuttanut tapaturma
8208:       on sattunut, voimassa olevan lain 15 § :n perusteella
8209:       velvollinen siirtämään maksuvel,vollisuutensa vahingonkor-
8210:       vawkseen oikeUJtetun turvaa:miseksi suOilllalaiselle elinkorlro-
8211:       laitoksehle tai elinkorkova_,kuutusyhtiölle, ja Valiokunnan
8212:       mielestä on tämä vel vo1lisuus hänellä edelleen pysytettävä.
8213:       Sitä vastoin Vraliokunta ei näe olevan mitään syytä säilyt-
8214:       tää voimassa olevan lain 7 § :ää, jossa työnantajalle myön-
8215:       netään oikeus vähentää korvausvelvollisuuttaan suoritta-
8216:              Työväen tapaturmavakuutus.                  9
8217: 
8218: maila kolmanneksen vuosimaksuista apukassaan, josta työn-
8219: tekijälle sekä tapa~turma- että sairaustapauksissa annetaan
8220: avustusta, koska vakuutusvelvollisuus ehdotetaan ulotetta-
8221: vaksi ohimenevänkin työlkyvy,ttömyyden varalle.
8222: 
8223:    Korvaukseen oHreutettuja ovat nykyisen lain mukaan ai- 4 §.
8224: noastaan varsinaiset työntekijät (3 § :n 4 momentti). Kun
8225: kuitenkin työnjohtajan tapaturman vaara on jokseenkin
8226: sama kuin työntekijäin, on Valiokunnan mielestä syytä vili-
8227: voittaa työnantaja vastaamaan häntäkin kohtaavasta tapa-
8228: turmasta, kui:tenkin ainoastaan milloin hänen vuotuinen
8229: työansionsa on korkeintaan 3,000 markkaa, koska voidaan
8230: edellyttää, että suurempipaikkainen työnjohtaja voi omilla
8231: v'aroillaan vakuuttaa itsensä.
8232: 
8233:     Työssä sattuneeksi katsotaan voimassa olevan lain 1 6 §.
8234: § :ssä työntekijää työpaikalla hänen työssä ollessaan koh-
8235: dannut ,tapaturma, mikäli ei vahingoittunut itse ole sitä
8236: tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella tahi muu hen-
8237: kilö kuin työnjohtaja tai katsastaja tahaHisesti aikaansaa-
8238: nut taikka milkiilli se ei ole johtunut sellaisesta ylivoimai-
8239: sesta tapahtumasta tai muusta sattumasta, mikä ei ole yh-
8240: teydessä tehtä·vän työn laadun tai niiden olosuhteiden
8241: kanssa, joissa työtä on toimitettu. Valiokunnan ehdotuk-
8242: sessa on useimmat näistä rajoituksista poistettu ja työssä
8243: sattunoon tapaturman käsitettä muutenkin laajennettu.
8244: Niinpä .on poistettu ne säännökset, jotka koskevat ruumiin-
8245: vammaa, minkä kolmas henkilö on tahallaan tahi vahin-
8246: goittunut omalla törlreällä huolimruttomuudellaan aiheutta-
8247: nut, koska työnantajan tulee valvoa järjestystä työpaikaHa
8248: ja törkeä huolima:ttomuus on vaarrullisessa työssä vai'keasti
8249: todettavissa, minkä ohessa voimassa olevan lain tätä koskeva
8250: säännös on omansa aihe'Uittarmaan riitaisuuksia. Viimema.i-
8251: nituista syistä on myöskin ylivoimaista tapahtumaa kos-
8252: keva rajoitus poistettu. Toiselta puolen on harkittu koh-
8253: tuulliseksi ve1voittaa työnantaja vastarumaan tapa·turmasta,
8254:  joka on kohdannut työntekijää työpaikalla, joskaan ei hä-
8255:       iO      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
8256: 
8257:      nen ollessaan varsinaisessa työssään, paitsi milloin oleskelu
8258:      sellaisella alueella on tauluilmoituksella häneltä selvästi
8259:      kielletty, ja eräissä tapauksissa myöskin tapwturmasta,
8260:      joka on työntekijälle sattunut työpaikan ulkopuolella, ni-
8261:      mittäin hänen ollessaan työnantajan asioilla, tahi matkalla
8262:      työpaikalle tai sieltä pois, milloin matlka työpaikan aseman
8263:      vuoksi on eriimisen vaarallinen ja •työntekijän siten on
8264:      pakko .antautua vaarraan. Useilla näistä muutoksista työn-
8265:      antajan korrvausvelvollisuutta tosin ulotetaan jossain mää-
8266:      rin varsinaista ammattivaaraa pitemmäUe, mutta kun
8267:      osruksi käytännölliset osaksi kohtuussyyt näitä muutoksia
8268:      puoltavat, ja kun tästä ei johtune työnantajalle sanottavaa
8269:      lisärasitusta, ei Valiokunta ole epäillyt niitä tehdä, Sitä
8270:      vastoin ei ole katsottu olevan syytä tässä yhteydessä ulottaa
8271:      työnantajan korvausvel:vollisuutta ammattitauteihin, koska
8272:      meillä tässä suht,eessa tarpeellinen selvitys vielä puuttuu.
8273:      Selvyyden vuoksi on vielä nimenomaan mainittu, ettei
8274:      rikosta •tehdessä sattunut tapaturma ole työnantajan kor-
8275: 5 §. vattava. Samoin on selitetty, mitä työpaikaUa eräissä ta-
8276:      pauksissa on ymmärrettävä.
8277: 
8278: 9-15     Vahingonkorvauksen suuruutta koskeviin nykyisiin
8279: ja 17 säännöksiin (8-10, 13 ja 14 §§) on tehty seuraavat muu-
8280:  §.   tokset.
8281:           Voimassa olevan lain mukaan riippuu korvauksen
8282:        määrä siitä, annetaanko sitä työkyvyttömyyden vai kuole-
8283:       man johdosta, ja edellisessä tapauksessa myöskin siitä,
8284:       onko työkyvyttömyys ohimenevä vai ainainen. Viimemai-
8285:       nitun veroisena pidetään myöskin enemmän kuin 120 päi-
8286:       vää kestävä ohimenevä työkyvyttömyys. Asetusehdotuk-
8287:       sessa on tässä kohdin :tehty se käsitteellinen selvennys, että
8288:       ohimenevän vastakohdaksi on pantu pysyvä työkyvyttö-
8289:       myys, joksi on selitetty sellainen, mikä kestää enemmän
8290:       kuin 120 päivää, lukien joko tapaturmapäivästä tahi, jos
8291:       työkyvyttömyys alkaa myöhemmin, tämän alkamispäivästä.
8292:          Nykyisen lain mukaan saa va:hingoittunut ohimenevän
8293:       työkyvyttömyyden aikana seitsemännestä päivästä alkaen
8294:               Työväen tapaturmavakuutus.                   H
8295: 
8296: tapaturman jälkeen vruhingonkorvauksena kultakin pai-
8297: vältä 315 keskimääräisestä päivätyöansiostaan, ei kuiten-
8298: kaan enempää rkuin 2 markkaa 50 penniä päivältä, ja työ-
8299: kyvyn ohimenevästi vähentyessä tämän mukaan sovitetun
8300: osan tuosta määrästä. V ahingoittunut on kuitenkin velvol-
8301: linen vahingonkorvauksen sijasta tyytymään sairashuo-
8302: neessa annettavaan hoitoon ja ela,tukseen, mutta siltä ajalta
8303: tulee vaimon saada 115 ja jokaisen 15 vuotta nuoremman
8304: lapsen 1 110 vahingoittuneen työansiosta, yhteensä kuitenkin
8305: enintään 2 /5 siitä. Jos tapaturmasta seuraa työkyvyn ai-
8306: naiseksi menettäminen, saa vahingoittunut edellisen lisäksi
8307: vuotuisena vahingonkorvauksena, lukien vamman parantu-
8308: mispäivästä, 31 5 entisestä vuotuisesta työansiosta, sekä työ-
8309: kyvyn ainaiseksi vähentyessä tämän mukaan sovitetun
8310: osan siitä, ja samojen perusteiden mukaan annetaan kor-
8311: vausta ohimenevästäkin vammasta, joka ei ole 120 päivässä
8312: parantunut, 121 päivästä alkaen sen parantumiseen. Työ-
8313: kyvyn ainaiseksi menettämisestä tai vähentymisestä tu-
8314: levan korvauksen saa, jos se vuodelta on 20 markkaa pie-
8315: nempi, asianomaisten sopimuksesta muuttaa kertamaksuksi.
8316: Milloin taas työntekijää kohdannut ruumiinvamma aihe-
8317: uttaa kuoleman, on sen lisäksi, mikä edellä olevan mukaan
8318: saattaa tulla maksettavaksi, vuotuisena vahingonrlmrvauk-
8319: sena annettava leskivaimolle, niin kauan kuin hän elää nai-
8320: mattomana, 115 ja kullekin 15 vuotta nuoremmalle lapselle
8321: 1!1 0 , jos jompikumpi vanhemmista elää, sekä orpolapselle
8322: 115 vainajan vuotuisesta työansiosta, kuitenkin niin, ettei-
8323: vät korvaukset yhteensä saa olla enempää kuin 21 5 siitä.
8324:     Valiokunnan mielestä ovat nämä saännökset, mikäli ne
8325: ko~kevat ohimenevän työkyvyttömyyden aikana annettavaa
8326: vwhingonkorvausta, puutteelliset ensinniilkin siinä, ettei va-
8327: hingoittuneelle ole turvattu sairashoitoa. Tapaturmasta
8328: välittömästi aiheutuvien menojen korvaaminen on kuiten-
8329: kin niin kohtuullinen vaatimus, että useat työnantajat
8330: nykyisinkin vapaaehtoisesti antavat loukkaantuneelle lää-
8331: kärinhoitoa ja lääkkeitä. Valiokunnan mielestä tulee
8332:  vahingoittuneella olla oikeus turvautua siihen halua-
8333: 12       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8334: 
8335: maamsa lääkäriin, jonka hän, aiheuttamatta lwrvauksen
8336: antajalle tavallist.a suurempia kustannuksia, voi saada
8337: käytettäväkseen, ja tulee hänen saada sairashoitoa, johon on
8338: luettava sairauden jälkeenkin tarvittavain apuneuvojen en-
8339: simäinen hankkiminen, siitä hetkestä alkaen, jolloin tacpa-
8340: turma on sattunut, sekä niin kauan kuin ohimenevää työ-
8341: kyvyttömyyttä kestää, mutta työkyvyttömyyden muuttu-
8342: essa pysyväksi, tulee tämän oikeuden lakata. - Elatus-
8343: apua sitä nstoin V aliakunta ei katso olevan syytä maksaa
8344: heti tapaturmapäivästä alkaen, koska sellainen järjestelmä
8345: voisi viedä siihen, että työntekijät pienimmänkin tapatur-
8346: man johdosta työkyvyttömyyttä teeskentelemällä tuon tuos-
8347: takin jäisivä•t päiväksi tai pruriksi työstä pois. Mutta ny-
8348: kyisetkään odotusaikaa koskevat säännökset eivät tyydytä,
8349: sillä kuuden päivän odotusaika on kohtuuttoman pitkä.
8350: OnnistuiJ;ut ei ole Valiokunnan mielestä sekään muu-
8351: tamissa maissa käytännössä oleva järjestelmä, että apu-
8352: raha annetaan ensi päivästä alkaen, jos työkyvyttömyys
8353: kestää määrä•tyn ajan, mutta muuten vasta lyhyen odotus-
8354: ajan jiilkeen, koska sillä tavoin houkutellaan työntekijää
8355: jäämään työstä pois niin pitkäksi aikaa, että apuraha mak-
8356: setaan jo ensi päivästä. Siihen nähden, että pienestä odo-
8357: tusajasta ei ole sanottavaa vruhinkoa työntekijälle mutta
8358: siitä lähtevä hyöty on ilmeinen, on asetusehdotukseen otettu
8359: kahden päivän odotusaika, tapaturmapäivää lukuun otta-
8360: matta. - Sitä paitsi katsoo Valiokunta olevan syytä lisätä
8361: elatusavun määrää. Täyttä työpalkkaa vastaavaksi ei tätä
8362: Valiokunnan mielestä kylläkään voida korottaa, koska si-
8363: ten liiaksi lisä,ttäisiin vakuutusmaksuja, jota paitsi sellainen
8364: säännös voisi ehkä houkutella työntekijää tahallaan vahin-
8365: goittamaan itseään sekä mahdollisimman kauan pysyttele-
8366: mään työstä poissa. Mutta 2 / 3 :ksi vahingoittuneen työ-
8367: ansiosta voidaan Valiokunnan mielestä elatusapu täydelli-
8368: sen työkyvyttömyyden ajalta kohtuudella korottaa, niin-
8369:  kuin eräissä uudemmissa ulkomaisissa laeissa onkin tehty.
8370: Turhana korvausmäärän rajoituksena on tämän ohessa ny-
8371: kyinen korkeimpaan päivältä suoritettavaan erään kohdis-
8372:               Työväen tapaturmavakuutus.                    f3
8373: 
8374: tuva rajoitus poistettu ja sen sijaan otettu asetusehdotuk-
8375: seen alin korvausmäärä, kuitenkin siten, ettei elatusapu
8376: missään tapauksessa saa olla täyden päiväpal<kan suuruinen.
8377: Ja milloin vahingoittunutta hoidetaan sairaalassa, on vai-
8378: molle ja lll!psille annettavan avustuksen määrää muutettu
8379: siten, että edellinen saa 215 ja kukin kuuttatoista vuotta
8380: nuorempi lllipsi 115 siitä elatusavusta, jonka vahingoittunut
8381: kotona hoidettuna olisi saanut, ei rkuitenkllian Jihteensä
8382: enempää kuin 4 lr; sanotusta määrästä; jota paitsi on kat-
8383: sottu kohtuulliseksi saattaa aviomieskin tässä tapauksessa
8384: samaan asemaan kuin vaimo, koska pe~he viimemainitunkin
8385: tapaturman ja sairaalassaolon vuoksi menettää osan tulois-
8386: taan ja työvoimastaan, sekä turvata myöskin muille henki-
8387: löille, joiden elättäjänä vahingoittunut on, maihdollisuus
8388: saada sellaisessa tapauksessa elatusapua.
8389:     Pysyvän työkyvyttömyyden aikana suoritettavaa kor-
8390: vausta koskeYi·a säännöksiä on Valiokunnan mi·elestä niin-
8391: ikään muutettava, mikäli ne koskevat korvauksen suu-
8392: ruutta. Tässäkään ei vah~ngonkorvausta ole katsottu voi-
8393: tavan korottaa täyden työansion suuruiseksi, koska sellai-
8394: sesta muutoksesta, edellä esitettyjen seurausten ohella, joh-
8395: tuisi, että pysyvästi työkyvyttömät tulisivat työkykyisiä
8396: tovereitaan edullisempaan asemaan, he kun olisivat turva-
8397: tut vanhuuden ja huonojen työaikojen Vll!ralle. Kun kui-
8398: tenkin korotus on näy.ttänyt tarpeelliselta, on korvausmäärä
8399: täydellisestäkin työkyvyttömyydestä asetusehdotuksessa
8400: määrätty 21 3 :ksi vahingoittuneen työ ansiosta. Sitä paitsi
8401: on asianomaisille annettu o~eus muuttaa kertama:ksuksi
8402: sellainen ·vahingonkorvaus, jonka vuotuinen määrä ei nouse
8403: 50 mal.'kkaan.
8404:     Myöskin vahingoittuneen kuoleman johdosta nykyisin
8405: maksettavat korvaukset ovat Valiokunnan mielestä liian
8406: pienet. Vaimo ja lapset jäävät usein hyvinkin tukalaan
8407: taloudelliseen tilaan, joka lisäksi tuntuvasti v.aikeuttaa vii-
8408: memaini.ttujen kelvollista kasvatusta. Jo tästä syystä on
8409: katsottu välttämättömäksi korottaa nykyiset mitättömän
8410: pienet korvausmäärät kaksinkertaisiksi sekä oikeuttaa lap-
8411:      14       1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
8412: 
8413:      ::;et, aviottomatkin, 16 vuoden ikään saakka tätä elatusapua
8414:       nauttimaan. Valiokunnan mielestä on sitä paitsi syytä ase-
8415:       tuksessa nimenomaan huomauttaa, että lapset äidinkin
8416:       kuoleman johdosta ovat korvaukseen oikeutettuja, jota
8417:       paitsi on katsottu kohtuuden vaativan ja jo nykyiseen
8418:       lakiin sisältyvänkin, että lapsi, jonka molemmat 'vanhem-
8419:       mat ovat kuolleet, kummankin jälkeen saa täyden kor-
8420:       vauksen. Ja koska työkyvytön mies, jonka pääasiallisena
8421:      elättäjänä on ollut ihänen vaimonsa, tämän tapaturmaisen
8422:       kuoleman johdosta joutuu yhtä tukalaan tilaan, on asetus-
8423:       ehdotuksessa sellaisellekin myönnetty samanlainen kor-
8424:       vauksen saamisen oikeus kuin leskiVlaimolle. Samoista
8425:       syistä on, useiden ulkomaisten lakien esimerkkiä seuraten,
8426:       myöskin vaina~an vanhemmille tai muille henkilöille, jotka
8427:       hänessä ovat menettäneet elättäjänsä; varattu mruhdollisuus
8428:       saada vahingonkorvausta. K!ohtuus Valiokunnan mielestä
8429:       vihdoin vaatii, että vuotuisen korvauksen lisäksi vainajan
8430:       läheisille annetaan myöskin hautausapua. Tätä tarkoittava
8431:       säännös on sen vuoksi otettu asetusehdotukseen, sitä,kin
8432:       suuremmalla syyllä, ·kun sellainen sisältyy useimpiin ulko-
8433:        maisiin lakeihin.
8434: 18-20       Vahingonkorvauksen suuruus riippuu myöskin niistä
8435:   §. säännöksistä, jotka koskevat keskipäiväpalkan ja vuosityö-
8436:       ansion laskemista. Tässä kohdin on voimassa olevaan la-
8437:       kiin tehty asiallinen muutos ainoastaan vuosityöansion kor-
8438:       lmimpaan huomioon otettavaan määrään nähden. Nykyi-
8439:       sin luetaan vuotuinen ansio korkeintaan 720 markaksi, jota,
8440:        siihen nähden että vakuutettujen ,työntekijäin vuosityöan-
8441:        sio viime vuosina keskimäärin on ollut noin 950 markkaa,
8442:        täytyy katsoa aivan liian ·alhaiseksi. Kun Valiokunnan mie-
8443:        lestä on syytä säilyttää tässä jonkinlainen raja, jonka kui-
8444:        tenkin pitäisi jossain määrin itsestään ilman lain muutosta
8445:        seurata palkkojen yleiSitä nousua, on asetusehdotuksessa,
8446:        saksalaisessa fainsäädännössä käytetyn järjestelmän mu-
8447:        kaisesti, säädetty, että 900 markkaa suuremmasta vuosityö-
8448:        ansiosta otetaan sen yli nousevasta osas.ta huomioon vain
8449:        kolmannes. Sitä vastoin ei ole katsottu olevan syy.tä asial-
8450:               Työväen tapaturmavakuutus.                 15
8451: 
8452: lisesti muuttaa nykyisen lain 11 § :ää ( asetusehdotuksen
8453: 20 §), jonka mukaan työansion suuruutta määrättäessä
8454: poikkeuksettomasti tulee ottaa lukuun myöskin luonnossa
8455: saadut palkkaedut, vaikkakaan Valiokunnalta ei ole jää-
8456: nyt huomaamatta, että työntekijä täten voi ohimenevän
8457: työkyvyttömyyden aikana saada tavallista työansiotaan
8458: suurempiakin aineellisia etuja, jos hän sinä aikana edelleen
8459: korvauksetta saa nämä luonnossa annettava,t suoritukset
8460: hyväkseen. On arveltu asianosaisten keskenään sopimaila
8461: paraiten voivan tässä kohdin järjestää asiat, eikä myös-
8462: kään ole katsottu voim,assa olevan Palkollissäännön 5 § :n
8463: 1 momentin, jossa isäntä veivoitetaan palkolliselle sairau-
8464: denkin aikana suorittamaan hänen palkkaetunsa, vaahvan
8465: muutoksen tekemistä edellä mainittuun säännökseen, vaik-
8466: kakin useat maalla palvelevat palkolliset tulevat asetuksen
8467: alaisiksi.
8468: 
8469:     Vahingonkorvauksen maaraamiseen nähden nykyisin 27 §:n
8470: noudatettavana oleva menettely on Valiokunnan mielestä 2 ja 3
8471: puutteellinen. Korvauksen myöntäminen samoin kuin sen mom.,
8472: suuruus on jätetty vakuutuslaitoksen tai työnantajan mää- 34 §:n
8473:                                                             2 mom.
8474: rättäväksi, ja tähän tyytymätön saa siihen hakea muutosta ja 35 §.
8475: tuomioistuimessa. On selvää, että tarpeellista yhdenmu-
8476: kaisuutta vahingonkorvauksen määräämisessä tällä tavoin
8477: ei voida saavut,taa, jos kohtakin vakuutuslaitokset kyllä
8478: ovat siinä suhteessa parastaan koettaneet; jota paitsi tuo-
8479: mioistuimilta usein puuttuu riittävää asiantuntemusta eri
8480: ammateissa sattuneen työkyvyttömyysasteen arvostelemi-
8481: sessa. Täten jää myöskin vahingoibtunut työntekijä jos-
8482: sain määrin riippuvaksi korvauksen antajasta, koska oi-
8483: keuteen turvautuminen on monelle vastenmielistä.
8484:     Valiokunnan mielestä olisi näiden epäkohtien poistami-
8485: seksi tosin suota vinta, että v,ahingonkorvauksen suuruuden
8486: kaikkien maassa sattuvain ,tällaisten tapaturmain johdosta
8487: määräisi sama viranomainen. Kun sellaisesta järjestelystä
8488: kuitenkin käytännössä koituisi vaikeuksi,a, mikäli vahin-
8489: gonkorvaus on määrättävä ohimenevän työkyvyttömyyden
8490:         16      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8491: 
8492:          ajalta, on Valiokunta arvellut voitavan tyytyä siihen, että
8493:          pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoileman johdosta annet-
8494:          tavain vahingonkorvausten määrääminen siirretään kor-
8495:          vauksen antajilta yhdelle ainoalle puolueettomalle viran-
8496:          omaiselle, joka sen ohessa muutoksenhakuasteena ra-t-
8497:          kaisee ohimenevästäkin työkyvyttömyydestä johtuvat kor-
8498:          vauskysymykset.
8499:              Edellä esitetyn mukaisesti on asetusehdotuksessa an-
8500:          nettu vakuutuslai•tokselle, tai~k!a valtiolle tai muulle työn-
8501:          antajalle, milloin nämä vastaavat ~orvauksesta, oikeus mää-
8502:          rätä ohimenevästä työkyvyttömyydestä suoritettavan kor-
8503:          vauksen suuruus. Pysyvän •työkyvyttömyyden samoin kuin
8504:          kuoleman johdosta annett.avain korvausten määrääminen
8505:          sitä vastoin on jätetty Vakuutusneuvostolle, joka, ulkomai-
8506:          sia esimerkkejä silmällä pitäen, on ehdotettu asetettavaksi,
8507:          koska meillä ei ole sopivaa viranomaista, jolle tämä tehtävä
8508:          Yoitaisiin uskoa, ja koska tällaisen viranomaisen asettami-
8509:          nen käynee tarpeelliseksi muitakin työväenvakuutuksen
8510:          muotoja meillä toteutettaessa. Ja jotta vakuutuslaitosten
8511:          tässä kohdin saavuttama runsas kokemus tulisi Va'kuutus-
8512:          neuvoston käytettäväksi, on ka1tsottu sopivaksi velvoittaa
8513:          vakuutettu lähettämään korV'aushakemuksensa viimemaini-
8514:          tuissakin tapauksissa va,kuutuslaitokselle, joka, oheen liit-
8515:          täen oman lausuntonsa, toimittaa asiakirjat Vakuutus-
8516:          neuvostolle. Vakuutuslaitoksen truhi työnantajan pää-
8517:          tökseen .tyytymätön saa siihen hakea muutosta Va-
8518:          kuutusneuvostol,ta, jonka päätökset~ mikäli ne koske-
8519:          vat työkyvyttömyysastetta tai vahingonkorvauksen suu-
8520:          ruutta, niin ohimenevässä kuin pysyvässä .työkyvyttö-
8521:          myys- samoin kuin kuolemantapauksessa, ovat lopulli-
8522:          set, mutta joihin, sikäli kuin ne koskevat oikeutta
8523:          vahingonkorvaukseen, saa hakea muutosta Keisarillisen
8524:          Senaatin Talousosastossa.
8525: 28 §:n 1     Vakuutusneuvoston tehtäväksi siiTtyy näin ollen myös-
8526: mom. ja. kin vuotuisen vahingonkorvauksen vahvistaminen määrä-
8527:  30 §:n ajaksi taikka toistaiseksi, kun ruumiinva.mman lopulliset.
8528: 1 mom. seuraukset sitä haettaessa eivät vielä ole selvillä, sekä tä-
8529:              Työväen tapaturmavakuutus.                   17
8530: 
8531: män päätöksen muuttaminen myöhemmin hankitun uuden
8532: selvityksen perusteella, samoin kuin korvausmäärän oikaise-
8533: minen, milloin sen perusteet oleellisesti muuttuvat. Sitä 15 §:n .3
8534: paitsi on jätetty Vakuutusneuvoiiton harkittavaksi, onko ja ~o;.    l;
8535: miten paljon vahingonkorvausta annettava 15 § :n ja 17 § :n    mo·:.
8536: 3 :ssa momenteissa mainituissa tapauksissa. Mutta milloin 44 §.
8537: vahingonkorvausta koskevain asiain käsittelemisestä ei
8538: aEJetuksessa ole toisin säädetty, jäisivät ne edelleen tuomio-
8539: istuimen ratkaisun vara.an.
8540:     Kun Vakuutusneuvostolle näin ollen asetusehdotuk- 38 §.
8541: sessa varata;an miltei keskeinen asema, on myöskin erittäin
8542: tärkeätä, että sen kokoonpano takaa sille sekä laaja;a asian-
8543: tuntemusta että yleistä luottamusta. Ensinmainitun
8544: saavuttaminen edellyttää Valiokunnan mielestä, että neu-
8545: vostossa on lakimies ja lääkäri sekä asetuksen alle kuulu-
8546: vain erilaisten työalojen tuntijoita, jota paitsi olisi suota-
8547: vaa, että sen jäsenissä on naisiakin, koska neuvoston käsi-
8548: teltäviksi saattaa tulla sellaisia a;sioita, e·ttä naisedustus
8549: voi olla tarpeen. Ja jotta Vakuutusneuvosto voisi sa-avut-
8550: taa niin työnantajain kuin työntekijäin luottamuksen, tu-
8551: lisi sen, mikäli mahdollista, olla tasasuhtaisuuden periaat-
8552: teen mukaisesti muodostettu, jota pai·tsi Valiokunta katsoo
8553: erittäin tärkeäksi, että työnantajilla ja työntekijöillä,
8554: mikäli tapaturmavakuutusasetus niitä koskee, on oikeus
8555: myötävaikuttaa V·akuutusneuvoston kokoonpanoon. Sitä
8556: vastoin näyttää jäsenten nimittäminen, jonka tulisi ta-
8557: pahtua vain määrävuosiksi kerrallaan, olevan jätettävä hal-
8558: litukselle jo siitä syystä, että neuvoston kustannukset jou~
8559: tuisivat valtion suoritettaviksi.
8560:     Näiden periaatteiden mukaisesti on Vakuutusneuvoston
8561: kokoonpanoa koskeva asetusehdotuksen pykälä laadittu.
8562: Kuitenkin on, siihen nähden että maassamme ei ole jär-
8563: jestöjä, joissa kaikki asetuksen alaiset työnantajat ja työn-
8564: tekijät olisivat edustettuina, näiden edustajain ehdottami-
8565: nen täytynyt uskoa järjestöille, jotka, varsinkin työnanta-
8566: jiin nähden, edustavat vain osaa niistä henkilöistä, joiden
8567: puolesta ehdokkaat asetetaan.
8568:                                                       2
8569:         18      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8570: 
8571:              Asetusehdotukseen sisältyy edellä perusteitujen ohella
8572:          muitakin voimassa olevaan lakiin tehtyjä sekä muodollisia
8573:          että asiallisia muutoksia ja lisäyksiä, jotka merkitykseltään
8574:          eivät kuitenkaan ole edellä esitettyjen veroisia eivätkä
8575:          kaipaa erikoista perusteina. Ainoast31an seuraavista näyt-
8576:          tää olevan syytä vielä erityisesti huomauttaa.
8577:   25 §.      Nykyinen laki velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan
8578:          poliisivi:vanomaiselle tutkinnon toimittamista varten vain
8579:          sellaisen tapaturman, josta on ollut tahi saattaa olettali
8580:          olevan seurauksena .työntekijän kuolema tahi ainainen, joko
8581:          täydellinen tai osittainen, työkyvyttömyys ( 19 §). Valio-
8582:          kunnan mielestä on kuitenkin syytä tällaisella tutkinnolla
8583:          h:wkkia selvitystä myöskin sellaiseen tapaturmaan, josta
8584:          on johtunut .tahi saattaa olettaa johtuvan vahingoittu-
8585:          neelle ohimenevää työkyvyttömyyttä, semminkin kun täl-
8586:          laisia tapaturmia ei satu niin usein, että niistä poliisiviran-
8587:          omaisille koituisi mainittavaa rasitusta. Vaan paitsi näitä
8588:          sattuu joskus aivan pieniä tapaturmia, jotka onnettomuu-
8589:          den tapahtuessa eivät näytä voivan aiheuttaa työkyvyttö-
8590:          myyttä, mutta sittemmin osottautuvat varsin tuhoisiksi.
8591:          Jotta helpotettaisiin tällaistenkin vammojen tlodentamista
8592:          työssä sattuneesta tapaturmasta johtuneiksi ja varattai-
8593:          siin ,siten vahingoittuneelle mahdollisuutta saada niis-
8594:          t:i vahingonkorvausta, on katsottu olevan syytä velvoit-
8595:          taa työnantaja pitämään kaikista, pienimmistäkin, hänelle
8596:          ilmoitetuista hänen työssään sattuneista tapaturmista luet-
8597:          teloa, johon, paitsi tapaturman laatua, aikaa ja paikkaa,
8598:          olisi merkittävä myöskin joidenkuiden läsnäolleiden henki-
8599:          löiden nime't. Tällaiset tarkemmat luetteloa koskevat mää-
8600:          räykset on 'kuitenkin jätetty hallinnollisessa järjestyksessä
8601:          annetta viksi.
8602: 26
8603:    §:n 2     Voimassa olevassa laissa ei sanota, kurnmanko, korvauk-
8604:  m~m., sen hakijan vai antajanko, on suoritettava kustannukset
8605: 28 §:n 2 Riitä lääkärintarkastuksesta, jota vahingonkorvauksen mää-
8606: mom. ja rääminen edellyttää. On katsottu kohtuulliseksi asetuseh-
8607: 30 §:n 2 dotuksessa velvoittaa korvauksen antaja ne m!llksamaan,
8608:  mom.
8609:              Työväen tapaturmavakuutus.                19
8610: 
8611: paitsi silloin kun korvauksen saaja hakee korvausmäärän
8612: oikaisemista, milloin se on vain määräajaksi tai toistaiseksi
8613: vahvistettu taikka milloin sen määräämisperusteet oleelli-
8614: sesti ovat muuttuneet, joissa ,tapauksissa, huomioon ottaen
8615: että muutoshakemus voidaan tehdä aivan aiheettomasti,
8616: Vakuutusneuvostolle on jätetty ratkaisuvalta.
8617:     Vakuutuslaitoksen suoritettava vahingonkorvaus on ny- 32 §.
8618: kyisin maksettava siinä kaupungissa tahi, jos laitoksella on
8619: asiamiehiä maalla, sen maalaisasiamiehen välityksellä,
8620: jonka korvauksen saaja määrää (22 §). On katsottu sopi-
8621: vimmaksi oikeuttaa korvauksen saaja käyttämään hyväk-
8622: seen postilaitoksen tarjoamia etuja, kuitenkin sillä rajoi-
8623: tuksella, ettei hän voi määrätä rahoja lähetettäväksi sellai-
8624: seen postitoimistoon, johon niitä ei voi lähettäjän helposti
8625: käytettävässä muodossa toimittaa.
8626:     Nykyisessä laissa olevan säännöksen, jonka nojalla 36 §.
8627: Yakuutusvelvollisuutensa laiminlyönyt henkilö voi jäädä
8628: ilman rangaistusta, jos oikeus harkitsee hänellä olleen syytä
8629: olettaa, ettei hänen yrityksensä ole lain määräysten alainen
8630:  (25 § :n 2 mom.), on Valiokunta arvellut olevan omansa lai-
8631: mentamaan työnantajain pyrkimystä ,täyttämään vakuutus-
8632: velvollisuuttaan, minkä vuoksi sellaista poikkeussäännöstä
8633: ei ole asetusehdotukseen otettu.
8634:     Nykyisen lain 13 §, jonka mukaan ma,asta muuttanut
8635:  ulkomaalainen ja kansalEsuudestaan luopunut suomalainen
8636:  menettävät oikeutensa vahingonkorvaukseen, ei ole myös-
8637:  kään tyydyttänyt V aliokunta.a, koska työkyvyttömiä, usein
8638:  vaivaishoidon rasitukseksi joutuvia henkilöitä ja lisäksi ul-
8639:  komaalaisia täten houkutellaan jäämään maahan. Kun Va-
8640:  liokunnan mielestä kohtuus vaatii, että täällä vahingoittu-
8641:  neet ulkomaalaiset työmiehet ova,t saatettavat kauttaaltaan
8642:  samaan asemaan kuin kotimaiset, ja kun ei myöskään näy
8643:  olevan syytä tehdä poikkeusta, niihin suomalaisiin nähden,
8644:  jotka siirtyvät toisen maan kansalaisiksi, ei asetusehdotuk-
8645:  seen ole tällaistakaan poikkeussäännöstä otettu.
8646:     20      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8647: 
8648:        Missä määrin asetusehdotuksen uudet määräykset tuli-
8649:     sivat lisäämään nykyisen lain alaisten työnantajain menoja
8650:     heidän työväkensä tapaturmavakuutuksesta, ei tilastotie-
8651:     tojen puutteessa käy varmuudella laskeminen. Vakuutus-
8652:     tarkastaja on arvioinut jokseenkin tämäntapaisten lisäysten
8653:     nostavan niitä korkeintaan noin 55 % :lla. Kun nykyiset
8654:     kustannukset ovat keskimäärin olleet vain noin 1 1;4 %
8655:     työntekijäin todellisesta palkasta eli 11 ja 12 markan vai-
8656:     heelia vuodessa vuosityöntekijää kohti, eivät asetusehdo-
8657:     tuksen määräykset liiaksi korottane heidän vakuutuskulun-
8658:     kejaan. Ei voida myöskään ennakolta laskea niitä menoja,
8659:     jotka asetuksen piiriin siirretyillä uusilla liikealoilla työn-
8660:     antajille koituvat tapaturmavakuutuksesta. Mutta siihen
8661:     nähden, että tapaturman vaara niillä enimmäkseen on pie-
8662:     nempi ja työpalkka usein alhaisempi kuin nykyisen lain
8663:     alaisissa ammateissa, eivät näidenkään työnantajain va-
8664:     kuutuskustannukset nousse kohtuuttomiin määriin.
8665: 
8666: 
8667: 
8668:          Käsittelyn pohjana olleeseen eduskuntaesitykseen on Va-
8669:      liokunta tehnyt seuraavat huomattavammat muutokset ja
8670:      lisäykset.
8671: 1 §.     Eduskuntaesityksen 1 § :n 1 momentissa olevan luette-
8672:      lon 4 ja 5 kohta on siirretty 1 kohtaan, niissä mainitut yri-
8673:      tykset kun on katsottu teollisuuteen kuuluviksi, paitsi ajuri-
8674:      ja automobiililiikkeet, jotka palvelevat liikennettä ja niin
8675:      ollen tulevat mainittaviksi sellaisten yritysten yhteydessä.
8676:      Sitä paitsi teollisuusammattien luetteloa on lisätty ja huo-
8677:      mautettu, että luetellut yritykset on vain esimerkkeinä mai-
8678:      nittu. Momentin 1 kohtaan siirretyistä liikkeistä on edellä
8679:      esitetystä syystä osa mainittu sanotun kohdan ensimäisessä
8680:      kappaleessa. Tästä on vielä poistettu sanat ,paitsi val-
8681:      lan ohimennen", koska on ,arveltu niiden käytännössä ai-
8682:      heuttavan epäselvyyttä. Liikkeet, jotka mainitaan 6 koh-
8683:      dussa, kuuluvat liikennettä palveleviin yrityksiin, minkä
8684:      vuoksi tämä kohta on siirretty muiden sellaisten yhteyteen;
8685:               Työväen tapaturmavakuutus.                   21
8686: 
8687: 8 (asetusehdotuksen 5) kohtaan on lisätty majakat ja johto-
8688: loistot; 9 (asetusehdotuksen 6) kohtaa on selvennetty; 10
8689: (asetusehdotuksen 7) kohtaan on lisätty puhelinjohdot, 11
8690: (asetusehdotuksen 9) kohtaan henkilöhissien kuljettaminen
8691: ja viimeisestä kohdasta on poistettu sana·t ,höyry- ja muulla
8692: voimakoneella käyvillä", jotta muutkin alukset siihen sisäl-
8693: tyisivät. Tämän pykälän 3 momentissa mainittua rajoitta-
8694: vaa säännöstä V aliolrunta ei ole katsonut olevan syytä ulot-
8695: taa metsä- ja uittotöi.tä harjoittaviin liikkeisiin, minkä
8696: vuoksi ne on momentista poistettu.
8697:      Vakuutettavan työnjohtajan vuosityöansion korkeinta 4 §.
8698: määrää on katsottu voitavan korottaa 3,000 markaksi, koska
8699:  työnjohtajan palkka useammin on 3,000 markkaa kuin sitä
8700:  pienempi, ja koska tämän asetuksen alaisen työntekijän-
8701:  kin palkka voi nousta sanottuun määrään.
8702:      Edellä esitetyistä syistä on työntekijälle ehdotettu myön- 6 §.
8703:  nettäväksi vahingonkorvausta eräissä tapauksissa myös-
8704:  kin sellaisen tapaturman johdosta, joka häntä kohtaa mat-
8705:  kalla työpaikalle tai sieltä kotiin, ja y•livoimaista tapah-
8706:  tumaa koskeva kohta poistettu. Koska helposti voi syntyä
8707:  erimielisyyttä siitä, onko oleskelu jollakin alueella työn-
8708:  tekijäitä kielletty vai ei, on arveltu sopivaksi velvoittaa
8709:  työnantaja antamaan 1kieltonsa tauluilmoituksella, ja sa-
8710:  maten on erimielisyyden välttämiseksi selitetty, että itseään
8711:  vahingoittaneen työntekijän tahallisuuden tulee olla ,il-
8712:  meinen".
8713:       Kun V wliokunta on tahtonut saada asetusehdotuksesta 10 §.
8714:   käymään selville, että vahingoittuneella on oikeus turvau-
8715:   tua haluamaansa lääkäriin, on 2 momentissa oleva sana
8716:   ,lääkärinhoito" muutettu sanoiksi ,korvaus •lääkärinhoi-
8717:   dosta".
8718:       Ohimenevästä täydellisestä työkyvyttömyydestä suori- 12 §.
8719:   tettavan päivittäisen korvauksen pienin määrä on kohtuus-
8720:   syistä korotettu 1 markasta 20 pennistä 1 markkaan 50
8721:   penniin, kuitenkin säilyttämällä eduskuntaesityksessä tä-
8722:   hän liitetty rajoitus, ja sen korkein määrä kokonaan pois-
8723:   tettu.
8724:         22   1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8725: 
8726: 15 §.     Kun 15 § :n 1 momentissa ei ole tarpeeksi selvästi sa-
8727:       nottu, että lapsille tapaturmaisesti kuolleen äidinkin jäl-
8728:       keen on tuleva vahingonkorvausta, on siihen tehty tätä tar-
8729:       koittava selvennys. Samaten on tahdottu saada sanotuksi,
8730:       että sellaisetkin henkilöt, joita vainaja Vaivaishoitoasetuk-
8731:       sen mukaan on ollut velvollinen elättämään, vaikkakaan
8732:       hän ei ole tätä velvollisuu.ttaan täyttänyt, voivat hänen
8733:       kuolemansa jälkeen saada vahingonkorvausta, ja on tässä
8734:       suhteessa tarpeellinen lisäys otettu pykälän viimeiseen mo-
8735:       menttiin. Edellä esitetyistä syistä on tähän pykälään sitä
8736:       paitsi liitetty hautausapua koskeva momentti.
8737: 17 §.     Eduskuntaesityksen 17 § on aikaisemmin esitetyistä
8738:       syistä poistettu.
8739: 26 §.     Koska eduskuntaesityksen 26 § :n ( asetusehdotuksen 25
8740:       §) sanamuodosta ei käy selville, onko siinä mainittu ilmoi-
8741:       tus tehtävä poliisiviranomaiselle silloinkin, kun tapatur-
8742:       masta saattaa olettaa vahingoittuneelle seuraavan ohimene-
8743:       vää työkyvyttömyyttä, on pykälää siinä suhteessa selvennet-
8744:       ty. Edellä esitetyistä syistä on tähän pykälään lisätty mo-
8745:       mentti,jossa työnantaja velvoiteta.an pitämään luetteloa pie-
8746:       nistäkin ,työssä sattuneista tapaturmista, ja syytä on myös-
8747:       kin katsottu olevan ottaa tähän asetukseen säännös, joka
8748:       tlirvaa asianomaisille oikeuden saada kohta poliisitutkinnon
8749:       jälkeen otteen tutkintopöytäkirjasta. Siihen nähden, että
8750:       poliisitoimi kauppaloissa ja niissä kaupungeissa, joissa ei
8751:       ole täydellistä poliisikamaria, vuonna 1904 annetulla ase-
8752:       tuksella on entisestä poiklmavaHa tavalla järjestetty, ja
8753:       koska poliisitoimen hoidosta yleensä voidaan hallinnolli-
8754:       sessa järjestyksessä määrätä, on katsottu sopivimmaksi sää-
8755:       tää ilmoitus tapaturmista tehtäväksi ,paikkakunnan po-
8756:       liisi viranomaiselle".
8757: 30 §.     Eduskuntaesityksen 30 § :n ( asetusehdotuksen 29 §)
8758:       mukaan tulisi vakuutuslaitoksen, tehtyään päätöksen va-
8759:       hingonkorvauksen suuruudesta, joko valmistaa korvauksen
8760:       hakijoille tilaisuutta tutustua siihen vakuutuslaitoksen toi-
8761:        mistossa taikka antaa heille siitä kirjallinen tieto. Kun
8762:        Valiokunnan mielestä viimemainittua tiedonantotapaa aina
8763:              Työväen tapaturmavakuutus.
8764: 
8765: olisi käytettävä, on sanottuun pykälään tehty sitä tarkoit-
8766: tava muutos. Samaten on kirjallinen ilmoitus ehdotettu
8767: pakolliseksi myöskin, milloin vakuutuslaitoksen on annet-
8768: tava korvauksen hakijoille tieto Vakuutusneuvoston pää-
8769: töksestä, jolloin vakuutusla]toksen myöskin tulisi pyytä-
8770: mättä ilmoittaa, aikooko se, mikäli päätökseen saa hakea
8771: muutosta, tyytyä siihen vai eikö.
8772:     Eduskuntaesityksen 36 § on kokonaan poistettu, koska 36 §.
8773: on arveltu siinä olevain, nykyisestä laista puuttuvain
8774: säännösten käytännössä voivan aiheuttaa riitaisuuksia.
8775:     Siihen nähden, että eduskuntaesityksen 30 § :ssä (ase- 37 §.
8776: tusehdotuksen 29 §) ei ole mitään säädetty Valmutusneu-
8777: voston päätösten tiedoksi antamisesta korvauksen haki-
8778: joille silloin, kun ne koskevat ohimenevästä työkyvyttö-
8779: myydestä annettavaa vahingonkorvausta, on 37 § :n (ase-
8780: tusehdotuksen 35 §) 2 momentissa, johon nämäkin tapauk-
8781: set sisältyvät, viitattu ensinmainittuun lainkohtaan.
8782:     Eduskuntaesityksen 38 § :stä ( asetusehdotuksen 36 §) 38 §.
8783: on edellä esitetystä syystä poistettu 2 momentti, jossa sää-
8784:  detään, että vakuutusvelvollisuutensa laiminlyönyt henkilö
8785:  voidaan joissakin tapauksissa rangaistuksesta vapauttaa.
8786:     Myöskin on Vakuutusneuvoston kokoonpanoa koskevaa 40 §.
8787:  säännöstä ( asetusehdotuksen 38 §) Valiokunnan edellä se-
8788:  lostetun mielipiteen mukaisesti muutettu.
8789:      Muut eduskuntaesitykseen tehdyt muutokset ovat pää-
8790:  asiallisesti muodollista laatua eivätkä kaipaa tarkempaa
8791:  perusteina.
8792: 
8793: 
8794:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
8795: nioittaen ehdottaa,
8796: 
8797:               että Eduskttnta puolestaan hyväksyisi ja toi-
8798:            mittaisi arnwllisesti vahvistetta,vaksi seuraavan
8799:            asetuseAdotuksen:
8800: 24      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8801: 
8802: 
8803:                         Asetus
8804:             työväen tapaturmavakuutuksesta.
8805: 
8806:                          I LUh.lJ.
8807:                     Yleisiä määräyksiä.
8808: 
8809:                               1 §.
8810:     Tämän asetuksen määräysten alaisia ovat alempana mai-
8811: nitut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käy-
8812: tetään työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vaja-
8813:  valtaisia lapsia:
8814:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muUJt teollisuusliik-
8815:  keet tahi -ammatit kaupungissa ja kauppalassa sekä, mi-
8816: käli niissä käytetään höyrypannua taikka muita kuin käsi-
8817: voimalla käypiä työkoneita tai teknillisiä laitteita, maalia-
8818: kin; niin myös kaivokset, kivilouhi:rnot, -hakkiot ja -hiomot
8819: sekä lautatarhat.
8820:     Toollisuusammateilla ymmärretään tässä laissa myöskin
8821: pesu-, silitys- ja ikkunainpuhdistusliikkeitä, sauna- ja kyl-
8822: pylaitoksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä muita näi-
8823: hin verrattavia yrityksiä;
8824:     2) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käy-
8825: tetään luonnonvoimalla tahi hevoskierrolla käypiä koneita;
8826:     3) ammattina harjoitettu kalastus;
8827:     4) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhakkuuta ja -ajoa
8828: ynnä puutavaran uittoa;
8829:     5) kulkulaitosten, kulkuväylieill, satamien, majakkain
8830: ja johtoloistojen rakentamis- ja kunnossapi,totyöt sekä sel-
8831: laiset siltojen ja yleisten maanteiden rakentamistyöt, joissa
8832: yhtaikaa käytetään enemmän kuin viisi palkattua työn-
8833: tekijää;
8834:     6) kaikki rakennuksen rakentamis- ja niihin verratta-
8835: vat kunnossapitotyöt kaupungissa ja kauppalassa sekä ne
8836: vastaavat työt maalla, joissa yhtaikaa käytetään enemmän
8837: kuin viisi palkattua työntekijää;
8838:               Työväen tapaturmavakuutus.                   25
8839: 
8840:     7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen sekä yleisten vesi-
8841: johtojen ja viemärien rakentamis- ja niihin verrattavat
8842: kunnossapitotyöt;
8843:     8) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain purkamista, las-
8844: tftamista ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
8845: tointa;
8846:     9) liikenteen ylläpitäminen rautatiellä, raitiotiellä, il-
8847: maradalla ja kanavassa, henkilöhissien kuljettaminen ja
8848: sähkölaitoksen käynnissäpito sekä ajuri- ja aut.omobiili-
8849: liikkeet; samoin kuin
8850:     10) liikkeet, jotka harjoittavat ma:tkustajain ja t~avaran
8851: kuljettamista sellaisilla aluksilla, joilla ei tarvitse pitää
8852: tutkinnon suorittanut-ta päällikköä. Muiden laivanisän-
8853: täin velvollisuudesta vakuuttaa laivansa alipäällystöön,
8854: miehistöön tai laivassa työskentelevään ravintola- ynnä
8855: muuhun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt tapaturman
8856: varalle on erikseen säädetty.
8857:     Keisarillinen Senaatti on oikeutettu määräämään, että
8858: erinäiset teollisuusammatit, joissa ammatin aiheuttama ta-
8859: paturmavaara on erittäin pieni, toistaiseksi eivät ole tämän
8860: asetuksen määräysten alaisia.
8861:     Asianomaisen Kuvernöörin esityksestä määrää Keisaril-
8862: linen Senaatti, missä harvaan asutussa maalaiskunnassa
8863: ylempänä luetellut käsityöliikkeet, maanviljelys- ja kalas-
8864: tustyöt sekä siltojen, maanteiden ja yksityisten asuin- ja
8865: talousrakennuksien rakentamis- ja kunnossapitotyöt eivät
8866: toistaiseksi ole tämän asetuksen määräysten alaiset, ja voi-
8867: daan tämä vapautus myöntää ainoastaam, jos kunnasta on
8868: lähimpään kaupunkiin twi kauppalaan taikka lääkärin
8869: ~asuntoon enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka tahi
8870: enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
8871: venematka, taikka, milloin eri kulkuneuvoja on käytettävä,
8872: yhteensä vastaava matka, jolloin kymmenen kilometrin
8873: hevos- tahi venematkan katsotaan vastaavan yhden tunnin
8874: rautatiemU~tkaa.
8875:                            2 §.
8876:   Työnantaja, jonka liike tahi yritys on tämän asetuksen
8877: määräysten alainen, on velvollinen, ottamalla vakuutuksen
8878: 26      1912. ---: Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8879: 
8880: 23 § :ssä mainitussa laitoksessa, turvaamaan yrityksessä toi-
8881: mivalle työntekijälle tahi hänen läheisillensä tässä ase-
8882: tuksessa säädettyä vahingonkorvausta ruumiinvammasta,
8883: jonka on aiheuttanut työssä sattunut t~paturma.
8884:     Työntekijän läheisillä ta,Dkoitetaan tässä asetuksessa
8885: työntekijän :leskeä, lapsia ja niitä muita henkilöitä, joita
8886: hän on elättänyt tai ollut velvollinen eläbtämään.
8887:     Niin kauan kuin sellainen vakuutus pidetään voi-
8888: massa, on vakuutuslaitos velvollinen suorittamaan tässä
8889: laissa säädetyn vahingonkorvauksen, ja kääntyköön työn-
8890: tekijä korvausvaatimuksenaan suoraan vakuutuslaitoksen
8891: puoleen.
8892:                              3 §.
8893:     Työnantaja on se, jonka hyväksi 1 § :ssä mainittua lii-
8894: kettä tahi yritystä harjoitetaan tahi toimitetaan.
8895:     Jos joku on antanut 1 § :n 1 momentin 2, 4, 5, 6 ,tai 7
8896: kohdassa mainitun työn tekemisen kokonaan henkilölle,
8897: joka a~attinaan harjoittaa semmoisten töiden toimitta-
8898: mista, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi.
8899:     Joka toiselle antaa suoritettavaksi määrätyn osan sel-
8900: laisesta työstä, on oikeutettu hänen täytettäväkseen siirtä-
8901: mään ne velvollisuudet, jotka työnantajalla tämän asetuk-
8902: sen mukaan on, mutta olkoon kuitenkin itse vastuunalainen
8903: siitä, mitä toinen velvollisuuksistansa laiminlyö.
8904: 
8905:                            4 §.
8906:     Työntekijä on tämän asetuksen mukaan sekä se, joka itse
8907: 011 välittömästi mukana työssä, että myöskin työnjohtaja,
8908: joka valvoo työntekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on
8909: korkeintaan kolmetuhatta markkaa.
8910: 
8911:                              5 §.
8912:     Rautatien, raiti0tien, kanavan, sataman, kadun, maan-
8913: tien ja sillan rakentamis- ja kunnossapitotyön työpaikalla
8914: tarkoitetaan tässä asetuksessa näitä laitoksia varten luovu-
8915: teitua aluetta sekä sen ulkopuolella olevia maan, soran ja
8916: kiven ottopaikkoja ynnä alueelta niihin vieviä teitä.
8917:               Työväen tapaturmavakuutus.                   27
8918: 
8919:                              6 §.
8920:     Työssä sattunoon tapaturman aiheuttamaksi katsotaan
8921: myöskin se ruumiinvamma, minkä työntekijä on saanut
8922: ollessaan sellaisella työpaikkaan kuuluvalla alueella, jossa
8923: oleskelu ei ole häneltä tauluilmoituksella selvästi kielletty,
8924: sekä myöskin vamma, jonka hän on saanut työpaikan ulko-
8925: puolella, ollessaan työnantajan asioilla tai matkalla työ-
8926: paikalle tahi sieltä pois, milloin matka työpaikan aseman
8927: vuoksi on erikoisen vaarallinen.
8928:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei katsota
8929: ruumiinvammaa, jonka vahingo1ttunut itse on ilmeisesti
8930: tahallaan saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sat-
8931: tunut hänen ollessaan lain mukaan rikoksena rangaista-
8932: vassa teossa.
8933: 
8934:                             7 §.
8935:     Ne yritykset, joissa valtio on työnantajana, eivät ole
8936: 2 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta ylei-
8937: sistä varoista on suoritettava vahingoittuneelle työnteki-
8938: jälle tahi hänen läheisilleen tämän asetuksen säännösten
8939: mukainen vahingonkorvaus.
8940: 
8941:                              8 §.
8942:     Työnantajalle, joka ei voi täyttää hänelle tämän ase-
8943: tuksen mukaan kuuluvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden,
8944: ettei mikään 23 § :ssä mainittu vakuutuslaitos ota hänen
8945: liikkeensä työntekijöitä vaJmuttaakseen, voi Keisarillinen
8946: Senaatti hakemuksesta myöntää oikeuden määrätyksi
8947: ajaksi, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, itse vastata
8948: tämän asetuksen mukaan suoritettavasta vahingonkorvauk-
8949: sesta, ja on Keisarillisen Senaatin asiana samalla määrätä
8950: se vakuus, joka työnantajan tulee panna näiden velvolli-
8951: suuksien täyttämisestä.
8952:      Jos ruumiinvamma aiheuttaa vahingoittuneelle tai hä-
8953: nen läheisilleen maksettavan 13 tai 15 § :ssä mainitun vuo-
8954:  tuisen vahingonkorvauksen, siirtäköön työnantaja kolmen-
8955:  kymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon
8956: 28     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8957: 
8958: Vakuutusneuvoston määräämän vahingonkorvauksen suu-
8959: ruudesta, maksuvelvollisuutensa elinkorkolaitokselle tahi
8960: elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka päähallinto on Suomessa.
8961: 
8962:                        II LUKU.
8963:                     V ahingonkorvaus.
8964:                            9 §.
8965:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
8966: vammasta on vahingonkorvauksena annettava: joko jok-
8967: sikin ajaksi sairashoitoa ja elatusapua vahingoittuneelle
8968: tai elatusapua hänen läheisilleen, taikka vuotuista vahin-
8969: gonkorvausta vahingoittuneelle tai hänen läheisilleen tahi
8970: hautausapua viimemainituille.
8971: 
8972:                             10 §.
8973:    Sairashoitoon on työntekijä oikeutettu siitä hetkestä al-
8974: kaen, jolloin tapaturma sattui, tahi, jos työkyvy.ttömyys on
8975: alkanut myöhemmin, tämän alkamisesta siihen asti, kunnes
8976: vamma on parantunut, ei kuitenkaan kauemmin kuin sata-
8977: kaksikymmentä päivää.
8978:    Sairashoitoon luetaan korvaus lääkärinhoidosta, lääkä-
8979: rin määräämät lääkkeet, sidetarpeet sekä erityisten tarvit-
8980: tavien sidosten jn muiden samantapaisten apuneuvojen, ku-
8981: ten tekojalkojen, kohjuvöiden ynnä muitten sellaisten ensi-
8982: mäinen hankkiminen, joi,ta vahingoittuneen tila saattaa
8983: vaatia terveeksi ~tulemisen jälkeenkin.
8984: 
8985:                            11 §.
8986:     Elatusavun saamiseen on oikeutettu työntekijä, joka ta-
8987: paturman aiheuttaman ruumiinvamman johdosta on estetty
8988: toimittamasta tavallista työtään, kolmannesta päivästä ta-
8989: paturman jälkeen, tapaturmapäivää lukuun ottamatta, tahi,
8990: jos työkyvyttömyys on alkanut vasta myöhemmin, sen alka-
8991: mispäivästä, ja maksetaan tämä apuraha kultakin työky-
8992: vyttömyyspäivältä, sunnuntai- ja juhlapäivät niihLn luet-
8993: tuina, niin kauan kuin työkyvyttömyyttä kestää, ei kuiten-
8994:               Työväen tapaturmavakuutus.                   29
8995: 
8996: kaan kauemmin kuin satanakahtenakymmenenä pa1vana,
8997: edellä mainittu kahden päivän odotusa1ika mukaan luettuna.
8998: 
8999:                            12 §.
9000:     Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on
9001: täydellinen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta
9002: vahingoittuneen keskipäiväpalkasta. Jos täten arvioitu
9003: elatusapu on pienempi kuin markka viisikymmentä penniä
9004: päivältä, on se korotettava tähän määrään, ei kuitenkaan
9005: enemmäksi kuin yhdeksäksi kymmenesosaksi lk:eskipäivä-
9006: palkasta.
9007:     Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen:
9008: on elatusapuna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
9009: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
9010: elatusavusta.
9011:                            13 §.
9012:    Vuotuisen vahingonkorvauksen saa vahingoittunut työn-
9013: tekijä, jos tapaturman aiheuttaman ruumiinvamman seu-
9014: rauksena on työkyvyn pysyvä menettäminen tahi vähen-
9015: tyminen. Pysyväksi katsotaan tässä asetuksessa sellainen
9016: työkyvyttömyys, joka kestää enemmän kuin satakaksikym-
9017: mentä päivää.
9018:     Vuotuisen vahingonkorvauksen maksaminen alkaa siitä
9019: päivästä, jona vamma on parantunut ja työkyvyttömyys
9020: voidaan huomata pysyväksi, sitä päivää lukuun ottamatta,
9021: tahi viimeistään, kun työkyvyttömyys on kestänyt edelli-
9022: sessä momentissa mainitun ajan.
9023:                            14 §.
9024:     V ahingoittuneelle työntekijälle maksettava vuotuinen
9025: Yahingonkorvaus on kaksi kolmannesta hänen entisestä vuo-
9026: tuisesta työansiostaan, jos hän on täydelleen menettänyt
9027: työkykynsä, sekä milloin ruumiinvammasta on seurannut
9028: työkyvyn vähentyminen, tämän vähentymisen mukaan sovi-
9029: tettu osa siitä vahingonkorvauksesta, joka olisi maksettava,
9030: jos työkyvyttömyys olisi täydellinen.
9031:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
9032: markkaa vuodelta, saa,takoon, jos asia.nosai&et siitä sopivat,
9033: 30      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9034: 
9035: se vaihtaa määrätyksi kerta kaikkiaan suoritettavaksi ra-
9036: hasummaksi.
9037:                               15 §.
9038:     Jos tapaturman aiheuttaman ruumiinvamman seurauk-
9039: sena on ollut työntekijä,n kuolema, on sen lisäksi, mikä 10,
9040: 11 ja 13 § :n nojalla saattaa tulla maJksettavaksi, vahingoit-
9041: tuneen kuolinpäivästä alkavana vuotuisena vahingonkor-
9042: vauksena suoritettava leskivaimolle, niin kauan kuin hän
9043: elää naimattomana, kaksi viidennestä vainajan vuoden työ-
9044: ansiosta ja jokaiselle niin hyvin isän kuin äidin jälkeen
9045: jääneelle, avioliitossa tahi sen ulkopuolella syntyneelle
9046: lapselle kuudentoista vuoden ikään asti viidennes sanotusta
9047: määrästä, jos jompikumpi vanhemmista elää, mutta kaksi
9048: viidennestä, jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, ,kui-
9049: tenkin niin että leskivaimolle ja lapsille suoritettavat va-
9050: hingonkorvaukset eivät saa yhteensä olla enempää kuin
9051: neljä viidennestä vainajan vuoden työansiosta.
9052:     Samojen perusteiden mukaan kuin leskivaimolle suori-
9053: tettakoon leskimiehellekin vahingonkorvausta, jos vaimo
9054:  miehen työkyvyttömyyden takia on ollut tämän pääasialli-
9055:  sena elättäjänä.
9056:     •Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tahi la:psia, vaan jon-
9057: kun muun ,tahi joitakuita muita henkilöitä, joita hän on
9058:  elättänyt tai ollut velvollinen elättämään, siirtäköön Va-
9059:  kuutusneuvosto, kaikkia asiaan vaikuttavia asianhaaroja
9060:  tarkoin tutkittuaan, tälle tahi näille henkilöille niin suuren
9061:  osan ensimäisessä momentissa, mainitusta vahingonkorvauk-
9062:  sesta, kuin se harkitsee kohtuulliseksi.
9063:      Paitsi edellä ,tässä pykälässä mainittua vahingonkorva-
9064:  usta makset,takoon kerta kaikkiaan vainajan läheisille hau-
9065: tausapuna viidestoistaosa vahingoibtuneen vuositulosta,
9066:  kuitenkin vähintään viisikymmentä markkaa.
9067: 
9068:                              16 §.
9069:     Jos avioliitto on solmittu sen tapaturman jälkeen, jonka
9070: seurauksena sittemmin on ollut vahingoittuneen kuolema,
9071: älköön leskellä älköönkä tapaturman jälkeen siitetyillä lap-
9072: silla olko oikeutta vahingonkorvaukseen.
9073:               Työväen tapaturmavakuutus.                    31
9074: 
9075:    Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
9076: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
9077: sään kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
9078: korvausta vastaavan rahamäärän.
9079: 
9080:                               17 §.
9081:     Vahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen, kunnes
9082: hän on parantunut, tässä asetuksessa säädetyn elatusavun
9083: sijasta tyytymään sairaalassa annettavaan hoitoon ja ela-
9084: tukseen.
9085:     Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairaalassa kestää,
9086: suoritettakoon aviopuolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle
9087: kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi viidennes
9088: siitä elatusavusta, joka olisi 11 § :n mukaan tullut vahin-
9089: goittuneelle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin siten,
9090: että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viidennestä
9091: viimemainitusta määrästä.
9092:     Samallainen avustus suoritettakoon V almutusneuvoston
9093: harkinnan mukaan myöskin 15 § :n 3 momentissa mainitulle
9094: henkilölle.
9095: 
9096:                          IIILUKU.
9097:      [{ esl(,ipäiväpalkan ja vuosityöansion laskemi11en.
9098: 
9099:                             18 §.
9100:     Keskipäiväpalkka, josta puhutaan 12 § :ssä, on lasket-
9101: tava siten, että työansio, jonka vahingoittunut on saanut
9102: ammattiliikkeestä tai yrityksestä sen vuoden aikana, joka
9103: loppui päivää ennen tapaturmaa, jaetaan kolmellasadalla
9104: kuudellakymmenellä taikka, jos vahingoittunut on ollut
9105: liikkeen työssä lyhyemmän ajan, siten, että hänelle siltä
9106: ajalta tullut työansio jaetaan niiden päivien luvulla, mitkä
9107: hän on mainitussa työssä ollut, sunnuntai- ja juhlaJpäivät
9108: niihin luettuina.
9109:     ,Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
9110: sessä, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä pääasiallisesti
9111: 32      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9112: 
9113: t.ohdään ainoastaan jonakin aikana vuodesta, on se keski-
9114: päiväpalkka, jonka hän on tapaturman johdosta menettä-
9115: nyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
9116: 
9117:                             19 §.
9118:     Vahingoittuneelle tahi hänen läheisilleen maksettavan
9119: vuotuisen vahingonkorvauksen laskemisen perustaksi on
9120: pantava se työansio, joka vahingoittuneella on ollut edelli-
9121: senä vuonna samassa tahi samallaisessa yrityksessä taikka,
9122: jos hänellä ei ole kokonaista vuotta ollut sellaista tointa,
9123: S(' määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuullisen harkinnan
9124: mukaan voidaan laskea. Hänen vuositulojensa ollessa yh-
9125: deksääsataa markkaa suuremmat, otetaan sen yli nousevasta
9126: osasta huomioon ainoastaan kolmannes.
9127:     Jos vuoden työansio on kolmeasataa markkaa vähempi,
9128: on tämä rahamäärä kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
9129: laskemisen perustaksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
9130: goittuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
9131: vuotta, annettako suurempaa vuotuista vahingonkorvausta
9132: kuin hänen vuotuinen työansionsa on ollut.
9133: 
9134:                            20 §.
9135:     Työansiota 18 ja 19 § :n määräysten mukaan lasket-
9136: taessa on huomioon otettava myöskin yrityksestä saatu
9137: voitto-osuus ja muu etu. Luonnossa saadut palkkaedut ovat
9138: ra,hassa arvioitavat paikkakunnan keskihintojen mukaan.
9139: Urakkatyössä on työansio arvioitava sellaiseen työhön ta-
9140: vallisesti menevän ajan mukaan.
9141: 
9142: 
9143:                         IV LUKU.
9144:      TTalcuutusvelvollisuuden täyttäminen ja vakuutus-
9145:                           laitokset.
9146: 
9147:                           21 §.
9148:     Tämän asetuksen säätämän vakuutuksen on työnantaja
9149: ''elvollinen hankkimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa
9150:              Työväen tapaturmavakuutus.                      33
9151: 
9152: asetuksen voimaan astuttua, tahi, jos hän sittemmin alottaa
9153: liikkeensä tai yrityksensä, yhtä pitkän ajan kuluessa tämän
9154: alkamispäivästä, mainittua päivää lukuunottamatta.
9155: 
9156:                             22 §.
9157:     Jos työntekijä on saanut taparturman aiheuttaman ruu-
9158: miinvamman, ennenkuin työnantaja on ennättänyt tehdä 21
9159: § :ssä mainitun vakuutussopimuksen, taikka milloin hän on
9160: laiminlyönyt sen hankkimisen tai voimassapitämisen, on
9161: työnantaja velvollinen itse vastaamaan tämän asetuksen
9162: mukaan suoritettavasta vahingonkorvauksesta. Jos ruu-
9163: miinvamma aiheuttaa vahingoittuneeUe tai hänen läheisil-
9164: ken tämän asetuksen mukaan maksettavan vuotuisen va-
9165: hingonkorvauksen, siirtäköön työnantaja maksuvelvollisuu-
9166: tensa sellaiselle vakuutuslaitokselle ja siinä ajassa, kuin 8
9167: § :n 2 momentissa säädetään.
9168: 
9169:                              23 §.
9170:     Ne vakuutuslruitokset, joiden kanssa työnantaja on oikeu-
9171: tettu tekemään sopimuksen tämän asetuksen säätämästä va-
9172: kuutuksesta, ovat :
9173:      1) Suomen Yleinen Vakuutuslaito.'l, sitten kun sellai-
9174: nen valtiolaitos on perustettu;
9175:      2) osakasten keskinäisellä va'stuuvelvollisuudella toimiva
9176: tapaturmavakuutuslaitos, jonka perustamiseen Keisarillinen
9177: 8ena.atti, hakemuksesta ja harkittuaan erittäinkin laitoksen
9178: kykyä asianmukaisesti täy.ttää vakuutussitoumuksensa, on
9179: antanut luvan:
9180:      3) tapaturma.vakuutusosakeyhtiö, jonka päähallinto on
9181: Suomessa, jos yhtiö on hankkinut Keisarilliselta Senaatilta
9182:  luvan tämän asetuksen mukaisten vakuutusten myöntämi-
9183: seen; sekä
9184:      4) muu vakuutuslaitos, jonk,a järjestysmuodossa ja hal-
9185:  linnossa Keisarillinen Senaatti katsoo olevan tarpeeksi ta-
9186: keita 1tämänJaa:tuisten vakuutusten myöntäimiseen; kuitenkin
9187:  sillä ehdolla, että vahingoittuneelle tahi hänen läheisillensä
9188:  tämän asetuksen mukaan suoritettava vuotuinen vahingon-
9189:                                                          3
9190: 34      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9191: 
9192: korvaus on vakuutuslaitoksen toimesta turvattava sillä ta-
9193: voin ja siinä ajassa, kuin 8 § :n 2 momentissa säädetään.
9194: 
9195:                            24 §.
9196:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa määräyksiä nii-
9197: den laitosten silmälläpidosta, jotka ovat saaneet luvan
9198: myöntää tämän asetuksen säätämiä vakuutuksia.
9199: 
9200: 
9201: 
9202:                          V LUKU.
9203:      V ahingonkor·vauksen hakeminen, määrääminen ja
9204:                        maksaminen.
9205: 
9206:                                25 §.
9207:     Kun työntekijää on kohdannut tapa,turma, josta on tai
9208: josta saattaa otaksua olevan seurauksena ohimenevä tai py-
9209: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikutta-
9210: van vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hänen
9211: sijaisensa siitä heti tehtävä ilmoitus vahvistetun kaavan mu-
9212: kaan paikkakunnan poliisiviranomaiselle tutkinnon viipy-
9213: mättä toimittamista varten tapaturmapaikalla, niiden tar-
9214: kempien määräysten mukaan, joita Keisarillinen Senaatti
9215: siitä antaa.
9216:     Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden ku-
9217: luessa annettava oikeaksi todistettu jäljennös työnantajallP
9218: ja vahingoittuneelle työntekijälle tai hänen läheisilleen.
9219:     Sekä 1 :ssä momentissa mainitut että muut tapaturmat
9220: on työnantaja tai hänen sijaisensa velvollinen, niistä tiedon
9221: saatuaan, merkitsemään sitä varten pidettävään luetteloon.
9222: 
9223:                            . 26 §.
9224:    Tämän asetuksen mukaista vahingonkorvausta on haet-
9225: tava vakuutuslaitokselta yhden vuoden kuluessa tapaturma-
9226: päivän jälkeen tahi, jos vahingoittunut on kuollut, yhtä pit-
9227: kässä ajassa kuolinpäivästä, mainittua päivää lukuun
9228: ottamatta.
9229:               Työväen tapat_urmavakuutus.
9230: 
9231:    Hakemukseen on liitettävä lääkärin antama selvi,tys va-
9232: hingoittuneen tilasta, jos hakemus koskee 11 § :ssä mainit-
9233: tua elatusapua tahi 13 § :ssä mainittua vuotuista vahingon-
9234: korvausta. Tämän lääkärintutkimisen kustannukset ovat
9235: vrukuutuslaitoksen suoritettavat.
9236: 
9237:                              27 §.
9238:     Jos hakemus koskee elatusapua, vuotuista vahingon-
9239: korvausta tai hautausapua, hankkikoon vakuutuslaitos vii-
9240: pymättä jäljennöksen 25 § :ssä mainitusta tutkintopöytäkir-
9241: jasta sekä työnantajan selvityksen vahingoittuneen työan-
9242: siosta, ellei näitä asiakirjoja ole korvaushakemukseen lii-
9243: tetty. Mainittua selvitystä annettaessa on otettava huo-
9244: mioon tämän asetuksen III luvun määräykset.
9245:     Sairashoidosta maksettavan korvauksen seJkä elatusavun
9246: suuruudesta päättäköön vakuutuslaitos viipymättä.
9247:     Vuotuista vahingonkorvausta ja hautausapua koskevat
9248: asiakirjat ynnä oman lausuntonsa toimittakoon vakuutus-
9249: laitos viipymättä Vakuutusneuvostolle, joka, hankittuaan
9250: ehkä tarpeelliset lisäselvitykset, määrää onko vahingoittu-
9251: neella tahi hänen läheisillään oikeus vahingonkorvauk-
9252: seen vai eikö, sekä edellisessä tapauksessa työkyvyttömyys-
9253: asteen ja vahingonkorvauksen suuruuden.
9254:                                              . :.:
9255: 
9256:                             28 §.
9257:     Ellei ruumiinvamman lopullisia seurauksia vielä voida
9258: riittävän varmasti arvostella siihen aikaan, jolloin vuotuista
9259: vahingonkorvausta haetaan tahi Vakuutusneuvosto asiaa
9260: käsittelee, määrää Vakuutusneuvosto vahingonkorvauksen
9261: suuruuden määräajaksi, taikka tois,taiseksi, kunnes jompi-
9262: kumpi asianosainen, hankittuaan uuden selvityksen, V akuu-
9263: tusneuvostolta hakee päätöksen muuttamista.
9264:     Tämän selvityksen kustannukset ovat vakuutuslaitoksen
9265: suoritettavat, jos se on muutosta hakenut. Muussa tapauk-
9266: sessa määrää Vakuutusneuvosto, kenen tulee suorittaa nämä
9267: kustannukset, jos tehdään vaatimus niiden korvaamise,sta.
9268: 36     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9269: 
9270:                              29 §.
9271:     Niissä tapauksissa, joissa vakuutuslaitoksen asiana on
9272: 27 § :n 2 momentin mukaan päättää vahingonkorv,auksen
9273: suuruudesta, va;lmistakoon se viimeistään kolmen päivän
9274: kuluttua korvauksen hakijalle tilaisuuden tutustua päätök-
9275: seen vakuutuslaitoksen toimistossa ja toimittakoon heti
9276: mainitun ajan kuluttua todistettavasti hänelle siitä kirjal-
9277: lisen tiedon.
9278:     Milloin VakuUJtusneuvosto tekee 27 § :n 3 momentissa
9279: tahi 28 § :ssä mainitun päätöksen vahingonkorvauksesta,
9280: antakoon tiedon päätöksestään vakuutuslaitokselle, joka vii-
9281: meistään kymmenen päivän kuluttua, tiedonantopäivää lu-
9282: kuun ottamatta, valmistakoon korvauksen hakijalle tilaisuu-
9283: den siihen tutustua vakuutuslaitoksen toimistossa sekä toi-
9284: mittakoon hänelle siitä kirjallisen tiedon, ja ilmoittakoon
9285: vakuutuslaitos samalla, aikooko se tyytyä Vakuutusneuvos-
9286: ton päätökseen vai eikö, sekä toimittakoon jä.lkimäisessä
9287: tapauksessa vahingonkorvauksen saajalle myöskin kirjalli-
9288: sesti päätöksensä perusteet.
9289: 
9290:                            30 §.
9291:     Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen vahingon-
9292: korvauksen suuruus on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat,
9293: on korvauksensaaja taikka vakuutuslaitos sillä perusteella
9294: oikeutettu V akuutusneuvostolta hakemaan korvausmäärän
9295: oikaisemista.
9296:     Tarpeellisen selvityksen kustannukset ovat suoritettavat
9297: sillä tavoin kuin 28 § :n 2 momentissa säädetään.
9298: 
9299: 
9300:                            31 §.
9301:    Vuotuinen vahingonkorvaus on maksettava ennakolta
9302: neljästi vuodessa yhtä pitkin väliajoin; kuitenkin saa, jos
9303: korvaus ei ole viittäkymmentä markkaa suurempi, sen mak-
9304: saa kaksin erin ja, kun se ei ole viittäkolmatta markkaa
9305: suurempi, kerran vuodessa.
9306:              Työväen tapaturmavakuutus.                   37
9307: 
9308:                             82 §.
9309:    Tämän asetuksen mukaan suoritettava vahingonkorvaus
9310: on, milloin asianosaiset eivät toisin sovi, vakuutuslaitoksen
9311: toimesta ja kustannuksella maksettava siinä kotimaisten
9312: postiosotusten käyttämiseen oikeutetussa postitoimistossa,
9313: jonka korvauksensaaja määrää.
9314: 
9315:                            83 §.
9316:    Milloin valtio on työnantaj ana, on tämän asetuksen mu-
9317: kaista vahingonkorvausta haettava 26 § :ssä säädetyn ajan
9318: kuluessa siltä viranomaiselta, jonka Keisarillinen Senaatti
9319: on määrännyt suorittamaan ne tehtävät, jotka tämän ase-
9320: tuksen mukaan ovat vakuutuslaitoksen velvollisuutena.
9321: 
9322: 
9323:                              34 §.
9324:    Milloin vakuutusta ei ole tarvittu tämän asetuksen mu-
9325: kaan hankkia taikka milloin työnantaja on laiminlyönyt
9326: vakuutuksen hankkimisen tahi voimassa pitämisen, on tä-
9327: män asetuksen mukaista vahingonkorvausta haettava työn-
9328: anta.jalta, paitsi 33 § :ssä mainitussa tapauksessa, kahden
9329: vuoden kuluessa tapaturman jälkeen tahi, jos vahingoittu-
9330: nut on kuollut, yhtä pitkässä ajassa hänen kuolinpäiväs-
9331: tään.
9332:    Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslaitoksen velvolli-
9333: suudeksi, koskee työnantajaa edellisessä momentissa mai-
9334: nituissa tapauksissa.
9335: 
9336: 
9337:                           35 §.
9338:    Vahingoittunut työntekijä, joka ei tyydy vakuutuslai-
9339: toksen määräämään sairashoidon korvaukseen tahi elatus-
9340: apuun, hakekoon siihen muutosta Vakuutusneuvostolta
9341: kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saa-
9342: tuaan, tätä päivää lukuun ottamatta.
9343:    Mikäli Vakuutusneuvoston antama päätös koskee sitä,
9344: onko vahingoittuneella työntekijällä oikeus vahingonkor-
9345: 38     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9346: 
9347: vauksen saamiseen vai eikö, hakekoon siihen tyytymätön
9348: muutosta Keisarillisen Senaatin Talousosastossa kuuden-
9349: kymmenen päivän kuluessa siitä, jolloin hän 29 § :n 2 mo-
9350: mentissa säädetyllä tavalla todistettavasti on saanut tiedon
9351: Vakuutusneuvoston päätöksestä, tätä päivää lukuun otta-
9352: matta.
9353:    V a'kuutusneuvoston päätös, mikäli se koskee työkyvyttö-
9354: myysastetta ja vahingonkorvauksen suuruutta, on lopulli-
9355: nen.
9356:                         VI LUKU.
9357:                   Rangaistusmääräyksiä.
9358:                              36 §.
9359:     Jos työnantaja tahi se, joka 3 § :n 2 ja 3 momentissa
9360: mainituissa tapauksissa on hänen sijassaan vastuunalai-
9361: nen, ei 21 § :ssä mainitussa ajassa ole hankkinut tämän ase-
9362: tuksen säätämää työntekijäin vakuutusta tapaturman va-
9363: ralle, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen ja enin-
9364: tään tuhannen markan sakolla, ja velvoittakoon oikeus,
9365: määräten soveliaan uhkasakon, hänet hankkimaan vakuu-
9366: tuksen määräajan kuluessa, joka ei saa olla kolmeakym-
9367: mentä päivää pitempi.
9368:                            37 §.
9369:    Joka muulla tavalla, kuin 36 § :ssä on sanottu, lairnin-
9370: lyö tämän asetuksen mukaisen velvollisuutensa, rangaista-
9371: koon enintään kahdensadan markan sakolla.
9372:    Joka taha11isesti antaa tä:män asetuksen mukaan annet-
9373: tevan tiedon väärin, rangaistakoon vähintään viidenkym-
9374: menen ja enintään viidensadan markan sakolla, ellei ko-
9375: vempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
9376: 
9377:                       VII LUKU.
9378:              Vakuutusneuvoston kolcoonpano.
9379:                           38 §.
9380:   Viakuutusneuvostossa on esimies, jonka tulee olla tuo-
9381: marin toimiin perehtynyt, sekä kahdeksan jäsentä. Näistä
9382:               Työväen tapaturmavakuutus.                    39
9383: 
9384: yksi olkoon lääkäri sekä kolme tämän asetuksen alaisten
9385: työnantajain ja kolme sen alaisten työntekijäin edustajaa,
9386: valittuina siten, että kummankin ryhmän edustajista aina-
9387: kin yksi on teollisuuteen ja yksi maanviljelykseen pereh-
9388: tynyt.
9389:     Esimiehen ja jäsenet sekä kullekin kaksi varajäsentä
9390: määrää Keisarillinen Senaatti kolmeksi vuodeksi kerral-
9391: laan, työnantajain ja työntekijäin edustajat kuitenkin si-
9392: ten, että yhdeksästä Suomen Yleisen Työnantajaliiton
9393: työnantajain ja yhdeksästä Suomen Ammattijärjestön
9394: työntekijäin puolesta ehdolle panemasta henkilöstä varsi-
9395: naisiksi jäseniksi määrätään kolme kummastakin ryhmästä
9396: ja muut varajäseniksi.
9397:     Vakuutusneuvoston kustannukset suoritetaan valtion
9398: varoista.
9399: 
9400: 
9401:                         VIII LUKU.
9402:                     Erityisiä määräyksiä.
9403: 
9404:                            39 §.
9405:     Työnantaja pitäköön palkasta ja muista eduista, jotka
9406: työntekijä on saanut, sellaista kirjaa, että siitä, siinä tar-
9407: koituksessa kuin UI luvussa on säädetty, saadaan täysi
9408: selko työansiosta, jonka työntekijä on liikkeestä saanut.
9409: Vaadittaessa on tämä kirja näytettävä poliisiviranomaiselle
9410: sekä asianmukainen ote siitä annettava Vakuutusneuvos-
9411: tolle.
9412:                            40 §.
9413:    Tiedonanto siitä, missä vakuutuslaitoksessa 2 § :ssä sää-
9414: detty vakuutus on otettu, on työnantajan toimesta julki-
9415: pantava työpaikalle.
9416:                               41 §.
9417:    Älköön kukaan, joka tässä asetuksessa säädetyn toimensa
9418: kautta saa tietoja yksityisen suhteista vakuutuslaitokseen
9419: tahi hänen liikesalaisuuksistaan, kuten työnantajan talou-
9420: dellisesta tilasta, työtavoista tahi muista liikettä koskevista
9421: 40       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9422: 
9423: erikoisuuksista, niitä ilmaisko älköönkä hyödykseen käyt-
9424: täkö.
9425:                           42 §.
9426:    Joka tämän asetuksen mukaan on vahingonkorvausta
9427: saanut, olkoon kuitenkin oikeutettu yleisen lain noja.lla vaa-
9428: timaan hyvitystä häntä kohdanneen ruumiinvamman seu-
9429: rauksista. Älköön kuitenkaan sillä tavoin kannettako
9430: enempää, kuin minkä verran sellainen hyvitys on tämän
9431: asetuksen mukaan myönnettyä vahingonkorvausta suu-
9432: r~mpi.
9433: 
9434:                               43 §.
9435:    Sopimus, joka tarkoittaa tåJmän asetuksen nojalla saavu-
9436: tetun vahingonkorvausoikeuden tahi vahingonkorvauksen
9437: supistamista ja toiselle siirtämistä, olkoon mitätön. V~thin­
9438: gonkorvausta älköön myöskään ulosmitattako.
9439: 
9440:                               44 §.
9441:     Ellei vahingonkorvausta koskevan riidan käsittelerui-
9442: sestä ole tässä asetuksessa toisin säädetty, on riita pantava
9443: vireille siinä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma
9444: on sattunut taikka jossa vakuutuslaitos tahi työnant~ja
9445: on velvollinen vastaamaan velka-asioissa.
9446: 
9447:                            45 §.
9448:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa lähempiä mää-
9449: räyksiä vakuutusvelvollisuuden täyttämisen silmälläpi-
9450: dosta sekä sellaisia tarkempia ohjeita, jotka ehkä ovat tar-
9451: peen tämän asetuksen noudattamiseksi.
9452: 
9453:                           46 §.
9454:     Tämä asetus astuu voimaan ..................... .
9455:     Sen kautta kumotaan joulukuun 5 päivänä 1895 annettu
9456:  laki, koskeva työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
9457:  kohtaavasta ruumiinvammasta.
9458:             Työväen tapatm•mavakuutus.               4i
9459: 
9460:    Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
9461: johtaja Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet
9462: Hjelt, Karhi, Knuutila, Kurikka, Jalava, Jokinen, Alma,
9463: Lehtonen, Lundström, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sohlberg,
9464: Waarala, Vuorimaa ja Yrjö-Koskinen, E. S. sekä osittain
9465: varajäsenet Aalle, Kaakko-oja, Latvala, M., Pohjaväre ja
9466: Wilj akainen.
9467: 
9468:    Helsingissä, huhtikuun 26 päivänä 1912.
9469: 42      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
9470: 
9471: 
9472: 
9473: 
9474:                     Vastalauseita.
9475:                              I.
9476:     V aliakunta on 1 § :n 1 momentin 2 kohdan hyväksynyt
9477: näin kuuluvaksi:
9478:     2) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käy-
9479: tetään luonnonvoimalla tai hevoskierroila käypiä koneita.
9480:     Yhä yleisemmin ovat jo pienemmätkin maanviljeliät
9481: ruvenneet käyttämään joko hevoskiertoa tahi moottorilla
9482: tai höyrykoneella käypiä puimalmneita joko osuuskunnit-
9483: tain tahi vuokraamalla niitä yks1tyisiltä tai yhtiöiltä päi-
9484: väksi tai pariksi vuosipuimistaan varten. Kun hevoskier-
9485: rolla puidessa tarvitaan työhön vähintään 6 henkeä ja har-
9486: voissa talo1ssa löytyy niin monta omaa väkeä, on ainakin
9487: 80 tapauksessa sadasta siihen käytettävä palvelioita tai päi-
9488: väpalkkalaisia lisäksi. Kun puiminen monessakin talossa
9489: koneilla on vaan parin tai kolmen päivän asia, mutta edellä
9490: mainitun lainpykälän mukaan täytyisi vakuuttaa työläi-
9491: sistä keskimäärin 3 henkilöä tapaturman ·vaarasta ainakin
9492: yhteensä 2,400 markasta, ja kun vähin maksu tämmöisestä
9493: vakuutuksesta on 31 markkaa, on luonnollinen seuraus, että
9494: suurin osa pienemmistä maanviljeliöistä jä·ttää hevoskier-
9495: ron käyttämättä ja palaa entiseen vanhaan ihmisiä rasit-
9496: tavaan ja tapaturmalle vielä alttiimpaan käsivoimakier-
9497: toon. Ja mitä sillä on voitettu~ Maatyöläinen on tapa-
9498: turman vaaraa vastaan turvattomampi kuin hevoskierrolla
9499: työtä tehtäessä ja maamiehen täytyy ottaa ammatissaan
9500: taka-askel.
9501:     Varsin kohtuuttomasti tulee täJmmöinen laki vaikutta-
9502: maan missä on edistytty niin pitkälle, että osuuskunnittain
9503:                       Vostalause 1.                     43
9504: 
9505: hankituilla tai vuokratuilla voimakoneilla puidaan syys-
9506: vilja yhtenä ja tou~ovilja myöhemmin toisena päivänä.
9507: Kun tällöin tarvitaan pai,tsi koneenkäyttäjää, joka luon-
9508: nollisestikin on vakuutuksen alainen, 6-7 muuta henkilöä,
9509: täytyy pienen maanvilj.eliän vakuuttaa 2 ohimenevän työ-
9510: päivän tähden työväkensä summasta, josta vähin 'vakuUitus-
9511: ma:ksu on 31 markkaa. Tämä on esim. 10 ruis- ja 20 kau-
9512: rahehton puimisesta niin suuri lisämeno ja veroitus, ettei
9513: tule kysymykseenkään, että maamies voisi hyväkseen käyt-
9514: tää nykyaikaista mukavaa viljanpuintitapaa, vaan on hänen
9515: puitava riistansa vanhan t!llv.an mukaan vähitellen omalla
9516: väellä, joHoin ne ovat sateitten ja pilaantumisen alaisina
9517: ja kuluttavat suunnattomat määrät polttopuita. On tosiaan
9518: merkille pantava kuinka muutenkin ankaran veroituksen
9519: alla olevaa maanviljeliää, varsinkin pienempää koetetaan
9520: yhä vaan veroittaa ·tyhjänpäiväisillä veroilla ja rasituk-
9521: silla ja hänen ammattiaan, joka kuitenkin on yhteiskunnan
9522: perusammatti, vaikeuttaa. Eikä edes esitetä mitään tilas-
9523: toakaan, missä määrin hevoskierto olisi yleensä tuottanut
9524: enemmän tapaturmia kuin käsivoimalla kiertäminen. Täm-
9525: möinen selvitys vasta voisi ra,tkaista onko ja missä määrin
9526: syytä pitää hevoskiertoa käsikiertoa vaarallisempana. Eh-
9527: dotan •tämän perusteella että Eduskunta hylkäämällä valio-
9528: kunnan larutiman pykälämuodon hyväksyisi momentin näin
9529: kuuluvana:
9530: 
9531:                            1 §.
9532: 
9533: 
9534:     2) Maanviljelys- ja sen sivuelinkeinot mikäli niissä
9535: paitsi ohimennen käytetään luonnon voimalla käypiä ko-
9536: neita.
9537: 
9538: 
9539:    En ole myöskään voinut yhtyä la1kiehdotuksen VII lu-
9540: vun 38 § :n muodostukseen. Kun valiokunta ehdottaa, että
9541: Suomen yleinen Työnantajaliitto ja Suomen ammattijär-
9542: 41~      1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9543: 
9544: jestö yksin saavat panna ehdolle jäseniä tärkeään valrnu-
9545: tusneuvostoon, niin tietää se, että vain kourallinen suur-
9546: teollisuuden harjoittajia työnteettäjäin puolesta ja pää-
9547: asiallisesti valtiollinen puolue yksin työntekiäin puolesta
9548: saisivat edustajiaan neuvostoon, mutta esim. paljon suu-
9549: remmat työnantajaryhmät kuten Suomen Hikkeen:harjoit-
9550: tajain yhdistys ja Rakennusmestarien yhdistys, puhumat-
9551: takaan Suomen maanviljelijäin yleisestä liitosta, keskinäi-
9552: sestä meijeriliitosta ja muista työnteettä.jäjärjestöistä, joita
9553: jo on tai ehkä piankin syntyy, ovat kokonaan ehdollepano-
9554: oikeudesta poissuljetut, ja samaten työntekijöistä esim.
9555: Kristillisten työntekijäin järjestö, Suomalainen työväen
9556: liitto, ja suunnaton maatyöntekijäin joukko, jotka nekin
9557: pian voivat jä:rjestyä eri järjestöiksi. Ilmeinen vääryys on,
9558: että verrattuna maan kaikrkiin työnantajiin ja työntekijöi-
9559: hin, jotka ehdotuksen 1 § :n mukaan kuitenkin miltei kaikki
9560: tulisivat ,tämän lain alaisiksi, vain kourallinen työnteettäjiä
9561: ja työntekijöitä ,toisten kustannuksella suositeltaisiin.
9562:      Lisäksi on mielestäni vallan sop~matonta asettaa ylei-
9563: seen, kaikkia koskevaan 'lakiin niin ahtaita määräyksiä, että
9564: laki melkeinpä vuosittain olisi uudestaan tehtävä. Laki
9565: olisi laadittava niin väljään muotoon, että se sopii kaikille.
9566: Yksityiskohtainen säännösteleminen kuuluu halHnnomselle
9567: alalle.
9568:      Suomen yleisen työnantajaliiton sijaan pitäisi sentähden
9569: asettaa sanat: Suomen työnantajain järjestöt ja jättää halli-
9570: tuksen asiaksi hallinnollisella toimenpiteenä kuUoinkin jär-
9571: jestää miten ja kuink~ monta ehdokasta eri työnantajajär-
9572: jestöt saavat suhteellisesti asettaa. Sama pitäisi olla työn-
9573: tekijäjärjestöjen laita. Suhdeluku voisi riippua työnteettä-
9574: jissä joko järjestön jäsenien lukumäärästä tai niitten työssä
9575: käytettävien työntekijäin lukumäärästä, ja työntekijöissä
9576: järjestön varsinaisten työläisjäsenten lukumäärästä. Täten
9577: ei syntyisi puolueeHisuutta ja oikeus ja kohtuus tulisi kul-
9578: loinkin määrääjäksi, samwlla kuin vähemmistötkin saisivat
9579: äänensä kuuluviin. Sentähden ehdotan että Eduskunta hy-
9580: väksyisi 38 § :n seuraavan muotoiseksi:
9581:                         Vastalause 1.                      45
9582: 
9583:                             38 §.
9584:      V akuutusneuvostona on esimies, jonka tulee olla tuoma-
9585: r-intoimiin perehtynyt sekä kahdeksan jäsentä, joista yksi
9586: olkoon lääkäri ja yksi nainen. Nämät viimeksimainitut
9587: kaksi sekä esimiehen määrää Keisarillinen Senaatti. Muut
9588: lcuusi jäsentä asetetaan siten, että maassa toirnivat työnan-
9589: tajajärjestöt asettavat ehdolle yhdeksän ja työntekijäin jär-
9590: jestöt yhdeksän ehdokasta, joista kummassakin ryhmässä
9591: l.:olmen tulee olla maanviljelykseen perehtyneitä. Ehdolc-
9592: lcaat valitaan suhteellisilla vaaleilla Keisarillisen Senaatin
9593: antamien määräysten mukaan. Varsinaisiksi jäseniksi ni-
9594: mittää Senaatti työnteettäjäin ja työntekijäin ehdokkaista
9595: lt•olme kumpaisestakin kolmeksi mJJodeksi kerrallaan, ja
9596: muut jäävät varajäseniksi.
9597:      Vakuutusneuvoston kustannu.kset suoritetaan 'valtion
9598: ·varoista.
9599: 
9600: 
9601: 
9602: 
9603:     Kun on mahdotonta täsmäUeen määritellä mitkä liik-
9604: keet, ammatit ja toimet kuuluvat tapaturmalain alaisiksi
9605: ja mitkä siitä ovat vapaat, joihtuu siitä, etteivät kaikki ole
9606: selvillä ovatko he vakuutuslain alaisia vai eivät. Kun var-
9607: sjnkin alussa useiden vuosien kuluessa, ennenkuin oikeuden
9608: prejudikaattien kautta tietoisuus tästä vakiintuu, moni tu-
9609: lee 36 § :n mukaan viattomasti saamaan sakkoa tietämättä
9610: tehneensä mitään lainrikosta, on eduskuntaesitysehdotuk-
9611: sessa mainittuun pykälään liitetty tätä epäkohtaa korja-ava
9612: näin kuuluva toinen momentti:
9613:     Syyllinen vapautettakoon sakosta, jos oikeus katsoo hä-
9614: nellä olleen syytä olettaa, ettei yritys ole tämän lain mää-
9615: räysten alainen.
9616:     Oikeudelle olisi siten jätetty tarpeellinen harkintaevalta
9617: vapauttaa syytetty, jos se huomaa hänellä olleen päteviä
9618: syitä otaksua liikkeensä olevan ulkopuolella Iain mää-
9619: räyksiä.
9620: 4(;       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9621: 
9622:    Kun va;liokunta kuitenkin on poistanut tämän niin tar-
9623: peellisen momentin, saan Eduskunnalle ehdottaa
9624: 
9625:                että Eduskunta palauttaisi edellä mainitun
9626:              momentin paikoilleen.
9627: 
9628:       Helsinki, huhtikuun 20 päivänä 1912.
9629: 
9630:                                         A. 0. Vuorimaa.
9631:       Vastalauseeseen yhdyn
9632:                                         K. Kaakko-oja.
9633: 
9634:    Tähän vastalauseeseen, mikäli se koskee 36 ja 38 § :ää,
9635: yhtyvät
9636: 
9637:         E. S. Yrjö-Koskinen.                 Vera Hjelt.
9638:                      Bedvig Sohlberg.
9639: 
9640:    Tähän vastalauseeseen yhdyn mikäli se koskee 1 ja
9641: 36 § :lää.
9642: 
9643:        •J. Kurikka.                          J. Waarala.
9644: 
9645:    Tähän vastalauseeseen yhdyn mikäli se koskee 1 §:Iän
9646: 2 kohtaa.
9647:                                              Otto l(arhi.
9648: 
9649:    Tähän vastalauseeseen yhdyn, mikäli se koskee asetus-
9650: ehdotuksen 36 § :lää.
9651:                                              Eero Erklm.
9652:                        Vostalause II.                      47
9653: 
9654: 
9655: 
9656: 
9657:                              II.
9658: 
9659:      Valiokunnan enemmistön ehdotuksessa, mikäli se koskee
9660: asetuksen ulottuvaisuutta, on muutamia huomattavia työ-
9661: aloja melkein kokonaan sivuutettu. Niistä mainittakoon
9662: esim. maanviljelystyöt ja palvelijain ammat,ti, joissa työs-
9663: kentelee palkkatyöväen enemmistö. Maanviljelyksestä ja
9664: :::en sivuelinkeinoista tulevat vakuutettavaksi ainoast,aan ne
9665: osat, joissa käy,tetään joko luonnonvoimilla tai hevoskier-
9666: rolla käypiä koneita.
9667:      On huomattava, että useat mainituista koneista ovat
9668: käytännössä vain lyhyen ajan vuodesta, ja koneitten kanssa
9669: tulee tekemiseen ainoastaan muutamia työntekijöitä. Ja
9670: kun valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan saa työn-
9671: antaja vakuutuksen hankkimisessa viivytellä 30 päivää,
9672: niin arvelemme, ettei maanviljelijät useinkaan vakuuta
9673: niitäkään harvoja työläisiään, jotka asetuksen 1 § :n mu-
9674: kaan olisivat vakuutettavat. Tosin valiokunnan ehdotuk-
9675: sen mukaan vakuutusvelvollinen työnantaja siinä tapauk-
9676: sessa, että vakuuttamatta jätetty työläinen saa työssä ruu-
9677: miinvamman, on korvausvelvollinen, mikäli hän siihen
9678: kykenee. Mutta jos työnantaja sattuu olemaan varaton,
9679: niin vahingoittunut ei saa mitään vahingonkorvausta, vaan
9680: joutuu kurjan ja häpeällisen vaivaishoidon varaan. Tästä
9681: syystä olemme sitä mieltä, että vakuutusvelvollisuus olisi
9682: ulotettava myöskin palvelijain ammattiin ja kaikkiin
9683: maan vilj elystöihin.
9684:      Valiokunnan ehdotuksen mukaan ei käsityöammateissa
9685: maalla, joissa ei ole luonnonvoimilla käypiä koneita, tar-
9686: vitse vakuutta työläisiä. Tapaturman vaara ei tosin käsi-
9687:  ammateissa ole niin suuri kuin tehtaissa. Mutta vaarat-
9688: 48      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9689:                                  •
9690: tornia eivät nekään ole. Tapaturmatilasto osottaa, että
9691: käsityö-aseilla sattuu vuosittain tapaturmia melkoinen
9692: luku, 4, 5 % kaikista tapaturmista.
9693:     Valiokunnan enemmistön ehdotuksen ensi pykälän ensi
9694: momentin 5 ja 6 kohta sisäLtävät rakennustyössä työväelle
9695: sellaisen vahingollisen poikkeuksen, että jos on työssä
9696: ainoastaan 5 työntekijää tai vähemmän, niin ei niitä
9697: tarvitse vakuuttaa. Kun meidän mielestämme rakennus-
9698: työ on yhtä vaarallista, jos pidetään t~össä enemmän tai
9699: vähemmän työntekijöitä, niin olisi sellaiset rajoitukset, kuin
9700: valiokunta ·ehdottaa, poistettava.
9701:     Valiokunnan ehdotuksen 1 § :n 2 ja 3 momentti antavat
9702: senaatille jotenkin laajat valtuudet selittää, missä ja mitkä
9703: ammatit eivrut ensinkään ole vakuutusvelvollisia. Maini-
9704: tut momentit olisivat työläisten eduille vahingollisina pois-
9705: tettavat. Mielestämme ei ole oikein, että toisille työläi-
9706: sille tarjotaan etuja, jotka toisilta kielletään, ja ehdotamme,
9707: että palkkatyöläiset kaikilla työaloilla sekä kaupungeissa
9708: että maalla ovat vakuutettavat.
9709:     Valiokunnan ehdotuksessa 6 § 2 momentti sisäLtää sel-
9710: laisen oletuksen, että työläiset ilmeisesti tahallisesti hankki-
9711: vat itsellensä tapaturmia, päästäkseen korvausta nautti-
9712: uraan. Kun tuollainen oletus on perusteeton ja kun sanot-
9713: tua kohtaa voidaan tulkita työläisten vahingoksi ja sen
9714: perusteella vakuutusyhtiöt voivat kieltää vahingonkor-
9715: vauksen, niin ehdotamme, että sanottu momentti työläisten
9716: eduille vahingollisena poisteta·an.
9717:     Valiokunnan ehdotuksen 11 § sisältää 3 päivän odotus-
9718: ajan, jota lyhemmästä sairaudesta, joka johtuu työssä sat-
9719: tuneesta tapaturmasta ei suoriteta korvausta. Tuollaisen
9720: odotusajan säätämiseen tässä asetuksessa ei ole mitään to-
9721: dellista tarvetta, eikä sellaista useimpain muitten maitten
9722: vastaavissa laeissa olekaan, vaan makseta-an korvausta aina
9723: ensimäisestä päivästä alkaen. Olemme siis sitä mieltä, että
9724: mainittu odotusaikaa koskeva määräys olisi poistettava.
9725:      12 § valiokunnan ehdotuksessa sisältää, että ohimene-
9726:  västä vammasta suoritetaan vahingoittuneelle korvausta
9727:                        Vastalause II.                       49
9728: 
9729: 2 h keskimääräisestä päiväpalkasta. Tällainen korvaus on
9730: mielestämme kohtuuttoman pieni; kun perheen menot sai-
9731: rauden johdosta lisääntyvät, niin oljsi oikein, eUä vahin-
9732: goittuneelle suoritettaisiin korvausta saman verran kuin
9733: hän työssä ollessaankin on ansainnut.
9734:      Sama pykälä sisältää myöskin sellaisen rajoituksen, ettei
9735: vahingonkorvaus missään tapauksessa saa olla suurempi
9736: kuin 9 ho keskimääräisestä päiväpalkasta. Tämä rajoirtus
9737: on tähdätty -pienipalkkaisia työläisiä vastaan, jotka ehkä
9738: muurten joskus voisivat saada korvausta saman verran kuin
9739: työssäkin ollessaan ovat ansainneet. Ehdotamme tämän-
9740: kin rajoituksen poistettavaksi.
9741:      Pysyväisestä työkyvy;ttömyydestä, jos se on täydellinen,
9742: on elatusapu myöskin rajoitettu 2 1s vahingoittuneen vuo-
9743: t nisesta työansiosta (valiokunnan ·ehdotuksen 12 §). Vuosi-
9744: tulo on siten rajoitettu, että 900 markan yli nousevasta
9745: vuositulosta otetaan ainoastaan 113 korvausta laskiessa
9746: huomioon. Tässä vuositulojen raja on määrätty liian al-
9747: haiseksi, koska <SUurena osalla ammattityöläisistä on keski-
9748: määrin suuremmat vuositulot. Jos tuollainen raja tahdo-
9749: taan asettaa, niin on se määrruttävä melkoista korkeam-
9750: maksi, ja täydellisestä työnkyvyttömyydestä määrättävä
9751:  korvaus niin, että se vastaa vahingoittuneen entistä vuo-
9752:  tuista työansiota. Tätä vastaan väitetään, että se saattaisi
9753:  työläisiä tahallisesti hankkimaan itsellensä pysyviä vam-
9754:  moja, koska muka se saattaisi nämä työläiset vanhuuden
9755:  ja. työttömyyden varaa vastaan turvatumpaan asemaan
9756:  kuin terveet. Tämä pelko on aivan aiheeton. Tapaturmista
9757:  tilastojen mukaan on ollut 77, 74 % ohimeneviä ja pysyviä
9758:  vammoja 22, 26 <fo. Pysyvistä on suurin osa sellaisia, joissa
9759:  työkyky on vähentynyt 1-9 <fa. 81, 1 % :ssa kaikista tapa-
9760:  turmista työkyky vähentynyt vähemmän kuin 50 <fo.
9761:  Täydellinen työkyky menetetty 15,433 tapauksesta ainoas-
9762:  taan 27 tapauksessa eli 0, 8 <fo. Tämä osottaa, miten har-
9763:  voin sitä täyttä vuosituloa vahingoittunut sittenkään
9764:  pääsisi nauttimaan, vaikka koko työkyvyn menettämisestä
9765:  korvaus vastaisikin vuotuista työansiota. Otettakoon huo-
9766:                                                         4
9767: 50       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9768: 
9769: mioon, että sellaisen työläisen, joka t'apaturmassa on me-
9770: net.tänyt työkyvystään yli 75 7o, on työma~kkinoilla vaikea,
9771: melkeinpä mahdotontakin enää työtä saada. Hänelle tu-
9772: leva korvaus vähennetään jälellä olevan työkyvyn perus-
9773: teella, mutta hän ei voi enää mitään ansaita, vaan saa
9774: lopun elinaikaansa elää yksinomaan puheena oleva1la kor-
9775: vauksclla. Jos tapaturma sattuu jo lapsena tai nuoru-
9776: kaisena, niin vaihingoittuneelle tapahtuu kaksinkert•ainen
9777: vääryys. Työpalkat ja elintarpeet nousevat vuosi vuodelta,
9778: mutta tapaturmavakuutuksesta tuleva eläke eli korvaus
9779: pysyy aina samana. Ainoa keino hankkia tapaturmain
9780: uhreille oikeutta on, että vuositulojen raja asetetaan mah-
9781: dollisimman ·korkealle j·a että ti:iydestä työkyvyn menettä-
9782: misestä maksetaan korvauksena saman verran, kuin vahin-
9783: goittuneella on ollut työansiosta vuosituloja.
9784:     Ylläolevan perusteella ehdotamme, että Eduskunta te-
9785: kisi valiokunnan ehdotukseen seuraavat muutokset:
9786: 
9787:                               1 §.
9788:     T ärnän asetuksen alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja
9789: yritykset sekä työpaikat, niin myös palveluspaikat kaupun-
9790: gissa ja maalla, jos niissä pidetään kor1Jausta ·uastaan työn-
9791: tekijää tai palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palvelusta
9792: kestää pitemmällä kuin yhden viikon ajan.
9793: 
9794:   6 § :n 1 momentista ehdotamme, viimeisen lauseen, ja sa-
9795: man pykälän 2 momentin poistettavaksi.
9796:                            11 §.
9797:    Elatusavun saamiseen on oikeutettu työntekijä, joka ta-
9798: paturman aiheuttaman ruumiinvamman johdosta on estett:·
9799: toimittamasta tavallista t~rötään, ensimäisestä päivästä al-
9800: kaen.
9801:    Muuten samoin kuin valiokunnan.
9802: 
9803:                            12 §.
9804:    Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on
9805: täydellinen, on elatusapuna päivää lcohti suoritetta1Ja sama
9806:                        Vastalause II.                     51
9807: 
9808: w~äärä kuin vahingoittun1d on   työssä ollessaankin a'fLsain-
9809: nut.
9810:     Jos täten arvioitu elatusapu on pienempi kuin markka
9811: viisikymmentä penniä päivältä, on se korotettava tähän
9812: määrään.
9813:     2 momentti samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9814: 
9815:                               14 §.
9816:    Vahingoittuneelle työntekijälle maksetaan vuotuisena
9817: vahingonkorvauksena se määrä, joka, jos työkyvyn menet-
9818: täminen on täydellinen, vastaa hänen entistä vuotuista työ-
9819: ansiotaan, --- --- -- - -- ---- -
9820:    Muuten samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9821: 
9822:    15 § :ssä ehdotamme, että lapselle suoritetaan korvausta
9823: 18 vuoden ilcään asti.
9824: 
9825:    16 § :n 1 momentin ehdotamme poistettavaksi.
9826:     18 § :ssä ehdotamme sellaisen muutoksen, että vahingoit-
9827: tuneen vuositulot jaetaan 300, (eikä 360) ja että 1 momen-
9828: tista viimeinen lm;,se poistetaan.
9829: 
9830:                             19 §.
9831:     Vahingoittuneelle tahi hänen oikeudenomistajilleen
9832: maksettav-an vuotuisen vahingonkorvauksen laskemisen pe-
9833: rustaksi on pantava työansio, joka vahingoittuneella on
9834: ollut edellisenä vuonna samassa tahi samallaisessa yrityk-
9835: sessä taikka, jos hänellä ei ole kokonaista vuotta ollut sel-
9836: laista tointa, se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuul-
9837: lisen harkinnan mukaan voidaan laskea.
9838:     Jos hänen vuot1dnen työansionsa on yli 2,500 marl.:;kaa,
9839: otetaan ainoastaan mainittu määrä hnom:ioon.
9840:     2 momentti samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9841:    21 § :ään ehdotamme sellaisen muutoksen että sanat: 30
9842: päivän kuluessa, muutetaan: viikon kuluessa. Muuten sa-
9843: moin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9844: 52       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9845: 
9846:     26 § :n 1 momenttiin ehdotamme sellaisen muutoksen,
9847: että sanat: yhden vuoden, muutetaan sanoiksi: kahden vuo-
9848: den. Muuten samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9849: 
9850:   34 § :ssä mainittu aikamäärä: ,kahden vuoden" olisi
9851: muutettava: kolmen vuoden.
9852: 
9853:    28 § :n 2 momentin lopun ehdotamme, alkaen sanoista:
9854: ,jos tehdään", poistettavaksi.
9855: 
9856:                            38 §.
9857:     Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi 'vuodeksi
9858: x~errallaan neljä vakinaista ja neljä varajäsentä Suomen
9859: Ammattijärjestö ja Suomen Yleinen Työnantajaliitto sa-
9860: man määrän.
9861:     Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Edus-
9862: kunta henkilön, joka ei tämän asetuksen mukaan ole työn-
9863: tekijä eikä työnantaja.
9864:     3 :as momentti samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
9865: 
9866:      Helsingissä, 24 päivänä huhtikuuta 1912.
9867: 
9868:       Matti Paasivuori.             Hilja Pärssinen.
9869:       Alma Jokinen.                 J. K. Pohjola.
9870:       A. Salo.                      J. 0. Jalava.
9871:       W. Lundström.
9872:                        F. Lehtonen.
9873: 
9874: 
9875: 
9876: 
9877:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjaj')ainossa, 1912.
9878:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9879: 
9880: 
9881: 
9882: 
9883:                Suuren valiokunnan mietintö
9884:            N :o 9 työväen tapaturmavakuutuksesta teh-
9885:            tyjen eduskuntaesitysten johdosta~
9886: 
9887:     Suuri valiokunta on, käs~tellessään Työväenasiain valio-
9888: kunnan asiasta antamaa mietintöä, päättänyt puoltaa Edus-
9889: kunnan hyväksyttäväksi mietinnössä olevaa ehdotusta ase-
9890: tukseksi työväen tapaturmavakuutuksesta, kui,tenkin niillä
9891: muutoksilla, joista alempana mainitaan.
9892:      Asetusehdotuksen 1 § :n 1 momentin 2 kohdan mukaan         1 §.
9893: tulisivat myöskin maanviljelys ja sen sivuelinkeinot ase-
9894: tuksen mää,räysten alaisiksi, mikäli niissä käytetään luon-
9895: nonvoimalla tahi hevoskierrolla käypiä konei,t~t. Koslm
9896: viimemainitut koneet, samoin kuin tuulenvoimalla käyvät
9897: vedennostomoottorit ja muut niihin venattavat laitteet,
9898: yleensä tuottavat pienen tapaturmavaaran, ei Suuri valio-
9899: kunta Qle katsonut olevan syytä ulotta'a asetuksen mää-
9900: räyksiä mainittwihin elinkeinoihin, milloin niissä käyte-
9901:  tään sellaisia konei1ta, varsinkin kun siinä tapauksessa
9902:  joukko vähissä varoissa eläviä pienviljelijöitä joutuisi ta-
9903: pa1Jurman varalta vakuuttamaan työväke,nsä. Tätä viimeksi
9904:  mainittua seikkaa silmällä pitäen on Suuri valiokunta eh-
9905: dottanut asetuksen sovelluttamista maanviljelykseen ja sen
9906:  sivuelinkeinoihin supistettavaksi myöskin sikäli, että nämä
9907:  elinkeinot joutuvat asetuksen ulkopuolelle, jos niissä käy-
9908:  tetään luonnonvoimalla käypiä koneita enintään neljätoista
9909:  päivää vuodessa.
9910:      Kun va,kuutusvelvollisuuden ulottaminen ammattikalas-
9911:  tajiin, milloin kalastusta harjoitetaan pienessä määrässä,
9912:  tuntuu kohtuuttomalta, on Suuri valiokunta ehdottanut 1
9913:  § :n 1 momentin 3 kohtaan sellaisen lisäyksen, että ammat-
9914:           2        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9915: 
9916:            tina harjoitettu kalastus on luettava asetuksen määräysten
9917:            alaiseksi vasta kun siinä käytetään enemmän kuin kolme
9918:            palkattua työntekijää.
9919:                Asetusehdotuksen 1 § :n 3 momentin mukaan on Kei-
9920:            sa.rillisella Senaatilla oikeus määrätä, että erinäiset teolli-
9921:            suusammatit, joissa tapaturmavaara on erittäin pieni, .tois-
9922:            taiseksi eivät ole asetuksen säännösten alaisia. Sellaisen
9923:            vapautuksen on Suuri valiokunta katsonut voitavan sa-
9924:            moillla edellytyksillä myöntää yksityisillekin liikkeiUe tai
9925:            yrityksille, ja ehdottaa Suuri valiokunta sen ''Uoksi, että
9926:            V adrnutusneuvosto oikeutettaisiin sen myöntämään.
9927:    2 §.        Suuri valiokunta on ka·tsonut 2 § 3 momentrin tarpeet-
9928:            tomaksi ja saman pykylän 2 momentin paremmin soveltu-
9929:            van 4 § :ään, johonka V alioJrunta siis on sen siirtänyt.
9930:    5 §.        ,Työpaikka"-käsittoon tyhjentävää määri«lelemistä koh-
9931:            taa milteå voittamattomia vaikeuksia, jonka vuoksri useissa
9932:            tapauksissa <iä)'ltyy jäädä tulkinnan varaan, mikä alue mil-
9933:            läkin työalalla on katsottava tj:,öpai:kaksi. Kun 5 § :ssä lue-
9934:            teituja töitä varten tarvitaan muitakin työaineita kuin py-
9935:            käJIW$sä mainittuja, on Suuri valiokunta ehdottanut tähän
9936:            pykälään sella.isen lisäyksen, että nekin varsinaisen työ-
9937:            paikan ulkopuolella olevat paikat, joista tarveaiooita sinne
9938:            kuljetetaan, joutuvat ,työpaikka" käsitteen piirii.J).
9939: 8 ja 22 §.     Asetusehdotuksen 8 ja 22 § :ssä käytetty sananmuoto
9940:            ,siirtäköön työnantaja ma:ksuvelvollisuutensa" - - - ei
9941:            selvästi ilmaise, että työnantafan ehdottomasti tulee se
9942:             tehdä. Tähän nähden on Suuressa valiokunnanssa mai-
9943:             nittua säännöstä selvennetty.
9944:    12 §.       Suuri va.liokunta on 12 § :n 1 momenttiin lisännyt mää-
9945:            räyksen ohimenevässä ·työkyvyttömyystapauksessa päivässä
9946:            annetta·van elatusavun ylirajasta. Tämä on katsottu tar-
9947:            peelliseksi sen vUOiksi, että ylempiin palkkausluokkiin kuu-
9948:            luvien työntekijäin elatusapu, jota laskettaessa vuotuinen
9949:            työansio vähentymättömänä tulee huomioon otettavaksi,
9950:             muuten •tulisi vaHan liian suureksi verrattuna pysyvästi
9951:            työkyvyttömäUe maksetiavaan vuotuiseen vahingonkorva-
9952:             ukseen, koska sen määräämisessä yhdeksänsadan mM'kan
9953:               Työväen tapaturmavakuutus.                    3
9954: 
9955: yli nousevasta vuotuisesta työansiosta otetaan huomioon
9956: ainoastaan kolmannes.
9957:      Kun ~tämän asetuksen alainen työnteki~ä kuollessaan         27 §.
9958: harvoin jättänee jälkeensä rahasäästöjä, on hänen läheisil-
9959: leen ,tärkeätä niin pian kuin mahdollista saada käytettäväk-
9960: seen vainajan jälkeen suoritettava hautausapu. Suuri va-
9961: liokunta on sen vuoksi ehdottanut 27 § :n 2 momenttiin E-
9962: sä.ttävruksi sanan ,hautausavun" ja saman sanan poistetta-
9963: vaksi pykälän 3 momentista.
9964:      Asetusehdotuksen 29 § :ään on Suuri valiokunta ehdot-       29 §.
9965: tanut lisättäväksi muutamia selverutäviä määräyksiä.
9966:      Se lisäys, jonka Suuri valiokunta on ehdottanut 27 § :n     35 §.
9967: 2 momenttiin, on aiheuttanut muutoksia myöskin 35 § :n
9968: 1 momenttiin.
9969:      Kun kysymys siitä, onko työntekijää kohdannoosta ta-
9970: patul"ffiill,sta. suoritefttava vahingonkorvausta vai eikö, on
9971: oikeudellista laatua, jonka tähden sen ratkaiseminen vii-
9972: meisessä oikeusasteessa paremmin sopii jätettäväksi Senaa·-
9973:  tin Oikeusosastolle kuin Talousosastolle, on Suuri valio-
9974:  kunta 35 § :n 2 momenttiin ehdottanut sen muut-oksen, että
9975: V·akuutusneuvoston päätöksiin tällaisissa asioissa on haet-
9976:  tava muutosta Oikeusosastossa.
9977:      Vakuutusneuvosto on kokoon panoonsa nähden katsot-
9978: •tava ·täysin päteväksi lopullisesti ratkaisemaan, milloin
9979:  työnantajalle asetusehdotuksen 1 § :n 3 momentin mukaan,
9980: sellaisena kuin Suuri valiokunta on sen ehdottanut, voi-
9981:  daan myönrt:ää v·apautusta .asetuksen noudattamisesta, min-
9982:  kä vuoksi Suuri valiokunta on ehdottanut 35 § :n 3 moment-
9983:  tiin sen lisäyksen, ette•i Vakuutusneuvoston päätökseen täl-
9984:  laisessa tapauksessa saa hakea muutosta.
9985:      Koska rikoslain mukaan korkein saikkomäärä on tuhat         36 §.
9986:  markkaa, on SuUTi valiokunta ehdottanut 36 § :stä tarpeet-
9987:  tomana paistetta vaksi sakkorangaistuksen y läraj an. Sitä
9988:  paitsi on Valiokunta ehdottanut tähän pykälään lisäittä-
9989:  väksi 2 momentin, jonka mukaan vakuutusvelvollisuutellJSa
9990:  laiminlyönyt voidaan vapauttaa rangaistuksesta, jos oikeus
9991:  katsoo hänellä olleen syytä olettaa, ettei liike tahi yritys
9992:         4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
9993: 
9994:         ole puheena olevan asetuksen alainen. Vastaava säännös
9995:         on nykyään voimassa olevassa laissa ja sen säilyttäminen
9996:         on Suuresta valiokunnasta näyttänyt sitäkin tarpeellisem-
9997:         malta, kun asetuksen soveltamisen alaa on melkoisesti laa-
9998:         jennettu.
9999: 38 §.        Kun Suomen Yleiseen Työnantajaliittoon ja Suomen
10000:         Ammattijärjestöön kuuluu ainoastaan osa kysymyksessä
10001:         olevan asetuksen alaisista työnantajista ja työntekijöistä
10002:         eikä nykyään ole muiltakaan sellaisia yhtymiä, jotka olisi·
10003:         vat oikeutettuja näitä edustamaan, on Suuri valiokunta eh-
10004:         dottanut 38 § :n 2 momentista poistettavaksi määräyksen
10005:         Vakuutusneuvoston jäisenten ehdolle panemisesta.
10006: 43 §.        Asetusehdotuksen 43 § :n määräymä siitä, ettei vahin-
10007:         gonkorvausta saada ulosmitata, on Suuri valiokunta ehdot-
10008:         tanut siten selvemmin lausuttavaksi, että määräys koskee
10009:         työntekijälle .tai hänen Iäheisilleen suoritettavaa vahingon-
10010:          korvausta.·
10011: 46 §.        Koska 46 § :n 2 momentissa oleva määräys on sellainen,
10012:         että se paremmin sopii lausutt.avaksi asetuksen johdan-
10013:         nossa, on Suuri valiokunta ehdottanut tämän määräyksen
10014:          poistettavaksi sanotusta pykälästä ja asetusehdotukseen
10015:         lisättäväksi johdannon, johon mainittu määräys on sijoi-
10016:          tettu.
10017:              Paitsi niitä muutoksia, joista edellä on tehty selkoa, on
10018:          Suuri valiokunta ehdottanut selventäviä korjau~sia eri-
10019:          näisiin asetusehdotuksen pykäliin.
10020:              Sen nojalla, mitä yHä on esitetty, saa Suuri valiokunta
10021:          kunnioittaen ehdottaa,
10022: 
10023:                       että Eduskunta hyväksyisi ehdotetun Asetuk-
10024:                    sen työväen tapaturmavakuutuksesta näin kuu-
10025:                    luvana:
10026:               Työväen tapaturmavakuutus.                     5
10027: 
10028: 
10029: 
10030: 
10031:                          Asetus
10032:            työväen tapaturmavakuutuksesta.
10033: 
10034:     Kumoten 5 päivänä joulukuuta 1895 annetun lain, joka
10035: koskee työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaa-
10036: 'Vasta ruum,iinvammasta, säädetään täten työ11äen tapatur-
10037: mavakuutuksesta niinkuin seuraa:
10038: 
10039:                           I LUKU.
10040:                      Yleisiä määräyksiä.
10041: 
10042:                               1 §.
10043:     Tämän asetuksen määräysten alaisia ovat alempana mai-
10044: nitut ammattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käy-
10045: tetään työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vaja-
10046: valtaisia lapsia :
10047:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
10048: keet tahi -ammatit kaupungissa ja kauppalassa; sekä samal-
10049: laiset liikkeet ja yritykset maalla, mikäli niissä käytetään
10050: höyrypannua taikka muita kuin käsivoimalla käypiä työ-
10051: koneita tai teknillisiä laitteita ( poist.); niin myös kaivok-
10052: set, kivilouhimot, -hakkimot ja -hiomot sekä lautatarhat;
10053:      (~ mom. siirretty heti JO kohdan jälkeen).
10054:     2) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käy-
10055:  tetään kauemmin kuin neljätoista päivää vuodessa luonnon-
10056:  voimalla ( poist.) käypiä koneita, joihin ei kuitenkaan Zttteta
10057:  tuulen voimalla käypiä vedennost01noottoreja eikä muita
10058:  niihin verrattavia laitteita;
10059:      3) 31mmattma harjoitettu kalastus, jossa yhtaikaa käy-
10060:  tetään enemmän kuin kolme palkattua työntekijää;
10061: 6       1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10062: 
10063:      4) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhakkuuta ja -ajoa
10064: ynnä puutavaran uittoa;
10065:      5) kulk:ula1tosten, kulkuväylioo, satamien, majakkain
10066: ja johtoloistojen rakentamis- ja kunnossapitotyöt sekä sel-
10067: laiset siltojen ja yleisten maanteiden rakentamistyöt, joissa
10068: yhtaikaa käytetään enemmän kuin viisi palkattua työn-
10069: tekijää;
10070:      6) kaikki rakennuksen rakentamis- ja niihin verratta-
10071: vat kunnossapitotyöt kaupungissa ja kauppalassa s-ekä ne
10072: vastaavat työt maalla, joissa yhtaikaa käytetään enemmän
10073: kuin viisi palkattua työntekijää;
10074:      7) sähkö-, kaasu- ja puhelinjohtojen sekä yleisten vesi-
10075: johtojen ja viemärien rakentamis- ja niihin verrattavat
10076: kunnossapitotyöt;
10077:      8) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain purkamista, las-
10078: b:tamista ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
10079: tointa;
10080:      9) liikenteen ylläpitäminen rautatiellä, raitiotiellä, il-
10081: maradal'la ja kanavassa, henkilöhissin (poist.) ja sähkö-
10082: laitoksen käynnissäpito sekä ajuri- ja automobiililiikkeet;
10083: niin myös
10084:      10) liikkeet, jotka harjoittavat ma>tkustajain ja tavaran
10085: kuljettamista sellaisilla aluksilla, joilla ei tarvitse pitää
10086: tutkinnon suorittanutta päällikköä. Muiden laivanisän-
10087: täin velvollisuudesta vakuuttaa laivansa yli- ja alipääl-
10088: lystöön, miehistöön tai laivassa työskentelevään ravintola-
10089: ynnä muuhun palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt tapa-
10090: turman varalle on erikseen säädetty.
10091:      Teollisuusammateilla ymmärretäiän tässä asetuksessa
10092: myöskin pesu-, silitys- ja ikkunainpuhdistusliikkeitä, sau-
10093: na- ja kylpylaitoksia, teurastus- ja nuohoojaliikkeitä sekä
10094: muita näihin verrattavia liikkeitä ja yrityksiä.
10095:      Milloin ammatin aiheuttama tapaturmavaara on erit-
10096: täin pieni, on Keisarillinen Senaatti oikeutettu erinäisille
10097: teollisuusa11'1111Udeille ja Vakuutusneuvosto yksityiselle liik-
10098: keelle tai yritykselle toistaiseksi myöntämään vapautusta
10099: tämän asetuksen noudattamisesta.
10100:               Työväen tapaturmavakuutus.
10101: 
10102:     Asianomaisen Kuvernöörin esityksestä määrää Keisaril-
10103: linen Senaatti, missä ( poist.) maalaiskunnassa ylempänä
10104: luetellut käsityöliikkeet, maanviljelys- ja kalastustyöt sekä
10105: siltojen ja maanteiden rakennustyöt ynnä yksityisten asuin-
10106: ja talousrakennuksien rakentamis- ja kunnossapitotyöt eivät
10107: toistaiseksi ole tämän asetuksen määräysten alaiset, ja voi-
10108: da.an tämä vapautus myöntää ainoastaMl, jos kunnasta on
10109: lähimpään kaupunkiin tai kauppalaan taikka lääkärin
10110: asuntoon enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka tahi
10111: enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
10112: venema.tka, taiJkka, milloin eri kulkuneuvoja on käytettävä,
10113: yhteensä vastaava matka, jolloin kymmenen kilometrin
10114: hevos- tahi venematkan katsotaan vastaavan yhden tunnin
10115: rautatiema.tkaa.                                            .
10116:                                                             .
10117: 
10118: 
10119:                              2 §.
10120:     Työnantaja, jonka liike tahi yritys on tämän asetuksen
10121: määräysten alainen, on velvollinen, ottamalla vakuutuksen
10122: 23 § ;ssä mainitussa laitoksessa, turvaamaan liikkeessä tai
10123: yrityksessä toimivalle työntekijälle tahi hänen läheisillensä
10124: tässä asetuksessa säädetyn v·ahingonkorvauksen ruumiin-
10125: vammasta, ·jonka on aiheuttanut työssä sattunut tapaturma.
10126:     (~ mom. siirretty 4 §:ään).
10127:     (3 mom. poist.).
10128: 
10129:                              3 §.
10130:     Työnantaja on se, jonka hyväksi 1 § :ssä mainittua lii-
10131: kettä tahi yritystä harjoitetaan tahi toimitetaan.
10132:     Jos joku on antanut 1 § :n 1 momentin 2, 4, 5, 6 tai 7
10133: kohdassa maini.tun työn tekemisen kokonaan toiselle, joka
10134: ammattinaan harjoittaa semmoisten töiden toimittamista,
10135: on viimeksi mainittu katsottava työnantaj.aksi.
10136:     Joka toiselle antaa suoritettavaksi määrJiJtyn osan sel-
10137: laisesta työstä, on oikeutettu hänen täy:tettäväkseen siirtä-
10138: mään ne velvollisuudet, jotka ·työnantajalla tämän asetuk-
10139: sen mukaan on, mutta vastatkoon kuitenkin itse (poist.)
10140: siitä, mitä toinen velvollisuuksistansa laiminlyö.
10141: 8       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10142: 
10143:                            4 §.
10144:     Työntekijä on tämän asetuksen mukaan ( poist.) se, joka
10145: itse on välittömästi mukana työssä, ja myös työnjohtaja,
10146: joka valvoo työntekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on
10147: korkeintaan kolmetuhatta markikaa.
10148:     Työntekijän läheisillä tarkoitetaan tässä asetuksessa
10149: työntekijän leskeä, lapsia ja nii•tä muita henkilöitä, joita
10150: hän on elättänyt tai ollut velvollinen elät,tämään.
10151:                             5 §.
10152:     Rautwtien, raitiotien, kanavan, sataman ja kadun
10153: (poist.) rakentamis- ja kunnossapitotyön sekä maantien ja
10154: sillan rakentamistyön työpaikaksi on luettava näitä lai-
10155: toksia varten luovutettu työnalainen alue sekä sen ulko-
10156: puolella olevat mwan, soran ja kiven ottopaikat, niin myös
10157: rautatieasemat, satamat ja varastopaikat, mistä tarveaineita
10158: rakennuspaikalle tuodaan, ynnä alueelta niihin vievät tiet.
10159:                              6 §.
10160:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamaksi katsotaan
10161: myöskin se ruumiinvamma, minkä työntekijä on saanut
10162: ollessaan sellaisella työpaikkaan kuuluvalla alueella, jossa
10163: oleskelu ei ole häneltä tauluilmoituksella selvästi kielletty,
10164: sekä myöskin vamma, jonka hän on saanut työpaikan ulko-
10165: puolella, ollessaan työnantajan asioilla tai matkalla työ-
10166: paikalle tahi sieltä pois, milloin matka työpaikan aseman
10167: vuoksi on erikoisen vaarallinen.
10168:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei katsota
10169: ruumiin vammaa, jonka vahingoittunut itse on ( poist.) ta-
10170: hallaan saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sat-
10171: tunut hänen ollessaan rikollisessa teossa.
10172: 
10173:                              7 §.
10174:    Ne liikkeet ja yritykset, joissa valtio on työnantajana,
10175: eivät ole 2 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia,
10176: mutta yleisistä varoista on suoritettava vahingoittuneelle
10177: työntekijälle .tahi hänen läheisilleen ,tämän asetuksen sään-
10178: nösten mulminen vahingonkorvaus.
10179:               Työväen tapaturmavakuutus.                    9
10180: 
10181:                               8 §.
10182:     Työnantajalle, joka ei voi täyttää hänelle tämän ase-
10183: tuksen mukaan kuuluvaa' vakuutusvelvollisuutta sentiilhden,
10184: ettei mikään 23 § :ssä mainittu vakuutuslaitos ota hänen
10185: liikkeensä työntekijöitä va.kuuttaakseen, voi Keisarillinen
10186: Senaatti hakemuksesta myöntää oikeuden määrätyksi
10187: ajaksi, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi, itse vastata
10188: tämän asetuksen mukaan suoritettavasta vahingonkorvauk-
10189: sesta, ja on (poist.) Senaatin asiana samalla määrätä se
10190: vllikuus, joka työnantajan tulee panna näiden velvollisuuk-
10191: sien täyttämisestä.
10192:      Jos ruumiinvamma aiheuttaa vahingoittuneelle tai hä-
10193: nen läheisilleen mruksettavan 13 tai 15 § :ssä säädetyn vuo-
10194: tuisen vahingonkorvauksen, on työnantaja velvollinen edel-
10195: lisessä momentissa mainitussa tapauksessa kolmenkymme-
10196: nen päivän kuluessa sii1tä, kuin hän on saanut tiedon V akuu-
10197: tusneuvoston määrääiDän vahingonkorvauksen suuruudesta,
10198: siirtämään mlliksuvelvollisuutensa elinkorkolaitokselle tahi
10199: elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka 'päähallinto on Suomessa.
10200: 
10201: 
10202:                          II LUKU.
10203:                       V ahingonkorvaus.
10204:                               9 §.
10205:       Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
10206:   vammasta on vahingonkorvauksena annettava: joko jok-
10207: . sikin ajaksi sairashoitoa ja elatusapua vahingoittuneelle
10208:   tai elatusapua hänen läheisilleen, tahi vuotuista vanhingon-
10209:   korvausta vahingoittuneelle tai hänen läheisiUeen, taikka
10210:   hauta usa pua viimemainituille.
10211: 
10212:                             10 §.
10213:    Sairashoitoon on työntekijä oikeutettu siitä hetkestä al-
10214: lmen, jolloin tapaturma sa:ttui, t&hi, jos työkyvy,ttömyys on
10215: alkanut myöhemmin, tämän alka,misesta siihen asti, kunnes
10216: vamma on parantunut, ei kuitenka,an kauemmin kuin sll!ta
10217: kaksikymmentä päivää.
10218: 10      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10219: 
10220:    Sairashoitoon luetaan korvaus lääkärinhoidosta, lääkä-
10221: rin määrääJmät lääkkeet, sidetarpeet sekä erityisten tarvit-
10222: tavien sidosten j'a muiden samantapaisten apuneuvojen, ku-
10223: ten tekojalkojen, kohjuvöiden ynnä muitten sellaisten ensi-
10224: mäinen hankkiminen, joi•ta vahingoittnneen tila saattaa
10225: vaatia terveeksi tulemisen jälkeenkin.
10226: 
10227:                            11 §.
10228:     Elatusavun saamiseen on oikeutettu työntekijä, joka ta-
10229: paturman aiheuttaman ruumiinvamman johdosta on estetty
10230: toimittamasta tavallista työtään, kolmannesta päivästä ta-
10231: paturman jälkeen, tapaturmapäivää lukuun ottamatta, tahi,
10232: jos työkyvyttömyys on alkanut vasta myöhemmin, sen alka-
10233: mispäivästä, ja maksetaan ~tämä apuraha kultakin ~työky­
10234: vyttömyyspäivältä, sunnuntai- ja juhla,päivWt niihin luet-
10235: tuina, niin kauan kuin työkyvyttömyyttä kestää, ei kuiten-
10236: kaan kauemmin kuin sadalta kahdeltakymmeneltä päivältä,
10237: edellä mainittu kahden päivän odotusaika lukuun otettuna.
10238: 
10239:                            12 §.
10240:    Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on
10241: täydellinen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta
10242: vahingoittuneen keskipäiväJpalkasta. Jos täten arvioitu
10243: elatusapu on pienempi kuin markka viisikymmentä penniä
10244: päivältä, on se korotettava tähän määrään, ei kuitenkaan
10245: enemmäksi kuin yhdeksäksi kymmenesosaksi lkeskipäivä-
10246: palkasta. Jos elatusapu sitä vastoin nousisi kolm.ea mark-
10247: kaa suuremmuiksi päivältä, olkoon tämä määrä päivän
10248: kork~in elatusapu.
10249:     Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
10250: on elatusapuna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
10251: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
10252: elatusavusta.
10253:                           13 §.
10254:    Vuotuisen vahingonkorvauksen saa vahingoittunut työn-
10255: tekijä, jos tapatuvman aiheuttaman ruumiinvamman seu-
10256: rauksena on työkyvyn pysyvä menettäminen tahi vähen-
10257:               Työväen tapaturmavakuutus.                     H
10258: 
10259: tyminen. Pysyväksi katsotaan tässä asetuksessa sellainen
10260: työkyvy,ttömyys, j01ka kestää enemmän kuin sata kaksikym-
10261: mentä päivää.
10262:     Oikeus vuotuisen vahingonkorvauksen saamiseen alkaa
10263: siitä päivästä, jona vamma on parantunut ja työkyvyttö-
10264: myys voidaan huomata pysyväksi, sitä päivää lukuun otta-
10265: matta, tahi viimeistään, kun työkyvyttömyys on kestänyt
10266: edellisessä momentissa mainitun ajan.
10267: 
10268:                            14 §.
10269:     Vahingoittuneelle työntekijälle maksettava vuotuinen
10270: Yahingonkorvaus on kaksi kolmannesta hänen entisestä vuo-
10271: tuisesta työansiostaan, jos hän on täydelleen menettänyt
10272: työkykynsä, sekä milloin ruumiinvammasta on seurannut
10273: työkyvyn vähentyminen, tämän vähentymisen mukaan sovi-
10274: tettu osa siitä vahingonkorvauksesta, joka olisi maksettava,
10275: jos työkyvyttömyys olisi täydellinen.
10276:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
10277: markkaa vuodelta, sarutakoon, jos asianosaiset siitä sopivat,
10278: se vaihtaa määrätyksi kerta kaikkiaan suoritettavaksi ra-
10279: h asummaksi.
10280:                              15 §.
10281:    Jos t81paturman aiheuttaman ruumiinvamman seurauk-
10282: sena on ollut työntekijän kuolema, on sen lisäksi, mikä 10,
10283: 11 ja 13 § :n nojalla saattaa tulla maksettavaksi, hänen
10284: kuolinpäivästään alkavana vuotuisena vahingonkorvauk-
10285: sena suoritettava leskivaimolle, niin kauan kuin tämä-elää
10286: naimattomana, kaksi viidennestä vainajan vuoden työansi-
10287: osta ja jokaiselle (poist.) jälkeen jääneelle, avioliitossa tahi
10288: sen ulkopuolella syntyneelle lapselle kuudentoista vuoden
10289: ikää:n asti viidennes sanotusta määrästä, jos jompikumpi
10290: vanhemmista elää, mut.ta kaksi viidennestä, jos molemmat
10291: vanhemmat ovat kuolleet, kuitenkin niin että leskivaimolle
10292: ja lapsille suoritettavat vahingonkorvaukset eivät saa yh-
10293: teensä olla enempää kuin neljä viidennestä vainajan vuoden
10294: työansiosta.
10295:  12       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10296: 
10297:       Samojen perusteiden mukaan kuin leskivaimolle suori-
10298:   tettakoon leskimiehellekin vahingonkorvausta, jos vaimo
10299:   miehen työkyvyHömyyden takia on ollut tämän pääasialli-
10300:   sena elättäjänä.
10301:       Jollei vainaja jätä jälikeensä leskeä tahi lapsia, vaan jon-
10302: . kun muun tahi joitakuita muita henkilöitä, joita hän on
10303:   elättänyt tai ollut velvollinen elättämään, siirtäköön Va-
10304:   kuutusneuvosto, kaikkia asiaan vaikuttavia asianhaaroja
10305:   tarkoin tutkittuaan, tälle tahi näille henkilöille niin suuren
10306:   osan ensimäisessä momentissa mainitusta vahingonkorvauk-
10307:   St>sta, kuin se harkitsee kohtuulliseksi.
10308:       Paitsi edellä tässä pykälässä mainittua vahingonkorva-
10309:   usta maksettakoon kerta kaikkiaan vainajan läheisille hau-
10310:   tausapuna viidestoistaosa vahingoittuneen työntekijän
10311:   'vuoden työansiosta, kuitenkin vähintään viisikymmentä
10312:   markkaa.
10313: 
10314:                              16 §.
10315:     Jos avioliitto on solmittu sen tapaturman jälkeen, jonka
10316:  seurauksena sittemmin on ollut vahingoittuneen kuolema,
10317:  älköön leskellä eikä tapaturman jälkeen si]tetyillä lapsilla
10318:  olko oikeutta vahingonkorvaukseen.
10319:     Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
10320:  uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu nawisiin mennes-
10321:  sään kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
10322:  korvausta vastaavan rahamäärän.
10323: 
10324:                                17 §.
10325:      Vahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen, kunnes
10326:  hän on parantunut, tässä asetuksessa säädetyn elatusavun
10327:  sijasta tyytymään sairaalassa annettavaan hoitoon ja ela-
10328:  tukseen.
10329:      Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairaalassa kestää,
10330:  suoritettakoon aviopuolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle
10331:  kuuttatoista vuotta nuoremmaHe lapselle yksi viidennes
10332:  siitä elatusavusta, joka olisi 11 § :n mukaan tullut vahin-
10333:  goittuneelle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin siten,
10334:               Työväen tapaturmavakuutus.                   13
10335: 
10336: että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viidennestä
10337: viimemainitusta määrästä.
10338:     Samallainen avustus suoritettakoon Vakuutusneuvoston
10339: harkinnan mukaan myöskin 15 § :n 3 momentissa mainitulle
10340: henkilölle.
10341: 
10342: 
10343:                          III LUKU.
10344:      Keskipäiväpalkan ja ·vuosityöansion laskeminen.
10345: 
10346:                               18 §.
10347:     Keskipäiväpalkka, josta puhutaan 12 § :ssä, on lasket-
10348: tava siten, että työansio, jonka vahingoittunut on saanut
10349: ( poist.) liikkeestä tai yrityksestä sen vuoden aikana, joka
10350: loppui päivää ennen tapaturmaa, jaetaan kolmellasadalla
10351: kuudellakymmenellä taikka, jos vahingoittunut on ollut
10352: liikkeen tai yrityksen työssä lyhyemmän a.jan, siten, että
10353: hänelle siltä ajalta tullut työansio jaetaan niiden päivien
10354: luvulla, mitkä hän on mainitussa työssä ollut, sunnunt·ai-
10355: ja juhlapåivät niihin luettuina.
10356:     Jos va.hingoittunut on työskennellyt sellaisessa liikkees-
10357: sä tai yrityksessä, jossa toiminnan laadun vuoksi ·työtä pää-
10358: asiallisesti tehdään ainoastaan jonakin aikana vuodesta, on
10359: se keskipäiväpalkka, jonka hän on tapaturman johdosta
10360: menettänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
10361: 
10362:                              19 §.
10363:     (Poist.) Vuotuisen vahingonkorvauksen laskemisen pe-
10364: rustaksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella on
10365: ollut edellisenä vuonna samassa tahi samanaisessa liikkeessä
10366: tai yrityksessä taikka, jos hänellä ei ole kokonaista vuotta
10367: ollut sellaista tointa, se määrä, joksi hänen vuotuinen työ-
10368: ansionsa kohtuullisen harkinnan mukaan voidaan laskea.
10369: Hänen työansionsa ollessa yhdeksääsataa markkaa suu-
10370: rempi, otetaan sen yli nousevasta osasta huomioon ainoas-
10371: taan kolmannes.
10372: i4      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10373: 
10374:     Jos vuoden työansio on kolmeasataa markkaa vähempi,
10375: on tämä rahamäärä kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
10376: laskemisen perustaksi, mutta älköön ( poist.) vah!ingoittu-
10377: neelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikoLmatta vuotta,
10378: annetta'ko suurempaa vuotuista vahingonkorvausta kuin
10379: hänen ( poist.) työansionsa on ollurt.
10380: 
10381:                              20 §.
10382:    Työansiota 18 ja 19 § :n määräysten mukaan lasket-
10383: taessa on huomioon otettava myöskin liikkeestä tai yrityk-
10384: sestä saatu voitto-osuus ja muu etu. Luonnossa saadut palk-
10385: kaedut ovat rahassa arvioitavat paikkakunnan keskihinto-
10386: jen mukaan. Urakkatyössä on työansio arvioitava sellai-
10387: seen työhön tavallisesti menevän ajan mukaan.
10388: 
10389: 
10390:                        IV LUKU.
10391:      Yakuutuwvelvollisuuden täyttärninen ja 1!akuutus-
10392:                         laitokset.
10393: 
10394:                            21 §.
10395:    Tämän asetuksen säätämän Vll!kuutuksen on työnantaja
10396: velvollinen hankkimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa
10397: asetuksen voimaan a,stuttua, tahi, jos hän vasta sen jälkeen
10398: on aloUanut liikkeensä tai yritytksensä, yhtä pitkän ajan
10399: kuluessa tiimän alkamispäivästä, mainittua päivää lukuun-
10400: otrtam~tta.
10401: 
10402: 
10403:                            22 §.
10404:     Jos työntekijä on saanut taparturman aiheuttaman ruu-
10405: miinvamman, ennenkuin työnantaja on ennättänyt tehdä 21
10406: § :ssä mainitun vakuutussopimuksen, taikka jos hän on
10407: laiminlyönyt sen hankkimisen tai voimassapitämisen, on
10408: työnantaja velvollinen itse vastaamaan tämän asetuksen
10409: mukaan suoritetrtavasta vahingonkorvauksesta. Milloin ruu-
10410: miinvamma aiheuttaa vahingoittuneelle tai hänen läheisil-
10411: leen tämän asetuksen mukaan maksettavan vuotuisen va-
10412:               Työväen tapaturmavakuutus.                   15
10413: 
10414: hingonkorva.uksen, tulee työnantajan siirtää maksuvelvol-
10415: lisuutensa sellaiselle vakuutuslaitokselle ja siinä ajassa,
10416: kuin 8 § :n 2 momentissa säädetään.
10417:                             23 §.
10418:     Ne vrukuutuslaitolkset, joiden kanssa työnantaja on oikeu-
10419: tettu tekemään sopimuksen tämän asetuksen säätämästä va-
10420: kuutuksesta, ovat:
10421:     1) Suomen Yleinen V akuutuslaitos, sittenkun sellainen
10422: valtion laitos on perustettu;
10423:     2) osakasten keskinäisellä vastuuvelvollisuudella to~miva
10424: ta pruturma vakuutuslaitos, jonka perustrumiseen Keisarillinen
10425: 8enaatti, hakemuksesta ja harkittuaan erittäinkin laitoksen
10426: kykyä ( poist.) täyttää va.kuutussitoumuksensa, on antanut
10427: luvan;
10428:     3) tapaturmav.akuutusosakeyhtiö, jonka päähallinto on
10429: Suomessa, jos yhtiö on hankkinut Keisarilliselta Senaatilta
10430: luvan tiilmän asetuksen mukaisten va.kuutusten myöntämi-
10431: seen; sekä
10432:     4) muu vakuutuslaitos, jonka järjestysmuodossa ja hal-
10433: linnossa Keisarillinen Senaatti katsoo olevan tarpeeksi ta-
10434: keita 1tämänilaatuisten vakuutusten myönilimiseen; kuitenkin
10435: sillä ehdolla, että vahingoittuneelle tahi hänen läheisillensä
10436: tämän asetuksen mukaaR suoritettava vuotuinen vahingon-
10437: korvaus on vakuutuslaitoksen toimesta turvattava sillä ta-
10438: voin ja siinä ajassa, kuin 8 § m 2 momentissa säädetään.
10439:                            24 §.
10440:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa määräyksiä nii-
10441: den laitosten silmälläpidosta, jotka ovat saaneet luvan
10442: myöntää tämän asetuksen säätämiä vakuutuksia.
10443: 
10444:                          V LUKU.
10445:     Vahingonkorvauksen hakeminen, määrääminen ja
10446:                     maksaminen.
10447:                             25 §.
10448:    Kun työntekijää on kohdannut tapa·turma, josta on tai
10449: josta saattaa otaksua olevan seurauksena ohimenevä tai py-
10450: 16      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
10451: 
10452: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikutta-
10453: Y!ln vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hänen
10454: sijaisensa siitä heti tehtävä ilmoitus vahvistetun kaavan mu-
10455: kaan paikkakunnan poliisiviranomaiselle tutkinnon viipy-
10456: mättä toimittamista varten tapaturmapaikalla, niiden tar-
10457: kempien määräysten mukaan, joita Keisarillinen Senaatti
10458: siitä antaa.
10459:     Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden ku-
10460: luessa annettava oikeaksi todistettu jäljennös työnantajalle
10461: ja vahingoiUuneelle työntekijälle tai hänen läheisilleen.
10462:     Sekä 1 :ssä momentissa mainitut että muut tapaturmat
10463: on työnantaja tai hänen sijaisensa velvollinen, niistä tiedon
10464: saatuaan, merkitsemään sitä varten pidettävään luetteloon.
10465: 
10466:                              26 §.
10467:    Tämän asetuksen mukaista vahingonkorvausta on haet-
10468: tava vakuutuslaitokselta yhden vuoden kuluessa tapaturma-
10469: päivän jälkeen tahi, jos vahingoittunut on kuollut, yhtä pit-
10470: kässä ajassa kuolinpäivästä, mainittua päivää lukuun
10471: ottamatta.
10472:     Hakemulffieen on liitettävä lääkärin antama selvitys va-
10473: hingoittuneen tilasta, jos hakemus koskee 11 § :ssä mainit-
10474: tua elatusapua tahi 13 § :ssä mainittua vuotuista v-ahingon-
10475: korvausta. Twmän lää:kärintutkimisen kustannukset ovat
10476: vwkuutuslaitoksen suoritettavat.
10477: 
10478:                               27 §.
10479:     Jos hakemus koskee elatusapua, vuotuista vahingon-
10480: korvausta tai hautausapua, harrkkikoon vakuutuslaitos vii-
10481: pymättä jäljennöksen 25 § :ssä mainitusta tutkintopöytäkir-
10482: jasta sekä työnantajan selvityksen vahingoittuneen työan-
10483: siosta, ellei näitä asia·kirjoja ole korvaushakemukseen lii-
10484: tetty. Mainittua selvitystä annettaessa on otettava huo-
10485: mioon tämän asetuksen III .luvun määräykset.
10486:     Sairashoidosta makset•t•avan korvauksen ja elatusavun
10487: sekä hautausaV'IJ,n suuruudesta pääWiköön vakuutuslaitos
10488: viipymä;ttä.
10489:               Työväen tapaturmavakuutus.                    17
10490: 
10491:     Vuotuista vahingonkorvausta ( poist.) koskevat asiakir-
10492: jat ynnä oman lausuntonsa toimitt!!Jkoon vakuutuslaitos
10493: viipymättä Vakuutusneuvostolle, joka, hankittuaan ehkä
10494: tarpeelliset lisäselvitykset, määrää, onko vahingoittuneella
10495: tahi hänen läheisiUään oikeus vahirugonkorvaukseen vai'
10496: eikö, sekä edellisessä tapauksessa työkyvyttömyysasteen ja
10497: vahingonkorvauksen suuruuden.
10498: 
10499:                             28 §.
10500:     Ellei ruumiinvamman lopullisia seurauksia vielä voida
10501: riittävän varmasti arvostella siihen aikaan, jolloin vuotuista
10502: vahingonkorvausta haetaan tahi Vakuutusneuvosto asiaa
10503: käsittelee, määrää Vakuutusneuvosto vahingonkorvauksen
10504: suuruuden määräajaksi, taikka toistaiseksi, kunnes jompi-
10505: kumpi asianosainen, hankittuaan uuden selvityksen, Va1kuu-
10506: tusneuvostolta hakee päätöksen muuttamista.
10507:     Tämän selvityksen kustannukset ovat vakuutuslaitoksen
10508: suoritettavat, jos se on muutosta hakenut. Muussa tapauk-
10509: sessa määrää V akuutusneuvosto, kenen tulee suorittaa nämä
10510: kustannukset, jos tehdään vaatimus niiden korvaamisesta.
10511: 
10512:                               29 §.
10513:      Niissä tapauksissa, joissa vakuutuslaitoksen asiana on
10514: 27 § :n 2 momentin mukaan päättää vahingonkorvauksen
10515: suuruudesta, valmistakoon se viimeistään kolmen päivän
10516: kuluttua siitä, kun se on päätöksensä tehnyt, korvaukseen
10517: oifi.:eutetulle tilaisuuden tutustua päätökseen vakuutuslai-
10518: toksen toimistossa ja toimittakoon heti mainitun ajan jäl-
10519: keen todistettavasti hänelle siitä kirjallisen tiedon.
10520:      Milloin Vakuutusneuvosto tekee 27 § :n 3 momentissa
10521: tahi 28 § :ssä mainitun päätöksen vahingonkorvauksesta,
10522: antakoon tiedon päätöksestään vakuutuslaitokselle, joka
10523: viimeistään kymmenen päivän kuluttua, tiedonantopäivää
10524: lukuun ottamatta, valmistakoon lcorvaukseen oikeutetulle
10525: tilaisuuden siihen tutustua vakuutuslaitoksen toimistossa
10526: sekä toimittakoon, jos hän on vakuutusla#okselle ilmoit-
10527: tanut olinpaikkansa, hänelle siitä ,kirjallisen <tiedon ja. il-
10528:                                                         2
10529: 18      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
10530: 
10531: moittakoon ( poist.) samalla, aikooko vakuutuslaitos tyytyä
10532: V a,kuutusneuvoston päätökseen vai eikö, sekä toimittakoon
10533: jälkimäisessä tapauksessa vahingonkorvauksen saajalle
10534: myöskin kirjallisesti päätöksensä perusteet.
10535: 
10536:                              30 §.
10537:     Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen vahingon-
10538: korvauksen suuruus on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat,
10539: on korvauksensaaja taikka vakuutuslaitos sillä perusteella
10540: oikeutettu Vakuutusneuvostulta hakemaan korvausmäärän
10541: oikaisemista.
10542:     Tarpeellisen selvityksen kustannukset ovat suoritettavat
10543: sillä tavoin kuin 28 § :n 2 momentissa säädetään.
10544: 
10545: 
10546:                            31 §.
10547:    Vuotuinen vahingonkorvaus on maksettava ennakolta
10548: neljästi vuodessa yhtä pitkin väliajoin; kuitenkin saa, jos
10549: korvaus ei ole viittäkymmentä markkaa suurempi, sen mak-
10550: saa kaksin erin ja, kun se ei ole viittäkolmatta markkaa
10551: suurempi, kerran vuodessa.
10552: 
10553: 
10554:                             32 §.
10555:    Tämän asetuksen mukaan suoritettava vahingonkorvaus
10556: on, milloin asianosaiset eivät toisin sovi, vakuutuslaitoksen
10557: toimesta ja kustannuksella maksettava siinä kotimaisten
10558: postiosotusten käyttämiseen oikeutetussa postitoimistossa,
10559: jonka korvauksensaaja määrää.
10560: 
10561: 
10562:                             33 §.
10563:    Milloin valtio on työnantajana, on tämän asetuksen mu-
10564: kaista vahingonkorvausta haettava 26 § :ssä säädetyn ajan
10565: kuluessa siltä viranomaiselta, jonka Keisarillinen Senaatti
10566: on määrännyt suorittamaan tämän asetuksen mukaan va-
10567: kuutusla.itoksen velvollisuutena olevat tehtävät,
10568:               Työväen tapaturmavakuutus.                   i9
10569: 
10570:                              34 §.
10571:     Jos työnantaja tämän asetuksen alaisessa liikkeessä
10572: tai yrityksessä ei ole ollut velvollinen hank11omaan vakuu-
10573: tusta tai:kka jos hän on laåmin:lyönyt vakuutuksen hankkimi-
10574: sen tahi voimassa pitämisen, on rtiimän asetuksen mukaista
10575: vahingonkorvausta haettava työnantajalta, paitsi 33 § :ssä
10576: mainitussa tapauksessa, kahden vuoden kuluessa tapa-
10577: •turman jäilkoon tahi, jos vruhingoittunut on kuollut, yhtä
10578: pitkässä aj1assa hänen kuolinpäiväst:ään.
10579:     Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslaitoksen velvolli-
10580: suudeksi, koskee työnantajaa edeHisessä momentissa mai-
10581: nituissa tapauksissa.
10582:                               35 §.
10583:     Vahingonkorvaukseen oikeutettu, joka ei tyydy vakuu-
10584: tuslai.toksen määräämään sairashoidon korvaukseen, elatus-
10585: apuun tai hautausapuun, hakekoon siihen muutosta Vakuu-
10586: tusnenvostolta kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök-
10587: sestä tiedon saatuaan, tätä päivää lukuun ottamatta.
10588:     Mikäli Vakuutusneuvoston antama päätös koskee sitä,
10589: oikeuttaako työntekijää kohdannut tapaturma vahingon-
10590: korvaukse,en va:i eikö, hakekoon siihen tyytymätön muutosta
10591: Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kuudenkymmenen
10592: päiväiD kuluessa siitä, jolloin hän 29 § :n 2 momentissa
10593: säädetyllä •tavalla todistetta·vasti on sruanut tiedon Vakuu-
10594: tusneuvoston pää töksestä, tätä päivää lukuun ottamatta.
10595:                  1
10596: 
10597: 
10598: 
10599:     Vakuutusneuvoston päätökseen, mikäli se koskee työ-
10600: kyvyttömyysastett·a ja vahingonkorvauksen suuruutta sekä
10601: työnantajan vapauttamista tämän asetulesen rwudattami-
10602: sesta, älköön muutosta haettako.
10603: 
10604:                           VI LUKU.
10605:                      Rangaistusmääräyksiä.
10606:                            36 §.
10607:    Jos työna,ntaja tahi se, joka 3 § :n 2 ja 3 momentissa
10608: mainituissa tapauksissa on hänen sijassaan vastuunalai-
10609: 20      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
10610: 
10611: nen, ei 21 § :ssä mainitussa ajassa ole hankkinut tämän ase-
10612: tuksen säätämää työntekijäin vakuutusta tapatuvman va-
10613: raJle, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen (poist.)
10614: markan sakolla, ja velvoittakoon oikeus, määrii.ten soveliaan
10615: uhkasakon, hänet hankkimaan vakuutuksen määräajan ku-
10616: luessa, joka ei saa olla kolmeakymmentä päivää pitempi.
10617:     Syyllinen vapmttettakoon sakosta, jos oikeus katsoo hä-
10618: nellä olleen syytä olettaa, ettei liike tai yritys ole tämän
10619: asetuksen määräysten alainen.
10620: 
10621:                            37 §.
10622:    Joka muulla tavalla, kuin 36 § :ssä on sanottu, laimin-
10623: lyö tämän asetuksen mukaisen velvollisuutensa, rangaista-
10624: koon enintään kahdensadan markan sakolla.
10625:    Joka tahallisesti antaa tämän asetuksen mukaan annet-
10626: tavan tiedon väärin, rangaista1koon väihintään viidenkym-
10627: menen ja enintään viidensadan markan sakolla, ellei ko-
10628: vempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
10629: 
10630: 
10631: 
10632: .   .                   VII LUKU.
10633:               Vakuutusneuvoston kokoonpano.
10634:                                 38 §.
10635:     V<akuutusneuvostossa on· esimies, jonka tulee olla tuo-
10636: marin toimiin perehtynyt, sekä kahdeksan jäsentä. Näistä
10637: olkoon yksi lääkäri sekä kolme työnantajaa ja kolme työn-
10638: te/eijää sellaisessa liiklceessä tai yrityksessä, joka on tämän
10639: asetuksen määräysten alainen, kuitenkin siten, että ainakin
10640: yksi työnantaja ja yksi työntekijä toimii teolliswuden, sekä
10641: yksi työnantaja ja yksi työntekijä maanv-iljelyksen alalla.
10642:     Esimiehen ja jäsenet sekä kullekin kaksi varajäsentä
10643: määrää Keisarillinen Senaatti kolmeksi vuodeksi kerral-
10644: laan. (Poist.)
10645:      Vakuutusneuvoston esimiehelle ja jäsenille tulevat palk-
10646: kiot sekä sen muut kustannukset suoritet41an valtion va-
10647: roi8ta.
10648:               Työväen tapaturmavakuutus.                    21
10649: 
10650: 
10651:                         VIII LUKU.
10652:                     E1·ityisiä määräyksiä.
10653: 
10654:                            39 §.
10655:     Työnantaja pitäköön palkasta ja muista· eduista, jotka
10656: työntekijä on saanut, sellaista kirjaa, että siitä, siinä tar-
10657: koituksessa kuin III luvussa on säädetty, sa.adaan ·täysi
10658: selko työntekijän ·työansiosta ( p(jist.). V.aadittaessa on
10659: tämä ki,rja näytettävä poliisiviranomaiselle sekä asianmu-
10660: kainen ote siitä annettava VakuutusneuvostoUe.
10661: 
10662:                            40 §.
10663:    Tiedonanto siitä, missä vakuutuslaitoksessa 2 § :ssä sää-
10664: detty vakuutus on otettu, on työnantajan toimesta julki-
10665: pantava työpaikalle.
10666: 
10667:                              41 §.
10668:     Älköön kukaan, joka tässä asetuksessa säädetyn toimensa
10669: kautta saa tietoja yksityisen suhteista vakuutuslaitokseen
10670: tahi hänen liikesalaisuuksistaan, kuten työnantajan talou-
10671: dellisesta tilasta, työtavoista ta:hi muista lii:kettä tai yri-
10672: tystä koskevista erikoisuuksista, niitä ilmaisko eikä hyö-
10673: dyksoon käyttä1kö.
10674: 
10675:                             42 §.
10676:    Joka tämän asetuksen mukaan on vahingonkon'austa
10677: saanut, olkoon kuitenkin oikeutettu yleisen lain nojalla vaa-
10678: timaan hyvitystä häntä kohdanneen ruumiinvamman seu-
10679: rauksista. Älköön kuitenkaan sillä tavoin kannettako
10680: enempää, kuin minkä verran sellainen hyvitys on tämän
10681: asetuksen mukaan myönnettyä vahingonkorvausta suu-
10682: rt~mpi.
10683: 
10684: 
10685:                            43 §.
10686:    Sopimus, joka tarkoittaa tämän asetuksen nojalla saavu-
10687: tetun vahingonkorvausoikeuden tahi vahingonkorvauksen
10688: 22        1912. -    Eduskun~esitysmietintö N :o 6.
10689: 
10690: 
10691: supistamista tai toiselle siirtäduistä, olkoon mitätön. Työn-
10692: tekijälle tai hänen läheisilleen suoritettavaa va:hingonkor-
10693: vaust•a älköön myöskään ulosmit.attako.
10694: 
10695:                               44 §.
10696:     Ellei vahingonkorvausta koskevan riidan käsittelerui-
10697: sestä ole tässä asetuksessa toisin säädetty, on riita pantava
10698: vireille siinä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma
10699: on sattunut taikka jossa vakuutuslaitos tahi työnantaja
10700: on velvollinen vastaamaan velka-asioissa.
10701:                            45 §.
10702:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa lähempiä mää-
10703: räyksiä vakuutusvelvollisuuden täyttämisen silmälläpi-
10704: dosta sekä sellaisia tarkempia ohjeita, jotka ehkä ovat tar-
10705: peen tämän •asetuksen noudattamiseksi.
10706:                             46 §.
10707:      Tiimä asetus astuu voimaan
10708:      (Poist.).
10709: 
10710: 
10711:       Suuri valiokunta on pitänyt tarpeellisena, että niille
10712: uusille liike- ja yritysryhmille, jotka joutuvat kysymyk-
10713: sessä olevan asetuksen alaisi,ksi, annetaan riittävä aika
10714: oman keskinäisen v3Jkuutustoimen perustamiseen tahi va-
10715: kuutuksensa järjestämiseen muulla tavoin mahdollisimman
10716: huokeaksi. Sen vuoksi, ja kun valtion t:apaturmavakuutus-
10717: laitoksenkin perustaminen voi, niinkuin asetusehdotuksessa
10718: on edellytetty, käydä tarpeelliseksi, on Suuri valiokunta
10719: piiliilt:.tänyt ehdottaa, että Edusku'IlJta lähettäessään asetuksen
10720: vahvistet.tavaksi l•ausuisi suotavaksi,
10721:                 että tämä asetus määrättäisiin astumaan 1JOi-
10722:              maan vasta kaksi vuotta sen jälkeen kuin se on
10723:              saanut armollisen vahvistuksen.
10724:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
10725: 
10726:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
10727:    1912.- S. V. M.- Eduslmntaesitysmiet. N:o 6.
10728: 
10729: 
10730: 
10731: 
10732:               Suuren valiokunnan mietintö
10733:            N: o 9 a työväen tapaturmavakuutuksesta
10734:            tehtyjen eduslmntaesitysten johdosta.
10735: 
10736:    Edellä mainitun asian toisessa käsittelyssä on Edus-
10737: kunta hyväksynyt Asetuksen työväen tapaturmavakuutuk-
10738: sesta Suuven valiokunnan miiHinnössä N :o 9 o'levan ehdo-
10739: tuksen mUtkaisesti, muuttaen kuitenkin 1 kohdan asetuseh-
10740: dotuksen 1 § :n 1 momentissa näin kuuluvaksi:
10741: 
10742:                            1 §.
10743: 
10744:    1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
10745: keet tahi -ammatit ( poist.), niin myös kaivokset, kivilou-
10746: himot, -haklcimot, ja -hiomot sekä lautatarkat;
10747: 
10748:     Sen ohessa on Eduskunta päättänyt, että asetusehdo-
10749: tuksen 35 § :n jä:lkeen tahi sopivaan paikkaan VIII luvussa
10750: on otettava uusi näin kuuluva pykälä:
10751:     Tämän asetuksen nojalla kiMiteltävissä vahingonkor-
10752: vausasioissa on sen viranomaisen, joka asiassa tuomitsee,
10753: vapaasti harkittuaan kaikki esiintyvät asianhaarat, vakau-
10754: muksensa mukaan päätettävä mitä asiassa on todeksi kat-
10755: sottava.
10756: 
10757: 
10758:     Kun puheena oleva asetusehdotus on Eduskunnan sii-
10759: hen päättämien muutosten johdosta uudestaan ollut Suuren
10760: va1liokunnan käsiteltävänä, ei Valiokunta ole katsonut ole-
10761: van syytä luopua entisestä ehdotuksestaan, mikäli se koskee
10762: 1 § ;n 1 momentin 1 kohtaa. Sitä vastoin on Suuri valio-
10763: 2   1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10764: 
10765: kunta puoltanut Eduskunnan päätöstä, että asetusehdo-
10766: tukseen uutena pykälänä lisättäisiin yllä mainittu säännös,
10767: kuitenkin muodollisesti muutettuna, ja on Valiokunta kat-
10768: sonut sanotun säännöksen olevan sijoitettavan heti 44 § :n
10769: jäJkeen, minkä johdosta asetuksen 45 ja 46 § saisivat jär-
10770: jestysnumerot 46 ja 47.
10771:     Tämän nojalla saa Suuri valiokunta kunnio~ttaen eh-
10772: dottaa,
10773: 
10774:                että Eduskunta hyväksyisi 1 § :n 1 momentin
10775:            1 kohdan Asetuksessa työväen tapaturmavakuu-
10776:            tuksesta sellaisena kuin se on Suuren valio-
10777:            kunnan mietinnössä N :o 9; sekä
10778:                että Eduskunta ottaisi asetukseen uuden
10779:            J,5:llä merkityn pykälän näin kuuluvana:
10780: 
10781:                           45 §.
10782:    Tiimän asetuksen nojalla käsiteltiivissä vahingonkor-
10783: vausasioissa on sen viranomaisen, jo1ka asiassa tuomitsee,
10784: vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat,
10785: (poist.) päätettävä mitä a,siassa on todeksi katsottava.
10786: 
10787:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1912.
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
10793:     1912. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10794: 
10795: 
10796: 
10797: 
10798:                    S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
10799:                esitysten johdosta päättämä a 1 a m a i n e n
10800:                e h d o t u s asetul<seksi työväen tapaturma-
10801:                vakuutuksesta.
10802: 
10803: 
10804: 
10805: 
10806:          Saurivaltaisin, Armollisin Keisari
10807:                  ja Suuriruhtinas l
10808: 
10809: 
10810: 
10811: 
10812:     NäilJä ·v:aJtt,i()lpäiJv:iUä •on 'tehtty ik:tall{jSli edUlsUNllntaesityst.ä,
10813: joista 'ttOinen eisätl,t,äiä eihdotuksen työ,väen tapatutr1mavakuu-
10814: tuslaiksi, t·oinen ehdotu1l\isen lta·iikL~ >työnantajan vasbullinda.i-
10815:        2    1912.- Edusk. asetusehd.~- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10816: 
10817:        suuclesta t.yöntdcijä.ä Jmhtaav·a.sta ruurrniinvamma:sta, ja on
10818:        Eduskuruta säädetyssä järjestyksessä käsiteltlyt nämä esi-
10819:        tykset.
10820:             Kun l,a.ad~ttiin voimassa .oleva, joulukuun 5 päivänä
10821:        1895 anne,ttu hiki >työnantajan vas:tuunaJ.a.:iJsuudesta työnte-
10822:        kij ä.ä kohtaa vast·a ruumiinvll!mrnasta, joJm 1ruki a:stmi voi-
10823:        maan tammikuun 1 päivänä 1898, astuttiin Suomessa
10824:        uudelle l:airrsärudäntöal,a.lle, minkä vuoksi o1i var:ov,rusbi rne-
10825:        Dietel,tä·vä. Lain voNnassaolon ,aikana :swa,tu k10kemus
10826:        viti.tta:a kui.tenkin siihen, e~ttlä työvä~en ,t,apaturma,vaikuu-
10827:        tust'a voidaan nykyajan sosi.a1ipoJiittisten v'a:artimUJSten mu-
10828:        kaan melkoti1sesti kehittää. Ja lmska ne periruatteet, joi-
10829:        den vm1a1an voimassa oleva. laki Olli ra:lcen::n:ettu, ovat osot.-
10830:        t,aut.unee.t Suomen oloihin soveltuviksi, on Eduskunnan mie-
10831:        Ie,stä lainsfuädäntö>ä kehite~ttäessä lähdettäNä nY'kyis.en Lain
10832:        luomal.t:a perusta•lta.
10833:              Ne muutokse:t, rnitkä Eduskunta on ka1tsonut oLevan
10834:        syytä tehdä mainirttrunn lakiin, koskevaJt mil,tei kailckia
10835:        sen osia. Siten on Edu:skunnan V'almis:tamrussa >ase>tusehdo-
10836:        .tuksessa melkoi,sesti J,a,a,jenn~e,t,tu l1aiDJ mää:räysltlen alle kuu-
10837:         luvain liikkeiden j1a yrityst1en ah>a, työnant.aj>ain vakuu-
10838:        ;I:Jusv'elvolJisuutt:a ja jonkun verran työrrtekijä-:käsitettäkin.
10839:        Työnantaja on velvoitettu eräissä tapauksissa vastaamaan
10840:        sellaisestakin ta1paturmasta, jota voimassa. olevassa laissa ei
10841:         pide;t,ä työssä ·sa,ttuneerrua, j>a vahingonkorvauksen määr>ää
10842:         on eri kohdissa lisä,tty. Sitä pai,tsi o'll v'a<rsinkin vahingo•n-
10843:         korv,auksen määJ:ä:ämisessä noudat~tMiaV>a'a mene,ttelyiä muu-
10844:         ootltu ja se'l<verunetrty.
10845:              NiistJä V'all'Sirra~sista muutoksist1a, jotlca Eduskunllllan hy-
10846:         väksymässä illSetusehdottuksessa on ,1Jeihty voimassa. olevaran
10847:        ·1a,kii<n työrraiiJit!Lj,aJn Vlastuunallaisuudest:a työntekijää kohtta,a-
10848:         V>asf:,a ruum~inv.ammasta, käy Ednskunt1a: seumav,asea teke-
10849:         mään >se>1loo>a.
10850: 1 §.         P,aitsi niiltä ,Jiikkeitä ja yrityksiä, jotka ovat VloimfuSSa
10851:         olevan f,ain 'alaisia, on muitakin elinkeinoja ja yrityksiä,
10852:         joissa tap3iturman ·v,a•ara on melkoinen ja joita sen vuoksi,
10853:         yksinomlt'an työn va.aDllilliSIUuteen n1ähden, ei ol,e syy:tä
10854:                     Työväen tapaturmavakuutus.                         3
10855: 
10856: sivuUJttJa,a työväen ,ta;paturmruvalmurtus:l•aissa. Jo vuoden
10857: 1894 va1tiopäiviUe annetussa armoHi.ISessa esi!tyksessä laiksi
10858: ·työnaJllt,a.j•an vastuunlalali!suudesila työntekijää koht:a:a,vasiba.
10859: ruumiinVJammasta ehdotettiin Lain piiriin otet•taviksi ma·an-
10860: viljelys ja sen s•ivuelin'keinot, mikäli niissä kä~tetään höyry-
10861: voimaa, sekä metsäntuotteiden lauttaaminen kuin myös,
10862:  paitsi merenkull{lua, kaåJkki yritykSieft, joissa höyryvoima1a
10863: tai muuta melmanista liikevoimwa käytetällin. V altiosäädyt
10864: eivät kuitenkaan katsoneet lain ulottamista näille aloille suo-
10865:  tavaksi, ennenkuin oJi hankit.tu kokemusta sen vaJi.Jkutulk-
10866:  sista. Kun tätä nyttemmin on 'saa•vutet.tu ja työväen ·trupa-
10867:  turmava•kuutusta 'suuremmi!tta käytännöllisi•btä hankaluuk-
10868:  si'tta voidaan tuntuvasti Jaajentaa, on Eduskunta tä,ssä
10869:  kohdin tehnyt voimassa olevwam l1ak~in 'U!Sielit•a lisäyksiä,
10870:  noudatt·amalla kui.ten!kin sitä per~aatetta, että lain alaisiksi
10871:  siirl'ettävi.ssä liikkeissä j·a ynityksissä taprutumnan vaaran
10872:  tulee olla suu•remman kuin jokapäiväisessä elämässä yl1eensä.
10873:  Täillöin on Eduskunta :myöskin o:t:t:anut huom~oon, että u~­
10874:  komaiHa jo on varsin ylei1sesti sivUJutettu nyikyi:sen l.ain tässä
10875:  kohdin edustama .kehi1tysaste.
10876:        A·setusehdotuksen määcrii!ysten daisirlmi on ot,etbu kai1kki
10877:  varsinai!set .teomsuusammat~t, koskia ni:issä Edus,Jmnnan
10878:  mi,elest.ä ·tapwtumnan v.wara n11iltei po~kkeuksetta on melko·i-
10879:  nen ja Jmsika on osattautunut mahdottomaksi tyhjenrtävä.sti
10880:  eril>cseen luerteUa kail\cki ne teoHisuusla,jirt, jotka vam"allisuu-
10881:   tensa vuoksi o.lisivat a.setu<ksen piir,i•in saa1te,ttavwt. Käsi-
10882:   työliikkeisiinkään nruhden ei ole 'tehty poikkeusta, lmsl{ja,
10883:   niiden ja pienten ·tehta;iden välillä ei ole tar,Mma ra.j ara, ja
10884:   ammattivaara on niissä usein verrattain suuri. Varsin-.tisia
10885:   käs]työ1iik}{ieitä ma1a,l1a, ei kuiJtenikaan ole 'asetuksen alaiseksi
10886:  siirretty tapaturmavakuutusta tässä kohtaavain käytän-
10887:   nöllisten vaikeuksien tähden. Kuitenkin o;n selvyyden
10888:   vuoksi 1 llllOiru.mtiJn 1 lwhdassa luert:el•tu erä1itä teo.hlisu.us-
10889:   liikik:eitä, jobt.a ne olisivat asetuikrsen :a.lraiset silloinlcin, kuin
10890:   niissä, mi],loin niitä .harjoitetaan maana, ei käyte,tä höyry-
10891:   pannua tai,kka muita kuin käsivo~malla •käypiä työ:lmneita
10892:   ita;i t~ekniHisiä J,a,~tteilta.
10893: 4    1912. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10894: 
10895:      N~imikään on työnanbruj•an va;stUJunalaisuus työntekijää
10896: kohtaav:ast·a tapa<turmasta ulotettu UJseiden yksinomaan
10897: maa;Ua harjoi.b~tta.vrajn elinkeinojen ·llllralle. Niinpä on raoo-
10898: tuksen määräysten alaiseksi pam:tu maanv!i:ljeJyrs ja sen sivu-
10899: elinkeinot, mikäli niissä käytetään luronnoniVIoimaU~a käy-
10900: piä rkonei:ta, kioska niissä t,apaturman vam1a silloin on
10901: miltei sama kuin tehdasteollisuudessa. Kuitenkin on jä•tetty
10902: asetrukseiJ.lJ piirin ulkopuo}el·le nle tapaukse>t, joissra näi1tä
10903: rkonei:t•a il'iäyt•etään enintääm neJjätoista päivää vuodessa,
10904: koska muuten morruert vähä:vrarrrai.sert pienviljeilijät tulisi vel-
10905: voiJt€,Uruvaksi •Dapa,tJumnalll! v•all'!alta vakuubtrama.an •työvä-
10906: kensä. Kui>belllkin tuot<tav:art tuu1envoimalkt käyvät V•e-
10907: dennosrtomoottJo,rilt j,a muut ni~hin verm,ttavat lai1tteet
10908: vain pienen tapa:turmavaaran, minkä tä:hderu Eduskunta on
10909: jättämy,t ne asetuksen ul!kopUJoleHe. Ilmeinen on tapa-
10910: tul'm.an vaa.ra an1'ma,ttina h:arj oitet.ussra Jmil1aS!tUJksessa~
10911: mikäli tämä ·ei tapahdu vallan pien1essä mää,rässä, jonka
10912: vuoksi Eduskunta on senikin sisällyUä:nylt .täihän •aSJertuik-
10913: seen, j•a on arvel:tu työssä käytertrtyjen pallmttujen
10914: työntekijään luvun rtä:ssä kohden tarjoaV'an käytännöUisirm-
10915: män naj.an. S.amll'ten on met:sänhaikkuu j·a -ajo sekä puu-
10916: tav.aran uitto niissä heiposti sattuv:ain bpaturma~n vuoksi
10917: asetuksen piiriillll ote1ttu, kuit>enkilili ra,inoa.st•a;an mikäli nii,tä
10918: harrjoite,t.ara'n '}iikkeiJillä, jo'tern esim. yks:i•tyis'fm maanviljelijän
10919: metsätyöt jäävärt sen ulkopuolelle.
10920:      Rlllkennustyöt on palj·on laajemmalrt.a kuin nykyisin
10921: vi•ety tapat.urmavakUJut:ulkisen pl!lrnn.                   Nykyinen laki
10922: rkioskee vain vaJ,ho!Il :tai kunnan .te•81ttämiä isonlaisia sil-
10923: tar.akennuksia, j,a maa,nteiden ra:kentll'ffii;nen sivuutetra.an ko-
10924: kona,an. Koska :tapratul1lllan V'aara näissä töissä kui.ten:kin
10925: on melkoine!Il, orn Eduskunta ort,tla•nut :a.se.tukJs,en piiriin
10926: kaiik!lci siltojen ja y1eisten maante:iden J;akefiltalllli'Styöt, mi-
10927: käli ne eilvärt ole aivan vähäisiä, jolloin ne käytännöllffiistä
10928: syistä on jätetty sen ulkopuolelle, ja on arvellut työssä käy-
10929: tettyjen työllltJekijäin luvun tässä,kin kohdin t~a.rjoavan käy-
10930: :tännöllisimmän ~aj·an. SamaUa rajoitukseHa maalla ·tee-
10931: tettä:viin töihin nähden on ars·e•tuksen alaan siirre·t'ty kavkki
10932:                      Työväen tapaturmavakuutus.                         5
10933: 
10934: sekä kaupungissa j'a kauppalm>sa eMä ma.all:a suori,tettav,alt
10935: rakennusten rakentam~.styöt, ka,t,somaUa siihen kenen tar-
10936: pei,siin työ toimvtet,a•an. Kunnossapitotöitä Eduskunta si,tä
10937: vastoin ei O'le yhtä la.aj:alti otJt.anut a1se•tukeen piiriin, koska
10938: 111e usein ov1a,t ,aiv.wn y;äbiäpält,öiset. Kun on: mahdotont1a
10939: tä,ssä k<ohdin tehdä tarkka.a radaa, on tyydyt.ty y limal:lmi-
10940: sesti seliHämään tämän asetuksen dais~ksi l.aajuudelta,an
10941: uutisra.kennukseen 'Verrat,ta·y;a.t kunnossapit10työt, j·a tar-
10942: lmmpi mJiiAäräJäminJe:n on jäJtetty vähit·eHen muodostuvan
10943: käytännön vaman.
10944:      Eduskunnan mielestä ovwt use,at muutkin 1i~kenneWi
10945: paJl'v,elevista yrityksistä kuin ne, jotlka lmuluv:a't nykyi.sen
10946: ~tapaturmaViakuutuslai:n alaan, sellaiset, että niissä työsken-
10947: televiä henkilöi:t.ä uhlma mi1ssä suur,empi, miss•ä pienempi
10948: ta'P'a·tm.rmarn va,a1r1a, ja on Slelll! vuoksi asetusehdotuksen 1
10949: mame,ntin 8 ja 9 k!oht1aia1I1' ot,eJbt:u e·rinä.isi'ä määräyksiä. Erit-
10950: täinkin ou ka1tso1btu t1arpeeHiseksi turva,tia ta paturrman v;a-
10951: na:He myöskim pi.en~en niin höyry- tai muilla voimakonevHa
10952: käyvien kuin myöskin muiden al,usten henkilökunta, koska
10953: täJm.än t~a:pa,turma;nvala.na on jO'tenkin ~sama kuin suurem-
10954: missa lta.ivoi,ssa palvelevien henkil<öiill:n, joiden vakuutta-
10955: misest'a ·t1apaturmran vwraH1a on erikseen säädetty 23 päivänä
10956: twrnmikuut,a 1902 IU!nnetussa ],a,issa laivan,isä<n:nän V'astuun-
10957: a1aisuudesta merimiesttä palwlluksessaan kohtaavast1a T'UU-
10958: miinv.wmmwsta,, kun sit.ä Viastoin muutmnat. ä'sken:maå.•nitrm
10959: tapatn:rmavak,uutu:sla~n eridmiss:åäJnnÖ!k<set eiväit soveHu pie-
10960: nrrn aluksiin.
10961:      ~oska saatta.a otl,a epätie,toi,st,a, ovat:ko esim. pesu- ja
10962: silitysli.ilk:ke,e.t sekä sa.Uin:a- j,a !k:yl·pylai1tokset y1nnä mruutamat
10963: nmwt niihin verra;t,tavat Eikikeet lmtsot.tav.at •teollisuusam-
10964: martleliksi, on nsetusehdotuksen 1 § :n 2 momen,t,ti,in ot>e.t:tu
10965: tä:t1ä asira.a koslmv:a ~selvitt•ävä mää,räys.
10966:      Kun asetsU:ksen altaiseksi rjoutuu suuri jouk.k1o wusi'a liiik:-
10967: keittä jta yrityksiä, osaksi pie,ni,äkin ja syrjäi,s1il'lä seuduiUa
10968: .toimivia, on Eduskunrt:1a pitäny1t ta.rpee.Uisen·a lisä'tä
10969: eräitä ra,jo,itt•alvi'a säännöksiä. Niinpä on nimenomwan
10970: selitetty asetuksen rtwrko:Ut:t;a,van vain sellaisia liikkeitä ja
10971: yrity~ksiä, joissa työapu1aisina käytetään muita kuin puo-
10972:        6    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
10973: 
10974:        l]soa Ja omia vrujavdtaisia lapsia. Ja sii.Jhen näihden, että
10975:        käls]työMlhlllla•ttien joukossa on seUai.Jsia, joi,ssa, kutlen leipu-
10976:        rin, räältäl1n, suut.arin j·a pa·l"turin amma,t:e·iss,a, t'apa:tur-
10977:        man •v.wa·ra •ei ole .srunoH.av;asti suurempi kuin yleensä y'klsi-
10978:        ttyiselämässä, sekä joku muu yksityinen liike tai yri·tys saat-
10979:        t.a.a olLa samassa .asemassa, on h:arki:tuu ·ta1rkoituJksen mukai-
10980:        seksi myöntää Keisaril1lioolle SenJa,atille oikeus toi:sttaise.J.{jsi
10981:        v·apauut'a'a seJl!aåset amma·tit tämän a1setuksemo noud,at'tlami-
10982:        seS:ta sekä a111t!1!a v.a,st,a;a•va oikeus, rknm on kysymys ylksityi-
10983:        se:stä l:iia~ke·estii .taihi yri.Jt.ylklsestä, .asetu'ksessa perustett.aN,ruksi
10984:        ehdot,etllllle v;ai,tu'll!skunnaille, minJkä vimnomaiJsen 'ase:ttam~­
10985:        nen >käynee t,arpeelliseik!si mui;takin .työväe,nvakuut·uiksen
10986:        muotoja vastedes toteut,ett•aessa. Tä1tä oi,lmutita Imskev,a
10987:        määräys cm 01tetrt:u 1 § :n 3 momffi11ttiin.
10988:              Samwten on katsoäu t.a:rpeelli,seksi ott•a•a a.setusehdo·tuk-
10989:        seen oo:än;IlJÖs, jonka perustee}illa V•OidJa,an toist,aise,ksi sen
10990:         alaisuudesta erottaa syrjäis:illä, !lJJarvaan a,sutui1Ua sooduilla
10991:         toimiv•at yritykset, kiOska työ,V'äen t1apaturma•vakuutuiksen
10992:        ed~lly,tt.iianää .taT'Peeksi ,tehoJmsta wmmruttientarka.stusta ei
10993:         seHaisil1a paikkakunnilla voida ·lähei,sessä tuJevai•:;mudessa
10994:         järjestää, minkä ohessa V1aikea lääkärinhoidon j·a lääkkei-
10995:         den :saanti tuntuvasti vaikenttaisi .asetuiksen sovellutta:mis,ta.
10996:         Rrutkaisrr1valt.a a:setuksen :tarkemmin mää·räityissä majoissa
10997:         on ,t,ässäikin lk01hdin annettu Keisa·rilliseil.Je Senlll!a•ti>lle, j·a on
10998:         mlä•ruräys :s:i>it.ä otettu asetusehdotuksen 1 § :n 4 momentt~irn.
10999: 2 §.         ~oimassa ohwa 1a:lci veilivoittrua työlllant.a.jan 'v~a>kuutu[{-
11000:        sellia .turvaama:an siimä säädetttyä o~keuttJa vahin:goll'ko:rva-
11001:         ulkseen vain py:syvän t'yökyvyttömyyden ja :kuoleman, \ill!Ut,ta
11002:        ei ohimenevän työky.vyUömyyden varalle. Luonnollinen
11003:         kehitys näyttää kui,tenkin johtavan siihen, että Suomessa-
11004:         kin v~astuuve}Viollisuus ~kautta·altaan saatte•taoan vwkuUJtJus-
11005:         paklon muotoon, niinkuin ullmmaiUa yhä laajeiTIJmailt•a ta-
11006:         pahtuu. Täll,l,R~inen järjestely 1turva:a paremmin kuin nykyi-
11007:         nen työntekijätlle häm.en oikeutensa korvatukEen saantiin,
11008:         semminkin kun useat väihäv.ar.aiset •työnantaj.a,t on o,ffittu
11009:         tämän a:setukiSen alaisiksi, ja estää työnteikij än ja työnanrta-
11010:         jan väEJlä korvauksesta helposti aiheuttuvia riitJaisuuksia.
11011:                      Työväen tapaturmavakuutus.                          7
11012: 
11013: Suurin osa työnant•ajista onkin jo V•apaaootoisesti vakurut-
11014: t!llnut työntekijänsä myöskin ohimenevän työkyvyttömyyden
11015: varalle, katsoen edullisemmaksi siten vwpautua sellaisest1a
11016: vrustuusta, jonka •suuruutta ei voi edrel1tälkäsin arvioida.
11017:  N,äistä syistä on Eduskunta päärt:tänyt valkutlltuksen paik:olli-
11018: ·serklsi myöskin vii:mekisi ma-i~ni1mssa tarpautksesrsa.
11019:       Koska työnjohtajan ·tapaturman v.aara on jokseenkin                     4 §.
11020: sama kuin varsinaisen työnte!kijä.n, on Edwslmnnan mie-
11021: lestä 1työna.nrtaja velvoirottwva va:sta:amaan työnjohtaj,aakin
11022: kohta•avast·a tapaturmasta, kui•tenk·in,ainorustaan silloin, kun
11023: hänen vuotuinen 'työansionsa on korilreintaan 3,000 mwrk-
11024: kaa, koolm voidaan edellyttää, että rsuurempipalklkainen
11025: työnjohtaja voi omil'la varoiU1a•an 'V·aku'll'ttaa itsensä.
11026:       Työpaik<ka-ikäsi•tteen ,tyhj,entävä.ä mä.äritd:.elemistä koh-           5 §.
11027: ta:a miltei voitt.ruma·ttomia vaikeuiksia, jonka vuoksi useissa
11028: tapauksissa täytyy jäädä tulkinnan Vlaraan, mikä wlue mil-
11029: läkin 'työarlaHa on katsottav.a rtyöpailm'ksi. Eduskun~a on
11030: ku:iJte'Ilkin •lm1tso'n ut syytä olevan se] virttåä, mi~ä muutamissa
11031: erinäisi!ssä tapauk!siJSsa on ~työpaik!aUa ymmärrettävä, var-
11032: sinkin sen vuoksi, että oru huomattu tarpeelliseksi siihen
11033: lukea myöskin sellaiset v<arsinairsen työpaikan ulkopuOtleUa
11034: olev;at ·alueet, joista t,ahi joit1a pitikin tarv•ea.ineita 'kule,t.etrruan
11035: v·arsinaiseen t3'öpaikkaan.
11036:      Eduskunta on use·assa kohden laajentanut voima.ssa ole-                  6 §.
11037:  V'am lra.in määrä,yst'ä si.ill:rä, milq,oin työntekijruä kohdimlliUJt
11038: tapaturma on katsottava työssä sattuneelksi. Niinpä on
11039:  poistettu ne rwjoitt:avat sääi:mökset, jotka koskevat ruu-
11040:  miiruvammaa, minkä on a.iheuJtrt,atnut joko kolmas henkilö
11041:  rbruha1Haan t1ahi vah1ngoitJtl1llut itse omaUa törrkeällä huoE-
11042: ma,ttomuudeHa:an, koska työna,ntJaj•an tultere \~alvoa jä1rjes-
11043: tystä työpaikalla, j·a törkeä huolillnruttomuus on vaaralli.-
11044: sessa työssä vaikeasti todettavissa, minkä ohessa voimassa
11045: olevan lain tätä koskeva siLän•nös on omansa aiheut.ta-
11046: maan riitaisuuksia. Vi,ime mainituist·a syi•stä on myöskin
11047: ylivoimaista tapa:h,tuma·a 'koskeva rajoitus poistettu.
11048: Toiselta puolen on harkittu kohtuulliseksi velvoittaa
11049:  työnarn1taja vmrt•a.ama,wn t1apat:urmas:ta, jolm on kohdannut
11050:             8    1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11051: 
11052:             työntekijää työpaikalla, joskaan ei hänen ollessaan var-
11053:             sinaisessa työssää·n, paitsi milloin oleskelu seHaiselLa alu-
11054:             eella on ·t·auluilmo]tukseiLla häneltä selvä6ti ·kieUe>tty, ja
11055:             eräissä •tapauksissa myöskin ta,patu11mrusta, joka on työn-
11056:             ·telkijäUe sa.ttunut työpaikan ulkopuolella, n.iJmiJttäin hänen
11057:             ollessaan työnantajan asioilla t:ahi ma:tkalla työpaikalle
11058:             tai sieHä poi,s, miJ1loin ma•tka työpaik•an •aseman vuoksi on
11059:             el'ikoisen va:ara.Uinen, ja työntekijän siten rt:yöhön päästäk-
11060:             seen on pakko ant•a:utua vaar.aan. UseiBa näilstä muutok-
11061:             sista tosin ulotetaan työ:n:ant.ajan korvausvelvollisuutta jos-
11062:             sain mää.rin vansinaist.a a:mmwtti vaara•a pitemmälle, mu:t•t.a
11063:             osaksi käytännölliset, osaksi kohtuuden syyt nliitä puoHava.t,
11064:             eikä ni]stä johtune työnantajalle s•anoHruvia rlisälkustannuk-
11065:             sia. Si·tä vastoin ei ole katsot:tu o1levan syy•tä tässä yhtey-
11066:              dessä ulottaa työnantajan lwrvausveJvollisuutta amma•tti-
11067:             •taut,e;]hin, 'koska Sn011nessa vielä puuttuu tässä suhteessa
11068:             ta:rpeelrrinlen .selvi,fys. N.iJm,enoma,arn on myöskin säädetty,
11069:             et.tei rilmsta ·tehdessä sa·ttunut tapaturma ole työnantaj,an
11070:             korv.aittruva.
11071: 7 ja s §.         Sääde·tystä v~akuutusvelvollisuudes,ba ka.tsoo Eduskunta
11072:              oh~v•atn 1syytä eri.tyisisSiä tapauksissa myöntää vapa u:tus1Ja,
11073:              j ooka,a:n ei niin l:a:a j aH·i kuin si•tä sa:lht1a.an ny kyilse8slä
11074:             laissa. Va-ltiolle on •täUainen vapautus edeHeen pidätetty,
11075:             mut.ta mitä.än syytä ei näytä olevan py.syttää lkuntiakin
11076:             edelleen tässä poiktk:eusasemassa. Voillnas:sa o>levan lain sel-
11077:              ventämiseksi on valtion korvausv.e[voll:ilsuus asetusehdotuk-
11078:             se,ssa kui.ten:ki!ll n~mem.oma,an mainiltltu. Nykyisessä laiss:a
11079:             KeisariHriseUe Sena,atilile ann~t.tu oikeus myörut.ä:ä työn-
11080:             a:nli:latjaHe V'a1kuurt.f,a vastaan vapautus va:kuutusve·lvoUii-
11081:             suudesta mäårruajakisi, enintään lm1meksi vuodeksi, on Edus-
11082:              kunnan mielestä IJ'Iajo:iltettava koskema,an vain sellaisia ta-
11083:              pauksia, joissa työnant!l<ja ei voi tätä V'elvol:liiS'll'Utt.aan .f:,äyt-
11084:             tää sen vuoksi, etrt:ei mitwään yksityinen v.akuutuslai:tos ota
11085:              va.kuutust.a myörrtääkseen, ,sillä trupaturmavakuurf:1uiksen
11086:             järjestyttyä ei liiallisten vakuutusmaksujen pelko enää ole
11087:              puoUamassa nyky~stä säännöstä, jota sitä paitsi varsin vä-
11088:             hän on kä.ytett.y. Tii!l.aisen vapa:utuksen sarunut työn-
11089:                    Työväen tapaturmavakuutus.                    9
11090: 
11091: a1nta.ja on, jos pysyvän työkyvyttömyyden ta1i kuoleman
11092: aiheut,tanut tapa•turma on sattrmut, voima,ss.a oleMan l~ain
11093: muka1an velvollinen sii11tämään maksuvelvollisuutensa, va-
11094: hingonkorvauksen turvaamiseksi, suomalaiselle elinkorko-
11095: laitokseUe tai elin'korkovakuutusyrhti<ölle, ja on Eduskunnan
11096: mielestä tämä velvolli:suus edelleen pysytettävä. Sitä vas-
11097: 'boin EduskunJta ei huoma:a syyt1ä säil(Y,ttää sitä säänW'ä,
11098: jossa työnantajdle myönne1Jä,än oikeus vähent,ää lmrVIaus-
11099:  Viel voJil,isuutit,aalll suorirt:,t.RJmaUa. kolmanlll€1ksen V1u:osi1mak-
11100:                                      1
11101: 
11102: 
11103: suista oollailseen a~pukassaa~n, josta työn1tetkiijäHe seikä ,t:apa.-
11104: ~turma- että sruiras!f:.a·pauksissa ·annetlatan awllstulsta., amslm
11105:  vakuUitUiSV'el vollisuus on ulotettu olhimene!V:ä,nkin ,työk}nvyt-
11106:  tömyyden <varalle.
11107:        Selvyyden vuoksi on eri pykälässä lueteltu ne vahingon-            9 §.
11108:  korViauksen m'!1odot, jotk!a •as.etusehdotuksess'a säädetään.
11109:        Eduskunnan mielestä ovat voimassa olevat säännökset                10 §.
11110:  ohimenevän työkyvyttömyyden aikana annettavasta va-
11111:  hingonkorvauksesta puutteelliset ensinnäkin siinä, ettei
11112:  vahingoittuneelle ole turvattu sairashoitoa. Tapaturmasta
11113:  välittömästi aiheutuvien menojen korvaaminen on kuiten-
11114:  kin niin kohtuullinen vaatimus, että useat työnantajat
11115:  nykyisinkin vapaaehtoisesti antavat loukkaantuneelle lää-
11116:  kärinhoitoa ja lääkkei·tä. V ahingoittuneelle on tahdottu
11117:  myöntää oikeus turvautua siihen haluamaansa lääkäriin,
11118:  jonka hän, aiheuttamatta korvauksenantajalle tavallista
11119:  suurempia kustannuksia, voi saada käyt.et.täväkseen. Hänen
11120:  tulee s:a1ada saimshoitoa siitä hetikestä <Rlika.en, jol[oin ttapa-
11121:  turma on sattunut, sekä niin kauan kuin ohimenevää työ-
11122:  kyvyttömyyttä kestää. Työkyvyttömyyden muuttuessa py-
11123:  syväksi, tulee tämän oikeuden lalmta. Annettuvaan sairas-
11124:  hoitoon on myöskin luettava sairaud.en jälkeenkin tarvitta-
11125:   vien apuneuvojen ensimäinen hankkiminen.
11126:        Elatusapua Eduskunta ei sitä vastoin katso olevan syytä 11 ja 12 §.
11127:  maksaa heti tapaturmapäivästä alkaen, koska sellainen jär-
11128:   jestelmä voisi vieelä siihen, että työnt.ekijät pienimmänkin
11129:   tapa,turman johdosta työkyvyttömyyttä teeslrentelemällä
11130:   tuon tuostakin jäisivät päiväksi tai pariksi työstä pois.
11131:             10    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysrniet. N:o 6.
11132: 
11133:             Mutta ny.kyi•sen lain määräämä. odotusaika on kohtuut.to-
11134:             man p~tkä. Kun pienestå odotusaj!asta ei ole sanottava1a
11135:             V'ahiirdm•a työnt,ekijälle, vMn sii·tä läMe'V'ä hyöty on ilmei-
11136:             nen, on a,sertusehdotukseen otert:tu määräys kahden päivän
11137:             od01tusajasta., t,apa1turmapäiväiä lukuun ol:tiama.ttt.a. Sitä
11138:             pa~tsi on Eduskunlta ka,tsonut kohtuulliseksi korot.t'a'a
11139:             e1atusa.pua täydeUi,sen ·työkyvyt.tömyyden ad aJot,a 2 13 :ksi
11140:             v:ruhingoit•tunoon työa1nsi,ostJa, ni1inkuin eräissä uud~m­
11141:             m]ssa ullromruisissakin l1aeiesa on tehty. Päiv>ätltä 'runne·t-
11142:             tavan elatusavun yliraja on korotettu 2 markasta 50 pen-
11143:             nistä 3 markkaan, ja on asetusehdotukseen otettu alin kor-
11144:             vausmäwrä päivältä, lkui.,tenkin siten, e.ttei e1a•tusa•pu missään
11145:             tapauksessa saa olla täyden pärivärpalkan suuruinen.
11146: 13 ja 14 §.       Sä:wniJlöksiä pysyvän työkyvy,utömyy<kn a<ili!arrua suori-
11147:             t:eltta:v·ast•a korv,wuk~·sta on Eduskunllllan mieles1 ~ä niinr
11148:             ikään muut.ettava, mikäli ne koskevat korvauksen suu-
11149:             ruutta. Tässäkään ei V'ahingonkorvausta ole katsottu voi-
11150:             tavan korottaa tä•yden työansion suuruiseksi, lmska sellai-
11151:             sesta muutoksesta, edellä esitettyjen seurausten ohella, joh-
11152:             tuisi, että pysyvästi työkyvyttömät tulisivat työkykyisiä
11153:             tovereitaan .edullisempaan asemaan, he kun olisivat turva-
11154:             tut vanhuuden ja huonojen työaikojen varalle. Kun korotus
11155:             kuitenkin on nä,yttänyt tarpeelliselta, on korvausmäärä
11156:             täydellisestäkin työkyvyttömyydestä asetusehdotuksessa
11157:             määrätty 2 h :ksi vahingoit,tuneen työansiosta. Sitä paitsi
11158:             on sellaisen vuotuisen vahingonkorvauksen määrä, jonka
11159:             a·sianomaiset ovat oikeutetut muuttama•an kertamaksuksi,
11160:             korot1e-t:tu 50 mal'kiroa:alllJ.
11161:    15 §.          Vahingoittuneen kuoleman johdosta nykyisin makset-
11162:             tavat korvaukset ovat Eduskunnan mielestä liian pienet.
11163:             Vaåmo ja l'apsert joui:!lJNa,t usein hyvirukin .uwlmliaan ,t,a.loudel-
11164:             ,l~seern .till.aan, joka myöskin t.rmtuvast'i vaiikleutt,aa viimemai-
11165:             nittujen kelvollista kasvatusta. Jo tästä syystä on katsottu
11166:             vä1tt.ämfuttömä,lffii korotitma nykyiset korvausmäärät kak-
11167:             silnlreiYtaisiksi se:kä oikeut1t.wa l1apset, 'aVl.ottomatki'll•, kuu-
11168:             de'ntnista vuodem. ikään sa1aMiia tärtä ·avustust:a n1a;ut1timann.
11169:             On sitä pa1t,si 1syytä :asetus,e~hdotiUkJS81ssa lnimelll;Oill'1aa1Il mää-
11170:                       Työväen tapaturmavakuutus.                         11
11171: 
11172: riitä, että h:p:set äiidinlkin kuoleman johdosta ovat kolw:auk-
11173: see:n oiJkeUit.etmt, jot<a pairtsi on ka.tsotttu k,ohtuuden va:at.irv,an
11174: j'a ny:kyiseenk;in l:a:kiin silsäiltyvä:n, että 1a;psi, jonllm moJellllr
11175: ma:t va11hemma,t ovat kuoHeet, krummanki.n jMke,en sa1a
11176: täyden •k!orv·auksen. Ja kosk>a työkyvytön mies, jo11ka
11177: päJäias'i'a'lJisenla elä't•t.äjänä on ollut hänelll v·aimonsa, tä-
11178: män tra:paturmai·sen kuolema[]; johdoSft,a joutuu yhtä ·tu-
11179: kalaan tilaan kuin vaimo, jonka .mi·es on kuollut, on asetus-
11180: ehdotuik,sessa seHaise1lakin myönnetty ewmanJ,ainen korv~a­
11181:  uksen sa·amisen oikeus kuin leskivaimolle. Samoista syistä
11182: on myöskin vainajan vanhemmille tai muille henkilöille,
11183:  jotka hänessä oV<at menet:tänoot eläJtttä.jä:nsä, varwttu mah-
11184: do]Hsuus ,sa,ada vahingo11kol"V<aus. Kohtuus E·dusik:unnan
11185: mielestä niinikään vaatii, ett.ä vuotuisen korvauksen lisäksi
11186:  annetaan vainajan läheisille myöskin hautausapua. Tätä
11187:  tarkoittava säännös on sen vuoksi otettu asetusehdo:tukseen,
11188:  sitäkin suuremma:lla syyHä, ikun vasta.a:v'a mäiäl'äys sri:sä1t,yy
11189:  useimpiin ul!lmmai:siin l,akeihiln.
11190:        MiJHoin Vialhingoittunwtt.a, jon'k>a tyÖikyvyt.tömyys 'k!atso-            17 §.
11191:  >f:,aan ohinneneväkisi, hoidetaa~n sai·ma1assa, on V'a.ilmol.lie ja
11192:  l,rup:sille ,an:11ettavan a:vust,uJh:sen mä.ärä 'koootet:bu ;]m'k>siniker-
11193:  ·ta<isek>si j<a sitä .a.~ka:a, jo11a :l<apsi srua ruvus1ms:t>a nauttia., pi-
11194:  tennetty yhdellä vuodella. On sern 6hessa ka,tsot:tu :lmhrt:uuJ-
11195:  li:seiksi .saa,ttaa ,a,viomieskin ~tässä •tapauksessa sama:an ase-
11196:  malan kuin va~mo, koska perhe, siHo'i!llkilll kun viimemai-
11197:  nit•tu •tapwtm1ma;n truk.ia ho:i:det:Ja.an :sairadasSia, menetJt.ää
11198:   01san tuiloista·an ja työVJoimista:an, Slelkä t'u:rv·ata myöslcin
11199:  muille henkilö.i.J1le, joiden el·ä.ttrujänä VJahing01ittunnit on,
11200:  mahdoHisuus sa:ada sella~sessa t1a;p!i!UJksessa elatma pua.
11201:        Vahingonkorvauksen suuruus riippuu myöskin niistä                        18-20 §.
11202:   säännöksistä, jotka koskevat keskipäiväpalkan ja vuosityö-
11203:   ansion laskemista. Tässä kohdin on voimassa olevaan la-
11204:   kiin tehty asiallinen muutos ainoastaan vuosityöansion kor-
11205:   ·kieimpara:n huomioon ot:et.tavra,an määrään 'llähden. Nykyi-
11206:   sen lain muJka,alll hUJomioon oteJtt,a.van vuotuisen työarnJsiiOill
11207:   yläJmj·aa, 720 mark!ka:a, if:,äytyy katsoa l~·iam .a:lhaiseksi sii-
11208:   hen nähden, että vaknmtetuujen :t~ö'lltelki;jiii:n 'VIoosiltyöansio
11209:         12   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11210: 
11211:         vii<me vuosin1a keskimäärin on ollut noin 950 marld{iwa. l(un
11212:         Eduskunm,an mi·ele<stä kui•tenikin on syytä sä,i'ly,t.tåä ,tJässä jon-
11213:         ki,nJ'ann~en ra.j,a, ja <tä:mä•n pitä,i.si jossain mälär'in itsestään il-
11214:         man l1ai'n muutosta oour,aJba palkkoj,en yleistä nousua, on ·a\S,e-
11215:         tusehdotuksess.a:, saksall'aisess,a la]nsäädämJ.ÖS'Sä käytetyn jär-
11216:         j'estelmäm mukla1ise,st.i•, sä,ädet<ty, e1t:tä 900 markka1a. suurem-
11217:         m'a'st'a vuo.si1työansios•ta ote,t:a,am sen yli nous,eva,st,a osa<st~a
11218:         huomi'Oon V'ai1n ko'lma'nll]les. S~tä vas,to~n ei ole lmtsot,tu ol,e-
11219:         Vraln syytä as~aH:isestli muutrt:,wa ·s~tä nyky~sen l~ailn sää1nnöst<ä,
11220:         jonka mukaan työansion suuruUJtta määrättäessä poikk.euk-
11221:         settomasti tulee ottaa lukuun myöskin luonnossa saadut
11222:         pa}kkaedut, vaikkakaan Eduskunna.Ua ei ole jäänyt huo-
11223:         maamatta, entä työntekijä täten voi ohimenevän työkyvyt-
11224:         tömyyden aikana saada tavallista työansiot'aan suurempia-
11225:         kiln ainJooJlisi,a etuja, jos hä1n sinä a,iJmna ede1,1een sa>a n~ämä
11226:         luo!Il<nm'lsa Mllll!ei<tavat suoritukset väihe!Il'tlämä•btä hyväkseen.
11227:         Asi,a:nosaiset voi.neiV,at kesk,elllään IS'Oipima[[a pami:ten jäJ·J
11228:         jestää nJämä väJ<illJsä. V o~mwssa oleVian paJkkaussäännön
11229:         5 § :n 1 momoot1ti, jossa1 isäntä velv10it~t,a1an paUmlliselle sai-
11230:         raudenkin ·aåkallia s1uorit.tmna'an hänen pa,llklkae;bl'nsa, ei
11231:         myöskään v,a.a,tine ~nnmtoksen ·te<lmm~stä edel,lä ma,ini·tJtuun
11232:         särä.nnökseen, va.i,krkwkin osa maalla pal velevi:sta pa.HmHi-
11233:         sista tulee aset,UJkrsen määrräyst1en ah:isi:ksi.
11234: 25 §.        Työnantajaa velvoittaa voimassa oleva laki ilmoitt•a-
11235:         maan poliisiviranomaiselle .tutkinnon toimittamista varten
11236:         vain sellaisen tapa<turman, josta on ollut tahi voi olettaa
11237:         oleVIan seumuli'sena työntekijän 1kruruema tahi airnainen, joko
11238:         täydellinen tai osittainen, työkyvyttömyys. Eduskunnan
11239:         mielestä on kuitenkin syytä tällaisella tutkinnolla hankkia
11240:         selvitystä myöskin sellaiseen tapaturmaan, josta on joh-
11241:         tunut ltlahi voi ole•t:t,wa johtuvan vaihingoit<tunJeelle ohi-
11242:         menevää työkyvy~t,tömyyt1tä. Pai>tsi nä<i\tä sat.tuu joskus
11243:         aivan pieniä tapaturrmia, jotka onnettomuuden tapahtuessa
11244:         eivät näytä voivan aiheuttaa työkyvyttömyyttä, mutta
11245:         si'ttelmmin Olsotlt,allltruv•at v.a.rrsin tuhoisiksi. J10U<a heilpoitet-
11246:         taisiin tällaist.enkin vammojen todentamista työssä sa;ttu-
11247:         neesta t~apaturmasta johtuneiksi ja siten vamttaisiin va-
11248:                    Työväen tapaturmavakuutus.                   13
11249: 
11250: hmgoittuneelle mahdollisuutta saada niistä vahingonkor-
11251: vaust1a, on .ma,tsotltJU olevan s~ytä veJ,voitta.a 'työlllamtaj.a pi-
11252: tämään luet1teloa kaikista, pienimmistäkin, hänelle ilmoi-
11253: tetuista hänen työssään sattuneista tapaturmista. Tilihän
11254: luetteloon on, pait.si tapaturman laatua, ailkaa fa paikkaa,
11255: merkilttävä myöskin joidenkuiden läsnä olleiden henkilöi-
11256: den nimet. Tarkemmat luetteloa koskevat määräykset ovat
11257: kuitenkin ann.eUa va t hallinnollisessa järjestyksessä.
11258:       Voimassa o1ev·assa laissa ei määrätä, kummanJw, kor- 26 §:n 2
11259: vauksen hakijan vai antajanko, on suori<tettava kustannuk- mom., 28
11260: set siitä läälkärintarkastuksest,a, jota vahingonkorvauksen §;n 2 mom.
11261: määrääminen edellyttää. On katsottu kohtuulliseksi ·asetus- Ja 30 §:n
11262:                                                                         2 mom.
11263: ehdotuksessa velvoittaa korvauksen antaja ne maksamaan,
11264: paitsi silloin, kun korvauksen saaja hakee sellaisen kor-
11265: vausmäärän oikaisemista, joka on vain määräajaksi tai tois-
11266: taiseksi vahvistettu taikka jonka määräämisperusteet oleel-
11267: lisesti ovat muuttuneet. Huomioon ott•aen että näissä ta-
11268: pauksissa muutoshakemus vorda<an tehdä aivan aiheetto-
11269: ffila•sti, on V akuwtusmeuvostol:le ann~ettu ·asirasta ra,t.l{]a<isu-
11270: valta.
11271:       Vahingonkorvauksen mää.rää!ffiisestä nykyisin noudatet- 27 §:n 2
11272: tavana oleva menettely on Eduskunnan mielestä puutteel- ja 3 mom.,
11273: fiinlem siiruä kohdin, <elf,tä korvaJllksen myöntäminen samoi!fi 34 §:n 2
11274:  kuin sen suuruud.en määrääminen on annettu vakuutus- mom.
11275:  laitoksen t·ai työnantajan asiaksi, johon tyytymätön saa
11276: hwkela muu,tosba. tuom~oistuimessa. On ;selvä.ä, <elbtä rtar-
11277:  pee,lhst:a yhdenmukaisuUJt<ta valhilllgonkorVJauksen miää-
11278: rä<ämisessä ei vorda täUä, tavoin sa.avutta,a.. Sitä paitsi puut-
11279: tuu usein tuomioistuj,miUa riiHävää asiantuntemusta eri
11280:  ammateissa sattune.en työkyvyttömyysasteen arvostelemi-
11281:  sessa. Täten jää myöskin vahingoittunut työntekijä jos-
11282:  sakin määrin riippuvaksi korvauksen antarjasta, koska oi-
11283:  keuteen turvautuminen on monelle vastenmielistä.
11284:       Nä.~den epäkohtieu pois~t,amiseksi olisi tosirn suo1bruvinta,
11285:  että ka,i,kki•e!ll ·tä'Haiste!ll ·tapa,tur,main johdoslta suori1~trta­
11286: vien vahingonkorvauksien suuruuden mä.äräisi sama vi-
11287:  ralnomai,:rwm. Kun seHaisest'a järjestdystä kuitenk~n Näy-
11288:           14   1912. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11289: 
11290:           tJännös.::;lä lmirtuis:i vailreuksi,a, mikäJi vahingonko,rv,aus on
11291:           määrättävä ohimenevän työkyvy,ttömyyden ajalta, on
11292:           Eduskuruta arvellut vo~ba:van ttyy•tyä ·siihen, eWi py,sy-
11293:           vän .työkyvytJtömyyden ja kuoleman johdosta 'atnnetta-
11294:           vain vuotuisten vahingonkorvausten määrääminen siirre-
11295:           tään korvauksen antajilta yhdelLe ainoalle puolueettomalle
11296:            viranomaiselle, joka sen ohessa muutoksenhakuasteena rat-
11297:           kaisee ohimenevästäkin työkyvyttömyydestä joMuvwa kor-
11298:            vau:st,a ja hauttlausapua koSikeva.t kysymyks~t.
11299:                  Edellä esitetyn mukaisesti on asetusehdotuksessa an-
11300:            nebtu vakuwtuslai,tokseHe, ,taiklm miiMoin V'a~tio t,ai muu
11301:            työnra:rutaj'a vast,a.a korvtaukeest.a, näille oikeus määrä.tä
11302:            ohimenevästä työkyvyHömyy,de'Sibä · suori ttet:ba va:n lmr-
11303:            vauksen suuruus. Samalla tavalla on määrätty hautaus-
11304:            avwst:a, koska •työntekijä •kuot1le:ssaan ha·rvoin jäUänee jäl-
11305:            k;eensä rahrusruästöj ä, joten hrunen läheisilJ·een on tärlmä'tä
11306:            niin pjan 1kuin mathdollisba sUJada käy,tettävä:kJsetm V'aina}an
11307:             jälke,en suoritettJa.v'a hautruusapu. Pysyvän ttyökyv}'ittömyy-
11308:             den samoin kiu:in kuoleman johdost,a an~1ettavaitn VUJ()It.uisten
11309:             ''a:hiln:g0011korv,awsten määräiälllrinen si,tä v,a:sif:lolin on annettu
11310:             Vaik;uutusneuvostiOIHe, jolle täHaitset tehtävä1t on kUJtsottu
11311:             voitaVIa:n ,sopivimmin uskoa. Ja jo.t1ta vakuultusltai,to:sten
11312:             tässä kohdiln sruwv.uttrurr1:a :NUnsas k01lmmu1s t,uJi,si V rukuut:us-
11313:             nemlotsbon !käyteNäv:älll1si, on Jm,ffio,ttu tarpeeJlise~si vel:vo~t­
11314:             ta.a vaikuutet.tua tlä.herl:itämrä;än kol'v•aushakemlllkisensa viime-
11315:             ma~initu,iJssaikin ,tapauksissa Vlwkuutusl!UJi'tokool:l.e, jO!koa, ohe.en
11316:             tliittiLen oiman laill!suntonsa, toi:milittwa ,asi,rukirj wt V alkmmt:.us-
11317:            ~e·UViCJIStoHe.
11318:   28 §:n 1     Va.kuutusneuvoston ,t.ehttävä1~si O'll myöskin siirrtetl:•ty
11319: mom. ja 30 vuotuisen     vahill!gonkurva.uksen v·ahvist:ami,ruen maa·rn-
11320: §:n 1 mom. wj,aksi ta,ikka toistaiseksi siHoin, kun ruumiinvamman lo-
11321:            puUiset seuraukset sitä ihaettaessa eivä;t vielä ol'e selvillä,
11322:            sekä tämän päätöksen muuttaminen myöhemmin hankitun
11323:            uuden selvrtyksell perusteella, samoin kuin korvausmäärän
11324:            oikaiseminen, milloin sen perms:teet ovat oleellisesti muut-
11325:            tuneet. Sitä paH.si on annettu Vakuutusneuvoston harkitta-
11326:            vaksi, onko ja miten paljon vahingonkorvausta UJUnettava
11327:                    Työväen tapaturmavakuutus.                      15
11328: 
11329: 15 § :n 3 moment1issa ja 17 § :n 3 momen,tissa mainitui1ssa
11330: tapauksissa. Mutta milloin v'ahringonkorvausta koskevain
11331: asiain käsittelemisestä ei asetuksessa ole toisin säädetty,
11332: jä,ävät ne edelleen tuomioistuimen ratkaisun varaan.
11333:      Vahingonkorvanksen maksamisessa on katsottu sopi-                   32 §.
11334: Via<ksi käytt1ää hyv1äksi postilaitoksem: ,~ähtystä, kui•ten-
11335: kin s]llä mjoiltuffiseJJlJa, e.f,t,ei Vlahin~onlmrvauks-en swaja
11336: voi määrrutä rahoja lä!hetettä väksi sellaiseen posti.toimistoon,
11337: johon niitä ei voida toimi,ttaa lähettäjän helposti käytet-
11338: tä!vä!SSä postio,sotuste:n ·muodossa.
11339:      Va.kuutuslll!it.oksen tahi työnantajan päätökseen tyyty-            35 §.
11340: mä·tön saa siihen hakea muutosta VakuutusneuvostoHa,
11341: jonka päätökset ovat lopulliset, mi•käli ne koskevat työ-
11342: kyvyttömyysastett·a tai Vlahingonkorvaulks:en suuruutt~a, sekä
11343: ohimenevässä että pysyvässä työkyvyttömyys- samoin kuin
11344: kuolenmntapauk<sessa, taikka m~öskin hautauswvun suu-
11345: ruutta. Mutta mikäli nämä päätökset koskevat oikeutta
11346: vahingonkorv·aukseen, sa.a niihin hakea muutosta Keisaril-
11347: lisen Senaatin Oikeusosa·s1lossa.
11348:      Myöskin on V·rukuutusneuvost·o 1wlroOJnpan,oonsa nähden1
11349:  katsott•ava täysin päteväksi lopullisesti ratkaisemaan, mil-
11350:  loin työnantajalle asetusehdotuksen 1 § :n 3 momentin mu-
11351:  kaan voidaan toistaiseksi myöntää vapautusta asetuksen
11352:  noudattamisesta, minkä vuoksi 35 § :n 3 mmmnttiin on
11353:  otettu määräys siitä, .e\Jtei Vakuutusneuvoston päätökseen
11354: ·tällaisessa tapauksessa saa haJkea muutosta.
11355:      Koska RikosLai1n muk:Ja,an lmrkein sal\:komäärä on ·tuhwt           36 §.
11356: markka:a, on tarpeettomana poistettu nykyisessä la.issa oleva
11357: sakkorangaistuksen ylämj1a.
11358:      Kun Vrukuutusneuvos't.olle ase•tusehdotuksessa. V·ar.aba1an         38 §.
11359:  miLtei kesk!einen asema, on myöskin erittäin tärk!eätä, et1tä
11360:  sen kokoonpano takaa sille sekä laaj•aa asiantuntemusta
11361:  että y1eistä luatltamusta. Ensinmainitun saa·vuttaminen
11362:  edellyttää Eduskunnan mielestä, että neuvostossa on laki-
11363:  mies ja lääkäri sekä ·asetuksen alle kuuluvain, eri1aisten
11364:  ·työaioj•en tnnt.ijoi.ta.. Ja. jotta Vakuutus.rueuvos:to voisi s,a,a-
11365:  vuttaa niin työnantaj·ain kuin työntekijäin luottamuksen,
11366:         16   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11367: 
11368:         tulisi sen, mikäli mahdollista, olla tasasuhtaisuuden peri-
11369:         a'a,trt,een muka~sesti muodos1t€1btu.
11370:               Kaikki jäsenet ja heidän varajäsenensä ovat määrä-
11371:         vuosiksi asetettavat.
11372: 45 §.         Koska muutamiin muihin viimeisinä aikoina annettui-
11373:         hin asetukffiin, ~etenkin selilai,siin, joiden mlllkaan korvaus-
11374:         veJvola,i,suutt.a koskevi,a ~asioi.t1a tule,e mtlm:~sbavaksi,on oteiän
11375:         määräys, jossa asiaa krusiUeJ,eväl1e tuoonioistuimeHe myön-
11376:         netään vapaa todisteluu harkinta, on ka,tsottu .tarpeelliseksi
11377:         ~tähä'Yllkin ·asetukseen ot<t,aa vastaava eäännös.
11378: 
11379: 
11380:               Edusl\ltllnta e,i ole :lmtsonrut ~a.sianrrnuika.iseksi aseillusehdo-
11381:         rt:uk:sreen ottaa voiJmarssa ole.,·an h.in mäåräystä, että Suo-
11382:         mest1a pois muutt.a:nwt ulkomwal,ainen ja klansaHisuudestaan
11383:         ,lUiopunut suoma.Ia,inen menettävät oikeutensa Vlahing·onkJOir-
11384:          v;au<kseen, lkoskra työj"YVY'bbömirä, usein va.irvaisrhoidon msi-
11385:         ~tm:k:serl>~si joutuvia henJkilöit.ä ,t,ä.ten houdmtellra,an jäämään
11386:         ma,a.h.an. K01ht.uu:s v'watii, ertrt,ä ~tä.ällä vahingo.]t,tun,ee,t u~ko­
11387:         rma·wlaiset työmi,ehet sa:a.mt,aa;n samaan asenl'a•an kuin ko:ti-
11388:          ma,isert, e;]kä myöskään näy 'Uilevnn syytä tehdä p:oi'l\lkoos.ta
11389:         :niihin swoma,l,a:isiin nruhoon, jO'Um siirtyvät ~toisen maan
11390:          ka:nsal1aisiksi.
11391:               Sen noj<alla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
11392:          maisesti ilmoittaa,
11393: 
11394:                          että Eduskunta on hyväksynyt ja Te-idän
11395:                       Keisarillisen Majesteettinne arrnollisesti ttttlcit-
11396:                       tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää settraavan
11397:                       asetusehdottdcsen:
11398:                    Työväen tapaturmavakuutus.                   17
11399: 
11400: 
11401: 
11402: 
11403:                            Asetus
11404:             työväen tapatmmavakuutuksesta.
11405: 
11406:     Kumoten 5 päivä.nä joulukuuta 1895 'anne1tun lain, joka
11407: 1mskee työnantajan vastuunal1a,isuutta työntekijää kohta~a­
11408: vasta ruumiinvMilimmsta, säädetään t.äten työväen t~apatwr­
11409: mla:~rrkuutuiksesta niinkuin seuraa:
11410: 
11411: 
11412: 
11413: 
11414:                            I LUKU.
11415: 
11416:                  Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11417: 
11418:                                 1 §.
11419:     Tämän asetul{jsen määräysten al:aisi1a ov.at al,empana mai-
11420: nitut ammat1ti'lii:kkeelt ja yritykset, sikäli kuin niissä käy-
11421: tetään ~työapul~ai:sina muit,a kuin puolisoa t1aihi omia vwja-
11422: v,3!lltaisia lapsia :
11423:     1) tehdas- ja ikäsityöliilkkeet sekä muut teoltlisuus1iik-
11424: keet tahi -ammatit kaupungissa ja kaupp:alassa; ,sekä sa-
11425: maUaiset liikkeet ja yritykset lllliaalla., millåitli niissä käyte-
11426: tään höyrypannua t~a;ikka mui,ta kuin käsivormaUa käypiä
11427: työkoneit,a ~tai teiknillisiä l.ailt1teita; niin myös kairvo:kset,
11428: kiviJlouhimot, -haklkimot ja -hiomut sekä lruutatarh:at;
11429:     2) maanviljelys j'a sen sivuelin1keinot, mikäli niissä 'käy-
11430: tetään kaJUemmin kuin neljä~toista päivää vuodessa luonnon-
11431: VJoimalla käypiä lmneit,a, joihin ei kuitenk.aan •lrneta tuulen
11432: voimalla käypiä vedenn01stomoobtorej'a ei:kä muita niiihin
11433: ve,rrattavia 1l,aitteit1a;
11434:                                                            2
11435: 18    1912. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11436: 
11437:       3) ammattirra harjoitet,tu kaJ,astus, jossa yihrtaik•a.a käy-
11438:  ·tetään e,nemmän kuin kolme pa]kat,tua työntekijää;
11439:       4) lii;kJkeet, 'jotka harjoitt<wvat m~tsänhak'ku:uta ja -ajoa
11440:  ynnä puutavaran uiJttoa;
11441:       5) ,kulkulaitosten, ·kulkuväylien, satamien, majakkain
11442:  j1a johtolorstojen rakentami·s- ja kunnossapitotyöt sekä seJ-
11443:  laiseJt siirtojen ja y.leisten maanteiden ra!k:entamist.yört, joi.ssa
11444:  yht.ailma käy.tetään enemmän kuin vii,si prullmrttua työn-
11445:  teki:jää;
11446:      6) kaikki rarkennuksen rakentamis- ja niihin verratt·a-
11447:  vat kunnossap:Utotyöt ikMLpungissa j,a kauppalarssa sekä ne
11448:  vastaavat työt mll!arlla, joitssa yhtailma käytetään enemmän
11449:  kuin viisi palka·ttua työntekijää ;
11450:      7) sähllro-, kaasu- ja puheiLnjohtoj.en selkä yleisten vesi-
11451:  johtojem ja viemärien ralmnt·amis- ja niihin verrattavat·
11452:  kunn:ossapirtotyöt ;
11453:      8) liikkeet, jotlka hwrjoi·ttav.at tava:rain purkamista, J,ars-
11454:  taamista ja var.astossa pitämistä sek,ä pelastus- ja sukellus-
11455:  tointa;
11456:      9) l·i~kenteen yHåpitäminen raut;atieHä, r.aitiotlieJ;lä., ilma-
11457: mdaUa ja ka;narwtssa, hen•kitlöhissin ja sähkölu~toksen ·käyn-
11458: nlissäpit.o sekä a,jmi- ja aUitomobiilil<iiikikeet; niin myös
11459:      10) lii kkeet, jotka harjoittavat matilmstajai,n ja tavaran
11460:            1
11461: 
11462: 
11463: 
11464:  ku1jetbrumista selil•aisilla aluksilla, joilla ei tarvitse pitää
11465:  tutkinnon suo:ritta•nutta päällilk:köä. Muiden lai1vanisän-
11466: täin ve,JvolHsuude,st·a vak:uutt,a1a J.aivansa yli- ja ali,pääHys-
11467: töön, miehistöön tai lai>va.ssa työskentelevään ra vin-
11468: t·ala- ynnä muuhun palveililjrukuntaan kuulu,vwt henkilöt ta-
11469: paturman va·r.alle on .erlliiseen 'säädet,ty.
11470:      TeolEsuuSiwmmateilla ymmär.retääm t.ässä asetuiksessa
11471: myöskin pesu-, silitys- j,a iklrunainprruhdistuslii~keitä, sau-
11472: na- ja kyl,pyJ.aitoksia, teurastus- ja ruuohoojaliiikikeitä sekä
11473: muita näihin verrnttavia liikkeitä ja yrityksiä.
11474:      Milloin ammatin aiheuttama tapa·turmavaara on erit-
11475: täin pieni, on Keisarillinen Senaat<ti oikeurt:et,tu erinäisille
11476: teollisuusammateiMe ja Vakuutusneuvosto yksityiselle liiik-
11477:  22   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11478: 
11479:                                 10 §.
11480:       Saimshoitoon on •työntekijä oikeutettu siitä hetkestä aJ-
11481:  lmen, jolloin tapatillrma sattui, .f,!i!hi, jros työkyvyttÖimyys on
11482:  alkanut myöhemmin, tämän alkamisesta siihen asti, kunnes
11483:   vamma on parantunut, ei kuitenka·an k!l!uemmin kouin salta
11484:   kaksikymmentä päivää .
11485:      .Sairrushoitoon lueta.wn korvaus lääkärinlhoidosta, Jääkä-
11486:  rin määräämät lää1ldre~t, sidetanpe•m. selkä erityisten tarvi·t-
11487:  truvien ;sidosien j.a muiden •saman•t·wpai,sten apuneuvojen, ku-
11488:  t•en tekojalkojen, kohjuvö·iden ynnä muitten sellaisten ensi-
11489:  mäinen hankbm~nen, joita v.ahingoi•ttuneen tila sa>att.aa
11490:  vawtia terveeksi •tulemisen jälkeerukin.
11491: 
11492: 
11493:                                   11 §.
11494:       Elatusa:.vun 1saaaniseen on oikeut.ettu työntekijä, jolm ta-
11495:   pa·tunman ai1heuttwman I'uumi~nv.wmman joihdosta on este1tty
11496:   •to•imittamast.a tavallilsta työtä.än, kolmanneSita päivästä ta-
11497:   paturman jäl•keen, ·tapatumnrupä.ivää •lukuun ottamatt•a, tahi,
11498:   jos ;työkyvy;tltömyys on dkanut vrust.a myöhemmin, sen .al-
11499: . kamispä]vä.stä, ja ma•kSelta•an tämä .rupuraha 1kul•takin työ-
11500:   ikyvy1:~tömyyspäivälltä, sunnun·t.ai- ja juhJ.apäivät niihin
11501:   luettui:n:a, niin !lm;u.an kuin työkyvyttömyyt;tä kestää, ei
11502:   kuitenka.an kauemm~n kuin sadalta k•ahdel1takymmeneltä
11503:   päivältä, edellä mainittu kahden päivän odotusailka lukuun
11504:   ote.ttuna.
11505: 
11506: 
11507:                                12 §.
11508:      Mil1oin oh~mellJeväksi krut8o•ttava työkyvyttömyys on
11509:  täydellinen, on el.a:tusapu päivää kohti lmksi kollmannesta
11510:  vruhingoibtuneen keSkipäi•väJpialkwsta. Jos täten arvioitu
11511:  elwtusapu on pi·enempi kuin marklka viisikymmentä penniä
11512:  päivältä, on se ko11o·tettav.a •tähän .märurään, ei kui·tenkaan
11513:  enemmäksi kuin y·lideksruksi ky;mmenesosaks~ •kieski.päiwä-
11514:  palkasta. Jos .el·wtusapu sitä v.astoin IIous.isi >koJmea ma•rk-
11515:  ka.a suuJ'IemJmaksi päivältä, ollkoon tt.ämä määrä päi:vän kor-
11516:  kein elatusapu.
11517:                   Työväen tapaturmavakuutus.                    21
11518: 
11519: työntekijälle 1ta;hi hänen Jäheisil:leen tämän asetuksen sään-
11520: nösten mulkainen V·ahingonkorvaus.
11521: 
11522: 
11523:                                  8 §.
11524:      TyönantajaHe, joka ei voi t.äyrttää häneUe tämän ase-
11525: tuksen muka·an kuuluvaa v.a,kuutusvelvollisuutta sentähden,
11526: ettei mikään 23 § :ssä mainiHu vakuutuslaitos ot.a hänen
11527: liikkeem;ä ty()nteki·jöi•tä vakuuH•a.a·kJseen, voi Keis,a.rillirn:en
11528: S.ena.a•tt.i hakemruJrnesta myöntää oilmuden määrätyksi
11529: ajal{jsi, joik:a ·ei saa oUa kolmea vuotta pi,tempi, itse vastata
11530: tämän •asetuksen mulman suoritetrtav•asta vaihingnnkor.vauk-
11531: sesta, ja on Senaa1tin as~ana samaHa määrä1tä se vakuus,
11532: jolba työnant.ajan tulee panna näiden v·e1vollisuuksien täyt-
11533: tämioostä.
11534:      Jos ruumiinvamma .aiheUittaa v•aihingoit,tuneeUe tai hä-
11535: nen läiheisilleren mruksettavan 13 tai 15 § :.ssä sä,ä,detyn VUJO-
11536: tuisen vahingonkorv!l1uksen, on työnan1taja. ·velvoUinen edel-
11537: li.sessä momentissa mainitussa t•apauiksessa \koLmenkymme-
11538: nen päivän kuLue1ssa siiltä, kuin ihän on swanut tiedon Vakuu-
11539: tusnewvoston määräämän vahing:onknrva.uksen suuruudesta, .
11540: siirtämään maksuvelvomsuutensa elilnkol'lkola.i,tokselle tahi
11541: elinlmrkovakuutusyhtiölle, jonka päruhaninto on Suomessa.
11542: 
11543: 
11544: 
11545: 
11546:                            II LUKU.
11547: 
11548:                   V a h i n g o n k o r v a u s.
11549: 
11550:                                 9 §.
11551:      Työssä swttune•en rtrupaturman .aiheuttamast,a ruumiin-
11552: Yammasta on v·ahingonlmrvauksena 'alllnett.ava: joko jok-
11553: sikin ajaksi sairashoi,toa ja eLatusapua vruhin~it,tuneelle
11554: t.ai ·elat:usapua hänen lä;heisiHeen, tahi vuotuista v·ruhingon-
11555: korvausta vaihingoit:tuneelle tai ihänen LäheisiUeen, •taikk·a
11556: hautausapua Viiimemainirtuirl1e.
11557: 20    1912.- Edusk. asetusehd.- fduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11558: 
11559:                                4 §.
11560:      Työntekijä on tämän asetJuksen mutk:a·an se, joka i.tse on
11561: ry,äl:Uttämästi mukam.a työssä, ja myös työnjoht,a.ja, joka va,l-
11562: voo työntekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on korkein-
11563: taan ko1metu:ha1tta mark!kiaa.
11564:      Työntekijän läheisillä ,t,arikoitetwan tässä aootuksessa
11565: työntekijän leskeä, lapsia ja niitä muilta henkilöitä, joirta
11566: hän on elättänyt tai ollut ve1l<volJinen eläJt,tämään.
11567: 
11568:                                5 §.
11569:      l{autwt~en, raitiotien, kana;v,an, sa;taman ja kadun ra-
11570: kentamis- ja kunnossapitotyön sekä maantien ja sillan ra-
11571: J.oorutamistyön työpaikaksi on luebta va näi1tä l1aitoksia varten
11572: luovutettu työnalainen alue se,kiä sen ul,kop:uolel1a o'levat
11573: ma,an, soran j,a kiven ottopailk!at, niin myös rautwtieasema,t,
11574: satrumat ja varastopailka,t, mistä ta rveaineit1a rakennuspai-
11575:                                         1
11576: 
11577: 
11578: kaUe 'tuodaan, ynnä ,alueelta niihin vievät tiet.
11579: 
11580:                                 6 §.
11581:     Työssä sa1t,tuneen tapa'turman aiheutt.amaksi kwtsotaa.n
11582: myö.skin se ruumiinvamm:a, minkä työmteki.jä on saanut
11583: ollessaan sellaisella ,t,yöpailkkaan kuuluvalla a•lueeHa, jossa
11584: oleskelu ei o1e !häneltä t.auluiJlmoitukrseHa seJ,vä,sti kielletty,
11585: sekä myöskin va;mma, jonka hän on saranut t.yöpailkan ulko-
11586: puolella, oHe8'saan <työnantajan ~asioiUa tai mari:JkaiUa työ-
11587: pailmlle t~ahi sieltä pois, milloin m:wtka työpaik!an aseman
11588: vuolksi on erikoisen vaar·aJlinen.
11589:     Työssä sat1tuneen t.wpatmll'm:an 'aiheuttwmaksi ei katsot1a
11590: vuumiinvammaa, jonka vahingoit.tunu:t i1tse on truhaUa,llJn
11591: saanut 'aik,aan 'talhi joka on vahingoit1tuneelle sa'tturrut hä-
11592: nen ollessaMl rik01Llisessa t,eossa.
11593: 
11594:                                7 §.
11595:    Ne liikkeet j'a yri<tyk!set, joissa vailtio on ltyönantaj~ana,
11596: eivät ole 2 § :ssä maini1tun vwkuurtusvelvolli•suuden alaisia,
11597: mutt,a ylei.silstä varoista on suori'tet,taiV·a v~aJhingoi,ttunoolle
11598:                    Työväen tapaturmavakuutus.                   19
11599: 
11600: keel<le t·ai yrityk.selle toistaiseksi myöntäJmään vrupautusta
11601: tämän .asetu1{]sen noud•atttamisesba.
11602:      As~an01maisen K!uvernöörin es.ityik:se~Stä määrää Keisa·ril-
11603: linen Sena.a·t.ti, missä ma•ala~skunnassa ylempäJnä luet•ellut
11604: käsityöliilclmeJt, maanviJ.je.lys- j•a kahstustyöt seikä silto-
11605: jen jta maanteiden rakennustyöt ynnä yksi1tyisten asuin-
11606: ja talousrakennuksien rakentamis- ja kunnoss·apitotyöt eivät
11607: toistaiseksi o1le tämän asetuksen määräysten .alaiset, ja voi-
11608: daan •tämä vapautu,s myöntä.ä •ainoa.sbman, j.os :kunnast·a on
11609: lruhimpää:n kaupunkiin tai tlmuppalaan taikka lääkärin
11610: asunt01on enemmän lmin kolmen tunnin mutatiema,tllm tahi
11611: enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
11612: vene:matlm, ta~kka, milloin e•ri 1kiulkuneuvoj•a on käyte.ttävä,
11613: Jihteensä vastaava matlm, j.oUoin kymmenen \kilometrin
11614: hevos- truhi venema'illmn k!rutso.taan va·sta.a van yhden ·tunnin
11615: ra u taHematilm.a.
11616: 
11617:                                2 §.
11618:     Työnantaja, jonik:a liike t.aihi yritys on tämäJn a•setuksen
11619: mää·räy.sten alainen, on veJl1vol•linen, ott·amal1a V!akrrmtuksen
11620: 23 § :ssä main.ittussa laitoksessa, •turvarumaan liikkeessä tai
11621: yrit)'lksessä toimivaHe työntekijälle •tahi hänen lähoei•sillensä
11622: tässä asetuksesiSa sääde.tyn vahingonk!orVIauikstm ruumiin-
11623: va:mmasta, jonka on a~heutt•anut työ·ssä sruttunUJt .tapa•turma.
11624: 
11625:                                    3 §.
11626:      Työnantaj•a on se, jonllm ihyv.äksi 1 § :ossä maini•bt;ua lii-
11627: kettä •tahi yritystä harjoite.taan •tahi .toimilt.etaan.
11628:      Jos joku on anta,nut 1 § :n 1 momentim 2, 4, 5, 6 tai 7
11629: kohdassa :mainitun työn telmmisen kokona.an •toiselle, joka
11630: a.mmattina,a:n harjoi1t1twa •semmoisten töiden •toimitrl:.amista,
11631: on viimeksi mainittu ilmtsottava tt.yönall'taj.aksi.
11632:      Joka to~se.Ue .anta.a suorite.ttavaksi määrriiAtyn osan se.l-
11633: l.aisesta 'työstä, on oilk,e,UJtettu hänen tåyte·btäväkseen siirtä-
11634: mään :ne velv01lEsuudet, jotJka •työna.ntaj-alola ,tämän a.setuk-
11635: sen mukaan on, mU'tta va,stattlmon 1kni'tenkin i6s,e sii;tä, mitä
11636: toinen v·elV'ollisuU:ksitstansa la~minJyö.
11637:                     Työväen tapaturmavakuutus.                      23
11638: 
11639:     Jos t.apatu:r:ma on aiheUittanut •työikyvyn väihe[}ltymisen,
11640: on eiratmsapuna suoritettav.a tämän välhentymisen muka•an
11641: sovel,lettu osa e~dellisessä mome.nti.ssa säiidciystä täydestä
11642: e•latusavusta.
11643: 
11644:                                      13 §.
11645:        Vuotuisen vahing1onlmrvaiUik:sen sa·a vahingoi,ttunut t~ön­
11646: tekijä, jos ·tapaturman ·aiheuttaman ruumiinvamma!Jl seu-
11647: rauksena on 'työkyvyn pysyvä menettruminen •tathi vähen-
11648: tym~nen. Pysyvälksi !kalt,sotitllan tässä a•se,tuksessa sellainen
11649: työkyvyttömyys, j·oka kestää enemmän kuin sat•a kaksikym-
11650: mentä päivää.
11651:        Oikeus vuatuise•n vahingonkorvauksen sa1amiseen alka•a
11652: siJi1t1ä päiv;ästä, jorua v.amma on pa.:r:an,tunrwt ja työkyvyt·tö-
11653: myys voidwan huomwt.a pysyväksi, siltä päivää lukuun ott.a-
11654: ma;t,Jia, t·ahi viin'l'ei,stä,fun, kun ·työkyvyttömyys on kestänyt.
11655: edellise•ssii momentissa main•i1bun :aja,n.
11656: 
11657:                                14 §.
11658:     Vahingoitrt:uneelle työntekijähle maksetrt:wva vuotuinen
11659: v·ahingontkorvau.s on kaiksi lwlmannesta hänen entlisestä
11660: vuotu~sesta työ·an;siosta:an, jos hän on täydeJleen menet,tä-
11661: nyt työ,k:ykynsä, sekä mill()in rulliffiiin>Vammasta on seman-
11662: nU't .työkyvyn vähentyminen, tämän vähentymisen muk•wan
11663: sovi't.ettu osa si~tä vaihingonJwrvauksesta, joka olisi malkiset-
11664: tava, jos työkyvyttömyys oliHi täydeUinen.
11665:     Jos vruhingonkorvaus on pienempi lkuin viisikytilllil1eJltä
11666: markka•a vuodel·t·a, saa:takoon, jos asianosaiset siitä sopi-
11667: vat, se vaihtaa määräJtyksi kerta k·ailkki,aan suociltet.ta.vaksi
11668: vahasummaksi.
11669: 
11670:                                15 §.
11671:    J o•s •ta.paturman aitheutta:mtlln :r:u.umiinvaJillllli1n seura u1k-
11672: sena on ollut työntekijä.n lruolema, on sen lisäksi, mitkä 10,
11673: 11 ja 13 § :n nojalla saattaa tuliha ma.kset•tavaksi, hänen
11674: Jmolinpä:i västiiän alkavana VU()tuisena vahingonkorva uik-
11675: sena suor~tettava leskivairmoHe, niin kauan ik:uin .täJmä elää
11676: naima.ttomana, kaksi viidennestä v.ainajan vuoden työansi-
11677: 24 1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11678: 
11679: osta ja jokai:seUe jä;lkeen jääneelle, avioliitossa t·ahi sen
11680: ulkopuolella syntyneeille lapselle kuudentoista vuoden ikään
11681: asti viidennes sanotust.a määrästä, jos jompiikumpli va:ruhem-
11682: :mllistJa elää, mutta •kaksi viidennestä, jos mol.emm<at van1Jhem-
11683: matt ova•t kuoHie~et, ku~tenkin niin e~ttä leskiv,aimolle ja lap-
11684: siHe suOTitet.tta:vat vahin•go'IlJkorvaukse•t eivrät sa·a yhteensä
11685: oHa •enempää kuin neldä viidennestä vainraj•an vuoden :työ-
11686: a•nsiosta.
11687:       Samoj·en perusteiden mukaan kuin leskiv~ainnoUe suori-
11688: tettakoon •l,eskimiehellekin v.a!hingonkorvausta, jos vaimo
11689: mi·eihen :t•yÖikyvyttömyyden tatkia on ollut tä;män pää.asialli-
11690: sena eiätttäjä:nä.
11691:      JoHei vainaja jätä jäLkeensä leskeä ta1hi lapsia, v.aan jon-
11692: kun 'ffiUUn tahi joitalku.ilta muita henkilöitä, joita hän on
11693: elä.ttänyt tai oUut velovullinen elättämä;än, siirtäik:Jöön Va-
11694: lmut.us:neuvosto, kaikkia asi•aan v·aiku:bta.via wsi:anhaaooja
11695: tar1koin tutkibtuaan, täHe tahi näiUe thenkilöiUe niin suuren
11696: osan ensimäisessä momentissa mainitoota vruhingonkovva-
11697: ukse•sta, kuin se harki,tsee kohtuulliseksi.
11698:      Paitsi edellä ttäs.sä pykälässä mainittua vathingonko:r-
11699: vautsta mak•setttaikoon kerta .kiaikkia:an vainaj·an läheis~lle
11700: hautausapuna viidestoistaosa vahing;oittune·en ~työnteJkijän
11701: vuoden työansiost.a, kui,tenkin vähintään vii:sikymmentä
11702: markkaa.
11703:                                    16 §.
11704:      Jos •avioliitJt:o on .solmitttu •sen tapruturman jålikeen, jonka
11705: seur.auJksena srttemmin on ollut vahingoi•t.tuneen kuolema,
11706: älköön leskeHä ei•kii ta:pwturman jMkeen si·i,betyi'llä h psiiHa
11707: oliko o~keutt1a ,v,aJhingonkorvruuksoon.                   •
11708:      Jos vuotuista vahingonkorva u:sta na'Uitti va l•esJki menee
11709: uusi,i•n naitmi•siin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
11710: sään ker.t,a kaiktkiaan saamaan k~ahden vuoden vruhingonkor-
11711: vaust.a vast·a.avan rahamä.ä•riiln.
11712: 
11713:                            17 §.
11714:    Vahingoit.tunut työwtekijä ·oJikoon velvollinen, kunnes
11715: hän on parantunut, t·ässä a.se:twk!sessa sääd€1tyn elatusa~un
11716:                     Työväen tapaturmavakuutus.                     25
11717: 
11718: sijasta tyytymlliän .sairwa1a·ssa anne:t,ta'"aam hoi,tooo j,a el:a-
11719: tukseen.
11720:     SiMä ajalta, jonka semmoinen hoito sairaa:lass,a kestää,
11721: suon~tettalmon ~aviopU'Olisolle kaksi vii'<1ennestä ja jo.kaioo1le
11722: kuwtta:toieta vuotta nuoremmllille lapselle yik.si viidennes
11723: siitä elatusavusta, joka olisi 11 § :n mulkaan 'tulliut vahin-
11724: goittuneelle, jos häntä olisi kotona ho~de:t,tu, kui:tenkin siten,
11725: että kaikki y>hteensä .sa·avat J.mrkieinta,an neljä viidenne1s:tä
11726: viimemaini!tus>ta moorllistä.
11727:     SamaUainen .avust,us ·suor,iJtettalkoon V.a:kuutusneuvost10n
11728: hankinnan mulk:aan myöskin 15 § :n 3 momentissa maini-
11729: tuHe henkilölle.
11730: 
11731: 
11732:                             III LUKU.
11733:     Keskipäiv.äpalk·a,n j.a vuosityöansion
11734:                  l •a s k e m i n e n.
11735: 
11736:                                    18 §.
11737:      Kesk:Upäi väpalkika, josta rpuhutawn 12 § :.ssä, on lasket-
11738: t.av·a siten, e,tJtä työansi'O, jonka ·vaih:Ungoit:tunut on sa·anut
11739: liJi:kkeestä ~tai y.ri'tJikses.tä sen vuoden aikana, jdlm •loppui
11740: pä.ivä.ätn e:nnen <tapaitunma,a, jaetaan kolmell.asadaUa kuu-
11741: dellakymmenellä taik:tkia, jos v.ahingoittunut on ol.lut l,iiJk-
11742: k:teen tai yrityksen työssä lyhemmän ajan, siten, e,Wi hä-
11743: neile siLtä ajaMa tullut ,työa:nsio jaetaan niiden päivien ~u­
11744: vulla, m]tikä hän on matinitussa työssä ollut, sunnuntai- ja
11745: juhlapäivät niihin luettuina.
11746:      Jos v.ahingo:UtJtunut on työSikennellyt sellai,sessa liik:tkees-
11747: sä tai yrityksessä, jossa .toiminnan J.wadun vuokisi <työtä pää-
11748: a,siallii.rse.sti tehdään ainoa,staa:n jonakin ,aiJ.nl!na vuodesta, on
11749: se kesk:UpäivrupaJlrnka, jonka hän on ,ta:pruturman joihdosta
11750: menett.äny.t, :arvioitava ikiohtuullisen harkilll>nan mukiaan.
11751: 
11752:                                19 §.
11753:    Vuotuisen vahingonikorvauksen laskemisen pe.rustaksi
11754: on pa,nt:a,va •se 'työrunsio, j10Jm v·ahingoi·ttuneella on olLut
11755: 26   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11756: 
11757: edellisenä vuonna samassa tahi srumwllaisessa l~ikkeessä tai
11758: yrit.ylkJseSISä 'taik!ka, jos ·hänellä ei ole koklonaista vuort:lta oUut
11759: seUaista toint,a, se määrä, joksi hänen vuotuinen rtyö·ansi-
11760: onsa :kJohtuuHisen harkinnan mukaan voildaan laskiea. Hä-
11761: nen >työansilonsa ol1lessa yhdeksä!äsa~taa markllrwa suurempi,
11762: otet:Jruan sen yli nouseva·sta osast.a huomioon ainoastaan koJ-
11763: mannes.
11764:      Jos vuoden työamsio on kolmea,sa,ta'a ma'I'klkaa vähempi,
11765: on tämä rahamäärä 'lrui,tenkin pantava v•ahing10rukorvauksen
11766: },askemisen perustalksi, mutta älköön vahingoi•ttiUneeUe t.yön-
11767: tekijäUe, joka on t.äy1ttänyt yksilkolrrrmltt:a v~uotll:a, anne1tt,ako
11768: suurempaa vuotuista v.ahingOill:l{iorv,au:sta kuin hänen työ-
11769: ansionsa on ol,lut.
11770: 
11771:                                   20 §.
11772:      Työansiota 18 ja 19 § :n määräysten muka.an iLaslmtt,a-
11773: essa on huomioon <:>ite.tJt,a.va myöskin liillrkeestä tai yri>tyksestä
11774: s'aa1tu voi·tto-osucus ja muu etu. LuonrroSSJa sa.aJdut pal\k!ka-
11775: e:dut 'O>Va't rrahassa arvioita,vat paikJJmkunrran lk;esk~hintojen
11776: mukaan. Uraikkaityössä on työans]o arviuitava sellaiseen
11777: työhön .tav:allisesti menevä!n aj·an mukaan.
11778: 
11779: 
11780:                             IV LUKU.
11781:  v.akuutusvelvollisuuden täyttäminen ja
11782:            vaku utusla i to kset.
11783: 
11784:                                 21 §.
11785:     Tä:män a,setUJksen ~sääJtämä;n vakuU:tu'ksen on työnantaja
11786: veJvo.Uinen hanikik:imaa.n kolmenkymmenen päivän kuluessa
11787: asetuksen vo~ma•an a1stuttUJa, ,t:ahi, jos hän V'asta sen .jällkee:n
11788: on alot,tanut 1ii:klkeensä tai yriJtylrsensä, yhtä pitkän. aj1l}J[l
11789: kuluessa 1trumän alkamiBpäivästä, mainit1tua päivä,ä ~uknnn­
11790: ottwmrutta.
11791:                                 22 §.
11792:     Jos työrrtekij.ä 'on saa,rrut ·tapmturman aiiheillt.tarrnan ruu-
11793: miinvamman, ennenkuin .työnantaja on ennätmny,t tehdä 211
11794:                     Työväen tapaturmavakuutus.                       27
11795: 
11796: § :1ssä mainirtun va·lrnutussopimulksen, ~taikka jos hän on lrai-
11797: minlyönyrt sen hanklkimisen .tai voitmaSSirupiJtämisen, on tyÖ!n-
11798: anta:j~a velvoUinen irtrse vastrua:maan täunän .asetuksen mu-
11799: kaan suoritettavasta vaihingo'n~mrw.aulksest,a. MiUoin ruu-
11800: miilllvamma ·aiheurtta~a vahingoittuneelle rt:ai hänen läheisil-
11801: leen trumän 'wsetulkser:l mwka,a:n mruillse,tta van vuotui,sen v.a-
11802: hingonkorvauksen, tulee työnantaj,an sii,dää malksuvelvol-
11803: li,suutensa rsell:wiseHe va,lmutuslait01kselle j.a siinä ~a,j'a'ssa,
11804: kuin 8 § :n 2 momen,tissa säädetään.
11805: 
11806:                                   23 §.
11807:      Ne vra~ku utus],ai,tflkset, joiden ka·nssa työnanta.j a on oi-
11808: keu:tert:tu tekemään sopimuksen tämän aset,uksen särutämrustä
11809: va!kiuutuksesta, ovart:
11810:     1) Suomen Yle,inem. Valmutusl,ait:ors, sitrtenikun seHainem.
11811: valtion laitos on pemrstettu;
11812:     2) osarlmsten kes1k,inäirsellä va,stuuvelv;ollisuudella toimfiv,a
11813: t~apa:turma:,varkuuMtslaitos, j 001llm pN·ustami,seen Keisa;rilli-
11814: nen Senaa:tti, ha:kemuJ"sest,a ja harkittuaan erittäinrkin l.ai-
11815: tolksen kykyä 'täyttää v~akuutussitourrrmksensa, on ant,anut
11816: luvan;
11817:     3) tapllitnnma V·a:kuutusosark:eyhtiö, jonka pääihaUinto on
11818: Suomessa, jos yhtiö on h.arnkkinut KeisariHiselta Sena!llltilta
11819: luvan trumäm ase1tuiksen mUikaisten vakuutusten myöntämi-
11820: seen; se~kä
11821:     4) muu vakuut,usl,aibos, jonka järje.sty:smuodossa. ja hal-
11822: 1inruossa Keisa;rillin,en SeJlJa'a,trti katso:o ole,van trarpe'eksi 1ra-
11823: ke,ita t~ämänla:atuisten vakuut,us.ten myöntäuniseen; kuiten-
11824: rkin 8ilrlä ehdolla, ertrtä v:ahingoibtuneeUe ,tahi hänen lälhei,sil-
11825: lensä tämän asetuksen mulman suoritettava vuotuinen v~a­
11826: hingonkorvaus on v,a:rk:uutusl,aitoksen ,toimesta ~turv,attava
11827: sillä tavo,in j:a siinä wj.assa, lmin 8 § :n 2 momentissa sääde-
11828: tärän.
11829:                                   24 §.
11830:     Keisarilli,sBn Senaa:tin 'a,sianra. on ant~aa mäii;räyksiä nii-
11831: den h~tosten ·silrmäUrupidosta, jotJilla ovrut sa;aneet luv,an
11832: myöntää ~tämä'n asetuksen säät,ä;miä vakuutuksia.
11833: 28    1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11834: 
11835:                               V LUKU.
11836: 
11837:   V a h ·i •n g o •n k o r v .a u k s e rn h a. k e m i n e n, m ·ä ä-
11838:                r ä ä m i ne n j a m a k s a m i 1n e n.
11839: 
11840:                                    25 §.
11841:      Kun .työn:tebj.äJä on kohdannut ,tapaturma, josta on tai
11842: jost1a sa.att•aa otaksua olevan seurauksena •ohimenevä rtai py-
11843: syvä työkyvy1ttömyys tahi jonka ea1wtrt:.aa olebt•aa V'a,i,Jni!tta-
11844: van vahingoitbtuneen kiuol.eman, on työnanbajm1 :tai hänen
11845: sij·aisensa ,sii•tii 1heti t,ehtä·vä i·llll1oitus vah:vi,steltun kwa•van
11846: mukaan pa.ikkalmnnan poliisi viranomaiseUe twtikinnon vii-
11847: pymät<t-ä toimi,ttamista varten tap.at.urma,pa~kaHa, niiden
11848: tarkempien mäiiräyst·en muka.an, joi1ta Keisarillinen Se-
11849: nwa.tti siitä alfllt.aa.
11850:     Tutkinttopöytäikirja•sta on ikaihde~ksan 'V'Uorokauden ku-
11851: luessa annett:a.v;a oikeaksi 1todi.ste•ttu jäljennö.s .työnanta.ja,lle
11852: ja vahingo.Ubtuneelle .työntekijälle tai hänen lii!hei,si.ll.een.
11853:      Sekä 1 mOimentiJssa mainåJtut etbä muut. t.apat.ur•mat on
11854: työ1nan t•aj a ta1i hänien sij .aåse~nsa V'el V'o:l'li·nen, niistä .tiedon
11855: saatuaan, merki•6semään s]tä vwrten pide.ttävääm luetteloon.
11856: 
11857:                                   26 §.
11858:      Trumän .asetuksen mukaista va:hingonkorva.usta on haet-
11859: ta·v·a v,al~uutusl.aitok:ool.ta yhden v;uoden kuluesS'a .tapa·turma-
11860: pärilv•än j~ältlreen, t,ahi, jos Vlahin:goi,t.tunut on kuollut, yhtä
11861: pi.tkiässä wjassa kuoEnpäiväst:ä, mainrtrt:.ua päivää luikuun
11862: ott•a:matta.
11863:      Hakemukseen on liliJtett.ävä liiälkärin antama selvitys va-
11864: hinglo~ttuneen tilasta, jos h·aJmmus koskee 11 § :ssä mainit-
11865: tua elatusapua tathi 13 § :ssä ma·in:Lt1tua vuotuista vahingon-
11866: korvausta. Tämän läädffirintutkiJmisen kustannukset ovwt
11867: vwkuut.usla,ituksen suoritetta v.a1t.
11868: 
11869:                            27 §.
11870:    Jos hakemus koskee el.atusapua, 'VUO•t.ui:sta vahingolll-
11871: korV'austa twi haublmsapua, hankki:koon vakuutuslai.tos vii-
11872:                     Työväen tapaturmavakuutus.                       29
11873: 
11874:  pymruttä jäJjennötksen 25 § :ssä man1tu:st.a tutkintopöytä-
11875:  kirj·a:sta sekä ty.ötnarnt,ajan selvityksen vahi'Illgoittuneen ~työ­
11876: 'aillisiosta, dl<ei nrä~tä asi•akirj o•j.a ole korv•aushakemuksee<n lii-
11877: te.tty. Maini1t,tu.a <srel•vi+tystä annettaessa on ot·et1truv.a huo-
11878: mioon •tämän ·rusetuksen III l1uvun määräykset.
11879:       S.a1rasholidosta malk!set•t,av,an korvauksen ja ela.tusavun
11880: sekä hau:tausavun suuruudesta pääWiköön V'alruutusJai:tos
11881:  viip ymäJttä.
11882:       Vuotuista vruhiJlJgolllkorw.ruusta Imskeva:t a~srialk:i•rjat ynnä
11883: oman lausuntonsa ,toimittakoon vaku:utusl.ai:tos viilpymät:tä
11884:  Vakuutus:rueuvostoU·e, jo1lm, han'kit,tu,aan ehikä .t·arpeelliset
11885: lisäselvityl{lset, määrää, oruko vah1ingo~ttuneella ,taJhi hänen
11886: läheisiUään oikeus va.lringon:korv,aukseen vai eikö, sekä
11887: edell~sessä .t~apa:uksessa :työtkyvy,ttömyysasteen ja V'aihingon-
11888: korv.awkrsen rsuuruwden.
11889: 
11890:                                28 §.
11891:      Ellei ruu:miinv.a:mman +lopullisia seurau:l{]sia vielä vooda
11892: riitttäwän vanma:sti arvost.ella +siihen ailkaan, jolloin vuotuista
11893: v.ruhingonkorv.austa ha:et.aan :t+alhi Va'kuu:tusneuvosto ruffia,a
11894: ,käJs]tJteJee, määrää V.akuut,usne;uvosto vahingonkorvauk,sen
11895: suuruuden määräarj,aksi, t~a~kka t:oi'SitaiiStelkisi, kUill'nes jompi-
11896: kumpi asi,anosainen, hankittu+a1an uuden selvi<tyksen, Va-
11897: rkuutusneuvostoLt.a hakee pää+töksen muuttamista.
11898:      Tämän selvityksen kustannukset ovat 'Vakuutusl,a:Lto!ksen
11899: suoriitettava•t, jos se on muutosta hakenut.. Muussa tapauk-
11900: sessa määrää Va'fuu+utusneuvosto, kenen 1tulee suo·rit+taa 'nämä
11901: kustannurk!sert, jos tehdään vamt~mus niiden korva.wmisesta.
11902: 
11903:                                29 §.
11904:     Niissä ba,pauksi<ssa, joissa v.ak!uutusl.ai+trolksen .a·siana on
11905: 2'7 § :n 2 moment<in mukaan pääJt,tää v.a1hingonlkorvauksen
11906: •suuruudesta, valmist.akoon se viimei.stä:äm iko1merrl päivän
11907: kuluttua si~tä, !kun se on päätöksensä ·beihnJit, lmrv.aukseen
11908: oi+keutetulle rtilaisuuden tutustwa påät.ökseen vakuutusJai-
11909: +tok!sen toimistossa j<a toimiuta,koon !heti mainitun ajam jä,l-
11910: keen todiste+t,bav,asti hänelle Sliitä kirj ailisen ,t.iedon.
11911: 30   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11912: 
11913:      MiHoin VaJmrutwsneuvo:sto tekee 27 § :n 3 momentissa
11914: twhi 28 § :ssä mainitun pää,tölksen vahingonlmrva.ruksesta,
11915: ant.akoon tiedon pää,töksestääm va;kuutuslaitdkselle, joka
11916: viimeistään kyillllffienen päivän kuluttua, ti·e,donantopäivä.ä
11917: lukuun o'ttamaU.a, valm~stak'Oon korvaukseen oikeurtetulle
11918: tila,i,suuden siihen tutustua vwkruutuslaitoksen toimistossa
11919: sekä toimi,ttakoon, jos hän on V•akuutuslaitokselle iJooo.ilt-
11920: tanult olinpa1kkansa, hänelle siitä brj•alliisen tiedon ja il-
11921: moittJt,akoon samana, iaikooiko va:kuutJusla.itos tyy~tyä V.akuu-
11922: ·tusneuvoston pää1tökseen vai eikö, sekä 'toimi.ttalwon jälki-
11923: mäisessä trupauk.sessa Y·ahingorukorvaruk:sen saajalle myöskin
11924: kirjaUisesti päätöksensä perusteet.
11925: 
11926: 
11927:                                  30 §.
11928:     Jos ne arsi~a:nhaa.ratt, joiden nojraHa vuo,tuisen vrahingon-
11929: kmwaul~sen 'suuruus on vahvistettu, oleelli.sesti muulttuvat,
11930: on korvauksensa·a.ja ·taikka vwkurutuslai,tos siJrlä per111steeUa
11931: oilmute,ttu Vaikuutusneuvostol,ta rhakem3Jan korvausmäärän
11932: oikaiselillista.
11933:     TarpeeHi:sen serl•vittyksen kustannukse't ova1t suodtet.tavrut
11934: sillä :tavoin lmin 28 § :n 2 momenti,ssa säiädertään.
11935: 
11936: 
11937:                               31 §.
11938:     Vuotuinen V•ahingon:korvaus on markse,ttava enna!]mlta
11939: neljärsti vuodessa yhtä pi,tk,in v3Ji.ajoin; kuitrenkin saa, jos
11940: kovvam:s ei ole viirttä'kymmentä maTkJmoa suurempi, sen mruk-
11941: saa kaksin erin ja, kun se e·i ol.e viritrtäkolmatta marikkaa
11942: snnvempi, kerran vuodessa.
11943: 
11944: 
11945:                              32 §.
11946:     Täanän a•sertuk:sen mukaan suoritettava vahinrgonkorvruus
11947: on, milloin asianosai,set eivät toi,sin sovi, vakuutuslait:Oiksen
11948: toimesta ja [mstannukse.Ua ma,ksettav·a siinä kot·imaisten
11949: postilosotusten käyttämi,se.en oirkeutetussa po,stitoimi,srtos:sa,
11950: jonka 1wrv.auksensaaj·a määrää.
11951:                    Työväen tapaturmavakuutus.                     31
11952: 
11953:                                 33 §.
11954:     MiHoin valtio on työn:antajana, on tämän asetuksen mu-
11955: ka.ista vahingonkorwtusta illilte,1Jt.ava 26 § ::ssä sääidetyn ajarn
11956: kuluessa siWi vir·ll!nomailseH:a, jonika KeisariUinen Senaalbt.i
11957: on mää·rännyt :suorittama:am t.ä;män a:se·tuksen mukaan V•a-
11958: ku'Uit.uslai•toksen velvoHis111utena olevat tehtä1vät.
11959: 
11960:                                 34 §.
11961:      J·os työnantaja tämän asetuksen alaisessa liikkeessä tai
11962: yriitykse:ssä ei oie ollut v·elvoUilnen hwn~kkima•a:n v:a1kuutust,a:,
11963: taikka jos hän on laiminlyönyt vakuutuksen hankkimisen
11964: tahi voimassa pitämisen, on tämän asetuksen mukaista
11965: vahingonkorvausta haettava työnantaja1ta, paitsi 33 § :ssä
11966: mainitussa tapauksessa, •k!ahden vuoden kuluessa tapatur-
11967: man jälkeen tahi, jos vahingoittunut on kuollut, yhtä pit-
11968: kässä ajassa hänen lmolinpäivästään.
11969:     Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslaitoksen velvolli-
11970: suudeksi, koskee •työnantaja'a edellisessä mmnentissa mai-
11971: nituissa tapauksissa.
11972: 
11973:                                35 §.
11974:     Vahingonkorvaukseen oikeutettu, joka ei tyydy vakuu-
11975: h;,slaitoksen määräämään sairashoidon korvau'kiseen, elatus-
11976: apuun t•ai hautausapuun, hakekoon siihen muutosta Vakuu-
11977: tusneuvostolta kolmenkymmenen päivän kuluessa päätök-
11978: S€stä tiedon saatuaan, tätä päivää lukuun ottama:tta.
11979:     Mikäli Vakuutusneuvoston antama päätös koskee sitä,
11980: oikeuttaako .työntekijää lmhdannut t1apaturma vahingon-
11981: korvaukseen vai eikö, hakekoon siihen tyytymätön muutosta
11982: Keisarillisen Senaa,tin Oikeusosastossa kuudenkymmenen
11983: päivän kuluessa siitä, jolloin hän 29 § :n 2 momentissa
11984: säädetyllä tavalla todistett,avasti on saanut tiedon Vakuu-
11985: tusneuvoston päätöksestä, tätä päivää lukuun ottamatta.
11986:     •V akuutusneuvoston päätökseen, mikäli se koskee työ-
11987: kyvyttömyysarst.etta ja vahingonkorvauksen suuruutta sekä
11988: työnantajan vapauttamista tämän ase.tuksen noudattami-
11989: sest,a, ä:lköön .muutosta hae:ttako.
11990: 32 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
11991: 
11992:                            VI LUKU.
11993:               R 1a n g a i s t u s m ä ·ä r ä y k s i ä.
11994:                              36 §.
11995:     J'Os työnantaja ·tahi se, joka 3 § :n 2 ja 3 momentissa
11996: mainituissa tapauksissa on hänen sij assaan vastuunalainen,
11997: ei 21 § :ssä mainitussa ajassa ole hankkinut tämän asetuksen
11998: säätämää työntekijäin vakuutusta tapaturman varalle,
11999: rangaist,akoon vähintään viidenkymmenen markan sakolla,
12000: ja v.zlvoittakoon oikeus, määrä•ten soveliaan uhkasakon,
12001: hänet han1kkimaan vakuutuksen määräajan kuluessa, joka
12002: ei sa·a olla kolrneakymmen:tä päivää pitempi.
12003:     1Syyllinen vapautettakoon sakosta, jos oikeus katsoo hä-
12004: nellä olleen syytä olettaa, ettei liike tai yritys olz tämän
12005: asetuksen määräysten alainen.
12006: 
12007:                              37 §.
12008:    Joka murul1a tia,vaila, kuin 36 § :ssä on ls,a,nottu, laimi~n­
12009: lyö tämän asetuksen mukaisen velvollisuutensa, rangarista-
12010: koon enintään kahdensadan markan sakoHa.
12011:    Joka tahallisesti wnt.aa tämän asetuksen mukaan anne·t-
12012: tavan tiedon väärin, rangaistakoon vähintään viidenkym-
12013: menen ja enin·tään viidensadan markan sa·kolla, ellei ko-
12014: vempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
12015: 
12016: 
12017:                            VII LUKU.
12018:        V a k u u ~t u s n e u v o s t ·O n k o k o o n p a n o.
12019:                                38 §.
12020:     Vakuutusneuvostossa on esimies, jonka tulee olla tuo-
12021: marin toimiin perehtyny,t, sekä kahdeksan jäsentä. Näistä
12022: olkoon yksi lää:käri sekä kolme työnantajaa ja kolme työn-
12023: tekijää sellaisessa liikfueessä tai yrityksessä, joka on tämän
12024: asetuksen määräysten alainen, kuitenkin s~ten, et,tä ainakin
12025: yksi työnantaja ja yksi työntekijä t•oimii teollisuuden, sekä
12026: yksi työnantaja ja yksi työntekijä maanviljelyksen al,alla.
12027:                    Työväen tapaturmavakuutus.                     33
12028: 
12029:     Esim}eJhen ja jäsenet sekä kullekin kaksi varajäsentä
12030: määrää Keisarillinen Senaatti kolmeksi vuodeksi kerral-
12031: laan.
12032:     Viakuutusneuvoston esimiehelle ja jäsenille tulevat palk-
12033: kiot sekä sen muut kustannukset suorit.etaan valtion va-
12034: roista.
12035: 
12036: 
12037:                           VIII LUKU.
12038:                 E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12039:                                 39 §.
12040:     Työnantaja pitäköön palkasta ja muista eduista, jotka
12041: työntekijä on satanut, sellaista kirjaa, että siitä, siinä tar-
12042: koituksessa kuin III luvussa on säädetty, saadaan täysi
12043: se}ko •työrutekijän työalllJsiosta. V:a,lllditibaessa cm tämä ki:rjra
12044: näytettävä poliisiviranomaiselle sekä asiranmukain.en ote
12045: siitä annettava Vakuutusneuvostolle.
12046: 
12047:                            40 §.
12048:    Tiedonanto siitä, missä vakuutuslaitoksessa 2 § :ssä sää-
12049: detty vakuutus on otettu, on työnantajan toimesta julki-
12050: pantava työpaikalle.
12051: 
12052:                             41 §.
12053:    Älköön kukaan, joka tässä •asetUJksessa säädetyn toimensa
12054: kautta saa tietoja yksityisen suhteista vakuutuslaitokseen
12055: tahi hänen liikesalraisuuksistaan, kuten työnantajan talou-
12056: dellisesta tilasta, työtavoista tahi muist·a liikettä tai yri-
12057: tystä koskevista erikoisuuksista, niitä ilmaisko eikä hyö-
12058: dyksoon käyttäkö.
12059: 
12060:                          42 §.
12061:    Joka tämän asetuksen mukaan on Vlahingonkorvausta
12062: saanut, olkoon kuitenkin oikeUJtettu yleisen lain nojalla
12063: vaatimaan hyvitystä häntä kohdanneen ruumiinvamman
12064: seurauksista. Älköön kuitenkaan sillä tavoin kannettaka
12065:                                                              3
12066: 34   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
12067: 
12068: enempää, kuin minkä verran sella,inen hyvitys on tämän
12069: asetuksen mukaan myönnettyä vahingonkorvausta suu-
12070: rempi.
12071:                                 43 §.
12072:     Sopimus, joka tarkoittaa tämän asetuksen nojalla saa-
12073: vutetun vahingonkorvausoikeuden tahi vahingonkorvauksen
12074: Sllpistamista >tai toiselle siirtämistä, olkoon mitäWn. Työn-
12075: tekijälle nai häruelll läheisiUeen suoriteLta1vmt vahingonrkor-
12076: nmsta älköön myöskään ulosmi,ta.ttako.
12077: 
12078:                               44 §.
12079:     Ellei vahingonkorvamsta kosffievan riidan käsitJtelemi-
12080: sestä ole tässä asetuksessa toisin sääde•tty, on rii·ta pantava
12081: vireille siinä alioiktmdessa, jonkia tuomiopiirissä tapaturma
12082: on swttunut taikka jossa vakuutuslaitos ta.hi työnantaja
12083: on velvollinen vastaamaan velka-•asioissa.
12084: 
12085:                                    45 §.
12086:      Tämän asetuksen nojalla käsitel.tävis~ä vahingonkor-
12087: vausasioissa on sen viranomaisen, joka asiassa tuomitsee,
12088: vapaasti haDkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, pää-
12089: ·teJtltävä, mitä •aJsi,asSJa on todeksi katsotta.v1a..
12090: 
12091:                              46 §.
12092:     Keisarillisen Sena:atin asiana on antaa lähempiä mää-
12093: räyksiä vakuutusvelvollisuuden täyttämisen silmälläpi-
12094: rlosta sekä sellaisia tarke.mpia ohj.eita, jotka ehkä ovat tar-
12095: peen tämän asetuksen noudattamiseksi.
12096: 
12097:                             47 §.
12098:      Tämä lllsetus astuu v01ma,an
12099: 
12100: 
12101: 
12102:      Eduskunta on pit;änyt .tarpeelili·sena, että niille liilke- ja
12103: Y'rilty,sryh<rnillle, jotkia eivät o~·e oUeet nykyäiän vo:imrussa o'le-
12104: V>a!n, .työl11a1Il't•aj an v•astuunalaisuwtt:a työntekijää lwht,a1a-
12105:                     Työväen tapaturmavakuutus.                       35
12106: 
12107: vasta ruumiinvamma.sta koske.van l•aiiil alaiset, mutta jotka
12108: joutmv:at Eduskunnan nylt pääittämän asetuksen alaisiksi,
12109: run:nJe:taran riitrtä·vä airka omarr:t keskinrfuisen v:rukuutlliSitoimen
12110: perustamiseen ·tahi v'a:kuutuksensa järjestämiseen muulla
12111: tra:voin mruhdroUisimmai!lJ huokeaksi. Sen vuoksi ja kll'll!
12112: v·a']tion rtrapaturma'V'rukuutuslrai:tokseukin perustaminen voi,
12113: ruiirrJJkuin asetusehdotuksessa on edeliy,tetty, käydä tJad'pecl-
12114: liseksi, on Eduskunta lä:het·täessäiän .asetuksen Teidä:n Kei-
12115: sarirllisen Majesteerttirnoo V1ahvistettavaksi pärätJtäny.t lausua
12116: suota;vaksi,
12117: 
12118:                 että tämä asetus määrättäisiin astumaan voi-
12119:              maan vasta kaksi vuotta sen jälkeen, kuin se on
12120:              saanut arrrwllisen vahvistuksen.
12121: 
12122:     Suomen Eduskunta pysyy alra:ti j. n. e.
12123: 
12124:     Helsingissä 28 päivänä toulkioikuuta 1912.
12125: Helsingissä, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12126:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
12127: 
12128: 
12129: 
12130: 
12131:                 Talousvaliokunnan mietintö
12132:             N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka
12133:             koskee paloviinan ja muiden tislattujen
12134:             väkijuomain myymisestä, kuljetuksesta ja
12135:             varastossa pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta
12136:             1892 annetun asetuksen 6 § :n muuttamista.
12137: 
12138:    Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
12139: hettänyt edustaja Helenius-Seppälän y. m. tekemän edus-
12140: kuntaesityksen N :o 19, joka sisältää ehdotuksen asetuk-
12141: seksi 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan ja mui-
12142: den tislattujen väkijuomain myymistä, kuljetusta ja varas-
12143: tossa pitämistä koskevan asetuksen 6 § :n muuttamisesta.
12144: 
12145: 
12146: 
12147:     Puheena olevassa eduskuntaesityksessä mainitaan, että
12148: Senaatti oli joku vuosi ·takaperin valmistanut ehdotuksen
12149: alkoholijuomalainsäädäntömme uudistamiseksi ja tämän
12150: ehdotuksen perusteluissa lausunut, että kun alkoholijuoma-
12151: liike läheisesti koskee !kaikkia kunnan jäseniä, ja kun siitä
12152: johtuvat taloudelliset ja siveelliset epäkohda!t kaikkien tun-
12153: tuvimmin vaikuttavat juuri vähävaraisiin kansankerrok-
12154: siin, ei nykyistä järjestelmää, jonka mukaan varallisuusas-
12155: teikon nojalla valittu kaupunginvaltuusto on oikeutettu
12156: päättämään, saadaanko päihdytysjuomia kunnassa myydä
12157: tai anniskella vai eikö, voida pitää asianmukaisena. Ky-
12158: symys vähittäismyynnin tai anniskelun sallimisesta kun-
12159: nassa olisi sen vuoksi järjestettävä välittömästi kunnan
12160: jäsenten ratkaistavaksi yleisellä äänestyksellä; ja tulisi-
12161: 2      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
12162: 
12163: vat oikeutetuiksi käymään sellaiseen äänestykseen osalli-
12164: siksi ei ainoastaan äänivaltaiset kunnan jäsenet, vaan muut-
12165: kin, joilla kunnassa on vaa'lioikeus kansanedustajavaalissa.
12166: Tiimän periaa,tteen mukaan oli Senaatin ehdotus raken-
12167: nettu. Eduskuntaesityksen tekijät ovat sitä mieltä, että
12168: aE>ian jä1rjestäminen Senaatin ehdottamaan tapaan te-
12169: kisi mahdolliseksi sulun asettamisen sen alkoholijuoma-
12170: lajin tulvalle, joka, kun ajatellaan myöskin maaseu-
12171: tua kaupungin ympärillä, kaikkein en1mmän turme-
12172: lusta levittää. Tällä perustuksella aiotteen tekijät ehdot-
12173: tavat sellaista muutosta 6 § :än 'asetuksessa 9 päivältä ke-
12174: säkuut,a 1892 paloviinan ja muiden poltettujen tai tislat-
12175: tujen väkijuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
12176: pitämisestä, että kysymys, onko väkijuomain vähittäis-
12177: myynnin ja anniskelun oikeuksia kahdeksi myyntivuodeksi
12178: kerrallaan annettava vai eikö, on ratkaistava kaupungin
12179: ruastuvankokouksessa, jossa äänivaltaisia ovat, kukin yh-,
12180: dellä äänellä, jokainen äänivaltainen kunnan jäsen ja sen
12181: ohessa jokainen muukin, jolla kunnassa viimeksi käytetyn
12182: vaaliluettelon mukaan on vaalioikeus kansanedustajavaa-
12183: lissa. Päätöksen tekemiseen vaaditaan 213 äänten enem-
12184: mistö.
12185: 
12186:     Eduskunta on hyväksymällä jo 1909 vuoden valtiopäi-
12187: villä yleisen kieltolain kiinnittänyt ansaittua huomiota vä-
12188: kijuomaliikkestä johtuvaan turmelukseen. Tämän pää-
12189: töksen v;ahvistamista on Eduskunta 1911 vuoden valtio-
12190: päivillä ,tekemällään alamaisella anomuksella kiirehtinyt.
12191: Alotteessa mainittuja oikeuksia kaivata,an kyllä kipeästi
12192: niissä piireissä, joissa nykyisen kunnallisasetuksen johdosta
12193: ollaan kunnallista äänioikeutta vailla. Tunnettua myöskin
12194: on, että usea,t kaupunkien valtuustot ovat, vastoin kaupun-
12195: gin yleistä mielipidettä, toimineet väkijuomakaupan säilyt-
12196: tämiseksi. Eduskunnan kieltolakipäätöksen jälkeenkin
12197: on väkijuomaliikettä lisätty useissa kaupungeissa, saaden
12198: aik&an oikeutettua tyytymättömyyttä kansan puolelta.
12199:             Paloviinan myyntiasetuksen 6 §.                 3
12200: 
12201:     Nämä turmiolliset epäkohdat väkijuomakaupan alalla
12202: ja lisäksi vielä se syy, että itse kieltolakiehdotuksen mu-
12203: kaan sen vahvistamisesta kuluisi jonkun aikaa ennenkuin
12204: se astuisi voimaan, perustelevat aiotteen tekijäin mielestä
12205: riittävästi väJlia1kaisia toimenpiteitä.
12206:     Nämäkään syyt eivät ole voineet vakaannuttaa Valio-
12207: kuntaa siinä mielipiteessä, että se olisi voinut eduskunta-
12208: esitystä puoltaa, varsinkin kun Eduskunta on jo vuonna
12209: 1908 hyväksynyt uudet kunnallisasetukset, joiden avulla
12210: saadaan aikaan aivan sama tulos, jota aiotteen tekijät ovat
12211: tarkoittaneet.
12212:     Niin kauan kuin Eduskunnan tekemät päätökset kielto-
12213: laista ja kunnallisasetuksist•a eivät ole saaneet lain mu-
12214: kaista ratkaisua, näyttää kysymyksessä olevan aiotteen
12215: hyväksyminen vähemmän sopivalta, koska se osottaisi
12216: johdonmukaisuuden puutetta ja olisi Eduskunnan arvolle
12217: alentavaa. Sitäpaitsi vaikuttaisi aiotteen hyväksyminen
12218: mahdollisesti sen, että yleinen kieltolaki selitettäisiin tar-
12219: peettomaksi, samalla kun se varkeuttaisi perinpohjaisem-
12220: pien parannuksien aikaansaamista siinä tapauksessa että
12221: kieltolakia ei vahvistettaisi.
12222:     Sanotun perustuksella saa Valiokunta kunniottaen
12223: ehdottaa,
12224: 
12225:               että Eduskunta hylkäisi puheena olevan edus-
12226:            kuntaesityksen.
12227: 
12228: 
12229: 
12230:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
12231: Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa
12232: (osittain), Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto (osittain),
12233: Koponen, Lohi, Mynttinen, Riihelä, Saari, Savolainen,
12234: Typpö, T. ja Vahe sekä varajäsenet Listo, Oksman ja
12235: Väänänen (osittain).
12236: 
12237:    Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1912.
12238: 4       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
12239: 
12240: 
12241: 
12242: 
12243:                     Vastalauseita.
12244:                              I.
12245:     Olemme Talousvaliokunnan enemmistön kanssa yhtä
12246: mieltä siitä, että- ValiokunilJan mietinnössä N :o 4 koske-
12247: teltu eduskuntaesitys N :o 19 olisi hylättävä. Emme kui-
12248: tenkaan saata hyväksyä sitä perusteina, johon Valiokunta
12249: hylkäävän ehdotuksensa nojaa, ja pyydämme sen vuoksi
12250: Eduskunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan perustelun:
12251:     Ehdotetun uudistuksen tueksi eduskuntaesityksessä
12252: lausutut perusteet kyllä ansaitsevat huomiota. Mutta kun
12253: se tapa järjestää väkiviinajuomaliikettä maan kaupun-
12254: geissa yleisen kansanäänestyksen kautt~, jota edus-
12255: kuntaesityksessä on aiottu toteutettavaksi, toisi uuden
12256: periaatteen Suomen nykyään voimassa olevaan päihdy-
12257: tysjuomalainsäädäntöön, jota ainoastaan tilapäisillä kor-
12258: jauksilla voitanee käydä parantamaan Eduskunnan 1909
12259: vuoden toisilla valtiopäivillä päättämän kieltolain vahvis-
12260: tusta ja toimeenpanoa odotettaessa, niin näyttää epäilyttä-
12261: vältä, käykö ryhtyminen tekemään sellaista syvälle käy-
12262: pää muutosta nykyisiin lainsäännöksiin, joiden voimassa
12263: pysyminen on otaksuttava enää vain lyhytaikaiseksi, minkä
12264: tähden muutos tulisi saamaan väliaikaisen luonteen. Asian
12265: järjestämistä alotteessa olevan suunnitelman mukaan tekee
12266: arveluttavaksi sekin, että Eduskunnan 31 päivänä loka-
12267: kuuta 1908 päättämä uusi kaupunkien kunnallisasetus ja
12268: asetus kunnallisista vaaleista, joihin nähden HaUitsijan
12269: ratkaisua myöskään ei vielä ole saatu, suuresti muuttavat
12270: niitä perustuksia, j<;>ille kunnallinen äänioikeus nykyään on
12271: järjestetty. Näyttää siltä, että näiden kunnallisasetusten
12272:                         Vastalause 1.                        5
12273: 
12274: voimaan ll!Stuminen vaatisi muutosta siihen äänioikeusjär-
12275: jestelmään, joka eduskuntaesityksen mukaan on tarkoitettu
12276: nyt säädettäväksi.
12277:     Mutta huolimatta sanotuista yleisistä epäilyksistä ja
12278: vaikka voitaisiinkin edellyttää, että nykyinen väkiviina~uo­
12279: main kauppaa ja anniskelua koskeva asetus sekä kaupun-
12280: kien 'kunnallisasetus tulisivat pysJIIllään voimassa vielä jon-
12281: kun pitemmän ajan, ei kyseessä olevan parannuksen toi-
12282: meenpaneminen silti asettuisi niin yksinkertaiseksi, kuin
12283: aiotteen tekijät nähtävästi ovat ajatelleet. On nim. huo-
12284: matta,va, että kunnallinen ja valtiollinen äänioikeus ja jär-
12285: jestelyt ~sen käyttämistä varten ovat melkoisesti erilaiset.
12286:     Kunnallinen äänioikeus Suomen kaupungeissa on jokai-
12287: sella kansalaisluottamusta nauttivalla kaupunkikunnan jä-
12288: senellä, jos tämä on kunnalle verovelvollinen, saa itse hal-
12289: lita itseänsä ja omaisuuttansa eikä o'le toisen isäntävallan
12290: alainen, niin myös yhtiöllä, jonka hallitus on kaupungissa.
12291:     Oikeutettu valitsemaan edustajaa Suomen Eduskuntaan
12292: taasen on jokainen Suomen kansalainen, s·ekä mies että nai-
12293: nen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt 24 vuotta. Tä-
12294: män valtiollisen äänioikeuden käyttämistä estävät erinäi-
12295: set Valtiopäiväjärjestyksen 5 § :ssä luetellut seikat, jotka
12296: ovat huomattavassa määrässä toisellaiset, kuin kunna1lisen
12297: äänioikeuden käyttämiselle säädetyt esteet.
12298:     Niin kunnallisen kuin valtiollisen äänioikeuden käyttä-
12299: mistä varten on äänioikeutetuista tehtävä luettelo, jonka
12300: valmistamiseen, tarkastamiseen ja oikaisemiseen nähden
12301: erilainen menettely on säädettynä. Kunnallisen ääniluette-
12302: lon va:hpistaa vuosittain kaupungin maistraatti, ja on tämä
12303: ääniluettelo pidettävä vähintään 8 päivää ennen kutakin
12304: raastuvankokousta saatavilla julkista tarkastamista varten.
12305: Muistutukset ääniluetteloa vastaan tehdään raastuvankoko-
12306: uksessa, jossa maistraatti ne heti ratkaisee. Maistraatin
12307: päätöksestä saa valittaa kuvernööriin.
12308:     Vaaliluettelon valtiollisia vaaleja varten valmistaa
12309: kaupungissa niinikään maistraatti, erikseen kutakin äänes-
12310:  tysaluetta varten. Tämä luettelo tehdään kolmeksi vuo-
12311: 6       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
12312: 
12313: deksi kerrallaan, ja on se maaliskuun 1-15 päivän väli-
12314: senä aikana oleva tarkastusta varten esillepantuna. Joka
12315: luetteloa vastaan tahtoo tehdä muistutuksen, hänen tulee
12316: antaa se kirjallisesti viimeistään maaliskuun 16 päivänä
12317: maistraatille. Asian ratkaisee kuvernööri, jolle maistraa-
12318: tin tulee lälhettää korjaushakemus ja sen johdosta asiassa
12319: ehkä hankittu selvitys.
12320:     Kolmivuotiskauden aikana tehdään valtiolliseen vaali-
12321: luetteloon vuosittain lisäluettelo. Jos uudet edustajavaalit
12322:  tapahtuvat useammin kuin kolmen vuoden kuluttua, on
12323:  vaaliluettelo tarkastettava siten, että se ennen kutakin
12324:  vaalia pidetään 10 päivää yleisesti nähtävänä. Muistutus-
12325:  ten johdosta antaa kuvernööri ratkaisun.
12326:      On selvää, että äänestyksiä varten väkiviinajuomaliik-
12327:  keen järjestämistä koskevissa raastuvankokouksissa 'täy-
12328:  tyisi tehdä uusi ääniluettelo, jonka lähteinä tulisivat ole-
12329:  maan kunnallintm ääniluettelo ja valtiollinen ääniluettelo.
12330:  Eduskuntaesityksessä jätetään mainitsematta, millä tavoin
12331:  tämä ääniluettelo on tarkastettava ja siihen vaaditut kor-
12332:  jaukset ratkaistavat. Arvattavasti on ajateltu, että tässä
12333:  on meneteltävä niinkuin kaupunkien kunnallisasetuksessa
12334:  on kunnallisesta ääniluettelosta säädettynä. Mutta epäsel-
12335:  vyyden välttämiseksi olisi tarpeen, että tämä tulisi nimen-
12336:  omaan laissa julkilausutuksi.
12337:      Oikeutettuina olemaan osallisina väkiviinakysyrrnyksissä
12338:  tapahtuvissa äänestyksissä tulisivat eduskuntaesityksen
12339:  mukaan olemaan, paitsi kunnalliseen ääniluetteloon otetut,
12340:  kaikki ne, joilla ,kunnassa viimeksi käytetyn vaaliluette-
12341:  lon mukaan on vaalioikeus kansanedustajavaali~a". Mi-
12342:  tään valtiollisen ä&nioikeuden lisäluetteloa ei siis edellä-
12343:  mainittua erityistä uutta ääniluetteloa valmistettaessa saisi
12344:  ottaa huomioon. Mutta epäselväksi on jäänyt, mitenkä
12345:  olisi meneteltävä niiden kaupunkikunnan jäsenten kanssa,
12346:  jotka viime edustajavaalien jälkeen ovat syystä tai toisesta
12347:  menettäneet valtiollisen äänioikeutensa eivätkä ole kun-
12348:  nalliseen ääniluetteloon merkityt. Voidaanko vaatia, että
12349:  sellainen kunnan jäsen julistetaan oikeudettomaksi äänes-
12350:                        Vastalause 1.                         7
12351: 
12352: tämään väkiviinakysymyksissä? Ja millä tavoin sellai-
12353: nen vaatimus on perille ajettava?
12354:     Vielä on huomautettava, että kunnallista äänioikeutta
12355: voidaan käyttää valtuusmiehen kautta siten, että kukin
12356: äänivaltainen on yhden valtakirjan nojalla oikeutettu ää-
12357: nestämäån myöskin toisen puolesta. Valtiollisissa vaaleissa
12358: sitä vastoin kukin äänivaltainen äänestää ainoastaan
12359: omasta kohdastansa. Alotteesta ei käy selväksi, olisiko
12360: valtakirjan nojalla äänestäminen väkiviinakysymyksissä
12361: sallittu, vaiko ei. Samoin jää epäselväksi, saako yhtiön ja
12362: yhteisen pesän edustaja tai alaikäisen holhooja tästä edus-
12363: tajatoimestaan johtuvan äänioikeutensa lisäksi erikseen
12364: käyttää äänivaltaa myöskin omasta puolestaan. Itsestään
12365: selvää ei nim. ole, että kunnallinen äänioikeusjärjestelmä
12366: olisi ·tässä sovellettava, se kun ei käy yhteen sen periaatteen
12367: krtnssa, johon yleinen kansanäänestys perustuu ja jonka
12368: mukaan kukin äänestää ainoastaan omasta puolestaan.
12369:     Näyttää siltä, että ennenkuin voidaan eduskuntaesi-
12370: tyksessä suunniteltua uudistusta käydä toteuttamaan, ky-
12371: symys kunnan jäsenten oikeudesta käydä osalliseksi väki-
12372: viinajuomaliikkeen järjestelyä koskevissa asioissa tapah-
12373: tuviin äänestyksiin on lainsäännösten kautta selväksi teh-
12374: tävä. Asia koskee kansalaisten oikeuksia, joista voidaan
12375:  ainoastaan yleisellä lailla antaa säännöksiä, eikä nyt kos-
12376: keteltuja puutteita siis voida täydentää niiden mää-
12377:  räysten kautta äänestyksen toimittamistavasta, jotka aiot-
12378:  teen tekijät ovat ajatelleet jätettäviksi kaupunginvaltuus-
12379:  miesten tai raastuvankokouksen vahvistettaviksi.
12380:     Kun nyt kosketeltujen kysymysten seikkaperäinen kes-
12381:  kusteleminen ja niistä tehtäväin ehdotusten lainmuotoon
12382:  laatiminen kysyisi pitempää valmistelua, kuin minkä Ta-
12383:  lousvaliokunta voi käytebtävänään olevasta työajasta siihen
12384:  omistaa, ja kun tarpeelliset laajemmat säännökset eivä.t
12385:  mahtuisi eduskuntaesityksessä olevan asetusehdotuksen
12386:  kehyksiin, saamme kunnioittaen ehdottaa,
12387: 8       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
12388: 
12389:               että Eduskunta hylkäisi puheena olevan
12390:            eduskuntaesity ksen.
12391: 
12392:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1912.
12393: 
12394: A. Listo.                        J. Kaskinen.
12395: Iisakki Vahe.                    T. Riihelä.
12396:                 Hugo Rautapää.
12397:                        Vastalause II.
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                              II.
12403:     Eduskuntaesityksen tekijät ov·at alotteessaan ehdotta-
12404: neet, että Eduskunta, luopumatta siitä kannasta, että val-
12405: tiopäivien vuonna 1909 toistamiseen hyväksymä kieltolaki-
12406: ehdotus on ensi •tilassa lähetettävä Hallitsijan tutkittavaksi
12407: ja vahvistetta•vaksi, ryhtyisi sellaiseen toimenpiteeseen, että
12408: edes muutamaan kipeimpään epäkohtaan juovutusjuoma-
12409: oloissamme voitaisiin väliaikaisesti saada korjaus, kielto-
12410: lakiasian ratkaisua odoteltaessa. Tällaiseen väliaikaiseen
12411: korjaukseen on aiotteen ·tekijäin mielestä sitä suurempi syy,
12412: kun mainitun kieltolakiehdotuksen vahvistamisestakin ku-
12413: luisi itse lakiehdotuksen mukaan vielä vuosikausia, ennen-
12414: kuin se voisi astua voimaan, ja tällä välin yleisesti tunne-
12415: tut ja tunnuste.tut epäkohdat puheenaolevalla alalla käy-
12416: vät yhä enemmän sietämättömiksi.
12417:     Valiokunta tunnustaa mietinnössään, että eduskuntaesi-
12418: tyksessä ehdotettua oikeutta lmupunkikunnan jäsenille
12419: saada ajanmukaisesti järjestetyllä kansanvaltaisella äänes-
12420: tyksellä itse päättää, onko kaupungissa sallittava palovii-
12421: nan ja muiden tislattujen väkijuomain vähittäismyyntiä
12422: ja anniskelua vai eikö, kaivataan kipeästi, sekä että väki-
12423: juomaliikettä on Eduskunnan kieltolakipäätöksen jälkeen
12424: lisättykin useissa kaupungeissa, saaden aikaan oikeutettua
12425: tyytymättömyyttä kansan puolelta. V a:liokunta todentaa
12426: niinikään, että kaupunginvaltuustot ovat, vastoin kaupun-
12427: gissa vallitsevaa yleistä mielipidettä, toimineet väkijuoma-
12428: kaupan säiJyttämiseksi.
12429:    Näin ollen olisi odottanut, että johdonmukaisuus olisi
12430: vaatinut Valiokuntaa sellaisen perustelun jälkeen, johon
12431: edellä on viit.attu, puoltamaan eduskuntaesitystä, tehtyään
12432: 10      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
12433: 
12434: siinä ne muutokset, mitkä ehkä olisi havaittu tarpeellisiksi
12435: sellaisessl!> yksityiskohtaisessa tarkastuksessa, jota varten
12436: aiotteet valiokuntiin lähetetään. Sen sijaan ehdottaa Va-
12437: liokunta, mielestäni jotenkin heikoilla syillä, alortetta koko-
12438: naan tapettav3Jksi. Ensinnäkin lausuu Valiokunta, että
12439: aiotteen tekijäin tarkoittama tulos saadaan aikaan Edus-
12440: kunnan vuonna 1908 hyvruksymäin uusien kunnallisasetus-
12441: ten avulla. Tähän on huomautettava että eihän kunnallis-
12442: asetusten vahvistuksen joutumisesta ole mitään varmuutta
12443: sen pikemmin kuin kieltolainkaan vahvistuksesta, jolla tie-
12444: tysti kaikkein varmimmin saavutettaisiin eduskuntaesityk-
12445: sen päätarkoitus. Toiseksi selittää Valiokunta, että aiot-
12446: teen hyväksyminen olisi Eduskunnan arvolle alentavaa.
12447: Olen täysin vakuutettu siitä, että arveluttavassa määrässä
12448: lisääntyvän väkijuomaliikkeen tehokas rajoittaminen ja
12449: kasvavan juopottelun vastustaminen olisi kansan silmissä,
12450: jos mitään, Eduskunnan arvon mukaista. Kansanvaltaisen
12451: äänioikeuden avulla viinakauppaan nähden epäilemättä
12452: päästäisiin mitä tuntuvin askel kieltolakisäädännöllä tar-
12453: koitettua päämäärää kohti ja voitaisiin siinä määrässä hei-
12454: kontaa alkoholikapitaalia, että se ei enää kykenisi nykyi-
12455: sellä menestyksellään kieltolakipyrintöjä vastustamaan.
12456: Suurta arvoa en voi myöskään antaa Valiokunnan väit-
12457: teelle, että aiotteen hyväksyminen mahdollisesti vaikut-
12458: taisi sen, että yleinen kieltolaki tai ainakin perinpohjai-
12459: semmat parannusvaatimukset selitettäisiin tarpeettomiksi,
12460: koska Valiokunta olisi voinut sitovasti osoittaa, kuten edus-
12461: kuntaesityksen allekirjoittajatkin ovat tehneet, että pu~
12462: heenalainen kansanäänestys on tarkoitettu ainoastaan ny-
12463: kyisten olojen pakosta välttämättömäksi väliagkeleeksi kiel-
12464: tolain toteutumiseen, jotta väkijuomaliike ei saisi niin va-
12465: paasti kuin nykyään rehoittaa sinä väliaikana, joka joka ta-
12466: pauksessa kuluu, ennenkuin kieltolaki voi astua voimaan.
12467:      Edellä esitetyn noj,alla rohkenen kunnioittaen ehdottu,
12468:                   Vastalause II.                       11
12469: 
12470:           että Eduskunta, hyväksyen eduskuntaesityk-
12471:        sen tarkoituksen, palauttaisi asian uudelleen val-
12472:        misteltavaksi T alousvaliokuntaan.
12473: 
12474: Helsingissä 27 p. huhtikuuta 1912.
12475: 
12476:                                          K. A. Lohi.
12477: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12478:    :J912. -    S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
12479: 
12480: 
12481: 
12482: 
12483:                   Suuren valiokunnan mietintö
12484:               N: o 12 eduskuntaesityksen johdosta, joka
12485:               koskee paloviinan ja muiden poltettujen
12486:               tahi tislattujen väkijuomain myymisestä,
12487:               kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä 9
12488:               päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen
12489:               6 § :n muuttamista.
12490: 
12491:    Eduslrnrrta on Suuren valiokunnan käsiteltäväksi lähet-
12492: tänyt edustaja Helenius-Seppälän y. rn. tekemän edus-
12493: kuntaesityksen, joka sisäl1tää ehdotuksen asetuksetksi 9 päi-
12494: vänä kesälkuuta 1892 ttnnetun, paloviinan ja muiden poltet-
12495: tujen ~tahi tisl,wttujen väkijuomain myymistä, kuljetusta ja
12496: varastossa pitämistä koskevan asetuksen 6 § :n muutta-
12497: misesta.
12498:     Yhtyen Talousvaliolrunnan mietinnössä N :o 4 olevaan
12499: lausuntoon, saa Suuri valiokunta kunnioittaen ehdobtaa,
12500: 
12501:                  että Eduskunta hyllcäisi puheena olevan
12502:               eduskuntaesityksen.
12503: 
12504:    Helsingi8sä 17 päivänä toukokuuta 1912.
12505: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12506:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                 Talousvaliokunnan mietintö
12512:             N :o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka
12513:             koskee 24 p :nä tammikuuta 1902 annetun
12514:             mallasjuomain myyntiä ja anniskelua kos-
12515:             kevan asetuksen 2 § :n muuttamista.
12516: 
12517:     Eduskunta on Talousvaliokuntaan vulmistelevaa käsit-
12518: telyä varten lähettäny.t edustaja E. S. Yrjö-<Koskisen y. m.
12519: eduskuntaesityksen N :o 46, tammikuun 24 p :nä 1902 anne-
12520: tun mallasjuomain myyntiä ja anniskelua koskevan asetuk-
12521: sen 2 § :n muuttamisesta.
12522:     Puheena olevan eduskuntaesitY'ksen tarkoituksena on
12523: lakkauttaa se kaupungeissa sijaitsevain oluttehtaiden erityi-
12524: nen oikeus saada muussa paikassa kaupunkia kuin tehtaasta
12525: noudettavaksi myydä valmistamiansa mallasjuomia, joka
12526: nykyään voimassa olevain säännösten kautta on näille teh-
12527: taille varattu. Eduskuntaesityksen tekijä;t lausuvat, että
12528: tämä erikoisoikeus on käytännössä ollut esteenä py•rinnöille,
12529: jotka tarkoittavat päihdytysjuomalii:kkeen turmiollisen vai-
12530: kutuksen ehkäisemistä. Tämä oikeus .tekee nimittäin kau-
12531: punkikunnille mahdottomaksi kokonaan kieltää väkeväin
12532: mallasjuomain vähittäismyynti alueellaan sekä estää niitä
12533: kuntia, jotka sellaista kauppaa tahtoisivat sallia, jävjestä-
12534: mästä asiaa niin, että kaupan •tuottama puhdas voitto jou-
12535: tuisi kokonaan yleishyödyllisiin t!llrkoituksiin käytetyksi.
12536: Aiotteen tekijät esittävät sentähden, että kieltolain vahvis-
12537: tusta ja toimeenpanoa odotettaessa saataisiin eduskuntaesi-
12538: tyksessä lähemmin mainitulla tavalla järjestää väkeväin
12539: mallasjuomain ,vähittäismyynti yhtä;pitäväksi sen kanssa,
12540: mitä väkiviinajuomain vähittäiskaupasta on säädetty.
12541: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
12542: 
12543:      AsetukseHa 24 p :ltä tammikuuta 1902 muutettiin eri-
12544: näisiä ·pykäliä 2 p :nä huhtikuuta 1883 annetussa asetuk-
12545: sessa mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta. Näin
12546: tapahtuneen muutoksen tadroituksena oli valmistaa kun-
12547: nille päihdyttäväin mallasjuomain vähittäiskauppaan ja
12548: anniskeluun nähden samallainen toimivalta kuin niillä ase-
12549: tuksen nojalla 9 p :Itä kesäkuuta 1892 on paloviinan ja mui-
12550: den väkevien väkiviinajuomain lmupan ja anniskelun jär-
12551: jestämisessä. Myöskin muita rajoittavia määräyksiä :vä-
12552: ke:vien mallasjuomien myynnistä saatiin 1902 :vuoden ase-
12553: tuksen kautta toimeen. Niinpä siihen nähden, että olutteh-
12554: taat useimmissa kaupungeissa sijaitsiv.a,t kaupungin lai-
12555: dassa, missä järjestystä on vaikea,mpi valvoa kuin kaupun-
12556: gin keskiosissa, lakkautettiin myöskin kaupungeissa ole-
12557: :vilta oluttehtailta oikeus pullottain tehtaista myydä tuot-
12558: teitaan. Mutta poikkeuksena asetuksen yleisestä suunnasta
12559: otettiin 2 § :än säännös, että mallasjuomain myyntioikeuk-
12560: sia määrättäessä kaupungissa ole:van juomatehtaan omista-
12561: j.alle on varatt·a:va erityinen oikeus saada muussa paikassa
12562: kaupunkia kuin tehtaasta noudettavaiksi myydä :valmista-
12563: miansa mallasjuomia. Tämän poikkeussäännöksen ainoana
12564: tarkoituksena oli v:almistaa kaupungeissa oleville olutpani-
12565: moille ma:hdollisuus pitää omia tuotteitaan pullottain kau-
12566: paksi kaupunginv-iranomaisten sallimassa kaupungin seu-
12567: dussa muualla kuin panimossa.
12568:      Kokemus on tosin osottanut, että puheena ole:va poik-
12569: keussäännös on synnyttänyt kaupungeissa suuria epäkohtia.
12570: Asetuksen mäiilräyksiä on nimittäin ollut helppo kiertää,
12571: sama toiminimi kun on :voinut hankkia itselleen useampia
12572: oluttehtaita ja samalla siis useampia myymälöitäkin, joissa
12573: myytä:vien tuotteiden :valvonta on ollut vaikeata. Sitäpa~tsi
12574: :voivat voimassa ole:vat säännökset suorastaan, kuten aJot-
12575: teen tekijäJt jo ovat maininneetkin, estää kaupunkikuntia
12576: järjestämästä väkeväin mallasjuomain kauppaa tarkoituk-
12577: senmukaisemmalla tavalla, esimerkiksi noudattamalla mal-
12578: lasjuomain myynnin keskittämisessä n. s. göteborgilaista
12579: järjestelmää.
12580:           Mallasjuomain myyntiasetuksen 2 §.                3
12581: 
12582:     V aHokunnan enemmistö, vaikka myöntääkin epäkohtia
12583: olevan olemassa, ei kuitenkaan ole voinut asettua alottee-
12584: seen nähden puoltavalle kannalle. Kun nimittäin yleisen
12585: kieltolain kohtalo ei vielä ole ratkaistu, jäisivät eduskunta-
12586: esityksen tekijäin ehdottamat toimenpiteet todennäköisesti
12587: ainoastaan pikkuparannuksiksi, joilla korkeintaan olisi vä-
12588: liaikainen luonne. Ne olisivat sitäpaitsi epwjo:hdonmukai-
12589: sia, koska ne ovat ristiidassa Eduskunnan 1909 vuoden val-
12590: tiopäivillä kieltolakikysymyksessä hyväksymän periaa tteel-
12591: lisen kannan kanssa ja olisivat päinvastoin omiaan johta-
12592: maan Hallitusta siihen harhaluuloon, että Eduskunta nyt
12593: hyväksymällä aiotteen suuntaisen ehdotuksen olisi luopu-
12594: nut entisestä käsityskannastaan sekä täten näyttänyt ehkä
12595: lopullisestikin olevansa tyytyväinen asiain väliaikaiseen
12596: järjestä;miseen. Tämän twpaiset parannustoimenpiteet vai-
12597: kuttaisivat nimittäin tehokka,asti siihen suuntaan että ylei-
12598: nen kieltolaki selitettäisiin tarpeettoma:ksi, koska asia jo
12599: muutenkin on saatu tyydyttävällä tavalla korjatuksi. Sitä-
12600: paitsi voisi kysymyksenalaisen aiotteen hyväksyminen olla
12601: vaarallistakin, koska se osaltaan vaikuttaisi ehkäisevästi
12602: tarpeellisten ja asian vaatimien laajaperäisempien paran-
12603: nusten aikaansaamiseen siinä tapauksessa, että Eduskunnan
12604: hyvä!ksymä kieltolaki ei saavuttaisi Hallitsijan vahvistusta.
12605: Vasta sitten, jos 'kieltolakia ei hyväksyttäisi, on Valiokun-
12606: nan mielestä ryhdyttävä asiaa ajamaan sen koko laajuu-
12607: dessa, mutta tätä ennen - varsinkin kun kieltolain kohtalo
12608: tulenee todennäköisesti lä;himmässä tulevaisuudessa ratkais-
12609: tavaksi joko suuntaan tai toiseen- näyttää Valiokunnasta
12610: olevan sopimatonta ryhtyä asiaa koskevan asetuksen kOT-
12611: jaamiseen eduskuntaesityksessä mainittuun suuntaan.
12612:     Valiokunta ehdottaa sentäihden kunnioittaen
12613: 
12614:               että Eduskunta hylkäisi kysy,rnyksessä olevan
12615:            edruskuntaesityksen.
12616: 4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
12617: 
12618:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
12619: Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa
12620: (osittain), Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto (osittain),
12621: Koponen, Lohi, Mynttinen, Riihelä, Saari, Savolainen,
12622: Typpö, T. ja Vahe sekä varajäsenet Listo, Oksman ja Vää-
12623: nänen (osittain).
12624: 
12625:     Helsingissä 26 p :nä huhtikuuta 1912.
12626:                         Vastalause.                       5
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631:                       Vastalause.
12632:     Kun emme ole saattaneet yhtyä siihen kielteiseen kan-
12633: taan, jolle Talousvaliokunnan enemmistö on Valiokunnan
12634: mietinnössä käsiteltyyn eduskuntaesitykseen nähden aset-
12635: tunut, saamme täten esittää eriävän mielipiteemme:
12636:     Kokemus on osottanut, että mietinnössä koskieteltu poik-
12637: keussäännös on synnyttänY't eräitä epäkohtia. Niinkuin
12638: eduskuntaesitY'ksessä on mainittu, on se estänyt kaupungin-
12639: valtuusmiehiä sillä twvoin järjestämästä väkeväin mallas-
12640: juOIIllain vähittäiskauppaa kuin parhaaksi katsoisivat. Eri-
12641: tyisesti on huomwttava, että sen kautta on käynyt mahdotto-
12642: maksi järjestää väkeväin mallasjuomain vähittäiskauppaa
12643: göteborgilaisen järjestelmän mukaan sekä keskittää myynti
12644: tapahtuvaksi ainoastaan niistä myymälöistä, joissa väki-
12645: viinajuomia pidetään kaupaksi.
12646:     Oikeus erityisen vähittäismyyntipaikan pitämiseen ku-
12647: takin oluttehdasta kohti on vaikuttanut sen, että eräissä
12648: kaupungeissa sama toiminimi on hankkinut itselleen useam-
12649: pia oluttehtaita, joiden vuosivalmistus pidetään siksi pie-
12650: nenä, että saman määrän voisi yksi tai joku harva näistä
12651: tehtaista valmistaa. On vaikeata valvoa, myydäänkö toi-
12652: minimen kussakin myymälässä ainoastaan sen tehtaan tuot-
12653: teita, joita varten toiminimellä on oikeus pitää myymälää,
12654: vaiko toiminimen muidenkin tehtaiden, jopa tilapäisesti
12655: vierasten olutte.htaiden tuotteita.
12656: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
12657: 
12658:     Tähän nähden, ja kun oluttehtaille kaupungeissa edel-
12659: leen jäisi oikeus tehtaasta myydä tuotteitaan vähintään 24
12660: puolipullon erissä sekä niitä tilattaessa ostajille lähettää,
12661: jotenka oluttehtaalla edelleen olisi mwhdollisuus saada tuot-
12662: teitaan kaupaksi, on syytä kyseenalaista lainmuutosta kan-
12663: nattaa.
12664:     Alotteessa olevan asetusehdotuksen nimike ja johdatus
12665: tarvitsevat muodollista korjausta.- Niinkuin alotteessa on
12666: ehdotettu, näyttää tarpeelliselta jättää H:;tllitsijan määrät-
12667: täväksi asetuksen voimaanastumisaika, se kun on asetettava
12668: jonkun verran myöhemmäksi sitä aikaa, jolloin asetus ju-
12669: listetaan.
12670:     Baamme siis kunnioittaen ehdottaa :
12671: 
12672:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
12673:            Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi näin kuu-
12674:            luvan asetuksen:
12675: 
12676: 
12677: 
12678: 
12679:                          Asetus
12680: tammikuun 24 päivänä 1912 annetun armollisen ase-
12681: tuksen muuttamisesta, mikäli sen kautta on muutettu
12682: 2 § :ää asetuksessa 2 päivältä huhtikuuta 1883 mallas-
12683: juomain myymisestä ja anniskelemisesta ja asetuk-
12684: sessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 erinäisten sanotun 1883
12685: vuoden asetuksen säännösten muuttamisesta.
12686: 
12687:    Tämän kautta säädetään, että Q § arm10llisessa asetuk-
12688: sessa 24 päivältä tammikuuta 1902, jonka kautta on tehty
12689: erinäisiä muutoksia asetukseen 2 päivältä huhtikuuta 1883
12690: mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta ynnä tä.tä
12691: asetusta muutamissa kohdin muuttaneisiin asetuksiin 9 päi-
12692: vältä kesäkuuta 1892 ja 10 päivältä huhtikuuta 1895, on
12693: oleva näin kuuluva:
12694:                         Vastalause.                       -1
12695: 
12696: 
12697: 
12698:                              2 §.
12699:     Kaupungissa hankkikoon maistraatti lokakuun kuluessa
12700: joka toinen vuosi kaupunginvaltuusmiesten tahi, missä niitä
12701: ei ole, ra,astuvankokouksen lausunnon siitä, onko väkevien
12702: rnallasjuomien vähittäisrnyynnin ja anniskelun oikeuksia
12703: annettava lähinnä seuraaviksi kahdeksi myyntivuodeksi,
12704: jotka luetaan kesäkuun 1 päivästä alkaen; ja jos mtitä anne-
12705: taan, kuinka monet oikeudet on annettava sekä missä kau-
12706: pungin seuduissa sellaisia myyntipaikkoja ei saa olla.
12707:     Jos maistraatti on asiasta yhtä mieltä kaupunginval-
12708: tuusmiesten tahi raastuvankokouksen kanssa, jäaköön asia
12709: sen varaan. Muussa tapauksessa jättää maistraatti asian
12710: kuvernöörille, jonka ratkaistava se on; älköön kuitenkaan
12711: myyntipaikkojen lukua määrättäkö suuremmaksi kuin mitä
12712: kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous ovat katso-
12713: neet sopivaksi.
12714:      (Poist.)
12715:     Sellaista myyntioikeutta koskeva kirjallinen hakemus
12716: kuin tässä pykälässä mainitaan, ynnä hakijan mainetodis-
12717: tus ja ilmoitus paikasta, missä tätä oikeutta aiotaan har-
12718: joittaa, annetaan maistraat.tiin, jonka tulee kaupunginval-
12719: tuusmiehiltä tahi raastuvankokoukselta sekä poliisikama-
12720: rilta, missä sellainen on, vaatia lausunto hakemuksesta ja,
12721: harkittuaan asiaa, joko hyväksyä tai hyljätä hakemus. Jos
12722: hakemukseen suostutaan, antakoon maistraatti siitä lupa-
12723: todistuksen, jossa mainitaan, minkä aika.a ja missä paikassa
12724: myyntiä saa harjoittaa, ja johon pannaan ne muut mää-
12725: räykset, mitkä hyvän järjestyksen edistämiseksi saattavat
12726: erityisiä ta:pauksia varten olla tarpeellisia.
12727:     Jos hakemuksen tekee yhtiö, ilmoittakoon samalla, ketä
12728: aikoo liikkeen hoitajaksi, ja todistakoon asianmukaisesti
12729: hänet hyvämaineiseksi.
12730:     Ilman maistraatin lupaa älköön myymälää muutett~tko
12731: tahi toista kaupanhoitajaa otettako.
12732:     Kun kaupunginvaltuusmiehet tahi raastuvankokous kä-
12733: sittelevät asiaa, joka koskee mallasjuomain myymistä nou-
12734: dettavaksi, älköön mallasjuomatehtaan omistaja ·tai haltija
12735: 8       1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
12736: 
12737: taikka, jos tehdas kuuluu osakeyhtiölle, sen hallituksen jä-
12738: sen, älköönkä sellaisten juomain myyjä ottako osaa keskus-
12739: teluun eikä päätökseen.
12740:     Tämä asetus astuu voimaan .................. .
12741: 
12742:     He}singissä 26 päivänä huhtikuuta 1912.
12743: 
12744:     A. Listo.                       Iisakki Vahe.
12745:     J. Kaskinen.                    J. Mynttinen.
12746:     T. Riihelä.                     Hugo Rautapää.
12747: 
12748: 
12749: 
12750: 
12751:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12752:    1912.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
12753: 
12754: 
12755: 
12756: 
12757:                Suuren valiokunnan mietintö
12758:            N :o 13 eduskuntaesityksen johdosta, joka
12759:            koskee 2q päivänä tammikuuta 1902 anne-
12760:            tun, mallasjuomain myyntiä ja anniskelua
12761:            koskevan asetuksen 2 § :n muuttamista.
12762: 
12763:     Sittenkun yJlä maini,ttu eduskuntoositys ynnä Talous-
12764: valiokunnan sen johdosta vaLmistama mietintö N :o 3, jossa
12765: Valiokunta on ehdottanut asiassa tehdyn alottoon hylät,tä-
12766: vruksi, on V. J :n 57 § :n 2 ·momentin mukaisesti lähetetty
12767: Suure~m valiokuntaan lausunnon antamista varten, sa,a
12768: Suuri valiokuntJa, käsiteltyaän tä'tä asiaa, niillä perus-
12769: teilla, jotlka esitetään Talousvaliokunnan mietinnön si-
12770: vuilla 1 ja 2 ynnä mietintöön liitetyssä vastalausoossa,
12771: kunnioittaen ehdottaa,
12772: 
12773:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
12774:           Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
12775:           täisi Talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä
12776:           vastalauseessa ehdotetun Asetuksen tarrumikuun
12777:           924 päivänä 19092 annetun armollisen asetuksen
12778:           muuttamisesta, mikäli sen kautta on muutettu
12779:           92 § :ää asetulcsessa 92 päivältä huhtikuuta 1883
12780:           mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta
12781:           ja 92 § :ää asetuksessa 9 päivältä kesäkuuta 18992,
12782:           joka koskee erinäisten sanotun 1883 vuoden ase-
12783:            tuksen säännösten muuttamista.
12784: 
12785:    Helsingissä 17 päivänä ·toukokuuta 1912.
12786: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12787:   't912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
12788: 
12789: 
12790: 
12791:                S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
12792:            esityksen johdosta päättämä a l a m a i n e n
12793:            e h d o t u s asetukseksi tammikuun 2~ päi-
12794:            vänä 1902 annetun armollisen asetuksen
12795:            muuttamisesta, mikäli sen kautta on muu-
12796:            tettu 2 § :ää asetuksessa 2 päivältä huhti-
12797:            kuuta 1883 mallasjuomain myymisestä ja
12798:            anniskelemisesta ja 2 §:ää asetuksessa 9
12799:            päivältä kesäkuuta 1892, joka koskee eri-
12800:            näisten sanotun 1883 vuoden asetuksen
12801:            säännösten muuttamista.
12802: 
12803: 
12804: 
12805:        Suurivaltaisin, lrmolllsin Keisari
12806:                ja Suuriruhtinas T
12807: 
12808: 
12809: 
12810: 
12811:     NäiHö. v-aLtiopäivillä on tehty eduslruntaesitys, joka.
12812: sisältää ehdotuksoo asetukseksi tammikuun 24 päivwnä
12813: 1900 annetun, mallasjuomain myyun:iatä ja annisirolemista
12814: 2   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
12815: 
12816: koskevan armollisen asetuksen 2 § :n muuttamisesta, ja on
12817: Eduskunta tämän esityksen sää·de.tyssä järjestytksessä käsi-
12818: teH~.
12819:     Edellä ma:inittu:ua asetukseU.a mUJutet1>iin erinä:ilsiä py-
12820: käliä 2 päivänä huhtikuuta 1883 lll.illnJetussa •ruseii:Juksessa
12821: :maUasjuomain myymisestä ja anniske:lemisesta. Tämän
12822: muutoksen tarkoituksena :oli valmistaa kunnille pä.ihdyt-
12823: tävä.in mallasjuoonain vähittäiskauppaan ja anniskeluun
12824: nähden samanainen valta kuin niillä asetuksen nojalla
12825: 9 päivältä kesäkuuta 1892 on paloviinan ja muiden
12826: poLt.ettujen tai tislattujem väJkiviinJaJjuomaitn ,k;auprun ja
12827: annislkelun jäJrjes:t.äiJ:nisessä. MyöSkin 1muit,a radoi«avia
12828: määräyksiä väkevien mall!l!sjuomien myyrunistä sru!l!tiin
12829: sanotun 1902 vwod!en .asetuksen kautta toirrnoon. Ni:ilrupä
12830: 1a:ktkautettiin, siihen nähden että olu:tteh!taJalt :useimmissa.
12831: kaupungeissa sijaitsevat kaupungin laidassa, missä järjes-
12832: tystä on vaikeaanpi valvoa kuin keskiosissa, kaupungeissa
12833: olevilta oluttehtailta oikeus puUottain tehtaasta myydä
12834: tuotteitaan. Mutta poikkeuksena asetuksen yleisestä suun-
12835: nasta säädettiin sen 2 § :ssä, että myyntioikeuksia mää.rät-
12836: täessä on kaupungissa olevan juomwtehtaan omistajalle va-
12837: rattava erityinen oikeus sa!l!da muussa ·pa:ilkassa kaupunkia
12838: kuin tehtaasta noudettavaksi myydä valmistamiansa mal-
12839: lasjuomia. Tämän poikkeussäännöksen tarkoituksena oli
12840: valmistaa kaupungeissa oleville olutpanimoille mahdolli-
12841: suus pitä•ä omia tuotteitaan ·pullottain kaupaksi kaupun-
12842: gin vir:anOilillaisten swHirrnJrussa t]:muprungå:n seudussa muua:lla
12843: kuin panimossa.
12844:     Kokemus on kuitenkin osottanut, että yllämainittu
12845: poikkeussäännös on synnyttänyt eräiltä epäkohtia. Se on
12846: estätnyt lkaupnnginViwlrtmulsmit~hiä sihlä ta:VIOiin järjestämästä
12847: väkeväin mallasjuomain vähittäiskaJUppaa kuin sopivim-
12848: maksi katsovat. Erityisesti on huomattava, ·että sen 'kautta
12849: on käynyt mahdottomaksi järjestää päihdyttäväin mallas-
12850: juomain väil:ri,ttä~slmruppa•a Göteborgin jä,rjestelmäm mu-
12851: kruan sekä keskitt.ää myynti ainoastaan nii!h:iln myytm~ä:löihin,
12852: joissa vrukiviinajuomia pidetään kaupwksi.
12853:                 Mallasjuomain myyntiasetuksen:~2 §.                       a
12854:      01keus erityisen vähittäismyyntipaikan pitämiseen ku-
12855: takin oluttehdasta kohti on vaikuttanut myöskin, että
12856: eräissä kaupungeissa sama toiminimi on hankkinut itsel-
12857: leen useampia oluttehtaita, joiden vuosivalmistus pid~ään
12858: siksi pienenä, että saman määrän voisi yksi tai joku harva
12859: näistä tehtaista 'V:aJmistaa. SH.en on !käyn'Jit v,a]kea!ksi
12860: valvoa, myydii:änkö toiminimen kussakin myymälässä ai-
12861: noastaan sen tehtaan tuotteita, joita varten toimånirrrellä
12862: on oikeus pitää myymälää, vaiko toiminimen muidenkin
12863: te~hrta:iden, t.ai ehkrupä til:rupäiJsesti vieDrustenildn o1uii:Jt:ehffiiden
12864: tmotooita.
12865:      'Dä,män VUJoksi ja kun o1UJtteih:tJaiUe ik:autpungiSSia edel-
12866: leen jäisi oilmus tehtaasta myydä tuotteitaan vähintään 24
12867: puolipullon erissä sekä niitä tilattaessa ostajille liilhet,tää,
12868: jotenka oluttehta,alla edelleen olisi mahdollisuus saada tuO't-
12869: teitaan kaupaksi, on Eduskunnan mielestä syytä lakkauttaa
12870: puheena oleva poikkeussäännös. Eduskunta on sen vuoksi
12871: hyväksynyt alempana olevan asetusehdotuksen, joka, sii!hen
12872: nähden että Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909
12873: pääbtämiä alkoholilainsäädä,nnön uudistamista tarkoitta via
12874: asetusehdotuksia ei ole vielä aEstettu Teidän Keisarillisen
12875: Majesteettinne ratkaistaviksi, on katsottava väliaikaiseksi.
12876:      Kun asetulksen ,täytäntöönpanoa varten tarvita,an sove-
12877: lia~s V1almistusaika, on Eduskunta jättlliny,t Teidän Keisaril-
12878: lisen Majesteettinne armossa mä'ärättäväksi, milloin asetus
12879: astuu voi,maan.
12880:      Sen noj,aJla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
12881: maioosti ilmtOittaa,
12882: 
12883:                  että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
12884:               Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
12885:               tavaksi ja vakvistettavaksi lähettäii seuraavan
12886:               asetusehdotuksen:
12887: 4   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
12888: 
12889: 
12890: 
12891:                         Asetus
12892: tammikuun 24 päivänä 1902 annetun armollisen ase-
12893: tuksen muuttamisesta, mikäli sen kautta on muutettu
12894: 2 § :ää asetuksessa 2 päivältä huhtikuuta 1883 mallas-
12895: juomain myymisestä ja anniskelemisesta ja 2 § :ää
12896: asetuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892, joka koskee
12897: erinäisten sanotun 1883 vuoden asetuksen säännösten
12898:                      muuttamista.
12899: 
12900:     Tämän kautta säädetään, e•ttä 2 § •armollisessa asetuk-
12901: sessa 24 päivältä tammi:kuut•a 1902, jonka kautt.a on tehty
12902: erinäisiä muutoksia asetukseen 2 päivältä huhtikuuta 1883
12903: mallasjuomain myymisestä ja anniski~lemisesta ynnä tä,tä
12904: asetusta muutamissa kohdin muuttaneisiin asetuksiin 9 päi-
12905: vältä kesäkuut·a 1892 ja 10 päivältä huhtikuuta 1895, on
12906: oleva näin kuuluva :
12907: 
12908:                               2 §.
12909:      Kaupungissa hankkikoon maistraatti 1o1mkuun kuluessa
12910: joka toinen vuosi kaupunginvaltuusmiesten ta.hi, missä niitä
12911: ei ole, mastuvankolwuksen lausunnon si1tä, onko väkevien
12912: mallasjuomien vähittäismyynnin ja anniskelun oikeuksia
12913: annettava lähinnä seuraaviksi kahdeksi myyntivuodeksi,
12914: jotka luetaan kesäikuun 1 päiväBtä ·alkaen; ja jos niitä an-
12915: netruan, kuinka monet ·oikeudet on annetta.va sekä missä
12916: kaupungin seuduissa sella1sia myyntipaiJi;koja ei sa•a olla.
12917:      Jos maistraatJti on asiasta yhtä mieltä iklaupunginval-
12918: tuusmiesten tahi raastuVJankokouksen kanssa, jääköön asia
12919: sen vara•an. Muussa t·apauksessa jättää maistraatti asian
12920: kuvernöörille, jonka rntklllist-av•a se on; älköön kuitenkaan
12921: myyntipa]k:lrojen lukua mä:åirättäkö suuremmwksi kuin mitä
12922: kaupunginva1tuusmiehet .tai raastuvankokous ovat katso-
12923: neet sopiv!l!ksi.
12924:      Sellaista myyntioikeutta lroslreVJa kirjallinen hakemus
12925: ktllin tässä pykälässä maini'ta!l!n, ynnä hakijan mainetodis-
12926:               Mallasjuomain myyntiasetuksen 2 §.
12927: 
12928: tus ja ilmoitus paikasta, missä •tätä oikeUJtta aiotaan har-
12929: joittaa, anne~taan maistraattiin, jonka 'tulee lmupunginval-
12930: tuusmiehiltä tahi r·a3Jstuv!llnik(jkoukselta sekä poliisikama-
12931: rilta, missä sellainen on, vaatia lausunto hakemiUksesta ja,
12932: harkittuaan asiaa, joko hyväJksyä tai hylätä hakemus. Jos
12933: hakemukseen suostutaan, an•t!l!koon maistraatti siitä lupa-
12934: todistUJksen, jossa maini·taan, minllm 1ai!kaa j:a mi.Jssä pa~kassa
12935: myyntiä sa·a harjoitta•a, ja johon pann!l!an ne muut mää-
12936: räykset, mitkä hyvän järjestyksen .edistämiseksi saattavat
12937: erityisiä .tapauksia varten oUa tarpeelHsia.
12938:     Jos hakemuksen tekee yhtiö, ilmoitt!l!koon samalla, lretä
12939: aikoo liikkeen hoitaj aksi, ja todista,koon asianmukaisestri
12940: hänet hyvämain.eisetksi.
12941:     Dman maistraatin lupaa älköön myymälää muutettako
12942: tahi toista kaupanhoitajaa otettako.
12943:     Kun lmupunginv·altuusmiehet tahi 11aastuv:ankokous kä-
12944: sittelevät asiaa, jdka koslree mallasjuOilllain myymistä nou-
12945: detta.vaksi, älköön mallasjuomatehtaan omistaja tai haltija
12946: taikka, jos tehdas kuuluu osa,keyhtiölle, .sen hallituksen jä-
12947: sen, älköönkä sellaisten juomain myyjä ott,alw osaa keskus-
12948: teluun eikä päätökiseen.
12949:     Tämä 'a·setus astuu voimaan ....................... .
12950: 
12951: 
12952: 
12953:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12954: 
12955:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1912.
12956: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12957:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
12958: 
12959: 
12960: 
12961: 
12962:                Talousvaliokunnan mietintö
12963:            N :o 5, eduskuntaesityksen johdosta, joka
12964:            koskee viinien ja muitten miedompien väki-
12965:            juomain kaupan rajoituksista 2 päivänä tou-
12966:            kokuuta 1895 annetun asetuksen 2 ja 3 § :n
12967:            muuttamista.
12968: 
12969:     Eduskunta on Talousvaliokuntaan valmistelta vaa käsit-
12970: telyä varten läihettänyt edustaja Liston tekemän eduskunta-
12971: esi,tyksen N :o 22 sisältävä ehdotuksen asetukseksi eräistä
12972: viinien ja muiden miedompien väkijuomien kaupan ])ajoi-
12973: tuksista 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun asetuksen 2
12974: ja 3 § :n muuttamisesta.
12975: 
12976: 
12977: 
12978:     Edellä mainitun eduskuntaesityksen perusteluissa lau-
12979: sutaan, että asetuksella 2 päivältä toukokuuta 1895 eräistä
12980: viinien ja muiden miedompien väkijuomien kaupan rajoi-
12981: ,tuksista on tarkoitettu antaa kunnallistoimelle kaupun-
12982: geissa melkein yhtäläinen valta miedompien alkoholipitois-
12983: ten juomain vähittäiskaupan järjestämisessä kuin sillä on
12984: paloviinan ja muiden väkeväin väkiviinajuomain kauppaan
12985: nähden. Tästä periaatteesta poikkeuksena on kuitenkin
12986: asetuksen 2 § :än otettu 3 :s momentti, jonka mukaan en-
12987: nen myönnetty viinikauppaoikeus on kahdeksi vuodeksi
12988: eräitään uudistettava, ellei hakija ole oikeuttaan väärin-
12989: käyttänyt. Mainittua poikkeussäännöstä on käsitetty eri
12990: tavalla. Toisaalta katsotaan, että kaupunginviranomaiset
12991: kyllä ovat oikeutetut lisäämään kaupungissa sallittavien
12992: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
12993: 
12994: viinikauppojen lukua, vaan ei niitä vähentämään alle sen
12995: määrän, mikä .tarvitaan, jotta entiset viinikauppiaat voivat
12996: saada myyntioikeutensa uudistetuksi. Toisaalta taasen ol-
12997: laan sitä mieltä, että kaupunginviranomaisilla on valta vä-
12998: hentää viinikauppojen lukua aina yhteen asti, jopa tykkä-
12999: nään lakkauttaakin ne, v,aan että sallitut oikeurlet, mikäli
13000: niitä riittää, ehdottomasti ovat annettavat niille hakijoille,
13001: jotka pyytävät nauttimansa myyntioikeuden uudistamista.
13002: Käytännössä on jouduttu siihen, että kun toisissa kaupun-
13003: geissa on käyty vähentämään viinikauppoj.a jopa ne lak-
13004: kauttamaankin, on toisissa kaupungeissa jääty odottamaan
13005: viinikauppiaiden luonnollista vähentymistä kuoleman tai
13006: liikkeen lakkauttamisen kautta. - Tämän epäkohdan
13007: poistamiseksi ·tarkoittaa puheenalainen eduskuntaesitys sel-
13008: laista muutosta 1895 vuoden asetukseen, että viinikauppa
13009: tulisi järjestettäväksi täydellisesti yhtäpitäväksi sen kanssa,
13010: mitä paloviinain ja muiden väkevien väkiviinajuomain
13011: kaupasta on säädettynä asetuksessa 9 p :Itä kesäkuuta 1892.
13012:     Vaikka Valiokunta myöntääkin tällä alalla olevan epä-
13013: kohtia olemassa, ei se kuitenkaan voi puolta·a eduskunta-
13014: esityksessä mainittua muutosehdotusta, koska kieltolain
13015: kohtaloa ei vielä ole lopuHisesti ratkaistu. Sentähden ei
13016: Valiokunnan mielestä pitäisi vielä nyt ryhtyä tällaisiin
13017: luonteeltaan vallan vähäpätöisiin ja väliaikaisiin pikku-
13018: parannuksiin. Kun Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtio-
13019: päivillä hyväksyi yleisen kieltolain, olisi epäjohdonmu-
13020: kaista sekä Eduskunnan arvolle sopimatonta nyt ryhtyä
13021: toisellaisiin toimenpiteisiin. Samalla olisi se omiaan joh-
13022: tamaan Hallitusta siihen käsitykseen, että Eduskunta nyt
13023: hyväksymällä alotteessa esitetyn ehdotuksen, olisi luopunut
13024: entisestä kieltolakikannastaan sekä täten osottanut olevansa
13025: tyytyväinen asiain väliaikaiseen ja kakonaan .toisille peri-
13026: aatteille rakennettuun järjestelmään. Tällaiset paikkaus-
13027: yritykset olisivat myös omiansa antamaan aihetta selittää
13028: yleinen kieltolaki kokonaan tarpeettomaksi, koska kyseen-
13029: alaiset epäkohdat muka muutenkin ovat asteettaisilla pa-
13030: rannustoimenpi:teillä jo tulleet ·tyydyttävällä tavalla kor-
13031:       Miedomp. väkijuom. myyntiasetuksen 2 ja 3 §. 3
13032: 
13033: jatuiksi. Sitäpaitsi sa31ttaisivat väliaikaiset toimenpi-
13034: teet aikaansaada ikäviä ja haitallisia esteitä asian koko
13035: laajuudessaan ajamiselle siinä tapauksessa, ettei Edus-
13036: kunnan hyväksymä kieltolaki saisikaan lopullista vahvis-
13037: tusta. Tunnettuahan on, että vastustajain taholta ollaan
13038: erittäin herkkiä tämän tapaisissa lainsäädäntökysymyksissä
13039: vetoamaan uusimpiin voimassa oleviin lakeihin ja asetuk-
13040: siin, joita ei muka heti sovi ryhtyä muuttelemaan. Koska
13041: yleinen kieltolaki lähimmässä tulevaisuudessa tullenee r31t-
13042: kaistuksi suuntaan tai toiseen, ei Valiokunnan mielestä ole
13043: nykyään syytä ryhtyä asetuksen korja31miseen eduskunta-
13044: esityksessä mainittuun suuntaan.
13045:     Edellisen perusteella Valiokunta ehdottaa kunnioittaen,
13046: 
13047:                 että Eduskunta antaisi kysymyksessä olevan
13048:              eduskuntaesityksen raueta.
13049: 
13050: r .
13051: 
13052:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
13053: Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa
13054: (osittain), Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto (osittain),
13055: Koponen, Lohi, Mynttinen, Riihelä, Saari, Savolainen,
13056: Typpö, T. ja Vahe sekä varajäsenet Listo, Oksman ja Vää-
13057: nänen (osittain).
13058: 
13059:       Helsingissä 26 p :nä huhtikuuta 1912.
13060: 4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065:                       Vastalause.
13066:     Emme saata yhtyä Talousvaliokunnan enemmistön mie-
13067: tinnössä esittämään ehdotukseen eduskuntaesityksen N :o 22
13068: hylkäämisestä. MieJipiteemme muka,an tässä alotteessa
13069: oleva asetusehdotus olisi hyväksyttävä.
13070:     Valiokunnan mietinnön sivulla 1 mainittu poikkeus-
13071: säännös n. s. viinåkauppaoikeuksien uudistamisesta on syn-
13072: tynyt lähinnä huolenpidosta varata väärentämättömäin
13073: luonnonviinien kauppiaille jatkuvan mahdollisuuden pitää
13074: kaupaksi kypsymistä varten varastoon panemiaan .kelvolli-
13075: sia viineJa. Varsin harvat nykyisistä viinien ja muiden
13076: miedompien väkijuomien vähittäismyyjistä kuitenkin enää
13077: ovat varsinaisia viinikauppiaita, vaan myyvät he viinien
13078: ohessa- ehkä pääasiaiEsesti-erilaisia väkiviinasekoituk-
13079: sia, joiden laatu useinkin saattaa olla vähemmin kelvollinen.
13080: Sitä vastoin harjoittavat oikeiden viinien kauppaa huomat-
13081: tavassa määrässä eräät niistä vähittäismyyjistä, jotka kau-
13082: punkien monopooliyhtiöiden kanssa tekemärinsä vuokraväli-
13083: puheiden nojalla harjoittavat ulkomaisen konjakin, rom-
13084: min, vhiskyn ja arrakin vähittä.iskauppaa. Tarvetta vii-
13085: nikaupan hyväksi säilyttää sanottua poikkeussäännöstä ei
13086: niin muodoin ole olemassa. Tämä säännös, jonka oikeasta
13087: sisällyksestä ollaan eri mieltä, olisi siis lakkautettava,
13088: erittäinkin kun sellaisen toimenpiteen kautta, niinkuin
13089: eduskuntaesityksessä on mainittu, voidaan saavuttaa se
13090: etu, että myöskin viinien ja väkiviinasekotusten vähit-
13091: täiskauppa saadaan kaupungeissamme järjestetyksi göte-
13092: borgilaisen järjestelmän mukaisesti ja voitto tästä kaupasta
13093: käytettäväksi samalla tavoin kuin monopooliyhtiöiden
13094:                         Vastalause.
13095: 
13096: voitto paloviinan ja muiden väkevien väkiviinajuomien vä-
13097: hittäiskaupasta.
13098:     Sanotun perustuksella saamme ehdottaa,
13099:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
13100:            Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi näin kuu-
13101:            luvan asetuksen:
13102: 
13103: 
13104:                         Asetus
13105: eräistä vnmen ja muitten mtedompien väkijuomien
13106: kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 anne-
13107: tun armollisen asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta.
13108: 
13109:    Tämän kautta säädetään, että 2 ja 3 § armollisessa ase-
13110: tuksessa 2 päivältä toukokuuta 1895 eräistä viinien ja muit-
13111: ten miedompien väkijuomien kaupan rajoituksista muute-
13112: taan näin kuuluviksi:
13113:                             2 §.
13114:     Lokakuun kuluessa joka toinen vuosi hankkikoon maist-
13115: raatti kaupunginvaltuusmiesten tai, missä niitä ei ole, raas-
13116: tuvankokouksen lausunnon, onko ja montako viinien ja
13117: muitten miedompien väkijuomien vähittäismyyntioikeutta
13118: seuraaviksi kahdeksi myyntivuodeksi, jotka luetaan kesä-
13119: kuun 1 päi>västä alkaen, annettava sekä missä kaupungin
13120: seudussa seJ,Jaisten ju<>mien vähittäismyyntipaikkoja ei
13121: saa olla.
13122:     Jos kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous päät-
13123: tävät, että vähittäismyyntiä ei saa tapahtua, taikka jos
13124: maistraatti on kaupunginvaltuusmi:esten tai raastuvanko-
13125: kouksen kanssa yhtä mieltä vähittäismyynnin järjestämi-
13126: sestä, jääköön asia sen varaan. Muussa tapauksessa lä-
13127: hettää maistraatti asian kuvernööriin, jonka tulee siitä
13128: päättää; älköön kuitenlcaan myyntioikeuksien lukua mää-
13129: rättäkö suuremmaksi kuin kaupunginvaltwusmiehet tai
13130: raastuvankokous O't~at soveliaaksi harkinneet.
13131:     (Poist.)
13132: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
13133:                                                        •)
13134: 
13135:                              3 §.
13136:     Kirjallinen sellaisen myyntioikeuden hakemus kuin edel-
13137: lisissä pykäJissä mainitaan, ynnä hakijan mainetodistus ja
13138: ilm.oitus paikasta, missä tätä oikeutta aiotaan harjoitta.a,,
13139: annetaan mwistraattiin, jonka tulee kaupunginvaltuusmie-
13140: hiltä tai raastuvankokoukselta sekä poliisikamarilta, missä
13141: sellainen on, vaatia lausunto hakemuksesta ja, harkittuaan
13142: asiaa, joko hyväksyä tai hylätä hakemus. Kun hakemuk-
13143: sen tekee yhtiö, ilmoittakoon samalla, kenen aikoo asettaa
13144: liikkeen hoitajaksi, ja todistakoon asianmukaisesti hänet
13145: h.yvämaineiseksi. Jos maistraatti (poist.) hakemukseen
13146: suostuu, antakoon lupatodistuksen, jossa mainitaan, minkä
13147: aikaa ja missä paikassa vähittä,iskauppaa saa harjoittaa, ja
13148: johon pannaan muut määräykset, mitkä hyvrun järjestyksen
13149: edistämiseksi saattavat erityisiä tapauksia varteru olla tar-
13150: peen.
13151:      Yksinomaisen oikeuden kaupungissa harjo·ittaa viinien
13152: ja muitten miedompain väkijuomien vähittäismyyntiä voi-
13153: 'oat kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous '2 § :ssä
13154: säädetyksi myyntikaudeksi kerrallaan antaa yhtiöille, jotka
13155: tarkoittavat sellaisen liikkeen harjoittamista juoppouden
13156: ehkäisemiseksi eikä oman edun tähden. Hakemus siitä ynnä
13157:  yhtiön yhtiöjärjestys on annettava maistraattiin, kaupun-
13158: ginvaltuusmiehille tai raastuvankokoukselle ratkaisua var-
13159:  ten toimitettavaksi, jonka jäll~een, jos hakemukseen suostu-
13160:  taan, maistraatin on annettava yhtiölle lupatodistus niin-
13161:  kuin 1 momentissa sanotaan. Yhtiö, joka on saanut sellai-
13162:  sen oikeuden, saakoon yhtiölle suoritettavaa määrättyä
13163:  maksua vastaan luovuttaa saamansa myyntioikeudet tai
13164:  osan niistä yksityisille kauppiaille. Hakemuksen sellaisesta
13165:  l1eovuttamisesta jättäköön yhtiö rnaistraattiin, jonka tulee
13166:  sen johdosta 1 momentissa säädetyllä tavalla menetellä.
13167:      Kun vähittäislcauppa on '2 momentissa mainitulle yh-
13168:  tiölle luovutettu, on voitto yhtiön liikkeestä jaetta1Ja siten,
13169:  että kulkulaitosrahastoon menee kaksi viidettä osaa ja sille
13170:  kaupungille, jossa yhtiön liikettä harjoitetaan, kolme vii-
13171:  dettäosaa käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei
13172:                          Vastalause.                         7
13173: 
13174: kuitenkaan sellaisiin, joista kunnat itse ovat velvolliset pi-
13175: tämään huolta jäseniään verottamalla. Yhtiön voittova-
13176: roista on sallittu lukea pois, paitsi tarpeellisia liikelcus-
13177: tannuksia ja siirtoa vararahastoihin, enintään kuuden pro-
13178: sentin korko yhtiön maksetusta pääomasta. Kun yhtiö pu-
13179: retaan ja velat O'vat suoritetut sekä osakkaat saaneet panok-
13180: sensa takaisin, on jäännös yhtiön kaikesta omaisuudesta
13181: jaettava niinkuin äsken on sanottu. Voittovarat ovat vii-
13182: meistään huhtikuussa kunkin tiliv,uoden jälkeen kruunulle
13183: ja kaupungille suoritettavat.
13184:      Yhtiön tointa valvoo kaup1mginvaltuusmiesten tai raas-
13185:  tuvankokouksen asettama tarkastaja, joka on oikeutettu ole-
13186: maan läsnä yhtiön ja sen hallituksen kokoul~Jsissa sekä tilin-
13187:  tarkastuksessa ja pöytäkirjaan pantaviksi tekemään ne
13188:  muistutukset, joihin syytä lienee, niin myös tarkastelemaan
13189:  yhtiön tili- ja muita asialcirjoja. Tarkastajan palkan, jonka
13190:  suuruuden kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous
13191:  määräävät, suorittaa yhtiö.
13192:       Yhtiön tilit ja hallinnon edellisenä tilivuotena tarkasta-
13193:  vat viimeistään seuraavan hebnikwun aikana kolme tilin-
13194:  tarkastajaa, joista yhtiö valitsee yhden, kaupunginvaltuus-
13195:  miehet tai raastuvankokous to·isen ja kuvernööri kolman-
13196:   nen. Kertomus tilintarkastuksesta on ennen seuraavan maa-
13197:   liskuun loppua annettava maistraatille, joka jättää sen kau-
13198:   punginvaltuusmiehille tai raastuvankokoukselle. J f1S kau-
13199:   punginvaltuusmiehet tai raastuvankolwus kieltävät tilin-
13200:   päästön, on kysymys s-iitä mtkaistava välimiesten kautta,
13201:   joiksi yhtiö valitsee kaksi, kaupunginvaltuusmiehet tai raas-
13202:   tuvankokous kaksi, ja kuvernööri yhden puheenjohtajaksi.
13203: 
13204:     Helsingissä 26 p. huhtikuuta 1912.
13205: 
13206:     A. Listo.                  J. Kaskinen.
13207:     Iisakki Vahe.              Hugo Rautapää.
13208:     T. Riihelä.                J. Mynttinen.
13209:                  John Redberg.
13210: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
13211:    1912.- S. V. M. -      Eduskuntaesitysmiet. N :o 9.
13212: 
13213: 
13214: 
13215: 
13216:                 Suuren valiokunnan mietintö
13217:             N :o 14 eduskuntaesityksen johdosta, joka
13218:             koskee viinien ja muitten miedompien väki-
13219:             juomien kaupan rajoituksista 2 päivänä tou-
13220:             kokuuta 1895 annetun asetuksen 2 ja 3 § :n
13221:             muuttamista.
13222: 
13223:     Valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n 2 momentin mukaisesti
13224: on Eduskunta lausuntoa varten Suureen valiokuntaan lä-
13225: hettänyt yllä mainitun eduskuntaesityksen ynnä Talous-
13226: valiokunnan sen johdosta valmistaman mietinnön N :o 5.
13227:     Asia:ta harkitessruan ei Suuri v·aliolrnnta ole voinut yh-
13228: tyä Tal()ll1svaliokunnan ehdotukseen, että puheena oleva
13229: eduskuntaesitys saisi raueta, va!lln on Suuri valiokunta,
13230: kannat·taen niitä perusteita, jotka esi·tetään Talousvaliokun-
13231: nan mietinnön alussa ynnä mietintöön liitetyssä vastalau-
13232: seessa, päättänyt ehdottaa vastalauseessa olevan asetusehdo-
13233: tuksen Eduslkunnan hyväksyttävfuksi, kuitenkin eräällä
13234: muodollisella muutoksella asetuksen 2 § :n 2 momenttiin.
13235:     Siihen nähden, että Eduskunnan 15 päivänä marras-
13236: kuuta 1909 hyväksymiä asetuksia alkoholilainsäfudännön
13237: uudistamiseksi ei ole vielä alistettu Hallitsijan ra:tkaista-
13238: viksi, saa Suuri valiokunta sen ohessa lausua, että nyt
13239: puheena oleva laintsäädäntötoimenpi•de on katsottava väli-
13240: aikaiseksi.
13241:     Sanotun perustuksella Suuri valiokunta kunnioittaen
13242: ehdottaa,
13243: 
13244:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
13245:            Majesteetin armollisesti vahvisteUa1'alcsi lähet-
13246:            täisi Talousvaliokunnan mietintöön liitetyssä
13247:            ·vastalauseessa ehdotetun Asetuksen eräistä vii-
13248: 2    1912.- S. V. M. -       Eduskuntaesitysmiet. N :o 9.
13249: 
13250:             nien ja mtUitten mdedompien 'Väkijuo,rnien lcau-
13251:             pan rajoituksista 93 päivänä toukokuuta 1896 an-
13252:             netun armollisen asetuksen 93 ja 3 § :n muutta-
13253:             misesta, 2 § kuitenkin mtUodosteltuna näin kuu-
13254:             luvaksi:
13255: 
13256: 
13257:                            Asetus
13258: eräistä vnmen ja muitten miedompien väkijuomien
13259: kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 anne-
13260: tun armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamisesta.
13261: 
13262:                               2 §.
13263:     Lokakuun kulue.ssa joka toicnen vu.osi hankkikoon maist-
13264: raatti kaupunginvaltuusmiesten •tai, missä niitä ei ole, raas-
13265: tuvankokouksen lausunnon, onJko ja montako viinien ja
13266: muitten miedompien väkijuomicen vä.hittäismyyntioikeutta
13267: seuraaviksi kahde!ksi myyntivuodeksi, jotka luetaan kesä-
13268: kuun 1 päivwstä alikaen, annettava sekä missä kaupungin
13269: seudussa sellaisten juomien vruh~ttäismyyntipaikkoja ei
13270: saa olla..
13271:     Jos Imupungicnvaltuusmiehet t~ai raastuvankokous pWät-
13272: ·tävät, että vähiJttäismyyntiä ei saa tapahtua, taikka jos
13273: maistraatti on kaupunginvaltuusmiesten tai raastuvanko-
13274: kouksen kanssa yhtä mieltä vä;hittäismyynnin järjestämi-
13275: sestä, jäii.köön asia sen varaan. Muussa tapauksessa lä;het-
13276: tää maicstra·atti asian kuvernöörin ratkaistavaksi; älköön
13277: kuitenlkaan myyntioikeuksien lukua mäi:ilrälttäikö suurem-
13278: maksi kuin kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous
13279: ovat soveliaa:ksi ha11kinneet. ·
13280: 
13281:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1912.
13282: 
13283: 
13284: 
13285: 
13286:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
13287:   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
13288: 
13289: 
13290: 
13291: 
13292:                 S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
13293:             esityksen johdosta päättämä a 1 a m a i n e n
13294:             e h d o t u s asetukseksi eräistä viinien ja
13295:             muitten miedompien väkijuomien kaupan
13296:             rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 an-
13297:             netun armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n muut-
13298:             tamisesta.
13299: 
13300: 
13301: 
13302: 
13303:        Snnrlvaltatstn, lrmolllsln Keisari
13304:                ja Suuriruhtinas T
13305: 
13306: 
13307: 
13308: 
13309:     N.äiUä valrtiopäivi:llä on tehty eduslruntaesi·tys, joka si-
13310: sältää ehdotuksen asetukseksi eräistä viinien ja muitten
13311: miedompien väkijuomien kampan rajoi,turksista 2 päivänä.
13312: 2   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
13313: 
13314: toukokuuta 1895 alllnetun. ase,tuksen. 2 ja 3 § :n. muuttami-
13315: sesta, ja on Eduskunta tämän esi,tyks.en säädetyssä jiirjes-
13316: ~tyksessä kä1siteiJyt.
13317:      YHä main~tu~la asetu:l~sella 2 päivältä toUJkokuuta 1895
13318: on 'tarkoitettu anta~a kunnallistoimeHe Suomen kaupun-
13319: geissa melkein yhtäläinen valta viinien ja enin1tään 22 vo-
13320: lyymip:msenttia a,lkohol.Ua sisäJ,tävien mietoj,en välciviina-
13321: juomain vähittäiskaupan järjestämise,ssä kuin sillä on palo-
13322: viinan j'a muitten poltettuj,en tahi tislattujen väk~viinajuo­
13323: main kauppaan nähden. Tästä periaa:tteesta poikkeuksena
13324: on kuitenkin asetuksen 2 § :ään otettu 3 momentti, jonka
13325: mukaan ,Emnen myönnet<ty viinikruuppaoilreus on kahdeksi
13326: vuod~ksi eräitään uudistet1tava, ellei hakija ole oi'lreutta:an
13327: vää,rinkäyttänyt. Mainittua poikkeussäännöstä on kä1sitetty
13328: eri tavalla. ToisaailJa on oHu sitä mieltä, että kaupungin··
13329: vimnoma1set kyllä ovat oikeutetut lisäämään kaupungissa
13330: sallitt!l!rien viinikauppojen lukua vaan ei nii:tä vähentä-
13331: mään ~alle sen määrän, mikä tarvit!l!an, jot.ta entiset viini-
13332: kruuppi'a'a't voilvat sa.!l!da myyntioikeutensa uudis~uksi. Toi-
13333: saaHa taas on katsottu, e'ttä kaupunginviranoma,isiUa on
13334: laillinen oikeus vähentää viinilmuppojen lukua aina yhteen
13335: as•ti, jopa tykkänää;n l<a:kkauttaaJkin ne, vaan että saUitut
13336: oikeudet, mikä;li niitä riittää, ehdottomasti on annetta-va
13337: niille hakijoille, jotka pyytävä1t nauttimansa myyntioikeu-
13338: den uudist~amista. Käyrtän1tö on muodostunut sellaiseksi,
13339: että kun toisi,ssa kiaupnngeissa on käy.ty vähentämä,än vii-
13340: nikauppoj,a, jop:a niitä :l,a,klk:auttama~a,nkin, on toisi1ssa tkau-
13341: pungeissa järuty odiottama!lln viinitkaUJppiaiden iLuonnollista
13342: \cahentJimistä kuoleman 1tai livkikoon l,!llkkauttamisen kautta.
13343:      Puheena ohwa poikkeus:säänn:ös n. s. viinikauppaoikeuk-
13344: sien uudistamisesta on syntynyt lähinnä huolenpidosta va-
13345: ratJa vä1ären:tälill'ättömäin }uonncmviiillien kauppia:iJle ja;tku-
13346: van mahdollitSU'aden pi!truä kaupaksi kypsymistä varten va-
13347: rastoon panemiaan ~kelvollisia viinejä. Varsin harvat ny-
13348: kyisistä viinien ja muitten miedomp1en väkijuomien vähit-
13349: täismyyjist:ä kuitenkin enää ova't varsinai,sia viin:Ukaup-
13350: piaita, vaan myyvät he viinien ohessa - ehkä poo!I!SiaJ.li-
13351:                 Viinikauppa-asetuksen 2 ja 3 §.                  3
13352: 
13353: sesti - eri1a1sia väikiviinasekoitUJksia, joiden lall!tu usein-
13354: kin saatta'a olla vähemmin kelvoHinen. Sitä vastoin har-
13355: joittavat oikeiden viinien kauppaa huomattavassa mä,äräs"
13356: sä eräät niistä vähittäi,smyyjistä, jotka kaupunki~en mono-
13357: pooliyhtiöidern k:mssa tekemäinsä vuokraväEpuheiden no-
13358: jalla pitävät ulkomaisen konjakin, rommin, whiskyn ja ar-
13359: rakin vähi,ttäi:skauppa,a. Tarvetta viini,lmupan hyväksi säi-
13360: lyttää sanottua po:ikkeussään1lliÖstä ei siis enää ol,e olemassa.
13361: T,ämä säännös, jonka oike,a.sta sisäHyksestä oHaan eri mieltä,
13362: olisi siis Lakkautettava, erittäinkin kun sellaisen toimenpi-
13363: teen kautta voidaan sa1a,vut~ta'a se etu, että myöskin viinien j~a
13364: mietojen vä.kiviinasekoitusten vä:hittäiskauppa saadaan kau-
13365: pungeissa järjestety!ksi Göteborgin jä,rjestelm.än mukai-
13366: sesti ja voi•t>to tästä :kaupasta käytettäväksi valtion j,a kun-
13367: nan hyVJäksi •sa:mall'a tavoin kuin monopoo.liyhtiöiden, vo1tto
13368: palloviinan ja muitten poltettujen väkiviinajuomien vruhirt-
13369: täi,skaupasta. Eldmkunt>a on sentähden hyväksynyt alem-
13370: pana olevan a:se,tuseihdOituksen, jQka siihen nähden, että
13371: Eduskunnan 15 päivänä marrask!Juta 1909 päät1tämiä ase-
13372: tusehdotJuksia >alikoiholi;Lainsäädännön uudistamiseksi ei vielä
13373: ole ~a:listetJtu Teidän Keisa,rinisen Ma>jesteettinne ratJkaista-
13374: viksi, on kll!tsottava ;väliaikaiseksi.
13375:     Sen noj,aHa, mitä ,edellä on esitetty, Eduskunta saa al~a­
13376: maisesti i1Jmoi1tta.a,
13377:                että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
13378:             Keisarillisen 2Jfajesteettinne a7'1)1,ollisesti tutkit-
13379:             tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää näin kuulu-
13380:             van asetusehdotuksen:
13381: 4   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
13382: 
13383:                          Asetus
13384: eräistä viinien ja muitten miedompien väkijuomien
13385: kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 anne-
13386: tun armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamisesta.
13387:     Tämän kautta säädetään, että 2 ja 3 § 'armollisessa ·ase-
13388: tuk;se:ssa 2 päivältä toukokuuta 1895 eräistä viinien ja muit-
13389: ten miedompien väkijuomien kaupan rajoituksista muute-
13390: ta·an näin k!uuluviksi:
13391: 
13392:                                 2 §.
13393:      Lokrukuun :kuluessa joka t.oinen vcuosi han,kkikoon maist-
13394: ra·atti kaupungi,rrva>ltuusmiesten tai, missä niitä ei ole, raas-
13395: tuv:anJk!okouksen l1ausunnon, onko ja mont•ako viinien ja
13396: muitten miedompien väkijuomien vähi·ttäismyyntioikeutta
13397: seu!'ruaviksi kahdeksi myyntivuodeksi, jotka luetaan kesä-
13398: kuun 1 päivä!stä alkaen, annettava sekä missä kaupungin
13399: seud:ussa sellai,sten juomien vähi,ttäismyyntipaikkoja ei soo
13400: oll:a.
13401:      Jos kaupunginva.ltuusmiehet tai raastuv,anlwkous pää,t-
13402: tävä!t, cl·tä vähitJtä:ismyyntiä ei saa tapahtua, taikka jos
13403: maistrll!a;tti on kaupunginvalttuusmiesten tJai ra:astuvanko-
13404: kouksen 1kanssa yht;ä mieltä vii:hittäismyynuin järj•estämi-
13405: sestä, jääköön asia sen varaan. Muussa .tapauksess,a lä!het-
13406: tää mai•stmatti asian kuv•ernöörin ratkaistav.aksi; ä-lköön
13407: kuit•enkaan myyntioikeuksien lukua mää·rruttä!ikö suurem-
13408: ma;rosi kuin kaupunginvaUuusmiehet tai raastuvankokous
13409: ovll!t .sovelill!aksi harkinneet.
13410: 
13411: 
13412:                              3 §.
13413:     Kirjallinen seHaisen myyntioikeuden hakemus kuin
13414: edellisissä pykäli,ssä mainitaan, ynnä hakijan mainetodis-
13415: tus ja iLmoitus paikasta, missä •tä·tä oikeu.tta aiotaan har-
13416: joittaa, •annetaan maistraa:ttiin, jonka tulee 'kaupunginval-
13417: tuusmilehiltä tai mastuvanlmk;oukseLta se,kä poliisikama-
13418: rilta, mi•ssä seHainen on, vaa1tia lausunto hakemuksesta ja,
13419:                 Viinikauppa-asetuksen 2 ja 3 §.                 5
13420: 
13421: havki:ttua.an asiaa, joko hyvä>lffiyä tai hylätä hatkemus. Kun
13422: ha.lremuksen tekee yhtiö, ilmoittakoon samana, kenen aikoo
13423: asetta1a liikkeen hoi:tajaksi, ja •todistakoon a.sianmukaisesti
13424: hänet hyvämainei,seksi. Jos maistvaat.ti hakemukiseen suos-
13425: tuu, ·antaJ.mon lupa.todist·uksen, jossa mainitaan, minkä ai-
13426: ka1a ja missä paikaiSsa vähittäiskauppaa ~Saa harjoittaa, ja
13427: johon pannaan muut määräykset, mitkä hyvän järjestyksElill
13428: edistämiseksi saattavat erityisiä tapauksia varten olla tar-
13429: peen.
13430:       Yksinoma~sen oi•keuden kaupungissa harjoit.taa viinien
13431: ja muitten miedompain väkijuomi;en vähittäismyyntiä voi-
13432: vat kaupunginvdtuusmiehet t<ai ra.a.stuv.ankokous 2 § :ISsä
13433: sä,ädetyksi myynti1kaudeksi kerrallaan antaa yhtiöiHe, jotka
13434: tavkoittava.t seHaisen liikkeen harj-oittamista juoppouden
13435: ehkäisemiseksi eikä oman edun tähdlen. HaJromus siitä
13436: ynnä yhtiön yhtiöj.ärjestys on a,nnetta.va maistraattHn, kau-
13437: punginval<tuusmiehille tai raastuvan:koko:ukseHe ratkaisua
13438:  varten toimi:tetta vaksi, jonka jäLkeen, jos hakemUJkseen
13439: suostutaaru, maistva.a•tin on anilleUava yhtiölle lupa.todli;tus
13440:  ruiinkuin 1 momentissa sanotaan. Yhtiö, joka on saanut sel-
13441:  lai,sen oikeuden, saa•k<oon yhtiölle suoritettavaa määrä1ttyä
13442:  maksua va,stwan luovuttaa saamansa myyn1tioikeudet tai
13443:  osan niistä yksityisille kauppi•aille. Hakemuksen •sellaisesta
13444:  luovJUtt•amisesta jättäköön yhtiö maistra·attiin, jonka tulee
13445:  sen johdost•a 1 momentissa säädetyllä tavalla merne•teHä.
13446:       Kun vruhittäi,skauppa on 2 momentissa maini•tuUe yh-
13447:  tiö<Ue luovutettu, on voitto yhtiön lii•kkeestä j·aettava siten,
13448:  että kulkulai·tosrahastoon menee kaksi viidettä osaa ja sille
13449:  kaupungille, jos•sa yhtiön liikettä harjoitetaan, kolme vii-
13450:  dettä osaa käytettäväksi yleishyödy.Uisiin •tarkoituksiin, ei
13451:  kuitenkllian sellaisiin, joista kunnat itse ovat velvolliset pi-
13452:  tämä,ärn huol:ta jäseni1ään v·erottamaHa. Yhtiön V'oittova-
13453:  roista on sa..Uittu lukea poi•s, paitsi ta.rpeellisi,a liikekus-
13454:  tannuksia j<a siirtoa vararaha•stoihin, enintään kuuden pro-
13455:  sentin Imrko yhtiön maksetusta pääomasta. Kun yhtiö pu-
13456:   retaan j'a velat OV'at suor]t.etut sekä ·Osakkaat saaneet panok-
13457:   sensa tak.ai!Sin, on jäärnnös yhtiön kaikesta omaisuudesta
13458: 6   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
13459: 
13460: jaettava nåirnkuin ä.sken on sanottu. Voittovarat OV'at vii-
13461: mei,stään huhtiJkuussa kunkin tili vuoden j älkoon kruunulle
13462: j:J kaupungille suodtettav.at.
13463:      Yhtiön t:oin:ta valvoo kaupunginvaltuusmiesten tai mas-
13464: tuv•an:kokou'ksen aseHama tarkastaja, joka on oikeutettu ole-
13465: ma.an läsnä yhtiön ja sen hallituksen kokouksissa sekä ti-
13466: lirut,ark>astuksessa ja pö~täkirjaan pa•ntaviksi te:kemä'iin: ne
13467: mui·stutukset, joihin syytä lienee, niin myös ta,rkast.elemaan
13468: yhtiön tili- ja muita asi·aJrirjoja. Tarlmstajan palkan, jonka
13469: suuruuden kaupungiuvaltuusmiehet tai ra;astuvankolmus
13470: määräävät, suori,ttaa yhtiö.
13471:      Yhtiön tilit ja hallinnon edellisenä tilivuote.na tarkas-
13472: tavai viimeffitääJn seur,aav·an helmikuun aikana kolme t:illin-
13473: tarkastajaa, joista yhtiö valitsee yhden, kaupunginval:tuus-
13474: miehet tai ra·astuva.nkokous toisen ja kuvernööri kdlman-
13475: nen. Kertomus t.ilintarJmstuksesta on ennen seura:a.van
13476: maaliskuun loppua annettava maistraatiHe, jO'ka jä;ttäii sen
13477: kaupunginva1tuusmiehi1le tai raastuvankokoukselle. Jos
13478: kaupungim11altuusmiehet tai raastuvankokous kieltävä1t ti-
13479: linpä.ästön, on kysymys siitä ratkaistava välimiesten kau.tta,
13480: joi.ksi yhtiö valitsee kaksi, kaupunginval.tuu8miehet tai
13481: raastuvll!nkokous ka:ksi, ja •lwvernööri yhden puhoonjoh-
13482: taj•ll!ksi.
13483: 
13484: 
13485:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13486: 
13487:     Hel•sin·gissä 24 päivänä ·toukokuuta 1912.
13488: 
13489: 
13490: 
13491: 
13492:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
13493:        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13494: 
13495: 
13496: 
13497: 
13498:                 Maatalousvaliokunnan mie-
13499:            t i n t ö N :o 3 eduskuntaesityksen johdosta,
13500:            joka koskee torpan, lampuotitilan ja mäki-
13501:            tupa-alueen vuok1•auksesta 12 päivänä maa-
13502:            liskuuta 1909 annetun asetuksen 65 § :n
13503:            muuttamista.
13504: 
13505:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
13506: lähettänyt edustajain Kairamon y. m. eduskuntaesityksen
13507: N :o 37 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
13508: s<:sta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 65 § :n
13509: muuttamisesta siihen suunt,aan, että vuokr,alautakuntien
13510: jäsenet, jotka mainitun § :n mukaan nykyisin ovat oikeu-
13511: tettuja palkkion saamiseen ainoastaan katselmustoimituk-
13512: sista, saisivat palkkion myöskin muista lautakunnan teh-
13513: tävistä.
13514: 
13515: 
13516:     Kokemus siltä ajalta, jonka torpan, lampuotitilan ja
13517: mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun 12 päivänä
13518: 1909 annettu asetus sekä tämän asetuksen soveltamista
13519: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin koskeva asetus
13520: snmaUa päivältä ovat olleet voimassa, viittaa siihen että
13521: mainittujen asetuksien säännökset ovat erinäisissä kohdin
13522: tarkastuksen ja muutoksien tarpeessa. Mikäli Valiokunta
13523: on asianomaiselta vuokra-asioiden esittelijäitä Senruatin
13524: Oikeustoimituskunnassa saanut tietää, on Senaatti sellaista
13525: tarkastusta varten viime huhtikuun 17 päivänä päättänyt
13526: ryhtyä toimenpiteisiin koko maata käsittävän vuokrasuh-
13527: teita koskevan tilaston hankkimiseksi vuokralautakuntien
13528: välityksellä, jota varten näitten on viimeistään ensi tulevan
13529: heinäkuun 20 p :nä asianomaisille nimismiehille jätettävä
13530: 2       1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13531: 
13532: vaaditut tilastolliset tiedot läänien kuvernööreille toimi-
13533: tettaviksi. Samalla on Senaatti myös päättänyt K. Majes-
13534: h,etille ehdottaa erityisen komitean asettamista, jonka teh-
13535: tävänä olisi tarkastaa edellä sanotut vuokrauksesta maalla
13536: annetut asetukset ja antaa siitä lausuntonsa sekä laatia
13537: tarpeellisiksi ka:tsottuja ehdotuksia varsinkin niistä ·toi-
13538: menpiteistä, joihin mahdollisesti on ryhdyttävä sen joh-
13539: dosta, että, kuten tunnettu, vuonna 1916 lakkaa edellämai-
13540: nitun n. s. taannehtivan asetuksen erinäisille vuokrasuh-
13541: teille määräämä seitsemän vuoden j atkoaika.
13542:     Koska V:aliokunnan käsityksen mukaan ei olisi tyydyt-
13543: tävä ainoastaan osittaisiin muutoksiin vuokralainsäädän-
13544: nössämme, vaan tämä olisi kokonaisuudessaan otettava tar-
13545: kastettavaksi uudistamista j·a täydentämistä varten ja kun
13546: tässä tarkoituksessa jo on ryhdytty alustaviin toimen-
13547: piteisiin, ei Valiokunta, vaikkakin se myöntää eduskunta-
13548: esityksen tueksi esille· tuodut syyt huomiota ansaitseviksi,
13549: ole muitten vieläkin tärkeämpien muutosten rinnalla kat-
13550: sonut voivansa puoltaa sellaisen ainoastaan yksityiskohtaa
13551: tarkottavan muutoksen aikaan saamista, jota ehdotetaan
13552: edust. Kairamon y. m. eduskuntaesityksessä.
13553:     Valiokunta saa siis kunnioittruen ehdottllla
13554:                ettei esilläoleva eduskuntaesitys aiheuttaiMi
13555:             toimenpidettä E d1tsk1mnan puolelta.
13556: 
13557: 
13558:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
13559: Paasikivi (osittain), varapuheenjohtaja J. Castren, sekä
13560: jäsenet Björk, Brander, Eloranta, Eronen, Huttunen, Lau-
13561: tasalo, Marttila, Mä,ki, Pullinen, Rannikko, Saalasti, Siren,
13562: Sjöstedt-JussiJa, Storbjörk ja Tokoi sekä osittain v·arajä-
13563: senet Jalonen, Kaakko-oj a ja Miettinen.
13564: 
13565:     Helsingissä toukok. 14 p. 1912.
13566: 
13567:       Helsingislilä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
13568:        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:                 Lal<i- ja talousvaliokunnan
13574:             mietintö N :o 1 teitten tekemistä ja kun-
13575:             nossapitoa maalla koskevan eduskunta-
13576:             esityksen johdosta.
13577: 
13578:    Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt
13579: Laki- ja talousvaliokuntaan edustajain Juho Astalan y. m.
13580: eduskuntaesityksen N :o 15, joka sisältää ehdotuk<sen ase-
13581: tukseksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
13582: sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä, minkä
13583: ohessa Valiokunta on saanut tiedokseen asian lähetekes-
13584: kustelussa Eduskunnassa annetut lausunnot.
13585: 
13586: 
13587: 
13588:      Aina siitä asti kun maassamme ruvettiin kutsumaan
13589: valtiopäiviä säännöllisesti kokoon ja k~,tnsamme pääsi tilai-
13590: suuteen Eduskuntansa kautta ottamaan osaa olojensa ke-
13591: hittämiseen ja poistamaan IJJiissä vallitsevia epäkohtia on
13592: kysymys tientekorasituksesta ollut yhdessä tai toisessa
13593: muodossa melkein kaikilla valtiopäivillä käsiteltävänä.
13594: Tämä rasitus, joka vanhoista ajoista asti siihen saakka
13595: kun voimassa oleva, teitten ja siltain tekemisestä ja kun-
13596: nossapitämisestä maalla 15 päivänä tammikuuta 1883 an-
13597: nettu Keisarininen asetus tuli nouda.tethwaksi on ollut yk-
13598: sillJOmaan ja sanotun asetuksenkin mukaan edelleen on mel-
13599: kein kokonaan maata omistavan luokan taakkana, on sel-
13600: laisena katsottu suureksi epäkohdaksi, joka olisi korjattava.
13601: Harkitt.aessa taas keinoja kysymyksessäolevan, yhtä yhteis-
13602: kuntaluokkaa painavan rasituksen tasoittamiseksi on useita
13603: kertoja ja silloinkin kun voimassaolevaan, asiaa koskevaan
13604: 2       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13605: 
13606:  l9,insäädäntöön johtaneet armolliset esitykset olivat valtio-
13607:  päiv,iJlä käsiteltävinä lausuttu periaatteessa olevan oikeu-
13608:  denmukaisinta, että valtio ottaisi tientekorasituksen suorit-
13609:  h!akseen. Niinpä 1863-64 vuosien valtiopäiväin Talous-
13610:  valiokunta lausui mietinnössään että kun maan kulkulai-
13611:  tokset hyödyttävät kaikkia sen asukkaita, periaatteelli:3esti
13612:  kaikkien kansalaisten olisi otettava osaa valtion kulkuneu-
13613:  vojen kunnossapidon kustannuksiin ja että kysymyksen oi-
13614:  keudenmukaisin ratkaisu sen vuoksi olisi epäilemättä se,
13615:  että valtio ottaisi suorittaakseen 'kulkuneuvojen kunnossa-
13616:  pidon ja siihen tarvittavat menot 'korvattaisiin valtion-
13617:  rahastolle yleisen suostunnan kautta. Silloisten olosuhteit-
13618:  ,ten ei kuitenkaan katsottu sallivan tämän periaatteen käy-
13619:  täntöön ottamista. Valtiopäivillä vuonna 1877-78 huo-
13620:  mautti Laki- ja talousvaliokunta asiasta laatimassaan mie-
13621:  tinnössä, että velvollisuus rakentaa ja kunnossapitää teitä
13622:  ja siltoja oli, vaikka se koski koko yhteiskunnan etua, jou-
13623:  tunut yhden ainoaan yhteiskuntaluokan suoritettavaksi
13624:  rasitukseksi, joka alati kasvoi, oli epätasaisesti jaettu sekä
13625:  kävi samassa määrässä rasit,tavammaksi sekä epäkohdil-
13626:  taan maaomaisuudelle tuntuvammaksi ,kuin maan taloudel-
13627:  linen kehirtys muuten edistyisi. Pyrittäessä aikaansaamaan
13628:  parannusta tähän epäkohtaan kaJtsoi valiokunta voitavan
13629:  menetellä joko niin että valtio ottaisi suorittaakseen tie-
13630: .rasituksen tai myös niin että rasitusta lievennettäisiin.
13631:  Puolustaessaan jälkimäistä menettelytapaa, ei valiokunta
13632:  tehnyt sitä sen vuoksi e'ttä olisi katsonut epäkohtia sillä
13633:  tavalla voirtavan pitkiksi ajoiksi poistaa, vaan siksi että se
13634:  katsoi sellaisen keinon silloin ainoaksi mahdolliseksi, pitäen
13635:  valiokunta luultavana että kysymys maaomaisuuden va-
13636:  jauttamisesta puheenalaisesti rasituksesta pian jälleen he-
13637:  räisi, silloin entistä äänekkäämmin vaatien toteuttamisrtaan.
13638:  Valiokunnan puoltaman lieventämisperiaatteen omaksuivat
13639:  säädyt sit'ten samoilla ja seuraavilla valtiopäivillä ja sen
13640:  mu'kaan tuli voimassa oleva tieasetuskin laadituksi.
13641:      Se helpotus maanomistajille tientekorasituksessa, jonka
13642:  1883 vuoden asetus toi mukanaan, on kumminkin sangen
13643:                          Tienteko.
13644: 
13645: vähäinen. Maalllteitten ynnä niihin kuuluvain siltain ja
13646: lossien kunnossapidosta kesän aikana sekä lumireen vedosta,
13647: lumen luomisesta ja yleisten talviteitten viitoittamisesta
13648: johtuvista kustannuksista, jotka alempana mainitun komi-
13649: tean laskujen mukaan vuonna 1894 nousivat 2,843,108 mark-
13650: kaan 39 penniin, lankesi samojen laskujen mukaan teolli-
13651: suuslaitosten ja kruununpuistojen osalle, jotka voimassa
13652: olev~n lainsäädännön mukaan yhdessä tilallisten kanssa
13653: ottavat osaa tientekorasitukseen, ainoastaan 5,1 % eli teol-
13654: lisuuslaitoksille 4 % ja kruununpuistoille 1,1 %, maaomai-
13655: suuden saadessa vastata jälellä olevista 94,~~ % :sta samoja
13656: kustannuksia. Tämä maanomistajain taakka tuntuu sitä
13657: kohtuuttomammalta, kun ajatellaan, puhumattakaan kau-
13658: punkilaisten täydellisestä vapautuksesta maantienteko-rasi-
13659: tukseen nähden, että maanviljelyksestä saadut tulot, jotka
13660: vanhempina aikoina muodostivat pääasialliset vuositulot
13661: maaEreudulla ja jotka sellaisten olosuhteitten vallitessa voi-
13662: t]in katsoa yksin velvollisiksi vastaamaan tierasituksesta,
13663: 1904-05 vuosien valtiopäiväin Laki- ja talousvaliokunnan
13664: laskujen mukaan vuonna 1903 tekivät ainoastaan 51,9 %
13665: kaikista maaseudun tuloista, kun taas loput 48,1 % jakaan-
13666: tuivat ,elinkeinojen ja ammattien" sekä ,muun tulon"
13667: kesken, edelliselle tulokategorialle 23,7 % :lla ja jälkimäi-
13668: selle 24,4 % ;lla.
13669:     Kun se tientekovelvollisten lisäys, jolla 1883 vuoden
13670: åsetus tarkoitti lieventää maanomistajain taakkaa, ei alun
13671: pitäenkään tuntunut sanottavalta huojennukselta, ei kes-
13672: tänyt kauan ennenkuin kysymys tientekorasituksesta koko
13673: laajuudessaan uudelleen joutui päiväjärjestykseen. Sitten-.
13674: kun Keisarillinen Senaatti, Valtiosäätyjen 1894 vuoden
13675: valtiopäivillä tekemän alamaisen anomuksen johdosta, oli
13676:  toimituttanut tilastollisia tutkimuksia tientekorasituksesta
13677:  ja vuonna 1898 asetettu komitea, jonka tuli laatia ehdotus
13678: muutetuksi lainsäädännöksi teitten ja siltain tekemisestä
13679:  maalla, oli vuonna 1899 saanut valmiiksi mietintönsä, on
13680:  Valtiosäädy1ille 1904---1905 vruosien valtiopäivillä sekä
13681:  Eduskunnalle vuoden 1907, vuoden 1908 ensimäisillä ja
13682: 4      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13683: 
13684: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä annettu armolliset esi-
13685: tykset asiassa. Näitä armollisia esityksiä ei ole kuitenkaan
13686: yhtä vähän kuin erinäisiä yksikarnariselle Eduskunnalle
13687: eräillä lähinnä edellisillä valtiopäivillä jätettyjä eduskunta-
13688: esitykisiä ehditty valtiopäivillä loppuun käsitellä. Sitä vas-
13689: toin tuli viime V·altåopäivillä tehty eduskuntaes~tys Edus-
13690: kunnassa loppuun käsitellyksi, mutta hylkäsi Eduskunta
13691: Laki- ja talousva~iokunnan asiasta laatiman, eduskunta-
13692: esityksen kanssa pääkohdiUaan yhtäpitävän lakiehdotuksen
13693: ja asia raukesi.
13694:     Yllämainitut armolliset esitykset ovat pyrkineet poista-
13695: maan tierasituksen aiheuttamia epäkohtia saman periaat-
13696: teen mukaan kuin 1883 vuoden asetuskin, nimittäin siten
13697: että tientekorasitusta lievennettäisi,in laajentamalla tien-
13698: tekovelvollisten piiriä samalla kun maanteiden teko ja kun-
13699: nossapito jätettäisiin edelleen tientekolahkojen tehtäväksi:
13700: joina pysytettäi,siin kunnat. Entisten tientekovetlvollisten
13701: lisäksi olisi myöskin kaikkien muiden, jotka maalla mak-
13702: savat kunnalle veroa vähintäin 800 markan vuositulosta
13703: sekä kruunun muidenkin sille kuuluvien maiden kuin puis-
13704: tojensa puolesta otettava osaa tientekorasituksen lrustan-
13705: nuksiin, jota varten tientekovelvollisille pantaisiin tieäy-
13706: rejä heidän tulojensa mukaan. Sen ohessa olisi tient~ko­
13707: rasituksen tasolittarniseksi maan eri osiin nähden valtio-
13708: varoista annettava apurahaa enintään 10 prosenttia maan-
13709: teiden kunnossapitoon menevistä kustannuksista niille tien-
13710: tekolahkoille, joiden menot tieäyriä kohden olisivat suurem-
13711: mat sitä keskimäärää tieäyriä kohti, johon koko Suomen
13712: maanteiden kunnossapitomenot nousevat, kuitenkin niin,
13713: ettei enempää kuin kolmeneljännestä näiden menojen erosta
13714: apurahaksi annettaisi.
13715:     Armollisten esitysten ehdottamat keinot tientekokysy-
13716: myksen ratkaisemi.seksi eivät ole niiden eri valtiopäivillä
13717: toimineiden Laki- ja talousvaliokuntain mielestä, jotka ovat
13718: mietintönsä asiasta laatineet, olleet tyydyttäviä. Vuosien
13719: 1904--05 valtiopäiväin Laki- ja ta:lousvaliokunta, katsoen
13720: o!keudenmukaisinta olevan ja sen vuoksi lopulliseksi pää-
13721:                           Tienteko.                           5
13722: 
13723: maaliksi olevan asetettavan, että valtio ottaisi huostaansa
13724: tienteon kokonaisuudessaan ja kantaisi sitä varten varoja
13725: kaikilta yhteiskunnan jäseniltä, tahtoi päästä niin lähelle
13726: tätä päämäärää kuin se silloin katsoi mahdolliseksi. Sitä
13727: varten ehdotti valiokunta että koko maa, kaupunkeja lu-
13728: kuunottamatta, tehtäisiin yhdeksi yhtenäiseksi tienteko-
13729: lahkoksi, jonka menojen maksamiseksi tientekovelvolliset
13730: suorittaisivat vuosimaksuja vuositulojensa ja ylenevän as-
13731: teikon mukaan, ja olisivat sellaisia verovelvollisia, paitsi
13732: maanomistajia ja tehtaita sekä kruunun puistoja, myöskin
13733: muut kruunun maat sekä kaikki, jotka nauttivat vähintäin
13734: 500 markan suuruista kunnallisverotuksen alaista vuosi-
13735: tuloa. Vielä lähemmäksi yllämainittua päämäärää tuli sitä
13736: vastoin 1907 vuoden valtiopäiväin Laki- ja talousvalio-
13737: kunta, joka katsoen ettei tiente'korasitusta maalla voida
13738: muuten tyydyttävällä tavalla ~ärjestää kuin että valtio ot-
13739: taa rakentaakseen ja kunnossapitääkseen maantiet, paikal-
13740: listeiden jäädessä niiden huoleksi, jotka sellaisia tarvitservat
13741:  jn niistä hyötyvät, laati tälle periaatteelle rakennetun laki-
13742: ehdotuksen. Tämän lakiehdotuksen mukaisia ovat sitten
13743: kaikki myöhemmät asiasta tehdyt eduskuntaesitykset,
13744:  nytkin esillä oleva eduskuntaesitys, olleet ja samalle kan-
13745:  nalle on Laki- ja talousvaliokuntakin niiden johdosta laa-
13746:  timissaan mietinnöissä aina a.settunut.
13747: 
13748: 
13749: 
13750:     Ottaessaan ratkaistavakseen kysymyksen, olisiko tie-
13751: asiaa järjestettäessä vain tyydyttävä lieventämään niiden
13752: ta.akkaa, joita tientekorasitus nykyisin painaa, vai olisiko
13753: otettava täysi askel sen päämäärän saavuttamiseksi, joka
13754: usein periaatteessa on tunnustettu oikeudenmukaisimmaksi,
13755: nimittäin että maantiet olisivat rakennettavat ja kunnossa-
13756: pidettävät valti:on varoilla, ei Valiokunta ole epäillyt omak-
13757: sua jälkimäistä periaatetta, joka ilmenee myöskin esillä
13758: olevaan eduskuntaesitykseen sisältyvässä asetusehdotuk-
13759: sessa teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. Tämän
13760: 6       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13761: 
13762: valtion velvollisuuden katsoo Valiokunta johdonmukaisesti
13763: seuraavan siitä seikasta että maantiet yleisen liikkeen vä-
13764: littäjinä ovat olemassa koko kansan tarvettfL ja hyötyä var-
13765: ten. Sitäpaitsi olisi tientekoasian järjestämisestä esillä ole-
13766: van eduskuntaesityksen ehdottamalla tavalla Valiokunnan
13767: mielestä voitetta,vissa ne käytännölliset edut,
13768:     että maantiet saataisiin valtion toimesta järjestelmälli-
13769: sesti ja tarkoituksenmukaisesti rakennetuiksi ja kunnossa-
13770: pidetyiksi; sekä
13771:     että tienteosta johtuva rasitus tasaisesti jakaantuisi eri
13772: paikkakuntain kesken.
13773:     Ettei viimeksimainittua etua ole suinkaan vähäksi ar-
13774: Yattava, havaitaan vertaillessa toisiinsa niitä kustannus-
13775: määriä, joihin tierasitus nykyisin eri osissa maatamme
13776: nousee. Ennen mainitun komitean mietinnön mukaan vuo-
13777: delta 1S99 teki tierasitus vuonna 1S94 keskimäärin mant-
13778: taalia kohti Mynämäen kihlakunnassa 38 markkaa 70 pen-
13779: niä, Vehmaan kihlakunnassa 42 markkaa 20 penniä, Hol-
13780: lolan kihlakunnassa SS markkaa 22 penniä ja Rantasalmen
13781: kihlakunnassa 109 markkaa 45 penniä, kun taas sama ra-
13782: situs nousi Helsingin kihlakunnassa 149 markkaan 99 pen-
13783: niin, Ikaalisten 1S2 markkaan 23 penniin, Sortavalan 272
13784: markkaan 91 penniin, Ilmajoen 219 markkaan 54 penniin~
13785: Saloisten 230 markkaan 24 penniin, Kemin 234 markkaan
13786: 36 penniin sekä Haapajärven kihlakunnassa 320 markkaan
13787: 42 penniin manttaalilta, ollen puheenalaisen rasituksen kes-
13788: kikustannus manttaalia kohti koko maassa sanottuna vuon-
13789: na 145 markkaa 93 penniä. Mitä taas tulee keskimääräi-
13790: seen kustannukseen kilometriä kohti, teki se komitean las-
13791: kelmien mukaan samana vuonna :
13792: 
13793:     Uudenmaan     lää.nissä .......... 127 mk. 74 p:iä
13794:     Turun ja Porin                     153     02
13795:                       "                 99 " 92
13796:                              •••••••               0   ••
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:     Hämeen                                         "
13802:                       "                     "
13803:                              0.   0   0   ••   0   •••
13804: 
13805: 
13806: 
13807: 
13808:     Viipurin                .......... S1          "
13809:     Mikkelin          "                 91 " 55 "
13810:                         "                                   "   "
13811:                              0   •••••         0   ••   0
13812:                            Tienteko.                             i
13813: 
13814:    Kuopion         läänissä ......... . 77 mk. 22 p :iä
13815:    Vaasan               ,         ......... . 131 " 51 "
13816:    Oulun läänissä Lapinmaata lukuun-
13817:       ottamatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 , 28
13818:                                                           "
13819: eli siis koko maassa keskimäärin 110 markkaa 38 penniä.
13820: Nämä numerot osoittanevat riittä,vän selvästi miten epä-
13821: tr:saisesti tientekorasitus pain~a tientekovelvollisia eri osissa
13822: maatamme.
13823:     Päämuistutuksina sitä vastaan että maanteiden teko ja
13824: kunnossapito toimitettaisiin valtion kustannuksella on esi-
13825: tetty ensiksikin se että tienrasituksesta aiheutuvat menot
13826: nousisivat nykyisiä paljoa korkeammiksi, koska. kustan-
13827: nukset suuremmista töistä, jos valtio ne teettää, tulevat
13828: kalliimmiksi, kuin mihin ne, yksityisten teettäessä samat
13829: työt, kohoava't, sekä toiseksi että tierasituksen siirtyessä
13830: valtiolle tultaisiin ei ainoastaan vaatimaan useiden kylä-
13831: teiden julistamista maanteiksi ja niinmuodoin niiden kun-
13832: nossa pitoa valtion tehtäväksi vaan ~yöskin esittämään
13833: entistä suurempia vaatimuksia teiden kunnossapitoon näh-
13834: den, joka taas vaikuttaisi tiekustannusten kohoamista.
13835: Vaikka V aliakunta katsookin etteivät nämä muistutukset
13836: ole perusteettomia, eivät ne Valiokunnan mielestä kuiten-
13837: kaan ole sitä laatua että niiden tarvitseisi estää Valiokun-
13838: nan puoltamaa uudistusta, katsoen V aliakunta että pelko
13839: tientekokustannusten lisääntymisestä on suuresti liioiteltua.
13840:     Mitä tulee muistutukseen että maanteiden teko ja kun-
13841: nossapito valtion toimittamana tulisi kalliimmaksi kuin
13842: yksityisten teettämänä, tahtoo Valiokunta huomauttaa että
13843: se menettely, jota esiHä olevan eduskuntaesityksen mukaan
13844: tulisi noudatettavaksi teiden tekoon ja kunnossapitoon
13845: nähden, olisi omiaan estämä.än niistä aiheutuvain kustan-
13846: nusten liiallista nousua. Kun tienteosta tulisivat huolehti-
13847: maan kuntain asettamat tiehallitukset kukin kunnassaan,
13848: olisi se takeena siitä, että työt suoritettaisiin asiantunte-
13849: muksella, joka niin hyvin paikallisiin oloihin btsoen kuin
13850: vähitellen saavutettavan kokemuksen kautta itse työn suo-
13851: 8      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13852: 
13853: rittamiseenkin nähden tulisi olemaan suuriakin vaatimuksia
13854: vastaava. Samoin olisivat urakkajärjestelmä, joka yleisissä
13855: töissä on osoittautunut edulliseksi, sekä ennen urakoiden
13856: tarjouksia tapahtuva seikkaperäinen arvioiminen kunnossa-
13857: pidon kustannuksista tehokkaita keinoja kustannusten
13858: pitämiseksi kohtuullisuuden rajojen sisällä. Mitään uusia
13859: valtionvirkoja ei ehdotuksen toteuttaminen myöskään vaa-
13860: tisi. Ainoastaan sinne missä maanteiden kunnossapito lii-
13861: kmteen vilkkauden tähden, kuten kaupunkien tai tärkeim-
13862: päin rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyydessä,
13863: vaatii pikaista vikojen korjausta sekä kestävämpää ja niin-
13864: muodoin kalliimpaa rakennustapaa, on ehken tarpeellista
13865: asettaa joitakuita valtion työnjohtajia, koska lienee eduUi-
13866: sinta sellaisilla paikoilla pitää maanteitä kunnossa valtion
13867: välittömän toimen kautta. Osoitukseksi muuten urakka-
13868: järjestelmän edullisuudesta mainittakoon, Valiokunnan
13869: hankkimien tietojen mukaan, että Laihian ja Jurvan kun-
13870: nissa, jotka muodostavat yhteisen tientekolahkon, ja joissa
13871: maanteiden kunnossapito, toimitetaan 'urakalla, siitä joh-
13872: tuvat kustannukset nousivat viime vuonna 120 markkaan
13873: 7 penniin kilometriltä ja että samat kustannukset Ilmajoen
13874: ja Seinäjoen tientekolahkossa niinikään urakkajärjestelmää
13875: käyttäen viime vuonna tekivät 138 markkaa 85 penniä.
13876: Ottamalla huomioon, että jo vuonna 1894, kuten ylempänä
13877: on mainittu, keskikustannukset Vaasan läänissä nousivat
13878: 131 markkaan 51 penniin kilometriltä, ei viime vuotisia
13879: paljon kalliimmalla .ajalla syntyneitä kustannuksia suin-
13880: kaan ole katsottava suuriksi.
13881:      Mitä taas tulee pelkoon; että vaatimukset maanteiden
13882: paljonteen ja laatuun nähden lisääntyisivät, jos työt tuli-
13883: sivat suoritettaviksi va.Jtion kustannuksella, niin pitää
13884: Valiokunta luultavana että kun kunnallisviranomaiset ja
13885: verovelvolliset tulevat huomaamaan että liialliset vaati-
13886: mukset sanotussa suhteessa lisäiilvät veronmaksaja.in vuosi-
13887: menoja, vaatimuksetkin tulevat pysymään tarpeeksi koh-
13888: tuullisina. Sitä paitsi voivat valtion etujen valvojina ku-
13889: vtrnöörit ja maan hallitus, joille ehdotuksen mukaan kuu-
13890:                            Tienteko.                          9
13891: 
13892:  luu päättää uusien maanteiden tekemisestä, hillitä t.ien-
13893:   ,-aatij ain liiallisia pyyteitä.
13894:       Samalla kun Valiokunta siis on tullut siihen tulokseen
13895:   että yleistä kulkuyhteyttä välittävien maanteiden rakenta-
13896:  minen ja kunnossapito kuuluvat valtion tehtäviin, on Valio-
13897:   kunta hyväksynyt senkin eduskuntaesityksessä iJmenevän
13898:   kannan, että paikalliset eli kylätiet edelleenkin jäisivät
13899:   niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka sellaista
13900:   tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Niillä paikkakunnilla,
13901:   joissa maanteitä puuttuu, kuten maan pohjoisimmissa
13902:   osissa, saaristossa ja muissa syrjäseuduissa, tai kun asian-
13903:   haarat muuten vaativat, olisi kuitenkin paikallisteiden
13904:   tekemistä ja kunnossapitoa, harkinnan mukaan, valtion
13905:   apurahalla avustettava. - 'l'ässä kohden pyytää Valio-
13906:   kunta huomauttaa että kun paikallisteiden teko ja kun-
13907:   nossapito edelleenkin jäisi pääasiassa tilallisten suoritetta-
13908: . vaksi, olisi sitä suuremmalla syyllä maanomistajat vapau-
13909:   tettava heitä erityisenä ryhmänä painavasta tierasituksesta.
13910:       Paikallis- eli kyläteitä koskeva lainsäädäntö on tähän
13911:   asti ollut hyvin puutteellinen, jonka vuoksi sellaisia teitä
13912:   puuhattaessa useinkin on suuria vaikeuksia voitettavana.
13913:   Rakennuskaaren 25 luvussa säädetään ainoastaan että tie
13914:   käräjäpaikkaan, kirkolle ja myllylle sekä muu ajotie on
13915:   oleva 6 kyynärää leveä, minkä ohessa samassa luvussa
13916:   oleva määräys, että kaikki tilanhaltijat ovat velvoUi:set te-
13917:   kemään teitä, koskee myös mainittuja pienempiä teitä. Ei
13918:   myöskään voimassa oleva tieasetus 15 päivältä tammikuuta
13919:   1883 ole kyläteihin nähden läheskään täydellinen ja niihin
13920:   kuuluvia seikkoja selvittävä. Sanotussa asetuksessa sääde-
13921:   tään että kaikki tilanhaltijat ilman eroituksetta sekä muut
13922:   maanteitä tekemään määrätyt tientekovelvolliset, jotka
13923:   jotakin kylätietä käyttävät, ovat vei volliset sitä tekemään
13924:   j:J kunnossapitämään manttaalin mukaan, ,mutta myös
13925:   t!lrpeenmuka:isesti katsoen siihen hyötyynkin, jota itsekul-
13926:   lekin tiestä tulee", ollen tehdaslaitosten suoritettava tien-
13927:   tekovelvollisuutensa rahassa ,sillä tavoin kuin tien osakkaat
13928:   ktskenään sopivat". Millä tavoin suostumus kylätien ra-
13929: 10      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
13930: 
13931: kentamisesta, tiejaosta y. m. on sa3itava toimeen ja millä
13932: tavoin ne, jotka olisivat velvolliset käymään osallisiksi
13933: kylätien tekoon ja kunnossapitoon, on saatava siihen vel-
13934: voitetuiksi, siitä kaikesta puuttuu selviä säädöksiä. Tämän
13935: vuoksi ja kun kylätiet, joita ennenmainitun komitean hank-
13936: kimien tietojen mukaan vuonna 1898 oli Suomessa, La,pin
13937: kihlakuntaa lukuunottamatta, kaikkiaan 14,744 kilometriä,
13938: vuotuisten kunnossapitokustannusten noustessa arvion mu-
13939: kaan 650,947 markkaan 60 penniin, tulevaisuudessa nähtä-
13940: vä.sti yhä lisääntyvät, on Valiokunta katsonut välttämättö-
13941: män tarpeen vaatimaksi että näitä teitä koskevat säädökset
13942: täydennetään ja kehitetään oloja vastaaviksi.
13943:      Ehdottaessaan tientekorasituksen siirtämistä valtiolle,
13944: katsoo Valiokunta tarpeelliseksi tämän yhteydessä antaa
13945: eräitä numerotietoja niistä kustannuksista, joihin maantei-
13946: den kunnossapito nousee ja jotka kustannukset siirtyisivät
13947: valtiorahaston vastruttavåksi. Laki- ja talousvaliokunta on
13948: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä asiantuntijan laskujen
13949: perusteella tullut siihen tulokseen että vuosikustannukset
13950: maantiekilometriltä nousevat 150 markaksi kilometriltä,
13951:  josta määrästä jakautuu itse tiepohjan kunnossapitoon
13952: 75 %, siltojen korjaukisiin 6 %, rumpujen ylläpitoon 1,<> %,
13953: kilometri- y. m. patsaitten kunnossapitoon 0,<> %, erityisiin
13954: menoihin, kuten tulvien tuottamien vaurioiden korjaami-
13955: seen, tiehallituksen jäsenten palkkauksiin y. m. semmoisiin
13956: 7 % sekä teiden kunnossapitoon talvella 10 %. Maantei-
13957:  den kunnossapitokustannukset koko maassa on valiokunta,
13958:  siihen nähden että maanteitä oli vuoden 1908 lopussa kaik-
13959:  kiaan 25,623 kilometriä ja vuonna 1909 arvosteltiin olevan
13960:  27,000 kilometriä, laskenut yhteensä 4,005,000 markaksi.
13961:  Kun tähän summaan oli valiokunnan mielestä lisättävä
13962:  uusia teitä ja kalliimpia siltoja ynnä muita keinotöitä var-
13963:  ten tai, jollei sellaisia keinotöitä sattuisi, yksinomaan uusien
13964:  maanteiden rakentamiseksi 900,000 markan vuotuinen me-
13965:  noerä sekä paikallisteiden avrustamiseksi 95,000 markan suu-
13966:  ruinen rahamäärä vuodessa, on valiokunta saanut maan-
13967:  tiemenojen kokonaissummaksi 5,000,000 markkaa vuodessa.
13968:                          Tienteko.                        H
13969: 
13970:     Valiokunta on niinmuodoin, harkitessaan niin hyvin
13971: edelläkosketeltuja, esillä olevassa eduskuntaesityksessä il-
13972: meneviä periaatteellisia kysymyksiä kuin myöskin asetus-
13973: ehdotuksessa teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapi-
13974: dosta maalla olevia erinäisiä säännöksiä, päättänyt puoltaa
13975: hyväksyttäväksi sanotun ehdotuksen kanssa melkein yhtä-
13976: pitävän asetuksen.
13977:     Vihdoin katsoo Valiokunta asianmukaiseksi antaa mie-
13978: tinnössään muutamia tietoja siitä, millä kannalla tierasitus
13979: lähimmissä läntisissä naapurimaissamme, Ruotsissa ja
13980: Tanskassa, on :
13981:     Ruotsissa otta,vat, vuonna 1891 annetun lain mukaan,
13982: johon vuonna 1905 on tehty erinäisiä muutoksia, tienteko-
13983: rasitukseen osaa:
13984:     1) kaikki maanviljelyskiinteimistöt, joihin myöskin lue-
13985: taan valtiolle kuuluvat ja muut yhteismetsät;
13986:     2) kaikki muutkin kiinteimistöt, joista suoritetaan suos-
13987: tnntaveroa valtiolle ja joitten tak:soitusarvo nousee vähin-
13988: täin 800 kruunun; sekä
13989:     3) tulot, jotka nousevat vähintäin 1,000 kruunuun ja
13990: joista maksetaan suosiuntaveroa valtiolle, lukuunottamatta
13991: kumminkaan tuloja, jotka saadaan vuokraamalla valtion
13992: omistama maanviljelyskiinteimistö.
13993:     Näistä tientekovelvollisista on luonnossa suoritettava
13994: tienteko kaikkien maanviljelyskiinteimistöjen, paitsi val-
13995: tion ja muiden yhteismetsäin, velvollisuutena, jota vastoin
13996: ne verotusesineet, jotka eivät suorita tientekoa luonnossa
13997: ottavat siihen osaa ainoastaan rahassa, joka maksetaan tien-
13998: tekolahkon yhteiseen rahastoon. Sanottuun rahastoon kan-
13999: Hetaan tieveroa tieäyrin (väg:fyrk) mukaan huomioon-
14000: ottama1la a) että maanviljelyskiinteimistöjä, paitsi yhteis-
14001: metsiä verotetaan yhdellä tieäyrillä kultakin 100 kruunulta
14002: niiden taksoitusarvoa; b) että sanotuita metsiä ja muita
14003: kiinteimistöjä verotetaan yhdellä tieäyrillä kultakin 200
14004: kruunulta taksoitusarvoa; sekä c) että tuloja verotetaan
14005: yhdellä tieäyrillä kultakin 30 kruunulta niitten veronalai-
14006: sesta osasta. Arvioiduista teiden ja siltojen kunnossapito-
14007: 12     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14008: 
14009: kustannuksista maksa.a valtio kymmenennen osan ja loput
14010: kannetaan tientekovelvollisilta, lukemalla luonnossa suori-
14011: tetut kustannukset niitä suorittaneille hyväksi.
14012:     Tanskassa, 1904-05 vuoden valtiopäiväin Laki- ja ta-
14013: lousvaliokunnan mietintöluonnoksessa olevan selostuksen
14014: mukaan, on tielaitoksesta voimassa vuonna 1867 annettu
14015: laki, jossa tehdään ero maanteitten ja sivuteitten välillä
14016: sekä edellisessä luokassa valtamaanteitten ja pienempäin
14017: maanteitten välillä. Mitä valtamaanteitten perustamiseen
14018: ja kunnossapitämiseen tulee, on se koko kuningaskunnan
14019: kaikkien kauppakaupunkien ja maaseutupiirien yhteinen
14020: asia, lukuunottamatta Kööpenhaminan kaupunkia ja Born-
14021: holman saarta. Joka vuosi määrää lakiasäätävä valta ne
14022: työt, jotka seuraavana :finanssivuot.ena ovat suoritettavat.
14023: Menot valtamaanteistä suorittaa valtio yleisestä tierahas-
14024: tosta, johon kannetaan, paitsi eräitä pienempiä maksuja,
14025: tieveroa jokaisesta ,hartkornista" ( verotusperusteen ni-
14026: mitys),- Kööpenhamina ja Bornholm ovat siitä vapaute-
14027: tut- minkä veron suuruus vahvistetaan vuotuisen finans-
14028: silain kautta. Sen ohessa suorittavat jokaisen amtin kaup-
14029: pakaupungit ja maaluispiirit tierahastoon kolmannen osan
14030: siitä määrästä, joka kunakin vuonna tarvitaan amtin val-
14031: tamaanteitä varten. Kaupprukaupungit suorittavat myös-
14032: kin tierahastoon erityisen avustuksen niiden katujensa kun-
14033: nossapitämiseen, jotka samalla ovat osia valtamaanteistä.
14034: Mitä tulee pienempäin maanteiden tekoon ja kunnossapi-
14035: toon, on se jokaisen eri amtin kauppakaupunkien ja maa-
14036: luispiirien kunnallinen asia. Kulut jaetaan kauppakau-
14037: punkien ja maaluispiirien välillä hartkornin perusteella.
14038: Sivuteitten tekemisestä on olemassa erinäisiä määräyksiä;
14039: k"Unnossapitovelvollisia ovat kauppakaupungit ja pitäjä-
14040: kunnat.
14041: 
14042: 
14043:     Ottaessaan sitten käsiteitäväkseen eduskuntaesitykseen
14044: sisältyvän ehdotuksen asetukseksi tieveron maksamisesta
14045: ja sen käyttämisestä, on Valiokunta kyllä havainnlllt miten
14046:                           Tienteko.                        13
14047: 
14048: tärkeää olisi, että tienteko-kysymystä ratkaistaessa niiden
14049: periaatteiden mukaan kuin Valiokunta ehdottaa, jo samalla
14050: osotettaisiin ne varat, jotka uudistuksen toimeenpanemista
14051: varten tarvittaisiin. Asian rahallisen puolen järjestämistä
14052: vastaan sillä tavalla kuin eduskuntaesityksessä ehdotetaan
14053: voidaan valiokunnan mielestä kuitenkin tehdä siksi paina-
14054: via muistutuksia, ettei Valiokunta ole katsonut voivansa
14055: puoltaa sanottua ehdotusta.
14056:     Jo nykyiset valtiolliset olot, jolloin hallituksen kiel-
14057: täessä Eduskunnan verotus- ja suostuutuoikeuden ja kerta
14058: toisensa jälkeen väärinkäyttäessä sen suostunta-asioista
14059: se·kä tulo- ja menoarviota käsitellessään tekemiä päätöksiä,
14060: panevat epäilemään, voidaanko mitään uusia veroja hal-
14061: litukselle myöntää. Mutta huolimatta tästä, on ehdotettu
14062: verolaki myös erinäisiä muitakin näkökohtia silmällä pi-
14063: täen epäonnistunut.
14064:     Ensiksikin tulisi ehdotettu tievero pysyväåseksi veroksi,
14065: toisin sanoen sellais~ksi veroksi ettei sitä, sen jälkeen kun
14066: verolaki tulisi lopullisesti vahvistetuksi, Eduskunta voisi
14067: ilman Hallitsijan suostumusta poistaa tai muuttaa. Sa-
14068: moin tulisi vero olemaan osa valtiovaraston ,vakinaisia tu-
14069: loja", joihin nähden Hallitsijan käyttöoikeutta on tahdottu
14070: Eduskunnan oikeuksien kustannuksella painostaa. Niin-
14071: kauan kun valtiopäiväin välitöntä määräämisvaltaa ei ole
14072: taruttu koskemaan tulo- ja menoarviota kokonaisuudessaan,
14073: ei ole suotavaa että säädetään uusia vakinaisia veroja.
14074:     Toiseksi olisi uuden veron varjopuolena se että siitä tu-
14075: lisi eriko~svero, määrättynä erityistä tarkoitusta varten. Se
14076: tulisi välttämättömästi vaatimaan erityistä kirjanpitoa
14077: uutena rahastona, joka tuloihinsa ja menoihinsa nähden
14078: tulisi olemaan enemmän tai vähemmän erillään v.altion ylei-
14079: sestä tulo- ja menoarviosta. Sellaisen veron syntyminen te-
14080: kisi tulo- ja menoarvion mutkallisemmaksi ja vaikenttaisi
14081: Eduskunnan pyrkimyksiä saada tulo- ja menoarvio yhtenäi-
14082: seksi.
14083:     Kolmanneksi voidaan ehdotettua tieveroa vastaan muis-
14084: tuttaa että siitä tulisi hallinnollinen vero, sen kautta ettei
14085: 14     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14086: 
14087: Eduskunnalla, kuten selviää lakiehdotuksen 5 § :n säädök-
14088: sistä, olisi mitään vaikutusvaltaa veron suuruutta määrät-
14089: täessä, vaan tekisi sen hallitus joka vuosi aivan oman har-
14090: kintansa mukaan. Hallituksella olisi valta määrätä mitä ja
14091: kuinka kalliita teitä kunakin vuonna olisi rakennettava
14092: (vaikkapa maalle aivan hyödyttömiäkin n. k. strategisia
14093: teitä) kuin myöskin kuinka paljon reservivaroja olisi odot-
14094: tamattomien tarpeiden varalle veron kautta kerä,ttävä.
14095: Tä:ssä suhteessa tulisi ehdotettu tievero olemaan täydelli-
14096: nen, taantumukseen päin vievä uutuus meidän verotusjär-
14097: jestelmässämme. Se merkitsisi samaa kuin että Eduskunta
14098: antaisi hallitukselle määräämättömäksi ajaksi a;voimen val-
14099: takirjan, jota antaja ei voisi peruuttaa, hoitaa maan tieverk-
14100: koa mielensä mukaan sekä tieveron nime:llä kantaa maasta
14101: varoja vapaasti ja niin paljon kuin sitä vaan haluttaisi.
14102:     Näistä koskettelemistaan syistä katsoo Valiokunta että
14103: eduskuntaesityksen tekijäin ehdotus asetukseksi tieveron
14104: maksamisesta ja sen käyttämisestä olisi hyljättävä. Sa-
14105: malla tahtoo Valiokunta huomauttaa ettei sanotun asetus-
14106: ehdotuksen hylkääminen kuitenkaan tarvitse estää teitten
14107: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla laaditun asetusehdo-
14108: tuksen hyväksymistä, sillä onhan hallituksella tilaisuus •
14109: jälkeenpäinkin, kuten Valtiopäiväjärjestyksessäkin edelly-
14110: tetään, pyytää Eduskunnalta varoja tielain määräysten tJoi-
14111: meenpanemiseksi, jollei vakinaiset valtion tulot siihen riitä.
14112: Kun Valiokunta ehdottaa esillä olevan verolaki-ehdotuksen
14113: hylkäämistä, ei valiokunta ole katsonut tarpeelliseksi pyy-
14114: tää V altiovarainvaliokunnalta mitään lausuntoa asiasta.
14115: 
14116: 
14117: 
14118:    Hyväksyttäväksi puoltamansa lakiehdotuksen teiden te-
14119: kemisestä ja kunnossapidosta maalla eri pykäliin nähden
14120: pyJ~tää Valiokunta huomauttaa seuraavaa:
14121:    1 §. Tässä pykälässä säädetään, että asetuksen sään-
14122: nösten alaisia teitä ovat asianmukaisessa järjestyksessä
14123: kunnossapidettäviksi määrätyt maantiet ja paikallistiet,
14124:                           Tienteko.                         15
14125: 
14126: jotenka siis tilustiet jäävät asetuksen ulkopuolelle. Ryh-
14127: mitys maanteihin ja paikallisteihin riippuu taas siitä, ke-
14128: nen tehtäviä ne ovat. Ensiksi mainittu ryhmä käsittää val-
14129: tiovaroilla kunnossapidettävät kesä- ja talviajo•tiet sekä
14130: polkutiet, paikallisteihin kuuluvat kyläkuntain väliset ajo-
14131: ja polkutiet. Teihin luetaan myöskin sillat y. m. kulku-
14132: yhteydelle tarpeelliset laitokset.
14133:      2 §. Nykyisistä tientekoa koskevista säännöksistä puut-
14134: tuu tarkempia määräyksiä teiden noususta. Rakennuskaa-
14135: ren 25 luvun 1 § :ssä säädetään, että maantie on tehtävä
14136: ,mihin se voidaan tehdä tasaisin ja suorin" ja maanmit-
14137: tr..usohjesääntö 15 p :Itä toukokuuta 1848 neuvoo 168 § :ssä
14138: tien suuntaa tutkivaa maanmittaria kiertämään, jos mah-
14139: dolliJsta, sellaiset mäet, joissa tien nousu tulisi olemaan
14140: enemmän kuin 10 prosenttia. Kun maantiet meilJä kui-
14141: t·enkin useasti sielläkin, missä se olisi voitu verrattain pie-
14142: nellä kierroksella välttää, ovat mainitusta maanmittareille
14143: annetusta ohjeesta huolimatta johdetut korkeiden ja jyrk-
14144: kien mäkien yli, joissa kuormain kuljetus ja tien kunnossa-
14145: pito on vaikeata, näyttää Valiokunnasta asianmukaiselta,
14146: että asetukseen otetaan nimenomainen määräys maantien
14147: korkeimmasta noususta, ehdottaen Valiokunta sen, edus-
14148: kuntaesityksestä poiketen, 10 :ksi sadalle. Valiokunnassa
14149: on vähemmistö puoltanut korkeimmaksi nousuksi 7 :ää sa-
14150: d&lle, katsoen sitä korkeampaa nousua liikenteelle hanka-
14151: laksi ja epämukavaksi, mutta tuntuu Valiokunnan enem-
14152: mistöstä sellainen määräys liian vaativalta ja käytännössä
14153: vaikeasti toteutettavalta, erittäinkin niihin suurempiin kus-
14154: tnnnuksiin nähden, jotka se teiden rakentamisessa aiheut-
14155: t&isi.
14156:      3 §. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan on kysy-
14157: mys uuden maantien tekemisestä annettava kihlakunnan~
14158:  oikeuden tutkittavaksi, mutta asian ratkaisu on varattu
14159: kuvernöörille. Kun niiden paikkakuntain asukkaiden, joita
14160: tiehanke lähinnä koskee, nykyään on mukavampi saada mie-
14161: lipiteensä siitä ilmaistuksi kunnallistoimen kautta, näyttää
14162: ajanmukai,selta poistaa kihlakunnanoikeuden osallisuus pu-
14163: 16      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14164: 
14165: heenalaisissa asioissa. Sen sijaan on teknillinen selvitys
14166: hankkeesta ynnä siihen liittyvistä kustannuksista tehtävä
14167: entistä suuremmalla tarkkuudella. Näin ollen on V alia-
14168: kunnan mielestä paikallaan, että kuvernöörin on hankittava
14169: he- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto, kun on ky-
14170: symyksessä uuden maantien tekeminen tai valmiilla tiellä
14171: suoritettava kalliimpi työ. Koska sekä mkennus- että voi-
14172: mrussapitokustannrukset tulevat vaJ.tiovaroista suoritetta-
14173: viksi, niin on tarpeen että kuvernöörin päätös, jolla mai-
14174: nitunlainen, melkoisia kustannuksia kysyvä työ on mää-
14175: rätty tehtäväksi, alistetaan Keisarillisen Senaatin Talous-
14176: o:o aston tutkittavaksi.
14177:      5 §. Paitsi tavalliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen
14178: käytetään nykyaikana maanteitä myöskin sellaisten ras-
14179: lmiden koneiden ja muiden esineiden kuljetukseen, joiden
14180: paino eräissä tapauksissa saattaa olla suurempi kuin tietä
14181: khtäessä on osattu edellyttää. Sellaisesta raskaasta kuor-
14182: mituksesta johtuvan sihain, lossien ja lauttain rikkoutu-
14183: misen välttämiseksi on niiden kantovoima asianmukaisesti
14184: määrättävä ja tietä käyttävän yl.eisön tietoon saatettava,
14185: niin että jokainen, jolla on kuljetettavanaan raskaampi
14186: paino kuin ylimenopaikalla olevan ilmoituksen mukaan
14187: siinä on korkeintaan sallittu, voi ryhtyä ta.rpeen vaatimiin
14188: varo- ja vahvistuskeinoihin.
14189:      7 ja 8 §. Liian lähellä tietä tai sen ojaa kasvavat puut
14190: ja pensaat tai siihen tehty aita tai rakennus ovat haitaksi
14191: tien kunnossa.pidolle. Sentähden on 7 ja 8 § :ään otettu
14192: määräykset, että riittävä ala maantien syrjästä tai maantien
14193: ojan ulkoreunasta on jätettävä aukeaksi. Erikoisasemassa
14194: tulisivat tässä kohden olemaan sellaiset puut ja pensaat,
14195: jotka jo ennen uuden tieasetuksen voimaan astumista ovat
14196: istutetut tai erityiseen hoiltoc;m otetut, ja V aliakunnan mie-
14197: lestä on tällaiseen määräykseen sitä enemmän syytä kun
14198: erityiseen hoitoon otetuiksi lienevät katsottava,t esim. myös-
14199: kin sellai,set puut, jotka ova!t omiaan suojelemaan vesistön
14200: vartta kulkevaa maantietä veden uurtavaUa vaikutukselta
14201: ja sen vuoksi ovat säilytettä:vät paikoillaan.
14202:                           Tienteko.                          17
14203: 
14204:     Vähemmistö Valiokunnassa on katsonut että 8 § olisi
14205: laaditta'Va 7 § :n säädöksen mukaiseksi siinä kohden ettei
14206: aitaakaan saisi tehdä sellaiselle alueelle maantien vieressä,
14207: mikä 7 § :n mukaan pitää olla vapaana puista ja pensaista.
14208: Valiokunnan enemmistön mielestä on 8 § :n säädös kuiten-
14209: kin asianmukainen, sillä jos joku tahtoo rakentaa aidan
14210: niin lähelle tietä kuin pykälä sallii, niin tekee hän sen
14211: vaan välttämättömän tarpeen vaatiessa joko suojellakseen
14212: tonttimaataan tai viljelyksiään, joiden viimeksimainittu-
14213: jen ulottamista vaikkapa aivan maantiehen kiinni 7 §
14214: ei estä.
14215:     12 ja 13 §. Ellei sopimusta maanomistajan k~nssa saada
14216: aikaan maantien tekemistä varten tarpeellisen alueen taikka
14217: soran-, hiekan-, kiven- tai savenottopaikan luovuttamisesta,
14218: on tällainen alue tai paikka pakkolunastettava. Rautatie-
14219: rakennuksilta saatu kokemus osottaa kuitenkin, että kor-
14220: vaukset maata pakkolunastettaessa pyrkivät nousemaan
14221: suuresti yli sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Tämän
14222: johdosta onkin, valtiosäätyjen aikanaan asiasta tekemän
14223: päätöksen mukaisesti, viime aikoina rautateitä rakennet-
14224: taessa vaadittu niiltä kunnilta, joiden kautta rautatie on
14225: tehty, si,toumuksia että kunnat vastaavat siitä, minkä pak-
14226: kolunastuskustannukset ovat suuremmat kuin hallitus, eri-
14227: tyisen arvion nojalla, harkitsee kohtuulliseksi. Koska tällä
14228: tavalla on saatu korvaukset pakkolunastetusta maasta mel-
14229: koisesti vä,henemään, on Valiokunnan mielestä samanlai-
14230: nen menettely suotava myös maantien tekemiseen ja ai-
14231: neenottopaikaksi tarvittavien maa-alojen pakkolunastuk-
14232: seen nähden. Maanteiden rakentamiskustannusten saatta-
14233: miseksi mahdollisimman alhaisiksi on V aliakunnassa ehdo-
14234: tettu, että tiemaata pakkolunastettaessa maksettaisiin kor-
14235: vaus ainoastaan siinä tapauksessa, että tie kulkee viljelys-
14236: maiden läpi, jolloin korvausta suoritettaisiin viljelyksistä
14237: mutta ei itse maakamarasta, sekä erttä maanomistajat olisi-
14238: vat velvoitettavat luovuttamaan valtiolle maantientekoon
14239: tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat ilmai-
14240: seksi. Näitä ehdotuksia ei Valiokunnan ene1lllllistö kui-
14241:                                                          2
14242: 18      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14243: 
14244:  tenkaan ole katsonut voivansa kannattaa, koska ne tykkä-
14245:  nään poikkeavat nykyisen pakkolunastuslainsäädännön pe-
14246:  riaatteista ja loukkaavat yksityistä omistusoikeutta.
14247:      14 §. Valiokunnassa on tehty ehdotus että tierasituksen
14248:  kustannukset olisi määrättävä suoritettaviksi kulkulaitos-
14249:  rahaston vavoist,a, koska se olisi asian luonnon mukaista ja
14250:  helpottaisi asetuksen tulemista hyväksytyksi korkeimmassa
14251:  paikassa, minkä ohessa on katsottu oikeudenmukaiseksi
14252:  että, sittenkun tilalliset aikoinaan luopuivat viinanpo1tto-
14253:  oikeudestaan ja valtiolle on sen johdosta syntynyt tuloja,
14254:  jotka viina,verorahoina menevät kulkulaitosrahastoon, eikä
14255:  sitäkään osaa viinaverorahoista-, jotka jaetaan kunnille,
14256:  saada käyttää tilallisten hyväksi, nyt käyte,ttäisiin sanotun
14257:  rahaston varoja huojentamaan maanomistajia paioovaa tie-
14258:  rasitusta. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin sitä mieltä
14259:  ettei ,ehdotus ole onnistunut, kosk'ei ole tietoa riittäisivätkö
14260: kulkulaitosrahaston varat kysymyksessä olevaan tarkoituk-
14261: seen, eikä Eduskunnan, joka on osoittanut varoja sanotun
14262: rahaston tarpeisiin, pitäisi sitoa käsiään määräämällä kul-
14263: kulaitosrahaston maksetta v.iksi puheenalaisia melkoisia
14264: menoJa.
14265:      16 ja 18 §. Asetusehdotuksen 16-18 § :ään sisältyvät
14266: säännökset siitä menett,elystä, jota maanteiden kunnossa-
14267: pitoa urakalle annettaessa on noudatettava. Toivottavaa
14268: on että maantiet urakalle tarjottaessa jaetaan sopivan suu-·
14269: ruisiin osiin, niin että kaikille paikkalruntalaisille, jotka
14270: sitä haluavat ja joilla on ,tällaiseen työhön tarpeelliset väli-
14271: neet, käy mahdolliseksi huutokaupassa ottaa joku tieosa
14272: kunnosapitääkseen. Jotteivät maanviljelijäin kiirreelliset
14273: kesätyöt estäisi halullisia tarjouksen tekijöitä saapumasta
14274: urakkahuutokauppoihin, on sopivinta asettaa huutokaup,at
14275: kevätkesälle, josta myöskin on se etu, että tientekorasituk-
14276: sen vuotuiset kulunkiarviot saa.daan hyvissä ajoin valmis-
14277: tetuiksi.
14278:     Mitä tulee huutokaupan kuuluttamistapaan, on V aho-
14279: kunnassa vähemmistö kannattanut eduskuntaesityksessä
14280: olevaa määräystä, että huutokaupasta on kuulutettava lru-
14281:                          Tienteko.                         19
14282: 
14283: ten kunnallisista kuulutuksista on säädetty tai säädetään,
14284: jota vastoin Valiokunnan enemmistö on arvellut asian par-
14285: hai,ten järjestyvän paikallisolojen vaatimusten mukaan, jos
14286: huutokaupoista annetaan yleisölle tieto samalla tavaHa
14287: kuin eri kunnissa on katsottu tarpeen vaativan kunnallis-
14288: ten kuulutusten tiedoksiautoon nähden. Tämän johdosta
14289: on Valiokunta muodostanut 16 § :n 2 momentin loppuos:1n
14290: siten, että siihen sisältyy sekä kunnallisista kuulutuksista
14291: laissa säädetty että kunnan niiden suhteen sen lisäksi ehkä
14292: käytäntöön ottama ilmoittamistapa, minkä ohessa Valio-
14293: kunta on katsonut tarpeelliseksi pidentää aikaa kuulutuk-
14294: sen jullmisemisen ja huutokaupan välillä 30 päiväksi.
14295:      20 §. Tämän pykälän määräyksen ovat eräät Valiokun-
14296: nan jäsenet katsoneet tarkoittavan edistää tilallisten ja vai-
14297: keuttaa tilattomain hevosenomistajain mahdollisuutta kil-
14298: paiHa urakkatarjouksien tekemisessä, koettamalla saada
14299: hinnat painetuksi niin alas ettei tilattomat, joiden hevosen
14300: pito tulee paljon kalliimmaksi kuin tilallisten, kykenisi mi-
14301: tii.än tienteko-urakoita ottamaan. On senvuoksi ehdotettu
14302: että pykälä kokonaan poistettaisiin. V,aliokunnan enem-
14303: mistön mielestä on kuitenkin vähemmistön luulo vallan ai-
14304: heeton, sillä urakkajärjestelmän tarkoitushan juuri on
14305: saada tientekokustannukset pysymään niin alhaisina kuin
14306: mahdollista.
14307:      21 §. Kruununnimismiesten olisi niinkuin tähänkin
14308: asti, virkansa puolesta valvottava maanteiden kunnossa
14309: pitoa ja toimitettava keväällä ja syksyllä tiekatselmukset.
14310: Kun tiehallitukselle kuitenkin on tärkeätä säännöllisesti
14311: saada nähdä, mitä puutteita sen valvonnan alaisissa maan-
14312: teissä tai niihin kuuluvissa laitoksissa saattaa olla, sekä
14313: kuinka kelvollisesti asianomaiset urakoitsijat toimittavat
14314:  tehtävänsä, on mainitut katselmukset määrätty kruunun-
14315:  nimismiehen ja kahden tiehallituksen jäsenen toimitetta-
14316:  viksi.
14317:      23 §. Oikeudenm_ukaiselta ja käytännölliseltä on näyt-
14318:  tänyt määräys että sen, joka maantien alitse tahtoo johtaa
14319:  vettä pois tiluksiltaan, tulee rakentaa maantien poikki te-
14320: 20     1912. -   EdusJmntaesitysmietintö N :o 11.
14321: 
14322: kemänsä laskuojan yli kelvollinen silta tai rumpu, jonka
14323: kunnossapito sitten on valtiovaroilla kustannettava.
14324:     24 §. Tunnettua on että nykyään monin seuduin vallalla
14325: oleva tapa kasata tientekoaineita maantielle, useinkin tekee
14326: hevosella kulkemisen tällaisilla teillä vaaranalaiseksi. Sen
14327: estämiseksi on tässä pykälässä määräys ettei maantielle saa
14328: panna muita kuin tien kunnossapitoon välttämättömästi
14329: tarvittavia ainevarastoja sekä ettei niitäkään saa niin aset-
14330: taa että kulkuyhteys sen takia kärsii haittaa. Kiellon rik-
14331: komisesta on säädetty rangaistus 51 § :ssä.
14332:     32 §. Sittenkuin jään muodostuminen syystalvella on
14333: tapahtunut eräissä virtapaikoissa maassamme, on jään sär-
14334: keminen laivoilla tuottanut vaikeita ja pitkällisiä haittoja
14335: maanteiden ylikulkupaikoissa, joissa kulkuyhteyttä vesi-
14336: jakson poikki pidetään voimassa lossilla. Jään särjettyä
14337: synt.yy nimittäin siellä jäiden kulku, joka suuresti vaikeut-
14338: taa lossin kuljetusta virran poikki, jopa joskus tekee sen
14339: niin vaaralliseksi, että kulkuyhteys täytyy kokonaan kes-
14340: keyttää, kunnes vesijakso jälleen menee jäähän. Mntta
14341: koska tähän uudestaan jäätymiseen saattaa kulua pitempi
14342: aika ja liike maantiellä siten tuUa keskeytetyksi tai ainah:in
14343: suuresti vaikeutetuksi, on tarpeen, että lainsäädännö11
14344: kautta valmistetaan mahdollisuus estää sellaiset satunnaiset
14345: kulkuyhteyden keskeytykset. Kun laivakulkua kuiten1man
14346: ei ole estettävä niissä virtavesissä, joissa talvisin laivalii-
14347: kettä säännöllisesti harjoitetaan, on kuvernöörille annettu
14348: valta määrätä niissä virtapaikoissa, joissa talvikulkua ei
14349: harjoiteta, aika, milloin vesistön jäässä ollessa ei lassipai-
14350: koissa ole lupa kulkea laivoilla. Sellaisen järjestelyn kautta
14351: voivat eri paikkakuntain erilaiset olot ja kulkuyhteystar-
14352: peet paraiten tulla huomioon otetuiksi v•arsinkin kun kuver-
14353: nöörin olisi ennen puheenaolevan määräyksen antamista
14354: hankittava asiaan tarpeellinen selvitys.
14355:     34-36 §. Asetusehdotukseil IV luku sisältää säännök-
14356: set tiehallituksista, jotka tulisivat maalaiskuntain asetebta-
14357: viksi kunnallisiin luottamustoimiin kelpaavista henkilöistä.
14358: Kunnat saisivat myöskin määrätä tiehallituksen puheen-
14359:                          Tienteko.                        21
14360: 
14361: johtajan ja varapuheenjohtajan. Jotta saataisiin säännök-
14362: set kelpoisuudesta tiehallituksen jäseniksi ja oikeudesta
14363: kieltäytyä sellaiseen toimeen rupeamasta varmoiksi senkin
14364: varalta, ,että kunnallisasiain hoito maalla kokonaan tulisi
14365: siirtymään kuntakokoukselta kunnanvaltuustolle, on 34 § :n
14366: 2 momentissa säädetty, että tässä suhteessa on sovellettava
14367: mitä kunnan valtuutetuista säädetään. Samoin kuin kunta-
14368: kokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesi-
14369: miehen on tiehallituksenkin puheenjohtajan ja varapuheen-
14370: johtajan vaalista viipymättä ilmoitettava kuvernöörille.
14371: jonka on määrättävä tiehallitukselle tuleva palkkio ja muu-
14372: tenkin valvottava sen toimintaa.
14373:     Tiehallituksen tehtävistä on lähempiä määräyksiä ase-
14374: tusehdotuksen 35 ja 36 § :ssä. Asetuksessa ei ole määräyk-
14375: siä siitä, minkälaista työjärjestelmää on käytettävä uusia
14376: maanteitä tehtäessä. Niinkuin 36 § :n sisällöstä selviää on
14377: asianomaisen tiehallituksen asiana kussakin yksityistapauk-
14378: sessa ehdottaa ovatko tällaiset maantietyöt annettavat ura-
14379: kallevai teetettävM sitä varten palkatulla työvoimalla. Ku-
14380: vernöörin ja viime kädessä Senaatin ratkaistavana on sitten
14381: mitä järjestelmää kulloinkin sopivampana on käytettävä.
14382:     Valiokunnassa on ehdotettu että 34 § :ssä olisi määrät-
14383: tävä, että tiehallituksen jäsenten vaali kuntalwkouksessa
14384: olisi toimitettava äänestyksellä pääluvun mukaan. Tätä
14385: ehdotusta on enemmistö vastustanut, koska ehdotettu äänes-
14386: tystapa olisi poikkeus muista kuntwlrokouksessa toimi,tetta-
14387: vistä äänestysmenettelyistä, minkä ohessa Valiokunnan
14388: enemmistö on katsonut ettei ole mitään syytä päästää sel-
14389: laisia henkilöitä, jotka eivä;t maksa kruunulle eikä kunnal-
14390: lekaan mitään veroja ja joita sen vuoksi ei peloita tienteko-
14391: kustannusten kohoaminen, määräil,emään niin tärkeistä
14392: asioista kuin tienteko on.
14393:     37 ja 3& § sisältävät määräykset siitä, mitenkä yksityis-
14394: ten, jotka tahtovat rakentaa paikallistien, on saatava ai-
14395: kaan siitä pätevä sopimus tai, jollei tien tekemisestä päästä
14396: yksimielisyyteen, velvoittava päätös sekä millä tavoin kun-
14397: nan, joka ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääkseen tai
14398: 22     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14399: 
14400: uuden tehdäkseen, on tässä kohden meneteltävä. Häiriöi-
14401: den estämiseksi niiden puol·elta, jotka vastustavat paikal-
14402: listien aikaansaamista, on 37 § :ään otettu säännös, että ku-
14403: vernöörin on määrättävä tienosakasten perustavalle ko-
14404: koukselle puheenjohtaja, että sellaisessa kokouksessa on
14405: äänestettävä pääluvun mukaan ja että kahdenkolmannek-
14406: sen äänten enemmistöllä siellä tehty päätös tien rakentami-
14407: sesta on katsottava osakasten sopimukseksi.- Sopimus pai-
14408: kallistien rakentamisesta on lähetettävä kuvernöörin tut-
14409: kittavaksi ja vahvistettavaksi. Jos kaikki tien osakkaat ja
14410: muut, joiden ·etua asia koskee, ovat olleet sopimuksen teosta
14411: yksimielisiä, niin ei kuvernööri voi kieltää sopimukselta
14412: vahvistusta, jollei se ole vastoin lakia. Jos asiassa ei ole
14413: saavutettu yksimielisyyttä, mutta sopimusta ovat kannat-
14414: taneet kaksikolmannesta kokouksen jäsenistä, niin on ku-
14415: vernöörin harkinnan varassa jättää tuo sopimus vahvista-
14416: mUitta, vaikkei se olisikaan lainvastainen, mutta kuvernööri
14417: katsoo esim. ettei tiestä koituva hyöty vastaa sen vaatimia
14418: kustannuksia. Ettei tätä koskeva määräys 37 § :n 3 mo-
14419: mentin lopussa antaisi aihetta väärinkäsitykseen, on mää-
14420: räyksen sa.namuotoa Valiokunnassa selvennetty.
14421:      39 ja 40 §. Samoin kuin maantiestä on säädetty, tulisi-
14422:  vat 39 § :n mukaan paikallistietkin urakalla kunnossa pi-
14423: dettäviksi. Urakkatarjoukset olisivat tienosakasten asetta-
14424: man tiehallituksen hyväksyttävät. Kuitenkin voivat tien-
14425:  osakkaat päättää esim. että tiehallituksen tulee tien kun-
14426: nossapitoon käyrttää sitä varten palkattua työväkeä. .Asetus
14427:  myöntää tienosakkaille vielä kolmannenkin tavan järjestää
14428:  paikallistien kunnossapidon, nimittäin toimittamalla sen
14429:  luonnossa. Tä.hän ovat oikeutettuja 40 § :n 2 momentissa
14430:  luetellut henkilöt, jotka kaikki ovat sellaisia että heillä on
14431:  katsottava olevan pysyväinen olonsa paikallistien piirissä.
14432:  Muiden sitävastoin tulee viimeksimainitussakin tapauksessa
14433:  suorittaa vuosimaksunsa rahassa tierahastoon. Rahassa
14434:  maksajien ryhmään on näyttänyt sopivalta asettaa teolli-
14435:  suuslaitokset, koska kokemus on osottanut, että esim. sahoja,
14436:  tiilitehtaita y. m. toisinaan perustetaan vain tilapäistä tar-
14437:                           Tienteko.                        23
14438: 
14439: vetta varten, samoin maakauppiaat, jotka usein lakkautta-
14440:  vat liikkeensä.
14441:       44 §. Määräykset siitä, millä tavoin ne, jotka sen pe-
14442:  rästä kuin paikallistie jo on valmistunut alkavat sitä sään-
14443: nöllisesti ajoihinsa käyttämään tai siihen yhdistävät tien
14444: tiluksiltaan tai rakennuksiltaan, ovat velvoitettavat rupea-
14445: maan tien osakkaiksi, on pantu 44 § :ään. Koska paikallis-
14446: tie muuttuneiden olosuhteiden takia, esim. uuden tien val-
14447: mistumisen johdosta, saattaa käydä jollekin, joka sitä ai-
14448: kaisemmin on tarvinnut tai joUe siitä on ollut hyötyä, tar-
14449: peettomaksi tai hyödyttömäksi, niin on pykälässä säännös
14450: myöskin siitä menettelytavasta, jota paikallistien osakkaan
14451: on sellaisissa tapauksissa noudatettava päästäkseen tien
14452: kunnossapitovelvollisuudesta vapaaksi.
14453:       Monessa, varsinkin tiheämmin asutussa paikassa ovat
14454: eräät paikallistiet verrattain lyhyitä ja muodostavat kes-
14455: kenään verkon, jonka eri osia varten, jos jokaiselle tielle
14456: asetettaisiin eri tiehallitus, paikkakunnalla tulisi olemaan
14457: tarpeettoman monta paikallisteiden tie-hallitusta. Tähän
14458: nähden on paikallisteiden osakkaiden sallittava, milloin sen
14459: pitävät sopivana, asettaa kahdelle tai useammalle paikal-
14460: listielle yhteinen tiehallitus. Siellä taasen, missä tiehalli-
14461: tuksen asettaminen jollekin paikallistielle näyttää tarpeet-
14462: tomalta, on tien osakkaille varattava tilaisuus järjestää tie-
14463: asiain käytteleminenolojen mukaisesti muulla tavalla. Sel-
14464: laisissa poikkeustapauksissa on kuitenkin lopullinen rat-
14465: kaisuvalta pidätettävä kuvernöörille, koska muutoin ei aina
14466: olisi varmuutta siitä, että se tapa, joka aijotaan ottaa käy-
14467: täntöön, vastaa tarkoitustaan.
14468:       46 §. Koska on näyttänyt sopivalta antaa paikallistien
14469: osakastenitse määrätä, miten on julkaistava kuulutus, jolla
14470: heidät .kutsutaan lmkoukseen, on Valiokunta tämän mu-
14471: kaisesti muuttanut pykälän ensimäistä momenttia.
14472:       56 ja 57§. Asetusehdotuksen 56 ja 57§ :ssä on määräyk-
14473: ~;;iä niistä perusteista, joiden mukaan maantiet niihin kuu-
14474: luvine laitoksineen on luovutettava nykyisten tientekolah-
14475: kojen huostasta kruunulle. Selvältä näyttää, että sen tul~
14476: 24     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14477: 
14478: tapahtua ilmaiseksi, eikä luovutuksessa voinekaan syntyä
14479: riitaisuuksia muusta kuin niistä vanhoja maanteitä varten
14480: käytetyistä tientekoaineiden ottopaikoista, joiden kuuluvai-
14481: suudesta maantiehen ei ole saatavana muuta selvitystä,
14482: kuin että niitä vanhastaan on pidetty maantiehen kuuluvi-
14483: na. Sellaiset riidat lienevät, kuten esityksessä ehdotetaan-
14484: kin, sopivimmat jättää uskottujen miesten ratkaistaviksi.
14485:     Valmistavia toimenpiteitä varten on tarpeen riittävä
14486: väliaika puheenaolevan asetuksen julkaisemisen ja voi-
14487: maanastumisen välillä, jonka siirtymisajan kuluessa maan-
14488: tiet edelleen ovat kunnossapidettävät vanhan järjestelmän
14489: muk~an. Kun on mahdollista että jotkut bentekovelvolli-
14490: set tällöin laiminlöisivät tieosansa kunnossapidon ja kruu-
14491: nulle sen johdosta tiemenot uuden asetuksen alkuvuosina
14492: tulisivat olemaan säännöllistä suuremmat, on tällaista me-
14493: nettelyä pyritty estämään 56 § :ssä olevalla määräyksellä,
14494: että maantiet ynnä niihin kuuluvat laitokset ovat kruunulle
14495: siirrettävät ,hyvässä kunnossa". Ennenkuin maantiet ote-
14496: taan kruunun huostaan lienee myös tarpeen valtion puolesta
14497: hankkia luettelot siitä, mitä maanteihin kuuluu, jolloin
14498: luettelemuksen yhteydessä sopinee pitää vastaanottokatsel-
14499: mus, jossa puutteellisuuksista hankitaan selvitys ja sen pe-
14500: rusteella vaaditaan tientekolahkoja toimittamaan tarvitta-
14501: vat korjaustyöt. Tätä varten ei Valiokunta kuitenkaan ole
14502: katsonut asetukseen olevan otettava ·erityisiä määräyksiä,
14503: mainittu tehtävä kun voidaan hallituksen toimesta ilmankin
14504: saada suoritetuksi.
14505:     Valiokunnalla ei ole tarkempia tietoja kuinka suuret
14506: tielahkojen tie- ja siltatöitä varten ottamat velat nykyään
14507: ovat. Suomen valtiokonttorin ilmoituksen mukaan oli
14508: kruunulla neljältä tielahkolta (kunnalta) vuonna 1910 saa-
14509: tavana tie- ja siltalainoja yhteensä 274,144 markkaa 97 pen-
14510: niä. Ne pitkäaikaiset lainat, joita tielahkot ovat muualta
14511: hankkineet, tuskin nousevat yhtä suureen määrään. Nämä
14512:  velat ovat, siinä määrin kuin niitä maanteiden luovutuksen
14513: aikana lainaehtojen mukaan on maksamatta, siirrettävät
14514: kruunun vastattaviksi, sillä muuten tulisivat ny.kyiset tien-
14515:                           Tienteko.                          25
14516: 
14517: tekovelvolliset suorittamaan sekä korot ja kuoletukset
14518: näistä veloista että tieveron ja saisivat siis, kunnes velka
14519: tulisi maksetuksi, muita raskaammin kantaa ulostekoja
14520: maantietarpeita varten, huolimatta siitä, että lainat on käy-
14521: tetty yleiseen tarpeeseen.
14522:     Virallisen tilaston mukaan oli maalaiskunnilla (tielah-
14523: lmilla) vuonna 1908 tie- ja siltarakennus-, .istutus- y. m.
14524: sellaisia rahastoja yhteensä 370,081 markkaa 12 penniä.
14525: Valiokunnasta on näyttänyt kohtuulliselta, että tie- ja silta-
14526: rakennusrahastot, mikäli ne ovat tielahkojen (kuntain) hal-
14527: lussa, määrätään kunnille siirrettäviksi niiden tiemenoja
14528: varten. Sitävastoin olisivat eräät lääninhallitusten hoidet-
14529: tavina olevat siltarahastot maaseudulla olevia siltoja varten
14530: kruunulle siirrettävät, niinkuin jo on tapahtunut esim.
14531: Vuoksenvirran poikki Jääskessä johtavan rautasillan kun-
14532: nossapitoa varten kerätyn rahaston, joka valtiovaraintoi-
14533: mituskunnan määräyksen mukaan 14 päivältä toukokuuta
14534: 1908 on siirretty valtiorahastoon. Muita sanotunlaisia ra-
14535: hastoja oli, Suomen valtiokonttorista saatujen tietojen mu-
14536:  kaan, lopussa vuotta 1909 Viipurin lääninhallituksessa Vii-
14537:  purin pitäjässä olevan Papulan sillan rahasto 81,388 mark-
14538:  kaa 11 penniä, Kymin siltarahasto 34,710 markkaa 39 pen-
14539:  niä sekä Oulun lääninhallituksessa Piippolan pitäjässä ole-
14540:  van Vuornan sillan rakennusrahasto 70,874 markkaa 66
14541:  penniä.
14542:      Kun eräät siltarahastot ovat syntyneet väestöitä verrat-
14543:  tain laajalla alueella säännöllisesti kannetuista vuosimak-
14544:  suista, jotka siten ovat saaneet tiev·eron luonteen, niin näyt-
14545:  tää tarpeelliselta, että puheena olevat maksut nimenomaan
14546:  määrätään tieasetuksen voimaanastuessa lakkautettaviksi.
14547:  Mainitunlaisia tiemaksuja kannetaan esim. Hämeen läänin
14548:  kaikista maalaiskunnista Hämeenlinnan kaupungin n. s.
14549:  pitkänsillan kunnossa pitoa varten.
14550: 26     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14551: 
14552:     Ne valiokunnan asetusehdotukseen tekemät muutokset,
14553: joita ei ole yllä ~osketeltu, eivät kaivanne erityistä perus-
14554: telemista.
14555:     Kaiken sen nojalla, mitä Valiokunta on edellä esiintuo-
14556: nut, saa .Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
14557: 
14558:               että Eduskunta hylkäisi edustajain Astalan
14559:            y. m. edttskuntaesitykseen si8älty,vän ehdotuksen
14560:            asetukseksi tieveron maksamisesta .fa sen käyttä-
14561:            misestä; sekä
14562:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
14563:            Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
14564:            seuraavan asetuksen:
14565:                             Tienteko.                              27
14566: 
14567: 
14568: 
14569:                            Asetus
14570:     teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
14571: 
14572:                             I LUKU.
14573: T ien    t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a   tai
14574:                       m u u t t a m i s e s t a.
14575:                               1 §.
14576:     Tässä a8et1tksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
14577: mukaisessa järjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt
14578: maantiet ja paikaUistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös-
14579: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulkuyh-
14580: teydelle tarpeelliset laitokset.
14581:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
14582: miehiä ja ratsastajia varten aijo'ttua polkutietä, joka vä-
14583: littää Y'leistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain
14584: tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan
14585: yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
14586:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai po1kutietä,
14587: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
14588: ken taikka muuten on pai'kalrlisten olojen vaatima.
14589: 
14590:                              2 §.
14591:    Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
14592: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
14593: tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin kymmenen
14594: sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurempaa
14595: nousua sallitta vaksi.
14596: 
14597:                                 3 §.
14598:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
14599: siitä annettava hakemus kuvernöörille, jonka tulee hake-
14600: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
14601: 28     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14602: 
14603: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
14604: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
14605: paalut.tamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
14606: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laati-
14607: maan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin
14608: myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten
14609: tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat.
14610: Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja
14611: vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava
14612: päätös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheuttamain
14613: kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt
14614: maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet
14615: asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin tutkit.tavaksi alis-
14616: tettava.
14617:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
14618: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
14619: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
14620: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
14621: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
14622: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
14623: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, sekä
14624: maantien lakkauttamista.
14625: 
14626:                             4 §.
14627:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
14628: kaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
14629: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
14630:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
14631: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat sal-
14632: livat, sen jäädä sillensä.
14633:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
14634: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajoradaksi
14635: tehtävä.
14636:                               5 §.
14637:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
14638: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
14639:                          Tienteko.                         29
14640: 
14641: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava~
14642: on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
14643: Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoiman
14644: sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri, hankit-
14645: tuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
14646: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Senaa-
14647: tin tutkittavaksi alistettava.
14648:    SiUan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
14649: menopaikalle julkipantava.
14650: 
14651:                             6 §.
14652:    Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
14653: ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tiehallitus
14654: harkitse niitä tarpeettomiksi.
14655: 
14656:                               7 §.
14657:    Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
14658: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin levy-
14659: deitä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän asetuksen voi-
14660: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
14661: 
14662:                              8 §.
14663:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
14664: 0, 5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
14665: ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien
14666: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
14667: metrin päähän tien syrjästä.
14668:      Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
14669: täin säädetty.
14670:                             9 §.
14671:    Tien viereen älköön tehtäkö se:rulaatuista kuoppaa tai
14672: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijoille.
14673:                             10 §.
14674:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
14675: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia !raiteita lai-
14676: tettava.
14677: 30     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14678: 
14679:                            11 §.
14680:     Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia, on
14681: mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri merkit-
14682: tävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja kun-
14683: tien vällillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli-
14684: sella kirjoituksella varust,ettavat. Kun maantie jakaantuu
14685: kahdelle tahi useammalle haaraHe, asetettakoon tienviitta,
14686: osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie
14687: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tie-
14688: hallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen
14689: kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
14690:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
14691: tavalla merkittävä.
14692: 
14693:                            12 §.
14694:     Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
14695: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
14696: varten, on alue pakkolunastettava.
14697:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
14698: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta, kuin 7
14699: § :ssä tarkoitetaan.
14700: 
14701:                            13 §.
14702:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maanomis-
14703: tajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven otta-
14704: mista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava, ja
14705: noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakkolu-
14706: nastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida maan-
14707: omistajan kanssa sopia.
14708:     Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
14709: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
14710: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnettävä,
14711: sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka
14712: kohtuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suoritet-
14713: tava.
14714:                          Tienteko.                          31
14715: 
14716:                          II LUKU.
14717:        T ei t ten   t e k o- j a k u n n o s s a p i t o-
14718:                      v e 1 v o 11 i s i s t a.
14719: 
14720:                             14 §.
14721:     Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiovaroilla
14722: suoritettava.
14723:     Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
14724: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveli-
14725: aiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on
14726: huolenpito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskun-
14727: tain toimena niinkuin tässä laissa säädetään .
14728:     •Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
14729: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
14730: manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi
14731: tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja
14732: kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
14733: onko nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan
14734: tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
14735: tällaisessa asiassa Senaatin tutkittavaksi alistetta ,·a.
14736: 
14737: 
14738:                             15 §.
14739:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 § :ssä tarkemmin
14740: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
14741: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
14742:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
14743: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
14744:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
14745: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
14746: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
14747: 32     1912. -   fi~duskuntaesitysmietintö N :o 11.
14748: 
14749: 
14750: 
14751:                        UI LUKU.
14752:  M a a n tien kun no s s a p i d osta J a sen auki-
14753:    p itä m i se s t ä talvisaikaan sekä y l ei-
14754:         s e 11 e kulku y h te y d e ll e ta r p e e 1-
14755:                 l i s i s t a t a l v i t e i s t ä.
14756:                            16 §.
14757:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
14758: väitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja lauttain
14759: kunnossapito ja hoito, niin myös 1ossiväylän aukipitäminen,
14760: kun jää ei juhtia, ja ajoneuvoja kannata, on, mikäli ei
14761: kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita, tiehallituksen
14762: toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vähintään kol-
14763: men kalenterivuoden ajaksi kerraUaan; ja tulee tien sitä
14764: varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tiehallitus mää-
14765: rää.
14766:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
14767: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on ilmoi-
14768: t,us huutokaupasta julkaistava vähintäin 30 päivää sitä en-
14769: nen sillä tavoin kuin kunnallisista lcuulutulcsista paikka-
14770: kunnalla on määrätty.
14771:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pitkäksi
14772: ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja erityisten
14773: talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
14774:     Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
14775: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa sel-
14776: laista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämainitussa
14777: huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kunnossa-
14778: pito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn suo-
14779: rittaminen myöskin urakalle annettava.
14780: 
14781:                               17 §.
14782:    Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
14783: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
14784: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen 1kuuluvain
14785: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitos-
14786:                          Tienteko.                        33
14787: 
14788: ten vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
14789: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran
14790: ja muitten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
14791: 
14792:                            18 §.
14793:    Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mainitaan, saakoon tar-
14794: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
14795: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
14796: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
14797:     Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
14798: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
14799: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttävä:ksi,
14800: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvi-
14801: ne asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille,
14802: joka asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista
14803: samanaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
14804:    Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
14805: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on
14806: alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin
14807: urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
14808: antavan riittä,vää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
14809: tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
14810: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
14811:    Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää tar-
14812: jousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko uusi
14813: huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla
14814: kunnossapidettä vä.
14815: 
14816:                             19 §.
14817:    Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttä-
14818: vässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet-
14819: tavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija
14820: ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
14821: 
14822:                            20 §.
14823:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
14824: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa teh-
14825:                                                       3
14826: 34     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14827: 
14828: dään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta-
14829: misen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoon-
14830: paneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
14831: 
14832: 
14833:                            21 §.
14834:     Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä kaksi
14835: tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimittavat,
14836: maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitettakoon
14837: urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei
14838: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti korjattu,
14839: on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannukset ulos-
14840: otettavat urakoitsijalta. ,Jos kustannuksia ei voida ura-
14841: lroitsijalta saada, ovat ne hänen ,takausmiehiltään ulosotet-
14842: tavat tai muusta urakoitsijan panemasta vakuudesta otet-
14843: tavat.                                               JliJ8
14844:                            22 §.
14845:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
14846: jos muu tapaturma tai väkivallan .tekijät sen hävittävät,
14847: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
14848: siltaa, lossia tai !auttaa, kunnes uusi silta ennätetään ra-
14849: kentaa.
14850: 
14851:                             23 §.
14852:    •Tos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, tulee
14853: hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä oja
14854: on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu, joka
14855: maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
14856: 
14857: 
14858:                             24 §.
14859:     Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
14860: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, älköönkä
14861: niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia haittaa
14862: kärsii.
14863:                          Tienteko.                         35
14864: 
14865:                              25 §.
14866:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
14867: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
14868: dään sellainen silta tai rumpu kuin 23 § :ssä mainitaan,
14869: saalmon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vaikeu-
14870: tetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
14871:     Sama olkoon laki missä maånvieremä, vedentulva tai
14872: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
14873: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jota
14874: ei ole voitu edeltä an'ata ja jota ei sovi urakoitsijan suori-
14875: tettavaksi panna.
14876: 
14877:                             26 §.
14878:    ,Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 § :ssä
14879: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
14880: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunna.n tuomari, ku-
14881: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen
14882: ja urakoitsija kolmannen .
14883:    •Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
14884: miestii 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
14885: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu
14886: mies valvomaan niskottelevan oikeutta.
14887:    Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
14888: tako.
14889:    Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
14890: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
14891: maksettaYa se on. Jos joku on tähän tyytymätön, saat-
14892: takoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
14893: tavaksi.
14894: 
14895:                             27 §.
14896:    Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
14897: reellä ja luomisella.
14898:    Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuvernööri
14899: tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovitettuja
14900: määräyksiä.
14901: 36     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14902: 
14903:    Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
14904: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri määrätä,
14905: että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
14906: 
14907:                            28 §.
14908:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että tie-
14909: tä ainoastaan vaivoin ja suurimmilla kustannuksilla voi-
14910: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
14911: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
14912: se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta käy
14913: päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suostuu. Sel-
14914: laista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa
14915: sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä auki
14916: samalla tavalla kuin päätietä.
14917:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maantietä,
14918: saakoon, sittenkun pysyä talvi on tullut, purkaa tien var-
14919: relle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin keväällä
14920: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän Jaiminlyöjä on·
14921: velvollinen korvaamaan maanomistajalle siitä syntyvän
14922: vahingon.
14923:                             29 §.
14924:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
14925: teltuaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
14926: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
14927: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
14928: johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväy·län poikki.
14929: 
14930:                            30 §.
14931:    Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
14932: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä niin
14933: tarvitaan, sopivasti viitotettava.
14934:    Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
14935: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
14936: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin
14937: keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
14938:                           Tienteko.                         37
14939: 
14940:                              31 §.
14941:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
14942: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie me-
14943: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tai
14944: railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pantava
14945: niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
14946: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkit-
14947: semään.
14948:                              32 §.
14949:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
14950: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
14951: laivan kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
14952: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
14953: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
14954: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa, jos ylimenopaikka sil-
14955: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
14956: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
14957: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
14958: doksi saatettava.
14959:     Jos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki
14960: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
14961: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
14962: sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä siihen
14963: ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin kuver-
14964: nööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
14965: tarpeelliseksi.
14966:     Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
14967: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli-
14968: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
14969: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesi-
14970: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja
14971: on tiehallitus myöskin veJvollinen, milloin sellaisia satun-
14972: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
14973: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
14974: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
14975: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa ta-
14976: 38     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14977: 
14978: pauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoittamista
14979: korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustannuksen.
14980: 
14981:                              33 §.
14982:    ,Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
14983: Yaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
14984: talvitietä mää-rätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
14985: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
14986: neeltä perittä vii niinkuin 21 § :ssä sanotaan.
14987: 
14988: 
14989: 
14990:                          IV LUKU.
14991:                  T i e h a 11 i t u k s e s t a.
14992: 
14993:                              34 §.
14994:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asetetaan
14995: tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsentä.
14996: Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua seu-
14997: raavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenkä tiehalli-
14998: tuksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja varapuheen-
14999: johtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörille, joka
15000: määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
15001:     Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
15002: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kunnan-
15003: valtuutetuista säädetään.
15004: 
15005:                              35 §.
15006:    Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin
15007: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
15008: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
15009: asioissa, sekä muitten tämän asetuk.sen mukaisesti tiehalli-
15010: tukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
15011:    Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
15012: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sääde-
15013: tään.
15014:                             Tienteko.                             39
15015: 
15016:                                36 §.
15017:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 paiVaa
15018: valmistettava· ja kunnallishallitukselle annettava täydelli-
15019: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
15020: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
15021: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
15022: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä ura-
15023: kalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehal-
15024: lituksen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edel-
15025: täkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolas-
15026: kuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamat-
15027: tomien menojen varalle.
15028:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
15029: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää kuver-
15030: nöörille lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä läänin
15031: muista kunnista tulleiden samanaisten arviolaskujen kanssa
15032: antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä Senaatin
15033: tutkittavaksi alistettava.
15034: 
15035: 
15036:                            ·V LUKU.
15037:  P a i k a 11 i s t i e n :te k e m i s e s t ä j a k u n n o s s a-
15038:                              p i d osta.
15039: 
15040:                                37 §.
15041:     Paikkallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
15042: datettava mitä 15 § :ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
15043: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnille har-
15044: kitaan sopivimmaksi.
15045:     Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
15046: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
15047: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
15048: luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
15049: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
15050: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joit-
15051: ten tiluksille paikallistie on aijottu rakennetta;vak5i ja
15052: 40     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15053: 
15054: tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt ha-
15055: kemukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
15056: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille tie
15057: tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
15058: minkä jälkeen hän lmulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
15059: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
15060: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
15061: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
15062: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
15063: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
15064: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
15065: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
15066:     Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksimie-
15067: lisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
15068: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on kan-
15069: nattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkitta-
15070: vaksi ja vahvistettavaksi, ja jollei sopimus ole vastoin la-
15071: kia, on se vahvistettava, jos kaikki tienosakkaat ja ne muut,
15072: joitten etua asia koskee, ovat olleet yksimielisiä, mutta jol-
15073: lei yksimielisyyteen ole päästy, on sopimuksen vahvistami-
15074: nen kuvernöörin harkinnan varassa.
15075:     Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
15076: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
15077: vahvistetta vaksi lähetettävä.
15078: 
15079: 
15080:                             38 §.
15081:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
15082: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
15083: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
15084: sesta tienosakasten ja kunnan' välillä kirjallinen sopimus.
15085:     Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
15086: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain
15087: 37 § :ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
15088: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis-
15089: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on
15090: hankittu.
15091:                          Tienteko.                        4i
15092: 
15093:    Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
15094: kuvernöörin vah vistetta vaksi lähetettävä.
15095: 
15096:                             39 §.
15097:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
15098: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
15099: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväk-
15100: syä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta
15101: ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai
15102: tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
15103: 
15104:                             40 §.
15105:    Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossapidon
15106: luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksikköjen
15107: perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitettavassa
15108: jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kunnossapito-
15109: kustannuksiin vaikuttavat seikat.
15110:    Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
15111: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
15112: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
15113: suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
15114: torppaa.
15115:     Ennen tämän asetulesen voimaan astumista paikallistien
15116: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudatet-
15117: tavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
15118: 
15119:                             41 §.
15120:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
15121: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
15122: osakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi har-
15123: kitsevat.
15124:                            42 §.
15125:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
15126: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
15127: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehal-
15128: 42     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15129: 
15130: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
15131: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
15132: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
15133: joitten suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie
15134: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka
15135: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
15136: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suorittamansa
15137: kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen tulevaa
15138: vuosimaksua vähempi.
15139:     Luonnossa suöritettavan kunnossapidon kustannus on
15140: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
15141: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
15142: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja tämä tieyksikköjen-
15143: pano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
15144:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
15145: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kun-
15146: nallisveroista on säädetty.
15147:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
15148: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
15149: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
15150: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
15151: 
15152: 
15153:                            43 §.
15154: 
15155:    Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on ottanut
15156: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kun-
15157: nan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
15158: 
15159: 
15160:                            44 §.
15161: 
15162:    Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
15163: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
15164: mkennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
15165: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautu-
15166: maan tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoitta-
15167: koon tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pan-
15168: koon hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltä-
15169:                          Tienteko.                       43
15170: 
15171: köön tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä
15172: ja hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien-
15173: osakkaaksi rupeamaan.
15174:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapitovel-
15175: vollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tjiehallitukselle
15176: hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen suostu,
15177: vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuomio-
15178: istuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa osalli-
15179: suus sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan vapaut-
15180: tamisesta on saanut lain voiman.
15181:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
15182: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
15183: lisättyinä kumpikin tienosakasten siihen valitsemalla kol-
15184: mella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjanisen sopimuksen
15185: ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osakas-
15186: ten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua ja
15187: minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos sopi-
15188: musta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä saada
15189: toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten ratkaistavaksi,
15190: ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden sekä paikka-
15191: kunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
15192:     Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
15193: kiosta on noudatettava mitä 26 § :ssä säädetään.
15194: 
15195:                            45 §.
15196:    Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
15197: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
15198: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
15199: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
15200: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
15201:    Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
15202: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
15203: se sallittu.
15204:    Paitsi 35 § :ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
15205: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
15206: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
15207: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
15208: 4,4     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15209: 
15210: osakkaille jaotella ja nEitä ylöskantaa paikallistien teke-
15211: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niit-
15212: ten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen seu-
15213: raavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten ko-
15214: kouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua annet-
15215: tava.
15216:     Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
15217: tuullisen palkkion.
15218:     Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koskevat
15219: asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta käy-
15220: teltävä, olkoon se noudatettava, jos kuvernööri on sen pää-
15221: töksen hyväksynyt.
15222: 
15223:                            46 §.
15224:     Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
15225: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
15226: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
15227: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava tien-
15228: o.sakasten määräämällä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä
15229: asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouksessa
15230: johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
15231: valitsevat.
15232:    Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
15233:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos
15234: holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
15235:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
15236: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
15237: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
15238: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
15239: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
15240:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
15241: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
15242: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
15243:    Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
15244: luovuttaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kui-
15245: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja
15246: äänivaltaa useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
15247:                           Tienteko.                         45
15248:                            47 §.
15249:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pi-
15250: dettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä sopivalla
15251: tavalla ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
15252: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
15253: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
15254: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta,
15255: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
15256: täköön kokous näistä muistutuksista heti: sekä kirjoitutta-
15257: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
15258: toksen luetteloon.
15259:                             48 §.
15260:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
15261: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten ko-
15262: kouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa kuver-
15263: nööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan
15264: kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
15265: 
15266:                             49 §.
15267:    Paikallistichen nähden on soveltuvissa osissa noudatet-
15268: tava mitä tämän asetuksen 2 § :ssä, 5 § :n 1 mom. sekä 6, 8, 9,
15269: 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 § :ssä on säädettynii.
15270: 
15271:                             50 §.
15272:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, tu-
15273: lee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 § :ssä on säädetty.
15274: 
15275: 
15276:                          VI LUKU.
15277:     Edesvastauksesta tämän asetuksen
15278:               r i k k o m i se s t a.
15279: 
15280:                             51 §.
15281:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
15282: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
15283: 46      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15284: 
15285: täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä
15286: lumireen vetämiseen ja lumenluomiseen nähden on velvol-
15287: lisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä eri-
15288: tyisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien, taikka
15289: määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaistakoon enin-
15290: tään 50 markan sakolla.
15291:      Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa enin-
15292: tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
15293: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
15294: on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
15295:      7, 8, 9, 10, 24 ja 44 § :ssä olevien määräysten rikkomi-
15296: sesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
15297:      Jos lossimies tahi se, joka on ot.ettu toimittamaan silta-
15298: tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt matkus-
15299: tavaista, ta;ikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrätyn
15300:  maksun, taikka jos lossimies jättää matkustajan kuljetta-
15301:  matta, rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
15302:      Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuksen
15303:  että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
15304:  jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
15305: sakolla.
15306:      Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin minkä
15307:  sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
15308:  toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään 500
15309: markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki, jos
15310:  joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lautan
15311:  taikka sitä vahingoittaa.
15312:      Muutoin on voimassa mitä tämän laatuisista rikkomuk-
15313:  sista rikoslaissa on säädetty.
15314: 
15315: 
15316:                              52§.
15317:    Rikkomuksen, joka 51 § :n 1, 2, 3 ja 6 momentin mukaan
15318: on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu ilmoit-
15319: tamaan syytteeseen pantavaksi.
15320:                            Tienteko.                        47
15321:                          VII LUKU.
15322:               E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
15323: 
15324:                               53 §.
15325:     Kuvernöörin pfuätökseen asioissa, jotka tässä a$etuksessa
15326: mainitaan, saa muutosta haKea siinä järjestyksessä, kuin
15327: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
15328: 
15329:                               54 §.
15330:    Tämän a$etuksen toimeenpanemista varten tarvittavat
15331: tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä an:nettavat.
15332: 
15333:                               55 §.
15334:    Tämä a$etus astuu voimaan 1 päivänä. tammikuuta 1916.
15335:    Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mukaan ryh-
15336: dyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmti.staviin
15337: toimiin; ja kuvernöörin tulee, noudattaa 14 § :n määräyksiä
15338: sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätöksellä, joka
15339: on Senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet
15340: ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myöskin pitää
15341: tointa tiehallitusten valitsemisesta.
15342: 
15343:                               56 §.
15344:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
15345: tien kmmossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
15346: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
15347: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
15348: varten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruu-
15349: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
15350: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
15351: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
15352: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset- •
15353: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
15354: niinkuin 26 § :ssä säädetään.
15355: 48       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15356: 
15357:    Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
15358: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla tehty,
15359: on se osa lainasta, joka tämän lain voima.an astuessa vielä
15360: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
15361: vasta tta vaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-
15362: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
15363: tämän asetuksen julistamista urakalle annettu.
15364: 
15365:                              57 §.
15366:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
15367: teitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kunnossa-
15368: pitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai sillan-
15369: tekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän ase-
15370: tuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tienteko-
15371: velvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen
15372: hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tientekolahkoon
15373: kuuluvain kuntain tai kunnanosain kesken niitten tiemant-
15374: taalien sen edellisenä vuonna, jona tämä ase.tus astuu voi-
15375: maan, ja ovat ne kunrtain tiemenoihin käytettävät.
15376:     Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
15377: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
15378: 
15379:                             58 §.
15380:     Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaaren 25
15381: luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä tam-
15382: mikuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä
15383: ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä
15384: laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka
15385: ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
15386:      Helsilllgissä 30 päivänä huhtikuuta 1912.
15387: 
15388:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Laki- ja ta'lousva-
15389: liokunnan toisen osaston puheenjohtaja Bäck, varapuheen-
15390: johtaja Hahl, jäsenet Fränti, Iipponen, Koivisto, Lyly-
15391: korpi, Paunu, Saarinen ja Virkki (osittain) sekä varajäsen
15392: Kääriäinen (osittain).
15393:                        Vastalause 1.                         49
15394: 
15395: 
15396: 
15397: 
15398:                     Vastalauseita.
15399:                               I.
15400:    Maanteiden tekemiseen ja kunnossapitoon maalla on v.
15401: 1883 annetun asetuksen mukaan velvollinen jokainen, joka
15402: maalla omistaa tahi viljelee manttaaliin pantua maata sekä
15403: verolle pantujen torppien ja ulkiomaiden, pajastojen, tehdas-
15404: ten, sahain, myllyjen, joissa maksuja vastaan jauhatetaan,
15405: oluttehdasten ja paloviinapo.Jttimojen haltijat, niin myös
15406: kruunu puistojensa edest.ä. Tämän lainpaikan mukaan on
15407: maanteiden tekeminen ja kunnossapito pääasiassa mant-
15408: taalinomistaj ain suoritettava. Ailmisempi lainsäädäntö,
15409: kuten v. 1442 annettu Kristoiferin Maalain Rakennuskaari,
15410: määräsi teiden tekemisen ja kunnossapidon yksinomaan
15411: manttaalirasitukseksi. Samoin määrättiin v. 1734 lain Ra-
15412: kennuskaaren 25 luvussa, jonka 8 § kuuluu: ,Kaikki, jotka
15413: maalla omistavat talon tai taloa viljelevät, ovat velvoHiset
15414: tekemään teitä ja rakentamaan sihoja, älköötkä kuninkaan
15415: kartanot ja karjatalotkaan olko siitä vapaat." Tällä tavoin
15416: on vuosisatain kuluessa tientekorasituksesta tullut mant-
15417: ta,aleille vakinainen työvero, joka manttaaliverotuksessa on
15418: myöskin huomioon otettu.
15419:     Maata omistavan luokan pyrkimyksenä on ollut jo use-
15420: amman vuosikymmenen a}an saada huojennusta tästä tei-
15421: den tekemis- ja kunnossapitovelvollisuudesta, ja ovat he
15422: tässä pyrkimyksessään jonkun vermn onnistuneetkin, sillä
15423: v. 1883 annettu asetus teiden tekemisestä ja kunnossapi-
15424: dosta maalla siirsi osa.n tästä rasituksesta teollisuuslaitos-
15425: ten kannettavaksi. Mutta tämä maanomistajain pyrki-
15426:                                                          4
15427: 50      1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
15428: 
15429: mys on mennyt jo niin pitkälle, että he vaativat siirrettä-
15430: väksi ·tämän verovelvollisuutensa kaikkien kansalaisten
15431: kannettav.aksi. Tässä tarkoituksessa on nytkin koossaole-
15432: villa valtiopäivillä tehty esitysehdotus, jossa ehdotetaan,
15433: että maanteiden tekeminen ja kunnossapito suoritettaisiin
15434: valtiovaroilla ja että säädettäisiin erityinen tieverolaki,
15435: jolla koottaisiin varat tähän tarkoitukseen muun muassa
15436: manttaaliin pantua maata omistamattomalta työväestöitä
15437: ma!l!Ha ja kaupungeissa.
15438:     Laki- ja talousvaliokunnan porva·rillinen enemmistö on
15439: yksimielisesti kannattanut esitysehdotuksessa olevaa asetus-
15440: ehdotusta teiden tekemisestä ja kunossapidosta maalla ja
15441: yhtä jäsentä lukuunottamatta asetusehdotusta tieveron
15442: makslliffiisesta ja sen käyttämisestä. Vaikka me myönnäm-
15443: rnekin nykyisessä tientekojärjestelmässä olevan puutteita
15444: ja epätasaisuuksia, jotka johtuvat pääasiassa huonosta
15445: manttaalijaosta, niin emme ole voineet ryhtyä kannatta-
15446: maan Valiokunnan enemmistön mielipidettä tässä asi!liSSa.
15447: Tämä on tapahtunut ensinnäkin siitä syystä, että me kat-
15448: somme teiden tekemis- ja kunnossapitovelvoHisuuden erot-
15449: t!llmattomasti lmuluv.an manttaaleille työverona, jonka pois-
15450: taminen ansiottomasti korottaisi maatilain arvoa, jota ar-
15451: vonnousua ei nykyoloissa millään tavalla voitaisi palauttaa
15452: yhteiskunnalle, jolle se ehdotetun uudistuksen tapahduttua
15453: kuuluisi. Maanomistajain esittämää verovapautusvaati-
15454: musta ei V!llliokunta ole voinut meidän mielestämme tukea
15455: millään oikeudellisilla näkökohdilla, joten se on aiheetto-
15456: mana hyljättävä.
15457:     Toisena pahana esteenä tälle maanomistajain ajamalle
15458: uudistukselle on meidän mielestämme pidettävä sitä, että
15459: nykyisten verotusolojen vallitessa on maamme työväestö
15460: suhteellisesti raskaammin verotettu tuloihinsa verraten,
15461: kuin muut kansankerrokset.· Jos siis Valiokunnan enem-
15462: mistön ehdottama ·asetus teiden tekemisestä ja .kunnossa-
15463: pidosta maalla tulisi hyväksytyksi, niin sen kautta tuntu-
15464: vasti lisättäisiin jo entisestäänkin raskasta- välillisinä ve-
15465: roina koottarvaa - verotaakkaa työväestön kannettavaksi
15466: ..
15467:                            Vastalause 1.                       51
15468: 
15469:      ilman että puheenaolevasta uudistuksesta olisi mitään väli-
15470:      töntä hyötyä työväestölle. Ennenkuin voidaan tällä ta-
15471:      voin lähteä tasaamaan velvollisuuksia, olisi meidän mieles-
15472:      tiimme kiinnitettävä suurempaa huomiota ve~rotusoloissa
15473:      vallitsevain epäkohtain korjaamiseen. Vasta tämän vero-
15474:      tusoloissa tapahtuneen uudistuksen jälkeen voidaan ottaa
15475:      harkittavaksi, olisiko Valiokunnan ehdottama verolahja
15476:      maanomistajille annettava. Nykyään ei maanomistajaluok-
15477:      ka ole niin heikossa taloudellisessa asemassa, että se täl-
15478:      laista verolahjan työväestön kustannuksella kaipaisi.
15479:          Valiokunnan enemmistölle ei ole riittänyt se, että teiden
15480:      tekeminen ja kunnossapito siirrettäisiin manttaaleilta kaik-
15481:      kien kansalaisten kust.annettavaksi, vaan he tahtovat vapa-
15482:      uttaa maanomistajat myöskin velvollisuudesta antaa met-
15483:      sästä ja takamailta tieiJlltekoainetta yleisiä teitä varten.
15484:      Vanhemman lainsäädännön mukaan sai teiden tekemiseen
15485:      ju kunnossapitoon tarvittavan hiekan y. m. tarpeet ottaa
15486:      ilmaiseksi, missä niitä lähinnä oli saatavissa. V. 1883 ase-
15487:      tus jo rajoitti tä;tä oikeutta maanomistajain eduksi, mutta
15488:      nyt tahtoo V ruliokunta kokonaan vapauttaa maanomistajat
15489:      tästä velvollisuudesta. Meidän puolelta on osotettu, että
15490:      kustannukset teiden tekemisestä ja kunnossapidosta tulevat
15491:      tämän toimenpiteen kautta tuntuvasti nousemaan.
15492:          Valiokunnan enemmistö ei myöskään ole saanut meitä
15493:      vakuutetuksi siitä, ettt~ivät puheenaolevan uudistuksen
15494:      kautta kustannukset teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
15495:      tulisi entisestään huomattavasti nousemaan, sillä tt~iden te-
15496:      kemistä ja kunnossapitoa eivä,t voi ottaa muut suorittaak-
15497:      seen, kuin maanomistajat, joilla on hevonen ja tarpeelliset
15498:      työkalut sekä jotka vakinaisesti asuvat paikkakunnalla.
15499:      Kun vielä ottaa huomioon, että teiden tekemistä ja kun-
15500:      nossapitoa haluavalla henkilöllä täytyy olla huutokauppaan
15501:      mennessään hyväksyttävä takaus työn suorittamisesta, jota
15502:      takausta tilattomain on vaikea saada, ja kun mitään kil-
15503:      pailua ei työtarjonnassa voi tällaisissa oloissa syntyä, niin
15504:      on itsestäänkin selvää, että maanomistajat voivat pitää nä-
15505: 52      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15506: 
15507: mä työt yksinoikeutenaan ja saada siis kustannukset hyvin-
15508: kin korkeiksi.
15509:    Tekemättä asetusehdotuksen erinäisiin kohtiin muntos-
15510: ehdotuksia, ehdotamme ylläolevilla pe,rusteilla:
15511: 
15512:                että Eduskunta päättäisi hyljätä asetusehdo-
15513:             tuksen teiden tekemisestä )a kwtJwssapidosta
15514:             maalla.
15515: 
15516:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1912.
15517: 
15518:      Oskari Lylykorpi.               Penna Paunu.
15519:      Emil Saarinen.                  1\fiklm Wirkki.
15520: 
15521: 
15522: 
15523: 
15524:                                                ..
15525:                         Vastalause II.                       53
15526: 
15527: 
15528: 
15529: 
15530:                               II.
15531: 
15532:     Valiokunnan mielipiteeseen tieasetukseen liittyvän vero-
15533: lain hylkäämisestä emme voi yhtyä, sillä tarpeellisitta va-
15534: roitta lykkään'tyy uudistuksen toimeenpano hämärään tu-
15535: levaisuuteen, vaikka itse tieasetus tulisikin hyväksytyksi.
15536: Kun valtion raha-asioita, huolimatta nykyisistä valtiolli-
15537: sista oloista, kuitenkin täytyy järjestellä, ei tässä ole kyl-
15538: liksi syytä verolain hylkäämisoon.
15539:     Luonnollisesti on verolaki, kuten mikä tahansa muukin
15540: laki, voimassa siihen asti, kunnes se l~illisessa järjestyksessä
15541: kumotaan. Vuotuisen valtion tulo- ja menoarvion yhtey-
15542: dessä on eduskunnalla oikeus tarkastella näidenkin varain
15543: käyttöä. Tierahasto on luonnollisesti hoidettava erityisenä
15544: rahastona, mutta eihän siitä pitäisi syntyä suurempia
15545: käytännöllisiä vaikeuksia. Maansa haHitust.a ei eduskunta
15546: tällaisia taloudellisia uudistuksia toimeenpannessaan voi
15547: kiertää. - Jos vastalauseemme hyväksytään, seuraa siitä
15548: pieni muodostelu tieasetuksen 14 § :n ensimmäiseen mo-
15549: menttiin.
15550:     Viitaten edellisen lisäksi vuoden 1911 laki- ja talous-
15551: valiokunnan mietinnön n :o 1 sivuilla 49-56 oleviin perus-
15552: teluihin, pyydämme kunnioittaen ehdottaa
15553: 
15554:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
15555:            ilf ajesteetin armossa vahvistettmJaksi lähettäisi
15556:            seuraavan asetuksen:
15557: 54      1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15558: 
15559: 
15560:                         Asetus
15561:       tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
15562: 
15563:                             1 §.
15564:    Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten ra-
15565: kentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava tie-
15566: veroa tässä asetuksessa olevain perusteiden mukaan.
15567: 
15568:                             2 §.
15569:     Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
15570:     a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
15571: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
15572: ulkopalstoista ja torpista;
15573:    b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuksen
15574: alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa vuo-
15575: dessa;
15576:    c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
15577: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
15578:    d) kruununpuistot ja muut kruunun met~ämaat.
15579: 
15580:                               3 §.
15581:     Kaikista 2 § :ssä mainituista verotusesineistä suoritet-
15582: tava tievero on jaettava tieäyrin mukaan, ja. on tieäyrejä
15583: pantava:
15584:     1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse 800
15585: markka,an vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
15586: kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 mar-
15587: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
15588: markalle kuuri tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
15589: ja siitä ylimenevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisä~si
15590: yksi tieäyri jokaiselle ·täyden sadan mar~an tulolle;
15591:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
15592: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
15593: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
15594: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän tie-
15595:                        Vostalause II.                     55
15596: 
15597:  äyriä 2,200 mal"kan sekä siitä suuremmasta vuositulosta
15598:  niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
15599:      3. c) lmhdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
15600:  1,500 markan vuositulolle, kiaksi tieäyriä 1,800 markan,
15601:  kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä · 2,300 markan,
15602:  viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan,
15603: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta
15604: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
15605:  tulolle; sekä
15606:      4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tieäyri
15607: jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan vuosi-
15608: tuloksi kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista
15609: niiden antama kokonaistulo.
15610:      Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 § :n
15611: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
15612: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle summalle
15613: pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesineistä sää-
15614: detään.
15615:     Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
15616: olevain määräysten mukaan p.antujen tieäyrien luku yh-
15617: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuh1lllkin täyteen
15618: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
15619: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
15620: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
15621: yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien lukumäärä
15622: on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin
15623: siita yli <lisättävä kolme lisä-yäriä.
15624:     Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella arvi-
15625: oidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä tie-
15626: äyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenka,an ei enempää
15627: kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
15628: 
15629:                            4 §.
15630:    Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 § :n d) kohdassa mai-
15631: nituista veroesineistä, toimi1tetta va kunnallisverotuksen
15632: yhteydessä, soveltaen mitä kunnaNisverojen taksoituksesta
15633: on säädettynä.
15634: 56      1912. -   Eduslmntaesitysmietintö N :o 11.
15635: 
15636:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
15637: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
15638: tyksessä.
15639: 
15640:                             5 §.
15641:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimitettu,
15642: on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odottamatta
15643: lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee Keisarilli-
15644: seen Suomen Sena,attiin toimittaa tieto läänissä pantujen
15645: tieäyrien yhteen lasketusta lukumäärästä; ja on Keisarilli-
15646: sen Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiarvioitten pe-
15647: I·ustnksella sekä ottaen huomioon tarkoitusta varten saa-
15648: tavat muut tulot, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää
15649: "aamatta, määrättävä minkii, verran samana vuonna on tie-
15650: veroa täysissä mkayksiköissä kultakin tieäyriltä kannet-
15651: tava, ja antaa Keisarillinen Senaatti siitä yleisesti julistet-
15652: ta,van päätöksen sekä kuvernöörien kautta kullekin kun-
15653: nalle erityisen tiedon.
15654: 
15655: 
15656:                            6 §.
15657:    Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
15658: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
15659: 
15660: 
15661:                              7 §.
15662:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maana p11r1S-
15663: sään olevain maant,eitten aiheuttamat menot; ja tulee kun-
15664: nan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna. tästä
15665: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
15666:     Jos kunasta kannettu tieYero ei riitä edellisessä momen-
15667: tissa mainittujen kustannusten suorittamiseen, on puuttuva
15668: määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahastosta
15669: kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy, on se lääninra-
15670: hastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava.
15671:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
15672: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain en-
15673: llen joulukuun loppua.
15674:                       Vastalause II.                      57
15675: 
15676:                              8 §.
15677:    Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
15678: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä onko
15679: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu los-
15680: sin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kaUis-
15681: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
15682: seHaisessa asiassa alistettava Keisarillisen Senaatin tutkit-
15683: tavaksi.
15684:    Vahvistettu taksa nyt sanotuista ma,ksuista on naulat-
15685: tava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan vie-
15686: reen.
15687:                              9 §.
15688:    Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1916;
15689: ja on Keisarillisen Senaatin asiana antaa tieveron taksoi-
15690: tusta, ylöskantoa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tar-
15691: kemmat määräykset.
15692: 
15693: 
15694: 
15695:    Helsingissä huhtikuun 30 p. 1912.
15696: 
15697:      A. Fränti.        Eero Dahl.          A. Koivisto.
15698: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
15699:        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 
15704:               Työväenasiain valiokunnan
15705:            m i e t i n t ö N: o 3 merimiesten tapaturma-
15706:            vakuutusta koskevan eduskuntaesityksen
15707:            johdosta.
15708: 
15709:     Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
15710: valmisteltavaksi edustaja Hallstenin eduskuntaesityksen
15711: N :o 34, joka sisältää ehdotuksen laiksi merimiesten tapa-
15712: turma vakuutuksesta.
15713: 
15714: 
15715: 
15716:     Voimassa oleva 23 päivänä tammikuuta 1902 annettu
15717: laki laivanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä palve-
15718: luksessaan kohtaavasta ruumiinvammasta nojautuu sekä
15719: asiallisesti että muo~ollisesti työnantajan vastuunalaisuutta
15720: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta sääntelevään la-
15721: kiin joulukuun 5 päivältä 1895. Kun Valiokunta mietin-
15722: nössään N :o 2 on ehdottanut jälkimäisen kumottavaksi ja
15723: sen sijaan säädettäväksi uuden, nykyajan sosialipoliittisia
15724: vaatimuksia paremmin vastaavan asetuksen työväen tapa-
15725: tur,mavaJruutuksesta, on tarpeen saattaa myöskin ensin-
15726: mainittu laki tämän kanssa yhdenmukaiseksi.
15727:     Tätä varten on tehtävä asiallisia muutoksia voimassa
15728: olevan lain 1 § :n 2 momenttiin, jossa selvitetään, minkä-
15729: lainen tapaturma on palveluksessa sattuneeksi katsottava,
15730: 3 § :n 1 momenttiin mikäli siinä luetellaan kadonneen meri-
15731: miehen jälkeen vathingonkorvaukseen oikeutetut henkilöt,
15732: samoin kuin 5 § :n 1 momenttiin sikäli kuin se koskee
15733: 2      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15734: 
15735: v:thingonkorvauksen hakemista tuomioistuimessa. Nykyistä
15736: lakia on sitä paitsi muutettava niissä kohdin, joissa siinä
15737: nimenomaan viitataan edellä mainittuun 1895 vuoden lakiin.
15738:     Kun nykyinen merimiesten tapaturmavakuutuslaki Va-
15739: liokunnan mielestä eräissä muissakin kohdin on puutteelli-
15740: nen, on Valiokunta katsonut sopivaksi tässä yhteydessä esit-
15741: tää lakiin tehtäväksi seuraavia muutoksia.
15742:     V ahingoittuneelle merimiehelle on mainitussa laissa tur-
15743: vattu vahingonkorvausta ainoastaan ,ainaisen", mutta ei
15744: ohimenevän työkyvyttömyyden varalle. Voimassa olevan
15745: Merilain 75 § :n nojalla on merimies tosin, jos hän palveluk-
15746: sessa loukkautuu, oikeutettu laivassa ollessaan saamaan
15747: palkan, elatuksen, saimshoickm ja lääkkeet sekä, milloin
15748: päällysmiehen on pakko jät·tää hänet maalle konsulin tai
15749: muun luotettavan ihmisen hoitoon, ,,niin paljon päälle an-
15750: saitun palkan, että makso vastaa kustannusta hänen hoi-
15751: dostansa yhtenä tai korkeintansa kahtena kuukautena".
15752: Täten on tosin merimiehelle sairauden aikana laivassa va-
15753: rattu suurempia etuja kuin mitä Valiokunnan val-
15754: mistamassa tapaturmavakuutusta kosk.evassa asetusehdo-
15755: tuksessa on muille työntekijöille suotu. Mutta kun ,ainai-
15756: sen" veroisena pidetään vain sellaista työkyvyttömyyttä,
15757: joka kestää enemmän kuin 120 päivää, ja se aika, jona va-
15758: hingoittunut merimies saa nauttia edellä mainittuja etuj·a,
15759: voi supistua paljoa lyihyemmä.ksi, ovat merimiehet ohi-
15760: menevän työkyvyttömyyden varalle huonommin turvattuja
15761: kuin muut tapaturmavakuutuksella suojatut työntekijät.
15762: Valiokunta pitää kohtuullisena, että merimiesten tapatur-
15763: mavakuutusasetus tässäkin suhteessa saatetaan yhdenmu-
15764: kaiseksi työväen tapaturmavakuutusta järjestävän yleisen
15765: asetuksen kanssa, semminkin kun niille laivan henkilökun-
15766: nasta, joita ei voida pitää merimiehinä, ei edes nimenomaan
15767: ole turvattu edellä mainittuja Merilaissa myönnettyjä etuja.
15768: Mitään lisäsäännöksiä ei tällainen laajennus Valiokunnan
15769: mielestä välttämättä vaatisi asetusehdotukseen tehtäväksi,
15770: vaikkakin merellä vahingoit.tuneet henkilöt ovat jonkun
15771: verran toisessa asemassa kuin maalla vahingoittuneet. Va-
15772:             Merimiesten tapaturmavakuutus.                 3
15773: 
15774: liokunta ei myöskään katso tarpeelliseksi tässä yhteydessä
15775: ehdottaa muutosta Merilain useinmainittuun pykälään sii-
15776: täkään syystä, että tämä laki kokonaisuudessaan on pikai-
15777: sen uudistuksen tarpeessa.
15778:     Nykyinen laki on puutteellinen myöskin siinä, että
15779: omaa Jiilkettä laivassa harjoittavan ravintolanpitäjän
15780: palkkaama henkilökunta jätetään sen ulkopuoiJ.elle. Kun
15781: kuitenkin kaikkia laivassa palvelevia henkilöitä enim-
15782: mäkseen uhkaa sama tapa.turman vaara, on kohtuutonta
15783: jättää mainittu palveluskunta poikkeusasemaan. Ainoas-
15784: taan sikäli kuin laivaan kuuluvain henkilöiden palkka-
15785: edut ovat sellaiset, et·tä he omin varoin voivat vakuut-
15786: tautua tapaturman varaUe, taikka mikäli he eivät nauti
15787: palkkaa, joka voitaisiin panna vahingonkorvauksen suu-
15788: ruuden perusteeksi, ovat ne Valiokunnan mielestä jätet-
15789: tävät asetuksen ulkopuolelle, ja katsoo Valiokunta puo-
15790: lestaan tällaisiksi henkilöiksi, paitsi laivan päällikköä ja
15791: omaa liikettä laivassa harjoittavaa ravintoloitsijaa, myöskin
15792: niin sanotut ,rupprentices", jotka pa'lkattomina harjoitte-
15793: lijoina seuraavat mukana laivassa. Ravintoloitsijan palk-
15794: kaama palveluskunta on Valiokunnan mielestä käytännöl-
15795: lisistä syistä sekin laivanisännän vakuutettava, joka antaes-
15796: saan ravintolaoikeuden vuokralle sa,attaa siitä varata itsel-
15797: leen asianmukaisen korvauksen, ja voitaisiin nämäkin hen-
15798: kilöt sopivimmin vakuuttaa Suomen merimiesten tapa-
15799: turma vakuutuslaitoksessa.
15800:     Näitä näkökohtia silmällä pitäen, joita myöskin Hel-
15801: singin Laivanpäällikköyhdistys Valiokunnalle lähettämäs-
15802: sään kirjelmässä on esittänyt, sekä selventääkseen nykyistä
15803: lakia eräissä kohdin, on Valiokunta edellä mainittujen
15804: muutosten lisäksi nykyisen lain 1 § :n 1 momentista
15805: poistanut tätä lakia pysyviin työkyvyttömyys- ja kuole-
15806: mantapauksiin rajoittavan kohdan; samassa momentissa
15807: miehistön ohella vahingonkorvaukseen oikeutettuna nimen-
15808: omaan maininnut myöskin alipäällystön samoin kuin
15809: laivan sekä ravintola- että muun pa'lvelijakunnan, ja
15810: saman pykälän 3 momentista .poistanut poikkeussäännök-
15811: 4      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15812: 
15813: sen, joka koskee ruuanpitoa laivassa omana liikkeenä
15814: hoitavan ravintoloitsijan palkkaama'a henkilökuntaa. T,ar-
15815: peettomana on pidetty nimenomaan mainita, ettei laki
15816: koske tällaista ravintoloitsijau. Tämän johdosta on muu-
15817: tettu myöskin asetuksen nimike toisin kuuluvaksi sekä 2 ja
15818: 5 § :ssä joko poistettu tai vaihetettu toisiin sanat ,työn-
15819: antaja", ,miehistö" ja ,merimies". Sitä paitsi on katsottu
15820: olevan syytä selventää 3 § :n a!lkua siten, että siitä selvästi
15821: käy ilmi, että siinä mainituilla henkilöillä on oikeus saada
15822: vahingonkorvausta ei ainoastaan kadonneen vaan myöskin
15823: tiettävästi tapaturmaisesti kuolleen henkilön jälkeen. Vielä
15824: on 4 § :n 1 momenttiin tehty lisäys, jonka mukaan laivan
15825: päiväkirjaan tapaturmasta pantava kertomus on palvelus-
15826: kull'taan kuuluvain läsnäolleiden henkilöi:denkin allekirjoi-
15827: tettava, ja voimassa olevan lain 7 § nykyään tarneettomana
15828: poistettu.
15829: 
15830: 
15831:     Koska eduskuntaesitys asiallisesti eroaa nykyisestä
15832: laista ainoastaan 1 § :n 2 ja 5 § :n 1 momenttia koskevissa
15833: edellä esitetyissä kohdissa, 'tarkoittarvat siis' kaikki viimeksi
15834: mainitut voimassa olevaan lakiin tehdyt muu~kset myös-
15835: kin eduskuntaesitystä, paitsi 7 § :ää koskeva muutos, tämä
15836: pykälä kun siinäkin on poistettu.          ·
15837: 
15838: 
15839: 
15840:    Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
15841: dottaa,
15842:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja toi-
15843:            mittaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraavan
15844:            asetusehdotuksen:
15845:            Merimiesten tapaturmavakuutus.                 5
15846: 
15847: 
15848: 
15849: 
15850:                         Asetus
15851:      merimiesten ja laivapalvelijain tapaturma-
15852:                   vakuutuksesta.
15853:                              1 §.
15854:     Työväen tapaturmavakuutuksesta ---kuun - päi-
15855: vänä 19- annetun asetuksen säännökset ovat alempana
15856: mainittavi'lla poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on
15857: kysymys palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta
15858: ruumiinvammasta, joka on kohdannut sellaisen suomalai-
15859: sen laivan alipäällystöön, miehistöön tai laivassa työsken-
15860: televään ravintola- ynnä muuhun palvelijakuntaan kuulu-
15861: vaa henkilöä, jota voimassa olevain säännösten mukaan tut-
15862: kinnon suorittaneen päällikön tulee kuljettaa.
15863:     Palveluksessa sattuneen ·tapaturman aiheuttamaksi ei
15864: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on il-
15865: meisesti tahallaan saanut aikaan tahi joka on vahingoit-
15866: tuneelle sattunut hänen ollessaan lain mukaan rikoksena
15867: rangaistavassa teossa, eikä myöskään sellaista, joka on koh-
15868: dannut vakuutettavaa, kun hän palveluslomaa nauttiessaan
15869: tai luvatta on laivasta poistunut.
15870:     Miehistöön ei tämän asetuksen mukaan lueta niin sa-
15871: nottuja ,apprentices", jotka seul'laavat mukana laivassa
15872: omwksi kehityksekseen eivätkä nauti palkkaa.
15873: 
15874:                             2 §.
15875:    Laivanisännän tulee turvata laiva·ssaan palvelevan hen-
15876: kilökunnan tässä asetu:ksessa säädettyä oikeutta vahingon-
15877: korvaukseen ottamalla vakuutus osakasten keskinäiselle
15878: vastuunalaisuudelle Suomen merimiehiä varten peruste-
15879: tussa tapaturmavakuutuslaitoksessa; ja saatakoon, niin
15880:  6      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15881: 
15882:  kauan kuin sellainen vakuutus pidetään voimassa, vahin-
15883:  gonkorvausta hakea ainoastaan siltä laitokselta.
15884:     Vapautusta nyt mainitusta vakuutusvelvollisuudesta äl-
15885:  köön myönnettäkö.
15886: 
15887:                                  3 §.
15888:      Se oikeus vahingonkorvaukseen, mikä tämän asetuksen
15889:  1 § :n mukaan on suotu suomalaisen laivan alipäällystöön,
15890:  miehistöön tai palvelijakuntaan !kuuluvan henkilön leskelle
15891:  ja lapsille tahi muille henkilöille, joita hän on elättänyt tai
15892:  ollut velvollinen eliittämään, on myöskin tuleva heille siinä
15893:  tapauksessa, että tämän asetuksen mukaan vakuutettava
15894:  henkilö on kadonnut eikä hänestä ja siitä laivasta, jossa
15895:  hän viimeksi on palvellut, ole minkäänlaisia tietoja saatu
15896:  kahta kertaa niin pitkässä ajassa kuin Merilaissa on sää-
15897:  detty oikeudesta luovuttaa vakuutuksenantajalle sellaisia
15898:  V!llkuutettuja esineitä, joista ei mitään tietoja ole saatu, niin
15899:  myöskin siinä tapauksessa, että laiva on joutunut haaksi-
15900:  rikkoon ja luotettavaa tietoa siitä, että kadonnut elää, ei
15901:  ole yhdessä vuodessa siitä luki·en saapunut.
15902:      Vahingonkorvaus luetaan näissä tapauksissa siitä päi-
15903:  västä, jolloin laiva joutui haaksirikkoon tahi johon sitä kos-
15904:  kev•!lit viimeiset tiedot ulottuv.at.
15905: 
15906:                               4 §.
15907:       Tapaturman menosta on, mikäli mahdollista, laivan päi-
15908:   väkirjaan pantava kertomus, jonka allekirjoittavat, paitsi
15909:   päällikköä, myös ne alipäällystöön, miehistöön tai palvelus-
15910:   kuntaan kuuluvista henkilöistä, jotka olivat saapuvilla ta-
15911: . paturman sattuessa.
15912:       Sellainen ilmoitus tapaturmasta, kuin työväen tapatur-
15913:   mav!likuutuksesta annetussa asetuksessa säädetään, on teh-
15914:   tävä asianomaiselle viranomaiselle siinä Suomen satamassa,
15915:   jossa tapaturma on sattunut tai johon laiva tapaturman
15916:   tapahduttua ensilksi saapuu; ja on silloin edellisessä mo-
15917:   mentissa mainittu kertomus otteena laivan päiväkirjasta
15918:   samalle viranomaiselle annettava.
15919:             Merimiesten tapaturmavakuutus.                  7
15920: 
15921:     Ellei laiva kolmenkymmenen päivän kuluessa t.apatur-
15922: man jälkeen saavu Suomen satamaan, on sellaisen ilmoi-
15923: tuksen sijasta eilsimäisessä momentissa mainittu kertomus
15924: tapaturmasta lähetettävä 2 § :ssä mainitulle vakuutuslaitok-
15925: selle ensimäisestä satamasta, josta se voi tapahtua.
15926:                              5 §.
15927:      Jos tapaturma on sattunut maan ulkopuolella ole-
15928: villa vesillä tai ulkomaan satamassa taikka matkalla sellai-
15929: seen satamaan, ovat työväen tapaturmavakuutuksesta anne-
15930: tussa asetuksessa säädetyt ajat, joiden kuluessa on haettava
15931: vahingonkorvausta, luettavat siitä päivästä, jona laiva ta-
15932: paturman tapahduttua ensinnä sa;apuu Suomen satamaan,
15933: tahi, jos vahingoittunut, joka on jätetty maan ulkopuolella
15934: oleva,an paikkaan, myöhemmin palaa maahan, hänen tänne
15935: saapumisensa päivästä, tai kuolinpäivästä, jos tapaturman
15936: johdosta vasta myöhemmin on seurannut kuolema. Jos
15937: vahingoittunut, joka on jätetty maan ulkopuolella oleV'aan
15938: paikkaan, siellä kuolee, luetaan nyt mainitut ajrut siitä päi-
15939: västä, jolloin hänen kuolinpesänsä on saanut ·tiedon kuole-
15940: mantapa uksesta.
15941:      Niissä tapauksissa, jotka luetellaan 3 § :ssä, ovat ensi-
15942: mäisessä momellltissa mainitut ajat luettavat siitä päi-
15943: västä, jolloin vahingonkorvausta aikaisimmin saattoi vaa-
15944: tia.
15945:                              6 §.
15946:      Mitä •työväen tapa·turmavakuutuksesta annetussa a;se-
15947: tuksessa muutoin on sanottu työnantajasta, sovellettakoon
15948: tämän asetuksen tarkoittamissa tapauksissa laivanisäntään,
15949: paitsi mitä tulee tässä edellä 4 § :ssä säädettyyn ilmoituk-
15950: seen ja palkkauskirjan pitämiseen, jotka velvollisuudet kuu-
15951: luvat laivan päällikölle.
15952:                            7 §.
15953:    Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
15954:    Sen kaut1ta kumotaan tammikuun 23 päivänä 1902 an-
15955: nettu laki laivanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä
15956: palveluksessaan kohtaavastJa ruumiinvammasta.
15957: 8      1912. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15958: 
15959:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
15960: taja Erkko, 'Varapuheenjohtaja Pa,asi,vuori, jäsenet Hjelt,
15961: Karhi, Knuutila, Kurikka, Jalava, Jokinen, A., Lehto~
15962: nen, Lundström, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sohlberg, Waa-
15963: rala, Vuorimaa ja Yrjö-Koskinen, E. S. sekä osittain vara-
15964: jäsenet Aalle, Hänninen, Pohjaväre ja Wiljakainen.
15965: 
15966:     Helsingissä, huhtikuun 29 päivänä 1912.
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 
15971:       Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
15972:    1912. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 12.
15973: 
15974: 
15975: 
15976: 
15977:                 Suuren valiokunnan mietintö
15978:              N: o 10 merimiesten tapaturmavakuutusta
15979:              koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
15980: 
15981:     Käsiltellessäån Työväenasiain valiokunnan mietinnössä
15982: N :o 3 olevaa ehdotusta ·asetukselksi merimiesten ja laivapal-
15983: velijain ·tapatmmavakuutuksesta on Suuri valiokunta päät-
15984: tänyt puol.taa asetusehdotusta hyväksyttäväksi, kuitenkin
15985: alempana mainituin muutoksin.
15986:     Työväen tapruturmavakuutusta koskevan asetusehdotuk-
15987: sen muk,aan, jonka johdosta Suuri valiokunta ·tänään on
15988: antanut mietinnön, on työntekij.äksi luettav~ myöskin
15989: työnjohtaja, jonka vuotuinen työamsio ei nouse kolmea-
15990: tuhrutt:a markkaa suuremmaksi. Kun ne 1syyt, jotka ovat
15991: aiheuttaneet tuollaisen sä1ännöksen, Suuren valiokunnan
15992: mielestä vaativ·at merimiesten ·tapaturma·vakuutusta kos-
15993: lmvaa asetusehdotustakin siten muutettavaksi, että työväen
15994: trupaturma:vakuutusta koskeva.t säännökset ulo.tet:aan myös-
15995: kin niihin verra1ttain niulmi,ssa taloudellisissa oloissa
15996: merimiesammattia harj·oitta viin laiva päällikköihin, joiden
15997: vuosipalkkaus on enintään kolmetuhatta markka·a, on Suuri
15998: vaiiokunta ehdottanut kysymyks·essä olevan asetuksen 1 § :n
15999: 1 momenttiin sitä tarkoittavan lisäyksen.
16000:     Asetusehdotuksen 1 § :ään ehdotettu muutos on aiheut-
16001: tanut lisäyksen myöskin 3 § :ään.
16002:     Kos:ka määräys 7 § :n 2 momentissa on s~llainen, että
16003: se soveliaammin olisi julkilausuttava heti asetuksen alussa,
16004: on V·aliokun'ta larutinut a·setusehdotukseen johdannon, jo-
16005: honka puheena oleva määräy1s on sijoitettu.
16006:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta
16007: kunnioittaen ehdottaa,
16008: 2 1912. -    S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 12.
16009: 
16010:                 että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen meri-
16011:             miesten ja laivapalvelijain tapaturmavakuutulc-
16012:             sesta sellaisena kuin se on Työväenasiain valio-
16013:             kunnan mietinnössä N :o 3, kuitenkin lisäten ase-
16014:             tusehdotukseen johdannon ja mruuttaen 1, 3 ja
16015:             7 §:n näin kuuluviksi:
16016: 
16017: 
16018: 
16019:                           Asetus
16020:      merimiesten ja laivapalvelijain tapaturma-
16021:                   vakuutuksesta.
16022: 
16023:     Kumoten ~3 päivänä tammikuuta 190'2 annetun lain
16024: laivanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä palvelukses-
16025: saan kohtaavasta ruurniinvammasta, säädetään seuraavaa:
16026: 
16027:                              1 §.
16028:     Työväen tapaturmavakuutuksesta ---kuun - pal-
16029: vänä 19- annetun asetuksen säännökset ovat alempana
16030: mainittavllla poikkeuksilla noudatettavat myöskin, kun on
16031: kysymys palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttamasta
16032: ruumiin vammasta, joka on kohdannut ( poist.) alipää'llys-
16033: töön, miehistöön :tai (poist.) ravintola- ynnä muuhun pal-
16034: velijakuntaan kuuluvaa henkilöä taikka enintään kolmen-
16035: tuhannen markan vuosipalkkausta nautti'vaa päällikköä
16036: sellaisella suomalaisella laivalla, jota voimassa olevain
16037: säännösten mukaan .tutkinnon suorittaneen päällikön tulee
16038: kuljettaa.
16039:     Palveluksessa sattuneen ·tapaturman aiheuttamaksi ei
16040: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on
16041: ( poist.) tahallaan saanut aikaan tahi joka on vahingoit-
16042: •tuHeelle sattunut hänen ollessaan rikollisessa teossa, eikä
16043: myöskäillin sellaista, joka on kohdannut vakuutettua, kun
16044: hän palveluslomaa nauttiessaan tai luv•atta on laiyasta
16045: poistunut.
16046:                Merimiesten tapaturmavakuutus.                  3
16047: 
16048:    Miehistöön ei •tämän asetuksen mukaan lueta oppilaita
16049: (apprentices), jotka seuraavat mukana laivassa omaksi
16050: kehityksekseen eivätkä nauti palkkaa.
16051: 
16052:                                3 §.
16053:     Se oikeus vahingonkorvaukseen, lliikä tämän asetuksen
16054: 1 § :n mukaan on suotu suomalaisen laivan yli- ja alipä.äl-
16055: lystöön, miehistöön tai palvelijakuntaan kuuluvan henkilön
16056: leskelle ja lapsille tahi muille henkilöille, joita. hän on elät-
16057: tänyt tai ollut velvollinen elättämään, on myöskin tuleva
16058: heille siiruä t•apauksessa, että tämän asetuksen mukaan va-
16059: kuutettava henkilö on kadonnut eikä hänestä ja siitä lai-
16060: vasta, jossa hän viimeksi on palvellut, ole minkäänlaisia
16061: tietoja saa,tu kahta kertaa niin pitkässä ajassa kuin Meri-
16062: laissa on säädetty oikeudesta luovuttaa Vakuutuksenanta-
16063: jalie sellaisia vakuutettuja esinei·tä, joista ei mitään .tietoja
16064: ole saatu, niin myöskin siinä tapauksessa, että laiva on jou-
16065: tunut haaksi•rikkoon ja luotettava·a tietoa siitä, että kadon-
16066: nut elä1ä:, ei ole yhdessä vuodessa siitä lukien saapunut.
16067:     Vahingonkorvaus luetaan näissä tapauksissa siitä päi-
16068: västä, jolloin laiva joutui haaksirikkoon tahi johon sitä kos-
16069: kevat viimeiset tiedot ulottuvat.              ·
16070: 
16071:                          7 §.
16072:    T1imä asetus astuu v01maan
16073:    (Poist.).
16074: 
16075:    Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
16076: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
16077:   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                 S u o m e n E d u s k u n n a n eduslmnta-
16083:             esityksen johdosta päättämä a 1 a maine n
16084:             ehdotus asetul(seksi merimiesten ja
16085:             laivapalveli j ain tapaturmavakuutuksesta.
16086: 
16087: 
16088: 
16089: 
16090:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisar:i
16091:                ja Suuriruhtinas I
16092: 
16093: 
16094: 
16095: 
16096:     Näillä valbiapäivillä on tehty eduslmntaesitys, joka
16097: sisältää ,!jhdotuli'sen laiksi merimiesten tapaturmavakuutuk-
16098: sesta, ja on Eduskunta säädetyssä järjestykses8ä :käsitellyt
16099:        2 1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16100: 
16101:        tämäon esityksen.
16102:              Voimassa oleva 23 päivänä t;ammikuuta 1902 annettu
16103:        laki laivanisännän v.astuuna,laisuudesta me•rimiestä pa,lve-
16104:        luksessaan kohtaavasta ruumiinvammast.a noj•autuu selkä
16105:        asi·all>isesti että muod.o1l:isesti lakiin joulrukuun 5 päivältä
16106:        1895 ;työnant.adan vastuuna.}aisuud,est,a työn:te·kij,ää kohrtaa-
16107:        va.st'a ruumiinvrumma.st.a. Kun Edurskunta on hyväksynyt
16108:        ja Te~däm Keisarillisen Ma,jesteetti:nne tutkittav,a.ksi ja vah-
16109:        vistet.tav1aksi lä:hett.ämyt uuden, nykyajan sosia,1ipoli:Lttis~a
16110:        va<atimuik!sia paremmin va;sta,avan a·setuksen työväen tapa-
16111:        .tur!llavakuutuksest:a, on ·tarpeen sawbtaa myöskin ensinmai-
16112:        nittu la1ri tämän kanssa yhdenmukaiseksi. Tätä varten on
16113:        Eduskunn,an mi,e;lestä tehtä·vä, paitsi muut,an1Ji;a muodoii:Lisia
16114:        muutoksia, as:iJallisi:a muut'Oiksia voimassa oLevan lain 1 § :n
16115:        2 moment.tiin, jossa selvi·tetä·ä:n, minlräil·ainen trapahmma on
16116:        pal<veluksessa satt,U<neeksi katsot,tM"a., 3 § :n 1 momenttiiin
16117:        milrälii si1i.nä 1luete11ruan <kadonneen rme6miehe:n jii:1lreen va-
16118:        hing;onkorva:UJkseen o~keutetut henkilöt, selkä 5 § :n 1 mo-
16119:        menJt;tiin, siJkäili kuin se koskee vruhimgon:korvauksen ha,kJe-
16120:        misba tuomioistuimessa.
16121:              Koska puheenaoleva met~imiest,en ta;patulimav•a<kuutus-
16122:        11ald on eräissä muissakin kohdin pU!llltt.eelEnen, on Edus-
16123:        kunta ka.tsonut t.arpeel:liseksi siillhen tehdä muutami.Ja mui-
16124:        t,akin muuto,ksia.
16125: l §.         V ahingoi•ttunut merimies saa tä1tä nJnkyä vah[ngonkor-
16126:         v.a:usta ainoastruan pysyvä:st:ä, mutta ei olhimenevästä työ-
16127:        kyvyttömyydestä, j1a Merilain 75 § :n noja.Ua on meri-
16128:        mies, jos hän palveluksessa Iouikkautuu, oikeutettu laiv·assa
16129:        ollessa,a:n sruama·an palkan, ela<h1kisen, sa:ira.shoidon ja lääk-
16130:        keet sekä, milloin päällysmiehen on pakko jiilttää hänet
16131:        nu:alle konsulin t~rui muun luote,ttavan rnhmisen hoitoon, niin
16132:        .paljon yli ansaitun paJ!k!an, että ma~so· vas1ta·a kustan-
16133:        nusta :häTIJen hoidostJa,nsa yhtenä tai korkeint,ansa kahtena
16134:        kuukautena. Täten on <tosin merimiehelle sairauden aikana
16135:        l,a,:iv:assa vara.ttu suurempia etuja kuin Eduskunnan hy-
16136:         väksymässä ta pa:t,urma vnkuutusta lmskevassa ·asetuksessa
16137:                 Merimiesten tapaturmavakuutus.                   3
16138: 
16139:  on muille ,työntekijöiLle suotu. Mutta kun pysyvälllä
16140:  työkyvytt.ömyytenä piJdetä·än '"a:in seH:aisil:a, jokia kesrt1ää
16141: enemmän kuin 120 päivää, ja se aika, jona vlVhingoit-
16142:  t:unut merimies saa na.utt~a edellä ma:inittuja e,tuj·a,
16143:  voi supistua paljoa lyhyemmäksi, ovat merimiehet ohi-
16144: menevän työkyvyttömyyden v•aralle sittenkin huonommin
16145: :turvwttuja 'kuin muut ·ta:paturma;vakuutulmeHa suoja:tut
16146:  työn!tekijät. Eduskunnan mielestä on .kohtuullista, että me-
16147:  rimiesten twpa,tuDmav·akuutursasetus •tässä:kin suJhteessa sa•a-
16148:  tetaan Jhde[}lmukaiseksi työvä.en taparturma v:akuutusta j ä·r-
16149:  jestä.vän yleisen asetuksen •kanssa, semminkin kun niille
16150: la•iv:an henki.lö:kiunnan jä.senLlle, jo~:ta eri '~oida pitää meri-
16151: mieihinä, ei nimencmm.an ole tu:rv!Vttu ede:llä mainit1tuj'a
16152:  Me•rilaissa myönnetltyjä etuja.
16153:       Voimassa olevan lain mukaan on omaa liikettä lai•vassa
16154: ha.rjoittava ra.:virntolanpi·täjän pdkkaa:ma henkilökunt,a jä-
16155: rte•tty lain mä.äräyst<en w1ko'l:molelle. Kimn kuitenkin kaik-
16156:  ki.a laivassa palvelevia henkilöitä yle.ensä uhilmra sama
16157: t{l:paturman vaara, 001 kohtuutonta asettaa maiinit,tu palve-
16158: luskunta poikkeusasemaan. Käytännöllisistä syistä on
16159: tämä palveluskuruta laivca'nisännän vakuutettav•a., joka an-
16160: ta,essa:an ra v:in:tohoikeuden vuokralle saatt.a•a si]tä vara.ba
16161: iltselleen asianmukai,sen korvauksen, ja voidaan niämä,kin
16162: henkilöt sopivimmin vakuuttaa Suomen merimiesrten t~apa­
16163: .turma vaku utusl:!Vi toksessa.
16164:       Eduskunnan hyv.äksymän työvä.en ta;paturmav:akuu-
16165: tusta kosloovan a:&ertusehdotuksen muk:a;an on työ,nteki-
16166:  jiiksi 1uet.tava myöakin työnjohtaj·a, jonka rvuo:tminen
16167: ·työa.nsio •ei nouse kolmea.tuha:tta ma.~kka;a suuremm!Vksli.
16168:  Kun ne syyt, j'01tllm OVIa·t wiheuttaneet tämän säännöiksen,
16169:  Eduskunnan mielestä vara:t.irv.a.t myös merimiesten •tapa-
16170: 'tuDma va:kutusta ~oskevia!ll. lrakiJa siten murwtettavaksi, entä
16171: työvä,en tapa.turma va.rkuutustra koskevat sä.ä•nnökset ulo-
16172:  tetaan myöskin nitihin verrattain niukoissa taloudellisissa
16173: oLoiBsa merimiesalllimattia harjoittarviin laivanpäälliikköihin,
16174:  j·oiden vuosipalkka;us on enintään kolmetuhatt.a markkaa,
16175:        4   1912.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16176: 
16177:         on si•tä .t•arkoitt.a.va määrä·ys otettu aset.uksen 1 § :n 1 mo-
16178:         me:nttiin.
16179: 3 f.        Asetuksen ·mää.11äysten ul10ttwminen lhenkilörJihrrniin,
16180:         jotka e~väit voimassa Ollevan ·lruin muka.an ole t:apaturman
16181:         Viar·al.ta .v:a1mute~t,bavlilt, .aiheuttaa Vlas!ba.a1van lisäy.lmen
16182:         3 § :ään.       Myös on ka,tsottu olev,an syytä sel,ventää
16183:         tämän pykä.län .a1lma siten, etltii seJvästi käy ~lrrni, että
16184:         siinä mainituilla henkilöillä on olilmus swada vahingonkor-
16185:         vausta eii ·ainoastaan •lmdonneen vra,an myöskin t1iettävästi
16186:        rt:apatmunaises~ti kuolleen henkilön j ä1keen.
16187: 4 §.        Eduskunta on kwtsonut tarpeeLliseksi ott,aa asetusehdo-
16188:         tukseen määräyksen, jonka mu•lman laivan rpä•iväkir'j.aan
16189:        tRJpat<urmasta pantava kertomus on palveluskuntaanikin kuu-
16190:        luvain läsnäoHeiden henikilöide:n allekirjoitettava.
16191: 
16192:           Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
16193:        maisesti ilmoittaa,
16194: 
16195:                        että Eduskunta on hyvälcsynyt ja Teidän Kei-
16196:                    sar-illiselle 11!ajesteetillenne armollisesti tutkit-
16197:                    tavali~si ja vahvistettavalcsi lähettää seuraavan
16198:                    asetusehdotuksen:
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                                   Asetus
16203:              merimiesten ja laivapalvelijain tapaturma-
16204:                           vakuutuksesta.
16205: 
16206:            Kumot.en 23 pälivänä tammikuuta 1902 annetun lain
16207:        laivanisännän va,stuunaltatisuudesta merimiestä pa.lve1ukses-
16208:        saan kohtaavast•a ruumiinvammasta, sääde,tään seuraavaa:
16209: 
16210:                                  1 §.
16211:           Työväen t•apaturmavakuutuksesta ...... kuun .. pm-
16212:        vänä 19. . annetun ase•tuksen säännökse•t ovat alempana
16213:                   Merimiesten tapaturmavakuutus.                      5
16214: 
16215:   mruinritta·villa ·poikkeuksirlla noudartet.tavat myöskin, kun on
16216:   kysymys pa.lveluksess-a satrtuneen rtapatrurman arirheuttUJmasta
16217:   ruUJmrinvammasta, joka on rk!o'hdannurt ·ailirpääHystöön, mie-
16218:   histöön •tali ravintola- ynnä muuhun palvelijakuntaan kuu-
16219:   luvaa henl{Jilöä taikika enintään lwlmentuhannen markan
16220:   vuosipalkkausta nauttivaa tpääJLlilkköä sellaisella suoma~·ai-
16221: . seila laivaJ·b., jota voimassa oleV'ai:n säännösten mukaan
16222:   tutroinnon suoriHaneen pää!I.l,i<kön tulee kuljet:taa.
16223:        Palveluksessa s•ruttuneen ,t,apaturman aiiheuH.amaksi ei
16224:   krutsota ruumiinvammaa, joilika vaihiingoit:tunurt itse on ta-
16225:   haUa,an saanut aikaan ·tahti j:oka on ·vruhingoittuneelle sat-
16226:   tunut hänen oUessaan riko.lllisessa teoss'a, eikä myöskään sel-
16227:   lD.ist.a, joka on kohdannut vakuutet.tua, kun hän paolveJuslo-
16228:   maa naru:ttiessaan tai luv·artta on laivasta poistunut.
16229:        Miehistöön •ei •tämän ·asetuksen mukaan lueta oppilaita
16230:    (apprentices), jotka seuma vat mukana lmi vassa omaksi ke-
16231:   hityksekseen eivä,tikä nauti paJJkkaa.
16232: 
16233:                               2 §.
16234:     Laiv:anisännäm tulee turva.ta lai.v.assaan palvelevan hen-
16235:  kilökunnan tässä asetUJksess1a sää,detrtyä oikeutta vahingon-
16236:  korvaukseen ottrrumalla vakuurtms osalmsten keskinäiseJlle
16237:  vastuunaLaisuudelle Suomen merimiehiä vcal'ten peruste-
16238:  tussa tapaturmarv•akuutus,l·aitoksessa; j•a saat.akoon, niin
16239:  kauan kuin seH:a.inen vakuut.us •pidetään voimassa, vahin-
16240:  gonkorvausta hrukea ainoastaan siltä laitokselta.
16241:     V·apautusta ny~t mainitusta vakuutus·verlvollisuudesta äl-
16242:  köön myönnettäkö.
16243: 
16244:                                     3 §.
16245:       Se o~keus vahingonkorvaukse,en, må.kä tämän asetuksen
16246:  1 § :n mukaan on suotu suomal.arisen laivan yli- ja arlipääl-
16247:  lystöön, miehistöön tai palveliij·akuntaan kuulurvan henkilön
16248:  le~:roelle ja lapsille rt.ahi mui.Ue herrlilllöriUe, joita hän on elät-
16249:  tänyt tai ollut v•eilvollinern elålttämään, on myöskin tuleva
16250:  ht'riUe siinä t:apaukse·ssa, että tämän asetuksen muka.an va-
16251:  knutettarva henkilö on kadonnut eikä hänestä ja siitä lai-
16252: 6   1912.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16253: 
16254: vasta, jossa hän viimeksi on palvellut, ole minkäänlalisia
16255: tietoja saatu kaMa ker·taa niin pit.kässä ajassa kuin Meri-
16256: raissa on säädetty oikeudesta luovuttaa v.akuutuksenanta-
16257: jaHe seUa isi•a vaku:utet:tuja esineitä, joista ei mitään tiet<>ja
16258:            1
16259: 
16260: 
16261: ole sa.a•tu, niin myöskin siinä tapauksessa, että JaiV1a on jou-
16262: tunut h.aaksil'litlilkoon ja luotettavaa ti·eto1a siitä, että kadon-
16263: nut elää, ei ole yhdessä vuodessa siritä lukien saapunut.
16264:     ~ahingonkorvaus luet.wan näissä tapauksissa si•itä päi-
16265: vä.s,tä, jolrloin laiva joutui haaksirri:kilmon •tahi johon sitä
16266: koskevat vi,imeri,s;et tiedot ulottuvat.
16267: 
16268:                                4 §.
16269:     Tapaturman menosta on, nkäolri mahdollista, laivan päi-
16270: väkirjaan pantav·a kertoJllllls, jonJlm la1lekirjoitt,avat, paitsi
16271: päälliiliJköä, myös ne aJ.ipäälJystöön, miehist!Öön tai palvelus-
16272: 1\Juntaan kuuluvista henkilöistä, jotka Oll·ivat saapuvilla ta-
16273: pa,turm·an sattuessa.
16274:     Sellainen rilmo~tus tapaturmasta, kuin työväen t•apatur-
16275: mavakuutu1ksesta anne,tussa asetuksessa säädetään, on teh-
16276: tiivä asianomwiseHe vim.nomaiseHe siinä Suomen satamass·a,
16277: jossa tapaturma on sattunut t:ai j.Qihon laiva tapaturman
16278: tapahduttua ensiksi sarupuu; j•a ·on silLoin edelilisessä mo-
16279: mentissa malini1ttu kertomus ottoona laivan !päiväkirjasta
16280: swmaUe vliranom3Jise.Ue annettava.
16281:     EMei JaiV1a kolmenkymmenen päivän kuluessa tapa•tur-
16282: man jälkeen saavu Suomen satamaan, on se!Haisen ilmoti-
16283: tuksen sij.asta ensimäisessä momentissa ma~nit,tu kertomus
16284: tarpaturmast.a lähete•ttävä 2 § :ssä mainitulle vakuutuslai-
16285: tokselle ensimäisestä sa.tama•sta, josta se voli ·t1apahtua.
16286: 
16287:                                     5 §.
16288:      •Tos tapa:turma on sattunut ma·an uLkopuoJ.eHa .ole-
16289: '~illa vesiillä ta;i uwlm\lll,aan satamassa t~aikka maot.lmHå sellai-
16290: selffil satamaan, o~eat työväen ~tapaturrmava:kuutuksesta alllJle-
16291: tussa •a;setuksessa säädetyt a.jart, joiden kuluessa on haettava
16292: vahingonkorvausta, luettava•t siitä päivästä, jona laiva ta-
16293: pa'turman ·t1wpa:hduttua ensinnä saapuu Suomen satamwan,
16294:                 Merimiesten tapaturmavakuutus.                   7
16295: 
16296: t,ahi, jos vahingoit,tunut, joka on jätetty maan ulkopuoleUa
16297: oleVla;an paikka,an, myöhemmun palaa ma,ahan, hänen tänne
16298: sa•apumisensa päJivästä, ~tai kuolinpäi,västä, jos tapaturman
16299: johdosta vasta myöhemmin on seurannut kuolema. Jos
16300: v:a1hiingo1ttunut, joka on jät1etty ma•an ulkop111o'lella olevaan
16301: pwikka'an, sie~llä kuol,ee, lueta;an nyt mainit.ut ajat siitä pä,i-
16302: västä, jolloin hä1nen kuolinpesänsä on saanut tiedon 'kuoltl-
16303: mantapau!ksestn.
16304:      Niissä trupau:ksisSia, jotka lue,tellaa•n 3 § :ssä, ovat ensi-
16305: mäisessä moanentissa mainitut ajat lue:tt:ruv:a<t ,siirtä pal-
16306: vwstä, jolloin vahingon:korwausta aikaisimmin saattori vaa-
16307: tia.
16308:                                 6 §.
16309:      Mitä työväen •trupaturmaVa'lmutuksesta <annetussa ase-
16310: tuksessa muutoin on sanottu 'työnantajast,a, ,soVIellettaikoon
16311: tämäm as·etuksen tarkoilttamissa ,t,apauksissa laivan:isäntään,
16312: paitsi m~tä tulee tässä edeLlä 4 § :ssä säädet:tyyn ~ilmoituk­
16313: seen ja palkkauskirjan pitämiseen,· jotka velvollisuudet
16314: kuuluvat laivan päällikölle.
16315: 
16316:                          7 §.
16317:    Tämä ase~tus astuu vmmaan
16318: 
16319: 
16320: 
16321:    Suomen EduskunLa pysyy <al,ati j. n. e.
16322: 
16323:    Helsingrssä 28 päivänä tolllkokuuta 1912.
16324: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, l!ll2.
16325:         1912. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16326: 
16327: 
16328: 
16329: 
16330:                L a k i- j a t a l o u s v a Ii o k u n n a n
16331:             mietintö N :o 3 eduskuntaesitysten joh-
16332:             dosta, jotka koskevat jakolainsäädännön
16333:             uudistamista.
16334: 
16335:     Eduskunta on Laki- ja talousvaliokuntaan valmistetta-
16336: vaksi lähettänyt edustajain Heiskasen y. m. eduskuntaesi-
16337: tyksen N :o 24 ja edustajain Storbjörkin y. m. tekemän
16338: eduskuntruesityksen N :o 25, jotka kumpikin sisältävät eh-
16339: dotUJksen asetukseksi j akolaitoksesta, minkä ohessa Valio-
16340: kunta on saanut tiedokseen asian lähetelmskustelrussa Edus-
16341:                  1
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 
16346: kunnassa annetut lausunnot.
16347: 
16348: 
16349: 
16350:     Muinoin lienee Suomessakin syntynyt kyläkuntia siten,
16351: että useampia uutisasukkaita ryhtyi yhdessä maita viljele-
16352: mään, kaskeamaan sekä pelloiksi ja niityiksi raivaamaan,
16353: mutta tavallisemmin lienee kylät kuitenkin syntyneet alku-
16354: jaan yksinäistaloista perheen lisääntymisen ja erkanemisien
16355: kautta eri ruokakunniksi ja erittäinkin Ruotsin vallan ai-
16356: kana Keski- ja Pohjois-Suomen erämaiden asutuksen
16357: kautta. Usein saattoi kyläkunnan nautintaan kuulua ky-
16358: lästä hukana sijaitsevia niittyjä ja metsämaita, jopa kau-
16359: kaisia erämaitakin. Erämaat otettiin kuitenkin myöhem-
16360: min hallituksen toimesta 1500-luvulta alkaen haltijailtaan
16361: pois ja käytettiin uutisasutukseen.
16362:     Maanviljelyksen alkuasteella ollessa mraita viljeltiin yh-
16363: teisesti ja sato jaettiin osamiesten eli auraluvun mukaan,
16364: mutta mikäli enemmän työtä ja taitaakin kysyvä peltovil-
16365: jelys on edistynyt, sikäli on peltojen jako yksityisomistuk-
16366: seen käynyt tarpeelliseksi. Si1tJten on vålhitellen niityt ja
16367: metsämaatkin jaettu kylän osamiesten kesken.
16368: 2       1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16369: 
16370:     Millainen muinainen suomalainen kansanomainen jako-
16371: tapa lienee ollut, ei varmuudella käy sanominen, mutta
16372: merkit näyttävät viittaav,an siihen, että tilukset olisi jMttu
16373: muutamiin harvoihin epäsäännöllisiin sikin sokin sijait-
16374: seviin lohkoihin eli palstoihin. Ruotsin valta toi kuiten-
16375: kin jo aikaisin mukanaan ·Tanskrussa ja Ruotsissa käyte-
16376: tyn sekä Tanskan ja Ruotsin keskiaikaisissa maakunta-
16377: laeissa säädetyn aurinko- eli ilmansuuntajaon, jonka mää-
16378: räykset rtavataan vieläkin 1734 vuoden laissa Rakennuskaa-
16379: ren 1 luvussa. Tällä rjakotavaHa lienee tu;koitetrtu saada
16380: parempaa järjestyst1ä vanhemmassa epäsää:nnöllisessä jako-
16381: tavassa perinnönja!kojen kautta pilkkoutuneisiin sekaisin
16382: oleviin palstoihin ja antaa kullekin kylän osamiehelle osuu-
16383: tensa niin hyvästä !kuin huonostrakin maasta. Seurauksena
16384: oli k7llitenkin, et,tä tilu1k!set pilkorttiin rentistiilän useampiin
16385: kapeisiin sarkoihin, joita kukin osamies saattoi saada use-
16386: ampia kymmeniä, jopa päälle sadankin, sillä tähän aikaan
16387: ei vielä ymmärretty maita tuottavaisuuden ja luontaisen
16388: hyvyyden mukaan arvostellen eli jyvittäen vaihtraa. Tiluk-
16389: sista ei myöskään osattu tehdä karttoja, vaan sai tai tuli
16390: osakkaiden tonttien asema kylän tonttiryhmässä olla osoit-
16391: tajana eli määrääjänä kunkin osramiehen pelto- ja niitty-
16392: sarkojen asemalle kussakin pelto- ja niittylohkossa, jotka
16393: taas aseteltiin maan kaltevuuden ja hyvyyden mukaan.
16394: TontJti oli siten pellon äirti. Tonttien suuruudet taas mää-
16395: rärttiin , veron suuruuden eli verolukujen mukaan. Pelto-
16396: ja niittylohkojren luvun märuräsi kylänmiesten enemmistö.
16397: Talojen sarkojen leveydet kussakin lohkossa tehtiin suh-
16398: teellisiksi talojen verolukuihin laskematlta sen enempäiii
16399: pinta-alaa, joten jako oli helppo toimittaa.
16400:     Edellä kerrotulla tavalla saroite1tiin !l!inoastaan kylien
16401: vanha:t koti- eli veropellot ja -niityt, joirtten mukaan talot
16402: pääasiallisesti olivat veroitetut, mutta n. k. uutispellot, joita
16403: osamiehet oliva't raivanneet kylän yhteiselle metsämaalle,
16404: jruivä't usein edelleenkin osamiesten yksityiseen omistukseen
16405: ja nautintaan. Mutrta voi sattua niinkin, että ne j·outuivat
16406: jaettaviksi kaikkien kylän osamiesten kesken, kuten vanhat
16407:                           Jakolaitos.                          3
16408: 
16409: veropellotkin. Urutisvilj·elykset kyliin yhteiselle metsä-
16410: maaUe olivat nimittäin kylämiesten yhteisesti tehtävät, mut-
16411: ta tavaksi tuli ja myöhemmät asetuksetkin sen sallivat, että
16412: its6k:ukin osamies sai tällaisia raivauksia. tehdä, jos vain
16413: toisilleroin osamiehille rii!tti samanlaista viljelyskelpoista
16414: maata. Vuoden 1734 laissa Rakennuskaaren 10 luvun
16415: 4 § :ssä on yksityinen osamies edelleenkin .kiellettynä ky-
16416: län yhteistä metsämaata vilj.elykseen ottamasta ilman j<akoa.
16417: Kylien me,tsämaat, ·tavaHisesti kotimetsät eli rintamaat,
16418: voivat myös joutua sarkajaetuiksi, vieHiJpä väliin ul'komet-
16419: sätkin, mutta suurin osa kyläkurutien metsämaista jäi edel-
16420: loon kylien yhteisiksi ja samoin oli vesialueidenkin laita.
16421:      Sarkajakoja toimittivat kihla:kunnanoikeuksien mää-
16422: räämä•t katselmusmiehet, jotka sitten joissakin seuraavissa
16423: käräjissä tekivät selvää jaosta, jonka oikeus, jos siitä ei vali-
16424: tettu, vahvisti noudatettavaksi, mutta valitusten sattuessa
16425: määräsi oikeus ·tavallisesti uuden katselmuksen. Vasta
16426: vuonna 1725 .uskottiin varsinaisesti jalkojen toimittaminen
16427: jo sata vuotta sitten perustetulle maanmittarikunnalle.
16428:      Aurinlm-jakotav,an mukaan on tirukset, päärusiallise•sti
16429:  viljelykset, aikoinaan jaettu ainoastaan Lounais-Suomessa,
16430: mutta muussa Suomessa oli tilukset tähän aikaan tavalli-
16431: sesti jaettu muutamiin harvoihin kappaleisiin eli lohkoihin
16432:  ja ainoastaan harvoin moniin kymmeniin sarkoihin.
16433:      Sarkajaon aikana käytiin myöskin usein kylien piiri-
16434: rajat noudattamalla vanhoja nautinta- ja rajamerkkejä,
16435:  joina tavallisesti käytettiin puita, kiviä, aitoja, puroja, sal-
16436: mia j. n. e. Tämän nautintaperiaatteen mukainen määräys
16437: on vieläkin voimassa 1734 vuoden laissa Maakaaren 12 lu-
16438: vun 3 ja 4 § :ssä. Ruotsin maalain mukaan sai avonaisesta
16439: eli kylien välisestä yhteisestä metsämaasta kuikin kylä yhtä
16440: paljon veroon katsomatt.a, mutta vakinaisen veronpanon
16441: käytyä määrä:ttiin tällaiset yhteismetsät kyli·en välillä jae<t-
16442: taviksi veron mukaan. Sen mukainem. määräys löytyy 1134
16443: vuoden laissa Maaka•aren 12 luvun 6 § :ssä.
16444:      Rajankäynnin toimitti kihlakunnanoikeuden määräämä
16445: ka•tselmuslautakunta, jonlka lausunnon nojalla raja sitten
16446: 4      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16447: 
16448: tuomiolla vahvistettiin. Sittemmin tuli tavaksi, että tuo-
16449: mari jonkun lautamiehen kera toimitti rajankäynnin.
16450: Tä;mii,n mulminen määräys löytyy 1734 vuoden laissa Maa-
16451: kaaren 13 luvun 1 § :ssä, vaikka jo oh}esäännöllä vuodelta
16452: 1688 rajojen käynnit olikin uskottu maanmittareille.
16453:     Edellä mainitusta sarkajakotavasta johtui paljon hait-
16454: toja tilusten vilj_elyks.elle. Eri sarkoja ei käynyt aitaami-
16455: nen eikä viljeleminen erikoisemmin kyläläisten yleisestä
16456: viljelystavasta poikkeavalla t:avalla, joka tähän aikaan
16457: yleensä oli kaksi tai kolme jakoinen järjestelmä. Ei käy-
16458: nyt eri saroille laittaminen teitä. Ojitus oli myöskin han-
16459: kalata y. m. Kyläläisten täytyi toimittaa maatyöt kussakin
16460: vainiossa samaan aikaan, niinikään kylväminen ja elon
16461: korjuu, jonka jälkeen vasta sai elukat laskea syyslaitumelle,
16462: sillä karjan paimentaminen yksityisen saroilla ei käynyt
16463: päinsä. Näin oli vallalla sellainen vai~iopakko, johon viit-
16464: ta:avia mää1räyksiä löytyy 1734 vuoden 'laissa Rakennuskaa-
16465: ren 5 luvussa.
16466:      Tällainen sarkajakotapa vainiopakkoineen on muuten
16467: hyvin yleinen vielä nykyaikanakin kautta koko Euroopan,
16468: ja sangen hitaasti ovat eri kansat voineet siitä vapautua,
16469: vaikka yrityksiä onkin aina uudenajan •alusta siihen suun-
16470: taan tehty. Niinpä jo 1500-luvulla Englannissa suurtilojen
16471: omistajien alotteesta ja Bayerissa kyläkuntien toimesta ru-
16472:  vettiin yhteisiä tiluksia jakamaan ja kokoomaan muuta-
16473: miin suurempiin palstoihin, jotta kehittyvän karjanhoidon
16474:  ja teollisuuden vaatimusten mukaan voitaisiin viljelysjär-
16475: jestelmät muodostaa sekä tuottavammiksi että naapurista
16476:  ja hänen viljelystavastaan r·iippumattomiksi. Englannista
16477: siirtyi sitten 1700-luvulla tämä isojakotapa Ruotsiin, Tans-
16478:  kaan ja Pohjois-Saksaan, kehittyen eri maissa eri tavalla.
16479:      Kuten jo mainittiin, ryhdyttiin Ruotsissa Englannin
16480: esimerkin mukaan verraten aikaiseen jakotavan parantami-
16481: seen. Vuosien 1746-47 valtiopäivillä n. s. Suomalainen
16482:  valiokunta ehdotti mietinnössään, että kyläkunnassa useat
16483:  pienet pelto- ja niittylohot yhdistettäisiin jokaiselle omis-
16484:  tajalleen erikseen yhteen palaan, jotta jokainen voisi omaa
16485:                           Jako laitos.                          5
16486: 
16487: osaansa käyttää parhaimman ymmärryksensä ja taitonsa
16488: muka'an, ja että, jos kylän suurimman osan omistajat tahi
16489: asujat haluavat semmoista jakoa, maanmittarin tulee se
16490: toimeenpanna huolimatta toisten valituksista ja vastaan-
16491: sanomista. Ase,tuksella 1 päivältä maaliskuuta 1749 maan-
16492: mittareista ja heidän toimituksistaan t~htiin sitten ensim-
16493: mäinen varovainen yritys jakotavan parantamiseksi. Siinä
16494: kehoitettiin ma,anmittaria sehttämään osakkaille sarkajaon
16495: va;hingollisullltta, ja, jos kaikki osakkaat siihen suostuivat,
16496: järjestämään kunkin talon tilukset maan1aatujen hyvyyden
16497: mukaan yhteen paikkaan tahi ainakin pienemmät sarat
16498: niin harvoihin isoihin palstoihin kuin mahdollista. Kun
16499: kuitenkin osottautui mahdottomaksi sekä edellisellä sää-
16500: döksellä että kunink. kirj. 15 p :ltä heinäkuuta 1752 saada
16501: kaikkien osakkaiden suostumus tällaiseen isoj akoon, niin
16502: annettiin 5 päivänä huhtikuuta 1757 uusi varsinainen iso-
16503: j a'koasetus, jossa myönnettiin yhdelle ainoalle osakkaalle
16504: kylässä oikeus saada til uksensa isoj a;olla erotetuiksi. Jako-
16505: perusteeksi määrättiin siinä äyri- ja tankoluku; kuitenkin
16506: vakuutettiin osakkaille kaikki uutisviljelykset, jotka olivat
16507: jälkeen veronpanon tilalla, tehdyt tai kylän yhteisestä met-
16508: sämaasta raivatut, tahi yhtä hyvä vastine kylän yhteisistä
16509: pelloist,a ja niityistä ilman mitään uutta veroa enemmän
16510: nyt kuin ennenkään, jota vastaan naapurit saisivat ~tilojensa
16511: suuruuden mukaan yhtä hJ~vän alan viljelyskelpoista maata.
16512: Jos metsämaat olivat ennen jaetut, niin tuli osakkaiden
16513: säästömetsän vuoksi isojaossa saada mikäli mahdollista
16514: entiset nautillitapalstansa. Sallittiin myöskin peltojen, niit-
16515:  tyjen ja metsämaiden jako erikseen eli eri aikoina.
16516:      Sitten kehitettiin isojakoa toinen toistaan seuraavilla
16517: asetuksilla ja ohjesäännöillä. Suomelle annettiin eri1tyinen
16518: isojakoasetus vuonna 1762 ja samana vuonna myöskin Ah-
16519: venanmaalle. Ahvenanmaan asetuksessa määrättiin, että
16520: ainoastaan tilojen suuruuden mukaisella enemmistöllä ky-
16521: lässä oli va;lta saada isojako ja e>ttei peltopalstoja sa'anut an-
16522:  taa kuin korkeintaan kolme ~tai neljä sekä sama määrä
16523: nii,ttypalstQja. T:ilusten jyv~tykseen nähden annettiin siinä
16524: 6        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16525: 
16526: myöskin alkuohjeita. Aik·aisemmin oli jo isoj·aot Suomessa
16527: uskot·tu V altakunnan säätyj en määräämien Talousvalio-
16528: kuntien läihemmän valvonnan alaisiksi. Talousvaliokun-
16529: nille oli annettu erikoinen ohjesääntö vuonna 1756. Näi-
16530: den tehtä vän:ä oli alkujaan jakoriitaisuulksien sovittaminen,
16531: mutta 1762 vuoden isojakoasetuksessa annettiin niille oi-
16532: keus •joko yksin tai asianosaisten lisäksi valitseman kahden
16533: uskotun miehen avustamana ratkaista jakoriitoja., ja muo-
16534: dostuivat ne siten ensimmäisiksi mwanjako-oikeuksilksi.
16535: Myös talon muu:tolll eli siirron sai tehdä se osakas, joka sitä
16536: halusi, ja toisten osalkkaiden oli avustettava. Vuonna 1766
16537: an:tletWn erit.yiset tarkemmat isojakoasetukset Pohjan-
16538: maalle sekä Turun ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen lää-
16539: neil1e. Viimeksi mainituissa asetuksissa oli jo Talousvalio-
16540: kuntien sijalle tullut kompromissi- eli maanjako-oikeudet,
16541: joihin pitäjäläiset saiva.t valita jäsenet, luvu1taan kolme tai
16542: VIrSI.
16543:     E.dellä mainituissa asetuksissa, pa•itsi Ahvenanmaan, ei
16544: ollut määrätty palst·aluvulle korkeinta rajaa, jonka yli ei
16545: saanut mennä, vaikka kyllä kehoitettiin jakamaan tilulkset
16546: niin harvoihin palstoihin kuin mahdonlsta. Jakoperusteet
16547: olivat myöskin eri seutujen erilaisten kyläosuuksien joh-
16548: dosta vielä vaillinaisesti määJrätyt. Samoin puuttui melkein
16549: kaikki lähemmä-t ohjeet ylen •tärkeään, mutta käytännössä
16550: vaikeaan jyvitykseen nähden y. m.
16551:     Kun nyt eri aikoina ·annetut ja v·aihtelevat isojakoase-
16552: tukset ,saattoivat koko maanjakolaitoksen hämmennyk-
16553: seen", anne,tJtiin valitiosäätyjen alamaisesta kehoituksesta 27
16554: päivänä kesäkuuta 1775 Suomelle uusi isojakoasetus, joka ei
16555: kuitenkaan koskenut Ahvenanma·ata. Tässä asetuksessa
16556: annettiin jo sang.en ·tä.ydellisiä määräyksiä jakoperm;,teesta.
16557: Niinpä säädettiin että, jos kylässä on vanhoja veroäyrejä
16558: tai maamarkkoja., niitä oli nouda:ttaminen eikä saanut
16559: minkään sopimuksen nojalla niistä poiketa, sillä ne olivat
16560: maakirjav·eron pohjana; mutta sellaisissa seuduissa, joissa
16561: ei niitä löytynyt, oli noudatettava vanhaa våihentämätönrt:ä
16562: manttaalia, •tankolukua, kruunun kymmenyksiä ta.i paik-
16563:                                Jako laitos.                           7
16564: 
16565: ~   kakunnalla vanhastaan noudat.ettua jakoperustetta. Rälssi-
16566:     eli vapaatalojen 'tuli saada osuutensa vanha:n marrttaalinsa
16567:     tai kymmenyksien mukaan verrattuna toisten ,talojen kym-
16568:     menyksiin. Sruterien, joille ei löy,tynyt mitään jakoperus-
16569:     tetta, tuli saada niin paljon tiluksia kuin niillä vanhas-
16570:     taan oli ollut ja takamaasta suhteessa peltoalaan. Kaikille
16571:     tiloille, joilla oli käynyt uusi säännöllinen veronpano, oli
16572:     annettav.a isojaossa yhtä paljon ja yhtä ihyviä tiluksia kuin
16573:     ne ennen veronpanon muka'a:n olivat hallinneet .. Takamaille
16574:     tehdyt uutisvHjelykset sai kukin osakas pitää, jos naapu-
16575:     reillekin rii,tti yh>tä hyvää viljelyskelpoista maata, mutta
16576:     muussa tapauksessa joutuivat uutisviljelykset jaettaviksi;
16577:     kuitenkin sai omistaja korvaukisen raivauskustannuksis,ta
16578:     naapureilta arviomiesten harkinnan mukaan. Soille, nevoille
16579:     ja karukoille :tehdyt uutisviljelykset sai viljeli,jä kuitenkin
16580:     pitää päälle jakoperusteen. Tilusten jyv:Uty1ksestä säädet-
16581:     tiin, että maanomistajat sai:vat i1tse sen ~toimit,taa, jos sopi-
16582:     vat, mutta vastaisessa tapauksessa oli maanmittarin ja
16583:     kahden kutsutun jäävittömän lautamiehen se toimitettava.
16584:     Jyvityksessä oli huomioon otettava maan luontainen la·atu,
16585:     hyvyys ja asema. Palstalukuun nähden säädettiin korkeim-
16586:     maksi luvuksi pelloissa ja niityissä neljä kummassakin
16587:     sekä met8ässä ja 1trukamaassa kaiksi, vaikka palstojen
16588:     sijoituksessa sai aurinko1jakoakin noudaUaa tai määrätä
16589:     arv,aUa. Parhaimma,sta ja viljavimmast.a ma,asta ei kui-
16590:     ~tenkaan saanut kenellekään osakika,alle antaa suurempaa
16591:     osuutta kuin hänelle oli tnxleva. :B~rittäin tärkeä;ksi on
16592:     kwtsotJtava määräys talon muutosta eli siirrosta, jonka sai
16593:     toimi,ttaa, jos kylällä oli aihdas tonttialue, kun vain isojruko
16594:     ei siitä kärsinyt, ja oli kyl:äläisten autettava muutosta koi-
16595:     tuvan hyödyn mukaan. Vielä säädettiin, että ulkopalstat
16596:     ja talmli1kkotilat, joita toisten :kyläkuntien talot omistivat
16597:      jaettavassa kylässä, olivat siirrettävät eli vaihdettavat toi-
16598:      sille paikoille, jos olivrut isojaon tiellä, eikä omistajilla ollut
16599:      va!Jtaa kieltäytyä ottamasta vastinet:Jta toisista paikoista,
16600:      kunhan saivat täysin saman verran. Si,tten määrättiin vielä,
16601:     että maanomistajien kanssa oli sovittava, miihin tiet, vie-
16602: 8       1912. -· Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16603: 
16604: märiojat sekä muut yleiset pa;ika't sauvoi:tetaan. Kun niin
16605: soveltui, oli maanmittarin myöskin 1toimitettava vaakituksia
16606: :soiden •kuiv.at,tamise1ksi. Pi tläjien yhteisma:ist,a sanottiin,
16607:                                1
16608: 
16609: 
16610: 
16611: että ne olivat jaettant pitäjien t~alojen kesken. Mutta erä-
16612: maat eli kruunun yleismaat o1ivwt kruunulle eroitettava.t ja
16613: uutisasutnkseen käy.tdtä vät.
16614:     Tähän asetukseen on jo asutus- ja veroitustarkoituksessa
16615: otettu säännös, että niissä Pohja;nmaan pitäjissä, joissa ei
16616: ollut mitään erityi,siä jakokuntia, vaan koko tai puoli pi-
16617: täjää y;hteisesti käy,tti lmikkea metsää ja ·t.akamawta, oli
16618: talon tarpe.eksi aune<tta va sen verran metsätnaa.ta, että koko
16619: talolle peltoj.en ja niit.tyjen kanssa .tuli ma·ruta hyvyyden
16620: mukaarn. 600-1,200 'tynnyrinalaa ilman järviä, vuoria ja ai-
16621: van arvottomia nevo:ja. Ylijäämä eli liikalillaa oli heti
16622: erotettava uut.istalojen pernst.a:mist.a va,rten, mutt~a aikai-
16623: semmin j!lletut maat saiva:t jäädä taloille. Tämä alkujaan
16624: Pohjanmaata koskeva määräys ulotettiin sitten vuonna
16625: 1777 kunink. selityksellä yli koko maan. Liikamaa oli
16626: tämän selityksen mukaan ensin tarjottava kylän talolli·
16627: sille V•eron korotusta vastaan sillä tavoin kuin Savo-Karja-.
16628: Jan veronpanotapa osot,ta:a, mutta jos talollinen ei tahtonut
16629: siitä lisäveroa maksaa, oli maa annettava toiselle. Näillä
16630: määräyksillä oli säädet·ty rajat kyläkuntien ja kruunun
16631: ma,aomistuksien välille ja saatettu edellisinä aikoina pal-
16632: jon riitoja ja tyytymättömyyttä aiheuttanut uutisasutus
16633: kylien yhteis- ja salomaille ,selvälle pohjalle.
16634:     Vielä säädettiin siinä, että maanjako-oikeuden, jonka
16635: puheenjohtajaksi pitäjäläisten oli valir!Jtava tuomarin toi-
16636: messa täydelleen perehtynyt mies, ei ainoastaan tullut tut-
16637: kia j-a ratkaista syntyneitä raja- ja muita jakorii,toja, vaan
16638: myöskin vahvistaa lainvoiman saanut isoj·ako. Maanjako-
16639: oikeuden 'tuomiosta sai valittaa kuninkaalle. Isojakojen
16640: vahvistaminen oli .tähän asti kuulunut kihlakunnanoikeuk-
16641: sille j·a siirtyi j äUeen niiUe vuonna 1783.
16642:                          Jakolaitos.                         9
16643: 
16644:     Edellä koske:teltujen vanhojen isojakoasetl!sten trurkoi-
16645:  tuksena oli, että kylän kai:kki tilukset olivat yhtaikaa jaet-
16646: tavat ja maanarvioimisen eli jyvityksen avulla vaihdetta-
16647: vat eli koottavat kullekin talolle yhteen tai niin harvoihin
16648: lohkoihin kuin suinikin mahdollista oli, ketään osakasta va-
16649: hingoittamatta. Mainitut tarkoitusperät toteutuiva,t kui-
16650: terrkin sangen vaillinaisesti epäselvien ja moninaisten eri
16651: aikoina annettujen a:setusten ja ohjeiden, jyvityksen vai-
16652: keuden ja kansan vanhoillisen katsantotavan vuoksi. Pals-
16653: taluku isojaoissa pysyi sangen suurena viljelyksiin näh-
16654: den, sillä ennen vuotta 1775 ei ollut mitään ylintä rajaa
16655: palstaluvuille ja tavalksi oli tuli ut, koska ase,tukset sen
16656: myöskin sallivat, jakaa erikseen ja eri aikoina vanhat pel-
16657: lot ja niityt sekä ulkopellot ja -niityt ynnä metsiit, jonka
16658: tähden tämä kiellettiin kunink. kirjeellä vuodelta 1807.
16659: Jyvitysvaikeuksista johtui, että kullekin talolle täytyi an-
16660: taa osansa niin hyviistä kuin huonostakin, jopa usein teh-
16661: tiin koko jako, erittäinkin metsämaissa, pinta-al,an mukaan
16662: ilman mit·ään jyvi,tystä. Ei myö,skään sen ajan vil-
16663: jelystapa .eikä ase,tukset sallineet eri tiluslaatujen vaih-
16664: tamista keskenään. Peltoja ei voinut vaihtaa niittyihin
16665: eikä viljelyksiä viljelyskelpoisiin maihin, joka osaltaan
16666: myöskin lisäsi monipalstaisuutta ja aiheutti epämukavia
16667: palstoja. Näissä vanhemmissa isojaoissa voi palstaluku
16668: nousta pariinkymmeneen ja suuremmaksikin. Pal,stojen ·
16669: muoto oli yleensä pitkä ja kape,a, lähtien kylän tontti-
16670: ryhmästä ja jatkuen sitten kylän sa'lopuolelle, johon osal-
16671: taan oli syynä talon muuttojen vähäisyys, johtuen osak-
16672: kaiden vastenmielisyydestä muuttoon ja avustuksen niuk-
16673: kuudesta, mutta myöskin kylien asema jokien varsilla, vaa-
16674: roilla j. n. e. Usein olivat jakorajat tulleet 'Vaillirraisesti
16675: pyykitetyiksi tai jääneet pyykittämättä. Teiden murtami-
16676: nen. jakopalstoille oli niini:kään jäänyt tekemättä tai kovin
16677: vaillinaiseksi.
16678:     Isojakoasetusten selvittämistä, täydentämistä ja yhteen-
16679: kokoamista varten asetettiin vuornna 1842 erityinen komitea.
16680: Tämän komi•tean laatiman mie,tinnön perusteella annettiin
16681: 10     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16682: 
16683: sitten hallinnollista tietä 15 päivänä toukokuuta 1848 ny-
16684: kyään vielii pääkohdissaan voimassa oleva ohjesääntö maan-
16685: mittaustoimesta, tilusjako- ja veronpanolaitoksesta y. m.
16686: Tämä ohjesääntö sisältää luonteeltaan erilaisia säännöksiä,
16687: joilla on keskelllään yhteistä se, että koskeva;t maanmitta-
16688: rin toimintaa. Pääperusteiltaan on mainittu ohjesääntö
16689: edellisten isojakoasetusten mukainen, mutta yksityiskoh-
16690: dissaan paLjon täydellisempi.
16691:      Sen muka·an ova·t kylän kaikki tilukset ja talot eli ·eri
16692: maakirjanumerot yhtaikaa otettavat isojakoon, jonka ku-
16693: vernööri saa määrä·tä myöslkin omasta alot.teestaan. Kuver-
16694: nööri saa uhkasakolla kieltää kaiken metsän raiskauksen
16695: jaon aikana, mutta viljelysten rappiotilaan joutumista ei
16696: tehokkaammin ehkäistä, vaikka jaon aikana maanomistajat
16697: eivät ol•e halukkaat säännöllisesti hoitamaan tiluksiaan, kun
16698: pelkäävät niiden joutuvan naapurille. Maata on jakokun-
16699: nille annettava manttaalia kohden 600-1,200 tynnyrin alaa
16700: ja maan pohjoisissa osissa monta vertaa enemmänkin, niin-
16701: kun määrätyn tynnyrialaluvun veronpanotapa säätää, mut-
16702: ta Viipur>in läänissä kaikki maa. Rä1ssiluontoiset ja papis-
16703: tonvapauksia nauttivat sekä kaikki jo aikaisemmin isojae-
16704: tut talot saavat myöskin pitää kaiken maan. Isoja;on jou-
16705: tuisampaa käsittelyä varten saa suuret useampia kyliä kä-
16706: siJt1Jävät lohk01kunna:t jaotella pienemmiksi jaknkunniksi
16707: joko asianosaisten sopimien välir·ajojen tai i~soj.aon jakope-
16708: rnrsteen mukaan, joissa sitten itse kussakin on isojako toi-
16709: mitett,ava. Näin oli jo vanhemmilSSaikin isojaoissa toisina·an
16710: menetelty. Vieraiden 'kylien u:lkopalstat ovat pakallisten
16711: tilusvaihtojen kautta poisvaihdettavat. Jakokunnan piiri-
16712: rajoja saa tilusvaihtojen avulla oikoa, jos asianosaiset siitä
16713: sopivat, mu:tta tällainen suostumus lienee kuitenkin harvoin
16714: ollut sawtavissa. Muuten annetaan lähempiä ohjeita piiri-
16715: rajojen käynnin suht.een yleensä.
16716:      Mainitun ohjesäännön mukaan on jyvitys toimitettava
16717: ma.anJaatujen luont:a·isen hyvyyden, tilusten aseman ja sen
16718: mukaan, miten vaikea t:ahi huokea niitä on aidata j·a muo-
16719: kata; parhaimmalle maalle on annettava arvo 10 ja huo-
16720:                           Jako laitos.                       11
16721: 
16722: nommille suhteenisesti vähemmän. J akamattomasta maasta
16723: on jätettävä tarpeelhset alat tie.tä ja viemäriojia sekä muita
16724: yleisiä ja paikallisia tarpe1ta varten, mutta ·teiden •tekemi-
16725: sestä ja viemäriojien kaivamisesta ei ole mitään säädetty
16726: siinä. Y•leisenä jakoperusteena koko j aettav.aan tilusmää-
16727: rään nruhden on manttaali, joka veropanopäätöksellä jako-
16728: kuillnalle on määrätty. Niissä ·tapauksissa, ettei ennen iso-
16729: jakoa semmoi1sta päätöstä ol·e annettu, saavat rälssi- eli va-
16730: paaluon:toiset ja papiston vapauksia naut1tivat t.alot osuu-
16731: tensa vanhain manttaaliensa mukaan, verrattuna jakoon
16732: kuuluvien kruunun ja perintötalojen yhtäläisiin manttaalei-
16733: hin; mutta jos jakokunnassa on rälssisäteri, jolle ei ole maa-
16734: kirjassa laskettuna man:t•taa;lia taihi muuta semmoista vero-
16735: luikua, jota sopisi verrata muilla taloilLa olevaan yhtäläiseen
16736: vanhaan v.erolukuun, on säteri'lle annettava pel•toa ja !Iliit-
16737: tyä yhtä paljon tahi yhtä hyvää kuin sillä vanhastaan erik-
16738: sensä on ollut, j1a sille yihteisestä metsäma.asta tule•va osuus
16739: lohikaistava sen mukaan ilruin sillä on peltoalaa muiden ti-
16740: lain yhteemlaskett1uun pel•toal·aa1n vermttuna. V~ipurin lää-
16741: nissä säädetäJän jakoperusteeksi vaniha eli vålhentämätön
16742: veroluku !koko .tilusmäärään nähden ja pellossa sekä nii-
16743: tyssä riidaton nautinta; !kuitenkin saava.t osakkaa:t sopi•a
16744: toisenlaisestakilll dakoperusteesta, siUä ~tal•at veroiteta.an
16745: uudelleen vasta isojaon jälkeen kussakin jakoikunnassa.
16746: Vanhoja kotopehoja ja -niittyjä, joista talo on ve-
16747: roUe panrtu ta~kka jortka ikimuistoisen ajan kuluessa
16748: tahi toimeenpannun ja laillisen voiman saaneen maan-
16749: jaon nojailla ovat sen alle kuuluneet, ei riman nii-
16750: den samanarvoi1sta vastli:ketta samanlaisista tillllksista
16751: saa ta·lo1ta ottaa, ·ellei niiden avariUus kruunun- ja
16752: perinrtötaloilla ole suur·empi kuin se tynnyrinalamäärä
16753: maata, joka on liikamaan erottamispäätöksellä samoille ta-
16754: Joille määrätty. Ne talot ta·as, jotka yleiseen jakoperustee-
16755: seen nähden ovat. huono-osaisia kotitilusten puolesta, ovat
16756:  tehtävät yhden veDtaisiksi siten, että saavat vastaavassa
16757: määrässä enemmän pellon- ja niityntekomaata tai sen puut-
16758: teessa metsämaata. Savossa ja Karjalassa an!netaan jäl-
16759: 12     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16760: 
16761: keen vuoden 1775 raivatut pellot ja puolet niityistä, jotka
16762: ovat verovapaat, pääUe kyläosuuden ta1oille. Päälle kylä-
16763: osuuden annetaan myöskin taloille mitättömille soiUe ja
16764: nevoille asianomaisella luvalla tehdyt viljelykset ja jär-
16765: venLaskun kautta syntyneet vesijätöt tahi niiden korvauk-
16766: seksi yhtäläisesti vilj•eltyä maata. Jos sitä vastoin sellaiset
16767: viljelykset on tehty omin valloin, niin on niiden kanSiSa me-
16768: netteltävä niinkuin joutomaista on määrät.ty. Joutomaat
16769: voidaan jakaa joko hyväksytyn j akoperusteen mukaan tai
16770: joutuvat lukuunottamatta sille, jonka rajojen sisälle ne
16771: sattuvat jäämään. Jos jollekulle talolle vanhastaan tai ve-
16772: ronpanon mukaan kuuluu erinäisiä tiluksia tai etuja, niin-
16773: kuin malmisuonia, kalkkikivilouhoksia, myllyjä, kalastus-
16774: paikkoja tahi muuta sellaista, niin saa talo ne isojaossa pi-
16775: tää. N. s. ·takaliklwta1oille, jotka maakirjoissa ova·t eri ve-
16776: rona mutta ilman manttaalia, annetaan entinen nautintansa
16777: tai sen vastike. Viljelyksiä ja viljelyskelpoisia maita saa
16778: vaihtaa metsämaahan, jos asianosaiset sii,tä sopivat, kun
16779: vain talon vastainen kan:narbtava]suus ei sen kautta joudu
16780: vaaraan eikä enemmän kuin neljäs osa talon v.il}elysmai,sta
16781: tällä tavalla tule vaihdetuksi.
16782:     Jos kylällä on ahdas tonttiala tai jos osa peltomaata on
16783: semmoisessa paikassa tai niin etäällä tontista, että sinne
16784: pääsy ja sen viljeleminen on erinomaisen hankalata, taikka
16785: jos talo on ahtaalla, omaksi tai toisen haitaksi selvälle ja
16786: mukavalle isojaolle, on yksi tahi useampia taioja sovelijaille
16787: paikoille muutettava; ja on kylänmiesten autettava muutto-
16788: kustannuksissa sen mukaan kuin itse kullekin on hyötyä
16789: muutosta. Pal,stoja saa kullekin talolle ant.aa korkeintaan
16790: neljä pellossa ja niityssä yhteensä sekä metsämaata kaksi
16791: palstaa, ja muuten ovat prulstat tehtävät säännöllisen mao-
16792: toisiksi.
16793:     Vielä säädetään että, jos joku talo on isojaossa luovutta-
16794: nut hyvin hoidettuja viljelyksiä huonosti hoidettuihin tai
16795: sallinut lakeita metsämaita, sen tulee saada korvausta naa-
16796: pureitlta arvion mukaan.
16797:                          Jako laitos.                    13
16798: 
16799:      Sitten on tä~Ssä ohjesäännössä myöskin erittäin tärkeitä
16800: määräyksiä vanhemman lain mukaan toimi,tettujen isojako-
16801: jen täydennyksistä ja järjestelyistä. Edellä kuv,atun van-
16802: hemman monipalstaisen tai vaillinais-esti pyykitetyn iso-
16803: jaon saa vaihtamalla tiluksia järjestellä, jos kaikki osak-
16804: kaat yksimielisesti ~siihen suostuivat, mutrta vastaisessa ta-
16805: pauksessa Keisarillisen Senaatin luvalla. Tämä on sitäkin
16806: suuriarvoisempi määräys, kun suurin osa Suomea ja erit-
16807: täinkin viljavat rannikkoseudut jo on ennätetty isojakaa
16808: ennen vuotta 1848. Tällaisia isojaon järjestelyjä toimite-
16809: taankin yhä erumtyvärssä määrässä huolimatta siitä, että
16810: järjestelyn saanti on vaikeata, joten monesti täytyy tyytyä
16811: vain täydennykseen eli vanhojen jakorajojen uudelleen
16812: käyntiin ja pyykitykseen. Jakoperusteena jrärjestelyissä on
16813: enltinen nautinta. Jaon täydennyksissä saa myöskin tiluksia
16814: vaihtamalla oikoa rajoja, jos asialliset siitä yksimielisesti
16815: sopivat, mutrta harvoin saa tällaista sovintoa yleisemmin
16816: a~ikaan. Ennen yhtei8eksi jätettyjä tiluksia saa myöskin
16817: täydenrnyksessä jakaa ja monipalrstaisuuden välttämi8eksi
16818: vaihtaa.
16819:     Mainitun ohjesäännön mukaan käsittelee jakoriitaisuu-
16820: det ma,anjako-oikeudet, joihin pitäjäläiset saava,t valita jä-
16821: senet: tuomarintoimeen perehtyneen ja maataloudessa ko-
16822: keneen puheenjohtajan ynnä kaksi jä8entä. Kokemus on
16823: kuitenkin osottanut, että on vaikeata saada kokeneita tuo-
16824: mareita vähätuloisiin maanjako-oikeuksien puheenjohta-
16825: jantoimiin, joten hovioikeuksien on täytynyt nimittää tila-
16826: päinen ja usein maanjakoasioissa kokematon tuomari, kun
16827: joku asi,a on lykätty maanjako-oikeuteen. Viipurin läänissä
16828: on kuitenkin vakinainen ma·anjalm-oikeus, johon kuuluu
16829: puheenjohtaja, sihteeri ja liiäninmaalllillittari sekä kaksi
16830: pitä;jä'n maanomistajien valitsemaa jä:sootä. Piidrajo-
16831: jen käynnit ja isojaot v;ahvistaa kummiillkin edel:1een-
16832: kin kihlakunnanoikeudet. Vahvistettua isojakoa ei saa sit-
16833: ten enään muuttaa eli rikk,oa, kuitenkin voi jäiestäpäin
16834: huomatun laskuvirheen saada korjatuksi maanmittauksen
16835: ylihallituksen toimenpiteiden kautta. Y.asta sitten kuin iso-
16836: 14     1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
16837: 
16838: jako on vahvistettu pyykitet·ään jakorajat, josta on seu-
16839: rauksena, •että pitkällisten jakoriitojen aikana rajapaalut
16840: ova·t lmdonneet ja on täytynyt uudelleen asettaa, aiheut-
16841: taen li:säkustannuksia päivätöiden y. m. muodossa.
16842:      Isojaon kautta jaettiin erilleen ainoastaan kokonaiset
16843: talot eli maakiri anumerot, kunne·s Keisarillisen Sena:atin
16844: kirjeellä vuodelta 1884 sallittiin myöskin talojen halkomise·t
16845: isojaon! yhteydessä Viipurin läänin lahjoitusmailla osittelu-
16846: jen jouduttamiseksi. Sitten on maatilojen osittamisesta 12
16847: pä•ivänä kesäkuuta 1895 annetussa asetuksessa myönnetty
16848: yleensä talojen halkomiset ilman eri määräystä isojakojen
16849: ja järjestelyjen yhteydessä, joka suuresti on edistänyt pals-
16850: tojen tarkoituksenmukaista sijoitusta, sillä jäiestä isojaon
16851: toimitetut halkomiset ovat palstojen sijoitukseen nähden
16852: suuresti riippuvaiset isojaon aikuisten palstojen muodosta
16853: ja asemasta. Muuten on menettely ha:l'komisissa yleensä
16854: samallainen kuin isoj aoissa.
16855:      Isojakojen yhteydessä ei myöskään ole yleensä jaettu
16856: vesialueita, sillä ei tahdottu, että usein mutkikkaat vesi-
16857: oikeusriida.t viivyttäisivä1t maiden :jaikoa, vaikka 1848 vuo-
16858: den ohjesääntö salliikin kalaveden jaon iso~~aon yhtey-
16859: dessä. Eipä yleensä käyty kylien tai jakokuntien piirirajo-
16860: jakaan vesialueilla, vaikka yleisessä laissa olikin määräyk-
16861: 8iä kylien välisten rajain käynnistä vesialueelia sekä siitä,
16862: että osakkaana oli oikeus saada jruko, jos 'tuomari asiaa tut-
16863: kiJttuaan arveli sen voivan t3ipahtua ilman toisille haittaa
16864: tuottamatta. Seurauksena on ollut, että kylien v·esialueiden
16865: piirirwjat ovat suuressa määrin vielä :käymä,ttä ja j-akokun-
16866: ·tien vesialueet jakamatta taloilisten välillä, josta on aiheu-
16867: tunut epävarmuutta vesien omistusoikeussuhteissa. Pois-
16868: taakseen täitä epäv·armuutta ja luodakseen 1selvyyrttä kylien
16869: omistamiin vesialueisiin on kylien vesialueiden rajojen
16870: käynti määrrutty pakollieelksi 23 päivänä heinäkuuta 1900
16871: annetulla lailla välirajasta vedessä ja vesia:lueen jaosta.
16872: Kylän vesialueen j·akaminen osakkaiden välillä kyläosuu-
16873: den mukaan tapaihtuu edelleenkin tuomarin suostumuk-
16874: -Sella, sillä vesialueiden jakaminen varsin pieni·in paistoi-
16875:                          Jakolaitos.                        15
16876: 
16877: hin katsotaan epäedulliseksi kalastukselle. Tässä ase-
16878: tuksessa selv·ennetääh 1734 vuoden lain Maakaaren mää-
16879: räyksiä kylien vesialueiden piirirajojen käynnin suhteen
16880: ja säädetään, että vesialueen jaossa on otettava lukuun
16881: ja jakoon niinhyvin kalastus kuin muukin vettä ja
16882: pohjaa seuraava erityinen etuisuuB sekä koskessa sen
16883: käyttövoimakin. Vanhemmissa vesialueiden jaoissa ja ve-
16884: ronpanoissa on tavallisesti otettu lukuun vain kalastus.
16885: Rauhoituspiirit pitää myöskin erilleen murrettaman. Pals-
16886: tain sijoitus on niin toimitettava, että jokainen osakas saa
16887: osuutensa mikäli mahdollista yhtäjaksoiseen ja hänen oman
16888: rantansa alaiseen palstaan. Vesialueiden rajankäynneissä
16889: ja jaoissa syntyvät riitaisuudet ratkaisee mainitun asetuk-
16890: sen mukaan kihlakunnanoikeudet ensi asteella.
16891:      Ei ny.kyisen enemmän kuin vanihempien isojakosääntö
16892: jen mukaan ole 'kaikkialla onnistuttu jakamaan talojen ti-
16893: luksia harvoihin ja sopivanmuotoisiin palstoihin tontin
16894: ympärille ja läheisyyteen. Kyläryhmästä syrjässä tai laita-
16895: puolilla sijairtseville taloille on ollut varsin helppo koota
16896: tilukset yhrteen j·a sopivanmuotoiseen pal:staan, jota vastoin
16897: tiheästi ryhmi·ttynei1le ·taloille on erittäin vaikea saada
16898: kaikkia tiluksia tontin 'lålheisyyteen, jonka tähden on täy-
16899: tynyt antaa useampia palstoja tahi muodostaa palstat
16900: pitkinä ja kapeina tontilta kylän salolle. Vanhemmissa
16901: isojaoissa onkin melkein sää•ntönä tällaiset kapeat ja kilo-
16902: metrimääriä pitJkät palstat mhin kaikkialla, mutta erittäin-
16903: kin jokien varsilla sijaitsevissa kylissä ja rannikkoseuduilla.
16904: Tä'llaista j•akotapaa tavataan myöskin nykyaikaisissa iso-
16905: jaoissa, vaikkei enään niin 'laajalti kuin ennen. Osaltaan
16906: tällaisiin sopimattomiin jakoihin on ollUJt syynä väkinäisyys
16907: siirtymään kylästä saiolle muuttokustannusten suuruuden ja
16908: avustuksen V•aillinaisuuden tähden, sillä vasta :vuonna 1889
16909: alkoi kruunu avustaa siirtymisiä korottomilla lainoilla,
16910:  jotka ovat 10 vuoden kuluessa takaisin malksettavat, ja eri-
16911:  tyisillä apurahoilla, jotka vaihtelevat 50-200 markkaan
16912: muuttoa kohden ja joit.a ei peritä takaisin. Mutta paljon
16913: suurempaa valtion avustusta kipeästi kai'vartaan, ennenkuin
16914: 16     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16915: 
16916: muuttoja voidaan niin suuTessa määrässä toimittaa kuin
16917: kelvollisten jakojen aikaansaaminen vaatii, sillä talojen
16918: siirrot ovat kaikista mahtavin keino talon tilust,en kokoa-
16919: miseksi ylib.teen neliön muotoa lähentelevään palstaan. Ta-
16920: lojen muutot alavanpuoleisille viljelyskelpoisille maille,
16921: pellontekomaille, käyvät kuitenkin vasta sen kautta mah-
16922: dollisiksi, että tarpeelliset viemäriojat jaon yhteydessä kl!Ji-
16923: vetaan ja kustannetaan. Tarpeellista myöskin on, että kai-
16924: kille tiluspalstoille ei ainoastaan ~eroteta maata tieksi, vaan
16925: myöskin kyläkunnan yhteisellä kustannuksella pohjataan
16926: ajokuntoiset tiet. Suurena syynä epämuotoisiin palstoihin
16927: ja monipalstaisuuteen on myös edelleenkin ollut, että pel-
16928: toja ja niittyjä on viiihän voitu vaihtaa keskenään ja vilje-
16929: lyskelpoisiin maihin.
16930:     Edellä kuva:tut jaot, joissa palstat halkomisien kautta
16931: ovoa't kavenneet muutamia kymmeniä metrejä leveiksi ja
16932: kilometrimäiilriä pitkilksi siekaleiksi, jo1lia kaikki uutisvil-
16933: jelys ja asutus käy maihdottomak:si, kaipaavat yhtä kipeästi
16934: järjestelyä kuin monipalstaisetkin jaot, vaikka nykyisten
16935: säännösten mukaan monipalstaisuus on melkein ,ainoa pä-
16936: tevä syy järj,estelyn saamiseksi ennen vuot1ta 1848 >tehdyiJJä
16937: jaoilla, mutta jälkeen sanotun vuoden tehdyillä ei ta:valli-
16938: sesti oHenkaan saa järjestelyä.
16939:     Isojaot ovat jo toimitetut suurimmassa osassa maata.
16940: Ainoastaan muutamissa Oulun läänin pohjoisemmissa kun-
16941: nissa samoin kuin muutamilla Viipurin läänin entisillä lah-
16942: joitusmaa-alueilla se vielä on keskeneräinen. Muissa lää-
16943: neissä on ainoastaan poikkeustapauksissa isojako suoritta-
16944: matta.
16945: 
16946: 
16947:     Talojen halkominen eli osittaminen pienemmiksi ti-
16948: loiksi on ollut vanhastaan rajoitusten alainen. Menneiden
16949: aikojen talonositteluja ehkäisevillä asetuksilla tahdottiin
16950: pysyttää tilat siksi suurina, että tarjoaisivat asukkailleen
16951: tarpeeksi työtä ja täyden elatuksen sekä takaisivat veron-
16952: suorittamiskyvyn. Mutta myöskin tarkoitettiin maan asu-
16953:                           Jako laitos.                       17
16954: 
16955: tuksen edistämistä siten, että väestöä pakoitettiin perusta-
16956: maan uutisasutuksia laajoille yrhteis- ja kruununmaille.
16957:      Halkomalla voi talosta ja.kaa ainoastaan määrätyn ta-
16958: lonosan, mutta ei määrättyä ,tiluskappalebta eli määräalaa.
16959: Vasta Valtiosäätyjen hyväksymällä asetuksella vuodelta
16960: 1864 sallittiin rälssi- ja perintötaloista määräalan tai -alojen
16961: lohkominen ja erottaminen joko omamanttaaliseksi suoras-
16962: taan kruunulle veroa maksavaksi tilaksi tai emätilalle ve-
16963: roa maksaYaksi 1palstatilaksi ja tilojen itsekannattavaisuus-
16964: ehtoja vähennettiin kykyyn antaa toimeentulo 3-henkiselle
16965: perheelle. Mainitulla asetuksella sallittiin lohkominen yh-
16966:  destä tai useammasta eri tilasta joko samaa tai eri maakirja-
16967: numeroa. Lohotulle osalle ei kuitenkaan saanut antaa kuin
16968: korkeintaan kolme pa'lstaa. Myöskin sai jaonjärjestelyn tar-
16969: koituksessa ostamalla tai vaihtamalla yhdistää hajallaan
16970: olevia tiluspalstoja toisiin tiloihin ja muuttaa tilojen mant-
16971:  taaleja ja veroa sen mukaan. Palstatilan pienimmäksi ra-
16972: jaksi oli säädetty 4 tynnyrin wla,a, mutta araiUpungin lähei-
16973: syydessä tai saaristossa tai kka tehdas- j~a teollisuuslaitosta
16974:                              1
16975: 
16976: 
16977: 
16978:  varten sai erottaa pienemmänkin palstatilan. Samoin sai
16979:  ulkopalstan, vaikka se olikin pienempi kuin 4 tynnyrin-
16980:  alaa, erottaa. Mitään ylintä rajaa palstatilan suuruudelle
16981:  ei ollut sää,detty. Palstatilan omistajalla ei ollut ilman
16982:  erikoista välipuhetta osaa järveen ja vesijaksoon, vaikka
16983:  se siihen rajoittuikin. Muuten oli menettely tämän ase-
16984:  tuksen mukaan lohkomisissa ja palstoituksissa hankalata,
16985:  sillä oli saata,va kihlakunnanoikeuden hyväksyminen täl-
16986:  laisiin ositteluihin, joihin maanmittari oli ensin tehnyt eh-
16987:  dotuksen, minkä jälkeen kuvernööri vahvisti mant;taalin ja
16988:  veron. Sitten oli lohkominen vielä erikseen kihlakunnan-
16989:  oikeudessa vahvistettava samoin kuin halkomisetkin.
16990:      V altiosää,tyjen myätävai,kutuksella syntyneessä vuonna
16991:  1883 tilusten lohkomisesta ja maanerottamisesta annetussa
16992:  asetuksessa tehtiin vain menettely yksinkertaisemmaksi sii-
16993:  hen nähden, ett'ei kihlakunnan oikeuden lausuntoa tarvittu,
16994:  vaan sai kuvernööri tutkia kannattavaisuuden ja päättää
16995:  mant,taalin ja veron, eikä toimitusta ~tarvinnut kihlakun-
16996:                                                              2
16997: 18      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16998: 
16999:  nanoikeudessa enään vahvistaa. Palstatilan vähimmälksi
17000:  määräksi säädetään siinä 1 13 tynnyrin alaa. Erottamisen
17001:  sai toimittaa, paitsi maanmittaria, myöskin lääninagro-
17002:  noomi, metsänhoitaj,a, insinööri tai joku muu asianymmär-
17003:  tävä henkilö.
17004:      V:altiosäätyjen myötävaikutuksella niinikään synty-
17005:  nee1lä asetuksella 1 päivältä maaliskuuta 1886 sallittiin
17006:  myöskin !kruunun tilojen osittelu lohkomaHa sekä kruunun
17007:  ja kunnan tarpeiksi palstoitus.
17008:      Tilusten lohkomiset, maaneroittamiset, tilusv~aihdot,
17009:  ha1komiset sekä muut jaot tekivät tarpeelliseksi täydellisen
17010:  maarekisterilaitoksen käytäntöön ottamisen. Sillä eri ai-
17011:  koina ja eri kartoille tehdyt lohkomiset ja palstatilojen
17012:  erottamiset y. m. rupesivat saattamaan koko karttalaitok-
17013:  sen sekaannukseen, joten tilan ostajat ja kiinnityksen
17014:  omistajat eivät tietäneet eikä helposti saaneet selvää, mitkä
17015:  kaikki tilukset tilaan kuuluvwt ,tai !kuinka moneen osaa:n tila
17016:  oli ajan kuluessa ositeltu ja mitä osaa kiinnitys oikeastaan
17017:  koski y. m.
17018:      Valtiosäätyjen vuonna 1885 lausuman toi~vomuksen mu-
17019:  kaan, että maanosittelua koskevat asetukset koottaisiin yh-
17020:  teen ja täydennettäisiin, annettiin valtiosäätyjen hyväksy-
17021: mänä 12 päivänä kesäkuuta 1895 armollinen asetus maatilo-
17022:  jen osittam~sesta. Tällä asetuksella järjestettiin maan osit-
17023: telu ny1kyiselle kannalleen ja säädet1tiin maarekisterin pitä-
17024:  minen kunkin läänin maanmittauskonttorissa kaikista lää-
17025:  nissä olevista maatiloista. Tällä asetuksella vähennettiin eli
17026:  melkeinpä poistettiin kai~kki esteet eli n. s. itsekannattavai-
17027: suuden määräykset tilan osi,ttamisille. ItsenäiseUä tila:lla ei
17028:  sen mukaan tarvitse olla kuin vähintään 11300 manttaalia
17029:  ja sen ohessa vähintään 5 hehtaaria veronkannattavaa
17030:  maata. Lohkotilalle ei saa kuulua useampaa kuin kolme
17031: palstaa. Palstatiloille ei ole määrätty mitään alinta suu-
17032: ruusrajaa, mutta kyllä ylin, joka on 10 hehtaaria veron-
17033: kannattavaa maa,ta. Kun emätilan tulee ensisijassa vastat,a
17034: l.lmlm tilan veroista, niin on ,säädetty, että emätilan täy-
17035: tyy olla, palstatiloja lukuunottamatta, itsenäiselle tilalle
17036:                          Jakolaitos.                         19
17037: 
17038: säädet1tyä vähintä suuruutta. Palstatilalla ei tämän ase-
17039: tu,ksen mukaan ole ilman erikoista välipuhe:tta oikeutta
17040: järveen ja vesijaksoon, vaikka se siihen ulottuukin.
17041: Palstatilan osittelu useammaksi palstatilaksi sallitaan
17042: myöskin. Kun tilojen verot ja rasitukset vuosi vuodeltaan
17043: suurenevat, niin saa kuvernöörin vahvistaman palstatilan
17044: veron emätilaan joka kymmenes vuosi uudelleen laskea ja
17045: määrätä joko emätilallisen tai palstatilallisen vaatimuk-
17046: sesta. Tällaisen uuden laskelman toimittaa kruununvouti,
17047: mutta ennen vuotta 1896erotetut palstatilat pitävä't edelleen-
17048: kin entisen usein sangen vähäisen veronsa. Vanhemmissa
17049: isojaoissa ja ositteluissa tavaksi tulleet rasiteoikeudet kar-
17050: janlaitumien yhteisesti käytettävinä pitämiseen y. m. näh-
17051: den supistetaan tässä asetuksessa oikeuteen tiehen, karjan-
17052: ajoon, vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi nostamiseen
17053: sekä venevalkamaan ja kalastuspaikkaan.
17054:      Halkomisiin nähden on menettely edelleenkin sama kuin
17055: isojaoissa, kuitenkin ovat jakorajat heti pa.aluttaessa pyy-
17056: kitettävä't, mutta lohkomisiin ja palstoituksiin nähden on
17057: menettely yksinkertaisempi. Lohkomiset ja palstoitukset
17058:  ovat aina maanmit,tarin toimitettavat, lääninmaanmittarin
17059:  tarkastettavat ja kuvernÖÖ·rin vahvistettavat sekä sitten
17060: maarekisteriin merkittävät. Halrkomisia ei tarvitse myös-
17061:  kääm enään vahvistaa kihlakunnan oikeu'lrsissa, vaan on
17062:  maarekisteriin merkitseminen todistuksena, että osittelu on
17063: lainvoiman saanut.
17064:      Asetuksella 23 päivältä !heinäkuuta 1902 ·säädettiin kui-
17065: tenkin edellä mainittuun ositteluasetukseen sellaiset lisäyk-
17066: set ja muutokset, että tilasta, jonka saa halkoa tai lohkoa,
17067:  saa erottaa tila1lle yksinään kuuluvan kosken ynnä sen vie-
17068:  reltä tarpeellisen maa-alueen i1tsenäiseksi omamantt:aaliseksi
17069:  tilaksi, kuin myöskin kahdesta tai useammasta sellaisesta ti-
17070: lasta lohkomaHa mul"taa näille yhteisesti kuuluvan kosken
17071: - joko .sen vieressä ole.van tontin kanssa tai ilman tont-
17072:  tia - eri tilaksi, jolle annetaan oma maakirjanumero ja
17073:  manttaali, mutta sen sijaan supistettiin oikeutta vesialueen
17074:  palstoittamiseen siihen näihden, että ainoastaan tilan yksityi-
17075: 20      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17076: 
17077: nen vesialue kokonaan tahi osan sellaisesta alueesta, joka
17078: on erityinen· palsta, saa erottaa. Tilalle yksityisesti kuu-
17079: luvan 'kosken ynnä sen viereisen tontin saa erottaa pals-
17080: tatilaksikin. Saha- tai muun laitoksen tarvetta varten
17081: sekä laiturin tahi senlaatuisen laitoksen rakentamiseksi saa
17082: kuitenkin semmoisen palstan osankin erottaa. Koskitilan
17083: tai koskipalstan osittaminen on myöskin määrätyillä eh-
17084: doilla sallittu, mutta erotetun vesialueen osittaminen on
17085: kokonaan kielletty, paitsi edellä mainittuja saha- ja teolli-
17086: suuslaitoksia varten.
17087: 
17088: 
17089:      Maanmittauslainsäädännössä ilmenneet puutteet ovat jo
17090: kauan olleet hallituksenkin huomion esineenä. ,Jo vuonna
17091: 1862 asetetrtiin erityinen komitea tekemään ehdotusta maan-
17092: mittausvirkakunnan kehittämiseksi. Komitea antoi asiassa
17093: ehdotuksen, joka myöskin koskettelee puutteita itse ohje-
17094: säännössä. Vuonna 1884 asetettiin sitten uusi komitea
17095: tarkastamaan kaikkia Suomen maanmittauslaitokseen kuu-
17096: luvia olosuhteita ja siinä. varsinkin vaarinottamaan seu-
17097: raavia asianhaaroja, nimittäin: että ri],Häviä, maanmittauk-
17098: seen käytettäviä. työvoimia voitaisiin saada aikaan, että iso-
17099: jakotoimi,tukset huojenne,ttaisiin ja lyhennettäisiin, että iso-
17100: jako ja vä.lijako saatettaisiin likempään yhteyteen, että. ne
17101: vaikeudet, joita voimassa olevien mä.äräysten johdosta tulee
17102: ennen vahvistetun jaon järjestelylle, poistettaisiin, ja että
17103: saataisiin tilusosat paremmin yhdistetyiksi ja sijoitetuiksi,
17104: jonka ohessa erittäin tulisi tarkastaa maanjako-oikeuksien
17105: järjestysmuotoa, veronvähennystä koskevia säännöksiä, tä-
17106: hän asti voimassa olevia verotustapoja ja kysymystä uuden
17107: veronpanon mahdollisuudesta isommissa tahi pienemmissä
17108: osissa maatamme, kuin myös määräyksiä niin sanotuista
17109: maakirjatutkinnoista sekä niihin perustuvista maakirjoista
17110: ja maakirjarekisteristä. Komitea on vuonna 1886 valmistu-
17111: neessa mietinnössään tehnyt selvää niistä yleisistä peri-
17112: aa'tteista, joita olisi noudatetta'Va uudismuutoksia tehtäessä
17113: nykyiseen lainsäädäntöön mainituista asioista, selkä esityk-
17114:                          Jakolaitos.                        21
17115: 
17116: sen siitä, mitkä osat sanottua lainsäädäntöä sitä varten
17117: olisivat säännöksillä korjaUavat.
17118:      Mainitun komitean lausumien periaatteiden mukaan
17119: pääasiallisesti on sitten syntynyt edellä mainittu vuoden
17120: 1895 maanositteluasetus, jonka ynnä siihen myöhemmiu
17121: tehtyjen muutosten kautta se osa jakolaitosta, mikä kohdis-
17122: tuu maatilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen, on
17123: pääasiassa tyydyttävällä tavalla tullut uudistetuksi.
17124:      Sitten sai Lainvalmistelukunta toimekseen laatia ehdo-
17125: tuksen jakoasetukseksi, asetukseksi verotuksesta ja veron-
17126: vähennyksestä sekä kiinteistökirjaksi, joihin asetuksiin
17127: Valtiosäätyjen myötävaikutusta pidettiin tarpeellisena,
17128: jota vastoin ehdotuksen laatiminen niiksi asetuksiksi, joita
17129: voitiin antaa hallinnollista tietä, eli maanmittarikunnan
17130: johtosäännöksi ja taksaksi, annettiin erityisen komitean
17131: tehtäväksi. Edellämainitun tehtävän yhtä osaa suorittaa.k-
17132: seen antoi Lainvalmistelukunta syyskuussa 1900 Keisa-
17133: rilliselle Senaatille ehdotuksen laiksi jakolaitoksesta, josta
17134: ehdotuksesta maan hovioikeudet ja erinäiset viranomaiset
17135: sittemmin ovat antaneet lausunnot. Näiden valmistelutöi-
17136: den pohjalla annettiin Valtiosäätyille 1904-1905 vuosien
17137: valtiopäiville a,rmollinen esitys jakohitosta lmslkev,an lain
17138: hyväksymisestä ja Eduskunnalle 1908 vuoden valtiopäiville
17139: armollineir esitys jakolaitoksesta, mutta kumpaisellakin
17140: kerralla ei armollisia esityksiä ole ennätetty valtiopäivillä
17141: lopullisesti käsitellä. Sittenkun Keisarillinen Suomen Se-
17142: naatti oli valmistanut ja Hänen Keisarilliselle Majesteetil-
17143: leen lahettänyt uuden ehdotuksen armolliseksi esitykseksi
17144: jakolaitoksesta, oli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa 28
17145: päivänä lokakuuta 1909 tapahtuneessa alamaisessa esit-
17146: telyssä suvainnut iulistaa. että Senaatin valmistama eh-
17147: dotus oli jätettävä huomioon otta;matta, mutta että mai-
17148: nittu ehdotus oli Senaatille palautettava, jotta siitä poistet-
17149: taisiin hallinnolliseen lainsäädäntöön kohdistuvat säännok-
17150: set ja uusi armollisen esityksen ehdotus, joka sisältäisi yk-
17151: sinomaan eduskuntalainsäädäntöön kuuluvia määräyksiä,
17152: valmistettaisiin. Tämän johdosta on Senaatti pöytäkir-
17153: 22      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17154: 
17155: janotteella 11 päivältä helmikuuta 1910 jättänyt Lainval-
17156: mistelukunnan toimeksi valmistaa ja Senaattiin antaa eh-
17157: dotuksen asiassa.
17158:      Mainitun määräyksen mukaisesti on Lainvalmistelu-
17159: kunta lokakuussa 1910 valmistanut ja lähettänyt Senaat-
17160: tiin uuden tarkastetun ehdotuksen asetukseksi jakolaitok-
17161: sesta ja asetukseksi, joka sisältää tarkempia mää1:äyksiä
17162: sen sovelluttamisesta.
17163:      Nyt esillä olevat eduskuntaesitysehdotukset ovat r3!ken-
17164: netut niille periaatteille, joiden mukaan Lainvalmistelukun-
17165: ta on vuonna 1910 valmistanut yllämainitun tarkastetun eh-
17166: dotuksensa asetukseksi jakolaitoksesta.
17167:      Tämä ehdotus ei ainoastaan ole tarkoitettu Raken-
17168: nus!kaaren 1 luvun, Maakaaren 12 luvun 1 j.a 2 §, touko-
17169:  kuun 15 päivänä 1848 annetun maanmittausta y. m. koske-
17170:  nm ohjesäännön niiden osain sijaan, jotka käsittelevät
17171: maanjakoa .ja muita maanmi:ttaustoimitmksia, vaan sisä1-
17172: ,tää myös yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi dakolainsää-
17173: dännössä hilja·ttain lisäksi .tuUeet säännökset maatilan loh-
17174: komise.sta ja palstatilan erott.amisesta sekä vesialueen ja-
17175: osta. Lakiehdotus käsittelee ensimmäisessä osassa maan-
17176: osi·tuJksen eri lajit ynnä ti1usva:ihdo:n, ,toiiSessa osassa menet-
17177: t,elyn maanosittamisessa ja 'tilusvaihdossa, kolmannessa
17178: osaJssa vesialueen ja vesijätön jaon, rajankäynnin sekä tei-
17179:  den jaon, neljännessä osassa oikeudenkäynnin jakoasioissa
17180:  ja viimeisessä eli viidennessä osassa erityisiä seikkoja jako-
17181:  laitoksesta.
17182:       Mitä ensinnä isojakoon tulee, niin sisä:ltää asetusehdotus
17183:  huomattavan muutoksen j!l!koperusteeseen nähden siinä, että
17184:  isojaossa tulee jokaisen tilan ensisijassa saada jakokunnan
17185:  v:illjelyistä .tiluksis·ta mitä arvion mukaan v.astaa ~sen ennen
17186:  isojakoa laillisesti nauttimia viljelyksiä ja sitten jakokun-
17187:  na1nnan yhteisistä Hluksis>ta ma:nttaalin mu\lman, jota. vas-
17188: toin tähänastisen jakoperusteen mukaan kukin ta lo on saa-
17189:                                                        1
17190: 
17191: 
17192: 
17193:  nut entistä nautintaansa vasta!l!van määrän viljelyksiä ja
17194:  metsämaat.a liJsäkiSi mitä manttaalin mutkaan t.alolle vielä on
17195:  kolco jaettavasta tilusmäärästä tuleva ( 4 §). Vielä on huo-
17196:                           Jakolaitos.                        23
17197: 
17198: mattava, että 1848 vuoden maanmittausohjesäännössä kuin
17199: myöskin 1775 vuoden isoj akoa;setuksessa oleva jakoperuste
17200: rälssisäterejä varten on jätetty ehdotuksesta pois ja ,sovi-
17201: tettava 7 § :n määräystä verolukua puuttuviin tapauksiin.
17202: Lisäksi on tullut määräys rasitteiden lakkauturksesta jaka-
17203: malla rasitteen omistajalle m-ikoisissa tapauksissa maata
17204: rasiteoikeuden korvaukseksi (9 §). Yhteismetsiä saa myös-
17205: kin perustaa (11 §). Jaosta saa jättää pois kylän vesijältön,
17206: kun si'tä ei sopiv,rusti käy ottaminen jakoon. Samoin saa
17207: jaosta jättää pois suon, nevan tahi muun vesiperäisen maan,
17208: jonka ainoastaan suurina kustannuksi'lla saattaa tehdä vil-
17209: jelyskelpoiseksi (10 §). Viljelysten rappiotilaan joutumista
17210: ja metsän hä1vittämistä eh'käiseviä määräyksiä 'Sisältää 16 §.
17211:     Toisessa luvussa olevat yleiset säännökset maatilan hal-
17212: komisesta ovat yhtäpitävät 1895 vuoden asetuksen kanssa.
17213: Lisäksi on vain tullut mää,räys että, jos halottavan tilan
17214: välirajat ovat isojaossa tahi vanhemman lain mukaan toi-
17215: mitetussa muussa jaossa jätetyt melkoisilta osilta pyykittä-
17216: mättä, halkomisen saa toimittaa vain toistaiseksi voimassa
17217: olemaan (21 §). Myös säädetään että, kun halotaan tilaa,
17218: joka on väliaikaisesti ositeltu tai jota on kauan sovintojaon
17219: mukaan viljelty, jokaisen osa~kkaan pitää, mikäli mahdol-
17220: lista, saada viljellyistä tiluksista entinen nautintansa (23 §).
17221: Muuten on soveltuvissa ~kohdissa noudatettava mitä 1 lu-
17222: vussa on isojaosta sanottu.
17223:     Kolmannessa luvussa, joka käsiUelee maatilan lohlm-
17224: mista ja palstatilan erottamista, on asiasta nykyään voi-
17225: massa olevia säännöksiä täydennetty halkomiskiellosta
17226: (21 §) johtuvalla määräyksellä siitä, että lohkomista ja
17227: palstatilan erottamis,ta ei saa toimittaa maatiloilla, joiden
17228: välirajat ovat melkoisilta osiltaan jääneet pyykittä1mättä,
17229: sekä siitäkin että, jos lohkokunnassa, johon kuuluu koski,
17230: on tilojen joukossa virkatalo, se ei estä lohkomaila perus-
17231: ~tamasta 1kosbtiloja, kun, m~käli virkat,aJlon oikeus on kysy-
17232: myk!sessä, vain asianomainen viranomainen on lohkomiseen
17233: myöntynyt (27 §). Niinikään on annettu tarkempia mää-
17234: 24      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17235: 
17236: räyksiä sii,tä, mitä oikeutta lohkomisen kautta syntyneillä
17237: ti:loiHa on yhteisiin etuisuu'ksiin (33 §).
17238:      Mitä tulee neljännessä luvussa mainittuihin uusjakoihin
17239: - kuten vastaiset jaonjärjestelytoimitukset asetusehdotuk-
17240: sessa kutsutaan - sisältää ehdotus melkoisia poi~keuksia
17241: maanmittausohjesäännön määräyksistä. NiinJkuin edellä
17242: mainittu historiallinen katsaus osottaa, on nykyään voi-
17243: massa, että vanhempaa vahvistettua isojakoa ei saa järkyt-
17244: tää muutoin kuin kaikkien osakasten myönnytyksellä, ellei
17245: maan korkein oikeusviranomainen siihen suostu. Käsitel-
17246: tävänä oleva asetusehdotus taas antaa jokaiselle jakolmn-
17247: nan tilanomistajalle sen oikeuden, että hän voipi saada
17248: uusjaon, jos sen ehtoja ja edellytyksiä on olemassa (39
17249: ja 46 §). Uusjakotoimituksen laajuuteen nähden sisältää
17250: ehdotus sen periaalf:,teellisen muutoksen, että uusja;ko ei ole
17251: sidottu vanhaan ja,kokuntaan. Niinpä saa ainoastaan jako-
17252: kunnan osankin panna uusjaon alaiseksi. Vieläpä käy sa-
17253:  maan uusjakoon ottaminen kaksi tai useampia jakokuntia,
17254:  joiden tilojen tilukset ovat sekaisin (40 §). Vihdoin voidaan
17255:  jakokunnan joku tai jotkut tilat uusjaosta sulkea pois, jos
17256: niille uusjoalla ei aikaansaada sanottavasti parempaa ti'lus-
17257:  järjestystä (49 §). Ja lisäksi voi ehdotulk:sen muukaan uus-
17258:  jaon toimittaa semmoisessa'kin jalmkunnassa, jossa jaon-
17259:  järjestely on toimitettu nykyään voimassa olevan lain mu-
17260:  kaan. Uusjaon kautta voidaan myös aikaisemmin jaetut
17261:  vesiperäiset ·tilukset, jotka veden poisjdhtamisen kautta
17262:  tailkka muusta syystä ovat tulleet viljelyskelpoisiksi, saattaa
17263:  viljelykselle sopivampaan asemaan. Niinikään tulee uus-
17264:  jako käytäntöön rasitteiden ja muiden yhteisyyksien pois-
17265:  trumisessa.
17266:       Viidennen luvun säännökset tilusvaihdosta sisältävät
17267:  sen tärkeän muutoksen, että rajatusten olevien lohkokun-
17268:  tien rajanaapu,rit ovat velvolliset rajain oikomiseksi taikka
17269:  viljelyksen helpottamiseksi alistumaan ta.rpeellis:een t.ilus-
17270:  vaihtoon, jos .sen hai:tat,t.a voi teihdä (51§). Tällainen vaihto
17271:  on nykyään aikaansaatavissa ainoasta:an a;silanosaisten V•a-
17272:  paaehtoisella 'suostumwkise1la.
17273:                           Jakolaitos.                        25
17274: 
17275:     Mitä sitten jakomiehiin ja niiden asettamiseen tulee,
17276: joita kuudes luku käsittelee, on se n~lcyisen lainsäädännön
17277: periaate, että maan osittaminen on maanmittarin tehtävä,
17278: lakiehdotuksessa pysy,tetty. Mutta mitä tulee uskottuihin
17279: miehiin, joiden pitää olla apuna jakotoimituksissa, sisältää
17280: ehdotus sen huomattavan muutoksen, että näitä henkilöitä
17281: eivii.t, niinkui,n nykyään on laita, valitse asi,anosaiset,
17282: vaan yleinen kuntakokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan;
17283: kuitenkin saa maatilan lohkomisissa, palstatilan erottami-
17284: sissa ja vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa uskottujen miesten
17285: sijaan edelleenkin kutsua kaksi jäävitöntä todistajaa, jos
17286: asialliset siitä sopivat. Sitä paitsi on uskottuja miehiä
17287: pidettävä todellisina toimitusmiehinä maanmittarin ohella
17288: ja hän€;ll lmrrallaan äänioikeutettuina osallisina :asiain ra:t-
17289: kaisuissa.
17290:      Maanmittaustoimitusten yleiseen järjestykseen nähden,
17291: jota seitsemäs luku määrittelee, sisältää lakiehdotus sen
17292: voimassa olevasta ohjesäännöstä poikkeavan määräyksen~
17293: että maanmittarin pitää erityisellä kutsumuskirjeellä il-
17294: moittaa jakotoimitus asianosaiselle, joka omistaa tai
17295: vakaalla asukasoikeudella hallitsee jakokunnassa olevaa
17296: tilaa, mutta jolla on kotipaikkansa muussa, henkikirjain
17297: mainitsemassa pai'kkakunnassa kuin siinä kunnassa, missä
17298: maatih sijaitsee. Samassa kunnassa asuville tilan!halti-
17299: joille annetaan tieto toimituksesta ainoastaan seurakunnan
17300: kirkossa julkaistulla kuulutuksella, niinkuin ennenkin
17301: ( 65 §). Toimitusmie,sten on määrä<t:tä vä kuinka viljeJl,tyjä
17302: tilu!ksia on 'toimituksen kestäessä kunnossa pide,ttävä ja
17303: metsää :lmtitarpeeksi käytettävä sekä kaskeamist.a harjoitet-
17304: tava (71 §).
17305:      Mitä käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen kahdeksan-
17306: nessa luvussa sanotaan tilusten mittauksesta, kartaHepa-
17307: nosta ja selityksestä, rajoittuvat vain joihinkuihin määrä-
17308: yksiin milloin uusi mittaus on toimit,ettava ja ettei uskottu-
17309: jen miesten läsnäolo siinä ole tarpeellinen, mutta tiJusten
17310: mittauksen ja kartallepanon tapaa koskevat ja 1848 vuoden
17311:  ohjesäännön toisessa luvussa mainitut määTäykset mittaus-
17312: 26      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17313: 
17314:  opillisista mittauksista ja kartalle panoista on jätetty sopi-
17315:  v:ammin hallinnolliseen lainsäädäntöön otettaviksi.
17316:      Yhdeksännen luvun määräykset isojaossa, halkomisessa
17317:  ja uusjaossa noudatettavasta menettelystä sisältävät uus-
17318:  jaon aikaansaamisessa noud.atettavaan järjestykseen näh-
17319:  den sen muutoksen entisestää, että jos joku asiallinen vaatii
17320:  että entinen jruko jää py1symään, toimitusmiesten on tut-
17321:  kittava, onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. Jos
17322:  niitä havaitaan olevan, niin on toimitusmiesten myöskin
17323: määrättävä uusjaon laajuus; mutta muussa ·tapauksessa on
17324: .toimitus jätettävä sikseen ( 89 §). Jos asiano•saise't kieltäy-
17325: rtyvä•t hyväksymästä <toimitusmiJesten päät.östä, niin on näi-
17326: den jätettävä asia maanjako-oikeuden päätettäväksi, jonka
17327: päåltöksestä ta·a,s saa v;alåJtta:a Senaatin oikeusosastoon. Ti-
17328: lusten jyvitykseen nähden sisältää ehdotus sen muutoksen
17329: nykyisestään, että jyvälukujen määrääminen on jätetty
17330: toimitusmiesten asiaksi, sen sijaan ·että nykyään osakkailla
17331:  itsellään on tä1ssä kohdin päätäntövalta, jos kaikki ovat
17332: päätöksestä yhtä mieltä (100 §). Maanjako-oikeuden myön-
17333: nytyksettä ei tiluksia saa suurimmassa osassa maata panna
17334: useampaan kuin kuuteen palstaan ja Kemi·järven, Kuusa-
17335: mon ja Kuolajä:rven pitäjissä sekä Lapin kihlalrnnnassa
17336:  Oulun lääJniä enintään kahdeksaan lloh!koon (113 §). Nyky-
17337: ään voimassa olevista säännöksistä poiketen on, sittenkuin
17338: palstainsijoitusehdotus on kar:tJtaan teh·ty, tilojen vastaiset
17339: j a:kopalstat, kun sitä vaaditruan taikka muutoin tutkitaan
17340: t:arpeeHiseksi, myös kentällä osotettav1a (123 §). Rajain
17341: pyykitys on •tehtävä paa:lutuksen yhteydessä eikä vasta sit-
17342: ten kuin jako on laillistunut ja vahvi.stettu, niinkuin ny-
17343: kyålän on isojaosta säädetty ( 125 §). Korvauksen mäMää-
17344: misen perusteita talojen .siirroista, viljelyksestJä, pystymet-
17345: sästä ja muusta semmoisesta ei ole luettu valmisteluasioi-
17346: hin, joiden pitää olla lopullisesti mtkaistut, ennenkuin
17347: toimiin ja,on suori·ttamiseksi ryhdytään, vaan käsitellään ne
17348: ehdotuksessa täytäntöönpanotoimena, josta v:asta jaon pää-
17349: tyttyä saa vmlittaa (136 §). Siirtokustannliksiin luetaan
17350: ehdotuksen mukiaan myöskin viemäriojien kaivaminen, mi'l-
17351:                           Jakolaitos.                        27
17352: 
17353: loin nama siiiTon vuokBi käyvät tarpeellisikBi (126 §).
17354: Krhlakunnanoiikeuden tehrtiivä jaon vahvistamisessa vih-
17355: doin on kokonwan 'la'kkaava; mutta sen sijaan on maan-
17356: mitt:arin kuulutettav•a lainvoiman s~anut jako sen tai nlii-
17357: den seurakuntain kirkoissa, siin:ä taikka niissä kunnissa,
17358: missa ne ti'la,t ovat, joita toimi,tus koskee.
17359:     Ehdotuksen kymmenent·een lukuun otetut määräykset
17360: väliaikaisessa osituksessa ja vanhemman jaon täydentämi-
17361: sessä noudatettavasta menettelystä ovat yhtäpitävät nykyi-
17362: sessä ohjesäännössä olevien määräysten kanssa.
17363:     Maatilan lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa nou-
17364: tettavan menettelyn säännoksiin ehdotuksen yhdennessä-
17365: toist:a luvussa on tullut seHainen ·tärkeä muutos nykyises-
17366: tä·än, että semmoisissa •toimituksi•ssa syntyneet riitaisuudet
17367: oViat ma;anj ruko-oikeuden tutkit-ta,va t. (150 §).
17368:     Kun on pidetty tärlreänä, että tilusvaihtoja rajojen oi-
17369: komiseksi j-a viljelyksen helpottamiseksi !Saadaan aikaan il-
17370: man sanottavia mutkallisuuksia, on asetusehdotuksen kah-
17371: denteentoista lukuun pantu määräyksiä siitä, että va-
17372: pa31ehtoinen tilusvaihto voi käydä päinsä itsenäisenä toi-
17373: mituksena samaten kuin nykyään voimassa olevan lain mu-
17374: kaan on lait,a, kuin myöskin siitä, että eri jwkokuntiin kuu-
17375: luvien tilojen välinen tilusvaihto voidruan asianosasen V'aa-
17376: rtimuksesta ja jaon yhteydessä olematta toimeenpanna vas-
17377: ~toin toisen asianosa.sen tahtoa, jos jakov:iranomaiset havai,t-
17378: sev;at sen olevan tarpeen rajojen oiJkomiseksi taikka vilje-
17379: lyksen helpottami.seksi.
17380:     Ehdotuksen kolmanneSISatois·ta luvussa oleva,t määräyk-
17381: set vesialueen jaosta ovat muutoin heinäkuun 23 päivänä
17382: 1902 vesialueen jaosta annetun asetuksen mukaiset, paitsi
17383: että kysymys, käykö semmoista ja;koa :tietyssä t~a­
17384: pauklsessa toimit,taminen vai eikö, ei ole kihlakunnanoikeu-
17385: den vaan toimitusmiesten ratkaistava, joiden tulee siinä
17386: tarkoitukse,ssa antaa asiassa lausunto, joka, elleivät kaikki
17387: osakkaat sitä hyväksy, on alistettava maanjako-oikeuden
17388: tutkittavaksi.
17389: 28     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13 .
17390:                            •
17391:      Ehdotuksen neljännessätoista luvussa olevat määräykset
17392: vesijätön jaosta kehittävät edelleen nykyään voimassa ole-
17393: via niukkoja määräyksiä. Kei:s. asetuksen 1'7 päivältä loka-
17394:  kuuta 1911 1 § :n mukaan on jo sallittu ennen syntyneiden
17395:  erillisten vesijättöjen muodostaminen itsenäisiksi tiloiksi.
17396:  Näin syntyneellä vesijät.tötilalla ei ole osuutta kylän yh-
17397:  teisiin etuirhin.
17398:      Viidennessätoista luvussa olevat määräykset rajankäyn-
17399: nistä täydentävät ja selventävät vain entisiä määräy·ksiä
17400: yleensä. Kun ehdotuksen mukaan koko maata varten tulisi
17401: perustettavaksi pysyväisiä maanjako-oikeuksia, on sellai-
17402: setkin rajankäyntiriidat, joita syntyy jakotoimituksista
17403: riippumatta, katsottu voitavan vastedes lykätä maanjako-
17404: oikeuden ratkaistavaksi eikä kihlakunnanoikeuden tutkit-
17405: ia vaksi, niinkuin nykyään on säädetty.
17406:      Teiden jakoa koskevat määräykset ehdotuksen kuuden-
17407: nesswtoista lun1ssa sisältävät lähempiä määräyksiä itse me-
17408: net,telystä jaossa, josta nykyisissä asetuksissa puuttuu
17409: säännöksiä.
17410:      Ehdotuksen neljäs osasto määrää sitten oikeudenkäyn-
17411: nistä jakoasioissa. Varsin tärkeä sija jakolainsäädännön
17412: uudistuksessa on kysymyksellä jakoriitain tutkimisen ja
17413: ratkaisemisen sopivimmasta tavasta. Jakotoimituksissa
17414: ilmaautuvien riitaisuuk:sien ratkaisemisessa on nykyään
17415: nouda<tettava järjestys ·antanm:t eräissä kohdin a,ihetta
17416: mui:stutuksi1in, 1kuten edellä jo on huomaute>ttu. Kun ny-
17417: kyiset maamjako-oikeudet - Viipurin läänin maanjako-
17418: oikeutta lukuun ottamatta - eivät ole pysyväisiä tuomiois-
17419: tuimia v!l!kinaisesti palka•ttuine tai muutoin riittävää palk-
17420: kiota nauttivine puhee,njoh.t·ajineen, ei maa,nJjako-oikeuden
17421: puheenjoMajatointa tavallisesti ole pidetty t.aloudelliselta
17422: kannalta houkuttelevana, vaan hoidetaan se ainoastaan sivu-
17423: toimena. Sentähden eivät kokeneemmat lainopillisen sivis-
17424: tyksen sa.aneet henkilöt ole mielellään tahtoneet siihen an-
17425: tautua. Tämän vuoksi on jouduttu siihen ikävään asian-
17426: tilaan, että usein kohtaa vaikeus saa·da maanjako-oikeuden
17427: puheenjohtajatoimiin sopivia henkilöitä, jotka olisivat olleet
17428:                            Jako laitos.                         29
17429: 
17430:  halukkaita tehtävän vastaanottamaan. Asia on sentähden
17431:  kehittynyt siihen suuntaan, etteivät maanomista,jat laajoissa
17432:  osissa maatamme ole enää viime aikoina käyttäneet heille
17433:  myönnet.tyä oikeutta pitäji•ttäin valita maanjako-oikeuden
17434:  puheenjohtajia, vaam on asianomainen hovioikeus joka eri
17435: kerta, kun joku asia on ann•eJt,tu maanjako-oikeuden
17436: tutki,ttavaksi, saanut välittömästi määrätä joko paikkakun-
17437: nan vakinaisen kihlakunnantuoma,rin taikka jonkun muun
17438: lakimiehen juttua käsittelemään. Täten ovat puheenjohta-
17439: jat ,tiheään vaihtuneet ja •tarpeeUista tot,tumusta ja koke-
17440: musta jakoasiain käsittelyssä on •sentähden useinkin puut-
17441: tunut. Sen ohessa on ·tuomioistuimen käyttäminen jako-
17442: asioissa maamme muissa osissa pai,tsi Viipurin läänissä
17443: käyny<t oikeudenhakijoille kallii'kisi, näiden kun on ollut
17444: kustannetta va oikeu:denj äsenten kyyditys toimituspaikkaan
17445: ynnä heidän päivärahansa matkoilla toimituspaikkaan ja
17446: sieltä takaisin sekä ,istuntojen aikana. Jakoasioiden omi-
17447: tuisen ja useinkin mutkikkaan laadun vuoksi kysyy kui-
17448: tenkin niiden menestyksellinen käsit,tely, paitsi kokemusta
17449: tuomarintoimessa, myös t1ietoja maanmittwlllkisessa ja maan-
17450: viljelyksessä, jommoisia verraHain harvalukuiset lain.oplli-
17451: lisesti sivistyneet henkilöt omistavat. On sentähden näyt-
17452: •tänyt. tarpeelliselta, että maanjako-oikeudet, kuten esityk-
17453: sessä ·ehdotet,a;an, järjest·etään <pysyväisiksi ja si<ten ikokoon-
17454: pannuikisi 1tuomioistuimiksi, eUä jakoriitain asianmukai-
17455: sessa käy<ttelyssä väl<ttämätön tuomarintaito samoin kuin
17456: kolmmus maanmittaustethtävissä ja maanviljelyksessä sekä
17457: tarpeen turllen muukin ammattitieto tulevat oikeudessa tyy-
17458: dyttävällä ,tavall:a edust:etuiksi.
17459:     Menettelyyn nähden maanjako-oikeudessa on tälle
17460: oikeudelle annettu lopullinen päätösvdta tilusten jyvityk-
17461: seen, maan erot.tamiseen yhteiseksi tarpeeksi sekä lohkojen
17462: lukuun nähden, jotka edellyttävät tarkastusta maalla ja
17463: paikallisten tarpeiden ja olojen tuntemusta, joten asian-
17464: tuntevwt henkilöt pai'kalla voivat ne pa.raiten arvostella.
17465: V etoominen korkeampaan oikeuteen vaikurbtaisi ainoastaan
17466: 30     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17467: 
17468: tarpeetonta viivytystä, mutta ei mitään selvitystä asiassa
17469: (213 §).
17470:     AsetUJSelldotuksen yhdeksännessrutoista luvussa löytyvrut
17471: määräykset maatilojen rekisteröimisestä ja kahdennessa-
17472: kymmenemressä luvussa tavattavat erityiset määräykset
17473: maanjaosta ja sen yhteydessä olevista seikoista ovat
17474: yhtäpitävä,t nykyruän 1895 vuoden osi,tteluasetuksessa. ole-
17475: vien ,samanlaisten säännösten kanssa. Kui.ltenlkin on eh-
17476: dotukisen 35 § :n mainitsemassa tarlmituksessa saadun kiin-
17477: nityksen voimassaoloa~ka määrrutty viideksi vuodeksi sen
17478: sijaan, että se nykyään voimassa olevassa asetuksessa on
17479: vain kaksi vuotta (224 §).
17480: 
17481: 
17482: 
17483: 
17484:      Edellä olevaa asetusehdotusta tarkastaessaan on Valio-
17485: kunta voinut pääasiassa yhtyä niihin periaatteisiin, jotka
17486: ovat olleet ehdotuksessa määräävinä. Ne sisältävät täihän
17487: asti j akolainsäädännössämme vallinnei tten periaatteiden
17488: j()lhdonmukaista kehit,tämistä, ja niihin perustuvat lukuisat
17489: uudet määräykset, joihin tässä edellä on luotu pikainen sil-
17490: mäys, ova;t Valiokunnasta näy,trtäneet olevan omiaan kor- ·
17491: jaamaan j akola]toiksen alalla vallitsevia epäkohtia sekä
17492: tyydyt,tän1lään nykyisen maanviljelyksen vaatimuksia jako-
17493: !\Jsetukseen nähden. Ehdotuksen yleisiä periaatteita vas-
17494: t,wan ei VarLiokunnassa 'sentä:hden olekaan monta mui,s-
17495:  tutusta tehty. Ehdotuksesta huomattavimmin poikkeavalle
17496: kannalle on Valiokunta asettunut ainoastaan mi,tä tulee
17497:  viflkatalonhaltijain oilkeuksiin ja velvollisuuksiin jaossa,
17498:  jakoperusteeseen i1sojaossa, yhteismetsien erottamiseen, hal-
17499:  komisen ja lohrkomisen vapauteen, lohkomisiin useammasta
17500: eri tilassa, palstatilojen osuuteen vesialueista, jyvityksen
17501:  perusteisiin, tilusteiden rakentamiseen jaon yhteydessä ja
17502:  rmsitteiden y. m. rahakorvall'kseen, kuten seuraavasta py-
17503:  käläkohtaisesta tai1kastuksesta läiliemmin käy selviUe.
17504:                          Jakolaitos.                        31
17505: 
17506: 
17507:                           1 LUKU.
17508: 
17509:     Asetuoohdotuksen 2 § :n 1 momentissa säädetään, että 2 §.
17510: mitä 1 § :ssä j.a mu'llJtoilii. tässä asetuksessa sanotaan tilan
17511: omistajasta, olkoon myös voimassa s·iiltä, joka vakaalia asu-
17512: kasoikeudella hall~tsee maatilll!a tahi v·akinaisen v.iran pe-
17513: rusteella pitää hallussaan virikHAta1oa, niin myös kruunusta
17514: Yirkataloon tahi muuhun kruununtilaan nähden, jota ei
17515: ole siten luovutettu a8ukkaalle tahi virkamiehelle halhtta-
17516: v.aksi. Epävarmaa on missä määrin tällä säännökseJ.lä on
17517: tarkoi!tettu, ·että lrueoollut ltilanha[tijwt :tehtäi!siin y!hdenver-
17518: 1taisiksi omistaj·an lmnssa ei ailii.oasta.an oikeuksiin, vaan
17519: myöskin niihin velvolLisuuksiin nähden, jotika johtuvat me-
17520: nettelystä jaossa, erittäinkin velvoJ.lisuuteen ottaa osaa toi-
17521: mitus- ja mahdollisiin siirtokus•tannuksiin y. m. Säännök-
17522: sen sanamuoto puhuu kui!ten:kin jälkim:äisen edellytyksen
17523: puolesta, ja niihin nähden, jotka va:kaalla asukaspikeude11a
17524: hallit•sevat tiloja, on se myöskin oikein, nmtta ei voida kat-
17525: soa olev·an pai:kaHaan toisiin luete1tuihin tilanhaitijoihin
17526: nähden.
17527:     Mitä .tulee lkruununvirkwtaloihin - nimittäin oikeus-
17528: ja siviiEvirkrukunnan virkataloi.Jhin ,-, joita viran perus-
17529: teella hallitaan, on nykyinen lainsäädäntö jakokustannuk-
17530: siin nähden sellamen, että 1848 vuoden maanmiJtt1ausohje-
17531: säännön 202 § :n mulkaan, niinkuin se kuuluu Keis. ase-
17532: rbuksessa 9 päivältä !toukokuuta 1883, näiden virkatalojen
17533:                   1
17534: 
17535: 
17536: 
17537: osalle tulevan kust.annUJksen tilus,ten mittan11ksesta, isoj•aosta
17538: ja •tilusvailhdosta sekä tämän yhteydessä olevista toimista
17539: maksaa kruunu. Maanmittausohjesäännön 48 § :n muka,an
17540: on si1tä 'vrustoin virka.talon haltijan kustanoottava virkatalon
17541: osalle tuleva osuus siirtokustannuksista, joka säännös tä-
17542: mä:n asetusehdotuksen viimeisen pJikä~än mukaan on ai-
17543: jottu kunwttavaksi.
17544:     Mitä taas .tulee ki•rkollisvirkataloihin, niin säätää mai-
17545:  nitun ma;anmittausohjesäännön 202 §, että maanmittaus-
17546:  palkkio y. m. menee ,pappilan osalta kirlmn tai seurakun-
17547: 32      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17548: 
17549: nan varoista", ja 211 § sisältää alkuperäisessä sanamuo-
17550: dossaan, ettei mitään isojaon kustannuksen etumaksua kruu-
17551: nunvaroista saa papin-virkataLojen pu10lesta tapahtua, ,joi-
17552: den viimeksi mainittujen puolesta, niinkuin erittäin on sää-
17553: det,ty, !kirkko eli •seurakunta suorittaa sellaise·t kustannuk-
17554: set". Määräys, että kirikko eli seurakunta saisi suorittaa
17555: j akokustall'ntrkset, perustuu todennäJköisesti 1723 vuoden
17556: papiston etuoikeuksien 5 ·§ :ään, jonka mukaan kustannuk-
17557: set pappilaa :koskevista tilusriidoista oli ,kirkon eli pitä-
17558: jän" •suori,tettava, ellei pappi ollut aiheuttanut oi!keuden-
17559: käyn:tiä. Pääasiallisesti tämän mUJkaisesti sääde:tään sit-
17560: temmin papiston virkataloista 19 päivänä heinäkuuta 1892
17561: annetun asetuksen 37 § :ssä että, jos virkatalon tilukset on
17562: pan:tu hajallaan oleviin tahi muuten sopima•ttomiin lohkoi-
17563: hin, virkatalon haltija, seurakuntaa 1kuulustettua, saatta-
17564: koon siinä järjestyksessä kuin erittäin on säädetty ne sopi-
17565: vampaan yhteyteen ja että 'kustannukset tästä menevät
17566: virka talon rakennuskassasta.
17567:     1Kioska siis kruunun on katsottava olevan asianosaisena
17568: sotilas- ja siviilivirkakunnan vir1kataloj a koskevissa j alko-
17569: toimituksissa, näyttäJä asianmUJkaiselta, että kruunu myös-
17570: kin sellaisena kantaa kustannukset jaosta sekä on velkapää
17571: suorittalffiaan avustusta siirroista, viljelY'ksistä, pystymet-
17572: sästä y. m. Toiselta puolen on kruunu katsottava esteettö-
17573: mäksi ·tekemään sopimu!ksia asianomaisten virkatalojenhal-
17574: tijoiden 1kanssa sii!tä, kenen jakokustannukset viime kädessä
17575: on suoritettava sekä kuka on oikeutettu kantamaan viitat-
17576: tua laatua olevwt avustukset, jotlka tuleva•t virlkatalon osaUe.
17577: Mitä 1taas kirkollisvirkataloihin tul·ee, on pailkaLlaan että
17578: mainitut kustannukset ja avustukset kohtaavat virkata-
17579: lomakennuskassaa tai tulevat ·sen hyvwksi. Tätä tarkoitusta
17580: va,rten on 1892 vuoden a:setuksen 37 § :n muutos ja täydenr
17581: nys tarpeellinen. Sillä 1892 vuoden asetuksen hengen vas-
17582: taista olisi v·elvoittaa pappi maksamaan kustannukset yk-
17583: smpä sellaisestakin ·toimituksesta, johon virkatalo Uman hä-
17584: nen alotettaan on joutunut.
17585:                           Jako laitos.                        33
17586: 
17587:      Koskeva sitt,en lopuksi n. k. jaonsaantivaltaa, niin ei ole
17588:  kirkollisvirkatalon haltijaa enemmän kuin virkamiestä-
17589: kään, joka hallitsee kruununvirkataloa, siinä suht,eessa ase-
17590:  tettava yhdenvertaiseksi omistajan kantSsa. Virkatalon
17591:  haltijalle ei olisi annettava oikeutta ilman asianomaista
17592:  virastoa kuu•lustwmatta vaatia jrulwa ja sen 1kautta sall!ttaa
17593: edellisessä .tapauksessa vitkatal10nraikennuskassaJle sekä jäl-
17594: kimä:isesi'lä tapaulksessa kruunuUe melilmisia >kustannuksia.
17595:  Saadaksoon lmr,an j.a;}>1atoimitukseen olisi hä:ne•n siinä tar-
17596: koituksessa käännyttävä ensin viranomaisen pr~oleen.
17597:      Näiden näkökohti!en mukaan ovak 2 § :n 1 ja 2 mo-
17598: men;t.ti Jaad]tut. T•älrnlän johdosta on Valiokunta myöskin
17599: tehny,t ehdotuksen papi•ston vi_,rkataloja 'kosk,ev,an 1892 vuo-
17600: den wsetruksen 37 § :n mu1ut•tamisesta edellä vi1ta.ttuun suun-
17601: taan. Mitä taas :tulee mrenettelyyn, kun virkamies, joika hwl-
17602: litsee oilmus- •tai si,viilivirkakunnan virka;t,aloa, haluaa ja-
17603: koa tai muuta maanm]t.taustoimitusta, tsekä kysymykseen
17604: sellaisen 1ti1an jakokustannusten suorittamioooo ja kelle kor-
17605: vaus, joka mahdollisesti sellaisessa toimituksessa mä,ärätään
17606: virkrutaloille, joutuu, niin kl11uluu näid~ kysymysten lä-
17607: hempi järjestäminen harllinnolliseen lainsäädän:töön.
17608:      Kuten edellä jo on huomautettu, sarkajll!ettiin ainoas-       4 §.                               j
17609: taan vanihat koto- eli veropellot ja -niityt vanhojen vero-
17610: lukujen mu1kaan, mut:ta kylän yhteiselle metsälmaal,le raiva-                                         j
17611: tut uutispellot ja -niityt olivat lain muikaan katsottavat                                        j
17612: edelleen kyläkunnan yhteisiksi, vaikka olivatkin yksityisen
17613: na.utinnassa. Sentähden voikin sattua, että tällaiset uutis-                                      j
17614: pellot voivat joutua ja,ettaviski veroluvun mu1kaan sarka-                                    j
17615: jaossa niinkuin vanhat kotopellotkin. Vanhimmissa säännöl-
17616: lisissä veronpanota voissa - U udenma.an veronpanota vassa                                    j
17617: ''uodelta 1690 ja Pohjanmaan veronpanotavassa vuodelta
17618:                                                                                           j
17619: 1749 -       mä~rä,tJtiin ma:ruttaa:li pääasiaHisesti viljelyk-
17620: sien perusteena, mut<ta myöskin huomioonottaen kaikki                                     j
17621: muutkin tulolähteet metsästä, vesialueilta y. m. Veron-
17622: panoissa määrätyn tynnyriahn mukaan sisältyy manttaa-
17623:                                                                                       j
17624: lia •kohden annettuvaan tilusmäärään myöskin kaikki vil-                              j
17625: jelykset, paitsi erilkoisella luvalla karukoiUe tehdy.t uutis-
17626:                                                                                   j
17627:                                                           3
17628:                                                                                   j
17629:                                                                               j
17630:                                                                               j
17631:                                                                           j
17632:                                                                           j
17633:                                                                         1
17634: 
17635:                                                                         1
17636: 
17637:                                                                         1
17638: 34       1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.                        1
17639: 
17640:   viljelykset. Vanhemmissa isojaoissa ennen vuotta 1<848 t~~Jas             1
17641:   jaettiin usein jo ennen .sarkaja.etutkin vaJlhat koto- eli
17642:                                                                             1
17643:   tankopellot ja -niity't vanhojen verolukujen .tai mantta.alin
17644:  mu~a,an, mutta uutispelllot sai kukin haltija pitää ja tasaus
17645:                                                                                 1
17646:  tapahtui viljelysk:elpoioossa med:sämaassa. Koko jaettava-Ml
17647:   tilusmäärään nähden oli vanha veroluku tai mantta~ali jako-                   1
17648:  perusteena.
17649:       Jos nyt aootm.sehdO'tuksen mukaa.n kullekin talolle                       1
17650:   ensin annettaisiin viljelyksiä - peltoa ja niittyä - mitä
17651:                                                                                     1
17652:  sellaisia tilUJksia la:iJllisesti on ollut tiLan y!ks~tyisessä
17653:  ha:llUJSSa, ja sitten loput, s. o metsämaalt, jaet<taåsiin                         1
17654:  ma.ntt!llalin muka;wn, niin tulisi se talo, joka aikanaan
17655:  ei ole syystä tai toiseslt1a dllut tilaisuudessa verolulrunsa                      1
17656:  mukaisessa suhteessa raiva.amarun ja anastamaan kyJän
17657:  yhteisestä metsämaa,sta 1toolloon uutisviljelyksiä, kärsi-                             1
17658:  mään isojaossa vahinlkoa sellaiseen tilaan verrwten, joka on                           1
17659:  laa:ja1ti tehnyt uutisv,iljelyiksiä. Tosin ehdotuksen 5 § :n
17660:  mukaan luvattomasti haltuun otettu Jakama.ton maa on                                   1
17661:  menevä ja:koon niinkuin muukin yhteinen ~ti~lus, ja ainoas-
17662:  taan laillisesti hallitut ~tilukset ovat jaettavat, kuten 4 § :n
17663:  1 mom. säädetään. Mutta käJ~tännössä lkäy kuitenkin san-
17664: gen vaikeaksi saada selvilJe laminen nautinta, jona oikeas-
17665:  twan on vain sarlkaja:etut tai vanha1t veropell1ot ja -nii•tylt.
17666:  Näistä ei kuitenkaan löydy kaikkialta karttoja, sillä sarka-
17667: jakaja toimi~tJtiin jo siihen ai'ka:an 'kuin ma,anmi,ttari<kunta.a
17668: ei 'vielä allutka.a.n, eikä kar~tt.oja tehty jllloissa. Sitä pallitsi
17669: sarka}akoja on toimitettu vain Lounais-Suomess·a, mutta ei
17670: yleensä muualla Suomessa. Samaten ei varrhoista vel'O!Il-
17671: panopäätö~sistä, joihin ei myöskään aina kuulunut kwrt-
17672: ,toja, voi aina saada selville, mikä on pidetJtäv;ä 1aillisena
17673:  nautintana ja mi,kä laittomana uutisraiviona. Seuraulk-
17674: sena olisi, että lkul[,ekin talolle 'täytyisi antaa riidaton nau-
17675: tint,ansa, välittämättä mikä sii<tä on la~llista ja mikä lai-
17676: tonta, josta ta;as johltuisi kohtuuttomuutta sellaisia taloja
17677: k(;hta·an, jo illa on suhteellisesti suuri manttaali, mutta pieni
17678:             1
17679: 
17680: 
17681: viljelysnautinta.
17682:                           Jakolaitos.                         35
17683: 
17684:      Teoreettisesti saatitaisi :kyllä ol[a oikeampi, ebtä jo en-
17685: nen laillisesti sal1kajaet,tuihin viljelyksiin nähden ohsi
17686: jakoperusteena nautinta, kuten jä~rjestelyjaoi:ssa - sillä
17687:  isojakohan ei alkuaan ollut oikeastaan mitään muuta kuin
17688: sarkajaon järjest,elyä viljelyksiin nähden- ja että yhteiset
17689:  metsämaat jaettaisiin erikseen manttaalin mukaan, mutta
17690: käy1tännössä sitä ei voi,taisi ilman riitai,suuksia ja vaikeuksia
17691:  toteuttaa, kun uutisviljelykset, jotka eivät kuulu lailliseen
17692:  nautin:taan, ~tekevät usein melkoisen jopa suurimman alan
17693:  talon viljelksistä. Ei myöskään vanhemmissa isojaois-
17694:  sa ennen vuotta 1848 aina ole nautintaa seurattu van-
17695: hoihin kotopeltoihin ja -niittyihin eli sarkwj.aetltuihin
17696:  tankopeltoihin ja -niittyihin nähden, vaan ne on usein
17697:  jaettu vanhan veroluvun tai manttaalin mukaan. Iso-
17698: jaoissa jälkeen vuoden 1848 on taJJoille ,ta:vallisesti annettu
17699: jyv~ty:ksen mukaan entinen riidaton nautintarna virljelyk-
17700: 8issä ja metsämaat1a ,t,äytteeksi mitä talolle vi,elä koko Wus-
17701: määrästä manttaalin mukaan on tuleva. Tämä ja;korperuste
17702:  on ~teoroottisestikin oilkeudenmukainen sellaisissa kylissä,
17703: j~oissa veronpano toimitetaan isojaon yhteydessä, kuten
17704: esiim. isojaon alaisina olevissa pitäjissä Pohjois-Suomessa.
17705: Sillä ma.nttaa,limäärän suuruUlteen va~kuttaa ensirsijrassa,
17706: joskaan ei yksinoma<ttain, vil}elysten paljous, koska veron-
17707: panoissa -       näin nykyisessä vissin tynnyrinalan mukai-
17708: sessa v~eronpanotavassa kuin vanhimmrussakin säännölli-
17709: 'sessä veronpanossa - otetaan huomioon myöskin metsä-
17710:  maasta saatava,t etuudet y. m. Täten on luonnollista
17711:  ja oikeudenmukaista että veroluku eli manttaali on koko
17712: ja~ettavan tilusmäärän jakoperusteena, vaikkakin on lwh-
17713: tuullista, että kukin tila saa jyvityiksen mu!k:aan entisen
17714: nautintansa viljelyksissä, jotta viljelysten raivauskustan-
17715: nukset eivät joutuisi ilman korvausta na,apurien hyväksi.
17716:      Että tilrukset viljelyksen ka,ut,ta ovat luonnostaan jonkun
17717: verran parantuneet j1a että tila, jolla on hyvin hoidettuja
17718: viljelyksiä, saa nii'lle isojaossa suhteellisesti kodreamman
17719: jyvän kuin naapuri, jolla on huonommin hoidettuja tiluk-
17720: sia, ja siten suhteellisesti vähemmän metsämaat~a, on kyl[ä
17721:        36      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17722: 
17723:        taViailista, v-aikka ,tilusten huono hoi,to ei s,aa maaiunit,taus-
17724:        ohjesä.äunön mukaan vaikuttaa jyvälukuun, vaan se on
17725:        pa·lkittava eri:tyisellä tasingolla. Tämä seikka esiintyy en-
17726:        nen kaiikkea uut.isvilj,elyksiin nähden, mutta on vfuhäisestä
17727:        mer'ki1tyksesrtä miespolvia viljelyksessä olleisiin v,anhoihin
17728:        koto- ·eli veropeiltoliihin nähden, jot.lm usein ovat haj.aautu-
17729:        neina yli koko kylän piirin eri maanlaaduille ja miespol-
17730:        vien vaiihtuessa ova:t niin yhdellä kuin to:iseHakin talolla
17731:        oHoot milloin hyvässä milloin huonossa hoidossa. Siili
17732:        paitsi viljelystoimenpiteet eivä1t yleensä ilman melkoisia
17733:        kustannuksia kykene suurestikaan muuttamaan maan luon-
17734:        nollista hedelmällisyyttä. Niityt taas ovat tähän saakka
17735:        enimmäkseen olleet luonnon tilassa ilman erikoisempaa vil-
17736:        jelystä. Ja näiden vanhojen veropeltojen erikoisesta jako-
17737:        perusteestahan tässä on kysymys eikä laittomien uutisvil-
17738:        jelysten. Voidaan siis näihinkin nähden jyvityksestä huo-
17739:        limatta noudattaa nykyistä jakoperustetta joutumatta koh-
17740:        tuuttomuuksiin.
17741:            E:dellä 'esitettyjen syiden nojalla ja kun isojaot jo ovat
17742:        melkein lopussa koko Suomessa, ei V aliakunta ole katsonut
17743:        olevan syytä muuttaa vuosikymmeniä is10jaoissa ilman hai,t-
17744:        taa nou:datettua ja:koperustetta, joka on paremmin sopu-
17745:        soinnussa veronpanosäädösten ja vanhemman lain jaiko-
17746:        perusteen kanssa \kuin ehdotuksen isoj akoperuste, vaan on
17747:        V ahokunta muodostanut 4 § :n 1 momentin tähän suuntaan.
17748:            Tämän pykälån 2 ja 3 momentti vastaavat 1904----<1905
17749:        vuosien valtiopäivi1lle annetun armollisen esityksen jalmlai-
17750:        toksesta 47 § :ää, joka kuitenikin on rtäydennetty siihen nfuh-
17751:        den, että jokaisen ;tilan 'tulee, mi,käli ta.rkoituksen mukainen
17752:        jako saHii, saada viljelyistä ,t,iluksista mitä jyvityksen mu-
17753:        kaan vastaa sen ennen i'sojakoa ,riidaUomasti'' nautJtimia
17754:        vilj,elyksiä.
17755: 5 §.       Edellä mainitusta muutoksesta 4 § :ssä seuraa että ase-
17756:        tusehdotuksen 24 § on siirre:tty 5 § :n ensimmäiseksi mo-
17757:        mentiksi.
17758: 6 §.       Poiketen asetusehdotuksesta on Valiokunta 6 § :l'!sä mai-
17759:        nitun verollepannun ulkopalst,an jakoperuste:eseen näh-
17760:                           Jakolaitos.                          37
17761: 
17762: den asettunut nykyisen maanmittausohjesäännön 46 § :n 9
17763: momentin kannalle ja katsonUJt että, jos ulkopal,stan tihlikset
17764: eivä1t ole rajoilla erotetut, sen on saatava jaossa vanhastaan
17765: nauttimansa määrän viljeltyä 11naa.ta, sekä, jos Johikokun-
17766: nassa :on ,liilkamaata", niin paljon metsää ja takamaata
17767: kuin muuhun lohlkokuntaan verraten voimassa ole,vien ve,ro-
17768: perusteiden mukaan vastaa sillä aikaisemmin ollutta maa-
17769: kirjaveroa. Esitysehdotuksessa käytetty sana ,lii'kamäärä''
17770: tarkoitta.a, niinlmin 1904-1905 vuosien laJili- 'ja .ta~lousvalio­
17771: kunnan perustelui,sta käy 'selviHe, että tällaiselle ulkopa,ls-
17772: tal1e olisi a1nnettava metsämaa·ta sellaisestakin jakokunnas-
17773: ta, jossa isojaon yhteydessä ei t·ehdä veronpanoehdotusta,
17774: ehkä selvästi näyttäytyisi oleva'n liikamaat.a. Vai1kka nyt
17775: isojaoissa tehdään veronpanoehdotus silloin, kun jakokun-
17776: nassa havaitaan olevan maata päälle 600 tynnyrin-alan
17777: manttaalia kohden, ei tästä vielä seuraa että lohkokunnassa
17778: on liikama~a:ta, eli toisin sanoen maata päälle sen määrän,
17779: joka tiloiUa kussakin paik1kakunnassa mahdollisesti saa
17780: olla. Toisinaan taas on liikamaata silloinkin, kun mant-
17781: taalia kohden ei voida myöntää kuin ehkä pienin määrä.
17782: Kaikki riippuu tilusten laadusta ja hyvyydestä. Käy siis
17783: vaikeaksi ja epävaumaksi i,lman täydellistä veronpanoehdo-
17784: tnsta päättää, onko jakokunnassa ,liikamäärää" tai ei, ja
17785: kun tilanomistajat voivat pitää kaiken maan heille kuulu-
17786: Yana sellaisissa kyJissä, joissa itsojaon yhteydessä ei saa ve-
17787: ronpanoehdotusta tehdä, on Valiokunta katsonut tällaisen
17788: ulkopalst.an ja1koperusteen olevan pysytettävän entisellään.
17789:      Asetusehdotuksen 9 § :n 1 momentin viimeisessä lau-             9 §.
17790: seessa oleva sana ,kumpikin" on muutettu sanaksi ,kukin",
17791:  jotta sen selvemmin käsitettäisiin tarkoittavan kahta tai
17792:  useampaa kylää.
17793:      Samoin kuin ehdotuksen 144 § :ssä on säädetty pienen-
17794: laisten jakovirheiden korjaamiseksi rahakorvaus, on V~a­
17795: liokunta katsonut tärkeäksi ja mukaTaksi sallia myös-
17796: kin rahakorvauksen !käyttämisen rasitteiden lakkautuksissa
17797: ja tilusvaihdossa, kun vasti'l{Jkeen antaminen maassa koh-
17798:         38      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17799: 
17800:         ·taisi vaikeuJksia. Tämän suuntainen :Lisäys on siis ehdotettu
17801:         9 § :ään.
17802: 10 §.        Vesialueiden jako~hin nähden on Valiokunta asettunut
17803:          asetusehdotuksesta sikäli poilkkea1valle kannalle, että vesi-
17804:         alueen jako olisi myöskin •sallittava maanjaon yhteydessä
17805:         eik!ä aina toimitettava. eri,kJse,en. Kut·en edellä on huomau-
17806:          tettu, oli vesialueen jako isojaossa sallittu, vaikka sitä ta-
17807:         vaHi·sesti ·ei ~toim~tettu isoja,on yhteydessä. Vesialueiden
17808:          j·akaminen käynee nykyään paremmin päinsä maanjwko-
17809:          jen yhteydessä kuin ennen, koska kylien vesialueiden piiri-
17810:          rajat kohdakikoin kaikkialla tulevat käydyiksi,eikä muuten-
17811:         kaan ole eriko:Usempaa haittaa siitä, e<ttä vesialueet jaetaan
17812:         sama1la lrer.t.aa maatilusten kanssa, vaan pätinvastoin hyö-
17813:         ttyäkin palstainsijoilitukseen y. m. nähden. Tästä syystä on
17814:         10 § :n 1 momentti muutettu ja siihen tehty viittaus myös-
17815:         kin 13 1lukuun.
17816:              Asetusehdotuksen 10 § :n 2 mom. sallii, että suo, neva
17817:         tahi muun vesi:peräisen maan, joka ainoastaan suurilla !kus-
17818:          tannuksilla voidaan t~hdä viljelyskelpoiseksi, jätetään
17819:         ja.osta. Kun ~tämä voi wiheuttaa kaikellaisten pienten suo-
17820:         pa;haislten poisjä:ttämisen jaosta ja uusien jälkijakojen ynnä
17821:         uusjakojen toimittamisen, on Valiokunta seJventänyt. tämän
17822:         mä.äräyksen enemmän sen ·tarko~tusta vastaten koskemaan
17823:         vain ,laajanpuoleå<sia" ·soita ja nevoja, jotka vain kylän yh-
17824:         teisillä voimiNa v<Yid:aan kuiva1t1taa.
17825: 11 §.        Kun 11 § :n tarikoitusperä nykyoloissa ylimalkaan jää-
17826:         nee saavuttamatta sen kautta, että yhteismetsän perusta-
17827:          mise·en vaaditaan ,kaikkien" ti:lanomista1jain suostunws,
17828:          joka harvoin lienee saa.vutetta.vissa, on Valiokunta katsonut
17829:         paremmin päästävän tarkoituksen perille, jos niille tilan-
17830:         omistajille, jotlka siitä sopivat, annetaan oikeus yhteismet-
17831:         sän perustamiseen jaossa. Tässä tarkoituksessa on mai-
17832:         nittuun pykälään 1isätty 2 ja 3 momentti.
17833: 13 §.        Mitä tulee asetuseihdotuksen 13 § :ssä mainittujen van-
17834:         hemman asetuksen mukaan toimitetuissa jaoissa jakamaUa
17835:         jätettyjen ttilust,en .tai e:tuuksien - kuten si!kopiirimaiden,
17836:         sotamiestorppain, arvottomina pidettyjen soiden, vesialuei-
17837:                             Jakolaitos.                          -39
17838: 
17839: den y. m. -jaossa noudatettavaan jakoperusteeseen, johon
17840: nähden nykyisessä ohjesäännössä olevat määräykset ovat
17841: puut.teeHiset, ei ehdotuksessaJlman tarkemmin mäiilrfutä jako-
17842: perustetta muut,en lruin viittaamailla iJSOjaon j.almperus:tee-
17843: seen yleensä. Tätä ei lmitenkaan kohtuudella aina voida so-
17844: vellutltaa, sillä valllhemmissa i:sojaoissa, joissa tällaisia >tiluk-
17845: sia on jätetty jrukamatta, on noudatettu toiseHaista jako-
17846: perustetta kuin nykyään i:soja;ossa on seurattava. J:a
17847: 4 § :n 3 momentin s'äätämää j akoperustet,ta voidaan taas
17848: noudaktaa ainoastaan keskeneräiseksi jätettyä jakoa lope-
17849: tettaessa. Jos vanhemmissa isoj,aoissa jakamatta jä:tetyt
17850: tiluk!set olisi siUoin :jae,ttu, olisi se tapahtunut silloisen
17851: isojaon jakoperusteen mukaan. Truhän nähden on V:a-
17852: liokunnasta näyttänyt luorrnoNiselta ja kohtuul[iselta sekä
17853: kylän tilallisten vanhemman oikeuden mukaiselta, että täl-
17854: laisia yhteisiä tiluksia jäiestäpäin jaettaessa on nouda;tet-
17855: tava samaa jakoperustetta kuin siinä isojaossa, jossa mai-
17856:  nitut tilukset jäivät jakamatta. Mutta siinä tapauksessa, että
17857: vanhat •aJsi!llkirjat olisi:vat turmeltuneet tai kadonneet tahi
17858: että muuten ei saataisi selvitystä vanhemman jaon jako-
17859: perusteesta, on noudatettava asetusehdotuksessa mainittua
17860: isojaon jakoperustetta. On siis la:adi,ttu uus~ tä;män suun-
17861: tainen momentti 13 § :ään.
17862:     Asetusehdotuksen 14 § :n 1 momentin lause ,niin on ti-              14 §.
17863: lus arvion mukaan yhtä hyvästä mwasta erotettava jostakin
17864: toisesta sopivasta jakokunnan kohdasta" on muutettu enem-
17865: män tarkoitustaan vastaavaksi lauseeksi ,on jyvityksen mu-
17866: kaan sitä vastaava tilus erotettava jostakin toisesta paikasta
17867: jako'kunnassa, jos se tarkoituJksen mukaisen jaon aikaansaa-
17868: miseksi on ·tarpeen", sillä sana.t ,yhtä hyvästä maasta" voisi
17869: käsittää t'avkoitta;van oikeastaan saman jyväistä maata,
17870: joka taas tekisi tällaiset tilusvaihdot melkein mahdotto-
17871: miksi.
17872:    Valiokunnan mielestä ehkä teh01kkaimmin j'aOill ailiana              16 §.
17873: suojeltaisiin ti·luksia rappiolle joutumasta sekä metsää hä-
17874: vitykseltä, jos asianosaiset itse keskuudesta;an valitsisivat
17875:  asiamiehiä pitämällin silmällä, että annettuja määräyksiä
17876:         40 ·     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17877: 
17878:         'tilusten hoidosta ja metsän käytöstä nouda,~ta.an. Siinä
17879:         tankoituksessa on lisätty uusi momenri:lti 16 § :ään.
17880:                                                            1
17881: 
17882: 
17883: 17 §.        Koska Valiokunta on pitänyt tanpeeHisena myöntää vi-
17884:         ra:lliselle syyttäjälle oikeuden aså.anomisltaj.an ilmoitukset,ta
17885:         panna syytteeseen 16 ja 17 § :ssä mainit,tuja rikkomuksia,
17886:         on Val:uokunta tässä tarlkoituksessa laatinut lisälksi 3 mo-
17887:         mentin 17 § :ään.
17888: 
17889: 
17890:                                     2 LUKU.
17891: 
17892: 18 §.        Kuten edellä on mainittu, esiintyy 1895 vuoden osittelu-
17893:          asetuksessa tilojen jakoa vanhastaan rajoiUavien mää-
17894:           räysten jäUeenä oleva säädös, että ,·tuloja saapi esteett.ö-
17895:          mä,sti haJkoa, jos vain jo1ka osa tekee vähintään yhden kol-
17896:          massadasosan marrtta,a.l:ia 'ja sillä sen ohessa on vähintään
17897:          viisi hehtaaria veronkannat,t.avaa mawta". Asetusehdotuk-
17898:         'sen 18 § 1 momentin muJlmrun on rnaini,ttu vähin suuruus-
17899:          mitta supiste,ttu vain viiiteen herhtaariin verorrkanrraMavaa
17900:          maata, välittämät,tä mant.ta:alin suuruudesta. Tällainen
17901:          pienin tila voi kuitenkin toisinaan kä>siMää varsin v,älhä-
17902:          wrvoi,sia tiluksia, ja toisinaan 1taas ainoasta,an peUoj,a, joten
17903:         sellaisen .tilan tuottavaisuus ja veron suorittamiskyky rvoi
17904:          olla sangen .erilainen ,sekä ilain ra,joitus viljeJy,sten puolesta
17905:          laaja-ala1isilla t~~loilla ,tuntua raskaammdta kuin metsäti-
17906:          loilla. Kun yhteiskunnalliselta kannalta on tärkeätä, että
17907:         itsenäisten pientiloj•en syntyä myöskin edi,stetään t~ässä .ase-
17908:         tusehdotukse.ssa säädettyjen hal!komi,s- ja Johkomisr.a.j oi.tus-
17909:         ·ten poistamisella ja kun mi,tään vaaraa verons:uori·tt,amis-
17910:         kyikyyn nähden t,älhänastisista pienti loista ei ole ollut, on
17911:                                                  1
17912: 
17913: 
17914: 
17915:          Valiokunnan enemmistö poist·anut kaikki rajoitukset halko-
17916:         misiin ja lohkomisiin nä,hden. Tämän mukaisesti on 18 §
17917:         muutettu.
17918: 19 §.        Edellä mainitusta syystä on niinikään 19 § :n 1 mo-
17919:         men:t,ti muodostet,tu rriiln, että vakaaUa asukasoikeudella
17920:         hallit,tavien tilojen halkominen on saltlit:tu tilan maa-alaan
17921:         ka,tsomatta.
17922:                            Jako laitos.                        41
17923: 
17924:      On näyttäytynyt •tarpee1li·sel.ta, että palst.a'til.oja, jotka 20 §.
17925: usein ovat suuremmat kuin monet itsenäiset tilat, saa halko-
17926: maHa ja!ka.a esim. periHisten väliUä, jo.ta nykyinenkään
17927: asetus ei oikeastaan lkieUä, vaikka eri mielipiteitä sen lu-
17928: vallisuudreta lienee olemassa. Tähän nähden on 20 § :ään
17929: tehty sen suuntainen lisäys.
17930:      Tiloja, jotka kuuluvat yhteisesti salffioille omistaji.lle, 21 §.
17931: csim. perillisiille, ja ova•t srumaa lffiaakirjanumeroa sekä luon-
17932: toa, on talikoituksenmukaisen palstojen si~oituksen aikaan-
17933: saamiseksi edullista jakaa yhdistettyinä entisen halkomisen
17934: sitä estämättä, kuten käytännössä tehdäänkin, vai·kka se ei
17935:  asetuksissa suoranaisesti ole sallittu. Tästä syyst.ä on tällai-
17936: nen menettely katsottu olevan nimenomaan sallittava, huo-
17937: mioon ottaen kiinnityksenhaltijan edun, ja on Valiokunta
17938: siis laatinut sen suuntaisen uuden pykälän asetusehdotuk-
17939: seen (§ 21).
17940:      Asetusehdotuksen 21 § :ssä säädetään mi11loin halkomisen 22 §.
17941: saa toimittaa vain toistaiselksi voimassa olemaan. Valio-
17942: kunnasta ei kuit•enkaan ole näyttänyt käytännölliseltä eikä
17943: tarpeelliseltakaan, että laillisen halkomisen saaminen jäte-
17944: tään niin pitkäaikaisen toimitulksen :kuin uusjaon tai iso-
17945: jlllon täydennyksen vMaan, joka yleensä suuressa määrässä
17946: ehkäisisi tarpeeLlisia ja kiireellisiä osiUeluja. Sillä vailli-
17947: naisesti tai pyykit1tämättä jätetyn tilan piirirajwt voidaan
17948: käydä ilman uusjakoa tai täJdennystä, ja halkomisien yh-
17949: teydessä on muubenlkin aJina piirirajat tarkastettavat ja
17950: käytävät, mikäli o•vat epäselvät tai pyykkejä on kadonnut.
17951: Itse ·asiassa ei isojaon täydennyskään ole muuta kuin rajan-
17952: käyntitoimitus, jossa on noudatettava samoja mää-
17953: räyksiä kuin rajanikäynni'stä yleensä on säädetty. Että
17954: maanmit<tari usein saa, tälhisen van:hemmassa isojaossa
17955: va,illinaisesti pyykitetyn halottavan tilan piirirajoja käy-
17956: dessään, käyttää johtonaan ei ainoastaan jaetta1van tilan
17957: karttll!kopiota, vaan ehkä koko jakokunnan ra,jakartasta
17958: tilattua kopiota, ei merkitse paljon sen edun rinnalla, että
17959: halkomisen voi toimittaa koko kylässä isojaon .täydennystä
17960:         42      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
17961: 
17962:         enBin tJekemä•tJtä. Tämän näkökohdan mukaisest,i on 22 §
17963:         uudelleen laadittu.
17964: 
17965: 
17966:                                   3 LUKU.
17967: 
17968: 26 §.       Halkomis- ja lohkomisrajoitusten poistamisesta johtuu
17969:         vastaavat muutokset 26 § :n 1 momenttiin ja toinen mo-
17970:         mentti käy kokonaan tarpeettomaksi.
17971:             Käytännölli.~n t•arpeen tyydyttämiseksi on ValiO!kunta
17972:         palannut osittain 1883 vuoden ositteluasetuksen kannalle
17973:         mitä tulee maa-·a1ueiden lohkomaHa erottamiseen kahdesta
17974:         tai useammasta tilasta. Käytännössä jo nykyään lohottra-
17975:         ne.e ti:Iuksia, tjot.ka kuuluva,t useammalle samaan ma:akil'ja-
17976:         numeroon kuuluvalle tilalle, Y'hdeksi uudeksi tilaksi eikä
17977:         niin moneksi eri tilaksi kuin emätiloja on. Tällaisesta me-
17978:         nettelystä ei näytä ol>evan mitään vaaraa, kun vain k:iin-
17979:         nitJiksen haltijan oikeutta ei loukata, jonkatähden hänelll
17980:         suostumuksensa on saatava siihen. Sekaluontoisten 1tilojen
17981:         syntymisen estämiseksi on myöskin t1arpeen rajoittaa täl-
17982:         laiset lohkomiset koskemaan vain saman luontoisia tiloja.
17983:         Niinikään on näyttänyt tarpeelliselta, että tilUJksia, jotka
17984:         kuuluvat yhteisesti kahdelle tai useammalle eri talolle tai
17985:         koko kylälle, saa lohkomaila erottaa uudeksi tilaksi, jolle,
17986:         jos emätilat ovat eri maakirjanumeroa, on pantava oma
17987:         uusi maakirjanumero ja laskettava mllJnttaali ja vero, niin-
17988:         kuin koskitilain erottamisesta tällaisissa tapauksissa on ny-
17989:         kyään voimassa. Koska sellaiset yhteiset tilukset saattavat
17990:         olla suurestaJkin arvosta taloille, niin on tämän laatuisissa-
17991:         kin lohkomisissa saatava kiinnityksen haltijan suostumus.
17992:         Näiden syiden perusteella on 26 § :ään lisätty kaksi uutta
17993:         momenttia.
17994: 28 §.       Maanositteluasetuksen 3 § :n 2 momentin mukaan, niin-
17995:         kuin se kuuluu muutettuna Keis. asetuksessa 23 päivältä
17996:         heinäkuuta 1902, sa•a tilalle yksinään kuuluvan vesipalstan
17997:         ainoastaan kokonaan erottaa palstatilaksi, mutta ei osaa
17998:         siitä, jotta vesialueita ei pilkottaisi kalastukselle epäedulli-
17999:                           Jako laitos.                         43
18000: 
18001: siin palstoihin. Käytännössä on kuitenkin näyttänyt tar-
18002: pooHiselta saada erottaa myöskin osa sellaisesta palstasta
18003: eri palstatilaksi tai ma.apalstan yhteydessä. Tättä saavut-
18004: taakseen lienee joskus täytynyt kiertää asetuksen kieltoa
18005: siHä .tavaHa, että on ,J\läytetty sillan t.arve,tJt:a apuna, sillä
18006: tätä tarkoitusta var·ten sa,a vesipalstan osankin nykyään
18007: erot,taa palstatilaksi. Tästä syystä on sensuuntainen muu-
18008: tos 'tehty 28 § :n säännöksiin.
18009:      Samoilla perusteilla ja e;hdolla kuin kahden tai useam-         31 §.
18010: man tilan halkominen yhdistettyinä sallitaan 21 § :n mu-
18011: kaan on Valiokunta myöskin ehdottanut kahden tai useam-
18012: man samalle omistajalle kuuluvan palstatilan yhdistettyinä
18013: osittelun. Tämän suunta[sesti on 31 § :ään lisätty 2 mo-
18014: mentti.
18015:      Luvasta vapaasti ositella vesipalstojakin seuraa, että
18016: 31 § :n 2 momentista on viimeinen l'a use poistettu.
18017:      Koska palstatilan ostajille syntyy liijempiä kustannuk-         32 §.
18018: sia siitä, että palstatila ei saa ilman erinomaisia syitä kä-
18019: sittää useampia kuin yhden t1iluskappaleen ja nyklyisen ase-
18020:  tuksen erikoisilla syillä sa:llimaa useampaa palstalukua on
18021: liian ahtaasti käytltnnössä sovitettu - vähäisiä samassa
18022:  ryhmässä olevia saaria ja palstatilan osittelussa useampaan
18023:  kappaleeseen jakautunutta jälelle jäänyttä emäpalsta·a. kun
18024: on käsitelty eri palstatiloina - on Valiokunta ~tahtonu1t,
18025:  muodostamaHa 32 § :n säännöksiä, jorrkun verran lieventää
18026: ehtoja saada sama palstatilakin käsittämään useampia tilus-
18027:  kappaleita toistensa lähimmässä läheisyydessä. Tästä ei
18028:  mitään vaaraa eikä sekaannusta V aliolmnnan mielestä
18029: synny enemmän kuin siitäkään, että lohkotilalle saa kuulua
18030:  kolmekin palstaa.
18031:      Siihen nähden että tilojen lohkominen on käynyt san-            33 §.
18032:  gen yleiseksi j·a että tiloja lohotaan perillisten välillä
18033:  sekä että valtio, kunnat ja yksityi,set lohkomaHa osittelevat
18034:  tiloja myytäviksi tilattomille, samalla perustaen lohko-
18035:  tiloille yhteismetsiä ja varaamaHa oikeutta yhteisiin paik-
18036:  koihin, teihin j. n. e., on Valiokunnan mielestä ollut tar-
18037:  peellista ehdotuksessa nimenomaan sallia tällaisten yhteis-
18038:         44      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18039: 
18040:         metsien ja rasi·teoikeuksien perustamisen myöskin lohko-
18041:         nus:Issa. Sen tähden on Valiokunta 'la.atinut asetusehdo-
18042:         tuksen 33 § :ään :tä:t.ä .tarkoittavan 2 momentin.
18043: 34 §.         Yleisenä sääntönä olisi Valiokunnan mielestä pidettävä
18044:         - kuten nykyään on yl;eensä ka;tsottu olevan voimassa
18045:         lohkoblaan nähden - •ett:ä palst.a,tiilalla vas:taisuude,ssa olisi
18046:         maakirjaosuutensa mukainen osuus e:mät·alon yksityiseen
18047:         vesialueeseen, ellei pa.lsta,tilan erotltamisessa nimenomaan
18048:         toisin ole sovitrtu. Jotakuinkin y l.eiseksi t.avakisi lienee ni-
18049:         mi,ttän tullut pa1sta,tiJlrua osta,essa t:ehdä nykyisen asetuks:en
18050:         sallima välipuhe palstat~lan oikeudesta emäitilan vesiaJuee-
18051:         seen. Tällaist.a oikeutta on sitäJkin vähemmän syytä kliel·tää
18052:         palstatilalta, kun palst,at1ilojen osuus maakirJa,taloon ny-
18053:         kyään määrätään j.a sitä osuutta voidaan käy,t,t.ää jako-
18054:         perusteena vesialuet•ta jae-ttaessa en1ätil•an j:a palstatil,an vä-
18055:         lil'lä. V alioknnta on siis muodostanut 34 § :n 2 momentin
18056:         sen mukai·sesti.
18057: 37 §.         Valiokunnan mlielest·ä on t.ar.peetonta että palsta.til,a.n
18058:         veroa laske:Ma:e.ssa vaja.a.t marka,t korotetaan täysiksi mark-
18059:         kaluvuiksi. Täm.än kau:tta sa.atetaan emätJilaile koh:buu-
18060:         tonta veroansiota sellaisilla tiloilla, joista kymmeniä jopa
18061:         s•a toj akin pal8ta.hloj a on erotet:tu, eikä sii:tä 1ki~ anpitokaan
18062:         lräy yksinket~taisemma:ks:i, kun palstatilojra osit<eltaessa täy-
18063:         tyy alkuper.äinen palkinto\"ero kuitenkin osi·tella pe.nneissä.
18064:         Tästä syystä on 37 §: 1 momentin vi1imeinen lause poi·stettu.
18065: 
18066: 
18067:                                     4 LUKU.
18068: 
18069: 39 §.       Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimiootuissa
18070:         lohkomisissa ja palstatilan erottamisien kautta ovat osal-
18071:         ta·an myöskin voineet joutua viljelyk;selle ja hoidoHe sopi-
18072:         mattomiin palstoihin, niin on V aliakunta muodostanut 39
18073:         § :n 1 mmn. sanamuodon yleisemmäksi.
18074: 40 §.       Valiokunta ei ole katsonnt kohtuulliseksi että kylässä
18075:         toimitettava osit,tainen uusjako tulisi kätSittä;mään yhden ta.i
18076:         useamman tilan koko tilusalan, jos 'kerran t:arkoitUiksen
18077:                          Jakolaitos.                       45
18078: 
18079: mukaista uusjakoa varten ei ole tarpeen mitata ja ottaa
18080: koko ti,lusalaa lukuun ilman asianosaisen suostumusta,
18081: silliä suuren tiilan, mi,stä ·ainoastaan vähäinen osa joutuu
18082: uusjaon alaiseksi, mittaaminen maksaa verrattain pa'ljon.
18083: Kuitenkin saattaa olla tärkeätä yleissilmäyksen saamiseksi
18084: tilan koko piiristä ja sen ehkä eri kartoilla olevi·en tilus-
18085: ten aseman selvittämiseksi, että tilan kaikki piirirajat käy-
18086: dään ja otetaan uusja,kokartalle. Tämän näkökannan mu-
18087: kaisesti on 40 § :n 1 moment.in viimeinen lause poistettu ja
18088: lisä<tty 84 § :ään 4 momentti.
18089:      Asetusehdotuksen 49 § :n 2 momentissa olevaa määräystä      49 §.
18090: :,mikäli m:ahdollista saamaan entisen metsämaansa jako-
18091: osaansa" ei Valiokunta ole katsonut tarkoitustaan täysin
18092: mstawvaksi, koska airua lienee mahdollista anta•a uusjaossa
18093: kullekin talolle sen entinen metsämaa. Mutta tästä voi olla
18094: seurauksena, että uusjaon tarkoittama hyöty joko kokonaan
18095: jää saa·vuttamatta tai ainakin hyvin vaillinaisesti saavute-
18096: taan. Sentähden on momentin sanaillluotoa muutettu.
18097:      Asetusehdotuksen 50 § :n määräystä on 'täydenne,tty si-     50 §.
18098: kä11, että nimenomaan on mainittu myöskin yhteismetsiä
18099: koskeva 11 §.
18100: 
18101: 
18102:                           5 LUKU.
18103: 
18104:     Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi l.arujerutaa 54 § :n   54 §.
18105: käsittämään yleensä tilusvaihtoja tilojen välillä, siis myös-
18106: kin saman kylän tilojen välillä eikä ainoastaan eri kyliin
18107: lmuluvien tilojen välillä:. Sillä usein voi oJia sangen tar-
18108: peellista, että saman kylänkin tilojen välillä muutenkin
18109: kuin jaon yht>eydressä saadaan paJmlwinen tilusvaihto aikaan
18110: rajojen oikomlisek,si ja ,t:iauspa1stojen v.aiMamisreksi.
18111:     V ahokunta on lmtsormt ·oikeammamsi muutt.aa 57 § :ssä       57 §.
18112: käy,tetyn sanan ,mä'ä11äaloja" sanaksi ,tiluksia", koska
18113: tilusvaihdoissa vaihdettav,at alueet eivät aina ole alaltaan
18114: molemmin puolin tarkoin määrätyt ennen vaihdon toimit-
18115: tamista.
18116:         46      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18117: 
18118:                                     6 LUKU.
18119: 58 §.        Koska lohkomisissa ja palstatilain erottaa:nisissa, JOissa
18120:         vakinaisten uskottujen miesten läsnä olo ei ole tar:peen,
18121:         myöskin sattuu jyvityksiä y. m., joissa tarvitaan perehty-
18122:         mistä maanviljelyksessä, on Valiokunta katsonut tarpeelli-
18123:         selffii et.tä todistrujina käy•tetyti·l:tä henkilöiitä vaadiJtaan pe-
18124:         rehtymistä maanviljelyksessä. Tämän mukaisest1i on 58 § :n
18125:         1 mom. muutettu.
18126: 59§.         Us:kottujen miesten vaaliin on Va[iokunnan mielestä
18127:         myöskin salli<ttava palstatilallisten ottaa osaa, sillä paJsta-
18128:         tilallistenkin edut OVIat usein kysymyksessä jakotoimituk-
18129:         sissa, joten ei liene edkoisempaa aihetta sulkea palstatilal-
18130:         lisia pois uskottujen miesten vaalista. Tämän mukaisesti
18131:         on 59 § :n 2 momentti muutettu.
18132: 
18133:                                     7 LUKU.
18134: 65 §.        Toimitusten kuuluttamiseen nähden on Valiokunta kat-
18135:         sonut riittiilmät•tömäksi kirkossa kuuluttamisen ylksin, sillä
18136:          asianosaiset eivät siten useinkaan saa tietoa maanmittaus-
18137:         Jtoimituksist,a. Sentähden olisi kirkossa kuulutt.amisen
18138:         ohella myöskin tiedoksianto .toimitet:tava .silliä •tava.Iaa kuin
18139:         ,}mlloilllkin menetellään kunnalli.sten asiain 'kuuluttamisissa.
18140:          Tämän mukaan on 65 § :n 1 momentti muodostettu.
18141: 66 §.        Halkomisissa, lothkomi•sissa, palsta,ti•1an erot:t.amisiSJSI'<1
18142:          ja vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, jotka maanmittari saa
18143:         1toimittaa ilman kuuluttrumista, jos ka•ikki as1•anosaiset
18144:          siitä sopivat, sattuu myöskin usein piirirajojen käyntejä,
18145:          joiden kuuluttamista varten maanmittarin täytyisi keskeyt-
18146:          tää toimitus, vaikka rajanaapurit molemmin puolin olisi-
18147:          vatkin saapuviHa. Tän11än takia on Valiokunnan mielestä
18148:          koht.uu:llista että tällaiset rajankäynnit myöskin saa toimi•t-
18149:         taa ilman kuulutusta, jos kaikki asianosaiset siitä sopivat.
18150:         Tä8tä syystä on 66 § sen mukruisesti muutettu.
18151: 70 §.        Kun toimitus siir.retään toistaiseksi, on usein tarlkoituk-
18152:          sel1mukaisempaa ilmoittaa asianosai·sille toimituksen jatka-
18153:         misesta toisella ta<VIalla kuin 65 § :ssä sääJdetään. Sentähden
18154:                          Jako laitos.                      47
18155: 
18156: olisi Valiokunnan mielestä sallittava kokouksessa olleiden
18157: asianosaisten päättää lä.Jhemmin ilmoitustavasta toimituk-
18158: sen jatikamiseen nähden. Tämän mukaisesti on ehdotuksen
18159: 70 § :n 3 momentti muutettu.
18160:     Valiokunnan 2 § :ään tåemistä muutoksista johtuu 75 §.
18161: vastaavat muutokset 75 § :n 1 momenttiin.
18162:     Joskus voi palstatilaJllinenkin, jolka asetusehdotwkS\ln 2 79 §.
18163: § :n 3 momellltin mukaan ei ole tilallinen, joutua antamaan
18164: apumiehiä, j on:ka:tähden on tarpeellista että 79 § :n 1 mo-
18165: mentissa sana ,tila" muutetaan sanaksi ,kiinteistö" ja 2
18166: momentissa sana ,tilanomistaj'a" sanaksi ,mll!anomistaja".
18167:     Toimituskustll!nnusten suorittaminen muunnetun tilus- 81 §.
18168: alan mukruan ei aina ole paikallaan, sillä voi sattua sellai-
18169: sia toimituksia, joissa muunnettu ala saadaan tietää vasta
18170: vuosien päästä toimituksen alkamisesta. Ei myöskään ti-
18171: lusten mittauspalkkion suorittaminen muunnetun alan mu-
18172: kaan ole usein oikeinkaan ja kun maanmittarin kohtuuden
18173: mukaan on saatava ilman liiallista viivytystä palkkionsa,
18174: näyttää tarpeelliselta säätää myöskin manttaali tai pinta-
18175: ala poikkeustapauksissa perusteeksi kustannuksia jaettaes-
18176: sa, jonka mukaisesti 81 § :n 1 momentti on muutettu. Koska
18177: 2 momentista puuttuu muun muassa määräys uskottujen
18178: miesten pa]kkiosta, on Valiokunta katsonut oikeaksi täy-
18179: dentää tämän momentin määräyksiä.
18180: 
18181: 
18182:                          8 LUKU.
18183:      Tilusten mittauksessa ja kar•talle panossa on mi't-         87 §.
18184: tauksen ·luotett!wuuteen ja t;arkkuuteen nähden sangen
18185:  tärkeätä, että maanmittarilla on apunaan ka,ksi toimeen
18186: täysin perehtynyttä apurrniestä, jollaisia maanmittarit jo
18187: aina maanmittarilkunnan perusta;misesta saakka ovat usein
18188: i1tse toimi.tuksiin mu'lmna.an tuoneet uskoltlJiiksi miehiksi.
18189: Tämä olisi sallittava sellaisissa tapauksissa, jolloin varsi-
18190: naiset uskotut miehet eivät ole saapuvilla tahi •asianosaiset
18191: eivät heitä tahdo mittauksessa pitää. Asianosaisten hank-
18192: kimat ta;valliset apurit eivät ilman harjoitusta kyk\.'ne tar-
18193:  peellisella tarkkuudella ja huolella pituuksia mittaamaan,
18194:          48       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18195: 
18196:          vaikka muuten kyllä hyvin saattavat suorittaa linjanhak-
18197:          kuutyöt Sentähden on maanmittarille, koska hän on
18198:          edesvastuun alainen mittauksen tarkkuudesta ja ikelvoll-
18199:          suudesta, Va<liokunnan mielestä sallittava oikeus hyväksyä
18200:          ta'i hyljätä uskottujen ~niesten sijaan tarjotut vitjamiehet
18201:          Tämän mukaisesti on 87 § muodostettu.
18202: 
18203: 
18204:                                      9 LUKU.
18205:  88 §.        Kun Tajan!käynti, eritkoistrupauksia lukuunottamatta, jo
18206:           on päättynyt, ennenkuin veronpanoehdotus liikamaan erot-
18207:           tamisehdotuksineen teihdään, seuma siitä että liikamaat ta-
18208:           \Tallisesti erotetaan silloin, kun jakokunnalle yhteiset pals-
18209:           tatkin suunnitellaan ja erotetaan, minkä mukaisesti 88 § :n
18210:           3 momentti on muodostettu kuulumatan.
18211:  98 §.        Piirirajoj,en oikomisia varten toimitettava!: tilusvaihdot
18212:           voidaan tavallisesti tehdä ja käsitellä jo piirirajojen käyn-
18213:           nin yhteydessä, jonka tähden on näyttänyt sopivalta tehdä
18214:           sen mukainen viittaus 98 § :n 1 IDOimenttiin.
18215: 100 §.        Jyvityksen toim~t,tamisen perusteeseen nähden on Valio-
18216:           kunnan mielestä ta,rpeen tehdä 100 § :ään sellainen Esäys,
18217:          että saisi myöskin ott,aa huomioon 1tiluksen vaka.a.rutuneen.
18218:           käyvän arvon hinnan, missä maa:n arvon määräämimm
18219:          .tilu:ksen luontaisen la<adun, aseman sekä viljelemisen va.i-
18220:          I{;euden ja lmltltenclen eli 'toi,sin sa·noen tilu<ksen maan ja met-
18221:          sänvi,ljelyk,seltlä sa,at,avan 1tuottoarvon mukaan näyttäytyisi
18222:           kohtuuttomalta. Tällainen menettely olisi tarpeen erittäin
18223:           srlloin, kun tonte.~ksi käytettyjä ta1i sopivia tiluksia, joista
18224:          ma,anviljelyksellä tai metsänhoidoHa saatava hyöty voi olLa
18225:          1aiv<an mitä:tön, jaetaan maan- ja metsänvi,J,jelykseen käytet-
18226:          tyjen .tålusten ohella tiheästi asutuissa yhte:iskunruissa. SiJlä
18227:          tällaisia ·etuisuuksia ei arvon suuruuteen katsoen voida ra-
18228:          halla lwrvata .tasingossa, va1an täytyy ikorv1aus antUJa maassa.
18229:          Näin lrenee jo nyt paikoin täytyny't j aoissa tehdä, vaikka
18230:          laki ei ole sellaista menettelyä tähän asti tunnustanut. Mutta
18231:          kun maanomistajat ovat saaneet yksim1edisesti panna tiluk-
18232:          silleen :toisetkin jy.väluvUJt kuin mitkä maanmittari on eh-
18233:                         Jako laitos.                         49
18234: 
18235: dottanut, on se 'käynyt päinsä. Esillä olevan asetusehdo-
18236: tuksen mukaan on kuiltenkiin ~toimirtn:I.smiehiUä päätösvalta
18237: jyvi,tyksissä, j·a jos nämä mruita jyviJttäessään sovellwtltaisi-
18238: v~wt ainorustaan maanvilje~lysperusteita tontti- rtrui muita sel-
18239: J.a,isia kallishrintaisia a11uelirta jyvittäessääm. ja jakaessaan,
18240: johtruisi se koihtuurttomwuksiin. -Sen oheHa on Va.liokunta
18241: ollut sitä miebtä, eutä jy,vfulukuina olisi käytettävä ~ahaJu­
18242: kuj~a, jotka ovat helpommat maanomistajien ymmärtää kuin
18243: nykyiset suhteelliset jyväluvut konstikkaine muuntamisi-
18244: neen.
18245:       Mitä jakoriitojen yhdistämiseen tulee, ennenkuin ne esi- 103 §.
18246: tetään maanjako-oikeuden tutkittavU~ksi, on Valiokunta
18247: asettunut siinä suhteessa nykyisen ohjesäännön kannalle,
18248: että kai'kki jaon vaimistelussa syntyneet riitaisuudet -
18249: eli tilusten jyvitystä, nautintaselitelmää, jakoperustetta, yh-
18250: teisiä palstoja, ta.lonsiirtoja j1a palstain sijoitusta koskevat
18251: riitaisuudet - ovat samalla kertaa jätettävrut maanjako-
18252: oikeuden itl.Jitki~ttaviksi. Tämän mene.t,telyn 'kautta lyhene-
18253: vät Valiokunnan mielestä jukoriida t ja maanjaot tulevat
18254: tarkoituksenmukaisemmin tehdyiksi. Sillä asianosaiset
18255: voivat vasta sitten kuin näkevät ehdotusj,aon valmiina kar-
18256: talla, jopa kedolla osotettuna, paremmin arvostella, onko
18257:  esim. jyvitys ollut oikeuden ja kohtuuden mukainen, ja
18258: saavwtlm ihe uusista tiluksistaan saman hyödyn kuin ennen
18259: jokoa Vanihoiista na,utinnoistaan. Vi.eläpä voi srut.tua että
18260:  asianosaiset, nähdessään hyvän jakoehdotuksen, luopuvat
18261:  aikaisemmista ,tyytymälttömyyiden ilmwisuis1ta:an j. n. e.
18262:       Toiselta puolen ei käy kieltäminen että tästä menette-
18263:  lystä voi aiheutua lisäkustannuksia suurissa toimituksissa,
18264:  jos jakoperustetta tai jyvitystä suuremmassa määrässä muu-
18265:  tetaan ja maanmittari joutuu tekemään ehdotusjaon suu-
18266:  relta osalta uudestaan. Jakoehdotuksen korjauksesta joh-
18267:  tuvia lisäkustannuksia - varsinkin pienemmissä halkomi-
18268:  sissa ja mui<Ssa ositteluissa -ei kuitenkaan voi katsoa kyl-
18269:  lin suuriarvoisiksi sen edun rinnalla, että asianasaisille va-
18270:  rataan <tilaisuu8 sa,ada· korjauksia ja mUJI.llt:oksia vielä jako-
18271:  ehdotuksen valmistuttualkin niin vaikeaan ja jaon onnistu-
18272:                                                          4
18273:          50       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18274: 
18275:           mi,selle tärkeään toimenpi,teeseen kuin jyvö.tys on, joka
18276:           yle,ensä matkaansawtta~a p:ah~mma1t viDhoot jaoissa. Tällai-
18277:           sesta menettelySitä ei nyky,äänkään ole suurrempara hait;tJa;a
18278:           ollut, joten sen poistamiseen ei ole näyttänyrt oJevan riit-
18279:           rtävää syybä. TäJmän johdosta on 103 § m 2 momenbtö. muu-
18280:           t~'1tt!u vrustaa ViaHa tavalla.
18281: 106 §.          Edellä mainitusta syystä johtuu niinikään muutos 106
18282:           §:ään.
18283: 107 §.          On katsotrtu ·täydellirsyyden vuoksi tarpeelliseksi mainita
18284:           myösikin vesia~lueiden, vesijättöjen ja yhteismetsien jättämi-
18285:           sestä jaosta pois. Tämä.n muka,an on 107 § :ään lisäJtty 2
18286:           momentti.
18287: 109 §.          Asetusehdotuksen 109 § :n 2 momentin määräykset on
18288:           sovreliaammin yhdistetty 114 § :ään. Mutta sijalle on pantu
18289:           eräitä teiden tekemistä koskevia määräyksiä.
18290:                 J aoissa tiluspalS<toiUe erotettavat ~tiet ovat nimittäin Va.-
18291:           liokunnan mrelestä myöskin ralkenn elttavat jraJlrokunnan
18292:                                                       1
18293: 
18294: 
18295:           yhteisellä kustannukseHa ajo,kunrtloon. SiUrä ·ei suin-
18296:           kaan ole oikein ja kohtuullista, että ne tilat, jotka saavat
18297:           tilu:ksensa •tiettömi'lltä paikoiJrta, yksin ja omiin neu-
18298:           roin saavat jäiestä jaon pohjata tiet palstoilleen, kun taas
18299:           sellaiset tilat, jotlm saavat tiluksensa ajotkuntoisten teiden
18300:           V·aDsi1le, ilman minkiilinl,aisia lrisäkustannuksia saava.t naut-
18301:           tra täyden hyödyn tiluksistaan. Vieläpä voi sattua niin-
18302:           kin, että talo, joka aikaisemmin on nautintatiluksilleen rai-
18303:           vannut ajokelpoiset tiet, saa jaossa tiettömistä seuduista
18304:           uudet jakopalstransa, minkä johdosta tämä tJalo saisi irlman
18305:           avustusta t·aas ryhtyä uusia teitä pohja.amaan. Mainituista
18306:           syistä on näyttäytynyt kohtuulliselta, että kaiJkille tilus-
18307:           palstoille pohjataan yhteisellä kustrannuksella ajokelpoiset
18308:          ·ti.et, mutta eUiä teiden vastainen ·kunnossapito on nii-
18309:          den tilalEstJen rasia, jortJlm rflietä tulevalt käyttämään. Trä-
18310:           hän nähden ja kun asetusehdotuksen mukaan rakennetaoan
18311:          yhteisenä kustannuksella ainorustJaan siirrettävä!ä t.aloa vaor-
18312:          ·ten •tie muut't•opa~kalll•e, mUitta ei mui:He palstoiHe, on V aEo-
18313:          kunta ·tehnyt sen suuntaisen lisäyksen. 109 § :,ääill.
18314: no §.          Asetusehdotukseill HO § :ssä ·t•ilalle myönnetty oi!keus
18315:          saada jaossa sella.inen määrärala, jota ~äytetääill .teolrlisuus-
18316:                          Jakolaitos.                        51
18317: 
18318: tahi muuhun samalaiseen t.arko~tukseen, ta;hi 1tila;an kuu-
18319: luva joku eri·tyinen etuus, niinkuin kiviloohos, koski twhi
18320: kalastus, jo·ssa muilla tilo>i.Ua ei ole osaa, on katsottu koh-
18321: tuullirseksii ul~01ttaa sellaisiinlcin ha[ottaviin tilamosiin, joita
18322: on viljelty v.äliailmisen osi1ttamisen tahi sovntoj,aon mu-
18323: kaan, niinkuin 24 § :.ssä on sanotltu, sillä asetusehdotuksen
18324: mu!lman voisivat muuten .täl.J.aåset tilanosan lli•rkeä1t etuudet
18325: joutua toisiJle asianosaisille. Tämän mukaan on pykälään
18326: lisä~ty toånen momentti.
18327:       EdeLlä mainituista syistä on 'käytännöllisen tarpeen vaa-
18328:  tima, että vanhemman lain mukaan pidätettyjä rasiteoi-
18329: lreuksia, joita 15 § :n noj,al,la ei voida perustaa, myöskin saa
18330: ra:halla lunastaa, jos maan an1taminen v·astikkooksi kohtalisi
18331:  vai'keuksia. Tätä tarkoittavana on 110 § :ään lisätty 3 mo-
18332:  mentti.
18333:       Kun toimitusmiehillä on valta päättää maan erottami- 111 §.
18334:  sesta yhteiseksi tahi jonkun tilan erityiseksi tarpeeksi, niin-
18335:  kuin 107-110 § :ssä on sanottu, mutta yrhtei:smeltsän ero,tt:a-
18336:  mi,se;sta sa,ava,t asianosaiset sopia, nilin on 107 § :n 2 momen-
18337:  tin johdosta käyny't tarpeelliseksi asianosaisille myönnetyn
18338:  oikeuden loukkaamat,tomana pitämisen takia lisätä 111
18339:  § :ään 3 momentti.
18340:       Asetuseihdt01tuksen 119 § :n 1 momentin lopussa sanot.aan, 119 §.
18341:  että viljelijäUe on erotettava toinen, ,ala;ltaan ja hyvyydel-
18342:  tä;än" vastaava alue niistä tåluksista, jotka jaossa ovat sa-
18343:  malle til·a;lle annetut, mUJtta •Sanart ,1alal:taan ja hyödyltään"
18344:  sananmukaisesti ymnJJärre,ttyinä edellyttåisivät että v'astike-
18345:  t1iluksilla .täytyisi olla sama jyväluku kuin poisiDetnneillä-
18346:   kin, joka taa•s käytännössä tekisi koko vasti:kkeen antamisen
18347:   jokseenkin mahdottomaksi. Tarkoi•tus lienee kui1hmkin että
18348:   vas·taav•a alue on hyvyydeltään eli muunnetulta määvällliän
18349:   vastaava [uovuteLtua a:luettt·a, va~kka pinta-ala olisikin suu-
18350:   rempi truhi pienempi. Tämän sa;avuttamåseksi on sana
18351:   ,-alalt<a,an" poisteUu.
18352:        Asetusehdotuksen 120 § :n mukaan on siirtymisvelvolli- 120 §.
18353:   suus tehty riippuva:ksi niin muodollisesta ehdosta kuin kor-
18354:   keimmast·a pa,lstarliUvusta. Pykälä nimit1täin määrää, että
18355:          52       1912. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18356: 
18357:           siiJ.'Ito on tapahtJUJvra, jos kuhru::tl.ikin ltihtan kuuluvia paJ.Sitoj1a
18358:           ei lffiy ta.rkoituksenmtukaise·sti siljoittaminen enintään kol-
18359:           meen hyvämuotoiseen ja Lähellä toisiaam. olevH1an lohkoon,
18360:          ilma;n että yhtä tahi useampaa tilaa, tahi halkomisessa osa-
18361:           kasta, muute~taan pois erutisestä ·talonp!liikas•baan. Nyt on
18362:           kuitenkin huomattava että palstojen hyvää sijoittamista ei
18363:           todista yksistään vä.häinen palstaluku, vaan kuinka lähelle
18364:           ja viljelykselle tarkoi,tuksennmkaisesti tilukset on voitu
18365:           koota tontin ympärille, kuitenkin liijempää palstalukua
18366:           välttäen. Sangen yleiseen ovat harvapaLst.aisten tilojen
18367:          mallit huonosti koot,ut joko pitk~in j.a rkapei siin tai sangen
18368:                                                                 1
18369: 
18370: 
18371: 
18372: 
18373:           kaukana toisistaan oleviin yksipuolisia tilutksia käsittärviin
18374:           lohkoihin, joista on vähemmän hyötyä tilalle kuin esimer-
18375:           k~ksi neljästä tai viidestä palstasta, jotka mukavasti sijait-
18376:           sevat tontin läheisyydessä ja ympärillä. Tavallisesti iso-
18377:           ja uusjaoissa voi tilukset saada kolmeen palstaan sijoite-
18378:          tuksi, mutta halkomisissa on palstain luku suuresti riippu-
18379:           v·ainen entisestä paristaluvusta j•a maanmittari joutuisi siis
18380:           pyrkiessään kolmeen palstaan liijemmästi ilman todellista
18381:          hyötyä rasitt!l!maan asianosaisia kalleilla tilojen siirroilla.
18382:          Mainituista syistä on Valiokunta katsonut kohtuullisem-
18383:          maksi muodostaa pykälän enemmän todellista tarkoitustaan
18384:           vastaa.vaksi.
18385: 11M §.          Valiokunta on muodost.anut 124 § :n sen mukaan, että
18386:           kaikki jaon valmisteluriidat kootaan yhtaikaa ma·anjako-
18387:          oikeuteen jätettäviksi, kuten Valiokunta edellä 103 § :n koh-
18388:          dalla on laveammin tämän muutoksen asetusehdotukseen
18389:          perustellut.
18390: 125 §.         Viimeinen lause on poistettu 125 § :n 2 momentista,
18391:          koska ehdotusjakoa näy.tettäessä ei alina voida määräitä ai-
18392:          kaa, miHoin paalutukseen ryhdytään.
18393: 126 §.         Asetusehdotuksen 126 § :n 3 momenttiin on tehty sellwi-
18394:          nen lisäys, että siil'lt.okustannuksiin luetaan myÖSkin ,ton-
18395:          tin" raivaaminen, .jolm rnsein on t,arpeellinen niinhyvin van-
18396:          halLa kuin uudellakin ·talon pa.ikalla.
18397: 127 §.         Kun jakotoimituksessa usein safi,uu, että siirrettävän :t,a-
18398:          lon rakennukset O\'at yhteisiä toisten talojen kanssa, käy
18399:                          .iakolaitos.                        53
18400: 
18401:  tarpeelliseksi ensin to~mirttaa rakennusten jako, errmenkuin
18402:  siiDtolrnstannusten arvioimiset voida,an ~toimintaa. Eri mie-
18403:  li,ä on kuitenkin ollut siitä, o111ko ma,anmittari olLenkaan
18404:  velkapää toimittamaan rakennusten jakoa, sillä nykyisessä
18405:  maanmittausohjesäännössä ei siitä mitään mainita, vailkka
18406:  käytännössä lienee tullut tavaksi rakennusten jakoja tehdä.
18407:  Tähän nähden on V'!l!liokunta katsonut tarpeelliseksi laa-
18408:  tia !l!Siasta lähemmärt määräykset 127 § :ään.
18409:       Å.Jsertus:ehdotuksoo 129 § :n 3 momell!tissa oleva säädös, 129 §.
18410:  et1tä met,säntasauksen korwauksen saisi määräitä myöskin
18411:  sysihautaluvussa, on 1tuntunut V aliakunnasta hieman epä-
18412:  määräiseltä, jonkatähden sana ,,sysiiha.utoj·a" on poistettu.
18413:       Valiokunta on selventäny1t 130 § :n siihen suuntwan, että 130 § .
18414: .tilanomistaj a saa ainoa,staan ,kotrtarpeekseen" ottwa met-
18415:  säntuotteita metsäJt!lJSinkoa vartoo luetusta jalmpaLstastaan.
18416:       Kun tiluspalstojen osottaminen asianasaisille käy sopi- 134 §.
18417:  vammin päinsä jwkorajojen paalutuksen ja pyykityksen
18418:  yhteydessä, on 134 § :n 1 momenrbti muutettu sen mukaisesti.
18419:       Etltä mluspa11stain haMJUllinotlto ·aootuseihdotuiksen ja ny-
18420:  kyisen voimassa olevan ohjesäännön mukaan voi lykkään-
18421: tyä siksi kuin jako on Vloit,tanUJt lainvoiman, on usein käy-
18422:  tännössä muutamien riidanhaluisten asianosaisten niskoit-
18423:  telun vuoksi saattanut suurta vahinkoa koko ·kyläHe, kun
18424:  kukaan ei sanottavammin ole halukas hoitamaan sellaisia
18425:  tiluksia, jotka joutuvat naapurille. Ja kuitenkaan eivät
18426:  rajalinjojen sauvoituksen jälkeen jatketut valitukset enään
18427:  voi tuoda suuriakaan muutoksia itse palstain sijoitukseen,
18428:  joka jo on aikaisemmin hyväksytty tai tuomiolla vahvis-
18429: tettu. Sentähden ei olek!kaan mi1tään vaaraa olemassa, jos
18430:  asianosaiset veivoitetaan ottamaan tilukset haltuunsa jako-
18431:  rajojen mukaan heti kuin valitusaika on umpeen kulu-
18432:  nut tai, missä se vuodenajan taki'a ei kävisi päinsä, toimi-
18433: tusmiesten määräJämäHä aja'Ha. Sillä, enrumlruin asetus-
18434: ehdotuksen 137 § :n mtUkiaan jako v;oittwa Ialin voiman, voi
18435:  kulua vuosikausia, josta olisi vain vahinko•a jakokunnalle.
18436:  Kun tiluspalstojen vastaanottoaika olisi näin tiedossa jo
18437:  toimitusta päätettäessä, voisi samalla toimittaa myöskin
18438:          54      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18439: 
18440:          viljeJyslciermn muutoksesta johJtUJVrut <tasingot, j,lman että
18441:          yleensä miltään sen enempiä jMkikolroruksi·a ja :tasinkoja
18442:          j•aon voitettua lainvoiman olisi tarpeen. NäilJlä syiUä on
18443:          V aliokunrta sen mukaisestli muu:tltanut 134 § :n 2 monmntin.
18444: 
18445: 
18446:                                      10 LUKU.
18447: 146 §.        A8eltusehdotuksen 146 § :n 1 momootin loppuosa;an on
18448:          vi~tta·amaila    177 § :ään otettu eelVJellitävä määräys rrujan-
18449:          käynnissä noudatettav.asta menettelystä.
18450:               Saman pykälän 2 moment.ti.in on V aliok.JU.nt•a kirutsonult
18451:          tarpeelliseksi lisät·ä määräyksen tarvit<tavren teiden erotta-
18452:          m~sesta t111lojen tiluspdsboille myöskin jaon täydennyksissä,
18453:           joHaista määräy.srt.ä nykyisessä ohjesäännössä ei ole, vaan
18454:          jota, kuten kokemus isojaontäydennyksi,ssä I,ie,nee osottanut,
18455:          suuresti kaiva.ttanee.
18456:               Kun isojaon täydennyksissä voi esiintyä yhtei.smaiden
18457:          jakoja sekä pakoUisia ja sotkuisia tilusvaiMoja, on näy.ttä-
18458:          nyt tarpeelliselta että ,t:iiJiaiset •toimitukset olisivat rt:.arkas-
18459:          .tettav;a.t, niinkuin tähänkin asti on •tehty. ·Sen suunta.inen
18460:          määräys on siis ot€ttu 146 § :n 3 momenttiin.
18461: 
18462: 
18463:                                      11 LUKU.
18464: 148 §.       V•aliokunta on lisänny.t 148 § m 1 momenttiin määräyk-
18465:          sen, että palstat·il.aan nähden on myöskin pidettävä huolta
18466:          tarpeellisest•a tiestä, mikä :tähän asti usein on laitmin[yölty
18467:          ja Lienee aiheutt1anut jäiestäpäin tierii•toj·a.
18468:              Kun Iohkomi.set ovat 1suuooksi osaksi astuneet halkomi-
18469:          sien tilalle, on Valiokunnli!S't.a näyttänyt ta·rpeelliseHn ja
18470:          koh!tu:uHiselta sa.Uila •lohkomisessa ll11yöskin yihteiet.en paik-
18471:          kojen evot,tami•sen samassa l·aajuudessa :kuin ha1komisissa,
18472:          min•kä tähden 148 § :ään on sanotussa tarkoituksessa lisät.t,y
18473:          uusi 2 momentti.
18474: 149 §.       Asetusehdotuksen 26 § :ään l'iiSätystä uudesta koLman-
18475:          neJsta ,nwmenttista j.oihtuu va·staava 1täydennys 149 § m 2 mo-
18476:          m~enttiin }a 151 § :ään.
18477:                              Jakolaitos.                            55
18478: 
18479:     KoSka on 1tä·rkeä.t1ä ett.ä lohlmm]set j.a palstoirtuk-               150 §.
18480: set saadaan nopeasti suori'te'tuuksi j,a kun muutenkin Oill
18481: tarpeetonta täHais.ia vähiiisil<ä .toimiltuks~a, joihin asianosai~
18482: oot ovat ilmoittaneet tyy~tyvänsä, piltkiliJtiää odobteleiiDaUa
18483: vruEit1usajan pä.ättymi~tii, on V·a1Liolrunnan :tni,eh~stä rtoilmiil:us
18484: helti sarutava l.ähe,1Jtäiä ta11krugoottavwksi, jossa ta'l'koi,tuksessa
18485: on tehrty vastaava li·säys 150 § :ään.
18486:     Asetusehdotuksen 151 § :ä.än on lisätty että lohkomi,si·ssa           151 §.
18487: on kuv,ernöörin vahvistettava mant.taa.lin ohella myöskin
18488: vero.
18489: 
18490:                              12 LUKU.
18491: 
18492:       Asetusehdotuksen 156 § :ään on lisäitty määräy1s sellaisen 156 §.
18493: edUlll korvaamisesta, jot.a jyvityksessä ei ole voitu otta,a
18494: huomioon, jolLaiset korvauik·set voivat e:siintyä yhtä hyvin
18495:  tri.lusvaihdossa kuin muissakin jakotoim]tuksissa, joissa ti-
18496: luksia jyvi•tyksen muka1an vaihdetaan.
18497:       Valiokummn aikaisemmin jo perus'teleman mielipiteen 157 §.
18498:  mukaan voi usein käydä tarpeelliseksi tilusvaihdoissakin
18499:  patkita mhaJUa puuttuva vmstilre, jon'ka,truhden Valiokunta
18500: on lrurutinut seHaista ikorvausta ,tarkoitt1avan uuden pykä.Iän
18501:   (§ 157).
18502:       Asetusehdotuksen 157 § :ään on Valiokunta tehnyt sel- 158 §.
18503: ,Ia:isen lisäyksen, e~ttä 1tilusvaihtotoimitus on myöskin tar-
18504:  ka,stettava 137 § :n sä.ätämässä järjestyksessä, johon lisä-
18505:  määräykseen on ant,anut aihoota tilusvaihtojen pakollinen
18506: luonne, poismenevien tålursten ralha·korvaukset j:a huolenpiil:IO
18507: siit-ä, että .torimitus on saanillt laill~sest.i il:1apahitua.
18508:       Ehdotuksen 158 § on yhdist-eit1ty 159 § :ään.               159 §.
18509: 
18510: 
18511:                             13 LUKU.
18512: 
18513:     Valiokunnan edel·lä perusteLeman mielipiteen johdosta,                160 §.
18514: että v•esialuei,ta sll!a, jos krutsota•an sovelia.aksi, jakaa maati-
18515: lusten yhteydessä, on as,e.tusehdO\tU'k!sen 160 § :n 2 moment1ti
18516: poistettu.
18517:           56      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18518: 
18519: 16\1 §.       ValiokuntH on katsonut tarpeelliseksi ebtä vesialueen
18520:           jaoosa annetaan asianomaisille oikeus jättää arvokika~at ank-
18521:           kuri- ja lastaus- ynnä muut 166 § :ssä mainitut paikat yhtei-
18522:           siksi, jossa t~arkoituk:sessa 169 § :n 3 momentttiin on tehty
18523:           vastaava lisäys.
18524: 
18525: 
18526:                                      14 LUKU.
18527: 175 §.         Koska on 11arpeellista ja oikeuden mukaista että palsta-
18528:           til,allekin varataan samal1ainen vesijätön lunastwmisoikeus
18529:           kuin ehdotuksen 175 § :n muk!llan on muuna tillalla, ja kun
18530:           34 § :n 2 momentin mukaa.n pa!lst,atilaUe on ehdotettu
18531:           yleensä oikeus järveen ja vtesijaksoon, on v,aliokunöta laa-
18532:           6nut sit;ä ~tarkoitta,van 2 momentin 175 § :äöm.
18533:                Osffitta!llk:seen menelttelyn tä1laisi!a VleSijättöpalstoja
18534:           v,aihdettaessa ja lunastettaessa 0!11 v,a,liokunta, niiniikään
18535:           Laatinut lisäksi 3 momerrtin.
18536: 
18537: 
18538:                                      15 LUKU.
18539: 177 §.        Kun ennen ~laillisesti määrätyHä rajrulla Slliattaa olla
18540:           myöhäisemmissä jwkotoimituksilssa tehtyjä pyJiklkejä, jotka
18541:           eiväJt ole syntyneet tätä rajaa aikanaan kä.Jitäessä j.a
18542:           joiUa ei ole l1aiLlista todi:stusvoimaa kysymykseooJa,j,soon
18543:           rajaan nähden, on V:a~Liokunta, siihenkin krutsoen, että
18544:           rajana:rupureiLla ei ole oHut laillista tiJa,isuutta v,alvoa
18545:           oike;ruttaan näihin jakorajapyykkei!hin nähden, pitäny,t tar-
18546:           peellisena Esätä 177 § :n 2 momenttiin selventävän määräyk-
18547:           sen: ,,käytävään rajaan nähden". Jos taas rajamerkkejä ei
18548:           ole ja raja on käytävä karttojen mukaan, on Valiokunnan
18549:           mielestä noudatettava sitä karttaa, ,jossa raja viimeksi on
18550:           laillisesti määrätty", sillä karttoja saattaa kyllä olla useam-
18551:           pia ja myöhemmin tehtyjä kuin se kartta, jossa raja on lail-
18552:           lisesti määrätty. Mutta kun kysymyksessä oleva raja ei ole
18553:           näiJ,Jä toisilla kartoilla hillisesti määrätty, niin niillä ei voi.
18554:           yleensä olla todistusvoimaa tähän rajaan nähden. Tämän
18555:                           JuJmlaitos.                         57
18556: 
18557: mukainen selvennys on sentähden niinikään tehcy maini-
18558:  tun pykälän 2 momenttiin.
18559:      Kun asetusehdotuksen 180 § suorastaan tarkoittaa 179           180 §.
18560: § :ää, niin on v,aliokunta selventärnyt pykälän siinä suh-
18561: rteessa lisäämällä viittauksen sanottuun pykäläfun.
18562:      Mitä kustannusten suorittamiseen tulee aiheettomasti           lR2 §.
18563:  pyydetystä rajankäyntitoimituksesta, saatetaan asetusehdo-
18564:  tuksen 182 § :n 2 momentin mukaan velvoittaa hakija yksin
18565: ne suorittamaan, ,jos roinen asianOIIIllainen sitä vwatii".
18566:  Mutta kun asianosainen ei aina ehkä ymmärrä eikä tiedä
18567: .tehdä seUaista vru!lttimusta, on Valiokunta jättänyrt ,toimitus-
18568: miesten velvollisuudeksi harlci:ta j~a päätitää kenen on kiYS-
18569: tannukset suoritert•tava, jonk!tttähden maimtusta momentista
18570: on poistettu .sanat ,jos toinern asianosainen si·tä va,artii".
18571: 
18572: 
18573:                           16 LUKU.
18574:    Kun käytäntö on osottanut tienjakoka.rt!ltt tarpeetto-           187 §.
18575: miksi, on Valiokunta 187 § :stä poist,anut sanan ,kartan''.
18576:    Valitusajan, viisiviidettä päivää, tienjakotoimituksista
18577: on Valiokunta yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi lyhen-
18578: tänyt kolmeksikymmeneksi päiväksi.
18579: 
18580: 
18581:                           17 LUKU.
18582: 
18583:      Kun on vallinnut erimielisyytrtä siitä, onko maanjako-         188 §.
18584: toimitusten yhteydessä esiintyvät erinäiset riitaisuudet. ti-
18585: lusten omistus. ja hallintaoikeudesta maanjako-oikeuden
18586: vaiko kihlakunnanoikeuden käsiteltä'Vä·t, on Valiokunta laa-
18587: tinut tätä tarkoittavan selventävän lisäyksen 188 § :ään.
18588:      Aset!Usehdoltulksen 190 § :n 1 momentissa mainitun ma!ltn-     190 §.
18589: jako-oikeuden puiheenjohtrajan ttloianeen pääsyn ehJdo,His:Lin
18590: pätJevy}'lsehtoihin ·on Valiokunta rlisännyt myöskin koke-
18591: muiksen ,maanmitrtaustoimissa", jotta puihoonjohtaja sirten
18592: VIOisi paremmin ja itlsenäisea:nllllin arvosoo11a myöskiin tehtä-
18593: ,·i.en jaikoteknirlli>stä puolta.
18594:          58      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18595: 
18596:              Koska lääninmaarurnittarin virkatehtävät ja yleisön tar-
18597:          ve yhä suuremmassa määrässä vaa,tivat hänen läsnäoloansa
18598:          maanmittauskonttorissa, on Valiokunnan mielestä annet-
18599:          ta:va suurempi tilaisuus lääninmaanmittarille panna sijai-
18600:          nen puolestaan maanjako-oikeuden istuntoihin, jonkatäh-
18601:          den 190 § :n 2 momentissa on poistettu sana ,laillisesti".
18602:              Kun V aliolmnta on 59 § :n 2 momerrtin mukaan ~hdotta­
18603:          nut palstatilallisille oikeuden ottaa osaa vakinaisten uskot-
18604:          tujen miesten vaaliin, ei ole myöskään näyttänyt olevan
18605:          syytä kieltää palstatilallisilta oikeutta ottaa osaa myöskin
18606:          maanjako-oikeuden jäsenen vaaliin, jossa suhteessa 190 § :n
18607:          3 momentti on täydennetty. Valiokunnasta on niinikään
18608:          näyttäny,t sopivammalta että kurrtakokoumsen valitsemat
18609:          maanjako-oikeuden jäsenet valitaan kunnittain eikä kihla-
18610:          kunnittain, koska kunta·laiset tuntevat maanviljelys- ja
18611:          maanjako-olot kunnassaan paremmin kuin vieraan kunnan
18612:          jäsenet ja matkakustannuksetkin jäsenien saapumisesta
18613:          maanjako-oikeuden kokouksiin tuleva:t huokeammiksi. Tä-
18614:          män suuntainen muutos on siis tehty 190 § :n 3 moment-
18615:          tiin.
18616: 191 §.       Asetusehdiotuksen 191 § :n 2 momentissa on maini1ttu ne
18617:          syyt, joiden nojruHa vruliMm henikrlö voi kieltäytyä ma.an-
18618:          ja,lm-oikeuden jäsenyydestä. :K:oska on näyttänyt kohtuul-
18619:          liselta ·et:tä myös sell:ainen henJk:ilö, joka edellisenä viitenä
18620:          vuotena on ol1lut maa-nj1ako-oitlmuden jäsenenä, sa;a s,ill:ä pe-
18621:          rusteena :kieltäytyä ed:eHeen jäsenyydestä, on V•ali1okunt·a
18622:          :tehnyt ,sen mu:ka.isen lisäyksen mainittuun m:omenttiin.
18623: 
18624: 
18625:                                    18 LUKU.
18626: 199 §.      Va·liokunta on rt,äydentä:ny.t ja selvenbäny:t 199 § :n siihen
18627:          nähden, miten on meneteltävä maanja-ko-oikeuden puheen-
18628:          johtajan antaman päätöksen asianosai,selle tiedoksisaatta-
18629:          misesta ja siiJtä Vlali,tJtamisesta.
18630: 200 §.      Asetusehdotuksen 200 § :n mukaan saa maanjatko-oikeus
18631:          pitää kokouksen sellaisessa tapau1ksessa, ettei katselmusta
18632:          paikal:la tarvitse toimittaa, muussakin paikassa kihlakun-
18633:                            Jakolaitos.                          59
18634: 
18635: nassa kuin toimitusta koskevassa jakokunnassa. V aliokun-
18636: nasta on kuitenkin näy1ttänyt asianosaisiin nähden sopivam-
18637: malta, että maarrjaJko-oikeuden on tällaisissa tapauksissa pi-
18638: det'tä·vä kokouksensa samassa kunnassa kuin jakokunta on.
18639:     Tarpee~ttomana määräyksenä on V aJidkunta poistanut               203 §.
18640: 203 § :,s:tä sanat ,tahi useampa.in asianosa,]sten kruJuluSitele-
18641: milsesta" j.a muutenkin uudelleen lrua,tinut pykälän sana-
18642: muodon.
18643:     VialiokunJta on nwhnyt hyväksi li:sä1tä 204 § :ään sellai-        204 §.
18644: sen määräyksen, että maanjako-oikeuden on aina pidettävä
18645: katselmus kedolla, jos asianosainen pyytää sdlaista katsel-
18646: musta, sillä asianosaisille on useinkin helpompaa kedolla
18647: osoittamalla tehdä selvää mitä orkeastaan tarkoittavat va-
18648: lituksillaan, kun karttaa eivät aina ymmä,rrä.
18649: 
18650: 
18651:                            19 LUKU.
18652:     Koska asianoma;isille käy useinkin vaikeaksi saada tar-           215 §.
18653: pee:J,lisia kopioita palstatilan erottamis- ja osittelupä.futök-
18654: sistä, kn·n ei ero,t1tamisasiak!irjoissa eikä maarekisterissruk!ään
18655: ole mitään viiitausta kuvernöörin maanerottamispäät:ök-
18656: seen, on Valiokunta ottanut tätä tarkoittavan lisäyksen 215
18657: § :n 1 momenttiin sekä muut,enkin maarekisteriin merkittä-
18658: väin tietojen järjestykseen nähden muodostellut pykälää.
18659: 
18660: 
18661:                            21 LUKU.
18662:     Kun tämän asetusehdotuksen voimaan astuessa saattaa               226 ja
18663: rnaanjako-oikeuksissa tahi yleisissä tuomioistuimissa tai             227 §.
18664: muissa virastoissa, esim. kuvernöörinvirastoissa, olla vi-
18665: reiHä maanj:akoasioita, jotJka uuden lain mukaan kmuluv,rut
18666: maanj3!ko-oikeuden tutkintoon, ja kun asetusehdotuksesta
18667: puuttuu määräyksiä siitä, miten tällaisten asiain käsittelyä
18668: on jatkettava, on Valiokunta nähnyt ta.rpeelliseksi siinä
18669: tarkoituksessa laatia lähempiä määräyksiä, jotka ovat koo-
18670: tut kahteen uuteen pykälään: 226 ja 227.
18671: 60      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18672: 
18673:      Asetusehdot:uiklsen ki·elelliseen as'llun nähden on V:alio-
18674: kunta tehnyt erinä,isiä m!l]utoksia.
18675:      Vihdoin on Vailioikunnan mainittava, että käsil,lä olevan
18676: lain:säätämistoimen täytäntöön panemista varten ovat tar-
18677: kelllJllllalt määräykset kysymyksessä olev-an asetuksen sov:el-
18678: luttamisesta ~tarpeen.
18679: 
18680: 
18681: 
18682: 
18683:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunni-
18684: oittaen ehdottaa
18685: 
18686:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Kei-
18687:             sarillisen Majesteetin armollisesti tutkittavak.~i
18688:             ja vahvistettavalcsi lähettäisi seuraavat asetul,~­
18689:             set:
18690: 60     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18691: 
18692:     Asetusehootuiklsen ki·elelliseen asuun nähden on Valio-
18693: kunta tehnyt erinä,isiä muutolllliia.
18694:     Vihdoin on V:ailioikunnan mainittava, että käsiUä olevan
18695: lain:säätämistoimen täytäntöön panemista varten ovat tar-
18696: kemmat määräykset kysymyksessä olev.an aseiJuiksen SIOV'el-
18697: lutJtamisesta •tarpeen.
18698: 
18699: 
18700: 
18701: 
18702:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunni-
18703: oittaen ehdottaa
18704: 
18705:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Kei-
18706:            sarillisen Majesteetin armollisesti tutkittavalcsi
18707:            ja vahvistettavaksi lähettäisi seuraavat asetuk-
18708:            set:
18709:                            Jako laitos.                         59
18710: 
18711: nassa kuin toimitusta koskevassa jakokunnassa. Valiokun-
18712: na,sta on kuitenkin näyttänyt asianosaisiin nähden sopivam-
18713: malta, että maanja!ko-oikeuden on tällaisissa tapauksissa pi-
18714: dettä·vä kokouksensa samassa kunnassa kuin jakokunta on.
18715:     Tarpeettomana määräyksenä on V aJiokunta poistanut                203 §.
18716: 203 § :,s:tä sanat ,tahi useampain asianosai,sten klllulugj:ele-
18717: mioosta" ja muutenkin uudelleen lrua.tinut pykälän sana-
18718: muodon.
18719:     V'aliokunJta on nä!hnyt hyväksi l]säJt.ä 204 § :ään sellai-       204- §.
18720: sen määräyksen, että maanjako-oikeuden on aina pidettävä
18721: katselmus kedolla, jos asianosainen pyytää sel,laista katsel-
18722: musta, sillä asianosaisille on useinkin helpompaa kedolla
18723: osoittamalla tehdä selvää mitä oikeastaan tarkoittavat va-
18724: lituksillaan, kun kart:taa eivät aina ymmä:rrä.
18725: 
18726: 
18727:                            19 LUKU.
18728:     Koska asianomaisille käy useinkin vaikeaksi saada tar-            215 §.
18729: peeMisia kopioita palstatilan erottamis- ja osittelupäätök-
18730: sistä, ku·n ei erot1tamisasiak!irj oissa eikä maa11ekisterissäikään
18731: ole mitään viittausta kuvernöörin maanerot.tamispäätök-
18732: seen, on Valiokunta ot,tanut tätä tarkoittavan lisäyksen 215
18733: § :n 1 momenttiin sekä muut-enkin maarekisteriin merkittä-
18734: väin tietojen järjestykseen nähden muodostellut pykälää.
18735: 
18736: 
18737:                            21 LUKU.
18738:     Kun tämän asetusehdotuksen voimaan astuessa saattaa               226 ja
18739: maanjako-oikeuksissa tahi yleisissä tuomioistuimissa tai              227 §.
18740: muissa virastoissa, esim. kuvernöörinvirastoissa, olla vi-
18741: reiHä maanj:akoasioit:a, jotJk:a uuden lain nrulman kJUuluv.a;t
18742: maanj!l!ko-oikeuden tutkintoon, ja kun asetusehdotuksesta
18743: puuttuu määräyksiä siitä, miten tällaisten asiain käsittelyä
18744: on jatkettava, on Valiokunta nähnyt ta,rpeelliseksi siinä
18745: tarkoituksessa laatia lähempiä määräyksiä, jotka ovat koo-
18746: tut kahteen uuteen pykälään: 226 ja 227.
18747:                          Jakolaitos.                         ta
18748: 
18749: 
18750: 
18751: 
18752:               Asetus jakolaitoksesta.
18753: 
18754: 
18755:           Maanjaon eri lajit ynnä tilusvaihto.
18756:                           1 LUKU.
18757:                          Isoja k o.
18758:                              1 §.
18759:     Jos kylä ei ole aikaisemmin ollut isojaon alaisena, toi-
18760: mitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
18761: maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä asetuk-
18762: sessa sanotaan.
18763:     Kyläksi luetaan tässä asetuksessa muukin lohkokunta,
18764: jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty.
18765:     Missä kyliä ei vanhas.taan ol·e, mutta maatilat kuitenkin
18766: ovat isojaolla erottamatta, on niinikään isojruko toimitet-
18767: tava, ja olkoon silloin jakokunnasta voimassa mitä tässä
18768: asetuksessa on kylästä säädetty.
18769: 
18770:                              2 §.
18771:     Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
18772: tilanomistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
18773: asukasoikeudella hallitsee maatilaa, niin myös kruunusta
18774: muuhun kruununtilaan nruhden, jota ei ole sillä tavalla
18775: asukkaalle luovutettu, .sekä virkataloon nähden, jota vir-
18776: kamies ei viran perusteella pidä hallussaan.
18777:     Missä määrin oikeus, joka tämän ase•tuksen mukaan
18778: kuuluu tilan omistajalle, on sen käytettiilvissä, joka viran pe-
18779: rusteella pitää hallussaan virkataloa, siitä säädetään erit-
18780: täin.
18781:     Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
18782: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
18783: 62     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18784: 
18785: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
18786: myös tällaisesta tkiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaila
18787: syntynyttä tilaa.
18788: 
18789:                               3 §.
18790:    Kuinka kysymys isojaosta on nostettava kun yleinen
18791: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
18792: 
18793:                                4 §.
18794:      Isojaossa olkoon jakoperusteena koko jaettavaan tilus-
18795: määrään nähden se mant>taali, mikä tiloille pannaan, kun
18796: verollepano toimitetaan isojaon yhteydessä, mutta muussa
18797: tapauksessa kruunun- ja perintötiloihin sekä sotilas- ja si-
18798: viilivirkakunnan virum>taloihin nähden näiden silloin voi-
18799: massa oleva uusi manttaali, kuin myös rälssitiloihin ja kir-
18800: kol'lisvapauksia nauttiviin virkataloihin nähden, niin kes-
18801: kenään kuin suhteessaan samalla jaettaviin kruunUin- ja
18802: perinWtiloihin, kaikkien tilojen vanha manttaali. Viipurin
18803: läänissä pitää jakoperusteena kuitenkin olla vähentämätön
18804: veroluku; kumminkin niin että, kun joko vanhastaan on
18805: paikkakunnalla ollut olemassa joku muu jakoperuste tahi
18806: kaikki tilanomistajat semmoisen hyväksyvät, sitä on nou-
18807: ch. tetta va.
18808:      Jokaisen tilan tulee, mikäli tarkoituksen mukainen jako
18809: sallii, saada viljellyistä tiluksista mitä jyvityksen mukaan
18810: vastaa sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia viljelyk-
18811: sia. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, mikä tilalle
18812: jakoperusteen mukaan on tuleva, menköön ylijäämä jaet-
18813: tavaksi muiden tilojen kesken, ja luovuttaja nauttikoon kor-
18814:  vausta niistä kustannuksista, mi•tkä hän on pannut sen alan
18815: ra·iva.amiseen, mikä thällleltä joutuu pois.
18816:       Viljeltyjen tiluksien puolesta huono-osaisen tilan tulee,
18817: jos varaa on, saada sitä suurempi osuus viljelyskelpoista
18818: maata.
18819:       Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa on
18820: noudatettu muuta jakoperustetta, on sitä aina noudatet-
18821: tava jakoa lopetettaessa.
18822:                           Jako laitos.                        63
18823: 
18824:                                5 §.
18825:     Jos maatilan omistaja luvan saatuaan aikaisemmin voi-
18826: massa olevan lain mukaan on jakamattomasta maasta vil-
18827: jellyt suota, nevaa tai muuta karua maa.ta tahi laskenut
18828: järveä sillä ehdolla, että siten viljelyskelpoiseksi tullut maa
18829: pitää olla hänen; silloin annettakoon se maa tai jyvityksen
18830: mukaan täysi vastike maata hänen osalleen sen tilusmää-
18831: rän lisäksi, mikä sille j !l!lmperusteen mukaan on tuleva.
18832:     Jos maa•tilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa ottanut
18833: jakamatonta maata, jaettalmon se niinkuin muukin yhtei-
18834: nen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutunut toi-
18835: selle ja tämä ei tiennyt tiluksen haltuunottamista luvatto-
18836: maksi, niin saakoon hän korvauksen tiluksella ·tehdystä pa-
18837: rnnnuksesta.
18838:                               6 §.
18839:     Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
18840: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän
18841: tilusalasta niin paljon kuin ulkopalstaan riidattomien rajo-
18842: jen sisänä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole
18843: rajoilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
18844: määrrun VJiljeltyå rnaat•a, sekä jos lohkokunnaiSsa on liika-
18845: maata, niin paljon metsää ja takamaata kuin muuhun loh-
18846: kokuntaan verraten voimassa olevien veronpanoperusteiden
18847: mnkaan vastaa sillä aikaisemmin ollut,ta maakirjaYeroa.
18848: 
18849:                               7 §.
18850:     Jos tilalla muussa kuin 6 § :ssä mainitussa tapa.wksessa
18851: ei ole määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja sään-
18852: nöksiä jakoperasteesta ei käy muusta syystä sov·eltaminen;
18853: silloin määrättruköön jakoperuste sen mukaan mikä koh-
18854: tuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan osak-
18855: kailla muutoin toistensa suhteen on.
18856: 
18857:                                8 §.
18858:    Aivan a.rvoton maa annetaan arvioidun tilusosuuden li-
18859: säksi sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituksessa jou-
18860: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä o1e yhtey-
18861: 64      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18862: 
18863: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
18864: kuin purO'Il kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
18865: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen
18866: purokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli
18867: jaossa ei toisin määrätä.
18868: 
18869:                                9 §.
18870:      Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
18871:  oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
18872:  tämän alueelta· määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
18873:  peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pelia-
18874:  vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
18875:  paikan voi haitatta jrukaa; silloin on tuon oikeuden poista-
18876:  miseksi paikan ja,ko toimitettava, jos joku viimeksi maini-
18877:  tun kylän tilanomista.ja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
18878:  määrättävä, kuinka suuren osan kukin siitä on saapa.
18879:      Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
18880: län tilan omistajain ka:nssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
18881:  määräaluetta, jota 15 § :n mukaan ei saa perustaa, mutta
18882:  joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syn-
18883:  tynyt.
18884:      EI:lei sella~sta paikkaa voi ilman vaikeuksia jakaa, saa
18885: :sitä haittaavan rasFt<eoikeuden rahalla l'U'nastaa, jos sen tut-
18886:  kitaan voivan käydä päinsä ketääm vahingoittamatta.
18887: 
18888:                            10 §.
18889:    Jaosta saatakoon jättää pois kylän vesialue ja vesijättö,
18890: kun niitä ei käy sop:ivasti ottaminen jakoon tahi lkun ne
18891: muutoin voidaan edullisemmin panna seUaisen erityisen
18892: jaon alaiseksi kuin 13 ja 14 luvuissa mainitaan.
18893:    Suo, neva t!tihi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
18894: suurilla kustannuksilla voidaan tehdä viljelyskelpoiseksi ja
18895: on laajanlainen sekä arvokkaanpuoleinen, saatakoon niin-
18896: ikään iä·ttää jaosta pois.
18897:                           11 §.
18898:    Jos metsämaata em erityisen määräyksen tahi kylän
18899: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
18900:                          Jako laitos.                        65
18901: 
18902: käytettävä alituiseen metsänviljelykseen yhteiseksi hyväksi,
18903: erotetta,koon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
18904: täköön sellaisena 3 p :nä syyskuuta 1886 annetun metsä-
18905: lain 7 § :n mukaan.
18906:     Jos kylän kaikkien tilanomistajien suostumusta ei saada
18907: yhteismetsän erottamiseen, olkoon niillä tilanomistajilla,
18908: jotka siitä sopivat, val·ta saarda heidän tilusosilleen tuleva
18909: metsämaa tahi osa siitä erotetuksi yhteismetsäksi.
18910:     Yhiteismetsään, josta 2 momentissa mainitaan, olkoon
18911: kullakin tilanomistajana osaa siinä suhteessa, jossa hän jy-
18912: vityksen mukaan on luovuttanut maata siihen.
18913: 
18914:                               12 §.
18915:      Jos vesiperamen maa, joka on jätetty isojaos·ta pois,
18916: on vettä poisjohtamalla tai muuten niin parantunut, että
18917: si·tä hyvin käy viljeleminen, on se maa pyydettäessä jaet-
18918: tava. Älköön kuitenkaan, jos vedenpoisjohtoehtojen kautta
18919: nautintaoikeus •kuivattuun maahan on määrätyksi ajaksi
18920: jollekulle luovutettu, pa~stainsijoitus alkako aikaisemmin
18921: kuin ka,ksi vuotta ennen sanotun ajan päättymistä.
18922:      Jos muussa trupauiksessa pyydetään seUaisen maan jakoa,
18923: kuin tässä on maini·ttu, tutkittakoon niinkuin 9 luvussa sa-
18924: notaan, saattaako se käydä päinsä.
18925:                              13 §.
18926:     Jos tä·tä ennen toimitetussa jaossa muu kuin 9-12. § :ssä
18927: mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta, olkoon sillä
18928: valta, joka jakoa tahtoo, jollei semmoista tilusta taikka
18929: etuutta täBsä asetuksessa säädettyjen perustei.tten mukaan
18930: tutkita olevan pysytettävä jakrumatta.
18931:    Tässä pykäJlässä mainittua tilusta tahi etuutta jaetta-
18932: essa olkoon jakoperusteena vanhemmassa jaossa noudatettu
18933: jakoperuste. Jos siitä puurotuu selvitystä, noudatettakoon
18934: sovelltuvilta kohdin mitä 4-8 § :ssä säädetäån.
18935:                           14 §.
18936:    Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
18937: jakokunnan tilanomistajan oma, ja j·os sitä ei käy vaihta.-
18938:                                                          5
18939: 66      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
18940: 
18941: minen niinkuin 5 luvussa säädetään, on jyvityksen mukaan
18942: sitä vastaava tilus erotettava jostakin toisesta sopivasta
18943: paikasta jaikokunnassa, jos se tarkoituksenmukaisen jaon ai-
18944: kaansaamiseksi on tarpeen.
18945:     Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
18946: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrät,tyä
18947: jakokunnan alaa sellai,seen tarlmitukseen, kuin 9 § :ssä on
18948: maini,ttu, saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen j akokunnas'la
18949: ol,evaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
18950: vaikeampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
18951: desta Hehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
18952: 
18953:                             15 §.
18954:    Isojaossa älköön toiselle tilalle pidätettäkö toisen aluee-
18955: seen muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon, vesi-
18956: paikkaan, veden johtamiseen ,tahi patoamiseen, venevalka-
18957: maan sekä kalastusta varten tarpeelEseen maahan.
18958: 
18959:                              16 §.
18960:      Kun isojako on kuulutettu alotettavaksi, älkööt tilan-
18961: omists;jat sen :seurwamuiksen ·uh:aJ1,a, mi~ii laki säiitäii yh-
18962: teisen metsän ja ma.an oikeudettomasta käyttämisestä, sii-
18963: hen asti kuin uudet tiluspalsta:t on haltuunotettu, viljelys-
18964: ta.pa:a muui:JtwrnaHa mppiolle l1aslkeko t.ahi ~:aihdulttako ti-
18965: luksia tahi niistä viekö pois ruokamultaa tahi käyHäkö
18966: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka siten taikka 71 § :n
18967: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi laimin-
18968: lyömisestä on syntynyt, on lopullisessa välinselvityksessä
18969: pantava syyllisen korvattavaksi.
18970:     Läänin kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta, milloin
18971: jakotoimituksen arvellaan tulevan pitkäaikaiseksi, tahi jos
18972: erinäiset asianhaarat muutoin antavat aihetta, pyydet-
18973: täessä oikeuttaa asianosaiset metsää myytäväksikin käyttä-
18974: mään ja määrätä, millä turvaavilla ehdoilla tämä saa ta-
18975: pahtua.
18976:     Asianosaiset vaiitkoot, jos syytä on, yhden tahi useam-
18977: man asiwmiehen, joiden tulee vwlvoa, että maan ja metsän
18978:                          Jako laitos.                       67
18979: 
18980: käyttämisestä jaon aikana annettuja mä~räyksiä tark!kaan
18981: noudatetaan sekä laillisessa järjestyksessä saattaa rikko-
18982: muksia tätä vastaan syytteeseen.
18983: 
18984:                              17 §.
18985:     Sen seuraamuksen uhalla, minkä laki säätää yhteisen
18986: metsän oikeudettomasia käyttämisestä, saakoon jaossa, si-
18987: käli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
18988: neeksi, arvioidulla alueella olevan j ak!opalstan metsää käyt-
18989: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
18990:     Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuu-
18991: dessaan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen
18992: uhalla, ottak!o metsäntuotteita muualta kuin oma:sta jako-
18993: palstastaan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta
18994: jarnokunnan metsän kotita,rpeeksi käyttämiseen, mikä omis-
18995: tajalla aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toi-
18996: mituksessa 130 § :n mukaan toisin määrätä.
18997:     Sellaisen rikoksen, josta 16 ja tässä § :ssä mainitaan, saa
18998: virallinen syyttäjä panll!a syytteeseen.
18999: 
19000:                           2 LUKU.
19001:               M a a t i 1 a n h a 1 k o m i n e n.
19002:                              18 §.
19003:     Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
19004: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
19005: tahi lohkomaila syntyneitä tiloja saa esteettömästi halkoa
19006: niiden maa-alaan katsomatta.
19007:     Postitaloa älköön esivallan luvatta halottako.
19008:     Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri
19009: tilaksi tai palstatilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
19010: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
19011: säädetty.
19012:                              19 §.
19013:    Vakaalla asuk!l!soikeudella hallittavia kruununtaloja
19014: sekä seBaisista taloista halkomalla tahi lohkomaHa synty-
19015: 68      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19016: 
19017: neitä tiloja saa niinikään ha'lkoa niiden maa-alaan katso-
19018: matta.
19019:    Sama olkoon laki sellaisista kaupungin tai yleisen lai-
19020: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitMn.
19021: 
19022:                             20 §.
19023:     Mitä 18 ja 19 § :ssä säädetään, noudatettakoon soVleltu-
19024: vilta kohdin myös erikseen verollepantujen torppain, pals-
19025: ta<tilain ja ulkopalstain halkomiseen nähden.
19026: 
19027:                             21 §.
19028:    Kaksi ,ta·i useampira samaan m.aakiirjrutaloon kuulruV'ia
19029: yhtäluontoisia tilo}a, jotrka k:uulurvat sa:maHa omistrujalle,
19030: saa kiinnityksen haltijan· kirjallisella myönnyltyksellä yh-
19031: distettyinä hdkna entisen jaon siitä estämäittä.
19032: 
19033:                              22 §.
19034:    Jos tila ei ole ollut isojaon alaisena, saa halkomisen toi-
19035: mittaa vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja on semmoi-
19036: nen väliaikainen ositus rajoitettava ainoastaan niihin ti-
19037: luksiin, joita tHa yksin hallitsee.
19038: 
19039:                               23 §.
19040:     Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
19041:     J okaisdla, jolla on laillisesti määrätty osuus tilasta, on
19042: niinikään oikeus saada osuutensa siitä halkomalla ero-
19043: t,etuksi.
19044: 
19045:                               24 §.
19046:     Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
19047: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
19048: osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
19049: järjestys sallii, saada viljellyistä tiluksista niin paljon kuin
19050: vastaa sitä, mitä tällaisia tiluksia ennen on hänen osaUaan
19051: hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle
19052: on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde koko tilaan,
19053: saakoon osakas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on
19054:                           Jakolaitos.                         69
19055: 
19056: tehty niillä tiluksilla, joista hänen tämän johdosta •täytyy
19057: luopua.
19058:                             25 §.
19059:     Mitä 5 sekä 8-17 § :ssä kylän maan isojaosta sääde-
19060: tään, olkoon soveltuvilta kohdin myös noudate.ttavana tilan
19061: h allmmisesta.
19062: 
19063:                            3 LUKU.
19064:     Ma:-.rtilan lohkomin·en ja palstatilan
19065:                   e r o t ta m i n e n.
19066:                               26 §.
19067:      Maatilan, jonka saa halkoa, saa myös määrä1alan tahi
19068: määräaloja erilleen ottamalla esteettömästi loihkoa useam-
19069: piin itsenäisiin tiloihin, joista kullakin on vastaava mant-
19070: taali ja vero.
19071:      Kahdesta tahi useammasta tilasta, jotka ovat samaa
19072: luontoa ja maakirjanumeroa, saatakoon niinikään kiinni-
19073: tyksen haltijan kirjallisel'la suostumuksella lohkaista maata
19074: eri tilaksi.
19075:      Sama olkoon laki lohkaistaessa eri tilaksi maa-aluetta,
19076: joka kuuluu yhteisesti kahdelle tahi useammalle eri maa-
19077: kirj.anuiiOOroa olevaHe yhtäluontoiselle tilalle, j·a panna•an
19078: sil1oin uudelle 1tilaJlle oma maakirj anrumel'lo sekä mMl!tJtwali
19079: da vel'lo.
19080:      Tilaa, joka on 22 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
19081: saa lohkoa.
19082:                             27 §.
19083:    Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
19084: lohkomaila erottaa näiHe yhteisesti kuuluva ·koski, joko sen
19085: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
19086: joHe pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
19087: Jos joku tiloista on perintö- tahi kruununluontoinen, tulee
19088: koskitila perintöluontoiseksi.
19089:     Jos tilojen joukossa on virkatalo, älköön se estäkö loh-
19090: komisen toimittamista, jos asianomainen viranomainen,
19091: 70      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19092: 
19093: mikäli lohkominen koskee virkatalon oikeutta, siihen suos-
19094: tuu.
19095: 
19096:                             28 §.
19097:     Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
19098: veroa jakamatta, erottaa emätilalle palkintoveroa suoritta-
19099: vaksi palstatilaksi määräala, jos emiätilalle palstatilan erot-
19100: tamisen jälkeenkin jää vähintään viisi hehtaaria veron-
19101: kannattavaa maata.
19102:     Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
19103: tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesi-
19104: alue tahi osa siitä, sekä kosken mukana myös siihen kuu-
19105: luva erityinen tontti.
19106:     Palstatilaksi ei saa kuitenkaan erottaa maa-aluetta,
19107: jonka veronkannattavat tilukset ovat kymmentä hehtaaria
19108: suuremmat.
19109: 
19110:                              29 §.
19111:     Palstatilan erottaminen kruununtalosta ol<koon amoas-
19112: taan siinä tapauksessa sallittu, että erotetta.va al•a on kruu-
19113: nun .tarpeeksi käytettävä.
19114:     •Sama olkoon laki sellaisista, kaupungin ,tai yleisen
19115: laitoksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
19116: kuitenkin on palstatilan erottaminen sellaisesta tilasta lu-
19117: vallinen myös kaupungin tahi laitol"sen tarpeeksi.
19118: 
19119:                                30 §.
19120:     Kruunulle tahi kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintö-
19121: tila, josta palst,atilan erottaminen on luvallinen, saataikoon,
19122: jos omistaja ottaa vastatakseen sen yleisistä veroista ja
19123: rasituksista, kok10naan osittaa palstatiloiksi, joista kustakin
19124: on suoritettava vastaava palkintovero kruunulle tahi kun-
19125: nalle.
19126: 
19127:                              31 §:
19128:    Palstatilan saa osittaa useammiksi palstatiloiksi, joista
19129: kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emä,tilalle
19130: tahi, 30 § :ssä mainituissa tapauksissa, kruunulle tahi kun-
19131:                          Jakolaitos.                       71
19132: 
19133: nalle. Semmoiseen ositukseen nähden noudatettaikoon so-
19134: veltuvilta kohdin voimassa olevia säännöksiä palstatilan
19135: erottamisesta.
19136:     K!liksi !tai usewmpi:a samalle omi!StajaJUe kuuluvia pals-
19137: tatiloja saatakoon yhdistettyinä ositella entisen erottamisen
19138: sitä estämättä, ja noudatettakoon siinä soveltuvilta kohdin
19139: mitä 1 momentissa sekä 21 § :ssä on säädetty.
19140:     Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
19141: nähden noudwttaikoon mitä 18 § :n 3 momenti:ssa on sa-
19142: nottu.
19143:                            32 §.
19144:    Älköön lohkomaHa muodostettuun uuteen tilaan kuu-
19145: hlko useampaa kuin kolme eri tiluskappaletta, pienempiä
19146: saaria lukuunottamatta, älköönkä palstatilaan yleensä
19147: useampia kuin yksi .tiluskappale.
19148: 
19149:                            33 §.
19150:     Jos lohkottavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuten
19151: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
19152: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden .tilojen kanssa,
19153: olkoon erotetulla tilanosalla osalukuansa vastaava osuus
19154: semmoiseen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla
19155: toisin määrätä.
19156:     Mitä 11 ja 15 § :ssä sanotaan maan erottamisesta yh-
19157: teismetsäksi sekä rasiteoikeuden pidättämisestä noudatet-
19158: takoon myöskin tilaa lohotta·essa.
19159:                                34 §.
19160:      Älköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emiL-
19161: tilan alueeseen kuin 15 § :ssä on mainittu.
19162:      Jos tilalla, josta palstatila on tämän asetuksen mukaan
19163: erotettu, on osuutta järveen tahi vesijaksoon, olkoon palsta-
19164: tilalla myös osaa siihen, ellei erottamisessa välipuheen no-
19165: j rdla toisin määrätä.
19166:                             35 §.
19167:     Oikeus tilan lohkomiseen Ja palstatilan erottamiseen
19168: tilasta on sen omistajalla.
19169: 72     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19170: 
19171:     Jos joku on toiselle luovuttanut määräalan tilastaan
19172: tuhi palstatilastaan eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon
19173: myös jälkimäinen, niin kauan kuin tila tahi palstatila on
19174: luovuttaj·an tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön .tahi
19175: sellaisen omistajan perillisen omana, niin myös jos luo-
19176: vutus on kiinnitetty niinkuin 223 § :ssä sanotaan, oikeutettu
19177: sen alan erottamaan lohkomaila taikka palstatilaksi erot-
19178: tamalLa.
19179: 
19180:                              36 §.
19181:     Palstatilasta suoritettavan palkintoveron pitää vastata
19182: mitä emätilan yleisistä veroista ja rasituksista palstatilan
19183: osalle tulee sen osuuden mukaan maakirjatalosta, mikä osi-
19184: tettaessa on kumpaisellekin vahvistettu.
19185: 
19186:                            37 §.
19187:     Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
19188: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuo-
19189: tuisen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta
19190: ja talonsa vu1ta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
19191: tettuina kymmenennellä osalla sitä arvoa.
19192:     Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
19193: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
19194: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
19195: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
19196: erittäin suoritettava.
19197: 
19198:                             38 §.
19199:     Se palkintoveron määrä, mikä palstatilalta on vahvis-
19200: tPttu suoritettavaksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta, ja
19201: sen jälkeenkin siihen asti kuin se asianosaisen hakemuk-
19202: sesta uudelleen määrätään. Sellainen hakemus on annettava
19203: ikruununvoudille, jonka velvollisuus on laskea palkintoveron
19204: määrä 37 § :ssä säädettyjen perusteiden mukaan sekä läii.nin
19205: kuvernöörin vahvistettavaksi lähettää se laskelma y1mä
19206: asianosaisten siitä tekemät muistutukset.
19207:                         Jakolaitos.                       73
19208: 
19209:     Mitä tässä pykälässä on säädetty älköön koskelro sel-
19210: laisen palstatilan palkintoveroa, joka on erotettu ennen
19211: 1 päivää tammikuuta 1896 voimassa olleiden määräysten
19212: mukaan.
19213: 
19214: 
19215:                          4 LUKU.
19216:                         Uusjako.
19217:                              39 §.
19218:     Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
19219: j()ossa ovat joutuneet sekaisin tahi pantu liian moneen tahi
19220: tilojen viljelykselle ja hoidolle muutoin sopimattomaan
19221: palstaan; silloin saa.takoon ne uusjaon kautta koota yhteen,
19222: ja jokaiselle tilalle erotettakoon jakoalasta kunkin osuus
19223: niin yhtäjaksoisena, kuin tilusten laatu j·a asema, kenenkään
19224: etua loukkaa:matta, sallivat.
19225:     Sama oLkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin van-
19226: hemman lain mukaan toimitettu, jos vähintään kolme-
19227: kymmentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
19228: 
19229:                             40 §.
19230:     Uusjako, joka 39 § :ssä mainitaan, saa käsittää joko
19231: entisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeel-
19232: lisen osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia,
19233: jollei jakoa voida tarkoituksenmukaisesti toimittaa noita
19234: jakokuntia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudes-
19235: taan j akama.tta.
19236:     Yhteismetsä j'a koski, joka aikaisemmassa ja.ossa on
19237: erotettu yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon otta-
19238: matta.
19239:                              41 §.
19240:     Uusjwkoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saa,vuteta
19241: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
19242: tilojen arvon tutkit'a sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
19243: siitä ja mahdollisesti saavutettavasta viljelemisen tilaisuu-
19244: desta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon toiilllitta-
19245: 74     1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
19246: 
19247: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli-
19248: matta tuottaa omistajille olennaista etua.
19249: 
19250:                             42 §.
19251:     Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimitetusta
19252: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
19253: jestystä katsota voitavan aikaansaada yksinomaan sen maan
19254: jaolla ja tilusvaihdolla 5luvun muka,an; silloin saatakoon
19255: metsämaan ohessa niin paljon siihen rajoittuvista tiluksista,
19256: kuin sopivan ja selvän jaon aikaansaamiseksi välttämättä
19257: on tarpeen, uusjaolla jakaa.
19258: 
19259:                              43 §.
19260:    Mitä 42 § :ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
19261: kohdin, jos senlaatuinen kuivattu maa, kuin 12 § :ssä on
19262: sanottu, on. jaettava, tahi jos sen viljelemistä estää se, että
19263: maa on aikaisemmin sopimattomasti jaettu.
19264: 
19265:                               44 §.
19266:     Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maanjaossa
19267: jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen laillisesti pidätetty
19268: sellainen oikeus, jommoista 15 § :n mukaan ei saa perustaa;
19269: silloin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos sen tutki-
19270: taan voivan käydä päinsä ketään haittaamatta.
19271: 
19272:                            45 §.
19273:     Älköön 'tämän asetuksen mukaan toimitettua isoj akoa,
19274: halkomista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaonjärjes-
19275: teiyä muussa tapauksessa kuin 39 § :n 2 momentissa on
19276: sanottu enää uusjaolla muutettako, elleivät kaikki, jotka
19277: sillä alueella omistavat maata, siitä sov1.
19278: 
19279:                                46 §.
19280:     Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
19281:     Älköön kuiterrkaan 44 § :ssä mainitussa tapauksessa sel-
19282: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on sen-
19283: laatuinen oi1keus, kuin siinä pykälässä on sanottu, uusjakoa
19284: vtl!atiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa tahdo.
19285:                          Jako laitos.                      75
19286: 
19287:                          47 §.
19288:    Uusj-aossa olkoon jakoperusteena lain voiman saanee-
19289: seen isojakoon tahi muuhun lailliseen jakoon perustuva
19290: nautin ta.
19291:                             48 §.
19292:     Palstatila olkoon uusj aon alainen niinkuin maatilakin.
19293:     Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
19294: lisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi tahi teollisuus- tai
19295: muuhun seUaiseen tarkoitukseen, ilman omistajan suostu-
19296: musta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä uus-
19297: j akoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
19298: sen jälkeen kuin uusjako jo oli kuulutettu alotettavaksi.
19299:     Jos maa on maksamattoman kauppahinnan pa11t-
19300: tina, olkoon niinhyvin tässä mainitussa tapauksessa kuin
19301: muulloinkin kun kiinnityksenhaltijan myönny,tys tämän
19302: asetuksen mukaan vaadita'an, myös semmoisen panttioikeu-
19303: den haltijasta voimassa, mi,tä kiinnityksenhaltijasta sa-
19304: notaan.
19305:                              49 §.
19306:     Jos uusjaon al,aiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvan
19307: tilan tiluksia ei voida uusjaolla sanottavasti paremmin jär-
19308: jestää, älköön sen tilan tiluksia jaossa muutettako enemmän
19309: kuin on välttämätöntä muiden tilojen tiluksien tarkoituk-
19310: senmukaista järjestämistä varten; ja voidaan muiden tilo-
19311: jen omistajat velvoitta:a sen tilan omistajalle kohtuullisesti
19312: korvaamaan ne kustannukset ja se vahinko, jonka hänen
19313: tilansa ottaminen jakoon hänelle aiheuttaa.
19314:     Jos jonkun tilan metsä on paremmin säästynyt ja hoi-
19315: dettu kuin muiden, olkoon sen omistaja oikeutettu, mikäli
19316: tarkoituksenmukainen palstain sijoitus sen sallii, saamaan
19317: entisen metsämaansa jako-osaansa.
19318:                             50 §.
19319:     Mitä isojaosta 1 luvussa on säädetty, olkoon soveltu-
19320: vilta kohdin noudrutettava myös imsjaossa; kuitenkin saa
19321: muunkin kuin 10 ja 11 § :ssä mainitun maan jättää uus-
19322: jaosta pois, jos siitä katsotaan olevan yhteistä hyötyä.
19323: 76     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19324: 
19325:                          5 LUKU.
19326:                      T i 1 u s v a i h t o.
19327:                             51 §.
19328:     Jos kylän, jossa isojako on toimitettava, taikka uusjako-
19329: kunnan ympä.rysra;ja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
19330: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
19331: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos sen
19332: hai:tatta voi tehdä.
19333:     Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan Walla on
19334: tilus kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos
19335: kylässii tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jako-
19336: kunnalle, on semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen hel-
19337: pottamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettava, kun
19338: se haitatta voi käydä päinsä.
19339: 
19340:                           t52 §.
19341:    Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
19342: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin
19343: 51 § :ssä on sanottu.
19344:    Semmoisesta talosta olkoon muutoin voimassa mitä tässä
19345: luvussa kylästä sanotaan. Sama olkoon J.aki kruunun-
19346: pu~stoista ja muusta metsäviranomaisen hoidossa olevasta
19347: kruununmaasta sekä kaupunginma,asta.
19348: 
19349:                             ö3 §.
19350:     Jaettaessa sellaista kuivattua maata, josta 12 § :ssä on
19351: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on
19352: jätetty pois, on niinikään tilusvaihto toimitettava, jos se
19353: tilusten sopivaa järjestämistä varten on tarpeen.
19354:     Sama olkoon laki kun kuivattu maa on jaettu, mutta
19355: sopimaton tilusjärjestys estää sitä asianmukaisesti vilje-
19356: mästä.
19357: 
19358:                         . 54 §.
19359:    Mitä 51 § :ssä säädetään, sovellettakoon vastaavalla ta-
19360: valla myös silloin kuin tilojen välillä vaaditaan tilus.
19361:                          Jako laitos.                       77
19362: 
19363: vaihtoa toimitettavaksi muuten kuin jaon yhteydessä.
19364: Älköön tilusvaihdoUa kuitenkaan vaihdettako sellaisen
19365: tilan tiluksia, jossa ei ole toimitettu isojakoa tahi joka ei
19366: ole vanhastaan ollut yksinäisenä.
19367: 
19368: 
19369:                               55 §.
19370:      Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin 51-
19371: 54 § :ssä on mainittu, saatakoon myös viljelyksessä olevaa
19372: tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
19373:      Ma,ata, jota pääasiallisesti käy,tetään tonttipaikaksi tai
19374: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tar-
19375: koitukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta
19376: j(l, kiinni,tyksenhaltijan kirjallista myönnytystä muuhun
19377: maahan V'aihdettako, paitsi siinä tapauksessa että semmoi-
19378: nen käyttä,minen on alkanut sen jälkeen kuin tilusvaihto-
19379: toimitus oli jo kuulutettu alotettavaksi. ·
19380: 
19381: 
19382:                               56 §.
19383:     Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaon-
19384: järjestelyyn, erottaa jonkun ~tilan tiluksia sen yksityisestä
19385: tahi muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sel-
19386: lainen vesijättö on jonkin tilan rajan sisällä, johon se ei
19387: kuulu, taikka jos sen asema muuten vaikeuttaa siihen ra-
19388: joittuvien tilusten viljelemistä, olkoon tilanomistajana
19389: oikeus sa~ada vesijättö vaihdetuksi muuhun maahan.
19390:     Sama oikeus pakolliseen vaiht,oon olkoon myös vesi-
19391: jätän amistajalla, silloin kuin hänellä on samanlaist:t estettä·
19392: ja haittaa vesijätön hoidossa.
19393:     Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
19394: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi, jolla
19395: ei ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen johdosta
19396: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko
19397: oikeutettu vaatima,an tilusvaihtoa.
19398:     Vesij ätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
19399: mitä 55 § :ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty itse-
19400: näistä tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan
19401: 78       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19402: 
19403: vastikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia taikka asian-
19404: osaiset semmoisesta lunastamisesta sopivat.
19405: 
19406:                              57 §.
19407:     Sellaisten tilojen kesken, joita saa jakaa, sawkoon tiluk-
19408: sia vapaaehtoisesti vaihtaa, jollei kummankaan tilan suu-
19409: ruusmitta maakirjatalon suhteen sen kautta muutu ja jos,
19410: 55 § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa, siihen on
19411: saa;tu kiinnityksenhaltijan kirjallinen suostumus.
19412: 
19413: 
19414: 
19415: 
19416:      Maanjaon ja tilusvaihdon toimittamista koskevat
19417:                    yleiset määräykset.
19418:                              6 LUKU.
19419:   T o i m i t u s m i e h e t j a n i i d e n a s e t t a m i n e n.
19420:                             58 §.
19421:     Maanjako on maanmittarin toimitettava kahden maan-
19422: viljelyksessä taitavan ja kokeneen uskotun miehen avulla;
19423: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan
19424: erottamisessa ja vapaaehtoisessa tilusvaihdossa ynnä näiden
19425: yhteydessä sattuvissa rajankäynneissä uskottujen miesten
19426: sijaan kutsua kaksi jäävitöntä maanviljelyksessä perehty-
19427: nyttä todistajaa, jos asianosaiset siitä sopivat.
19428:     Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
19429: kokonaan saman ma,anmittarin ynnä jommankumman lää-
19430: nin uskottujen miesten suoritettava.
19431:     Mitä tässä sekä 7 ja 8 luvussa säädetään olkoon sovel-
19432: tuvilta kohdin noudatettavana muissakin maanmittaustoi-
19433: mituksissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toi-
19434: sin sanota.
19435:                           59 §.
19436:    Uskottuja miehiä valitsee kukin maalaiskunta yleisessä
19437: kuntakokouksessa vähintään kuusi kolmeksi vuodeksi ker-
19438:                           Jakolaitos.                         79
19439: 
19440: raHaan. Kuitenkin on, vuoden kuluttua siitä kuin ensiksi
19441: valitut ryhtyivät toimeensa, kolmannen osan heistä ja vie-
19442: läkin vuoden kuluttua puolen jälelläolevista arvan nojalla
19443: erottava sekä uudet uskotut miehet eroavien sijaan seuma-
19444: viksi kolmeksi vuodeksi valittava.
19445:     Uskotut miehet ovat niiden valittavat, jotka ovat maa-
19446: tilam tai palstatilan puolesta ä'ärri,oikeutettuja, ja on jolkai-
19447: seUa val.itsid,alla yksi ääni.
19448:     Uskotut miehet kaupungin alueella tapahtuviin toimi-
19449: tuksiin valitsee maistraatti.
19450: 
19451:                              60 §.
19452:     Sen lisäksi, mitä 58 '§ :ssä on sanottu, olkoon vaalikel-
19453: poisuudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihla-
19454: kunnanlautamiehestä on säädetty.
19455:     Se, joka on uskotuksi mieheksi valittu, ei saa kieltäytyä
19456: tointa vastaanottamasta, ellei hän jo ole kolmea vuotta sel-
19457: laisessa toimessa ollut tahi tullut kuudenkymmenen vuoden
19458: ikään taikka voi vapautumisensa perusteeksi esiintuoda
19459: muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka kuntakokous tahi
19460: maistraatti hyväksyy.
19461:                            61 §.
19462:    Uskottu mies tehköön oikeuden edes.Sä valan, että hän
19463: parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyt-
19464: tävä hänelle uskotun toimen eikä ole siinä tahallisesti tekevä
19465: vääryyttä mistään syystä eikä minkään varjolla.
19466: 
19467:                           62 §.
19468:    Samassa toimituksessa on mikäli mahdollista käytettävä
19469: samoja uskottuja miehiä, ja noudatettakoon tätä siinäkin
19470: tapauksessa, että toimitusta jatketaan useammassa kun-
19471: nassa.
19472:                             63 §.
19473:     Siitä miten ja missä tapauksissa maanmittarille onhan-
19474: kittava määräys toimittamaan tässä asetuksessa mainittuja
19475: toimituksia, säädetään eri,ttäin, samom kuin myös siitä
19476: 80      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19477: 
19478: korvauksesta, joka maanmittarille ja uskotuille miehille on
19479: sellaisista :toimi·tuksista tuJeva.
19480: 
19481:                           64 §.
19482:    J1os maanmittari ja uskotut miehet jäävät erifuielisiksi
19483: semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti päätettävä,
19484: käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos jokainen on
19485: eri mieltä, jääköön maanmitt•arin mielipide päätökseksi.
19486: 
19487: 
19488:                              7 LUKU.
19489:       Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä m e n e t t e l y s t ä.
19490:                               65 §.
19491:     Maanmit.tari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
19492: vähintään neljäätoista päivää ennen toimituksen alkua,
19493: kuulututtamaan ensimäisen kokouksen ajan ja paikan sen
19494: tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka niissä kun-
19495: nissa, joissa ne tilat ova,t, joita toimitus koskee. Sellainen
19496: kuulutus on maanmittarin toimesta ja kunnallislautakun-
19497: ruan esimiehen väli.tyksellä myös ilmoi1tetta va si·hlä tavalla
19498: kuin kunnallisista kuulutu:ksista on paikkakunnalla voi-
19499: massa.
19500:     Kuulutulksessa on asianosaiset ja 76 § :ssä mainitut oikeu-
19501: denomistajat kutsuttava toimitukseen saapumaan sekä ke-
19502: hoitettava heitä ottamaan mukaansa kaikki hallussaan ole-
19503: va.t, asiaa koskevat kartat ja tiluskirjat sekä kutsumaan
19504: uskottuja miehiä olemaan toimituksessa apuna.
19505:     Jos asianosaisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa
19506: mainitussa taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa, il-
19507: moitettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumuskirjeellä.
19508: Semmoisesta toimituksesta, joka koskee tilusten pakollista
19509: vaihtoa, on myös paikkakunnassa asuvalle asianosaiselle
19510: erittäin annettava tieto, jollei tilusvaihto ole yhteydessä
19511: sellaisen muun j·akotoimituksen kanssa, jossa hän on osakas.
19512:     Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu, on
19513: vaikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei olekiaan saa-
19514:                         Jakolaitos.                        81
19515: 
19516: punut, katsottava asianmukaisesti annetuksi, j~ kirje vä-
19517: hintään kolme viikkoa ennen ensimäistä kokousta on sisään-
19518: kirjoitettuna jätetty postissa kuljetettavaksi.
19519:    Kun niin on kutsuttu, älköön asianosaisen poissaolo toi-
19520: mitusta viivyttäkö.
19521: 
19522:                             66 §.
19523:     ilman sellaista edelläkäynyttä kutsumusta kuin 65 § :ssä
19524: 011 mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimittamaan
19525: halkomisen, lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
19526: ehtoisen tilusvaihdon ynnä niissä sattuvan rajankäynnin,
19527: jos kaikki asianosaiset siitä sopivat.
19528: 
19529:                              67 §.
19530:     Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- ,tahi perintö-
19531: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
19532: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
19533: sessa asianosaisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
19534: saapumatta toimitukseen, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
19535: on sa'anut tiedon, älköön se estäkö toimi,tusta.
19536: 
19537:                          68 §.
19538:    Kaikesta mitä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
19539: täkirja.
19540: 
19541:                            69 §.
19542:     Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nou-
19543: datelltakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
19544: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
19545: kittavat.
19546:     Jos toimitusmiehet hylkäävät jäävimuistuksen, olkoon
19547: asianosaisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa va-
19548: littaa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuiten-
19549: kaan toimitusta sentakia viivytettäkö.
19550:     Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
19551: jääväysasiasta antaa, ei saa erittäin valitt,aa.
19552:                                                        6
19553: 82      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19554: 
19555:                              70 §.
19556:     Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianha,aroja,
19557: ettei se silloin voi jwtkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
19558: seksi ja siihen asti kuin estettä .ei enää ole. Jos toimitus ei
19559: V'Oi lain mukaan ;tapahtua, on se jätettävä sikseen.
19560:     Toimitusmiesten sellaiseen a-siaan antamasta päätök-
19561: sestä saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
19562: maanjako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai
19563: peruuttamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä
19564: toimituksen jatkumista.
19565:     Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikii seuraavaa
19566: kokouspäivää ennen kokouksen hajaantumista voida mää-
19567: rätä j.a asianasaisille ilmoittaa, on tieto siitä näille annet-
19568: tava niinkuin 65 § :ssä on särudetty ·taikka asianosaisten päät-
19569: tämällä tavalla ja ilmoitettakoon myös yleiselle asiamie-
19570: helle erityisesti toimituspäivästä.
19571: 
19572:                              71 §.
19573:     Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
19574: luovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kes-
19575: täessä, määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä tiluksia
19576: sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää
19577: kotitarpeeksi käytettävä sekä saako sellaista kaskeamista,
19578: joka laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin;
19579: huomauttakoot myös asianosaisia siitä, mitä seurauksia
19580: näiden määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
19581:     Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
19582: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa; ol-
19583: koon määräys kuitenkin noudatettavana siihen asti kuin
19584: se on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
19585: 
19586:                            72 §.
19587:     Sopimus, jonka asianosaiset tämän asetuksen mukaan
19588: tekevä:t, on heidän allekirjoitettava sekä tormi·tusmiesten
19589: oikeaksi vahvistettava.
19590:     Jos asianosainen pöy.täkirj!l!a tehtäessä hyväksyy sopi-
19591: nmksen, mutta kuitenkin kieltäytyy sitä allekirjoittam.asta,
19592:                         Jakolaitos.                       83
19593: 
19594: olkoon seHaisella hyväksymisellä sama vaikutus kuin JOS
19595: hän olisi sopimu~sen allekirjoittanut.
19596: 
19597:                              73 §.
19598:     Jos asianosainen ei ole saapuvilla kun sopimus tehdään,
19599: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
19600: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty, tar-
19601: yita kaikkien asiarrosaisten suostumusta, olkoon sitä sopi-
19602: musta hänenkin noudatettava, ellei hänellä silloin ollut
19603: laillista estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
19604: panna.
19605:     Jos asianosainen sellaisella perusteella tahtoo hakea
19606: muutosta, olkoon hrunellä valta vaHttaa maanjako-oikeudelle
19607: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi;
19608: kuitenkaan älköön sellainen valta olko voimUJssa pitempää
19609: a1kaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa. Äl-
19610: köön valitus estäkö jatkamasta toimitusta, ellei oikeus toi-
19611: sin määrää.
19612: 
19613:                              74 §.
19614:     Jos asianomainen tyy,tyy toimitusmiesten päätökseen
19615: a~siassa, joka muuten olisi ollut alistettava maanjako-oikeu-
19616: den tutkittavaksi, tahi semmoiseen . päätökseen kuin 132
19617: § :ssä mainita,an, on niinikään hänen allekirjoituksensa sii-
19618: hen otettava ja uskottujen miesten vahvistettava.
19619:     Jos saapuvilla olevat asianosaiset ovat päätökseen tyy-
19620: tyneet, olkoon se yhtä pätevä .kuin asianosaisten kesken
19621: tehty sopimuskin; ja olkoon noudatettavana mitä 72 § :n
19622: 2 momentissa ja 73 § :ssä on säädetty, mikäli ei erittäin
19623: to~sin sanota.
19624: 
19625: 
19626:                             75 §.
19627:     Asianosainen maanjaossa on sen tilan omistaja tai 2
19628: § :n 1 momentissa main1ttu omistajan vertainen haltija,
19629: jota toimitus koskee, niin myös henkilö, jolle 2 § :n 2 mo-
19630: mentissa edelly;tetyllä tavalla on myönnetty asianosaisen
19631: 84     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19632: 
19633: oikeudet. .A!sianosainen maatilan halkomisessa on jokai-
19634: nen, joka siitä omistaa määräosan.
19635:     Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesijättöä
19636: kuin 56 § :n 3 momentissa on sanottu, on senkin omistajaa
19637: asianosaisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
19638: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovute>ttu ala on ~toi­
19639: mituksen kautta erilleen otettava.
19640: 
19641:                            76 §.
19642:     Kun jossakin tapauksessa rasite- tahi nautinta-oikeuden
19643: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
19644: sellaiseen oikeudenomistajaan mitä asianosaisest~a sanotaan.
19645: 
19646:                             77 §.
19647:     Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen puo-
19648: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen val-
19649: tuuttaneet.
19650:     Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon saapuville tulleella
19651: osakka,alla valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
19652: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ov,at riitai-
19653: set, tutkikoot toimitusmiehet, mitä huomiota minkin vaa-
19654: timukseen on pantava.
19655: 
19656:                            78 §.
19657:     Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa vii-
19658: vyttää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin hal-
19659: litsee, oikeutettu puhumarun sen puolesta. Jos maa toimi-
19660: tuksen ai~ana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi asuk-
19661: kaalle, älköön tämä muuttako tahi moittiko mitä entinen
19662: haltija on sopinut tahi hyväksynyt.
19663: 
19664:                              79 §.
19665:    Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta kiinteistöltä,
19666: jota toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on
19667: osallisuutta siihen, sarumaan tarpeellisen määrän miehiä ole-
19668: maan apuna toimituksessa. Jos ma'aJliillittari tuhlaa piiivä-
19669:                          Jako laitos.
19670: 
19671: töitä tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista,
19672: v;a:s!Jatkoon nirinkuin virlmvi1.1hoostä.
19673:     Jos maanomistaja kieltäytyy ,apumiehiä antamasta, saa
19674: maalllmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
19675: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvii.ltä
19676: heti ulosmitattava.
19677:                             80 §.
19678:    Maanmittaria älköön estettäkö kulkemastru tiluksilla,
19679: mikäli toimitus sitä vaatii; kuitenkin olkoon hän velvolli-
19680: nEn katsoma'an, että kasvavan laihon vahingoittamista mi-
19681: käli mahdollista vältetään ja että puita ei tarpeettomasti
19682: kaadeta.
19683:    Puutarhassa, muussa istutetussa paikassa ja puistossa
19684: älköön puita omistajan luva;tta vahingoitettako tahi kaa-
19685: dettako.
19686:                              81 §.
19687:     Isojaon, uusjaon ja halkomisen, niin myös, jolleivät
19688: asianosaiset toisin sovi, lohkomisen ja vapaaehtoisen tilus-
19689: vaihdon toimituskustannukset on asi,anosaisten suoritettava
19690: kunkin sen muunnetun tilusalan mukaa;n, mikä hänelle toi-
19691: mitukisessa on a,nnettu, tah[, el~ei tätä pemsbetta jossain ta-
19692: pauksessa käy sovelluttaminen, manttaalin tahi pinta-alan
19693: mukaan. Pakollisessa tilusvaihdossa tutkikoot toimitus-
19694: miehet sen hyödyn, minkä kumpikin asianosainem. vaihtami-
19695: sesta saa, ja jaettalkoon kustannukset sen mukaan, elleivät
19696: asianosaiset itse toisin sovi. Palstatilan erottamisen kus-
19697: tantaa se, joka toimitusta on pyytänyt, ellei ole toisin
19698: sovittu.
19699:     Toimituskustannuksiin luetruan toimitusmiesten palk-
19700: kio niin myös kustannuikset määräyksen hankkimisesta
19701: maanmittarille ja muista valmistavista toimista, sekä käy-
19702: tetyille todistajille ja apumiehille tuleva palkka.
19703: 
19704:                           82 §.
19705:    Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
19706: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
19707: 86     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19708: 
19709: sivat asianosaisten maksettavat, kokonaan tahi osaksi ha-
19710: kijan yksinään suoritettav3Jt, ja on toimi,tuksen peruutta-
19711: mista koskevassa päätöksessä aina määrättävä, kenen on
19712: suoritettava kustannukset.
19713: 
19714:                              83 §.
19715:     Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
19716: mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä päi-
19717: västä, jolloin päätös juli,stettiin, sitä päivää kuitenkaan
19718: lukuun ottamatta.
19719:     Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä, minä
19720: päivänä päätös julistettiin, taikka, 69 § :n 2 momentissa
19721: mainitussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkir-
19722: jasta on viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
19723: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on
19724: velvollinen· viivyttelemllittä lähettämään sen maanjako-
19725: oikieuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
19726: nittakoon ne asiamiehet, joiden on toimituksessa valvottava
19727: yleistä etua.
19728:     Juli:staessaan semmoista päätöstä, josta eri valituksen
19729: saa tehdä, antakoon maanmittari asianosaisille osoituksen
19730: siitä, mihin aikaan ja millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
19731:     Kun toimitusmiesten on alistettava asia maanjako-oikeu-
19732: den tutkittavaksi, lähettäköön maanmittari viivyttelemättä
19733:  pöy,täkirjan oikeuden puheenjohtaj,alle.
19734: 
19735: 
19736:                              8 LUKU.
19737:       T i 1 u s t e n m i t t a u s, k a r t a 11 ,e p a n o j a
19738:                            se 1 i t te 1 y.
19739:                               84 §.
19740:    Maanosituksessa pitää tehtämän kartta, johon merki-
19741: tään se tahi ne tilat tahi tilanosat, joita toimitus koskee.
19742:    p,alstatilan erottamisessa tehdään kartt~a ainoastaan
19743: palstatilasta, niin myös, jos tälle on pidiiltetty ra;siteoikeus
19744: emätilaan, sitä varten luovutetusta alasta.
19745:                         J akolaitos.                       87
19746: 
19747:    Paitsi karttaa on tehtävä tilusselitelmä, joka käsittää
19748: kaikki tiluskuviot järjestyksessä ja mainitsee niiden nimen,
19749: laadun ja laajuuden.
19750:    Jos uusjako käsittää ainoastaan osan tilan tiluksista
19751: niinkuin 40 § :ssä sanotaan, on kuitenkin tilan kaikki piiri-
19752: rajat uusjakokartalle pantava.
19753: 
19754:                              85 §.
19755:     Jos niistä tiluksista, joita toimitus on koslreva, jo on
19756: kartta olemassa, mutta läsnäoleva;t asianosai,set ovat yhtä
19757: mieltä siitä, ett~ei sitä saa panna toimituksen perustaksi,
19758: on uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava.
19759:     Muussa tapauksessa tulee, sittenkun kartta on vertailtu
19760: maahan, maanmittarin harkinnasta riippumaan, onko uusi
19761: tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava. Kuitenkaan
19762: ei sellaiseen toimenpiteeseen ole ryhdyttävä, jos kartta, kor-
19763: jaamalla siinä löytyviä virheellisyyksiä ja puutteellisuuk-
19764: sia, voi saada tarpeellisen luotettav•aisuuden ja täydelli-
19765: syyden tuntuvasti vähemmillä kustannuksilla kuin mitä
19766: uusi mittaus vaatii.
19767: 
19768:                              86 §.
19769:     Jos maanmittari katsoo 85 § :n 2 mom :ssa mainitussa
19770: tapauksessa, että uusi tilusten mittaus ja kartallepano on
19771: tarpeellinen, ja jos asianosaisten ·enemmistö, luettuna heidän
19772: tilojensa veroluvun tahi, sen puutteessa, vanhan kartan
19773: tilusalan mukaan, hänen päätökseensä tyytyy, olkoon se
19774: noudatettavana eikä siihen ole lupaa hakea muutosta.
19775: Muussa tapauksessa pitää maanmittarin viivyttelemättä
19776: lähettää pöytäkirja ja kartta maanmittauksen ylihallituk-
19777: sel1e, jonka tulee ratkaista asia; ja pitää asian jäädä yli-
19778: ha,llituksen lausunnon varaan.
19779: 
19780:                           87 §.
19781:    Tilusten mittauksen ja kartallepanon tavasta, niin myös
19782: kuinka 85 § :ssä mainittu vanhemman kartan maahanver-
19783: 88        1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19784: 
19785: tailu on toimitettarva, olkoon muutoin voimassa mitä siitä
19786: erittäin säädetään.
19787:     Tilusten mittauksessa ja kartallep.anossa saa uskottujen
19788: miesten sijasta käyttää apuna toimeen sopivia henkilöitä,
19789: jotka maanmittari saattaa hyväksyä.
19790: 
19791: 
19792:                               9 LUKU.
19793:      M ä ä r ä y k s i ä m ·e n e tlt e 1 y s .t ä i s o j a o s s a,
19794:              h a 1 k o m i s e s s a j a u u s j a o s s a.
19795:            1. Toimituksen laajuuden määrääminen.
19796:                              88 §.
19797:     Jos lohkokunnasta, jossa isojako on toimitettava, mää-
19798: rätty ala liikamaata on erotettava kruunulle, määrätkööt
19799: toimitusmiehet liikamaan aseman ja rajat.
19800:     Silloin on vaarinot.ettarva niinhyvin ettei tiloå:lta oteta
19801: pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole tiloille mää-
19802: rättyä hehtaarilukua suurempi, kuin myös että liikamaa
19803: erotetaan yhtenä tahi vain muutamina soveliaina lohkoina,
19804: ja ettei sitä myöskään, parasta metsä- ja viljelyrskelpoista
19805: maata tiloille valikoimalla, tehdä ihuono-osaiseksi.
19806:     Liikamaan rajat on viipymättä paalutettava ja pyyki-
19807: tettävä.
19808:                             89 §.
19809:     Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
19810: seen, kuin 39 § :ssä on sanottu, ja joku asianosainen vaatii,
19811: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
19812: onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. Jos havai-
19813: taan olevan, määrrätkööt toirrnitusmiehet uusjaon laajuuden;
19814: mutta muussa tapauksessa jätettäköön toimitus sikseen.
19815:     Jos uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa vanhem-
19816: masta jakokunnasta, on jakoon otettavaa aluetta mää•rät-
19817: täessä myös pidettävä silmällä, ettei jälellä olevan osan
19818: soveliasta uusjakoa, siitä vastedes mahdollisesti kysymyk-
19819: sen noustua, sanottavasti vai keuteta.
19820:                                    1
19821:                          Jako laitos.                      89
19822: 
19823:                             90 §.
19824:     Jos näyttää olevan syitä uusjaon toimittamiseen, mutta
19825: että muitakin tiloja kuin mitä määräys tarkoittaa on jakoon
19826: otettava, on uusjakoa ja sen laajuutta koskevan kysymyksen
19827: tutkimista varten kaikkien niiden kanssa, joita asia koskee,
19828: määrättävä pidettäväksi uusi kokous sekä se asianmukai-
19829: sesti valmisteltava ja kuulutettava.
19830: 
19831:                            91 §.
19832:     Jos on annettu määräys 12 tai 13 § :n perusteella jakaa
19833: sellainen maa, joka ei ole isojaossa ollut, tahi toimittaa
19834: sellainen uusjako, joka mainitaan 42-44 § :ssä, ja joku
19835: asianosainen jakoa vastustaa, on asia toimitusmiesten rat-
19836: kaistava.
19837:                            92 §.
19838:    Jos nousee .kysymys jaon larujuudesta muissa kuin
19839: ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa, olkoon asia toi-
19840: mitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon muuten silloin-
19841: kin 89 ja 90 § :n määräyksiä.
19842: 
19843:                             93 §.
19844:     Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
19845: ten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden rat-
19846: kaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
19847: mikäli se koskee riidattoman alan mittaamista ja kartalle-
19848: panoa, jatkettako ennenkuin riita'kysymys on lopullisesti
19849: ratkaistu.
19850:     Jos päätöksessä määrätään haettu toimitus sikseen jä-
19851: tettäväksi, älköön sitä päätöstä kuitenkaan jätettäkö maan-
19852: jako-oikeuden ratkaistavaksi, vaan olkoon muutoksen-
19853: hakuoikeudessa vmmassa mitä 70 § :n 2 momentissa sää-
19854: detään.
19855:                            94 §.
19856:    Jos haettu uusjako on jätetty sikseen päätöksellä, joka
19857: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu, ja
19858: edellisessä jaossa jakokunnan tilojen piirirajat jätetty mel-
19859: 90     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19860: 
19861: koisilta osilta pyykittämättä, olkoon noudatettavana mitä
19862: 146 § :ssä säädetään vanhemman jakotoimituksen täyden-
19863: tämisestä.
19864: 
19865: 
19866: ~. Piirirajain määrääminen ja tilW8vaihtojen toimittaminen.
19867: 
19868:                            95 §.
19869:    Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
19870: janmääräyksellä vruhvistettu tahi jos se on epävarma, on
19871: se rajankäynnillä määrättävä siinä järjestyksessä kuin 15
19872: luvussa sanotaan.
19873:    Mitä tässä säädetääm olkoon myös semmoisen maan
19874: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty jaosta pois, sovellet-
19875: tava sen maan rajoihin.
19876: 
19877:                              96 §.
19878:     Toimitusmiesten päätö~seen, jolla rajankäynti on mää-
19879: rätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
19880:     Jos asianosa,inen on tyytymätön päätökseen, jolla ra-
19881: jankäynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
19882: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa siitä maanjako-
19883: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämättä toimitusta.
19884: 
19885:                             97 §.
19886:    Ennenkuin jakotoimituksen yhteydessä käytävä pnn-
19887: raja on lopullisesti määrätty, älköön jakotoimitusta jatket-
19888: tako, lukuunottamatta mittausta, kartallepanoa ja tilus-
19889: vaihdon toimittamista riidattomien rajojen sisällä, ellei
19890: 205 § :n mukaan toisin määrätä.
19891: 
19892:                            98 §.
19893:     Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoituk-
19894: sessa kuin tämän asetuksen 51-53 sekä 56 § :ssä sanotaan,
19895: ovat nämä kysymykset, asianmukaisesti valmisteltuina ja
19896: koottuina, esitettävät piirirajankäynnin yhteydessä tahi
19897: erityisessä, sitä varten määrätyssä kokouksessa.
19898:                          Jakolaitos.                         91
19899: 
19900:    Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
19901: tavasta asiata käsiteltäessä, samoin kuin tilusvaihdon toi-
19902: meenpanemisesta, olkoon noudatettavana mitä 12 luvussa
19903: säädetään.
19904:                            99 §.
19905:     Jos tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, äilköön
19906: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
19907: puu tilusvaihdosta.
19908: 
19909: 
19910:          3. Tilusten jyvitys ja nautintaselitelmä.
19911:                             100 §.
19912:     Oikean perusteen saamiseksi jaettavien tilusten toisiinsa
19913: vertaamiselle on jakokunnan tilukset jyvitettävä. Sitä teh-
19914: dessään on toimitusmiesten katselmuksen j,a tartkan har-
19915: kinnan perusteella pantava kullelrin erilawtuiselle ,tilukselle,
19916: katsoen sen luonnolliseen laatuun ja asemaan sekä sen vil-
19917: jelemisen vaikeuteen ja kalleuteen, niin myös siihen pysy-
19918: väiseen hyötyyn, mikä siitä tavallisina vuosina on odotet-
19919: bviss,a, tahi, missä mainittuja perusteita ei voida kohtuu-
19920: della sovelluttaa, tiluksen käyvän vakaantuneen arvon mu-
19921: kaan, jyväarvo, joka oikein ilmaisee tiluksen ar:von suh-
19922: tautumisen muiden tiluksien arvoihin.
19923:     Maatilan halkomisessa on kuiterrkin viimeksi toimitet-
19924: tua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen mukaan
19925: oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta jyvitystä
19926: välttämättömäksi.
19927: 
19928:                            101 §.
19929:     Jyvityksen päätyttyä tehköön maanmittari nautinta-
19930: selitelmän, joka kuhunkin tilaan nähden sisältää kaikki sen
19931: hallussa olevat tiluskuviot' sekä niiden nimet, jyväarvot,
19932: pinta-alat ja muuntosisällykset. Jos useammalla tahi kai-
19933: killa jakokunnan tiloilla on yhteisesti hallittavia tiluksia,
19934: ovat sellaiset tilukset niinikään samalla tavalla erikseen
19935: lueteltavat.
19936: 92     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
19937: 
19938:    N autintaselitelmässä pitää myös voimassa olevat nau-
19939: tinta-ja rasiteoikeudet, jotka ilmoitetaan tahi muutoin käy-
19940: vät ilmi, tarkoin mainittaman.
19941: 
19942:                             102 §.
19943:    Mitä 101 ja 110 § :ssä säädetään maatilasta, oLkoon hal-
19944: komisessa noudatettavana sellais·een tilanosaan nähden, jota
19945: on ·viljelty väliaikaisen osituksen tai sovintojaon mukaan
19946: niinkuin 24 § :ssä on sanottu.
19947: 
19948:                            103 §.
19949:     Nautintaselitelmä on asianosaisiUe julkiluettava ja seli-
19950: tettävä sekä, sittekun mahdollisesti tarpeelliseksi havaitut
19951: oikaisut siihen on tehty, maanmittarin allekirjoitettava; ja
19952: olkoon nautintaselitelmään nähden voimassa mitä toimitus-
19953: miesten päätöksestä 74 § ~ssä säädetään.
19954:     Miten on menerteltävä, jos asianosainen kieltäytyy hy-
19955: väksymästä jyvitystä tai nautintaselitelmää, säädetään
19956: 124 § :ssä.
19957: 
19958: 
19959:               ,4,. Jakoperuateen määrääminen.
19960:                           104 §.
19961:     Kun otetaan käsiteLtäväksi kysymys jakoperusteesta,
19962: ilmoittakoon ja selittäköön maanmittari asianosaisille sen
19963: jakoperusteen, jota kussakin tapauksessa, sen mukaan kuin
19964: tässä asetuksessa sanotaan, on jaossa nouda;tettava.
19965: 
19966:                            105 §.
19967:    Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
19968: jakoperustetta säädetty, ja asianosaiset sopivat jostakin
19969: jakoperusteesta, nouda,tettakoon sitä.
19970:    Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
19971: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa on
19972: käytettävä.
19973:                          Jako laitos.                       93
19974: 
19975:                             106 §.
19976:     Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
19977: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, menetellään niin-
19978: kuin 124 § :ssä säädetä,än.
19979: 
19980: 
19981:     5. 111aan erottaminen yhteiseksi tahi _jonkun tilan
19982:                    erityiseksi tarpeeksi.
19983:                            107 §.
19984:     Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
19985: voima on jonkin arvoinen, on sen käyttämiseen tarpeellinen
19986: maa erotettava yhteisestä tilusmäärästä yhteiseksi tiluk-
19987: seksi.
19988:     Tilusmäärästä erotetaan myöskin 10 ja 11 § :ssä mainitut
19989: tilukset sanotuissa pykälissä säädetyirllä ehdoilla.
19990: 
19991:                             108 §.
19992:     Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kaJ.astuk-
19993: seen tarpeellinen maa sekä paikka pellavain liottamista,
19994: kalkkilouhosta, hiekan-, saven-, soran-, mullan ja turpeen-
19995: ottoa, kaivoa taikka muuta semmoista varten on niinikään
19996: tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmäärästä
19997: erotettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla alueillaan
19998: tällaista etua.
19999:     Siten erotettu paikka on jyvityksen mukaan luettava
20000: niiden tilojen jako-osuuteen, jotka tulevat siitä osallisiksi.
20001:                             109 §.
20002:     Päältäpäin tilusmäärästä on vielä erotettava tarpeelli-
20003: nen ala teitä varten yleiselle tielle sekä 107 ja 108 § :n mu-
20004: kaan erotetuille paikoille ja muulle yhteiselle maalle sekä,
20005: kun tarpeelliseksi havaitaan, yksityisille palstoiHe, niin
20006: myös tarpeellisia viemäriojia varten.
20007:     Samalla on määrättävä aika, jonka kuluessa sellaisen
20008: tien tekeminen on suoritettava; ja tulee toimitusmiesten
20009: tehdä kustannuslasku tien tekemisestä sekä asianosaisten
20010: välillä jakaa kustannus jakotoimituksessa noudatetun jako-
20011: 94      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20012: 
20013: perusteen mukaan, ellei toisin sovita tai kU~tsota kohtuulli-
20014: seksi toisin määrätä.
20015: 
20016:                               110 §.
20017:     Jos määräalaa tilasta käytetään teollisuus- tahi muuhun
20018: samanlaiseen tarkoitukseen, tahi jos tilaan kuuluu joku eri-
20019: tyinen etuus, niinkuin kivilouhos, koski tahi kalastus, jossa
20020: muilla tiloilla ei ole osaa, erotettakoon tilalle päältäpäin
20021: sitä varten tarpeellinen ala ja vähennettäköön se tilan tilus-
20022: osuudesta.
20023:     Mitä 1 molllJent~ssa siilrudetään maatilasta, olkoon halLko-
20024: misessa noudwtettruvana sellaiseen til:anosaan nå!hden, jota
20025: on viljeUy väliaikaisen osiotamilsen :taihi sovillltojen mukarun,
20026: niinkuin 24 § :ssä on sanottu.
20027:     Jos jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen vanhemman
20028: lain mukaan pidätetty sellainen oikeus, jollaista 15 § :n mu-
20029: kaan ei saa pe11ustaa, j.a ellei ·täitä oikeutta v;o[ ilman vai-
20030: keuksia ma!llta erottamaUa poistaa, saatJakoon se lunrustaa
20031: rahalla, ikun se käy päinsä ketään :haitttwamarota.
20032: 
20033:                            111 §.
20034:     Jos asianosaiset sopivat etJtä sellainen erottaminen tahi
20035: muu toimenpide kuin 107-110 § :ssä on sanottu, on toimi-
20036: tettava, noudatettakoon sitä, mutta muutoin olkoon toimi-
20037: tusmiest•en päätettävä asiasta.
20038:     Toimitusmiesten asia olkoon niinikään aina ratkaista,
20039: ovatko semmoiset asiat ennen palstain sijoitusta vaiko vasta
20040: sen yhteydessä käsiteltävät.
20041:     Asianosaisten oikeudesta päättää yhteismetsän erottami-
20042: sesta olkoon kui·tenkin voimassa mitä 11 § :ssä särudetään.
20043: 
20044: 
20045:             6. Palstain sijoitus ja talojen siirto.
20046:                             112 §.
20047:     Kun jokaiselle tilalle tuleva tilusmäärä on laskettu, on
20048: palstainsijoitusehdotus karttaan tehtävä. Silloin on jokai-
20049: selle tilalle annettava niin paljon tiluksia kuin jyvityltsen
20050:                           Jakolaitos.                        95
20051: 
20052: ja jakoperusteen mukaan sen osuutta vastaa, mikäli mah-
20053: dollista tasaisesti parempaa ja huonompaa maata, oikea osa
20054: niinhyvin peltoa ja niittyä tahi siksi kelpaavaa viljelys-
20055: maata kuin kasvuisaa metsämaatakin.
20056:     ViljeHyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
20057: tilalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
20058: soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi katsotaan se
20059: tarpeelliseksi tahi ka·ikki ne asianosaiset, joita kysymys
20060: koskee, siitä sopivat ja sellainen vaihto haitatta voi käydä
20061: p~insä.
20062:                              113 §.
20063:     Jokaisen tilan yksityinen tilusosuus on pantava yhteen
20064: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
20065: harva1lukuisiin lohkoihin kuin tilusten asema ja laatu, ke-
20066: tään asianosaista haittaamatta, sallivat.
20067:     Jos ei voida, 120 § :n säännöksiäkään huomioonottaen,
20068: aikaansaada tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta, ellei
20069: joku tila saa useampia kuin kolme lohkoa, annettakoon
20070: tilalle enintään !kuusi tahi, Kemijärven, Kuusamon ja Kuo-
20071: lajärven pitäjissä sekä Lapin kihlakunnassa Oulun lääniä,
20072: enintään kahdeksan lohkoa.
20073:     Maanjako-oikeuden luvatta älköön tilalle annettako
20074: useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
20075:     Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
20076: on saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
20077: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
20078:     Lohkojen lukumäärään ei lueta 107-110 § :n mukaan
20079: erotettua alaa, ei myöskään jakokunnan ulkopuolella o'levaa
20080: tilusta eikä pieniä saana.
20081:                             114 §.
20082:      PaJstainsijoitusehdotusta tehtäessä on katsottava, että
20083: lohkoja, mikäli mahdollista, rajoittav.at tiet ja viemäriojat
20084: t111hi pysyväistä laatua olev!llt luonnolliset väli~ajat ja että
20085: lohkot eivät tule pitlkulaisia, suippo1a, epäsäännöllisiä tahi
20086: muutoin muodottornia vaan, mikäli tila sallii, lähenevät
20087: neliön muotoa.
20088: 96      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20089: 
20090:                             115 §.
20091:     Jokaisen tilan pitää, mikäli mahdollista on, saada tiluk-
20092: sensa talonpaikan yhteyteen tahi sen lähistöön sekä metsä-
20093: ja laidunmaansa viljeltyjen tahi viljelyskelpoisten tilusten
20094: yhteyteen.
20095: 
20096:                               116 §.
20097:     Jos jonkun maan voi yhtä mukavasti ja tilusjärjestystä
20098: sopimattomaksi tekemättä antaa yhdelle taikka toiselle ti-
20099: lalle, ja jos asianosaiset eivät sovi, kumpaiselle se on tuleva,
20100: ratkaiskoon arpa asian.                                       ·
20101: 
20102:                              117 §.
20103:     Kun samalla omistajalla on kaksi tahi useampia tiloja,
20104: sijoitettakoon, jos hän sitä pyytää, niiden tiluspalstat vie-
20105: rekkäin, kuitenkin kukin erikseen, ellei se estä muiden ti-
20106: lojen tiluksia sopivasti järjestämästä.
20107: 
20108:                           118 §.
20109:    Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sellainen
20110: erityinen etuus, 1kuin 110 § :n 1 momentissa on mainittu,
20111: olkoon lupa selvän jaon aikaansaamiseksi vaihtaa se toi-
20112: seen yhtä hyvään samanlaatuisoon etuuteen .tahi, jos tilan
20113: omistaja siihen myöntyy, muulla tavoin ottaa se jakoon.
20114:    Sellaisen alueen erottamisesta, joka on jonkin muun
20115: kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite, sääde-
20116: tään tämän asetuksen I osastossa.
20117: 
20118:                             119 §.
20119:     Jos jostakin tilasta on luovutettu määräalue toisen vil-
20120: jeltäväksi eikä sopivaa tilusjärjestystä käy aikaansaaminen
20121: tämän alueen tai sen olennaisen osan joutumatta pois vil-
20122: jelijältä; silloin on, jos kustannusten suuruuteen, nautinta-
20123: oikeuden jälelläolevan ajan pituuteen, semmoisen nautilllta-
20124: oikeuden edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan uudessa
20125: tilusjärjestyksessä tahi muihin olosuhteisiin katsoen sove-
20126: liaasti käy päinsä, viljelijälle erotettava toinen hyvyy-
20127:                          Jakolaitos.                          H7
20128: 
20129: deltään vastaava alue niistä tiluksista, jotka jaossa ovat sa-
20130: malle tilalle annetut.
20131:    Mitä tulee maanomistajan ja vuokramiehen oikeuteen
20132: jaon toimittamisen johdosta vaatia vuokran korottamista
20133: tahi vähentämistä taikka vuokrasopimuksen kumoamista
20134: tahi irtisanomista sekä sellaisen ill"tisanomisen aikaan, ol-
20135: koon voimassa mitä siitä on erittäin säädetty.
20136: 
20137: 
20138:                             120 §.
20139:     Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
20140: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
20141: niin yhteenrakennetut, että kuhunkin tilaan jaossa tulevia
20142: tiluksia ei voida tarkoituksenmukaisesti sijoittaa, ellei yhtä
20143: tahi useampaa tilaa, tahi halkomisessa osakasta, siirretä en-
20144: tisestä talonpaikastaan, on siirto pantava toimeen.
20145: 
20146: 
20147:                             121 §.
20148:    Ennen muita siirrettäköön se tila, jonka siirtäminen
20149: parhaiten edistää tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta.
20150:     Jos tarkoitus saavuteta.an yhtä täydellisesti siirtämällä
20151: mikä tahansa useammista tiloista, jääköön se tila ennen
20152: muita paikoilleen, joka on parhaiten rakennettu tahi jolla
20153: on puutarha tahi muu hyödyllinen ja arvokas laitos.
20154:    Jos tilat ovat viimeksimainitussakin suhteessa yhtä
20155: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on siirrettävä, ratkais-
20156: takoon asia arvalla.
20157:     Tilan halkomisessa määrätään siirtymisvelvollisuus
20158: osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä säädet-
20159: tyjen perusteiden mukaan.
20160: 
20161: 
20162:                             122 §.
20163:     Siirrettävän tilan tiluspalsta on sijoitettan niin,
20164: että sen tiluksilla on sovelias tonttipaikka kuivalla ja va-
20165: k81alla pohjalla sekä hyvää vettä saatavana lähteestä tahi
20166: vesistöstä kaivon kaivamisella.
20167:                                                           7
20168: 98      1912. -   Eduskw•taesitysmietintö N :o 13.
20169: 
20170:                               123 §.
20171:      Sittenkun palstainsijoitusehdotus on karttaan tehty, on
20172: se asianosa>isille esitettävä sekä tilojen vastaiset lohkot, kun
20173:  vaaditaan tahi muutoin tarpeelliseksi katsotaan, myös ken-
20174:  tällä osotetta va.
20175:     ,Jos asianosainen tekee muistutuksen ehdotusta vastaan,
20176: korjailtakoon sitä niiltä kohdin kuin tarpeelliseksi katso-
20177: ta,an.
20178: 
20179:                              124 §.
20180:     Jos asianosainen !kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
20181: ten pä,ätöstä jyvityksestä tai nautintaselitelmästä tahi jako-
20182: perusteesta taikka maan erottamisesta yht~iseksi tai jonkun
20183: tilan erityiseksi tarpeeksi tahi palstainsijoituksesta tai talo-
20184: jen siirrosta, tahi jos toimitusmiehet ovat oikeudenmu-
20185: kaisen ja soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi kat-
20186: soneet välttämättömäksi antaa tilalle useampia lohkoja
20187: kuin 113 § :ssä on sallittu, jättäkööt toimitusmiehet asian
20188: kaikilta niiltä kohdin, jotka siten ovat riitaisiksi käyneet,
20189: yhdellä kertaa maanjako-oikeuden ratkaistavaksi ja lykät-
20190: kööt toimituksen siksi kun on annettu tuomio, jolla on
20191: lainvoima.
20192: 
20193: 
20194: 7. Jaon toirnittarninen kartalla sekä paalu&us ja pyykitys.
20195: 
20196:                              125 §.
20197:     Sittenkun palstainsijoitus on lopullisesti määrätty, pi-
20198: tää maanmittarin, niin pian kuin suinkin, kartalla lopulli-
20199: sesti toimittaa jako ja laatia täydellinen selitelmä, joka sel-
20200: Yästi ilmaisee kuinka jaoitus on suoritettu ja mitkä tilukset
20201: ovat kunkin osaksi tulleet, sekä merkitköön tähän jakoseli-
20202: telmään montako ,lohkoa kukin tila on saanut.
20203:     Sittenkun niin on tehty, tulee maanmittarin uskottujen
20204: miesten läs:p.äollessa näyttää kartta asianasaisille sekä kar-
20205: tan osotuksen mukaan kentällä paaluttaa ja 183 § :ssä ole-
20206: van määräyksen mukaan pyykittää välirajat.
20207:                          Jako laitos.                     99
20208: 
20209: 8.   Korvauksen määrääminen talojen siirtämisestä, vilje-
20210:       lyksestä, pystymetsästä ja muusta semmoisesta.
20211:                              126 §.
20212:      Siirtokustannuksiin ottavat osaa siirretyn sekä muiden
20213:  tilojen omistajat sen hyödyn mukaan, minkä tilavampi
20214: alue ja mukavampi tilusjärjestys kullekin tuottaa, taikka,
20215: milloin hyöty tutkitaan yhtäläiseksi, kukin tilansa muun-
20216: netun tilusalan mukaan.
20217:      Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta on
20218: luovutettu, siirretään pois talonpaikastaan, ottakoot niin-
20219: ikään kaikki tilanomistajat siirtokustannuksiin osaa edellä
20220: m:ainitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omis-
20221: tajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmarlta osalta
20222: kuin muiden. Jos luovutus on tapahtunut sen jälkeen kuin
20223: jakotoimitus oli kuulutettu alotettavaksi, jääkööt kustan-
20224: nukset hänen yksinään suoritettaviksi.
20225:      Siirtokustannuksiin luetaan myös teiden, viemäriojain
20226: ja kaivon laittamisesta sekä tontin ja viljelysmaan raivaa-
20227: misesta johtuvat kust,annukset, milloin nämä työt siirron
20228: vuoksi käyvät tarpeellisiksi.
20229:      Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
20230: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramie-
20231: helle sillä perusteella, että vuokravälipuhe jaon johdosta
20232: raukee kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin
20233: osaan nähden, pidettäköön tätä korvausta siirtokustannus-
20234: ten veroisena.
20235:                             127 §.
20236:     Siirtokustannuksina tulee siirretyn tilanomistajan saada
20237: korvausta rakennuksista se määrä, johon rakennusten
20238: siirtämisestä johtuvien menojen tutkitaan nousevan. Jos
20239: on tehty täysivarainen tarjous rakennusten lunastamisesta
20240: määrättyyn hintaan, ja jos näiden myyminen siitä hinnasta
20241: ja uusien rakentaminen sijaan harkitaan edullisemmaksi
20242: kuin rakennusten siirtäminen, lasketaan korvaukseksi uu-
20243: sien rakennusten rakentamiseen menevät kustannukset, tar-
20244: jottu hinta niistä poisluettuna. Jos rakennukset ovat niin
20245: 100     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20246: 
20247: vanhat tahi muutoin puutteelliset, että niiden uudestaan
20248: rakentaminen joka ta'Pauksessa olisi oHut välttämätön, so-
20249: vitettakoon arvioidut siirtokustannukset sen mukaan.
20250:     Jos kahdelle tai useammalle asianosaiselle yhteisesti
20251: kuuluu useampia rakennuksia tahi laitoksia, ja jos ne voi-
20252: daan ilman rahakorvausta sopivasti jakaa asianosaisten
20253: kesken ja siirtää kunkin palstoille tahi, kun vanha tontti on
20254: annettu jollekulle asianosaiselle, kokonaan tahi osaksi jää-
20255: vät paikoilleen, koettakoot toimitusmiehet saada asianosai-
20256: set sopimaan rakennusten tai laitosten jaosta tahi lunas-
20257: tuksesta. Jos asianosaiset eivät siitä voi sopia, määrätkööt
20258: toimitusmiehet asiassa, kuitenkaan älköön ketään asian-
20259: osaista velvoitettako lunastama'an useampia tai suurempia
20260: rakennuksia tahi laitoksia kuin tilan viljelemiseen ,tar-
20261: vitaan.
20262: 
20263:                               128 §.
20264:     Jos asianosainen on saanut huonommin viljeltyä maata
20265: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata vi1jellyn si-
20266: j,aan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota
20267: tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän
20268: oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
20269: Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennättää saada
20270: asianmukaiseen kuntoon on niinikään korvausta annettava.
20271:     Korvaus määrätään asianhaarain mukaan suoritetta-
20272: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
20273: hentymisestä, rahana, viijana tahi karjanrehuina.
20274: 
20275:                               129 §.
20276:     Jos asianosainen on menettänyt metsää tahi istutuksia
20277: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huo-
20278: nompaa metsää tahi istutuksia, saakoon hän niistä kor-
20279: vausta siltä tahi niiltä, jotka siitä hyötyvät.
20280:     Sama oJkoon laki, jos asianosainen yhteisen metsämaan
20281: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
20282:     Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
20283: ia van hankaluutta, voidaan asianosainen oikeuttaa osoite-
20284:                          ,Jakolaitos.                     101
20285: 
20286: tust.a paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuottei-
20287: ta, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai raken-
20288: nushirsiä, kuutiometrejä halkoja, tahi muulla tavalla.
20289: 
20290:                              130 §.
20291:     Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
20292: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
20293: tetulla alueella, sekä ilmoittakoot asianasaisille mitä heidän
20294: on 17 § :n määräyksen johdosta vaarinotettava; ja olkoon
20295: toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa määrätä,
20296: että tilanomistaja saa kotitarpeekseen ottaa metsäntuotteita
20297: ainoastaan mainitulla alueella olevasta jakopalstastaan.
20298: 
20299:                            131 §.
20300:     Sellainen korv,aus kuin 127-129 § :ssä on mainittu, on
20301: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
20302: ritettavaksi muuten kuin rahana, myös sen raha-arvo mai-
20303: nittava. Korvaus voitakoon jakaa maksettavaksi määrä-
20304: ajan, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
20305: 
20306:                              132 §.
20307:     Jos asianosaiset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
20308: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden maksettava
20309: se on, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta, noudatet-
20310: takoon sopimusta.
20311:    Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
20312: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asianosaiset
20313: ovat tehneet.
20314:    ,Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
20315: toimitusmiesten päättää asiasta.
20316: 
20317:                             133 §.
20318:     Sellaisen sopimuksen taikka päätöksen perusteella kuin
20319: 132 § :ssä on mainittu, laatikoot toimitusmiehet täydellisen
20320: laskelman ja jaoituksen korvausmääristä sekä tehkööt välin-
20321: selvityksen asianosaisten kesken.
20322: 102    1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13 .
20323: 
20324:                .9. Toimituksen päättäminen.
20325:                              134 §.
20326:     Jakorajoja paaluttaessa ja pyykittäessä osottakoot toi-
20327: mitusmiehet asianasaisille kullekin hänen tiluspalstansa.
20328:     Jos asianosaiset, sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja
20329: välinselvitys korvauksista toimitettu, sopivat siitä, milloin
20330: kunkin on otettava vastaan uudet palstat, noudatettakoon
20331: sopimusta. Muussa tapauksessa pitää palstojen vastaan-
20332: oton tapahtua valitusajan päätyttyä tai, jos tätä aikaa ei
20333: ka,tsota soveliaaksi, toimi,tusmiesten Illlä:äräämänä aikana.
20334: Jos vali<tuks1a on oohty, on maanjako-oikeuden mwärättävä
20335: tilusten va.staanoton ~aika.
20336:                             135 §.
20337:     Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten on käsitelty,
20338: julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi sekä lu-
20339: kekoon julki ja antakoon asianasaisille yhteisesti tästä to-
20340: distuksen, joka sisältää 83 § :ssä mainitun tiedon yleisistä
20341: asiamiehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosoituksen.
20342:     Jos asianosainen, joka tahtoo toimituksesta valittaa, sitä
20343: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
20344: vyttelemättä hänelle annettava.
20345:                            136 §.
20346:     Jos asianosainen on tyytymätön toimitettuun jakoon
20347: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
20348: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
20349: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa jaon
20350: päättymisestä siitä valittaa maanjako-oikeuteen.
20351:                            137 §.
20352:     Jos toimituksesta ei ole valitettu, on se jätettävä sillä
20353: tavalla tarkastettavaksi, kuin erittäin on säädetty, sen to-
20354: teamiseksi: että toimitus on lain mukaan saanut tapahtua;
20355: että jakokunnan piirirajat ovat määrätyt; että 11 § :n 1 mo-
20356: mentin ja 40 § :n 2 momentin säännöksiä niissä mainittujen
20357: yhteisten tilusten erottamisesta sekä lohkojen lukumäärää
20358: ja laatua koskevia määräyksiä on noudatettu; ettei muita
20359:                          Jako laitos.                     103
20360: 
20361: kuin 15 § :ssä mainittuja rasitteita ole perustettu; että las-
20362: kelma on oikea; sekä että välirajat on pyykitetty.
20363:     Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se pidet-
20364: tävä lainvoimaisena. Muussa tapauksessa palautettakoon
20365: asia toimitusmaanmittarille määräyksellä siitä, mil<lä ta-
20366: valla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian käsittely uu-
20367: sittava ja missä määrin. Jos kuitenkin havaitaan, ettei toi-
20368: mitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
20369: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
20370:                             138 §.
20371:    Kun jako on saanut lainvoiman, kuulututtakoon maan-
20372: mittari sen 65 § lssä mainituissa kirkoissa.
20373:    Jos jako on vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima,
20374: on samalla tavalla kuulutettava.
20375:                             139 §.
20376:     ,Jos jako tulee lainvoiman saaneen tuomion perusteella
20377: muutettavaksi, niin myös kuin asian käsittely 137 § :n mu-
20378: kaan on uusittava, noudatettakoon uutta kokousta mää-
20379: rättäessä sekä toimitusta jatkettaessa ja pääte<ttäessä sovel-
20380: tuvilta kohdin mitä tässä asetuksessa säädetään.
20381:     Jos maanjako-oikeus jakokunnan piirissä pitämässään
20382: kokouksessa on määrännyt jakoa muutettavaksi, ja asian-
20383: osaiset paikalla oltaessa ilmoittavat siihen tyytyvänsä, toi-
20384: mitettakoon muutos heti, jos se soveliaasti käy päinsä.
20385:                            140 §.
20386:    Lainvoimainen tahi 'laillisella tuomiolla hY'väksyt.ty jako
20387: on merkittävä maarekisteriin niinkuin 19 luvussa säädetään.
20388:    Älköön tilaa, joka on halottu, katsottako ositetuksi en-
20389: nenkuin nyt mainittu rekis:teröiminen on suoritettu.
20390: 
20391:               10.   Tiluspalstain haltutmotto.
20392:                               141 §.
20393:    ,Jos til uspalsta<lla, kun asianosainen sen saa ottaa hal-
20394: tuunsa, on kasvua, olkoon maan entisellä haltijalla oikeus
20395: se korjata, elleivät toisin sovi.
20396: 104     1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
20397: 
20398:     Jos asianosainen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
20399: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
20400: rätkööt toim~tusmi,ehet siitä erittäin korViauksen. Sitä var-
20401: ten pidettävään kokouk,seen ovat asianosaiset toteensaata-
20402: Yasti kutsuttavat, j~a noudatettakoon ~toimituksen lmlkuun
20403: ja päättä:mi~se€n sekä muutoksen hakemiseen nähden sovel-
20404: tuvilta kohdin mi,tä ylempänä tässä asetuksessa säfudetään .
20405: 
20406:                             •142 §.
20407:    Jos asianosaiseltra evätään tiluspalstan haltuunotto mää-
20408: räaikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeeUista vir-
20409: ka-apua.
20410: 
20411: 
20412: 
20413:    11. Lain'ooim,aisen jaon kor·jaarminen. Pienenlaisten
20414:                      virheiden tasotus.
20415: 
20416:                            143 §.
20417:     Jos asianosainen kykenee näyttämään, että lta~invoimai­
20418: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
20419: olkoon hänellä valta viiden vuoden kuluessa sii,tä kuin jako
20420: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea osan-
20421: sa tasoittamista.
20422: 
20423:                            144 §.
20424:     Jos silloin, kun jakokäsittely 137 § :n nojalla uusitaan
20425: tahi kun tutkitaan jakotoim1tuksesta tehtyä valitusta tai
20426: tasoitushak:emusta, huomataan <~emmoisen virheen tapah-
20427: tuneen, joka on vaikut,tanut yhden t~~ti useamman tilan tilus-
20428: alan laajuuteen, ja jos virheen oikaisemisesta koituisi kus-
20429: tannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eiviilt ole kohtuulli-
20430: sessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn, älköön jakoa sen
20431: takia muutettako, vaan määriilttäköön sille asianosaiselle,
20432: jonka oikeutta on loukiattu, vastaava rahakorvaus, sen tahi
20433: niiden maksettavaksi, jotka ovat saaneet enemmän kuin
20434: heille olisi ollut tuleva.
20435:                             Jakolaitos.                            105
20436: 
20437: 
20438: 
20439:                              10 LUKU.
20440: 
20441: M ä ä r ä y k s i ä t i l o j e n v ä 11 i a i k a i s e s t a o s i t-
20442: ( a m i s e s t a j a v ,a n h e m m a n j a o n t ä y d e n t ä-
20443:                             m i sesd:.ä.
20444: 
20445:                             145 §.
20446:     Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
20447: massa olevaksi, niinkuin 22 § :ssä on sanottu, olkoon nouda-
20448: tettavana mitä muusta halkomisesta on määrätty, kuitenkin
20449: siten ettei piirimjan käymistä, t.ilusvaihtoa sekä lohkojen
20450: lulma ja laa.tua koskevia säännöksiä ole soV"ellettava j'a ettei
20451: Yälirajo}a myöskään pyykitetä.
20452: 
20453:                            146 §.
20454:     ,Jos vanhemman J,ain mukaan ~toimitetussa jaossa tilo-
20455: jen välimjat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyykittämättä,
20456: tahi jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat joutuneet
20457: hukkaan tai turmeltuneet, ja jos va1aditaan jonkun tahi
20458: joidenkuiden tilojen välimj'ain uudelleen pa.aluttamista ja
20459: niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järj·estyksessä nos-
20460: twmwtta kysymystä uusjaosta, pa.alutettakoon ja pyykitet-
20461: täköön rajat yhteen menoon 177 § :n mukaan ja tehtäköön
20462: raj ankäyntikartta.
20463:     Semmoisessa vanhemman jaon täydentämisessä saa
20464: myöskin pieniä yhteisiä Wuksia jakaa sekä sellaisia 5 lu-
20465: vussa myönnet,tyjä tilusvaihtoja toimittaa, joista asianosai-
20466: set sopivat. Tässä on myöskin 109 § :n määräyksiä va-staa-
20467: valla tavalla sovellettava tarpeellisiin teihin nähden, ja
20468: voi tarvittavan tiealan saamiseksi pakollinen tilusvaihto
20469: tapahtua.
20470:     Tällaisen toimituksen pää,ttämisestä sekä muutoksen-
20471: hausta olkoon voimassa mitä 135-137 § :ssä säädetään.
20472: 106      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20473: 
20474: 
20475:                               11 LUKU.
20476: 
20477: Määräyksiä menet,telys1tä maatilan loh-
20478:  k o m i s e s s a j a p a l s t a 1t i 1 ,a n e r o <t t ,a m i s e s a.
20479: 
20480:                              147 §.
20481:     Jos se osa tilasta, joka on lohkaistava tahi palstatilaksi
20482: erotettava, rrujoi,ttuu tilan piirira}aan, ja epävarmruuttu
20483: ilmaantuu mj,an oikeasta suunnasta siLtä kohdin, on rajan
20484: määräämiseksi rojankäynti toimitettava siinä järjestyk-
20485: sessä kuin 15 luvussa sanotaan; j.a noudatet,takoon siinä
20486: vastaavalLa tavalla myös 96 Ja 97 § :n määräyksiä.
20487: 
20488:                              148 §.
20489:     Sen jälkeen on välira.j11t pwalutettava ja pyyki,tettävä
20490: sekä karttaan merkittävä; ja on, kun maati>la lohkotaan
20491: tai palstatila erotetaan, silloin myös katsottava että kukin
20492: eri tUa ·srua oikeuden tarpeellisiin teihin.
20493:     Lohlromisessa saa<takoon, jos asi,a;nosai,set siitä sopivat,
20494: myös erottaa koski ja maata siinä tarkoituksessa kuin 107-
20495: 109 § :ssä sääde·tään.
20496:     Välir.ajoja määrättä:essä on toimitusmiesten noudatet-
20497: tava ,a,sranosaisten osoitusta, jos nämäJt ov,at yhtä miel,tä,
20498: mutta muussa tapauksessa päätet,tävä asia karttojen ja
20499: asiakirjojen sekä muun saatavissa olevan selvityksen pe-
20500: rusteella.
20501:     Jos erotettava alue on saa·ri taikka erikse,en pyyki•tetty
20502: palst·a, älköön paalutus ja pyykirtys oliko 1tarpeellinen.
20503: 
20504:                               149 §.
20505:     Jos uutt•a mittausta ja jyvitystä va<aditaan, on se toimi-
20506: tettava. Muussa tapauksessa on viimeisessä jakotoimituk-
20507: sessa tehty jyvå:tys taikka luokitus tarkastettava ja, mikäli
20508: tarpeellilst•a on, oikaistava. Sitten J,askekoot ooimitusmiehet
20509: suuriko osa maakirjatalosta kumpikin ala on ja määrätkööt,
20510:                              Jako laitos.                            107
20511: 
20512: lohkomisessa, osien manttaalin sekä, palstllltibn erottami-
20513: sessa, vuotuisen palkintoveron suuruuden.
20514:     Jos yhteinen maa-alue tai koski on erotettava erityiseksi
20515: tilaksi, niinkuin 26 § :n 3 momentissa ja 27 § :·ssä on
20516: sanottu, älköön uusi mittaus ja jyvitys olko tarpeellinen
20517: paitsi mitä uuden tilan alueeseen tulee.
20518: 
20519:                           150 §.
20520:     Mitä 135-137 sekä 139 § :ssä on sanottu jaon päättä-
20521: mrsestä sekä muutoksen hakemisest.a, tarkastamisesta j.a hy-
20522: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
20523: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
20524: toimituksessa syntynyttä riitaisuutta älköön, paitsi 147
20525: § :ssä mainitussa tapauksessa, muutoin kuin pääasian yh-
20526: teydessä saatettako maanjako-oikeuden tutkittavaksi. Jos
20527: kaikki asianosaiset hyväksyvät toimituksen, on se edelleen
20528: käsiteltävä niinkuin 137-139 § :ssä sanotaan.
20529: 
20530:                            151 §.
20531:     Kun tila lohkomalJa tahi palstatilan erottamisella jae-
20532: taan, on kuvernöörin vahvistettava kumpaisenkin osan
20533: suhde maa'kirjataloon tahi, kun maa-alue tai koski on ero-
20534: tettu useammasta tilasta, näiden ja uuden tilan keskinäinen
20535: suuruussuhde, niin myös tilojen manttaali ja vero tahi,
20536: pnlstatilan erottamisessa, vuotuisen patllrintoveron määrä.
20537: 
20538:                                152 §.
20539:     Älköön til!lla katsotJtako lohk.omisel1a tai paLstatilan eTot-
20540: tamisella jaeltuksi, ennenkuin se on maarekisteriin mer-
20541: kit.ty.
20542: 
20543: 
20544:                               12 LUKU.
20545: M: ä ä r ä y k s i ä m e ne t tt e l y s t ä t i il u s v a i h d o s s a.
20546: 
20547:                            153 §.
20548:    •Jos on annettu määräys pakollisen tilusvaihdon toimit-
20549: tami.soon 54 tahi 56 § :n mukaan, 1tahi jos syntyy kysymys
20550: 108      1912. -   Eduslmntaesitysmietintö N:o 13.
20551: 
20552: semmoisesta tilusvaihdosta maanjaossa, on säädetyssä jär-
20553: jestykoossä ilmoitettava kokouksesta ja samalla myös mai-
20554: niut.ava ne tilukset, joita toimitus ·tarkoitJtaa.
20555:                                  154 §.
20556:      Jos kaikki a.sianosaiset sopivat, että tilusvaihto, jota on
20557: pyydetty tahi jota toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
20558: tävä, ja jos kiinn]tyksenhaltija on asianmuJmisesti autanut
20559: ehkä tarvittavan suostumuksen.sa siihen, noudatettakoon
20560: sopimusta; muut€n saakoot toimitusmiehet asiasta päättää.
20561:      Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvaihdon vaatimuksen,
20562: ja jos •asianooainen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon
20563: tämä kolmenkymmenen päivä.n kulue.ssa valittaa maanjako-
20564: oikeutoon.
20565:                                  155 §.
20566:     SoviUu 'taikka toimitusmiesten määräämä tilusvaihto 011
20567: vii vyttelemä ttl:ä toimiiet,ta va.
20568:                               156 §.
20569:     Mitä jakotoimituksiin nähden säädetään jyvityksestä,
20570: laskemisesta, välirajojen paa1luvtamisesta j•a pyykittämi-
20571: sestä, viljelyksen ja pystymetsän sekä sellaisen edun kor-
20572: vaamisesta, jota tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lu-
20573: kuun, sekä siirtokustann.uksista, olkoon soveltuvilta kohdin
20574: tilusvaihdossakin noudatettavana. Vaihtoon menevät ti-
20575: lukset ovat kuitenkin .aina keskenään erikseen jyvitettävät,
20576: jos kohta niiden jyvitys on ennen toimitettu tahi tulee jaon
20577: yhteydessä toimitetta va;ksi.
20578:                                157 §.
20579:     ,Jos •toimitetussa jyvity.ksessä havaitaan niiden maa-alu-
20580: eiden, jotka harki<truan sopiVlasti voit.avan V1a:iihtaa, arvon
20581: eron ()l}evan niin vähäisen, ettei vrust.aa.vien ttiloj~en maakirj a-
20582: osuude~t sanott.a va.sti sel'lai,sen ·tilusvaihdon. kaut,ta muutu,
20583: sttatakoon yhdeltä puolen puuttuva vastike korvata rahalla.
20584:                            158 §.
20585:    Sittenkuin vaihdon k!autta syntynyt muutettu rajoa on
20586: pyykitetty tahi asianosaisille on heidän tiluspalstansa osoi-
20587:                           Jako laitos.                       11)9
20588: 
20589: tebtu, julistalwon maanmittari ~toimituksen pää!ttyneeksi,
20590: jeo noudatettakoon muutoin mitä 135-137 § :ssä säädetään.
20591: 
20592:                               159 §.
20593:     Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta menet-
20594: telystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä
20595: tässä 'luvussa säädetään pakollisesta ~tilusvaihdosta.
20596:     Tilusvaihto on maanmittarin ilmoite,ttava maarek~ste­
20597: riin merki1tJt,äväJ~si; j~a älköön vapa,aehtoista tilusvaihtoa
20598: kat,sottako ,tapahtuneeksi ennenkuin sellainen merkintä on
20599: tehty.
20600: 
20601: 
20602: 
20603:                       XXX Osa.s"to.
20604: 
20605: Vesialueen ja vesijätön jako, rajankäynti sel\:ä teiden
20606:                         jako.
20607: 
20608:                           13 LUKU.
20609:                    V e 'S i alueen j a k o.
20610: 
20611:                               160 §.
20612:      Yhteinen Yesialue jaett.akoon, jos omi:-;tajat sitä YaatiYaL
20613: .T os toinen tahtoo j~akaa, vaan toinen ei, olkoon sillä v~alta,
20614: joka jakaa 'ta1htoo, jos sen tutki~ta,an voivan tapahtua muille
20615: haittaa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun
20616: ja jakoon niin kala~stus ,kuin muukin vettä ja pohjaa seu-
20617: raava erityinen e'tuus sekä koskessa myös sen käyttövoima,
20618: niinkuin atlempana sanota,an.
20619: 
20620:                           161 §.
20621:    Jos aikaisemmassa kal,avedenjaossa on oHut tarkoitus
20622: jakaa vesi ainoastaan sen käyt,tämistä v'arten kalastuksee,n,
20623: Yaan pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen on jätertty
20624: jakamatta, saatakoon sellaisen jaon t•stänJät.tä vesialue ja-
20625: kaa 160 § :n mukaan.
20626: 110     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20627: 
20628:                              162 §.
20629:     Jos rantatilukJOO't. on uusjaolla }aettu vesialueen jaon
20630: jälkeen, saata;koon, jos se ilman haitrubta voi tapahtua, vesi-
20631: alueen osuuksia tasoittaa tahi vaiht<a>a, niin että, mikäli
20632: mahdollista, jokainen a.s]anosa:inen saa vesiaJueernsa oman
20633: rantalohkonsa kohdalle.
20634: 
20635: 
20636:                            163 §.
20637:     Jos on annettu määräys vesia:lueen jakamiseen tahi
20638: semmoisen tasoituksen tai vaihdon toimittamiseen kuin 162
20639: § :ssä on sanottu, ja jos joku rusialllosainen s.itä Vllistustaa,
20640: harkitkoot toimi:tusmiehet, ovatkn toimi•tuksen edellytykBe~t
20641: olemassa, sekä autakoot päfutöksen asiassa.
20642: 
20643: 
20644:                           164 §.
20645:     Jos jaettavan vesialueen piirirajaa ei ole käyty, tahi
20646: joo se muutoin on epävarma, on se rajankäynnillä mää-
20647: rättävä.
20648: 
20649:                             165 §.
20650:     Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- j·a muut sellaiset
20651: paikat, missä kaJa kutee, nousee, laskee ta.hi muutoin oles-
20652: kel,ee, sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeltänsä ar-
20653: vioibva ja jok:ai,selle pantava vastaava arvo. ElLei hy-
20654: vyyttä käy ilman i!Sonlaista kustannusta tahi ajanJhukkaa
20655: selvi!lle saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen Hi:hinnä
20656: edellisinä vuosina antMnien ,t,ulojen mukaan, ja muiden
20657: vesiosien arvo harkinnan mukR!an, myöskin ottaen huo-
20658: mioon mikä asema niillä on pyyntipaikkaan nähden.
20659: 
20660: 
20661:                            166 §.
20662:     Missä on järvirehua, taikka hyödyHinen malmin-, ki-
20663: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
20664: tai lastauspaikka, ~taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
20665: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
20666:                            Jakolaitos.                         111
20667: 
20668:                               167 §.
20669:     Yhrteisren v>esialueesoon kuuluva koski on pohjineen ja
20670: käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine ertuuksineen
20671: yhteiseksi tilukisekisi erotettava. Jos a1sianosainen va,atii, että
20672: koski <>n yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
20673: man tutkitaan olevan sen kalaSitusta ja muuta etuutta vähä-
20674: arvoisempi, tahi koski, kun nii,tä on useampia truhi aikai-
20675: semmin toimitetussa maanjaossa tapahtunut palstainsijoi-
20676: tus sen murutoin srullii, midaam, kenellekään haittaa tuott~a­
20677: matJta, ant!l!a v;im'eisen mnnan om:iJstajalle; silloin otetta-
20678: koon se koski muun vesi!alueen yhteydessä jakoon jyvityk-
20679: sen mukaan.
20680:     Jos oikeus knsken '"esivoimaan on ennen maaliskuun 1
20681: päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillise-sti ero-
20682: tettu, on kalrustusoikeus koskessa kuitenkin otettav'a yleiseen
20683: vedenjakoon.
20684:                           168 §.
20685:    Mitä tässä asetuksessa on sääde:t.ty maanjaon j akoperus-
20686: teesta noudwtettakoon soveltuvilta kohdin vesialueenkin
20687: jaossa.
20688:                              169 §.
20689:     PaJs,tainsijoitus on vesialueen jaossa niin toim:iJtett,ava,
20690: että jokainen a;sianosainen, jonka osuus erotetaan, saa, mi-
20691: käli mahdollista, yhtäjaksoisena ja oman rantansa alaisena
20692: pah~tana sekä pyyntipaikoista että muusta v1edestä kumpai-
20693: sestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin la!l!tua
20694: yhteensä, niin paljon, kuin pa,ntujen arvojen muka,an hänen
20695: osalleen jakoperust,een nojalla tulee.
20696:     Jollei vesistöön ole lunastama1la lruitet:tu rauhoituspii-
20697: riä, on jMttaessa ensin erotettava yksi tahi useampila pii-
20698: rejä, nouda•ttMn mitä Rakennuslmaren 17 luvussa si:iJtä sää-
20699: detään.
20700:     Jos asianosaiset sopivat, etJtä määrä:tty nuotta-apaja tahi
20701: muu erityinen pyyntiparkka tahi 166 § :ssä mainitut paikat
20702: oViwt jäävät yhteisiksi, 'sallittakoon se, ellei j aon tarkoitus
20703:                                                    1
20704: 
20705: 
20706: muutoin sen kautta jää saavu:btamat,ta.
20707: 112     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20708: 
20709:                           170 §.
20710:    Mitä menettelystä maanjaossa muutoin on säädetty, ol-
20711: koon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin jaos,ta.
20712: 
20713: 
20714:                           14 LUKU.
20715:                     V e s i j ä t ö n j a k o.
20716:                             171 §.
20717:    .fos on annettu määräys yhteisen vesijät.ön jakamiseen
20718: eikä si,tä katsota sopivan ottaa seHaiseen jo toimitettavana
20719: olevaan jakoon, kuin 9 luvussa on mainittu, toimitettakoon
20720: jako noudatta.en soveltuvilta kohdin mitä jalroperusrteesta
20721: ja menettelystä 1, 2 ja 9 luvussa määrätään, nli'käJi ei alem-
20722: pana toisin sanota.
20723:                                    172 §.
20724:     .fos vesijä..tön piiriraj'a't ovat epä.v.armruL on rajankäynti
20725: jaon yhteydessä 'toimitettava. ·Silloin saatakoon oikoa tilo-
20726: jen ja vesijä,tön välisiä rajoja sekä vaihtaa sellaist,a maata,
20727: joka ailmisernmin on ollut saarena, kuitenkin ainoastaan
20728: mikäli vesijättölohkJoa ei a.nneta sen vieressä oleval[e til,alle;
20729: ja. pi't.ää sen vuo!J.i;s,i rajan oikominen ja pyybtys sekä tilus-
20730: vaihto, jos tarpeelliseksi harkitaan, tapahtua vasta pals-
20731: tainsijoituksen yhbeydessä.
20732:                              173 §.
20733:     .fos vesijäHö on syntynyt ve,sistöä asim10maisella luvalla
20734: laskemaHa, ja jos joku vawtii itseHeen henkrlökohtaisesti
20735: tahi sellaiselle tilalle, joUa ei ole ollut osuwtta vesistössä,
20736: osaa siitä sillä perusteella, että se}llainen osa oli laskemis-
20737: Jupaa myönnettäessä vakuutettu hänelle twhi jollekulle hä-
20738: nen saantomie.helleen taikka tilalle, on sellainen vaatimus
20739: laillisessa järjestyksessä erikseen tutkilbtava.
20740: 
20741:                              174 §.
20742:     PwlstairusijoHuksessa on, mikäli mahdollista, katsottav,a,
20743: että vesijättöön ra:joi.ttuva tila saa osansa siitä muiden ti-
20744:                            Jakolaitos.                            113
20745: 
20746: lustensa yht·eyteen eikä tu1e suljetuksi pois jälelle jäävästä
20747: vedestä.
20748:                               175 §.
20749:     Jos jakopalstan, jonka joku vesijätön jaossa saa toisen
20750: tiluksen alta, katsotaan niin v.aikeutttavan näiden vi.ljele-
20751: mistä, että syntyy tuntuvaa haita.a, on se palsta, jos vaadi-
20752: taan, luovutettava '"a:st•iket.ta v,astaan, jolm suoritetaan joko
20753: sovelia.ana maana tahi rahana, niinkuin 56 § :ssä säädetään.
20754:     Jos sellainen vesijärt:töpalsta ·erottaa palst.a·tilan vedes·tä,
20755: johon .se ero.ttwmisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon
20756: palstatilan omi,staja oikeutettu rahakorvausta v.asta,an lu-
20757: nastamaan sen osan vesijättöpalsta:a, joka sen vedestä erot-
20758: taa. J·os V'esijättö on syntynyt ves~stön laskemisen kautta,
20759: kaskekoon sellainen lunwstamisoikeus ainoastaan mawta,
20760:  jonka lunastamista palstatilalle •tarpeellinen yhteys veteen
20761:  vaatii.
20762:      Tässä pykälässä mainittua vesijättöpalstan vaihtamista
20763:  tahi lunastamista toimitettaessa, noudatettakoon soveltu-
20764:  vilta kohdin mitä 11 ja 12 luvuissa säädetään.
20765:                                176 §.
20766:      Oikeus v:aatia semmoisen vesijä't,töpalstan vaihtamista
20767:  Lthi lunastamista, kuin 175 § :ssä on mainittu, olkoon myös
20768: sellaisen tilan omist,ajalla, joka vanhemman lain perusteella
20769:  myönnetyssä v~esisrt:ön laskemisluvassa olevan määräyksen
20770:  mukaan on jätetty ves]stöstä osattomaksi.
20771:      Maan erottrumi.sessa yhteiseen tahi eri:tyiseen tarpeeseen
20772:  ja muussa palstainsijoituksessa on sellaisenkin tilan tien,
20773:  venevaikaman ja muun semmoisen •ta.rve tyydy>tettävä.
20774: 
20775: 
20776:                             15 LUKU.
20777: 
20778:                        R a j a n k ä y n t i.
20779: 
20780:                          177 §.
20781:    Kun on käytävä raja, joka jaaHa, tilusvaihdolla, aikai-
20782: semmalla radankäynnillä tahi muulla erityisellä rajanmää-
20783:                                                               8
20784: 114     1912.- EduslnmtaesitysmietinW N:o 13.
20785: 
20786: räyksellä on vahvistet•tu, ja raj,amerkit kentällä ja kartalla
20787: näylttävä1t samaa rajajohtoa; siilloin käyköö't ja paalutta-
20788: koot toimitusmi·ehet rajan tämän mukaisesti.
20789:      ,Jos rajamerkit ja kart,t.a näyttävät eri t.:ava.llla tahi muu-
20790: toin ilmaantuu epäva.rmuutta rajan oikeasta suunnasta,
20791: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat pai-
20792: koiHa:an siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat
20793: näyt·tävät eri twvaHa; silloin on raja käytäNä auki niiden
20794: merkkien mukaan. jotka ovat käytävään rajaan nähden vah-
20795: ,·istetut tahi molemmin puolin hyväksytään tahi, kun se1-
20796: la isia merkkejä ei ole, sen mukaan, mitä. kart.ta tai eri kar-
20797: toista se, jossa raja on Yiimeksi laillisesti määrätty, näyttää,
20798: taikka sen mukaan mitä muuten katsotaan olevan mää-
20799: riitty. Raja pantakoon myös kal"ltalle, jollei rajasta ole
20800: karttaa.
20801: 
20802:                            178 §.
20803:    Paaluttamisen yhteydessä on raja myös pyykitettävä
20804: tahi, mikäli vanhoj'a rajamerkkejä on olemassa ja voidaan
20805: käyttää, nämä kuntoon pantava.
20806:    SitteD'kun niin on trupruhtunut, julistakoot toimitusmie-
20807: het toimituksen päättyneeksi, ja noudatettakoon muutoin
20808: mitä 13;) ja 136 § :ssä on sanottu.
20809: 
20810:                                179 §.
20811:    ,Jos rajaa ei ole ,-ah ,-istettu sellaisella rajanmääräyksellä
20812: kuin 177 § :ssä on mainittu ja kaikki asianosaiset eivät sovi
20813: rajan suunnasta, on toimitusmieh:i.I:lä päätö,svaHa asiassa.
20814: Sellaisessa tapauksessa on sekä siten päät.etyt että vaaditut
20815: rajalinjat ynnä kaikki niin hyväksytyt kuin riitaisetkin
20816: rajamerkit kartalle pantava ja kumpaiseltakin puolelta esi-
20817: td.yt syyt pöytäkirjaan merkittävä.
20818:    ,Jos raja.n suunnasta on sovittu tahi lmikki a,sianosaiset
20819: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen, on raja heti sen
20820: mnkaiseSiti paalutettava ja pyykitettävä se'kä muutoin niin
20821: nwneteltä vä kuin 178 § :ssä on sanottu; mutta muussa
20822: tapauksessa on se tehtfuvä ,asiam.nuikaisesti ilmoitciussa ko-
20823:                           .Jakolaitos.                    115
20824: 
20825: kouksessa niin pian lrnin päätös on lainvoirnainen tahi rajan
20826: suunta vahvistettu tuomioHa, jolla on lainvoima.
20827:                            180 §.
20828:    Jolleivät kaikki asianosaiset hyväksy toimitusmiesten
20829: päät.östä 179 § :ssä mainitussa tapauksessa, jättäkööt toi-
20830: mitusmiehet asian maanj·ako-oikeuden tutkittavaksi.
20831:                             181 §.
20832:     Välirajaa vedessä käY'täessä noudat,talmot toimitusmie-
20833: het, asianosaisten vas·ta väittertten estämättä, Maaka,a·ressa
20834: ja laissa välirajasta vedessä selkä 177 § :ssä trussä ylempänä
20835: määrättyjä perusteita; kuitenkin merkittäköön sen ohessa
20836: kartalle sekin eri rajan suunta, jota kenties on vaadittu.
20837: Toimituksessa pitää myös ulkopalstain vaihtaminen ja ra-
20838: jan oikominen suoritettaman, jos se kaisataan tarkoituksen-
20839: mukaiseksi ja voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin olkoon
20840: noudatettavana mitä 178 § :ssä on sanottu.
20841:     Siten syntynyttä raja;linjaa on, vaikka toimitus vedet-
20842: tiiisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
20843: heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
20844:                             182 §.
20845:    Rajankäyntikustannuksi!in ottaa hakija tahi, kun rajan-
20846: käynti toimit.etaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
20847: koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi sen maan
20848: omistaja, jota vasten raja on käyty. Jos raja on käyty
20849: useampia, toisista;an eril1ään olervia tiloja· vwsten, ottavat
20850: nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan kuinka pit-
20851: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
20852:     Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatcl·a;an ha-
20853: kija velvoi•ttaa yksinään sno6t,tama,an kaik!ki kustannukset;
20854: ja on sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten sitä koskev·a
20855: päätös ilmoitettava samalla kuin toimitus julistetaan päät-
20856: tyneeksi.
20857:                               183 §.
20858:      Hajapyykit sekä muut rajamerkit 0\-at niin asetettava,
20859:  että ne sel,värun osattavat ra~alinjan j,a, käymättä tarpeetrto-
20860: 116    1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20861: 
20862: man kalliiksi, ovat kestäviä. Jos raja käy metsämaan halki,
20863: on raja-aukko hakattava niin leveäksi, että sekin selvästi
20864: osottaa välirajan.
20865:     Väliraja vedessä on merki1t•tävä pyykeiHä, joita pannaan
20866: rannoille tahi kallioille tahi 1luodoille semmoisiin paikkoi-
20867: hin ja niin tiheään, kuin tarpeelliseksi havaitaan. Jos
20868: pyykki täytyy panna rajalinjasta syrjään, on karttaan mer-
20869: kittävä kuinka pitkä väli pyykistä on rajalinjaan niin myös
20870: se linja, jota myöten väli on laskettava.
20871: 
20872: 
20873:                          16 LUKU.
20874: 
20875:                      T e i d e n j a k o.
20876: 
20877:                             184 §.
20878:    ,Jos tie on tientekovelvoUist:en kesken jaettava tehtäväksi
20879: ja kunnossa pidettäväksi, kuulut.ettakoon ensimäisen lw-
20880: kouksen aika ja paikka 65 § :n 1 momentissä mainitulla ta-
20881: valla siinä taikka niissä kunnissa, joissa tie on.
20882: 
20883: 
20884:                            185 §.
20885:    Sellainen tienjako, kuin 184 § :ssä on mainittu, on toi-
20886: mitettava erityisen jyvityksen perusteella sekä laiUisesti
20887: määrätyn tahi muutoin noudatettavan jakoperusteen mu-
20888: kaan. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimituksen
20889: kustannuksetkin jaettavat.
20890: 
20891: 
20892:                             186 §.
20893:    Tietä jyvitettäessä on otettava huomioon tien pohjana
20894: olevan maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun ~tien teke-
20895: miseen tahi kunnossapitämi,geen ,gopivan aineen ,gaamisen
20896: mahdollisuus ja siitä aiheutunt kustannukset, kaiteitten
20897: tahi muun suojavarusteen tavve, liikenteen suuruus ja siitä
20898: aiheutuva enempi tahi vähempi tien kuluminen, niin myös
20899: muut asianhaarat, jot·ka pi,temmän ajan kuluessa voivat tien
20900:                           Jakolaitos.                       117
20901: 
20902: kunossapitoon vaikuttaa; ja on sen vuoksi tieosa kohtuu-
20903: denmukaisesti laskettava lyhemmäiksi, jos sen tekeminen
20904: tahi kunnossapito yhdessä tai toisessa kohden tuottaa suu-
20905: rempia kustannuksia tahi vailmuksia.
20906: 
20907:                                 187 §.
20908:     Toimitetusta tienjaosta tehköön maanmit.tari tienjako-
20909: kirjan.
20910:     Jaon päätyttyä toimittakoon maanmittari asianomai-
20911: selle nimismiehelle yhden kappaleen j.almkirjaa ja ilmoitta-
20912: koon 184 § :ssä sanotuHa tavaNa ebtä se kirja on nimis-
20913: miehelilä tientekovel'VIOllist,en nähtävänä ja että toimitukseen
20914: tyytymättömäJlä on valta kolmenkymmenen päivän kulu-
20915: essa siitä päi,västä, jolloin kuulutus julkiluettiin, v,alittaa
20916: läänin kuvernöörille, uhalla että, jos se laiminlyödä,än, jaon
20917: katsotaan saaneen lainvoiman.
20918:     J,aiko olkoon noudatetta;vana, kunnes se lainvoimaiseHa
20919: päätöksellä on muutettu.
20920: 
20921: 
20922: 
20923: 
20924:                Oikeudenkäynti jakoasioissa.
20925:                           17 LUKU.
20926:                    Tuomioistuimet.
20927:                            188 §.
20928:     Mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin sanottu, tutkii ja
20929: ratkaisee maalla toimitetuista jaoista ja muista maanmit-
20930: taustoimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset ensimäi-
20931: senä tuomioistuimena maanjako-oikeus, joka on yhteinen
20932: yhdelle tahi userummalle \läänille.
20933:    Maanjako-oikeuden on siten myöskin käsiteltä,vä seHais-
20934: ten toimitusten yhteydessä syntynertä kysyunyksiä:
20935:     omistus- ja hallintaoikeudesta määrättyyn tilukseen,
20936: jota toimitus koskee;
20937: 118      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
20938: 
20939:     onko määrätty tilus itsenäinen kiinteistö tahi kuuluuko
20940: se toiseen tilaan ;
20941:    onko t.ilus katsottaya yhteiseksi tahi yksityiselle asian-
20942: osaiselle kuuluvaksi;
20943:     onko asianosaisella osaa jakokunnan alueeseen osaluvun
20944: mukaan tahi määrättyjen rajojen sisällä;
20945:     onko tilus katsottava omaperäiseksi; sekä
20946:     metsänkäytön ja karjanlaidun oikeuden pysyväisyydestä
20947: ja laajuudesta tahi muusta jakokuntaa tai määrättyä pals-
20948: taa siinä rasittavasta oikeudesta.
20949:     Maanjako-oikeuksien luvun ja kunkin sellaisen oikeuden
20950: tuomiopiirin märurää Kieisa:ri ja Suuriruhtinas.
20951: 
20952: 
20953:                            189 §.
20954:       Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja ja kolme jäsentä.
20955: 
20956: 
20957:                                  190 §.
20958:      Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, joka nimitetään vir-
20959: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädetyssä
20960: järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja tuomarin toimiin
20961: hyvin perehtynyt seJkä mie•luummin myöskin maataloudessa
20962: ja maanmittaustoimissa kokemusta .saavuttanut; olkoon hän
20963: myös velvollinen asumaan oikeuden tuomiopiirissä Keisa-
20964: riLlisen Senaatin määräämässä paikka/kunnassa.
20965:       A<sianomainen lääninmaanmittari tai se, joka toimittaa
20966: hänen virkatehtäiviään, on itseoikeutettu jäsen maanj,ako-
20967: oikeudessa. Jos lääninmaanmittari on .estetty ottamasta
20968: osaa maanjako-oikeuden tehtäviin, pankoon sopivan maan-
20969: mittarin sijR~ansa.
20970:       Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanvilljelijöitä,
20971: siinä kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
20972: Nämä jäsenet, väJhintään neljä kunkin kunnan puolesta,
20973: OV'at kunrt.akokouksessa niiden valittava:t, jotka ovat maa-
20974: tilai:J. tai palstrutiJl,an puolesta ään~oikeutettu~a, viideksi vuo-
20975: deksi kerrallaan.
20976:                          Jakolaitos.                      119
20977: 
20978:                               191 §.
20979:    Maanjako-oikeuden jäsenen vaa1ikelpoisuudes·ta olkoon
20980: muutoin noudatettavana mitä kihlakunnanlantamiehen
20981: vaa1ik;elpoi:suudesta on säädetty.
20982:    Älköön :se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
20983: kieltäytykö tointa vastaanott,rumasta, e1lei hän ole tullut
20984: kuudenkymmenen vuoden ikään tahi viitenä edeUisenä V'UO-
20985: tena sel;laisessa t:oimessa ollut tahi voi näyttää muuta sem-
20986: moista tärkeätä syytä, jonka ,läänin kuvernööri hyväksyy.
20987: 
20988:                              192 §.
20989:     •Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oiikeuden istunnosta
20990: tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman viivy-
20991: tystä käy toista jäsentä sija·an kutsuminen, kutsulroon oi-
20992: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopi·vtm jäävittömän
20993: miehen.
20994:                           193 §.
20995:    Maanjako-oikeuden jäsenen :pitää, ennenkuin hän oikeu-
20996: teen astuu, tehdä tuomarivala, elilei hän sellaista v~alaa en-
20997: nen ole vannonut. JoJ:lei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
20998: sen puheendohtaja oikeutettu sanotun vallan vannottamaan.
20999: 
21000:                             194 §.
21001:    Maanjalw-oikeudessa pitää, jos puheenjOihtaj'a tahi oi-
21002: keus katsoo tarpeelliseksi, o~la saa;puvilla y@si tahi useam-
21003: pia asiantuntijoita antamassa tietoj,a.
21004: 
21005:                          195 §.
21006:    Maanja.ko-oikeuden puheenjohtaja nauttii va;kinaista
21007: palkkaa, joka makseta-an vaJltionvaroista.
21008: 
21009:                             196 §.
21010:      Selrlaisen maanmittaustoimituksen johd'osta syntyneitä
21011: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, kä;sittelee
21012: tii!Ssä asetuksessa olev·ain y:leisten perusteiden mukaan
21013: maistraatti ensimäisenä tuomioistu:imena; ja on sen päätök-
21014: 120    1912.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
21015: 
21016: siin muutdksen hakemisesta noudatet,tava mitä maanjako-
21017: oikeudesta säädetään.
21018: 
21019:                           197 §.
21020:    Ylin tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatin
21021: Oikensosasto.
21022: 
21023: 
21024:                          18 LUKU.
21025:                        Menettely.
21026: 
21027:                             198 §.
21028:     Jos jakoasia, joka on maanjalw-oikeuden käsiteltävä,
21029: koskee eri maanjako-oikeuksien tuomiopiireissä olevia, ti-
21030: loja, käsiteltäköön sitä siinä oikeudessa, jonka tuomiopii-
21031: rissä toimitusma~anmittari on vimntoimituksessa.
21032: 
21033: 
21034:                             199 §.
21035:     Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
21036: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeastaan
21037: ei kuulu maanj~ako-oikeuden tutk:ittaviin, merkitköön sen
21038: asiakirjoihin ja palauttakoon ne maanmittarllile ta:hi lkuver-
21039: nööril1e päätöksen tiedoksi 'Saattamiseksi asianomaisine
21040: asianasaisille sellaisella kuulutuksella kuin 65 § :ssä on
21041: sanottu. Puheenjohtajan toimenpiteeseen tyytymtätön va-
21042: litta'koon kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päi-
21043: Yästä, joBoin kuulutus julkiluettiin, siinä järjestyksessä
21044: kuin 213 § :n 2 momentti säätää.
21045: 
21046: 
21047:                             200 §.
21048:    Maanjako-oikeus kokoontuu jakokunnan pnr1ssa. Jos
21049: on selvää, että a8ia voida,an t111tkia pitäJmättä itse paikalla
21050: katselmusta, saatakoon istunto kuitenkin pitää muussa
21051: kunnan paikassa, missä se sopivasti ja asianosaisiiLle vähim-
21052: millä kustannuksilila voi käydä päin8ä.
21053:                          Jako laitos.                      121
21054: 
21055:                           201 §.
21056:    Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia on
21057: oikeuden puheenjnhtajaHe ilmoitettu, on hän veJlvollinen
21058: viivyttelemättä määträämään ajan ja paikan oiikeuden ko-
21059: kousta varten sekä kuuluitamaan sen vähintään ikahta viik-
21060: koa aikaisemmin, niinkuin 65 § :n 1 momentissa on saädetty.
21061:                             202 §.
21062:     Sillä, joka omistajana tahi asukkaana hallitsee maa-
21063: tilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-oikendessa kan-
21064: taa ja vastata; ja olkoon nautintaoikeuden haltijakin oi-
21065: keutettu asianosaisena siellä käyttämään puhevaltaa. Xl-
21066: köön asianosainen tahi J'leisen asiamiehen poissaolo vaikut-
21067: tako lykkäystä.
21068:                             203 §.
21069:     Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
21070: den asianmukaisuudesta tahi mistä muusta tahansa, anta-
21071: koon maanjako-oikeus erityisen päätö<ksen, jos asian batu
21072: sen vaatii; mutta oJipa päätös pääasiata sitova tahi ei, niin
21073: on, ellei ole luotVuttu asiaa käsi.ttelemästä, pääasi,an kä~it­
21074: telyä jatkettava; ja 01lkoon päätökseen tyytymättömänä
21075: valta hakea muutosta siihen pääasian yhteJ'dessä.
21076:                              204 §.
21077:     Siitä, mitä asianosaiset molemmin puotlin lausu:vat, kuu-
21078: lusteltakoon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
21079: asianosainen pyytää tai tarve vaatii, pidettävä katselmus
21080: kedolla. Läänmmaanmittari on velvollinen erittäinkin tar-
21081: kastamaan karttoja ja 'asiakirjoja sekä, jo~ katsotaan tar-
21082: peelliseksi, kedolla tutkimaan toimitusmiesten toimenpitei-
21083: den oi keudenmukaiswutta.
21084:     Asianosaiset olkoot ve~volliset kyyditsemään oikeuden
21085: jåseniä niiltlä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana
21086: sattuu.
21087:                             205 §.
21088:   ,Jos maanjako-oikeus tutkiessaan valituksia, joita siHe
21089: maanmittaustoimituksen aikana saapuu, katsoo että toimi-
21090: 122     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
21091: 
21092: tus on keskeytettävä tahi, 97 § :ssä mainitussa tapauksessa,
21093: jatkettava valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, an-
21094: tako•m siitä määräyksen.
21095:    Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se
21096: knmoblan.
21097: 
21098:                            206 §.
21099:    Useanunau asi~anosaisen kesken jakamattoman maan
21100: piirirajaa koskevaa riitaa on yhden vaatimuksesta kaikkien
21101: puolesta tutkittava.
21102:    Sama o'lkoon laki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
21103: joka on useamman yhteinen.
21104: 
21105:                                207 §.
21106:    Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
21107: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä va~adittu
21108: tahi ei, sen ohessa ~tutki~a, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
21109: 137 § :ssä mainitaan, oikein suoritettu.
21110: 
21111:                            208 §.
21112:     Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratk,aistaan, tUilee en-
21113: siksi läänin maarumittarin ja sitten oikell!den v·alittujen jä-
21114: senten sekä viimeksi puheenjohtajan lausua mielensä.
21115:    Jos mielet ovat eriäviä, hwmit'takoon sen muka,an kuin
21116: useimmat sanovat. Jos äänet ovat :kumpaiseUakin pualeHa
21117: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheen~ohtaja kan-
21118: nattaa.
21119: 
21120:                            209 §.
21121:     Maanjako-oikeuden tuomiot ja päätökset ovat ju!lkisesti
21122: julistettavat ja samalla ilmoitettava mitä sen, joka taihtoo
21123: hakea muutosta pääasiaan tahi siihen, mitä oikeudenkäyn-
21124: nissä on tapahtunut, tahi siiihen, mitä maanjako-oikeus on
21125: tuominnut oikeudenkäynti,järjestyksen rikkomisesta tahi
21126: riitapuolen solvaamisesta tai muusta sellaisesta seikasta, on
21127: 213 § :n 2 momentin mukaan otettava huomioon.
21128:                         ,J akolaitos.                   123
21129: 
21130:                            210 §.
21131:     Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
21132: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
21133: pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kustannukset
21134: ov·at heidän kesken jaettwvat. Tuomioon on liitettä.vä lasku
21135: siitä palkkiosta, minkä oikeus on tuominnut itselileen, toi-
21136: mitusmaanmittariHe ja kutsutulEe asiantuntijalle.
21137: 
21138:                             211 §.
21139:     ,Jos asianosainen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
21140: jako-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitusmies-
21141: ten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimituk-
21142: sessa, niin syyllinen vastatkoon istunnon kn:st·annuksista;
21143: ja hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
21144: mnut aikaansaattamansa kustannukset ja vahinko.
21145: 
21146:                            212 §.
21147:    M;itä tulee tyytymättömyyden illmoittamiseen, aja~piten­
21148: nyksen hankkimiseen kuvernööriHä puhevaillan säilyttämi-
21149: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niit,ten lu-
21150: nastrumisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
21151: maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatettava mitä
21152: yleinen laki ja asetukset tyytymä.ttömyyden ilmoittamisesta
21153: kihlwkunnanoikeuden päätökseen sekä muutoin kihlakun-
21154: nanoikeuteen nähden säätruvät.
21155: 
21156:                            213 §.
21157:    Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee Hiusten
21158: jyvitystä, maan erottamista yhteiseksi tarpeeksi sekä loh-
21159: kojen lukua, ei saa valittaa.
21160:     Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oiilreus muissa ta-
21161: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu ihakema·an muu-
21162: tosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kirj allise1Ha
21163: valituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja
21164: tuomio on, puhevallan menettämisen uhal,la, viimeistään
21165: ennen kello kahtatoista kun:dentenakymnnenentenä päivänä
21166: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio julistettiin,
21167: 124    1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
21168: 
21169: sitä päivää 1ukuun ottama·tta, jätettä;vä aäänin kuvernöö-
21170: rille.
21171:     ,Jos valitus on saapunut, vaatikoon kuvernööri tuomioon
21172: tyytyneiltä asianosaisiUa heidän aJ,amaiset selityksensä,
21173: ja saattaa tästä tiedonanto tapahtua 65 § :n mainitsemaila
21174: kuulutuksella.
21175:                            214 §.
21176:    ,Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
21177: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon siitä hovioikeus.
21178: 
21179: 
21180: 
21181: 
21182:          Erityisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
21183:                            19 LUKU.
21184:          M a a t i1 o j e n r e k i s t e r ö i m i n e n.
21185:                              215 §.
21186:     Jokaisessa läänissä pidetään maanmi-ttauskonttorissa
21187: maarekisteriä, joka, mainiten kunnittain ja kylittäin sekä
21188: maakirjanumeron mulman kaikki läänissä olevat maatilat,
21189: sisältää tiedon kunkin tilan rekisterinumerosta, maanluon-
21190: nosta ja nimestä, sen suuruusmitasta koko talon suhteen
21191: ja tilalle ehkä pannusta manttaalista, tilusalasta, milloin
21192: sen rajat ovrut isojaol,la tahi muulla jaolla määrätyt sekä
21193: rasiteoikeuksista ja -velvollisuuksista, kuin myös viittauk-
21194: sen kartastoon ja jakokirjoihin sekä kuvernöörin maan-
21195: erottamispäätökseen.
21196:     Mitä maatilasta tässä luvussa sanotaan on myös voi-
21197: massa palstatil asta.
21198: 
21199:                           216 §.
21200:     Jokainen maanosittaminen ja tilusvaihto on maarekiste-
21201: riin niin merkittävä kuin 215 § :n määräykset toimituksen
21202: laatuun nähden aiheuttavat. Vesia1lueen ja vesijätön ja-
21203: koon nähden olkoon Jaki sama.
21204:                            JakolaHos.                           125
21205: 
21206:     Jokaiselle maanosittamisen kautta syntynoolle uudel1le
21207: tilalle pannaan määrätty nimi ja eri rekisterinumero.
21208:     Jos jakokirjoissa ei mainita tilan nimeä, on se rekiste-
21209: röitäessä pantava.
21210:     Lähempiä määräyksiä maarekisterin pitämisestä anne-
21211: taan haHinnollisessa järjestyksessä.
21212: 
21213: 
21214: 
21215:                             20 LUKU.
21216: :M ä ä r ä y k s i ä m a a n j a k o j e n y h te y d e s s ä o l e-
21217:                      v i s t a s e i k o i s t a.
21218:                               217 §.
21219:     Halkomistoimituksessa siirretylJe t1lanosrulle, niin myös
21220: erotetul1le lohko- ja palstatilaHe, j'os nämä ovat maanvilje-
21221: lyskiinteistöitksi tarkoitetut, voidaan kuveTilöörin määräyk-
21222: sen mukaan suoda vapaus enintään kyilll'llleneksi vuodeksi
21223: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
21224: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vasta.ttaviksi. Kui-
21225: tenkin dlkoon siirretty tahi erotettu tilanosa tahi, jos se on
21226: kruununluontoinen, sen hal~intaoikeus vapausvuosienkin
21227: aikana panttina sen osa,lta menevistä veroista.
21228: 
21229:                            218 §.
21230:     Kuvernöörin sellaisesta asiasta antamaan päätökseen,
21231: joka 217 § :ssä mainitaan tahi jonka kuvernööri muuten tä-
21232: män asetuksen mukaan ratkaisee, saa hakea muutosta Kei-
21233: sarillisen Senaatin Ta:lousosastossa kirjallisella valituk-
21234: sella, joka viimeistään ennen kello kahtatoist,a ko1mantena-
21235: kymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta on kuvernööriin
21236: tuotava.
21237: 
21238:                            219 §.
21239:    Jos samassa maa;laiskunnassa useammat tilat ov,at yhden
21240: henkilön haJli<ttavia ja niitä yhdessä v~ljel.lään, ovat ne
21241: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suori·tettavat tilojen
21242: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
21243:      126     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
21244: 
21245:      denkolmatta sadanneksen suuruista osaa mantltaalia, niin
21246:      myös pienempää manttaallinosaa, pidetään yhtenä talon-
21247:      savuna; kuitenkin sa.vuja ei saa laskea tilojen lukumäärää
21248:      useammaksi.
21249:         Jos joku haLlitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
21250:      meroon kuuluvia tiloja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
21251:         Tilalta, joka 217 § :n mukaan nauttii vapaavuosia, ei
21252:      suoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
21253: 
21254: 
21255:                                   220 §.
21256:          Vuotuinen prulkintovero palstati~lasta on Irruununvoudin
21257:      kannettava kruununveron kannossa ja luetaan emätilan
21258:      haHijalle vähennykseksi emätilan kruunuHe suoritettavista
21259:      veroista. Jos palkintoveroa paJstatilasta ei saada, olkoon
21260:      emätila siitä panttina.
21261:          Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
21262:      jätettäköön loput emätibn haltijrulle.
21263:          Sel:laisen emäti:lan omistaja, josta palstatila on erotettu
21264:      ennen tammikuun 1 päivää 1896 voimassa oHeiden määräys-
21265:      ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotui,sen palkintoveron
21266:      palstatHasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
21267:      määrätty, yhteydessä kruununve,rojen kanssa lrannetta-
21268:      vaksi; mutta jos emätilan omistaja jäittää verojansa suorit-
21269:      tamatta, otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva
21270:      palkintovero vajaan täyttämiseksi laillisessa järjes•tyksessä
21271: 1
21272:  ·   ulos tahi pantakoon takavarikkoon.
21273: 
21274: 
21275:                                 221 §.
21276:          Jos lainhuudatus on annettu määräosuudel,le tilasta tahi
21277:      kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos tiila sit-
21278:      ten halkomaHa jaetaan, katsottakoon sen lainhuudatuksen
21279:      tai kiinnityksen sen jälkeen koskeYan uusista tiloista sitä,
21280:      j·oka on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka~
21281:      jos hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksiPn
21282:      kanssa sisältyy johonkin uusista tiloista, sitä viimeksi mai-
21283:      nitun tilan osuutta, mikä hänelle sil.loin tulee.
21284:                            Jakolaitos.                        127
21285: 
21286:                               222 §.
21287:     Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoalla
21288: lainhuudolla, kiinnekil'j a·a antamwt.ta.
21289:     PalstatHa ei ole suku1lunastuksen alainen eikä sitä saa
21290: eliikkeestä kiinnittää.
21291: 
21292: 
21293:                              223 §.
21294:     Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
21295: nellä oikeus ha-kemuksesta saada 35 § :ssä säiildettyä tarkoi-
21296: tust·a varten •luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan kirjoite-
21297: tuksi, jos tila, silloin kun hakemus tehdään, on luovutta-
21298: jan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tai sellaisen
21299: omistajan perillisen omana.
21300:     Jollei varsinaisia kärä.jiä silloin pidetä, tuotakoon sel-
21301: lainen hakemus tuomarille ja kirjoittakoon hän siihen to-
21302: distuksen minä päivänä se tapa;htui sekä merkitköön hake-
21303: muksen ulosmitattuj•en kiinteistötien luetteloon. Jos niin
21304: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
21305: sinaisena oikeudenkäyntipäi,vänä, olkoon hakemuksella sa-
21306: ma voima kuin jos se olisi tehty ensinmainittuna päivänä.
21307: 
21308: 
21309: 
21310:                             224 §.
21311:     Semmoinen kiinnitys, kuin 223 § :ssä on mainittu, on
21312: Yoimassa viisi vuotta, rulköön:kä sitä uudistettako muussa
21313: ta;pauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
21314: ole loppuun saatettu.
21315:     Jos luovutettu ala on laillisel1la osittamisella •tilasta ero-
21316: tettu ennen kiinnityksen lakkaamista, olkoon ositus voi-
21317: massa itsekuhunkin nähden, joka sen jMkeen kuin kiinni-
21318: tystä on haettu on tilan omistajaksi tullut taikka nautinta-
21319: oikeuden .tahi kiinnityksen siihen saanut, niin kuin o1isi
21320: erottaminen tapahtunut silloin kuin kiinnitys haettiin.
21321: Mutta älköön häntä luovutetun alan omistajana pidett.äkö~
21322: ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
21323: 128    1912.- Eduslmntaesitysmietintö N:o 13.
21324: 
21325:                            21 LUKU.
21326:             V ä l i a i k a i s i a s ä ä n n ö k s i ä.
21327: 
21328:                               225 §.
21329:      Tämä asetus astuu v o i m a a n - - - - - - - ja on
21330: sovellettava myös niihin jo silloin aletuissa toimituksissa
21331: ilmaantuviin kysymyksiin, jotka sen jälkeen otetaan käsi-
21332: teltlliviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydet.ty jaonjär-
21333: jestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen saHittu,
21334: ole mainittuun aikaan ratkaistu, on sellaiseenkin kysymyk-
21335: seen nähden meneteltävä niinkuin tämä asetus määrää.
21336: 
21337:                             226 §.
21338:     Asia, joka täJmän ase<h1ksen a>Stuessa voimaan, on maan-
21339: jako-oikeudessa vireillä mutta ei vielä käsitelty, on käsit-
21340: telyä ja ratkaisua varten jätettävä asianomaiselle tämän
21341: asetuksen mukaan perustetulile maanjako-oikeudelle.
21342:     Jos asia mainituUa ajalla on maanjako-oikeudessa käsi-
21343: telty mutta ei lopullisesti päätetty, on tämän se edelleen
21344: käsiteltävä ja päätettävä.
21345: 
21346:                              227 §.
21347:     Jos asia, joka tämän asetuksen mukaan kuuluu maan-
21348: jako-oikeuden tutkintoon, vanhemman lain mukaan on
21349: pantu vireil,le yleisessä tuomioistuimessa tahi muussa viras-
21350: tossa, on sen tuomioistuimen tahi viraston se käsiteltävä
21351: loppuun ja pällitettävä.
21352: 
21353:                             228 §.
21354:    •Tos ennen joulukuun 19 päiväii 18tH määräala iso-
21355: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
21356: tahi perintötalosta, tahi sellaisesta talosta halkomisen
21357: kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi
21358: muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon täUä tai hä-
21359: nen oikeudenhaltijanaan valta saada se ala lohkomisella
21360: tahi palstatilaksi erottamisella tämän asetuksen mukaan
21361:                          Jakolaitos.                       129
21362: 
21363: erilleen otetuksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut en-
21364: nen tammikuun 1 päivää 1906.
21365: 
21366:                            229 §.
21367:    Jos koski1, josta 27 § :ssä on puhuttu, ennen maalis-
21368: kuun 1 päivä•ä 1903 on myyty, olkoon ostaja tai hänen oi-
21369: keudenhaltij ansa oikeutettu saamaan lohkomisen toimite-
21370: tuksi, jos hän on hakenut siihen määräystä viiden vuoden
21371: kuluessa sanotusta päivästä.
21372: 
21373:                              230 §.
21374:     Tällä asetuksella kumotaan niin hy.vin Rakennuskaaren
21375: 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
21376: tausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 .luku, mikäli viimeksi
21377: mainittu luku koskee jakoa 'ja muuta sellaista maanmit-
21378: taustoimitusta, jota tämä asetus käsittelee, ynnä sanotun oh-
21379: jesäännön 2 luvun 32-35 § sekä 3, 4, 5 ja 10 luku, :kuin
21380: myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 § sekä
21381: maatiJJOj;en osittamisesta kesäkuun 12 päivänä 1895 annettu
21382: asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu asetus mai-
21383: nitun asetuksen 2, 3, 5, ja 31 § :n muuttamisesta, niin myös
21384: Mll!akaaren 12 luVIUll 1 ja 2 § sekä 7 ja 10-19 § heinä-
21385: kuun 23 päi1vänä 1902 ·annetussa laissa, joka sisältää mää-
21386: räyksiä välirajasta vedessä ja v·esialueen jaosta; jonka
21387: ohessa tämän kautta muutetaan mitä yleisessä laissa sekä
21388: edellä mainitussa ohj·esäännössä ja muissa ·asetuksissa muu-
21389: toin on tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
21390: 
21391: 
21392: 
21393: 
21394: Asetus, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suomen evan-
21395: kelis-luterilaisten seuralmntain papiston virkataloista
21396: annetun asetuksen 37 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
21397:                             37 §.
21398:     Jos virkatalon haltija tahtoo virlkatalolla toimitetta-
21399: va·ksi j·akolaitoksesta annetun asetuiksen alaan kuuluvan
21400:                                                        9
21401: 130      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
21402: 
21403: toimituksen, tkuulustakoon siitä seurakuntaa. Jos seura-
21404: kunta toimi•tusta .vastustaa, ratkaiskoon tuomiokapituli
21405: as1an.
21406:     Mainittua laatua olevassa toimirt:.uksessa olkoon virka-
21407: talon haltija aina oikeutettu asianosaisena esiintymään ja
21408: on virkatalon osuus toimituskustannuksista suoritettava
21409: virkatalonra·kennuskassasta, johon myös toimituksessa vir-
21410: katalolle mahdollisesti määrättävä,t korvaukset ovat mak-
21411: settava·t.
21412: 
21413: 
21414: 
21415: 
21416:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1912.
21417: 
21418:     Asian on käsitellyt Laki- j•a talousvaliokunnan ensimäi-
21419: nen osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
21420: Grotenfelt, varapuheenjohtaja L. A. Yrjö-Koskinen ja jä-
21421: sen€lt Astal1a, Hoikka (osittwin), Häyrynen, Kunnassalo,
21422: 0. La.ine ja Perttilä sekä varajäsenet Kääriäinen, Nylander
21423:  (osittain) ja Strömberg (osittain).
21424:                         Vastalause 1.                      131
21425: 
21426: 
21427: 
21428: 
21429:                      Vastalauseita.
21430:                               I.
21431: 
21432:    V aHokunnan enemmistön puoltamaa rajaton ta vapautta
21433: halkomalla ja lohkoonaHa jakaa maatiloja kuinka pieniin
21434: osiin hyvänsä vastaan voidaan meidän mielestämme huo-
21435: mattavia syitä esittää, jonka tähden emme voi siltä osalta
21436: hyväksyä Valiokunnan kantaa.
21437:     Manttaaliin pantujen tilojen rajatonta jakamista ei voi-
21438: da ilman eräitä vaikeuksia yhdistää niihin periaatteisiin,
21439: joihin Suomen maanverotus nykyään perustuu. Niin kauan
21440: kuin tiloille pannut verot ja yleiset rasitukset suoritetaan
21441: moninaisilla eri nimi:llä, eri perusteiden mukaan ja eri muo-
21442: doissa, näyttää olevan asian luonnossa, että näillä tiloilla
21443: tulee olla sellaisille veroesineille tarpeelliset ominaisuudet.
21444: Oikeus ha~koa ja lohkoa tiloja ilman rajoituksia voisi :käy-
21445: tännössä johtaa niin pienien manttaaliin pantujen tilojen
21446: syntyyn, että niiden vuotuisen veromäärän suuruus ei edes
21447: vastaisi sen laskemisen vaivaa, maksuun panoa ja ylöskan-
21448: toa sekä eräissä tapauksissa- niinkuin kysymyksen ollessa
21449: luonnossa suoritettavista veroista -ei ehkä ollenkaan voi-
21450: taisi ottaa. Selvää on myöskin, että tämän kautta voisi
21451: syntyä veroesineitä, jotka eivät tarjoaisi varmuutta siitä
21452: että, mitä kruunulle, kunnalle tai yksityiselle veronsaajalle
21453: on tuleva, voitaisiin tilasta saada.
21454:     Ennenikuin täy,dellinen uudistus maanverotuksen alalla
21455: on saatu aikaan, ei sentähden meidän mielestämme ale syytä
21456: ottaa käytäntöön vapaata maanjakoa. Maan vapaan käy,t-
21457: töoikeuden yleinen tarkoitusperä saavutettanee nykyään so-
21458: veliaimmin siten, että pidätetään m!l!hdollisimman alhainen
21459: 132     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 18.
21460: 
21461: raja manttaaliin pannun tilan vähimmälle pinta-alalle -
21462: viisi hehtaaria veronkannattavrua maata -sekä että sellai-
21463: nen maatilus, joka ei täytä tätä suuruusmittaa, suletaan
21464: suoranaisesta verovelvollisuudesta kruunulle ja kunnal,le
21465: sekä luetaan emätilaan, josta se on erotettu, vuotuista vuok-
21466: raa maksa vaksi palstatilaksi.
21467:     Tähän nähden ja kun nyt voimassa o~evan lainsäädän-
21468: nön vähäiset rajoitukset ylipäänsä eivät ole olleet omi1ansa
21469: ehikäi:semään pientilojen syntyä sekä kun täydellisesti va-
21470: paan maan1aon edut eivät meidän käsityksemme mukaan
21471: nykyisissä maanvero-oloissa korvaa hankaluuksia siitä,
21472: olemme hyväksyneet esitysten voimassa olevan lainsää-
21473: dä•nnön kanssa pääasiassa yhtäprtävän kannan asiassa.
21474: Saamme sentälhden kunnioittaen ehdottaa, että allamaini-
21475: •tut pykälät <asetusehdotuksessa jakolaitoksesta tulisivat
21476: kuulumaan seuraavasti:
21477: 
21478:                                18 §.
21479:      Isojaolla erotettuja •tai vanhastaan yksinäisinä oiJ..leita
21480: rälssi- ja perintötaloja ,sekä sellaisista taloista halkomalla
21481: tahi Johikomalla syntyneitä tiloja saa esteettömästi halkoa,
21482: jos vain j'dkainen osa voi jaossa saada vähintään viisi heh-
21483: taaria veronkannattavaa maata.
21484:      Meren ulkosa'!hl'issa olev~a ja pääasiallisesti kalastuk-
21485: sestia verotettuja t.iloj1a saatakoon halkoa niiden maa-alaan
21486: katsomatta.
21487:      Postitaloa ä]köön esivaHan ~uvatta halottako.
21488:      Kosken, joka on tonttineen talhi ilman sitä erotettu eri
21489: tila:ksi tai palstatilaksi, saa osi:ttaa ainoastaan niilJä eh-
21490: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
21491: säädetty.
21492: 
21493:                              19 §.
21494:     V akaaHa asukasoikeudella hallittavia kruununtaloja
21495: sekä sellaista .taloista halkomalla tahi lohkomaila synty-
21496: neitä tiloja saa hålkoa niillä ehdoilla, jotka rälssi- ja pe-
21497: rintötaloihin nähden ylempänä on säädetty.
21498: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
21499:                       Vastalause II.                    135
21500: 
21501: ron korotettavaksi kymmenenneJlä osalla itse emätilalta
21502: maksettava.a veroa.
21503:    Yllä esitetyillä perusteilla ehdotamme, et,tä Eduskunta
21504: hyväJksyisi ,asetusehdotuksen 37 § :n siten muutettuna, että
21505: sen ensimäisestä momentista poistettaisiin sanat ,korotet-
21506: tuina kyrn;menennellä osalla sitä arvoa".
21507: 
21508:    Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1912.
21509: 
21510:      H. Häyrynen.               V. Perttilä.
21511:      0. Kunnassalo.             H. Kääriäinen.
21512: 134     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
21513: 
21514: 
21515: 
21516: 
21517:                               II.
21518:      Emme ole voineet hyväksyä V.ruliolrunnan mielipidettä
21519: a.'letusehdotuksen 37 § :ään nä:hden, sen vunksi esitämme tä-
21520: ten t~riävän mielipiteemme.
21521:      Valioilrunta mietinnössään ehdottaa, että palkintovero
21522: palstatiloilta tulisi olemaan korowttuna kymmenennellä
21523: osalla si.tä arvoa, joka pa·1stan osuudeHe tulisi itse päätilalta
21524: suoritettavasta verosta. Tämä mielestämme ei oJe oikein
21525: eikä kohtuuden mukaista, kuin suurin osa palstatiloja maa-
21526: seudull-a muodostetaan maanvHjelelll'istä va,~wn. Useim-
21527: massa tapauksessa sijaitsee •tällainen palstatila tilojen
21528: takamailla, karukoissa, jotka ovat melkein viljeJykselle kel-
21529: pa·amattomia ja ·joista itse emäWa ei ole .kyennyt saamaan
21530: hyötyä metsäntuotteina, enemmän kuin niitä viljelemällä-
21531: kään. Epävarmaa on myösikin, josko emätilat useinkaan
21532: tämänluontoisista maistaan maJksavat maaveroa olioonkaan
21533: ja. jos maksavat, on vero laskettu alhaisemman jyväluvun
21534: mulkaan, jown mielestämme Valiokunnan ehdotuksella an-
21535: siottomasti kohotettaisiin päätHain maanarvoa.
21536:      Myöskin on otettava !huomioon ne taloudelliset olot,
21537: joissa useimmat tämänluontoisten palsta·tilain omistajat
21538: elävät. Ne kun usein ovat köyhää vähävaraista kansan-
21539: luokkaa, joten rui]den ostaessaan maata täytyy turvautua
21540: velkakaurppaan, samoin on otettava vel-aksi maanviljelyk-
21541: sessä ·tarvittavat apuneuvotkin, josta seuraa tuntuvan kor-
21542: keat korkojen maksut. Useammat ehkä ov·at saaneet lai-
21543: nansa kuntain tilattoman väestön lainarahastoista, mutta
21544: niidenkin korkokanta on jo huOIUlattavan suuri, puhumatta-
21545: kaan yksityis~ltä ja pankeilta saaduista lainoista. Täl-
21546: laisen asiantilan ollessa ·bll!htoisi Valiokunta palstatilan ve-
21547:                          Vastalause 1.                         133
21548: 
21549:    Sama olkoon 1aki sellaisista kaupungin tai yleisen lai-
21550: tdksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan.
21551: 
21552:                               26 §.
21553:     ,Maatilan, 1onka saa halkoa, saa myös, sillä rajoituk:-
21554: sella kuin halkomisesta säädetään, määräalan tahi määrä-
21555: aloja erilleen ottaJIIlaHa lohkoa usenmpiin itsenäisiin tiloi-
21556: hin, joista kullakin on vastaava manttaali ja vero.
21557:     Maakaippaleita tahi saaria, jotka kuuluvat jolhonkin ti-
21558: laan mutta ovat toisen tilan rajojen sisällä, niin myös koski
21559: ynnä sen viereltä tontiksi tll!l.'I_Peellinen maa-alue, saa;takool)
21560: lohkomaHa erottaa itsenäisiksi trloiksi, vaiikka ne eivät ole-
21561: kaan halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta.
21562:     Kabdesta tahi useammasta tilasta, jotka ovat samaa
21563: luontoa ja maakirjanumeroa, saatakoon niinikään kiinni-
21564: tyksen haltijan kirjallisella suostumuksella lohkaista maata
21565: eri tilaksi.
21566:     1Sama olkoon laki lohkaistaessa eri tilaksi maa-aluetta,
21567: joka kuuluu yhteisesti kahdelle truhi useammalle eri mrua-
21568: kirjanumeroa olevalle yhtäluontoiselle tilalle, ja pannaan
21569: silloin uudelle tilalle oona maakirjanumero sekä mantta.aJi
21570: ja vero.
21571:     Tilaa, joka on 22 ~§ :ssä mainittua batua, ei kuitenkaan
21572: saa lohkoa.
21573: 
21574:    Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1912.
21575: 
21576:       Juho Astala.                  Julius Grotenfelt.
21577:       Oskari Laine.                 Lauri A. Yrjö-Koskinen.
21578:        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
21579: 
21580: 
21581: 
21582: 
21583:                  J\llaatalousvaliokunnan mie-
21584:             t i n t ö N: o 1 erinäisten tilattoman väestön
21585:             maanhanldnnan edistämistä kosl<evien edus-
21586:             kuntaesitysten ja anomusehdotuksen joh-
21587:             dosta.
21588: 
21589:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltava,ksi
21590: liihettänyt edustajain Paasikiven y. m. eduskuntaesityksen
21591: N :o 26, edustajain Storbjörkim y. m. eduskuntaesityk.;;en
21592: N :o 27 sekä edustajain L. A. Yrjö-Koskisen y. m. edus-
21593: kuntaesityksen N :o 36, jotka sisältävät asetusehdohrksia
21594: pientilojen muodostamisesta ja ,Suomen maalaisväestön
21595: asutusrahaston" perustamisesta, sekä edustaja Helenius-
21596: Seppälän toimenpiteitä maan hankkimiseksi tilattomalle
21597: di,estölle koskevan anomusehdotuksen N :o 92, kuitenkin
21598: siten että Maatalousvaliokunnan tuli mainittuihin edus-
21599: kunta·esityksiin nähden, mikäli koskee asian rahallista
21600: puolta pyJitää V alticvarain:valioJmnnan lausunto.
21601:     Valiokunnan pyynnöstä on Valtiovarainvaliokunta an-
21602: Lnnt lausuntonsa, joka tähän mietintöön liitetään.
21603: 
21604: 
21605:     Oman maan hankkiminen tilatttomalle väestölle on teh-
21606: tiivä, joka Valiokunnan miel,estä vaatii valtion ja yhteis-
21607: kunnan puolelta ~m<tistä tarmokkaampaa toimintaa ja mel-
21608: koista suurempia rahallisia uhrauksia. V~altiova.roista on
21609: tähän saakka käytetty tilattoman väestön maanhankinnan
21610: edistäJmiseen, -lukuunottamatta Viipurin läänin lahjoitus-
21611: maiden lunastamiseen käytettyjä varoja sekä erinäisiä tä-
21612: hän verratta.viin tarkoituksiin myönnet,tyjä pienempiä
21613: määriä, - pääasiallisesti ,Tilattoman väestön lainarahas-
21614: ton" varoja, joita nykyään on yhteensä tasaluvuin 11,614,000
21615: markkaa, minkä lisäksi yleisestä valtiorahastosta on myön-
21616: 2      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o U.
21617: 
21618: netty tasaluvuin 2,554,000 markkaa eräiden suurempien
21619: tilojen ostamiseen ositettuina luovuteUaviksi tilattomaan
21620: väestöön kuuluville henkilöille sekä eräälle kunnalle samaan
21621: tarkoitukseen laina1ttu 1,800,000 mad{kaa. Nämä toimen-
21622: piteet ovat kuitenkin osottautuneet riittämättömiksi niin-
21623: hyvin tilattoman kansanluokan lukuisuuteen kuin myös
21624: siihen harrastukseen nähden, jolla se näyttää pyrkivän
21625: saamaan itselleen omaa maata.
21626:     Tilastolliset tutkimukset viittaavat siihen, että viljellyn
21627: maan ala maassamme ei ole viimeisten vuosikymmenien
21628: kuluessa laajentunut samassa suhteessa kuin asukasluku on
21629: kasvanut sekä että se verrattuna maa,taviljeleviin väestön
21630: lukumäärään on pienempi, 'kuin esim. Ruotsissa ja Tans-
21631: kassa, minkä ohella on käynyt ilmi, että asunto-olot moni'n
21632: paikoin maaseuduilla ovat varsin puutteelliset.
21633:     Jatkuvan asutustoiminnan tarkoitusperänä tulisi olla
21634: tehokkaammin kuin tähän asti helpottaa sen suurilukuisen
21635: kansan osa1n maanhankintaa, joka elää ma·anviljelyksestä
21636: tai sen sivuelinkeinoista, mutta ei omista maata. Tä-
21637: hän kansan osaan kuuluu lähinnä maataloustyöstä elävä
21638: ir,tonainen väestö sekä maanviljelystorppain h~tltijat ja
21639: muut heidän veroisensa vuokramiehet. Näiden kansan-
21640: ryhmien taloudellisen aseman parantaminen siten, että
21641: niihin kuuluvat henkilöt valtion avustuksella suurem-
21642: massa määrin kuin tätä ennen pääsisivät pienviljelystilojen
21643: omistajiksi sl:'kä saisivrut asunto-olojansa parannetuksi, on
21644: käynyt päivä päivältä välttämättömämmäksi. Paitsi sitä
21645: laajakantoista merkitystä, mikä tällä toiminnalla yhteis-
21646: kunnallisessa suhteessa on antamalla tilaHornalle maalais-
21647: väestölle tilaisuutta ja mahdoJlisuutta kohota itsenäiseen
21648: ja riippumattamaan asemaan, on se myös omansa johtamaan
21649: maataloudellista kehitystä nykyisestä yleensä laajaperäi-
21650: sestä viljely<ksestä voimaperäiseen.
21651:     Ha,rkitessaan kysymystä siitä, miten vastainen asutus-
21652: toiminta olisi tarkoituksenmukaisimmin järjestettävä, on
21653: Valiokunta, samoi'n kuin esityksentekijätkin, tullut siihen
21654: Y:!kaumukseen, että toisaalta asutustoiminnan menestymi-
21655:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 3
21656: 
21657: ncn tilattomun maalaisväestön oman edun kannalta katsoen
21658: sekä toisaalta valtion oikeus saa;da takeita siitä, että sen
21659: ta1•koitusta. varten tekemä:t melkoiset uhraukset eivät ole
21660: tuloksettomia, vaa·tii asettama:an muodostetta,vat pientilat
21661: omistus- ja käyt1töoikeuteen nähden erinäisten voimassa
21662: olevasta oikeudesta poikkeavien ja jossain määrin rajoitta-
21663: vien määräysten alaisiksi. Tällaisiin rajoituksiin kuuluisi-
21664: vat määräykset yhteismetsän, milloin seUainen on pienti-
21665: 1oille eroitettu, ja muun yhteisomaisuuden käyttämisestä;
21666: samoin määräykset siitä, ettei sama henkilö ilman asian-
21667: omaista lupaa saa omistaa useampaa, kuin yhden tällai-
21668: sen tilan, ettei pientilaa tai .osaa siitä saa viljellä yh-
21669: dysviljelyksessä muun maan kanssa eikä toiselle vuok-
21670: mta kuin myös maarays siitä että oikeus pientilan
21671: kiinnittämiseen on rajoitettu. Näistä rajoituksista tu-
21672: lisi yhteismetsää koskevan olla pysyväinen, koska hyvin
21673: järjestet.ty ja menestykseillinen metsätalous yleensä edel-
21674: lyttää verrattain pitkiä ajanjaksoja ja järjestelmällisesti
21675: jatkuvaa toimintaa. Muihin edelläviituttuihin rajoituk-
21676: siin nähden on V aliakunta sitä v•astoin sitä miel,tä, että
21677: niin pian, kuin ne lainat, mitkä pientilain muodostamiseksi
21678: on myönnetty, ovat täysin suoritetut, tulisi myös sanottujen
21679: rajoituksien lakata voimassa olemasta. Sillä kun vapaa
21680: omistusoikeus ja riippumaH.omuus valtion puolelta tapah-
21681: tnvasta säännöstelystä on menestyksellisen maanviljelyksen
21682: tärkeimpiä edellytyksiä, ei näytä olevan olemassa riittävää
21683: syytä pysyttää puheenaolevia rajoituksia voimassa enää
21684: sen jälkeen kun yllämainitut lainat ova•t ma,ksetut ja pää
21685: Hsiallisin peruste näiden rajoitusten oikeutukseen siten on
21686: lakannut, erittäinkin kun täten aina epämääräiseen tule-
21687: vaisuuteen asti muodostettaisiin ikäänkuin erityinen yhteis-
21688: kuntaluokka, jonka oikeussuhteet hallitsemiinsa tiloihin
21689: nähden olisivat toista laatua, kuin muiden maanomistajain.
21690: On sen ohella otettava huomioon, että pysyväiset rajoituk-
21691: set voivat vaikuttaa suorastaan lamauttavasti poistMUalla
21692: sen kannustimen tilojen hoidon pa,mntamiseen, joka sisältyy
21693: tietoisuuteen siitä, että viljelijä tulevaisuudessa pääsee va-
21694: 4      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
21695: 
21696: paaksi viranomaisten sliännöst~lystä, ja kohoaa täysin itse-
21697: näiseksi maanomistaj aksi. Asettuessaan niinmuodoin sille
21698: periaatteelliselle kannalle, että puheenaolevien rajoitusten
21699: tulisi olla voimassa ainoastaan niin kauan, kunnes pien-
21700: tilojen muodostamiseksi myönnetyt lainat ovat täysin mak-
21701: setut, ei Valiokunta myöskään ole voinut hyväksyä ed. Paa-
21702: sikiven y. m. esitysehdotuksessa olevia määräyksiä, jotka
21703: tarkoittavat erityisen perimysjärjestyksen sovelluttamista
21704: puheenaoleviin pientiloihin nähden.
21705:     Edellä on jo huomautettu että jatkuva, tehokas asutus-
21706: toiminta vaatii entiseen verraten melkoista suurempia va-
21707: roja. Harkittaessa kysymystä, paljonko varoja olisi tähän
21708: tarkoituks~n tarpeen, ei tällä kertaa ole välttämätöntä
21709: pitää silmällä muuta kuin lähimpiä vuosia, koska kysymys
21710: lisävarojen hankkimisesta voidaan ottaa käsiteltäväksi ja
21711: päätettäväksi, sHtenikun on saavutettu kokemusta siitä osit-
21712: tain uudesta järjestelmästä, jota asutustoiminnassa tästii
21713: lähtien tultaisiin noudattamaan. V aliakunta on sen vuoksi
21714: katsonut, että jotenkin sen suuruinen määrä, kuin esitys-
21715: ehdotuksissa on mainittu, eli 25-27 miljoonaa markkaa
21716: olisi toistaiseksi riittävä. Suurin osa tästä summasta olisi
21717: hanrkittava joko koti- tai ulkomaisella valtiolainalla. Pal-
21718: jonko olisi jaettava ulkomaisen ja paljonko kotimaisen lai-
21719: nan osaksi, sen kysymyksen ratkaisu olisi jätettävä riippu-
21720: nksi rahamarkkinoiden tilasta lainan ottamisen aikana
21721: y. m. asiaan vaikuttavista seikoista. Erittäin katsoo Valio-
21722: kunta olevan syytä huomauttaa jo useasti esiintyneestä aja-
21723: tuksesta koettaa mahdollisuuden mukaan käyttää liikkee-
21724: seen laskettavia kotimaisia obligatsioneja esim. suurempien
21725: tilojen ostoissa kauppahinnan kokonaan tai osittaise~n mak-
21726: samiseen, jota seikkaa olisi ulkomaisoo lainan määrää har-
21727: kittaessa silmällä pidettävä.
21728:     Valiokunnan mielestä olisi Eduskunnan kuitenkin,
21729: paitsi valtiolainan lmutta hankittavia varoja, jo he,ti alussa
21730: osotet,tava joku määrä muitakin varoja tähän tarkoitukseen.
21731: Koska tilat,tomien slwrite.ttava ,korko ja kuoletus olisi ase-
21732: tet>faya niin hnokeaksi kuin mahdollista, eikä tämä lainaus-
21733:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 5
21734: 
21735: liike siis voisi tuottaa valtiolle ylijäämää ho~tokustannusten
21736: j<t muiden menojen korvaamiseen, j4i.ta puheenalainen toi-
21737: minta aiheuttaisi, olisi senkin vuoksi erityisen pohjarahas-
21738: ton muodostaminen tarkotuksenmukainen. Mutta lisäksi
21739: olisi tällainen rahasto tarpeen sen uutistilojen perustamista
21740: tarkoittavan suunnitelman toteuUamiseksi, joka olisi oleva
21741: tärkeänä puolena tässä asiassa. Sillä riittävän sum11isen
21742: pohjarahaston aikaansaaminen olisi sopiva keino korvaa-
21743: maan niitä korkotappioita, joita syntyisi sen kautta,
21744: että uutistilalainoj a myönnettäisiin huokeammilla ehdoilla.
21745: Valiokunnan mielestä voisi pohjarahaston aluksi rajoit-
21746: taa kahteen miljoonaan markkaan, jota summaa tulevaisuu-
21747: dessa tarpeen mukaan voitaisiin lisätä.
21748:     Täten hankitut varat olisivat hoidettavat erityisenä
21749: rahastona, nimeltä ,Suomen maalaisväestön asutusrahas-
21750: to". Koska rahaston varojen kartuttamista koskeva kysy-
21751: mys vaatii aika ajoin uutta harkintaa, on Valiokunnan mie-
21752: lestä soveliainta ottaa asiasta 'annettavaan asetukseen ai-
21753: noastaan yleiset määräykset rahaston perustamisesta.
21754:     Nykyisin olemassa olevaa ,Tilattoman väestön lainara-
21755: hastoa'' koskevien määräysten mukaan voivat välittäjinä,
21756: joiden kautta lainoja tilattomille ma·anhankintaa varten an-
21757: netaan, toimia kunnat, maanviljelysseurat ja maanosto-
21758: osuuskunnat. Kun maanviljelysseurat, jotka eivät aina-
21759: kaan näihin asti todellisuudessa ole tällaisina välittäjinä
21760: esiintyneet, eivät verrattain irrallisina järjestöinä sovellu
21761: tähän, ja maanosto-osuuskunnat 1taas voivat saada asutus-
21762: lainoja asianomaisilta kunnilta, on Valiokunnan mielestä
21763: puheenalainen väilitystoilllli rajoitettava ainoastwan kun-
21764: tiin, varsinkin kun kunnille myönnettyjen lainojen takaisin
21765: maksu on taattu ja kunnat parhaiten kykenevät arvostele-
21766: maan asutustoiminnan tarvetta ja sen menestymisen mah-
21767: dollisuutta alueellaan.
21768:     Mitä puheenaolevan rahaston hoitoon tulee, on Valio-
21769: kunta, joka, siihen nähden mitä Pankkivaltuusmiehet ja
21770: Suomen Pankin johtokunta tähän mietintöön liitetyissä
21771: lausunnoissaan ovat esiintuoneet, ei ole voinut yhtyä Val-
21772: 6      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
21773: 
21774: tiovarainvaliokunnan tässä kohden tekemään ehdotukseen,
21775: katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että rahaston hoitoa var-
21776: ten asetetaan erityånen johtokunta, jossa olisi puheenjoh-
21777: taja ja kaksi jäsentä. Joht.okunnan puheenjohtajan nimit-
21778: täisi Hanitsija. Kun rahasto tUilisi muodostettavaksi va-
21779: roilla, jotka Eduskunta siihen hankkii tai takaa, olisi asian-
21780: muka,ista, että johtokunnan jäsenet olisivat Suomen Pankin
21781: valtuusmiesten nimitettävät määrätyksi ajaksi, esim. nel-
21782: jäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tällainen nimittämis-
21783: tapa olisi toiseltakin kannalta katsoen paikallaan. On mah-
21784: dollista, että rahaston toimint•a tuottaa tappioita, joista
21785: Eduskunnalle on selonteko annettava, minkä vuoksi on
21786: oikeinta, että Eduskunta rahaston johtokunnan kokoonpa-
21787: noon vaikuitamailla ottaa kant.aakseen osan nstuunalai-
21788: suutta rahaston toiminnan johdosta.
21789:     Rahaston johtokunnan tehtäviin kuuluisi lainaus-
21790: liikettä koskevien tarkempien ohje1iden antaminen. Näihin
21791: sisältyvät m. m. määräykset siitä, ovatko ja minkä verran
21792: kunnat oikeutettuja ottamaan tästä toiminnasta aiheutu-
21793: Yien suoranaisten hallintokustannustensa korvaukseksi ti-
21794: lattomille antamistaan lainoista suurempaa korkoa kuin
21795: itse rahastolle suorittavat. Sitä vastoin olisi kunnallisten
21796: lainakassain ohjesääntöjen vahvistaminen sekä rahastosta
21797: myönnettyjen lainojen käyttämisen tarkastusta koskevien
21798: määräysten antaminen oleva hallinnollinen asia .•Johtokun-
21799: nan tulisi myös olla Hallitukselle avu1lisena tilaUoman
21800: väestön maanhankinta•kysymystä koskevissa asioissa, an-
21801: taa niistä lausuntoja ja tehdä tarpeellisiksi katsomiaan
21802: ehdotuksia. Rahaston tilien ja hallinnon tarkastus tapah-
21803: tuisi parhaiten vahaston asemaa vastaavalla tavalla siten,
21804: että tilintarkastajista Sena•!lltti valitsisi puolet ja Suomen
21805: Pankin tilintarkastajat toisen puolen. Kertomus rahas-
21806: ton toiminnast:a olisi annettava sekä Hallitukselle että
21807: Eduskunnalle, joHa olisi tilaisuus asianomaisessa valiokun-
21808: nassa sitä tarkastuttaa ja tehdä ne päätökseL joihin asian-
21809: haamt aihetta antaisiv.at.
21810:     Samoinkuin esitysehdotuksiin liittyvissä pientilojen
21811: muodostamista koskevissa asetusehdotuksissa, on Valio-
21812:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 7
21813: 
21814: kunnankin laatimasta asetusehdotuksesta määräykset varo-
21815: jen hankkimisesta tällaisten tilojen muodostamiseen ero-
21816: tettu pois, jotta siten tehtäisiin mahdolliseksi soveltaa
21817: esilläolevaa asetusta niinhyvin niihin tiloihin, joita jo ole-
21818: massa olevista rahastoista myönnetyiHä varoilla muodos-
21819: tetaan, kuin myös niihin tiloihin, joita hanlcitaan perus-
21820: tettavasta ,Suomen maalaisväestön .asutusrahastosta" sa-
21821: maa tarkoitusta varten annettavilla lainavaroiUa. Mah-
21822: dollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi on kuitenkin pi-
21823: detty tarpeellisena rajoittaa oikeutta puheenaolevan ase-
21824: tuksen alaisten tilojen muodost1amiseen ainoastaan niihin
21825: tapauksiin, joissa tilan hankkimiseen on käytetty v;altiol.ta
21826: tai kunnalta lainaksi saatuja varoja.
21827:     Edelläviitattujen periaatteiden pohjalla on Valiokunta
21828: <laatinut allaolevat kaksi asetusehdotusta, joist.a toinen,
21829: ,Asetus pientiloista", sisältää pääasiallisesti siviilioikeu-
21830: dellista luontoa olevia säännöksiä, ja toinen, ,Asetus Suo-
21831: men maalaisväestön asutusrahastosta", käsittää määräyk-
21832: siä etupäässä raha1llista laatua olevien kysymysten järjestä-
21833: miseksi.
21834:     Näiden asetusehdotuksien eri kohdista pyytää V airio-
21835: kunta lausua seuraavaa:
21836: 
21837: 
21838:                     Asetus pientiloista.
21839: 
21840:     Koska V1aliokunnan mielestä ei ole tarkoituksenmu-           2 §.
21841: kaista yksityiskohtaisesti määritellä minkälaisia niiden ti-
21842: lojen tulee olla, jotka voidaan esilläolevan asetuksen alai-
21843: siksi asettaa, on asetusehdotuksen 2 § :ssä vain viitattu nii-
21844: hin tarkoituksi~n, joihin puheenaolevat tilat ovat aiotut
21845: käytettäviksi, ja ainoastaan yleisenä periaatteena tilojen
21846: suuruuteen nähden lausuttu, ettei tällainen tila saa olla
21847: suurempi, kuin että omistaja voi sitä pääasiallisesti omilla
21848: ja perheensä työvoimilla viljellä, koskei suurempien tilo-
21849: jen muodostaminen ole tilattoman väestön maanhankin-
21850: nassa tarkoituksena. Samoin ei Valiokunnan mielestä ole
21851:             8      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
21852: 
21853:               ollut tarpeellista tehdä eroa viljeJystilojen ja asuntotilojen
21854:               välillä mikäli koskee ·tilojen alistamista siviilioikeudellisten
21855:               määräysten alaisiksi, kuin myös siitä syystä, että tarkan
21856:               erotuksen tekeminen tässä kohden on vaikea.
21857:                   3 § :ään on otettu määräyksiä niistä muodollisuuksista,
21858:       3 §.    joita on noudatettava tila;a asetuksen alaiseksi asetettaessa
21859:               kuin myös siirrettäessä se jälleen asetuksen alaisuudesta
21860:               pois. Tilan julistaminen pientilaksi näyttää Valiokunnan
21861:               mielestä parhaiten soveltuvan lainhuudatustilaisuuteen,
21862:               koska siten tarpeelliset merkinnät tulevat tehdyiksi lain-
21863:               huudwtuspöytäkirjaan ja kiinnekirjaan, milloin sellainen
21864:               annetaan, mitkä asirukirjat, muun muassa, kiinnitystä haet-
21865:               taessa ov.a.t kihlakunnanoikeudelle esitettävät ja siten oi-
21866:               keudelle antavat varman selvityksen tilan pientilaominai-
21867:               suudesta.
21868:                   Asetusehdotuksen mukaan tulee tilan säilyttää pientila-
21869:       4- §.   ominaisuutensa siksi kunnes laina, joka sen muodostami-
21870:               seksi on myönnetty: on täydelleen suoritettu, ja sen va-
21871:               kuudeksi t~laan vahvistettu kiinnitys kuoletettu. Poikkeuk-
21872:               sena tästä säännöstä on kuitenkin 4 § :ssä edellytetty se ta-
21873:               paus, että pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
21874:               saa'tavasta, jost·a tila ennen sen pientilaksi 1nuodostamista
21875:               syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, jolloin tila
21876:               kadottaa pientilaominaisuutensa.
21877:                   Kuten edellä jo on use·asti mainittu, on tilattomun väes-
21878: fi, G ja 7 §. tön maanhankinnan tarkoitusperän saavuttamiseksi kat-
21879:               sottu tarpeelliseksi asettaa pientilat niin kauan kuin niiden
21880:               muodostamiseksi myönnetyt lainat ov•at tiloihin kiinnite-
21881:               tyt, erinäisten rajoituksien alaisiksi haltijain käyttö- ja
21882:               omistusoikeuteen nähden. Siten on 6 ja 7 § :ään otettu
21883:               säännöksiä, joiden tarkoituksen>a toiselta puolen on mahdol-
21884:               lisen keinottelun ehkäisemiseksi vaikeuttaa yhteen käteen
21885:               kokoamasta useampia pientiloja ja toiselta puolen estää
21886:               käyttämästä tilaa, antamalla sen 'VUokralle muuhun, kuin
21887:               asetusehdotuksessa aiottuun tarkoitukseen. Kun jokainen
21888:               tällaint>n pientila on tarkoitettu yhtä perhettä varten, ei
21889:    Tilattoman väestön n1aanhankinnan edistäminen. 9
21890: 
21891: tilan osittaminen Y'leensä ole suotav,a, minkä vuoksi täl-
21892: lainen osittaminen samoinkuin myös tilan lohkaisematto-
21893: man osan myyminen on tehty riippnvaksi asutuslantakun-
21894: nan harkinnasta ja luv~asta.
21895:     Maanviljelyksen, niin suur- kuin pienviljelyksenkin me-         8 §.
21896: nestymisen pääedellytyksiä on luonnollisesti tarpeeHisen
21897: luoton saanti. Kun ei kuitenkaan liene oletettavissa, että
21898: pienviljelijä muuta kuin poikkeustapauksessa voi saada
21899: henkilökohtaista luottoa, mutta asiata koskeviin esityseh-
21900: dotuksiin sisältyvät rajoittavat säännökset siitä, että pien-
21901: tilaa ei saa ulosottotoimin myydä muust,a kuin määrätyistä
21902: saatavista, vaikeuttaisivat, jopa voisivat kokonaan estääkin
21903: pienvilljelijää saamasta tällaista, tilapäisesti tarvitsemaansa
21904: luottoa, ei V aliokunt'a ole pitäny,t tarkoituksenmukaisena
21905: esillä olevaan 8 § :ään ottaa mainitunlaisia määräyksiä. Sel-
21906: laisena, kuin pykälä esiintyy V~aliokunnan laatimassa muo-
21907: dossa, on sen tarkoituksena niinmuodoin '"ain rajoittaa
21908: pienviljelijän tilan kiinnittämisoike:us ainoastaan seHaisiin
21909: saataviin, jotka ovat aiheutuneet tilan muodostamisesta tai
21910: sillä suoritettavista Yälttämättömistä rakennus- ja uutis-
21911: viljelyshankkeista.
21912:     gdelläesitetyt pientilain haltijain omistus- ja käyHö-        10--18 §.
21913: oikeutta koskevat rajoitukset ovat, kuten mainittu, tarkoi-
21914: tetut kestämään kunnes laina, josta asetusehdotuksen 5
21915: § :ssä mainitaan, on suoritettu eli niinmuodoin mjoitetuksi
21916: ajaksi, jotavastoin esilläolevissa 10-18 § :ssä olevat, yhteis-
21917: metsää ja muut,a yhteisomaisuutta Jmskevat säännökset ovat
21918: aiotut mainitusta laina-ajasta riippumatta olemaan pysy-
21919: väisesti voimassa. Mitä yhteismetsän muodostamiseen muu-
21920: ten tulee, niin tapahtunee se 'etupäässä siUoin kuin kokonai-
21921: nen tila tai suurempi maa-Hilue ostetaan tilattomille ositet-
21922: tav,aksi.
21923:     Huomioon ottaen että tilaUoman väestön maanhankinta-           19 §.
21924: asia, tullakseen oikeaan suun•taan johdetuksi j<a ta.rkoituk-
21925: senmukaisesti järjestyksi, kysyy tehokasta huolenpitoa, on
21926: 19 § :ään otettu määräys siitä, että jokaisessa maalaiskun-
21927: nassa, missä se on tarpeen, on tätä varten ~asetettava asutus-
21928: 
21929: 
21930: 
21931: 
21932:                                                                        f
21933:         10     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
21934: 
21935:         lautakunta, johon kuuluu esimies ja tarpeellinen määrä
21936:         ]asema. Kun on ·oletettav·a, että tilat.tomat, joiden etua
21937:         maanhankinta läihinnä koskee, sekä pienvi~jelijät, joilla jo
21938:         on saavutettua kokemusta tähän kuuluvissa asioissa, tunte-
21939:         vat ja voivat arvost.ella niitä edellytyksiä, jotka asut.ustoi-
21940:         minnan menestyminen vaatii, on katsottu tarpeelliseksi että
21941:         vähintäin puolet sanotun lautakunnan jäsenistä tulee olla
21942:         mainittuihin kansanluokkiin kuuluvia henkilöitä, semmin-
21943:         kin koska lautakuntien 'täHairnen kokoonpano on ominansa
21944:         hankikimaan niille luottamusta tilattoman väestön keskuu-
21945:         dessa.
21946:             Asutuslautakunnan esimiehen j'a jäsenten pa1lkkaa.miseen
21947:         nähden on, koska kunta lautakunnan asettaa ja se toimii
21948:         •kunnan puolesta, pidetty muodollisesti oikeimpana ja käy-
21949:         tännöllis:Umpänä, että kunta myös suorittaa mainituille t.oi-
21950:         mihenkilöiHe tulevat palkkiot, vaikka toiselta puolen tässä
21951:         yhteydessä on jätetty tarkemmin .määrittelemättä, mistä
21952:         varoista puheenaolevat pa;lkkiot lopulEsesti makset,aan.
21953:         Asutusrahastoa koskeV1an asetusehdotuksen 6 § :ään on
21954:         otettu säännös määrä,rahojen myöntämisestä kunnalle val-
21955:         tion varoista asutuslautakunnan esimiesten ja jäsenten
21956:         palkkaamiseen.
21957: 20 §.       Paitsi edellä jo mainittuja asetukseen otettuja pien-
21958:         tilan haltijan omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, on
21959:         20 § :ään vielä pantu määräys, joka varaa mahdollisuuden
21960:         lainaa myönnettäessä valtion mhastosta tai kunnallisesta
21961:         lainakassasta sopia muistakin rajoituksista olemaan lainan
21962:         irtisanomisen uhalla voimassa lainaaikana. Tällaisina lisä-
21963:         rajoituksina mainittakoon haltijan veivoittaminen järki-
21964:         peräisesti viljelemään tilansa maita, kunnossapitämään
21965:         siinä olevat mkennukset, olemaan ilman erityistä Jrupaa
21966:         luovuttamatta tilaa kolmannelle henkilölle y. m.
21967: 
21968: 
21969:           Asetus Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
21970: 
21971: 2 §.       Yhdenmukaisesti asutustoiminnan edellä esitetyn tar-
21972:         koitusperän kanssa on esillä ()levan asetusehdotuksen 2
21973:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 11
21974: 
21975: § :ään otettu määräyksiä, jotka 'Wkevät mahdolliseksi to-
21976: teuttaa asutustoiminnan eri tehtäviä. On ajateltu että kun-
21977: nat Asutusrahastosta saamillaan 'Val'oilla ost·aisivat tilatta-
21978: mille ositettaviksi ja luovutettaviksi etupäässä kokonaisia
21979: tiloja tai suurempia maa-alueita, koska täten maata yleensä
21980: voidaan saada halvemmalla, kuin ostettaessa pienempiä ti-
21981: loja tai tilanosia, jotapaitsi tällainen ryhmfuasutus t,a['joaa
21982: pientilojen haitijoille tilaisuuden yhtyä erilaisiin osuustoi-
21983: minnallisiin yrityksiin. Sen ohella on kunnille varattu
21984: vwlta antaa suornnaisiakin lainoja mainittuun kansanluok-
21985: kaan kuuluville henkilöiHe pientilojen hanlklkimiseksi -
21986: edeHyttämäHä kuitenkin että tässä tapauksessa sitä ennen
21987: paikalla toimitetun arvioimisen kautta puheenaolevien ti-
21988: lojen perustaminen hint1a31n ·ja muihin asianhaaroihin näh-
21989: den on havaittu edulliseksi - kuin myös välttwmättömien
21990: rakennuksien rakentamiseksi näiillä tiloilla. Edel:leen ja
21991: koska sekin osaltaan saattaisi parantaa maaseudun asunto-
21992: oloja ja myös vaikuttaa edistävästi uutisviljelykseen, voi-
21993: daan Asutusrahastosta vielä myöntää kunnille va·roja joko
21994: maan hankkimise!ksi, joka sitten vuokrattaisiin tilattomille,
21995: tai viljelys- ja rakennuslainojen antamiseksi henkilöille,
21996: jotka ovat tällaista maata saaneet vuokraHe. Viimemai-
21997: nittuihin V•aroihin näihden sisältävät esitysehdobukset sen
21998: määräyksen, että ne olisivat rajoitettavat yhteensä 2 mi<l-
21999: joonaksi markaksi, mutta on Valiokunta pitänyt tätä mää-
22000: räystä tarpeettomana, koska on oletettava että 'asutusrahas-
22001: ton johtokunta parhai'ten kylmnee arvostelemaan, minkä
22002: verran puheena.oleviin tarkoituksiin liikenee va~roj a käytet-
22003: täväksi asutustoiminnan muiden puolien joutumatta siitä
22004: kärsimään.
22005:     Kun muodostetbavien pientilojen menestyminen, mil-
22006: loin kokonainen tila tai suurempi maa-alue on ositettava,
22007: suuressa määrin riippuu siitä, miten osittalffiinen on toimi-
22008: tettu, ja kun kokemus on osoittanut, että, tarpeellisen maa-
22009: taloudellisen asiantuntemuksen puutteessa, meUroisia ereh-
22010: dyksiä osittamisessa on tehty, niin on VaEokunta pykälään
22011: ottanut nimenomaisen määräyksen siitä, että ositussuunni-
22012:        12      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
22013: 
22014:         te1ma puheenaolevissa tapauksissa on alistettava asutusra-
22015:         haston johtokunnan tarkastet.tavaksi ja hyväksyttäväksi.
22016:         On ilmeistä, että johtokunta, joskaan nimenomaista mää-
22017:         räystä ei siinä suh1teessa ole, kuulee asutustarkastajan tai
22018:         muun ammattihenkilön mieltä, ennenkuin se hyväksyy sa-
22019:         notun ositussuunnitelman.
22020: 3 §.         Edellä on jo osotettu, miten tarpeellista on asettaa ta-
22021:         keita siitä, etteivät pientilat joutuisi keinottelun alaisiksi
22022:         ja asutust·oiminnan tarkoitusperä siten jäisi saavut.tamatta.
22023:         Tähän nähden on 3 § :ääm. pantu säännös, jonka mukaan
22024:         edellämainituilla varoilla muodostettujen pientilojen tulee
22025:         omistus- ja käyttöoikeuteen nähden olla pientiloja kos-
22026:         lrevan armollisen asetuksen alaisina. Tästä yleisestä sään-
22027:         nöstä on kuitenkin sallittu tehdä poikkeuksia niissä tapauk-
22028:        sissa, jolloin tällainen menettely kohtaisi vaikeuksia tai
22029:         muuten osottautuisi tarpeeHomaksi, kuten asianlaita V1ar-
22030:        si:n:kin saattaisi olla, miHoin kysymyksessä ovat sellaiset
22031:         tilat, joita ei ole t.admitettu itsenäisen maanviljelyksen har-
22032:         joit.tamiseen vaan asuntotioloiksi. Yleensä ei Valiokunnan
22033:        mielestä pientiloja koskevan asetuksen säännösten sovellut-
22034:         taaninoo pienempiin a.suntotiloihin näytä <Oilevan läheskään
22035:        yhtä tärkeä, kuin varsinaisiin maanvilj·elysti•loihin nähden.
22036:             Kun pientilojen haltijat voisivat joutua v·arsin epävar-
22037:        maan, jopa turvat.tomaankin asemaan, jos tila, josta nämä
22038:        pientilat ovat muodostetut, on suurilla kiinnityksillä rasi-
22039:        tettu, on esilläolevan pykälän 2 momentissa yleisenä peri-
22040:        a.atteena lausuttu, että ennenkuin Jainaa myönnetään tilan
22041:        ostamiseksi mainittuun tarkoitukseen, ovat siihen aikaisem-
22042:        min vahvistetut kiinnitykset kuoletet.tavat. On kuitenkin
22043:        samalla pidetty tarpeellisena varata Asutusrahaston johto-
22044:        kunnalle valta •asianomaisen asutuslautakunnan esitykse•stä
22045:        sallia tällaisten kiinnityksien edelleenkin pysyä voimassa,
22046:        milloin se harkitsee tämän voivan tapahtua ilman että
22047:        pienviljelijäin edut tämän kautta joutuvwt vaamnalaisiksi.
22048: 4 §.        4 § :ssä on lueteltu ne henkilöryhmä·t, jotka esilläolevan
22049:        rusetuksen mukaan kuuluv.at tila·ttomaan maalaisväestöön
22050:        ja jotka siis voiv3!t saada lainoja AsutusraJhastosta. Huo-
22051:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 13
22052: 
22053:  mautettakoon erittäin, että näiJhin 4 § :ssä lueteltuihin hen-
22054:  kilöihin on luettava myös seHaiset talonisten pojat, jotka
22055: omaa perhettä luodrukseen eroavat kodistaan, mutta ei,vät
22056:  tule saamaan kotoaan niin suurta perintöå että he sillä
22057: kykenisivät omaa maata ja asuntoa itselrlreen hankkimaan.
22058: Tällaisista henkilöistä voitaisiin epäilemättä saada sopivia
22059:  ja maanviljelykseen perehtyneitä pienviljeJijöitä.
22060:      Uusien viljelystilojen syntymisen edistämiseksi on 3           i"i §.
22061: § :ään otettu säännös siitä, että milloin viljelemättömälle
22062: maalle perustetaan pientiloja koskevan asetuksen alaisia,
22063: maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia uuti:stiloja, voi-
22064: daan Asutusrahaston johtokunnan harkinnan mukaan tätä
22065: tarkoitusta varten myöntää Iainoja tavallist~a lievemmillä
22066: ehdoilla.
22067:     Esilläoleviin asetusehdotuksiin sisältyvän asutustoimin-        6 §.
22068: nan e~distämistä koskevan suunnitelman mukaan tulisi asu-
22069: tuslautakunnalla olemaan tärkeä tehtruv.ä tämän toiminnan
22070: järjest.ämisessä ja toteuttrumisessa. Tähän nähden ja koska
22071: olisi suotavaa, että asutuslautakuntien esimiehiksi saataisiin
22072: asutustoimintaan pereMyneitä ~ja näi,ssä ~toimissa· jatkuvasti
22073: pysyviä henkilöitä, on Valiokunnan mielestä täysi aihe aset-
22074: taa näiden toimihenkilöiden palkkiot riittäviksi. Kun esi-
22075: miesten palkka'aminen samoinkuin ·korvaurksen maksaminen
22076: lautakuntien jäsenille saattaisi kunnille tuntua rasit<tavalta,
22077: on Val]okunta, huomioon ottaen että, jos palkkaukset pan-
22078: taisiin yksinomaan kuntien suoritetta:viksi, trumä helposti
22079: voisi laimentaa kuntien halua asutustoiminta-a,sian ajami-
22080: seen, pitäny,t tarkoituksellimukaisena 6 § :ään ottaa mää-
22081: räyksen, joka oikeuHaa Asutusrahaston johtokunnan myön-
22082: trumään rahaston varoista määrämhoja asutuslautakuntien
22083: esimiesten ja jäsenten palkkaa:miseksi.
22084:     .A,setusehdi:J>tuksen 8-12 § :iin on otettu tarkempia mää-    8-12 §.
22085: räyksiä asutusrahaston johtokunnan toiminnasta, rahaston
22086: menosäännön vahvistamisesta, rahaston trli~n ja hallinnon
22087: tarkastamisesta ynnä nmi,ta ytksityiskohtaisempia s.äännörk-
22088: siä, jotka eivät kaivanne erityistä perustelua.
22089: 14     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22090: 
22091:     Sen nojalla, mi.tä edellä on esiintuotu, ehdottaa Maa-
22092: talousvaliokunta kunnioittaen,
22093: 
22094:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
22095:            j}f ajesteetinarmollisesti vahvistettaval~si lähet-
22096:            täisi seuraa,vat asetusehdoflulcset:
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                   Asetus pientiloista.
22101:                             1 LUKU.
22102:                  Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
22103: 
22104:                                1 §.
22105:     Tiloja, jotka tilattoman maalaisväestön maanhankinnan
22106: eclistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
22107: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
22108: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
22109: asettaa sellaisten omistus- j.a käyttöoikeut.ta ko:skevien ra-
22110: joitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen 2 ja 3 luvussa sa-
22111: notaan.
22112: 
22113:                                2 §.
22114:     Ensimäisessä § :ssä mainitut tilat voiva•t olla tarkotet-
22115: tuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen tai pääasialli-
22116: sesti olemaan tilan omistajan ja hänen perheensä asuntona.
22117: Älköön sellainen tila olko suurempi kuin että omistaja voi
22118: sitä pääasiallisesti omilla ja pevheensä työvoimilla viljellä.
22119:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava mitä maatilojen
22120: osittamisesta on säädetty.
22121: 
22122:                                3 §.
22123:     Älköön tilaa. pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
22124: tilana, ennenkuin kihlakunnanoikeus on sen lainhuuda.tusta
22125: myöntäessään alempana 19 § :ssä mainitun asutuslautakun-
22126: nan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on mer-
22127:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 15
22128: 
22129: kintä tehtävä lainhuudatuspöy,täkirjaan sekä kiinnekirjaan,
22130: jos sellainen annetaan.
22131:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
22132: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
22133: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
22134: viranomaiselle.
22135:     Kun alempana toisessa luvussa säädetyt pientilan omis-
22136: tus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat lakanneet
22137: voimassa olemasta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus
22138: kihlakunnanoikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä
22139: merkinnän tekemistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2
22140: momentissa mainitulle viranomaiselle.
22141: 
22142:                               4 §.
22143:    Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
22144: saatavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista
22145: syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se
22146: pientilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä
22147: ilmoituksen sekä tuomarille että maarekisteriä pitävälle
22148: dranomaiselle.
22149: 
22150: 
22151:                            2 LUKU.
22152: 
22153:       P i e n t i l o j e n o m i s t u s- j a k ä y t t ö-
22154:                          o i k e u d e s t a.
22155: 
22156:                               5 §.
22157:    Pientilat, joista 1 § :ssä on säädetty, ovat niin kauan
22158: kuin ne ovat kiinnitety.t valtion rahaston tai tilattoman
22159: maalaisväestön maanhankinnan a vustamiseksi muodostetun
22160: kunnallisen lainakassan antamasta lainasta niiden rajoitus-
22161: t~m alai,sia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
22162: 
22163: 
22164:                               6 §.
22165:   Ilman asutuslautakunnan lupaa älköi)n sama henkilö
22166: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
22167: 16     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22168: 
22169:    Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
22170: tai osaa siitä viljeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan
22171: kanssa tai sitä toiselle vuokrattako.
22172: 
22173: 
22174:                             7 §.
22175:     Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa
22176: ositettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta osaa
22177: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdolla ti-
22178: lasta luovutettako.
22179:     Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
22180: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat te-
22181: kevät sen suotavaksi.
22182:     Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, mil-
22183: loin pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivammiksi
22184: viljellä.
22185:                             8 §.
22186:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
22187: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lai:nakassan tai muun
22188: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta
22189: lainasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain
22190: tarvetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman
22191: todistuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
22192: käytetään tarpeelliseen uutisrakennukseen tai vanhan ra-
22193: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
22194: lykseen siinä; pesän osakkaille suoritettuvasta lunastuksesta
22195: s"€kä tilan maksamattomasta kauppahinnasta; ja olkoon vii-
22196: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvalli-
22197: nen, vaikka saaruisoikeus on toiselle siirretty.
22198: 
22199:                             9 §.
22200:    Jos pientilan omistaja rikkoo 6 § :ssä olevia määräyksiä,
22201: olkoon lupa sanoa irti laina, josta ;) '§ :ssä on mainittu.
22202:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 17
22203: 
22204:                          3 LUKU.
22205:       Yhteisestä metsästä ja muusta
22206:            y h t e i s o m a i s u u d e s t a.
22207: 
22208:                             10 §.
22209:    Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on niiden
22210: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
22211: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
22212: tavalla kuin 3 pähränä syyskuuta 1886 annetun metsälain
22213: 7 § :ssä on säädetty ,taikka vastedes säädetään.
22214: 
22215:                            11 §.
22216:    Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoito-
22217: ja valvontatoimi uskotaan osa!kasten valitsemalle hallinto-
22218: lautakunnalle.
22219:                            12 §.
22220:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-
22221: ten keskuudestaan pääluvun mukaan kolmeksi vuodeksi
22222: kerrallaan valitsemaa jäsentä. Paitsi vakinaisia jäseniä
22223: valitaan kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat
22224: keskuudesta,an hallintolautakunnan esimiehen.
22225: 
22226:                             13 §.
22227:     Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
22228: teisomaisuudessa määrältään tilan muunnetun pinta-alan
22229: mukaan.
22230:     Jos pientila on tarkotettu pääasiallisesti asunnoksi har-
22231: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
22232: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
22233: omaisuuteen.
22234:                             14 §.
22235:     Ohjesäännön yhteismetsän hallinnosta ja käyttämisestä
22236: vahvistaa, sittenkun osakkaille on annettu tilaisuus tehdä
22237: ehdotus asia,sta ja asutuslautakunta on siitä antanut lau-
22238: suntonsa, se viranomainen, jonka tehtävänä 10 § :ssä maini-
22239: tun metsänhoitosuunnitelman vahvistaminen on.
22240:                                                        2
22241: 18     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o U.
22242: 
22243:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
22244: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
22245: siihen hankilltava sanotun viranomaisen lupa.
22246:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön SI-
22247: sällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
22248: 
22249:                             15 §.
22250:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi metsän
22251: haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyttää
22252: sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöii,
22253: olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin rikoslain 33
22254: luvun 7 § :ssä säädetään.
22255:     Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
22256: syyUoon.
22257:                              16 §.
22258:    Ybteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
22259: käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty tahi
22260: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet. Osak-
22261: kailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten paljon
22262: suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käyvältä eläi-
22263: meltä.
22264:                            17 §.
22265:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
22266: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotrukin merkitystä, on
22267: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla kuin kU-
22268: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
22269: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
22270: sunnon hankittuaan, määrää.
22271:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
22272: seksi tarpeekseen käyttää, vu01krattava joko osakkaalle
22273: taikka jollekin toiselle.
22274: 
22275:                            18 §.
22276:    Osakkaalla ei ole oikeutrt:a saada osuuttansa yhteisestä
22277: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
22278: murretuksi senkään jälkeenkuin edellä 2 luvussa säädetyt
22279:   Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 19
22280: 
22281: pientilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset
22282: ovat lakanneet voimassa olemasta.
22283: 
22284: 
22285:                            4 LUKU.
22286:               E r i t y i s i ä s ä ä :h n ö k s i ä.
22287:                               19 §.
22288:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
22289: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
22290: hin tilattoman väestön hyväksi ryhdytään.
22291:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
22292: jäseniä, joista vähintäin puolet tulee olla tilattomaan maa-
22293: laisvä:estöön kuuluvia henkilöitä tai pientilanomistajia.
22294: Esimiehen ja jäsenet valitsevat 'kolmeksi kalenterivuodeksi
22295: eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä ei ole, ,kunta-
22296: kokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan mitä
22297: laissa on säiildetty kunnallislautakunnasta.       Esimies ja
22298: jäsenet saavat palkkiota kunnalta. Määrärahan myöntä"
22299: ruisestä yleisistä varoista asutuslautakunnan esimiehen ja
22300: jäsenten palkkaamiseksi on erittäin säädetty.
22301:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
22302:  soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislauta:kunnasta
22303:  on säädetty.
22304:      Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
22305:  piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
22306: 
22307:                                20 §.
22308:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoitu1ksia, jot-
22309: ka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myön-
22310: nettäessä v:altion rahastosta bi tilattoman maalaisväestön
22311: maanhankinnan a:vustamiseksi perustetusta kunnallisesta
22312: lainarahastosta sopia muistakin radoituksista, jotka kos-
22313: keva-t tilan viljelemistä ja niHlä olevain rakennusten kun-
22314: nossa-pitoa sekä tilan kolmannelle hen,lrilölle luovutta-
22315: mista tai muuta sellaista, olemaan lainan irtisanomisen
22316: uhalla voimassa laina-aikana.
22317: 20     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22318: 
22319:    Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vasta&n pä-
22320: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
22321: 
22322:                          Asetus
22323:        Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
22324:                              1 §.
22325:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämi-
22326: seksi perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön
22327: asutusrahasto".
22328:     Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja twhän
22329: rruhastoon hankitaan, määrätään erikseen.
22330: 
22331:                              2 §.
22332:      Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
22333: maalaisväestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saa-
22334: maan etupäässä itsenäisen, perheen toimeentuloon riittä-
22335: vän maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pientiloja.
22336:     Lainaksi saamillaan varoilla on kunnan etupäässä ostet-
22337: tava kokonaisia tiloja tai suurempia maa-alueita ositetta-
22338: viksi ja vuotuismaksuj,a vastaan tai muilla ehdoilla tilat-
22339: tomille ~luovutettaviksi. Myöskin olkoon kunnalla valta
22340: antrua suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkllillin kuu-
22341: luville henkilöille pientilojen hankkimiseksi, missä pien-
22342: tilan muodostaminen, hintarun ynnä muihin asianhaaroihin
22343: nähden, paikalla toimitetun arvioimisen kautta havaitaan
22344: tulevan edullis~i, sekä välttämättömien rakennusten ra-
22345: kenJtamiseksi sellaisilla tiloilla.
22346:     Milloin kunta on saanut lainan kokonaisen tilan tai
22347: suuremman maa-alueen ostamiseen ositettavaksi ja luovu-
22348: tettavaksi tilattomille, on ositussuunnitelma alempana 7
22349: § :ssä mainitun johtokunnan tarkastettava ja hyväksyttävä.
22350:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antll!a kun-
22351: nille lainoja käytettäviksi
22352:     a) tilojen taJhi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
22353: että niistä luovutetaan tilwttomaan maalaisväestöön kuulu-
22354: ville henkilöille vuokra-alueita j~a laidunmaata, sekä
22355:    dlattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 21
22356: 
22357:    b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen sanottuun
22358: kansanluokkaan kuuluville henkilöille, jotka tällaiseen maa-
22359: han ovat itselleen hankkineet pitkäaikaisen ja turvatun
22360: käyttöoikeuden.
22361: 
22362:                               3 §.
22363:     Edellisessä § :ssä mainittujen varojen avulla muodostet-
22364: tujen tilojen tulee omistus- ja käyttöoikeuteen nähden olla
22365: niiden määräysten alaisia, kuin pientiloja koskevassa ar-
22366: mollisessa asetuksessa säädetään. Kuitenkin olkoon asu-
22367: tuslautakunnalla, milloin on kysymyksessä muullaisen, kuin
22368: itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvan
22369: tilan muodostaminen, oikeus harkita, onko laina myönnet-
22370: tävä ilman että sen avulla muodostettava tila tulee sanotun
22371: asetuksen alaiseksi.
22372:     Xlköön lainaa kunnallisesta lainakassasta, jolm on pe-
22373: rustettu edellisessä § :ssä sanotuista varoista, myönnettäkö,
22374: älköönkä kunnan sellaisina va·roilla ostamaa tilaa osite,t-
22375: tuna tilattomille luovutettako, ennenkuin tilaan muusta,
22376: kuin sanotussa § :ssä mainitusta velasta mahdollisesti vah-
22377: vistettu kiinnitys on kuolletettu, ellei Asutusrahaston joh-
22378: tokunta asutuslautakunnan esityksestä ole sellaisen kiinni-
22379: tyksen edelleen voimassa pysyttrumiseen suostunut.
22380: 
22381:                              4 §.
22382:     Tilattomaan maalaisväestöön 'kuuluv~ksi luetaan tämän
22383: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät it-
22384: b-eänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maata-
22385: loustyöllä, torpparit ja heidän vertaisensa toisen ma.an vil-
22386: jelijät niihin luettuina, .taikka ovat maalais-käsityöläisiä
22387: tahi kuuluvat irtaimeen, tilapäisellä työllä elävään maalais-
22388: väestöön.
22389:                              5 §.
22390:     Kunnille myönnetJtäväin ;kuoletuslairnain vuotuisma'ksut
22391: määrää Asutusrahaston johtokunta sellaisia perusteita nou-
22392: dattaen, että rahaston lainanantoliikettä, vaikkei se tarkoi-
22393: 22    1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22394: 
22395: takaan voittoa, käy harjoittaminen ilman korkotappiota.
22396: Annettaessa lainoja pientiloista voimassa olevan armollisen
22397: asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
22398: tuvien uutistilojen perusta:miseen viljelemättömälle maalle,
22399: olkoon johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta
22400: koron maksusta j.a lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta
22401: enintään kuudeksi vuodeksi.
22402:     Kunnan, joka haluaa rahastosta laina'a edellä 2 § :ssä
22403: maini,ttuihin tarkoituksiin, on johdoksi lainavarojen käyt-
22404: tämisessä laadittava ohjesääntö, joka lähetetään rahaston
22405: johtokunnalle ja jonka johtokunta oman lausuntonsa kera
22406: antaa Keisarillisen Senaa.tin Talousosaston vahvistetta-
22407: vaksi.
22408:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
22409: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
22410:  konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
22411:  tökseen älköön muutosta haetta:ko.
22412:     Tar:kemmat lainausliikettä koskevll!t määräykset antaa
22413:  rahaston johtokunta.
22414: 
22415:                            6 §.
22416:    Johtokunta myöntäköön, milloin sen tarpeelliseksi nä-
22417: kee, Asutusrahaston varoista kunnille määrärahoja käytet-
22418: täväksi asutuslautakuntien esimiesten palkkioiksi. Sama
22419: oikeus olkoon johtokunnalla myös asutuslautakunnan jä-
22420: senten palkkioihin nähden.
22421: 
22422:                             7 §.
22423:    Suomen maalaisväestön Asutusrahastoa hoitaa johto-
22424: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
22425:    Puheenjohtajan nimittää Keisa.ri ja Suuriruhtinas.
22426:    Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin valtuus-
22427: miehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin eroll!a ar-
22428: van mukaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun ensiksi
22429: Inääräty.t jäsenet toimeensa ryhtyivät, toinen heistä, ja on
22430: hänen sijaansa uusi jäsen neljäksi setmaavaksi vuodeksi
22431: määrfuttävä.
22432:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 23
22433: 
22434:    Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee v;irkavapa-
22435: utta, on sen myöntämin~n ja viransijaisen määrääminen
22436: Keisarillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myön-
22437: tävät virkavapautta ja viransijaisen määräävät pankkival-
22438: tuusmiehet.
22439:    Tarpeellriset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
22440: ottaa rahaston johtokunta.
22441: 
22442: 
22443:                             8 §.
22444:    Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä varten
22445: on tal"peen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä puheen-
22446: johtaja niihin luettuna, on sa8!puvilla ja he ovat asiasta
22447: yksimieliset.
22448:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
22449: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
22450: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
22451:    Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyt-
22452: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
22453: 
22454:                             9 §.
22455:     Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
22456: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
22457: 
22458:                            10 §.
22459:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
22460: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
22461: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
22462: varamiesten joukosta toiset kaksi.
22463:    Kertomus rahaston toiminnasta on vuosittain annettava
22464: sekä Hallituksen että Eduskunnan tarkastettavaksi.
22465: 
22466:                            ·11 §.
22467:    Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
22468: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
22469: 24     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22470: 
22471:                            12 §.
22472:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
22473: tilattoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
22474: muista sen yhteydessä olevista asioista.
22475:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista eh-
22476: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
22477: 
22478: 
22479: 
22480:    Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu varojen hank-
22481: kimisest•a Suomen maalaisväestön asuntorwhastoon, Valio-
22482: kunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
22483: 
22484:                että ,Suomen marilaisväestö"'n aswt1JJ8rahas-
22485:            tolle" annetaan pohjapääomaksi kalc.~i miljoonaa
22486:            markkaa 11aroista, ;iotka Eduskunta tähän tar-
22487:            koitukseen osottaa; sekä
22488:                että Hallitus valtuutetaan edelläsanotun
22489:            ,SttOJnen maalaist!äestö"n asutusrahaston" vah-
22490:            vistamiseksi koti- tai ullc01naalta ottmnaan mää ·
22491:            räajan kuluessa kuoletettava valtiolaina, laske-
22492:            1nalla tarpeen mukaan liiklceeseen lcorkeintaa:n
22493:            puolenviidettä p1'0sentin korkoa kas·vavia obli-
22494:            gatsioneja yhteensä enintään viidenkolmatta
22495:            miljoonan ·markan määrän.
22496: 
22497: 
22498:     Koska kysymys maan hankkimisesta tilattomalle väes-
22499: tölle koskee suurten kansanryhmien aseman parantamista
22500: ja sen vuoksi ol~si tärkeätä saada tämä asi•a näillä valtiopäi-
22501: villä !loppuun käsitellyksi,' ehdottaa Valiokunta kunnioit-
22502: -taen Eduskunnan päätettäväksi
22503: 
22504:               että esilläoleva asia käsitellään kiireellisenä,
22505:            mikäli tällainen käsittely ei joudu ristiriitaan
22506:            Valtiopäiväjärjestyksen säännösten kanssa.
22507:   Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 25
22508: 
22509:     Koska Valiokunta, valmistaessaan edelläolevia ehdotuk-
22510: sia asetuksiksi pientiloista sekä Suomen maalaisväestön
22511: asutusrahastosta on harkinnut ne näkökohda,t, mitkä ovat
22512: esitetyt edustaj,a Helenius-Seppälän anomusehdotuksessa
22513: N :o 92, joka koskee toimenpidettä maan hankkimiseksi ti-
22514: lattoma1le väestölle, sekä ottanut ne huomioon sikäli kuin
22515: niiden toteuttaminen .tä-tä nykyä on Valiokunnan mielestä
22516: katsottava tarkoituksenmukaiseksi, saa Valiokunta kunni-
22517: oittaen ehdottaa,
22518: 
22519:                että edellämainittu anomusehdotus ei antaisi
22520:            ailvetta enempiin toimenpiteisiin Eduskunnan
22521:            puolelta.
22522: 
22523: 
22524:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
22525: Paasikivi, varapuheenjohtaja J. Castren ja jä-senet Bjöl'lk,
22526: Brander, Eloranta (osittain), Eronen, Huttunen, Lautasalo,
22527: Marttib, Mäki, Pullinen, Rannikko, Saalasti, Siren (osit-
22528: tain), Sjöstedt-Jussila, Storbjörk ja Tokoi (osittain) sekä
22529: osittain va.rajäsenet Gädda, Jal.onen, Miettinen, Pulkkinen
22530: ja Tanttu.
22531: 
22532:    Helsingissä, toukokuun 4 p :nä 1912.
22533: 26      1912. ..-- Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22534: 
22535: 
22536: 
22537: 
22538:                      Vastalauseita.
22539:                                I.
22540:       Valiokunta lausuu mietinnössään, että, kun valtio ryh-
22541: . tyy · suurempii'n1 toimenpiteisiin maan hankkimiseksi ti-
22542:   lattomalle väestölle ja käyttää siihen entistä paljon suurem-
22543:   pia rahavaroja, on välttämätöntä samalla hankkia takeita
22544:   siitä, että valtion uhraukset eivät ole turhaan tehtyjä.
22545:       Olemme tästä periaatteesta aivan yhtä mieltä Valio-
22546:   kunnan lmnssa. Mutta Valiokunta ei ole asetusehdotuk-
22547:  sessaan sitä johdonmukaisesti noudattanut. Se on tosin
22548:   ottanut ehdotukseensa eräitä mä1äräyksiä perustettavien
22549:   tilojen omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksista, mutta se
22550:   on ·katsonut, että näiden rajoitusten, lukuunottamatta yh-
22551:   teismetsän käyttämistä koskevia, tulee olla voimassa ai-
22552:   noastaan niin kauan kuin valtiolta tai kunnalta tai pien-
22553:  viljelijäin tarvetta varten perustetusta luottolaitoksesta
22554:   saatu laina on maJksamatta. Ja perusteena tähän esitetään,
22555:   että ,kun vapaa omistusoikeus ja riippumattomuus va1tion
22556:   puolelta tapahtuvasta säännöstelystä on hyvän maanvilje-
22557:   ly;ksen tärkeimpiä edellytyksiä, ei näy olevan olemassa
22558:   riittävää syytä antaa puheenaolevien rajoitusten jäädä voi-
22559:   maan senkin jä:lkeen kun yllämainitut lainat ovat täysin
22560:   maksetut, ja pääasiallisin peruste näiden rajoitusten oikeu-
22561:   tukseen on lakannut, erittäinkin koska tämän kautta aina
22562:   epämääräiseen tulevaisuuteen asti muodostettaisiin ikään-
22563:   kuin erityinen yhteiskuntaluokka, jonka oikeussuhteet sen
22564:   hallitsemiin tiloihin nähden olisivat toista laatua kuin mui-
22565:   den maanomistajain". Lisäksi mainitaan, että pysyvät ra-
22566:  joitukset ,voivat vaikuttaa suorastaan lamauttavasti poista-
22567:                         Vastalause 1.                       27
22568: 
22569: maila sen kannustimen tilojen hoidon parantamiseen, joka
22570: sisältyy ·tietoisuuteen siitä, että viljelijä tulevaisuudessa
22571: pääsee vapaaksi viranomaisten säännöstelystä, ja kohoaa
22572: täysin itsenäi1seksi maanomistajaksi".
22573:     Täimä perustelu ei ole mielestäm'me pätevä. Sitä vas-
22574: taan on ensiksi huomautettava, että jos rajoitukset, jotka
22575: V aHokuntakin asetusehdotukseen on ottanut, ovat ,,menes-
22576: tyksellisen maanviljelyksen" esteenä, niin niiden voimaan-
22577: paneminen laina-ajaksikaan, joka tavallisissa tapauksissa
22578: tulisi arvatenkin kestämään vuosikymmeniä, olisi puolusta-
22579: matonta menettelyä. Mutta nämät ehdotetut rajoitukset ei-
22580: vät mielest:Jämme ole sellaisia, että ne voisivat olla esteenä
22581: tilan asumisessa, sillä ne takaisivat viljelijälle mahdollisuu-
22582: den hoitaa maanviljelystään niinkuin hän parha.aksi kat-
22583: soisi. Ne ovat omistusoikeutta turvaaviamääräyksiä ja n.ii-
22584: den tarkoituksena on ainoastaan estää eräitä väärin-
22585: k ä y rt ö 'ks i: ä, jotka juuri ovat omiaan saattamaan vil-
22586: jelijän •talouden rappiolle.
22587:      Valiokunta on, ehdottaessaan puheenaolevat rajoitu1kset
22588: voima~sa olemaan ainoastaan laina-aikana, nähtävästi tah-
22589: tonut pitää silmällä valtion ja kunnan lainaksi antamien
22590: Yarojen takaisinmaksun turvaamista. Vaikka tämä tar-
22591: kotus on luonnollisesti tärkeä sekin, ei sen yksinomainen
22592: silmällä pitäminen ole mielestämme hyväksyttävä. Kun
22593: valtio ryhtyy tällaiseen toimeen, tulee sen pitää silmällä
22594: yleisempiäkin tarkoituksia ja koettaa hankkia takeita py-
22595: syvien tulosten saavuttamisesta. Jos katsotaan jotkut mää-
22596: räykset ja rajoitukset olevan pientilojen viljelijäin menes-
22597:  tykselle hyödyllisiä ja tarpeellisia, niin ei ole aihetta ra-
22598:  joittaa niiden voimassa oloa laina-ai•kaan, koska ne syyt,
22599:  joiden nojalla näitä rajoituksia ehdotetaan, ovat pät~wiä
22600:  riippumatta siitä, onko laina maksettu vai ei. On myös
22601:  huomattava, että jos havaittaisiin rajoitukset joko koko-
22602:  naan tai osaksi tarpeettomiksi tai vahingollisiksi, voitaisiin
22603:  ne tulevaisuudessa helposti poistaa, jota vastoin uusia ra-
22604:  joituksia olisi vaikea aikaansaada.
22605: 28     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22606: 
22607:      Olellllile siis sitä mieltä, että asetusehdotuksen 6, 1, ja
22608: 8 § :ssä olevien omistus- ja käyttöoikeuden rajoitusten tulisi
22609: 0Ha voimassa pysyväisesti eli senkin jälkeen kun laina on
22610: maksettu, minkä johdosta 5 § olisi ehdotuksesta poistettava
22611: ja eräitä muutoksia asetusehdotuksen erinäisiin muihin py-
22612: käliin tehtävä. Niinpä olisi 9 § :ssä oleva säännös, joka
22613: koskee 6 &:ssä olevien määräysten rikkomista, muute.ttav;t
22614: siten, t>ttä tällai->essa tapauksessa asutuslautakunnaPa tai
22615: valtiolla olisi oleva oikeus arvion mukaan lunastaa tila.
22616: Samoin olisi 3 ja 4 § :n määräyksiin tehtävä muutoksia.
22617:      Lii;äksi katsomme, että puheenaolevien pientilojen peri-
22618: mysoikeus olisi asetettava osittain toisenlaisten määräys-
22619: ten alaisiksi kuin muiden tilojen. Sama vaara, mitä yllä-
22620: kerrotuilla !'iiännnksillä on tahdottu estää, uhkaa pientilan
22621: taloudellista itsenäisyytt;i aina lmn se omistajan kuoltua
22622: siirtyy hänen perillisilleen. Kun perinnönsaajana tavalli-
22623: sesti ei ole mitään !koottua pääomaa, millä hän voisi mak-
22624: sa~a lunastuksen muille osakkaille, on vaa~a tarjoHa, että
22625: tii~a tulee ylenmäärin velkataa.kalla rasitetuksi, mi:nlkä
22626: roautta tilalle astujan taloudellisen menestymisen mahdol-
22627: lisuudet suuresti heikkoneva,t. Tämä vaara on maata vilje-
22628: levän väestön keskuudessa huomattu ja kansantapa on
22629: itsestään koettanut s~tä poistaa. Suuressa osassa maata
22630: noudatetruan nimittäin, kuten tunnettu, varsin yleisesti sitä
22631: tapaa, että omistaja joko eläessään t~ai testamentin nojalla
22632: luovuttaa tilan yhdelle peri'lliselle muille pesän osakkaille
22633: suoritettavaa lunastusta va.staan, joka on tilan käypää hin-
22634: taa melkoista alempi ja joka saadaan maksaa edullisilla
22635: maksuehdoilla.
22636:      Tä,män suunta,inen perimysjärjestys olisi mie,lestämme
22637: asetuksessa sä'ädet,tä:vä nyt puheenaolevia tiloj'a varten.
22638: Ehdotamme tämän j~ärjestettäväiksi siten, että tilalle tulija
22639: saisi päältä hyväkseen lukea viidennenosan t:iJan arvosta,
22640: jokia olisi la.sketta va ~tilan tuotannon perusteella, ja että
22641: hän olisi oikeutettu vähitellen kanssaperiHiselleen suorit-
22642: tamwan heille tulevat osuudet. Tällaisen edun myöntäminen
22643: tilan vwstaanottajaJle ei sisällä vääryyttä tai kohtuutto-
22644:                         Vastalause 1.                     29
22645: 
22646: muutta muita perillisiä kohtll!an. PientiJ.an vasmanottaja
22647: on p3!kote1Jtu tarkkaan käyttämään työvoimansa tilan vil-
22648: jelemiseen ja tällaisen tilan tuotto riirppuu pääasiallisesti
22649: viljelijän mieskohtaisesta työstä j1a ponnistuksista. Hänen
22650: on myös kärsittävä tappiot mahdollisista katovuosista ja
22651: muuttuneista oloista. Sitä vastoin muut osakilm:lllt voivat
22652: käyttää työvoimaansa ansaitakseen muualta ja saavat siitä
22653: huolimatta perintö-osuutensa ·til•Mta.
22654:     Valiokunta on pientiloja koskevan asetusehdotuksen
22655: 8 § :ään ottanut säJännöksiä, jotka rajoittavat oikeutta täl-
22656: laisen Wan kiinnittämiseen. Nämät määräykset, jotka mie-
22657: lestämme ovat paikallaan, vaativat kuitenkin täydennyk-
22658: seksi säännöksen, joka rajoittaa myös oikeutta tilan pakko-
22659: huutJokaupaHa tai konkurssin johdosta myymiseen, koska
22660: tarkotettu päämäärä muuten jää saavuttamatta. Senvuoksi
22661: olisi mielestämme sanottuun § :ään lisättävä !toinen mo-
22662: menltti siitä, että pientilaa ei saisi ulosmi·tata eikä kon-
22663: kurssin johdosta myydä muusta kuin kiinnitetystä sa·ami-
22664: sesta tai se1laisesta saamisesta, josta tila muutoin on pant-
22665: tina, taikka velasta osuuskassalle, jossa omistaja on jäse-
22666: nenä, tai osuuskunnan jäsenyydestä johtuvasta sitoumuk-
22667: sesta taikka veroista tai muista maksuista, jotka lain mu-
22668: kaan näiden saamiste:rr edellä ova·t kauppahinnasta suori-
22669: teltavat.
22670:     Edel.Iä esitetyn perusteena ehdotamme kunnioittaen,
22671: 
22672:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
22673:            Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi Asetuk-
22674:            sen pientiloista seuraavasti kuuluvana:
22675: 
22676:                      Asetus pientiloista.
22677:                           I LUKU.
22678:                 Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
22679:                            1 §.
22680:    Tiloja, jotka tilattoman maaliaisväestön - - - - -
22681: - - - - - - - - - ( k u t e n Valiokunnan ehdotuksen
22682: 1 § :ssä) - - - - - - - - - seliaisten sanottujen
22683: 30      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o H.
22684: 
22685: tilojen omistus-, käyttö- ja perintöoikeut.ta koskevien py-
22686: syvien rajoitusten al<aisiksi kuin trumän asetuksen 2 ja 3
22687: luvussa sanotaan.
22688:                              2 §.
22689:     Kuten valiokunnan ehdotuksessa.
22690: 
22691:                               3 §.
22692:    .Älköön tila·a pidettälkö - - - -- - - - - - (lruten
22693: Valiokunnan ehdotuksen 3 § :n 1 mom. :ssa) - - - - -
22694: lainhuudatusta myöntruessään alempana 19 § :ssä mainitun
22695: asutuslautakunnan------ -----jos sellainen
22696: annetaan.
22697:    2 mom. kuten 3 § :n 2 mom. V ruliokunnan ehdotuksessa.
22698:     Valiokunnan ehdotuksen 3 § :n 3 mom. poistetaan.
22699: 
22700:                                4 §.
22701:      Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
22702: saatavasta, josta tila ennen sen pientiJaksi muodostamista
22703: syntyneen panttio1keuden nojalla on vastaav;a, olkoon lupa,
22704: ellei saatava muttten tule täysin suoritetuksi, panna tila
22705: huutoon sillä ehdolla, että se kadottaa pientila-ominaisuu-
22706: tensa;
22707:     Kun tila täten on kadottanut pientila-ominaisuutensa;
22708: antakoon ulosotontoimittaja siitä ilm.oituksen sekä tuoma-
22709: rille että maarekisteriä pitävälle viranomaiselle, joiden
22710: tulee tehdä siltä meTkintä lainh1tudatuspöytäkirjaan ja
22711: rnaareldsteriin.
22712: 
22713:                            II LUKU.
22714: 
22715:        P i e n t i ] o j e n o m i s t u s- j a p e r i m y s-
22716:                            o i k e u d e s t a.
22717: 
22718:      Valiokunnan ehdotuksen 5 § poisteta.an.
22719: 
22720:                          5 j.a 6 §.
22721:      ~uten 6 ja :7 § Valiokunmm ehdotuksessa.
22722:                         Vastalause 1.                      31:
22723: 
22724:                            7 §. {uUJSi) .
22725:    .Kun pientilan omistaja kuolee, olkoon eloon jiiänyt
22726: puolisi, jolla on naimaosa tilaan, oikeutettu yksinään saa-
22727: rnaan sen omakseen.
22728:     Jollei eloon jäänyt. puoliso tahdo ottaa tilaa, olkoon se
22729: perillisistä, jolla on suurin perintöosuus, oikeutettu waa-
22730: maan tilan. Jos on olemassa useampia yhtä oikeutettuja
22731: pf::rillisiä, eivätkä he voi sopia keskenään, !cenen heistä on
22732: tilalle astuttava, ratkaiskoon arpa.
22733: 
22734:                          8 §. (uusi).
22735:     Eloon jäänyt puoliso tai perillinen, joka ottaa haltuunsa
22736: pientilan, olkoon velvollinen muUle pesänosdkkaille suorit-
22737: tamaan lunastusta heidän osuuksistaan tilaan sellaisen las-
22738: kelman mukaan, että siitä määrästä, jolla tilan ar.vo on
22739: tilaa rasittavaa velkaa suurernpi, tilan vastaanottajan hy-
22740: väksi luetaan viidennes, jonka jälestä jäännös jaetaan
22741: pesänosakasten Jeesken lain mukaan.
22742:     Ellei vastaanottaja hakemu!csesta, jonka hän on tehnyt
22743: kuuden kuukauden kttluessa jaon perästä, saa lunastuksen
22744: suorittamiseen lainaa sellaisesta valtio·n rahastosta tai kun-
22745: nallisesta lainakassasta tai · muusta valtion tarkastuksen
22746: alaisesta luottolaitoksesta, joka on perustettu pientilojen
22747: haltijoiden tarpeita varten, olkoon hänen sallittu suorittaa
22748: lunastus viiden vuoden kuluessa siten, että jokaiselle osak-
22749: lcaalle maksetaan !colmannes hänen osuudestaan vuosittain,
22750: laskettuna kolmannen vuoden alusta, josta lukien on myös-
22751: !cin suoritettava neljän prosentin korko maksamatta .ole-
22752: vasta pääomasta.
22753:     Alaikäinen tahi muu osakas, joka ei kykene elättämään
22754: itseään, on, niin kauan kuin hänelle tuleva lunastus on ·
22755: maksamatta, saapa siltä yhdysperilliseltä tai testamentin'-'
22756: saajalta, joka on tilan vastaanottanitt, hoitoa ja elatuita
22757: kohtuullisesta korvauksesta, jon~la saa lunastuksesta vä-
22758: hentiiä.
22759: 32     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o H.
22760: 
22761:                         9 §. (uusi).
22762:     Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta, jonka
22763: mukaan tilan lunatus on suoritettava, jolloin alaikäisen
22764: puhevaltaa käyttää hollwoja. Elleivät he siitä sovi, toi-
22765: mittakoon tilan arvioimisen asutuslautakttnta, jolloin on
22766: lukuun otetta,va pääasiallisesti se säästynyt tulo, jonka
22767: tilan lasketaan ta'oallisella tarkoituksenmukaisella hoidolla
22768: vuosittain antavan. Arvioon tyytymätön olkoon oikeutettu
22769: saattamaan asian kihlakunnanoikeuden tutkittavaksi haas-
22770: teen nojalla, joka on otettava viimeistään niihin lakimääräi-
22771: siin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua arvion toi-
22772: 'lnittamisesta käräjäkunnassa ensiksi pidetään.
22773:     Säästynyt tulo on se ylijäämä tilan koko tulosta, mikä
22774: jää jälelle kun sekä kaikki verot ja tilan viljelemiseen ja
22775: kunnossapitoon menevät maksut että myöskin kohtuullinen
22776: korvaus viljelijän ja hänen perheensä omasta työstä on
22777: luettu pois.
22778:                        10 §. (uusi).
22779:    Jos se, joka perinnönjaossa on saanut pientilan, kym-
22780: menen vuoden kuluessa sen jälkeen luovuttaa tilan toiselle,
22781: olkoon velvollinen kuoUnpesään laillisesti jaettavaksi anta-
22782: maan sen viidenneksen tilan arvosta, jonka hän 8 § :n mu-
22783: kaan on saanut hy1Jäkseen nauttia.
22784: 
22785:                         11 §. (uusi).
22786:     Pientilan omistaja olkoon, sen estämättä, mitä edellä
22787: on säädetty perimysjärjestyksestä, oikeutettu testamentilla
22788: määräämään, kenelle tila hänen kuolemansa jälkeen on
22789: menevä. Jos hän siinä on määrännyt, että tila on tuleva
22790: jollekulle hänen kuolinpesänsä osakkaalle muille pesän
22791: osakkaille suoritetta'oaa lunastusta vastaan, älköön sellainen
22792: lunastus olko suurempi kuin 8 § :ssä on siinä mainitun
22793: tapauksen varalta säädetty.
22794:     1~itä yleisessä laissa säädetään pet•imysmaan testament-
22795: taamisesta ja lahjoittamisesta, ei ole sovellettava pien-
22796: tiloihin.
22797:                         Vastalause 1.                        33
22798: 
22799:                          12 §. (uusi).
22800:     Pientilaa, josta tå:~sä aBetuksessa puhutaa:n, älköön lu-
22801: naBtettako sukuun.
22802:                              13 §.
22803:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö-- - - - (kuten Valio-
22804: kunnan ehdotuksen 8 §) - - - - - vaikka saaruisoikeus
22805: on toiselle siiretty.
22806:     Pientilaa älköön ulosmitattako tai konkurssin johdosta
22807: 1nyytäkö muusta kuin kiinnitetystä saa1nise8ta tai sellai-
22808: sesta saamisesta, josta tila muutoin on panttina, taik!.~a
22809: 1Jelasta osuuskassalle, jossa orrvistaja on jäsenenä, tai osuus-
22810: kunnan jäsenyydestä johtwJa,~ta sitoumuksesta, taikka 1Je-
22811: roista tai muista maksuista, jot!.~a lain mukaan näiden
22812: saamisten edellä O'oat kauppahinna,~ta suoritettavat.
22813: 
22814:                    14 §. (Valiok. ehd. 9 §).
22815:     ,Jos pientilan omistaja rikkoo 5 § :ssä olevia määräyk-
22816: siä, olkoon asutuslautakunta oikeutettu lunastamaan sen
22817: 8cllaisen arvion mukaan kuin 9 § :ssä on säädetty.
22818:     Ellei asutuslautakunta halua tilaa lunastaa, ol!.:oon ~·al­
22819: tiolla samanlainen oiketts.
22820: 
22821:                           3 LUKU.
22822: 
22823:          Yhteisestä metsästä ja muusta
22824:              y h t e i s o m a i s u u d e s t a.
22825: 
22826:                            15-22 §.
22827:    Kuten 10-17 § V al~okunnan ehdotuksessa, paitsi että
22828: V aliakunnan ehdotuksen 14 § :n 1 mom. :ssa ( vast. 19 § :n
22829: 1 mom.) oleva viittaus 10 § :ään on muutettava viittauk-
22830: seksi lS § :ään.
22831:                 23 §. (Valiok. ehd. 18 §).
22832:    Osa'kkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
22833: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
22834: murretuksi (poist.).
22835:                                                              3
22836: 34      1912. -     Eduskuniaesiiysmietintö N :o 14.
22837: 
22838:                            '1 LUKU.
22839: 
22840:                E r d y i s i ä s ä ä n n ö k s i ii.
22841: 
22842:                            24 ja 25 §.
22843:      Kuten 19 ja 20 §Valiokunnan ehdotuksessa.
22844: 
22845:      Helsingissä~   toukokuun 6 p :nä 1912.
22846: 
22847:       J. K. Paasikivi.                    J. Castren.
22848:       U. Brander.                          Filip Saalasti.
22849:                       Vastalause II.                      35
22850: 
22851: 
22852: 
22853: 
22854:                             II.
22855: 
22856:      Koska emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmistön
22857: ehdotuksiin asetuksiksi pientiloista ja Suomen maalaisvä:es-
22858: tön asutusrahastosta sekä siihen ponteen missä ehdotetaan
22859: varojen hankkimista edellä mainittuun Suomen maalais-
22860: väestön asutusrahastoon, niin pyydämme seuraavassa esit-
22861: tää eriäiVä'n mJielipiteemme.
22862:      Kuten tunnettua, on varsinainen kapitalistinen kehitys
22863: meidän maassamme vasta viimeisten vuosikymmenien ai-
22864: kana päässyt vauhtiin. Maaseudulle ja yleensä maalais-
22865: oloihin on tämän kehityksen vaikutukset alkaneet huomat-
22866: tavammin tuntua vasta aivan viimeaikoina; eletäänpä vie-
22867: läkin laajoissa osissa maatamme hyvinkin vanhanaikaisen
22868: luontaistalouden kannaUa. Mutta sikäli kun kapitalistinen
22869: kehitys ja kapitalistinen talous järjestelmä on ulottunut
22870: maaseudullekin, sikäli se myöskin on sieltäkin alkanut hä-
22871: vittää vanlu~mpaan talousjärjestelmään perustuvå.a oloja.
22872: Koko maataloustuotanto, varsinkin kehittyneimmillä seu-
22873: duin, alkaa muodostua vanhast:a luonnon taloudesta kapita-
22874: listiseksi rahataloudeksi. Karjan!hoitoa harjoittava uudem-
22875: manaikainen maanviljeliä pyrlci.i laajentamaan heinän ja
22876: n•hunviljelykseen tarpeellisia peltoalueitaan, mikä taas
22877:  usein vie siihen että hänen mailleen asettuneita torppareita
22878: aletaan ahdistaa ja torppa.rin rarivaamat viljelmä't pyritään
22879: yhdistiilmiiän talon peUoalueisiin. Toiselta puolen muuttuu
22880: karjanhoitoon perustuvan maatalouden työntarve tuntu-
22881:  vasti ell'tisestään. Koneita yhä suuremmassa määrässä ale-
22882:  taa,n käyttää. Alustalaist~:m, torpparien ja mäkitupalaisten
22883:  päivätöiden ano menettää tällöin paljon entistä merkitys-
22884:  tään. Tavallisesti vuorivi,ljelykseen siirtyminen myöskin
22885: 36     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22886: 
22887: melkoisessa määrässä. vähentää maatyövoiman tarvetta
22888: yleensä.
22889:     Tällaisissa muodoissa kapitalistinen kehitys Suomen
22890: maaseudulla kokonaan pyrkii seisauttamaan vanhan kehi-
22891: tyksen suunnan. Uutistilain ja torppain perustaminen niin
22892: hyvin harvaan asutuilla metsäseuduilla kuin vanhoilla vil-
22893: jelysseuduillakin lakkaa ja entisiäkin asukkaita, varsinkin
22894: vuokra.viljelijöitä, sorretaan pois konnui'ltaan. Sekä yk-
22895: sinomaan palkkatyöstä elävän että siitä pääasiassa toimeen-
22896: tulonsa saavan tilattoman väestön luku on näin ollen vuosi
22897: vuodelta maaseudulla huomattavasti noussut. Samalla kuin
22898: täten kapitalistinen anastus maalaisväestöön nähden jat-
22899: kuu, käy toiselta puolen tämän väestön asema muutenkin
22900: yhä huonommaksi ja vaikeammaksi, etenkin senkautta että
22901: samalla sen rahamenot tuntuvasti nousevat.
22902:     Näihin kapitalistisen kehityksen synnyttämiin seurauk-
22903: siin onkin sitten ollut pakko yhteiskunnankin puolelta kiin-
22904: nittää huomiota ja näiden seurausten korjaamista tarkot-
22905: tanee tavallaan tämä maatalousvaliokunnarr1 enemmistön
22906: ehdotuskin asetukseksi pientiloista ja tilattornan maalais-
22907: väestön asutusrahastosta.
22908:     Mielestänune on kuitenkin, tilattoman väestön olojen
22909: parantamiseen käytäessä, ensi sijassa kiinnitettävä huo-
22910: miota aivan 'toiseen seikkaan. Viimeaikainen kehitys on,
22911: kuten jo viitattiin, vaikuttanut errittäin turmiollisesti koko
22912: suurilukuisen maanvuokraajaväestön asemaan, saattaen hei-
22913: dät yhä ·täydellisemmin maanomistajain mieli valtaan. Tätä
22914: asemaa ova1t maanomistajat käyttäneet maanvuokraajain
22915: omaisuuden ryöstämiseen ja heieläin viljelyksiltään karkoit-
22916: tamiseen. ,Jos edes saataisiin tällainen maanvuokraaja.in
22917: omaisuuden ryöstäminen rajotetuksi, vaikuttaisi se samalla
22918: koko tilattomun väestön kysymykseen paljon enempi kuin
22919: nliokunnan ehd:ottamat toimenpiteet.
22920:     Eduskuntakin puolestaan on ollut pakotettu ryhtymään
22921: toimenpiteisiin maanvuokraajaväestön aseman turvaami-
22922: seksi. Tähän saakka ova.t nuo yritykset rajoittuneet yksin-
22923: omaan vuokralain uudistuksiin, joilla kuitenkaan tä·tä asiaa
22924:                       Vastalause II.                    37
22925: 
22926: ei ole sanottavasti autettu. Kun kapitalistisen kehityksen
22927: aiheuttamat torpparihäädöt saivat niin tavattoman laajuu-
22928: den, että se al~i käydä vaaralliseksi koko yhteiskunnalle,
22929: katsoivat porvarillisetkin lainsäätäjät velvollisuudekseen
22930: saada tämän yhteiskunnallisen vaaran edes lyklityksi tuon-
22931: nemmaksi, saadakseen aikaa suunnitella niitä keinoja, miten
22932: tuon väestön nylkeminen saattaisi heille vaarattomimmin
22933: tapahtua. Tämänlaisena toimenpiteenä voitaneekin pää-
22934: asiassa pitää vuoden 1909 uuden maanvuokralain yhtey-
22935: dessä säädettyä n. s. taanneh tivaa asetusta, jonka avulla
22936: saatiin syntymään tuo muutaman vuoden kestävä torppa-
22937: rien ,rauhoitusaika".
22938:     Mutta kuten tiedetään loppuu tämä rauhoitusaika v.
22939: 1916 ja sitä lähinnä seuraavina vuosina. Mainittuna vuon-
22940: nr lakkaa niiden vuokramiesten oikeudet, jotka taa,nw~hti­
22941: van asetuksen voimaan tullessa olivat irtisanomisen vaa-
22942: rnssa, samoin kuin kaikkien niiden vuokramiestenkin, joi-
22943: den vuokra-aika päättyi vuosina 1909 ja 1910. Vuonna
22944: 1()17 päättyy näiden lisäksi niiden vuokramiesten rauho-
22945: tt;saika, joiden vuokra-aika kului umpeen 1911 ja 1912,
22946: vuonna 1918 niiden rauhoitusaika, joiden vuokra-aika päät-
22947: tyi vuosina 1913 ja 1914 j. n. e. Toisin sanoen, vuonna
22948: 1916 tulee vielä suurempi määrä vuokramiehiä olemaan
22949: siinä asemassa, että maanomistaja voi heidät häätää tiluk-
22950: siltaan, kuin tällaisia vuokramiehiä oli taannehtivaa ase-
22951: tusta säädettäessä ja sen voima.antullessa. Lähinnä seu-
22952: raavina vuosina tulee samanlaiseen asemaa\Il joutumaan
22953: vuosittain kaksi kertaa suurempi määrä vuokramiehiä kuin
22954: siiännöllisissä oloissa olisi asianlaita.
22955:      Voitanee pi•tää varmana että taannehtivan asetuksen
22956: suoman rauhoitusa;ian päättyessä vuonna 1916 hyvän jou-
22957: lcon toistasataatuhatta vuokramiestä tulee olemaan koko-
22958: nr.an isäntäinsä armoilla. Mitään mahdollisuutta pakottaa
22959:  maanomistajia uudistamaan sopimuksia ei heillä yleensä
22960:  tule olemaan. Taannehtivan asetuksen mukaan ovat he
22961:  kyllä oikeutetut saamaan korvauksen niistä parannuksista,
22962:  joita he vuokratilalla jälkeen tuon asetuksen voimaanas-
22963: 38    1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
22964: 
22965: tnmisen ovat tehneet, mutJta niiden verrattain harvain vuo-
22966: sien aikana, mitkä tässä tulevat kysymykseen, ei parannus-
22967: ten arvo todenmukaisesti ole voinut noustll niin mainitta-
22968: viin summirn, että maanomistajart:, päästäkseen niiden ar-
22969: voa rahalla lunastamasta, olisivat pakotetut vuokrasopi-
22970: musta edes lyhyemmålksi aikaa uudistamaan. Korvaus-
22971: summan suuruutta vähentää vielä useimmiten se, etteivät
22972: vuokramiehet korkean verokuormansa vuoksi rtule tilaisuu-
22973: teen parannuksia vuokratilallaan tekemään; milloin taas
22974: vuokramaksu on alhainen, on taannehtivan asetuksen mu-
22975: kaan tämä sei'kka korvaussummaa faskettaessa otettava huo-
22976: mioon .
22977:      •Jos rakennukset ovat vuokramiehen omat, on tosin
22978: vuokramiehen asema jonkun verran edullisempi sopimusta
22979: uudistamaan jouduttaessa. Mutta torppareilla useimmiten
22980: ei ole omia rakennuksia, varsinkaan ei lounaisosissa maata,
22981: joten korvausvaatimuksia taannehtivan asetuksen neljän-
22982: r:en pykälän nojalla pääasiassa voinevat vain mäkitupa-
22983: laiset esittää. Ja myöskin rakennuksien lunastamisvelvol-
22984: limudesta tarjonnee mainitun asetuksen kohdan sanamuoto
22985: maanomistajalle mahdollisuuden ainakin jossain tapauk-
22986: sessa päästä vapaaksi.
22987:      Toiselta puolen on varsin todenmukaista, että suuret
22988: joukot maa•nomistajia eivät tule suostumaan vuokrasopi-
22989: musten uudistamiseen tai ainakin mikäli suinkin mahdol-
22990: lir;ta koettavap s]tä välttää. Tällainen pyrkimys on ollut
22991: jo kauan aikaa huomattavissa. Se seikka, että sopimuksia
22992: uudistettaessa vuoden 1909 asetus tulee nouda,tettavaksi,
22993: luonnollisesti tulee tekemään maanomistajat yhäkin vasta-
22994: hakoisemmiksi uusien sopimusten tekemiseen. VarsiillJ ylei-
22995: sesti jo onkin maanomistajain taholta annettu tietää, että
22996: t::<annehtivan asetuksen määräämän pidennysajan jälkeen
22997: vuokrasopimuksia ei tultaisi uudistamaan, vaan, mikäli
22998: mahdollista, lopettamaan koko torpparilaitos. Ne tiedot,
22999: joita on saatettu julkisuuteen vuonna 1910 tehdyistä uusista
23000: vuokrasopimuksista näyttärvät myös osottavan, mikäli yh-
23001: rlen vuoden tietojen nojalla voidaan päiättää, että ainakin
23002:                        Vastalause II.                      39
23003: 
23004: torppiin nähden tuollaista vastahakoisuutta uusien sopi-
23005: musten tekemiseen on olemassa.
23006:     Jo se, mihin edellä on viitattu, riittää osottamaan, että,
23007: jollei toimenpiteihin ajoissa ryhdytä, ltorppariolot aivan
23008: läheisessä tulevaisuudessa tulevat kehittymään hyvin tur-
23009: miolliseen ,suuntaan. Suurin osa tarppareista, lampuoti-
23010: tilanhaltijoista ja osaksi mäkitupalaisistakin, joutuvat ase-
23011: maan, jossa he~tä uhkaa mahdollisuus tulla syöstyiksi ti-
23012: luksiltaan, menettäen samalla kaiken sen omaisuuden, jota
23013: heidän työllään kuntoonsaatetut tiluksensa edustavat.
23014:     Tätä varmaankin silmälläpitäen ja tarjotakseen muka
23015: bäädön uhatessa vuokramiehellekin jonkinlaisen tilaisuu-
23016: den päästä vuokraviljelmänsä haltiaksi, on valiokunnan
23017: enemmistö ottanut määräyksen lakiin, että siihen tilatto-
23018: maan maalaisväestöön, joilla on oikeus saada perustetta-
23019: vasta tilattoman maalaisväestön asutusrahastosta lainoja
23020: pientilojen hankkimiseksi, luetaan kuuluvaksi m. m. torp-
23021: parit ja heidän vertaisensa toisen maan viljelijät. Tämä
23022: taasen asiallisesti tietäisi sitä, että häätöuhan alaiseksi
23023: joutunut vuokramies ei Y'oi häätöä väittää muuten kuin
23024: hankkimalla lainan vastamainitusta rahastosta ja lunastaa
23025: vuokraviljelmänsä omakseen, jolloin kuitenkin lunastus-
23026: hinnan maaraaminen Jaisi kokonaan maanomistajain
23027: asiaksi, jotka tietysti, käyttäen hyväkseen vuokralaisen hä-
23028: dänalaista asemaa, tulisivat kiskomaan aivan ylött.ömän
23029: korkeita hintoja.
23030:     Kun lisäksi ottaa huomioon, et<tä alun toistasataa tuhatta
23031: vuokraluisperhettä aivan lähempien vuosien kuluessa jou-
23032: tuu häätöuhanalaiseksi ja joilla tietystikään ei tulisi ole-
23033: maan muuta mahdollisuutta edessään lruin poistua pois
23034: kannuiltaan tai kääntyä tilattoman maalaisväestön asutus-
23035: rt:haston puoleen laina-anomuksillaan, niin selvenee -siitä
23036: että koko rahaston pä'ätarkoibukseksi pakostakin tulisi lai-
23037: nojen välittäminen vuokraviljelmäin lunastamiseksi ja var-
23038: sinaisen tilattoman väestön auttaminen jäisi aivan sivu-
23039: asiaksi taikka joutuisi kokonaan syrjään. Mutta vuokra-
23040: viljelijäinkin itsenäiseksi saattamiseksi on valiokunnan
23041: 40     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o H.
23042: 
23043: enemmi,stön ehdotukseen sisältyvä menetelmä sekä aivan
23044: riittämätön että vääraän suuntaan pyrkivä.
23045:      Miten riittämätön tämä suunnitelma tulisi olemaan,
23046: osottanee m. m. erään porvarillisissa piireissä suurta tun-
23047: nustusta saavut•taneen tiedemiehenkin lausunto, jossa hän
23048: toteaa,, että noin 50,000 vuokramiehellä on niin suuret
23049: vuokraviljelmät että niiden lunastus, kaikkein vähintäin
23050: täytyisi arvioida noin 8,000 markkaan kunkilll, joten yksin
23051: näiden itsenäiseksi lunastus nousisi 400 miljoonaan mark-
23052: kaan ja kun siihen lisäksi tulisi joukko pienempiä vuokra-
23053: viljelijöitii, ja mäkitupalaisia niin nousisi summa vielä
23054: hyvän joukon yli srudalla. miljoonalla markalla. Nämä ar-
23055: violaskelmat eivät liene liian korkeat, kun ·ottaa hiolll1ioon
23056: sen, että valiokunnan enemmistön ehdottaman suunnitel-
23057: man mukaan ei tultaisi millään tavoin rajoittamaan maalll-
23058: omistajain oikeutta va.a'tia tiluksistaan mielensämukaista
23059: hintaa.
23060:      Toiselta puolen on kuten jo viitattiin, valiokunnan
23061: enemmistön ehdotuksee1 sisältyvä Sillunnitelma rnaanvuok-
23062: raajaväestön vapauttamiseksi aivan väärään suuntaan osu-
23063: nut ja tietäisi se arveluttavaa taka-askelta jo osittain hy-
23064:  väksytyistäkin periaatteista.
23065:      Niiden toimenpiteiden, joiden aikaansaaminen vuokra-
23066: miesten aseman turvaamiseksi on tarpeen, tulee ensiksi-
23067: kin turvata heille se heidän omaisuutensa, jota heidän
23068:  asumisoikeutensa tiluksiinsa edustaa. Että vuokramiehen
23069:  työntulokset, jotka ovat hänen asuma·ansa vuokratilaan
23070:  kiinnitetyt parannusten muodossa, ovat vuokramiehen
23071:  omaisuutta, alkaa nykyisin olla varsin yleisesti tunnustettu.
23072:  Viittaamme vain siihen, että maatalousvaliokunta ja myös-
23073:  kin suuri valiokunta vUiOden 1908 toisilla valtiopäi:villä
23074:  tämän kannan omaksuivat. Maatalousvaliokunta, lausui
23075:  n. s. taannehtivan maanvuokra-asetuksen perusteluissa mai-
23076:  nituilla valtiopäivillä, että vuokramiehelle on turvattava
23077:  riittävä korvaus ei ainoastaan miistä pa:rannuksista, jotka
23078:  hän on tehnyt uuden asetuksen voima:anastumisen jälkeen,
23079:  vaan myös mahdollisuuden mukaan niistä, jotka vuokra-
23080:                       Vastalause II.                      41
23081: 
23082: alueella on toimitettu sitä ~nnen. Vaikkakaan valiokun-
23083: nan mielestä ei enää ollut mahdollista korjata niitä vää-
23084: ryyksiä, jotka aikaisemman vuokralainsäädännön aikana
23085: olivrut vuokrami·ehiä kohdanneet, lausui valiokunta. kui-
23086: terukin, että maanomistajan vei vottaminen suorittamaan
23087: korvausta siitä omaisuuden lisäyksestä, joka on syntynyt
23088: vuokramiehen työn ja pääoman kautta, on valiokunnan
23089: mielestä pidettävä oikeuden ja ·kohtuuden vaatimuksen mu-
23090: kaisena, sillä maanomistaja suorittaa silloin vastikkeen
23091: ainoastaan siitä omaisuuden lisäyksestä, joka todella joutuu
23092: hänen omakseen. Valiokuntakin täten katsoi vuokramie-
23093: hen raivaustyön tulokset olevan hänen omaisuuttaan, vaik-
23094: ktkaan aikaisempi lainsäädäntö ja vuokrasopimukset sel-
23095: laista eivät muodollisesti vuokramiehelle olleet myöntäneet.
23096: Monessa tapauksessa vuokramiehen asumisoikeus kuiten-
23097: kin on melkoista laajempi kuin maatalousvaliokunta vuon-
23098: I~a 1908 oli valmis myöntämään.         Sukupolvien kestänyt
23099: raivaus- ja viljelystyö oikeuttav·at vuokramiehelle vaati-
23100: maan tällaisissa tapauksissa, jollei täyttä omistusoikeutta,
23101: niin ainakin vakavan ja jatik:uvan hallintaoikeuden. Var-
23102: sin usein ovat vuokramiehet jo alkuaan perinnön, oston tai
23103: muunlaisen saannin kautta myöskin suoranaisen paremman
23104: oikeuden saavuttaneet, vaikkakin muodollisista syistä hei-
23105: dän oikeutensa usein ovat jääneet huomioon ottamatta.
23106:     Jos nyt vuokramiehet pakotettaisiin siirtymään maan-
23107: omistajiksi valiokunnan enemmistön ehdotukseen sisälty-
23108: vällä tavalla, niin jäi'Si nä:m:ä vuokramiesten jo tunnuste-
23109: tutkin oikeudet aivan maanomistajain mielivallan varaan;
23110: se on maanomistajain sallit1taisiin ne heiltä riistää ilman
23111: että niitä edes yritettäisiin heille turvata. Koska tällainen
23112: suunnitelma meidän mielestämme myöskin johtaisi mitä
23113: arveluttavimpiin ristiriitoihin ja yhteiskunnallisiin selk~
23114: kauksiin niin emme mitenkään saata sitä ilman vakavaa
23115: vgstalausetta hyväksyä.
23116:     Mielestämme olisi aivan välttämätöntä, että erityi-
23117: sessä laissa säädetään tarkat perusteet, joiden muka.an
23118: vuokramiehillä on oikeus lunastaa tiluksensa omikseen. A.i-
23119: 42     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
23120: 
23121: noa,staan täten voidaan saada estetyksi, ettei vuokramie-
23122: heltä hänen siirtyessään maanomistajaksi samalla riistetä
23123: suurta osaa hänen työntuloksistaan ja hänen kieltämätöntä
23124: omaisuuttaan.
23125:     Tässä laissa olisi säädettävä ensinnäkin yleiset perusteet
23126: sen hinnan arvioimiseksi, joka vuokratilalla vapaaksi ostet-
23127: taessa tulisi olemaan. Tässä suhteessa on porvarilliselta ta-
23128: holta ehdotettu arvioimisen perusteeksi sitä vuotuisen
23129: vuokran ja luonnontuotteissa tapahtuvain suoritusten mää-
23130: rää, joka vuokratilalta suoritetaan. Se pääoma, jonka vuo-
23131: tuista korkoa kuuden prosentin mukaan vuotuinen vuokra
23132: vastaisi, muodostaisi vuokratilan ostohinnan. Tällaista
23133: v~apaaksiostohinnan arvioimista vastaan on kuitenkin pai-
23134: navia muistutuksia tehtävä. Vuokramiesten nykyiset suo-
23135: ritukset ovat hyvin vaihtelevia, usein niin korkealle kiris-
23136: tetyt, että vapaaksiostohinnan määrääminen niiden perus-
23137: teella tulisi nostamaan ostohinnan aivan liian suureksi. Jo
23138: 30 markan vuotuinen vero hehtaarin alaa kohden, mikä
23139: länsi- ja etelä-Suomessa suuriitakin torpilta suoritettuna
23140: nähtävästi on keskimäärää alhaisempi, johtaisi tämän las-
23141: kutavan mukaan 500 markan ostohintaan hehtaarilta. Ei-
23142: vätkä kaksin- jopa kolminkertaiseenkin määrään nousevat
23143: vuotuiset vuokramak,sut suinkaan ole harvirnaiset. Va-
23144: paaksiostohinnan määrääminen yksistään nykyisen vuokra-
23145: maksun perrtsteella johtaisi sitäpaitsi siihen, että ne maan-
23146: omistajat, jotka ovat alustalaisiltaan korkeimmat verot kis-
23147: kone€t niiden vuokramiehinä ollessa, myöskin tulisivat saa-
23148: maan suuremman ostohinnan, kuin sellaiset ma~anomistajat,
23149: jotka ovat hiukan kohtuullisempiin vuokramaksuihin tyy-
23150: tyneet.
23151:     Tämän lisäksi on otettava huomioon, että ainakin länsi-
23152: ja etelä-Suomessa muodostaa työvelvollisuus vuokramiesten
23153: suoritusten pääosan. Jos työpäiväin raha-arvo lasketaan
23154: nykyisten työpäiväin hintain mukaan, nousee vapaaksios-
23155: tohinta epäilemättä myöskin tästä syystä aivan yleisesti
23156: kohtuuttoman korkeaksi. Nykyiset veromäärät, joskin
23157: niitä varmain sopimusten puutteessa usein on mielivaltai-
23158:                        Vastalause II.                      43
23159: 
23160:  sesti myöhemmin korotettu, ovat kuitenkin pääosa:Itaan jo
23161:  vuokramiehen tiluksilleen tullessa määrätyt, siis useimmi-
23162:  ten jo aikoja sitten, jolloin työpäivien hinta oli paljon al-
23163:  haisempi kuin nykyisin. Mainittakoon vain, että verohin-
23164:  tamääräin mukaan miehen päivätyön keskiverohinta v. 1870
23165:  oli Smk. 1: 20, kun se sitävastoin v. 1910 oli keskimäärin
23166:  Smk. 2: 88. Hevospäivätyöhön nähden olivat vastaavat
23167: luvut Smk. 2: 40 ja 5: 63. Aivan kohtuutonta olisi, jos
23168: vuokramiehen kannettavaksi korotetun vapaaksiostohin-
23169: nan. muodossa jäisi tämä suuri työpäivän raha-arvon kas-
23170: vaminen. Kun useimpain maataloustuotteiden hinnat sa-
23171: mana aikana joko eivät ole kasvaneet tai ovat kasvaneet
23172: vain vähässä määrin, on selvää, että vuokramies ma.anvi·l-
23173: jelyksestään ei voisi saada sellaista rahatuloa, joka tekisi
23174: tuollaisen korotetun ostohinnan korkojen ja kuoletusten
23175: maksamisen edes mahdolliseksikaan.
23176:      Tästä syystä vapaaksiostohinnan perusteita ei kohtuu-
23177: den mukaan voidakaan määrätä vuokr.amiesten nykyisten
23178: vuotuisten suoritusten mukaan, sillä tavoin kuin ylempänä
23179: on esitetty, vaan olisi välttämätöntä saada a·ikaan seHaisia
23180: täydentäviä säännöksiä, että vapaaksiostohinnan perusmää-
23181: rii ei missään tapauksessa saisi nousta vuokratilan keski-
23182: määräistä tluotantoarvoa vastaavaa määrää korkeammaksi.
23183: Tuotantoarvon määräämisestä olisi lakiin mielestämme
23184: otettava yksityiskohtaiset perusteet, koska ainoastaan täl-
23185: laisten perusteiden muka;an tuotantoarvon arvioiminen voi
23186: tapahtua puoleettomasti. Työpäiväsuoritusten y. m. vuokra-
23187: maksuun sisähyvien luonnontuotteiden raha->arvon laskemi-
23188: ;,en perusteeksi olisi myöskin määrättävä, .ei niiden nykyi-
23189: nen käypä arvo, vaan niiden silloinen arvo, kun vuokra-
23190: maksu määrättiin. Olisiko mahdollisesti muitakin ja toi-
23191: S(~nlaisia säännöksiä Yap.aaksiostohinnan määräämiseksi
23192: tarpeen, jäänee harkittavaksi Eduskunnalle jätettävää esi-
23193: tystä torpparien vapauttamiseksi laadittaessa.
23194:     Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka yleisten perus-
23195: teiden mukaan tällä tavoin laskettaisiin, tulisi luultavasti
23196: ,·ain aniharvoissa tapauksissa vuokramiehen kokon.aisuu-
23197: 44     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23198: 
23199: dessaan suoritettavaksi. Vapa uttaruistoiminnassa tulisi
23200:  nimittäin tarkoin pitää huolta, ebtei vuokramies tulisi
23201:  maksamaan lunastusta siitä, mikä jo entisestään on häneltle
23202: kuuluvaa. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin se osa vuokra-
23203:  tilan arvoa, mikä on vuokramiehen työntulosta tai johon
23204: hänellä perinnön, oston tai muun laillisen saannin nojalla
23205: on oikeus, arvioitava ja ostohinnan perusmääräSitä vähen-
23206: nettävä. Myöskin milloin vuokram!iehellä jo alusta saakka
23207: on perinnön tai oston kautta tai muuna tavoin hankittu
23208: pammpi oikeus tiluksiinsa, olisi {ämä maksettavaa osto-
23209: hintaa määrättäessä otettava huomioon. Erinäisissä ta·
23210: pauksissa on katsottava vuokramies oikeutetuksi saamaan
23211: tiluksensa ilman ostohinnan suoritt.amistakin omakseen
23212: lohkaistuksi. Tämä peniaate on jo hyväksytty vuoden 1895
23213: asetuksessa maatilain osittamisesta, jonka 41 § :ssä sääde-
23214: tään, että jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala
23215: sellaisesta tilasta, kuin kysymyksessä olevan lain 1 § :ssä on
23216: sanottu, on penintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi
23217: jollekin luovutettu, on täUä tai hänen oikeutensa omista-
23218: jana oikeus se ala lohkomisella tai palstatilaksi erottami-
23219: sella saada erille,en otetuksi. Tiettyä kuitenkin on, että sen
23220: kymmenvuotisajan kuluessa, jonka aikana vaatimus tuol-
23221: laisesta erottamisesta sanotun lUJin mukaan oli esitettävä,
23222: melkoinen osa kyseessä olevia vuokramiehiä ei ole, lain tun-
23223: temattomuuden vuoksi tai muista syistä, tullut tilaisuuteen
23224: oikeuttaan hyväkseen käyttämään. Kohtuullista on sen-
23225: vuoksi, että tällaisille vuokramiehille, 'Vuokramiesten ylei-
23226: sen vapauttamisen yhteydessä tämä menetetty oikeus saada
23227: korvauksetta tiluksensa erotetuksi, annetaan takaisin. Täl-
23228: lainen oikeus olisi myös annettava niille vuokramiehille,
23229: jotka jälkeen joulukuun 19 päivä:n 1864 ovat perintöosan
23230: vastikk,eeksi tai muuten ll!inaiseksi saaneet tiluksensa.
23231: Vaikkakin lainsäädäntö on tällaisiHa vuokramiehiltä koet-
23232: tanut riistää heidän vakinaisen hallinto-oikeutensa, tunnus-
23233: tamaHa heille vain 50 vuotta kestävän vuokraoikeuden, ei
23234: mielestämme voida katsoa kohtuulliseksi. vuokramiesten
23235: yleisen vapautuksen yhteydessä riistää näiltä vuokramie-
23236:                         Vastalause II.                       45
23237: 
23238:  hiltä oikeuksia, joita he vapaasti maanomistajan kanssa
23239:  sopimaHa ovat saavuttaneet. Samanluontoiseen .asemaan
23240:  kuin varsinaiset perintötorpparie, olisivat niinikään asetet-
23241:  tavat sellaiset kruununtilojen torpparit ja muut vuokramie-
23242:  het, joiden aseman •turvaamisesta Eduskunta vuoden 1908
23243:  toisilla valtiopäivillä teki alamaisen anomuksen.
23244:      Mutta näiden vuokramiesryhmien ulkopuolellakin on
23245:  olemassa suuret joukot vuokratilojen haltijoita, jotka, jos-
23246: kaan heille ei muodollisesti ole yhtä varmasti V·akuutettu
23247:  jaJtkuva hallinto-oikeus ·tiluksiinsa, kuitenkin ovat tällaisen
23248: oikeuden nauttimiseen täysin oikeutetut. Tällaisessa ase-
23249: massa ovat ne vuokramiehet, joiden esivanhemmat suku-.
23250: polvesta sukupolveen ovat vuokratiloilla asuneet ja siinä
23251: raivaustyötä suorittaneet. Tällaisen ja·tkuvan tai &inaisen
23252: asumisoikeuden on myöskin ka:t8otta va olevan olemassa
23253: milloin vuokrasopimus on tehty vuokramiehelle ja hänen
23254: lapsilleen, vaikkakaan pitempää jatkuvaisuutta 80pimuk-
23255: sessa nimenomaan ei ole määrätty. Niinlikään sellaiset
23256: vuokrasopimukset, joissa vuokra-ajan umpeen kuluttua
23257: myönnetään vuokramiehelle, tavallisesti syynin kautta
23258: määrättyä veroa vastaan, annettavaksi uusi kontrahti, tosi-
23259: asiassa ov.at katsottavat perustavan jatkuv.an ·asumisoikeu-
23260: den. Ja vihdoin on otettava huomioon, että sen jälkeen
23261: kuin lainsäädäntö ei ole tunnustanut pitempää vuokra-
23262: aikaa kuin 50 vuotta, tästä syystä silloinkin kun vuokra-
23263: miehelle on tarkotettu myöntää jatkuva asumisoikeus, tämä
23264: on pantu 50-vuotisen vuokrasopimuksen muotoon. Tästä
23265: syystä, varsinkin Pohjanmaalla, 50-vuotisen sopimuksen
23266: muodo8sa piileekin tavallisesti jatkuva asumisoikeus.
23267: Vuokramiesten vapauttamista t.oimitettaessa on mieles-
23268: tämme tällaisetkin seikat otettava huomioon ja tunnusrot-
23269: ta va edellämaini tunlaiset asumisoikeudet, joiden laillinen
23270: pätevyys suureksi osaksi juuri vuokramiehiä kiristävän
23271: lainsäädännön kautta on tullut epätietoiseksi. Useimmissa
23272: tapauksissa olisi tällaisetkin vuokramiehet oikeutettavat
23273: lunastuksetta saamaan tiluksensa omiksensa erotetuiksi ja
23274: niissä harvoissa tapau~sissa, missä tämä mahdollisesti ei
23275: Mi     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
23276: 
23277:   voisi tulla kysymykseen, ·olisi ostohinta joka tapauksess~1
23278:  määrättävä aivwn a1haiseksi.
23279:      Erityiseen asemaan vapaaksiostossa olisi mielestämme
23280:  kohtuuden mukaisesti myös sellaiset vuokramiehet asetet-
23281:  tava, jotka ovat maanomistajille suorittaneet k~eskimäärää
23282:  suurempia vuokramaksuja. Tämän ylenmääräisen veron
23283:  kokoonhaaliminen on tietysti hyvin tuntuvasti ehkäissyt
23284:  vuokramiehiä parannuksia vuokratilalla tekemästä ja toi-
23285:  selta puolen on katsottava, että nämä vuokramiehet koh-
23286:  tuuttoman suuria vuokramaksuja suorittamalla todellisuu-
23287:  dessa jo etukäteen ovat kuolettaneet melkoisen osan tilus-
23288:  tensa vapaaksiostohinnan perusmäärästä.
23289:      Paitsi edellämainittuja seikkoja tulisivat vapaaksiosto-
23290: hinnan lopullista määrää kutakin vuokramiestä kohden
23291: määrättäessä eräät toisenluontoisetkin seikat välttämät,tö-
23292: myyden pakolla huomioon otet:taviksi. Sama'lla kun vuok-
23293: ramiehestä tehdään maanomistaja, on yhteinen nautinto,
23294: siis etenkin vuokramiehen metsänkäyttö- ja laidunoikeus
23295: talon mailla, lopetettava. Missä vuokramiehellä on erityi-
23296: nen metsäkappale näitä nautinto-oikeuksia varten sopimuk-
23297: sen mukaisesti varattu, on sen lohkaiseminen vuokramiehen
23298: omaksi verrattain yksinkertainen 'tehtävä. Missä taas näin
23299: ei ole asianlaita, vaan vuokramiehelle kuuluu määrätty
23300: nautinto-oikeus talon metsään ja Iaitumiin, olisi tietysti
23301: myös etusijassa pyritil:ävä siihen, että näitä nautinto-
23302: oikeuksia vastaava kappale metsämaata vuokramiehelle va-
23303: paaksioston yhteydessä eroteta,an. Todenmukaista kuiten-
23304: kin on, että tapauksia tulee esiintymään, jolloin tämä käy
23305: vaikeaksi, jopa mahdottomaksikin, m. m. syystä, että sen
23306: kautta sopimattomasti pirstottaisiin talon ma.ita. Tällai-
23307: sissa, samoin kuin muissakin tapauksissa, jolloin vuokra-
23308: mies vapaaksioston tapahtuessa menettää entisiä nautinta-
23309: jaan talon mailla ja tiluksilla, olisi menetettyjen etujen arvo
23310: vapaaksiostohinnan perusmäärästä väherrnettä vä.
23311:      Vihdoin on mielestämme kohtuullista, että se osa pää-
23312: tilan vuotuisesta maa verosta, sekä muista maata seuraavista
23313: rasituksista, mikä Yapaaksioston tapahtuessa jäisi vapau-
23314:                        Vastalausc II.                       47
23315: tetun vuokramiehen osalle, niinikään kapitalisoorattuna
23316: olisi vapaaksioston perushinnasta vähennettävä.
23317:     Sen lopullisen vapaaksiostohinnan, joka edellä maini-
23318: tulla tavalla laskettuna jäisi vuokramiehen suoritettavaksi,
23319: olisi tämä oikeutettava, jollei hän kykene summaa heti suo-
23320: rittamaan, kuolettamaan vuortuismaksuilla pitemmän ajan
23321: kuluessa. Tällöin olisi maksamatta olevalle osalle vapaaksi-
23322: ostohintaa suoritettava kohtuullinen, esim. 4 y2 o/o korko.
23323: Suuressa määrin olisi tietysti omiaan koko vapaaksiostoa
23324: edistämään, jos valtio ryhtyisi sitä välittämään, laskemalla
23325: liikkeeseen obligatsionej a, joilla se heti suorittaisi maan-
23326: omistajalle heille tulevan vapaaksiostohinnan, kantaen
23327: puolestaan obligatsionein korkoa ja kuoletusta varten tar-
23328: vittavaJt varat vuokramiehiltä, joiden vuotuismaksut kan-
23329: nettaisiin valtioUe. Kun maanomistajat swisivat vapaaksi-
23330:              1
23331: 
23332: 
23333: 
23334: oston tapahtuessa käsiinsä rahanar:voisia tai helposti ra-
23335: haksi muute•tta via arvopapel'leita, tulisi heidän entisten
23336: alustalaistensa vapauttaminen heillekin vähemmän vasten-
23337: mieliseksi. Voisipa heille usein olla siitä etuakin voides~
23338: saan saamillaan vuokramiestensä hmas:tussummilla maksa~a
23339: tilojaan rasittavia kiinnityslainoja.
23340:     Ne monet ja osittain vaikea:luon;toiset tehtävä;t, jotka
23341: aiheutuvat vapaaksioston perushinnan määräämisestä, osit-
23342: tain taas ,vähennysvaatimusten ratkaisemisesta ja arvioimi-
23343: sesta, olisi mielestämme jätettävä puolueet•tomain lautakun-
23344: tain tehtäväksi. Tällaisina voisivat mahdollisesti toimia
23345: nykyiset vuokralautakunnat, jotka toimintansa kautta jo
23346: ovat pakotetut perehtymään tämän laatuisiin kysymyksiin
23347: ja joilla myöskin on riittävä paikallisolojen tuntemus, mikä
23348: tietysti tällaisille lautakunnille on erikoisen tarpeellista.
23349:     Vuokramiehen asiaksi olisi jätettävä päättää haluaako
23350: hän ja milloin ostaa tiluksensa tässä ehdotetuna tavalla
23351: vapaaksi omaisuudekseen. Voidaan nimibtäin hyvin aja-
23352: tella, että osa heistä kenties ei tällaista muutosta haluaisi-
23353: kaan. ,Jos pienviljelys osottautuisi huonosti kannattavan
23354: tai jos vuokratilan tilukset joko asemansa tai maanlaadun
23355: vuoksi olisivat epäedulliset, olisi hyvin luultavaa, että aina-
23356: 48     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23357: 
23358:  kin se osa vuokrami.ehistä, joille vapaaksioston ehdot eivät
23359:  tulisi olemaan erittäin edulliset, mieluummin pysyisi yhä
23360: edeHeen vuokramiehen asemassa, kuin ryhtyisi vakinaisesti
23361:  sitomaan itseään vuokratilaan ostamalla sen itselleen.
23362: Myöskin se seikka, etJtä vuokramies vapaaksiostossa usein-
23363: kin voisi menettää osittain tai kokonaan laidun- tai metsän-
23364: käyttöoikeutensa talon mruilla, saattaisi monia.issa tapauk-
23365: sissa hänelle tuollaisen vapaaksioston vähemmän edulli-
23366: seksi. Muitakin syitä voi epäilemättä esiintyä jotka vaikut-
23367: taisivat, että moni vuokramies edeHeen yhä pysyisi enti-
23368: sessä asemassaan, jos hänen olonsa voisi tässä muodostua
23369: riittävän vapaaksi ja turvalliseksi.
23370:      Tästä syystä näyttää mielestämme välttämä;ttömältä,
23371: että vuokramiesten vapaaksioston yhteydessä ryhdytään
23372: toimenpiteisiin vuokramiesten turvaamiseksi heidän nykyi-
23373: sessäkin asemassaan.
23374:      Tärkeimmät toimenpiteet tässä suht.eessa olisivat epäi-
23375: lemättä ne, jotka koskisivat vuokramaksun järjestelyä.
23376: Niinpä olisi nimenomaan säädettävä, että vuokramiehen
23377: siirtyessä rahaveroa suorittamaan, työpäivän raha-arvon
23378: laskemisen perusteeksi olisi säädettävä sen raha-arvo sopi-
23379: musta tehtäessä, eikä työpäiväin nykyinen käypä hinta,
23380: kuten kyseessäolevaa lain kohtaa nykyisin tulkitaan. Raha-
23381: verolle siirryttruessä dlisi vuokramies niinikiiän oikeutettava
23382: jäJttämään vuokramaksunsa vuokralautakunnan tarkastet-
23383: tavaksi, jolle olisi annettava oikeus alentaa se kohtuulli-
23384: seksi. Samalla olisi vuokramiehen hallintaoikeutta, ennen-
23385: kaikkea hänen oikeuksiaan vapaasti viljellä Wuksiaan ja
23386: siirtää niitä vieraaUe, laajennettava, jopa sitenkin, että
23387: V1uokramiehelle kävisi mahdolliseksi kiinni,ttää vuokra-
23388: tilansa velan vastikkeeksi. Jos vuokramies jättää tilansa,
23389: olisi hän oikeutettava saamaan korvausta kaikista paran-
23390: nuksista vuokratilalla, jotka hän itse on tehnyt tai joihin
23391: muuten voi toteennäyttää oikeutensa.
23392:     Vuokramiesten vapautusta toimitettaessa lienee erinäi-
23393: sissä poikkeustapauksissa sekin mahdollisuus ajateltavissa,
23394: että maanomistajalle jäte·ttäisiin oikeus lunastaa vuokra-
23395:                       Vastalause II.                        49
23396: tila itselleen. Torpat, lampuotitilat ja osittain mäkituvat-
23397: kin ovat usein syntyneet aikoja sitten, joten toisinaan on
23398: hyvin mahdollista, että päätilan järkiperäinen talouden-
23399: hoito nykyisin vaatisi torpaHe jät~ttyj·ä tiluksia. Samoin
23400: on mahdollista, että torppa edelleen olisi tarpeellinen ta-
23401: lolle esim. metsänvartijoiden asunndksi. Myöskin voi sat-
23402: tua, että torpan erottaminen itsenäiseksi pahasti pirstoaisi
23403: talon maita. Tällaisissa tapauksissa, joiden laissa tulisi
23404: olla tarkoin määriteltyinä, voisi maanomistarjalle jättää
23405: tuollaisen lunastusetuoikeuden, jota hän kuitenkin saisi
23406: käyttää vain silloin kun vuokramies on ilmoittanut va-
23407: paaksiostoa haluavansa. Myöskin olisi kohtuullista, että
23408: vuokramiehelle tällaisissa rtapauksissa suoritettaisiin koro-
23409: tettu korvaus omaisuudestaan ja oikeuksistaan.
23410:     Edellä suunnittelemamme, laajaperäinen vuokramiesten
23411: saattaminen tilustensa omistajiksi ja sitä seuraava maan-
23412: omistajain ja alustalaisten suhteiden uudelleen järjestely
23413: vaatii luonnollisesti edullisimmissa'kin oloissa melkoisen
23414: ajan, ennenkuin se tosioloissa on loppuun saatettuna. Jo
23415: siitäkin syystä on välttämiHöntä, että v.uokramiesten asema
23416: tulee heille nykyisin suodun rauhotusajan vuodesta 1916 al-
23417: kaen asteettain päättyessä turvatuksi. Kun osa vuokramie-
23418: hiä sitäpaitsi yhä edelleenkin todenmukaisesti tähän ase-
23419: maan tulee jäämään, on sitäkin välttämättömämpää, että
23420: vuoden 1909 taannehtivan asetuksen suomaa rauhotusaikaa
23421: edelleen jatketaan, mielestwmme ainakin 20 vuodella.
23422:     Edellä viitatut toimenpiteet tulisivat luonteeltaan ja
23423: vaikutuksiltaan olemaan oleellisesti toisenlaisia kuin valio-
23424: kunnan enemmis,tön ehdottamat ja voitaisiin ne toteuttaa
23425: yhteiskunnankin puolelta suhteellisesti lllloninverroin pie-
23426: nemmil'lä uhrauksilla ja kustannuksilla sekä tulisivat
23427: ne epäilemättä ·vaikuttamaan varsinaisen tilattoman väen-
23428: kin .asernaan paljon emmmän ja moninverroin hyödylli-
23429: semrnin kuin valiokunnan enemmistön ehdottama suunni-
23430: telma.
23431:     Valiokunnan enemmistö ehdottamiensa asetusehdotusten
23432: kautta pyvkii järjestelemään kolmea niin suuTisuuntaista ja
23433:                                                         4
23434: 50     1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23435: 
23436: erilaista kysymystä kuin maanvuokraajaväestön muutta-
23437: minen itsenäisiksi, tilattoman maalaisväestön asuttamisen
23438: ja maalaistyöväestön asuntokysymyksen järjestelyn, jotka
23439: kukin vaativat aivan erikoisen käsittelyn, ja olisivatkin
23440: otettavat aivan erikseen ja kunkin asian luolliteeseen sopi-
23441: van käsittelyn alaiseksi joten nämäkin seikat puhunevat
23442: puolestaan että eduskunnan ei pitäisi niitä ratkaista valio-
23443: kunnan enemmistön ehdottamassa muodossa.
23444:     Tämän lisäksi valiokunnan enemmistön ehdotus asetuk-
23445: seksi ,pientiloista" on meidwn mielestä luonteeltaan ja tar-
23446: kotukseltaan sellainen, ettei eduskunnan pitäisi sen suun-
23447: taista asetusta milloinkaan eikä missään yhteydessä hyväk-
23448: syä, m. m. siitäkin syystä, että se sisältää yrityksen erään-
23449: laisen ,fideikommissi" järjestelmän soveltamista sellaisiin
23450: pieniin tiloihin ja asumuksiin jotka asetusehdotuksen ede-
23451: ly,ttämällä ~tavalla ovat syntyneet. Meidän mielestämme
23452: olisi ne .tilll!t ja asunnot jotka maan vuokraajat ja tilattomat
23453: sekä muut heidän vertaisensa tavalla tai toisella itselleen
23454: saavat, jätettävä hallinto- ja käyttö-oikeuteensa nähden hei-
23455: dän vapaasti hallittavakseen ja käytettäväkseen.
23456:     Kaiken sen roojaHa mitä ·edellä olemme esittäneet eh-
23457: dotamme,
23458:                     että ed!uskunta hylkäisi rnaatalousvaliokun-
23459:                 nan ehdottamat asetukset pientiloista ja Suo-
23460:                 men maalaisväestön asutusrahastosta ja
23461:                     että ne ponnet jotka tarkottavat varojen osot-
23462:                 tamista ja hankkimista Suomen maalaisväestön
23463:                 asutusrahastoon saisivat tällä kertaa raueta.
23464: 
23465:    Tämän ohella ehdotamme että eduSikunta yhtyisi a.no-
23466: Inaan,
23467:             että ensi tilassa Eduskunnalle jätetään ar-
23468:          mollinen esitys laiksi torppain, lampuotitilain ja
23469:          mäkitupa-alueiden vapaaksiostosta rakentuen
23470:          edellä esittämillen~rne per-usteille,
23471:             että samoin ensi tilassa Eduskunnalle jäte-
23472:          tään ar-mollinen esitys edellä esitettyjen näkö-
23473:                   Vastalause II.                       51
23474: 
23475:        kohtain mJUkaisesti vuokraolojen uudelleen jär-
23476:        jestämisestä niillä vuokmtiloilla, joiden halti-
23477:        jat eivät tulisi käyttä1nään vapaaksiosto-oikeut-
23478:        taan, sekä
23479:            että ensi tuleville valtiopäiville jätetään ar-
23480:        mollinen esitys 30 päivänä maaliskuuta 1909
23481:        torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuolc-
23482:        rasta annetun asetuksen soveltamisesta aikaisem-
23483:        rnin syntyneisiin vuokrasuhteisiin annetun ase-
23484:        tuksen 1 :ssä pykälässä säädetyn vuokramiesten
23485:        vuokra-ajan pidentärnisen edelleen jatkamisesta.
23486: 
23487: Helsingissä toukokuun 6 p. 1912.
23488: 
23489:    0. Tokoi.                   P. Huttunen.
23490:    Aatto Siren.                E. Eloranta.
23491:    J. Mäki.                    Juho Lautasalo.
23492:    0. Eronen.                  Otto Marttila.
23493:           52         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o U.
23494: 
23495:    SUOMEN EDUSKUNNAN                                    ·Liite N:o 1.
23496: VALTIOVARAINVALIOKUNTA.
23497:        Helsingissä
23498: 23 p:nä huhtikuuta 1912.
23499:          N2 17.
23500: 
23501: 
23502: 
23503:                            Maatalousvaliokunnalle.
23504: 
23505:               Pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen maaEskuun 20
23506:           päivältä on Eduskunta lähettänyt Maatalousvaliokunnan
23507:           valmistelevasti käsiteltäväksi eduskuntaesitykset n :ot 26,
23508:           27 ja 36, jotka sisältä,dit ehdotuksen asetukseksi a) pienti-
23509:           loista sekä b) Suomen maalaisväestön aSJutusrahastosta, tul-
23510:           len Maatalousvaliokunnan pyytää Valtiovarainvaliokunnan
23511:           lausunto, mikäli asian rahalllista puolta koskee. Tämän joh-
23512:           dosta ja sittenkun Marutalousvaliokunta mainittuja edus-
23513:           kuntaesityksiä toisessa lukemisessa käsitelilessään oli hy-
23514:           väksynyt ehdotukset asetuksiksi pientiloista ja Suomen
23515:           maalaisväestön asutusrahrustosta sekä ehdotuksen asutustoi-
23516:           mintaa varten tarpeellisten varojen hankkimista koske-
23517:           viksi kahdeksi ponsilauselmaksi, kuitenkin siten että ne
23518:           kohdat, joihin nähden Valtiovarainvaliokunta mahdollisesti
23519:           tulee huomautuksia tekemään, otetaan uudelleen käsiteltä-
23520:           väksi, on Maatalousvaliokunta kirjelmässä kuluvan kuu-
23521:           kauden 2 pä.ivältä, joka kirjelmä kuitenkin vasta saman
23522:           kuukauden 12 päivänä on saapunut, Valtiovarainvaliokun-
23523:           nalle lähettänyt edelläkerrotut kaksi asetusehdotusta ynnä
23524:           mainittua sisällystä olevat ponsiehdotukset, pyytäen Val-
23525:           tiovarainvaliokunnan lauSJnntoa edel'lämaini.tussa tarkoituk-
23526:           sessa.
23527: 
23528: 
23529:               Käydessään täyttämään tät-ä tehtävää, joka on vaati-
23530:            nut likemmäHä tarkastelemaan Suomen maalaisväestön
23531:                           Liite N:o 1.                        53
23532: 
23533:   asutusrahastoa koskevan asetusehdotuksen määräyksiä
23534:   sekä asutustoimintaa varten tarpeellisten varain hankki-
23535:   mista tarkoitta.via ponsilauselmia, on Valiokunta ensiksi
23536:  kohdistanut huomionJSa mainitun DaJhaston hallinnon jär-
23537:  jestämistä koskevaan kysymykseen. ILmeistä on, että uuden
23538:  yrityksen menestys, raha!llisia seikkoja si!lmäLlä pitäen, mi~tä
23539:   suurimmassa määrässä riippuu siitä, miten rahaston hal-
23540:   linto järjestetään. Maatalousvaliokunnan vastrumainitun
23541:   asetusehdotuksen muka·an pitää asutusrahaston johtokun-
23542:   taan kuulua puheenjohtaja, jonka Keisari ja Suuriruhti-
23543:   nas nimittää Senaatin esityksestä, sekä kaksi Suomen Pan-
23544:   kin valtuusmiesten asettamaa jäsentä. Tuollainen järjes-
23545:   tely ei Valiokunnan mielestä kuitenkaan ole aivan ~tarkoi­
23546:   tuksenmukainen. Rahaston johtokunnan puheenjohtajan
23547:   nimittämiseen koihdistu:va ehdotus voi nimittä:in aiheuttaa
23548:   että johtokuntaa ja ,sen kokoonpanoa koskevat säännökset
23549:   käsitetään selvästi hallinnollista lumrtoa ole;viksi ja niin-
23550:   muodoin hallitusvallalle varattuun lainsäädäntöalaan kuu-
23551:   luviksi määräyksiksi. Jos sitä vastoin se pankkivaHuusmies-
23552:   ten myötävaikutus, jota Maatalousvaliokunta edellyttää
23553:   asurtusrahaston johtokunnan jäsenten asettamiseen nähden,
23554:   myös ulotetaan johtokunnan puheenjohtajan nimit,tämiseen,
23555:   muuttuu asianlaita toiseksi. Rahaston johtokunnasta tulee
23556:   siinä: tapauksessa pankkivaltuusmiesten alainen laitos.
23557:   Sellainen asian ratkaisu tietäisi srumalla sitä, että asutus-
23558:   rahasto kuuluisi osastona Suomen P~ankin järjestelmään
23559: ' ja että eivärt ainoastaan a~sutusrahaston johtokunnan ko-
23560:   koonpanoa koskevat, vaan myös rahaston toimintaa var.ten
23561:   tarpeelliset muut säännökset kuuluisivat, samoinkuin kaikki
23562:    Suomen Pankkia koskeva lainsäädäntö, Eduskunnan aiot-
23563:   teen ja päätäntövallan alaan. Rahaston tarkoituskaan ei
23564:    ole sen laatuinen, että se estäisi asettamasta rahaston
23565:    hoitoa jonkunlaiseen yhteyteen Suomen Pankin johdon
23566:    kanssa. Aiottu va.rain lainaaminen maalaiskunnille ei mi-
23567:    terrkään tuottaisi haittaa pankin varsinaiselle toiminnalle
23568:    eikä sitä sekotettaisi siihen.
23569: 54     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23570: 
23571:     Mitä sitten •asian maatalouspoliittisia puolia koskee, tu-
23572: lisivat ne V:altiovarainvaliokunnan tässä edellä ehdotetun
23573: muutoksen johdosta yhtä hyvin huomioon otetuiksi kuin
23574: Marutalousvaliokunnan ehdotuksessa. Tarpeellista tähän
23575: kuuluvain asiain erikoistuntemusta edustaisivat pääasialli-
23576: sesti rahaston1ohtokunnan jäsenet. J.a mitä mainitussa eh-
23577: dotuksessa säädetään ohjesääntöjen antamisesta johdoksi
23578: kunnille myönnettyjen lainain käyttämisessä, rahaston ti-
23579: lintarkastuksesta ja määräysten antamisesta myönnettyjen
23580: lainain käytön tarkastamiseksi, soveltuu varsin hyvin sii-
23581: näkin tapauksessa että rahaston hallinto järjestetään Suo-
23582: men Pankin osastoksi, minkätähden ja kun mainitut sään-
23583: nökset muuten ovat näyttäneet hyvin vastaavan tarkoitus-
23584: taan, Valtiovarainvaliokunta ei ole niihin ehdottanut muu-
23585: toksia.
23586:     Maatallousvaliokunnan ehdiottaman Suomen maal·ais-
23587: väestön asutusrahastoa koskevan asetuksen oheellisiin pon-
23588: siin nähden yhtyy Valtiovarainvaliokunta Maatalousvalio-
23589: kunnan mielipiteeseen siinä, että ulllteen rahastoon, joka
23590: ei voi •alottaa toimintaansa, ennenkuin pientiloja koskeva
23591: asetusehdotus on asianmukaisesti vahvistettu, on siirrettävä
23592: pohjapääomaksi kaksi miljoonaa markkaa. Riittävä pohja-
23593: pääoma on omansa tarkoituksenmukaisesti tasoittamaan
23594: osin hoitokustannuksia ja osin sitä korkoerotusta, mikä syn-
23595: tyisi siitä että uutistilojen perustamiseen myönnetyt lai-
23596: nat olisivat ensimäisinä vuosina korottomia. Mistä varoista
23597: mainittu kwhden miljoonan markan rahamäärä olisi otet-
23598: tava, on kysymys, joka ratkaistaan Edusku111lan käydessä
23599: päättämään 1913 vuoden budjetista.
23600:     Valtiovarainvaliokunta on Maatalousvaliokunnan kanssa
23601: yhtä mieltämyöskin silinä, että puheenalaisen asutusrahas-
23602: ton v.ahvistamiseksi on rtarpeeJllista ottaa nimellismääräl-
23603: tään enintään viidenkolmatta miljoonan markan kuoletus-
23604: laina. Kun ei kuitenkaan koko tätä määrää tarvitsisi
23605: hankkia kohta kun rahasto on alkanut toilmintall'Sa, olisi
23606: Valiokunnan mielestä sopiva, että puheenalainen laina
23607: otettaisiin määräerin eli sarjoittain. Kuoletusaika ei kai-
23608:                         Liite N:o 1.                        55
23609: 
23610: vanne harkintaa Eduskunnan puolelta, vaan jätetään sen
23611: varaan mrkä aika kunnille annettavia lainoja siLmällä pi-
23612: täen on sopivin.
23613:     Tässä edellä esitettyjen näkökohtain mukaisesti saa Val-
23614: tiovarainvaliokunta ehdottaa, että Maata1ousvaliokunnan
23615: laatiman, Suomen maalaisväestön asutusrahastoa koskevan
23616: asetusehdotuksen 1, 5, 7, 9 ja 10 § :ään pannaan määräyksiä
23617: siitä
23618:     että Maalaisväestön asutusrahaston hoitoa varten perus-       1 §.
23619: tetaan erityinen osasto Suomen Pankkiin;
23620:     että kunnille myönnettävä~n kuoletuslainain vuotuis-          5 §.
23621: maksut ovat pankkivaltuusmiesten määrättävät sellaisia pe-
23622: rusteita noudattaen, että rahaston lainanantoa, vaikkei se
23623: torkoitakaan voittoa, käy harjoittaminen korkotappiota
23624: syntymättä/
23625:     että asutusrahaston johtokunnassa on pankkivaltuus-           7 §.
23626: miesten määrälukuisiksi vuosiksi Suomen Pankin johto-
23627: kunnan jäsenistä valitsema puheenjohtaja sekä kaksi pank-
23628: ki1Jaltuusmiesten niinikään määräajaksi valitsemaa jäsentä/
23629:     että rahaston menosääntö vahvistetaan siinä järjestyk-        9 §.
23630: sessä kuin muutoksen tahi lisäyksen tekemisestä Suomen
23631: Panlcin vuosirahasääntöön on voimassa,- sekä
23632:     että rahaston hallinto ja tilit pysytetään erillään Suo-      10 §.
23633: men Pankin muusta tilinpidosta.
23634:     Asutusrahaston pohjapääomaan ja sen varain asteettai-
23635: seen lisäämiseen nähden saa Valtiovarainvaliokunta, siltä
23636: varalta että rahaston hoito järjestetään pääasiallisesti edellä
23637: olevan ehdotuksen mukaisesti, puoltaa
23638: 
23639:               että Maalaisväestön asutusrahastolle anne-
23640:            taan pohjapääomaksi kaksi miljoonaa 1'{/)(J,rkkaa
23641:            varoista, jotlea Eduskunta erityisellä päätöksellä
23642:            tähän tarkoitukseen osottaa,- sekä
23643:                että Hallitus valtuutetaan, Pankkivaltuus-
23644:            miesten esityksestä, Maalaisväestön asutusra-
23645:            haston vahvistamiseksi koti- tai ulkom.aalta
23646:            ottamaan määräajan kuluessa kuoletettava 1!al-
23647: 56     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23648: 
23649:            tiolaina, laskemalla tarpeen m;ukaan liikkeeseen
23650:            ko'rkeintaan puolenviidettä prosentin korkoa
23651:            kasvavia obligatsioneja yhteensä enintään vii-
23652:            denkolmatta miljoonan markan määrän.
23653: 
23654:    Muodollisista syistä olisi ed.ellä esitetystä ehdotuksesta
23655: pankkivaltuusmiesten lausunto hankittava Pankkivaliokun-
23656: nan välityksellä. Tähän ei kulune niin pitkää aikaa ettei
23657: asiaa ehdittäisi näillä valtiopäivillä loppuun käsitellä.
23658: 
23659: 
23660: 
23661:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
23662: Mechelin sekä jäsenet Amjärvi, Ahmavaara, v. Born,
23663: Gylling, Hallsten (osittain), Helenius-Seppälä (osittain),
23664: Honkajuuri, Hultin (osittain), Kairamo, Kallio, Kirves,
23665: Komu, Kronqvist, Kärnä, Neovius, Paasonen (osittain),
23666: Pietinen (osittain), Rainio (osittain), Sainio ja Turunen .
23667: sekä osittain varajäsenet a:f ForseHes, Heräua, Junes, Ka-
23668: nervo, Puhakka, Tervo ja Törmä.
23669: 
23670: 
23671:             Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
23672: 
23673:                        L. l\lechelin.
23674: 
23675: 
23676: 
23677:                                         Axel Oharpentier.
23678:                         Liite N:o 1.                      57
23679: 
23680: 
23681: 
23682: 
23683:                     Vastalauseita.
23684:                              I.
23685:     Suuren setelipankin tarkoitus ja toiminta on luonteel-
23686: taan 'toisenlainen kuin pitkäaikaista maanhankintaluottoa
23687: varten perustetun rahalaitoksen. Molemmwt tehtävät ovat
23688: sitä paitsi meidän oloissamme niin tärkeät ja suuritöiset,
23689: että niitä voi täysin tyydyttävällä tavalla hoita:a ainoas-
23690: taan, jos kummankin laitoksen johto pysytetään itsenäisenä
23691: ja va~aana ta11koitusperistä, jotka ovat sille oleellisesti
23692: vieraita.
23693:     Yhtä hyvin Suomen Pankin kuin perustettavaksi aijo-
23694: tun ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston" kannalta
23695: emme voi pitää Valtiovarainvaliokunnan tekemää ehdo-
23696: tusta hyvin harkittuna mikäli se koskee erityisen osaston
23697: perustamista Suomen Pankkiin, varsinkin kun asiaa ei ole
23698: voitu Valiokunnassa tutkia huomioonottamalla myöskin
23699: Suomen Pankin viranomaisten mielipiteitä, eikä muuten-
23700: kaan sillä varovaisuudella, joka olisi ollut tarpeen, kun on
23701: kysymys kokoonpanaltaan oudon järjestön suunnittelemi-
23702: sesta.
23703:     Kun mielestämme ei ole syytä Maalaisväestön asutus-
23704: rahaston hoidossru ja johdossa poiketa siitä mitä valtion vi-
23705: rastojen suhteen yleensä on säädetty, rohkenemme, pysyen
23706: muuten Maatalousvaliokunnan ehdotuksen kannalla, mieli-
23707: piteenämme esittää, että 7 § :n kolmannelle kohdalle olisi
23708: annettava sellainen sisällys, että
23709: 
23710:               Johtokunnan j&eniksi määräisi Keis. Se-
23711:            naatti neljäksi vuodeksi kerrallaan yhden kol-
23712: 58      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
23713: 
23714:             mesta henkilöstä, jotka Suomen Pankin val-
23715:             tuusmiehet erikseen kumpaakin tointa varten
23716:             ovat ehdottaneet siihen sopivista ja halullisista
23717:             henkilöistä.
23718: 
23719:      Helsingissä, 23 p. huhtik. 1912.
23720: 
23721:        A. Osw. Kairamo.           l\'lauri Honkajuuri.
23722:        P. Kärnä.                  P. Ahmavaara.
23723: 
23724:      Tämän vastalauseen ponteen yhtyvät
23725: 
23726:      Juhani Arajärvi.             Ii:yösti Kallio.
23727:      Onni Hallsten.               Onni Puhakka.
23728:                         Liite N:o 1.                        59
23729: 
23730: 
23731: 
23732: 
23733:                               II.
23734: 
23735:     Allekirjoittanut ei voi •katsoa nykyistä Hallitusta sellai-
23736: seksi, että Eduskunta voisi valtiollisia ja rahallisia etuja
23737: vaaranalaisiksi panemat<t.a valtuuttaa sen maamme puolesta
23738: ja sen luoton nojalla ottamaan valtiolainaa. Näyttää sen-
23739: tähden oikeamma1ta, että Eduskunta vasta tuonnempana ja
23740: sittenkun ,Maalaisväestön asutusrahasto" on Eduskunnan
23741: päätöksen mukaisesti sa!l!tu aikaan ja sen johtokunta pe-
23742: rusteltu, ottaa uudestaan harkittavaksi kysymyksen ra-
23743: haston vahvistamiskeinoista.. Kun kokemuksesta b,mnetaan,
23744: kuinka hitaasti Hamtus nykyään käsittelee yhteiskunnalle
23745: tärkeitä lakiehdotuksia, on edelly,tettävissä, ettei tuo ajan-
23746: kohta tule ennen ensi tahi kenties sitä seuraavaa istunto-
23747: kautta. Jollei Hallituksen •kokoonpano sii!hen asti ole muut-
23748: tunut ja hallituspolitiikka ohjautunut laillisuuden tielle, on
23749: Eduskunnalla aina tilaisuus toistaiseksi yhä uudelleen käyt-
23750: tää samaa rahaston vahvistamiskeinoa, jota nyt ehdotetaan
23751: pohja pääoman hankkimisessa nouda tetta vaksi.
23752:     Edellä mainituista syistä rohkenen, hyväksyen ensimäi-
23753: sen ponnen Valtiovarainvaliokunnan ehdottamassa muo-
23754: dossa, ehdottaa
23755:                 että niin Lllaatalousvaliokunnan mietinnön
23756:             lcuin Valtiovarainvaliokunnan lausunnonkin jäl-
23757:             kimäinen ponsi nykyään saisi raueta.
23758: 
23759:    Helsingissä, huhtikuun 23 päivänä 1912.
23760: 
23761:                                           Arvid Neovius.
23762: 
23763:    Vast!l!lauseeseen yhtyy
23764: 
23765:                                        V. M. von Born.
23766: 60      1912. -   Eduslmntaesitysmietintö N :o 14.
23767: 
23768: 
23769: 
23770: 
23771:                             III.
23772: 
23773:     Jo viime vuonna kun tämä sama asia oli käsittelyn
23774: alaisena yhdistetyssä Maatalous- ja Valtiovarainvaliokun-
23775: tain jäsenistä muodostetussa valiokunnassa, tuotiin toisessa
23776: vastalauseessa esiin ne perusteet, joiden mukaan tilattoman
23777: väestön maanhankintakysymys olisi järjestettävä. Nyt-
23778: kiiän ei Maatalousvaliokunnan mietintö ole rakennettu mai-
23779: nitussa vastalauseessa esitetyiHe perusteille. Emme sen-
23780: vuoksi vai yhtyä siihen Valtiovarainvaliokunnan enemmis-
23781: tön päätökseen, jonka kautta Valiokunta asettuu puoLta-
23782: maan Maatalousvaliokunnan ehdotusta että mainittuun tar-
23783: koitukseen myönnettäisiin pohjapääomaksi 2 miljoonaa
23784: markkaa Eduskunnan erityisellä pää-töksellä osottamia
23785: varoja, yhtä vähän kuin siihenkään, että Hallitus valtuu-
23786: tettaisiin Suomen maalaisväestön asutusrahaston vahvista-
23787: miseksi ottamaan 25 miljoonan markan suuruinen val-
23788: tiolaina.
23789:     Puuttuma;tta muuten Valiokunnan lausunnossa koske-
23790: teltuihin Suomen maalaisväestön asutusrwhastoa koskevan
23791: asetusehdotuksen yksityiskohtiin, katsom!me että rahaston
23792: toiminta olisi järjestettävä sillä 'tavalla, että laitos olisi
23793: itsensä kannattava.
23794: 
23795:      Helsingissä, 23 päivänä huhtikuuta 1912.
23796: 
23797:       Juho Kirves.           S. Tervo.
23798:       Juho Rainio.           J. W. Sainio.
23799:       A. Paasonen.           Otto W. Turunen.
23800:       Edvard Gylling.        Efr. Kronqvist.
23801:                     J. A. Komu.
23802:                                  Liite N:o 2.                               6!
23803: 
23804: lEN EDUSKUNNAN
23805: IVALTUDSMIEHET.
23806: Helsingissä,
23807: Huhtikuuta 1912.
23808:   N!l 30.
23809: 
23810: 
23811: 
23812:         S u o m e n E d u s k u 11 11 a n J.\I a a t a 1 o u s Y a l i o-
23813:                              k u n nalle.
23814: 
23815:         Koska Valtiovarainvaliokunnan valmistama ja Maata-
23816:      lousYaliokunn:alle antama ehdotus Suomen maalaisväestön
23817:      a&utusrahaston perustamista tarkoittavasta asiasta koskee
23818:      Suomen Pankkia, on Maatalousvaliokunta kirjelmällä tä-
23819:      män huhtikuun 25 p :Itä pyytänyt Pankkivaltuusmiesten
23820:      lausuntoa puheenalaisesta asiasta. Tämän johdosta ovat
23821:      I•a1nkkivaltuusmiehet kuulustelleet Suomen Pankin Johto-
23822:      kuntaa ja saaneet siltä näin kuuluvan lausunnon:
23823: 
23824: 
23825: 
23826: MEN PANKIN
23827: fiTOKUNTA.
23828: 
23829: Helsingissä,
23830: kuun 27 p. 1912.
23831:   N2 19.
23832: 
23833: 
23834:          Suomen Eduskunnan Pankki valtuusmiehille.
23835: 
23836:           Herrat Pankkivaltuusmiehet ovat eilispäiväisessä kir-
23837:       jeessään .Johtokunnalle ilmoittaneet että Eduskunta on
23838:       Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi lähettänyt erinäi-
23839:       siä eduskUintaesityksiä, jotka sisältävät asetusehdotuksia
23840:       pientilojen muodostamisesta ja ,Suomen maalaisväestön
23841:       asutusrahaston" perustamisesta, kuitenkin siten että Maa-
23842: 62     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o U.
23843: 
23844: talousvaliokunnan tuli mainittuihin eduskuntaesityksiin
23845: nähden, mikäli koskee asian rahallista puolta, pyytää Val-
23846: tiovarainvaliokunnan lausuntoa; ja koska Valtiovarainva-
23847: liokunnan valmistama ehdotus koskee Suomen Pankkia,
23848: on Maatalousvaliokunta pyytänyt Pankkivaltuusmiesten
23849: lausuntoa kyseenalaisesta asiasta. Ennen tämänlausunnoill
23850: antamista ovat Herrat Pankkivaltuusmiehet tahtoneet
23851: 1.-uulla Johtokunnan mielipidettä asiassa, ja siinä tarkoituk-
23852: sessa lähettäneet Johtokunnalle Maatalousvaliokunnan val-
23853: mistama,t ehdotukset ja Valtiovarain valiokunnan lau-
23854: sunnon.
23855:     Käydessään noudattam:aaill tätä Herrojen Pankkival-
23856: tuusmiesten kehoitusta pyytää Johtokunta aluksi saada il-
23857: moittaa käsittäneensä sille annetun tehtävän siten, että Joh-
23858: tokunnan on annettava lausuntonsa nyt puheooalaisista eh-
23859: dotuksista ainoastaan sikäli kun ne koskevat Suomen Pank-
23860: kia ja että siis, kun Valtiovarainvaliokunt.a on ehdottanut
23861: että Suomen maalaisväestön asutusrahasto liitettäisiin osas-
23862: tona Suomen Pankkiin, Johtokunnan on kohdistettava huo-
23863: mionsa tähän seikkaa.
23864:     Kajotaksensa ensiksikin itse periaa;tteelliseen puoleen
23865: asiassa pyytää Johtokunta saada mainita että Johtokunta
23866: ei pidä sellaista ratkaisua asiassa suotavana, joka pyrkii
23867: yhdistämään toisi]nsa kaksi niin erilaatuista ainesta kuin
23868: Suomen Pankki ja ehdotettu asutusrahasto. Suomen Pan-
23869: killa on tarkoituksena raha-asiain pitäminen vakavalla ja
23870: turvallisella kannalla sekä rahaliikkeen edistäminen ja hel-
23871: pottaminen tässä maassa. V oidaksensa toimia tämän tar-
23872: koitusperänsä mukaisesti on Pankin, muun muassa, pidet-
23873: tävä varansa mahdollisimman helposti rahaksi muutetta-
23874: vina ja sijoituksensa lyhytaikaisina. Ehdotetun asutus-
23875: rahaston sijoitusten laita on aivan päinvastainen, ne kun
23876: ovat aijotut tyydyttämään pitkäaikaisen maanhal!llkinta-
23877: luoton tarvetta. Suomen Pankki on vuosien kuluessa jär-
23878: kiperäisen lainsäädännön avulla vihdoin saavuttanut sen
23879: aseman, joka sille kuuluu maan keskuspanJkkina. Johto-
23880: lmnnasta tuntuu että ehdotettu uuden osaston perustami-
23881:                         Liite N:o 2.
23882: 
23883: nen Suomen Pankkiin saattaa häiritsevästi vaikuttaa Pan-
23884: kin maineeseen kotimaassa ja ulkomailla.
23885:     Mitä sitten ehdotukseen yksityiskohtaisesti tulee niin
23886: tuntuu Johtokunnasta siltä että Valtiovarainvaliokunta ei
23887: ole ollut täysin selvillä siitä mitä tuo ehdotettu toimenpide
23888: liittää asutusrahasto osastona Suomen Pankkiin itse asiassa
23889: tuo mukanaan. Jos kerran asutusrahasto liitetään osas-
23890: tona Suomen Pankkiin, niin tietää se sitä että rahasto sa-
23891: malla on osa Suomen Pankkia, eikä rahaston erityinen kir-
23892: janpito pelastaisi si,tä joutumasta vastuunalaiseksi P·ankin
23893: sitoumuksista, samoinkuin Pan'kkikin joutuisi vastaamaan
23894: rahaston sitoumuksista, lähinnä sen obligatsionilainoista.
23895: Silloin jouduttaisiin itse asiassa siihen, jota Valtiovarain-
23896: valiokuntakin nähtävästi on koettanut välttää, nimittäin
23897: että asutusrahaston ja Suomen Panki!Il asiat kytkettäisiin
23898: yhteen. Kysymyksen eri hallinnon asettamisesta asutusra-
23899: hastolle täytyisi silloin myöskin raueta, sil1ä eihän samalla
23900: laitoksella voisi olla kaksi, toisista.an riippumatonta hal-
23901: lintoa. Valtiovarainvaliokunnan ehdotus, toteutettuna,
23902: edellyttäisi monessa kohdi!Il perinpohjaisia muutoksia Pan-
23903: kin ohjesääntöön.
23904:      Edelläsan()tun nojalla pitää Johtokunta Valtiovarain-
23905: valiokunnan ehdotusta erityisen osaston perustamisesta
23906: Suomen .Pankkiin Maalaisväestön asutusrahastoa varten
23907: siinä muodossa kun Valtiovarainvaliokunta sitä on suun-
23908: niteltu mahdottomana toteuttaa, ja kun muutakaan samaan
23909: suuntaan menevää muotoa tuskin lienee ajateltavissa, niin
23910: lienee parasta että asutusrahastoa, kuten Maatalousvalio-
23911: kuntakin on ehdottanut, hoidetaan erityisenä, Pankista eril-
23912: lään olevana laitoksena.
23913:      Johtokunnan on vielä kosketeltava Valtiovarainvalio-
23914: kunnan ehdotusta siitä että puheenjohtajaksi asutusrahas-
23915: ton johtokuntaan määrättäisiiill joku Suomen Pankin Joh-
23916: tokunnan jäsenistä. Pankin johtokunnan jäseniä ei suin-
23917: kaan ole liian monta ja kysyy työ P·ankin palveluksessa
23918:  aivan tarpeeksi johtokunnan jäsenten työkykyä. Ilman
23919: haittaa työn säännölliselle kululle ei Johtokunta sentähden
23920: 64     1912. -   Edusku'ntaesitysmietintö N :o U.
23921: 
23922: Yoi 1uovuttaa jäseniänsä siksi paljotöiseen syrrjätoimeen,
23923: kun asutusrahaston johtokun:nalla, semminkin sen puheen-
23924: johtajalla, ilmeisesti tulisi olemaa111. Kun sitä paitsi asutus-
23925: r:thaston johtokunnalta ei tarvittane vaatia mitäiän errityistä
23926: parrkkikokemust·a, asutusrahaston toiminta kun tulisi ole-
23927: maan aivan toisenlaatuinen kuin pankkien, niin liem.ee asu-
23928: tusrahaston johtokunnan !kokoonpanoa varten sopivia hen-
23929: kilöitä muualtakin kuin Suomen Pankista saatavissa. Mi-
23930: kään ei estäne eää samat viranomaiset, jotka valitsevat asu-
23931: tusrahaston johtokunnan jäsenet, myöskin valitsevat joh-
23932: tokunnan puheenjohtajan, vaikkakin tämä olisi otettava ul-
23933: kopuolelta Suomen Pankin johto'klllnnan.
23934:     Vaikkakin Johtokunta, kuten ylläiolevasta selviäiä, ei voi
23935: kannattaa Valtiovarainvaliokunnan: ehdotusta Suomen
23936: Pankin myötävaikutuksesta maalaiisväestön asutusrahas-
23937: ton hallinnossa ja hoidossa, niin on Johtokunta kuitenkin
23938: luonnollisesti valmis kaikessa mikä sille voi kuulua autta-
23939: maan ja tukemaan asutusrahastoa, kuten esimerkiksi välit-
23940: tämään sen ulkomailta valtion takuulla hankittavia obli-
23941: ga tsionilainoj a.
23942:                        Clas v. Collan.
23943:      F'. Stenius.      Jalo Järnefelt.     K. Basilier.
23944: 
23945:                                                  Max Sabelli.
23946: 
23947: 
23948: 
23949:     Siihen käsitykseen, joka Johtokunnan lauslllnnossa<· on
23950: esitetty, ova,t Pankkivaltuusmiehet, asiata harkitessaan,
23951: kdikin puolin yhtyneet. Pankkivaltuusmiesten mielestä ei
23952: puheena oleva erinQIIllaisen tärkeä tarkoitusperä, asutustoi-
23953: minna.n edistäminen, ole Valtiovarainvaliokunnan ehdotta-
23954: mdla tavalla toteutetta.vissa tuottamatta arveluttavia seu-
23955: rauksia Suomen Pankille ja hai·tt.aa myöskin asutusrahas-
23956: ton toiminnalle. Sentähden Pankkivaltuusmiehet eivät voi
23957: puoltaa erityisen osaston perustamista Suomen Pantklkiin
23958: maalaisväestön asutusrahastoa varten.
23959:                        Liite N:o 2.                      65
23960: 
23961:     Maatalousvaliokunnassa laaditun .Suomen maalaisväes-
23962: tön asutusrahastoa koskevan asetusehdotuksen mukaan tu-
23963: lisi Pankkivaltuusmiesten tehtäväksi jäsenten asettaminen
23964: r<•haston johtokuntaan sekä virkavapauden myöntäminen
23965: ja sijaisten määrääminen heille. Kun asutusrahasto tulisi
23966: t<)imimaan erillään Suomen Pankista, ei näytä asianmukai-
23967: sdta, että Pankkivaltuusmiehille annettaisiin mitään muita
23968: tehtäviä asutusrahastoon nähden. Epäselvyyden välttämi-
23969: seksi tässä kohdin ovat Pankkivaltuusmiehet pitäneet suo-
23970: tavana, että asetusehdotukseen otettaisiin säännöksiä siitä,
23971: kt.nen asiana on valvoa asutusrahaston toimintaa ja myön-
23972: tää vastuunvapaus rahaston hoidosta.
23973:     Tämän saavat PankkiYaltuusmiehet lausuntonaan kun-
23974: nioittaen esiintuoda.
23975: 
23976:              Pankkivaltuusmiesten puolesta :
23977: 
23978:                       E. G. Palmen.
23979:      K. J. Ståhlberg.        E. F. Nevanlinna.
23980:      Matti Paasivuori.        A. Listo.
23981:            Gösta Björkenheim.
23982: 
23983: 
23984: 
23985:                                           Axel Th. Llföller.
23986: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
23987:   1912. - S. V. M. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 14.
23988: 
23989: 
23990: 
23991: 
23992:               Suuren valiokunnan mietintö
23993:            N: o 15 tilattoman väestön maanhankinnan
23994:            edistämistä koskevien eduskuntaesitysten
23995:            johdosta.
23996: 
23997:    Käsitellessään Maatalousvaliokunnan yllä mainitusta
23998: asiasta antamaa mietintöä, on Suuri valiokunta päättänyt
23999: puoltaa Eduskunnan hyväksyttäviksi mietintöön otetut
24000: aeetusehdotukset ,pientiloista" ja ,Suomen maalaisväestön
24001: asutusrahastosta". Suuri valiokunta on kuitenkin näiihin
24002: asetuksiin ehdottanut muutamia muodollisia korjauksia.
24003:     Suuri valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
24004: 
24005:               että Eduskunta hyviiksyisi lJl aatalousvalio-
24006:           lcunnan mietinnössä N :o 1 olevat ehdotukset
24007:           Asetuleseksi pientiloista sekä Asetuleseksi Suo-
24008:           men maalaisväestön asutusrahastosta, muodos-
24009:           taen kuitenkin edellisen asetulesen 3, 18 ja
24010:           1.9 § :n sekä jällcimäisen 2, 5 ja 7 § :n näin kuu-
24011:           luviksi:
24012: 
24013: 
24014: 
24015:                 Asetus pientiloista.
24016:                           3 §.
24017:    Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
24018: tilana, ennenkuin kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
24019: myönrtäessään (poist.) 19 § :ssä maini•tun asutuslautakun-
24020: nan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on mer-
24021: 2 1912. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o U.
24022: 
24023: kintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan,
24024: jos sellainen annetaan.
24025:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
24026: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
24027: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
24028: viranomaiselle.
24029:     Kun ( poist.) toisessa luvussa säädetyt pientilan omistus-
24030: ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat lakanneet voi-
24031: massa olemasta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus kihla-
24032: kunnanoikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä mer-
24033: kinnän tekemistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2 mo-
24034: mentissa mainitulle viranomaiselle.
24035: 
24036:                           18 §.
24037:    Osakkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
24038: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
24039: murretuksi senkään jälkeen kuin ( poist.) 2 luvussa säädetyt
24040: pientilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset
24041: ovat lakanneet voimassa olema,sta.
24042: 
24043:                              19 §.
24044:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
24045: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
24046: hin tilattoinan väestön hyväksi ryhdytään.
24047:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
24048: jäseniä, joista vähintään puolet tulee olla tilattomaan maa-
24049: laisväestöön kuuluvia henkilöitä tai pienten maatilojen
24050: omistajia. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalen-
24051: terivuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä
24052: ei ole, kuntakokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan
24053: mitä laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja
24054: jäsenet saavat palkkiota kunnalta. Määrärahan myöntä-
24055: misestä yleisistä varoista asutuslautakunnan esimiehen ja
24056: jäsenten palkkaamiseksi on erittäin säädetty.
24057:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
24058: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnasta
24059: on säädetty.                                    ·
24060:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 3
24061: 
24062:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
24063: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 
24068:                           Asetus
24069:          Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
24070: 
24071:                               2 §.
24072:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
24073: maalaisväestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saa-
24074: maan etupäässä itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän
24075: maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pientiloja.
24076:     Lainaksi saamillaan varoilla on kunnan etupäässä ostet-
24077: tava kokonaisia 'tiloja tai suurempia maa-alueita ositetta-
24078: viksi ja vuotuismaksuja vastaan tai muilla ehdoilla tilat-
24079: tomille luovutettaviksi. Myöskin olkoon kunnalla valta
24080: antaa suoranaisia lainnja sanottuun kansanluokkaan kuu-
24081: luville henkilöille pientilojen hankkimiseksi, missä pien-
24082: tilan muodostaminen, hintaan ynnä muihin asianhaaroihin
24083: nähden, paikalla toimitetun arvioimisen kautta havaitaan
24084: tulevan edulliseksi, sekä välttämättömien rakennusten ra-
24085: kentamiseksi sellaisilla tiloilla.
24086:     Milloin kunta on saanut lainan kokonaisen tilan tai
24087: suuremman maa-alueen ostamiseen ositettavaksi ja luovu-
24088: tettavaksi tilattomille, on ositussuunnitelma (poist.) 7 § :ssä
24089: mainitun johtokunnan tarkastettava ja hyväksyttävä.
24090:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kun-
24091: nille lainoja käytettäviksi
24092:     a) tilojen twhi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
24093: että niistä luovutetaan tilattomaan maaluisväestöön kuulu-
24094: ville henkilöille vuokra-alueita ja laidullJI!llaata, sekä
24095:     b) viljelys- ja rakennuslainojen antami~n sanottuun
24096: kansanluokkaan kuuluville henkilöille, jotka tällaiseen
24097: maahan ovat itselleen hankkineet pitkäaikaisen ja turvatun
24098: käyttöoikeuden.
24099: 4 1912. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o H.
24100: 
24101:                             5 §.
24102:    Kunnille myönnettäväin lmoletuslainain vuotuismaksut
24103: nläärää Asutusrllihaston johtokunta sellaisia perusteita nou-
24104: dattaen, että rahaston lainanantoliikettä, vaikkei se tarkoi-
24105: takaan voittoa, käy harjoittaminen ilman korkotappiota.
24106: Annettaessa lainoja pientiloista vo~massa olevan armollisen
24107: asetuksen alaisten, maaniViljelyksen harjoittamiseen sovel-
24108: tuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle maalle,
24109: olkoon johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta
24110: koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta
24111: enintään kuudeksi vuodeksi.
24112:     Kunnan, joka haluaa rahastosta lainaa ( poist.) 2 § :ssä
24113: mainittuihin tarkoituksiin, on johdoksi lainava.rojen käyt-
24114: tämisessä laadittava ohjesääntö, joka lähetetään rahaston
24115: johtokunnalle ja jonka johtokunta oman lausuntonsa kera
24116: arutaa Keisarillisen Senaatin Talousosaston vahvistetta-
24117: va:ksi.
24118:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
24119: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
24120: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
24121: tökseen ä.Iköön muutosta haettako.
24122:     Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset antaa
24123: rahaston johtokunta.
24124: 
24125:                            7 §.
24126:     Suomen maalaisväestön Asutusrahastoa hoitaa johto-
24127: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
24128:     Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas.
24129:     Johtokunnan jäsenet asettavat Eduskunnan valitsemat
24130: Pankkivaltuusmiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kuiten-
24131: kin .eroaa arvan mukaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun
24132: ensiksi määrätyt jäsenet toimeensa ryhtyvät, toinen heistä,
24133: ja on hänen sijaansa uusi jäsen neljäksi seuraavaksi vuo-
24134: deksi määrättävä.
24135:     Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapautta,
24136: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
24137: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
24138:   Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen. 5
24139: 
24140: virkavapautta ja viransijaisen miiJäräävät pankkivaltuus-
24141: miehet.
24142:    Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
24143: ottaa rwhaston johtokunta.
24144: 
24145: 
24146: 
24147:     Maatalou:;;_valiokunnan ehdotusta valtion obligatsioni-
24148: lainan ottrumisesta ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston"
24149: va!hvistamiseksi, jota ehdotusta Suuri valiokunta V. J :n
24150: 61 § :n mukaan myöskin on käsitellyt, saa Suuri valiokunta
24151: kannattaa ja siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan pää-
24152: tettäväksi,
24153: 
24154:                että H rillitus valtuutetaan edellä sanotun
24155:            ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston" vah-
24156:            vistamiseksi koti- tai ulko'maalta ottamaan mää-
24157:            räajan kUluessa kuoletettava valtiolaina, laske-
24158:            malla tarpeen mukaan liikkeeseen korkeintaan
24159:            puolenviidettä prosentin korkoa kasvavia obli-
24160:            gatsioneja yhteensä enintään viidenkolmatta
24161:            miljoonan markan määrän.
24162: 
24163:    Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1912.
24164: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
24165:        1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24166: 
24167: 
24168: 
24169: 
24170:                  Maatalousvaliokunnan mie-
24171:             t i n t ö N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta,
24172:             joka sisältää ehdotuksen muutoksiksi tor-
24173:             pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
24174:             vuokrasta maaliskuun 12 päivänä 1909 an-
24175:             nettuun asetukseen.
24176: 
24177:     Eduskunt.a on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
24178: lähettänyt edustajain Elorannan y. m. eduskuntaesityksen
24179: N :o 28, joka sisältää ehdotuksen torpan, lampuotitilan ja
24180: mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun 12 päivänä
24181: 1909 annetun asetuksen 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 § :n muutta-
24182: miseksi.
24183: 
24184: 
24185:     Esilläolevassa eduskuntaesityksessä ehdotetaan torpan,
24186: lampuoti.tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta maalis-
24187: kuun 12 p :nä 1909 annetun asetuksen 1 § :n 2 momentin
24188: määritelmä lampuotitilasta muutettavaksi siten, että se
24189: koskisi myöskin sellaista vuokralla hoidettua tai vuokrat-
24190: tavaksi aiottua kokonaista, manttaaliin pantua tilaa, jonka
24191: omistaa yhtiö tai yksityinen, jolla on kaksi tai useampia
24192: tiloja ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa
24193: nähden torpparin vertainen. Asetuksen 6 § :ssä olevat mää-
24194: räykset vuokrakirjan vahvistamisest.a on ehdotettu muu-
24195: tettaviksi sellaisiksi että vuokralautakunnalle varattaisiin
24196: oikeus muuttaa vuokrakirja lailliseen muotoon, jos lauta-
24197: kunt·a on huomannut, ettei se ole laillisesti tehty, sekä, jos
24198: se on harkinnut vuokramaksun liian korkeaksi vuokramie-
24199: helle myönnettyihin etuihin nähden, alentaa vuokramaksua
24200: ilman että vuokranantaja saa peräytyä vuokramiehen
24201: kanssa· tekemästään sopimuksesta. Vuokra-aikaa koskeva,
24202: 2      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24203: 
24204: 7 § :n 1 momentissa oleva viittaus on ehdotettu koske-
24205: maan paitsi asetuksen 2 § :n 2 momenttia myös sen 3 mo-
24206: menttia, minkä ohella vuokralautakunnalle ehdotetaan an-
24207: nettavaksi oikeus myös suullisiin vuokrasopimuksiin näh-
24208: den ·alentaa vuokramaksun määrää. Työpäivän pituuteen
24209: nähden, josta on määräys 19 § :ssä, sisältää esitysehdotus
24210: sellaisen muutosehdotuksen, ettei päivätyö saisi olla pitempi,
24211: kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesäkuukautena ja
24212: seitsemän tuntia muina kuukausina ruoka-aikoja lukuun-
24213: ottamatta. Edelleen ehdoteta:an vuokra-asetuksen 32 § :n
24214: 2 ja 4 momentissa sekä 34 § :n 4 momentissa olevat vuokra-
24215: oikeuden siirtoa rajoittavat mä~räykset poistettaviksi.
24216: Vihdoin ehdotetaan vuokra-asetuksen 68 § :n ensimmäiseen
24217: momenttiin sellainen muutos, että siinä oleva viittaus 3 § :n
24218: kolmant~en momenttiin poi,stettaisiin, josta seuraisi että jos
24219: vuokralautakunta asianosaisten välillä syntyneen erimieli-
24220: syyden johdosta on määrännyt päivätyön tai luonnontuot-
24221: teen hinnan, tällainen mruäräys ei olisi lopullinen, v.aan että
24222: tyytymätön olisi oikeutettu hakemaan siihen muutosta
24223: Kihlakunnanoikeudessa.
24224:     Pääasiassa samallaisia ehdotuksia, kuin edellämainitut,
24225: tehtiin jo silloin, kun armollinen esitys maanvuokrasta
24226: maalla oli vuoden 1907 sekä vuoden 1908 molemmilla V'al-
24227: tiopäivillä Eduskunnan käsiteltävänä. Nämät ehdotukset
24228: eivält kuitenkaan saavuttaneet Maatalousvaliokunnan eikä
24229: Suuren valiokunnan kannatusta eikä myöskään Eduskun-
24230: nan hyväksymistä. Vuoden 1910 valtiopäivillä tehtiin esi-
24231: tysehdotus vuokra-rusetuksen 32 ja 34 § :n muuttamisesta
24232:  edellämainittuun suuntaan, mutta Maatalousvaliokunnan
24233:  ja Suuren va:liokunnan mietinnön mukaisesti hylättiin tämä
24234:  ehdotus Eduskunna:ssa. Päiilasiallisesti samassa muodossa,
24235:  jossa esity•sehdotus nyt esiintyy, tehtiin se vuoden 1911 val-
24236:  tiopäivillä, ilman että asia kuitenkaan ehti tulla valiokun-
24237:  nan käsittelyn alaiseksi.
24238:      V aHokunta on vuokralautakuntien palkkioi·ta koskevan
24239:  edusta;jain Kairamon y. m. eduskuntaesityksen N :o 37 joh-
24240:  dosta antamassaan mietinnössä N :o 3 käsityksenään lau-
24241: Maanvuokra-a...,etuksen erinäisten §:n muuttaminen. 3
24242: 
24243: sunut, ettei nykyään olisi ryhdyttävä vuokralainsäädännön
24244: osittaisiin muutoksiin, vaan että tämä lainsäädäntö olisi
24245: ote·ttava tarkast-ettavaksi kokonaisuudessaan, sekä samalla
24246: viitannut niihin toimenpiteisiin, joita tätä ·tarkotusta var-
24247: ten on pantu vireille. Samalle periaatteelliselle kannalle on
24248: Valiokunta .as-ettunut myös esilläolevassa eduskuntaesityk-
24249: sessä tehtyihin muutos-ehdotuksiin nähden. Tämän vuoksi
24250: saa V aliokurrta kunnioittaen ehdottaa,
24251: 
24252:               ettei esilläoleva eduskuntaesitys aiheuttaisi
24253:            toimenpidettä Eduskunnan ;ntolelta.
24254: 
24255: 
24256: 
24257:     Asian käsittelyyn ova:t ottaneet osaa puheenjohtaja
24258: Paasikivi (osittain), varapuheenjohtaja J. Castren ja jä-
24259: s-enet Björk, Brander (osittain), Eloranta, Eronen (osit-
24260: tain), Huttunen, Lautasalo, Marttila, Mäki, Pullinen (osit-
24261: tain), Rannikko, Saalasti, Siren, Sjöstedt-Jussila, Stor-
24262: björk ja Tokoi (osittain) s-ekä osittain varajäsenet Jalonen,
24263: Kawkko-oja, Miettinen, Pulkkinen, Tanttu ja Torppa.
24264: 
24265:    Helsingissä toukokuuta 14 päivänä 1912.
24266: 4      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24267: 
24268: 
24269: 
24270: 
24271:                       Vastalause.
24272:     V aHokunnan enemmistö on, käsitellessään esitysehdo-
24273: tusta asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-·alueen
24274: vuokmuksesta vuodelta 1909, erinäisten pykälien muutok-
24275: siksi, asettunut kaikkiin muutoksiin nähden kokonaan kiel-
24276: teiseUe kannalle ja siten myöskin tämän esitysehdotuksen
24277: hylännyt. Hylkäävää päätöstään perustelee valiokunnan
24278: enemmistö sillä, että, pääasiassa samanlaisia ehdotuksia,
24279: kuin esillä olevassa esitysehdotuksessakin esiintyy, tehtiin
24280: jo vuosien 1907 ja 1908 valtiopäivillä maanvuokra-asetuksia
24281: valmisteltaessa, mutta tulivat ne silloin hylättyä, sekä sillä,
24282: että maanvuokra.-asetuksiin ei pitäisi nyt ryhtyä Eduskun-
24283: nan puolelta muutoksia tekemään, koska hallitus on ryh-
24284: tynyt a1ustaviin toimenpiteisiin maanvuokra-asetuksien
24285: tarkastamiseksi ja mahdollisesti tulee läheisessä ·tulevaisuu-
24286: dessa esittämään Eduskunnalle jonkinlaisia muutosehdo-
24287: tuksia sanottuihin asetuksiin. Mielestämme eivät valio-
24288: kunnan enemmistön esittämät syyt ole sellaisia, että niiden
24289: perusteella syystä voitaisiin esitysehdotus hylätä, sillä saat-
24290: taa olla että hallituksen taholta mahdollisesti tehtävä esitys
24291: voi viipyä pitkät ajat, minkävuoksi emme myöskään ole
24292: voineet yhtyä valiokunnan enemmistön hylkäävään pää-
24293: tö@seen.
24294:     .Sillä ajalla, minkä voimassaolevan 12 p :nä maaliskuuta
24295: 1909 annetun asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
24296: alueen vuokrausta koskevan asetuksen säännökset ovat ol-
24297: leet käytäntöön sovellettavina, ovat jo asetuksen useat, vuok-
24298: ramiehille turmiolliset säännökset käytännössä esiintyneet.
24299: Myöskin asetuksen useissa kohdin ilmenevän epäselvyyden
24300: takia ovat vuokrahutakunnat - jopa tuomioistuimetki:::J.
24301:                      •
24302:                          Vastalause.                        5
24303: 
24304: - tulkinneet asetusta mitä ristiriitaisimmin ja usein ase-
24305: tuksen tarkotusperän vastaisestikin. Siitä syystä, jos ei
24306: asiaa ajoissa auteta, uhka·a muodostua useissa kohdin ase-
24307: tuksen tarkoitukselle vieras, jopa vastakkainenkin lain-
24308: käyttö.
24309:      Epäkohtien poistamiseksi ja asetuksen väärän tulkinnan
24310: ehkäisemiseksi, olisi mielestämme Eduskunnan puolelta nyt
24311: jo ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin, jättämättä asiaa
24312: taloudellisia uudistuskysymyksiä jarruttav·an hallituksen
24313: hitaan toiminnan varaan. Ensimäisenä olisi hyväksyttävä
24314: muutokset asetuksen niihin kohtiin, jotka osottautuvat epä-
24315: selviksi ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevalle
24316: vuokraajaluokalle - minkä suojana asetuksen pitäisi olla
24317: - turmiollisiksi ja taloudellista edistystä ehkäiseviksi, vie-
24318: läpä joskus saattavat vuokramiehen kokonaan perika-
24319: toonkin.
24320:      Ensimäisenä asetuksen lukuisien epäkohtien joukossa         1 §.
24321: ovat 1 § :n toisen momerrtin säännökset, jotka sulkevat ase-
24322: tuksen ulkopuolelle verrat,tain suurilukuisen vuokraaja-
24323: ryhmän, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torp-
24324: parien ja 1 § :n toisessa momentissa mainittujen lampuoti-
24325: ti:lain vuokramiesten vertaisia. Nä.mät, metsäyhtiöitten
24326: y. m. sellaisten omistamien .tilojen lampuodit, ovat oikeu-
24327: delliseen ja siten myöskin taloudelliseen tilaansa nähden
24328: usein sangen epävarmassa asemassa. Huolestuttavammaksi
24329: käy asia sen kautta, että näiden vuokraajain lukumäärä
24330: näyttää yhä vaan nopeasti kasvavan, käsittäen se jo ny-
24331: kyäänkin useita tuhansia perhekuntia. Epäkohdan poista-
24332: miseksi olisi jo yhteiskunnan edun nimessäkin edellä sa-
24333: notut vuokraajat asetettava samojen säännösten alaisiksi
24334: kuin muittenkin lampuotitilojen vuokraajat, laajentamalla
24335: asetuksen vaikutusalaa 1 § :n toisen momentin muuttami-
24336: sella alempana ehdotettuun muotoon.
24337:      Epäkohta, joka on jo käytännössäkin räikeitä esimerk-       6 §.
24338: kejä näyttänyt, on asetuksen 6 § :n vuokra:kirjan vahvistusta
24339: koskeva määritelmä. Usein sattuu että vuokramies, vuok-
24340: rattuaan maanomistajalta jonkun maa-alueen ja tehtyään
24341:                                                •
24342:        6      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24343: 
24344:        siitä kirjallisen sopimuksen, hyvässä uskossa o~keuteensa
24345:        ryhtyy heti siihen rakentamaan tai sitä viljelemään ennen-
24346:        kuin vuokralautakunta on vuokravälikirjan vahvistanut.
24347:        Jos sitten sattuu, että vuokralautakunta-usein vahvistus-
24348:        toimitusta tarpeettomasti viivytettyään - ei katso voi-
24349:        vansa vuokrakirjaa vahvistaa, esim. korkean vuokran tai
24350:        muun syyn taikia, raukee vuokrasopimus, jos ei maanomis-
24351:        taja suostu vuokraehtoja muuttamaan, mikä erittäinkin
24352:        silloin kun on kyseessä vuokran alennus, on maanomista-
24353:        jasta vastenmielinen. Kun nyt vuokralautakunnalla ei ole
24354:        oikeutta oikaista vuokrakirjaa lailliseen muotoon ja, milloin
24355:        vuokra on liian korkea, alentaa vuokramaksua kohtuulli-
24356:        seksi, jää vuokramies lain suojaa vaille ja maanomistaja voi
24357:        hänet häätää tai 1kiristää mielin määrin vuokraehtoja. Sel-
24358:        laisen epäkohdan korjaamiseksi on välttämätöntä muuttaa
24359:        edelläsanotun 6 § :n määräykset sellaisiksi, että vuokra-
24360:        lautakunnalle varataan oikeus, maanomistajan saamatta
24361:        silti sopimuksesta peräytyä, muuttaa vuokrakirja lailliseen
24362:        muotoon, milloin sillä sitä ei ole ja, jos vuokramaksu on
24363:        liian korkea tai vuokraehdot kohtuuttomat, saattaa vuokraa
24364:        alentamalla ja ehtoja muuttamalla ne asetuksen määräys-
24365:        ten kanssa sopusointuun. Siinä tarkotuksessa olemme eh-
24366:        dottaneet alempana olevan muutoksen asetuksen 6 § :ään.
24367: 7 §.       Kun vielä uuden, v :n 1909 asetuksenkin voimassaolo-
24368:        aikana epäilemättä syntyy koko joukko suullisia vuokra-
24369:        sopimuksia, joita sittemmin tullaan oikeudessa saattamaan
24370:        kirjallisi:ksi, on siinä suhteessa olemassa se vaara tarjolla,
24371:        että 7 § :n väärä viittaus 2 § :n toiseen momenttiin tulisi
24372:        käytäntöön sovelletuksi. Siten nuo suulliset sopimukset,
24373:        v·astoin asetuksen tarkotusta, vahvistettaisiin olemaan voi-
24374:        massa vain viisi vuotta. Tälle otaksumalle antaa tukea
24375:        joku aika sitten pidetyssä lakimiesten yhdistyksen kokouk-
24376:        sessa tehty omituinen päätös, jonka mukaan tuo väärä
24377:        viittaus päät.ettiin sovelluttaa kirjaimen mukaan käytän-
24378:        töön. Tällaisen vuokramiehille turmiollisen ja asetuksen
24379:        tarkotukselle vastaisen laintulkinnan ajoissa ehkäisemiseksi
24380:        olemme ehdottaneet 7 § :ään vastaavan muutoksen.
24381:                          Vastalause.                         7
24382: 
24383:      Kuudenteen § :ään ehdottamamme llliU.utoksen johdosta
24384: on tähän 7 § :ään ehdotettu uusi toinen momentti.
24385:     Asetuksen 19 § :n toisessa momentissa on verotyöpäivän        19 §.
24386: pituudeksi määrätty ,enintään yksitoista tuntia kuutena
24387: kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muina
24388: kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta". Tämän mää-
24389: ritelmän mukaan on veropäivätyö liian pitkä, vallankin
24390: sellaisille vuokramiehille joiden vuokratilat sijaitsevat
24391: kaukana päätilasta ja joiden siitä syystä - veropäiviään
24392: suorittaessa - aamuin illoin täytyy kulkea pit;kät matkat
24393: ja viipyä niillä tuntikausia. Siten muodostuu vuokramie-
24394: helle veropäivien suorittaminen kohtuuttoman rasitta-
24395: vaksi.
24396:      Kun kaikilla aloilla, terveydellisistä ja kulttuurisyistä,
24397: pyritään lainsäädännön avulla työpäivää kohtuulliseen
24398: määrään lyhentämään, ei mielestämme ole mitään estettä
24399: vuokramiesten liian pitkän verotyöpäivän lyhentämiselle,
24400: vallankin kun kokemus on sangen monilta maamviljelys-
24401: työaloiltakin oso·ttanut työpäivän lyhennyksen ·tuottavan
24402: hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle.
24403:      Maanvuokraajain verotyöpäivän pituudesta on, koko
24404: maata käsittäneet vuokramiesten edustajain kokoukset selit-
24405: täneet, että verotyöpäivän pituus, ollakseen kohtuullinen,
24406: ~i saa olla kuutena kesäkuukautena kymmentä ja muina
24407: kuukausina seitsemää tuntia pitempi. Sellaiseksi Edus-
24408: kunnan vähemmistö, maanvuokra-asetusta laadittaes8a, ve-
24409: ropäivän pituutta ehdottikin, mutta Eduskunnan enemmistö
24410: sen silloin sangen kehnoilla perusteilla hylkäsi. Kun kui-
24411: tenkin kehitys edelleen on kulkenut työpäivän lyhennystä
24412: kohti, on tällä EdusJkunnalla velvollisuutena lainsäädäntö-
24413: toimenpitein säätää pisimmäJksi verotyöpäivä.ksi edelläsa-
24414: nottu 10 ja 7 tunnin työpäivä ja siten osaltaan toteuttaa
24415: kaikissa maissa tunnustettua työväen suojeluksen periaa-
24416: tetta.
24417:      Pikaista muutosta vaativat myöskin asetuksen 32 § :n         32 ja.
24418:  toisessa ja neljännessä momentissa olevat vuokraoikeuden         34 §.
24419: siirtoa rajoittav!llt määräykset. Mainittujen lainkohtien
24420: 8      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24421: 
24422: mukaan ei ensinnäkään se siirtosumma, minkä vuokraoikeu-
24423: den ostaja saa myyjälle suorittaa, saa nousta sitä korvausta
24424: suuremmaksi, minkä vuokramies olisi asetuksen 25 § :n mu-
24425: kaan orkeutettu saamaan, jos vuokrasuhde silloin päät-
24426: tyisi. Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko ja missä
24427: määrin vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla tehty, sekä
24428: suurelta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle tullessa
24429: tulokatselmus toimeenpantu, mikä eräissä tapauksissa kir-
24430: jallisen ja aina suullisen - jollaisia epäilemä.ttä vieläkin
24431: syntyy - sopimuksen varassa olevalta. vuokramieheltä on
24432: jäänyt tElkemättä. Sen lisäksi on suuri joukko sellaisia
24433: vuokratiloja, joilla mitkään viljelyksien laajennukset y. m.
24434: semmoiset korvausta edellyttävät toimenpiteet eivät voi
24435: tulla kysymykseenkään.
24436:     Kun lukuisilla vuokratiloilla ei korvaus voi tulla ky-
24437: symykseen, syntyy tästä mitä kiusallisin asiaintila vuokra-
24438: miehelle, joka tahtoisi esimerkiksi vanhuuden tai sairau-
24439: den takia siirtää vuokraoikeutensa toiselle, jolla olisi halua
24440: mruksaa hänen vuokraoikeudestaan joku summa. Mutta nyt
24441: astuu asetus väliin, kieltäen vuokraoikeuden luovuttajaa
24442: vastaanottamasta siirtosummaa, mikä olisi hänelle taval-
24443: laan pienenä eläkkeenä ja minkä useassa tapauksessa os-
24444: taja olisi halukas suorittamaan. Siirto näin ollen on oikeu-
24445: tensa ilmaiseksi tai sitten varsin mitättömästä summasta
24446: toiselle luovuttamista. Kiusallisemmaksi muodostuu asia
24447: silloin kun vuokramiehellä ei ole sukulaisia, joita 32 § :n
24448: 4 :ssä momentissa edellytetään ja joille hän voisi vuoha-
24449: oikeutensa siirtää, jolloin vuokraoikeus 'tulisi siirrettäväksi
24450: kaukaisemmalle sukulaiselle tai tykkänään vieraalle hen-
24451: kilölle. Sellaisessa tapauksessa saisi maanomistaja lunas-
24452: taa vuokraoikeuden haltuunsa 30 päivän kuluessa siirrosta
24453: tiedon saatuaan. Tämä lunastus tapahtuisi tuota varsin
24454: pientä tai kokonaan olematonta siirtosummaa vastaan. Täl-
24455: laiset säännökset tekevät melkein kaiken vuokraoikeuden
24456: siirron mahdottomaksi. Tunnettuahan on miten maan-
24457: omistajat viime aikoina ovat joukottain tehneet häätöyri-
24458: tyksiä saadakseen entiset vuokramiehet pois, voidakseen
24459:                         Vastalause.                        9
24460: 
24461: uusille veroja korottaa ja kun laki heille siihen vuokra-
24462: oikeutta siirtä~ssä tarjoo hyvän tilaisuuden, niin tulevat
24463: he myöskin sitä :käyttämään. Jos mikäälll niin on tämä koh-
24464: tuutonta maanomistajan etujen puoUamista vuokraajain
24465: kustannuksella. Se on sitäpaitsi eräänlaista maaorjuutta,
24466: koska se pakottaa vanhuuden heikkoja'kin pysyttelemään
24467: viimeiseen asti vuokratilanhaltijana, koska heidän oikeu-
24468: tensa muuten menisi ilmaiseksi maanomistajalle. Tällais-
24469: ten orjuuttavien ja kierojen kohtien poistaminen maan-
24470: vuokra-rasetuks.esta on sen vuoksi välttämätön }a kiireelli-
24471: nen.
24472:    32 § :ään ehdottamamme poistot aiheuttavat myöskin
24473: ehdottamamme 34 § :n 4 momentin poistamisen.
24474:    Lukuisia esimerkkejä on olemassa siitä että vuokmlauta-      68 §.
24475: kunnat, määrätessään rahamaksukannalle muutetun päivä-
24476: työvuokran arvoa rahaksi, ovat asetusta väärin tulkinneet.
24477: Kun tässä suhteessa 68 § :n 1 m:om :n mukaan vuokralauta-
24478: kunnan päätös on lopullinen, on se estänyt vääryyttä kär-
24479: sineitten vuokramiesten hakemasta kihlakunnanoikeudessa
24480: oikaisua tällaisten tapausten sattuessa. Vuokralautakuntien
24481: kokoonpanosta päättäen tulee samansuuntaisia tapahtumia
24482: edelleenkin lukuisasti esiintymään, joten näyttää välttä-
24483: mättömältä varata vääryyttä kärsineille tilaisuus kihla-
24484: kunnanoikeudessa hakea vuokralautakunnan päätöksien
24485: oikaisemista. Siinä ~tarkoituksessa ehdotamme muutosta
24486: 68 § :n 1 momenttiin, poistamalla viittauksen asetuksen
24487: 3 § :n 3 momenttiin.
24488: 
24489:    Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme kun-
24490: nioittaen ehdottaa,
24491: 
24492:                että Eduskunta puolestaan hylkäisi valio-
24493:            kunnan mietinnön ja hy1.;äksyisi sekä K eism-il-
24494:            lisen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi seu-
24495:            Taavan asetusehdotuksen:
24496: 10    1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 15.
24497: 
24498: 
24499:                           Asetus
24500:  torpan, lampuotitilan ja mäldtupa-alueen vuokrasta
24501:     12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
24502:             1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 pykälän
24503:                       muuttamisesta.
24504:     Täten säädetään, että 12 päivänä maaliskuuta 1909
24505: torp·an, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta anne-
24506: tun asetuksen 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 § muutetaan näin
24507: kuuluvaksi:
24508:                              1 §.
24509:     Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
24510: maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan
24511: ja joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
24512: aijottu niillä varustettavaksi.
24513:     Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa semmoista
24514: vuokralla hoidettua tai vuokrattavaksi aijottua, kokonaista,
24515: manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö
24516: tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja
24517: ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden
24518: torpparin vertainen.
24519:     Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan
24520: vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
24521: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai
24522: perheen asunto-alueeksi.
24523: 
24524: 
24525: 
24526:                             6 §.
24527:    Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
24528: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
24529: pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
24530: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
24531: maan arvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista
24532: suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua
24533: suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokra-
24534:                         Vastalause.                       H
24535: 
24536: kirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasa-
24537: puolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuutto-
24538: mat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos
24539: se havaitaan tarpeelliseksi. Mutta jos vuokralautakunta
24540: harkitsee, että vuokramiehen vuokramaksu on hänelle
24541: myönnettyihin ehtoihin nähden liian korkea, olkoon vuokra-
24542: lautakunnalla oikeus alentaa vuokramaksua, kuin myös
24543: muissa kohdin oikaista vuokrakirja lailliseen muotoon,
24544: ilman että vuokranantaja saa peräytyä tekemästään sopi-
24545: muksesta. V ahvistuksesta on sekä kummankin asianosaisen
24546: että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen heti
24547: tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin
24548: vuo·krakirja vahvistettiin.
24549:     Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
24550: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
24551:     Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
24552: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä so-
24553: pimuskirj an ; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin
24554: voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
24555: 
24556:                               7 §.
24557:     •Tos joku suullisen yälipuheen tai sellaisen vuokrakirjan
24558: nojalla, jota ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä vah-
24559: vistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
24560: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra-
24561: mies, vuokranantaj alle toimittamansa haasteen nojalla,
24562: kihlakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvitltettavaksi.
24563: Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoi-
24564: tusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan
24565: heidän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuok-
24566: ralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan
24567: selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus
24568: koskee, sekä vuokramaksusta, vahvistakoon oikeus sopi-
24569: muksen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioon
24570: ottamalla vuokra-aikaan nähden mitä 2 § :n 2 ja 3 momen-
24571: tissa säädetään. Täten vll!hvistettu vuokrasopimus olkoon
24572: yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
24573: i2    1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
24574: 
24575:     Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
24576: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuut-
24577: tomat palauttakoon asian vuokralautakunnalle, jonka tulee
24578: viipymättä oikaista sopimus 15 § :n 1 momentin mukaiseksi.
24579: Tämän jälkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen 1 momen-
24580: tin määräysten mukaan.
24581:     Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
24582: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden
24583: kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut
24584: vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin ensi momentissa
24585: sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
24586: 
24587: 
24588: 
24589:                            19 §.
24590:    Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrät-
24591: täköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoi-
24592: seksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoita-
24593: masta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaetta-
24594: koon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
24595:    Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön
24596: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä-
24597: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina ruoka-
24598: aikoja lukuunottamatta.
24599:    Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
24600: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, k01·vat-
24601: koon vuokranantaj an vahingon.
24602: 
24603: 
24604: 
24605:                           32 §.
24606:     Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
24607: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyy-
24608: tyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
24609: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
24610: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
24611: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
24612:                        Vastalause.                       :13
24613: 
24614:    Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
24615: tensa muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan,
24616: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
24617: ten alainen.
24618:                            34 §.
24619:     Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa.-
24620: Jroot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksenså
24621: vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
24622:     Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
24623: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisa-
24624: ruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
24625: jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramie-
24626: hen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokran-
24627: antajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
24628:     Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
24629: ainoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra-
24630: oikeuden.
24631: 
24632: 
24633:                              68 §.
24634:     Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 § :n 2 mo-
24635: mentin ja 41 § :n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa
24636: muutosta haettako.
24637:     Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
24638: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen
24639: on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi
24640: että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu
24641: virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen
24642: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymme-
24643: nen päivän kuluessa siitä kun vuokralautakunnan päätös
24644: annettiin.
24645:    Helsingissä 14 päivä toukokuuta 1912.
24646: 
24647:    Evert Eloranta.                 Aatto Siren.
24648:    Pekka Huttunen.                 Oliver Eronen.
24649:    Jaakko Mäki.                    Oskari Tokoi.
24650:    Otto Marttila.                  Juho Lautasalo.
24651: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
24652:        1~)12.   -   Edusl<untn~sitysnliel intö   N :o 16.
24653: 
24654: 
24655: 
24656: 
24657:                V a l t Lo v a I' a i n v a l i o 1( u n n a n
24658:             m i e t i n t ö N :o 8 eduskuntaesityksen joh-
24659:             dosta, jolm sisältää ehdotuksen asetul{sel\si
24660:             dinkeinolain 18 § :n muuttamisesta.
24661: 
24662: 
24663:     Eduskunta on pöytäkirjan otteen keralla lähettänyt
24664: Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi edustaja K. J.
24665: vVarvikon eduskuntaesityksen N :o 43, jossa esityksen tekijä
24666: ehdottaa sen sisältöistä muutosta 31 päivänä maaliskuuta
24667: 1879 annetun elinkeinolain 18 § :ään, että maakauppiaat
24668: vapautettaisiin suorittamasta kruunulle sen nykyään säli-
24669: t1imää 100 markan suuruista vuotuista elinkeinoveroa jo-
24670: kaiselta avonaiselta myyntipaikalta.
24671: 
24672: 
24673: 
24674:     Vuoden 1911 valtiopäivillä oli Eduskunnan käsiteltä-
24675: vänä anomusehdotus, jossa ehdotettiin anottavaksi armol-
24676: lista esitystä siitä, että maavero, henkivero ja myöskin
24677: elinkeinolain mukaan kannettava maakauppavero muun-
24678: nettaisiin kannettavaksi kunna~lisen tuloverotuksen mu-
24679: kaan. Tämän anomusehdotuksen Eduskunta kuitenkin hyl-
24680: käsi, koska vuoden 1908 valtiopäivillä Eduskunnan teke-
24681: män anomuksen johdosta oli erityisen, hallituksen asetta-
24682: man komitean huoleksi jätetty verotuslaitoksemme uudis-
24683: tamista koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset.
24684:     Tähän nähden ei Valiokunta ole katsonut olevan ai-
24685: hetta ottaa -asiallisen käsittelyn alaiseksi n~'t tehtyä edns-
24686:       1912. -    EduslmntaesitysmieUnW N:o 16.
24687: 
24688: kuntaesitystä, vaan saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
24689: että Eduskunta päättäisi,
24690: 
24691:               että puheena olewt edus!.:nn taesitys d ny-
24692:            kyään anna aihetta toimm~.piteeseen Edu,skun-
24693:            nan puolelta.
24694: 
24695:    Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
24696: 
24697: 
24698: 
24699:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
24700: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osna puheenjohtaja
24701: Arajärvi sekä jäsenet Ahmavaara, Helenius-Seppälä~ Kai-
24702: ramo, Kronqvist, Murros, Pietinen, Rainio ja Sainio sekä
24703: varajäsenet Bäck ja Teno.
24704: 
24705: 
24706: 
24707: 
24708:      ------~-----~--------
24709: 
24710:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
24711:         1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
24712: 
24713: 
24714: 
24715: 
24716:                 L a k i- j a t a l o u s v a l i o l\: u n n a n
24717:              m i e t i n t ö N :o 2 eduskuntaesityksen joh-
24718:              dosta, joka sisältää ehdotuksen 23 päivänä
24719:              heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain ,2
24720:              luvun 14 § :n muuttamiseksi.
24721: 
24722:     Edellämainitun, edustaja Hedbergin tekemän edus-
24723: kuntaesityksen N :o 12 on Eduskunta valmistelevaa käsit-
24724: telyä varten lähettänyt La,ki- ja talousvaliokuntaan.
24725: 
24726: 
24727:     Muutetta,vaksi ehdotetussa lainpaikassa säädetään lau-
24728: tattavan puuta varan kuorimisesta. Ennen Vesioikeuslain
24729: voimaan tulemista ei ollut mitään yleistä lainmääräystä
24730: kuorimispakosta, eikä puutavaran lauttaajalla ollut sel-
24731: laista velvollisull!tta, ellei jonkun vesistön lauttaussään-
24732: nössä oltu sitä määrätty. Syy siihen, miksi lauttaustava-
24733: ran kuorimisvelvollisuus tuli säädetyksi, ensin erinäisten
24734: lauttaussääntöjen ja sitten ylläsanotun lainpaikan kautta,
24735: on se, että vedessä uivista puista irtaantuvan kuorsn on
24736: katsottu matkaansaattavan suurta vwhinkoa etenkin kalas-
24737: tukselle. Vesioikeuslakia ,valmistamaan asetetun komitean
24738: mietinnössä 1~ .päivältä kesäkuuta 1895 lausutaan että ve-
24739: sistöissä uiskentelevat kuoret vaikeuttivat 'kalastamista
24740: tarttumalla veteen pantuihin kalastusneuvoihin ja kokoon-
24741: tumalla kalatokeisiin. 1Sitä paitsi likaantuisi vesi kuorista
24742: ja tulisi kelpaamattomaksi eräille kalalajeille ja niiden al-
24743: peille. Kuoria uppoaisi näet niin suurissa määrin vesistön
24744: pohj,alle, OOtä ne eivät ·ainoast.ruwn turmelisi kalastus- ja
24745: kaJ,ain kutlllpaikkoj·a vaan myöskirn kuo1ettaisivnt vesikas-
24746: vull:iJsuuden, mikiä olisi osaiksi nii'den p'ienienkr.apuluokkaan
24747: 2      1912. -   Eduslmntaesitysmietintö N:o 17.
24748: 
24749: kuuluvien oDganismi.e:n ravintona, joista lohensukuisten ka-
24750: lal>ajien alpoot elivä't, osaksi taas kalanmäd1n ja a1lpevden
24751: suojana niiden monilukuisia vihollisia vastaan. Jos taas
24752: kalat olivat pakotetut laskemaan mätinsä puunkuorien
24753: likaamille paikoille, niin oli vaara tallj ona, että mädin tur-
24754: melisi eräs sienila'ji, joka muodostui puunkuorelle ja siitä
24755: nopeasti levisi mätiin. Mutta kuoret, lausutaan mietin-
24756: nössä edelleen, eivät ainoastaan vahingoittaneet kalastusta
24757: vaan myöskin aikaansaivat vesistöjen mataloitumisen sekä
24758: tuottivat rannanomistajille vahinkoa siten, että ne kokoon-
24759: tuivat lauttausväylän rannoille, turmellen siellä kasvulli-
24760: suuden.
24761:     Nämä näkökohdat ailheuttivat sit,ten Vesioikeuslain 2
24762: luvun 14 § :ssä olevan säädöksen että puitten, jotka lautat-
24763: taviksi lasketaan vesistöön, pitää olla kelvollisesti kuorit-
24764: tuja, ellei vesistö ole umpinainen ja puiden omistajalle
24765: yksinään kuuluva. Kuoriruisvelvollisuus ei kuitenkaan
24766: koske halkomattomia kuusi- ja lehtipuita sekä haloiksi,
24767: hiilenpalttoon tai kotitarpeiksi tarkoitettuja ihalkomatto-
24768: mia puita, joita sanotun lainpaikan mukaan saadaan l'aU-
24769: tata kuorimattomina, jos lauttaus saatetaan loppuun vuo-
24770: den kuluessa puiden kaatamisesta, riippuen tämä kuorimis-
24771: velvollisuudesta sallittu poikkeus siitä että pienemmän
24772: puutavaran, jota käytetään suuressa määrin tehtaiden polt-
24773: topuiksi ja •puumassan valmistukseen, ei ole katsottu voi-
24774: van kantaa kuorvmisesta johtuvia kustannuksia ja että lau-
24775: tattavat polttopuut menettävät enemmän lämpövoimastaan,
24776: jos ne kuoritaan kuin myöskin siitä että kuusi- ja lehti-
24777: puusta sekä pienemmistä puuaineista yleensä ei ole kat-
24778: sottu irtaall!tuvan kuorta ensimäisenä vuotena hakkauksen
24779: jälkeen. Sitäpaitsi sallii laki helpotusta myönnettäväksi
24780: säädetystä kuorimisvelvollisuudesta, samoinkuin voidaan
24781: halko- ja hiilipuut määrätä kuorittaviksi, kun on erin-
24782: omaisia syitä. Vielä säädetään puheenaolevassa lainpai-
24783: kassa että ainoastaan meressä lautattavia puita ei ole pakko
24784: kuoria, ellei lauttaqssäännössä sitä määrätä.
24785:               Lauttaosta varan kuoriminen.                  3
24786: 
24787:     Ylläselostetun, laissa säädetyn kuorimisvelvollisuuden,
24788: ainakin mikäli se koskee kaikkia mänty,puita lauttausajan
24789: pituuteen katsomatta, ·pitää eduskuntaesityksen tekijä har-
24790: haan osuneena lainmääräyksenä, joka perustui jo lain syn-
24791: tyessä suuresti epäiltyiihin, mutta nyttemmin täysin van-
24792: hentuneisiin luuloiihin. Asiantuntijain lausunnot ja <tarkat
24793: tutkimukset ulkomailla, etenkin Ruotsissa, osoittivat ni-
24794: mittäin ettei kuorimattomien puiden lauttaus, jollei se
24795: kestänyt vuotta kauempaa, tuottanut valhinkoa lauttaus-
24796: vesistön kaloille tai siinä harjoitetulle kalastukselle, vaan
24797: että se päinvastoin oli vähemmän vahingollista kalastuk-
24798: selle kuin kuorittujen puiden lauttaus. Arvosteltaessa laut-
24799: taustavarasta il'ltaantuvan kuoren vaihingollisuutta oli ole-
24800: massa tärkeä ero puun ulkokuoren ja sen sisä- eli jäisi-
24801: kuoren välillä. Edellistä irtaantui yksivuotisen lauttauk-
24802: sen aikana verrattain vå!hän eikä se kuori, mikä irtaantui,
24803: ollut vielä niin vettynyttä ja raskasta että se vajoaisi poh-
24804: jaan ja siten vaihingoittaisi kalojen kutupaikkoja tai kalas-
24805: tukselle hyödyllistä vesikasvistoa. Jos taas ulkokuorta ensi
24806: lauttausvuonna irtaarrtuisi, niin se uisi pinnalla ja vesi
24807: veisi sen rannoille, johon se jäisi ja josta se veden laskeu-
24808: duttua voitaisiin poistaa. Sitävastoin puun sisä- eli jäisi-
24809: kuori, joka höllemmän solurakenteensa vuoksi otti itseensä
24810: helposti vettä ja paisui, vajoaisi nopeasti pohjaan siellä,
24811: missä virta ei ollut kyllin voimakas viemään sitä mukanaan,
24812: kuten koskien alla, jossa lOihensukuisten kalojen oli tapana
24813: kutea. Tämä jäisikuoren ominaisuus olisi kuitenkin vaara-
24814: tonta, jos puut lautattaisiin kuorimattomina, sillä ulko-
24815: kuori olisi ensi l.auttausvuonna jäisikuoren suojana ja py-
24816: SY'ttäisi viimeksimainitun enimmäkseen puissa kiinni tai,
24817: jos ulkokuori irtaantuisi, kannattaisi se jäisikuorta veden
24818: päällä kunnes se joutuisi rannoille, jossa sen voisi koota
24819: ja viedä pois. Toisin oli asianlaita, jos puut, kuten laissa
24820: määrätään, kuorittiin. Kuorimista oli nimittäin mahdo-
24821: tonta toimit•taa niin täydellisesti ettei suurin osa jälsikuo-
24822: resta jäisi puihin kiinni, mikä seikka oli sitä pahempi kun
24823: jäisikuori siten jäi ilman ulkokuoren suojaa. Seuraus siitä
24824: 4       1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
24825: 
24826:  olisi se että jälsikuori, :puun jouduttua veteen, imisi no-
24827:  peasti itseensä vettä, irtaantuisi koskissa tai niiden alapuo-
24828:  lella ja painuisi pohjaan saaden aika!!-n edellä seli,tetyn va-
24829:  hingon.
24830:      Edusknntaesityiksessä lJamJsuta.an edelleen että 1auttausta-
24831:  vruran kuoriruisvelvollisuus kävi puiden omistajiilile hyvin
24832:  rasittaviksi, siHä kuorimis'kustammmikset tekivät 20-80 pen-
24833:  niä puulta ja samat kustannukset kaikelta maassamme lau-
24834:  tatulta puutavaralta viime vuosina tasaluvuin 4 :y2 miljoo-
24835:  naa markkaa vuotta kohden. Että näin suuria menoja
24836:  voitaisiin panna rasittrumaan metsänhoitoamme ja puuta-
24837:  varaliikettämme, josta maamme suurin vienti ja ulkomai-
24838:  nen kauppabalanssi riippui, pitäisi niiden syiden, joihin
24839:  kuorimisvelvollisuus lainsäädännössä nojautuu, olla hyvin
24840:  perusteltuja sekä ennenkaikkea selvitebtyjä. Niin ei kui-
24841:  tenkaan ollut asianlaita, vaan olivat nämä syyt päinvas-
24842: toin paikkansa pitämättömiä tai suorastaan vääriä oletta-
24843: muksia. Kuorimispakko yksivuotiseen lauttaukseen näh-
24844:  den oli Ruotsissa jo huomattu hyödyttömäksi jopa vahin-
24845: golliseksikin ja sen johdosta siellä poistettu sellainen vel-
24846: vollisuus yhdestä vesistöstä toisensa jälkeen, niin että ny-
24847: kyisin kaikissa 'Vesistöissä oli yksivuotinen lauttaus vapau-
24848: tettu puiden kuorimisesta. Myöskin meidän maassamme
24849: oli Vesioikeuslain 2 luvun 14 § :n 2 koihdan nOijalla kuori-
24850: ruisrasitus poistettu yksivuotiselta lauttaukselta eräissä
24851: vesistöissä.
24852:      Kun siis kuoriruispakko eduskuntaesityksen tekijän
24853: mielestä oli rhyvin haitallinen puutavaraliikkeellemme,
24854: jonka oli maailmanmarkkinoilla kestettävä kova kilpailu
24855: onnellisemrnassa asemassa olevien maiden kanssa ja meidän
24856: nykyään huonosti kannattava metsänhoitornrnekin kärsi
24857: puheenaolevista turhista kustannuksista, jotka eivät hyö-
24858: dyttäneet edes sitä tarkoitusta, jota varten ne olivat syn-
24859: tyneet, ehdottaa esityksentekijä Vesioikeuslain 2 luvun 14
24860: § :ää muutettavruksi sillä tavoin että kaikki puut, joiden
24861: lauttaus voitaisiin toimittaa vuoden kuluessa niiden kaata-
24862: misesta, saataisi,in lautata kuorimattomina. Mitä taas tuli
24863:                Lauttaustavaran kuoriminen.                   5
24864: 
24865: puihin, joiden lauttaus-aika oli vuotta pitempi, olisi kuori-
24866: misvelvollisuus niiden suhteen säilytettävä, kuitenkin niin
24867: että erinomaisten syiden sattuessa voitaisiin sallia kuori-
24868: mat·tomien puiden lauttausta, vaikka se kestäisikin enem-
24869: män kuin vuoden ajan puiden kawtamisesta, ei kuitenkaan
24870: pitemmältä kuin seuraavan vuoden kevään. Samoin pi-
24871: täisi voida määrätä kuorimisvelvollisuus erityisissä siihen
24872: pakottavissa ta:pauksissa myöskin sellaisiin puihin nähden,
24873: joiden lauttaus kestäisi vain yhden vuoden ajan niiden kaa-
24874: tamisesta.. '
24875: 
24876: 
24877: 
24878:     Kysymys lautattavan puutavaran kuorimisvelvollisuu-
24879: den tarkoituksenmukaisuudesta on viime vuosina joutunut
24880: maassamme pohdinnan alaiseksi pääasiassa metsänhoidon
24881: alalla toimivien alotteesta. Kuten eduskuntaesityksen te-
24882: kijä mainitsee, oli asia käsiteltärvänä kesällä vuonna 1910
24883: pidetyssä Suomen Metsänhoitoythdistyksen vuosikokouk-
24884: sessa, jossa kysymyksen alustaja, esitettyään eräiden ruotsa-
24885: laisten asiantuntijain lausuntoja, katsoi tulleen selvitetyksi
24886: että kuoritun puuta·varan lauttaus, silloin kun se ei kestä-
24887: nyt vuotta kauempaa, oli vaJhingollisempi kalastukselle kuin
24888: kuorimwttomien puiden lauttaaminen, minkä vuoksi alus-
24889: tajan mielipiteen mukaan kuorimisvelvollisuus puutava-
24890: raan nähden, jonka lauttaus kesti ainoastaan J!hden vuo-
24891: den, olisi poistettava, mutta samalla määrättävä että laut-
24892: taustavaran omistaja oli velvollinen kokoomaan ja poista-
24893: maan rannoi:Ha Irerääntyvät puunkuoret. Sen ohessa katsoi
24894: alustaja että, koska kuorimispakon poistaminen oli hyö-
24895: dyksi kalastukselle sekä se vahinko ja haitta, jonka puiden
24896: lauttaaminen aiheutti, lain mukaan oli korvattava, ei ollut
24897: olemassa syytä säätää, kuten oli ehdotettu, mitään lauttaus-
24898: maksua kuoriruispakon poistamisen johdosta. Kokous hy-
24899: väksyi alustajan mielipiteet muuten paitsi että enemmistö
24900: katsoi että kaikki lauttaus, riippumatta Iauttausajan pituu-
24901: desta, olisi vapautettava kuorimispakosta.
24902: 6      1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
24903: 
24904:     Myöskin on Metsähallitus :tehnyt ehdotuksia ja wtanut
24905: lausuntoja, jotka koskevat puheenaolevaa kysymystä. Kir-
24906: j elmässään 28 päivä1tä huhtikuuta 1908 ehdotti Metsä-
24907: hallitus Keisarilliselle Senaa;tille, että Senaatti jättäisi
24908: asiantuntevien henkilöiden toimeksi ensi tilassa tutkia,
24909: tuottaako puiden uittaminen kuorimattomina Kemijoessa
24910: vahinkoa kalastukselle ja, jos niin oli, ~hdottaa, millä ta-
24911: voin kalojen säilymistä ja viiihtymistä voitaisiin turvata,
24912: vaikka puita kuorimattomina u]tettaisiinkin. Tämä ehdo-
24913: tus aiheut,ti sittemmin alempana mainitun komissiouin aset-
24914: tamisen. Samaan suuntaan käyvän ehdotuksen kuorimatto-
24915: man puutavaran lauttaukseen nähden yleensä teki Me,tsä-
24916: halhtus kirjelmässään Senaatille 16 päivältä joulukuuta
24917: 1910, jossa ki~elmässä Metsruhallitus antoi siltä vaaditun
24918: lausunnon Kuopion läänin kuvernöörin ehdotuksen joh-
24919: dosta että voimassa olevat lakimääräykset muutettaisiin si-
24920: ten, että tukkipuita sallittaisiin uittaa kuorimattomina,
24921: mutta eM.ä tukinomistatjain tulisi suorittaa valtiolle uitto-
24922: maksuna kustakin kuorimat<tomasta puusta se määrä, johon
24923: puun kuorintapalkka kullakin paikkakunnalla keskimäärin
24924: nousi sekä että siten kertyneis,tä uittomaksuista muodostet-
24925: taisiin rahasto, joka kokonaan käytettäisiin arvokkaam-
24926: pien kalalajien lisäämiseksi sekä kalastuksen valvomiseksi
24927: ja edistämiseksi maamme sisävesissä.
24928:     Viimeksimaini<tussa kirjelmässään antaa Metsähallitus
24929: eräitä tietoja niistä kustannuksista, jotka lauttauspuiden
24930: kuoriruispakko aiheuttaa puiden omistajille. EriUäinkin
24931: nousivat sanotut kustannukset korkeiksi pohjois-Suomessa
24932: ja Lapissa, joissa osissa maatamme puiden kuori oli mel-
24933: koista paksumpaa kuin maamme eteläisissä osissa sekä
24934: kuorimisen aikana vallitsevan ankaran kylmyyden tähden
24935: niin kovasti jäätynyt puuhun kiinni, että se irtaantui
24936: ainoastaan pienissä liuskoissa ja oli usein suorastaan veis-
24937: tettävä irti puusta. Sitäpaitsi vaikutti kustannusten ko-
24938: hoamiseen pohjois-Suomessa niillä seuduin vallitseva työ-
24939: väestön puute. Metsähallitukselle annettujen ilmoitusten
24940: mukaan tekivwt · kuoriruiskustannukset poihjois-Suomen
24941: joissa vuonna 1907: Oulunjoessa, Kiiminkijoessa, Iijoessa,
24942:                Lauttaustavaran kuoriminen.                     7
24943: 
24944: Kuivajoessa 1ja Simojoessa 30 penniä, Tornion- ja Muonion-
24945: joissa 50 penniä sekä Kemijoessa 80 penniä puulta eli
24946: muissa sanotuissa joissa paitsi Tornion- ja Muonionjoissa,
24947: joissa rajajoissa kuoriminen, kuten Metsähallituksen kir-
24948: jelmässä sa;notaalll, ei tu~le >ky,syrrnykseen, 3,090,000 puult'a
24949: yhteensä 1,677,000 markkaa. Maamme muissa vesistöissä
24950: taas uite.ttiin Metsähallituksen arvion mukaan vuosittain
24951: vä:hintäin 22,000,000 saihapuuta sekä 2,000,000 m3 propsi-
24952: ja hiomopuita, joiden kuorimiskusta.nnukset, jos 1 m3 hio-
24953: mopuita siinä suhteessa laskettiin vastaarvan 3 sahapölkkyä
24954: sekä sanotut kustannukset arvioitiin ainoastaan 10 pen-
24955: niksi puulta, nousisivat 2,800,000 markkaan. Kuorimis-
24956: kustannukset kaikista niistä tukki-, propsi- ja hiomopuista,
24957: jotka yhden vuoden kuluessa uitettiin maamme v-esistöissä,
24958: tekivät Metsähallituksen laskelmien mukaan 4,477,000
24959: markkaa.
24960:     Mitä tuli tehtyyn ehdotukseen että kuorimispakko pois-
24961: tettaisiin ja sen sidalle säädettäisiin uitettavista puista suo-
24962: ritettava maksu, katsoi Metsähallitus tosin ettei oltu tie-
24963: teellisten tutkimusten kautta 1todistettu, tuottivatko kuori-
24964: tut puut todellakin vähemmän vahinkoa kalastukselle kuin
24965: kuorima,ttomat, vaan että oli ainoastaan olettamuksen pe-
24966: rusteella säädetty kuorimispakko, mikä vuosittain tuotti
24967: metsänomistajille useampien miljoonien markkojen tap-
24968: pion, mutta kun Metsähallitus erinäisistä syistä ei voinut
24969: puolustaa lauttausmaksun säätämistä, ei Metsähallitus voi-
24970: nut kannattaa Kuvernöörin ehdotust:a siinä muodossa kuin
24971: se oli tehty. Kun kumminkin kysymys kuorimispakon pois-
24972: tamisesta oli metsätalouden tulevalle kehitykselle, varsin-
24973: kin pohjois-osissa maa,tamme, erittäin tärkeäarvoinen sekä
24974: huomioon ottaen ettei meillä oltu tehty mitään ~tutkimuksia
24975: biitä, oliko kuorimattoman puutavaran uittaminen vahin-
24976: gollisempi kalastukselle kuin kuori.tun ta varan ui<bto, saas-
24977: tuttaisiko se vettä enemmän, estäisikö se suuremmassa mää-
24978: rässä ruohon kasvua rantaniityillä ja mataloituisivatko
24979: vedet edellisestä enemmän kuin jälkimäisestä, ehdotti Met-
24980: sä:halli,tus, kuten edellä on mainittu, komitean asettamista
24981: tntkimaan ja ottamaan selvää sanotuista seikoista.
24982: 8      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
24983: 
24984:     Jo a,ikaisemmin eli 8 päivänä maaliskuuta 1909 oli Se-
24985: naatti, Metsähallituksen ensiksimainitun kirjelmän joh-
24986:  dosta, asettanut komissiouin tutkimaan kuorimattomain
24987: puiden uittamisen vaikutusta kalastukseen Suomen vesis-
24988: töissä yleensä. Tämän komissiouin työ on tähän asti, kuten
24989: Valiokunnalle on ilmoitettu, rajoittunut pääasiassa siihen,
24990: että sen toimesta kalastusten tarkastaja, joka on komissio-
24991: uin jäsenenä, on eräiden apulaistensa kanssa tehnyt laut-
24992: tausvesistöissä tu.tkimuksia. Kun s~ttemmin havaittiin että
24993: kysymyksen perinpohjaiseksi selvittämiseksi oli tarpeen
24994: saada enemmän työVioimia tutkimusten toimittamista var-
24995: ten lauttausvesistöissä, pyysi komissioni jäsenensä Kalas-
24996: ,tusten tarkastaja J. A. Sandmanin sekä eräiden muiden
24997: asiantuntijain, nim. Professori K. M. Levanderin, Filoso-
24998: fianmaisteri T. H. Järven sekä Metsänhoitaja B. Ericsso-
24999: nin laatimaan ehdotuksen sellaisten tutkimusten toimeen-
25000: panemiseksi.
25001:     Komissionille antamassaan lausunnossa 5 päivältä vii-
25002: mekulunutta huhtikuuta huomauttavat mainitut asiantun-
25003: tijat, että kysymys kuoritun tai kuorimattoman puutava-
25004: ran lauttauksen va~kutuksesta kalastukseen ei ole tullut
25005: meidän maassamme asiaa koskevain tutkimusten kautta
25006: valaistuksi. Mutta myöskin naapurimaissamme ja muualla-
25007: kin oli tutkimuksia san:otussa tarkoituksessa toimitettu san-
25008: gen vä!hissä määrin. Puheenalaisen kysymyksen erikoiseen
25009: laatuun katsoen näy.tti sitäpaitsi olevan selvää, et,teivät ne
25010: tulokset, joihin tässä tarkoituksessa tehdyt tutkimukset joi-
25011: hinkin vesistöihin nähden olivat johtaneet, ilman muuta
25012: olleet sovellutettavissa toisiin vesistöihin. My-'öskin voitiin
25013: havaita, että vieläpä samaa laatua oleviin dokiinkin nähden
25014: yksi asiantuntija katsoi, että puutavara, joka lautattiin
25015: kuorimattomana, aiheutti kalastukselle kieltämättä suurim-
25016: man vahingon, kun taas toinen ei näyttänyt pitävän kuori-
25017: misen •tuot:tamaa hyötyä täydelleen selvitettynä, sii.tä päät-
25018: täen että hyvin yleiseksi levinneen katsantokannan mukaan
25019: ulkokuori suojelev.ana verhona esti kalastukselle vwhingolli-
25020: sempaa sisäkuorta putoamasta. Erinäiset lausunnot, joit.a
25021:                Lauttaustavaran kuoriminen.                    9
25022: 
25023: siellä täällä oli saatettu julkisuuteen, perustuivat useinkin
25024:  lähellä oleviin olettarrnuksiin, joita ei kuitenkaan oltu to-
25025:  distettu tutkimusten kautta j.a jotka useimmissa tapauksissa
25026: tuntuiv.at pääasiassa tekijänsä yksityisten persoonallisen va-
25027: kaumuksen ilmaisui1ta, siiihen nähden ettei niiden tueksi
25028: oltu esi,tetty sitä tosiseikkojen aineistoa, joka olisi omiaan
25029: antamaan väitteille riittävän objektiivisen pätevyyden.
25030:      Näistä esittämistään syistä katsova.t asiantuntijat että
25031: tutkimukset puheenalaisen kysymyksen selvittämiseksi olisi
25032: toimitettava niin sanoaksensa alusta alkaen ja siihen työ-
25033: hön saatava kiinnitetyiksi ne iharvat erikoiset voimat, jotka
25034: meillä tarkoitusta varten olivat saatavissa. Asiantuntijat
25035: tekevät sit.ten niin tarkan suunnitelman työn suorittamista
25036: varten kuin ihe sitä tehdessään kwtsoivat mahdolliseksi ja
25037: lausuvat arvelunaan ettei tutkimuksia voitaisi sawttaa lop-
25038: puun yhtenä kesänä, vaan että todennäköises.ti niitä olisi
25039: täydenne:ttävä ja j•atkettava seuraavanakin vuonna. - Ko-
25040: missionin telremästä esityksestä on Senaatti sitten 26 päi-
25041: vänä viime huhtikuuta oikeuttanut komissiouin ottamaan
25042: erinäisiä asiaa tuntevia henkilöitä toimittamaan mainitun-
25043: laisia tutkimuksia sekä myöntänyt tarkoitukseen tarvitta-
25044: ''at varat.
25045: 
25046: 
25047: 
25048:    Käsi.tellessään esilläolevaa eduskuntaesitystä on Valio-
25049: kunta kyllä havainnut että ne kustannukset, jotka lautatta-
25050: van puutavaran kuorimisvelvollisuus tuottaa puutavaran
25051: omistajille, nousevat sangen melkoisiin määriin sekä ettei
25052: sanottua velvollisuutta säädettäessä ole tarpeellisen riittä-
25053: västi todistettu tulisiko siitä olemaan se hyöty kuin luultiin.
25054: Mutta toisel•ta puolen ei ole Valiokunnan mielestä myös-
25055: kään tullut •selvitetyksi, kuten esityksen tekijä väittää, että
25056: kuorimispakko olisi tarkoitustaan vastaamaton tai että kuo-
25057: rimattoman puutavaran lauttaus tuottaisi kalastukselle
25058: enemmän vahinkoa kuin kuoritun. Ei edes ka}astusasiain
25059: tuntijat Ruotsissa, joka edellämainitun komissiouin kirjal-
25060: 10     1912. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
25061: 
25062: lisuudesta hankkimien tietojen mukaan, on ainoa maa, jossa
25063: on merkittävämpiä tutkimuksia puheenalaisessa suhteessa
25064: tehty, ole antaneet mitään varmoja tiai y1htä!pitäviä }ausun-
25065: toja kuorimispakon tarkoituksettomuudesta tai vahingolli-
25066: suudesta. Niistä ruotsalaisista asiantuntijoista, joiden lau-
25067: suntoihin kuorimispakon poistamista tai lieventämistä vaa-
25068: tivat meidän maassamme tavallisesti vetoavat, ovat Kalas-
25069: tusintendentti Tohtori Rudolf Lundberg ja Ruotsin nykyi-
25070: nen ~alastustentarkrustaja Tohtori Filip Trybom kyllä,
25071: edellinen vuonna 1888 ja jälkimäinen vuonna 1902 julais-
25072: tussa kirjoituksessa, huomauttaneet siitä suuremmasta va-
25073: hingosta, minkä uitettavan puun sisäkuori aiheuttaa kalas-
25074: tukselle ulkokuore~m närhden, mutta on heistä ensiksin:rai-
25075: nittu kumminkin samalla mielipiteenään esiintuonut ettei
25076: o1lut syytä muutta,a voimassa olevia lainmä:äräytksiä puun
25077: kuorimisesta, ja Tohtori Tcy;bom lausunut ettei voitu kiel-
25078: tää että puutavara, joka uitetaan kuorimattomana, aikaan-
25079: sai kalastukselle verratJtomasti suurimman vahingon. Ai-
25080: noastaan Kalastusasistentti Victor W'a:hlberg on vuonna
25081: 1903 kuorimisvelvollisuuden poistamiseen nähden eräästä
25082: vesistöstä antamassruan lausunnossa selvästi esit,tänyt sen
25083: suuntaisia mielipiteitä kuorimisen seurauksista kuin millä
25084: esillä olevaa eduskuntaesitystä perustellaan.
25085:     Olipa näiden toisessa maassa tehtyjen tutkimusten ja
25086: annettujen lausunto.jen kanssa miten hyvänsä, niitä ei kui-
25087: tenkaan, kuten edellämainitun komissiouin käyttämät
25088: asiantuntijatkin huomauttavat, ilman muuta voitane sovel-
25089: luttaa meidän maamme vesistöihin. Tosin voitaisiin ehkä
25090: väittää, että jo sen seikan, ettei jonkun lainmääräyksen tar-
25091: peellisuudesta ole luotettavaa selvitystä olemassa, pitäisi
25092: oUa riittävän aiheen sellaisen määräyksen kumoamiseksi
25093: tai muuttamiseksi varsinkin jos sillä on niin laajakantoiset
25094: seur'aukset kuin kysymyksessä olevalla lainsäädöksellä on.
25095: Kun kumminkin sanottu lainmääräys on ollut ooudatetta-
25096: vana ja siinä ilmenevä periaate on yleisesti hyväksytty jo
25097: pitkien aikojen kuluessa, olisi Valiokunnan mielestä ennen-
25098: aikaista, jos käytäisiin tekemään lakiin ehdotettua muutosta
25099:               Lauttaostavaran kuoriminen.                   11
25100: 
25101: ennenkuin kysymys on asianmukaisesti selvirtetty, varsinkin
25102: kun sitä koskevat tutkimukset paraikaa ovat käymässä.
25103:     Eduskuntaesityksen tekijä väittää että meidän lainsää-
25104: däntömme olisi puheenaolevassa suhteessa jäänyt jälel~e
25105: varsinkin Ruotsin lainsäädännöstä. Tämä väi'te ei kuiten-
25106: kaan pidä paikkaansa. Samoin kuin meillä on Ruotsinkin
25107: lainsäJädäamössä yJeisenä sääntönä se, että puidem. tuloo 1aut-
25108: taamista varten veteen laskettaessa olla kuorittuja ja aino-
25109: asta·an jos erinäi,set asianhaarat sen sallivat, voivat esival-
25110: lan käskynhaltijat kukin läänissään myöntää helpotusta
25111: säJädetystä kuorimisvelvollisuudesta. Tämän nojalla onkin
25112: Ruotsissa aikaansaatu kaikki ne vapautukset ja ihelpotukset
25113: kuoriruisvelvollisuudesta eri vesistöihin nähden, joi,ta siellä
25114: on olemassa. Kun meidänkin lakimme mukaan voidaan
25115: samaHaista menettelyä noudattaen saavuttaa vaikka kuinka
25116: laajaa helpotusta puheenalaisesta rasituksesta, on Valio-
25117:  kunta ka·tsonut sitä vähemmän olevan syytä nykyisin, kysy-
25118: myksen olessa selvittämättömässä tilassa, ryhtyä ehdotet-
25119:  tuun lainJlluutokseen. Tässä kohden pyytää Valiokunta
25120: huomautta;a että, kuten esityksen tekijäkin mainitsee, lain
25121:  sallimaa helpotusta puiden kuorimiseen nähden on useita
25122:  ke11toja myönnetty. Niin on kuorimispakko yksivuotiseen
25123:  lauttaukseen nähden aina 1 päivään tammikuuta 1917 pois-
25124:  tettu Kemijoessa, Simojoessa ja. Iijoossa sekä niiden syrjä-
25125:  vesistöissä, joissa uittoväylissä kuorimiskustannukset nou-
25126:  sevat verrattain korkealle. Samoin on myönnetty, ettei
25127:  puita tarvitse kuoria Kyrösjärwn V'Csigtössä Kyrös1lrosken
25128:  niskalta Kokemäen vesistöön saakka niin kauan kun te-
25129:  keillä oleva lauttaussääntö mainittuja vesistöjä varten saa-
25130:  daan vahvistetuksi. Sitäpaitsi on jollekin yksityisellekin
25131:  puuta varanomistajalle myönnetty helpotusta kuorimisvel-
25132:  voHisuudesta ja Metsähallitus eri kertoja oikeutettu uitat-
25133:  tamaan kuorimattomia puita useissa maamme vesistöissä.
25134:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, ei Valiokunta katso
25135:  voivansa kannattaa 1tehtyä ehdotusta puheenalaisen lain-
25136:  paikan muuttamiseksi, vaan on päättänyt Eduskunnalle
25137:  kunnioittaen ·ehdottaa
25138: J2      1912. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 17.
25139: 
25140:                 että kysyrnyksessä ole1.•a eduskwntaesitys hyl-
25141:             jättäisiin.
25142: 
25143:      Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 1912.
25144: 
25145:    MietiDJnön on valmistanut Laki- ja ta.lousv•aEoknnnan
25146: toinen osasto, jossa asian käs~ttelyyn ovat ottaneet osaa
25147: puheenjohtaja Bäck, varapuheenjohtaja Hahl, sekä jäse-
25148: net Fränti, Iipponen, Lylykorpi, Paunu, Saarinen ja
25149: 'Vidrki.
25150: 
25151: 
25152: 
25153: 
25154:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
25155: II
25156:             1912. -   Anm:nusmietintö N:o 1.
25157: 
25158: 
25159: 
25160: 
25161:                Sivistysvaliokunnan mietin-
25162:            t ö N:o 1 lwtitalouskoulujen avustuksen ko-
25163:            rottamista tarkoUta.vau anomu.~~ehdotuksen
25164:            johdosta.
25165: 
25166:     SivistysvaliokunnaUe on valmisteltavaksi jätetty edus-
25167: tajain Hultinin y. m. anomusehdotus N :o 77, jossa esitetään
25168: anottavaksi, että kotitalouskoulujen avustamista varten
25169: myönnetty määräraha vuodeksi 1913 korotettaisiin \Tähin-
25170: tään 120,000 markaksi. Tässä ,tarkoitetaan maanvHjelys-
25171: hallituksen alaisia kotitalouskouluja, joille kuluvana vuo-
25172: tena a vustuksena jaettavaksi on myönnetty kaikkiaan
25173: R7,900 markkaa.
25174:     Samasta asiasta 1911 vuoden valtiopäivillä tehdyn ano-
25175: musehdotuksen johdosta päätti Eduskunta 1912 vuoden si-
25176: vistysmäärärahoihin ottaa kotitalouskoulujen avustamiseen
25177: ja kotitalousopettaj<atarten valmistamiseen 120,000 markan
25178: suuruisen summan. Tämä päätös ei kuitenkaan saavutta-
25179: nut hallitsija-n hyväksymistä.
25180:     Sen jälkeen kuin vasta mainittu anomusehdotus oli
25181: Eduskunnan käsiteltävänä, on se vaara, joka silloin näytti
25182: uhkaavan tärkeintä kotitalousopettajatarten valmistuslai-
25183: tosta, Helsingin kasvatusopillista ruoanlaittokoulua, tois-
25184: taiseksi poistunut. Tälle laitokselle myönnetty, 5,000 mark-
25185: kaan korotettu valt•ioapu on nimittäin tehnyt mahdolliseksi
25186: koulun toiminnan jatkamisen. Niinikään on muutamain
25187: kotitalouskoulujen valtioapua lmluvaksi vuodeksi jonkun
25188: verran korotettu, ja muutamille uusille kouluille valtio-
25189: apua myönnetty, mutta useimpien toimintaa haittM yhä
25190: edelleenkin taloudellinen ahdinkotila, koska niiden valtio-
25191: avut ovat aivan riittämättömiä.
25192: 2           1912. -     Anomusmietintö N :o 1.
25193: 
25194:    Viitaten Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä asiasta
25195: tekemän anomuksen perusteluihin, ehdottaa Valiokunta
25196: sen vuoksi kunnioittaen Eduskunnan anottavaksi,
25197: 
25198:               että kotitalouskoulujen avustamista 1'arten
25199:            vuodeksi 1913 myönnettäisiin 1120,000 markan
25200:            suuruinen määräraha.
25201: 
25202:     Helsingissä, 27 päivänä maaliskuuta 1912.
25203: 
25204: 
25205: 
25206: 
25207:    Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja Lin-
25208: delöf, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Annala,
25209: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivrkoski,
25210: Lanne, J. '""· Latvala, Relander, Sipilä, Sundblom ja 1.
25211: Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet L. Typpö ja Valjaklm.
25212: 
25213: 
25214: 
25215: 
25216:                       ~------c~-~·
25217: 
25218:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1912.
25219:     1912. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 1.
25220: 
25221: 
25222: 
25223: 
25224:              S u o m e n E d u s k u 11 n a n a 1 a m a i-·
25225:           11 e nanomus kotitalouskoulujen avusta-.
25226:           misesta.
25227: 
25228: 
25229: 
25230: 
25231:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
25232:               ja Suuriruhtinas T
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kotitalouskou-
25238: lujen avustamista varten myönnetyn määrär~~;han korotta-
25239: misesta cvuodeksi 1913 vähintään 120,000 mark~~;ksi, ja on
25240: 2     1912. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 1.
25241: 
25242: Eduskunta tämän ehdotuksen särudetyssä järjestyksessä kä-
25243: sitelly:t.
25244:      Samasta asiasta 1911 vuoden valtiopäivillä tehdyn ano-
25245: musehdotuksen johdosta päätti Eduskunta 1912 vuoden si-
25246: vistysmäärärahoihin ottaa kotitalouskoulujen avustamiseen
25247: ja kotitalousopettajatarten valmistamiseen 120,000 markan
25248: suuruisen raJhwmäärän. Tämä päätös ei kuitenkaan ,tullut
25249: armossa hyvälksytyksi.
25250:      Sen jälkeen kuin vasta mainittu anomusehdotus oli
25251: Eduskunnan käsiteltävänä, on se vaara, joka silloin näytti
25252: uhkaavan tärkeintä kotitalousopettajatarten valmistuslai-
25253: tosta, Helsingin ;kasv,!lltusopil.lista ruuanlaittok:oulua, tois-
25254: t&ise'ksi poistu:nrut. Tälle 'laitokselle myönnetty 5,000 mal"lk-
25255: kaan korotettu valtioapu on nimittäin tehnyt mahdolliseksi
25256: koulun toiminnan jatkamisen. Niinikään on muutamain
25257: kotitalouskoulujen valtioapua kuluvaksi vuodeksi jonkun
25258: verran korotettu, ja muutamille uusille kouluille valtio-
25259: apua myönnetty. Useimpien toimintaa haittaa kuitenkin
25260: yhä edelleen tJaloudeUinen ahdinkotila, koska niiden valtio-
25261: avut ovat aivan riittämättömiä.
25262:      Viitaten Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä tästä
25263:  af>lasta tekemään anomukseen, saa Eduskunta alamaisesti
25264: anoa,
25265:                  että kotitalouskoulujen aV'UStamista varten
25266:              vuodeksi 1913 myönnettäisiin 1fJO,OOO markan
25267:              suuruinen miiäräraha.
25268: 
25269:     Suomen Eduskun,ta pysyy a1lati J· n. e.
25270: 
25271:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
25277:             1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25278: 
25279: 
25280: 
25281: 
25282:                Sivistysvaliokunnan mietintö
25283:            N :o 2 anomusehdotuksen johdosta, jolm tar-
25284:            lmittaa kansakoulun asettamista kokonai-
25285:            suudessaan oppikoulun pohjaJmuluksi.
25286: 
25287:     Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
25288: tajain Pärssisen y. m. anomusehdotus N :o 20. Siinä pyyde-
25289: tään Eduskuntaa alamaisesti anomaan, e;ttä hallitus val-
25290: mistaisi ja armollisena esityksenä Eduskunnan hyväksyttä-
25291: väksi antaisi lakiehdotuksen, jonka mukaan kansakoulu
25292: tulisi kaikkien muitten oppilaitosten pohjakouluna olevaksi
25293: kansalaiskouluksi. Samaa kysymystä koskeva anomuseh-
25294: dotus oli jätetty viime vuoden valtiopäiville. Sivistysvalio-
25295: kunta valmisteli silloin asian, mietinnössään asettuen ano-
25296: musehdotusta kannattamaan, mutta Eduskunnassa asia ei
25297: tullut loppuun käsitellyksi. Uudistaen pääasiassa sen, mitä
25298: Valiokunta viime valtiopäivillä asiasta antamassaan mie-
25299: tinnössä lausui, pyytää Valiokunta anomusehdotuksen joh-
25300: dosta esittää seuraavaa.
25301:     Jo kolmisen vuosisataa sitte esitetty ajatus koko koulu-
25302: laitoksen yhtenäisyydestä ja yleisen kansakoulun asettami-
25303: sesta siksi pohjaksi, jolle ylemmät koulut rakentuvat, on
25304: eri sivistysmaissa vähitellen saanut yhä suurempaa kanna-
25305: tusta. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on 8-luokkainen
25306: kansakoulu kokonaisenaan yleensä oppikoulun pohjana, ja
25307: niinikään on Japanissa kansakoulu yhtenäisen koulujärjes-
25308: telmän osana. Europassa on useissa maissa kansakoulu
25309: jopa 8-9 vuotinen, mutt.a siitä on siN:ekin suurin osa mo-
25310: nasti oppikoulun pohjana. Niin on esim. Sveitsissä Zii.-
25311: richin kantonissa 9-luokkaisen kansakoulun val'Sinainen 6-
25312: 2           1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25313: 
25314: vuotinen osasto Ziirichin oppikoulun pohjana, ja Norjan
25315: 7-vuotisesta kansakoulusta on säännöllisesti ainakin 5 luok- ·
25316: kaa pohjakouluna.
25317:     Meidän maassamme on pohjakouluaate saanut yhä kas-
25318: vavaa tunnustusta siitä asti kun kansakoululaitoksemme pe-
25319: rustettiin. Erityisesti on tämän aatteen toteuttamista aina
25320: vaadittu kansakoulumiesten puolelta. Jo toinen kansa-
25321: koulukokous v. 1872 lausui mielipiteenään, puheenjohta-
25322: jansa Uno Cygnreuksen lausuntoon yhtyen, että kansa-
25323: koulun tulee olla pohjakouluna, ja etteivät oppikou-
25324: lut muunlaisia pohjakouluja tarvitsekaan. Mutta myös
25325: oppikoulujen opettajisto on lukuisana yhtynyt samaa vaa-
25326: timusta ajamaan. Neljäs koulunopettajakokous v. 1893
25327: päätti suurella enell1ll1istöllä, että kansakoulu kokonaisuu-
25328: dessaan tai ainakin osaksi on tehtävä oppikoulun pohjaksi.
25329: Kokouksen asettama komitea katsoi 1 p :nä kesäkuuta 1897
25330: päivätyssä lausunnossaan suotavaksi, että kaikki koulut,
25331: mikäli mahdol1ista, muodostaisivat yhdenjaksoisen koko-
25332: naisuuden, mutta komitea oli kuitenkin, m. m. katsoen mel-
25333: koisiin juuri ehdotettuihin kansa.lwulua koskeviin muutok-
25334: siin, valmis sillä kerralla tyytymään sellaiseen tulokseen,
25335: että korkeamman kansakoulun kaksi alempaa vuosiosastoa
25336: tulisi oppikoulun pohjakouluksi, ja laati sen mukaan eh-
25337: dotuksen oppikoulun pääsyvaatimuksiksi. Tämän ehdo-
25338: tuksen hyväksyi viides koulunopettajakokous v. 1897. Sa-
25339: mana vuonna oli kysymys kansakoulun tekemisestä pohja-
25340: kouluksi esillä valtiopäivillä, saaden sielläkin kan-
25341: natusta osakseen. Talonpoikaissäädylle jätetyn anomuseh-
25342: dotuksen johdosta ehdotti yleinen anomusvaliokunta sää-
25343: tyjen anottavaksi, että hallitus ottaisi harkittavakseen, voi-
25344: taisiinko ja missä määrin kansakoulu, sen luopumatta var-
25345: sinaisesta tarkoituksestaan, asettaa semmoiseen elimelliseen
25346: yhteyteen korkeamman koulun kanssa, että se voisi toimia
25347: tämän pohjakouluna. Valiokunnan ehdotus ei kuitenkaan
25348: saanut enemmistöä puolelleen muissa kuin porvarissää-
25349: dyssä, joten asia raukesi.
25350:     Koululainsäädännössämme on aikaisin hyväksytty tar-
25351: !mitus kansakoulun tekemisestä pohjakouluksi. Vuoden
25352:                 Kansakoulu poh j akouluksi.                   3
25353: 
25354: 1872 koulujärjestyksessä on nimittäin määräys, että ,opetus
25355: Suomenmaan yleisissä alkeisoppilaitoksissa edellyttää kan-
25356: sakoulun vaikutustointa". Tämä määräys on tullut 15
25357: p :nä heinäk. 1905 annetun armollisen asetuksen kautta täy-
25358: täntöön pannuksi siinä määrässä, että ylemmän kansakou-
25359: lun toisen vuosiosaston oppimäärä on säädetty tyttökoulu-
25360: jen ja alkeisoppilaitosten pääsyvaatimukseksi pääasiassa
25361: sen ehdotuksen mukaan, jonka viides koulunopettajakokous
25362: oli hyväksynyt. Kun kansakoulu täten tehtiin osittain op-
25363: pikoulun pohjakouluksi, ei yksityisille valmistaville kou-
25364: luille tämän jälkeen ole myönnetty valtioapua.
25365:     Saavutettu puolinainen tulos ei kuitenkaan tyydyttä-
25366: nyt laajoissa piireissä vallitsevaa käsityskantaa:. Niinpä
25367: hyväksyi 1906 vuoden koulunopettajakokous periaatteessa
25368: kansakoulun kokonaisuudessaan pohjakouluksi, vaikka sen
25369: mielestä olikin toistaiseksi odotettava tuloksia juuri anne-
25370: tun asetuksen vaikutuksesta, ennen kuin periaatteen käytän-
25371: nölliseen toteuttamiseen ryhdytään. Neljästoista, v. 1908
25372: pidetty kansakoulukokous lausui mielipiteenään, että kan-
25373: sakoulu on kuusivuotisena tehtävä kaiken jatkuvan opetuk-
25374: sen yhteiseksi pohjaksi. Kuitenl~:in on esiytynyt myös huo-
25375: mattava vastavirtaus tähän vaatimukseen nähden oppikou-
25376: lumiesten puolelta. Erityisesti kuvastuu vastustus v. 1906
25377: nsetetun koulukomitean paria vuotta myöhemmin ilmesty-
25378: neen mietinnön ·ensi osassa, missä se on laaja,sti perusteltuna.
25379:     Useat ovat ne syyt, joiden nojalla asiata jo aikaisin
25380: pohtineissa koulumiespiireissä on puolustettu kansakoulun
25381: tekemistä kokonaisuudessaan pohjakouluksi. Nykyään on
25382: kansakoulu osittain rinnakkainen oppikoululle, joten valtio
25383: joutuu ·kannattamaan kahdenlaisia, oppimäärältään suun-
25384: nHleen samallaisia kouluja, mikä valtiotalouden kannalta
25385: on hyliittävä. Pääasiallinen epäkohta mainitusta rinnak-
25386: kaisuudesta on kuitenkin siinä, että täten melkoisessa mää-
25387: rässä vaikeutetaan kansanlasten pääsyä ylemmän opetuksen
25388: osallisuuteen. Yleisen kansalaissivistyksen perusteiden saa-
25389: minen on nimittäin valtavalle kansan enemmistölle mahdol-
25390: lista .-ain kansakoulun kautta. Mutta ne lapset, jotka koko
25391: 4           '1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25392: 
25393: kansakoulukurssin suoritettuaan jatkavat oppikoulussa,
25394: ovat kadottaneet, paitsi varoja, kaksi kokonaista koulu-
25395: vuotta, koska heidän, koulujärjestelmän nykyisillään ol-
25396: lessa, täytyy alkaa oppikoulu alusta asti. Tosin on jo kan-
25397: sakoulun toiselta vuosiosastolta tilaisuus siirtyä oppikou-
25398: luun, mutta taloudelliset y. m. pakottavat seikat vaikutta-
25399: vat etenkin maaseudulla siihen, että enimmät lapset käy-
25400: tetään kansakoulun läpi, ennenkuin todella ajatellaan kou-
25401: lunkäynnin jatkamista.
25402:     Edellä esitettyjen seikkain lisäksi on puheenaolevalta
25403: taholta huomautettu, että kansakoulu kokonaisuudessaan
25404: pohjakouluksi tulleena kohoaisi arvossa. Sen sijaan, että
25405: sillä nykyään on luokkakoulun, varattomun väen koulun
25406: leima,- kadottaisi se ainakin osaksi tämän, yhteiskunnallisen
25407: yhteistunteen vahvistumiselle haitallisen luonteensa. Jo
25408: yhteistyö kansakoulun ja oppikoulun välillä olisi omiaan
25409: lisäämään kansakoulun yleistä merkitystä, ja todennäköi-
25410: sesti tulisi kansakoulu pohjakouluna runsaammassa mää-
25411: rässä muidenkin kuin varattomuin lasten kouluksi, saaden
25412: silloin myös suurempaa myötätuntoa kaikkien kansanker-
25413: rosten puolelta. Lisäksi olisi seurauksena vilkastunut
25414: kiertokulku eri yhteiskuntaluokkain välillä, minkä kautta
25415: luokkavastakohdat joissakin määrin lievenisivät.
25416:     Myöskin kasvatusopillisilla syillä on puolustettu koko
25417: kansakoulun tekemistä pohjakouluksi. Nykyään tulee ly-
25418: seoiden ensi Iuokalle suurin osa oppilaista kansakoulusta,
25419: sen toiselta, kolmannelta ja neljänneltä vuosiosastolta. Kun
25420: muu osa tulee pääasiassa valmistavista kouluista, on oppi-
25421: lasjoukko sangen erilaiHa valmistunutta, mikä opetukselle
25422: tuottaa haittaa. Yhtenäisyys opetuksen antamisessa enim-
25423: piin oppilaisiin nähden katkeaa, uusi opetus ei liity ennen
25424: saatuun, ja päähuomio opetuksessa on kiinnitettävä vähem-
25425: män kehittyneisiin oppilaisiin. On myös huomautettu siitä
25426: haitasta, jota oppikoulujen parin alimman luokan opetus
25427: kasvatuksen kannalta kärsii, ollessaan useiden aineenopet-
25428: tajain huostassa, kun sen sijaan tämänikäisille lapsille edul-
25429: lisempi olisi kansakoulussa käytännössä oleva opetnstapa,
25430:                 Kansakoulu pohja.kouluksi.                    5
25431: 
25432: :::. o. luokalla opetettavain kaikkien aineiden jättäminen yh-
25433: den henkilön käsiin.
25434:       Ne kasvatusopilliset vaikeudet, joita koko kansakoulun
25435: tekeminen pohjakouluksi aiheuttaisi oppikoulun ohjelman
25436: uudistukseen nähden, ovat puheena olevaa vaatimusta kan-
25437: lmttavain koulumiesten mielestä kylläkin voit(lttavissa. Pa-
25438: himman vastuksen myöntävät he olevan lukuisain vierasten
25439: kielten opetuksen järjestämisestä kahta vuotta lyhyemmälle
25440: ajalle kuin nykyään, minkä lisäksi kaikkien näiden kielten
25441: opetuksen siirtyminen myöhäisemmälle ikäkaudelle toisten
25442: mielestä on opetukselle vähemmän edullista, kun se taas
25443:  toisten mielestä opetuksen edun kannalta päinvastoin on
25444: suotavaa. Kuitenkin olisi vierasten kielten opetus mainit-
25445:  tujen koulumiesten yhteisen käsityksen mukaan menestyk-
25446: sellä järjestettävissä osaksi käytännöllisemmän opetusme-
25447:  netelmän kautta, osaksi siten, ettei kaikkiin kieliin nähden
25448:  aseteta nykyistä vaatimusta niiden käyttämisestä sekä pu-
25449: heessa että kirjoituksessa vaan että osittain tyydytään vain
25450:  kielen ymmärtämiseen. Kun lisä~~i opetus oppikoulujen
25451:  yläluokilla haarautuisi eri oppialoja käsittäviin linjoihin,
25452:  niinkuin nykyään on suunnit(lltu, voitaisiin
25453:                                             \
25454:                                                   eri kieliä sa-
25455:  maila sovittaa tämän linjajaon mukaan, jolloin kunkin op-
25456:  pilaan opittavain kielten lukumäarä vähenisi ja kielen-
25457:  opetus tulisi tehokkaammaksi. Tällaisia y. m. muutoksia
25458:  opetusohjelmaan tekemällä olisi mainittujen asiantuntijain
25459: mielestä koko kansakoulun pohjalle perustuvan kuusiluok-
25460:  kaisen oppikoulun mahdollista jrukaa samanarvoinen sivis-
25461:  tysmäärä kuin nykyisen oppikoulun.
25462:        Oppikoulun rakentumista koko kansakoulun kurssille
25463:  vastusta-a useistakin syistä 1906 vuoden koulukomitea,
25464:  jonka kannalle sittemmin myöskin useimpain oppi-
25465:  koulujen opettajakunnat antamissaan lausunnoissa ov·at
25466:  asettuneet. Mainitun koulukomitean mielestä on kansa-
25467:  koulu jo siksi läheisessä suhteessa oppikouluun, ettei
25468:  kansanlasten opintiellä olevasta esteestä ole sanottavaa
25469:  syytä puhua, koska oppikoulujen oppilasten enem-
25470:  mistö maston mukaan nykyään on kansakoulusta tulleita.
25471: 6           1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25472: 
25473: Edelleen on komitean vakaumuksen mukaan katsottava,
25474: ettei yleinen sivistyskanta koko kansakoulun sovittamisen
25475: kautta oppikoulun pohjaksi pääse alenemaan, jos mielitään
25476: pysyä yleisen kehityksen ta&alla. Monessa tärkeässä ai-
25477: neessa ovat etenkin maalaiskansakoulun oppilaat oppikou-
25478: lun vastaavalla luokalla olevista oppilaista jäljellä. Tä-
25479: män vuoksi olisi oppikoulun kuudessa vuodessa mahdo-
25480: tonta jakaa nykyistä sivistysmäärä.ä, yaan täytyisi oppikou-
25481: lun kurssin käsittää tällöin ainakin seitsemän oppivuotta.
25482: Seurauksena olisi, että tie yliopistoon pitenisi yhdellä vuo-
25483: della, ja oppikoulusta pääsevien oppilaiden keski-ikä nousisi
25484: 19-20 vuodesta 20-21 :een. Tällaista oppiajan pitennystä
25485: ylioppilaaksi pääsemiseen ei kuitenkaan yhteiskunnalliselta
25486: kannalta olisi hyväksyttävä. Päävaikeutena pitää komitea
25487: kieltenopetuksen järjestelyä tyydyttävällä tavalla. Tämä
25488: opetus joutuisi kahta vuotta lyhyemmän oppiajan vuoksi
25489: tukalaan asemaan sen tungoksen kautta, joka useiden vält-
25490: tämättömäin kielten ynnä muiden oppiaineiden kesken syn-
25491: tyisi koulujen lukusuunnitelmassa, kuin myös sen takia,
25492: että vieraan kielen opetus ei voisi alkaa tarpeeksi varhai-
25493: sella oppilaan ikäkaudella. Ne epäkohdat, joita nykyisestä
25494: oppikoulusta jo vuosikymmenien kuluessa on va.adittu pois-
25495: tettaviksi, samalla vain lisääntyisivät entisestään. Yleis-
25496: sivistyksellinen näkökohta on niinmuodoin ensi sijassa ol-
25497: lut määräävänä komitean käsitykselle pohjakoulukysymyk-
25498: sessä.
25499: 
25500: 
25501: 
25502:     Valiokunnassa on anomusehdotuksen tarkoitus saavut-
25503: tanut enemmistön kannatuksen etupäässä niiden yhteis-
25504: kunnallisten syiden nojalla, joilla sitä yleensä on puolus-
25505: tettu. Kansanvaltaisuuden kannalta on ehdottomasti se
25506: periaate hyväksyttävä, että koulujärjestelmän tulee olla
25507: laadittu kaikkien kansankerrosten hyötyä ja oikeuksia sil-
25508: mälläpitäen. Tien sekä alemman että ylemmän opetuksen
25509: saantiin tulee koulujärjestelmän puolesta olla kaikille mah-
25510:                Kansakoulu pohjakouluksi.                  7
25511: 
25512: dollisimman tasainen ja suora. Tämä periaate on käytän-
25513: nössä täydelleen toteutettavissa vain koulujärjestelmän yh-
25514: tenäisyyden kautta, ennen kaikkea asettamalla kansakoulu
25515: kokonaisuudessaan oppikouluun johtavaksi pohjakouluksi.
25516:     Kuinka vähä:ssä määrässä ylemmän kansakoulun kah-
25517: den alemman vuosiosaston järjestäminen oppikoulun pohja-
25518: kouluksi käytännössä vastaa mainittua periaatetta, osot-
25519: tavat tosiolot. Kaikista maamme kansakouluoppilaista
25520: otetaan oppikoulun ensi luokkaan verrattaen suuri määrä,
25521: 10-15 %. Suurimpana osana näistä korkeamman opetuk-
25522: sen saantiin pyrkivistä ovat kaupunkikansakoulujen oppi-
25523: laat. Kaikista oppikoulujen ensi luokkaan otetuista oppi-
25524: laista on nykyään suuri enemmistö, vuosina 1901-1906
25525: esim. 61 %, tullut kansakouluista. Tästä enemmistöstä on
25526: 54 % ollut sellaisia, jotka ovat suorittaneet pitemmän kurs-
25527: sin kuin asetuksessa nyt on oppikouluun pääsyä varten
25528: määrätty, nim. 24 % kolmen ·vuosiosaston ja 30 % koko
25529: kansakoulun kurssin. Edellisille on siten johtunut yhden,
25530: jälkimäisille kahden kouluvuoden ajanhukka. On luulta-
25531: vaa, että niiden kansakoululasten lukumäärä, jotka oppi-
25532: kouluun siirtyessään ovat käyneet kansakoulua enemmän
25533: kuin kaksi vuosiosastoa, on jonkun verran vähenemään
25534: päin. Joka tapauksessa osottavat esitetyt luvut täydellisen
25535: kansakoulukurssin suorittamista pidettävän niin tärkeänä
25536: etuna käytännöllisen elämän kannalta, että sen saavuttami-
25537: seen pyritään huolimatta niistä melkoisista haitoista, jotka
25538: johtuvat oppikouluun siirtymisestä vasta kansakoulun vii-
25539: meiseltä vuosiosastolta. Tämä pyrkimys on hyvin ymmär-
25540: rettävissä, kun otetaan huomioon, että vähävaraiset van-
25541: hemmat eivät aina jaksa lapsiaan kouluttaa niin pitkälle
25542: kuin ovat aikoneet. Kun he suorinta tietä käyttääkseen
25543: siirtävät lapsensa kesken kansakoulunkäyntiä oppikouluun,
25544: tapahtuu usein, että tämän käyminen täytyy jo varhain lo-
25545: pettaa kokonaan, jolloin lapsilla ei ole todistusta mistään
25546: päätetystä oppikurssista. Sekä tämä haitta että edellä huo-
25547: mautettu ajanhukka osottavat kansa- ja oppikoulun nykyi-
25548: sessä suhteessa olevan sellaisen epäkohdan, että sen poista-
25549: 8            1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25550: 
25551: minen väl:ttämättä vaatii koulujärjestelmän muuttamista
25552: juuri anomusehdotuksessa esitettyyn suuntaan.
25553:      Mainitun epäkohdan poistamisesta olisi V aHokunnan
25554: mielestä hyötyä ei ainoastaan kansakoulusta oppikouluun
25555: pyrkiville oppilaille vaan myös yhteiskunnalle itselleen.
25556: Kansakouluoppilaisiin nähden ei tarvitsisi niin varhaisella
25557: iällä kuin nykyään tehdä päätöstä oppikouluun menosta,
25558: heidän tullakseen sinne ilman turhaa viivytystä. Lisäksi
25559: saisivat lapset maaseudullakin koko kansakouluikänsä
25560: nauttia niitä etuja, joita kodin hoito ja kasvatus, koulun
25561: läheisyys, helpommat kustannukset y. m. seikat tarjoavat.
25562: Oppikoulun saisi puolestaan paljoa laajemman pohjan, kun
25563: se olisi suoranaisena jatkona koko kansakoulun toiminnalle.
25564: Tällöin pääsisivät myös kaikkien kansankerrosten keskuu-
25565: dessa piilevät kyvyt helpommin jatkamaan koulunkäyntiä,
25566: mistä yhteiskuntaelämän ja kansallisen sivistyksen kehityk-
25567: selle kieltämättä olisi arvaamatonta hyötyä. Katsoen siten
25568: tärkeäksi tien tasoittamista kaikille ilman erotusta yliopis-
25569: toon ja teknilliseen korkeakouluun asti, ei Valiokunta kui-
25570: tenkaan tahdo edistettäväksi nykyään niin tavalliseksi tul-
25571: lutta pyrkimystä ylioppilastutkinnon suorittamiseen sil-
25572: loinkin, kun pyrkijän päämääränä on sellainen käytännölli-
25573: nen toiminta, missä hänellä tästä tutkinnosta ei sanottavasti
25574: (,le vastaavaa hyötyä. Vastapainoksi tälle ilmiölle ja muis-
25575: takin syistä olisivat oppikoulun alaluokat yleensä muodos-
25576: tettavat nykyistä runsaammin n. s. keskikoulnksi, joka joh-
25577: taisi erilaisiin yJ.empiin ammattikouluihin, seminaarei-
25578: hin j. n. e.
25579:      Mitä tulee anomusehdotuksen tarkoituksen käytännölli-
25580: seen toteuttamiseen nykyhetkellä, on_ sitä vastustajain puo-
25581: lelta väitetty vaikeaksi jopa sangen arveluttavaksi. Niinpä
25582: on kansakoulun asettamista kokonaisuudessaan pohjakou-
25583: luksi vastustettu, kuten edellä on esitetty, m. m. siitä syystä,
25584: ettei maalaiskansakoululla ole alkuopetuksen puutteellisuu-
25585: den takia lujaa pohjaa täydelleen ennättääkseen määrättyjä
25586: oppikurssejaan. Tämän takia jäisivät maalaiskansakoulun
25587: oppilaat kaupunkikoulun oppilaiden rinnalla epäedulliseen
25588:                 Kansakoulu pohjakouluksi.                    9
25589: 
25590:  asemaan oppikouluun pyrkiessään. Koulukomi.tean käyttä-
25591:  mät asiantuntijat ovat kuitenkin lausuneet, ettei ,erotus
25592: -maalais- ja kaupunkikoulujen saavuttamissa tietopuolisissa
25593:  tuloksissa ole niin suuri kuin voisi edellyttää", ja että
25594:  ,keskimäärin lienevät kyllä kaupunkikoulun käyneet var-
25595:  mempia tiedoissaan, varsinkin tytöt, mutta suuri osa maa-
25596:  laiskausakoulun käyneistä voinee kuitenkin menestyksellä
25597:  heidän kanssaan kilpailla". Lisäksi on viime aikana erotus
25598:  maalais- ja kaupunkikansakoulujen saavuttamien tieto-
25599:  ennätysten välillä yhä enemmän tasaantunut, ja joka ta-
25600:  pauksessa kestävät kehittyneemmät maalaiskoulujen oppi-
25601:  laista hyvinkin vertailun kaupunkikoulujen oppilaiden
25602:  kanssa.
25603:      Kun koko kansakoulun tekeminen pohjakouluksi on
25604:  tapahtuva siten, että kansakoulu säilyttää varsinaisen tar-
25605:  koituksensa, ei kansakoulun ohjelmaan ole muutoksia teh-
25606:  tävä sen asettamista varten oppikoulun pohjaksi. Siltä ei
25607:  kuitenkaan ole sanottu, ettei kansakoulua olisi edelleen kehi-
25608:  tettävä ja parannettava, silmälläpitäen sen omaa päämää-
25609:  rä.ä koko kansan kouluna. Tässä tarkoituksessa toimeen-
25610:  pannut muutokset olisivat omiaan tekemään kansakoulun
25611:  vieläkin sopivammaksi olemaan muiden oppilaitosten poh-
25612:  jakouluna. Samassa yhteydessä viittaa Valiokunta myöskin
25613:  siihen uudistukseen, mikä kansakouluoloissa tulee tapahtu-
25614:  maan, sittenkun Eduskunnan 1910 vuoden varsinaisilla val-
25615:  tiopäivillä päättämät alamaiset ehdotukset asetuksiksi op-
25616:  pivelvollisuudesta ja sen toimeenpanosta astuvat voimaan.
25617:      Huomattavammat vaikeudet kohtaavat anomusehdotuk-
25618:  sen toteuttamista vain oppikoulun kannalta, jonka tulisi
25619:  muodostua kansakoulun rakentamalle pohjalle sellaisenaan.
25620:  Viitaten edellä esitettyihin koulumiesten käsityksiin, jotka
25621:  näistä vaikeuksista ja tällaisen uudistuksen oppikoululle
25622:  aiheuttamista haitoista tai eduista ovat eri suuntiin käyviä,
25623:  lausuu Valiokunta niihin tutustuttuaan omana käsitykse-
25624:  nään, etteivät vaikeudet tunnu voittamattomilta, vaan että
25625:  oppikoulu kylläkin voitaisiin sovittaa koko kansakoulun
25626:  kurss~lle jo nykyään siten, että oppikoulun ennätykset py-
25627: 10           1912. -    Anomusmietintö N :o 2.
25628: 
25629: syvät entisellä tasollaan. Eihän ole kysymystä opplaJan
25630: supistamisesta, vaan ainoastaan kahden ensimäisen oppi-
25631: vuoden aikana annettavan opetuksen jättämisestä kansa-
25632: koulun huostaan, jonka kahdella viimeisellä vuosiosastolla
25633: annettava opetus suurimmaksi osaksi on vastaavaa. On
25634: lisäksi yleensä tunnustettu, että oppikoulun nykyiseen ope-
25635: tusohjelmaan joka tapauksessa on tehtävä ajan vaatimia
25636: melkoisia muutoksia, joten sen tarjoamaa sivistystä ei ny-
25637: kyisenään ole tyydyttäväksi katsottu. - Näin ollen eivät
25638: vaikeudet, jotka aiheutuvat oppikoulun järjestämisestä
25639: koko kansakoulun pohjalle, Valiokunnan mielestä ensin-
25640: kään ole sellaisia, .että ne saisivat jäädä ratkaiseviksi silloin
25641: kun tarkoitettu koulujärjestelmän uudistus yhteiskunnalli-
25642: selta kannalta tunnustetaan oikeutetuksi ja hyödylliseksi.
25643: Koulumiesten tehtäväksi tulee jäädä uudistuksen yksityis-
25644: kohtainen suunnittelu, ja tulevasta opetusohjelmasta luon-
25645: nollisesti riippuu, missä määrin koko kansakoulun pohjalle
25646: perustuva kuusiluokkainen oppikoulu pystyy Yälittämään
25647: saman jopa suurem11nankin sivistymäärän kuin kansakou-
25648: lun kahden vuosiosaston oppimäärälle perustuva nykyinen
25649: kahdensanl uokkainen oppikoulu. Yleisen sivistysmäärän
25650: alentamisesta puheenaolevan uudistuksen kautta ei Valio-
25651: kunnan mielestä voi olla puhetta, mutta kyllä oppikoulussa
25652: tarjottavan sivistyksen muuttamisesta laadulleen siihen
25653: suuntaan, että se entistä tehokkaammin palvelee todellista
25654: yh teiskunnallis-kansallista kehitystä.
25655:     Esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta kunnioittaen
25656: Eduskunnan anottavaksi,
25657:                 että Hallitus valmistuttaisi ja arrnollisena
25658:             esityksenä Eduskunnan hy,väksyttäväksi antaisi
25659:             lakiehdotuksen, jonka mukaan kansakoulu ko-
25660:             konaisuudessaan tulisi kaiken jatkuvan opetuk-
25661:             sen pohjana olevaksi yleiseksi kan~alais!.:ouluk.~i.
25662: 
25663:      Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 1912.
25664:               Kansakoulu pohjakouluksi.               11
25665: 
25666:    Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
25667: Lindelöf, varapuheenjohtaja ,V. Jokinen, jäsenet Annala,
25668: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
25669: Lanne, J. vV. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander,
25670: Salmi, Sipilä, Sundblom ja I. Yrjö-Koskinen sekä osittain
25671: nrajäsenet Hanninen ja Valjakka.
25672: 12          1912. -    Anomusmietintö N :o 2.
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 
25677:                       Vastalauseita.
25678:                              I.
25679:       Kun en ole voinut yhtyä siihen käsitykseen, joka on
25680: sr. a vuttanut enemmistön Valiokunnassa, pyydän lyhyesti
25681: esittää eriävän mielipiteeni.
25682:       Ne syyt, joilla tavallisesti tuetaan va8itimusta, että
25683: kansakoulu kokonaisuudessaan olisi pantava oppikoulun
25684: pohjakouluksi, ansaitsevat epäilemä,ttä monessa kohdin
25685: huomiota, ja Valiokunnan mietinnössä ne on painokkaasti
25686: esiintuotu. Sitä vastoin Valiokunta ei ole pannut tarpeel-
25687: lista huomiota niihin vaikeuksiin, joita n. s. pohjakoulu-
25688: ~Jatteen toteuttaminen Valiokunnan puoltamassa jyrkässä
25689: umodossa kohtaa käytännössä. Valiokunta tosin myöntää,
25690: että uudistus pääasiallisesti koskee oppikoulua ja että tä-
25691: män koulun etujen kannalta käy uudistusta vastaan teke-
25692: minen vastaväitteitä, mutta lausuu vakaumuksenaan, että
25693: ne vaikeudet, joihin uudistuksen vastustajat ovat viitan-
25694: neet, eivät ole voittamattomia ja ettei esityille vastaväit-
25695: teille käy myöntäminen ratkaisevaa merkitystä, kun on
25696: kysymyksessä aatteen sellaisen kuin tässä puheena olevan
25697: toteuttaminen.
25698:       Omasta puolestani täytyy minun kuitenkin olLa sitä
25699: mieltä, että oppikoululla ja ylipäätään korkeammalla sivis-
25700: iyksellä on kansalle, joka tahtoo puolustaa paikkaansa
25701: sivistyskansain joukossa, niin erinomaisen suuri merkitys,
25702: että opetustoimen alalla ei ole ryhdyttävä uudistuksiin, en-
25703: nenkuin on selvitetty, etteivät ne kenties saa aikaan kansa-
25704: kunnan yleisen sivistystason alenemista. Ja kun minun
25705: vakaumukseni on, että oppikoulu semmoisena kuin Valio-
25706: kunta on sitä puoltanut - s. o. kuusivuotinen koulu täy-
25707:                        Vastalause 1.                      13
25708: 
25709: dellisen kansakoulukurssin pohjalla - ei kykenisi anta-
25710: maan oppilailleen semmoisia .tietoja, joita on oikeutettu
25711: vaatimaan yliopistoon ja teknilliseen korkeakouluun pyrki-
25712: jöiltä, täytyy minun vastustaa uudistusta Valiokunnan eh-
25713: dottamassa laajuudessa.
25714:     Valiokunta huomauttaa eli mainitsee, että perinpohjin
25715: uudestimuodostamalla oppikoulumme opetusohjelma pitäisi
25716: käydä mahdolliseksi toteuttaa pohjakoulu-uudistus ilman
25717: että voi tulla puhetta koulusta pääsevien yleisen sivistys-
25718: tason alenemisesta. Olen aivan valmis myöntämään, että
25719: oppikoulumme monessa kohdin kaipaa uudistuksia. Mutta
25720: vaikkakin nykyisten vuosikurssien uudistuksessa eräät
25721: oppimäärän osat voivat jäädä pois, niin vaativat sen sijaan
25722: toiset aineet ehdottomasti laajempaa tilaa. Uudistus, joka
25723: todella pyrkii tyydyttämään nykyaikaisen sivistyselämän
25724: tarpeita, ei missään tapauksessa saa vähentää sitä kokonais-
25725: tietomäärää, minkä oppikoulusta pääsevät nyt omaavat -
25726: pikemmin päin vastoin.
25727:     V aliakunta näyttää pitävän itsestään selvänä, että oppi-
25728: koulun kaksi alinta luokkaa käy vaikeudetta lakkauttmni-
25729: nen ja niiden sijaan paneminen ylemmän kansakoulun
25730: kaksi ylintä vuosiosastoa. Vuonna 1906 asetetun koulu-
25731: komitean tästä asiasta antama selvitys näyttää mielestäni
25732: kuitenkin epäämättömästi osottavan, ettei niin ole laita.
25733: Kansakoulu, varsinkin maaseudun pienemmät kansakoulut,
25734: työskentelee olojen pakosta raskaammin ja hitaammin kuin
25735: oppikoulu. Maamme kansakoulunopettajat-niin ansiok-
25736: kaasti kuin toimivatkin nykyisellä työalallaan - eivät ole
25737: saaneet ammattikehitystä, jota kävisi vertaaminen siihen,
25738: rnlkä on tullut oppikoulun opettajain osaksi, minkätähden
25739: ei voi vaati·a eikä odottaa, että he yhtä tehokkaasti kuin
25740: viimeksi mainitut hoitaisivat senlaatuista opetusta, jota
25741: nyt annetaan oppikoulun alemmilla asteilla ja jonka tulee
25742: olla sinä pohj·ana, jolle ylempäin luokkain tieteellisempi
25743: opetus rakentuu. Mutta siinäkin tapauksessa, ettei näille
25744: väitteille myönnettäisi mitään merkitystä, on kuitenkin
25745: jälellä se eittämätön tosiasia, että Valiokunnan puoltama
25746:             1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25747: 
25748: suuri oppikoulun typistys saisi aikaan kasvatusopilliselta
25749: kannalta arveluttavan oppiaineiden kasautumisen eli yh-
25750: teensulloutumisen erittäinkin kieliopetuksen alalla. Vii-
25751: meksi mainitun opetuksen sovelias järjestäminen tuottaa
25752: oppikouluissamme vaikeuksia, joiden vertaisia ei ole länti-
25753: sissä naapurimaissamme, puhumattakaan Keskieuropan
25754: :;;ivistysmaista. Maamme realityyppisissä oppilaitoksissa
25755: .-aatii äidinkielen rinnalla sijaa kaksi kieltä, jotk~ eivät
25756: kuulu n. s. suuriin sivistyskieliin. Yhdessä näitä sivistys-
25757: kieliä täytyy oppilaitosten antaa mahdollisimman perus-
25758: teellinen opetus, ja erittäin suotavaa on, että oppilaat sen
25759: lisäksi oppivat ainakin välttävästi ymmärtämään vieläkin
25760: yhtä kieltä. Jo nyt valitetaan varsin yleisesti oppilaitok-
25761: sissamme vallitsevaa kielten tungosta; jos oppikoulu muo-
25762: dostettaisiin vain kuusi luokkaa käsittäväksi, kävisi mie-
25763: lestäni miltei mahdottomaksi järjestää kieliopetusta ja kou-
25764: lun opetusta ylipäätään t81valla, joka ei olisi ristiriidassa
25765: terveitten ja tunnustettujen kasvatusopillisten periaatteiden
25766: kanssa.
25767:      Jos sentähden mieli rakentaa oppikoulu meillä täydelli-
25768: sen kansakoulukurssin pohjalle, oleellisesti sup-istamatta
25769: t,itä tietomäärää, minkä se nykyään antaa oppilailleen, on
25770: s~o joka tapauksessa järjestettävä seitsenluolckaiseksi. Ettei
25771: tämä johtopäätös perustu ainoastaan enemmän taikka vä-
25772: hemmän epävarmoihin teoreettisiin oletuksiin, vaan myös
25773: saa tukea kokemuksesta, käy selville eräistä tosiasioista,
25774: joita ei ole mainittu Valiokunnan mietinnössä. Norjassa,
25775: jonka maan koulut kuitenkin kieliopetukseen nähden ovat
25776: meikäläisiä kouluja paljon edullisemmassa asemassa, ei
25777: yritys asettaa kansakoulu korkeamman opetuksen pohja-
25778: kouluksi laajemmassa mitassa, kuin mitä tuon maan koulu-
25779: laki edellyttää säännöksi, ole antanut tyydyttävää tulosta
25780: ilman että oppikoulun kurssia on pitennetty yhdellä vuo-
25781: della. Meidänkin ma,assamme on tehty yrityksiä oppikou-
25782: lun rakentamiseksi täydellisen kansakoulukurssin pohjalle.
25783: Niinpä toimi Kuopion suomalainen yhteiskoulu useiden
25784: nwsien kuluessa seitsemänluokkaisena tälle pohjalle raken-
25785:                        Vastalause I.                      15
25786: 
25787: tuvana, ja aikeissa on oltu perustaa saman suun-
25788: nitelman mukainen suomalainen yhteiskoulu Poriin. Tämä
25789: seikka puolestaan näyttää osottavan, että henkilöt, jotka
25790: käytännöllisten tosiolojen vaatimuksia varteenottaen meillä
25791: koettavat toteuttaa aatetta oppikoulun rakentamisesta täy-
25792: dellisen kansakoulukurssin pohjalle, ovat havainneet itses-
25793: Uiän selväksi, että tuollainen koulu ei voi tulla toimeen
25794: seitsemää vuotta lyhyemmällä oppiajalla.
25795:      Tuollaisesta seitsenluokkaisesta koulusta meillä tähän
25796: asti saatu kokemus on liian vaillinainen kelvatakseen poh-
25797: jaksi niiden tarkoituksenmukaisuuden pätevälle 'arvostele-
25798: miselle. Minä puolestani kuitenkin olen taipuvainen usko-
25799: maan, että pohjakouluaate tässä muodossa olisi toteutetta-
25800: vissa' tuottamatta varsinaista haittaa oppikoulun toimin-
25801: nalle. Siten kuitenkin koko se aika, mikä on kansakouluun
25802: tulon ja lyseon ylimmältä luokalta pääsyn välillä, pitenisi
25803: vuoden nykyisestään. Varakkaanunista kodeist'a lähteneille
25804: lapsille tästä olisi verraten vähän haittaa. Kun nimittäin
25805: pakollinen kansakoulunkäynti ei voi tulla kysymykseen, on
25806: todennäköistä että vanhemmat, joiden taloudelliset olot sen
25807: sallivat, antaisivat lastensa hankkia oppikouluun pääsemi-
25808: seksi vaaditun tietomäärän yksityisissä valmistavissa kou-
25809: luissa taikka käyttämällä muuta yksityisopetusta, joka vie
25810: toivotuille perille nopeammin kuin kansakoulu. Sitä tuntu-
25811: vampaa haittaa koituisi tästä muutoksesta kaikille niille
25812: lapsille - ja ne ovat jo nyt oppikouluun pyrkijäin enem-
25813: mistönä - jotka saavat alkeisopetuksensa kansakoulussa
25814: ja nykyään voimassa olevain säännösten muk31an voivat
25815: siirtyä ylemmän kansakoulun toiselta vuosiosastolta oppi-
25816: koulun ensimäiselle luokalle. Näiden kouluaika tulisi ole-
25817: maan vuotta pitempi kuin mitä se nykyään on taikka sen
25818: ainakin tarvitsee olla. Tämä tietenkin vaatisi taloudellisia
25819: uhrauksra ja korottaisi sitä ikää, jolloin itsenäiset opinnot
25820: taikka käytännöllinen ansiotyö voisi alkaa. Jo nykyään
25821: on oppikoulusta pääsevien keski-ikä sangen korkea - 19
25822: j!' 20 vuoden välillä. Olisi mielestäni arveluttavaa edelleen
25823: korottaa tätä ikää ja saattaa asiat sille kannalle, että kir-
25824: 16           1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25825: 
25826: joittautuminen yliopistoon taikka teknilliseen korkea-
25827: kouluun tavallisesti tapahtuisi vähää ennen täysi-ikäisyy-
25828: den alkamista. Kysyn, eikö tuollaisella uudistuksella to-
25829: dellisuudessa olisi tehty voahinkoa niille, joita on tahdottu
25830: hyödyttää.
25831:     Missään tapauksessa ei olisi varsin hyvin harkittua ryh-
25832: tyä toteuttamaan pohjakouluaatetta koko laajuudessaan,
25833: ennenkuin on saatu riittävää kokemusta siitä järjestelymuo-
25834: dosta, mikä oppikoulun tulee saada siinä tapauksessa, että
25835: täydellinen kansakoulukurssi asetetaan sen pohjaksi. Tuol-
25836: lainen kokemus olisi saatavissa joko valtion kanna'ttamista
25837: yksityiskouluista taikka kenties vieläkin paremmin yhdestä
25838: taikka parista valtion voimassa pitämästä ,koekoulust,a".
25839: Vasta sittenkun tätä tietä on saavutettu luotettavia tuloksia,
25840: voisi mielestäni tulla kysymys laajaperäisemmän uudistuk-
25841: sen suunnittelemisesta. Ennenailmisista toimenpiteistä tällä
25842: arkaluontoisella alalla saattaisi helposti olla seurauksena
25843: vakavaa vauriota korkeammalle koululaitoksellemme. Suo-
25844: ranaista, vasta mainittuun suuntaan tähtäävää ehdotusta
25845: en kui,tenkaan tahdo tehdä, syystä että nykyisissä oloissa
25846: ei voi odottaa minkäänlaista hyötyä koululaitoksemme jär-
25847: jestelyä t'arkoittavilta anomusehdotuksilta.
25848:     Kun niinmuodoin olen sitä mieltä, että pohjakouluaate
25849: Valiokunnan puoltamassa muodossa ei ole toteutettavissa
25850: oppikoulullemme haittaa tuottamatta, ja kun toistaiseksi ei
25851: ole riittävää kokemusta mahdollisuudesta sen toteuttami-
25852: seen jossakin muussa muodossa, rohkenen kunnioittaen eh-
25853: dottaa Eduskunnan päätettäväksi,
25854:                että anomusehdotus saisi raueta.
25855:      Helsingissä, maaliskuun 29 päivänä 1912.
25856:                                           U. Lindelöf.
25857:                        Tähän yhtyvät:
25858:      Th. Homen.                      K. Lanne.
25859:      Wilh. Malmivaara.               Fr. W. Sipilä.
25860:                  lida Yrjö-Koskinen.
25861:                       Vastalause II.                       17
25862: 
25863: 
25864: 
25865: 
25866:                              II.
25867: 
25868:     Vaikka täydellisesti hyväksyn periaatteen että kansa-
25869: koulun pitää olla kaikkien muiden oppilaitosten pohjakou-
25870: luna, en kuitenkaan voi yhtyä Valiokunnan ehdotukseen,
25871: että olisi anottava hallitukselta toimenpidettä asiassa, ja
25872: tämän mielipiteeni perustan seuraaviin syihin.
25873:     Valiokunnan enemmistö on sitä mieltä, että haluttu
25874: uudistus on toimeenpantavissa, vaikkakin kansakoulun
25875: oppiaika pysytetään nelivuotisena. Tähän käsitykseen minä
25876: en voi yhtyä. Sillä jos nelivuotiseen kansakouluopetukseen
25877: perustuvan oppikoulun oppiaika lyhennetään kahdeksasta
25878: kuudeksi vuodeksi, täytyy siitä olla seurauksena yleisen
25879: sivistystason aleneminen, jommoisen kaikkein vähimmin
25880: pitäisi tulla kysymykseen. Sentähden mielestäni ajatusta
25881: kansakoulun asettamisesta pohjakouluksi ei voi eikä tule
25882: toteuttaa, ennenkuin kansakouluopetus Eduskunnan hyväk-
25883: symän oppivelvollisuuslain mukaisesti on järjestetty kuusi-
25884: vuotiseksi. Tätä käsitystäni myös tukee Valiokunnan
25885: mainitsema 1908 vuoden yleisen kansakoulukokouksen
25886: lausunto: ,että kuusivuotinen kansakoulu on asetettava
25887: kaiken jatkuvan opetuksen yhteiseksi pohjakouluksi". Jos
25888: taas halutaan toimeenpanna uudistus nelivuotisen kansa-
25889: kouluopetuksen pohjalla, ei mielestäni oppikoulun kurssia
25890: käy lyhentäminen enempää kuin yhdellä vuodella, kahdek-
25891: sasta seitsemäksi vuodeksi, jota käsitystä ei Valiokunta kui-
25892: tenkaan hyväksy.
25893:     Valiokunta myöntää avomielisesti, että alkuopetus maa-
25894: seudulla pysyy puutteellisena niin kauan kun kansakoulu-
25895: kurssi on ainoastaan nelivuotinen, mutta panee tähän tär-
25896: keään asianlaitaan kuitenkin vain vähän merkitystä voidak-
25897: seen siten saada haluamansa uudistuksen toimeen ennen-
25898:                                                        2
25899: 18          1912. -   Anomusmietintö N :o 2.
25900: 
25901: kuin oikea ajankohta sitä varten on tullut. Tätä vastaan
25902: (,sitetyistä painavista syistä huolimatta pitää Valiokunta
25903: Yarmana, että kaikkiaan kymmenvuotinen oppiaika ei ole
25904: ::,aava aikaan yleisen sivistystason alenemista, mutta tähän
25905: käsitykseen n1inä en voi yhtyä. Uudistuksen toteuttaminen
25906: edellyttää mielestäni välttämättä kuusivuotista kansakoulu-
25907: opetusta, jos mieli olla saattamatta sitä tarkoitustaan vas-
25908: iaamattomaksi sekä kansakoulun että oppikoulun vahin-
25909: goksi.
25910:      V aliakunnan mietinnössä mainitaan, että ainoastaan
25911: vähäinen osa niistä lapsista, jotka kansakoulusta pääsevät
25912: oppikouluun, tulee kansakoulun toiselta vuosiosastolta ja
25913: että ainoastaan kaupungeista tuollaisia oppilaita tulee jon-
25914: kun verran suurempi prosenttiluku. Tämäkin seikka tukee
25915: sitä väitettä, että alkuopetus maaseudulla verra'ttuna kau-
25916: pungin kansakouluissa annettavaan kuusivuotiseen opetuk-
25917: seen on puutteellinen ja välttämättä edellyttää pakollista
25918: kaksivuotista alempaa kansakoulua ylempään kansakou-
25919: luun valmistavana, jota seikkaa myös painokkaasti huo-
25920: mautetaan yleisen oppivelvollisuuslain perustelmissa. Valio-
25921: kunnan niin hartaasti haluaman uudistuksen täytyy sen-
25922:  tähden jäädä siksi, kunnes kansakoulu on uudesti järjes-
25923:  tetty kuusivuotisen appiajan pohjalla.
25924:      Mutta siinäkin tapauksessa että voisin sivuuttaa kaikki
25925:  nämä arvelut ja yhtä herkkämielisesti kuin Valiokunnan
25926:  ('nemmistö todeta, että kymmenvuotinen opintoaika ei olisi
25927:  saava aikaan yleisen sivistyksen alenemista, en sittenkään
25928:  voisi yhtyä Valiokunnan ehdotukseen anomuksen tekemi-
25929:  sesta tässä asiassa nykyiselle hallitukselle. Tuollainen ano-
25930:  mus edellyttäisi nimittäin, että hallituksella on sekä halua
25931:  että kykyä uudistaa koululaitoksemme tämän maan hyö-
25932:  dyksi ja parhaaksi; edellyttäisipä tuollainen Eduskunnan
25933:  teimenpide hallituksella olevan oikeaa ja harrasta käsitystä
25934:  kansanvalistuksen syvästä ja isänmaallisesta merkityksestä.
25935:  Mutta nykyisellä hallituksella on näitä ominaisuuksia niin
25936:  ,,ähässä määrin, että se päinvastoin on osottanut ilmeistä
25937:  si vistysvihollisuu tta m. m. poistamalla määrärahoja, jotka
25938:                      Vastalause II.                    19
25939: 
25940: eduskunta on myöntänyt kansanvalistustyön edistämiseksi
25941: eri aloilla. Hyödyllisiä alotteita ja uudistuksia koulun
25942: alalla maamme ja sen koululaitoksen todelliseksi parhaaksi
25943: en ainakaan minä voi tuolta hallitukselta odottaa.
25944:     Sen nojalla mitä tässä olen lyhyesti lausunut, täytyy
25945: minun ehdottaa,
25946: 
25947:              että käsiteltävänä oleva anomusehdotus ei
25948:           aiheuttaisi toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
25949: 
25950:    Helsingissä, maaliskuun 29 päivänä 1912.
25951: 
25952:                                     Julius Sundblom.
25953: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
25954:     1912. -     Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 2.
25955: 
25956: 
25957: 
25958: 
25959:                   S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
25960:               n e n a n o m u s kansakoulun asettamisesta
25961:               kokonaisuudessaan oppikoulun poh j akou-
25962:               luksi.
25963: 
25964: 
25965: 
25966: 
25967:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
25968:                ja Suuriruhtinas T
25969: 
25970: 
25971: 
25972: 
25973:     Eduskunta on säå,detyssä järjestyksessä käsi.tellyt näiJJä
25974: valtwpäivi.l,lä tehdyn 'anJomusehdotuksen, joka t:arkoittaa
25975: kamakoulun nsettam:ist•a :kokmra.isuudessaan kailken jat:ku-
25976: 2    1912. -     Edusk. anom. -          Anomusmiet. N :o 2.
25977: 
25978: van opetui!ilsen pohjallla olevaksi yleiseksi kansalaislmuhrksi.
25979:      Useissa maciJSsa on kansakoulu muodostun,ut oppikoulu-
25980: jen pOihjrakouh.liksi, ja sama periaa:te ilmenee myös jo aikai-
25981: siJJ. Suomenkin koululainsääJdäninössä. Vuoden 1872 koulu-
25982: jä:rjestytksessä on ni1m.itJtäin 'illlä'rul'lä\)'s, jonlm mukta,an opetus
25983: Suomelllillaan yleisissä 'a,lke.isoppil,aitoks:issa edellyttää kan-
25984: sa.kuulun va.illmbusitointa. Tämä mö,<ä.räy,s on tulliut 15 päi-
25985: väJnä heinä:kuuta 1905 a~nnetulla a'rmolliseUa a,setukseUa
25986: täytJä;n:iliön panrnuksi silkäJ.i, etitä m:ain]t:tujoo alkeisoppilai-
25987: tosten a.l.ilmpa,an luoklmmJi pää,sem."Iistä varten vaadirt:wan
25988: ylemmän kansa:lmUJLun kruhden 'a1limman luokan oppimää,rä.
25989: l(lun lffia~sailmulu ttä;ten tUJl,j 'osi,f:,t,ain oppi,koulun poihj,akou-
25990: luks:i, ei ytksity]sille •V<almist,aNi1le tkioulu.iUe ole täJmän jäl-
25991: keen myönnetty val,titoapua.
25992:       Sa:a,vutettu puolrna;.i,nen tulos ei ole kuite,nkaan tyydyttä-
25993: nyt laajoissa piireissä vaUi,t,sevaa käsitystä. Niinpä hyväk-
25994: syi yleinen tkorullunJOpettrrujailrork:iorus vuonna 1906 per.iJaat-
25995: teessa lm:nsaJmulun k:iolk!onaisurudes:swan poih j'alkuuil.u:ksi, VJa:ik-
25996: ka 'mokouk!se:n mielestä olikin -toås,taiselksi odoltettav~a tulok-
25997: sia edeliläma:initun vuonna 1905 annelbun 'asetuksen vailku-
25998: t:ulkse·sta, enne:nlkuin periaatteen käytännölliseen toteutta-
25999: miseen ·rylhdy,tääm. J,a nel!j 1ästoist,a, ViUOn[}la 1908 pidetty
26000: yle~nen :kan'Sal]muilrulffiok!ous lrau:sui miel.ipirteen:ään, et;tä
26001:  NatnsaJmulru kJuusivuotisena on ltehtruvä :ka:iken j~ruhlmtv:an ope-
26002: tulrnen }'Mei:seksi pohjaiksi.
26003:       V,a,a:timu~sta ·kansakoulun asettamisesta oppikoulun, poh-
26004: j~aikouluksi voida:an puolustwa osaksi kasv~a1tusopiiJ.lisilla
26005: osruksi yhteiskUll'IlJa.1li:sil1a syiHä. Eduskun[}laJJJ mielestä ovat
26006:  yhlteiskunUJalli,set 'syyt 'tärtkeimmä:t. T,wsa-mrvoisuruden pe-ri-
26007:  aate v,a,attii, etJtä lkiou~ujärjeiS'telmän :tUlLee oUa la.a,diJt:tu kaik-
26008:  kien kansankerrosten hyötyä j'a oilkeulffiffia silmäLlä rpit.äen.
26009:  Ehdo,tetun muiUJttoiksen johtdiosta tm:l:isi ka,n:sa!k:!oulu, joUa ny-
26010: ·kyä'fun on lruok!k,rukCliUJlun, ,vara't'toma:n väen lkJoutlun, ~eima, ka-
26011:  dottamaan .a;]n:akin ooalk.si 1UiJmäm, ylrte.iJskunnallisen yihteis-
26012:  tunt,een v~ah.vistrumiselle hai't,all.i<sen Luonteensa. YhJteistyö
26013:  kansakoulun ja oppiikou1uJJ. Viä[:i'lilä o.lisi omi,ara:n Ji,säämä'iin
26014:                  Kansakoulu pohjakouluksi.                           3
26015: 
26016: kansalkoulu.n yl~eistä merikityst'ä, j1a todennäJköjsrersti ~tulisi
26017: 1Qan:sailmulru pOihj:aJlrou~lllna entilslli enemmän mui:derulcin kuin
26018: v~arruttomain :la:sten ;lmiU:1Msi, :saaden sillJK>Jin myös sururellll-
26019: pa,a myö1tä:tnmtoa :Im~ktkie:n ilmiThSian:kermsten puoleJ1ta. Lti-
26020: säik::si olisi seurauksena vi:1lmlsbuneempi säätykierto, minkä
26021: ka;u;t/l::a luokkav~astaikolhda:t joissa.kin määrin lievrenilsiivät.
26022:       Kui,nka vähän ylelllllmålll kans:a.Jmulun kaksi ·alempaa
26023: vuos]os:atstoa oppikoulun pohjakouluna vasta·a mai:ni:t•tua
26024: tarkoitusta, osottwva1t t,osiolot. Kla.ikista. oppiikoulujen ensi
26025: luoklman otetui:sta oppi[:ailsta on nykyäälll suuri enemmistö,
26026: 61 % esilm. vuosi:rra 1901-1906, tullut lka:nsrukJouiTcuisit:a, suu-
26027: rin osa lmupun:kien kansakouluis•ta. T.ä:stä enemmiiS'töstä
26028: on 54 % ollut se11aisi:a, jotka ovat suorittaneet pi·temmiin
26029: kurssin, kuin wsetuksessa nykyään on oppikmt:luun pääsy-ä
26030: Vtll"lt€1Il mäårä•tty, nim. 24 !fo kolmen VUOSiosaston ja 30 %
26031: koJm Imnsalwulun ~kurssin. Edellisille on si·ten trullut yh-
26032:  den, j:älkimäisiUe tkwhden vuoden aj:ai11Jhukika. Y,aikka
26033: on:ki1n luuit:aVJaa, e:tt:ä ruiiden kansa.koululasten luku, jotka
26034: oppikouluun siidyessään ovat käyneet yLempää kansakou"
26035: J:ua enemmän tkuilll kaJksi vuosilosastoa, j'onlmn verran
26036:  vähenee, niin osottaVJwt esitleltyJt Juv;ult kui~te[l)kin jo1ka
26037: ·tapauksessa t.äydellise.n kansaimulukurssin suorittamista pi-
26038: de.ttäVJäill niin t1ä'rke:änä etuna käytännöll:i:sen elämän l"an-
26039: n:aH.a, että sen saa.vutt,ami,seen pyritään huolimaHa .niistä
26040: melkoisista haitoista, jotka johtuvat oppikouhmn siirty-
26041: mi,sestJä vasta kians:akoulun viimeise:Hä vuos,iosa,stolta. Tämä
26042: pyrkilmys on hyvin ymmä:rre:t.tJävissä, kun otetaan huomi,o:on,
26043: eUä välhäivaraise:t vanhemmat eivät ,aina jaksa l:apsi:a.an kou-
26044: lut:trua niilll pitkälle kuilu ovtwt aikoneet. Jos he ,ailm:a j,a, v~a­
26045: roj:a säästääkseen siivtä vä:t lapsensa kesken kiansalmul un
26046:  käyntiä oppikouluun, tapl\!ht.uu usein, e1ttä koulunkäynti
26047:  täytyy jo varhain lopet.t:aa kokonaan, jo:IJ.oin Iapsi.Ila ei ole
26048:  todistusta mistälän päätetystä oppikurssista. Sekä tämä
26049: hai1tta e•ttä edelJä huomau.t:ettu ajanhukka osottava,t kansa-
26050:  ja oppikoulun nyky~s,essä suhteessa ol:evan sell:aisen epä!lmh-
26051:  dwn, että s€Jn poi's:taminen vä'lt:tämärttä va.ati,i koulujärjestel-
26052:  män muuttamista ehdotettuun smmtJa,an.
26053: 4     1912. -     Edusk. anom. -           Anomusmiet. N :o 2;
26054: 
26055:       Mainitun epålmhda.n poistamisesta olisi Eduskunnan
26056: mielestä hyötyä ei ainoastJa:an kiansakoulusta oppikouluun
26057: pyrkiville oppiJl1a.iHe vaan yhte.iskunruaulekin. Kansakoulu-
26058: oppilaisiin nähden ei tarvi.ts:isi niin va.rtha:isel1a iä~lä kuin
26059: nykyään teihdä päätöstä o~pp]k!oui!Julnn •meniOSiba. Sitä paitsi
26060: saisivat lrupset mwaseruduU1a:ki.n kokio kansawouluilkä.nsä naut-
26061: tia niitä etuja, joita kodin ho:iJto j•a 'ka:sva1t'11S, imul1un ~ähe,i­
26062: syys, helpommat lkustannuJkse:t y. m. seikat tlal~j:O.ruVIat. Op-
26063: pik!o•ulu •saisi .puolestwam. paljoa laruj•emman pohjan, ~un se
26064: olisi suoPanaisena .i•artkona 1koko 'kansa.J.mulun toiminnalle.
26065: Nä~n pääsisivä•t myös ,kailkkiien !kansankerrosten kesikiuu-
26066: deSSia piilevrut kyvyt helpommin. j:a•tkamaan kowl,unkäyntiä,
26067: mistä yhte,iskunJtaelämän j1a klansaJ.l:iJsen s~vi:Sft,y,ksen kehi-
26068: •tyko;eHe olisi suurta !hyötyä. On ;tä['keätä, eibtä pääsy yl i-           1
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073: opis·toon j,a 1tetkniUiseen kior'keirulmuluun siten ibehdä·än kai-
26074: kiUe yhtä hel1p1olksi. Trustä V1oisi ·tosin oJrr:a seumuksena, etrt:.ä
26075: pyrtkiimy.s ylio,ppN,ast'UltJkinnon suo.ri ttami:seen, sililoinkin
26076: kun pyrikijän •päiianä!ärä.nä on seUainen käy•tlännöH.inen toi-
26077: minta, missä hiäneiilä tä:st·ä .t,utlkinruosta ei sanott.a.vasti ole
26078: ,~astaruva'a hyö•tyä, lisääntyy. Mutt:a tämä .ha.i!t:ba VJoitJaisiin
26079: •ehrkäistä 'sopiJvilla IUoiJm~:mpi>te]llä, nimenomaan muodosta-
26080: llnaliLa optp.iJkouil:un .a;l,a1UIOIIDa:t entis:tii •enemmän n. s. rkie•siki-
26081: woul·uksi, joka johtaisi erilaisiin ylempiin ammattikoului-
26082: hin, seminaareihin, y. m.
26083:       Koko krunsaikoulun sa.at.taminen pohj·aikouluksi on ta~
26084: pahtuva siten, .että 1tä•mlä ikioul1u säilyttä:ä va11sinaisen luon-
26085: :t.e>erJSia. Mi:t:ään muu1JolksiJa krunsalkouJlun olhje:lma,an ei tämän
26086: tähden ole :telht.ä:vä. Kuilten1kin on eu:ota.v:a., e.t\t.ä ilmnsakou-
26087: lua on edel·loon kehitettä,vä ja pamnnet,ta.v•a, siJmäUä pit,äen
26088: sen pä.ämäärää oJ:la koko :kansan kouluna. Sitä varten
26089: to.iJmeenp!l!nnUlt mmlllltiOikset oEs]JV,at ·omansa :te1lromään kansa-
26090: koulun vieläkin sopivammaksi olemaan muiden oppil,aitos-
26091: ten pohjrukoulun.a. Tä>lle edellJitykselle rakentuvat myös ne
26092: rul,amaiselt ehdotukset asetuksiksi oppivelvoUisuudesta. ja
26093: sen toimeenpaniOSta, jotkla Eduskunta 1910 vuoden va1tio-
26094: pä]viHä on ihJivruksyny:t ja jo~hin Eduskuntn :tfä•ssä yhtey-
26095: dessä viitt.a:a.
26096:                  Kansalwulu pohjakouluksi.                           5
26097: 
26098:       Puheena olffilan ehdotuksen toteuttamista kohtaa tosin
26099: oppiikoulun edun <k<a,lllll'a[,t:a vaikeulrsia. Mutt.a Eduskunnan
26100: mielestä eivät nämä vaikeudet kuitenkmtn ole vo~ttamatto­
26101: mia, V!aan op:p]lmu1u v<oi,taisiin jo nyik:yään ja säi,lJit:tfumälJä
26102: oppiennäJty(kset entise1lä,äm muodostaa iruk:o umnsailmulun
26103: j·a·tlmik:si. S:Ulilä tä1ssä ei o(le ttarkJoi!tuJksena supislta:a oppi-
26104: aiik,aa, vaan ainowsta.an jät:tä;ä ·oppilrorulussa •lmhtena en-
26105: simäisenä vuon,na •annettava opetus 1kiansalkouJun huos-
26106: taran, jonka kahdffi,1a vi,imaiseU.ä vuosiosasrtoJ'l•a. arme-tta.va
26107: opetus oppimäälriin näihden päälas:ial1isesti vastaa oppikou-
26108: lun kahden ensimäisen luok!an opetusta. Sitä paitsi, :klun
26109: oppikoulussa nykyään sa1a.rute,ttu sivistys ei ole tyydyttävä,
26110: ön oppilmulun ope1tUJsohjelmaan joka ~tapauksessa teihtävä
26111: mellmisia muutoksia laadulleen siihen suuntaan, että se en-
26112: ti,stä teho,kJkaammin palveLee todellista Y'hteiskunnallista ja
26113: kansaUista kJehitystä..
26114:       Edellä esitetyn noj•a:lUa Eduskunrta saa Teidän Keisa:ril-
26115: liseH·a Majesteetllitanne alamaisesti anoa,
26116: 
26117:                  että Hallitus valmistuttaisi ja arwmollisena
26118:              esityksenä Eduskunnan hyväksyttäväksi antaisi
26119:              lakiehdotuksen, jonka mukaan kansalcoul?t ko-
26120:              konaisuudessaan tulisi lcailcen jatkuvan opetuk-
26121:              sen pohjana olevaksi yleiseksi kansalaislcoululcsi.
26122: 
26123:     SuOIIIlien E,duskrmta pysyy alati j. n. e.
26124: 
26125:     Helsingissä 23 päivillä huhtiku:ut.a 1912.
26126: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1!!12.
26127:             1912. -   Anomusmietintö N :o 3.
26128: 
26129: 
26130: 
26131: 
26132:                S i v i s t y s v a l i o k u n n a n m i e t i n-
26133:            t ö N: o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka
26134:            tarkoittaa ruumiillisen rangaistuksen pois-
26135:            tamista kouluista ja kasvatuslaitoksista.
26136: 
26137:     Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
26138: tajain J. W. Latvalan y. m. tekemä anomusehdotus N :o 21,
26139: tarkoittava ruumiillisen rangaistuksen poistamista valtion
26140: kannattamista kouluista ja kasvatuslaitoksista sekä tällai-
26141: sen määräyksen ottamista niihin koululaitosta koskeviin
26142: asetusehdotuksiin, joita Eduskunta on 1907 vuoden valtio-
26143: päivillä anonut armollisina esityksinä Eduskunnalle jätet-
26144: tä viksi. Samasta asiasta 1911 vuoden valtiopäivillä tehdyn
26145: anomusehdotuksen johdosta antoi silloinen Sivistysvalio-
26146: kunta mietintönsä, jossa se ehdotti, et,tä ruumiillisen ran-
26147: gaistuksen käyttäminen kansakoulussa kokonaan kiellet-
26148: täisiin. Asia 'ei kuitenkaan joutunut sillä kerralla Eduskun-
26149: nan lopullisen käsittelyn alaiseksi. Nyt toistetun anomus-
26150: ehdotu:msen johdosta pyytää Valiokunta mielipiteenään esit-
26151: tää seuraavaa.
26152:      Ruumiillisen rangaistuksen käyttäminen kansakoulussa
26153: nojautuu voimassaolevan, 1866 vuoden kansakouluasetuksen
26154:  96 ja 141 pykälään, jotka myöntävät seminaarin mallikou-
26155:  lun ja ylemmän kansakoulun johtajalle oikeuden sen käyt-
26156:  tämiseen. Viime aikoina on yhä voimakkaamma:ksi käyvä
26157: mielipide noussut vaatimaan puheenaolevan rankaisukei-
26158:  non poistamista, jos kohta sen pysyttämiselläkin ainakin
26159:  rajoitetussa muodossa on edelleen puoltajia. Se komitea,
26160:  joka vuonna 1895 julkaisi ehdotuksen asetukseksi kansa-
26161:  koulunopettaja- ja opettajatarseminaarien järjestämistä
26162:  varten, ehdotti, että mallikouluista ruumiillinen rangais-
26163:  tus poistettaisiin, mutta tämä ehdotus ei ole laiksi tullut.
26164:              1912. -   Anomusmietintö N :o 3.
26165: 
26166:  Hiljattain, viime tammikuussa pidetty seitsemäs kansa-
26167:  koulun piiritarkastajain kokous esitti enemmistön mieli-
26168:  piteenä, että ruumiillinen rangaistus olisi poistetta.va kan-
26169:  sakoulusta, mutta sen pitemmälle ei tämä esitys vielä ole
26170:  ehtinyt johtaa. Viidennessätoista kansakoulukokouksessa
26171:  Oulussa vuonna 1911 oli myös käsiteltävänä kysymys ruu-
26172:  miillisen kurituksen poisjättämisestä kansakoulusta. Kes-
26173:  lrusteluun osaao.ttaneista puhujista vain aniharvat kannat-
26174:  tivat tämän rangaistuksen täydellistä poistamista, muut
26175:  puolustivat sen säilyttämistä äärimmäisenä keinona, useat
26176:  niistä kuitenkin tahtoen luovuttaa sen käyttämisen opetta-
26177:  jalta lasten vanhemmille. Kokous jätti niin ollen esityksen
26178:  tekemisen kysymyksen johdosta sikseen.
26179:     Kasvatustieteen teoreetikkoj·en mielipiteet ruumiillisen
26180: kurituksen arvosta ovat nykyään vielä erisuuntaisia. Tois-
26181: ten mielestä pitä.ä tämän rangaistuksen muutamissa tapauk-
26182: sissa tulla käy.täntöön sen nopean vaikutuksen takia, toiset
26183: taas sen kokonaan hylkäävät keskiaikaisena, epäinhimilli-
26184: senä kasvatuskeinona. ,Jälkimäistä kantaa edustavain kas-
26185: vatustieteilijäin mukaan tu1ee ruumiillisen rangaistuksen
26186: tarkoitus muutamissa tapauksissa kylläkin saavutetuksi,
26187: mutta tämä ei tapahdu lapsen sisäisestä vakaumuksesta eikä
26188: vapa;asta päätöksestä, joten hänen luonteensa siveellinen ke-
26189: hitys ei ole mitään voittanut.           Useissa tapauksissa
26190: herättää ruumiillinen kuritus uhmaa ja vihaa sekä vai-
26191: kuttaa loukkaavasti lapsen omanarvon- ja kunniantuntoon,
26192: jonka vaalimisesta ja kehittämisestä kasva~ajan juuri olisi
26193: erikoista huolta pidet.tävä. - Suurissa sivistysmaissa on
26194: •ainakin Ranskassa ja Italiass_a ruumiillisen rangaistuksen
26195: käyttäminen, paitsi oppikoulussa, myö,s kansakoulussa
26196: kielletty.
26197:     Valiokunta on sitä. mieltä, että ruumiillisen rangaistuk-
26198: sen käyttäminen meidänkin kansakoulustamme on poistet-
26199: tava. Koulukasvatus on jo nykyään ehtinyt sille ke-
26200: hitysasteelle, että sen olisi tultava toimeen ilman tätä ran-
26201: kaisukeinoa, jolta useat nykyisistä kasvatustieteilijöistä
26202: kieltävät, kuten mainittu, kaiken kasvattavan arvon. Sekin
26203: Ruumiillisen rangaistuksen poistaminen kouluista.          3
26204: 
26205: seikka, että muutamain kaupunkikuntain, esim. Helsin-
26206: gin, Oulun, Lahden y. m. kansakouluissa ruumiillinen ran-
26207: gaistus on niiden ohjesääntöjen kautta joko kokonaan kiel-
26208: letty tai Yain tarkastajain luvalla sallittu, jotka viime ai-
26209: koina eivät ole tätä oikeuttaan käyttäneet, ja että lukuisat
26210: opettajat ovat itsestään luopuneet puheen-alaisen rankaisu-
26211: keinon käyttämisestä, osottaa ajan tulleen, jolloin se hai-
26212: tatta voidaan jättää pois yleensä kansakoulustamme.
26213:     On myös huomattava, että ruumiillisen rangaistuksen
26214: luvallisuus helposti johtaa varsinkin äkkipikaiset ja kii-
26215: vaat opettajat, sen väärirrkäytöksiin. Tästä voi joskus koi-
26216: tua arveluttavia seurauksia oppilaan terveydelle, ja usein
26217: pyrkii myös ruumiillisen lmritnksen antaminen muut'tu-
26218: maan tavaksi, jolloin oppilaat saattavat vähäpä;töisistä-
26219: kin erehdyksistä joutua sen alaisiksi. Tällainen liialli-
26220: suuksiin eksynyt menettely on opettajalle itselleen vahin-
26221: goksi, koska hänen arvokkuutensa sen kautta lasten sil-
26222: missä alenee, rangaistus kadottaa vaikutuksensa ja koko
26223: kurinpito höltyy, jopa aivan epäonnistuu, niinkuin koke-
26224: mus useista tapauksista on osottanut, puhumattakaan
26225: opetuksen kärsimistä haitoista.       Lasten vanhemmissa
26226: taas, joista ei suinkaan yleensäkään liene mieluista jättää
26227: lapsiaan vieraan henkilön kuritettavaksi, herää monasti
26228: sellainen vastenmielisyys ja epäluottamus moista kasvat-
26229: tajaa kohtaan, että he oHantt lapsensa kokonaan pois kou-
26230: lusta.
26231:     Kysymyksessä olevan rankaisukeinon poistaminen teh-
26232: nee välttämättömäksi, että kansakoulun ja seminaarien
26233: mallikoulun rangaistussäännökset tulevat tarkistetuiksi
26234: ja uudestaan muodostelluiksi. Valiokunta ei kuitenkaan
26235: ole tahtonut siitä mitään ehdotusta laatia, vaan on tämä
26236: tehtävä puhtaasti kasvatusopillisen luonteensa vuoksi
26237: jätettävä kouluviranomaisille.
26238: 
26239:    Mitä oppikouluun tulee, ovat sitä koskevassa lain-
26240: säädännössä swllitut rankaisukeinot ajan kuluessa lie-
26241: ventyneet. Vuoden 1856 kymnaasi- ja koulujärjes-
26242: 4            1912. -   Anomusmietintö N :o 3.
26243: 
26244: tyksen muka·an oli oppikouluissa ruumiillinen ran-
26245: gaistus luvallinen, mutta 1872 vuoden koulujärjestys kor-
26246: vasi sen n. s. jälkiistunta-rangaistuksella, sallien ruumiillis-
26247: ta r.angaistusta ainoastaan yhdessä tapauksessa, silloinkin
26248: puolittain ulkopuolella koulun piiriä.          Viimemainitun
26249: asetuksen 40 pykälä nimittäin säätää, että oppilasta ,oppi-
26250: laitoksesta lähtemään kehoitettaessa menetellään sillä ta-
26251: voin, että vanhempia tahi holhumiestä pyydetään ulosotta-
26252: maan erotodistusta oppilaalle määrätyssä ajassa, jonka
26253: kuluttua hänen poistamisensa oppilaitoksesta ehdotto-
26254: masti pitää seurata. Mutta kuitenkin, jos vanhemmat tai
26255: holhumies soveliaalla kurituksella heti oikaisevat oppi-
26256: lasta, taikka rehtori, heidän suostumuksellansa, semmoista
26257: kuritusta antaa, ja jos sen kautta nähtävä parannus on
26258: tullut, mahtakoon määrätyn ajan loputtua erorangaistus
26259: jäädä sikseen". Nykyään tällä säännöksellä Valiokunnan
26260: hankkimain tietojen mukaan käytännössä tuskin on merki-
26261: tystä. Valiokunnan mielestä ei täten ole syytä enää säi-
26262: lyttää ruumiillista rangaistusta oppikoulussa sallittujen
26263: kurinpitokeinojen joukossa, vaan voidaan se varsin hyvin
26264: kokonaan kieltää. Sama kielto olisi säädettävä myös niitä
26265: yksityiskouluja koskevaksi, jotka nauttivat valtion kanna-
26266: tusta.
26267: 
26268:     Ruumiillisen rangaistuksen poistamista kasvatuslaitok-
26269: sista, jotka, ollen alaikäisiä lainrikkojia varten aijottuja,
26270: oleellisesti eroavat oppilaitoksista, ei Valiokunnan enem-
26271: mistö ole tahtonut tässä yhteydessä ottaa kä:sitelläkseen,
26272: varsinkin syystä, että kysymys suojelukasvatuksen järjestä-
26273: misestä kokonaisuudessaan on parailla•an harkinnan
26274: al•aisena.
26275: 
26276:    Huomauttaen, että V aliakunnan mielestä ruumiillisen
26277: rangaistuksen poistamista oppi- ja kansakoulusta koskeva
26278: määräys myöskin olisi otettava niihin koululaitoksen
26279: perusteita koskeviin asetusehdotuksiin, joita Eduskunta
26280: on 1907 vuoden valtiopäivillä anonut armollisina esityk-
26281: Ruumiillisen rangaistuksen poistaminen kouluista.       5
26282: 
26283: sinä Eduskunnal1e jätettäviksi, Valiokunta ylläolevien
26284: perusteiden mukaisesti kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan
26285: anotta vaksi,
26286:              että ruumiillisen rangaistuksen käyttäminen
26287:           valtion voimassapitämissä ja kannattamissa
26288:           kouluissa kokonaan lciellettäisiin.
26289:    Helsingissä, 12 p :nä huhtik. 1912.
26290: 
26291: 
26292:    Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
26293: Lindelöf, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Annala,
26294: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
26295: Lanne, J. vV. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander,
26296: Salmi, Sipilä, Sundblom ja I. Yrjö-Koskinen sekä osittain
26297: varajäsenet af Forselles, Fränti, I. W. Laine ja Waljakka.
26298: 6           1912. -    Anomusmietintö N :o 3.
26299: 
26300: 
26301: 
26302: 
26303:                       Vastalause.
26304:     Valiokunta on mielestämme ilman riittävää syytä kiel-
26305: täytynyt mietinnössään ottamasta käsitelläkseen kysymystä
26306: ruumiillisen rangaistuksen kieltämisestä myöskin kasvatus-
26307: laitoksissa.
26308:     Mietinnössä esitetään, miten turmiollinen vaikutus kou-
26309: lussa annetulla ruumiillisella kurituksella on sekä kasva-
26310: tcttavaan että lmsvattajaan. Mielestämme siinä suhteessa
26311: ruumiillista rangaistusta vastaan sanottu pitää paikkansa
26312: myöskin kasvatuslaitoksiin nähden, koska sielläkin vieras
26313: henkilö on ruumiillista kuritusta antamassa. Kasvatuslai-
26314: toksen vaikea työ on myöskin vielä paljon enemmän kuin
26315: koulutyö omiaan kuluttamaan opettajan ja opetustoimessa
26316: olevan työnjohtajan hermoja, jolloin monenkertaisina il-
26317: menevät kaikki ne väärinkäytökset, joihin Valiokunta mie-
26318: tintönsä 3 :nnella sivulla viittaa äkkipikaisen ja kiivaan
26319: opettajan ruumiillista rangaistusta käyttäessään helposti
26320: johtuvan. Kasvatuslaitoksissa, joissa ulkopuolisen yleisön
26321: tarkastus ei edes siinä määrässä kuin kansakoulussa pääse
26322: oppilaiden kohtelua valvomaan, voivat väärinkäytökset
26323: käydä vielä räikeämmiksi knin kansakoulussa.
26324:     Kasvatuslaitosten arkaluontoisen tehtävän vuoksi on
26325: niissä vieläkin enemmän kuin koulussa syytä varoa ruu-
26326: miillisen rangaistuksen käyttämisen turmiollisia vaikutuk-
26327: sia. Ei voi torjua sitä ajatusta että kasvatuslaitoksesta pääs-
26328: seiden kasvattien joutumisessa uudestaan rikollisuuden
26329: tielle sellaisissa muodoissa kuin syyllisyytenä pahoinpite-
26330: lyyn, eläinrääkkäykseen, ryöstöön ja tappoon, suuri osansa
26331: on kasvatuslaitoksessa saadulla raa'alla ruumiillisella kuri-
26332:                         Vastalause.                         7
26333: 
26334: tuksella. Mielestämme ruumiillisen rangaistuksen käyttä-
26335: minen on ehdottomasti kiellettävä myöskin kasvatuslaitok-
26336: sissa. Meillä Suomessa sellainen uudistus on epäilemättä
26337: helpompi toimeenpanna kuin esim. Pohjois-Amerikan Yh-
26338: dysvalloissa, joissa kuitenkin eräissä jopa kaikkein huo-
26339: mattavimmissa kasvatuslaitoksissa ruumiillisen rangaistuk-
26340: sen käyttäminen on kielletty.
26341:     Pääasialliseksi syyksi, jonka vuoksi Valiokunta ei ole
26342: katsonut voivansa tässä yhteydessä käsitellä kasvatuslai-
26343: tosten kurinpitokysymystä, mainitsee Valiokunta sen sei-
26344: kan, että kysymys n. s. suojelukasvatuksen järjestämisestä
26345: kolmnaisuudessaan on pa!'haillaan harkinnan alaisena.
26346: Mielestämme tämä sei,kka ei ollenka,an estä sisällyttämästä
26347: käsillä olevaan anomukseen ruumiinrangaistuksen poista-
26348: mista myöskin kasvatuslaitoksista, koska anomuksen ulot-
26349: taminen koskemaan myöskin kasvatuslaitoksia ei ollenkaan
26350: häiritsisi suojelukasvatustoiminnan järjestämistä, vaan
26351: päin vastoin yhdeltä tärkeältä osaUa tietäisi senkin kysy-
26352: myksen edistysmielistä ratkaisua.
26353:     Edellä olevan nojalla ehdotamme, että Eduskunta
26354: anms1,
26355:                että ruurniillisen mngaistuksen käyttärninen
26356:            kiellettäisiin rnyöskin valtion voirnassapitärnissä
26357:             ja kannattamissa lcas1Jatuslaitoksissa.
26358: 
26359:    Helsingissä, 12 p :nä huhtikuuta 1912.
26360: 
26361:      J" F. Kivikoski.            J. W. Latvala.
26362:      V. Annala.                  Juho Etelämäki.
26363:      Hilda Herrala.              Anton Huotari.
26364:      \Väinö Jokinen.             Hulda Salmi.
26365: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
26366:     1912. -     Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 3.
26367: 
26368: 
26369: 
26370: 
26371:                   S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
26372:               n e n a n o m u s ruumiillisen rangaistuksen
26373:               poistamisesta valtion voimassa pitämistä ja
26374:               kannattamista kouluista.
26375: 
26376: 
26377: 
26378: 
26379:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
26380:               ja Suuriruhtinas I
26381: 
26382: 
26383: 
26384: 
26385:     Näillä valtiopäivillä on ,tehty anomusehdotus, joka tar-
26386: koitlta·a ruumiillisen rangaistuksen poistamista valtion kan-
26387: na•tt<Mllista kouluista, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen
26388: 2    1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 3.
26389: 
26390: säädetyssä jä:rjestyksessä käsi,tel,lyt.
26391:     Ruumiillisen rangaistuksen käyttäminen kansakoulussa
26392: nojautuu voimassa oleva>n 1866 vuoden kansakouluasetuk-
26393: sen 96 ja 141 § :ään, jotka myöntävät seminaarin malliJkou-
26394: lun ja ylemmiän kansakoulun johtajaJie oikeuden käyttää
26395: ruUJIIliillista rangaistusta. Murtt~a viime aikoina on yhä
26396: voima.kkaammlaksi ~kiäyvä mielipide noussut vaatimaan pu-
26397: heena olevan rangaistuksen poistamista. Niinpä useiden
26398: kaupunkien, kuten Helsingin, Oulun ja Lahden kansakou-
26399: luissa ruumiillinen rangaistus on niiden ohjesäännöissä
26400: joko lmkonaan kieHetty tai vain tarlkasta1jan1 luvalla sal-
26401: littu.
26402:      V aa:timus ruumiiLlisen rangaistuksen poist,amisesta
26403: kouluista onkin Eduskunnan miel.es,tä täysin oikeu-
26404: tettu, koska koulu>kasvatus on jo nykyään ehtinyt sille
26405: kehitysasteelle, että sen olisi tultava toimeen ilman ~tätä
26406: rangaistuskeinoa, jonka kasvattava arvo on sangen epäi-
26407: lyttävä. Sitä paitsi on huomattava, että ruumiillisen ran-
26408: gaistuksen luvallisuus helposti johtrua varsinkin äikki,pikai-
26409: sert ja kiivaat opettajat siltä väärin, kruyttämä,än. T.ästä voi
26410: joskus ·koitua arveluttavia seurauksia oppilaan terveydelle,
26411: ja usein pyrkii myös ruumiillisen kurituksen antaminen
26412: muuttumaan ta•vaksi, jolloin oppilaat saattavat vä:hä;pätöi-
26413: sistäkin erehdyksistä joutua sen alaisiksi. Tällainen liialli-
26414: suuksiin eksynyt menettely on opettajalle itselleen vahin-
26415: goksi, koska hänen arvokkuutensa sen kautta lasten sil-
26416: missä alenee, rangaistus kadottaa vaikutuksensa, ja 'koko
26417: kurinpi,to !höltyy, niinkuin kokemus on usein osottanut,
26418: puhumattakaan opetuksen kärsimistä haitoista. Lasten
26419: vanhemmissa taas, joista ·ei suinka,an yleensä liene mieluista
26420:  jättää lapsiaan vieraan henkilön kuritettavaksi, herää mo-
26421: nasti niin suuri vastenmielisyys ja epäluottamus sellaista
26422:  kasvatta,jaa kohtaan, että he ottavat lapsensa kokonaan
26423:  pois koulusta.
26424:      Puheena olevan rangaistuksen poistaminen tehnee vält-
26425: tämäottömäksi, että kansakoulun ja seminaarien mallikoulun
26426:  rangaistussä,ännökset tulevat tarkistetuiksi ja uudestaan
26427: Ruumiillisen rangaistuksen poistaminen kouluista.             3
26428: 
26429: muodosoolluiksi. Eduskunta e~ kuitenkaan ole taht-onut
26430: siitä mitään ehdotusta la:atia, vaan on tämä tehtävä puh-
26431: taasti kasvatusopillisen luonteensa vuoksi jäitettävä koulu-
26432: viranomaisille.
26433:     Mitä oppikouluun tulee, ovat sitä koskevassa lainsää-
26434: dönnässä sallitut rangaistukset ajan kuluessa lieventyneet.
26435: Vuoden 1856 kymnaasi- ja koulujärjestyksen mukaan oli
26436: oppikouluissa ruumiillinen rangaistus vielä luvallinen,
26437: mutta 1872 vuoden ko:ulujärjestys korvasi sen niin sano-
26438: tuHa jiiiJki-istuntarangaistuksel,la, sallien ruumiillist·a ran-
26439: gaistusta ainoastaan asetuksen 40 § :ssä mainitussa tapauk-
26440: sessa. Nykyään tämän pykäl·än ffi,ännökstellä tuskin on mer-
26441: kitystä, ja sentäJhden ·ei Eduskunnan ,mieJestä ole syytä enää
26442: säilyttäJä ruumiillista ranga,istusta oppilmu:lussa sallittujen
26443: kurinpitokeinojen joukossa, vaan voidaan se varsin hyvin
26444: kokonaan kieltää. Sama kielto olisi säädettävä myös niitä
26445: yksityiskouluja koskevaksi, jotka nauttivat valtion kanna-
26446: tusta.
26447:     Eduskunnan mielestä olisi ruumiiHisen rangaistuksen
26448: poistamista oppi- ja kansakoulusta koskeva määräys myös-
26449: kin otettava niihin koululaitoksen perusteita koskeviin ase-
26450: tuseh:dotuksiin, joita Eduskunta 1907 vuoden val,tiopäivillä
26451:  on anonut armollisina esityksinä EduslrunnaJle annetta-
26452:  viksi.
26453:     Edel'lä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
26454: liselta MajesteetiHanne alamaisimmasti anoa,
26455:                että ruumiillisen rangaistuksen käyttäminen
26456:             valtion voimassa pitämissä ja kannattamissa
26457:             koul1tissa kokonaan kiellettäisiin.
26458: 
26459:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26460: 
26461:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1912.
26462: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
26463:              1912. -   AnomusmietinW N :o 4.
26464: 
26465: 
26466: 
26467: 
26468:                 S i v i s t y s v a i 1 o kunnan mietin-
26469:             t ö N: o 4 lwrotetun valtioavun myöntämistä
26470:             Terijoen suomalaiselle yhteiskoululle tar-
26471:             iwittavan anomusehdotuksen johdosta.
26472: 
26473:      Sinstysvaliokunta on vulmisteltavakseen saanut edusta-
26474: jain Arokallion ja Nuoran tekemän anomusehdotuksen N :o
26475: 23, jonka tarkoituksena on, että Eduskunta anoisi myönnet-
26476: täväksi Terijoen suomalaiselle yhteiskonlulle Yiittä alempaa
26477: luokkaa varten entisen, 4,000 markan suuruisen valtioavun
26478: lisäksi 1,000 markkaa luokkaa kohti sekä aijottuja kolmea
26479: ylempää luokkaa varten 5,000 markkaa luokkaa kohti. Su-
26480: rnasta ·asiasta tehtiin 1911 vuoden valtiopäivillä anomuseh-
26481: dotus, joka ei silloin kuitenkaan joutunut käsittelyn alai-
26482: seksi. Valiokunta pyytää asian johdosta esittää seuraavaa.
26483:      Eduskunta on 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä anonut,
26484: että yhteiskouluille ja muille yksityisille alkeisoppilaitok-
26485: sille myönnettäisiin 4,000 markan suuruinen valtioapu ku-
26486: takin toiminnassa olevaa luokkaa kohti, mikä valtioapu
26487: erinäisissä tapauksissa voitaisiin korottaa aina 5,000 mark-
26488: kaan. Korotettu valtioapu voisi Eduskunnan päätöksen
26489: mukaan tulla kysymykseen koulun sijaitessa paikkakun-
26490:  nalla, jossa Ynokrat ja elinkustannukset ovat kovin korkeaL
26491:  ja koulun oppilasmäärän ollessa hyvin suuri.
26492:       Hallituksen 14 p :nä huhtik. 1909 asettama yksityiskou-
26493: lukomitea, jonka tehtävänä oli Eduskunnan esittämäin
26494:  periaatteiden pohjalla m. m. laatia ehdotus asetukseksi yksi-
26495:  tyiskoulujen avustamisesta yleisillä Yaroilla, on mietintöön-
26496:  sii sisältyvässä asetusehdotuksessa Suomen yksityisoppikou-
26497:  luista lähemmin määritellyt valtioavun saamisen ehdot.
26498: Tämä asetusehdotus ei ole kuitenkaan vielä laiksi tulJut.
26499:                Hl12. -    Anomusmietintö N :o 4.
26500: 
26501:     Vuhcenaolc\·an anomnsehclotnksen tnrkoiJliS on myö·tii-
26502: 1 untoa ansaitse\·a.   Sijaitsechan Terijoen suomalainen yh-
26503: tPiskoulu rajaseudnlla, joka aina on saanut ponnistella tu-
26504: lmli.ssa oloissa, siYistystasoaan s~iilyttääkseen ja kohotta,ak-
26505: s<·en. Sen sivistyshanitstukset ova.t ilahuttavan virkeitä,
26506: kuten voi päättiiä In. m. siitä seikast•a, että puheenaolevaan
26507: kouluun oppilaiksi pyrkiviä on ilmotnksen mukaan ollut
26508: runsaammin knin on voitu vastaanottaa. Lisäksi sijaitsee
26509: koulu sellaisella paikkakunnalla, jossa asnnto- ja elinkus-
26510: tannukset ovat suhteellisen suuret.
26511:     Siitä huolimatta t-i Yaliokunta ole katsonut voivansa
26512: Eduskunnalle puoltaa puheenalaisen anomusehdotuksen
26513: hyväksymistä. Kun kerran Eduskunta on tehnyt yksityis-
26514: koulujen valtioavustusta yleensä koskevan anomuksen, Pi
26515: Yaliokunnan mielestä Eduslnmnan sen lisäksi tnlc :mun
26516: ntltioapua jotakuta koulua varten erikseen.
26517:     Valiokunta. ehdottaa niin ollen Eousknnnnn pii~itPHii­
26518: Yä.ksi~
26519: 
26520:                 ettii mw1nusehdotus ei ({ihcttf({ /;'dusl.·u;uuu;
26521:             toimenpidrttii.
26522: 
26523:     ilL•lsingissii, 1:2 p :nii lmhtik. Hll:!.
26524: 
26525: 
26526: 
26527:    '""\siankäsittelyyn ovat ottaneet o,.;aa puheenjohtaja Lin-
26528: delöf, varapuheenjohtaja "\Y. ;Jokinen, jäsenet Annakt,
26529: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
26530: Lanne, J. W. Latvala, ~ialmivaara, Nuora, Relander,
26531: Salmi, Sipilä, Sundblom ja I. Yrjö-Koskinen sekä osittain
26532: varajäsenet af Forselles, Fränti, I. W. Laine ja \Valjakka.
26533: 
26534: 
26535: 
26536: 
26537:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
26538:         1912. -   V. M. -   Anomusmietintö N :o 5.
26539: 
26540: 
26541: 
26542: 
26543:                Työväenasiain            valiokunnan
26544:             m i e t i n t ö N :o 1 anomusehdotuksen joh-
26545:             dosta, joka tarkoittaa valtioavun myöntä-
26546:             mistä työttömäin avustamiseksi ensi talven
26547:             aikana.
26548: 
26549: 
26550:    Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
26551: valmisteltavaksi edustaja Pohjolan y. m. anomusehdotuk-
26552: sen N :o 54 valtion kannatusavun myöntämisestä niille työ-
26553: väen ammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestä-
26554: vät työttömäin avustusta.
26555: 
26556: 
26557:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa esite,tään
26558: Eduskunnan anottavaksi, että valtion 1913 vuoden meno-
26559: sääntöön otettaisiin 500,000 markan määräraha hallituksen
26560: käytet·täväksi tarpeen mukaan raha-avustuksena sekä niille
26561: työväen ammattijärjestöille, jotka omille jäsenilleen suo-
26562: rittavat työttömyysavustusta, että niille ammattijärjestöille
26563: tahi sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskomiteoille,
26564: jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat järjestääkseen
26565: ammattijärjestöihin kuulumattomien työttömien avustami-
26566: sen; ja olisi avustus edellisessä tapauksessa oleva 2 /s siitä
26567: määrästä, minkä järjestöt osottavat työttömyysavustusta
26568: suorittaneensa, jälkimäisessä niin suuri, että kokonaan työ-
26569: tön avunhakija, jolle ei voida toimittaa mitään sopivaa
26570: työtä, saisi päivää kohti avustusta vähintään puolet paikka-
26571: kunnalla tavallisesta ammattinsa päiväpaikasta, ja osittain
26572: työtön niin paljon, että palkka ja avustus yhrteensä olisivat
26573: vähintään 2h tavallisesta päivä palkasta.
26574: 2       1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 5.
26575: 
26576:      Eduskunta on tehnyt työttömäin avustamista valtion
26577: varoilla tarkoit,tavia anomuksia jo vuosien 1908 ja 1909
26578: toisilla sekä 1910 ja 1911 valtiopäivillä, anoen vii-
26579: meksi, että vuonna 1912 myönnettäisiin hallituksen käy-
26580: tettäväksi 200,000 markan määräraha, osittain apurahoina
26581:  kunnille, jotka joko tilapäistä työttömäin avustusta tahi
26582: pysyväisen työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa
26583: olevain avustamista varten sellaisia anovat, osittain avus-
26584: tuksina, joita määrätyssä suhteessa myönnettäisiin sellai-
26585: sille työväestön keskuudessa perustetuille, julkiseen tarkas-
26586: tuk::>een alistuville kassoille, joista työt·tömyysavustusta
26587: kassan osakkaille jaetaan. Näistä anomuksista on Hallit-
26588: sija jättänyt vuonna 1908 tehdyn, mikäli se koskee valtion
26589: varain käyttämistä työttömäin avustamiseen, sekä vuosina
26590: 1909 ja 1911 tehdyt huomioon ottamatta ja valtuuttanut
26591: vuoden 1910 anomuksen johdost·a Senaatin viime vuoden
26592: menosääntöön ottamaan 200,000 markan määrärahan har-
26593: kintansa mukaan käytettäväksi korottomien tai halpakor-
26594: koisien lainojen myöntämistä varten kuntien ehkä toimeen-
26595: pantavain todellisten hii·täaputöiden ·avustamiseen erinäi-
26596: sillä ehdoilla. Viime vuoden menoarvioon ei tällaista erää
26597: kuitenkaan ole otettu.
26598:      Työn puutteesta johrtuva työt.tömyys on Suomessa tullut
26599: jokavuotiseksi ilmiöksi ja se on viime aikoina ollut varsin
26600: suuri. Kuluvanakin talvena on työnpuutteisten henkilöi-
26601: den lukumäärä ollut melkoinen, ja asianlaita tulee epäile-
26602: mättä olemaan sama ensi vuonnakin. Yhteiskunnan on
26603: tähän epäkohtaan, joka tuottaa niin tuhoisia seurauksia,
26604: kiinnitet.tävä huomiota jo sen vuoksi, että se suureksi osaksi
26605: johtuu yhteiskunnan nykyisestä taloudellisesta rakenteesta.
26606: Lähinnä tulee kyllä lmntien ryhtyä tässä kohdin toimiin,
26607: mutta jo vasta mainituista syistä ja semminkin, kun ·työt.tö-
26608: myyden ehkäiseminen ja sen seurausten lieventäminen voi
26609: käydä lnmnille taloudellisesti ylivoimaiseksi, tulee Valio-
26610: kunnan mielestä valtion tukea työäömäin avustamista.
26611:     Ensi sijassa on Valiokunnan mielestä otettava huomioon
26612: työläisten omat työttömyysvakuutusyritykset maassamme.
26613:                    Työttömäin avustus.                     3
26614: 
26615: Työttömyysvakuutuskomitea on viime vuonna antamassaan
26616: mietinnössä ehdottanut työttömyysvakuutusta meillä jär-
26617: jestettäväksi siten, että valtio avustaisi työväen perustamia
26618: työttömyysrahastoja, koska tämä muoto on yleensä osottau-
26619: tunut sopivimmaksi. Mainitun komitean tiedonautojen
26620: mukaan oli 1911 ainoastaan neljällä ammattiliitolla var-
26621: sinaisia työttömyyskassoja, ja joissakin liitoissa oli sel-
26622: laisten perustaminen paraillaan pohdittavana. Näin ol-
26623: len ja koska ulkomaiden kokemus on näyttänyt, että ylei-
26624: sistä varoista luvassa oleva avustus on ollut omansa tuntu-
26625: vasti kannustamaan työläisiä tällaisia rahastoja perusta-
26626: Inaan, tulisi valtion ensi vuonna myöntää työväen perusta-
26627: mille työttömyyskassoille avustukseksi ainakin puolet siitä
26628: määrästä, minkä ne osattavat työttömyysapua sanottuna
26629: vuonna suoritrtaneensa. Näin saavutettaisiin sitäpaitsi jo-
26630: tain kokemusta vaHion avustamasta työttömyysv.akuutuk-
26631: sesta, ennenkuin tätä käydään lainsäädännöllä järjestä-
26632: mään.
26633:      Valtion täJten a vustamien työttömyysrahastojen tulisi
26634: tietenkin olla, ainakin jossain määrin, järjestettyjä työttö-
26635: myysvalmutukselle yleisesti asetettujen vaatimusten mu-
26636: kaan. Valiokunnan mielestä on syytä avwstettavilta kas-
26637: soi1ta vaatia ainakin: että ne keskinäisinä vakuutuslai-
26638: toksina jakavat työttömyysapua vain omille jrusenilleen;
26639: etteivä·t ne anna avustusta työlakkoon tai työnsulkuun osal-
26640: lisille: eivät osakkaille, jotka kassan hallituksen harkinnan
26641: mukaan ova;t riittä·vättä syyttä työstään eronneet tai päte-
26642: västä syystä siitä erotetut, eivätkä myöskään osakkaille,
26643: jotka ilman kassan hallituksen hyväksymää syytä kieltäy-
26644: tyvät vastaanottamasta sen tarjoamaa, heidän kykyään
26645: vastaavaa työtä, josta maksetaan kohtuullinen palkka; että
26646: päivittäinen avustus kassasta on yleensä oleva avnstettavan
26647: ta vailista työansiota pienempi; että niiden hallinto on
26648: tyydyttävällä kannalla, ja ennen kaikkea, että ne alistuvat
26649: julkiseen tarkastukseen, joka sopivimmin voitai•siin jättää
26650: vakuutustarkastajan tehtäväksi.
26651: 4       1912. -   V. M. -   Anomusmietintö N :o 5.
26652: 
26653:     Tällaisia keskinäisiä työttömyyskassoja voivat kuitenkin
26654: vain ammattijärjestöt menestyksellä perustaa. Mutta mei-
26655: dän maamme työttömistä on ainoastaan pieni osa näin jär-
26656: jestynyttä, minkä vuoksi suuri joukko työttömiä jäisi tällä
26657: tavoin annettavasta valtion avustuksesta osat.tomaksi. Sen
26658: vuoksi olisi valtion avustettava työttömiä myöskin muulla
26659: tavoin ja ·tässä näyttää kuntain välitys olevan välttämätön.
26660: Lainojen myöntämistä kunnille Valiokunta ei kuitenkaan
26661: voi pitää tarkoituksenmukaisena avustamismuotona, koska
26662: kokemus osottaa, että 'kunnat eivät mielellään ·tee velkaa täl-
26663: laisia tarkotuksia varten. Valiokunnan mielestä on paikal-
26664: laan, että valtio myöntää apurahoja :kunnille ja siten
26665: tukee näiden toimintaa vähäväkisten auttamiseksi ja yh-
26666: teiskunnan turvaamisek:Jsi työttömyyden aiheuttamil1ta häi-
26667: riöiltä sekä erittäinkin kannustaa niitä tässä tarkoituksessa
26668: perustamaan ja kehittämään pysyväisiä kunnallisia työttö-
26669: myysrahastoja ja suunnittelemaan tilapäisten hätäaputöi-
26670: den ohella pitempiaikaisia työttömillä teetettäviä töitä.
26671:     Esitetyn perustuksella Valiokunta kunnioittaen ehdot-
26672: taa Eduskunnan anottavaksi,
26673: 
26674:                että myönnettäisiin 200,000 rnarkan maara-
26675:            mha Hallituksen k:äytettäväksi ensi vuonna,
26676:            osittain a•uustuksina työ•uäestön keskuudessa
26677:            perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville
26678:            lceskinäisille työttö1'nyyslcassoUle, osittain apu-
26679:            pahoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyys-
26680:            rahaston perustamista tai jo olemassa olevan
26681:            J.·eldttämistä tahi muunlaista työttömäin avusta-
26682:            mista vapten sellaisia anovat.
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 
26687:    Asian käsittelyyn oYat ottaneet osaa puheenjohtaja
26688: Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet Hjelt, Karhi,
26689: Knuutila, I{urikka (osittain), Jalava, Jokinen, Alma, Leh-
26690:                   Työttömäin avustus.                     5
26691: 
26692: tonen, Lundström, Pohjoh, PäJrssinen, Salo (osittain),
26693: Sohlberg, vVaarala, Vuorimaa ja Yrjö-Koskinen, E. S.
26694: sekä varajäsenetAalle (osittain) ja Wiljrukainen (osittain).
26695: 
26696:    Helsingissä, huhtikuun 17 päivänä 1912.
26697: 6       1912. -   V. M. -   Anomusmietintö N :o 5.
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:                        Vastalause.
26703:     Valiokunnan enemmistön ehdotukseen voimme yhtyä
26704: siihen nähden, että valtioapua olisi myönnettävä sellaisille
26705: työväestön keskuuteen perustetuille julkiseen tarkastukseen
26706: alistuville kassoille, joista työttömyysavustuksia kassan
26707: osakkaille jaetaan. Kuitenkin olisi mielestiimme näille kas-
26708: suille myönnettävä valtioapua kaksi kolmannesta siitä mää-
26709: riistä, minkä nämä suorittavat osakkaille€n työttömyys-
26710: a vustuksena.
26711:     Valiokunnan enemmistön sitä ehdotusta, että myönnet-
26712: täisiin valtioapua työttömille kuntain välityksellä, emme
26713: voi hyväksyä. Tosin olemme sitä mieltä että myöskin kun-
26714: tuin olisi huolehdittava työttömyyden ehkäisemisestä ja
26715: työttömäin avustamisesta. Mutta kokemus on osottanut,
26716: etteivät kunnat yleensä näistä tehtävistä välitä. Eikä ole
26717: edes lunltav'lla, että kuntain toiminta tässä suhteessa tuli:;;i
26718: paranemaan sillä, että ne saisivat jonkun nrran valtion va-
26719: roja työttömäin avustamista varten. Sen vuoksi olisi mie-
26720: lestämme välttämätöntä, että puheena olevaa valtioapua
26721: jaettaisiin työttömille pääasiallisesti työväen ammattijär-
26722: jestöjen välityksellä. Eräissä tapauksissa voisi kuitenkin
26723: jakaa mainittua avustusta työttömille erityisten avustus-
26724: komiteain välityksellä, joiden valitseminen olisi mielestäm-
26725: me jätettävä ammattijärjestöjm1 asiaksi.
26726:     Avustusta jakavain järjestöjen ja komiteain toiminnan
26727: nlvominen jäisi luonnollisesti Senaatin määrättäväksi,
26728: eikä voida epäillä, ettei Senaatti siinä suhteessa löytäisi
26729: kyllin tarkoituksen mukaista ja luotettavaa tapaa. Voi-
26730: taisiinhan sitä varten nimittää erityinen työttömyysrahas-
26731: ton hoito- ja tarkastuskomitea, jonka jäsenistä esim. olisi
26732:                         Vastalause.                              7
26733: 
26734: puolet Suomen Ammattijärjestön toimikunnan ehdotta-
26735: mia. Sellainen komitea voisi luonnollisesti tarpeen vaati-
26736: essa käyttää myöskin kuntain virkailijain apua. Kaikki
26737: avustusrahaston hoito- ja tarkastuskustannukset olisi tie-
26738: tysti valtion suoritettava.
26739:     Työttömyysavustuskassaan kuulumattomille oEsi mie-
26740: lestämme annettava avustusta täydellisen työttömyyden ai-
26741: kana vähintään puolet tavallisesta ammattipäiväpalkasta ja
26742: osittaisen työttömyyden aikana niin paljon, että palkka
26743: ja avustus yhteensä tekevät vähintään 2Js tavallisesta päi-
26744: väpa.lkasta. Avustusta ei tietenkään olisi annettava ennen
26745: kun on kootettu toimittaa avunhakijalle työtä joko kun-
26746: nan työnvälitystoimiston kautta tai, missä sellaista ei ole,
26747: avustusta välittävän järjestön tai komitean toimesta.
26748:     Valiokunnan enemmistön ehdottamaa 200,000 Smk val-
26749: tioapua pidämme liian pienenä. Työttömyyden laajuuteen
26750: katsoen pidämme välttämättömänä, että valtiovaroista
26751: myönnettäisiin 500,000 Smk. työttömäin avustamiseen.
26752:     Ehdotamme sen vuoksi Eduskunnan anottavaksi,
26753: 
26754:                että 1nyönnettäisiin 500,000 markan määrä-
26755:           raha Hallituksen käytettäväksi ensi 1Juonna
26756:            työttömäin työläisten wcustamiseen siten, että
26757:                1 :ksi niille työväen ammattijärjestöille, jotlca
26758:           omille jäsenilleen suoritavat työttöu~yysavus­
26759:            tusta, annettaisiin kaksi kol·matta osaa siitä mää-
26760:           ?'ästä, minkä ne osattavat kunakin kuukautena
26761:            yllä·mainitttMUl aikana tuollaista avttstusta suo-
26762:           l'ittaneensa, ja
26763:                13 :lcsi että niille työväen arnrnattijä1•jestöille
26764:           tahi sellaisten järjestöjen valit.rsemille m·ust·u!>-
26765:           kmniteoille, jotka määrätyllä paiklcalcunnalla
26766:           ottm~at järjestääkseen. amJnattijäl'jestöiMn kttu-
26767:           lumattOJnien työttömyysavun tarvitsijain avus-
26768:           tamisen, jaettaisiin avustusta siten, että täyde!-
26769:           listä työttömyyttä kärsi1Jä amtnhakija, .folle <:i
26770:           1Joicla toimittaa mitään sopivaa tyi:)tä, sai.si päi-
26771: 8       1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 5.
26772: 
26773:            vää kohti avustusta 1)ähintään zmolet pa:ikka-
26774:            kunnalla tavallisesta ammatti-nsa päiväpalkasta
26775:            ja osittaista työttörnyyttä kärsivä saisi niin pal-
26776:            jon, että palkka ja amtstus yhteensä tekevät vä-
26777:            hintään lwlcsi kolmannesta tavaUiiscsta päivä-
26778:            palkasta.
26779: 
26780:     Helsingissä, 17 päivänä huhtikuuta 1912.
26781: 
26782:      J. K. Pohjola.                 W. Lundström.
26783:      Matti Paasivuori.              Oskari Jalava.
26784:      Frans Lehtonen.                Alma Jokinen.
26785:      A. Salo.                       Hilja Pärssinen.
26786: 
26787: 
26788: 
26789: 
26790:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
26791:     1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 5.
26792: 
26793: 
26794: 
26795: 
26796:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
26797:             n e n a n o m u s määrärahan myöntämi-
26798:             sestä työttömäin avustamiseksi.
26799: 
26800: 
26801: 
26802: 
26803:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
26804:                ja Suuriruhtinas l
26805: 
26806: 
26807: 
26808: 
26809:     Edu:slmntawon säädety,ssä järjestyksessä käsi·tellyt näinä
26810: vrulitiopäivillä tehdyn .an•omusehdotui@sen, joka tartlmi.ttJaa
26811: valitioavun myöntitmistä työttöanäin •avusta.mise~ksi ensi ;tai-
26812: 2     1912. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 5.
26813: 
26814: ven aH~ana.
26815:     Eduskunta on tehnyt anomuksia työttömäi.n avustami-
26816: sesta valti.on varoilla jo vuosien 1908 ja 1909 toisilla valtio-
26817: päivillä sekä vuoden 1910 varsin:aisilla ja vuoden 1911
26818: va•Hiopäi'V'iHä, anoen vi1iJIDieksi, ·että 1912 V1ruoden meno-
26819: arvioon otettaisiin 200,000 markan määräraha Hallituk-
26820: sen klliy·tettiilvwksi, osittain apurahoina :lrunnille, jotka joko
26821: tilapä:istä työttömäin avustusta tahi pysyvllii•se:n työttömyys-
26822: rahaston perustamista tai jo olemassa olevan a.vus:tamista
26823: vail.'ten sellaisia ailliovat, osittain avustuksina, joilta määrä-
26824: t:yssä suhteessa myönnettäisiin sellai•sille työväestön kes-
26825: kuudessa peruste1JUille, julkiseen tarkastukseen alistuville
26826: ka,ssoiillle, joista <ty•öttömyysavustusta kassan osa·kkaille jae-
26827: taan. Teidfun KeisariUinen Majesteettinne on jättänyt sekä
26828: vuonna 1908 te;hdyn anomuksen, mikäli se koskee valtion
26829: varain käyttälmilstä työttömäin a vustami.seen, että vuosrina
26830: 1909 ja 1911 tehdy.t .anomwkset huOilllioon ottamatta ja val-
26831: tuuttanut Sena-atin vuoden 1910 valtiopäiväin anomuksen
26832: johdosta vuoden 1911 menJosä.ä,ntöö,n ottamaan 200,000
26833: marikan määrärahan harkintansa mukaan käy•tettärväksi
26834: k;ol'\ottomi•en taiJ halpakorkoisten l-ainojen myöntämistä
26835: varten kuntien ehkä ·toimeenpantavain todellisten häta-
26836: aputöiden avustamiseen erinäisillä ehdoilla. Viime vuoden
26837: menoarvioon ei tällaista erää kuitenkaan ole otettu.
26838:     Työn puruttoosta j•ohtuva työttömyy1s on Sruomessa tullut
26839: j.ok:a1vuotiseksi i1mi•ö!k:si ja on se viime ailmri'll'a ollut
26840: suuri. Kuluneenakin talvena on työnpuutteisten ihenki~öi­
26841: den lukrumäärä ollut mel!lminen, ja asi.a.nlaita •tulee epäile-
26842: mä,ttä olema.an sruma ensi vuonnaikin. Yhteiskunnan on
26843: ·tähän epä1k!ohta•an, j.oka tuott.aa niin tu:hois]a smmau:ksia,
26844: kiinniJtet.tä;vä huomio.tJa jo ·sen vruoksi, että ee euuremsi osaikBi
26845: johtuu yhteiskunnan nykyise,stä taloudellisest,a ralkenteesta.
26846: LäJhinnä ·tulee kyllä kuntien ·ryhtyä tässä ~ahdin t:oimiin,
26847: mutta jo vasta :mainitui.sta syistä ja semminlkin, kun työtltö-
26848: myyden ell'käiseminen j.a sen seur.arusten lieventäJminen voi
26849: käydä kunni:l1le ta1oudelJlise.sti ylivoimaiseksi, tulee valtion
26850: tukea t~öttömäin a•vustamista.
26851:                      Työttömäin avustus.                            3
26852: 
26853:      Ensi sijassa on ffiduSimn.nJan mielestä otettaiVa ihUIO!llliröon
26854: työläisten omat työttJömyysvakuutusyritykset Suomessa.
26855: Työt,tömyysv,a!lmutuskO!lllite,a on viime 'VUIOillilla antama,ssa,an
26856: mietinnössä ehdottanut työttömyysvalmu:tusta järjestet-
26857: tävä~si siten~ että va'lrt,io avustaisi työ,väen perustami,a
26858: työttömyy;srahastJoja, koska ,tämä mu:oto on yleensä osot-
26859: .tautunut sopivimmaksi. Mainitun lk!O!lll.iitean tiedonantojen
26860: muk,a,an oli kui'telllkin 1911 'ainoa~Sta;an neJj,äl:lä amrrnll!tti-
26861: liitol1a varsinaisila ,työt·tö:myyslmssoja, ~a joilssa,kin liitoissa
26862: oli sehl>aitsten perustaminen paraiUa:an ,poihdittta vana. Näin
26863: oMen j,a kosk~a ul,komaiden :kokemus on näyttänyt, e.ttä ylei-
26864: sistä v,al"oi,sta luvassa ol~~:wa avustus· on oHut omansa tuntu-
26865: vrusti 'kannustwmaan työläisiä :tällaisia rahastoja pel"USta-
26866: maan, tulisi valtion ensi vuonna myöntää työväen perus-
26867: trumiHe työttömyyslmssoille a vustukse:ksi ainakin puoJet
26868: siitä määrästä, mink!ä ne IOisottaiV,at työW)myysapua sanot-
26869: tunia vuonna sUJorittaneensa. Näin saavutettaisiin sitä paitsi
26870: jotain k{jkJemUJsta V~a~tion av;ustamwsta ityöttöm~ysvakuu­
26871: tuksesta, ennenk!uin tä,tä käydään I.ainsäädännöllä järjes-
26872:  tämään.
26873:       Va;ltion täten avustwmien työtJtömyysrahas,tojen tulisi
26874: ,tielt,enkin olla, edes jossain mä.ä,rin, jä,rjeste,ttyjä ·työttö-
26875: my,ysVJakruu:tmkJSelle yleisesti asetertt.ujen vaatimrus'ten mu-
26876: ·ki~~Jan. Eduskunnan mielestä on syyitä •av;ustet.ta:viJt,a kas-
26877: sorlta vaatia ainakin: eibtä ne !keslkiTIJä,isinrä valkuu:tuslaiJtJok-
26878: sina jatkavat ·työttömyys;apua VJain omiUe j'iiJseniUeen; ettei-
26879:  vä,t ne ·anna avustus·ta työ1,aklkoon tai ,tJyösu~lruun osa:Hisille,
26880: eivä:t 'OsrukkaiHe, jotka kiassan haHitulksen ha;rkinnan muklaran
26881: ovat riiWiJVä'ttä syyrntä työstään el'lonneet tai pätevästä
26882: syystä !Siitä rerotetut, .eivä·tlkä m~Öiskään osruklkaille, j1()1tka
26883:  ilman 'kassan hialJituksen hyv;ä!ksymää sy.}'ltä !kieltäytyvät
26884:  vastaan ottamasta sen tarjoamaa, heidän kykyäiän vastaavaa
26885: työtä, josta ma:ksetwa:n tkohtuu:llinen palikJk,a; efltä päi vittäi-
26886:  nen avustus kruss!l!s,ta on y leen:sä oleva ,a vuste:ttwVian taval-
26887:  lista työansiota pienempi ; että ka,ssan hallirnto on tyydyt-
26888:  tävällä kannalla, ja enrnen kai;k!k!ea, että kiassa arl>istuu julki-
26889:  seen ·tlal"kastukseen, jolka sopi vimmin voit!l!isii:n jätt,ää va-
26890:  kuutusrtarkasta.j an <t.ehtäiV.ä'ksi.
26891: 4    1912. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 5.
26892: 
26893:     Tiilhlaisia keskinäisiä työttömyysl~russoj.a voivat vain
26894: ammatmjärjesrot mene1stykse1lä perustaa. Mutt1a koska
26895: maan työttömistä on ainoastaan pilien~ osa ammatiUisesti
26896: järjestyneitä, jäi1si täl'1ä tavoin anrret.tava1sta valtion avus-
26897: tuksesta suuri joUJklk:o työttömiä osattomaksi. Sen vuoksi
26898: olisi va1ltion avU1st1etta,v;a työt1tömitä myöskin muuilla tavoin,
26899: ja tässä näyttää kuntain välitys oJev,an välttämätön.
26900: Lainojen myöntämistä kunnille Eduskunta ei kuitenkaan
26901: voi pitää tarkoitu!ksen mUikaisena avustamismuotona, koska
26902: kolkemus osotta.a, ett.ä kunnat ei·vä't mie1e;llään tee vellkaa
26903: täHais~a tar:lmitwksia varten. Eduskunnan mi.Je1estä on pai-
26904: kallaan, että val•tio my·öntää :rupurabnja !kunnille ja siten
26905: tukee näiden 1toiunintaa Vlruh:ä väkisten ,auttamiseksi ja ylhteis-
26906: kunnam turvaamiseksi •työt·tömyyden at]heutttamilta häi-
26907: riöi1tä sekä erittäinlkin kannu:s,t•a'a kuntia tässä .tarkoituk-
26908: sessa perustama·an ja kehittämään pysyväisiä kunna:lliJSi.a
26909: työltt<ömyy,srahastoja ja suun:nitteliemaan ti!lapäisten hätä-
26910: aputöiden oilwlJ:a pitempi•aikaisi•a 't)'löttömiHä teertettäviä
26911: tö]tä.
26912:     Edellä esitetyn pemstuksella Eduskunta saa Teidän
26913: Keisarilliselta Majestooti,1tanoo alamaisesti anoa,
26914: 
26915:                 että myönnettäisiin 300,000 markan rnaara-
26916:             raha H allitulcsen käytettäväksi ensi vuonna,
26917:             osittain avustulcsina työväestön keskuudessa
26918:             perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville
26919:             keskinäisille työttörnyyskassoille, osittain apu-
26920:             rahoina lcunnille, jotka pysyväisen työttömyys-
26921:             1'a.haston perustamista tai jo olemassa olevan
26922:             kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avus-
26923:             tmnista vm·ten sellaisia anovat.
26924: 
26925:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26926: 
26927:     Hel1singissä 28 päivänä toukorkuuta 19,12.
26928: 
26929:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
26930:         1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 6.
26931: 
26932: 
26933: 
26934: 
26935:                Sivistysvaliokunnan mietintö
26936:              N :o 5 valtioavustuksen myöntämistä työ-
26937:              väen voimistelu- ja urheiluseuroille tarkoit-
26938:              tavan anomusehdotuksen johdosta.
26939: 
26940:     Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
26941: tajain Valpas-Hännisen ja Lylykorven anomusehdotus N :o
26942: 79, jossa ehdotetaan 20,000 markan suuruisen määrärahan
26943: anomista, vrultioavustuksena jaettavaksi sitä 'anoviHe työ-
26944: väen voimistelu- ja urheiluseuroille. Valiokunta pyytää
26945: asian johdosta esittää seuraavaa.
26946:     Ruumiillisen kasvatuksen merkitys terveen ja lujan su-
26947: kupolven kehittämiseksi on yleisesti tunnustettua. Sangen
26948: suosittuja ovat tätä kehitystä edistävät kasvatuskeinot, jär-
26949: jestelmällinen voimistelu, n. s. vapaa urheilu ja leikit. Näi-
26950: den kautta eivät kehity ainoastaan ruumiilliset ominai-
26951: suudet, kuten lihasten ja jäsenten notkeus, voima ja kestä-
26952: vyys, hyvä ryhti sekä sopusuhtainen ruumiinmuodostus,
26953: vaan välillisesti myös moniaat henkiset taipumukset, esim.
26954: reippaus, päättäväisyys ja tarmo. Voimistelu ja urheilu
26955: edistävät terveyden säilymistä ja ehkäisevät useita tauteja,
26956: vahvistaessaan elimistöjen kykyä niitä vastustamaan. Mel-
26957: koiseksi hyödyksi ovat monipuoliset, hyvin sovelletut ruu-
26958: miinliikkeet varsinkin sellaisten ammatti- ja tehdastöiden
26959: tekijöille, joissa jotkut ruumiinosat rasittuvat liiaksi, toisten
26960: osain jäädessä vame riittävää liikuntatilaisuutta. Ne ovat
26961: terveellisenä vastapainona työn yksipuolisuudelle ja ehkäi-
26962: sevät joissakin määrin sen aiheuttamain, nykyään jotenkin
26963: yleensä esiytyväin ruumiillisten epämuodostumain ja n. s.
26964: ammattitautien kehittymistä. Siveellisessä suhteessa on
26965: 2       1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 6.
26966: 
26967: voimistelulla, urheilulla ja leikeillä melkoinen kasva·ttava
26968: vaikutus. Ni1ssä tottuu nuoriso kurin ja toverillisuuden
26969: vaatimuksiin ynnä yhteistoimintaan. Missä lisäksi on pal-
26970: jon kasvavaa nuorisoa yksissä, niinkuin kaupunkien työ-
26971: väenkortteleissa, esikaupungeissa ja tehdaspaikoissa, siellä
26972: ovat urheilu- ja leikkitilaisuudet omiaan estämään sitä ku-
26973: luttamasta joutohetkiään toimettomuuteen ja alaarvoisiin
26974: huvituksiin.
26975:     Voimistelun ja urheilun harrastus on viime vuosina ila-
26976: huttavassa määrässä levinnyt maassamme, niin kaupun-
26977: geissa kuin maaseudulla. Suurin voimistelu- ja urheilu-
26978: järjestö on Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, jonka tar-
26979: koituksena sääntöjensä mukaan on ,kehittää seurojen vä-
26980: listä yhteistoimintaa ruumiillisten harjoitusten ja harras-
26981: tusten edistämiseksi kansan keskuudessa". Siihen kuului
26982: v. 1911 yhteensä 287 seuraa, joissa oli 16,099 jäsentä; v. 1907
26983: olivat vastaavat luvut vain 70 ja 3,065, Paitsi miesten voi-
26984: mistelu- ja urheiluseuroja käsittää liitto myös naisten voi-
26985: misteluyhdistyksiä. Samalla huomautettakoon, että varsi-
26986: naisten työväenjärjestöjen yhteydessä toimivia voimistelu-
26987: ja urheiluseuroja v. 1910 oli 129, joista enimmät kuu-
26988: luvat mainittuun keskusliittoon. LHton toiminnan hel-
26989: pottamiseksi jakautuvat seurat nykyhetkellä 21 eri piiriin,
26990: joista kukin toimii oma:lla määrätyllä alueellaan. Joka
26991: piirin edustajalla on siihen kuuluvain seurain yhteenlasket-
26992: tua jäsenlukua vastaava äänimäärä liiton kokouksissa, missä
26993: vuosittain valitaan liiton viisihenkinen hallitus. Paitsi tätä
26994: yleistä järjestöä muodostavat naisten voimisteluseurat
26995: oman järjestönsä, Suomen Naisten Voimisteluliiton. Sii-
26996: hen ·kuului v. 1911 yhteensä 22 seuraa - niiden joukossa
26997: muutamia työläisnaisten seuroja - joissa oli noin 700 jä-
26998: sentä. Liiton hallitus asetetaan samalla tavalla kuin edellä
26999: mainitussa järjestössä.
27000:     Molemmat nämät liitot ovrut m. m. toimeenpanneet vuo-
27001: sittain kursseja. voimistelunjohtajain valmistamista varten,
27002: joiden puutetta !lukuisat seurat ovat kipeästi tunteneet.
27003: Kurssit ovat olleet joko kymmenpäiväisiä tai neliviikkoi-
27004:         Valtioapua työväen voimisteluseuroille.            8
27005: 
27006: sia. Niiden ohjelmassa on ollut osittain käytännöllisiä
27007: harjoituksia, osittain teoreettista opetusta ihmisruumiin
27008: rakenteesta ja toiminnasta sekä eri liikkeiden fysiologisesta
27009: vaikutuksesta kuin myös luennoita terveydenhoidosta y. m.
27010: voimistelua ja urheilua lähellä olevista aineista. Osan-
27011: ottajien joukossa on oNut suuri osa kansakoulunopettajia
27012: ja opettajattaria. Mieskursseja on pidetty vuorotelLen eri
27013: osissa maata, naiskursseja etupäässä TampereeBa. Tänne
27014: on nimittäin Tampereen N aisvoimistelijain seuran toimesta,
27015: osaksi lainavaroilla hankittu vakinainen, tarkoitusta varten
27016: järjestetty laitos. Kurssien toimeenpanemista y. m. varten
27017: on Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto saanut valtiolta
27018: muutaman vuoden kuluessa 4,000 markan suuruisen apu-
27019: rahan; Suomen Naisten Voimisteluliitto ei ole avustusta
27020: saanut, uudistetuista anomuksista huolimatta.
27021:     Paitsi koulutettujen opettajain puutetta vaikeuttavat
27022: muutkin seikat \'arsinkin työväestön voimistelu- ja urhei-
27023: luseurojen toimintaa . Monin paikoin täytyy harjoitusten
27024: tapahtua ahtaissa ja sopimattomissa huoneissa ja toisi-
27025: naan lisäksi ilman tarpeellisia harjoitusvälineitä. Esillä
27026: oleva anomusehdotus tähtää näiden haittain poistamiseen
27027: va'ltiona vustuksen kautta.
27028:     V:aliokunnan mielestä on anomusehdotuksen tarkoitus
27029: myötätuntoa ja kannatusta ansaitseva. Tähän asti on voi-
27030: mistelun merkitys nuorison kasvattamiseksi saavuttanut
27031: valtion puolelta siinä määrässä huomiota, että se on har-
27032: joitusaineena saanut sijansa koulujen ohjelmassa. Mutta
27033: myös koulun ulkopuolelle tulisi valtion kiinnittää huomio-
27034: taan entistä paljoa suuremmassa määrässä sekä tehokkaasti
27035: tukea muunkin nuorison ja täyskasvuisten voimistelu- ja
27036: urheiluharrastuksia. v;altio uhraa vuosittain tuntuvia s-qm-
27037: mia kansan henkisen kasvatuksen hyväksi paitsi kouluj,en
27038: myös useiden muiden laitosten kautta. On siten syytä tDi-
27039: voa, että se samoin huolehtii myös ruumiillisesta kasvatuk-
27040: sesta, jolla on osaltaan niin suuri merkitys 'kansan henki-
27041: seenkin kehitykseen. Muissa maissa saavat voimistelu- ja
27042: urheiluharrastukset valtion puolelta melkoista kannatusta
27043: 4      1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 6.
27044: 
27045: ja tukea osalleen. Niin myöntää esim. Tanskan valtio ur-
27046: heilujärjestöille noin 40,000 markkaa vuosittain. Norjassa
27047: käytetään vuotuisesti 50,000 markan vaiheille voimistelu-
27048: j~, urheiluharrastusten edistämiseen. Ruotsin hallitus on
27049: v. 1909 myöntänyt luvan rahaarpajaisten pitämiseen eri-
27050: laisten vapaaseen urheiluun kuuluvain tarlmitusten avus-
27051: tamiseksi. Tätä varten saadaan käyttää arpajaisten tuotta-
27052: man, noin 2 1,4 miljoonan markan suuruisen voittosumman
27053: vuotuinen korko, :keskimäärin suunnilleen 100,000 markkaa.
27054:     Valtion kannatuksen meillä tulisi kohdistua niiden voi-
27055: mistelu- ja urheiluseurain avustamiseen, jotka toimivat
27056: vähävaraisen kansan, työväestön, piirissä, koska ne sitä
27057: eniten kaipaavat. Kun puheenaolevain seurain lukumäärä
27058: nykyään nousee lähes puoleentoistasataan, tuntuu kohtuul-
27059: lisel,ta, että tähän tarkoitukseen myönnettäisiin anomuseh-
27060: dotuksessa mainittu summa, 20,000 markkaa. Tämän jaka-
27061: minen voitaisiin Valiokunnan enemmistön mielestä edulli-
27062: simmin jättää Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton sekä
27063: Suomen Naisten Voimisteluliiton yhteiseksi tehtäväksi,
27064: joko niiden hallitusten tai näiden asettaman erityisen toi-
27065: mikunnan kautta. Avustukset olisivat jaettava~t hakemus-
27066: ten perustalla, joiden johdosta olisi sitä ennen hankittava
27067: asianomaisen piirihallituksen tai jonkun paikallisia oloja
27068: tuntevan henkilön lausunto. Ne olisivat käyteHävät etu-
27069: päässä voimisteluhuoneiden vuokraamiseen, harjoitusväli-
27070: neiden hankkimiseen ja joissakin tapauksissa johtajain
27071: palkkaamiseen, mutta ei millään muotoa kilpailutarkoituk-
27072: siin. Valtioavun saamisen ehdoiksi olisi asetettava, että
27073: asianomainen seura on osottaunut elinvoimaiseksi joko pi-
27074: tempiaikuisen toiminnan tai paikallisia oloja joissa,kin
27075: määrin vastaavan jäsenmäärän kautta, ja et:tä amstusta
27076: saanee.n seuran on seuraavan vuoden alussa jätettävä ker-
27077: tomus toiminnastaan jommallekummalle edellä mainitulle
27078: liitolle. Annattavan apurahan suuruuden tulisi kulloinkin
27079: riippua seuran jäsenluvusta, paikallisista oloista y. m. eri-
27080:  koisista seikoista.
27081:         Valtioapua työväen voimisteluseuroille.             5
27082: 
27083:     Riittäväksi ei ole kuitenklllan katsottava, että valtion
27084: kannatus rajoittuisi vain voimistelu- ja urheiluseurain suo-
27085: ranaiseen rahalliseen avustukseen. Sen ohella on valtion
27086: pitämin~n si1mäl1ä, että voimistelu- ja urheiluharrastukset
27087: kehittyvät järj:estelmällisesti ja ta11koituksenmukaisesti,
27088: jotta niistä voisi olla todellista hyötyä. Tämä voi tapah-
27089: tua siten, että valtio kannattaa sekä mies- että naispuolisten
27090: voimistelun- ja urheilunopettajain valmistamista ammatti-
27091: sivistyksen saaneiden henkilöiden johtamilla kursseilla.
27092: Valiokunnan mielestä riittänee vuodeksi 1913 mainittua
27093: tarkoitusta varten 8,000 markan suuruinen summa. Tämä
27094: olisi jaettava tasan Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton
27095: ynnä Suomen Naisten Voimisteluliiton käytettäväksi.
27096:     Molempain avustuseräin käyttäminen olisi sopivimmin
27097: asetettava lääkintöhallituksen tarkastuksen alaiseksi.
27098:     E<sityksensä nojalla pyytää Valiokunta kunnioittaen eh-
27099: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
27100: 
27101:                että vuodelcsi 1913 myönnettäi8iin 138,000
27102:            markan suuruinen määräraha, josta peruste-
27103:            luissa esitetyllä tavalla 130,000 markkaa jaettai-
27104:            siin ruumiillisen työn tekijäin muodostamille
27105:            1JOimi8telu- ja urheiluseuToille näiden toiminnan
27106:            avustamiseen ja 8,000 markkaa käytettäisiin voi-
27107:            mistelun- ja urheilunopettajain ynnä opettaja-
27108:            tarten 'valmistamiseen.
27109: 
27110:    Helsingissä, 18 p :nä huhtikuuta 1912.
27111: 
27112: 
27113:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja Lin-
27114: delöf, varapuheenjohtaja W. Jukinen, muut jäsenet Annala,
27115: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
27116: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Sal-
27117: mi, Sipilä, Sundblom ja I. Yrjö-Koskinen sekä osittain va-
27118: rajäsenet af Forselles, Fränti, I. W. Laine, I~. Typpö ja
27119: Valjakka.
27120: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
27121:     1912. -     Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
27122: 
27123: 
27124: 
27125: 
27126:                   S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
27127:               n e n a n o m u s valtioavun myöntämisestä
27128:               työväen voimistelu- ja urheiluseuroille.
27129: 
27130: 
27131: 
27132: 
27133:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
27134:               ja Suuriruhtinas I
27135: 
27136: 
27137: 
27138: 
27139:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtioavun myön-
27140: tämisestä työväen voimistelu- ja urheiluseuroille, ja on Edus-
27141: kunta tämän ehdotuksen säädetyssäjärjestyksessä käsitellyt.
27142: 2    1912. -     Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 6.
27143: 
27144:      Voimistelun ja urheilun harrastus on viime vuosina ila-.
27145: huttavassa määrässä lievinnyt Suomessa. Suurin vo~mistelu­
27146: ja urheilujärjestö on Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto,
27147: jonka tlllrkoitukse.na ·sääntöjensä mukaan on kehittää seuro-
27148: jen väJistä yhteilsto~m:im,taa ru11lilllii.L1i:gten harjoitusten ja har-
27149: rastusten ~d!ilstänniisek!si kamsan kaslru.ulde1ssa. Tähän liit-
27150: toon ·lru.u1ui VUionna 1911 yhttoonJSä 287 voimistie!lUISeuraa,
27151: jloissa oli ylh.teelliSä 16,099 jäaentä. v,a.rsinJa.isten työväen-
27152: jä·rjestöjen ylhrteydessä to~mivista voimilstlelu- j.a ·urheiJuseu-
27153: roista, jo~ba vuonna 1910 oli yhteensä 129, ·kuwluiva;t enim-
27154: mät mruimttulun keslmsli<iltuoon. Pa~tlsi 'tätä yleistä liittoa
27155: muodostaVIat naistJen VIO~milsteluseurat omam järjestönsä,
27156: Suomen N ai:sten Voi.im.i:ste1u1iiiton. Sirihen ikuul,ui vuonn.a
27157: 1911 yh±,eeooä 22 1seuma, joissa oli noin 700 jäsentä. Näiden
27158: setmojen jou'lrossa oli muutami·a työlä]sna,iste.n keskuudessa
27159: toimivia.
27160:      Molemmirut näJmä 'lilirtat or\'13!t muun ffi'Uillssa toi.imoeenpan-
27161: n<e:et vuosi<btain kuf\sseja ·'"oimiste1un j10htajain valmi.sta-
27162: misua val.'lte,n, joiden puutetta Juku:Usrut 1seurrut ovrut kilpciisti
27163: tU1l!t.enoot. Kurssien ohjelilllliS5a on o11ut osilttruin käytän-
27164: nöllisiä harjoituksia, osittain teoreettist;a, op~tusta ihm.is~
27165: TUUJini:iJn DaJken1Jeesta ja rtoi.iminnasta selkä ~i J.iiJikkeå.den
27166: fysio1ogisest'a v.aikutulk!sesta ni1in myös luennoita terveyden-
27167: hoidosta ynnä muista voiuniste1ua j·a urhelil1ua ~lä!hellä ole-
27168:  vista, aineista. MieSkllrrsseja on pidetty V1UIOriO,tJeHen eri osissa
27169: måla:ta, na.ilskursseja. e'twpäässä Trumpere•en k;aupungissa, jo-
27170: hlonlka Tampereen N1aisvoimi:ste.lij1ain seurl.'lan toimesta on,
27171: osaksi lwnavaroiH:a, ha;nikirttu tark;oitrukseen 1sovelias 1aitos.
27172: OsaiJJottadien joukossa on oHut suuri määJrä mruan klanSiaJkou-
27173: luissa pa:lwhwia opettrujra jra opettwjra,t.taria. Kurssien toi-
27174: meenprunemiisek;si ynnä muita tarpeita vmrte.n on Suomen
27175:  Vioimistelu- ja U rilie:iluhitto muuta:man VJUoden kulU!essa
27176: saanut v:altioval'lo]st.a 4,000 ma•f\k;an vuotuisen apurahan,
27177: mutta Suomen Nra~s:too Vioirmisteluilii:t.to ei ole selliaista alVUs-
27178:  tusta sa1a[l!U:t, v<aikkia liitto 1sitä on eri kertloj.a anronut.
27179:      Voimistelun merki!tys nuorison kasvattamiselksi on saat-
27180: vuttanut valtion puolelta siinä määrässä huomiota, että se
27181:             Valtioapua työväen voimistcluseuroille.                          3
27182: 
27183:   on harjoitusa,ineena s,a:anut sijansa koulujen ohjelmassa.
27184:    Muit·ta sen 01heUa t~ul:isi 'V·a1tion tehloklkaJa:sti ·tukea täysi-
27185:   k:asvu]stenkin sekä muunkin 1lruin koulunuoråson v,oi.Jmistelu-
27186:    j:a urhei·luharra:stuktsia. V a1tio uhraa vu!Oisilttlain tuntuvia
27187:   summia kanswn henkisen kasvatuikisen hyViäkei paitsi kou-
27188:   lujen myös useiden :mUJiden :laitosten ,kJaU!tta. On sen vUIOik:si
27189:   syytä toi:Vioa, että v,altio huolehtii myös ruumiiJlisest:a ilms-
27190:    VIatuksesta, jolla on suuri meJ.'Ik]tys kmsan hen:kisoonlkin
27191:   keh]tykseen. Muissa maissa lmnnattaa 'Valtio voimistelu- j'a
27192:    urheiluha:rmstmksi.Ja, rne:likoi'Sella avustuikisela,a. Nl!in IIl.autti-
27193:     vat Ta,nsktan urheilujärjestöt val,tiiova,IJoist,a noin 40,000
27194:    ma.Vkan ·apuiJahJrua vuodessa. Norjai81Sa käytetään samaan
27195:    ta,J.'IkoitUJkse.en vuOIS]t,truin v,a]tioVJruroja. 50,000 markan vai-
27196:    heiHa. Ruots1ssa 10n vuonna 1909 myönnetty la1pa r.aiha-
27197:     !1111paj,aisten p]täimi.Jseen ·eriilla]sten Vlrupaaseen ui1he;i1uuiil. kuu-
27198:    luvain ta:rlmitusbem ~avust,aiffiiseksi, j1a cm ,siten sa1atu käy-
27199:    tettäväk!si noin 100,000 mru11kkaa vuodessa.
27200:          Melkoiseksi hyödykisi ovaJt moni,puoli.set, hyvin sovelle-
27201:   tut ruumiinlilj;klreet varsinkin .sellaisten rumrna,t.ti- ja tehdas-
27202:    töiden tekijöiHe, joissa j'dtkut ruumiinosrut rasit•tuv:at liiaksi,
27203:   iboiwen osain jäädessä 'VaiHe r:iit.tä vää liikuntat.Llaisuutta.
27204:    Ne ov.at 'terveeUise1nä vas'tapari.nona työn yksipuolmuudeHe
27205:    ja ehkäisevät joissakin määrin sen aiheuttamain, ny;kyään
27206:   1j oterukin y.lee:nsä esiy:tyvä.iln ruumtiillist,en epämuodostumain
27207:     j,a niin sanotrtuj.en ammat,titautlien ikeh]tltylll.istä. Sivoolli-
27208:    sessä ·suhteessa :on rVioimiste:1uHa, urheilulla j:a leikeillä
27209:     me1k!oi'llen 1ka.svattava v·ailkUltus. N.iissä tottuu nooritso
27210:    kurin ja tover:iJHisuuden va:wtilmuksiin ynnä ylhteistoimim.-
27211:    'tawn. Missä ·lisäksi on palj:on kasvavala nuor.:iJsoa yksissä,
27212:    niinkuin ka,upulllkien työväenkioJ.'Ittelei,ssa, es:ilkarupu'll'geissa
27213:     j,a tehdaspailroissa, siellä ovat urheilu- j·a leikkitilaisuu.delt
27214: . ronia,an estä:mään sitä kulutta:mrust'a j:outdhetlkiä,än toimet-
27215:  ..tomuuteen j.a ala-arvoi:siin h:uviltu:ksiin.
27216:          Eduskunnan mielestä tulisi valtion 'kann,atuksen koh-
27217:    distua niidea1 v'oimistelu- j,a urheiluseur:ain avusbmiseen,
27218:    jotka toimiva.t väb.äwara:isen kansan, työväestön, pii,rissä,
27219:    koska ·ne sit.ä eniten kaipa.avat. Paitsi koulu<t·et't'ujen opet-
27220: 4    1912. -    Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 6.
27221: 
27222: tajarn puurt:etta valiJkeutta;vat muutkin .sei!kJa,t juuri työväes-
27223: tön voimistelu- j·a urheiluseurojen toimintaa. Monin pai-
27224: koin täy1tyy harjotusten ba.pahtua ahtaissa ja sopimatto-
27225: missa huoneissa ja toisirnaa,n ilman tarpeellisia harjoitus-
27226: väl:ineitrukin. K;un puheena o~e;v:a,in seurain luku nyklyään
27227: llJOusee lruhes puoloolJitoistasataan, on EdUJSik:unnasta näy,ttä-
27228: nyt lk:ohi!JuuLliselrta, että :täili:iin tankoituksoon myönnettäisiin
27229: 20,000 markkaa. Tämän •Illläärii!l~ahan jakaminen voitaisiin
27230: sopivi:mmin anta,a Suomen Voimistelu- j,a, Urhe1iJuliiton
27231: sekä Suomen N !List€n Voinillsteluliiton yhteiseksi tehtäväksi,
27232: jotkto niid~:m hallitusten !tai n:ä.iden 1rus00trurnan erityisen
27233: toi:mi!kJunna,n 'kautta. Avustwkset olisiv3Jt j,a:etJtava•t ha-
27234:  lremusten perustooHa, •joidten johdosta olisi hankittava
27235:  asianomaisen piirihallituksen tai jonkun paikallisia oloja
27236:  tuntevan henkilön lausunto. Ne olisivat käytettävät etu-
27237:  päässä voimisteluhuoneiden vuokraamiseen, harjoitusväli-
27238:  neiden hankkimiseen ja joissakin tapauksissa johtajain
27239: paHclmamiseen, mutta ei mitenkään kilpailutarkoituk-
27240: siin. V al tioa vun saamisen ehdoiksi olisi asetettava, ett.ä
27241:  asianomainen seura on osottaunut elinvoimaiseksi joko pi-
27242:  tempia1kaisen toiminn:a,:ru tai paikallisia oloja. jossakiJn
27243:  määrin vastll!a.van j.äsenluvun ·kautta, ja, että avu;stu:slta
27244: saanoon seuran on .seura:avan vuoden aLussa annettav;a ker-
27245:  tomus toiminnastaan jommallekummalle edellä ma.initulle
27246: lii:tollte. Apumhan .suuru•uden tulisi lruHoinJcin riippua seu-
27247:  mn jäoonluvusta, paikalli:si'Sta o~oiista ynnä muista erikoi-
27248:  sista seikoista.
27249:       Eduskunta ei kuitenkaan ole .:katsonut riiWirvä:ksi, että
27250:  valtion ka.nnatus rajoittuisi va:in voimistelu- ja urheiluseu-
27251:  rain suoranaiseen rahrulliseen a vustukseen. Sen ohella olisi
27252:  val,tion pi,dettävä ,siLmällä, että voimistelu- ja urheiluharras-
27253:  tuffiset kehintyvät järjestelmällisesti ja tarkoituksenmukai-
27254:  sesti, jotta niistä olisi :todellista hyötyä. Tämä voi tapah-
27255:  tua siten, että valtio kannattaa sekä mies- että naispuolisten
27256:  voimistelun- ja urheilunopettajain valmistamista ammatti-
27257:  sivistyksen saaneiden henkilöiden johtamilla kursseilJa.
27258:  Eduskunnan mielestä riittää vuodeksi 1913 mainittua tar-
27259:        Valtioapua työväen voimisteluseuroille.          5
27260: 
27261: koitusta varten 8,000 markan suuru~nen summa, jokia olisi
27262: jaettava :tasan Suomen Voimisteiu- ja Urheiluliiton ynnä
27263: Suomen Naisten Voimisteluliiton käytettäväksi.
27264:      Molempain ·avustuseräin käyttäminen olisi sopivimmin
27265: asetettava Lääkmtöha:llituiksen tarkastuksen ail_.aiseksi.
27266:      Edellä esitetyn nojalLa Eduskunilla saa Te~dän Keisa-
27267: rilliseltJa Ma.jesteetiltrunne alwmaisesti ano·a,
27268: 
27269:               että vuodeksi 1913 myönnettäisiin 28,000
27270:           markan swuruinen määrä:raha, josta edellä
27271:           esitetyllä tavalla 20,000 markkaa jaettaisiin
27272:           ruumiillisen työn tekijäin muodostamille voi-
27273:           mistelu- ja urheiluseuroille näiden toiminnan
27274:           avustamiseen ja 8,000 markkaa käytettäisiin voi-
27275:           mistelun ja urheilun opettajain ynnä opettaja-
27276:           tarten valmistamiseen.
27277: 
27278:    Suomen Eduskui:ll.lta pysyy a'lati j. n. e.
27279: 
27280:    HelsingiS'S'å 28 päivänä, ·toukokuuta 1912.
27281: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
27282:             1912.- Anomusmietintö N:o 7.
27283: 
27284: 
27285: 
27286: 
27287:               Perustuslakivaliokunnan
27288:            mietintö N: o 2 edustaja Tokoin y. m.
27289:            anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa
27290:            Eduskunnan hyväksymien kunnallisasetus-
27291:            ten voimaan saattamista.
27292: 
27293:      Pöytäikirjanotteella viimekuluneen maaliskuun 18 pal-
27294: vältä on Eduskunta Perustuslakivaliokunnan valmistelta-
27295: vaksi lähettänyt edustaja Tokoin y. m. ehdotuksen alamai-
27296: sen anomuksen tekemisestä sen johdosta että Senaatti on
27297: laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin eräiden Eduskunnan
27298: hyväksymäin, kunnallishallintoa koskevain asetusten vah-
27299: vistami,seksi ja voimaan saattamiseksi.
27300:       Kun Suomen kansalaisille 1906 vuoden val-tiopäiväjär-
27301: jestyksessä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen
27302: äänioikeus ja laajoille kansankerroksille, joilta tätä ennen
27303: oli puuttunut oikeus suoranaisesti vaiJkuttaa valtiolliseen
27304: yhteiskuntatoimintaan, tä·ten suotiin siihen tilaisuus, kävi
27305: sitä tarpeellisemmaksi saattaa lainsäädännön kautta toteu-
27306: tetuksi kunnallisenkin elämän alalla kansanvaltaisuuden
27307: periaatteille nojautuva uudistus, jonka kipeä tarve oli jo
27308: kauan ollut tunnustettu.
27309:       Hallitus asettikin vuonna 1907 komitean kunnallista
27310: äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa koskevia
27311: säännöksiä tarkastamaan sekä antamaan niistä mietinnön
27312: .i a ehdotuksen. Samana vuonna pantiin asia myöskin Edus-
27313: kunnassa vireille ja hyväksyi Eduskunta 1908 vuoden toi-
27314: silla valtiopäivillä ·tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta
27315: maalaiskuntain kunnallisasetuksen, kaupunkien kunnallis-
27316: asetuksen, asetuksen kunnallisista vaaleista sekä asetuksen
27317: taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämistä eräissä
27318:              1912. -   Anomusmietintö N :o 7.
27319: 
27320: tapauksissa koskevan, 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun
27321: asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta ja lähetti ne alamaisessa
27322: kirjelmässä Keisarillisen Majesteetin Armossa tutkittaviksi
27323: ja vahvistettaviksi.
27324:     Mainitut asetukset tarkoittavat kunnallisen lainsäädän.
27325: nön uudistamista edellä mainittujen periaatteiden mukaan
27326: pääasi·allisesti ottamalla käytäntöön yleisen ja yhtäläisen,
27327: molempiin sukupuoliin ulottuvan äänioikeuden ynnä suh·
27328: teellisen vaalitavan kunnallisissa vaaleissa sekä muuten-
27329: kin tasoittamalla eri yhteiskuntaluokkain vaikutusta kun-
27330: nallisten asiain ratkaisuun.
27331:     Näitten lainsäädäntöasiain erinomaisen tärkeyden, jota
27332: Eduskunta oli huomauttanut mainitussa eduskuntaesityk-
27333: sessä, olisi pitänyt kehottaa Senaattia myötävaikuttamaan
27334: siihen että asia olisi saatettu pikaiseen ratkaisuun. Tämän
27335: velvollisuutensa on Senaatti kui·tenkin jättänyt täyttämättä.
27336: Saatujen tietojen mukaan on Kaikkein Korkeimmasta käs-
27337: kystä maaliskuun 5 päivänä 1910 mainituista eduskunta-
27338: e-sityksistä vaadittu Senaatin lausuntoa, minkä johdosta
27339: Senaatti seuraavan huhtikuun 21 päivänä on keskuudestaan
27340: asettanut valiokunnan asiaa valmistamaan. Missä määrin
27341: tämä valmistustyö on edistynyt, ei ole tunnettua ; mikäli
27342: on saatu tietää, ei asiaa jäiestäpäin ole Senaa·tissa esitelty.
27343:     Asian viivytyksen johdosta esittivät muutamat edus-
27344: tajat 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä, Valtiopäivä-
27345: järjestyksen 32 § :n mukaan, Eduskunnan suostumuksella,
27346: asianomaisen Senaatin jäsenen vastattavaksi kysymyksen,
27347: mitä Hallitus oli tehnyt tai aikoi tehdä edellä mainittujen
27348: asetusten voimaan saattamiseksi, mutta Hallituksen puo-
27349: lelta ei pidetty tarpeellisena vastata mainittuun kysymyk-
27350: seen. Samanlainen välikysymys asiasta esitettiin Edus-
27351: kunnan suostumuksella myös 1911 vuoden Valtiopäivillä
27352: ilman että vastausta silloinkaan annettiin.
27353:     Senaatin tässä asiassa osottaman toimettomuuden seu-
27354: raus on ollut että Eduskunnan päättämiä lakiehdotuksia
27355: ei ole, niinkuin Valtiopäiväjärjestyksen 75 § :ssä säädetään,
27356: toimitettu Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkittaviksi vahvis-
27357:          Kunnallisen lainsäädännön uudistus.               3
27358: 
27359: tamista ja lakina antamista varten. Tämä Senaatin moi-
27360: tittava laiminlyönti uudistukseen nähden, jonka tärkeyden
27361: sekä Hallitus että Eduskunta ovat tunnustaneet, on likei-
27362: sessä yhteydessä sen yleisen valtiollisen suunnan kanssa,
27363: jota Suomen nähden nykyään noudatetaan. Kun tämän
27364: hallitussuunnan turmiollisuutta kuiltenkin tullaan lähemmin
27365: koskettelemaan Perustuslaki valiokunnan mietinnössä eräi t-
27366: ten muitten anomusehdotusten johdosta, katsoo Perustus-
27367: lakivaliokunta olevan syytä rajottua edellä olevaan lyhyeen
27368: selontekoon; ja saa Valiokunta, joka edellyttää, että Edus-
27369: kunta on kunnalliseen lainsäädäntöön nähden edelleenkin
27370: samalla kannalla, mikä on julkilausuttu noissa asetusehdo-
27371: tuksissa, sentähden kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan ala-
27372: lTtaisesti anotta vaksi
27373: 
27374:                että Keisarillinen Majesteetti armollisesti
27375:            käskisi ryhdyttäväksi tarpeelliseen toimen-
27376:            piteeseen, että puheenalaiset, Eduskunnan loka-
27377:            kuun 31 päivänä 1908 hyväksymät asetukset
27378:            viivyttelemättä alistetaan Keisarillisen M ajes-
27379:            teetin tutkittaviksi; ja
27380:                että sanotut asetukset mahdollisimman pian
27381:            vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
27382: 
27383:    Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1912.
27384: 
27385:    Tämän asian krusittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
27386: taja Söderholm sekä jäsenet Mannermaa, Alkio, Aro, A.
27387: Castren, Danielson-Kalmari, Estlander, Hämäläinen, Hän-
27388: ninen, Ingman, Kurkinen, Kuusinen, Lehtimäki, Manner,
27389: Talas, Torppa ja Wala;vaara.
27390: 4           1912.- Anomusmietintö N:o 7.
27391: 
27392: 
27393: 
27394: 
27395:                     Vastalauseita.
27396:                              I.
27397: 
27398:     Se asianlaita, joka on aiheuttanut esillä olevan anomuk-
27399: sen, ei ole yksinäinen ilmiö Suomen nykyisessä valtioelä-
27400: mässä, vaan todistaa, niinkuin edustaja Mechelinin teke-
27401: mästä, niinikään Perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi
27402: annetusta anomuksesta käy selville, että lainsäädäntöasiain
27403: käJsittely maamme halhtusviranomaisissa on miltei täydel-
27404: lisessä seisahdustilassa. Näin ollen Eduskunnan ei olisi
27405: tullut ottaa tätä asiaa erityisen esityksen esineeksi, mutta
27406: siihen suuntaan käyvä ehdotus ei ol·e saavuttanut Valio-
27407: kunnan kannatusta.
27408:     Jälkimäiseen niistä ponsista, joihin Valiokunta on
27409: asiassa tekemänsä päätökset pukenut, eivät aHekirjoitta-
27410: noot ole voineet yhtyä. Hyväksyessään jonkin lakiehdo-
27411: tuksen, joko armollisen esityksen tahi eduskuntaesityksen
27412: johdosta, Eduskunta tekee sen tietenkin siinä mielessä, että
27413: Keisari ja Suuriruhtinas vahvistaisi siten hyväiksytyn lain.
27414: Ei sentähden tarvitse uudestaan julkilausua että tämä
27415: Eduskunnan käsitys pysyy voimassa siksi, kunnes toisen-
27416: lainen päätös on olemassa. Hallitsijan vallassa taas on joko
27417: vahvistaa ja anta·a uusi laki taikka myös eväJtä sen vah-
27418: vistus.
27419:     Tähän katsoen on sekä tarkoituksetonrta että sopima-
27420: tonta, että Eduskunta jäJlestä.päin anoo aikaisemmin hy-
27421: väksymänsä lakiehdotuksen vahvistamista. Se tekisi sen
27422: vaikutuksen kuin olisi epäiltävää, on:ko Eduskunta todella
27423: tarkoittanut että kaikki sen hyväksymät lakiehdotukset
27424: olisivat vahvistettavat. Sitä vastoin Eduskunta on oikeu-
27425:                       Vastalause 1.                       5
27426: 
27427: tettu vaatimaan, että kaikki sen esitykset mahdollisimman
27428: pian toimitetaan Hallitsijalle esiteltäviksi. Jos Eduskunta
27429: tämän lisäksi erittäin pyytää jonkin hyväksymänsä laki-
27430: ehdotuksen vahvistamista, ei voi torjua luotaan sitä käsi-
27431: tystä, että Eduskunta ei pitä tärkeänä muiden lakiehdo-
27432: tusten vahvistamista tahi ainakin on niihin nähden välin-
27433: pitämätön.
27434:     Edellä esitetyistä syistä kunnioittaen ehdotamme
27435: 
27436:              että mietinnön jällcim.äinen ponsi hylätään
27437:           sekä että tämän johdo11ta mietintö palautetaan
27438:           V aliakuntaan uudesti muodosteltavaksi ponsien
27439:           edellisen perustelmissa ole·van lauseen kohdalta.
27440: 
27441:    Helsingissä, huhtikuun 26 päivänä 1912.
27442: 
27443:     Karl Söderholm.             Onni Talas.
27444:                   Arthur Castren.
27445: 6           1912.- Anomusmietintö N:o 7.
27446: 
27447: 
27448: 
27449: 
27450:                              II.
27451: 
27452:     Allekirjoittanut on sitä mieltä, ettei ole paikallaan ny-
27453: kyisen poliittisen tilan vallitessa tehdä esitystä asemasta,
27454: johon yksityinen lainsäädäntöasia on joutunut. Näin oHen,
27455: ja pääasiassa yhtyen edustaja Söderholmin allekirj aitta-
27456: maan vastalauseeseen valiokunnan ehdottamia ponsia ja nii-
27457: den perustelmia vastaan, saan kunnioittaen ehdottaa, että
27458: asia lähetettäisiin takaisin Perustuslakivaliokuntaan käsi-
27459: teltäväksi yhdessä edustaja Arokallion y. m. tekemän ano-
27460: muksen kanssa Suomen perustuslakien voimassapitämisestä
27461: sekä muiden Perustuslakivaliokuntaan lähetettyjen samaa
27462: tarkoittavien aiotteiden kall!Ssa.
27463: 
27464:                                        Ernst Estlander.
27465:                      Vastalause 111.                      7
27466: 
27467: 
27468: 
27469: 
27470:                             III.
27471: 
27472:     Kun en voi pitää asianmukaisena, että Eduskunta laatii
27473: eri anomuksia siitä, että Eduskunnan aikaisemmin päättä-
27474: miä ja Hallitsijan tutkittaviksi ja vahvistettaviksi lähet-
27475: tämiä lakiehdotuksia ,vahvistettaisiin ja saatettaisiin nou-
27476: datettaviksi", ja kun sitä paitsi mietinnössä kosketeltujen
27477: kunnallisasetusehdotusten asiallista sisältöä ei ole otettu
27478: eikä voitu ottaa harkinnan alaiseksi Perustusvaliokunnassa,
27479: pyydän kunnioittaen ehdottaa
27480: 
27481:               että Perustuslakivaliokunnan ehdottama toi-
27482:            nen ponsi poistettaisiin.
27483:                                        Lauri Ingman.
27484: 
27485:    Yhdymme ylläolevaan ehdotukseen:
27486: 
27487:    J. R. Danielson-Kalmari.    J. Mannermaa.
27488:                        Juho Torppa.
27489: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
27490:     1912.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
27491: 
27492: 
27493: 
27494: 
27495:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
27496:            n e n a n o m u s Eduskunnan hyväksymien
27497:            kunnallisasetusten voimaan saattamisesta.
27498: 
27499: 
27500: 
27501: 
27502:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
27503:               ja Suuriruhtinas T
27504: 
27505: 
27506: 
27507: 
27508:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka tarkoittaa
27509: Eduskunnan hyviLksymien kunnallisasetusten voimaan
27510: saattllJmista, ja on Eduskunta t.Wmän ehdotUJksen säädetyssä
27511: 2   1~12~- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
27512: 
27513: 
27514: j ärjestylksessä käsi:telly·t.
27515:      Kun SuOiffien kansalaisille 1906 vuoden Valtiopä.Uvädär-
27516: jestyksessä vakuutettiin yleinen ja yhtäläinen valtiollinen
27517: äänioi:keus, ja 'laajat kansankervokset siten saivat oikeu-
27518: den suoranaisesti vaikuttaa valtiolliseen yhteiskuntatoi-
27519: mintaan, kävi tarpeelliseksi saattaa l<ainsäädännöllä to-
27520: teutetuksi kunnahlisenkin elämän al·alla kansanvaltaisuu-
27521: den periaatteille nojautuva uudistus, jonka kipeä tarve oli
27522: jo 'kauan ollut tunnustettu.
27523:      Hallitus asettikin vuonna 1907 komitean kunnallista
27524: äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa koskevia
27525: säännöksiä tarkastamaan sekä antamaan niistä mietinnön
27526: ja ehdotuksen. Samana vuonna ·pantiin asia Eduskun-
27527: nassakin vireille, ja vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä hy-
27528: väksyi Eduskunta ·tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta
27529: maalaiskuntain kunnallisasetuksen, kaupunkien kunnallis-
27530: asetuksen, asetuksen kunnallisista vaaleista sekä asetuksen
27531: taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämistä eräissä
27532:  tapauksissa koskevan, 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun
27533:  asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta ja lähetti ne alamaisessa
27534: kirjelmässä Teidän Keisarillisen Majesteettinne tutkitta-
27535: viksi ja vahvistettu viksi.
27536:      Mainitut asetuselhdotukset tarkoittavat kunnallisen lain-
27537: säädännön uudistamista pääasiallisesti ottamalla käytän-
27538:  töön yleisen ja yhtäläisen, molempiin sU'kupuoliin ulottu-
27539:  van äänioikeuden ynnä suhteellisen vaalitavan kunnalli-
27540:  sissa vaaleissa sekä muuterrkin tasoi>ttamalla eri yhteiskun-
27541:  taluokkain vaikutusta kunnallisten asiain ra·tkaisuun.
27542:       Näitten lainsäädäntöasiain erinomaisen tärkeyden, jota
27543:  Eduskunta oli huomauttanut mainitussa a<lamaisessa ·kir-
27544:  jelmässään, olisi pitänyt kooottaa Senaattia myötävaikutta-
27545:  maan siihen, että asia olisi saatettu pikaiseen ratkaisuun.
27546:  Tämän velvollisuutensa on Senaatti kuitenkin jattänyt
27547:  täyttämättä. Saatujen tietojen mutkaan on Senawtilta maa-
27548:  liskuun 5 päivänä 1910 vaadittu alamainen lausunto asiassa,
27549:  minkä johdosta Senaatti seuraavan huhtikuun 21 päivänä.
27550:  on keskuudestaan asettanut valiokunnan kysymystä.valm~!!-
27551:           Kunnallisen lainsäädännön uudistus.                  3
27552: 
27553: tamaan. Missä määrin tämä valmistustyö on edistynyt, ei
27554: ole ·tunnettua. Mikäli on sa·atu tietää, ei asiaa jäiestäpäin
27555: ole Senaatissa esite}lty .
27556:      .Asilam. viivytyksen johdosta esitettiin vuoden 1910 Var-
27557: sinaisilJa valtiopäivillä, Valtiopäiväjärjestyksen 32 § ;n mu-
27558: kaan, Eduskunnan suostumuksella, asia,nornai:sen Sen!l!atin
27559: jäsenen vastattavaksi kysymys, mitä Hallitus oJi tehnyt
27560: tai aikoi ·tehdä edellä mainittujen asetusten voimaan S!l!at-
27561: ta,miseksi, mutta Hallituksen puolelta ei pidetty tarpeelli-
27562: s~:::na vastata mainittuun kysymykseen. SamaJJ·ainen väli-
27563: kysymys .asiasta esitettiin Eduskunnan suostumuksella
27564: myös vuoden 1911 val·ti'OpäiviHä, ilman että vastausta sil-
27565: loinka;an annettiin.
27566:       Senaatin tässä ll!Siassa osottaman toimettomuuden seu-
27567: rauksena on oHut, että Eduskunnan päät.tämiä lakie:hdotuk-
27568: si!l! ei ole, niinkuin VaJtiopäi;väjäTjestyksen 75 § :ssä sääde-
27569:  tään, toirrrritettu Keisarin ja Suuriruhtina.an tutkittaviksi
27570: v.DJhvistamista j·a Lakina .antamista varten. Tämä •Senaatin
27571: moitittav'a laiminlyönti puheena olevaan uudistukseen näh-
27572: den, jm1ka •tär:keyden sekäHallitus ett.ä Eduskunta O'Vll!t .tun-
27573:  nustaneet, on likeisessä yhteydessä sen yleisen valtiollisen
27574:  suunnan 'kanssa, jota Suomea vasta•an nykyään nouda-
27575:  tetaan. Kun Eduskunta tulee liiJhemmin koskettelemaan
27576:  tämän ha;llitnssuunnan turmiollisuutta niiden Eduskun-
27577:  nassa tehtyjen anomuseJhdotuksien yhteydessä, jotka tar-
27578:  koittavat .Suomen perustuslakien voimassa pitämistä ja
27579:  ma·an sisäisen itsenäisyyden turva·amista, ei Eduskunta ole
27580:  tahtonut puheena olevasta ky;symyksestä tällä :kertaa sen
27581:  enemmän lausua.
27582:     1
27583:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta, joka
27584:  kunnalliseen lainsäädäntöön nähden edelleenkin on samalla
27585:  kannalla, mikä on julkilausuttu ylempänä mainituissa ase-
27586:  tuselhdotuksissa, alamaisesti anoa,
27587: 
27588:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
27589:             mollisesti käskisi ryhdyttäväksi tarpeelliseen
27590:             toimenpiteeseen, että yllä mainitut E duskun-
27591: 4    1912. -   Edusk. anom. -         Anomusmiet. N :o 7.
27592: 
27593:             nan lokakuun 31 päivänä 1908 hyväksymät ase-
27594:             tusehdotukset viivyttelemättä alistetaan Teidän
27595:             Keisarillisen Majesteettinne tutkittaviksi; j,a
27596:                 että sanotut asetusehdotukset mahdollisim-
27597:             man pian vahvistettaisiin ja saatettaisiin nouda-
27598:             tettaviksi.
27599: 
27600:     SuomeDJ Eduskunta pysyy ala,ti j. n. e.
27601: 
27602:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1912.
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
27608:             1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
27609: 
27610: 
27611: 
27612: 
27613:                 Perustuslakivaliokunnan
27614:             mietintö N:o 4 edustaja Paasivuoren
27615:             y. m. anomusehdotuksen johdosta, joka kos-
27616:             kee Eduskunnan hyväksymien, työväensuo-
27617:             jelusta tarkoittavien asetusten voimaan
27618:             saattamista.
27619: 
27620:     Pöytäkirjanotteella viime maaliskuun 12 päivältä on
27621: Eduskunta Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi lä-
27622: hettänyt edustaja Paasivuoren y. m. ehdotuksen alamai-
27623: sen anomuksen tekemisestä sen johdosta, että Senaatti
27624: on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin Eduskunnan jo hy-
27625: vä;ksymien työväen suojelusta tarkottavien asetusten saat-
27626: tamiseksi Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkittaviksi ja vah-
27627: vistettaviksi. Sen ohella on lähetekeskustelusta tehty pöy-
27628: täkirja saatettu Valiokunnan tiedoksi sekä Valiokunta saa-
27629: nut tutustua erinäisiin tätä asiaa koskeviin, Senaatissa syn·
27630: tyneisiin asiakirjoihin.
27631: 
27632:     Kuten tunnettu, hyväksyi Eduskunta 15 j:.t 16 päivänä
27633: marragkuuta 1909 armollisten esitysten perusteella asetuk-
27634: sen ammatim.vaaralta suojelemisesta, asetuksen työstä teol-
27635: lisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä asetuksen am-
27636: mattientarkastuksesta, mutta vieläkään ei niitä asetuseh-
27637:  dotuksia ole esitetty Hallitsijalle vahvistettaviksi.
27638:     Saatujen tietojen mukaa"n on Kaikkein Korkeimmasta
27639: käskystä maaliskuussa 1910 mainituista asetusehdotuksista
27640: vaadittu Senaatin lausuntoja. Jo ennemmin, 1909 vuoden
27641: lopulla, oli Senaatin Kauppa- ja Teollisuust-oimituskunta
27642: sen asetusehdotuksen johdosta, joka koskee työtä teollisuus-
27643:             1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
27644: 
27645: ynnä m·a1ssa muissa amma,teissa, käskenyt T~eollisuushalli­
27646: tuksen toimituttaa tutkimuksen maamme teollisuus- ja
27647: käsiammattiliikkeiden työajasta, jonka tutkimuksen ~tulok­
27648: sesta selvitys on Senaattiin saapunut heinäkuussa vuonna
27649: 1910. Senaatin vaa,timat lausunnot näistä asetuksista on
27650: Teollisuushallitus antanut lokakuussa 1910 ja niissä esiin-
27651: tuomillaan perusteilla ehdottanut ettei mainittuja asetuksia
27652: vahvistettaisi.
27653:      Tämän jälkeen on kuitenkin Senaatti, sittenkun asetuk-
27654:  sia oli käsitelty Senaatin asettamassa valiokunnassa, joka
27655:  oli antanut puoltavan lausunnon asetuksesta ammatin-
27656:  vaaraHa suojelemista, joulukuussa 1910 päättänY't alamai-
27657:  sesti ehdottaa et:tä viimeksi mainittu asetusehdotus armossa
27658:  vahvi,stettaisiin, joka päätäntö lienee tarkistettukin. Jä-
27659:  lestäpäin on Senaatti kuitenkin peruuttanut tuon päätök-
27660: sensä ja siten nähtävästi poikennut asiain käsittelystä Se-
27661:  naatissa annetuista määräyksistä. Sen jälkeen c>n Senaatti
27662:  siirtänyt asian takaisin valiokuntaan uudelleen valmistet-
27663:  tavaksi, minkä perästä sekä asetu~ehdotus ammatinvaaralta
27664:  suojelemisesta että edellä ma.initut kaksi muuta asetusehdo-
27665:  tusta edelleen Senaatin valiokunnassa odottavat enempää
27666:  toimenpidettä.
27667:      Asian viivytyksen johdosta esittivät muutamat edustajat
27668:  viime vuoden valtiopäivillä, VaHiopäiväjärjestyksen 32 § :n
27669:  mukaan, Eduskunnan suostumuksella, asianomaisen Senaa-
27670:  tin jäsenen vastattavaksi kysymyksen, mitä Hallitus on
27671:  tehnyt tai aikoo tehdä edellä mainittujen asetusten voi-
27672:  maan saattamiseksi, saamatta ku]tenkaan mitään vastausta.
27673: 
27674:     Puheenaolevat Eduskunnan hyväksymät asetusehdotuk-
27675: set tarkoittavat tärkeää uudistusta alalla, jolla voimassa-
27676: oleva lainsäädäntö jo pitemmän aikaa on ollut uudistuksen
27677: tarpeessa. Nämä asetusehdotukset olivat myös, ennen kuin
27678: ne Eduskunnan käsiteltäväksi esitettiin, läpikäyneet kaikki
27679:  asianmukaisiksi katsotut valmistusasteet. Erityinen ko-
27680: mitea, jonka Keisarillinen Senaatti keväällä 1906 oli aset-
27681:  tanut työväenlainsäädäntöä tarkastamaan, oli antanut laa-
27682:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.               3
27683: 
27684: jan selvityksen uudistuksen tarpeellisuudesta ja tarkoituk-
27685: senmukaisuudesta sekä valmistanut lakiehdotukset, joista
27686: sitten Senaatti oli vaatinut lausuntoja Teollisuushallituk-
27687: selta ja useilta muilta keskusvirastoilta ynnä Teollisuus-
27688: hallituksen kautta ammatintarkastajilta sekä erinäisiltä
27689: työväen ja työnantajain järjestöiltä; sen jälkeen Senaatti
27690: oli lopuilisesti valmistanut asetusehdotukset valtiopäiville
27691: jätettäviä armollisia esityksiä varten.
27692:     Kun Eduskunta nyt on jättänyt asian siinä~in suhteessa,
27693: mikäli aJotteen tekijät ovat tarkoittaneet anomusta pu-
27694: heerraolevien asetusehdotusten vahvistamisesta, Perustus-
27695: lakivaliokunnan valmistetta,vaksi, katsoo V a:liokmrt,a asian-
27696: mukaiseksi kosketella asetusehdotusten sisältöäkin.
27697:     Ennen kaikkea on tarpeen vaatimaksi katsottu työväen
27698: työajan rajoittaminen ja säännösteleminen liialliselta ra-
27699: sittamiselta suojelevilla säännöksillä, jota pääsisällykseltään
27700: tarkoittaa tärkein puheenalaisista kolmesta asetusehdotuk-
27701: sesta, joka koskee työtä teollisuus- ynnä eräissä nmissa
27702: ammateissa. Voimassaolevain asetusten määräykset työ-
27703: ajasta eivät ulotu laajemmalle kuin lapsiin ja nuoriin työn-
27704: tekijöihin, ja nätillekin ne tarjoavat ainoastaan vruhässä
27705: mäårässä suojelusta. Täitä asiaa koskevaan armolliseen
27706: esitykseen sisältyvän asetusehdotuksen säännökset menivät
27707: yleensä pi<temmälle, mutta olivat nekin erinäisissä kohdissa
27708: Eduskunnan mielestä niin puutteellisia, että se hyväksyes-
27709: sään sanotun asetusehdotuksen, katsoi tarpeelliseksi tehdä
27710: siihen muutamia tärkeitäkin muutoksia.
27711:     Puheenaolevan uudistuksen vastustajain tahoHa on
27712: lausuttu, ettei silloin kun Eduskunta asiaa käsitteli, ollut
27713: olemassa riittävää tilastollisiin tutkimuksiin perustuvaa
27714: selvitystä siitä, kuin1ka laajalti Eduskunnan hyväksymät
27715: armollisen esityksen ehdotuksesta poikkeavat määräykset
27716: vaikuttaisiva.t muutoksia maamme teollisuudessa työa,jan
27717: suhteen vallitseviin oloihin. Se tutkimus, jonka Teollisuus-
27718: hallitus toimitutti keväällä 1910, olikin tarkoitettu,
27719: ennemmin toimitettavaksi määrätyn naisten yötyötä
27720: koskevan tutJl\:imuksen yhteydessä selvittämään, missä
27721: 4           1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
27722: 
27723: maarin ·etupäässä ne Eduskunnan hyväksymät suoje-
27724: lusmääräykset, jotka rajoittavat säännöllistä työaikaa sekä
27725: yötyötä ja sunnuntaityötä, koskettaisivat niitä työaloja,
27726: joihin asetus <>lisi sovellutettava. Teollisuushallituksen oli
27727: myös käsketty lausunnossaan Eduskunnan vastauksen joh-
27728: dosta ottaa huomioonsa mainitun tutkimuksen tulokset,
27729: mutta Teollisuushallitus on siinä ainoastaan ohimennen
27730: kerran viitannut tuohon tutkimukseen sekä maininnut pe-
27731: rusteellisen selityk!sen nyt olevan olemassa.
27732:      Niitä maamme teollisuuden työoloissa vallitsevia yhteis-
27733: kunnallisia epäkohtia, jotka va·ativat edellämainitun Edus-
27734: kunnan hyväksymän asetusehdotuksen vahvistamista ja
27735: voimaan saattamista, ei Teollisuushallitus näytä lainkaan
27736: ottaneen huomioon antaessaan Senaatille lausuntonsa Edus-
27737: kunnan vastauksen johdosta. Lausuntonsa muka·an on Te-
27738: ollisuushallitus myös Senaatille suosittaen lähettänyt erään
27739:  Suomen Yleisen Työnantajaliiton taholta esitetyn arvoste-
27740: lun Eduskunnan hy,väksymästä asetusehdotuksesta, jossa
27741:  arvostelussa tavataan samankaltaisia vastaväitteitä kuin
27742:  Teollisuushallituksen lausunnossa; osittain esiintyvät Teol-
27743:  lisuushallituksen lausumat väitteet yksipuolisemmassakin
27744:  muodossa kuin työnantajain.
27745:      Asian tärkeyden vuoksi pitää Perustuslakivaliokunta
27746:  tässä tarpeellisena ylempänä mainittujen tutkimusten tar-
27747:  joaman lisäselvityksen valossa jonkun verran tarkastaa pu-
27748:  heenaolevan asetusehdotuksen pääkohtain todennäköistä
27749:  vaikutuspiiriä sekä Teollisuushallituksen niitä kohtia vas-
27750:  taan esittämiä väitteitä, varsinkin koska on mahdollista,
27751:  että Teollisuushallituksen väitteet ovat osaltaan vaikutta-
27752:  neet Senaatin alussa mainittuun vii<vyttelyyn ja kenties
27753:  voisivat kokonaan torjumattomiksi jätettyinä helpommin
27754:  vaikuttaa myös asian lopulliseen ratkaisuun.
27755: 
27756:     Mikäli asetusehdotus koskee 18 vuotta täyttäneiden työn-
27757: tekijäin säämnöllistä työaikaa (10 § :n 1 mom.), näkee Teol-
27758: lisuushallitus tässäkin kohden Eduskunnan hyvaksymän
27759: suojelusmääräyksen menevän arvelut,tavan pitkälle, pitem-
27760:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.                 5
27761: 
27762: mälle kuin mitä sen mielestä ylipäänsä kohtuudella voidaan
27763: työväen suojelemiseksi vaatia. Eduskunta ei kuitenkaan
27764: tässä kohden tehnyt armollisen esityksen sisältämään ehdo-
27765: tukseen muuta kuin pari verrattain vähäistä muutosta. År-
27766: mollisessa esityksessä oli, samalla kun huomautettiin tässä
27767: olevan noudatettava suurinta varovaisuutta ammattietujen
27768: suhteen, lausuttu että teollisuusammatien alalla vallitsevia
27769: olosuhteita huomioonottaen on säännöllisen työajan rajoit-
27770: taminen enintään 60 tunniksi viikossa näyttänyt olevan se
27771: toimenpide, johon nykyään lainsäädäntötietä voisi ja pitäisi
27772: ryhtyä. Tähän ehdotukseen päätti Eduskunta tehdä sel-
27773: laisen lisäyksen, että vuorokauden pisin säännöllinen työ-
27774:  aika tuli määrätyksi 10 tunniksi, koska valvonta sellaisen
27775: mä,äräyksen noudattamisen suhteen, kuin armollisessa esi-
27776:  tyksessä ehdotettiin, olisi käynyt niin vaikeaksi, että olisi
27777: helposti voitu saattaa työajan rajoitukset tehottomiksi, ja
27778:  katsoen siihen että työnantajain ja työntekijäin välillä teh-
27779: dyillä joukkosopimuksilla on laajoilla työaloilla maassamme
27780:  työpäivän pituus jo määrätty 10 tunniksi tahi sitä lyhyem-
27781:  mäks:Ukin. Samalla Eduskunta jättääkseen suuremman liik-
27782:  lmmisvapauden teollisuustoiminnalle, muutti määräyksen
27783:  viikon pisirrunästä työajasta si:ten, että työaika tuli määrä-
27784:  tyksi 120 tunniksi kahta vi:ikkoa kohti.
27785:       Suomen Yleisen Työoontajaliitonkin puolelta on lau-
27786:  suttu sellainen mielipide, että Eduskunnan hyväksymän
27787:  asetusehdotuksen määräykset täysikasvuisten työntekijäin
27788:  normaalityöpäivästä vain vähemmässä määrässä tulisivat
27789:  aiheuttamaan muutoksia nykyisiin oloihin ja etteivät ne
27790:  sen vuoksi myöskään tuottaisi maan teollisuudelle mainit-
27791:   tavia vaikeuksia. Tätä seikkaa on verrattain selvästi Ya-
27792:  laissut edellämainittu työtilastollinen tutkimus Suomen
27793:   teollisuuksien ja käsiammattiliikkeiden työajasta vuodelta
27794:  ·1910. Kaikista tutkimusten alaisista 83,571 työntekijästä
27795:   oli 67,376 eli neljä viidesosaa tavallista päivätyötä teke,·iä,
27796:   ja näistä taas oli 59,572 työntekijällä eli lähes yhdeksällä
27797:   kymmenesosalla säännöllinen työaika vähemmän kuin 60
27798:   tuntia viikossa taikka tasan se määrä. Use:::unpaan ryhmään
27799: G            1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
27800: 
27801: erotel,tuna oli päivätyöntekijäi;, viikottainen työaika: 57
27802: tuntia tai vähemmän 26,309 työntekijällä, 57-60 tuntia
27803: 33,263 :lla, 60-63 tuntia 4,601 :llä, 63-66 tuntia 1,669 :llä
27804: ja yli 66 tuntia 1,534 :llä. Suurissa teollisuuslaitoksissa on
27805: viikottainen työaika tavallisesti 54 ja 60 tunnin välillä,
27806: pienemmissä usein joko pitempi tai lyhyempi. Päi,vittäisen
27807: työajan pituudesta ei voi helposti saada selvää yleiskuvan,
27808:  koska noin 67 pros. kai,kista tutkituista työpaikoista ja
27809: 65 pros. niissä toimivista työntekijöistä lopettavat työn
27810: lauvantaisin aikaisemmin kuin muina viikonpäivinä; ~erotus
27811: vaihtelee puolesta tunnista aina viiteen ja joskus kuuteenkin
27812: tuntiin, ollen tavallisesti suuremmissa ~työpaikoissa pitempi
27813: kuin pienemmissä. Enimmän näyttää 10 tunnin työpäivä
27814: olevan käytännössä. Lyhyempi työpäivä on kuitenkin useis-
27815: sa ammateissa huomattavalla osalla päivätyön tekijöistä ja
27816: muutamilla aloilla nähtävästi enemmällä kuin puolella.
27817:     Mutta vaikka siis yleensä niiden työntekijäin keskuu-
27818: dessa, joita käytetään työhön päivänaikaan, 60 tuntia pi-
27819: tempi viikottainen työaika on vain suhteellisesti vähäisellä
27820: osalla, eikä yllämainitun tutkimuksen mukaan ainoassakaan
27821: varsinaisessa teollisuusammatissa täydelleen kahdella vii-
27822: desosalla, voi kuitenkin huomata osan heistä olevan useim-
27823: milla teollisuusaloilla työpäivän kohtuuttoman pituuden
27824: tähden ilmeisesti raskaan liikarasituksen alaisena. Sahoissa
27825: ja höyläämöissä oli kokonaista 3,873 työntekijää eli 38,5
27826: pros. näiden teollisuuslaitosten päivätyön tekijöistä työssä
27827: yli 60 tuntia viikossa; lähes 1,000 :lla heistä oli niinkin
27828: pitkä työaika kuin 63-66 tuntia ja parilla sadalla vielä
27829: pitempi. Tiilitehtaissa, sokeritehtaissa sekä olut- ja vir-
27830: vokejuomatehtaissa oli 60 tuntia pitempi työaika kullakin
27831: alalla yli neljännellä osalla päivätyön tekijöistä, metalli-
27832: teollisuuden käsiammateissa pienemmällä osalla, mutta kui-
27833: tenkin melkoisella määrällä. Muissa tutkitui,ssa ammateissa
27834: oli niin pitkä työaika yhteensä noin 2,400 päivätyön teki-
27835: jällä, joista noin puolella yli 63 tuntia viikossa.
27836: Yli 69 tuntia viikossa teki työtä kaikkiaan noin 900
27837: piiivä'työn tekijää; pisin tavattu siiännöllinen työaika
27838:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.               7
27839: 
27840: oli 96 tuntia viikossa. Kuinka paljon vielä ylityötä on
27841: teetetty säännöllisen työajan lisäksi, siitä ei tutkimus an-
27842: tanut selvää yleiskäsitystä.
27843:     Mikäli siis toimitetusta tutkimuksesta on selville käynyt,
27844: on muutamilla teollisuusaloilla kumminkin huomattavana
27845: osalla ja useimmilla aloilla aina.kin vähäisellä osalla päivä-
27846: työn tekijöistä pitempi säännöllinen työaika, kuin armolli-
27847: sessa esityksessä tai Eduskunnan vastauksessa oli katsottu
27848: työväen terv,eyttä suojelevan lainsäädännön voivan sallia.
27849: Tämä pi'tempi työaika on joka tapauksessa yhteensä useilLa
27850: tuhansilla päivätyön tekijöillä, vieläpä osalla näistä
27851: niinkin pitkä kuin 66-72 tuntia viikossa tai osittain sitä,kin
27852:  pitempi. Tässä on niinmuodoin maamme teollisuuden työ-
27853: oloissa selvästi havaittavana yksi niitä huolestuttavia epä-
27854:  kohtia, joiden korjaamista Eduskunnan hyväksymä asetus-
27855:  ehdotus tarkoittaa.
27856:      Monilla ammattialoilla näyttää olevan, kuten Teollisuus-
27857:  hallitus lausunnossaan viittaa, 10 tuntia pitempi työpäivä
27858:  useammin pienissä työpaikoissa kuin suurissa. Niinikään
27859:  o&'Otti tutkimus että eräissä käsiammattiliikkeissä, kylpy- ja
27860:  pesulaitoksissa ja varsin1kin parturiloissa, jotka yleensä
27861:  ovat pieniä työpaikkoja, on pitkä työaika sangen paljon
27862:  käytännössä. Sitäpaitsi useita varsinaisia käsityöammat-
27863:  teja, jotka myös tulevat olemaan Eduskunnan hyväksymän
27864:  asetuksen alaisia, ei tutkimus ensinkään koskenut. Tosin
27865:  enin osa noi,den tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden am-
27866:  mattien työntekijöistä oli rakennusteollisuuden työvå!keä,
27867:  jolla tiettävästi ei yleensä ole keskimäJäräistä pitempi työ-
27868:  aika. Mutta on hyvin mahdollista, että erinäisissä tutki-
27869:  muksen ulkopuolelle jääneissä ammateissa ei 10-tuntinen
27870:  tai lyhyempi työpäivä ole niin runsaasti käytännössä kuin
27871:  yleensä tutkimuksen piiriin kuuluneissa ammateissa, vaikka
27872:  toisaalta ei ole tietoa siitäkään, olisiko enää nykyään 11-
27873:  tmrtinen työpäivä joissakin ammateissa yleisesti vallitse-
27874:  vana, niinkuin Teollisuushallitus lausunnossaan mainitsee.
27875:  Väärin on kuitenkin sen johdosta, että pienissä työpaikoissa
27876:  on 10 tuntia pitempi työpäivä usein tavattavissa, tehdä sel-
27877: 8            1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
27878: 
27879: laista johtopää•töstä, että lainsäädännön olisi se niissä jätet-
27880: tävä rajGJittamatta. Kuten Eduskunta vastauksessaan ar-
27881: molliseen esitykseen huomautti, on työväki pienissä liik-
27882: keissä yhtä hyvin suojeluksen tarpeessa kuin isoissakin.
27883: Kun sitäpaitsi armollisessa esityksessä ehdotettua asetuksen
27884: vaikutuksen rajoittamista työpaikkoihin, joissa käytetään
27885: vähintään viisi työntekijää, olisi voitu meillä, kuten muual-
27886: lakin vastaavissa tapauksissa on tehty, kiertää jakamalla
27887: teollisuuslaitos useampiin toisistaan erillään oleviin liik-
27888: keisiin, joissa kussakin olisi työssä vähemmän kuin viisi
27889: työntekijää, niin Eduskunta piti välttämättömänä ulottaa
27890: suojelusmääräykset myös pieniin työpaikkoihin (1 § :n
27891: 1 mom.). Niiden vaikeuksien tähden, mitkä maaseudulla
27892: kohtaisivat tehokkaan silmälläpidon aikaansaamista, ei
27893: Eduskunta kuitenkaan ottanut asetuksen alaisiksi sellaisia
27894: maalla sijaitsevia ammattiliikkeitä ja yrityksiä, joissa pi-
27895: detään vähemmän kuin kolme työntekijää (1 § :n 2 mom.).
27896:     Huomattava on vielä, että Eduskunta normaalityöaikaa
27897: koskevan määräyksen yhteydessä hyväksyi määrältään sel-
27898: laisenaan sen verrattain laajan oikeuden ylityön ·teettämi-
27899: seen, mikä armollisessa esityksessä ehdotettiin työnanta-
27900: jalle myönnettäväksi (10 § :n 2, 3 ja 4 mom.). Sen mukaan
27901: voi tulla käytetyksi aina 120 :kin ylityötuntia vuodessa ku-
27902: takin 18 vuotta täyttänyttä työntekijää kohti. Viikkoa kohti
27903: voidaan työntekijää käyttää ylityöhön yksin työnantajan
27904: harkittavana olevasta sattuneesta syystä enintään 10 tuntia,
27905: sekä enemmänkin kuin 10 tuntia enintään kolmen viikon
27906: aikana silloin kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat
27907: pilaantumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden
27908: vaihtoa, uusien sellaisten aset•tamista tahi kiireellisiä kor-
27909: jt.uksia; viimemainittuihin tapauksiin nähden Eduskunta
27910: vielä laajensi armollisessa esityksessä ehdotettua työnanta-
27911: jan vapautta niin, ettei hänen yhtä viikkoa varten tarvi·tse
27912: hakea ammattientarkastuksen lupaa. Kun kuitenkin täten
27913: ylityön käyttämisoikeus, toisin kuin yleensä muiden mai-
27914: den työväen lainsäädännössä, jäi suurelta osaltaan riippu-
27915: mattomaksi minkään viranomaisen luvasta, ja kun ylityö
27916:        Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.                9
27917: 
27918: ou koetettava saada rajoitetuksi mahdollisimman vähiin,
27919: niin oli tarpeellista että Eduskunta lisäsi asetukseen sään-
27920: nöksen, jonka mukaan ylityöstä ja 12 § :n mukaan lisäksi
27921: sallitusta hätätyöstä on maksettava vähintään 50 prosentilla
27922: korotettu palkka. Nykyäänkin on sangen yleistä, että yli-
27923: työstä maksetaan korotettua palkaa, ja useimmissa tapauk-
27924: sissa korotus lienee työnantajain ja työntekijäin kesken so-
27925: vittu 50 prosentiksi. Mainittu säännös ei niinmuodoin
27926: millään ennestään tuntemattomalla tavalla ra.joit,a satun-
27927: naisesti tarvittavan ylityön teettämistä, va·an vaikeuttaa ai-
27928: noastaan säännöllisen työajan ylimmän laillisen rajan syr-
27929: jäyttämistä.
27930:     Vaikeimmiksi jopa kerrassaan turmiollisiksi maan teol-
27931: lisuudelle on Teollisuushallitus lausunnossaan esittänyt
27932: Eduskunnan hyväksymät säännökset täysikasvuisten työn-
27933: tekijäin yötyön ra·joittamisesta. Se on väittänyt, että nämä
27934: säännökset, jotka tekisivät kaksivuoroisen ympäri vuoro-
27935: kauden jatkuvan työn mwhdottomaksi, aiheuttaisivat maan
27936: suurimmilla ja tärkeimmillä teollisuusaloilla vähintään 50
27937:  prosentin korotuksen työkustannuksissa ja että se korotus
27938: nielisi teollisuuden koko voiton ja lisäksi enemmiinkin, jota-
27939: paitsi Teollisuushallituksen mielestä tehtaiden olisi pakko
27940:  ryhtyä tavattoman suuriin rakennusyrityksiin valmistaak-
27941: seen tilaa suuresti lisääntyvä:lle työväestölle tahi uutis- ja
27942: lisärakennuksiin pysyttääkseen tuotannon samalla tasolla
27943:  kuin ennenkin.
27944:      Totta on, että Eduskunnan hyväksymä asetus olisi
27945: omansa lopetta.maan kaksivuoroisen 12-tuntisen työjär-
27946:  jestyksen maamme teollisuudessa. Mutta tuota työväelle
27947:  turmiollista työjärjestystä tuskin mikään todellinen uudis-
27948:  tuslainsäädäntö tällä alalla voisikaan edelleen säilyttää.
27949:  Eikä sen estämissäännökset ole edes syntyneet yksinonMan
27950:  niistä mnutoksi8ta, joita Eduskunta teki armolliseen esi-
27951:  tykseen. Jo ne armoHiseen esitykseen sisältyvässä asetuseh-
27952:  dotuksessa olevat määräykset, ettei sä:innöUineiJ työaika
27953:  saisi olla 60 tuntia pitempi viikossa ja, että~ jollei työ ole
27954:  järjestetty säännöllise,sti vaihtuviin enintään 8 tunnin vuo-
27955: 10           1912. -    AnomusmietinW N :o 8.
27956: 
27957: roihin, työntekijöille olisi annettava vähintään tunnin kes-
27958:  tävä lepohetki, olisivat riittäneet lopettamaan li;-tuntisen
27959:  kaksivuorojärjestelmäm. Tosin ne eivät olisi estäneet 11-
27960:  tuntista, vielä vi:i;hemmin 10 1;2- tai 10-tunt.ista kaksivuo-
27961: roista työjärjestystä, jota myöskin nykyään paljon käyte-
27962: tään; mutta jonkun verran olisi sitäkin voinut vähentää se
27963: armollisessa esityksessä ehdotettu määräys, ettei naista
27964:  yleensä, poikkeustapauksia lukuunottamatta, saisi käyttää
27965:  yötyöhön, paitsi milloin työ on jaettu 8 tunnin vuoroihin
27966:  siten että vuorot säännöllisesti vaihtuvat ja joka. viikko
27967:  muuttuvat. Eduskunnan tässä kohden päättämä muutos
27968:  oli pääasialliselta sisällykseltään sellainen, että tuo armol-
27969:  lisen esityksen sisältämä yleinen sääntö naisten yötyön ra-
27970:  joittamisesta tuli ulotetuksi myöskin miespuolisiin työnte-
27971:  kijöihin, kuitenkin niin että erinäisissä poikkeustapauksissa
27972:  on mahdollista vapaammin käyttää yötyöhön sekä miehiä
27973:  että naisia ( 9 §).
27974:      Tämän säännöksen piti Eduskunta välttämättömänä
27975:  sen tähden, että suuret terveydelliset epäkohdat ovat seu-
27976:  rauksena miesten samoin kuin naistenkin pitempiaikaisesta
27977:  yötyöstä, sekä sitä paitsi erinäisissä teollisuushaaroissa, joissa
27978:  työskentelee kumpaakin sukupuolta olevia työntekijöitä, kä-
27979:  visi vaikeaksi tyydyttävällä tavalla järjestää työ, jos olisi
27980:  eri sukupuolten työaikaan nähden noudatettava erilaisia
27981:  suojelusmää:räyksiä. Pitempiaikaisen yötyön terveydelli-
27982:  nen ja myös siveydellinen vahingollisuus onkin jo sangen
27983:  yleisesti tunnustettu ja usein selvästi osotettu. Useimpain
27984:  Buropan maiden työväensuojeluslainsäädännössä on jo ei
27985:   ainoastaan lasten, vaan myös nuorten henkilöjen ja täysi-
27986:   kasvuisten naisten yötyö teollisuudessa rajoitettu ja useim-
27987:  miten suorastaan kielletty siten että ainoastaan erityisissä
27988:   poikkeustapauksissa sitä sallitaan. Täysikasvuisten mies-
27989:   ten yötyötä sitävastoin ei toistaiseksi ole lainsäädä;nnöllä
27990:   tuntuvasti rajoitettu muualla kuin Sveitsissä. Tosin vain
27991:   harvoin lienee tahdottu kieltää, ettei työväen' terveyden ja
27992:   siveellisen edistyksen kannalta olisi oikeutettu se työväen
27993:   tvholta yleisesti esitetty vaatimus, että miestenkin yötyö
27994:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.              11
27995: 
27996: olisi ehkäisevällä lainsäädännöllä supistettava välttämät-
27997: tömiin poikkeustapauksiin. Mutta toisaalta on katsottu
27998: teollisuuden menestyksen useilla aloilla ehdottomasti vaa-
27999: tivan yötyön käyttämistä yleisemminkin kuin työn teknil-
28000: lisen laadun vuoksi on välttämätöntä. Tämän käsityksen
28001: piti myös Eduskunta ilmeisesti Suomenkin oloihin nähden
28002: sikäli huomioonotettavana, että sen mielestä oli sallittava
28003: käyttää sekä miehiä ·että naisia yötyöhön missä teollisuu-
28004: dessa tai ammatissa tahansa, jos työ vain järjestetään ta-
28005: valla, joka näyttää tarjoavan takeita siitä, että yötyöstä
28006: olevat haitat silloin melkoisesti supistuvat. Sellainen, jo
28007: meillä ja muualla käytännössä koeteltu tapa on työn jaka-
28008: minen 8-tuntisiin säännöllisesti vaihtuviin vuoroihin.
28009:      Eduskunta otti yötyötä koskevassa säännöksessä myös
28010: huomioon, että muutamissa liikkeissä ja yrityksissä ja. eri-
28011: koisissa töissä käy teknillisistä ·tai muista syistä välttämät-
28012: tömäksi työn tekeminen osaksi yönkin aikaan eikä aina hel-
28013: posti sovellu järjestää sellaista· työtä vuorotyöksi. Sellai-
28014: sia tapauksia varten otti Eduskunta asetukseen eräitä poik-
28015: keusmääräyksiä 9 § :n 1 mom :ssa lausutun säännön yhtey-
28016: teen. Milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikka-
28017: kunnan luonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, on
28018: sallittu pitää työntekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka
28019: työ ei ole järjestetty 8-tuntisiin vuoroihin. Samoin on
28020: lupa pitää aputyön tekijöitä, kuten puhdistajia, lämmittä-
28021: jiä ja voimakoneiden hoitajia, heidän töissään yön aikana
28022: niin kauvan ennen ja jälkeen muita työntekijöitä, kuin
28023: on välttämätöntä. Kun kuitenkin on pidetty suotavana,
28024: että mahdollisimmat pieni osa työajasta olisi yötunteja,
28025: on näissä poikkeusmääräyksissä tarkoitettu työ sallittu ai-
28026: noastaan Teollisuushallituksen nimenomaisella luvalla.
28027:     Nyttemmin tiedoksi tulleet työtilastollisten tutJkimust~m
28028:  tulokset osottavat selvästi sen, että ennen kaikkea juuri yö-
28029:  työn teettäminen ylen rasittavassa määrässä on nykyään
28030:  maassamme eräillä teollisuudenaloilla suurena epäkohtana,
28031:  jonka korjaamiseksi edellämainittu Eduskunnan hyväk-
28032: symä säännös on mitä kipeimmä'n ta.rpeen vaa·tima. Näi-
28033: 12          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28034: 
28035: den tutkimusten tulosten valossa tarkastettaessa ei myös-
28036: kään tätä nykyä käytännössä olevan kaksivuoroisen työn
28037: eikä järjestämättömän yötyön tarpeellinen supistaminen tai
28038: korvaaminen 8-tuntisella vuorotyöllä, mikäli Eduskunnan
28039: päätös sellaista edellyttää, näytä työnantajille erinomaisia
28040: vaikeuksia tai isoja lisäkustannuksia aiheuttavalta.
28041:     Työaikaa koskeva tutkimus osotti, että vuonna 1910 pi-
28042: dettiin yötyössä sellaisissa työpaikoissa, jotka ympäri vuo-
28043: den yötyötä käyttivät, noin viidesosa kaikista tutkimuksen
28044: piiriin kuulune~sta työntekijöistä eli yhtoonsä noin 16,600
28045: työnt~kijää. Suuri enemmistö näistä, noin 13,800 työnteki-
28046: jää, oli paperi- ja saha:teollisuuden työväkeä. Siis ainoas-
28047: taan näillä aloilla on Suomen teollisuudessa yötyö laajasti
28048: käytännössä, vaikka tosin paperiteollisuudessakin oli lähes
28049: puolet ja sahateollisuudessa jonkun verran yli puolet työn-
28050: tekijöistä tavallisesti päivätyössä. Naisten yötyön laajuus
28051: ei selviä työaikaa koskevan tutkimuksen selonteosta, mutta
28052: vuonna 1909 siitä toimitetun erikoistutkimuksen mukaan,
28053: joka tosin ei ollut koko maata ,käsittävä, tavattiin naisia yö-
28054: työn tekijöinä 142 työpaikalla yhteensä 3,258, ja tutkimuk-
28055:  sen selonteossa on arvioitu, että koko maan teollisuudessa
28056: olisi tiedustelun aikana ollut noin 4,800 naista yötyössä
28057:  säännöllisesti tai ajoHtain.
28058:      Kolmivuoroinen 8-tuntinen työ on vasta vähän käytän-
28059:  nossa. Vuonna 1910 oli siten järjestetyssä työssä tutki-
28060:  muksen alaisissa työpaikoissa noin 1,500 työntekijää, joista
28061:  paperiteollisuudessa noin 1,300. Jotenkin sama mää,rä kuin
28062: kolmivuoroisessa työssä huomattiin pidettävän työntekijöitä
28063:  järjestämättömässä yötyössä, etupäässä sahoissa, lasiteh-
28064:  taissa, kehruu- ja kutomatehtaissa sekä kirjapainoissa. On
28065:  ilmeistä, että tämä järjestämätön yötyö niissä tapauksissa,
28066:  jolloin sitä vaihtumatta jatkuu läpi vuoden aina viitenä,
28067:  kuutena tai kerrassaan seitsemänä yönä viikossa, sitoo työn-
28068:  tekijät aivan luonnottomaan ja terveydelle vaaralliseen elin-
28069:  tapaan, ainakin silloin kun yötyötä kestää kerrallaan 7 tai
28070:  8 tuntia tai koko yönajan. Se1laisia työpaikkoja taas, jotka
28071:  käyttävät yötyötä jonakin vuodenaikana, oli sahateollisuu-
28072:        Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.              13
28073: 
28074: dessa noin viidesosa ja tiilitehtaista kolmas osa sekä mo-
28075: nilla muilla aloilla pieni määrä, yhteensä 214 työpaikkaa ja
28076: niissä tähän yötyöhön käytettyjä työntekijöitä 2,274. Useim-
28077: miten yötyötä tällöin jatkuu yli 30 yötä, mutta harvemmin
28078: yli 150 yötä; enemmän kuin puolet työnt.ekijöistä ovat
28079: työssä koko yönajan.
28080:     Enimmäkseen on kuitenkin yötyön käyttämisessä val-
28081: l3lla kaksivuoroinen työjärjestys. Tässä työssä tavattiin
28082: vuonna 1910 yhteensä 13,521 työntekijää, ei tosin useam-
28083: massa kuin 248 työpaikassa, joka määrä oli vain 8,2 pros.,
28084: tutkittujen työpaikkain koko luvusta. Yksistään paperi-
28085: ja sahateollisuudessa oli edellämainituista työntekijöistä
28086: 11,638. Lähes puolet kaksivuoroisen työn tekijöistä tekivät
28087: kahden viikon aikana työtä yli 120 tuntia ja lähes 23 pro-
28088: senttia yli 152 tuntia. Useampaan ryhmään eroteltuna oli
28089: työajan pituus kahdessa viikossa: enintään 114 tuntia 3,854
28090: työntekijällä, 115-120 tuntia. 2,969 :llä, 121-126 tuntia
28091: 1,894 :llä, 128-132 tuntia 754 :llä ja sitä enemmän 3,916
28092: työntekijällä. Jos näitä lukuja verrataan ennemmin mai-
28093: nittuihin vastaaviin tietoihin päivätyön tekijäin yhtä viik-
28094: koa kohti ilmoitetuista työajoista, voidaan havaita, että kak-
28095: sivuoroisen työn tekijöillä, jotka ovat pääosana yötyön teki-
28096: jöistä, on yleensä paljon pitempi työaika, huolimatta yötyön
28097: suuremmasta rasittavaisuudesta ja vahingollisuudesta; pal-
28098: jon suuremmalla osalla heistä kuin päivätyön tekijöistä
28099:  on työaika keskimäärin yli 60 tuntia viikkoa kohti, ja ai-
28100:  van tavaton on erotus yli 66 tuntia keskimäärin viikkoa
28101: kohti työskenteleNäin suhdeluvuissa; viimemainittuja oli
28102: päivätyön tekijöistä ainoastaan 2,a pros., mutta kaksi-
28103: vuoroisen työn tekijöistä kerrassaan 29 pros. Eikä ai-
28104: noastaan suhteellisesti va:an myös määräUään on pisim-
28105:  millä työajoilla rasitettuja paljon enemmän kaksivuoroisen
28106: työn tekijäin joukossa kuin päivätyön tekijäin yli kuusi ker-
28107: taa suuremmrussa joukossa. Enemmän kuin kolmetuhatta
28108:  työntekijää oli pakotettu tekemään kaksivuoroista työtä
28109:  säännöllisesti kahdessa viikossa niinkin paljon kuin 152-
28110:  156 tuntia tai vielä enemmän. Naisia tavattiin vuonna 1909
28111: 14          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28112: 
28113: toimitetussa tiedustelussa kaksivuoroisessa työssä 75 työ-
28114: paikassa kaikkiaan 2,647 eli enemmän kuin neljä viidesosaa
28115: kaikkien tiedustelunalaisten yötyöntekijättärien luvusta.
28116: Yli 120 tuntia kahdessa viikossa oli työaika kaksivuoroisessa
28117: työssä 916 naisella ja 156 tuntia 384 :llä.
28118:      Ne teollisuudenhaarat siis, joissa kaksivuoroista työtä,
28119: kuten yleensä yötyötä, pääasiallisesti käytetään, ovat paperi-
28120: ja sahateollisuus. Edelliseltä alalta on saatavissa jonkun
28121: nrran seikkaperäisempiä tietoja vuonna 1910 toimitetun
28122: erikoistutkimuksen tuloksista. Näiden tietojen mukaan,
28123: jotka koskevat paperi- ja selluloosatehtaiden ja puuhiomo-
28124: jen oloja, oli mainituissa laitoksissa kaksivuoroisessa työssä
28125: kaikkiaan 3,935 työntekijää, joista naisia 942. Työaika on
28126: tavattoman pitkä, yli yhdeksällä kymmenesosalla kahdessa
28127: viikossa 152 tuntia tai enemmän. Tavallisesti on työ jär-
28128:  jestetty siten, että toinen vuorokunta lopettaa päivätyön
28129: lauantai-iltana ja alkaa y?työn sunnuntai-iltana, toinen
28130:  taas lopettaa yötyön sunnuntaiaamuna ja alkaa päivätyön
28131:  maanantaiaamuna. Siten kestää tällöin kunkin vuorokun-
28132:  nan päivätyötä aina kuusi päivää ja yötyötä seitsemän yötä
28133:  perätysten; sunnuntailepoa on useimmihm 24 tuntia. Erääs-
28134:  sä selluloosatehtaassa ei työtä keskeytetä sunnuntaisin edes
28135:  päiV'änajaksi, vaan täytyy toisen vuorokunnan jatkaa työtä
28136:  24 tuntia yhtä päätä, joten työntekijöillä kahden viikon
28137:  työaika on 168 tuntia ja sunnuntailepoa ainoastaan joka
28138:  toisena vii]{lkona.
28139:       Kolmivuoroisessa työssä oli paperiteollisuudessa vuonna
28140:  1910 noin neljäsosa kaikista vuorotyön tekijöistä. Edelli-
28141:  sinä vuosina oli tämä työjärjestys ollut laajemminkin käy-
28142:  tännössä. Keväällä 1907 oli eräs osakeyhtiö, joka omistaa
28143:  kolme Suomen suurinta paperitehdasta, taipunut ottamaan
28144:  käytäntöön kolmivuoroisen työn kaksivuoroisen työn si-
28145:   jaan, ja sen jälkeen myös useat muut tehtaat toimeenpani-
28146:   vat saman muutoksen. Mutta sittemmin, kun tilapäisesti
28147:   vallitsi tavallista huonompi liikeasema ja työttömyys oli
28148:   suuri, palautti edellämainittu osakeyhtiö sekä osa muita
28149:   jälleen kaksivuoroisen työn tehtaisiinsa. Sen jälkeen on 11
28150:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.                 15
28151: 
28152: työpaikkaa, viidesosa kaikista vuonna 1910 käynnissä ol-
28153: leista, edelleen käyttänyt yksinomaan kolmivuoroista työtä,
28154: muutamat molempia, enimmät ainoastaan kaksivuoroista.
28155: Työtilastolliset tutkimukset eivät ole tarkoittaneet lain-
28156: kaan sen seikan selvittämistä, missä suhteessa kaksi- ja kol-
28157: mivuoroiseUa työjärjestyksellä olisi mahdollisesti ollut eri-
28158: lainen vaikutus tuotannon paljonteen ja liikkeiden kannat-
28159: tavaisuuteen. Mutta että ne liikkeet, jotka ovat kolmivuo-
28160: roisen työn säilyttäneet, sen johdosta kannattaisivat huo-
28161: nommin kuin muut, se1laista ei TeoHisuushallituskaan liene
28162: tvhtonut väittää, vielä vähemmin sellaista, että ne olisivat
28163: menettäneet kaiken voittonsa ja lisäksi enemmänkin. Sitä-
28164: paitsi näkyy näiden liikkeiden käyttämästä työn järjes-
28165: telystä, että pape,riteollisuudessa saattaa ilman erityisiä
28166: hankaluuksia kolmivuorojärjestelmän soveHuttamisessa
28167: noudattaa myös Eduskunnan hyväksymää määräystä vä-
28168: hintään 30-tuntisen sunnuntailevon myöntämisestä työnte-
28169: kijöille. Viidessä tehtaassa on jo nykyään kolmivuoroisen
28170: työn tekijöillä, ka~kkiaan 376 :lla, sunnuntailepoa kolmen
28171: perätysten seuraavan viikon aikana yhteensä 90-120 tufl!-
28172:  tia, ja ainakin eräässä isonlaisessa paperitehtaassa joka
28173:  viikko vähintään 32 tuntia. Ilman mitään vaikeuksia so-
28174:  veltuu tarkoitettu järjestys aina, milloin tehtaassa sun-
28175:  nuntaisin 16 tunniksi varsinainen tuotanto keskeytetään,
28176:  joka keskeyttäminen nykyäiänkin, tosin useimmiten vain 12
28177:  tunniksi, on tällä alalla yleisenä sääntönä ja lienee suu-
28178:  ressa määrin välttämätöntäkin tarpeellisten aputöiden suo-
28179:  rittamista varten. Ainoastaan niissä harvinaisissa osa-
28180:  töissä, joita teknillisistä tai muista sellaisista syistä tarvit-
28181:  seisi teettää läpi sunnuntain, taikka miHoin taloudellisista
28182:  syistä nä:htäisiin tarpeelliseksi olla keskeyttämättä tuotan-
28183:  toa sunnuntaisin 16 tunniksi tai edes lyhyeksikään ajaksi,
28184:  tulisi kysymykseen erityinen järjestely, joka voisi vaa,tia
28185:  vähän lisäämään työväen lukumäärää. Erinäisissä tapauk-
28186:  sissa voisi epäilemättä myös 9 § :n 2 mom :n poikkeussään-
28187:  nösten soveltaminen tulla kysymykseen.
28188: 16          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28189: 
28190:     Sahoissa ja höyläämöissä ei käytetä kolmivuoroista
28191: työtä, mutta kaksivuoroista sangen laajasti. Tosin työpai-
28192: koista ainoastaan 117 eli vähän yli neljäsosa käytti vuonna
28193: 1910 tätä työjärjestystä, mutta työntekijöitä oli kaksivuo-
28194: roisessa työssä lähes 8,000 eli 44, 5 pros. sahojen ja höylää-
28195: möjen koko työväestä. Yli 2,500 vuorotyöntekijällä oli
28196: työaika jompanakumpana viikkona yli 60 tuntia j-a yhteensä
28197: kahtena perätysten seuraavana viikkona 120 tuntia tai
28198: enemmän, aina 188 tuntiin asti. Noin 600 työntekijää, 15
28199: työpaikassa, oli pll!kotettu tekemään työtä molempina viik-
28200: koina 66 tai 72 tuntia, jopa muutamat vähintään 87, enin-
28201: tään 98 tuntia. Naisia tavattiin vuonna 1909 toimitetussa
28202: erikoistiedustelussa yhteensä 1,475 vuorotyön tekijöinä sa-
28203: hoissa. Teknilliset syyt eivä·t vaadi sahateollisuudessa
28204: työn keskeytymätöntä käyntiä, eikä varsinaista sunnuntai-
28205: työtä yleensä käytetä. Tässä teollisuudessa näyttää siis
28206: käyvän 'laatuun vuorotyön muuttaminen asetusehdotuksen
28207: 9 § :n mukaiseksi, joko sitten järjestämällä työ kolmivuoroi-
28208: seksi taikka kaksivuoroiseksi 8-tuntiseksL jota jälkimäistä
28209: tapaa osa työnantajista lienee arvellut edullisemmaksi.
28210: Usein riippuu sahalaitoksissa yötyön käytön, kuten koko
28211: tuotannonkin laajuus tuntuvassa määrässä eri vuodenajoista
28212: sekä paikkakunnan luonnonoloista ja osittain myös liiken-
28213: nesuhteista. Teollisuushallituksen harkinnasta tulee riip-
28214: pumaan, kuinka pa:ljon se ehkä tällaisissa tapauksissa. kat-
28215: soisi voivansa myöntää sahalaitoksille poikkeuslupia vuo-
28216: roihin järjestämättömän työn teettämiseen osaksi yön ai-
28217: kana.
28218:      Muilla teollisuusaloilla Suomessa käytetään yötyötä jo-
28219: tenkin vähäisessä määrässä. Koko metalliteollisuuden
28220: 14,095 työntekijästä oli vuonna 1910 kaksivuoroisessa työssä
28221:  ainoastaan 483, nekin kaikki 8 työpaikassa. Yötyön vä-
28222: häinen käyttö tällä al~tlla seurannee etupäässä siitä, että
28223: metallinvalmistuslaitoksia, joissa säännöllinen yötyö on
28224:  verrattain yleistä ja osittain teknillisesti välttämätöntä, ei
28225: maassamme ole monta. Niissä muutamissa rautatehtaissa,
28226:  joita on olema5Sa, aiheuttaisi uusi asetus kolmivuorojärjes-
28227:        Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.                17
28228: 
28229: telmän käytäntöön ottll!misen. Kutomateollisuudessa oii
28230: vuonna 1910 kaksivuoroisessa työssä 2,398 työntekijästä 509.
28231: Vuonna 1909 toimitetussa tiedustelussa tavattiin tällä alalla
28232: yksistään naisia kaksivuoroisessa työssä 593, ne kaikki 8
28233: työpaikassa. Tuotannon laatu ei yötyötä ehdottomasti vaa-
28234: tine tällä alalla. Tiilitehtaissa käytetään tiilenpolttajia
28235: yötyöhön pääasiaHisesti sulan aikana; tämä työ on nykyään
28236: tavallisesti kaksivuoroista. Lasitehtaissa oli vuonna 1910
28237: yli 250 työntekijällä, eli noin nel-jännellä osalla kaikista,
28238: yötyötä, enimmäkseen vuoroihin järjestämä·töntä ja siten
28239: vielä tavallista rasittavampa.a; mikäli täHä alalla eräiden
28240: töiden järjestäminen säännölliseksi kohtaisi teknillisiä vai-
28241: keuksia, voisi ehkä jossain määrin tulla kysymykseen
28242: poi:kkeuslupain myöntämioon. Muutamissa muissakin teol-
28243: lisuudenhaaroissa on saman vuoden tilaston muka•an yö-
28244: työssä pienehkö määrä työntekijöitä, pari sataa tai vähem-
28245: män, niin esimerkiksi sokeritehtaissa, kirjapainoissa ja va-
28246: laistustehtaissa; viimeksi mainituissa laitoksissa näyttää
28247: kolmivuorojärjestelmä jo nykyään olevan suhteellisesti mel-
28248: koisessa määrin käytännössä.
28249:      Edellä paperiteollisuuden vuorotyöjärjestyksestä puhut-
28250: taessa on jo viitattu myös sunnuntailepoa koskevaan mää-
28251: räykseen Eduskunnan hyväJksymässä asetusehdotuksessa
28252:  (16 §). Tämäkin määräys olisi Teollisuushallituksen lau-
28253: sunnon mukaan mahdoton sovitta·a käytäntöön ilman niin
28254: ylen suuria kustannuksia, että ne tekisivät liikkeen kannat-
28255: tavaisuuden mahdottomaksi. On kuitenkin verrattain
28256:  helppo saada suunnilleen oikea käsitys asian todellisesta lai-
28257:  dasta. Varsinainen säännöllinen sunnuntaityö tuotanto-
28258:  tarkoituksessa on hyvin harvinaista, ja niilläkin aloilla
28259: missä sitä tavataan, kuten rauta-, lasi-, tiili- ja valaistus-
28260:  tehtaissa, ei se yleensä näytä tulevan kysymykseen muissa
28261:  kuin eräissä osastoissa tai erikoistöissä ja joka tapauksessa
28262:  vain vel.'l'ruttain vähäisen työntekijämäärän suhteen. Täl-
28263:  laisissa töissä täytyy nykyään kruksivuoroista työjärjestystä
28264:  kärytettäessä tavaHisesti t-oisen vuorokunnan vuorojen vaih-
28265:  doksen aikana, siis sunnuntain seuduilla, tehdä työtä ker-
28266:                                                          2
28267: 18           1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28268: 
28269:  rassaan kaksi vuoroa yhteen jaksoon; käytännössä on tässä
28270:  erilaisia järjestelytapoja, myöskin sellaisia, joiden kautta
28271:  tuo vaihdosvuoron ylen pitkä työaika käy vähän lyhyem-
28272:  mä,ksi kuin kaksi täyttä vuoroa yhteensä. Tällaisissa ta-
28273:  pauksissa, milloin työn yhtämittainen jatkuminen läpi sun-
28274:  nuntainkin on välttämätöntä, edellyttää Eduskunnan hy-
28275:  väksymän asetusehdotuksen sovelluttaminen enemmän muu-
28276:  tosta kuin ainoastaan kolmivuorojärjestelmän käytäntöön
28277:  ottamisen. Työväkeä täytyisi tällöin vähän lisätä; työnan-
28278:  tajain taholta on esitetty mielipide, että olisi otettava käy-
28279: täntöön neljäs eli vara-vuorokunta, jossa työntekijäin luku-
28280: määrä olisi kolmasosa varsinaisesta vuorokunnasta.
28281:      Useammin teetetään kuitenkin enemmän ,tai vähemmän
28282:  säännöllisenä sunnuntaityönä erinäisiä aputöitä, kuten puh-
28283:  distus- ja korjaustöitä, joita ei käy tekeminen laitoksen
28284:  käynnissä ollessa, samoin lämmityko--en ja valaistuksen yllä-
28285:  pitämistä tarkoittavia töitä, ylipäänsä samoissa työpai-
28286: koi.ssa kuin säännöllistä vuorotyötä käytetään. Tällaisiin
28287: töihin ei yleensä paljon työntekijöitä tarvita kussakin työ-
28288:  paikassa. Runsaan kysynnän tai muun kiireen johdosta
28289: teetetään tilapäistä sunnuntaityötä muutamilla aloilla, esi-
28290: meDkiksi sahoissa ja laivanveistämö~ssä, nähtävästi ei kui-
28291: tenkaan varsin paljoa. Tä<llaisia tapauksia silmälläpitäen
28292: hyväksyi Eduskunta sensisältöisen lisäsäännöksen, että jol-
28293: lei ole mahdollista allltaa työntekijälle sunnuntain ajaksi
28294: vähintään 30 tuntia kestä.vää vapautta työstä, annettakoon
28295: vastaava vapaus muuna viikon aikana. Tämän kautta
28296: myönnetty osittainen viikkolevon siirtämisvapaus luonnol-
28297: lisesti paljon helpottaa puheenaolevan suojelusmääräyksen
28298: nouda.ttamista.. Mutta siinäkin tapauksessa, vaik!ka olet-
28299: taisi mahdolliseksi, että tämän määräyksen noudat.tamiseksi
28300: olisi jossain teollisuusliikkeessä vähän lisä,ttävä harvalukuis-
28301: ten aputyöntekijäin määrää, on todennäköistä, ettei sellai-
28302: nen seikka voi horjuttaa liikkeen kannattavaisuutta. Yhtä
28303: vähän voinee sellaista aikaansaada se mahdollinen pieni li-
28304: säkustannus, joka saruttaa aiheutua 16 § :n 2 mom :n mää-
28305: räyksestä, että sunnuntaityöstä on maksettava vähintään
28306:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.                19
28307: 
28308: kaksinkertainen palkka. Nykyäänkin lienee yleensä teolli-
28309: suuslaitoksissa tapana maksaa ainakin tilapäisestä sunnun-
28310: taityöstä 50 tai 100 pros :lla korotettua palkkaa, koska työn-
28311: tekijä tällöin tulee estetyksi nauttimasta pyhäpäivävapau-
28312: den etuisuuksia.
28313:     Lasten ja nuorten henkilöjen työtä koskevia määräyksiä
28314: ei Eduskunta yleensä sanottavasti kovellltanut siitä, mitä
28315: armollisessa esityksessä ehdotettiin. Oikeastaan ainoa tun-
28316: tuvampi muutos oli se, että nuorten työntekijäin pisin sal-
28317: littu työaika tuli lyhennetyksi kymmenestä kahdeksaksi
28318: tunniksi (8 §). Teollisuushallitus on kuitenkin -lausunnos-
28319: saan selittänyt, että ne suuret rajoitukset, joita. Eduskunta
28320: on tehnyt lasten ja nuo!'lten henkilöjen työhön, ovat omansa
28321: kokonaan karkoittamaan nämät teollisuuden palveluksesta.
28322: - Edellä selostetussa työtilastollisessa tutkimukesssa työ-
28323: ajasta ei lainkaan erotettu lapsia eikä nuoria hen!kiiJ.öjä
28324: muista työntekijöistä. Teollisuustilasto ilmoittaa vuonna
28325: 1909 heitä olleen tilaston pi•iriin kuuluvissa teollisuuslaitok-
28326: sissa keskimäärin 7,389 eli 7, 9 pros. kaikkien työntekijäin
28327:  keskiluvusta, enimmän puuteollisuudessa, kutomateollisuu-
28328:  dessa ja grafi'llisessa teollisuudessa, paperitehtaissa, tupa;k.
28329:  lmtehtaissa sekä tiili- ja lasitehtaissa. Naisten yötyötä kos·
28330:  kevassa tiedustelussa tavattiin yötyöntekijättärinä 15-19.
28331:  vuotisia na.isi·a yhteensä 399, joista sahateollisuudessa 214,
28332:  paperiteollisuudessa 86 ja kutomateollisuudessa 78. Nuor-
28333:  ten työntekijäin työajasta tiedetään, että missä heitä käy-
28334:  tetään, se ylipäänsä on yhtä pitkä kuin täysikasvuistenkin
28335:  työaika. Oikeana ja terveydelliseltä kannalta välttämättö-
28336:  mänä on kuitenkin työväel11Suojeluslainsäädännössä pidet-
28337:  tävä sitä, että nuorten, vielä kesken ruumiinkehitystään ole-
28338:  vain työntekijäin työajan pituus rajoitetaan tuntuvasti ly-
28339:  hyemmäksi sitä korkeinta määrää, jota enempää ei katsota
28340:  mahdolliseksi säätää täysikasvui8ten työntekijäin säännö·l-
28341:  liseksi työajaksi. Sitä paitsi on nuorille työntekijöille va-
28342:  rattava tilaisuutta käyttää aikaa ja voimia myöskin am-
28343:  mattitaitonsa kehittämiseen ja kansalaissivistyksensä ko-
28344:  hottamiseen, kuten Eduskunta huomautti vastauksessaan
28345: 20           1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28346: 
28347:  armolliseen esitykseen. Lasten ja nuorten lyhyemmän päi-
28348:  vätyön voinee myös sopivalla järjestelyllä yleensä sovittaa
28349: ailruisten työn yhteyteen sellaisissakin toimissa, joissa olisi
28350: jotain haittaa siitä, että nämä eivä·t olisi työssä koko sitä
28351:  aikaa kuin muu työväki. Lisäksi huomautettakoon, että
28352: Eduskunta hyväksyi senkin armollisessa esityksessä nuor-
28353: ten yötyötä koskevan kiellon ohella ehdotetun laajan poik-
28354: keusmääräyksen, että Teollisuushallitus voi pyynnöstä sal-
28355: lia nuorukaisia pidettävän työssä yönkin aikana, jos se har-
28356: kitaan tarpeelliseksi heidän ammattikehityksellensä (7 § :n
28357: 2 mom.). TäNäisen poikkeusluvan nojalla ja huomioon ot-
28358: taen, ettei vuorotyössä Eduskunnan hyväksymän 14 § :n
28359: mukaan nuorukaisillekaan välttämättä tarvitse antaa varsi-
28360: naista lepohetkeä, vaan ainoastaan tilaisuutta syömiseen
28361: työn aikana, on mahdollista poikkeustapauksissa käyttää
28362: nuorukaisia k:ieskeytymättömään kolmivuoroiseen työhön,
28363: joka ei a.rmollisessa esityksessä ehdotettujen säännösten mu-
28364: kaan olisi lainkaan ollut mahdollista.
28365: 
28366:     Perustuslakivaliokunnan mielestä eivät siis toimitettu-
28367: jen virallisten tutkimusten tulokset näytä antaneen tukea
28368: sella•iselle kannalle, jota Teollisuushallitus on lausunnos-
28369: saan asettunut puoltamaan Eduskunnan hyväksymän ase-
28370: tusehdotuksen suhteen. Päinvastoin näyttävät tutkimusten
28371: tulokset pääasiassa yhä vahvist!l!van sitä kä:sitystä, että sel-
28372: lainen työväensuojeluslainsäädännön uudistus, jota. Edus-
28373: kunnan hyväilllymä asetusehdotus tarkoittaa, on kipeän tar-
28374: peen kiireellisesti vaatima eikä vaikuta sen suuremmassa
28375: määrässä muutoksia maamme teollisuudessa nykyään val-
28376: litseviin oloihin, kuin 1909 vuoden toisten valtiopäiväin
28377: aikana voitiin arvioida ja kuin Eduskunta silloin katsoi
28378: olevan myös teollisuuden menestyksen kanssa sopusoin-
28379: nussa. Teollisuushallitus on kuitenkin arvostelunsa loppu-
28380: tuloksena lausunut olevansa sitä mieltä, että sellainen laki
28381: kuin Eduskunnan hyväksymä kävisi turmiolliseillli koko
28382: teollisuudellemme ja kansamme ansiomahdollisuuksille ja
28383: että muka lain seuraukset ulottuisivat myöskin valtion tu-
28384:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.              21
28385: 
28386:  loihin ja koko meidän kulttuuriimnie ylipäänsä, jonka li-
28387:  säksi syntyisi lisääntyvää siirtolaisuutta sellaisiin maihin,
28388:  joissa olisi vapaammat työolot. Jokaisen tosiasioita huo-
28389: mioon ottavan täytynee pitää tuollaisia mielipiteitä huo-
28390: mattavasti liioiteltuina. Yksipuolisuudessaan ne suuresti
28391: eroavatkin esimerkiksi niiden mielipi,teiden yleisluonteesta,
28392:  joita tätä uudistusta valmistellut, Senaatin asettama työ-
28393:  väenlainsäädän:tökoffi!itea aikanaan esitti asiasta. Toisaalta
28394: on kyllä sekin helposti käsitettävissä ja tavaUista, että mil-
28395:  loin työväensuojeluslainsäädäntöä ryhdytään vähänkään
28396:  tuntuvammin uudistamaan, sen vastustamiseksi esitetään
28397: suuresti liijoittelevia valituksia useimpain työnantajain ja
28398:  muiden vastustavalla kannalla olevain puolelta. Tämä il-
28399:  miö on säännöllisesti havaittu yleensä kaikissa maissa ny-
28400:  kyaikaisen työväensuojeluslainsäädännön historiassa, var-
28401: sinkin niiltä ajoilta saakka, kun Englannissa ennen viime
28402: ~mosisadan puoliväliä valmisteltiin ensimäistä isompaa lain-
28403: säädännöllistä uudistusta tällä alalla, 10-tuntisen työpäi-
28404:  vän lakia kutomateollisuutta varten. Mutta kuten tunnettu
28405:  on yleensä kokemus kerta toisensa perään pian osottanut,
28406: että valitukset ovat olleet joko liia1lisia tahi kokonaan ai-
28407: heettomia ja että säädetyistä suojelusmääräyksistä on ol-
28408: lut huomattavaa hyötyä ei ainoastaan työväelle, vaan usein
28409: myöskin teollisuuden kehitykselle. Useissa tapauksissa on
28410: näet voitu jälkeenpäin havaita, että entisen puutteellisem-
28411:  man työväen suojeiuslainsäädännön aikana vallinneet työ-
28412:  olot olivat olleet omansa työntekijöitä niin uuvuttamaan et-
28413: teivät ne tuottaneet enää teollisuudellekaan tarkoitettua
28414: hyötyä, sekä toisaalta että uudistusta seurannut työn tehoi-
28415: .suuden lisääntyminen ja osittain myös t'arpeellinen teknii-
28416: kan parantuminen olivat lyhyessä :ajassa vähintään korvan-
28417: neet sen mahdollisesti alussa aiheuttamat kustannukset ja
28418: hyödylEsesti jouduttaneet maan teollisuuden edistymistä.
28419:       Puheenaolevaa asetusehdotusta käsitellessään Eduskun-
28420:  bl" ei pitänytkään silmällä yk!sinomaan työväen suojeluksen
28421:  tarvetta, vaan myös teollisuuden menestymistä koettaen ot-
28422: taa huomioon työnanta.jankin oikeutetut tarpeet ja. vaati-
28423: 22          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28424: 
28425: mukset. Jo Eduskunnan työviienasiainvaliokunta, jonka
28426: valmistel,tavana asia oli, lausui koettaneensa ottaa. huomioon
28427: sanotut seikat. Eräitä mainitun valiokunnan ehdottamia,
28428: armollisesta esityksestä poikkeavia suojelusmääräyksiä kat-
28429: soi Eduskunta vielä tarpeelliseksi lieventää Tässä :rruieles<Jä
28430: teki Eduskunta armollisen esityksen sisältämään asetuseh-
28431: dotukseen osaksi myös sellaisia, tosin pienempiä muutoksia,
28432: joiden kautta ei työväen suojelus tule lisääntymään, vaan
28433: työnantajille on tuleva asetuksen käytäntöön sovittaminen
28434: helpommaksi ja edullisemmaksi.
28435:     Eduskunnan hyvä'ksymää asetusehdotusta on myös työ-
28436: väen puolelta arvosteltu ankarasti, joskin samalla myöntäen
28437: sen merkitsevän tällaisessakin muodossaan välttämätöntä
28438: ja hyödyllistä uudistusta nykyisten työolojen eräiden pa-
28439: himpain epäkohtain korjaamiseksi. On muun muassa lau-
28440: suttu julki tyytymättömyy,ttä sen johdosta, että monet työ-
28441: väenla-insäädännön suojelusta vailla olevat palkkatyöväen
28442: ammattiryhmät jäivät asetusehdotuksen pätevyysalan ulko-
28443: puolelle, koska Eduskunta oli sitä mieltä, että useimmat
28444: muut ammaHt, joihin asetusta ehdotettiin ulotettavaksi,
28445: osittain näyttävät edelly.ttävän suuresti erilaisia suojelus-
28446: måläräyksiä ja osittain on sellaisten säätäminen niihin am-
28447: matteihin nähden vielä tarpeellista tutkimusta vailla. Tä-
28448: hän nä'hden Eduskunta puheenaolevan asetusehdotuksen yh-
28449: teydessä päättikin anoa tutkimuksen toimituttamista siitä,
28450: miten erinäisillä muilla liike- ja ammattialoilla työväensuo-
28451: jelus ja sen valvoruta olisi sopivimmalla tavalla järjestet-
28452: tävä, sekä armollisen esityksen antamista asiasta, jos sel-
28453: lainen tarpeelliseksi hava'itaan. Työviilen taholla on myös
28454: pidetty 10-tuntisen normaal,ityöpäivän säätämistä riiUämät-
28455: tömänä liikarasituksen estämistarkoitukseen ja. kovin vä-
28456: häisenä edistysaskeleena nykyisiin oloihin katsoen. Yö-
28457: työn käyttöä säännösteleviä ja rajoittavia määräyksiä on
28458: pidetty aivan puutteellista suojelusta tarjoavina.; varsinkin
28459: on tässä suhteessa paheksittu sitii l.'tfei Eduskunta tahtonut
28460: naistenkaan yötyötä kokonaan kiellettäväksi. Kolmenkym-
28461: menen tunnin aikaa on pidetty kohtuuttoman lyhyenä sun-
28462:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.              23
28463: 
28464: nunta:Hevon määränä. Lasten ja nuorten työssä pitämistä
28465: koskevain säännösten ei ole katsottu läheskään täyttävän
28466: tässä suhteessa vallitsevaa kipeää suoj eluksen tarvetta. .Ta
28467: ankarasti on arvosteltu myös sitä, ettei Eduskunta hyväk-
28468: synyt työssä oleV1ille synnyttäville naisille määrättäväksi
28469: pitempiaikaista vapauttamista työstä kuin neljäksi viikoksi
28470: synnytyksen jälkeen, ei:kä mitään säännöstä lapsensynnyt-
28471: tä:jäin toimeentulon turvaamisesta sinä aikana, jona he jää-
28472: vät työansiota vaille. Viimemainitun seikan suhteen Edus-
28473: kunta niinikään päätti vain anoa, että tutki:tutettaisiin, mitä
28474: siinä asiassa voitaisiin lainsäädäntötietä tehdä, ja aikanaan
28475: annettaisiin asiasta armollinen esitys.
28476:     Eduskunta ei tätä :asiaa käsitellessään katsonut voivansa
28477: hyväksyä sellaisia tehtyjä muutosehdotuksia, jotka olisivat
28478: lisänneet taikka vähentäneet sitä työväensriojeluksen mää-
28479: rää, jonka asetusehdotus nyt sisältää. Tämän johdosta on
28480: ymmärrettävää, että asetusehdotusta on arvosteltu anka.-
28481: rasti sekä työväen etJtä työnantajain puolelta. Aivan mah-
28482: dollista onkin, että asetusehdotuksessa on sellaisia kohtia,
28483: jotka käytäntö verrattain piankin voi osoittaa kaipaavan
28484: tarkistamista tai edelleen kehittämistä. Mutta tätä nykyä
28485: on V aHokunnan mielestä tämän laill!Säädäntötoimenpiteen
28486: hyödyllisyys silminnähtävä.
28487:     Sen johdosta että puheenaolevaa. asetusehdotusta arvos-
28488: teltaessa on usein puolelta niinkuin toiseltakin, myöskin
28489: edellämaini,tussa Teollisuushallituksen lausunnossa, vedottu
28490: ulkomaiden esimerkkeihin, pitää Valiokunta tarpeellisena
28491: vielä huomauttaa, että useissa maissa on viime vuosina voitu
28492: havruita lainsäädäntötoimia ja -pyri<ntöjä myös jotenkin sa-
28493: mansuuntaisten työväensuojelusmääräysten säätämiseksi
28494: kuin tämä asetusehdotus sisältää, vaikka eri:laisuuksia on
28495: tietysti huomattavissa runsaasti kaikkialla tämän lainsää-
28496: dännön alalla~ Europan teollisuusmaissa näyttää V1iime
28497: aikoina työväensuojeluslainsäädäntö kohdistuneen varsinai-
28498: sesti erityisiin liike- ja ammattialoihin tai määrä.ttyihin
28499: työväenryhmiin taikka muuten kehittäneen edelleen aikai-
28500: semmin luodun yleisen suojeluslainsäädännön yksityiskoh-
28501: 24          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28502: 
28503: tia. Laajemmista uudistuspyrinnäistä on erityisesti huo-
28504: matta·va Sveitsissä useita vuosia valmisteilla ollut, nyttem-
28505: min liittoneuvoston esittämä ehdotus uudeksi yleiseksi työ-
28506: väensuojeluslaiksi, jossa useat kohdat menevä.t paljon pi-
28507: temmäHe kuin Suomen eduskunnan hyväksymässä asetus-
28508: ehdotuksessa.
28509:     Luonnollista on, että kussa;kin maassa täytyy työväen-
28510: suojeluslainsäädäntö sovittaa maan erikoisolojen vaatimus-
28511: ten ja mahdollisuuksien mukaan. Sen onkin Eduskunta
28512: tä~ä asiassa tahtonut huomioon ottaa eikä säätää mitään
28513: sellaista uudistusta, joka aiheuttaisi yhdellä kertaa isompia
28514: muutoksia oleviin oloihin ma.amme teollisuudessa. Jyr-
28515: kemmän uudistuksen toteuttaminen, jollaista merkitsi esi-
28516: merkiksi vuoden 1908 laki työstä leipomoissa, voi mahdolli-
28517: sesti iLman vaikeuksia käydä päinsä erityisellä ammatti-
28518: alalla, mutta ei yhtä helposti, kun on kysymys monia am-
28519: mattialoja käsittävästä laista.
28520:     Edellämainitun asetusehdotuksen Eduskunta hyväksyi
28521: lopullisessa käsittelyssä 119 äänellä 71 vastaan. Asetuseh-
28522: dotus ammatinvaarailta suojelemisesta tuli taasen hyväk-
28523: sytyksi suurella ääntenenemmistöllä, ·sekä asetusehdotus
28524: ammattientarkastuksesta kenenkään vastustamatta.
28525:     Molemmat viimemainitut a;setusehdotukset sisältävät
28526: nekin silminnähtä·vän tarpeellisia ja kauvan kaivattuja
28527: uudistuksia. V aHokunta ei kuitenkaan katso tarvitsevansa
28528: niitä tässä seikkaperäisesti kosketella, koska niiden tarkoi-
28529: tuksenmukaisuus päälmhtiin nähden näyttää olevan varsin
28530: yleisesti tunnustettu ja koska Eduskunta niitä koskevain
28531: armollisten esitysten ehdotuksiin ei tehnyt paljoa muutok-
28532: sia.
28533:    Sitä lausuntoa, jossa Senaatti, kuten alussa on viitruttu,
28534: joulukuussa 1910 tekemällään pää.töksellä ensin oli tar-
28535: koitta.nut puoltaa vahvistettavaksi asetusehdotusta amma-
28536: tinvaaralta suojelemisesta, ei Valiokunta ole saanut Se-
28537: naatista tiedokseen, mutta sen mukaan ·kuin siitä on julki-
28538: suudessa ollut tietoja, oli Senaatti siinä osottanut, etteivät
28539: ne muistutukset, joita Teollisuushallitus lausunnossaan oli
28540:         Työväensuojeluslainsäädännön uudistus.              25
28541: 
28542: esittänyt paria armollisen esityksen ehdotuksesta poikkea-
28543: va;a kohtaa va,staan, voineet riittävästi perustella käsitystä,
28544: että tämä lalciehdotus olisi sopima.ton vahvistettavaksi.
28545: Sen viipymätön vcahvistaminen ja voimaan saattaminen
28546: näyttää erityisesti sen takia tarpeelliselta, kun sen veivoit-
28547: tarua epäterveeilisten työhuoneiden ja muiden ,työolojen
28548: korjaaminen todennäköisesti vcoisi rajoittaa keuhko- ja mui-
28549: den vaarallisten tauti~en leviämistä työväestön keskuudessa.
28550:     Ammattientarkastustakin koskeva asetusehdotus on
28551: Eduskunnan hyväksymässä muodossa tullut Teollisuushal-
28552: lituksen mielestä sisältämään eräitä teollisuudelle vaikeita
28553: määräyksiä, joiden se on sanonut pyrkivän vielä lisäämään
28554: niitä vastuksia ja mahdollisesti myöskin rettelöitä, joita
28555: muutoinkin on yhdistynyt teollisuudenharjoittajan vaiva-
28556: loiseen, mutta tärkeään kutsumukseen. Sellaisia olisivat
28557: Teollisuushallituksen lausunnon mukaan ne määräykset,
28558: että tarkastus on toimitettava mikäli mahdollista vähintään
28559: kerran vuodessa jokaisella työväensuojelusta koskevain ase-
28560: tusten alaisella työpaikalla ja että Senaatti olisi oikeutettu
28561: tarpeen vaatiessa määrämään kuntia asettamaan kunnalli-
28562: sia tarkastajia. Myös on Teollisuushallituksen mielestä
28563: väärin, että asetettaessa työläisapulaisia ammattientarkasta-
28564: jille Teollisuushallituksen tulee tiedustella asianomaisen
28565: tarkastuspiirin työntekijäin mielipidettä jollakin määrättä-
28566: vänään olevalla ,tavalla. Selvää on kuitenkin, ettei noiden
28567: säännösten johdosta aiheudu vastuksia eikä rettelöitä ke-
28568: nellekään työnantajalle, joka tahtoo ja koettaa noudattaa
28569: työväensuojeluslakien määräyksiä. Eihän koko ammattien-
28570: t·arkastuksen parantaminen ~tarkoita muuta kuin laillisessa
28571: järjestyksessä syntyneiden suojelussäännösten nouda,ttami-
28572: sen tehokkaampa,a valvontaa määrättyjen laillisten rajain
28573: sisällä.
28574: 
28575:    Yllämainitut asetusehdotukset niinmuodoin koskevat
28576: työväen elinetuja, eiväkkä siedä enempää viivyttelemistä.
28577: Senaatin 'toimettomuus tässä asiassa johtuu nähtävästi ai-
28578: nakin osittain nykyisestä yleisestä vdtiollisesta suunnasta,
28579: 26           1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28580: 
28581: joka v·altiosäännön syrjiiyttämisen johdosta on aiheuttanut
28582: kotimaisen hallituksen jäseniksi nimittämään henkilöitä,
28583: joille •tämän maan tarpeet ovat vieraat ja jotka eivät muu-
28584: tenkaan ole tehtäväänsä kykenerviä. Tämän Senaatin me-
28585: nettelyn seurauksena on ollut, että puheenaolevia Edus-
28586: kunnan päiittämiä lakiehdotuksia ei ole, niinkuin V aitio-
28587: päiväjärjestyksen 75 § :ssä säädetään, toimitettu Keisarin
28588: ja SuuriruMinaan tutkittavaksi vahvistamista ja lakina an-
28589: tamista varten.
28590:     Tämän johdosta saa Perustuslakivaliokunta, joka edel-
28591: lyttää, että Eduskunta on työvä@suojeluslainsäädäntöön
28592: nähden edelleenkin samalla kannalla mikä on julkilausuttu
28593: noissa asetusehdotuksissa, kunnioittaen ehdottaa Eduskun-
28594: nan alamaisesti anotta vaksi
28595: 
28596:                 että Keisarillinen Majesteetti armollisesti
28597:             käskisi ryhdyttäväksi tarpeelliseen toimenpitee-
28598:             seen, että puheenalaiset, Eduskunnan marras-
28599:             kutm 15 ja 16 päivänä 1909 hyväksymät asetuk-
28600:             set 'uiivyttelemättä alistetaan Keisarillisen 111a-
28601:             jesteetin tutkittaviksi, ja
28602:                 että sanotut asetukset mahdollisirMnan pian
28603:             armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin nou-
28604:             datettaviksi.
28605: 
28606:      Helsingissä, 13 päivä·nä toukokuuta 1912.
28607: 
28608: 
28609: 
28610:    Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheen-
28611: johtaja Söderholm sekä jäsenet Mannermaa (osittain), Al-
28612: kio, Aro, Danielson-Kalmari., Estlander, Hämäl·äinen, Hän-
28613: ninen, Ingman, Kurkinen, Kuusinen, Lehtimäki (osittain),
28614: Manner, Renvall, Talas (osi.ttain), Torppa ja Val•avaara
28615: ynnä varajålsenet Malmivaara, Rantanen (osittain) ja
28616: Salmi.
28617:                        Vastalause 1.                        27
28618: 
28619: 
28620: 
28621: 
28622:                     Vastalauseita.
28623:                               I.
28624:    Viitaten ,siihen mitä olen lausunut Perustuslakivalio-
28625: kunnan mietintöön n :o 2 liittämässäni vastalauseessa saan
28626: kunnioittaen ehdottaa,
28627:                että asia palautettaisiin 'valiokuntcwn käsi-
28628:            teltäväksi edustaja .ArokalUon y. rn. ja edustaja
28629:            ilfechelinin anormusten sekä m'uiden V aliakun-
28630:            nan harkitta·valcsi lähetettyjen, 'valtiollista ase-
28631:            maa koskevien alatteiden yhteydessä.
28632: 
28633:     Mitä tulee siihen tapaan, jolla Perustuslakivaliokunta
28634: on asiaa käsitellyt, en voi olla huomauttamatta, että sen
28635: ei voine katsoa ol,evan sopusoinnussa yhtä vähän sen ·tehtä-
28636: Yän kanssa, jonka Valiokunta asian suhteen on saanut,
28637: kuin myöskään V. J :n 40 :nnessa § :ssä ilmaistun tehtävän
28638: kanssa. Että asran käsittely ei myöskään ole ollut sopu-
28639: soinnussa valtiopäivillä käytännöksi tulleen tavan kanssa,
28640: on päivän selvää, kun näet tämänlaatuinen käsittely, jossa
28641: aikaisempien valtiopäivien päätös otetaan asiallisesti arvos-
28642: teltavaksi, tekee mahdolliseksi olettaa Valiokunnan katso-
28643: neen olevansa aiheutettu ehdottamaan, että Eduskunta
28644: päättäisi alamaisesti ·anoa, että kyseessäolevia aikaisempien
28645: valtiopäivien hyväksymiä asetuksia ei vahvistettaisi. Nä!in
28646: ollen täytyy Valiokunnan ehdottaman 2 :n ponnen katsoa
28647: olevan seurauks·ena väärästä käsittelystä, joka on asian
28648: osaksi Valiokunnassa tullut.
28649: 
28650:    Helsingissä 13 p :nä tonkolnmta 1912.
28651: 
28652:                                         Ernst Estlander.
28653: 28          1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28654: 
28655: 
28656: 
28657: 
28658:                              II.
28659: 
28660:     Mietinnön toisessa ponnessa valiokunnan enemmistö eh-
28661: dottaa, että puheena oleva.t asetukset vahvistettaisiin ja
28662: saatettaisiin nouda:tettaviksi. Koska mielestäni Eduskun-
28663: nan ei tule tätä uudel'leen anoa asetusehdotuksiin nähden,
28664: jotka se V. J :n 75 § :n mukaan jo on tutkittaviksi ja lakina
28665: annettaviksi 'toimitt•anut, ehdotan, samoin kuin yhdenlaa-
28666: tuisessa tapauksessa t~ein Perustuslakivaliokunnan kunnal-
28667: lisasetusten voimaan saattamista koskevaan mietintöön
28668: N :o 2 liitetyssä vastala useessa,
28669: 
28670:                että Eduskttnta päättäisi poistaa mietinnön
28671:            toisen ponnen.
28672: 
28673:     Valiokunnan enemmistö on tässä mietinnössään mennyt
28674: vielä kauvemma1~si kuin yllämainitussa, kunnallisasetuk-
28675: sia koskevassa, kun nimittäin mietinnössä sivuilla 3-25
28676: ryhdytään asialliseen käsittelyyn, jopa sangen seikkape•räi-
28677: seen, eräitten viranomaisten kyseessäolevista asetusehdotuk-
28678: sista antamiin lausuntoihin nähden. Tähän en voi yhtyä.
28679: Asiallinen käsittely Eduskunnan laillisest.i jo loppuun kä-
28680: sittelemässä asiassa ei voi tulla kysymykseen. Mutta jos
28681: selJainen käsittely olisikin mahdollinen ei tämän asian val-
28682: mistelu asialliselta puolelta olisi Perustuslakivaliokunnan
28683: tehtävä, sen tehtävä kun V. J :n 40 § :n mukaan rajoittuu
28684: asiain laillisuuspuoleen. Siitäkään, että Eduskunta on
28685: asian Perustuslakivaliokuntaan lähettänyt, ei seuraa muuta,
28686: kuin että valmistelun on pysyminen V. J :n säännösten pii-
28687: rissä, sillä sanotut säännökset sitovat Eduskuntaa samoin
28688: kuin valiokuntaa. Myöskään ei Perustusl•akivaliokunnan
28689:                       Vastalause II.                      29
28690: 
28691: kokoonpanossa ole silmällä pidetty asi!llntuntemusta työ-
28692: väen lainsäädännön alalla. -- Koska siis valiokunta sanot-
28693: tuun asialliseen käsittelyyn ryhtyessään on mennyt lailli-
28694: sen toimivalt'ansa ulkopuolelle, ehdotan
28695: 
28696:               että Eduskunta päättäisi palauttaa rnietinnön
28697:            Per·ustuslakivaliokuntaan puheena olevan asian
28698:            asiallista käsittelyä sisältävän osan poistarnista
28699:            varten rnietinnöstä.
28700: 
28701:    Helsingissä toukokuun 13 p :nä 1912.
28702: 
28703:                     J. A. Mannermaa.
28704: 
28705:    Ylläolev:iin ehdotuffisiin yhtyvät:
28706: 
28707:    J. R. Danielson-Kalmari.              Lauri Ingman.
28708:                     Juho Torppa.
28709: 30            1912. -   Anomusmietintö N :o 8.
28710: 
28711: 
28712: 
28713: 
28714:                               III.
28715: 
28716:     Valiokunnan enemmistö ei ole .tyy.tyny.t ~hdobtamaan,
28717: että Eduskunta alamai.sesti anoisi että Keisari:llinen Ma-
28718: jesteetti käskisi ryhdyttäväksi tarpeel lisoon :toimenpitee-
28719:                                             1
28720: 
28721: 
28722: 
28723: seen, et•tä Eduskunnan 15 ja 16 p :nä marraskuuta 1909
28724: hyväksymä;t, .työväen suojelusta tarkoittavat asetukset vii-
28725: vyttelemä-ttä alistetaan Keisar.il1isen Majesteetin tutkitt.a-
28726: viksi, vaan on myös ·ehdottanut, että Eduskunta anoisi, et,tä
28727: sanotut ll!setukset mahdollisimman pian vahvis.tettaisiin ja
28728: saatettaisiin nuoda:tettta,viiksi.
28729:     Tämän päätöksensä mukaisesti on va•l,iolmnnan enem-
28730: mistö mietinnön perusteluina ottanut •pitkäl,ti ja osittain
28731: yksityif'jkohtaisesti koettaakseen kumota niitä muistutuksia,
28732: jctka Teolli<suusha.Uitulksen ja teolil.isuudenharjoit,tajain
28733: puolesta on näitä E·dus'kunnan päättämiä a·setu:ksia \'astaan
28734: esitetty.
28735:     Mielestäni ei tällainen menettely ole pa~kaUaan.
28736:     Jos Bduskunta olisi tarkoittanut, että uudistettuun jo
28737: päättämiensä asetusten ·asialEseen pohdintaan olisi ryhdyt-
28738: tävä, ei Eduskunt.a olisi tietenkään lähettänyt edustaja Paa-
28739: sivuoren y. m. anomusehdotusta Perustuslaikivaliokunt•aan
28740: vaan työväenkysymylksiä varten asettamaansa erikoisvalio-
28741: kuntaan. Lykkää;mällä asian PerustuslakivaEOikuntaan on
28742: Eduskunta osoittanut, että se :tahtoo asian käsiteltäväksi
28743: yksinomaan poE,tiselta 'kanna1·ta. Tämän !käsityksen puo-
28744: lesta puhuukin moni syy. Ryhtymällä asia1llisesti käsit-
28745: telemään aikaisellllman Eduskunnan hyväiksymiä, mutta ei
28746: vielä Hallitsijalle esitettyjä asetuksi.a, selit,täisi Edusikunta
28747: sopivaksi, että, jos myöhempi eduf'jkunta uudistetun käsit-
28748: telyn kautta tulisi toisenlaiseen tulokseen kuin edellinen,
28749:                         Vastalause 111.                       31
28750: 
28751: sen tulisi anoa, että ailmiserrnman eduskunnan päättämää
28752: asetusta ei vahvistettaisi. Tämä sotii ku]tenkin sitä kun-
28753: nioitusta vastaan, min:k:ä myöhempi eduskunta on velvoHi-
28754: nen aikaisemman tekemiUe päätöksille osoittamaan. On
28755: anyös huomattava e.tt koska nJlkyisessä Eduskunnassa on
28756: jäseniä, jotka eivät ole ol,loot mukana silloin, kun Edus-
28757: kunta v. 1909 puheenaolev11;t bkiehrdotukset ihyväJksyi, olisi
28758: väärin pakoitta.a näitä, ilman sitä asiallista va;lmistusta,
28759: jota Valtiopäiväjärjestys säätää, antamaan ihyväiksymisensä
28760: asetuksille, j'Oidenka Jlksityis:k:ohtaiseen V!l;lmisteluun eivät
28761: ole saaneet ottaa osaa ja joihinJka nähden arvostelu, kuten
28762: olen osoittanut, ei dle vapaa.
28763:      Vihdoin ei Eduskunta omien päätöstensä arvoa sillä ti-
28764: sää, että Eduskunta, jo ennenkuin Hallitsija on hyvaksynyt
28765: ,tai hylänny,t Eduskunnan päruttämän asetuksen, :kiiruhtaa
28766: ti.udistamaan päättöksensä. Jos tällainen menett,ely tulisi
28767: Eduskunnan puolelta tavaksi- ja sitähän on syytä pelätä
28768: - voisi siitä olla seurauksena ettei Eduskunnan kaikkia
28769: tekemiä päätöksiä vakavasti tarkoi,tettuina pidettäisi.
28770:      Tähän perustuen rohikenen ehdoittaa,
28771: 
28772:                 että Eduskunta hylkäisi valiokunnan mietin-
28773:             töön liittyvän toisen ponnen sekä palauttaisi
28774:             mietinnön valiokuntaan, jotta siitä poistettai,siin
28775:             kaikki se mikä siinä on toisen ponnen per·us-
28776:             teluna esitetty.
28777: 
28778:                        Heikki Renvall.
28779: 
28780:    Edellä olevaan vastalauseeseen Jlhdymme.
28781: 
28782:     Karl Söderholm.                            Onni Talas.
28783: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
28784:        1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 9.
28785: 
28786: 
28787: 
28788: 
28789:                 S i v i s t y s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n-
28790:             t ö N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka
28791:             tarkoittaa kansankirjastojen toimintaa edis-
28792:             tävän keskuskirjaston perustamista.
28793: 
28794:     Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
28795: tajain Liliuksen y. m. anomusehdotus N :o 26. Siinä huo-
28796: mautetaan niistä puutteellisuuksista, ennen kaikkea kirjain
28797: vwhyydestä ja huonosta hoidosta, jotka yleensä haittaavat
28798: kansankirj astojemme toimintaa. Tämän vuoksi ehdote-
28799: taan anottavaksi, että Helsinkiin perustettaisiin kirjasto-
28800: toimintaa johtava ja kirjalainoja vä'littävä keskuskirjasto,
28801: että sellaisen lähempää suunnittelua, järjestelyä ja hal-
28802: lintoa varten asetet·taisiin erityinen toimikunta, että perus-
28803: tamiskustannuksiin vuosiksi 1913-17 myönnettäisiin
28804: 400,000 ma,rkkaa, ja että tästä summasta vuodeksi 1913
28805: määrättäisiin 80,000 markan suuruinen osa.
28806:     Aijotun keskuskirjaston päätehtäyänä olisi anomus-
28807: ehdotuksen mukaan muiden kansankirjastojen kautta tar-
28808: jota kaikille kansalaisille mitä erilrurutuisinrta kirjallisuutta,
28809: varsinkin sellaisia, eri tiedonaloja käsitteleviä ·teoksia,
28810: joita nämät itse eivät voi hankkia. Sitä varten olisi
28811: keskuskirjastolle hanki.ttava runsas ki·rjavarasto. Koti-
28812: maisen, niin suomalaisen kuin ruotsalaisen kirjallisuu-
28813: den pitäisi olla niin täydellisesti edustettuna kuin suin-
28814: kin. Tämän takia olisivat maamme kirjapainot vastai-
28815: sen painolain kautta velvoitettavat jättämään keskuskir-
28816: jastolle yhden kappaleen kutakin painotuotettaan. Ul-
28817: komaisesta kirjallisuudesta hankittaisiin sellaiset eri tie-
28818: donaloja käisittelevät teokset, joilla on yleisesti tunnus-
28819: 2      1912. -    V. M. -    Anomusmietintö N :o 9.
28820: 
28821: 'tettu arvo, sekä n. s. 1classiJ1iseen kirjallisuuteen luettavat
28822: teokset. Arvokkaimpia kirjoja olisi hankittava useampia
28823: kappaleita. Keskuskirjastosta lähetettäisiin tilausten mu-
28824: kaan kirjoja pienempiinkin kansankirjastoihin, sieltä mak-
28825: sutta lainattaviksi tilaajille yksi tai useampiakin ker-
28826: rallaan.. Myös kirjasarjoja voitaisi~n kiertävinä kirjas-
28827: toina lähettää sellaisiinkin paikkoihin, joiden läheisyy-
28828: dessä ei ole kirjastoa. Lähetyskulujen helpottamiseksi
28829: olisi ainakin keskuskirjastolle saatava vapaus postimwk-
28830: suista. - Kirjaston yhteydessä tulisi lisäksi olla yleinen
28831: lukusali ja runsas ynnä hyvin järjestet,ty käsikirjasto,
28832: johon ehkä voitaisiin erityisenä osastona liittää Eduskun-
28833: nan kirj·astokin. Aikaa myöten saattaisi keskuskirjastoon
28834: järjestää todellisen tietotoimiston.
28835:      Kirjastopyrintöjä edistäviä muita tehtäviä olisi kirjas-
28836: tonhoitajain valmistaminen ja k~hitttäminen; tätä varten
28837: voitaisiin keskuskirjaston yhteyteen ajan tullen perustaa
28838: varsinainen kirj astokoulu. Keskuskirjastolle voitaisiin
28839: myös jättää kirjastotilaston ja ·kotimaisen kirjallisuuden
28840: luettelojen, varsinkin sisällysluettelojen laatiminen. Sen
28841: tulisi avust.aa paika1liskirjastoja näiden lippuluettelo-
28842: jen laadinnassa ja välittää kirjain ynnä kirjastokaluston
28843: hankkimista. Niinikään voisi se olla avullinen luentotoi-
28844: minnaHe laatimalla opintosuunnitelmia ynnä kirjallisuus-
28845: luetteloita ja lähet•tämällä näitä asianomaiseen paikkakun-
28846: taan .kirjojen tila.amista varten. Kirjaston johtokunnan
28847: tehtäväksi voitaisiin jättää koko kirjastoliikkeen joht·a-
28848: minen.
28849:      Keskuskirjasto olisi anomusehdotuksen tekijäin mielestä
28850: sijoitettava Helsinkiin, jossa se tulisi samalla suoranaisesti
28851: hyödyttämään suurinta kansalaisryhmä,ä, ja jossa helpom-
28852: min saavutettaisiin yhteistyötä kirjaston ja niiden yhdis-
28853: tysten ja laitosten välillä, jotka harrastavat kansansivis-
28854: tystä. Sille olisi muuten ainllikin lähimmässä tulevaisuu-
28855: dessa hankittava oma, tarkoituksenmukainen rakennus.
28856: Kokonaiskustannukset näin suunnitellun keskuskirjaston
28857: perustamisesta, lukuunottama·tta oman talon rakentamista,
28858:              Keskuskirjaston perustaminen.                    3
28859: 
28860: ovat anomusehdotuksessa arvioidut          vähintään 400,000
28861: markaksi.
28862: 
28863: 
28864:     Kysymys sen kaltaisesta keskuskirjastosta, jota puheena-
28865: olevassa anomusehdotuksessa ehdotetaan perustettavaksi,
28866: on jo aikaisemmin ollut Eduskunnan käsiteUävänä, nimit-
28867: täin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä kainsankirjastojen
28868: edistämistä koskevain muiden asiain yhteydessä. Anomus-
28869: mietinnössä N lO 5 lausui silloinen sivistysvaliokunta, että
28870: kysymyksessä oleva ajatus uutena ja Valmistamattornana
28871: kaipaisi lähempää kehittämistä, ennenkuin sen toteuttami-
28872: nen voisi tulla harkinnan alaiseksi. Keskuskirjasto,ajatJUk-
28873: sen selvittely olisi annettava tehtäväksi sille stipendiaatille,
28874: jonka lähettämisestä ulkomaille kirjasto-oloja oppimaan
28875: samalla kertaa oli puhe. Eduskunta hyväksyi valiokunnan
28876: mieliprteen ja anoi m. m. ma.tkarahaa kansankirjastosti-
28877: pendiaatille. Anomukseen ei kuitenkaan korkeimmassa
28878: paikassa suostuttu, eikä tätä matkarahaa ole jälkeenpäin-
28879: kään, uudistetuista anomuksista huolimatta, myönnetty.
28880:     Sivistysvaliokunta pyytää, anomusehdotusta harkit-
28881: tuaan ja sen johdosta muutamia kirjastoalalla toimivia
28882: henkilöitä asiantuntijoina kuultuaan, siitä mielipiteenään
28883: esittää seuraavaa.
28884: 
28885:     Mitä tulee anomusehdotuksen päätarkoitukseen, s. o. sel-
28886: laisen keskuskirjaston perustamiseen, jonka tehtäviinä on
28887: kirjalainojen välittäminen, kiertokirjastojen toimeenpane-
28888: minen ja yleensä kansankirja.stojen toiminnan kaikinpuoli-
28889: nen edistäminen, on tämän tarkoi,tuksen pohjana oleva, mei-
28890: dän oloissamme uusi ajatus, tavallaan toteutettuna Pohjois-
28891: Amerikan Yhdysvalloissa. Siellä ,toimivat suurten ja lres-
28892: kisuuruistenkin kaupunkien yleiset kirjastot samalla kes-
28893: kuskirjastoina lukuisten ja monimuotoisten haarakir-
28894: jastojen kautta. Koko valtiota käsittävä, kiertokirjasto-
28895: jen välityslaitoksena yksinomaan toimiva keskuskirjasto on
28896: esim. Wisconsinin valtiossa.
28897: 4      1912. -    V. M. -    Anomusmietintö N :o 9.
28898: 
28899:     V aJliokunnan mielestä näyttää todenmukaiselta, että
28900: meidän oloihimme sovellettu keskuskirjasto olisi hyödylli-
28901: nen, toimikoonpa se sitrte joko pelkästään välityslaitoksena
28902: tai samalla myös yleisenä kirjastona. Maamme kansankir-
28903: jastot kaipl1!avat nimittäin sellaista johtoa, herättävää ynnä
28904: yhdistävää vaikutusta ja sitä yhtämirttaista kirjallisuuden
28905:  kiertokulkua, jota keskuskirjasto voi tarjota.
28906:     Keskuskirjastoon hankittavan kirjallisuuden tulisi etu-
28907: päässä olla kotimaisilla kielillä julkaistua, yleissivistykseen
28908: kuuluvaa ja muuta opettavaista kirjallisuutta kuin myös
28909: joissakin määrin vieraskielistä samanlaatuista kirjalli-
28910: suutta ynnä vanhemman kaunokirjallisuuden merkkiteok-
28911: sia. Välitystavoista on kirjain lainaaminen luettelojen no-
28912: jalla anomusehdotuksessa pantu etusij-aan. Siinä suhteessa
28913: on varmaankin tarkoituksenmukaisinta, et•tä se tapahtuu
28914: pierrempäin kirjastojen kautta j,a vastuulla, paitsi sillä paik-
28915: kakunnalla, missä keskuskirjasto sijaitsee ja ehkä joissa-
28916: kuissa muissakin poikkeustapauksissa. Toinen välitystapa
28917: on kiertokirjastojen lähet,täminen m. m. syrjiHsiinkin
28918: seutuihin, joissa ei kirjastoa ole. Tämä •tapa on Pohjois-
28919: Amerikan Yhdysvalloissa ja muualla sivistysmaissa tullut
28920: suosituksi oivallisena hrkuhailun kohottajana ja tilaisuuksien
28921: tarjoojana tämän tyydyttämiseen. Kiertokirjastoja on
28922: meilläkin koetettu toimeenpanna, vaikka monesti tosin on-
28923: nistumatta, syystä että johto on ollut heikko ja laimea.
28924: Keskuskirjaston ohjelmaan otettuna pitäisi tämän välitys-
28925: liikkeen kuitenkin menestyä, kunhan se vain hyvästi sovel-
28926: lutetaan meidän oloihimme ja samalla pidetään huolta
28927: siitä, että johto on tarpeeksi tarmokasta. Muuten edellyt-
28928: tää kumpikin näistä välitystavoista, että eniten haluttuja
28929: teoksia keskuskirjastossa on varalla useampia, jopa kym-
28930: meniä kappaleita.
28931:     Puheenalaista välitystoimintaa suunniteltaessa tulee
28932: myöskin harkita, kl]iffipaako periaa•tetta, keskittämistä
28933: vaiko sen vastakohtaa, siinä on edullisempi noudattaa.
28934: Useat seikat puoltavat keskittämistä, siis yhden ja suuren
28935: keskuskirjaston perustamista. TäHaisessa kirjastossa on kir-
28936:               Keskuskirjaston perustaminen.                       5
28937: 
28938: Jam valinnan vara suurempi, kokemukset ri!kkaammat ja
28939: toiminta niinmuodoin tehokkaampaa. Niinikään voit.ai-
28940: siin kirjastoliikettä yleensä koskevat suunnitelmat, kuten
28941: kirjastojen yhdenmukainen johto, kirjastotilaston aikaan-
28942: saaminen, selittäväin kirjaluettelojen laatiminen y. m., so-
28943: pivimmin toteuttaa, jos olisi yksi suuri keskuskirjasto.
28944: Myöntää kuitenkin täytyy, että joitakin etuja on myös
28945: useamman pienemmän keskuskirjaston perustamisesta.
28946: Eri seutujen liikekeskustoissa sijaiten voisivat nämät
28947: kirjastot tarkoin seurata ympäristönsä henkisiä rientoja
28948: ja siten suuremmassa määrässä sovittaa toimintansa niiden
28949: mukaan. Kirja.t jourtuisivat lisäksi nopeammin ja halvem-
28950: malla mäåJräpaikkoihinsa. Lähinlllä tietenkin olisi ajatel-
28951: tavissa, että suurempien kaupunkien kirjastoista muodos-
28952: tettaisiin tällaisia keskuskirjastoja. Mutta epätietoista on,
28953: tokko nämät kaupungit suostuisivat lainkaan ·tai ainakaan
28954: ilman suurta korvausta kirjastoihinsa kuuluvain kirjain
28955: lähettämiseen maaseudulle, sillä onhan kaupunkien luon-
28956: nollisesti ensisijassa huolehdittava omien asukkaittensa
28957: sivistystarpeist·a. Jos kuitenkin jotkut kaupungit suostui-
28958: sivatkin kirjastojensa muodostamiseen keskus.kirjastoiksi,
28959: olisi niiden tältä varten lisättävä kirjastojen .työvoimia ja
28960: mahdollisesti heti teetettävä lisärakenrnuks~a. Kaikkea tätä
28961: ja lisäksi vielä kirjallisuuden hankkimista olisi valtion
28962: avustettava tuntuvilla summilla. Näin ollen ei ole vrurmaa,
28963: tulisiko useamman keskuskirjaston perustaminen halvem-
28964: ma.ksi kuin yhden suuremman. V aHokunnasta näyttää
28965: niilliiiluodoin asiailllllU:kaiselta, että aluksi olisi perustettava
28966: yksi suurempi keskuskirjasto. Muiden keskuskirjastojen
28967: perustaminen saisi jää,dä riippumaan siitä, paisuvatlro
28968: tämän kirjaston tehtävät niin suuriksi, ettei se yksinään
28969: jaksaisi menestyksellä hoitaa niitä. Tällöin olisi osa näistä
28970: tehtävistä tietenkin luovutettava yhdelle tai useammalle
28971: jossakin muuall.a sijaitsevalle pienemmällle kirjastolle.
28972:      Keskuskirjaston paikaksi on anomusehdotuksessa esi-
28973: tetty Helsinkiä, ja epäilemwttä puoltavat monJet seikat
28974: tätä ehdotusta. Siinä tapauksessa, että keskuskirjasto si-
28975: 6       1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 9.
28976: 
28977:  joitettaisiin maini<ttuun kaupunkiin, ei olisi välttämätöntä,
28978:  että se samalla toimisi yleisenä kirjastona, joka sekä lai-
28979: nausliikkeen että käsikirjasto!). ja siihen liittyvän lukusalin
28980:  avulla palvelisi yleisöä. Tässä suhteessa on nimittäin Hel-
28981:  sin:ki siksi suotuisassa asemassa, että olisi ehkä liikaa vaatia
28982: va<ltion varoilla voimassapidettävä,ksi sen asukkaita varten
28983: uutta yleistä kirjastoa. Ajatus Eduskunnan kirjaston
28984: sijoittamisesta lreskuskirj aston yhteyteen on Valiokunnan
28985: mielestä joka tapauksessa jätettävä kokonaan sikseen, koska
28986: sen toteuttaminen vaikenttaisi valtiopäivätöitä.
28987:      Painavia syitä voidaan kuitenkin esiUää senkin mieli-
28988: piteen puol,esta, että keskuskirjasto olisi sijoi,tettava johon-
28989: kin maaseutukaupunkiin, joka liikeneuvojensa puolesta
28990: maan eri osiin nähden on edullisessa asemassa. Tällöin
28991: olisi kohtuulliseksi katsottava, että maaseudun tutkimus-
28992: tarpeiden ja yleensä sen sivistysharrastusten tyydyttämi-
28993: seksi keskuskirjaston yhteyteen liitettäisiin yleinen kirjasto
28994: käsikirjastoineen ja lukusaleineen. Useat Valiokunnan jä-
28995: senet ova~t katsoneet suotavaksi, että keskuskirjaston pai-
28996: kaksi tulisi Jyväskylä, joka sijaitsee jotenkin keskellä
28997: maata, ja jonka kautta vielä tullee käymään vilkas kulku-
28998: liike, siUekun Keski-Suomen kautta kulkeva,t rautatiet
28999: poikkiradan kautta liitetään toisiinsa, ja jossa niinmuodoin
29000: keskuskirjasto voi hyvin palvella maan eri seutuj,a. Hei-
29001: dän mielestään on myös huomioonotettava, että Jyväsky-
29002: lässä toimii suuri kansakoulunopettajaseminaari. Siinä
29003: valmistuva't opettajat olisivat tilaisuudessa, jos keskuskir-
29004: j,asto sijaitsisi samassa kaupungissa, jo opiskeluaikanaan
29005: käytännöllisesti perehtymään kirj astonhoi,toon.           Valio-
29006: kunnan enemmistön mielestä on kuitenkin keskuskirjaston
29007: paikkakysymystä tällä hetkellä vielä vaikea ratkaista, kun-
29008: nes tässä mainitut ja muutkin sijoittamismahdollisuudet
29009: tulevat tarkoin harkituiksi.
29010: 
29011:     Anomusehdotuksen mukaan pitäisi kotimaisen, niin suo-
29012: malaisen 'kuin ruotsalaisen kirjallisuuden keskuskirjastossa
29013: olla edustettuna mahdollisimman täydellisesti, minkä
29014:               Keskuskirjaston perustaminen.                    7
29015: 
29016:  vuoksi maamme kirjapainot olisivat vastaisen painolain
29017: kautta velvoitettavat jättämään keskuskirjastolle yhden
29018:  kappa'leen kaikkia tuotteitaan.
29019:     Valiokunnan mielestä on nykyisten olojen vallitessa ai-
29020: kaista puhua sellaisesta painolain määräyksestä, joka osal-
29021: taan edistäisi aijotun kotimaisen kirjallisuuden malli- eli
29022: normaalikokoelman aikaansaamista keskuskirjastoon. Mut-
29023: ta edellyttäen, että tämän ajatuksen toteuttaminen olisi
29024: mahdollista joko mainitulla tavalla tai esim. vapaaehtoisuu-
29025: den tietä, näy·ttää puheenaoleva ajatus olevan joissakin mää-
29026: rin vieras keskuskirjaston päätarkoitukselle. Anomusehdo-
29027: tUJksen laa.tijak eivät itsekään tarkoittane, että tästä malliko-
29028: lroeLmast'a olisi lainattava kirjoja y. m. painotuotteita ym-
29029: päri maata samoinkuin keskuskirjaston pääosastosta, koska
29030: täten ei kokoelmaa voitaisi säilyttää niin täydellisenä ja
29031:  hyvä.ssä kunnossa olevana kuin suotavaa olisi. Joka ta-
29032:  pauksessa olisi koko mallikokoelma tarkoituksenmukaisesti
29033: hoidettava, voidakseen tulla keskuskirjastossa käytetyksi.
29034: Sen vuotuiset hoitokustannukset, esim. kokoelman luettele-
29035: minen, kirjain ja sanomalehtien sidottaminen j. n. e. nou-
29036: sisivat kuitenkin todennäköisesti niin suureen summaan,
29037: että on pantava kysymyksen alaiseksi, onko tällaisesta uu-
29038: desta mallikokoelmasta sen kustannuksia vastaavaa hyötyä.
29039: Helsingissä jo on yliopiston kirj·astossa niin täydellinen
29040: tällainen kokoelma kuin nykyoloissa on ollut mahdollista
29041: han;kkia. Jos keskuskirjasto sijoitettaisiin mainittuun kau-
29042: punkiin, niinkuin anomusehdotuksen tekijät tarkoittavat,
29043: on aivan tarpeetonta siihen liittää täydellistä kotimaisten
29044: painotuotteiden kokoelmaa. Anomusehdotuksessa on tosin
29045: viitattu, että kotimaisen kirjallisuuden luettelojen laatimi-
29046: nen voitaisiin m. m. jättää aijotun keskuskirjaston tehtä-
29047: väJksi. Tämä työ edellyttää luonnollisesti mallikokool-
29048: maa, muUa sen suorittaminen voi epäHemä.ttä edullisem-
29049: min tapahtua yliopiston kirjastossa, missä se tähänkin asti
29050: on osittain tehty. Maaseudulla twas nykyään ·tuskin sanot-
29051: tavasti kaivattanee täydellistä kotimaisen kirja1lisuuden
29052: kokoelmaa. Näin o1len voi kysymys uuden tällaisen ko-
29053: 8      1912.- V. M.- Anomusmietintö N:o 9.
29054: 
29055: koolman perustamisesta jäädä V'astaisuuden tehtäväksi.
29056: Muutamain V aHokunnan jäsenten mielestä olisi kuitenkin
29057: keskuskirjaston kustannusten helpottamiseksi otettava har-
29058: kinnan alaiseksi, eikö voitaisi kirjapainoja velvoittaa jättä-
29059: mään keskuskirjastoHe vapaakappaletta ainakin rajoite-
29060: tusta määrästä tuott~itaan.
29061: 
29062:     Edelilii. esitetyistä syistä on Valiokunnari mielestä sel-
29063: laisen keskuskirjaston perustaminen, joka etupäässä pi.tiUsi
29064: silmwllä kansankirjastojen toiminnan edistämistä, periaat-
29065: teessa kannatusta ·ansaitseva. Tällaisen suuren laitoksen
29066: suunnitelma on kuitenkin seikkaperäisesti selvitettävä toi-
29067: mintamuotojen, perustamiskustannusten, paikkakysymyk-
29068: sen, tarpeellisen rakennuksen y. m. seikkain suhteen, en-
29069: nenkuin suunnitelman käytännöllistä toteuttamista ja siitä
29070: johtuvia toimenpiteitä voida·an ottaa ratkaistaviksi. TiH-
29071: lainen selvittely voi paraiten tapahtua komiteassa, johon
29072: kuuluu niin kansanva1istustyöhön kuin kirjastoalaan pe-
29073: rehtyneitä henkilöitä. Komitean olisi myös harkittava,
29074: mitä niistä sivutehtävistä voitaisiin keskuskirjastolle so-
29075: pivasti jättää, joista anomusehdotuksessa on huomautetJtu.
29076: Niinikään olisi komitean laadittava ehdotukset keskuskir-
29077: jaston haHinnoksi, ohjesäännöksi ja vuotuiseksi menoar-
29078: viokrsi.
29079:     Valiokunta ehdottaa siten kunnioittaen Eduskunnan
29080: anottavaksi,
29081: 
29082:                että Hallitus iuJettaisi kansanvalistustyöhön
29083:            ja kirjastoalaan pe_rehtyneistä henkilöistä muo-
29084:            dostetun kmnitean selvittämään ja erikoisseik-
29085:            lcoihin nähden ~·almistelemaan kysymystä ylei-
29086:            sen keskuskb·jaston perustamisesta.
29087: 
29088:     Helsingissä, 7 p :nä toukok. 1912.
29089:             Keskuskirjaston perustaminen.
29090: 
29091:    Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja Lin-
29092: delöf, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Annala,
29093: Etelämäki, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
29094: Lanne, J. W. L8itvala, Ma1mivaara, Nuora, Relander, Sal-
29095: mi, Sipilä, Sundblom ja I. Yrjö-Koskinen sekä osit.tain va-
29096: rajäsenet af Forselles, Fränti, Hanninen, I. W. Laine ja L.
29097: Typpö.
29098: Helsingissä, Keisa.rillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
29099:     1912. -.- Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 9.
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 
29104:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
29105:            n en anomus kansankirjastojen toimin-
29106:            taa edistävän keskuskirjaston perustami-
29107:            sesta.
29108: 
29109: 
29110: 
29111: 
29112:        Suurivaltaisin, ·Armollisin Keisari
29113:                   ja Snuriruh.tinu T
29114: 
29115: 
29116: 
29117: 
29118:     Näillä valrtiopäiviillä on t.ehty amomusehdotus, joka tar-
29119: koi·ttaa kansan!kirjastojen to~mintaa. edistä.vän keskuskir-
29120: jaston perust.amista, j•a on Eduskunta tämän ehdotuksen
29121: 2    1912. -    Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 9.
29122: 
29123: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
29124:      Kysymys kansaiJJkirjastojtm_ keskuskirjastosta on jo
29125: aikaisemmin ollut Eduskunnan käsiteltävänä, nimittäin
29126: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä näiden kirjastojen edis-
29127: tämistä ikoslrovialiln erinä,ist,en muid1en ·asi1ain yhteydessä.
29128: Eduskmnnan 1mielmtä ol<i ,s:itll10in .Jreskuskirj,astJo>kysymyirnen
29129: selvi,ttely anJnetbava tehitä>väJkisi siJ<le stipendia1a~tille, jonka
29130: lähettämistä ulikomaåll1e :k:irj·asto-oloj'a tut1kimruan samal:la
29131: keritaa ehdiotet1tå;in, j1a se.ntålhdien Eduskunta anoi muun
29132: muassa ma,t1karahaa kia..r:Lsankirj•asbos:tirpendiaatiUe. AruoiDJUk-
29133: seen ei 1kuitenkaan T~e~dän Keåsari1lin~n Millljesteettinne
29134: suostmnut, e:itkä tätä ma;t:krunaJhaa ole sittemminkään, uudis-
29135: tetuista anomuksista hUiolimatta., myönnetty.
29136:      Eduskunta on sitä mie,ltä, että Suomen oloihin sorvel-
29137: let•tu ~keskuskirjasto olisi hyödyllinen, toim:itkoonpa se sitten
29138: joko pelkästään välityslaif:olksena. tai samalla myös yleisenä
29139: kirjastona, sillä Suomen k!ansa:n:kirja,stot kaipa·avat sel-
29140: laista johtoa, herättävää ynnä yhdistävää vaikutusta ja
29141: sitä yhtämit.truista kirjallisuuden kiertoikuWkua, jota keskus-
29142: kirjasto voi tarjota.
29143:      Keskuskirjastoon hankittavan kirjallisuuden tulisi etu-
29144: päässä olla kotimaisilla kielillä julkaistua, yleissivistykseen
29145: kuuluvaa ja muuta opettavaista kirjallisuutta, jonkun
29146: verran vieraskielistä samanlaatuista kirjanisuutta sekä
29147:  va,n;hemman lmuruokivjallis:uuden merkkiteoksia. Kirjain
29148: välityst.avoista on vanmaankin t,arkoituksen mukaisin Iai-
29149: naaminen pienempien kirjastojen kautta ja vastuulla,
29150:  parutsi siHä pa1:itkkalkunna1la, missä kB9kuskirj as1t10 sijai,tsee,
29151: ja ehkä joisswkuissa muissakin poikkeustapauksissa. Toi-
29152: nen välitystapa on kiertokirjastojen lähettäminen muun
29153: mwassa syrJa.IISllln seutu~hirr, JOliSS:ar ei kirja1Sitoa, O'le.
29154: Tämä tapa on Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa ja
29155: muua•Lla sivi1stysmaissa tullut suosituks'i lukuhwlun nos-
29156:  tatta}an'a ja ·till,aisunlksien tarj1oOj1ana Lukuhialun tyydyt-
29157:  tåmiseen. Kieu.-tokirja,st;oj'a on Suromessalkin koerte~ttu t:o,i-
29158:  meenpanna, va]kika llll!onersti tosin onrris.tulffiatta, syystä
29159: että johto on ollut heikko ja. laimea. Keskuskirjaston oh-
29160:                 Keslmskirj aston perustaminen.                         3
29161: 
29162:  jelmaan otettuna pitäisi tämän välitysliikkeen kuitenkin
29163: m<onestyä, kunhllin >Se vain sovellutetaan maan oloihin
29164: ja samalla pidetään huolta siitä, e1Uä johto on .tarpe·eksi
29165: tarmoka,sta. Muuten·. edellyttää kumpikin näistä välitys-
29166: tavoista, että eniten haluttuja te01ksia keskuskirjastossa on
29167: va,mHa useampia, jfllpa kymmeniä ka.ppaleita.
29168:      Puheenalaista välitystoimintaa suunniteltaessa tulee
29169: myöskin harkita, kumpaako periaa{etta, keskittämistä
29170: vai sen vastakoht.aa, siinä on edul.lrisempi noudattara.
29171: Useat seikat puoltavat keskittämistä, siis yhden ja suuren
29172: keskuskirjaston perustamista. Tällaisessa kirjastossa on kir-
29173: jain valinnan vara suurempi, kokemukset rikkaammat ja
29174: toimint>a niin muodoin teihok!ka:3!mpaa. Niinikään voitai-
29175: siin täten kirj.rustol±iket,1Jä yl,een:sä koslmvat suunnitrelmat,
29176: kuten kirjastojen yihrdenmurlminen johto, kirjast:otil1aston ai-
29177: kaansa,aminen, seli:ttä väin kirj,a1uetteiojen la.a,timinen y. m.,
29178: sopivimmin t,olteurt,twa. Myöntää kuitenkin täytyy, että jo·i-
29179: ta:kin etuja on myös use1rumman pi1e nemmän ikeskuskkjaston
29180: perust,amisestra. ETii seutmjen lii.Irelkesilrusto·i:ssa Vloita,i,siin
29181: :nämä kirjast01t järjestää oit'tam3!1>l>a .huomioon y.mpä:ristön
29182: henkiset ~riennJot ja 8iten ·suummmass.a määr:ässä sovittaa toi-
29183: milll,t,a niiden mukaan. KiTjat joutuisiViat lisfuk:si nopeam-
29184: min ja rhwlvronmaHa mää:räpa.i·k!k!ori!hin:sa. Lä:hinnä olisi
29185: aj,!liteJta:vissa, •että ISUJUremJpien >kaupunkien kil"jlaiStoist.a IDUO-
29186: dostet,taisiin ltälhl,ais:Ua ikeskuskirj.astoj a. M111tta e•pä,tietoista
29187: on, suostuisiva,tk:io :näJmä ,kJaupungit lrainkaran t.ai ainark:ia.an
29188: ilman suurta korvausta kirjastoihinsa kuuluvain kirjain
29189: lähettäJmiseen rmaarseuduUe, ,sillä onrha'n kaU!punkie.n ensi-
29190: s1 Jassa :hurol,eihdi:ttava omien ·asur'Wkaittensa si1visrtys:t.ar-
29191: peisba. Jos 'ku,iltenkin jotkm1t kaupungit sUJostulis:ivaitkin
29192: kirjra;stojensa muodostrwmiseen keslruslrirjlwstoilksi, olisi
29193: niiden tä,tä v.arten Jisä1trtäiVlä kirjastojen työ1V10imi;a ja
29194: mahdollisesti heti teetettävä lisärakennuksi:a. Kaikkea tätä
29195: ja lisäksi vielä kirjallisuuden hankkimista olisi valtion
29196: a;vuste•tta va tun:tuviHa .rahamäärillä. Näin ollen ei ole var-
29197: maa, tulisiko useamman keskuskirjaston perustaminen
29198: halvemmaksi kuin yhden suuremman .. Eduskunnast:a näyt-
29199: 4    1912. -    Edusk anom. -         Anomusmiet. N :o 9.
29200: 
29201: tää niin muodoin asianmulmiselta, e<tt.ä aluksi perustettaisiin
29202: yksi suurempi lmskuskirjasto. Muiden keskuskirjastojen
29203: perustaminen saisi jäädä riippumaan siitä, paisuvatlro
29204: tämän kirjaston tehtävät niin suuriksi, ettei se yksinään
29205: jaksaisi menestyksellä hoitaa niitä. Jos kokemus osot:taisi
29206: yhden kirjaston r~it,tämättömruksi, olisi osa sen tehtävistä
29207: luovutet:ta.va yhdelle tai useammaHe jossaikin muualla si-
29208: jaitsevalle pienemmälle kirjastolle.
29209:      Keskustl"i'rj.aston paik:ia,kJsi pudl:tav,at monet sei:lm:t He.l-
29210: sirrkliä. Siinä t:apaUJksessa, etrtä puheena oleva ki,rjasto
29211: sijoiltetta,itsiin maitni<ttuun Imupunlkiin, ei olisi väl<t.tä-
29212: mätöntä, että se samalla toimisi yleisenä ki~rjastona, joka
29213: sekä lairrauglii'kkeen että käsikirjaston ja siihen liittyvän
29214: lukusalin avulla palvelisi yleisöä. Tässä suhteessa on Hel-
29215: sinki siksi suotuisassa asemassa, että olisi ehkä liikaa vaatia
29216: va1tlion varoilla voimassa pidettruväksi sen asukkai't'a varten
29217: uutta yleistä kirjastoa.
29218:      Painavia syitä voidaan kuitenkin esittää senkin mieli-
29219: piteen puolesta, että keskuskirjasto olisi sijoi·tettava johon-
29220: kin maaseutukaupunkiin, joka liikeneuvojensa puolesta
29221: maan eri osiin nähden on edullisessa asemassa. Tällöin
29222: olisi kohtuuLliseksi ka.tsottav·a, että maaseudun tiedonhalun
29223: ja yleensä sen sivistyshal'rastusten tyydyttämiseksi keskus-
29224: kirjaston yht.eyteen liite.ttäisiin yl·einen kirjasto ,käsi,kirjas-
29225: toineen j,a lukusalelineen.
29226:      Eduskunnan mielestä on sellaisen keskuskirjaston pe-
29227: rustaminen, joka etupäässä pitäi,si silmällä kansa:n:kirj as-
29228: .tojen to]minnan ediställlllistä, periaatteessa kannatusta an-
29229: saitseva. Näin suuren l:ruiltokJsen järj·estämin:en on kui,ten-
29230: kin seikkruperäisesti .sel vi,tettärvä toimintamuotojen, perus-
29231: ta:miskustannusten, pai!kkakysyrrnyJksen, tatrpeellisen raken-
29232: nuksen y. m. seikkain suhteen, ennenkuin suunnitelman
29233: käytännöllistä toteutJtamista ja 1siitä johtwvia toimenpi-
29234:  teitä voidaan ott'a'a ratkaist,avilksi. TäHainen selvittely voi
29235: parait,en trupathtua komiteassa, johon kuuluu niin kansan-
29236:  valistustyöhön •1min kirj.astoalaan perehtyneitä henkilöitä.
29237:  Niinikään oEsi komitean la·adi1Jt,ava ehdotukset :ke.skus'kir-
29238:             Keslmskirj aston perustaminen.                5
29239: 
29240: jaston hallintoa, ohjesääntöä j:a vuotui,sta menoarviota
29241: varten.
29242:      Edellä esitetyn perusteella Eduskunta saa Teidän Kei-
29243: sa,riUise.l>ta Maje,st,eebl,tanne alarmaisesti anoa,
29244: 
29245:                että Hallitus asettaisi lcansanvalistustyöhön
29246:            ja kirjastoalaan perehtyneistä henkilöistä muo-
29247:            dostctun kornitean sel11ittämään ja erilcoisseik-
29248:            lcoihin nähden 11almistelemaan kysymystä ylei-
29249:            sen keskuslcirjaston perustamisesta.
29250: 
29251:    Suomen Edusku!Il,ta pysyy a1I:ati j. n. e.
29252: 
29253:    Hel,singissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
29254: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
29255:            1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29256: 
29257: 
29258: 
29259: 
29260:               Perustuslakivaliiokunnan
29261:            m i e t i n t ö N :o 7 eräiden Eduskunnassa
29262:            tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka
29263:            tarkoittavat Suomen perustuslakien voi-
29264:            massa pitämistä ja maan sisäisen itsenäi-
29265:            syyden turvaamista.
29266: 
29267:     Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltaviksi
29268: lähettänyt edustaja Salon y. m. anomusehdotuksen N :o 15
29269: lakien vastaisten ja kansalle vahingollisten lainsäädäntö-
29270: hanktkeitten sillensä jättämisestä, edustaja Arokallion y.
29271: m. anomusehdotuksen N :o 40 Suomen perustuslakien py-
29272: hänä pitämisestä ja maan sisäisen itsenäisyyden turvarumi-
29273: sesta sekä edustaja Hämäläisen y. m. anomusehdotuksen
29274: N :o 57 sortotoimenpiteitten lopettamisesta ja kansalaisten
29275: oikeuksien turvaamisesta.
29276:     Voidakseen asianmukaisella tarkkuudella suorittaa teh-
29277: truvänsä kääntyi V,aliokunta Keisarillisen Senaatin puheen-
29278: johtajan puoleen pyynnöllä, että erinäiset puheenalaisissa
29279: anomusehdotuksissa kosketeltuja kysymyksiä valaisevat
29280: asiakirjat annettaisiin Valiokunnan käytettäviksi. Pyytä-
29281: mistään asiakirjoista on Valiokunta kumminkin saanut
29282: vastaanottaa ainoastaan osan; ja on Senaatin puheenjohtaja
29283: V a,liokunnalle ilmoitmttanut, ettei kaikkia asiakirjoja voitu
29284: V aliakunnalle toimittaa, muun muassa, sen vuoksi, että ne
29285: koskivat hallinnollista laatua olevia toimenpit.eitä, jotka
29286: eivät kuuluneet eduskunnan toimivaltaan. V. J :n 46 § :stä
29287: sekä V. J :n 33 § :ään sisältyvästä pedaatteesta käy ilmi,
29288: ettei Senaatin puheenjohtaja siitä syystä, että joku asia on
29289: hallinnollista laatua, voi kieltäytyä n:ouda:ttama,sta edus-
29290: kunnan valiokunnan ensinmainittuun lainpaikkaan lliOjau-
29291:  tuvaa pyyntöä.
29292: 2            1912. -     Anomusmietintö N :o 10.
29293: 
29294:     Koska sanotut anomusehdotukset kaikki koslreva,t Suo-
29295: men oikeusjärjestyksen suoj aarrnista, on Valiokunta käsi-
29296: tellyt ne yhdessä ja saa sen tehtyään kunnioittaen ehdottaa,
29297: 
29298:                 että Eduskunta päättäisi [{ eisarilliselle M a-
29299:             jesteetille lähettää seuraavansisältöisen alamai-
29300:             sen anomulcsen:
29301: 
29302: 
29303:  S u u r i v a l t a i s i n, A r m o 11 i s i n   K e i s •a r i   ja
29304:                         Suuriruhtinas!
29305: 
29306:     Asema, jossa Suoonen kansa nykyään on, velvoittaa
29307: Eduskunnan jälleen kääntymään Teidän Keisarillisen Ma-
29308: jesteettinne puoleen alamaisella esityksellä.
29309:     Viime vuosina on tämän maan asi:oit•a j ahdettu tavalla,
29310: joka on tietänyt maan valtiosäännön ja•tkettua syrjäyttä-
29311: mistä sekä muutenkin ollut .sen menestykselle ,turmiollinen.
29312: Maan kaikkien Hallitsijain vahvistamien perustusla.kien
29313: mukaisesti on SuomeHa oikeus omaan lainsäädä:ntöön
29314: sekä omaan hamtukseen ja hallintoon kotimaisten viran-
29315: omaisterr avulla, joiden toiminnassaan on noudatettava
29316: Suomen lakia. Ristiriidassa tämän kanssa on viime vuosina
29317: Suomen hallitusta ja hallintoa hoidettu pää,asiaUisesti Kei-
29318: sarikunnan Ministerineuvoston antamien ohje·itten mukaan.
29319: Viime aikoina on myös Suomea varterr annettu lakeja
29320: mam11 valtiosäännölle vieraassa järjestyksessä.
29321:     Venäjän Ministerineuvoston laiton sekaantuminen Suo-
29322: men asioihin sai virallisen v•ahvistuksensa Ministerineuvos-
29323: ton aikaansaamalla armollisella määräyksellä toukokuun 20
29324: (kesäkuun 2) päivältä 1908 niiden Suomen asiain käsittelyn
29325: järjestyksegtä, jotJka koskevat Venäjän etuja. Puheen-
29326: alaista toimenpidettä on senvuoksi syyllä sanottu nykyään
29327: Suomea kohtaan Venäjällä a.jetun politiikan lähtökohdaksi.
29328:     Eduskunta on jo aikaisemmin erinäisissä alamaisissa
29329: esityksissä osot·tanut, että se tehtävä, jonka Keisa•riikunnan
29330: Ministerineuvosto sanotun >ar'lmollisen määräyksen nojalla
29331:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.               3
29332: 
29333: on vallannut Suomen as]oiihin näihden, on ilmeisessä risti-
29334: riidassa Suomen perustuslakien kanssa, sekä erittäinkin
29335: alamaisessa an'Omuskirjelmässä 26 päivältä toukokuuta
29336: 1910 seikkaperäisesti selvittänyt, mihin osaksi lainvastaisiin,
29337: osaksi muuten ~turmiollisiin toimenpiteisiin tämä laiton se-
29338: kaantuminen on johtanutsekä mitkä onnettomat seuraukset
29339: se on saanut ailkaan lainsäädämnön, v.altiotalouden ja hal-
29340: linnon aloilla. Sen ohessa on Eduskunta alamaisissa ad-
29341: resseissa 31 päivältä maaliskuuta 1911 ja 21 päivältä maa-
29342: liskuuta täitä vuotta esittänyt nykyisen hallitusjärjestelmän
29343: luonnetta ja sen: tuottamia turmiollisia seurauksia.
29344:     Kaikki nämä esitykset paitse ainoastaan jälkimäistä
29345: adressia, jota ei vielä ole saatettu Teidän Keisarilli-
29346: sen Majesteettinne tietoon, ovat jääneet varteen ottamatta.
29347: Näiden asiain alamaiset esittelyt eivät edes ole tapahtuneet
29348: laillisessa j ärj esty ksessä Suomen Ministerivaltiosihteerin
29349: toimesta, vaan Keisarilkunnan ministerien kautta. Tästä
29350: huolimatta on Eduskunta pitänyt velvollisuutenaan lMja-
29351: peräisemmin kuin adressissa on voinut tapaihtua uudelleen
29352: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne tehdä selkoa puheen-
29353: alaisen hallitusjärjestelmän eri ilmauksista, varsinkin sel-
29354: laisista, jotka ovat esiintyneet sen jälkeen kuin edellämai-
29355: nittu anomus lähetettiin, sekä sen v.ahingollisista vaikutuk-
29356: sista miltei kaikiUa valtioelämän aloilla. Eduskunnan tulee
29357: aina osottaa täyttä suoramielisyyttä maa1n korkea·a Hallit-
29358: sija'a kohtaan; ja nykyisten vakavien olojen vuoksi esiintyy
29359: tämä velvollisuus jos mahdoUista enemmän pakoitta·vana
29360: kuin muulloin.
29361: 
29362:     Toimenpiteistä, joihin Ben jälkeen kuin eduskunta lä-
29363: hetti alamaisen anomuksensa 26 päivältä toukokuuta 1910
29364: on ryhdytty vastoin Suomen perustuslakeja, on etusijassa
29365: mainittava kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettu venäläi-
29366: nen laki ,niiden Suomea 1koskevien lakien j.a asetusten sää-
29367: trumisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen mer-
29368: kiltys". Mainittu venäläinen laki asettaa nimittäin sen lain-
29369: säädäntöjärjestyksen rinnalle, jonka ~Suomen perustuslait
29370: 4           1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
29371: 
29372:  tälle ma·alle määräävät ja jota siinä sanotaan ,erityisen lain-
29373: säädännön" mä:äräämäksi järjestykseksi, toisen järjestyksen,
29374:  }ota sanotaan ,yleisen lainsääldännön" määräämäksi, mutta
29375:  joka todellisuudessa tietää sitä, että Keisarikunnan lainsää-
29376:  däntölaitokset antaisiva,t säännöksiä Suomelle. Ensinmai-
29377:  nittu järjestys, joka oikeudellisesti on voimassa ja jota
29378:  viime vuosiin asti myös on sovellettu kaikkeen Su01mea kos-
29379:  keva.an lainsäädäntöön, rajoitetaan sanotuilla mäiilräyksillä
29380:  käsittämään ,yksin<>maan tämän maan sisäisiin asioihin
29381: kohdistuvat lainsäädäntöasiat"; jälkimäinen taas olisi nou-
29382:  datettavana niihin asioihin nähden, jotka ,eivät kohdistu
29383: yksinOlmaan .tälmän maan sisäisiin asioihin."
29384:      On kuitenkin ilmeistä, että ikumpaisessakin ·tapa,uksessa
29385: on kysymys Suomen asioista, vaikka jotkut niilstä saattwvat
29386: koskea Keisarikunnankin etuja. Ma.initussa laissa oleva
29387: ,yleisen loa,insäädännön" määräämässä jä.rjestyksessä käsi-
29388: teltävien asiain luett~o käsittää mitä erila,atuisimpia
29389:  asioita, joista suurin osa on semmoisia, jotka koskevat
29390: ainoastaan Suomea ja joilla on tämän maan sisäiseen elä-
29391: mään syvälle käypä merkitys. Tämän venäläisen l·ain mu-
29392: kaoan siis laajat Suomen asiain ryhmät tehtäisiin sille vie-
29393: raan lainsää,dän.nön alaisiksi ja Suomelle annettaisiin lakeja
29394: ja ,a,se:tuksia noudaltt·amaHa, ei Suuriruh'tinaanmaan pe-
29395: rustuslae:i:ssa määrättyä, vaan Keis·arikunnan lainsäädän-
29396: töjärjestystä. Se seikka, että Suomen eduskunnalle on
29397: Vllirattu tilaisuus valita neljä edustllijaa Venäjän duumaan
29398: ja kaksi ·val.takunnanneuvostoon, ei muuta tätä asianlaitaa;
29399: tuo uusi järjestys ei sittenkään ole muuta kuin Suomessa
29400: noudatetta vaksi määrätty venäläinen lainsäädäntöj ärjestys.
29401:     Mutta puheenalaisen venäläisen lain kantavuus ulottuu
29402: muuhunkin kuin varsinaiseen lainsäooäntöön. Perustus-
29403: lakiensa mukaan on Suomella oma raha,taloutensa, johon
29404: nähden m. m. on voimassa ·eWi valtion varat ovat käytet-
29405: tävät maan hyödyksi ja parharuksi ja että eduskunnalla on
29406: oikeus hark~ta suostuntaverojen tarpeellisuutta ja sen perus-
29407: teella myöntää tai kieltää niitä. Mitään apumaksua V enä-
29408:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen. ·              5
29409: 
29410: jän valtiorahastoon ei siis laillisesti voida panna Suomen
29411: valtiovaraston maksettavaksi eikä uutta veroa määrätä
29412: tämän maan suoritettavaksi muulla tavoin kuin sillä,
29413: joka Suomen lainsäädännössä on t.arkemmin säädetty.
29414: Usein mainitun venäläisen lain mukaan määirärttäisiin kui-
29415: tenkin Suomen osanotto val•takunnan menoihin sekä tähän
29416: tarkoi.tu.kseen rtll!rpeellisten verojen ja mruksujen suuruus ve-
29417: näläistä lainsäädänrtöj ärj.estystä noudruttaen.
29418:     Tämä maanemme vieras järjestys on edelleen aiottu
29419: käsittämään ,Suomen hallituksen ho:iltamisen alkuperusteet
29420: erityisten laitosten kautta edtyisen lainsäädäinnön perus-
29421: tuksella"; ja useissa eri kohdissa luetellaan hallintoasioita,
29422: joihin täimä järjestys ulotettaisiin. Vaikka Suomelle vah-
29423: vistetut perustuslait säätävät, että Hallitsijan tulee hallita
29424: tä.tä maata sen hallitusmuodon ja muiden sen lakien mu-
29425: kruan, kävisi uuden järjestyksen mulman ma;hdolliseksi
29426: vieraalla lainsäädännöllä vahvistaa aivan toiset perill!atteet
29427: Suomen haHituksessa nouda.tettaviksi s~kä sa•attrua täällä
29428: käytäntöön vieraiden viranomaisten hoirtama hallinto.
29429:     Eduskunta ei .katso asiakseen kajota puheenalaisen
29430: venäläisen lain erikoisiin säännoksiin, vll!an lisää ainoas-
29431: taan, että semrmoisetkin Suomen kansalaisille perustus-
29432: laissa tall!tut oi'keudet kuin kokoontumisv.apaus, yhdisty-
29433: misvapaus ja painovarpaus, mainitun lain kautta pannaan
29434: siinä säädetyn uuden lainsäädäntöjärjestyksen varaan. Uu-
29435: den järjestyksen mukaisesti säädetyt lait ja asetukset ilman
29436: muuta kumoaisiv.at tai muuttaisivat toisin kuuluviksi vas-
29437: taavilla aloilla nykyään voimMsa oleva.t tahi vastedes sää-
29438: dettävät Suomen lai:t ja asetukset. Sel·vää on että tämän
29439: kautta, ja •kun uusi järjestys voidaan ulottaa miihin Suomen
29440: asioihin tahansa, Suomen lainsäiädäntö oleellisesti kadot-
29441: taisi merkityksensä.
29442:     Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annetun venäläisen lain
29443: tarkoitus on tehdä tyhjäksi se merki<tys, joka eduskunnalla
29444: Suomen perustuslakien mukaan on, ja tehdä eduskunnasta
29445: pääasiallisesti vain neuvotteleva kokous. Ja vielä enem-
29446: 6           1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29447: 
29448: män: tuo laki truhtoo häivittää Suomen kansan sisä,isen itse-
29449: näisyyden, joka sille vuonna 1809 nimenoma·an taa.ttiin ja
29450: jo sisältyi ma·a:mme perustuslakien vahvistukseen, sekä
29451: pakottaa tämän kansan noudattamaan säännöksiä ja mää-
29452: räyksiä, joiba vieras 1ainsäli:däntö tämän maan oloja tunte-
29453: matta ja sen tarpeita käsittämättä sille antaisi.
29454:      Kun puheenalainen laki sisältää syvälle käypiä muu-
29455: toksia Suomen perustus1akeihin, mutta ei ole syntynyt
29456: siinä järjestyksessä kuin perustuslait seHaisesta muu-
29457: toksesta säätävät, vaan venäläisenä laånsäädäntötoimen-
29458: p.iJteenä, ei s:iillä, niinkuin jo aikaisemmin sekä 1910 vuoden
29459: ylimääräisille valtiopäiville kokoontunut että viimeksikin
29460: koolla ollut eduskunta on l<ausunut, voi Suomessa olla lain
29461: voi:ma'a; se ei voi olla •tämän maan viranomaisia ja kansa-
29462: laisia velvoittava. Ja sama on laita niidenkin lakien, jotka
29463: puheenalaisessa venäläisessä laissa määrättyä lainsäädäntö-
29464: järjestystä nouda,ttamalla annetaan.
29465: 
29466:     Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettu venäl~inen lruki
29467: ei ole jäänyt pelkäksi uhka ukseksi; siinä määirättyä lain-
29468: säädäntöjärjestystä on päin vastoin jo pantu kä}'ltänrtöön.
29469:     Niin tapahtui, kun eduskunta kutsuttiin ylimääräisesti
29470: koolle syyskuun 14 päiväksi 1910 laatimaan mainitun
29471: venäläisen lain perusteena tarkempia määräyksiä valta-
29472: kunnanneuvostoon ja valtakunnanduumaan Suomesta vnlit-
29473: tavien jäsenten vaalia var,ten sekä toimittamaan tälmän vaa-
29474: lin, kuin myös antamaan lausunnon kahdesta lakiehdotuk-
29475: sesta, jotka oli aiottu edelleen käsiteltäviksi uudessa lain-
29476: säädänrtöjärjestykse·ssä. Perustuslakien määräämän vel-
29477: vollisuutensa mukaisesti eduskunta kieltäytyi olemasta
29478: avullisena tämän järjestyksen voimaanpanossa. Mutta tästä
29479: huolimrutta puheenalaiset ehdotukset annettiin Keisarikun-
29480: nan lainsäädäntölaitosten käsiteltäviksi ja ovat, näiden ne
29481: hyväksyttyä, saaneet armollisen vahvistuksen ja sittemmin
29482: myös Suomessa noudatettaviksi julkaistut erityisessä julis-
29483: tuskokoelmassa, jota ka;htena viime vuonna on annettu
29484: Suomen virallisten lehtien liitteenä.
29485:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             7
29486: 
29487:     Edellä mainitut, kesäJkuun 17 (30) päivänä 1910 annet-
29488: tujen määräysten nojalla, mutta va.stoin Suomen perustus-
29489: lakeja Suomelle säädetyt venäläiset lait ovat: ·tammikuun
29490: 10 (24) päivänä 1912 annettu laki, koskeva ,sitä vastiketta,
29491: joka Suomen valtiovaraston on valtakunnanraihasJtoon ra-
29492: hana maksettavca Suomen :kansalaisten suoritettavan mies-
29493: kolhtaisen asevelvollisuuden sijasta", sekä .tammikuun 20
29494: (helmikuun 2) päivänä samaa vuotta annettu laki ,,muiden
29495: Venäjän alamaisten saattrumisesta oikeuksissaan yhdenve·r-
29496: taisi·ksi Suomen kansa.laisten ka.nssa."
29497:     Mitä ensinmainittuun näistä venäläisistä laeista tulee,
29498: huomautettakoon tässä ainoastaan, että Suomen perustus-
29499: lakien mukaan ei sotalaitoksesta voida lakia säätää muu-
29500: ten kuin Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä eduskunnan yh-
29501: täpitävällä päätöksellä. Tämä periawte, joka on julkilau-
29502: suttuna 1772 vuoden Hallitusmuodon 18 § :ssä, on myös il-
29503: mi·tuotu kesäkuun 25 päivänä 1886 annetussa eduskunnan
29504: esitysoikeutta koskevassa julistuskirjassa sekä heinäkuun
29505: 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :ssä.
29506: Vamtimus, että Suomen valtiova·roista on suoritettav·a apu-
29507: maksua Venäjän sotalaitokselle, on jo tätä ennen, eduskun-
29508: nalle tässä kohden kuuluvan oikeuden syrjäyttämisen joh-
29509: dost,a, aikaansaanut hallituksen ja eduskunnan kesken vai-
29510: keita ristiriitoja. Puheenalaisen venäläisen lain kautta,
29511: jolla, niinkuin jo on osotettu, ei voida .tunnustaa olevan
29512: lain voimaa Suomessa, on tämä ristiriita yhäkin kärjis-
29513: tynyt.
29514:     Toinen vastamainituista venäläisistä laeista, nimit-
29515: täin venäläisten oilmuksia Suomessa koskeva, :kohdistuu
29516: sekin asia·an, joka kuuluu Suomen l·ainsäädännön ala:an
29517: ja tähän asti myös on !tällä lainsäädännöllä j ärjes-
29518: tetty. Niistä säännöksistä, jotka varaavwt eräät oikeudet
29519: ainoast.a,an Suomen k:ansalruisille ja jotka siis, sen joh-
29520: dosta että nämä oilkeudet ulotetaan Venäjän al.amaisiin,
29521: muuttuisivat, ovwt jotkut perustuslain luontoisia, joten
29522: niitä ei voida laillisesti muuttaa muussa järjestyksessä kuin
29523: siinä, mikä on perustuslain säätämiselle tahi muuttamiselle
29524: 8           1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29525: 
29526: säädetty, toisin sanoen, eduskunnan annettua siihen suos-
29527: tumUiksensa erityistä menettelyä noudattaen. Tähän ryh-
29528: mään kuuluva·t säännökset vaalioikeudesta eduskuntaan ja
29529: oikeudesta päästä valtionvirkoihin. Toiset määräykset
29530: taas, esimerkiksi ne, jotka lmskevat äänioikeutta kunnalli-
29531: sissa asioissa sekä ·elinkeinon harjoitt.amisoikeutta y. m.,
29532: kuuluva>t yleisen lain tahi muun sellaisen lain ahan, jota
29533: ei voida muuttaa eduskunnan suostumuksetta. Tosin on
29534: venäläisten oikeuksiin nähden Suomessa olemass•a sellaisia-
29535: kin asioita, joista Hallitsija voi antaa määräyksiä eduskun-
29536: nan myötävaikutuksetta, n. s. hallinnollista ,tietä. Mutta
29537: selLaisetkin säännökset on Hallitsijan annettuva Suomen
29538: oikeuden mukaisessa järjestyksessä, siis Suomen viran-
29539: omaisten avulla.
29540:     Puheenalainen venäläinen laki, jonka tarkoituksena on
29541: saattaa Suomessa Venäjädl alamaiset, jotka eivä,t ole täällä
29542: hankkineet kansalaisoikeut.t.a, kaikin puolin yhdenvertai-
29543: siksi Suomen kansalaisten kanssa, sisäl.tää niinmuodoin sy-
29544: välle käyvän Suomen perustuslakien loukkaamisen. Mutta
29545: tämän lisäksi sen rangaistus- ja oikeudenkäyntimääräykset
29546: riistävät yksityisiltä Suomen kansalaisilta yhden heidän
29547: tärkeimpiä perustuslaissa vakuutettuja oikeuksiaan, sen
29548: että heidä,t Suomessa tekemistään teoista on tuomittava
29549: suomalaisessa tuomioistuimessa Suomen lain mulman. Ja
29550: tämä väkivalta kohtaa Suomen virkamiehiä ja kansalaisia
29551: sentähden, että he pitävät kiinni ma,an oikeista laeista j,a
29552: kieltäy,tyvält tottelemasta vastoin Suomen perustuslwki·a
29553: annettuja käskyjä. N. s. yhdenvertaisuuslaki on, sen joh-
29554: dosta että se vaikuttaa mitä erilaisimpiin yhteiskuntaelämän
29555: aloihin, omansa aikruan:saama'an moninaisia ristiriitoja. Se
29556: ei ole syntynyt mistään käy,tännöllisestä lt:arpeesta Suomessa
29557: oleskelevien Venäjän alamaisten aseman parantumiseen,
29558: jota ei olisi voitu tyydyttää Suomen perustuslakien mu-
29559: kaista l'ainsäädäntötietä. Mieskohtaisen asevelvollisuuden
29560: sij,asta suoritettavrua vastiketta koskevan venäläisen lain
29561: yhteydessä tämä lruki osott>aa, mihin turmiollisiin seurauk-
29562:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              9
29563: 
29564: siin kesäkuulli 17 (30) päivänä 1910 Suomelle säädetyn lain-
29565: säädäntöjärjestyksen käyttäminen ehdottomasti vie.
29566: 
29567:     Edellä kosketeltujen venäläiS'ten lainsäädäntötoimen-
29568: piiteiden yhteydessä on se tehtävä, joka Keisarikummn
29569: Ministerineuvoston 5 päivänä joulukuuta 1911 päivätyn ja
29570: 5 päivänä helmikuuta tänä vuonna ·a·rmossa vahvistetun
29571: pöytä'kirj.an muka.an on ·annettu eräälle komitealle.
29572:     Sanotun komitean, jonka puheenjohtajaksi on määrätty
29573: muutamia vuosia sitte Keisarikunnassa asetetun Suomen
29574: la.kien systematiseeraus-komitean puheenjohtaja j·a jonka
29575: jäseniksi olisi kutsutta·va edustajia Keisarikunnan asian-
29576: omaisista hallintolaitoksista ja Suomen kenraalikuvernöö-
29577: rinhalli·tuksesta, tulisi l·aa·tia ehdotus ohjelmaksi Suo-
29578: mea varten tarpeellisista lainsäädäntötoimenpiteistä sekä
29579: va;lmistaa :tätä varten tarpeelliset Lakiehdotukset Niis-
29580: tä lainsäädäntötoimenpilteistä, joiden valmistawiseen ko-
29581: mitean on käsketty ryhtyä, mainitaan Suomen virkamie-
29582: histössä aikaansaatava 'kuri, sanomrulehdistön järjestely ja
29583: säännöit:tely, kuuliaisen, velvollisuudelleen arutautuvan po-
29584: liisivoiman aikaansaa.minen, venäjänkielen sa:attaminen
29585: V'imstojen kieleksi, sekä kokooTitumis- ja yhdistymisva-
29586: pautta ynnä valtiollisia rikoksia koskevain lakien muut-
29587: taminen.
29588:     Tämä esitys komitean tehtävistä osottrua, etrtä on aiko-
29589: mus Venäjän lainsäädänltöla~tosten :aVU!lla vi.leläkin !aa-
29590: jemalti tunkeutua Suomen itsehallintoon kuuluv.i.Jle alO'ille
29591: ja vakiinnuttaa niitä pyrkimyksiä, jotka tarkoitAtlaiVat
29592: ma.amme autonomian hävittämistä. Ne kysymykset, joiden
29593: järjestäminen on edellytetty tapahtuvaksi yleisvalitakun-
29594: nallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ovat, niinkuin mai-
29595: ni:tut esimerkit osottava;t, ka~kki suomalaisia l•ainsäädäntö-
29596: asioita, osaksi perustuslainluontoisia. Eri.tyisesti huomau-
29597: tettakoon, että maallemme va;kuutetusta oikeudesta itse--
29598: hallintoon omien viranomaisten kaut:ta seuraa, ettei viran-
29599: omaisten kieli saa olla maan omille asujaimille, sen lain-
29600: säädännön j:a laitosten historialle vieras. Yleisen lain
29601: 10          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29602: 
29603: säännös, ettei tuomioissa käytettäkö vierasta kieltä, ilmai-
29604: see periaatteen, joka on voimassa virastoihin ja yleensä
29605: Suomen viranomaisten käsi.teltäviin a;sioihin nähden. Pai-
29606: noasioista sekä kokoontumis- j'a yhdistymisvapaudesta
29607: suunniteltujen lainsäiildäntötoimenpiteiden tarkoituksena
29608: nähtävästi on supistaa julkista arvostelua sekä niitä kan-
29609: salaisten perusoikeuksia, jotka ·ovat valppaan ja terveen
29610: yhteiskuntaelämän edellytyksinä. Virkamiehistöön ja po-
29611: liisivoimaan nähden suunnitellut muutokset tarkoittavat
29612: ilmeisesti lakiin perustuvan hallintojärjestelmän sijaan
29613: asettaa hallinnollisen mielivalla;n. KomiteaHe annetun
29614: ohjelman toimeenpaneminen tulisi saattamaan Suomen
29615: Venäjän maakunnan asema.an.
29616: 
29617:     Millä innolla työtä venäläisen lainsäädäntöjärjes-
29618: tyksen voimaansaattamiseksi Suomessa ,tehdään, näkyy
29619: ta;vallaan si:iltäkin, että venä1läisiä asetuksia täällä on
29620: annettu ja julkaistu myöskin kesäkuun 17 (30) päivänä 1910
29621: vahvistet'IJiista määräyksistä riippuma.t·ta. Eikä näin ole
29622: tapahtunut vain ennen ltuota päivää, vruan sen jälkeenkin.
29623: Eduskunnan ·al!l!maisessa •anomuksessa toukokuun 26 päi-
29624: vältä 1910 kos:ketella·an joitakuita senl!liatuisia tapauksia,
29625: ja mainitun ,ajankohdankin jälkeen on ·toisia samallaisra
29626: tapauksia tullut lisää. Niinpä julkaistiin, Sena!l!tin tou-
29627: kOikuussa 1910 tekemän päältöben mukaan, Suomen ase-
29628: tuskokoelm!l!Ssa ,Valta:kunnanneuvoston j>a Valt!l!kunnan-
29629: duuman hyvä:ksymä laki meritullialueen laajentrumisesta".
29630: Syyskuun 5 päivänä 1910 ta•as edellämainitm;sa erityisessä
29631: julistuskokoelmassa julkaistiin elokuun 11 (24) päivänä sa-
29632: maa vuotta armollisesti vahvistettu Keisarikunnan Minis-
29633: terineuvoston päätös •aseiden tuonnista Suomeen. Samalla
29634: tavalla julkaistiin syyskuun 13 päivänä 1910 Venäjän sota-
29635: ministerin esittelyn nojalla syntynyt a:mnollinen määräys
29636: maa-alueitten pakkolunastuksest,a ·so·tal,aitoksen käyfbet,tä-
29637: viksi Suomeen rakennettavia ka·sarmeja val.'ten.
29638:     Paitsi kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettua ja
29639: k:ahta edellämainittua sen perustuksella syntyny>ttä venä-
29640:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                11
29641: 
29642: läi:stä lwkia on siis olemassa kokonainen sarja .tJoimenp:iJteitä,
29643: jotka loukkaavat Suomen oikeu4Jt,a oma.an lainsäädäntöön.
29644: 
29645:     Erittäin tärkeä merkitys on kaihdella määräyiksellä,
29646: jotka sen oheHa, että sisäl,tävät laajakantoisia Suomen pe-
29647: rustuslakien ja sen sisäisen itsenäisyyden loukkauksia, sa-
29648: malla oleellisesti laajentav•at kesäkuun 17 (30) päivänä 1910
29649: annettujen mää·räysten osottamaa ohjel:q1aa. Nämä mää-
29650: räykset koskevat kahden Vi:i;purin lääniin kuuluvan p:i;tä-
29651: jän erottamista Suomesta ja niiden liittämistä Keisarikun-
29652: taan sekä Suomen luotsi- ja majrukkabitoksen asettamista
29653: Venäjän meriministeriön alaiseksi. Sitä Iiiansallista vää-
29654: ryyttä, minkä nämäJ toimenpiteet tietäisivät, ja sitä talou-
29655: dellist'a vahinkoa, minkä ne ·tulisi vaJt •tuottamaan maalle,
29656: esittää Eduskunta erityisissä näi•tä kysymyksiä lmskevissa
29657: alamaisissa kirjelmissä.
29658:     Edellä kosketellut vallitsevan hallitusjärjestelrmän il-
29659: maukset •tarkoittavat l·akien ja muiden käskyjen antamista
29660: Suomelle Keisarikunnassa voimassa olevaa jäTjestystä nou-
29661: dattaen. Mutta monella muullakin tavalla ja useilla, jopa
29662: useimmilla valtioelämän aloilla on nylkyään vaillitseva val-
29663: tiollinen suunta johtanut menettelyyn ja toimenpiteisiin,
29664: jotka osaksi ovat olleet lainvastaisia, osaksi muuten tälle
29665: maalle turm:i;ollis]a. Seura:avassa kosketellaan lyhyestä
29666: eräitä huomattawimpia tähän kuuluvia ilmiöi,tä.
29667: 
29668:     Ala, jolla nykyisen hallitussuunnan seuraukset ovat ol-
29669: leet erittäin vahingollisia, on valtiotalous. Valtiopäivä-
29670: järjestyksen 43 § :n mukaan, joka säännös perustuu Yhdis-
29671: tys- ja Vakuuskirjan 5 :teen kohtaan, on eduskunnalla oi-
29672: keus tarkastaa se valtiovam,in tulo-ja meno laskelma, joka on
29673: liitettävä armolliseen esitykiseen varain hankkimisesta nii-
29674: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiovarat eivät riitä, ja on
29675: eduskunnan ainoastaan mikäli !havaitsee vajausta syn-
29676: tyvän osotettava varoja valtiotarpeiden täyttäm:i;seksi. Mut-
29677: ta vaikka eduskunta vuonna 1909 menetteli tällä tavoin, ja
29678: eduskunnan laskemat tulot hyvin riittivät kaikkiin maini-
29679: 12          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29680: 
29681: tussa laskelmassa lueteHuihin sekä eduskunnan erittäin
29682: osotbamiin menoihin, vieläpä lisäksi .antoivat tuntuvun yli-
29683: jiiämänkin, poistettiin menosäännöstä kuitenkin useina
29684: kansakouluLaitosta ja muita tärkeitä sivistystarkoituksia
29685: varten osotettuja tuiki tarpeellisia määrärahoja vain
29686: siitä syystä, että eduskunta ei ollut osottanut suostunta-
29687: varoja kaikkiin niihin tarpeisiin, joita hallitus ei tah-
29688: bonut täyttää vakinaisilla valtion tuloilla, vaan ainoastaan
29689: niihin laillisiin .t;årpeisiin, joihin valtiovaraston vakinaiset
29690: tu'lot eivät riittäneet. Samaten on käynyt eduskunnan vuo-
29691: sina 19'10 ja 1911 samanlaatuisiin tarkoituksiin myöntä-
29692: mäin mjäärär.a:hain. Siihen katsomatta että V!l!~tion tulot
29693: kokonaisuudessaan olisivat hyvin ['iitJtäneet näidenkin mää-
29694: rärahain suorittamiseen, on mellwinen osa kansanvalistus~ta
29695: ja mui•ta kul,ttuuritarkoituksia varten osotetuista määrära-
29696: hoista, niiden joukossa semmoisiakin, jotka on tarkoitettu
29697: kansan pohjakerrosten henkisen ja ajneellisen aseman ko-
29698: hott!l!miseksi, poistettu vain siitä syystä, et;tä niirtä ei ole
29699: voitu suorittaa yksinomaan suostuntavaroista.
29700:     Tämä politiikka, joka, jakamalla menoarvion kah-
29701: teen toisistaan tarkoin erotettuun osaan ja vaatimaHa
29702: että eräitä valtiotarpeita on täytettävä yksinomaan
29703: suostuntavaroilla, vie siihen, että kansan maksettavaksi
29704: pannaan veroja todelliseen tarpeeseen katsomatta, johtuu
29705: etupäässä pyrkimyksestä koota yleisoon vaJ!tiorahastoon
29706: ne varat, jotka ovat tarpeen, jotta n. s. sotilasapumaksu
29707: Venäjän valtakunnanra•hastoon voi•taisiin suorittaa tarvit-
29708: sema~tta siihen hankkia eduskunnan suostumusta. Selvä
29709: kuitenkin on, että valtiovarain käyttäminen ed.uskun-
29710: nan suostumulksetta .tarkoituksiin, joiden huomioon
29711: ottamiseksi sellainen suostumus lain mukaan on välttä-
29712: mätön, ei ole vähemmän lainvastainen, jos varat pan-
29713: naan maksettaviksi valtiorahastosta, kuin jos ne otetaan
29714: muista varoista. Puiheenalainen rahapolitiiklm on si~tä tur-
29715: miollisempi, kuin mainittujen Venäjän valtakun[}Janrahas-
29716: toon tehtyjen laittomien suorituksien oheUa valtioV3Jroista
29717: on suhteellisesti pienempiä, mutta kuitenkin varsin huomat-
29718:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             13
29719: 
29720: ta.via määriä käytetty tarkoituksiin, joiden tälle maalle
29721: tuottama hyöty on ollut epäilyksen alainen taikka joista
29722: on ollrut suoranaista vahinkoa, samalla kun tärkeisiin sivis-
29723: tystarkoituksiin aiottuja määrärahoja on poistettu.
29724:     Tämän rahainhoitojärjestelmän vahingolliset seuraukset
29725: ovat yhä Hsääntyneet sen johdosta, että valtion tulo- ja
29726: menoarvioehdotukset vi•ime vuosilt•a ov.at valmistunee·t niin
29727: myöhään, et!tä ne vrusta varainhoitovuoden jälkipuoliskolla,
29728: eräänä vuonna vasta vuoden umpeen mentyä, on voitu vah-
29729: vistaa. Se asianJaita, että rahasääntö n5.inmuodoin enim-
29730: mäkseen on ollut väliaikaisella ka.nnalla, on tuottanut vai-
29731: keuksia useilLa hyödyllisen yhteiskunnallisen toiminnan
29732: aloil·la j·a hämminkiä sekä valtiohallintoon ylipäänsä että
29733: erittäinkin vdtion tililaitokseen.
29734: 
29735:     Nykyinen hallitusjärjestelmä on myöskin vienyt ·tur-
29736: miollisiin seurauksiin ja useassa suhteessa perustuslainv.as-
29737: taisiin toimenpiteisiin. sen menettelyn kautta, jota maamme
29738: ylempiin ja alempiin vir.koihin sekä niiden haitijoihin näh-
29739: den on nouda,tettu .
29740:     .Sen jälkeen kuin Keisarillisen Senaatin talousosaston
29741: kokoonpano oli tullut maan oikeutta ja etuja niin vähän
29742: vasta.avaJksi, kuin se 1909 vuoden lopusta lähtien on ollut,
29743: on Venäjän hallitus Suomen Senaa,ti:sta saanut välikappa-
29744: leen nykyisen •Suome,a vast,aan ajamansa politiikan tarkoi-
29745: tusperän saavuttamiseksi. Unhoilttaen velvollisuutensa Suo-
29746: men korkeimpana hallitusla.itoksena on Senaat.ti käynyt
29747: edistämään kaili~kia toimenpiteitä, jotka ovat palvelleet tätä
29748: tarkoitusta. Sanotun politiikan perille sa•attaminen on lrui-
29749: ten:kin yleensä kohdannut vastustusta suomalaisten virka-
29750: miesten puolelta, joille, pait•se kuuliaisuus esivallan käs-
29751: kyille, heidiiln valalla vruhvistaman:sa uskollisuus maan la-
29752: keja kohtaan on ollut määräärvänä virkavelvollisuuksien
29753: täyttämisessä. Niiden vaikeuksien vähentämiseksi, joita
29754: tästä on haUituksen tarkoituksille syntynyt, ja tilaisuuden
29755: valmistamiseksi venäläisille pääsemään virkoihin Suomessa
29756: on viime vuosina ryhdytty toimenpiteisiin, joista toiset ovat
29757: 14          1912. -   Anomusmietintö N:o 10.
29758: 
29759: olleet yleistä laatua, toiset kohdistetut yksityisiä virka-
29760: miehiä vastaan.
29761:     Kirjeessä 1 päivältä tammikuuta 1910 ilmoitti Kenraa-
29762: likuvernööri Senaatille, että Keisarikunnan Ministerineu-
29763: vosto oli mielipiteenään lausunut, että asetusehdotuksia la,a-
29764: dittaessa, jatka sisälsivrut määräyksiä pätevyysehdoista vir-
29765: koihin Suomessa, Keisarikunnan sivistyslaitokset olisivat
29766: pidettävät Suurir-uhtin!l!anma•an vast!l!avien laitosten vertai-
29767: sina nii:hin etuihin nähden, mitkä niissä suoritettu oppi-
29768: kurssi tuotti. Tämän Senaatin talousosasto päätti antaa
29769: kaikille toitmituskunnilleen <tiedoksi.
29770:     Niiden opinnäytteiden määrääminen, jotka tuottavat
29771: pätevyyttä virkoihin, on tosin asia, josta Hamtsija yleensä
29772: voi hallinnollista tietä määrätä. Mutta määräysten ant-ami-
29773: nen tästä on kuitenkin suomalainen hallintotoimi, johon
29774: Hallitsija ainoastaan Suomen viranomaisen esittelyn joh-
29775: dosta ja tietenkin pitäen Suomen etua silmällä voi ryhtyä.
29776: Keisarikunnan sivistyslaitosten saattaminen samaan ase-
29777: maan, kuin ne Suomen laitokset, jotka tahdotaan pitää
29778: niitä vastaavina, on sitä paitse mah·doton useilla aloilla,
29779: varsinkin niillä, joilla suomalaisen oikeuden ja lainsäädän-
29780: nön tunteminen on tarpeen, koska senlaatuisia opintoja ei
29781: harjoiteta Keisarikunnan sivistyslaitoksissa eikä missään
29782: tapauksessa niin laaj·alti, että ne tuottaisivat todellista
29783: pätevyyttä virkojen hoitamiseen Suomessa.
29784:     Vastoin Suomen perustuslakeja, jotka asettavat Suomen
29785: kansalaisuuden ehdoksi valtionvirkoihin nimittämiselle, on
29786: armolliseen asetukseen eläinlääkärin ammatin harjoittami-
29787: sesta Suomessa, joka 20 päivänä toukokuuta 1910 julkais-
29788: tiin, Kenraalikuvernöörin esityksestä otettu määräys, että
29789: henkilöillä, jotka ovat Venäjän alamaisia j•a oikeutetut aset-
29790: tumaan Suomeen •asumaan, olisi samallainen oikeus saa;da
29791: eläinlääkärinvirkaa yleisessä palkkasäännössä kuin Suo-
29792: men kansalaisilla.
29793:     Tärkein askel tällä tiellä on edellämainittu 20 päivänä
29794: tammikuuta (2 päivänä helmikuuta) tänä vuonna jul-
29795: kais<tu venäläinen hki ,muiden Venäjän al!l!maisten sa·at-
29796:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             15
29797: 
29798: tamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansa-
29799: laisten kanssa, joka on määrätty astumaan voimaan 14 (1)
29800: päivänä kuluvaa toukokuuta. Tämän Suomelle annetun ve-
29801: näläisen asetuksen tuhoa tuottava ja eprukansallistuttava
29802: luonne on edel'lisessä esitetty.                  ·
29803:      Erityistä huomiota ansaitsevat ne toimenpiteet, joihin
29804: on ryhdytty maalle tärkeään prokuraattorinvirkaan
29805: nähden. Puheenalaisen viran jouduttua edellisen hal-
29806: tijan eron ·kautta avoimeksi ja sittenkun eräs Senaatin
29807: oikeusosaston esittelijäs~hteeri kesäkuussa 1909 oli mää-
29808: rätty virkaa hoitamaan, sai vastamainittu virkamies,
29809: nruhtävä>Sti sen vuoksi, että hän oli virkavelvollisuutensa
29810: mukaisesti SenM•tin pöytäkirj·a·an lausunut muistwtuksia
29811: la•inv·ast.aisten toimenpiteiden johdosta, hallinnollista tietä
29812: evon esittelijäsihteerin virastaan. Samalla tavalla me-
29813: neteLtiin srtltemmin toisen saman ·Osaston esittelijäsihtee-
29814: rin kanssa, joka edell1sen erottamisen jälkeen oli mää-
29815: rätty prokumattorinvirka,a ylläpitämään. Huomatta-
29816: V·a on että ne vi!'lka,toimet, jotka aiheuttivat nämä vi-
29817: raltapanemiset, ei•vät olleet missään yhteydessä niiden
29818: virkojen hoitamisen kanssa, joista puheenalaiset hen-
29819: kilöt erotettiin. Edelleelli on katsottava, että se turva hal-
29820: linnollista tietä tapahtuva.a viralt.apanoa vastaan, jonka
29821: perustusl•a;ki takaa tuomareille ylemmissä ja alemmissa oi-
29822: keuksissa, riippuma,tta siitä onko heillä luottamusmiehen
29823: arvo, on tuleva myös Senaatin oikeusosaston esittelijäsih-
29824: teerien osaksi, etenkin kun nämä esittelijöinä osastossa
29825: myös •toimittavat tuomarintehtäviä. Kun prokuraattorin-
29826: virka näi.tten tapahtumien jälkeen vihdoin sai vakinaisen
29827: haltijan, nimitettiin siihen henkilö, joka ei edes omaa lain
29828: säätämää tietoa maan laeista. Sekä korkeimpana syyttä-
29829: jänä että lainkäytön ja lakien ylläpitämisen valvojana
29830: maassa vaikuttaa prokuraattori suuresti oikeudenhoitoon.
29831: Tä•tä korkeaa virka-asemaansa on nykyinen prokuraattori
29832: käyttänylt, ei ylläpitääksensä maan laillista järjestystä,
29833: V'a,an edistääksensä vastoin ma•an peruS>tuslakia annettuja
29834: määräyksiä, jä1Jtäen varteen otta:mat:ta valituksia, joilla on
29835: 16          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29836: 
29837: koetettu saada turvaa viranomaisten 1a1lttomia määräyksiä
29838: V'astaan, taikka kä,skien ja kieltäen syyttäjiä tekemästä syyt-
29839: teitä, trupauksissa jolloin päinvastaista menettelyä voimassa
29840: olevien lakien mukaan olisi ollut noudatettava.
29841:     Vallanpitäjäin usein käyttämä.ksi aseeksi on muodostu-
29842: nut .ar1mollinen asetus ,Suomen sisällisessä hallituksessa
29843: palvelevien valtion- j.a muiden virkamiesten rankaisemisesta
29844: kurinpitotietä", mikä on päivätty 22 päivänä maaliskuuta
29845: 1911. Tä!män asetuksen muka;an voi asianomainen Senaatin
29846: osasto Kenraalikuvernöörin suostumuksella rangaista ,Ken-
29847: raalikuvernöörin ja Senaa·tin alaisia" valtion- ja muita vir-
29848: kamiehiä, pa~tse ylemmän kuin viidennen luokan virassa
29849: olevia ja tuomareja, Jhe,rdän tekemistään virkavirheistä ja
29850: -hairauksista sekä käytöksestä, joka virka-aseman ja vir-
29851: kavelvollisuuden kanna1ta ei ole so·velias, varoituksena, sa-
29852: kolla, joka vastaa enintään kahden kuukauden palkkaa,
29853: taikka korkeinta,an kuuden kuukauden virantoimituserolla
29854: ja sen ohessa koko palkan ta;i jonkun sen osan menettämi-
29855: sellä. Vimstoja ja virkamiehiä sekä heidän rankaisemis-
29856: taan vähemmistä hairauksista koskevien säännösten anta-
29857: minen l"uuluu tosin yleensä Hrullitsijan hallinnollisen lain-
29858: säätämisoikeuden piiriin. Erinäisistä virkamiesluokista on
29859: kumminkin vrustaavia määräyksiä lainsäädännössä,. jossa
29860: eduskunta on ollut osallinen. Määräyksiä sellaisten virka-
29861: miesten kurinpidollisesta rankaisemisesta voidaan siis antaa
29862: ainoastaan samassa järjestyksessä. Näihin kuuluvat, paitsi
29863: tuomarit, esime!'kiksi ne virkamiehet, jotka ova·t ulosoton-
29864: haltijan alaisia ja joiden on pidettävä tointa ulosotto-
29865: asioista. Maaliskuun 22 päivänä 1911 annetussa asetuksessa
29866: ei kumminkaan tehdä poikkeusta muihin virkamiehiin kuin
29867: tuomareihin nähden.
29868:     Toisessakin suhteessa antaa asetus sij,aa muistutuksille
29869: mitä sen laillisuuteen tulee. Sen mukaan saisi kurinpidol-
29870: lista tietä tuomika virlmmiehen erotettavaksi viran toimi-
29871: tukoosta aina kuuden kuukauden ajaksi asti. Niille rikko-
29872: muksille, joita Suomessa, missä kurinpidollista rankaisuoi-
29873: keuuta ei ole järjeSiteuty yleisellä, kansanedustuksen suostu-
29874:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             17
29875: 
29876: muksella annetun l~ain kautlt,a, voidaan kurinpidollisesti
29877: saartt'a'a syytteeseen, on olennaista että niiden tulee
29878: la,adultaan olla vähäpätöi,siä, jota vastoin vailmammat
29879: virlmvirhoot ovat pantavat syytteeseen oi<lreudessa. On
29880: sen vuoksi katsottu, ettei korkein rangaistus kuria kos-
29881: kevasta rikkomuksesta sa1s1 oUa kolmen kuukauden
29882: virantoimiJtuseroa suurempi. Suomen perustuslait myön-
29883: tävät . 'tosin e.ttä erinäisissä vi11ka-asemissa olevia hen-
29884: kilöi,tä 'tutkimatlt,a ja tuomiJtsemwtta laillisessa oilmu-
29885: dessa erotetaan, mutta viraltapanoa ei näissä tapauk-
29886: sissa ole varsinaisesti pidettävä kurinpitorangaistuk-
29887: sena, vaan sellaisen oikeuden antaminen hallitusvallalle on
29888: aiheutunut joko siitä, että puheenalaisia virkoja on kat-
29889: sottu senhatuisiksi, että yleisedut toisinaan vaativ,at että
29890: viranpitäjät tekemänsä virkavirheen t~a:kia voidaan erottaa
29891: ilman että on tarvis odotta;a syytteen mtkaisua, taikka
29892: myöskin siitä, että viran tärkeys asettaa erinomaisia vaati-
29893: muksia viranpitäjän persoonallisen sopivaisuuden suhteen.
29894: TäJtäkään oikeutta ei kui,tenkaan saa käyttää mieliva,ltai-
29895: sesti, ilman, laillista ja pätevää syytä. EdeHä mainittua
29896: ko11keinta kurinpidollista rangaistusmäärää koskevaa sään-
29897: töä on noudatettu sekä virastoille ja virkamiehille anne-
29898: tuissa ohjesäännöissä että Ulosottolaissa. Poikkeuksena on
29899: aillJOarsta~an aikana, jolloin valtiosääntömme oli syrjäytetty,
29900: annettu asetus 25 päivältä tammikuuta 1902 Senaatille
29901: annetusta oi:keudesta määrätä Senaatin virkamiehille ku-
29902: rilllpitorangaistusta. Rangaistusmä,ärän korottaminen, niin-
29903: kuin tässä ja 1911 vuoden asetuksissa on tapahtunut, on sen
29904: vuoksi pidettävä poikkeamisena ruotsalais-suomalaisessa
29905: oikeudessa tunnustetusta käsityksestä kurinpito-lainsäädän-
29906: nön rajoista, mikä siten on tunkeutunut alalle, joka kuuluu
29907: yleiselle ,Jainsää,dännölle. Sen kauäa että esimiehelle tahi
29908: viranomaiselle, jonka alainen virkamies on, annetaan valta
29909: hallinnolli!sta tietä tekemällään päätöksellä erottaa hänet
29910: viran toimituksesta pitemmäksi ajaksi, loukataan nimittäin
29911: perustuslaissa ~tunnuste,ttua erott,amattomuusperiaatetta.
29912: 
29913:                                                         2
29914: 18          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29915: 
29916:     Jo ennenkuin edelläsanottu armollinen asetus 22 pal-
29917: vältä maaliskuuta 1911 annettiin, oli ryhdytty laittomaan
29918: kurinpidolliseen menettelyyn lmMa Tullihallituksen jä-
29919: sentä vastaan, jotka eiväJt olleet katsoneet voivansa myötä-
29920: vaikuttaa siihen, että edellämainitut Keisarikunnan Minis-
29921: terineuvoston 11 (24) päivänä elokuuta 1910 armossa vah-
29922: vistetussa ja KeisariHisen Senaatin kirjelmässä 6 päivältä
29923: senjälkeistä syyskuuta tiedoksi antamassa a;seiden tuomista
29924: Suomeen koskevassa päätöksessä olev,at määräykset saatet-
29925: taisiin t~äytäntöön. Armollisella päätöksellä 23 päivältä
29926: joulukuuta 1910 erotettiin nimittäin Keisarillisen Senaatin
29927: esityksestä sanotut jäsenet kuuden kuukauden !lijaksi virko-
29928: jensa toimituksesta, vaikka Tullihallitukselle 26 päivänä
29929: kiesäkuuta 1885 'annetun ohjesäännön muka,an Tullihalli-
29930: tuksen jäsenten tulee virka1toimistaan vastata ainoastaan
29931: asianmukaisessa oikeudessa.
29932:     Asetusta 22 päivältä ma;aliskuuta 1911 on etupäässä käy-
29933: tetty Keisarillisen Senaatin esittelijäihin nähden, jotka ova;t
29934: katsoneet virkavelvollisuude:kseen kie·Häy:tyä allekirjoituk-
29935: senaan varmenrtamast·a päätöstä, joka on ollut ristiriidassa.
29936: maan oikeusjärjestyksen kanssa. Kurinpitorangaistusta on
29937: niin muodoin käytetty valtiollisena pakotuskeinona venä-
29938: läisty.Uämispolitiikan toteuttamiseksi. Mutta kurinpitome-
29939: nettely on tämänlaatuisissa tapauksissa hyljättävä senkin
29940: vuoksi, että tässä on 'kysymys virassa tapahtuneista teoista,
29941: joiden oikeudellinen merkitys on tehdyn syytteen perus-
29942: tuksella oikeuden arvosteltava.
29943:     Vieläkin eväässä suhteessa antaa 22 päivänä ma,alis-
29944: kuuta 1911 annetun asetuksen sovelluttaminen sija,a erit-
29945: täin paina.valle muistutukselle. KeisariHisen Seruaatin talous-
29946: osasto on nimittäin sen johdosta, että eräissä tapauksissa
29947: useita rikkOIIIluksia on luettu virkamiehen syyksi, katsonut
29948: hyväksi 'tuomita rangaistusta, jokia on ollut asetuksessa sää-
29949: detrtyä lmrkeinta määrää, virantoimituseroa kuudeksi kuu-
29950: kaudeksi, suurempi. Sellainen rangaistusten yhdistäminen
29951: on ilmeisessä ristiriidassa Suomen rikosoikeuden peria.at-
29952: teiden k·a:nssa, jotka eivät salli, että rikosten: yhtymisessä
29953:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              19
29954: 
29955: tuomitaan erotettavaksi viran toimituksesta sitä korkeinta
29956: määrää pi,temmäksi ajaksi, jonka kussakin eri tapauksessa
29957: sovellete>ttu säännös määrää.
29958:      E~ttä erä~den virkojen haltijoita, kuten yl·empänä on
29959: huomautettu, voidaan ilman tuomiota erottaa on viime
29960: vuosina antanut aihetta lukuisiin vää:rinkiäytöksiin. Mel-
29961: koinen joukko yl.empiä ja alempia virkamiehiä on nimittäin
29962: erotettu taikka pwkotettu eroamaan ainoastaan sen vuoksi,
29963: että he eivä,t ole tahtoneet alistua ooudattamaan laitonta
29964: hallitusjärjestelmää. Ettei Hallitsijan oikeutta erottaa
29965: virkamiehiä saa mielivaltaisesti käyttää, on jo edellä mai-
29966: nittu. Näiden viraltapanojen kautta ovat läänit kahden
29967: vuoden kuluessa menettäneet ei ainoastaan entiset kuver-
29968: nöörinsä, vaan myöskin kokeneita ja kelvollisia esitteljöitä
29969: läJäninvirastoissa. Samaa menettelyä on ulotettu kaupun-
29970: kien poliisimestareihin ja heidän alaisiin virkailijoihin.
29971:      Ma·an oikeusjärjestyksen ilmeistä halve:ksimista osottaa
29972:  myös Senruatin menettely erään kansakoulunt,ar.kastaj•an
29973:  emttamista koskev•assa asiassa. Sittenkuin puheenalainen
29974:  tarkastaj·a, joka sanotun toimensa ohella oli ollut pappina
29975:  Pietari Paavalin kirkossa Sol'tavalassa, Keisarikunnan Py-
29976:  hän Synoodin 24 päivänä maaliskuuta 1910 tekemän pää-
29977:  töksen mukaan pyynnöstään oli saanut eron hengellisestä
29978:  sää.dystä, katsoi Keisarillisen Sena·atin talousosasto, proku-
29979:  raa:ttorin kannattamana, maaliskuussa viime vuonna hy-
29980:  väksi erottaa hänet hänen tarkastajantoimestaan, koska
29981:  hän Pyhän Synoodin päätöksensä perusteeksi mainitse-
29982:  mien, Keisarikunnassa voimassa olevien lainsäännösten ,oi-
29983:   kean merkityksen" mukaan ei saisi hoitaa valtionvirkaa
29984:  ennenkuin kymmenen vuotta oli kulunut siitä, kun hän ju-
29985:  listettiin erotetuksi hengellisestä säädystä. Senaatti on niin-
29986:   muodoin ilman laillista syytettä ja tuomiota riistänyt viran
29987:   Suomen perustuslain mukaan virastaan eroHamattomalta.
29988:   virkamieheltä sovelluttamalla venäläisiä säännöksiä, vaikka
29989:   Suomen valtionviran haltija ei voi olla, niiden alainen.
29990:       Ylempänä mainittujen viraltapanojen johdos,ta avoi-
29991:   miksi tulleist,a viroista on useita sekä ylempiä että alempia
29992: 20           1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
29993: 
29994:  täytetty seUaisella tavalla, etrtä johtavana ajartu:ksena siinä
29995:   ilmeisesti on ollut laittoman hallitusjärjestBlmän toteutta-
29996:  mi·spyrkimys. Muulla tavoin ei voi selittää, että erinäisissä
29997:  tapauksissa on virkoihin nimitetty henkilöitä, joilta on
29998:  puuttunut miltei kaikki edellytykset hoitamaan virkaa tyy-
29999:  dyttävällä t avalla, vieläpä huolimatta siitä, että hakijain
30000:              1
30001: 
30002: 
30003:   joukossa on ollut täysin päteviä ja sopivia. Muutamissa
30004:  tapauksissa on Venä:jän alamaisiakin nimitetty Suomen vir-
30005:  koihin.
30006:      Kuinka väärin viime aikoina on alettu menetellä vir-
30007:  kanimityksissä selviäiä para.iten siitä että,, mikäli var-
30008:  muudella ilmoitetaan, ehdokkaalta virkaan oikeuslaitok-
30009:  sessa on va·a.dittu tieto siitä, tuleeko hän noudattamaan
30010:  17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annettua venäläistä valta-
30011:  kmnnanlainsäädäntölakia sekä niitä asetuksia, jotka sen
30012:  nojalla on annettu tahi vastedes tulisi annettavaksi. Mil-
30013: laista velvolli.suudenrtäyttämystä voi odottaa siltä, joka
30014:  virkavalassaan on sitoutunut tottelemaan ja noudattamaan
30015: maassa voima.ssa olevia lakeja ja asetuksia, mut,ta myö-
30016: hemmin antaisi senlaatuisen sitoumuksen kuin edellä on
30017: mainittu. Sekä se, joka vaatii sellaista sitoumusta, että se,
30018:  joka sen antaa, on katsottava sillä myöntävän että sitoumus
30019: koskee muita lakeja ja asetuksia kuin maassa voimassa
30020: olevia.
30021:      Tämän yhteydessä on huomautettava, että, kun viime
30022: aikoina Keisarillisen Senaatin jäseniksi taikka kuvernöö-
30023: rinvirkoihin ja muihin virkoihin on nimitetty henkilöitä,
30024: jotka ovat oUeet viroissa Keisarikunnassa, mutta joilla ei
30025: aikaisemmin ole ollut virkaa Suomessa, nämä ovat vetäy-
30026: tyneet tekemäsitä suomal·aista virkavalaa. He ov.a,t tässä
30027: nojautuneet hiallinnollisba rtietä 11 päivänä maaliskuuta 1901
30028: annettuun armolliseen asetukseen, joka myöntää vapautuk-
30029: sen valan tekemisestä sanotuissa tapauksissa. Vaikka va-
30030: lantekoa suomalaiseen siviilivirkaan ryhty.essä koskevat
30031: määräykset :säännöllisesti ovat asetuksissa, joita Hallit-
30032: sija yksin on antanut, seuraa .kui1tenkin tähän Hallitsijan
30033: n. s. taloudelliseen eli hallinnolliseen lainsääJdäntöoikeuteen
30034:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             21
30035: 
30036:  nähden voimassa olevist1a periaatteista, ettei sen lmutt1a saa
30037:  sääitää sellaista, joka e·i ole sopusoinnuss·a perustusl·ain
30038:  taikka yleisen lain kanssa. !itse periaate, että suomalaisen
30039:  valtionvirckirumiehen tulee tehdä vala, perustuu ikivanhaan
30040:  tapaan ja on s:iJtä paitse erinäisiin virlmmiesluokkiin nähden
30041:  lausuttu yleisessäkin laissa. Kun ne velvollisuudet, uskol-
30042: lisuutta Hall:Utsijaa kohtaan lukuunottama1tta, jotka kuulu-
30043:  vat Venäjän valtionvirnssa oleville, <tarkoittav•at Keisari-
30044:  kunnassa voimassa olevia l·a:kej,a, mutta nämä eivät ole sa-
30045: moja kuin Suomen lait, tie:tää 1901 vuoden asetus itse asi-
30046:  assa, ebtei se, joka venäläisestä valtionvirasta siivtyy suo-
30047: maLaiseen, ole valallisesti sitoutunut virka.toiminnassaan
30048: nouda·ttamaan tää,llä voimassa olevia lakeja. Sellainen
30049: vapauttaminen valantekovelvollisuudesta ei niin muodoin,
30050: \mten edellisestä ilmenee, ole Hallitsijan vallassa. Vapaut-
30051: taminen valanteosta ei tietenkään voi vapauttaa puheen-
30052: alaisia virkamiehiä velvollisuudesta noudattaa Suomen
30053: lakeja, mutta on joka tapauksessa omiaan poistamaan ero-
30054: tusta suomalaisen ja venäläisen virka-aseman välillä.
30055:      Ilmeistä on, että edellä kosketelluu virkanimitysmenet-
30056: telyn ja virkamiesten kohtelun johdosta virkamiehistön
30057: kunto arveluttavassa määrässä vähenee sekä että hallinto
30058: useilla aloilla joutuu väärinkäytösten alaiseksi, vieläpä sei-
30059: sauksiinlkin, maan arvaamattomaksi vahingoksi, jota jo on
30060: ha vaittavissakin.
30061:      Kun edellä kuv.attu laittomuustila .eduskunn1an vasta-
30062: lauseista huolimatta näytt.ää käyvän yhä pahemmaksi, ja
30063: kun vallanpitäjäin puolelta uhata•an maan virkamiehiä lain
30064: seuraamisen takia yhä ankarammilla kostorangaistll'ksilla,
30065: jopa yritetään saada virka.ehdokkaita ennakolta• sitoutu-
30066: maan Suomen kansalle turmiollisten venäläisten lakien
30067: noudattamiseen, niin Eduskunta ei voi olla kansan puo"
30068: lesta esiintuoma.tta sitä käsitystään, että tämän maan vi-
30069: ranomaisten velvollisuutena on näissä raskaissakin oloissa
30070: la•ittomia kä8kyjä vastaan horjumattomasti pitliiä kiinni
30071: maan oikeista laeista.
30072: 22         1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30073: 
30074:      Kuvaavaa nykyiselle hallitussuunnalle on edelleen, et.tä
30075: useimma·t ja .tärkeimmät kansalaisoikeudet ovat joutuneet
30076: suomalaisten ja venäläisten viranomaisten ahdistelun esi-
30077: neiksi. Hallitus ja useat viranomaiset ovat monin tavoin
30078: koettaneet supistaa perustuslailla Suomen kansalaisille
30079: taattua lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä
30080: V'aikeuttaa näiden oikeuksien !käyttämistä! ja siten teh-
30081: neet itsensä syypäiksi ei ainoastaan vallan väärinkäytök-
30082: seen, vaan ilmeisiin lairttomuuksiinkin.
30083:      Aihetta re•ttelöimiseen paino-olojen alalla on myös
30084: otettu siitä, että Suomen lainsäädäntö edelleen kaipaa sel-
30085: laisia, eduskunnan myötävaikutuksella syntyneitä mää-
30086: räyksiä siitä, mitä puheena olevien oikeuksien käyttämisessä
30087: on noudatettava, kuin äskenmainitussa perustuslaissa edel-
30088: lytetään. Tätä asiantilaa, joka johtuu siitä että hallitus,
30089: sittenkuin valtiosäätyjen 1905---<1906 vuosien valtio-
30090: päivillä armollisen esityksen johdosta hyväksymä paino-
30091: vapautta koskeva laki oli jätetty vahvistamatta, ei ole
30092: tehnyt alotetta uuteen lainsääJdäntötoimeen, on käytetty
30093: toimenpiteisiin ryhtymistä varten, jotka ovat omiaan ra-
30094: joittamaan perustuslaissa Suomen kansalaisille myönnettyä
30095: oikeutta kirjoi·tuksen ja kuvallisen esityksen painosta jul-
30096: kaisemiseen ilman ennakolta pantua estettä.
30097:      Painovapauden voimaanpanemisen johdosta oli entiset
30098: painoasiamiehenvira•t vuonna 1907 lakkautettu. Mutta
30099: vaikka nämä toimet, joita varsinaisesti oli perustettu sen-
30100: suuria varten, sensuurin lakkauttamisen jälkeen olivat lm-
30101: dottaneet pääasiallisen merkityksensä, koska painoasiamie-
30102: hille annetut muut tehtävät kuuluvat yleiseliJ.e syyttäjis-
30103: tölle, on niitä kumminkin nyttemmin uudestaan täytetty.
30104: Edelleen on Senaatti painoasiain ylihallituksen esi.tyk-
30105: sestä syyskuussa vuonna 1911 velvoittanut ma•an kaikkia
30106:  kirjapainoja sanotulle ylihallitukselle lähettämä.än kaksi
30107:  kappaletta kutakin nn:ssa painettua kirjoitusta. Ja
30108:  kun kirjapainojen omistajat :kieltäytyivät noudattamasta
30109:  tä.tä määräystä, käskettiin ma:an kuvernöörit Senaa-
30110:  tin kirjeissä 15 päivältä joulukuuta 1910 ja 9 päivältä
30111:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.            23
30112: 
30113: maaliskuuta 1911, tarpeen vaati,essa uhkasakoilla ja muilla
30114: pakkokeinoilla, pakottaa kirjapainot painoasiamiehille an-
30115: ~tamaan näitä n. s. pakkokappalei·ta, kutakin painotuotetta
30116: heti tuotteen ilmestymisen jälkeen. Sittemmin ovat kuver-
30117: nöörit useissa tapauksissa määränneet sellaisia uhkasakkoja
30118: ja, kun niitä ei ole noudatettu, tuominneet ne maksettaviksi.
30119: Kuvernöörien päätöksistä tehtyjä valituksia on Senaatin
30120: talousosasto jättänyt varteen ottamatta.
30121:     Pyrkimystä palata sensuurijärjestelmän vamtessa käy-
30122: tettyihin mene1ttelytapoihin todistavat muutkin toimen-
30123: piteet, niinkuin eräitten ulkomaisten sanomalehtien tuonti-
30124: ja levittämiskielto. Painovapauden supistamisen yritystä
30125: myönnytysjärjestelmän jälleen käytäntöön 01ttamisella tie-
30126: tää painoviranomaisten vaatimus, että olisi hankittava lupa
30127: aikJa,kautisten painotuotteiden julkaisemiseen j,a seHaisten
30128: julkaisujen toimittajan vaihtamiseen.
30129:     Lopuksi mainit;takoon, että painoasiain ylihallitus on
30130: vaatinut saada alaisillaan painoasiami~hillä toimituttaa
30131: teatterisensuuria sekä että poliisiviranomaisetkin ovat
30132: kieltäneet esiHämästä teatterikappaleita, joita sanottu
30133: hallitus ei ole ennakolta hyväksynyt.
30134:     Kuten edellä on maini<ttu, ei perustushissa 20 päivältä
30135: elo:kuuta 1906 edellytet1tyä Lainsäädäntöä painovapauden
30136: käyttämisestä, minkä tuli tapahtua yleisen lain sää.tämi-
30137: sestä voimassa olevassa järjestyksessä, ole saatu aikaan.
30138: Eikä näytä olevan aikomustakaan saattaa tämä kysymys
30139: ratk·aistuksi perustuslaissa i1moitet.tua tietä. Usein maini-
30140: tussa 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annetussa venäläisessä
30141: laissa luetellaan nimittäin Suomen painoasioita koskeva
30142: lainsäädäntö niiden asiain joukossa, joihin nähden n. s. val-
30143: takunnanlainsäädäntöjärjestystä olisi noudatettava.
30144:     Mi.tä taa8 kokoontumisvapauteen .tulee, niin on sitäkin
30145: moninaisella tavalla loukattu. Järjestysvalta on aiheetto-
30146: masti j.a vieläpä väkivallan käyttämisen uhalla hajoittanut
30147: tahi kieltänyt yleisiä kokouksia. Eduskunnan tarvitsee
30148: tässä ainoastaan mainita määräys, jolla kiellettiin pitä-
30149: mästä kansalaiskokouksia Uudenkirkon j·a Kivennavan pi-
30150: 24         1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30151: 
30152: tiLjäin Keisa.rikunta·an liittämishankkoon johdosta, sekä
30153: toimenpiteet, joihin ryhdyttiin näiden laillisessa järjestyk-
30154: sessä toimeerrpantujen kokousten lopettamiseksi ja hajoirt-
30155: tamiseksi. On menty niinkin pitkälle, että, kuten Kenraali-
30156: kuvernööri on kuvernööreille ilmoittanut, venäläiselle soti-
30157: laspäällystölle on annettu toimeksi asevoimalla estää ja ha-
30158: joittaa kokouksia. Hämmästystä ja suuttumusta herätti
30159: myös kielto ettei yksinkertaisilla juhlallisuuksilla saisi
30160: viettää sen hallitustoimen satavuotismuistoa, joka on ja-
30161: loimpia ja samalla viisaimpia, mitä Suomen historia maan
30162: Venäjään yhdistämisen jälkeen tuntee, eli sen, jolla Vii-
30163: purin lääni jälleen yhdistettiin muuhun Suomeen.
30164:     Kokoonrtumisvapautt~a sekä oilreurtta sanan V1apauteen on
30165: viranomaisten puolelta myös loukattu siten, että yleisissä
30166: kokouksissa esiintyviä puhujia on keskeytetty ja estetty
30167: puhett.aan jatkamasta, vaikka puheen sisällys ei ole ollut
30168: lainvastainen, kuin myöskin mielivaltaisilla määräyksillä
30169: ja ehdoilla yleisiä kokouksia ja huveja varten tehtyihin
30170: ohjelmiin nähden. Tällaiseksi vallan väärinkäy,ttämiseksi
30171: on myös luettava se mielivalta, jota maan Kenraalikuver-
30172: nööri ja eräät viranomaiset, joiden asia on antaa lausuntoja
30173: luvanpyynnöistä julkisten arpajaisten toimeenpanemiseen,
30174: ovat käyttäneet. Erityisesti on huomautettava että, joskin
30175: Kenraalikuvernööri sellaista lupaa antaessaan voi asettaa
30176: yleisen järjestyksen ylläpitämistä tarkoittavia ehtoja, eivät
30177: nämä, kuten on tapahtunut, saa koskea puheiden ja esitei-
30178: mien pitämistä siinäkään tapauksessa, että ne ovat ar- ·
30179: pajaisten ohjelman osana. Nämä ehdot eivät nimittäin
30180: saa kä-sittää pa.kotusta. luopumaan perustuslaissa vakuu-
30181: tetun yleisen kansalaisoikeuden käyttämisestä. Kiusallista
30182: huomiota on sitä paitse herättäawt, että etupäässä sellaisia
30183: arpajaisia ja rahainkeräyksiä, joiden tarkoitus on ollut
30184: tyydyttää laajojen kansankerrosten sivistystarpeita, on
30185: vaikeutettu tai kielletty.
30186:    Mitä vihdoin yhdistymisvapauteen tulee, ovat viranomai-
30187: set senkin suhrtoon väärin käyttäneet valt~aansa. Sittenkuin
30188: viime vuonna m3!assa toimiviita yhdistyksiltä oli vaadittu
30189:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              25
30190: 
30191: erinäisiä ilmoituksia, niiden joukossa sellaisiakin, joiden
30192: vaatimista ei voida katsoa oikeutetuksi, esimerkiksi niiden
30193: hallitustenjäsenten puoluekannasta, ja useimmat yhdistykset
30194: eivät olleet näitä vaatimuksia noudattaneet, on sen lisäksi
30195: Kenraalikuvernööri kiertokirjeessä käskenyt ku vernöörej ä
30196: kaikilla heidän käytettävinään olevilla keinoilla pakoitt,a-
30197: maan yhdistykset antama,an vaad]ttuja ilmoituksia. Ku-
30198: vaavaa on niinikään, että sellaisia yhdistyksiä kuin työväen-
30199: luokan lasten keskuudessa toimivat ,ihanneliitot" sekä myös
30200: n. s. scoutyhdistykset on kielletty, vaikka ei ole voitu väi,t-
30201: tääkään että niiden toiminnassa olisi ollut mitään lainvas-
30202: taista.
30203:     Niinkuin jo maini:ttim on osa tässä kosketelluista louk-
30204: kauksi,sta 1906 vuoden perustuslaiss~a taattuja lmnsalaisoi-
30205: keuksia vastaan aiheuttanut muita laittomia toimenpiteitä
30206: viranomaisten puolel1:,a. Näistä on yksi erittäin maini,ttava,
30207: koslm Senaa;tin pro!kura,at<tori on siihen ryhtyny~t. Kun
30208: lm.nneviskaalit maamme hovioikeuksissa, vir.kavel,vol'lisuu-
30209: tensa mulmi,sesti, olivat saattaneet erinäisiä kuvernöörejä
30210: syytteen alaisiksi siitä että nämä, pakot·twakseen kirjapai-
30211: nonomistaj]a antamaan painotuotteiden pakkokappalei~ta,
30212: olivat panneet heille sakon uhkaa ja tuominnee1t heidät mak-
30213: sam!l!an näirtä 'sakkoja, kuin myöskin nostaneet syytettä eri-
30214: näisiä virkaiilliehiä vastaan, jotka olivat hajoitt,aneet t.ahi
30215: estäneet l~aillisessa järjestyksessä toimeenpantuja kokouk-
30216: sia, kielsi prdkuraattori kanneviska,aleja aj,amast,a näitä
30217: syytteitä.
30218: 
30219:     Sii,tä arveluttavasta henkilöllisen ,turvallisuuden ja
30220: loukkaamattomuuden sorrosta, jota eräs Eduskunnan jäsen
30221: on saanut kärsiä, on Eduskunta toisessa yhteydessä lausunut
30222: mielensä. Sitäkin turvaa, minkä Suomen laki suo koti-
30223: rauhan laitonta häiritsemiestä v!l!Staan, on loukattu. Koti-
30224: etsintään voiva•t Suomessa ryhtyä ainoastaan suomalaiset
30225: viranomaiset ja tulee heidän siinä noudattaa laissa tarkoin
30226: määrättyjä ehtoja. Kumminkin on tapahtunut, että sellai-
30227: 26          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30228: 
30229: sia etsintöjä on toimitettu tapauksissa, joissa laki ei ole sitä
30230: myöntäny·t, ja muuten laittomalla tavaHa.
30231:     Seikka, jota tässä ei voida sivuuttaa, ovat ne lukuisat
30232: syytteet maje.steetinrikoksesta, jotka ovat olleet ominaisia
30233: viime vuosille. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan on
30234: niiden luku vuodesta 1909 alkaen ollut 24, joista maan kor-
30235: kein tuomioistuin 17 tapauksessa on allJtanut syypääksi sa-
30236: novan tuomion. Suomen Suuriruhtinaanmaan uuden ylei-
30237: sen Ri!koslain voimaanpanemisesta ja siitä,mirt:.ä sen johdosta
30238: on vaarinotettava, annetun asetuksen 15 § :n mukaan on,
30239: kun ilmiauto tehdään sellaisesta kunnianloukkauksesta, joka
30240: on mwjesteetinrikos, taikka muusta Rikosla.in 13 luvussa
30241: mainitusta kunnianloukkauki?8sta, asian laita ilmoit,ettava
30242: Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynha1tija.lle, ja tulee hänen
30243: antaa •tieto Senaattiin, jonka oikeusosaston asiana on Kei-
30244: sarilie ja Suudruhtinaalle esittää se syy·tteeseen pantavaksi,
30245: milloin siihen on syytä. Tällä säännöksellä, ·joka on Suo-
30246: men lainsäädännössä vanhast•aan ol•leen määräyksen uu-
30247: sinta, ei entisinä aikoina ollut paljoakaan käytännöllistä
30248: me11kitystä. Ei sen vuO!ksi ettei senlaatuisia ilmianrtoja ai-
30249: kaisemminkin olisi tehty, mutta niiden tuloksena oli useim-
30250: missa tapauksissa armollinen määräys, ettei syytettä olisi
30251: tehtävä. Nyttemmin on laita .aivan .toinen. Syytteitä ma-
30252: jesteetinrikoksesta on usein käsketty tehtäväksi, etenkin ai-
30253: kakauskirjallisuudessa olleiden lausuntojen johdosta. Sel-
30254: laiset lausunnot ovat kuitenkin selitettävissä, kun ottaa
30255: huomioon Venäjän hallituksen vihamielisen politiikan
30256: maatamme vastaan ja siitä aiheutuneet oikeudenloukka-
30257: ukset.
30258: 
30259:     Ne valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän eri aloihin
30260: kohdistuvat toimenpiteet, joista ainoastaan yksityisiä edel-
30261: lisessä on voitu kosketella, osaksi siitäkin syystä ettei Edus-
30262: kunta ole saanut käytettäväkseen pyydettyjä tarpeellisia
30263: asiakirjoja ja valmistelun alaisia ehdotuksia, osottavat sel-
30264: västi maamme hallinnossa nykyään noudatetun valtiollisen
30265: suunnan turmiollisuutta. Lisäksi tulee, että kansamme edis-
30266:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                 27
30267: 
30268: tystä tarkoittava lainsäädäntötyö on joutunut kokonaan py-
30269: sähdyksiin sen johdosta, ettei eduskunnalle ole annettu ar-
30270: mollisia esityksiä tarpeellisten lainsäädäntöuudistusten ai-
30271: kaansaamiseksi, ja ettei eduskunnan päättämiä lakiehdo-
30272: tuksia ole saateMu lopullisesti tutkittaviksi. Viimeksi mai-
30273: nittuun asiantilaan, jonka ylen raskaat seuraukset maalle
30274: jo ovat ilmeiset, on Eduskunta eri anomuksessa kiinnittänyt
30275: Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollista huomiota.
30276: 8eurauksena Suomea kohta.an noudwtetusta politiikasta on
30277: ollut, että kansassamme aikaisemmin vallinnut, Iainisen yh-
30278: teiskuntajärjestyksen voimassapitämiseen perustuva turval-
30279: lisuuden tunne on väistynyt mielivaltaisten toimenpiteiden
30280: aikaansaaman yleisen epävarmuuden ja levottomuuden
30281: tieltä.
30282: 
30283: 
30284: 
30285:  S u u r i v a 1 t a i s i n, A r m o 11 i s i n   K eisar i   ja
30286:                         Suuri ruhtinas!
30287: 
30288:     Kun Suomi vuonna 1809 yhdisteUiin Venäjän kanssa, sai
30289: Suomen kansa Venfujän itsevaltiaalta vastaanottaa juhlalli-
30290: sessa muodossa annetun vahvistuksen maan perustuslaeille
30291: sekä sen asujainten eri- ja muille oikeuksille, jotka olivat
30292: lujina ja järkähtämättöminä täydessä voimassaan säilytet-
30293: tävfut. Tälle kansa.lle vakuutettiin samalla, että1 se saisi eri
30294: kansakuntana ·elää sisäisesti vapaana omien lakiensa suo-
30295: jassa. Suomen kansan oikeutta sisäiseen itsenäisyyteen,
30296: omaan lainsäädäntöön ja omaan hallintoon maan valtio-
30297: säännön mukaan ei sen vuoksi voida kumota tahi supistaa
30298: ilman sen omaa, eduskunnan kautta antamaa suostumusta.
30299:     Suomen perustuslakien vahvistus annettiin ilman min-
30300: käänlaisia rajoituksia tahi ehtoja. Eikä tässä ·tehty mitään
30301: poikkeusta sellaisiinkaan Suomen asioihin nähden, jotka
30302: voivat koskea Keisarikunnan etuja. Venäläistä lainsäätä-
30303: mistietä aikaansaatu järjestys, joka sitä paitsi siirtää sel-
30304: laisten asiain lopullisen käsittelyn Keisarikunnan lainsää-
30305: 28          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30306: 
30307: däntölaitosten tehtävä~si, on sen vuoksi ristiriidassa Suo-
30308: men perustusLl,kien kanssa.
30309:     Tämä ei suinkaan tiedä, ettei Suomen perustuslakeihin
30310: saisi tehdä mitään muutosta. Samoin kuin kaikki ihmis-
30311: työ on myös se, minkä Keisari Aleksanteri I vuonna 1809
30312: ja si·tä läJhinnä seuranneena aikana pani toimeen Suomeen
30313: nähden, kehityksen lain alaista. Suomen perustuslakeja on
30314: sen jälkeen useita kertoja muutettu Hallitsijan ja maan
30315: kansanedustuksen yhteisellä päätöksellä. Useihin lainsää-
30316: däntlörtoimenpiteisiin on Suomessa ryhdytty myös sen
30317: vuoksi, että niitä Keisarikunnan puolelta on pidetty suo-
30318: tavina. Eduskunta ei nähtävästi vastedeskään ole vastus-
30319: tava sellaisia, oikeuteen ja tosita•rpeisiin perustuvia muu-
30320: toksia, joita historiallinen kehi.tys saattaa vaatia. Mutta
30321: kaikkien sellaisten muutosten välttämättöminä edellytyk-
30322: sinä on, että ne pannaan toimeen Suomen perustuslakien
30323: säätämässä järjestyksessä, sekä ettei sitä oikeudellista pe-
30324: rustus ta, jolla Suomi yhdistettiin Venäjän kanssa, niiden
30325: kautta järkytetä.
30326:     Suomen kansa ei voi luopua oikeudesta.an elrää sisäisesti
30327: va.paana omien lakiensa suojassa. Se tietää ja tuntee
30328: olevansa eri kansakunta, joUa synnynnäisten luonnonlah-
30329: jojensa mulmrsesti on oma historiaUim.en tehtä.vänsä, ja on
30330: syvästi vakuutettu siitä, ettei se voi rtäyttää ·tätä tehtä-
30331: väänsä, ellei se saa elää eri kansakuntana. Se melkoinen
30332: edi·stys, jonka Suomen kansa eri ra1oil1a on saavuttanut sen
30333: vuosisadan aikana, minkä se on ollut yhdistettynä Venäjän
30334: kanssa, on ollut mahdollinen sen vuol\lsi, että tämä kansa on
30335: saanut säilytJtää oman, kansan trupoihin ja luonteeseen so-
30336: verltuva;n yhteiskuntaral\lennuksensa. Sentähden katsookin
30337: Suomen kansa oleV'ansa ei ainoastraan oikeutettu, vaan myös-
30338: kin vclvollinen pitämään kiinni perustuslaeistaan ja niihin
30339: perustuvasta valtiollisesta autonomiastaan, jolm on sen vas-
30340: taisen rauha11isen kehittymisen vält.tii;mäW~mänä edeJly-
30341: tyksenä.                          ·
30342:     Tämä kalllta ei merkit•se Venäjän valttakunnan eheydelle
30343: vahingollista separatismia. Suuren val1t•akunna!Il lujuus ja
30344:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                 29
30345: 
30346: voima eivät perustu •siihen, eWi lmi.rnk:ia siihen kuuluvia kan-
30347:  soja, huolimrutta niiden luontaisista eroavaisull'kisista, haUi-
30348:  ta.an samojen lakien mukaan ja. yksien valtiolaitosten avul-
30349:  la. Päin v.astoin ooott.a~a historia että, missä saman vaiti-
30350:  kan alaiset kansat ovat eri rotua, puhuvat eri kieliä, ov!llt
30351: eri uskO'llnollista v·akiaumUJsta j.a missä niillä on h]stori<alEs-
30352:  ten olosuhteitten perusteelia saavutet1tu erilainen kulttuuri
30353:  ja kansallistunto, siellä eivät yritykset pakollisen ulkonai-
30354:  sen yhdenmuka:isuudoo aikaansaami·sekisi lainsäfudännössii.
30355:  j.a h!lillinnossa vaikuta yhdistävästi, vaan päin vastoin ha-
30356:  jottavasti. Ja toiselta puolen muodostaa se hyvinvointi,
30357:  jonka kukin kansa tuntee, jos se saa nauttia omia sille so-
30358:  veltuvia lakejaan ja laitoksiaan, siteen,. joka lujasti toisiinsa
30359: liittää sam"-1n valta.kunnan eri kansallisuude:t. Että asian-
30360: laita on sellainen, todistaa Suomessa saavutettu kokemus-
30361: kin. Viime vuosisadall:a, kun Suomi sai elää oman oikeus-
30362:  järjestyksensä rturvissa ja sen haJllinto tapahtui yksinomaan
30363: kotimaisten vi:mnomaisten avuna, juuvtui täällä valmumus
30364: että yhdistyminen Venä;jän kanssa tuotti maalle etuja, minkä
30365: ohessa vuosi.smtojen taistelujen synnyttämä katkera mieliala
30366: ~enäjää kohtaan väistyi ystävällisempien tunteiden tieltä.
30367:      Suomen kansa:n pyrkimykset edelleen säilyttää maan
30368: oikeutta eivät niin ollen, kuten joskus on.väitetty, ole risti-
30369: riidassa Venäjän etujen kanssa eivätkä tarkoita Keisari-
30370: kunnan ja Suuriruhtinaanmaan välisen siteen höllentä-
30371: mistä. Ei mikään ole enemmän omansa lujittamaan tätä
30372: sidettä, kuin että Suomen oikeusasema venäläiseltä taholta
30373: tunnustetaan. Eduskunta on vakuutettu siitä ettei Venäjällä
30374: voi olla todellista etua Suomen oikeusj ärj esty ksen hä vi ttä-
30375: misestä. Niinkuin Eduskunta myöskin on erinäisiä kertoja
30376: osottanut, voidaan Venäjän etuja sellaisissa Suomen
30377: asioissa, jotka koskevat näitä etuja, hyvinkin valvoa, ilman
30378: että Suomen oikeutta silti tarvitseisi polkea.
30379:      Jollei oikeusjärjestystä pidetä voimassa, ei mikään yh-
30380: dyskunta voi pysyä olemassa. Kustakin oikeusjärjestyksen
30381: ]oukkauksesta on yhdyskunnalle enemmän tai vähemmän
30382: vahinkoa. Mutta jos maan ·oma hallitus polkee sen oikeutta,
30383: 30          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30384: 
30385: eivät maalle turmiolliset seuraukset voi jäädä tulematta.
30386: Jos tämä trupahtuu h11ajemmalti tai järjestelmän mukaisesti,
30387: vaikuttaa se höllentävästi kaikkiin yhteiskuntasiteisiin.
30388:      Suomen kansa on tot1tunut Hallitsijan korkeimpana teh-
30389: tä;vänä pitämään ma.an lakien ja oikeuden voimassapitämi-
30390: sen, ja sillä on perustuslaeissaa:n tukea tälle käsity~selleen.
30391:      Eduskunta on sen vuoksi kwtsonut velvollisuudekseen
30392: niin hyvin ma,ata kuin Teidän Keisarillist,a Majesteettianne
30393: kohtaan avomielisesti T·eidän Keisarilliselle Majestee-
30394: tillenrne esiintuoda, mihin onnettomaan asemaan Suomi on
30395: saatettu, ja sa,a sen nojalla, mitä tässä on esitetty, alamai-
30396: suudessa anoa,
30397: 
30398:                 että Teidän KeisarillinenMajesteettinne Ar-
30399:             mossa suvaitsisi käskeä ryhdyttäväksi sellaisiin
30400:             toimenpiteisiin, että Suomen perustuslait pidet-
30401:             täisiin voimassa ja maa sekä lainsäädäntöön että
30402:             hallitukseen ja hallintoon nähden saisi nauttia
30403:             oikeuttansa sisäiseen itsenäisyyteen.
30404: 
30405:      Helsingissä, 24 päivänä ·toukokuuta 1912.
30406: 
30407: 
30408: 
30409:    Täimän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
30410: taja Söderholm, jäsenet Mannerma.a, Alkio, Aro, Daniel-
30411: son-Kalmari, Estla•nder, Hämäläinen, Hänninen (osittain),
30412: Ingman, Kurkinen, Kuusinen (osittain), Manner, Renvall,
30413: Talas (osittain), Torppa ja vVrulavaara sekä varajäsenet
30414: Malmivaara (osittain), Rantanen (osittain) ja Salmi.
30415:                        Vastalause 1.                       31
30416: 
30417: 
30418: 
30419: 
30420:                     Vastalauseita.
30421:                               I.
30422: 
30423:      Valiokunta on toisessa lukemisessa yhden äänen enem-
30424: mistöllä hyväksynyt mietintöön otettavaksi siv. 21 olevan
30425: lausunnon: ,Kun edeilä kuvattu laittomuustila - - - -
30426: kiinni maan oikeista laeista".
30427:      Valiokunnan enemmistön puolelta on nimenomaan esiin-
30428: tuotu, että tämä lausunto on tarkoitettu sisältämään ylei-
30429: sen, siveellisesti sitovan ohjeen siitä, mitä menettelyä maam-
30430: me virkamiesten tulee noudattaa nykyisessä vaikeassa val-
30431: tiollisessa ristiriidassa. Tämä laaj aka~ntoinen kysymys ei
30432: kuitenkaan ole V aliakunnassa ollut asiallisen harkinnan
30433: alaisena. YlHi oleva ehdo·tus lausunnoksi asiasta esite,ttiin
30434: vasta jdku tunti ennenkuin Va.liokunta. lopetti esillä olevan
30435: asian käsittelyn toisessa lukemisessa, joten lausunnon tar-
30436: kempaan harkintaan ei enää ollut tilaisuutta. Kun mie-
30437: lestämme ei ole omansa kohottamaan Eduskunnan lausun-
30438: tojen arvoa, että niitä- vieläpä tällaisessa maan ja. kansan
30439: elinkysymyksessä - annetaan ilman edelläkäypää perin-
30440: pohjaista harkintaa; kun edelleen Haliltsijalle osotettu ala-
30441: mwinen anomus ei mielestämme ole sopiva paikka poliit-
30442:  tisten ohjeiden antamista varten maan virkamiehille, ja
30443:  kun Valiokunnan enemmi,stön tässä kohden antaman lau-
30444:  sunnon voidaan tulkita sisältävän sella·1stakin, jota emme
30445:  hyväksy, ehdotamme kunnioittaen
30446: 
30447:               että siv. '21 oleva lcappale ,,Kun edellä ku-
30448:            1Jattu - - - - kiinni maan oikeista laeista"
30449:            poistettaisiin mietinnöstä.
30450: 32          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30451: 
30452:    Olemme Valiokunnassa ehdottaneet lisäyksiä lausuntoi-
30453: hin siv. 6-8 sotilasasiasta ja venäläisten oikeuksista Suo-
30454: messa. Kun V aliokumllan mietintö voidaan esittää Edus-
30455: kunnalle vasta istuntokaruden viime päivinä, emme kuiten-
30456: kaan pidä mahdollisena ehdottaa mietinnön palauttamista
30457: Valiokuntaan mielestämme ta.rpeellisten täydennysten teke-
30458: mistä varten.
30459: 
30460:      Lauri Ingman.         J. R. Danielson-l{almari.
30461:      J. A. Mannermaa.      Juho Torppa.
30462:                    Vilh. Malmivaara.
30463:                         Vastalause II.                           33
30464: 
30465: 
30466: 
30467: 
30468:                                II.
30469: 
30470:     Perustuslakiva1iokunnan mietintöön sisäJty·vä kirjelmä-
30471: ehdotus on monissa kohdin epä;tyydyrttävä. Laajuudestaan
30472: huolimatta on siinä useita tärkeitä :asioilba koskete~tu ja se-
30473: losteUu liijan suppe:asti samalla ku]n ·eräiU~ ehkä vähem-
30474: män tärkeil~e seikoille on suotu suhteellisesti enemmän huo-
30475: miota. Tästä onkin ollut seumuksena, et,tä kirjelmän erää.t
30476: kohdat eivät kyllin selväJS,ti valaise käsi·tlbeilynalaista seik-
30477: kaa ja et.tä eräät :lmhdak ova;t erilailila tulkittavissa. Niin
30478: on •asian laita erityisesti sellaisiin seikkoihin nähden, jotka
30479: maamme työväenluokan kannalta olisivat varsin tärkeitä.
30480: Tämän lisäiksi on mietinnössä jätetty arvosteh::~mat.ta asi-
30481: oita, joitten suoDa arvostel:eminen olisi ollut välttämä.töntä.
30482: Nämä kirjelmän puutJteeJllisuudet ovat sen l.aa;tui:sia, että
30483: sen kautta osaksi peitetään nykyisen sortohallinnon vää-
30484: rinkäytöksiä, osaksi suojeLiaan sen eräitä apureita. Kirjel-
30485: män loppuosassa sen lisij,ksi on lausuntoja, joitten voi tul-
30486: kita sisältävän tJa11joumuk.sia Suomen :kansalle vahingolli-
30487: siin sovitteluihin venäläisten sortaj1ain kanSBa. Valiokun-
30488: nan porvarillinen enemmistö on .nillmilttäin hyljännyt Hiihes
30489: kaikki muutosehdotukset, jotka ·esitettiin näitten, vähem-
30490: mistössä olevien mielestä, puutteelli:sten, harhaanjohtav.ien
30491: ja kansan enemmistön menesty:kselle vahingollista sisäl-
30492: lystä olevien kirjelmän kohtien sijalle.
30493:     Seuraavassa 'tehdään lyhyehkösti selvää tärkeimmistä
30494: kohdista, joissa valiokunnan enemmi:stön ehdotus vasta-
30495: väitteistä huolimarbta on jääny.t epätyydyttäväk!si j•a :joitten
30496: johdosta esitetään alla olev.at muutosehdotu:kset.
30497: 
30498:    V. M. siv. 7. Sotalaitos on kansoja hirveästi rasittava ja
30499: turmeleva. Sen tarkoituksena on omistavain luokkain riis-
30500:                                                              3
30501: 34           1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
30502: 
30503:  tämistarkoitusten tukeminen, mutta työväen täytyy kantaa
30504:  sen taakat. Sen tähden Suomen samoin kuin muittenkin
30505:  maitten luokkatietoinen työväki tuntee katkeraa vastenmie-
30506:  lisyyttä koko ny•kyistä sotalaitosta vastaan. Eikä tahdo sen
30507:  hyväksi varojaan eikä voimiaan uhrata. Siitä johtuu, että
30508:  Suomen kansan työtätekevä enemmistö ei myöskään halua
30509: suoritettavaksi niitä apumaksuja Keisarikunnan valtiora-
30510:  hastoon, joita mieskohtaisen asevelvollisuuden korvaukseksi
30511:  Suomelta vaaditaan 'tam:mi·kuun 10 (24) p :nä 1912 annetun
30512:  lain noj,alla. S~täpaitsi ei Suomen valtiovaroilla voida suo-
30513:  rittJaa seUaistJa menoe•rää ilmam että muut ~tarkoi>tuksert,
30514:  joista va.Uion on pidettävä huolta, joutuv•at kä·Tisimään.
30515:  Tähänkin saakka ovat jo siviJSitystoiminnan monet haara't
30516:  Suomessa saanet m~tä tuntuvi:mmin koke,a seu11auksia Suo-
30517: men v;altiovarain siirtämi,sistä ~apun11wksuiksi Venäjän soti-
30518: lastarpeisiin, joita viime vuosina on lainvastaisesti tapahtu-
30519:  nut. Se laaja ja varoja varutiva yhteiskunnallinen uudistus-
30520:  työ, .jota Suomen kansan enemmistö niin kipeästi kaip;aa,
30521:  tekee vieläkin väJ,ttämä,tJtömämmäJksi sääsrtäväi,syyden nou-
30522:  dattamisen valtiov;arain hoidossa. J,a se tarlmtus, jota Ve-
30523: näjällä säädetty kysymyksessä olevaa apuma'kiSua koskev~a
30524: laki palvel.ee, on senilaatuinen, et1tei Suomen k·ansan enem-
30525: mistö voi sitä hyväksyä. Venäjän •sotaväki, jonka ylläpi-
30526: toon nyt va·adi•taan Suomen val,tinva,roj·a, on sen onneit,to-
30527: man haJl,itusjärjestelmäm paras tuki, josta sekä Venäjän
30528: että myöskin Suomen kansan ·enemmistö jo tähän asti on
30529: niin suuressa mää•rin sa:anut kärsiä. Tähän nähden oli.si
30530: Eduskunnan ~ausuttava, ettei Eduskunta suostuisi a8iasta
30531: laillisestikaan 'tehtyyn esity.kseen.
30532:      Näitä sei!kkoja j:a n1iiden perustuksel:1a e:sitet,tyä edellä
30533: olevaa •ehdotusta ei valiokunna;n enemmi•stö ole kuitenkaan
30534: ·ottanut huomioonsa, vaan on, kaksinaamaise~Sti ~asian tästä
30535: puolesta vaijeten, rrujoittunut 1l.ausumaan arvostelUil!Sa vain
30536: mainitun asian laillisesta puolesta. Sen vuoksi edellä olevan
30537: perusteella ehdotetaan, valiokunnan mietintöön siv. 7
30538: 2 :n kappaJ.een loppuun (.lauseitten ,Vaati!mus, että Suomen
30539: j. n. e . - - yhäkin kärjistynyt" tillalle) liitettäväksi täHai-
30540: nen lausunto:
30541:                          Vastalause II.                         35
30542: 
30543:     ,Puhoonaliai•seH'a venäläi,sellä lailla ei siis, niinkuin jo
30544: on osote•t.tu, voi olla l:ain voimaa Suomessa. Kun edus-
30545: kunnan oikeutta syrjäyttämällä, tällä venäläiseUä lailla lmi-
30546: tenl.,in uudist.etaan He vaatimus, että Suomen valtiovaroista
30547: olisi 'suoritettaVia •llipumaksuja Keisarikunnan sot.al·aitok-
30548: selle henkilökohtaisen asevelvollisuuden korvaukseksi, ja
30549: -täten on saatu eduskunnan j•a hallitU'msen välinen ristiTiita
30550: entisestäänkin kärjistymään, katsoo eduskunta, maan ja
30551: kansan etua silmä;Hä pitä'e1n, V'elvollisuudekseen lausua, et:tä,
30552: vaikka laillise•ssa:kin järjesty,ksessä eduskunnalle :teJht.äisi,in
30553: es~tys vuotui•sen rahamaksun suorittamisesta Kei,sarikun-
30554: nan valtiorahastoon edellä mainittua tarkoitusta varten,
30555: eduskunta varmaankaan ei tulisi sellaista esitystä. hyväk-
30556: symään".
30557: 
30558:     V. M. siv. 8. Venäläisten oikeuksia Suomessa koskevaa
30559: \enäläistä lakia kosketellessaan eivät valiokunnan porvaril-
30560: liset jäsenet ole nytkään tahtoneet lausua julki selvää peTi-
30561: aatteellista kantaansa sen sisällöstä. Ainoa sen tapainen
30562: huomautus on siinä valiokunnan viittauksessa, että Suomen
30563: perustuslUJkienkin mukaista lainsäädäntötietä Venäjän ala-
30564: maisten a,gemaa Suomessa voitaisiin parantaa. Mutta täm-
30565: möinen viittaus on vallan riittämätön, koska sen kautta ei
30566: kirjelmäehdotuksesta, jossa tässä kohdinkin arvostelu on
30567: kohdistettu vain asian lailliseen puoleen, poistu vahingolli-
30568: sen J'ksipuolinen ja ahdasmielinen kansallishengen leima.
30569: Kun tämän !kuun 14 p :nä kyseessä olev•a ·venälruinen l:aki on
30570: määrätty voimaan astuva,ksi, olisi Eduskunnalla vihdoin-
30571: kin syytä lausua selvästi julki, e.ttä se tahtoo poi1staa, mikäli
30572: se eduskunnasta riippuu,- kaikki todelliset aiheet siihen
30573: valitukseen, et.tä venäläisten oikeudet ovat Suomessa koh-
30574: tuuttomasti syrjäytetyt. Viitaten vuoden: 1911 valtiopäiväin
30575: Perustuslakivaliokunnan mietintöön N :o 2 liitettyyn so-
30576: sialidemokratien vastalauseeseen, ehdotetaan kirjelmään
30577: siv. 8 2 :n kappaleen ensimäisen lauseen jälkeen lisättäväksi
30578: lausunto:
30579: 36           1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
30580: 
30581:     ,Eduskunta on tosin sitä mieltä, etteivät venäläisten
30582: lailliset oikeudet Suomessa ole tätä nykyä kaikin puolin
30583: kohtuuden ja oikeuden mukaiset. On näet väärin, etteivät
30584: Keisarikunnan alamaiset voi helpommiUa ehdoilla kuin
30585: nykyään saada kansalaisoi1keuksia Suomessa. Samoin on
30586: väärin, ettei Suomen lainsäädäntö ole vielä turvannut heille
30587: paino- ja sananvapautta eikä yhdistys- ja kokoontumis-
30588: Yapautta, niin etteivät viranomaiset voisi lairu kieltämättä
30589: estää heitä nauttimasta täällä noita vapauksia, kuten var-
30590: sinkin viime vuosina, useimmiten Suomen venäläisten ken-
30591: raalikuvernöörien tahdon mukaan, ova~t estäneet ilman että
30592: heillä siihen olisi ollut laillista syytä tai siveellistä oikeutta;
30593: ja väärin on myös se, etteivät venäläiset vielä ole Suomen
30594: lakien mukaan päässeet maassamme elinkeinonharjoitta-
30595: misoikeuteen ja kunnallisiin oikeuksiin nähden pääasiassa
30596: yhtäläiseen asemaan kuin Suomen kansalaiset. Mutta yllä-
30597: mainittu venäläinen laki ei ole syntynyt käytännoHisesUi
30598: tarpeesta Suomessa oleskelevien Venäjän alamaisten oikeu-
30599: dellisen aseman parantamiseksi edellämainitui,ssa suhteissa,
30600: vaan tarkoittaa se ilmeisesti Suomen valtionvirkain venä-
30601: läistyttämistä ja sitä tietä Suomen kansalaisten nykyisten
30602: puutJteelEsbmkin oiikeuksien hävittämistä. Tämän lisäksi
30603: sen rangaistus- ja orkeudenkäyntimääräykset" j. n. e. kuten
30604: Valiokunnan mietinnössä.
30605: 
30606:     V. M. siv. 11. Valiokunta on kirjelmäehdotuksensa si-
30607: milla 4, 5, 11 ja 12 puhuessaan venäläisestä pistirumiljoona-
30608: laista ja nykyisen hallitussuunnan vaikutuksista Suomen
30609: nlltiotalouteen tosin maininnut eduskunnan finanssioikeuk-
30610: sista sekä hallituksen velvollisuuksista noudattaa eduskun-
30611: lLnn asettamia laillisia ehtoja valtiovarain hoidossa, mutta
30612: on tehnyt sen eräissä suhteissa puutteellisesti. Asiaa, kos-
30613: kevai1 mietinnön kohdan selventämiseksi ehdotetaan, että
30614: kirjelmäehdotuksen siv. 11 viimeiseen :kappaleeseen ilau-
30615: seen sijaan, joka alkaa sanoilla ,Valtiopäiväjärjestyksen
30616: 43 § :n mukaan" j. n. e. asetet,taisiin seuraava lausunto:
30617:                       Vastalause II.                      37
30618: 
30619:      ,Kuten edellä jo osittain on viitattu, on hallitusvallan
30620: Suomen valtiosäännön mukaan yleensä pidettävä huoli val-
30621: tion tarpeista valtion vakinaisilla tuloilla ilman suostun-
30622: toj a. Mutta jos va'kinaiset vaHiovarat eivät riitä maan
30623: tarpeisiin ja siis lisävarain myöntämistä eduskunn1an puo-
30624: lelta tarvitaan, on eduskunnalla täysi oikeus Valtiopäivä-
30625: järjestyksen 43 § :n mukaan ei ainoastaan tutkia ja tarkas-
30626: taa kaikki ne menot, jotka hallitus on aikonut suorittaa,
30627: vaan myös tämän harkinnan perusteella vapaasti joko
30628: myöntää pyydetyt v~arat tai julistaa jotkut aijotut menoerät
30629: tarpeettomiksi ja sen nojalla kieltää pyydettyjen var~jen
30630: myöntäminen tai myöntää pyydettyä määrää pienempi erä.
30631: Lisäksi on hallituksen valtiovarain hoidossa noudatettava
30632: niitä ehtoja, joita eduskunta suostuntoja myöntäessään lail-
30633: lisesti määrää. Näitä Suomen vaHiosääntöön sisältyviä
30634: määräyksiä on hallitus viime aikoina lukuisissa tapauk-
30635: sissa loukannut ja valtiovarain hoidossa menetellyt vastoin
30636: eduskunnan päli!töksiä. Esime~kkinä mainittakoon, että
30637:  Yaikka eduskunta vuonna 1909 menetteli edellä mainitun
30638:  oikeutensa mukaisesti, ja" j. n. e. kuten valiokunnan mie-
30639: timrössä.
30640: 
30641:     V. M. siv. 13. Nykyinen venäläissorto on monella ta-
30642: valla saanut trukea suomalaisilta viranomaisilta. Sen tun-
30643: nustavat Vlaliokunnan porvarillisetkin jäsooet erinäisistä
30644: kirjelmäehdotuksessa kosketelluista asioista ja sortotoimen-
30645: pi,teistä puhuessaan. Mutta kuiterukin ·arutaa valiokunta
30646: suornalaJisista viranomaisista sanoessaan, että venäl.äistyt-
30647: tämispolitiikka ,on kuiterukin yleensä kohdannut vastus-
30648: tusta suomalaisten viranomaisten puol:elta", yksipuoliisen ja
30649: valheellisen yleisarvostelun koko virkamiehistön suhtau-
30650: misesta V'enäläissortoon. Kun tälLainen tosi!asiain sw1aami-
30651: nen on vahingollista ja väärää, ehdotetaan ,kiirjel,mäeh.do-
30652: tuksen siv. 13 kolmaruteen kappaleeseen sanojen ,ollut mää-
30653:                            1
30654: 
30655: 
30656: 
30657: räävänä virkavelvollisuuksien täyttämisessä" seuraava
30658: lause:
30659: 38          1912. -   Anomusmietintö N :o 10.
30660: 
30661: -- - - , ,,mutta ovat lukuisa.t viranomaiset, virlmvel-
30662: vollisuutensa unohtaen, alistuneet Venäjän halhtuksen ja
30663: sen tarkotuksia täällä ajavan Suomen Senaatin laittomiin
30664: käskyihin ja vaatimuksiin, rikkoen siten velvollisuutensa
30665: pitää kiinni ainoastaan Suomen oi,keista laeista".
30666: 
30667:     V. M. siv. 16. Katsoen siihen, että maan nykyinen pro-
30668: kuraattori mitä törkeimmällä tavalla, kuten valiokunta
30669: osottaa, on esiintynyt laittomuuden ja hallinnollisen mieli-
30670: valla,n apurina, ehdotetaan kirjelmäehdotuksen siv. 16 en-
30671: simäisen kappaleen loppuun sanoJen ,ollut nouda,tettava"
30672: jälkeen lisättäväksi:
30673: 
30674:    ,Tämän johdosta eduskunta pitää velvollisuutenaan
30675: julkilausua vaatimuksen, että nykyinen prokuraattorin-
30676: viran haltija olisi erotettava virastaan".
30677: 
30678:     V. M. siv. 18. Valiokunnan porvarilliset eivät ole tah-
30679: toneet lausua mitään virkamiesten oikeudesta kieltäytyä
30680: allekirjotuksella•an varmentamasta Suomen lakien kanssa
30681: ristiriidassa olevaa päätöstä. Vaikkapa sen arvostelu oi-
30682: keudelliselta kannalta olisikin vaikea, kuten valiokunnan
30683: lakimiehet ovat ilmoittaneet, ei pitäisi kuitenkaan pelätä
30684: lausua julki mielipi·dettä sella·isen varmennuskiellon siveel-
30685: lisestä arvosta. Kun useat virkamiehe.t tällaisen kiellon
30686: vuoksi ovat joutuneet kärsimään vallanpitäjäin vainoa ja
30687: edelleenkin aijottanee yrittää taivuttaa virkamiehiä var-
30688: mennuksellaan myötävaikuttamaan laittomien päätö.sten
30689: syntymiseen, olisi eduskunnan annettava siveellistä tukea
30690: virkamie!tille, jotka uskollisesti pitävät kysymyksen alai-
30691: sissa tapauksissa kiinni maan oikeista laeista. Eräät va-
30692: liokunnan porvarilliset jäsenetkin ovat lausuneet •tunnusta-
30693: vansa tällaisen varmennuskiellon siveellisesti hyväksyWi-
30694: väksi teoksi, mutta eivät silti ole suostuneet sitä kirjel-
30695: mässä sanomaan. Sen vuoksi ehdotetaan kirjelmäehdotuk-
30696: sen siv. 18 toisen kappaleen viimeisen laus·een tilalle, joka
30697: lause alkaa sanoilla: ,Mutta kurinpitomenettely" j. n. e.,
30698: seuraava lause:
30699:                        Vastalause II.                      39
30700: 
30701:     ,Mutta kurinpitomenettely ei tämänlaatuisissa tapauk-
30702: sissa ole oikeut·ettu, koska tässä on kysymys virassa tapah-
30703: tnneista teoista, joiden oikeudellinen merkitys on tehdyn
30704: syytteen perusteella vasta oikeuden arvosteltava ja koska
30705: yleensä kidtäytyminen varmennuksellaan myötävaikutta-
30706: masta maan lakien vastaisen päätöksen syntymiseen <tar-
30707: koittaa Suomen oikeusjärjestyksen suojaamista sitä vas-
30708: taan tehtyjä hyökkäyksiä vastaan ja on niin ollen siveelli-
30709: sesti tunnustusta ansaitseva teko".
30710: 
30711:    V. M. siv. 22. Painovrupautta vastaan tehdyistä hyök-
30712: käyksistä puhuessaan on v·aliokunnan porvarillinen enem-
30713: mistö antanut tukea sille hallinto- ja pai:noviranomaisten
30714: kuristustoimiensa puolustukseksi ·esittämälle väitteelle, että
30715: paino-oloista maassamme ·ei olisi kyllin selviä lakimää-
30716: räyksiä olemassa, vaan että painovapaudesta voimassa ole-
30717: vat määräykset olisivat niin puutteelliset, että siitä on
30718: ,otettu aihetta rettelöimiseen". Tämän käsityksensä mu-
30719: kaisesti ei valiokunnan enemmistö myöskään ole tahtonut
30720: lausua mitään siitä, ova,tko vanhat painoasetukset voimassa
30721: olev,an perustuslakisäädöksen kautta kumotut vai ei, vaan
30722: vaijennut kaksimielisesti. Kun tuo valiokunnan enemmis-
30723: tön kautta vähemmistön mielestä on väärä ja siis vahingol-
30724: linen, ehdotetaan, että kirjelmäehdotuksen siv. 22 olevan
30725: toisen kappaleen sijaan otetaan seuraavan sisältöinen kap-
30726: pale:
30727: 
30728:     ,Perustuslainsäädöksellä 20 päivä'ltä elokuuta 1906
30729:  myönnettiin Suomen kansalaisille oikeus kirjo,tuksen ja ku-
30730:  vallisen esityksen painosta julkaisemiseen ilman ennakolta
30731:  pantua estettä, jolla säädöksellä entiset paino-asetukset tu-
30732:  livat kumotuilksi. Samalla kuitenkin määrättiin, että sään-
30733:  nöksiä siitä, mitä puheena olevien oikeuksien käyttä;mi-
30734:  sessä on nouda,tettava, annetaan Suomen perustuslakien sää-
30735:  tämässä järjestyksessä, jotka säännökset eivät tietenkään
30736:  saa mitenkään rajottaa perustuslakiin sisältyvää yleistä
30737:  määräystä painovapaudesta. Sellaisi,a säännöksiä ei kui·
30738: 40          1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
30739: 
30740: tenkaan ole syntynyt. Mutta mainittu perustuslakisäädös
30741: on niin selvä, että sitä rikkomatta mitkään laillista paino-
30742: vapautta rajottavat toimenpiteet eivät voi tulla kysymyk-
30743: seen, vaikka noita tarlmmpia säännöksiä ei olekaan ole-
30744: massa. Tästä huolimatta on painoasiain ylihallitus nykyis-
30745: ten hallitusviranomaisten häikäilemättömänä avustajana
30746: ryhtynyt lukuisiin toimenpiteisiin, jotka rajottav·at laillista
30747: painovapautta ja riistävät Suomen kansalaisilta heille kun-
30748: luvan oikeuden saaJa ilman ennakkoestettä julaista pai-
30749: nosta kirjotuksia ja kuvallisia esityksiä".
30750: 
30751:    V. M. siv. 25. Yhdistymisvapauderrkin sortajille on V•a-
30752: liokunnan Bnemmis:tö tehnyt myönnytyksiä. Se ei ole
30753: tahtonut merkitä kenraalikuvernöörin yhdistysten urkintaa
30754: koskevan kirjelmän sisältöä lain 'uastaiseksi eikä myös-
30755: kään tunnustanut, että kenraalikuvernöö,rin haluamien tie-
30756: tojen pakkotoimilla kiristämiseen ei ole laillista oikeutta,
30757: vaikka valiokunnan porvarilliset eivät ole tämän menette-
30758: lynsä tueksi voineet esittää mitään laillisesti pätevää syytä.
30759:     Ehdotetaan sen vuoksi, että kirjelmäehdotuks,en siv.
30760: 25 ensimäiseen Jmppaleeseen sanojen ,Kenrarulikuvennöörti
30761: kiertokirjeessä .käskenyt" jälkeen lisätään sanat ,lain vas-
30762: taisesti" sekä samaan kappaleeseen sanojen , - - anta-
30763: maan vaadiituja tietoja" jälkeen lause:
30764: 
30765:     ,Pakkotoimenpiteit1ten käy.ttämisoon puheenaolevia tie-
30766: toja yhdistyksi.ltä saadakseen ei hal.litusvallalla ole laillista
30767: oikeutta".
30768: 
30769:     V. M. siv. 26. Valiokunnan kirjelmäehdotuksessa onkos-
30770: keteltu myöskin majestlB•eJttirikosj uHuj a. Mutta v:al~okun­
30771: nan porvarilliset eivät ole suostuneet minkäänlaista arvos-
30772: telua. lausumaan tuomioistuinten menettelystä näissä eikä
30773: muissa;kaan polii•tti·sissa oikeusjutuissa, joita nykyffien
30774: taant:umussuunnan hallitusviranomaisten ·toimesta on vi-
30775: reine pantu.      Kun tämmöinen arvostelu kuitenkin olisi
30776: välttämätöntä, ehdotetaan et,tä kirjelmäehdotuksen siv. 26
30777:                        Vastalause II.                       41
30778: 
30779: kappaleen 'sijasta, joka alkaa sanoil>la ,seikka, jota tässä
30780: ei" j. n. e., otetaan seuraava lausunto:
30781: 
30782:     ,Nykyisen haJlitussuunnan valtiollinen vaikutus on ulot-
30783: tunut tuomioistuinten oikeudenkäyHöönkin. Erliissä Suo-
30784: men tuomioistuinten ratkaisuissa on se seJvästi ilmennyt.
30785: Se tapa, jolla erinäisten tuomiois~tuinten, nimenomaan Se-
30786: naatin Oikeusosaston, mut,ta muittenkin tuomioistuinten
30787: virkoja täytetään, osottaa selvästi, että oilmuslaitoksiin, sa-
30788: moin kuin hallintolai,t,oksiinkin halutaan saada mahdolli-
30789: simman Luotettavia nykyisen vaitioHisen suunnan kannatt,a--
30790: jia. Tämä pyrkimys ei ole ollutkaan hedelmiä kantamatta.
30791: Edellä on jo osotettu, kuinka nykyinen prokuraaUorinviran
30792: haltija on 'alentunut 'lakien ja oikean lainkäytön valvoj:asta
30793: laittomuuden ja vääryydenkin suojelijaksi ja siten osaHaan
30794: t•ehnyt oikeuslai,toksen vaJ!tiollisen vainon välikappaleeksi
30795: entistä ~enemmän. Mutt:a sama py11kimys on ilmeisesti esiin-
30796: tynyt muullakin t:avruUa. Alemmat tuomioisturmet eivät ole
30797: monastikaan kylJin riit>tävästi ottaneet huomioonsa niiden
30798: henki,löiden oikeurnsia, joi:La taantumussuunnan vaUitessa
30799: hallinnollisten viranOIIITaisten toimesta on ahdist.e'l~tu ~ti­
30800: hee.ttomilla edesvastuuvaatimuks:illa. Yleiset syyttäjätkin
30801: näyttävät paikotellen vallan liian auliisti tukevan esim.
30802: painoylihallituksen paino- ja sananvapautta kuristavia pyr-
30803: kimyksiä. Mutta varsinkin Senaatin Oikeusosasto, jonka
30804: kokoonpanoon viime aikoina ilmeisesti ovat olle,et vaikutta-
30805: massa enemmän pohtiHiset kuin oikeudenhoidon etua sil-
30806: mäJlläpitävät näkökohdat, on toiminut taval,la, jolm ei voi
30807: jäädä arvostelut:ta. On mairnittava, että sanottu tuomiois-
30808: tuin eräissä tapauksrssn., esim. viikkolehti ,Päivän" julkai-
30809: semista koskevassa asi,assa, on ·antanut päätöksiä, jot!ka
30810: tulkitsevat kansala.isvapauksia koslmvan perustus'lain sisäl-
30811: töä tava:lla, jota ei suinkaan voine 'katsoa lainmukaiseksi.
30812: Mutta eritoten on huoma:ttava sen 'tuomiot eräissä valtiol-
30813: lisissa oikeusjutuissa, n. k. majestee>ttirikosjutuissa. Suo-
30814: men Suuriruhtinaanma:an uuden yleisen rikoslain voimaan-
30815: panemisesta ja siitä, mitä sen johdosta on vaarinotettava,
30816: 42           1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
30817: 
30818: annetun asetuksen 15 § :n mukaan on, kun ilmiauto tehdään
30819: sellaisesrba kunnianlouklmuksest·a, joka lain mukaan on ma-
30820: jesteetinrikos, ·taikka muusta rikoslain 13 luvussa mainitusta
30821: kunnian[oukkauksesta, asian lairta ilmoitetta,va Keisarin
30822: ja Suuriruhti:n:aan käskynhaltijalle, ja tulee hänen antaa
30823: tieto SenaatJt.iin, jonka oikeusosaston asiana on Keisarilie
30824: ja SuuriruhtinaaJle esit·tää se syytteeseen pantavaksi, mil-
30825: loin siihren on syytä. Tällä säännöksellä ei aikaisemmin
30826: ole ollut sanottavara käytäntöön johtavaa merkitystä.
30827: Usein1mat ilmiannot eivät johtaneet mihinkään tulokseen.
30828: Nykyisin on asian laita toinen. Vallanpirtäjäin ja niiden
30829: apurien ilmiannot etrenkin sanomalerhdisrtössä o!lleittren lau-
30830: suntojen johdosta ovwt lähes jokapäiväisiä ilmiöitä. Varsin-
30831: kin työväen sanomalehdet ·ovat joutuneet erikoisen v:aånon
30832: alaisiksi. Niinpä onkin mainitunlaisia syytteitä viime vuo-
30833: sina tavattomasti pantu vireille. Samal'la ovat syypääksi
30834: sanova.t tuomiot ollee~t lukuisia. Vuodesta 1909 alkaen on
30835: nostettu kaikkiaan 24 syyt.että. Niissä on sellaisiakin, joi-
30836: den johdosta SenaaJtin Oikeusosasto puolestaan ei ole ka.t-
30837: sonut olev·an aihetta nostaa kannetta eikä niin ollen esit-
30838: tää asiaa ha<llitsijalle. Tämmö·isissäkilll t:apauiksissa on lrui-
30839: tenkin sivuteitä hankirt,tu käsky syyUeen nostamiseen. Ja on
30840: Senaatin Oikeusosasto sittemmin sellaisestakin asia>Sta,
30841: 'jonka aikaisemmin on ·ka:tsonut viat,tomaksi, :antanut lan-
30842: gettavan .tuomion myöhemmin. Vireille pannuissa jutuissa
30843: on Senaatti tähän asti 17 tapauksessa antanut syypääksi sa-
30844: novan tuomion, kun taas Hovioikeud.et useimmissa tapauk-
30845: sissa ovat vapautt.anoot syytetyt. Tämä tavaton into
30846: syytteitten nostamisessa sekä se seikka, et.tä Senaa·tin
30847:  Oikeusosasto useimmi:ssa tapauksi88a, vastoin hovioike-
30848:  uksien päätöksiä, on antanut langetta,van tuomion,
30849: on omiaan synnyt.tämään käsityksen, että v·a;ltiolliset
30850: näkökohdat enemmän kuin todellinen rikollisuus on lopul-
30851: lisiin päätöksiin ollut vaikuttamassa. Kun lisäksi ottaa
30852:  huomioon, että lähes kaikki kyrseessä olevat jutut ovat !l!i-
30853: heutuneet maamme oikeuksien puolustamista tarkoittavien
30854:                         Vastalause II.                        43
30855: 
30856: lausuntojen johdosta, ja kun edelleen ottaa huomioon, että
30857: syytteenalaisissa kirjotuksissa kosketelluista teoista kansa
30858: eduskuntansakin kautta on monasti ankaran tuomionsa lau-
30859: sunut, on luonnollista, et:tä yleinen oikeudell'tunto on tun-
30860: tenut kärsineensä syvästi täUai·sissa :tapauksissa annetuista
30861: langettavis·t,a tuomioista. Näitä juttuja ja niiden todellisia
30862: syitä ja tarkotuksia arvostellessa on myöskin otettava huo-
30863: mioon, että kahden korkeimman tuomiois,tuimen eri suun-
30864: tiin käyvät päätökset- kun se on vallan tavallista näissä
30865: kyseessä olevissa tapauksissa - ei voi johtua mistään muo-
30866: dollisista oi keudellisista syistä eil{1ä satunnaisuuksista, vaan
30867:             1
30868: 
30869: 
30870: 
30871: täytyy sen perustua erilaiseen kantaan siitä, mitä on kat-
30872: sottava majestee.ttirikokseksi, jossa tapauksessa valtiolliset
30873: ja puoluenäkökohdat saavat ja ovat jo saaneet tuomioita
30874: annettaessa mitä vapaimman liikkumisalan, haitaksi Suo-
30875: men kansa,n taistelulle perustuslaeissa taat.tujen oikeuk-
30876: siensa ja vapauksiensa puolesta. Tämän vuoksi eduskunt'a
30877: pitää velvollisuutenaan esiintuoda vaatimuksen, että nykyi-
30878: nen Senaatin Oikeusosasto erotettaisiin ja tälle laitokselle
30879: annettaisiin parempi kokoonpano".
30880: 
30881:     V. M. siv. 28, 29. Siihen osaan valiokunnan kirjelmä-
30882: ehdotusta, joka jatkuu sivulta 27 ovat valiokunnan porva-
30883: rilliset tahallaan jättäneet kohtia, joita voidaan tulkita
30884: myöntyväisyyslupauksiksi Venäjän sort·ohallitukseUe, sekä
30885: esittäneet moniaita mietelmiä ja väitelmiä, joita vähem-
30886: mistössä olevat eivät ole voineet hyväksyä. Kaikki muu-
30887: tos- ja pwrannusehdotukset kuitenkin on hylijrutty v;alio-
30888: kunnan porvarillisten yhteisvoimilla. Lähtemättä yksityis-
30889: kohdissa selostamaan vähemmistöön joutuneitten eriävää
30890: kantaa edellä mainitussa suhte,essa, ehdotetaan seuraavat
30891: kohdat poistettaviksi:
30892: 
30893:    Sivulta 28 toisen kappaleen ne lauseet, jotka seuraavat
30894: sanojen ,Useihin lain:säädäntötoimenpiteisiin" j. n. e. jäl-
30895: keen.
30896: 44·            1912. -    Anomusmietintö N :o 10.
30897: 
30898:    Sivulta 29 .toisen kappaleen viimeinen lause, joka alkaa
30899: sanoilla ,Niinkuin eduskunta" j. n. e.
30900: 
30901:       Helsingissä toukokuun 25 päivänä 1912.
30902: 
30903:                                             Kullervo Manner.
30904: 
30905:    Tämän vastalauseen ehdotuksiin ja perustelujen pä-ä-
30906: kohtiin yhtyvät:
30907: 
30908:            Frans Rantanen.       S. Kurkinen.
30909:            Werner Aro.           0. W. l{uusinen.
30910:            K. Hämäläinen.        Hulda Salmi.
30911:                    Nestori Walavaara.
30912: 
30913: 
30914: 
30915: 
30916:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
30917:    1912. -     Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 10.
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 
30922:                  S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
30923:              n e n anomus, joka tarkoittaa Suomen
30924:              perustuslakien voimassa pitämistä ja maan
30925:              sisäisen itsenäisyyden turvaamista.
30926: 
30927: 
30928: 
30929: 
30930:      Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
30931:              ja SuuriruhtinasT
30932: 
30933: 
30934: 
30935: 
30936:     Asema, jossa Suoonen 'kansa nykyään on, velvoittaa
30937: Eduskunnan jälleen kääntymään Teidän Keisarillisen Ma-
30938: jesteettinne puoleen alamaisella esityksellä.
30939:  2    1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
30940: 
30941:       Viime vuosina on tämän maan asioit•a johdettu tavalla,
30942:   joka on tietänyt maan valtiosäännön jatkettua syrjäyttä-
30943:   mistä sekä muutenkin ollut sen menestykselle 'turmiollinen.
30944:   Maan kaikkien Hallitsijain vahrvistrumien perustuslakien
30945:   mukaisesti on Suomella oikeus omaan lainsäädäntöön
30946:   sekä omaan hamtukseen ja hallintoon kotimaisten viran-
30947:   omaisten' avulla, joiden toiminnassaan on IlJoudatettava
30948:   Suomen lakia. Ristiriidassa tämän kanssa on viime vuosina
30949:   Suomen hallitusta ja hallintoa hoidettu pää,asiallisesti Kei-
30950:   sarikunnan Ministerineuvoston antamien ohje,itten mukaan.
30951:   Viime aikoina on myös Suomea varten annettu lakeja
30952: · mwan valtiosää:rmölle viemassa järjestyksessä.
30953:       Venäjän Ministerineuvoston laiton sekaantuminen Suo-
30954:   men asioihin sai virallisen v~ahvistuksensa Ministerineuvos-
30955:   ton aika.ansaamalla armollisella määräyksellä toukokuun 20
30956:   (kesäkuun 2) päivältä 1908 niiden Suomen asiain käsittelyn
30957:   järjestyksestä, jotka koskevat Venäjän etuja. Puheen-
30958:   alaista toilmell'pildettä on 'sen vuoksi syyllä sanottu nykyään
30959:   Suomea kohtaan ~enäjällä ajetun politiikan lähtökohdaksi.
30960:       Eduskunta on jo aikaisemmin erinäisissä alamaisissa
30961:   esityksissä osottanut, että se tehtävä, jonka Keisa·rikunnan
30962:   Ministerineuvosto sanotun m'~mollisen määräyksen nojalla
30963:   on vallannut Suomen asioihin nähden, on ilmeisessä risti-
30964:   riidassa Suomen perustuslakien kanssa, sekä erittäinkin
30965:   alamaisessa anomuskirjelmässä 26 päivältä toukokuuta
30966:   1910 sei,kkaperäisesti selvittänyt, mihin osaksi lainvastaisiin,
30967:   osaksi muuten ~turmiollisiin toimenpiteisiin tämä laiton se-
30968:   kaantuminen on johtanut sekä mitkä onnettomat seuraukset
30969:   se on saanut aikaan lainsäädännön, V·altiotalouden ja hal-
30970:   linnon aloilla. Sen ohessa on Eduskunta alamaisissa ad-
30971:   resseissa 31 päivältä maaliskuuta 1911 ja 21 päivältä maa-
30972:   liskuuta tätä vuotta esittänyt nykyisen hallitusjärjestelmän
30973:   luonnetta ja sen tuottamia turmiollisia seurauksia.
30974:       Kaikki nämä esitykset paitsi ainoastaan jälkimäistä
30975:   adressia, jota ei vielä ole saatettu Teidän Keisarilli-
30976:   sen Majesteettinne tietoon, ovat jääneet varteen ottamatta.
30977:   Näiden asiain alamaiset esittelyt eivät edes ole tapahtuneet
30978:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.               3
30979: 
30980: laillisessa j ärj esty ksessä Suomen Ministerivaltiosihteerin
30981: toimest·a, vaan Keisar]kunnan ministerien kautta. Tästä
30982: huolimatta on Eduskunta pitänyt velvollisuutenaan l·aaja-
30983: peräisemmin kuin adressissa on voinut tapaJhtua uudelleen
30984: Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne tehdä selkoa puheen-
30985: alaisen hallitusjärjestelmän eri ilmauksista, varsinkin sel-
30986: laisistra, jotka ovrat esiintyneet sen jäUn~en kuin edellä mai-
30987: nittu anomus lähetettiin, sekä sen vahingollisista vaikutuk-
30988: sista miltei kaikilla valtioelämän aloilla. Eduskunnan tulee
30989: aina osottaa täyttä suoramielisyyttä maan korkeaa Hallit-
30990: sijara kohtaan; ja nykyi1sten vakavien olojen vuoksi esiintyy
30991: tämä vehollisuus jos mahdollista enemmän pakoittavana
30992: kuin muulloin.
30993: 
30994:      'J:1oimenpiteistä, joihin sen jälkeen lwin Eduskunta lä-
30995: hetti alamaisen anomuksensa 26 päivältä toukokuuta 1910
30996: on ryhdytty vastoin Suomen perustuslakeja, on etusijassa
30997: mainittava kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettu venäläi-
30998: nen laki ,niiden Suomea 1koskevien lakien ja asetust·en sää-
30999: tämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen mer-
31000: kitys". Mainittu venäläinen laki asettaa nimit.täin sen lain-
31001: säädäntöjärjestyksen rinnalle, jonka Suomen perustuslait
31002: ·tälle maalle määräävät ja jota siinä sanotaan ,erityisen lain-
31003: säädännön" määräämäksi järjestykseksi, toisen järjestyksen,
31004: jota sanotaan ,yleisen lainsäädännön" määräämäksi, mutta
31005: joka todellisuudessa tietää sirtä, että Keisarikunnan lainsää-
31006:  däntölaitokset antaisivat säännöksiä Suomelle. Ensin mai-
31007: nittu järjestys, joka 'oikeudellisesti on voimassa ja jota
31008:  viime vuosiin asti myös on sovellet·tu kaikkeen Suomea kos-
31009: kevaan lainsäädäntöön, rajoitetaan sanotuilla määräyksillä
31010:  käsittämään ,yksinomaan tämän maan sisäisiin asioihin
31011: kohdistuvat lainsäädäntöasiat"; jälkimäinen taas olisi nou-
31012:  datettavana niihin asioihin nähden, jotka ,eivät kohdistu
31013:  yksinomaan .tämän maan sisäisiin asioihin."
31014:       On kuitenkin ilmeistä, että kumpaisessakin tapauksessa
31015:  on kysymys Suomen asioista, vaikka jotkut niistä saattavat
31016:  koskea Keisarikunnankin etuja. Mainitussa laissa oleva
31017: 4    1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
31018: 
31019: ,yleisen }ainsäädännön" määräämässä järjestyksessä käsi-
31020: teltävien asiain luettelo käsittä:ä mitä erila,atuis~mpia
31021: asioita, joista suurin osa on semmoisia, jotka koskevat
31022: ainoastaan Suomea ja joilla on tämän maan sisäiseen elä-
31023: mään syvälle käypä merkitys. Tämän venäläisen lain mu-
31024: ka;an siis laaJjat Suomen asiain ryhmät tehtäisiin sille vie-
31025: raan lainsäädännön alaisiksi ja Suomelle annettaisiin lakeja
31026: ja ,asetuksia noudaJtt,amalla, ei Suuriruhtinaanmaan pe-
31027: rustuslaeissa määrättyä, vaan Keisarikunnan lainsäädän-
31028: töjärjestystä. Se sei1k!ka, että Suomen Eduskunna,l,le on
31029: varattu tilaisuus valit,a neJ.jä edustajaa Venä,jän Duuma~an
31030: ja kaksi ValtaJkunnanneuvostoon, ei muuta tätä asianl,ait,aa;
31031: tuo uusi järjestys ei sittenkään ole muuta kuin Suomessa
31032: noudatetta vaksi määrätty venäläinen lainsäädäntöj ärjestys.
31033:      Mutta puheenalaisen venäläisen lain kantavuus ulottuu
31034: muuhunkin kuin varsinaiseen lainsäädäntöön. Perustus-
31035: lakiensa mukaan on Suomella oma raha,taloutensa, johon
31036: niih'dään muun muass1a on :voiJma)ssa, et,tä valtion fVarat ov:a;t
31037: käytettävät maan hyödyksi ja parha,aksi ja että Eduskun-
31038: nalla on oikeus har~kita suostuntaverojen tarpeellisuutta ja
31039: sen perusteella myöntää ,tai kieltää nii1tä. Mitään apumak-
31040: sua Venäjän valtiorahastoon ei siis laillisesti voida panna
31041: Suomen valtiovarast,on maikseUruvaksi eikä uutta veroa mää-
31042:  rätä tä.män maan suoritettavaksi muulla :tavoin kuin sillä,
31043:  joka Suomen hinsääidännössä on säädetty. Usein mai-
31044:  nitun venäläisen lain mukaan mä.äräUäisiin kuitenkin
31045:  Suomen osanotto v,altakunnan menoihin sekä ~tähän .tar-
31046: koitukseen ta,rpeellisten verojen ja maksujen suuruus ve-
31047:  näläistä lainsäädäntöjärjestystä nouda·ttaen.
31048:      Trumä Suomelle vieras järjestys on edelJeen aiottu kä-
31049:  aittä'mään ,Suomen hallituksen hoi,tamisen aLkuperusteet
31050:  erityisten laitosten kautta eri·tyisen lainsäädännön perus-
31051:  tuksella"; ja useissa eri kohdissa luetellaan hallintoasioit:a,
31052:  joihin tämä järjestys ulotettaisiin. Vaikka Suomelle vah-
31053:  vistetut perustuslait säätävät, että Hallitsijan tulee hallita
31054:  tä;tä maat,a sen hallitusmuodon ja muiden sen lakien mu-
31055:  ka:an, kävisi uuden järjestyksen mukiaan m!lihdolliseksi
31056:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                   5
31057: 
31058: vieraalla lainsäädännöllä vahvistaa aivan toiset periaatteet
31059: maan hal'liit.ukoossa noudrutettav:i:ksi sekä saattaa .tä:ällä käy-
31060: täntöön •vie.r.ailden vim:rwmaisten hoi!l!ama halil~nto.
31061:     Eduskunta ei katso asiakseen kajota puheenalaisen
31062: v•enäläisen lain erikoisiin säännöksiin, vaan lisää aino·as-
31063: taan, että semmoisetkin Suomen kansalaisille perustus-
31064: laissa taatut oikeudet kuin kokoontumisv.apaus, yhdisty-
31065: misvapaus ja painovarpaus, mainitun lain kautta pannaan
31066: siinä säädetyn uuden lainsäädäntöjärjesty.ksen varaan. Uu-
31067: den järjestyksen mukaisesti säädetyt lait ja asetukset ilman
31068: muuta kumoaisivat tai muuttaisivat toisin kuuluviksi vas-
31069: taavilla aloilla nykyään voimassa olevat tahi vastedes sää-
31070: dettä vät Suomen lait ja asetukset. Selvää on, e<ttä tämän
31071: kautta, ja •kun uusi järjestys voidaan ulottaa mihin Suomen
31072: asioihin tahansa, Suomen lainsä,ädäntö oleellisesti kadot-
31073: taisi merkityksensä.
31074:      Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annetun venäläisen lain
31075: ta11koitus on tehdä tyhjäksi se me·r,kitys, joka Eduskunnalla
31076: Suomen perust.usl•akien mukwan on, ja tehdä Eduskunnasta
31077: pääasiallisesti vain neuvotteleva kokous. Ja vielä enem-
31078: män: :huon lain kau.tt:a .tahdotaan hä1vittää Suomen !kansan
31079: sisäinen :itsenäisyy,s, jotka <siHe vuonllla 1809 niJmenoma.an
31080: •tawttriin ja jo sisäLtyi Suomen pemst.usla:kien v·ahvistukseen,
31081: se•kiä pa:kotlta:a tä.tä lm!l1srua n:audalt.t,amaan säännöksiä ja
31082: mää,I'IäJik:siä, joita vieras J,aimsäädäntö täJmän ma•an oloja
31083: tuntematta ja sen tarpe•ita kiä:sittämä•ttä sille ~antaisi.
31084:      Kun puheenalainen laki sisältää syvälle käypiä muu-
31085: toksia Suomen perustuslakeihin, mutta ei ole syntynyt
31086: siinä järjestJiksessä, kuin pe:rustusl•ait selLaisesta muu-
31087: toksesta säätävät, vaan venäläisenä lainsäädäntötoimen-
31088:  piteenä, ei si.Uä, niinkuin jo a~kaisemmin sekä 1910 vuoden
31089: ylimääräisille vcaltiopäiville kokoontunut että vuonna 1911
31090: ·koolla ollut Eduskunta on lausunut, voi Suomessa olla lain
31091: voimaa ; se ei voi olla •tämän maan viran?maisia ja kansa-
31092:  laisia velvoittava. Ja sama on laita niidenkin lakien, jotka
31093:  puheenalaisessa venäläisessä laissa määrättyä lainsäädäntö-
31094:  järjestystä nouda.ttamalla annetaan.
31095: 6    1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
31096: 
31097:     Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettu venäläinen la,ki
31098: ei ol,e jä,änyt pelkäksi uhlmukseksi; siinä määrrä,t,t~ä lain-
31099: säädäll!töjärj,estystä on jo pa:IlJtu käy,täntöön.
31100:     Niin tapahtui, kun Eduskunta kutsuttiin ylimääräisesti
31101: koolle syyskuun 14 päiväksi 1910 laatimaan mainitun
31102: venälärsen lain perusteeHa ta.rkempia määräyksiä V al,ta-
31103: kunnanneuvostoon ja Val,takunnanduumaan Suomesta Via-
31104: littavien jä,senten vaalia varten selkä toimitta:mwan tämä
31105: v,a,ali, kuin myös ~antamwan lausunton,sa 1kahdest.a liakieihdo-
31106: tuksest,a, jotka ~oli aiottu edelleen käsiteltäviksi tässä uudes-
31107: sa lainsäädäntöj ärjestyksessä. Perustuslakien määräämän
31108: velvollisuutensa mukaisesti Eduskunta kiel~täytyi olemasta
31109: avullisena tämän järjestyksen voimaanpanossa. Mutta tästä
31110: huolimatta puheenalaiset ehdotukset annettiin Keisarikun-
31111: nan lainsäädäntölaitosten käsiteltäviksi ja ovat, näiden ne
31112: hyväksyttyä, saaneet armollisen vahvistuksen ja sittemmin
31113: myös Suomessa noudatettaviksi julkaistut erityisessä julis-
31114: tuskokoelmassa, jota kahtena viime vuonna on annettu
31115: Suomen virallisten lehtien liitteenä.
31116:      Edellä mainitut, kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annet-
31117: tujen määräysten nojalla, mutta vastoin Suomen perustus-
31118: lakeja Suomelle sääde,tyt venäläiset lait ova~t: 'tammikuun
31119: 10 (24) päivänä 1912 annettu laki, joka koskee ,sitä vasti-
31120: ketta, joka Suomen 'Valtioval~aston on v~altatlmnnanraihastoon
31121: rahana makset,tava Suomen kansalaisten suoritettavan mies-
31122: koiiltaisen asevelvollisuuden sijasta", sekä .tammikuun 20
31123:  (helmikuun 2) päivänä samaa vuotta annettu lalki ,muiden
31124: Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissa·an yhdenve,r-
31125: taisiksi Suomen kansalaisten kanssa."
31126:      Mitä ensin mainittuun näistä venäläisistä laeista tuJee,
31127: huomautettakoon tässä ainoastaan, että Suomen perustus-
31128: lakien mukaan ei sotalaitoksesta voida lakia säätää muu-
31129: ten kuin Keisarin ja Suurimhtinaan sekä Eduskunnan yh-
31130:  täpitävällä päätöksellä. Tämä periaa~te, joka on julkilau-
31131: suttuna 1772 vuoden Hallitusmuodon 18 § :ssä, on myös il-
31132: mituotu lresäkuun 25 päivänä 1886 annetussa Eduskunnan
31133: esitysoikeutta koskevassa julistuskirjassa sekä heinäkuun
31134:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                7
31135: 
31136: 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :ssä.
31137: Vaatimus, että Suomen valt~ova·roista on suoritettava apu-
31138: maksua Venäjän sotalaitokseile, on jo tätä ennen, Eduskun-
31139: nalle tässä kohden kuuluvan oilmuden syrjäyt,tämisen joh-
31140: dosta, aikaansaanut Hallituksen ja Eduskunnan kesiken vai-
31141: keita ristiriitoja. Puheenalaisen venäläisen lain kautta,
31142: jolla, niinkuin jo on osotettu, ei voida tunnustaa olevan
31143: l~ain voimaa Suomessa, on tämä ristiriita yhä!kin kärjis-
31144: tynyt.
31145:      Toinern vast:a mainituista; venäläisistä laeista, Jllim!Ut-
31146: täin venäläisten oikeuksia Suomessa koskeva, kohdistuu
31147: sekin asiaan, joka kuuluu Suomen lainsäädännön alaan
31148: ja tähän •asti myös on tällä lainsäädännöllä j ärjes-
31149: t.etty. Niistä säännöksistä, jotka varaavart eräät oikeudet
31150: ainoasta,an Suomen kansalaisille ja jotka siis, sen joh-
31151: dosta että nämä oikeudet ulotetaan Venäjän alamaisiin,
31152: muuttuisivat, ovrut jotkut perustuslain luontoisia, joten
31153: niitä ei voida laillisesti muuttaa muussa järjestyksessä kuin
31154: siinä, mikä on perustuslain säätämiselle tahi muuttamiselle
31155: säädetty, toisin sanoen, Eduskunnan 'annettua 1siLhen suos-
31156: tumuksensa erityistä meneiltelyä noudattaen. Tähän ryh-
31157: IIIlään kuuluvat säännoks.et vaalioj.keudesta Eduskuntaan ja
31158: oikeudesta päästä valtionvirkoihin. Toiset määräykset
31159: taas, esimerkiksi ne, jotka lmskevat äänioikeutta kunnalli-
31160: sissa asioissa sekä elinkeinon harjoit.tamisoikeutta y. m.,
31161: kuuluva1t yleisen lain tahi muun sellaisen lain rulaan, jota
31162: ei voida muuttaa Eduskunnan suostumuks:etta. Tosin on
31163: venäläisten oikeuksiin nähden Suomessa olemassa sellaisia-
31164: kin asioita, j-oista Hallitsij:å voi antaa määräyksiä Eduskun-
31165: nan myötävaikutuksetta, n. s. hallinnollista ,tietä. Mutta
31166: sellaisetkin säännökset on Hallitsijan annett·ava Suomen
31167: oikeuden mukaisessa järjestyksessä, siis Suomen viran-
31168: omaisten avulla.
31169:      Puheenalainen venäläinen laki, jonka tarkoituksena on
31170: saattaa Suomessa Venäjän alamaiset, jotka eivät ole täällä
31171:  hankkineet kansalaisoikeutta, kaikin puolin yhdenvertai-
31172:  siksi SuOlillen kansalaisten kanssa, sisältää niin mUIOdoin sy-
31173: 8    1912. -   Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 10.
31174: 
31175: välle käyvän Swoonen pemstusLaJkien loukkauksen. Mutta
31176: tämän lisäksi sen rangaistus- ja oikeudenkäyntimääräykset
31177: riistävät yksityisiltä Suomen kansalaisilta yhden heidän
31178: tärkeimpiä perustuslaissa vakuutettuja oikeuksiaan, sen
31179: että heidä.t Suomessa tekemistään teoista on tuomittava
31180: suomalaisessa tuomioistuimessa Suomen lain mukaan. Ja
31181: tämä väkivalta kohtaa Suomen virkamiehiä ja kansalaisia
31182: sentähden, että he pitävät kiinni maan oikeista laeista ja
31183: kieltäy:tyvä.t totJtelemasta vastoin Suomen perustuslakia
31184: annettuja käskyjä. Niin :sanoHu yhdenvertaisuuslaki on, sen
31185: jl{)hidosta e:tt.ä se vaikuttaa mitä erilaisimpiin yhteiskunta.elå-
31186: män aloihin, omansa aikaansaamaan moninaisia ristkiitoja.
31187: Se ei ole syntynyt mistään käyrtännöllisesta tarpeest·a Suo-
31188: messa oleskelevien Venälj än a.1amaisten aseman parantrurni-
31189: seen, j·ota ei o1isi •voitu tyydy!Uää Suomen tpemstuslakien
31190: mukaista laillSäädäntötietä. MieskOiht.aisen aseve•lvollisuuden
31191: sij,asta suoritet..tavaa V'astiketta koskevan venäläisen lain
31192: yhteydessä tämä laki osott,aa, mihin turmiollisiin seurauk-
31193: siin kesäkuulll17 (30) päivänä uno Suomelle· säädetyn lain-
31194: säädäntöj ärjesty'ksen käybtäminen ehdottomasti vie.
31195: 
31196:     Edellä kosketeltujen venäläisten lainsäädäntötoimen-
31197: piiteiden yhteydessä on se tehtävä, joka Keisarikunnan
31198: Ministerineuvoston 5 päivänä joulukuuta 1911 päivätyn ja
31199: 5 päivänä helmikuuta tänä vuonna armossa vahvistetun
31200: pöytä:kirj,an mukaran on ·annettu eräälle komitealle.
31201:     Sanotun komite•an, jonka puheenjohtajaksi on määrätty
31202: muutamia vuosia sitte Keisari'kunnassa asetetun Suomen
31203: lakien systema·tiseerauSikomitean puheenjohtaja ja j.onka
31204: jäseniksi olisi kutsutta•va edustajia Keisarikunnan asian-
31205: omaisista hallintolaitoksista ja Suomen kenraalikuvernöö-
31206: rinhallituksesta, tulisi laatia ehdotus ohjelmaksi Suo-
31207: mea varten tarpeellisista lainsäädäntötoimenpiteistä sekä
31208: valmistaa 1tätä varten tarpeelliset 1akiehdotukset. Niis-
31209: ·tä lainsäädäntötoimenpiteistä, joita valmistamaan komi-
31210: tean on käsketty rylhtyä, mainitaan Suorrnen virlkamie-
31211: histössä aikaansaatava 'kuri, sanomail.ehdistön järjestely ja
31212:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                9
31213: 
31214:  säännöit,tely, kuuliaisen, velvollisuudelleen antautuvan po-
31215: ,liisivoiman aikaansaaminen, venäjän kielen saattaminen
31216: vimstojen kieleksi, sekä kokoontumis- ja yhdistymi:sva-
31217: pautta ynnä valtiollisia ri:koksia koskevain lakien muut-
31218: taminen.
31219:      Tämä esitys komitean tehtävistä osottaa, että on aiko-
31220:  mus Venäjän lainsäädän!töla~tosten .avulla vileläkin laa-
31221: jemmalti tunkeutua Suomen itsahalEntoon kuuluville aloille
31222: ja vakiinnuttaa niitä pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat
31223: maan autonomian hävi.ttämistä. Ne kysymykset, joiden
31224:  järjestäminen on edellytetty tapahtuvaksi yleisvaltakun-
31225: nallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ovat, niinkuin mai-
31226: ni,tut esimerkit osottava.t, kaikki suomalaisia l·ainsäädäntö-
31227: asioita, osa;ksi perustuslainluontoisia. Erityisesti huomau-
31228: tettakoon, että SuomeUe vwkuutetus't·a oikeudesta itse-
31229: hallintoon omien viranomaisten kautta seuraa, ettei viran-
31230:  omaisten kieli saa oHa maan omiRe asujamiHe, sen hin-
31231: säädännön j1a laitosten historialle vieras. Yleisen lain
31232:  säännös, ettei tuomioissa käytettäkö vierasta kieltä, ilmai-
31233: see periaatteen, joka on voimassa virastoihin ja yleensä
31234:  Suomen viranomaisten käsiteltäviin asioihin nähden. Pai-
31235:  noasioista sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta
31236:  suunniteltujen lainsää.däntötoimenpiteiden tarkoituksena
31237:  nähtävästi on supistaa julkista arvostelua sekä niitä kan-
31238:  salaisten perusoikeuksia, jotka ovat valppaan ja terveen
31239:  yhteiskuntaelämän edellytyksinä. Virkamiehistöön ja po-
31240:  liisivoimaan nähden suunnitellut muutokset tarkoittavat
31241:  ilmeisesti ·~aJkim per.ustu:van järjesty'k!sen sij.aan. aoottaa
31242:  hllillinnollisen m~eJ,ivaUan. K'Climit€aHe annetun ohjelman
31243:  toimeen paneminen tuhsi saattan:nwan Suomen Venäjän
31244:  ma,akunnan asem,a;an.
31245: 
31246:     Millä innolla työtä venäläisen lainsäädäntöjärjes-
31247: tyksen voimaan sa,a'ttamiseksi Suomessa tehdään, näkyy
31248: ta,vallaan siitäkin, että venälläisiä asetuksia täällä on
31249: annettu ja julkaistu myöskin kesäkuun 17 (30) päivänä 1910
31250: vahvistetuista määräyksistä riippumatta. Eikä näin ole
31251: 10   1912. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 10.
31252: 
31253: tapahtunut vain ennen sanottua päivää, v.aan sen jllilkeen:kin.
31254: Eduskunnan ·alamaisessa •anomuksessa toukokuun 26 päi-
31255: vältä 1910 ,kioffi,etcll.a:an joita,ku}t,a sen1aa,tuisia ta:pau!lmila,
31256: j'a mainitun ·ajankohdankin jälkeen on ·toisia samallaisia
31257: tapauksia tullut lisää. N iinpä julka"icstiin, Senaa.tin ·tou-
31258:                                1
31259: 
31260: 
31261: 
31262: kokuussa 1910 tekemän pää1töksen mukaan, Suomen ase-
31263: tuskokoelmrussa ,Valtakunnanneuvoston j•a Valtakunnan-
31264: duuman hyvaksymä laki meritullialueen la.ajent:amisesta".
31265: Syyskuun 5 pä,ivllinä 1910 rta:as edellä mainit111ssa esityksessä
31266: julistuskokoelmassa julkaistiin elokuun 11 (24) päivänä sa-
31267: maa vuott'a a11mollisesti vahvistettu Keisarikunnan Minis-
31268: terineuvoston päätös aseiden tuonnista Suomeen. Samalla
31269: tavalla julkaistiin syyskuun 13 päivänä 1910 Venä.jän sota-
31270: ministerin esittelyn nojalla syntynyt al1llollinen määräys
31271: maa-alueitten pakkolunastuksest~a 80'talaitoksen käytehtä-
31272: viksi Suomeen rakennettavia kasarmej a va11ten.
31273:      Paitsi kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annettua ja
31274: tk:a:hta edellä mainittua sen perustukseHa syntynyt.tä venä-
31275: läistä lwkia on siis olemassa kokonainen sarja .toimenpiteitä,
31276: jotka loukkaava,t Suomen oikeutta oma.an lainsäädäntöön.
31277: 
31278:     Erittäin tärkeä merkitys on kahdella määräyksellä,
31279: jotka sen ohella, että sisäl:tävät laajakantoisia Suomen pe-
31280: rustuslakien ja sen sisäisen itsenäisyyden loukkauksia, sa-
31281: malla oleellisesti laajentav·at kesä;kuun 17 (30) päivänä 1910
31282: annettujen määräysten osottamaa ohjelmaa. Nämä mää-
31283: räykset .koskevat kahden Viipurin lääniin kuuluvan pi·tä-
31284: jän erottamista Suomesta ja niiden liittämistä Keisarikun-
31285: taan sekä Suomen luotsi- ja majrukkalaitoksen asettallljista
31286: Venäjän meriministeriön alaiseksi. Sitä kansallista vää-
31287: ryyttä, minkä nämä toimenpiteet tietäisivät, ja sitä talou-
31288: dellista vahinkoa, minkä ne .tulisi vwt .tuottamaan maalle,
31289: esittää Eduskunta erityisissä näitä kysymyksiä .Jwskevissa
31290: alamaisissa kirj·elmissä.
31291: 
31292:   Edellä kogketellut vallitsevan hallitusjärjestelmän il-
31293: maukset tarkoittava:t l·akien ja muiden käskyj~n antamista
31294:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                11
31295: 
31296: Suomelle Keisarikunnassa voimassa olevaa järjestystä nou-
31297: dattaen. Mutta monella muullakin tavalla ja useilla, jopa
31298: useimmilla valtioelämän aloilla on nykyään vanitseva vul-
31299: tiollinen suunta johtanut menet•telyyn ja toimenpiteisiin,
31300: jotka osaksi ovat olleet lainvastaisia, osaksi muuten tälle
31301: maalle turmiollisia. Seunvavassa koske•tella•an lyhyesti
31302: eräitä huomatta:vimpia tähän kuuluvia ilmiöitä.
31303:     Ala, jolla nykyisen hallitussuunnan seuraukset ovat ol-
31304: leet erittäin vahingollisia, on valtiotalous. Valtiopäivä-
31305: järjestyksen 43 § :n mukaan, joka säännös perustuu Yhdis-
31306: tys- ja VakuuskiPjan 5 :teen 1koht<aan, on Eduskunnalla oi-
31307: keus tarkastaa se valtiovauain tulo-ja menolaskelma, joka on
31308: liitettävä armolliseen esitykseen varain hankkimisesta nii-
31309: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiovarat eivät riitä, ja on
31310: Eduskunnan, ainoastaan mikäli havaitsee vajausta syn-
31311: tyvän, osotetta va va.roj a valtio.tal'peiden täyttämiseksi. Mut-
31312: ta vaikka Eduskunta vuonna 1909 menetteli tällä tavoin, ja
31313: Eduskunnan laskemat tulot hyvin riittivät kaikkiin maini-
31314: tussa laskelmassa lueteltuihin sekä Eduskunnan erittäin
31315: päättämiin menoihin, vieiäpä lisäksi antoivat tuntuvan yli-
31316:  jäämänkin, poistettiin menosäännöstä kuitenkin useita
31317:  kansakoulul•aitosta ja muita tärkeitä sivistystarkoituksia
31318:  varten osotettuj a tuiki tarpeellisia määrärahoja vain
31319: siitä syystä, e.ttä Eduskunta ei ollut osott.anut suostunta-
31320:  varoja ka•ikkiin niihin tarpeisiin, joita Hallitus ei tah-
31321:  tonut täyttää vakinaisilla valtion tuloilla, vaan ainoastaan
31322: niihin laillisiin .tarpeisiin, joihin valtiovaraston vakinaiset
31323:  tulot eivä•t riittäneet. Samaten on käynyt Eduskunnan vuo-
31324: sina 1910 ja 1911 samanlaatuisiin tarkoituksiin myöntä-
31325:  mäin määrärahain. Siihen katsoma.tta, että valtion tulot
31326:  kokonaisuudessaan olisivat hyvin •rii,trtäneet näidenkin mää-
31327:  rärahain suorittamiseen, on mellwinen osa kansanvalistusta
31328:  ja muita :kulttuuritarkoituksia varten osotetuista määrära-
31329:  hoista, niiden joukossa semmoisiakin, jotka on tarkoitettu
31330:  kansan pohjakerrosten henkisen ja aineellisen aseman ko-
31331:  hottamiseksi, poistettu vain siitä syystä, että niitä ei ole
31332:  voitu suorittaa yksinomaan suostuntavaroista.
31333: 12 1912. -      Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 10.
31334: 
31335:      Tämä ;pol:itiikka, jolm, jakrumalla tulo- ja menoarwion
31336: kaill!teen :toisiJStaan ta11lmin emtettuun osaan j1a va,atimailra,
31337: että eräitä valtiotarpeita on täytettävä yksinomaan
31338: suostuntavaroilla, vie siihen, että kansan maksettavaksi
31339: pannaan veroja todelliseen tarpeeseen katsomatta, johtuu
31340: etupäässä pyrkimyksestä koota yleiseen va·l·tioraha•stoon
31341: nJe varat, jotka ovat tarpeen, jotta n. s. sotilasapumaksu
31342: Venäjän valtakunnanrahastoon voi1taisiin suorittra,a tarvit-
31343: sematta siihen !hankkia Eduskunnan suostumusta. Selvää
31344: kuitenJkin on, että v·altiovarain käyttäminen Edus'kun-
31345: nan suostumuikse,tta tarkoituksiin, joiden huomioon
31346: ottamiseksi sellainen suostumus lain mukaan on välttä-
31347: mätön, ei ole vähemmän lainvastainen, jos varat pan-
31348: naan maksettaviksi valtiorahastosta, kuin jos ne otetaan
31349: muista varoista. Puheenalainen rahapolitiikka on sitä ·tur-
31350: miollisempi, kun mainittujen Venäjän va>ltakunnanrahas-
31351: toon tehtyjen lai.ttonrien suorituksien ohella valtiov.aroista
31352: on suhteellisesti pienempiä, mutta kuitenkin varsin huomat-
31353: ta.via määriä käytetty tarkoituksiin, joiden tälle . maalle
31354: tuottama hyöty on ollut epäilyksen alainen taikka joista
31355: on ollut suoranaista vahinkoa, samalla kun tärkeisiin sivis-
31356: tystarkoituksiin aiottuja määrärahoja on poistettu.
31357:      Tämän v.arainhoitojrurj,e:i"itelmän V1a.hing:ollise't seurau:l{]set
31358: ova;t yhä lisääntyneet sen johdosta, että valtion rruha-
31359: sääntöehdotukset viime vuosilta ovat valmistuneet niin
31360: myöhään, etltä ne vrusta varainhoitovuoden jälkipuoliskolla,
31361: eräänä vuonna vasta vuoden umpeen mentyä, on voitu vah-
31362: vistaa. Se asianlaita, ·että 'rahasääntö niin muodoin enim-
31363: mäkseen on ollut väliaikaisella kannalla, on tuottanut vai-
31364: keuksia useil1a hyödyllisen yhteiskunnallisen toiminnan
31365: aloi1la ja hämminkiä sekä valtiohallintoon ylipäänsä et;tä
31366: erittäinkin valtion t.ililaitokseen.
31367: 
31368:     Nykyinen hallitusjärjestelmä on myöskin vienyt tur-
31369: miollisiin seurauksiin ja useassa suhteessa perustuslainvas-
31370: taisiin 'toimenpiteisiin sen menettelyn kautta, jota Suomen
31371: ylempiin ja alempiin virkoihin sekä niiden haitijoihin näh-
31372: den on nouda.tettu.
31373:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.               13
31374: 
31375:      Sen jälkeen kuin Keisarillisen Sena'll!t•in T'alOI\lSOsaston
31376: kokoonpano oli tullut maan oikeutta ja etuja niin vähän
31377: Vll!staavruksi, kuin se 1909 vuoden lopusta lähtien on ollut,
31378: on Venäjän hallitus Suomen Senaatista saanut välikappa-
31379: leen nykyisen Suomea vastaan ajamansa politiikan tarkoi-
31380: t.usperän saa·vuttrumisetksi. Unhottll!en velv10llisuutensa Suo-
31381: men korkeimpana hallituslaitoksena on Senaatti käynyt
31382: edistämään kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat palvelleet tätä
31383: tarkoitusta. Sanotun politiikan perille saattaminen on kui-
31384: ten'kin yleensä kohdannut vastustusta suomalaisten virka-
31385: miesten puolelta, joille, paitsi kuuliaisuus esivallan käs-
31386: kyille, heidän valalla vahvistamansa uskollisuus maan la-
31387:  keja kohtaan on ollut määrääwänä virkavelvollisuuksien
31388: täyttämisessä. Niiden vaikeuksien vähentämiseksi, joita
31389: tästä on Hallituksen •ta.rkoituksitlle syntynyt, ja tilaisuuden
31390: valmistamiseksi venäläisille pääsemään virkoihin Suomessa
31391: on viime vuosina ryhdytty toimenpiteisiin, joista toiset ovat
31392:  olleet yleistä laatua, toiset kohdistetut yksityisiä virka-
31393: miehiä vastaan.
31394:      Kirjeessä 1 päivältä tammikuuta 1910 ilmoitti Kenraa-
31395:  likuvernööri Senaatille, että Keisarikunnan Ministerineu-
31396:  vosto oli mielipiteenään lausunut, että asetusehdotuksia la,a-
31397:  dittaessa, jatka sisälsivät määräyksiä pä.tevyysehdoista vir-
31398:  koihin Suomessa, Keisarikunnan siyistyslaitokset olisivat
31399:  pidettävät Suuri.ruhtinaanmaan vastaavien laitosten vertai-
31400:  sina niihin etuihin nähden, mitkä niissä suoritettu oppi-
31401:  ,kurssi tuotti. Tämän pää:tti Senaatin Talousosasto antaa
31402:  kaikille toimituskunnilleen •tiedoksi.
31403:       Niiden opinnäytteiden määrääminen, jotka tuottavat
31404:  pätevyyttä virkoihin, on tosin asia, josta Halli·tsija yleensä
31405:  voi hallinnollista tietä määrätä. Mutta määräysten ant•ami-
31406:  nen tästä on kuitenkin suomalainen hallintotoimi, johon
31407:  Hallitsija ainoastaan Suomen viranomarisen esittelyn joh-
31408:  dosta ja tietenkin pitäen Suomen etua silmällä voi ryhtyä.
31409:  Keisarikunnan sivistyslaitosten saattaminen samaan ase-
31410:  maan, kuin ne Suomen laitokset,. jotka tahdotaan pitää
31411:   niitä vast•a,avina, on sitä paitsi mahdoton useiHa aloina,
31412: 14   1912.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 10.
31413: 
31414: varsinkin niillä, joilla suomalaisen oikeuden ja lainsäädän-
31415: nön tunteminen on tarpeen, koska senlaatuisia opintoja ei
31416: harjoiteta Keisarikunnan sivistyslaitoksissa eikä missään
31417: tapauksessa niin laaj·alti, että ne tuottaisivat todellista
31418: pätevyyttä virkojen hoitamiseen Suomessa.
31419:      Vastoin Suomen perustuslakeja, jotka asettavat Suomen
31420: kansalaisuuden ehdoksi valtionvirkoihin nimittämiselle, on
31421: armolliseen asetukseen eläinlääkärin ammatin harjoittami-
31422: sesta Suomessa, joka 20 päivänä toukokuuta 1910 julkais-
31423: tiin, Kenraalikuvernöörin esityksestä otettu määräys, että
31424: henkilöillä, jotka ovat Venäjän alamaisia j•a oikeutetut aset-
31425: tumaan Suomeen ·asumaan, olisi samallainen oikeus saada
31426: Y'l,ei8e1Ssä palkkaussäännössä ole:va .elälinlää!kärinvirlm ikiUin
31427: SuOlillen kansaLaisilla.
31428:      Tärkein askel täl.lä tie'llä on edellä mainittu 20 päivänä
31429: tammikuuta (2 päivänä helmikuuta) tänä vuonna jul-
31430: kaistu venäläinen laki ,muiden Venäjän alamaisten saat-
31431: tamisesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansa-
31432: laisten kanssa", joka on määrä,tty astumaan voimaan 14 (1)
31433: päivänä kuluvaa toukokuuta. Tämän Suomelle annetun ve-
31434: näläisen asetuksen tuhoa tuottava ja epäkansallistuttava
31435: luonne on edellisessä esitetty.
31436:      Erityistä huomiota ansaitsevat ne toimenpiteet, joihin
31437: on ryhdytty maalle tärkeään prokuraattorinvirkaan
31438: nähden. Puheenalaisen viran jouduttua edellisen hal-
31439: tijan eron ·kautta avoimeksi ja sittenkun eräs Senaatin
31440: Oikeuoosaston esittelijäsihteeri kesäkuussa 1909 oli mää-
31441: rätty virkaa hoitamaan, sai V•asta mainittu vi·r!lmmies,
31442: nähtävästi sen vuoksi, että hän oli virkavelvollisuutensa
31443: mukaisesti Senaatin pöytäkirjaan lausunut muistutuksia
31444: laJinvastaisten rboimenpiteiden johdost.a, hallinnollista tietä
31445: eron esittelijäsihteerin virastaan. Samalla tavalla me-
31446: nete1tiin sittemmin toisen saman osaston esittelijäsihtee-
31447: rin kanssa, joka edellisen erottamisen jälkeen oli mää-
31448: rä·tty prOikuraatt,orinvirkaa hoitamaan. Huomattava on,
31449: että ne vinka,toimet, jotka aiheuttivat nämä viralta-
31450: panemiset, eivät oLleet missään yhteydessä niiden virko-
31451:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              15
31452: 
31453: jen hoitamisen kanssa, joista puheenalaiset henkilöt ero-
31454: tettiin. Edelleen on katsottava, että se turva hallin-
31455: nollista tietä t.ll)pa:htuvaa viraltapanoa vastaan, jonka
31456: perustushtki takaa tuomareille ylemmissä ja alemmissa oi-
31457: keuksissa, riippumatta siitä onko heillä luottamusmiehen
31458: arvo, on tulev·a myös Senaatin Oikeusosaston esittelijäsih-
31459: teerien osal{!si, etenkin kun nämä esittelijöinä osastossa
31460: myös •toimittavat tuomarintehtäviä. Kun prokuraattorin-
31461: virka näitten tapahtumien jälkeen vihdoin sai vakinaisen
31462: halti.j an, nimitettiin siihen henkilö, jolla ei edes ole lain
31463: säätämää tietoa maan laeista. Sekä korkeimpana syyttä-
31464: jänä että lainkäytön ja lakien ylläpitämisen valvoj.ana
31465: maassa vaikuttaa prokuraattori suuresti oikeudenhoitoon.
31466: Tätä karkeaa virka-a;semaansa on nykyinen prokuraattorin-
31467: viran :haltij·a käyttänyt, ei yllä!pitääiksensä maan laillista
31468: järjestystä, vaan edistääksensä vastoin maan perustuslakia
31469: annettuja määräyksiä, jä.ttäen varteen ottamatta valituksia,
31470: joilla on koetettu saada turvaa vimnomaisten l·aittomia
31471: määräyksiä vastaan, sekä käskien syyttäjiä tekemään syyt-
31472: teitä tai kieltäen heitä siitä •tapauiksissa, jolloin päiruvas-
31473: taist•a menettelyä voimassa olevien lakien mukaan olisi ollut
31474: noudatettava.
31475:     Vallanpitäjäin usein käyttämäksi aseeksi on muodostu-
31476: nut armollinen a;se.tus ,Suomen sisällisessä hallituksessa
31477: palvelevien valtion- j·a muiden virkamiesten rankaisemisesta
31478: kurinpitotietä", mikä on päivätty 22 päivänä maaliskuuta
31479: 1911. Titmän asetuksen mulman voi asianomainen Senaatin
31480: osasto Kenraalikuvernöörin suostumuksella rangaista ,Ken-
31481: raalikuvernöörin ja Senaatin alaisia" valtion- ja muita vir-
31482: kamiehiä, paitsi ylemmän kuin viidennen luokan vira•ssa
31483: olevia ja tuomareita, heidän tekemistään virkavirheistä ja
31484: -hairauksista sekä käytöksestä, joka virka-aseman ja vir-
31485: kavelvollisuuden kannal•ta ei ole sovelias, varoituksena, sa-
31486: kolla, joka vastaa enintään kahden kuukauden palkkaa,
31487: taikka korkeintaan kuuden kuukauden virantoimituserolla
31488: ja ·sen ohessa koko palkan tai jonkun sen osan menettämi-
31489: sellä. Virastoj.a ja virkamiehiä sekä näiden mnkaisemis-
31490: ta väihenunistä haiTauksista koskevien säännösten anrta-
31491: 16   1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
31492: 
31493: minen Imuluu tosin yleensä Ha;l.l.itsijan hallinnollisen lain-
31494: säätämisoikeuden piiriin. Erinäisistä virkamiesluoikista on
31495: kumminkin va•staavia määräyksiä lainsäädännössä, jossa
31496: Eduslrunta on ollut osallinen. 1\'lääräyksiä seHaisten virka-
31497: miesten kurinpidollisesta rankaisemisesta voidaan siis antaa
31498: ainoastaan samassa järjestyksessä. Näihin kuuluvat, paitsi
31499: tuomarit, esimerkiksi ne virkamiehet, jotka ova·t ulosoton-
31500: haltijan alaisia ja joiden on pidettävä tointa u.losotto-
31501: asioista. Maaliskuun 22 päivänä 1911 annetussa asetuksessa
31502: ei kumminkaan teJhdä poikkeusta muihin virkamiehiin kuin
31503: tuomareihin nähden.
31504:     Toisessakin suhteessa antwa asetus sij.aa muistutuksille
31505: mitä sen laillisuuteen tulee. Sen muka.an saisi kurinpidol-
31506: lista tietä tuomita virkamiehen erdtettavaksi viran toimi-
31507: tu'ksesta aina kuuteen kuukauteen asti. Niille rikkomrruk-
31508: sille, joita Suomessa, missä kurinpido.J.lista ran!kaisuoi-
31509: keutta ei oJe järje1ste1tty ylei,se:n, Imnsanedus,tuksen SUIOistu-
31510: muksella annetun lain kautlt,a, voidaan kurinpidollisesti
31511: saattaa syyttee.seen, on olennaista, että niiden tulee
31512: lwadultaan olla vähäpätöisiä, jota vastoin vaikeammat
31513: virka·virheet on pantava syyt.teeseen oikeudessa. On
31514: sen vuoksi katsottu, ettei korkein rangaistus kuria kos-
31515: kevasta rikkomuksesta saisi oHa kolmen kuukauden
31516: virantoimlituseroa suurempi. Suomen perustuslait myön-
31517: tävät tosin, että erinäisissä virka-asemissa olevia hen-
31518: kilöitä erotetaa.n tutkimwtta ja tuollllitsematta laiUisessa
31519: oikeudessa, mU'bta vimlta;panoa ei näissä tapauksissa
31520: ole varsinai:sesti •pidettruvä ikurinpitorangaistuksena, vaan
31521: sellaisen oikeuden antaminen hallit,usv;allalle on aiheutu-
31522: nut joko siitä, että puheenalaisia virJ.mja on ik:!l!tsottu
31523: senJaatuisiksi, että yleisedut .toisinaan vaativat, että
31524: viranpitäjät !tekemänsä virkavirheen t·akia voidaan erottaa
31525:  ilman, e,ttä on tarvis odottaa syytteen rwtikaisua, taikka
31526: myöskin siitä, että viran tärkeys asettaa erinomaisia vaati-
31527: muksia viranpitrujän persoonallisen sopivaisuuden suhteen.
31528: Trutäkäii;:n oikeutta e·i kuitenkaan saa käyttää mielivaltai-
31529:  sesti, ilman laillista ja pätevää syytä. EdeHä mainittua
31530:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                17
31531: 
31532: korkeinta kurinpidollista rangaistusmäärää koskevaa sään-
31533: töä on noudatettu sekä virastoille ja virkamiehille anne-
31534: tuissa ohjesäännöissä että Ulosottolaissa. Poikkeuksena on
31535: ainoastaan aikana, jolloin maan valtiosääntö oli syrjäytetty,
31536: annettu asetus 25 päivältä tammikuuta 1902 Senaatille
31537: annetusta oikeudesta määrätä Senaatin virkamiehille ku-
31538: rinpitorangaistusta. Rangaistusmäärän korottaminen, niin-
31539: kuin tässä ja 1911 vuoden asetuk-sissa on tapahtunut, on sen
31540: vuoksi pidettävä poikkeamisena ruotsalais-suomalaisessa
31541: oikeudessa tummstetusta käsityksestä kurinpitolainsäädän-
31542: nön rajoista, mikä siten on tunkeutunut alalle, joka kuuluu
31543: yleiselle lainsää.dännölle. Sen kau:tta, että esimiehelle tahi
31544: viranomaiselle, jonka alainen virkamies on, annetaan valta
31545: hallinnolEst.a tietä tekemällään päätöksellä erottaa hänet
31546: viran toimitukoosta pitemmäksi ajaksi,. loukataan nimittäin
31547: perustuslaissa •tunnustettua erottamattomuusperiaatetta.
31548:     Jo ennenkuin edellä sanot•tu armollinen asetiUS 22 rpäi-
31549: vältä maaliskuuta 1911 annettiin, oli ryhdytty laittomaan
31550: kurinpidolliseen menettelyyn lmhta Tullihallituksen jä-
31551: sentä vastaan, jotka eivrut olleet katsoneet voivansa myötä-
31552: vaikuttaa siihen, että edellä mainitut Keisarikunnan Minis-
31553: terineuvoston 11 (24) päivänä elokuuta 1910 armossa vah-
31554: vistetussa ja Keisarilrlisen Senaatin kirjelmässä 6 päivältä
31555: sen jälkeirstä syyskuuta tiedoksi antamassa 1aseriden turomista
31556: Suomeen koskevassa päätöksessä olev,at määräykset saatet-
31557: taisiin täytäntöön. Armollisella päätöksellä 23 päivältä
31558: joulukuuta 1910 erotettiin nimittäin Keisarillisen Senaatin
31559: esityksestä sanotut jäsenet kuuden kuukauden ajaksi virko-
31560: jensa toimituk<sesta, vaikka Tullihallitukselle 26 päivänä
31561: kesäkuuta 1885 rannetun ohjesäännön mukaan Tullihalli-
31562: tuksen jäsenten tulee virka1toimistaan vastata ainoastaan
31563: asianmukaisessa oikeudessa.
31564:     Asetusta 22 päivältä ma,aliskuuta 1911 on etupäässä käy-
31565: tetty Keisarillisen Senaatin esittelijöihin nähden, jotka ova.t
31566: katsoneet virkavel~ollisuudekseen kie•l·täytyä allekirjoitu:k-
31567: sellann varmentamasta maan oikeusjärjesty·ksen kanssa
31568: ristiriidassa olevia päätöksiä. Kurinpitorangaistusta on
31569:                                                           2
31570: 18   1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
31571: 
31572: niin muodoin käytetty valtiollisena pakotuskeinona venä-
31573: läistyttämispolitiikan toteuttamiseksi. Mutta kurinpitome-
31574: nettely on tälmän laatuisissa tapauksissa hyljättävä senkin
31575:  vuoksi, että tässä on 'kysymys virassa tapahtuneista teoista,
31576:  joiden oikeudellinen merkitys on tehdyn syytteen perus-
31577: tuksella oikeuden arvosteltava.
31578:     Vieläkin eräässä suhteessa antaa 22 päivänä ma,alis-
31579: kuuta 1911 annetun asetuksen sovclluttaminen sijaa erit,täin
31580: painavalle mu:ilstutukselle. Keisa.rillisen Senaatin Talous-
31581: osasto on nimittäin sen johdosta, että eräissä tapauksissa
31582: useita rikkOIInuksia on luettu virkamiehen syyksi, katsonut
31583: hyväksi tuomita rangaistukseen, joka on oHut a.setuksessa
31584: säädettyä ·korkeinta määrää, virantoimituseroa kuudeksi
31585: kuukaudeksi, suurempi. SelLainen rangaistusten yhdistämi-
31586: nen on i1meisessä ristiriidassa Suomen rikosoikeuden peri-
31587: aa,tteiden kanssa, jotka eivät sa1li, että rikosten yhtymisessä
31588: tuomitruan erotettavaksi viran toimituksesta sitä korkeinta
31589: määrää pittemmäksi ajaksi, jonka kussakin eri tapauksessa
31590: soveHutettu säii>n!IlJös mä:ärruä.
31591:     E1ttä eräiden vil'lkoj,en halttijoilta, kuten ylempänä on
31592: huomautettu, vnidaan ilman edelläkäypää tuomiota erottaa,
31593: on viime vuosina antanut ~aihet.ta •lukuisiin väärinkäytöiksiin.
31594: Melkoinen joukko ylempiä ja alempia vill'kaJllliehiä on nimit-
31595: täin ·e!'ote.t.tu tai.kka pakotettu eroamaan ainoastaan sen
31596: ·vuoksi, että he eivä.t ole truhtoneet •alistua noudattamaan ltai-
31597: tonta hallitusjär,jesteJ:mää. Et·tei Hallitsijan oikeutta erottaa
31598: virkamiehiä saa mielivaltaisesti käyttää, on jo edellä mai-
31599: nittu. Näiden viraltaprunojen kautta ovat läänit kahden
31600: vuoden kuluessa menettäneet, ei ainoastruan entiset kuver-
31601: nöörinsä, v~aan myöskin kokeneita ja kelvollisia esittelijöitä
31602: läiäninvirastoissa. Samaa menettelyä on ulotettu kaupun-
31603: kien poliisimestareihin ja heidän a1aisiinsa virkailijoihin.
31604:     Maan oikeusjärjestyksen ilmeistä halveksimista osottaa
31605: myös Senaa·tin menettely erään kansakouluptarkastajan
31606: erottamista koskev•assa asiassa. Sittenkuin puheenalainen
31607: tarkastaj·a, joka sanotun toimensa ohella oli ollut pappina
31608: Pietari Paavalin kirkossa So!'tavalassa, Keisarikunnan Py-
31609:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                      19
31610: 
31611:  hä.n Synoodin 24 päivänä ma,aliskuuta 1910 tekemän pää-
31612:  töksen mukaan pyynnöstään oli saanut eron hengellisestä
31613: säädystä, kiatsoi Keisarillisen Senaa·tin Talousosasto, proku-
31614: raattorinvilran hal,ti•jan kannattamana, maaiiskruussa viime
31615: vuonna hyväksi emtt.aa häne1t tarkastajant:oimesta, koska
31616: mainittu tarkastaja, Pyhän Sy:qoodin päätöksensä perus-
31617: teeksi maini,tsemien, Keisarikunnassa vnilma:ssa olevien lain-
31618: säännösten ,ioike,an merkityksen" mukaan ei saisi hoitaa val-
31619: tionvirlma ennenkuin kymmenen vuotta oli kulunut siitä,
31620: kun hän julistet.tiin erotetuksi hengenisestä säädystä. Se-
31621: naatti on niin muodoin ilman laillista ·syyte,t.tä ja tuomiota
31622:  riist,änyt viran Su:Qiillen perustuslain muik.a,an virastaan erot-
31623: 'taunattJOmaLta vinkami.ehel,tä soveHuttamalla venäläisiä
31624: säännöksiä, vaiJ.rka Suomen va,ltionviran haltija ei voi olla
31625: niiden alainen.
31626:        Ylempänä mainittujen viraltapanojen johdosta avoi-
31627:  miksi tulleista viroista on useita sekä ylempiä että alempia
31628: täytetty sellaisella tavalLa, että johtavana ajwtuksena siinä
31629:  ilmeisesti on ollut laittoman hallitusjärjestelmän toteutta-
31630: mi·spyrkimys. Muulla ta voin ei voi selittää, että erinäisissä
31631:  tapauksissa on virkoihin nimitetty henkilöitä, joilta on
31632:  puUJttunut mHtei Jmil&i edellytykset hoå•tamwan virka,a tyy-
31633: dyttävällä tavalla, vieläpä huolimatta siitä, että hakijain
31634:  joukossa on ollut täysin päteviä ja sopivia. Muutamissa
31635:  tapauksissa on Venä:jän alamaisiakin nimitetty Suomen vir-
31636:  koihin.
31637:       Mililä .arvnttonmil.Ja ta:v,aHa viilme aikoiTila on ,aLettu me-
31638:  neteJ1ä vi'l1kanimityksissä, se,lv.]ää pamaiten siitä, etJt,ä, mi1niiLi
31639:  varmuudeHa i1moiteta:an, oikeuslaitoksen IVirlmmiesehdok-
31640: kaaJta on va,adittu tieto sii,tä, tuleeko hän noudatta,maan
31641: 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annettua venäläistä valta-
31642:  lmmnanlaiiliSäädäntöbkia sekä niitä asetuksia, jotka sen
31643:  nojalla on annettu tahi vastedes tulisi annettavaksi. Mil-
31644:  1ruilstJa velvollisuuden .tä;y1ttämistä voi odo1iltaa siltä, joilm
31645:  virkavalassaan on sitoutunut tottelemaan ja noudattamaan
31646: maassa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, mutta myö-
31647:  hemmin .antaisi senLaa,tuisen sitoumuksen, kuin edellä on
31648:  mainittu. Sekä se, joka vaatii sellaista sitoumusta, että se,
31649: 20 1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 10.
31650: 
31651: joka sen antaa, on katsottava smä myöntävän, että sitoumus
31652: koskee muita lakeja ja asetuksia kuin maassa voimassa
31653: olevia.
31654:     Tämän yhteydessä on huomautettava, että, kun viime
31655: aikoina Keisarillisen Senaatin jäseniksi taikka kuvernöö-
31656: rinvirkoihin ja muihin v~rkoihin on nimitetty henkilöitä,
31657: jotka ovat olleet viroissa Keisarikunnassa, mutta joilla ei
31658: aikaisemmin ole ollut virkaa Suomessa, nämä ovat vetäy-
31659: tyneet tekemästä suomalaista vir,kavalaa. He ova,t t.ässä
31660: nojautuneet hallinnollist1a 1tietä 11 päivänä maaliskuuta 1901
31661: annettuun armolliseen asetukseen, joka myöntää vapautuk-
31662: sen valan tekemisestä sanotuissa tapauksissa. Vaikka va-
31663: lantekoa suomal,aiseen sivilrvirkaan .ryhtyessä koskevat
31664: määräykset säännöllisesti ovat asetuksissa, joita Hamt-
31665: sija yksin on ·antanut, seuraa .kui1tenkin tähän Hallitsijan
31666: n. s. taloudellisoon eli hallinnolliseen lainsärudäntöoikeuteen
31667: nähden voimassa olevista peri.aatteista, ettei sen ·kiautta saa
31668: sääitää selLaista, joka ei ole sopusoinnussa perustuslain
31669: taikka yleisen lain kanssa. !Itse periaate, että suomalaisen
31670: V>altionvirkirumiehen tulee tehdä vala, perustuu ikivanhaan
31671: tapaan ja on sitä paitsi erinäisiin virkamiesluokkiin nähden
31672: lausuttu yleisessäkin laissa. Kun ne velvollisuudet, uskol-
31673: Jisuutta HalJitsijaa koihtaan lukuun ottama.tta, jo·tka kuulu-
31674: vat Venäjän V>altionvirassa oleville, <tarkoittav•at Keisari-
31675: kunnassa voian:l!ssa olevia lakej1a, mutta nämä eivät ole sa-
31676: moja kuin Suomen lait, tietää 1901 vuoden a.setus itse asi-
31677: assa, ettei se, joka venäläisestä valtionvirasta siirtyy suo-
31678: maLaiseen, ole valallisesti sitoutunut virkatoiminnassaan
31679: noudatt:li!ffiaan täällä voimassa olevi.a lakeja. SeUainen
31680: v;apauttruminen valantekovelvollisuudesta ei niin muodoin,
31681: \mten edellisestä ilmenee, ole Hallitsijan vallassa. Vapaut-
31682: taminen valanteosta ei tietenkään vcoi vapauttaa puheen-
31683: alaisia virkamiehiä velvollisuudesta noudatta·a Suomen
31684: Lrukeja, mutta on joka tapauksessa omansa poistamaan ero-
31685: tusta suomalaisen ja venäläisen virka-aseman välillä.
31686:     Ilmeistä on, että edellä kosketelluu virkanimitysmenet-
31687: telyn j.a virkamiesten k<Jih.telun johdosta virkamiehistön
31688:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.             21
31689: 
31690: kunto arveluttavassa määrässä vähenee sekä että hallinto
31691: useilla aloilla joutuu väärinkäytösten alaiseksi, vieläpä sei-
31692: sauksiinkin, maan arvaamattomaksi vahingoksi, jota jo on
31693: havaittavissakin.
31694:     Kun e,del,lä ~illuvattu la:Uttomuustila Eduskunnan vasta-
31695: lauseista huolimatta näyttää käyvän yhä pahemmaksi, ja
31696: kun vallanpitäjäin puolelta uhata,an maan virkamiehiä lain
31697: seuraamisen takia yhä ankarammilla kostorangaistuksilla,
31698: jopa yritetään saada virkaehdokkaita ennakolta' sitoutu-
31699: maan Suomen kansalle turmiollisten venäläisten lakien
31700: noudattamiseen, nriin Eduskunta ei voi olla kansan puo-
31701: lesta esiin tuomaHa s~tä käsitystään, että <tämän maan vi-
31702: ranomaisten velvollisuutena on näissä raskaissakin oloistSa
31703: la~ittomia kä<Skyjä vastaan horjumattomasti pitää kiinni
31704: maan oikeista heista.
31705: 
31706:     Kuvaavaa nykyiselle hallitussuunnalle on edelleen, että
31707: useimma't ja ,tärkeinrmät kall8alaisoikeudet ovat joutuneet
31708: suomalaisten ja venäläisten viranomaisten ahdistelun esi-
31709: neiksi. Hallitus ja useat viranomaiset ovat monin tavoin
31710: koeHaneet supistaa perustuslailla Suomen kansalaisille
31711: taattua lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä
31712: V'aikeuttaa näiden oikeuksien käyttämistä; j.a siten teh-
31713: neet itsensä syypäiksi ei ainoastaan vallan väärinkäytök-
31714: seen, vaan ilmeisiin lairttomuuksiinkin.
31715:     Ai<hetta rettelöimiseen paino-olojen alalla on myös
31716: otettu siitä, että Suomen lainsäädäntö edelleen kaipaa sel-
31717: laisia, Eduskunnan myötä.va:ilkutuksella syntyneitä mää-
31718: räyksiä siitä, mitä puheena olevien oikeuksien käyttämisessä
31719: on noudatettava, 'kuin äsken mainitussa perustuslaissa edel-
31720: lytetään. 'rätä asianti1aa, joika johtuu siitä, että HaHitus,
31721: sittenkuin Vdtiosäätyjen 1905-1906 vuosien v~altio­
31722: päivillä armollisen esityksen johdosta hyväksymä paino-
31723: vapautta koskeva laki oli jätetty vahvistamatta, ei ole
31724: tehnyt alotetta uuteen lainsää;däntötoimeen, on käytetty
31725: toimenpiteisiin ryhtymistä varten, jotka ovat omansa ra-
31726: joittamaan perustuslaissa Suomen kansalaisille myönnettyä
31727: 22   1912. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 10.
31728: 
31729: oikeutta kirjoi•tuksen ja kuvallisen esityksen painosta jul-
31730: kaisemiseen ilman ennakolta pantua estettä.
31731:      Painovapll!uden v;oimaan panemisen johdosta oli entiset
31732: painoasiamiehenvirat vuonna 1907 lakkautettu. Mutta
31733: vaåik!ka nämä toimet, jotlm varsinaisesti oli perustettu sen-
31734: suuria varten, sensuurin lakkauttamisen jälkeen olivat ka-
31735: dottaneet pääasiallisen merkityksensä, koska painoasiamie-
31736: hille annetut muut tehtävät kuuluvat yleiseHe syyttäjis-
31737: tölle, on niitä kumminkin nyttemmin uudestaan täytetty.
31738: Edelleen on Senaatti painoasiain ylihallituksen esityk-
31739: sestä syyskuussa vuonna 1910 velvoittanut maan :kaiklkia
31740: kirjapainoja sanotulle ylihallitukselle lähettämään kaksi
31741: kappaletta kuta·kin nnssa painettua kirjoitusta. Ja
31742: kun kirjapainojen omistajat kieltäytyivät noudattamasta
31743: tätä määräystä, käskettiin ma,an kuvernöörit Senaa-
31744: tin kirjeissä 15 päivältä joulukuuta 1910 ja 9 päivältä
31745: maaliskuuta 1911, tarpeen vaatvessa uhkasakoilla ja muilla
31746: pakkokeinoilla, pakottaa kirjapainot painoasiamiehille an-
31747: tamaan näitä n. s. pakkokappaleita, kutakin painotuotetta
31748: heti tuotteen ilmestymisen jälke.en. Sittemmin ovat kuver-
31749: nöörit useissa tapauksissa määränneet sellaisia uhkasakkoja
31750: j:t, kun niitä ei ole noudatettu, tuominneet ne maksettaviksi.
31751: Kuvernöörien päätöksistä tehtyjä valituksia on Senaatin
31752: Talousosasto jättänyt va.rteen ottamatt•a.
31753:      Pyrkimystä palata sensuurijärjestelmän valli.tessa käy-
31754: •tettyihin meneUelytapoihin todistav•a;t muutkin toimenpi-
31755: teet, niinkuin eräiHen ulkomaisten sanomalehtien tuonti- ja
31756: levitt.ämiskielto.    Painovapauden supistamisen yri•tystä
31757: myönnytysjärjestelmän jälleen käytäntöön ottamisella tie-
31758: tää painoviranomaisten vaatimus, että olisi hankittava lupa
31759: ail\!akautisten painotuotteiden julkaisemiseen j•a sellai.sten
31760: julkaisujen to•imitt.ajan vaihtamiseen.
31761:      Lopuksi mainittakoon, että painoasiain ylihallitus on
31762: vaatinut saada alaisillaan painoasiamiehillä toimituttaa
31763: teatterisensuuria, sekä että poliisiviranomaisetkin ova•t
31764: kiel•täneet esittämästä teatteri<kappaleita, joita sanottu
31765: hallitus ei ole ennakolta hyväksynyt.
31766:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              23
31767: 
31768:     Kuten edellä on main~ttu, ei perustusl•aissa 20 päivältä
31769: elokuuta 1906 edellyrtettyä Lainsäädäntöä painovapauden
31770: käyttämisestä, minkä tu'li tapahtua yleisen lain sää.tämi-
31771: sestä voimassa olevassa järjestyksessä, ole saatu aikaan.
31772: Eikä näy,tä olevan aikomustaka:an saattaa tätä kysymystä
31773: ratlmistuksi perustuslaissa ilmoitettTha tietä. Usein maini-
31774: tussa 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annetussa venäläisessä
31775: laissa luetellaan nimittäin Suomen painoasioita koskeva
31776: lainsäädäntö niiden asiain joukossa, joihin nähden 11. s. val-
31777: takunnanlainsä;ädäntöj ärj estystä olisi noudatettava.
31778:     Mitä taas kokoontumisvapauteen tulee, on sitäkin
31779: moninaisella tavalla loukattu. Järjestysvalta on aiheetto-
31780: masti ja vieläpä väkivallan käyttämisen uhalla hajoittanut
31781: tahi kieltänyt yleisiä kokouksia. Eduskunnan Utrvitsee
31782: tässä ainoastaan mainita määräys, jolla kiellettiin pitä-
31783: mästä kansala~skokouksia Uudenkirkon ja Kivennavan pi-
31784: täjäin Keisarikuntaan liittämishankkecn johdosta, sekä
31785: toimenpiteet, joihin ryhdyttiin näiden laillisessa järjestyk-
31786: sessä toimeenpantuj.en kokousten lopettamiseksi ja hajoit-
31787: tamiseksi. On menty niinkin pitkälle, että, kuten Kenraali-
31788: kuvernööri on kuvernööreille ilmoittanut, venäläiselle soti-
31789: laspäällystölle on annettu toimeksi asevoimalla estää ja ha-
31790: joittaa kokouksia. Hämmästystä ja suuttumusta herätti
31791: myös kielto, ettei y.ksinkertaisil'l.a j uhlallisuuksilla saisi
31792: viettää sen hallitustoimen satavuotismuistoa, joka on ja-
31793: loimpia ja samalla viisaimpia, mitä Suomen historia maan
31794: Venäjään yhdistämisen jälkeen tuntee, eli sen, jolla Vii-
31795: purin lääni jälleen yhdistettiin muuhun Suomeen.
31796:      Kokoorutumisvapautta sekä oikeutta sanan v1apauteen on
31797: vimnomaisten puolelta myös loukattu siten, että yleisissä
31798: kokouksissa esiintyviä puhujia on keskeytetty ja estetty
31799:  puhettaan jatkamasta, vaikka puheen sisällys ei ole ollut
31800:  lainvastainen, kuin myöskin mielivaltaisilla määräyksillä
31801:  ja ehdoilla yleisiä kokouksia ja huveja varten tehtyihin
31802:  ohjelmiin nähden. Tällaiseksi vallan väärinkäy.ttämiseksi
31803:  on myös luettava se mielivalta, jota maan Kenraalikuver-
31804: nööri ja eräät viranomaiset, joiden asia on antaa lausuntoja
31805: 24   1912. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 10.
31806: 
31807: luvanpyynnöistä julkisten a11paj.aisten toimeen panemiseen,
31808: ov;at käyttäneet. E<rityisesti on h<uomauteUava, että, joskin
31809: Kenraalikuvernööri sellaista lupaa antaessaan voi asettaa
31810: yleisen järjestyksen ylläpitämistä tarkoittavia ehtoja, eivät
31811: nämä, kuten on t!l!pahtunut, saa koskea puheiden ja esitei-
31812: mien pitämistä siinäkään tapauksessa, että ne ovat ar-
31813: pajaisten ohjelman osana. Närrnä ehdot eivät nimittäin
31814: saa käsittää pakatusta luopumaan perustuslaissa vakuu-
31815: tetun yleisen kansalaisoikeuden käyttämisestä. Kiusallista
31816: huom~ota on sitä paitse herättär11yt, että etupäässä sellaisia
31817: arpajaisia ja rahainkeräyksiä, joiden tarkoitus on ollut
31818: tyydyttää laajojen ka:qsankerrosten sivistystarpeita, on
31819: vaikeutettu tai kielletty.
31820:     Mitä vihdoin yhdistymisvapauteen tulee, ovat viranomai-
31821: set senkin suhteen väärin käyttäneet valtaansa. Sitternkuin
31822: viime vuonna maassa toimiviita yhdrstyksiltä oli vaadittu
31823: erinäisiä ilmoituksia, niiden joukossa sellaisiakin, joiden
31824: vaatimista ei voida katsoa oikeutetuksi, esimerkiksi niiden
31825: hallitustenjäsenten puoluekannasta, ja useimmat yhdistykset
31826: eivät olleet näitä vaatimuksia noudattaneet, on sen lisäksi
31827: Kenraalikuvernööri kiertokirjeessä käskenyt kuvernöörejä
31828: kaikilla heidän käytettä vinään olevilla keinoilla pakoit.t,a-
31829: maan yhdistykset antama•an vaad]ttuja ilmoituksia. Ku-
31830: vaavaa on niinikään, että sellaisia yhdistyksiä kuin työväen-
31831: luokan lasten keskuudessa toimivat ,ihanneliitot" sekä myös
31832: n. s. scoutyhdistykset on kielletty, vaikka ei ole voitu väi.t-
31833: tää:kään, että niiJden toiminnassa olisi ollut mitään lainvas-
31834:  taista.
31835:      Niinkuin jo mainirttiin, on osa tässä kosketelluista louk-
31836: kauksista 1906 vuoden perustuslaissa taa,ttuja lmmsalaisoi-
31837: keuksia vastaan aiheuttanut muita laittomia toimenpiteitä
31838: vimnomaisten puolelta. N'äistä on yksi erittäin mainittava,
31839: :k!osk!a prokuraattorinviran haltija on siihen ry:htynyt. Kun
31840: kunnevisimalit maan ho,vioikeuksissa, vil~aveillvollisuu­
31841: tensa mulm~sesti, olivat saattaneet erinäilsiä kuvernöörejä
31842: syy.tteen alaisiksi siitä, että nämä, patkoittaakseen kirrjapai-
31843: nonomist!l!jira an1tamaan parnotuotteiden pakkokappaleita,
31844:       Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.                        25
31845: 
31846: olivat panneet heille sakon uhkaa ja tuominneet heidät mak-
31847: samll!an näirtä sakkoja, kuin myöskin nostaneet syytettä eri-
31848: näisiä virkalliliehiä vast,aan, jotka olivat hajoittam.eet tJahi
31849: estäneet hiilisessa järjestyksessä toimeenpantuja. kokouk-
31850: sia, kie'lsi prokuraattorinviran haltija k'anneviskaalej.a aJa-
31851: masta näitä syy,tteitä.
31852: 
31853:     Sii.tä arveluttavasta henkilöllisen ,turvallisuuden ja
31854: loukkaamattomuuden sorrosta, jota erä;s Eduskunnan jäsen
31855: on saanut kärsiä, on Eduskunta toisessa yhteydessä lausunut
31856: mielensä. Sitäkin turvaa, minkä Suomen laki suo koti-
31857: rauhan laitonta häiritsem:i'Stä vastaan, on loukattu. Koti-
31858: etsintään voiva•t Suomessa ryhtyä ainoastaan suomalaiset
31859: viranomaiset ja tulee heidän si·inä noudattaa laissa tarkoin
31860: määrättyjä ehtoja. Kumminkin on tapahtunut, että sellai-
31861: sia etsintöjä on toimitettu tapauksissa, joissa laki ei ole sitä
31862: myöntänyt, ja muuten laittomalla tavaHa.
31863:     Tässä ei voida s~W11uttaa nli.itä ~ullmisila syytfue[ttä
31864: majetst,eetinrilmkse:sta, jort:Jka ovll!t oHJeet IOIIlllina.iJsia virillile
31865: vuosille. Julkisuu.teen tulleiden tietojen mukaan on niå.den
31866: luku vuodesta 1909 •alkaen oHut 24, jo1st'a ma,an lwr-
31867: kein tuomioistuin 17 tapauksessa on antanut syypääksi sa-
31868: novan .tuoonron. Suomen Suuriruhtinaa,nmruan yleisen
31869: Rikoslain ·vo.iJmawnpanellilista ja siitä, mitä sen joihJclostJa
31870: on vaarin otett.a,va, anne·tun .asetuksen 15 § :n mukaan on,
31871: kun ilmiauto tehdään sellaisesta kunni·anloukkauksesta, joka
31872: on ma~esteetinrikos, taikka muusta Rikoslain 13 luvussa
31873: mainitusta kunnianJoukkauksesta, asian laita ilmoitettava
31874: Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaJtija.lle, ja tulee hänen
31875: antaa tieto Senaa.ttiin, jonka Oikeusosaston asiana on Kei-
31876: sarilie ja Suuriruhtinaalle es]ttää se syytteeseen pantavaksi,
31877: milloin siihen on syytä. Tällä säännöksellä, ~joka on Suo-
31878: men lainsäädännössä vanhastaan oHeen määräyksen uu-
31879: sinta, ei entisinä aikoina ollut paljoakaan käytännöllistä
31880: mer,kitystä. Silrrä joskin senla~atuisia :iJ.m]an.toja ·aikll!tSiellll-
31881: rmin .tehtiin, oJ,i niiden 1tul:orkseiil!a useimmissa tapauksissa
31882: armolltinen llllääräys, etltei syy,t:Jettä olisi teht1ävä. Nyrttem-
31883: ~6     1912. -    Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 10.
31884: 
31885: min on lait,a .a.ivan toinen. Syytteitä majesteettiri.lmk!sista
31886: on usein •k;äisiketJty teh:täv;älksi, etenkin •aikaiklamsk~rja:Uisuu­
31887: dessa olleiden tl,ausuntoje~n j ohao'st,a. SelLaiset },ausurrmot
31888: ovwt tkniten:kin iSiel'~tettävissä, kun o.ttma huomioon Venäjän
31889: haUitUJksen vihamieHsen •pollitiiim:n Suomela vastaan ja siitä
31890: ·arhe~utuneet oilmndenlonkkaukset.
31891: 
31892: 
31893:     Ne valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän eri aloihin
31894: kr0hdistuvat toimenpi1teet, joisrt.a .ainoasban e'rinäliiS:iä on
31895: voitu ~tässä lmsketeHa, osa1ksi siitäkin syystä, ,ettei Edus-
31896: kunta ole saanut käytettäväkseen pyydettyjä tarpeellisia
31897: asiakirjoja ja valmistelun alaisia ehdotuksia, osattavat sel-
31898: västi maan hallinnossa nykyään noudatetun valtiollisen
31899: suunnan turmiollisuutta. Lisäksi tulee, et.tä Suomen kansan
31900: edistystä 'tarkoittava lainsäädäntötyö on joutunut kokonaan
31901: p~ysähdyksiin sen joihdosta, ettei EJCluskunnalle ole annet.tu
31902: armollisia esitY'ksiä tarpee·1list.en lainsäädäntöuudistusten
31903: aika,ansaamiseksi, ja ettei Eduskunnan päättämiä lwkiehdo-
31904: tuksia ole saateHu lopullisesti tutkittaviksi. Viimeksi mai-
31905: nittuun asiantilaan, jonka ylen raskaat seuraukset maalle
31906: jo ovat ilmeiset, on Eduskunta eri anomuksessa kiinnittänyt
31907: Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollista huomiota.
31908: Seurauksena Suomea kohtaan nouda,te.tusta politiikasta on
31909: ollu.t, et.tä karrsassa aikaisemmin va.llinnut, la.illisen yh-
31910: teiskuntajärjestyksen voimassa pitämiseen perustuva tur-
31911: vn.J.lisuuden tunne on väistynyt mielivaltaisten toimenpitei-
31912: den aikaansaaman yleisen epäv•armuuden ja levottomuuden
31913: tieltä.
31914: 
31915: 
31916:      S u u r i v a 1 t a i s i n, A r m o 11 i s i n K e i s a r i j •a
31917:                          Suurriruhtinas!
31918: 
31919:     Kun Suomi vuonna 1809 yhdistettiin Venäjän kanssa, sai
31920: Suomen kansa Venrujän :LtsevaHiaa1ta vastaan ottaa j.uhlalli-
31921: sessa muodossa annetun vahvistuksen maan perustuslaeille
31922: sekä sen asujainten eri- ja muille oikeuksille, jotka oliva~t
31923:      Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.              27
31924: 
31925: lujina ja järkähtämättöminä täydessä voimassaan säilytet-
31926: täväi. Tälle kansa.Ile v:akuutettiin samalla, että se saisi eri
31927: kansakuntana elää sisäisesti v;apaana omien lakiensa suo-
31928: jassa. Suomen kansan oikeutta sisäiseen itsenäisyyteen,
31929: omaan lainsäädäntöön ja omaan hallintoon maan valtio-
31930: säännön mukaan ei sen vuoksi voida kumota tahi supistaa
31931: ilman sen omaa, Eduskunnan kautt1a antarnaa suostUimusta.
31932:     Suomen perustuslakien vahvistus annettiin ilman min-
31933: käänlaisia rajoituksia tahi ehtoja. Eikä tässä ~tehty mitään
31934: poikkeusta sellaisiinkaan Suomen asioihin nähden, jotka
31935: voiva~t koskea Keisarikunnan etuja. Venäläistä lainsäätä-
31936: mistietä aikaansaatu järjestys, joka sitä paitsi siirtää sel-
31937: laisten asiain lopullisen käsi~ttelyn Keisarikunnan lainsää-
31938: däntölaitosten tehtäväksi, on sen vuoksi ristiriidassa Suo-
31939: men perustuslakien kanssa.
31940:     Tämä ei suinkaan tiedä, ettei Suomen perustuslakeihin
31941: saisi tehdä mitään muutosta. Samoin kuin kaikki ihmis-
31942: työ on myös se, minkä Keisa.ri Aleksanteri I vuonna 1809
31943: ja sitä läJhinnä seuranneena aikana pani toimeen Suomeen
31944: nähden, kehityksen lain alaista. Suomen perustuslakeja on
31945: sen jälkeen useita kertoja muutettu Hallitsijan ja Suomen
31946: kansaneduskunnan yhteisellä päätöksellä. Useihin lainsää-
31947: däntötoimenpiteisiin on Suomessa ryhdytty myös sen
31948: vuoksi, että niitä Keisarikunnan puolelta on pidetty suo-
31949: tavina. Eduskunta ei nähtävästi vastedeskään ole vastus-
31950: tava sellaisia, oikeuteen ja tosita,rpeisiin perustuvia muu-
31951: toksia, joita historiallinen kehi,tys saattaa vaatia. Mutta
31952: kaikkien sellaisten muutosten välttämättöminä edellytyk-
31953: sinä on, että ne pannaan toimeen Suomen perustuslakien
31954: säätämässä järjestyksessä, sekä ettei sitä oikeudellista pe-
31955: rustusta, jolla Suomi yhdistettiin Venäjän kanssa, niiden
31956: kautta järkytetä.
31957:     Suomen kansa ei voi luopua oikeudesta.an elää sisäisesti
31958: VJa.paana omien lakiensa suojassa. Se tietää ja tuntee
31959: olevansa eri kansakunt,a, joUa synnynnäisten luonnonlah-
31960: jojensa mukaisesti on oma historiaUim.en tehtä,vänsä, ja on
31961: syvästi vakuutettu siitä, ettei se voi täyttää ~tätä tehtä-
31962: 28   1912. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 10.
31963: 
31964: väänsä, ellei se saa elää eri kansakuntana. Se melkoinen
31965: edistys, jonka Suomem. kansa eri doil1a on saavuttanut sen
31966: vuosisadan aikana, minkä se on ollut yhdistettynä Venäjän
31967: kanssa, on ollut mahdollinen sen vuol\lsi, että tämä kansa on
31968: saanut säilyttää oman, kansan tapoihin ja luonteeseen so-
31969: veltuvan yhteiskun:tarakennuksensa. Sentähden katsookin
31970: Suomen kansa olevansa ei ainoa1staan oikeutettu, vaan myös-
31971: kin v~elvollinen pitämään kiinni perustuslaeistaan ja niihin
31972: perustuvasta valtiollisesta autonomiastaan, jolm on sen vas-
31973: taisen rauhanisen kehittymisen välttämllittömänä edelly-
31974: tyksenä.
31975:     Tämä kan;ta ei merkit'se Venäjän valtakunnan eheydelle
31976: vahingollista separatismia. Suuren val,takunnan lujuus ja
31977: voima eivät perustu siihen, että kaikkia siihen kuuluvia kan-
31978: soja, huolimwtta niiden luontaisista eroavaisuuiilsista, halli-
31979: taan swmojen lakien mrukaan ja yhteist.tm valtiolaitosten
31980: avulla. Päin vastoin osottaa historia, et.tä,missä saman vaiti-
31981: kan alaiset kansat ovat eri rotua, puhuva,t eri kieliä, ovat
31982: eri uskonnollista valmumrusrta j,a missä niillä on hj,storialEs-
31983: ten olosuhteitten perusteella saavuteft1tu erilainen kulttuuri
31984: ja kansallistunto, siellä eivät yritykset pakollisen ulkonai-
31985: sen yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi lainsä&dännössä
31986: j,a haJlinnossa vaikuta yhdistävästi, vaan päin vastoin ha-
31987: joittalvasti. Ja 1toiselta puolen muodostaa se hyvinvointi,
31988: jonka kukin kansa 'tuntee, jos se saa nauttia omia sille so-
31989: veltuvia lakejaan ja laitoksiaan, siteen, joka lujasti toisiinsa
31990: liittää saman valtakunnan eri kansallisuudet. Että asian-
31991: laita on sellainen, todistaa Suomessa saavutettu kokemus-
31992: kin. Viime vuosisadalla, kun Suomi sai elää oman oikeus-
31993: järjestyksensä turvissa j:a sen ha:llinto tapahtui yksinomaan
31994: !kotimaisten vimnomai,sten avulla, juurtui t,ää;llä va:kaumrus,
31995: että yhdistyminen Ven&jän kanssa tuotti maalle etuja, minkä
31996: ohessa vuosiswtojen taistelujen synnyttämä katkera mieliala
31997: Venäjää kohtaan väistyi ystävällisempien tunteiden ,tkltä.
31998:     Suomen kansan pyrkimykset edelleen säilyttii!ä maan
31999: oikeutta eivät niin ollen, kuten joskus on väitetty, ole risti-
32000: riidassa Venäjän etujen kanssa eivätkä tarkoita Keisar,i-
32001:      Suomen perustuslalden voimassa pitäminen.              29
32002: 
32003: kunnan ja Suuriruhtinaanmaan välisen siteen höllentä-
32004: mistä. Ei mikään ole enemmän omansa lujittamaan tätä
32005: sidettä, kuin että Suomen oikeusasema venäläiseltä taholta
32006: tunnustetaan. Edusikunta on vakuutettu siitä, ettei Venäjällä
32007: voi olla todellista etua Suomen oikeusj ärj esty ksen hä vittä-
32008: misestä. Niinkuin Eduskunta myöskin on erinäisiä kertoja
32009: osottanut, voidaan Venäjän etuja sellaisissa Suomen
32010: asioissa, jotka koskevat näitä etuja, hyvinkin valvoa, ilman
32011: että Suomen oikeutta silti tarvitseisi polkea.
32012:      Jollei oikeusjärjestystä pidetä voimassa, ei mikään yh-
32013: dyskunta voi pysyä olemassa. Kustakin oikeusjärjestyksen
32014: ]oukkauksesta on yhdyskunnalle enemmän tai vähemmän
32015: vahinkoa. Mutta jos maan oma hallitus polkee sen oikeutta,
32016: eivärt maalle turmiolliset seuraukset voi jäädä tulemaUa.
32017: Jos tämä trupahtuu la,ajemmalti tai järjestelmän mukaisesti,
32018: vaikuttaa se höllentävästi kaikkiin yhteiskuntasiteisiin.
32019:      Suomen kansa on tot1tunUJt Hallitsij,an korkermpana teh-
32020: tiiJvänä pitämään ma!an lakien ja oikeuden voimassapitämi-
32021: sen, ja siHä on perus.tuslaeissaan tukea tälle käsitykseUeen.
32022:      Eduskunta on sen vuoksi ka~tsonut velvollisuudekseen
32023: niin hyvin maata kuin Teidän Keisarillist,a Majesteettianne
32024: kohtaan avomielisesti T~eidän Keisarilliselle Majestee-
32025: tillenne esiintuoda, mihin onnettomaan asemaan Suomi on
32026: saatettu, ja sara sen nojalla, mitä tässä on esitetty, alamai-
32027: suudessa anoa,
32028: 
32029:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
32030:            mossa suvaitsisi lcäskeä ryhdyttäväksi sellaisiin
32031:            toimenpiteisiin, että Suomen perustuslait pidet-
32032:            täisiin voimassa, ja maa sekä lainsäädäntöön että
32033:            hallitukseen ja hallintoon nähden saisi nauttia
32034:            oikeuttansa sisäiseen itsenäisyyteen.
32035: 
32036:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
32037: 
32038:    Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1912.
32039: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
32040:            1912. -   Anomusmietintö N:o 11.
32041: 
32042: 
32043: 
32044: 
32045:                Maatalousvaliokunnan mie-
32046:            ti n t ö N: o 2 Eduskunnassa tehdyn ano-
32047:            musehdotuksen johdosta, joka koskee maa-
32048:            miestalvikurssien sekä karjanhoito-oppilai-
32049:            tosten ylläpitämisel{si myönnettävien mää-
32050:            rärahojen korottamista.
32051: 
32052:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
32053: lähettänyt edustajain Herttuan y. m. anomusehdotuksen
32054: N :o 96, joka koskee maamiestalvikurssien ja karjanhoito-
32055: oppilaitosten ylläpi.tämiseksi myönnettiLvien määrärahojen
32056: korottamista.
32057: 
32058: 
32059:     Maanviljelyksen kehittyessä kasvavat tämän elinkeinon
32060: harjoittajalle asetettavat vaatimukset. Tämän vuoksi ja
32061: maanviljelyksen monipuolisuuden tähden on tälle •alalle
32062: antautuvan erityisesti valmistauduttava tehtäväänsä ja
32063: sitä varten hankittava itselleen yleissivistyksen ohella eri-
32064: tyisiä, maatalouden .kehityksen mukaisia ammattitietoja.
32065: Suurena syynä maatalouden huonoon kannattavaisuuteen
32066: maassamme onkin maanviljelijäin ammattisivistyksen
32067: puutteellisuus. Tämä koskee niinhyvin varakkaampia, suu-
32068: rempain tilain haltijoita, kuin vähävaraisempia pienvil-
32069: jelijöitä. Varakkaammalla maanviljelijällä on kuitenkin
32070: yleensä helpompi hankkia itselleen ammattisivistystä, jota-
32071: paitsi hän voi ja, jos hoidettavansa tila on suurenpuoleinen,
32072: hänen tarvitseekin avukseen palkata erityisiä ammattihen-
32073: kilöitä, kuten työnjohtajia ja karjakoita. Toisin on laita
32074: pienviljelijän. Ollen samalla työnantajana ja työntekijänä
32075: on hänen itsensä mieskohtaisesti hoidettava ja hallittava
32076: 2           1912. -   Anomusmietintö N :o 11.
32077: 
32078: talouttaan ja siis oltava !Siitä perillä yksityiskohtia myö-
32079: ten. Pienviljelijän on myöskin vaikeampi kuin suurviljeli-
32080: jän omin neuvoin hankkia itselleen ammattisivistystä.
32081: Meidän maassamme, jossa maanviljelys on väestön pää-
32082: elinkeino ja jossa sekä itsenäisinä että vuokraajina toimi-
32083: vain viljelijäin valtava enemmistö on pienviljelijöitä, tu-
32084: lee siis maataloudellista ammattisivistystä tarkoittavien
32085: toimenpiteitten erityisesti kohdistua viimeksimainittuihirn
32086: maan viljelijä piireihin.
32087: 
32088: 
32089:     Varsinainen, järjestetty maanviljelysopetus pantiin
32090: meillä alulle v. 1840, jolloirn ensimmäinen alempi maan-
32091: viljelyskoulu perustettiin Mustialan sotilasvirkatalolle
32092: Tammelan pitäjrussä. Toistakymmentä vuotta oli tämä
32093: maan ainoana maanviljelyskouluna. V. 1856 pärutettiin pe-
32094: rustaa lisäksi seitsemän samaHaista koulua eri osiin maata
32095: ja on niitä seiY jälkeen yhä lisätty aina vuoteen 1898 asti.
32096: Puheenalaiset koulut ovat, niinkuin aikaisemmin .muualLa-
32097: kin, järjestetyt käytännöllis-tietopuolisiksi. Tämän ope-
32098: tusjärjestelmän tarlroitu'ksena on, kuten tunnettu, antaa
32099: oppilaalle sekä tarpeellisia ammattitietoja että käytän-
32100: nöllistä taitoa ja kä·tevyyttä kaikissa ma•anviljelykseen
32101: kuuluvissa töissä. Mikäli pitkäaikainen ulkomailla sekä
32102: kotimaassa saavutettu kokemus osottaa, johtaa kyseessä
32103: oleva järjestelmä kuitenkin siihen, että jompikumpi puoli
32104: opetuksesta, •tavallisesti tietopuolinen, joutuu kärsimään.
32105: Sitäpaitsi vaatii tämä järjestelmä verrattain pitkän oppi-
32106: ajan, tavallisesti kaksi kokonaista vuotta. Näin ollen on
32107: ilmeistä, etteivM vähävaraisten pienviljelijäin pojat voi
32108: käyttää puheenaJ.aisia kouluja hyväkseen ainakaan siinä
32109: tarkoituksessa että he koulun käy.tyään palaisivat takaisin
32110: kotitaloonsa itsenäistä maanviljelystä harjoittamaan. Edel-
32111: leen on huomattava, että koulut poikkeuksetta ovat olleet
32112: sijoitetut suurtiloille. Tosin ovat tällaiset tilat laajoine ja
32113: useasti etevine viljelyksineen ja monipuolisine laitoksineen
32114: tarjonneet oppilaille paljon nähtävää ja opittavaa, mutta
32115:     Maamies- ja karjanhoitokoulujen avustaminen.             3
32116: 
32117: toiselta puolen vaikutti tilan suuruus ettei oppilas1
32118:  jolla harvoin ennestään oli kokemusta järkiperäisessä
32119:  maanviljelyksessä, ennättänJit eikä kyenny•t perehtymään
32120: itse tilan hoitoon, sen talouden järjestämiseen ja vielä vä-
32121: hemmin syventymään tilan kannattavaisuuteen vaikutta-
32122: viin seikkoihin, mikä varsinkin sille, joka koulun päätet-
32123:  tyäiän aikoo siirtyä omaa taloutta hoitamaan, on mitä tär-
32124:  kein. Olosuhteet näillä koulutiloilla eivät siis ole voineet
32125: tarjota juuri minkäänlaisia sov•eltamislmhtia pienviljeli-
32126: jän omille olosurhteille. Todellisuudessa ovatkin puheen-
32127:  alaiset koulut, kuten anomusehdotuksessa huomautetaan,
32128: muodostuneet oppilaitoksiksi, jotka pääasiallisesti valmis-
32129: tavat vouteja ja työnjohtajia suurviljelystä varten.
32130:      Kun pienviljelijät siis eivä:t voineet käyttää hyvä,kseen
32131: mainittua maataloudellista opetusta, hel'ätettiin ammatti-
32132:  piireissä ensi kerran jo 1870-luvulla ja sitten uudelleen
32133: 1890-luvulla vireille kysymys tämän opetuksen järjestä-
32134:  misestä uudelle, erityisesti pienviljelijän tarpeita vasta-
32135: valle kannalle. Ulkomailla saavutettu kokemus oli osotta-
32136: nut, että maatalousopetuksessa yleensä tietopuolinen ja
32137: käytännöllinen opetus voidaan erottaa toisistaan kuin myös
32138: että tällaisen erottamisen kautta kumpikin näistä opetuk-
32139: .sen puolista voidaan järjestää tehokkaammaksi, kuin niiden
32140: ollessa yhd:i!stettyina. Mutta paitsi mainittua etua on täl-
32141: laisesta menettelystä vielä seurauksena, että opin saanti
32142: tulee oppiajan lyhyyden ta'kia verrattain halvaksi, joten
32143: vähävaraisemmatkin voivat siitä päästä osallisiksi, kuin
32144: myös että opetusta voidaan samalla ·antaa suuremmalle
32145: oppilasmäärälle, kuin; 1käytännöllis-tietopuolisissa kouluissa,
32146: joissa oppilasluku on riippuvainen koulutilan suuruudesta.
32147:     Meillä alettiin tätä uutta tietopuolista opetusjärjestel-
32148: mää toteuttaa maamiestalvikursseissa, joita vuosina 1889
32149: -1898 perustettiin kolmeen eri paikkaan. Oppiaika kestää
32150: näissä kaksi talvikautta. Vaikka nämät kurssit, päättäen
32151: niihin pyrkivien oppilaiden verrattain suuresta lukumää-
32152: rästä, ovat saavuttaneet maataviljelevän väestön suosion,
32153: ovat ne kuitenkin, oletettavasti oppiajan pituuden ja siitä
32154: 4          1912. -   Anomusmietintö N :o 11.
32155: 
32156: johtuvan opin saannin kalleuden takia, jääneet vähävarai-
32157: semmilta pienviljelijöiltä yleensä käyttämättä.
32158:     Valiokunnan käytettävänä olevasta tilastosta vuodelta
32159: 1901 ilmenee, että koko maassa silloin 1,000 maanomistajaa
32160: kohti oli ainoastaan 10 maanviljelyskoulun käynyttä, ja-
32161: kautuen tämä eri lääneihin nähden seuraavasti: Hämeen
32162: läänissä oli 1,000 maanomistajaa kohti 38 maanviljelyskou-
32163: lun käynyttä, Uudenmaan läänissä 36,2 , Turun ja Porin
32164: läänissä 22, Kuopion läänissä 8, 6 , Mikkelin läänissä 6»,
32165: Viipurin läiiJnissä 4,3 , Oulun läänissä 3, 7 ja Vaasan lää-
32166: nissä 3, 3 • Torppareista oli ainoastaan 1 tuhannesta maan-
32167: viljelyskoulun käynyt. Tämä tilasto osotti siis selvästi toi-
32168: selta puolen, että silloinen maatalousopetus oli aivan riit-
32169: tämätön ja toiselta puolen, ettei se sellaisenaan kyennyt
32170: tyydytJtämään maataviljelevän väestön suuren enemmistön
32171: eli pienvi~jelijäin opintarvetta. Mainitut seikat antoivat
32172: Maanviljelys- ja Talousseurojen Edustajakokoukselle ai-
32173: hetta harkita maatalousopetuksen uudestaan järjestämistä.
32174: Kuten anomusehdotuksessa huomll!utetaan, asettivat maini-
32175: tut seurat erityisen komitean asiata lähemmin valmista-
32176: maan. Tämän komitean v. 1902 ilmestyneessä mietinnössä
32177: on pienviljelijäin maatalousopetusta varten laadittu seik-
32178: kaperäiset ohjelmat, joiden mukaan yksitalviset, tietopuo-
32179: liset maamieskoulut tulisivat maataloudellisen alkeisope-
32180: tuksen päämuodoksi. Sen lisäksi sisälsi mainittu mietintö
32181: myös ehdotuksia kiertävistä maamieskouluista, neuvoja-
32182: toiminnasta ja maanviljelysharjoittelusta. Pääasiallisesti
32183: puheenalaisten ohjelmien pohjalla, niitä kuitenkin ilaajen-
32184: taen ja täydentäen, teki Hallituksen asettama komitea v.
32185: 1908 yhtenäisen suunnitelman alemman maanviljelysope-
32186: tuksen järjestämiseksi, laatien samalla erinäisiä tätä varten
32187: tarpeellisia yksityiskohtaisia ehdotuksia. Näiden ehdotuk-
32188: sien mukaisesti, joita Maanviljelyshallitus ja Suomen Maa-
32189: talousseurojen Keskusliitto vaadituissa lausunnoissaan
32190: puolsivat, on sekä yksitalvisia että kiertäviä maamieskou-
32191: luja perustettu, ja ylläpidetään niitä valtion varoilla.
32192:     Maamies- ja karjanhoitokoulujen avustaminen.             5
32193: 
32194:    Main~ttujen    yksitalvisten maamie6koulujen tarkoituk-
32195: sena on, lähemmin määriteltynä, vaikuttaa ammattiharras-
32196: tuksen heräittllimiseksi ja antaa sellaista, paikallisiin oloi-
32197: hin sovellutettua tietopuolista, maataloudellista alkeis-
32198: opetusta, jonka avulla toimeensa käytännöllisesti jossakin
32199: määrin jo perehtynyt maanviljelijä voi ryhtyä harjoitta-
32200: maan järkiperä:istä, etupäässä omintakeista maanviljelystä.
32201: Samalla tulee puheenalaisen opetuksen myös olla pohjana
32202: laveammalle j·a perinpohjaisemmalle, jatkuvalle ammatti-
32203: opetukselle maamiesopistoissa. Oppiaika maamieskouluissa
32204: kestää noin kuusi kuukautta ja alkaa lukuvuosi tavalli-
32205: sesti marraskuun alusta. Opettajiston tehtäviin kuuluu,
32206: paitsi opetuksen antaminen koulussa, kesäisin toimia kier-
32207: tävinä neuvojina ja oppilaiden harjoittelun valvojina kou-
32208: lun piirissä. Kiertävien maamieskoulujen oppikurssi on
32209: vain kaksikuukautinen, ja pidetään koulua kolmessa eri
32210: paikassa talven kuluessa. Opettajiston tehtävät ovat pää-
32211: aoiassa samat kuin yksitalvisissakin maamieskouluissa.
32212: Kiertävät maamieskoulut ovat tarkoitetut erityisesti, sel-
32213: laisia syrjäisiä seutuja varten, joissa maatalous on alku-
32214: peräisenä kehitysasteella ja asutus havvaa. Ensimmäinen
32215: yksitalvinen maamieskoulu avattiin, kuten anomusehdotuk-
32216: sessakin mainitaan, v. 1906. Seuraavina vuosina perus-
32217: tettiin niitä useampia, v. U)08 yhteensä 8. Vuonna 1909,
32218: jolloin viimeinen perustettiin, oli niitä yhteensä 16. Kier-
32219: tävistä maamieskouluista avattiin ensimmäiset v. 1901, ja
32220: on niitä nykyään seitsemän. Useimmissa tapauksissa ovat
32221: aiotteentekijöinä kouluja perustettaessa olleet paikalliset
32222: maanviljelysseurat tai erityiset kannatusyhdistykset.
32223:     Kokemus näiden koulujen toiminna8ta ei tosin ole pitkä-
32224: aikainen, mutta osottaa •kuitenkin että niissä toteutettu
32225: opetusmuoto yleensä vastaa pienviljelijäin va·atimuksia.
32226: Tämä ilmenee niinhyvin siitä, että oppilasmäärä on vuosi
32227: vuodelta melkoisesti lisääntynyt kuin myös siitä että eri
32228: osissa maata on tehty alotteita uusien koulujen perustami-
32229: seksi. Niinpä on aivan viimeisinä vuosina yksitalvisia kou-
32230: luja anottu perustettaviksi Lappeen, Liperin, Viitasaaren,
32231:             1912. -   Anomusmietintö N :o 11.
32232: 
32233: Kankaanpään ja Karttullan pitäjiin sekä suomalaiselle
32234: Uudellemaalle ja Savonlinnan ympäristöön sekä kiertäviä
32235: maamieskouluja Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle. Kuten
32236: anomus~hdotuksessa huomautetaan, eivat nämä;t anomuk-
32237: set vielä ole Hallituksen puolelta tulleet ratkaistuiksi. Mie-
32238: tintöön liitetystä kartasta näkyy, että kyseessä olevia maa-
32239: mieskowluja on vähimmin tai puuttuu kokonaan juuri
32240: niissä osissa maata, joista edelläluetellut anomukset uusista
32241: kouluista on Hallitukselle jätetty. Niinpä on Kuopion lää-
32242: nissä ainoastaan yksi ID!l!amieskou1lu; Mikkelin läänissä
32243: sekä V:aasan ja Uudenmaan läänien suomenkielisen väestön
32244: keskuudessa ei ole ainoatakaan pienviljelijöille järjestettyä
32245: maa taJoudellista a1keiskoul ua.
32246:     Joskin edellä esitetty tilasto vuodelta 1901 mruanvil-
32247: jelyskouluissa käyneistä lienee, sen jälkeen kuin yksital-
32248: viset maamieskoulut ovat alkaneet toimia, jossakin mää-
32249: rin muuttunut edullisemmaksi, on kuitenkin Valiokunnan
32250: mielestä ilmeistä, etteivät toimessa olevat maanviljelysop-
32251: pilai.tokset läheskään riitä :tyydyttämään opin saannin yhä
32252: kasvavaa tarvetta, varsinkin kun otetaan huomioon että
32253: viimeisten kymmenen vuoden kuluessa on lakannut kaksi-
32254: toista käytännollis-tietopuolista maanviljelyskoulua ja yh-
32255: det kaksivuotiset maamiestalvikurssit Tähän nojaten ja
32256: ottamalla huomioon paikalliset alotteet, on Valiokunta har-
32257: kinnut että lähimmässä tulevaisuudessa tarvittaisiin aina-
32258: kin kymmenen uutta kiinteä:tä ja neljä kiertävää maamies-
32259: koulua. Edel[isiä olisi paitsi jo mainittuihin seitsemään
32260: paikkaan, joihin niitä on anottu, perustettava myöskin itäi-
32261: sen Uudenmaan ruotsalaiselle alueelle, Mikkelin läänin län-
32262: tiseen sekä Kuopion läänin koilliseen osaan. Kiertäviä
32263: maamieskouluja olisi, paitsi edellä mainittuihin kahteen
32264: paikkaan Vaasan läänissä, vielä saatava Ahvenanmaalle,
32265: jossa nykyisin toimiva yksivuotinen maanviljelyskoulu
32266: :kohdakkoin •lakkaa, sekä Kemin kihlakuntaan.
32267:     Ei ole enää edellytettävissä, että perustettaviksi aiotut
32268: koulut voisivat alkaa toimintansa kuluvan vuoden mar-
32269: raskuun alusta eikä myöskään kaikki yht'aikaa vuonna
32270:     Maamies- ja karjanhoitokoulujen avustaminen.            7
32271: 
32272: 1913. Mutta Valiokunnan mielestä olisi erittäin tärkeätä,
32273: että v. 1913 viisi kiinteätä ja kolme kiertävää sekä sitä seu-
32274: raavana vuonna 1914 niinikään viisi kiinteätä ja yksi kier-
32275: tävä maamieskoulu saattaisi alkaa vaikutuksensa.
32276:     Nykyiset yksitalviset maamieskoulut nauttivat jonkun
32277: verran eri suuruisia vuotuisia apurahoja vaihdellen 11,000
32278: ja 15,000 markan välillä koulua kohti, jota paitsi niiden
32279: perustamiseksi, opetusvälineiden ja kaluston hankkimiseksi,
32280: on myönnetty lwulua kohti keskimäärin 3,000 mk. ke11ta
32281: kaikkiaan. Vastaavat määrärahat kiertävää maamieskou-
32282: lua kohti ovat tehneet noin 8,000 markkaa vuodessa ja noin
32283: 2,000 mk. kerta kaikkiaan perustamiskustannuksia. Mikäli
32284: kokemus osottaa, ,tarvitaan kutakin yksitalvista maamies-
32285: koulua varten keskimäärin 12,500 mk. vuosittain ja ki,er-
32286: tävää maamieskoulua varten 8,000 mk. Suunniteltujen
32287: kymmenen kiinteän ja neljän 'kiertävän maamieskoulun
32288: vuotuinen valtioapu tekisi edelläolevan mukaan siis yh-
32289: te~nsä 157,000 mk. ja määräraha perustamiskustannuksiin
32290: 38,000 mk. kerta kaikkiaan. Jos v. 1913 avattaisiin viisi
32291: kiinteätä ja kolme kiertävää koulua, kuten ylempänä on
32292: edellytetty, ei sanottuna vuonna luonnollisesti tarvittaisi
32293: koko vuotuista valtioapua, vaan ainoastaan arviolta neljäs
32294: osa siitä eli siis yhteensä 21,625 mk. ynnä perustamiskustan-
32295: nuksiin 21,000 mk eli kaikkiaan 42,625 mk. V. 1914 tar-
32296:  vittaisiin koko vuotuinen valtioapu mainittuja v. 1913 alka-
32297:  via kouluja vart~n eli siis 86,500 mk. sekä tämän lisäksi
32298:  1914 vuoden marraskuun alusta alkavaksi aiottuja viittä
32299:  kiinteätä ja yhtä kiertävää maamieskoulua varten niinikään
32300:  neljäs osa vuotuisesta valtioavusta eli 17,625 mk. ynnä pe-
32301:  rustamiskustannuksiin 17,000 mk. Siis vuonna 1914 tar-
32302:  vittaisiin yhteensä 121,125 mk. ja sen jälkeen edelleen vuo-
32303:  sittain 157,000 mk.
32304: 
32305: 
32306:    Anomusehdotuksessa on myös ehdotettu et'tä määräraha
32307: karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämiseksi korotettaisiin
32308: vuodeksi 1913 yhden uuden tietopuolisen ja kahden kier-
32309: 8            1912. -    Anomusmietintö N :o 11.
32310: 
32311: tävän karjanhoitokoulun perustamista varten yhteensä
32312: 20,400 markalla.
32313:     Karjanhoidon alalla ei oppilaitosten puute nykyisin ole
32314: yhtä tuntuva, kuin maanviljelyksen alalla. Tosin on vii-
32315: meisinä vuosina useampia käytännöllis-tietopuolisia karjan-
32316: hoitokouluja lakannut toimimasta, mutta niiden sijaan on
32317: perustettu tietopuolisia kouluja, joita tätä nykyä on kuusi.
32318: Näiden lisäksi on, Valiokunnan saaman tiedon mukaan, äs-
32319: kettäin varoja myönnetJty anomusehdotuksessa mainitun
32320: tällaisen koulun perustamiseksi Pohjois-Savoon. Kuiten-
32321: kin tarvitaan kiertäviä pienviljelijäin oloihin soveJltuvia
32322: karjanhoitokouluja ei ainoastaan niihin seutuihin, jotka
32323: anomusehdotuksessa mainitaan eli Etelä-Karjalaan ja Pe-
32324: rä-Pohjola-an, vaan myöskin Pohjanmaan ruotsalaiselle
32325: alueelle, jossa ei ole ainoatakaan karjanhoito-oppilaitosta.
32326: Kun kiertävän karjanhoitokoulun vuotuiset menot, kuten
32327: anomusehdotuksessakin mainitaan, ovat arvioitavat noin
32328: 5,000 markaksi koulua kohti, tarvittaisiin kyseenalaisten
32329: kolmen koulun perustamiseksi vuotuisesti yhteensä 15,000
32330: mlk. lisämäärärahoja.
32331:     Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
32332: että Eduskunta päättäisi anoa,
32333:                että paikallisesta alotteesta syntyville uusille
32334:             maamieskouluille ja karjanhoitooppilaitoksille
32335:             annettaisiin apurahoja valtion varoista edellä-
32336:             olevan suunnitelman mukaisesti.
32337: 
32338:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paa-
32339: sikivi, varapuheenjohtaja J. Castren (osittain), ja jäsenet
32340: Björk, Brander, Eloranta (osittain), Eronen, Huttunen,
32341: Lautasalo, Marttila, Mäki, Pullinen, Rannikko, Saalasti,
32342: Siren (osittain), Sjöstedt-Jussila, Storbjörk ja Tokoi sekä
32343: osittain varajäsenet Pulkkinen, Jalonen, Miettinen ja
32344: Tanttu.
32345:     Helsingissä toukokuun 10 päivänä 1912.
32346: 
32347:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
32348:    1912. -    Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 11.
32349: 
32350: 
32351: 
32352: 
32353:                  S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
32354:              n e n a no m u s, joka koskee maamies- ja
32355:              karjanhoitokoulujen avustamista.
32356: 
32357: 
32358: 
32359: 
32360:        Snurivaltaisin, ArmoiUsin Keisari
32361:                ja Suuriruhtinas!
32362: 
32363: 
32364: 
32365: 
32366:    Eduskunnassa' on tehty anomusehdotus, joka koskee
32367: maamies- ja karjanhoitokoulujen avustamistJa, j'a on Edus-
32368: kunta tfumän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
32369: 2    1912. -    Edusk. anom. -          Anomusmiet. N :o 11.
32370: 
32371:      Opetus Suomessa aikaisemmin perustetwissa alemmissa
32372: maanviljelyskouluissa on käytännöllis-tietopuolista ja sen
32373: tarkoituksena on antaa oppilaallfl sekä tarpeellisia ammatti-
32374: vie-toja että käytännöllistä t,aJitoa j·a krutevyyttä maan:vilje-
32375: lykse,en kuuluvissa töissä. Tällrursess·a opetusjärjestelmässä
32376: joutuu kuitenkin jompl!kumpi puoli opetuksest•a, ~ta1V1aUisesti
32377: tietopuolinM., kärsimään ja se vaatii verrruttain pitkän O'Ppi-
32378: aj·an, y,leen:sä 'm~si 'VI\liotta. Kun tälJ,a:iset kouLut I()IV,at s]joi-
32379: tet.ut suurtiJoiilile, e.iJvä1t ldLosuhltoot :kioru:hutiwoi~1a myösikään
32380: ol'e voineet 't'lLI1jot'a ;sov,e1taJm.iJskloh't]a pienv.illjelijäm ta~lou­
32381: de1le. 'DodelliBUIUJdessa ov,a:tikin rpu<hrena1a:ise,t ilwulut muo-
32382: dostuneet '<JPpilLaitJoksikisi, jotika päruasia1lisesti vaJlmistamat
32383: v·oll!t,ej'a j'a työnjo.htaji·a suuJ.1v,]l,jelystä JV,arten.
32384:      Kun: pie.n:viljeEjä1t, jot1ka muodostavat Suomessa maan-
32385: vilj·elijäin suU!ren enemmi,stön, eivät voineet käyttä,ä hy-
32386: väiklseen näissä maanviljelyskouluissa ,annettua opetusta,
32387: heräitettiin ammwttipid!reissä ensi kerran jo 1870-luvuUa j·a
32388: siitten uudelleen 1890-luvuHa vireillle kysymys maanvi,lje-
32389: lysopetuiksen jä,rje:stämi·sestä siten, ett,ä se vastaisi pienvil-
32390: jelij änkin ta.rpe1ta. Kokemus on osottaruut, et,tä ma,a:tal:ous-
32391: opetukse'SSia tietopuolinen ja käytännöllinen opetus voida,an
32392: eTotba!a toisilstamr, kuin myös että t1äHa!iJsei11 e.roUamisen
32393: kaut,ta kumpikin näistä opetukS~en puolista sa1ateta·an jär-
32394: jestäJä entistä tehokka.ammwksi. Opetusta v10id~Lan samalla
32395: ant.a.a suuremmalle oppihsmäii,rä1lle, kuin: käytämJ.öHis-tie-
32396: tapuoEsissa Imuluissa. Oppiajan lyhen,tämisell:ä saadaan
32397: myös koulUinkäY'n:nin aiheuttamat menot pienemmiksi, jo-
32398: ten vähä,varaisemma:tkin voivat sii,t.ä pääst'ä os·aHisiksi.
32399:      T,ätä uutrt:a tie1topuolista opet,usjärjestelmfåiä ale.ttiin en-
32400: siksi toteui'taa maa:miest.alvikursseissa, joissa oppiaika
32401: kestää kaksi talvikautta. Kun kuitenkin tämäkin opetus-
32402: muoto, oletettavasti oppiajan pituuden ja siitä johtuvan
32403: opinsaannin kalleuden takia, jäi vähä,varaisemmilta pien-
32404: viljelijöiltä riittävästi käyttämättä, on asiantuntijain
32405: avuUa vallillistettu pienvil.jeHjäin maatalousopetusta. var-
32406: ten seikkaperäinen ohjelma, jonka mukaan yksitalviset
32407: tietopuoliset maamieskoulut sekä niiden ohella kiertävrut
32408:      Maamies- ja karjanhoitokoulujen avustaminen.                       3
32409: 
32410: maamieskoulut tulisivat olemaan al-emman maanviljelys-
32411: opetuksen päämuotona. Tämän ohjelman mukaisesti on
32412: si·ttemmin perust·et,tu ja valtion varoilla ylläpidetty sekä
32413: yksi·talvisia että kiertäviä maamieskouluja.
32414:      Yksitalvisten ma;amieskoulujen tai'Iko1tuksena on ·ammat-
32415: tihllirrastuksen herättäminen ja sellaisen, pa~kallisiin olori-
32416: hin soveltuvan 1tlietopuolisen maataloudellisen ·alkeisopetuk-
32417: sen antaminen, jonJm ruvulla toirrneernsa käytännöllisesti jo-
32418: honkin mäiilrin perehtJlllyt mruanVliljeilijä voi ryhtyä har-
32419: joit,tama•an järki'perä,istä., etupäässä omintakeista mruan-
32420: viljelystä, samana kun tiilmä opetus on laajemman maa-
32421: miesopistoissa annetta v:an opetuksen pohj·a:na. Kiiertävät
32422: maamieskoulut ova.t tarkotetut erityisesti syrjäisiä ja har-
32423: va·an asuttuja ,sewtruja va,rten, joissa maatalous on alkupe-
32424: räiseHä kehitysasteeHa. Kokemus sekä yksitaLvisten että
32425: kie:vt1ävien maamiesko:ulUJjen toiminnasta osottaa, •että nämä
32426: opetusmuodot v:astwavat pienviljel.ijälin 'tarpeita.
32427:      Tunnettua on, etteivät nykyään toimessa olevat m3!an-
32428: viljelysoppi1aitokset lfuheskään riitä tyydyttämään opin-
32429: saannin yh•ä kasvavaa tarvetta, varsinkin koska kaksitoista
32430: aikaisemmin peruste.ttua käytännöllis-tietopuolista maan-
32431: vilj,ely;sk~ouJ!UJa j•a yhdet ilmlkisi•VIUotiset ma,amiesta!lvilkumsi.t on
32432: viimeisten kymmenen vuoden kuluessa lakkautettu. Asian-
32433: tuntijain valmistaman suunnitelman mukaan tarvitaan tar-
32434: peen .tyydytJtäm[seksi ainakin ·kymmenen uutta kiinteätä
32435: sekä neljä kiertävä.ä maamieskoulua. Hallitukselle onkin
32436: tehty anOIIlluksia kiinteiden yksitalvisten maamieskoulujen
32437: perustamisesta Lappeen, Liperin, Wiitasaaren, Kankaan-
32438: pä.äm ja KarttuJ.an pitäjiin sekä Uudenma'a:n swomenkieli-
32439: sel·le alueelle ja Savonlinnam ympäristöön ·sekä kie:vtruvien
32440: kou:lujen perustamisesta Keski- ja Etelä-Pohja:nma·alk
32441: Näiden lisälkisi oEsi kiinteitä kouluja perUJstettava. itäisen
32442: Uwd!enmaan ruotsinki eEselle ·alueelle, 1\fi.kk:,eJi.n lruä:nin län-
32443:                            1
32444: 
32445: 
32446: tiseen j·a Kuopion lä äni.n koilliseen osaan sekä kiertä:viä
32447:                            1
32448: 
32449: 
32450: 
32451: maalmie1skouuuj,a Ahvenanmaalle ja Kemin kih~·akuntaan.
32452: Suot.av!lia oLisi, että pUJhee:na ·o:levista iklouluist,a v;uonna 1913
32453: 4    1912. -     Edusk. anom. -         Anomusmiet. N :o 11.
32454: 
32455: rpuol,et iki:i'll!te.istä j.a useimmrut kiertävistä selkä sittä selllir'aa-
32456: vana vuonna imlUJUJt 'Vioils~va.t a~kaa rtoiunintamsa.
32457:     Mikäli kokemus on osottanut, tarvi,taan yksitalvisen
32458: mawmieskoulUJll yHäpitämis~ksi vuosittwin ikesk~määrin
32459: 12,500 ma!'lkka·a ja kiertruvän maamieskoulun Vlllosiunenoi-
32460: hin noin 8,000 ma•nmkaa. T:äililän on lisä:ttävä kiinteän ma•a-
32461: mieskoulun perustamismenoi!hin, apetusväEneiden ja, ka-
32462: luston haill'mkimise~n 3,000 ma·rkka.a kel'ta kwi:kkiaan se]{jä
32463: varstara vana mä.ärärahana kiertä:vää maami,eskouhua varten
32464: 2,000 ma!'lkkaa.
32465: 
32466:     Karj,anhoildon alalla ei oppilaitosten puute ole nykyisin
32467: yhtä tuntuva, kuin maanviljelyksen alalla. Tosin on vii-
32468: meisinä vuosina useampia käytännöHis-tietopuolisia karjan-
32469: hoitokouluja lakannut toimimasta, mutta niiden sijaan on
32470: perustettu tietopuolisia kouluja, joita tätä nykyä on kuusi.
32471: Kuitenkin t'arvita,an kiertäv•iä, pienvilrjelijäin oloihin SO\vel-
32472: tuvia, 'kiarjanhoitokouluja, joiden vuotuiset menot ovat ar-
32473: vioitav,art noin 5,000 markaksi koulua kohti, Etelä-Karja-
32474: laan ja Perä-Pohjo1aa:n sekä Pohjanma1an ruotsinkidiselle
32475: alu'OOlle, jossa ei ole aiuoata:kaa[l' karja:nhoito-oppilaitosta.
32476:     Edellä esitetyn nojal1a E·duskiunta saa Teidän Keisarilli-
32477: selta MajesteetiHanne ,alamailsesti anoa,
32478: 
32479:                   että paikallisesta alotteesta syntyville uusille
32480:                maamieskouluille ja karjanhoito-oppilaitoksille
32481:                annettaisiin apurahoja valtion varoista edellä
32482:                olevan suunnitelman mukaisesti.
32483: 
32484:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
32485: 
32486:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
32487: 
32488: 
32489: 
32490: 
32491:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
32492:            '19'12. -   Anomusmietintö N :o '12.
32493: 
32494: 
32495: 
32496: 
32497:                 R a u t a t i e v a l i o k u n n a n m i e-
32498:            t i n t ö N :o 3 Eduskunnalle jätetyistä uusia
32499:            rautateitä koskevista anomusehdotuksista.
32500: 
32501:     Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta Rauta-
32502: tievaliokuntaan lähettänyt useita rautateitä koskevia ano-
32503: musehdotulrsia, jotka ovat painettuina näiden Valtiopäi-
32504: väin asiakirjain LiiUeissä VII sivuilla 5-62.
32505:     Näitä käsitell€ssään on V aliakunnalla ollut käy.t.että-
32506: vänään kysymyksessä olevia ratasuuntia koskevia osaksi
32507: virallisia, osaksi yksityisten hankkimia ja Valiokunnalle
32508: toimittamia tilastoja, kustannusarvioita ja muita puheena-
32509: olevia rautatiehankkeita koskevia tietoja.
32510:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivmä päätti Eduskunta
32511: anoa että rautateitä rakennettaisiin Ylivieskan asemalta
32512: Oulun radalla Haapajärven kautta lisalmeUe Savon ra-
32513: dalla, Pieksämäen asemalta Savon radalla Savonlinnan
32514: kaupunkiin, haararatoineen Varkauteen, Lahden kaupun-
32515: gista Heinolan kaupunkiin, Turusta Uuteenk!llupunkiin,
32516: vViipurin kaupungista Koiviston satamaan sekä Oulusta
32517: Vaalaan. Kun näistä radoista toistaiseksi kuitenkin ai-
32518: noastaan Pieksämäen Savonlinnan rata on määrätty ra-
32519: kennettavaksi, ja koska hallituskin puolestaan on tehnyt
32520: esityksiä uusien rautateiden rakentamiseksi, kestänee vielä
32521: useita vuosia ennenkuin Eduskunnan tähän saakka päättä-
32522: mät ruatatiet ehtivät tulla rakennetuiksi. Tämän tähden
32523: on Eduskunnalla Valiokunnan mielestä syytä näillä valt-io-
32524:  päivillä supistaa rautatierakennuksista tehtävät päätök-
32525: set mahdollisimman vähiin.
32526: 2           '1912. -   Anomusmietintö N:o 12.
32527: 
32528:      Siihen nähden että harvaan asutun maamme taloudelli-
32529: selle edistykselle on tärkeää että ajanmukaist.en kulkulaitos-
32530: ten kautta poistetaan pääasia1lliset edis•tyksen est.eet, on Va-
32531: liokunnan mielestä tarpeellista ·että maamme rautateiden
32532: rakentamista vast•aisuudessa suuremmalla nopeudella ja
32533: voimakkaammin kuin tähän asti ajetaan ja et<tä sen tähden
32534: rautatieverkkomme laajentamiseksi myöskin käyt•etään ul-
32535: komaista pääomaa, milloin sitä edullisesti on saatavissa.
32536: Niinikään olisivat rautatietyöt tä,stedes järjestettävät työ-
32537: väen etuja huomioon ottaen siten että rautatierakennuksiin
32538: tottuneeNa työväeUä olisi jatkuvasti kestä.vää työtilaisuutta.
32539:      :Ennenkuin Valiokunta on ryhtynyt edellämainittuja
32540: anomuksia yksityiskohtaisemmin käsittelemään on Valio-
32541: kunta myös ottanut harkittavakseen kysymyksen valtion-
32542: rautateiden rakennushankkeista johtuvien pakkolunastus-
32543: ja korvauskustannusten alentami•sesta. Kos.ka nämä kus-
32544: tannukset yl•eensä ovat nousseet, jopa toisinaan kymme-
32545: uenteenkin osaan rakennuskustannuksista, ja viimeisinä
32546: vuosikymmeninä ovat yhtämittaa kohonneet, on Valiokun-
32547: nan mielestä ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden kautta mai-
32548: nitut kustannukset saataisiin alenemaan. Rautatie kun jo
32549: it.sestä1än on omiaan suuresti lisäämään sitä ympäröivän
32550: seudun kiinteistöjen arvoa eikä näin ollen ole syytä rauta-
32551: tiestä johtuvia etuja edelleen lisätä, on Valiokunnan mie-
32552: ]('Stä kohtuuden mukaista siirtää kuntien ja yksityisten
32553: suoritettavaksi rautateitä rakennettaesssa tarvittavan maan
32554: lunastus ynnä muut sellaiset kustannukset. Sentähden on
32555: Valiokunta samoin kuin se komitea, joka vuosien 1905-
32556: 1906 valtiopäivien esityksen johdosta vuonna 1907 asetettiin
32557: valmistelemaan kysymystä pakikoluovutuskustannusten
32558: supistamisesta rakennettaessa valtionrautateitä Suomessa,
32559: pitänyt suotavana et.tä vastedes päätettäessä rauta.teitä ra-
32560: kennettavaksi valtion kustannuksella, rakennustyön ulotta-
32561: misen ehdoksi määrät.täisiin :
32562:      1 :ksi) et.tä niiden kuntain tahi yksityisten henkilöiden,
32563: joille rautatiestä on lähinnä hyötyä, tulee edeltäkäsin sitou-
32564: tua maksntta luovuttamaan valtioHe:
32565:                      Uusia rautateitä.                      3
32566: 
32567:      ainaiseksi
32568:      kaiken ratarakerulUkseen ynnä siihen kuuluvia ojia ja
32569:  vesiviemäriä va1~ten tarvittavan maan ynnä tarpoollisen
32570:  vesialueen;
32571:      kaiken maan, joka tarvitaan radanvarti:oimisalueita,
32572:  asemia, pysäkkejä, last·aus- ja yhtymäpaikkoja, soranottoja
32573:  sekä vesiasemia ynnä niihin kuruluvia johtoja Yarten;
32574:      metsämaissa 15 metriä leveän alan molemmin puolin
32575:  radan keskilinjaa sekä, missä työn laatu vaatii isompaa
32576:  leveyttä, sen määrän kuin siihen tarlwit.ukseen tarvitaan;
32577:      kaiken maan, joka tarvitaan rautatien rakentamisen
32578:  takia tehtäviä uusia teitä taikka vanhojen yleisten tahi
32579:  yksityisten teiden siir:tämistä varten sekä oikeuden järvistä
32580:   ja vesistöistä tarpeen mukaan ottaa ratarakennukseen ja ra-
32581:   dalla harjoitettavaan liikenteeseen ynnä muuhun tarvitta-
32582:  van veden sekä tehdä ja vastaisesti lmnnossa pitää veden-
32583:  ottoa varten tarpeellisen johdon, missä ei katsota olevan
32584:  h anki,tta va aluetta sanottua tarkoi•tusta varten;
32585:       työn kestä·essä
32586:      kaiken sivukaivauksia, kivien tahi maan kasauksia sekä
32587:   kiven- ja soranottoja ynnä niihin kuuluvia teitä ja sivu-
32588:   raiteita yTmä vedenottoa varten tarvi<ttavan maan, työn
32589: · päättyessä jätettäväksi takaisin si1loisessa kunnossaan;
32590:       2 :ksi) että kuntain tahi yksityisten samaten tulee si-
32591:   toutua antamaan korvausta huonerakennusten siirtämisistä,
32592:   hankaluuksista vaikeutetun maan viljelemisen, pitennetty-
32593:   jen teiden tahi muiden hankaluuksien takia, olkootpa ne
32594:   minkä nimisiä tai laatuisia tahansa, joiden voidaan katsoa
32595:   johtuvan rautatien rakentamisen johdosta aiheutuneista
32596:   haitoista, kuin myöskin ilmaiseksi täyttämään sen velvolli-
32597:   suuden tehdä aitaa radan varrelle, joka voimassa olevan
32598:   pakkoluovutuslaiJl mukaan on rautatien omistajan asiana,
32599:   paitsi mikäli se koskee asema-alueiden aitaamista; sekä
32600:       3 :ksi) että kaikki täyden omistusoikeuden saamiseksi
32601:   luovutettuun maahan tarvittavat asiaparperit, kuten kartat
32602:   y. m. valtio<lle kustannuksia tuottamat.ta hankitaan ja an-
32603:   netaan Hallitukselle;
32604: 4           1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
32605: 
32606:     ja ovat asianomaiset kaiken tämän ohessa velvolliset
32607: korvaamaan valti'olle mitä tässä kohden mahdollisesti saat-
32608: taa yhdessä tai toisessa suhteessa jäädä täyttämättä.
32609:     Valiokunnan mielestä olisiva,t kuntain osalle tämän
32610: kautta tulevat kustannukset kuitenkin jaettavat kuntain
32611: jäsenten kesken heille kullekin rauta.tien rakentamisesta
32612: tulevan hyödyn mukaan.
32613:     Samoin kuin komiteakin on Valiokunta sen ohessa si,tä
32614: mieltä, että kysymyksenalaisen avustusvelvollisuuden täyt-
32615: tämiseksi annettaisiin asianomaisille kunnille valtiolainoja
32616: edullisilla ehdoilla sekä että edelläolevista ehdoista v;oi.tai-
32617: siin joko kokonaan tai osaksi luopua, kun on kysymJik:sessä
32618: maan yleisen edun kannalta tärkeän rautatien rakenta-
32619: minen.
32620: 
32621: 
32622:    Valmisteltavakseen saamat anomusehdotusten tarkoitta-
32623: mat rautatieasiat on Valiokunta jakanut kolmeen pääryh-
32624: mään, nimittäin yhdysratoja, pääradanluontoisia ja pai-
32625: kaJJisratoja koskeviin.
32626: 
32627: 
32628:                        A. Ybdysradat.
32629:    Tähän ryhmään kuuluvia rautateitä koskevat Valio-
32630: kunnan mielestä seuraa Yat anomusehdotukset:
32631:    1. Tutkimuksen toimittamista rautatietä varten Suo-
32632: lahden asemalta Ylivieskan ~asemalle sekä arm. esityksen
32633: antamista mainitun radan mkentamisesta koskeva ed. Jal-
32634: kasen anom. ehd. N :o 41.
32635:    2. Rautatien r.akentamåsta Kokkola11 kaupungista Suo-
32636: lahteen tarkoittava ed. Torpan y. m. anom. ehd. N :o 27.
32637:    3. Tutkimuksen toimeenpanemista rautatietä v~arten
32638: Suonenjoen asemalta Savon radalla Ylivieskan asemalle
32639: Oulun rada:lla sekä arm. esityksen ant.amist,a sanotun radan
32640: rakentamista tarkoiHava ed. Etelämäen ja Kivikosken
32641: arwm. ehd. N :o 28.
32642:                      Uusia rautateitä.                       5
32643: 
32644:    4: a. Rautatien rakentamista Porin kaupungista Kan-
32645: ka;anpään kautta Haapamäen asemalle tarkoittava ed.
32646: Grönvallin y. m. anom. ehd. N :o 29.
32647:     4 b. Rautatien mklentamista Haapamäen asemalta Vir-
32648: tain, Parkanon ja Kanka,anpään kautta Poriin tarkoittava
32649: ed. Tuomen y. m. anom. ehd. N :o 30.
32650:     4 c. Hautatien rakentamista Porista Kurun-Ruoveden
32651: kautta Haapamäelle tarkoittava ed. Kaa'kko-ojan ja E. S.
32652: Yrjö-Koskisen anom. ehd. N :o 86.
32653:     5. Tutkimuksen toimeenpanemista rrau,tatietä varten
32654: Epilän-Kuloveden pysäkkien väliltä Porin radaHa Mie-
32655: toon tai Koskenkorvan asemalle Seinäjoen-Kristiinan ra-
32656: dalla tarkoittava ed. Junnilan y. m. anom. ehd. N :o 81.
32657:      Sittenkun Eduskunnan vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
32658: villä päättämä Iisalmen-Ylivieskan rata sekä näillä val-
32659: tiopäivillä päätetty Pieksämäen-Jyväskylän rata, aika-
32660: naan valmistuvat, on Valiokunnan mielestä tarpeellinen
32661: liikeyhteys etelästä pohjoiseen kulkevain pääratain vä-
32662: lillä saatu aikaan, eivätkä mitkään edellämainittujen
32663: anomusehdotusten tarkoittamat yhdysradat sen vuoksi
32664: enää ole niin tärkeitä eWi jollekin niistä tältä kannalta olisi
32665: annettava ehdoton etusija.
32666:    Työsuunnitelmansa mukaisesti on Valiokunta käsitellyt
32667: anomusehdotukset seuraavassa järjestyksessä.
32668: 
32669: 
32670: Tutkimuksen toimittaminen rautatietä varten Suolah-
32671: den asemalta Ylivieskan asemalle Oulun radalla sekä
32672:    armollisen esityksen antaminen mainitun t•adan
32673:                    rakentamisesta.
32674:       Tätä rataa on 1908 vuoden Rautatieklom.itoo yksimieli-
32675: :'it>sti puoltanut ja olisi rata mainitun lmmitean mie-
32676: lestä johdettava Suolahdesta Äänekosken kautta, jossa on
32677: suuremmoinen paperitehdas, Hietaman ja Parantalan
32678:  koskien ohitse Saarijärven kirkonkylään, josta rata Hil-
32679: monkosken ohitse ja läheten Huopanankoskea, olisi vedet-
32680: 6           1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
32681: 
32682: tävä johonkin 60 km pituisen Kivijärven lahdelmaan, siten
32683: tarjo~n parannet.t.uja kulkuneuvoja koko Kivijärven pitä-
32684: jälle sekä sieltä suuren Keiteleen vesistön pohjoisimpaan
32685: lahtoon Keiteleenpohjaan. Sieltä kulkisi ratta Pihtiputaan
32686: kirkonkylän kautta ja Alvajärven itäpuolitse Haapa-
32687: järvelle, jossa se yhtyisi Eduskmman jo päättämään Iisal-
32688: mffil'--Ylivieskan rataan. Lahden-Heinolan radan, josta
32689: myöskin jo on olemassa Eduskunnan päätös, vastaisuudessa
32690: Jyväskylään jatketuksi tultua muodostuisi tämä rata ta-
32691: '"ana,an uudeksi, kauttakulkuliikkeelle erittäin sopivaksi
32692: emäradaksi kautta maan.
32693:     Paitsi e:ttä tämä rata tulisi kulkemaan seutujen läpi!
32694: jotkia talvisaikana enemmän kuin useimmat muut osat Suo-
32695: mea ovat kuLkuneuvojen puutteessa, tulisi sillä, varsinkin
32696: kun Viitasaaren asuttu ja vilkasliikkeinen kirkonkylä ei
32697: tulisi olemaan kuin noin 25 km päässä, paikallisratana
32698: olema1an melkoinen merkitys, syystä että se kulkisi usean
32699: teollisuudelle kelpaavan kosken lähellä ja, sekä kruunun
32700: että y,ksityisten suurten metsämaiden halki, jonka ohessa
32701: se kulkisi seutujen läpi, joissa on erinomaisia niitty- ja savi-
32702: maita. Tämän tähden ja kun ra:ta, kulkien usean suuren
32703:  vesistön lähellä, epäilemättä tulisi liikealueeltaan sangen
32704: suureksi, ja luonnollisena ja,tkona Jyväskylällr--Suolahden
32705: rataosalle muodostaisi lyhimmän yhdyssiteen Jyväskylän
32706: ja Oulun radan välillä, saa Valiokunta kunnioittaen eh-
32707: dottaa
32708:                 että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, ko-
32709:              twellinen tutkimus toimitettaisiin linjalla Suo-
32710:              lahti-Haapajärvi, siltä osalta kuin se 1Jielä on
32711:              tutkimatta.
32712: 
32713: 
32714:     llantatien l'akentamineu Kokkolan kaupungista
32715:                        Suolahteen.
32716: 
32717:     Kun Eduskunta näillä valtiopäivillä on päättänyt yh-
32718: ;listää Savon ja Pohjanmaan radd Pieksämäeltä suoraan
32719:                      Uusia l'Butateitä.                     7
32720: 
32721: .Jyväskylään rwkennettav,aUa rautatiellä, ei Suolahden-
32722: Kokkolan linjalla Valiokunnan mielestä tulisi yhdysratana
32723: olemaan mainittavaa merkitystä ja kun Kokkolan kau-
32724: punki sitäpaitsi on verrattain lähellä Iisalmesta Ylivies-
32725: kaan rakennettavaksi ehdotetun yhdysradan päätekohtaa,
32726: olisi puheena oleva suunta yhdy,srat,ana sitäkin vähemmän
32727: a,rvmnen.
32728:     Kysymyksessä oleva ratasuunta, joka jo on tutkittu,
32729: ansaitsee ValiokuunJan mielestä kyllä huomiota paikallis-
32730: ratana, mutta kun mainitun suuntaisen paikallisradan ra-
32731: kentaminen moniin ennen rakennettaviksi päåltettyihin
32732: rautateihin nähden ei voine tällä kertaa tulla kysymykseen,
32733: saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
32734:               ettei tämä anomusehdotus antaisi aihetta
32735:            1nihinlcään toimenpiteisb:n E dttskunnan puolelta.
32736: 
32737: 
32738:   Tutkimuksen toimeenpaneminen rautatietä varten
32739:    Suonenjoen asemalta Savon radalla Ylivieskan
32740:              asemalle Oulun radalla.
32741: 
32742:    Siihen nähden että yhdysrata Savon ja Oulun ratain
32743: välille jo on päätetty rakennettavaksi Iisalmesta Ylivieskan
32744: asemalle, saa Valiokunta kunnoittaen ehdottaa
32745:               ettei puheenaoleva anorfliuschdotus antais'i
32746:            aihetta mihinkään toimenpiteeseen Eduslt,unnan
32747:            puolelta.
32748: 
32749: 
32750: Rautatien rakentaminen Porin kaupunnista Kankaan-
32751:          pään kautta Haapamäen asemalle.
32752: 
32753:    Kun Valiokunta on asettunut sille kannaHe, et,tä uusia
32754: rautateitä näillä valtiopäivillä ol1si ainoastaan poikkeus-
32755: tapauksessa päätettäwä, ja kun se sellaiseen poikkeusase-
32756: maan on asettanut .Jyväsky,län'-Pieksämäen sekä Raasulin
32757: 8           1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
32758: 
32759: --Hiitolan radat, ei Valiokunta tällä kertaa ole katsonut
32760: voivansa ehdott.aa Porin-Haapa.mäen ra•taakaan raken-
32761: nettavaksi. Valiokunta pitää tätä rataa kuitenkin siksi
32762: tärkeänä ja tarpeellisena, että Eduskunnan olisi siihen
32763: kiinnitet•tävä erityistä huomiota. Kun vuonna 1898 raken-
32764: nettiin Mäntyluodon satamarat.a, oli se mielipide yleinen
32765: haJlituspiireissä ja Eduskunnassa, että Mäntylnodosta olisi
32766: saatava Pohjanlahden rannalle talvisatama Etelä-Pohjan-
32767: maata ja Satakunnan maakuntaa varten. Tässä tarkoituk-
32768: sessa käytettiin Mäntyluodon satamarakennuksiin 560,000
32769: mal'l\ikaa valtionvaroja j•a Porin kaupunki uhrasi samaan
32770: tarkoitukseen 1,650,000 markkaa. Sanotusta ajasta alkaen
32771: onkin Mäntyluodon yhdistäminen sisämaan kanssa rauta-
32772: tiellä ollut pohdinnan alaisena valtiopäivillä ja on tämän
32773: radan suuri merkitys maamme kehitykselle aina tunnus-
32774: tt>ttu. Siitä huolimatta on kuitenkin tämä rata saanut
32775: Yäistyä muiden tieltä, ja näin ollen ovat Mäntyluodon sa-
32776: tamaan uhratut valtion ja Porin kaupungin varat jääneet
32777: suureksi osaksi hedelmiä tuottamatta.
32778:      Talvilaivaliike on viime vuosikymmeninä yhä enemmän
32779: tullut päiväjärjestykseen, ja se mielipide on vakiintunut,
32780: että kaHreamaton tavaravaihto ulkomaiden kanssa on
32781: maamme aineellisen vaurastumisen eEnehto. Muttil talvi-
32782: liikettä \-älitetään nykyään ainoastaan etelässä olevien
32783: satamain kautta, jota vastoin laaja Pohjanlahden rannikko
32784: kaipaa kokonaan talvisatamaa. Tämä asiain tila tekee,
32785: että rautati·erahdit Pohjois- ja Keski-Suomesta talvisata-
32786: miin tulevat tavaran kuljeHajille kohtuuttoman kalliiksi,
32787: joka voitaisiin välttää, jos olisi olemassa talvisatama lähem-
32788: pänä, Pohjanlahden rannalla.
32789:      Pohjanlahden jäättömin satama on Mäntyluoto. Sen
32790: todistaa Heposaaren satamassa jää- ja tuulisuhteista vuo-
32791: desta 1885 pidetty tarkka päiväkirja. Tämän päiväkirjan
32792: mukaan on vuosia ollut, jolloin purjehdus Mäntyluodolla
32793: olisi ollut esteetön jopa 339 päivää vuodessa (v. 1910).
32794: Laivaliike onkin kestänyt siellä toisinaan helmikuuhun ja
32795: on toisina·an alkanut jo maaliskuulla.
32796:                      Uusia rautateitä.                      9
32797: 
32798:      Syyt tähän jäät;tömyyt.een johtuvat. muun mua::;sn siitä.
32799: et.tei Mäntyluodon ulkopuolella ole saaristoa, ja että nwla,;
32800: Kokemäenjoki purkaa vetensä Mäntyluodon ja Reposaaren
32801: välillä olevan salmen kautta mereen. Tehdyt. tutkimukset
32802: sitä paitsi osoii!tavat, että meri Mäntyluodon kohdalta ns-
32803: taavalle rannalle Ruotsin puolella Agön seutuvilla, on
32804: Pohjanlahden jäätJt.ömin vyöhyke. Kokemus on myös osoit-
32805: tanut, että samat tuulet, jotka täyttävät Hangon sata-
32806: Inan jäillä, aukaisevat Mäntyluodon sataman, joten, jos
32807: talviliiket:tä harjoitett.aisiin Mäntyluodolta, pääsy merille
32808: Suomesta ei kovimpinalman tai vina keskeytyisi.
32809:      Mutta yhtä tärkeätä kuin on kunnollisen talvisataman
32810: saanti Pohjanlahden rannalle, yhtä tarpeellista on saada
32811: rautatie pohjoiseen Satakuntaan, jossa ei ole kilometriä-
32812: kään tätä nykyajan tärkeintä liikenteen välittäjää.
32813: Tällä alueella, joka tekee 9,069 neliökilometriä, asui Y. 1910
32814: kaikkiaan 130,319 henkilöä. Siinä osassa ma.a.kunt·aa, jonka
32815: halki Parin-Haapamäen rata tulisi kulkemaan, on erittäin
32816: paljon viljelyskelpoisia soita, varsinkin kruunun mailla.
32817: Kruunun metsä-a:lueet tekevät siellä yhteensä 164,468 ha.
32818: Näissä metsissä on Metsähallituksen tekemäin laskujen
32819: mukaan myytäviä sahapuita, hiomopuita, propsipui.t.a ja
32820: polttopuita yhteensä nykyään, nuor.ta metsää lukuunotta-
32821: matta, 51,475,600 kuutimetriä, joidenka yhteenlaskettu
32822: hinta arvioidaan 11 miljoonaksi markaksi. Tämä erit.tä1n
32823: laaja metsäalue takaisi aijotulle rautatielle pysyvän run-
32824: saan tulon ja kohottaisi tuntuvasti metsäin arvoa, sekä te-
32825: kisi mahdolliseksi niiden entistä voimaperäisemmän hoita-
32826: misen, kun pienemmällekin puutavaralle, kuten esimerkiksi
32827: haloille, saataisiin parempi menekki.
32828:      Kyseessä olevalla alueena on 60 erisuuruista koskea.
32829: jotka voisivat tulla teollisuuden palvelukseen, jos olisi ole-
32830: massa kulkuneuvoja, millä kuljettaa tavaroita markkina-
32831: paikoille. Nykyään se on mahdo:tonta, kun läheisimpään
32832: kaupunkiin on usein sadankin kilometrin matka, sekin hy-
32833: vin mäkistä. Luonnonvoima•t saava't uinua kun ei ole mah-
32834: dollisuutta niiden käyttämiseen.
32835: 10         1912. -    Anomusmietintö ~ :o 12.
32836: 
32837:     Kun Eduskunta jo on päättänyt Jyyäskylän--Pieksä-
32838: mäen radan rakennettavaksi, tulisi, jos Porin-Haapamäen
32839: ra:ta rakennetaan~ yhtäjaksoinen rautatie kulkemaan suo-
32840: raan ja lyhintä tietä Karjalasta ja Savosta Etelä-Pohjan-
32841: maan ja Satakunnan kautta mahdollisimman jäättömään
32842: merisatamaan ja palvelisi näin ollen uutena emäratana
32843: kaikkia näitä maakuntia.
32844:      Se suuri uhrautuvaisuus, jota tämän radan varsilla ole-
32845: vat kunnat ja Porin kaupunki ovat osoittaneet, on Valio-
32846: kunnan mielestä varsin tärkeä ja huomioon otettava. Paitsi
32847: että kunnat ovat .tämän radan tutkimukseen suorittaneet
32848: 39,050 markkaa, on kaikki rataa varten •tarvittava metsä-
32849: maa ja snurin osa viljelysmaata luvattu ilmaiseksi ja sen li-
32850: säksi sitouduttu avustuksena suorittamaan 460,000 mark-
32851: kaa, josta Porin kaupunki on luvannut 300,000. Kun pak-
32852: kolunastus kyseessä oleva:lla m.dalla on laskettu 1,229,159
32853: markaksi, tekevät kaikki lupaukset yhteen"'ä sen mitä Va-
32854: liokunta katsoo tarpeelliseksi \'aatia kunnilta ennenkun
32855: uusia rautateitä piiätetä1in rakennettavaksi.
32856:      Jos Eduskunta hyväksyy Valiokunnan tässä mietin-
32857: nössä tekemän ehdotuksen kuntien velvollisuudesta suorit-
32858: taa pakkoluovutusc ynnä muut kustannukset vastedes pää-
32859: tettävillä radoilla, tarjoutuisi tässä tilaisuus panna mai-
32860: nittu periaate täytäntöön.
32861:      Kai1kkeen tähän nähden ja vaikka Valiokunta ei ole
32862: tahtonut ehdottaa uusia ratoja ennen päätettyjen lisäksi
32863: nyt päätettäväksi, saa Va:liokunta Parin-Haapamäen ra-
32864: dan tärkeyteen nähden kuitenkin kunnioittaen ehdottaa
32865: 
32866:                että Hallitus aikanaan antaisi armollisen
32867:            esityksen Pori~EIaapamäen radan rakentam·i-
32868:            sesta sittenkun ne kunnat, joiden halki tämä
32869:            rata tulisi kulkemaan, ovat li allitukselle jät-
32870:            täneet sitoumukset kaikkien pak1wluna.~tusku8-
32871:            tannusten suorittamisesta, ja
32872:                että armollinen esitys tänliin radan rakenta-
32873:            rnisesta annettaiBiin tliin hy1•is8ä a;join että radan
32874:                        Uusia rautateitä.                     11
32875: 
32876:             rakentamiseen ~~oidaan ryhtyä heti kt~n Edm-
32877:             /i;unnan aikaise,rr~~m,in päättämät mdat ovat ra-
32878:             kenneflut.
32879: 
32880: 
32881: Rautatien ral{entaminen Pol'in kaupungista Ruoveden
32882:                  kautta Haapamäelle.
32883:     Kun tämä anomus tarkoittaa samaa rataa kuin edelli-
32884: nen anomus ja tässä vain on kysymys radan suunnasta
32885: Ja koska suunnan määrääminen on vastedes tarkemmin
32886: päätettävii~ saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
32887: 
32888:                 ettei tämä anom~Mehdotus antaisi aihetta
32889:             trLihinkään toimenpiteisiin Edusknnnan p1w-
32890:             lelta.
32891: 
32892: 
32893:   Tutkimuksen toimeenpaneminen rautatietä varten
32894:   Epilän-Kuloveden pysäkkien väliltä Pm•in radalla
32895:        !\tietoon tai Koskenkorvan asemalle Sei-
32896:                näjoen-Kristiinan radalla.
32897:     Kun Valiokunta jo on ehdottanut pyydettäväksi armol-
32898: lisen esityksen Porin~Haapamäen rataa varten, niin
32899: Valiokunta katsoo Satakunnan ma3!kunnan tarpeen tällä
32900: kertaa tulevan t.yydytety ksi. Tähän nähden saa Valio-
32901: kunta kunnioittaen ehdottaa
32902: 
32903:                 ettei tä,mä anorr~~usehdotus antaisi aihetta
32904:             mikinl.:ään toinwnjriteeseen Edushmnan puo-
32905:             lelta.
32906: 
32907: 
32908:               B. Pääradantapaiset rautatiet.
32909:    =~äitä tarkoittavat seuraavat anomusehdotukset:
32910: 
32911:    1.    Tutkimuksen toimeenpan~emista Lahdesta Päijän-
32912: teen    liinsipnoJiJ.-;e .JyYäskyHiiin rakennettavaa rautatietä
32913: 12         1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
32914: 
32915: ,·arten tarkoittava ed. Kaakko-ojan y. m. anom. ehd.
32916: X:o 34.
32917:     2. Rautati<m rakentamista Heinolasta .Jyväskylään
32918: tarkoittava ed. vYiljomaan y. m. anrun. ehd. N :o 2.
32919:     3. Tutkimuksen toinwenpanemista rannikkoradan ra-
32920: kentamista varten Helsingistä Wiipuriin tarkoittava ed.
32921: ,T. Castrenin y. m. anom. ehcl. N :o 84.
32922:     4. Tutkimuksen toimeenpanemista Sa1osta Riihimäelle
32923: ralmnnettava,a rautatietä varten 'tarkoittava ed. Renvallin
32924: ~'· m. anom. ehd. N :o 82.
32925:     5. Tutkimuksen toimeenpanemista rautatietä varten
32926: Paimion asemalta Riih1mäeHe ja arm. esityksen antamista
32927: mainitun raclan rakentamisesta tarkoittava ecl. Kärnän y.
32928:  m. anom. ehd. N :o 85.
32929:      6. Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimitta-
32930:  mista mutatietä varten Nurmeksesta Kuhmoniemen kir-
32931:  kolle koskeva ed. Pulkkisen anom. ehd. N :o 14.
32932:      7. Rautatien rakentamista Kajaanin kaupungista Ris-
32933:  tijärwn ja Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomns-
32934:  sa]mella tarkoittava ed. Pulkkisen anom. ehd. N :o 13.
32935: 
32936: 
32937: 
32938: Tutkimuksen toimeenpaneminen Lahdesta Päijänteen
32939:       länsipuolitse Jyväskylään rakennettavaa
32940:                   rautatietä varten.
32941: 
32942:     Koska Eduskunta jo on päättänyt rautatien rakennet-
32943: ta va.ksi Lahdesta Heinolaan ja siis on luonnollista e.ttii
32944: Lahden kaupunki aikanaan tätä rataa jatkaen saatetaan
32945: liikeyhteyteen .Jyväskylän kaupungin kanssa, saa Va1io-
32946: kunta kunnioittaen ehdottaa
32947: 
32948:               ettei tämä anomusehdotus antaisi aihetta
32949:            rnihinkään toimenpiteeseen E du.skunnan pu{)-
32950:            lelta.
32951:                      Uusia rautateitä.                    13
32952: 
32953: 
32954:    Hautatien rakentaminen Heinolasta Jyväskylään.
32955: 
32956:       Vuoden 1908 Rautatiekomitea pitää tätä rataa tärkeänä,
32957: .o;e kun saattaisi Keski Suomen suoranaiseen yhteyteen Suo-
32958: menlahden kans.sa. Valiokunta, jonka mielestä tällä ra-
32959: claUa olisi suuri merkitys, varsinkin jos rata Suolah-
32960: desta pohjoiseen rakennetaan, on kuitenkin sitä mieltä että
32961: no seudut, joiden läpi kysymyksessä oleva ra.t~ tulisi kuJke-
32962: maan, eivät nyt ole varsin kipeästi rautatien tarpeessa~
32963: knn Päijänteen laaja vesireitti, joka 7 kuukautta vuodessa
32964: on käytettävänä, on omiaan tuntuvassa määrin rautatien
32965:  puutetta toistaiseksi korvaamaan. Koska rautatien tarve
32966: toisissa osissa maata nykyään on pidettävä suurempana,
32967:  voidaan V aliakunnan mielestä tämän radan rakentaminen
32968:  jättää vastaiseksi, ja saa Valiokunta tämän johdosta kunni-
32969: oittaen ehdottaa
32970: 
32971:               ettei tämä anornusehdotu8 antaisi aihetta rni-
32972:            hinkään toimenpiteeseen Edu.gk1mnan puolelta.
32973: 
32974: 
32975:  Tutkimuksen toimeenpaneminen raunikimradan ra-
32976:       kentamista varten Helsingistä \Viipuriin.
32977: 
32978:    Koska Etelä-Suomi jo on rautatieliikenteeseen nähden
32979: paljoa edullisemmassa asemassa kuin muu Suomi ja kun ne
32980: rannikkokaupungit, joiden kaut1ta puheenaoleva rata tulisi
32981: kulkemaan jo ovat rantatieverkon yhteydessä, ei tämä rat•a,
32982: joka sitäpaitsi tulisi kilpailemaan saman suuntaisen, lähei-
32983: sen pääradan kanssa, ole Valiokunnan mi(~lestä tarpe~n Yaa-
32984: iima eikä suotavakaan. Valiokunta sen vuoksi kunnioit-
32985: taen ehdottaa
32986: 
32987:                ettei tämä anomusehdotus antaisi aihetta
32988:            m.ihin!.·ään toitnenpiteeseen Edu.skunnan puo-
32989:            lelta.
32990: 14          1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
32991: 
32992: 
32993: Tutkimuksen toimeenpaneminen Salosta tai Paimion
32994: asemalta Riihimäelle rakennettavaa rautatietä varten.
32995: 
32996:     Sen jälkeen kun Turku on kehittyn)nt tärkeäksi talvi-
32997: satamaksi ja pysyväinen, jO'kapäiväinen liikeyht.eys sen
32998: kautta on saatu aikaan Tukholman yli Keski- ja Länsi-
32999: J;~uroopan kanssa, on rautatieliikenne niin järjestettävä että
33000: Venäjältä Turkuun kohdistuva lmuHakulkuliike saatetaan
33001: mahdollisimm~n nopeaksi, mukavaksi ja halvaksi. Kun
33002: ei vielä ole olemassa mitään rautatielinjaa, joka Turusta
33003: lähtien kutakuinkin suoraan yhdistäisi tämän kaupungin
33004: Pietarin kanssa, on Valiokunnan mielestä syytä kiinnittää
33005: huomiota ehdotuksiin, jotka tarkoittavat mainittujen ka u-
33006: punkien välisen rautatielinjan lyhenemistä. KoRka mai-
33007: nhtu välimatka, rakentamalla rautatie Riihimäeltä Saloon
33008: tai Paimioon, melkoisesti lyhenisi ja huomioon ottaen sen--
33009: kin seikan e:ttei kysymyksessä olevan radan valmiiksi tultua
33010: olisi tarvis !aRkea Riihimäen Toijalan radalla raskaita kis-
33011: koja, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
33012: 
33013:                että taloudellinen ja, jos tarue vaatii, ko-
33014:            neellinen tutkimtts toimitettaisiin näillä rata-
33015:            linjoilla.
33016: 
33017: 
33018: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittami-
33019:      nen rautatietä varten Nurmeksesta Kuhmo-
33020:                    niemen kirkolle.
33021: 
33022:    Siihen katsoen et.tä tämän linjan varsiHa olevat seutu-
33023: kunnat ovat Suomen koskirikkaimpia ja kun valtiolla näillä
33024: seuduin on varsin laajoja kasvurikkaita metsämaita, on
33025: Valiokunnan mielestä syytä ryhtyä •toimenpiteisiin tämän
33026: seudun huonojen, taloudellista kehittymistä hidastavien lii-
33027: kennoolojen parantamiseksi, 'ja saa Valiokunta sen vuoksi
33028: kunnioittaen ehdottaa
33029:                     Uusia I'autateitä.                     15
33030: 
33031:               että taloudellinen ja, jos tarve vaatii, koneel-
33032:           linen tutkimus to,imitetta'i..~iin tällä linjalla.
33033: 
33034: 
33035: Rautatien rakentaminen Kajaanin kaupungista Risti-
33036:    järven ja Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle
33037:                  Suomussalmella.
33038:    Vaikkakin kysymyksessä olevilla metsärikkailla seu-
33039: duilla on puute liikeneuvoista, niin Valiokunta, siihen näh-
33040: den että jo tätä ennen on päätetty rakentaa ja tutkia niin
33041: monta rautatietä, saa kunnioittaen ehdottaa
33042: 
33043:               ettei tämä anon~nsehdot'us antaisi aihetta rni-
33044:            hinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
33045: 
33046: 
33047: 
33048:                     C. Paikallisradat.
33049:    Tähän ryhJinään kuulluvia ratoja käsittelevät seuraavat
33050: anomusehdotukset.
33051:     1. Tutkimuksen toimeenpanemista rautatietä varten
33052: Risteen asemalta Porin radalla Loimaan asemalle Turun-
33053: Toijalan radalla tarkoittava ed. Sjöstedt-Jussilan y. m.
33054: anom. ehd. N :o 87.
33055:     2. Rautatien rakentamista Koljolan asemalta Kasinie-
33056: men kautta Käkisalmeen koskeva ed. Arokallion anom.
33057: ehd. N:o 3.
33058:     3. Tutkimuksen t•oimittamista rautatien rakentamista
33059: Yarten Järvenpään asemalta Mäntsälän, Pukkil.an, Orimat-
33060: tilan, Artjärven ja ~Jlimäen kuntien kautta Korian ase-
33061: malle tarkoittava ed. Mynttisen y. m. anom. ehd. N :o 31.
33062:     4. Tutkimuksen toimeenpanemista rautatietä v.arten,
33063: joka Lylyn aseman kohdalla yhdistäisi Pohjanmaan radan
33064: Päijänteeseen, tarkoittava ed. Kaakko-ojan y. m. anom.
33065: ehd. N:o 35.
33066: 16          1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33067: 
33068:    3. Va,ltioavun ja 'valtiolainan myöntämistä hankkeissa
33069: olevaa Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan rakennettavaa
33070: rautatietä varten tarkoittava ed. Kairamon y. m. anom.
33071: ehd. N:o 83.
33072:    6 a. Hautatien rakentamista Kangasalan asemalta Lah-
33073: teen tarkoittava ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd.
33074: ~;o 32.
33075:      6 b. Tutkimuksen toimittamista Kangasalan asemalta
33076: Lahteen rakennett.a vaa rautatietä sekä sanotun raUJtatien
33077: rakentamista tarkoittava ed. 1Viljakaisen y. m. anom. ehd.
33078: N:o 33.
33079:      '7. Rautatien rakentamista Värtsilän asemalta Hiiskos-
33080: ln,l1e tarkoittava ed. Taiaan y. m. anom. ehd. N :o 88.
33081:      8. Valtionavustuksen myöntämistä Helsingistä Pusu-
33082: laan rakennettavan rautatietä varten tarkoittava ed. Erkon
33083: ja Hallstenin anom. ehd. N :o 80.
33084:       9. Tutkimuksen toimeenpanemista radan rakentamista
33085: varten Tornion asemalta Tornion ulkosata.maan Röyttään
33086: ja sinne perustettavan kauppasataman sopivaisuudesta
33087: sekä arm. esityksen antamista tämän radan rakentamisesta
33088: käsittelevä ed. Juneksen anom. ehd. N :o 36.
33089: 
33090: 
33091:      Tutkimuksen toimeenpaneminen rautatietä varten
33092:          Risteen asemalta Porin radalla Loimaan
33093:             asemalle Turun-Toijalan radalla.
33094: 
33095:     Koska tämä ra.tasuunta tulisi palvelemaan varsin väki-
33096: rikasta ja viljavaa seutua, olisi sillä suuri merkitys tavara-
33097: ja matkustajaliikenteeseen nähden, mikä selvinnee sii,täkin~
33098: että tällä nyt puheenaolevalla seudulla on usei,ta suuria
33099: osuusmeijereitä, joist·a Huittisten on maamme suurimpia,
33100: suuria kauppaliikkeitä, joiden ta varavälitys nousee mel"
33101: koisiin summiin, sahoja, myllyjä, turvepehkutehtaita sekä
33102: Alastaron tulitikkutehdas, joiden valmisteita suuret mää-
33103: l'ät lähetetään markkinoille. Huomiota ansaitsee myöskin
33104: yhä kasvava maanviljelystarvikkeiden, viljan ja rehuvaro-
33105:                        Uusia- I'autateitä.                     17
33106: 
33107: jen kuletus Loimaan jokilaaksossa samoin kuin Vampulan
33108: ja Köyliön pitäjien laajoista, hyväkasvuisista metsi'Stä on
33109: odotettavissa poHtopuiden kuletus Turkuun ja sen kautta
33110: aina Ruotsiin asti.
33111:     Paitsi suurta paikallista merkitystä, olisi tämä rataosa
33112: tärkeä senkin vuoksi, että se tuntuvasti helpottaisi yhdys-
33113: liikennettä Varsinais-Suomen ja Satakunnan keski- ja poh-
33114: joisosien välillä. Suupohjan viljava läntinen osa tulisi
33115: myös radasta hyötymään, koska matka Turkuun tiiten mel-
33116: koisesti lyhenisi.
33117:     Edellä sanotun perusteella saa Valiokunta kunnioittaen
33118: ehdottaa
33119:                 että taloudellinen ja, jos tarve "vaatii, ko-
33120:             neellinen tutl..:im us toirnitettaisiin tällä ratalin-
33121:             jalla.
33122: 
33123: 
33124:    Rautatien rakentaminen Koljolan asemalta Kasi-
33125:              niemen kautta Käldsalmeen.
33126:    Tämä rutasmmta, joka 1909 vuoden toisilla valtiopäi-
33127: v~llä on päätetty tutkittavaksi, on varsin tärkeä, se kun yh-
33128: distäisi Pietarista Raasulin kautta rakennettavan radan
33129: Karjalan radan kanssa lännessä, ja tämä rata kyllä tulisi
33130:                                     •
33131: tuntuvassa määrässä edistämään kauttakulkuliikettä     Ve-
33132: näjältä, mutta koska useita muita ratoja jo on päätetty ra-
33133: kennettavaksi, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
33134:               ettei tämä anomusehdotus antaiBi aihetta m'i-
33135:             Mnkään toimenpiteeseen Edus!.:unnan puolelta.
33136: 
33137: 
33138:   Tutkimuksen toimittaminen rautatien rakentamista
33139:     varten Järvenpäi1n asemalta Korian asemalle.
33140:    Koska niiden paikkakuntain liikennetarve, j~oiden kautta
33141: puheena oleva ratalinja tulisi kulkemaan jo on tyydytetty,
33142: saa Valiokunta knnnioit,taen ehdottaa
33143:  18          1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33144: 
33145:                 ettei tämä anomusehdotus antaisi aihetta mi-
33146:             hinl-cään toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
33147: 
33148: 
33149:   Tutkimuksen toimeenpaneminen rautatietä varten,
33150:     joka Lylyn aseman kohdalla yhdistäisi Pohjan-
33151:              maan radan Päijänteeseen.
33152:      Puheenaolevalla ratasuunnalla voisi kyllä olla jommoi-
33153:   nenkin paikkakunnallinen merkitys, mutta kun nykyään
33154: ··niin monta muuta tärkeämpää ratasuuntaa on tutkimatta,
33155:   saa Valiokunta kunnioittaen ehdoUaa
33156: 
33157:                 ettei tämä anmnusehdotus antaisi aihetta mi-
33158:              hinkään toirnenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
33159: 
33160: 
33161:   Valtioavun ja valtiolainan myöntäminen hankkeissa
33162:        olevaa Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan
33163:             . rakennettavaa rautatietä varten.
33164:     Siihen nähden että se seutu, jonka läpi kysymyksessä
33165:  oleva rata tulisi johdettavaksi, on kulkuneuvojen puolesta
33166:  huonossa asemassa, ansaitsisi kysymyksessä oleva rata kyllä
33167:  kannatusta, mutta koska Valiokunnan mielestä yleensä on
33168:  suotavaa että rautatie)iikenne on valtion huostassa, ei Va-
33169:  liokunta katso olevan syytä että yksityisten rautatiehank-
33170:  keita valtion varoilla tueta-an, ja saa Valiokunta sen vuok,si
33171:  kunnioittaen ehdottaa
33172: 
33173:                 ettei tärnä anomusehdotus antaisi aihetta mi-
33174:              hinlcään toirnenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
33175: 
33176: 
33177:       llatalinjan tutkiminen ja rautatien rakentaminen
33178:                  Kangasalan asemalta Lahteen.
33179:     Kun puheenaolevan ratasuunnan varrella olevat seudut
33180:  eivät kärsi liikeneuvojen puutetta, saa VaEokunta kun-
33181:  nioittaen ehdottaa
33182:                      Uusia •·autateitä.                     i9
33183: 
33184:               ettei tämä ano·m;usehdotus antaisi aihetta rfl>i-
33185:            hinkään toi11wnpiteeseen E dttSkunnan puolelta.
33186: 
33187:      Rautatien l'akentaminen Värtsilän asemalta
33188:                     Hiiskoskelle.
33189:    Se metsärikas seutu, jonka läpi tämä rata tulisi kulke-
33190: maan, on kyllä parempain liikeneuvojen tarpeessa, mutta
33191: koska Karjalan rata on johdettu toista suuntaa, ei Valio-
33192: kunnan mielestä kysymyksessä olevaa rataa voitane lähim-
33193: m.ässä tulevaisuudessa rakent,a.a, ja saa Valiokunta sen
33194: vuoksi kunnioittaen ehdottaa
33195:                ettei tärnä (lfWJnusehdotus antaisi aihetta
33196:            mfihinlcään toimenpiteeseen E dusl.mnnan puo-
33197:            lelta.
33198: 
33199: Valtionvustuksen myöntäminen Helsinnistä Pusulaan
33200:           rakennettavaa rautatietä varten.
33201:     Valiokunnan mielestä olisi aiotulla radalla kyllä mer-
33202: kityksensä elanto- ja rakennustarpeiden, halkojen y. m.
33203: tuonnin välittäjänä pääkaupunkiimme, mutta koska ne
33204: seudut, joiden läpi rautrutie tulisi kulkerna.an, omt verrat-
33205: tain lähellä liikepaikkoja, ja koska Valiokunta ei pidä suo-
33206: tavana että valtio kannattaa yksityisten rautatiehankkeita,
33207: ei Valiokunta katso olevan syytä puolta·a valtioavun myön-
33208: tämistä tätäkään rataa varten, vaan saa kunnioittaen eh-
33209: dottaa
33210:               ettei pulwenaoleva anom/us antaisi aihetta mi-
33211:            hinkään toinu'nJn:teeseen Eduskunnan puolelta.
33212: 
33213: Tutkimuksen toimeenpaneminen t•adan rakentamista
33214:       vm•ten Tornion asemalta Tm•nion uUw-
33215:                satamaan Röyttään.
33216:    Tämä kysymys on sen jälkeen kun Kemin-Rovaniemell
33217: rautatie on avattu yleiselle liikenteelle tullut tärkeäksi Pe-
33218: .20           1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33219: 
33220: räpohjolaUe. V aliakunta ei kumminkaa,n ole pitänyt
33221: puheenaoleV'an ulkosataman sttattamista rautatieverkon
33222: yhteyteen niin tärkeänä että kysymyksessä oleva ratatut-
33223: kimus olisi ennen muita päätet.tyjä saatava· toimitetuksi.
33224: Tähän nähden V aliakunta saa kunnioittaen ehdottaa
33225: 
33226:                  ettei tämä anmn1u< antai8i aihetta rnikinh:iiii11
33227:              toi?nenpitee8een Edwskunnan puolelta.
33228: 
33229: 
33230: 
33231:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
33232: LaHu~ka       (osittain), varapuheenjohtaja Arokallio, jäsenet
33233: Hanninen, Hoikka, .Jalonen (osittain), Junnila (osittain),
33234: Leivo, Lonkainen, Mäkelä, V. (osittain), Pykälä, Roos
33235: (osittain), Snellman (osittainL Tainio (osittain), Tikka-
33236: nen, Tåg, vVatanen, Wuorinen (osittain) sekä varajäsmw't
33237: Annala, Grönvall, J,alkanen (osittain), Lehtonen (osittain).
33238: Peurakoski (osittain), Pohjavtire (osittain) ja Strömberg
33239: ( osittain) .
33240: 
33241:       I-lelsingissii lH päivänä toukoknuta 1912.
33242:                        Vastalause 1.                        21
33243: 
33244: 
33245: 
33246: 
33247:                     Vastalauseita.
33248:                               I.
33249: 
33250:      Emme ole voineet yhtyä Valiokunnan ehdotukseen, e.ttä
33251: Eduskunta ·anoisi Armollisen esityksen an1:amisba rauta-
33252: tien rakent~tmisesta Porin kaupungist·a Haapamäen ase-
33253: malle.
33254:      V aliolmnnan ehdotusta täytyy pitää ennenaikaisena ja
33255: mahdolisuusnäkökohtra sivuuUavana, koska Eduskunta
33256: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä päätti rrukenn:ettavaksi
33257: niin monta uut;ta rautatieitä että, suotuisimmissakin oloissa,
33258: kuluisi pitkä aika Pnnen kui1i ne päätökset ontt käytännössä
33259: toteutetut. Tähän nähden olisi mielestämme vähemmän
33260: harkittua jos Eduskunta nyt jo, vaikka silloin päätettyj<c'll
33261: ratojen ntkentmniseen ei vielii ole suuremmassa määrässä
33262: ryhdytty, - koska ryhdyUäneekään -·, tekisi päätöksiii
33263: 1111sis•ta radoist,a, vaikkapa num peria.atteellisessa merki-
33264: 1yksessä, josta voisi johtua että Eduskunta sitoisi kätensä
33265: tulevaisuuteen nähden. Huomioon on otettava myöskin sP
33266: s:eiklm e.ttä rakennettavaksi on anottu use~ta muitakin ra-
33267: toja. joille Yoisi ·antaa suuremman taloudellisen nw1·ki~
33268: tyksen, kuin Valiokunnan puoltamalle Porin-Haapamäen
33269: radalle.
33270:     Edellä sanotm1 perusteella saamme kunnioittaen eh-
33271: dottaa.
33272:                  että Eduskunta hyllcäisi Y aliolcunnan ehdo-
33273:               tuksen, mil.·iili se koskee Porin--II aapamiien
33274:               rataa.
33275:    Helsingissä toukokuun 18 p :nä 1912.
33276: 
33277:    .U. V. Hoikka.                         .\1. Lonkainen.
33278:     Helena Watanen.                       1'. Tikkanen.
33279:                            H. ,Jalonen.
33280:             1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33281: 
33282: 
33283: 
33284: 
33285:                              II.
33286: 
33287:     Kun emme voi yhtyä Rautatievaliokunmm enemmistön
33288: mielipiteeseen koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen toi-
33289: mittamisesta Helsingin ja Wiipurin välistä rautatietä var-
33290: ten tehdyn anomusehdotuksen hylkäämi1sestä, pyydämme
33291: saada vastalauseena esittää eriävän mielipiteemme.
33292:     Valiokunta ei ole anomusehdotuksen hylkäämisen tueksi
33293: oikeastaan voinut esittää muuta syytä kuin sen, että koko
33294: kyseessäolevan Helsingin ja "\Viipurin välisen seudun täy-
33295: tyy katsoa olevan sangen onnellisessa asemassa myöskin
33296: rautateiden tarjoamiin kulkuneuvoihin nähden, kun se jo
33297: on maamme rautatie,,erkon yhteydessä, jonka vuoksi valio-
33298: kunnasta on näyttänyt oilreudenmukaiselt:a, että, niin kauan
33299: kuin laajat alat maatamme vielä eivät ole rautateiden yh-
33300: te~-dessä, etusijassa näitä olisi ajateltava uusia rautateitä
33301: rakennettaessa.
33302:     Tätä syytä emme kuitenkaan voi pitää pätevänä. Sillä
33303: etusijassa on kai rautateitä rakennettava sinne missä ne
33304: voivat tuottaa suurinta hyötyä ja siten voimakkaimmin
33305: edistää rautatielaitoksen taloudellista edistystä, joten
33306: taas valtiolaitokselle kävisi mahdolliseksi suuremmassa
33307: määrin kuin tähän ·asti laa:jentaa rauta,tieverkkoa uusilla
33308: radoilla.
33309:     Mitä tulee pääkaupunkiin, on se yhteydessä maamme
33310: itäosien kanssa sangen tuntuvien, 70-80 kilometriksi las-
33311: kettujen kiertoteiden välityksellä, mikä seikka huomatta-
33312: vassa määrin vaikeuttaa ta varain kuljetusta, ja osit~tain te-
33313: kee sen kerrassaan mahdottomaksikin. Vielä vähemmin
33314: \'Oi Helsingin ja sen itäisten naapurikaupunkien välisen
33315: ookä Yiimemainittujen keskinäisen yhdyslirkenteen katsoa
33316:                       Vastalause II.                      23
33317: 
33318: vastaavan oikeutettuja vaatimuksia, kun nä·et tämä tapah-
33319: tuu tietä, joka voi olla kaksi tai kolme kertaa pitempi kuin
33320: kyseessäolevien paikkojen tJ{)dellinen välimatka; niinpä se
33321: on Helsingistä Loviisaan 202 kilometriä, sen sijaan e.ttä
33322: tämä matka ehdoteHua rantarataa myöten on 92 kilometriä,
33323: ja Porvoosta Loviisaan 206 kilometriä, sen sijaan että suora
33324: yhdystie tulisi olemaan ainoastaan 44 kilometriä.
33325:      Esillä ol·evan raut:a.tienrakennusehdotuksen, jonka tar-
33326: koituksena on aikaansa.ada suoranainen rautatieyhteys pit-
33327: kin Suomen koko etelärannikkoa Turusta Pietariin, ei mil-
33328: tään näkökttnnalta katsoen voi väittää edustavan paikalli-
33329: sia kulkuliikeharrastuksia. Rautatievaliokunnan enemmistö
33330: ei näytä tarpeeksi ottaneen huomioon sitä suunnatonta
33331: merkitystä, joka tämän ra,dan varrella oleYilla pääasemilla,
33332: Helsingillä, Wiipurilla ja Pietarilla, on ollut maan liiken-
33333: neoloille, eikä myöskään sitä, kuinka suurta painoa on pan-
33334: tava näiden yhä enempään kehittymiseen.
33335:      Kyseessäolevain kolmen rautatieaseman tulot olivat'
33336:  vuonna 1910, s. o. siltä vuodelta jolta on olemassa viimeinen
33337:  tilastollinen selonteko, seuraavat:
33338: 
33339:              Helsingin aseman      5,4t24,000 mk.
33340:              Wiipurin              2,290,000
33341:              Pi·etarin
33342:                           "        5,824,000
33343:                                                "
33344:                             "                 "
33345:                        Yhteensä 13,538,000 mk.
33346: 
33347:     Verrattuina koko rautatieverkon tuottamiin tuloihin,
33348: Smk :aan 44,261,000, tekee mainittujen kolmen aseman
33349: osuus kokonaista 30, 6 %, siios lähes kolmannen osan.
33350:     Vielä huomattavampi on se voimakas kehitys, joka näi-
33351: hin kolmeen asemaan nähden on ollut huomattavissa kah-
33352: tena viime vuosikymmenenä vuodesta 1890 vuot.een 1910:
33353:     Helsingin aseman tulot ovat ·enentyneet 1,237,000:sta
33354: 5,424,000 :een markkaan, siis lähes 4, 2 miljoonaa markkaa
33355: eli 337 %; toisin sanoen, aseman tulot ovat käyneet lähes
33356: nelinkertaisiksi;
33357:  24          1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33358: 
33359:        TViipurin aseman 548,000 :sta 2,290,000 :een markkaan,
33360:   iiiis 1,748,000 markkaa eli 318 %; ja
33361:        Pietarin aseman 2,044,000.:sta markasta v. 1890
33362:   4,830,000 :een markkaan v. 1900 ja 5,824,000 :een markkaan
33363:   Y. 1910, siis 3,780,000 mk. eli 187 %·
33364:        Erittäin huomattavana on pidettävä myöskin sitä tun-
33365:   tuvaa erotusta, joka esiintyy tulojen suhteellisessa enenty-
33366:   misessä maamme rautatie.v·erkon kahdella suurimmalla ase-
33367:   maHa. Kun Pietarin aseman tulot v. 1890 olivat 807,000
33368:   markkaa eli 49 % suur.emma.t kuin Helsingin aseman tulot
33369:   lisääntyivät Helsingin aseman tulot seuraavalla vuosikym-
33370:   nrenellä suhteellisesti niin paljon suuremmassa määrin
33371:   kuin Pietarin aseman tulot, nimittäin 6;) % :lla 21 % :a
33372:   vastaan, että erotus aleni 1,550,000 :sta markasta ainoastaan
33373:   400,000 :een markkaan. Tämä huomattava ilmiö saa suu-
33374:   reksi osaksi selityksensä siitii vaikutuksesta, joka on joh-
33375:   tunut Turun-Karjan radasta. Mutta kuinka paljon suu-
33376: . remmaksi tuleekaan rantaradan vaikutus, kun Helsingin
33377:   ja \Viipurin välimatka lyhenee niin tuntuvasti kuin tulee
33378:   tapahtumaan sitten kun näiden kaupunkien välille on ra-
33379:   kennettu rantarata ja pääkaupunki siten päässyt itäistä
33380:   maaseutua ja sen neljää nopeasti edistyvää kaupunkiyhteis-
33381:   kuntaa lähemmäksi.
33382:        Ylläesitetyillä syillä saamme kunnioittaen ehdottaa
33383:   Eduskunnan päätettäväksi,
33384:                 että   lViipu1i r~r-IJ amina;~r- Loviisan-Por-
33385:              voor~r-IJelsingin radan rakentmniseksi toirnitet-
33386:              taisiin taloudellinen ja koneellinen tutkhnus,
33387:              sekä
33388:                  että Eduskunta osottaisi tähäu tarvittavat
33389:              1•arat.
33390:       Helsingissä, toukokuun 18 päiYärrä 1912.
33391: 
33392:       S. Wilh. Roos.                          J. 0. Leivo.
33393:       Tähän yhtyy
33394:                                          Gust. Arokallio.
33395:                      Vastalause 111.                     25
33396: 
33397: 
33398: 
33399: 
33400:                             III.
33401: 
33402:     Kun useissa kohdin en ole voinut yhtyä Valiokunnan
33403: edellä esittämiin päätöksiin, pyydän saada esittää eriävät
33404: mielipiteeni.
33405:     Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä on päättä-
33406: nyt seuraavat rautatiet rakennettaviksi, nimittäin: Ylivies-
33407: kan-Iisalmen radan, Sa,vonlinnan-Pieksämäen radan,
33408: "\Viipurin-Koiviston radan, Oulun-Wa,ahn radan, Turun
33409: -Uudenkaupungin radan, Lahden-Heinolan radan, sekä
33410: sen lisäksi näillä va>ltiopäivillä Pieksämäen-Jyväskylän
33411: ra1dan ja Hiitolan-Raasulin radan, yhteensä lähes 80 mil-
33412: joonan markan arvosta.
33413:     Eduskunta sitäpaitsi ensiksimainituilla valtiopäivillä
33414: päätti m. m. tutkituttaa Savon ja Karjalan ratoja yihdistä-
33415: vän mutatielin}an Kuopion-Iisalmen radalta Joensuuhun
33416: sekä samalla pyytää armollista esitystä tästä radasta ja sen
33417: lisäiksi tutkittavaksi vielä seuraa,vat ratasuunnat: Vaala-
33418: Kajaani-Nurmes, Oulu-Kuusamo, Suomussalmi--Kuu-
33419: samo, Rovaniemi-Lappi, Käkisalmi-K·arjalan rata, Itä-
33420: Karjalan rata ja Rovaniemi----<Kemij ärvi.
33421:      Nämä Eduskunnan pää,tökset ensinnäkin kahdeksaan
33422: rllkennettavaksi päätettyyn rataan nähden ovat vielä tote-
33423: uttamatta, pai,tsi että Pieksämäen-Savonlinnan radalla on
33424: työt alotettu. Mainitut lukuisat tutkimukset ovat nekin
33425: toimittamatta. Koska Eduskunnan monilukuisten uusien
33426: rautateiden rakentamista koskevat päätökset ja monilukuis-
33427: ten rautatielinjain :tutkimukset ovat pääasiassa vielä tote-
33428: uttamatta ja niiden toteuttaminen kysyy sangen pitkän
33429: ajan, useita vuosia, ei mielestäni Eduskunnan nyt sovi si-
33430: vuuttamalla ennen tekemiään päätöksiä jos maan ja kansan
33431: 26          1912. -   Anomusmietintö N :o 12.
33432: 
33433: etua silmällä pidetään päättää tässä mietinnössä ehdotettuja
33434: uusia rautatielinjain tutkimuksia tai pyytää armollista esi-
33435: tystä sellaisen rautatien rakentamisesta, jota Eduskunta en-
33436: nen ei ole päättänyt.
33437:    Sen nojalla mitä olen esiintuonut saan kunnioittaen eh-
33438: dottaa, että Eduskunta, hyläten V!aliokunnan mietinnön si-
33439: vuilla 6, 10--11, 1~, 15 ja 17 olevat positiiviset ponnet,
33440: päättäisi
33441:                 etteivät käsiteltävänä olevat anom;usehdotulc-
33442:             set . antaisi aihetta 1TIIihinlcään toiJmenpiteisiin
33443:             E duslcunnan puolelta.
33444: 
33445:      Helsingissä, toukokuun 18 p :nä 1912.
33446: 
33447:                                          Juho Snellman.
33448:                       Vastalause IV.                       27
33449: 
33450: 
33451: 
33452: 
33453:                              IV.
33454: 
33455:     VaHdkunta ehdottaa hylättäväksi anomusehdotuksen
33456: N :o 83, joka koskee valtioavun ja valtiolainan myöntä··
33457: mistä hanklkeissa olevaa, Hämeenlinnasta Päijänteen ran-
33458: taan rakennet•tavaa 11autatietä varten. Pe!'usteluissa mai-
33459: nitaan m. m. ettei katsota olevan syytä, ·että yksityisten
33460: rautat~ehankkeita valtion varoilla tuetaan, koska yleensä
33461: on suotava•a että rauta,tieli:iJkenne on valtion hallussa.
33462:     Tätä Valio.Irun:rmn aj a.tusta emme saa:ta hyväksyä.
33463:     Melkein kaikkialla muualla, missä valtiomatajärjes-
33464: telmää on pä;äratoihin nähden johdonmukaisesti nouda-
33465: tettu ta;hi siihen pyritty, on kaikin rtavoin lmetettu edis-
33466: tää yksityisten sivura1tJojen syntymistä. Kannattamalla
33467: yiksityisra,toja, joilla pääasiallisesti on paikallinen merki-
33468: tys, on saatu runsaammin rautatei!tä rakennetuksi sekä
33469: paikka;kunnan taloudellisia oloja parannetuksi ja vieläpä
33470: valtion ra:utateitten tuloja lisäJtykisi.
33471:     Meidänkin maass:amme on sama katsantokanta ollut
33472: ennen vallitsemassa. Usea•t eri valtiopäivät ovat sitä kan-
33473: nruttaneet ja komisiooni, jonka ha1litus asetti asiaa tut-
33474: kiimaan vuoden 1891 v•altiopäiväin •anomuksen johdosta,
33475: on 1893 antamassaan mietinnössä sitä lämpimästi puolota-
33476: nut. V•altiosää:dyt ovat myös vuonna 1897 tehneet eri·tyisen
33477: anomuksen, jossa pyydetään että yksityisille rautatieyrityk-
33478: sille annettaisiin sekä rahallista avustusta että edullisia
33479: kuole:tuslainoja. Tällä kannaUa olisi mielestämme edel-
33480: leenkin pysyttävä, vallankin seUaisiin paikallista luonnetta
33481: oleviin sivuratoihin nähden, joista valtion rautateille ei
33482: olisi pelät.tävissä kilpailua vaan suoranai8ta hyötyä. Tähän
33483: olisi sitäkin enemmän syytä, kun vaUion hallus.sa olevat
33484: 28            1912. -    Anomusmietintö N :o 12.
33485: 
33486: sivuradat ovat osottautuneet yleensä taloudellisesti epä-
33487: edullisiksi ja valtion rautatielaitosta rasittaviksi.
33488:    Yhtyen perusteluissa esitettyyn mielipiteeseen kysymyk-
33489: sen al<a:Lsen rautatien tärkeydestä, olisi v~aliokunnan mieles-
33490: tämme pillinyt anomusta puoltaa. Asia olisi sen vuoksi
33491: oikeastaan palautetta,va Rautatievaliokuntwan takasin uutta
33492: käsittelyä varten, mutta kun se ajan niukkuuden takia ei
33493: vome siellä 'enään tuHa käsitellyksi ehdotamme ,kunnioit-
33494: taen
33495:                   että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan mie-
33496:               tinnössä olevat perustelut ja antaisi asian tällä
33497:              kerralla raueta.
33498: 
33499:     Sen perusteella mitä edellä olemme lausunee1t siitä Va-
33500: liokunnan mielipiteestä, ettei yksityisratoja olisi valtion
33501: vaDoilla kannatettava, ehdotwmme myöskin
33502: 
33503:                  että Ed~tskunta poistaisi Valiokunnan mie-
33504:              tinnöstä valtioavustuksen myöntämistä H elsin-
33505:              gistä Pusulaan rakennettavaa rautatietä varten
33506:              koskevan ehdotuksen perusteluista seuraavat
33507:              sanat:
33508:                  ja koska Valiokunta ei pidä suotavana et,tä
33509:              valtio kannattaa yksityisten rautatiehankkeita.
33510: 
33511:      Helsingissä toukokuun 18 p :nä 1912.
33512: 
33513:      Taave Junnila.          J. Oskari Peurakoski.
33514:                 Reinh. Grönvall.
33515: 
33516: 
33517: 
33518: 
33519:        Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
33520:             1912. -   Anomusmietintö N :o 13.
33521: 
33522: 
33523: 
33524: 
33525:                 R a u t a t i e v a Ii o k u n n a n m i e t i n-
33526:             t ö N :o 4 toimenpiteistä tavaraliikenteen
33527:             lakkauttamiseksi valtionrautateillä sunnun-
33528:             tai- ja juhlapäivinä Eduskunnalle jätetyn
33529:             anomusehdotuksen johdosta.
33530: 
33531:    Eduskunta on lähettänyt Rautatievaliokuntaan valmis-
33532: Wlevaa käsittelyä varten Edustaja Malrmi,vaaran y. m. tätä
33533: asiaa koskevan näiden Valtiopäiväin asiakirjain Liitteisiin
33534: VII sivuille 61 ja 62 painetun anomusehdotuksen.
33535: 
33536: 
33537: 
33538:     Vuosien 1877-78 valtiopäivillä tehtiin pappissäädyssä
33539: anomusehdotus sapattia koskevain siviililakien tarkasta-
33540: misesta tarkoituksella valmistaa valtion ja yksityisten pal-
33541: veluksessa oleville henkilöille sekä uskonnol>liselta että
33542: terveydelliseltä. näkökannalta tarpeellista lepoa työstä .ai-
33543: nakin joka toinen sunnuntai. Anomusehdotuksen tarkoit-
33544: tamat toimenpiteet saavuttivat kuitenkin ainoastaan Pap-
33545: pis- ja Talonpoikaissäädyn hyväksymisen, jonka vuoksi
33546: asia raukesi. Pappissäädyn samoilla valtiopäivillä teke-
33547: mällä yksityisellä anomuksellakaan ei saavutettu toivottua
33548: tulosta.
33549:     Seuraavilla valtiopäivillä vuonna 1882 tehtiin anomus-
33550: ehdotus siitä että, siksi kun lainmukainen siviilisten sapat-
33551: tilakien .tarkastus oli toimitettu, rautatieliikenteessä aina-
33552: kir" se muutos olisi toimeenpantava, että sunnuntaisin tava-
33553: rajunat kokonaan lakkautettaisiin ja joka radalla ainoas-
33554: tan yksi matkustajajuna lähetettäisiin edes takaisin. Ylei-
33555: nen valitusvaliokunta, joka asiaa käsitteli, tunnusti kysy-
33556: myksen suuren merkity·ksen, muth ei katsonut voivansa
33557: 2           1912. -   Anomusmietintö N :o 13.
33558: 
33559: puoltaa asiaa, koska pysytettyjen matkustajajunien lähet-
33560: täminen joka tapauksessa vaatisi asemahenkilökunnan saa-
33561: puvilla-oloa asemilla sunnuntaisinkin ja junahenkilökun-
33562: nan täytyisi viettää pyhäpäivänsä jollakin väliasemalla
33563: sekä koska tavaraliikenteen lakkauttaminen sunnuntaisin
33564:  suuressa määrin vaikenttaisi tavarankuljetusta maan sisä-
33565: osiin ja sieltä rannikolle. Sen sijaan ehdotti valiokunta,
33566: että kullekin virka- ja palvelusmiehelle valtion rautateillä
33567: myönnettäisiin joka kolmas tai neljäs sunnuntai vapaaksi,
33568:  kuitenkin siten .ettei liike rautateillä sen kautta kärsisi
33569:  mainittavaa haittaa; ja saavutti valiokunnan mielipide
33570: enemmistön kolmessa säädyssä. Kun Senaatti sittemmin oli
33571: puoltanut säätyjen päätöstä vahvistet.tavaksi, sai Rauta-
33572:  tiehallitus armollisen kirjelmän kautta 18 päivältä tammi-
33573: kuuta 1883 käskyn saattaa puheenaoleva päätös täytäntöön.
33574: Rautatiehallitus ilmoitti kiertokirjeellä 1 päivältä seuraa-
33575: vaa helmikuuta tämän käskyn asianomaisille tiedoksi ja
33576: noudatettavaksi, mutta määräystä ei ole voitu tarkoin nou-
33577: .dattaa.
33578:   .! Vuoden 1886 kirkoliiskokouksen anomuksen johdosta,
33579:  joka koski tavaraliikenteen lakkauttamista ja matkustaja-
33580:  liikenteen supistamista sunnuntai- ja juhlapäivinä, antoi
33581:  Keisarillinen Senaatti 1 päivänä helmikuuta 1893 Rauta-
33582:  tiehallitukselle käskyn niin menetellä, että rautatien palve-
33583:  lijakunta sunnuntai- ja juhlapäivinä, mikäli mahdollista,
33584:  saisi nauttia 'tarpeeilista lepoa sekä että sille valmistettai-
33585:  siin tilaisuus uskonnolliseen mielenylennykseen, minkä
33586:  Rautatiehallitus kiertokirjeellä 18 päivältähelmikuuta 1893
33587:  saattoi asianomaisten tietoon.
33588:      Kun 1893 vuoden kirkolliskokous oli uudistanut edel-
33589:  lisen kirkolliskokouksen tekemän anomuksen, määräsi Se-
33590:  na;atti 27 päivänä tammikuuta 1894 1 :si e1ttei ylimääräisiä
33591:  ja täydennystavarajunia sunnuntai- ja juhlapäivinä loppu-
33592:  asernilta lähetettäkö, elleivät erinäiset asianhaarat tee sel-
33593: laista välttämättömän tarpeelliseksi, ja jos Kulkulaitostoi-
33594:  mituskunta erityisestä pyynnöstä siihen suostuu, jota vas-
33595:  toin jo matkalla olevat junat yllämainittuinakin päivinä
33596:     Tavaraliikenteen lakkauttaminen sunnuntaisin.             3
33597: 
33598: kulkekoot perille loppuasemille asti; 2 :si etJtei ta varan vas-
33599: taanottoa ja ulosantoa, paitsi pilaantuvaa, saa sunnuntai-
33600: ja juhlapäivinä tapahtua; sekä 3 :si että valtionrauta•teiden
33601: palveluskunnalle on, mikäli mahdollista, vähintään joka
33602: neljäs sunnuntai valmistettava tilaisuutta täydelliseen va-
33603: pauteeD virantoimituksista. Nämä määräykset antoi Rau-
33604: tatiehallitus asianomaisten tiedoksi ja noudatettaviksi kier·
33605: tokirjeellä 1 päivältä helmikuuta 1894, mutta asia ei niiden
33606: kautta juuri lainkaan edistynyt.
33607:      Kysymys sunnuntaityön rajoittamisesta valtionrauta-
33608: teillä oli sittemmin jälleen esillä vuoden 1898 kirkollis-
33609: kokouksessa, joka päätti anoa, että tavaraliikenne sun-
33610: nuntai- ja juhlapäivinä lakkautettaisiin ja että valtion pal-
33611: veluksessa olevat henkilöt, joilla on pyhätyötä, saisivat
33612: täydellisen vapauden joka toinen sunnuntai tarvitsematta
33613: palkata viransijaista. Rautatiehallitus, joka sai käskyn
33614: antaa lausunnon kirkolliskokouksen anomuksen johdosta,
33615: ehdotti puolestaan ettei olisi ryhdyttävä rajoittaviin: toi-
33616: menpiteisiin, kooka muussa tapaUJksessa olisi pakko lisätä
33617: rautatien henkiJökuntaa ja kun puheenaolevat rajoitukset
33618: muutenkin olisivat omiaan tuottamaan valtiolle suuria kus-
33619: tannuksia.
33620:      Tämän jälkeen oli asia käsittelyn alaisena vuoden 1900
33621: valtiopäivillä, joille jätettiin anomusehdotus koko tavara-
33622: liikenteen lakkauttamisesta ja matkustajajuouin lukumää-
33623: rän vähentämisestä valtionrautateillä varsinaisina sunnun-
33624:  taipäivinä. Yleinen valitusvaliokunta, jonne asia lykät-
33625: tiin, ehdotti kuitenkin ainoastaan, että valtionrautateiden
33626: virka- ja palvelusmiehet saisivat nauttia vapautta joka toi-
33627: nen sunnuntai, ilman että liikenne sen kautta saisi kärsiä
33628: haittaa. Kun kolme säätyä hyväksyi valiokunnan mietin-
33629: nön, ja ainoastaan Pappissääty anomusehdotuksen tekijäin
33630: kannan, ei ·asia paljoakaan edistynyt. Rautatiehallituk-
33631: sesta annerbtiin tosin 27 päivänä kesäkuuta 1903 kiierto-
33632:  kirje, jossa määrättiin että kaikkien rautatien palveluksessa
33633: olevain henkilöiden tulee saada nauttia vähintään kaksi
33634:  vapaapäivää kuukaudessa, joista, mikäli mahdollista, yksi
33635: 4           1912. -   Anomusmietintö N :o .13.
33636: 
33637: oli annettava sunnuntai- tahi juhlapäiväksi, mutta kun
33638: asianomaiselle päällikkyydelle samalla jätettiin valta tehdä
33639: näistä määräyksistä poikkeuksia, ei asiaa tämänkään kautta
33640: sanottavasti parannettu.
33641:     Vuoden 1907 valtiopäivillä joutuikin asia uudestaan kä-
33642: sittelyn alaiseksi. Edustaja Sivenius y. m. tekivät :ruimit-
33643: täin silloin anomusehdotuksen tutkimuksen toimeenpane-
33644: misesta, missä määrässä tavaraliikennettä rautateillä voi-
33645: taisiin supistaa sunnuntai- ja juhlapäivinä, ja katsoi Edus-
33646: kunta anomusehdotusta käsiteltyään tarpeelliseksi, että
33647: ylempänä kosketeltujen seikkojen perinpohjaista selvitte-
33648: lyä varten olisi asetettava komitea, jok·a saisi tehtäväkseen
33649: laatia asian vaatiman tilaston nykyisistä työoloista val-
33650: tionrautateillä ynnä tehdä tutkimuksen niistä seikoista, joi-
33651: den nojaUa ylempänä suunnitellun muutoksen mahdolli-
33652: suutta voitaisiin arvostella, sekä ehdottaa, miten puheen-
33653: alainen parannus olisi aikaansaata va. Jotta asi·a tulisi jo
33654: komiteassa monipuolisen harkinnan alaiseksi, oli siihen
33655: :Eduskunnan mielestä kutsuttava kaksi jäsentä rautateiden
33656: virkamiehistöstä ja kolme palvelijakunnasta sekä yksi liike-
33657: mies ja yksi maanviljelijä.
33658:     Näitä nä.kökohtia silmällä pitäen päätti Eduskunta Hal-
33659: litukselta anoa että ylempänä mainittuun tapaan kokoon-
33660: pantu komitea asetettaisiin tutkimaan ja ehdottamaan,
33661: missä määrässä tavaraliikennettä Suomen valtionrauta-
33662: teillä voitaisiin sunnuntai- ja juhlapäivinä supistaa.
33663:     Eduskunnan anomukseen perustuvan 19 päivänä maa-
33664: liskuuta 1908 annetun arinollisen määräyksen noj·alla asetti
33665: Senaatti puheenaolevaa tarkoirtust·a varten komitean. Tä-
33666: mä komitea hankiki selvitystä rautatieliikenteen järjestä-
33667: mi,stavoista eri maissa, sekä siitä miten Senaatin edellä-
33668: kerrottua kieltoa lisäjunien lähettämisestä sunnuntai- j.a
33669: juhlapäivinå oli nouda,tettu, kuin myöskin tietoja niistä
33670: vapaapäiv.istä, joita valtion raut.ateillä palvelevat henkilöt
33671: todeJilisuudessa ov•wt nauttineet ynnä erinäisistä muista ky-
33672: symykseen kuuluvista seikoista.
33673:     Tavaraliikenteen lakkauttaminen sunnuntaisin.           5
33674: 
33675:     Saatuaan tämän lisäksi vielä 1ausuntoja kaikilta ,asema-
33676: päälliköiltä ja liikennetarkastajilta siitä, missä määrin ta-
33677: varaliikennettä voitaisiin sunnuntai- ja juhlapäivinii !Supis-
33678: taa, esitti komitea 12 päivänä lokakuuta 1909 päivätyssä
33679: mietinnössään seuraa v,a t ponnet:
33680: 
33681:     että nyt sunnuntai- ja pyhäpäivinä Imikevista varsi-
33682: naisista junista toistaiseksi lakkautetaan yksi junapari lin-
33683: jalla Helsinki-Pietari, sen lisäksi yksi linjalla Helsinki-
33684: Riihimäki sekä lopuksi yksi junapari linjalla Riihimäki
33685: -T-oijala;
33686:    että kieUoa, ettei sunnuntai- ja pyhäpäivinä saa lähettää
33687: muita kuin palaavia lisä- ja täydennys-tavarajunia uudel-
33688: leen teroitetaan asianomaisten mieleen;
33689:     että oikeus antaa lupa sellaisten tavarajunain lähettä-
33690: miseen sunnuntai- ja pyhäpäivinä siirretään kulkulaitos-
33691: päälliköltä liikenneitirehtööriHe; sekä
33692:     että kysymys enemmistä rajoituksista vastedeskin pide-
33693: tään avoinna kunnes tästä asiasta on saavutettu enemmän
33694: kokemusta.
33695: 
33696:     Mikäli Valiokunnalle -on i1moi,tettu ei Keisarillinen Se-
33697: naatti ole saattanut Rautatieha11ituksen tietoon maini-
33698: tun komitean ehdotuksia, joten Rautatiehallituskam1 ei ole
33699: voinut ryhtyä asiassa entistä enempiin toimenpiteisiin. Kun
33700: lisätyn 'sunnuntailevon valmistaminen rautateiden vi.rka- ja
33701: palveluskunnalle kuitenkin olisi varsin tarpeellinen ja suo-
33702: tava, saa Valiokunta lmnnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
33703: ano1s1
33704:                että tavaraliikenteen rajoitta1niseksi ·valtion
33705:            rautateillä sunnuntai- ja juhlapäivinä ryhdyt-
33706:            täisiin ainakin sen suuntaisiin toimenpiteisiin,
33707:            joita asiaa vuonna 1908 tutldmaan asetettu lco-
33708:            mitea ehdottaa.
33709: 
33710: 
33711: 
33712:    Asian käsitelyssä ovat olleet osalli.sina puheenjohtaja
33713: LalJukka (osittain), varapuheenjohtaja ArokaUio (osit-
33714: 6            1912. -   Anomusmietintö N :o 13.
33715: 
33716: tain), jäsenet Hanninen, Hoikka, Jalonen, Junnila, Leivo,
33717: Lonkainen, Mäkelä, V. (osittain), Pykälä, Roos, Snellman
33718: (osittain), Tainio (ositta.in), Tikkanen, Tåg (osittain), Wa-
33719: tanen, Wuorinen sekä vara.jäsenet Grönvall (osittain), Jal"
33720: kanen (osittain), Peurakoski (osittain) ja Strömberg (osit-
33721: tain).
33722: 
33723:     Helsingissä toukokuun 18 päivänä 1912.
33724: 
33725: 
33726: 
33727: 
33728:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
33729:      1912. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N :o 13.
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 
33734:                  S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
33735:              n e n a n o m u s toimenpiteistä tavaralii-
33736:              kenteen rajoittamiseksi valtionrautateillä
33737:              summntai- ja juhlapäivinä.
33738: 
33739: 
33740: 
33741: 
33742:         Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
33743:                 ja Suuriruhtinasi
33744: 
33745: 
33746: 
33747: 
33748:     EduskJunnrussa on rtelhty ·a,nomusehdotus truv'M.'aJ.1!i!kenteen.
33749: lal.klkauttamisesta valtionrruutateiHä sunnuntai- ja juMa-
33750: päivinä, j.a on EduskuDJta tämiiln ehdoillwksen säädetyssä
33751: 2    1912. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 13.
33752: 
33753: järjestyksessä käsi.tellyt.
33754:      V:altiosäädy·t pää,tt1vä.t vuoden 1882 Vlail!tiopäiviHä anoa,
33755: ett;ä kullekin virka- ja palvelUJsmiehelle valtionrautateillä
33756: myönnettäisiin joka kolmas tai neljäs :sunnuntai vapaa1ksi,
33757: kuitenkin siten, ettei liikenne rauta·teillä siitä kärsisi mai-
33758: nittavaa haittaa. Keisarillisen Senaatin puollet·tua valtio-
33759: pä.iväin pää,töstä sai Rautatiehallitus kirjelmällä 18 päic.
33760: väitä tammikuuta 1883 kä,sikyn sall!ttaa puheena olev1a
33761: pää·tös .täytäntöön. RautwtiehaHitu.s ilmoitti ik:ie,rtdkiirjeeHä
33762: 1 päivältä seuDa,avaa helmilkmuta tämän käSkyn as1anomai-
33763: sille tiedoksi ja noudate•bta•vaksi, mutta mäiä:rä.y\Sitä ei o[e
33764: voitu ·t:a•r.ko~n noudwttaa.
33765:      VUioden 1886 kirkolliskoik1ouksen anomuksen johdosta,
33766: joka liioski tavaraliikenteen lwkka,uttamist,a j'a md:kust,ada-
33767: h~ke.nt:een supistamista 'sunnuntai- 'j'a julhl,rupäivinä, a:ntloi
33768: Keisarillinen Senfllrutti 1 päivänä heJ1m~Irnuta 1893 Rauta-
33769: tiehaUi,tutkselJe käskyn niin menetellä, että rauta:tien palve-
33770: lijakunta sunnuntai- ja juhLapä,ivrnä, m:iJkäli mahdollista,
33771: saisi nauttia t,arpeelLiBta lepoa ,sekä että shlle valmistettai-
33772: siin tilaisuus uskonnolli<ooen mielenY'lennyikseen. Rautatie-
33773: hallitus saa·ttoi tämän kie11tokirjeellä 18 päivältä helmi-
33774: Jmuta 1893 asianomaisten tietoon.
33775:      Kun 1893 vuoden ki~kollislrokous oli uudistanut edel-
33776: lisen kirlmhl:is koilmuksen telkemän !I!Il!omuiksen, määräsi Se-
33777:                  1
33778: 
33779: 
33780: 
33781: naatti 27 päivänä t·ammikuuta seuraarvana vuonna, 1 :ksi että
33782: ylimääräisiä ija tä.yde.nnystavat'la,junia ällköön 'sunnuntai- ja
33783:  juhlapäivinä loppuasemi,Lta ~ähert:ettakö, el[eiVJät erinäiset
33784:  rusianihaarrat i:Jee seHaista välttärrnä:tltJöimläm tarpeelliooksi, tai
33785:  ellei Senruatin KuLku,laitostoimituskunta erityisestä pyyn-
33786:  nöstä siihen suostu, jota vastoin jo martkal'la oJevat jun1at
33787:  yllämai,nittuinakin päiv]nä kulkekoot perille loppuasemille
33788:  asti; 2 :ksi ettei t,avaran vastaanottoa, eikä, paitsi pilaantu-
33789:  van, ulosantoa sa1a sunnurutai- j:a juhlapäivinä tapwhtua;
33790:  sekä 3 :ksi että vailtionrautateiden pa1ve1uskunnalle on, mi-
33791:  käli mahdollista, väihintään jok,a neljäs sunnuntai valmis-
33792:  tettava tilaisuutta täydeliliseen varpautoonrv:iJrantoirrnituksist·a.
33793:  N.ämä määräykset ailitoi Rautatiehallitus asianomaisten tie-
33794:     Tavaraliikenteen lakkauttaminen sunnuntaisin.                     3
33795: 
33796: doksi ja noudatettaviksi k!iertokirjeellä 1 päivältä helmi.f.
33797: kuuta 1894, mutta· asia ei niiden kautta juuri lainikaan
33798: edistyiey'•t.
33799:        Kysymys sunnuntaityön ,rajoitta.m.1sesta v:altionDauiia-
33800: lbeiillä oli sittemmin jälleen esillä vuoden 1898 kil'lkoi!Hs-
33801: kokouksessa, ji{Yka päätti 1anoa, että 'tavaralliik!enne sun-
33802: nuntai- ja jwMrupäivinä J.aikkauiiettaisiin j'a ·etltä v:aJltil()'Il pal-
33803: veluiks·essa olevat henkilöt, joi.J<la on pylhätyötä, saisifV'at
33804: täydellisen v~apruude.n jokia tJoinen 1sunnnn'tai tJal'lv:i,tJseiiiliatta
33805: pruNm·ta virrunsi,j·aista. RruutaJtieJha1llitJus, j1olka sai ikläskyn
33806:  runtJaa l.ausunnon ikidrolli:sklokoulksen •amomuksen johdoslia,
33807: ehdotti puolestaan, ettei oli>si ryhd~tbruv:ä radoimtaviin toi-
33808: menpiteisiin, kosk;a muussa tapau.:klsessa oil.isi paikko lLsätä
33809:  valtionraut,ateiden henkilökuntaa j.a puiheena olerv,at rajoi-
33810:  tukset muutenkin olisiv:at omrunsa, ·toottamaan valtiolle
33811:  suuria ·kust,ann'll'ks1a.
33812:        Vwodoo 1900 va:ltiopäivillä tehtiin an01mu:s iklollro tavara-
33813:  liikenteen lak,J\;autt!!Jffiisesta j,a matkwsta.jaju,nain ~ufk.umää­
33814:  rän vähentämisestä Vlaltionrauta.teiHä sunruuntaipäivinä.
33815:  Valtiosäädyt päättivät a.ooa ainoastaan, että valtionrauta-
33816:  .tei!den v:irka- ja palvelusmiehet sais~vat nauttia vapautta
33817:  joka toinen sunnuntai, ilman: että liikenne sen kaut:ta· saisi
33818:  kärsiä haittaa. Rautatiehall1tuksesta annettiin .to.sin 27 päi-
33819:  v;änä kesällruuta 1903 kierlokirje, jossa määrä:ttiin, että lkaå:k-
33820:  kien rautatien pa'1velU!ksessa olevain herukHöiden tulee saada
33821:  nautt]a vä:hintään kruksi va;pll!apäiViää ilmuk·audessa, joista,
33822:  mii!käli mruhd~lHsta, yksi oli annettaVIa sunnuntai- ta;hi juMa-
33823:  prui!välksi. Mutta kun asianJomai.seHe päällirnkyydelle samalla
33824:   jätettiin valta ·tehdä nä;istä määrihyksistii. poi!lrlreulksia, ei
33825:   asi!a<a tälläkään sanottaV'asti pa.rannebtu.
33826:         Vuoden 1907 V'a'ltiopäivillä anoi Eduskunta a:setettavaksi
33827:   komitean tutkimaan, missä mäiärin tavamliikennettä val-
33828:   ti'Onrautateil1ä ·voitaisiin snnnurutai- ja dlllhlapäivim supti.s-
33829:   t,rua. Hallitus asetti!kin 19 päwänä mwrulislruuta 1908 komi-
33830:   tean, joka suori·tti työnsä ja antoi Senaattiin mietintönsä
33831:   12 päivältä lokrul\;uuta 1909. Mietinnössä oli seura•ruva,t
33832:                  1
33833: 
33834: 
33835: 
33836:   ponnet: että sunnunt.a:i- ja pyhäpäivinä kul'kevissa var-
33837: 4    1912.- Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 13.
33838: 
33839: sinaisi,sta ju.nista toistaiseklsi La:kk:auietJaan ylkisi ju.n•apari
33840: linjalla Helsinki-Pietari, sen lisälkJsi yksi linjalil1a Helsinki
33841: ~Riihiimäki sekä lopuksi yksi j'INlla.pari linj<alwa Riihimälki
33842: -1\oi~wla; että kieLtoa, ettei sunnunta-i- 1ja pyihäipäivinä saa
33843: lähettää muita kuin palaavia lisä- ja täydennystavarajunia,
33844: uudelleen teroi•tetaan a:siltlllom:aisten mieleen; että oiilreus
33845: anta.a lupa sellraisten tava.rajunain läJhettäJmiseen sunnu'ID-
33846: tai- ja, pyhrupäivinä siirretäiän Sena.atiln Ku:I'kulairtostoimi-
33847: tuskunnalta liikennetirehtö.öril[e; että kysymys enemmistä
33848: rajoituksista vastedeskin: pidetäiän avoinrna, kunnes tästä
33849: asiasta on saaw.tettu eneillllllän kokemusta.
33850:     Mikäli Eduskunnalle on ·illmoitetJtu, ei Kei,sarhlJinen Se-
33851: naatti ole saattanut Rautatiehallituksen tietoon maini-
33852: tun komitean ehdotuksia, joten Rautatiehallituslman ei ole
33853: voinut ryhtyä asia.ssa entistä enempiin toimenpiteisiin. Kun
33854: lisätyn sunnuntailevon valmistaminen rautate1den virka- ja
33855: p8Jlvelluslmnnalle ik!ui:tenkin on 1varsin tlwrpeel~~n }a suo-
33856: tava, Eduskunta saa Teidän Keisarilliselta Ma~esteetiltanne
33857: 11lamaisesti anoa,
33858: 
33859:                 että tavaraliikenteen rajoittamiseksi valtion-
33860:             rautateillä sunnuntai- ja juhlapäivinä ryhdyt-
33861:             täisiin ainakin sen suuntaisiin toimenpiteisiin,
33862:             joita asiaa vuonna 1908 tutkimaan asetettu ko-
33863:             mitea ehdottaa.
33864: 
33865:     Suomen Eduskunta pysyy alati ~· 111:. e.
33866: 
33867:     He~lsingissä   29 päivänä touilrolmUJta 1912.
33868: 
33869: 
33870: 
33871: 
33872:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
33873:             1912. -   Anomusmietintö N :o H.
33874: 
33875: 
33876: 
33877: 
33878:                 Perustuslakivaliokunnan
33879:             m i e t i n t ö N :o 5 Eduskunnassa tehdyn
33880:             anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
33881:             lainsäädännössä vallitsevaa pysähdystä.
33882: 
33883:     Pöytäkirja,nottoolla viimekuluneen maaliskuun 19 päi-
33884: vältä on Eduskunta Perustuslakivaliokunnan valmistelta-
33885: vaksi lähettänyt edustaja Mechelinin ehdotuksen alamai-
33886: sen anomuksen tekemisestä Lainsäädännössä vallitsevan py-
33887: sähdyksen johdosta; ja on VaEokunta sa,anut tiedokseen
33888: erinäisiä tätä asiaa koskevia, Senaatissa syntyneitä asia-
33889: kirjoja.
33890: 
33891: 
33892:     Kun Yaltiosäiädyt kokoontuivat ainoastaan joika viides
33893: tai joka kolmas vuosi, oli jo valtiopäivien suhteellisesti pit-
33894: kistä väliajoista seuraUJksena, että lainsäädäntö kävi vel'rat-
33895: tain hitaasti. Tämä sei:kka vaikutti osaltaan siihen, että
33896: tuntuva uudistusten tarve useilla valtiollisen ja yhteiskun-
33897: nallisen elämän aJoilla j·äi tyydyttämåittä. Uuden valtiopäi-
33898: väjärjesty,ksen astuttua vuonna 1906 voimaan tuli kansan-
33899: eduskunta joka vuosi koikoontuvaksi. Silloin ·kävi nopeam-
33900: pi lainsäädäntötyö eduskunnassa, mahdolliseksi, ja se oikeu-
33901: tettu toivomus oli yleinen, e<ttä kaivafut lainsäiädäntöuudis-
33902: tukset voisivat viivytyksittä toteutua. Näin ei kuitenkaan
33903: ole tapahtunut. Päinv,astoin on lainsäädäntö maassamme
33904: viime vuosina joutunut melkein täydelliseen pysähdys-
33905: tila·an.
33906:      Jo alamaisessa anomuksessaan toukokuun 26 p :Itä 1910
33907: on Eduskunta osottanut, että sen kåisittelemäin asi,ain rat-
33908: kaisu ylenmäärin viipyy. Tätä ratk:tisun viivyt.tämista on
33909: ed,elloon jatkettu, jopa siihen määrään, että vain harvat
33910: 2           1912....... Anomusmietintö N :o 14.
33911: 
33912:  Eduskunnan viimeisten viiden vuoden arkana, lainsäädäntö-
33913:  kysymyksissä .tekemät päätökset on Hallitsijalle esitelty.
33914:  Eduskunnan, Hallitusmuodossa ja Valtiopäivädärjestyk-
33915: sessä määrätty, os8Jnotto lainsää•däntöön nojaa, kuitenkin
33916: edellytykselle, että Eduskunnan päätökset esitellään Hallit-
33917: sijalle. Pidättämällä vuosimääriä Eduskunnan päätöksiä
33918: tulemasta Hallitsijan tutkitt!tviksi, niinkuin Valtiopäivä-
33919: jä.rjestyksen 75 § :ssä säädetään, ovat sentähden hallitus-
33920: viranomaiset syrjäyttäneet lain selvän tarkoituksen ja teh-
33921: neet itsensä syypäilksi suuresti moitittavaan menettelyyn.
33922:     Esittelemättä jää:neitten Eduskunnan päätösten joukossa
33923: eivä.:t dle ainoasta,an päärWkset sellaisista asioista,, joissa
33924: alote on tehty Eduskunnassa, vaan sama kohtalo on tul'lut
33925: Eduskunnan armollisten esitystenkin johdost·a terkemäin
33926: pä®tösten osa•ksi. Niinpä ei Hallitsijalle vielä ole esitelty
33927: Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä armolli-
33928: sen esityksen johdosta hyväksymää asetusehdotusta rajoi-
33929: tuksista eräänlaisten yhtiöitten ja yhdistysten oikeuteen
33930: kiinteistön hankintaan maalla, josta Senaatti on antanut
33931: lausuntonsa marraskuun 25 päivänä 1910. Esittelemättä
33932: ovat niinikään Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtio-
33933: päivillä armollisten esitysten johdosta tekemät päätökset
33934: ammatinvaaralta suojelemisesta, teollisuusamma;ttityöstä
33935: ja a,mmattientarkastuksesta, siis uudistuksista,, jotka tar-
33936: koittavat työntekijäin oikeudellisen aseman turvaamista
33937: ja heidän parempaa suojelemista,an työssä uhkaa viita vaa-
33938: roilta; sekä päii•tös sonnien lai<tumelle laskemisesta. Samoin
33939: on esittelemättä Eduskunnan 1910 vuoden varsinaisilla
33940: valtiopäivillä niinJikään annollisen esityksen johdosta te-
33941: kemä, kyytitointa koskeva päätös. Kai!kista näistä Edus-
33942: kunnan 1909-1910 vuosien valtiopäiviliä ·tekemistä pää-
33943: töksistä on Senaatilta vaadittu iJ.ausunto'kin vielä anta,matta.
33944:     V a,rsin suuri on niitten lopullista ratka,isua, vaille jää-
33945: neiltten Eduskunnan päätösten lulrumällirä, jotka ova,t syn-
33946: tynoot Eduskunnassa tehtyjen aiotteitten johdosta.
33947:     Edruskun:taesityiksen johdosta on Eduskunta 1908 vuo-
33948: den toisilla valtiopäivillä hyväksynyt ehdotukset maalais-
33949:                  Lainsäädännön pysähdys.                       3
33950: 
33951:  ja kaupunkikurrtain kunnallisasetuksiksi sekä asetuksiksi
33952:  kunnallisista V•aaleista ja muutoksista voimassa olevaan
33953:  asetukseen taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämi-
33954: sestä-. Vielä Eduskunta samoilla valtiopäivinä hyväksyi
33955: asetusehdotuksen Suomen PmJJkin ohjesäännön 18 ja 19
33956: § :n muuttamisesta. 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä
33957: hyvwksyttiin eduskuntaesi,tysten johdosta asetusehdotuk-
33958: set alkoholipitJo]sten aineiden va1mi stuksesta, maahan-
33959:                                            1
33960: 
33961: 
33962: 
33963: tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pi-
33964: dosta; den:lllturoitujen alkoholipitoisten aineiden vllllmis-
33965: tuk!sesta, ma·a:hantuonnista ja myynnistä; margarnmn
33966: valmi:stuksesta ja kaupasta .sekä e~lokuun 14 p :nä 1901 anne-
33967: tun, erinäisiä määräyksiä muut10ksen hallmmisest:a aJioikeuk-
33968: sien rbuomioiihin ja pää<töksiin sisältävän arunoHisen asetuk-
33969: sen 4 § :n 2 momentin ~umoamisesta j~a 0. K :n 30 luvun 19
33970: § :n muuttami1sesta 'toisin lruuluvaJ{)si; :maaJliskrrmn 21 p :nä
33971: 1892 .annetun, korvauksen a:ntrumista yJeistä varoista todis-
33972: tajil.le rikosasioissa koskevan asetuksen 1 § :n muuU:;aunisesta
33973: ja Rikoslain 431uvun 5 § :n muutJt.amisesta. Vihdoin on Edrus-
33974: kunta 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä tehtyjen edus-
33975: kuntaesitysten johdosta hyväksynyt asetusehdotukset oppi-
33976: velvollisuudesta, kansakoululaitoksen kustannuksista j·a oi-
33977: keudesta vapautukseen uskonnon opetuksesta sekä asetuk-
33978: set U. L :n 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n muuttMnisesta ja joulukuun
33979: 3 p :nä 1895 uuden ulosottolain voimaan paoomisesta •annetun
33980: asetuksen 27 § :n muuttamisesta. Kaikki edellämainitut
33981: Eduskunnan päiiltökiSet ov•at vi~lä HaHitsijalle esittelremättä,
33982: ja Sena.rutilta va.adilttu 1amsuntokin vielä runtam~a~tta.
33983:     Lukuisissa anomuksissa on Eduskunta vuosien 1907-
33984: 1910 valtiopäivillä kääntynyt Hallitsijan puoleen pyytäen
33985: alotetta tarpeellisten uudistusten toimeenpanemiseksi. Ai-
33986: noastaan poikkeustapauksissa ovat nämä anomukset johta-
33987: neet suotuisaan tulokseen. Useimmat niistä ovat vielä Hal-
33988: litsijalle esittelemättä.
33989:     Esittelemwttä ovat Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäi-
33990: villä tekemät seuraavat anomukset: anomus uudesta halli-
33991: tusmuodosta ; anomus että ennenkuin valmistetta vina ole-
33992: 4            1912. -   Anomusmietintö N :o H.
33993: 
33994: viin lainsäådäntötoimenpiteisiin yliopiston j'a koululaitok-
33995: sen alalla lopullisesti ryhdytään, ehdotukset näiksi toimen-
33996: piteiksi, mikäli ne kohdistuvat mainittujen laitosten perus-
33997: säännöksiin, armo1lisina esityksinä 1annettaisiin eduskun-
33998:  nan hyväksyttäviksi; sekä edelleen anomukset Suomen revi-
33999: sionilaitoksen uudestaan järjestäanisestä erinäisissä koh-
34000: dissa; valtiovaroilla perustetta \Tista kansanparantoloista
34001:  keuhko- ja risatantisille tahi kuntain alotteesta jo toimi-
34002:  vien tai vastedes perustettavien tuberkulosiparantolain
34003:  kannattamisesta valtion ·avustuksella ja lainsäädäntötoi-
34004: menpiteisiin ryhtymisestä tuberkulosin vastustamiseksi
34005: sekä mielisairaitten hoidosta ja erityisen keskuslaitoksen
34006: perustamisesta sitä varten Oulrm lääniin. Senaatilta on
34007: lausuntoa vaoadittu kaikista muiBta sanotuista Eduskun-
34008: nan päätöksistä paitsi ensinmainitusta, mutta lausunto on
34009:  antamatta kaikista muista paitsi viimemainitusta.
34010:      Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemis-
34011: tä a;nomuksista ovat seumavat Hallitsijalle esitte1emättä
34012: samoin kuin SenaaJtin lausuJ11to niistä antamat,ta, nimibtäin:
34013: anomus vemtuslaitoksen uudå:sbamisesta; amomuikset muu-
34014: ·toksista ja Jisäyksistä siilistöpani{jkiasetulkseen; aTIIDIOllisen
34015: esi,tyksen antamisesta RiJrosl.ain 20 luvun 7 § :n mu'Uitta-
34016: miselksi; selvityksen hwnkkimisesta niin swno.ttujen suku-
34017: oikeustilain asukasten .asemasta srekä selLaisten entisten
34018: kruununti1ain asulmsten oloista, joita tehda;sl,ait.okset
34019: ti1ruin asulkasten edellä ovat perinnöksi ost!li'Ileet; ·armol-
34020: lisen esityksen ant.amisesta muutokseksi voimassa olevaan
34021: vesioikeuslakiin vesiperäilse:q. maan kuivattamiseen nähden;
34022: ede1Ieen anomukset, että hallitus ottaisi harkittavakseen,
34023:  eikö maan osituksen helpottamiseksi va;ltionvaroista etu-
34024:  maksuna suoritettujen j.akokustannusten kuoletusta voitaisi
34025:  määrätä aHmvruksi vasta moniaan vuoden kuluttua jakotoi-
34026:  mituksen päättymisen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan;
34027:  että erinäisten ennen vuotta 1896 kruununluontoisina ollei-
34028:  den talojen maanvuokralaisten asema turvaJttai:siin, sekä
34029:  vihdoin ne anomukse·t, jotka Eduskunta teki hyväksyessään
34030:  a.setuksen maanvuokrasta maalla ja jotka tank:oittavat mai-
34031:                 Lainsäädännön pysähdys.                      5
34032: 
34033: ni:tuissa asetuksissa totootettujen uudistusten ulottamista
34034: soveltuvilta kohdin erinäisiin muihinkin vuokrasopim:uk-
34035: sun.
34036:      Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä teke-
34037: mistä anomuksista ovat myöskin useat esittelemättä. Näitä
34038: ova't: anomukset, jotka Eduskunta teki hyvä1.ksyessä,än ase-
34039: tuksen teollisuusamma>ttityöstä ja jotka tarkoittavat työ-
34040: v,äen suojelwksen ja sen valvonnan ulottamista erinäisiin
34041: teollisuusammattityön ru11kopuolel1a oleviin työaloihin sekä
34042: ammattityössä olevan lapsensynnyttäjän ~taloudellisen tilan
34043: huojentrumista; anomus uudistusten aika,ansaamisesta ter-
34044: veyden- ja sairaanhoitolainsruädänn:ön alalia; kansakoulu-
34045: laitokseen liittyvän koululäätkäri,toiminnan aibansaamises-
34046: tla; lasten suojelusta tarkoitta vien lainsäännösten antami-
34047: sesta.; perimysmaan erikoisluonnetta koskevain säännösten
34048: kumoamisesta; Siperiaan lähetettyjen Suomen kansalaisten
34049: armahtamisesta; mooseksenuskoa tunnusta~vain henkilöitten
34050: aseman parantamisesta sekä sotihs- ja siviilivirastojen vir-
34051: katalojen talousjärjestelmän muuttamisesta. Ainoastaan las-
34052: ten suojelusta koskeva:sta anomuksesta lienee SenaaJtti nyt-
34053: temmin antanUit siltä va;aditun lausunnon.
34054:      Hallitsijalle esittelemättä ov<at vihdoin useimmat Edus-
34055: kunnan 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä tekemät,
34056: lainsäådä:nnön kehittämistä tarkoittavat anomwkset. Esi~t­
34057: telemättä ovat anomukset, jotlka kostkevat tyokyvyttömyys-
34058:  ja vanhuusvakuutusta; työsopimusta koskevan lain säätä-
34059:  mistä ja sen ohessa palkollislainsiiJädännön uudistamista;
34060:  äitiysv;wkuutusta; kuninka:ankartanoilla, sotilas- ja sivi~li­
34061:  viraston virkataloilla y. m. olevien torpparien y. m. oikeu-
34062:  dellisen tilan pll!rantamista ; vinkamiesolojen uudistamista ;
34063:  valtion vastuuvelvollisuutta virkamiesten yksityisille hen-
34064:  kilöille aiheuttamasta vahingosta sekä lakiehdotuksen anta-
34065:  mista sovintomiehistä 'tahi sovintolautakunnista. Kaikista
34066: näistä asioista on Senaatin lausunto vielä antamatta.
34067:      Koska 1911 vuoden valtiopäivistä vasta vähemmän ai-
34068:  kaa on kulunut, ei V aHokunta ole tässä kosketellut Edus-
34069:  kunnan silloin tekemien päätösten käsittelyyn.
34070: 6           1912. -   Anomusmietintö N :o H.
34071: 
34072:     Kun se viivyttely, joka on kohdannut Eduskunnan wke-
34073: mä,in pää•tösten esittelyä, on käynyt erittäin haitalliseksi
34074: erinäisissä ·tärkei'Ssä kysymyksissä, joissa uudistusta ki-
34075: peästi kaivataan, on Eduskunta aikaisemmin alamaisissa
34076: anomuksissa kiinnittänyt Hallitsijan huomion väkijuomain
34077: kieltolakia, kunnaUislainsäädäntöä sekä työväensuojelusta
34078: tarkoittavien Eduskunnan päätösten esittelyn jouduttami-
34079: ~~                                                          .
34080:     Seikkaperäisten tietojen antamista siitä, millä kan-
34081: nalla jokainen eduskunnan 1907-1910 vuosien valtiopäi-
34082: viHä tekemä päätös nykyä.än on, on vaikeuttanut se, ettei
34083: Eduskunta vielä ole näillä valtiopäivi~lä saanut vastaanot-
34084: taa kertO'lllusta Hallituksen toimenpiteistä Eduskunnan ai-
34085: kaisempien päätösten johdosta. EduskunnaHe a~kaisemmilla
34086: valtiopäivillä annetut puheenalaiset kertomukset eivät
34087: myöskään, sillä tavoin kuin ne tähän saakka on laadittu,
34088: anna riittäviä tietoja Eduskunnan ookemäin päätösten myö-
34089: hemmistä vaiheista. Sanottuja kertomuksia valmistet-
34090: taessa ei näet ole otettu huomioon Eduskunnan 1908 vuo-
34091: den toisilla valtiopäivillä lausumaa toivomusta, että ke:vto-
34092: mukset laadittaisiin s~ten, että Eduskunta saisi niistä tie-
34093: don, mitä aikaisempien valtiopäiväin päätösten johdosta on
34094: tehty edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Lisäksi on
34095: huomautettava, että on jätetty täyttämä1ttä V. J :n 75 § :n
34096: säännös siitä, että, jos Keisari ja Suuri·ruhtinas ei hyväksy
34097: Eduskunnan päättämää lakiehdotusta muuttamatta, joten
34098: se on kokonaan rauennut, on tämä ilmoitettava Edu&knn-
34099: nalle ensi v.altiopäivillä. Eduskunnalle nimittä;in ei ole
34100: annettu tietoa useiden asiain ratkaisusta, jotka, sen muik:aan
34101: mitä muulla tavalla on saatu tietää, mainitusta syystä ovat
34102: saaneet raueta. Eduskunta ei myöskään ole saanut Halli-
34103: tukselta vastauksia 1910-1911 vuosien valtiopäivillä, V. J.
34104: 32 § :n mukaan, lainsäädäntötoimenpiteitten viivytyksen
34105: johdosta erinäisillä aloilla ·tehtyihin väEkysymyksiin.
34106:     Lainsäädännön nykyinen seisahdus ei ole johtunut
34107: ainoastaan siitä, että, kuten yllä on osotettu, Eduskunnan
34108: lainsäädäntökysymyksiä koskev.at päätökset suureksi osaksi
34109:                 Lainsäädännön pysähdys.                     7
34110: 
34111: on jätetty HalUtsijalle esittdem!ättä, vaan myöskin siitä,
34112: että hallitus miltei kokonaan on Laiminlyönyt velvollisuu-
34113: tensa itse ryhtyä lainsäädäntöalotteisiin. Hallitus ei ole
34114: edes pitänyt huolta siitä, että sellaisissa kysymyksissä,
34115: joissa Eduskunnalle aikaisemmin anne-t:tm armollinen esitys
34116: ei ole johtanut lainsäädäntötoimenpiteeseen, uusi arm. esi-
34117: tys olisi Eduskunnalle annettu. Niipä Edruskunta ei ole
34118: uudestaan saanut vastaanottaa arm. esitystä teiden teke-
34119: misestä j.a kunnossapidosta maalla; jakolaista; elinkeino-
34120: laista; eikä syyskuun 3 p :nä 1886 annetun metsälain eräi-
34121: den pykäläin muutt·amisesta.           ·
34122:     Niinikään on niiden valtiollisten tarkoitusten johdosta,
34123: joita nykyinen hallitus ajaa, jätetty kokonaan raukeamaan
34124: kysymykset hallituksen jäsenten vastuunaLaisuudest.a sekä
34125: yhdistyslain ja painovapauslain aikaansaamisesta, joista
34126: 1905-1906 vuosien valtiopäiville oli annettu armolliset esi-
34127: tykset, vaikkeivät ne silloin johtaneet lainsäädäntötulok-
34128: seen. Näitten kysymysten raukeaminen on sitä valitetta-
34129: vampi, kun asetusta hallituksen jäsenten vastuunalaisuu-
34130: desta edellytetään voimassa olevassa V. J :ssä, ja yhdisty-
34131: mis- ja painovapautta koskeva perustuslaki vuodelta 1906
34132: taasen edellyttää erityisen lainsäädännön syntymistä siitä,
34133: mitä sanottujen oikeulksien käyttämisessä on noudatettava.
34134:     Tämän lisäksi on mainittava, että osittain lainvalmis-
34135: telukunnan, osittain erittäin asetettujen valtion komiteain
34136: toimesta on la.adittu useita lakiehdotuksia, joista hallitus
34137: ei kuitenkaan ole valmistanut alotteita tarpeellisiksi lain-
34138: säädä,n:töuudistwksiksi. Tämän johdosta EdUJSkunta on ol-
34139: lut pakoitettu Edus1kunnassa ~tehtyjen aiotteiden noj·alla kä-
34140: sittelemään muun muassa tärkeätä kysymystä maanhankin-
34141: nan helpottamisesta tilattomille samoinkuin kysymystä
34142: tientekolainsäädännön uudistaanisesta.       Laajakantoisten
34143: kysymysten käsi.ttely Edusku:nnassa tehdyn aiotteen poh-
34144: jaHa on kumminkin vaikea, kosk'ei eduskunnalla ole käytet-
34145: tävänään kaikkia niitä keinoja täydellisen valmistuksen ai-
34146: kaansaamiseksi, mitkä hallitukselLa on. Uskonnonv~~;paus­
34147: lainsää!dännön uudistuksesta ei Eduskunta myöskään vielä
34148: 8           1912. -   Anomusmietintö N :o H.
34149:     1                    $:       ,
34150: 
34151: 
34152: ole saanut vastaanottaa armollista esitystä, vaikka ehdotus
34153: sellaiseksi jo vuonna 1909 on lähetetty Hallitsijalle esitel-
34154: täväksi.
34155: 
34156:      Se miltei täydellinen pysähdystila, joka täten vallitsee
34157:  Suomen lainsäädännössä, on seuraus Venäjän hallituksen
34158:  ajamasta, Suomen itsehallintoa vastaan suunnatusta politii-
34159: kasta. Tämä: politiikka on johtanut toukokuun 20 päivänä
34160:  (kesäkuun 2 p :nä) 1908 annettuihin Suomen perustuslrukien
34161: kanssa ristiriidassa oleviin määräyksiin, joitten kautta
34162: Keisarikunnan Ministerineuvosto on saanut laajan tilai-
34163: suuden sekaantua Suomen asiain käsittelyyn. Kun lisäksi
34164: kesä:kuun 17 (30) päivänä 1910 Keisarikunnassa anne-
34165: tun n. s. valtakunnanlainsäädäntölain nojalla tahdotaan
34166: siirtää suuri määrä Suomen asioita kokonaan ulkopuolelle
34167: Suomen lainsäädännön piirin, on syntynyt mitä tuntuvin
34168: este kaikelle maan tarpeiden tyydyttämistä tarkoittavalle
34169: valt.iotoiminnalle. Toiselta puolen on tämän politikan joh-
34170: dosta Senaatin talousosasto, jonka tulisi huoltaa t,rumän
34171: maan kaikenpuolista edistystä, saanut kokoonpanon, joka
34172: t<efkee sille mahdottomaksi tiilyttä:ä Suomen hallituksen vel-
34173: vollisuuksia. Sillä nylkyisessä kokoonpanossaan on maamme
34174: hallitus, samoin kuin Senaatin puheenjohtaja, kenraali-
34175: kuvernööri, vieras Suomen oloille ja tarpeille, ja ajaa tar-
34176: koitusperiä, joiden määrääjänä ei ole tämän maan etu.
34177:      Kun se tila, johon lainsäädäntö Suomessa tät~m on jou-
34178: tunut, on mH.ä turmiollisin, saa Valiokunta täten edellä
34179: esitetyn nojalla kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta päät-
34180: täisi anoa,
34181:                että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käs-
34182:            keä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin
34183:            niitten syitten poistamiseksi, joista Suomen lain-
34184:            säädännössä nykyään vallitseva pysähdystila
34185:            johtuu.
34186:     Helsingissä toukokuun 22 päivänä 1912.
34187:                Lainsäädännön pysähdys.                 9
34188: 
34189:    Tåimän asian käsittelyyn ovll!t ottaneet osaa puheen-
34190: johtaja Söderholm sekä jäsenet Mannermaa, Alkio, Aro
34191: (osittain), Danielson-Kalmari, Estlander, Hämäläinen,
34192: Hänninen, Ingman, Kurkinen, Kuusinen (osittain), Man-
34193: ner (osittain), Renvall, Talas, Torppa ja Walavaara sekä
34194: varajäsenet Malmivaara (osittain), Nevanlinna (osittain),
34195: Rantanen (osittain) ja Salmi.
34196: 
34197: 
34198: 
34199: 
34200:                                          ..
34201:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
34202: 
34203: 
34204: 
34205: 
34206: .
34207:     1912. -     Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 14.
34208: 
34209: 
34210: 
34211: 
34212:                  S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
34213:               n en anomus, joka koskee lainsäädän-
34214:               nössä vallitsevaa pysähdystilaa.
34215: 
34216: 
34217: 
34218: 
34219:        Snurivaltaisin, Armonisin Keisari
34220:                ja Suuriruhtinas T
34221: 
34222: 
34223: 
34224: 
34225:    Eduskunnassa OIIl. näillä valtiopäivillä tehty anomus-
34226: ehdotus, joka koskee lainsäädännJössä vallitsevaa pysäh-
34227: dystilaa, ja on Erduskunta tämän ehdotuksen säiLdetyssä jär-
34228: 2    1912. -     Edusk. anom. -           Anomusmiet. N :o 14.
34229: 
34230: jesty ksessä krusitell yt..
34231:       Kun Va.Lt1oisäiädiy.t rkJOI@Oiontruli'V.art rairrJioaStru:m jokia vi~des
34232: :tai joka :]m:Lmas vuosi, oli jo val:t,iopä:ivien pi•ttki:stä vruli-
34233: ajois:ta serwmuksena, erttä lainsäädäntö edi,styi ve~mt­
34234: tain hitaasti. Tämä seikka vaikutti osaltaan siihen, että
34235: tuntuva uudirstusten tarve useilla valtiollisen ja yhteislmn-
34236: n;a<Hi,sen elämän aJ,oiilla jäi tyydytrtämättä. Uuden Va.ltiorpäi-
34237: väjärrjestyksen astuttua vuonna 1906 vo]maan, tuliva,t
34238: eduskuntakokoukset jokavuotisiksi. Silloin kävi nopeampi
34239: lainsäiildäntötyö Eduskunnassa mahdolliseksi, ja se oikeu-
34240: t(l:ttu toivomus oli yleinen, että kaivailut lainsäädäntöuudis-
34241: tukset voisivat viivytyksittä toteutua. Näin ei kuitenkaan
34242: ole tapahtunut. Päin vastoin on lainsäädäntö Suomessa
34243: viime vuosina joutunut 1nelkein täydelliseen pysä,hdys-
34244: tilaan.
34245:       Alamaisessa anormukse,ssa .toukokuun 26 pä iväHä 1910    1
34246: 
34247: 
34248: on Eduslmn:ta jo osottanut, fMä va.lt~opäri:villä ]{iäsitelty-
34249: jw asiain ratkaisu ylenmäärin viipyy. Tätä ratkaisun vii-
34250:  vyttämistä •On edelleen jatkettu, jopa siihen määrään, että
34251: vain harvat Eduskunnan viimeisten viiden vuoden aikana
34252: lainsäädäntökysymyksissä tekemät päätökset on T·eidän
34253: Keisarj,lliselle Majesteetillenne esitelty. Hallitusmuodossa
34254:  ja Valtiopäiväjärjestyksessä määrätty Eduskunnan osan-
34255: otto lainsäädäntöön perustuu kuitenkin edellytykselle,
34256: että Eduskunnan päätökset esitellään HaHirtrsijalJe. Pi-
34257:  dättämällä, vastoin Valtiopäiväjärjestyksen 75 § :n sään-
34258: nöstä, vuosimääriä Eduskunnan päätöksiä tulemasta Hal-
34259: litsijan ,turt,kiJtrtarvil{]si, ovat si:~s ilmHitUJsvimm:oma'iset syrjäyt-
34260: täneet l.ain sel:vän tRJiikoituffisen ja rtehneet itsensä syypäi\ksi
34261: :sangen moit'i1trta v;a:an menetltdyyn.
34262:       Esittelemättä jääneitten Eduskunnan päätösten joukossa
34263: ei ole ainoasta,an sellaisiJa rusilioi.ta lmskevia ~päätöksiä, joissa
34264: alote on tehty Eduskunnassa, vaan sama kohtalo on tullut
34265: myös armoHisten eJS~tysten johdosta syntyne.iden pä,ätösten
34266: osaksi. N·ii111pä eli Te.idän I{,eisa.riHiselJe Majest~etiUenne
34267: vielä ol~ esitelty Edlnislmnnan 1908 rvuodien to1isiUa Vial,tiio-
34268: päiviUä a·I'Imolhsen esityksen johdosta hyv.ä:ksymää aseftus-
34269:                   Lainsäädännön pysähdystila.                              3
34270: 
34271: ehdotusta mjoituksista :erää!Irlaisten yihrt:iöit.ten ja yhdis•tys-
34272: .ten oikeu!teen ~~iinteistön :hankinta:an maana, j:oiSta Sena:at·ti
34273: on antanut laus•unton:sa mam1wslmun 25 päivämä 1910. Esit-
34274: telemätltä ovat ni1inikään Eduskurunan 1909 vu:oden :toisilla
34275: v1a.lhopäi vililä a001:a.lilisten :es~t.ysten j ahdosta tleiloomät pää-
34276: :tö~set ammatinva:amH1a suoj•elemis:es:ta, teo:ll:isuusa:mmatti-
34277: työs:t.ä j:a ammwtJt,ientarlk:astuJmseiSta, ·siis uudistuik:sis:ta, jotka
34278: ta1rkloitta va1t työn:telkijä:in oi•meudelliisen ·a.s:e:man turva•amista
34279: ja heidän parempaa suajeil~mist·aan työssä uh!ka.aviil1ba v.aa-
34280: r~oi!l:ta; sekä päätös sonnven 11ait:ume.Ue LaskemiBest:a. Samoin
34281:  on esittelemättä Eduskunnan 1910 vuoden varsinaisilla
34282: vaH~opä~villä myös annollisen es]tyksen johdosta tekemä
34283: kyytitointa koskeva päätös. Kaikista näistä Eduskunnan
34284: 1909-1910 vuosi:en va:lt:]opäivr.11ä te1kemistä päätöksistä
34285:  ov,at Senwatilt:a V·aa:ditut La.usunn~otkin vielä ·an:tama.tta.
34286:      Erit:täin suuri Olll :niit:t,en lio~ullist,a rat:kaisru.a variJlile jää-
34287: neilnt:en E.duskumrran pää•tösten [uku, jotka ovat syntyneet
34288: Eduskunnassa tehtyjen alJo.tte:it:ten johdosta.
34289:      Eduskuntaesityksen johdosta on Eduskunta 1908 vuo-
34290:  den toisilla valtiopäivillä hyväksynyt ehdotukset maalais-
34291:  ja kaupunkikuntain kunnallisasetuksiksi sekä asetuksiksi
34292:  kunnallisista vaaleista ja muutoksista voimassa olevaan
34293:  asetukseen taaja väkisten maalaisyhdyskuntain järjestämi-
34294: sest:ä. Edelleen hyväksyi Eduskun:ta samoina valtiopäivinä
34295:  asetusehdotuksen Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19
34296: § :n muuttamisesta. Toisilla valtiopäivillä vuonna 1909
34297: hyväksyttiin eduskuntaesitysten johdosta asetusehdotuk-
34298: set alkoholipitJoisten aineiden vaLmistuksesta, maahan-
34299:  tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidos-
34300:  ta; denaturoit,ujen alkoholipitoisten aineiden valmis-
34301: tu~sesta, maahantuonnista ja myynnistä ; margarnmn
34302:  valmistuksesta ja kaupasta; elokuun 14 pä!vänä 1901 an-
34303:  netun, erinäisiä määräyksiä muut,oksen hakemisesta ali-
34304: oikeuksien tuom~oihin ja pä.ä.töks~in sisältä,vän armollisen
34305:  asetuksen 4 § :n 2 momen:tin kumoamisesta ; Oikeuden-
34306:  käymiska.aren 30 luvun 19 § :J1 muut:ta:misesta toisin
34307:  kuuluvaksi; maaliskuun 21 päivänä 1892 annetun, kor-
34308: 4    1912. -    Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 14.
34309: 
34310:  varuksen antamista yleisistä varoista todistajille rikos-
34311:  asio~ssa koskevan asetuksen 1 § :n muuttamisesta; sekä
34312:  Rikoslain 43 luvun 5 § :n muuttamisesta. Vihdoin on Edus-
34313:  kunta 1910 vuoden va.Hiopäivilllä ,telh.tyjen eduiSiklhll!ta-
34314:  esityrsten johdost1a hyvä kisyny,t ruse.tuselhdotukset oppi;vel-
34315:                              1
34316: 
34317: 
34318: 
34319:  vo1lisu:udesta, lkiansalkiou~ulla]toksern Jmstannuksd:stra ja oi-
34320:  keudesta vapautukseen UiSkonnon opetuksesta; sekä asetuk-
34321: set Ulosottolain 4 luvnn 5, 6 ja 7 § :n muuttamisesta ja
34322:  joulukuun 3 päivä,rrä 1895 uuden ulosottolain voimaan
34323:  panemisesta annetun asetuksen 27 § :n muuttamisesta.
34324:  Kaikki edellä mainitut Eduskunnan päätökset ova.t vielä
34325:  Teidän KeisarilliseUe Majesteetinenne esittelemättä, ja Se-
34326: na.ati,lrt:a ,vaaditut lausunnotkin 1vielä ant.amwtta.
34327:      Lukuisissa anomuksissa on Eduskunta vuosien 1907-
34328:  1910 valtiopäivillä kääntynyt Teidän Keisarillisen Majes-
34329: t.eettinne puoleen pyytäen alotetta tarpeellisten uudistusten
34330:  toimeerrpanemiseksi. Ainoastaan poikkeustapauksissa ovat
34331: nämä anomukset johtaneet suotuisaan tulokseen. Useim-
34332:  mat niistäkin ovat vielä Teidän Keisarilliselle Majesteetil-
34333: lenne -esittelemättä.
34334:      Esittelemättä ovat Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäi-
34335:  villä tekemät seuraavat anomukset: anomus uudesta halli-
34336: tusmuodosta; anomus siitä, että ennenlruiil11 valmistelun
34337:  a'laisiin lainsä:äd!ä!ntötloimenpiteisiin yliopiston ja ,kJomlu-
34338: laitoksen alalla lopullisesti ryhdytääiT, ehdotukset nä:Lksi
34339: toimenpiteiksi, mikä!li ne kohdistuvat mainittujen laitosten
34340: perussäännöksiin, armollisina esityksinä annettaisiin edus-
34341: kunnan hyvruksytl!:ävilksi; ,anomukset Suomen re,visiiOni-
34342: lai.tOik:sen uudestaan jä-rj.estämisestä erinäis:Lssä kohdffisa;
34343:  valtilov.a.roina perustet.tav~sta kansanparantoloista keuh-
34344: ko- ja riJSa•ta.utisille tahi 1kuntain ralotteesta jo to:Lmivi:en tai
34345: vastedes perust.ett:a,v:ien .tuherklillos~pa.rantolain kannat-
34346: •tamisest,a VJail1tion ra'ViUistuksel.La ja l.airusällidäDJtötoimenpi-
34347: teisiin ryhtylll1isestä tuberkulosin rv•a;stustamisek!si; selkä
34348: mielrisairaiJt1ten hoidosta ja erityi1sen keskuslaitoksen pe-
34349: rust:llmisesta sitä varrten Oulun lääJil'iin. Sena•atil:ta oo
34350: lausuntoa vaadittu ka]kista muista näistä Eduskunnan
34351:                  Lainsäädännön pysähdystila.                            5
34352: 
34353: päätöksistä paitsi ensinmainitusta, mutta lausuntoa ei vielä
34354: ole annettu muusta kuin viimemainitusta.
34355:     Eduskunnan vuoden 1908 toisUla vaHiopäivillä teke-
34356: mistä anomuksista ovat seura:av,at Teidän Keisarilliselle
34357: Majestee,tillenne esittelemättä ja Senaatin lausunto niistä
34358: antamatta, nimittäin: anomus vevotuslaitoksen uudistami-
34359: sesta; anomukset muutoksista ja lisäyksistä säästöpankki-
34360: asetukseen; armollisen esityksen antamisesta Rikoslain 20
34361: luv:un 7 § :n muuttamiseksi; selvityksen hankkimisesta niin
34362: sanottujen sukuoikeustilain asrukasten asemasta, sekä sel-
34363: 1a:isten enti:sten :kruunurrtilain asukasten o'1oista, joitta teh-
34364: daslaitokset tilll!in asukasten edellä ovat perinnöksi osta-
34365: neet; armollisen esityksen antamisesta muutokseksi voi-
34366: massa olevaan vesioikeuslakiin vesiperäisten maitten kuivat-
34367: tamiseen nähden; anomukset, että Hallitus ottaisi harkitta-
34368: vakseen, eikö maan osituksen hel,pottamiseksi valtion va-
34369: roist'a etumaksuna suol'itettuj·en j alwkustannusten kuole-
34370: tusta voitaisi määrättä alkava'ksi vasta moniaan vuoden ku-
34371: luttua jakotoimituksen päättymisen jälkeen ja kestäväksi
34372: pitemmän ajan; että erinäisten ennen vuotta 1896 kruunun-
34373: luontoisina olleiden talojen maanvuokralaisten asema tur-
34374: v:a,ttaisiin; sekä :v:ilhdioin ne ~n()lllJrukset, tilotka EdUJSikunta teki
34375: hyväksyessään asetuksen maanvuokrasta maalla ja jotka
34376: tark!oittavat mainituissa asetuksissa toteutettujen uudistus-
34377: ten ulottrumista soveltuviUa kohdin erinäisiin muihinkin
34378: vuokrasopimuksiin.
34379:     Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä teke-
34380: mistä. a.nomuksista ovat myöskin useat esittelemättä. Näitä
34381: ova't: anomukset, jotka Eduskunta teki hyvruksyessään ase-
34382: tuksen teollisuusammruttityöstä ja jotka tarkoittavat ,työ-
34383: V'äen suojeluksen ja sen valvonnan ulottamista erinäisiin
34384: teollisuusammatti,työn ru1kopuolella oleviin työaloihin sekä
34385: amma,ttityössä olevan lapsensynnyttäjän taloudellisen tilan
34386: huojenta:mista; anomus kansa;koululaitokseen liittyvän
34387: lmuLuJ,äfukäritoiminnan aika.ansruamisesta; yleistä ltasten suo-
34388: jelusta tarkoi<itll!v:ien lainsäännösten aikaailJSa,amisesta; peri-
34389: mysmaan erik!oisluonnetta koskev,ain säännösten 'lrumoami-
34390: 6    1912. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 14.
34391: 
34392: sest•a; Siperi,wan 'lähetettyjen S:uomen 1lmnsa1laisten .wmah-
34393: tam]sesta; sekä mooseksenuskoa 1tunmmtwvain henkilö~tten
34394: a,seman para:ntanJ:isesta. Ainoas,ta,an last,en suodelustJa ikos-
34395: keva,sta anomuksesta lienee Senaa·tti nyttemmin antanut
34396: vaaditun l.R<usunnon.
34397:      Teidän KeisarilliselLe Majesteetinenne esittelemä,tt.ä ovat
34398: vihdoin useimmat Eduskunnan 1910 vuoden varsi-
34399: naisilla      valtiopäivillä tekemät lainsäädännön kehit-
34400: tämistä tarkoitta vat anomukset. Esittelemättä ova·t ano-
34401:          1
34402: 
34403: 
34404: mukset, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
34405: kuutusta; 'työsopimusta koskev•an lain säätä,mistä ja
34406: sen ohessa paHrollislainsäädännön uudistamista; äitiys-
34407: vakuutusta; kuninkwankartanoilla, sotilas- ja sivilivi-
34408: mtston virkatdoiHa y. m. kruununmaana oh.wien ,tJOrppa['ien
34409:  ja mä,kiitupaliaisten oilmudemsen tilan par.ant•amiJsta; vi·rka-
34410: miesol.ojen uud]strumista; v•al.tion v.astuuvel.vo1lisuutta vill'lka-
34411: m~esten yksityisiHe henlrilöille a]heut.t.ama,st;a vahingosta
34412: se·kä esityksen 1antamista 1sovint1omiehist,ä .tahi so vintola u:ta-
34413: kunnista. Kaikist1a nä:i:stä ,asio,ista on Senmatin lausun,to
34414: vieLä antama tt.a.
34415:      Koska 1911 vuoden valtiopäivistä vasta vähemmän ai-
34416: kaa on kulunut, ei tässä ole lmsketeltu Eduskunnan silloin
34417: tekemien pää1tösten käsrttelyä.
34418:      Kun se viivyttely, joka on kohdannut Eduskunnan teke-
34419: mäin päät.östen esittelyä, on käynyt erittäin haitalliseksi
34420: erinäisissä ·tärkeissä kysymyksissä, joissa uudistusta ki-
34421: peä,sti kaivataan, on Eduskunta aikaisemmin alamaisissa
34422: anomuksissa kiinnittänyt Teidän Keisarillisen Majesteet-
34423: tinne huomion yleistä väkijuomain kieltolakia ja kunnallis-
34424: lainsää,däntöä tarkoittavien Eduskunnan päätösten esit.te-
34425: lyn jouduttamiseen.
34426:      Edusllrunta ei ole voinut saada seikkaperäisiä tietoja
34427: si~t.ä, missä vaihee1ssa jokainen EduSikunnan 1907-1910
34428: V·Uosi•Em v·aM,~opä.i·vil:lä ,tekeanä p.äältös ny1kyään on. Ne kier-
34429: ·tomuikise.t Ha.Uit1ukse:n to.iunenpiJtleiSit.ä Eduskunnan tekemien
34430: päätösten johdost•a, j01ita Eduskunnalle on annettu, eivä.t
34431: sillä ,t,avoin k uin ne tähän saa]{Jkia on l'aa.dittu, anna
34432:                  1
34433:                 Lainsäädännön pysähdystila.                           7
34434: 
34435: rii1Jt>äviä 10~etoja Eduskunnan teilmmäin päätösten myö-
34436: hemmistä vaiheista. Sanottuja kertomuksia valmistet-
34437: taessa ei 10l-e ·otetJtu hu:omiJoon Eduslmnnan 1908 vuo-
34438: den toisilla valtiopäivillä lausumaa toivomusta, että kerto-
34439: mukset laadittaisiin s~ten, että Eduskunta saisi niistä tie-
34440: don, mitä aikaisempien valtiopäiväin päätösten johdosta on
34441: tehty edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. Lisäksi on
34442: lmomautettava, että on jä,tetty täyttämät,tä Val>Hopäivä-
34443: järjestytkisen 75 § :n säännös si,iJtä, että, jos Keisari ja Suuri-
34444: ruhtinas ei muuttamatt'a hyväarsy Eduskunnan päättämää
34445: lakiehdotust1a, minkä johdosta se kokonaan raukee, on tämä
34446: ilmoitettava Eduskunnalle ensi V'altiopäivillä. Eduskun-
34447: nalle ei näet ole annettu tietoa useiden a:siairu ratkaisusta,
34448: jotJka, sen mukaan mitä muulla tava>Ua on sa:atu tietää,
34449: mainitusta syystä ovat saaneet raueta. Myösikään ei Edus-
34450: kuntla ole saanut Hiallitukse1ta V1astanksi:a 1910 ja 1911 'VUO-
34451: den vai tiopäi viHä 'lainsä,ädän,tJötolim,en pitei t,t,en vii vy:tyiksen
34452:                                                    1
34453: 
34454: 
34455: 
34456: johdosta erinäisillä alioilla Valtiopärväjärjestyksen 32 § :n
34457: nojalla tehtyihin väl~kysymyksi,in.
34458:      Lainsäädännön nykyinen seisahdus ei ole johtunut
34459: ainoastaan siitä, että, kuten yllä on osotettu, Eduskunnan
34460: lainsäädäntökysymyksiä koskevat päätökset suureksi osaksi
34461: on jätetty Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne esittele-
34462: mättä, va~an myöskin siitä, että Halli,tus miltei kokonaan on
34463: J~aiminlyönyt velvolli,suUitensa i~tse ryhtyä l:ainsääidäntö-
34464: alotteisiin. Hallitus ei ole edes pitänyt huolta siitä, että
34465: sellai,sista lcysymyik.sistä, joista Eduskunnalle a,ilra,i:semmin
34466: annettu armoUinen esitys ei ole johtanut lainsäädäntötoi-
34467: menpiteeseen, uusi esitys olisi EduskunnaUe annettu. Niinpä
34468: Eduskunta ei ole sa,anut vastaan ottaa uutta armollista esi-
34469: 'tystä ·oo~den tekemisestä ja kunnossa1pidosta ma:a'l~,a; j:a;lro-
34470: la:ista; elinkeinol1aista; e~kä myfukä~än syyskuun 3 päivänä
34471: 1886 annetun metsälain eräiden pykäläin muuttwmioosta.
34472:      Niinik•ään on niiden 'valtiollisten t1arkoirtusten j~oh­
34473:  dosta, joita nykyinen Halli]tus aj,aa, jä:tetty ko:konwan
34474:  raukeamaan kysymykset hallitulrsen jäsenten vastuunalai-
34475:  suudesta sekä yhdistyslain ja pa·inovapauslain aikaansaami-
34476: 8    1912. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 14.
34477: 
34478: sesta, joista 1905_..1906 vuosien V·altiopäiville oli annettu
34479: armolliset esitykset, vaikkeivät ne silloin johtaneet lainsää-
34480: däntötoimen piteeseen. Näitten kysymysten ra ukeaminen
34481: on sitä :vaJiteutav31mpi, kun lwiil!Ill;åä·rä}'lksiä ha1Hituksen jä-
34482: senten vastuunalaisuudesta edel·lytetään V•w]t.iOipäiväjärjes-
34483: tyksessä, sekä yhdistymiJS- ja sananvapautta koskeva perus-
34484: tusl•a;ki vuodelt.a 1906 taas edelly!U:Jää erityisen lainsäädän-
34485: nön ai!ka.a;nsaamista siitä, mi;tä sanottujen oikeuksien kiäyt-
34486: tämi'sessä on noudatetta Via.
34487:      Lisäksi on maintittaVIa, että osittain ltainvalmiste.lu-
34488: kunnan, OISittain erittä,in :asetettujen vailti:on ilrom:ilteain
34489: toimesta on lall!dittu useita lakiehdotuksia, joista Hallitus
34490: ei ole valmistllinut alotteita tarpeellisi;ksi lainsäädäntlö-
34491: uudistuksi:ksi. Täman johdosta Eduskunta on ollut pako-
34492: tettu tehtyjen eduskunta-alotteiden nojalla käsittelemii:L1
34493: muun muassa tärkeä:tä tkysymystä maanhankinnan helpot-
34494: tamisesta tilruttomiHe samoinkuin kysymystä tientekolain-
34495: sruädäniJJÖn uudistamisesta. Laaja1kantoisten kysymysten
34496: käsittely Eduskunnassa tehdyn aiotteen pohjalla on kum-
34497: minkin vaikea, koskei Eduskunnalla ole käytettävänäiin
34498: kaikkia nii.tä keinoja täydellisen valmistuksen aikaan-
34499: sa:amise.k:si, mitkä Hallituksella on. Uskonnonrvapauslain-
34500: sä.ädännön uudistuksesta ei Eduskunta myÖSikään vielä
34501: ole saanut armolli:sta esitystä, vailk:ka ehdotus siitä jo
34502: vuonna 1909 on läihete;Uty Teidän Keisa.l"iUisetlle Majestee-
34503: tinenne esi,tel:tä:väksi.
34504: 
34505:     Se mi1tei täydellinen pysähdystila, joka täten vallitsee
34506: Suomen lainsäädännössä, on seuraus Venäjän hallituksen
34507: Suomen itsehallintoa va.staan suunttaamasta politiikasta.
34508: Tämä polittiikka on johtanut toukokuun 20 (kesäkuun 2)
34509: päivänä 1908 annettuihin Suomen perustuslakien kanssa
34510: ristiriidassa oleviin määräyksiin, joiden kautta Keisari-
34511: kunnan Ministerineuvosto on saanut tilaisuuden laajassa
34512: määrin sekaantua Su:omen asiain ikäsit•telyyn. Kun lisäksi
34513: kesä:kuun 17 (30) päivänä 1910 Keisarikunnassa anne-
34514: tun n. s. valtakunnanlainsää.däntölain nojalla tahdotaan
34515:                Lainsäädännön pysähdystila.                      9
34516: 
34517: siirtää suuri määrä Suomen asioita kokonaan Suomen lain-
34518: sä.ädännön piirin wlkopuolelle, on syntynyt mitä tuntuvin
34519: este kaikelle maan tarpeiden tyydyttämistä tarkoittavalle
34520: va}tiotoiminnalle. Toiselta puolen on tämä,n politiikan joh-
34521: dosta Senaatin Ta1ousosasto, jonka tulisi huolehtia tämän
34522: maan iffiaikenpuolisest.a edistyksestä, saanut kokoonpanon,
34523: joka tekee sille mwhdottomaksi täyttää Suomen hallituksen
34524: velvollisuuksia. Sillä nykyisessä kokoonpanossaan on maan
34525: ha!llit.us, samoin kuin Se.nalalt,in puhreenjohtlaj,a, Keruraa[·i-
34526: kuvernööri, vieras Suomen oloille ja tarpeille, ja pyrkii tar-
34527: koitusperiin, joiden määrääjänä ei ole tämän maan etn.
34528:     K1un se 1til.a, johon lwinsä,ädäntö Suomessa on joutunjut,
34529: on mi,t.ä turmiolli,sin, saa Eduskunta edeUä esitetyn noj,a,Ua
34530: alamalisesrbi anoa,
34531: 
34532:                että Teidän Keisarillinen ilf ajesteettinne su-
34533:             vaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tw'peellisiin toi-
34534:             menpiteisiin niitten syitten poistamiseksi, joista
34535:             Suomen lainsäädännössä nykyään vallitseva py-
34536:             sähdystila johtuu.
34537: 
34538:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
34539: 
34540:    Helsingissä 29 päivänä tDukokuuta 1912.
34541: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
34542:             1912. -    Anomusmietintö N :o 15.
34543: 
34544: 
34545: 
34546: 
34547:                  Maatalousvaliokunnan mie·
34548:             t i n t ö N :o 5 anomusehdotuksen johdosta,
34549:             joka koskee korvauksen hankkimista erinäi·
34550:             sille vuokramiehille.
34551: 
34552:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
34553: lähettänyt ·edustajain Lautasa:Lon y. m. anomusehdotuk-
34554: sen N :o 50 toimenpiteistä korvauksen hankkimiseksi niille
34555: torppareille, lampuodeille ja mäkitupalai,sille, jotka sen
34556: johdosta, etteivät maaliskuun 12 päivänä 1909 maanvuok-
34557: rasta maalla annetut asetukset tastuneet voimaan ennen 14
34558: päivää maaliskuuta sanottuna vuonna, eivät päässeet naut-
34559: timaa,n niitä etuja, joita sanotut asetukset vuokramiehille
34560: turvwava,t.
34561: 
34562: 
34563:     Syynä siihen, että torpan, lampuotitilan j,a mäkitupa-
34564: alueen vuokrauksesta maa;liskuun 12 päivänä 1909 annetun
34565: asetuksen 1sekä :tämän asetuksen soveltamista aikaisemmin
34566: syntyneisiin vuokrasuhteisiin koskevan asetuksen samalta
34567: päivältä voimaan astuminen myöhästyi jälkeen maaliskuun
34568: 14 päivän 1909 ja aina saman kuun 30 päivään asti, oli, ku-
34569: ten tunnettu, se oikeudellinen ristiriita, minkä aiheutti mai-
34570: nittujen 1asetuksien johdantooo pantu lauselma siitä, ettei
34571: hajoitetun Eduskunnan päätöksiä olisi K. Majesteetille tut-
34572: kittavaksi e8iteltävä.
34573:     Jos näin syntynyt asitantila, jota ei V'Oida panna silloisen
34574: kotimaisen hallituksen syyksi, olisikin vaikuttanut sen ettei-
34575: vät eräät vuokramiehet päässeet nauttimaan n. s. taannehti-
34576: va;ssa asetuksessa säädettyä vuokra-ajan pitennystä, ei tä-
34577: män kautta tällaisten vuokramiesten vuokrasopimuksiin
34578: perustuvissa vuokraoikeuksissa tapahtunut mitään vähen-
34579: 2           1912. -    Anomusmietintö N :o 15.
34580: 
34581: nystä, eivätkä he siis joutuneet huonompaan asemaam, kuin
34582: heillä vuokrasopimustensa ja lain nojalla oli. Tämän
34583: vuoksi ja koska, •ainak]n niistä tiedoista piili:ttäen, jotka ovat
34584: ol1oot Valiokunnan käytettävinä, niiden vuohamiesten lu-
34585: kumäärä, joihin ·edellämainittu .asiantila on kohdistunut,
34586: on varsin vähäinen, ei Valiokunnan mielestä EdusknnnaHa
34587: ole aihetta ryhtyä toimenpit,eeseen asiassa. Tämä tieten-
34588: kään ei estäisi Halli:tusta, jos sellaiset vuokramiehet, jotka
34589: ovat joutuneet ylläkerrotun asiantilan alaisiksi, ja tulleet
34590: vuokra-alueilta,am häädetyiksi, kääntyisivät Hallirtuill>en
34591: puoleen 'anomuksilla korvauksen sa•amisesta, säälit<tävien
34592: asianhaarojen vallitessa myöntämästä heille sopivaa avus-
34593: tusta.
34594:     Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
34595:                ettei esilläoleva anom.usehdotus antaisi ai-
34596:             hetta toimenpiteisiin Eduskunnan ptwlelta.
34597: 
34598: 
34599: 
34600:     Asian käsittelyyn ovat ottanoot osaa puheenjohtaja
34601: Paasikivi (osittarn), vampuheenjohtaja J. Oastren ja jä-
34602: senet Björk, Brarnder, Eloranta (osittain), Eronren, Huttu-
34603: nen, Lautasalo, Marttila, Mäki, Pullinen (osittain), Ran-
34604: nikko, Saa1asti, Siren (osittain), Sjöstedt-Jussila, Stor-
34605: björk ja Tokoi sekä osittain varajäsenet Ja,lonen, Kruakko-
34606: oja, Miettinen ja Torppa.
34607: 
34608:     Helsingissä toukok. 14 p. 1912.
34609:                         VMtalause.                          s
34610: 
34611: 
34612: 
34613: 
34614:                       Vastalause.
34615:      Kuten tunnettua ei 12 p :nä maaliskuuta vuonna 1909
34616: vahvistetut asetukset torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
34617: alueen vuokrauksesta maalla, astuneet, kuten Eduskunta oli
34618: edellyttänyt, voimaan ennen saman kuun 14 'päivää. Tästä
34619: johtui, että ne irtisanotut vuokramiehet, joiden läihtöaika
34620: päättyi mainitun maaliskuun 14 p :nä, joutuivat vuokrati-
34621: loiltaan häädetyiksi tai oHvat pakotetut suostumaan uusiin,
34622: usein entistä paljon epäedullisempiin vuokrasopimuksiin
34623: taikka joutuivat muussa muodossa kärs~mään taloudellista
34624: vahinkoa.
34625:      Siitä, kuinka suuri joukko edellämainitusta syystä ta-
34626: loudellista vaJhinkoa kärsineitä vuokramiehiä on, ei tosin
34627: flle tarkkoja ja luotettavia tietoja olemassa, mutta on Valio-
34628: kunnalle kuitenkin pätevästi esitetty että joukko vuokra-
34629: miehiä on tästä syystä tiloiltaan häädetty. On kuitenkin
34630: aivan todennäköistä, että sellaisten vuokramiesten luku,
34631: jotka ylempänä mainitusta syystä ovat ilman sellaista hää-
34632: töä luopuneet· vuokraoikeuksistaan tai muuten joutuneet
34633: kärsimään vwhinkoa, on paljon suurempi.
34634:      Kun tässä on ky~symys tapauksesta, jolloin vähävaraiset
34635: maanvuokraajat ovat joutuneet aineellisesti kärsimään koko
34636: maata kohdanneesta oikeudellisesta ristiriidasta, niin mie-
34637: lestä:mme yhteiskunnan velvollisuus olisi korvata vuokra-
34638: miesten taloudellisesti kärsimä vaihinko sen johdosta, että
34639: he eivä:t päJässeet nauttimaan niitä etuja, joita maanvuokra-
34640: lain yhteydessä julkaistu n. s. ta;kautuva laki olisi heille
34641: suonut, jos se, kuten Eduskunta oli edellyttänyt, olisi astu-
34642: nut voimaan ennen maaliskuun 14 päivää 1909.
34643: 4           1912. -   Anomusmietintö N :o 15.
34644: 
34645:     Mitä tulee siihen, kenelle puheena olevaa korvausta olisi
34646: maksettava, näyttää mielestämme kohtuulliselta, että kor-
34647: vauksen saamiseen o1keutettaisiin ne torpparit, lampuodit
34648: ja. mäkitupalaiset, jotka irtisanomisen perusteella olisivat
34649: olleet velvollisia muuttamaan maaliskuun 14 päivänä 1909,
34650: mikäli he sen kautta, ettei maanvuokralaki astunut voimaan
34651: ennen sanottua päivää, ovat joutuneet kärsimään aineellista
34652: vahinkoa, johtuneena 'joko siitä, että heidät on häädetty ti-
34653: loiltaan tai ovat olleet pakotettuja suostumaan heille ta-
34654: loudellisesti epäedullisempiin sopimuksiin kuin entiset
34655: vuokrasopimuksensa olivat taikka esim. sentähden, että
34656: köyhyyden vuoksi eivät ole kyenneet ajamaan asiaansa tai
34657: tietäen virastoissa ja tuomioistuimissa asian päättyvän
34658: heille epäedulliseen suuntaan, häätöä odottamatta, olivat
34659: pakotettuja lähtemään pois vuokratiloiltaan.
34660:     Mitä erityisesti tulee korvauksen suuruuden määräämi-
34661: seen, olisi se mielestämme laskettava sen mukaiseksi kuinka
34662: paljon edelläimainituista syistä on vuokramiehille tullut
34663: taloudellista vahinkoa. Tämän korvauksen suuruuden voi-
34664: sivat parhaiten määritellä vuokralautakunnat, sitä mukaa
34665: kuin tällaisia tapauksia ilmoitettaisiin tai niitä muutoin tu-
34666: lisi vuokralautakuntien tietoon. Korvaus olisi siis vuokra-
34667: miehille suoritettava yleisistä varoista vuokralautakuntien
34668: edellämainitulla tavalla tekemien laskelmien perusteella.
34669:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioit-
34670: taen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan
34671: 
34672:                että valtion varoista suoritettaisiin korvausta
34673:            niille torppareille, lampuodeille ja mäkitupa-
34674:            laisille, jotlea sen johdosta, etteivät 12 p :nä maa-
34675:            liskuuta 1909 vahvistetut torpan, lampuotitilan
34676:            ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetut asetukset
34677:            heti astuneet voimaan, ovat joutuneet vahinkoa
34678:            kärsimään, ja
34679:                     Vastalause.                     5
34680: 
34681:           että tämä korvaus suoritettaisiin asianomai-
34682:        sen vuokralautakunnan toimittaman arvioimisen
34683:        perusteella.
34684: 
34685: Helsingissä 14 p :nä toukokuuta 1912.
34686: 
34687:   0. Tokoi.                 Pekka Huttunen.
34688:   Jaakko Mäki.              Oliver Eronen.
34689:   Juho Lautasalo.           Otto Marttila.
34690:   Aatto Siren.              E. Eloranta.
34691: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
34692:            1912. -    Anomusmietintö N :o 16.
34693: 
34694: 
34695: 
34696: 
34697:                Valtiovarainvaliokunnnan
34698:             mietintö N: o 7 avustuksen myöntämistä·
34699:             erinäisille tientekolahoille koskevan ano-
34700:             musehdotuksen johdosta.
34701: 
34702:     Eduskunta on pöytäkirjan otteen keralla lähettänyt
34703: Valtiovar.ainvaliokuntaan valmisteltavaksi edustajain A.
34704: Koiviston y. m. anomusehdotuksen N :o 45, jossa ehdote-
34705: taan, että vuoden 1913 kulkulaitosrahastosta myönnettäisiin
34706: miljoona markkaa avustukseksi etusijassa niille tienteko-
34707: lahoille, joiden rasitukset ovat painavimmat j.a että Senaa-
34708: tin kulkulaitostoimituskunnan asiaksi jäisi apurahain jako.
34709: 
34710: 
34711:     Yleisten teitten ja siltain teko- ja kunnossapitovelvolli-
34712: suus rasittaa, sellaisena kuin se on järjestetty armollisen
34713: asetuksen kautta 15 päivältä tammikuuta 1883, etupiiiässä
34714: maata omistavaa luokkaa maalla ja on, sen mukaan kun
34715: liikeolot ovat kehittyneet ja tämän velvollisuuden täy·ttä-
34716: minen vaatii yhä suurempia kustannuksia, aiheuttanut kas-
34717: vavaa tyytymättömyyttä tässä luokassa, ja yleisestikin on
34718: se •tunnustettu huomattavaksi, korjausta kaipaa.vaksi epä-
34719: kohdaksi.
34720:     Niinpä anoivat Valtiosäädyt jo vuoden 1894 valtiopäi-
34721: villä, että voimassa oleva vuoden 1883 asetus jätettä·isiin
34722: sitä varten asetettavan komitean tarkastettavaksi ja että
34723: valtiopäiville annettaisiin armollinen esitys uudeksi lain-
34724: säädännöksi asiassa. Säätyjen anoma armollil)leri esitys an-
34725: nettiin vasta vuosien 1904--05 valtiopäiville, ja kysymys on
34726: sitten uuden Eduskunnan aikana alituisesti ollut käsitte-
34727: lyn alaisena, milloin armollis'ten esitysten, milloin edus-
34728: kuntaesitysten nojalla, mutta Eduskunta ·ei ole voinut yh-
34729: 2           1912.; ,.;.+ AnomusmietinW N :o ·16~
34730: 
34731: tyä sellaiseen päätökseen, jonka kautta asia olisi ratkaistu
34732: positiiviseen suuntaan.
34733:       Nyt koossa olevilla valtiopäivillä on I.1aki- ja talous-
34734: valiokunnan toinen osasto laatinut mietinnön a.siasta, joka
34735: paraillaan on käsittelynalaisena Eduskunnassa. Siinäkin
34736: tapauksessa, että Laki- ja talousvaliokunnan laatima ase-
34737: ·tusehdotus saavut·taisi Eduskunnan hyväksymisen, on kui-
34738: tenkin ilmeistä, että slliattaa kulua vuosikausia, ennenkuin
34739: se voi Hallitsijan vahvistamana astua voima.an.
34740:       Valiokunnan mielestä ansaitsee edustajain Koiviston
34741: y. m. anomusehdotus Eduskunnan huomiota, koska siinä
34742: ehdotetun toimenpiteen kautta yleisesti tunnustettua epä~
34743: kohtaa voitaisiin väliaikaisesti tuntuvasti lieventää, ilman
34744: että Eduskunta enemmän kuin Hallituskaan tulisi si!lo-
34745: tuksi niiden periaatteiden suhteen, joiden .mukaan tien-
34746: tekorasitus kentie·s vastaisuudessa järjestetään. &nkääu
34747: mielipiteen mukaan, jo)m katsoo, että uudistus .tienteko-
34748: asiassa on kytkettävä yhteen tekeillä. olevaan, yleiseen vero-
34749: tusreformiin, ei pitäisi olla. estettä siihen, että valtio ver-
34750:  ratta,in vähäisellä määrärahalla huojentaa kohtuuttoman
34751: raskaan ja yhä lisääntyvän taakan, joka yksipuolisesti ja;
34752: hyvin epätasaisesti painaa maata viljelevää väestöä.
34753:       Koska niin suuren määrärahan käyttäminen, kuin ano-
34754: muksentekijät ovat ehdottaneet, ei Valiokunnan mielestä.
34755:  olisi suotavaa, ainakaan niin kauan, kun ei ole kokemust~a
34756: olemassa siitä, 1niHä tav.alla ja minkä perusteen mukaan se
34757: olisi tarkoituksenmukaisimmin käytettävä, pitää Valio-
34758:  kunta riittävänä, jos yleisistä varoista voitaisiin vuonna
34759:  1913 tähän tarkoituks,een käy·ttää 500,000 markkaa .
34760:   . , Valiokunta ei myöskään ole voinut hyväksyä anomuk-·
34761: sentekijäin ehdotusta, että määrär.aha olisi otetta•va kulku-
34762: laitosrahastosta ja käytettävä Senaatin kulkulaitostoimitus-
34763:  kunnan harkinnan mukaan, vaan pitää välttämättömänä,.
34764: että avustus annetaan yleisistä varoista ja eWi sen jakamista
34765:  varten sä.ii;detäiin yleispäteviä, .viranomaisten noudatettavia
34766: ohjeita. Ainoastaan pienempi, korkeintaan 100,000 markani
34767:  suuruinen osa määrärahasta olisi pailrallisoloihin perustu-i
34768:               'Tientekolahkojen avustaminen;-
34769: 
34770:  vail, tarkan ja vertailevan sel~itykSeii :nojalla j.aetta'Va' 'sel~
34771:  laisille tientekolahoille, joille maantiesoran saanti todiSte•
34772:  taan olevan erittäin vaikea, tahi missä siltojen ja lossien
34773:  rakentaminen ja kunnossapito tulee huomattavan rasitta-
34774:  vaksi.                                                  '
34775:      Pääasiallisesti olisi kuitenkin määräraha, siihen luet-
34776:  tumt myöskin se mitä:vastamainitusta 100,000 markan suu-
34777:  ruiseSta summasta niahdollisest.i jää käyttamättä,· jaettava
34778:  kerta: kaikkiaan vahvistetun, yleisen perustuksen mukaan.
34779:  Puolestansa pitää Valiokunta tarkoituksenmukaisena ja
34780: -helposti·noudatettavana jakoperustana toistaiseksi sellaista~
34781: että avustus riippuu tie,nlahon ylläpidettävien yleisten
34782:  maanteitten pituudesta verrattuna asukaslukuun, kuiten-
34783: kin' siten rajoitettuna, että avustus tulisi etupäässä niiden
34784:  tientekolankojen osaksi, joiden rasitus on erittäin raskas.
34785:  Laki- ja talousvaliokunnan esittämien laskelmien mukaan
34786:  tulee tätä nykyä keskimäärin noin 10 kilometriä yleistä
34787:  maa,ntietä klitakin 1;000 asukasta kohti maalla~ Valiokun-
34788:  nan harkinnan mukaan olisi maantientekoavustusta määrä~
34789:  tessä ensin laskettava pois 8 kilometriä jokaista tielahon
34790:  piirissä asuvaa täyttä tuhatmäärää asukkaita kohti ja avus-
34791:  tusta myönnettävä ainoastaan siitä osasta lahkoon kuulu-
34792:  vista ma·anteistä, joka tämän määrittelyn mukaan jääpi
34793:  jäh)lle, kuitenkin niin, ettei missään tapauksessa makset-
34794:  taisi enempää kuin korkeintaan 50 maTkkaa avustettua
34795:  kilometriä kohti.
34796:      Valiokunnan ehdottamaa jakoperustetta vastaan voi-
34797:  daan ehkä muistuttaa, että sen mlilka:an tärkeät seikat, niin-
34798:  kuin liikkeen vilkkaus ja tiepohjanlaatu y. m. seikat, jotka
34799:  tuntuv·asti vaikuttavat maantientekokustannuksiin, täten
34800:  jäävät huomioon ottamatta. Nämät seikat ovat kuitenkin
34801:  ainakin :enimmäkseen sHä laatua, ettli ·niiden oikeaan- ar-
34802: yostelemiseen tarvitaan yksityiskohtaine~ harkinta· ja tar-
34803: l(empia ohjeita, kuin mitä V alioktinta: , asilin nyeyisetlä
34804: kannalla on havainnut mahdolliseksi laatia. V a:liokunta
34805: onkin to~selta puolen sitä mieltä, e·ttä ·ylempänä· ehdotettu
34806: määräraha voidaan täysin tarkoituksenmukaisesti käyttää
34807: 4          1912. -    t\nomusmietintö N :o tG.
34808: 
34809: huolimatta siitä, etteivät kaikki tientekokustannuksiin vai-
34810: kuttav·at asianha·arat ole jakotulosta määräämässä.
34811: 
34812: 
34813: 
34814:     Jos Valiokunnan ehdotus saavuttaa Eduskunnan hy-
34815: väksymisen ja päätös saa Keisarin ja Suuriruhtinaan vah-
34816: vistuksen, tulisi maalaiskunnille tiedoksi annettavaksi, että
34817: teiden ylläpitämiseksi edellä olevain perusteiden mukaan
34818: myönnettäviä apurahoja koskevat anomukset ovat määrä-
34819: tyn ajan kuluessa jä.tettävät asianomaisille kuvernööreille,
34820: joiden tulee lähettää kaikki sisäänjätetyt hakemukset Kei-
34821: sarilliselle Senaatille, jonka jälkeen, ja kun asian on tie-
34822: j.a vesirakennusten ylihallitus asirunmukaisesti valmistellut,
34823: Keisa.rillinen Senaatti jakaisi ja kuvernöörien välityksellä
34824: asettaisi määrärahan ed tieJlltekolahikojen käytettäväksi.
34825: 
34826:     Siihen nähden, mitä edellä on esiintuotu, Valiokunta
34827: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Keisaril-
34828: liselta Majesteetilta anoa,
34829: 
34830:               että yleisistä varoista ·myönnettäisiin 11UO-
34831:            deksi 1913 500,000 rnarkan suuruinen määrä-
34832:            raha, käytettäväksi edellä esitettyjen perusteiden
34833:            wukaan enimmän rasitettujen tientekolakkojen
34834:            avustamiseksi.
34835: 
34836:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
34837: 
34838: 
34839: 
34840:     Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
34841: osa,sto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osa.a puheenjohtaja
34842: Avajärvi sekä jäsenet Ahmavaara, von Born (osittain),
34843: Heltmius-Seppälä, Kairamo, Kronqvist, Murros, Rainio ja
34844: Sainio sekä varajäsenet Bäck, Sjöstedt-Jussila ja. Tervo.
34845:                        Vastalause 1.
34846: 
34847: 
34848: 
34849: 
34850:                     Vastalauseita.
34851:                          ·'' L
34852: 
34853:     Tientekorasitus on pitkäaikaisen käytännön kautta niin
34854: kytketty yhteen mwanomistuksen kanssa, että maanomis-
34855: tajaluokan yleensä on ollut ottaminen se lukuun maansa
34856: a.rvoa arvioidessaan. Jos tämä rasitus poistettaisiin, mer-
34857: kitsisi se maan arvon yleistä kohoamista omistamattomain
34858: luokkain .kustannuksella. Vaikka myönnettäisiinkin tämän
34859: rasituksen epätasaisesti jakautuvan maanomistaj.aluokan
34860: kesken, ei sitä olisi korjattava maan arvoa ansiottomasti
34861: kohottamalla.
34862:      Valiokunnan nyt puheena oleva ehdotus tietäisi kuiten-
34863: kin tätä, vieläpä melkoisessa määrässä, koska Valiokunnan
34864: ehdot.t.ama avustussumma tientekolahoille on noin 1 / 9
34865: ka.ikista teiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista,
34866: jotka Laki- ja talousvaliokunnan laskujen mukaan ovat noin
34867: 4 lj2 miljoonaa markkaa. Tii!Illä avustus kapitaliseerattuna
34868: pääomaksi 5 % mukaan merkitsisi maaomaisuuden arvon
34869: ansiotonta nousua 10 miljoonalla markalla.
34870:      Valiokunnan ehdottarua menettely avustuksen jakami-
34871: sesta ei edes anna takeita siitä, että avustus tulisi niiden
34872: hyödyksi, joita tientekokustannukset raskaimmin rasitta-
34873: vat. Valiokunnan enemmistö itsekin mietinnössään siv. 3
34874: myttää epäilevän näiden varojen käytön tarkoituksenmu-
34875: kaisuutta. Jos kysymystä tätä tietä ryhdyttäisiin järjes-
34876: tämään, vaatisikin se epäilemättä tarkempaa harkintaa ja
34877: suunnittelua, jonka vuoksi anomusehdotus tämän puutteen
34878: vuoksi,kin olisi hylättävä.
34879: 6.          1912. -     Anomusmietintö N :o 16.
34880: 
34881:    Edellä olevan perusteella pyydämme siis kunnioittaen
34882: ehdottaa,
34883:              että puheenaoleva arwmusehdotus saisi
34884:           raueta.
34885: 
34886:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1912.
34887: 
34888:       Efr. Kronqvist.                 Kaapo Murros.
34889:       Juho Rainio.                    J. W. Sainio.
34890:                            S. Teno.
34891:                              Vastalause D.r.                 7
34892: 
34893: 
34894: 
34895: 
34896:                                       n.
34897:   . V a'liokunta on, esittämättä mielipiteensä tueksi mitään
34898: sitovaa syytä, hylännyt anomuksen siinäkin kohden, että
34899: a;vustukseen käytettävät varat olisivat osotettavat kulkn-
34900: laitosrahastosta. Koska Valiokunnassa toimitetut laskelmat
34901: osottava,t, että mainittuun tarkoitukseen voidaan vuonna
34902: 1913 kulkulaito.<;rahastosta suoritt·aa .niinkin suuri avustus,
34903: kuin mitä anomuksentekijät ovat ehdottaneet ja koska toi-
34904: selta puolen .mielestä:mme olisi suotavaa, että kyseessä oleva
34905: määrära-ha merkittäisiin maksettavaksi kulkulaitosrahas-
34906: tosta, jonka armollisessa julistuksessa 2 päivältä lokakuuta
34907: 1873 määriteltyyn tarkoitukseen se hyvin soveltuu, katsom-
34908: me, että Valiokunnan mietintö tässä suhteessa kaipaa muu-
34909: tosta, varsinkin kun avustuksen suoritus, jos se kytketään
34910:  valtiorahastoon, tuskin voi tapahtua vuonna 1913.
34911:     Vai·kka emme pidä anomusehdotuksessa pyydettyä mil-
34912: joonan markan suuruista summaa tarkoitukseen liian suu-
34913: rena, emme katso välttämättömäksi tässä kohdin nyt poi-
34914: keta V aHokunnan puoltamasta määrästä, mutta pyydämme
34915: edelläesitetyn nojalla kunnioittavimmin ehdottaa, eWi
34916: Eduskunta puolestansa päättäisi,
34917: 
34918:                että kulkUlaitosrahaston budjetissa vuonna
34919:            1913 osotetaan 500,000 markan suuruinen mää-
34920:            räraha, käytettä1Jäksi edelläesitettyjen perust·us-
34921:            ten mukaan enimmän ra.Yitettujen tientekolahlw-
34922:            ien mJUstamiseksi.
34923:            •     "   <   '    •   '
34924:             1912. -    AD:onuisrmetintö N :o 16.
34925: 
34926:     Jos Eduskunta hyväksyy ehdottamanrme ponnen seu-
34927: raa siitä, el:ltä mietinnön siv. 2 olevasta viimeisestä kappa-
34928: loosta poistetaan sanat ,otettava kulkulaitosrahastosta ja"
34929: sekä että sanojen ,avustus annetaan yleisistä varoista ja
34930: että sen" sijaan tulee sana ,avustuksen".
34931: 
34932:    Helsingissä 14- päivänä toukokuuta 1912.
34933: 
34934:      A. Osw. Kairamo.         Juhani Arajärvi.
34935:      P. Ahmavaara.            Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
34936: 
34937:     Kun puheenaolevan apurahan myöntämisestä voisi olla
34938: sekin yhteiskunnan kannalta tärkeä etu, että maanteitä saa-
34939: tettaisiin pitää tyydyttävässä kunnossa sellaisissakin tapa-
34940: uksissa, missä se nykyään vähävaraisille maantierasitusta
34941: kantaville käy tavallista vaikeammaksi, pyydän kunnioit-
34942: taen yhtyä edelläolevan vastalauseen ponteen.
34943: 
34944:                                  Matti llelenius-Seppälä.
34945: 
34946: 
34947: 
34948: 
34949:      Helsingissä. Keisarillise~ Senaatin kirjapainossa, 1912.
34950:     1912. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 16.
34951: 
34952: 
34953: 
34954: 
34955:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
34956:             n e n a n o m u s avustuksen myöntämisestä
34957:             enimmän rasitetuille tientekolahkoille.
34958: 
34959: 
34960: 
34961: 
34962:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
34963:                ja Suuriruhtinas r
34964: 
34965: 
34966: 
34967: 
34968:    Eduskunnassa on ,tehty anomusehdiotUIS aVIUIS'tU!k:sen
34969: myöntä;mi,sestä enimmän rasitetuiJ1le tientJelrol,ahlkoilrle, ja.
34970: on Edus.kmnta tämän ehdotuksen ~säädetyssä j,ä.rjestyk,sessä
34971: 2    1912. -    Edusk. anom. -         Anomusmiet. N :o 16.
34972: 
34973: tk:äsi.!tellyt.
34974:      Korjau:stJa kaipaa:v;aklsi epäilmhdrukTsi on lturrunuste;tta,va. se,
34975: etJtä yleisten teitten ja siltain teko- j'a ikun:nJOssa,pito:velvolE-
34976: su:us, sellaisena kuin se on järJestetty armolEoolJ1a asetuk-
34977: sella 15 päivältä tammikuuta 1883, rasittaa e~tupäässä
34978: maata omistavaa luokkaa maalla ,ja vaatii tämän velvoili-
34979: suuden täyt,täminen sitä mu,kaa kuin liikeolot kehittyvät
34980: y:hä suurempi1a kustannuksia.
34981:      V~!llltiosäädyrt anoiv!lltkin .jo vuoden 1894 v;alitiopäiviHä,
34982: että mainittu aset:u:s jä,tettäisiin 1komitean ,ta,rlmsteutav:aksi
34983: ja että EduskunnaHe arrnetJt,a,isiin a,rmoll:i;nen esitys uudeksi
34984: l:ainsruädännöiksi a:sia,ssa. Al1moJ,Linen eiSiltys annettiin vasta
34985: vuosien 1904-05 V!alltiopätiville,, j:a on ky1symys sen jäJilreen
34986: mil'tei ka~kiH1a v,al.tiopä,iiVillä ollut Eduskunnan k!äsirteltä-
34987: vätnä, milloin armomsten esitysten, miJ,Ioin 'edusikrunt,aesi-
34988: tysten jahdoSII:a, mutta Eduskunta ei ole Vloinut yhtyä
34989: pä:ä~tö'ksoon, joHa :asia oli,si ratlk:.aistu myöntei,seen suunta:an.
34990: Nykyi,sen tientekomsituikse:n ,aiheuttama,a. epä\kloihtaa voi-
34991: ta,isiin J\iuitenkin väl,iaikai,sesti tunbu!ViaMa 1tJa:valJa 1ieVJentää
34992: s~t-en, että enimmän rrusi<tetuiille ,t]entelm.laih:l\1oi,Ue yleisistä
34993: varoista ~annetaan apurahoja tientekokustannusten korvaa-
34994: miseksi. Tämä ei si,toisi HaUitl\lsta eikä Eduskuntaa tien-
34995: t,ekorasitUJksen v;a;.staisessra järjestfum]sessä. Aluksi ja kunnes
34996: saadaan kokemusta ~siitä, milliä tavaUa j,a minlk:.ä perusteen
34997: mukaa,n avustus olisi :tarlkoi:t,ukse:n mulm:is]mmin k!äytettävä,
34998: näyttää Eduskunnasta riittäv:ältä, jos yleisistä varoista käy-
34999: tetään vuonna 1913 tientekoiahkojen avustamiseksi 500,000
35000: markkaa. Täm'ä määräraha olisi myönnettävä yleisistä
35001: vaH~ovaroista, ja sen jakamista vavten vahvistettava yleisiä
35002: o:hjeJi:ta viranoma,isten noudatetJtia:viksi. AinoaSita,an pie-
35003: nempi, enin,tää<n 100,000 ma.I'Ikan ISUI\lruirum osa määrä-
35004: raha;sta olisi paikalliso'loihin perustuvan, tarkan j1a vertai-
35005: levan se:lvHyiksen noj:a~la jMttava seHaisHle ~tientekol:ah­
35006: koille, j oiHe maantiesoran 8'a<anti todisteban olevan erittäin
35007: vaike:a, ,tJahi missä siqbojen j.a lossien rakentaminen ja kun~
35008: nossapito on huomattavan rasittava.
35009:                Tientekolahkojen avustaminen.                         a
35010:      p,ä!ä,asiaUisesti oli<si kuitenkin mää.räraha, siihen luet-
35011: tuna myöskin, mitä vastamainlitusta 100,000 markan suu-
35012: rui,sesta sumrnwsta mahdollisesti jäisi käyttämä,ttä, jaet-
35013: ta·va kerta. kla.ik:ki<ruan <Vahvi,ste,tun yleisen perusteen m'lllkaan.
35014: Ta,rkoit,uksen mukaisena ja helposti noudatettavana jako-
35015: perusteena pi:tää Eduskunta <toistaiseksi sitä, että a;V'llStus
35016: tehdään riippuva'ksi tienteko.lahkon kunnossapidettävien
35017: yleisten maanteitten pituudesta verrattuna asukaslukuun,
35018: kuitenkin siten rajoitettuna, että avustusta annetaan etu-
35019: päässä niille tientekolahlwille, joissa puheena oleva rasitus
35020: on erittäin raskas. Tätä nykyä on Suomessa keskimäärin
35021: noin 10 iki,lometriä yleistä maantietä kutakin 1,000 asukasta
35022: kohti maalla. Avustusta määrättäessä olisi ensin erotettava
35023: 8 kilometriä kutakin tientekolahkon täyttä ·tuhatta asukasta
35024: kohti ja avustusta myönnettävä ainoastaan siitä laihkoon
35025: kuuluvain maanteiden osasta, joka <tämän perusteen mu-
35026: kaan jäfupi j,älelle, kuitenkin niin, ettei missä'iin tapauksessa
35027: makset,taisi suurempaa a<puraha,a kuin korkeintaan 50
35028: markkaa kilometriä kohti.
35029:      J<os E·duslmnnan puheena ole,va ehdotus saavuttaa Tei-
35030: dän KeisariHisen :Majestoottinne armoHisen. v;ruhvistuiksen,
35031: olisi maaiJ.<aiskunnil[e annett.ava ,tiedoksi, että teiden :kun-
35032: nossapitämiseksi edeJlä olevain perusteiden mulka,an myön-
35033: nettäviä apurahoja k;osk.ev:at aCIJ~omuk!set on määrä1tyn ad·an
35034: Iruluessa jäJtettävä asi,anomaisille tk!ll!ViernööreilJe, joiden
35035: tUllee lähettää .ne KeisarilliJseHe Suomen SenaatiUe, minkä
35036: jälkeen, Tie- ja vesirakennusten yHhallituksen annettua
35037: asiasta lausuntonsa, Senaatti jakaa ja kuvernööri·n väli-
35038: <tyksellä toimittaa määrärahan eri tientekolahkojen käy-
35039: tetJtäväksi.
35040:      Yllä esitetyn noj-aHa Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
35041: selta Majestee.ti1ltanne alamaisesti a.noa,
35042: 
35043:                että vruo'deksi 1913 yleisistä varoista myön-
35044:             nettäisiin 500,000 markan suuruinen määräraha,
35045:             käytettäväksi edellä esitettyjen perusteiden 'ITIIU-
35046: 4    1912. -   Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 16.
35047: 
35048:             kaan eniwmän rasitettujen tientekolahkojen
35049:             avustawiseksi.
35050: 
35051:     Suomen Eduskunta pysyy ,alati j. n. e.
35052: 
35053:     Helsing~ssä 28   päivänä toukokuuta 1912.
35054: 
35055: 
35056: 
35057: 
35058:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
35059:            1912. - Anomusmietintö N :o 18.
35060: 
35061: 
35062: 
35063: 
35064:                V a 1 t i o v a r a i n valio k u n n a n
35065:            m i e t i n t ö N: o 9 viinaverorahojen siirtä-
35066:            mistä kuntien käytettäväksi koskevan ano-
35067:            musehdotuksen johdosta.
35068: 
35069:    Eduskunta on V altiovarainvaliokuntaan valmistelta-
35070: vaksi lähettänyt edustajain A. 0. Vuorimaan y. m. anomus-
35071: ehdotuksen N :o 63, jossa ehdotetaan Hänen Keisarilliselta
35072: Majesteetiltansa anotta vaksi, että V'iina verorahoista mah-
35073: dollisimman suuri osa siirrettäisiin kuntien käytet.täväksi.
35074: 
35075: 
35076: 
35077:     NY't käsiteltävä anomusehdotus lienee sisällykse1tään
35078: sikäli erikoislaatuinen verrat.tuna muihin uuden Edus-
35079: kunnan aikana tehtyihin alotteisiin, että siinä ehdotetaan
35080: Keisarilliselta Majesteetilta anottavaksi sellaista, josta
35081: Eduskunnalla on kiistämä.tön oikeus puolestan:sa laillisesti
35082: päättää. Tämän ohella on anomusehdotuksen ponsi sana-
35083: muodoltaan niin epämääräisesti kokoonpan:tu, että Valio-
35084: kunta, myöskin huomioonottaen anomuksen perus·telun,
35085: joka eräissä kohdin on virheellinen ja harhaanviepä, on
35086: jäänyt epätietoiseksi siitä, mitä anomuksentekijät ovat
35087: sillä tarkoittaneet.
35088:     Kun Valiokunta toisessa yhteydessä tekee ehdotuksensa
35089: vuonna 1913 kertyvien paloviinavarojen käyttämisestä,
35090: 2            1912. -    Anomusmietintö N :o 18.
35091: 
35092: katsoo Valiokunta asiakseen edellä esitetyn nojalla. kun-
35093: nioittaen ehdottaa,
35094: 
35095:                että Eduskunta paättäisi hylätä ano'fi'I/Us-
35096:             ehdotuksen.
35097: 
35098:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1912.
35099: 
35100: 
35101: 
35102:    Asia.n on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
35103: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
35104: Arajärvi sekä jäsenet Ahmavaara, von Born, Kairamo,
35105: Kronqvist, Murros, Pietinen, Rainio ja Sainio sekä vara-
35106: jäsenet Junes ja Tervo.
35107: 
35108: 
35109: 
35110: 
35111:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
35112:             1912. - Anomusmietintö N :o 19.
35113: 
35114: 
35115: 
35116: 
35117:                 Maatalousvaliokunnan mie-
35118:             tintö N :o 6 anomusehdotuksen johdosta,
35119:             joka koskee määrärahan myöntämistä ryh-
35120:             mäasutuksen toimeenpanemista varten Pel-
35121:             son suolla Oulun läänissä.
35122: 
35123:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan v;almisteltavaksi
35124: lähettänyt edustajain Saalastin y. m. anomusehdotuksen
35125: N :o 48 määrämhan myöntämisestä ryhmäasutuksen toi-
35126: meenpanemista varten Pelson suolla Oulun läänissä.
35127: 
35128: 
35129: 
35130:      Pelson suo, joka sij,airtsee Muhoksen, Sä,räisniemen, Kes-
35131: ti:län ja Limingan pitäjien kulmauksessa, on pinta-alwltaan
35132: noin 17,000 hehtaaria, josta 6,225 ha kuuluu va~ltiolle ja muu
35133: osa ympäristön talollisille. Suon pohjois-osasta eli Hal-
35134: metsalo nimisen metsänvartijatorpan lähistöltä tulee, pai-
35135: kailisoloja tuntevien henkilöiden VaHokunnalle antamien
35136: tietojen mukaan, maanteitse matkan 30 km. Oulunjärven
35137: ranna:Ua olevaan Säräisniemen kirkonkylään, josta on lai-
35138: valiike Kajaanin kaupunkiin. Oulunjoen varrella O'levaan
35139: Muhoksen kirkonkylään, josta on kesäisin jokapäiväinen
35140: laivayhteys Oulun kaupunkiin, lasketaan tulevan mainitulta
35141: suon osalta 45 km. Maanteitse on suolta Muhoksen kirkon-
35142: kylän kautta noin 80 km. sekä Oulun kaupunkiin että Li-
35143: mingan rautatieasemalle. Talvimatkaa on Kempeleen ase-
35144: malle noin 70 km.
35145:      Pelson suon kuivattamiseksi tehtiin valtion varoilla jo
35146: vuosina 1857-66 yhteensä 127 kilometriä viemäriojia,
35147: jotka kulkevat noin 1,5 a 2 kilometrin etäisyydellä toisistaan
35148: ja johtava-t veden etelässä Neittävänjokeen ja pohjoisessa
35149: 2           1912. -   Anomusmietintö N :o 19.
35150: 
35151: Muhos- ja Tyrnävänjokoon. Valtiolle kuuluvalla suon
35152: osalla on kesällä v. 1908 lisaksi kaivettu väliviemärejä 481
35153: hehtaarin suuruiselle alueelle edellämainitun Halmetsalon
35154: itäpuolella, ja puuttuu siis tältä alueelta vain sarkaojat.
35155: Suoalueen halki on yleisillä varoilla 1880 vuoden vaiheilla
35156: l'lakennettu 18 kilometrin pitkä maantie, jonka kahden puo-
35157: len viimemaini,t;tu, täydellisemmin kuivatettu alue sijaitsee.
35158:     Suon edellämainittu kuivattaminen vuosina 1857-66
35159: maksoi yhteensä 430,514 markkaa 56 penniä. Viemäriojien
35160: aukipitämiseen vaUiolle kuuluva:lla osalla on vuodesta 1868
35161: lähtien ja näihin asti käytetty vuosittain eri suuria määriä,
35162: vaihdellen 1,915 markan 60 pennin ja 5,998 markan 60
35163: pennin välillä, yht,elffilsä 141,627 mal'kkaa 67 penniä. Sen
35164: lisäksi käyteHiin vuonna 1908 useinmainitun Ha,lmetsålon
35165: väliviemärien kaivattamiseen 10,500 markkaa. Kaikkiaan
35166: on siis suon kuivattamiseen uhrattu valtion varoja 582,642
35167: markkaa 23 penniä, lukuunottamatta töiden johtamisesta ai-
35168: heutuneita melkoisia menoja. Edellämainitun maantien ra-
35169: kentaminen suon halki maksoi 102,671 markkaa 55 penniä.
35170:      Suon asuttamiseksi on viranomaisten toimesta tehty eri-
35171: näisiä yrityksiä. Niinpä K. Senaatti vuonna 1887 oikeutti
35172: Oulun läänin kuvernöörin jakamaan valtiolle-kuuluvan osan
35173: suota sopiviin palstoihin, jotka vuokrattaisiin yksityisille
35174: viljelijöille. Mikäli Valiokunnan tietoon on tullut, ei tämä
35175: toimenpide kuitenkaan johtanut tarkotettuun tulokseen,
35176: lähinnä sen tähden ettei ilmaantunut henkilöitä, jotka
35177: olisivat olleet halukkaita asettumaan vuokralaisiksi näille
35178: palstoille. Vuonna 1905 toimitti asianomainen maan-
35179: viljelysinsinööri Senaatin määräyksestä tutkimuksen
35180: suolla ja laati sen johdosta kertomuksen, jossa, paitsi
35181: edellä mainitun Halmetsalon alueen täydellisempää kui-
35182: vattamista, ehdotettiin että suon jatkuva tutkimus, jos
35183: siellä aiottaisiin panna uutisasutusta toimeen, uskottai-
35184: siin komisionille, jonka tulisi laatia täydellinen suunni-
35185: t-elma Pelson suon lopullista kuivat,tamista ja asutta-
35186: mista varten, minkä ohella komisionin tehtäväksi jätettäi-
35187: siin i;tse uutisasutuksen toimeenpaneminen ja johtaminen
35188:                    Pelson suon asutus.                       3
35189: 
35190: hyväksytyn ohjesännön mukaan. Joulukuun 9 päivänä
35191: 1907 antamallaan päätöksellä Senaatti kuitenkin jätti tä-
35192: män ehdotuksen muissa kohdin huomioon ottama,tta, paitsi
35193: mik!äli koski Ha,lmetsalon alueen ojirtusta, jota vartenmyön-
35194: nettiin yllämainitut 10,500 markkaa. Vuonna 1908 anoi
35195: 33 torppa,ria ja työmiestä Oulun läänin kuvernöörin kautta
35196: Senaatilta, että heille myönnettäisiin viljelyspalstoja suolta
35197: sekä rahallista avustusta pitkäaikaisina lainoina rakennus-
35198: ten ja viljelysten kuntoonpanemista varten. Asiasta huhti-
35199: kuun 6 päivänä 1911 antamallaan päät>öksellä Senaatti kui-
35200: tenkin siihen nähden, että kysymys määräysten antamisesta
35201: kruununmaiden luovuttamisesta yksityisille viljelystä var-
35202: ten on parhaillaan vireillä, ihylkäisi nämät anomukset.
35203:     Nykyisin on suoHa, paitsi mainittua suurenpuoleista
35204: Hailmetsalon torppaa, kaikkiaan neljä muuta vähäpätöistä
35205: kruununmetsä torppaa.
35206: 
35207: 
35208:     Valtion omi'Stamia jo kuivatettuja suomaita on, kuten
35209: tunnettu, laajat alat eri osissa maata. Kun näillä tähän
35210: asti toimitetut tutkimukset ovat olleet vain ylimalkaisia
35211: ja kun asutustoiminnassa tästä puolen huomio todennäköi-
35212: sesti tulee kiintymään myöskin suomaihin, olisi erittäin
35213: suotavaa, että puheenaolevat maat otettaisiin tarkotusta
35214: varten valmistetun yleisohjelman mukaan järjestelmällisesti
35215: tutkittaviksi sekä viljelys- että asutusmahdoHisuuksiin
35216: nähden. V aliakunnan mielestä olisi kuitenkin asialle
35217: eduksi jos, ennenkuin tällainen ohjelma saadaan laadi-
35218: tuksi, tutkimuksia jatlkettaisiin ja yksityiskohtaisemmin
35219: täydennettäisiin sellaisilla soilla, joissa niitä, kuten Pelson
35220: suolla, on jo aikaisemmin osittaisesti suoritettu.
35221:     Mitä erikseen tulee kysymykseen Pelson suon asuttami-
35222: misesta, on Valiokunta tullut siihen käsitykseen, ettei tämän
35223: kysymyksen ratkaisua myöskään olisi lykättävä siksi, kun-
35224: nes uudet määräykset kruununmaiden luovuttamisesta yksi-
35225: tyisille viljelystä varten ennättävät astua voimaan. Sillä,
35226: knn tähän saattaa kulua pitkiäkin aikoja, olisi haitallisen
35227: 4            1912. -   Anomusmietintö N :o 19.
35228: 
35229: seisahduksen estämiseksi suotavaa, että nyt jo ,ryhdyttäisiin
35230: valmistaviin, kokeen tavoin suunniteltuihin asutustoimen-
35231: piteisiin.
35232:     Pelson suota on pienemmältä alalta tutkittu jonkun ver-
35233: ran tarkemmin, kuin yleensä muita valtion suomaita. Näitä
35234: tutkimuksia koskevista, Valiokunnan käytettävinä olleista
35235: asiakirjoista päättäen on Pelson suo laadultaan täydelli-
35236: sesti lahonnutta, pääasiallisesti saraheinistä muodostunutta
35237: mutasuota. Mutakerroksen keskivahvuus suon luonnon ti-
35238: lassa olevalla ja ojitetulla osalla voitanee laskea noin kah-
35239: deksi metriksi. Pohjamaana on paikoin sora, paikoin savi.
35240: Selvitystä puuttuu kuitenkin siitä, mih~n laajoilla alueilla
35241: on savea ja miten paksuina kerroksina, mikä seik!ka luonnol-
35242: lisesti suon viljelemiseen nähden on mitä tärkein; Ilmastol-
35243: liset suhteet ovat suolla, jossa ei ole kylmiä lähteitä, jotenkin
35244: samanlaiset, kuin suon asutussa ympäristössä. Tarkempia ja
35245: pitempiaikaisia ilmahavaintoja ei siellä kuitenkaan liene
35246: tehty. Molemmin puolin suota on, noin 8 a 10 kilometrin
35247: päässä suon keskeltä laskien, Utajärven ja Siikajoen hoito-
35248: alueisiin kuuluvia valtion metsämaita sekä myös kauempana
35249: asuvien yksityisten maanomistajien metsäpalstoja. Sitäpait-
35250: si on suolla metsäsaaria, joiden metsävarat kuitenkin n~kyi­
35251: sin ovat verrattain vähäiset.
35252:     Kun edellä esitetyt seikat eivät kuitenkaan anna riittä-
35253: vää selvitystä ja pohjaa suon viljelys- ja asutusmahdolli-
35254: suuksien arvostelemiselle, olisi Valiokunnan mielestä tut-
35255: kimuksia edelleen jatkettava ja tätä varten asetettava eri-
35256: tyinen komisioni, johon tulisi kuulua asutuskysymykseen se-
35257: kä maanviljelykseen ja erityisesti suoviljelykseen kuin myös
35258: metsänhoidollisiin asioihin ja paikallisiin oloihin perehty-
35259: neitä henkilöitä. Komisionin olisi hankittava tarkka ja seik-
35260: kaperäinen selvitys siitä, mitkä viljelyskasvit menestyvät
35261: suolla, mitkä maatalouden haarat olisiva·t edullisimmat
35262: harjoittaa, minkä kokoiset alueet olisivat kannattavaisuu-
35263: teen nähden sopivimmat, samoinkuin myös, missä mää.rin
35264: uutisasukkailla olisi saatavissa rakennus- ja polttopuita.
35265: mahdollisesti myös polttDturvetta, savea ja soraa sekä mil-
35266:                    Pelson suon asutus.
35267: 
35268: laiset laidunolot ovat ja miten suurelle karjamäärälle ne
35269: voivat tarpeellista laidunta tarjota. Niinikään olisi otettava
35270: tarkempi selko maataloustuotteiden menekkimahdollisuuk-
35271: sista ja kauppasuhteista sekä tehtävä tarkat laskelmat siitä,
35272: paljonko yhden hehtaarin saattaminen viljelyskuntoon -
35273: sen varustaminen sarkaojilla, kuokkiminen ja saveaminen
35274: - samoinkuin uutisasukkaan asuin- ja talousrakennukset
35275: tulisivat maksamaan, paljoHako ja missä muodossa uutis-
35276: asukasta olisi valtion puolelta avustettava sekä onko ja
35277: missä määrin odotettavissa uutisasukkaiksi pyrkijöitä.
35278:     Kaiken tämän perusteella olisi komisionin harkittava,
35279: onko tällä suolla edellytyksiä kannattavan maanviljelyk-
35280: sen harjoittamiseen, jotta, jos niitä on riittävästi, voitai-
35281: siin ryhtyä suon asutusta järjestämään.
35282:     Kun Valiokunta siis on asettunut sille kannalle, että
35283: Pelson suon asuttaminen edellyttää jatkuvia tutkimuksia
35284: suon viljelys- ja asutusmahdollisuuksiin nähden, ei Valio-
35285: kunta ole voinut puoltaa aiotteentekijäin ehdotusta, mikäli
35286: se koskee erityisen määrärahan myöntämistä ryhmäasu-
35287: tuksen toimeenpanemista varten suolla.
35288:     Edellä;esitetyn noj aHa Valiokunta kunnioittaen ehdot-
35289: taa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
35290: 
35291:               että H allitm asettaisi asiantuntijoista- komi-
35292:            sionin tutkimaan, mitä viljelys- ja asutusmah-
35293:            dollisuuksia Oulun läänissä olevalla Pelson
35294:            suolla on, sekä, mikäli toimitettavat tutkimukset
35295:            osottavat kannattavan maanviljelyksen sanotulla
35296:            suolla m<Lhdolliseksi, ryhtyisi toimenpiteisiin
35297:            1uon asuttamiseksi.
35298: 
35299: 
35300: 
35301: 
35302:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paa-
35303: sikivi (osittain), varapuheenjohtaja J. Castren (osittain)
35304: ja jäsenet Björk, Brander, Eloranta, Eronen. Huttunen~
35305: 6           1912. -       Anomusmietintö N:o J9.
35306: 
35307: Lautasalo, Marttila, Mäki, Pullinen (osittain), Rannikko,
35308: Saalasti, Siren, Sjöstedt-Jussila, Storbjörk j'a Tokoi (osit-
35309: tain) sekä osittain varajäsenet Jalonen, Kaakko-oja, Miet-
35310: tinen, Pulkkinen, Tanttu ja Torppa.
35311: 
35312:     Helsingissä toukokuun 20 p :nä 1912.
35313: 
35314: 
35315: 
35316: 
35317:       Helsingis~ä,   Keisarillisen Senaatin kirjap:1inossa, 1912.
35318:    1912. -    Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 19.
35319: 
35320: 
35321: 
35322: 
35323:                 S u o m e n E d u s Ii: u n n a n a 1 a m a i-
35324:              n e n a no m·u s, joka koskee Oulun lää-
35325:              nissä olevan Pelson suon asuttamista.
35326: 
35327: 
35328: 
35329: 
35330:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
35331:                ja Suuriruhtinasl
35332: 
35333: 
35334: 
35335: 
35336:    Eduskuinna:ssa on tehty anomusehdot:us, joikia koskee Ou-
35337: lun läänissä ~olevan Peilson !SUon asutt<!urnista, j1a on Edus-
35338: kunta tärrnän ehdotuksen ~säädety~ss'ä j~ärjestyksessä käsitel~lyt.
35339: 2 1912. -        Edusk. anom. -            Anomusmiet. N :o 19.
35340: 
35341:      Pelson suo, jolm sijai.ts•ee Muhoksen, Sä;räi.Jsniemen, Kes-
35342: ti1än ja L·i:mingan pitäjien kulma.u!ksessa, on pin.ta-da[lta:an
35343: Uloin 17,000 heht:a.arira, jost:a 6,225 ha rkuuluu v:altioUe ja
35344: muu osa ympäristön -tal•ol1isiNe. Suon kuivarttamiselkisi on,
35345: hankit•tuj.en tietojen mukla:an, jo vuosina 1857-1866 käy-
35346: tetty v•aJ.tion vra.roj•a vilemäriojien kai:va.til:ami:seen 430,514
35347: marklka•a 56 pelllniä sekä vtuonna 1908 väliviemä,rmn kaiv.a,~t­
35348: t.amiseen va~.tion •OliDi:strum:aJl•a suon osruH.a 10,500 madillm:a,
35349: jota paitsi vieunä,riojien arukipitiillliseen .vaJitioHe kuulurvalla
35350: suon osa;Ha on vuodesta 1868 asti käytetty yrhiteens ä                       1
35351: 
35352: 
35353: 
35354: 141,627 mar:li!kiaa 67 ipennå:ä. ~ailkkia•an on siis sruon kui-
35355: vatt•amis.e.en ruhrat.tu v·al<t:ion varoja 582,642 mal'lklklara 23 pen-
35356: nilä, .J.ukurunorttama,tJua töilelen j ohtalml~sesta aiheuif:,unei•ta meJ-
35357: koilsia mell'oj:a. Lisäksi on suoa1rueen halki Vialrtion rv1a.roilla
35358: 1880 vuoden Vlaihei]l]ra rakennettu 18 kilometrin pituinetl
35359: mruantie, joka on mrukisanut 102,671 mar'k:kiaa 55 penniä.
35360:      Suon arsuttamiseksi on aikojen kuluessa tehty ·erinäisilä
35361: yrityksiä, j•otka lmiitenlk!a1an eri vä!t ofe joJ:utanee.t ,t3Jrko·i:tet.tmi-
35362: hi:n •tulo1ksi:in. Viimeksi vuonna 1908 anoi 33 torppa~ria
35363: ja työmies•tä HaJ:Li;tuJkselta, etrt.ä heilJ.e myönne.t.t:äisiin vill-
35364:  j.elyspa•lsto9a suol•ta selkä .annustusta •pi:tkäailmisina lainoina
35365:  mkennuste.n j•a viljellysrt.en J.mntoonpanemista va,rten. Huh-
35366: tikuun 6 päivänä 1911 ant,ama<lla1an päätakscllä Sena•artti
35367: tkui:tenk~n siihen nä,hden, että 1kysymy.s määräysten runtami-
35368: se.sta 'kru'llnunma:iden 1uavuif:,t:alll1'i:sesta ylk1sit.yisiHe v;i•ljelysrt:ä
35369:  v.ar'ten on parhailll'a•an vireillä, hylikrusi nänn.ä ar10mulmet.
35370: 
35371:     Valtion omistamia jo kuivatettuja suomaita on, kuten
35372: tunnettu, laajat alat eri osissa maata. Kun näillä tähän
35373: asti toimitetut tutkimukset ovat olleet vain ylimalkaisia
35374: jra kun asutustoiminma·ssru vastedes huomio todennäköi-
35375: sesti tulee kiintymään myöskin suomaihin, olisi erittäin
35376: suotavaa, että puheenaolevat maat otettaisiin tarkotusta
35377: varten valmistetun yleisohjelman mukaan järjestelmällisesti
35378: tutJkittaviksi sekä viljelys- että asutusmahdollisuuksiin
35379: nähden. As~al.le ollirsi 1kuittenkin eduksi jos, jo ennetru'}{juin
35380: tälJruinen ohje1ma saadaan laaditu'ksi, tutkimuksin jartlket-
35381:                        Pelson suon asutus.                               3
35382: 
35383: ta:isiin jla yksityiskoihtamsemmin rt:äydemmttäisirilll sellaisilla
35384: soill:a, joiHa ni1tä, ·lwt:en P~Lson lSUol:La, on jo a·ikai1semmin
35385: osiMaisesti :suori:te.ttu.
35386:      M:it:ä er~kseen ~tuJ:ee PeJ,son ,suon asut:t:amise:en, ei tän1'än
35387: kysymyksen Tia<tlmisua olisi 'lY'kätt:ä:vä si:ksi, ikiunnes uudd
35388: mäJäräyikse!t krnmnullllll!ai:den 1u10vuttaim:i1se,st:a yksiJtyisiHe
35389: vilj:elysitä vrarten :ennä;ttä.vät ·a!St.ua VIOimwan. Silliä, ikun tä-
35390: hän sad:trala kulua ipi:tlkiälkin ·ailk!oda, o·lisi !hai:t.a:Hisen se.]sah-
35391: duksen es:täJmiS€1ksi a.sut:ust.oiminnaSSia SIUOtla:v:a,a, ebt1ä nyt jo
35392: ry!hdy:ttåisi:in Vtalmist.ruv~in, kokeen /ta'VIoin :suunnirbel'iiuihrrn
35393: ~toimenp:Uteisi.i'n.
35394:      Pileneillipi ra;lra Pel:son SUIOta on tiUitJk~ttu jonikun vecl'IVan
35395: tra::r\kemmin, kuin y.Leensä muut vaaition 'SIUiOilllJara>i:. Näitä
35396: .tutkimull.,si'a ko$mvis.t:a, 'kiäy:tet>tiivinä ollei1sta asirakir-
35397: jois,ta ·pää:ttäen on Pe~son SIUO },a:a·dultaan ·täydel'li-
35398: sesti lahonnutta, pääasiallisesti saraheinistä muodostunutta
35399: mutasuota. Mutakerroksen keskivahvuus suon luonnon ti-
35400: lassa olevalla ja ojitetulla osalla voitanee laskea noin kah-
35401: deksi metriksi. Pohjamaana on paikoin sora, paikoin savi.
35402: Selvitystä puuttuu kuitenkin siitä, miten laajoilla alueilla
35403: on savea ja miten paksuina kerroksina, mikä seikka luonnol-
35404: lisesti suon viljelemiseen nähden on mitä tärkein. Ilmastol-
35405: liset suhteet ovat suolla, jossa ei ole kylmiä lähteitä, jotenkin
35406: samanlaiset, kuin suon asutussa ympäristössä. Tarkempia ja
35407: pitempiaikaisia ilmahavaintoja ei siellä kuitenkaan liene
35408: tehity. Mol:emmin puoHn suJota on, nJO:in 8-10 kilometrin
35409: päässä suon keskeltä laskien, Utajärven ja Siikajoen hoito-
35410: alueisiin kuuluvia valtion metsämaita sekä myös kauempana
35411:  asuvien yksit,yi,sten mruaniOOn:istajien me1tsäpa:ls'boda. Si,tä
35412: pai,t:si :cm suoHa meltsäsaJa!rira, joiden metsäiVa['at kuitenkin
35413: ny1ky:i:sin ovwt vermrt:tain 'Välhä:vset.
35414:       Kun edellä esitetyt seikat eivät kuitenkaan anna riittä-
35415:  vää selvitystä ja pohjaa suon viljelys- ja asutusmahdolli-
35416:  suuiksilen ~rurvoste:J.emiselrre, oLisi tutJkim111ksia e~delleen
35417:  ja±Jmt,tava j'a trutä V'arten aootetbtva eriJtyinen lwmi-
35418:  sion:i, joholn .tul:i:si kuulua asuif:,uskysymylkseen sekä
35419:  maanviljetlY'ks:eein ja e'rityi1sesti :SUIOYiJj elykiSieen kuin myös
35420: 4   1912. -      Edusk. anom. -          Anomusmiet. N :o 19.
35421: 
35422: metsänhoidollisiin asioihin ja paikallisiin oloihin perehty-
35423: neitä henkilöitä. Komisionin olisi hankittava tarkka ja seik-
35424: kaperäinen selvitys siitä, mitkä viljelyskasvit menestyvät
35425: suoJ1a, mitk:ä ma,a,talouden haarat olisiva,t siinä eduU~sim­
35426: ma:t hrurjoittaa, minkiä k:oikoiset aluJeet olisiv·at tkannart:.taNa.i-
35427: suurte,en 'll!äihden sop.iiViiiDmrut, niin my~s, missä määrin
35428: uutisasukkailla olisi saatavissa rakennus- ja polttopuita,
35429: maihdollisesti myös polttoturvetta, savea ja soraa sekä mil-
35430: laiset laidunolot ovat ja miten suurelle karjamäärälle ne
35431: voivat tarpeellista laidunta tarjota. Niinikään olisi otettava
35432: tarkempi selko maataloustuotteiden menekkimahdollisuuk-
35433: sista ja :muist~a !kiruUipplaS'Uihteist,a selkä teihtävä tarka1t l'askel-
35434: mat siitä, paljcmko ylhden ihoot,aarin sa,att:ruminen viljelys-
35435: kuntoon salll1Jo,inlkutin uutilsa:suiklkaan asuin- j'a :talorusralken-
35436:  nu~kselt 'tul,]si va.t :ma:kJsama,a.n, pailjon:mo ja missii ITliUJ()dJossa
35437:  uutisasu:ka:s;t.a oEsi v,aMilion puo'1e.I,ta 1avusteltta,v,a sekJä onko j'a
35438: missä määrin odotettavissa uutisasukkaiksi pyrkijöitä.
35439:       Kaiken tämän perusteella olisi komisionin harkittava,
35440:  onko tällä suolla edellytyksiä kannattavan maanviljelyk-
35441:  sen harjoittamiseen, jotta, jos niitä on riittävästi, voitai-
35442:  siin ryhtyä suon asutusta järjestämään.
35443:       Edellä esi,tetyn noja,lila Elduskunt~a sa1a Teidän K~eisaril­
35444:  liselrt:a Maj,estee,tiH>anne ,ruJaimaisestti anoa,
35445: 
35446:                  että II allitus asettaisi asiantuntijoista komi-
35447:               sionin tutkimaan, mitä viljelys- ja asutusmah-
35448:               dollisuuksia Oulun läänissä olevalla Pelson
35449:               suolla on, sekä, mikäli toimitettavat tutkimukset
35450:               osottavat kannattavan maanviljelylcsen sanotulla
35451:               suolla mahdolliseksi, ryhtyisi toimenpiteisiin
35452:               suon asuttamiseksi.
35453: 
35454:      Suomen Eduskurnt,a pysyy alati j. n. e.
35455: 
35456:      Helsingissä 29 päivänä toukoJmuta 1912.
35457: 
35458:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
35459:              1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35460: 
35461: 
35462: 
35463: 
35464:                 Perustuslakivaliokunnan
35465:             m i e t i n t ö N :o 8 Eduskunnassa tehdyn
35466:             anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
35467:             Venäjän hallituksessa vireille pantua kysy-
35468:             mystä Suomen Suuriruhtinaskunnan alueen
35469:             silpomisesta yhdistämällä Iiivennavan ja
35470:             Uudenkirkon pitäjät Keisai•ikuntaan.
35471: 
35472:     Eduskunta on pöy.t.ä'kirjanotteeHa 19 päivältä viime ku-
35473: lunrutta maaliskuuta lähettänyt Perustuslakirvaliokunnam
35474: va1misteltavruksi edust,aja Airolan y. m. 1anomuseh!dotuksen,
35475: jossa ehdotetwan Eduskunnan an:ottavaksi, että Hallitsija
35476: käskisi heti lu01pumaa:n .suunnitelluista maamme si1pomis-
35477: aikeista. Aiheena tä;hän ehdotukseen on viime vuoden elo-
35478: kuussa levinnyt tieto, että Hallitsija vahvistaen valtiosih-
35479:  teeri St10lypinin esimiehyydellä 't10imineen erityisen neuvot-
35480: telukunnan ehdotuksen, jonka neuvottelukunnan töihin
35481:  olivat ottaneet osaa myös oikeus- ja opetusministerit sekä
35482: sota-, finanssi- ja sisäasiain-ministerien apulaiset, oli päät-
35483:  tänyt asetett.avaksi sisäasiainministeriön yhteyteen virasto-
35484:  jen välisen komitean, jonka tulee valmistaa lakiehdotus
35485:  vastamainitun kahden pitäjän liittämisestä Pietarin ku-
35486:  vernementtiin, mikä lakiehdotus sittemmin olisi käsiteltävä
35487:  1910 vuoden kesäkuun 17 (30) päivän valtakunnanlainsää-
35488:  däntöä koskevan lain säätämässä järjestyksessä.
35489:      Kun puheenalaisen neuvottelukunnan pöytäkirjassa ne
35490:  asianhaarat ilmoitetaan, joihin ehdotus perustuu, oli Valio-
35491:  kunta katsonut asianmukaiseksi koettaa haJllkkia siitä vi-
35492:  rallisesti oikeaksi vahvistetun jäljennöksen ja tässä tarkoi-
35493:  tuksessa pyytänyt Keisarillisen Senaatin puheenjohtajan
35494:  myötävaikutusta. V astauks~ksi tähän on V aliakunnalle
35495:  ilmoitettu, ettei Senaa,tin puheenjohtaja voinut täyttää
35496: 2            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35497: 
35498: sanottua anomusta, syystä ettei se riippunut hänen toimi-
35499: vallastaan; ja on Valiokunta sen tähden ollut pakoitet.tu
35500: käyttämään sitä epävirallista neuvottelukunnan pöytäkir-
35501: jan jäljemiöstä, joka sanomalehdistön kautta on tullut
35502: julkisuuteen.
35503: 
35504:       Puheenalaiset Suomen lahden pohjoisranni,kolla aivan
35505: Venrujän rajalla olevat pitrojät ovat pinta-alaltaan Kiven-
35506: navan pitäjä; 733 ja Uudenkirkon pitäjä 820 neliökilomet-
35507: riä. Kil"konkirjojen mukaan oli väestön lukumäärä 31
35508: päivänä joulukuuta 1910 Kivennavalla 18,766 ja Uudella-
35509: kirkolla 16,138. Kreikkalais-katolisen papiston antamien
35510: tietojen mukaan tunnustivat sanottuna 'Vuotena ainoastaan
35511: 134 henkilöä Kivennavalla ja 192 Uudell!l!kirkolla mai-
35512: ni,ttua uskonoppia. Muu väestö oli luterilainen. Näi-
35513: hin numeroilmoituksiin ei kuitenkaan sisälly niiden Ki-
35514: vennavan pitäjän Raivolan kylässä asuvien venäläisten lu-
35515: kumäärä, jotka, vaikka vakinaisesti asuvia sanotussa ky-
35516: lässä, ovat kirjoissa Venäjällä ja passeiUa oleskelevat Suo-
35517: messa. Näitä on ilmoitettu olevan noin 1,500 henkilöä.
35518: Huomattava on myös että Kei,sarikunnasta varsinkin ke-
35519: siiksi nruiden pitäjien a!lueille muutta,a suuri joukko huvila-
35520: asukkait:a, joiden lukumää•rä tietysti vaihtelee, mutta viime
35521: vuosina lienee ollut yli 40 tuhannen. Vuonna 1907 oli noin
35522:  l j 11 Kivennav.an pitäjän ja noin l j 6 'OSa Uudtmkirkon pi-
35523: täjän .tiloista muiden kuin Suomen kansalaisten käsissä.
35524: 
35525:     Yrittiiessään todistella Kivennavan ja Uudenkirkon yh-
35526: distäJmistä Pietarin kuvernementtiin olojen vaatimaksi yl'lä-
35527: mainittu neuvottelukunta väittää Vii•purin läänin vuonna
35528: 1811 tapahtunutta palauttamista Suomen Suuriihutinas-
35529: kunnan J'hteyteen vaitiolliseksi erehdykseksi. Niiden vä-
35530: häisten hallinnoll1sten epäkohtien asemasta, näin pöytä-
35531: kirjassa vakuut:etaan, joita vanhassa Suomessa oli vallinnut
35532: venäläisen hallinnon a]kana, luotiin puheenalaiseen paikka-
35533: kuntaan asiaintila, joka ei ole sopiva Venäjän va~takunnan
35534: arvolle j'a joka uhkaa sen turvallisuutta. ,Muutamat vähäiset
35535: hallinnolliset epäkohdat", siinä siis ne ainoat varjopuolet,
35536:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                3
35537: 
35538: joita Keisarikunnan nykyiset korkeimmat viranomaiset
35539: olettavat vallinneen Viipurin läänirssä tämän maa!kunnan
35540: ollessa yhdistettynä Keisarikuntaarn ja erityisesti niihin
35541: aikoihin, jolloin Keisari Aleksanteri I yhdisti sen takaisin
35542: suomalaiseen isä:nmaahan.
35543:     Historia todistaa, että asiain tila oli kokonaan toinen.
35544: Hallinnorlliset epäkohdat olivat todellisuudessa suuria,
35545: mutta sittenkin vähäpätöisiä sen taloud~llisen lamautumi-
35546: sen ja yhteiskunnallisen kurjuuden rinnalla, jonka Venäjän
35547: valta oli vaikuttanut kaakkois-Suomessa. ViraHiset asia-
35548: kirjrat, Hallitsijan ja hänen neuvonantajiensa omat sanat
35549: ovat siitä kumoMllaton todistus. Kun pääosa Viipurin lää-
35550: niä Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 joutui Venä-
35551: jäUe, olivat laajat alat siellä sodan hävityksistä autioina j,a
35552: kansa aivan nääntymäisillään. Kahdeksan vuosikymme-
35553: nen kuluttua Keisari Aleksanteri I ukaasissa 19 päivältä
35554: toukokuuta 1802 sanoo murheekseen huomanneensa ,tä-
35555: män seudun nykyään olevan niin kurjassa tila!Ssa, ettei se
35556: suuresti siitä eroa, missä se oli, kun maa va1loitettiiu''.
35557: Ja siinä asiakirjassa, jolla Keisari Aleksanterin hallitus-
35558: kauden etevä venäläinen valtiomies valtakunnansihteeri
35559: Mikael Speranski valta·kunnanneuvostossa perusteli nykyi-
35560: sen Viipurin läänin yhdistämistä vasta valloitettuun Suo-
35561: men Suuriruhtinaskuntaan, sanotaan, että vanha ja uusi
35562: Suomi, vaikkakin olivat saman kansan asumia ja nauttivat
35563: melkein yhtäläisiä luonnonetuja, kuitenkin vuosisadan ku-
35564: luessa olivat joutuneet, ,niin paljon erilleen toisistaan, että
35565: toista tuskin tuntee toisesta. Uusi Suomi on tunnettu ku-
35566: koistavan ma,anviljelyiksensä v;oimarsta, maataloudestaan,
35567: asukastensa tyytyväisyydestä ja heidän hyvistä tavoistaan,
35568: mutta vanha köyhyydestään, rappeutumisestaan ja tapo-
35569:  jensa turmeltumirsesta". Vanhan Suomen tila·a 19 :nen vuo-
35570: sisadan alussa kuvaavat myöskin erittäin selvästi ne tule-
35571: vaisuuden toiveet, joilla Speranski puolusti molemman Suo-
35572: men yhdistämistä. ,Köyhyys, kurjrut mökit, maanviljelyk-
35573: sen ja tapojen rappeutuminen eivät enää esiinny itse pää-
35574: kaupungin kynnyksellä moitteeksi lail'le ja hallitukselle".
35575: 4             1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35576: 
35577:       Kaikkein kurjinunat o1ivat olot niillä tiloilla, joita Kei-
35578:  sarikunnan hallitus oli lahjoitellut venäläisille y'limyksille
35579:  ja virkamiehille. Noin ko lmas osa maakunnan väestöstä
35580:                               1
35581: 
35582: 
35583: 
35584:   asui näillä n. s. lahjoitusmailla ja oli vähitellen, oltuansa
35585:  Ruotsin vallan aikana itsenäisiä perintötilojen omistajia
35586:  tahi ainaJkin vapaita, yhä vakaantuvampaa hallinto-oi!keut-
35587:  ta nauttivia kruunun talojen asukkaita, vaipunut asemaan,
35588:   joka läherrteli venäläistä maaorjuutta. Kun vieraitten isän-
35589: . tien vaatimukset 18 vuosisadan lopulla ja seuraavan alulla
35590:   kohosivat ylimmilleen, asettuivat talonpojat toisella lah-
35591:   joitusmaalla toi~sensa jälkeen vastarintaan, niin että niiltä
35592:   vuosilta mainitaan lähes 30 talonpoikaismeteliä, joiden ku-
35593:   kistamiseksi hallitus usein käytti sotaväkeä ja turvautui
35594:   mitä ankarimpiin rangaistuksiin. Näistä seikoista eli tar-
35595:   kemmin sanoen koko lahjoitusmaa-asiasta aikakaudeHa
35596:   1721-1811 ei pöytäkirjassa mitään mainita.
35597:       Pöytäkirjassa olevasta kuvauksesta päättäen Viipurin
35598:   lääni 19 :nen vuosisadan alulla 1tuskin enää oli katsoUava
35599:   suomalaiseksi alueeksi. V enäläistymisen todistuksena mai-
35600:   nitaan siinä muuan Viipurin ensimäisen suomalaisen maa-
35601:   herran Stjernvallin kirje ~vuodelta 1812, mutta se tapa, jolla
35602:   pöytäki~rjan laatijat ja jo ai!kaisemmin kenraali Borodkin
35603:   teoksessaan ,Suomen historia. Keisari Aileksanteri I :n
35604:    aika", johon pöytäkirjassa viitataan, repäisemäUä irral-
35605:    leen muutamia sanoja Stjernvallin kirjeestä antavat sille
35606:    totuudesta poikkeavan sisällyksen, on esimerkkinä siitä,
35607:    miten historiallisia todistuskappa:leit1a voida'an käyttää
35608:    vaarm. Stjernvall ei puhu mistään suomalaisen. kansalli-
35609:    suuden väistymisestä venäläisen tieltä, vaan kuvaa hän
35610:    kuinka Venäjän, 1lähinnä tietysti Pietarin, esimerkki oli
35611:    pilannut viipurilaisten aikaisemmat yksinkertaiset tavat.
35612:    ,Aasialainen ylellisyys ja komeus köyhyyden, sorron ja
35613:    kurjuuden rinnalla. Loistavia ajopelejä, hevosia ja huone-
35614:    kaluja, mutta todellisuudessa vain kuorta ja petosta".
35615:        Edelleen osattaakseen miten suhutunut vanha Suomi oli
35616:    Venäjään, esittävät perustelujen laat~jat asiat siten, että
35617:    lukija, joka ei näitä seikkoja tunne, saa sen käsityksen,
35618:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               5
35619: 
35620: että vanha Suomi oli ·twvallinen venäläinen maakunta,
35621: jossa venäläiset lait olivat voimassa. Ei ole sanallakaan
35622: mainittu, että Ruotsin la!ki, vaikkakin venäläisten talous-
35623: ja poliisiasetusten tuottamilla mjoituiksilla, oli määrätty
35624: noudatettavaksi, nimittäin vanha Kristofferin maanlaki
35625: Uudenkaupungin rauhassa valloitetulla ja 1734 'Vuoden
35626: laki Turun raUihassa v:alloirtetuUa alueella, joten ei
35627: v·enäläinen laki ollut koskaan ollut voimassa siinä osassa
35628: lruäniä, joka oli kuulunut Ruotsille jo ennen Stolbovan
35629: rauhaa 1617. Niinkuin sanottu, tästä ei sanaakaan, vaan
35630: sensijaan sanotaan yhdistämisestä muuhun Suomeen pu-
35631: huttaessa,: ,Tällä ta·voin muutettiin monet tuhannet valta-
35632: kunnan varsina.iset alamaiset ( s. o. vanhan Suomen venä-
35633: lä,iset asuklkaat) puoliulkomaalaisiksi, heille aivan vierai-
35634: den lakien alaisiksi", ,pantiin voimaan Suomen sivili- ja
35635: rikoslaki" j. n. e.
35636:      Näin on siis se kuva, jonka neuvottelukunta antaa
35637:  Viipurin läänissä ennen vuotta 1812 vallinneista oloista,
35638:  kai;kissa päälmhdissaan väärä. Väärä on tietysti silloin
35639: myöskin esitys maakunnan yhdistäJmisestä joulukuussa
35640:  1811 takaisin muuhun Suomeen. Pöytäkirjasta saa sen
35641:  käsityksen, että tämä yJhdistäminen oli suomalaisten
35642:  juonittelijain, ennen muita Yrjö Maunu Sprengtportenin
35643:  ja Kustaa Mauri Armfeltin aikaansaama ja. etteivät
35644:  niintkäänlaise·t asialliset syyt puhuneet sen puolesta.
35645:  Sitä tosin ei salata, että Speranski kannatti yihdistämistä,
35646:  mutta sitä vastoin jää mainitsematta., että Keisari itse
35647:  askel as•keleelta valmisteli lopullista yhdistämistä ai-
35648:  kana, jolloin Sprengtporten jo oli valtioasioi•sta syrjässä
35649:  eikä Armfelt vielä ollut siirtynyt Ruotsista kotimaahai[}Jsa.
35650:  Että Keisari jo 18 päivänä lokakuuta 1809 asetti Pietariin
35651:  komitean, jonka tuli antaa lausuntonsa niin vanhan kuin
35652:  uuden Suomen asioista, että hän seura•avan vuoden elo-
35653:  kuussa antoi käskyn, joka tarkoitti uudessa Suomessa voi-
35654:  massa olevien lakien ja asetusten entistä laajempaa käytän-
35655:  töönottamista vanhassakin Suomessa, että hän huhtikuussa
35656:  18H saatuaan paikalle lähetettyjen tutkintotuomarien ker-
35657: 6            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35658: 
35659: tomuksesta tiedon lahjoitusmailla harjoitetusta sorrosta
35660: ryhtyi toimenpiteisiin syy1listen rankaisemiseksi ja talon-
35661: poikien auttamiseksi, että hän sitten saman vuoden touko-
35662: kuussa kutsuttuaan armollisella käsiikirjeellä parooni Arm-
35663: feltin Pietariin jo ensimäisessä keskustelussa hänen kans-
35664: saan ilmoitti päättäneensä viipymättä yhdistää vanhan Suo-
35665: men muuhun Suomeen ja antaa sille ,saman valtiosäännön
35666: ja samat vapauden muodot", sekä vihdoin, että hän ehdo-
35667: tuksen ollessa käs~teltävänä valtakunnanneuvostossa päät-
35668: tävästi ilmoitti olevalll!Sa yhdistämisen puolella, - tästä
35669: kaikesta ei puheena oleva pöytäkirja sisällä sana•a1kaan.
35670:     Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen
35671: oli ennen muuta Keisari Aleksanteri I :n oman mieskohtai-
35672: sen politiikan, häntä hallitsijana johtaneitten periaatteitten
35673: tulos. Minkälaisiksi hän arvosteli oloja vanhassa Suomessa
35674: ja minkätähden hän Y'hdisti tämän maakunnan muuhun
35675: Suomeen on hän ehikä selvimmin ilmoittanut lausuessaan
35676: Armfeltille tahtovansa palauttaa ,lain •suojan (une exis-
35677: tence civile) Teidän onnettomille maanmiehillenne vanhassa
35678: Suomessa, joiden nykyinen tila on omansa pelottamaan
35679: uuden Suomen asukkaita". Kuinka elävästi Keisari oli
35680: vakuutettu puheena olevan yhdistämisen välttämättömyy-
35681: destä ja sen tuottamasta hyödystä osottaa se tosiasia, että
35682: häm hallituksensa lopulla, kaikista syntyneistä selkkauksista
35683: huolimatta, päättävästi hylkäsi suomalaisen valtiosihteerin
35684: parooni Rehbiniderin ehdotuksen, jonka mukaan silloista
35685: Käkisalmen kolme kihlakuntaa (nykyiset Salmin, Sor.ta-
35686: val'an, Kurkijoen j1a KäkisalmJen kiMakunnat) ynnä Kiven-
35687:                                   1
35688: 
35689: 
35690: 
35691: navan, V.alikjärven ja Muolan pitäjät Äyräpään kihla-
35692: kuntaa pi,ti yhdistettämän Aunuksen ja Pietarin kuverne-
35693: mentteihin.
35694:     Laajasti ja nähtäväHä mielihyvällä neuvottelukunnan
35695: pöytäkirjassa selostetaan tätä niinkuin erästä aikaisempM-
35696: kin Kivennavan pitäjän erotta!Illista koskevaa ehdotusta ja
35697: vallankin Rehbinderin niiden tueksi esittämiä perusteluja.
35698: Totta onkin, että suomalaisen valtiosihteerin kuvaus Vii-
35699: purin läänin itäosista hämmä,styttävällä tavalla käy yhteen
35700:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                7
35701: 
35702: sen kanssa, mitä nyt pöytäkirjassa tahdotaan tehdä luulta-
35703: vaksi Viipurin läänistä ylipäänsä. Parooni Rehbinder ja
35704: jotkut muutkin Suomen silloisista hallitusmiehistä arvelivat
35705: väestön läänin itä.isissä 'pitäjissä olevan katsantokannaltaan,
35706: kieleltään j·a suureksi osaksi uskonnoltaankin lähellllpänä
35707: Pietarin ja Aunukstm kuvernementtien kuin Suomen länti-
35708: sempien seutujen asukkaita. Rehbinder sanoo olevansa va-
35709: kuutettu että väestön suuri enemmistö Laatokan puoleisissa
35710: krhlakunnissa äänestäisi, jos se· heistä riippuisi, maa,kun-
35711: tansa palauttamista Keisa.rikunnan yhtey.teen.
35712:     Neuvottehikunnan selostusta vastaan on kuitenkin
35713: muistuttaminen, ettei siinä mitään main~ta R.ehbi:nderin
35714: n~menomaisesta huomautuksesta, että hänen kuvauksensa
35715: koski yksinomaUin niitä osia Viipurin läänistä, jotka Venäjä
35716: vasta Sto1bovan rauhassa vuonna 1617 luovutti Ruotsille,
35717: eikä lain1kaan läänin läntisempiä, Ruotsin lakien alaisuu-
35718: dessa kauemmin olleita alueita. Mutta sitä paitsi Rehbin-
35719: derin kuvaus tuohon ahtaampaankin alueeseen sovitettuna
35720: on suuresti erehdyttävä. Länsisuomessa syntyneenä ja elä-
35721: neenä hän oli Karjalan oloille peräti vieras. Niinpä hä-
35722: neltä unohtui, että suurin osa asukkaita La,atokankin puo-
35723: leisissa kihlakunnissa oli luterilaisia, jotka kreikanuskoisen
35724: alkuväestön siirryttyä Venäjälle olivat 16 sataluvulla muut-
35725: taneet Suomen sisäosista Karjalaan ja joiden kielessä sen-
35726: tähden ei ole edes niitäJkään venäjänkielen vaikutteita, joita
35727: tavataan Salmin ja muitten koillisten rajapitäjien kreikan-
35728: uskoisen •väestön puhumassa murteessa. Väiäräiksi myÖSkin
35729: se olettamus osottautui, että väestö sillä alueella, jonka
35730: Rehbinder ehdotti Suomesta erotettavll!ksi, tätä toimenpi-
35731: dettä mielihyvällä 'tervehtffii. Aikaisempi vuonna 1822 tehty
35732: ehdotus tarkoitti, niinkuin sanottu, Kivennavan pitäjän yh-
35733: distämistä Pietarin kuvernementtiin, joka pitä,jä muodosti
35734: Lintulan lahjoitusmaa-alueen ja vuonna 1820 oston kautta
35735: oli joutunut Venäjän kruunulle ja asetettu Ra:jajoen ase-
35736: tehtaan hallinnon alaiseksi. Tiedon levittyä ehdotuksen
35737: sisällyksestä kääntyivät Kivennava·n asukkaat valtuutettu-
35738: jensa kautt1a alamaisella anomuskirjalla Hallitsijan puoleen
35739: 8            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35740: 
35741: rukoillen häntä jättämään ehdotuksen toteuttamatta. Valio-
35742: kunta palaa alempana .tähän a.siakirj aan.
35743:     Varsinaisena v·aikuttavana syynä 1820-luvulla esiinty-
35744: vään ajatukseen siirtää suurempi tahi pienempi osa Vii-
35745: purin lääniä takaisin Keisarikunnan yhteyteen olivat ne
35746: selkkaukset, jotka läänin liittämisen jälkeen muuhun Suo-
35747: meen olivat syntyneet toiselta puolen venäläisten lahjoitus-
35748: maa-isäntien, Venäjän kruunun K·arjalassa omistamien lai-
35749: tosten ja Keisarikunnan virastojen, toiseUa taas SuOilllen
35750: viranomaisten välillä. Lahjoitusmaa-isännät pyrkivät risti-
35751: riidassa Suomen lakien ja Keisari AleJksanterin erityisesti
35752: asiasta antrumien aootusten kanssa muuttamaan veronkal}to-
35753: ja mjoit~ttua hallinta-oiikeuttaan täl)'d~ksi omistusoikeu-
35754: deksi Rajajoen asetehtaan :hahlitus ja muitten Venäjän kruu-
35755: nulle kuuluvien taloudellisten laiJtosten hoitajat syrjäyttivät
35756: alinomaa Suomen •asetuksia ja asettivat, viitaten ohjesään-
35757: töihinsä ja Keisarikunnassa voimassa oleviin määräyksiin,
35758: Viipurin läänin hallitukselle ja muille paikkakunnan viran-
35759: omaisille vatatimuksia, joiden täyttäminen ei maan lakien
35760: mukaan ollut mahdollinen. Näin tehdessään saivat he ta-
35761: vallisesti kannatusta asianomaisilta keskusvirastoilta Pie-
35762: tarissa. Tämäm lisäksi tuli vielä riitoja kreikanuskoisen
35763: papiston erikoisa•semasta ja Valamon luostarin Suomen
35764: mantereella haHitsemista maista ja ka:lastuspaikoista. Se
35765: ärtynyt mieliala maatamme kohtaan, jonka nämä kahnauk-
35766: set herättivät Venäjän ylimystössä ja hallituspiireissä ja
35767: joka ei tuntunut olevan aivan vaikutuksetta Keisariinkaan,
35768: näytti Rehbinderistä, niinkuin hänen kirjeensä osottavat,
35769: niin vaa.ralliselta Suomen kdko tulevaisuudelle, että hän
35770: tehdäksensä siitä lopun ja siten turvataksensa kan:sallemme
35771: vakuutettujen la:kien ja oikeuksien säilyttämisen muualla
35772: Suomessa, lopulta esitti Hallitsijalle niiden alueitten erot-
35773: tami·sen, joissa vastakkaisten etujen j·a katsantokantojen
35774: }'lhteensovittaminen näytti mahdottomalta.
35775:     Mutta, niin;kuin satnottu, Keisari Aleksanteri hy1lkäsi sil-
35776: pomisehdotuksen, kun vuoden vaihteessa 1823-24 Suomen
35777: Valtiosihteeri esitti hänelle kolmen itäisen kihlakunnan
35778:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                9
35779: 
35780: erottamista koskevan memorialinsa. ,Hänen Majesteet-
35781: tinsa", näin kuuluu Rehbinderin kirjarllinen !kertomus, ,luki
35782: sen suurimmaUa 1ta;rkkuudella; ~tultuaan loppurun, kävi hän
35783: perin totiseksi, puhui neljännestunnin ja lopet,ti siihen, että
35784: ihan ratkaisevasti hylkäsi ehdotuksen. Ne syyt, joi,hin
35785: Keisari perusti kieltonsa, - - - oliva~t Suomeille todella
35786: loistava voitto."
35787:     Toisessa, ainoasta1an Rajajoen asetehtawn alueen erot-
35788: tami~sta koslrevassa asi,ass~a lopullinen ratlmisu nähtä-
35789: västi muodollisista syistä siirtyi tul,evaisuut,een eikä
35790: ole Keisari Aleksanterin eläessä tapahtunut. Hänen
35791: kuoltuaan sotaministeri ja pääesikunnan päällikkö ke-
35792: särllä vuonna 1826 saattoivat tämän kysymyksen uudel-
35793: leen käsit~eltäväksi, ja saman vuoden lopuilla Keisari
35794: Nikolai I, joka jo ennen valtaistuimelle nousuaan oli
35795: tutustunut parooni Rehbinderin memoriaaiiin laajemman-
35796: kin alueen erottamisesta, käski vaadittavalksi Keisarilli-
35797: sen Suomen Senaatin lausuntoa, voisiko ja millä tavoin
35798: tässä ~asiakirjassa tehty ehdotus tulla toteutetuksi. Senaatin
35799: lausunto 31 päivältä maaliskuuta 1827 oli ehdottomasti
35800: epää vä. Sen jälkeen kuin Keisari Aleksanteri I oli armossa
35801: suvainnut yhdistää Viipurin läänin Suomen Suuriruhtinas-
35802: kuntaan ja Keisari Nikolaikin oli valtaistuimelle noustes-
35803: saan vakuuttanut Suuriruhtinaskunnan asukkaille heidän
35804: lakiensa ja oikeuksiensa säilyttämisen - näin lausui Se-
35805: naatti ajatuksensa - tuli ,mainitun läänin saada nauttia
35806: kaikkia niitä etuja, joita 'lmuluminen Suomen Suurirlllhti-
35807: naskuntaan toisessa tahi toisessa suhteessa sille tuottaa, niin
35808: ettei siis mitään muutosta sen nykyisiin lakeihin, vapauksiin
35809: ja oikeuksiin saata tulla aikaan muussa kuin perustuslain
35810: määräämässä järjest}'lksessä vdtiosäätyjen yleisillä vaLtio-
35811: päilviHä tekemän päätöksen muka,an." Senaat,ti ei sanonut
35812: käsittävänsä kuinka kysymyksessä oleva itäisten kihlakun-
35813: tien yhdistäminen venäläisiin kuverne:mentteihin voisi ta-
35814: pahtua loukkaamatta niitä oikeuksia, joita läänin asukkaat
35815: kerran olivat saavuttaneet ja joiden säilyttämiseen tulevai-
35816: suudessakin he olivat luottaneet.
35817: 10           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35818: 
35819:     Keisari Nikolain määräyksestä Rehbinder antoi lausun-
35820: oon 7 päivänä kesäkuuta 1827 omasta, muutamia vuosia
35821:  aikaisemmin tekemästään ehdotuksesta. Ja täUä kertaa
35822:  valtiosihteeri i!tsekin vastusti niin la,ajemman kuin pie-
35823: nemmänkin alueen lohkaisemista Suomen maan yhteydestä.
35824: Hän huomautti, ja saattoi syystä tehdä sen, että ne olot
35825: Ja asianhaarat, jotka aikoinaan vaikuttavimmin olivat ai-
35826: heuttaneet silpomisajatuksen, sen jälkeen olivat tiilydelli-
35827: sesti muuttuneet. Lahjoitusmaa-asia oli lopullisesti ja, niin
35828: Rehbinder luuli voivansa lisätä, tyydyttävästi ratkaistu;
35829: aikaisemmat selkkaukset Venäjän hallintovirastojen ja
35830: Suomen paikallisen hallituksen välillä oli asiain käsitte-
35831: lyssä voimaan pannun uuden järjestyksen kautta saatu lo-
35832: petetuiksi, ja kirkollisellakin alalla oli juuri Viipurin lää-
35833: nissä ilme:nneet suuret vaikeudet voitettu. Mitä erittäin
35834: tuli Kivennavan pitä.jään, niin asetehtaan etu saattoi tulla
35835: huomioonotetuksi muullakin tavoin kuin pitäjän yhdistä-
35836: misellä Pietarin kuvernementtiin. Viipurin läänin maa-
35837: herran ja Rajajoen asetehtaan esimiehen tulisi yhdessä
35838: valmistaa Hallitsijan vahvistettavaksi asetusehdotus, joka
35839: niin täsmällisesti kuin suinkin määräisi asetehtaan ja Suo-
35840: men viranomaisten väliset suhteet sekä asetehtaan ti,luksilla
35841: asuvien ta1onpoikien, torpparien ja muiden asukasten oi-
35842: keudet ja velvollisuudet.
35843:     Trumän ehdotuksen mukaisesti asia lopulta järjestettiin.
35844: Silpomissuunnitelmat ,saivat raueta; kirjelmässä 5 (17) päi-
35845: vältä syyskuuta 1830 Rehbinder ilmoitti kenmalikuver-
35846: nööri Zakrevskille Senaatin tietoon saatettavaksi, e.ttä
35847: Keisari Nikolai oli hyljännyt suomalaisten alueitten yhdis-
35848: tämistä Keisarikunta,an koskev,at ehdotukset. Jo alussa sa-
35849: maa vuotta 1armollinen manirfesti 11 ,päivältä helmikuuta
35850: 1830 oli määränny1t asetehtaan halli!tuksen käskyvallan teh-
35851: taalle kuuluvilla l,ahjoitusmailla ~kä saman hallituksen
35852: suhteet suomalaisiin viranomaisiin taVIaUa, joka useimmissa
35853: kohdin täytti venäläisten vaatimukset. Sen jälkeen ei
35854: pitkään aikaan mitään vaikeampia selkkauksila enää synty-
35855: nytkään asetehtaan hallituksen ja läänin virkamiesten vä-
35856:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               11
35857: 
35858:  lillä, mutta se seikka, että teihdas oli täydelleen venäläinen,
35859: Keisarikunnan kruunun omistama laitos, jonka alueesta
35860: sitä paitsi osa vanihastaan kuului Pietarin kuvernementtiin,
35861: piti kyllä edelleenkin vireillä ajatuksen itse tehtaan ja sitä
35862: läJhinnä olevien tilusten siirtämisestä Keisarikunrta,an. Kun
35863: tätä tarkoittava ehdotus sotarrninisteriöstä lruhteneen aiot-
35864: teen johdosta 20 päivänä heinitkuuta 1863 oli käsiteltävänä
35865: Sell!aaHn tä~si-istunnossa, esitti Senaatti alamaisessa alis-
35866:  tu'ksessa että, jos Hänen Keisarilllinen Majesteettinsa kat-
35867: soisi puheena olevan .toimenpiteen marulle hyödylliseksi,
35868: .asia Suomen perustushtkien mukaisesti annettaisiin v·altio-
35869: sää.tyjen harkittaV'aksi, jonka ohessa Senaa;tti ehdotti vas-
35870: tikkeeksi erästä aluetta Jäämeren rannikolla, jonka luo-
35871: vuttamista suomalaisten lappalaisten käytettäväksi Senaatti
35872: jo aikaisemmin oli anonut. Ne asianhaarat, jotka vaikutti-
35873: vat, että kysymys sitten kuitenkin korkeimmassa paikassa
35874: ratkaistiin valtiosäätyjä kuulematta, ovat nähtävinä armol-
35875: lisesta kuulutuksesta 15 päivältä helmikuuta 1864, jossa
35876: Keisari Aleksanteri II säätää niinkuin seuraa :
35877: 
35878:      ,Ilmaantuneesta syystä ja siihen nälhden että Venäjän
35879: Kruunun alle kuuluvaan Raj·ajoen kivääritehta·asen Ki-
35880:  vennavan pitäjäässä Viipurin läänissä asetetut työntekijä-t
35881:  ja teht:aan muu väestö ov.at venäläisiä al·amaisia eivätkä
35882: tunne Suomen kieltä ja tässä ma•assa noudatettavina olevia
35883: 1ainsäädöksiä, oleiiilme Me a.rmossa katsoneet hyväksi käs-
35884: keä, että sanottu kivä.äritehdas lähimpäne noin lmhden-
35885: toista neliö-virstan •suurulliene alaneen pitää eroite·ttaman
35886: mainitusta läänistä ja yhdistettämän Pietarin kuverne-
35887: menttiin, sekä nykyinen mja Venäjän Keisarikunnan ja
35888: Suomen Suuriruhtinaanmaan välillä muutetltaman ja vas-
35889: tai,seksi määrätttämän kulkemaan Raj·wjoen joosta Suomen
35890: lahteen suorassa linjassa, pi.tkin erästä kanavaa, joka erik-
35891: seen tehdyllä kar.talla löytyy merkittynä litt. a ja b; jonk·a
35892: ohessa Me armollisimmasti ·tahdomme ilmoittaa että vasti-
35893: n~si kysymyksessä-olevrusta maasta vasta .tulee annetta-
35894: vaksi Suomelle tjoko se rantamaa Jäämeren luona itäpuo-
35895: lella J a;akopinjokea ja lruhellä Stolboan lahtea, jonka heit-
35896: tämisestä kalastuspailwitksi suomalaisille Lappalaisille ky-
35897: symys tätä ennen on oostettu, ·taikka, krateerauksen ja ar-
35898: vostelemisen jälkeen, mjaHa Suomea kohtaan olevia käy-
35899: ,t,ettäviä tiloja yllämainitussa kuvernementissa.
35900: 12            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35901: 
35902:     Muuten olkoon tämän ohessa armossa säädetty että ve-
35903: näläiset työntekijät Venäjän Kruunun alle myöskin kuu-
35904: luvassa Raivolan rautaruukissa Kivennavan pitäjäässä pi-
35905: tää, Rajajoen kivääritehtaan tultua eroitetuksi Suomesta
35906: ja asetetuksi Venäjän Hallituksen hoidon alle, <kirjoihin
35907: pantaman RajajoeUa ja .oi'keutettaman passilla aleksimaan
35908: Raivolassa. Jota kai:kiki asianomaiset a1amaisuude.ssa nou-
35909: da ttakoot."
35910: 
35911:     Neuvottelukunnan pöytäkirjassa luettava, monessa koh-
35912: den erehdyttä:vä esitys on aiheuttanut ylläolevam selostuk-
35913: sen siitä miten kysymys erä:itten Suomen Suuriruhtinas-
35914: kuntaan vuonna 1811 yhdistettyjen alueitten siirtämisestä
35915: takaisin Keisarikuntaan virisi 1820-luvulla saadakseen vii-
35916: meksi mainitun armollisen asetuksen lmrut:ta lopullisen rat-
35917: kaisunsa. Valiokunta pyytää saada erittäin alleviivata seu-
35918: raavia -tosiasioita, joista ei pöytäkirj,an laatija't ma.initse ai-
35919: noatakaan, n'imit>täin 1) että Keisari Aleksanteri I ehdot-
35920: tomasti hylkäsi ehdotuksen Viipurin läänin itäisten alueit-
35921: ten erotrta:mise.sta, 2) että Keisari Nikolai I, järje.stettyään
35922: wmäläiseltä taholta esitet,tyjen •toivomusten mukaisesti
35923: Keisarikunnan viranoma·isten ja lahjoitusmaaisäntien oi-
35924: keudellisen aseman i'tä-Suomessa, niinikään hylkäsi rSuomen
35925: alueen silpomista tarkoit.tavat suunnittelut ja 3) että kun
35926: Keisari Aleksanteri II sitten vihdoin siirsi Rajajoen ase-
35927: ~tehtaan Keisarikuntaan, tämä toimenpide katsottiin raja-
35928: järjestelyik1si, jossa Suomelle vakuutettiin korvaukiseksi toi-
35929: saalla vastaav·a ·alue ja jonka oikeutusta armollisessa ase-
35930: tukisessa pe·rustcltiin sillä nimenomaisella huomautukselLa,
35931: että Suomesta erotettavan alueen kolm väestö oli Venäjän
35932:  alamaisia, jotka eivät tunteneet Suomen ikiehä eikä tämän
35933: maan lakeja.
35934: 
35935:    Klootettuaan kuvauksellaan herättää sitä käsitystä, että
35936: olot vanhaSJSa Suomessa ennen tämä,n mawkunnan yhdistä-
35937: mistä muuhun Suomeen olivat ylipäänsä 'tyydyttävällä kan-
35938: nalla, väittä vä,t pöytäki11jan laatijat, että yhdistäminen toi
35939: mukanaan ei suinka·an ohimeneviä selkkauksia vaan epä-
35940:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                   13
35941: 
35942: kohtia ja va:i'keuksia, jotka aikojen kuluessa yhä ovat enen-
35943: tyneet ja kahtena viime vuosikymmenenä 1käyneet erittäin
35944: tuntuviksi. Syynä siihen että olot ovat näin onnettomasti
35945: kehi,ttyneet on muka ollut Suomen lisää111tyvä eristäytymi-
35946: nen, ,se Venäjälle vihamielinen suunta, jota kohti Suomen
35947: koko yhteiskunnallinen elämä on ruvennut kulkema·an".
35948: Suoma1arset on päättyneen vuosisadan kuluessa, näin sama
35949:  a]a·tus edempänä lausutaan, ,myrkytetty pohjattoman sepa-
35950: ratismin hengellä ja syvällä vihamielisyydellä kaikkea
35951:  venäläistä kohtaan". Tällaisen vihamiehsyyden yhä kart-
35952: tuvia ilmiöitä luetelLaan Viipurin läänistä neuvottelukun-
35953: nan perusteluissa aina siitä :lähtien kuin Armfelt muka
35954: vuonna 1812 osotti ,ihmeteltävää sydämettömyyttä sanotun
35955: läänih venäläisiä virkamiehiä ja tilanomistaji'a kohtaan".
35956:  Vuosisadan keskivaiheilla, 1860-luvuHa mainittu vihamie-
35957:  lisyys saattaa Suomen hallituksen lunast,amaan Viipurin
35958:  läänissä olevat lahjoitusmaat v:enäläisiltä isänniitä ja viime
35959:  aikoina se on muodostunut suursuomahiseksi liikkeeksi,
35960:  joka eri muodoissa ja eri lkeinoja käyttäen uhkaa venäläi-
35961:  syyttä ja kreikkalaiskatolista kirkkoa paitsi Viipurin lää-
35962:  nissä myöskin Aunuksen ja Pietarin kuvernementJtien k~ar­
35963:  jallaisen ja inkeriJäisen väestön keskuudessa.
35964:       Tällainen intohimoinen, suomiviholEst:en päivälehtien
35965:  pahimpia solvauksia uusiva kuvaus, jota ei odottaisi viml-
35966:  lisesta, Halli.t,siljalle esitetystä asiwkirj ast,a, ~truomitsee jo
35967:  semmoisena itsensä, mutta Valiokunta arvelee kuitenkin
35968:  oikewksi 'tässäkin kohden muutamalla esimerkillä o'SOttaa
35969:  kuinka puheena olevissa perusteluissa tosiasioita käsitel-
35970:  lään.
35971:       Kreivi Armfeltin ,ihmeteltä,vän sydämettömyyden"
35972:  laita oli seuraava.
35973:       Vuonna 1811 oli kuvernementin- eli lääninhallituksen
35974:   ja sen a.Iaisten virlmmiesten luku venäläisessä Suomessa
35975:   217, mutta vfuheni sitten kun suomaJ.ainen halJintojärjes-
35976:  telmä pantiin läänissä voimaan 89 :ään. EDotettavia oli
35977:   siis jo siitä ,syystä oonsa,asti. Suunnitellessaan sen mani-
35978:   festin, joka sitten ju1aistiin 31 päivänä joulukuut,a 1811
35979: 14           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
35980: 
35981: (12 päivänä tammikuuta 1812) Armfelt oli ehdottanut, että
35982: ne vir:kami·ehet, jotka yhdistämisen johdosta kadottivat
35983: paikkansa, saisivat nauttia entiset palkkaetunsa tahi vas-
35984: taavan eläkkeen siiksi kuin hreidät nimitettäisiin muihin
35985: vit'koihin. Po~keten tästä ehdotuk.sesta ja hyväksyen Spe-
35986: ranskin vastakkaisen mielipi·teen Keisari myönsi eootetta-
35987: ville v~rkamiehille eläkkeen ainoastaan heinäkuun 1 päi-
35988: vään 1812, se on vain puolen vuoden ajaksi. Tästä päätök-
35989: sestä kirjoibti Armfelt 7 !päivänä helmikuuta 1812 posti-
35990: tirehtöörille Kustaa Lada.ulle: ,Viipurilaisten virkamies-
35991: ten lmhtalo, jotlka yhtälk:kiä on erotettu viroista-anjakynän
35992: piirl'olla v~skattu maantielle, on tuottanut minulle, minun
35993: täytyy tunnustaa se, paljon tuskaa. Mutta asianhaarojen
35994: tähden, joita en tunne, Keisari ei luullut heidän sen parem-
35995: paa ansaitsevan. - - - Tätä koskeva keisarillinen asetus
35996: on 30 [oilkeastaan 31] päivältä joulukuuta ja on siis ilmes-
35997: tyny.t aikaisemmin kuin maakunnan yhdistäminen uuteen
35998: Suomeen tapahtui ja ennenlruin Hallitsijan t!llhto siellä vielä
35999: oli minkään rajoitusten alainen. Hänen Majesteettinsa on
36000: ·toivonut, että tämä erotus valtaan nähden huomattaisiin
36001: ja tarkoin pidettäisiin silmällä". Ja juuri Armfelti.a oli
36002: erotet.tuj·en virkamiesten sii,tä kiittäminen, ettei ylläoleva
36003: määräys sitten lopultakaan jäänyt voimaan. Maaherra
36004: Kaal"'le Stjernvallille, joka hänikin innokkaasti .ajoi kysy-
36005: myksessä olevien virkrumiesten asiaa, kirjoi-tti Armfelt 29
36006: pälivänä seuraavaa kesäkuuta: ,Varmaankaan ei kielletä,
36007: mitä Te yleistä hyvää silmällä pitäen tahdotte ja toivotte,
36008: vaikka ·tosin on erittäin vaikeata saada poistetuksi Keisarin
36009: kova vastenmielisyy.s sitä virkamiespaljoutta vastaan, jonka
36010: hän arvelee olevan ja joka ennen on ollutkin syynä läänin
36011: onnettoma,an tilaan". Muutamia päiviä myöhemmin, 3 päi-
36012: vänä heinäkuuta, :saatto~kin Armfelt ilmoi.tta-a, että kysy-
36013: mys oli sawtettu onne~liseen loppuun. Stjernvallin kirje,
36014: jonka hän oli näyttänyt Kei!Sarille, oli taivuttanut tämän
36015: :määrä-ämään, että niille Vi.ipurin läänin virkamiehille,
36016: joita ei oltu muualle sijoitettu, piti palkka maksettaman
36017: vuoden loppuun, ja kaikille heistä, jotka kohtuudella sa;at-
36018: toiv·at eläkettä vaatia, oli se myönnettävä.
36019:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.              15
36020: 
36021:      Yhtä perätön on syy,tös mikäli se koslree Armfeltin
36022: suhdetta venäläisiin tilanhaitijoihin vanhassa Suomessa.
36023: Talonpoikien verot ja ulosteot niin kruunulle kuin lruhjoi-
36024: tusmai·tten isännille oli tässä maakunnassa 18 :lla vuosi-
36025: sadalla määrätty hallituksen toimoonpanemissa veDorevi-
36026: sioneissa, mutta si·itä huolimrutta Olliva;t isännät, niinkuin
36027: siihen jo ylempänä viitattiin, vuosisadan lopulla ruvenneet
36028: omavaltaisesti veroja korottamaan ja useissa tapauksissa
36029: saaneet siihen hallituksenkin vahvistuksen. Jo ennen maa-
36030: kunnan yhdistämistä muuhun Suomeen oli ha;llitus kuiten-
36031: kin uudelleen •ryhtyny't talonpoikien oikeutta suojelemaan.
36032: Keisari Aleksanteri oli muun muassa kieltänyt heille rasit-
36033: ·tav.an n. s. Taubi~an kontrahdin käytäntöönottamista ti-
36034: loilla, joilla sitä ei vielä silloin noudatettu. Mani:festi 31
36035: päivältä joulukuuta 1811 (12 päivältä twmmikuuta 1812)
36036: sisälsi sitten ;säännöksen, j'Oik:a velvoitti lahjoitusmaitten
36037: haltijat ;palauttamaan alustalaisten verot revisioneissa vah-
36038: vistettuihin määriin, toimenpide joka kaik!kein useimmissa
36039: tapauksissa olisi ·tietänyt niiden tuntuv!lla alentamista.
36040: Tätäkin määräystä Keisari itse oli alkuperäisestä ehdotuk-
36041: sesta jonikun verran koventanut. Armfelt puolestaan katsoi
36042: kyhlä verojen huojentamisen lahjoitusmailla välttämättö-
36043: mäksi, mutta venäläisten donatarioi·tten kiihtyvä ·tyyty-
36044: mättömyys viimeksimainitun manifestin pruhoonaole,vaan
36045: säännöksoon ja todellinen vaikeus enää tarkoin sovittaa
36046: :käytäntöön aikaisempia revisioneja sai hänet jo keväällä
36047: 181Q ehdottamaan Keisarilie asetusta, jonka mrukaan verot
36048:  ja ulosteot l!llh~oitusmaillwkin oliv!llt uuteen, lähimmässä
36049:  tulevaisuudessa ~toimitettavaan veroUepanoon saa,ldm säi'ly-
36050:  tettä vät siihenastisessa määrässään. Keisarin kannasta ~tä­
36051: hän ehdotwkseen nähden Armfelt 9 päi,vänä huhtikuuta kir-
36052:  joitti maaherra StjernvaHille: ,Eilen Keisari myöntyi
36053: ly:kkäämään toistaiseksi 1728 vuoden revisionin ennenaikai-
36054: sen voimaan astumisen. Hän pani ensin vastaan, ja suos-
36055:  tui vasta sitten kuin Rehbinder ja minä olimme vakuutta-
36056:  neet, että varmaan Stjemvall valvoo sorrettujen talonpoi-
36057:  kien oikeuksia".
36058: 16            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36059: 
36060:      Puhe~ma oleva asetus 9 päivältä huhtikuuta 1812 oli
36061: yhdistämisen jälkeen ensimäinen ·askel siinä kehityksessä,
36062: joka johti ·armolli·seen asetukseen 25 päivältä marraskuuta
36063: 1826, minkä kautta, kuten rtunne,ttu, lahjoitusmaitten isän-
36064: nät saivat täydet rälssin omistajan oikeudet eli toisin sa-
36065: noen vallan oman harkintansa mukaan ko:vottrua alustalais-
36066: ten veroja ja ihäätääkin heidät tiloiH.aan. Siten poistui
36067: kyllä pääasiallisin aihe dona.tarioin vihamielisyyteen Suo-
36068: men lakeja kohtaan, mutta sen sijaan kärsivrut talonpojat
36069: raskainta vääryyttä, ja maakunnan henkinen ja aineelli-
36070: nen edistys oli pi.tkiksi ajoiksi tehty miltei mahdo.ttomaksi.
36071: Vähitellen vakaantui sentähden hallituksessakin se .tieto,
36072: että ainoa keino Viipurin läänin oloja jäytävän haavan
36073: parantamiseen oli tilaisuuden valmistaminen lahjoitusmait-
36074: ten ·talonpojille valtion myötävaikutuksella lunastaa itsel-
36075: leen omistusoikeus viljelemiinsä tiloihin. Suomen valtio-
36076: säädyt tatlmsivat vuonna 1867 tarkoitukseen tarvittavan
36077: valtiolainan ja vuonna 1891 oli viimeinenkin kysymykseen
36078: tulevista lahjoi·tusalueisrta lunastettu. Lahjoitusmaitten lu-
36079: nastamiseen oli silloin käytetty yli 17 miljoonaa markkaa
36080: Suomen valtionvavoja. Pariinsat·aant<ulhanteen henkeen
36081: nouseva väestö on täten kaikenpuolisessa kurjuudessa eJä-
36082: vistä, donatarioin ja heidän voutiensa mielimLtaan jä.te-
36083: tyistä alustalaisista koho·terttu itsenäisiksi maanomista.j.i:ksi
36084: ja näin on maakunnan V•aurastumiselle vahva pohja las-
36085: kettu.
36086:      Suorittamalla Viipurin läänin l!!ihjoitusmaitten lunas-
36087: tuksen on Suomen val.tio truyttänyt mitä tärkeimmrun, mutta
36088: sama.lla myöskin erittäin vaikean sosialisen tehtävän. Neu-
36089:  vot•telukunnan pöytäkirjassa katsellaan kuitenkin tätä
36090: toimenpidettä kokonaan toiselta kannalta. Laajat la:hjoi-
36091:  tn:smaa.t ,venä·läisten maanomistaj.ain käsissä, •jotka usein
36092: siirtelivä.t suoma.laisille <ti,loilleen venäläisiä talonpoikia si-
36093: säkuvernementeista, ohvat tietenkin voimakkaana jarru-
36094:  tuklsena Viipurin läänin suomalaistuttamiselle". Sentähden
36095: pöy,tä,kirjassa yhdytäänkin ,eraan kirjailij,an valituk-
36096:  seen, että Venäjän ihail.litus salllimwlla. suomaJ·aisen val-
36097:                Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.              17
36098: 
36099: ~ti01lain:an ottamisen lahjoitusmaitten lunastamista varten,
36100: välillisesti itse oli ,myötä vaikuttanut venäläisten ainesten
36101: poistunkemiseen siitä Karjalasta, joka oli jo ammoisina ai-
36102: koina kuulunut Suureen Novgorodiin ja jonka pakanalli-
36103: set asukkaat olivat jo 12 ja 13 vuosisadalla kääntyneet
36104: kreikanuskoon". Neuvottelukunta on siis sitä mieltä, että
36105: v.enäläisyyden etu oi1kein käsitettynä olisi kehottanut estä-
36106: mään reformin toimeenpanoa, joka muuten oli kipeäin sosia-
36107: listen ja ta'loudellist,en epäkohtain vaatima. Valiokunnan ei
36108: tarvitse erittäin todistella, että tällaiset lausumat väkisinkin
36109: herättävät sen ajatuksen, että Hänen Majesteettinsa suoma-
36110: laisten alamaisten aineellinen ja henkinen menestys nykyään
36111: ova.t Keisarikunnan hallitusmiesten silmissä aivan arvotto-
36112: mia asioita niinpian kuin pieninkin venäläisyyden etu, to-
36113: dellinen tahi luuloteltu, on kysymyksessä. Sitävastoin huo-
36114: mautettakoon että lahjoitusmaitten lunastus trupahtui ilman
36115: minJkäänla-ista myyrrtipaklroa; oma etli ±-~ivutti donatariot_
36116: ilman poikkeuksetta täyttä korvausta vastaan luopumaan
36117: tiloista, joista heidän tulonsa alkuperäisten viljelystapojen
36118: ja väestön alhaisen kulttuuriasteen tähden olivat kaikista
36119: kiskomisista huolimatta suhteellisesti niukkoja. Ja sekin
36120: ~tässä merkittäköön, että pöytäkirjassa mainittu talonpoi-
36121: kien siirtäminen sisä-V,enäjältä Viipurin lääniin oli tapah-
36122: ,tunut perin vähäisessä määrässä; maakunnan yhdistämi-
36123: nen muuhun SUJOmoon tuOitt~ näille maaorjil'le, erinäisiä
36124: poikkeuksia lukuunottamatta, henkilökohtaisen vapauden,
36125: ja missä he (Kyyrölässä Muolan pitäjässä) todella vilje-
36126: livät maat,a, ovat hekin puheenaolevan lunastustoimen
36127: kautta joutuneet oman konnun hal,t:Ljoiksi.
36128:     Väittäessään suomalaisten viime ai!koina harjoittaneen
36129: Raj'a-Earjalassa sekä Venädänkin puolella rajaa venäläis-
36130: vwstaista ja kreilmnuskoista kirldwa kohtaan vihamieli!stä
36131: yllyttelyä puheenaoleva pöytäkirja suuntaa syytöksensä
36132:  ensisij,assa Sontavalan kansakoulunopett,aj aseminaaria vas-
36133: taan. Seminaarin opet,taja;t, niin siinä vakuutetaan, ovat
36134: esiintyneet ,teihokkaina suomalaisen natsionalismin propa-
36135: 
36136:                                                            2
36137: 18           1912. - Anomusmietintö N:o 20.
36138: 
36139: gandisteina" ja sen oppilaat ovat olleet venäläisvas,taisen
36140: vaikutuksen päälevittäjinä karjalaisten keskuudessa: hei-
36141:  dän opetuksessaan ,vallitsee ei ainoastaan venäläis- vaan
36142: myös oikeauslrois-vastainen henki".
36143:     Tämä esitys sisältää kauttawltaan vääristelyä. RyMy-
36144: mättä yksityiskohtaisesti tätä osottamaan, Va1liokunta vain
36145: huomauttaa sitä tunnettua tosia:sicaa, että useat Sortavalan
36146: seminaarin kreikanuskoisista oppilaista ovat jatkaneet
36147: opintoj~an Pietarin pappissemina:arissa ja senjä;]:keen sie-
36148: lunpaimenina toimineet kotiseutunsa seurakunnissa. Sitä
36149: he tosiaankaan eivät olisi tehneet, jos seminaari olisi istut-
36150: tanut heihin vihaa kreikkalais-katolista uskontoa vastaan.
36151:     Nähtä.västi kuitenkin se 'tyytymättömyys Sortavalan
36152: ,seminaariin, joka ilmenee neuvottelukunnan perusteluissa,
36153: oikeastaan arheutuukin siitä, että seminaari on suomen:kieli-
36154: ntm ja että opettajat ja oppilaat siellä niinkuin muissakin
36155: Suomen oppilaitoksissa pi:tävät Suomea isänmaanaan. Pöytä-
36156: kirj,assa puhutaan V~aliokunnan tarkoittamassa kohdassa
36157: vanhan V'enäläisen ma,an ,epäkansaUistuttamisesta"; ja on
36158: ajatus ilmeisesti se, että kansanopetuksen pitäisi Karjalassa,
36159: ainwkin kreikanuskoisissa seurakunnissa, tapahtuman ve-
36160: näjäksi. Mutt,a kun väestö mainituissakin seurakunni,ssa
36161: puhuu ja ymmärtää ainoastaan suomea, olisi päinv,astoin
36162: opetuksen antaminen venåljänkielcllä sellaisella paikkakun-
36163: naUa ollut, niintkuin se nytlk~n on, ilmeinen yritys kansa-
36164: koulun ,avulla taivutta;a asukkaat oman kansallisuutensa
36165: hylkäämiseen. Aivan :toisaalta kuin Sortavalan seminaa-
36166: rista tahi Suoma'laisen kirjalli:suudenseuran ,runonkerääjien
36167: keskuudesta, joita pöytäkirj,assa myöskin syy,tetään poliitti-
36168: sesta yllyttelystä, ovat Karjalassa toimivat natsionalismin
36169: propagandistit 'haettavat: heidän toimintansa ei tarkoita
36170: kotoisen, esi-isiltä perityn kansa]lisuuden vahvistamista ja
36171: kohottamista, vaan sen hävittämistä vieraan tieltä. Mutta
36172: mitä syvemmälle sivistys Karjalassa juurtuu, sitä eläväm-
36173: mä,ksi varttuu siellä tietoisuus siitä että Earjalankin väestö
36174: on osa Suomen kansaa; näin on käynyt muissa osissa Vii-
36175: purin lääniä, niin on käyvä niilläkin seuduin, joiden asuk-
36176:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                19
36177: 
36178: kaat kreikanuskoisen papiston henkiseen hoitoon jätettyinä
36179: ovat viiilleisiin vuosikymmeniin •asti olleet ensimäistä alkeis-
36180: opetusta:kin vailla.
36181: 
36182:     Viipurin läänin yhdistämisestä muuhun Suomeen aiheu-
36183: tuneisiin Venrujälle vahingollisiin seurauksiin lukee neu-
36184: vottelukunta myöSkin Raivolan kylän sekä Valamon ja
36185: Konevitsan luostarien kuulllilll:isen Suomeen. Niinlkuin
36186: nämä luostarit, niin on muka Raivolakin ,ikimuistoista
36187: Venäjän omaisuutta". T.ä.män ikimuistoisuuden laita on
36188: kuitenkin se, ·että Raivolan kylä,, joka si}aitsee Kivell'n:a-van
36189: pitäjässä lähellä Uudenkirkon rajaa, kuuluu siihen osaan
36190: Viipurin lääniä, joka ainoastaan 90 vuotta, aikakauden
36191: 1721-1811, on ollut yhdistettynä Keisarikuntaan. Muuten
36192: on kyllä: totta että trumä, vuonna 1802 sinne siirrettyjen
36193: venäläisten talonpoikien jäJlreläisten osaksi asuma kylä,
36194: nykyään on ha.:llinollisessa suhteessa asetettu tilaan,
36195: joka tuottaa väestölle hankaluuksia ja on synnyttänyt
36196: seikka uksia venäläisten ja suomalaisten viranomaisten
36197: väli!llä. Kylän venäläiset asukkaat ovat nimittäin Suo-
36198: messa asuvina tämän maan ·tuomio- ja poliisivallan
36199: alaisia, mutta armollisen kuulutuksen mukaisesti 15 päi-
36200: vältä helmilkuuta 1864 oleskellen täällä passeilla edelleen-
36201: kin katsottuina Venäjän kansalaisiksi ja Venäjän taJ.on-
36202: poikaisluokkaan kuuluviksi sekä pantuina kirjoihin Raja-
36203: joen volostiin, riippuvat he toisissa suhteissa, nimenomaan
36204: heidän osuusmaatansa lroskevissa kysymyksissä, Pietarin
36205: kuvernementin kunnallisista laitoksista. Tärrnä itsessänsä
36206: kylläJkin arveluttava ka;ksinainen asema on Venäjän viran-
36207: omaisten ehdottama ja aikaansaama. Siitä muutenkin ai-
36208: heutuneet vaikeudet ovat enentyneet sen kautta, että vasta-
36209:  mainitut kunnalliset 'laitokset ov·at pyrkineet sekall!ntumaan
36210: sellll!isiinkin Raivola:n kylä'läisten asioihin, jotka Suomen
36211:  lakien ja erityisesti myöskin Keisarikunnassa jullmistun ar-
36212:  mo1lisen asetuksen mukaan 2 päivältä tkesäkul]ta 1826 ovat
36213:  Suomen viranomaisten käsiteltävät. Keisarikunnanhallitl]k-
36214:  sen kant·a tähän kOtllllped:enssitkysym~n nwhd!Em on vaih-
36215: 20             1912. -    Anomusmietintö N :o 20.
36216: 
36217:  dellut. AlkuS~nsa sisä!llASioain- ja finanssiministeriöt käsi,tJtivä,t
36218: Raivolassa asuvien venäläisten oikeudellisen aseman sa-
36219: maksi kuin muitten Venäjän a:lalillaisten, jotka passilla oles-
36220: kelevat Suomessa. Myöhemmin sitävastoin, esimerkiksi
36221: vuonna 1894, sisäasiainministeriö on 8/janut sitä mielipi-
36222: dettä, että puheenaolevat kyläläiset eivät missään suhteessa
36223: ole Suomen lakien, eikä sen oikeus- ja hallintovirastojen
36224: alaisia.
36225:      Mitä taas tulee raivol81laisiin itseensä, on heidän
36226: pääasiallisin valituskohtansa koSkenut sitä seikkaa, että
36227: heidän on omut suoritt81IDinen paitsi maksuja sille ,kylä-
36228: yhteiskunnalle", joksi Raivola on muodostettu, vuotuista
36229: mieskohtaista kunnanmaksua Rajajoen volostille, jossa
36230: kylän asukkaS~t kuten sanottu ovat kirjoissa, mikä maksu
36231: on 4 ruplaa 80 kop~kkaa kultakin 17 vuotta täyttäneeltä
36232: mieshenkilöltä kunnes hän tulee 55 vuoden ikäiseksi. Itse
36233: asiassa näyttää velvollisuus ottaa osaa Rajajoen voiostihal-
36234: linnon menoihin sisältävän jonkun kohtuuttomuuden, syys-
36235: tä että etäällä olevan Raivola.n asukkaat eivät paljon ollen-
36236: karun liene voineet käyttää hyvätkseen mainitun voiostin
36237: yleishyödyllisiä laitoksia. Sitä vastoin he eivät suorita mi-
36238: tään veroja Kivennavan kunnalle eikä Suomen kruunulle
36239: muita maksuja kuin 10 markan palstaveron hehtaarilta,
36240: josta kruunu\lle koituu kaikkiaan 920 mark!kaa vuodessa.
36241: Kivennavan kunta taas on saanut kärsiä melkoisia kustan-
36242: nuksia Raivolan kyläläisten puolesta ja onkin sentähden
36243: anonut, että Raivola siitä täydellisesti erotettaisiin. Sa-
36244: maa ovat puolest•a,an Raivolan asukkarut anoneet, sen
36245: ohessa myöskin toivoen vapautusta rii•ppuvailsuudestaan ·
36246: Rajajoen volosUsta ja oikeutusta itsenä:isen kunnan
36247: muodostamiseen. Kun tätä viimeksimaini,tJtua oikeutta
36248: Suomen lakien mulkaan ei ole käynyt myönltäminen muil-
36249: le kuin maan omille kansalaisille, ovat Raivolan venä-
36250: läise•t eri airkoina pyytäneet päästä Suomen kansala.i-
36251: s]ksi, mutta ovat sittemmin syistä ja vaikutuksista,, joita
36252: ei tarkemmin tunneta, peruuttaneet nämä hakemuksensa,
36253: ja siten on heidän kaksinainen, epämääräinen oikeudellinen
36254: asemansa edelleen jäänyt muuttamrutta.
36255:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.              21
36256: 
36257:      Esityksensä Raivolan histo~iasta pää;ttää muvottelu-
36258: kunta sanomalla, että ,kylän juridinen a,sema voidaan
36259: saada asianmukaisesti selvitetyksi vain siten, etrtä Rai-
36260: volan ~talonpojat ·lopullisesti siirtyvät Suomen alamai-
36261: si'ksi tai että mainittu kylä kaikkine siiihen kuuluvine
36262: maineen yhdistetään Pietarin kuvernementtiin". Tätä
36263: viimeksimainittua keinoa ehdotti jo aikanaan kenraali-
36264: kuvernööri Bobrikov kirjelmässä Senaatille 11 (24) päi-
36265: vältä joulukuuta 1901, mutta lienevät Senaatin vastauk-
36266: sessa lokrukuun 17 päivältä 1902 esi·tetyt asianhaarat vai-
36267: kuttaneet, että ehdotus sillä kerta:a sai raueta. Ensi-
36268: mäinen vaihtopuoli s. o. raivolalaisten siirtäminen Suo-
36269: men kansalaisiksi, jota Sena,atti useamman kerran ja
36270: aikoinaan mY'ögkin venäläiset vir:ranomaiset, esimer-
36271: kiksi sotaministeriö jo vuonna 1858 ja finanssiministeriö
36272: vuonna 1876 ova.t ehdottaneet, disi epäilemättä. luonnollisin
36273: keino epäkohtien syrjäyttämiseen. A:jateltavissa olisi kui-
36274: tenkin vielä kolmaskin menettely. Jos Hallitsijan ja edus-
36275: kunnan yhteisesti päättämän lain kautta kunnalliset oikeu-
36276: det myönnettäisiin Suomessa vakinaisesti asuville venäläi-
36277: sille, katoaisi se este, joka tähän asti on tehnyt mahdotto-
36278: maksi järjestää Raivolan venäläisen asutuksen omaksi eri-
36279: nä'.iseksi Kivennavasta riippumattomaksi kunnaksi, joka
36280: samalla myöskin vapautuisi niistä rasituksista, joita kuulu-
36281: minen Rajajoen volostiin ny,kyään tuottaa asukkaille. Sel-
36282: laisenkin .toimenpitJSen kaut,tJa ka•toaisiva.t arv·attav.asti
36283: kaikki pääasialliset aiheet valituksiin ja selkkauksiin.
36284:      V•a1amon ja Konevitsan luostareista väittää neuvotte-
36285: lukunta, että ne ,suomalaisten viranomaisten pahansuo-
36286: paisuuden vuoksi" elävät sangen vaikeissa olosuhteissa.
36287: Pahansuopaisuudeksi näkyy siinä katsottavan jokainen teko
36288: suomalaisten viranomaisten puolelta, joka tarkoittaa Suo-
36289: men lakien sovittamista näiden luosta,rien maanomistus- ja
36290: muihin puhtaasti taloudellisiin asioj,hin. Todeliisuudessa
36291: näyttää syytös pahansuopaisuudesta olevan kaikkea perää
36292: Yailla, jota paitsi näillä hengellisiJlä laitoksilla aina on
36293: maan kenraalikuvernööreissä ja kreikkalaiskatolisen us-
36294: 22          1912. -   Anomusmietintö N:o 20.
36295: 
36296: konnon ylimmässä hallituksessa ollut niin vaikutusvaltaisia
36297: suojelijoita, että niiden etujen polkemisesta ei ole voinut
36298: olla puhettakaan.
36299: 
36300:     Selostettuaan tavalla, jonka lkierous edellisestä on näh-
36301: tävänä, Viipurin läänissä ennen maakunnan yhdistämistä
36302:  Suuriruhtinaskuntaan vallinneita oloja ja sittten tämän
36303: yhdistämisen jälkeen t31pahtuneita muutoksia, lausuu neu-
36304: vottelukunta ylempänä jo mainitun johtopäätöksen, että
36305: sanotussa läänissä luotu asema ei ole sopiva Venäjän valta-
36306: kunnan arvolle ja uhkaa sen turvallisuutta. Aivan luon-
36307: nolliseksi sentähden sanoo se sitä Venäjällä viime aikoina
36308: ,tehtyä vaatimusta, että Viipurin lääni jälleen olisi yhdis-
36309: tettävä Keisarikunnan kuvernementteiihin.
36310:      Lisätukena twlle vaatimuksrole mainitaan venäläinen
36311: huvila-asutus läänin kaakkoisosassa ja sen mukana viime
36312: vuosina suuresti enentyneet aineelliset siteet Pietarin väes-
36313: tön ja puheenaolevan paikkakunnan välillä. Tälmä huomau-
36314:  tus tehdään kuitenkin aivan dhimennen ja neuvottelukunta
36315: rientääkin lisäämään, että Viipurin läänin twi osan siitä
36316: yhdistämistä Keisarikuntaan vaativat ensi sijassa poliit-
36317: tista laatua olevat näkökohdat. Näyttää siis siltä kuin
36318:  neuvottelukunta ei itsekään todellisuudessa katsoisi lu-
36319:  kuisain pietari<laisten kesänvieton omissa tahi vuokra-
36320:  tuissa huviloissa rautatien varsilla Suomen puolella rajaa
36321:  puheenaolevaan asiaan sanottavasti vaikuttavan. Kysy-
36322:  mystä arvostellessa onkin huomioonotettava huvila-asutuk-
36323:  sen kasvaminen niinkuin myöskin se tosiasia, että paikka-
36324:  kunnalla vierailevat venäläiset, tyytyväisinä siehlä vallit-
36325:  seviin oloihin eivät mitenkään, mikäli yleensä vakuutetaan,
36326:  toivo seudun erottamista Suomesta. Henkilökohtaiseen ja
36327:  omaisuuden turvallisuuteen nähden heillä ei ole ollut valit-
36328:  tamisen aihetta yhtä vähän kuin tullivalvonta Suomen
36329:  puolella tuottaa heille mitään varsinaisia hankaluuksia, ja
36330:  pitkällekin meneviä mukavuusvaatimuksia on Suomen hal-
36331:  litus, muun muassa mkennuttamalla ja yHäpitämällä kal-
36332:  liin viertotien, koettanut tyydyttää. Se epäkohta, että seu-
36333:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                23
36334: 
36335: dulle pysyvästi,kään asettuneet venäläiset eivät tähän asti
36336: Suomen tkansalaisoitkeutta hankkimatta ole olleet asiano-
36337: maisissa kunnissa ääniV'alt,ai:sia, on varnna,arrkin, niinkuin jo
36338: yJlempänä Raivolasta puhuttaessa huomautettiin, Edus-
36339: kunnan myötävaikutuksella poistettavissa. Saavutettuaan
36340: kunnalliset oikeudet voisivat he tietysti helpommin valvoa,
36341: että terveydenhoidolliset y. m. suhteet heidän asumaliaan
36342: alueella kehitetään väestön kasvamisen kautta lisääntyvien
36343: tarpeitten mukaan.
36344:     Ne poliittiset nä;kökohdat, joille neuvottelukunta antaa
36345: ratkaisevan merkityksen, sisältyvät väitteeseen, että Vii-
36346: purin läänin n~kyinen Keisarikunnasta eristetty asema on
36347: melkoisena vaarana valtakunnan pärukaupungille, vaikeut-
36348: taen sen suojelemista vallankumouksellisilta aineksilta ja
36349: sen puolustusta sodassa.
36350:     Tämän todistamiseksi huomauttaa neuvottelukunta, että
36351: 1905 vuoden tapausten jiilkeen v!l!stasanotulle huvila-
36352: alueelle muiden vieraitten muassa asettui Keisarikunnan
36353: terroristisiin järjestöihin kuuluvia henkilöitä, jotka sitten
36354: täältäpäin valmistelivat Pietarissa toimeenpantavia vaUiol-
36355: lisia murhia, ja käyttää tämän seikan ilmeisesti tervetul-
36356: leena aiheena mitä päättömimpiin, kerrassaan mielettömiin
36357: kuvailuihin valtiollisesta asemasta Suomessa, kansamme ja
36358: erityisesti virkamiesten valtiollisista tarkoituksista ja hank-
36359: keista. Tää;llä pyritään muka lopullisesti Suomenmaan ir-
36360: roittamiseen Keisarikunnasta. ,On seikkoja tiedossa, jotka
36361: osottavat, että Voima-liitto, joka piilee uuden nimen ,Va-
36362: pauden liiton", takana, jatkaa rikollista toimintaansa enti-
36363: sellä tarmollaan, että salaisissa paikoissa on kätkettynä
36364: suuria varastoja taisteluaseita, pommeja ja kuularuiskuja,
36365: että eri1aiset urheiluseurat, vieläpä poliisireservi,tkin ovat
36366: aijotut tuleviksi kantajoukoiksi kapinalliselle suomalaiselle
36367: armeijalle, että tämän armei~an toimintasuunnitelma on jo
36368: laadittuna ja että huolellisesti valmisteltu kapina on val-
36369: miina puhkeamaan sen johtajain annettua ensimäisen mer-
36370: kin."- Tällaiset syytökset, joiden mahdottomuuden jokai-
36371: nen vain lyhyenkin aj,an Suomessa elänyt ihminen käsittää,
36372: ei kaipaa kumoamiseksensa sanaakaan.
36373: 24           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36374: 
36375:     Mitä muuten tulee kaakkois-Karjalassa takavuosina
36376: Keisarikunnan ylempiä viran()lllaisia vastaan suunniiteltui-
36377: hin rikoksiin, niin on meil'kille pantava, ettei ainoatakaan
36378: paikkakunnan suomalaisista, eikä tiettävästi ketään sinne
36379: pysyvärumin sijoittuneista venäläisistäkään asukkaista ole
36380: huQIITattu niihin osallisi1ksi. Kaiken sen, mitä puheenaolevat
36381: ainekset vielä viimeisenkin vuoden kuluessa ovat voineet
36382: Keisarikunnassa suorittaa, pitäisi myös herättää epäilyksiä
36383: tokko Suomen ja Keisarikunnan välisen rajan siirtäminen
36384: lännemmäksi milllään tavaHa lisäisi vallanpitäjien turvaUi-
36385: suutta terrori,stisia tekoja vastaan.
36386:     Eaikkein suurimmat vaarat tuottaa neuvottelukunnan
36387: väitteitten mUJkaan Viipurin läänin kuuluminen Suomeen
36388: arvosteltuna Keisarikunnan ja erityisesti pääkaupungin so-
36389: tilaspuolustuksen kannalta. Suomi ei muka enään ole mik-
36390: sikään turvaksi Pietarin kaupungille, vaan saattaa se väes-
36391: tön vihamielisyyden t11hden pikemmiln muuttua tukipai-
36392: kaksi vieraan hyökkäykselle. Sen tähden sotaministeri, niin
36393: pöytäkirjassa ilmoitetaan, oli sitä mieltä, että puolustus-
36394: tarkoitus vaati koko Vii<purin läänin palauttamista Keisari-
36395: kunnan välittömään vallanalaisuuteen, mutta siihen näh-
36396: den, että näin monimutkaisen toimenpiteen valmisteluun
36397: tarvittiin aikaa, oli hän kuitenkin arvellut mahdolliseksi,
36398: dtä Pietarin kuvernementtiin toistaiseksi yhdistettäisiin
36399: ainoastaan Rajajoen ja Inonniemen varustusten välinen
36400: ranta-alue, eli toisin sanoen Kivennavan ja. Uudenkirkon
36401: pitäj11t.
36402:     Harkitessaan tätä sotaministerin puolesta tehtyä eh-
36403: dotusta neuvottelukuntakin tuli siihen käsitykseen että
36404: kysymyksen ratkaiseminen koko laajuudessaan s. o. koko
36405: Viipurin läänin yhdistäminen takaisin Keisarikuntaan to-
36406: deUakin vaati pibkän valmisteluajan, jonka tähden ja
36407: vaikka mahdollisimman pian olisi ryhdyttävä valmista-
36408: maan yhdistämistä koko laaduudessaan, pitäisi kuitenkin
36409: ensi työksi suorittaa se toimnepide, jota sotaministeri pi-
36410: tää erityisen kiireellisenä. Jo tämänkin kautta kysymys
36411: Raivolan kylän olojen järjestämrsestä saataisiin tyydyttä-
36412: västi ratkaistuksi ja rajan siir-tyessä lännemmäksi vapau-
36413:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                25
36414: 
36415: tetta]siin mainitussa kahdessa pitäjä,ssä oleskelevat huvila-
36416:  a,suklkaat tulli!tarkastuksen tuottamista hankaluuksista.
36417:     Nämä tii:ssä kerrotut strateegiset eli puolustusnäkökohdat
36418:  ova't sitä la~a·tua, että Va:li01kunnasta on kerra:ssa.an käsit-
36419: tämätöntä kuinka saattaa sellaisiilla perusteiJUa ehdottaa
36420: minkään alueen eroittamista Suomesta. Onhan kumoa-
36421: maton totuus että sotahallinnolLa on kaikkialla Suomen
36422: mantereella ja vesillä pääasiassa sama toimintavalta puo-
36423: lustuksen järjestämisessä, kuin missä muualla tahansa val-
36424: takunnan alueella. Se voi lähettää tänne ja oman har-
36425: kintansa mukaan sijoittaa niin suuren sotavoiman kuin se
36426: kulloinkin katsoo tarpeellise~ksi; se voi millille tahansa ra-
36427: kerrnutta:a linnoja j'a muita varustuksia ja pakikolunastuk-
36428: sella saada siihen käytettäviä maa-alueita; väestö on tääl-
36429: läkin majoitus- ja sotalaitoksen tarpeeksi suoritettavan kyy-
36430: ditysvelvollisuuden alainen; sotava,aran sa·ttuessa; on Kei-
36431: sarilla ja SuuriruhtinaaUa valta määrätä, että yksi,tyinen-
36432: kin rautatie on käytettävä yksinomaisesti valtiota varten.
36433: Nämä huomautukset jo riittänevät todistukseksi että Vii-
36434: purin läänin tahi joidenkuiden sen pitäjien yhdistäminen
36435: Pietarin kuvernementtiin ei millään tavoin lisäisi valta-
36436: kunnan eikä nimenomaan myöskään Pietarin kaupungin
36437: puol ustusvoimaa.
36438:      Tultuaan siihen tulokseen, että ensi aluksi Kivennavan
36439: ja Uudenkirkon pitäjät ovat erotettavat, kosikettelee neu-
36440: vottelukunta kysymystä missä järjestyiksessä se on teh-
36441: tävä ja lausuu miel]piteenään, et;tä siinä lmihden ja myö-
36442: helll'Illin myöskin laajempaa koko Viipurin läänin erotta-
36443: mista koskevien aikeitten toteuttamisessa on noudattami-
36444: nen 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 anne,tun lain määräyk-
36445: Sla. Seikkaperäisen suunnittelun valmistelua varten neu-
36446: vottelukunta sen ohessa, niinkuin Valiokunta jo mietin-
36447: tönsä alussa mainitsee, ehdottaa virastojen välisen komi-
36448: tean asettamista sisäasiain ministeriöön. Ehdotuksen koko-
36449: naisuudessaan ilmoitetaan Hänen Majesteettinsa Keisarin
36450: hyväJksyneen.
36451: 26           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36452: 
36453:     Tähänastisessa esityksessään on Va1iokunta kohta koh-
36454: dalta näyttänyt minkälaisille perusteille neuvottelukunta
36455: rakentrua erottamisehdotuksensa. Lienee syytä vielä lisätä
36456: pari sanaa siitäkin, mihin neuvottelukunta ei vetoa ehdo-
36457: tuksensa tueksi.
36458:     Lruhimpänä syynä Keisar-i .Aleksanteri I :n pääitökseen
36459: yhdis\ää Viipurin lääni muuhun Suomeen oli ollut se sur-
36460: kea rappiotila, joka sfiloin oli läänissä kaikilla aloilla näh-
36461: tävänä. M1tään tämänluontoista syytä 8ata vuotta taka-
36462: perin to~meenpannun yhdistämisen peruuttamiseen ei
36463: neuV'Ottelu'lmnta esitä. Eikä se voisi,kaan sitä tehdä, siJlä
36464: niin aineelliseen kuin henkiseen viljelyk,seensä nähden
36465: on Viipurin lääni nykyään vermttomasti korkeammalla
36466: asteella kuin vuosisata ta;kaperin sen doutuessa ta;kaisin
36467: suoma:laisen isänmaan yhteyteen. Tämä jää ,tosiasiaksi,
36468: vaikkakaan läänin väestö, jota lahjoitusmaaolot ja muut
36469: menneitten aikojen perinnöksi jäWimät raska!IJt epä1kohdat
36470: 19 :Urukin vuosisadalla kauan ovat painaneet, ei suinkaan
36471: vielä joka suhteessa ole edistynyt muun Suomen tasalle.
36472:     Toinen asia, josta perustelui8sa niinikään ei lausuta, sa·
36473: naakaan, on se kysymys, mitä erotettavien alueitten asuk-
36474: kaat, joiden koko elämään ja tulevai,guuteen tämä toi-
36475: menpide niin syvästi koskisi, itse puolestaan ehdotuksesta
36476: ajattelevat.
36477:     Vialiokunta on ylempänä maininnut sen alanmisen ano-
36478: nms!killjelmän, jolla Kivennavan asuldmat vuonna 1823
36479: kääntyivät Hallitsijan puoleen saadakseen jo siBoin herä-
36480: tetyn kysymyksen heidän pi:täjänsä SuomeBta erottamisesta
36481: raukeamaan. Tässä kirjelmässä he muun muassa lausu-
36482: va't: ,Emme tosin vielä tiedä mikä hallinto ja mitkä lait
36483: saattavat olla meille aijotut, mutta kun huhu nimenomaan
36484: kertoo, että Kivennapa tulee yhdiste:ttäväksi Piet,arin ku-
36485: vernementtiin, niin lienee siinä riittä vrusti aihetta siihen
36486: oletukseen, että ne laitokset ja asetukset, jotka oikeuden-
36487: hoidon ltoimeenpanon ja talouden aloina nykyään ovat
36488: siellä voimassa, tu1levat meihinkin ulotettaviksi. Nämä lait
36489: ja asetukset ovat kokonaan toiset kuin ne, jotka ikimuistoi-
36490:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                27
36491: 
36492: sista 111joista asti ov111t olloot esi-isiemme ja meidän itsemme
36493: noudatettavia ja jotka Venä~än viisaat Hallitsijat alkaen
36494: Keisari Pietari Suuresta niinikään ovat meille vahvista-
36495: neet. Ensinmainitut saattavat itsessään olla parempia,
36496: ~ksinkertaisempia ja täydellisempiä kuin jä;lkimiiise·t;
36497: mutta näiden mukaan ovat luontomme ja tapamme vuosi-
36498: saJtojen ·kutluessa muodostuneet, ja lapsuudesta asti on tra-
36499: ditsioni opettanut meitä tekemään mitä ne käskevät
36500: tahi sallivat ja välttämäiin sitä mitä ne kieltävät. Nyt
36501: sitävastoin uuden astuessa vanhan sijaan tämä, suuren
36502: yleisön luotettavin ohjaaja katoaa, ja monen sukupolven
36503: lakkarumatoom111t erehdykset, useinkin eh:kä niin oleellisissa
36504: asioissa, että hairahtuneen onni j'a elämä siitä riippuu,
36505: tulevat olema:an se kallis oppiraha, joka vihdoin voi kau-
36506: kaisille jälkeläisirl:le lunastaa takaisin yhtä varman ja on-
36507: nellisen aseman. Ja ne vi11kamiehet, joiden tul:ee panna
36508: uusi laki käy:täntöön ja rrutkaista oikeusasi,at välillämme:
36509: - vieraita tulevat ne meille otemaan ja erotetut meistä
36510: uskontunnustukseltaan, tarv:oiltaan ja kieleltään, jotika ovat
36511: ne kolme pyhää Jähdettä, mistä aivan itsestään v:i1.1taa ala-
36512: maisiin kuuliaisuutta, luottamusta ja kunnioitusta, ja mistä
36513: esivalla;n edustajat ammentavat sitä olevien olojen tunte-
36514: musta, johon oikeudenmukainen arvostelu perustuu."--
36515: Esitettyäiin senjälkeen miten ne asiarrha.arat, jotka läJhinnä
36516: oliva•t eroUamisaj!l!tuksen herättäneet, heidän nähdäksensä
36517: voitaisiin paraiten järjestää, anojat lopettavat kirjelmän1sä
36518: seuraavasti: , - - - - - j o k a tapauksessa rukoilemme
36519: alamaisuudessa Teidän Keisarillista Majesteettianne säilyt-
36520: tämään meille sen halEtustavan ja sen aseman valtion jäse-
36521: ninä, jonka ollessa voimassa me jo arvaamaMoman pitkät
36522: ajll!t olemme olleet tottuneita ehdottomalLa kuuliaisuudella
36523: ja horjum!l!ttoma'lla uskollisuudella täyttäJlllään hikki lap-
36524:  sen tavalla kunnioitetun Esivallan käskyt."
36525:      Viime vuoden syksyllä tiedon levittyä, että Kivennavan
36526:  ja Uudenkirkon pitäjien erottaminen Suomesta nyt to-
36527:  dellakin oli Keisarikunnan ha;llituspiireissä 'Valmistuksen
36528:  alaisena, pidettiin näissä pitäji,ssä, niinkuin muuaillakin
36529: 28           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36530: 
36531: Suomessa, lukuisia vastalausekokouksia, jonka ohessa nii-
36532: den a1su:kkaat päättivät alamaisessa adressissa ilmilausua
36533: Hallitsija'lle ne tunteet, joita saapunut sanoma heissä he-
36534: rätti.    Adressin alle kirjoittivat ainoastaan 21 ikä-
36535: vuotta tä.yttäneet henkilöt; sittenkin kertyi neljässä päi-
36536: vässä 9,263 nimeä. Marraskuun 3 päivänä adressi jätettiin
36537: Viipurin lääninhallitukseen saatettavaksi Hallitsijan tie-
36538: toon, mutta tiedetään, ettei tämä vieläkään· ole tapahtunut.
36539: Sen sijaan vi,ranomaiset ovat adressin synnystä, mihin näh-
36540: den kaikki asianhaarat ovat yLeisesti tunnettuja, panneet
36541: toimeen paikkakunnalla uudistettuja kuulusteluja, joiden
36542: tarkQituksena näkyy olevan ahdistaa näiden pitäjien asuk-
36543: kaita siitä syystä että he ovat anomuksella kääntyneet Hal-
36544: litsijan itsensä puoleen. Näin ollen Valiokunta on katsonut
36545: syytä olevan ottaa tähän puheenalaisen asiakirjan kokonai-
36546: suudessaari. Se kuuluu:
36547: 
36548: 
36549:   ,Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suurirulhtinas.
36550:      Me allekirjoittaneet, Teidän Keisarillisen Majesieettinne
36551: uskolliset alamaise.t Kivennavan ja. Uudell'kirkon pi<täji:ssä
36552: Viilpurin lääniä, uskalJ•amme alamaisuudessa Valtaistuimen
36553: edessä ilmituoda ne •tuskan tunteet, jotka ovat ·täyttäneet
36554: mielemme, siitäperin kuin saimme kuul'la ehdotettavan, että
36555: Kivennavan ja Uudenkirkon pi.täjät .erotettaisiin Suomesta
36556: ja yhdistettäisiin Pietarin kuvernementtiin. Tarmo kaik-
36557: koaa työstämme päivisin, uni öisin siimistämme sitä aja-
36558: tel.lessa.
36559:      Onhan ,se elämän kovimpia kohtaioita, kun perheen
36560: keskuudesta väki,sin ·riistetään joku sen jäsen, varsinkin sen
36561: nuorempia !jäseniä : tämän lmhtalon alaisiksi tunnemme
36562: joutuvamme, jos mainitusta ehdotuksesta tulee tosi.
36563:      Koko elämämme on sidottu Suomeen tuhansilla siteillä.
36564: Suomen kieli ilmaisee tunteemme ja ajatuksemme niin ko-
36565: dissa kuin koulussa, niin kunnassa kuin kirkossa. Suomen
36566: kielellä meitä hallitaan ja oikeutta jaetaan. Perityt suoma-
36567: laiset •tavat vallitseva.t jokapäiväisessä elämässämme, •tutut
36568: suomahiset asetukset järjestävä·t kunnallisen itsehallin-
36569: tomme, selvät Suomalaiset lait määräävät velvullisuutemme
36570: ja oikeutemme. Suomeen panemme toivomme, kun vi'ljelyk-
36571:              Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                29
36572: 
36573:  semme tahi sivistyksemme on parannusten tarpeessa. Eikä
36574:  tätä mikään voi muut.ta.a: suomalaisia me olemme ja suoma-
36575:  laisina ·tulemme aina o~emaan.
36576:      Mi!ksi emme saisi kuulua Suomeen? - Onhan meillä
36577:  siihen Venäjänkin vallan aikana jo satavuotinen oikeus.
36578:  •Jalo ja viisas Ha.Hitsij·a sen esi-isiHemme antoi, kun Hän
36579:  näki, mihin onnettomuuteen vieraiden lakien sovittaminen
36580:  oli heidät saattanut, ja kaikki Hänen jalot Seuraajansa
36581:  ovrut sen vruhvistaneet. Tämä luonnollinen oikeutemme olla
36582:  Suomen kansa'laisia, oman kansllilllme täysinoikeutettuja
36583:  jäseniä, on siis jo niin vanha ja niin monin kerroin vahvis-
36584:  tettu, ·että sen ottaminen meiltä tuntuisi vihlovalta vääryy-
36585:  deltä. Tämä oikeus on myöskin, kun polvi polvelta yhä
36586:  paremmin olemme tulleet tuntemaan ja kokemaan kaikki
36587:  sen siunaukset -·kun 'korkei·tten Hamtsijaimme Armolli-
36588: ·sesta truhdosta olemme saaneet omat maatilkkumme takai-
36589:  sin, omakielisen hallinnon ja oikeudenkäytön, omakieliset
36590:  koulut l'apsillemme, kunnallisen itsehalEntomme ja omat
36591:  valtiopäivät, - k!äynyt meille niin \kalliiksi, että sen me-
36592:  nettäminen olisi meilile ankarin isku.
36593:      Oudot olot meit~ odottaisivat, jos siteet omaan kan-
36594: saalllillle kaUmistaisiin. Vieras 'kieli, vierruat elintavat, vie-
36595: ras uskonto ja elämänkatsomus, vierarut virkamiehet ja lait
36596: vallitsevat siinä yhteiskunnassa, johon meidät kytkettäi-
36597: siin. Onnettomiksi Ol'voiksi tuntisimme itsemme sen suu~
36598: ren kansan seassa, johon meidät luettaisiin.. - Useat meistä
36599: ovat joka päivä asioissa venäläisten kanssa, emmekä t.ätä
36600: liikeyhteyttä tahdo k!artta a. Se on opettanut mei,dät anta-
36601:                             1
36602: 
36603: 
36604: maan arvoa Venäjän kansalle. Mutta sitä myötåltuntoista
36605: mielialaa, jonka luopi v·rupaaehtoisesta :tavaran- sekä aja-
36606: tustenvaihdosta kasvava molemminpuolinen arvonanto, ei
36607: mlili!ään ole omansa niin hävittämään kuin toisen, heikom-
36608: man, ;prukottaminen kaikessa alistumaan niiden tälle outojen
36609: elämänehtojen alais~ksi, jotka ovat toiselle mahtavammalle,
36610: omituisia.
36611:     Ja mitkä syyt varutivat tekemään meiUe tätä väkivaltaa?
36612:     On syyksi mainittu tänne asettuneiden venäläisten edut.
36613: Venäläiset ovat, ostaessaan maatiloja tältä seudulta, •tehneet
36614: sen vapaehtoilsesti täysin tietoisina siitä, että he kaikissa
36615: maahallinnasta johtuvissa asioissa tulisivat olemruan Suo-
36616: men lain alaisia ja tekemisissä Suomalaisen tuomioistuimen
36617: ja Suomen virkamiesten kanssa. Tyytymi:Lttömyyttä tämän
36618: johdosta on anilharvoin kuulunut, ja jos sitä joskus olisi
36619: kuulunut, on siihen oNut syynä väärinkäsitys. Lukuisilla
36620: pietarilais~lla huvila-asukkaillamme •taas ei liene senkään
36621: 30            1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36622: 
36623: vertaa valittamista suomalaisia oloja ja viranomaisia vas-
36624: taan, kooka olemme kuulle(lt niin monen heistä selittävän,
36625: että on siirryttävä paljoa syvemmälle Suomeen kesää viet-
36626: tämään, jos nrumä seudut 'lakkaavat olemasta suomalaista
36627: aluetta.
36628:     Onpa väitetty että meistä oli:si vaaraa Venäjän pääkau-
36629: pungin turvallisuudeHe. Sitä puhetta emme ymmärrä,
36630: emmekä sitäJkään, miten ·tämä luuloteltu va-ara sen kautta
36631: vähenisi, että Suomen ra~a siirrettäisiin kuntiemme länsi-
36632: puolelle. Ei miHoi:ntkaan ole keskull(1eissrumme harjotettu
36633: tahi edes suosittu mitään hankkeita valtakuntaa vastaan.
36634: Kuillllneina - rmiel~ä 'täri1syt1tävien tapausten airlroina olem-
36635: me vain pyytäneet elää hiljaista elämäämme ja rauhassa
36636: kehittää olojamme.                                             .
36637:     Edelleen on väitetty, e>ttä vaHakunnnan puolustus vaa-
36638: tisi näiden kahden pitäjän erottamista Suomesta. Mitä
36639: näihin sotilaallisiin syihin tulee, •tahdomme vain hp.omaut-
36640: taa, et•tä Suomen lait eivät mitenkään estä järjestämästä
36641: valtakunnan puolustusta Suomessa tarkoitustaan vastaa-
36642: vaksi.
36643:     Armolilinen Hallitsilja! Me emme muuta tahdo kuin
36644: elää rauhassa isiltä perittyjen tapoj.e,n ja laikien mukaan,
36645: ja si.ten olojamme rauhalEsesti edistää. Suvaitkoon Teidän
36646: Maljesteettinne nyt suoda oikeusturvaa meille Kivennavan
36647: ja Uuden:ki·rkon pi•täjien asukkaille, jotka pelolla näemme
36648: ma;inittuja onnellisen elämän ehtoja uhattavan, sekä mahta-
36649: valla sanalilanne määrätä, että kysymys pitrujiemme erotta-
36650: misesta Suomen Suuriruhtinaanmaast.a ja yhdistämisestä
36651: Pietarin kuvernement·tiin saakoon raueta."
36652: 
36653:     Valiokunta katsoo velvollisuudekseen lopuksi vielä kos-
36654: ketella tihdotetun toimenpiteen oikeudellista puolta, joka
36655: sekin on pöytä!kirjassa vaitiololla sivuwtettu.
36656:     Suomen perustusJait sisältävät, kuten ilmenee, muun
36657: muassa, Hallitusmu10don 5 j.a 34 § :stä, että HalHtsijan tulee
36658: suojella ja säilyttää maan aluetta, sekä kieltävä•t siitä mi-
36659: tään osaa vähentämästä tahi erilleen ottama-sta. Poikkeus
36660: siitä tietenkin on mahdollinen siinä tapauksessa että onnet-
36661: toman sodan johdosta täytyy luovuttaa pois maa-alueita.
36662:     Tou:kokuussa 1811 Keisari Aleksanteri I niinkuin ylem-
36663: pänä mainittiin oli ilmoittanut parooni Arnrfeltille tahto-
36664: vansa yhdistämällä vanhan Suomen muuhun Suomeen ,an-
36665:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                31
36666: 
36667: taa sille saman valtiosäännön ja samat vapauden muodot".
36668: Omakätisesti on hän sitten, niinkuin säilynyt ranskankieli-
36669: nen alkukappale osottaa, kirjoittanut armolliseen manifes-
36670: tiin 31 päivältä joulukuuta 1811 (12 päivältä tammikuuta
36671: 1812) säännöksen, joka takaa Viipurin läänin asukkaille
36672: edustusoikeuden Suomenmaan valtiopäivillä. Myöhemmin-
36673: kin, esimerkiksi armollisessa manifestissa 30 päivältä kesä-
36674: kuuta v. l. 1816 Viipurin läåinin aateliston ja virkamiesten
36675: oikeuksista, on Keisari erityisesti v•akuuttanut, että ne oikeu-
36676: det, jotka hän useamman. kerran oli Suomelle vahvistanut,
36677: nyttemmin olivat voimassa myöskin Viipurin läänissä. Ja
36678: vihdoin kaikki hänen korlkeat seurallJjansa ovat koko Suo-
36679: men Suuriruhtinaskunnan ja siis myöskin Viipurin läänin
36680: asukkaille antamissaan juhlallisissa vakuutuskirjoissa vah-
36681: vistaneet ,ma:an uskonnon ja perustuslait sekä ne oikeudet
36682: ja etuudet, joita itsekukin sääty mainitussa Suuriruhtinas-
36683: kunnassa erittäin ja kaikki sen asujaimet yhteisesti, niin yl-
36684: häiset kuin alhaisetJkin, tähän asti ovat tämän maan perus-
36685: säännön mukaan nauttineet; luvaten sfuilyttää nämät kaikki
36686: vakavina ja rirkkomattomina voimassaan ja vaikutukses-
36687: saan".
36688:     Tästä käy epäämättömästi ilmi, että edellämaini·tut
36689: perustuslainsäänn{)kset maan alueen vähentämättömänä
36690: säilyttämisestä ovat voimassa Viipurinkin läänin nähden,
36691: ja että sanotun läänin asukkaat nauttivat henkilökohtaista
36692: turval,lisuutta, lausunto-, kokoontumis- ja yhdistysmisva-
36693: pautta sekä kaikkia muita Suomen perustuslaeissa taattuja
36694: oikeuksia, joista erittäin on mainittava oikeus valita ja
36695: tulla valituksi eduskuntaan, sekä että he niin siviiJi- kuin
36696: rikosasioissa ovat tuomittavat suomalaisissa tuomioistui-
36697: missa ja hallittavat kotimaisten viranomaisten ]mutta, jotka
36698: toiminnassaan noudattavat Suomen lakia. Suomen lakien
36699: mukaan on heillä myös oikeus kunnalliseen ja kirkolliseen
36700: itsehallintoon. Erotettuina Suomesta Kivennavan ja Uu-
36701: denkirkon asukkaat kadottaisivat nämä oikeudet ja puheen-
36702: alainen toimenpide tietäisi siten heidän kalliimpien oikeuk-
36703: siensa loukkaamisen.
36704:  32           1912. -   Anomusmietintö N :o 20.
36705: 
36706:        Tämä oikeudenlouk!kaus näkyy Keisari,kunnan haUituk-
36707:   sesta olevan kaikkea merkitystä vailla. Vaatiessaan kahden
36708:   pitäjän erottamista Suomesta, jota koko Viipurin läänin
36709:   erottamisen myöhemmin pitäisi seurata, vetoo hallitus päät-
36710:   tyneen vuosisadan kokemuksiin. Edellisessä on osotettu,
36711:   että kuvaus näistä kokemuksista on ·väärä. Vedotaan
36712:   edelleen Venäjän arvoon, -- ikäänkuin suuren valta-
36713:   kunnan arvo siitä lisääntyisi, että se väkevämmän voi-
36714:   malla polkee jalkoihinsa ne vakuutukset, joita sen Hallit-
36715:   sijat valtiovallan korkeimpina edustajina ovat toiselle pie-
36716:   nemmäHe kansalle antaneet ja joihin tämä kansa jo vuo-
36717:   sisadan ,ajan on kaiken olonsa ja elä:mänsä rakentanut.
36718:   Puhutaan velvollisuudesta turvata valtakunnan ja sen
36719:   pääkaupungin puolustus. Ja kuitenkin on ilmeistä, ettei
36720:   Venäjän eilkä Pietarin kaupungin turvaillisuus vihollisw1
36721:   hyökkäystä tahi v,allankumouksellisia liikkeitä vastaan vä-
36722:   himmässäkään määri!l siitä enene, että Viipurin lääni tahi
36723:   osa siitä reväistään irti Venäjän va1ta.kuntaan yhdistetyn
36724:   Suomen Suuriruhtinaskunnan yhteydestä.
36725:        Ulkonaisista onnettomuuksista, jotka saattavat kansaa
36726: ' kohdata, on tuskin mikään niin raskas kuin isän:maan sil-
36727:   pominen, jonka kautta yhteisen sukuperän luomat ja yh-
36728:   teisten kohtalojen lujittamat siteet väkivaltaisesti katkais-
36729:   taan. Jota voimakkaammaksi, jota elävämmäksi on vart-
36730:   tunut tietoi:suus siitä., että kansa muodostaa eri kansakun-
36731:   nan, jolla on oma erityinen sijansa, omat erityiset t~htä­
36732:   vänsä inhimiHisen .viljelyksen palveluksessa, sitä katke-
36733:   rammalta tällainen isku tuntuu ja nyky,aikana sentähden
36734:   katkemmma:lta kuin ennen koskaan.
36735:        Viime maaliskuun 21 päivänä pää,ttä;mässiiän alamai-
36736:   sessa adressissa on Eduskunta muitten valmistelunalaisten
36737:   tahi jo tapahtuneitten lainvastaisten toimenpiteitten ohella
36738:   lrosketelJut ehdotusta Kivennavan ja Uudenkirkon pitä-
36739:   jlien erottamisesta Suomesta. Katsoen asian erinomaiseen
36740:   tärkeyteen ja nimenomaan siihenkin, että se asiakirja, jonlka
36741:   perustuksella Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhti-
36742:   nas on suvainnut antaa armollisen suostumuksensa erotta-
36743:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               33
36744: 
36745: ruisehdotuksen enempään käsittelyyn, on osoittautunut suu-
36746: resti erehdy.ttäväksi ja tosioloista poikkeavaksi, ja kun
36747: puheenalainen toimenpide, joka tietäisi kansallista. vää-
36748: ryyttä, olisi sekä lainvast,ainen että senranksiltaan turmiol-
36749: linen, huomannee kuitenkin Eduskunta tarpeen vaatimaksi
36750: eri alamaisessa anomuksessa saattaa Hallitsijan tietoon V a-
36751: liokunnan tässä ylempänä esittämät asianhaarat Valio-
36752: kunta ehdottaa sentähden kunioittavimmin Edu:skunnan
36753: alamaisesti anottavaksi:
36754:               että Keisarillinen Majesteetti armossa su-
36755:            vaitsisi määrätä, että vi1'eillä ole'ua ehdotus Suo-
36756:            men Suuriruht1,naslcunnan alueen silpomisesta
36757:            saakoon raueta.
36758: 
36759:    Helsingissä, 25 päivänä toukokuuta 1912.
36760: 
36761:    Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
36762: taja Söderholm, jäsenet Mannermaa, Alkio, Aro, Daniel-
36763: son-Kalmari, Estlander, Hämäläinen, Ingman, Kurkinen,
36764: Kuusinen, Manner ( osi'ttain), Renvall, Talas (osittain),
36765: Torppa ja Walavaara sekä varajäsenet Malmivaara (osit-
36766: tain), Pennanen (osittain), Rantanen ja Salmi.
36767: 34          1912. -        Anomusmietintö N :o 20.
36768: 
36769: 
36770: 
36771: 
36772:                            Vastalause.
36773:      Allekirjoi<ttanut saa kunnioi1ttaen täten ehdottaa, että
36774: PcTustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 8 ole1Jat lausun-
36775: not kunnallisten oikeulcsien 7nyöntämisestä Suomessa asu-
36776: 'ville venäläisille poistettaisiin. Lausumatta mieleni itse
36777: asiasta, tahdon vain huomauttaa, että Eduskunta omaksu-
36778: malla näitä lausuntoja tekisi periaatteellisen päätöksen
36779: asiasta, jonka poliit-illinen merkitys on laajalle uloUuva,
36780: ilman että se on ollut selvityksen esineenä ja ilman ·että
36781: kysymyksessa oleva asia voidaan sanoa vaati•van sellaista
36782: ratkaisua .
36783:      •Jos tämä lausumani saa kannatusta, jätettäneen, siihen
36784: nähden että Eduskunnan jälellä oleva koollaoloaika on
36785: täpärä, Toimitusvaliokunnalle toimeksi poistaa sivulla 21
36786: olevat sanat: ,Ajateltavissa olisi kuitenkin vielä kolmaskin
36787: - - - selkkau'ksiin." sekä sivuilla 22--23 sanat: ,Se epä-
36788: kohta - - - tarpei·tten mukaan".
36789: 
36790:                                             Ernst Estlander.
36791:                       ·•
36792:      Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyvät
36793: 
36794:       Heikki Renvall.                      Santeri Alkio.
36795: 
36796: 
36797: 
36798: 
36799:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
36800:     1912. -     Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 20.
36801: 
36802: 
36803: 
36804: 
36805:                   S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
36806:               n en anomus, joka koslme Venäjän hal-
36807:               lituksessa vireille pantua kysymystä Suo-
36808:               men Suuriruhtinaskunnan alueen silpomi-
36809:               sesta yhdistämällä l{ivennavan ja Uuden-
36810:               ldrkon pitäjät Keisarikuntaan.
36811: 
36812: 
36813: 
36814: 
36815:       Sunrivaltaisin, Armollisin Keisari
36816:              ja Suuriruhtinas T
36817: 
36818: 
36819: 
36820: 
36821:    Eduskunnassa on tehty anomu.sehdotus, joka koskee
36822: Venä,jän hallitUiksessa vireille pantua kysymystä Suomen
36823: Suuriruhtinaskunnan alueen si'lpomi'Sesta yhd1stämällä
36824: 2   1912. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 20.
36825: 
36826: Kivenna:van ja Uudenkirlkon pitäjät Keisa,rikuntaan. Edus-
36827: kunta on säädetyssä järjestyksessä tämän ehdotuksen kä-
36828: sitellyt.
36829:      Aiheena tähän a~otteeseen on vii•me vuoden elokuussa
36830: Levinnyt tieto, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
36831: vahvistaen valtiosihteeri Stolypinin esimi~hyydellä toimi-
36832: n:een erityisen neuvottelukunnan ehdotuksen, jonka neuvot-
36833: telukunnan 'töihin oliv,at otJtanee•t osaa myös oikeus- ja
36834: opetusministerit sekä sota-, finanssi- ja sisäasiail1Jlllinisterien
36835: apulaiset, oli päättänyt a•setetta:vaJksi sisäas~ainministeriön
36836: yhteyteen vimstoje.n välisen komitean, jonka tulee valmistaa
36837: lllikiehdotus vasta maini•tun kahden pi:täj•än lii.Jbtämisestä
36838: Pieta;rirr ·kuvernemenJttiin, mikä ehdotus sittemmin olisi
36839: käsiteltävä kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annetun valta-
36840: kunnanlainsäädäntöä kosikeva.n lain säätäanässä järjestyk-
36841: sessä.
36842:      Kun puheenalaisen neuvottelukunnan pöytäkirjassa ne
36843: asianhaarat i'lmoitet.a•an, jo~hin ehdiotus perustuu, oli Edus-
36844: kunnan Perustusla1ki•valiokunJt::a, johon kysymys valmiste-
36845: levaa käsittelyä varten o1i lähetetty, katsonut asianmukai-
36846: seksi koettaa hankkia siitä virallisesti oikiea.ksi vahviste:tun
36847: j älj e,nnoksen ja tässä tarlmituiksess~a pyytänyt Keisarillisen
36848: Senaa;tin puiheenj ohtaj an myötä•vaikutusta. V astautkse!ksi
36849: tähän oli Valiolrunnf'alile ilmoitettu, ettei Senaatin puheen-
36850: joht.aja voinnt täyttää sanottua anomusta, syystä ettei se
36851: riippunut ihän,en toimivaNastaan; ja on sentähden ollut
36852: pakko käy.ttää sitä epä!v~ra1lista ne'111vottelukunnan pöytä-
36853: kirjan jäljennöstä, joka sanomalehdistön kautta on tullut
36854: julk is.uuteen.
36855: 
36856:     Puheenalaiset Suomen lahden pohjoisrannikolla aivan
36857: Venäjän rajalla olevat pitäJjät ovat pinta-alaltaan Kiven-
36858: nava·n pitäjä 733 ja Uudenkirkon pitäjä 820 neliökilomet-
36859: riä. Kiflkonkirjojen mukaan oli väestön lukumäärä 31
36860: päivänä joulukuuta 1910 Kivennavalla 18,766 ja Uudella-
36861: kirkolla 16,138. Kreiklkala:iskatolisen pUipiston sanottuna
36862: vuonna antamien ,tietojen mukaan tunnusti 'ainoastaan
36863:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               3
36864: 
36865: 134 henkilöä Kivennava.Ua ja 192 UudellwkirkoH81 kreiktk:a.-
36866: laiskatolista uskonoppia. Muu väestö oli luterilainen. Näi-
36867: hin numeroilmoituksiin ei kuitenkaan sisälly niiden Ki-
36868: vennavan pitäjän Raivolan 'kylässä asuvien venäläisten lu-
36869: kumäärä, jotka, vaikka v3)kina1sesti asuvia sanotussa ky-
36870: lässä, ovat kirjoissa Venäjällä ja passeilla oleskelevat Suo-
36871: messa. Näitä on ilmoitettu olevan noin 1,500 henkilöä.
36872: Huomattava on myös, että Keisarilkunn,asta varsinkin ke-
36873: säksi näiden pitäjien aJlueille muutta.a suuri joukko huvila-
36874: asukkaita, joiden lukumäärä tietysti vaihtelee, mutta viime
36875: vuosina tlienee ollhllt yli 40,000. Vuonna 1907 oli noin
36876: 1111 Kivennavan pitäjäm ja noin 116 Uudenkirkon pitäjän
36877: tiloista muiden kuin Suomen kansalaisten ikiäsissä.
36878: 
36879:     Yrittäessään todistella Kivennavan ja Uudenkirkon yh-
36880: distämistä Pietarin kuvernementtiin olojen vallitimaksi yl'lä
36881: mainittu neuvottelukunta väittää Viipurin läänin vuonna
36882: 1811 tapahtunutta palauttamista Suomen Suuriruthtina.,s-
36883: kunnan Y'hteyteen vaitiolliseksi erehdykseksi. Niiden vä-
36884: häisten hallinnollisten epäkohtien asemasta, näin pöytä-
36885: kirjassa vakuutetaan, joita Vanhassa Suomessa oli vallinnut
36886: venäläisen hallinnon a~kana, luotiin puheenalaiseen paikka-
36887: kuntaan asiaintila, joka ei ole sopiva Venäjän valtakunnan
36888: arvolle j•a joka uhkaa sen turvallisuutt:a. ,Muutamat vähäiset
36889: hallinnolliset epä:kohdat", siinä siis ne ainoat varjopuolet,
36890: joita Keisarikunnan nykyiset korkeimmat viranomaiset
36891: olettavat vallinneen Viipurin läänissä tämän maa'lmnnan
36892: ollessa yhdistettynä Keisarikuntaan ja erityisesti niihin
36893: aikoihin, jolloin Keisari Aleksanteri I yhdisti sen takaisin
36894: suomalaiseen isänmaahan.-
36895:     Historia todistaa, että asiain tila oli kokonaan toinen.
36896: Hallinnonise.t epäkohdat olivat todellisuudessa suuria,
36897: mutta sittenkin vähäpätöisiä sen taloudellisen lamautumi-
36898: sen ja yhteiskunnallisen kurjuuden rinnalla, jonka Venäjän
36899: valta oli aiJkaan saanut ka,ak!lmis-Suomessa. Viralliset asia-
36900: kirj,at, Hallitsijan ja hänen neuvonantajiensa omat sanat
36901: ovat siitä kumoamattomana •todi:stU'k!smra. Kun pääosa Vii-
36902: 4   1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
36903: 
36904: purin lääniä Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1'721 joutui
36905: Venäjälle, oliNa•t laaj,at 'alat siellä soda:n hä.vityksistä auti-
36906: oina ja kansa aivan nääntymäisillään. Kahdeksan vuosi-
36907: kymmenen kuluttua Keisari A<leksanter~i I ukaasissa 19 päi-
36908: viHtä toukokuuta 1802 sanoo murheekseen huomanneensa
36909: ,tämän seudun nytkyään olm,an niin lmrjassa •til3!ssa, ettei
36910: se sum~esti sii~tä eroa, missä se oli, tkun maa valloitettiin".
36911: Ja siinä asiakirj assa, jolla Keisari Aleksanterin hallitus-
36912: kauden et.evä venäläinen vwltiomiles, vaM,akunnansih!teeri
36913: Mikael Speranski valtakunnanneuvostossa perusteli nykyi-
36914: sen Viipurin läänin yhdistämistä vasta valloitettuun Suo-
36915: men Suuriruhtinaskuntaan, sanotaan, että Vanha ja Uusi
36916: Suomi, vaikkakin olivat saman kansan asumia ja nauttivat
36917: melkein yhtäläisiä luonnonetuja, kuitenkin vuosisadan ku-
36918: luessa olivat joutuneet, ,niin paljon erilleen toi<Sistaan, että
36919: toista tuskin tuntee toise<Sta. Uusi Suomi on tunnettu ku-
36920: koistavan ma~anviljelyiksensä v;oimasta, maataloudestaan,
36921: asukastensa tyytyväisyydestä ja heidän hyvistä tavoistaan,
36922: mutta vanha köyhyydestään, rappeutumisestaan ja tapo-
36923: jensa turmeJtumi~sesta". Va.nhan Suomen tilaa 19 vuo-
36924: sisrudan alussa kuvaavat myöskin erittäin selvästi ne tule-
36925: va~isuuclen toivoot, joilla Speranski puolusti tkumman:kin
36926: Suomen yhdi,stämistä. ,1Köyhyys, kurjat möki,t, maanvilje-
36927: lyl{!sen ja :tapojen rappeutuminen eivM enää esiinny itse pää-
36928: kaupungin kynnyksellä moitteeksi laille ja hallitukselle".
36929:     Kaikkein kurjimmat olivat olot niillä tiloilla, joita Kei-
36930: sarikunnan hallitus oli lahjoitellut venäläisille ylimyksille
36931: ja virkamiehille. Noin kolmas osa maakunnan väestöstä
36932: asui näillä n. s. lahjoitusmailla ja oli vähitellen, oltuansa
36933: Ruotsin vallan aikana itsenäisiä perintötilojen omistajia
36934: tahi ain3!kin vapaita, yhä vakaantuvampaa hallinto-oikeut-
36935: ta nauttivia kruunun talojen asukkaita, vaipunut asemaan,
36936: joka lähenteli venäläistä maaorjuutta. Kun vieraitten isän-
36937: tien vaatimukset 18 vuosisadan lopulla ja seuraavan alulla
36938: kohosivat ylimmilleen, asettuivat talonpojat toisella lah-
36939: joitusmaalla toisensa jälkeen vastarintaan, niin että niiltä
36940: vuosilta mainitaan lähes 30 talonpoikaismeteliä, joiden ku-
36941:             Kivennavan ja Uodenkirkon pitäjät.                 5
36942: 
36943: kistamiseksi hallitus usein käytti sotaväkeä ja turvautui
36944: mitä ankarimpiin rangaistuksiin. Näistä seikoista eli tar-
36945: kemmin sanoen koko lahjoitusmaa-asiasta aikakaudellra
36946: 1721-1811 ei pöytäkirjassa mitään mainita.
36947:      Pöytäkirjassa olevasta kuvauksesta päättäen Viipurin
36948: lääni 19 vuosisadan alulla tus:kin enää oli katsottava
36949: suomalaiseksi alueeksi. V enäläistymisen todistuksena mai-
36950: nitaan siinä muuan Viipurin ensimäisen suomalaisen maa-
36951: herran Kaarle Stjernvallin kirje vuodelta 1812. Mutt,a se
36952: tapa, jolla pöytäkirjan laatijrut ja jo ailmisemmin lmmaali
36953: Borodkin teoksessaan ,Suomen historia. Keisari Aleksanteri
36954: I :n aika", johon pöytä'kirjassa viitataan, repäisemälrlä irral-
36955: leen muutamia sanoja Stjernvallin kirj~eestä antavat sille
36956: totuudesta poikkeavan sisällyksen, on esimerkkinä siitä,
36957: miten historiallisia todistuskappaleita voidaan käyttää
36958: vaarm. Stjernvall ei puhu mistään suomalaisen kansalli-
36959: suuden väistymisestä venäläisen tieltä, vaan kuvaa hän
36960:  kuinka Venäjän, rlähinnä tietysti Pietarin, esimerkki oli
36961:  pilannut viipurilaisten aikaisemmat yksinkertaiset tavat.
36962:  ,Aasialainen ylellisyys ja komeus köyhyyden, sorron ja
36963:  kurjuuden rinnalla. Loistavia ajopelejä, hevosia ja huone-
36964:  kaluja, mutta todellisuudessa vain kuort<a ja petosta".
36965:      Edelleen osottaakseen, mit.en sulautunut Vanha Suomi
36966:  oli Venäjään, esittävät perustelujen laatijat asiat siten, e~ttä
36967:  lukija, joka ei näitä seikkoja tunne, saa sen käsityksen,
36968:  että V~anha Suomi oli tavallinen venäläinen maakunta,
36969:  jossa venäläiset lait olivat voimassa. Ei ole sanallakaan
36970:  ma:inittu, että Ruortsin 'laik:i, vaikkrukin venäläisten ta-
36971:  lous- ja pOlliisiasetusten tuotta:milla mjoituksiUa, oli mää-
36972:  ratty nouda;tettav,aJksi, nimittäin Kristofl'erin maranlaki
36973:  Uudenkaupungin: rauhassa valloitetulla ja 1734 vuoden
36974:  laki Turun rauhassa Vlalloitetullra alueella, joten ei
36975:  venäläinen laki ollut koskaan ollut voimassa siinä osassa
36976:  lätäniä, joka oli kuulunut Ruotsille jo ennen Stolbovan
36977:  rauhaa 1617. Niinkuin sanottu, tästä ei sanaakaan:, vaan
36978:  sen sijaan sanotaan yhdi,stämisestä muuhun Suome~en pu-
36979:  huttaessa: ,Tällä tavoin muutettiin monet tuhannet valta-
36980: 6   1912. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 20.
36981: 
36982: kunnan varsinaiset alamaiset (s. o. vanhan Suomen venä-
36983: läiset asuk!kaat) puoliulkomaalai:siksi, heille aivan vierai-
36984: den lakien alaisiksi", ,pantiin voimaan Suomen sivili- ja
36985: rikoslaki" j. n. e.
36986:     Näin on siis se kuv,a, jonka neuvottelukunta antaa
36987: Viipurin läänissä, ennen vuotta 1812 vallinneista oloista,
36988: kaikissa pääkohdissaan väärä. Väärä on tietysti silloin
36989: myöskin esitys maakunnan yhdistämisestä joulukuussa
36990: 1811 takaisin muuhun Suomeen. Pöytäkirjasta saa sen
36991: käsityksen, että tämä yhdistäminen oli suomalaisten
36992: juonittelijain, ennen muita Yrjö Maunu Sprengtportenin
36993: ja Kustaa Mauri Armfeltin aikaansaama ja etteivät
36994: min1käänlaiset asialliset syyt puhuneet sen puolesta.
36995: Sitä tosin ei salata, että Speranski kannatti yhdistämistä,
36996: mutta sitä vastoin jää mainitsematta, että Keisari itse
36997: askel askeleelta valmisteli lopullista yhdistämistä ai-
36998: kana, jolloin Spr.engtporten jo oli valtioasioista syrjässä,
36999: eikä Armfelt vielä ollut siirtynyt Ruotsista kotimaahansa.
37000: Että Keisari jo 18 päivänä lokakuuta 1809 asetti Pietariin
37001: komitean, jonka tuli antaa lausuntonsa niin Vanhan kuin
37002: Uuden Suomen asioista, että hän seuraavan vuoden elo-
37003: kuussa antoi käskyn, joka tarkoitti uudessa Suomessa voi-
37004: massa olevien lakien ja asetusten entistä laajempaa käytän-
37005: töön ottamista Vanhassakin Suomessa, että hän huhtikuussa
37006: 1811 saatuaan paikalle lähetettyjen tutkintotuomarien ker-
37007: tomuksesta tiedon lahjoitusmailla harjoitetusta sorrosta
37008: ryihtyi toimenpiteisiin syyllisten rankaisemiseksi ja talon-
37009: poikien auttamiseksi, että hän sitten samaru vuoden touko-
37010: kuussa kutsuttuaan armollisella käsikirjeellä parooni Arm-
37011: feltin Pietariin jo ensimäisessä keskustelussa hänen kans-
37012: saan ilmoitti päättäneensä viipymä-ttä yhdistää Vanhan
37013: Suomen muuhun Suomeen ja antaa sille ,saman valtiosään-
37014: nön ja samat vapauden muodot", sekä vihdoin, että hän eh-
37015: dotuksen oll.essa käsiteltäwänä vaHakunnanneuvostossa
37016: päättävästi ilmoitti olevansa yhdistämisen puolella,- tästä
37017: kaikesta ei puheena oleva pöytäkirja sisiillä sanaakaan.
37018:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                 7
37019: 
37020:     Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen
37021: oli ennen muuta Keisari Aleksanteri I :n oman mieskohtai-
37022: sen politikan, häntä hallitsijana johtaneitten periaatteitten
37023: tulos. Mirukälaisiksi hän arvosteli oloja V,anhassa Suomessa
37024: ja minkätähden hän yhdisti tämän maakunnan muuhun
37025: Suomeen, on hän ehkä selvimmin ilmo:~ttanurt lausuessatan
37026: Armfeltille t,ahtovansa palauttaa ,lain suojan (une exis-
37027: tence civile) Teidän onnettomille maanmiehillenne vanhassa
37028: Suomessa, joiden nykyinen tila on omansa pelottamaan
37029: uuden Suomen asukkaita". Kuinka elävästi Keisari oli
37030: vakuutettu puheena olevan yhdistämisen välttämättömyy-
37031: destä ja sen .tuottrumasta hyödystä, osottaa tse :tosiasia, että
37032: hän hallituksensa lopulla, kaikista syntyneistä selkkauksista
37033: huolimatta, päättävästi hylkäsi suomalaisen valtiosihteerin
37034: parooni Rehbinderin ehdotuksen, jonka mukaan lroJme sil-
37035: loista Kä;k;isalmen kihla1knntwa (nykyiset Salmin, Sorta-
37036:  val,an, Kurkijoen jta Käkisalmien kih:lakunnat) ynnä Kiven-
37037:  navan, Valtkjärven ja Muolan pitäjät Äyräpään kihla-
37038: kurutaa piti yhdistettämän Au,Illuksen ja Pietarin kuverne-
37039:  mentteihin.
37040:      Laajasti ja nähtävällä mielihyvällä neuvottelukunnan
37041: pöytäkirjassa selostetaan tätä niinkuin erästä aikaisempaa-
37042: kin Kivennavan pitäjän erottamista koskevaa ehdotusta ja
37043: vallankin Rehbinderin nii,den tueksi esittämiä perusteluja.
37044: Totta onkin, että suomalaisen valtiosihteerin kuvaus Vii-
37045: purin läänin itäosista hämmästyttävällä tavalla käy yhteen
37046: sen kanssa, mitä nyt pöytäkirja,ssa tahdotaan tehdä luulta-
37047:  vaksi koiko V iipurin läänistä. Parooni Rehbinder ja
37048:                 1
37049: 
37050: 
37051:  jotkut muutkin Suomen silloisista ha:llitusmiehistä 'arvelivat
37052:  väestön läänin itäisissä 'Pitäjissä olevan katsantokannaltaan,
37053:  kieleltään ja suureksi osaksi uskonnoltaankin lähempänä
37054:  Pietarin ja Aunuksen kuvernementtien kuin Suomen länti-
37055: sempien seutujen asukkaita. Rehbinder sanoo olevansa va-
37056:  kuutettu, että ,vä,estön suuri enemm~stö Larutokan rpuoleisissa
37057:  krhlakunnissa äänestäisi, jos se heistä riippuisi, maakun-
37058:  tansa palauttamista Keisarikunnan yhteyteen.
37059: 8   1912. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
37060: 
37061:     Neuvottelukunnan selostusta vastaan on kuitenkin
37062: muistuttaminen, ettei siinä mitään maini:t.a Rehhinderin
37063: nimenomaisesta huomautuksesta, että hänen kuvauksensa
37064: koski yksinomaa.n niitä osia Viipurin läänistä, jotka Venäjä
37065: vasta S.t.olbovan rauhassa vuonna 1617 luovutti Ruotsille,
37066: eikä lainkaan läänin läntisempiä, Ruotsin lakien alaisuu-
37067: dessa kauemmin olleita 3!lueita. Mutta sitä paitsi Rehbin-
37068: derin kuvaus tuohon ahtaampaankin alueeseen sovite.ttuna
37069: on suuresti erehdyttävä. Länsi-Suomessa syntyneenä ja elä-
37070: neenä hän oli Karjalan oloille peräti vieras. Niinpä hä-
37071: neltä unohtui, että suurin osa asukkaita La:atokankin puo-
37072: leisissa kihlakunnissa oli luterilaisia, jotka kreikanuskoisen
37073: ·alkuväestön siirryttyä Venäjälle olivat 1600-luvuNa muut-
37074: taneet Suomen sisäosista Karjalaan ja joiden kielessä sen-
37075: tähden ei ole edes niitäkään venäjänkielen vaikutteita, joita
37076: tavataan Salmin ja muitten koillisten rajapitäjien kreikan-
37077: uskoisen väestön murteessa. Vääräksi myöskin se olet-
37078: .tamus osott,autui, et,tä väestö sillä alue·ella, jonka Reh-
37079: binder ·ehd()ltti Suomesta emtetta•v,aksi, 'tätä .to.Umenpi-
37080: dettä mielihyvällä tervehtisi. Aikaisempi vuonna 1822 tehty
37081: ehdotus tarkoitti, niinkuin sanottu, Kivennavan pitäjän yh-
37082: distämistä Pietarin kuvernementtiin, joka pitäjä muodosti
37083: Lintulan lahjoitusmaa-alueen ja vuonna 1820 oston kautta
37084: oli joutunut Venäjän kruunulle ja asetettu Rajajoen ase-
37085: tehtaan hallinnon alaiseksi. Tiedon levittyä ehdotuksen
37086: sisällyksestä kääntyivät Kivennavan asukkaat valtuutettu-
37087: jensa kautta alamaisella anomuskirjalla Hallitsijan puoleen
37088: rukoillen häntä jättäJmään ehdotuksen toteuttamatta. Tähän
37089: asialk:irj.aan palwtaan vielä myöhemmin.
37090:     Varsinaisena vaikuttavana syy.nä 1820-luvulla esiinty-
37091: vään ajatukseen siirtää suurempi tahi pienempi osa Vii-
37092: purin lääniä ·takaisin Keisarikunnan yhteyteen olivat ne
37093: selkkaukset, jotka läänin liittämisen jälkeen muuhun Suo-
37094: meen olivat syntyneet toisel.ta puolen venäläisten lahjoitus-
37095: maaisä.ntien, V enä;jän 'kruunun Karjaiassa omistamien lai-
37096: tosten ja Keisarikunnan virastojen, toiselta taas Suomen
37097: viranomaistelll välillä. Lahjoitusma,a[sännii·t pyrkivät risti-
37098:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                  9
37099: 
37100: riid!l!ssa Suomen lakien ja Keisari Aleksanterin erityisesti
37101: asiasta antamien :a.setusten 'kanssa muuttanman 'Veronkan-
37102: to- ja ra:joitettua hal\lintaoikeutta.a,n 'täydeksi omistusoikeu-
37103: deksi. Rajajoen asetehtaan halliitus ja muitten Venäjän
37104: kruunulle !kuuluvien rta!loudeHi:sten laitosten hoitajat syrjä-
37105: ytti!vät alinomaa Swomen asetuksia ja aset,tiv,wt, viitaten
37106: ohjesääntöihinsä ja Keisar1kunnassta voimassa oleviin mää-
37107: räyksiin, Viipurin läänin haHitiUlkselle ja muille paikkakun-
37108: nan viranomaisille v.aatimUiksi,a, j·oiden .täyt.täminen ei Suo-
37109: men lakien mu1kaan ,ollut mahdoJ.Enen. Näin tehdessään
37110: saivllit he .tava,lEsesti 'kannatusta asianomaisilta keslmsvims-
37111: toilta Pietarissa. Tämän lisäiksi tuli vielä riitoj,a kreikanus-
37112: koisen ·papi,ston edkoisasronJasta j1a Valamon luostarin Suo-
37113: men mantereella haHitsemist,a maista ja kalastuspai:koista.
37114: Se ärtynyt mieliala Suomea ilwh'taan, jonka nämä kahnauk-
37115: set herättivät Venäjän ylimystössä ja hallituspiireissä ja
37116: joka ei tuntunut olevan aivan vaikutuksetta Keisariinkaan,
37117: näytti Rehbinderistä, niinkuin hänen kirjeensä osottavat,
37118: niin vaaralliselta Suomen kdko tulevaisuudelle, että hän
37119: tehdäksensä siitä lopun ja siten turvata,ksensa Suomen
37120: kansalle vakuutettujen lakien ja oikeuksien säilyttämisen
37121:  muurulla Suomessa, lopul,ta esitti Hallitsijal,le niitten alueit-
37122:  ten erottamisen, joissa vastakikaisten etujen ja katsanto-
37123: kantojen yhteensovittaminen ruäytti mahdottomal>ta.
37124:      Mutta, niinkuin sanottu, Keisari Aleksanteri hylkäsi si'l-
37125: pomisehdotuksen, kun vuoden vaihteessa 1823-24 Suomen
37126: Valtiosihteeri esitti hänelle kolmen itäisen kihlakunnan
37127: evottamista lmskevan mronmThaaJinsa. ,Hänen Majes,t.eet-
37128:  tinsa", näin kuuluu Rehbinderin kirjaillinen kertomus, ,luki
37129: sen suurimmalla tavkkuudella; tultuaan loppuun, kävi hän
37130: perin totiseksi, puhui neljännestunnin ja lopetti siihen, että
37131:  ihan ratkaisevasti hylkäsi ehdotuksen. Ne syyt, joihin
37132:  Keisari perusti kieltonsa, - - - oliva't Suomelle todella
37133: loistava voittlo."
37134:      Toisessa, ainoastruan Rajajoen a'Sete!htaan alueen erot-
37135:  tamista koslrev,assa asiassa lopullinen ratkaisu nähtä-
37136:  västi muodollisista syistä siirtyi rtul:evaisuut,een eikä
37137: 10 1912.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 20.
37138: 
37139: ole Keisari Aleksanterin eläeS:Sä tapahtunut. Hänen
37140: kuoltuaan sotaministeri ja pääesikunnan päällikkö ke-
37141: sällä vuonna 1826 saattoivat tämän kysymyksen uudel-
37142: leen käsiteltäväksi, ja saman vuoden lopulla Keisari
37143: Nikolai I, joka jo ennen valtaistuimelle nousuaan oli
37144: tutustunut parooni Rehbinderin memoriaaliin laajemman-
37145: kin alueen erottamisesta, käski vaadittavaksi Keisarilli-
37146: sen Suomen Senaatin lausuntoa, voisiko ja millä tavoin
37147: tässä ·asiakirjassa tehty ehdotus tulla toteutetuksi. Senaatin
37148: lausunto 31 päivältä maaliskuuta 1827 oli ehdottomasti
37149: epäävä. Sen jälkeen kuin Keisari Aleksanteri I oli 1armossa
37150: suvainnut yhdistää Viipurin läänin Suomen Suuriruhtinas-
37151: kuntaan ja Keisari Nikolaikin oli valtaistuimelle noustes-
37152: saan vakuuttanut Suuriruhtinaskunnan asukkaille heidän
37153: lakiensa ja oikeuksiensa säilyttämisen, näin lausui Se-
37154: naatti ajatuksensa, tuli ,mainitun läänin saada nauttia
37155: kaikkia niitä etuja, joita kuuluminen Suomen Suuriruhti-
37156: naskuntaan toisessa tahi toisessa suhteessa sille tuottaa, niin
37157: ettei siis mitään muutosta sen nykyisiin lakeihin, vapauksiin .
37158: ja oikeuksiin saata tulla ·aikaan muussa kuin perustuslain
37159: määräälmässä järjestyksessä vdtiosäätyjen yleisillä valtio-
37160: päilvillä tekemän päätöksen mukaan." Senaat,ti ei sanonut
37161: ikäsittävänsä, kuiruka ikysymylffie,ssä ol·eva iltäisten kihla!krun-
37162: tien yhdistäminen venäläisiin kuvernementteihin voisi ta-
37163: pahtua loukkaamatta niitä oikeuksia, joita läänin asukkaat
37164: kerran olivat saavuttaneet ja joiden säilyt.tämiseen tule-
37165: vaisuudessakin he olivat luottanee·t.
37166:     Keisari Nikolain määräyksestä Rehbinder antvi lausun-
37167: non 7 päivänä kesäkuuta 1827 omasta, muutamia vuosia
37168: aikaisemmin tekemästään ehdotuksesta. Ja tällä kertaa
37169: valtiosihteeri i1tsekin vastusti niin la•ajemman kuin pie-
37170: nemmänkin alueen lohkaisemista: Suomen maan yhteydestä.
37171: Hän huomautti, ja saattoi syystä tehdä sen, että ne olot
37172: Ja asianhaarat, jotka aikoinaan vaikuttavimmin olivat ai-
37173: heuttaneet silpomisajatuksen, sen jälkeen olivat täydelli-
37174: sesti muuttuneet. Lahjoi.tusmaa-asia oli lopullisesti ja, niin
37175: Rehbinder luuli voivansa lisätä, tyydyttävästi ratkaistu;
37176:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               11
37177: 
37178: aikaisemmat selkkaukset Venäjän hallintovirastojen ja
37179: Suomen paikallisen hallituksen välillä oli asiain käsitte-
37180: lyssä voimaan pannun uuden järjestyksen kautta saatu lo-
37181: petetuiksi, ja kirkollisellakin alalla oli juuri Viipurin lää-
37182: nissä ilmenneet suuret varkeudet voitettu. Mitä erittäin
37183: tuli Kivennavan pitäjään, niin asetehtaan etu saattoi tulla
37184: huomioon otetuksi muulltakin ,t,ruv.oin kuin pi,täjän yhdistä-
37185: misellä Pietarin lmvernementtiin. Viipurin läänin maa-
37186: herran ja Rajajoen asetehtaan esimiehen tulisi yhdessä
37187: valmistaa Hallitsijan vahvistettavaksi asetusehdotus, joka
37188: niin täsmällisesti kuin suinkin määräisi aseteMaan ja Suo-
37189: men viranomaisten väliset suhteet sekä asetehtaan tiluksilla
37190: asuvien talonpoikien, torpparien ja muiden asukasten oi-
37191: keudet ja velvollisuudet.
37192:      Tämän ehdotuksen mukaisesti asia lopulta j ärj est·ettiin.
37193: Silpomissuunnitelmat saivat raueta; kirjelmässä 5 (17) päi-
37194: vältä syyskuuta 1830 Rehbinder ilmoitti kenmalikuver-
37195: nööri Zakrevskille Senaatin tietoon saatettavaksi, että
37196: Keisari Nikolai oli hyljännyt suomalaisten alueitten yhdis-
37197: tämistä Keisarikuntruan koskevat ehdotukset. Jo alussa sa-
37198: maa vuotta 1armollinen manirfesti 11 ·päivältä ihelmikuuta
37199: 1830 oli määrän:nyt asetehtaan hallituksen käskyvallan teh-
37200: taalle kuuluvilla lahjoitusmailla sekä saman hallituksen
37201: suhteet suomalaisiin viranomaisiin tavalla, joka useimmissa
37202:  kohdin täytti venäläisten vaatimukset. Sen jälkeen ei
37203: pitkään aika·an mitään vaikeampia selkkauks~a enää synty-
37204: nytkään ll!setehtaan hallituksen ja läänin virkamiesten vii-
37205: lillä, mutta se seikka, että teihdas oli täydelleen venäläinen,
37206: Keisarikunnan kruunun omistama laitos, jonka ·alueesta
37207: sitä paitsi osa vanihastaan kuului Pietarin kuvernementtiin,
37208: piti kyllä edelleenkin vireillä ajatuksen itse tehtaan ja sitä
37209: lruhinnä olevien tilusten siirtålmisestä Keisarikunta·an. Kun
37210:  tätä tarkoittava ehdotus sotruministeriöstä lähteneen aiot-
37211: teen johdosta 20 päivänä heinakuuta 1863 oli käsiteltävänä
37212:  Senaatin täysi-istunnossa, esitti Senaatti alamaisessa alis-
37213: 'tuksessa, että, jos Hänen Keisarillinen Majesteettinsa kat-
37214:  soisi puheena olevan .toimenpiteen maalle hyödylliseksi,
37215: 12 1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
37216: 
37217: asia Suomen perustuslakien mukaisesti anneUaisiin Valtio-
37218: säätyjen harkittavaksi, jonka ohessa Senaatti ehdotti vas-
37219: tikkeeksi erästä aluetta Jäämeren rannikolla, jonka luo-
37220: vuttamista suomalaisten lappalaisten käytettäväksi Senaatti
37221: jo aikaisemmin oli anonut. Ne asianhaarat, jotka vaikutti-
37222: vat, että kysymys sitten kuitenkin korkeimmassa paikassa
37223: ratkaistiin V~altilosäätyjä kuulemaM~a~ ovwt nähtävinä armol-
37224: lisesta kuulutuksesta 15 päivältä helmikuuta 1864, jossa
37225: Keisari Aleksanteri II säätää niinrlruin seuraa :
37226:     ,Ilmaan:tuneesta syystä ja siihen nähden että Venäjän
37227: Kruunun alle kuuluvaan Rajajoen kivääritehtaasen Ki-
37228: vennavan pitäjäässä Viipurin läänissä asetetut työntekijät
37229: ja tehtaan muu väestö ovat venäläisiä alamaisia eivätkä
37230: tunne Suomen kieltä ja tässä maassa noudatettavina olevia
37231: lainsäädöksiä, olemme Me armossa katsoneet hyväksi käs-
37232: keä, että sanottu kivääritehdas lähimpäne noin kahden-
37233: toista neliö-virstan suuruisene alaneen pitää eroitettaman
37234: mainitusta lääni>Stä ja yhdistettämän Pietarin lmverne-
37235: menttiin, sekä nykyinen raja Venäjän Keisarikunnan ja
37236: Suomen Suuriruhtinaanmaan välillä muutettaman ja vas-
37237: taiseksi määräUämän kul<lwmaan Rajwjoen joesta Suomen
37238: lahteen suorassa linjassa, pi,tkin erästä kanavaa, joka erik-
37239: seen tehdyllä kartalla löytyy merkittynä litt. a ja b; jonka
37240: ohessa Me armollisimmasti tahdomme ilmoittaa että vasti-
37241: neeksi kysymyksessä-olevaiSta maasta vasta tulee annet.ta-
37242: vaksi Suomelle ~joko se rantamaa Jäämeren luona itäpuo-
37243: lella J a;akopi:nrjokea ja lähellä Stolboan lahtea, jonka heit-
37244: tiimisestä kalastuspaikoi,ksi suomalaisille Lappalaisille ky-
37245: symys tätä ennen on nostettu, taikka, krateerauksen ja ar-
37246: vostelemisen jälkeen, rajalla Suomea kohtaan olevia käy-
37247: tettäviä tiloja yllämainitussa kuvernementissa.
37248:     Muuten olkoon tämän ohessa armossa säädetty että ve-
37249: näläiset työntekijät Venäjän Kruunun alle myös!kin kuu-
37250: luvassa Raivolan rautaruukissa Kivennavan pitäjäässä pi-
37251: tää, Rajajoen kivääritehtaan tultua eroitetuksi Suomesta
37252: ja a:setetuksi Venäjän Hallituksen hoidon alle, 'kirjoihin
37253: pantaman RajajoeUa ja oikeutettaman passilla oleksimaan
37254: Raivolassa. Jota kaikki asianomaiset al,amaisuudessa nou-
37255: datta:koot."
37256: 
37257:    Neuvottelukunnan pöytäkirjassa luettava, monessa koh-
37258: den erehdyttävä esitys on aiheuttanut yllä olevan selostuk-
37259:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.               13
37260: 
37261: se.n sii·tä, miten kysymys erärtten Suomen Suuriruhtinas-
37262: kuntaan vuonna 1811 yhdistettyjen alueitten siirtämisestä
37263: takaisin Keisarikuntaan virisi 1820-luvulla saadakseen vii-
37264: meksi mainituHa aru'UoHisella ase,tuksella lopullisen ratka:i-
37265: sunsa. Eduskunta pyytää saada ,eri,ttäin a:Hevi,]va,ta seu-
37266: raavia tosiasioita, joista ei pöytäkirj·an laatijat mainitse ai-
37267: noatakaan, nimittäin 1) että Keisari Aleksanteri I ehdot-
37268: tomasti hy1käsi ehdotuksen Viipurin läänin itäisten aluei,t-
37269: ten evott,amisesta, 2) et1tä niinikään Keisari Nikolai I, jär-
37270: jestettyään venäläiselt.ä tahoH,a esitettyjen toivomusten mu-
37271: ·kaisesti Keisarikunnan viranomwisten j1a lahjoi1tusma1aisän-
37272: tien oikeudellisen asen1:an ~tä-Suomessa, hylikäsi SUJomen
37273: alueen silpomista tarkoittavat suunnittelut ja 3) että kun
37274: Keisari Aleksanteri II sitten vihdoin siirsi Ra,jajoen ase-
37275: tehtaan Keisarikuntaan, tämä toimenpide katsottiin mja-
37276: järjestelyksi, jossa Suomelle vakuutettiin korvaukseksi toi-
37277: saalla vastaava ·alue ja jonka oikeutusta armollisessa ase-
37278: tuk!sessa perusteltiin sillä nimenomaisella huomautuksella,
37279: että Suomesta er•otettavan alueen koko väestö oli Venäjän
37280: alamaisia, jotka .,eivät tunteneet Suomen kieltä eikä .tämän
37281: maan lakeja.
37282: 
37283:     Koetettuaan kuvauksellaan herättää sitä käsitystä, että
37284: olot Vanhassa Suomessa em1~.m ~tämän maa>lmnnan yhdistä-
37285: mistä muuhun Suomeen olivat ylipäänsä ·tyydyttävällä kan-
37286: nalla, väittävät pöytäki11jan laatijat, että yhdistäminen toi
37287: mukanaan ei suinkaan ohimeneviä selkkauksia vaan epä-
37288: kohtia ja vaikeuksia, jotka aikojen kuluessa yhä ovat enen-
37289: tyneet ja kahtena viime vuosikymmenenä käyneet erittäin
37290: tuntuviksi. Syynä siilhen, e:ttä olot ova:t näin onnettomasti
37291: kehittyneet on muka ollut Suomen lisä.änrtyvä eristäytymi·
37292: nen, ,se Venäjälle vihamieilinen suunta, jota kohti Suomen
37293: koko yhteiskunnallinen elämä on ruvennut kulkema·an".
37294: Suoma.laiset on päättyneen vuosisadan kuluessa, näin sama
37295: aJ~tus edempänä lausutaan, ,myrkytetty pohjattoman sepa-
37296: ratismin hengellä ja syvällä vihamielisyydellä kaikkea
37297: venäläistä kohtaan". Tällaisen vihamiehsyyden yhä kart-
37298: 14 1912. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 20.
37299: 
37300: tuvia ilmiöitä luetelLaan Viipurin läänistä neuvottelukun-
37301: nan perust.eluissa aina siitä lähtien, kuin Armfelt muika
37302: vuonna 1812 osotti ,ihmeteltävää sydämettömyyttä sanotun
37303: läänin venäläisiä virkamiehiä ja tila,nomistaji·a kohtaan".
37304: Vuosisadan keskiY!aiJheiU:a, 1860-luvuUa, mainittu viha,mie-
37305: lisyys saattaa Suomen hallituksen Innastamaan Viipurin
37306: lääni~ssä olevat lahjoitusmaat venäläisiltä isänniitä ja viime
37307: aikoina se on muodostunut suursuomalaiseksi liikkeeksi,
37308: joka eri muodoissa ja eri keinoja käyttäen uhkaa venäläi-
37309: syyttä ja kreikkalaiskatolista kirkkoa paitsi Viipurin lää-
37310: nissä myöskin Aunuksen j:a Pietarin kuvernemenrbtien kar-
37311: jallaisen ja inkeriläisen väestön keskuudessa.
37312:      Tällainen intohimoå.nen, suomivihollisten päivälehtien
37313: pahimpia solvauksia uusiva kuvaus, jota ei odottaisi viral-
37314: lisesta, Hallit.sijalle esitetystä asirukirjasta, ·buomitsee jo
37315: semmoise.n1a itsensä, mutta Eduskunta arvelee kuitenkin
37316: oikeaksi rtässäkin kohden muutamalla esimerkillä osottaa
37317: kuinka puheena olevissa perusteluissa tos~asioita käsitel-
37318: lään.
37319:      Venäläisiä vi['lkamiehiä j·a •tilalllomisrtaji'a koslrev:assa
37320: asi:assa oli Armfult'in meruet,tely, joka esi·tetä•ärn ,ihrne-
37321: teM:ävänä sydämettömyytenä", seum1ava.
37322:      Vuonna 1811 oli kuvernementin- eli lääninhallituksen
37323:  ja sen alaisten virkrumiesten luku venäläisessä Suomessa
37324:  217, :mutta väheni siJtten, :kun suomaiainen hallintojärjes-
37325:  tehnä pantiin läänissä voimaan, 89 :ään. Erooottavia oli
37326:  siis jo si]tä ~syystä nunsa,asti. Suunnitellessaan sen mani-
37327:  festin, joka s~tten ju1aistiin 31 päivänä joulukuuta 1811
37328:  (12 päivänä trummilkuuta 1812), Armfelt oli ehd:ortt,anrut, et·tä
37329:  ne virkamiehet, jotka yhdi1stämisen johdosta kadottivat
37330:  paikkansa, saisivat nauttia entiset palkkaetunsa tahi vas-
37331:  ~taa•van ·elä1kkeen siksi, kuin heidät nimit,ettäisiin muihin
37332:  virkoihin. Poiketen tästä ehdotuksesta ja hyväksyen Spe-
37333:  ranskin vastakkaisen mielipiteen Keisari myönsi erotetta-
37334:  ville virkamiehille eläklreen ainoastaan heinäkuun 1 päi-
37335:  vään 1812, se on vain puolen vuoden ajaksi. Tästä päätök-
37336:  sestä kirjoit1ti Armfelt 7 1päivänä helmikuuta 1812 posti-
37337:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                15
37338: 
37339: tirehtöörille Kustaa Lada,ulle: ,Viipurila.isten virkamies-
37340: ten kohtalo, jotJka yhtäkkiä on erotettu viroista·an ja kynän
37341: piirrolla viska·ttu maantielle,--- on •tuottanut minulle,
37342: minun ·täytyy tunnus•ta.a se, pal jon tuska:a. Mutta asianhaa-
37343:                                  1
37344: 
37345: 
37346: 
37347: rojen tähden, joita en tunne, Keisa,ri ei luullut heidän sen
37348: parempa,a ansaitsevan. __, - - Tätä koske·va keisarillinen
37349: asetus on 30 [oikeastaan 31] päivältä jorulukuuta ja on siis
37350: ilmestynyt a,ikaisemmin, kuin ma:aikunnan yhdistäminen
37351: Uuteen Suomeen tapahtui ja ennenkuin HaHitsijan tahto
37352: s~ellä vielä oli minkään raj·oitust.en alainen. Hänen Majes-
37353: teebtinsa on toivonut, että tämä erotus vdta•an n:Whden huo-
37354: mruttaisiin ja tarkoin pidettäisi·in .silmäJllä". Ja juuri Arm-
37355: fdtia oli erotet·tujen virkamiesten siitä kiittämi•nen, ettei
37356: yllä oleva määräys sitten lopulta,kaan }äänyt voimaan. Maa-
37357: herra StjernvaPlille, joka hänki.ll innokikruasti ajoi kysymyk-
37358: sessä olevien virkamiesten asiaa, !kirjoitti Armfelt 29
37359:  päivänä seuraavaa kesäkuuta: ,Varmaankaan ei kielle.tä,
37360:  mitä Te yleistä hyvää silmällä pitäen tahdotte ja toivotte,
37361:  vaikka ·tosin on erittäin vaikeata saada poistetuksi Keisarin
37362:  kova vastenmielisyys sitä virkamiespaljoutta vastaan, jonka
37363:  hän arvelee olevan, ja j01ka ennen on ollrutkin, syynä läänin
37364:  onnettomaan .tilaan". Muutamia päiviä myöhemmin, 3 päi-
37365:  vänä heinäkuuta, saatto~kin Armfelt ilmoittaa, että kysy-
37366:  mys oli saa:tettu onneliliseen loppuun. Stjernvallin kirje,
37367:  jonka hän oli näyttänyt Keisarille, oli taivuttanut tämän
37368:  Illlåäräämään, että niille Vi.ipurin läänin virkamiehille,
37369:  joita ei oltu muualle sijoitettu, piti palkka makselttaman
37370:  vuoden loppuun, ja kaikille heistä, jotka kohtuU:della saat-
37371:  ooivat eläkettä va.atia, oli se myönnettävä.
37372:       Yhtä perätön on syy.tös mikäli se koskee Armfeltin
37373:  suhdetta venäläisiin tilanhaitijoihin Vanhassa Suomessa.
37374:  Talonpoikien V•erot ja ul~osteot niin kruunu:Ue, :kuin 1lahjoi-
37375:  tusmaitten isäimiHe oli •tässä maakunnassa 18 vuosi-
37376:  sadalla määrä;tty hallituksen toimeenpanemissa vevorevi-
37377:  sioneissa, mutta siitä huolimatta olivat isännät, niinkuin
37378:  siihen jo ylempänä viitattiin, vuosisadan lopulla ruvenneet
37379:  omavaltaisesti veroja korottamaan ja usei·ssa tapauksissa
37380:  saaneet siihen ihallituksenkin vahvistuksen. Jo ennen maa-
37381: 16 1912.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 20.
37382: 
37383: kunnan yhdistämistä muuhun Suomeen oli hallitus kuiten-
37384: kin uudelleen ,ryhtyny.t talonpoikien oikeutta suojelemaan.
37385: Keisari Aleksanteri oli muun muassa kieltänyt heille rasit-
37386: tavan n. s. Taubilan kon:trruhdin käy,täntöön ottrumisen ti-
37387: loilla, joilla sitä ei vielä silloin noudatettu. Manifesti 31
37388: päivältä joulukuuta 1811 (12 päivältä tammikuuta 1812)
37389: sisälsi sitten säännöksen, j-oka velvoitti lahjoitusmaitten
37390: haltijat palauttamaan alustalaisten verot revisioneissa vah-
37391: vistettuihi.n mää,riin, ~toimelllpide, joika tk:ai1kkein useimmissa
37392: tapauksissa oli8i tietänyt niiden tuntuvaa alentamista.
37393: Tätä;kin määräystä Keisari itse oli alkuperäisestä ehdotuk-
37394: sest·a jonkun verran koventanut. Armfelt puoloo:taan katsoi
37395: kyLlä vel'ojen huojentamisen lahjoitusmailla välttämättö-
37396: mäksi, mut.ta venäläisten donatarioitten kiihtyvä tyyty-
37397: mäU.ömyys viimeksi mainitun manirfestin puheena olevwan
37398: säännökseen ja todellinen vaikeus enää tarlroin sovittaa
37399: käytäntöön aikaisempia revisioneja sai hänet jo keväällä
37400: 1812 ehdottamaan Keisarilie asetusta, jonka mukaan verot
37401: ja ulosteot la;h:joitusmaillakin oliva·t uuteen, lähimmässä
37402: tulevaisuudessa ,toimitetta vwan verollepanoon sall!kka säily-
37403: tettä vät siihenastisessa määrässään. Keisarin kannasta tä-
37404: hän ehdotukseen nähden Armfelt 9 päi'Vänä huhtikuuta kir-
37405: joitti maaherra StjernvaHille: ,Eilen Keisari myöntyi
37406: lykkäämään toistaiseksi 1728 vuoden revisionin ennenaikai-
37407: sen voimaan astumisen. Hän pani ensin vastaan, ja suos-
37408: tui vasta sitten kuin Rehbinder ja minä olimme vakuutta-
37409: neet, että varmaan Stjernvall valvoo sorrettujen talonpoi-
37410: kien oikeuksia".
37411:     Puheena oleva asetus 9 päivältä huhtikuuta 1812 oli
37412: yhdistämisen jälkeen ensimäinen askel siinä kehityksessä,
37413: joka johti armolliseen asetukseen 25 päivältä marraskuuta
37414: 1826, minkä kautta, kuten tunnettu, lahjoitusmaitten isän-
37415: nät saivat täyde.t rälssin omistaja-n oikeudet eli toisin sa-
37416: noen vallan oman harkintansa mukaan ko!'otta;,a alust·alais-
37417: ten veroja ja ihäätääkin heidät ti1oiltaan. Siten poistui
37418: kyllä pääasiallisin aihe donat·arioin vihamielisyyteen Suo-
37419: men lakeja kohtaan, mutta sen sijaan kä!'sivät talonpojat
37420:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                   17
37421: 
37422: raskainta vääryyttä, ja maakunnan henkinen ja aineelli-
37423: nen edistys oli pi.tkiksi ajoiksi tehty miltei mahdottomaksi.
37424: Vähitellen vakaantui sentähden hallituksessakin se tieto,
37425: että ainoa keino Viipurin läänin oloja jäytävän haavan
37426: parantamiseen oli tilaisuuden valmistaminen lahjoitusmait-
37427: ten ·talonpojille valtion myötävaikutuksella lunastaa itsel-
37428: leen omistusoiikeus viljel•emiinsä .t;~loihin. Suomen Val>tio-
37429: säädyt trukasivat vuonna 1867 tarkoitukseen tarvittavan
37430: valtiolainan ja vuonna 1891 oli viimeinenkin kysymykseen
37431: tulevista lahjoitusalueista lunastettu. Lahjoitusmaitten lu-
37432: nastamiseen oli silloin käytetty yli 17 miljoonaa markkaa
37433: Suomen valtiovaroja. Pariinsataa1ntuhan1teen henkeen
37434: nouseva väestö on täten kaikenpuolisessa kurjuudessa elä-
37435: vistä, donatarioin ja heidän voutiensa mielivdtaan jäte-
37436: ty~stä ·ahvstalaisi:sta ikahotettiU itsenäisii{)si ma·anomistajiksi,
37437: ja näin on ma,akunnan v~auras•tumiselle vahva pohja las-
37438: kettu.
37439:      SuoriittamalLa Viipurin läänin lahjoitusmaitten lunas-
37440: tuksen on Suomen val.tio tä;yttänyt mitä tärkeimmän, mutta
37441: samalla myöskin erittäin vaikean sosialisen tehtävän. Neu-
37442: vottelukunnan pöytäkirjassa katsellaan kui,tenkin tätä
37443: toimenpidettä kokonaan toiselta kannalta. Laajat lahjoi-
37444: tusmaa.t ,venäläisten maanomistaj.ain käsissä, jotka usein
37445: siirtelivät suomalaisille rt:i·loilleen venäläisiä talonpoikia si-
37446: säkuvernementeista, olivat tietenkin voimakkaana jarru-
37447: tuksena Viipurin läänin suomalaistuttamiselle". Sentähden
37448: pöytäkirjassa yhdytäänkin eraan kirjailijan valituk-
37449:  seen, et.tä Venäjän hallitus srullimalla suomalaisen val-
37450: tiolainan ottamisen lahjoitusmaitten lunastamista varten,
37451: välillisesti itse oli ,myötävaikuttanut venäläisten ainesten
37452: poistunkemiseen siitä Karjalasta, joka oli jo ammoisina ai-
37453: koina kuulunut Suureen Novgorodiin ja jonka pakanalli-
37454: set asukkaat olivat jo 12 ja 13 vuosisadalla kääntyneet
37455:  kreikanuskoon". Neuvottelukunta on siis sitä mieltä, että
37456:  venäläisyyden etu oi1kein käsitettynä olisi kehottanut estä-
37457:  mään reformin toimeenpanoa, joka muuten oli kipeäin sosia-
37458:  1isten ja taloudellisten e~päkohtain vaatima. Eduskunnan ei
37459:                                                              2
37460: 18 1912. -     Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
37461: 
37462: tarvitse erittäin todistella, että tällaiset lausumat väkisinkin
37463: herättävä:t sen ajatuksen, että Teidän Keisarillinen Majes-
37464: te~tinne suOilllaJaisten rul.amaisten aineeHinen ja henkinen
37465: menestys nykyään ovat Keisarikunnan halli:tusmiesten sil-
37466: missä ·aivan arV'ottomia asioita, niin pian kuin pieninkin
37467: venäläisyyden etu, tJOidellinen <taihi :luuloreltu, on kysymyk-
37468: sessä. ,sitä vastoin huomauoottakoon, et,tä lahjoitusmaitten
37469: lunastus tapahtui ilman mi!Il!käänlaista myyntipaikJkoa; oma
37470: etu taiV'utti dmra1tar.iot poikkeuksetta täy,ttä iklorvausta V'as-
37471: taan luopuma1an tiloista, joista heidän tulonsa raJik:uperäisten
37472: virljelystwpojen ja väestön a:lhaisen kulttuuriast~een tähden
37473: oliva.t ika;iik:ista tkiskoonisista huolimatta suMeeUisest.i niuk-
37474: koja. J,a sekin tässä merkiWuköön, että pöytäkicrjassa mai-
37475: nittu tdonrpoikien siir.tä;minen sisä-Venäj ä·l:tä Viipurin ~ää­
37476: niin 'oli twp.whtunut perin vähäisessä rmäärässä; maakunnan
37477: yhdistäminen muuihun Su:ormeen tuot,t:i näille maaorjille, eri-
37478: näisiä poikkeuksia luik:urun ot,tamatta, henkilö,ko:htaisen va-
37479: pll!uden, ja mi'Ssä he kuten Kyyrölässä Muolan pitä,jässä to-
37480: della vi~jelivät maa:ta, ovat ihelk:in puiheena olevan lunastus-
37481: toimen kruutta joutuneet oman loonnun ha,lrtijoiksi.
37482:      Väittruessään suomalaisten viime aitlmina harjoittaneen
37483: Raja-Karjalassa sekä Venäjänkin puolella rajaa venäläis-
37484: va;staista ja kreikanuskoista kirkkoa kohtaan vihamielistä
37485: y lly;tte;lyä puheena ol.eva pöytäikirj a suuntaa syytöksensä
37486: ensisijassa Sortavalan kansakoulunopettajaseminaaria vas-
37487: taan. Seminaarin opettaja.t, niin siinä vakuutetaan, ova·t
37488: esiintyneet ,tehokkaina suOilllalaisen natsionalismin propa-
37489: gandisteina" ja sen oppilaat ovat olleet venäläisvastaisen
37490: vaikutuksen päälevibtäjinä karjalaisten keskuudessa: hei-
37491: dän opetuksessaan ,vallitsee ei ainoastaan venäläis- vaan
37492: mJlÖS oikeauskois-vast·ainen henki".
37493:      Tämä esitys sisältää kauttaaltaan vääristelyä. Ryhty-
37494:  rniittä yksityiskoht:a~sesti tätä osattama.an, Eduskunta vain
37495: huomauttaa sitä tunnettua tosiasiaa, että useat Sortavalan
37496: seminaarin kreikanuskoisista oppilaista ovat jatkaneet
37497: opintojaan Pietarin pappissemina·arissa ja senjälkeen sie-
37498: lunpaimenina toimineet kotiseutunsa seurakunnissa. Sitä
37499:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                19
37500: 
37501: he tosiaankaan eivät olisi tehneet, jos seminaari olisi istut-
37502: tanut heihin viihaa ikrei~kala,iskatolista uskontoa vastaan.
37503:     Nähtävästi kuill:enk:in se tyytymättömyys Sor:ta valan
37504: seminaariin, joka ilmenee neuvottelukunnan perusteluissa,
37505: oikeastaan aiheutuukin siitä, että seminaari on suomen:kieli-
37506: nen ja että opettajat ja oppilaat siellä niinkuin muissakin
37507: Suomen oppilaitoksissa pitävät Suomea isänmaanaan. Pöytä-
37508: kirjassa puhuta.an vanhan venäläis'en maan ,epäkansallis-
37509: tuttamisesta"; ja on aja:tus ilmeisesti se, e.ttä kansanope-
37510: tuksen pi;täisi Karjalassa, ll1ina'kin kr,eikanuskoisissa seura-
37511: kunnissa, twpaht~ua venäjäksi. Mutta kun väestö näissä seu-
37512: rakunnissa puhuu ja yrmmiiDtää ainoast,aan suomea, olisi
37513: päin V1astoin opetu1ksen antruminen venäjän kielellä sellai-
37514: sella pai'k!kakunnarlla ollut, niinkuin se nytkin on, ilmeinen
37515: yritys kansakoulun a'vulla ~truivu.ttaa asukkawt oman !kansal-
37516: lisuutensa hyll{]äämiseen. Aivan 'toisaalta kuin Sortavalan
37517: seminaaris:ta tahi Suomalaisen 'kirj,a~Hisuuden seumn ,runon-
37518: kedi;äjien keskuudesta, joita pöy;täkirjassa myöskin syyte-
37519: tää:n politittisesta yHy,ttelystä, ova,t Karjallassa :tniunivat
37520: ,na;ts]onalismin propagandi,stit" haettav.at; heidän ,toimin-
37521: tansa ei tarkoita kotoisen, esi-isätä perityn kansallisuuden
37522:  v;ruhvistamista ja kohottamista, vaan sen hävittämistä vi<e-
37523:  raan tieltä. Mutta m]tä syvemmälle sivistys Kn,rjalassa
37524:  juurtuu, sitä ,eläväanmäksi val'!ttuu siellä tietoisuus siitä,
37525: e:ttä Karjalankin väestö on osa Suomen kansa,a. Näin on
37526:  käynyt muissa osissa Viipurin lääniä, niin on käyvä niillä-
37527:  kin seuduin, joiden ~asu:k!kaatt kreikanuskoisen pwpiston hen-
37528:  kiseen hoi,toon jätettyinä ovat viimeisiin vuosi'kymmeniin
37529:  asti olleet ensimäistä alkeisope:t1ustakin v,aina.
37530: 
37531:    Viipurin läänin yhdistämisestä muuhun Suomeen aiheu-
37532: tuneisiin VenäJjälle vahingollisiin seurauksiin lukee neu-
37533: vottelukunta myöskin Raivolan kylän sekä Valamon ja
37534: Konevitsan luostarien kuulumisen Suomeen. Niinkuin
37535: nämä luostarit, niin on muka Raivolakin ,ikimuistoista
37536: Venäjän omaisuutta". Tämän laita on kuitenkin se,
37537: 20 1912. -      Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 20.
37538: 
37539:  et:tä Rai1volan .kylä, joka sijaitsee Kivennavan pitä-
37540:  jässä lä;hellä Uudenkir1kon rajaa, kuuluu siihen osaan
37541: Viipurin lääniä, joka ainoastaan 90 vuotta, aikakauden
37542: 1721-1811, on ollut yhdistettynä Keisarikuntaan. Muuten
37543: on kyllä totta että tämä, vuonna 1802 sinne siirrettyjen
37544: venäläisten talonpoikien jälkeläisten osaksi asuma kylä,
37545: nykyään on hallinnolli:sessa suhteessa asetet:tu ,tilaan,
37546: jdka tuottaa väestölle hankaluuksia ja on synnyttänyt
37547: selkkauksia venäläisten ja suomalaisten viranomaisten
37548: välillä. Kylän venäläi:set asukkaat ovat nimittäin Suo-
37549: messa asuvina tämän maan ~tuomio- ja poliisivallan
37550: alaisia, mutta armollisen kuulutuksen mukaisesti 15 päi-
37551: vältä helmilkuuta 1864 oleskellen täällä passeilla edelleen-
37552: kin ka,tsobtuina Venäjän al.amaisiksi ja Venäjän ta:lon-
37553: poikaisluokkaan kuuluviksi sekä pantuina kirjoihin Raja-
37554: joen volostiin, riippuvat he toisissa suhteissa, nimenomaan
37555: heidän osuusmaatansa koskevissa kysymyksissä, Pietarin
37556: kuvernementin kunna'llisista laitoksista. Tämä itsessänsä
37557: kylläikin arveluttava kruksinainen asema on Venäjän viran-
37558: omaisten ehdottama ja aikaansaama. Siitä muutenkin ai-
37559: heut~uneet vaikeudet ovat enentyneet siten, että vasta
37560: mainitut kunnalliset laitokset ovat pyrkineet sekaantumaan
37561: sellaisiinkin Raivolan kyläläisten asioihin, jotka Suomen
37562: lakien ja erityisesti myöskin Keisarikunnassa julkaistun ar-
37563: mollisen asetuksen mukaan 2 päiväLtä kesäkuuta 1826 ovat
37564: Suomen viranomaisten käsiteltävät. Keisarikunnan hallituk-
37565: sen kanta :tähän kompetJenssikysymJikseen nähd,en on vaih-
37566: dellut. Alkuansa sisä·asiain- ja finanssiministeriöt käsi.ttivät
37567: Raivolassa asuvien venäläisten oikeudellisen aseman sa-
37568: maksi kuin muitten Venäjän alrumaisten, jotka passilla oles-
37569: kelevat Suomessa. Myöhemmin si:tä va:st1oin, e:simed{'~k:si
37570: vuonna 1894, sisäasiainministeriö on ajanut sitä mielipi-
37571: cle1ttä, ~et,tä puheena olevat kyli:i:lä:iset eivät missään suhte~essa
37572: ole Suomen lakien eiJkä sen oikeus- ja ihaHintovi:ra:stojen
37573: alaisia.
37574:      Mitä taas tulee raivolalaisiin itseensä, on heidän
37575: pääasiallisin valituskohtansa koskenut sitä seikkaa, että
37576:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                21
37577: 
37578: heidän on ollut suorittaminen paitsi maksuja sille ,kylä-
37579: yhteiskunnalle", joksi Raivola on muodostettu, vuotuista
37580: mieskohtaistu kunnanmaksua Rajajoen volostille, jossa
37581: kylän asuillka.a·t, ku:ten sanot~u, ovat kirjoissa, mi,kä malksu
37582: on 4 ruplaa 80 kop~kkaa kultakin 17 vuotta täyttäneeltä
37583: mieshenkHöltä, kunnes hän tulee 55 vuoden ikä,iS€1ksi. Itse
37584: asiassa näyttää velvollisuus ottaa osaa Rajajoen voiostihal-
37585: linnon menoihin sisältävän jonkun kohtuuttomuuden, syys-
37586: tä, •että etäällä olev.an Raivolan asuiklmat eivät paljon ollen-
37587: kaan liene voineet käyttää hyvä.kseen mainitun voiostin
37588: yleishyödyllisiä laitoksia. Sitä vastoin he eivät suorita mi-
37589: tään veroja Kivennavan kunnalle ei·kä Suomen kruunulle
37590: muita maksuja kuin 10 markan palstaveron hehtaarilta,
37591: josta kruunulle koituu kaikkiaan 920 markkaa vuodessa.
37592: Kivennavan kunta taas on saanut kärsiä melkoisia. kustan-
37593: nuksia Raivolan kyläläisten puolesta ja onkin sentähden
37594: anonut, etJtä Raivola siitä täydellisesti erotettaisiin. Sa-
37595: maa ovat puolestaan Raivolan asukkaat anoneet, sen
37596: ohessa myöskin torvoen vapautusta riippuvaisuudestaan
37597: Rajajoen volostista ja orkeutusta itsenäisen kunnan
37598: muodostamiseen. Kun tätä viimeksi mainittua oiikeutt.a
37599: Suomen lakien mulkaan ei ole käynyt myöntäminen muil-
37600: le kuin maan omille kansalaisille, ovat Raivolan venä-
37601: läiset eri aikoina pyytäneet päästä Suomen kansalai-
37602: siksi, mutt:a ovat sittemmin syistä ja vaikutuksista, joita
37603: ei tarkemmin tunneta, peruuttaneet nämä hakemuksensa,
37604: ja siten on heidän kaksinainen, epämääräinen oikeudellinen
37605: asemansa edelleen jäänyt muuttamrutta.
37606:     Es:iitJksensä Raiv:olan kylrustä pää;ttää neuvotrt:elu-
37607: kunt:a sanomalla, että ,kylän juridinen asema voidaan
37608: saada asianmukaisesti selvitetyksi vain siten, että Rai-
37609: volan talonpojat lopullisesti siirtyvät Suomen alamai-
37610: si:ksi tai että mainittu kylä kaikkine siihen kuuluvine
37611: maineen yhdistetruän Pieta·rin kuvernement.t,iin". Jälki-
37612: mäistä keinoa ehd!ot,ti jo aikanaan kenraalikuvernööri
37613: Bobri.koff kirjelmässä Senaatille 11 (24) päivältä jou-
37614: lukuuta 1901, mutta Eenevä:t Senaatin vastJallllksessa
37615: 22 1912. -     Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 20.
37616: 
37617: 1oka;kuun 17 päivältä 1902 esit,etyt asianhaarat vaiikutrta-
37618: neet, eWi ehdotus sillä kertaa sai raueta. Edellinen näistä
37619: vaihtopuolista s. o. raivohlaisten siirtäminen Suomen kan-
37620: salaisiksi, j ot,a Senaatti usea.mman kerran j.a aikoinaan
37621: myöskin venäläiset viranomaiset, esimenkiiksi sotaministeriö
37622: jo vuonna 1858 ja finansslministeriö vuonna. 1876, ovat eh-
37623: dottaneet, olisi epäile:mättå hl'OnnoHisin keino epä:koiht.ien
37624: sy:vjäyttämiseen. Ajateltavissa olisi ku~tenkin vielä iiro1-
37625: maskin menettely. Jos Hallitsijan ja Eduskunlllan yhtei-
37626: sesti päättämän flain ]i;awtta kunnalliset oikeudet myönnet-
37627: täisiin Suomessa vakinaisest'i asuville venfulä·ffiiJle, kat.oaisi
37628: se este, joka ~tähän asti on tehny,t maillidotlto:m.a1ksi jä,rjestää
37629:                                1
37630: 
37631: 
37632: Raivolan v'enäläisen ~asutuksen erinäiseksi Kivenna1vasrta
37633: riippumruttomaksi kunn:ruksi, joka sa:mal1a myöskin vapau-
37634: tuisi n~istä rasituksista, joi,ta kuuluminen Rajaj;oen volos-
37635: :tJiin ny:kyä.än tuottaa asukkaiHe. Sellai,sen toimenpi:teen
37636: johdosta 1\mtoaisivalt arvattavasti kaikki pääasialliset ai-
37637: heert valit!llksiin j.a seHclm uksiin.
37638:       Valamon ja Konevitsan luosta,reista väittää neuvotte-
37639: lukunta, että ne ,suomalaisten viranomaisten pahansuo-
37640: paisuuden vuoksi" elävät sangen vaikeissa olosuhteissa.
37641: Pa.halllsuopaisuudeksi näkyy siinä katsottavan jokainen teko
37642: suomalaisten viranomaisten puolelta, joka tarkoittaa Suo-
37643: men lakien sovellutt,amista näåden luostarien maanomis-
37644: tus- ja muihin puhtaasti taloudelli,siin asloihin. Todellisuu-
37645: dessa näyttää syytös pahansuopa'i:suudoot'a olevan k~aikke1a
37646: perää vailla, jota paitsi niä:i1lä hengelEsillä laitoksina aina
37647: on :maan .lmnmal~kuv·ermÖiöreissä j:a kreikkahiska,tro1isen kir-
37648: kon ylimmässä hallituksessa ollut niin vaikutusvaltaisia
37649:  suojelijoita, että niiden etujen polkemisesta ei ole voinut
37650:  olla puhettakaan.
37651: 
37652:    Selostettuaan tavalla, jonka lkierous edellisestä on näh-
37653: tävänä, Viipurin läänissä ennen :maakunnan yhdistämistä
37654:  Suuriruhtinaskuntaan vallinneita oloja ja siltten tämän
37655: yhdistämisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, lausuu neu-
37656: vottelukunta ylempänä jo mainitun johtopäätöksen, että
37657:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                23
37658: 
37659: sanotussa läänissä luotu asema ei ole sopiva Venäjän valta-
37660: kunnan arvolle ja. uhkaa sen turvallisuutta. Aivan luon-
37661: nolliseksi sentähden sanoo se sitä Venäjällä viime aikoina
37662: •tehtyä vaatimusta, että Viipurin lääni jälleen olisi yhdis-
37663: tettävä Keisarikunnan kuvernementteihin.
37664:      Lisätukena tä-lle vaatimukseille mainitaan venäläinen
37665: huvila-asutus läänin ka.akkoisosassa ja sen mukana viime
37666: vuosina suuresti enentyneet aineelliset siteet Pietarin väes-
37667: tön ja puheena tolevan ·paikkakunnan välillä. Tä,mä huomau-
37668: tus tehdään kuit.enkin aivan ohimennen, ja neuvottelukunta
37669: rientääkin lisäämään, että Viipurin läänin tahi osan siitä
37670: yhdistämistä Keisarikuntaan vaativat ensi sijassa poliit-
37671: ti1sta •laatua ol.evat näkökohd3Jt. Näyttää siis siltä, kuin
37672: neuvottelukunta ei itsekään todellisuudessa katsoisi lu-
37673: kuisain pietarilaisten kesänvieton omissa tahi vuokra-
37674: tuissa huviloissa rautatien varsilla Suomen puolella rajaa
37675: pllheena olevaan asi·aan sanottavasti va;ikut,tavan. Kysy-
37676: mystä •arvostellessa onkin huomioon ot.etta,va huvila-aSIUtuk-
37677: sen kasvaminen niinkuin myöskin se tosiasia, että paikka-
37678: kunnalla vierailevat venäläiset, tyytyväisinä siellä vallit-
37679: seviin oloiihin, eivä1t mitenkään, mikäli yleensä vaJkuruoota;an,
37680: toivo seudun erottamista Suomesta. Henkilökohtaiseen ja
37681: omaisuuden turvallisuuteen nähden heillä ei ole ollut valit-
37682: ·tamisen aihetta, ythtä <vähän :kuin ~tullival.vonta Suomen
37683: puOllella tuottaa heille mitään varsinaisia hankaluuksia, ja
37684: pitkällekin meneviä mukavuusvaatimuksia on Suomen hal-
37685: litus, muun muassa r3Jkennu{tamaJ1a ja ylläpitämällä lml-
37686: liin viertotien, koettanut tyydyttää. Se epäkohta, että seu-
37687: dulle pysyvästikään asettuneet venäläiset eivät tähän asti
37688: Suomen tk:ansalaisoikeutta hankkimatta ole olleet asiano-
37689: maisissa kunnissa ääniVt!lJUaisia, on varmaankin, niirrkuin jo
37690: ylempänä Raivolasta puhuttaessa huomautettiin, Edus-
37691: kunnan myötävaikutuksella poistettavissa. Saavutettuaan
37692: kunnalliset oikeudet voisivat he tietysti helpommin valvoa,
37693: että terveydenhoito- y. m. olot hei:dän asuma;Haan alueella
37694: kehitetään väestön kasv1l!misesta lisä1ärrtyvien rtlarpeitten
37695: mukaan.
37696: 24 1912. -     Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 20.
37697: 
37698:      Ne poliittiset nitkökohdat, joille neuvottelukunta antaa
37699: ratkaisevan merkityksen, sisältyvät väitteeseen, että Vii-
37700: purin läänin nykyinen Keisarikunnasta eristetty asema on
37701: melkoisena vaarana valtakunnan pääkaupungille, vaikeut-
37702: taen sen suojelemista vallankumouksellisilta aineksilta ja
37703: sen puolustusta sodassa.
37704:      Tämän todistamise.ksi huomauttaa neuvottelukunta, että
37705: 1905 vuoden trupausten jälflmen vasta sanot,ulle huvHa-
37706: alueelle muiden vieraitten muassa asettui Keisarikunnan
37707: terroristisiin järjestöihin kuuluvia henkilöitä, jotka sitten
37708: täältä käsin valmistelivat Pietarissa toimeenpantavia val-
37709: 'tlullisia murhia, ja käyttää tämän seikan ilmeisesti tervetul-
37710: leena aiheena mitä päättömimpiin, kerrassaan mielettömiin
37711: 1kuvailuihin valtiollisesta a1semasta Suomessa, 1lmnsan ja
37712: erityisesti virkamiesten valtiollisista tarkoituksista ja hank-
37713: keista. Täällä pyritään muka lopullisesti Suomenmaan ir-
37714:  roittamiseen Keisarikunnasta. ,On seikkoja tiedossa, jotka
37715: osottavat, että Voima-liitto, joka piilee uuden nimen ,Va-
37716: pa:uden liiton" t~akana, ja:t:kwa rikollista toimilll,ta.ansa enti-
37717:  sellä tarmollaan, että salaisissa paikoissa on 'kätkettynä
37718:  suuria varastoja taisteluaseita, pommeja ja kuularuiskuja,
37719: että erilaiset urheiluseurat, vieläpä poliisireservi·tkin ovat
37720:  aijotut tuleviksi kantajourkoiksi kapinalliselle suomalaiselle
37721:  armeijalle, että tämän armeijan toimintasuunnitelma on jo
37722:  laadittuna ja että huolellisesti valmisteltu kapina on val-
37723:  miina puhkeamaan sen johtajain annettua ensimäisen mer-
37724:  kin."- Tällaiset syytökset, jo.iden mahdottomuuden jokai-
37725:  nen vain lyhyenkin aj,an Suomessa elänyt ihminen käsittää,
37726:  ei kaipaa kumoamiseksensa sanaakaan.
37727:      Mitä tulee kaaldmis-Karja:lm'lSa takavuosina Keisari-
37728: .lmnnan ylempiä vira•numailSI:a vastaan suunni,teltuihin
37729:  r~koksiin, niin on .merkille panta.va, et,tei ainoa,takaan
37730:  paikkakunnan suomalaisista, eiikä tiettävästi ketään sinne
37731:  pysyvämillin sijoittuneista venäläisistäkään asukkaista ole
37732:  huomattu niihin osa:lihs~ksi. Kaiken sen, mitä te.l.'lroristiset
37733:  ainekset vielä viirrneisenkin vuoden kuluessa ovat voineet
37734:  Keisarikunnassa suorittaa, pitäisi myös herättää epäilyksiä
37735:            Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.             25
37736: 
37737: tokko Suomen ja Keisarikunnan välisen rajan siirtäminen
37738: lännemmäksi miNään tavaJla lisäisi vallanpitäjien turvalli-
37739: suutta terrori,stisia tekoja vastaan.
37740:     Kaikkein suurimmat vaarat tuottaa neuvottelukunnan
37741: väitteitten mwkaan Viipurin läänin kuuluminen Suomeen
37742: arvosteltuna Keisarikunnan ja erityisesti pääkaupungin so-
37743: tilaspuolusturksen kannaM.a. Suomi ei mUJka enää ole mik-
37744: sikään turvarksi Pietarin kaupungille, vaan saattaa se väes-
37745: tön vihamielisyyden tähden pikemmin muuttua tukipai-
37746: kaksi vieraan hyökkäykselle. Sen tähden sotaministeri, niin
37747: pöytäkirjassa ilmoitetaan, oli sitä mieltä, että puolustus-
37748: tarkoitus vaati koko Vii<purin läänin palauttamista Keisari-
37749: kunnan välittömään vallanalaisuuteen, mutta siihen näh-
37750: den, että näin monimutkaisen toimenpiteen valmisteluun
37751: tarvittiin aikaa, oli hän kuitenkin arvellut mahdolliseksi,
37752: että Pietarin kuvernementtiin toistaiseksi yhdistettäisiin
37753: ainoastaan Rajajoen ja Inonniemen varustusten välinen
37754: ranta-alue, eli toisin sanoen Kivennavan ja Uudenkirkon
37755: pitäjä,t.
37756:     Harkitessaan tätä sotaministerin puolesta tehtyä eh-
37757: dotusta ne:uvottelukuntrukin tuli ,siihen käisi<tykseen, että
37758: kysymyksen ra,tkaiseminen koko laajuudessaan, s. o. koko
37759: Viipurin läänin yhdistäminen takaisin Keisa:rikunta,an, to-
37760: deUarkin vaati pitkän valmisteJuajan, jonka ~tähden, ja
37761: vaikka mahdollisimman pian olisi ryhdyttävä valmista-
37762: maan yhdistämistä koko laajuudessaan, pitäisi kuitenkin
37763: ensi työksi s<Uorit<taa se toimenpide, jO'ta sotaministeri
37764: pitää erityisen kih-eellisenä. Jo tämänkin kautta kysymys
37765: Raivolan kylän olojen jä,:rjestämisestä saataisiin tyydyttä-
37766: västi r.a~tkaistuksi, j,a rajan siirtyessä lännemmäksi vapam-
37767: tettaisiin mainitussa kahdessa pitäjässä oleskelevat huvila-
37768: a,sukkaat tullitarkastuksen tuottamista hankaluuksista.
37769:     Näm.ä tässä kerrotut strateegiset eli puolustusnäkökohdat
37770: ov·rut sitä laa,tua, että Eduskunna:sta on kerrassaan käsit-
37771: tämätöntä, kuinka saattaa sellaisilla pe-rusteilla ehdot,taa
37772: min:kään ~alueen •eroittamista Suomesta. Onha,n kumo-
37773: amaton totuus, etttä sot~ahallinnolla on kaikkialla Suomen
37774: 26 1912. -    Edusk. auom. -      Auomusmiet. N :o 20.
37775: 
37776: mantereella ja vesillä pääasiassa sama toimintavalta puo-
37777: lustuksen järjestämisessä kuin missä muualla ,tahansa val-
37778: takunnan alueella. Se voi lähettää tänne ja oman har-
37779: kintansa mukaan sijoittaa niin suuren sotavoiman, kuin se
37780: kulloinkin katsoo tarpeelliseksi; se voi minne tahansa ra-
37781: kennuttaa linnoja ja muita varustuksia ja pakkolunastuk-
37782: sella saada siihen käytettäviä maa-alueita; väestö on tääl-
37783: läkin majoitus- ja sotalaitoksen .tarpeeksi suoritettavan kyy-
37784: ditysvelvollisuuden alainen; sot,avaaran sattuessa on Kei-
37785: sarilla ja Suuriruhtinaalla valta määrätä, että yksityinen-
37786: kin rautatie on käytettävä yksinomaisesti valtiota varten.
37787: Nämä huomautu!kset jo rii,ttänevät todi.st.ukseksi, että Vii-
37788: purin läänin tahi joidenkuiden sen pitäjien yhdistäminen
37789: Pietarin kuvernementtiin ei millään tavoin lisäisi valta-
37790: kunnan eikä nimenomaan myöskään Pietarin kaupungin
37791: puolustusvoimaa.
37792:     Tultuaan siihen tulokseen, että .ensi aluksi Kivennavan
37793: ja Uudenkirkon pitäjät ovat erotettavat, koskettelee neu-
37794: v;otte1ukunt,a ikysymystä, missä järjestyksessä se OIIl ,teh-
37795: ,tävä, ja la:usuu mielipite.enä.än, et,tä siinä Imhden ja myö-
37796: hemmin myöskin laajempaa koko Viipurin läänin erotta-
37797: mista koskevien aikeitten toteuttamisessa on noudattami-
37798: nen 17 (30} päivänä kesäkuuta 1910 annetun lain määräyk-
37799: sla. Seikkaperäisen suunnittelun valmistelua varten neu-
37800: vottdulkunta sen ohessa, niinkuin Eduskunta jo tämän ano-
37801: muksen alussa mainitsee, ehdottaa virastojen välisen komi-
37802:  tean ase·tta:mista sisäasiruinministeriöön. Eihdotu:ksen koko-
37803: na•i·sUJudessaan ilmoitetaan Teidän Keisarillisen Majesteet-
37804: tinne hyväksyneen.
37805:     Tähänastisessa esitJiksessä:än on Eduskunta kohta koh-
37806:  dalta näyttä;nyt, minkälaisille pe:rusteiUe neuvotte1Uikunta
37807:  rakentaa erottamisehdotuksensa. Lienee syytä vielä lisätä
37808:  pari sa<11aa siitälli'in, mihin neuvottelUJkunta ei vetoa ehdo-
37809:  tuksensa tueksi.
37810:     I&himpänä syynä Keisa,ri .Aleksanteri I :n päätökseen
37811: yhdistää Viipurin lääni muuhun Suomeen oli ollut se sur-
37812:  kea rappiotila, joka silloin oli läänissä kaikilla aloilla näh-
37813:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                   27
37814: 
37815: tävänä. Mitään tämänluontoista syytä sata vuotta taka-
37816: perin toimeenpannun yhdistämisen peruuttamiseen ei
37817: neuvottelukunta esitä. Eikä se voisikaan sitä tehdä, sinä
37818: niin aineelliseen kuin henkiseen viljelykseensä nähden
37819: on Viipurin lääni nykyään verra,ttomasti korkeammalla
37820: asteella kuin vuosisata takaperin sen ,joutuessa takaisin
37821: suoma1aisen isänmaan yhteyteen. Tämä jää 'tosiasiaksi,
37822: vaikkakaan läänin väestö, jota lahjoitusmaaolot ja muut
37823: menneitten aikojen perinnöksi jruttämät .raskaa.t epä!kohdat
37824: 19 :kin vuosisadaHa kauan ovat 'painam.eet, ei suinkaan
37825: vielä joka surhteessa ole edistynyt muun Suomen 'Väestön
37826: .tasalle.
37827:      Toinen asia, josta perusteluissa niinikään ei lausuta sa-
37828: naakaan, on se kysymys, mitä erotettavien alueitten asuk-
37829: kaat, joiden koko elämään ja tuleva~suuteen tämä toi-
37830: menpide niin syvästi koskisi, itse puolestaan ehdotuksesta
37831: ajattelevat.
37832:      EduskunJta on ylempänä maininnut sen al,amaisen ano-
37833: muski~elmän, jolla Kiv•ennavan asukka•at vuonna 1823
37834: kääntyivät Hallitsijan puoleen saadakseen jo siHoin herä-
37835: tetyn kysymyksen heidän pirtäjänsä Suomesta erottamisesta
37836: raukeamaan. Tässä kirjelmässä he muun muassa lausu-
37837: va't: ,Emme •tosin vie1ä tiedä mikä hallinto ja mitkä lait
37838: ja lai,tokset saa,ttava.t olla meillle ,aijotut, mutta kun huihu
37839: nimenomaan ,kJertoo, että Klivennapa :tulee yhdistettäväksi
37840: Pietarin 'kuvernemen ttiin, niin lienee siinä rii•ttä väsrti ai-
37841: hetta siihen oJetukseen, että ne laitokset ja asetmikset, jotka
37842: oikeudenhoidon, :toimee.npanon ja ~talouden aloilla nykyään
37843: ovat siellä voimassa, ,tulevat meihinkin ulotettav,iksi. Nämä
37844: lait ja asetukset ovrut :kokonaan toiset kuin ne, jotka ikimuis-
37845: toisista ajoista 'asti ovat olleet esi-isiemme ja meidän itsem-
37846: me noudatetJtavi'a ja jort:Jka Venäjän vii,saat Hall1tsijat a[lk:aen
37847: Keisari Pietari SuurestJa niinikään ovat meille vahvista-
37848: neet. Ensinmainitut saattavat itsessään olla parempia,
37849: yksinkertaisempia ja täydellisempiä kuin jä'lkimäiset;
37850: mutta näiden mukaan ovat luontomme ja tapamme vuosi-
37851: satojen ·kuJuessa muodostuneet, ja lapsuudesta asti on tra-
37852:  ditsioni opettanut meitä tekemään mitä ne käskevät
37853: 28 1912. -     Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 20.
37854: 
37855:  tahi sallivat ja välttämään sitä mitä ne kieltävät. Nyt
37856:  sitävastoin uuden astuessa vanhan sijaan tämä suuren
37857:  y,leisön luotettavin ohjaaja katoaa, ja monen sukupolven
37858: lakkaamattloma>t erehdykset, useinkin ehkä niin oleellisissa
37859:  asioissa, että hairahtuneen onni j'a elämä sii,tä riippuu,
37860: tulevat olema'an se kallis oppiraha, joka vihdoin voi kau-
37861: kaisille jälkeläisille lunastaa tDJkaisin yhtä varma.n ja on-
37862: nellisen aseman. Ja ne virkamiehet, joiden tulee panna
37863: uusi laki käytäntöön ja ra'tkaista oikeusasiat välillämme:
37864: - vieraita tuleva,t ne meille oiemaa.n ja erotetut meistä
37865: uskontunnustukseltaan, twvoiltaan ja kieleltään, jotka OVIat
37866: ne kolme pyhää lähdettä, mistä aivan itsestään virtaa ala-
37867: mai>siin kuuliaisuutta, luottamll'Sta ja kunnioitust•a, ja mistä
37868: esivallan edustajat ammentavat sitä olevien olojen tunte-
37869:  musta, johon oikeudenmukainen arvost-elu perustuu - -".
37870: Esitettyään senjälkeen miten ne asiarrhaarat, jotka läihinnä
37871: olivat erottamisajatuksen herättäneet, heidän nähdäksensä
37872: voitaisiin paraiten järjestää, anojat lopettavat kirjelmänsä
37873: &euraavaS>ti: , - - joka tapauksessa alllomme al,amaiS>Uu-
37874: dessa Teidän Keisa.ri.Uista Majesteettianne armossa säi-
37875: lyHämään meille sen halli>t.ustavan j1a selll aseman valtion
37876: jäseninä, jonka olle>ssa vormassa me jo arvaamattoman
37877: piJtlkät ajat olemme olle.e't .tottuneita ehdot,tomalla kuu-
37878: liaisuudella ja horjumattomaHa uskoillisurt1deUa. täyttä-
37879: mään kaiklki l~a:psen ,t,a;v,alla !kunnioitetun Esivallan käskyt."
37880:      Viime vuoden syksyllä tiedon levittyä, että Kivennavan
37881: ja Uudenkirkon pitäjien erottaminen Suomesta nyt to-
37882: dellakin oli Keisarikunnan hallituspiireissä 'Va.lmistuksen
37883:  alaisena, pidettiin näissä pitäjissä, niinkuin muuallakin
37884:  Suomessa, lukuisia vastalausekokouksia, jonka ohessa nii-
37885: den aiSukkaat päättivät alamaisessa adressissa ilmilausuu
37886: Hallitsijalle ne tunteet, joita saapunut sanoma heissä he-
37887: rätti.    Adressin alle kirjoittivat ainoastaan 21 ikä-
37888: vuotta täyttäneet henkilöt; sittenkin kertyi neljässä päi-
37889: vässä 9,263 nimeä. Marraskuun 3 päivänä adressi jätettiin
37890: Viipurin lääninhallittrkiSeen saatetf:,t:avaksi Teidän Keisaril-
37891: liselle MajesteetiUenne, mutta tiedetään, ettei tämä vieläkään
37892:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                 29
37893: 
37894: ole tapahtunut. Sen sijUJan "\"iranomaiset ova•t .admssin syn-
37895: nystä, m~hin nä'hdtm kai[{ki asianha.arat ovat y1l.eisesrti tun-
37896: nettuja, panneet toimeen pa:iklmkunnalla uudiste.ttuj.a kuu-
37897: lusteluja, joiden tarko:Ut.uksena näJkyy olevan ahdistaa näi-
37898: den pi·täjien asukka•i.ta siitä syystä, että he ova:t anomuksell:a
37899: kääntyneet Hamtsijan i•tsensä puoleen. Näin ollen Edus-
37900: kunta on !lm.tsonut syyt·ä olevan ottaa tähän p;Uiheenalaisen
37901: asiakirjan kokonaisuudessa•an. S.e kuuluu:
37902: 
37903: 
37904:   ,Suurival.taisin, Ål'mollisin Keisari ja Suuriruhtinas.
37905:     Me allekirjoittaneet, Teidän Keisarillisen Majesteettinne
37906: uskolliset alamaiset Kivennavan ja Uudenkirkon pi.täjissä
37907: ViiJpurin lääniä, uskalLamme alamaisuudessa Valtaistuimen
37908: edessä ilmituoda ne •tuskan tunteet, jotka ovat täyttäneet
37909: mielemme, siitäperin kuin saimme kuul'la ehdotettavan, että
37910: Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät erotettaisiin Suomesta
37911: ja yhdistettäisiin Pietarin kuvernementtiin. Tarmo kaik-
37912: koaa työstämme päivisin, uni öisin ·silmistämme sitä aja-
37913: tellessa.
37914:     Onhan se elämän kovimpia kohtaloita, kun perheen
37915: keskuudesta väkisin ·riistetään joku sen jäsen, varsinkin sen
37916: nuorempia tjäseniä: tämän lmhtalon alaisiksi tunnemme
37917: joutmnamme, jos maini.tusta ehdotuksesta tulee tosi.
37918:     Koko elämämme on sidottu Suomeen tuhansilla siteillä.
37919: Suomen kieli ilmaisee tunteemme ja ajatuksemme niin ko-
37920: dissa kuin koulussa, niin kunnassa kuin kirkossa. Suomen
37921: kielellä mei.tä hallitaan ja oikeutta ja.etaan. Perityt suoma-
37922: laiset tavat vallitseva.t jokapäiväisessä elämässämme, •tutut
37923: suomalaiset asetukset järjestävät kunnallisen itsehallin-
37924: tomme, ~Selvät Suomalaiset lait määräävät velvollisuutemme
37925: ja oikeutemme. Suomeen panemme toivomme, kun v.i:ljelyk-
37926: semme tahi sivistyksemme on parannusten tarpeessa. Eikä
37927: tätä mikään voi muuttaa: suomalaisia me olemme ja suoma-
37928: laisina ·tulemme aina o•lemaan.
37929:     Mi!ksi emme saisi kuulua Suomeen? - Onhan meillä
37930: siihen Venäjänkin vallan aikana jo satavuotinen oikeus.
37931: Jalo ja viisas Ha.Hitsija sen esi-isiHeilllme antoi, kun Hän
37932: näki, mihin onnettomuuteen vieraiden lakien sovittaminen
37933: oli heidät saattanut, ja kaikki Hänen jalot Seuraajansa
37934: ova.t sen vahvistaneet. Tämä luonnollinen oikeutemme olla
37935: Suomen kansalaisia, oman kansl!Jillme täysinoikeutettuja
37936: 30 1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
37937: 
37938:  jäseniä, on siis jo niin vanha ja niin monin kerroin vahvis-
37939: tettu, että sen ottaminen meiltä tuntuisi vihlovalta vääryy-
37940: deltä. Tämä oikeus on myöskin, kun polvi polvelta yhä
37941: paremmin olemme tuHeet tuntemaan ja kokemaan kaikki
37942: sen siunaukset - kun korkeitten Hallitsijaimme Armolli-
37943: sesta tahdosta olemme saaneet omat maatilkkumme takai-
37944: sin, omakielisen hallinnon ja oikeudenkäytön, omakieliset
37945: koulut l'apsillemme, kunnallisen itsehal1intomme ja omat
37946: valtiopäivät, - ]{läynyt meille niin kalliiksi, että sen me-
37947: nettäminen olisi meille ankarin isku.
37948:     Oudot olot meitä odottaisivat, jos siteet omaan kan-
37949: saamme katkaistaisiin. Vieras kieli, vierwat elintavat, vie-
37950: ras uskonto ja elämänkabsomus, vieraa't virkamiehet ja lait
37951: vaHitsevat siinä yhteiskunnassa, johon meidät kytkettäi-
37952: siin. Onnettom~ksi orvoiksi tuntisimme itsemme sen suu-
37953: ren kansan seassa, johon meidät lueUaisiin.- Useat meistä
37954: ovat joka päivä asioissa venäläisten kanssa, emmekä tätä
37955: liikeyhteyttä tahdo kartta'a. Se on opettanut mei,dät anta-
37956: maan arvoa Venäjän kansalle. Mutta sitä myötä,tuntoista
37957: mielialaa, jonka luopi vwpaaehtoisesta :t1avaran- sekä aja-
37958: tustenvaihdosta kasvava molemminpuolinen a.rvonanto, ei
37959: mikään ole omansa niin hävittämään kuin toisen, heikom-
37960: man, paJkottaminen kaikessa alistumaan niiden tälle outojen
37961: eilämänehtojen alais:U@si, jotka ova't toi,selle, mahtavammalle,
37962: omituisia.
37963:     Ja mitkä syyt vaativat tekemään mei'lle tätä väkivaltaa 1
37964:     On syyksi mainittu tänne asettuneiden venäläisten edut.
37965: Venäläiset ovat, ostaessaan maatiloja tältä seudulta, tehneet
37966: sen vapaehtoi:sesti täysin tietoisina siitä, että he kaikissa
37967: maahallinnasta johtuvissa asioissa tulisivat olemaan Suo-
37968: men lain alaisia ja tekemisissä Suomalaisen tuomioistuimen
37969: ja Suomen virkamiesten kanssa. Tyytymä,ttömyyttä tämän
37970: johdosta on an:Uharvoin kuulunut, ja jos sitä joskus olisi
37971: kuulunut, on siihen ollut syynä väärinkäsitys. Lukuisilla
37972: pietarilaisilla huvila-asukkaillamme taas ei liene senkään
37973: vertaa valittamista suomalaisia oloja ja viranomaisia vas-
37974: taan, koska olemme kuulleet niin monen heistä selittävän~
37975: että on siirryttävä paljoa syvemmälle Suomeen kesää viet-
37976: tämään, jos nämä seudut 'lakkaavat olemasta suomalaista
37977: aluetta.
37978:     Onpa väitetty että meistä olisi vaaraa Venäjän pääkau-
37979: pungin turvallisuudeHe. Sitä puhetta emme ymmärrä,
37980: emmekä sitäkään, miten tämä luuloteltu vaara sen kautta
37981: vähenisi, että Suomen ra<ja siirrettäisiin kuntiemme länsi-
37982: puolelle. Ei milloinkaan ole keskuudesS'amme harjotettu
37983: tahi edes suosittu mitään hankkeita valtakuntaa vastaan.
37984:             Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät.                 31
37985: 
37986: Ku!:Luneina - rmiel~ä ,täri:sytJtä.vien tapausten ailminra olem-
37987: me va,in pyytäneet elää hiljaista elämäämme ja rauhassa
37988: kehittää olojamme.
37989:     Edelleen on väitetty, että valtakunnnan puolustus vaa-
37990: tisi näiden kahden pitäjän erottamista Suomesta. Mitä
37991: näihin sotilaallisiin syihin tule~e, ~tahdomme vain huomaut-
37992: taoa, ~että Suomen lait eivät mitenkään estä järjestämästä
37993: valtakunnan puolustusta Suomessa tarkoitustaan vastaa-
37994: vaksi.
37995:     Armolilinen Hallitsija ! Me emme muuta tahdo kuin
37996: elää rauhassa isiltä perittyjen tapojen ja lalkien mukaan,
37997: ja siten olojamme rauhaHisesti edistää. Suvaitkoon Teidän
37998: Ma;jesteettinne nyt suoda oikeusturvaa meille Kivennavan
37999: ja Uudenkirkon pitäjien asukkaille, jotka pelolla näemme
38000: mainittuja onnellisen elämän ehtoja uhattavan, sekä mahta-
38001: valla sanaHanne määrätä, että kysymys pitllijiemme erotta-
38002: misesta Suomen Suuriruhtinaanmaasta ja yhdistämisestä
38003: Pietarin kuvernementtiin saakoon raueta."
38004:     Eduskunta katsoo velvollisuudekseen lopuksi vielä kos-
38005: ketella tihdotetun toimenpiteen oikeudellista puolta, joka
38006: sekin on pöytä:kirjassa vaitiolalla sivuutettu.
38007:     Suomen perustusl,ait sisältävät, kut,en ilmenee muun
38008: muaJssa RallitusmUJ()don 5 ja 34 § :stä, että Ha:lJi,tsijan rtulee
38009: suojella ja säilyttää maan aluetta, sekä kieltävät siitä mi-
38010: tään osaa vähentämästä tahi erilleen ottamasta. Poikkeus
38011: siitä tietenkin on mahdollinen siinä trupauksessa, että onne,t-
38012: toman sodan johdosta täytyy luovuttaa pois maa-alueita.
38013:     Toukokuussa 1811 Keisari Aleksanteri I, niinkuin ylem-
38014: pä.nä mainittiin, oli ilmoi!t<tanut parooni Armf.eltille ,t,ahto-
38015: vansa yhdistämällä V~anhan Suomen muuhun Suomeen ,an-
38016: taa sille Sfl;lilan valtiosää.nnön ja samat vapauden muodot".
38017: Omakätisesti on hän sitten, niinkuin säilynyt ranskankieli-
38018: nen alklllkappale osottaa, kirjoittanut armolliseen mani:fes-
38019: tiin 31 päivältä joulukuuta 1811 (12 päivältä tammikuuta
38020: 1812) säännöksen, joka takaa Viipurin läänin asukkaille
38021: edustusoikeuden Suomenmaan valtiopäivillä. Myöhemmin-
38022: kin, esimerkiksi armollisessa mani:festissa 30 päivältä kesä-
38023: kuuta v. l. 1816 Viipurin läänin aateliston ja virkamiesten
38024: oikeuksista, on Keisari erityisesti vakuuttanut, että ne oikeu-
38025: det, jotka hän useamman kerran oli Suomelle vahvistanut,
38026: nyttemmin olivat voimassa myöskin Viipurin läänissä. Ja
38027: 32 1912. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 20.
38028: 
38029: vihdoin kaikki hänen korkeat seuraajansa ovat koko Suo-
38030: men Suuriruhtinaskunnan ja siis myöskin Viipurin läänin
38031: asukkaille antamissaan juhlallisissa vakuutuskirjoissa vah-
38032: vistaneet ,maan uskonnon ja perustuslait sekä ne oikeudet
38033: ja etuudet, joita itsekukin sääty mainitussa Suuriruhtinas-
38034: kunnassa erittäin ja kaikki sen asujaimet yhteisesti, niin yl-
38035: häiset kuin alhaisetJkin, tähän asti ovat tämän maan perU3-
38036: säännön mukaan nauttineet; luvaten säiilyttää nämät kaikki
38037: vakavina ja rikkomattomina voimassaan ja vaikutukses-
38038: saan".
38039:     Tästä käy epääJmäMömästi ,ilmi, että edellä mainitut
38040: perustuslainsäännökset maan alueen vähentämättömänä
38041: säilyWimisestä ovat voimassa Viipurinkin lruäniin nähden,
38042: ja että sanotun läänin asukkaat nauttivat henkilökohtaista
38043: turvallisuutta, lausunto-, kokoontumis- ja yhdistysmisva-
38044: pautta sekä kaikkia muita Suomen perustuslaeissa taattuja
38045: oikeuksia, joista erittäin on mainittava oikeus valita ja
38046: ·tuUa v.ali·tuksi Eduskuntaan, sekä et.tä he niin sivili- k!uin
38047: rikosasioissa ovat tuomittavat suomalaisissa tuomioistui-
38048: missa ja hallittavat kotimaisten viranomaisten kautta, jotka
38049: toiminnassaan noudattavat Suomen lakia. Suomen lakien
38050: mukaan on heillä myös oikeus k!unnalliseen ja kirkolliseen
38051: itsehallintoon. Erotettuina Suomesta Kivennavan ja Uu-
38052: denkirkon asukkaat kadottaisivat nämä oikeudet, ja puheen-
38053: aLainen toimenpide tietäisi siten heidän k!a1leimpien oikeuk-
38054: siensa loukkaamisen.
38055:     T•ärnä oikeuden!lou1klm.us näJkyy Keisari'lmnnan Hallituk-
38056: sesta olevan kaikkea merkitystä vailla. Vaatiessaan kahden
38057: pitäjän erottamista Suomesta, jota koko Viipurin läänin
38058: erotta'ffiisen myöhemmin pi.täi!Si seurata, vetoo Ha1htus päät-
38059: tyneen vuosisadan kokemuksiin. Edellisessä on osotettu,
38060: että kuvaus näistä kokemuksista on väärä. Vedotaan
38061: edelleen Venäjän arvoon, - ikäänkuin suuren valta-
38062: kunnan arvo siitä lisääntyisi, että se väkevämmän voi-
38063: malla polkee jalkoihinsa ne vakuutukset, joita sen Hallit-
38064: sijat vaHiova.llan korkeimpina edustajina ovat toiselle, pie-
38065: nemmä'lle, kansalle antaneet ja joihin tämä 1kansa jo vuo-
38066: sisadan ajan on kaiken olonsa ja elämänsä rakentanut.
38067:            Kivennavan ja U odenkirkon pitäjät.               33
38068: 
38069: Puhutaan velvollisuudesta turvata valtakunnan ja sen
38070: pääkaupungin puolustus. Ja kuitenkin on ilmeistä, ettei
38071:  Venäjän eilkä Pietarin kaupungin turvaUisuus vihollisen
38072: hyökkäystä taihi vallankumouksellisia liikkeitä vastaan vä-
38073: himmässäkään mä:äri:!l siitä enene, että Viipurin lääni tahi
38074: osa siitä reväistään irti Venäjän valtakuntaan yhdistetyn
38075:  Suomen Suuriruhtinaskunnan yhteydestä.
38076:      Ulkonaisista onnettomuuksista, jotka saattavat kansaa
38077: kohdata, on tuskin mikään niin raskas kuin isänmaan sil-
38078: pominen, jolla yhteisen sukuperän luomat ja yhteisten
38079: kohtalojoo lujirttamat site~t väkivaltaisesti :katkaistaan.
38080: Jota voimakkaammaksi, jota elä1vämmä;ksi ·on v1arttunut
38081:  tiet-oisuus sii,tä, että kansa muiOdostaa eri kans.akun-
38082: nan, jolla on oma erityinen sijansa, omat erityiset tehtä-
38083: vänsä inhimillisen viljelyksen palveluksessa, sitä katke-
38084: rammalta tällainen isku tuntuu ja nykyaikana sentähden
38085: ka;tker.ammalta ;kuin koslm.an ennen.
38086:      Viime maaliskuun 21 päivänä päättä:mässään alamai-
38087: sessa adressissa on Eduskunta muitten valmistelun al,aisten
38088: tahi jo tapahtuneitten lainvastaisten toimenpiteitten ohella
38089: kosketellut ehdotusta Kivennavan ja Uudenkirkon pitä-
38090: jilen erottamrsesta Suomesta. Katsoen kuit•enkin asian erin-
38091: omaiseen tärkeyteen j,a nimenomaan siihenkin, että se asia-
38092: kirja, jonk!a perustukseUa Teidän Keisad1linen Miaje,steet-
38093: tinne on suv,aimmt a,ntaa armollisen suostUJIDuksensa erot-
38094: tamisehdotuksen enempään käsittelyyn, on osotta.utunut
38095: suuresti erehdy.ttäväksi ja siinä annetut tiedot tosioloista
38096: poiklkeaviksi, ja kun puheenalainen 'toimenpide, jolm tie-
38097: ·täisi kansallista vääryyttä, olisi selkä lainvastainen että.
38098: seurauksiltaan turmiollinen, on Eduskunta lmitenkin huo-
38099: mrunnut tarpeen vrua.tim:a.ksi eri alamaisessa anomuksessa
38100: saattaa Teidän Keisarillisen Ma,jestee,ttinne tietQion tässä.
38101: ylempänä esitety•t asianhaara.t. Eduskunta sa.a siis ala-
38102: maisesti anoa,
38103:                että Teidän [{ eisaralinen i.lf ajesteettinne ar-
38104:            mossa suvaitsisi määrätä, että vireillä oleva
38105:            ehdotus Suomen Suuriruhtinaslcunnan alueen
38106:            silpomisesta saakoon raueta.
38107:    Helsingissä 29 päivänä wukokuuta 1912.
38108:    Suomen Eduskll[l,ta pysyy a~ati j. n. e.
38109: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
38110:              1912. -    Anomusmietintö N :o 21.
38111: 
38112: 
38113: 
38114: 
38115:                  Valtiovarainvaliokunnan
38116:              mietintö N:o 17 anomusehdotuksen joh-
38117:              dosta, jolm Imskee niiden vaikeuksien pois-
38118:              tamista, jotlm kohtaavat suomalaisia lqllas-
38119:              tajia Laatokan järvellä.
38120: 
38121:     ·V altiovarainva.Iiokunn'alrle on valmista vaa käsittelyä
38122: varten ,}ähete>t,ty edustajain Juho Kirveen ja Nestori Vala-
38123: vaaran anomuoohdottus N :o 44, jossa anotaan ryhdytt.äväksi
38124: toimenpiteisiin niiden riitaisuuksien poistamiseksi, jotlm
38125: ovart syntyneet Valamon luostarin hallituksen ja suoma-
38126: laisten tkalastad ien väEJlä Laatokan järvellä. V ali:o!k:UJillt.a
38127: on kala:stusten taDkastajalrt:a hankkinut asiaa koskevia tie-
38128: toja ja niiden kautta katsonut se,lvitetyksi, että ·anomus-
38129: ehdotukseen ·sisäl:tyv,ä kuvaus asianlaidasta on oikea.
38130:      Pm~haat lmlastusasemat ova.t I.~aatokan luoteisvannikon
38131: kohdalla ol·evien ulkosaarien ja Vahrrnon saariston ympä-
38132: ristöllä. Eri,tyise,sti maifllittakoon niistä Vai'amon Juostarin
38133: omistamat saaret: Jalaja, noin 10 kilometriä lähimmästä
38134: mantereesta, Mökerik1kö sekä Suuri ja Pieni Toriluoto,
38135: noin 15 ikilome>triä, ja V ossenoin saari, noin 30 k·il()lllletrin
38136: päässä lähimmäs>tä manteveesta. Näiden saarien lwkuun
38137: voidaan vielä lisätä Laatokan pohjoisrannalJa o'leva Puut-
38138: saa.ri sekä Valamon sa·aren itäpuolel,la oJevat Ristisaaret.
38139: Mainitut saaret, R1gtisaaria lulmuno>ttama,tJt,a, ovat oston
38140: kautta siirty:nee>t Tuostarin omiksi vuonna 1872, j>a on luos-
38141: tari rakennuUanut niihin kalastajatupia, pääasiasS>a omia
38142: kala,stajiaan varten. Sen ohella oo myöskin on vuokrannut
38143: nii>Ni yksityiskalastajiHe lmr'kerut>a vuokma va'Staan. Mut,ta
38144: viime syksynä maallenousukielto ,1Juli entistään ankaram-
38145: maksi. Kerrotaan, et,tä maallenousu on sa:kon uh!l!Ha kiel~
38146:             1912. -     Anomusmietintö N :o 21.
38147: 
38148: letty, ja täten pakoteMu kala::Ytajia suoritJtamaan luostarille
38149: maksua kalasrtusoikeudesta yleisillä jopa kruununkin ylei-
38150: sillä .kalastusvesillä, vaikka se tapahtuu huoneenV1Wkran
38151: nimellä.
38152:     Kun ka~ave.det Laatokalla ovat yleiset, kulkevat niillä
38153: ·kalastamaS&.t, ei ainoastaan Suomen, vaan vieläpä Laato-
38154: kan t.oiselila rannalla Venäjän puolellakin asuvat kalas-
38155: tajat.
38156:     Kesän aikana kalastajat eivä,t ole pakote•t.tuja käyttä-
38157: mään luost·arin omib1amia saaria maaJJenousupaikoikseen
38158: muulloin kuin myrskyn sttJt.tuessa, vaan asu&{avat he saa-
38159: rien läheisillä a1astomi1la luodoilla. Mutta kylmempien
38160: ilmojen val'litessa ja myrskyjen riehuessa, erittäjnkin syys-
38161: kalastuksen ai·kana, kun nra.RJl.enousupai.kkoj•a ei ole useam-
38162: pia, jopa kymmeniäkin, •kilronetrejä lähempänä, on kalas-
38163: tuksen harjoittaminen siellä mahdoton niille kalastajille,
38164: jotka eivllit ole suostuneet vaadittua maksua suoritt•amaan.
38165: Tären riistetään kalastaji;l.ta oikeus kalastaa yleisillä ve-
38166: si.Hä parhaana kaiastusaikana, sillä syyskalastus on pal-
38167: joa tnottavampaa, kala.t kun voidaan silloin kyhnempien
38168: ilmojen vallitessa paremmin säilyttää pilaantumiselta kuiu
38169: kesäJlä lämpimien ilmojen ailmna.
38170:     Hartkitessaan onko esilläolev•alle asialle annettava niin
38171: yleinen merkitys, e.t.tä se vaatisi l<ausuntoa Eduskunnan puo-
38172: lelta, on Valiokunta tosin havainnut sen lähinnä koskeNan
38173: yksityisten henkilöiden etuja, mut>ta että se sitäpaitsi on
38174: yhdistet·tynä sellaisiin asianhaaroihin, joita vimnomaiset
38175: eivät saa jättää huomioonottamatta. Suuri osa rannikko-
38176: väJCstöä Laatokan läntiseUä rannikolJa on .toimeentuloonsa
38177: nähden riippuva kalastuksesta. Se on oikeutettu Laatokan
38178: v-esillä ha·rjoittamaan tätä elinkeinoa, mutta ehto tämän
38179: oikeuden ~m-peellisella menestyksel1lä käyttämiselle on, että
38180: maihinnousu voi tapahtua edellämainituilla saarilla,
38181:     V aJamon luost arin, sen omistusoikeudesta näihin saa-
38182:                     1
38183: 
38184: 
38185: riin johtuvia oikeuksia .tietenkään e.i saa loukata. Mutta
38186: kohtuus vaatii, ettei kalastajia rasirt1eta liiwllisilla maksuilla
38187: maihinnoususta näillä sa•ari:lla ja niille rakennettujen suo-
38188:       ~laallenousupaikkoja     Laatokan kalastajille.        3
38189: 
38190: jien käy,ttämisestä myrskyn ja kylmän aikana. Ei liene
38191: mahdotonta sopimuksen kautta poistaa riitaisuudet iJrum-
38192: paistakin riitapuoka tyydyrttävälG<ä tavrulla. AsianiOmais-
38193: ten suomalaisten viranomaisten pitäisi yrittää saada sellai-
38194: nen sopimus aikaan.                                '
38195:    Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa, että
38196: Eduskunta alamaisesti anoisi,
38197: 
38198:                että käskettäis,iin asianmnaisia 'Vit·anornaisia
38199:            r.vldyntään toimenpitei-siin sellaisen sopi-muksen
38200:            aikamu;aamiselcsi Valamon luostarihallituksen
38201:            ktmssa, että s11<nnalainen kalw;tajaväestö saisi
38202:            turvatun O'ikeuden kohtwulU-sta maksua vastaan
38203:            1w:usta maihin V ala:nwn luostanlle kuulu,viin
38204:            saariin sekä tarpeen vaatiessa käyttää saarille
38205:            rakennettuja suojia.
38206: 
38207:    He.lsingissä 27 päivänä toukokuuta 1912.
38208: 
38209: 
38210: 
38211:     Asian on kä.sitelly:t Valtiovarainvaliokunnan ensima't-
38212: nen osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
38213: ~f.echelin sekä jäsenet Gylling, Hallsten, Kallio, Kirves,
38214: Komu, Kärnä, Neovius, Pa~sonen ja Törmä sekä varajäse-
38215: net Puhakka j,a Waljakka.
38216: Helsingissä, Keisarillisen Aenaatin kirjapainosSa, 1912.
38217:                1912. -    Valtiopäiväpäätös,
38218: 
38219: 
38220: 
38221: 
38222:    Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
38223:                          päätös,
38224:   joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
38225:                       Helsingissä
38226:                 29 päivänä toukokuuta 1912.
38227: 
38228: 
38229:     Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaalllffiaan
38230: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
38231: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
38232: tiettäväksi: että, sittenkuin Suuriv,altaisin, Korkeasyn-
38233: tyinen Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän
38234: Keisari ja Itsevaltias, Puolrun Tsaari, Suomen Suuriruh-
38235: tinas y. m., y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme
38236: on ,armossa ;ka,tsonut hyväksi ,avonaisella kirjeellä ja käs-
38237: kyllä 12 päivältä 'tammikuuta tämä vuonna kutsua Meidä·t
38238: 1 päivänä semraav1aa maaliskuuta tulemaan .J~okoon, olemme
38239: Me määräiltynä päivänä ,tänne He.l:sinkiin saapuneet.
38240:     Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaik-
38241: kivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valta-
38242: istuinsalissa 4 päivänä viimemainittua kuuta ynnä myö-
38243: hemmin valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tiedoksi
38244: erinäåsiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisa-
38245: rillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me,
38246: keskustdtuamme näi,stä ja saatuamme kertomuksen Halli-
38247: tuksen toimenpiteistä 1909 vuoden jä,lkimäisten Valtiopäi-
38248: väin tekemäin päätösten johdosta sekä käyttäen Suomen
38249: Perustuslakien mukaan Eduskunna:lle tulevaa aloteo~keutta,
38250: tehneet seuraava·t päätökset:
38251: 2              1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38252: 
38253:                              1 §.
38254:     Saatuamme vastaanottaa armollisen es~tyksen suostun-
38255: nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta,
38256: Me olemme alamaisessa kirjelmässä 17 päivältä tätä touko-
38257: kuuta Keisarilliselle Ma,jesteetille ilmoittaneet, ettemme ole
38258: katsoneet suostunnanluontoisen pääoma.- j•a kuponlkiveoon
38259: suorittamista vuonna 1913 tarpeelliseksi emmekä sentähden
38260: ole hyväksyneet armollista esityst:ä.
38261: 
38262: 
38263:                              2 §.
38264:    Armollisen e•sityksen johdosta, joka koskee varain osot-
38265: tamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna
38266: 1913, Me olemme, niinkuin näkyy alamaisesta kirjelmäs-
38267: tämme tämän kuun 21 päivältä, osottaneet sanotuksi vuo-
38268: deksi Valtiopäiväjärjestyksen 79 § :ssä mainittujen valtio-
38269: päivistä johtuvien yleisten menojen suorittam~seen, huoneis-
38270: ton vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja va11ten, Säätyta-
38271: lon, arkiston ja kiTjaston hoitoa, sekä säätyva•ltiopäiväin
38272: asiakirjain rekisterin laatimista varten kaikkiaan 700,000
38273: markan suurui•sen al'Viomäärärahan.
38274: 
38275: 
38276:                             3 §.
38277:    Keisarilli·sen Majesteetin armossa Meille antaman esi-
38278: tyksen, joka koskee suostuntav·eroa pelikorteista vuonna
38279: 1913, olemme Me hyväksyneet, kuten alamaisessa kirjel-
38280: mässämme 28 päivä!ltä nyt kuluva:a toukokuuta olemme
38281: ilmoittaneet.
38282: 
38283:                              4 §.
38284:     Meille armollisesti annetun leimas:uostunrt:aa koskevan
38285: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme
38286: leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1913, sekä siinä tar-
38287: koituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin ala-
38288: maisessa kirj'elnilissämme toukokuun 28 päivältä tänä vuon-
38289: na olemme Keisarilliselle Maj·esteetille ilmoittaneet.
38290:                  1912. -    Valtiopäiväpäätös.                   3
38291: 
38292:                            5 §.
38293:     Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa
38294: armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallas-
38295: juomain valmistamisesta vuonna 1913, olemme Me asiasta
38296: hyväksyneet niin kuuluvat asetukset, kuin Meidän vastauk-
38297: seksi mainittuun esitykseen ,täJmän toukokuun 28 päivänä
38298: antrumamme alamainen 1kirjeJmä osottaa.
38299: 
38300:                                 6 §.
38301:     Siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
38302: vuonna 1913 on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämi-
38303: sestä olemme Me, armollisen esityksen johdosta, hyväksy-
38304: neet niin kuuluvan asetuksen, kuin Keisarilliselle Majes-
38305: teetille kuluvan 'toukokuun 28 päivänä 'ant,3Jmamme aila-
38306: mainen :kirjelmä sisältää. Tämän yhteydessä Me o~lemme hy-
38307: väksyneet ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lä-
38308: hettäneet asetlrksen kesäkuun 9 päivänä 1892 paloviinan
38309: valmistamisesta ja tisla.amisesta annetun Kei,sarillisen ase-
38310: tulksen 15 § :n muutta1mi:se'f~ta ,sellaiseksi, kuin main~ttu a;la-
38311: mainen kir}eilmämme osobtaa.
38312: 
38313:                              7 §.
38314:      Niinkuin tämän kuun 28 päivänä asrast<a antamamme
38315: aJamainen ;kirjelmä osottaa, Me olemme armollisen esityk-
38316: sen johdosta, joka koskee normaaliraiteisen rautatien ra.-
38317: kentamista Raudun pitäjän Rruasulin kylästä Hiit'Olan
38318: asemalle Karjahn radan varrella, pää:ttäneet, että nor-
38319: ma,alim~teinen rautatie, jonka kiskot pa,inavat 30 kilo-
38320: grammaa juoksevaa metriä kohti, rakennetaan Hii,tolan
38321: asemal,ta Käkisalmen kaupungin kauHa Vuoksessa ole-
38322: v,an KJiviniemen tkosken poikki Raudun pitäjiiln Raasu'lin
38323: 'kylään arvioiduilla 14,750,000 markan kustannuksilla;
38324: että rataosa Hii,tola~Käkisa]mi ensin otetaan työn alle;
38325: e<ttä sanotun rauta,tien mkentam11ista varten vuodeksi
38326:  1913 osotetlllan 1,000,000 markkaa; sekä etrt:ä töiden alot-
38327: tamisen ehdoksi mainitulla radalla määrätään, että asian-
38328: 4              1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38329: 
38330: omaiset kunna<t tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin si-
38331: toutuvat vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan
38332: maa- ja vesialueen lunastus sekä rautatien aikaansaamien
38333: haittojen korvaus saat•taa nousta yli sen määrän, minkä
38334: Hallitus erityisen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee.
38335: 
38336:                             8 1§.
38337:     Sittenkuin Keisarillinen Maj<esteetti on Meille anrtanut
38338: a11mollisen esityksen Vrarojen osutt•am:cisesta kansakoululai-
38339: tosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi
38340: 1913, Me ol,emme, niinkuin al'amainen ·kirjelmämme 28 päi-
38341: vältä tätä ~toukokuuta näyttää, mihin tarpei8iin, jotJka kir-
38342: jelmässä tarkemmin luetellaan, myöntäneet yhtOOlliSä
38343: 11,084,000 mark.Jma.
38344: 
38345:                               9 §.
38346:      Saa.tuamme vastaanottaa armollisen ·e,sityksen varojen
38347: hanikkimisesta vuodeksi 1913 niihin tarpeisiin, joiihin va-
38348: kinaiset valtion ~tulot eivä.t rii:tä, olemme Me alamaisessa
38349: kirj~lmässä ·tä;män :kuun 28 päiv·ä1tä ilmoittaneet, että
38350: Me olemme, Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin
38351: määräysten nojaUa ja mainitun kirje1mämme sisäJ.tä-
38352: millä perusteilla, hyväksyen Meidän Valtiovaminvalio-
38353: kuntamme tekemän laskelman valtion tuloista ja me-
38354: Illoista vuodeksi 1913, päruttämeet: 1) että hyväksymämme
38355: b.udje,ffin mukaan on arvioitava valtiovamston kaikik:i sekä
38356: vakinaiset ~ttä ylimääräiset menot vuonna 1913 - iuikuun-
38357: ot.tamat.ta kulkulaitosmhaston We..i:hin 1111erkittyjä, palo-
38358: viinarwhoist.a sekä tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevista
38359: vaha:stoista suoritettavia menoja - 104,868,800 marlmksi;
38360: 2) että näiden menojen suorittamiseen on ensi sija'S'Sa
38361: käyte.ttävä: a) val,tiora.haston tulot vuonna 1913, bud-
38362: jetissa arvioi,tuirra 92,483,000 markaksi; b) sotilaJSra-
38363: haston tuloista se määrä, mikä tarvi•taan rruhaston
38364: 436,500 markaksi arvioituihin ase.tuksenmukaisiin menoi-
38365: hin, jota V·astoin •tulojen ylijäämä on rah!!!stossa säily-
38366: tettävä; c) sotilashuoneraha<ston tuloista ja pääomasta se
38367:                1912. -    Valtiopäiväpäätös.                 5
38368: 
38369: määrä, joka tarv~taam sanotun mha.ston asetuksenmukai-
38370: siin 610,100 markaksi •arvioituihin menoihin; 3) ettå
38371: edellä mainittuj•en menojen - lukuunottamatta sotilas-
38372: rahaston ja sotilashuonerahaston menoja - suorit:tami-
38373: seksi mikäli edellä mainitut valtion vakinaiset tulot ei-
38374: vrut riitä, osotetaan suostuntarahaston varoi•sta enintään
38375: 11,339,200 markkaa kuite:nlkin ehdoHa, että osot.etut varat
38376: ov.at käyte:ttävinä aill!oastruan surra t.apau:ksessa, että
38377: kaikki Meidän erittäin päättämämme määrnh.at sem-
38378: moisinaan merkitään rruhasääntöön, mutta vastaisessa
38379: tapauksessa ovat jätettävät suostuntarathastoon Eduskun-
38380: nan käytettäviksi; 4) että, jos valtiorahaston t:ilinpää.töstä
38381: tehtäessä budjettivuoden lopputulos todellisuudessa osoit-
38382: tautuu edullisemmak.si kuin miksi Me sen yllä olevilla edel-
38383: ly•tyksillä olemme arvioineet, on va•staava määrä prulautet-
38384: ta va suostuntarahastoon; sekä 5) entä suostunif:,arailms:ton
38385: vruhvistamiseksi oso,tetaan tulot peliko11tti- ja Jeima- sekä
38386: maUasjuomasuostunnasta, Meidän kustakin •suostunnasta
38387: hyväksymä;mme asetuksen mulman.
38388:      Samalla Me olemme sen tapauksen •vamlta, et'tä Meidän
38389: alamainen alistuksemme ,tämän kuun 7 päivältä, joka lms-
38390: koo 'luotsi- ja majakkalaitoksen edelleen pysyttämi,stä Suo-
38391: men lakiin perustuvana suomalaisena l.rui:toksena, armossa
38392: hyvruksytään, pä.ä.ttäneet siitä johtuv.ain menojen suoritta-
38393: miseksi osottaa 'lisävaroja 494,000 markkaa siten käY'tettä-
38394:  vi.ksi kuin ylempänä mainitusta .alamaisesta kirjelmäs-
38395: tämme kuluvan toukokuun 28 päivä,l.tä lähemmin näkyy.
38396: 
38397:                            10 §.
38398:     Niinkuin alamaisessa kirjelmässä kuluvan toukokuun 28
38399: päivältä olemme Keisarinise1le Majest.ootille il!moittanee.t,
38400: Me olemme kulkulai,tosrruhastoa koskevan armolilisen esi-
38401: ty,ksen johdosta päättäneet, että norma•aliraiteinen raurta·tie
38402: rrukennetaan to~mitettavassa tutkimuksessa edullisimmaksi
38403: havaittavaa, :mahdollisimman suoraa suunta,a Pieksämäen
38404: 3!Semalta Savon radalla Jyväskylän kaupunkiin 11,900,000
38405: markaksi arvioidulla kustrunnuksella sekä että mdan m-
38406:                1912. -    Valtiopäiväpäätös.
38407: 
38408: kentam]seen ryhdJtään Sa v.onlinnan~Pieksämäen rrudan
38409: rakennustöiden yhteydessä; että sanotun rautatien raken-
38410: ta;mista vrur.ten vuodeksi 1913 osotetaan alempana maini:ttu
38411: 2,000,000 markan määräraha; sekä että töiden dottamisen
38412: ehd.ok!si mainitulla radalla määrätään, että asianomaiset
38413: kunnat tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vas-
38414: taamw:m siitä rahamäärä,stä, folla tarvi,tJ:tavan maa- ja vesi-
38415: alueen lunastus sekä ·rautatien aikaansaamien haittojen kor-
38416: vaus saat1taa nousta yli sen määrän, minkä Halli,tus erityi-
38417: sen arvion muka,an kohtuulli'seksi näkee.
38418:     Kulkulaitosmhastolle Me olem:me, niinkuin erityisessä
38419: kirjelmässä 28 päivältä kuluv,aa toukokuuta olemme
38420: alamaisesti ilmoittaneet, vuodeksi 1913 hyväJksyneet bud-
38421: jetin; ja olemme Me sitä 1tehdessämme 1askenee,t rahas-
38422: ton 'tulot, sittenkuin Me ,tuloarvioon ·vuodeksi 1913 olem-
38423: me merkinne~et korvauk:Jseksi postinkuljetuksesta 1,000,000
38424: markka,a sekä siirtona Vialtiorahastosta 9,000,000 ma11kkaa,
38425: yhteensä 80,445,100 markaksi, seikä samaksi vuodeksi osort-
38426: ~taneet, paitsi muita kirjelmässämme mainittuja määrä-
38427: rahoja, uutisrakennustöihin valmiiUa radoiUa ja liikkuvm1
38428: kaluston lisäämiseen 7,660,400 markkaa, lisämäärärahaa
38429: Helsingin-Karjan ·rautatiemkennuiksen loppuun saa,t-
38430: tamista varten 50,000 markkaa, S'avonlinnan--IPieiksä-
38431: mäen ratam,kennukseen 7,500,000 mark!kaa, Pieksäanä-
38432: en-Jyväskylän ratarakennusta varten 2,000,000 mark-
38433: kaa., Hiitolaru-Raasulin ratarakennukseen 1,000,000 mark-
38434: kaa, Ylivieskan-.Iisalmen ratarak:Jennusta varten 1,000,000
38435: markkaa ja rautatietutkimuksiin 50,000 markkaa selkä val-
38436: tioapua Kaskisen kaupungille satamO!raide:tta varten 100,,000
38437: markkaa. Samassa kirjelmässä esitettyjen syiden nojalla
38438: Me olemme sen ohessa alamaisesti anoneet, että ky.symys
38439: painavampien ratakiskojen tarpeellisuudest·a monipuolisen
38440: tutkimisen kautta selvi,tettäisiin, ennenkuin määrärahoja
38441: tähän tarkoitukseen uudeHeen ehdotetaan myönne:ttä väksi;
38442: että Keisarillinen Majesteetti, hyväksymällä Eduskunnan
38443: alamaisessa anomuksessa 15 päivältä marraskuuta 1909 esi-
38444: tetyn ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivieskan
38445: asemdta Oulun radalla Haapajärven kautta Iisalmeen, su-
38446:                 1912. -    Valtiopäiväpäätös.                  7
38447: 
38448: v.a;itsisi armollisesti määrätä, ·että vielä tarpeelliset valmis-
38449: televat työt tätä yritystä ~arten suoritettaisiin ja että radan
38450: m:kentamiseen viipymättä ryhdyttäisiin; että uusilla rauta-
38451: tierakennuksilla ja muillakin Tie- ja vesirakennusten yli-
38452: halliituksen alaisilla työpaikoilla asetettaisiin vuonna 1913
38453: kaksi ammattientarkastajaa valvomaan työoloja; että kul-
38454: kulaitosrahastolle vuosittain valtiorahastosta korvattaisiin
38455: postinkuljetuksesta va,ltionrautateillä johtuvat kustannuk-
38456: :oet, sekä etitä tämän korvauksen määrä vuodeksi 1913 va:h-
38457: vistettaisiin 1,000,000 markaksi; ja että Hallitus toimitut-
38458: taisi selvit}'lksen siitä, millä tavalla uusien rautateiden ra-
38459: kennustöitä v;oitaisiin tuntuvasti joudut1taa, samoin kuin
38460: että tämän selvityksen tulokset otettaisiin huomioon, kun
38461: vuoden 1913 valtiopäiv~lle ehdotetaan määrärahoja uusia
38462: rautatierakennuksia varten.
38463: 
38464:                                11 §.
38465:     Saa,tuamme KeisarilliBelta Maj estieetilta armollffien
38466: esi,tyksen tarpeelli,sen määrä:mhan osottamisesta niiden
38467: ·erinäisten menojen suorittamiseksi vuonna 1912, muun
38468: muassa, :kansakoulu1rui·tosta sekä ·sivistys- j_a mui,ta kult-
38469: tuuriJtarkoituksi·a V·al'lten, joihin 1911 vuoden Eduskun-
38470: na,n myörrtämät varat eivät riitä, olemme Me alamaisessa
38471: kirjelmässä tämän :kuun 28 päivältä Keisall'ilJ:iSielle Majes-
38472: teetille ilmoittaneet, että olemme havainneet 1armollisessa
38473: esityksestSä mainitut tarpeet voitavan ·tyydyttää valtiora-
38474: hastoon tilitetyistä varoista tarvitsematta lisäystä niihin
38475: suostuntavaroista, sekä että Me odotamme, että Keisarilli-
38476: nen Majesteetti suvaitsee armollisesti mää,rä.tä, että edellä
38477: mainitut määrärahat, kaikkiaan 6,169,957 markkaa 20 pen-
38478: niä, suoritetaan varainhoitovuonna 1912.
38479: 
38480:                             12 §.
38481:      Sittenkuin Meidän Talousva.liokuntamme, jolle valmis-
38482: t.elevaa käsittelyä varten olimme lähettäneet Keisarillisen
38483: Majesteetin armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen
38484: asetukseksi 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun Vesioi-
38485: keuslain 2 luvun 6 ja 19 § :n sekä 7 luvun 3 § :n muut-
38486: 8               1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38487: 
38488: tamisesta, on Meille ilmoi,ttanut., eU-ei ~al·iokunta ole eh-
38489: •tinyt asiasta mietintöä va}mistaa, oJemme Me ah!!maisessa
38490: kirje1mä:ssä ·tältä päiväLtä siitä ilmoittaneet Keisarilliselle
38491: Majesteetille.
38492:                               13 §.
38493:      Sen jälkeen kuin MeiHe V1altiopäiväjärjestyksen 27 § :n
38494: mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Val-
38495: tiovaraintoimitus'kunnan laatima kertomus v.altiovarain ti-
38496: lasta vuonna 1910, on Meidän V altiovarainvaliokuntamme,
38497: jol:la myös on oRut tilaisuus ottaa sel\koa vaa·tiov·araston ti-
38498: leistä ja asiakirjoista, Meille siitä antanut 1nietinnön, joka
38499: sisältää erinäisi~ä huomautuksia ja ehdotuksia vaHiovarain
38500: hoidosta :sekä sen yhteydessä olevis•ta kysymyksistä ja hal-
38501: litustoimista; ja olerrnme Me kaikin puolin hyväksyneet
38502: mietinnössä tehdyt huom3Jutu:kset ja ehdotukset sekä 28
38503: päivänä tätä kuuta .alamaisen kirjelmän kera Keisarilli-
38504: selle Majesteetille lruhektäneet mainitun mietinnön pyyn-
38505: nöllä, että se annettaisiin Keisarilliselle Suomen Senaa-
38506: tille niihin toimenpitt·eisiin ryhtymistä varten, joita siinä
38507: tehdyt huomautukset ja ehdotukset aiheuttavat.
38508: 
38509:                             14 §.
38510:      Sittenkuin voimassa ol•eVIien säännösten mukaisesti
38511: olimme saaneet vasta.anottaa Keisarillisen Suomen Senaa-
38512: tin Prokuraa1ttorin kertomuksen lainkäytöstä ja lakien voi-
38513: massa ·pitämisestä maa·ssa vuonna 1910 sekä Meidän Laki-
38514: va1iokuntamme oli sen johdosta antanut mietinnön, olemme
38515: Me al·amaiseUa ki11j·elmäUä kuluvan toukokuun 28 päivältä
38516: saa·ttaneet Keisarillisen Majesteetin rtiet.oon sen prokuraat-
38517: ·torin virkavelvollisuuksien kanssa ristiri,id:assa ohw,an me-
38518: nettelyn, johon prokuraattorinviran ny,kyinen haltija mai-
38519: llitun kertomuksen antamisessa on alamaisessa kirjelmäs-
38520: sämme esitetyHä tavalla tehnytitsensä syypääksi.
38521: 
38522:                             15 §.
38523:    Valtiopäiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti on Meidän
38524: Pankkivaliokunt3Jillme ,t:arkastanut Suomen P~ankin t:iltan ja
38525:                 1912. -   Valtiopäiväpäätös.                 9
38526: 
38527: haHinnon vuonna 1911 ja siitä antanut l·au.sunnon; ja
38528: olemme Me tålmän lausunnon thyväJksyneet 1sekä kirjelmän
38529: kera viimeksi kuluneen huhtikuun 16 päiväiltä lähettäneet
38530: sen P,ankki valtuusmiehillemme.
38531: 
38532:                               16 !§.
38533:      Alamaisella kirjelmä:llä toukokuun 21 päivältä tänä
38534: vuonna Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoitta-
38535: neet, ketkä henkilöt Meidän Pankkivalioikuntamme ja V:a-
38536: litsijamiethemn;e ovat valinneet pankkiv,al.tuusmiehik.semme
38537: eroavien sijaan ja Suomen Panikin tilint:al'lkastajiksi seikä
38538: pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehiksi,
38539: minkä ohessa tämä on pöytäkirjanotJteella Panldcivaltuus-
38540: miehiHe .tied1oksi •annettJu.
38541:                             17 §.
38542:     Suomen Pankin voit1tovaroista Me olemme pää.ttäneet
38543: siirtää 4,045,728 markkaa 61 penniä Pankin vararaha·stoon
38544: sekä sen ohella määränne,et, että 1913 vuoden bud,jetin <ta-
38545: so~ttamista var.ten voittovaroista vaihtoehtoisesti osotta-
38546: mamme 370,000 markka·a ovat, ellei niitä käytetä, jätettävä
38547: Pankin voitto- ja tappiotilille. Trumän olemme kil'lj·elmässä
38548: tältä päiV1ältä saattaneet PanMdvaltuusmiestemme tietoon.
38549: 
38550:                              18 §.
38551:     Sit.tookuin Me, 24 pä]vänä •toukokuuta 1886 annetun ar-
38552: mollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet Imrtomuk-
38553: sen Postisäästöpankin ,tilast'a ja hoidosta vuonna 1910, selkä
38554: Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kertomuk-
38555: SEn va1mistelevaa käsittelyä var·ten läiliettäneet, oli oanta-
38556: nut asiasta mietinnön, jonka olemme hyvaksyneet, Me olem-
38557: me alamaisen kirjelmän ohella 16 päivältä viime huhti-
38558: kuut1a Keisarilliselle MajesteetiUe lähentäneet puheena ole-
38559: van mietinnön pyytåJen, että se •annettaisiin KeisariHiselle
38560: Suomen Senaatille.
38561:                            19 §.
38562:    Sittenkuin Eduskunta 1911 vuoden val.tiopäivillä oli
38563: asettanut v.altuuskunnan ·anta.mwan lausunnon tavasta, joUa
38564: 10             1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38565: 
38566: eduskuntatalon tarve olisi tyydytettävä, ja tämä valtuus-
38567: kunta oli antanut MeiHe kertomuksen toimestaan, olemme
38568: Me, saatuamme V altiov•a.rainvaliokunnaltamme asiasta mie-
38569: tinnön, päättäneet., että Eduskunnan tarvetta varten on,
38570: Säärtytaloa suurentaen ja osittain uudestaan rakentaen pää-
38571: asiassa V!a1tuuskunnan hankkimien luonnospiirustusten mu-
38572: kaan, valmistett.ava huoneisto, jonka rakennuskustannukset
38573: saavdt noust•a enintään 2,000,000 markkaan, ja että puheen-
38574: alraisen huoneiston hankkimista varten määrärtään Suomen
38575: Pankin vuoden 1911 voittovaroista 2,000,000 markkaa,
38576: joista 1,000,000 markkaa osotetaan käytettäväksi vuonna
38577: 1913. Rakiennustyön periHe saattamista varten Me
38578: olemme pä.ättäneeit asettaa asianymmärtävistä henkilöistä
38579: viisijäsenisen rakennustoimikunnan sekä antaneet Val-
38580: tiovarainvaliokuntamme tehll:äväksi valita         toimikun-
38581: nan jäsenet. Kirje1mällä 24 päivältä tätä toukokuuta
38582: Me olemme Keisarilliselle Majesteertille ilmoirttanoot näis·tä
38583: päätöksistämme niiden armollista vahvistamista varten.
38584:  Sen ohessa olemme valitulle rakennustoimi,kunnalle päätök-
38585: sistä;mme ilmoittaneet, jotta se ryhtyisi niistä aiheutuviin
38586: asianmukaisiin toimenpiteisiin.
38587: 
38588:                            20 §.
38589:     Alamaisella kirjelmällä viime kuluneen huhtikuun 16
38590: pi1ivä1tä Me olemme, t.ehdyn eduskuntaesityksen johdosta,
38591: Ke~sarinisen Majesteetin armolEsesti va:hvistetJtavaksi lä-
38592: hettänee.t srumana päivänä hyväksymämme asetukosen Suo-
38593: men Suuriruhtinaanmruan 3 päivänä jouJukuuta 1895 anne-
38594: tun Ulosottolain 1 luvun 1 ja 5 § :n muuttamisesta.
38595: 
38596:                            ,21 §.
38597:    Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme hy-
38598: väksyneet ·asetuksen Oikeuderrkäymiskaaren 15 luvun 2 ja
38599: 3 § :n, sel1aisina kuin ne ovra·t, 2 § arsetuksessa 23 päivältä
38600: marraskuuta 1898 ja 3 § asetuksessa 24 päiväl·tä helmi-
38601: kuuta 1873, seikä saman luvun 9, 10 ja 12 § :n muuttami-
38602: sesta; ja ol•emme Me alamaisessa kirjelmässä viime huhti-
38603:                 1912. -   Valtiopäiväpäätös.                 11
38604: 
38605: kuun 19 päivältä lähebtänee1t sen Keisarillisen Majesteetin
38606: armolEsesti vruh v~st·etta vaksi.
38607:                               22 §.
38608:     Niillä perusteilla, jotka Meidän alamainen kirjelmämme
38609: tämän kuun 10 päiväl.tä sisältää, olemme :M!e 'tehdyn edus-
38610: kuntaesityksen johdosta hyväksyneet sekä Keisarillisen
38611: Majesteetin armollisesti vahvistettavatksi läihettäneet ase-
38612: tuk'Sen Rikoslain 22 luvun 1, 5, ja 8 § :n sekä 44 luvun 3 § :n
38613: J?UUtbamisest~a ynnä 22 luvun 4 § :n kumoamisesta.
38614: 
38615:                               23 §.
38616:     Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme ku-
38617: luvan toukokuun 20 päivänä hyväksyneet asetuksen toimen-
38618: prteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi ja aliamaisessa
38619: kirjelmässä samaHa päivältä sen lähet•täneet Keisarillisen
38620: Majestee·tin armollisesti va.hvistettavaksi. Sen ohessa Me
38621: olemme .alamaisesti •anoneet, et•tä KeisariUinen Majesteetti
38622: mahdollisimman pian tutk~tutt:aisi, missä määr•in on tar-
38623: peellista ryhtyä erityi:seen suoja.nret~älainsäädän,töön, ja an-
38624: taisi Eduskunnalle siitä ehkä aiheutuvan armollisen esityk-
38625: sen.
38626:                             24 §.
38627:     Tehdyn eduskurrt.aesi.tyksen johdosta ja niillä perus-
38628: teilla, jotka alamainen kirjelmämme tämä:n kuun 24
38629: päivältä sisäiltää, Me olemme hyväksyneet asetuksen tam-
38630: mikuun 24 päivänä 1902 annetun armollisen asetuksen
38631: muuttamisesta, mikäli sen kautta on muutettu 2 § :ää ase-
38632: tuksessa 2 päivältä huhtikuuta 1883 mallasjuomain myy-
38633: misestä ja anniskelemisesta ja 2 § :ää asetuksessa 9 päivältä
38634: kesäkuuta 1892, joka koskee erinäisten •sanotun 1883 V'Uoden
38635: rusetuksen säännösten muuttamista; j·a olemme Me hyväk-
38636: symämme asetuksen lä-hettäneet Keisarill~sen Majesteetin
38637: armolEsesti vah vistetta vaksi.
38638:                            25 §.
38639:    Niinkuin alamaisesta kil'jelmästämme tämän kuun 24
38640: päivältä havaitaan, Me olemme tehdyn eduskuntaesityksen
38641: 12             1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38642: 
38643: johdosta hyvaksyne•et sekä Keisa:villisen Mrujestootin ar-
38644: mvHisesti vahvistettav,a;ksi Iäh~ttäneet a;setuksen eräistä
38645: viini·en }a muitten miedompien väkijuomien kaupan m-
38646: joituksist'a 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun armollisen
38647: asetuksen 2 ja 3 § :n muut.twm1sesta.
38648:                                26 §.
38649:     Alamaisella kirjelmällä tämän kuun 28 päivältä Me
38650: olemme, tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta, Keisarilli-
38651: sen Majesteetin armolEsesti vahvistettavaksi lähettäneet
38652: hyvruksymämme asetuksen. työväen tapaturma vakuutuk-
38653: sesta. Sen ohella olemme Me päättäneet lausua suota-
38654: vaksi, että tämä asetus määrättäisiin astumaan voimaan
38655: vasta kaksi vuotta sen jälkeen kuin se on saanut armolli-
38656: sen vahvistuksen.
38657:                               27 §.
38658:     Niillä perusteilla, .jotka Meidän 28 päivänä tä.tä touko-
38659: kuuta annettu alamainen kirjelmämme sisältää, olemme
38660: Me tehdyn eduskuntaesityksen johdosta hyväksyneet sekä
38661: Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettruvaksi lä-
38662: hettäneet asetuksen merimiesten ja laivapalvelijain tapa-
38663: turma vakuutuksesta.
38664:                              28 §.
38665:     Tehdyn ehdotuksen johdosta, joka tarkoitti nykyistä
38666: Yaltiollista asemaa Suomessa koskevan alamaisen adressin
38667: lähettämistä Keisarilliselle MajesteetiUe, Me olemme viime
38668: maaliskuun 22 päivänä tcekemämme pää.tölksen mukaisesti
38669: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet asiasta alamaisen
38670: adressin.
38671:                              29 §.
38672:     Alamaisessa kirjelmässä 7 päivältä tätä toukokuuta
38673: olemme Me armollisen esityksen johdosta, joka koskee varo-
38674: }en hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
38675: tulot eivät riitä, Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti
38676: alistaneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa
38677: määDätä, ett:ä Keisarikunnan amirali,teettineuvoston 13 (26)
38678: päivänä helm~kuuta 1912 aDmoHisiiilllllin v·ahvistettua pää-
38679:                 1912. -    Valtiopäiväpäätös.                 13
38680: 
38681: töstä ei panna .täytäntöön, jra eibt.ä Suomen luotsi- ja ma-
38682: jakkalaitos edelleenkin on pysytettävä Su01men lakiin pe-
38683: rustuvana ja Suuriruhtina.anmaan hallitukisen da,isena lai-
38684: toksena.
38685:                                30 §.
38686:     Erinäisten anomusehdotusten ja tehdyn ilmoituksen
38687: johdosta Me olemme alamaisissa kirjeLmissä Keisarilliselta
38688: Majesteet]l,ta anoneet:
38689:     1) että Hallitus valmistuttaisi ja armollisena esityksenä
38690: Eduskunnan hyväksyttä·yä:ksi anta.]si lrukiehdotuksen, jonka
38691: mukaan kansakoulu kokonaisuudessaan tulisi kaiken j.a;tku-
38692: van opetuksen pohjana olevaksi yleiseksi kansal·aiskoulwksi;
38693:     2) etJtä ruumiillisen mngaistuksen käyttäminen vaHion
38694: voimassapitämi:ssä ja kannattamissa kouluissa kokona•an
38695: ki·ellettäisi·in;
38696:     3) että Keisarillinen Majesteetti armolEsesti käskisi
38697: ryhdy:tt.äväksi ta.rpeelliseen •toimenpiteeseen, että Eduskun-
38698: nan lokakuun 31 päivänä 1908 hyväksymät maal,aiskun;tain
38699: kunnallisasetus, kaupunkien kunnall:iJsasetus, asetus kunnal-
38700: lisista vaaleista sekä ·asetus ta,aj,avä.kisten maal•aisyhdyskun-
38701: tain järj-estämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
38702: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta
38703: viivyttelemätt-ä alistetaan Keisarillisen Majeste,etin tutkit-
38704: taviksi; ja ett.ä sanotut asetukset mahdollisimman pian
38705: vah vistettaisiin ja saatettaisiin noudatkltta viksi;
38706:     4) että Hallitus asettaisi kansanvalistustyöhön ja kir-
38707: jastoalaan pere.htyneistä henkilöistä muodostetun komitean
38708: selvittämään ja •erikoisseikkoihin nähden valmistelemaan
38709: kysymyst.ä yleisen keskuskirjaston perustamisesta ;
38710:     5) ·että Hallitus asettaisi ·asiantuntijoista komissiouin
38711: tutkimaan, mitä viljelys- ja asutusmahdollisuuksia Oulun
38712: läänissä olevalla Pelson suolla on, sekä, mikäli toimitetta-
38713: vat tutkimukset osottav•at kannattavan maanviljelyksen
38714: sanotulla suolla mahdolliseksi, ryhtyisi toimenpit.eisiin suon
38715: asuttamiseksi ;
38716:     6) •että rtavaralii:kenteen rajoittamiseksi valtionmuta-
38717: teillä sunnuntai- ja juhlapäivinä ryhdyttä·isiin ainarkin sen
38718: 14              1912. -    Valtiopäiväpäätös.
38719: 
38720: suuntaisiin toimenpiteisiin, joita asiaa vuonna 1908 tutki-
38721: maan asetettu komitea ·ehdottaa;
38722:     7) .että kotitalouskoulujen avustamista V3Jrten vuodeksi
38723: 1913 myönnetJtäisiin 120,000 markan suuruinen määrämhå;
38724:      8) että myönnettäisiin 300,000 markan määräraha Hal-
38725: lituksen käyteUä·väksi ensi vuonna, osittain avustuksina
38726: työväe,stön keskuudessa perustetuille, juHiiiseen tarkastuk-
38727: seen alistuville keskinäisille työttömyyskassoille, osittain
38728: apurahoina kunnille, jot,ka pysyviiisen työt1tömyysrahaston
38729: perustamista tai jo olemassa olevan kehit,tämistä truhi
38730: muunlaist.a työttömäin avustamista vaden seJlaisi,a anovat;
38731:      9) että vuodeksi 1913 myönnettäisiin 28,000 markan
38732: suuruinen määräraha, josta alamaisessa kirjelmässämme
38733: esitetyllä tavalla 20,000 markkaa jaettaisiin ruumiillisen
38734: työn tekijäin muodostamille voimistelu- ja urheiluseuroille
38735: näiden toiminnan avustamiseen ja 8,000 markkaa käytet-
38736:  täisiin voimistelun- j1a urheilunopettaj,ain ynnä -opettaj'a-
38737: tart.en valmistamiseen ;
38738:      10) että paikallisest,a alottee'sta syntyville uusille maa-
38739:  mieskouluille ja karjanhoito-oppilaitoksille annet,taisiin
38740: a purahoj.a >valtion varoista Meidän alamaisessa kirjelmäs-
38741: sämrrne olev,an suunnitelman mukaisesti;
38742:      11) että vuodeksi 1913 yleisistä varoista myönne.ttäisiin
38743:  GOO,OOO markan suuruinen määräraha, käy•tettäväksi, Mei-
38744:  dän alamaisessa kirjelmässämme esit~ettyjen perusteiden
38745:  mukaan, enimmän rasitettujen tientekolahkojen avustami-
38746:  se,ksi;
38747:      12) että Keisarillinen Majesteetti ar,mossa suvaitsisi
38748:  määrätä, et•tä vireillä oleva ehdotus Sruomen Suuriruihti-
38749:  naskurrnan alueen silpomisesta saisi raueta;
38750:      13) että Keisarillinen Majesteet,ti suvaitsisi kä1skeä ryh-
38751:  dyttävruksi tarpeellisiin toime•npiteisiin n:iiMen syi.tten pois-
38752:  tamiseksi, joista Suomen lainsäädännössä nykyään vallit-
38753:  seva py,sähdystila johtuu;
38754:       14) et1tä Keisarillinen Majesteetti armossa suv:aitsisi
38755:  käskeä ryhdyt•täväksi sellaisiin toimenpit.eisiin, et,tä Suo-
38756:  men perustuslait pidettåisiin voimassa ja maa sekä lainsää-
38757:                 1912. -    Valtiopäiväpäätös.               15
38758: 
38759: däntöön että haLHtukseen ja haHintoon nähden saisi nauttia
38760: oikeuttansa sisäiseen j,tsenäisyyteen; sekä
38761:     15) ·että kesäkuun 2 päivänä 1904 annettu ar:mollinen
38762: aset,us, jonka mukaan K~eisarikunnassa voimassa olevat
38763: määräykset sotajoukkojen hallinnosta sodassa, linnoitus-
38764: ten hoidosta sekä sotatilaan ju~istetu:ista paikkakunnis.ta
38765: ovat Suomeen ulotetut, sekä Keisarillisen Suomen Senaatin
38766: marraskuun 13 päivänä 1909 tekemä päätös sanottujen ase-
38767: tusten julkaisemiS'est~a peruutettaisiin; e:ttä viipymättä toi-
38768: mitettaisiin ,tutkimus edustaja M. A. Airolan karkoittami-
38769: &esta Viipurin }innoituksen wlueeUa sekä siitä väkivallasta,
38770: joka Airo}an vangi:tsemiseUa on häntä kohdannut, ja että
38771: syylEse.t saat.eJttaisiin lailliseen edesvastaukseen; sekä että
38772: Suomen kansanedustajat. ja muut !kansalaiset saisivat louk-
38773: kaamatta nauttia heille perustuslaeissa baattua henkilökoh-
38774: ·taista turvallisuutta.
38775: 
38776:     Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määrän-
38777: neet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen kansan
38778: Edustajat, tämän allekirjoitt.anee:t ja vahvistaneet; joka
38779: tapahtui Helsingin kaupungissa yhdeksäntenäkolmatta
38780: päivänä touko~uuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen
38781: Kristuksen syntymän jälkeen 1tuhat yhdeksänsa·taa ja kak-
38782: sitoista.
38783: 
38784: 
38785: 
38786: 
38787:                         P. E. Svinhufvud.
38788:                             puhemies.
38789: 
38790: 
38791: 
38792: 
38793:      f{arl Söderholm.                        A. Listo.
38794:         varapuhemies.                       varapuhemies.
38795: 16               1912. -      Valtiopäiväpäätös.
38796: 
38797:         Werner Aro.                         Eero E,rldm.
38798: Uudenmaan läänin vBJalipii-          Uudenmaan läänin vaalipii-
38799:          ristä.                               ristä.
38800: 
38801:        Onnii Hia1lsten.                      Vera Hjclt.
38802: Uudenmaan läänin vaalipii-              Nylands läns valkrets.
38803:          ristä.
38804: 
38805:       E. W. Hänninen.                    0. W. Kuusinen.
38806: Uudenmaan läänin vaalipii-           Uudenmaan läänin voolipii-
38807:          ristä.                               ristä.
38808: 
38809:         Oslmri Lruine.                      U. Lindelöf.
38810: Uudenmaan läänin vaalipii-              Nylands läns valkrets.
38811:          ristä.
38812: 
38813:        W. Lundström.                     Oskari Lylykorpi.
38814:      Nylands läns valkrets.          Uudenmaan läänin va;alipii-
38815:                                               ristä.
38816: 
38817:       KuHervo Manner.                       L. Mechelin.
38818: Uudenmaan läänin vaalipii-              N ylands läns valkrets.
38819:          ristä.
38820: 
38821:         J. MJlllttinen.                 . August Nybergh.
38822: Uudenmaan läänin vaalipii-              Nylands läns valkrets.
38823:          ristä.
38824: 
38825:          V. PertWä.                      G. G. Rosenqvi:st.
38826: Uudenmaan läänin vaalipii-              Nylands läns valkrets.
38827:          ristä.
38828: 
38829:       EmiJ Schybergson.                      Aatto Si'ren.
38830:      Nylands läns valkrets.          Uudenmaan läänin va;alipii-
38831:                                               ristä.
38832: 
38833:       Hedvig Solhlberg.                  Johan Strömberg.
38834:      Nylands läns valkrets.             Nylands läns valkrets.
38835: 
38836:         Karl H. Wiik.                       R. A. Wrede.
38837:      Nylands läns valkrets.             N ylands läns valkrets.
38838: 
38839:           Ida Aa;He.                          V. Anrnal~a.
38840: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
38841:           piiristä.                            piiristä.
38842:                  1912. -      Valtiopäiväpäätös.                  17
38843: 
38844:       V. M. von Born.                     Evert Bloranta.
38845:    Åbo läns södra valkrets.         Turun läänin eteläisestä vaali-
38846:                                               piiristä.
38847: 
38848:     Jenny a:f Forselles.                    J. Hediherg.
38849:    Åbo läns södra valkrets.            Åbo läns södra valkrets.
38850: 
38851:  Ma,ttå. Helenius-Seppälä.                  J. Kaskine!ll.
38852: Turun läänin eteläisestä vaali-     Turun läänin eteläisestä vaali-
38853:           piiristä.                           piiristä.
38854: 
38855:    Kaarle 0. Kmuu:tila.                      P. Kärnä.
38856: Turun läänin eteläisestä vaali-     Turun läänin eteläisestä vaali-
38857:           piiristä.                           piiristä.
38858: 
38859:       J. "\V. La:tv.a1a.                  Juho Rmmi!kko.
38860: Turun läänin eteläisestä vaali-     Turun läänin eteläisestä vaali-
38861:           piiristä.                           piiristä.
38862: 
38863:       S. Wilh. Roos.                       F['. W. Sipi·lä.
38864:    Åbo läns södra valkrets.         Turun läänin eteläisestä vaali-
38865:                                               piiris.tä.
38866: 
38867:      J ul!ius Sundhlom.                      T. Ta:iJnio.
38868:    Åbo läns södra valkrets.         Turun läänin eteläisestä vaali-
38869:                                               piiristä.
38870: 
38871:    Ii:da Yrjö-Koskinen.                     E. Aromaa.
38872: Turun läänin eteläisestä vaali-       Turun läänin pohjoisesta
38873:           piiristä.                        vaali piiristä.
38874: 
38875:       N estor Aronen.                     Reinh. GrönVIaH.
38876:   Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
38877:        vaali piiristä.                     vaali piiristä.
38878: 
38879:      Ed:va.rd Gy Hing.                   Ed v·ard Hannul,a.
38880:   Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
38881:        vaali piiristä.                     vaali piiristä.
38882: 
38883:        LauTi Ingman.                      'Druave J,unnila.
38884:   Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
38885:         vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
38886:                                                               2
38887: 18              1912. -   Valtiopäiväpäätös.
38888: 
38889:      Mimmi Krunrervo.                 J. F. Kiviik;os•lci.
38890:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läärnin pohjoisesta
38891:       vaali piiristä.                   vaalipiiristä.
38892: 
38893:        I. V. Laine.                   Juho Lawta,salo.
38894:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
38895:       vaalipiiristä.                    vaali piiristä.
38896: 
38897:        J. 0. Leivo.                     F. 0. Liilli:us.
38898:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
38899:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
38900: 
38901:      J. H. Paasi<låvi.                  J11.liho· Rairuio.
38902:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
38903:       vaali piiristä.                   vaalipiiristä.
38904: 
38905:     Frans Rantanen.              Osk.Anl'ili.Sj ös•t,edt-Jussila.
38906:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
38907:       vaali piiristä.                   vaali piiristä.
38908: 
38909:      J.UJho Asta1a.              J. R. Dalll:ieJ1son-Ka1mai1i.
38910: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
38911:       vaali piiris·tä.                  vaalipiiristä.
38912: 
38913:     Oskari Jalmva.                       H. Jalonen.
38914: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
38915:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
38916: 
38917:       1\!lma J'O•kinen.              Wäinö Jokine!ll.
38918: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
38919:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
38920: 
38921:      A. Osw. K.air:amo.                 Ot:Jto Marltila.
38922:  Hämeen läänin eteläisestä        Hämeen läänin eteläisestä
38923:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
38924: 
38925:        Hulda Salmi.                    Sulo Wuolijoki.
38926:  Hämeen läänin eteläisestä        Hämeen läänin eteläisestä
38927:        vaalipiiristä.                   vaali piiristä.
38928: 
38929:  La ur:i A. Yrjö-Koskinen.             Anni Huot,a:ri.
38930:  Hämeen läänin eteläisestä        Hämeen läänin pohjoisesta
38931:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
38932: 
38933:       Anton Huotari.                    H. Häy.rynen.
38934:  Hämeen läänin pohjoisesta        Hämeen läänin pohjoisesta
38935:        vaalipiiristä.                   vaali pi,iristä.
38936:                 1912. -     Valtiopäiväpäätös.                  19
38937: 
38938:      K. Kankko-oj a.                    K!!Jarpo Muvros.
38939: Hiimeen läänin pohjoi.sesta        Hämeen läänin pohjoisesta
38940:        vaali pi.iris.tä.                 vaalipiiristä.
38941: 
38942:      E. Nevamlinna.                      Penna Paunu.
38943: Hämeen läänin pohjoisesta          Hämeen läänin pohjoisesta
38944:       vaali p~iristä.                    vaalipiiristä.
38945: 
38946:      J. K. Pohjo1a.                     Enl!il Sa:arinen.
38947: Hämeen läänin pohjoisesta          Hämeen läänin pohjoisesta
38948:       vaali piiristä.                    vaalipi-iristä.
38949: 
38950:     K. ·wilj:rukiruinen.            E. S. Yrjö-Koskinen.
38951: Hämeen läänin pohjoisesta          Hämeen läänin pohjoisesta
38952:       vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
38953: 
38954:                                        Juhani A11ajärvi.
38955: ~iipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38956:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38957: 
38958:      Jonas Castren.                      Thkila Hultin.
38959: Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38960:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38961: 
38962:       Juho Kirves.                    Konrad Lehtimäki.
38963: Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38964:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38965: 
38966:    M'3o•tti P:aasi vuori.               Matti Pietinen.
38967: Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38968:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38969: 
38970:      H. PärSISinen.                     T·ahvo Riihelä.
38971: Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38972:        vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
38973: 
38974:     Juho Tuli:kJoura.                   Tanelli Typpö.
38975: Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin läntisestä
38976:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38977: 
38978:     A. 0. Vuorci.maa.                  Gust. Arokaillio.
38979: Viipurin läänin läntisestä          Viipurin läänin itäisestä
38980:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
38981: 20              1912. -    Valtiopäiväpäätös.
38982: 
38983:        A. Hanninen.                       Yrjö Kiuru.
38984:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
38985:         vaalipiiris·tä.                   vaalipiiristä.
38986: 
38987:      Anton Kiotonen.                   J u:hani Kurikka.
38988:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
38989:         vaalipiiris·tä.                   vaalipiiristä.
38990: 
38991:       J who La1llukka.                  Vihtori Mäilmlä.
38992:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
38993:         vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
38994: 
38995:        Aapo Nuova.                        E. Omnen.
38996:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
38997:         vaalipiiristä.                    vaalipiiriHtä.
38998: 
38999:      Matti Poutiainen.                  Erikiki Pullinen.
39000:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
39001:         vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
39002: 
39003:       K. K. Pykälä.                  Launi Kr. Rehnder.
39004:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
39005:         vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
39006: 
39007:       0. W. Turunen.                 N esto·ri W·al·fuvaara.
39008:   Viipurin läänin itäisestä         Viipurin läänin itäisestä
39009:         vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
39010: 
39011:       MiJldw Virkki.                      U. Brander.
39012:   Viipurin läänin itäisestä       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39013:         vaalipiiristä.
39014: 
39015:         0. E-ronen.                       K. Hakala.
39016: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39017: 
39018:      Peklm Huttunen.                      J. Kananen.
39019: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39020: 
39021:       0 ..Kunnassalo.               J. Oslmri Peur.akoski.
39022: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39023: 
39024:      ·He:ikki Renvall.                 Robert Ruohtul•a.
39025: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39026:                  1912. -    Valtiopäiväpäätös.                21
39027: 
39028:      Anni Savolainen.                       A. Tant:tu.
39029: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39030: 
39031:      A1brin WaljUJkka.                  J. E. Wiljomaa.
39032: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    ·Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39033: 
39034:      Kalle Wuorimen.                       EerQ Hahl.
39035: :Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Kuopion läänin läntisestä
39036:                                           vaali piiristä.
39037: 
39038:        S. Heiskanen.                    Theodor Homen.
39039:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
39040:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
39041: 
39042:       K. Hrumä1äinen.                    H. Kääriäinen.
39043:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
39044:        v,11alipiiristä.                   vaalipiiristä.
39045: 
39046:      T. La•pveteläinen.                  Olli Miettinen.
39047:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
39048:        vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
39049: 
39050:      Hannes Nyl·amder.                   P. W. Oksman.
39051:  Kuopion läänin läntisestä         Kuopion läänin läntisestä
39052:        vaalipiiristä.                    vaali piiristä.
39053: 
39054:      Armas Paa.sonen.                        A. Salo.
39055:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
39056:        vaalipiiristä.                     va;ali piiristä.
39057: 
39058:       Juho Snellman.                   Nestor vYäänänen.
39059:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin itäisestä
39060:        vaali piiris·tä.            Kuopion läänin läntisestä
39061: 
39062:       Albin Koponen.                     Efr. Kronqvist.
39063:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
39064:        v.aali piiristä.                   v.a;alipiiristä.
39065: 
39066:        S. Kurkinen.                     Ma,tt:i Lonkainen.
39067:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
39068:        v•aalipiiristä.                    vaalipiiristä.
39069: 
39070:      Pelkka. Pennanen.                   Onni Puhakka.
39071:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
39072:        vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
39073: 22               1912. -     Valtiopäiväpäätös.
39074: 
39075:       Hugo Rauta•pää.                      J. W. Sainio.
39076:   Kuopion läänin itäiseSitä           Kuopion läänin itäisestä
39077:        vaali piiristä.                     vaalipiiristä.
39078: 
39079:         Onni Talas.                        P. 'l1ikkanen.
39080:   Kuopion läänin itäisestä            Kuopion läänin itäisestä
39081:        vaalipiiristä.                      vaali piiristä.
39082: 
39083:      Helena W.atanen.                     Juho Etel1ämälki.
39084:   Kuopion läänin itäisestä          Vaasan läänin itäi·sestä vaali-
39085:        vaalipiiristä.                         piiristä.
39086: 
39087:      Kust!lla J a1ilmnen.                  Johan Kruutto.
39088: Vaasan läänin itäisestä vaali-      Vaasan läänin itäisestä vaali-
39089:           piiristä.                           piiristä.
39090: 
39091:         A. Koivisto.
39092: Vaasan läänin itäisestä vaali-
39093:                                                          .
39094:                                            Mat>ti Latvala.
39095:                                     V:aasan läänin itäisestä vaali-
39096:           piiristä.                            piiristä.
39097: 
39098:       Santeri MäAlre1lä.                  Kruade Mänty.
39099: Vaasan läänin itäisestä vaali-      Vawsan läänin itäisestä vaali-
39100:           piiristä.                           piiristä.
39101: 
39102:        E. PohjaTVä.re.                     Onllli Tuomi.
39103: V aa,gan läänin itäisestä vaali-    Vaasan läänin itäisestä vaali-
39104:             piiristä.                         piirioStä.
39105: 
39106:       K. J. W•amvikJlijo.                  Srulll•teri Alkio.
39107: Vaasan läänin itäisestä vaali~        Vaasan läänin eteläisestä
39108:           piiristä.                        vaalipiiristä.
39109: 
39110:       Ernst Estlander.                       G. Gmn:fei1t.
39111:   V asa läns södra valkrets.          V asa läns södra valkrets.
39112: 
39113:        GUJSta:f Gädda.                  Mauri Ronkajuuri.
39114:   V asa läns södra valkrets.          Vaasan läänin eteläisestä
39115:                                            vaali piiristä.
39116: 
39117:      MHd\io Ii:pponen.                       K. Lanne.
39118:   Vaasan läänin eteläisestä           Vaasan läänin eteläisestä
39119:        vaali piiristä.                     vaali piiristä.
39120: 
39121:        Jaakiko Mäki.                      Arvid N eo.vius.
39122:   Vaasan läänin eteläisestä           V asa läns södra valkrets.
39123:        vaalipiiristä.
39124:                  1912.      Valtiopäiväpäätös.                  23
39125: 
39126:       Kaado Saa11i.                      Eric von TroiL
39127:  Vaasan läänin eteläisestä           V asa läns södra valkrets.
39128:       vaalipiiristä.
39129: 
39130:         August Tåg.                       M. V. Björ-k.-
39131:   V asa läns södra valkrets.         V asa läns norra valkrets.
39132: 
39133:         A. J. Bäak.                     Julius Grote!Illfu1t.
39134:   V asa läns norra valkrets.         V asa läns norra valkrets.
39135: 
39136:       Oskari Herttua.                       J. Inhorr.
39137:  Vaasan läänin pohjoisesta           V asa läns norra valkrets.
39138:        vaalipiiristä.
39139: 
39140:     Oskruri Lahdensuo.                 Wi!IJh. Malmi va,ara.
39141:  Vaasan läänin pohjoisesta          Vaasan läänin pohjoisesta
39142:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
39143: 
39144:        J. Storbjörk.                      Oslmri Tokoi.
39145:   V asa läns norra valkrets.        Vaasan läänin pohjoisesta
39146:                                           vaalipiiristä.
39147: 
39148:        Juho Torppa.
39149:  Vaasan läänin pohjoisesta         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39150:        vaali piiristä.                       piiristä.
39151: 
39152:       M. V. Hoi:k>ka.                     Kyösti KaUio.
39153: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläisestä vaali-
39154:           piiristä.                          piiristä.
39155: 
39156:         Otto Kar'hi.                       J. A. Komu.
39157: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläisestä vaali-
39158:           piiristä.                          piiristä.
39159: 
39160:           A. Leino.                     J. A. M!l!nnermaa.
39161: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläisestä vaali-
39162:           piiristä.                          piiristä.
39163: 
39164:     Saioliilo Pulkkinen.                  F,i1ip Saahsti.
39165: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläisestä vaali-
39166:           piiristä.                          piiristä.
39167: 
39168:        Samu~i Tervo.                     Leonard Typpö.
39169: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläi,sestä vaali-
39170:           piiristä.                         piiristä.
39171: 24               1912: -      Valtiopäiväpäätös.
39172: 
39173:       Heikki Törmä.                              Iisakki Va'he.
39174: Oulun läänin 'eteläisestä vaali-       Oulun läänin eteläisestä vaali-
39175:           piiristä.                              piiristä.
39176: 
39177:       P. Ahima'vtaa,ra.                          Hilda Herrala.
39178:  Oulllln läänini pohjoioosta            Ouii.Uln läänin pohjoioosta
39179:          vaalipiiristä.                         vaali piiristä.
39180: 
39181:          A<ntti Junes.                       FralllS LeJhtonen.
39182:  Oulun läänin pohjoisesta               Oulun läänin pohjoisesta
39183:       vaali piiristä.                        vaali piiristä.
39184: 
39185:          Kalle Lohi.                             Juho W1aarala.
39186:   Oulun läänin pohjoisesta               Oulun läänin pohjoisesta
39187:        vaalipiiristä.                         vaali piiristä.
39188: 
39189:                               A. Fränti.
39190:                           Lapin vaalipiiristä.
39191: 
39192: 
39193: 
39194: 
39195:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
39196:                           ••              ••
39197: VALTIOPAIVAT
39198:               1912
39199: 
39200:     ASIAKIRJAT
39201: 
39202:  LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ
39203: 
39204:     ASIALUETTELON
39205: 
39206: 
39207: 
39208: 
39209:           HELSINGlSSA, 1912
39210:  KEISARILIJISEN SENAATIN KIR,JAPAINUSSA
39211:                  Selitys lyhennyksistä.
39212: Adrv.      Adressivaliokunta.
39213: Ae = anomusehdotus.
39214: alam. = alamainen.
39215: Am. ja am. = anomusmietintö.
39216: Edk. = Eduskunta.
39217: Ee = eduskuntaesitys.
39218: Em. ja em. = eduskuntaesitysmietintö.
39219: ilm.=    ilmoitus.
39220: Ks. = Katso.
39221: Ltv. = Laki- ja talousvaliokunta.
39222: Lv. = Lakivaliokunta.
39223: m. (valiokunnan nimeä osoittavan merkin perässä) = mie-
39224:       tintö. Siis esim. Lvm. = Lakivaliokunnan mietintö.
39225: Mtv. = Maatalousvaliokunta.
39226: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
39227: Pv. = Pankkivaliokunta.
39228: Hv. = Rautatievaliokunta.
39229:           =
39230: Sv. ja Siv.     Sivistysvaliokunta.
39231: Suurv. = Suuri valiokunta.
39232: Tv. = 1'alousvaliokunta.
39233: Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
39234: Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
39235:                                        Asialuettelo.
39236: Adressiehdotus. Ehdotus nykyistä valtiollista asemaa
39237:      koskevan    alamaisen  adressin     lähettämisestä.
39238:      Adrvm. n:o 1; Edk:n alam. adressi . . . . . . . . . . . . . . . .                         TV
39239: 
39240: Adressi valiokunta:
39241:      M i et. n: o 1, eduskunnassa tehdyn ehdotuksen
39242:      johdosta alamaisen adressin lähettämisestä Keisa-
39243:      rilliselle Majesteetille; Edk :n alam. adressi ..... .
39244: 
39245: Airola, Matti Aleksanteri. Prvm. n:o 3 edustaja Airolan
39246:       ilmoituksen johdosta, joka koskee hänelle tuomitun
39247:       vapausrangaistuksen täytäntöönpanemista ....... .
39248:       Prvm. n:o 6, eduskunnan puhemiehen ilmoituksen
39249:       johdosta, joka koskee edustaja Airolan vangitse-
39250:       mista Viipurin kaupungissa; Edk :n alam. anomus
39251: 
39252: Alkeisopetus. Kertomus valliovarain tilasta siv. 30;
39253:       Vvm. n :o 13 siv. 37 ............................. .
39254:  -    Ks. Kansakoulu.
39255: 
39256: Alkeisoppilaitokset. Ae n:o 23 koroteLun valtioavun
39257:       myöntämisestä Terijoen suomalaiselle yhteiskou-
39258:       lulle; Sivm n:o 4 (am. n:o 4) .. .. .. .. .. .. .. .. ..                                V: 2
39259: 
39260: Alkoholilainsäädäntö.
39261:      Ee n:o 19 sisältävä ehdotuksen asetukseksi 9 p :nä
39262:      kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan ja muitten pol-
39263:      tettujen tahi tislattujen väkiviinajuomien myymistä,
39264:      kuljetusta ja varastossa pitämistä koskevan asetuk-
39265:      sen 6 §:n muuttamisesta; Tvm. n:o 4; Suurvm. n:o
39266:      12 (em. n:o 7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   V: 1
39267:      Ee N :o 22 sisältävä ehdotuksen asetukseksi eräistä
39268:      viinien ja muitten miedompien väkijuomien kaupan
39269:      rajoituksista 2 p :nä toukokuuta 1895 annetun arm.
39270:   4                                   Asialuettelo.
39271: 
39272:       asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamisesta; Tvm. n :o 5;
39273:       Suurvm. n:o 14 (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus
39274:       asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: i
39275:       Ee n :o 44 sisältävä ehdotuksen asetukseksi, jolla
39276:       paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 p :nä
39277:       kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 41. § :n 1 ja 2
39278:       kohta muutetaan toisin kuuluviksi; Tvm. n:o 2;
39279:       Suurvm. n:o ii (em. n:o 5) ................... .
39280:       Ee n:o 46 sisältävä ehdotuksen asetukseksi tammi-
39281:       kuun 24 p :nä 1902 annetun mallasjuomain myyntiä
39282:       ja anniskelua koskevan asetuksen 2 § :n muuttami-
39283:       seksi; Tvm. n:o 3; Suurvm. n:o 13 (em. n:o 8);
39284:       Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... .
39285:       Ks. Raittiustyö.
39286: 
39287: Ammattientarkastus, sitä koskevan asetuksen esittäminen
39288:     vahvistettavaksi; Vvm. n:o 13 siv. 30 ja 31 . . . . . .                                     IV
39289: 
39290: Anjalan majoraatti, sen vastikerahasto, Vvrn. n :o 13
39291:       siv. 92 .......................... , ................ .
39292: 
39293: Anomusehdotus:
39294:     n: o 1, eduskunnan 15 ja 16 p:nä marraskuuta 1909
39295:     hyväksymien, työväen suojelusta tarkoittavien ase-
39296:     tusten· voimaansaattamisesta; Prvm. n :o '1 (am.
39297:     n:o 8) ............................................                                       V:2
39298:     n: o 2, rautatien rakentamisesta Heinolasta Jyväs-
39299:     kylään; Rvrn. n:o 3 (am. n:o 12) .............. ..
39300:     n: o 3, rautatien rakentamisesta Koljolan asemalta
39301:     Kasiniemen kautta Käkisalmeen; Rvm. n:o 3 (am.
39302:     n:o 12) .......................................... .
39303:     n: o 1 3, rautatien rakentamisesta Kajaanin kau-
39304:     pungista Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta Kianto-
39305:     järvelle Suomussalmella; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12)
39306:     n: o 1 4, taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
39307:     toimittamisesta rautatietä varten Nurmeksesta
39308:     Kuhmoniemen kirkolle; Rvrn. n:o 3 (am. n:o 12)
39309:     n: o 1 5, lakien vastaisten ja kansalle vahingollis-
39310:     ten lainsäädäntöhankkeitten sillensä jättämisestä;
39311:     Prvm. n:o 7 (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus
39312:     n: o 1 6, eduskunnan 31 p :nä lokakuuta 1908 hy-
39313:     väksymäin kunnallisasetusten voimaansaattami-
39314:     sesta; Prvm. n:o 2 (am. n:o 7); Edk:n alarn.
39315:     anmnus .......................................... .
39316:                             Asialuettelo.                                    5
39317: 
39318: n: o 2 0, kansakoulun asettamisesta muiden oppi-
39319: laitosten pohjakouluksi; Sivm. n :o 2 ( am. n :o 2) ;
39320: Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
39321: n: o 2 1, ruumiillisen rangaistuksen poistamisesta
39322: valtion kannattamista kouluista ja kasvatuslaitok-
39323: sista; Sivm. n:o 3 (am. n:o 3); Edk:n alam.
39324: anornus .......................................... .
39325: n: o 2 3, korotetun valtioavun myöntämisestä Teri-                               "
39326: joen suomalaiselle yhteiskoululle; Sivm. n :o 4
39327: (am. n:o 4) ..................................... .
39328: n: o 2 6, kansankirjastojen toimintaa edistävän kes-
39329: kuskirjaston perustamisesta; Sivm. n:o 6 (am. n:o
39330: 9); Edk:n alam. anomus ....................... .
39331: n: o 2 7, rautatien rakentamisesta Kokkolasta Suo-
39332: lahteen; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ............. .
39333: n: o 2 8, tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
39334: tietä varten Suonnejoen asemalta Savon radalla
39335: Ylivieskan asemalle Oulun radalla sekä arm. esi-
39336: tyksen antamisesta sanotun radan rakentamisesta;
39337: Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ....................... .
39338: n: o 2 9, rautatien rakentamisesta Porih kaupun-
39339: gista Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle;
39340: Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ....................... .
39341: n: o 3 0, rautatien rakentamisesta Haapamäen ase-
39342: malta Virtain, Parkanon ja Kankaanpään kautta
39343: Poriin; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ............... .
39344: n: o 31, tutkimuk<sen toimittamisesta rauta-
39345: tien rakentamista varten Järvenpään asemalta
39346: Mäntsälän, Pukkilan, Orimattilan, Artjärven ja Eli-
39347: mäen kuntien kautta Korian asemalle; Rvm. n:o 3
39348:  (am. n:o 12) ..................................•...
39349: n: o 3 2, rautatien rakentamisesta Kangasalan ase-
39350: malta Lahden kaupunkiin; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12)
39351: n: o 3 3, tutkimuksen toimittamisesta Kangasalan
39352: asemalta Lahteen rakennettavaa rautatietä varten
39353: sekä sanotun rautatien rakentamisesta; Rvm. n:o 3
39354:  (am. n:o 12) ..................................... .
39355: n: o 3 4, tutkimuksen toimeenpanemisesta Lahdesta
39356: Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään rakennettavaa
39357: rautatietä varten; Rvm. n :o 3 (am. n :o 12) ..... .
39358: n: o 3 5, tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
39359: tietä varten, joka Lylyn aseman kohdalla yhdistäisi
39360: Pohjanmaan radan Päijänteeseen; Rvm. n:o 3
39361:  (am. n:o 12) ..................................... .
39362: 6                      Asialuettelo.
39363: 
39364:     n: o 3 6, tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
39365:     tien rakentamista varten r.rornion asemalta Tornion
39366:     ulkosatamaan Röyttään sekä sinne perustettavan
39367:     kauppasataman sopivaisuudesta kuin myöskin arm.
39368:     esityksen antamisesta tämän radan rakentamisesta;
39369:     Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ......................... . V:2
39370:     n: o 4 0, Suomen perustuslakien pyhänäpitämisestä
39371:     ja maan srsa~sen itsenäisyyden turvaamisesta;
39372:     Prvm. n:o 7 (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus
39373:     n: o 41, tutkimuksen toimittamisesta rautatietä        "
39374:     varten Suolahden asemalta Ylivieskan asemalle
39375:     sekä arm. esityksen antamisesta mainitun radan
39376:     rakentamisesta; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ..... .
39377:     n: o 4 4, maanenousupaikkojen hankkimisesta eri-
39378:     näisiin Laatokan kalastuspaikkoihin; Vvm. n:o 17
39379:      (am. n:o 21) ...................................... .
39380:       n: o 4 5, avustuksen myöntämisestä erinäisille tien-
39381:     tekolahkoille; Vvm n:o 7 (am. n:o 16); Edk:n alam.
39382:     anomus .......................................... .
39383:     n: o 48, määrärahan myöntämisestä ryhmäasutuk-         "
39384:     sen toimeenpanemista varten Pelson suolla Oulun
39385:     läänissä; Mtvm, n:o 6 (am. n:o 19; Edk:n alam.
39386:     anomus .......................................... .
39387:     n: o 50, toimenpiteistä korvauksen hankkimiseksi
39388:     niille torppareille, Iampuodeille ja mäkitupalaisille,
39389:     jotka ovat joutuneet kärsimään sen johdosta että
39390:     maaliskuun 12 p :nä 1909 vahvistettu asetus torpan
39391:     y. m. vuokrauksesta ei astunut voimaan ennen
39392:     14 p :nä maaliskuuta sanottuna vuonna; Mtvm.
39393:     n:o 5 (am. n:o 15) ............................. .
39394:     n: o 54, valtion kannatusavun myöntämisestä niille
39395:     työväen ammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana
39396:     järjestävät työttömäin avustusta; Työvm. n:o 1
39397:      (am. n:o 5); Edk:n alam. anomus ............... .
39398:     n: o 56, sisältävä ·ehdotuksen alamaiseksi anomuk-
39399:     seksi lainsäädännössä tapahtuneen seisahduksen
39400:     johdosta; Prvm. n:o 5 (am. n:o 14); Edk:n alam.
39401:     anomus .......................................... .
39402:     n: o 57, sortotoimenpiteitten lopettamisesta ja kan-
39403:     salaisten oikeuksien turvaamisesta; Prvm. n:o 7
39404:     (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus ............. .
39405:     n: o 58, Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjien erot-
39406:     tamishankkeitten sillensä jättämisestä; Prvm. n:o 8
39407:     (am. n:o 20); Edk:n alam. anomus ............. .
39408:                                                          "
39409:                      Asialuettelo.                         7
39410: 
39411: n: o 6 3, viinaverorahojen siirtämisestä kuntien käy-
39412: tettäviksi; Vvm n:o 9 (am. n:o 18) .. .. .. . . .. .. . . V: .2
39413: n: o 6 6, toimenpiteistä tavaraliikkeen lakkautta-
39414: miseksi valtionrautateillä sunnuntai- ja juhlapäi-
39415: vinä; Rvm. n:o 4 (am. n:o 13); Edk:n alam. anomuR
39416: n: o 7 7, kotitalouskoulujen valtioavustuksen korot-
39417: tamisesta v. 1913; Sivm. n:o :l (am. n:o 1); Edk:n
39418: alam. anomus ................................... .
39419: n: o 7 9, valtioavun myöntämisestä työväen voimis-
39420: telu- ja urheilus·euroille; Sivm. n:o 5 (am. n:o 6);
39421: Edk :n alam. anomus ............................. .
39422: n: o 80, valtionavustuksen myöntämisestä Helsin-
39423: gistä Pusulaan rakennettavaa rautatietä varten;
39424: Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ......................... .
39425: n: o 81, tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
39426: tietä varten Epilän-Kuloveden pysäkkien väliltä
39427: Porin radalla Mietoon tai Koskenkorvan asemalle
39428: Seinäjoen-Kristiinan radalla; Rvm. n:o 3 (am. n:o
39429: 12) ............................................... .
39430: n: o 8 2, tutkimuksen toimeenpanemisesLa Salosta           "
39431: Riihimäelle rakennettavaa rautatietä varten; Rvm.
39432: n:o 3 (am. n:o 12) ............................... .
39433: n: o 8 3, valtioavun ja valtiolainan myöntämisestä
39434: hankkeissa olevaa, Hämeenlinnasta Päijänteen ran-
39435: taan rakennettavaa rautatietä varten; Rvm. n :o 3
39436: (am. n:o 12) .................................... ..
39437: n: o 8 4, tutkimuksen toimeenpanemisesta rannikko-
39438: radan rakentamista varten Helsingistä Viipuriin;
39439: Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ......................... .
39440: n: o 8 5, tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
39441: tietä varten Paimion asemalta Riihimäelle ja arm.
39442: esityksen antamisesta mainitun radan rakentami-
39443: sesta; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ................. .
39444: n: o 8 6, rautatien rakentamisesta Porista Kurun-
39445: Ruoveden kautta I-laapamäelle; Rvm. n:o 3 (am.
39446: n:o 1.2) ....•....•...•....••..•......•.....•.......       ,,
39447: n: o 8 7, tutkimuksen toimittamisesta rautatietä
39448: varten Risteen asemalta Porin radalla Loimaan
39449: asemalle Turun-Toijalan radalla; Rvm. n:o 3
39450: (am. n:o 12) ..................................... .
39451: n: o 8 8, rautatien rakentamisesta Värtsilän ase-
39452: malta Hiis·koskelle; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ....
39453: n: o 9 2, toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilat-
39454: tomalle väestölle; Mtvm. n:o 1 (em. n:o 14) ..... . V: 1
39455:   8                       Asialuettelo.
39456: 
39457:       n: o 9 6, maamiestalvikurssien ja karjanhoito-oppi-
39458:       laitosten ylläpitämiseksi myönnettävien rnaara-
39459:       rahojen korottamisesta; Mtvm. n:o 2 (arn. n:o 11);
39460:       Edk :n alam. anomus ........................... . V:2
39461: 
39462: Apm·aha.    Prvm. n:o 1 eduskunnan puhemiehen kieltäy-
39463:       tymisen johdosta valiokuntaan lähettämistä varten
39464:       esittämästä edustaja Paasivuoren eduskuntaesitystä,
39465:       joka koskee ehdotusta laiksi apurahan myöntämi-
39466:       sestä työttömyyskassoille ........................ .    IV
39467:       Ks. Kor·vaus. Kotitalouskoulut Maamies- ja karjan-
39468:       hoitokoulut. Rautatie (Ae n:o 80). Suomalainen
39469:       kirjallisuus. Terijoen yhteiskoulu. Tien teko. Työt-
39470:       tömät. Valtiovarain tila. Voimistelu- ja urheilu-
39471:       seurat.
39472: Armollinen esitys:
39473:      n: o 1, varojen hankkimisesta vuodeksi 1913 niihin
39474:      tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
39475:      riitä; Vvm. n:o 4 (Luotsilaitos); Edk:n alam. kir-
39476:      jel!nä; Vvm. n:o '14; Edk:n alam. vastaus ....... .          r
39477:      n: o 2, varojen osottamisesta kansakoululaitosta ja
39478:      erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 191.3;
39479:      Vvm. n :o 1; Edk :n alam. vastaus ................. .
39480:      n: o 3, kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913; Rvm.
39481:      n:o 1 (Pieksämäen-Jyväskylän rata); Edk:n alam.
39482:      vastaus; Vvm. n:o 16; Edk:n alam. vastaus ..... .
39483:      n: o 'l, suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
39484:      veron suorittamisesta vuonna 1913; Vvm. n:o 6
39485:      Suurvm. n:o 8; Edk:n alam. vastaus ............. .
39486:      n: o 5, leimasuostunnasta; Vvm. n:o 5; Suurvm.
39487:     n:o 7; Edk:n alam. vastaus .................. : .... .     II
39488:      n: o 6, suosiuntaverosta mallasjuomain valmista-
39489:      misesta vuonna 1913; Vvm. n:o 3; Suurvrn. n:o 4;
39490:     Edk :n alarn. vastaus ............................. .
39491:      n: o 7, koskeva suosiuntaveroa pelikorteista Suo-        "
39492:     men Suuriruhtinaanmaassa vuonna 19'1.3; Vvm. n:o
39493:     2; Suurvm. n:o 3; Edk:n alam. vastaus ......... .
39494:      n: o 8, siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
39495:     vuonna 1913 on suoritettava, sekä sanotun veron
39496:      käyttämisestä; Vvm. n :o 11; Suurvrn. n :o 1.6; Edk :n
39497:      alam. vastaus .................................... .
39498:     n: o 9, varain osottamisesta valtiopäiväkustannus-        "
39499:     ten suorittamiseen vuonna 1913; Vvm. n:o 12; Edk:n
39500:      alam. vastaus .................................... .     lil
39501:                                        Asialuettelo.                                              9
39502: 
39503:       n: o 1 0, normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta
39504:       Raasulin kylästä Raudun pitäjästä Hiitolan ase-
39505:       malle Karjalan radan varrella; Rvm. n:o 2; Edk:n
39506:       alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   III
39507:       n: o 1. 1, tarpeellisen määrärahan osottamisesta nii-
39508:       den erinäisten menojen suorittamiseksi vuonna 1912
39509:       muun muassa, kansakoululaitosta sekä sivistys- ja
39510:       muita kulttuuritarkoituksia varten, joihin 1911 vuo-
39511:       den eduskunnan myöntämät varat eivät riitä; Vvm.
39512:       n :o 15; Edk :n alam. vastaus ..................... .
39513:       n: o 12, käsittävä ehdotuksen asetukseksi 10f23 p :nä
39514:       heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 6
39515:       ja 19 §:n sekä 7 luvun 3 §:n muuttamisesta; Edk:n
39516:       alam. vastaus ................................... .
39517: Asianajaja.      Ks. Oikeudenkäymiskaari.
39518: Asuntotilat. Asutusrahasto. Ks. Tilaton väestö.
39519: Budjetti. Ks. Tulo- ja rn@oarvio.
39520: Eduskuntaesitys:
39521:      n:o 1, ehdotus asetukseksi Ulosottolain 1 luvun 1
39522:      §:n muuttamisesta; Lvm. n:o 2; Suurvm. n:o 1 (em.
39523:      n :o 3) ; Edk :n alam. ehdotus asetukseks:i . . . . . . . . V: 1
39524:      n: o 2, ehdotus asetukse'ksi Oikeudenkäymiskaaren
39525:      15 luvun 2 §:n muuttamisesta; Lvm. n:o 1; Suurvm.
39526:      n:o 2 (em. n:o 1); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
39527:      n: o 3, ehdotus asetukseksi Oikeudenkäymiskaaren
39528:      15 luvun 2 §:n muuttamisesta; Lvm. n:o 1; Suurvm.
39529:      n:o 2 (em. n:o 1); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
39530:      n: o 5, ehdotus laiksi Rikoslain 22 luvun 1, 2 ja 4 § :n
39531:      muuttamisesta. (Lapsenmurhaa koskevien rangais-
39532:      tusmääräysten lieventämisestä); Lvm. n:o 3;
39533:      Suurvm. n:o 5 (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus ase-
39534:      tukseksi ......................................... .
39535:      n: o 7, ehdotus asetukseksi metsänhoidosta ja toi-
39536:      menpiteistä sen rappiolle saattamisen estämiseksi;
39537:      Tvm. n:o 1; Suurvm. n:o 6 (em. n:o 4); Edk:n alam.
39538:      ehdotus asetukseksi ............................. .
39539:      n: o 8, ehdotus asetukseksi toimenpiteistä metsän
39540:      hävittämisen ehkäisemiseksi; Tvm. n:o 1; Suurvm.
39541:      n:o 6 (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
39542:      n: o 9, ehdotus asetukseksi toimenpiteistä metsän-
39543:      hävittämisen ehkäisemiseksi; Tvm. n :o 1; Suurvm.
39544:      n:o 6 (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
39545: 10                        Asialuettelo.
39546: 
39547:       n: o 12, ehdotus asetukseksi Vesioikeuslain 2 luvun
39548:       14 §:n muuttamisesta; Ltvm. n:o 2 (em. n:o 17) ..        V: 1
39549:       n: o 1 5, ehdotus asetukseksi a) teitten tekemisestä
39550:       ja kunnossapidosta maalla sekä b) tieveron mak-
39551:       samisesta ja sen käyttämisestä; Ltvm. n:o 1 (em.
39552:       n:o 11) ...........•................•...•......•....
39553:       n: o 19, ehdotus asetukseksi 9 p:nä kesäkuuta 1892
39554:       annetun paloviinan ja muitten poltettujen tahi tis-
39555:       lattujen väkiviinajuomien myymistä, kuljetusta ja
39556:       varastossa pitämistä koskevan asetuksen 6 § :n
39557:       muuttamisesta; Tvm. n:o 4, Suurvm. n:o 12 (em.
39558:       n:o 7) ........................................... .
39559:       n: o 2 2, ehdotus asetukseksi eräistä viinien ja muit-
39560:       ten miedompien väkijuomien kaupan rajoituksista 2
39561:       päivänä toukokuuta 1895 annetun arrn. asetuksen 2
39562:       ja 3 §:n muuttamisesta; Tvm. n:o 5; Suurvm. n:o 14
39563:       (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....
39564:       n: o 24, ehdotus asetukseksi jakolaitoksesta; Ltvrn.
39565:      n:o 3 (em. n:o 13) ............................... .
39566:       n: o 2 5, ehdotus asetukseksi jakolaitoksesta; Ltvm.
39567:      n :o 3 (em. n:o 13) .............................. ..
39568:       n: o 2 6, ehdotus asetukseksi a) pientiloista sekä b)
39569:      ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta"; Mtvm.
39570:       n:o 1; Suurvm. n:o 15 (em. n:o 15) ............. .
39571:      n: o 2 7, ehdotus asetuksiksi a) pientiloista sekä bJ
39572:       Suomen maalaisväestön asutusrahastosta; Mtvm.
39573:      n:o 1; Suurvm. n:o 15 (em. n:o 14) ............... .
39574:      n: o 28, ehdotus muutoksiksi torpan, lampuotitilan
39575:      ja mäkitupa-alueen vuokrasta maaliskuun 12 päi-
39576:      vänä 1909 annettuun asetukseen; Mtvm. n:o 4 (em.
39577:      n:o 15) .......................................... .
39578:      n: o 3 2, ehdotus laiksi työväen tapaturma vakuutuk-
39579:      sesta; Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 9 ja 9 a (em. n:o
39580:      6); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ........... .
39581:      n: o 3 4, ehdotus laiksi merimiesten tapaturrnaya-
39582:      kuutuksesta; Työvm. n:o 3; Suurvm. n:o 10 (em.
39583:      n:o 12); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....... .
39584:      n: o 3 5, ehdotus laiksi työnantajan vastuunalaisuu-
39585:      desta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta;
39586:      Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 9 ja 9 a (em. n:o 6);
39587:      Edk :n alarn. ehdotus asetukseksi ................. .
39588:      n: o 3 6, ehdotus asetukseksi a) pientiloista ja b)
39589:      ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta"; lVItvm.
39590:      n:o 1; Suurvm. n:o 15 (em. n:o 14) ............. .
39591:      n: o 3 7, ehdotus asetukseksi torpan, larnpuotitilan ja
39592:      mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maalis-
39593:                                Asialuettelo.                             11
39594: 
39595:        kuuta 1909 annetun asetuksen 65 § :n muuttami-
39596:        sesta; Mtvm. n:o 3 (em. n:o 10) . .. .. .. .. .. .. .. . V: i
39597:        n: o 4 3, ehdotus asetukseksi elinkeinolain 18 :n           s
39598:        muuttamisesta; Vvm. n:o 8 (em. n:o 16) ....... .
39599:        n: o 4 4, ehdotus asetukseksi, jolla paloviinan val-
39600:        mistamisesta ja tislaamisesta 9 p :nä kesäkuuta ·1892
39601:        annetun asetuks·en 41 § :n 1 ja 2 kohta muutetaan
39602:        toisin kuuluviksi; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 11 (em.
39603:        n:o 5) ........................................... .
39604:        n: o 4 6, ehdotus aselukseksi larnmik. 24 p :nä 1902
39605:        annetun mallasjuomain myyntiä ja anniskelua kos-
39606:        kevan arrn. asetuksen muuttamiseksi; Tvm. n:o 3;
39607:        Suurvm. n:o 13 (em. n:o 8); Edk:n alam. ehdotus
39608:        asetukseksi ...................................... .
39609:        n: o 4 8, ehdotus laiksi apurahain myöntämisestä
39610:        työttömyysapukassoille; Prvm. n :o 1; (puhemiehen
39611:        esittämiskiellon johdosta) . . . .. . . . .. . . . .. .. .. .. .. .. IV
39612: 
39613: Eduskuntatalo. Eduskuntatalovaltuuskunnan kirjelmä;
39614:      Vvm. n:o 10; Edk:n alam. ilmoitus; Edk:n kirjelmä
39615:      rakennustoimikunnalle .......................... .
39616: 
39617: Elinlminolaki. Ee n:o 43 sisältävä ehdotuksen asetukseksi
39618:       elinkeinolain 18 §:n muuttamisesta; Vvm. n:o 8 (em.
39619:       n:o 16) ........................................... V:1
39620: 
39621: Evankelis-luterilaiset seurakunnat, niiden vastikerahasto,
39622:      kertomus valtiovarain tilasta siv. 85 . . . . . . . . . . . . . .    IV
39623: 
39624: Fideikomissi. Åminnen fideikomissirahasto; Vvm. n:o 13
39625:       siv. 91 .......................................... .
39626: 
39627: Finljandskaja Gaseta, sen määräraha; Vvm. n:o 13 siv. 33
39628: 
39629: Hallituksen toimenpiteet niiden 1909 vuoden jälkimäisten
39630:       valtiopäiväin päätösten johdosta, jotka ovat saa-
39631:       vuttaneet arm. hyväksymisen ................... .
39632: 
39633: Henkirahat.     Kertomus valtiovarain tilasta
39634: 
39635: Hiitolan-Raasulin rata. Ks. Rautatie.
39636: 
39637: Huoneuston hankkiminen.           Ks. Eduskuntatalo.
39638: 
39639: Hätäapurahasto. Kertomus valtiovarain tilasta ......... .
39640:     12                                    AsialueUelo .
39641: 
39642: .Jalmlaitos. Ee n :ot 24 ja 25 sisältävät ehdotuksen aseiuk-
39643:        seksi jakolaitokscsta; Ltvm. n:o 3 (em. n:o 13) . . . .                                    V: 1
39644: 
39645: Juovutusjuomalainsäädäntö. Ks.                              Alkoholilainsäädäntö.
39646:      Paloviina. Mallasjuomat.
39647: 
39648: Jyväskylä-Pieksämäki.                     Ks. Rautatie .
39649: 
39650: •läämurtajat. Vvm. n:o 13 siv. 30 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      IV
39651: 
39652: l(ajaani.        Ks. Rautatie.
39653: 
39654: l(alastus. Ae n:o 44 maallenousupaikkojen hankkimisesta
39655:        erinäisiin Laatokan kalastuspaikkoihin; Vvm. n:o 17
39656:        (am. n:o 21) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
39657:        Ks. Vesioikeuslaki (Arm. esit. n:o 12).
39658: 
39659: Kanavat, niiden tulot ja menot. Kertomus valtiovarain ti-
39660:      lasta siv. 11 ja 31 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           IV
39661:      kanavapalvelijakunnan apurahasta; Vvm. n:o 13
39662:      siv. 91 ........................................... .
39663:      Työolot Taipaleen kanavalla; Vvrn. n :o 13 siv. 69
39664: 
39665: Kansalmulu:
39666:      Ae n :o 20 kansakoulun asettamisesta kokonaisuu-
39667:      dessaan oppikoulun pohjakouluksi; Sivrn. n:o 2 (arn.
39668:      n:o 2); Edk:n alarn. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
39669:      Ks. Kansankirjastot
39670: 
39671: l{ansakoululaitos:
39672:       Arm. esitys n :o 2 varojen osottarnisesta kansakoulu-
39673:       laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
39674:       deksi 1913; Vvrn. n :o 1; Edk :n alam. vastaus ..... .
39675:       Arrn. esitys n:o 1i tarpeellisen määrärahan osotta-
39676:       mis·esta niiden erinäisten menojen suorittamiseksi
39677:       vuonna 1912, muun muassa, kansakoululaitosta sekä
39678:       sivistys- ja muita kulttuuritarkoituksia varten, joi-
39679:       hin 1911 vuoden eduskunnan myöntämät varat eivät
39680:       riiLä; Vvm. n:o 15; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . .                                     III
39681:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 30; Vvm. n:o 13
39682:       siv. 28 ja 29 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
39683:       Opettajien ja opettajattarien eläkerahasto. Vvm.
39684:       n:o 13 siv. 85 ..................................... .
39685:                                Asialuettelo.                              13
39686: 
39687: Kansankiri astot:
39688:      Ae n:o 26 toimenpiteistä keskuskirjaston perusta-
39689:      miseksi; Sivm. n:o 6 (am. n:o 9) . . . . . . . . . . . .. . . .      V: 2
39690: 
39691: 1\:arjanhoito. Ks. Maamies- ja karjanhoitokouluL
39692: 
39693: Kasvatuslaitos. Ks. Pahantapaiset lapset.              Ruumiillinen
39694:      rangaistus.
39695: li:auppaetujen edistäminen; Vvrn. n:o 13 siv. 32                           IV
39696: 
39697: 1\:enraalikuvernööri. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
39698:       25; Vvrn. n:o"13 siv. 16 ja 33 .................... ..
39699: Kenraalikuvernöörin kanslia. Kertomus valtiovarain ti-
39700:      lasta siv. 26; Vvm. n:o 13 siv. 16 ................... .
39701: Kertomus:
39702:      eduskuntatalovaltuuskunnalta; Vvm. n :o 10; Edk :n
39703:      alam. ilmoitus; Edk:n kirjelmä rakennustoimikun-
39704:      nalle ............................................. .
39705:      hallituksen toimenpiteistä niiden 1909 vuoden jälki-
39706:      mäisten valtiopäiväin päätösten johdosta, jotka ovat
39707:      saavuttaneet armollisen hyväksymisen ja vahvis-
39708:      tuksen ........................................... .
39709:      Kertomuksen antaminen siitä, mitä valtiovarainva-
39710:      liokunnan 1907, 1908, 1909, 1910 ja 1911 vuoden val-
39711:      tiopäivillä lausumain muistutusten johdosta on
39712:      tehty; Vvm. n:o 13 siv. 3 ...................... ..
39713:      pankkivaltuusmiesten pankkivaliokunnalle vuodelta
39714:      1911; Pvm. n :o 2 Suomen Pankin hallintoa ja lilaa
39715:      vuonna 1911 koskevan tarkastuksen johdosta ....
39716:      postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1910;
39717:      Pvm. n:o 1 .................................... ..
39718:      prokuraattorin, vuodelta '1910; Lvm. n:o 4; Edk:n
39719:      alam. kirjelmä ................................... .
39720:      suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönne-
39721:      tyn määrärahan käyttämistä varten asetetun toimi-
39722:      kunnan toiminnasta ............................. .
39723:      valtiovarain tilasta v. 1910; Vvm. n:o 13; Edk:n
39724:      alam. kirjelmä ................................... .
39725: 1\.irjallisuus. J{s. Suomalainen kirjallisuus.
39726: 1\:ivennapa ja Uusikirkko. Ae n :o 58 niiden erottamishank-
39727:        keitten sillensä jättämisestä; Prvm. n:o 8 \am. n:o
39728:        20; Edk:n alarn. anomus . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. .   V: 2
39729:     14                                      Asialuettelo.
39730: 
39731:           Adressiehdotus n:o 1; Adrvm. n:o 1; Edk:n alam.
39732:           kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    IV
39733: 
39734: Komiteakustannuksi.a. Vvm. n:o 13 ................... .
39735: 
39736: l{orvaus. Ae n:o 50 korvauksen hankkimiseksi niille torp-
39737:       pareille, lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka
39738:       ovat joutuneet kärsimään sen johdosta että maalis-
39739:       kuun 12 p :nä 1909 vahvistettu asetus torpan y. m.
39740:       vuokrauksesta ei astunut voimaan ennen 14 p.
39741:       maalisk. sanottuna vuonna; Mtvm. n:o 5 (am. n:o 15)                                                V: 2
39742: 
39743: l{orkotulot, valtion. Kertomus valticvarain tilasta siv. 12                                               IV
39744: 
39745: Kotitalouskoulut. Ae .n:o 77 tarkoittava niiden valtio-
39746:       avustuksen korottamista; Sivm. n:o 1 (em. n:o 1);
39747:       Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
39748: 
39749: Kotiteollisuus, apurahat sen edistämistä varten; Vvm. n:o
39750:       13 siv. 32 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          IV
39751: 
39752: Kruunun kalastul(set ja maatilat, niiden Lulot; Kertomus
39753:      valtiovarain tilasta siv. 9 ja 10 ................... .
39754: 
39755: l{ruunun maat, niiden tutkiminen ja mittaaminen; Vvrn.
39756:       13 siv. 25 ....................................... .
39757: 
39758: Hruunun metsämaat. Vvm. n:o 13 siv. 25 ............... .
39759: 
39760: 1\ruunun metsät, niiden tulot ja menot. Kertomus valtio-
39761:      varain tilasta siv. 10, 11 ja 29; Vvm. n:o 13 siv. 12
39762:      ja 24 ............................................. .
39763: 
39764: Kulkulaitosrahasto:
39765:      Arm. esitys n:o 3 kulkulaitosrahastosta vuodeksi
39766:      1913; Rvm. n:o 1 ja Vvm. n:o 16; Edk:n alam. vastaus                                                   I
39767:      Kertomus valtiovarain tilasta siv. 62; Vvm. n:o 13
39768:      siv. 41 ja 42 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            IV
39769: 
39770: Kulkutautien ehkäiseminen. Vvm. 13 siv. 23
39771: l{unnallislait. Ae n :o 16 eduskunnan 31 p :nä lokakuuta
39772:       1908 hyväksymien kunnallisasetusten voimaan-
39773:       saattamisesta; Prvm. n:o 2 (am. n:o 7); Edk:n alarn.
39774:       anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
39775:                                         Asialuettelo.                                         15
39776: 
39777: Kunnanlääkärit, valtioapu niiden palkkaamiseksi; Vvm.
39778:      n:o 13 siv. 22 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    IV
39779: 
39780: Kuponkivero:            Ks. Pääoma- ja kuponkivero.
39781: 
39782: Käsiammattien apurahat; Vvm. n :o 13 siv. 32
39783: 
39784: Käsityöopetusrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta
39785:       siv. 81 ........................................... .
39786: 
39787: Laamannin käräjäjyvärahasto. Kertomus valtiovarain ti-
39788:     lasta siv. 85 ..................................... .
39789: Lahjoitetut rahastot. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
39790:      87 sekä taulut 2 ja 4; Vvm. n:o 13 siv. 53 ja 83
39791: 
39792: Lailliset olot:
39793:        Ae n:o 40 Suomen perustuslakien pyhänäpitämi-
39794:        sestä ja maan sisäisen itsenäisyyden turvaamisesta;
39795:        Prvm. n:o 7 (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus . . . . V: 2
39796:        Ae n :o 56 sisältävä ehdotuksen alamaiseksi ano-
39797:        mukseksi lainsäädännössä tapahtuneen seisahduk-
39798:        sen johdosta; Prvm. n:o 5 (am. n:o 14); Edk:n alam.
39799:       anomus .......................................... .
39800:        Ks. Adressiehdotus. Laittomuuspolitiikka.
39801: 
39802: Lainausrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 83 . .                                      IV
39803: Lainkäyttö. Ks. Prokuraattorin kertomus.
39804: 
39805: Lainsäädännössä vallitseva pysähdys. Ks. Lailliset olot.
39806: 
39807: Laittomuuspolitiil<ka:
39808:       Ae, n :o 15, lakien vastaisten ja kansalle vahingol-
39809:       listen lainsäädäntöhankkeitten sillensä jättämisestä;
39810:       Prvm. n:o 7 (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus . . . . V: 2
39811:       Ae n :o 57, sortotoimenpiteitten lopettamisesta ja
39812:       kansalaisten oikeuksien turvaamisesta; Prvm. n:o 7
39813:       (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus ............. .
39814:       Ks. Adressiehdotus. Lailliset olot.
39815: 
39816: Lakivaliokunta:
39817:      M i et. n: o 1, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
39818:      koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n
39819:      muuttamista; Suurvm. n:o 2 (em. n:o 1); Edk:n
39820:      alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                V: 1
39821:     16                                   Asialuetteln.
39822: 
39823:          M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
39824:          koskee Ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamista;
39825:          Suurvm. n:o 1 (em. n:o 2); Edk:n alarn. ehdotus
39826:          asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
39827:          M i e t. n: o 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
39828:          sisältää ehdotuksen lapsenmurhaa koskevain sään-
39829:          nösten muuttamisesta; Suurvm. n:o 5 (em. n:o 3);
39830:          Edk:n alam. ehdotus asetukseksi Rikoslain 22 !.
39831:          1, 5 ja 8 § :n sekä 49 !. 3 § :n muuttamisesta ynnä
39832:          22 !. 4 § :n kumoamisesta ....................... .
39833:          M i et. n: o 4, Keisarillisen Suomen Senaatin proku-
39834:          raattorinviran haltijan Suomen Eduskunnalle anta-
39835:          man kertomuksen johdosta, joka koskee lainkäyttöä
39836:          ja lakien voimassa pitämistä maassa; Edk:n alam.
39837:          kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
39838: 
39839: Laki- ja talousvaliokunta:
39840:      M i et. n: o 1, teitten tekemistä ja kunnossapitoa
39841:      maalla koskevan eduskuntaesityksen johdosta (em.
39842:      n:o 11) ...........................................                                          V: 1
39843:       M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
39844:      sisältää ehdotuksen 23 p :nä heinäkuuta 1902 an-
39845:       netun Vesioikeuslain 2 luvun J4 §:n muuttamisesta
39846:       (em. n:o 17) ..................................... .
39847:       M i e L n: o 3, eduskuntaesitysten johdosta. jotka
39848:      koskevat jakolainsäädännön uudistamista (em.
39849:      n:o 13> ........................................... .
39850: 
39851: Lappi.     Lappalaisnuorukaisten valmistus kansakoulun-
39852:          opettajiksi; Vvm. n:o 13 siv. 20 .. . . . .. . . . . .. . . . . . . .                      IV
39853: 
39854: Lapsenmm·ha. Ee n :o 5 sisältävä ehdotuksen laiksi Rikos-
39855:      lain 22 luvun 1, 2 ja 4 § :n muuttamisesta. Lvm.
39856:      n :o 3; Suurvm. n :o 5 (em. n :o 3) ; Edk :n alam. ehdo-
39857:      tus asetukseksi Rikoslain 22 luvun 1, 5 ja 8 § :n sekä
39858:      49 luvun 3 § :n muuttamisesta ynnä 22 luvun 4 § :n
39859:      kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       V: 1
39860: 
39861: Lapsi:
39862:          aviottomien lasten hoitorahasto; Vvm. n:o 13 siv. 86                                       IV
39863:          sairaalarahasto (Pippingsköldin); Vvm. n:o 13
39864:          siv. 90 ........................................... .
39865: 
39866: Lauttaus. Ks. Puutavaraliike. Vesioikeuslaki.
39867:                                Asialuettelo.                                  17
39868: 
39869: Leimasuostunta. Arm. esitys n:o 5 leirnasuostunnasla;
39870:      Vvm. n:o 5; Suurvm. n:o 7; Edk:n alam. vastaus                                 II
39871:  -   Kertomus valiiovarain tilasta siv. 17 . . . . . . . . . . . . . .             IV
39872: 
39873: Liikeväylät. Ks. Puutavaraliike. Rautatie.
39874: 
39875: Luotsilaitos. Ks. Adressiehdotus n :o 1; Adrvrn. n :o 1;
39876:       Edk:n alam. kirjelmä ............................. .
39877:       Vvrn. n :o 4 arm. esityksen n :o 1 johdosta; Edk :n                          "
39878:       alam. kirjelmä ................................... .                           T
39879:       Vvm. n :o 13 siv. 30 ............................... .                       IV
39880: 
39881: Lääkintölaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv 28;
39882:      Vvm. n:o 13 siv. 22, 31 ja 40 .................... ..
39883:  -   Vvm. n :o 13 siv. 23 ............................... .
39884: 
39885: Lääkäri. Ks. KunnanlääkäriL
39886: 
39887: Lääninhallitul•set. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 27
39888:      sekä siv. 88 ja 5:s taulu; Vvm. n:o 13 siv. 22 ..... .
39889: 
39890: 1\'laakauppiasten maksut. Kertomus valtiovarain tilasta
39891:        siv. 12 ........................................... .
39892: 
39893: Maalaisväestön asutusrahasto. Ks. Tilaton väestö.
39894: 
39895: Maamies- ja karjanhoitokoulut. Ae n:o 96 maamiestalvi-
39896:     kurssien ja karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämi-
39897:     seksi myönnettävien määrärahojen korottamisesta;
39898:     Mt'vm. n:o 2 (am. n:o 11); Edk:n alam. anomus . . . .                      V: 2
39899: 
39900: Maamicstalvikm·ssit. Ks. Maamies- ja karjanhoitokoulut.
39901: 
39902: 1\'laan hankinta. Ks. Tilaton väestö.
39903: 
39904: Maanmittauskustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta
39905:     siv. 30; Vvm. n:o 13 siv. 25 . . .. .. . . . .. . . . . .. . . .. . . .        IV
39906: 
39907: Maanviljclysrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 82
39908: 
39909: Maataloudelliset oppilaitokset ja lmulutilat. Kertomus
39910:      valtiovarain tilasta siv. 31 ..................... .
39911: !\'laataloudelliset stipendit, perintöruhtinas Nikolai Alek-
39912:         sandrovitschin stipendirahasto; Vvm. n:o 13 siv. 85
39913:                                                                                     "
39914:                                                                                2
39915:    18                                    Asialuettelo.
39916: 
39917: ~laatalousvaliolmnta:
39918:         M i et. n: o 1, erinäisten tilattoman väestön maan-
39919:         hankinnan edistämistä koskevien eduskuntaesitys-
39920:         ten ja anomusehdotuksen johdosta; Suurvm. n:o 15
39921:         (em. n:o 14) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   V: 1
39922:         M i et. n: o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka kos-
39923:         kee maamiestalvikurssien sekä karjanhoito-oppi-
39924:         laitosten ylläpitämiseksi myönnettävien määrära-
39925:         hojen korottamista (am. n:o 11); Edk:n alam. ano-
39926:         mus ..............................................                                         V:2
39927:         M i et. n: o 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
39928:         koskee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
39929:         vuokrauks,esta 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun
39930:         asetuksen 65 §:n muuttamista (em. n:o 10) . . . . . .                                      V: 1
39931:         M i e t. n: o 4, eduskuntaesityksen johdosta, joka
39932:         sisältää ehdotuksen muutoksiksi torpan, lampuoti-
39933:         tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 p :nä
39934:         maaliskuuta 1909 annettuun asetukseen (em. n:o 15)
39935:         M i e t. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka
39936:         koskee korvauksen hankkimista erinäisille vuokra-
39937:         miehille (am. n:o 15) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              V: 2
39938:         M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka
39939:         koskee määrärahan myöntämistä ryhmäasutuksen
39940:         toimeenpanemista varten Pelson suolla Oulun lää-
39941:         nissä (am. n:o 19); Edk:n alam. anomus ......... .
39942: 
39943: Maavm•ot. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 12                                                     IV
39944: 
39945: Mnjakkamaksut. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 19;
39946:      Vvm. n:o 13 siv. 15 ............................... .
39947: 
39948: Hallasjuomat, arm. esitys n:o 6 suostuutuverosta mallas-
39949:       juomain valmistamisesta vuonna 1913; Vvm. n:o 3;
39950:       Suurvm. n:o 4; Edk:n. alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . .                                II
39951:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 16 . . . . . . . . . . . . . .                             IV
39952:       Ks. Alkoholilainsäädäntö.
39953: Meijerilainarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv 82
39954: 
39955: Herimiesteu tapaturmavakuutus. Ks. Tapaturmavakuu-
39956:      tus.
39957: ~letsämaat.        Ks. Kruunun metsämaat
39958: Metsämaiden lunastamisrahasto. Kertomus valtiovarain
39959:      tilasta siv. 82 ..................................... .
39960:                                     Asialuettelo.                                      19
39961: MetsänhoUo. Ks. Kruunun metsämaat.
39962: 
39963: Metsänhoitolaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 10,
39964:      11, 29; Vvm. n:o 13 siv. 12 ja 24 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              IV
39965: 
39966: i\fetsänhävittäminen. Ee n:ot 8 ja 9 sisältävät ehdotuksen
39967:        asetukseksi toimenpiteistä metsänhävittämisen eh-
39968:        käisemiseksi ja Ee n:o 7 sisältävä ehdotuksen ase-
39969:        tukseksi metsänhoidosta ja toimenpiteistä sen rap-
39970:        piolle saattamisen estämiseksi; Tvm. n:o 1; Suurvm.
39971:        n:o 6 (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi V: 1
39972: 
39973: Miedommat väkijuomat. Ks. Alkoholilainsäädäntö.
39974: 
39975: Muutosehdotus. Ks. Alkoholilainsäädäntö. Elinkeinolaki.
39976:      Lapsenmurha. Metsänhävittäminen. Oikeudenkäy-
39977:      miskaari. Hikoslaki. Torpan y. m. vuokra. Ulosotto-
39978:      laki. Vesioikeuslaki.
39979: 
39980: Nainen.      Ks. Oikeudenkäymiskaari (Ee n :o 3).
39981: 
39982: Oikeudenl•ämiskaari. Ee n :ot 2 ja 3 sisältävät ehdotuksen
39983:      0. K:n 15 luvun 2 §:n muuttamisesta. Lvm. n:o 1;
39984:      Suurvm. n:o 2 (em. n:o 1); Edk:n alam. ehdotus
39985:      asetukseksi ...................................... .
39986: 
39987: Oulun lääni. Ks. Pelsonsuo. Uudisasutus.
39988: 
39989: Pahantapaiset lapset. Vvm. n:o 13 siv. 24                                                   IV
39990: 
39991: Painoasiain ylihallitus. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
39992:      27; Vvm. n:o 13 siv. 23 ja 34 ..................... .
39993: 
39994: Palkankorotul•set, senaatin: Vvm. n:o 13 siv. 18; kansa-
39995:       koulunopettajain: Vvm. n:o 13 siv. 29 ........... .
39996: 
39997: Paloviina, arm. esitys n:o 8 siitä verosta, joka paloviinan
39998:       valmistamisesta vuonna 1913 on suoritettava sekä
39999:       sanotun veron käyttämisestä; Vvm. n:o 11; Suurvm.
40000:       n:o 16; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 II
40001:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 15 ja 78; Vvm.
40002:       n:o 13 siv. 41 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
40003:       Ae n:o 63 viinaverorahojen siirtämisestä kuntien
40004:       käytettäviksi; Vvm. n:o 9 (am. n:o 18) . . . . . . . . . . . . V: 2
40005:       I\s. Alkoholilainsäädäntö.
40006:    20                                 Asialuettelo.
40007: 
40008: Panliki valiokunta:
40009:       M i et. n: o 1, koskeva Suomen postisäästöpankin
40010:       tilaa ja hoitoa vuonna 1910; Edk:n alam. kirjelmä
40011:       annetun kertomuksen johdosta ................... .                                     IV
40012:       M i et. n: o 2, Suomen Pankin tilaa ja hallintoa
40013:       vuonna 1911 koskevan tarkastuksen johdosta; Edk:n
40014:       kirjelmä pankkivaltuusmiehille sanotun tarkastuk-
40015:       sen johdosta ..................................... .
40016:       M i et. n: o 3, Suomen Pankin käyttämättämistä                                         "
40017:       voittovaroista; Edk:n kirjelmä pankkivaltuusmie-
40018:       hille Suomen Pankin voittovaroista ............. .
40019:       M i et. n: o 4, koskeva pankkivaltuusmiesten, pankin                                   "
40020:       tilintarkastajain ja niiden varamiesten vaalia;
40021:       Edk :n alam. ilmoitus sanotusta vaalista ......... .
40022:                                                                                              "
40023: Pelikortit. Arm. esitys n :o 7 koskeva suostuntaveroa
40024:       pelikorteista Suomen Suur.iruhtinaanmaassa vuonna
40025:       1913; Vvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3; Edk:n alam.
40026:       vastaus ........................................... .                                   II
40027:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. '18 ............. .                                 IV
40028: 
40029: Perintöruhtinas Nikolai Aleksandrovitschin stipendi-
40030:       rahasto; Vvm. n:o 13 siv. 85 ..................... .
40031:                                                                                              "
40032: Pelsonsuo. Ae n :o !18 määrärahan myöntämisestä ryhmä-
40033:       asutuksen toimeenpanemista varten Pelson suolla
40034:       Oulun läänissä; Mtvm. n:o 6 (am. n:o 19); Edk:n
40035:       alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
40036: 
40037: Perustuslakien voimassapitäminen. Ks. Adressiehdotus.
40038:    Lailliset olot. Laittomuuspolitiikka.
40039: Perustuslakivaliokunta:
40040:       M i et. n: o 1, eduskunnan puhemiehen kieltäyty-
40041:      misen johdosta valiokuntaan lähettämistä varten
40042:      esittämästä edustaja Paasivuoren eduskuntaesitystä,
40043:       joka koskee ehdotusta laiksi. apurahan myöntämi-
40044:       sestä työttömyyskassoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
40045:       M i et. n: o 2, edustaja Tokoin y. m. anornusehdo~
40046:      tuksen johdosta, joka tarkoittaa eduskunnan hyväk-
40047:      symien kunnalliasetusten voimaansaattamista (am.
40048:      n:o 7); Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
40049:       M i et. n: o 3, edustaja Airolau ilmoiiuks~n joh-
40050:      dosta, joka koskee hänell0 tuomitun vapausrangais-
40051:       tuksen täytäntöönpanemista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      IV
40052:                                            Asialuettelo.                                               21
40053: 
40054:           M i e t. n: o 4, anomusehdotuksen johdosta, joka
40055:           koskee eduskunnan hyväksymien, työväensuojelusta
40056:           tarkoittavien asetusten voimaansaattamista (am.
40057:           n:o 8) ............................................ V:2
40058:           M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka
40059:           koskee lainsäädännössä vallitsevaa pysähdystä (am.
40060:           n:o 14); Edk:n alam. anomus ................... .
40061:           M i et. n: o 6, eduskunnan puhemiehen ilmoituksen
40062:           johdosta, joka koskee edustaja Airolan vangitse-
40063:           mista Viipurin kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
40064:           M i e t. n: o 7, anomusehdotusten johdosta, jotka
40065:           tarkoittavat Suomen perustuslakien voimassa pi-
40066:           tämistä ja maan sisäisen itsenäisyyden turvaamista
40067:            (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
40068:           M i et. n: o 8, anomusehdotuksen johdosta, joka
40069:           koskee Venäjän hallituksessa vireille pantua kysy-
40070:           mystä Suomen Suuriruhtinaskunnan alueen silpo-
40071:           mista yhdistämällä Kivennavan ja Uudenkirkon
40072:           pitäjät Keisarikuntaan (am. n:o 20); Edk:n alam.
40073:           anomus
40074: 
40075: Pientilat. Ks. Tilaton väestö.
40076: 
40077: Poliisilaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 28; Vvm.
40078:        n:o 13 siv. 35 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           IV
40079:   -    Ks. Vangitsemiset.
40080: 
40081: Postilaitos, sen tulot ja menot. Kertomus valtiovarain
40082:        tilasta siv. 18 ja 31; Vvm. n:o 13 siv. 13 ........... .
40083: 
40084: Postisäästöpankki, kertomus sen tilasta ja hoidosta v. 1910;
40085:       Pvrn. n:o 1. •••••••••••••••••••••••••••••.•••.••••••
40086:   -   Kertomus valtiovarain tilasta siv. 87 ............. .
40087: 
40088: l~rolmraattorin kertomus lainkäytöstä ja lakien voimassa-
40089:           pitämisestä maassa v. 1910; Lvrn. n:o 4; Edk:n alarn.
40090:           kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
40091: 
40092: Puhemiehen tiedonanto ed. Paasivuoren tekemän edus-
40093:      kuntaesityksen n :o 48 johdosta, joka sisältää ehdo-
40094:      tuksen laiksi apurahan myöntämisestä työttömyys-
40095:      apukassoille; Prvm. n:o 1 ....................... .
40096: 
40097: Puhemiesneuvosto, sen ehdotus työsuunnitelmaksi. Ks.
40098:      Työsuunnitelma.
40099:     22                                     Asialuettelo.
40100: 
40101: Puutavaraliike. Ks. Vesioikeuslaki. Vvm. n:o 13 siv. 12                                              IV
40102: 
40103: Pysähdys lainsäädännössä. Ks. Lailliset olot.
40104: Pääoma- ja kuponkivero. Arm. esitys n :o 4 suostunnan-
40105:      luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
40106:      sesta; Vvm. n:o 6; Suurvm. n:o 8; Edk:n alam.
40107:      vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1
40108: 
40109: Raasulin rata. Ks. Rautatie.
40110: 
40111: Rahastot. Ks. Lahjoitetut rahastot.
40112: Rahasääntö. Ks. Tulo- ja menoarvio.
40113: Raittiustyö. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
40114:       Vvm. n:o 1 siv. 8 ja Vvm. n:o 1i siv. 13 . . . . . . . . . .                                   IV
40115:  -    Ks. Alkoholilainsäädäntö.
40116: Rautatie:
40117:      arm. esitys n :o 3 kulkualitosrahas•tosta vuodeksi
40118:      1913 L. Rv:aan se osa, mikä koskee yhdysradan ra-
40119:      kentamista Pieksämäeltä Jyväskylään; Rvm. n :o 1;
40120:      Vvm. n:o i6; Edk:n alam. vastaus ............... .       1
40121:      arm. esitys n :o 10 normaaliraiteisen rautatien ra-
40122:       kentamisesta Raasulin · kylästä Raudun pitäjästä
40123:      Hiitolan asemalle Karjalan radan varrella; Rvm.
40124:      n:o 2; Edk:n alam. vastaus ..................... . UI
40125:      Ae n:o 13, Kajaani-Ristijärvi-Hyrynsalmi-Kian-
40126:      tojärvi; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ................ .. V:2
40127:      Ae n:o 14, Nurmes-Kuhmoniemi; Rvm. n:o 3 (am.
40128:      u:o 12) .....•....................••...............
40129:      Ae n :o 41, Suolahti-Ylivieska; Rvm. n:o 3 (am.        "
40130:      n:o 12) .......................................... .
40131:      Ae n:o 2, Heinola-Jyväskylä; Rvm. n:o 3 (am.
40132:       n:o 12) ........................................... .
40133:      Ae n:o 3, Koljola-Kasiniemi-Käkisalmi; Rvm.
40134:       n:o 3 (am. n:o 12) ............................... .
40135:       Ae n:o 27, Kokkola-Suolahti; Rvrn. n:o 3 (am.
40136:      n:o 12) .......................................... .
40137:      Ae n:o 28, Suonnejoki-Ylivieska; Rvm. n:o 3 (am.
40138:       n:o ·12) .......................................... .
40139:       Ae n:o 29, Pori-Kankaanpää-Haapamäki; Rvm.
40140:       n:o 3 (am. n:o 12) .............................. ..
40141:       Ae n:o 30, Haapamäki-Virrat-Parkano-Kankaan-
40142:       pää-Pori; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ............. .
40143:                                                                                                      "
40144:                                Asialuettelo.                              23
40145:        Ae n:o 31, Järvenpää-Mäntsälä-Orimattila-Puk-
40146:        kila-Arljärvi-Eiimäki-Koria; Rvm. n:o 3 (am.
40147:        n:o 12) ........................................... . V:2
40148:        Ae n:o 32 Kangasala-Lahti; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12)
40149:        Ae n:o 33, Kangasala-Lahti; Rvm.n:o 3 (am. n:o 12J
40150:        Ae n:o 34, Lahti-Jyväskylä, Päijänteen länsipuo-
40151:        litse; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ..................... .
40152:        Ae n:o 35, Lyly-Päijänne; Rvm. n:o 3 (arn. n:o 12!
40153:        Ae n:o 36, Tornion aserna-Tbrnion ulkosatama
40154:        Röyttä; Rvrn. n:o 3 (am. n:o 12) ................. .
40155:        Ae n:o 80, Helsinki-Pusula; Rvm. n:o 3 (am. n :o 12)
40156:        Ae n:o 81, Epilän-Kuloveden pysäkit-Mietoo tai
40157:        Koskenkorva; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12) ........... .
40158:        Ae n:o 82, Salo-Riihimäki; Rvm. n:o 3 (am. n:o 12)
40159:        Ae n:o 83, Hämeenlinna-Päijänteen ranta; Rvm.
40160:        n:o 3 (am. n:o 12) ............................... .
40161:        Ae n:o 84, Helsinki-Viipuri (rannikkorata); Rvm.
40162:        n:o 3 (am. n:o 12) ............................... .
40163:        Ae n:o S5, Paimio-Riihimäki; Rvm. n:o 3 (am.
40164:        n:o 12) ......................................... .
40165:        Ae n:o 86, Pori-Kuru-Ruovesi-Haapamäki; Rvm.
40166:        n:o 3 (am. n:o 12) ............................ ..
40167:        Ae n:o 87, Riste-Loimaa; Rvrn. n:o 3 (am. n:o 12)
40168:        Ae n:o 88, Värtsilä-Hiiskoski; Rvm. n:o 3 (am.
40169:        n:o 12) ......................................... .
40170:        valtionrautateiden palkkaukset. Kertomus valtio-       "
40171:        varain tilasta siv. 31 ............................. . IV
40172:        työolot rautatierakennuksilla; Vvm. n:o 13 siv. 53
40173:        rautatien tavaravaunujen ylikuormitus Kajaanin
40174:        asemalla. Vvm. n:o 13 siv. 48 .................. ..
40175:        Ks. Tavaraliikenne.
40176: nautatievaliokunta:
40177:      M i et. n: o 1, kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913
40178:      annetun arrnollisen esityksen siitä osasta, mikä kos-
40179:      kee yhdysradan rakentamista Pieksämäeltä Jyväs-
40180:      kylään; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
40181:      M i et. n: o 2, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40182:      normaaliraiteisen rautatien rakentamista Raudun
40183:      pitäjän Raasulin kylästä Karjalan radalla olevalle
40184:      Hiitolan asemalle; Edk :n alam. vaustaus . . . . . . . . . .            III
40185:      M i et. n: o 3, eduskunnalle jätetyistä uusia rauta-
40186:       teitä koskevista anomusehdotuksista (am. n:o 12) V: 'J
40187:      M i et. n: o 4, toimenpiteistä tavaraliikkeen lakkaut-
40188:      tamiseksi valtionrautateillä sunnuntai- ja juhlapäi-
40189:     24                                      Asialuettelo.
40190: 
40191:           vinä eduskunnan,·~ jätetyn anomusehdotuksen joh-
40192:           dosta (am. n :o 13) ; Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . V: 2
40193: 
40194: Rikoslaki. Ee n :o 5, sisältävä ehdotuksen muutokseksi
40195:       Rikoslain 22 luvun '1, 2 ja 4 §:ään; Lvm. n:o 3;
40196:       Suurvm. n:o 5; (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus
40197:       asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       V: 1
40198: 
40199: nuumiillinen rangaistus. Ae n:o 2'1, sen poistamisesta val-
40200:     tion kannattamista kouluista ja kasvatuslaitoksista:
40201:     Sivm. n:o 3 (am. n:o 3); Edk:n alam. anomus . . . . V: 2
40202: 
40203: Ruumiinvamma.                   Ks. Tapaturmavakuutus.
40204: 
40205: Sairaalat, niiden rakennuskustannukset; Vvm. n :o '13
40206:       siv. 40 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    IV
40207:       lastensairaalarahasto; Vvm. n:o '13 siv. 90 ....... .
40208:       G. von Wintherin lahjoitusrahasto; Vvm. n:o '13
40209:       siv. 87 ........................................... .
40210: 
40211: Sanomalehdet, niiden lähetyspostimaksujen alentaminen,
40212:      Vvm. n:o 13 siv. '15 ............................. .
40213:      Finljandskaja Gasetan määräraha; Vvm. n:o '13
40214:      siv. 33 ........................................... .
40215: 
40216: Santarmikunta, sen tappioiden korvaaminen; Vvm. n :o 13
40217:      siv. 34 ........................................... .
40218: 
40219: Senaatti. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 25 ja 32 sekä
40220:      7:s taulu; Vvm. n:o '13 siv. 17, 33 ja 36 ........... .
40221: 
40222: Sivistystarkoitukset. Ks. Kansakoululaitos.
40223: 
40224: Sivistysvaliokunta:
40225:        M i e L n:o '1, kotitalouskoulujen avustuksen km·tot-
40226:       tamista tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta;
40227:        (Am. n :o '1) ; Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . .                              V: 2
40228:        M l et. n :o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
40229:       koittaa kansakoulun asettamista kokonaisuudessaan
40230:       oppikoulun pohjakouluksi, (am. n :o 21: Edk:n alam.
40231:        anomus .......................................... .
40232:        M i e t. n: o 3, anomusehdotuksen johdos·ta, joka tar-
40233:        koittaa ruumillisen rangaistuksen poistamista kou-
40234:        luista ja kasvatuslaitoksista lam. n :o 3); Edk:n
40235:        alam. anomus ................................... .
40236:                              Asialuettelo.                              25
40237: 
40238:        M i et. n: o 4, korotctun valtioavun myöntämistä
40239:        Terijoen suomalaiselle yhteiskoululle tarkoittavan
40240:        anomusehdotuksen johdosta, (am. n:o 4) . . . . . . . . . .       V: 2
40241:        M i et. n: o 5, valtioavustuksen myöntämistä työ-
40242:        väen voimistelu- ja urheiluseuroille tarkoittavan
40243:        anomusehdotuksen johdosta (am. n:o 4) ......... .
40244:        alam. anomus ................................... .
40245:        M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
40246:        koittaa kansankirjastojen toimintaa edistävän kes-
40247:        kuskirjaston perustamista (am. n:o 9); Edk:n alam.
40248:        anomus .......................................... .
40249: 
40250: Sotaväki, venäläinen; Vvm. n:o 13 siv. 28 . . . . . . . . . . . . . .    IV
40251: 
40252: Sotilashuonerahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 77
40253: 
40254: Sotilasrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 76 ....
40255: 
40256: Suojeluskasvatus, sen edistäminen; Vvm. n:o 13 siv. 24
40257:       Ulrik Lindholmin Lahjoitusrahasto; Vvm. n:o 13
40258:      siv. 88 ........................................... .
40259: 
40260: Sunnuntailiikenne.      Ks. Tavaraliikenne.
40261: 
40262: Suojärven kunnallisrahasto; Vvm. n:o 13 siv. 93 ....... .
40263: 
40264: Suomalainen kirjallisuus. Kertomus sen edistämiseksi
40265:     myönnetyn määrärahan käyttämistä varten asete-
40266:     tun toimikunnan toiminnasta ..................... .
40267: 
40268: Suomen Pankki:
40269:     pankkivaltuusmiesten kertomus pankkivaliokun-
40270:     nalle vuodelta 1911; Pvm. n:o 2 ·Suomen Pankin
40271:     hallintoa ja tilaa vuonna 19H koskevan tarkastuk-
40272:     sen johdosta ..................................... .
40273:     Pvm. n:o 3 Suomen Pankin käyttämättämistä voitto-
40274:     varoista; Edk:n kirjelmä ......................... .
40275:     Pvm. n :o 4, kos,keva pankkivaltuusmiesten, pankin
40276:     tilintarkastajain ja heidän varamiestensä vaalia;
40277:     Edk:n alam. ilmoitus vaalista ................... .
40278: 
40279: Suonkuivausrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 87
40280: Suostummnluontoinen pääoma ja kuponldvm·o. Ks. Pää-
40281:      oma- ja kuponkivero.
40282:   26                      Asialuettelo.
40283: 
40284: Suostuntarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 51         IV
40285: Suuri valiokunta:
40286:       M i et. n: o 1, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40287:       koskee Ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamista
40288:       (em. n:o 2); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....        V: 1
40289:       M i e L n: o 2, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
40290:       koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n
40291:       muuttamista (am. n:o 1); Edk:n alam. anomus ....         V:2
40292:       M i e t. n: o 3, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40293:       suostuutuveroa pelikorteistu Suomen Suuriruhti-
40294:      naanmaassa vuonna 1913; Edk:n alam. vastaus ....            II
40295:       M i e t. n: o 4, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40296:      suostuutuveroa mallasjuomain valmistamisesta
40297:      vuonna 1913; Edk:n alam. vastaus ............... .
40298:       M i e t. n: o 5, eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
40299:      sältää ehdotuksen lapsenmurhaa koskevain sään-
40300:       nösten muuttamisesta (em. n:o 3); Edk:n alam.
40301:      ehdotus asetukseksi ............................. .       V: 1
40302:       M i et. n: o 6, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
40303:      koskevat toimenpiteitä metsän hävittämisen eh-
40304:      käisemiseksi (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus ase-
40305:       tukseksi ......................................... .
40306:      M i et. n: o 7, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40307:      vuonna 1913 suoritettavaa leimasuostuntaa; Edk:n
40308:      alam. vastaus ................................... .         II
40309:      M i et. n: o 8, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40310:      suostunnanluontois,en pääoma- ja kuponkiveron
40311:      suorittamista vuonna 1913; Edk:n alam. vastaus ..              I
40312:      M i et. n: o 9, työväen tapaturmavakuutuksesta teh-
40313:      tyjen eduskuntaesitysten johdosta; Suurvm. n:o 9 a
40314:       (em. n:o 6); Edk:n alarn. ehd. asetukseksi ..... .       V: 1
40315:      M i et. n: o 1 0, merimiesten tapaturmavakuutusta
40316:      koskevan eduskuntaesityksen johdosta (em. n:o 12);
40317:      Edk :n alam. ehd. asetukseksi ................... .
40318:      M i et. n: o 11, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40319:      sisältää ehdotuksen asetukseksi paloviinan valmis-
40320:      tamisesta ja tislaamisesta 9 p :nä kesäkuuta 1892 an-
40321:      netun asetuksen 41 § :n 1 ja 2 mornentin muutta-
40322:      misesta (em. n :o 5) ............................. .       ,
40323:      M i et. n: o 1 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40324:      koskee paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislat-
40325:      tujen väkijuomain myymisestä, kuljetuksesta ja
40326:      varastossa pitämisestä 9 p:nä kesäkuuta 1892 anne-
40327:      Luu asetuksen 6 §:n muuttamista (ern. n:o 7J ..... .
40328:                                       Asialuettelo.                                         27
40329: 
40330:         M i et. n: o 1 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40331:         koskee 24 p :nä tammikuuta 1902 annetun, mallas-
40332:         juomain myyntiä ja anniskelua koskevan asetuksen
40333:         2 §:n muuttamista (em. n:o 8); Edk:n alam. ehdo-
40334:         tus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
40335:         M i et. n: o 14, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40336:         koskee viinien ja muitten miedompien väkijuomain
40337:         kaupan rajoituksista 2 p :nä toukokuuta 1895 anne-
40338:         tun asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamista (em. n :o 9) ;
40339:         Edk :n alam. ehd. asetukseksi ..................... .
40340:         M i et. n: o 1 5, tilattoman väestön maanhankinnan
40341:         edistämistä koskevien eduskuntaesitysten johdosta
40342:         (em. n:o 14) ..................................... .
40343:         M i et. n: o 16, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40344:         paloviinan valmistamisesta vuonna 1913 suoritetta-
40345:         vaa veroa sekä sanotun vRron käyttämistä; Edk :n
40346:         alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     II
40347: 
40348: Säätytalon laajentaminen. Ks. Eduskuntatalo.
40349: 
40350: Taipaleen kanavatyöt. Vvm. n:o 13 siv. 69 . . . . . . . . . . . . . .                          IV
40351: Talousvaliokunta:
40352:      M i et. n: o 1, edus'kuntaesitysten johdosta, jotka
40353:      koskevat toimenpiteitä metsän hävittämisen ehkäi-
40354:       semiseksi; Suurvm. n:o 6 (em. n:o 4); Edk:n alam.
40355:      ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
40356:      M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40357:      sisältää ehdotuksen asetukseksi paloviinan valmis-
40358:      tamisesta ja tislaamis~sta 9 päivänä kesäkuuta
40359:      1892 annetun asetuksen 41 § :n 1 ja 2 momentin
40360:      muuttamisesta; Suurvm. n:o 11 (em. n:o 5) ....... .
40361:      M i et. n: o 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40362:      koskee 24 p :nä tammikuuta 1902 annetun mallasjuo-
40363:      main myyntiä ja anniskelua koskevan asetuksen
40364:      2 §:n muuttamista; Suurvm. n:o 13 lem. n:o 8);
40365:      Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... .
40366:      M i et. n: o 4, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40367:      koskee paloviinan ja muiden tislattujen väkijuo-
40368:      main myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pi-
40369:      tämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun ase-
40370:      tuksen 6 §:n muuttamista; Suurvm. n:o 12 (em.
40371:      n:o 7) ........................................... .
40372:      M i et. n: o 5, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40373:      koskee viinien ja muitten miedompien väkijuomien
40374:   28                       Asialuettelo.
40375: 
40376:        kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895
40377:        annetun asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamista; Suurvm.
40378:        n:o 14 (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi V: 1
40379: 
40380: Tapaturmavalmutus. Ee n :o 35, sisältävä ehdotuksen
40381:      laiksi työnantajan yasluunalaisuudesta työntekijää
40382:      kohtaavasta ruumiinvammasta, ja Ee n:o 32, sisäl-
40383:      tävä ehdotuksen laiksi työväen tapaturmavakuu-
40384:      tuksesta; Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 9 ja 9 a,
40385:      (em. n:o 6); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....
40386:      Ee n:o 34, sisältävä ehdotuksen laiksi merimiesten
40387:      tapaturmavakuutuksesta; Työvm. n:o 3; Suurvm.
40388:      n:o 10 (em. n:o 12); Edk:n alam. ehdotus asetuk-
40389:      seksi ............................................. .
40390: Tavaraliikenne. Ae n :o 66, toimenpiteistä tavaraliikkeen
40391:      lakkauttamiseksi valtionrautateillä sunnuntai- ja
40392:      juhlapäivinä; Rvm. n:o 4 (am. n:o 13): Edk:n alam.
40393:      anomus                                               V:2
40394: 
40395: Terijoen yhteiskoulu. Ae n :o 23, korotetun valtioavun
40396:       myöntämisestä Terijoen suomalaiselle yhteiskou-
40397:       lulle; Sivm. n:o 4 (am. n:o 4) ................. .
40398: 
40399: Tienleko. Ae n :o 45, avustuksen myöntämisestä erinäi-
40400:       sille tientekolahkoille; Vvm. n:o 7 (am. n:o 16);
40401:       Edk :n alam. anomus ............................. .
40402: Tienteko ja tievero. Ee n:o 15 sisältävä ehdotuksen a)
40403:       teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla, sekä
40404:       b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä;
40405:       Ltvm. n:o 1 (em. n:o 11) ....................... .        V: 1
40406: Tilaton väestö: Ee n:ot 26, 27 ja 36, sisältävät jokainen eh-
40407:       dotuksen asetukseksi a) pientiloista sekä b) ,Suo-
40408:       men maalaisväestön asutusrahastosta"; Mtvm. n :o 1:
40409:       Suurvm. n:o 15 (em. n:o 14) ................... .
40410:       Ae n :o 92, toimenpiteistä maall hankkimiseksi ti-
40411:       lattomalle väestölle; Mtvm. n:o 1 (em. n:o 14) ....
40412:                                                                  "
40413: TilaUoman väestön lainarahasto. Kertomus valtiovarain                ..
40414:      tilasta siv. 29 ja 86 ............................. .       IV
40415: Torpan y. m. vuokra. Ee n :o 28, siältävä ehdotuksen muu-
40416:      toksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
40417:      vuokrasta maaliskuun 12 p:nä 1909 annettuun ase-
40418:      tukseen; Mtvm. n:o 4 (em. n:o 15) ............... .        V: 1
40419:                                          Asialuettelo.                                            29
40420: 
40421:          Ee n :o 37, sisältävä ehdotuksen asetukseksi torpan,
40422:          lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
40423:          12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 65 § :n
40424:          muuttamisesta; 1\Hvm. n:o 3 (em. n:o 10; . . . . . . . . V: 1
40425:          Ks. Korvaus.
40426: 
40427: Tullilaitoksen tulot ja menot. Kertomus valtiovarain ti-
40428:        lasta siv. 13 ja .28; Vvm. n:o 13 siv. 40 . . . . . . . . . . . .                               IV
40429: 
40430: Tulo- ja menoarvi.o. Arm. esitys n:o 1 varojen hankkimi-
40431:       sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
40432:       lot eivät riitä; Vvm. n:o 4 (Luotsilaitos); Edk:n
40433:       alam. kirjelmä; Vvm. n:o t4; Edk:n alarn. vastaus                                                  I
40434:       Adrvm. n :o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        IV
40435: 
40436: Turun läänin yleisen sairaalan lahjoitusrahasto. Kerto-
40437:      mus valtiovarain tilasta siv. 85 ................. .
40438: 
40439: Työhön aivan kykenemättömät, rahasto niiden hoitoa var-
40440:      Len. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 85 ......... .
40441: Työolot kruununmetsissä ja rautatierakennuksilla; Vvm.
40442:       n:o 13 siv. 13; Taipaleen kanavalla, Vvm. n:o 13
40443:      siv. 69 ........................................... .
40444: Työsuunnitelma. Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunni-
40445:      telmaksi täysi-istuntoja ja valiokuntia varten ....
40446: Työttömyyskassat. Ee n:o 48, sisältävä ehdotuksen laiksi
40447:       apurahan    myöntämisestä     Lyöttömyyskassoille;
40448:       Prvm. n:o i puhemiehen esittämiskiellon johdosta
40449: Työttömät. Ae n:o 54, valtion kannatusavun myöntämi-
40450:       sestä niille työväen ammattijärjestöille, jotka ensi
40451:       talven aikana järjestävät työttömäin avustusta;
40452:       Työvm. n:o 1, (am. n:o 5); Edk:n alam. anomus ..                                              V .')
40453:                                                                                                       •'-
40454: 
40455: Työväenasiainvaliokunta:
40456:      M i et. n: o 1, anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
40457:      koittaa valtioavun myöntämistä työttömäin avus-
40458:      Lamiseksi ensi talven aikana, (am. n :o 5); Edk :n
40459:      alam. anomus ................................... .
40460:      M i et. n: o 2, työväen tapaturmavakuutuksesta teh-
40461:      tyjen eduskuntaesitysten johdosta; Suurvm. n:o 9
40462:      ja 9 a, (em. n:o 6); Edk:n alam. ehdotus asetuk-
40463:      seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
40464:    30                                     Asialuettelo.
40465: 
40466:         M i et. n: o 3, merimiesten Lapaturmavakuutusta
40467:         koskevan eduskuntaesityksen johdosta; Suurvrn.
40468:         n:o 10 (ern. n:o 12); Edk:n alam. ehdotus asetuk-
40469:         seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
40470: 
40471: Työväensuojeluslait. Ae n :o 1, eduskunnan 15 ja 16 p :nä
40472:      marraskuuta 1909 hyväksymien työväen suojelusta
40473:      tarkoittavien   asetusten     voimaansaattamisesta:
40474:      Prvm. n:o 4 (am. n:o 8) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       V: 2
40475: 
40476: Työväen tapaturmavakuutus. Ks. Tapaturmavakuutus.
40477: 
40478: Ulosottolaki. Ee n:o 1, sisältävä ehdotuksen asetukseksi
40479:      ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamisesta; Lvm.
40480:      n:o 2; Suurvm. n:o 1 (em. n:o 2); Edk:n alam. eh-
40481:      dotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
40482: 
40483: Urheilu. Ks. Voimistelu- ja urheiluseurat.
40484: 
40485: Uusikirkko. Ae n:o 58, koskeva Venäjän hallituksessa vi-
40486:      reillepantua kysymystä Suomen Suuriruhtinaskun-
40487:      nan alueen silpomisesta yhdistämällä Kivennavan
40488:      ja Uudenkirkon pitäjät Keisarikuntaan; Prvm. n:o 8,
40489:       (am. n:o 20); Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . V: 2
40490: 
40491: Vaivaishoito. Vvm. n:o 13 siv. 24 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        IV
40492: 
40493: Valistustyö. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 30 ..... .
40494: 
40495: Valtakunnanrahasto, maksu sotilastarpeisiin; Vvm. n:o 1.3
40496:      siv. 27 ........................................... .
40497: 
40498: Valtiollinen asema. Ks. Adressiehdotus.                                    Lailliset olot.
40499:       Laittomuuspolitiikka. Uusikirkko.
40500: Valtion menotalous. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
40501:       23 ja 32 ......................................... .
40502: Valtionrautatiet. Ks. Rautatie.
40503: Valtion tulotalous. Kertomus valtiovarain tilasta siv. :l;
40504:       Vvm. n :o 13 siv. 11 .............................. .
40505: Valtiopäivälmstannukset. Arm. esitys n:o 9, varain osot-
40506:       tarnisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
40507:       vuonna 1913: Vvm. n:o 1.2; Edk:n alarn. vastaus . . . .                                            rTl
40508:                                      Asialuettelo.                                       31
40509: 
40510: Valtiorahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 45 . . . .                                  IV
40511: 
40512: Valtiovarain tila. Kertomus siitä vuodelta 1910; Vvm.
40513:       n :o 13; Edk :n alam. kirjelmä ................... .
40514: 
40515: Valtiovarainvaliokunta:
40516:       M i et. n: o 1, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40517:       varojen osottamista kansakoululaitosta ja ermäisiä
40518:       sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1913; Edk :n
40519:       alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     I
40520:       M i e t. n: o 2, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40521:       suosiuntaveroa pelikorteista Suomen Suuriruhti-
40522:       naanmaassa vuonna 1913; Suurvm. n:o 3; Edk:n
40523:       alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  II
40524:       M i et. n: o 3, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40525:       suosiuntaveroa      mallasjuomain                       valmistamisesta
40526:       vuonna 1913; Suurvm. n:o 4; Edk:n alam. vastaus
40527:       M i et. n: o 4, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40528:       varojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vaki-
40529:       naiset valtion tulot eivät riitä (Luotsilaitos) ; Edk :n
40530:       alam. kirjelmä .......................... , . . . . . . . . .                             I
40531:       M i et. n: o 5, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40532:       vuonna       1913   suoritettavaa                    leimasuostuntaa;
40533:       Suurvm. n:o 7; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . .                           II
40534:       M i et. n: o 6, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40535:       suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron
40536:       suorittamista vuonna 1913; Suurvm. n:o 8; Edk:n
40537:       alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
40538:       M i et. n: o 7, avustuksen myöntämistä erinäisille
40539:       tientekolahkoille koskevan anomusehdotuksen joh-
40540:       dosta (am. n:o 16); Edk:n alarn. anomus . . . . . . . . . . V: 2
40541:       M i et. n: o 8, eduskuntaesityksen johdosta, joka
40542:       sisältää ehdotuksen asetukseksi elinkeinolain 18 § :n
40543:       muuttamisesta (em. n:o 16) .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . V: 1
40544:       M i et. n: o 9, viinaverorahojen siirtämistä kuntien
40545:       käytettäviksi koskevan anomusehdotuksen joh-
40546:       dosta (am. n:o 18) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
40547:       M i et. n: o 10, huoueiston hankkimisesta Suomen
40548:       eduskunnalle; Edk :n alam. ilmoitus; Edk :n kirjelmä
40549:       rakennustoimikunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           TV
40550:       M i et. n: o 11, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40551:       paloviinan valmistamisesta vuonna 1913 suoritetta-
40552:       vaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä; Suurvrn.
40553:       n :o 16; Edk :n alam. vastaus .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                           IJ
40554:     32                                    Asialuettelo.
40555: 
40556:          !VI i e t. n :o 12, arm. esityksen johdosta, joka koskee
40557:          varain osottamista valtiopäiväkustannusten suorit-
40558:           tamiseen vuonna 1913; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . III
40559:           M i et. n: o 1 3, sen kertomuksen johdosta, jonka
40560:          Keis. Suomen Senaatin Valtiovaram toimituskunta
40561:          on Suomen Eduskunnalle 1912 vuoden valtiopäivillä
40562:          antanut valtiovarain tilasta vuonna 1910; Edk:n
40563:          alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        IV
40564:          !VI i et. n: o 1 4, arm. esityksen johdosta, joka kos-
40565:          kee varojen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin
40566:          vakinaiset valtion tulot eivät riitä; Edk :n alam.
40567:          vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
40568:          !VI i et. n: o '1 5, arm. esityksen johdosta, joka kos-
40569:          kee tarpeellisen määrärahan osottamista niiden eri-
40570:          näisten menojen suorittamiseksi vuonna 1912, muun
40571:          muassa kansakoululaitosta sekä sivistys- ja muita
40572:          kulttuuritarkoituksia varten, joihin 1911 vuoden
40573:          Eduskunnan myöntämät varat eivät riitä; Edk :n
40574:          alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
40575:          lVI i et. n: o 1 6, arm. esityksen johdosta, joka kos-
40576:          kee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1913: Edk:n alam.
40577:          vastaus .......................................... .
40578:          M i et. n: o 1 7, anomusehdotuksen johdosta, joka
40579:          koskee niiden vaikeuksien poistamista, jotka koh-
40580:          taavat suomalaisia kalastajia Laatokan järvellä
40581:           (am.n:o2t) ...................................... V:2
40582: 
40583: Valtiovelka. Kertomus valtiovarain tilasta 6:s taulu,
40584:       Vvm. n:o 13 siv. 37 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            IV
40585: 
40586: Vankeinhoito. Vvm. n:o 13 siv. 20
40587: 
40588: Vankeusrangaistus. Ks. Airola.
40589: 
40590: Vankilat. Vvm. n :o 13 siv. 20 ......................... .
40591: 
40592: Vararahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 80 ..... .
40593: 
40594: Venäjänkieli. Senaatin venäjänkielenkääntäjäkonttori;
40595:      Vvm. n :o 13 siv. 20
40596:                                                                                                       "
40597: Venäläinen sotaväki. Vvm. n :o 13 siv. 28 ............... .
40598: 
40599: Venäläisten oikeudet Suomessa. Adrvm. n:o 1; Edk:n
40600:      alam. kirjelmä ................................... .
40601:                                                                                                       "
40602:                                               Asialuettelo.                                               33
40603: 
40604: Verollepanokustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta
40605:       siv. 30 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        IV
40606: 
40607: Vesioikeuslaki:
40608:       Arm. esitys n:o 12 käsittävä ehdotuksen asetukseksi
40609:       10 (23) p :nä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeus-
40610:       lain 2 luvun 6 ja 19 § :n sekä 7 luvun 3 § :n muutta-
40611:       misesta; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . UI
40612:       Ee n:o 12 sisältävä ehdotuksen asetukseksi Vesi-
40613:       oilmuslain 2 luvun 14 § :n muuttamisesta; Ltvm.
40614:       n:o 2 (em. n :o 17) .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. V: 1
40615: 
40616: Viinaverorahat. Ks. Paloviina.
40617: 
40618: Viinit. Ks. AlkoholilainsäädänUi.
40619: 
40620: Voimistelu- ja urheiluseurat. Ae n:o 79 valtioavun myön-
40621:      tämisestä työväen voimistelu- ja urheiluseuroille;
40622:      Sivm. n:o 5 (am. n:o 6); Edk:n alam. anomus                                                              V:2
40623: 
40624: Vuokra. Ks. Torpan y. m. vuokra. Korvaus.
40625: 
40626: Vuokralautakunnat, niiden puheenjohtajain palkkaukset;
40627:      Vvm. n:o 13 siv. 36 .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. .                                     IV
40628: 
40629: Väkijuomat. Ks. Alkoholilainsäädäniö. Mallasjuomat.
40630:       Miedommat väkijuomat Paloviina. Raittiustyö.
40631: 
40632: Yhtcislwulu. Ks. Terijoen yhteiskoulu.
40633: 
40634: Ylimääräinen menotalous. Kertomus valtiovarain tilasta
40635:      si.v. 43; Vvm. n:o 13 siv. 38 ....................... .
40636:                                                                                                                "
40637: Ylio}Jisto. Kertomus valtiovarai.n tilasta siv. 29 ....... .
40638: 
40639: Ylitetyt määrärahat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 32
40640: 
40641: Xgläjärven lmnnallisrahasto. Vvm. n:o 13 siv. 93 ....... .
40642: 
40643: 
40644: 
40645: 
40646:                                                                                                           3
40647: