<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
82 Käyttäjää paikalla!
0.0087928771972656
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913 1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1913_IV | ASK_1913_I_III | ASK_1913_V | HAK_1913 | Liite_1913_I_X | PTK_1913_I | PTK_1913_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1913
3:
4:
5: ASIAKIRJAT
6: ENSIMAINEN, TOINEN JA KOLMAS OSA
7:
8:
9:
10:
11: HELSINGISSA 1913
12: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
13: Sisällys:
14:
15: Ensimäinen osa.
16:
17: Keis. M :tin armoll. esitys N :o l 'Varojen hankkimisesta
18: niihin tarpeisiin, joihin 'Vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
19: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N;o 3.
20: Liite mainittuun mietintöön.
21: Valtiovarainvaliokunnan saman esityksen johdosta antama
22: mietintö N :o 3 a.
23: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
24:
25: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 2 leimasuostunnasta.
26: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
27: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 15.
28: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
29:
30: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 3, koskeva suosiuntaveroa
31: pelilcorteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1914.
32: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
33: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 16.
34: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
35:
36: Keis. M. :tin armoll. esitys N :o 4 suostunnanluontoisen pää-
37: oma- ja lcu,ponlciveron suorittamisesta.
38: Valtiovarainvaliokunnan siitä 'antama mietintö N :o 12.
39: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 21.
40: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
41:
42: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 5 varain osoUamisesta val-
43: tiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1914.
44: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
45: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
46: 2
47:
48: Toinen osa.
49:
50: Keis. :M :tin armoll. esitys N :o 6 tuulaalcimalcsun laskemi-
51: sen perusteesta.
52: Talousvaliokunnan eiitä antama mietintö N :o 6; ynnä liit-
53: teet I ja II.
54: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 17.
55: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
56:
57:
58: 1 Keis. :M :tin armoll. esitys N :o 7 kulkulaitosrahastosta vuo-
59: V deksi 1914.
60: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 15;
61: ynnä liite.
62: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
63:
64:
65: Keis. :M:tin armoll. esitys N :o 8 siitä verosta, joka palo-
66: viinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava vuonna 1914.
67: Valtiovarainvaliokunnan tämän sekä seuraavan esityksen
68: johdosta antama mietintö N :o 4.
69: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 13.
70: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 13 a.
71: Keis. :M :tin armoll. esitys N :o 9 paloviinavarojen lcäyttä-
72: misestä vuonna 1914.
73: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
74: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
75:
76:
77: Keis. :M :tin armoll. esitys N :o 10 suosiuntaverosta mallas-
78: juomain valmistamisesta vuonna 1914.
79: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
80: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
81: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
82:
83:
84: Keis. :M:tin armoll. esitys N :o H, sisältävä ehdotuksen
85: asetukseksi 10/23 p :nä heinäkuuta 1902 annetun Vesio1:lceuslain
86: II luvun 6 ja 19 § :n sekä VII luvun 3 § :n muuttamisesta.
87: Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
88: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
89: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
90: 3
91:
92: Kolmas osa.
93:
94: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 12 jakolaitoksesta.
95: Laki- ja talousvaliokunnan, siitä antama mietintö N :o 1.
96: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 9.
97: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 9 a.
98: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
99:
100: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 13 1>arojen osottamisesta
101: kansanopetusta varten vuodeksi 1914.
102: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
103: Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1 a.
104: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
105:
106: Keis. M :tin armoll. esitys N :o 14 maanvuokraolojen J·är-
107: jestämisestä.
108: Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
109: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 18.
110: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 18 a.
111: Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
112: 1
113: 1913. - N:o 1.
114:
115:
116:
117:
118: Keisarillisen Majesteetin Armolli-
119: nen esitys Suomen Eduskunnalle varojen hank-
120: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
121: valtion tulot eivät riitä.
122: Heinäkuun 20 p :nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
123: sen 26 § :n mukaan on v~arsinaåsten valtiopäiväin alussa
124: Eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta nii-
125: hin t~arpeisiin, joihin va,kinaiset valtion tulot eivät rilitä, ja
126: on selvitykseksi siitä esitykseen lilitettävä laskelma valtion
127: vakinaisista varoista ja <tarpeista ensitulevaksi varruinhoito-
128: vuodeksi.
129: Tämän johdosta annetaan Eduskunnalle tähän liitetty
130: laskelma valtiorahaston, sotilasrahaston ja sotilashuone-
131: rahaston varoista sekä niistä vakinaisista ja yHmääräisistä
132: menoista, jotka Keisarillinen Majesteetti sanottujen rahas-
133: tojen tilaan nähden on katsonut voitavan myöntää niistä
134: vuonna 1914 maksettaviksi.
135: Niinkuin laskelmasta nålkyy on va'ltiorahaston tulot
136: arvioitu ainoastaan 400 markkaa suuremmiksi menoja. -
137: Sotilasm<ha~tossa ta:as, sittenkun sen täydentämiseksi on
138: valtiorahastosta siirretty 13,000,000 markkaa, on varoja
139: 15,437,500 markkaa, ja kaikki nämäkin varat t1arvitaan siten,
140: että 437,500 ma:rlkkaa kuluu rahaston tll!vallisten menojen
141: suorittamiseen ja 15,000,000 markk!aa apumaksun suoritta-
142: miseksi valtakunnanrahastoon Suomen Suuriruht,inaanmaan
143: N:o 1
144:
145: asukasten mieskohtaisen asevelvollisuuden sijasta. - Soti-
146: lashuonerahastossa vihdoin on menojen laskettu nousevan
147: 270,000 markkaa tuloja suuremmiksi, ja siten syntyvä va-
148: jaus on katsottu voitavan täyttää lisämaksulla rahaston
149: pääomasäästöstä.
150: Vaikka uusia menoja ainoastaan niukasti on otettu tai
151: ehdotettu otettavwksi valtiorahaston budj,ettiin, niin tä-
152: män rahaston varat, erittäinkin ylempänä mainitun soti-
153: lasrahastoon-siirron vuoksi, eivät riitä kaikkien rahasään-
154: töön sisältyvien menojen suorittamiseen, ja sentähden täy-
155: tyy Hamtuksen pyytää Eduskunnalta suostunta·a. Niiden
156: menojen joukkoon, joi·ta Hallitus ni~n ollen ei ole voinut
157: ottaa valtiorahaston suoritetrt:aviksi, on etupäässä pantu
158: menot niihin tarpeisiin, joiden syntyminen ja kehitys on
159: tapruhtunut sillä edelly,tyksellä, että Eduskunta suostunta-
160: varoista osottaa niihin tarvittavat määrärahat, niin myös
161: kunniHe lääkärien palkkaamiseen menevät apurahat, jotka
162: lääkärit kaiketi kunnat yksin voivat palkata, jollei Edus-
163: kunta myönnä siihen tarpeellisia varoja, sekä sitä paitsi
164: semmoiset määrärahat, jotka Hallituksesta tuntuvat toi-
165: vottavilta ja joista useimmat jo aikaisemmin budjettiesi-
166: tyksissä on luettu suostuntarahastoon, mutta joiden maksa-
167: mista ei käy pitäminen välttämättömän .tarpeellisena. Niillä
168: perusteina, jotka on mainit•tu Valtiopäiville vuonna 1911
169: annetussa esityksessä, katsoo Hallitus myöskin olevansa
170: pakotettu pitämään siten htadittua suostuntarahaston bud-
171: jetti,ehdotusta lopullisena ilmoituksena niistä menoista,
172: joita Hallitus valtiorahaston tilaan nähden ei missään ta-
173: pauksessa ole vuodeksi 1914 paneva valtiorahaston mak-
174: settavaksi, jonka tähden näiden menojen suorittaminen
175: tulee riippumaan siitä, katsooko EdU'<ikunta tarpeelliseksi
176: peittää ne käyt,ettävänään o],evilla varoilla.
177: N:o 1 3
178:
179: Ne menot, joihin siis pyydetään suostuntaa vuodeksi
180: 1914, ovatt seuraavat:
181: I) kustannukset 1914 vuoden v~altiopäivistä sekä :F]dus-
182: kunnan huoneistoista, arkistosta ja kirjastosta ynnä valti'O-
183: päi väasi,akirj ain rekist~erin laatimisesta ;
184: II) erinäiset apur.ahrut kunnantlääkärien palkkaamiseen;
185: III) määräraha Tuberkuloosin vastustamisyhdistykseHe
186: Ja KeräystoimikunnaUe varattomain keuhkotautisten hy-
187: väksi, käytettäväksi tuberkuloosin vastustamistoimenpitei-
188: hin;
189: JV) määräraha siveeUisyystyön avustamiseksi Helsin-
190: gissä ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa;
191: V) määräraha maHmst·ipendeiksi yksityisten oppikouin-
192: jen opettajille ja opettajattarille;
193: VI) erinäiset määrärahat Imusanopetusta varten;
194: VII) erinäiset määrärahat yhteiskunnallista valistus-
195: työtä varten ;
196: VIII) erinäiset Jnäärärahat tiedetitä ja taidetta varten;
197: sekä
198: IX) määräraha Antellin kokoelmain hoi,toa v.arten.
199: Kun suostuntarahastosta sitäpaitsi ja ennen kaikkia on
200: suoritettava suostuntaverojen kannanto- ja tarkastuskustan-
201: nukset, tulisi siis suostuntarahaston menosäännössä, jos
202: Eduskunta katsoo kaikki edellämainitut tarpeet olevan
203: vuonna 1914 tyydytettävä.t, olemaan seuraavat erät:
204: K annanto- ja tarkastuskustannukset. Nämä kustannuk-
205: set leima- ja pelikorttisuostunnoista on vuodelta 1914 hs-
206: lmttu 280,000 markaksi. - Puheenalaiset kustannukset
207: mallasjuomasuostunnasta on tätä suostuntaa koskevassa
208: Armollisessa esityksessä laskettu 80,000 markaksi. -Vasta-
209: marinittujen verojen kannanto- ja tarkastuskustannukset
210: tulisivat siis olemaan kaikkiaan 360,000 markkaa.
211: 4 N:o 1
212:
213: Sekalaiset menot. 'l'ämän otsakkeen kohdaile merki-
214: tään 200 markkaa. oikaisu prosenttia.
215: Määrärahat:
216: I) Valtiopäiväkustann1tksia koskevan Armollisen esi-
217: tyksen mukaisesti on 1914 vuoden valtiopäiväin yleisiin me-
218: noihin, huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja
219: varten, säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoon sekä val-
220: tiopäiväasiakirjain rekisterin laatimiseen laskettu vuonna
221: 1914 tarvittavan 700,000 markan määräraha.
222: II) Suostuntarahaston 1913 vuoden budjettiin sisältyy
223: 210,000 markam suuruinen määräraha valtioav'un antami-
224: seksi kunnanlääkärien pallckaamista varten. Valtiorahas-
225: ton laskelmaan vuodelle 1914 on voitu merkitä määrärahoja
226: samaa tarkotusta varten ,ainoastaan sikäli kuin sellaisia
227: apurahoja jo on asianomaisille vakuutettu 1914 vuoden tam-
228: mikuun 1 päivän jälkeiseksi ajaksi. Sitä varten tarvitaan
229: niille kunnanlääkär~piireille, joiden aikaisemmin myönne-
230: tyrt apurahat muuten tulisiva1t lakkaamaan, 24,100 markan
231: suuruinen lisämääräraha suostuntarahastosta, jonka ohessa
232: osaksi uusien a purahain antamiseen ja osaksi vanhain lisää-
233: miseen olisi määrättävä arviolta 25,900 markkaa. Suostun-
234: tarahaston budjetti,ehdotukseen otetaan sii1s puheenalaista
235: tarkotusta varten '260,000 markan määräraha.
236: III) Määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi, joka on
237: aiottu jaettavaksi tasan Tuberkuloosin vastustamisyhdis-
238: tykselle ja Keräystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotuu-
239: tisten hyväksi, otetaan samansuuruiseksi, kuin suostunta-
240: rahastosta vuodeksi 1913 osntettu, eli 400,000 madcalcsi.
241: IV) SiiJeellisyy~:Jtyön kannattmniselcsi Helsingissä ja
242: 1nuissa isonptwleisissa Suomen kaupungeissa ehdotetaan
243: nrinikään samansuuruinen määräraha, kuin suostuntara-
244: hastosta vuodeksi 1913 osotettu, eli 50,000 markkaa.
245: N:o 1
246:
247: V) Armolii!ren määräyksen mukaan kesäkuun 7 (20)
248: p :l:tä 1912 ehdotetaan suostuntarahastosta osotettavaksi
249: matkastipendeiksi yksityisten oppikoulttjen opettajille ja
250: opettajattarille samansuuruinen 4,000 markan määräraha,
251: kuin vuosina 1912 ja 1913 valtiorahastoslba osotettu.
252: VI) Armollisen esityksen mukaan, joka koskee v~arain
253: osottamista kansanopetusta varten vuodeksi 1914, merki-
254: tään tähän otsakkeeseen kohdistuvat menot 11,052,000 mar-
255: kaksi.
256: VII) Määrärahoja yhteiskunnallista valistttStyötä
257: varten.
258: Tämän otsakkeen :kohdalle merkitään alempana mainit-
259: tavia tarkotuksia varten samansuuruiset määrärahat, kuin
260: Eduskunta on ottanut vastaukseensa Armolliseen esitykseen
261: vcamin osottamisesta lmnsakoulul,ait,okselle ja erinäis~in si-
262: vistystarkotuksiin vuodeksi 1913, nrmittäin:
263: 1) Kansanopistoille rakennusavustukseksi 200,000
264: markkaa.
265: 2) Kansanopistojen avustamiselcsi ja apurahoiksi näiden
266: opistojen varattomille oppilaille (rajaton siir,tomääräraha)
267: 360,000 markkaa.
268: 3) Havainto- ja muiden opetusvälineiden hankkimi-
269: seksi kansanopistoihin (rajaton siirtomääräraha) 10,000
270: markkaa.
271: 4) Luentokurssien kannattam,iseksi (rajaton siirto-
272: määräraha) 50,000 mark!kaa.
273: 5) Työväenopistojen avustamiseksi 30,000 markkaa.
274: 6) RaittittStyön kannattamiseksi (rajaton siirtomäärä-
275: raha) 70,000 markkaa, josta apurahoiksi jaeta:an Raittiuden
276: Ystäville 50,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets-
277: :förbund nimiselle !reural'le 15,000 markkaa j:a Suomen
278: Opiskelevan Nuorison Rait,tiusliit<>lle 5,000 markkaa.
279: 6 N:o 1
280:
281: Sitä paitsi otetaan tähän:
282: 7) Yleisten kirjastojen edistämiseksi (rajaton siirto-
283: määräraha) 70,000 markkaa, josta määrästä 60,000 markkaa
284: annettaisiin ~ansan valistusseuralle suomenkielisten ja
285: 10,()00 marli'kaa Svenska Folkskolans vänner nimiselle yh-
286: distykselle ruotsinkielisten maalla ja kaupungissa olevien
287: yleisten kirjastojen hyväksi käytettäväksi.
288: Yhteiskunnallista valistustyötä tarkottavain määrära-
289: hain loppusumma, jotka rahat >ehdotetaan suostuntarahas-
290: tosta maksettaviksi, nousee siis 790,000 markkaan.
291: VIII)Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattamiseksi.
292: K otiseutntutlcimulcsen edistämiseksi merkitään saman-
293: suuruinen apuraha., kuin suostuntarahastosta vuodeksi 1913
294: määrätty, eli 10,000 markkaa.
295: Armollisen määräyksen mukaan 13 (26) p :Itä huhti-
296: kuuta 1912 ,ehdotetaan suoSituntarahastosta osotettavaksi
297: samansuur•uinen määräraha kuin se, joka valtioraha·stosta
298: vuosiksi 1911-1913 on 21,000 markan määrään vuotta
299: kohti myönne·tty ,Suomalainen Tiedeakatemia" nimiseHe
300: säätiöHe ja josta 10,000 ma'Vkkaa on ollut määrättynä
301: magneettisen observa,toorin ylläpitämiseksi Sodankylässä,
302: 3,000 markkaa mainitussa observatoorissa tehtyjen hav,ain-
303: tojen tieteellista kehittelemistä ja julkai>Semistlt varten sekä
304: 8,000 markkaa aka:temi,an muita tieteelli,iä julkaisuja
305: varten.
306: Tässä. jäljempänä mainituille >teattereille ja orkestereille
307: on merkitty samansuuruiset apurahat, kuin suostuntarahas-
308: ton 1913 vuoden budjetti sisältää, nimittäin:
309: 1) Folkteatern nimiselle teatterille 12,000 markkaa ;
310: 2) Kansan Näyttämölle 25,000 markkaa ;
311: 3) SvenBka inhemska teatern nimiselle .teatterille 12,000
312: markkaa;
313: 4) Tampereen teatterille 15,000 markkaa;
314: N:o 1 7
315:
316: 5) Maaseututeatterille 18,000 markkaa;
317: 6) ,,Filharmoniska sällskapet" osakeyhtiölle konsertti-
318: orkesterin ylläpitämiseksi Helsingissä 45,000 markkaa;
319: 7) Helsingin Torviorkesterin kannatusyhdistykselle or-
320: kesterin toiminnan kannattamis~ksi 9,000 markkaa;
321: 8) Turun musiikkiseuralle orkesterin kannattamiseksi
322: 10,000 markkaa;
323: 9) Porin soitannolliselle seuralle orkesterin ja orkesteri-
324: koulun kannatt!llmise:ksi 6,000 mal'lkkaa;
325: 10) Viipurin musiikinystäville orlmsterin ja orkesteri-
326: koulun ylläpitämiseksi 9,000 markkaa;
327: 11) Mikkelin musiikinystäväin yhdistykselle orkesterin
328: ja orkesterikoulun ylläpitämiseksi 4,000 markkaa;
329: 12) Vaasan orkesteriyhdistys osakeyhtiölle orkesterin
330: ylläpitämiseksi 8,000 markkaa;
331: 13) Oulun soitannolliselle seuralle ork~esterin ja orkes-
332: ter:iokoulun ylläpitämiseksi ·6,000 markkaa.
333: Sitä paitsi otetaan tähän:
334: 14) 100,000 markkaa apurahana kotimaisen oopperan
335: ylläpitämiseksi sekä uusien soitannollisten yhdistysten
336: avustamiseksi.
337: Vasta:mainittujen tieteen ja taiteen edistämistä tarkot-
338: tavain määrärahain ~oppusumma, joi,ta rahoja ei voida
339: panna valtiorahaston maksettavaksi, nousee siten 310,000
340: markkaan.
341: IX) Antellin kokoelmain hoitoa varten tarvitaa:n Edus-
342: kunnan vuonna 1912 tekemän päätöksen mukaan vuodeksi
343: 1914 15,000 markan määräraha.
344: Suostuntarahaston menot vuodelta 1914 on sen perus-
345: teella, miltä tässä edellä on sanottu, laskettu yhteensä
346: 13,941,200 markaksi.
347: Varoiksi, joiHa suorittaa voastamainitut menot, on suos-
348: tuntarahastolla vuonna 1914 etupäässä odotettavissa rahas-
349: 8 N:o 1
350:
351: ton 1913 vuoden budjetissa 11!4,000 markaksi l·askettu
352: säästymä vuodesta 1919 sekä sen lisä'ksi bruttotulot niistä
353: suostuntaveroista, joita eräissä Eduskunnalle annetuissa
354: Armollisi8sa esityksissä on ehdotettu maksettavaksi, kuin
355: myös lopuksi korkoja ja sekalaisia tuloja.- Niiden laskel-
356: IIJJarin mukaisesti, mitkä on tehty leimasuostuntaa, pääoma-
357: ja kuponkiVieroa, maHasjuomain valmistuksesta maksetta-
358: vaa suostuntaa sekä pelikorttisuostuntaa koskevissa Armol-
359: lisissa esityksissä, voidaan näistä suostuntaveroista lähtevät
360: tul?t la8kea: leimasuostunnasta 6,400,000 ma11kaksi, pää-
361: oma- ja kuponkiverosta 4,675,000 markaksi, mallasjuoma-
362: suostunnasta 2,500,000 marka:ksi ja pelikorttisuostunnasta
363: 60,000 markaksi, eli yhteensä 13,635,000 markaksi.- Kor-
364: koja ei käyne arvioiminen 1,000 markkaa 1enemmäksi. -
365: Sekalaiset tulot merkitään 1200 markaksi. ---<Koska nämä
366: suosiuntarahaston lasketut varat yhteensä .tekevät 13,760,200
367: markkaa, niin 1tarvitaan vielä 181,000 markkaa rahaston
368: tässä edellä 13,941,200 marka:ksi faskettuj.en menojen suo-
369: ritta:miseen, j,a on katsottu mahdolliseksi ehdottaa rahasto
370: täydennettäväksi siirtämällä siihen 200,000 markkaa Suo-
371: men Pankin voittovaroista, jonka siirron johdosta suos-
372: tuntarahastossa muodostuisi 19,000 markan säästymä.
373: Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, on Keisarilli-
374: nen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
375:
376: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan bud-
377: jetin suostuntarahastolle vuodeksi 1911,:
378:
379: Tulot:
380: Laskettu säästymä vuodesta 1913 124,000:-
381: Kokonaistulot seumavista suostuntaveroista:
382: leimasuostunnasta ................... . 6,400,000 : -
383: pääoma- ja kuponkiverosta ........... . 4,675,000:-
384: N:o 1 9
385:
386: mallasjuomasuostunnasta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2,500,000: -
387: peli.korttisuostunnasta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o • 0 0 0 0 60,000:-
388: Korkoj·a 0 0 0 ••• 0 0 ••• 0 0 0. 0 0 0. 0 •••••••••• 0 0 1,000:--,-
389: Sekalaisia tuloja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 • 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 200:-
390: Siirto Suomen Pankin voittovaroista 0 0 • 0 0 0 200,000:-
391: Summa 13,960,200:-
392: Menot:
393: Kannanto- jra tarkastuskustannukset:
394: leima- ja pelikorttisuostun-
395: noista . 280,000: - 0 • 0 0 ••• 0 0 0 • 0 0 0 0 •
396:
397:
398:
399:
400: mallasjuomasuostunnasta 80,000:- 0 0 360,000:-
401: Sekalaisia menoja 200:- 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 • 0 • 0 •••••• 0 •••
402:
403:
404:
405:
406: Valtiopäiväkustannuksia . 700,000:- 0 0 0 0 0 ••••• 0 0 •••
407:
408:
409:
410:
411: Apurahoja kunnanlääkärien palkkaamiseen 260,000:-
412: Määräraha .tuberkuloosin vastustamiseksi .. 400,000:-
413: Määräraha siveelEsyystyön kannattamiseksi 50,000:-
414: Määräraha matkastipendeiksi yksityisten op-
415: pikoulujen opettajille ja opettajattarille 4,000:-
416: Määrärahoja kansanopetusta varten .. 11,052,000:- 0 •• 0
417:
418:
419:
420:
421: Määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä
422: varten . 0 0 0 790,000:-
423: 0 0 0 0 0 0 0. 0. 0. 0 •• 0 ••••••• 0. 0 0
424:
425:
426:
427:
428: Määrärahoja tieteen ja taiteen lmnna,ttami-
429: seksi 0 0 0 0 ••• 310,000:- 0 •••••• 0 •• 0. 0 ••••••••••••
430:
431:
432:
433:
434: Määräraha Antellin kokoelmain hoitoa var-
435: ·ten . 0 0 0 0 0 0 15,000:-
436: ••••••••• 0 0 •••••• 0 0 •• 0 •••• 0
437:
438:
439:
440:
441: Summa menoja 13,941,200: -
442: L a s k e U u sää s t y mä j'Oulukuun 31 p :nä
443: 1914 . 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 •••• 0 0. 0 •• 0 0. 0 0 0 0 0 •• 0 0 19,000:-
444: Summa 13,960,200:-
445: Arrnossa hyväksytty Tsarskoje Sel'Ossa 16/29
446: p :nä tammikuuta 1913.
447: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra Ao Langhoff.
448: N:o 1 11
449:
450:
451:
452:
453: Va 1t i o rahastoa
454:
455: koskeva
456:
457:
458:
459: Laskelma.
460: 12 N:o 1
461:
462: Valtiorahaston tila vuosien
463:
464: ~--------------------------~----------~----------
465: 1911 1 1912
466: ! valtiontilin-
467: likimääräisen
468: 1 päätöksen laskelman
469: 1 mukaan. mukaan.
470: 1 - - - - - - --------;--1
471: ! :1m,(. 17'1..: :1m,(. 11U<I.
472: i 1
473: Varat: 1
474:
475:
476: Pano· ja ottotili Suomen Pankissa 1 24,670,681 61 19,500,000 -
477:
478: ~::::va~ -~1-~o-~~~s.i~~a. ~~~~~~~~~l~~ 4,:::::~~ ~:
479: 50,000-
480: 1 4.350,000 --
481: Obligatsionit .................. 27,183,157 23
482: 1 25,000,000 -
483: 57,675,754: 82; 48,900,000:- !
484: !
485: Varastot: 1
486:
487:
488:
489:
490: ~~:ksii;~~;ä~~~~~ -~~{t~~- j~ ~~- i
491: 913,133 14 750,000 -
492:
493: peaa ...................... 1 215,803 96 200,000 -
494: Sekalaisia varastoja ......... . "1,035,871 74 1,000,000 -
495: 2,164,808: 84; 1,950,000:-
496: Tulorästit ................... . 3,976,980 12 4,000,000 -
497: 3,976,980: 12; 4,000,000: -
498: Lähetteiden tili ............... . 51,982 79 - -
499: 51,982: 79; - : -
500: Talletettu maanviljelyspankkiin .. 140,697 57 140,000 -
501: Pitkäaikaiset lainat ........... . 16,910,492 55 16,000,000 -
502: Jyvälainat ................... . 89,826 97 60,000 --
503: Saatava kulkulaitosrahastolta ... . 3,500,000 - 3,500,000 -
504: Saatava hätäapurahastolta 500,000 - 500,000 -
505: Saatava postisäästöpankilta ..... . 50,000 - 50,000 -
506: Saatava lainausrahastolta ..... . 220,000 - - -
507: 21,411,017: 09; 20,250,000: -
508: Erinäiset ennakkomaksut ....... . 11,424,271 14 13,500,000 -
509: 1
510:
511: Talletetut arvopaperit ......... . ?22,266 - 500,000 -
512: Erinäiset velalliset ........... . 3,556,067 92 3,000,000 -
513: 15,502,605: 06; 17,000,000:-
514: ---·-----+------~~------~--1
515: Summa 100,783,148 721 92,100,0001-.
516: N:o 1 13
517:
518: 1911 ja 1912 päättyessä.
519:
520: 1911 1912
521: valtiontilin- likimääräisen
522: päätöksen laskelman
523: mukaan. mukaan.
524:
525: :Jimj: 1114! :Jimf. ltu<
526: i
527: Vei at:
528: Rahaston pääoma 1
529: 75,242,761 25
530: •••••••••••••• 1 78,000,000 -
531: Menorästit • 0 0 ••••••••••••••• 2,605,113 41 0. 2,000,000 -
532: Varatut määrärahat 0 0 4,414,558 28
533: • .... 0 ••• 0 0 5,500,000 ---
534: Suomen Pankin saatava rahapa-
535: jalta •••• 0 ••• 0 •••••••• 157,932 24
536: ••• 0 ••• 150,000 -
537: Erinäiset talletukset . . . . . . . . . . . ·1 865,333 45 800,000 -
538: Postiosotusvarat ................ 15,736,964 98 4,000,000 -
539: Erinäiset velkojat •••• 1,518,696 75
540: 0 ••••• 0 ••• 1,400,000 --
541: Eläkekassat ••• 0 ••• 0
542: 241,788 36
543: •••••••••• 0 0 25o,ooo 1- -
544: 1
545: 1
546:
547: 1
548: 1
549:
550:
551: 1
552:
553:
554:
555:
556: 1
557:
558:
559:
560:
561: 1
562: 1
563:
564:
565: i
566: 1
567: i
568:
569:
570: 1
571:
572: 1
573:
574:
575:
576:
577: i
578:
579: 1
580: 1
581:
582: ! 1
583: 1
584:
585:
586:
587: 1
588: 1
589:
590: 1
591: 1
592: 1 ! 1
593: 1
594: !
595: Summa /100,783,148r72j 92,100,000/-1
596: 14 N:o 1
597:
598:
599:
600:
601: Laskelma
602: valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1913 ja 1914.
603:
604:
605: l' 1913 vuoden
606: budjettiehdo-
607: tukksen mu-
608: L_a_skettu
609: maarä vuo-
610: deksi 1914.
611: 1
612:
613:
614: aan.
615: 1
616: ~---~-r; -[1?111/ 1;/W.
617: T u 1o t. 1 1 !
618: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion! 1 \
619:
620:
621: omaisuudesta. 1 !
622: Tuloja kruunun maatiloista ......... ·1 1,163,000- 1,170,000 -
623: • Tuloja kruunun kalastuksista . . . . . . . . 80,000- 80,000-
624: Tuloja kruunun metsistä . . . . . . . . . . . . 15,000,000- 15,500,0~0 _1,
625: Tuloja kanavista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000- 1,050,000-
626: Tuloja kruunun kaivostöistä ......... . 290,000-
627: Korkoja ........................... . 1,250,000- 1,250,000-
628: 18,493,000: - ; 19,340,000: -
629: 1
630:
631:
632: Välittömiä veroja. 1
633: Maaveroja ......................... . 2,029,0001- 2,036,000-
634: Elinkeinoveroja .................... . 565,000- 565,000-
635: Henkiveroja ....................... . 2,325,0001- 2,340,000-
636: 4,919,000: - ; 4,941,000:- 1
637:
638:
639: Välillisiä vet·oja.
640: 1 1
641: Tullituloja ......................... . 54-,950,0001- 56,950,0001-i
642: jAksiiseja .......................... . 24,0001- 24,0001-1
643: i 54,974,000: - ; 56,974,000:-
644: '
645: i Sekaluontoisia veroja
646: ~K~olinpesäpros:ntti~ : .............. ·1
647: 1
648: 90,000- 90,000-[
649: iVukaylennys- Ja t01m1tusmaksuja .... ! 485,000- 485,000-1
650: \Maksuja yleisistä huveista ............ ~
651: 1
652: 210,000- 215,000-1
653: iKontrollileima- ja rekisteröimismaksuja, 98,000- 100,000-
654: 883,000: - ; 890,000: - !
655: 1 1
656: N:o 1 15
657:
658: 1913 vuoden
659: Laskettu
660: budjettiehdo-
661: määrä vuo-
662: l tuksen mu-
663: 1
664: deksi 1914.
665: l kaan.
666:
667: ' B'm,c
668: i--·~-.,_+-
669: lf!lil _ .':li'!f. 1~
670: _;__ _,__1
671: Maksuja erinäisten valtiolaitosten 1 1
672:
673:
674: käyttämisestä. ! !
675: Postimaksuja ....................... / 8,250,0001- 8,500,000-
676: Majakkamaksuja ................... ·1 1,270,000- 1,270,000-
677: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissai 930,000- 950,000-
678: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ...... 453,000-
679: 1 460,000-
680: Sekalaisia vähempiä maksuja ......... ·[ 2,000- 2,000-
681: 10,905,000: - ; 11,182,000:- :,
682: !
683:
684:
685: Sekalaisia tuloja.
686: Kruununsakkorahoja ............... . 420,000 -- 425,000 -
687: Perinnöksiostomaksuja ............... , 8,000 - 7,000 -
688: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-1
689: maksua ........................... j 330,000 - 330,000 -
690: Korvausta kruunun ennakolta maksa-
691: l mista kustannuksista ............. . 853 ,oool- 865,000 -
692: Viralliset sanomalehdet ............. . 170,000 - 170,000 -
693: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ..... . 803,000 - 803,000
694: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä vah
695: . 1a1t0
696: t10n . k SlSSa
697: . ................... ·1
698: 1
699: 834,000 - 834,000
700: ]
701: Apumaksuja kunnilta ............... . 592,400 - 592,4001-
702: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja . ·1 237,000 - 237,000-
703: 4,247,400: - ; 4,263,400:- 1
704:
705: 1
706:
707:
708: Summa:
709: 94,421,400: - ; 97,590,400: -
710:
711: Siirtoja: ·
712: 1 • 1 1
713: lamausrahastosta, korkoa ........... ·1
714: 1
715: 588,000- 88,000[-
716: kulkulaitosrahastosta, korkoa ......... ,. 105,000- 105,000-
717: sotilasrahastosta, korvausta sotilasvirka-
718: talojen hoidosta .................. ·1 150,000- 152,000-
719: 843,000: - ; 345,000: -
720:
721: Summa vakinaisia tuloja/ 95 264 400/-1 97,935,400[-~
722: 16 N:o 1
723:
724: 1916 vuoden
725: Laskettu
726: budjettiehdo-
727: määrä vuo-
728: tuksen mu-
729: deksi 1914.
730: kaan.
731:
732: 1~
733: Ylimääräisiä tuloja.
734: Ylimääräistä osamaksua lunastettujen
735: lahjoitusmaiden lunastushinnasta . . . 100,000- 100,000-
736:
737: Summa! 95,364,400 - 98,035,4001-
738:
739: i
740: Menot. 1
741:
742:
743:
744:
745: Vakinaiset valtiomenot. 1
746:
747:
748: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat jai
749: Hänen Majesteettinsa välittömästi käy_!
750: tettäväksi asetettu valtio-omaisuus. 1
751:
752: Keisarillisen :Majesteetin käyttövarat . . 344,000- 344,000-
753: Rakennusten ja laitosten kunnossapito 29,900- 30,000t-
754: 373,900: - ; 374,000:-
755:
756:
757: II allituslaitokset.
758: Kenraalikuvernöörinvirka . . . . . . . . . . . . 291,500- 292,000--
759: Keisarillinen Senaatti . . . . . . . . . . . . . . . . 2,031,800 - 2,032,000-
760: Valtiosihteerinvirasto ................ \ 424,500- 425,000-
761: Kenraalikuvernöörinkanslia . . . . . . . . . . 387,700- 388,000-
762: 3,135,500: - ; 3,137,000:-
763:
764:
765: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun-
766: taan kohdistuvat hallinnonhaarat.
767: Hovioikeudet ...................... . 1,074,000 - 1,074,000 -
768: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .. 518,643 20 525,000 -
769: Viipurin läänin maanjako-oikeus ..... . 17,760 - 18,000 -
770: Lainvalmistelukunta ................ . 53,800 - 54,000 -
771: Vankeinhoitohallitus 51,900 - 52,000 -
772: Kuritushuoneet ja työvankilat ....... . 1,840,300 - 1,873,000 -
773: N:o 1 17
774:
775: 1913 vuoden
776: Laskettu
777: budj ettiehdo-
778: määrä vuo-
779: tuksen mu-
780: deksi 1914.
781: kaan.
782:
783:
784:
785: 1
786:
787: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ..... . 1,258,300- 1,298,000 _\
788: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslai-
789: tokset ........................... . 471,000- 483,000-
790: }.fuita vankeinhoidon menoja ......... . 275,800 ~ 276,000-
791: Erinäisiä määrärahoja ............... . 183,700- 184,000-
792: 5,745,203: 20; 5,837,000:-
793:
794:
795:
796: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
797: hallinnonhaarat.
798: Lääninhallitukset ................... . 1,373,165- 1,374,000-
799: Kihlakuntain hallinto ............... . 2,517,100- 2,550,000-
800: Muita läänien hallinnon menoja ..... . 109,017 50 110,000-
801: Kaupunkien poliisilaitokset ......... . 3,837,520- 3,860,000-
802: Lääkintöhallitus ................... . 160,250- 161,000-1
803: Lääkärinhoito maalla ............... . 468,700- 445,000-1
804: Helsingin yleinen sairaala ........... . 1,038,200- 1,065,000-
805: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat 1,688,900- 1,710,000-
806: Mielenvikaisten hoitolaitokset ....... . 1,173,100- 1,180,000-
807: Lapsenpäästälaitokset ............... . 115,000- 115,000-
808: Rokotus ........................... . 100,200- 101,000-
809: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ..... . 322,000- 322,000-
810: Muita läkintölaitoksen menoja ....... . 573,700- 712,000-
811: Yleisten rakennusten ylihallitus ..... . 130,900- 131,000-
812: Lääninrakennuskonttorit 50,435- 51,000-
813: Muita rakennusvirkakunnan menoja .. 41,470- 42,000-1
814: Tilastollinen päätoimisto ........... . 67,000- 67,000 _[
815: Painoasiain ylihallit~s ja painoasiamie-
816: het ............................. . 155,179- 156,000-,
817: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen 1
818: tarkastus ........................ j 62,800- 63,0001-1
819: 2
820: 18 N:o 1
821:
822: 1913 vuoden
823: Laskettu
824: budjettiehdo-
825: määrä vuo-
826: tuksen mu-
827: deksi 1914.
828: kaan.
829: 1------,---- - - - · · -
830: 171M :ww: 11M'
831: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen
832: ylläpitämiseksi ................••.. 177,19043 200,000-
833: Suomen passitoimisto Pietarissa ..... . 125,(i70- 126,000-
834: Erinäisiä määrärahoja ............. . 208,845 22 209,000-
835: 14,496,342: 15; 14,750,000:-
836:
837:
838:
839: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistu-
840: vat hallinnonhaarat.
841: V aitiokonttori ..................... . 138,000- 138,000·-
842: Tullihallitus ....................... . 261,800·- 262,000-
843: Tullikamarit ja tullitoimitukset ..... . 1,640,900- 1,641,000-
844: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret .. 414,6ool- 415,000-
845: Muita tullilaitoksen menoja ......... . 1,117,800- 1,238,000-
846: Rahapaja ........................... . 49,400- 50,000-
847: Kruununjyvästöt ................... . 54,000-· 54,000 1
848:
849: Säästöpankkien ja panttilainauslaitostenl
850: tarkastus .......................... 1'
851: 27,600- 28,000-
852: Erinäisiä määrärahoja ............. . 36,994 80 37,000-
853: 3,741,094: 80; 3,863,000:- '
854: 1
855:
856:
857:
858: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
859: hallinnonhaarat.
860: Yleinen revisionioikeus ............. . 35,800- 36,000-
861: Revisionikonttori ................... . 95,600- 97,000·-
862: Metsähallitus ..................... . 212,700-- 213,000-
863: Hoitoalueiden hallinto ............. . 1,010,000- 1,075,000-
864: Metsänvartijakoulut 147,300- 150,000-
865: Muita metsänhoitolaitoksen menoja .. 3,943,000- 4,l"i9,000-
866: Virkatalojen hoito ................. . 194,500- 196,000-
867: Erinäisiä määrärahoja ............. . 182,700- 183000--
868: , 1
869: 5,821,600: - ; 6,129,000: -
870: N:o 1 19
871:
872: 1913 vuoden
873: Laskettu
874: budjettiehdo· määrä VUO·
875: tuksen mu· deksi 1914.
876: 1
877: 1 kaan.
878:
879: 1 ·~ 1~·
880: Sotilasmenoja. 1
881:
882:
883: Erinäisiä määrärahoja .............. ·1 6,000- 6,000-
884: 6,000: - ; 6,000: -
885:
886: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
887: tuvat hallinnonhaarat.
888: Tuomiokapitulit ................... . 200,700 - 201,000 -
889: Luterilainen papisto ............... . 200,900 - 205,000 -
890: Kirkkojen ylläpitoa varten ......... . 51,400 -· 52,000 -
891: Muita kirkollisia yhdyskuntia ....... . 132,100 - 146,000 -
892: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto .. . 2,017,400 - 2,044,000 -
893: Koulutoimen ylihallitus ............. . 263,800 - 269,000 -
894: N ormaalilyseot ..................... . 419,100 · - 429,000 -
895: Klassilliset lyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,238,700 - 1,248,000 -
896: Realilyseot . . ....................... . 979,700 - 989,000 -
897: Alkeiskoulut ....................... . 345,400 - 350,000 -
898: ITyttökoulut ....................... . 983,100 - 993,000 -
899: Valtioapua yksityisille kouluille ..... . 1,857,000 - 1,932,000 -
900: Muita alkeisoppilaitosten menoja ..... . 181,500 - 178,000 -
901: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatar-
902: seminaarit ....................... . 887,600 - 892,oool--
903: Piiritarkastajat ................... . 242,5001- 272,000 -·
904: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja .. 184,600- 197,000 -
905: Kuuromykkäin opetuslaitokset ....... . 577,4001--· 621,000 -
906: Sokeain 136,6001- 137,000 -
907: Ty Isämielisten 108,0001-- 108,000 -
908: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta 22,500-- 26,000 -
909: Yhteikunnallista valistustyötä varten .. 169,0001- 184,000 -
910: Muinaistieteellinen toimikunta ....... . 153,100i- 164,000 -
911: Meteorologinen keskuslaitos ......... . 92,200 -·· 93,000 -
912: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ... . 424,600 - 425,000 -
913: Erinäisiä määrär~hoja .............. 1 267,600 - 328,000 -
914: 12,136,500: - ; 12,483,000:- ' i
915: 20 N:o 1
916:
917: 1913 vuoden
918: Laskettu
919: 1 budjettiehdo-
920: määrä VUO·
921: l_:k~::n~u-
922: l
923: deksi 1914.
924:
925:
926: ' :fm[. ltlil!.
927: Maanviljelystoimituskuntaan kohdist1t-f
928: ·vat hallinnonhaarat. ·~
929: Maanmittauksen ylihallitus . . . . . . . . . . 111,700- 142,000-
930: V akauslaitos ........................ l 11,400- 25,000-
931: Läänien maanmittarikunta .......... [ 281,300- 454,000-
932: Erinäi~iä maanmittauslaitoksen määrä-j
933: rahoJa .......................... 1 196,000- 34,000-
934: Maanmittaus- ja verollepanokustannuk-1
935: 1
936: sia . 1,525,000- 1,525,000-
937: Maanviij~l~~~~il~~~~ .. : : : : : : : : : . : : : : : : • 123,500- 130,000-
938: 1
939:
940: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut!
941: maataloudelliset oppilaitokset ...... 1,137,800 - 1
942: 1,138,000 -
943: Muut maataloudelliset oppilaitokset . ·1 811,000 -- 825,000 -
944: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .... , 55,200 ·- 60,000 --
945:
946: M::~:!~~~ly~-- .j~. ~~~~~~~~~i.al~i~~~ -1~~~~ 1
947: 46,500 - 51,000 -
948: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit . ·1 225,600 -
949: 50,900 -
950: 226,000
951: 51,000 -
952: -1
953: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit,
954: Hevoshoito ....................... . 193,600 - 204,000 -
955: Eläinlääkintölaitos ................. . 517,400 - 533,000 -
956: Kalastuselinkeino ................. . 307,5001- 308,0001-1
957: Maataloudelliset seurat ............. ·1 1,292,200 - 1,295,0001--
958: Erinäisiä määrärahoja .............. 530,000 - 534.0001-
959: 1
960:
961: 7,416,600: - ; 7,535,000:- 1
962: ~
963:
964: !
965:
966:
967:
968: K ulkulait,toimit=kunt~n kohdi,tuvoti
969: . . . hallinnonhaara.t. i
970: T1e- Ja vesirakennusten ylihallitus ... ·1 149,200- 152,000j-
971: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta, 288,400- 292,000i-
972:
973: ::!::a!i~-- ~~ ~~~~r·a-~e~~~~t~~- ~e-~~j~. : :
974: 1,037,000- 1,087,0001'-·
975: 1 1,067,500- 1,000,000-
976: Postihallitus ....................... ·1 279,700- 283,0001'-
977: N:o 1 21
978:
979: 1 191ll vuoden
980: 1 Laskettu
981: budjettiehdo-
982: määrä vuo-
983: tuksen mu-
984: deksi 1914.
985: kaan.
986:
987:
988:
989:
990: Postipiirit ......................... . 20,000 - 20,000 -
991: Postikonttorit ..................... . 2,200,000 - 2,254,000 -
992: Rautatiepostitoimitus ............... . 714,500 - 721,000 -
993: Postitoimitukset, postiasemat ja postipy-
994: säkit ........................... . 1,116,400 - 1,170,000 -
995: Muita postilaitoksen menoja ......... . 3,070,600 -- 3,177,000 -
996: Postisäästöpankki 1,373 - 20001-
997: Erinäisiä määrärahoja ............. . 985,700 - 1,o10:oooi-
998: 10,930,373: - ; 11,168,000: -
999: !
1000: 1
1001:
1002: 1
1003:
1004:
1005: i
1006:
1007:
1008: Kauppa- ja ·teollisuustoimituskuntaan
1009: kohdistuvat hallinnonhaarat.
1010: 1
1011: Luotsilaitos 2,553,726 - 2,554,000 -
1012: Merenmittauskustannuksia ......... . 189,2;4-2 50 190,000 -
1013: Teollisuushallitus ................... . 156,600 -- 157,000 -
1014: Ammattientarkastus ............... . 68,100 - 69,000 -
1015: Teknillinen korkeakoulu ........... . 469,720 - 472,000 -
1016: Teollisuuskoulut ................... . 421,300 - 422,000 -
1017: Tampereen teknillinen opisto 86,150 - 127,000 -
1018: Käsityöläis- ja ammattikoulut ....... . 250,000 - 300,000 -
1019: Kauppaopetus ..................... . 590,000 - 600,000 -
1020: Merikoulut 172,700 - 173,000 -
1021: Merenkuluntarkastus ............... . 21,800 - 22,000 -
1022: Geolog~nen toimisto ................. . 79.650- 283,000 -
1023: Vakuutustentarkastaja ............. . 7,500- 8,000 -
1024: Suomen kauppa-asiamiehet 15,683 20 16,000 -
1025: Erinäisiä määrärahoja ............. . 588,080- 588,000-
1026: 5,670,251.: 70; 5,981,000:-
1027: 22 N:o 1
1028:
1029: .! 191B vuoden Laskettu
1030: 1 budj ettiehdo-
1031: määrä vuo-
1032: tuksen mu-
1033: deksi 1914.
1034: kaan.
1035:
1036: 1
1037:
1038: Talousosaston kansliaan kohdistuvat 1 1
1039: hallinnori,haarat.
1040: Suomen valtioarkisto ................ 1 57,500- 58,000-
1041: Suomen viralliset sanomalehdet ... : .. j 101,900- 102,000-
1042: I~e~s~:i~~~sen __~e~aati~ kirjapaino ..... ·/ 650,000- 650,000-
1043: I<..nna1s1a maar.ara~oJa .... ." ......... , 5,500 -· 6,000-
1044: 814,900. - , 816,000.-
1045: 1
1046:
1047:
1048: Sekalaisia yleisiä menoja. 1
1049:
1050: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se- 1
1051:
1052:
1053:
1054: naatin käyttövarat ............... . 274,000- 274,000--
1055: Matkakustannuksia ................. . 45,000- 45,000-
1056: Korjauskustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . 1,050,000- 1,050,000-
1057: U udisrakenn uksia 750,000 - 750,000 -
1058: Komiteakustannuksia ............... . 200,000 - 200,000 -
1059: Erinäisiä määrärahoja ............... . 3,458,253 40 3,459,000-
1060: 5,777,253: 40; 5,778,000:-
1061:
1062: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
1063: Siviilivirkakunta 3,015,000 - 3,030,000 -
1064: Tullivirkakunta 112,000 - 112,000 -
1065: Postilaitos 28,000 - 28,000 -
1066: Sotilaseläkkeitä 405,000 - 400,000 -
1067: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ... . 38,250 - 39,000 -
1068: Erinäisiä määrärahoja ............. . 406,800 - 409,000 -
1069: 4,005,050: - ; 4,018,000:-
1070:
1071: K orpaus valtakunnan räntteriin Suomen
1072: Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valta-
1073: kunnanneuvostoon ja Valtakunnan-
1074: duumaan valittujen jäsenten säädet-
1075: tyjen päivärahojen ja matkakustan-
1076: nusten menoista ................. . 79,88427 80,000-
1077: 79,884: 27; 80,000: -
1078: •
1079:
1080: N:o 1 23
1081:
1082: 1 1913 v11oden
1083: Laskettu
1084: 1 budj ettiehdo-
1085: määrä vno ..
1086: 1 tuksen mu-
1087: deksi 1914.
1088: 1 kaan.
1089: 1----------------1
1090: 1 [/nif. lf'Ui!· :l'mf l.w:
1091: ~--~--~--~--~~-1
1092:
1093: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenofen! 1
1094:
1095: suorittamiseen .................... 1 - -- 200,000 __1
1096: ' 1
1097: -·-; 200,000: - 1 1
1098:
1099:
1100: Summa: 1
1101:
1102:
1103:
1104: 80,150,452: 52; 82,155,000:-
1105: 1
1106:
1107:
1108: i,
1109: Siirtoia.
1110: Tilattomau väestön lainarahastoon .... 1 300,000- 300,0001-
1111: Rahastoon työhön aivan kykenemättö-~
1112: mien henkilöiden hoitoa varten .... , 70,000- 70,0001-
1113: Turvattomien lasten hoitorahastoon . ·1 70,000 -- 70,0001-
1114: Sotilasrahastoo~ ~-.· .......... : ....... 112,000,000- 13,000,000 -
1115: 12,440,000. ' 13,440,000.-
1116: Summa vakinaisia menojaf 92,590,452,52 95,595,0001-1
1117: l 1
1118:
1119: Ylimääräiset valtiomenot. i 1
1120:
1121:
1122: 1
1123:
1124: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hal-1 1 1
1125: i
1126: linnonhaarat.
1127: Erinäisiin rakennustöihin Wiipurin lää-
1128: ninvankilassa .................... . 122,425-
1129: Koppiosaston rakentamiseksi Helsingin
1130: kuritushuoneeseen 200,000- 150,000-
1131: 322,425: - ; 150,000: -
1132:
1133: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
1134: hallinnon haarat.
1135: Helsingin veneeristen sairaalain laajen-
1136: tamisesta johtuvien kustannusten suo-
1137: rittamiseksi 200,000- 200,000--
1138: •
1139:
1140: N:o 1
1141:
1142: 1913 vuoden
1143: Laskettu 1
1144: budjettiehdo-
1145: määrä vuo- 1
1146: tuksen mu-
1147: deksi 1914.
1148: kaan.
1149:
1150: :l'mf: 1~ :l'mf: 1~
1151: !
1152: 1910 vuoden väen-, rakennus- ja asunto- 1 1
1153: 1 1
1154: laskun valmiiksi saattamista ja sen
1155: tulosten julkaisemista varten 11,000- - !-[
1156: 211,000: - ; 200,000: - 1
1157:
1158: i
1159: r
1160:
1161: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat 1
1162:
1163:
1164: 1
1165: hallinnonhaarat.
1166: Metsämaiden ostoa varten valtiolle .... 200,000 - 35o,oool-1
1167: 200,000: - ; 350,000:- ! 1
1168:
1169: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-1 i 1
1170:
1171: tuvat hallinnonhaarat. 1 i 1
1172: 1 1
1173: Uuden museorakennuksen sisustamistal
1174: varten .......................... . 40,000 - 6o,oool-l
1175: Lisärakennusta varten Helsingin suo-
1176: malaisen realilyseon taloon ....... . 186,0001- - -!
1177: 1
1178:
1179: 1
1180: Koulutalon rakentamista varten Helsin-
1181: gin suomalaiselle tyttökoululle ..... . 300,000 - 300 oool--
1182: ' 1
1183: 1
1184: 526,000: - ; 360,000: - 1
1185: 1
1186:
1187:
1188:
1189:
1190: 1
1191: i
1192: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
1193: hallinnonhaarat.
1194: Juojärven vesistön kanavoimista varten 400,000 - 290,000 1-
1195: Postitalon rakentamista varten Viipuriin 250,000 -- - 1--
1196: Kaupunkien satamarakennusten avusta-
1197: miseksi 300,000 - 300,0001-
1198: 950,000: - ; 590,000: -
1199:
1200: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
1201: kohdistuvat hallinnonhaarat.
1202: 1
1203: Töitä varten malmilöydöksillä Kuus-
1204: järven pitäjässä .................. . 200,0001- - 1-
1205: N:o 1 25
1206:
1207: 1913 vuoden
1208: Laskettu
1209: budjettiehdo-
1210: määrä vuo-
1211: tuksen mu-
1212: deksi 1914.
1213: kaan.
1214:
1215: l{!lil
1216: 1
1217: l]i!i!.
1218:
1219: Koulutalon rakentamista varten Tampe- i
1220: reen teknilliselle opistolle ......... . 250,000- 250,000[-
1221: Suomen osanottoa varten Pietarissa 1
1222: 1
1223:
1224:
1225: vuonna 1913 toimeenpantavaan toiseen1
1226: yleisvenäläiseen käsityönäyttelyyn .. 1
1227: Konelaboratoorien hankkimiseksi teolli-~1
1228: 20,J- 1
1229:
1230: !
1231: -~-
1232: i
1233: 1
1234:
1235:
1236:
1237:
1238: suuskouluihin ja Tampereen teknilli- ! i 1
1239: seen opistoon ..................... i 40,0001-1
1240: 1
1241: 470,000: - ; 290,000:-
1242: i '
1243:
1244:
1245: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen
1246: suorittamiseen 500,000-
1247: - : - ; 500,000: -
1248: 1
1249:
1250: Summa ylimääräisiä menoja[ 2,679,4251-- 2,440,000 -j
1251: i 1
1252: 1
1253:
1254:
1255: 1
1256:
1257: Yhteenveto. l
1258: Vakinaiset tulot .................... 195,264,400- 97,935,400-
1259: Ylimääräiset tulot ................. ·1 100,000- 100,000-
1260:
1261: Summa 95,364,400- 98,035,400-
1262:
1263: Vakinaiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92,590,452 52 95,595,000 -
1264: Ylimääräiset menot 2,679,425- 2,440,000-
1265:
1266: Summa 95,269,877 52 98,035,000 -
1267:
1268:
1269: ·~~~~~ 9S,03 ,:~=1
1270: LMk.ttu yli;äämä ............
1271: 1 95
1272: , ; ::
1273: 1 1 5
1274: 26 N:o 1
1275:
1276: Koska osa tässä edellä olevassa 1914 vuoden l1askelmassa
1277: esiintyvistä tulo- ja me.:rroer,istä poiklreaa 1913 vuoden
1278: budjettiehdotuksesta, annetaan .tässä jäljempänä tarkemmat
1279: dedot olennaisimmista näistä poikkeuksista. Mitä erittäin-
1280: kin tulee laskettuihin menojen lisäyksiin, niin lienee huo-
1281: mautettava että, vaikk·a osaa niistä ei ole vielä lopullisesti
1282: vahvistettu, määräraha:t semmoisiakin toistaiseksi ainoas-
1283: taan suunnite1tuja menoja varten, sikäli kuin niiden suori>t-
1284: tamista todennäköisesti voidaan odotta:a tahi on katsottu
1285: erittäin suotavaksi, on merkitty laskelmaan, jotta se mikäli
1286: mahdollista käsi:ttäisi lmikki ne tarpeet, m:Vtkä vuonna 1914
1287: on ·aiottu tyydyttää valtiorahaston varoilla. Koska sellais-
1288: twkin menettelyä noudattaen voipi syntyä uusia tai suurem-
1289: pia tarpe1ta kuin mitä on laskettu ja lisä varain myöntä-
1290: mistä budjetissa oleviin arviomäärärahoihin ei myöskään
1291: voida kokonaan välttää, niin on laskelmaan, samoin kuih
1292: ennenkin on ollut laita, katsottu olevan merkittävä menoerä
1293: vuoden ajalla sattuvai~ lisämenojen varalle, tällä kertaa
1294: sekä vakinais:ten että ylimääräisten menojen joukkoon. 1910
1295: vuoden 1askelmaan merkittiin sama•a tarkotusta varten va-
1296: kinaisten menoj:en joukkoon 750,000 markkaa, 1911 vuoden
1297: laskelmaan 1,000,000 sekä 1912 ja 1913 vuosien laskelmiin
1298: 500,000 maTkkaa. - Tällä kertaa, vaikka eri pääluokissa
1299: esiintyvät menoerät on laskettu hyvin pienin lisäyksin, on v:a-
1300: kinaist·en menojen joukkoon varattu lisäyksiä varten ainoas-
1301: taan 200,000 maJ'kkaa. Sitä vastoin on, koska laskelmaan
1302: on merkitty ainoasta:an sellaisia ylimääräisiä menoja, jotka
1303: joko jo on ennätetty Armollisimmasti hyväksyä 1taikka 1913
1304: vuoden rahasääntöjärjestelyn yhteydessä on ehdotettu hy-
1305: väksyttäväksi, katsottu välttämättömäksi /Viara•ta 500,000
1306: markkaa sellaisia yiimääräisiä melliOja varten, jotka vielä
1307: ehkä ha:vaitaan olevan vuonna 1914 suoritettava. Tämä
1308: N:o 1 27
1309:
1310: viimemainittu m:äfurä on laskettu eriJttä'i:n alhaise:ksi nii-
1311: hin tarpeisiin verra.ten, jotka eri hallinnonhaaroissa
1312: ovat syntyneet ja. lähimmässä tulevaisuudessa vaa,ti-
1313: vart tyydJlttämistä. Sellaisista t~arpeista maini t,takoon:
1314: 1
1315:
1316:
1317:
1318: lisärakennus Turun kuritushuoneeseen, johon on las-
1319: kettu ta:rvitta van. 483,000 mal"l{!an määräraha ; Oulun
1320: lääninsairaalaa var.ten uus1> talousrakennus, laskettu
1321: 150,000 markaksi; ~Sortavalan yleistä sairaalaa varten sa-
1322: manlainen, laskettu 283,000 markaksi; uusi paviljonki Tu-
1323: run lääninsairaalaan 275,000 markkaa; lisärakennus Lapin-
1324: lahden keskusl,aitokseen 150,000 markkaa; uusi kuvernöö-
1325: l'inasunto Nikolainkaupunkiin 150,000 marklma; uusi luen-
1326: tosalirakennus Keisarilliseen Aleksanderin-Yliopistoon, pe-
1327: riaatteessa jo Armollisimmasti hyväksytty, 625,000 mark-
1328: kaa; Keisarillisen Aleksanderin- Yliopiston kem~allisen lai-
1329: toksen rakennuksen laajentaminen, niinikään periaatteessa
1330: hyväksytty, 245,000 markkaa; muutos- ja uudisralrennus-
1331: työt Kuopion klassillisen lyseon koulutalossa 115,000 mark-
1332: kara; lisärakennus Turun suomalaisen tyttökoulun koulu-
1333: taloon 117,900 markkaa; Raahen seminaarin lisärakennus
1334: 117,500 markkaa; kadunkivitys-, aitaus- ja lbasoitustyöt Hel-
1335: singin museorakennuksen tontilla ja läheisillä katuosilla
1336: 178,481 markkåa; Porin suomailaisen klassillisen lyseon
1337: koulutalon laajentaminen 249,000 markkaa; Sortanlahden
1338: satamatyöt 100,000 markkaa; Lapuan joen perkaaminen
1339: 500,000 markkaa; Kymijoen vesistön järjestely 200,000
1340: marklma; 1Saimaan kanavan eteläosan uudestaanrakentami-
1341: nen 400,000 marikkaa; Keiteleen ja Iisveden välisen väy~än
1342: kanavoiminen 200,000 markkaa; Tekninisen korkeakoulun
1343: la.borat~oorirakennukset 545,000 markkaa ja Helsi111gin teol-
1344: lisuuskoulun ikoulut~alo 400,000 m-.wl\!lma.
1345: 28 N:o 1
1346:
1347:
1348: Vakinaiset valtiotulot
1349:
1350: Tulot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
1351:
1352: J'ulot kruununmetsistä. Vwl.tiorahaston tulot kruunun
1353: metsistä olivat:
1354:
1355: vuonna 1909 •• 0. 0. 0 9,207,000 markkaa
1356: •••
1357:
1358:
1359:
1360:
1361: 1910 12,672,000
1362: " 1911 "
1363: • 0 ••••• 0 0.
1364:
1365:
1366:
1367:
1368: ••• 0 ••••• 13,625,000
1369: 0
1370:
1371:
1372:
1373:
1374: " 1912 "
1375: nmn 13,800,000
1376: "
1377: •• 0 ••
1378:
1379:
1380:
1381:
1382: "
1383: 1913 vuoden budjettiehdotuksessa niimlä tulot ovll!t las-
1384: ketut 15,000,000 markaksi.
1385: Niistä puumääristä, jotka kruununmetsistä on myyty
1386: vuosina 1910: 1911 ja 1912, osaksi yleisiHä ja paikallis-
1387: huutokaupoilla, osaksi erinäisillä välikirjakaupoiHa, on os-
1388: tajilla tällä hetkellä metsästä ottamatta ja siis myös mak-
1389: samatta puita noin 13,500,000 markan annosta. Vahvistettu-
1390: jen sopimusten mukaan on ostaji:en näistä määristä ennen
1391: kevättä 1913 hakkuutett,ava puita 4,750,000 markan ar-
1392: vosta, ennen kevättä 1914 8,100,000 marka:n arvosta ja lo-
1393: put ennen kevä1ttä 1916. Todennäköistä on että puheena-
1394: olevista määri,stä hakataan talvella 1912----11913 puita. noin
1395: 9,000,000 markan arvosta ja seuraavana talvena (1913-
1396: 1914) noin 3,750,000 markan arvosta, joka "~Ciimemainittu
1397: määrä siis vuonna 1914 kertyisi. - Yleisissä puutavara-
1398: huutokaupoissa ensi kesänä tulee kaupaksi tarjottavaksi
1399: puita noin 10,000,000 markan arvosta, j01sta määrästä ehkä
1400: 8,500,000 markan arvosta saadaan myydyksi. Otaksutta-
1401: vasti tulee näistä viimemainituista puista noin 5,000,000
1402: markan arvosta hakatuksi ennen kevättä 1914 ja sinä vuon-
1403: N:o 1 29
1404:
1405: na siis makse:tuksikin. - Lisäksi voidaan otaksua paikal- ·
1406: lishuutokaupoilla ja käsikaupalla myydyistä metsäntuot-
1407: teista, torpanvel'loista, VIUokramalmsruista y. m. Jmrtyrvän llJioin
1408: 2,000,000 markkaa, jota paitsi erinäisistä konsessionimyyn-
1409: neistä voidaan laskea tuloja 2,000,000 markkaa sekä valtion
1410: sahalaitoksista ja puuta>varain hankinnasta valtion muta-
1411: teille 2,750,000 markkaa. - Jos nämä ,tässä kerrotut erät
1412: Lasketaan yhteen, nousevat tulot 15,500,000 markka.an, joka
1413: summa on otettu laskelmaan kruununmetsien 1914 vuoden
1414: bruttotuloksi.
1415: Tulot kJ'uunun kaivostöistä. Geologisen toimiston Jreksi-
1416: mäUä ja Suomen valtiovarastol1e vallatulla vaskimalmilöy-
1417: döksellä, joka sijaitsee toiminimi Hackman & Kump :lle
1418: kuuluvalla Outokummun maalla Kuopion ·läänin Kuus-
1419: järven pitäjässä, on valtiovaraston ja Hackman & Kump :in
1420: puolesta yhteisesti toimi•t•ettu tutkimustöitä malmisuonen
1421: laajuuden ja kaivoslouhintaan sopiva·isuuden selville saami-
1422: seksi, ja on tätä tarkotusta varten yleisistä varoista mää-
1423: räbty vuonna 1910 35,000 markkaa, vuonna 1911 46,500
1424: markl\'aa ja vuonna 1912 150,000 markka·a. Kun nämä tut-
1425: kimukset nyttemmin ovat johtaneet siihen tulokseen, että
1426: puheenalaisella paikkakunnalla on havaittu olevan vaski-
1427: malmia siksi paljon ja sen laatuista, että kaivoslouhintaa
1428: ja vasken ja sinkin puhdistusta on katsottu voitavan me-
1429: nesty,ksellä sieJ:lä toimittaa, on 'j!ou1ukuun 17 (30) p :nä
1430: 1912 Armossa myönnetty a.rviolta 150,000 markan määrä-
1431: raha elektrolyyttisen puhdistuslaitoksen perustamist•a var-
1432: ten puheena oleva>lta vaskimallmialalta saa,truvan malmin
1433: käyttämiseksi. Sltä paitsi on 1913 vuoden budje.W,ehdotuk-
1434: seen ylimää.räisten menojen kohdalle ote·t•tlll 200,000 mark-
1435: kaa suunnitellun puhdistuslaitoksen •käyttöä sekä kaivos-
1436: Imihintaa ja malmilöydöksen ja,tk11V•aa tutlkimi•sta. varten.
1437: 30 N:o 1
1438:
1439: TBhtyjen laskelmien mukaan on valtiovaraston menot mai-
1440: nittua tarkotusta val'lten vuonna 1914 aNioitu tasaluvuin
1441: 200,000 ma.rkalksi, joka .rahamäiärä lnskerlmaan on merkitty
1442: Geologisen ·toimiston kJOihda:lle vakinaiseksi menoksi.
1443: V alt~ovaraston bruttotulot vuonna 1913 pUihoonalaisesta
1444: yrityksestä riippuvat oilennaisesti siitä, voidaanko edellä-
1445: main~t,tu puhdistuslaitos, kuten on aillromus, panna käy-
1446: mään syyskuussa sanottuna vuonna. Vuodeksi 1914 on
1447: nämä tulot viimemainitulla edellytyksellä laskettu tasalu-
1448: vuin 290,000 markaksi. Puhdas säästymä kruunun kaivos-
1449: töistä vuodelta 1914 tuEsi siis olemaan 90,000 markka~a.
1450:
1451:
1452: Välilliset verot.
1453:
1454: Tullit1tlot. Tuontitulli tuotti:
1455:
1456: vuonna 1908 • 0. 0 ••••••• 46,607,000 markkaa
1457: 1909 46,953,000
1458: "
1459: ••••• 0 •• 0 ••
1460:
1461:
1462:
1463:
1464: " 1910 48,813,000
1465: "
1466: 0 0 •••• 0 ••• 0
1467:
1468:
1469:
1470:
1471: " 1911 50,953,000 ~'
1472: •• 0. 0 0 •• 0 ••
1473:
1474:
1475:
1476:
1477: "
1478:
1479: Vuonna 1912 on tuontitulli lok:tkuun loppuun asti tuot-
1480: t.anut 3,175,000 markkaa enemmän kuin samaan aikaan
1481: vuonna 1911. 1913 vuoden budjettiehdotuksessa on tuonti-
1482: turllista lähtevä trulo laskettu 52,900,000 markaksi. Koska
1483: puheenalainen tulo olennaisesti riippuu taioudellisen elä-
1484: mäm. vaihteluista, näyttää se olevan vuodeksi 1914 l·asket-
1485: tarva enintään 54,900,000 markaksi. - VientitulEn on las-
1486: kettu vuonna 1914 tuottavan 1,200,000 markkaa.- Sahaus-
1487: maksu on laskettu 400,000 markaksi, toimitusmaksut
1488: 440,000 marka1ksi ja sekalaiset pienehköt tulot 10,000 mar-
1489: N:o 1 31
1490:
1491: kaksi. - Tullitulojen sununa on siis laskelma.an merkitty
1492: 56,950,000 markan määräiseksi, joka vastaa 1913 vuoden
1493: budj~ttiehdotukseen otettuja 54,950,000 markkaa.
1494:
1495:
1496:
1497:
1498: Maksut erinäisten, valtiolaitosten käyttämisestä.
1499:
1500: Postimaksut. Nämä maksut ·tuot.tiva.t:
1501:
1502: vuonna 1908 ............ 6,240,000 markkaa
1503: 1909 ••• 0 6,509,000
1504: •••••• 0 0
1505:
1506:
1507:
1508:
1509: " 1910 ............ 6,981,000 "
1510: " "
1511: 1911 7,402,000
1512: " "
1513: •••••• 0 •••••
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Vuonna 1912 ovat nä'llvä maksut lokakuun loppuun asti
1519: olleet 357,000 ma.rkkaa suuremmat !kuin vastaavan ajan
1520: tulos vuonna 1911. 1913 vuoden budjettiehdotuksessa pu-
1521: heenalaiset maksut on lasket.tu 8,250,000 markaksi ja vuo-
1522: deksi 1914 on ne katsottu voitavan laskea 8,500,000 mar-
1523: kwksi.
1524:
1525:
1526:
1527: Siirtoja.
1528:
1529: Siirto lainmtsrahastosta. Vuosina 1911 ja 1912 on lai-
1530: nausrahastosta val.t:iorahastoon siirretty sekä se vuotui-
1531: nen 88,000 markan mää,rä, mikä lainausrwhaston korko-
1532: varoista on useiden vuosien aika.na kä,y.tet.ty juokS8!Viin
1533: valtiomenoihin, että vielä lisäksi 500,000 markkaa vuo-
1534: dessa. Saman'lainen 588,000 markan sii1.1to on täytynyt mer-
1535: ki·tä myöskin 1913 vuoden budjetti-ehdotukseen, jotta val-
1536: tiora:haston tulot ,-astaisiva.t sen menoja, mutta Stl!malla on
1537: 32 N:o 1
1538:
1539: ehdotettu, että rt.ämän siirron toimeenpaneminen jätettäi-
1540: siin riippuvaksi siitä, mi·ten valtiorahaston tulot ja menot
1541: vuonna 1913 todellisuudessa muodostuvat. Myöskin on,
1542: valtiorahaston li~ääntymiseen nähden vuonna 1912, nos-
1543: te·t,tu kysymys viimemainittuna vuonrra valtiorahastoon
1544: siirrettyjen 500,000 markan takaisinmaksamiseiSta lainaus-
1545: rahastoon. Tällainen .Jainamsrahaston varojen lisääminen
1546: ta11kottaa. valtion lainanant,oliik!keen järjestelyä. On ni-
1547: mittäin katso.ttu, eri:1tei valtiorahaston tehtävä yleisenä ja
1548: pääasiallisena juOiksevien vuotuisten valtiomenojen maksun
1549: läht•eenä hyvästi sovel1u siihen, että trumän rahaston varoja
1550: käy,tetää'n pi.tkäaikaisten la;inain antamiseen, varsinkin kun
1551: eräiden pienempien rahastojen rinnalla, joiden varrut voi-
1552: da·an suur·emmaksi tai pienemmäksi osaksi sijoit,taa täUai-
1553: silin lainoihin, on olemassa erityinen lainausrruhasto, johon
1554: valtion lainausliike olisi pääa8iaHisesti kes:kitettävä. Sitä
1555: varten on näy,ttäny.t suotavalt.a, et,tä vastedes la!kataa:n an-
1556: tamasta lainoja. valtiorahastosta sekä että vähitellen anne-
1557: taan lainausrahaston ottaa haltuunsa nekin lainat, jotka ny-
1558: kyään ovat valtiorahaston kirjoissa. Tällaisen lainojen
1559: siivtämisen huojentamiseksi ei lainausrahaston korkovaroja
1560: säännönmukaisesti olisi käytettävä juokseviin valtiomenoi-
1561: hin suuremmassa määrin kuin ennen vuotta 1911, jonka
1562: tähden onkin 1914 vuoden laske1maan edelläolevan otsak-
1563: keen kohdalle merkitty ainoastaan 88,000 mar:kkaa.
1564: N:o 1 33
1565:
1566: Vakinaiset valtiomenot
1567: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
1568: hallinnonhaarat.
1569:
1570: Kihlakunnan- ja raastu·vanoikeudet. Lisäys lukeutuu
1571: kihJ.aikunnantuomareiUe tulevaan käräjäkappajyväin kor-
1572: vau·kseen.
1573: Kuritushuoneet ja työvm1kilat. Lisäyksiä on laskettu
1574: tarvittavan näiden laitosten virka- ja palvelusmiehine mää-
1575: r-ävuosien palveluksesta asetustenmukaisesti meneviin palk-
1576: kionkorotuksiin 10,000 markikaa sekä seura~viin miäärä-
1577: rahoihin: ruuanpitoon 15,000 rrrarkka:a, säästö- ja työ-
1578: osuusrahoihin 3,200 markkiaa seJkä polottopuihin ja valais-
1579: tukseen 4,500 markkaa.
1580: Läänin- ja kihlakunnanvanlcilat. I.1asketusta lisäyk-
1581: sestä;, 39,700 markasta, lukeutuu virka- ja pa}velusmiesten
1582: asetustenmukaisten palkkionikorotusten osalle 10,000 mark-
1583: ka:a, jonka ohessa siihen nähden, että vankimiäärän voi-
1584: daan varoa nousevan sitä määräJä suuremmaksi, jota varten
1585: vankilain vuosirahansäännöt ovat lasketut, sekä kun elin-
1586: ja muiden tarpeiden hinnat yhä ovat nousemassa ja myös-
1587: kin opeäajavoimia. vähitellen tarvitaan lisät.ä, seuraa.vat
1588: määrärahankorotukset on merkitty, nimittäin: ruuanpi-
1589: toon 15,000 markikaa, säästö- ja työosuusrahoitksi 2,500
1590: ma.rl&aa, polttopuiihin ja va.laistukseen 7,000 markkaa sekä
1591: a:lkeisopetukseen 5,000 markka.a.
1592: Alaikäisten laim·ilclcojain kas'uatuslaitolcset. Lisäyk-
1593: sestä, 12,000 markasta, on 6,000 markkaa ruuanpit9määrä-
1594: rahan korotusta, jonka ohessa 6,000 markkwa on mer-
1595: kitty siUä perusteema, että Ihantalan väliaikaisen laitok-
1596: sen rahasääntö vuonna 1913 on laskettu ainoasta·an 10 kuu-
1597: kauden a,ja1Ua, mutta on tähän merki.tty kokonaiselta vuo-
1598: delta.
1599: a
1600: 34 N:o 1
1601:
1602: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1603: Kihlakuntain hallinto. Lisä~ys, 32,900 markka,a, on ta,r-
1604: kotettu ositta.in maalaispoliisikonstaapelien palkkaetujen
1605: parantamiseen ja ~sittain poliisimiesten lisäämiseen.
1606: Kaupunkien poliisilaitos. Tähän on merkitty 22,480
1607: marrkan lisäys siihen nähden, että on nostettu kysymys
1608: uusien rahasääntöjen vahvistamisesta muutamien pienen-
1609: puolersten kaupunkien poliisilaitoksille.
1610: Lääkärinhoito maalla. Vähennys, 23,700 markkaa, syn-
1611: tyy siitä, että osa vuonna 1913 valtiorahastosta kunnan-
1612: lääkärien palkka.amiseen meneviä apurahoja on siirret,ty
1613: niiden menojen luokkaan, joihiln vuodeksi 1914 pyydetään
1614: määrärahoja suostunta varoista.
1615: Helsingin yleinen sairaala. Tämän sairaa;lan menosään-
1616: nön määrärahoihin on 26,800 markan lisäys lasket.tu käy-
1617: vän tarpeelliseksi vuonna' 1914.
1618: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat. Lisäys, 21,100
1619: markka,a, on varattu osaksi hoitohenkilöiden palkkausten
1620: asetuksenmukaisiin 'korotuksiin ja osaksi sairaalain raha-
1621: sääntöjen erinäisten arviom:äärärahain korott.amiseen.
1622: ilfielen·vikaisten hoitolaitokset. Lisäys, 6,900 markkaa,
1623: aiheutuu samoista seilkoista, kuin viimemainitun otsakkeen
1624: lmhdalla on kosketeltu.
1625: Muita lääkintölaitoksen ·menoja. Tässä on laskettu
1626: 100,000 markan menojenlisä avustuksen antamiselksi piiri-
1627: mielisaira·alain perustamiseen ja kunnossapitoon, jot,a paitsi
1628: yksityisten sairaanhoito1aitosten avust;amiselksi on merkitty
1629: 8,300 markkaa, sa.irastUJville 14,000 markkaa, kät.ilöiden
1630: palkkaamiseksi maaJaiskuntiin 6,000 marikkaa, kiertävien
1631: sa.iJraanhoitajattarien pa!lkkaamiseksi 7,000 ma.rkkaa s~kä
1632: apurahoilksi yhdistyksille ,ja yksityisille 3,000 markkaa.
1633: Koko lisäys on 138,300 markkaa.
1634: N:o 1
1635:
1636: Yaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen av,ustamiseksi.
1637: Lisäys, 22,809 mark!ka:a 57 penniä, lukeutuu suojeluskasva-
1638: tuslaitosten yllä pitämisa.vustukseen.
1639:
1640:
1641: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
1642: nonhaarat.
1643:
1644: jJ[uita tullilaitoksen menoja. Siihen ruruhden, että on
1645: tal'vis vuosi.ttain perustaa uusia virkoja ja toimia, joita
1646: vaatii puheenalaisessa laitoksessa yhä lisääntyvä työmäärä,
1647: on tähän meDkitty pyörein luvuin 120,000 markan lisäys.
1648:
1649:
1650: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1651: Revisionilconttori. Lisäys on asetustenmukaisia paikan-
1652: korotuksia.
1653: Hoitoalueiden hallinto. Laske•tusta lisäyksestä, 65,000
1654: ma•rkasta, lukeutuu 19,750 markkaa määrävuosien palve-
1655: 1uksesta suori tetta vien paJ<kan- ja palkkionkorotusten osal-
1656: le, jonka ohessa 45,250 markkaa on merkit.ty siltä vara:lta,
1657: että Metsähallituksen ehdottama tarkastuspiirien ja hoito-
1658: alueiden lisääminen pannaan toimeen vuonna 1914.
1659: LlfetsänvaPtijakoulut. Lisäys kohdistuu sekal.aisiin me-
1660: noihin.
1661: Muita metsähallinnon menoja. Lisääntyny·t toiminta
1662: kruununmetsissä tuo mukanansa myöskin lisää menoja,
1663: jonka tähden ;tämän otsakkeen kohdalle on mel"!kitty 150,000
1664: markan l~säys metsähallinnon erinäisten menojen määrä-
1665: rahaan ja 75,000 markkaa valtioiJiraut•a.teille ja muille val-
1666: tion laitoksiUe tarpeellisten .puutavarain hankintaa varten
1667: vamttuun määrärahaan. Sen ohessa on kruunulle jaettujen
1668: tieosuuksien kunnossapitomäärärahaan merkitty 10,000
1669: 36 N:o 1
1670:
1671: marlkan ja kruunulle ostettujen metsämaiden veromaksui-
1672: hin 1,000 markan lisä.
1673: Virkatalojen hoito. Lisäys on ase.tustenmuka.isia pal-
1674: lffi.nkorot.uksia.
1675:
1676:
1677: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
1678: nonhaarat
1679:
1680: Papisto. Ki~wkoherran palkkaamiseksi Kemilappi m-
1681: Inisoon seurakuntaan, joka on ehdotettu muodostettava1ksi
1682: Sodankylän seurakunt•aa ja:kamaHa, merkitään 4,000 mal"k-
1683: ka•a.
1684: Muita kiPkollisia yhdyskuntia. Helsingin kreikka.lais-
1685: katolisen seurakunnan papiston ja kirkonpalvelija1in pa]k-
1686: Imusten korottamiseksi InJevki.tä<än 13,600 markkaa.
1687: Keisal'illinen Aleksandel'in-Yliopisto. Tämän otsaikkeen
1688: kohdrulle on 1aske1maan merkitty seuraavat lisäykse•t: uusien
1689: virkmi'll! ja toi11ten perustamiseen 20,000 markkaa, museoiHe
1690: ja muille t~eteellisille laitoksille 8,600 mavklma sekä sen
1691: määrärahan lisäämiseksi, josta d:osenteille ja tila.päi·silile
1692: opettajille maksetaan korv•austa opetuktSen antamisesta,
1693: 10,000 markkaa. 1913 vuoden budjettiehdotukseen merki-
1694: tyistä ~ärämhoista vähennetääm korjausmäärärahaa
1695: 12,000 marl{lkaa.
1696: [{ oulutoimen ylihallitus. Matkakustannusmäärämhaa
1697: on lisäHy 5,000 mal'lklma.
1698: N opmaalilyseot. Eh:kiä tarwittavia uusia rinqakkais1uok-
1699: kli.a varten on merkitty 9,000 mllN'kka•a.
1700: Klassill-iset lyseot. Rinnakkaisluol{!kain ylläpi·tJomä·ärä-
1701: rruhaan on merkitty 9,000 mal'kan liiSiä.
1702: Realilyseot. Tä:ssäJkin on rinnakkaisluokkain ylläpito-
1703: mä<ärärrulrwa katsottu oleVIMI li'Sä!ttävä 9,000 mar~kkaa.
1704: N:o 1 37
1705:
1706: A llceiskoulut. RinnaJdmisluokkain yllä pitomäärä.raihaa
1707: on lisätty 4,600 mM'Ikka;a.
1708: Tyttökoulut. Lisäys aiheutuu tässäkin sii·tä, että rin-
1709: nakka.isluokk·ain ylläpitomäärärahrua on lisätty 9,000 mark-
1710: lma.
1711: V altioaptta yksityisille kouluille. Elräiden valtioa.pujen
1712: lisäämiseksi ja uusien v.aJtioapujen myöntämiseksi on tähän
1713: merkitty 75,000 markan lisäys.
1714: lJfuita allceisoppilaitosten menoja. Väihen~ys j·ohtJuu
1715: sii•tä, että matbrahoiksi yksityisten oppikoulujen opettajille
1716: ja opeHajattariille tätä nykyä vaHiora.Jhastosba. lllllenevä 4,000
1717: markan suuruinen määräfla.ha on luet,tu niihin tanpeisiin,
1718: joihLn pyyde~tä,än määrära!ha.a suostuntarahastosta.
1719: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarseminaarit. Täihän
1720: on merkitty 4,400 markka.a jatkoluold{jain pernstamista var-
1721: ·tern kahden seminaarin harj10ituskouluiJhin.
1722: Piiritarkastajat. Kun 1913 vuoden budjettiehdotlllk:sessa
1723: on varattu rnäärämha ehdotettuja 6 uutta piiritarkastajan-
1724: virkaa varten, luetturua 1 päivästä elokuuta ~uoden lop-
1725: puun asti, ni,in merki·tään tähän sanottua •tarkot.usta varten
1726: määräraha kokonaiseksi vuodeksi, josta aiheutuu 29,000
1727: markan lisä.
1728: Erinäisiä menoja lcansakoululaitolesen hyoäksi. Kansa-
1729: koulujen ylJäpitämise.ksi maan köy:himmissä ja harvimmin
1730: asutuissa osissa olevaan määrärahaan on merkitty 5,000
1731: markan lisä ja määrärahaan •käsi,työtaidon edistämiseksi
1732: ma-ala!iskansa:kouluissa 7,000 marlkan lisäys.
1733: K uuromykkäin opetuslaitokset. Helsinkiin perustettua
1734: väJliaLk·aista lrnuvon1ykkäin opetusl1aitosta ~arten, joka olisi
1735: vuoden 1914 syyslukukaJUden alusta alkaen laajennettava
1736: toisella luolml•la, on laskelomaan merkitty yhtoonsä 42,700
1737: markkaa.
1738: 88 N:o 1
1739:
1740: Muita aistiviallislwululaitoksen menoja. Maanviljelys-
1741: töiden opet;tamista varten kuuromykille on merkitty 3,500
1742: mwrkan määräraha.
1743: il1 äärärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Kan-
1744: sanopistojen sekä i'Säntä- j.a emäntrul\loulujen apu!"ruha mer-
1745: kitään entistään 15,000 markkl\Ja suuremmaksi mä:äräksi.
1746: iJIuinaistieteellinen .toimikunta. Erinäisten tar~peiden
1747: tyydyttämiseksi sekä muutamain mä.ärämhain lisäämiseksi
1748: on me1rkitty 10,900 markka·a.
1749: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Se 21,000 markan
1750: apuraha, joka on ollut myömrettynä ,Suomalainen Tiede-
1751: ak!atemia" nimiselle säärtiölle, on vu101deksi 1914 lu~tu niihin
1752: tarpeisiin, joihin pyydetään määrärahaa suostuntarahas-
1753: tosta. Sen sijaan on valtiorahaston bskelmal\Jn mel'lki•tty
1754: samansuuruinen määräraha apurahan antamista varten mai-
1755: nitulle sää-tiölle kerta kailkkiwan akaternian S10dankylässä
1756: olevan ma.gneettisen observwtoorin konelm1uston tä.ydentä-
1757: miseksi ja aka·temian tieteellisten j ul:kaisuj en klustannusten
1758: jonkun osan suorittamiseksi.
1759: Erinäiset määrärahat. T:älrän on mevkitty määrärahaa
1760: ,Suomen ki!I'lmn sisäHilhetysseuralle" lukkari.- ja ul'llmni-
1761: koulun ·kust•antamiseksi 5,000 mar.kllma sekä helppohintais-
1762: ten raamattujen julkai·serniseksi ja leviWimisaksi 10,000
1763: markkaa. Sen ·1]sä;ksi on merkitty kirkollisen la·stenopetluk-
1764: sen edistämiseksi 40,000 markkaa sekä 5,000 markkaa apu-
1765: rahaksi Nuorten miesten ·kristilli·selle yhdistykselle sihtee-
1766: rin palkikaamista varten.
1767:
1768: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
1769: hallinnonhaarat.
1770: Maanmittauksen ylihallitus. Menot on lwsketltu sillä
1771: edellytyksellä, että ma:anmittar~kunnan jo 28 p :nä touko-
1772: N:o 1 39
1773:
1774: kunta (10 p :nä kesäkuuta) 1909 Arm01llisesti periaatteessa
1775: hyvätksytty uudestaanjäl."jestärrninen, h111omioonottaen asiasta
1776: 12 (25) p :nä heinäkuuta 1911 Armo11is~mmasti annetut
1777: määräykset, t.ulee toimeenpantavaksi. Tämän otsaldreen
1778: kohdalle on sitä varten mel."kitty 30,100 ma~rkan suuruinen
1779: menojen lisäys.
1780: Yakauslaitos. Kun maaseudulla toimivan vakaajan tu-
1781: lee johtosäännön mukaan joka koLmas Vlllosi käydä j'Okai-
1782: sessa piiriinsä kuuluvassa kunnassa ja 1914 on sellainen
1783: VIUJosi, niin li1säytyy vakaajain matkakusta,nnusmä.Wrä'l.--aha.
1784: lähes 14,000 markkaa.
1785: Läänien maanmittarikunta. Tässäkin on menot }askettu
1786: sillä edelflytyksellä, että edeHäJin:ainit.tu uudestaanjärjestä,
1787: minen pannaan toimeen. Lisäys on 17,2,700 markkaa.
1788: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrärahoja. Vähen-
1789: nys, 162,000 markkaa, johtuu sirtä, että se 160,000 markan
1790: määräTaha, joka 1912 vuoden rahasiiläntöe:hdotukseen on
1791: IOODki tty maanmittarikunnan .edellärrnaånitun uudesbaa.n:j är-
1792: jestämisen toimoonpanemi·sta v•a;rten, tästä poistetaan, lroska
1793: t'arvitt!lJvwt määrärahwt on otettu Maanmittauksen yEhaHi-
1794: tmksen ja läänien maanmittarikunnan lrohdalle, jonka
1795: ohessa stipendeiksi rnyönnett.y 2,000 markan rahamää.rä
1796: ehdotetun uuden vuosirahansäännön mukaisesti on siirretty
1797: Maanmittauksen y lihallirtuksen kohdalle.
1798: ·111aanviljelyshallitus. 6,000 mal"kkaa on merklitt.y siihen
1799: näJhden, kun on nostettu kysymys apula,iskrumrooriu asetta-
1800: misesta Maanvil:jeJyshallitukseen .
1801: •7Jfuut maataloudelliset oppilaitokset. Lisäyksestä, 14,000
1802: markast,a, on 10,000 markan määrrä merkitty lisäykseksi
1803: maa.Iliilliiestalvilmrssien määlrärruhaan sekä 4,000 marlrkaa
1804: ptmtal1h!lJkoulujen määriilrwhaan.
1805: 40 N:o 1
1806:
1807: 1llamwiljelystaloudellinen koelaitos. Työvoimain vah-
1808: vistamisaksi ·tässä la,itoksessa, jonka uudestaanjärjestämi-
1809: sestä on nostet•tu puhe, on merkitty 4,800 mal'!kkrua.
1810: Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoorit. J ott.a
1811: Suomen kylvösiemenyhdi!stykselle voitaisiin antaa valtåo-
1812: apua siementarkiastuslaitosta varten, on l·askelmruan mer-
1813: kitty 4,500 markan lisä.
1814: Hevoshoito. Tähän on merk~tty 10,400 mankan lisä
1815: heVJOShoidon ·edistämrsmäälrärahaan.
1816: Eläinläälcintölaitos. Eläinläätkä;rien matkakustannusten
1817: mä:ärärahaan on met~kit.ty 15,600 markan suuruinen lisä.
1818: Maataloudelliset seurat. Sianhoidon edistämismäärä-
1819: raha on kwtsottu olev·an merkittävä 2,800 mal'lroin koro-
1820: tettun:a.
1821: Erinäisiä määrärahoja. Vointmrka.stuksia varten Han-
1822: gossa varruttua määriilrah·a!a on krutsottu olevan l1isättä.vä
1823: 4,000 markkaa sanottuja tarkastuksia toimittamaan ote-
1824: tun henkilölrunnan palkkausten j>ärjestämiseksi sen pysy.väi-
1825: sen V·alt:ilolaitoksen perustamisen yhteydessä, mikä näitä tar-
1826: kastuksia varten on aiottu saada aikaan.
1827:
1828:
1829: Kulkulaitostoimituskuntaan, kohdistuvat hallin-
1830: nonhaarat.
1831:
1832: Tie- ja vesi1·alcennusten ylihallitus. Lisäys, 2,800 mark-
1833: kaa, on varattu asetuksenmukaisiin pa;lkkiorukorotuksiin.
1834: Tie- ja vesirakem11usten insinöör·ikunta. Asetuklsenmu-
1835: kai:siin palkan- ja pa1kkionkorot:uksiin t1arvitaan 3,600 ma'l"-
1836: kan .lisäys.
1837: •Vuita tie- ja 'vesirakennusten rnenoja. 50,000 markan
1838: lisä on mevkit·ty vesiperäisten maiden lmivatusmäärärahan
1839: korottwmilseksi.
1840: N:o 1 41
1841:
1842: Eanrwat. KasvaYan li,ikenteen ,takia on kanavain ja su1-
1843: kujen henkilölmnnan lisäämiseksi varattu 7,500 markkaa,
1844: jota vrustoin Irorjausmääirärahaa nyt lmJ'mässä olevain suu-
1845: rehkojen lrorjwustöiden päättY'mi:sen johdosta on katsottu
1846: voitavan vähentää 75,000 markkaa.
1847: Postihallitus. 3,300 markan lisä on merkitty asetuk-
1848: senmulkaisia määrä'Vuosien pal<veluksesta annettruvia palk-
1849: kionkorotuksia varten.
1850: Postikonttorit. Asetuksenmukaisiin määrävuosien pal-
1851: veluksesta annetta viin palkkionkorotuksiin on vara:ttu 3,000
1852: markkaa. Eräiden postikonttorien uuteen luokitukseen ja
1853: postiljoonien palkkioiden korottamiseen muutamissa kal-
1854: liimmissa paikkrukunnissa on merkitty 21,000 markan li-
1855: säys, jota kuitenkin vastaa samansuu:ruinen ·vähennys mui-
1856: den postilaitoksen menojen kohdaUa. Postikonttorihuo-
1857: neistojen vuokraa:n menevää mä,äJrärahaa on kartsottu ole-
1858: van korotettava 15,000 markkaa, poHtopuiden ja valais-
1859: tuksen määräirarhaa 5,000 markkaa ja tarvemäärärahaa
1860: 10,000 mark!kaa.
1861: Rautatiepostitoimitus. Asetuksenmukaisiin palkkion-
1862: korotuksiin mäJärä;vuosien palveluksesta on varattu 1,000
1863: mankkaa. Postiljoonien pa'likkioiden mahdoHieta korot•ta-
1864: mista va,rten on merkitty 4,000 markkaa, joka vastaa sa-
1865: mansuuruista väJhennystä muiden postilaitolksen menojen
1866: kohdal'la. Ha:rjoittelijain palkkioiden mäiäJräraha'a. lienee
1867: korotetrta.va 500 marl\1kaa. Huoncenvuo:kramäärära.haa
1868: henkilökunnalle, jonka ·täytyy matkaH:a ollessaan oleskella
1869: asemapailcli:ansa ulkopuolella, lien~e korotettava 1,000
1870: markkaa.
1871: Postitoimittdcset, postiasemat ja postipysäkit. Synty-
1872: viä uusia postitoimistoja varten on varattu 30,000 maTk-
1873: 42 N:o 1
1874:
1875: kaa sekä maaseudulla olevain postitoimistojen vuokrain
1876: korotukseen ja. polttopui·den lisäykseen 23,600 markan lisä.
1877: Muita postilaitoksen menoja. Postili~kentoon lisäämty-
1878: misen takia tarvitaan määrä:rahain lisäystä ylimääräisten
1879: vir:kamiesten ja apulaisten pailk!kaamiseen arviolta 40,00Q
1880: mrurkkaa, postiljoonien päivärahoihin 25,000 markka·a, po;;-
1881: t.illlkuljetuskustannuksiin, osaksi siitäkin syystä: että urak-
1882: kahuutQka:upoissa vaa•timrukset ovat kohonneet, 48,400
1883: markkaa, ka•avaJkl\;eihin y. m. 15,000 markkaa sekä ma.tka-
1884: stipendeiksi 3,000 mal'kba. Sitä vastoin jää pois postil-
1885: joonien palkkioiden lisäämistä ja postikonttorien palkkio-
1886: luokan korottamista varten 1913 vuoden budjetti-ehdotuk-
1887: seen otettu 25,000 markan määräraha.
1888: Erinäisiä määrärahoja. La.Skelmaan on merkitty 24,300
1889: markan lisäys, jotta voitaisiin rahasääntöön me!'kitä tar-
1890: peellis~si osoHautunut määräraha merrkulkuyhteyksien
1891: a.vustamiseksi.
1892:
1893:
1894: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
1895: hallinnon haarat.
1896:
1897: Teknillinen korkeakoulu.. Opetusvä:lineiden harukkimi-
1898: ;.;eksi kol'keakoulun maaumi•ttausosa:stolle ja tässä osastossa
1899: olev•an maanJa:atulaboraotoorin kunnossapitoon sekä, kemial·
1900: lisen laboratoorin kunnossapitomäärärahan lisäämiseksi on
1901: tähän mer'k~tty kaik!kia,an 2,280 markan menojen lisä.
1902: Tampereen teknillinen opisto. Koska opiston j·ärjestä-
1903: m~nen vuonna 1914 tulee olemaan täyde1lisesti toimeen-
1904: pantu, merki•tään tähän opiston lasketut kunnossa•pitJokus-
1905: tannukset, 127,000 markkaa, täyteen määiriiJän, josta seu-
1906: raa 40,850 markan lisäys 1913 vuoden budjettiehdotukseen
1907: ver:raten.
1908: N:o 1 48
1909:
1910: Käsityö- ja ammattikoul1tt. 50,000 markan lisä.Jys on
1911: katsottu tarpeelliseksi osittain uusien koulujen oletetun
1912: syntymisen ja osi.ttain jo olevain koulujen entistä suurem-
1913: miUa val•tioavuiHa kannattamisen varalle.
1914: Kauppaopetus. 10,000 mark·an lisä on merkitty, jotta
1915: vo]taisiin tyydyttää oletettua lmuppaopist<>jen lisääntyvää
1916: valtiaavnn tarvet1ta rinnakkaisopetusta, jatkokursseja y. m.
1917: varten.
1918: Geologinen toimisto. Niinrkuin jo mainittiin kun oli
1919: puhe kruunun kaiv<>stöistä lähtevästä tulosta, on tähän
1920: merkitty 200,000 markan määräraha, jolla summalla v.al-
1921: tion on laskettu joutuvan osalliseksi Kuusjärven pitäjässä
1922: olevilla vaskimalmi'löydöksiJlä työn teettämisen kustannuk-
1923: snn. Sitä paitsi on tähän merkrtty 3,350 marikan lisäys
1924: Geologisen toimiston tarvemää,värahwan.
1925:
1926:
1927: Sekalaisia yleisiä menoja. ~
1928:
1929: Korjauskustannuksia. Nämä on vuodeksi 1914 ·arvioitu
1930: saan:8!ksi määJ:iäJksi, mikä on otettu 1913 vuoden budje:ttieh-
1931: dotu.kseen, eli 1,050,000 marbksi.
1932: Uudisrakennuskustannuksia. Kun vuodeksi 1913 ell'do-
1933: tettua pienempien uudisrakennusten määrärahaa ei ole
1934: vielä lopullisesti jaettu virastojen puoltamien eri r·aikennus-
1935: yritysten osalle, ei ole mahdollista ma1inita nii.tä •töi•tä, jot1ka
1936: yuonna 1914 olisivat puheenalaisella määrärahaHa suori-
1937: tetJt·aN8!L Edellisten vuosi•en lwkemUiksen nojaUa näy.ttää
1938: kuitell!kin olevan parasta vuodeksi 1914 merkitä tämä mälä-
1939: räraha samansuuruiseksi kuin vuodeksi 1913 eli 750,000
1940: marlmksi.
1941: Erinäisiä määrärahoja. Viime V altiopä1ville annetussa
1942: Avmollisessa es]tyksessä ilmo~tettiin että Keisarilliseen Se-
1943: 44 N:o 1
1944:
1945: naattiin oli saapunut jou;kko esi•tyksiä ja hwkemnksia erinä.is-
1946: ten virkamiesten ja pal velij atin pa.lkkauksien parantamisesta,
1947: ja eWi Keisarillinen Senaatti oli, saattaakseen syntyneet
1948: palkanjärjestelyasiat yhtenäåsen käsittelyn alaisiksi, asetta-
1949: nut kom~tean valmistelemaan t:ähän kuuluvia asioi•ta ja lau-
1950: suma·an mie,1ipiteensä sekä puheiksi tu'lleiden korotusten
1951: suota.""a,isuudesta. että myöskin siitä, missä järjestyksessä ja
1952: mistä ajasta alkaen komitean pnoltamat komtuksert:. pi·täisi ja
1953: voitaisiin ottaa käytäntöön, edellyttäen että valtiovaraston
1954: tila tähän t.arlmtukseen myöntäii a.inoastaan asteittain usean
1955: vuoden kuluessa lisääntyvän menon. 'I'fumä komitea on
1956: nyttemmin antanut mi·etinnöt kaikista KeisariJllisoon Se-
1957: na.a,ttiin ennen 1911 vuoden loppua tuoduist.a palkanjätrjes-
1958: telyhakemuksista ja siellä samasta asiasta syntyneistä ky-
1959: symyksist.ä. Nämä asiwt eivät ole kuitenkaan vielä olleet
1960: Hall~tll'ksen lopulhsen harkin;nan ja ratJkiaisun alaisina,
1961: jonkia tähden se 1912 vuoden rahasääntöön merkitty
1962: 300,000 mal'lmn ehdollinen määräraha, joka on ollut
1963: ta:rkotettu käytet.täväksi niiden paH{!kauksen.parannusten
1964: osittaiseen toimoonpanemiseen, mi.tkä Keisarhllimm Majes-
1965: teetti katsoisi mahdolliseksi Armossa vahvistaa, on säästy-
1966: ny.t kruunuHe. Kun vuonna 1912 lisää palkanjä.rjestelyn
1967: hailmmuks]a on Senaattiin tuotu ja annettu vastamainitun
1968: lmmitean valmisteltava:ksi, niin näyttää, m~yöskin komitean
1969: jo antamaan lausuntoon •kat.soen, otalksuttavaJt,a eWi tähän
1970: palkanjärjestelyyn menee ainalkin 1 miljoona markka-a.
1971: 1913 vuoden budjettiehdotukseen on sen vuoksi 1912 vuo-
1972: delle merkityn mää:värahan lisäksi oterttu vielä 400,000
1973: ma,rkkaa, eli kai1rokiaan 700,000 markkaa sanottuun tarko-
1974: tukseen käytettåvwksi ehdollis81ksi mwärärahaksi, ja on 1914
1975: vuoden 1l.askelmassa kwtsottu olevan varat.Jtarva samaan tar-
1976: kotukseen vielä 350,000 markkaa. Puheenalaisen otsak-
1977: N:o 1
1978:
1979: koon kohdalla olevaa määrärahasummaa ei ole kuitenkaan
1980: tarvinnut vuodeksi 1914 korotta;a, koska, t.oiselt.a puolen
1981: jäävät pois 1913 vuoden budjettiehdotukseen merkityt sinä
1982: vuonna toimitettarvain edustajanva.aiien 1kustannu'kset.
1983:
1984: Siirtoja.
1985: Siirto sotilasrahastoon li·sä.tä,än. 1,000,000 mark!kaa, jotta
1986: kävisi mahdolliseksi suorit•taa apumaksu Suomen Suuriruh-
1987: tinaanmaan asukasten mieskohtaisen asevelvollisuuden si-
1988: jasta.
1989:
1990:
1991: Ylimääräiset valtiomenot
1992: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1993: /( oppiosaston mlcentamiselcsi IIelsingin lcur#ushuonee-
1994: seen. Jfoska on ilmestynyt pakottava lisätilan tarve ran-
1995: gaistusvankien säilyttämistä varten, niin on 1913 vuoden
1996: r•::;hasäännön järjestelyssä ehdotettu 350,000 markkaa myön-
1997: nettäväiksi tuohon tarkotukseen, ja on 1913 vuoden budjetti-
1998: ehdotukseen sitä varten mel'kitty 200,000 markkaa. Loput
1999: eli 150,000 markkaa merkitään ehdollisesti 1914 vuoden las-
2000: kelmaan.
2001:
2002:
2003: Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
2004: II elsingin veneeristen sairaalain laajentamisesta johtu-
2005: den kustannusten s1writtamiselcsi. Kun Guuntähdessä oleva
2006: ylimääräinen n~Listen veneerinen sai·raala sekä vanhassa kli-
2007: nilmssa oleva miest€n venoorinen saimala eivät enää tyy-
2008: dyttälvästi täytä sen sairraanhoidon tarv·ebba, mitä venee-
2009: ri:sten ta.u:tien varstustaminen vaa:tii, niin on dmtso.tltu tar-
2010: peelliseksi ryhtyä t.oimenpiteisiin sanottujen sai:va:anhoito-
2011: 46 N:o 1
2012:
2013: laitosten laajenta.mi~ksi. Lopullista päätöstä asiasta et
2014: ole vielä t~hty, mut.ta on ehdotetusta laajentamisesta aiheu-
2015: tuvat menot laskettu nousevan 400,000 markan vaiheille,
2016: joista 200,000 mR~rkkaa on ehdotettu pa.nta.vaksi 1913
2017: vuoden rahasääntöön ja niinikään 200,000 markkaa on
2018: met~kiHy 1914 vuoden laske,Lmaan.
2019:
2020:
2021:
2022:
2023: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
2024:
2025: Metsämaiden ostoa varten valtiolle. Kesäkuun 1 (14)
2026: p :nlå. 1910 on Keisarillinen Sena~R<tti A!'mossa valtuutettu,
2027: jos valtiovarast.on tila sallii, vtwsi.tta,in viiden vuoden
2028: aikana ottamaan rahasääntöehdotuksiin tätä tarkotusta
2029: varten 350,000 marikan määrärwha. Tämän val,tuutuksen
2030: nojwUa on 1kuiterrkin vuonna 1911 pantu mhasääntöön a,i-
2031: noastaan 100,000 markkaa ja 200,000 ma!'kikaa vuodeksi
2032: 1912, jonlka ohessa on vuodeksi 1913 ehdotettu rahasääntöön
2033: pantavaksi niiruikiään 200,000 ma,rkkaa. Kun suotawaa olisi
2034: että voi·taisiin vähän suuremmassa mäiiJrässä, kuin mitä
2035: viime vuO'Sina on ol<lUJt laita, valtiolle ostaa metsämai•ta mil-
2036: loin niitä kohtuullisesta hinnasta ehkru vielä on saat~avissa,
2037: niin on 1914 vuoden laskelmaan tätä tarkotusta var.ten mer-
2038: kitty 350,000 marikkaa.
2039:
2040:
2041:
2042: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
2043: nonhaarat.
2044:
2045: Uuden museorakennuksen sisustamista varten. Huhti-
2046: kuun 9 (22) p :nä 1910 on tätä tarkotusta varten Armolli~sti
2047: peria,atteessa hyvä:ksy.tty enint.ä.än 373,847 ma,rkan määrä-
2048: raha. Tästä määrärahasta on pantu ralrasääntöön vuonna
2049: N:o 1 47
2050:
2051: 1911 38,000 ma.rkkaa ja 40,000 markkaa vuonna 1912, jonka
2052: ohessa vuodeksi 1913 on ehdotettu rahasääntöön otettavaksi
2053: niinikään 40,000 mar!kkaa. Puheena1aisten töiden j·atka-
2054: mista varten vuonna 1914 on merkitty 60,000 martkkaa.
2055: Koulutalon rakentamista varten Helsingin suomalai-
2056: selle tyttölcoululle. Koska pakott,ava tarve vaatii Helsin-
2057: kiin uutta koulurakennusta, johon sijoitettaisiin vanha suo-
2058: ma1lainen tyttökoulu jatko-opistoineen sekä yliopistoon joh-
2059: tavine j·atkoluo~kineen, ja joD'ka kouluraJkennuksen 'kOiko-
2060: naiskustannukset on laskettu nousevan lähes 1,000,000
2061: markkaan, niin on rahasäännön järjffi!telyssä vuodeksi
2062: 1913 ehdotettu tarkotusta varten osotettavaksi 300,000 mar-
2063: kan määräraha. 1914 vuoden laskelma•an otetaan ehdolli-
2064: sesti samansuuruinen määrä eli 300,000 mar<kkaa.
2065:
2066:
2067:
2068:
2069: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallin'!"
2070: nonhaarat.
2071:
2072: Juojärven vesistön kana·voimista varten. Tähän itarko-
2073: tukseen on lokakuun 13 (26) p :nä 1910 Armossa myönnetty
2074: 1,390,000 markkaa, josta summasta. 300,000 ma.rklkaa on
2075: pantu 1911 vuoden j!t 400,000 1912 vuoden rahasääntöön,
2076: jon:ka ohessa niinikään 400,000 marklma on otettu 1913 vuo-
2077: den budjet·tiehdotukseen. Vuodeksi 1914 me!'kitään mää-
2078: rärahasta loput eli 290,000 ml!Jrkkaa.
2079: Kaupunkien satamarakennusten avustami.seksi. Tä:hän
2080: tarkotukseen on sekä 1912 vuoden vahasääntöön että 1913
2081: vuoden budjettiehdotukseen ehdollisena määrärahana otettu
2082: 300,000 markkaa, ja samansuuruinen rahamäärä merkitään
2083: myös vuodeksi 1914 ehdollisesti ·laskelmaan.
2084: 48 N:o 1
2085:
2086: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
2087: hallinnon haarat.
2088:
2089: Koulutalon rakentamista 'varten Tampereen teknil-
2090: liselle opistolle. Tampereen teollisuuskoulullle ja Tam~
2091: reen kaupunkiin perustetulle teknilliselle opistollle ei ole
2092: :;;aatavissa •ky.Uiksi •tilwvia ja. muuten .tarikotuksenmuikaisia
2093: huoneistoja, jonka tähden yhteisen rakennuksen t~kem.inen
2094: näille kouluille on käynyt vält.tämättömäksi. Sittenkun
2095: Tampereen kaupunginvaltuusmiehet ovat ilmaiseksi anta-
2096: neet tontin käytettäväksi, kuitenkin sillä ehdolla et,tä ra-
2097: kennuksen rakentamistyöt alotetaan viimeistään vuonna
2098: 1914, on KeisariHinoo Sena•a:tti joulukuun 28 p ::nä 1912
2099: esittänyt hyväksyttäväksi 730,000 markan määrärahan pu-
2100: heenalaisen rakennuksen tekemiseen. Siitä määrästä on
2101: 250,000 markkaa otettu ehdollisena määrärahana 1913 vuo-
2102: den budjettiehdotukseen, ja 1914 vuoden laskelmaan mer-
2103: kitifuiiln sa:mansuuruinen määrä, 250,000 markkaa.
2104: Konelaboratoorien hankkimiseksi teollisuuslwul·uihin ja
2105: Tampereen telcnilli8een opistoon. Helmikuun 1 (14) p :nä
2106: 1911 on Armossa määrät·ty, että puheenahiseen .tarikotuk-
2107: seen swadaan käy.trt.ää, valtiora.haston vara1n mukaan,
2108: 160,000 ma:rikan mläärä, jaetrt:.una neljälle vuodelile. Kun
2109: näillä laiborwtooreilla on suuri merkitys opetuksen menes-
2110: tymiseen nähden, niin on laskelma•an merkitty 40,000 mark-
2111: kaa t4Hf.i tarkotusta varten.
2112: N:o 1 49
2113:
2114:
2115:
2116:
2117: Sotilasrahastoa
2118:
2119: koskeva
2120:
2121:
2122:
2123: Laskelma.
2124:
2125:
2126:
2127:
2128: 4
2129: 50 N:o 1
2130:
2131:
2132: Laskelma
2133: sotilasrahaston tuloista ja menoista vuosina
2134: 1913 ja 1914.
2135:
2136: v~oden
2137: 1 1
2138: 19W
2139:
2140: kaan.
2141:
2142: :1mf. 1~
2143: Laskettu mää-
2144: budjettiehdo- rä vuodeksi
2145: tuksen mu-
2146: 1914 ·
2147:
2148: :1mf. t~
2149: Tulot.
2150: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
2151: omaisuudesta.
2152: Tuloja kruunun maatiloista 460,000- 460,000-
2153: Tuloja kruununmetsistä ............. . 145,000- 148,000-
2154: Korkoja ........................... . 400- 100-
2155: 605,400: - ; 608,100:-
2156:
2157: Välittömiä veroja.
2158: Maaveroja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,570,000- 1,570,000-
2159: 1,570,000: - ; 1,570,000: -
2160:
2161: Sekaluontoisia veroja.
2162: Senttonaalia ....................... . 180,000- 180,000-
2163: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja 77,000- 78,000-
2164: 257,000: - ; 258,000:-
2165:
2166: Sekalaisia tuloja.
2167: Oikaisurahoja 500- 400-
2168: Satunnaisia tuloja ................. . 1,000- 1,000-
2169: 1,500: - ; 1,400:-
2170: Summa valtiotuloja:
2171: 2,433,900: - ; 2,437,500:-
2172:
2173: Siirto.
2174: V aitiorahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,000,000- 13,000,000 -
2175:
2176: Summa 114,433,900[-115,437,500[-
2177: N:o 1 51
2178:
2179:
2180: 1
2181: 191~ v~oden Laskettu mää-
2182: bndJettlehdo- rä vuodeksi
2183: tuksen mu-
2184: \ kaan. 1914·
2185:
2186:
2187:
2188: Menot.
2189: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat Ja
2190: Hänen Majesteettinsa välittömästi käy-
2191: tettäväksi asetettu valtionomaisuus.
2192: Keisarillisen :Majesteetin käyttövarat .. 56,000- 56,000-
2193: 56,000: - ; 56,000:-
2194:
2195: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
2196: linnonhaarat.
2197: Revisionikonttori 500-
2198: 500:-; 500:-
2199:
2200: Meno ja sotilastarpeisiin.
2201: Rahamaksu asevelvollisuuden suoritta-
2202: misen sijasta ..................... . 14,000,000- 15,000,0001-
2203: Ylisotaoikeus ...................... . 18,700- 19,000-
2204: Erinäisiä määrärahoja 151 ,448 28 152,000-
2205: 1
2206: :Menoja Suomeen sijoitetusta venäläi- ,
2207: sestä sotaväestä .................. i 42,25172 43,000-
2208: 14,212,400: - ; 15,214,000:-
2209:
2210: Sekalaisia yleisiä menoja.
2211: Erinäisiä määrärahoja 15,0001- 15,000-
2212: 15,000: - ; 15,000: - 1
2213:
2214:
2215:
2216:
2217: Summa valtiomenoja: i [
2218:
2219: 14,283,900: - ; 15,285,500: - i
2220: l Siirto: ! l,l
2221:
2222:
2223:
2224: : Valtiorahastoon, korvausta sotilasvirka- 1
2225:
2226: talojen hoidosta .................. [ 150,000[-·· 152,000-1
2227: --S-um_m_a-i-\-14-,4-3-3-,9-00-i-l--+h-5-,4-3-7,-500-+-l [
2228: N:o 1 53
2229:
2230:
2231:
2232:
2233: Sotilashuonerahastoa
2234:
2235: koskeva
2236:
2237:
2238:
2239: Laskelma.
2240: N:o 1
2241:
2242: Laskelma
2243: sotilashuonerahaston tuloista ja menoista vuosina
2244: 1913 ja 1914.
2245:
2246: 191S vuoden Laskettu mää-
2247: budjettiehdo- rä vuodeksi
2248: tuksen mu-
2249: kaan. 1914.
2250:
2251:
2252:
2253: Tulot.
2254: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
2255: omaisuudesta.
2256: Korkoja ........................... . 340,000- 330,000-
2257: 340,000: - ; 330,000: -
2258:
2259: Sekalaisia tuloja.
2260: Oikaisurahoja ..................... . 1001- 1001-
2261: i
2262: 100: - ; 100:-
2263: Summa valtiotuloja: 1
2264:
2265: 1 1
2266: 340,100: - ; 330,100:- 1
2267:
2268:
2269:
2270:
2271: Lisäystä mhaston pääomasäästöstä 264,5001- 270,0001-
2272:
2273: Summa varoja [ 600,100-
2274: i
2275:
2276:
2277: Menot. 1
2278:
2279: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal.
2280: linnonhaarat.
2281: Revisionikon ttori . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 100-1
2282: 100: - ; 100:-
2283:
2284: Eläkkeitä ja yleisiä apu1·ahoja. 1
2285:
2286:
2287:
2288:
2289: Sotilaseläkkeitä .................... . 608,500- 600,0001-
2290: Summa valtiomenoja:
2291: 604,600: - ; 600,100: -
2292: 1
2293:
2294: Summa menoja 604,6001-1 600,1001-l
2295:
2296: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19lö.
2297: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: V a 1 t i o vara i n v a 1 i o kunnan
2303: m i e t i n t ö N :o 3 armollisen esityksen joh-
2304: dosta, joka koskee varojen hankkimista vuo-
2305: deksi 1914 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
2306: valtion tulot eivät riitä.
2307:
2308: Viimekuluneen helmikuun 11 päivänä on Eduskunta lä
2309: b ettänyt keskustelupöytäkirjan seuraamana V altiovarain-
2310: valiokuntaan armollisen esityksen N :o 1 varojen hankkimi-
2311: sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
2312: riitä. Niinikään Valiokunta on Senaatista saanut tätä ar-
2313: mollista esitystä siellä valmistettaessa syntyneet asiakirjat.
2314: Tässä yhteydessä on Valiokunta käsitellyt edustaja
2315: Torpan y. m. anomusehdotuksen N :o 12 avustuksen myön-
2316: tämisestä enimmin rasitetuille tientekolahkoille, edustaja
2317: Iipposen anomusehdotuksen N :o 4 määrärahan myöntämi-
2318: sestä kulkulaitosrahastosta jaettavaksi kaikkien maantien-
2319: tekoon velvollisten manttaalien kesken ja edustaja Juneksen
2320: ;y. m. anomusehdotuksen N :o 13 avustuksen myöntämisestä
2321: enimmin kärsivien kuntain kyytirasituksen huojentamiseksi.
2322:
2323: Armollisessa esityksessä olevan laskelman mukaan olisi
2324: valtiorahaston tulojen kokonaissumma vuonna 1914 ainoas-
2325: taan 400 markkaa sen menoja suurempi. Menojen joukkoon
2326: on esityksessä merkitty, paitsi yhteensä 700,000 markan
2327: määrää vuoden kuluessa sattuvien vakinaisten ja ylimää-
2328: räisten lisämenojen suorittamiseen, 13,000,000 markan siirto
2329: sotilasrahastoon, jotta tästä rahastosta voitaisiin suorittaa
2330: 15,000,000 markan apumaksu Venäjän valtakunnanrahas-
2331: toon Suomen Suurirubtinaanmaan asukasten mieskohtaisen
2332: asevelvollisuuden sijasta. Tämän johdosta ilmoitetaan ar-
2333: 2 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
2334:
2335: mollisessa esityksessä, että valtiorahaston varat, erittäinkin
2336: äsken mainitun sotilasrahastoon siirron vuoksi, eivät riitä
2337: kaikkien rahasääntöön sisältyvien menojen suorittamiseen,
2338: vaan täytyy Hallituksen pyytää Eduskunnalta suostuntaa
2339: erinäisiä armollisessa esityksessä lueteltuja menoja varten.
2340: Sen ohella ilmoitetaan, samoinkuin viime vuoden valtiopäi-
2341: villä Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä, ettei
2342: Hallitus missään tapauksessa ole vuodeksi 1914 paneva val-
2343: tiorahaston maksettavaksi niitä menoja, joita varten suos-
2344: tuntaa pyydetään.
2345: Hallitus on siten esillä olevassa armollisessa esityksessä
2346: jälleen asettunut kannalle, joka loukkaa Eduskunnalle pe-
2347: rustuslakien mukaan kuuluvaa oikeutta vapaasti harkita,
2348: tnrvitaanko ja minkä verran suostuntaa valtiotarpeiden tyy-
2349: dyttämiseksi. Alamaisissa vastauksissaan armollisiin esi-
2350: tyksiin varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
2351: naiset valtion tulot eivät riitä, on Eduskunta sekä 1911 että
2352: 1912 vuoden valtiopäivillä seikkaperäisesti näyttänyt Halli-
2353: tuksen kannan soveltumattomuuden Suomen perustuslakien
2354: säännöksiin. Eduskunta on osottanut, että 1789 vuoden
2355: Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan ja siihen perustuvan
2356: 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n sekä voimassa
2357: olevan valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla Eduskunnalla
2358: on oikeus vapaasti harkita, tarvitaanko ja minkä verran li-
2359: o.äystä vakinaisiin valtiotuloihin ja tämän harkinnan perus-
2360: teella tehdä suostunnan myöntämisestä päätöksensä, ja että
2361: suostunnan tarkoituksena on ainoastaan lisätä budjettijär-
2362: jestelyyn käytettävinä olevia vakinaisia varoja sen mukaan
2363: kuin asetuksiin perustuvien tai muuten hyväksyttyjen me-
2364: nojen suorittamiseksi varoja vakinaisten tulojen lisäksi tar-
2365: vitaan. Eduskunta on myös huomauttanut, ettei Suomen
2366: Kansaneduskunta koskaan, myöskään säätyvaltiopäivien ai-
2367: kana, ole luopunut pitämästä kiinni tästä suostunnan luon-
2368: toa koskevasta lakiin perustuvasta käsityksestä.
2369: Perusteluna Hallituksen menettelylle mainitaan armol-
2370: lisessa esityksessä, että niiden menojen joukkoon, joita Hal-
2371: litus ei ole voinut ottaa valtiorahaston suoritettavaksi, on
2372: Budjetin järjestely. ·3
2373:
2374: etupäässä pantu menot niihin tarpeisiin, ,joiden syntymi-
2375: nen ja kehitys on tapahtunut sillä edellytyksellä, että Edus-
2376: kunta suostuntavaroista osottaa niihin tarvittavat määrä-
2377: rahat". Tässä tarkoitettanee etupäässä kansanopetuksen vaa-
2378: timia määrärahoja, jotka muodostavatkin pääosan suostunta-
2379: rahastoon merkittyjen menojen joukossa. Tämä väite, jolla
2380: armollisessa esityksessä Hallituksen menettelyä tahdotaan
2381: puolustaa, ei kuitenkaan ole oikea. Historiallisista oloista,
2382: joiden kehitystä ei ole syytä tässä tarkemmin esittää, on
2383: kyllä aiheutunut se menettelytapa, että suostuntaa aina
2384: 1860-luvulta asti pyydettiin ja myönnettiin määrättyihin
2385: tarkoituksiin, eikä yleisenä lisänä juoksevien valtiomenojen
2386: suorittamiseen, ja totta on, että kansanopetus on muodosta-
2387: nut huomattavan ryhmän niiden tarpeiden joukossa, joita
2388: varten Kansaneduskunta on suostuntavaroja myöntänyt.
2389: Mutta sillä käsityksellä, että menot, joita varten suostun-
2390: taa on yhden tai useamman kerran myönnetty, olisivat myös
2391: yhä edelleen suostuntavaroilla suoritettavat, ei ole tukea
2392: perustuslakien säännöksissä eikä valtiopäivien historiassa.
2393: Päinvastoin on Kansaneduskunta, myös Säätyvaltiopäivien
2394: aikana, milloin aihetta siihen on esiintynyt, esim. jo 1877-
2395: 1878 vuoden valtiopäivillä, voimakkaasti torjunut tämän aja-
2396: tuksen ja pitänyt kiinni siitä perustuslakien säännöksestä,
2397: eitä Eduskunnan tulee myöntää varoja ainoastaan ne mää-
2398: rät, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä, sekä osottanut,
2399: että Kansaneduskunnan on joka valtiopäivillä erikseen har-
2400: kittava määrärahakysymykset huomioon ottaen valtion raha-
2401: asiain silloisen tilan.
2402: Mitä erittäin tulee kansanopetusmenoihin, ovat ne laa-
2403: dultaan säännöllisiä, joka vuosi palaavia välttämättömiä
2404: valtiomenoja, joiden suorittaminen on voimassa olevilla ylei-
2405: sillä asetuksilla valtion velvollisuudeksi määrätty. Tammi-
2406: kuun 24 päivänä 1908 annetun lain mukaan on valtio-
2407: varoista suoritettava määräsummat maalaiskansakoulujen
2408: opettajiston palkkaukseksi ja toisilla säännöksillä on val-
2409: tion maksettava osuus kaupunkien kansakoulumenoista sa-
2410: moinkuin eräistä muista tähän kuuluvista eristä, etupäässä
2411: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
2412:
2413: opettajiston eläkkeistä, määrätty. On selvää, että nämä
2414: kansanopetuksen kustannusten pääerät kuuluvat valtion
2415: säännöllisiin vakinaisiin menoihin. Yhtä kiistämätöntä on,
2416: että niihin kuuluvat myös valtiopäiväkustannukset, joita
2417: Hallitus niinikään tahtoo kieltäytyä vakinaisilla tuloilla
2418: suorittamasta. Sillä ne johtuvat Kansaneduskunnan perus-
2419: tuslaeissa määrätystä toiminnasta ja nojautuvat voimassa
2420: olevan Valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin. - Edelleen il-
2421: moittaa Hallitus apurahat kunnanlääkärien palkkaamiseksi
2422: ja määrärahan tuberkuloosin vastustamiseksi sekä erinäiset
2423: määrärahat tiedettä ja taidetta varten sellaisiksi, joita se ei
2424: aio vakinaisilla valtiovaroilla suorittaa. Apurahat kunnan-
2425: lääkärien palkkaamiseen, joita Valiokunta tuonnempana laa-
2426: .ifmmin koskettelee, ja määräraha tuberkuloosin vastustami-
2427: seksi kohdistuvat yleisen terveydenhoidon ylläpitämiseen,
2428: minkä valtiotoiminnan syntyminen ja kehitys ei suinkaan
2429: ole tapahtunut sillä edellytyksellä, että Eduskunta suos-
2430: tuntavaroista osottaa siihen tarvittavat määrärahat, vaan
2431: jonka valtio jo vanhuudesta, niin meillä kuin muualla, on
2432: katsonut olevan oman huolenpitonsa alaisena. Sama on nii-
2433: den tieteen ja taiteen edistämistä tarkoittavien laitosten laita,
2434: joiden apurahat vaaditaan suostuntavaroista suoritettaviksi.
2435: Nämäkin yritykset ovat nauttineet apurahoja valtiorahas-
2436: tosta, ja Eduskunta on jo enn'en huomauttanut, että ne lukui-
2437: sat y_hdistykset ja yhtiöt, joille Hallitus on myöntänyt apu-
2438: rahoja määräajaksi, täydellä syyllä ovat odottaneet, että,
2439: kun ne ovat asianmukaisesti pitäneet voimassa kannatusapua
2440: nauttivia yrityksiään ja pyrintöjään, niille myönnetään apu-
2441: rahat seuraaviksikin vuosiksi. Hallituksen suhtautuminen
2442: viimeksi mainittuihin tarkoituksiin on perustanut, joskaan ei
2443: juriidista, niin ainakin siveellisen velvollisuuden edelleenkin
2444: myöntää niihin apurahoja.
2445:
2446: Armolliseen esitykseen on, kuten edellä on mainittu,
2447: merkitty 13,000,000 markan siirto valtiorahastosta sotilas-
2448: rahastoon, jotta tästä rahastosta voitaisiin suorittaa
2449: 15,000,000 markan apumaksu Venäjän valtakunnanrahas-
2450: Budjetin järjestely. 6
2451:
2452: toon Suomen Suuriruhtinaanmaan asukasten mieskohtaisen
2453: asevelvollisuuden sijasta.
2454: Eduskunta on jo useasti osottanut, että sotilasapumak-
2455: sulta, joka on pantu Suomen valtiovaraston suoritettavaksi
2456: valtakunnanrahastoon, puuttuu laillinen perustus, ja sen täh-
2457: den jättänyt sen aikaisempiin budjetteihin ottamatta. Viit-
2458: taamalla siihen, mitä Eduskunta tästä asiasta on ennen, eten-
2459: kin alamaisessa vastauskirjelmässä toukokuun 23 päivältä
2460: 1911 armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin
2461: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sekä tou-
2462: kokuun 28 päivältä 1912 samaa asiaa koskevaan armolliseen
2463: esitykseen, lausunut, voi Valiokunta rajoittua ainoastaan
2464: toteamaan muutamat kysymyksen oikeudellista puolta kos-
2465: kevat tosiasiat.
2466: Perustuslaki edellyttää, että Suomi ylläpitää sotaväkeä,
2467: joka on asetettu Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävän
2468: päätöksen nojalla annetun Suomen lain mukaisesti. Sen
2469: vuoksi ei Hallitsija yksipuolisesti voi säätää, että Suomen
2470: on, sotaväen ylläpitämisen asemasta, suoritettava rahallinen
2471: korvaus valtakunnanrahastoon. Tällaista sotilasrasituksen
2472: muutosta ei laillisesti voida saada aikaan muutoin kuin
2473: Eduskunnan hyväksymällä lailla. Hallinnollista tietä loka-
2474: kuun 7 päivältä 1909 annettu julistuskirja oli sen vuoksi
2475: oikeudenvastainen teko. Sitä ei ole voitu laillistuttaa tam-
2476: mikuun 12/25 päivänä 1912 annetulla venäläisellä lailla, sillä
2477: viimeksi mainittu laki on syntynyt kesäkuun 17/30 päivänä
2478: 1910 annetun lain perusteella, jolta itseltään puuttuu oikeu-
2479: dellinen pätevyys, koska se vastoin Suomen perustuslakeja
2480: ulottaa Keisarikunnan lainsäädäntövallan Suomen lainsää-
2481: dännön alueelle. Sitä apumaksua, josta tässä on kysymys,
2482: on sanottu ,korvaukseksi Suomen Suuriruhtinaanmaan asu-
2483: kasten mieskohtaisen asevelvollisuuden sijasta". Tämä
2484: edellyttää, että kysymys siitä, onko Suomen kansalaisten
2485: suoritettava asevelvollisuutta, olisi Keisarikunnan lainsää-
2486: däntölaitosten ratkaistava. Niinkuin yllä on osotettu, ei asi-
2487: anlaita ole tällainen. Jos julkaistaisiin venäläinen laki
2488: Suomen kansalaisten asevelvollisuudesta, niin se ei olisi laki,
2489: 6 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
2490:
2491: , vaan oikeudenvastainen määräys, jota ei yksikään Suomen
2492: kansalainen olisi velvollinen noudattamaan. Se aiheuttaisi
2493: äärettömiä oikeusriitoja, mutta sillä ei aikaansaataisi lailli-
2494: sesti järjestettyä sotaväen ottoa.
2495: Budjettilaskelmaan vakinaiseksi menoeräksi otettu valta-
2496: kunnanrahastoon suoritettava apumaksu korvaukseksi Suo-
2497: men kansalaisten henkilökohtaisesta asevelvollisuudesta on
2498: laiton siitäkin syystä, että Suomen valtiovarat, olkootpa ne
2499: mitä laatua tahansa, ovat käytettävät Suuriruhtinaanmaan
2500: budjettiin kuuluviin menoihin. Tästä oikeussäännöstä poike-
2501: taan, jos Suomen valtiovarasto, Keisarikunnan lainsäätäjä-
2502: vallan päätöksellä, pakotetaan suorittamaan apumaksuja
2503: valtakunnanrahastoon. Tällainen poikkeaminen ei voi lailli-
2504: sesti tapahtua, ellei Eduskunta ole antanut siihen suostu-
2505: mustaan, niin kuin tapahtui vuosina 1905 ja 1907.
2506: Tähän liittyvät vielä seuraavat puheena olevan kysymyk-
2507: sen oikeudelliseen puoleen suoranaisesti vaikuttavat seikat.
2508: Sotilasrahaston tulot ovat tarkoitetut suomalaisen sota-
2509: väen kustantamiseksi. Kun sellaista ei ole olemassa, joka
2510: seikka on katsottava poikkeustilaksi, niin kauan kuin Edus-
2511: kunta ei ole hyväksynyt lakia koko Suomen sotaväen lopul-
2512: lisesta lakkauttamisesta, ovat nämä tulot rahastossa säily-
2513: tettävät. Niin tapahtui vuosien 1869 ja 1880 välisenä ajan-
2514: jaksona. Hallitsija ei osottanut näitä varoja valtiorahaston
2515: kartuttamiseksi, vielä vähemmän niitä siirrettiin Venäjän
2516: valtakunnanrahastoon. Hallitsija ei voi ilman Eduskunnan
2517: suostumusta käyttää sotilasrahaston varoja Venäjän valta-
2518: kunnanrahastoon suoritettaviksi apumaksuiksi.
2519: Hallitsijan laajalle ulottuva valta määrätä vakinaisten
2520: valtiovarain, s. o. valtiorahaston varojen käyttämisestä, ei
2521: ole rajaton oikeus. Paitsi sitä yleistä oikeussääntöä, että
2522: niitä on käytettävä maan hyödyksi, joka seikka myöskin on
2523: Eduskunnan tarkastettava, on vanhastaan voimassa, ettei
2524: valtiorahaston varoja saa osottaa sotilastarkoituksiin. Tämä
2525: periaate vahvistettiin myös 1878 vuoden asevelvollisuus-
2526: lain 122 § :ssä, jossa säädetään, että kustannukset sotaväen
2527: ylläpidosta ,maksetaan käytettävinä olevista yleisen soti-
2528: BudJetin järjestely. 7
2529:
2530: lasrahaston varoista, ja mitä sen yli tarvitaan, suoritetaan
2531: niillä varoilla, joita Säädyt sitä varten ovat määränneet".
2532: Tämä ei estänyt käyttämästä valtiorahaston ylijäämävaroja
2533: avustukseksi sotilasbudjetin järjestelyyn; sellainen menet-
2534: tely oli mahdollinen, ja sitä onkin käytetty suostuntatarpeen
2535: vähentämiseksi, kun Hallitsija ja Eduskunta ovat olleet siitä
2536: yksimieliset. Mutta mainittu säännös estää hallitusvaltaa jär-
2537: jestelemästä sotilasbudjettia siirroilla valtiorahastosta ja si-
2538: ten riistämästä Eduskunnalta oikeutta tarkastaa sotilas-
2539: budjetti ja vahvistaa sen loppusumma. Kaikesta tästä sel-
2540: viää, ettei Hallitsijalla ole oikeutta ilman Eduskunnan suos-
2541: tumusta osottaa valtiorahaston varoja sotilastarkoituksiin
2542: sekä että Eduskunnan, harkitessaan kysymystä, onko apu-
2543: maksua sotilastarkoituksiin valtakunnanrahastoon suoritet-
2544: tava, myös on päätettävä apumaksun suuruudesta ja tarpeel-
2545: listen varojen hankkimiskeinoista.
2546: Kaiken tämän vuoksi on Valiokunta sitä mieltä, ettei
2547: Eduskunta, Suomen kansan oikeuksien valvojana, voi tällä-
2548: kään kertaa ottaa tätä lainvastaista määrärahaa budjettiin,
2549: vaan on laskelmasta poistanut puheenalaisen 15,000,000
2550: markan määräisen sotilasapumaksun. Tämä tietää ei ainoas-
2551: taan sitä, että Hallituksen ehdottama 13,000,000 markan
2552: siirto valtiorahastosta sotilasrahastoon on jätettävä teke-
2553: mättä, vaan myöskin sitä, että sotilasrahaston tulojen yli-
2554: jäämä on rahastoon varattava, niin kuin Eduskunta eri ker-
2555: toja, vaikkakin menestyksettä, on vaatinut. Sanotusta myös
2556: seuraa, että Suomen viranomaiset eivät voi, lakia rikkomatta,
2557: myötävaikuttaa mainitun määrän suorittamiseen.
2558: Hallituksen budjettilaskelmassa on jälleen 80,000 markan
2559: määräinen erä ,Korvausta valtakunnan räntteriin Suomen
2560: Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valtakunnanneuvostoon ,ia
2561: Valtakunnanduumaan valittujen jäsenten säädettyjen päivä-
2562: rahojen ja matkakustannusten menoista". Suomen Edus-
2563: kunta ei tunnusta kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annettua
2564: venäläistä lakia oikeudellisesti päteväksi eikä sentähden ole
2565: valinnut edustajia Keisarikunnan lainsäätäjäkamareihin,
2566: 8 1913. - V. M. - Esitys N:o l.
2567:
2568: minkä vuoksi Venäjän valtakunnan räntterin suoritettavaksi
2569: ei tule senlaatuisia menoja, kuin edellä on mainittu. Valtio-
2570: varainvaliokunta ei ole tästä syystä budjettiin ottanut sa-
2571: nottua määrärahaa.
2572: Kun Valiokunta on katsonut olevansa velvollinen valtio-
2573: rahaston menolaskelmasta poistamaan aiotun 13,000,000
2574: markan siirron sotilasrahastoon ja tehnyt sanotun rahaston
2575: tulojen ja menojen arvioon erinäisiä muita alempana tarkem-
2576: min esitettyjä muutoksia, on V aliakunta havainnut, että va-
2577: kinaiset valtion varat täysin riittävät valtion yleiseen bud-
2578: jettiin otettavien sekä vakinaisten että ylimääräisten meno-
2579: jen suorittamiseen vuonna 1914, vieläpä antavat ylijäämän-
2580: kin. Mitään lisäystä suostuntavaroista ei sen vuoksi ole
2581: yleistä budjettijärjestelyä varten tarpeen. Tämän tuloksen
2582: täytyy kuitenkin katsoa olevan satunnaista ja pian ohime-
2583: nev~ä laatua, minkä vuoksi Valiokunnan mielestä olisi vä-
2584: hemmän harkittua lakkauttaa, ehkäpä ainoastaan yhdeksi
2585: vuodeksi, veroja, jotka jo lcauvan ovat kuuluneet Suomen
2586: verojärjestelmään, ja jotka kenties jo seuraavana vuonna
2587: jälleen tulisivat tarpeellisiksi. Mallasjuomasuostunnan
2588: edelleen kantamisen puolesta puhuvat myös yhteiskun-
2589: nallis-siveelliset syyt. Vaikka näitä suostuntoja ei vuonna
2590: 1914 tarvitakaan valtion yleistä budjettijärjestelyä var-
2591: ten, tarvitaan ne kulkulaitosrahastoon kohdistuvien suu-
2592: rien tarpeiden tyydyttä.miseen. Eduskunta on tehnyt pää-
2593: töksiä uusien rautateiden rakentamisesta, jotka vaativat
2594: usean vuoden kuluessa melkoisia varoja ja joista ainoastaan
2595: osa on toteutettu. Erityisesti tarvitsee kulkulaitosrahasto
2596: vahvistamista vuonna 1914 sen vuoksi, että paloviinarahoista
2597: tulisi käytettäväksi 5,000,000 markkaa kunnille annettaviksi
2598: apurahoiksi, niinkuin Valiokunta paloviinaveroa ja sen
2599: käyttämistä koskevien armollisten esitysten johdosta anta-
2600: massaan mietinnössä on ehdottanut. Nämä syyt ovat
2601: saattaneet V aliakunnan yhtymään siihen mielipiteeseen, että
2602: l"ekä leima- että mallasjuomasuostunta olisi myös vuonna
2603: 1914 kannettava sillä ehdolla, että niiden antamat tulot,
2604: sittenkun kannanto- ja tarkastuskustannukset ovat niistä vä-
2605: Budjetin järjestely. 9
2606:
2607: hennetyt, siirretään kulkulaitosrahastoon, niinkuin V alia-
2608: kunnan näistä suostuntaveroista valmistamissa mietinnöissä
2609: lähemmin esitetään.
2610:
2611: Sen sekasorron aikana, joka viime vuosina on valtion
2612: raha-asiain hallinnossa vallinnut, ovat monet sivistystar-
2613: peet joutuneet kärsimään siitä, että Hallitus ei ole suoritta-
2614: nut Eduskunnan niitä varten budjettiin ottamia määrära-
2615: hoja. Syyksi tähän on Hallitus ilmoittanut varo.ien puut-
2616: teen valtiorahastossa, ja tämän todistamiseksi on armo1lisissa
2617: esityksissä esitetty laskelmia, joilla on tahdottu tämä seikka
2618: numeroilla osottaa. Niinpä laskettiin vuoden 1911 valtio-
2619: päiville annetussa armollisessa esityksessä valtiorahaston
2620: ylijäämä vuodeksi 1912, ei suuremmaksi kuin 690 markaksi,
2621: .ia viime vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityk-
2622: sessä merkittiin sanotun rahaston ylijäämä vuodeksi 1913
2623: 22,400 markaksi. Nyt esillä olevassa armollisessa esitykses-
2624: sä on valtiorahaston tulot vuonna 1914 arvioitu ainoastaan
2625: 400 markkaa menoja suuremmiksi. Näin ollen katsoo Hal-
2626: litus muka varojen puutteen vuoksi olleensa pakotettu erot-
2627: tamaan puheena olevat sivistysmenot valtiorahaston meno-
2628: säännöstä.
2629: Valiokunta on edellä esittänyt, että Hallituksella ei
2630: ole oikeutta yksipuolisesti poistaa valtion yleisestä bud-
2631: jetista puheena olevia määrärahoja, jotka kaikkein suu-
2632: rimmalta osalta kuuluvat valtion vakinaisiin menoihin.
2633: Sen ohella on Valiokunta jälleen näyttänyt, ettei ole
2634: oikeudellista perustetta budjettiin merkitä sotilasapumak-
2635: sua Venäjän valtakunnanrahastoon, mikä merkintä juuri
2636: on ollut pääasiallisena syynä siihen, että Hallitus bud-
2637: jettilaskelmistaan on luullut saavansa menettelylleen pe-
2638: rustetta. Tosiasia on kuitenkin, että Hallitukselta ei
2639: edes sotilasapumaksun suorittamisen ohella olisi puuttu-
2640: nut varoja niiden tärkeiden tarpeiden tyydyttämiseen,
2641: jotka viime ~uosina ovat jääneet ilman määrärahoja, vaan
2642: että valtiorahaston tulot vuosina 1910, 1911 ja 1912 olisivat
2643: hyvästi riittäneet kaikkiin näihin tarpeisiin. Vuonna 1910
2644: 10 1913. -V. M.- Esitys N:o 1.
2645:
2646: poisti Hallitus Eduskunnan päättämiä sivistys- y. m. menoja
2647: 1,635,400 markkaa, mutta valtiorahaston tulojen ylijäämä.,
2648: sittenkun kaikki sekä vakinaiset että ylimääräiset menot
2649: ynnä 9,000,000 markan siirto sotilasrahastoon sotilasapu-
2650: maksua varten oli suoritettu, nousi 4,910,000 markkaan.
2651: Vuonna 1911 oli poistettuja määrärahoja 3,025,900 mark-
2652: kaa, mutta valtiorahaston tulojen ylijäämä oli 3,578,000
2653: markkaa. Vuonna 1912 poistettiin Eduskunnan päättämiä
2654: kansansivistys- y. m. menoja noin 8,570,000 markkaa, samal-
2655: la kun valtiorahaston ylijäämä teki noin 4,857,000 markkaa.
2656: Samaan aikaan kuin Hallitus sillä nimenomaan ilmoittamal-
2657: laan perusteella, etteivät valtiorahaston varat muka riitä
2658: Eduskunnan päättämien sivistysmenojen suorittamiseen, on
2659: kieltäytynyt suorittamasta näitä tärkeitä määrärahoja yh-
2660: teensä noin 13,231,000 markan määrään, ovat valtiorahaston
2661: vakinaiset tulot, sittenkun kaikki sen menot, ylimääräisetl:iu
2662: ynnä sotilasapumaksun aiheuttamat suuret siirrot, ovat s~JO
2663: ritetut, antaneet yhteensä 13,345,000 markan ylijäämän,
2664: minkä johdosta valtiorahaston pääoma_Säästö on lisäänt;y·n,vt
2665: 66,754,116 markasta 23 pennistä joulukuun 31 päivänä 1909
2666: noin 80,100,000 markkaan samana päivänä 1912. Mikään
2667: varojen puute ei siis ole estänyt Hallitusta suorittm11:1sta
2668: puheena olevia sivistysmenoja.
2669:
2670: Yllämainitut 13,345,000 markkaa, joilla valtiorahaston
2671: pääomasäästö on vuosina 1910, 1911 ja 1912 kasvanut sen
2672: johdosta, että Hallitus, vaikka onkin käyttänyt Eduskunnan
2673: myöntämän suostunnan kokonaisuudessaan, ei ole Stl(Jrii.tanut
2674: kaikkia Eduskunnan päättämiä menoja, ei niin muodoin ole
2675: muuta kuin suostuntavarain ylijäämää, joka Hallituksen me-
2676: nettelyn johdosta on tullut valtiorahaston hyväksi. Suostunta
2677: ei muodosta, niinkuin Eduskunta on useasti esiintuonut, val-
2678: tion budjetin pakollista osaa, vaan on ainoastaan varalla las-
2679: ketun vajauksen täyttämiseksi, jos sellaista todella syntyy.
2680: Se on niin muodoin kreditiivin luontoinen, jonka korkein
2681: määrä tosin on vahvistettu, mutta josta ei kuitenkaan saa
2682: käyttää enempää kuin todellinen - ja tietysti laillinen -
2683: BudJetin järjestely. 11
2684:
2685: tarve vaatii. Eduskunta on, erittäinkin vuodesta 1909 läh-
2686: tien, valtion budjettia laatiessaan huomauttanut tästä perus-
2687: säännöstä sekä lisäksi joka vuonna eittämättömän selvään
2688: muotoon laadituissa, koko suostunnan perusehdoiksi pan-
2689: nuissa ponsissa varannut suostuntarahastoon vuosittain mah-
2690: dollisesti syntyvän ylijäämän, toisin sanoen sen osan suos-
2691: tunnan suurimmasta määrästä, jota todellisuudessa ei ole tar-
2692: vittu vuotuisiin menoihin. Hallitus on kuitenkin näihin eh-
2693: toihin katsomatta vuosittain liittänyt suostuntavarain yli-
2694: jäämät valtiorahaston n. s. pääomaan, sen sijaan että olisi
2695: lukenut ne suostuntarahaston hyväksi.
2696: Puheenalainen 13,345,000 markan suuruinen saaminen
2697: on niin muodoin aivan erillään siitä, mikä koskee sotilasapu-
2698: maksun laittomuutta ja erinäisten muiden sellaisten meno-
2699: eräin laillisuutta, jotka vastoin Eduskunnan tahtoa tahi sen
2700: mieltä tiedustamatta on pantu rahasääntöön. Sillä ei
2701: myöskään ole yhteyttä Eduskunnan useaan kertaan esittä-
2702: mäin vaatimusten kanssa, että rahasäännön järjestelyyn olisi
2703: käytettävä lisäeriä valtiorahastoon ennen budjettiristiriitaa
2704: kootuista pääomasäästöistä, jonka vaatimuksen Hallitus,
2705: vaikkakin pätevittä syittä, on evännyt ja joka tässä toistai-
2706: seksi sivuutettakoon. Tässä puheena oleva saaminen, joka
2707: on syntynyt, niinkuin valtion tilinpäätökset selvästi osotta-
2708: vat, liikasuostunnasta ja perustuu niihin selviin ehtoihin,
2709: mitkä Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen nimenomaisten
2710: määräysten mukaisesti on pannut suostuntaa myöntäessään,
2711: on kaikin puolin selvä ja riidaton ·sekä jo maksettavaksi lan-
2712: gennut tuloerä.
2713: Eduskunta on niinikään moniaita kertoja ja erittäinkin
2714: vuonna 1912 tarkastaessaan kertomusta valtiovarain tilasta
2715: vuodelta 1910 huomauttanut, vaikka tuloksetta, että on
2716: väärin suostuntavaroilla kartuttaa valtiorahaston paa-
2717: omaa. Hallituksella olisi kuitenkin ollut useita keinoja
2718: Eduskunnan oikeutettujen vaatimusten täyttämiseen. Yk-
2719: sinkertaisinta olisi ollut, että olisi Eduskunnan antaman
2720: ohjeen mukaisesti jätetty kunkin vuoden ylijäämä suos-
2721: tuntarahastoon, eli toisin sanoen, että ehdollisesti myönnet-
2722: 12 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
2723:
2724: tyä suostuntaa ei olisi siirretty, ennenkuin tilinpäätöstä
2725: tehdessä, jolloin lisävarain tarve oli todettavissa. Liika-
2726: suostunnan palauttaminen suostuntarahastoon olisi niin-
2727: ikään tilinpäätöstä tehdessä tai sen valmistuttua ollut vai-
2728: keudetta toimeenpantavissa. Mutta kolmaskin keino olisi
2729: ollut ajateltavissa ja vienyt samaan tulokseen, nimittäin
2730: suostuntaylijäämän siirtäminen Eduskunnalle annettavaan
2731: budjettilaskelmaan. Sillä kun budjetin järjestämiseen ta-
2732: vallisesti tarvitaan lisävaroja suostuntatuloista, tulisi
2733: tuollainen alkava säästö tässäkin tapauksessa välittö-
2734: mästi suostunnan hyväksi. Kun Hallitus ei ole näin mene-
2735: tellyt, täytyy Valiokunnan vaatia, että näiden kolmen vuo-
2736: den suostuntaylijäämät erotetaan valtiorahastosta ja siirre-
2737: tään suostuntarahastoon takaisin.
2738: Valiokunta ei ole katsonut tässä yhteydessä olevan edel-
2739: leen laatiminen jälkilaskuja valtion rahasäännön lähinnä ku-
2740: luneiden vuosien laittomista menoista, joita jälkilaskuja edel-
2741: lisillä valtiopäivillä on tehty ja jotka osottavat, että, jos val-
2742: tiovaroja olisi lain mukaan hoidettu, ei näinä vuosina olisi
2743: ensinkään ollut lisävaroja suostunnoista tarpeen, ja ettei siis
2744: ainoastaan edellä mainitut 13,345,000 markkaa, vaan
2745: todellisuudessa 1910-12 vuoden suostuntain koko summa,
2746: noin 21 miljoonaa markkaa, nyt olisi pitänyt olla Eduskun-
2747: nan käytettävänä- siihen katsomatta minkä verran Hallitus
2748: sen lisäksi on, sekä puheenalaisena aikana että sitä ennen,
2749: laittomasti käyttänyt tämän maan varoja.
2750:
2751: Voidakseen vastata tarkoitustaan, tulee sen laskelman
2752: valtion vakinaisista varoista ja tarpeista, joka Hallituksen
2753: on V. J :n 26 § :n mukaan liitettävä esitykseen varain
2754: hankkimisesta vakinaisten tulojen lisäksi, olla laadittu todel-
2755: listen olojen mukaan ja siis mahdollisimman tarkasti osot-
2756: taa valtion menot ja niiden suorittamiseen käytettävissä ole-
2757: vat varat. Verratessaan asianomaisten vuosien rahasään-
2758: töjä sekä armollisessa esityksessä olleita laskelmia ja Edus-
2759: kunnan hyväksymiä budjetteja toisiinsa on Valiokunta kui-
2760: tenkin havainnut, että lopulliset rahasäännöt melkoisesti
2761: Budjetin ,järjestely. 13
2762:
2763: poikkeavat sekä mainituista laskelmista että Eduskunnan
2764: hyväksymistä budjeteista. Viime vuoden valtiopäivillä
2765: Eduskunta hyväksyi vuodeksi 1913 muuttamatta useimmat
2766: armollisen esityksen laskelmassa olleet määrärahat, mutta
2767: 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa ovat määrät laskelman
2768: useissa ryhmissä korotetut siitä, mitä niitä varten Edus-
2769: kunnalle annettuun laskelmaan oli merkitty. Nyt esillä
2770: olevassa armollisessa esityksessä varojen hankkimisesta vuo-
2771: deksi 1914 on vuoden 1913 täten muutettu rahasääntöehdo-
2772: tus pantu pohjaksi menojen arvioimiselle seuraavaksi vuo-
2773: deksi, samalla kun on perusteltu huomattavimmat menojen
2774: nousut, mitkä vuoden 1914 laskelmassa 1913 vuoden raha-
2775: sääntöehdotukseen verrattuna esiintyvät. Mutta kun vii-
2776: meksi mainitun vuoden ·rahasääntöehdotuksen määrät ovat,
2777: toisinaan huomattavasti, 1912 vuoden valtiopäiville anne-
2778: tussa laskelmassa ja Eduskunnan hyväksymässä budjetissa
2779: olleita suuremmat, eikä näitä lisäyksiä ole edes nyt esillä
2780: olevassa armollisessa esityksessä perusteltu, on selvää, että
2781: tämä vaikeuttaa Eduskunnan toimitettavaa laskelman tar-
2782: kastusta ja tekee sen vaillinaiseksi. Valiokunta ei tosin
2783: tahdo kieltää, että, kun esitiedot Eduskunnalle annettavaa
2784: laskelmaa varten ovat virastojen toimitettavat lähes puolta-
2785: toista vuotta ennen sen vuoden alkua, jota laskelma kos-
2786: kee, saattaa muutamissa suhteissa olla voittamattomia vai-
2787: keuksia saada laskelmaan niin tarkkoja numeroita, että ne
2788: sellaisinaan voitaisiin ottaa lopulliseen rahasääntöön. Siitä
2789: huolimatta on tässä suhteessa pyrittävä entistä suurempaan
2790: täydellisyyteen ja tarkkuuteen, ja milloin on välttämätöntä
2791: Eduskunnalle annetun laskelman ja Eduskunnan hyväksy-
2792: män budjetin määristä poiketa, on syyt siihen seuraaville
2793: valtiopäiville annettavan laskelman yhteydessä selvitettävä,
2794: koska ainoastaan sillä edellytyksellä voivat rahasääntöön
2795: merkityt määrärahat olla lähtökohtana tarkastettaessa las-
2796: kelmaa seuraavaa vuotta varten.
2797: 14 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on Valiokun-
2803: nan ensiksi arvioitava valtion menot vuonna 1914 ja sit-
2804: ten otettava tutkittavakseen, missä määrin vakinaisia
2805: valtiovaroja on näiden menojen suorittamiseen käytettävissä,
2806: sekä tämän tarkastuksen perusteella harkittava, onko tar-
2807: vetta lisävarojen hankkimiseen, ja, jos sellainen tarve on ole-
2808: massa, tehtävä asianmukaiset ehdotukset lisävarojen tarpeen
2809: tyydyttämiseksi.
2810: Menoja arvioidessaan on Valiokunta ottanut huomioon
2811: esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä Eduskunnan mää-
2812: räraha-asioista erikseen tekemät päätökset kuin myöskin
2813: asianomaisista virkakunnista saadut lisätiedot.
2814:
2815:
2816: Vakinaiset menot.
2817: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majes-
2818: teettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omai-
2819: suus.- Tämän pääluokan menojen loppusummaksi merki-
2820: tään armollisen esityksen mukaisesti 374,000 markkaa val-
2821: tiorahastosta ja 56,000 markkaa sotilasrahastosta eli yh-
2822: teensä 430,000 markkaa.
2823:
2824: Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
2825: mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodeksi 1914 las-
2826: kettu kaikkiaan 700,000 markaksi.
2827:
2828: Hallituslaitokset. - Kenraalikuvernöörinvirka. Menot
2829: ,virkamiehistä erityisiä toimia varten kenraalikuvernöörin
2830: luona" olivat vuonna 1908 57,500 markkaa, vuonna 1909
2831: 65,500 markkaa ja ovat vuodesta 1910 alkaen olleet 87,000
2832: BudJetin JärJ~tely. 16
2833:
2834: markkaa vuodessa. Kun kenraalikuvernöörillä on virkatoi-
2835: miensa suorittamisessa apuna enemmän kuin riittävillä työ-
2836: voimalla varustettu kanslia ja kun, niinkuin Eduskunnan hy-
2837: väksymässä Valtiovarainvaliokunnan vuonna 1912 antamassa
2838: mietinnössä, joka koski kertomusta valtiovarain tilasta vuo-
2839: delta 1910, on esitetty, osa näiden virkamiesten palkkauksiin
2840: osotetusta määrärahasta erinäisissä tapauksissa vain muodos-
2841: taa lisän kenraalikuvernöörin käyttövaroihin, ei puheena ole-
2842: van menoerän kohoamista voida katsoa todellisen tarpeen vaa-
2843: timaksi, vaan on se pidettävä nykyisen hallitussuunnan yh-
2844: tenä ilmauksena. - Myöskin kenraalikuvernöörin ja hänen
2845: apulaisensa asuntojen kunnossapito on viime aikoina vaatinut
2846: vuosi vuodelta lisääntyneitä menoja. Kun esillä olevaan tar-
2847: koitukseen tämän pääluokan kohdalla vuonna 1908 käytettiin
2848: 36,150 markkaa ja vuonna 1909 37,500 markkaa, olivat sa-
2849: notut menot vuonna 1910 51,305 markkaa 51 penniä ja
2850: vuonna 1911 59,882 markkaa 29 penniä. Vuodeksi 1913
2851: on rahasääntöehdotukseen otettu tähän tarkoitukseen 52,500
2852: markkaa. Vaikka Valiokunnan mielestä saattaa hyvällä
2853: syyllä panna kyseenalaiseksi, tokko tässä kosketellut mää-
2854: rärahat voidaan katsoa koko määriltään tulevan oikein ja
2855: tarkoituksenmukaisesti käytetyiksi, ei Valiokunta kuiten-
2856: kaan ole ryhtynyt alentamaan puheena olevaa ryhmää var-
2857: ten merkittyä määrää, vaan on ottanut sen laskelmaan ar-
2858: mollisen esityksen mukaisesti 292,000 markaksi.- Keisaril-
2859: linen Senaatti. Vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa ja ar-
2860: mollisen esityksen laskelmassa sisältyy Talousosaston palk-
2861: kauksiin 6, 700 markan suuruinen määräraha erinäisten me-
2862: nojen suorittamiseksi, jotka johtuvat Suomea koskevien n.
2863: k. yleisvaltakunnallisten lakien ja asetusten painosta
2864: julkaisemisesta. Tämäkin meno on nykyisen laitto-
2865: man hallitussuunnan aiheuttama ja samalla ilmauksena
2866: siitä, miten maan rahavaroja käytetään epäoikeutettuihin
2867: tarkoituksiin. Myös Prokuraattorintoimituskunnan viime
2868: vuosina tapahtunut menojen lisäys on epäilemättä osaksi ol-
2869: lut seurauksena siitä perustuslainvastaisesta suunnasta, jota
2870: prokuraattorinviran hoitamisessa nykyään noudatetaan,
2871: mutta Valiokunta, jolla ei ole ollut tilaisuutta yksityiskoh-
2872: 16 1913. -V. M. -Esitys N:o 1.
2873:
2874: taisesti tähän kuuluvia asianhaaroja tutkia, ei kuitenkaan
2875: ole alentanut puheena olevaa määrärahaa. Ryhmän menot
2876: on otettu laskelmaan 2,032,000 markaksi. - V altiosihtee-
2877: rinvirasto. Kun armollisen määräyksen ja Senaatin pää-
2878: töksen mukaan joulukuun 10 päivältä 1906 valtiosihteerin-
2879: virastoon perustetut kahden virkamiehen toimet ovat täyt-
2880: tämättä, on ryhmän määräraha vähennetty näiden virko-
2881: jen palkkioita vastaavalla summalla, yhteensä 50,000
2882: markalla, ja merkitty laskelmaan 375,000 markaksi. -
2883: Kenraalikuvernöörinkanslia. Vuoden 1912 valtiopäivillä
2884: otti Eduskunta laskelmaan tämän ryhmän menot vuodeksi
2885: 1913 armollisen esityksen mukaan 372,000 markaksi, mutta
2886: vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa ovat ne merkityt
2887: 387,700 markaksi ja armollisessa esityksessä vuodeksi 1914
2888: ehdotettu 388,000 markaksi. Valtiovarainvaliokunta on en-
2889: nen mainitussa vuoden 1912 Valtiopäivillä valtiovarain
2890: tilasta vuonna 1910 antamassaan mietinnössä lausunut, että
2891: kun kenraalikuvernöörinviran hoito viime vuosina on yhä
2892: enemmän käynyt suuntaan, joka on ristiriidassa kenraaliku-
2893: vernöörille vuonna 1812 vahvistetun johtosäännön ja nii-
2894: den periaatteiden kanssa, joita perustuslaillisesti halli-
2895: tun maan korkeimman virkamiehen tulee noudattaa, ei
2896: niitä suuria määrärahoja, joita kenraalikuvernöörinvirka
2897: ja kenraalikuvernöörinkanslia viime vuosina ovat vaati-
2898: neet, käy katsominen maan hyödyksi ja parhaaksi käy-
2899: tetyiksi. Niin pian kuin säännölliset olot ovat pääs-
2900: seet maan hallituksessa valtaan, onkin epäilemättä ha-
2901: vaittava välttämättömäksi perinpohjin uudestaan järjestää
2902: sanottu kanslia, jonka tehtävät, jos niitä hoitavat pätevät
2903: suomalaiset miehet, varmaankaan eivät vaadi palkkaamaan
2904: niin lukuisaa henkilökuntaa kuin nykyään. Valiokunta,
2905: joka laskelmaansa on ottanut kenraalikuvernöörinkansliaa
2906: varten armollisessa esityksessä olevan määrän, katsoo velvol-
2907: lisuudekseen uudistaa tämän lausunnon ja sen ohella jälleen
2908: vakavasti kääntää huomion tämän viraston aiheuttamaan
2909: menojen tarpeettomaan kasvamiseen. - Pääluokan menojen
2910: kokonaissumma on 3,087,000 markkaa.
2911: Budjetin järjestely. 17
2912:
2913: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
2914: hallinnonhaarat. Kuritushuoneet ja työvankilat.
2915: Vankeinhoidon aiheuttamat menot ovat viime aikoina vuosi
2916: vuodelta lisääntyneet. Kuritushuoneita ja työvankiloita
2917: varten oli vuoden 1912 valtiopäiville annetussa laskel-
2918: massa merkitty vuodeksi 1913 kaikkiaan 1,750,000
2919: markan määräraha, mutta Eduskunta korotti sen, mainitse-
2920: mistaan syistä, 1,780,000 markkaan. Vuoden 1913 raha-
2921: sääntöehdotuksessa on määräraha vielä korotettu 1,840,300
2922: markkaan ja vuodeksi 1914 on armollisen esityksen laske1-
2923: maan merkitty 1,873,000 markkaa. Määrärahojen korotta-
2924: misen vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on aiheuttanut,
2925: paitsi asetuksenmukaisia virka- ja palvelusmiesten palkkion-
2926: korotuksia, vankien lukumäärän melkoinen lisääntyminen,
2927: joka muun muassa vaatii asettamaan ylimääräistä palvelus-
2928: kuntaa, ja elintarpeiden hintojen viimeaikainen kohoaminen
2929: sekä myös se seikka, että kuluvan vuoden alusta on kuri-
2930: tushuoneissa ja vankiloissa otettu käytäntöön uusi ruoka-
2931: järjestys. Valiokunta on laskelmaan merkinnyt armollisessa
2932: esityksessä ehdotetun määrän 1,873,000 markkaa. - Lää-
2933: nin- ja kihlakunnanvankilat. Vuoden 1912 valtiopäivillä
2934: laski Eduskunta nämä menot 1,232,000 markaksi, joka
2935: määrä oli 30,000 markkaa suurempi, kuin miksi ne armolli-
2936: sessa esityksessä olevassa laskelmassa oli merkitty, mutta
2937: 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa on ne korotettu
2938: 1,258,300 markkaan ja vuodeksi 1914 arvioitu 1,298,000
2939: markaksi. Samat syyt, kuin edellisessä, ovat aiheuttaneet
2940: menojen kasvamisen tässäkin ryhmässä. Erityisesti mai-
2941: nittakoon, että vankien lukumäärän lisääntyminen on tehnyt
2942: välttämättömäksi perustaa Helsingin lääninvankilaan
2943: vuokrahuoneistoon sijoitetun lisäosaston, jota varten vuo-
2944: deksi 1913 on rahasääntöehdotukseen otettu 22,000 markan
2945: määräraha. - Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitokset.
2946: Myöskin tämän ryhmän menot ovat huomattavasti nousseet.
2947: Eduskunta merkitsi vuoden 1912 valtiopäivillä laskelmaan
2948: vuodeksi 1913 armollisen esityksen mukaan 421,000 markkaa,
2949: mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on menot otettu
2950: 2
2951: 18 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
2952:
2953: 4 71,000 markaksi. Suurimman lisäyksen on aiheuttanut mää-
2954: räraha Ihantalan väliaikaista kasvatuslaitosta varten, jonka
2955: perustamisesta kuluvan vuoden aikana saman nimiselle, tilat-
2956: toman väestön lainarahaston varoilla ostetulle ja nykyään
2957: käyttämättömänä olevalle, Viipurin pitäjässä sijaitsevalle
2958: tilalle Senaatti on päättänyt tehdä alamaisen esityksen, koska
2959: laitokset pakkokasvatukseen tuomittuja alaikäisiä miespuolisia
2960: lainrikkojia varten ovat ylen täynnä ja uusi tällainen laitos
2961: sen vuoksi on välttämättömän tarpeellinen. Ehdotettu lisäys
2962: 12,000 markkaa vuodeksi 19J4 aiheutuu, kuten armollisessa
2963: esityksessä mainitaan, osaksi siitä, että sanottu laitos tulee
2964: olemaan koko vuoden 1914 toiminnassa, osaksi ruuanpito-
2965: menojen kohoamisesta. Valiokunta on ryhmää varten las-
2966: kelmaan merkinnyt esityksen määrän, 483,000 markkaa.
2967: -Muita vankeinhoidon menoja. Tämän ryhmän menot laski
2968: Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä vuodeksi 1913 armol-
2969: lisen esityksen laskelman mukaan 234,000 markaksi, mutta
2970: vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu 27 5,800
2971: markaksi ja vuodeksi 1914 ehdotettu 276,000 markaksi.
2972: Lisäys kohdistuu määrärahaan uusien ylimääräisten virka-
2973: miesten asettamiseksi, mikä on käynyt tarpeelliseksi van-
2974: kien luvun suuren lisääntymisen vuoksi, sekä vanginkulje-
2975: tuskustannuksiin, jota paitsi vuoden 1913 rahasääntöehdo-
2976: tukseen on otettu 24,600 markan määräraha vankisiirtolaita
2977: varten. Kun vankeinhoidolliselta kannalta olisi suotavaa,
2978: että pitempiaikaiseen vapausrangaistukseen tuomitut vangit,
2979: jotka ennen vankilaan tuloaan ovat työskennelleet maan-
2980: viljelyksessä, voitaisiin pitää toimessa vankilain ulkopuo-
2981: lella, etenkin maanviljelys- ja suonvil.ielystöissä, ja kun
2982: myös vankien työvoimaa siten saatettaisiin parhaiten käyt-
2983: tää yleiseksi hyödyksi, on Senaatti päättänyt esittää myön-
2984: nettäväksi määrärahan tähän tarkoitukseen. Mikäli Valio-
2985: kunnan tietoon on tullut, on tällaisten laitosten suunnitelma
2986: paraikaa valmistelun alaisena ja aikomus on aluksi ryhtyä
2987: suunnitelmaa toteuttamaan siinä määrässä kuin tarpeellisen
2988: kokemuksen saaminen vaatii. Valiokunta on ottanut tämän,
2989: samoinkuin esillä olevan pääluokan muidenkin ryhmien mää-
2990: Budjetin järjestely. 19
2991:
2992: rärahat, laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti; Ja on
2993: pääluokan loppusumma siis 5,837,000 markkaa.
2994:
2995: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
2996: Lääninhallitukset. Tätä tarkoitusta varten otti Eduskunta
2997: vuoden 1912 valtiopäivillä vuodeksi 1913 laskelmaan armol-
2998: lisen esityksen mukaisesti 1,306,000 markkaa, joka oli pyö-
2999: ristettynä sama määrä kuin vuoden 1912 rahasääntöön oli
3000: merkitty. Vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on määrä
3001: kuitenkin korotettu 1,373,165 markaksi ja vuodeksi 1914 eh-
3002: dotetaan sama määrä pyöristettynä 1,374,000 markaksi. Li-
3003: säys, 68,000 markkaa vuoteen 1912 verraten, on aiheutunut
3004: etupäässä määrärahan korottamisesta ylimääräisten apulais-
3005: ten palkkaamiseksi, mikä on katsottu tarpeelliseksi, koska
3006: lääninhallituksissa vireillepantujen asiain luku on vuosi vuo-
3007: delta noussut. Valiokunta on ottanut ehdotetun määrän las-
3008: kelmaan. - Kihlakuntain hallinto. Vuoden 1912 rahasään-
3009: töön oli tätä tarkoitusta varten otettu 2,4 76,300 markkaa ja
3010: vuoden 1912 valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
3011: oli merkitty mainittu määrä vuonna 1913 korotettavaksi
3012: 2,527,000 markaksi osittain maaseutujen poliisikonstaape-
3013: lien palkkaetujen parantamiseksi, osittain vakinaisten ja yli-
3014: määräisten poliisimiesten lisäämiseksi. Koska puheena ole-
3015: vaa tarvetta ei ollut armollisessa esityksessä lähemmin pe-
3016: rusteltu, niin Eduskunta, siihenkin nähden, ettei kunnollista
3017: poliisilaitosta voida saada yksinomaan palkkaetujen paran-
3018: tamisella ja poliisimiesten lisäämisellä, alensi sanotun mää-
3019: rärahan 2,497,000 markaksi. Vuoden 1913 rahasääntöehdo-
3020: tukseen on tähän tarkoitukseen kuitenkin otettu 2,517,100
3021: markkaa ja vuodeksi 1914 ehdotetaan armollisessa esityk-
3022: sessä 2,550,000 markkaa. Lisäys 32,900 markkaa ilmoite-
3023: taan, samoinkuin edellisen vuoden korotettu määräraha, tar-
3024: vittavan maalaiskonstaapelien palkkaetujen parantamiseen
3025: ja osittain poliisimiesten lisäämiseen. V aliakunta tahtoo
3026: tässä kohden viitata Eduskunnan ylläkerrottuun lausuntoon,
3027: mutta koska Valiokunnan ei ole ollut mahdollista punnita,
3028: missä määrässä uusien maalaispoliisien asettaminen on todel-
3029: 20 1913. -- V. M. - Esitys N:o 1.
3030:
3031: lisen tarpeen vaatima, ei Valiokunta ole katsonut voivansa
3032: alentaa armollisessa esityksessä ehdotettua määrärahaa, vaan
3033: on ottanut sen sellaisenaan laskelmaan.
3034: Ka,upunkien poliisilaitokset. Vuoden 1912 valtiopäivillä
3035: Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä oli vuo-
3036: deksi 1913 merkitty kaupunkien poliisilaitosten menoja var-
3037: ten 3,667,000 markkaa, mutta Eduskunta katsoi 3,400,000
3038: markan suuruisen määrärahan tähän tarkoitukseen riittä-
3039: vän. Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on määräraha
3040: kuitenkin otettu 3,837,520 markaksi, johtuen tämä
3041: huomattava korotus etupäässä siitä, että vuoden 1912 raha-
3042: saannossa oleva 1,800,000 markan suuruinen määräraha
3043: kaupunkien poliisivoiman vahvistamiseksi on korotettu
3044: 1,970,000 markkaan, minkä korotuksen valtiovarain tilan
3045: on katsottu sallivan. Vuodeksi 1914 on armollisen esityk-
3046: sen laskelmaan merkitty 3,860,000 markkaa, eli 22,480 mar-
3047: kan lisäys, koska on nostettu kysymys uusien menosääntö-
3048: jen vahvistamisesta muutamien pienenpuoleisten kaupunkien
3049: poliisilaitoksille. Kaupunkien poliisilaitosten aiheuttamien
3050: menojen yhtämittainen lisääntyminen on huolestuttava il-
3051: miö, johon on vakavasti käännettävä huomiota. On täysi
3052: syy epäillä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri viranomaiset
3053: tekevät milloin minkin kaupungin poliisivoiman vahvista-
3054: miseksi, ole aiheettomia ja yleisen järjestyksen valvonnan
3055: vuoksi tarpeettomia. Poliisihoidon kannalta olisi ensi si-
3056: jassa huolehdittava siitä, että poliisikunta sekä päällystöön
3057: että miehistöön nähden on kunnollinen ja nauttii väestön
3058: luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytetä järjestyksen
3059: ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin. Poliisilaitoksissa
3060: ilmaantuvia puutteita ei voida yksinomaan poliisien luku-
3061: määrän lisäämisellä poistaa.
3062: Valiokunnalla on ollut nähtävänä asiakirjoja, jotka
3063: ovat syntyneet käsiteltäessä kysymystä poliisivoiman lisää-
3064: misestä Tampereen kaupungissa ja jotka antavat valaisevan
3065: kuvan poliisiviranomaisten pyrkimyksestä poliisivoiman li-
3066: säämiseksi ja sen ohella sisältävät ehdotuksia poliisihoidon
3067: Budjetin Järjestely.
3068:
3069: helpottamiseksi ja sen aiheuttamien menojen vähentämiseksi.
3070: Näistä asiakirjoista käy ilmi, että Tampereen poliisilaitok-
3071: seen vuonna 1902 kuului 67 miestä, joka määrä vuonna 1904,
3072: lisättiin 107 :ksi. Vuonna 1906 otettiin lisäksi 30 ylimääräistä
3073: konstaapelia, joten miehistön lukumäärä nousi 137 mieheen.
3074: Sittemmin vähennettiin miehistöä vuosina 1908-1910
3075: 125 :een, mutta lisättiin vuonna 1911 jälleen 131 :een.
3076: Vaikka poliisivoima siten oli lähes kaksi kertaa niin suuri
3077: kuin vuonna 1902, ja vaikka sitä jo vuosina 1908-1910
3078: oli katsottu voitavan vähentää, ehdotti v. t. poliisimestari
3079: vuoden 1911 lopussa sen lisäämistä ei vähemmällä kuin
3080: 45 miehellä, jonka ohella esitettiin kolmen ylemmän vi-
3081: ran perustamista. Laitoksen V$tkinainen menosääntö tu-
3082: lisi tämän ehdotuksen mukaan nousemaan 188,430 mar-
3083: kasta 3 3 7, 00 5 markkaan, joten lisäys tekisi 78 %. Tä-
3084: män ehdotuksen ,johdosta antamassaan lausunnossa huo-
3085: mauttivat kaupungin valtuusmiehet, että kun kaupungin
3086: väkiluku oli vuodesta 1902 vuoteen 19lllisääntynyt kirkon-
3087: kirjojen mukaan 20 % ja henkikirjojen mukaan 11 %, mutta
3088: poliisivoimaa oli samana aikana lisätty 95 %, oli jo vii-
3089: meksi mainittu lisäys ollut väkilukuun verrattuna suh-
3090: teettoman suuri. Mitä taas tuli olosuhteiden muuttumi-
3091: seen kaupungissa, oli se käynyt siihen suuntaan, että sen
3092: pitäisi aiheuttaa ennemmin poliisivoiman vähentämistä, ku-
3093: ten .io oli tapahtunutkin, kuin sen lisäämistä. Se rauhat-
3094: tomuus, joka suurlakon jälkeen oli vallinnut ja joka vuonna
3095: 1906 oli aiheuttanut poliisivoiman lisäämisen ylimääräisillä
3096: konstaapeleilla, oli kadonnut. Väkijuomain myyntiin ja an-
3097: niskeluun oli tehty suuria rajoituksia. Seurauksena näistä
3098: muuttuneista olosuhteista oli ollut, että viimeiset vuodet
3099: kaupungissa olivat ,järjestyksen pitoon nähden kuluneet
3100: sangen rauhallisesti", kuten poliisilaitoksen omissa, läänin
3101: kuvernöörille antamissa vuosikertomuksissa nimenomaan oli
3102: sanottu. Tämän vahvisti myös poliisilaitoksen laatima ti-
3103: lasto rikollisuudesta, josta nähtiin, että ilmiantojen, ilmi-
3104: annettujen sekä juopumuksesta ja muista syistä pidätetty-
3105: jen henkilöiden .ia oikeuksiin lykättyjen rikosasioiden luku-
3106: 22 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3107:
3108: määrä viime vuosina oli ollut melkoista pienempi kuin esim.
3109: vuosina 1903, 1904 ja 1905, jolloin poliisivoima kuitenkin oli
3110: ollut paljoa pienempi kuin nyt. Kaupunginvaltuuston mie-
3111: lestä ei näistä tosiseikoista voinut tulla muuhun käsityk-
3112: seen, kuin että poliisivoiman lisääminen nyt jälleen olisi
3113: aivan tarpeeton ja että jo vuosina 1908-1910 alulle pantu
3114: poliisivoiman vähentäminen oli aivan paikallaan. Tä-
3115: hän mielipiteeseen yhtyi myöskin kaupungin kunnallis-
3116: pormestari, joka sen lisäksi huomautti, että kaupungissa
3117: löytyi joukko, luvultaan noin 50, pahantapaista nuorukais-
3118: ta, jotka antoivat poliisil.le suhteettoman paljon työtä, mutta
3119: joiden parantamiseksi poliisivoiman lisäämisestä ei olisi
3120: mitään hyötyä, vaan olisi heihin nähden ryhdyttävä muihin
3121: keinoihin. Olisi perustettava kasvatuslaitos, jossa tällaisia
3122: nuorenpuoleisia pahantapaisia rikollisia kasvatettaisiin ja
3123: pakotettaisiin tottumaan työhön. Tätä ehdotusta päätti
3124: valtuusto kaikin puolin kannattaa. Ylläoleva selonteko
3125: osottaa, että Hallituksen on sy;ytä suurella varovaisuudella
3126: käsitellä poliisivoiman lisäämistä koskevia vaatimuksia.
3127: Suotavaa olisi myös, että edellä esitetty Tampereen valtuus-
3128: ton omaksuma ehdotus, joka on saatettu asianomaisten tie-
3129: toon, samoinkuin mahdolliset muut poliisihoidon aiheutta-
3130: mien menojen alentamista tarkoittavat toimenpiteet, otettai-
3131: siin Hallituksessa harkittaviksi, ja sen jälkeen ryhdyttäisiin
3132: sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, joi-
3133: hin asia saattaa antaa aihetta.
3134: Kaiken tämän vuoksi ja kun armollisessa esityksessä ei
3135: ole perusteltu sitä ryhmän menojen melkoista korotusta, joka
3136: vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa esiintyy, eikä sekään
3137: perustelu, joka armollisessa esityksessä on vuodeksi 1914
3138: merkitystä 22,480 markan lisäyksestä, ole tyydyttävä, on
3139: Valiokunta laskelmaansa ottanut esillä olevaan tarkoitukseen
3140: vuodeksi 1914 3,4-00,000 markkaa eli saman määrän, minkä
3141: Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä merkitsi laskelmaansa
3142: vuodeksi 1913.
3143: Lääkärinhoito maalla. Armollisessa esityksessä on val-
3144: tiorahaston laskelmaan otettu määrärahoja valtioavun anta-
3145: Budjetin järjestely. 23
3146:
3147: miseksi kunnanlääkärien paikkaamista varten ainoastaan
3148: sikäli kuin sellaisia apurahoja .io on asianomaisille vakuu-
3149: tettu 1914 vuoden tammikuun 1 päivän jälkeiseksi ajaksi.
3150: Kaikki muut tähän tarkoitukseen tarvittavat määrärahat on
3151: armollisessa esityksessä merkitty suostuntarahastosta suori-
3152: tettaviksi. Tähän tarvittaisiin, paitsi niitä 210,000 markkaa,
3153: jotka on merkitty suostuntarahastosta vuonna 1913 mak-
3154: settaviksi, 24,100 markan suuruinen lisämääräraha niille
3155: kunnanlääkäripiireille, joiden aikaisemmin myönnetyt apu-
3156: rahat muuten tulisivat lakkaamaan, jonka ohessa osaksi uu-
3157: sien apurahain antamiseen, osaksi vanhain lisäämiseen
3158: olisi tarpeen 25,900 markkaa. Suostuntarahaston budjetti-
3159: ehdotukseen on vuodeksi 1914 sen vuoksi merkitty puheen-
3160: alaista tarkoitusta varten 260,000 markkaa. Tämä määrä-
3161: raha kuuluu niihin, joista Hallitus armollisen esityksen 2
3162: sivulla lausuu, ettei niitä valtiorahaston tilaan nähden mis-
3163: sään tapauksessa vuodeksi 1914 panna valtiorahaston mak-
3164: settavaksi. Jonakin puolustuksena kunnanlääkärien palk-
3165: kausmäärärahan suurimman osan poistamiseen valtiorahas-
3166: tosta suoritettavien menojen joukosta lausutaan armollisessa
3167: esityksessä se luottamus, että kunnat kaiketi voivat yksin
3168: palkata lääkärit, ellei Eduskunta myönnä siihen _tarpeellisia
3169: varoJa.
3170: Valiokunta on jo edellä torjunut sen Suomen lakeihin
3171: perustumattoman, valtiobudjetin kahtiajakoa tarkoittavan
3172: käsityksen, joka Hallituksen esityksessä esiintyy. Mutta ei
3173: myöskään se armollisessa esityksessä esiintuotu katsanto-
3174: kanta, että kunnanlääkärilaitos olisi katsottava sellaiseksi
3175: yksinomaan kuunailiseksi laitokseksi, jonka menot voidaan
3176: siirtää kunnan yksinään kannettavaksi, ole oikea. Kun-
3177: nanlääkärilaitos on päinvastoin muodostunut välttämättö-
3178: mäksi renkaaksi maan terveydenhoito-orgaanien joukossa.
3179: Tämän laitoksen pohjalla on sairaan- ja terveydenhoito
3180: maassa viime vuosina kehittynyt; ja sen varaan ovat
3181: kaikki parannus- ja uudistussuunnitelmat rakennetut. Näin
3182: ollen puheena olevat menot kuuluvat niihin, joita valtion
3183: tulee tehtäviinsä pystyvän lääkintövirkakunnan ylläpitämi-
3184: seksi suorittaa. Se menettely, jota Hallitus viime vuosina
3185: 24 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
3186:
3187: on noudattanut, se kun on kieltäytynyt myöntämästä apu-
3188: rahoja uusien kunnanlääkäritoimien perustamiseksi, vieläpä
3189: uudistamasta apurahoja sellaisillekin kunnille, jotka aikai-
3190: semmin ovat niitä nauttineet, on aikaansaanut kehityksen
3191: seisahdusta ja taantumista sekä suurta häiriötä maan sai-
3192: raan- ja terveydenhoidon alalla, ja tällainen menettely on
3193: ristiriidassa niiden vaatimusten kanssa, joita Hallituksen
3194: toiminnalle tässä kohden on asetettava. Valiokunta ei sen-
3195: vuoksi ole voinut hyväksyä armollisessa esityksessä esiinty-
3196: vää mielipidettä, vaan on merkinnyt mainitun määrän,
3197: 260,000 markkaa, laskelman tähän ryhmään, johon se asial-
3198: lisesti kuuluu, joten ryhmän loppusumma on noussut
3199: 705,000 markkaan.
3200: Muita lääkintölaUoksen menoja. Valiokunta on tämän
3201: ryhmän menojen joukkoon merkinnyt armollisen esityksen
3202: siv. 3 ja 4 mainitun 400,000 markan suuruisen määrärahan
3203: tuberkuloosjn vastustamiseksi, jaettavaksi tasan Tuberku-
3204: loosin vastustamisyhdistykselle ja Keräystoimikunnalle vä-
3205: hävaraisten keuhkotautisten hyväksi, joten ryhmän menojen
3206: loppusumma on 1,112,000 markkaa. - Painoasiain ylihalli-
3207: tus ja painoasiamiehet. Viitaten siihen, mitä jo useilla val-
3208: tiopäivillä on huomautettu tämän laitoksen tarpeettomuu-
3209: desta, sen jälkeen kuin painovapaus elokuun 20 päivänä 1906
3210: annetulla lailla on säädetty, ei Valiokunta, vaikkakaan
3211: ei ole puheenalaista tarvetta tunnustanut oikeutetuksi, kui-
3212: tenkaan ole määrärahaa poistanut, vaan on laskelmaan mer-
3213: kinnyt määrärahoja armollisen esityksen mukaisesti 156,000
3214: markkaa. - V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen ylläpitä-
3215: minen. Kun Eduskunta, käsiteltyään tehdyn anomusehdo-
3216: tuksen, on päättänyt anoa, että vuodesta 1914 alkaen myön-
3217: nettäisiin 2,000 markan vuotuinen määräraha käytettäväksi
3218: anomuksessa esitetyllä tavalla matka-apurahoiksi maan
3219: pakko- ja suojeluskasvatuslaitosten johtajille ja opetta-
3220: jille, sekä että vuodeksi 1914 myönnettäisiin 5,000 markan
3221: suuruinen määräraha kurssien toimeenpanemiseen samojen
3222: laitosten katsastajia ja hoitajia varten, on V aliakunta korot-
3223: tanut tämän ryhmän määrärahan 7,000 markalla ja laskel-
3224: Budjetin Järjestely. 26
3225:
3226: maan ottanut sen 207,000 markaksi. - Erinäisiä määrära-
3227: hoja. Valiokunta on tähän ryhmään ottanut armollisen esi-
3228: tyksen siv. 3 ja 4 mainitun 50,000 markan suuruisen mää-
3229: rärahan siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingissä ja
3230: muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa, joka määrä-
3231: raha 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa on merkitty vii-
3232: denteen pääluokkaan Sivilitoimituskuntaan kohdistuvien
3233: hallinnonhaarojen määrärahojen joukkoon. Eduskunta on
3234: jo 1910 vuoden valtiopäivillä anonut tällaisen määrärahan
3235: myöntämistä, ja merkinnyt sen budjettilaskelmiinsa, mutta
3236: Hallitus on ottanut sen vasta vuodeksi 1913 rahasääntöehdo-
3237: tukseen. Ryhmän määrärahat ovat siis 259,000 markkaa.
3238: - Muut pääluokan menot otetaan esityksen arvion mukaan,
3239: joten pääluokan loppusumma on 15,007,000 markkaa.
3240:
3241: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
3242: haarat. - Muita tullilaitoksen menoja. Viime vuoden val-
3243: tiopäivillä arvioi Eduskunta nämä menot, joihin vuoden
3244: 1912 rahasäännössä oli merkitty 1,017,300 markkaa,
3245: 1,068,000 markaksi, mutta 1913 vuoden rahasääntöehdotuk-
3246: seen on ne otettu 1,117,800 markaksi ja vuodeksi 1914 eh-
3247: dotetaan 1,238,000 markaksi. Vuoden 1913 lisäys on ai-
3248: heutunut pääasiallisesti määrärahojen korottamisesta yli-
3249: mää~äisen palveluskunnan vahvistamiseksi sekä ylimääräi-
3250: sen vahtihenkilökunnan palkkaamiseksi Ruotsia vastaan
3251: olevalle valtakunnan rajalle. , Vuodeksi 1914 ehdotettua
3252: korotusta, 120,000 markkaa, on perusteltu sillä, että työ
3253: maan meritullikamareissa, etenkin suuremmissa, vuosi vuo-
3254: delta lisääntyy ja vaatii työvoimain vahvistamista. Valio-
3255: kunta on merkinnyt ryhmän menot laskelmaansa armolli-
3256: sen esityksen mukaisesti 1,238,000 markaksi. - Leima-
3257: konttori. Valiokunnan toimittama arvio valtion menoista ja
3258: tuloista vuonna 1914 on tosin johtanut siihen tulokseen,
3259: että valtion vakinaiset varat sanottuna vuonna riittävät
3260: valtion yleiseen budjettiin otettavien menojen suorittami-
3261: seen, ja ettei sen vuoksi ole tarpeen myöntää suostuntaa
3262: näitä meno.ia varten. Koska Valiokunnan mielestä, niin
3263: 26 1913. - V. M. - Esitys N:o l.
3264:
3265: kuin edellä siv. 8-9 on esitetty, kuitenkin on syytä myöskin
3266: vuonna 1914 kantaa sekä leima- että mallasjuomasuostunta,
3267: käytettäväksi kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi, on Valio-
3268: kunta tähän menoryhmään ottanut 180,000 markkaa kan-
3269: nanto- ja tarkastuskustannuksia leimasuostunnasta, jonka ve-
3270: ron suorittamisesta vuonna 1914 V aliakunta sitä koskevan
3271: armollisen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä on
3272: tehnyt ehdotukset.
3273: Erinäisiä määrärahoja. Vuodesta 1903 alkaen aina ku-
3274: luvaan vuoteen asti on Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
3275: Osakeyhtiö nauttinut vuotuista 20,000 markan suuruista
3276: apurahaa, joka on ollut merkittynä tämän ryhmän menojen
3277: jc:ukkoon. Kun aika, joksi tämä apuraha alkuaan myön-
3278: nettiin, viime vuoden lopussa meni umpeen, on Senaatti,
3279: mikäli V aliakunnan tietoon on tullut, päättänyt ehdottaa
3280: tämän apurahan aleunettavaksi puoleen määräänsä, 10,000
3281: markkaan vuodessa, ja nautittavaksi edelleen 5 vuoden ai-
3282: kana. Tämän johdosta on esillä olevan ryhmän määrärahat,
3283: jotka Eduskunta viime valtiopäivillä otti laskelmaansa
3284: 4 7,000 markaksi, vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa alen-
3285: nettu 36,994 markaksi 80 penniksi ja vuodeksi 1914 ehdo-
3286: tettu samansuuruiseksi, pyöristettynä 3 7,000 markaksi. Va-
3287: liokunta ei ole saanut tietoa siitä, mitkä syyt ovat saatta-
3288: neet Senaatin ehdottamaan Keskuslainarahaston tähän asti
3289: nauttiman vuotuisen apurahan alentamista. Tämän luottolai-
3290: toksen tarkoituksena on harjoittaa lainausliikettä osuuskasso-
3291: jen välityksellä, tyydyttääkseen etupäässä pienten maanvil-
3292: jelijäin luotan tarvetta mahdollisimman edullisilla ehdoilla;
3293: kaikkein suurimmalta osalta on laitoksen toiminta kohdis-
3294: tunut pienviljelijäin liikeluotan tyydyttämiseen. Suurin osa
3295: lainoista, joita osuuskassat Keskuslainarahastolta lainaa-
3296: mistaan varoista jäsenilleen myöntävät, ja joiden lukumäärä
3297: .io vuonna 1911 oli yli 18,000, on käytetty uutisviljelyk-
3298: siin, maanparannuksiin ja ammattitarvikkeiden s. o. lannoi-
3299: tusaineiden, siementen, rehutavarain sekä työaseitten ja ko-
3300: neitten ostoon, siis suoranaisesti tuottaviin tarkoituksiin.
3301: Keskuslainarahaston julkaisema tilasto osottaa, että siitä
3302: Budjetin järjestely. 27
3303:
3304: luottoa nauttineiden osuuskassojen jäsenten taksoitetut tulot
3305: tekivät vuonna 1912 keskimäärin ainoastaan 819 markkaa
3306: jäsentä kohti, joten osallisiksi laitoksen välittämistä lainoista
3307: ovat päässeet etupäässä pienviljelijät. Huomattava on myös,
3308: että toiminta tilattoman väestön asuttamiseksi vaatii, joh-
3309: taakseen tarkoitettuun tulokseen, että on pidetty huolta riit-
3310: tävän liikeluotan hankkimisesta pienviljelijöille osuuskasso-
3311: jen välityksellä. Puheena olevan yrityksen avustaminen val-
3312: tion puolelta on sen vuoksi paikallaan, samoinkuin valtio
3313: useissa muissa Euroopan maissa on runsaasti samantapaisia
3314: laitoksia tukenut. Kun Keskuslainarahaston tähän asti naut-
3315: tima 20,000 markan apuraha ei ole ollut tarpeettoman suuri,
3316: eikä sen vähentämiseen ole perusteellista syytä, on Valio-
3317: kunta korottanut tämän ryhmän määrärahat 10,000 markalla
3318: eli 47,000 markkaan.- Muut ryhmän menot otetaan armol-
3319: lisen esityksen mukaisesti, joten pääluokan lopiJusumma on
3320: 4,053,000 markkaa.
3321:
3322: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
3323: - Revisionikonttori. Tähän ryhmään on lisättävä sotilas-
3324: rahastosta maksettava oikaisuprosentti 500 markkaa sekä
3325: suostunta- ja sotilashuonerahastoista menevät samanlaiset
3326: menot 200 ja 100 markkaa, joten ryhmän menot ovat yh-
3327: teensä 97,800 markkaa. - Muita metsänhoitolaitoksen me-
3328: noja. Tämän ryhmän menot ovat vuosi vuodelta melkoisesti
3329: lisääntyneet. Niinpä tähän kuuluvalla momentilla ,Erinäi-
3330: siä metsähallinnon menoja" (nykyinen 7 P. L. II: 9) olevat
3331: määrärahat olivat täysin tuhatluvuin vuonna 1909 kaikkiaan
3332: 882,000 markkaa, vuonna 1910 1,092,000 markkaa ja vuonna
3333: 1911 1,570,000 markkaa sekä vuonna 1912, saatujen ennak-
3334: kotietojen mukaan, 1,768,000 markkaa. Tämän melkoisen
3335: kohoamisen on aiheuttanut yhä lisääntynyt hakkuu kruunun-
3336: metsissä, osaksi myös varsinaiset metsänhoitotyöt, teiden ja
3337: siltojen y. m. s. ylläpito ja teko sekä vesiperäisten maiden
3338: kuivatus. Kun viime mainittujen töiden aiheuttamien me-
3339: nojen lisääntyminen on yhteydessä järkiperäisemmän talou-
3340: den toimeenpanemisen kanssa kruununmetsien hoidossa, ei
3341: 28 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3342:
3343: niiden nopea kasvaminen, sikäli kuin kyseessä olevat työt
3344: tulevat tarkoituksenmukaisesti suoritetuiksi, aiheuta Valio-
3345: kunnan puolelta huomautusta. Päinvastoin on Valiokunta
3346: sitä mieltä, että näihin töihin, erittäinkin vesiperäisten mai-
3347: den kuivattamiseen, olisi kiinnitettävä melkoista suurempaa
3348: huomiota. Valiokunnan saamien tietojen mukaan ovat alla-
3349: luetellut työt vaatineet määrärahoja, jotka tilitetään yllä-
3350: mainitulla momentilla, seuraavat määrät:
3351:
3352: V. 1909. V. 1912.
3353: Smk. Smk.
3354: Leimaaminen ja puiden merkit-
3355: seminen ................. . 73,900:- 130,000:-
3356: Hakkuun valvonta ........... . 84,700:-- 154,500:-
3357: Metsähallinnon puolesta toimi-
3358: tettavat hakkaukset ....... . 148,400:- 282,500:-
3359: Metsän arvioiminen ja metsän
3360: järjestely ............... . 214,900:- 339,900:-
3361: Teitten, polkujen ja siltain yllä-
3362: pito ja teko ............. . 40,400:- 113,200:-
3363: V esiperäisten maiden kuivatta-
3364: minen ................... . 25,100:- 169,100:-
3365:
3366:
3367: Vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on menot puheena
3368: olevalla momentilla otettu 1, 700,000 markaksi, ja armolli-
3369: sessa esityksessä ilmoitetaan vuodeksi 1914 niihin tarvitta-
3370: van 150,000 markan lisäys, joten sanottu määräraha nousisi
3371: 1,850,000 markkaan. Kun vuonna 1912 on käytetty 1,768,000
3372: markkaa, ja hakkuu kruununmetsissä yhä on lisäänty-
3373: mässä sekä varsinainen metsänhoito vaatii suurempia määrä-
3374: rahoja, ei V aliakunta ole katsonut tätä määrää liian kor-
3375: keaksi, semminkin kun kasvaneita menoja toiselta puolen vas-
3376: taavat kruununmetsien lisääntyneet tulot.
3377: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Val-
3378: tionrautateille ja muille valtiolaitoksille tarpeellisten puu-
3379: tavarain hankinta" (7 P. L. II: 13), joka myös on vuosi
3380: Budjetin järjestely. • 29
3381:
3382: vuodelta kohonnut. Vuonna 1909 nousi se 1,299,000 mark-
3383: kaan mutta vuonna 1912 1,680,000 markkaan. Viimeksi
3384: mainitusta määrästä on mennyt hoitoalueissa puutavaran
3385: hakkuu-, uitto- ja valmistuskustannuksiin 402,000 markkaa
3386: ja valtion sahalaitokset ovat maksaneet työpaikkoina raaka-
3387: aineen hakkuuseen, uittoon ja muuhun hankkimiseen sekä
3388: puutavaran jalostamiseen, erinäisiin sahaustarpeisiin, kalus-
3389: toon y. m. 1,221,000 markkaa, minkä lisäksi Metsähallitus
3390: on suorittanut kone-, uittoväline- y. m. tarveostoihin, met-
3391: sänhoitomiesten matkarahoihin y. m. s. 55,000 markkaa.
3392: Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on momentin määrä-
3393: raha otettu 2,000,000 markaksi, ja armollisessa esityksessä
3394: ilmoitetaan vuodeksi 1914 tarvittavan 75,000 markan lisäys.
3395: 'l'ähän asti on hankittu puutavaraa pääasiassa valtionrauta-
3396: teille, toisinaan myös muille valtion laitoksille, ja, mikäli
3397: Valiokunnalle on ilmoitettu, on aikomus tätä toimintaa edel-
3398: leen laajentaa. Sitä paitsi on Metsähallitus muutaman ker-
3399: ran myynyt valtion sahoissa valmistettua puutavaraa suo-
3400: raan ulkomaalle. Tässä yhteydessä ei ole syytä ottaa yk-
3401: sityiskohtaisemmin tarkastettavaksi tätä metsähallinnon
3402: uusille aloille suuntautuvaa toimintaa, josta sitä paitsi ei
3403: vielä kaikissa suhteissa ole riittävää kokemustakaan ole-
3404: massa, vaan on Valiokunta merkinnyt puheena olevan ryh-
3405: män menot laskelmaansa armollisen esityksen mukaan
3406: 4,179,000 markaksi. Samalla katsoo Valiokunta kuitenkin
3407: asiakseen lausua sen toivomuksen, että kun tämän ryhmän
3408: loppusumma vuosi vuodelta kasvaa ja nyt jo nousee yli
3409: 4,000,000 markan, Hallituksen esityksessä tulevaisuudessa
3410: sopivalla tavalla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin
3411: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. - Pääluo-
3412: kan lop.pusumma on 6,129,800 markkaa.
3413:
3414: Sotilasmenoja. - Menoja sotilastarpeisiin. Niihin syi-
3415: hin nähden, jotka Valiokunta on edellä siv. 4-7 esiintuonut,
3416: ei Valiokunta ole voinut varata määrärahaa apumaksun
3417: suorittamiseksi Venäjän valtakunnanrahastoon Suomen
3418: Suuriruhtinaanmaan asukasten mieskohtaisen asevelvolli-
3419: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
3420:
3421: suuden sijasta, jonka tähden laskelmasta on poistettu esi-
3422: t;y ksessä olevat 15,000,000 markkaa. - Erinäisiä määrära-
3423: hoja. Tähän kuuluv'at esityksen siv. 19 mainitut 6,000
3424: markkaa kenraalikuvernöörin käyttövaroja ja esityksen siv.
3425: 51 merkityt 152,000 markkaa eli yhteensä 158,000 markkaa.
3426: Äsken mainittu sotilasmenojen joukkoon merkitty 6,000 mar-
3427: kan määräraha kenraalikuvernöörin käytettäväksi esiin-
3428: tyy valtiorahaston menosäännössä vuodesta 1904 alkaen.
3429: Sitä ennen oli sotilasrahaston menosäännössä ollut 12,092
3430: markan suuruinen määräraha, joka viimeksi mainittuna
3431: vuonna katosi sotilasrahaston menojen joukosta, ja jonka si-
3432: jaan yllämainittu 6,000 markan määräraha näkyy tulleen.
3433: Vaikka tällaisen määrärahan ottaminen sotilasmenojen jouk-
3434: koon nyttemmin, kun Suomella ei ole omaa sotalaitosta,
3435: näyttää olevan aiheeton, ei Valiokunta kuitenkaan ole sitä
3436: tällä kertaa laskelmastaan poistanut. - Kun muut pääluo-
3437: kan menot otetaan esityksen mukaan 62,000 markan mää-
3438: rään, nousevat pääluokan menot 220,000 markkaan.
3439:
3440: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
3441: haarat. - Muita kirkollisia yhdyskuntia. Tämän ryhmän
3442: menoihin on armollisessa esityksessä vuodeksi 1914 mer-
3443: kitty 13,600 markan lisäys Helsingin kreikkalais-katolisen
3444: seurakunnan papiston ja kirkonpalvelijain palkkausten ko-
3445: rottamiseksi. Maaliskuun 5 päivänä 1883 annetun armollisen
3446: asetuksen mukaan suoritetaan Suomen kaupungeissa sijait-
3447: sevien kreikkalais-katolisten kirkkojen papiston ja kirkon-
3448: palveluskunnan palkkaus toistaiseksi ja niin kauvan kuin
3449: näiden seurakuntien jäsenet vähälukuisuutensa tähden ei-
3450: vät itse jaksa sitä maksaa, Suomen valtion varoista. Hel-
3451: singin kreikkalais-katolisen tuomiokirkon palkkaussääntö
3452: on tähän asti ollut yhteensä 10,100 markkaa, mutta koska
3453: kirkon henkilökunnan palkkausta on nykyoloissa pidetty
3454: korotuksen tarpeessa, on Senaatti päättänyt tehdä esityksen
3455: sen lisäämisestä yhteensä 13,600 markalla. Samalla on Se-
3456: naatti, mikäli Valiokunta on saanut tietää, ryhtynyt toi-
3457: miin, jotta Helsingin kreikkalais-katolisen seurakunnan jä-
3458: senet, jotka nykyään eivät suorita papistollensa palkkaa,
3459: Budjetin järjestely. 31
3460:
3461: vastedes tulisivat ottamaan siihen osaa. Tämä on Valiokun-
3462: nankin mielestä luonnollinen ratkaisu nousevien menojen
3463: korvaukseksi, joten nyt kyseessä olevaa lisämenoa on pidettä-
3464: vä väliaikaisena.- Valtioapua yksityisille kouluille. Vuoden
3465: 1913 rahasääntöehdotukseen on tähän tarkoitukseen otettu
3466: 1,857,000 markkaa ja vuodeksi 1914 merkitty 1,932,000
3467: markkaa, jonka määrän Valiokunta on ottanut laskelmaansa.
3468: -Muita alkeisoppilaitosten menoja. Tähän kuuluu armol-
3469: lisen esityksen siv. 5 mainittu 4,000 markan suuruinen mää-
3470: räraha matkastipendeiksi yksityisten oppikouhJjen opetta-
3471: jille ja . opetta.iattarille, joten ryhmän summa on 182,000
3472: markkaa.
3473: Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on otettu seuraavat
3474: Eduskunnan erikseen päättämät määrärahat:
3475:
3476: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
3477: tokselle ....................... . Smk. 1,650,000: -
3478: Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
3479: naisen opettajiston palkkaamiseen .. ., 4,300,000: -
3480: Määräraha palkankorotuksiin maalais-
3481: kansakoulujen varsinaiselle opetta-
3482: jistolle ....................... . 1,250,000: -
3483: "
3484: Apumaksu opettajain ja opettajatarten
3485: palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöi-
3486: den opetusta varten ........... . 160,000:-
3487: --------------------------
3488: "
3489: Summa Srnk. 7,360,000: -
3490:
3491: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän ryhmään
3492: kuuluvat seuraavat Eduskunnan niinikään erikseen päättä-
3493: mät määrärahat:
3494:
3495: Kansakoulutalojen ja käsityöhuoneisto-
3496: jen rakentamiseen maalaiskuntiin .. Smk. 2,000,000: -
3497: Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
3498: sekä pikku- ja kiertokoulujen opet-
3499: tajille ja opettajattarille ........ . 30,000:-
3500: Maalaiskansakoulujen jatkokursseja
3501: "
3502: varten ....................... . 120,000:-
3503: "
3504: 32 1913. - Y. M. - Esitys N:tt 1.
3505:
3506: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
3507: varten ................... ·. . . . . Smk. 30,000:-
3508: Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
3509: laiskausakouluihin sekä havainto- ja
3510: opetusvälineiden hankkimiseksi kan-
3511: sanopistoihin ................. . 100,000:-
3512: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
3513: "
3514: panemiseksi kansakoulunopettajille
3515: ja -opettajattarille ............. . 80,000:-
3516: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa- "
3517: koulujen oppilaille ............. . 400,000:-
3518: Kansanlastentarhain kannattamiseksi . " 100,000:-
3519: Maalaiskansakoulujen varattomien oppi- "
3520: lasten ravinto- ja vaatetusavuksi .. 150,000:-
3521: Maalaiskuntien ylläpitämien pienten- "
3522: lastenkoulujen avustamiseksi .... 100,000:-
3523: Maalaiskansakoulujen oppilaskirjasto-
3524: "
3525: jen avustamiseksi ............. . 25,000:-
3526: Korvausta maalaiskunnille siitä, että
3527: "
3528: apumaksu koulutarpeiden ostoon
3529: vuonna 1910 näiden kuntien kansa-
3530: koulujen oppilaille on jäänyt suo-
3531: rittamatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 462,000:-
3532: ----------------------
3533: Smk. 3,597,000:-
3534:
3535: Sen lisäksi on laskelman tähän ryhmään otettu armolli-
3536: sessa esityksessä siv. 19 valtiorahaston menoiksi merkityt
3537: 197,000 markkaa, joten r;yhmän loppusumma on 3,794,000
3538: markkaa.
3539: Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tä-
3540: hän asti ovat määrärahat yhteiskunnallista valistus-
3541: työtä varten, joihin Hallitus on pyytänyt suostuntava-
3542: roja Eduskunnalta, sisältyneet samaan armolliseen esityk-
3543: seen kuin kansakoululaitosta koskevat määrärahat, mutta
3544: näillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetuissa armollisissa
3545: esityksissä on määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä
3546: varten erotettu kansakoululaitosta koskevien määrärahojen
3547: Budjetin järjestely. 38
3548:
3549: yhteydestä ja merkitty armolliseen esitykseen varojen hank-
3550: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot
3551: eivät riitä, siv. 5-6. Valiokunta on kuitenkin katsonut
3552: soveliaammaksi käsitellä kansanopistojen avustamista tar-
3553: koittavat määräraha-asiat yhdessä varojen osottamista kan-
3554: sanopetusta varten koskevan kysymyksen kanssa, ja ote-
3555: taan tähän seuraavat, Eduskunnan siinä yhteydessä erikseen
3556: päättämät määrärahat:
3557:
3558: Kansanopistojen rakennusavuksi Smk. 200,000: -
3559: Kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
3560: rahoiksi näiden koulujen vähävarai-
3561: sille oppilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 360,000: -
3562: ----~-----------
3563: Smk. 560,000: -
3564:
3565: Paitsi yllämainittua kahta määräraha& kansanopisto-
3566: jen avustamiseksi kuuluvat tähän ryhmään armollisen esi-
3567: tyksen 5 ja 6 sivuilla mainitut määrärahat luentokurssien
3568: kannattamiseksi 50,000 markkaa ja työväenopistojen avus-
3569: tamiseksi 30,000 markkaa sekä yleisten kirjastojen edistämi-
3570: seksi 70,000 markkaa. Sitä vastoin on Valiokunta katso-
3571: nut tarkoituksenmukaiseksi siirtää armollisen esityksen siv.
3572: 5 mainitun 70,000 markan suuruisen määrärahan raittius-
3573: työn kannattamiseksi paloviinarahoista suoritettavaksi.
3574: Viime valtiopäivillä päätti Eduskunta, käsitellessään ar-
3575: mollista esitystä varojen osottamisesta kansakoululaitosta
3576: ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten, armollisen esityk-
3577: sen mukaisesti myöntää raittiustyön kannattamiseksi
3578: 70,000 markan määrärahan ja sen lisäksi paloviinarahoista
3579: 30,000 markan suuruisen määrärahan. Hallitus alensi kui-
3580: tenkin ensiksi mainitun määrärahan 40,000 markaksi. Koska
3581: raittiustyö yleensä tarkoittaa väkijuomien tuottaman tur-
3582: mion vastustamista ja erityisesti niiden, raittiusliikettä joh-
3583: tavien keskusseurojen toiminta, joiden käytettävänä nämä
3584: apurahat ovat, jo yleiseen laatuunsa nähden on omansa eh-
3585: käisemään päihdyttävistä juomista aiheutuvia rikkomuksia,
3586: 3
3587: 34 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3588:
3589: on Valiokunnan mielestä tarkoitnksenmukaisinta siirtää pu-
3590: heenalainen määräraha kokonaisuudessaan paloviinavaroista
3591: suoritettavaksi. - Kun yllämainittuihin määrärahoihin yh-
3592: teiskunnallista valistustyötä varten, jotka yhteensä tekevät
3593: 710,000 markkaa, lisätään armollisen esityksen siv. 19 samaa
3594: tarkoitusta varten otetut 184,000 markkaa, saadaan ryhmän
3595: loppusummaksi 894,000 markkaa. - Muinaistietcellinen
3596: toimikunta. Valiokunnan saamien tietojen mukaan on Mui-
3597: naistieteellinen toimikunta viime vuosien kuluessa tehnyt
3598: useamman kerran esityksiä toimikunnan hoidossa olevan mu-
3599: seon ja sen henkilökunnan menosäännön uudestaan järjestä-
3600: misestä, joihin esityksiin kuitenkin on ainoastaan osittain
3601: suostuttu. Kun toimikunnan menosäännön uudistaminen,
3602: sitten kun historialliset ja kansatieteelliset kokoelmat ovat
3603: siirretyt uuteen museotaloon, on tarpeen vaatima, on Valio-
3604: kunta ottanut tähän tarkoitukseen laskelmaansa 186,000
3605: markan määrärahan, johon määrään toimikunnan uusi meno-
3606: sääntö tulisi nousemaan. -- Tieteen ja taiteen kannattamista
3607: tarkoittavia armolliseen esitykseen merkittyjä menoja ei
3608: Valiokunta ole ryhtynyt yksityiskohtaisesti tarkastamaan,
3609: \'aan on ottanut huomioon esityksessä siv. 19 mainitun mää-
3610: rän 425,000 markkaa, sekä samoin merkinnyt laskelmaan
3611: esityksessä suostuntarahaston budjettiin sijoitetun määrära-
3612: han 310,000 markkaa. Niinikään on laskelmaan otettu määrä-
3613: raha Antellin kokoelmain hoitoa varten 15,000 markkaa. Kun
3614: Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt tehdä anomuk-
3615: sen 14,000 markan suuruisen vuotuisen määrärahan myöntä-
3616: misestä Suomen metsätieteelliselle seuralle käytettäväksi
3617: metsätaloutta koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin ja tutki-
3618: mustulosten julkaisemiseen, on sanottu määrä merkitty tähän
3619: vuodeksi 1914, joten ryhmän menot nousevat 764,000 mark-
3620: kaan.- Muut pääluokan menot otetaan armollisen esityksen
3621: mukaisesti, joten pääluokan loppusumma on 24,&15,000
3622: markkaa.
3623:
3624: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
3625: haarat. - Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot.
3626: Budjetin järjestely. 36
3627:
3628: Armollisessa esityksessä on tähän kohtaan merkitty 4,500
3629: markan lisämääräraha, jota on aiottu käyttää valtioapuna
3630: Suomen kylvösiemenyhdistyksen siementarkastuslaitosta var-
3631: ten Korson aseman luona. Armollisen esityksen perusteluista
3632: ei käy ilmi, mistä syystä tämä määräraha on havaittu suota-
3633: vaksi siitä huolimatta, että Helsingin kaupungissa vanhastaan
3634: toimii valtion ylläpitämä ,Maanviljelys- ja kauppakemialli-
3635: nen laboratorio", jonka tehtäviin kuuluu muun muassa myös-
3636: kin siementarkastus. Koska kahden siementarkastuslaitoksen
3637: ylläpitäminen niin lähellä toisiaan kuin Helsingissä ja Kor-
3638: son asemalla ei liene tarpeen vaatima, olisi, siinä tapauk-
3639: sessa että mainittu valtion laitos ei kaikin puolin vastaa
3640: sille asetettavia vaatimuksia siementarkastukseen nähden,
3641: Valiokunnan mielestä ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän
3642: toimintahaaran saattamiseksi täysin ajanmukaiseen kuntoon.
3643: Valiokunta ei ole kuitenkaan katsonut asiakseen poistaa tai
3644: muuttaa sanottua armollisessa esityksessä olevaa erää,
3645: koska Valiokunta odottaa, että Hallitus kiitJ.nittää tarpeellista
3646: huomiota asiaan, niin että valtion varoilla toimitetussa sie-
3647: mentarkastuksessa toiminnan yhtenäisyyttä ylläpidetään. -
3648: Kalastuselinl~eino. Määrärahasta kalastuselinkeinon edistä-
3649: miseksi on myönnetty valtioapua pelastusasemien perusta-
3650: mista ja ylläpitämistä varten tuuliajolle joutuneiden kalas-
3651: tajien pelastamiseksi. Kun useampia tällaisia pelastusase-
3652: mia olisi tarpeen, korotettiin määrärahaa 1911 vuoden val-
3653: tiopäivillä 10,000 markalla. Tätä korotusta ei kummin-
3654: kaan otettu 1912 vuoden rahasääntöön, jonka tähden Edus-
3655: kunta merkitsi sen uudelleen laskelmaansa vuodeksi 1913.
3656: Kun korotus kuitenkin puuttuu viimeksi mainitun vuodenkin
3657: rahasääntöehdotuksesta, on Valiokunta ottanut sen jälleen
3658: laskelmaansa vuodeksi 1914, joten ryhmän menot nouse-
3659: vat 318,000 markkaan. - Erinäisiä määrärahoja. Kun
3660: Eduskunta, käsiteltyään anomusehdotuksen, joka koskee
3661: määrärahan myöntämistä yleistä maanviljelysnäyttelyä var-
3662: ten, on päättänyt anoa tällaisen näyttelyn toimeenpane-
3663: mista vuonna 1916 sekä sitä varten jo 1914 vuoden meno-
3664: arvioon ottaa 200,000 markan määrärahan, on Valiokunta
3665: 36 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3666:
3667: tarkoitusta varten laskelmaan merkinnyt sanotun maaran.
3668: Samoin on Valiokunta Eduskunnan päätösten mukaan otta-
3669: nut tähän 200,000 markkaa vesiperäisten maiden viljelys-
3670: kuntoon saattamista varten maanviljelyshallinnon käytettä-
3671: vänä olevan määrärahan korottamiseksi, 150,000 markkaa
3672: kotitalousopetuksen avustamiseksi sekä 4,000 markkaa mat-
3673: karahoiksi kotitalous-, keitto- ja emäntäkouluissa toimiville
3674: opettajattarille. Ryhmän menot nousevat siten 1,088,000
3675: markkaan.- Muut puheena olevan pääluokan menot otetaan
3676: armollisen esityksen mukaisesti, ja on pääluokan loppu-
3677: summa 8,099,000 markkaa.
3678:
3679: Kullmlaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
3680: rat. - Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Vuoden 1912
3681: valtiopäivillä merkitsi Eduskunta tämän ryhmän menot
3682: vuodeksi 1913 armollisen esityksen mukaisesti 997,000
3683: markaksi, mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne
3684: otettu 1,037,000 markaksi. Lisäys johtuu siitä, että sanot-
3685: tuun rahasääntöehdotukseen on 1912 vuoden valtiopäivillä
3686: Eduskunnalle annettuun armolliseen esitykseen merkityn
3687: 20,000 markan lisäyksen sijasta otettu· 60,000 markan uusi
3688: määräraha Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen työ-
3689: väline- ja konevaraston täydentämiseksi. Tällaisen uuden
3690: määrärahan ottaminen menosääntöön on katsottu tarpeelli-
3691: seksi, jotta vältettäisiin ne haitat, jotka syntyvät siitä,
3692: että kalliita työkaluja ja koneita ostetaan varoilla,
3693: joita on osotettu määrättyjen töiden suorittamiseksi, ilman
3694: että työmäärärahaa hyvitetään näiden työkalujen ja konei-
3695: den edustamaila arvolla, ja jotta siis suoranaiset työkustan-
3696: nukset erotettaisiin sellaisista kustannuksista, jotka johtu-
3697: vat koneiden ja työkalujen ostamisesta. Vuodeksi 1914 on
3698: niihin määrärahoihin, jotka tätä ryhmää varten on vuoden
3699: 1913 rahasääntöehdotukseen otettu, armollisessa esityksessä
3700: merkitty 50,000 markan lisäys vesiperäisten maiden kuiva-
3701: tusmäärärahaan, joten ryhmän menot nousevat 1,087,000
3702: markkaan. - Kanavat. Vuoden 1912 valtiopäivillä mer-
3703: •
3704: Budjetin järjestely.
3705:
3706: kitsi Eduskunta tämän ryhmän menot laskelmaansa armol-
3707: lisen esityksen mukaisesti 967,000 markaksi, mutta vuoden
3708: 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu 1,067,500 mar-
3709: kaksi. Tämä melkoinen lisäys kohdistuu pääasiallisesti ka-
3710: navien kunnossapito- ja korjausmäärärahaan, joka vuodeksi
3711: 1913 on rahasääntöehdotukseen otettu 825,000 markaksi,
3712: sen sijaan että sanottu määräraha vuoden 1912 rahasään-
3713: nössä oli ainoastaan 706,000 markkaa. Suurimman osan
3714: vuotta 1913 varten arvioiduista menoista vaativat erinäiset
3715: korjaustyöt Saimaan kanavalla. Vuodeksi 1914 on ryhmän
3716: määräraha armollisessa esityksessä alennettu 1,000,000
3717: markaksi, koska korjausmäärärahaa äsken mainittujen nyt
3718: käymässä olevain suurehkojen töiden päättymisen joh-
3719: dosta on voitu vähentää 75,000 markalla. Valiokunta on
3720: ottanut ryhmän menot laskelmaansa armollisen esityksen
3721: mukaisesti. - Postikonttorit, ratttatiepostitoimistot, pos-
3722: titoimitukset, postiasemat ja -pysäkit sekä muita posti-
3723: laitoksen menoja. Postilaitoksen eri menoryhmät 1913
3724: vuoden rahasääntöehdotuksessa eroavat suuresti niistä mää-
3725: ristä, jotka Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä otti las-
3726: kelmaansa, mutta laitoksen menojen loppusummat ovat jo-
3727: tenkin yhtä suuret. Eduskunnan laskelman mukaan teke-
3728: vät ne 7,370,000 markkaa ja vuoden 1913 rahasääntöehdo-
3729: tuksen mukaan 7,401,200 markkaa. Eroavaisundet johtu-
3730: vat siitä, että vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on otettu
3731: postilaitoksen uusi menosääntö, joka vahvistettiin armolli-
3732: sella asetuksella 25 päivältä maaliskuuta 1912. Tämän uuden
3733: menosäännön tuottama todellinen menojen lisäys on las-
3734: kettu 155,000 markaksi. Postilaitosta varten vuodeksi 1914,
3735: armollisessa esityksessä lasketut määrärahat, jotka yhteensä
3736: tekevät 7,625,000 markkaa, eli 223,800 markkaa enemmän
3737: kuin vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen merkityt vastaa-
3738: vat määrärahat, on Valiokunta armollisessa esityksessä esi-
3739: tetyillä perusteilla ottanut sellaisinaan laskelmaansa. Myös
3740: muut pääluokan menot otetaan armollisen esityksen mukai-
3741: sesti, joten p.ääluokan menojen loppusumma on 11,168,000
3742: markkaa.
3743: 38 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
3744:
3745: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal·
3746: linnonhaarat. Armollisessa esityksessä on otettu
3747: määrärahoja luotsilaitosta varten 2,554,000 markkaa ja me-
3748: renmittauskustannuksiin 190,000 markkaa. Jo viime vuo-
3749: den valtiopäivillä lausui Eduskunta, että, kun Suomen luotsi-
3750: ja majakkalaitos helmikuun 13/26 päivänä 1912 annetun ar-
3751: mollisen määräyksen johdosta on sekä sotilaallisessa että
3752: hallinnollisessa suhteessa alistettu Venäjän meriministeriön
3753: alaiseksi ja niin muodoin lakannut olemasta suomalaisena
3754: laitoksena, ei enää ole olemassa laillista perustusta yllämai-
3755: nittujen määrärahojen maksamiselle. V aliakunta on sen
3756: ;-uoksi laskelmasta poistanut nämä määrärahat. Kuitenkin
3757: on ryhmästä erotettu määrärahat, yhteensä 390,000 markkaa,
3758: jäänmurtajahöyrylaivoja varten syystä, että nämä laivat
3759: eivät ole luotsilaitokseen kuuluvia. Kysymyksessä oleva
3760: määräraha on sentähden siirretty ryhmään erinäisiä määrä-
3761: rahoja, joka tämän johdosta on noussut 978,000 markkaan.
3762: Muuten viittaa Vaiiokunta luotsilaitoksen venäläistyttämi-
3763: sen seurauksiin nähden siihen selontekoon, joka Valio-
3764: kunnan keskuudessa on Eduskunnan jäseniä varten val-
3765: mistettu ja joka myöhemmin tulee jaettavaksi. - Käsi-
3766: työläis- ja ammattikoulut. Vuoden 1912 valtiopäivillä
3767: merkitsi Eduskunta tämän ryhmän määrärahat laskel-
3768: maansa armollisen esityksen mukaisesti 200,000 markaksi,
3769: mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu
3770: 250,000 markaksi ja vuodeksi 1914 laskettu 300,000
3771: markaksi. Apurahoja valtiovaroista suoritetaan käsityö-
3772: läiskouluille 12 päivänä syyskuuta 1900 annetussa
3773: armollisessa julistuksessa olevien määräysten mukaan.
3774: Käsityöläiskoulujen tarkastajan antamien tietojen mukaan
3775: on vuoden 1912 määräraha 200,000 markkaa ylitett;\-
3776: 20,000 markalla sen johdosta, että käsityöläiskoulujen
3777: osastojen laajenemisen vuoksi oli pakko lisätä niissä opet-
3778: tajavoimia, jonka ohella uusi koulu perustettiin Forssaan.
3779: Vuodeksi 1913 on tehty anomuksia tällaisten koulujen pe-
3780: rustamisesta W aasaan, Turkuun, Kuopioon ja Kotkaan, ja
3781: kysymys on Wiipurin käsityöläiskoulun laajentamisesta yk-
3782: Budjetin järjestely. S9
3783:
3784: sivuotisesta kaksivuotiseksi. Myöskin vuodeksi 1914 näyt-
3785: tää määrärahan lisäys olevan tarpeen uusien koulujen pe-
3786: rustamiseksi ja vanhojen laajentamiseksi. Valiokunta on
3787: sen vuoksi laskelmaan ottanut määrärahan armollisen esityk-
3788: sen mukaan 300,000 markaksi.
3789: Suomen kauppa-asiamehet. Asetuksella 17 päivältä hei-
3790: näkuuta 1835 sai Suomen Hallitus oikeuden, suomalaisten
3791: kauppiaitten, laivurien ja elinkeinonharjoittajien avustami-
3792: seksi tullilaitoksessa ja muissa virastoissa sekä kauppa-
3793: asioissa yleensä, määrätä Pietariin ja Rääveliin sekä tarpeen
3794: vaatiessa Riikaan kauppa-asiamiehiä. Lähempiä määräyksiä
3795: näitten toiminnasta annettiin erityisessä ohjesäännössä sa-
3796: malta päivältä. Tämän ohjesäännön määräyksiä on täyden-
3797: netty lisäyksellä 24 päivältä huhtikuuta 1850 ja julistuksella
3798: 2 päivältä joulukuuta 1856. Paitsi kauppa-asiamiehiä Pie-
3799: tariin ja Rääveliin, jotka asetettiin suorastaan 1835 vuoden
3800: asetuksen johdosta, vahvistettiin erityisellä .iulistuksella 13
3801: päivältä lokakuuta 1836 määräraha Riikaan asetettavaa
3802: kauppa-asiamiestä varten. Lisäksi asetettiin vuonna 1848
3803: asiamies Kronstadtiin sekä julistuksella 13 päivältä joulu-
3804: kuuta 1848 Odessaan: Nykyään on kauppa-asiamiehiä ai-
3805: noastaan Pietarissa, Räävelissä ja Kronstadtissa.
3806: Vuonna 1850 teki Suomen kauppavaihdon arvo Venäjän
3807: kanssa 2,278,131 ruplaa, josta Suomen viennin osalle tuli
3808: vain 579,384 ruplaa, tuonnin noustessa 1,698,747 ruplaan.
3809: Vuonna 1911 nousi Suomen vienti Venäjälle 89,043,000
3810: markkaan ja tuonti 137,516,000 markkaan, eli koko kauppa-
3811: vaihto siis 226,559,000 markkaan. Samalla kun Suomen ja
3812: Venäjän kauppasuhteet ovat kasvaneet monenkertaiseen mää-
3813: raan, on Suomen virallinen kauppaedustus Venäjällä ra-
3814: joittunut yhä harvempiin paikkoihin ja merkityksensä puo-
3815: lesta käynyt miltei mitättömäksi.
3816: Tämä suureksi paisunut. kauppavaihto sekä se luonnolli-
3817: nen kehitysmahdollisuus, mikä on olemassa Suomen .ia Kei-
3818: sarikunnan välisen kaupan alalla, ja toiselia puolen kauppa-
3819: asiamieskunnan yhä aleneva merkitys, ei ole voinut olla
3820: herättämättä Valiokunnan huomiota. Kanppa-asiamieslai-
3821: 40 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3822:
3823: toksen rappeutuminen johtuu suureksi osaksi siitä, että
3824: laitos on jäänyt sille kannalle, jolle se aivan toisen-
3825: laisissa oloissa, kuin nykyiset ovat, perustettiin. Katsaus·
3826: yllämainittujen julistusten sisällykseen osoittaa, että
3827: kauppa-asiamiesten tärkeisiin tehtäviin luettiin m. m. lai-
3828: vurien ja rahvaanmiesten avustaminen, ostosten toimittami-
3829: nen suomalaisille liikemiehille, välikirjojen tarkastus, rahti-
3830: sopimusten laillisuuden valvominen, merimiesten ottaminen
3831: sekä laivurien ja heidän miehistöjensä välisten riitojen so-
3832: vittaminen. Uudenaikaisen käsitystavan mukaan tulisi
3833: kauppa-asiamiehen olla maansa kaupan ja kauppaetujen
3834: edustajana paikkakunnallaan, hänen tulisi tarkasti seurata
3835: liikeolojen vaihteluja Venäjällä, julaista näitä aloja koske-
3836: via tiedonantoja, avustaa viranomaisia, yhtiöitä ja yksityi-
3837: siä hankkimalla tietoja liikeoloja koskevista seikoista,
3838: kauppatavoista, välittää yhteyttä venäläisten laitosten ja
3839: viranomaisten kanssa j. n. e. Nykyään voimassa olevat
3840: vanhat säännökset eivät tosin ole näitten uudempien vaati-
3841: musten kanssa ristiriidassa, mutta ovat ne kuitenkin kehi-
3842: tettävät niin, että niihin nojautuva toiminta vastaa nykyai-
3843: kaisia vaatimuksia.
3844: Valiokunta ei ole katsonut mahdolliseksi 1914 vuoden
3845: budjettiin ottaa viittaamastaan uudistuksesta johtuvaa lisät-
3846: tyä määrärahaa, mutta on pitänyt tärkeänä huomauttaa sii-
3847: tä, että Suomen kauppa-asiamieslaitos Venäjällä olisi uudis-
3848: tettava nykyisten Suomen ja Keisarikunnan välisten kaup-
3849: pasuhteitten tärkeyttä vastaavalle kannalle.
3850: Mallasjuomain 11almistuksen silmälläpito. Tähän pää-
3851: luokkaan on otettava mallasjuomain valmistuksen tarkastuk-
3852: sesta aiheutuvat menot, 80,000 markkaa. -- Kun muut pää-
3853: luokan menot merkitään armollisen esityksen mukaisesti, on
3854: pääluokan loppusumma 3,707,000 markkaa.
3855:
3856: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
3857: Tämän pääluokan menot on Valiokunta merkinnyt las-
3858: kelmaan armollisen es tyksen mukaisesti 816,000 mar-
3859: kaksi.
3860: Budjetin järjestely. 41
3861:
3862: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraalikuvernöörin ja
3863: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Kenraalikuvernöörin
3864: käyttövaroina on rahasääntöihin otettu valtiorahastosta so-
3865: tilasmenojen joukkoon (8 P. L. III: 1) 6,000 markkaa ja
3866: esillä olevan ryhmän menojen joukkoon (14 P. L. I: 1)
3867: 64,000 markkaa, siis yhteensä 70,000 markkaa. Kertomuk-
3868: seen valtiovarain tilasta on useina vuosina liitetty yksityis-
3869: kohtainen luettelo niistä menoista, jotka on suoritettu myös
3870: tähän ryhmään kuuluvasta Senaatin käytettävänä olevasta
3871: määrärahasta (14 P. L. I: 2). Sitä vastoin ei ole mitään
3872: selvitystä olemassa siitä, mitä menoja Kenraalikuvernöörin
3873: käytettäväksi asetetuista määrärahoista on maksettu. Viita-
3874: ten siihen, mitä Valiokunta on edellä siv. 30 lausunut yllä-
3875: mainitusta sotilasmenojen joukkoon otetusta 6,000 markan
3876: määrärahasta, ei Valiokunta, joka on ottanut nämä molem-
3877: mat määrärahat laskelmaansa, voi olla esiin tuomatta, että
3878: tulevaisuudessa olisi Kenraalikuvernöörin käytettäväksi
3879: asetetuista määrärahoista valtiovarain tilaa koskevan ker-
3880: tomuksen yhteydessä annettava samallainen selvitys, kuin
3881: Senaatin käyttövaroista vuosittain sanottuun kertomuk-
3882: seen liitetään. - Armollisessa esityksessä sisältyy tä-
3883: hän ryhmään myös 30,000 markan apuraha venäjänkielisen
3884: sanomalehden (Finljandskaja Gaseta) julkaisemiseksi. Viita-
3885: ten siihen, mitä Eduskunta tästä määrärahasta on jo aikai-
3886: semmilla valtiopäivillä lausunut, ei Valiokunta ole katsonut
3887: voivansa ottaa tätä määrärahaa laskelmaansa, vaan on sen
3888: poistanut, joten ryhmän menot ovat alentuneet 24-4,000
3889: markaksi.
3890: Uutisrakennu,ksia. Tähän tarkoitukseen käytettiin
3891: vuonna 1910, jolloin puhena oleva meno esiintyi rahasään-
3892: nössä ensi kerran erotettuna korjauskustannuksiin varatusta
3893: määrärahasta, 744,000 markkaa ja vuonna 1911 933,000
3894: markkaa. Vuoden 1912 rahasääntöön on tarkoitusta varten
3895: otettu 600,000 markkaa ja vuoden 1913 rahasääntöehdotuk-
3896: seen 750,000 markkaa, ja sama määrä on armollisessa esi-
3897: tyksessä merkitty laskelmaan vuodeksi 1914. Valiokunta
3898: on ottanut viimeksi mainitun summan laskelmaansa, mliltta
3899: 42 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
3900:
3901: ei voi olla samalla lausumatta, että koska mainittu maara-
3902: raha on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan pieniin uutis-
3903: rakennuksiin, suuremmat tällaiset työt, jotka voidaan edel-
3904: täpäin arvioida, olisivat, tarpeellisesti eriteltyinä, otettavat
3905: vuotuisiin ylimääräisiin menosääntöihin asianomaisten toi-
3906: mituskuntain kohdalle. Tähän huomautukseen on Valio-
3907: kunnan mielestä sitä enemmän syytä, koska kyseenalaiset
3908: menot ovat kasvaneet suhteellisesti suuriksi ja osottavat tai-
3909: pumusta pikemmin lisääntymään kuin vähenemään.
3910: Erinäisiä määrärahoja. Asetuksiin tahi ennen annettui-
3911: hin armollisiin määräyksiin perustuvia tarpeita varten, joita
3912: menoarvioon ei ole erittäin merkitty, on käytetty vuonna
3913: 1909 1,011,000 markkaa, vuonna 1910 1,088,000 markkaa
3914: ja vuonna 1911 907,000 markkaa. Nämä määrät ovat olleet
3915: suhteellisesti korkeat sen vuoksi, että puheenalaiselle momen-
3916: tille on tilitetty erinäisiä valtioJläivävaaleista johtuneita kus-
3917: tannuksia. Vuoden 1912 rahasääntöön on määräraha otettu
3918: 600,000 markaksi, joka määrä kuitenkin melkoisesti ylitet-
3919: tiin pääasiallisesti sen johdosta, että Armollisella määräyk-
3920: sellä 17/30 päivältä huhtikuuta 1912 Senaatin käytettäväksi
3921: asetettiin 4 75,000 markan määräraha Suomen luotsilaitoksen
3922: venäläistyttämisestä aiheutuneiden arvaamattomien menojen
3923: suorittamiseksi. Vuodeksi 1913 laski Eduskunta viimeisillä
3924: valtiopäivillä puheenalaisen määrärahan 400,000 markaksi,
3925: mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on tähän tarpee-
3926: seen otettu 1,200,000 markkaa, osittain Senaatissa kyseen-
3927: alaiseksi pantu.ien valtiopäivävaalien johdosta, osittain
3928: luotsilaitoksen aiheuttamien ylimääräisten ja arvaamatto-
3929: mien menojen suorittamiseksi. Vuodeksi 191-1 on arrnolli-
3930: sessa esityksessä jätetty tästä määrärahasta pois valtiopäivä-
3931: vaalien kustannukset, mutta ryhmän menojen kokonaismää·
3932: rää ei ole kuitenkaan vähennetty sen vuoksi, että alempana
3933: mainittu tähän ryhmään myös kuuluva menoerä erinäisten
3934: virka- ja palvelusmiesten palkkausten lisäykseksi tulisi ar-
3935: mollisen esityksen mukaan vaatimaan korotettuja määrä-
3936: rahoja.
3937: Budjetin järjestely. 43
3938:
3939: Armollisella määräyksellä heinäkuun 25 päivältä 1911
3940: myönnettiin venäläisten koulujen asioita varten kenraaliku-
3941: vernöörin luo asetetun neuvottelevan komitean käytettäväksi,
3942: paitsi sitä 100,000 markan määrärahaa, joka samaa tarkoi-
3943: tusta varten aina vuodesta 1904 asti oli ollut otettuna Suo-
3944: men menosääntöön, a) vakituinen 305,253 markan vuotui-
3945: nen määräraha, joka kolmen vuoden kuluessa, laskettuna
3946: tammikuun 1 päivästä 1911, on nouseva sanottuun määrään,
3947: sekä b) väliaikainen 252,400 markan määräraha, joka, luet-
3948: tuna samasta päivästä, on jaettava neljälle vuodelle. Tämän
3949: johdosta otettiin tarkoitusta varten 1912 vuoden rahasään-
3950: töön 366,602 markkaa ja 1913 vuoden rahasääntöehdotuk-
3951: seen 468,353 markkaa. Vuoden 1912 valtiopäivillä Edus-
3952: kunta vastauksessaan budjetin järjestelyä koskevaan armol-
3953: liseen esitykseen lausui tämän määrärahan johdosta, että
3954: Eduskunta ei tahtonut kieltää sellaisten toimenpiteiden mer-
3955: kitystä, joiden tarkoituksena on hankkia sivistystä maassa
3956: asuvalle venäläiselle nuorisolle, eikä Eduskunnan mielestä
3957: olisi sopimatonta avustaa kohtuullisilla määrillä venäläisiä
3958: yksityiskouluja, jotka vastaavat todellista tarvetta, mutta
3959: tällaisten oppilaitosten tulee tässä tapauksessa noudattaa
3960: maassa voimassa olevia, tilintekovelvollisuutta koskevia
3961: säännöksiä sekä maan kouluasetuksia, joiden mukaan kaikki
3962: opetustoimi on Koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
3963: sena. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita näihin kouluihin
3964: nähden, sillä puheena olevat venäläiset koulut on asetettu
3965: kokonaan valtion kannatusta nauttivan opetustoimen lailli-
3966: sen valvonnan ulkopuolelle, eikä niiden hyväksi myönne-
3967: tyistä valtiovaroista edes tehdä tiliä Suomen viranomaisille.
3968: Kun tällainen valtiovarojen käyttäminen on vastoin voi-
3969: massa olevia asetuksia, poisti Eduskunta 1912 vuoden val-
3970: tiopäivillä puheenalaiset korotukset laskelmasta. Samasta
3971: syystä on Valiokunta, joka ei ole saanut pyytämiään tietoja
3972: näiden varojen käyttämisestä, nytkin poistanut määrärahan
3973: korotuksen, 368,353 markkaa, laskelmasta, jattäen siihen
3974: ainoastaan sen 100,000 markan määrän, mikä menosään-
3975: 44 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
3976:
3977: nöissä aina vuodesta 1904 asti on ollut tähän tarkoitukseen
3978: merkittynä.
3979: Armollisessa esityksessä siv. 43-44 ilmoitetaan, että sP
3980: komitea, jonka Senaatti oli asettanut valmistelevasti käsit-
3981: telemään Senaattiin saapuneita esityksiä ja hakemuksia eri-
3982: näisten virkamiesten ja palvelijain palkkauksien parantami-
3983: sesta, on nyttemmin antanut mietinnöt kaikista Senaattiin
3984: ennen 1911 vuoden loppua tuoduista palkanjärjestelyhake-
3985: muksista ja siellä samasta asiasta syntyneistä kysymyk-
3986: Ristä. Nämä asiat eivät ole kuitenkaan vielä olleet Halli-
3987: tuksen lopullisen harkinnan ja ratkaisun alaisina, jonka täh-
3988: den 1912 vuoden rahasääntöön merkitty 300,000 markan
3989: ehdollinen määräraha, joka on ollut tarkoitettu käytettäväksi
3990: niiden palkkauksenparannusten osittaiseen toimeenpanemi-
3991: seen, mitkä Keisarillinen Majesteetti katsoisi mahdolliseksi
3992: vahvistaa, on säästynyt kruunulle. Kun vuonna 1912 uusia
3993: palkanjärjestelyn hakemuksia on Senaattiin tuotu ja annettu
3994: vastamainitun komitean valmisteltavaksi, katsoo Hallitus,
3995: myöskin komitean jo antamaan lausuntoon nähden, otaksl1t-
3996: tavaksi, että tähän palkanjärjestelyyn menee ainakin
3997: 1,000,000 markkaa. Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen
3998: on sen vuoksi 1912 vuodeksi I1lerkityn määrärahan lisäksi
3999: otettu vielä 400,000 markkaa eli kaikkiaan 700,000 mark-
4000: kaa sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi ehdolliseksi mää-
4001: rärahaksi, ja vuoden 1914 laskelmassa on katsottu olevan
4002: siihen varattava vielä 350,000 markkaa, eli siis yhteensä
4003: 1,050,000 markkaa. - Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä
4004: lausunut toivomuksen, että, milloin tuntuvampi palkkaus-
4005: menojen lisäys on kysymyksessä, Eduskunnalle annettaisiin
4006: tilaisuus lausua asiasta mielipiteensä .ia ettei kokonaisten
4007: virka- ja palvelusmiesryhmien palkkauksia ainakaan vaki-
4008: naisesti korotettaisi, ennenkuin ne virkamiesolojen yleisen
4009: järjestelyn perusteella on määrätty. Sitä paitsi on Edus-
4010: kunta 1910 vuoden valtiopäivillä pyytänyt virkamiesolojen
4011: tutkimista, niin että virkamiesten työ- ja palkkasuhteet
4012: tulisivat seikkaperäisen tarkastuksen alaisiksi. Viimeksi
4013: mainittu anomus ei kuitenkaan, mikäli Valiokunnan tietoon
4014: Budjetin järjestely. 45
4015:
4016: on tullut, ole vielä johtanut tarkoitettuun tulokseen. Valio-
4017: kunta on myös saanut tietää, että Senaatin asettama palkan-
4018: järjestelykomitea on erinäisten virkoje~ suhteen ilman lä-
4019: hempää perusteina ehdottanut, että palkka- ja eläke-edut
4020: • tehtäisiin riippuvaisiksi viranhaltijan sukupuolesta ja että
4021: ne, huolimatta pätevyys- ja työehtojen yhtäläisyydestä,
4022: määrättäisiin naisille alemmiksi kuin miehille. Valiokun-
4023: nan mielestä ei ole mitään aihetta valtiovirkojen naispuolis-
4024: ten haltijain suhteen ryhtyä menettelyyn, ·joka tietäisi poik-
4025: keamista nykyään voimassa olevista säännöksistä ja niissä
4026: vallitsevasta yleisestä periaatteesta, että palkkausedut ovat
4027: määrätyt virkojen laadun mukaan viranhaitijoihin henkilö-
4028: kohtaisesti katsomatta. Valiokunta ei ole, pyydettyäänkään,
4029: saanut Hallitukselta mitään sellaisia tietoja ja selvityksiä,
4030: joiden nojalla olisi mahdollista käydä kyseessä olevaa laajaa
4031: palkkauskysymystä riittävän 11erinpohjaisesti tarkastamaan.
4032: Tämän vuoksi ja kun Hallitus käyttää palkanparannuksia,
4033: sellaisina kuin niitä viime aikoina on myönnetty tai suunni-
4034: teltu, silminnähtävästi myös laittomuusjärjestelmän edistämi-
4035: sen tarkoituksessa, ei V aliakunnan mielestä asiain nykyisessä
4036: tilassa ole syytä ottaa kyseessä olevaa 1,050,000 markan
4037: määrää laskelmaansa, vaan on se siitä poistettu.
4038: Menot ryhmässä erinäisiä määrärahoja, kun niihin
4039: vielä lisätään sotilasrahastosta suoritettavat 15,000 markkaa
4040: topograafisia mittauksia varten Suomessa, nousevat tämän
4041: johdosta pyöristettynä summana 2,0.55,000 markkaan. Muut
4042: pääluokan menot otetaan laskelmaan esityksen mukaisesti,
4043: joten koko pääluokan menot ovat 4,344,000 markkaa.
4044:
4045: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Sivilivirkakunta.
4046: Viitaten siihen, mitä siv. 38 on luotsilaitoksesta lausut-
4047: tu, ehdottaa Valiokunta, että l natsilaitoksen upseerien ja sivi-
4048: livirkamiesten sekä luotsien ja majakkapalvelusväen asetta-
4049: mista varten lakkautuspalkalle otetaan tähän ryhmään
4050: 500,000 markkaa, joten ryhmän menot nousevat 3,530,000
4051: markkaan. - Eläkkeitä. Maalaiskansakoulujen varsinaisen
4052: 46 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4053:
4054: opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskunnan paa-
4055: töksen perusteella 220,000 markaksi. - Erinäisiä mää1·ä-
4056: rahoja kansakoulttlaitoksessa. Eduskunnan päätöksen mukai-
4057: sesti merkitään tähän seuraavat määrärahat: kaupunkien kan-
4058: sakoulujen opettajiston eläkkt)iksi 58,000 markkaa, sairaiden •
4059: kansakoulunopettajain ja -opettajatarten avustamiseen
4060: 100,000 markkaa sekä kesävirkistyksen toimittamiseksi var-
4061: sinkin kesäsiirtoJoissa varattomille, etupäässä sairaille ja hei-
4062: koille kansakoululapsille 50,000 markkaa, joten siis kyseen-
4063: alaiset menot yhteensä ovat 208,000 markkaa.
4064: Esityksessä arvioituihin määriin otetaan tässä sotilas-
4065: huonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 600,000 markkaa
4066: sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apu,rahat, joista valtio-
4067: rahasto vastaa, armollisen esityksen mukaisesti. - Pääluo-
4068: kan loppusumma on niin muodoin 5,546,000 markkaa.
4069:
4070:
4071:
4072:
4073: Armollisessa esityksessä on merkitty jälleen vuodeksi
4074: 1914 vakinaisten menojen joukkoon 80,000 markan määrä-
4075: raha korvankseksi valtakttnnan räntteriin Suomen Suuri-
4076: rnhtinaanmaan väestöstä V altakunnannenvostoon ja V alta-
4077: kunnanduumaan 'valittujen jäsenten säädettyjen pazva-
4078: rahojen ja matkakustann-usten menoista. Aikaisemmin esit-
4079: tämistään syistä ei Valiokunta ole ottanut mainittua määrä-
4080: rahaa laskelmaansa.
4081:
4082:
4083:
4084:
4085: Valiokunta on armollisen esityksen mukaisesti merkin-
4086: nyt 200,000 markan määrän vuoden kuluessa sattuvien lisä-
4087: menojen suorittamiseen.
4088: Budjetin järjestely. 47
4089:
4090: Täten arvioitujen vakinaisten meno.fen
4091: lisäksi, jotka yhteensä ovat ; . . . . . Smk. 93,858,800: -
4092: on otettava huomioon seuraavat
4093: siirrot:
4094: Tilattoman väestön
4095: lainarahastoon . . Smk. 300,000: -
4096: Hahastoon työhön
4097: aiVan kykene-
4098: mättömien hen-
4099: kilöiden hoitoa
4100: varten ....... . 70,000:-
4101: "
4102: Turvattomien las-
4103: ten hoitorahas-
4104: toon 70,000:- , 440,000:-
4105: "
4106: joten vakinaisten menojen ja siirtojen
4107: loppusumma on . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 94,298,800: -
4108:
4109: Mitä tulee armollisen esityksen siv. 23 ja 50 olevaan
4110: 13,000,000 markan siirtoon valtiorahastosta sotilasrahas-
4111: toon, on se edellä sivu 4-7 esitetyistä syistä jätetty laskel-
4112: masta pois. Tällä kertaa ei Valiokunta myöskään ole laskel-
4113: maansa ottanut siirtoa valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
4114: korvaukseksi postin kuljetuksesta valtionrautateillä, jonka
4115: siirron, 1,000,000 markan suuruisena, Eduskunta viime vuo-
4116: sina on laskelmiinsa merkinnyt, mutta Hallitus jättänyt ra-
4117: hasääntöihin ottamatta. Valiokunta tahtoo kuitenkin ni-
4118: menomaan esiintuoda, että Valiokunta edelleenkin pitää vaa-
4119: timuksen, että postinkuljetusmenot ovat valtiorahastosta kul-
4120: kulaitosrahastolle korvattavat, jo tilinpidon kannalta täysin
4121: oikeutettuna ja asianmukaisena, eikä voi olla huomauttamat-
4122: ta, että Hallitus itse on aikaisemmin tämän vaatimuksen oi-
4123: keuden tunnustanut, jonka johdosta vuosina 1907-1909 on
4124: tässä tarkoituksessa vuosittain 500,000 markkaa valtiora-
4125: hastosta kulkulaitosrahastoon siirretty. ----' Sitä vastoin ote-
4126: taan esityksen siv. 51 mainittu 152,000 markan siirto soti-
4127: lasrahastosta valtiorahastoon huomioon, kun on kysymys
4128: menojen suorittamisesta eri rahastojen varoilla.
4129: 48 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4130:
4131:
4132: Ylimääräiset menot.
4133: Eduskunta laski 1912 vuoden valtiopäivillä ylimääräi-
4134: set menot vuodeksi 1913 5,347,000 markaksi, mutta 1913
4135: vuoden rahasääntöehdotukseen on näitä menoja otettu ai-
4136: noastaan 2,679,425 markkaa. Vuodeksi 1914 on armollisen
4137: esityksen laskelmaan merkitty ylimääräisiä menoja kaik-
4138: kiaan 1,940,000 markkaa, ja ilmoitetaan esityksessä, että
4139: laskelmaan on otettu ainoastaan sellaiset ylimääräiset menot,
4140: jotka joko ovat Hallitsijan jo hyväksymiä taikka jotka 1913
4141: vuoden rahasääntöJärjestelyn yhteydessä on ehdotettu hy-
4142: väksyttäviksi. Kun näiden menojen lisäksi eri hallinnon-
4143: haarojen monet tarpeet, joita armollisen esityksen siv. 27
4144: on useita lueteltu, lähimmässä tulevaisuudessa vaativat yli-
4145: määräisiä menoja, on laskelmaan varattu 500,000 markkaa
4146: sellaisia ylimääräisiä menoja varten, jotka vielä ehkä ha-.
4147: vaitaan olevan vuonna 1914 suoritettava, joten ylimääräisiin
4148: menoihin sanotuksi vuodeksi ehdotettu summa kokonaisuu-
4149: dessaan nousee 2,440,000 markkaan.
4150: Valiokunnan mielestä ei tällaisen pyöreän summan va-
4151: raaminen ylimääräisiä menoja varten ole tarpeen vaatima.
4152: Järkevä valtiohallinto edellyttää, että sellaiset rakennus- y.
4153: m. yritykset, joita varten määrärahoja valtion ylimääräises-
4154: sä menosäännössä esiintyy, joitakin poikkeustapauksia lu-
4155: kuunottamatta, hyvissä ajoin edeltäkäsin suunnitellaan ja
4156: järjestetään, koska ainoastaan siten voidaan töiden suorituk-
4157: sessa välttää epätaloudellista menettelyä. Vaikka se laskel-
4158: ma, joka liitetään Eduskunnalle annettavaan armolliseen esi-
4159: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin val-
4160: tion vakinaiset tulot eivät riitä, onkin valmistettava mel-
4161: koista ennen sen vuoden alkua, jota laskelma tarkoittaa, ei
4162: kuitenkaan ylipäänsä pitäisi olla mahdotonta suunnitella pu-
4163: heena olevia ylimääräisiä töitä jo niin aikaiseen, että ne. voi-
4164: daan sanottuun laskelmaan ottaa. Valiokunta on sentähden
4165: poistanut yllämainitun 500,000 markan määrärahan laskel-
4166: masta ylimääräisten menojen joukosta, mutta sen sijaan tut-
4167: Budjetin järjestely. 49
4168:
4169: kinut ei ainoastaan ne tarpeet, joihin armolliseen esitykseen
4170: oL ylimääräisiä määrärahoja otettu, vaan myös harkinnut,
4171: mitä muita ylimääräisiä menoja, jotka jo aikaisemmin tai
4172: nyt ovat olleet Eduskunnan käsittelyn !1-laisina, on vuodeksi
4173: 1914 menojen laskelmaan otettava. Tämän nojalla Valio-
4174: kunta ehdottaa, että tulevaksi vuodeksi ylimääräisiin menoi-
4175: hin otettaisiin alempana hallinnonhaaroittain luetellut mää-
4176: rärahat.
4177:
4178: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4179: Armollisessa esityksessä mainituilla perusteilla on Va-
4180: liokunta ottanut tähän 150,000 markkaa koppiosaston ra-
4181: kentamiseksi Helsingin kuritushuoneeseen.
4182:
4183: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4184: Armollisessa esityksessä mainituista s;yistä otetaan tähän
4185: 200,000 markkaa Helsingin veneeristen sairaalain laajenta-
4186: miseen. - Jo vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta teki
4187: anomuksen keuhkotautisten kansanparantolain perustami-
4188: sesta ja keskuslaitoksen perustamisesta mielisairaita
4189: varten Oulun lääniin, ja on tämän johdosta Edus-
4190: kunnan laatimaan bud,iettiin vuosittain otettu määrä-
4191: rahoja näitä tarkoituksia varten. Viimeksi Eduskunta
4192: 1912 vuoden valtiopäivillä varasi vuodeksi 1913 573,000
4193: markkaa Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään perustet-
4194: tavaksi aiottua keuhkotautisten kansanparantolaa varten ja
4195: 1,000,000 markkaa Oulun lääniin perustettavaa mielenvi-
4196: kaisten keskuslaitosta varten. Näitä määrärahoja ei kuiten-
4197: kaan ole merkitty 1913 vuoden rahasääntöehdotukseen,
4198: jonka tähden ja koska molemmat laitokset edelleen ovat
4199: kipeän tarpeen vaatimia, Valiokunta on ottanut laskel-
4200: maansa edellistä tarkoitusta varten 600,000 markkaa ja jäl-
4201: kimäistä varten 1,000,000 markkaa. Romanowin hallitsija-
4202: suvun kolmisatavuotisen riemujuhlan johdosta on julaistu
4203: armollinen julistuskirja, jonka mukaan valtiorahaston va-
4204: roista tulee kymmenen vuoden kuluessa käytettäväksi
4205: 10,000,000 markkaa sairaanhoitolaitosten rakentamista ja
4206: 4
4207: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4208:
4209: uudestimuodostelua varten. Valiokunta edellyttää, että ne
4210: määrärahat, jotka tämän julistuskirjan nojalla mahdollisesti
4211: sanottuun tarkoitukseen käytetään, menevät valtiorahaston
4212: säästövaroista, jonka johdosta voi tapahtua, että joku nyt
4213: mainituista töistä kuluvana tai jonakin seuraavana vuonna
4214: täten suoritetaan vuosibudjetin helpotukseksi. - Tämän li-
4215: säksi on laskelmaan otettu Eduskunnan hyväksymä 300,000
4216: markan suuruinen määräraha käytettäväksi ensi vuonna
4217: osittain avustuksina työväestön keskuudessa perustetuille
4218: työttömyyskassoille osittain apurahoina kunnille, jotka py-
4219: syväisen työttömyysrahaston :perustamista tai jo olemassa
4220: olevan kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista
4221: varten sellaisia anovat. - Hallinnonhaaran ylimääräisten
4222: menojen loppusumma on niin muodoin 2,100,000 markkaa.
4223:
4224: Kamaritoimituskuntaan kohdist~vat hallinnonhaarat.
4225: -Kesäkuun 14 :päivänä 1910 on Senaatti valtuutettu käyttä-
4226: mään vuosittain viiden vuoden aikana 350,000 markkaa
4227: metsämaiden ostamiseen valtiolle. Tämän nojalla on vuonna
4228: 1911 käytetty 100,000 markkaa, vuonna 1912 200,000 mark-
4229: kaa ja vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen otettu niinikään
4230: 200,000 markkaa sekä vuodeksi 19H armollisen esityksen
4231: Jaskelmaan merkitty 350,000 markkaa. Neljänä vuonna 1911
4232: -1914 tulisi tähän tarkoitukseen käytetyksi siis kaikkiaan
4233: 850,000 markkaa, eli melkoista vähemmän kuin mainittu
4234: armollinen määräys edellytti. Kun :puheena oleva tarkoitus,
4235: metsämaiden ostaminen valtiolle, on katsottava sangen hyö-
4236: dylliseksi, ei Valiokunta, joka on ottanut armolliseen esityk-
4237: seen merkityn määrärahan, 350,000 markkaa, laskelmaansa,
4238: saata olla valittamatta, ettei tähän tarkoih~kseen ole käytetty
4239: niin suuria vuotuisia määrärahoja, kuin mainittu armollinen
4240: määräys 14 :päivältä kesäkuuta 1910 edellyttää.
4241:
4242: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
4243: haarat.-'- Keisarillinen Majesteetti on huhtikuun 22 :päivänä
4244: 1910 oikeuttanut Senaatin käyttämään 373,847 markkaa
4245: kansallismuseon sisustamiseen, josta määrästä 190,000 mark-
4246: Budjetin jarjestely. 51
4247:
4248: kaa oli käytettävä vuonna 1910 ja 183,847 markkaa vuonna
4249: 1911. Tarkoitukseen on kuitenkin käytetty melkoista pie-
4250: nempiä määriä, nimittäin vuonna 1911 38,000 markkaa sekä
4251: vuonna 1912 40,000 markkaa, ja vuodeksi 1913 on otettu
4252: rahasääntöehdotukseen 40,000 markkaa, yhteensä 118,000
4253: markkaa. Näiden määrärahojen lisäksi tarvitaan siis tähän
4254: tarkoitukseen vielä 255,84 7 markkaa, josta armollisessa esi-
4255: tyksessä ehdotetaan vuonna 1914 käytettäväksi ainoastaan
4256: 60,000 markkaa. Paitsi museorakennuksen sisustamiseen
4257: meneviä määrärahoja tarvitaan kadunkivitys-, aitaus- ja
4258: tasoitustöihin museorakennuksen tontilla sekä läheisillä
4259: katuosilla 217,796 markkaa, josta vuonna 1912 on
4260: myönnetty 39,315 markkaa, .ioten vielä on tarpeen
4261: 178,481 markkaa. Tällainen tarpeellisten töiden pit-
4262: kittäminen monen vuoden kuluessa, niinkuin museon sisus-
4263: tamiseen nähden on tapahtunut, on museon toiminnalle hai-
4264: tallinen, ja se on myös töiden suorittamiseen nähden
4265: taloudellisesti epäedullista. Sen välttämiseksi onkin
4266: Eduskunta puolestaan sekä 1911 että 1912 vuoden valtio-
4267: päivillä tähän tarkoitukseen laskelmaansa hyväksyn;yt
4268: melkoista suurempia määräraho.ia, joita Hallitus kuitenkaan
4269: ei ole vuotuisiin rahasääntöihin ottanut. Kun on tärkeätä
4270: saada puheenalaiset työt läheisessä tulevaisuudessa lop-
4271: puun suoritetuiksi, on Valiokunta merkinnyt laskelmaansa
4272: näitä töitä varten vielä tarvittavan summan, yhteensä pyö-
4273: rein luvuin 135,000 markkaa. - Armollisen esityksen mu-
4274: kaisesti otetaan koulutalon rakentamista varten Helsingin
4275: ~uomalaiselle tyttökoululle 300,000 markkaa, joten tämän
4276: hallinnonhaaran ylimääräisten menojen loppusumma on
4277: 735,000 markkaa.
4278:
4279: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
4280: rat. - Tähän otetaan annollisen esityksen mukaisesti J no-
4281: järven vesistön kanavoimista varten 290,000 markkaa ;ia
4282: kaupunkien satamarakennusten avustamiseksi 300,000
4283: markkaa. Viimeksi mainittuun määrärahaan nähden katsoo
4284: Valiokunta olevan syytä lausua sen toivomuksen, että Hal-
4285: 52 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4286:
4287: litus, myöntäessään kau1•unkikunnille apurahoja satamara-
4288: kennuksiin, määräisi apurahojen nauttimisen ehdoksi, että
4289: kuntien tulee töiden teettämisessä noudattaa paikkakunnalla
4290: yleisesti käytettyjä palkkatariffeja.- Koska keskeneräinen
4291: Lapuanjoen perkaustyö, kuten Valiokunta on tietoonsa saa-
4292: nut, 1914 vuoden alusta välttämättömästi on, työsuunnitel-
4293: man taloudellisesti toteuttamiseksi, määrärahan tarpeessa, on
4294: Valiokunta sitä varten laskelmaansa ottanut 500,000 mark-
4295: kaa.
4296: Käsitellessään anomusehdotuksia N :o 4 ja 12 on Valio-
4297: kunta huomannut, että yleisten teitten ja siltain teko- ja
4298: kunnossapitovelvollisuus, nykyään voimassa olevan 15 päi-
4299: vänä tammikuuta 1883 annetun asetuksen mukaan järjestet-
4300: tynä, painaa maataviljelevää väestöä kohtuuttoman suurena
4301: ja liikeolojen kehittymisen vuoksi vuosi vuodelta kasvavana
4302: rasituksena. Epäkohdan poistamiseksi anoivat V altiosää-
4303: dyt JO vuoden 1894 valtiopäivillä, että edellä mainittu
4304: asetus annettaisiin sitä varten asetettavan komitean tarkas-
4305: tettavaksi ja että valtiopäiville annettaisiin armollinen esi-
4306: tys asian uudestaan järjestämiseksi. Anottu armollinen esi-
4307: tys annettiin vasta vuosien 1904-1905 valtiopäiville, ja on
4308: kysymys sitten uuden Eduskunnan aikana alituisesti ollut
4309: käsittelyn alaisena, milloin armollisten esitysten, milloin
4310: eduskuntaesitysten nojalla saavuttamatta lopullista ratkai-
4311: sua. Asioiden tällä kannalla ollen voidaan täydellä syyllä
4312: pitää tarkoitustaan vastaavana sellainen järjestys, että väli-
4313: aikaisesti myönnetään jokin määräraha tientekorasitusten
4314: huojentamiseksi, koska tämän toimenpiteen kautta tarkoitus
4315: voidaan tuntuvassa määrässä saavuttaa, ilman että Edus-
4316: kunta tai Hallitus tulee sidotuksi tientekorasituksen vastai-
4317: sessa järjestämisessä. Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan
4318: tähän tarkoitukseen, ainakaan nyt alussa, kun vielä ei ole
4319: tarpeellista kokemusta avustuksen antamisen tavasta ja jako-
4320: perusteesta, ole syytä osottaa niin suurta määrärahaa, kuin
4321: anomusehdotuksessa on ehdotettu, vaan pitää Valiokunta sa-
4322: maa määrää, minkä Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä
4323: vuotta 1913 varten katsoi olevan tarkoitukseen myönnettä-
4324: Budjetin järjestely. 53
4325:
4326: vän, eli 500,000 markkaa, paremmin perusteltuna. Tämän
4327: määrärahan merkitseminen kulkulaitosrahaston menoihin on,
4328: Valiokunnan mielestä, vastoin mainitun rahaston tarkoi-
4329: tusta, jonka mukaan sanottu rahasto on valtion rautatielii-
4330: kettä koskevan kirjanpidon yhdistelmä. Tämä rahaston teh-
4331: tävä suunniteltiin. jo julistuksessa 2 päivältä lokakuuta 1873
4332: ja lausuttiin täsmällisemmin V altiosäätyjen 1885 vuoden
4333: valtiopäivillä antamalla myönnytyksellä ja suostumuksella
4334: syntyneessä julistuksessa 25 päivältä tammikuuta 1886 ja
4335: vuoden 1891 jälkeen on sitä täysin johdonmukaisesti nouda-
4336: tettu. Ei olisi viisasta, jos nyt poikettaisiin tästä hyvin pe-
4337: rustetusta järjestyksestä. Valiokunta ehdottaa senvuoksi,
4338: että puheena oleva määräraha on suoritettava vakinaisista
4339: valtiovaroista. Määrärahan jakamista varten olisi asetettava
4340: yleispäteviä, viranomaisten noudatettavia ohjeita ja ainoas-
4341: taan pienempi, enintään ;100,000 markan suuruinen osa, olisi
4342: paikallisoloihin perustuvan, tarkan ja vertailevan selvityksen
4343: nojalla jaettava sellaisille tientekolahkoille, joille maantie-
4344: soran saanti todistetaan olevan erittäin vaikea, tahi missä
4345: siltojen ja lossien rakentaminen ja kunnossapito on huomat-
4346: tavan rasittava. Yleisenä jakoperusteena olisi Valiokunnan
4347: mielestä käytettävä sitä, että avustus tehdään riipuvaksi
4348: tientekolahkon kunnossa pidettävien yleisten maanteitten pi-
4349: tuudesta verrattuna asukaslukuun, kuitenkin siten rajoitettu-
4350: na, että avustusta annetaan etupäässä niille tientekolahkoil-
4351: le, joille puheena oleva rasitus on erittäin raskas. Puheen-
4352: alaisen jakoperusteen soveltaminen ei tuota varsin suurta
4353: vaikeutta. Nykyään on Suomessa keskimäärin noin 10 kilo-
4354: metriä yleistä maantietä kutakin tuhatta asukasta kohden
4355: maaseudulla, ja katsoo Valiokunta, että avustusta määrättä-
4356: essä ensin on erotettava 8 kilometriä kutakin tielahkon täyttä
4357: tuhatta asukasta kohti ja avustusta myönnettävä ainoastaan
4358: siitä lahkoon kuuluvain maanteiden osasta, joka tämän pe-
4359: rusteen mukaan jääpi jälelle, kuitenkin niin, ettei missään
4360: tapauksessa maksettaisi suurempaa apurahaa kuin korkein-
4361: taan 50 markkaa kilometriä kohti. Valiokunta on tätä tar-
4362: koitusta varten laskelmaansa ottanut 500,000 markkaa.
4363: 54 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4364:
4365: Anomusehdotus N :o 13 tarkoittaa sen epäkohdan lieven-
4366: tämistä, jota kyytirasitusten kohtuuttoman epätasainen
4367: jakaantuminen tuottaa yksinomaan manttaaliin pannun eri-
4368: oikeudettoman maan haltijain kannettavaksi. Vuoden 1910
4369: valtiopäivillä hyväksyi Eduskunta armollisen esityksen no-
4370: jalla kyytiasetuksen, joka ei kuitenkaan vielä ole saanut
4371: vahvistusta. Mainitun asetusehdotuksen 10 §:n mukaan
4372: tulisivat kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat me-
4373: not suoritettaviksi valtiovaroista ja asetusehdotuksen 48
4374: §:n mukaan astuisi asetus voimaan vasta 1 paiVana
4375: tammikuuta vuonna 1916. Valiokunnan mielestä olisi ano-
4376: muksentekijäin ehdottamaa väliaikaista avustusta annettava
4377: niille seuduille, joissa kustannukset manttaalia kohti nouse-
4378: vat sitä keskiarvoa suuremmiksi, mikä kaikkien kyytikus-
4379: tannusten tasan jaettua tulisi kunkin manttaalin osalle.
4380: Laki- ja talousvaliokunnan vuoden .1910 valtiopäivillä toi-
4381: mittamain laskelmain mukaan olisivat kyytikustannukset
4382: nousseet silloin korkeintaan 400,000 markkaan, jos kyyti-
4383: laitos olisi otettu valtion haltuun, joten nyt kysymyk-
4384: sessä olevaan tarkoitukseen näyttää anomuksentekijäin
4385: ehdottama määrä, eli 200,000 markkaa, hyvin riittävän.
4386: Valiokunta sen tähden puoltaa sen myöntämistä, mutta on
4387: edellä esittämiensä perustuksien nojalla sitä mieltä, että ra-
4388: hamäärä olisi, kyytiasetusehdotuksessa olevan määräyksen
4389: mukaisesti, otettava yleisistä, eikä kulkulaitosrahaston va-
4390: roista. Puheena olevaa tarkoitusta varten on Valiokunta
4391: laskelmaan ottanut 200,000 markkaa.
4392: Hallinnonhaaran ylimääräiset menot ovat siis 1, 790,000
4393: markkaa.
4394:
4395: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat bal-
4396: linnonhaarat. - Tähän otetaan armollisen esityksen mu-
4397: kaisesti koulutalon rakentamiseksi Tampereen teknilliselle
4398: opistolle 250,000 markkaa sekä konelaboratorien hankkimi-
4399: seksi teollisuuskouluihin ja Tampereen teknilliseen opis-
4400: toon 40,000 markkaa, yhteensä 290,000 markkaa.
4401: Budjetin järjestely. 56
4402:
4403: Täte;n lueteltujen ylimääräisten menojen summa olisi
4404: niin muodoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 5,415,000:-
4405:
4406:
4407:
4408: Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta on
4409: siis seuraava:
4410:
4411: Vakinaisia menoja ja siirtoja . . . . . . Smk. 94,298,800: -
4412: Ylimääräisiä , , 5,415,000:-
4413: Yhteensä Smk. 99,713,800: -
4414: Tähän summaan eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eikä palo-
4415: viinavaroihin kuuluvat menot.
4416:
4417:
4418:
4419: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
4420: kaisesti tarkastaessaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat
4421: riittävät näiden menojen suorittamiseen, on Valiokunta ha-
4422: vainnut seuraavaa.
4423:
4424:
4425: Valtiorahaston tulot.
4426: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta•
4427: - Tuloja kmunun maatiloista. Nämä tulot, jotka vuonna
4428: 1909 olivat 1,060,000 markkaa ja vuonna 1911 1,166,000
4429: markkaa, ovat viime aikoina useimpina vuosina osottaneet
4430: kohoamista. Sen vuoksi on Valiokunta katsonut voivansa
4431: laskea ne vuodeksi 1914 1,200,000 mm·kaksi, mihin mää·
4432: rään Eduskunta ne viime valtiopäiviHäkin vuodeksi 1913
4433: arvioi. - Muut tähän osastoon kuuluvat valtiorahaston tu-
4434: lot on otettu armollisen esityksen mukaan, joten osaston tu-
4435: losumma on 19,370,000 markkaa.
4436:
4437: Välittömiä veroja. - Myöskin maaverojen antama tulo
4438: on osottanut kohoavaa suuntaa, minkä vuoksi Valiokunta
4439: 56 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4440:
4441: on arvioinut sen vuodeksi 1914 2,100,000 markaksi. Val-
4442: tiorahastoon kertyvät elinkeinoverot ja henkiverot otetaan
4443: armollisen esityksen mukaisesti edelliset 565,000 markaksi
4444: ja jälkimäiset 2,340,000 markaksi, joten osaston tulojen yh-
4445: teenlaskettu määrä on 5,005,000 markkaa.
4446:
4447: Välillisiä veroja. - Tullitulot ovat viime vuosina osot-
4448: taneet huomattavaa kasvamista ja ovat tuottaneet melkoista
4449: suurempia määriä kuin budjettilaskelmia tehtäessä on ar-
4450: vioitu. Erittäinkin ovat Hallituksen Eduskunnalle anta-
4451: miin esityksiin otetut arviot olleet todellisia tuloja paljon
4452: pienemmät, mutta myös Eduskunnan laskelmat, vaikka
4453: ovatkin olleet jonkun verran armollisten esitysten arvioita
4454: korkeammat, ovat jääneet todellisia tuloja huomattavasti
4455: pienemmiksi. Niinpä arvioi Eduskunta nämä tulot vuo-
4456: deksi 1911 50,000,000 markaksi, mutta todellinen tulos oli
4457: 53,050,000 markkaa ja vuodeksi 1912 52,000,000 markaksi,
4458: kun todellinen tulos oli 57,096,000 markkaa. Tullitulojen li-
4459: säys edelliseen vuoteen verraten on ollut: vuonna 1909
4460: 725,000 markkaa, vuonna 1910 1,712,000 markkaa, vuonna
4461: 1911 2,280,000 markkaa ja vuonna 1912 4,046,000 markkaa
4462: eli keskimäärin vuotta kohti 2,190,000 markkaa. Kun pu-
4463: heenalaiset tulot jo vuonna 1912 nousivat, kuten yllä mai-
4464: nittiin, 57,096,000 markkaan, on Valiokunta arvioinut ne
4465: vuodeksi 1914 61,000,000 markaksi. Tästä määrästä Va-
4466: liokunta on laskenut tuontitullin 58,500,000 markaksi,
4467: vientitullin 1,500,000 markaksi, sahausmaksun 500,000
4468: markaksi, toimitusmaksut 490,000 markaksi ja sekalaiset
4469: vähäiset tulot 10,000 markaksi. - Aksiiseja, Pelikorteista
4470: suoritettava leimamaksu on annollisen esityksen mukaan
4471: otettu 24,000 markaksi. Osaston tulot päättyvät siis
4472: 61,024,000 markkaan.
4473:
4474: Sekaluontoisia veroja on laskelmaan armollisen esityk-
4475: sen mukaisesti otettu 890,000 markkaa.
4476:
4477: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
4478: Postimaksut on vuodeksi 1914 armollisessa esityksessä ar-
4479: Budjetin järjestely. 57
4480:
4481: vioitu 8,500,000 markaksi. Viimeisinä vuosina ovat posti-
4482: maksut edellisen vuoden tuloon verrattuina lisääntyneet:
4483: vuonna 1909 269,000 markkaa, vuonna 1910 473,000 mark-
4484: kaa, vuonna 1911 420,000 markkaa ja vuonna 1912
4485: 548,000 markkaa, eli keskimäärin 427,500 markkaa vuo-
4486: dessa. Kun nämä tulot vuonna 1912 tuottivat 7,950,000
4487: markkaa, voidaan ne vuodeksi 1914 arvioida 8,750,000 mar-
4488: kaksi.- Majakkamaksuja. Koska lailliset edellytykset näi-
4489: den maksujen kantamiseen, niinkuin Eduskunta on huomaut-
4490: tanut alamaisessa kirjelmässään 7 päivältä toukokuuta
4491: 1912, ovat poistuneet luotsilaitoksessa toimeenpantujen lain-
4492: vastaisten muutosten johdosta, on Valiokunta, samoin kuin
4493: viime vuonnakin, poistanut tämän tuloerän budjetista. -
4494: Muut tähän osastoon kuuluvat tulot otetaan laskelmaan esi-
4495: tyksen arvwn mukaan, joten osaston tulosumma on
4496: 10,162,000 markkaa.
4497:
4498: Sekalaisia tuloja. - Viralliset Sanomalehdet tuottivat
4499: vuonna 1911 tuloja tasaisin tuhansin 90,000 markkaa; vuo-
4500: den 1912 rahasääntöön on tämä tulo merkitty 85,000 mar-
4501: kaksi, mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on se
4502: otettu 170,000 markaksi, ja sama määrä on merkitty armolli-
4503: sessa esityksessä vuodeksi 1914. Syynä tähän tavattomaan
4504: tulojen lisäykseen on se seikka, että vuoden 1913 alusta on
4505: voimaanpantu uusi taksa, jonka mukaan sekä suomen- että
4506: ruotsinkielisille virallisille lehdille ilmoituksista suoritetta-
4507: vat maksut on korotettu entiseen verraten noin kolmenker-
4508: taisiksi. Valiokunnan, joka on ottanut laskelmaansa puheen-
4509: alaisen tulon 170,000 markaksi, täytyy lausua tyytymättö-
4510: myytensä siitä, että yleisöä tällä tavalla kohtuuttomasti rasi-
4511: tetaan ja oikeuden hakemisessa etenkin vähävaraisille jo
4512: muutenkin kalliit muodollisuudet tehdään yhä raskaammiksi.
4513: Puheena oleva taksan korotus lienee, sen pahempi, yhtey-
4514: dessä sen uuden määräyksen kanssa, että lailliset ilmoituk-
4515: set on julaistava myös kenraalikuvernöörin äänenkannatta-
4516: jassa (Finljandskaja Gaseta), jolle niinikään on saman ko-
4517: rotetun taksan mukaan eri maksu suoritettava; viimeksi mai-
4518: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4519:
4520: nitut maksut eivät sisälly armollisen esityksen laskelmassa
4521: olevaan 170,000 markan tulosummaan. Tältä määräykseltä,
4522: jonka kautta yleisölle on pantu kohtuuton ja käytännöllisesti
4523: aivan tarpeeton. rasitus, puuttuu laillinen perustus, vieläpä
4524: on se ristiriidassa voimassa olevissa asetuksissa olevien ni-
4525: menomaisten säännösten kanssa, jonka takia Valiokunta on
4526: sitä mieltä, että määräys ilmoitusvelvollisuudesta Finljand-
4527: skaja Gasetassa on kumottava. - Tuloja työtoiminnasta eri-
4528: näisissä valtion laitoksissa ja apurnaksuja kunnilta on otettu,
4529: edellinen erä 850,000 markaksi ja jälkimäinen 610,000 mar-
4530: kaksi, eli samoiksi määriksi kuin Eduskunta arvioi ne viime
4531: vuoden valtiopäivillä vuodeksi 1913. Muut sekalaiset tulot
4532: on merkitty armollisen esityksen mukaan, joten tähän osas-
4533: toon kuuluvat tulot ovat yhteensä 4,297,000 markkaa.
4534:
4535: Ylimääräisinä tuloina on rahastolle merkitty armollisen
4536: esityksen mukaan osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
4537: hinnasta 100,000 ·markkaa.
4538:
4539: Siirtoina huomataan korkovaroja lainausrahastosta
4540: 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa
4541: eli yhteensä 193,000 markkaa.
4542:
4543: Valtiorahaston tulot vuonna 1914 olisivat tämän mu-
4544: kaan 101,041,000 ma1·kkaa.
4545:
4546:
4547:
4548: Sotilasrahaston tulot.
4549: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
4550: - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot arvioi Edus-
4551: kunta viime vuoden valtiopäivillä vuodeksi 1913 4-65,000
4552: markaksi, ja saman määrän on Valiokunta ottanut laskel-
4553: maansa vuodeksi 1914.- Tuloja kruunun metsistä. Vuonna
4554: 1912 on kruunun virkatalojen metsistä tehty ja Senaatti hy-
4555: väksynyt tarjouksia tasaluvuin 972,000 markan arvosta,
4556: josta kruunun hyväksi tulee 894,000 markkaa. Tästä mää-
4557: Budjetin järjestely. 59
4558:
4559: rästä kertyy vuonna 1913 puolet .ia toinen puoli vuonna
4560: 1914. Sen vuoksi on Valiokunta merkinnyt esillä ole-
4561: van tuloerän vuodeksi 1914 400,000 markaksi. - Kun
4562: korkotulot otetaan armollisen esityksen mukaan, tekevät ra-
4563: haston tulot tässä osastossa niin muodoin yhteensä 861>,100
4564: markkaa.
4565:
4566: Välittömiä veroja. - Lasketaan armollisen esityksen
4567: mukaan 1,1>70,000 markaksi.
4568:
4569: Sekaluontoisia veroja. - Tähän kuuluvat tulot on
4570: Valiokunta ottanut armollisen esityksen mukaan 258,000
4571: markaksi.
4572:
4573: Sekalaisia tuloja. - Otetaan armollisen esityksen mu-
4574: kaisesti 1,400 markkaa.
4575:
4576: Sotilasrahaston tulot vuonna 1914 olisivat niin muodoin
4577: yhteensä 2,694,500 markkaa.
4578:
4579:
4580:
4581: Sotilashuonerahaston tulot.
4582: Tämän rahaston tulot on armollisen esit.yksen mukai-
4583: sesti otettu 330,100 markaksi.
4584:
4585:
4586:
4587: Edellisen mukaan olisi siis tuloja:
4588:
4589: valtiorahastossa . . . . . . . . Smk. 101,041,000:-
4590: sotilasrahastossa , 2,694,500:-
4591: sotilashuonerahastossa . . . , 330,100:-
4592: Yhteensä Smk. 104,065,600: -'-
4593:
4594: Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuodeksi
4595: 1914 on Valiokunta kiinnittänyt huomionsa siihen, miten
4596: 1913. - V. M. -Esitys N:o 1.
4597:
4598: nämä tulot on käytettävä budjetin järjestelyä varten.
4599: Koska perustuslain mukaan valtiomenot ovat valtion vaki-
4600: naisilla tuloilla suoritettavat, ja suostuntavaroja osotettava
4601: ainoastaan, jos vakinaiset varat eivät riitä menojen suoritta-
4602: miseen, ovat ensi sijassa valtiorahaston tulot kokonaisuudes-
4603: saan laskelmassa otettavat huomioon.
4604: Sotilasraha.~ton tulot ovat käytettävät niihin erityisiin
4605: tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu, joten
4606: rahaston tuloista on tässä yhteydessä huomioon otettava ai-
4607: noastaan se määrä, johon rahastosta suoritettavat menot
4608: laskelman mukaan nousevat. Nämä menot ovat kaikkiaan
4609: 437,500 markkaa, siihen luettuna 152,000 ·markan suurui-
4610: nen vastike sotilasrahaston osuudesta sotilasvirkatalojen
4611: hoitokustannuksiin, joka määrä on kysymyksessä olevassa
4612: järjestelyssä huomioon otettava.. Rahaston tulojen ylijää-
4613: mä 2,257,000 markkaa on rahastossa säilytettävä.
4614: Koska sotilashuonerahaston menot vuonna 1914 on las-
4615: kettu 600,100 markaksi, mutta rahaston tulot on arvioitu
4616: ainoastaan 330,100 markaksi, tarvitaan menojen suorittami-
4617: seen tulojen lisäksi 270,000 markkaa. Tämä summa voi-
4618: daan ottaa rahaston pääomasäästöstä, joka kuluvan vuoden
4619: päättyessä on laskettu nousevan 7, 700,000 markkaan.
4620: Tämän mukaan on siis yllä arvioitujen vuonna 1914 ky-
4621: symykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytet-
4622: tävänä seuraavat varat:
4623:
4624: valtiora:tiaston tulot .............. Smk. 101,041,000:-
4625: sotilasrahaston tuloja.............. , 437,500:-
4626: sotilashuonerahaston tulot. . . . . . . . . . , 330,100:-
4627: sotilashuonerahaston säästövaroja , 270,000: -
4628: ----------------------
4629: Yhteensä Smk. 102,078,600: --
4630:
4631: Menot, sekä vakinaiset että ylimääräiset ynnä siirrot,
4632: on, ·kuten edellä on esitetty, vuodeksi 1914 arvioitu
4633: 99,713,800 markaksi. Tästä määrästä on kuitenkin vähen-
4634: nettävä laskelmaan otetut leimasuostunnan kannanto- ja
4635: Budjetin järjestely. 61
4636:
4637: tarkastuskustannukset 180,000 markkaa sekä menot mal-
4638: lasjuomain valmistuksen silmällä:pidosta 80,000 markkaa,
4639: eli yhteensä 260,000 markkaa, koska nämä menot, mai-
4640: nittujen suostuntaverojen kantamisesta aiheutuneina, ovat
4641: niiden tuottamalla tulolla korvattavat. Budjetin järjeste-
4642: lyssä vuodeksi 1914 kysymykseen tulevat menot ovat siten
4643: 99,453,800 rnarkkaa. Kun näiden menojen suorittamiseen
4644: käytettävissä olevien varojen summa on 102,078,600 mark-
4645: kaa, havaitaan, että vakinaiset valtion varat täysin riittävät
4646: ~altion yleiseen budjettiin otettavien sekä vakinaisten että
4647: ylimääräisten menojen suorittamiseen vuonna 1914, vieläpä
4648: antavat 2,624,800 markaksi arvioidun ylijäämän. Mitään
4649: lisäystä suostuntavaroista ei sen vuoksi ole yleistä budjetti-
4650: järjestelyä varten tarpeen. Erinäiset syyt, jotka edellä
4651: siv. 8---~ on esitetty, ovat kuitenkin saattaneet Valiokunnan
4652: yhtymään siihen mielipiteeseen, että sekä leima- että mallas-
4653: .iuomasuostunta olisivat myös vuonna 1914 kannettavat sillä
4654: ehdolla, että niiden antamat tulot, sitten kuin kannanto- ja
4655: tarkastuskustannukset ovat niistä vähennetyt, siirretään kul-
4656: kulaitosrahastoon, niinkuin Valiokunnan näistä suostunta-
4657: veroista valmistamissa mietinnöissä lähemmin esitetään.
4658: Mainituissa mietinnöissä on Valiokunta arvioinut leima-
4659: suostunnasta kertyvän 4,600,000 markkaa sekä nettotulon
4660: mallasjuomasuostunnasta tekevän 2,950,000 markkaa, jo-
4661: hon viime mainittuun summaan on lisättävä valvontakus-
4662: tannuksia vastaava määrä 80,000 markkaa. Nämä molem-
4663: mat suostunnat tuottavat vuonna 1914 yhteensä siis
4664: 7,630,000 markkaa, ja kun tästä summasta vähennetään
4665: kannanto- ja tarkastusmenot, yhteensä 260,000 markkaa,
4666: voidaan siirto kulkulaitosrahastoon arvioida 7,370,000 mar-
4667: kaksi. Yksinkertaisuuden vuoksi on Valiokunta merkinnyt
4668: :puheena olevien suostuntojen arvioidut tulot suostuntarahas-
4669: toon, niinkuin tähänkin asti on menetelty, ja ottanut meno-
4670: puolelle kulkulåitosrahaston osuuden ylimääräiseksi siirroksi
4671: suostuntarahastosta viimemainittuun rahastoon. Luonnollista
4672: on, että tämän siirron lopullinen määrä voidaan saada selville
4673: vasta sittenkun tilinpäätös vuodelta 1914 on valmistunut.
4674: 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4675:
4676: Suostuntarahaston säästön vuoden 1913 lopulla arv101
4677: :Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä 124,000 markaksi,
4678: jolloin säästö vuoden 1912 lopulla oli laskettu 3,823,000 mar-
4679: kaksi. Valiokunnalle annetun suostuntarahaston bilanssin
4680: mukaan 31 päivältä joulukuuta 1912 olivat rahaston pääoma-
4681: varat viime mainittuna päivänä vain 3,757,896 markkaa 38
4682: penniä. Suostuntarahaston vuoden 1912 tileistä näkyy kui-
4683: tenkin, että, jos sen :varoja olisi hoidettu :Eduskunnan pää-
4684: tösten mukaisesti, rahaston säästön vuoden lopulla olisi tul-
4685: lut olla suurempi.
4686: Suostuntarahaston pääomasäästö vuoden 1912 alkaessa
4687: oli 2, 796,224 markkaa 85 penniä. Rahastolla oli vuonna
4688: 1912 tuloja: korkoja 14,481 markkaa 69 penniä, tuloja mal-
4689: lasjuomasuostunnasta 2,827,524 markkaa 53 penniä, peli-
4690: korttisuostunnasta 72,238 markkaa ja leimasuostunnasta
4691: '!,169,414 markkaa 10 penniä eli siis tuloja yhteensä
4692: 7,083,658 markkaa 32 penniä. Tulopuolen summa olisi siis
4693: 9,879,883 markkaa 17 penniä. Vuonna 1912 on suostunta-
4694: varoja käytetty yhteensä noin 6,123,000 markkaa, vaikka
4695: :Eduskunta oli, määrätyillä edellytyksillä, myöntänyt ainoas-
4696: taan korkeintaan 5,814,542 markkaa 80 penniä, joten siis to-
4697: dellisuudessa on suostuntavaroja käytetty noin 308,000
4698: markkaa yli :Eduskunnan myöntämän määrän. Tämän luon-
4699: toisen Eduskunnan tekemän suostuntapäätöksen sivuutta-
4700: mista ei ole ennen tapahtunut. Valiokunta katsoo olevan
4701: aihetta vaatia, että tämä Eduskunnan myöntämien määrä-
4702: rahojen ylittäminen tulee valtiqn tileissä korjatuksi. Ottaen
4703: huomioon tästä aiheutuvan korjauksen tulee suostuntara-
4704: haston säästö vuoden 1913 lopussa olemaan noin 366,000
4705: markkaa, mikä summa, ynnä sanotun rahaston korko- ja
4706: sekalaiset tulot, tulisivat jäämään tähän rahastoon Edus-
4707: kunnan käytettäväksi.
4708: Valtiovarainvaliokunta on vuoden 1914 valtiopäivillä
4709: epäilemättä esittävä kaikki ne monet ja vakavat muistutuk-
4710: set, joihin Hallituksen menettely budjetinjärjestelyssä ja
4711: Eduskunnan tekemien suostuntapäätösten muissakin suh-
4712: teissa sivuuttamisessa antavat aihetta. Kun vuoden 1912
4713: Budjetin järjestely.
4714:
4715: tilit eivät vielä ole täydellisesti päätetyt, ei Valiokunnalla
4716: nyt ole siihen tilaisuutta.
4717:
4718:
4719:
4720:
4721: Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja me-
4722: not olisivat siis vuonna 1914 seuraavat:
4723:
4724:
4725:
4726: Valtiotulot.
4727: E n s i m ä i n e n o s a s t o.
4728:
4729: Ttdo_ja valtion tiluksista ja 1t1iUUsta valtion omaisuudesta.
4730:
4731: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.) .. 1,200,000: -
4732: , , , (Sotilasrah.) .. 465,000:-
4733: , , kalastuksista (Valtiorah.) 80,000:-
4734: , , metsistä (Valtiorah.) .... 15,500,000:-
4735: , , , (Sotilasrah.) . . 400,000: _:;__
4736: , , kanavista (Valtiorah.) 1,050,000: -
4737: , , kaivostöistä (Valtiorah.) .. 290,000:-
4738: Korkoja (Valtiorah.) ................. . 1,250,000: -
4739: , (Sotilasrah.) ................. . 100:-
4740: , (Sotilashuonerah.) ............. . 330,000:-
4741: 20,565,100:-
4742:
4743:
4744: '1' o i n e n o s a s t o.
4745:
4746: V iilittörniä vero_ja.
4747:
4748: Maaveroja (Valtiorah.) ............... . 2,100,000:-
4749: , (Sotilasrah.) ............... . ' 1,570,000:-
4750: Elinkeinoveroja (Valtiorah.) ........... . 565,000:-
4751: Henkiveroja (Valtiorah.) ............... . 2,340,000:-
4752: 6,575;000:-
4753: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4754:
4755: K o l m a s o s a s t o.
4756: Välillisiä ve·roja.
4757:
4758: Tullitulot (Valtiorah.) ............... . 61,000,000: --
4759: Aksiiseja (Suostuntarah.) ............. . 3,030,000:-
4760: , (Valtiorah.) ............... . 24,000:-
4761: 64,054,000: -
4762:
4763:
4764: N e 1 j ä s o s a s t o.
4765: Sekaluontoisia veroja.
4766:
4767: Leimasuostunta (Suostuntarah.) ........ . 4,600,000:-
4768: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) ....... . 90,000:-
4769: Senttonaalia (Sotilasrah.) ............. . 180,000:--
4770: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio-
4771: rah.) ..................... ·...... . 485,000:-
4772: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Sotilas-
4773: rah.) ........................... . 78,000:-
4774: Maksuja yleisistä huveista (Valtiorah.) .. 215,000:-
4775: Kontrollileima- ja rekisteröimismaksuja
4776: (Valtiorah.) ..................... . 100,000:-
4777: 5,748,000:-
4778:
4779:
4780: V i i d e s o s a s t o.
4781:
4782: Maksuja e1·inäisten valtiola·itosten käyttämisestä.
4783:
4784: (Valtiorahasto).
4785:
4786: Postimaksuja ....................... . 8,750,000:--
4787: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa .. 950,000:-
4788: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ....... . 460,000:-
4789: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 2,000:-
4790: 10,162,000:-
4791: Budjetin järjestely. 65
4792:
4793: K u u d e s o s a s t o.
4794: Sekalaisia tuloja.
4795: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.) ....... . 425,000:-
4796: Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) ..... . 7,000:-
4797: Lunastettujen maatilain kauppahinnanmak-
4798: suja (V altiorah.) ................. . 330,000:-
4799: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
4800: kustannuksista (Valtiorah.) ......... . 865,000:-
4801: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.) ..... . 170,000:-
4802: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtio-
4803: rah.) ........................... . 803,000: ---
4804: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion
4805: laitoksissa (Valtiorah.) ............. . 850,000:-
4806: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) ....... . 610,000:-
4807: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
4808: (Valtiorah.) ....................... . 237,000:-
4809: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
4810: (Sotilasrah.) ..................... . 1,400:--
4811: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
4812: (Sotilashuonerah.) ................. . 100:-
4813: 4,298,500: -
4814:
4815: Ylimääräistä valtiotttloa.
4816: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
4817: hinnasta (Valtiorah.) ............... . 100,000:-
4818: 100,000:-
4819: Summa valtiotuloja:
4820: 111,502,600:-
4821: Siirtoja:
4822: Lainausrahastosta valtiorahastoon 88,000:-
4823: K nikulaitosrahastosta valtiorahastoon 105,000:-
4824: Lisäystä Sotilashuonerahaston pääomasääs-
4825: töstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270,000: -
4826: Summa Smk. 111,965,600: -
4827: 5
4828: 66 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4829:
4830:
4831: Valtiomenot.
4832: Vakinaiset! menot.
4833: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a.
4834:
4835: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteet-·
4836: tinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
4837: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..... . 400,000:-
4838: Rakennusten .ia laitosten kunnossapito 30,000:-
4839: 430,000:-
4840:
4841: T o i n e n P ä ä l u o k k a.
4842:
4843: V altiopäiväkustannuksia.
4844: Yleiset kustannukset 618,000:-
4845: Eduskuntahuoneistot 82,000:-
4846: 700,000:-
4847:
4848: K o l m a s P ä ä l u o k k a.
4849:
4850: Hallitus laitokset.
4851:
4852: Kenraalikuvernöörinvirka ............. . 292,000:-
4853: Keisarillinen Senaatti ................. . 2,032,000: --
4854: Valtiosihteerinvirasto ................. . 375,000:-
4855: Kenraalikuvernöörinkanslia ........... . 388,000:-
4856: 3,087,000:--
4857:
4858: Neljäs Pääluokka.
4859:
4860: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
4861: hallinnonhaarat.
4862: Hovioikeudet 1,07 4,000: -
4863: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ..... . 525,000:-
4864: Budjetin järjestely. 67
4865:
4866: Viipurin läänin maan,iako-oikeus ....... . 18,000:-
4867: Lainvalmistelukunta ................. . 54,000:-
4868: Vankeinhoitohallitus ................. . 52,000:-
4869: Kuritushuoneet ja työvankilat ......... . 1,873,000:-
4870: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ....... . 1,298,000: -
4871: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitok-
4872: set 483,000:-
4873: Muita vankeinhoidon menoja ........... . 276,000:-
4874: Erinäisiä määrärahoja ................. . 184,000:-
4875: 5,837,000:--
4876:
4877:
4878:
4879: V i i d e s P ä ä l u o k k a.
4880:
4881: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4882:
4883: Lääninhallitukset ..................... . 1,374,000:-
4884: Kihlakuntain hallinto ................. . 2,550,000: -
4885: Muita läänien hallinnon menoja ......... . 110,000:-
4886: Kaupunkien poliisilaitokset ........... . 3,400,000: --
4887: Lääkintöhallitus ..................... . 161,000:-
4888: Lääkärinhoito maalla ................. . 705,000:-
4889: Helsingin yleinen sairaala ............. . 1,065,000: -
4890: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 1,710,000:-
4891: Mielenvikaisten hoitolaitokset .......... . 1,180,000: -
4892: Lapsenpäästälaitokset ................. . 115,000:-
4893: Rokotus ............................. . 101,000:-
4894: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 322,000:-
4895: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,112,000:-:-
4896: Yleisten rakennusten ylihallitus ....... . 131,000:-
4897: Lääninrakennuskonttorit ............... . 51,000:-
4898: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 42,000:-
4899: 'l'ilastollinen päätoimisto ............. . 67,000:-
4900: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 156,000:-
4901: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
4902: kastus ........................... . 63,000:-
4903: 68 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
4904:
4905: Vaivaishoidon ja suojeluska~vatuksen yllä-
4906: pitämiseksi ....................... . 207,000:-
4907: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... . 126,000:-
4908: Erinäisiä määrärahoja ............... . 259,000:-
4909: 15,007,000:-
4910:
4911:
4912: K u u d e s P ä ä l u o k k a.
4913:
4914: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4915:
4916: Valtiokonttori ....................... . 138,000:-
4917: Tullihallitus ......................... . 262,000:-
4918: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,641,000: -
4919: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret .. 415,000:-
4920: Muita tullilaitoksen menoja ........... . 1,238,000: -
4921: Rahapaja ........................... . 50,000:-
4922: Kruunuujyvästöt ..................... . 54,000:--
4923: !Jeimakonttori ....................... . 180,000:-
4924: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
4925: tarkastus .......................... . 28,000:-
4926: Erinäisiä määrärahoja ................. . 47,000:-
4927: 4,053,000: -
4928:
4929:
4930: Sei t sem ä s P ä ä 1 u o k k a.
4931:
4932: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4933: Yleinen revisionioikeus ................ . 36,000:-
4934: Revisionikonttori . . . . . . .............. . 97,800:-
4935: Metsähallitus ....................... . 213,000:-
4936: Hoitoalueiden hallinto 1,075,000:-
4937: Metsänvartijakoulut ................... . 150,000:-
4938: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 4,179,000: -
4939: Virkatalojen hoito ..................... . 196,000:-
4940: Erinäisiä määrärahoja 183,000:-
4941: 6,129,800:-
4942: Budjetin järjestely. 69
4943:
4944: K a h d e k s a s P ä ä 1 u o k k a.
4945:
4946: Sotilasmenoja.
4947:
4948: Ylisotaoikeus 19,000:-
4949: Erinäisiä määrärahoja ................. . 158,000:-
4950: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä so-
4951: taväestä ......................... . 43,000:-
4952: 220,000:-
4953:
4954:
4955: Y h d e k s ä s P ä ä l u o k k a.
4956:
4957: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4958:
4959: Tuomiokapitulit 201,000:-
4960: Luterilainen papisto .................. . 205,000:-
4961: Kirkkojen ylläpitoa varten ............. . 52,000:-
4962: Muita kirkollisia yhdyskuntia .......... . 146,000:-
4963: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ..... . 2,044,000: -
4964: Koulutoimen ylihallitus ............... . 269,000:-
4965: N ormaalilyseot . . .................... . 429,000:-
4966: Klassilliset lyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1,248,000: -
4967: Realilyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989,000:-
4968: Alkeiskoulut ........................ . 350,000:-
4969: Tyttökoulut ......................... . 993,000:-
4970: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 1,932,000:-
4971: J\Iuita alkeisoppilaitosten menoja ....... . 182,000:-
4972: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
4973: naarit ............... ·............ . 892,000:-
4974: Piiritarkastajat ...................... . 272,000:-
4975: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 7,360,000:-
4976: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 3,794,000:-
4977: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 621,000:-
4978: Sokeain opetuslaitokset ................ . 137,000:-
4979: Tylsämielisten opetuslaitokset .......... . 108,000:-
4980: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 26,000:-
4981: 70 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
4982:
4983: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... . 894,000:-
4984: Muinai~tieteellinen toimikunta ......... . 186,000:-
4985: Meteorologinen keskuslaitos ............ . 93,000:-
4986: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... . 764,000:-
4987: Erinäisiä määrärahoja ................. . 328,000:-
4988: 24,515,000:-
4989:
4990:
4991: K y m m e n e s P ä ä l u o k k a.
4992: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4993: Maanmittauksen ylihallitus ............ . 142,000:-
4994: Vakauslaitos ......................... . 25,000':-
4995: Läänien maanmittarikunta ............. . 454,000:-
4996: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrärahoja 34,000:-
4997: Maanmittaus-ja verollepanokustannuksia .. 1,525,000: -
4998: Maanviljelyshallitus .................. ~ 130,000:-
4999: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
5000: taloudelliset oppilaitokset ........... . 1,138,000:-
5001: Muut maataloudelliset oppilaitokset ..... . 825,000:-
5002: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ..... . 60,000:-
5003: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
5004: torit ............................. . 51,000:-
5005: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .... . 226,000:-
5006: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 51,000:-
5007: H evoshoito . . ........................ . 204,000:-
5008: Eläinlääkintölaitos ................... . 533,000:-
5009: Kalastuselinkeino . . .................. . 318,000:-
5010: Maataloudelliset seurat ................ . 1,295,000:-
5011: Erinäisiä määrärahoja 1,088,000:-
5012: 8,099,000: -
5013:
5014: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
5015: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5016: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ....... . 152,000:-
5017: insinöörikunta ... . 292,000:-
5018: " " "
5019: Budjetin järjestely. 71
5020:
5021: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ..... . 1,087,000: -
5022: Kanavat ............................ . 1,000,000:-
5023: Postihallitus ......................... . 283,000:-
5024: Postipiirit ........................... . 20,000:-
5025: l'ostikonttorit ........................ . 2,254,000: -
5026: Rautatiepostitoimistot ................. . 721,000:-
5027: Postitoimitukset, postiasemat ja -pysäkit .. 1,170,000:-
5028: Muita postilaitoksen menoja ........... . 3,177,000:-
5029: Postisäästöpankki . . .................. . 2,000:-
5030: Erinäisiä määrärahoja ................. . 1,010,000: -
5031: ll,168,000:-
5032:
5033: K a h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
5034: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
5035: hallinnonhaarat.
5036: Teollisuushallitus .................... . 157,000:-
5037: Ammattientarkastus .................. . 69,000:-
5038: Teknillinen korkeakoulu ............... . 472,000:-
5039: Teollisuuskoulut ..................... . 422,000:-
5040: 'l'ampereen teknillinen opisto ........... . 127,000:-
5041: Käsityöläis- ja ammattikoulut .......... . 300,000:-
5042: Kauppaopetus ....................... . 600,000:-
5043: Merikoulut .......................... . 173,000:-
5044: Merenkuluntarkastus 22,000:-
5045: Geologinen toimisto ................... . 283,000:-
5046: Vakuutustarkastaja ................... . 8,000:-
5047: Suomen kauppa-asiamiehet ............. . 16,000:-
5048: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito .. 80,000:-
5049: Erinäisiä määrärahoja ................. . 978,000:-:-
5050: 3,707,000:-
5051:
5052: K o l m a s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
5053: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5054: Suomen Valtioarkisto ................. . 58,000:-
5055: Suomen viralliset sanomalehdet ......... . 102,000:-
5056: 72 1913. -V. M. - Esitys N:o 1.
5057:
5058: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ....... . 650,000:-
5059: Erinäisiä määrärahoja ................. . 6,000:-
5060: 816,000:-
5061:
5062:
5063: N e 1 j ä s t o i s t a P ä ä 1u o k k a.
5064:
5065: Sekalaisia yleisiä menoja.
5066:
5067: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaa-
5068: tin käyttövarat ................... . 244,000:-
5069: Matkakustannuksia ................... . 45,000:-
5070: Korjauskustannuksia ................. . 1,050,000: -
5071: Uutisrakennuksia .................... . 750,000:-
5072: Komiteakustannuksia 200,000:-
5073: Erinäisiä määrärahoja 2,055,000:-
5074: 4,344,000: -
5075:
5076:
5077: V i i d e s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a.
5078:
5079: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
5080: Sivilivirkakunta 3,530,000: -
5081: Tullivirkakunta l12,000:-
5082: Postilaitos ........................... . 28,000:-
5083: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) .. 600,000:-
5084: Samoin (Valtiorahastosta) ............. . 400,000:-
5085: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä .. 220,000:-
5086: :M:ieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... . 39,000:-
5087: Erinäisiä määrärahoja ................. . 409,000:-
5088: Samoin kansakoululaitoksessa .......... . 208,000:-
5089: 5,546,000: -
5090: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suo-
5091: rittamiseen ....................... . 200,000:-
5092: 200,000:-
5093: Summa vakinaisia menoja: 93,858,800: ---
5094: Budjetin järjestely. 73
5095:
5096: Siirtoja.
5097:
5098: Tilattoman väestön lainarahastoon ....... . 300,000:-
5099: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
5100: henkilöiden hoitoa varten ........... . 70,000:-
5101: Turvattomain lasten hoitorahastoon ..... . 70,000:-
5102: Summa siirtoja: 440,000: -
5103:
5104: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
5105: 94,298,800: -
5106:
5107:
5108:
5109:
5110: Ylimääräiset menot.
5111: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5112:
5113: Koppiosaston rakentamiseksi Helsingin ku-
5114: ritushuoneeseen ................... . 150,000:-
5115: 150,000:-
5116:
5117:
5118: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5119:
5120: Helsingin veneeristen sairaalain laajentami-
5121: sesta johtuvien kustannusten suorittami-
5122: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000: -
5123: Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään
5124: perustettavaksi aiottua keuhkotautisten
5125: kansanparantolaa varten . . . . . . . . . . . . 600,000: -
5126: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mieli-
5127: sairasten keskuslaitosta varten . . . . . . . . 1,000,000:-
5128: Kannatusavun myöntämiseksi osittain kun-
5129: nille, osittain työttömyysapukassoille
5130: työttömäin avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 300,000: -
5131: 2,100,000:-
5132: 74 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5133:
5134: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5135: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle ....... . 350,000:-
5136: 350,000:-
5137:
5138: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5139: Uuden museorakennuksen sisustamista sekä
5140: kadunkivitys-, aitaus- ja tasoitustöitä
5141: varten museorakennuksen tontilla ja lä-
5142: heisillä katuosilla ................. . 435,000:-
5143: Koulutalon rakentamista varten Helsingin
5144: suomalaiselle tyttökoululle ......... . 300,000:-
5145: 735,000:-
5146:
5147: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5148: Juojärven vesistön kanavoimista varten .. 290,000:-
5149: Lapuanjoen perkaamiseen ............. . 500,000:-
5150: Kaupunkien satamarakennusten avustami-
5151: seksi ............................ . 300,000:-
5152: Avustuksen myöntämiseksi erinäisille tien-
5153: tekolahkoille ..................... . 500,000:-
5154: Avustuksen myöntämiseksi erinäisille kun-
5155: nille kyytirasituksen huojentamiseksi 200,000:--
5156: 1,790,000:-
5157: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
5158: haarat.
5159: Koulutalon rakentamista varten Tampereen
5160: teknilliselle opistolle ............... . 250,000:-
5161: Konelaboratorien hankkimiseksi teollisuus-
5162: kouluihin ja Tampereen teknilliseen
5163: opistoon 40,000:-
5164: 290,000:-
5165: Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
5166: 5,415,000: -
5167: Summa menoja: Smk. 99,713,800:-
5168: Budjetin järjestely. 76
5169:
5170: Ylimääräinen siirto:
5171: Suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon
5172: Eduskunnan leima- ja mallasjuomasuos-
5173: tunnoista hyväksymien asetusten mukai-
5174: sesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,370,000:-
5175:
5176:
5177: Laskettu ylijäämä:
5178:
5179: Valtiorahastossa 2,624,800:-
5180: Sotilasrahastossa 2,257,000:--
5181: Summa Smk. 111,965,600: -
5182:
5183:
5184:
5185: Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu ja nojautuen
5186: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin säännökseen Val-
5187: tiovarainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta,
5188: hyväksyen edellä olevan budjetin vuodeksi 1914, päättäisi:
5189:
5190: 1} ettii edellä olevan budjetin mukaan on
5191: arvioitava valtion kaikki sekä vakinaiset
5192: että ylimääräiset menot vuonna 19U- lukuun-
5193: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
5194: tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
5195: ulkopuolella olevista rakastoista suoritettavia
5196: menoja - 99,713,800 markaksi, johon on luettu
5197: Eduskunnan erikseen päättämät määrärahat;
5198: 2) että näiden menojen suorittamiseen, sitten-
5199: kun niistä on vähennetty leima- ja mallasjuoma-
5200: suostunnan kannanto- ja tarkastuskustannukset,
5201: on käytettävä:.
5202: a} valtiorahaston tulot vuonna 19U, edellä
5203: olevassa budjetissa arvioituina 101,041,000 mar-
5204: kaksi;
5205: b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tar-
5206: vitaan rahaston edellä 437,500 markaksi arvioi-
5207: 715 1918. - V. M. - Esitys N:o 1.
5208:
5209: tuihin asetuksenmukaisiin menoihin, jota vastoin
5210: tulojen ylijäämä on rahastossa säilytettävä;
5211: c) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
5212: se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston ase-
5213: tuksenmukaisiin 600,100 mankaksi arvioituihin
5214: menoihin;
5215: 3) että, kun suostuntavaroja vuodeksi 1914
5216: ei siis tarvita yleistä budjettijärjestelyä varten,
5217: leima- ja mallasjuomasuostunta kannetaan ja
5218: käytetään sillä tavalla ku,in Eduskunnan kum-
5219: mastakin suostunnasta erikseen hyväksymässä
5220: asetuksessa on säädetty.
5221:
5222: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
5223:
5224:
5225:
5226:
5227: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
5228: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, HallstEm, Hele-
5229: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves,
5230: Komu, Kronqvist, N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tai-
5231: nio, Tervo, Turunen ja W uolijoki sekä osittain varajäsenet
5232: af Forselles, Herttua, Kärnä, Lahdensuo, Leivo, Paasonen,
5233: Rainio, Snellman ja Törmä. - Valiokunta katsoo asiakseen
5234: lmomauttaa, että, tehtäessä lopullista päätöstä budjetin jär-
5235: jestelystä vuodeksi 1914, pidättäytyi yhdeksän Valiokunnan
5236: jäsentä ottamasta osaa äänestykseen, joten Valiokunnan
5237: läsnä olevista yhdestäkolmatta jäsenestä lopullisesti äänesti
5238: kaksitoista.
5239: Vastalause I. 77
5240:
5241:
5242:
5243:
5244: Vastalauseita.
5245: I.
5246:
5247: Sen seikkaperäisen perustelun, jonka Valiokunta sivuil-
5248: la 10-12 esittää periaatteellisesti ja käytännöllisesti yhtä
5249: tärkeässä kysymyksessä valtiorahaston epäoikeutetusta
5250: kartuttamisesta suostuntavaroilla, pitäisi mielestäni ehdotto-
5251: masti päättyä ehdotukseen, että Eduskunta tekisi päätök-
5252: sen asiassa, minkätähden ehdotan, että viimeistä edellisen
5253: kappaleen viimeisen lauseen: ,Kun Hallitus -- - - ta-
5254: kaisin" sijaan pannaan osin uusi kappale, osin esityksen lop-
5255: puun ponsi, näin kuuluvina ja tekstiin sovitettuina: - -
5256: - - - - - - suostunnan hyväksi.
5257: Kun viimeksi koolla olleen Eduskunnan tässä kohden
5258: tekemästä huomautuksesta ei ole ollut toivottua tulosta ja
5259: edelleen kulkeminen hallituksen alottamaa tietä on omansa
5260: vähitellen kokonaan tekemään tyhjäksi sen itseverotusoi-
5261: keuden, jota Eduskunnan perustuslakien mukaisesti tulee
5262: Suomen kansan puolesta käyttää ja jonka tunnustaminen on
5263: vastaisten suostuntain edellytys, ei Eduskunta puolestaan
5264: enää voine olla tekemättä nimenomaista päätöstä näiden
5265: suostuntavarain ylijäämäin palauttamisesta Eduskunnan
5266: käytettäviksi.
5267: Valiokunta ei ole katsonut tässä yhteydessä - - --
5268:
5269: Edellä lausutun mukaisesti saa Valiokunta sentähden eh-
5270: dottaa Eduskunnan päätettäväksi,
5271:
5272: että ne rahamäärät, joilla 1910, 1911 ja 1912
5273: vuoden suostuntalisäykset ovat ylittäneet todel-
5274: 78 1913. - V. M. - Esitys N:o 1.
5275:
5276: lisen tarpeen, yhteensä 13,34-5,000 markkaa, on
5277: palautettava valtiorahastosta suostuntarahastoon
5278: nimikkeen: ,Tilinpäätösylijäämää vuosilta 1910,
5279: 1911 ja 1912" kohdalle.
5280:
5281: Helsingissä huhtikuun 12 IJäivänä 1913.
5282:
5283: V. M. von Born.
5284: Tähän yhtyvät:
5285:
5286: Arvid Neovius. Jenny af Forselles.
5287: A. J. Bäck.
5288: Vastalause II. 79
5289:
5290:
5291:
5292:
5293: II.
5294:
5295: Kun en voi yhtyä siihen tarpeettomaan ja kahden puo-
5296: len väijyvään lausuntoon, jonka Valiokunta on hyväksynyt
5297: Maanviljelys- ja kauppakemiallisia laboratooreja koskevassa
5298: asiassa sivuilla 35 ja 36, ehdotan,
5299: että tämä lausunto poistettaisiin.
5300: Samaten täytyy minun pitää sivuilla 51-52 (Kulkulai-
5301: tostoimituskunnan kohdalla) olevaa lausuntoa satamaraken-
5302: nuksiaan varten valtioapua saavain kuntain veivoittamista
5303: noudattamaan paikkakunnalla käypiä palkkatariffeja epä-
5304: oikeutettuna sekaantumisena kuntain työoloihin sekä niiden
5305: kuntain oikeuden loukkaamisena, jotka eivät vielä ole saaneet
5306: kantaa niille luvatun apurahan täyttä määrää, minkätäh-
5307: den ehdotan,
5308: että mainittu sivuilla 51-52 oleva lausunto
5309: poistettaisiin.
5310:
5311: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1913.
5312:
5313: V. M. von Born.
5314: Tähän yhtyvät:
5315:
5316: Arvid Neovius. A. J. Bäck.
5317: Tämän vastalauseen toiseen kohtaan, joka koskee satama-
5318: rakennuksia, yhtyvät.
5319:
5320: A. Osw. Kairamo. Juhani Arajärvi.
5321: Mauri Honkajuuri.
5322: 1913. - V. M. - Esitys N :o l.
5323:
5324:
5325:
5326:
5327: III.
5328:
5329: Siirtoa valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon korvauk-
5330: seksi :postin kuljetuksesta ei ole V aliakunta ottanut tällä ker-
5331: taa laskelmiinsa. Armollisen määräyksen mukaan kesäkuun
5332: 18 päivältä 1907 on korvaukseksi tästä kuljetuksesta mak-
5333: settu 500,000 markkaa kunakin vuonna 1907-1909. Mai-
5334: nittu määrä oli kumminkin ilmeisesti liian alhainen, joten
5335: tehtyjen laskelmien perusteella vuodesta 1909 lähtien on
5336: Eduskunta ottanut kunakin vuonna 1 miljoonan markan siir-
5337: tomäärärahan tähän tarkoitukseen. Hallitus ei ole tosin vah-
5338: vistanut tätä siirtoa, vaan siitä huolimatta ei mielestämme
5339: ole Eduskunnalla pienintäkään syytä luo:pua ennen hyväksy-
5340: mästään kannasta, .ionka tähden rohkenemme ehdottaa,
5341:
5342: että Eduskunta päättäisi budjettiin otetta-
5343: vaksi valtiomenojen joukkoon 1 miljoonan mar-
5344: kan suuruisen siirron kulkulaitosrahastoon kor-
5345: vaukseksi postinkuljetuksesta valtionrautateillä;
5346: sekä
5347: että, jos Eduskunta ehdotuksen hyväksyy,
5348: mietintö palautettaisiin V aliakuntaan uudelleen
5349: muodosteltavaksi.
5350:
5351: Helsingissä 12 :päivänä huhtikuuta 1913.
5352:
5353: Kyösti Kallio. Matti Helenius-Seppälä.
5354: Tekla Hultin. Onni Puhakka.
5355: Heikki Renvall. A. J. Bäck.
5356: Vastalause IV. 81
5357:
5358:
5359:
5360:
5361: IV.
5362:
5363: Puheena olevaa asiaa käsiteltäessä olen mielipiteenäni
5364: esittänyt, että Valiokunta Eduskunnan päätettäväksi ehdot-
5365: taisi, ettei vuonna 1914 myönnettäisi suostuntaa mallasjuo-
5366: main valmistuksesta eikä myöskään leimasuostuntaa.
5367: Tehtyjen laskelmien perusteella on Valiokunta todennut,
5368: että valtion menojen suorittamiseen tulevana vuonna valtion
5369: vakinaiset varat riittävät, koska on laskettu huomattavan
5370: säästön syntyvän. Tällaisissa oloissa ei voida pitää V. J :n
5371: 43 § :n 2 .ia 3 momentin mukaisena, että Eduskunta myöntäisi
5372: suostuntaveroja, etenkin kun menosääntöön ei ole otettu sel-
5373: laisia tarkotuksia, jotka tekisivät tarpeelliseksi varojen ko-
5374: koamisen tulevia menoja varten. Viimeksi mainittu keino e=
5375: myöskään nyt enää, kun Eduskunta vuosittain järjesteleb
5376: budjetin, ole katsottava olevan sopusoinnussa verotusoikeu-
5377: den käyttämisen kanssa.
5378: Mutta näiden epäilysten lisäksi on vielä otettava huo-
5379: mioon, että nykyisten poliittisten olosuhteiden vallitessa val-
5380: tiolaitoksen varoja, myöskin suostuntavaroja, käytetään lu-
5381: vattomien .ia maan etua vahingoittavien menojen suorittami-
5382: seen. Viimeksi kuluneina vuosina on Eduskunta päättäes-
5383: sään, että suostuntaveroja on kannettava, koettanut asetta-
5384: malla nimenomaisia ehtoja täten saatujen varojen käyttämi-
5385: selle estää näitä hallituksen väärinkäyttäjä ja aikaansaada
5386: takeita siitä, ettei maan varoja käytetä lainvastaisella ja val-
5387: tiopäivien päätöksiä vastaan sotivalla tavalla. Kuitenkin
5388: on tämä keino osoittautunut turhaksi, koskapa hallitus siitä
5389: huolimatta on jatkanut luonnotonta politiikkaansa.
5390: Kun tätä menettelyä jo monet vuodet on jatkunut ja
5391: Eduskunta täten epäilemättä on tullut vakuutetuksi siitä,
5392: 6
5393: 82 1913. -V. M. -Esitys N:o 1.
5394:
5395: ettei sen tähän saakka käyttämät keinot laillisuuden palaut-
5396: tamiseksi valtion budjetin alalla ole johtaneet tarkotettuun
5397: tulokseen, on tuskin luultavaa, että mikään uusikaan keino
5398: olisi enemmän omiaan estämään Eduskunnan tulevaksikin
5399: vuodeksi myöntämien varojen käyttämistä samalla perustus-
5400: lainvastaisella tavalla.
5401: Tässä on erittäinkin otettava huomioon, että hallituksen
5402: finanssipolitiikan päätarkotuksena on ollut varojen hankki-
5403: minen vuodesta 1909 alkaen määrättyihin ja perittyihin
5404: laittomiin valtakunnan rahastoon suoritettaviin apumaksui-
5405: hin sotilastarkotuksia varten. Jollei Eduskunta vastaisuu-
5406: den varalta koettaisi budjettia järjestelemällä ja suostunta-
5407: päätöksillään omalta osaltaan estää varojen antamista hal-
5408: lituksen käytettäviksi mainittuihin laittomiin tarkotuksiin,
5409: niin ei sellainen menettely olisi sopusoinnussa Eduskunnan
5410: erinäisissä tilaisuuksissa antamien nimenomaisten lausunto-
5411: jen kanssa siitä, ettei kysymyksessä olevia maksuja Suomen
5412: valtionvaroista V enä.iän valtakunnanrahastoon lain mukaan
5413: saa tapahtua. Sellaista epäjohdonmukaisuutta voitaisiin
5414: vastedes käyttää Eduskuntaa vastaan todistuksena siitä,
5415: ettei Eduskunta tässä suhteessa ole ylläpitänyt maan oi-
5416: keutta.
5417: Tällainen syytös voitaisiin eräässä toisessakin suhteessa
5418: tehdä Eduskuntaa vastaan. Paitsi oikeutta käyttää maan
5419: varoja mielensä mukaan ja Eduskunnan päätöksistä huoli-
5420: matta on nim. hallitus myöskin ottanut itselleen vallan mää-
5421: rätä, että erinaisiin valtion tarpeisiin on käytettävä valtio-
5422: rahaston yleisiä tuloja, jota vastoin toisiin, esim. kansakou-
5423: lujen ylläpitoon, on käytettävä Eduskunnan suostuntava-
5424: roja uhalla, että ne muuten jäisivät tyydyttämättä. Tämä
5425: hallituksen periaate merkitsee todellisuudessa Suomen kan-
5426: san Eduskuntaosa kautta harjoittaman itseverotusoikeuden
5427: kieltämistä. .Äänestämällä budjetin sellaiseksi, että näitä
5428: hallituksen vaatimuksia noudatetaan myöntämällä hallituk-
5429: selle suostuntavaroja, tekee Eduskunta mahdolliseksi näiden
5430: laittomien periaatteiden sovelluttamisen. Se seikka, että
5431: Eduskunta ainoastaan panemalla vastalauseen taipuu halli-
5432: Vastalause IV. 83
5433:
5434: tuksen laittoman budjettipolitiikan synnyttämiin oloihin, ei
5435: voi ajan pitkään estää tätä tosiseikkaa. Ainoastaan sellai-
5436: nen menettely, joka tekee hallituksen suostuntavarojen vää-
5437: rinkäytön mahdottomaksi, voi tässä suhteessa poistaa kaikki
5438: epäselvyydet.
5439: Suostunnan myöntäminen nykyisen asiain tilan valli-
5440: tessa tuntuu myöskin väärältä siltä kannalta katsottuna,
5441: että kun kansan eduskunta valtion vakinaisten tulojen lisäksi
5442: myöntää hallituksen käytettäväksi varoja, tämä menettely
5443: edellyttää Eduskunnan puolelta ainakin jossain määrin luot-
5444: tamusta hallituksen kykyyn, hyvään tahtoon ja oikeuden-
5445: tuntoon. Mutta tuollaisen luottamuksen edellytyksiä ei
5446: missään suhteessa ole olemassa, ja todellisuudessa on hallitus
5447: jo aikoja sitten luottamuksen menettänyt eikä voi sitä saa-
5448: vuttaa, niin kauan kuin nykyistä järjestelmää jatkuu eikä
5449: myöskin Senaatin kokoonpanon nykyisellään ollessa.
5450: Tämän kysymyksen ratkaisu on mitä lähimmässä yhtey-
5451: dessä Eduskunnan koko aseman kanssa nykyään vallitsevaan
5452: laittomaan hallitussuuntaan, ja tämä ratkaisu on omiaan vai-
5453: kuttamaan Eduskunnan kantaan tässä suhteessa.
5454: Se laittomuuden tila, jota maassa ylläpidetään ja jota
5455: Eduskunta vastalauseillaan ei ole kyennyt saamaan lopete-
5456: tuksi, on oleellisesti heikentänyt Eduskunnan toimintaa ja
5457: perustuslaillista asemaa. Sen Suomen asioita koskevan mää-
5458: räyksen ja sen sovelluttamisen kautta, jonka mukaan Edus-
5459: kunnan päätökset esitetään hallitsijalle venäläisen viran-
5460: omaisen välityksellä, ei Eduskunta enää tosiasiallisesti ole
5461: siinä välittömässä yhteydessä hallitsijan kanssa, jota sen teh-
5462: tävä maan valtiosäännön mukaan edellyttää. Samoin on n.
5463: k. valtakunnanlainsäädäntöä koskeva laki periaatteellisesti
5464: saattanut Eduskunnan lainsäädäntöoikeuden koko sen laa-
5465: juudessa kiistetyksi sekä erittäin tärkeillä ja laajakantoi-
5466: silla aloilla syrjäytetyksi. Yleisvaltakunnallista lainsäädän-
5467: tötietä syntyneitten määräysten täytäntöön panemista on jo
5468: alettu toteuttaa. Mutta tämä sovelluttaminen ei voi tulla
5469: säännöksi, niinkauan kuin Eduskunta ei itse luovu oikeudes-
5470: taan. Sillä Eduskunnan kantaan voidaan näin alettua lai-
5471: 84 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5472:
5473: tonta sovelluttamista vastaan aina täydellä syyllä vedota.
5474: Toisellaiseksi muuttuu asia, jos Eduskunnan menettelyä
5475: tahi edes sen päätöksiä voidaan tulkita niin, että Eduskunta
5476: taipuu siihen perustuslainvastaiseen asemaan, jonka sille
5477: laittomasti syntynyt asiain tila on tuottanut.
5478: Se seikka, että Eduskunta, vaikkakaan se valtiomahti,
5479: jonka kanssa Eduskunnan valtiomuodon mukaan on tehtävä
5480: yhteistyötä, ei ole antanut arvoa sen perustuslain mukaiselle
5481: asemalle, kuitenkin tähän saakka on katsonut voivansa jat-
5482: kaa työtään, on ollut omiaan herättämään epäilyksiä, joita
5483: Eduskunnankin keskuudessa on tuotu esiin. Mutta Edus-
5484: kunnan asemaa ja sen tehtävää puolustaa maan oikeutta
5485: vaikeutetaan yhä, jos Eduskunta päättämällä suostuntain
5486: myöntämisen, siitä huolimatta, että hallitus silminnähtävästi
5487: tulee käyttämään näitä varoja laittomalla tavalla, antaa ai-
5488: hetta väitteeseen, ettei sen menettely ole sopusoinnussa niiden
5489: vastalauseitten kanssa, joita Eduskunta on pannut hallituk-
5490: sen lakia rikkovaa toimintaa vastaan.
5491: Sitävastoin on sellainen päätös Eduskunnan puolelta, ettei
5492: suostuntaa vuonna 1914 ole kannettava, johdonmukainen seu-
5493: ;aus siitä, ettei Eduskunta tahdo antaa pakottaa itseään pe-
5494: rustamaan toimintansa sille lainvastaiselle pohjalle, jolle
5495: hallitus menettelyllään on koettanut perustaa finanssihallin-
5496: non. Tähän suuntaan käyvä päätös olisi sentähden omiaan
5497: muodostumaan lähtökohdaksi Eduskunnan yrityksille teoissa
5498: alleviivata vaatimuksiaan niiden olojen poistamisesta, jotka
5499: täällä ovat syntyneet alulle pannun valtiokeikauksen joh-
5500: dosta. Tämän kautta Eduskunta myöskin välttyisi jatku-
5501: valla toiminnalla sellaisissa oloissa, joissa sen työn lailliset
5502: edellytykset puuttuvat, hyväksymästä sitä asemaa, johon
5503: niin kutsuttu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö on sen saat-
5504: tanut, ja antamasta joskin epäsuoran, niin kuitenkin tosiasial-
5505: lisen tunnustuksen jo syntyneelle laittomuustilalle.
5506: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, että Edus-
5507: kunta päättäisi,
5508: että mallasjuoma- .ia leimasuostuntaa ei suo-
5509: ritettaisi vum~na 19H;
5510: Vastalause IV. 85
5511:
5512: että se ylijäämä, jonka Valiokunta on laske-
5513: nut syntyvän valtion tuloista yli sen menojen
5514: sekä tarvittaessa tarpeellinen määrä valtiorahas-
5515: ton säästyneitä varoja on budjettiin otettava
5516: sii,-roksi kulkulaitosrahastoon; sekä
5517: että tämä mietintö palautetaan V altiovarain-
5518: valioktmtaan muutettavaksi yllä olevissa l:ssä
5519: ja 2:ssa ponnessa olevien ehdotusten mukaiseksi.
5520:
5521: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1913.
5522:
5523: A. J. Bäck.
5524: 86 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5525:
5526:
5527:
5528:
5529: V.
5530:
5531: I. Samoin kuin viime vuonna on Valtiovarainvaliokunta
5532: nytkin rakentanut budjettiehdotuksensa todellisuudesta il-
5533: meisesti poikkeaville olettamuksille. Valiokunta on kyllä
5534: huomannut todeksi, mikä jo viimevuotista budjettia laatiessa
5535: olisi pitänyt olla selvä eli, että Eduskunnan päättämä 9
5536: miljoonan markan siirto valtiorahastosta kulkulaitosrahas-
5537: toon ei tulisi saamaan Hallituksen vahvistusta, vaan että
5538: sellainen siirto, kun entiset suostunnat kannetaan ja niin-
5539: kauan kuin Hallitus ei tunnusta Eduskunnan laillista bud-
5540: jettioikeutta, itse asiassa tietää sotilasmiljoonien peitettyä
5541: myöntämistä. Mutta sen sijaan, että Valiokunta olisi tehnyt
5542: välttämättömät johtopäätökset täten saadusta kokemuk-
5543: sesta, on se lähtenyt yhä kauemmalta hakemaan samanlaisia
5544: takeita toivotun päämäärän saavuttamiseksi.
5545: Valiokunta on, vaikka valtion vakinaiset tulot sen hy-
5546: väksymien laskelmien mukaan vuodeksi 1914 hyvin riittäisi-
5547: vät menoihin, kuitenkin ehdottanut entiset suostuntaverot
5548: kannettaviksi.
5549: Tämä tavaton veronkanto, joka tuskin on täydessä sopu-
5550: soinnussa V. J:n 43 §:n säädöksen kanssa, että Valiokunnan
5551: tulee suostuntaveroista antaa eri mietinnöt, jos niitä havai-
5552: taan tar,vittavan, olisi Valiokunnan ehdotuksen mukaan tällä
5553: kertaa järjestettävä niin, että suostuntaveroista kertyvät tu-
5554: lot siirrettäisiin suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon.
5555: Sen sijaan ehdottaa Valiokunta, ettei paloviinarahoja,
5556: niin kuin tähän asti, pää-asiallisesti käytetä kulkulaitosrahas-
5557: ton tarpeisiin, vaan että niistä 5 miljoonaa markkaa jaettai-
5558: siin hengille kirjoitetun väenluvun mukaan kaikille maan
5559: kunnille. Tästä Valiokunnan päätöksestä on pakko tässä
5560: Vastalause V. 87
5561:
5562: yhteydessä huomauttaa sen vuoksi, että sen hyväksymisestä
5563: ilmeisesti riippuu suostuntavarojenkin käyttö ja voidaanko
5564: siis V aliakunnan hyväksymä järjestel;y edes paperilla to-
5565: teuttaa. Sitä vastaan on muistutettava, että V aliakunta ei
5566: ole tahtonut ollenkaan määrätä, mihin tarkotuksiin kunnat
5567: saisivat heille myönnettyjä suuria rahamääriä käyttää eikä
5568: ole sallinut tästä edes perusteluissa puhuttavan. Meille on
5569: mahdotonta kannattaa niin huomattavan suurien määräraho-
5570: jen suorittamista valtiovarastosta näin epämääräisiin tarkoi-
5571: tuksiin.
5572: Uutta on niinikään, että Eduskunnan päätöksille suos-
5573: tuntavarojen käyttämisestä, jos Valiokunnan ehdotus hyväk-
5574: sytään, annettaisiin asetuksen muoto, jolla Hallituk-
5575: sen harkintaoikeus verojen käyttämisen suhteen kytke-
5576: tään kysymykseen niiden kantamisesta. On tietysti vaikea
5577: arvata, josko ja missä määrin Hallitus suostuisi vahvista-
5578: maan ja noudattamaan tätä Valiokunnan ehdottamaa järjes-
5579: telmää. Se ajatus on kuitenkin lähellä, että tämä menettely-
5580: tapa, jota ennen ei ole koeteltu, antaisi aihetta uusille
5581: selkkauksille ja säännöttömyyksille valtion rahataloudessa,
5582: puhumattakaan siitä, että se johtaa yhä kauemmas siitä
5583: budjetin yhtenäisyydestä, johon Eduskunta tähän asti on
5584: pyrkinyt. Varmana voitanee ainakin pitää, ettei sotilas-
5585: miljoonien suorittaminen missään tapauksessa tule estetyksi
5586: tällaisen, monessa suhteessa arveluttavan ja kerrassaan poik-
5587: keuksellisen budjettijärjestelyn avulla.
5588: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, rohkenemme kunnioit-
5589: taen ehdottaa,
5590:
5591: että Eduskunta päättäisi, että, kun leima- ja
5592: mallasjuomasuostunnat havaitaan tarpeellisiksi
5593: kantaa, ne merkitään kuten tähänkin asti asian-
5594: omaiseen paikkaansa budjetissa siirtämättä niistä
5595: kertyviä tuloja kulkulaitosrahastoon, ja
5596: että mietintö palautetaan V altiovarainvalio-
5597: kuntaan tästä johtuvien muutosten aikaansaa-
5598: mista varten.
5599: 88 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5600:
5601: II. Edellä kerrottu Valiokunnan päättämä budjettijärjes-
5602: tely on ollut suoranaisena 5eurauksena siitä, että Valiokun-
5603: nan enemmistö tälläkin kertaa on katsonut voivansa yksin-
5604: kertaisesti sivuuttaa sen tosiasian, että v. 1914 Venäjän
5605: valtakunnanrahastoon menee laittomasti määrätyt 15 mil-
5606: joonaa markkaa sotilastarpeisiin, sekä järjestää budjetin
5607: niinkuin nämä n. k. sotilasmiljoonat todellakin olisivat käy-
5608: tettävissä muihin tarkotuksiin. Tämä todellisuudesta il-
5609: meisesti poikkeava kanta voidaan tietysti kuviteltujen siir-
5610: tojen avulla näennäisesti toteuttaa, mutta sekin käy, niin-
5611: kuin vuosien 1912 ja 1913 budjettimietintöjen vertailusta jo
5612: käy selville, vuosi vuodelta vaikeammaksi. Meidän käsityk-
5613: semme mukaan sellainen menettely ei ole Eduskunnan ar-
5614: von mukainen, eikä missään suhteessa hyödyllinen. Tilanne
5615: ilmeisesti ei tule selvenemään, ennenkuin Eduskunta päättää
5616: käyttää sille tulevaa laillista oikeutta ja itse ottaa budjettiin
5617: n. k. sotilasmiljoonat, joita asiallisestikaan ei voitane katsoa
5618: kohtuuttoman raskaiksi Suomen varallisuusoloihin nähden.
5619: Riippumatta siitä, tunnustaako Eduskunta tämän kat-
5620: santokannan oikeaksi vai eikö, tulisi mielestämme budjettia
5621: .iärjestäessä pitää silmällä, että, Hallituksen ilmoituksen mu-
5622: kaan, laittomasti määrätyt sotilasmiljoonat nytkin viedään
5623: Suomen valtiovaroista. Koska näin ollen niitä ei voida
5624: käyttää vakinaisiin menoihin, olisi mielestämme tärkeää,
5625: että Eduskunta, maan tarpeita silmällä pitäen, päättäisi jär-
5626: jestää vuoden 1914 budjetin huomioon ottamalla tämän yli-
5627: voimaisista syistä riippuvan tosiasian.
5628: Toisessakin tärkeässä kohdassa on Valiokunnan enemmis-
5629: tö budjetin järjestämisessä sivuuttanut olevat olot, kun se on
5630: laskelmastaan poistanut luotsilaitoksen kaikki sekä tulot
5631: (majakkamaksut) että menot. Perusteluista siv. 57 saanee
5632: tehdä sen johtopäätöksen, että Valiokunnan mielestä ma-
5633: jakkamaksu.ia ei ollenkaan saisi kantaa, vaatimus, joka tun-
5634: tuisi sitä oudommalta, koska luotsilaitos, ellei sitä kerran
5635: tunnusteta suomalaiseksi, ei myöskään ole Eduskunnan tar-
5636: kastuksen alainen, eikä Eduskunta myöskään voi sen suh-
5637: teen laillisesti tehdä huomautuksia.
5638: Vastalause , .. 89
5639:
5640: Ehdotamme sen vuoksi,
5641:
5642: että mietintö palautetaan V aliakuntaan sel-
5643: laisten muutosten tekemistä varten, että
5644: a) budjetti järjestetään huomioon ottaen soti-
5645: lasmiljoonien suoritus, ja
5646: b) luotsilaitokseen kuuluvat tulot ja menot
5647: merkitään asianomaisiin paikkoihinsa armollisen
5648: esityksen mukaisesti.
5649:
5650: UI. Valiokunta on kaikkien veronkorotusta tarkottavien
5651: muutoksien suhteen asettunut jyrkästi hylkäävälle kannalle.
5652: Tämä kyllä vastaa Eduskunnankin menettelyä verokysy-
5653: myksissä viime vuosina, mutta se on kanta, joka mielestämme
5654: ajan pitkään on mahdoton ylläpitää. Kehitys käy meilläkin
5655: järkähtämättömästi siihen suuntaan, että valtion vuodesta
5656: vuoteen kasvavien tarpeitten tyydyttämiseksi, puhumatta-
5657: kaan ajanmukaisten, välttämättömien uudistusten toimeen-
5658: panemisesta, uusia tulolähteitä tarvitaan. Eduskunnan
5659: vaikutusvallan puolustajien kannalta täytyy valittaa, jos
5660: rahasääntöä vuodesta vuoteen kehitetään siihen suuntaan,
5661: että valtion tulot kasvavat melkein yksinomaan niillä aloilla,
5662: joihin Eduskunnan päätösvalta ei ulotu.
5663: Mielestämme on tärkeää julkilausua, että täydellinen ja
5664: pitkäaikainen seisahdus verotusalalla ei missään tapauksessa
5665: ole mahdollinen. Eduskunnan tulisi enemmän kuin tähän
5666: asti pyrkiä määräämään sen kehityksen suuntaa, jota ei
5667: kuitenkaan voida pysäyttää. Erityisesti silmällä pitäen
5668: todellisia rahatarpeita tämänvuotista budjetin järjestelyä var-.
5669: ten olemme sen vuoksi puoltaneet leimasuostunnan hyväksy-
5670: mistä pääasiallisesti sellaisena, kuin se on ehdotettu armolli-
5671: sessa esityksessä N :o 2.
5672: Koska suostunnasta lasketut tulot eivät riitä valtiorahas-
5673: tossa todennäköisesti syntyvän vaillingin täyttämiseksi,
5674: olemme pakotetut ehdottamaan tähän tarkotukseen otetta-
5675: vaksi vastaavan määrän Suomen Pankin voittovaroja.
5676: 90 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5677:
5678: Budjettiehdotuksen kokoonpanoon nähden olemme myös-
5679: kin kahden yksityiskohdan suhteen toista mieltä kuin Valio-
5680: kunnan enemmistö.
5681: Siv. 56 on Valiokunta arvioinut 1914 vuoden tullitulot 61
5682: miljoonaksi markaksi. Vaikka sellainen tulos ei liene mah-
5683: doton saavuttaa, olisi silmällä pitäen nykyistä epävakaista
5684: asemaa mielestämme jonkun verran pienempi summa parem-
5685: min vastaava nykyistä tilannetta, ja ehdotamme sen vuoksi,
5686: että tullitulot arvioidaan 60 miljoonaksi markaksi, mikä jo
5687: on yli 3 miljoonaa enemmän kuin armollisessa esityksessä eh-
5688: dotettu määrä.
5689: Huomioon ottaen, että toimenpiteitä vesiperäisten
5690: maitten kuivattamiseksi uhkaa varojen puutteesta johtuva,
5691: tuntuva lamautuminen tai osittainen pysähdys ja katsoen
5692: näitten toimenpiteitten erinomaiseen merkitykseen maan
5693: pääelinkeinolle, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
5694:
5695: että Edttskunta päättäisi varata yhden mil-
5696: joonan markan suuruisen ylimääräisen määrära-
5697: han suonkuivausrahastoon siirrettäväksi.
5698:
5699: Hyväksymällä edellä esitetyt näkökohdat ja niistä johtu-
5700: vat muutokset Valiokunnan budjettiehdotukseen voisi Edus-
5701: kunta järjestää budjetin nykyisiä tosioloja vastaavaksi ja
5702: varsinkin tehokkaasti suojella kansanopetuksen ajanmu-
5703: kaista ylläpitoa. Budjettijärjestelyn lopputulos olisi siinä
5704: tapauksessa seuraava:
5705:
5706:
5707: Menot.
5708: Vakinaisia menoja ja siirtoja ..... . Smk. 94,298,000: -
5709: Ylimääräisia menoja ............. . 6,415,000: -
5710: Sotilastarkotuksiin .............. .
5711: "
5712: 15,000,000:-
5713: "
5714: Summa Smk. 115,713,000: -
5715: Vastalause V. 91
5716:
5717: Tulot.
5718: V aitiorahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 100,041,000: -
5719: Sotilasrahasto ................... . 2,694,500:-
5720: Sotilashuonerahasto, korkoja
5721: " 330,100:-
5722: S :n pääomasäästöä ..
5723: " 270,000:--
5724: "
5725: Suostuntarahasto 10,325,000: -
5726: Suomen Pankin voittovaroja ....... .
5727: " 2,052,400: -
5728: "
5729: --------------------------
5730: Summa Smk l15,713,000:-
5731:
5732: Mielestämme olisi välttämätöntä, ettei nykyoloissa
5733: suostuntavaroja myönnettäisi ylimalkaisesti budjetin vail-
5734: Engin peittämiseksi, vaan että ne nimenomaan käytettäisiin
5735: erityisiin, Eduskunnan hyväksymiin tarpeisiin, budjetin yh-
5736: tenäisyyttä silti rikkomatta. V. J :n 43 § :n nojalla tulisi
5737: Eduskunnan sen vuoksi Hallitukselle ilmoittaa, että se on
5738: sitonut suostuntavarat erityisesti määrättyihin tarkotuksiin,
5739: joihin ne on käytettävä, siinä tapauksessa, että valtion vaki-
5740: naiset tulot eivät riitä.
5741: Tähän kuuluvia määrärahoia on Eduskunta armollisen
5742: esityksen N :o 13 johdosta jo erityisesti päättänyt:
5743: määrärahat kansanopetusta varten 1914 Smk. l1,945,000: --
5744:
5745: Tähän tulisi vielä armollisten esitysten
5746: N :o 2, 3 ja 10 mukaisesti:
5747: määrärahat kannanto- .ia tarkastuskustan-
5748: nuksia varten leima- ja mallasjuomasuos-
5749: tunnasta Smk. 260,000:-
5750:
5751: Sitä paitsi ehdotamme, että armollisen
5752: esityksen N :o 1 mukaan tähän luetteloon
5753: otettaisiin:
5754: Antellin kokoelmien hoitoa varten . . . . . . Smk. 15,000: -
5755:
5756: Yhteensä tarvittaisiin siis, jos tämä ehdotus hyväksy-
5757: tään, Eduskunnan erityisesti päättämiin tarkotuksiin
5758: Smk. 12,220,000: - .
5759: 92 1913. - V. M. -- Esitys N :o 1.
5760:
5761: Tämän johdosta rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
5762:
5763: että Eduskunta päättäisi hyväksyä mietinnön
5764: siv. 76 olevan kolmannen ponnen näin kuulu-
5765: vana:
5766:
5767: e t t ä e d e l l ä l u e t e l t u j e n m e n o-
5768: j en - l u k u u n o t t a m a t t a s o t i l a s-
5769: ra h as t on j a s o t i l a s h u o n e r a h a s-
5770: t on m en oj en - s u o r i t t a m i s e k s i,
5771: o s o t e t a a n, m i k ä l i e d e l l ä m a i n i t u t
5772: valtion vakinaiset varat ei1Jät
5773: r i i t ä, s u o s t u n t a r a h a s t o n v a 1· o j a
5774: 10,325,000 m a r k k a a s e k ä tämän l 'i-
5775: säksi Suomen Pankin voittova-
5776: r oj a 2,052,400 m a r k k a a, k 11 i t e n-
5777: k i n e h d o ll a, e t t ä n ä i n o s o t e t u t v a-
5778: rat, yhteensä 12,377,400 markkaa,
5779: k ä y te t ä ä n s i v. 31-33 m a i n i t t ui h i n,
5780: E d u s k u n n a n e r i t y i s e s t i p ä ä t t ä-
5781: m i i n t a r k o t u k s i i n, m u t t a v a s t a i-
5782: s e s s a t a p a u k s e s s a j ä t e t ä ä n s u o s-
5783: t u n t a r a h a s t o o n E d u s k u n n a n k ä y-
5784: t e t t ä v i k s i.
5785:
5786: V. Yhden äänen enemmistöllä on Valiokunta hyväksynyt
5787: siv. 7 olevan lauseen:
5788: ,Sanotusta myös seuraa, että Suomen viranomaiset eivät
5789: voi, lakia rikkomatta, myötävaikuttaa mainitun määrän suo-
5790: rittamiseen".
5791: Tässä julkilausutun väitteen tekeminen ei mielestämme
5792: saa tukea laista eikä ole valtiolliselta kannalta hyödyllinen.
5793: Tähän asti ei Eduskunta olekaan tehnyt muistutusta kas-
5794: saviranomaisten menettelyä vastaan tässä suhteessa, vaikka
5795: n. s. sotilasmiljoonia on maksettu ensi kerran jo 11 vuotta
5796: sitten ja vaikka tällä aikaa Säätyeduskunta on ollut kah-
5797: desti ja uusi Eduskunta vuodesta 1907 alkaen vuosittain
5798: koossa.
5799: Vastalause V. 93
5800:
5801: Tarvitsematta tässä yhteydessä kajota virkamiesten ase-
5802: maan yleensä laittomuuden aikana, pakottaa edellä mai-
5803: nittu, mietintöön otettu syytöslause esittämään sen käsityk-
5804: sen, että V aitiokonttorin ja Suomen pankin viranomaiset,
5805: joista tässä, paitsi Senaatin esittelijää, lähinnä on kysymys,
5806: ansaitsisivat Eduskunnan tunnustuksen siitä, että he sotilas-
5807: miljoonien suorittamisessa ovat menetelleet sekä muodolli-
5808: sesti oikein että silmällä pitäen maan todellista parasta.
5809:
5810: Sen vuoksi ehdotamme,
5811:
5812: että yllämainittu lause mietinnöstä poiste-
5813: taan.
5814:
5815: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
5816:
5817: A. Osw. Kairamo. Juhani Arajärvi.
5818: Onni Hallsten. Mauri Honkajuuri.
5819: P. Kämä. Oskari Herttua.
5820:
5821: Yhdyn vastalauseen viimeiseen ponteen, hyväksymättä
5822: kuitenkaan sen perusteluita.
5823: Onni Puhakka.
5824: 94 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5825:
5826:
5827:
5828:
5829: VI.
5830:
5831: Kunnioittaen saan ehdottaa, että viimeisen lauseen sijasta
5832: 7 sivulla olevassa kappaleessa, joka alkaa sanoilla ,Kaiken
5833: tämän vuoksi---" Eduskunta hyväksyisi seuraavan lau-
5834: sunnon:
5835: Valiokunnan mielestä on Eduskunnan velvollisuus tässä
5836: yhteydessä Hallitsijalle alamaisesti huomauttaa, ettei halli-
5837: tusvallalla ole oikeutta vaatia, että maan viranomaiset so-
5838: tilasapumaksuasiassa myötävaikuttaisivat maan oikeuksien
5839: loukkaamiseen.
5840:
5841: Helsingissä 12 p :nä huhtikuuta 1913.
5842:
5843: Heikki Renvall.
5844: Tähän yhtyy:
5845:
5846: Tekla Hultin.
5847:
5848: Vaikka minusta on ollut tarpeetonta ottaa Valtiovarain·
5849: valiokunnan mietintöön mitään lausuntoa puheenalaisessa
5850: suhteessa, pyydän kuitenkin yhtyä yllä olevaan ehdotukseen,
5851: joka minusta on asianmukaisem:pi kuin Valiokunnan lau-
5852: sunto.
5853: Matti Helenius-Seppälä.
5854: Vastalause VII. 95
5855:
5856:
5857:
5858:
5859: VII.
5860:
5861: Jo useana vuonna ovat Valtiovarainvaliokunnassa tehdyt
5862: laskut osottaneet, että budjetin olisi voinut järjestää ilman
5863: suostuntavaroja, joko suorastaan peittämällä kaikki lailliset
5864: menot valtion vakinaisilla tuloilla tai osottamalla mahdollisen
5865: vajauksen täyttämiseksi valtiovaraston pääomasäästöä. Tästä
5866: huolimatta ovat Eduskunnan porvaripuolueet aina säännölli-
5867: sesti päättäneet suostunnat kannettaviksi, ja koska täten on
5868: tullut budjettiin liikavaroja, on heidän täytynyt keksiä bud-
5869: jettiin menoja, jotta suostunnoista juoksevat tulot edes näen-
5870: näisesti saataisiin johonkin osotetuiksi. Useilla valtiopäivillä
5871: onkin näin menetelty, räikeimmin kenties vuonna 1912, jol-
5872: loin m. m. menojen joukossa huomattiin kaikkiaan 10 mil-
5873: joonan markan siirto kulkulaitosrahastoon, koska muka ,to-
5874: distaisi huolekkuuden puutetta jos tämän rahaston budjetti
5875: päättyisi vähäpätöiseen ylijäämään".
5876: Tuollaisella menettelyllä on Eduskunta itse asiassa koon-
5877: nut budjetin sisällä rahaa Suomelle vihamieliselle venäläis-
5878: hallitukselle, jotta tämän on ollut mahdollista nuo vuosi vuo-
5879: delta yhä kasvavat sotilasmiljoonat siirtää valtakunnanra-
5880: hastoon sotilastarpeisiin. Ja kun Eduskunta aivan säännöl-
5881: lisesti on arvioinut valtion tulot liian alhaisiksi, on synty-
5882: nyt sellainen asiaintila, että Suomen viholliset ovat joka
5883: vuosi voineet ryöstää sotilasmiljoonat, mutta siitä huolimatta
5884: valtiovaraston pääomasäästö on vuosittain kasvanut usealla
5885: miljoonalla. Säätyvaltiopäiväin aikana tuommoisen pää-
5886: omasäästön kasvamisen voi jonkun verran ymmärtää, koska
5887: oli pitemmät rahainhoitokaudet ja Säädyt tahtoivat halli-
5888: tukselleen, johon luottivat, varata pahojenkin päivien va-
5889: 96 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
5890:
5891: ralta rahoja. Säätyjen mielestä hallitus yleensä käytti va-
5892: roja maan hyödyksi ja -parhaaksi. Siitä huolimatta johti
5893: budjetin tarkastelu 1885 v. valtio-päivillä, siihen, että n. s.
5894: tulosuostunta kiellettiin ja -perusteluksi viitattiin budjetti-
5895: laskelmiin, joitten mukaan tämä suostunta oli tar-peeton.
5896: Nyt sensijaan on Hallitus Eduskunnan mielestä useana
5897: vuonna suuresti rikkonut Suomen perustuslakeja ja käyt-
5898: tänyt rahoja kaikkea muuta vaan ei maan etua vastaavalla
5899: tavalla, mutta tältä Hallitukselta eivät Eduskunnan -porvarit
5900: ole yksilläkään valtio-päivillä suostuntavero.ia kieltäneet,
5901: vaan rahoja myöntämällä edistäneet tämän vihollisen toimia
5902: ja lisänneet vihollisensa sotakassaa.
5903: Tällä kertaa osottaa Valtiovarainvaliokunnan toimitta-
5904: ma budjetin tarkastus, että ylijäämää, jota Valiokunta ei
5905: ole edes mihinkään tarkoitukseen osottanut, on 2,624,800
5906: markkaa. Tästä tarkastelusta olisi -pitänyt olla seurauk-
5907: sena, että suostunnat olisi kielletty, koska Valtio-päiväjärjes-
5908: tyskin edellyttää suostuntavaroja osotettavan ainoastaan mi-
5909: käli vakinaiset valtiovarat eivät riitä. Mutta seurauksena on
5910: kuitenkin ollut ehdotus suostuntain myöntämisestä - vaik-
5911: ka ei mitään todellista suostuntatarvetta ole olemassa. Keino-
5912: tekoisesti on Valiokunta sensijaan koettanut saada suostun-
5913: tatarvetta syntymään siten, että -paloviinarahoista, jotka
5914: säännöllisinä aikoina ovat menneet kulkulaitosrahastoon tä-
5915: män vahvistamiseksi ja joita siten on ruvettu katsomaan
5916: ikäänkuin tämän rahaston vakinaisiksi tuloiksi, nyt ehdo-
5917: tetaan kaikille kunnille jaettavaksi 5 miljoonaa markkaa.
5918: Tämän hullunkurisen ehdotuksen kautta syntyy kulkulaitos-
5919: rahastoon muka vajausta, joka -pitää täyttää mallas-, leima-
5920: ja -pelikorttisuostunnalla.
5921: Tätä valiokunnan kantaa ei voi -pitää oikeana, eikä edes
5922: -perustuslain mukaisena. Perustuslaki edellyttää, että bud-
5923: jetti, eli tulo- ja menoarvio, on yhtenäinen kokonaisuus. Ti-
5924: lin-pidollisessa suhteessa on kulkulaitosrahasto -pidetty ylei-
5925: sestä budjetista erillään. Nykyinen hallitussuunta ei tahdo
5926: kuitenkaan budjetin yhtenäisyyttä myöntää, vaan tahtoo
5927: jakaa budjetin eri rahastoihin ja yksi-puolisesti -päättää mitä
5928: Vastalause VII. 97
5929:
5930: menoja asetetaan valtiorahaston, sotilasrahaston ja sotilas-
5931: huonerahaston maksettavaksi sekä jättää Eduskunnan pää-
5932: tettäväksi ainoastaan suostuntarahain käyttämisestä.
5933: Tähän asti on Eduskunta tiukasti pitänyt oikeuksistaan
5934: kiinni sekä selittänyt Hallituksen kannan soveltumattomuu-
5935: den Suomen oikeusjärjestyksen kanssa. Mutta peräänty-
5936: mistä tältä kannalta on, jos Eduskunta ei yleisen budjetin
5937: järjestelyn yhteydessä tahdo ottaa huomioon kaikkia menoja
5938: ja halua saada sen nojalla päättää koko budjetista, vaan tyy-
5939: tyy näitä tarpeita harkitsemaan erikseen, ulkopuolella val-
5940: tiobudjettia, sekä tyydyttää nämä tarpeet suostuntavaroilla
5941: ,Hallituksen budjetin" ulkopuolella. Jos Eduskunta tällai-
5942: sen menettelyn hyväksyy, luopuu Eduskunta ennen omak-
5943: sumastaan budjetin yhtenäisyyskannasta ja myöntää halli-
5944: tuksen kannan budjetin järjestelystä oikeutetuksi. Eduskun-
5945: nalla on budjettia tarkastaessaan ei ainoastaan oikeus vaan
5946: velvollisuus ottaa huomioon maan tarpeet, olivatpa ne mitä
5947: laatua tahansa, sekä osottaa niihin rahoja tai olla osotta-
5948: matta. Mutta jos tämän tarkastelun jälkeen huomataan
5949: esim. 5 miljoonan markan välttämätön kunnallinen meno, ei
5950: sen täyttäminen ulkopuolella budjetin tule kysymykseen
5951: muussa tapauksessa kuin että luisutaan hallituksen kannalle
5952: ja luovutaan Eduskunnan perustuslainmukaisista oikeuk-
5953: sista. Ja näin muodostuu kulkulaitosrahasto siksi ainoaksi
5954: rahastoksi, johon Eduskunta tahtoo sananvaltaa. Että epäi-
5955: lykset tässä suhteessa ovat oikeutettuja, osoittaa se, että Val-
5956: tiovarainvaliokunnassa on jo tehty joukko ehdotuksia muit-
5957: tenkin kuin kunnallisten tarpeitten tyydyttämisestä ulko-
5958: puolella yleisen budjetin. On tahdottu täten, ,turvata" kan-
5959: sanopistojen määrärahat, tientekolahkojen avustus, raittius-
5960: määrärahat, erinäiset sivistys- y. m. menot. Tehdä siis ul-
5961: kopuolella yleisen budjetin aivan täydellinen ,Eduskunnan
5962: budjetti", jonka menot täytettäisiin suostunnalla.
5963: Mutta muitakin epäilyksiä herää tämän Valiokunnan nyt
5964: keksimän uuden kannan johdosta. Eduskunnanhan on py-
5965: rittävä siihen, että se tarkoin tietää rahoja myöntäessään,
5966: millä tavalla rahat tulevat käytetyiksi. Nyt sensijaan myön-
5967: 7
5968: 98 1913. -V. M. ._Esitys N:o 1.
5969:
5970: nettäisi niin suuri summa kuin 5 miljoonaa markkaa aivan
5971: ylimalkaiseen tarkoitukseen, antamatta edes kunnille ohjeita
5972: millä tavalla he tämän odottamattoman lahjansa käyttäisi-
5973: vät. Ei myöskään käy Valiokunnan mietinnöstä selville
5974: mitä tilitystapaa asiassa noudatettaisi, että Eduskunta edes
5975: myöhemmin voisi päästä selville onko nuo 5 miljoonaa tulleet
5976: maan hyödyksi ja parhaaksi käytetyiksi.
5977: Kun sitäpaitsi tehdään ehdotus niin suuren summan
5978: käyttämisestä, kuin on 5,000,000 markkaa, odottaisi Valio-
5979: kunnalta jonkinlaisia perusteluita asiassa. Mutta lukuun
5980: ottamatta paloviinaveroa ja sen käyttämistä koskevassa mie-
5981: tinnössä olevaa lyhyttä ja harvinaisen kevyttä selontekoa
5982: siitä, että kuntain menot ja velat ovat kasvaneet ja kuntain
5983: tehtävät lisääntyneet, ei löydy sanaakaan selitykseksi,
5984: minkätähden Valiokunnan mieleen ei joht11nut kuntain isot
5985: tarpeet silloin kun Valiokunta tarkasti yleistä budjettia.
5986: Valiokunta jättää Eduskunnan aivan epätietoiseksi siitä,
5987: minkätähden Valiokunta on juuri nykyisen ajan katsonut
5988: sopivaksi tämän budjettidualismin ehdottamiseen. Onko
5989: kenties nykyinen hallitussuunta niin luottamusta herättävä,
5990: että sen käsiin voi rauhallisella mielellä jättää koko yleisen
5991: valtiobudjetin, kuten Valiokunnan tarkoitus näyttää olevan.
5992: Kaikkiin näihin epäilyksiin, joita Valiokunnassakin tar-
5993: peellisella selvyydellä on esiintuotu, hakee Valiokunnan
5994: mietinnöstä turhaan selitystä, sillä tuskin Valiokunta itse-
5995: kään mahtaa minään selityksenä pitää esim. mietinnön 8
5996: sivulla olevaa lausetta, joka kuuluu kuin seuraa: ,Vaikka
5997: näitä suostuntoja ei vuonna 1914 tarvitakaan valtion yleistä
5998: budjettijärjestelyä varten, .tarvitaan ne hyvästi kulkulaitos-
5999: rahastoon kohdistuvien suurien tarpeitten tyydyttämiseen".
6000: Ori miltei luonnollista, että tämmöinen tavallisuudesta
6001: poikkeava ehdotus on syntynyt myös tavallisuudesta poik-
6002: keavana tavalla. Budjetin ensi käsittelyssä, joka tapahtui
6003: armollisen esityksen pohjalla, tuli Valiokunta siihen tulok-
6004: seen, että suostunnoita ei ole kannettava. Vaikka käsittely
6005: tapahtui esityksen pohjalla, noudatettiin äänestyksessä sel-
6006: Vastalause VII. 99
6007:
6008: laista menettelytapaa, että viimeiseksi äänestettiin suostun-
6009: tain kieltämisen tai myöntämisen välillä. Mutta toisessa
6010: lukemisessa tehtiin Valiokunnassa m. m. eräs hieman omitui-
6011: nen ehdotus, joka myös tuli Valiokunnan päätökseksi. Tässä
6012: ehdotuksessa oli sotkettu yhteen paljon asioita. Se kuului:
6013: ,että vaikka vuoden 1914 yleistä budjettijärjestelyä var-
6014: ten ei tarvita mitään suostunnoita, kuitenkin sekä mallas-
6015: juoma- että leimasuostunnat, samoinkuin myöskin paloviina-
6016: vero, ovat myönnettävät, sillä ehdolla, että paloviinaverosta
6017: suurempi summa, 5 miljoonaa markkaa, jaetaan kunnille
6018: avustukseksi niiden moninaisiin menoihin, sekä paloviina-
6019: veron jäännös ynnä mallasjuoma- ja leimasuostuntain tulot
6020: siirretään kulkulaitosrahastoon erinäisten asianomaisten ase-
6021: tuksissa olevien määräysten mukaan."
6022: Paloviinaveroa koskevat armolliset esitykset eivät olleet
6023: vielä olleet ensinkään käsittelyn alaisina, ei edes ensimäisessä
6024: lukemisessa. Kuitenkin tulkittiin tehty päätös siten, että
6025: niidenkin kohtalo tuli nyt lopullisesti ratkaistuksi ja Valio-
6026: kunnau jäseniltä riistettiin tämän menettelyn kautta mah-
6027: dollisuus harkita erikseen paloviinavaroista ja kulkulaitos-
6028: rahastosta. Åäuestysmenettelykin oli tavallisuudesta poik-
6029: keava. Käsittelyn pohjana ei ollut eusimäisessä lukemi-
6030: sessa tehty päätös, vaikka se sekä asiallisesti että muodol-
6031: lisesti olisi pitänyt olla. Muodollisesti sikäli, että asian
6032: enempi käsittely aina Valiokunnissa tapahtuu Valiokunnissa
6033: ennen tehdyn päätöksen pohjalla ja asiallisesti sikäli, että
6034: on oikeampi asettaa asian hylkäämisestä tehty ehdotus vii-
6035: meiseksi äänestyksen alaiseksi. Pääasiassa äänestysmenet-
6036: telyn tähden kieltäytyi Valiokunnan 9 läsnä olevaa jäsentä
6037: ääntään antamasta, joten äsken mainittu omituinen ehdotus
6038: lopullisessa äänestyksessä hyväksyttiin 8 äänellä 4 vastaan .
6039: •Tälkeenpäin ehdotettiin Valiokunnassa kyllä tämän näin
6040: syntyneen päätöksen purkamista, mutta tehdyn ehdotuksen
6041: Valiokunta äänestyksen jälkeen hylkäsi.
6042: Mutta vaikka Valiokunta oli selittänyt päätöksensä ai-
6043: van sananmuodollisestikin itselleen sitovaksi ja vaikka pää-
6044: 100 1913. - V. M. ~ Esitys N :o 1.
6045:
6046: töksessä nimenomaan sanottiin että ,vuoden 1914 yleistä
6047: budjettijärjestelyä varten ei tarvita mitään suostunnoita",
6048: tuli Valiokunta kuitenkin, kuten mietinnöstä siv. 60 ja 61
6049: näky~r, siihen tulokseen, että kaikesta tästä huolimatta ,yleis-
6050: tä budjettijärjestelyä varten" osotetaankin suostuntaa leima-
6051: ja mallasjuomasuostuntain kannanto- ja tarkastuskustannus-
6052: ten peittämiseksi. Tämä ei ollut Valiokunnan mielestä sen
6053: ennen tekemän päätöksen purkamista, eikä tämmöinen tar-
6054: peeton suostunnan osottaminen budjettia varten, joka il-
6055: mankin päättyy ylijäämään, jota ei ole edes mihinkään tar-
6056: peeseen määrätty, ollut myöskään perustuslain vastaista,
6057: vaikka Valtiopäiväjärjestyksen selvä määräys puhuu suos-
6058: tunnan myöntämisestä ,mikäli vakinaiset valtiovarat eivät
6059: riitä".
6060: Allekirjoittaneet ovat jo useilla valtiopäivillä olleet sitä
6061: mieltä, että Eduskunta on tehnyt suorastaan väärin myön-
6062: täessään suostuntaa Hallitukselle, joka polkee maan lakeja
6063: ja käyttää maan rahavaroja tavalla, mikä on aiheuttanut
6064: monta oikeutettua vastalausetta Eduskunnan puolelta.
6065: Eduskunta on senkin tähden menetellyt väärin, että ei ole
6066: ollut edes olemassa todellista suostuntatarvetta Eduskunnan
6067: suostuntaa myöntäessä. Päinvastoin. Valtiovaraston pää-
6068: omasäästöä on täten kartutettu ja varattu rahoja Venäjän
6069: Valtakunnan räntteriin siirrettäviä sotilasmaksuja varten.
6070: Tällaisesta naamiaispelistä olisi vihdoinkin luovuttava ja
6071: kiellettävä Hallitukselta suostunnat. Koska lisäksi olemme
6072: sitä mieltä, että Valtiovarainvaliokunnan ehdotus budjetin
6073: järjestelyksi tietää budjetin kahtiajakoa ja siten Eduskun-
6074: nan kalliitten oikeuksien vähentämistä, ja viitaten myös sii-
6075: hen, että jo Valiokunnassakin on pantu päätösten laillisuus
6076: kyseenalaiseksi, saamme kunnioittaen ehdottaa,
6077:
6078: että Eduskunta päättäisi palauttaa esillä ole-
6079: van budjettimietinnön takaisin V altiovarain~
6080: valiokuntaan, jonka tulisi antaa Eduskunnalle
6081:
6082: •
6083: Vastalause VII. 101
6084:
6085: uusi, valtiobudjetin yhtenäisyyttä silmällä pi-
6086: täen valmistettu ehdotus.
6087:
6088: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
6089:
6090: 0. W. Turunen. Juho Kirves.
6091: J. A. Komu. Sulo Wuolijoki.
6092: J. W. Sainio. Edv. Gylling.
6093: Efr. Kronqvist. S. Tervo.
6094: T. Tainio.
6095: 102 1913.- V. M.- Esit7s N:o 1.
6096:
6097:
6098:
6099:
6100: VIII.
6101:
6102: Valiokunta on mietinnön 50 sivulla lausunut valittelunsa
6103: siitä, ettei metsämaiden ostoon ole käytetty niin suurta vuo-
6104: tuista määrärahaa, kuin armollinen määräys 14 päivältä
6105: kesäkuuta 1910 edellyttää. Mielestämme ei tuollaisella lau-
6106: sumalla ole merkitystä, ellei nyt oteta budjettiin niin suurta
6107: määrärahaa, kuin määräyksessä mainitusta rahaerästä vielä
6108: puuttuu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6109:
6110: että Eduskunta päättäisi metsämaiden ostoon
6111: 350,000 markan lisäksi ottaa 700,000 markan
6112: suuruisen määrärahan.
6113:
6114: Valiokunta on Eduskuntaan lähettänyt anomusehdotuk-
6115: stn N :o 36, ·jossa anotaan siirtomäärärahaa valtiovaroista
6116: suonkuivausrahastoon. 'l'ätä anomusta ei ole Valiokunta ot-
6117: tanut huomioonsa budjettia tehdessään. Koska anomuksen
6118: perusteluissa on asiallisesti osoitettu tämän määrärahan tar-
6119: peellisuus, niin. rohkenemme ehdottaa,
6120:
6121: että Eduskunta päättäisi budjettiin otetta-
6122: vaksi 2 miljoonan markan suuruisen siirtomää-
6123: rärahan suonkuivausrahastoon.
6124:
6125: Jos Eduskunta hyväksyy nämä ehdotukset, pyydämme
6126: kunnioittaen ehdottaa,
6127: VastalaUse VIII. J.03
6128:
6129: että mietintö palautettaisiin takaisin Valio-
6130: kuntaan uudelleen muodostamista varten.
6131:
6132: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
6133:
6134: Kyösti 1\allio. Matti Helenius-Seppälä.
6135: •
6136:
6137:
6138:
6139:
6140: Helsingissä, Keisarillisen Senaath~ kirjapainossa, 1913.
6141: L i i t e Valtiovarainvaliokunnan
6142: mietintöön N :o 3.
6143:
6144:
6145:
6146:
6147: Käsiteltäessä armollisen esityksen N :o 1 laskelmiin otet-
6148: tuja määrärahoja luotsilaitosta varten sekä majakkamaksuja
6149: on Valtiovarainvaliokunnan keskuudessa toimitettu tutki-
6150: mus niistä seurauksista, jotka ovat johtuneet viimekuluneena
6151: vuonna luotsilaitoksen asemassa toimeenpanunista perustus-
6152: lainvastaisista muutoksista. Selonteko tämän tutkimuksen
6153: tuloksista annetaan täten Eduskunnan jäsenille.
6154: Selonteko perustuu pääasiallisesti laivapäällikköjen jul-
6155: kisille notareille maan rannikkokaupungeissa ilmoittamiin
6156: meriprotesteihin, luotsihallituksen virallisissa lehdissä jul-
6157: kaisemiin kuulutuksiin,
6158: ;• asiantuntijoilta saatuihin ilmoituk-
6159: siin sekä Finlands Sjöfartstidningissä olleisiin tietoihin.
6160:
6161:
6162:
6163: Ensimäinen ja välitön seuraus Suomen luotsilaitoksen
6164: siirtämisestä venäläisen ylihallinnon alaiseksi oli, että suurin
6165: osa tämän laitoksen virka- ja palvelusmiehiä oman aineelli-
6166: sen toimeentulonsa uhraamisen uhalla kieltäytyi mainitun
6167: perustuslainvastaisen toimenpiteen toteuttamiseen myötä-
6168: vaikuttamasta pyytäen eroa viroistaan. Niinpä erosivat
6169: kaikkien rannikkoluotsipiirien päälliköt, melkein kaikki
6170: muut luotsiupseerit sekä luotsihöyrylaivojen sivilipäälliköt
6171: ja perämiehet, majakkakunnasta osa, useimmat luotsipääl-
6172: lysmiehet ja varsinaisesta luotsimiehistöstä rannikkopii-
6173: reissä enemmän kuin puolet. Lukuisilta luotsiasemilta
6174: kaikki luotsit erosivat. ~fyöskin luotsilaitoksen sivilivirka-
6175: miehistä melkein kaikki pyysivät eroa. Miehistön eronhake-
6176: mukset myönnettiin, mutta ainoastaan täysinpalvelleet sai-
6177: vat eläkkeen. Sitä vastoin upseerit ja sivilivirkamiehet ero-
6178: tettiin eronhakemustensa johdosta, ja heiltä kiellettiin eläke
6179: 2
6180:
6181: niissäkin tapauksissa, jolloin eronpyynti oli tapahtunut lää-
6182: kärin todistaman sairauden nojalla. Eräässä tapauksessa
6183: eronneet luotsit vangitsemisen uhalla häädettiin kruunulle
6184: kuuluvista asunnoistaan. Kaksi luotsia karkotettiin, kuten
6185: tunnettu, Viipurin linnankomendantin käskystä kokonaan
6186: asuinseudultaan, ja pantiin tämä käsky poliisiviranomaisten
6187: avulla toimeen.
6188: Ainoastaan osa tyhjiksi jääneistä paikoista saatiin vä-
6189: hitellen kesän kuluessa täytetyiksi, osaksi ammattitaitoa
6190: puuttuvilla henkilöillä, osaksi aina Vienan ja Kaspian me-
6191: riltä, Volgalta ja Mustalta mereltä tuoduilla venäläisillä
6192: merimiehillä, joille luonnollisesti Suomen vedet ja meren-
6193: kulkuolot sekä sen kieli ja tavat olivat kokonaan vieraita.
6194: Purjehduskausi alkoi siis mitä huolestuttavimmissa
6195: oloissa. Kuten odotettavissa oli, ei luotsilaitos sellaisilla
6196: apuvoimilla kyennyt saamaan kulkuväyliä merenrannikolla
6197: purjehduskauden alkuun eikä kaikkia edes myöl:emminkään
6198: säännölliseen kuntoon. Ainoat väylät, jotka kuulutuksella
6199: 23 päivältä huhtikuuta ilmoitettiin tulevan ,purjehduskau-
6200: den alusta asianmukaisesti reimattaviksi", olivat Uuraan,
6201: Viipurin, Haminan ja Kotkan satamiin sekä välillä oleviin
6202: ankkuri- ja lastauspaikkoihin, Uuteenkaupunkiin, Reposaa-
6203: relle, Merikarviaan, Sandöhön ja Ouluun johtavat väylät,
6204: arvatenkin syystä että näillä paikoin entiset luotsit olivat
6205: paikoillaan. Merenkulun alkaessa oli siis suurin osa vai-
6206: keakulkuisia rannikkoväyliä viitottamatta. Viitotusta toi-
6207: mittamaan, jonka ennen suomalaiset luotsit olivat kokonaan
6208: omin voimin ja mitä suurimmalla tarkkuudella suorittaneet
6209: kohta jäiden lähdettyä muutamien päivien, korkeintaan pa-
6210: rin viikon, kuluessa, komennettiin useita venäläisiä meren-
6211: mittauslaivoja sekä luotsilaitoksen höyrylaivat, .ia kesti työtä
6212: toukokuun alusta aina syyskuuhun asti. Siitä huolimatta
6213: ei, kuten meriprotesteistakin käy ilmi, läheskään kaikkia
6214: säädettyjä reimareja saatu paikoilleen, ja niistäkin, jotka
6215: asetettiin, ilmoitetaan useiden asetetun vääriin paikkoihin.
6216: Väylät merenpuolelta Helsinkiin ja Hankoon reimattiin
6217: toukokuun keskipaikoilla. Kesäkuun keskipaikoilla ,tarpeel-
6218: 3
6219:
6220: lisimmat reimarit" asetettiin Turusta Lohmiin, Parais-
6221: ten portille ja Utöhön johtaviin väyliin. Vaasan satamaan
6222: johtavat väylät reimattiin heinäkuun alkupuolella. Barö-
6223: sundin-Tammisaaren väylä viitotettiin heinäkuun puoli-
6224: välissä, Suur-Pernajalahteen johtava väylä elokuun alku-
6225: puoliskolla. Kokkolan (Ykspihlajan) ja Pietarsaaren väylät
6226: viitotettiin elokuun jälkimäisellä puoliskolla. Vasta elo-
6227: kuun lopussa saatiin eräät väylät Turun ja Oulun luotsi-
6228: piireissä reimatuiksi. Tornioon (Röyttään) johtava väylä rei-
6229: mattiin vasta lähemmä syyskuun keskiväliä. Uudenkaarle-
6230: pyyn väylä ilmoitetaan olleen viitottamatta elokuun alussa.
6231: Bergön-Vaasan väylästä puuttui viittoja vielä syyskuun
6232: keskivälissä j. n. e.
6233: Viitottamatta ilmoitetaan jääneen muun muassa sisä-
6234: väylä Helsingistä Porvooseen, molemmat sisäiset väylät
6235: Helsingistä Parkkalaan (lukuunottamatta eräitä viittoja
6236: Porkkalan kohdalla), sisäinen väylä (Sunisalmen kautta)
6237: Pellingistä Loviisaan (paitsi lähinnä mainittua kaupunkia),
6238: Obbnäs-Pikkalan ja Bågaskärin väylät, sisäiset väylät
6239: Hangon läntisellä selällä, Hangon (Klippinkien) ja Riilah-
6240: den välillä sekä useimmat reitit Ahvenanmaan pohjois- ja
6241: länsipuolella.
6242: Useita johtoloistoja ei ajoissa sytytetty, eikä Pohjanlah-
6243: della sijaitsevia majakkalaivoja säännölliseen aikaan asetettu
6244: paikoilleen. N orrskärin majakka sai majakkavartijan vasta
6245: 14 päivänä kesäkuuta, mikäli ilmoitetaan, Wladivostokista.
6246: Majakkalaiva Storkallegrund sytytettiin 14 päivänä kesä-
6247: kuuta, Strömningsbådan 17 päivänä kesäkuuta, Plevna 19
6248: päivänä kesäkuuta, N ahkiainen 2 päivänä heinäkuuta. Ma-
6249: j akkalaiva Snipan joutui karille kulkiessaan asemapaikal-
6250: leen. Eräissä paikoin ilmoitetaan valaistuksen myöskin ol-
6251: leen oikullista.
6252: Luotsien puute tuotti suuria vaikeuksia ja vahinkoja
6253: varsinkin Suomen vesiä tuntemattamille ulkomaalaisille lai-
6254: vapäälliköille. Monissa paikoin täytyi näiden tunti- ja
6255: vuorokausimääriä odottaa luotsia, usein sittenkin turhaan.
6256: Tapahtui, että laivojen oli myrskysäällä läpi yön risteiltävä
6257: avomerellä luotsipaikan edustalla, kun eivät sieltä saaneet
6258: ohjausta satamaan. Toiset, jotka eivät omin neuvoin uskal-
6259: taneet antautua sokkeloisiin sisäväyliin, olivat pakotetut
6260: kulkemaan määräpaikkojensa ohi ja purkamaan lastinsa toi-
6261: sissa satamissa taikka jättämään noudettava lasti paikoilleen.
6262: Muutamia kääntyi Ruotsin puolelle hakemaan sieltä luotsaus-
6263: apua. Luotsipaikkoja, joissa viime kesänä ei liene laisinkaan
6264: ollut luotseja, oli Pellinki, Porkkala, Barösund, Bågaskär,
6265: Jussarö, Hästö-Busö, Berghamn, Dånö, Eckerö, Torpö, Mar-
6266: sund, Finnbo, Fiskö, Gåshällan, Bergö, N orrskär, Korsö,
6267: Ytteruddskär, Stubben ja Socklothällan y. m. Sitä paitsi oli
6268: muutamissa paikoin luotseja saatavissa ainoastaan purjeh-
6269: duskauden loppupuolella. :!Ionissa paikoin luotsimiehistö
6270: oli riittämätön laivaliikkeen tarpeeseen. Kun lisäksi saata-
6271: vina olevatkin luotsit suurelta osalta olivat tehtäviinsä pe-
6272: ryhtymättömiä, osaksi ventovieraita muukalaisia, olivat lai-
6273: vat luotsia saadessaankin ei ainoastaan suuressa vaarassa,
6274: vaan joutuivatkin itse asiassa useissa tapauksissa venäläis-
6275: ten luotsien ohjaamina karille. Monen päällikön oli pakko
6276: luotsin taitamattomuuden takia ottaa laivan ohjaus omiin
6277: käsiinsä.
6278: Aikaisemmin on ollut harvinaista, että merenkulkijoilla
6279: on ollut jotakin Suomen luotsilaitosta vastaan muistutta-
6280: mista. Viime purjehduskautena, sen jälkeen kun tämä lai-
6281: tos siirrettiin venäläisen ylihallinnon alaiseksi, kuuluivat
6282: tällaiset muistutukset päiväjärjestykseen. Vuonna 1912 an-
6283: nettiin julkisille notareille 17 rannikkokaupungissa kaik-
6284: kiaan 451 meriprotestia, jotka tavalla taikka toisella olivat
6285: luotsilaitoksen aiheuttamia. Protesteja tehtiin 320 tapauk-
6286: sessa höyrylaivojen, 131 tapauksessa purjelaivojen puolesta.
6287: Kansallisuudeltaan oli 179 näistä laivoista suomalaista, 272
6288: ulkomaista, niistä 88 ruotsalaista, 57 saksalaista, 50 tanska-
6289: laista, 43 norjalaista, 13 englantilaista, 8 hollantilaista,
6290: 6 venäläistä, 6 belgialaista ja 1 espanjalainen alus. Aiheeksi
6291: protestiin ilmoitettiin 222 tapauksessa mahdottomuus saada
6292: luotsia, 29:ssä viitottamaton tai huonosti viitotettu väylä,
6293: 121 tapauksessa molemmat nämä syyt, 54 tapauksessa li-
6294: 5
6295:
6296: säksi, ettei majakkalaiva ollut paikallaan tai että majakka
6297: oli sammuksissa, 20 tapauksessa taitamaton luotsaus j. n. e.
6298: Virallista tilastoa puuttuu vastaiseksi Suomen rannikoilla
6299: vuonna 1912 tapahtuneiden merionnettomuuksien koko lu-
6300: vusta, eikä tarkkaa virallista tilastoa voitanekaan mainitulta
6301: vuodelta saada aikaan, syystä että merionnettomuuksien il-
6302: moittaminen kuuluu luotsien tehtäviin, mutta monta luotsi-
6303: asemaa viime vuoden kuluessa oli joko kokonaan tai 'aina-
6304: kin osan aikaa miehittämättä. Edelliimainituista meripro-
6305: testeista ilmenee, että 29 niistä oli tehty karilleajon, 1 meri-
6306: vahingon johdosta. 'rapahtuneiden merionnettomuuksien
6307: lukumäärä ei kuitenkaan rajoitu yksin näihin, vaan nousee
6308: julkisuuteen tulleiden karilleajojen luku yli 100, joista vä-
6309: hintään 80 tapauksessa joko väylän viitottamattomuus tai
6310: virheellinen viitotus, loiston puutteellinen hoito, luotsin
6311: puute tai taitamaton luotsaus on aiheuttanut onnettomuuden
6312: tai siihen myötävaikuttanut. Nämä vauriot, joiden aiheutta-
6313: mat aineelliset vahingot monissa tapauksissa nousevat suu-
6314: riin summiin, ovat kohdanneet sekä suomalaisia että ulko-
6315: maalaisia aluksia, joukossa monta venäläistä kruununalusta.
6316: Useissa tapauksissa luotsi- ja majakkalaitoksen omat laivat
6317: ajoivat karille. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että kym-
6318: menvuotiskautena 1902-1911 merionnettomuuksia on ta-
6319: -pahtunut Suomen rannikoilla keskimäärin noin 52 vuodessa,
6320: :niiden koko luvun vaihdellessa eri vuosina 23 ja 82 välillä.
6321: Meriprotesteista käy ilmi, että laivapäälliköt, kun luotsia
6322: Eli ole ollut saatavissa, ainakin 323 tapauksessa ovat kieltäy-
6323: tyneet luotsimaksuja suorittamasta tai panneet suoritusta
6324: vastaan vastalauseen. Useissa tapauksissa on vastalause kos-
6325: kenut myöskin majakkamaksujen suoritusta, syystä että ma-
6326: jakat ovat olleet sammuksissa. Suuri osa vastalauseenteki-
6327: jöistä valittaa kärsineensä ajanhukkaa sen takia, ettei luot-
6328: ~ja ole ollut saatavissa. Laivapäällikköjen on lopulta täy-
6329: tynyt joko suuren vaaran uhalla omin päin pyrkiä sata-
6330: maan tai maksaa satunnaisesta avusta tai hinauksesta mel-
6331: koisia summia. Ajanhukka ilmoitetaan erinäisissä tapauk-
6332: sissa nousseen aina 9, jopa 13 vuorokauteen asti. Kun tie-
6333: 6
6334:
6335: detään, että muutamien tuntienkin viivytys säännöllisessä
6336: laivaliikkeessä saattaa merkitä tuntuvaa vahinkoa, on käsi-
6337: tettävissä, kuinka suuria tappioita vuorokausimäärien ajan-
6338: hukka on laivojen omistajille aiheuttanut. On myös jo osot-
6339: tautunut, että viime vuonna luotsilaitoksen alalla vallinnutta
6340: epäjärjestystä kuluvanakin vuonna jatkuu, päättäen eräästä
6341: helmikuun 12 päivänä luotsihallitukselle lähetetystä protesti-
6342: kirjelmästä, jossa erään saksalaisen höyrylaivan päällikkö
6343: valittaa vaikeuksistaan erittäin vaaranalaisella matkalla
6344: Hangon ja Turun välisellä saaristoreitillä sen johdosta, et-
6345: tei laiva saanut Hangon Tulliniemestä luotsia, vaikka siellä
6346: selvästi näkyi luotseja olevan, jonka vuoksi protestintekijä
6347: toivoo tutkimuksen toimeenpanemista tästä tapauksesta,
6348: jotta moiset epäkohdat eivät uudistuisi.
6349: Niin räikeän kuvan kuin meriprotestit antavatkin luot-
6350: silaitoksen tilasta vuonna 1912, tuli niissä julkisuuteen var-
6351: maankin vain vähäinen osa siitä yleisestä tyytymättömyy-
6352: destä ja suuttumuksesta, joka mainitun asiantilan takia meri-
6353: miespiireissä vallitsi. Jo kohta kun tieto levisi Suomen luot-
6354: silaitoksen alalla tapahtuvasta mullistuksesta, herätti tämä
6355: suurta huolestumista myöskin niissä ulkomaisissa ammatti-
6356: ja liikemiespiireissä, jotka olivat suomalaisen merenkulun
6357: kanssa tekemisissä. Niinpä kauppa- ja merenkulkukamareja
6358: Englannissa kääntyi hallituksensa puoleen huomauttaen
6359: Englannin kauppamerenkululle sen johdosta koituvista vaa-
6360: roista. Ja kun sittemmin todellakin osottautui, että purjeh-
6361: dusolot Suomen rannikoilla luotsilaitoksen venäläistymisen
6362: ~
6363:
6364: jälkeen muuttuivat erittäin vaikeiksi, niin useat ulkomaiset
6365: laivanisännät panivat sellaista asiantilaa vastaan ankaran
6366: vastalauseen. Esimerkiksi useiden rääveliläisten laivanisän-
6367: tien puolesta julkaistiin vastalause, jossa ankarin sa-
6368: noin moitittiin vallitsevaa epäjärjestystä. Hampurilaisten
6369: laivanisäntien yhdistys kääntyi Saksan hallituksen puoleen
6370: kirjelmällä, jossa huomautettiin niistä melkoisista vahingois-
6371: ta, joita ham1mrilaiset laivanvarustajat olivat kärsineet, kun
6372: heidän laivansa eivät Suomen rannikolla olleet saaneet luot-
6373: seja, eivätkä sen johdosta olleet päässeet määräpaikkoihinsa,
6374: 7
6375:
6376: jota paitsi ne olivat kärsineet monien päivien viivytystä, ei-
6377: vätkä olleet voineet täyttää Pohjois-Suomen satamia koskevia
6378: rahtisopimuksiaan. Samoin teki yhdistys Deutscher Nau-
6379: tischer V erein samasta asiasta valituksen Saksan hallituk-
6380: selle. Myöskin Norjan kauppaa ja merenkulkua edustavalla
6381: taholla, jossa annettiin mitä kiittävin tunnustus Suomen
6382: luotsilaitoksen aikaisemmasta toiminnasta, pidettiin puheen-
6383: alaisen muutoksen seurauksia erinomaisen arveluttavina sekä
6384: katsottiin diplomaattisia huomautuksia siitä rahallisesta va-
6385: hingosta, minkä kansainvälinen laivakulku tulisi kärsimään,
6386: tarpeellisiksi niiden valtojen puolelta, jotka lähimmin ovat
6387: Suomen kanssa merenkulkuyhteydessä. Ne rauhoittavat va-
6388: kuutukset asian järjestämisestä, jotka diplomaattista tietä
6389: lienee annettu, eivät, kuten on osotettu, vastanneet asian to-
6390: dellista tilaa ..
6391: Huolimatta siitä epätyydyttävästä kumiosta, missä luot-
6392: silaitos on ollut viime vuonna toimeenpantujen muutosten
6393: jälkeen, on valtiolle koitunut siitä suurempia kustannuksia
6394: kuin aikaisemmin, josta muun muassa on osotteena se yli-
6395: määräinen 4 75,000 markan määräraha, joka viime keväänä
6396: myönnettiin sen ylläpitoa varten.
6397: Kun rahtimaksut ylipäänsä kansainvälisessä laivaliik-
6398: keessä kuluneena vuonna olivat erittäin korkeat, oli luotsi-
6399: laitoksen tilasta johtuva merenkulun turvattomuus Suomen
6400: rannikoilla omiaan vieläkin korottamaan rahtimaksu.ia Suo-
6401: men satamiin, osaksi pelottamaan pois ulkomaisia laivan-
6402: isäntiä suomalaisesta rahtiliikkeestä. Laivaliikkeen li-
6403: sääntynyt vaarallisuus Suomen rannikoilla tuotti myöskin
6404: vaikeuksia ja lisäkustannuksia laivojen ja lastien vakuutuk-
6405: sen suhteen varsinkin ulkomaisiin jälleenvakuutuksiin näh-
6406: den. Kun enin osa suomalaista vientitavaraa, puutavara,
6407: myödään vapaasti laivassa ja ostajien on huolehdittava
6408: tavaran vakuutuksesta ja kuljetuksesta, kohtasivat vaikeu-
6409: det ja vahingot tosin ensi sijassa ulkomaisia laivureja ja
6410: liikemiehiä, mutta tulee tästä todennäköisesti myöskin maam-
6411: me kauppa muodossa tai toisessa kärsimään.
6412: On herättänyt ulkomailla huomiota, että laivakulku täl-
6413: laisista vaikeuksista huolimatta saattoi jatkua Suomen ran-
6414: 8
6415:
6416: nikoilla, jopa tavaranvaihto edelliseen vuoteen verraten li-
6417: sääntyä. On11a tätä seikkaa koetettu esittää todistukseksi
6418: siitä, että luotsilaitos venäläistymisen jälkeenkin on toiminut
6419: täysin tyydyttävästi. Kuten edelläolevasta on käynyt sel-
6420: ville, ei sellainen väite kuitenkaan ole totuuden mukainen.
6421: Vuoden liikennetulos on selitettävissä useiden yhdessä vai-
6422: kuttavien asianhaarojen kautta, joista mainittakoon: että
6423: suomalaiset laivaiJäälliköt ja IJerämiehet itse 11itkän koke-
6424: muksen kautta olivat OIJIJineet tarkoin tuntemaan ne reitit,
6425: joilla he säännöllisesti kulkevat; että Suomen ja Tukholman
6426: väliä säännöllisesti kulkevilla suomalaisilla hyötylaivoilla
6427: on vanhastaan omat vakinaiset luotsit; että laivanisännät ja
6428: varsinkin vientiliikkeet, suojatakseen itseään uhkaaviita
6429: vaurioilta, omalla kustannuksellaan ryhtyivät erinäl-
6430: siin varokeinoihin auttaakseen laivoja satama- ja las-
6431: tausiJaikkoihin ja sieltä ulos; että myös monet ulkomaiset
6432: 1aivaiJäälliköt olivat aikaisemmin liikkuneet Suomen vesillä
6433: ja viime IJurjehduskautena täällä noudattivat äärimmäisintä
6434: varovaisuutta, josta tosin usein melkoista ajanhukkaa oli
6435: seurauksena; että osa entisiä kokeneita luotseja vielä oli
6436: 11aikoillaan; että ilmat yleensä olivat laivakululle suotuisat;
6437: että maailmanmarkkinat olivat edulliset IJUUtavaranvien-
6438: nille, joka yleensä 11erustuu aikaisin talven kuluessa tehtyi-
6439: hin kauiJIJaSOIJimuksiin, sekä että tuontitavaralla oli maassa
6440: vilkas kysyntä. Kaikesta IJäättäen näyttää olevan eiJäile-
6441: mätöntä, että, ellei luotsilaitoksen venäläistyttämisestä joh-
6442: tuvia vakavia häiriöitä olisi ollut, Suomen kaUIJIJamerenku-
6443: lun tulos viime vuoden muuten laivaliikkeelle erittäin suo-
6444: tuisiin oloihin nähden olisi ollut melkoista edullisemiJi, jota
6445: IJaitsi lukuisia vahinkoja olisi vältetty. Se seikka, ett~ laiva-
6446: liikettä viimekuluneena vuotena jotenkuten voitiin ylläpitää
6447: suureksi osaksi yksityisillä ponnistuksilla, ei kumoa Edus-
6448: kunnan viime valtiopäivillä lausumaa käsitystä, että Suomen
6449: luotsilaitosta siirrettäessä venäläisen ylihallinnon alaiseksi ei
6450: oltu otettu huomioon merenkulun tarpeita enempää kuin asian
6451: oikeudellisia ja rahallisia puoliakaan.
6452:
6453: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
6454: 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
6455:
6456:
6457:
6458:
6459: Valtiovarainvaliokunnan mie-
6460: t i n t ö N :o 3 a armollisen esityksen johdosta,
6461: joka koskee varojen hankkimista vuodeksi 1914
6462: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
6463: eivät riitä.
6464:
6465: Sittenkun Eduskunta, käsitellessään Valtiovarainvalio-
6466: kunnan mietintöä N :o 3 armollisen esityksen johdosta, joka
6467: koskee varojen hankkimista vuodeksi 1914 niihin tarpeisiin,
6468: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, on päättänyt hy-
6469: väksyä mainitun mietinnön muutoin, paitsi että vakinaisten
6470: menojen joukkoon Kirkollisasiaintoimituskunnan alaisten
6471: hallinnonhaarojen erinäisten määrärahojen kohdalle on otet-
6472: tava 20,000 markan määrä kannatusavun myöntämiseksi
6473: työväen voimistelu- ja urheiluseuroille, sekä että mietinnön
6474: sivulla 76 oleva kolmas ponsi on muutettava osittain toisin
6475: kuuluvaksi, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa mainit-
6476: tuun mietintöön seuraavat muutokset:
6477: Siv. 34. Ryhmän: Tieteen ja taiteen kannattamista tar-
6478: koittavat määrärahat jälkeen olisi lisättävä: - Erinäisiä
6479: määrärahoja. Tähän on lisätty 20,000 markkaa kannatus-
6480: avun myöntämiseksi työväen voimistelu- ja urheiluseuroille
6481: niillä perusteilla, kuin Eduskunnan vuoden 1912 valtiopäi-
6482: villä hyväksymässä anomuksessa mainitaan, joten ryhmän
6483: menot nousevat rus,ooo markkaan.
6484: Tämä lisäys aiheuttaa mietintöön seuraavat muutokset:
6485:
6486: Siv. 34 24,515,000 markkaa muuttuu 24,535,000 markaksi.
6487: , 4 7 93,858,800 " , 93,878,800 "
6488: , 4 7 94,298,800 " , 94,318,800 "
6489: 55 94,298,800 " , 94,318,800 "
6490: "
6491: 2 1913. - V. M. - Esitys N :o 1.
6492:
6493: Siv. 55 99,713,800 markkaa muuttuu 99,733,800 markaksi.
6494: 60 99,713,800 " " 99,733,800 "
6495: " 61 99,453,800 " " 99,4 73,800 ,
6496: " 61 2,624,800 " " 2,604,800 "
6497: "
6498: 70 328,000 " " 348,000 "
6499: ," 70 24,515,000 " " 24,535,000 "
6500: 72 93,858,800 " , 93,878,800 ,
6501: ", 73 94,298,800 " " 94,318,800 "
6502: 74 99,713,800 " " 99,733,800 "
6503: "
6504: 75 2,624,800 " " 2,604,800 "
6505: "
6506: 75 99,713,800 " " 99,733,800 "
6507: "
6508: Jotta mietinnön siv. 75-76 oleva toinen ponsi tulisi
6509: sanamuodoltaan yhdenmukaiseksi mietinnön siv. 76 olevaa
6510: kolmatta pontta koskevan Eduskunnan päätöksen kanssa, on
6511: ensiksimainitun ponnen alkuosaan tehtävä muodollinen muu-
6512: tos. Kun samalla otetaan huomioon ensimmäiseen ponteen
6513: aiheutunut, jo mainittu numeromuutos, tulevat puheena ole-
6514: vat ponnet siten kuulumaan seuraavasti:
6515:
6516: 1) että edellä olevan budjetin mukaan on
6517: arvioitava valtion kaikki sekä vakinaiset että
6518: ylimääräiset menot vuonna 1914 - lukuun-
6519: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
6520: tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
6521: ulkopuolella olevista rakastoista suoritettavia
6522: menoja - 99,733,800 markaksi, johon on luettu
6523: Eduskunnan erikseen päättämät määrärahat;
6524: 2} että näiden menojen suorittamiseen, sitten-
6525: kun niistä on vähennetty mallasjuomain valmis-
6526: tuksen tarkastuskustannukset sekä leimasuostun-
6527: nan kannanto- ja tarkastuskustannukset, on käy-
6528: tettävä:
6529: a} valtiorahaston tulot vuonna 1914, edellä
6530: olevassa budjetissa arvioituina 101,04-1,000 mar-
6531: kaksi;
6532: Budjetin järjestely. 3
6533:
6534: b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tar-
6535: vitaan rahaston edellä 437,500 markaksi arvioi-
6536: tuihin asetuksenmukaisiin menoihin, jota vastoin
6537: tulojen ylijäämä on rahastossa säilytettävä;
6538: c} sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
6539: se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston ase-
6540: tuksenmukaisiin 600,100 markaksi arvioiluihin
6541: menoihin;
6542: 3} että, kun suostunlavaraja vuodeksi 19U
6543: ei siis tarvita yleistä budjettijärjestelyä varten,
6544: leima- ja mallasjuomasuostunta kannetaan sillä
6545: tavalla, kuin Edusktmnan kummastakin suosttm-
6546: nasta erikseen hyväksymässä asetuksessa on sää-
6547: detty, ja näiden verojen lttottama tulo, sitten-
6548: kun siitä on vähennetty mallasjuomain valmis-
6549: tuksen tarkastuskustannukset sekä leimasuos-
6550: tunnan kannanto- ja tarkastuskustannukset, siir-
6551: retään kulkulaitosrahastoon.
6552:
6553: Tämän johdosta siv. 75 nimikettä: Ylimääräinen siirto
6554: seuraava merkintä on muutettava näin kuuluvaksi: ,Suos-
6555: tuntarahastosta kulkulaitosrahastoon Eduskunnan leima- ja
6556: mallasjuomasuostunnoista tekemien päätösten mukaisesti."
6557: Niinikään on siv. 9 ja 61 olevat sanat ,niinkuin Valio-
6558: kunnan näistä suostuntavaroista valmistamissa mietinnöissä
6559: lähemmin esitetään" poistettava.
6560:
6561: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
6562:
6563:
6564: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
6565: järvi sekä jäsenet Bäck, Hallsten, Helenius-Seppälä, Honka-
6566: juuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Komu, Kronqvist,
6567: N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo, Turunen ja
6568: W uolijoki sekä varajäsenet af Forselles ja Kärnä.
6569: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
6570: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
6571:
6572:
6573:
6574:
6575: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
6576: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
6577: molliseen esitykseen varojen hankkimisesta nii-
6578: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
6579: eivät riitä.
6580:
6581:
6582:
6583:
6584: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
6585: ja Suuriruhtinas!
6586:
6587:
6588:
6589:
6590: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
6591: tanut armollisen esityksen varojen hankkimisesta niihin vuo-
6592: den 1914 tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
6593: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
6594:
6595: Armollisessa esityksessä olevan laskelman mukaan olisi
6596: valtiorahaston tulojen kokonaissumma vuonna 1914 ainoas-
6597: taan 400 markkaa sen menoja suurempi. Menojen joukkoon
6598: on esityksessä merkitty, paitsi yhteensä 700,000 markan
6599: määrää vuoden kuluessa sattuvien vakinaisten ja ylimää-
6600: räisten lisämenojen suorittamiseen, 13,000,000 markan siirto
6601: sotilasrahastoon, jotta tästä rahastosta voitaisiin suorittaa
6602: 15,000,000 markan apumaksu Venäjän valtakunnanrahas-
6603: toon Suomen Suuriruhtinaanmaan asukasten mieskohtaisen
6604: ftsevelvollisuuden sijasta. Tämän johdosta on esityksessä il-
6605: moitettu, että valtionrahaston varat, erittäinkin äsken mai-
6606: nitun sotilasrahastoon tapahtuvan siirron vuoksi, eivät riitä
6607: kaikkien rahasääntöön sisältyvien menojen suorittamiseen,
6608: vaan täytyy Hallituksen pyytää Eduskunnalta suostuntaa
6609: erinäisiä esityksessä lueteltuja menoja varten. Sen ohella
6610: on ilmoitettu, samoinkuin viime vuoden valtiopäivillä Edus-
6611: kunnalle annetussa valtion varoja ja tarpeita koskevassa ar-
6612: mollisessa esityksessä, ettei Hallitus missään tapauksessa
6613: ole vuodeksi 1914 paneva valtiorahaston maksettava)ksi niitä
6614: menoja, joita varten suostuntaa pyydetään.
6615: Hallitus on siten jälleen asettunut kannalle, joka louk-
6616: kaa Eduskunnalle perustuslakien mukaan kuuluvaa oikeutta
6617: vapaasti harkita, tarvitaanko ja minkä verran suostuntaa
6618: valtiotarpeiden tyydyttämiseksi. Alamaisissa vastauksis-
6619: saan armollisiin esityksiin varojen hankkimisesta niihin tar-
6620: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, on Edus-
6621: kunta sekä 1911 että 1912 vuoden valtiopäivillä seikka-
6622: peräisesti näyttänyt Hallituksen kannan soveltumattomuu-
6623: den Suomen perustuslakien säännöksiin. Eduskunta on osot-
6624: tanut, että 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan
6625: sekä siihen perustuvain 1869 vuoden V aitiopäiväjärjestyksen
6626: 36 §:n ja voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n
6627: nojalla Eduskunnalla on oikeus vapaasti harkita, tarvitaanko
6628: ja minkä verran lisäystä vakinaisiin valtiotuloihin, ja tämän
6629: harkinnan perusteella tehdä suostunnan myöntämisestä pää-
6630: töksensä, ja että s1,1ostu:nnan ta,rkoituksena on ainoastaan li-
6631: Budjetin järjestely. 3
6632:
6633: sätä budjettijärjestelyyn käytettävinä olevia vakinaisia va-
6634: roja sen mukaan kuin asetuksiin perustuvien tai muuten hy-
6635: väksyttyjen menojen suorittamiseksi varoja vakinaisten tu-
6636: lojen lisäksi tarvitaan. Eduskunta on myös huomauttanut,
6637: ettei Suomen Kansaneduskunta koskaan, säätyvaltiopäivien-
6638: kään aikana, ole luopunut pitämästä kiinni tästä suostunnan
6639: luontoa koskevasta lakiin perustuvasta käsityksestä.
6640: Perusteluna Hallituksen menettelylle on armollisessa esi-
6641: tyksessä mainittu, ·että niiden menojen joukkoon, joita Hal-
6642: litus ei ole voinut ottaa valtiorahaston suoritettavaksi, on
6643: etupäässä pantu menot niihin tarpeisiin, ,joiden syntymi-
6644: nen ja kehitys on tapahtunut sillä edellytyksellä, että Edus-
6645: kunta suostuntavaroista osottaa niihin tarvittavat määrä-
6646: rahat". Tässä tarkoitettanee etupäässä kansanopetuksen vaa-
6647: timia määrärahoja, jotka muodostavatkin pääosan suostunta-
6648: rahastoon merkittyjen menojen joukossa. Tämä väite, jolla
6649: armollisessa esityksessä Hallituksen menettelyä tahdotaan
6650: puolustaa, ei kuitenkaan ole oikea. Historiallisista oloista,
6651: joiden kehitystä Eduskunta ei ole katsonut olevan syytä
6652: tässä tarkemmin esittää, on kyllä aiheutunut se menet-
6653: telytapa, että suostuntaa aina 1860-luvulta asti pyy-
6654: dettiin ja myönnettiin määrättyihin tarkoituksiin eikä
6655: yleisenä lisänä juoksevien valtiomenojen suorittamiseen,
6656: ja totta on, että kansanopetus on muodostanut huomat-
6657: tavan ryhmän niiden tarp·eiden joukossa, joita varten
6658: Kansaneduskunta on suostuntavaroja myöntänyt. Mutta
6659: sillä käsityksellä, että menot, joita varten suostuntaa on
6660: yhden tai useamman kerran myönnetty, olisivat myös
6661: yhä edelleen suostuntavaroilla suoritettavat, ei ole tukea
6662: perustuslakien säännöksissä eikä valtiopäivien historiassa.
6663: Päinvastoin on Kansaneduskunta, myös säätyvaltiopäivien
6664: aikana, milloin aihetta siihen on esiintynyt, esim. jo 1877-
6665: 1878 vuoden valtiopäivillä, voimakkaasti torjunut tämän aja-
6666: tuksen ja pitänyt kiinni siitä perustuslakien säännöksestä,
6667: että Eduskunnan tulee menojen suorittamiseen myöntää va-
6668: roja ainoastaan mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä, sekä
6669: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o l.
6670:
6671: osottanut, että Kansaneduskunnan on joka valtiopäivillä
6672: erikseen harkittava määrärahakysymykset, huomioon ottaen
6673: valtion raha-asiain silloisen tilan.
6674: Mitä erittäin tulee kansanopetusmenoihin, ovat ne laa-
6675: dultaan säännöllisiä, joka vuosi palaavia välttämättömiä
6676: valtiomenoja, joiden suorittaminen on voimassa olevilla ylei-
6677: sillä asetuksilla valtion velvollisuudeksi määrätty. Tammi-
6678: kuun 24 päivänä 1908 annetun, maalaiskansakoulujen
6679: opettajiston palkkausta koskevan lain mukaan on valtio-
6680: varoista suoritettava määräsummat maalaiskansakoulujen
6681: opettajiston palmkaukseksi ja toisilla säännöksillä on mää-
6682: rätty valtion maksettava osuus kaupunkien kansakoulume-
6683: noista samoinkuin eräistä muista tä:hän kuuluvista eristä,
6684: etupäässä opettajiston eläkkeistä. On selvää, että nämä
6685: kansanopetuksen kustannusten pääerät kuuluvat valtion
6686: säännöllisiin vakinaisiin menoihin. Yhtä kiistämätöntä on,
6687: että niihin kuuluvat myös valtiopäiväkustannukset, joita
6688: Hallitus niinikään tahtoo kieltäytyä vakinaisilla tuloilla
6689: suorittamasta, sillä ne johtuvat Kansaneduskunnan perus-
6690: tuslaeissa määrätystä toiminnasta ja nojautuvat V aitiopäivä-
6691: järjestyksen säännöksiin. - Edelleen on Hallitus ilmoit-
6692: tanut apurahat kunnanlääkärien palkkaamiseksi ja määrä-
6693: rahan tuberkuloosin vastustamiseksi sekä erinäiset määrä-
6694: rahat tiedettä ja taidetta varten sellaisiksi, joita Hallitus ei
6695: aio vakinaisilla valtiovaroilla suorittaa. Apurahat kunnan-
6696: lääkärien palkkaamiseen, joita Eduskunta tuonnempana laa-
6697: j«;mmin koskettelee, ja määräraha tuberkuloosin vastustami-
6698: seksi kohdistuvat yleisen terveydenhoidon ylläpitämiseen,
6699: minkä valtiotoiminnan syntyminen ja kehitys ei suinkaan
6700: ole tapahtunut sillä edellytyksellä, että Eduskunta suos-
6701: tuntavaroista osottaa siihen tarvittavat määrärahat, vaan
6702: jonka valtio jo vanhastaan, niin Suomessa kuin muualla, on
6703: katsonut olevan oman huolenpitonsa alaisena. Sama on nii-
6704: den tieteen ja taiteen edistämistä tarkoittavien laitosten laita,
6705: joiden apurahat vaaditaan suostuntavaroista suoritettaviksi.
6706: Nämäkin yritykset ovat nauttineet apurahoja valtiorahas-
6707: tosta, ja Eduskunta on jo ennen huomauttanut, että ne lukui-
6708: Budjetin järjestely.
6709:
6710: sat Y.hdistykset ja yhtiöt, joille Hallitus on myöntänyt apu-
6711: rahoja määräajaksi, täydellä syyllä ovat odottaneet, että,
6712: kun ne ovat asianmukaisesti pitäneet voimassa kannatusapua
6713: nauttivia yrityksiään ja pyrintöjään, niille myönnetään apu-
6714: n.hat seuraaviksikin vuosiksi. Hallituksen suhtautuminen
6715: viimeksi mainittuihin tarkoituksiin on perustanut, joskaan ei
6716: juriidista, niin ainakin siveellisen velvollisuuden edelleenkin
6717: myöntää niihin apurahoja.
6718:
6719:
6720:
6721: Armolliseen esitykseen on, kuten edellä on mainittu,
6722: merkitty 13,000,000 markan siirto valtiorahastosta sotilas-
6723: rahastoon, jotta tästä rahastosta voitaisiin suorittaa
6724: 15,000,000 markan apumaksu Venäjän valtakunnanrahas-
6725: toon Suomen Suuriruhtinaanmaan asukasten mieskohtaisen
6726: asevelvollisuuden sijasta.
6727: Eduskunta on jo useasti osottanut, että sotilasapumak-
6728: sulta, joka on pantu Suomen valtiovaraston suoritettavaksi
6729: valtakunnanrahastoon, puuttuu laillinen perustus, ja sen täh-
6730: den jättänyt sen aikaisemmin budjetteihin ottamatta. Vii-
6731: taten siihen, mitä Eduskunta tästä asiasta on aikaisemmin
6732: lausunut, etenkin alamaisissa vastauskirjelmissään vuosien
6733: 1911 ja 1912 valtiopäiville annettuihin armollisiin esityksiin
6734: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
6735: valtion tulot eivät riitä, voi Eduskunta rajoittua ainoastaan
6736: toteamaan muutamat kysymyksen oikeudellista puolta kos-
6737: kevat tosiasiat.
6738: Perustuslaki edellyttää, että Suomi ylläpitää sotaväkeä,
6739: joka on asetettu Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävän
6740: päätöksen nojalla annetun Suomen lain mukaisesti. Sen
6741: vuoksi ei Hallitsija yksipuolisesti voi säätää, että Suomen
6742: on, sotaväen ylläpitämisen asemasta, suoritettava rahallinen
6743: korvaus valtakunnanrahastoon. Tällaista sotilasrasituksen
6744: muutosta ei laillisesti voida saada aikaan muutoin kuin
6745: Eduskunnan hyväksymällä lailla. Hallinnollista tietä loka-
6746: kuun 7 päivältä 1909 annettu julistuskirja oli sen vuoksi
6747: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6748:
6749: oikeudenvastainen. Sitä ei ole voitu laillistuttaa tammi-
6750: kuun 12 (25) päivänä 1912 annetulla venäläisellä lailla,
6751: sillä viimeksi mainittu laki on syntynyt kesäkuun 17 (30)
6752: päivänä 1910 annetun lain perusteella, jolta itseltään puuttuu
6753: oikeudellinen pätevyys, koska se vastoin Suomen perustus-
6754: lakeja ulottaa Keisarikunnan lainsäädäntövallan Suomen
6755: lainsäädännön alueelle. Sitä apumaksua, josta tässä on ky-
6756: symys, on sanottu ,korvaukseksi Suomen Suuriruhtinaan-
6757: maan asukasten mieskohtaisen aeevelvollisuuden sijasta".
6758: Tämä edellyttää, että kysymys siitä, onko Suomen kansalais-
6759: ten suoritettava asevelvollisuutta, olisi Keisarikunnan lain-
6760: säädäntölaitosten ratkaistava. Niinkuin yllä on osotettu, ei
6761: asianlaita ole tällainen. Jos julkaistaisiin venäläinen laki
6762: Suomen kansalaisten asevelvollisuudesta, niin se ei olisi laki,
6763: vaan oikeudenvastainen määräys, jota ei yksikään Suomen
6764: kansalainen olisi velvollinen noudattamaan. Se 'aiheuttaisi
6765: arvaamattomia oikeudel'lisia ristiriitoja, mutta sillä ei ai-
6766: kaansaataisi laillisesti järj·estettyä sotaväen ottoa.
6767: Budjettilaskelmaan vakinaiseksi menoeräksi otettu valta-
6768: kunnanrahastoon suoritettava apumaksu korvaukseksi Suo-
6769: men kansalaisten henkilökohtaisesta asevelvollisuudesta on
6770: laiton siitäkin syystä, että Suomen valtiovarat, olkootpa ne
6771: mitä laatua tahansa, ovat käytettävät Suuriruhtinaanmaan
6772: budjettiin kuuluviin menoihin. Tästä oikeussäännöstä poike-
6773: taan, jos Suomen valtiovarasto, Keisarikunnan lainsäätäjä-
6774: vallan päätöksellä, pakotetaan suorittamaan apumaksuja
6775: valtakunnanrahastoon. Tällainen poikkeaminen ei voi lailli-
6776: sesti tapahtua, ellei Eduskunta ole antanut siihen suostu-
6777: mustaan, kuten tapahtui vuosina 1905 ja 1907.
6778: Tähän liittyvät vielä seuraavat puheena olevan kysymyk-
6779: sen oikeudelliseen puoleen suoranaisesti vaikuttavat seikat.
6780: Sotilasrahaston tulot ovat tarkoitetut suomalaisen sota-
6781: väen ylläpitämiseksi. Kun sellaista ei ole olemassa, joka
6782: seikka on katsottava poikkeustilaksi, niin kauan kuin Edus-
6783: kunta ei ole hyväksynyt lakia koko Suomen sotaväen lopul-
6784: lisesta lakkauttamisesta, ovat nämä tulot sotilasrahastossa
6785: säilytettävät. Niin tapahtui vuosien 1869 ja 1880 välisenä
6786: Budjetin järjestely. 7
6787:
6788: ajanjaksona. Näitä varoja ei Hallitsija osottanut valtiora-
6789: haston kartuttamiseksi, vielä vähemmän niitä siirrettiin Ve-
6790: näjän valtakunnanrahastoon. Hallitsija ei voi ilman Edus-
6791: kunnan suostumusta käyttää sotilasrahaston varoja V enä-
6792: jän valtakunnanrahastoon suoritettaviksi apumaksuiksi.
6793: Se laajalle ulottuva valta, joka Hallitsijalla on määrätä
6794: vakinaisten valtiovarain, s. o. valtiorahaston varojen käyttä-
6795: misestä, ei ole rajaton oikeus. Paitsi sitä yleistä oikeussään-
6796: töä, että niitä on käytettävä maan hyödyksi, joka seikka
6797: myöskin on Eduskunnan tarkastettava, on vanhastaan voi-
6798: massa, ettei valtiorahaston varoja saa osottaa sotilastarkoi-
6799: tuksiin. Tämä periaate vahvistettiin myös 1878 vuoden ase-
6800: velvollisuuslain 122 § :ssä, jossa säädetään, että kustannuk-
6801: set sotaväen ylläpidosta ,maksetaan käytettävinä olevista
6802: yleisen sotilasrahaston varoista, ja mitä sen yli tarvitaaJY,
6803: suoritetaan niillä varoilla, joita Säädyt sitä varten ovat mää-
6804: ränneet". Tämä ei estänyt käyttämästä valtiorahaston yli-
6805: jäämävaroja avustukseksi sotilasbudjetin järjestelyyn; sel-
6806: lainen menettely oli mahdollinen, ja sitä onkin käytetty suos-
6807: tuntatarpeen vähentämiseksi, kun Hallitsija ja Eduskunta
6808: ovat olleet siitä yksimieliset. Mutta mainittu säännös estää
6809: hallitusvaltaa järjestelemästä sotilasbudjettia siirroilla val-
6810: tiorahastosta ja siten riistämästä Eduskunnalta oikeutta tar-
6811: kastaa sotilasbudjetti ja vahvistaa sen loppusumma. Kai-
6812: kesta tästä selviää, ettei Hallitsijalla ole oikeutta· ilman
6813: Eduskunnan suostumusta osottaa valtiorahaston varoja soti-
6814: lastarkoituksiin sekä että Eduskunnan, harkitessaan kysy-
6815: mystä, onko apumaksua sotilastarkoituksiin valtakunnanra-
6816: hastoon suoritettava, myös on päätettävä apumaksun suu-
6817: ruudesta ja tarpeellisten varojen hankkimiskeinoista.
6818: Kaiken tämft.n vuoksi Eduskunta, Suomen kansan oikeuk-
6819: sien valvojana, ei tälläkään kertaa voi ottaa tätä lainvas-
6820: taista määrärahaa budjettiin, vaan on laskelmasta poistanut
6821: puheenalaisen 15,000,000 markan määräisen sotilasapumak-
6822: sun. Tämä tietää ei ainoastaan sitä, että Hallituksen ehdot-
6823: tarua 13,000,000 markan siirto valtiorahastosta sotilasrahas-
6824: toon on jätettävä tekemättä, vaan myöskin, että sotilas-
6825: 8 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
6826:
6827: rahaston tulojen ylijäämä on rahastoon varattava, niip.-
6828: kuin Eduskunta eri kertoja, vaikkakin menestyksettä, on
6829: vaatinut. S~notusta myös seuraa, että Suomen viranomai-
6830: set eivät voi, lakia rikkomatta, myötävaikuttaa mainitun
6831: määrän suorittamiseen.
6832: Hallituksen budjettilaskelmassa on tälläkin kertaa 80,000
6833: markan määräinen erä ,Korvausta valtakunnan räntteriin
6834: Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä V altakunnanneuvos-
6835: toon ja Valtakunnanduumaan valittujen jäsenten säädettyjen
6836: päivärahojen ja matkakustannusten menoista". Suomen
6837: Eduskunta ei tunnusta kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 an-
6838: nettua venäläistä lakia oikeudellisesti päteväksi eikä sen-
6839: tähden ole valinnut edustajia Keisarikunnan lainsäätäjäka-
6840: mareihin, minkä vuoksi Venäjän valtakunnan räntterin suo-
6841: ritettavaksi ei tule senlaisia menoja, kuin edellä on mainittu.
6842: Eduskunta ·ei ole tästä syystä budjettiin ottanut sanottua
6843: määrärahaa.
6844: Kun Eduskunta on katsonut olevansa velvollinen valtio-
6845: rahaston menolaskelmasta poistamaan aiotun 13,000,000
6846: markan siirron sotilasrahastoon ja tehnyt sanotun rahaston
6847: tulojen ja menojen arvioon erinäisiä muita alempana tarkem-
6848: min esitettyjä muutoksia, on Eduskunta havainnut, että va-
6849: kinaiset valtion varat täysin riittävät yleiseen valtiobud-
6850: jettiin otettavien sekä vakinaisten että ylimääräisten meno-
6851: jen suorittamiseen vuonna 1914, vieläpä antavat ylijäämän-
6852: kin. Mitään lisäystä suostuntavaroista ei sen vuoksi ole
6853: yleistä budjettijärjestelyä varten tarpeen. Tämän tuloksen
6854: täytyy kuitenkin katsoa olevan satunnaista ja pian ohime-
6855: nevää laatua, minkä vuoksi Eduskunnan mielestä olisi vä-
6856: hemmän harkittua lakkauttaa, ehkäpä ainoastaan yhdeksi
6857: vuodeksi, veroja, jotka jo 'kauan ovat kuuluneet Suomen
6858: verojärjestelmään, ja jotka kenties jo seuraavana vuonna
6859: jälleen tulisivat tarpeellisiksi. Mallasjuomasuostunnan
6860: edelleen kantamisen puolesta puhuvat myös yhteiskun-
6861: nallis-siveelliset syyt. Vaikka näitä suostuntoja ei vuonna
6862: 1914 tarvitakaan yleistä budjettijärjestelyä varten, tarvi- ·
6863: taan ne kulkulaitosrahastoon kohdistuvien suurien tarpeiden
6864: Budjetin järjesteb. 9
6865:
6866: tyydyttämiseen. Eduskunta on tehnyt päätöksiä uusien
6867: rautateiden rakentamisesta, jotka vaativat usean vuoden
6868: kuluessa melkoisia varoja ja joista ainoastaan osa on
6869: toteutettu. Erityisesti tarvitsee kulkulaitosrahasto vahvis-
6870: tamista vuonna 1914 sen vuoksi, että paloviinarahoista
6871: tulee käytettäväksi 5,000,000 markkaa kunnille annettaviksi
6872: apurahoiksi, niinkuin Hilhemmin käy selville Eduskunnan
6873: alamaisista vastauksista armollisiin esityksiin, joista toinen
6874: koskee paloviinan valmistamisesta VUOI]na 1914 suoritett~tvaa
6875: veroa ja toinen paloviinaverojen käyttämistä. Näistä syistä
6876: on Eduskunta päättänyt, että sekä leima- että mallas-
6877: juomasuostunta on myös vuonna 1914 kannettava ja et.tä
6878: niiden antamat tulot, sittenkuin niistä on vähennetty mal-
6879: lasjuomain valmistuksen silmälläpitokustannukset sekä lei-
6880: masuostunnan kannanto- ja tarkastuskustannukset, on sur-
6881: rettävä kulkulaitosrahastoon.
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: Sen sekasorron aikana, joka viime vuosina on valtion
6887: 1aha-asiain hallinnossa vallinnut, ovat monet sivistystar-
6888: peet joutuneet kärsimään siitä, että Hallitus ei ole suoritta-
6889: nut Eduskunnan niitä varten budjettiin ottamia määrära-
6890: hoja. Syyksi tähän on Hallitus ilmoittanut varojen puut-
6891: teen valtiorahastossa, ja tämän todistamiseksi on armollisiin
6892: esityksiin otettu laskelmia, joilla on tahdottu tämä seikka
6893: numeroilla osottaa. Niinpä vuoden 1911 valtiopäiville an-
6894: netussa armollisessa esityksessä valtiorahaston ylijäämä vuo-
6895: deksi 1912 laskettiin ainoastaan 690 markaksi, ja viime vuo-
6896: den valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä merkit-
6897: tiin sanotun rahaston ylijäämä 22,400 markaksi vuodeksi
6898: 1913. Näille valtiopäiville annetussa a·rmollisessa esityk-
6899: sessä on valtiorahaston tulot vuonna 1914 arvioitu vain 400
6900: markkaa menoja suuremmiksi. Näin ollen katsoo Hallitus
6901: muka varojen puutteen vuoksi olleensa pakotettu erottamaan
6902: puheena olevat sivistysmenot valtiorahaston menosäännöstä.
6903: 10 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
6904:
6905: Eduskunta on edellä esittänyt, että Hallituksella ei
6906: ole oikeutta yksipuolisesti poistaa valtion yleisestä bud-
6907: jetista puheena olevia määrärahoja, jotka suurimmalta osalta
6908: kuuluvat valtion vakinaisiin menoihin. Sen ohella on Edus-
6909: kunta jälleen näyttänyt, ettei Hallituksella ole oikeudellista
6910: perustetta budjettilaskelmiinsa merkitä sotilasapumaksua
6911: Venäjän valtakunnanrahastoon, mikä merkintä juuri on ol-
6912: lut pääasiallisena syynä siihen, että Hallitus laskel-
6913: mistaan on luullut saavansa menettelylleen perustetta.
6914: Tosiasia on kuitenkin, että Hallitukselta ei edes soti-
6915: lasapumaksun suorittamisen ohella olisi puuttunut varoja
6916: niiden tärkeiden tarpeiden tyydyttämiseen, jotka viime
6917: vuosina ovat jääneet ilman määrärahoja, vaan että val-
6918: tiorahaston tulot vuosina 1910, 1911 ja 1912 olisivat
6919: hyvästi riittäneet kaikkiin näihin tarpeisiin. Vuonna 1910
6920: Hallitus poisti Eduskunnan päättämiä sivistys- y. m. menoja
6921: 1,635,400 markkaa, mutta valtiorahaston tulojen ylijäämä,
6922: sittenkuin kaikki sekä vakinaiset että ylimääräiset menot
6923: ynnä 9,000,000 markan siirto sotilasrahastoon sotilasapu-
6924: maksua varten oli suoritettu, nousi 4,910,000 markkaan.
6925: Vuonna 1911 oli paistettuja määrärahoja 3,025,900 mark-
6926: kaa, mutta valtiorahaston tulojen ylijäämä oli 3,578,000
6927: markkaa. Vuonna 1912 poistettiin Eduskunnan päättämiä
6928: kansansivistys- y. m. menoja noin 8,570,000 markkaa, vaikka
6929: valtiorahaston ylijäämä teki noin 4,857,000 markkaa.
6930: Samaan aikaan kuin Hallitus sillä nimenomaan ilmoittamal-
6931: laan perusteella, etteivät valtiorahaston varat muka riitä
6932: Eduskunnan päättämien sivistysmenojen suorittamiseen, on
6933: kieltäytynyt suorittamasta näitä tärkeitä määrärahoja, yh-
6934: teensä noin 13,231,000 markkaa, ovat valtiorahaston
6935: vakinaiset tulot, sittenkuin kaikki sen menot, ylimääräisetkin
6936: ynnä sotilasapumaksun aiheuttamat suuret siirrot, ovat sao-
6937: ritetut, antaneet yhteensä 13,345,000 markan ylijäämän,
6938: minkä johdosta valtiorahaston pääomasäästö on lisääntynyt
6939: 66,754,116 markasta 23 pennistä joulukuun 31 päivänä 1909
6940: noin 80,100,000 markkaan samana päivänä 1912. Varojen
6941: Budjetin järjesteb. 11
6942:
6943: puute ei siis ole estänyt Hallitusta suorittamasta puheena
6944: olevia sivistysmenoja.
6945:
6946:
6947:
6948:
6949: Yllämainitut 13,345,000 markkaa, joilla valtiorahaston
6950: pääomasäästö on vuosina 1910, 1911 ja 1912 kasvanut sen
6951: johdosta, että Hallitus, vaikka onkin käyttänyt Eduskunnan
6952: myöntämän suostunnan kokonaisuudessaan, ei ole suorittanut
6953: kaikkia Eduskunnan päättämiä menoja, eivät niin muodoin
6954: ole muuta kuin suostuntavarain ylijäämää, joka Hallituksen
6955: menettelyn johdosta on tullut valtiorahaston hyväksi. Niin-
6956: kuin Eduskunta on useasti esiintuonut, ei suostunta muodosta
6957: valtion budjetin pa;kollista osaa, vaan on ainoastaan varalla
6958: lasketun vajauksen täyttämiseksi, jos sellaista todella syn-
6959: tyy. Se on niin muodoin kreditiivin luontoinen, jonka kor-
6960: kein määrä tosin on vahvistettu, mutta josta ei kuitenkaan
6961: saa käyttää enempää kuin todellinen ja tietysti laillinen
6962: ~tarve vaatii. Eduskunta on, erittäinkin vuodesta 1909 läh-
6963: tien, valtion budjettia laatiessaan huomauttanut tästä perus-
6964: säännöstä sekä lisäksi joka vuosi eittämättömän selvään
6965: muotoon laadituissa, koko suostunnan perusehdoiksi pan-
6966: nuissa ponsissa varannut suostuntarahastoon vuosittain mah-
6967: dollisesti syntyvän ylijäämän, toisin sanoen sen osan suos-
6968: tunnan suurimmasta määrästä, jota todellisuudessa ei ole tar-
6969: vittu vuotuisiin menoihin. Hallitus on kuitenkin näihin eh-
6970: toihin katsomatta vuosittain liittänyt suostuntavarain yli-
6971: jäämät valtiorahaston n. s. pääomaan, sen sijaan että olisi
6972: lukenut ne suostuntarahaston hyväksi.
6973: Puheenalainen 13,345,000 markan suuruinen saaminen
6974: on niin muodoin aivan erillään siitä, mikä koskee sotilasapu-
6975: maksun laittomuutta ja erinäisten muiden sellaisten meno-
6976: eräin laillisuutta, jotka vastoin Eduskunnan tahtoa tahi
6977: Eduskuntaa syrjäyttämällä on pantu rahasääntöön. Se
6978: ei myöskään sisälly Eduskunnan useaan kertaan esittä-
6979: miin vaatimuksiin, että rahasäännön järjestelyyn olisi käy-
6980: 12 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
6981:
6982: tettävä lisäeriä valtiorahastoon ennen budjettiristiriitaa koo-
6983: tuista pääomasäästöistä, jonka vaatimuksen Hallitus päte-
6984: vittä syittä on evännyt. Tässä puheena oleva saaminen, joka
6985: on syntynyt, niinkuin valtion tilinpäätökset osottavat, liika-
6986: suostunnasta ja perustuu niihin selviin ehtoihin, mitkä Edus-
6987: kunta Valtiopäiväjärjestyksen nimenomaisten määräysten
6988: mukaisesti on pannut .suostuntaa myöntäessään, on kaikin
6989: puolin selvä ja riidaton sekä jo maksettavaksi langennut tu-
6990: loerä.
6991: Eduskunta on niinikään useita kertoja ja erittäinkin
6992: vuonna 1912 tarkastaessaan kertomusta valtiovarain tilasta
6993: vuodelta 1910 huomauttanut, vaikka tuloksetta, että on
6994: väärin suostuntavaroilla kartuttaa valtiorahaston paa-
6995: omaa. Hallituksella olisi kuitenkin ollut useita keinoja
6996: Eduskunnan oikeutettujen vaatimusten täyttämiseen. Yk-
6997: sinkertaisinta olisi ollut, että Eduskunnan antaman ohjeen
6998: mukaisesti kunkin vuoden ylijäämä olisi jätetty suos-
6999: tuntarahastoon, eli toisin sanoen, että ehdollisesti myönnet-
7000: tyä suostuntaa ei olisi siirretty, ennenkuin tilinpäätöstä
7001: tehdessä, jolloin lisävarain tarve oli todettavissa. Liika-~
7002: suostunnan palauttaminen suostuntarahastoon olisi niin-
7003: ikään tilinpäätöstä tehdessä tai sen valmistuttua ollut vai-
7004: keudetta toimeenpantavissa. Mutta kolmaskin keino olisi
7005: ollut ajateltavissa ja vienyt samaan tulokseen, nimittäin
7006: suostuntaylijäämän siirtäminen Eduskunnalle annettavaan
7007: budjettilaskelmaan. Sillä kun budjetin järjestämiseen ta-
7008: vallisesti tarvitaan lisävaroja suostuntatuloista, tulisi
7009: alkava säästö tässäkin tapauksessa välittömästi suostunnan
7010: hyväksi. Kun Hallitus ei ole näin menetellyt, täytyy Edus-
7011: kunnan vaatia, että näiden kolmen vuoden suostuntaylijää-
7012: mät erotetaan valtiorahastosta ja siirretään suostuntarahas-
7013: toon takaisin.
7014: Eduskunta ei ole katsonut, että tässä yhteydessä olisi
7015: edelleen laadittava jälkilaskuja valtion rahasäännön lähinnä
7016: kuluneiden vuosien laittomista menoista, joita jälkila,skuja
7017: edellisillä valtiopäivillä on tehty. Nämä osottavat, että, jos
7018: Budjetin järjestely. 13
7019:
7020: valtiovaroja olisi lain mukaan hoidettu, ei näinä vuosina olisi
7021: ensinkään ollut lisävaroja suostunnoista tarpeen, eikä siis
7022: ainoastaan edellä mainittujen 13,345,000 markan, vaan to-
7023: dellisuudessa 1910-1912 vuoden suostuntain koko sum-
7024: man, noin 21 miljoonaa markkaa, olisi nyt pitänyt olla
7025: Eduskunnan käytettävänä, siihen katsomatta minkä verran
7026: Hallitus sen lisäksi on sekä puheenalaisena aikana että sitä
7027: ennen laittomasti käyttänyt maan varoja.
7028:
7029:
7030:
7031: Voidakseen vastata tarkoitustaan, tulee sen laskelman
7032: valtion vakinaisista varoista ja tarpeista, joka Hallituksen
7033: on Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaan liitettävä esityk-
7034: seen varain hankkimisesta vakinaisten tulojen lisäksi, olla
7035: laadittu todellisten olojen mukaan ja siis mahdollisimman
7036: tarkasti osottaa valtion menot ja niiden suorittamiseen käy-
7037: tettävissä olevat varat. Verratessaan asianomaisten vuo-
7038: sien rahasääntöjä sekä armollisessa esityksessä olleita las-
7039: kelmia ja Eduskunnan hyväksymiä budjetteja toisiinsa, on
7040: Eduskunta kuitenkin havainnut, että lopulliset rahasäännöt
7041: melkoisesti poikkeavat sekä mainituista laskelmista että
7042: Eduskunnan hyväksymistä budjeteista. Viime vuoden valtio-
7043: päivillä Eduskunta hyväksyi vuodeksi 1913 muuttamatta
7044: useimmat armollisen esityksen laskelmassa olleet määrä-
7045: rahat, mutta 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa ovat
7046: ne useissa ryhmissä korotetut siitä, mitä niitä varten
7047: Eduskunnalle annettuun laskelmaan oli merkitty. Ar-
7048: mollisessa esityksessä varojen hankkimisesta vuodeksi 1914
7049: on vuoden 1913 täten muutettu rahasääntöehdotus pantu
7050: pohjaksi menojen arvioimiselle seuraavaksi vuodeksi, samalla
7051: kun on perusteltu huomattavimmat menojen nousut, mitkä
7052: esiintyvät vuoden 1914 laskelmassa verrattuna 1913 vuoden
7053: rahasääntöehdotukseen. :Mutta kun viimeksi mainitun
7054: vuoden rahasääntöehdotuksen määrät ovat, toisinaan huo-
7055: mattavastikin, 1912 vuoden valtiopäiville annetussa las-
7056: kelmassa ja Eduskunnan hyväksymässä budjetissa olleita
7057: 14 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7058:
7059: suuremmat, eikä näitä lisäyksiä ole edes armollisessa esityk-
7060: sessä perusteltu, on selvää, että tämä vaikeuttaa Eduskunnan
7061: toimiteitavaa laskelman tarkastusta ja tekee sen vaillinai-
7062: seksi. Eduskunta ei tosin tahdo kieltää, että, kun esitiedot
7063: Eduskunnalle annettavaa laskelmaa varten ovat virastojen
7064: toimitettavat lähes puoltatoista vuotta ennen sen vuoden al-
7065: kua, jota laskelma koskee, saattaa muutamissa suhteissa
7066: olla voittamattomia vaikeuksia saada laskelmaan niin tark-
7067: koja numeroita, että ne sellaisinaan voitaisiin ottaa lopulli-
7068: seen rahasääntöön. Siitä huolimatta on tässä suhteessa py-
7069: rittävä entistä suurempaan täy(lellisyyteen ja tarkkuuteen,
7070: ja milloin on välttämätöntä Eduskunnalle annetun laskelman
7071: ja Eduskunnan hyväksymän budjetin määristä poiketa, on
7072: syyt siihen seuraaville valtiopäiville annettavan laskelman
7073: yhteydessä selvitettävä, koska ainoastaan sillä ed·ellytyksellä
7074: rahasääntöön merkityt määrärahat voivat olla lähtökohtana
7075: tarkastettaessa laskelmaa seuraavaa vuotta varten.
7076: Budjetin järjestely. 16
7077:
7078:
7079:
7080:
7081: Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on Eduskunta
7082: ensin arvioinut valtion menot vuonna 1914 ja sitten tutkinut,
7083: missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden menojen suo-
7084: rittamiseen käytettävissä, sekä tämän tankastuksen perus-
7085: teella harkinnut, onko tarvetta lisävarojen hankkimiseen.
7086: Menoja arvioidessaan on Eduskunta ottanut huomioon
7087: esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä Eduskunnan mää-
7088: räraha-asioista erikseen tekemät päätökset kuin myöskin
7089: asianomaisista virkakunnista saadut lisätiedot.
7090:
7091:
7092: Vakinaiset menot.
7093: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majes-
7094: teettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omai-
7095: suus.- Tämän pääluokan menojen loppusummaksi merki-
7096: tään armollisen esityksen mukaisesti 374,000 markkaa val-
7097: tiorahastosta ja 56,000 markkaa sotilasrahastosta eli yh-
7098: teensä 430,0QO markkaa.
7099:
7100: Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
7101: mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodeksi 1914 las-
7102: kettu kaikkiaan 700,000 markaksi.
7103:
7104: Hallituslaitokset. - Kenraalikuvernöörinvirka. Menot
7105: ,virkamiehistä erityisiä toimia varten kenraalikuvernöörin
7106: luona" olivat 57,500 markkaa vuonna 1908, vuonna 1909 oli-
7107: vat ne 65,500 markkaa ja ovat vuodesta 1910 alkaen olleet
7108: 87,000 markkaa vuodessa. Koska kenraalikuvernöörillä on
7109: virkatoimiensa suorittamisessa apuna enemmän kuin riittä-
7110: villä työvoimilla varustettu kanslia ja koska, niinkuin Edus-
7111: kunnan hyväksymässä Valtiovarainvaliokunnan vuonna 1912
7112: 16 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7113:
7114: antamassa mietinnössä, joka koskee kertomusta valtiovarain
7115: tilasta vuodelta 1910, on esitetty, osa näiden virkamiesten
7116: palkkauksiin osotetusta määrärahasta erinäisissä tapauksissa
7117: vain muodostaa lisän kenraalikuvernöörin käyttövaroihin, ei
7118: puheena olevan menoerän kohoamista voida katsoa todellisen
7119: tarpeen vaatimaksi, vaan on se pidettävä nykyisen hallitus-
7120: suunnan yhtenä ilmauksena. -Myöskin kenraalikuvernöörin
7121: ja hänen apulaisensa asuntojen kunnossapito on viime aikoina
7122: vaatinut vuosi vuodelta lisääntyneitä menoja. Kun puheena
7123: olevaan tarkoitukseen tämän pääluokan kohdalla vuonna 1908
7124: käytettiin 36,150 markkaa ja 37,500 markkaa vuonna 190H,
7125: olivat sanotut menot 51,305 markkaa 51 penniä vuonna 1910
7126: ja 59,882 markkaa 29 penniä vuonna 1911. Vuodeksi 1913
7127: on rahasääntöehdotukseen otettu tähän tarkoitukseen 52,500
7128: markkaa. Vaikka Eduskunnan mielestä saattaa hyvällä
7129: syyllä panna kyseenalaiseksi, tokko tässä kosketellut mää-
7130: rärahat voidaan katsoa •koko määriltään tulevan oikein ja
7131: tarkoituksenmukaisesti käytetyksi, ei Eduskunta kuiten-
7132: kaan ole ryhtynyt alentamaan puheena olevaa ryhmää var-
7133: ten merkittyä määrää, vaan on ottanut sen laskelmaan ar-
7134: mollisen esityksen mukaisesti 292,000 markaksi. - Keisaril-
7135: linen Senaatti. Vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa ja ar-
7136: mollisen esityksen laskelmassa sisältyy Senaatin Talousosas-
7137: ton palkkauksiin 6,700 maTkan suuruinen määräraha erinäis-
7138: ten menojen suorittamiseksi, jotka johtuvat Suomea koske-
7139: vien n. k. yleisvaltakunnallisten lakien ja asetusten painosta
7140: julkaisemisesta. Tämäkin meno on nykyisen laitto-
7141: man hallitussuunnan aiheuttama ja samalla ilmauksena
7142: siitä, miten maan rahavaroja käytetään epäoikeutettuihin
7143: tarkoituksiin. M:yös Prokuraattorintoimituskunnan viime
7144: vuosina tapahtunut menojen lisäys on epäilemättä osaksi ol-
7145: lut seurauksena siitä perustuslainvastaisesta suunnasta, jota
7146: prokuraattorinviran hoitamisessa nykyään noudatetaan,
7147: mutta Eduskunta, jolla ei ole ollut tilaisuutta yksityiskoh-
7148: taisesti tutkia tähän kuuluvia asianhaaroja, ei kuitenkaan
7149: ole alentanut puheena olevaa määrärahaa. Ryhmän menot
7150: on otettu laskelmaan 2,032,000 markaksi. - V altiosihtee-
7151: Budjetin järjestely. 17
7152:
7153: rinvirasto. Kun armolliseil määräyksen ja Senaatin paa-
7154: töksen mukaan joulukuun 10 päivältä 1906 valtiosihteerin-
7155: virastoon perustetut kahden virkamiehen toimet ovat täyt-
7156: tämättä, on ryhmän määräraha vähennetty näiden virko-
7157: jen palkkioita vastaavalla summalla, yhteensä 50,000
7158: markalla, ja merkitty laskelmaan 375,000 markaksi. -
7159: Kenraalikuvernöörinkanslia. Eduskunta otti laskelmaan
7160: tämän ryhmän menot vuodeksi 1913 armollisen esityk-
7161: sen mukaan 372,000 markan määrään, mutta vuoden 1913
7162: rahasääntöehdotuksessa ovat ne merkityt 387,700 mar-
7163: kaksi ja armollisessa esityksessä vuodeksi 1914 ehdotetut
7164: 388,000 markaksi. Valtiovarainvaliokunta on ennen mai-
7165: nitussa vuoden 1912 valtiopäivillä valtiovarain tilasta
7166: vuonna 1910 antamassaan mietinnössä lausunut, että kun
7167: kenraalikuvernöörinviran hoito viime vuosina on yhä enem-
7168: män käynyt suuntaan, joka on ristiriidassa kenraaliku-
7169: vernöörille vuonna 1812 vahvistetun johtosäännön ja nii-
7170: den periaatteiden kanssa, joita perustuslaillisesti halli-
7171: tun maan korkeimman virkamiehen tulee noudattaa, ei
7172: niitä suuria määrärahoja, joita kenraalikuvernöörinvirka
7173: ja kenraalikuvernöörinkanslia viime vuosina ovat vaati-
7174: neet, käy katsominen maan hyödyksi ja parhaaksi käy-
7175: tetyiksi. Niin pian kuin säännölliset olot ovat pääs-
7176: seet maan hallituksessa valtaan, onkin epäilemättä ha-
7177: vaittava välttämättömäksi perinpohjin uudestaan järjestää
7178: sanottu kanslia, jonka tehtävät, jos niitä hoitavat pätevät
7179: suomalaiset miehet, varmaankaan eivät vaadi palkkaamaan
7180: niin lukuisaa henkilökuntaa kuin nykyään. Eduskunta,
7181: joka laskelmaansa on ottanut kenraalikuvernöörinkansliaa
7182: varten armollisessa esityksessä olevan määrän 388,000 mark-
7183: kaa, katsoo velvollisuudekseen uudistaa tämän lausunnon ja
7184: sen ohella jälleen vakavasti kääntää huomion tämän viraston
7185: aiheuttamaan menojen tarpeettomaan kasvamiseen. - Pää-
7186: luokan menojen kokonaissumma on 3,087,000 markkaa.
7187:
7188: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
7189: hallinnonhaarat. K uritushuoneet ja työvankilat.
7190: 2
7191: 18 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o l.
7192:
7193: Vankeinhoidon aiheuttamat menot ovat viime aikoina vuosi
7194: vuodelta lisääntyneet. Kuritushuoneita ja työvankiloita
7195: varten oli vuoden 1912 valtiopäiville annetussa laskel-
7196: massa merkitty vuodeksi 1913 kaikkiaan 1,750,000
7197: markan määräraha, mutta Eduskunta korotti sen mainitse-
7198: mistaan syistä 1,780,000 markkaan. Vuoden 1913 raha-
7199: sääntöehdotuksessa on määräraha vielä korotettu 1,840,300
7200: markkaan ja vuodeksi 1914 on armollisen esityksen laske1-
7201: maan merkitty 1,873,000 markkaa. Määrärahojen korotta-
7202: misen vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on aihe\lttanut,
7203: paitsi asetuksenmukaisia virka- ja palvelusmiesten palkkion-
7204: korotuksia, vankien lukumäärän melkoinen lisääntyminen,
7205: joka muun muassa vaatii asettamaan ylimääräistä palvelus-
7206: kuntaa, sekä elintarpeiden hintojen viimeaikainen kohoami-
7207: nen kuin myös se seikka, että kuluvan vuoden alusta on kuri-
7208: tushuoneissa ja vankiloissa otettu käytäntöön uusi ruoka-
7209: järjestys. Eduskunta on laskelmaan merkinnyt armollisessa
7210: esityksessä ehdotetun määrän 1,873,000 markkaa. ----' Lää-
7211: nin- ja kihlakunnanvankilat. Vuoden 1912 valtiopäivillä
7212: laski E~uskunta nämä menot 1,232,000 markaksi, joka
7213: määrä oli 30,000 markkaa suurempi, kuin miksi ne
7214: armollisen esityksen laskelmassa oli merkitty, mutta
7215: 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa on ne korotettu
7216: 1,258,300 markkaan ja vuodeksi 1914 arvioitu 1,298,000
7217: markaksi. Samat syyt kuin edellisessä ryhmässä ovat ai-
7218: heuttaneet menojen kasvamisen tässäkin. Erityisesti mai-
7219: nittakoon, että vankien lukumäärän lisääntyminen on tehnyt
7220: välttämättömäksi perustaa Helsingin lääninvankilaan
7221: vuokrahuoneistoon sijoitetun lisäosaston, jota varten vuo-
7222: deksi 1913 on rahasääntöehdotukseen otettu 22,000 markan
7223: määräraha. - Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitokset.
7224: Myöskin tämän ryhmän menot ovat huomattavasti nous-
7225: seet. Eduskunta merkitsi laskelmaan vuodeksi 1913 ar-
7226: mollisen esityksen mukaisesti 421,000 markkaa, mutta
7227: vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on :tnenot otettu
7228: 471,000 markaksi. Suurimman lisäyksen on aiheuttanut
7229: määräraha Ihantalan väliaikaista kasvatuslaitosta varten,
7230: Budjetin järjestely. 19
7231:
7232: jonka perustamisesta kuluvan vuoden aikana saman ni-
7233: miselle, tilattoman väestön lainarahaston varoilla ostetulle
7234: ja nykyään käyttämättömänä olevalle, Viipurin pitäjässä si-
7235: jaitsevalle tilalle Senaa.tti on päättänyt tehdä alamaisen esi-
7236: tyksen, koska laitokset pakkokasvatukseen tuomittuja ala-
7237: ikäisiä miespuolisia lainrikkojia varten ovat ylen täynnä ja
7238: uusi tällainen laitos sen vuoksi on välttämättömän tarp~elli
7239: nen. Ehdotettu lisäys 12,000 markkaa vuodeksi 1914
7240: aiheutuu, kuten armollisessa esityksessä mainitaan, osaksi
7241: siitä, että sanottu laitos tulee olemaan koko vuoden 1914 toi-
7242: minnassa, osaksi ruuanpitomenojen kohoamisesta. Eduskunta
7243: on tätä ryhmää varten laskelmaan merkinnyt esityksen mää-
7244: rän 483,000 markkaa.- Muita vankeinhoidon menoja. Tä-
7245: män ryhmän menot vuodeksi 1913 arvioi Eduskunta armol-
7246: lisen esityksen laskelman mukaan 234,000 markaksi, mutta
7247: vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu 275,800
7248: markaksi ja vuodeksi 1914 ehdotettu 276,000 markaksi.
7249: Lisäys kohdistuu määrärahaan uusien ylimääräisten virka-
7250: miesten asettamiseksi, mikä on käynyt tarpeelliseksi van-
7251: kien luvun suuren lisääntymisen vuoksi, sekä vanginkulje-
7252: tuskustannuksiin, jota paitsi vuoden 1913 rahasääntöehdo-
7253: tukseen on otettu 24,600 markan määräraha vankisiirtolaita
7254: varten. Kun vankeinhoidolliselta kannalta olisi suotavaa,
7255: että pitempiaikaiseen vapausrangaistukseen tuomitut vangit,
7256: jotka ennen vankilaan tuloaan ovat työskennelleet maan-
7257: viljelyksessä, voitaisiin pitää toimessa vankilain ulkopuo-
7258: lella, etenkin maanviljelys- ja suoviljelystöissä, ja kun
7259: myös vankien työvoimaa siten saatettaisiin parhaiten käyt-
7260: tää yleiseksi hyödyksi, on Senaatti päättänyt esittää myön-
7261: nettävaksi määrärahan tähän tarkoitukseen. Mikäli Edus-
7262: kunnan tietoo:q. on tullut, on tällaisten laitosten suunnitelma
7263: paraikaa valmistelun alaisena, ja aikomus on aluksi ryhtyä
7264: suunnitelmaa toteuttamaan siinä määrässä kuin tarpeellisen
7265: kokemuksen saaminen vaatii. Eduskunta on ottanut tämän,
7266: samoinkuin esillä olevan pääluokan muidenkin ryhmien mää-
7267: 20 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7268:
7269: rärahat, laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti; Ja on
7270: pääluokan loppusumma siis 5,837,000 markkaa.
7271:
7272: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
7273: Lääninhallitukset. Tätä tarkoitusta varten otti Eduskunta
7274: vuodeksi 1913 laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
7275: 1,306,000 markkaa, joka oli pyöristettynä sama määrä
7276: kuin vuoden 1912 rahasääntöön oli merkitty. Vuoden 1913
7277: rahasääntöehdotuksessa on maara kuitenkin korotettu
7278: 1,373,165 markaksi ja vuodeksi 1914 ehdotetaan sama
7279: määrä tasaluvuin 1,374-,000 markaksi. Lisäys, 68,000
7280: markkaa vuoteen 1912 verraten, on aiheutunut etupäässä
7281: määrärahan korottamisesta ylimääräisten apulaisten palk-
7282: kaamiseksi, mikä on katsottu tarpeelliseksi, koska läänin-
7283: hallituksissa vireillepantujen asiain luku on vuosi vuodelta
7284: noussut. Eduskunta on ottanut ehdotetun määrän !askel-
7285: maan. - Kihlakuntain hallinto. Vuoden 1912 rahasään-
7286: töön oli tätä tarkoitusta varten otettu 2,476,300 markkaa ja
7287: vuoden 1912 valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
7288: oli merkitty mainittu määrä vuonna 1913 korotettavaksi
7289: 2,527,000 markaksi, osittain maaseutujen poliisikonstaape-
7290: lien palkkaetujen parantamiseksi, osittain vakinaisten ja yli-
7291: määräisten poliisimiesten lisäämiseksi. Koska puheena ole-
7292: vaa tarvetta ei ollut armollisessa esityksessä lähemmin pe-
7293: rusteltu, niin Eduskunta siihenkin nähden, ettei kunnollista
7294: poliisilaitosta voida saada yksinomaan palkkaetuja paran-
7295: tamalla ja poliisimiesten lukua lisäämällä, alensi sanotun
7296: määrärahan 2,497,000 markaksi. Vuoden 1913 rahasääntöeh-
7297: dotukseen on tähän tarkoitukseen kuitenkin otettu 2,517,100
7298: markkaa ja vuodeksi 1914 ehdotetaan armollisessa esityk-
7299: sessä 2,550,000 markkaa. Lisäys 32,900 markkaa on ilmoi-
7300: tettu, samoinkuin edellisen vuoden korotettu määräraha, tar-
7301: vittavan maalaiskonstaapelien palkkaetujen parantamiseen
7302: ja osittain poliisimiesten luvun lisäämiseen. Eduskunta
7303: tahtoo tässä kohden viitata ylläkerrottuun lausuntoonsa,
7304: mutta koska Eduskunta ei ole voinut tutkia missä määrässä
7305: uusien maalaispoliisien asettaminen on todellisen tarpeen
7306: Budjetin järjestely. 21
7307:
7308: vaatima, ei Eduskunta ole katsonut voivansa alentaa armolli-
7309: sessa esityksessä ehdotettua määrärahaa, vaan on ottanut sen
7310: sellaisenaan laskelmaan.
7311: Kaupunkien poliisilaitokset. Vuoden 1912 valtiopäivillä
7312: Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä oli vuo-
7313: deksi 1913 merkitty kaupunkien poliisilaitosten menoja var-
7314: ten 3,667,000 markkaa, mutta Eduskunta katsoi 3,400,000
7315: markan suuruisen määrärahan tähän tarkoitukseen riittä-
7316: vän. Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on määräraha
7317: kuitenkin otettu 3,837,520 markaksi, ja johtuu tämä
7318: huomattava korotus etupäässä siitä, että vuoden 1912 raha-
7319: saannossa oleva 1,800,000 markan suuruinen määräraha
7320: kaupunkien poliisivoiman vahvistamiseksi on korotettu
7321: 1,970,000 markkaan, minkä korotuksen valtiovarain- tilan
7322: on katsottu sallivan. Vuodeksi 1914 on armollisen esityk-
7323: sen laskelmaan merkitty 3,860,000 markkaa, eli 22,480 mar-
7324: kan lisäys, koska on nostettu kysymys uusien menosääntö-
7325: jen vahvistamisesta muutamien pienenpuoleisten kaupunkien
7326: poliisilaitoksille. Kaupunkien poliisilaitosten aiheuttamien
7327: menojen yhtämittainen lisääntyminen on huolestuttava il-
7328: miö, johon on vakavasti käännettävä huomiota. On täysi
7329: syy epäillä, eivätkö ne vaatimukset, joita eri viranomaiset
7330: tekevät milloin minkin kaupungin poliisivoiman vahvista-
7331: miseksi, ole aiheettomia ja pyydetyt lisäykset tarpeettomia
7332: yleisen järjestyksen valvomiseksi. Poliisihoidon kannalta
7333: olisi ensi sijassa huolehdittava siitä, että poliisikunta sekä
7334: päällystöön että miehistöön nähden on kunnollinen ja nauttii
7335: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytetä järjes-
7336: tyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin. Poliisilaitok-
7337: sissa ilmaantuvia puutteita ei voida yksinomaan poliisien
7338: lukumäärän lisäämisellä poistaa.
7339: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnalla on ollut näh-
7340: tävänä asiakirjoja, jotka ovat syntyneet käsiteltäessä ky-
7341: symystä poliisivoiman lisäämisestä Tampereen -kaupun-
7342: gissa ja jotka antavat valaisevan kuvan poliisiviran-
7343: omaisten pyrkimyksestä poliisivoiman lisäämiseksi ja sen
7344: ohella sisältävät ehdotuksia poliisihoidon helpottamiseksi
7345: 22 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
7346:
7347: ja sen aiheuttamien menojen vähentämiseksi. Näistä asia-
7348: kirjoista käy ilmi, että Tampereen poliisilaitokseen vuonna
7349: 1902 kuului 67 miestä, joka määrä vuonna 1904 lisät-
7350: tiin 107 :ksi. Vuonna 1906 otettiin lisäksi 30 ylimääräistä
7351: konstaapelia, joten miehistön lukumäärä nousi 137 mieheen.
7352: Sittemmin vähennettiin miehistöä vuosina 1908-1910
7353: 125 :een, mutta lisättiin vuonna 1911 jälleen 131 :een.
7354: Vaikka poliisivoima siten oli lähes kaksi kertaa niin suuri
7355: kuin vuonna 1902, ja vaikka sitä jo vuosina 1908-1910
7356: oli katsottu voitavan vähentää, ehdotti v. t. poliisimestari
7357: vuoden 1911 lopussa sen lisäämistä ei vähemmällä kuin
7358: 45 miehellä, jonka ohella esitettiin kolmen ylemmän vi-
7359: ran perustamista. Laitoksen vJOtkinainen menosääntö tu-
7360: lisi tämän ehdotuksen mukaan nousemaan 188,430 mar-
7361: kasta 337,005 markkaan, joten lisäys tekisi 78 %. Tä-
7362: män ehdotuksen johdosta antamassaan lausunnossa huo-
7363: mauttivat kaupungin valtuusmiehet, että kun kaupungin
7364: väkiluku oli vuodesta 1902 vuoteen 1911lisääntynyt kirkon-
7365: kirjojen mukaan 20 % ja henkikirjojen mukaan 11%, mutta
7366: poliisivoimaa oli samana aikana lisätty 95 %, viimeksi
7367: mainittu lisäys jo oli ollut vakilukuun verrattuna suh-
7368: teettoman suuri. }lfitä taas tuli olosuhteiden muuttumi-
7369: seen kaupungissa, oli se käynyt siihen suuntaan, että sen
7370: pitäisi aiheuttaa ennemmin poliisivoiman vähentämistä, ku-
7371: ten jo oli tapahtunutkin, kuin sen lisäämistä. Se rauhat-
7372: tomuus, joka suurlakon jälkeen oli vallinnut ja joka vuonna
7373: 1906 oli aiheuttanut poliisivoiman lisäämisen ylimääräisillä
7374: konstaapeleilla, oli kadonnut. Väkijuomain myyntiin ja an-
7375: niskeluun oli tehty suuria rajoituksia. Seurauksena näistä
7376: muuttuneista olosuhteista oli ollut, että viimeiset vuodet
7377: kaupungissa olivat ,järjestyksen pitoon nähden kuluneet
7378: sangen rauhallisesti", kuten poliisilaitoksen omissa, läänin
7379: kuvernöörille antamissa vuosikertomuksissa nimenomaan oli
7380: sanottu. Tämän Yahvisti myös poliisilaitoksen laatima ti-
7381: lasto rikollisuudesta, josta nähtiin, että ilmiantojen, ilmi-
7382: annettujen sekä juopumuksesta ja muista syistä pidätetty-
7383: .ien henkilöiden ja oikeuksiin lykättyjen rikosasioiden luku-
7384: Budjetin järjestely. 23
7385:
7386: määrä viime vuosina oli ollut melkoista pienempi kuin esim.
7387: vuosina 1903, 1904 ja 1905, jolloin poliisivoima kuitenkin oli
7388: ollut pal.ioa pienempi kuin nyt. Kaupunginvaltuuston mie-
7389: lestä ei näistä tosiseikoista voinut tulla muuhun käsityk-
7390: seen, kuin että poliisivoiman lisääminen nyt jälleen olisi
7391: aivan tarpeeton ja että jo vuosina 1908-1910 alulle pantu
7392: poliisivoiman vähentäminen oli täysin paikallaan. Tä-
7393: hän mielipiteeseen yhtyi myöskin kaupungin kunnallis-
7394: pormestari, .ioka sen lisäksi huomautti, että kaupungissa
7395: löytyisi joukko, luvultaan noin 50, pahantapaisia nuorukai-
7396: sia, jotka ant~ivat poliisille suhteettoman paljon työtä, mutta
7397: joiden parantamiseksi poliisivoiman lisäämisestä ei olisi
7398: mitään hyötyä, vaan olisi heihin nähden ryhdyttävä muihin
7399: keinoihin. Olisi perustettava kasvatuslaitos, jossa tällaisia
7400: pahantapaisia nuorenpuoleisia rikollisia kasvatettaisiin ja
7401: pakotettaisiin tottumaan työhön. Tätä ehdotusta päätti
7402: valtuusto kaikin puolin kannattaa. - Ylläoleva selonteko
7403: osottaa, että Hallituksella on syytä suurella varovaisuudella
7404: käsitellä poliisivoiman lisäämistä koskevia vaatimuksia.
7405: Suotavaa olisi myös, että edellä esitetty Tampereen valtuus-
7406: ton omaksuma ehdotus, joka on saatettu asianomaisten tie-
7407: toon, samoinkuin mahdolliset muut poliisihoidon aiheutta-
7408: mien menojen alentamista tarkoittavat toimenpiteet, otettai-
7409: siin Hallituksessa harkittaviksi, ja sen jälkeen ryhdyttäisiin
7410: sellaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, joi-
7411: hin asia saattaa antaa aihetta.
7412: Kaiken tämän vuoksi ja kun armollisessa esityksessä ei
7413: ole perusteltu sitä ryhmän menojen melkoista korotusta, joka
7414: vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa esiintyy, eikä sekään
7415: perustelu, joka armollisessa esityksessä on vuodeksi 1914
7416: merkitystä 22,480 markan lisäyksestä, ole tyydyttävä, on
7417: Eduskunta laskelmaansa ottanut esillä olevaan tarkoitukseen
7418: 3,400,000 markkaa vuodeksi 1914 eli saman määrän, minkä
7419: Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä merkitsi laskelmaansa
7420: vuodeksi 1913.
7421: Lääkärinhoito maalla. Armollisessa esityksessä on val-
7422: tiorahaston laskelmaan otettu määrärahoja valtioavun anta-
7423: 24 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7424:
7425: miseksi kunnanlääkärien paikkaamista varten ainoastaan
7426: sikäli kuin sellaisia apurahoja jo on asianomaisille vakuu-
7427: tettu 1914 vuoden tammikuun 1 päivän jälkeiseksi ajaksi.
7428: Kaikki muut tähän tarkoitukseen tarvittavat määrärahat on
7429: armollisessa esityksessä merkitty suosiuntarahastosta suori-
7430: tettaviksi. Tähän tarvittaisiin, paitsi niitä 210,000 markkaa,
7431: jotka on merkitty suosiuntarahastosta vuonna 1913 mak-
7432: settaviksi, 24,100 markan suuruinen lisämääräraha niille
7433: kunnanlääkäripiireille, joiden aikaisemmin myönnetyt apu-
7434: rahat muuten tulisivat lakkaamaan, minkä ohessa osaksi
7435: uusien apurahain antamiseen osaksi vanhain lisäämiseen
7436: olisi tarpeen 25,900 markkaa. Suosiuntarahaston budjetti-
7437: ehdotukseen on vuodeksi 1914 sen vuoksi otettu puheen-
7438: alaista tarkoitusta varten 260,000 markkaa. Tämä määrä-
7439: raha kuuluu niihin, joista Hallitus armollisen esityksen 2
7440: sivulla lausuu, ettei niitä valtiorahaston tilaan nähden mis-
7441: sään tapauksessa vuodeksi 1914 panna valtiorahaston mak-
7442: settavaksi. Jonakin puolustuksena kunnanlääkärien palk-
7443: kausmäärärahan suurimman osan poistamiseen valtiorahas-
7444: tosta suoritettavien menojen joukosta on armollisessa esityk-
7445: sessä lausuttu se luottamus, että kunnat kaiketi voivat yksin
7446: palkata lääkärit, ellei Eduskunta myönnä siihen tarpeellisia
7447: varoja.
7448: Eduskunta on jo edellä torjunut sen Suomen lakei-
7449: hin perustumattoman, valtiobudjetin kahtiajakoa tarkoit-
7450: tavan käsityksen, joka ilmenee Hallituksen esityksessä.
7451: Mutta ei. myöskään ole oikea se armollisessa esityksessä
7452: lausuttu katsantokanta, että kunnanlääkärilaitos olisi sellai-
7453: nen yksinomaan kunnallinen laitos, jonka menot voidaan
7454: siirtää kunnan yksinään kannettavaksi. Kunnanlääkäri-
7455: laitos on päinvastoin muodostunut maan terveydenhoito-
7456: elinten välttämättömäksi osaksi. Tämän laitoksen pohjalla
7457: ,m sairaan- ja terveydenhoito maassa viime vuosina ke-
7458: hittynyt, ja sen varaan ovat kaikki parannus- ja uudis-
7459: tussuunnitelmat rakennetut. Näin ollen puheena olevat
7460: menot kuuluvat niihin, joita valtion tulee tehtäviinsä
7461: pystyvän lääkintövirkakunnan ylläpitämiseksi suorittaa.
7462: Budjetin järjestely. 25
7463:
7464: Se menettely, jota Hallitus viime vuosina on noudat-
7465: tanut kieltäytymällä ei ainoastan myöntämästä apu-
7466: rahoja usien kunnanlääkäritoimien perustamiseksi, vaan vie-
7467: läpä uudistamasta apurahoja sellaisillekin kunnille, jotka
7468: aikaisemmin ovat niitä nauttineet, on aikaansaanut kehityk-
7469: sen seisahdusta ja taantumista sekä suurta häiriötä maan sai-
7470: raan- ja terveydenhoidon alalla. Tällainen menettely on
7471: ristiriidassa niiden vaatimusten kanssa, joita Hallituksen
7472: toiminnalle tässä kohden on asetettava. Eduskunta ei sen-
7473: vuoksi ole voinut hyväksyä armollisen esityksen kantaa tässä
7474: kohden, vaan on merkinnyt mainitun määrän, 260,000 mark-
7475: kaa, laskelman tähän ryhmään, johon se asiallisesti kuuluu,
7476: joten ryhmän loppusumma on noussut 705,000 markkaan.
7477: Muita lääkintölaitoksen menoja. Eduskunta on tämän
7478: ryhmän menojen joukkoon merkinnyt armollisen esityksen
7479: siv. 3 ja 4 mainitun 400,000 markan määrärahan tuber-
7480: kuloosin vastustamiseksi, jaettavaksi tasan Tuberkuloosin
7481: vastustamisyhdistykselle ja Keräystoimikunnalle vähäva-
7482: raisten keuhkotautisten hyväksi, joten ryhmän menojen
7483: loppusumma on 1,112,000 markkaa.
7484: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Viitaten sii-
7485: hen, mitä jo useilla valtiopäivillä on huomautettu tämän
7486: laitoksen tarpeettomuudesta sen jälkeen kuin painovapaus
7487: elokuun 20 päivänä 1906 annetulla lailla on taattu, ei
7488: Eduskunta, vaikkakaan ei ole puheenalaista tarvetta tun-
7489: nustanut oikeutetuksi, kuitenkaan ole määrärahaa poistanut,
7490: vaan on laskelmaan merkinnyt armollisen esityksen mukai-
7491: sesti 156,000 markkaa.
7492: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen ylläpitäminen.
7493: Kun Eduskunta, käsiteltyään tehdyn anomusehdotuksen, on
7494: päättänyt anoa, että vuodesta 1914 alkaen myönnettäisiin
7495: 2,000 markan vuotuinen määräraha käytettäväksi Edus-
7496: kunnan alamaisessa anomukses.sa esitetyllä tavalla matka-
7497: apurahoiksi maan pakko- ja suojeluskasvatuslaitosten joh-
7498: tajille ja opettajille, sekä ·että vuodeksi 1914 myönnettäi-
7499: siin 5,000 markan suuruinen määräraha kurssien toimeen-
7500: panemiseksi samojen laitosten katsastajia ja hoitajia varten,
7501: on tämän ryhmän määräraha korotettu 7,000 markalla ja
7502: 26 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
7503:
7504: laskelmaan otettu 207,000 markaksi. - Erinäisiä maarara-
7505: hoja. Eduskunta on tähän ryhmään ottanut armollisen esi-
7506: tyksen siv. 3 ja 4 ma1nitun 50,000 markan määrärahan
7507: siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingissä ja muissa
7508: isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa, joka määräraha
7509: 1913 vuoden rahasääntöehdotuksessa on merkitty viiden-
7510: teen pääluokkaan Sivilitoimituskuntaan kohdistuvien hal-
7511: linnonhaarojen määrärahojen joukkoon. Eduskunta on .io
7512: 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä anonut tällaisen
7513: määrärahan myöntämistä ja merkinnyt sen budjettilas-
7514: kelmiinsa, mutta Hallitus on ottanut sen vasta vuodeksi
7515: 1913 rahasääntöehdotukseen. Puheenaolevasta vuodeksi 1914
7516: hyväksytystä määrärahasta tulisi käytettäväksi 5,000
7517: markkaa Helsingin Palvelijataryhdistykselle palveli.iatar-
7518: kodin kannattamiseksi, kuten Eduskunnan tänä päivänä
7519: asiasta tekemästä alamaisesta anomuksesta lähemmin
7520: selviää. Ryhmän määrärahat ovat siis 259.000 markkaa.
7521: - Muut pääluokan menot otetaan esityksen arvion mu-
7522: kaan, joten pääluokan loppusumma on 15,007,000 markkaa.
7523:
7524: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
7525: haarat. - Muita ~u~lilaitoksen menoja. Viime vuoden val-
7526: tiopäivillä arvioitiin nämä menot, joihin vuoden 1912 ra-
7527: hasäännössä oli merkitty 1,017,300 markkaa, 1,068,000
7528: markaksi, mutta 1913 vuoden rahasääntöehdotukseen on
7529: ne otettu 1,117,800 markaksi ja vuodeksi 1914 ne on
7530: ehdotettu 1,238,000 markaksi. Vuoden 1913 lisäys on ai-
7531: heutunut pääasiallisesti määrärahojen korottamisesta yli-.
7532: määräisen palveluskunnan vahvistamiseksi sekä ylimääräi-
7533: sen vahtihenkilökunnan palkkaamiseksi Ruotsia vastaan
7534: olevalle valtakunnan rajalle. Vuodeksi 1914 ehdotettua
7535: korotusta, 120,000 markkaa, on perusteltu sillä, että työ
7536: maan meritullikamareissa, etenkin suuremmissa, vuosi vuo-
7537: delta lisääntyy .ia vaatii työvoimain vahvistamista. Edus-
7538: kunta on merkinnyt ryhmän menot laskelmaansa armolli-
7539: sen esityksen mukaisesti 1,238,000 markaksi. - Leima-
7540: konttori. Eduskunnan toimittama arvio valtion menoista .ia
7541: tuloista vuonna 1914 on tosin johtanut siihen tulokseen,
7542: Budjetin järjestely.
7543:
7544: että valtion vakinaiset varat sanottuna vuonna riittävät
7545: yleiseen valtiobudjettiin otettavien menojen suorittamiseen,
7546: ja ettei sen vuoksi ole tarpeen myöntää suostuntaa näitä
7547: menoja varten. Koska Eduskunnan mielestä, niin kuin
7548: edellä siv. 8 ja 9 on esitetty, kuitenkin on syytä myöskin
7549: vuonna 1914 kantaa sekä leima- että mallasjuomasuostunta
7550: käytettäväksi kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi, on Edus-
7551: kunta tähän menoryhmään ottanut 180,000 markkaa kan-
7552: nanto- ja tarkastuskustannuksia leimasuostunnasta, jonka ve-
7553: ron suorittamisesta vuonna 1914 Eduskunta asiaa koskevaa
7554: armollista esitystä käsitellessään on tehnyt päätöksensä.
7555: Erinäisiä määrärahoja. Vuodesta 1903 alkaen aina ku-
7556: luvaan vuoteen asti on Osuuskassojen Keskuslainarahasto
7557: Osakeyhtiö nauttinut vuotuista 20,000 markan suuruista
7558: apurahaa, joka on ollut merkittynä tämän ryhmän menojen
7559: jcukkoon. Kun aika, joksi tämä apuraha alkuaan myön-
7560: nettiin, viime vuoden lopussa meni umpeen, on Senaatti,
7561: mikäli Eduskunnan tietoon on tullut, päättänyt ehdottaa
7562: tämän apurahan aleunettavaksi puoleen määräänsä, 10,000
7563: markkaan vuodessa, ja nautittavaksi edelleen 5 vuoden ai-
7564: .kana. Tämän johdosta on esillä olevan ryhmän määrärahat,
7565: jotka Eduskunta viime valtiopäivillä otti laskelmaansa
7566: 47,000 markaksi, vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa alen-
7567: nettu 36,994 markaksi 80 penniksi ja vuodeksi 1914 ehd,otet-
7568: tu samansuuruiseksi, pyöristettynä 37,000 markaksi. Edus-
7569: kunta ei ole saanut tietoa siitä, mitkä syyt ovat saatta-
7570: neet Senaatin ehdottamaan Keskuslainarahaston tähän asti
7571: nauttiman vuotuisen apurahan alentamista. Tämän luottolai-
7572: toksen tarkoituksena on harjoittaa lainausliikettä osuuskasso-
7573: jen välityksellä, tyydyttääkseen etupäässä pienten maanvil-
7574: jelijäin luoton tarvetta mahdollisimman edullisilla ehdoilla;
7575: kaikkein suurimmalta osalta on laitoksen toiminta kohdis-
7576: tunut pienviljelijäin liikeluotan tyydyttämiseen. Suurin osa
7577: lainoista, joita osuuskassat Keskuslainarahastolta lainaa-
7578: mistaan varoista jäsenilleen myöntävät ja joiden lukumäärä
7579: jo vuonna 1911 oli yli 18,000, on käytetty uutisviljelyk-
7580: siin, maanparannuksiin ja ammattitarvikkeiden, s. o. lannoi-
7581: tusaineiden, siementen, rehutavarain sekä työaseitten ja ko-
7582: 28 1913. - Edusk. \rast. - Esitys N :o 1.
7583:
7584: neitten ostoon, siis suoranaisesti tuottaviin tarkoituksiin.
7585: Keskuslainarahaston julkaisema tilasto osottaa, että siitä
7586: luottoa nauttineiden osuuskassojen jäsenten taksoitetut tulot
7587: tekivät vuonna 1912 keskimäärin ainoastaan 819 markkaa
7588: jäsentä kohti, joten osallisiksi laitoksen välittämistä lainoista
7589: ovat päässeet etupäässä pienviljelijät. Huomattava on myös,
7590: että toiminta tilattoman väestön asuttamiseksi vaatii, joh-
7591: taakseen tarkoitettuun tulokseen, että pidetään huolta riit-
7592: tävän liikeluotan hankkimisesta pienviljelijöille osuuskasso-
7593: jen välityksellä. Puheena olevan yrityksen avustaminen val-
7594: tion puolelta on sen vuoksi paikallaan. Valtio onkin useissa
7595: muissa Euroopan maissa runsaasti tukenut samankaltaisia
7596: laitoksia. Kun Keskuslainarahaston tähän asti nauttima
7597: 20,000 markan apuraha ei ole ollut tarpeettoman suuri,
7598: eikä sen vähentämiseen ole perusteellista syytä, on Edus-
7599: kunta korottanut tämän ryhmän määrärahat 10,000 markalla
7600: eli 47,000 markkaan.- Muut ryhmän menot otetaan armol-
7601: lisen esityksen mukaisesti, joten pääluokan loppusumma on
7602: 4,053,000 markkaa.
7603:
7604: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
7605: - Revisionikonttori. Tähän ryhmään on lisättävä sotilas-
7606: rahastosta maksettava oikaisuprosentti 500 markkaa sekä
7607: suqstunta- ja sotilashuonerahastoista menevät samallaiset
7608: menot 200 ja 100 markkaa, joten ryhmän menot ovat yh-
7609: teensä 97,800 markkaa. - Muita metsänhoitolaitoksen me-
7610: noja. Tämän ryhmän menot ovat vuosi vuodelta melkoisesti
7611: lisääntyneet. Niinpä tähän kuuluvalla momentilla ,Erinäi-
7612: siä metsähallinnon menoja" (nykyinen 7 P. L. II: 9) olevat
7613: määrärahat olivat täysin tuhatluvuin vuonna 1909 kaikkiaan
7614: 882,000 markkaa, 1,092,000 markkaa vuonna 1910 ja
7615: 1,570,000 markkaa vuonna 1911 sekä vuonna 1912, saatujen
7616: ennakkotietojen mukaan, 1,768,000 markkaa. Tämän mel-
7617: koisen kohoamisen on aiheuttanut yhä lisääntynyt hakkuu
7618: kruununmetsissä, osaksi myös varsinaiset metsänhoitotyöt,
7619: teiden ja siltojen y. m. s. ylläpito ja teko sekä vesiperäisten
7620: maiden kuivatus. Kun viime mainittujen töiden aiheutta-
7621: mien menojen lisääntyminen on yhteydessä järkiperäisem-
7622: Budjetin järjestely. 29
7623:
7624: män talouden toimeenpanemisen kanssa kruununmetsien hoi-
7625: dossa, ei niiden nopea kasvaminen, sikäli kuin kyseessä ole-
7626: vat työt tulevat tarkoituksenmukaisesti suoritetuiksi, ai-
7627: heuta Eduskunnan puolelta huomautusta. Päinvastoin on
7628: Eduskunta sitä mieltä, että näihin töihin, erittäinkin vesi-
7629: peräisten maiden kuivattamiseen, olisi kiinnitettävä mel-
7630: koista suurempaa huomiota. Eduskunnan Valtiovarainvalio-
7631: kunnan saamien tietojen mukaan ovat allaluetellut työt vaa-
7632: tineet määrärahoja, jotka tilitetään edellä mainitulla momen-
7633: tilla, seuraavat määrät:
7634: V. 1909. V. 1912.
7635: Smk. Smk.
7636: Leimaaminen Ja puiden merkit-
7637: seminen ................. . 73,900:- 130,000:-
7638: Hakkuun valvonta ........... . 84,700:- 154,500:-
7639: Metsähallinnon puolesta toimi-
7640: tettavat hakkaukset ........ 148,400:- 282,500:-
7641: Metsän arv101mmen Ja metsän
7642: järjestely . . . . . . . . . . . . . . . . 214,900:- 339,900:-
7643: Teitten, polkujen Ja siltain yllä-
7644: pito ja teko . . . . . . . . . . . . . . 40,400: - 113,200: -
7645: V esiperäisten maiden kuivatta-
7646: mmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,100:- 169,100:-
7647: Vuodan 1913 rahasääntöehdotuksessa on menot puheena
7648: olevalla momentilla otettu 1,700,000 markaksi, ja armolli-
7649: sessa esityksessä on ilmoitettu vuodeksi 1914 niihin tarvitta-
7650: van 150,000 markan lisäys, joten sanottu määräraha nousisi
7651: 1,850,000 markkaan. Kun vuonna 1912 on käytetty 1,768,000
7652: markkaa, ja hakkuu kruununmetsissä yhä on lisäänty-
7653: mässä sekä varsinainen metsänhoito vaatii suurempia määrä-
7654: rahoja, ei Eduskunta ole katsonut tätä määrää liian kor-
7655: keaksi, semminkin kun kasvaneita menoja toiselta puolen vas-
7656: taavat kruununmetsien lisääntyneet tulot.
7657: Esillä olevaan ryhmään sisältyy myös määräraha ,Val-
7658: tionrautateille ja muille valtiolaitoksille tarpeellisten puu-
7659: tavarain hankinta" (7 P. L. II: 13), joka myös on vuosi
7660: vuodelta kohonnut. Vuonna 1909 nousi se 1,299,000 mark-
7661: 30 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7662:
7663: kaan, mutta 1,680,000 markkaan vuonna 1912. Viimeksi
7664: mainitusta määrästä on mennyt hoitoalueissa puutavaran
7665: hakkuu-, uitto- ja valmistuskustannuksiin 402,000 markkaa,
7666: ja valtion sahalaitoksissa on maksettu työpaikkoina raaka-
7667: aineen hakkuuseen, uittoon ja muuhun hankkimiseen sekä
7668: puutavaran jalostamiseen, erinäisiin sahaustarpeisiin, kalus-
7669: toon y. m. 1,221,000 markkaa, minkä lisäksi Metsähallitus
7670: on suorittanut kone-, uittoväline- y. m. tarveostoihin, met-
7671: sänhoitomiesten matkarahoihin y. m. s. 55,000 markkaa.
7672: Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on momentin määrä-
7673: raha otettu 2,000,000 markaksi, ja armollisessa esityksessä
7674: on ilmoitettu vuodeksi 1914 tarvittavan 75,000markan lisäys.
7675: 'I'ähän asti on hankittu puutavaraa pääasiassa valtionrauta-
7676: teille, toisinaan myös muille valtion laitoksille, ja mikäli
7677: on ilmoitettu on aikomus tätä toimintaa edelleen laajen-
7678: taa. Sitä paitsi 10n Metsähallitus muutaman kerran myy-
7679: nyt valtion sa:hoissa valmistettua puutavaraa suoraan
7680: ulkomaalle. Tässä yhteydessä ei ole syytä ottaa yksi-
7681: tyiskohtaisemmin tarkastettavaksi tätä metsähallinnon
7682: uusille aloille suuntautuvaa toimintaa, josta sitä paitsi
7683: m vielä kaikissa suhteissa ole riittävää kokemusta,
7684: vaan on Eduskunta merkinnyt puheena olevan ryh-
7685: män menot laskelmaansa armollisen esityksen mukaan
7686: 4,179,000 markaksi. Samalla katsoo Eduskunta kuitenkin
7687: asiakseen lausua sen toivomuksen, että kun tämän ryhmän
7688: loppusumma vuosi vuodelta kasvaa ja nyt jo nousee yli
7689: 4,000,000 markan, armollisessa esityksessä tulevaisuudessa
7690: sopivalla tavalla tarkemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin
7691: ryhmään sisältyvät erikoiset määrärahat. - Pääluo-
7692: kan lop.pusumma on 6,129,800 markkaa.
7693:
7694: Sotilasmenoja. - Menoja sotilastarpeisiin. Niihin syi-
7695: hin nähden, jotka Eduskunta on edellä siv. 5-8 esiintuonut,
7696: ei Eduskunta 'ole voinut varata määrärahaa apumaksun
7697: suorittamiseksi Venäjän valtakunnanrahastoon Suomen
7698: Suuriruhtinaanmaan asukasten mieskohtaisen asevelvolli-
7699: suuden sijasta, jonka tähden laskelmasta on poistettu esi-
7700: Budjetin järjestely. 31
7701:
7702: t;yksessä olevat 15,000,000 markkaa. - Erinäisiä määrära-
7703: hoja. Tähän kuuluvat esityksen siv. 19 mainitut 6,000
7704: markkaa kenraalikuvernöörin käyttövaroja ja esityksen siv.
7705: 51 merkityt 152,000 markkaa eli yhteensä 158,000 markkaa.
7706: Mainittu sotilasmenojen joukkoon merkitty 6,000 mar-
7707: kan määräraha kenraalikuvernöörin käytettäväksi esiin-
7708: tyy valtiorahaston menosäännössä vuodesta 1904 alkaen.
7709: Sitä ennen oli sotilasrahaston menosäännössä ollut 12,092
7710: markan suuruinen määräraha, joka viimeksi mainittuna
7711: vuonna katosi sotilasrahaston menojen joukosta, ja jonka si-
7712: jaan yllämainittu 6,000 markan määräraha näkyy tulleen.
7713: Vaikka tällaisen määrärahan ottaminen sotilasmenojen jouk-
7714: koon nyttemmin, kun Suomella ei ole omaa sotalaitosta,
7715: näyttää olevan aiheeton, ei Eduskunta kuitenkaan ole sitä
7716: tållä kertaa laskelmastaan poistanut. - Kun muut pääluo·
7717: kan menot otetaan esityksen mukaan 62,000 markan mää-
7718: rään, nousevat pääluokan menot 220,000 markkaan.
7719:
7720: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
7721: haarat. - Muita kirkollisia yhdyskuntia. Tämän ryhmän
7722: menoihin on armollisessa esityksessä vuodeksi 1914 mer-
7723: kitty 13,600 markan lisäys Helsingin kreikkalais-katolisen
7724: seurakunnan papiston ja kirkonpalvelijain palkkausten ko-
7725: rottamiseksi. Maaliskuun 5 päivänä 1883 annetun armollisen
7726: asetuksen mukaan suoritetaan Suomen kaupungeissa sijait-
7727: sevien kreikkalais-katolisten kirkkojen papiston ja kirkon-
7728: palvelusknnnan palkkaus toistaiseksi ja niin kauan kuin
7729: näiden seurakuntien j'äsenet vähälukuisuutensa tähden ei-
7730: vät itse jaksa sitä maksaa, Suomen valtion varoista. Hel-
7731: singin kreikkalais-katolisen tuomiokirkon palkkaussääntö
7732: on tähän asti ollut yhteensä 10,100 markkaa, mutta koska
7733: kirkon henkilökunnan palkkausta on nykyoloissa pidetty
7734: korotuksen tarpeessa, on Senaatti päättänyt tehdä esityksen
7735: sen lisäämisestä yhteensä 13,600 markalla. Samalla on Se-
7736: naatti, mikäli Eduskunta on saanut tietää, ryhtynyt toi-'
7737: miin, jotta Helsingin kreikkalais-katolisen seurakunnan jä-
7738: senet, jotka nykyään eivät suorita papistollensa palkkaa,
7739: 32 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7740:
7741: vastedes tulisivat ottamaan siihen osaa. Tämä on Eduskun-
7742: nankin mielestä luonnollinen ratkaisu kasvavien menojen
7743: korvaukseksi, joten nyt kyseessä olevaa lisämenoa on pidettä-
7744: vä väliaikaisena. Eduskunta on laskelmaansa ottanut ar-
7745: mollisessa esityksessä ehdotetun määrän, 146,000 markkaa.
7746: - Valtioapua yksityisille kouluille. Vuoden 1913 raha-
7747: sääntöehdotukseen on tähän tarkoitukseen otettu 1,857,000
7748: markkaa, ja vuodeksi 1914 on merkitty 1,932,000 markkaa,
7749: jonka määrän Eduskunta on ottanut laskelmaansa.
7750: Muita alkeisoppilaitosten menoja. Tähän kuuluu armol-
7751: lisen esityksen siv. 5 mainittu 4,000 markan suuruinen mää-
7752: räraha matkastipendeiksi yksityisten oppikoulujen opetta-
7753: jille ja opettajattarille, joten ryhmän summa on 182,000
7754: markkaa.
7755: Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on otettu seuraavat
7756: Eduskunnan erikseen päättämät määrärahat:
7757:
7758: Kaupunkien kansakoululaitokselle .... Smk. 1,650,000:-
7759: Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
7760: tajiston palkkaamiseksi .......... 4,300,000: -
7761: Maalaiskansakouluille, palkankorotuk-
7762: "
7763: sun ........................... 1,250,000: -
7764: Maalaiskansakoul uille, opettajain Ja
7765: "
7766: opettajatarten palkkaamiseksi mies-
7767: ja naiskäsitöiden opetusta varten .. 160,000:-
7768: "
7769: Summa Smk. 7,360,000:-
7770:
7771: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän ryhmään
7772: kuuluvat seuraavat Eduskunnan niinikään erikseen päättä-
7773: mät määrärahat:
7774:
7775: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
7776: työhuoneistojen rakentamiseen maa-
7777: laiskuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 2,000,000: -
7778: Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
7779: sekä pikkulastenkoulujen opettajille
7780: ja opettajattari11e .............. . 30,000:-
7781: "
7782: Budjetin järjestely. 33
7783:
7784: Maalaiskansakoulujen jatkokursseja
7785: varten ....................... . Smk. 120,000:-
7786: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
7787: varten ....................... . 30,000:-
7788: Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
7789: "
7790: laiskausakouluihin sekä havainto- y.
7791: m. opetusvälineiden hankkimiseksi
7792: kansanopistoihin . . ............ . 100,000:-
7793: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7794: "
7795: panemiseksi kansakoulunopettajille
7796: ja -opettajattarille ............. . 80,000:-
7797: Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa- "
7798: laiskansakoulujen oppilaille ..... . 400,000:-
7799: Kansanlastentarhain kannattamiseksi .
7800: " 100,000:-
7801: Maalaiskansakoulujen varattomain op- "
7802: pilasten ravinto- ja vaatetusavuksi 150,000:-
7803: "
7804: Maalaiskuntain ylläpitämien pienten-
7805: lastenkoulujen avustamiseksi .... 100,000:-
7806: Maalaiskansakoulujen oppilaskirjasto-
7807: "
7808: jen avustamiseksi ............. . 25,000:-
7809: Korvausta maalaiskunnille siitä, että
7810: "
7811: apumaksu koulutarpeiden ostoon
7812: vuonna 1910 näiden kuntien kansa-
7813: koulujen oppilaille on jäänyt suo-
7814: rittamatta .................... . 462,000:-
7815: "
7816: Smk. 3,597,000:-
7817:
7818: Sen lisäksi on laskelman tähän ryhmään otettu armolli-
7819: sessa esityksessä siv. 19 valtiorahaston menoiksi merkityt
7820: 197,000 markkaa, joten ryhmän loppusumma on 3,794,000
7821: markkaa.
7822: Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tä-
7823: hän asti ovat määrärahat yhteiskunnallista valistus-
7824: työtä varten, joihin Hallitus on pyytänyt suostuntava-
7825: roja Eduskunnalta, sisältyneet samaan armolliseen esityk-
7826: seen kuin kansakoululaitosta koskevat määrärahat, mutta
7827: näillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetuissa armollisissa
7828: 3
7829: 34 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7830:
7831: esityksissä on määrärahat puheenaolevaa tarkoitusta var-
7832: ten erotettu kansakoululaitosta koskevien määrärahojen
7833: yhteydestä ja merkitty armolliseen esitykseen varojen hank-
7834: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
7835: eivät riitä, siv. 5-6. Eduskunta on kuitenkin katsonut
7836: soveliaammaksi käsitellä kansanopistojen avustamista tar-
7837: koittavat määräraha-asiat yhdessä varojen osottamista kan-
7838: sanopetusta varten koskevan kysymyksen kanssa, ja ote-
7839: taan tähän seuraavat Eduskunnan siinä yhteydessä erikseen
7840: päättämät määrärahat:
7841:
7842: Kansanopistojen rakennusavuksi Smk. 200,000: -
7843: Kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
7844: rahoiksi näiden koulujen vähävarai-
7845: sille oppilaille ................. . 360,000:-
7846: "
7847: Smk. 560,000:-
7848:
7849: Paitsi yllämainittua kahta määrärahaa kansanopisto-
7850: jen avustamiseksi, kuuluvat tähän ryhmään armollisen esi-
7851: tyksen 5 ja 6 sivuilla mainitut määrärahat luentokurssien
7852: kannattamiseksi 50,000 markkaa ja työväenopistojen avus-
7853: tamiseksi 30,000 markkaa sekä yleisten kirjastojen edistämi-
7854: seksi 70,000 markkaa. Sitä vastoin on Eduskunta katso-
7855: nut tarkoituksenmukaiseksi siirtää armollisen esityksen siv.
7856: 5 mainitun 70,000 markan määräraihan raittiustyön kannatta-
7857: miseksi 'paloviinarahoista suoritettavaksi. Viime valtio-
7858: päivillä päätti Eduskunta, käsitellessään armollista esi-
7859: tystä varojen osottamisesta kansakoululaitosta ja erinäi-
7860: siä sivistystarkoituksia varten, armollisen esityksen mu-
7861: kaisesti myöntää raittiustyön kannattamiseksi 70,000 mar-
7862: kan määrärahan ja sen lisäksi pa;loviinarahoista 30,000
7863: markkaa. Hallitus aLensi kuitenkin ensiksi mainitun
7864: määrärahan 40,000 markaksi. Koska raittiustyö yleensä
7865: · tarkoittaa väkijuomien tuottaman turmion vastustamista
7866: ja erityisesti niiden raittiusliikettä johtavien keskusseu-
7867: rojen toiminta, joiden käytettävänä näimä apurahat ovat,
7868: Budjetin järjestely. 35
7869:
7870: JO laatuunsa nähden on omansa ehkäisemään päihdyt-
7871: tävistä juomista aiheutuvia rikkomuksia, on Eduskun-
7872: nan mielestä tarkoituksenmukaista siirtää puheenalai-
7873: nen määräraha kokonaisuudessaan paloviinavaroista suori-
7874: tettavaksi. Kun yllämainittuihin määrärahoihin yhteis-
7875: kunnallista valistustyötä varten, jotka yhteensä tekevät
7876: 710,000 markkaa, lisätään armollisen esityksen siv. 19 samaa
7877: tarkoitusta varten otetut 184,000 markkaa, saadaan ryhmän
7878: loppusummaksi 894,000 markkaa. - Muinaistietcellinen
7879: toimikunta. Saatujen tietoj,en mukaan on Muinaistieteelli-
7880: nen toimikunta viime vuosien kuluessa tehnyt useamman
7881: kerran esityksiä toimikunnan hoidossa olevan museon ja
7882: sen henkilökunnan menosäännön uudestaan järjestämises-
7883: tä, mutta näihin esi'tyksiin on kuitenkin ainoastaan osittain
7884: suostuttu. Kun toimikunnan menosäännön uudistaminen,
7885: sittenkuin historialliset ja kansatieteelliset kokoelmat ovat
7886: siirretyt uuteen museotaloon, on tarpeen vaatima, on Edus-
7887: kunta ottanut tähän tarkoitukseen laskelmaansa 186,000
7888: markan määrärahan, johon määrään toimikunnan uusi meno-
7889: sääntö tulisi nousemaan. - Tieteen ja taiteen kannattamista
7890: tarkoittavia armolliseen esitykseen merkittyjä menoja ei
7891: Eduskunta ole ryhtynyt yksityiskohtaisesti tarkastamaan,
7892: \'aan on ottanut huomioon esityksessä siv. 19 mainitun mää-
7893: rän 425,000 markkaa, sekä samoin merkinnyt laskelmaan
7894: esityksessä suostuntarahaston budjettiin sijoitetun määrära-
7895: han 310,000 markkaa·. Niinikään on laskelmaan otettu määrä-
7896: raha Antellin kokoelmain hoitoa varten 15,000 markkaa. Kun
7897: Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt tehdä alamaisen
7898: anomuksen 14,000 markan suuruisen vuotuisen määrärahan
7899: myöntämisestä Suomen metsätieteelliselle seuralle käytettä-
7900: väksi metsätaloutta koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin ja
7901: tutkimustulosten julkaisemiseen, on sanottu määrä merkitty
7902: tähän vuodeksi 1914, joten ryhmän menot nousevat 764,000
7903: markkaan. - Erinäisiä määrärahoja. Tähän on lisätty 20,000
7904: markkaa kannatusavun myöntämiseksi työväen voimistelu-
7905: ja urheiluseuroille niillä perusteilla, kuin Eduskunnan vuo-
7906: den 1912 valtiopäivillä asiasta tekemässä alamaisessa ano-
7907: 36 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7908:
7909: muksessa on mainittu, joten ryhmän menot nousevat .'·U-8,000
7910: markkaan. - Muut pääluokan menot otetaan armolli-
7911: sen esityksen mukaisesti, ja on pääluokan loppusumma
7912: 24,535,000 markkaa.
7913:
7914: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
7915: haarat. - Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot.
7916: Armollisessa esityksessä on tähän kohtaan merkitty 4,500
7917: markan lisämääräraha valtioavuksi Suomen kylvösiemen-
7918: yhdistyksen siementarkastuslaitosta varten Korson aseman
7919: luona. Armollisen esityksen perusteluista ei käy ilmi,
7920: mistä syystä tämä määräraha on havaittu suotavaksi
7921: siitä huolimatta, että Helsingin kaupungissa vanhastaan
7922: toimii valtion ylläpitämä Maanviljelys- ja kauppakemialli-
7923: nen laboratorio, j'Onka tehtäviin kuuluu muun muassa myös-
7924: kin siementarkastus. Koska kahden siementarkastuslaitoksen
7925: J~-lläpitäminen niin lähellä toisiaan kuin Helsingissä ja Kor-
7926: son asemalla ei liene tarpeen vaatima, olisi, siinä tapauk-
7927: sessa että mainittu valtion laitos ei kaikin puolin vastaa
7928: sille asetettavia vaatimuksia siementarkastukseen nähden,
7929: Eduskunnan mielestä ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän
7930: toimintahaaran saattamiseksi täysin ajanmukaiseen kuntoon.
7931: Eduskunta ei ole kuitenkaan katsonut asiakseen poistaa tai
7932: muuttaa sanottua armollisessa esityksessä olevaa erää,
7933: koska Eduskunta odottaa, että Hallitus kiinnittää tarpeellista
7934: huomiota asiaan, niin että valtion varoilla toimitetussa sie-
7935: mentarkastuksessa toiminnan yhtenäisyyttä ylläpidetään.
7936: Eduskunta nn tässä kohden hyväksynyt armollisessa esityk-
7937: ,sessä ehdotetun määrän, 51,000 rnarkkaa. - Kalastuselin-
7938: keino. Määrärahasta kalastuselinkeinon edistämiseksi on
7939: myönnetty valtioapua pelastusasemien perustamista ja
7940: ylläpitämistä varten tuuliajolle joutuneiden kalastajien pe-
7941: lastamiseksi. Kun useampia tällaisia pelastusasemia oli
7942: tarpeen, korotettiin määrärahaa 1911 vuoden valtiopäi-
7943: villä 10,000 markalla. Tätä korotusta ei kumminkaan
7944: otettu 1912 vuod,en rahasääntöön, jonka tähden Edus-
7945: kunta merkitsi sen uudelleen laskelmaan vuodeksi 1913,
7946: Budjetin järjestely. 87
7947:
7948: mutta korotus puuttuu myös viimeksi mainitun vuoden raha-
7949: sääntöehdotuksesta. Eduskunta on ottanut sen jälleen las-
7950: kelmaan vuodeksi 1914, joten ryhmän menot nouse-
7951: vat 318,000 markkaan. - Erinäisiä määrärahoja. Kun
7952: Eduskunta, käsiteltyään näillä valtiopäivillä tehdyn anomus-
7953: ehdotuksen, joka koskee määrärahan myöntämistä yleistä
7954: maanviljelysnäyttelyä varten, on päättänyt anoa tällaisen
7955: näyttelyn toimeenpanemista vuonna 1916, on Eduskunta tar-
7956: koitusta varten laskelmaan merkinnyt alamaisessa anomuk-
7957: sessa mainitun määrärahan, 200,000 markkaa. Samoin on
7958: Eduskunta anomusehdotuksien johdosta erikseen tekemäinsä
7959: päätösten mukaan ottanut tähän 200,000 markkaa vesiperäis-
7960: ten maiden viljelyskuntoon saattamista varten maanviljelys-
7961: hallinnon käytettävänä olevan määrärahan korottamiseksi,
7962: 150,000 markkaa talouskoulujen ja -kurssien avustamiseksi
7963: sekä 4,000 markkaa matkarahoiksi kotitalous-, keitto- ja
7964: emäntäkouluissa toimiville opettajattarille. Ryhmän me-
7965: not nousevat siten 1,088,000 maTkkaan. - Muut puheena
7966: olevan pääluokan menot otetaan armollisen esityksen mu-
7967: maisesti, ja on pääluokan loppusumma 8,099,000 markkaa.
7968:
7969: l{ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
7970: rat. - Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Vuqden 1912
7971: valtiopäivillä merkittiin tämän ryhmän menot vuodeksi
7972: 1913 armollisen esityksen mukaisesti 997,000 markaksi,
7973: mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu
7974: 1,03 7,000 markaksi. Lisäys johtuu siitä, että sanot-
7975: tuun rahasääntöehdotukseen on 1912 vuoden valtiopäivillä
7976: Eduskunnalle annettuun armolliseen esitykseen merkityn
7977: 20,000 markan lisäyksen sijasta otettu 60,000 markan uusi
7978: määräraha Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen työ-
7979: väline- ja konevaraston täydentämiseksi. Tällaisen uuden
7980: määrärahan ottaminen menosääntöön on katsottu tarpeelli-
7981: seksi, jotta vältettäisiin ne haitat, jotka syntyvät siitä,
7982: että kalliita työkaluja ja koneita ostetaan määrättyjen
7983: töiden suorittamiseksi osotetuilla varoilla, ilman että työ-
7984: määrärahaa hyvitetään näiden työkalujen ja koneiden
7985: 38 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7986:
7987: edustamaila arvolla, ja jotta siis suoranaiset työkustan-
7988: nukset erotettaisiin sellaisista kustannuksista, jotka johtu-
7989: vat koneiden ja työkalujen ostamisesta. Vuodeksi 1914 on
7990: niihin määrärahoihin, jotka tätä ryhmää varten on vuoden
7991: 1913 rahasääntöehdotukseen otettu, armollisessa esityksessä
7992: merkitty 50,000 markan lisäys vesiperäisien maiden kuiva-
7993: tusmäärärahaan, joten ryhmän menot nousevat 1,087,000
7994: markkaan. - Kanavat. Vuoden 1912 valtiopäivillä mer-
7995: kitsi Eduskunta tämän ryhmän menot laskelmaansa armol-
7996: lisen esityksen mukaisesti 967,000 markaksi, mutta vuoden
7997: 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu· 1,067,500 mar-
7998: kaksi. Tämä melkoinen lisäys kohdistuu pääasiallisesti
7999: kunnossapito- ja korjausmäärärahaan, joka vuodeksi 1913
8000: on rahasääntöehdotukseen otettu 825,000 markaksi, sen
8001: sijaan että sanottu määräraha vuoden 1912 rahasäännös:;;ä
8002: oli ainoa:staan 706,000 markkaa. Suurimman osan vuotta
8003: 1913 varten arvioiduista menoista vaativat erinäiset kor-
8004: jaustyöt Saimaan kanavalla. Vuodeksi 1914 on ryhmän
8005: määräraha armollisessa esityksessä alennettu 1,000,000
8006: markaksi, koska korjausmäärärahaa äsken mainittujen, nyt
8007: käymässä olevain suurehkojen töiden päättymisen joh-
8008: dosta on voitu vähentää 75,000 markalla. Eduskunta on
8009: ottanut .ryhmän menot laskelmaansa armollisen esityksen
8010: mukaisesti 1,000,000 markaksi. - Postihallitus, postipiirit,
8011: postikonttorit, rautatiepostitoimitus, postitoimitukset, posti-
8012: asemat ja postipysäkit sekä muita postilaitoksen menoja.
8013: Postilaitoksen eri menoryhmät 1913 vuoden rahasääntöehdo-
8014: tuksessa eroavat suuresti niistä määristä, jotka Eduskunta
8015: vuoden 1912 valtiopäivillä otti laskelmaansa, mutta laitok-
8016: sen menojen loppusummat ovat jotenkin yhtä suuret. Edus-
8017: kunnan laskelman mukaan tekevät ne 7,370,000 markkaa
8018: ja vuoden 1913 rahasääntöehdotuksen mukaan 7,401,200
8019: markkaa. Eroavaisundet johtuvat siitä, että vuoden 1913
8020: rahasääntöehdotukseen on otettu postilaitoksen uusi meno-
8021: sääntö, joka vahvistettiin armollisella asetuksella 25 päi-
8022: vältä maaliskuuta 1912. Tämän uuden menosäännön tuot-
8023: tama todellinen menojen lisäys on laskettu 155,000 mar-
8024: Budjetin järjestely. 39
8025:
8026: kaksi. Postilaitosta varten vuodeksi 1914 armollisessa esi-
8027: tyksessä lasketut määrärahat, jotka yhteensä tekevät
8028: 7,625,000 markkaa, eli 223,800 markkaa enemmän kuin vuo-
8029: den 1913 rahasääntöehdotukseen merkityt vastaavat määrä-
8030: rahat, on Eduskunta armollisessa esityksessä mainituilla
8031: perusteilla ottanut sellaisinaan laskelmaansa. - Myös
8032: muut pääluokan menot otetaan armollisen esityksen mukai-
8033: sesti, joten p.ääluokan menojen loppusumma on 11,168,000
8034: markkaa.
8035:
8036: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal·
8037: linnonhaarat. Armollisessa esityksessä on otettu
8038: määrärahoja luotsilaitosta varten 2,554,000 markkaa ja me-
8039: renmittauskustannuksiin 190,000 markkaa. Jo viime vuoden
8040: valtiopäivillä lausui Eduskunta, että kun Suomen luotsi- ja
8041: majakkalaitos helmikuun 13 (26) päivänä 1912 annetun ar-
8042: mollisen määräyksen johdosta on sekä sotilaallisessa että
8043: hallinnollisessa suhteessa alistettu Venäjän meriministeriön
8044: alaiseksi ja niin muodoin lakannut olemasta suomalaisena
8045: laitoksena, ei enää ole olemassa laillista perustusta yllämai-
8046: nittujen määrärahojen maksamiselle. Eduskunta on sen
8047: vuoksi laskelmasta poistanut nämä määrärahat. Kuitenkin
8048: Oli ryhmästä erotettu määrärahat, yhteensä 390,000 markkaa,
8049: jäänmurtajahöyrylaivoja varten syystä, että nämä laivat
8050: eivät ole luotsilaitokseen kuuluvia. Kysymyksessä oleva
8051: määräraha on sentähden siirretty ryhmään erinäisiä määrä-
8052: mhoja, joka tämän johdosta on noussut 978,000 markkaan.
8053: - Käsityöläis- ja ammattikoulut. Vuoden 1912 valtiopäi-
8054: villä merkitsi Eduskunta tämän ryhmän määrärahat laskel-
8055: maansa armollisen esityksen mukaisesti 200,000 markaksi,
8056: mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on ne otettu
8057: 250,000 markaksi ja vuodeksi 1914 arvioitu 300,000 mar-
8058: kaksi. Käsityöläiskoulujen tarkastajan antamien tietojen
8059: mukaan on vuoden 1912 määräraha 200,000 markkaa yli-
8060: tetty 20,000 markalla sen johdosta, että käsityöläiskoulujen
8061: osastojen laajenemisen vuoksi oli pakko lisätä niissä opet-
8062: 40 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8063:
8064: tajavoimia, jonka ohella uusi koulu perustettiin Forssaan.
8065: Vuodeksi 1913 on tehty anomuksia tällaisten koulujen pe-
8066: rustamisesta W aasaan, Turkuun, Kuopioon ja Kotkaan, ja
8067: kysymys on Wiipurin käsityöläiskoulun laajentamisesta yk-
8068: sivuotisesta kaksivuotiseksi. Myöskin vuodeksi 1914 näyt-
8069: tää määrärahan lisäys olevan tarpeen uusien koulujen pe-
8070: rustamiseksi ja vanhojen laajentamiseksi. Eduskunta on
8071: sen vuoksi laskelmaan ottanut määrärahan armollisen esityk-
8072: sen mukaan 300,000 markaksi.
8073: Suomen kauppa-asiamiehet. Asetuksella 17 päivältä hei-
8074: näkuuta 1835 sai Suomen Hallitus oikeuden, suomalaisten
8075: kauppiaitten, laivurien ja elinkeinonharjoittajien avustami-
8076: seksi tullilaitoksessa ja muissa virastoissa sekä kauppa-
8077: asioissa yleensä, määrätä Pietariin ja Rääveliin sekä tarpeen
8078: vaatiessa Riikaan kauppa-asiamiehiä. Lähempiä määräyksiä
8079: näitten toiminnasta annettiin erityisessä ohjesäännössä sa-
8080: malta päivältä. Tämän ohjesäännön määräyksiä on täyden-
8081: netty lisäyksellä 24 päivältä huhtikuuta 1850 ja julistuksella
8082: 2 päivältä joulukuuta 1856. Paitsi kauppa-asiamiehiä Pie-
8083: tariin ja Rääveliin, jotka asetettiin suorastaan 1835 vuoden
8084: asetuksen johdosta, vahvistettiin erityisellä julistuksella 13
8085: päivältä lokakuuta 1836 määräraha Riikaan asetettavaa
8086: kauppa-asiamiestä varten. Lisäksi asetettiin vuonna 1848
8087: asiamies Kronstadtiin sekä julistuksella 13 päivältä joulu-
8088: kuuta 1848 Odessaan. Nykyään on kauppa-asiamiehiä ai-
8089: noastaan Pietarissa, Räävelissä ja Kronstadtissa.
8090: Vuonna 1850 teki Suomen kauppavaihdon arvo Venäjän
8091: kanssa 2,278,131 ruplaa, josta Suomen viennin osalle tuli
8092: vain 579,384 ruplaa, tuonnin noustessa 1,698,747 ruplaan.
8093: Vuonna 1911 nousi Suomen vienti Venäjälle 89,043,000
8094: markkaan ja tuonti 137,516,000 markkaan eli koko kauppa-
8095: vaihto siis 226,559,000 markkaan. Samalla kun Suomen ja
8096: Venäjän kauppavaihto on kasvanut monenkertaiseksi,
8097: on Suomen virallinen kauppaehdotus Venäjällä ra-
8098: joittunut yhä harvempiin paikkoihin ja merkityksensä puo-
8099: lesta käynyt miltei mitättömäksi.
8100: Budjetin järjestely. 41
8101:
8102: Tämä suureksi paisunut kauppavaihto sekä se luonnolli-
8103: nen kehitysmahdollisuus, mikä on olemassa Suomen ja
8104: Keisarikunnan välisen kaupan alalla, ja toiselta puolen
8105: kauppa-asiamiesten yhä aleneva merkitys, ei ole voinut olla
8106: herättämättä Eduskunnan huomiota. Kauppa-asiamieslai-
8107: toksen rappeutuminen johtuu suureksi osak~i siitä, että
8108: laitos on jäänyt sille kannalle, jolle se aivan toisenlai-
8109: sissa oloissa, kuin nykyiset ovat, alkuperäisin perustet-
8110: tiin. Katsaus yllämainittujen julistusten sisällykseen osot-
8111: taa, että kauppa-asiamiesten tehtäviin luettiin m. m. lai-
8112: vurien ja rahvaanmiesten avustaminen, ostosten toimittami-
8113: nen suomalaisille liikemiehille, välikirjojen tarkastus, rahti-
8114: sopimusten laillisuuden valvominen, merimiesten ottaminen
8115: sekä laivurien ja heidän miehistöjensä välisten riitojen so-
8116: vittaminen. Uudenaikaisen käsitystavan mukaan tulisi
8117: kauppa-asiamiehen olla maansa kaupan ja kauppaetujen
8118: edustajana paikkakunnallaan, hänen tulisi tarkasti seurata
8119: liikeolojen vaihteluja Venäjällä, julaista näitä aloja koske-
8120: via tiedonantoja, avustaa viranomaisia, yhtiöitä ja yksityi-
8121: siä hankkimalla tietoja liikeoloja koskevista seikoista ja
8122: kauppatavoista sekä välittää yhteyttä venäläisten laitosten
8123: ja viranomaisten kanssa j. n. e. Nykyään voimassa olevat
8124: säännökset eivät tosin ole näitten uudempien vaatimusten
8125: kanssa ristiriidassa, mutta ovat ne kuitenkin kehitettävät
8126: niin, että niihin nojautuva toiminta vastaa nykyaikaisia
8127: vaatimuksia.
8128: Eduskunta ei ole tahtonut 1914 vuoden budjettiin ottaa
8129: viittaamastaan uudistuksesta johtuvaa lisättyä määrärahaa,
8130: mutta on pitänyt tärkeänä huomauttaa siitä, että Suomen
8131: kauppa-asiamieslaitos V:enäjällä olisi uudistettava nykyisten
8132: Suomen ja Keisarikunnan välisten kauppasuhteitten mer-
8133: kitystä vastaavalle kannalle.
8134: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Tähän pää-
8135: luokkaan otetaan mallasjuomain valmistuksen silmälläpi-
8136: dosta aiheutuvat menot 80,000 markkaa. - Kun muut pää-
8137: luokan menot merkitään armollisen esityksen mukaisesti, on
8138: pääluokan loppusumma 3,707,000 markkaa.
8139: 42 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8140:
8141: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
8142: Tämän pääluokan menot on Eduskunta merkinnyt las-
8143: kelmaan armollisen esityksen mukaisesti 816,000 mar-
8144: kaksi.
8145:
8146: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraalikuvernöörin ja
8147: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Kenraalikuvernöörin
8148: käyttövaroina on rahasääntöihin otettu valtiorahastosta so-
8149: tilasmenojen joukkoon (8 P. L. III: 1) 6,000 markkaa ja
8150: esillä olevan ryhmän menojen joukkoon (14 P. L. I: 1)
8151: 64,000 markkaa, siis yhteensä 70,000 markkaa. Kertomuk-
8152: seen valtiovarain tilasta on useina vuosina liitetty yksityis-
8153: kohtainen luettelo niistä menoista, jotka on suoritettu myös
8154: tähän ryhmään kuuluvasta Senaatin käytettävänä olevasta
8155: määrärahasta (14 P. L. I: 2). Sitä vastoin ei ole mitään
8156: selvitystä olemassa siitä, mitä menoja Kenraalikuvernöörin
8157: käytettäväksi asetetuista määrärahoista on maksettu. Vii-
8158: taten siihen, mitä Eduskunta on siv. 31 lausunut yllä-
8159: mainitusta sotilasmenojen joukkoon otetusta 6,000 markan
8160: määrärahasta, ei Eduskunta, joka on ottanut nämä molem-
8161: mat määrärahat laskelmaansa, voi olla esiintuomatta, että
8162: tulevaisuudessa olisi Kenraalikuvernöörin käytettäväksi
8163: asetetuista määrärahoista valtiovarain tilaa koskevan ker-
8164: tomuksen yhteydessä annettava samallainen selvitys, kuin se
8165: mikä Senaatin käyttövaroista vuosittain sanottuun kertomuk-
8166: seen liitetään. Armollisessa esityksessä .sisältyy tähän ryh-
8167: mään myös 30,000 markan apuraha venäjänkielisen sano-
8168: malehden (Finljandskaja Gaseta) julkaisemiseksi. Viita-
8169: ten siihen, mitä Eduskunta tästä määrärahasta on jo aikai-
8170: semmilla valtiopäivillä lausunut, ei Eduskunta ole katsonut
8171: voivansa ottaa tätä määrärahaa laskelmaansa, vaan on sen
8172: poistanut, joten ryhmän menot ovat alentuneet 24-4-,000
8173: markaksi.
8174: Uutisrakennuksia. Tähän tarkoitukseen käytettiin
8175: vuonna 1910, jolloin puheena oleva meno esiintyi rahasään-
8176: nössä ensi kerran erotettuna korjauskustannuksiin varatusia
8177: Budjetin järjestely. 43
8178:
8179: määrärahasta, 744,000 markkaa ja 933,000 markkaa vuonna
8180: 1911. Vuoden 1912 rahasääntöön on tarkoitusta varten
8181: otettu 600,000 markkaa ja vuoden 1913 rahasääntöehdotuk-
8182: seen 750,000 markkaa ja sama määrä on armollisessa esi-
8183: tyksessä merkitty laskelmaan vuodeksi 1914. Eduskunta
8184: on ottanut viimeffisi mainitun summan, 750,000 markkaa, las-
8185: kelmaansa, mutta· ei voi olla samalla lausumatta, että koska
8186: mainittu määräraha on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan
8187: pieniin uutisrakennuksiin, suuremmat tällaiset työt, jotka
8188: voidaan edeltäpäin arvioida, olisivat tarpeellisesti eritel-
8189: tyinä otettavat vuotuisiin ylimääräisiin menosääntöihin
8190: asianomaisten toimituskuntain kohdalle. Tähän huomautuk-
8191: seen on Eduskunnan mielestä sitä enemmän syytä, koska ky-
8192: seenalaiset menot ovat kasvaneet suhteellisesti suuriksi ja
8193: osattavat taipumusta pikemmin lisääntymään kuin vähene-
8194: mään.
8195: Erinäisiä määrärahoja. Asetuksiin tahi ennen annettui-
8196: hin armollisiin määräyksiin perustuvia tarpeita varten, joita
8197: menoarvioon ei ole erittäin merkitty, on käytetty 1,011,000
8198: markkaa vuonna 1909, vuonna 1910 on käytetty 1,088,000
8199: markkaa ja 907,000 markkaa vuonna 1911. Nämä määrät
8200: ovat olleet suhteellisesti korkeat sen vuoksi, että puheenalai-
8201: selle momentille on tilitetty erinäisiä valtiopäivämiesvaa-
8202: leista johtuneita kastannuksia. Vuoden 1912 rahasääntöön on
8203: määräraha otettu 600,000 markaksi, joka määrä kuitenkin
8204: melkoisesti ylitettiin pääasiallisesti sen johdosta, että armol-
8205: lisella määräyksellä 17 (30) päivältä huhtikuuta 1912 Se-
8206: naatin käytettäväksi asetettiin 475,000 markan määräraha
8207: Suomen luotsilaitoksen venäläistyttämisestä aiheutuneiden
8208: arvaamattomien menojen suorittamiseksi. Vuodeksi 1913
8209: laski Eduskunta puheenalaisen määrärahan 400,000 mar-
8210: kaksi, mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotuksessa on tähän
8211: tarpeeseen otettu 1,200,000 markkaa, osittain Senaatissa ky-
8212: seenalaiseksi pantujen valtiopäivämiesvaalien johdosta, osit-
8213: tain luotsilaitoksen aiheuttamien ylimääräisten ja arvaamat-
8214: tomien menojen suorittamiseksi. Vuodeksi 1914 on armollic
8215: sessa esityksessä jätetty tästä määrärahasta pois valtiopäivä-
8216: 44 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
8217:
8218: miesvaalien kustannukset, mutta ryhmän menojen kokonais-
8219: määrää ei ole kuitenkaan vähennetty sen vuoksi, että alem-
8220: pana mainittu tähän ryhmään myös kuuluva menoerä eri-
8221: näisten virka- ja palvelusmiesten palkkausten lisäykseksi
8222: tulisi armollisen esityksen mukaan vaatimaan k01·otettuja
8223: määrärahoja.
8224: Armollisella määräyksellä heinäkuun 25 päivältä 1911
8225: myönnettiin venäläisten koulujen asioita varten Kenraaliku-
8226: vernöörin luo asetetun neuvottelevan komitean käytettäväksi,
8227: paitsi sitä 100,000 markan määrärahaa, joka samaa tarkoi-
8228: tusta varten aina vuodesta 1904 on ollut otettuna Suo-
8229: men menosääntöön, a) vakituinen 305,253 markan vuotui-
8230: nen määräraha, joka kolmen vuoden kuluessa, laskettuna
8231: tammikuun 1 päivästä 1911, on nouseva sanottuun määrään,
8232: sekä b) väliaikainen 252,400 markan määräraha, joka, luet-
8233: tuna samasta päivästä, on jaettava neljälle vuodelle: Tämän
8234: johdosta otettiin tarkoitusta varten 1912 vuoden rahasään-
8235: töön 366,602 markkaa ja 1913 vuoden rahasääntöehdotuk-
8236: seen 468,353 markkaa. Vuoden 1912 valtiopäivillä Edus-
8237: kunta vastauksessaan budjetin järjestelyä koskevaan armol-
8238: liseen esitykseen lausui tämän määrärahan johdosta, että
8239: Eduskunta ei tahtonut kieltää sellaisten toimenpiteiden mer-
8240: kitystä, joiden tarkoituksena on hankkia sivistystä maassa
8241: asuvalle venäläiselle nuorisolle, eikä Eduskunnan mielestä
8242: olisi sopimatonta avustaa kohtuullisilla määrillä venäläisiä
8243: yksityiskouluja, jotka vastaavat todellista tarvetta. Tällais-
8244: ten oppilaitosten tulisi kuitenkin tässä tapauksessa noudattaa
8245: maassa voimassa olevia, tilintekovelvollisuutta koskevia
8246: säännöksiä sekä maan kouluasetuksia, joiden mukaan kaikki
8247: opetustoimi on Koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
8248: sena. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita näihin kouluihin
8249: nähden, sillä ne on asetettu kokonaan valtion kannatusta
8250: nauttivan opetustoimen laillisen valvonnan ulkopuolelle, eikä
8251: niiden hyväksi myönnetyistä valtiovaroista edes tehdä tiliä
8252: Suomen viranomaisille. Kun tällainen valtiovarojen käyttä-
8253: minen on vastoin voimassa olevia asetuksia, poisti Eduskunta
8254: 1912 vuoden valtiopäivillä puheenalaiset korotukset laskel-
8255: Budjetin järjestely. 45
8256:
8257: masta. Samasta syystä on Eduskunta, jonka Valtiovarain-
8258: valiokunta ei ole saanut pyytämiään tietoja näiden varojen
8259: käyttämisestä, nytkin laskelmasta poistanut määrärahan ko-
8260: rotuksen, 368,353 markkaa, jättäen siihen ainoastaan sen
8261: 100,000 markan määrän, mikä menosäännössä aina vuodesta
8262: 1904 asti on ollut tähän tarkoitukseen merkittynä.
8263: Armollisessa esityksessä on siv. 43-44 ilmoitettu, että se
8264: komitea, jonka Senaatti oli asettanut valmistelevasti käsit-
8265: telemään Sena·attiin saapuneita esityksiä ja hakemuksia eri-
8266: näisten virkamiesten ja palvelijain palkkauksien parantami-
8267: sesta, on nyttemmin antanut mietinnöt kaikista Senaattiin
8268: ennen 1911 vuoden loppua annetuista palkanjärjestelyhake-
8269: muksista ja siellä samasta asiasta syntyneistä kysymyk-
8270: sistä. Nämä asiat eivät ole kuitenkaan vielä olleet Halli-
8271: tuksen lopullisen harkinnan ja ratkaisun alaisina, jonka täh-
8272: den 1912 vuoden rahasääntöön merkitty 300,000 markan
8273: ehdollinen määräraha, joka on ollut tarkoitettu käytettäväksi
8274: niiden palkkauksenparannusten osittaiseen toimeenpanemi-
8275: seen, mitkä Hallitsija katsoi mahdolliseksi vahvistaa, on
8276: säästynyt kruunulle. Kun vuonna 1912 Senaattiin on an-
8277: nettu uusia palkanjärjestelyn hakemuksia ja ne jätetty vasta-
8278: mainitun komitean valmisteltavaksi, on HaLlitus, myöskin
8279: komitean jo antamaan lausuntoon nähden, katsonut otak-
8280: suttavaksi, että tähän palkanjärjestelyyn menee ainakin
8281: 1,000,000 markkaa. Vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen
8282: on sen vuoksi 1912 vuodeksi merkityn määrärahan lisäksi
8283: otettu vielä 400,000 markkaa eli kaikkiaan 700,000 mark-
8284: kaa sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi ehdolliseksi mää-
8285: rärahaksi, ja vuoden 1914 laskelmassa on katsottu olevan
8286: siihen varattava vielä 350,000 markkaa, eli siis yhteensä
8287: 1,050,000 markkaa. Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä
8288: lausunut toivomuksen, että, milloin tuntuvampi palkkaus-
8289: menojen lisäys on kysymyksessä, Eduskunnalle annettaisiin
8290: tilaisuus lausua asiasta mielipiteensä ja ettei kokonaisten
8291: virka- ja palvelusmiesryhmien palkkauksia ainakaan vaki-
8292: naisesti korotettaisi, ennenkuin ne virkamiesolojen yleisen
8293: järjestelyn perusteella on määrätty. Sitä paitsi on Edus-
8294: 46 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8295:
8296: kunta 1910 vuoden valtiopäivillä pyytänyt virkamiesolojen
8297: tutkimista, niin että virkamiesten työ- ja palkkasuhteet
8298: tulisivat seikkaperäisen tarkastuksen alaisiksi. Viimeksi
8299: mainittu anomus ei kuitenkaan, mikäli Eduskunnan tietoon
8300: on tullut, ole vielä johtanut tarkoitettuun tulokseen. Myös
8301: on Eduskunta saanut tietää, että Senaatin asettama palkan-
8302: järjestelykomitea on erinäisten virkojen suhteen ilman lä-
8303: hempää perustelua ehdottanut, että palkka- ja eläke-edut
8304: tehtäisiin riippuvaisiksi viranhaltijan sukupuolesta ja että
8305: ne, huolimatta pätevyys- ja työehtojen yhtäläisyydestä,
8306: määrättäisiin naisille alemmiksi kuin miehille. Eduskun-
8307: nan mielestä ei ole mitään aihetta valtiovirkojen naispuolis-
8308: ten haltijain suhteen ryhtyä menettelyyn, joka tietäisi
8309: poikkeamista voimassa olevista säännöksistä ja niissä val-
8310: litsevasta yleisestä periaatteesta, että palkkausedut ovat
8311: määrätyt virkojen laadun mukaan viranhaitijoihin henkilö·
8312: kohtaisesti katsomatta. Eduskunnan Valtiovarainvalio-
8313: kunta ei ole, pyydettyäänkään, saanut Hallitukselta mi-
8314: tään sellaisia tietoja ja selvityksiä, joiden nojalla olisi
8315: mahdollista käydä kyseessä olevaa laajaa palkkauskysy-
8316: mystä riittävän perinpohjaisesti tarkastamaan. Tämän
8317: VU;oksi ja kun Hallitus käyttää palkanparannuksia, sel-
8318: laisina kuin niitä viime aikoina on myönnetty tai suunni-
8319: teltu, silminnähtävästi myös laittomuusjärjestelmän edistämi-
8320: sen tarkoituksessa, ei Eduskunnan mielestä asiain nykyisessä
8321: tilassa ole syytä ottaa kyseessä olevaa 1,050,000 markan
8322: määrää laskelmaan, vaam on se siitä poistettu.
8323: Menot puheenalaisessa ryhmäJssä, kun niihin vielä lisä-
8324: tään sotilasrahastosta suoritettavat 15,000 markkaa topo-
8325: grafisia mittauksia varten Suomessa, nousevat tämän joh-
8326: dosta pyöristettynä summana 2,055,000 markkaan.- Muut
8327: pääluokan menot otetaan laskelmaan esityksen mukaisesti,
8328: joten koko pääluokan loppusumma on 4,344,000 markkaa.
8329: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Sivilivirkakunta.
8330: Viitaten siihen, mitä siv. 39 on luotsilaitoksesta lausut-
8331: tu, on Eduskunta ottanut luotsilaitoksen upseerien ja sivi-
8332: Budjetin järjestely. 47
8333:
8334: livirka;miesten sekä luotsi- ja majakkapalvelusväen asetta-
8335: mista varten lakkautuspalkalle tähän ryhmään 500,000
8336: markkaa, joten ryhmän menot nousevat 3,530,000 mark-
8337: kaan. - Eläkkeitä. Maalaiskansakoulujen varsinaisen
8338: opettajiston eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskunnan erik-
8339: seen tekemän päätöksen perusteella 220,000 markaksi. -
8340: Erinäisiä määrärahoja kansakoululaitokselle. Ed uskun-
8341: nan niinikään erikseen tekemän päätöksen mukaisesti
8342: merkitään tähän seuraavat määrärahat: kaupunkien kan-
8343: sakoulujen opettajiston eläkkeiksi 58,000 markkaa, sairaiden
8344: kansakoulunopettajain ja -opettajatarten avustamiseen
8345: 100,000 markkaa sekä kesävirkistyksen toimittamiseksi var-
8346: sinkin kesäsiirtolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja hei-
8347: koille kansakoululapsille 50,000 markkaa, joten siis kyseen-
8348: alaiset menot yhteensä ovat 208,000 markkaa.
8349: Esityksessä arvioituihin määriin otetaan tässä sotilas-
8350: huonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 600,000 markkaa
8351: sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat, jotka valtio-
8352: rahastosta suoritetaan, annollisen esityksen mukaisesti. -
8353: Pääluokan loppusumma on niin muodoin 5,546,000 mark-
8354: kaa.
8355:
8356:
8357:
8358: Armollisessa esityksessä on jälleen vuodeksi 1914 vaki-
8359: naisten menojen joukkoon merkitty 80,000 markan määrä-
8360: raha korvaukseksi valtakunnan räntteriin Suomen Suuri-
8361: nthtinaanmaan väestöstä V altakunnanneuvostoon ja V alta-
8362: kunnanduumaan valittujen jäsenten säädettyjen pawa-
8363: rahojen ja matkakustannusten menoista. Aikaisemmin esit-
8364: tämistään syistä ei Eduskunta ole ottanut mainittua määrä-
8365: rahaa laskelmaan.
8366: 48 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8367:
8368: Eduskunta on armollisen esityksen mukaisesti merkin-
8369: nyt 200,000 markan määrän vuoden kuluessa sattuvien lisä-
8370: menojen suorittamiseen.
8371:
8372:
8373:
8374: Täten arvioitujen vakinaisten menojen
8375: lisäksi, jotka yhteensä ovat ...... Smk. 93,878,800:-
8376: on otettava huomioon seuraavat
8377: siirrot:
8378: Tilattomah väestön
8379: lainarahastoon . . Smk. 300,000: -
8380: Rahastoon työhön
8381: aivan kykene-
8382: mättömien hen-
8383: kilöiden hoitoa
8384: varten ....... . 70,000:-
8385: Turvattomien las-
8386: "
8387: ten hoitorahas-
8388: toon 70,000:- 440,000:-
8389: " "
8390: joten vakinaisten menojen ja siirtojen
8391: loppusumma on . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 94,318,800: -
8392:
8393: Mitä tulee armollisen esityksen siv. 23 ja 50 olevaan
8394: 13,000,000 markan siirtoon valtiorahastosta sotilasrahas-
8395: toon, on se edellä siv. 5-8 esitetyistä syistä jätetty laskel-
8396: masta pois. Tällä kertaa ei Eduskunta myöskään ole laskel-
8397: maansa ottanut siirtoa valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
8398: korvaukseksi postin kuljetuksesta valtionrautateillä, jonka
8399: siirron Eduskunta viime vuosina on laskelmiinsa merkinnyt
8400: 1,000,000 markan suuruisena, mutta Hallitus jättänyt ra-
8401: hasääntöihin ottamatta. Eduskunta tahtoo kuitenkin ni-
8402: menomaan esiintuoda edelleenkin pitävänsä varutimuksen, että
8403: postinkuljetusmenot ovat valtiorahastosta kulkulaitosrahas-
8404: tolle korvattavat, jo tilinpidon kannalta täysin oikeutettuna
8405: ja asianmukaisena, eikä Eduskunta samalla voi olla huo-
8406: mauttamatta, että Hallitus itse on aikaisemmin tämän vaati-
8407: Budjetin järjestely. 49
8408:
8409: muks·en oikeuden tunnustanut, minkä johdosta vuosina 1907
8410: -1909 on tässä tarkoituksessa vuosittain valtiorahastosta
8411: siirretty 500,000 markkaa kulkulaitosrahastoon.- Sitä vas-
8412: toin otetaan huomioon esityksen siv. 51 mainittu 152,000
8413: markan siirto sotilasrahastosta valtiorahastoon, kun on ky-
8414: symys menojen suorittamis-esta eri rruhastojen varoilla.
8415:
8416:
8417:
8418: Ylimääräiset menot.
8419: Eduskunta laski vuodeksi 1913 ylimääräiset menot
8420: 5,34 7,000 markaksi, mutta mainitun vuoden rahasääntö-
8421: ehdotukseen on näitä menoja otettu ainoastaan 2,679,425
8422: markkaa. Vuodeksi 1914 on armollisen esity.ksen las-
8423: kelmaan merkitty ylimääiräisiä menoja kaikkiaan 1,940,000
8424: markkaa, ja ilmoitetaan esityksessä, että laskelmaan on
8425: otettu ainoastaan ·sellaiset ylimääräiset menot, jotka
8426: joko ovat HallirtJsijan jo hyväksymiä taikka jotka 1913
8427: vuoden rahasääntöehdotuksessa on esitetty hyväksyttä-
8428: viksi. Kun nä~den menojen lisäksi eri hallinnonhaaro-
8429: jen monet tarpeet, joita armollisen esityksen siv. 27
8430: on useita lueteltu, lähimmässä tulevaisuudessa vaativat yli-
8431: määräisiä menoja, on laskelmaan varattu 500,000 markkaa
8432: sellaisia ylimääräisiä menoja varten, jotka vielä ehkä ha-
8433: vaitaan olevan vuonna 1914 suoritettava, joten ylimääräisiin
8434: menoihin sanotuksi vuodeksi ehdotettu summa kokonaisuu-
8435: dessaan nousee 2,440,000 markkaan.
8436: Eduskunnan mielestä ei tällaisen pyöreän summan va-
8437: raaminen ylimääräisiä menoja varten ole tarpeen vaatima.
8438: Järkevä valtiohallinto edellyttää, että sellaiset rakennus- y.
8439: m. yritykset, joita •varten määrärahoja ylimääräises-
8440: sä menosäännössä esiintyy, joitakin poikkeustapauksia lu-
8441: kuun ottamatta, hyvissä ajoin edeltäkäsin suunnitellaan ja
8442: järjestetään, koska ainoastaan siten voidaan töiden suorituk-
8443: sessa välttää epätaloudellista menettelyä. Vaikka se laskel-
8444: ma, joka liitetään Eduskunnalle annettavaan armolliseen esi-
8445: 4
8446: 50 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
8447:
8448: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
8449: naiset valtion tulot eivät riitä, onkin valmistettava mel-
8450: koista ennen sen vuoden alkua, jota laskelma tarkoittaa, ei
8451: kuitenkaan ylipäänsä pitäisi olla mahdotonta suunnitella pu-
8452: heena olevia ylimääräisiä töitä jo niin aikaiseen, että ne voi-
8453: daan sanottuun laskelmaan ottaa. Eduskunta on sentähden
8454: poistanut yllämainitun 500,000 markan määrärahan laskel-
8455: masta ylimääräisten menojen joukosta. Sitä vastoin on Edus-
8456: kunta tutkinut ne tarpeet, joihin armolliseen esitykseen on
8457: ylimääräisiä määrärahoja otettu, sekä sen lisäksi harkinnut,
8458: mitä muita ylimääräisiä menoja, jotka jo aikaisemmin tai
8459: nyt ovat olleet Eduskunnan käsittelyn alaisina, on vuodeksi
8460: 1914 menojen laskelmaan otettava. Tämän nojalla Edus-
8461: kunta on tulevaksi vuodeksi ylimääräisiin menoihin ottanut
8462: .alempana hallinnonhaaroittain luetellut määrärahat.
8463:
8464: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
8465: - Armollisessa esityksessä mainituilla perusteilla on Edus-
8466: kunta ottanut tähän 150,000 markkaa kopp~osaston rakenb-
8467: miseksi Helsingin kuritushuoneeseen.
8468:
8469: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
8470: Armollisessa esityksessä mainituista syistä otetaan tähän
8471: 200,000 markkaa Helsingin veneeristen sairaalain laajenta-
8472: miseen. - Jo vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta teki
8473: anomuksen keuhkotautisten kansanparantolain perustami-
8474: sesta sekä keskuslaitoksen rakentamisesta mielisairaita
8475: varten Oulun lääniin, ja on tämän johdosta Edus-
8476: kunnan laatimaan budjettiin vuosittain otettu maara-
8477: rahoja näitä tarkoituksia varten. Viimeksi Eduskunta
8478: 1912 vuoden valtiopäivillä varasi 573,000 markkaa vuo-
8479: deksi 1913 Etelä-l~ohja.nmaa:lle Kuortaneen pitäjään
8480: perustettavaa keuhkotautisten kansanparantolaa varten ja
8481: 1,000,000 markkaa Oulun lääniin rakennettavaa mielenvi-
8482: kaisten keskuslaitosta varten. Näitä määrärahoja ei kuiten-
8483: kaan ole merkitty 1913 vuoden rahasääntöehdotukseen,
8484: ionka tähden ja koska molemmat laitokset edelleen ovat
8485: Budjetin järjestely. 51
8486:
8487: kipeän tarpeen vaatimia, Eduskunta on ottanut laskel-
8488: maansa edellistä tarkoitusta varten 600,000 markkaa ja jäl-
8489: kimäistä varten 1,000,000 markkaa. Romanowin hallitsija-
8490: suvun kolmisatavuotisen riemujuhlan johdosta on annettu
8491: armollinen julistuskirja, jonka mukaan valtiorahaston va-
8492: roista tulee kymmenen vuoden kuluessa käytettäväksi
8493: 10,000,000 markkaa sairaanhoitolaitosten rakentamista ja
8494: uudestimuodostelua varten. Edu,skunta edellyttää, että ne
8495: määrärahat, jotka tämän julistuskirjan nojalla mahdollisesti
8496: sanottuun tarkoitukseen käytetään, menevät valtiorahaston
8497: säästövaroista, jonka johdosta voi tapahtua, että joku nyt
8498: mainituista töistä kuluvana tai jonakin seuraavana vuonna
8499: vuosibudjetin helpotukseksi tulee kustaunettavaksi ky-
8500: seessä olevilla säästövaroilla. Tämän lisäksi on
8501: laskelmaan otettu Eduskunnan hyväksymä 300,000 mar-
8502: kan määräraha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna,
8503: osittain avustuli:sina työväestön keskuudessa p.erustetuille,
8504: julkiseen tarkastukseen alistuvil'le keskinäisille työt-
8505: tömyyskassoille, osittain apurahoina kunnille, jotka py-
8506: syväisen työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa
8507: olevan kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista
8508: varten sellaisia anovat. - Hallinnonhaaran ylimääräisten
8509: menojen loppusumma on niin muodoin 2,100,000 markkaa.
8510:
8511: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
8512: --Kesäkuun 14 päivänä 1910 annetun armollisen määräyk-
8513: sen mukaan on Senaatti valtuutettu käyttämään vuo-
8514: sittain viiden vuoden aikana 350,000 markkaa metsämai-
8515: den ostamiseen valtiolle. Tämän nojalla on vuonna 1911
8516: käytetty 100,000 markkaa, 200,000 markkaa vuonna 1912
8517: ja vuoden 1913 rahasääntöehc1otukseen on otettu niinikään
8518: 200,000 markkaa sekä vuodeksi 1914 armollisen esityksen
8519: laskelmaan merkitty 350,000 markkaa. Neljänä vuonna 1911
8520: -1914 tulisi tähän tarkoitukseen käytetyksi siis kaikkiaan
8521: 850,000 markkaa, eli melkoista vähemmän kuin mainittu
8522: armollinen määräys edellytti. Kun puheena oleva tarkoitus,
8523: metsämaiden ostaminen valtiolle, on katsottava sangen hyö-
8524: dylliseksi, ei Eduskunta, joka on ottanut armollis.een esityk-
8525: 52 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8526:
8527: seen merkityn määrärahan, 350,000 ma1·kkaa, laskelmaansa,
8528: saata olla valittamatta, ettei tähän tarkoitukseen ole käytetty
8529: niin suuria vuotuisia määrärahoja, kuin puheenalainen mää-
8530: räys edellyttää.
8531:
8532: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
8533: haarat. - Kansallismuseon sismdamiseen on Keisarillinen
8534: Senaatti huhtikuun 22 päivänä 1910 armossa oikeutettu
8535: käyttämään 373,847 markkaa, josta määrästä 190,000 mark-
8536: kaa oli käytettävä vuonna 1910 ja 183,847 markkaa vuonna
8537: 1911. Tarkoitukseen on kuitenkin käytetty melkoista pie-
8538: nempiä määriä, nimittäin 38,000 markkaa vuonna 1911 sekä
8539: 40,000 markkaa vuonna 1912 ja vuodeksi 1913 on otettu
8540: rahasääntöehdotu'kseen 40,000 markkaa, eli yhteensä 118,000
8541: markkaa. Näiden määrärahojen lisäksi tarvitaan siis tähän
8542: tarkoitukseen vielä 255,847 markkaa, josta armollisessa esi-
8543: tyksessä ehdotetaan vuonna 1914 käytettäväksi ainoastaan
8544: 60,000 markkaa. Paitsi museorakennuksen sisustamiseen
8545: menev1a määrärahoja tarvitaan kadunkivitys-, aitaus- ja
8546: tasoitustöihin museorakennuksen tontilla sekä läheisillä
8547: katuosilla 217,796 markkaa, josta vuonna 1912 on
8548: myönnetty 39,315 markkaa, joten vielä on tarpeen
8549: 178,481 markkaa. Tällainen tarpeellisten töiden pit-
8550: kittäminen monen vuoden kuluessa, niinkuin museon sisus-
8551: tamiseen nähden on tapahtunut, on museon toiminnalle
8552: haitallista ja myös töid'en suorittamiseen nähden talou-
8553: d·ellisesti epäedullista. Sen välttäimis,eksi onkin Edus-
8554: kunta puolestaan sekä 1911 että 1912 vuod·en valtio-
8555: päivillä tähän tarkoitukseen laskelmaan hyväksynyt mel-
8556: koista suurempia määrärahoja, joita Hallitus kuitenkaan
8557: ei ole vuotuisiin rahasääntöihin ottanut. Kun on tärkeätä
8558: saada puheenalaiset työt läheisessä tulevaisuudessa lop-
8559: puun. suoritetuiksi, on Eduskunta merkinnyt laskelmaan
8560: näitä töitä varten vielä tarvittavan summan, yhteensä pyö-
8561: rein luvuin 435,000 markkaa. - Annollisen esityksen mu-
8562: kaisesti otetaan koulutalon rakentamista varten Helsingin
8563: suomalaiselle tyttö'koululle 300,000 markkaa. -- Tämän
8564: Budjetin järjestely. 53
8565:
8566: hallinnonhaaran ylimääräisten menoJen loppusumma on
8567: 735,000 markkaa.
8568:
8569: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
8570: rat. - Tähän otetaan armollisen esityksen mukaisesti J no-
8571: järven vesistön kanavoimista varten 290,000 markkaa ja
8572: kaupunkien satamarakennusten avustamiseksi 300,000
8573: markkaa. Viimeksi mainittuun määrärahaan nähden katsoo
8574: Eduskunta olevan syytä lausua sen toivomuksen, että Hal-
8575: litus, myöntäessään kaupunkikunnille apurahoja satamara-
8576: kennuksiin, määräisi apurahojen nauttimisen ehdoksi, että
8577: kuntien tulee töiden teettämisessä noudattaa paikkakunnalla
8578: yleisesti käytettyjä palkkatariffeja. - Koska keskeneräinen
8579: Lapuanj'oen perkaustyö saatujen ti<etnj1en mukaan vuoden
8580: 1914 alusta välttämättömästi on määrärahan tarpeessa, jotta
8581: työsuunnitelma voitaisiin taloudellisesti edullisella tavalla
8582: toteuttaa, on Eduskunta sitä varten laskelmaan ottanut
8583: 500,000 markkaa.
8584: Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia .avustuksen
8585: myöntämisestä enimmän rasitetuille ti:entekolahkoille sekä
8586: määrärahan myöntämisestä jaettava;ksi kaikkien maantien-
8587: tekoon velvollisten manttaalien kesken. Käsitellessään näitä
8588: anomusehdotuksia on Eduskunta kiinnittänyt huomiota sii-
8589: hen, että yleisten teitten ja siltain teko- ja kunnossapitovel-
8590: vollisuus, voimassa olevan 15 päivänä tammikuuta 1883 an-
8591: netun asetuksen mukaan järj.astettynä, painaa maataviljele-
8592: vää väestöä kohtuuttoman :suurena ja li:ilkeolo.i'en kehittymi-
8593: sen vuoksi yhä kasvavana rasituksena. Epäkohdan poistami-
8594: seksi anoivat V altiosäädyt jo vuoden 1894 valtiopäivillä, että
8595: edellä mainittu asetus annettaisiin sitä varten asetettavan ko-
8596: mitean tarkastettavaksi ja että valtiopäiville annettaisiin ar-
8597: mollinen esitys asian uud1estaan järjestämiseksi. Tätä koske-
8598: va esitys annettiin vasta vuosien 1904-1905 valtiopäiville,
8599: ja on kysymys sitten uuden Eduskunnan aikana ol-
8600: lut käsittelyn alaisena, milloin armollisten esitysten milloin
8601: eduskuntaesitysten nojalla, saavuttamatta lopullista ratkai-
8602: 54 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8603:
8604: sua. Asioiden tällä kannalla ollen voidaan täydellä syyllä
8605: pitää tarkoitustaan vasta.Javana sellainen väliaikainen järj<es-
8606: tely, ,että myönnetään määräraha tientekorasitusten huo-
8607: jentamiseksi, koska tä:l1ä toimenpiteellä tarkoitus voida~1n
8608: tuntuvassa määrässä saavuttaa, ilman että Eduskunta tai
8609: Hallitus tulee sidotuksi tientekoraJsitukS'en vastaisessa jär-
8610: jestämisessä. Eduskunnan mielestä ei ainakaan nyt alussa,
8611: kun vielä ei ole tarpeellista kokemusta avustuksen antamisen
8612: tavasta ja jaikoperusteesta, ole syytä tientekolruhkn.ien avus-
8613: tamiseksi osottaa suurempaa määrää, kuin minkä Edus-
8614: kunta vuoden 1912 valtiopäivillä vuotta 1913 varten
8615: katsoi oleva,n tarkoitukseen myönnettävä, eli 500,000
8616: markkaa. Määrämhan jakamista varten olisi viranomaisten
8617: noudatettavaksi asetettava yleispäteviä ohjeita ja ainoastaan
8618: pienempi, enintään 100,000 markan suuruinen osa, olisi
8619: paikallisoloihin perustuvan, ta11kan ja vertailevan seli-
8620: tyksen nojalla jaettava sellaisille tientekolahkoille, joille
8621: maantiesoran saanti todistetaan olevan erittäin vaikea, tahi
8622: missä siltojen ja lauttojen ra:kentaminen .ia kunnossa.pito on
8623: huomattavan rasitta:va. Yleisenä jak,operusteena on Eduskun-
8624: nan mielestä käytettävä sitä, että avustus tehdään riippuvaiksi
8625: tientekolahkon kunnossa pidettävien yleisten maanteitten pi-
8626: tuudesta verrattuna lahkon asukaslukuun, kuitenkin siten
8627: rajoitettuna, että avustusta annetaan etupäässä niille tien-
8628: tekolahkoille, joille tämä rasitus on erittäin raskas. Tällai-
8629: sen jakoperusteen sovelluttaminen ei tuota varsin suurta
8630: vaikeutta. Nykyään on Suomessa keskimäärin noin 10 kilo-
8631: metriä yleistä maantietä kutakin tu'hatta asukasta kohden
8632: maaseudulla, ja katsoo Eduskunta, että avustusta määrättä-
8633: essä ensin on erotettava 8 kilometriä kutakin tielahkon täyttä
8634: tuhatta asukasta kohti ja avustusta myönnettävä ainoastaan
8635: siitä lahkoon kuuluvain maanteiden osasta, .ioka tämän pe-
8636: rusteen mukaan jääpi jälelle, kuitenkin niin, ettei missään
8637: tapauksessa maksettaisi suurempaa apurahaa kuin korkein-
8638: taan 50 markkaa kilometriä kohti. Eduskunta on siis tar-
8639: koitusta varten hyväksynyt 500,000 markkaa.
8640: Budjetin järjestely.
8641:
8642: Eduskunnassa on myös tehty anomusehdotus s-en epäkoh-
8643: dan lieventämisestä," että kyytirasitus kohtaa yksinomaan
8644: manttaaliin pannun erioikeudettoman maan haltijoita ja sitä
8645: paitsi on sangen epätasaisesti jaettu. Vuoden 1910 valtio-
8646: päivillä hyväksyi Eduskunta armollisen esityksen johdosta
8647: kyytiasetuksen, joka ei kuitenkaan vielä ole saanut vah-
8648: vistusta. Mainitun asetusehdotuksen 10 §:n muka,an tulisivat
8649: kyytilaitoks:iJsta ja 'kyydiltyiksestä johtuvat menot suoritett.a-
8650: Yiksi valtiovaroista, ja asetusehdotuksen 48 § :n mukaan as-
8651: tuisi asetus vo~ma'an vasta 1 pä~vänä tammikuuta 1916.
8652: Eduskunnan mie~estä olisi ehdotettua väliaikaista avustusta
8653: annettava niille seuduille, joissa kustannukset manttaalia
8654: kohti nousevat sitä keskiarvoa suuremmiksi, mikä kaikkien
8655: kyytikustannusten tasan jaettua tulisi kunkin manttaalin
8656: osalle. Vuoden 1910 valtiopäivillä toimitettujen laskel-
8657: main mukaan olisivat kustannukset, jos kyytilaitos olisi
8658: otettu vailtiori haltuun, silloin nousseet korkeintaan 400,000
8659: markkaan, joten nyt kysymyksessä olevaan tarkoituk-
8660: seen näyttää 200,000 markkaa hyvin riittävän. Puheena
8661: olevaa tarkoitusta varten on Eduskunta laskelmaan siis otta-
8662: nut 200,000 markkaa.
8663: Hallinnonhaaran ylimääräiset menot ovat siis 1,790,000
8664: markkaa.
8665:
8666: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
8667: linnonhaarat. - Tähän otetaan armollisen esityksen mu-
8668: kaisesti koulutalon rakentamiseksi Tampereen teknilliselle
8669: opistolle 250,000 markkaa sekä konelaboratorioiden hankki-
8670: miseksi teollisuuskouluihin ja Ta:mpeveen teknilliseen opis-
8671: toon 40,000 markkaa, yhteensä 290,000 markkaa.
8672:
8673: Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on
8674: niin muodoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 5,415,000: -
8675: 66 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o l.
8676:
8677: Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta on
8678: siis seuraava:
8679:
8680: Vakinaisia menoja Ja siirtoja . . . . . . Smk. 94,318,800: -
8681: Ylimääräisiä , , 5,415,000:-
8682: Yhteensä Smk. 99,733,800:-
8683: Tähän summaan eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eikä palo-
8684: viinavaroihin kuuluvat menot.
8685:
8686:
8687:
8688:
8689: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
8690: kaisesti tarkastaessaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat
8691: riittävät näiden menojen suorittamiseen, on Eduskunta ha-
8692: vainnut seuraavaa.
8693:
8694: Valtiorahaston tulot.
8695: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
8696: - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot, jotka vuonna
8697: 1909 olivat 1,060,000 markkaa ja 1,166,000 markkaa vuonna
8698: 1911, ovat viime aikoina useimpina vuosina osottaneet
8699: kohoamista. Sen vuoksi on Eduskunta katsonut voivansa
8700: vuodeksi 1914 laskea ne 1,200,000 markaksi, m:i!hin mää-
8701: rään Eduskunta ne myös vuodeksi 1913 arvioi. - Muut
8702: tähän osastoon kuuluvat valti•orahaston tulot on otet-
8703: tu armollisen •esityksen mukaan, joten osaston tulosumma on
8704: 19,370,000 markkaa.
8705:
8706: Välittömiä veroja. - Myöskin maaverojen antama tulo
8707: on osottanut kohoavaa suuntaa, minkä vuoksi Eduskunta
8708: vuodeksi 1914 on arvioinut sen 2,100,000 markaksi. Vail-
8709: tiorahastoon kertyvät elinkeinoverot ja henkiverot otetaan
8710: armollisen esityksen mukaisesti, edelliset 565,000 rnm·kaksi
8711: ja jälkimäiset 2,34-0,000 markaksi, joten osaston tulojen yh-
8712: teenlaskettu määrä on 5,005,000 markkaa.
8713: Budjetin järjestely. 57
8714:
8715: Välillisiä veroja. - Tullitulot ovat viime vuosina osot-
8716: taneet huomattavaa kasvamista ja ovat tuottaneet melkoista
8717: suurempia määriä kuin budjettilaskelmia tehtäessä on ar-
8718: vioitu. Erittäinkin ovat Hallituksen Eduskunnalle anta-
8719: miin esityksiin otetut arviot olleet todellisia tuloja paljon
8720: pienemmät, mutta myös Eduskunnan laskelmat, vaikka
8721: ovatkin olleet jonkun verran armollisten esitysten arvioita
8722: korkeammat, ovat jääneet todellisia tuloja huomattavasti
8723: pienemmiksi. Niinpä arvioi Eduskunta nämä tulot 50,000,000
8724: markaksi vuodeksi 1911, mutta todellinen tulos oli
8725: 53,050,000 markkaa, ja 52,000,000 markaksi vuodeksi 1912,
8726: kun todellinen tulos oli 57,096,000 markkaa. Tullitulojen li-
8727: säys edelliseen vuoteen verraten on ollut 725,000 markkaa
8728: vuonna 1909, vuonna 1910 oli lisäys 1,712,000 markkaa,
8729: vuonna 1911 taas 2,280,000 markkaa ja 4,046,000 markkaa
8730: vuonna 1912 eli keskimäärin vuotta kohti 2,190,000 markkaa.
8731: Kun puheenalaiset tulot jo vuonna 1912 nousivat, kuten yllä
8732: on mainittu, 57,096,000 markkaan, on Eduskunta vuodeksi
8733: 1914 arvioinut ne 61,000,000 markaksi. Tästä määrästä
8734: Eduskunta on laskenut tuontitullin 58,500,000 markaksi,
8735: vientitullin 1,500,000 markaksi, sahausmaksun 500,000 mar-
8736: kaksi, toimitusmaksut 490,000 markaksi ja sekalaiset
8737: vähäiset tulot 10,000 markaksi. - Aksiiseja. Pelikorteista
8738: suoritettava leimamaksu on armollisen esityksen mukaan
8739: otettu 24-,000 markaksi. - Osaston tulot päättyvät siis
8740: 61,024,000 markkaan.
8741:
8742: Sekaluontoisia veroja on laskelmaan armollisen esityk-
8743: sen mukaisesti otettu 890,000 markkaa.
8744:
8745: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
8746: Postimaksut on vuodeksi 1914 armollisessa esityksessä ar-
8747: vioitu ~,500,000 markaksi. Viimeisinä vuosina ovat posti-
8748: maksut edellisen vuoden tuloon verrattuina lisääntyneet:
8749: 269,000 markkaa vuonna 1909, vuonna 1910 oli lisäys
8750: 473,000 markkaa, vuonna 1911 oli se 420,000 markkaa ja
8751: 548,000 markkaa vuonna 1912, eli keskimäärin 427,500 mark-
8752: 58 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8753:
8754: kaa vuodessa. Kun nämä tulot vuonna 1912 tuottivat
8755: 7,950,000 markkaa, voidaan ne vuodeksi 1914 arvioida
8756: 8,750,000 markaksi. - lJ!ajakkamaksuja. Koska lailliset
8757: edellytykset näiden maksujen kantamiseen, niinkuin Edus-
8758: kunta on huomauttanut rulamaisessa kirjelmässään 7 päivältä
8759: toukokuuta 1912, ovat poistuneet luotsilaitoksessa toimeen-
8760: p.antujen lainrvastaisten muutosten j'dhdosta, on Eduskunta
8761: samoin kuin rviim'e vuonnakin poistanut tämän tuloerän bud-
8762: jetista. - Muut tähän osastoon kuuluvat tulot otetaan las-
8763: kelmaan esityksen arvion mukaan, joten OS'aston tulosumma on
8764: 10,162,000 markkaa.
8765:
8766: Selmlaisia tuloja. -- Viralliset sanomalehdet tuottivat
8767: vuonna 1911 tuloja tasaisin tuhansin 90,000 markkaa. Vuo-
8768: den 1912 rahasääntöön on tämä tulo merkitty 85,000 mar-
8769: kaksi, mutta vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on se
8770: otettu 170,000 markaksi, ja sama määrä on merkitty armolli-
8771: sessa esityksessä vuodeksi 1914. Syynä tähän tavattomaan
8772: tulojen lisäykseen on se seikka, että vuoden 1913 alusta on
8773: voimaan pantu uusi ilaksa, jonka mukaan sekä suomen- että
8774: ruotsinkielisille virallisille lehdille ilmoituksista suoritetta-
8775: vat maksut on korotettu noin kolmenkertaisiksi. Eduskun-
8776: nan, joka on ottanut laskelmaansa vuheenalaisen tulon
8777: 170,000 markaksi, täytyy lausua tyytymättömyytensä siitä,
8778: että yleisöä tällä tavalla kohtuuttomasti rasitetaan ja oikeu-
8779: den hakemisessa etenkin vähävaraisille jo muutenkin kal-
8780: liit muodollisuudet tehdään yhä raskaammiksi.
8781: Puheena oleva taksan korotus lienee, sen pahempi, yhtey-
8782: dessä sen uuden määräyksen kanssa, että lailliset ilmoituk-
8783: set on julaistava myös kenraalikuvernöörin äänenkannatta-
8784: jassa (Finljandskaja Gaseta), jolle niinikään on saman ko-
8785: rotetun taksan mukaan eri maksu suoritettava; viimeksi mai-
8786: nitut maksut eivät sisälly armollisen esityksen laskelmassa
8787: olevaan 170,000 markan tulosummaan. Tältä määräykseltä,
8788: jonka kautta yleisölle on pantu kohtuuton ja käytännöllisesti
8789: aivan tarpeeton rasitus, puuttuu laillinen perustus, vieläpä
8790: on se ristiriidassa V'oimassa olevien asetusten nimenomaisten
8791: Budjetin järjestely. 59
8792:
8793: säännösten kanssa, jonka takia Eduskunta on sitä mieltä,
8794: että määräys ilmoitusvelvollisuud·~sta Finljandskaja Gase-
8795: ta:;:sa on kumottava. - Tuloja työtoiminnasta erinäisissä
8796: valtion laitoksissa ja apurnaksuja kunnilta on otettu, edel-
8797: linen erä 850,000 markaksi ja jälkimäinen 610,000 mar-
8798: kaksi, ·eli sa;moiksi rmääriksi kuin EduS'kunta arvioi ne vuo-
8799: deksi 1913. - Muut sekalaiset tulot on merkitty armollisen
8800: esityksen mukaan, joten tähän osastoon kuuluvat tulot ovat
8801: yhteensä 4,297,000 markkaa.
8802:
8803: Ylimääräisinä tuloina on valtiorahastolle merkitty ar-
8804: mollisen esityksen mukaan osamaksua lunastettujen lahjoi-
8805: tusmaiden lunastushinnasta 100,000 markkaa.
8806:
8807: Siirtoina huomataan korkovaroja lainausrahastosta
8808: 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa
8809: eli yhteensä 193,000 markkaa.
8810:
8811: Valtiorahaston tulot vuonna 1914 ovat tämän mukaan
8812: 101,041,000 markkaa.
8813:
8814:
8815: Sotilasrahaston tulot.
8816: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
8817: - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot arvioi Edus-
8818: kunta 465,000 markaksi vuodeksi 1913, ja saman määrän on
8819: Eduskunta ottanut laskelmaan vuodeksi 1914. - Tuloja
8820: kruunun metsistä. Vuonna 1912 on kruunun virkatalojen
8821: metsistä tehty ja Senaatti hyväksynyt tarj{luksia tasalu-
8822: vuin 972,000 markan arvosta, josta kruunun hyväksi tulee
8823: 894,000 markkaa. Tästä määrästä kertyy vuonna 1913
8824: puolet ja toinen puoli vuonna 1914. Sen vuoksi on Edus-
8825: kunta vuodeksi 1914 merkinnyt puheena olevan tuloerän
8826: 400,000 markaksi. - Kun korkotulot otetaan armollisen
8827: esityksen mukaisesti, tekevät rahaston tulot tässä osastossa
8828: niin muodoin yhteensä 865,100 markkaa.
8829: 60 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
8830:
8831: Välittömiä veroja on laskettu armollisen esityksen
8832: mukaan saatavan 1,570,000 markkaa.
8833:
8834: Sekaluontoisia veroja. - Tähän kuuluvat tulot on
8835: Eduskunta ottanut armollisen esityksen mukaan 258,000
8836: markaksi.
8837:
8838: Sekalaisia tuloja on armollisen esityksen mukaisesti ar-
8839: vioitu saatavan 1,400 markkaa.
8840:
8841: Sotilasrahaston tulot vuonna 1914 ovat mm muodoin
8842: yhteensä 2,694,500 markkaa.
8843:
8844:
8845:
8846:
8847: Sotilashuonerahaston tulot.
8848: Tämän rahaston tulot on armollisen esityksen mukai-
8849: sesti otettu 330,100 markaksi.
8850:
8851:
8852:
8853:
8854: Edellisen mukaan on siis tuloja:
8855:
8856: V altiorahastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 101,041,00: -
8857: Sotilasrahastossa ................ . 2,694,500:-
8858: SotilashuoneraJhastossa
8859: " 330,100:-
8860: "
8861: Yhteensä Smk. 104,065,600:-
8862:
8863: Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuodeksi
8864: 1914 on Eduskunta kiinnittänyt huomionsa siihen, miten
8865: nämä tulot on käytettävä budjetin järjestelyä varten.
8866: Koska perustuslain mukaan valtiomenot ovat valtion vaki-
8867: naisilla tuloilla suoritettavat, ja suostuntavaroja osotettava
8868: ainoastaan, jos vakinaiset varat eivät riitä menojen suoritta-
8869: Budjetin järjestely. 61
8870:
8871: miseen, ovat ensi sijassa valtiorahaston tulot kokonaisuudes-
8872: saan laskelmassa otettavat huomioon.
8873: Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin erityisiin
8874: tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu, joten
8875: rahaston tuloista on tässä yhteydessä huomioon otettava ai-
8876: noastaan se määrä, mihin rahastosta suoritettavat menot
8877: laskelman mukaan nousevat.- Nämä menot ovat kaikkiaan
8878: 4,37,500 markkaa, siihen luettuna 152,000 markan vastike
8879: sotilasrahaston osuudesta sotilasvirkatalojen hoitokustannuk-
8880: siin, joka määrää on kysymyksessä olevassa järjestelyssä
8881: huomioon otettava. Rahaston tulojen ylijäämä 2,257,000
8882: markkaa on rahastossa säilytettävä.
8883: Koska sotilashuonerahaston menot vuonna 1914 on las-
8884: kettu 600,100 markaksi, mutta rahaston tulot on arvioitu
8885: ainoastaan 330,100 markaksi, tarvitaan menojen suorittami-
8886: seen lisäksi 270,000 .markkaa. Tämä summa voidaan ottaa
8887: rahaston pääomasäästöstä, joka kuluvan vuoden päättyessä
8888: on laskettu nousevan 7,700,000 markkaan.
8889: Täimän mukaan on siis edellä a;rvioitujen vuonna 1914 ky-
8890: symykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytet-
8891: •
8892: tävänä seuraavat varat:
8893:
8894: V.altioraha'Bton tulot .............. Smk. 101,041,000:-
8895: Sotilasrahaston tuloja. . . . . . . . . . . . . . , 43 7,500: -
8896: Sotilashuonerahaston tulot. . . . . . . . . . , 330,100: --
8897: Sotilashuonerahaston sää·stövaroj a . . , 2 70,000: -
8898: Yhteensä Smk. 102,078,600: --
8899:
8900: Menot, sekä vakinaiset että ylimääräiset ynnä siirrot,
8901: on, kuten edellä on esitetty, vuodeksi 1914 arvioitu
8902: 99,733,800 markaksi. Tästä määrästä on kuitenkin vähen-
8903: nettävä laskelmaan otetut leimasuostunnan kannanto- ja
8904: tarkastuskustannukset 180,000 markkaa sekä menot mal-
8905: lasjuomain valmistuksen silmälläpidosta 80,000 markkaa,
8906: eli yhteensä 260,000 markkaa, koska nämä menot, mai-
8907: nittujen suostuntaverojen kantamisesta aiheutuvina, ovat
8908: 62 · 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o l.
8909:
8910: niiden tuottamalla tulolla ]wrvattavat. Budjetin järjeste-
8911: lyssä vuodeksi 1914 kysymykseen tulevat menot ovat siten
8912: 99,473,800 markkaa. Kun näiden menojen suorittamiseen
8913: käytettävissä olevien varojen summa on 102,078,600 mark-
8914: kaa, havaitaan, että vakinaiset valtion varat täysin riittävät
8915: yleiseen valtiobudjettiin otettavien sekä vakinaisten että
8916: ylimääräisten menojen suorittamiseen vuonna 1914, vieläpä
8917: antavat 2,60.4,800 markaksi arvioidun ylijäämän. Mitään
8918: lisäystä suostuntavaroista ei sen vuoksi ole yleistä budjetti-
8919: järjestelyä varten tarpeen. Erinäisistä syistä, jotka edellä
8920: siv. 8 ja 9 on esitetty, on Eduskunta kuitenkin päättänyt,
8921: että sekä leima- että lillallasjuomasuostunta kanllletaan myös
8922: vuonna 1914 ja näiden verojen tuottama tulo, sittenkuin
8923: siitä on vähennetty mallasjuomain valmistuksen silmällä-
8924: pitokustannukset sekä leimasuostunnan kannanto- ja tarkas-
8925: tuskustannukset, siirretään kulkulaitosrahastoon.
8926: Niikuin Eduskunnan alamaisessa vastauksessa mainituita
8927: suostuntaveroja koskeviin armollisiin ·esityksiin on ilmoitettu,
8928: on Eduskunta arvioinut leimasuostunnasta kertyvän 4,600,000
8929: markkaa sekä nettotuloa mallasjuomasuostunnasta 2,950,000
8930: markkaa, johon viimemainittuun summaan on lisättävä val-
8931: vontakustannuksia vastaava määrä 80,000 markkaa. Nämä
8932: suostunnat tuottavat siis vuonna 1914 yhteensä 7,630,000
8933: markkaa, ja kun tästä summasta vähennetään kannanta-
8934: ja tarkastusmenot, yhteensä 260,000 :markkaa, on siirto
8935: kulkulaitosrahastoon arvioitu 7,370,000 markaksi. Yk-
8936: sinkertaisuud·en vuoksi on Eduskunta merkinnyt puheena
8937: olevien suostuntojen arvioidut tulot suostuntarahastoon,
8938: niinkuin tähänkin asti on menetelty, ja ottanut meno-
8939: puolelle kulkulaitosrahaston osuuden ylimääräiseksi siirroksi
8940: suostuntarahastosta viimemainittuun rwhastoon. Luonnol-
8941: lista on, että tämän siirron lopullinen määrä voidaan saada
8942: selville vasta sittenkuin tilinpäätös vuodelta 1914 on val-
8943: mistunut.
8944: Suostuntarahaston säästön vuoden 1913 lopussa arvioi
8945: Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä 124,000 markaksi,
8946: jolloin säästö vuoden 1912 lopussa oli laskettu 3,823,000
8947: Budjetin järjestely. 63
8948:
8949: markaksi. Eduskunnan V altiovarainvaliokunnalle tiedoksi
8950: r:.nnetun suostuntarahaston bilanssin mukaan 31 päivältä
8951: joulukuuta 1912 olivat rahaston pääomavarat viime mainit-
8952: tuna päivänä vain 3,757,896 markkaa 38 penniä. Suostunta-
8953: rahaston vuoden 1912 tileistä näkyy kuitenkin, että jos sen
8954: varoja olisi hoidettu Eduskunnan päätösten mukaisesti, ra-
8955: haston säästö vuoden lopussa olisi pitänyt olla suurempi.
8956: Suostuntarahaston pääomasäästö vuoden 1912 alkaessa
8957: oli 2, 796,224 markkaa 85 penniä. Rahastolla oli vuonna
8958: 1912 tuloja: korkoja 14,481 markkaa 69 penniä, tuloja mal-
8959: lasjuomasuostunnasta 2,827,524 markkaa 53 penniä, peli-
8960: korttisuostunnasta 72,238 markkaa ja leimasuostunnasta
8961: 4,169,414 markkaa 10 penniä eli siis tuloja yhteensä
8962: 7,083,658 markkaa 32 penniä. Tulopuolen summa olisi siis
8963: 9,879,883 markkaa 17 penniä. Vuonna 1912 on suostunta~
8964: varoja käytetty yhteensä noin 6,123,000 markkaa, vaikka
8965: Eduskunta oli määrätyillä edellytyksillä myöntänyt ainoas-
8966: taan korkeintaan_ 5,814,542 markkaa 80 penniä, joten to-
8967: dellisuudessa on suostuntavaroja käytetty noin 308,000
8968: markkaa yli Eduskunnan myöntämän määrän. Tämän luon-
8969: toista Eduskunnan tekemän suostunta:päätöksen sivuutta-
8970: mista ei ole ennen tapahtunut. Eduskunta katsoo olevan
8971: aihetta vaatia, että tämä Eduskunnan myöntämien määrä-
8972: rahojen ylittäminen tulee valtion tileissä korjatuksi. Ottaen
8973: huomioon tästä aiheutuvan korjauksen tulee suostuntara-
8974: haston säästö vuoden 1913 lopussa olemaan noin 366,000
8975: markkaa, mikä summa, ynnä sanotun rahaston korko- ja
8976: sekalaiset tulot, tulisivat jäämään tähän rahastoon Edus-
8977: kunnan käytettäväksi.
8978: Kun vuoden 1912 tilit eivät vielä ole täydellisesti pää-
8979: tetyt, ei Eduskunnalla nyt ole tilaisuutta esittää kaikkia
8980: niitä muistutuksia, joihin Hallituksen menettely budjetin-
8981: järjestelyssä ja Eduskunnan tekemien suostuntapäätösten
8982: muissakin suhteissa sivuuttamisessa antavat aihetta.
8983: 64 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o l.
8984:
8985: Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja me-
8986: not ovat siis vuonna 1914 seuraavat:
8987:
8988:
8989: Valtiotulot.
8990: E n s i m ä i n e n 0 s a 'S t '0.
8991: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
8992: Smk.
8993: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.) .. 1,200,000: -
8994: , , , (Sotilasrah.) .. 465,000:-
8995: , , kalastuksista (Valtiorah.) 80,000:-
8996: , , metsistä (V altiorah.) .... 15,500,000: -
8997: , , , (Sotilasrah.) .. 400,000:--
8998: , , kanavista. (Valtiorah.) 1,050,000: -
8999: , , kaivostöistä (Valtiorah.) .. 290,000:-
9000: Korkoja (Valtiorah.) ................. . 1,250,000:-
9001: , (Sotilasrah.) ................... 100:-
9002: , (Sotilashuonerah.) ............. . 330,000:-
9003: 20,565,100:-
9004:
9005: T o i n e n 0 s a s t o.
9006: Välittömiä veroja.
9007: Maaveroja (Valtiorah.) ............... . 2,100,000:-
9008: , (Sotilasrah.) ............-... . 1,570,000:-
9009: Elinkeinoveroja (Valtiorah.) ........... . 565,000:-
9010: Henkiveroja (V altiorah.) ............... . 2,340,000:-
9011: 6,575,000:-
9012:
9013: K o l m a s 0 s a s t o.
9014: Välillisiä veroja.
9015: Tullitulot (Valtiorah.) ............... . 61,000,000: -
9016: Aksiiseja (Suostuntarah.) ............. . 3,030,000:-
9017: , (Valtiorah.) ............... . 24,000:-
9018: 64,054,000:-
9019: Budjetin järjestely. 65
9020:
9021: N e l j ä s 0 s a s t o.
9022:
9023: Sekaluontoisia veroja.
9024: Smk.
9025: Leimasuostunta (Suostuntarah.) ........ . 4,600,000:-
9026: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) ....... . 90,000:-
9027: Senttonaalia (Sotilasrah.) ............. . 180,000:-
9028: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio-
9029: rah.) ........................... . 485,000:-
9030: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Sotilas-
9031: rah.) ........................... . 78,000:-
9032: Maksuja yleisistä huveista (Valtiorah.) .. 215,000:-
9033: Kontrollileima- ja rekisteröimismaksuja
9034: (Valtiorah.) ..................... . 100,000:-
9035: 5,748,000:-
9036:
9037:
9038: V i i d e s 0 s a s t o.
9039:
9040: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
9041: (Vaitiorahasto).
9042:
9043: Postimaksuja ....................... . 8, 750,000: -
9044: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa .. 950,000:-
9045: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ....... . 460,000:-
9046: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... . 2,000:-
9047: 10,162,000:-
9048:
9049: K u u d e s 0 s .a s t o.
9050:
9051: Sekalaisia tuloja.
9052:
9053: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.) ....... . 425,000:-
9054: Perinnöksiostomaksuja (V altiorah.) ..... . 7,000:-
9055: JJunastettujen maatilain kauppahinnan mak-
9056: suja (Valtiorah.) ................. . 330,000:-
9057: 5
9058: 66 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9059:
9060: Smk.
9061: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
9062: kustannuksista (Valtiorah.) ......... . 865,000:-
9063: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.) ..... . 170,000:-
9064: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtio-
9065: rah.) ........................... . 803,000:-
9066: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion
9067: laitoksissa (Valtiorah.) ............. . 850,000:-
9068: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) ....... . 610,000:-
9069: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
9070: (Valtiorah.) ....................... . 237,000:-
9071: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
9072: (Sotilasrah.) ..................... . 1,400:-
9073: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
9074: (Sotilashuonerah.) 100:-
9075: 4,298,500: -
9076:
9077:
9078: Ylimääräistä valtiotuloa.
9079:
9080: Ylimääräistä osamaksua lunastettujen l'ah-
9081: joitusmaiden lunastushinnasta (Valtio-
9082: rah.) ............................. . 100,000:-
9083: 100,000:-
9084:
9085: Summa valt\otuloja:
9086: 111,502,600:-
9087:
9088: Siirtoja:
9089: lainausrahastosta valtiorahastoon .... 88,000:-
9090: kulkulaitosrahastosta valtiorahastoon .. 105,000:-
9091: Lisäystä sotilashuonerahaston pääomasääs-
9092: töstä ............................ . 270,000:-
9093: Summa Sm.k. 111,965,600:-
9094: Budjetin järjestely. 67
9095:
9096:
9097: Valtiomenot.
9098: Vakinaiset menot.
9099: E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a.
9100:
9101: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteet-
9102: tinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
9103: Smk.
9104: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..... . 400,000:-
9105: Rakennusten ja laitosten kunnossapito 30,000:-
9106: 430,000:-
9107:
9108: T o i n e n P ä ä l u o k k a.
9109: V altiopäiväkustannuksia.
9110: Yleiset kustannukset 618,000:-
9111: Eduskuntahuoneistot 82,000:-
9112: 700,000:-
9113:
9114: K o l m a s P ä ä l u o k k a.
9115: H allituslaitokset.
9116: Kenraalikuvernöörinvirka ............. . 292,000:-
9117: Keisarillinen Senaatti ................. . 2,032,000: -
9118: Valtiosihteerinvirasto ................. . 375,000:-
9119: Kenraalikuvernöörinkanslia ........... . 388,000:-
9120: 3,087,000:-
9121:
9122: Neljäs Pääluokka.
9123:
9124: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
9125: hallinnonhaarat.
9126: Hovioikeudet 1,074,000:-
9127: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ..... . 525,000:-
9128: 68 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9129:
9130: Smk.
9131: Viipurin läänin maanjako-oikeus ....... . 18,000:-
9132: Lainvalmistelukunta ................. . 54,000:-
9133: V ankeinhoitohallitus ................. . 52,000:-
9134: Kuritushuoneet ja työvankilat ......... . 1,873,000:-
9135: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ....... . 1,298,000: -
9136: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitok-
9137: set 483,000:-
9138: Muita vankeinhoidon menoja ........... . 276,000:-
9139: Erinäisiä määrärahoja 184,000:-
9140: 5,837,000:--
9141:
9142:
9143: V i i d e s P ä ä 1 u o k k a.
9144:
9145: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9146:
9147: Lääninhallitukset ..................... . 1,374,000:-
9148: Kihlakuntain hallinto ................. . 2,550,000: -
9149: Muita läänien hallinnon menoja ......... . 110,000:-
9150: Kaupunkien poliisilaitokset ........... . 3,400,000: -
9151: Lääkintöhallitus ..................... . 161,000:-
9152: Lääkärinhoito maalla ................. . 705,000:-
9153: Helsingin yleinen sairaala ............. . 1,065,000: -
9154: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 1,710,000:-
9155: Mielisairasten hoitolaitokset ........... . 1,180,000: --
9156: Lapsenpäästölaitokset ................. . 115,000:-
9157: Rokotus ............................. . 101,000:-
9158: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... . 322,000:-
9159: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... . 1,112,000:-
9160: Yleisten rakennusten ylihallitus ....... . 131,000:-
9161: Lääninrakennuskonttorit ............... . 51,000:-
9162: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... . 42,000:-
9163: Tilastollinen päätoimisto ............. . 67,000:-
9164: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet 156,000:-
9165: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
9166: kastus ........................... . 63,000:-
9167: Budjetin järjestely. 69
9168:
9169: Smk.
9170: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
9171: pitämiseksi ....................... . 207,000:-
9172: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... . 126,000:-
9173: Erinäisiä määrärahoja ............... . 259,000:-
9174: 15,007,000: -
9175:
9176:
9177: Kuudes Pääluokka.
9178: Valtiovaraintoirnituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9179: Valtiokonttori ....................... . 138,000:-
9180: Tullihallitus ......................... . 2B2,000:-
9181: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,641,000:-
9182: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret .. 415,000:-
9183: Muita tullilaitoksen menoja ........... . 1,238,000:-
9184: Rahapaja ........................... . 50,000:-
9185: Kruununjyvästöt ..................... . 54,000:-
9186: r.eimakonttori ....................... . 180,000:-
9187: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
9188: tarkastus . . . . . . . . . . . . . . .' . . . . . . . . . .. 28,000:-
9189: Erinäisiä määrärahoja ................. . 47,000:-
9190: 4,053,000: -
9191:
9192:
9193: S eit sem ä s P ä ä 1 u o k k a.
9194:
9195: Karnaritoirnituskuntnan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9196: Yleinen revisionioikeus 36,000:-
9197: Revisionikonttori .... . 97,800:-
9198: Metsähallitus ....................... . 213,000:-
9199: Hoitoalueiden hallinto 1,075,000:-
9200: Metsänvartijakoulut ................... . 150,000:-
9201: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... . 4,179,000: -
9202: Virkatalojen hoito ..................... . 196,000:-
9203: Erinäisiä määrärahoja 183,000:-
9204: 6,129,800:-
9205: 70 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9206:
9207: Kahdeksas PääluokkL
9208:
9209: Sotilasmenoja.
9210: Smk.
9211: Ylisotaoikeus 19,000:-
9212: Erinäisiä määrärahoja ................. . 158,000:-
9213: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä so-
9214: taväestä ......................... . 43,000:-
9215: 220,000:-
9216:
9217:
9218: Y h d e k s ä s P ä ä l u o k k a.
9219:
9220: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9221:
9222: Tuomiokapitulit ..................... . 201,000:-
9223: r.uterilainen papisto .................. . 205,000:-
9224: Kirkkojen ylläpitoa varten ............. . 52,000:-
9225: Muita kirkollisia yhdyskuntia .......... . 146,000:-
9226: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ..... . 2,044,000: -
9227: Koulutoimen ylihallitus ............... . 269,000:-
9228: N ormaalilyseot . . .................... . 429,000:-
9229: Klassilliset lyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1,248,000: -
9230: Realilyseot . . ........................ . 989,000:-
9231: Alkeiskoulut ........................ . 350,000:-
9232: Tyttökoulut ......................... . 993,000:-
9233: Valtioapua yksityisille kouluille ....... . 1,932,000:-
9234: l\'Iuita alkeisoppilaitosten menoja ....... . 182,000:-
9235: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
9236: naarit ........................... . 892,000:-
9237: Piiritarkastajat ...................... . 272,000:-
9238: Kansakoulujen valtioavustus ........... . 7,360,000:-
9239: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 3,794,000: -
9240: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... . 621,000:-
9241: Sokeain , ......... . 137,000:--
9242: Tylsämi,elisten , ......... . 108,000:--
9243: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta .. 26,000:-
9244: Budjetin järjestely. 71
9245:
9246: Smk.
9247: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... . 894,000:-
9248: Muinaistieteellinen toimikunta ......... . 186,000:-
9249: Meteorologinen keskuslaitos . . .......... . 93,000:-
9250: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... . 764,000:-
9251: Erinäisiä määrärahoja ................. . 348,000:--
9252: 24,535,000:-
9253:
9254: K y m m e n e s P ä ä l u o k k a.
9255: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9256: Maanmittauksen ylihallitus ............ . 142,000:-
9257: Vakauslaitos ......................... . 25,000:-
9258: Läänien maanmittarikunta ............. . 454,000:-
9259: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrärahoja 34,000:-
9260: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,525,000: -
9261: Maanviljelyshallitus . . ................ . 130,000:-
9262: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
9263: taloudelliset oppilaitokset ........... . 1,138,000: -
9264: Muut maataloudelliset oppilaitokset ..... . 825,000:-
9265: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ..... . 60,000:-
9266: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
9267: toriot ........................... . 51,000:-
9268: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .... . 226,000:-
9269: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit .. 51,000:-
9270: H evoshoito . . ........................ . 204,000:-
9271: Eläinlääkintölaitos ................... . 533,000:-
9272: Kalastuselinkeino . . .................. . 318,000:-
9273: Maataloudelliset seurat ................ . 1,295,000: -
9274: Erinäisiä määrärahoja 1,088,000: -
9275: 8,099,000: -
9276:
9277: Y h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
9278: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9279: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ....... . 152,000:-
9280: insinöörikunta ... . 292,000:-
9281: " " "
9282: 72 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9283:
9284: Smk.
9285: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ..... . 1,087,000:-
9286: Kanavat ............................ . 1,000,000: -
9287: Postihallitus ......................... . 283,000:-
9288: Postipiirit ........................... . 20,000:-
9289: Postikonttorit . . ...................... . 2,254,000: -
9290: Rautatiepostitoimitus ................. . 721,000:-
9291: Postitoimitukset, postiasemat ja postipysäkit 1,170,000:-
9292: Muita postilaitoksen menoja ........... . 3,177,000:-
9293: Postisäästöpankki .................... . 2,000:-
9294: Erinäisiä määrärahoja ................. . 1,010,000: -
9295: 11,168,000:-
9296:
9297: K a h d e s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
9298: Kauppa- ja teollisuustoimituSkuntaan kohdistuvat
9299: hallinnonhaarat.
9300: Teollisuushallitus .................... . 157,000:-
9301: Ammattientarkastus .................. . 69,000:-
9302: Teknillinen korkeakoulu ............... . 472,000:-
9303: Teollisuuskoulut ..................... . 422,000:-
9304: 'I'ampereen teknillinen opisto ........... . 127,000:-
9305: Käsityöläis- ja ammattikoulut .......... . 300,000:-
9306: Kauppaopetus ....................... . 600,000:-
9307: Merikoulut .......................... . 173,000:-
9308: !Ierenkuluntarkastus 22,000:-
9309: Geologinen toimisto ................... . 283,000:;
9310: Vakuutustarkastaja ................... . 8,000:-
9311: Suomen kauppa-asiamiehet ............. . 16,000:-
9312: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito .. 80,000:-
9313: Erinäisiä määrärahoja 978,000:-
9314: 3, 707,000:-
9315:
9316: K o l m a s t o i s t a P ä ä l u o k k a.
9317: Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9318: Suomen valtioarkisto ................. . 58,000:-
9319: Suomen viralliset sanomalehdet ......... . 102,000:-
9320: Budjetin järjestely. 73
9321:
9322: Smk.
9323: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ....... . 650,000:-
9324: Erinäisiä määrärahoja ................. . 6,000:-
9325: 816,000:-
9326:
9327:
9328: N e 1 j ä s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a.
9329:
9330: Sekalaisia yleisiä menoja.
9331:
9332: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaa-
9333: tin käyttövarat ................... . 244,000:-
9334: Matkakustannuksia ................... . 45,000:-
9335: Korjauskustannuksia ................. . 1,050,000: -
9336: Uutisrakennuksia .................... . 750,000:-
9337: Komiteakustannuksia 200,000:-
9338: Erinäisiä määrärahoja 2,055,000:-
9339: 4,344,000: -
9340:
9341:
9342: V i i d e s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a.
9343:
9344: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
9345: Sivilivirkakunta 3,530,000: -
9346: Tullivirkakunta 112,000:-
9347: Postilaitos ........................... . 28,000:-
9348: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) .. 600,000:-
9349: , (V altiorahastosta) ...... . 400,000:-
9350: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä .. 220,000:-
9351: :M:ieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... . 39,000:-
9352: Erinäisiä määrärahoja ................. . 409,000:-
9353: Samoin kansakoululaitokselle ........... . 208,000:-
9354: 5,546,000: -
9355: Y uoden kuluessa sattuvien lisämenojen suo-
9356: rittamiseen ....................... . 200,000:-
9357: 200,000:-
9358: Summa vakinaisia menoja: 93,878,800:-
9359: 74 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9360:
9361: Siirtoja.
9362: Smk.
9363: 'I'ilattoman väestön lainarahastoon ....... . 300,000:-
9364: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
9365: henkilöiden hoitoa varten ........... . 70,000:-
9366: Turvattomain lasten hoitorahastoon ..... . 70,000:-
9367: Summa siirtoja: 440,000: -
9368:
9369: Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
9370: 94,318,800:-
9371:
9372:
9373:
9374:
9375: Ylimääräiset menot.
9376: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9377:
9378: Koppiosaston rakentamiseksi Helsingin ku-
9379: ritushuoneeseen ................... . 150,000:-
9380: 150,000:-
9381:
9382:
9383: Sivilitoimitus kuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9384:
9385: Helsingin veneeristen sairaalain laajentami-
9386: sesta johtuvien kustannusten suorittami-
9387: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000: -
9388: Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään
9389: perustettavaksi aiottua keuhkotautisten
9390: kansanparantolaa varten. . . . . . . . . . . . . 600,000: -
9391: Oulun lääniin rakennettavaa mielisairasten
9392: keskuslaitosta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000: -
9393: Kannatusavun myöntämiseksi osittain kun-
9394: nille, osittain työttömyysapukassoille
9395: työttömäin avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 300,000: -
9396: 2,100,000:-
9397: Budjetin järjestely. 75
9398:
9399: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9400: Smk.
9401: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle . . . . . . . . 350,000: -
9402: 350,000:-
9403:
9404: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9405: Uuden museorakennuksen sisustamista sekä
9406: · kadunkivitys-, aitaus- ja tasoitustöitä
9407: varten museorakennuksen tontilla ja lä-
9408: heisillä katuosilla ................. . 435,000:-
9409: Koulutalon rakentamista varten Helsingin
9410: suomalaiselle tyttökoululle ......... . 300,000:-
9411: 735,000:-
9412: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9413: Juojärven vesistön kanavoimista varten .. 290,000:-
9414: Lapuanjoen perkaamiseen ............. . 500,000:-
9415: Kaupunkien satamarakennusten avustami-
9416: seksi ............................ . 300,000:-
9417: Avustuksen myöntämiseksi erinäisille tien-
9418: tekolahkoille ..................... . 500,000:-
9419: Avustuksen myöntämiseksi erinäisille kun-
9420: nille kyytirasituksen huojentamiseksi 200,000:-
9421: 1,790,000:-
9422: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
9423: haarat.
9424: Koulutalon rakentamista varten Tampereen
9425: teknilliselle opistolle ............... . 250,000:-
9426: Konelaboratorioiden hankkimiseksi teolli-
9427: ·suuskouluihin ja Tampereen teknillisteen
9428: opistoon ......................... . 40,000:-
9429: 290,000:-
9430: Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
9431: 5,415,000: -
9432: Summa menoja: Smk. 99,733,800: -
9433: 76 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
9434:
9435: Ylimääräinen siirto:
9436: Smk.
9437: Suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon
9438: Eduskunnan leima- ja mallasjuomasuos-
9439: tunnoista tekemien päätösten mU'kai-
9440: sesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,370,000:-
9441:
9442:
9443: Laskettu ylijäämä:
9444: V altiorahastossa 2,604,800:-
9445: Sotilasrahastossa 2,257,000:-
9446: Summa Smk. 111,965,600:-
9447:
9448:
9449:
9450: Viitaten ·siihen, mitä edellä on esitetty, ja nojautuen
9451: V·altiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin säännökseen sa,a
9452: Eduskunta alamaisesti ilmoittaa hyväksyneensä edellä ole-
9453: van budjetin vuodeksi 1914 sekä päättäneensä:
9454:
9455: 1) että edellä olevan budjetin mttkaan on
9456: arvioitava valtion kaikki sekä vakinaiset
9457: e.ttä ylimääräiset menot vuonna 1914- lukuun-
9458: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
9459: tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
9460: ulkopuolella olevista rahastoista suoritettavia
9461: menoja - 99,733,800 markaksi, johon on luettu
9462: Eduskttnnan erikseen päättämät määrärahat;
9463: 2) että näiden menojen suorittamiseen, sitten-
9464: kuin niistä on vähennetty mallasjuomain valmis-
9465: tuksen tarkastuskustannukset sekä leimasuostun-
9466: nan kannanto- ja tarkastuskustannukset, on käy-
9467: tettävä:
9468: a) valtiorahaston tulot vuonna 1914, edellä
9469: olevassa budjetissa arvioituina 101,041,000 mar-
9470: kaksi;
9471: Budjetin järjestely. 77
9472:
9473: b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tar-
9474: vitaan rahaston edellä 437,500 markaksi arvioi-
9475: luihin asetuksenmukaisiin menoihin, jota vastoin
9476: tulojen ylijäämä on rahastossa säilytettävä;
9477: c) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
9478: se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston ase-
9479: tuksenmukaisiin 600,100 mar:kaksi arvioituihin
9480: menoihin;
9481: 3) että, kun suostuntavaroja vuodeksi 19H~
9482: ei siis tarvita yleistä budjettijärjestelyä varten,
9483: leima- ja mallasjuomasuostunta kannetaan sillii
9484: tavalla, kuin Eduskunnan kum,mastakin suostun-
9485: nasta erikseen hyväksymässä asetuksessa on sää-
9486: detty, ja näiden verojen tuottama tulo, sitten-
9487: kuin siitä on vähennetty mallasiuomain valmis-
9488: tuksen tarkastusk~tstannukset sekä leimasuos-
9489: tunnan kannanto- ja tarkastuskttstannuk.set, siii-
9490: retään kulknlaitosrahastoon.
9491:
9492: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
9493:
9494: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
9495: 1
9496: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
9497: 1913 - N:o 2.
9498:
9499:
9500:
9501:
9502: Keisarillisen Majesteetin Ar-
9503: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle leima-
9504: suostunnasta,
9505:
9506: Joulukuun 1 (14) päivänä 1912 on Keisarillinen Ma-
9507: jesteetti Armossa vahvistanut Eduskunnan 1912 vuoden
9508: valtiopäivillä hyväksymän ehdotuk·sen asetuleseksi leima-
9509: suostunnasta vuodeksi 1913. Koska suostunta on tarpeen
9510: myös vuodeksi 1914, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
9511: antaa Eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen asetukseksi,
9512: jonka perustuksella leimasuostuntaa olisi suoritettava edel-
9513: l·eenkin vuonna 1914:
9514: Puheenalainen asetusehdotus on olennais.esti yhtäpitävä
9515: niitten Armollisten esitysten k.a:n'ssa, jotka leimasuostun-
9516: nasta annettiin Eduskunnalle vuosina 1910, 1911 ja 1912.
9517: Siihen nähden, että suostunnan lisääminen oli tarpeen,
9518: ehdotettiin Eduskunnalle mainituilla valtiopäivillä anne-
9519: tuissa Armollisissa Esityksiss.ä, että leimaveroa määrät-
9520: täisiin suoritettavaksi muutamista toimi.tus- ja asiakir-
9521: joista, jotka silloin olivat leimavapaita, mutta jotka näyt-
9522: tivät . soveliailta verotusesineiltä; ja otettiin sellaisina
9523: asetusehdotukseen: notarintodistukset, passit, tullikamarill-
9524: laskut, tullipassit, osakekirjat ja vekselit. Siten puheiksi
9525: otetun Vleronlisiiyk>sen on Eduskunta kuitenkin s.ekä vuonna
9526: 1910 että 1911 ja 1912 evärrnyt, lähtien siitä edellytyk-
9527: sestä, että valtiorahaston varoja käytettäisiin peittämään
9528: 2 N:o 2
9529:
9530: osaa niistä menoista, joihin oli suostunta:a pyydetty ja jotka
9531: Eduskunta oli asialliselta puolelta hyväksynyt. Kuten
9532: Eduskunta on huomaava siitä laskelmasta, mikä liitetään
9533: Armolliseen esitykseen, joka koskee varain hankkimista
9534: nii·hin tarpeisiin, joihin v<akinaiset val•tion tulot eivät riitä,
9535: on Hallituksen pa:kko myöskin vuod~ksi 1914 pyytää suos-
9536: tuntaa, määrältään suurempaa kuin nykyään mabettavain
9537: suostuntain tuotto on, ja valtio:rwhaston mabettavaksi ei
9538: tule vuodeksi 1914, enempää kuin kolmena edellisenä vuo-
9539: tenakaan oli laita, pantavak!si mitään osaa niistä menoista,
9540: joihin on pyydetty määrärahaa suos<tuntavaroista. Tähän
9541: katsoen on tehtäessä ehdotusta 1914 vuoden leima-asetuk-
9542: seksi leimav·eron tuoton lisääminen ollut tärkeänä pää-
9543: määränä, ja on katsottu tarko<tuksenmukaiseksi taas eh-
9544: dottaa ·että määrättäisiin suoritettavabi leimavero notarin-
9545: todistuksista, passeista, tullikamarinlaskuista, tullipas-
9546: seista, osa:kekirjoista ja veksel•eistä. Näiden asiakirj'ain
9547: sopivaisuus verotusesineiksi ei näy olevan epäilY'ksen alai-
9548: nen, ja Eduskuntakin on sen osalta nimenomaan tunnus-
9549: tanut. Myöskin mitä tulee veromääriin ja muihin puheen-
9550: alaisten asiakirjain verottamis•ta koskeviin erityismäärä-
9551: yksiin, niin ei ole näyttänyt olevan aihetta luopua niistä
9552: ehdotuksista, mitkä kolmena ·viimeisenä vuotena on Edus-
9553: kunnalle annettu. Yksistään tuon ehdotetun laajennetun
9554: verotuksen perusteella kertyisi leimaveroa vuonna 1914
9555: laskennan mukaan 2,700,000 markan paikoille.
9556: Sitä paitsi on, osaksi tässä edellä esitetyistä rahallisista
9557: näkökohdista lu•kua pitämättä, tällä:kin k,ertaa ehdotettu
9558: muutoksia muutamiin nykyään voimassa olevan leima-
9559: asetuksen erityiskohtiin, joihin nähden Hallitus kolmessa
9560: edellisessä esityksessä :mainitsemillaan perusteilla on lmt-
9561: ~onut pitä.vi\nsät ~delleenkin pys;vä noissa esityksissä, eeit-
9562: N:o 2 3
9563:
9564: tiilm.ällään, mutta Eduskunnan tähän asti ei omaksumalla
9565: kannalla. Nämä muutosehdotukset koskevat leimaveroa
9566: paloviinan ja muiden juovutusjuomain passituksesta sekä
9567: muusta ta:varapassista, eläkekirjoista, resolutsioneista, pää-
9568: töksi,stä ja pöytäkirjanotteista, joissa annetaan lupa annis-
9569: kella tahi vähittäinmyydä juovutusjuomia tai väkeviä
9570: mallasjuomia 'sekä lupa antaa sirkus-, varietee- ja muita
9571: näy~äntöjä ja pitää karusellia y. m., kauppakirjoista tai
9572: muista kiinteän omaisuuden luovutuskirjoista, kun sitä
9573: luovutetaan osakeyhtiölle, niin myös metsänhakkuukon-
9574: trahdeista.
9575: Leimasuostunnan kokonai:stuoton vuodelta 1913 on
9576: Eduskunta laskenut 4,000,000 markaksi. Tulo leimasuos-
9577: tunnasta käsillä olev,assa esityksessä vuodeksi 1914 ehdoi-
9578: tetun asetuksen mukaan on kat,sottu voitavan arvioida
9579: 6,400,000 markaksi. Tästä määrästä lukeutui1si 1 § :n koh-
9580: dalla mainittujen veroluokkrain osalle noin 1,200,000 mark-
9581: kaa, josta tulisi tullikamarinlaskujen osalle 275,000 mark-
9582: kaa, passien, notarintodistusten ja passitusten 25,000 mark-
9583: kaa kunkin sekä tullipassien osalle 20,000 markkaa. 2 § :n
9584: perusteella 1eimattujen yksityisten välikirjain jra asia-
9585: kirjain osalle taas on laskettu lukeutuvan 5,200,000 mark-
9586: kaa, josta vekselien osalle 2,100,000 markkaa, kauppakir-
9587: jain 1,350,000 markkaa, perunkirjoituskirjain ja testa-
9588: menttien osalle 1,100,000 markkaa, velkakirjain 375,000
9589: markkaa, osakekirjain 250,000 markkaa sekä metsänhak-
9590: kuukontrahtien ja siirtokirjain osalle yhteensä 25,000
9591: markkaa.
9592: Keirsarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
9593: kunnan hyväksyttäväksi jättää se11:raavan asetusE?hdo·
9594: · t11kSE?n;
9595: 4 N:o 2
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Ehdotus
9601:
9602: Armolliseksi Asetukseksi
9603: leimasuostunnasta.
9604:
9605:
9606: I LUKU.
9607: Lelmasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperustelsta.
9608:
9609: 1 §.
9610: Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
9611: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
9612:
9613: Arvokirja) valtakirja) pöytäkirjanote y. m.
9614: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
9615: annetaan:
9616: a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
9617: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valta-
9618: kirjan, kun arvonimi on
9619: 2 arvoluokassa, 600 markkaa
9620: 3 500
9621: 4
9622: " 400
9623: "
9624: " "
9625: 5 325
9626: 6
9627: " 250 ,."
9628: "
9629: 7 200
9630: 8
9631: " 175
9632: "
9633: "
9634: 9 100
9635: " "
9636: N:o 2 5'
9637:
9638: 10 arvol nokassa, 70 markkaa
9639: 11 60
9640: 12
9641: " 45
9642: "
9643: 13
9644: " 35
9645: "
9646: " "
9647: 14 25
9648: " "
9649: rovas,tin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
9650: nimirpastorin arvo . . . . . . . . . . ·30
9651: muu arvojärjestyksessä mai-
9652: "
9653: nitsematon arvonimi . . . . 15
9654: "
9655: b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
9656: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
9657: siinä kohdassa on sanottu;
9658: 2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
9659: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
9660: 3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
9661: ritarihuoneeseen:
9662:
9663: muukalaiselle aateliselle suvulle .. 1,000 markkaa,
9664: m~ukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 ,.
9665: muukalaiselle kreivin suvulle . . . . 3,000 ,
9666: ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
9667: taanotettuun sukuun ....... . 800
9668: "
9669: 4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos
9670: 150 markkaa.
9671:
9672: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
9673: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
9674: kaa, maaseudulla 50 markkaa.
9675: Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
9676: varustettava, säädetään 2 § :ssä.
9677: 6 N:o 2
9678:
9679: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
9680:
9681: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
9682: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
9683: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
9684: lahjan arvosta.
9685:
9686: Lepoajankirja 10 markkaa.
9687:
9688: M yyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
9689: vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
9690: tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
9691: mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
9692:
9693: Notarintodistus, erityisenä asiakirjana annettu tai viran-
9694: omaiselle tuotuun asiakirjaan kirjoitettu, 2 markkaa.
9695:
9696: Passi, poliisiviranomaisen antama, matkaa var.ten ulko-
9697: maille 3 markkaa, Keisarikuntaan 1 markka.
9698:
9699: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpäin tai mie-
9700: dompien väkijuomain 2 markkaa, muiden tavarain
9701: 50 penniä.
9702:
9703: Patenttikirja, 20 markkaa.
9704:
9705: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
9706: jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
9707: vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
9708: tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
9709: koko vuodelta tai vuoden osalta 50 markkaa;
9710: jolla määrätyksi til;aisuudeksi myönnetään oikeus
9711: anniskella sellaisia juomia, 10 markkaa;
9712: jolla myönnetään lupa määrät.tyä tai vapaaehtoista
9713: maksua vastaan jul'kisesti antaa sirkus-, varietee- tai
9714: N:o 2' 7
9715:
9716: aJkrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
9717: muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
9718: kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
9719: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
9720: delta tai kuukauden osalta:
9721: sirkusnäytännäistä 350 markkaa,
9722: varieteenäytännäistä 200 markkaa,
9723: mui•sta yllämainituista näytännäistä Ja karusellin
9724: pitämisestä 50 markkaa,
9725: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
9726: sesta 3 markkaa;
9727: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
9728: jokaisesta näytännöstä :
9729: sirkusnäytännäistä 20 markkaa,
9730: variet<eenäytännöistä 10 markkaa,
9731: muista yllämainituista näytännäistä 3 markkaa.
9732: Jos yhdi·stetään eri näytäntötilaisuuksia, joihin lupa
9733: on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsionilla,
9734: päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero las-
9735: kettava sen kyseessäolevan näytäutölajin mukaan, joka
9736: on kor k.eimman verotuksen alainen.
9737: Leimasta vapaa on resolutioni, päätös tai pöytä-
9738: ·kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
9739: koulunjohtokunnan puoltolauseen nojalla opetukselli-
9740: sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
9741: kinematokra:fikuvia, eläinkokoelmia y. m.
9742:
9743: Tullikamarinlasku, jos lasku on korkeintaan 10 markkaa,
9744: 50 penniä, jos se on yli 10 vaan ei yli 100 markan,
9745: 1 markka, jos lasku on 100 markkaa suurempi, 2
9746: markkaa.
9747: 8 N:o 2
9748:
9749: Tullipassi, laivan kantavuuden kultakin täydeltä 20 ton-
9750: nilta 10 penniä.
9751:
9752: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toimitus kirja, jolla
9753: asetetaan:
9754: A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
9755: johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
9756: seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista ja
9757: pöytärahoista,
9758: kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
9759: kaa, 2 prosenttia,
9760: kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
9761: Jos viransaajalla ennen on virka, vähennetään siitä
9762: leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava,
9763: se leimamaksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
9764: edellisestä virasta menevä.
9765: ,Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
9766: kemusta, ei leimawaksua suoriteta, eikä myöskään
9767: uudel1een määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
9768: tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
9769: Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
9770: seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
9771: ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
9772: tetaan leimamaksua niinJkuin muusta toimituskirjasta
9773: alempana tässä pykälässä säädetään.
9774: Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
9775: virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
9776: kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
9777: edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
9778: B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
9779: palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
9780: palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suurui,sik'Si
9781: N:o 2 9
9782:
9783: Ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä
9784: suuriksi kuin palkat rvastaavista viroista maalla.
9785:
9786: Valtauskirja 20 markkaa.
9787:
9788: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.
9789: Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain 5
9790: markkaa arkilta;
9791: hovioikeuksien 2 markkaa 50 penniä arkilta;
9792: lääninhallituksien 1 markka arkilta;
9793: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuk<sien
9794: sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 penniä
9795: arkilta.
9796: Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
9797: eläkekirja, jäljennös viranomaisen luona säilytetystä
9798: asiakirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhemmän
9799: aikaa hoitamaan virkaa tai tointa, rasitustodistus, vas-
9800: tuuvaadintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuk-
9801: setta annetaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kir-
9802: joitetaan viranomaiselle annettuun asiakirjaan.
9803:
9804: 2 §.
9805: Alempana mainitut ybityisten välikirjat ja asiakirjat
9806: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
9807:
9808: Kauppakirja, lahjahrja, vaihtokirja tat:kka muu luovutus-
9809: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
9810: taan,
9811: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
9812: 1
9813: / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
9814:
9815: den arvosta, ,ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
9816: määrään;
9817: 10 N:o 2
9818:
9819: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
9820: kaa, mutta ei yli 25,000 markan, lh prosenttia kultakin
9821: täydeltä 100 markalta;
9822: jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
9823: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
9824: arvosta.
9825: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
9826: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
9827: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
9828: kerran haetaan.
9829: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
9830: lai,sista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
9831: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
9832: vuokrrutonttia rakennuksinoon, kun siirto viranomai-
9833: selle ilmoitetaan, ta~kka apteekkia inventarioineen,
9834: kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
9835: Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, on luovutus-
9836: kirja leimaUa varustettava kaksinkertaiseen määrään.
9837: Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
9838: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
9839: leimalla varustettava viranomai,sen arvion mukaan.
9840: Jos omai,suus on useamman kerran luovutettu, en-
9841: nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
9842: sel1e ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
9843: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
9844: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
9845: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
9846: todistamisek,si, leimasta vapaa.
9847:
9848: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin-
9849: nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
9850: desta sovitun hinnan kolmnai,ssummasta llz prosenttia.
9851: N:o 2 11
9852:
9853: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
9854: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
9855: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
9856: myönnetty, 1 markan 50 pennin määrään.
9857:
9858: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1;2
9859: prosenttia osakkeen nimellisarvosta;
9860: kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 1 pro-
9861: ~sentti osakkeen nimellisarvosta.
9862:
9863:
9864: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:
9865: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
9866: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
9867: markan määräitä:
9868:
9869: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
9870: ,kaan;
9871: 2 :ksi 3 / 10 :Jo säästöstä, kun 'se on vähintään 10,000
9872: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markaan;
9873: 3 :ksi 4/10ro säästöstä, kun ~se on vähintään 20,000
9874: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
9875: 4 :ksi 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
9876: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
9877: 5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
9878: 1
9879:
9880:
9881:
9882: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
9883: 6 :ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
9884: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
9885: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
9886: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
9887: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
9888: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
9889: ro
9890: tl :ksi 1 2/lo säästöstä, kun ~se on vähintään 100,000
9891: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
9892: 12 N:o 2
9893:
9894: 10 :ksi 1 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
9895: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaa:n;
9896: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
9897: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markk,aan;
9898: 12 :~si 2 1 / 10 % sääJstöstä, kun se on vähintään 250,000
9899: mrurkkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
9900: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
9901: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
9902: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
9903: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
9904: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
9905: marikkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
9906: 16 :ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
9907: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
9908: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
9909: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk,aan;
9910: 18 :ksi 3 9 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
9911: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
9912: 19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
9913: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
9914: 20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
9915: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
9916: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
9917: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
9918: 22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
9919: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
9920: 23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
9921: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
9922: 24:ksi 5 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
9923: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
9924: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
9925: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
9926: N:o 2 13
9927:
9928: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
9929: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
9930: 27 :ksi 6 6 / 10 %säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
9931: kaan tai enempään.
9932:
9933:
9934: Mak1su on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
9935: säästöstä:
9936:
9937: 1 :ssä luokassa Smk. -:20
9938: 2 :ssa -:30
9939: 3 :ssa
9940: " " -:40
9941: 4:ssä
9942: " "
9943: -:50
9944: 5:ssä
9945: " " -:60
9946: 6 :ssa
9947: " " --: 70
9948: " "
9949: 7 :ssä -:80
9950: 8 :ssa
9951: " " 1:-
9952: 9 :ssä
9953: " " 1:20
9954: " "
9955: 10 :ssä 1: 50
9956: 11 :ssä
9957: " " 1: 80
9958: 12 :ssa
9959: " " 2: 10
9960: 13 :ssa
9961: " " 2:40
9962: 14:ssä
9963: " " 2: 70
9964: " " 3:--
9965: 15:ssä
9966: 16 :ssa
9967: " " 3: 30
9968: " " 3: 60
9969: 17 :ssä
9970: " " 3: 90
9971: 18 :ssa
9972: 19 :ssä
9973: " " 4:20
9974: " " 4: 50
9975: 20 :ssä
9976: 21 :ssä
9977: " " 4: 80
9978: 22 :ssa
9979: " " 5: 10
9980: 23 :ssa
9981: " " 5:40
9982: 24:ssä
9983: " " 5:70
9984: " "
9985: 14 N:o 2
9986:
9987: 25 :ssä luokassa Smk. 6:-
9988: 26 :ssa 6: 30
9989: "
9990: ))
9991:
9992:
9993: 27 :ssä 6: 60
9994: "
9995: ))
9996:
9997:
9998:
9999:
10000: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
10001: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
10002: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
10003: määrästä;
10004:
10005: c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
10006: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, veli!puoli,
10007: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
10008: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä lisät-
10009: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
10010: tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
10011: sentilla.
10012:
10013: Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
10014: määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
10015: joka on asianomaiseen oiroeuteen annettava, ja pitää toi-
10016: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
10017: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
10018: omaisesti leimattu kappale on oike]lteen annettu.
10019:
10020: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetukse;:-t
10021: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
10022: annetaan oikeuteen.
10023:
10024: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
10025: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
10026: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
10027: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
10028: den per]lnkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu~
10029: N:o 2 15
10030:
10031: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
10032: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
10033: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
10034: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
10035: on rperunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
10036:
10037:
10038: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
10039: kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
10040: kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
10041: siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
10042: kirja.
10043:
10044:
10045: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
10046: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
10047: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
10048: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
10049: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
10050: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
10051: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
10052: tuulliseksi näkee;
10053: b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
10054: keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
10055: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
10056: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
10057: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
10058: kaan.
10059:
10060: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
10061: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
10062: sisarpuolen jälkeläisel1e leimataan 50 pennillii, kultakin
10063: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa,
10064: 16 N:o 2
10065:
10066: Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
10067: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
10068: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
10069: sekä yleell'sä kaik~lle laitoksille, sääteille taikka yhdis-
10070: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
10071: kaikki muut testamenti,t, joilla annetaan omaisuutta,
10072: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
10073: paat.
10074:
10075:
10076: Vekseli, olkooll!pa vekselinantaj an itsensä taikka jonkun
10077: muun maksettavaksi asetettu,
10078: jos vekselisumma on pienempi kuin 200 markkaa,
10079: 15 penniä;
10080: jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suu-
10081: rempi, 15 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
10082: Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen, äl-
10083: köönkä sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväk-
10084: syttäväksi tahi maksettavaksi esitettäkö eikä toiselle
10085: annettako tahi siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuo-
10086: lella Suomea asetettu.
10087: Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaksi muussa ra-
10088: halajissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero
10089: vastaavasta summasta Suomen markoissa niiden pysy-
10090: väisten kurssien mukaan, jotka Keisarillisen Suomen
10091: Senaatin V altiovaraintoimituskunta, katsoen eri raha-
10092: lajien arvoon rahakauppaliikkeessä, siinä tarkoituk-
10093: sessa ~oka neljäs kuukausi virallisissa sanomalehdissä
10094: julkaisee noudatettaviksi seuraavina kolmena kuukau-
10095: tena.
10096: Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee
10097: kuitenkin, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi
10098: N:o 2 17
10099:
10100: oikeuteen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olla
10101: leimwttu niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste.
10102: Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat: posti-
10103: lähetysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli,
10104: joka on Suomen ulkopuolella maksettavakin, asianmu-
10105: kaisesti leimatun vekselin kaksoiskappaleet sekä vek-
10106: seli, joka on asetettu ennen tammikuun 1 päivää 1914.
10107:
10108: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
10109: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
10110: tuodaan, leima:taan sen pääomamäärän mukaan, josta
10111: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
10112: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
10113: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
10114: kuin saamistodiste.
10115: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
10116: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
10117: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
10118: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
10119: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
10120: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
10121: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
10122:
10123: 3 §.
10124: Le,imasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
10125:
10126: Kruunu.
10127:
10128: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
10129: Tämä vapaus ei kuitenkaan koske vekselistä suoritet-
10130: tavaa leimaveroa.
10131: 1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat va-
10132: paat:
10133: 2
10134: 18 N:o 2
10135:
10136: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
10137: nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
10138: teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
10139:
10140: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
10141: mukaisesti todistettu.
10142:
10143: V i.eraan valtion tuomioistuin ja viranomai1~en asiOissa,
10144: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
10145: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
10146:
10147: 4 §.
10148: Laimamaksusta ovat varpaat toimituskirjat:
10149: rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
10150: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
10151: edesvastausta vaadittu taikka ei;
10152: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
10153: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
10154: asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkolliskokouk-
10155: sen jäsenten vali-tsemista;
10156: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
10157: kokouksessa;
10158: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
10159: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
10160: tuilla yhdistyksille;
10161: asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uudistalojen
10162: ja kruununmetsätorrprpain perustamista sekä kaskimaiden
10163: hakattavaksi määräämistä; sekä
10164: posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
10165: Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
10166: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
10167: Suomen leimamaksusta vapautetaan niinikään ne kir-
10168: joitukset, välikirjat ja asiakirjat, jotka varustetaan Kei-
10169: sarikunnassa säädetyllä leimalla.
10170: N:o 19
10171:
10172: 5 §.
10173: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
10174: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
10175: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
10176:
10177:
10178: II LUKU.
10179: Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
10180: valvomisesta.
10181:
10182: 6 §.
10183: Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
10184: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
10185: koon leimamerkillä.
10186: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
10187: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
10188: käytettäköön lähintä pienempää leimaa.
10189:
10190: 7 §.
10191: Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
10192: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää sama~la
10193: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mi-
10194: hin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
10195: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
10196: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen
10197: nähden, varustettakoon jäljennös sillä ]eimamäärällä, joka
10198: pääkirjasta puuttuu.
10199: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
10200: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
10201: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
10202: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
10203: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am-
10204: mattinsa ja kotipaikkansa.
10205: 20 N:o 2
10206:
10207: 8 §.
10208: Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
10209: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir-
10210: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
10211: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
10212: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
10213: tuskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
10214: menneta, se joka sen on antanut.
10215:
10216: 9 §.
10217: Kun yksityinen asiakirja viranomaise1le esitettäessä on
10218: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
10219: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
10220: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
10221: Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osake-
10222: yhtiön hallitus.
10223: Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vek-
10224: selin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka
10225: hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin
10226: taikka joka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai mak-
10227: settavaksi esittää, siitä, että vekselin leimaaruisvelvollisuus
10228: asianmukaisesti täytetään.
10229:
10230:
10231: III LUKU.
10232: Erinäisiä säännöksiä.
10233: 10 §.
10234: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
10235: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
10236: selle, jonka alainen virkamies on.
10237: 11 §.
10238: Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjan leimalla
10239: varustamisen tai leiman mitättömäksi tekemisen, sakotet-
10240: N:o 2 21
10241:
10242: takoon syyllistä edellisessä tapauksessa puuttuvan leima-
10243: merkin kymmenkertainen määrä ja jälkimäisessä kym-
10244: menen markkaa, ja korvatkoon yhtiö valtiolle tapahtuneen
10245: vahingon.
10246: 12 §.
10247: Joka antaa vekselin, varustamatta sitä säädetyllä lei-
10248: malla, taikka siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksetta-
10249: vaksi esittää vekselin, joka ei ole määrätyllä leimalla va-
10250: rustettu, vetäköön sakkoa puuttuvan leimaveron kymmen-
10251: kertaisen määrän, ei kuitenkaan missään tapauksessa vä-
10252: hempää kuin kaksikymmentä markkaa.
10253: Jos vekseliä ei ole varustanut asianmukaisella 1eimalla
10254: se, jonka leimattava se olisi ollut, niin olkoon myös jokai-
10255: nen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaan-
10256: ottaa vekselin panematta siihen puuttuvata leimaa, sen
10257: edesvastauksen 'alainen, joka ·edellä on säädetty vekselin
10258: virheellisestä tai laimin1yödystä leimaamisesta.
10259: Jos se, joka on vastuunalainen vekselin leimaamisesta,
10260: on laiminlyönyt siihen pannun leiman mitättömäksi teke-
10261: misen, sakotettakoon kymmenen markkaa.
10262: Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa seuratkoon
10263: myös velvollisuus korvata valtiolle tapahtunut vahinko.
10264:
10265: 13 §.
10266: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
10267: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
10268: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
10269: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
10270: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
10271: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
10272:
10273: 14 §.
10274: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
10275: joittamisesta tai muuten pi1aantuu, tai jos hän erehdyk-
10276: 22 N:o 2
10277:
10278: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
10279: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
10280: haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka päät-
10281: tää, onko se takaisin suoritettava.
10282:
10283: 15 §.
10284: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
10285: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
10286: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
10287: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijalla
10288: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
10289: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
10290:
10291: 16 §.
10292: Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston as1a on
10293: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
10294: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
10295: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
10296:
10297: 17 §.
10298: Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
10299: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
10300: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
10301: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
10302:
10303: 18 §.
10304: Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1914
10305: o;aman vuoden loppuun.
10306:
10307: Armossa hyväksytty Tsarskoj·e Selossa 16/29
10308: p :nä tammikuuta 1913.
10309: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
10310:
10311: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
10312: 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
10313:
10314:
10315:
10316:
10317: Valtiovara i n valiokunnan
10318: mietintö N:o 8 armollisen esityksen joh-
10319: dosta, joka koskee leimasuostuntaa.
10320:
10321: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
10322: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 2, joka
10323: koskee vuonna 1914 suoritettavaa leimasuostuntaa. Valio-
10324: kunta on myös saanut käytettäväkseen asian käsittelyssä
10325: Keisarillisessa Senaatissa syntyneet asiakirjat.
10326:
10327:
10328:
10329: Käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä ehdote-
10330: taan, yhtäpitävästi vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville
10331: .ia vuosien 1911 ja 1912 valtiopäiville annettujen, leimasuos-
10332: tuntaa koskevien armollisten esitysten kanssa, että kasva-
10333: neen verotarpeen tyydyttämiseksi määrättäisiin leimaveroa
10334: suoritettavaksi myöskin notarintodistuksista, passeista, tulli-
10335: kamarinlaskuista, tullipasseista, osakekirjoista ja vekse-
10336: leistä, jotka nykyään ovat leimaverosta vapaat. Yksistään
10337: näihin verotusesineisiin kohdistuvain säännösten perusteella
10338: kertyisi Hallituksen tekemäin laskelmain mukaan vuonna
10339: 1914 leimaveroa noin 2,700,000 markkaa.
10340: Vaikkakin, niinkuin käy ilmi V aHokunnan mietinnöstä
10341: N :o 3 armollisen esityksen johdosta varojen hankkimisesta
10342: niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä,
10343: valtion vakinaiset tulot Valiokunnan laskelmain mukaan
10344: täysin riittävät valtion yleiseen budjettiin otettavien sekä
10345: vakinaisten että ylimääräisten menojen suorittamiseen
10346: vuonna 1914, ei Valiokunta kuitenkaan ole pitänyt oikein
10347: 2 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
10348:
10349: harkittuna, että maan verojärjestelmään kauvan kuuluneita
10350: suostuotaveroja lakataan kantamasta. Kun tämän lisäksi
10351: kulkulaitosrahastoon kohdistuvain suurien tarpeitten tyy-
10352: dyttämiseksi vaaditaan huomattavia varoja, on Valiokunta
10353: yhtynyt siihen mielipiteeseen, että leimaveroakio olisi nykyi-
10354: sen asetuksen säätämässä laajuudessa kannettava myöskin
10355: vuonna 1914 sillä ehdolla, että kertyvät varat, sittenkun
10356: kannanto- ja tarkastusmaksut ovat siitä vähennetyt, siirty-
10357: vät kulkulaitosrahastoon. Valiokunta on ot.tanut tästä ai-
10358: heutuneen määräyksen asetusehdotukseen liittämällä sii-
10359: hen uuden pykälän (17 §).
10360: Niinkuin Valiokunnan mietinnössä N :o 7 armollisen esi-
10361: tyksen johdosta, joka koskee suostuotaveroa pelikorteista
10362: vuonna 1914, on esiintuotv, on Valiokunta katsonut käytän-
10363: nöllisistä syistä soveliaimmaksi yhdistää pelikorttisuos-
10364: tuntaa koskevat määräykset leimasuostunta-asetukseen. Tä-
10365: män johdosta on Valiokunta lisännyt asetusehdotukseen
10366: uuden pykälän (6 §) sekä erottanut sen eri luvuksi.
10367:
10368:
10369:
10370: Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on katso-
10371: nut tarpeellisiksi tehdä armolliseen esitykseen, saa Valio-
10372: kunta asetusehdotuksen erikoiskohtiin nähden lausua seu-
10373: raavaa.
10374: 1 §. Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va-
10375: roista annetaan, ehdotetaan armollisessa esityksessä annet-
10376: tavaksi ilman leimamaksua. Valiokunta pitää asianmukai-
10377: sena ehdottaa, että eläkekirja edelleen verotettaisiin sillä ta-
10378: valla, kuin nykyisessä asetuksessa on säädetty.
10379: N otarintodisttts ja passi matkaa varten ulkopuolelle Suo-
10380: mea on Valiokunnan mielestä edelleen pidettävä leimamak-
10381: susta vapaina.
10382: Passituksesta on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi mää-
10383: rätä leimamaksua suoritettavaksi yhdenmukaisesti sen
10384: kanssa, mitä nykyään voimassa olevassa asetuksessa sääde-
10385: tään.
10386: Leimasuostunta. 3
10387:
10388: Resolutsionin, päätöksen tai pöytäkirjanotteen, jolla
10389: määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai vähittäin
10390: myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia tai väkeviä
10391: mallasjuomia, ehdottaa Valiokunta varustettavaksi yhtä
10392: suurella leimalla, kuin nykyään voimassa oleva asetus
10393: niistä määrää suoritettavaksi. Valiokunta ei ole nytkään
10394: havainnut olevan aihetta niiden leimamaksujen alentami-
10395: seen, joita vuodesta 1910 alkaen on puheenalaisista toimitus-
10396: kirjoista kannettu ja joita Eduskunta vuoden 1911 valtio-
10397: päivillä katsoi tarpeen mukaisiksi eräissä tapauksissa
10398: entisestään korottaa.
10399: Tullikamarinlaskua ja tullipassia ei Valiokunta ole kat-
10400: sonut tarpeellisiksi asettaa leimaveron alaisiksi.
10401: Valtakirja, konstitutoriali tai rnu·u toimitus kirja. Valio-
10402: kunta on tarpeelliseksi havaitun selvyyden saavuttamiseksi
10403: tehnyt tässä kohdassa armolliseen esitykseen sen muodollisen
10404: muutoksen, että säännös siitä leimamaksusta, joka on suori-
10405: tettava valtakirjasta, jolla asetetaan kansakoulunopettajan
10406: toimeen, on siirretty heti sen kohdan jälkeen, mikä sisältää
10407: määräykset muihin virkoihin asettamista tarkoittavien sa-
10408: manlaatuisten toimituskirjain leimalla varustamisesta. Tästä
10409: on aiheutunut tarpeettomiksi käyneiden A ja B kirjainten
10410: poistaminen.
10411: Kauppakir.iasta, joka koskee kiinteätä omaisuutta, lah- 2 §.
10412: jakirjasta, vaihtokirjasta taikka mt~usta luovutuskirjasta,
10413: kun lainhuudatusta haetaan, ehdotitaan armollisessa esityk-
10414: sessä kaksinkertainen leimamaksu, jos omaisuus luovute-
10415: taan osakeyhtiölle. Tätä ehdotusta ei Valiokunta puoles-
10416: taan voi hyväksyä.
10417: M etsänhakhuukontmhdista maksettava leimamaksu on
10418: Valiokunnan mielestä pysytettävä entisellään.
10419: Osakekirjan asettamista leimaveron alaiseksi ei Valio-
10420: kunta katso tarpeen vaatimaksi.
10421: Vekseli on V aliakunnan mielestä niinikään pidettävä lei-
10422: maverosta vapaana.
10423: Vekseliveron hylkääminen on aiheuttanut 3 ja 9 § :n 3 ja 9 §§.
10424: osittaisen muuttamisen sekä 12 § :n poistamisen. Toinen 11 ja 12 §§.
10425: 4 1913. - V. M. - Esitys N :o 2.
10426:
10427: 9 § :n muutos sekä 11 § :n poistaminen on johtunut siitä, että
10428: Valiokunta ei ole 11itänyt tarpeellisena määrätä osakekir-
10429: joista leimaveroa kannettavaksi.
10430: Erinäisten pykäläin järjestysnumerot on muutettu 6 ja
10431: 17 § :n lisäämisen ja 11 ja 12 § :n poiston takia.
10432:
10433:
10434:
10435: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
10436: nioittaen ehdottaa,
10437:
10438: että Eduskttnta, edellyttäen leirnasuostunnan
10439: vuonna 1914 tarpeelliseksi, päättäisi hyväksyä
10440: armollisessa esityksessä olevan ehdotuksen lei-
10441: masuostunnasta näin ku1duvana:
10442:
10443:
10444:
10445:
10446: •
10447: Leimasuostunta.
10448:
10449:
10450:
10451:
10452: Asetus leimasuostunnasta.
10453: I LUKU.
10454: Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
10455:
10456: 1 §.
10457: Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
10458: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
10459:
10460: Arvokirja> valtakirja> pöytäkirjanote y. m.
10461: 1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
10462: annetaan:
10463: a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
10464: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valta-
10465: kirjan, kun arvomm1 on
10466:
10467: 2 arvoluokassa, 600 markkaa
10468: 3 500
10469: 4 " 400 "
10470: 5 " 325 "
10471: 6 " 250 "
10472: 7 " 200 "
10473: "
10474: 8
10475: "
10476: 175 .."
10477: 9 100
10478: 10 " 70 "
10479: 11 " 60 "
10480: 12 " 45 "
10481: 13 " 35 "
10482: 14 " 25 "
10483: " "
10484: 6 1913. - V. M. - Esitys N :o 2.
10485:
10486: rovMtin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
10487: nimirpastorin arvo . . . . . . . . . . 30 ,
10488: muu arvojärjestyksessä mai-
10489: nitsematon arvonimi . . . . 15
10490: "
10491: b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut ' edellisessä kohdassa
10492: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
10493: siinä kohdassa on sanottu;
10494: 2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
10495: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
10496: 3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
10497: ritarihuoneeseen:
10498:
10499: muukalaiselle aateliselle suvulle . . 1,000 markkaa
10500: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 ,
10501: muukalaiselle kreivin suvulle . . . . 3,000 ,
10502: ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
10503: taanotettuun sukuun . . . . . . . . 800
10504: "
10505: 4) jolla v,ahvi's,tetaan v~aakuna tai vawkunan muutos,
10506: 150 markkaa.
10507:
10508: E l ä k e k i r j a, j o ll a e l ä k e e l i v u o t u i n e n
10509: apuraha valtion varoista annetaan:
10510: 1) v a k i naisena eläkkeen ä, 1 p r o sen t-
10511: t i sen v u o t ui se s ta määrästä,·
10512: 2) ylimääräisenä eläkkeenä:
10513: kun eläke on korkeintaan 2,000 m a r J.c-
10514: J.c a a, 5 p r o s e n t t i a s e n m ä ä r ä s t ä;
10515: J.c u n e l ä k e o n s u u r e m p i, 5 p r o s e n t t i a
10516: 2,000 markasta ja 10 p r o sen t t i a elä k-
10517: k e e n m u u s t a o s a s t a.
10518: J o s e l ä k e e i o l e 500 m a r k k a a s u u r e m-
10519: p i, o n e l ä k e k i r j a l e i m a v e r o s t a v a p a a.
10520:
10521: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
10522: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
10523: kaa, maaseudulla 50 markkaa.
10524: Leimasuostunta. 7
10525:
10526: Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
10527: varustettava, säädetään 2 § :ssä.
10528:
10529: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
10530:
10531: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
10532: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
10533: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
10534: lahjan arvosta.
10535:
10536: Lepoajankirja 10 markkaa.
10537:
10538: M yyntilcirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
10539: vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
10540: tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
10541: mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
10542: (Poist.)
10543:
10544: Passitus, paloviinan sekä muiden väkeväiinpien tai mle-
10545: dompien vä1kijuomain, 5 mark'kwa (poislt.).
10546:
10547: Patenttikirja 20 mark!kaa.
10548:
10549: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
10550: jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
10551: vähittäin myydä väkevämpiä tai miedo:inpia väkijuomia
10552: tai väkeviä mallasjuormia, jokaiselta myyntipaikalta,
10553: koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
10554: jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
10555: anni,skella sellaisia j womia, 100 markkaa;
10556: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
10557: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
10558: llikrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
10559: muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
10560: kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
10561: a) jos lupa annetaan määräajaksi, kult,akin kuukau-
10562: delta tai kuukauden osalta:
10563: 8 1913. - V. M. - Esitys N :o 2.
10564:
10565: s i r k u s- j a v a r i e t e e n ä y t ä n n ö i s t ä 500
10566: markkaa,
10567: mui'Sta yllämainituista näytännäistä ja karusellin
10568: pi•täanisestä 100 markkaa,
10569: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
10570: sesta 3 markkaa;
10571: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
10572: jokaisesta näytännöstä :
10573: s i r k u s- j a v a r i e t e e n ä y t ä n n ö i s t ä 50
10574: markkaa,
10575: muista yllämainituista näytännäistä 10 markkaa.
10576: Jos yhdistetään eri näytäntötilai-
10577: s u u k s i a, j o i h i n l u p a o n m y ö n n e t t ä v ä
10578: l e i m a m a k s u n a l a i s e ll a r e s o l u t s i o n i l-
10579: l a, p ä ä t ö k s e l l ä t a i p ö y t ä k i r j a n o t t e e l-
10580: l a, o n l e i m a v e r o l a s k e t t a v a n i i n k u i n
10581: o l i s i k y s y m y s o i k e u d e s t a k u t a k i n n ä y-
10582: t ä n t ö l a j i a v a r t e n e r i k s e e n.
10583:
10584: J o s s i r k u s-, v a r i e t e e-, a k r o b a a t t i- t a-
10585: hi kinematografinäytäntöjä annetaan
10586: h u o n ei s t o s s a, j o s s a t a h i j o n k a väli t t ö-
10587: m ä s s ä y h t e y d e s s ä a n n i s k e l l a a n v ä k e-
10588: vämpiä tai miedompia väkijuomia tai
10589: v ä k e v i ä m a ll a s j u o m i a, o n s e k ä m a i n i t-
10590: t u j a n ä y t ä n t ö j ä e t t ä a n n i s k e l u n h a r-
10591: j o i t t a m i s t a k o s k e v a r e s o l u t s i o n i, p ä ä-
10592: tös tai pöytäkirjanote kumpikin va-
10593: rustettava leimalla kaksinkertaiseen
10594: määrään.
10595: Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
10596: kirj anote, jolla paikkakunnan kouluneuv0i8ton tahi
10597: koulunjohtokunnan puoltolauseen nojalla opetukselli-
10598: sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
10599: kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
10600: (Poi·st.)
10601: Leimasuostunta. 9
10602:
10603: Valtakirja, konstitutoriali tai muu to·imituskirja, jolla
10604: asetetaan:
10605: (PoisL) V'altJi•on, kirkon tai sellaiseen kulll:nam. vir-
10606: k·aan, johon valtion viranomainen antaa val.takirjan,
10607: virka;a •seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoiBta
10608: ja pöytärahoista:
10609: kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
10610: kaa, 2 prosenttia,
10611: kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia;
10612: (Poist.) kansalkoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
10613: palkkauksesta, jolloin maalaiskansa:koulunopettajan
10614: palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
10615: ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä
10616: suuriksi kuin palkat 'Vastaavista viroista maalla.
10617: Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään siitä
10618: leimamaksusta, joka uudesta vira:sta olisi suoritettava,
10619: se leimama:ksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
10620: edellisestä virasta menevä .
10621: .Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
10622: kemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
10623: uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
10624: tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
10625: Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
10626: seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
10627: ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
10628: tetaan leimamaksua niinJkuin muusta toimituskirjasta
10629: alempana tässä pykälässä säädetään.
10630: Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
10631: virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
10632: kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
10633: edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
10634: Valtauskirja 20 markkaa.
10635: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
10636: Kei1sarillisen Senaatin j.a ·sen .toimi•tuskuntain, 5
10637: markkaa arki! ta;
10638: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta ;
10639: 10 1913. - V. M. - Esitys N :o 2.
10640:
10641: lääminihallituksien, 1 markkaa arkilta;
10642: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
10643: ,sekä maistraattien ja järjestysoikieuksien, 50 penniä
10644: arkilta.
10645: Leimasta vapaa on kuitenkin diari todistus, haaste,
10646: (poist.) jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asia-
10647: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän
10648: ailma hoitamaan virkaa tai tointa, no ta r 'i a a t t i-
10649: t o d istu s, p a s s i m a t k a a v a r t en u l k o-
10650: p u o l e ll e Suomea, rasitu:stodistus, vastuuvaadi,n-
10651: tapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemu:ksetta anne-
10652: taan, sekä resolutsioni tai todistus, j'oka kirjoitetaan
10653: viranomaiseUe annettuun asiakirjaan.
10654:
10655: 2 §.
10656: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
10657: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
10658:
10659: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
10660: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
10661: taan:
10662: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
10663: 1
10664: / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
10665: den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
10666: määrään;
10667: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
10668: kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1/z prosenttia kultakin
10669: täydeltä 100 markalta;
10670: jos omaisuuden arvQ on 25,000 markkaa suurempi,
10671: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
10672: arvosta.
10673: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
10674: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
10675: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
10676: kerran haetaan.
10677: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
10678: lai,sista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
10679: Leimasuostunta. 11
10680:
10681: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
10682: vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomai-
10683: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
10684: kun siirto viran'Omaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
10685:
10686: (Poist.)
10687:
10688: Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
10689: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuekirja
10690: leimalla varustettava viranomai·sen arvion mukaan.
10691: Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
10692: nenkuin lainhuudatusta haetaa:n tai siirto viranomai-
10693: sel1e ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
10694: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
10695: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
10696: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
10697: todistamiseksi, leimasta vapaa.
10698:
10699: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin-
10700: nitettäväksi, hakkuuoik·eudesta ja metsännautintaoikeu-
10701: desta sovitun hinnan kokonai.ssummasta 1 prosentti.
10702: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
10703: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
10704: deltä. metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
10705: myönnetty, 2 markan määrään.
10706: (Poist.)
10707:
10708: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
10709: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
10710: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
10711: markan määräitä:
10712:
10713: 1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
10714: ,kaan;
10715: 2 :ksi 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000
10716: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
10717: 3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000
10718: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
10719: 12 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
10720:
10721: / 10 ~; säästöstä, kun se on vähintään 30,000
10722: 5
10723: 4 :ksi
10724: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
10725: 5 :ksi 6 / 10 % sää.stöstä, kun se on vähintäiLn 40,000
10726: markkaa, mutta ei nouse 50,000 ·markkaan;
10727: 6 :ksi 7 / 10 7o säästöstä, kun se on vähintään 50,000
10728: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
10729: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
10730: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
10731: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
10732: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
10733: 9 :ksi 1 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
10734: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
10735: 10 :ksi 1 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
10736: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
10737: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
10738: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
10739: 12 :<ksi 2 1 / 10 % sää1stöstä, kun se on vähintään 250,000
10740: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
10741: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
10742: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
10743: 14 :ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
10744: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
10745: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään· 400,000
10746: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
10747: 16 :ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun S<e on vähintään 450,000
10748: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
10749: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
10750: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk·aan;
10751: 18 :ksi 3 9 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
10752: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
10753: 19 :ksi 4 2/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
10754: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
10755: 20 :ksi 4 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
10756: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
10757: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
10758: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
10759: 22 :·ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
10760: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
10761: Leimasuostunta. 18
10762:
10763: 23 :ksi 5 4 / 10 ~~ särustöstä, kun se on vähintään 800,000
10764: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
10765: 24 :ksi 5 7 / 10 jlo säästöstä, kun se on vähintään 850,000
10766: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
10767: 25 :ksi 6 'jo säästöstä, kun se on vähintään 900,000
10768: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
10769: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
10770: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
10771: 27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
10772: kaan tai enempään.
10773:
10774: ~l[ak,su on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
10775: säästöstä:
10776:
10777: 1:ssä luokassa Smk. -:20
10778: 2 :ssa -:30
10779: 3:ssa " " -:40
10780: 4:ssä " ",, -:50
10781: 5:ssä " -:60
10782: 6:ssa " " --: 70
10783: 7 :ssä "~)
10784: " -:80
10785: 8:ssa
10786: " 1:-
10787: 9 :ssä " " 1: 20
10788: ~'
10789: 10 :ssä " 1: 50
10790: 11 :ssä " " 1: 80
10791: 12 :ssa
10792: " " 2: 10
10793: 13 :ssa " " 2:40
10794: 14:ssä " " 2: 70
10795: 15:ssä " " 3:-
10796: 16 :ssa " " 3: 30
10797: 17 :ssä " " 3: 60
10798: 18 :ssa " " 3: 90
10799: 19 :ssä " " 4: 20
10800: 20:ssä
10801: "
10802: ,, ,," 4: 50
10803: 21 :ssä 4: 80
10804: 22:ssa
10805: " " 5: 10
10806: 23 :ssa " " 5:40
10807: " "
10808: 14 1913. - V. M. - Esitys N :o .2.
10809:
10810: 24:ssä luokas·sa Smk. 5: 70
10811: 25 :ssä 6:-
10812: 26 :ssa " " 6: 30
10813: 27 :ssä " ", 6:.60
10814: "
10815: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
10816: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
10817: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
10818: määrästä;
10819: c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
10820: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
10821: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
10822: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä lisät-
10823: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
10824: tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
10825: sentilla.
10826: Velvollisuus leimata perunkirjoituskirj~ säädettyyn
10827: määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
10828: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
10829: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
10830: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
10831: omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
10832: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
10833: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
10834: annetaan oikeuteen.
10835: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl-
10836: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
10837: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
10838: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
10839: den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
10840: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
10841: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
10842: · Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
10843: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
10844: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
10845: Leimasuostunta. 15
10846:
10847: Siirtokirja> kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
10848: kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
10849: kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
10850: siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
10851: kirja.
10852: Testamentti> joka tuodaan valvottavakai:
10853: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
10854: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
10855: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
10856: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
10857: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
10858: mari, teS'tamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
10859: tuulliseksi näkee;
10860: b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
10861: keus, varustetaan samoin. tuomarin tutkinnon mukaan,
10862: leimalla 2 markasta 200 hlarkkaan, siihen katsomatta,
10863: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
10864: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
10865: kaan.
10866: Testamentti isälle, äidille, veljel1e, velipuolelle, sisa-
10867: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
10868: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
10869: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
10870: Testamentti puolisol1e tahi rintaperilliselle, opetus-
10871: laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
10872: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisu uslai tokselle
10873: sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
10874: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
10875: a kaikki muut testamenti,t, joilla annetaan omaisuutta,
10876: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
10877: paat.
10878: (Poist.)
10879: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
10880: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
10881: tuodaan, leimataan sen 'pääomamäärän mukaan, josta
10882: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
10883: 16 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
10884:
10885: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
10886: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
10887: kuin saamistodiste.
10888: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamiato-
10889: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
10890: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
10891: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
10892: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
10893: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
10894: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
10895:
10896: 3 §.
10897: Ensimäisessä ja toisessa pykälässä sää-
10898: d e t y n leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
10899:
10900: Kruunu.
10901:
10902: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
10903: (Poi.st.)
10904: 1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat va-
10905: paat:
10906: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
10907: nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
10908: teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
10909: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
10910: mukaisesti todistettu.
10911: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asioissa,
10912: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai- t
10913: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
10914:
10915: 4 §.
10916: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
10917: rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
10918: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
10919: edesvastausta vaadittu taikka ei;
10920: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
10921: Leimasuostunta. 17
10922:
10923: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
10924: 'asioissa, jot:IDa kdsikev;a:t Eduskunnan ja kirkolhskokouk-
10925: sen jäsenten vahtsemista; ·
10926: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
10927: kokouksessa;
10928: asioissa, jotka koskevat &,ääntöjen vahvistamista osuus-
10929: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
10930: tuille y hdisty ksille;
10931: asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uudistalojen
10932: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
10933: hakattavaksi määräämistä; sekä
10934: . posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asi.oissa.
10935: Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
10936: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
10937: 5 §.
10938: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
10939: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
10940: on ollut säädetyllä 1eimalla varustettu.
10941:
10942:
10943: I I LUKU.
10944: Leimarahasta, joka suostuntaverona on peli-
10945: ko'l'teista suO'I'itettava.
10946: 6 §.
10947: P a i t s i a r m o l l i s e l l a j u l i s t u k s e l l a k e s ä-
10948: k u u n 2 2 p ä i v ä l t ä 1 8 5 9 s ä ä d e t t y ä l e i m a-
10949: r a h a a p e l i k o r t e i s t a, m a k s e t a a n j o k a i s e l t a
10950: k o r t t i l e i k i l t ä s u o s t u n t a v e r o a y k s i m a 1· h-
10951: ka.
10952: I I I I~UKU.
10953: Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
10954: valvomisesta.
10955: 7 (6) §.
10956: Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
10957: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
10958: koon leimamerkillä.
10959: 2
10960: 18 1913. - V. M. - Esitys N :o 2.
10961:
10962: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
10963: eikä määrää voida ,pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
10964: käytettäköön lähintä pienempää leimaa.
10965:
10966: 8 (7) §.
10967: Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
10968: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
10969: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mi-
10970: hin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
10971: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
10972: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseel!
10973: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
10974: pääkirjasta puuttuu.
10975: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
10976: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
10977: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
10978: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
10979: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myö~ virkansa tahi am-
10980: mattinsa ja kotipaikkansa.
10981:
10982: 9 (8) §.
10983: Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami·
10984: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir·
10985: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
10986: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
10987: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
10988: tuskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
10989: menneta, se, j'oka sen on antanut.
10990:
10991: 10 (9) §.
10992: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
10993: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
10994: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
10995: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
10996: (Poi,st.)
10997: Leimasuostunta. 19
10998:
10999:
11000: IV LUKU.
11001: Erinäisiä säännöksiä.
11002:
11003: 11 (10) §.
11004: Virkamiehen päätöksestä, joka .Koskee asiakirjan lei-
11005: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
11006: selle, jonka alainen virkamies on.
11007: (11 § poi,st.)
11008: (12 § poist.)
11009: 12 (13) §.
11010: Leiniapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
11011: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
11012: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
11013: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
11014: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
11015: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
11016:
11017: 13 (14) §.
11018: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
11019: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
11020: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
11021: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
11022: haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka päät-
11023: tää, onko se takaisin suoritettava.
11024:
11025: 14 (15) §.
11026: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
11027: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
11028: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
11029: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
11030: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
11031: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
11032:
11033: 15 (16) §.
11034: Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
11035: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
11036: 20 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
11037:
11038: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
11039: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
11040:
11041: 16 (17) §.
11042: Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
11043: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
11044: leimavaraston. arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
11045: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
11046:
11047: 17 §.
11048: 1.li i t ä t ä m ä n a s e t u k s e n rn u k a a n s u o r i t e t-
11049: t a v a s t a 8 u o 8 t u n t a v e r o s t a k e r t y y, o n 8 i i r-
11050: r e t t ä v ä, 8 i t t e n k u n k a n n a n t o- j a t a r k a 8-
11051: tu8ku8tannulc8et on siitä vähennetty,
11052: lc u l lc u l a i t o s r a h a 8 l o o n.
11053:
11054: 18 (18) §.
11055: Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1914
11056: saman vuoden loppuun.
11057:
11058:
11059:
11060: Vuodeksi 1912 laski Eduskunta tulon leimasuostunnas-
11061: ta tasaluvuin 3,800,000 markaksi. Valiokunnan saamien
11062: tietojen mukaan tuotti leimavero mainittuna vuonna
11063: 4,169,414 markkaa 10 penniä. - Armollisessa· esityksessä
11064: on leimasuostunnan kokonaistulo vuodelta 1914 laskettu ta-
11065: saluvuin 6,400,000 markaksi. Tästä määrästä on Hallitus
11066: laskenut 1 § :n mukaan kartoitettavien toimituskirjain
11067: osalle noin 1,200,000 markkaa, josta tullikamarinlaskuista
11068: kertyisi 2 75,000 markkaa; 2 § :n perusteella leimattavista
11069: yksityisten väli- ja asiakirjoista taas on laskettu kertyvän
11070: 5,200,000 markkaa, nimittäin vekseleistä 2,100,000 mark-
11071: kaa, kauppakirjoista 1,350,000 markkaa, perunkirjoituskir-
11072: joista .ia testamenteista 1,100,000 markkaa, velkakirjoista
11073: 375,000 markkaa, osakekirjoista 250,000 markkaa sekä met-
11074: sänhakkuukontrahdeista .ia siirtokirjoista yhteensä 25,000
11075: Leimasuostun ta. 21
11076:
11077: markkaa. Valiokunnan ehdottamain muutosten johdosta on
11078: tehdystä arviolaskusta vähennettävä: vekseleistä laskettu
11079: tulo 2,100,000 markkaa, tullikamarinlaskuista 275,000
11080: markkaa, osakekirjoista 250,000 markkaa sekä passeista, no-
11081: tarintofiistuksista .ia tullipasseista yhteensä 70,000 markkaa
11082: sekä armollisesta esityksestä poikkeavan kauppakirjan lei-
11083: maamista koskevan säädöksen, kun omaisuus luovutetaan
11084: osakeyhtiölle, takia johtuva erä, eli kaikkiaan noin 2,73o,poo
11085: markkaa. Toisaalta on sen sijaan otettava huomioon eläke-
11086: kirjoista, eräistä resolutsioneista, päätöksistä ja pöytäkir-
11087: janotteista sekä metsänhakkuukontrahdeista kertyvä suu-
11088: rempi tulo. Valiokunnan toimittamain arviolaskujen mu-
11089: kaan ja siihen katsoen, että leimasuostunta jo vuonna 1912
11090: tuotti lähes 4,170,000 markkaa, voitanee leimasuostunnan
11091: kokonaistulo vuonna 1914 arvioida tasaluvuin tekevän
11092: 4,600,000 markkaa, siihen luettuna myöskin pelikorttisuos-
11093: tunnasta laskettu 60,000 markkaa.
11094: Asian näin ollen, saa Valiokunta sen tapauksen varalta,
11095: että V aliakunnan edellä tekemä ehdotus asetukseksi leima-
11096: suostunnasta vuonna 1914 saavuttaa Eduskunnan hyväksy-
11097: misen kunnioittaen ehdottaa,
11098:
11099: että Eduskunta arvioisi leimasuostunnasta
11100: Vl~onna 1914 saatavan tu,lon 4,600,000 markaksi.
11101:
11102:
11103: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
11104:
11105:
11106: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
11107: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, Hallsten, Hele-
11108: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves,
11109: Komu, Kronqvist, N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo,
11110: 'l'urunen ja Wuolijoki sekä osittain varajäsenet af Forselles,
11111: Kärnä, Lahdensuo, Leivo, Paasonen, Snellman ja Törmä.
11112: 22 1913. - V. M. - Esitys N:o 2.
11113:
11114:
11115:
11116:
11117: Vastalauseita.
11118: I.
11119:
11120: Valiokunta ei ole hyväksynyt sitä armollisessa esityk-
11121: sessä tehtyä ehdotusta, että notarintodistukset, passit, tulli-
11122: kamarinlaskut, tullipassit, osakekirjat ja vekselit asetettai-
11123: siin leimaveron alaisiksi. Koska mainittujen asiakirjain so-
11124: pivaisuus verotusesineiksi ei ole epäilyksen alainen ja kun
11125: raha-asialliset syyt, niinkuin allekirjoittaneet ovat Valiokun-
11126: nan mietintöön N :o 3 liittämässään vastalauseessa osottaneet,
11127: vaativat Eduskuntaa myöntämään enemmän suostuntaa, kuin
11128: Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi, niin olemme sitä
11129: mieltä, että Eduskunnan tulisi asettaa edellämainitut asia-
11130: kirjat leimaveron alaisiksi armollisessa esityksessä ehdo-
11131: tettuihin määriin. Näin menettelemällä tuottaisi leimasuos-
11132: tunta 2,695,000 markkaa enemmän kuin Valiokunnan ehdo-
11133: tuksen mukainen suostunta.
11134: Valiokunnan mietintöön N :o 3 liittämässämme vastalau-
11135: seessa olemme niinikään osottaneet, ettei sellainen budjetin
11136: järjestely, joka on aiheuttanut Valiokunnan nyt tarpeelli-
11137: seksi havaitseman, suostunta-asetuksen yleiseen luonteeseen
11138: heikosti soveltuvan 17 § :n, ole hyvin harkittu.
11139: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioittaen
11140: ehdottaa, että Eduskunta päättäisi,
11141:
11142: että notarintodistuksista, passeista, tullika-
11143: marinlaskuista, tullipasseista, osakekirjoista ja
11144: vekseleistä on suoritettava leimasuostuntaa ar-
11145: mollisen esityksen mukaisesti; sekä
11146: että V aliakunnan leimas,uostuntaa koskevan
11147: asetusehdotuksen 17 § on poistettava.
11148: Vastalause 1. 23
11149:
11150: Jos Eduskunta hyväksyy ehdotuksemme, olisi mietintö
11151: palautettava Valtiovaraivaliokuntaan tästä aiheutuvien
11152: muutosten tekemistä varten.
11153:
11154: Helsingissä 12 p:nä huhtikuuta 1913.
11155:
11156: Juhani Arajärvi. Onni Hallsten.
11157: Mauri Honkajuuri. A. Osw. Kairamo.
11158: P. Kärnä.
11159: 24 1913. - V. :&1. - Esitys N :o 2.
11160:
11161:
11162:
11163:
11164: II.
11165:
11166: 'rarkoituksella saada aikaan asiallista yhdenmukaisuutta
11167: sopivien eri esineiden verottamisessa, eikä suinkaan silmällä
11168: pitäen tulojen lisäämistä leimaverotuksen välityksellä, eh-
11169: dotan:
11170: että katsoen p a s s i -i n matkaa varten ulko-
11171: pttolelle Suomen, o s a k e k i r j o i h i n ja k i i n-
11172: teän omaisuuden luovuttamiseen
11173: o s a k e y h t i ö n h a l t u u n armolUsen esi-
11174: tyksen leimasäännökset olisivat hyväksyttävät
11175: samoin kuin e l ä k e k i 1· j a n vapanttaminen
11176: leimamaksusta;
11177: että k a u p p a k i r j a s t a j a k i i n t e ä n
11178: o m a i s u u d e n m u u s t a l u o v u t t a m i-
11179: s e s t a säädettäisiin leimamaksua kannetta-
11180: vaksi: kun omaisunden arvo on korkeintaan
11181: 10,000 markkaa 1 / 2 %, siitä 50,000 markkaan
11182: 3
11183: / 4 % sekä sitä suuremmasta summasta 1 %
11184:
11185: omaisuuden arvosta; sekä
11186: että jos nämä ehdotukset hyväksytään, mie-
11187: tintö palautettaisiin V altiovarainvaliokuntaan
11188: uttdestaan. muodosteltavaksi.
11189:
11190: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
11191:
11192: V. M. von Born.
11193: Vastalause III. 25
11194:
11195:
11196:
11197:
11198: III.
11199:
11200: Viitaten siihen vastalauseeseen, jonka olen liittänyt Val-
11201: tiovarainvaliokunnan mietintöön N :o 3 armollisen esityksen
11202: johdosta varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin va-
11203: kinaiset valtion tulot eivät riitä, saan kunnioittaen ehdottaa
11204: Eduskunnan päätettäväksi,
11205:
11206: että leimasuostuntaa ei määrättäisi suoritet-
11207: tavaksi v~wnna 1914; sekä
11208: että rnietintö palautettaisiin V altiovamin-
11209: valiokuntaan uudestaan muodosteltavaksi edellä
11210: olevassa pmmessa tehdyn ehdotuksen rnukaiseksi.
11211:
11212: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
11213:
11214: A. J. Bäck.
11215: 26 1913.- V. M.- Esitys N:o 2.
11216:
11217:
11218:
11219:
11220: IV.
11221:
11222: Kun emme voi yhtyä Valiokunnan päätökseen leimaveron
11223: kantamisesta vuonna 1914, saamme kunnioittaen esittää
11224: seuraavaa.
11225: Suostuntavaroja on V. J :n mukaan osotettava ainoastaan
11226: sen verran, kuin laskiessa valtion menoja ja tuloja havaitaan
11227: tarpeelliseksi. Suostuntoja ei siis ole .myönnettävä silloin,
11228: kun ne eivät ole todellisen tarpeen vaatimat. V aliakunnan
11229: laskelmat osoittavat, että valtion vakinaiset tulot v. 1914
11230: hyvin riittävät valtiomenojen suorittamiseen, vieläpä jää
11231: sangen huomattava ylijäämäkin, vaikka kaikkiin, lakeihin
11232: perustuviin valtiotarpeisiin on osotettu riittävästi varoja.
11233: Tämän vuoksi ja viitaten siihen vastalauseeseen, jonka olem-
11234: me liittäneet Valtiovarainvaliokunnan mietintöön N :o 3,
11235: ehdotamme,
11236:
11237: että Eduskunta päättäisi hyljätä leima- ja
11238: siihen yhdistetyn pelikorttisuostunnan.
11239:
11240: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
11241:
11242: Juho Kirves. Armas Paasonen.
11243: 0. W. Turunen. J. 0. Leivo.
11244: J. A. Komu. H. Törmä.
11245: S. Tervo. Edv. Gylling.
11246: J. W. Sainio. Sulo W uolijoki.
11247: Efr. Kronqvist.
11248:
11249:
11250:
11251: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
11252: 1913.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: Suuren valiokunnan mietintö
11258: N:o 15 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
11259: kee leimasuostuntaa.
11260:
11261: Armollisessa esityksessä N :o 2 olevan ehdotuksen ase-
11262: tukseksi leimasuostunnasta ;ynnä Valtiovarainvaliokunnan
11263: asiasta antaman mietinnön N :o 8 on Eduskunta, ensimäisen
11264: käsittelyn toimitettuaan, V. J :n 57 § :n mukaisesti lähettänyt
11265: Suureen valiokuntaan.
11266: Asiasta käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt
11267: puoltaa asetusehdotusta hyväksyttäväksi sellaisena kuin se
11268: on Valtiovarainvaljolmnnan mietinnössä. Kuitenkin on
11269: Suuri valiokunta mietinnössään N :o 14 esitetystä syystä
11270: ehdottanut asetuksesta poistettavaksi 17 § :n, minkä johdosta
11271: seuraava pykälä tulisi saamaan toisen .iärjestysnumeron, Ja
11272: saa Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
11273:
11274: että Eduskunta, edellyttäen leimasuostunnan
11275: vuonna 1914 tarpeelliseksi, hyväksyisi Asetuk-
11276: sen leimasuostunnasta Valtiovarainvaliokunnan
11277: mietinnössä N:o 8 olevan ehdotttksen mukaan,
11278: poistaen kuitenkin siitä 17 § :n.
11279:
11280: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
11281: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
11282: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11283:
11284:
11285:
11286:
11287: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
11288: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
11289: molliseen esitykseen leimasuostunnasta.
11290:
11291:
11292:
11293:
11294: Snnrlvaltaisin, Armollisin Keisari
11295: ja Suuriruhti.nas I
11296:
11297:
11298:
11299:
11300: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
11301: esityksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuk-
11302: sen asetukseksi 1-eimasuostunnas·ta vuonna 1914.
11303: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
11304:
11305: Armollisessa esityksessä on ehdotettu, yhtäpitävästi
11306: vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville sekä vuosien 1911
11307: ja 1912 valtiopäiville annettujen leimasuostuntaa koske-
11308: vien esitysten kanssa, että kasvaneen verotarpeen tyydyttä-
11309: miseksi määrättäisiin leimaveroa suoritettavaksi myöskin
11310: notarintodistuksista, osakekirjoista, passeista, tullikamarin-
11311: laskuista, tullipasseista ja vekseleistä, jotka nykyään ovat
11312: leimaverosta vapaat, ja on näihin verotusesineisiin kohdis-
11313: tuvain säännösten perusteella armollisessa esityksessä las-
11314: kettu kertyvän leimaveroa vuonna 1914 noin 2,700,000
11315: markkaa.
11316: Vaikkakin vakinaiset valtion tulot, niinkuin käy ilmi
11317: Eduskunnan tänä päivänä antamasta alamaisesta vastauk-
11318: seS'ta armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin
11319: tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä, toi-
11320: mitettujen laskelmain muka·an täysin riittävät yleiseen bud-
11321: jettiin otettavien sekä vakiuaist.en että ylimääräisten me-
11322: nojen suorittamiseen vuonna 1914, ei Eduskunta kuiten-
11323: kaan ole pitänyt hyvin harkittuna, että maan verojärjestel-
11324: mään kauan kuuluneita suostuntoj•a lakaban kantamasta.
11325: Kun sen ohella Eduskunta, käsitellessään äsken mainittua
11326: armollista esitystä, on päättänyt leimasuostunnasta kertyvät
11327: varat siirrettäviksi kulkul<aitosrahastoon ja kun tähän rahas-
11328: toon kohdistuvain suurien tarpeiden tyydyttämiseksi vaadi-
11329: taan huomattavia varoja, on Eduskunta päättänyt, että lei-
11330: maveroa on nykyisen asetuksen säätämässä laajuudessa kan-
11331: nettava myös vuonna 1914.
11332: Niinkuin käy ilmi Eduskunnan tänä päivänä antamac;ta
11333: alamaisesta vastauksesta armolliseen esitykseen, joka koskee
11334: suostuntJaveroa pelikorteista vuonna 1914, on Eduskunta kat-
11335: sonut käytännöllisistä syistä soveliaaksi yhdistää pelikortti-
11336: suostuntaa koskevat määräykset leimasuostunta-asetukseen.
11337: Tämän johdosta on viimeksi mainittuun asetukseen lisätty
11338: uusi pykälä ( 6 §) j•a erotettu se eri luvuksi.
11339: J,eimasuostuntA 3
11340:
11341: Niiden muutosten johdosta, jotka Eduskunta on katso-
11342: nut tarpeellisiksi tehdä armolliseen esitykseen, Eduskunta
11343: asetusehdotuksen erikoiskohdista saa lausua seuraavaa.
11344: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va- 1 §.
11345: roi,sta annetaan, olisi armollisen esityksen mukaan leimasta
11346: vapaa. Eduskunta on ·kuitenkin ·pitänyt asianmukaisena,
11347: että eläkekirjasta on edelleen veroa suoritettava samalla ta-
11348: valla, kuin nykyisessä asetuksessa on säädetty.
11349: N otarintodisttts ja passi matkaa varten ulkopuolelle Suo-
11350: mea ovat Eduskunnan mielestä pidettävät leimamaksusta
11351: vapaina.
11352: Passituksesta on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi
11353: määrätä leimamaksua suoritettavaksi yhdenmukaisesti sen
11354: kanssa, mitä siitä nykyään voimassa olevassa asetuksessa
11355: on säädetty.
11356: Resolutsionin, päätöksen tai pöytäkirjanotteen, jolla
11357: määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai vähittäin
11358: myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia tai väkeviä
11359: mallasjuomia, on Eduskunta päättänyt varustettavaksi
11360: yhtä suurella leimalla, kuin voimassa olevassa asetuksessa
11361: on säädetty. Eduskunta ei ole nytkään havainnut olevan
11362: aihetta niiden leimamaksujen alentamiseen, joita vuodesta
11363: 1910 alkaen on puheenalaisista toimituskirjoista kannettu ja
11364: joita Eduskunta vuoden 1911 valtiopäivillä katsoi tarpeen-
11365: mukaisiksi eräissä tapauksissa entisestään korottaa.
11366: Tullikamarinlaskua ja tullipassia ei Eduskunta ole kat-
11367: sonut tarpeelliseksi asettaa leimaveron alaiseksi.
11368: Valtakirja) konstitutoriali tai muu toimituskirja. Edus-
11369: kunta on tarpeelliseksi havaitun selvyyden saavuttamiseksi
11370: tehnyt tässä kohdassa armolliseen esitykseen sen muodollisen
11371: muutoksen, että säännös sellaisesta valtakirjasta suoritet-
11372: tavasta leimamaksusta, jolla asetetaan kansakoulunopetta-
11373: jan toimeen, on siirretty heti sen kohdan jälkeen, mikä
11374: sisältää määräykset muihin virkoihin asettamista tarkoit-
11375: tavien samanlaatuiS'ten toimituskirjain leimalla varusta-
11376: misesta.
11377: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
11378:
11379: 2 §. Kauppakirjasta, lahjakirjasta, vaihtokirjasta taikka
11380: muusta luovutuskirjasta, joka koskee kiinteätä omaisuutta,
11381: kun lainhuudatusta haetaan, on armollisessa esityksessä
11382: ehdotettu kaksinkertainen leimamaksu, jos omaisuus luo-
11383: vutetaan osakeyhtiölle. Tätä ehdotusta ei Eduskunta ole
11384: voinut hyväksyä.
11385: Metsänhakkuukontrahdista maksettava leimamaksu on
11386: Eduskunnan mielestä pysytettävä entisellään.
11387: Osakekirjan asettamista leimaveron alaiseksi ei Edus-
11388: kunta ole katsonut tarpeen vaatimaksi.
11389: Vekseli on Eduskunnan mielestä niinikään pidettävä
11390: leimaver08'ta vapaana.
11391: 4 §. Asetusehdotuksen 4 §:n on Eduskunta hyväksynyt sel-
11392: laisena kuin pykälä on voimassa olevassa leimasuostunta-
11393: asetuksessa.
11394: 3 ja 9 §. Vekseliveron hylkääminen on aiheuttanut 3 ja 9 § :n
11395: (ll ja 12 §.) osittaisen muuttamisen sekä 12 § :n poistamisen. Toinen
11396: 9 § :n muutos sekä 11 § :n poistaminen on johtunut siitä, että
11397: Eduskunta ei ole pitänyt tarpeellisena määrätä osakekir-
11398: joista leimaveroa kannettavaksi.
11399: Erinäisten pykäläin järjesty.snumerot on muutettu
11400: 6 § :n lisäämisen sekä 11 ja 12 § :n poiston takia.
11401:
11402:
11403:
11404: Vuodeksi 1912 laski Eduskunta tulon leimasuostun-
11405: nasta :tasaluvuin 3,800,000 markaksi. Saatuj·en tietojen
11406: mukaan tuotti leimavero mainittuna vuonna 4,169,414
11407: markkaa 10 penniä. - Armollisessa esityksessä on leima-
11408: suostunnan kokonaistulo vuodelta 1914 laskettu tasaluvuin
11409: 6,400,000 markaksi. Tästä määrästä on Hallitus laskenut
11410: 1 § :n mukaan lei•matettavien toimituskirjain osalle noin
11411: 1,200,000 markkaa, josta tullikamarinlaskuista kertyisi
11412: 275,000 markkaa; 2 § :n perusteella leimattavis,ta yksityits-
11413: ten väli- ja asiakirjoista taas on lasikettu kertyvän 5,200,000
11414: markkaa, nimittäin vekseleistä 2,100,000 markkaa, kauppa-
11415: kirjoista 1,350,000 markkaa, perunkirjoituskirjoista ja
11416: Leimasuostun ta• 5
11417:
11418: testamenteista 1,100,000 markkaa, velkakirjoista 375,000
11419: markkaa, osakekirjoista 250,000 markkaa sekä metsänhak-
11420: kuukontrahdeista ja siirtokirjoista yhteensä 25,000 mark-
11421: kaa. Eduskunnan tekemien muutosten johdosta on arvio-
11422: laskusta vähennettävä: vekseleistä laskettu tulo 2,100,000
11423: markkaa, tullikamarinlaskuista 275,000 markkaa, osake-
11424: kirjoista 250,000 markkaa sekä passeista, notarintodistuk-
11425: sista ja tullipasseista yhteensä 70,000 markkaa sekä ar-
11426: mollisesta esityksestä poikkeavan, kauppakirjan leimaa-
11427: mista koskevan säännöksen takia johtuva erä, eli kaikkiaan
11428: noin 2,730,000 markkaa. Toisaalta on sen sijaan otettava
11429: huomioon ~eläkekirjoista, eräistä resolutsioneista, päärok-
11430: sistä ja pöytäkirjanotteista sekä met,sänhakkuukontrah-
11431: deista kertyvä suurempi tulo. Toimi:tettujen arviolaskujen
11432: mu1kaan ja kun leimasuostunta jo vuonn:a 1912 tuntti lähes
11433: 4,170,000 markkaa, on leimasuostunnan kokonaistulo
11434: vuonna 1914 arvioitu tasaluvuin 4.,600,000 markaksi, sii-
11435: hen luettuna myöskin pelikorttisuostunnnasta lasketut
11436: 60,000 markkaa.
11437:
11438:
11439:
11440: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
11441: maisesti ilmoittaa,
11442:
11443: että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
11444: esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi leima-
11445: suostunnasta näin kuuhtvana:
11446: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11447:
11448:
11449:
11450:
11451: Asetus leimasuostunnasta.
11452: I LUKU.
11453: leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
11454:
11455: 1 §.
11456: Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
11457: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
11458:
11459: Arvolcirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.,
11460: 1) jolla nimi tai arv,o, todellisen viran sitä seuraamatta,
11461: annetaan:
11462: a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
11463: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valta-
11464: kirjan, kun arvonimi on
11465:
11466: 2 arvoluokassa, 600 markkaa
11467: 3 500
11468: 4 " 400 "
11469: 5 " 325 "
11470: 6 " 250 "
11471: 7
11472: " 200 "
11473: 8
11474: " 175 "..
11475: 9
11476: " 100
11477: ~
11478:
11479:
11480:
11481:
11482: 10 " 70 "
11483: 11 " 60 "
11484: 12 " 45 "
11485: 13 " 35 "
11486: 14 " 25 "
11487: " "
11488: Leimasuostunta. 7
11489:
11490: rovastin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
11491: nim]pastorin arvo ......... . 30
11492: muu arvojärjestyksessä mai- "
11493: nitsematon arvonimi .... 15
11494: "
11495: b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
11496: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
11497: siinä kohdassa on sanottu;
11498: 2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
11499: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
11500: 3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
11501: ritarihuoneeseen:
11502:
11503: muukalaiselle aateliselle suvulle .. 1,000 markkaa
11504: muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 ,
11505: muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000 ,
11506: ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
11507: taanotettuun sukuun . . . . . . . . 800
11508: "
11509: 4) jolla v;ahvi,stetaan v'aakuna tai vaakunan muutos,
11510: 150 markkaa.
11511:
11512: Elä~ekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va-
11513: roista annetaan :
11514: 1) vakinai,sena eläkk,eenä, 1 prosentti sen vuotui,sesta
11515: määrästä;
11516: 2) ylimääräisenä eläkkeenä:
11517: kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 prosenttia
11518: sen määrästä;
11519: kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 markasta ja
11520: 10 prosenttia elä:k,keen muusta osasta.
11521: Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on eläkekirja
11522: leimaverosta v·apaa.
11523:
11524: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
11525: apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
11526: kaa, maaseudulla 50 markkaa.
11527: 8 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11528:
11529: Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
11530: varustettava, säädetään 2 § :ssä.
11531: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
11532: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
11533: sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
11534: lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
11535: lahjan arvosta.
11536: Lepoajanlcirja 10 markkaa.
11537: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
11538: vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
11539: tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
11540: mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
11541: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevä:mpien tai mie-
11542: dompien väkijuomain, 5 markkaa.
11543: Patenttikirja 20 markkaa.
11544: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
11545: jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
11546: vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
11547: tai väkeviä mallasjuo:mia, jokaiselta myyntipaikalta,
11548: koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
11549: jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
11550: anniskella sellaisia juomia, 100 markkaa;
11551: jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
11552: maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
11553: aikrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
11554: muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
11555: kinem:atografi.kuvia, eläinkokoelmia y. m.:
11556: a) jos lupa annetaan maäräajaksi, kultakin kuukau-
11557: delta tai kuukauden osalta;
11558: sirkus- ja varieteenäytännäistä 500 markkaa,
11559: mui'Sta yllämainituista näytännäistä ja karusellin
11560: pitämisestä 100 markkaa,
11561: posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
11562: sesta 3 markkaa;
11563: Leimasuostunta. 9
11564:
11565: b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
11566: jokaisesta näytännöstä :
11567: sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 markkaa,
11568: muista yllämainituirsta näytän:nöistä 10 markkaa.
11569: Jos yhdistetään er~ näytäntötilaisuuksia, joihin
11570: lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsio-
11571: nilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero
11572: laskettava niinkuin olisi kysymys oikeudesta kutakin
11573: näytäutölajia varten erikseen.
11574: Jos sirlms-, varietee-, akrobaatti- •tahi kinemato-
11575: grafinäytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka
11576: välittömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai
11577: miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
11578: sekä mainittuja näytäntöjä että annirskelun harjoit-
11579: tamista koslmVlll resolutsioni, päätös tai 'pÖytäkirjan-
11580: ote, kumpikin, varustettava leimalla kaksinkertaiseen
11581: maaraan.
11582: Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
11583: kirjanote, jrolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
11584: koulunjohtokunnan puoltolauseen nojalla opetukselli-
11585: sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
11586: kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
11587:
11588: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toimituskirja, jolla
11589: asetetaan:
11590: Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan, jo-
11591: hon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
11592: seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista ja
11593: pöytärahoista:
11594: kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
11595: 'kaa, 2 prosenttia,
11596: kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia;
11597: kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia palk-
11598: kauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan palkka-
11599: edut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi ja kau-
11600: punkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suuriksi
11601: kuin palkat vastaavista viroista maalla.
11602: 10 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
11603:
11604: Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään siitä
11605: leimamaksusta, joka uudesta virasta oli&Ji suoritettava,
11606: se leimama:ksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
11607: edellisestä virasta menevä.
11608: Jos siirtiilminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
11609: kemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
11610: uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
11611: tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
11612: Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
11613: seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
11614: ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
11615: tetaan leimamaksua niirukuin muusta toimituskirjasta
11616: alempana tässä pykälässä säädetään.
11617: Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
11618: virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
11619: kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
11620: edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
11621:
11622: Valtauskirja 20 markkaa.
11623:
11624: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
11625: Kei1sarillisen 8enaatin j,a sen toimituskuntain, 5
11626: markkaa arkilta;
11627: hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä ar:kilta;
11628: lääninhallituksien, 1 markka arkilta;
11629: kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
11630: ~sekä maistrMttien ja järjestysoilmuksien, 50 penniä
11631: arkilta.
11632: Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
11633: jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta,
11634: määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa hoi-
11635: tamaan virkaa tai tointa, notariaa<ttitodistus, passi mat-
11636: kaa varten ulkopuolelle Suomea, rasitustodistus, vastuu-
11637: vaadintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta
11638: annetaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoite-
11639: taan viranomaiselle annettuun asiakirjruan.
11640: Leimasuostunta. 11
11641:
11642: 2 §.
11643: Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
11644: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
11645:
11646: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
11647: kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
11648: taan:
11649: jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
11650: 1
11651: prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
11652: /4
11653: den arvosta, ei kuitenkaan vähempääTt kuin 25 pennin
11654: määrään;
11655: jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
11656: kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1h prosenttia kultakin
11657: täydeltä 100 markalta;
11658: jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
11659: 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
11660: arvosta.
11661: Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
11662: jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
11663: varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
11664: kerran haetaan.
11665: Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
11666: lai,sista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
11667: moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
11668: vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomai-
11669: selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
11670: kun siirto viran'Omaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
11671: Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
11672: ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
11673: leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
11674: Jos omai·suus on useamman kerran luovutettu, en-
11675: nenkuin lainhuudatusta haetaa:n tai siirto viranomai-
11676: sel1e ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
11677: leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
11678: 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
11679: näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
11680: todistamiseksi, leimasta vapaa.
11681: 12 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11682:
11683: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin-
11684: nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
11685: desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
11686: Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
11687: ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
11688: deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
11689: myönnetty, 2 markan määrään.
11690:
11691: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:
11692: a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
11693: soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
11694: markan määräitä:
11695: 1 :ksi 2 / 10 t:;'o säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
11696: kaan;
11697: 2 :ksi 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000
11698: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
11699: 3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun ·se on vähintään 20,000
11700: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
11701: 4 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
11702: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
11703: 5 :ksi 6/ 10 % säästöstä, kun 'Se on vähintään 40,000
11704: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
11705: 6 :ksi 7 / 10 5{J säästöstä, kun se on vähintään 50,000
11706: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
11707: 7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
11708: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
11709: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
11710: kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
11711: 9 :ksi 1 2 / 10 7o säästöstä, kun ,se on vähintään 100,000
11712: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
11713: 10 :ksi 1 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
11714: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
11715: 11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
11716: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markk·aan;
11717: 12 :'ksi 2 1/ 10 % sääJstöstä, kU'n se on vähintään 250,000
11718: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
11719: Leimasuostunta. 13
11720:
11721: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
11722: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
11723: 14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
11724: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
11725: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
11726: ma:Mkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
11727: 16 :ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
11728: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
11729: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
11730: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk,aan;
11731: 18 :ksi 3 9 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
11732: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
11733: 19 :bi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
11734: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
11735: 20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintä,än 650,000
11736: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
11737: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
11738: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
11739: 22 :l~si 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
11740: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
11741: 23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
11742: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
11743: 24 :ksi 5 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
11744: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
11745: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
11746: mark'kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
11747: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
11748: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
11749: 27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
11750: kaan tai enempään.
11751:
11752: Marosu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
11753: säästöstä:
11754:
11755: 1 :ssä luokassa Smk. -:20
11756: 2 :ssa -:30
11757: 3 :ssa " " -:40
11758: " "
11759: 14 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
11760:
11761: 4:,ssä luokassa Smk. -:50
11762: 5 :ssä -:60
11763: 6 :ssa " " - : '70
11764: 7 :ssä " " -:80
11765: 8 :ssa " " 1:-
11766: 9 :ssä " " 1: 20
11767: 10:ssä " " 1: 50
11768: 11 :ssä " ", 1: 80
11769: "
11770: 12 :ssa 2: 10
11771: 13 :ssa " ", 2:40
11772: 14:ssä " 2: 70
11773: 15:ssä " ," 3:--
11774: 16 :ssa " 3: 30
11775: 17 :ssä " " 3: 60
11776: 18 :ssa " " 3: 90
11777: 19 :ssä " " 4:20
11778: 20 :ssä ,," " 4: 50
11779: 21 :ssä
11780: "
11781: , 4: 80
11782: 22 :ssa ,," 5: 10
11783: 23:ssa
11784: ", 5:40
11785: 24:ssä " 5: 70
11786: 25 :ssä
11787: " " 6:-
11788: 26 :ssa " ", 6: 30
11789: 27 :ssä " 6: 60
11790: " "
11791: b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
11792: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
11793: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
11794: määrästä;
11795: c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
11796: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
11797: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
11798: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
11799: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
11800: tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
11801: sentilla.
11802: Leimasuostunta. 15
11803:
11804: Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
11805: määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
11806: joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
11807: seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
11808: taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että.asian-
11809: omaisesti leimattu kap·pale on oikeuteen annettu.
11810: Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
11811: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
11812: annetaan oikeuteen.
11813: Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäi·
11814: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
11815: on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
11816: joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
11817: den perunkirj oi tuskirj ain leimaamisen olla toimitettu,
11818: kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
11819: vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
11820: Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
11821: rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
11822: on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
11823:
11824: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
11825: kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
11826: kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
11827: siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
11828: kirja.
11829:
11830: Testamentti, joka tuodaan vaivattavaksi:
11831: a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
11832: mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
11833: markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
11834: arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
11835: mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
11836: mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
11837: tuulliseksi näkee;
11838: b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
11839: keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
11840: leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
11841: 16 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11842:
11843: onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
11844: taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
11845: kaan.
11846: Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
11847: relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
11848: sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
11849: täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
11850: Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
11851: laitokselle, kansanvalistuksel). hyväksi, tieteelliseen tai
11852: taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
11853: sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
11854: tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
11855: kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
11856: minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
11857: paat.
11858:
11859: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
11860: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
11861: tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
11862: kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
11863: pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
11864: markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
11865: kuin saamistodiste.
11866: Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto-
11867: diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
11868: leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
11869: taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
11870: aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
11871: Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
11872: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa. ·
11873:
11874: 3 §.
11875: Ensimäisessä ja toisessa pykälässä säädetyn leimasuos-
11876: tunnan suorittamisesta ovat vapaat:
11877: Kruunu.
11878: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
11879: Leimasuostunta. 17
11880:
11881: Ensimäisessä pykälässä säädetyn leimamaksun suoritta-
11882: misesta ovat vapaat:
11883: l( oulu,kunta .fa kunnallinen viranomainen sekä uskon-
11884: nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
11885: teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
11886: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
11887: mukaisesti todistettu.
11888: V i.eraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asiOissa,
11889: jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
11890: tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia .
11891:
11892: .4 §.
11893: Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
11894: rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
11895: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
11896: edesvastausta vaadittu taikka ei;
11897: oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
11898: verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
11899: '31sioissa, jot:IDa kosilmVJat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
11900: sen jäsenten valitsemista;
11901: asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan·
11902: kokouksessa;
11903: asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
11904: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
11905: tuilla yhdistyksille;
11906: asioissa, jotk·a koskeV1at maan lohkomista, uutista1ojen
11907: ja kruununmetsätorrppain perustamista sekä kaskimaiden
11908: hakattavaksi määräämistä; sekä
11909: posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
11910: Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
11911: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
11912:
11913: 5 §.
11914: Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
11915: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
11916: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
11917: 2
11918: 18 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
11919:
11920:
11921: II LUKU.
11922: Leimarahasta, joka suosiuntaverona on pelikorteista suoritettava.
11923:
11924: 6 §.
11925: Paitsi armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
11926: 1859 säädettyä leimarahaa pelikortsista maksetaan jokai-
11927: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
11928:
11929:
11930: III LUKU.
11931: Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
11932: valvomisesta.
11933:
11934: 7 §.
11935: Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
11936: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
11937: koon leimamerkillä.
11938: Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
11939: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
11940: käytettäköön lähintä pienempää leimaa.
11941:
11942: 8 §.
11943: Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
11944: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
11945: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mi-
11946: hin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
11947: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
11948: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen
11949: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
11950: pääkirjasta puuttuu.
11951: Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
11952: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
11953: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
11954: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
11955: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am-
11956: mattinsa ja kotipaikkansa.
11957: Leimasuostunta. 19
11958:
11959: 9 §.
11960: Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami·
11961: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir·
11962: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
11963: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir·
11964: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
11965: tuskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
11966: menneta, se, joka sen on antanut.
11967:
11968: 10 §.
11969: Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
11970: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
11971: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
11972: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
11973:
11974:
11975: IV LUKU.
11976: Erinäisiä säännöksiä.
11977:
11978: 11 §.
11979: Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
11980: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
11981: selle, jQnka alainen virkamies on.
11982:
11983: 12 §.
11984: Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
11985: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
11986: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
11987: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
11988: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
11989: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
11990:
11991: 13 §.
11992: Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
11993: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
11994: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
11995: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
11996: 20 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
11997:
11998: haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka päät-
11999: tää, onko se takaisin suoritettava.
12000:
12001: 14 §.
12002: Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
12003: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
12004: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
12005: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
12006: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
12007: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
12008:
12009: 15 §.
12010: Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
12011: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
12012: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
12013: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
12014:
12015: 16 §.
12016: Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
12017: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
12018: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
12019: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
12020:
12021: 17 §.
12022: Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1914
12023: saman vuoden loppuun.
12024:
12025:
12026:
12027: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12028:
12029: Helsingissä 28 päivänä 'huhtikuuta 1913.
12030:
12031:
12032:
12033:
12034: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12035: 1913 - N:o 3.
12036:
12037:
12038:
12039:
12040: Keisari II i sen U aj esteet i n Ar-
12041: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle, koskeva
12042: suostuntaveroa pelikodeista Suomen Suuri-
12043: ruhtinaanmaassa vuonna 1914.
12044:
12045: Paitsi sitä leimarahaa peli!k:orteista, jotn 2'2 p ::nä kesä-
12046: kuuta 1859 annetun A<:runollisen julistuksen mukaan on suo-
12047: ritettu 40 penniä jokaisdta ikorttilei!k:iltä, on vuodesta 1865
12048: alkaen myöskin maksettm suostuntaveroa, joka 1907 vuoden
12049: loppuun saakka oli 60 penniä, mutlta vuosina 1908----<1912
12050: yksi markilm jokaiselta leikiltä, joka viimemainittu määrä
12051: . niinikään on vahvi,stettu vuodeksi 1913. Kun ei ole aihetta
12052: I.a:k!kauttaa puheenaolev·aa veroa ja kun Keisarillinen Ma-
12053: jesteetti on kwtsonut ·että Eduskiunnan 1912 vuoden val-tio-
12054: päivillä lausuma ~toivomus, että peli.lmrttisuostuntaa koske-
12055: va ehdotus vastedes pantaisiin Armolliseen leimasuostunta-
12056: esitykseen, ei aiheuta mi,tään toimenpidettä, annetaan täten
12057: ehdotus erityisen suostunnan maksamisesta peli!k:ortcista
12058: myöskin vuonna 1914 samanmuutoisena kiuin tähänkin asti.
12059: Kokonaistu1o pelikor.t,tisuostunnasta on ollut:
12060:
12061: vuonna 1909 •• 0 . . . . Smk. 35,689:-
12062: •••••••••••••
12063:
12064:
12065:
12066:
12067: 1910 .................... 57,698:-
12068: " "
12069: )! 1911 .................... 65,740:-
12070: )! 1912 •••••••• nom0
12071: " 65,000:-
12072: ••••••
12073:
12074:
12075:
12076:
12077: "
12078: Vuodeksi 1913 on tfunä tulo laskettu 60,000 markaksi.
12079: 2 N:o3
12080:
12081: Tarkastusleimalla varustettujen korttileikkien luku-
12082: määrä oli
12083: vuonna 1909 •••••••••••••Smk. 35,689:-
12084: 0 ••••••
12085:
12086:
12087:
12088:
12089: 1910 57,698:-
12090: " 1911 .................... " 65,740:-
12091: •••••••• 0 •••••• 0 ••••
12092:
12093:
12094:
12095:
12096: "
12097: 1912 nmn " 65,000:-
12098: "
12099: 0 ••••••••••••••
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: "
12105: Jos suostuntaveroa edelleenkin ikannet3;an yksi mal'k,ka
12106: jokaiselta lmrttileikiltä, ei vuodeksi 1914 puheenalaisesta
12107: suostunnasta Jmituv:aa tuloa, kun otetruan huomioon neljän
12108: viimelksi mainitun vuoden valm]stust·a, voitane arvioida
12109: suuremmaksi ikiuin 60,000 markaksi.
12110: Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Ed'llS-
12111: kunnan hyväksytt1äväksi esittää seura,avan:
12112:
12113: Ehdotuksen Arroolliseksi Asetukseksi
12114: siitä suostuntaverosta, jol<a on pelikorteista
12115: Suomen Suuriruhtinaanroaassa suoritettava
12116: vuonna 1914.
12117: Paitsi Armollisella juJistukseHa kesäJlruun 22 päivältä
12118: 1859 säädettyä le~mamha,a peli.kol'teista, maikse>taan jokai-
12119: selta korttiJ.eikil.tä suostuntaveroa yksi markka.
12120: · Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
12121: antaa tarpeellisia määrräyksiä puheenal.ai·sen suostuntaveron
12122: ikannosta ja tilinteosta.
12123: Tämä asetus astuu voimaan t'ammi1kuun 1 päivänä 1914
12124: j:a pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
12125:
12126: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 16/29
12127: p:nä tammikuuta 1913.
12128: Ministeri Valtiosihteeri V apaa:herra A. Lan,qhoff.
12129:
12130: Helsingi'!sä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19In.
12131: 1913. - V. M. - ~sitys N:Q 3,
12132:
12133:
12134:
12135:
12136: Valtiovarainvaliokunnan mie-
12137: tintö N :o 7 armollisen esityksen johdosta,
12138: joka koskee suostuntaveroa pelikorteista Suo-
12139: men Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1914.
12140:
12141: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
12142: liihettän;yt armollisen esityksen N :o 7, joka koskee vuonna
12143: 1914 suoritettavaa suostuntaveroa pelikorteista.
12144: Vastauksessaan armolliseen esitykseen, joka koski suos-
12145: tuntaveroa pelikorteistu vuonna 1913, Eduskunta viime
12146: valtiopäivillä lausui suotavaksi, että koska olisi käytännöl-
12147: listä hyötyä siitä, että ehdotus pelikodeista suoritettavasta
12148: suostuntaverosta vastedes annettaisiin Eduskunnalle sisälty-
12149: vänä armolliseen esitykseen leimasuostunnasta, kysymys
12150: tästä otettaisiin harkittavaksi ensi valtiopäiville leimasuos-
12151: tunnasta annettavaa armollista esitystä valmistettaessa.
12152: Esilläolevassa armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että tämä
12153: Eduskunnan lausuma toivomus ei ole aiheuttanut mitään
12154: toimenpidettä.
12155: Armollisessa esityksessä ei ole ilmoitettu, mistä syystä
12156: Hallitus ei ole täyttänyt Eduskunnan yllämainittua toivo-
12157: musta. Se seikka, että nykyään voimassa olevan leima-
12158: asetuksen mukaan suoritettavat erilaiset verot kannetaan
12159: leimamerkkien ja leimapaperin avulla, mutta pelikodeista
12160: maksettavan suostu}ltaveron kanto toimitetaan suoranaisen
12161: suorituksen ja sitä seuraavan tarkastusleimaamisen kautta,
12162: ei estä viimeksimainittua suostuutuveroa koskevien sään-
12163: nösten ottamista leimasuostunta-asetukseen. Valiokunta
12164: pitää viimeksimainittua menettelyä edelleenkin tarkoituk-
12165: senmukaisena, koska siten säännökset kaikista leimamak-
12166: sujen ryhmään kuuluvista, nykyään kannettavista suoBtunta-
12167: 2 1913.- V. M.- Esitys N:o 3.
12168:
12169: veroista tulisivat sisältymäiin samaan asetukseen, eikä Edus-
12170: kunnan olisi tarve käsitellä täUi viihiipiitöistä veroa koskevaa
12171: kysymystä erityisenä asiana, vaan tapahtuisi sen valmistelu
12172: ja ratkaisu vaikeudetta leimasuostuntau koskevan armoUi-
12173: sen esityksen yhteydessä.
12174: Tämän vuoksi ja kun Valiokunnan mielestä, vaikka suo-;-
12175: tuntaa vuodeksi· 1914 ei tarvitakaan valtion yleistä budjetti-
12176: järjestelyä varten, ei ole syytä vuodeksi 1914 lakkauttaa
12177: pelikorteistu tähän, asti maksettua suostuntaa, joka kohtaa
12178: sopivaa veroesinettä, on V aliakunta ottanut siitä mää-
12179: räyksen leimasuostuntaa koskevaan asetusehdotukseen, niin-
12180: kuin käy ilmi V aliakunnan armollisen esityksen N :o 2
12181: johdosta antamasta mietinnöstä.
12182: Edellä olevan perusteella ehdottaa V aliakunta kunnioit-
12183: taen, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle lVIajesteetille
12184: ilmoittaa,
12185: että Ednskunta on ottanut pelikorteista
12186: 1J~tonna 1914 suoritettavaa szcost?tntaveroa kos-
12187: kevan säännöksen leimasuostunnasta huväksy-
12188: mäiinsii asetusehdot1.tkseen.
12189:
12190: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä HJ1 iL
12191:
12192:
12193:
12194: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
12195: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, Hallsten, Hele-
12196: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kirves, Komu,
12197: Kronqvist, N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo ja
12198: \Vuolijoki sekä osittain varajäsenet af Forselles, Kärnä,
12199: I'"'ahdensuo, I1eivo ja Törmä.
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12205: l9.13.- S. V. M.- Esitys N:o 3.
12206:
12207:
12208:
12209:
12210: Suuren valiokunnan mietint~
12211: N :o 16 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
12212: kee suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
12213: ruhtinaanmaassa vuonna 1914.
12214:
12215: Käsiteltyään yllämainittua asiata, saa Suuri valiokunta,
12216: ;yhtyen Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 7 olevaan
12217: lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
12218:
12219: että Eduskunta hyväksyisi V altiovarainvalio-
12220: kunnan ehdotuksen asiassa.
12221:
12222: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
12223: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12224: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 3.
12225:
12226:
12227:
12228:
12229: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
12230: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
12231: molliseen esitykseen, joka koskee suostunta-
12232: veroa pelikorteista.
12233:
12234:
12235:
12236:
12237: Suurlvaltalsln, Armolllsln Keisari
12238: ja Suuriruhtinas!
12239:
12240:
12241:
12242:
12243: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
12244: tanut armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa peli-
12245: korteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1914.
12246: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 3.
12247:
12248: Alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen, joka
12249: koski suostuntaveroa pelikorteista vuonna 1913, Eduskunta
12250: viime valtiopäivillä lausui suotavaksi, että ehdotus pelikor-
12251: teista suoritettavasta suostuntaverosta vastedes annettaisiin
12252: Eduskunnalle sisältyvänä armolliseen esitykseen leimasuos-
12253: tunnasta ja kysymys tästä otettaisiin harkittavaksi ensi
12254: valtiopäiville leimasuostunnasta annettavaa armollista esi-
12255: tystä ovalmistett3Jessa.
12256: Näille valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
12257: ilmoitetaan syytä mainitsematta, että tämä Eduskunnan lau-
12258: suma toivomus ei ole aiheuttanut mitään toimenpidettä. Se
12259: seikka, että nykyään voimassa olevan leima-asetuksen mu-
12260: kaan suoritettavat erilaiset verot kannetaan leimamerkkien
12261: ja leimapaperin muodossa, kun taas pelikorteista makset-
12262: tavan suostuntaveron kanto toimitetaan suoranaisen suo-
12263: rituksen ja sitä seuraavan tarkastusleimaamisen kautta,
12264: ei estä viimeksi mainittua veroa koskevien saannös-
12265: ten ottamista leima-asetukseen. Eduskunta on edelleenkin
12266: sitä mieltä, että Eduskunnan viime valtiopäi,villä esittämä
12267: menettely on tarkoituksenmukainen, koska siten säännökset
12268: kaikista leimamaksujen ryhmään kuuluvista, nykyään kan-
12269: nettavista ·suostuntaveroista tulisivat sisältymään samaan
12270: asetukseen, eikä Eduskunnan tarvitsisi käsitellä vähäpätöistä
12271: pelilmrttiveroa erityisenä asiana, kun sen valmistelu ja rat-
12272: kaisu vaikeudetta voisi tapahtua leimasuostuntaa koskevan
12273: armollisen ,esityksen yhteydessä.
12274: Tämän vuoksi ja kun Eduskunnan mielestä, vaikka suos-
12275: tuntaa vuodeksi 1914 ei tarvitakaan valtion yleistä budjetti-
12276: järjestelyä varten, ei ole syytä vuodeksi 1914 lakkauttaa
12277: pelikorteista tähän asti kannettua, sopivaa verotusesinettä
12278: kohtaavaa suostuntaa, on Eduskunta ottanut määräyksen
12279: pelikorttisuostunnasta leimasuostuntaa koskevaan asetuk-
12280: seen, niinkuin käy ilmi Eduskunnan alamaisesta vastauk-
12281: sesta viimemainitusta suostunnasta annettuun armolliseen
12282: esitykseen.
12283: Pelikorttisuostunta. 3
12284:
12285: Edellä olevan perusteella Eduskunta saa Teidän Keisa-
12286: rilliselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
12287:
12288: että Eduskunta on ottanut pelikorteista
12289: v·uonna 1.914 suoritettavaa suostuntaveroa kos-
12290: kevan säännöksen leimasuostunnasta hyväksy-
12291: määnsä asetusehdotukseen.
12292:
12293: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12294:
12295: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
12296: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12297: 1913 - N:o 4.
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Keisarillisen .Majesteetin Armol-
12303: linen esitys Suomen Eduskunnalle suostunnan-
12304: luontoisen pääoma- jn kuponkiveron suorit-
12305: tamisesta.
12306:
12307: Kun suostuntar:ahaston tuloj,en lisääminen on näyttäy-
12308: tynyt tarpeelliiseksi, on Kei1sar:illinen Majesteetti tahtonut
12309: Suomen EduslmnnaUe ehdottaa, että tämän tarkoituksen
12310: sa!llvUJttamisek<Si määrättäisiin er1tyinen vero maksettav.wksi
12311: vuonna 1914.
12312: Samaa tar:koitusta varten e<Si,tetti,in Eduskunnalle, val-
12313: tiopäivillä v;uosina 1910, 1911 ja 1912 ehdotUJS -suostunoon-
12314: luontoisen päåloma- ja kupolllkiveron käytäntöönottamisesta,
12315: muitta hylkäsi EQ.ruskmnta sen ehdotuksen vuosina 1910 ja
12316: 1912, kun tas vuonna 1911 Eduskunta ei ehtiny.t esi'tyS'tä
12317: loppuun ikäsiteHä. Pääperuste Edluskrrmnan epäävään vas-
12318: taukseen näybtlää olleen se, että ehdotettru. uusi suostunta
12319: Eduskunnan mielestä ei olLUJt välttällll'ätön var:ain han:kki-
12320: mi~si niihin ta.rpeisiin, joihin v·altion vakinaiset varat
12321: eivät riitä. Tähän nähden on katsottu sopivammaksi uu-
12322: destaan ehdottaa, että tarpeellinen uusi suostunta otetaan
12323: verottamalla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on
12324: talletettu pan1kkilaitoksiin korkoa kasvamaan tai mikä on
12325: sijoitettu palovakuutettuihin rakennuksiin ja irtai:mistoon,
12326: osa:ksi n~±tä korkoda ja osinkoja, joita kotimaisten obligat.-
12327: sionien ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perus-
12328: 2 N:o 4
12329:
12330: teel1a. Siihen vähä,iseen määrä>än nähden, mitä nyt ehdo-
12331: tettua suostuntaa tulisi mwksetta,vaksi, ei siitä ko~tune mi-
12332: tään vaurioita liike-elämälle, vaan tulisi v~ero kohtaamaan
12333: ainoa.sta,an tuloa tuottav'a:a omaisuutta. Mitä erittäin .tulee
12334: palovakuutetun omaisuuden verotuksen laskemisperustee-
12335: soon, niin on, vastoin Eduskunnan mielipidettä, edelleenkin
12336: näyttänyt oikeimmalta, että vero mää.rätään v:akuutuSiillatk-
12337: sun suuruuden eikä v:aikuutetun omaisuuden poooma-arwon
12338: mukaan, :koska tämä arvo ffi ole niin suorassa suhteessa
12339: omaisuuden tuottoon kuin vakuutusmaksu.
12340: AsetusehdotUJS peoostiuu si.:i.hen periaatteeseen, että vem
12341: on perittävä niin läheltä asianomaisia tulolähteitä kuin
12342: suinkin. S]ten ~tulisi sekä k,annanta ja v,al,vonta yiksinker-
12343: taisemmaksi, .etJtä myöskin 8aavutetta]siin suurin mahdol-
12344: linen valruus siitä, että suostnntaa kertyy siinä moorässä
12345: kuin on tarkoitettu. Ja :k!un kysymy~n siitä, ketä vero-
12346: rasitus lopul,ta kohtaa, 11atkaisee rahama,rk!kinoil1a v,allit-
12347: seva ta:rjonnan j.a kysynnän välisuhde eikä se seikka, suo-
12348: ritta;ako veron ensi sijassa timronsaaja vai koronma,ksaja,
12349: niin ei välillisen <veronkantotavankaan kaiketi pitwisi syn-
12350: nyttää epäilyksiä oikeudenmukaisen <veronj aon kannalta
12351: katsoen. ,sen vuo!k:si määrfutäiän 1 § :ssä etJtä se vero, mikä
12352: on mak~settav'a pankikitaUetuksista ja niiden vertaisista,
12353: pankkiin pannuista va11oista, on luettava pois kork,oa mak-
12354: settaessa tai hyväksi kirjoitettaessa. Niinikään säädetään
12355: 2 § :ssä, että samanlainen vero on luetta v~a pois kupongista,
12356: j,dk:a on seurannUJt rotimaista obligatsionia tahi osaketta.
12357: 1
12358:
12359:
12360:
12361: Sen ohessa sisältää 3 §että se vero, mikä on pantava p31lo-
12362: vakuutetulle omaisuudelle, on maksettav:a samalla ilruin ne
12363: vaJmmtmsmaksut, jotka suoritetaan a'sianomaitselle palova-
12364: kuutus)'ihtiölle 'tai, pa~loapuyhdistykselle. Kai<Jclcien vasta-
12365: mainittujen yhtiöiden, yhdistysten j'a obligatsioninantajain
12366: N:o 4 3
12367:
12368: tulee ;sitten, 4 § :n muika:an, yhden lruukauden kuluessa
12369: asi•anOiilllaiseen lääninmhastoon suorittaa pidwttämän:sä ja
12370: kantamansa ve11omäärät.
12371: Koska Suomen valtion •antami,sta tai takall!mista obli-
12372: gwtsioneista ai>kaiBemmin on sä.älde,tJty, että niin ne kruin
12373: niihin kuruluv.at kupongitJkin Suomessa ov.a,t vapruwt kai-
12374: kista jo olevist.a tai vasta mäJärruttävistä veroista tai mak-
12375: suista, niin on n.ämä kupongit 2 § :n jälkimMsen momen-
12376: tin mi1kaan va·pautettu !kaikista ny,t ehdolLa olevan verotuk-
12377: sen hyvä®si tehtäJvi1stä v.äJhennyksistä. Sama etu on pys.y-
12378: b~ttävä Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteelkkikas-
12379: san ennen vuotta 1910 antamilla obligatsioneilla, koska nii-
12380: hin kuuluva't kupongit, Keisarillisen SruOilllen Senaatin hy-
12381: vä,ksymäin ja vahvistamain miääräysten mukruan, ov•at vä-
12382: hennyksittä lunastetta.va,t, joskin nämä kupongit Suomessa
12383: tehtäi,siin veron alai;siksi·, ja sanottu osakeyhtiö sentähden
12384: on estetty sii:DtäJmästä v·eroa obligatsionienhaltij·ain makse:t-
12385: t,av,aksi. Itun melkein koiko se ·pääoma, joka aikaisempain
12386: emissionien 'kautta on .asetettu va1stamainitun yhtiön käy-
12387: tettäväksi, tä;tä nykyä on pysyväisil.lä peru•steilla ja pit-
12388: käksi nilma laina,kJSi annettu, niin v:oisi Hypoteelclrilcmssan
12389: jo antamain oblig:a.tsionien verotta;minen kohdata ainoas-
12390: taan kassaa it,seänsä, siten vaikeuttaen sen liiketoimintaa.
12391: Mitä •ta•as tulee si~hen obligatsionHainaan, jonika Osakeyh-
12392: tiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on v.uonna 1910
12393: ottanut, niin on Keisarillinen Suomen Senaatti, antaessaan
12394: resolutsionin, jolla HYJpoteekkiJka:ssalle myönnet.ään lupa
12395: sa<manlaista tar1koitusta V•arten laskea liikkeeseen korkoa
12396: kasvavia laina-obligatsioneja, kirjelmässä 18 p :·Itä he1mi-
12397: kuuta1910 hruomll!urbtanut mainittua osakeyhtiötä sii>t,ä, että
12398: uudelle emi:ssionille mahdollisesti pantaisiin ·'lruponkiveroa
12399: 5 prosentti·a kuponkien rurvosta, joten sanotulla osaJkeyhti-
12400: 4 N:o 4
12401:
12402: öllä siis on aihetta, antaessaan rrukennuslainojta vast3!rruttini-
12403: ·tun emissilonin kautta kertyneistä v'aroista, ottaa huomioon
12404: tuo mahdollisuus. Tämän johdosta se k!uponkivero, mi.lm
12405: pant.aisiin viimemaini.tulle emissionil.le, ei tulisi kohtata-
12406: maan Hypoteek!kiJJm,ssaa itseänsä, vaan ni·itä kiinteistön-
12407: omistajia, jotJka ov,at saane·et sanottuja 11akennnslainoja.
12408: Sen vemn, milkä oheen liitetyn asetusehdortruksen 1 § :n
12409: perusteella on suorite.ttava talletus-, pääoma-, säästökaS~Sta-,
12410: juoksevalle ja kJOnttolkuranttitJilille yksityis- ja säästöparuk-
12411: kiin pannuista mhoista, on laskettu tulevan .tuottamatan
12412: 2,350,000 markkaa. Saman asetusehdotuksen 2 § :n mu-
12413: k3!an meneV1ä kupon:kivevo 1buorttanee 1,500,000 markka:a.
12414: Vihdoin on 3 § :ssä mainittu rpääoma vero lruskettu 825,000
12415: marlkaksi. Yhteensä voisi siis siiltä ve.votuksesta, mitä ase-
12416: tusehdotuksessa tarkoitetaan, vuonna 1914 oHa odotetta-
12417: vissa 4,675,000 markan lisäys suostuntavaroihin.
12418: Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
12419: kunnan ihyväilmyttäväJksi esi·ttää seruraavan ·asetusehdotuk-
12420: sen:
12421:
12422:
12423:
12424: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suos-
12425: tunnanlum'ttoisen pääoma- ja kuponkiveron
12426: suorittamisesta.
12427:
12428: 1 §.
12429: Kun yiksityispank1ki tai säästöp.ankiki vuonna 1914 mak-
12430: saa tai hyväiksi kirjoittaa korkoa talletus-, pääoma-, säästö-
12431: kassa-, juoksevalle tahi konttokuranttitilille pannuista va-
12432: roista, niin on suostunta, vastaatVa 5 prosenttia asianomai-
12433: selle hyvitetystä korosta, siitä joka kerta pidä:tetmvä Suo-
12434: men vll!ltiovar.aston suostuntamhaston hyvwksi.
12435: N:o 4 6
12436:
12437: 2 §.
12438: Kun korko- tai osink()kuponJki, joka kuuluu kotimaisen
12439: yri<tyksen, yleisen .tai yJksityisen laitoksen ottamaan obli-
12440: gatsionilaillaan tahi s~llaisen suO!IIlial,aisen osakeyhtiön ooak-
12441: keesoon, j~oilm tarkoittaa p~n~ki- tai teol1isuusliikkeen har-
12442: joittamista, rautJatie- tai muuta h!anJketJta, joutuu maksetta-
12443: va.lrsi v;uonna 1914, niin on suostunta, ~vastaava 5 prosenttia
12444: kunpongin arvosta, siitä joka kerta pidätettävä 'Suomen
12445: valtiov,araston suostuntarahruston hyväksi.
12446: V !l!pautebut vähennytksi,stä ov~at ainoastaan ne kupongit,
12447: jotka kuuluvat. Suomen v~altion antamiin tahi takaamiin
12448: obligatsioneihin sekä niihin obligatsioneihin, jotka Osake-
12449: yhtiö Suomen Ka>upunJden Hypoteekkikassa on ~antanut
12450: ennen 1 päivää tammikuuta 1910.
12451:
12452: 3 §.
12453: SuoritetJtaessa vuonna 1914 palovakuutusyhtiölJe 1tai
12454: paloapuyhdistykselle vakuutusmaksUJa tässä ma,assa myön-
12455: netystä palovalmutuksesta, paitsi ei jäHeenvakuutuksesta,
12456: on päälle vakuutusmaksun määrän joka kerta Suomen val-
12457: tiovaraston suostuntarahaston hyväksi suoritetta~va suos-
12458: tuntaa 10 prosenttia tuosta mäfurä:stä.
12459:
12460: 4 §.
12461: Ne veromäärät, jotka 1, 2 j,a 3 § :n perusteella on pidä-
12462: 'tetty ja kannet,tu, on a8ianomaisen pankin, osakkeen- tai
12463: oblig,atsioninantajan, palovakuutusyhtiön tai paloapuJh-
12464: distyksen yhden kuukauden kuluessa siitä kun vero on val-
12465: tiovamston hyViäksi kirjoitettu tai kuponki maksettavaksi
12466: joutunut, siitä huolimatta oniko sellainen kuponki lunas-
12467: tettu v:ai ei, asilanoma>iseen lääninrah:lJstoon suor]tettav~a
12468: Rikoslain 40 ~Luvun 7 § :ssä säädetyllä uhalLa.
12469: 6 N:o 4
12470:
12471: Asianomainen syyttäjä on velvollinen virkaedesv·astauk-
12472: sen uhalla pit.ärrnään silmlällä tämän asetuksen selkä sen so-
12473: vel1UJttamisesta annettujen määräysten noudattamista, ja
12474: ovrut niitä vastaan tehdyt rikkomukset sarutettav·at lailliseen
12475: syytteeseen.
12476:
12477: 5 §.
12478: Keisarillisen Suomen Senaa~tin rusia on anta·a ne t1arkem-
12479: ma.t mää,räykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä
12480: edellämainittujen SIUosturutain de.biteemmkseen ja kannan-
12481: taan nähden sekä muutenkin tämän ase.tuik:sen sovellutt,a-
12482: mista ynnä sen noudattamisen si1mäl.läpitoa •vanten kat-
12483: sotaan t.arpeellisiksi.
12484:
12485:
12486: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 16/29
12487: p :nä tammikuuta 1913.
12488:
12489: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
12490:
12491:
12492:
12493:
12494: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12495: 1913. - V. M. - Esitys N:o 4.
12496:
12497:
12498:
12499:
12500: Valtiovarainvaliokunnan mie-
12501: t i n t ö N :o 12 armollisen esityksen johdosta,
12502: joka koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja
12503: kuponkiveron suorittamista vuonna 1914.
12504:
12505: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
12506: lähettänyt armollisen esityksen N :o 4 suostunnanluontoisen
12507: pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta. Asian käsittelyä
12508: varten on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen ne asia-
12509: kirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armollista
12510: esitystä valmisteltaessa syntyneet.
12511:
12512:
12513:
12514:
12515: Armollisessa esityksessä ehdotetaan, samoin kuin vuoden
12516: 1910 varsinaisille ja vuosien 1911 ja 1912 valtiopäiville an-
12517: netuissa armollisissa esityksissä, että suostuntatulojen kar-
12518: tuttamista varten määrättäisiin uusi suostunta otettavaksi
12519: verottamalla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on
12520: talletettu pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan tai mikä on
12521: sijoitettu palovakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon,
12522: osaksi niitä korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligatsio-
12523: nien ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perusteella.
12524: Katsoen siihen, että Eduskunta, käsitellessään Valtio-
12525: varainvaliokunnan mietintöä N :o 3 armollisen esityksen
12526: N :o 1 johdosta, joka koskee varojen hankkimista vuodeksi
12527: 1914 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
12528: riitä, on havainnut, ettei mitään suostuntavaroja tarvita vuo-
12529: den 1914 budjettiin otettujen menojen peittämiseksi, saa
12530: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamai-
12531: 2 1913. - V. M. - Esitys N:o 4.
12532:
12533: sessa vastauskirjelm.ässään Keisarilliselle Majesteet •.de il-
12534: moittaisi,
12535: että Eduskunta ei ole katsonut suostunnan-
12536: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suoritta-
12537: mista vuonna 1914 tarpeelliseksi eikä sentähden
12538: ole hyväksynyt armollista esitystä.
12539:
12540: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1913.
12541:
12542:
12543:
12544: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
12545: järvi sekä jäsenet Bäck, Gylling, Hallsten, Helenius-Seppälä,
12546: Honkajuuri, Hultin, Kallio, Kirves, Komu, Kronqvist, Neo-
12547: vius, Puhakka, Sainio, Tainio, Tervo ja Turunen sekä vara-
12548: jäsenet af Forselles, Kärnä ja von Troil.
12549:
12550:
12551:
12552:
12553: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12554: 1913. - S. V. M. - Esitys N :o 4.
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Suuren valiokunnan mietintö
12560: N :o 21 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
12561: kee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
12562: veron suorittamista vuonna 1914.
12563:
12564: Eduskunta on V. J :n 57 § :n mukaisesti Suureen valio-
12565: kuntaan lähettänyt yllämainitun armollisen esityksen ynnä
12566: Valtiovarainvaliokunnan sen johdosta valmistaman mietin-
12567: nön N:o 12.
12568: Asiata käsiteltyään, saa Suuri valiokunta, yhtyen Val-
12569: tiovarainvaliokunnan mietinnössä olevan lausuntoon, kun-
12570: noittaen ehdottaa,
12571:
12572: että Eduskunta hyväksyisi Valtiovarainvalio-
12573: kunnan ehdotuksen asiassa.
12574:
12575: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1913.
12576: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12577: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4.
12578:
12579:
12580:
12581:
12582: S u o m en E d u s k u n n a n a l a m a i-
12583: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
12584: molliseen esitykseen suostunnanluontoisen pää-
12585: oma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
12586:
12587:
12588:
12589:
12590: Sunrlvaltalsln, lrmollisln Keisari
12591: ja Suuriruhtinas I
12592:
12593:
12594:
12595:
12596: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
12597: tanut armollisen esityksen suostunnanluontoisen pääoma- je,
12598: kuponkiveron suorittamisesta vuonna 1914.
12599: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 4.
12600:
12601: Armollisessa esityksessä on ehdotettu, samoin kuin vuoden
12602: 1910 varsinaisille sekä vuosien 1911 ja 1912 valtiopäiville an-
12603: netuissa armollisissa esityksissä, että suostuntatulojen kar-
12604: tuttamista varten määrättäisiin uusi suostunta otettavaksi
12605: verottamalla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on
12606: talletettu pankkilaitoksiin ko11koa kasvrumaan tai on sijoi-
12607: tettu palovakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon,
12608: osaksi niitä korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligatsio-
12609: nien ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perusteella.
12610: Niinkuin käy ilmi Eduskunnan 28 päivänä viime huhti-
12611: kuuta antamasta alamaisesta vastauksesta armolliseen esi-
12612: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
12613: naiset valtion tulot eivät riitä, ei mitään suostuntavaroja
12614: tarvita vuoden 1914 budjettiin otettujen menojen peittämi-
12615: seksi. Sen vuoksi Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle
12616: Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
12617:
12618: että Eduskunta ei ole katsonut suostunnan-
12619: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suoritta-
12620: mista vuonna 1914 tarpeelliseksi eikä sentähden
12621: ole hyväksynyt armollista esitystä. ·
12622:
12623: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12624:
12625: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1913.
12626:
12627:
12628:
12629:
12630: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12631: 1913 - N:o 5.
12632:
12633:
12634:
12635:
12636: K ei s arill is en .Maj este eti n Ar-
12637: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle varain
12638: osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorit-
12639: tamiseen vuonna 1914.
12640:
12641: Suomen vuonna 1912 kokoontunut Eduskunta on vuo-
12642: deksi 1913 osottanut yhteensä 700,000 markan suuruisen
12643: arvitomäärärahan Valtiopäiväjärjestyksen 79 § :ssä mai-
12644: nittujen yleisten menojen suorittamiseen 1913 vuoden
12645: valtiopäivistä, huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan
12646: istuntoja varten, säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa
12647: sekä valtiopäi väasiakilrj ain rekj,sterin tedremistä varten. Sen
12648: määrärahan laskennassa, mikä vuodeksi 1914 tarvitaan
12649: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, on seuraavat sei-
12650: kat otettu huomioon.
12651: Edustajanpalkkiot on la!skettu säännölliseksi määräksi
12652: 1,400 markaksi kutakin edustajaa lwhti eli 200 edustajasta
12653: yhteensä 280,000 markaksi. Edustajain matkakustannuk-
12654: set taas on arvioitu 19,000 markaksi. Nämä kaksi meno-
12655: erää tebsivät siis yhteensä 299,000 markkaa.
12656: Valtiopäiväin yleiset kustannukset, joihin kuuluvat
12657: määrärahat puhemiehen palkkiota, yleistä kansliaa, ruot-
12658: salaista kansliaa1 konekirjoitus-, painatus- ja pikakirjoitus-
12659: kanslioita, valiokuntia, painatuskustannuksia, ilmoituksia
12660: sekä ·satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, ovat
12661: 1
12662:
12663:
12664:
12665: lasketut nousevan 273,000 marklm.i&n.
12666: 2
12667:
12668: Kustannuksiin Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta
12669: on merkitty 34,000 markkaa.
12670: Säätytalon menosääntö lienee merkittävä 31,000 mar-
12671: kaksi, kun taas Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
12672: sääntö olisi merkittävä 51,000 markaksi.
12673: V altiopäiväasiakirjain rekisterin laatimista varten lie-
12674: nee myöskin vuodeksi 1914 merkittävä 12,000 markan
12675: arviomääräraha.
12676:
12677: Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
12678: rittami'seen varoja on osotettava vuodeksi 1914, ovat siis
12679: seuraavat:
12680:
12681:
12682: ~dustajain paLkkiot ja matkakustannukset Smk. 299,000
12683: V altiopäi väin yleiset kustannukset ..... . " 273,000
12684: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ......... . " 34,000
12685: Säätötalon menosääntö ................. . 31,000
12686: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
12687: "
12688: sääntö ............................ . 51,000
12689: Valtiopäiväa:siakirjain rekisterin laatimi-
12690: "
12691: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 12,000
12692: Yhteensä Smk. 700,000
12693:
12694:
12695: Sen perusteella, mitä tässä edel:lä on esiintuotu, on
12696: Keisarillinen Majesteetti tahtonut Armosaa ehdottaa:
12697:
12698: että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
12699: § :ssä mainittujen yleisten menojen suoritta-
12700: miseen 1914 vuoden valtiopäivistä, huoneiston
12701: vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja varten,
12702: N:o 5 3
12703:
12704: säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa sekä
12705: valtiopäiväasiakirjain rekisterin laatimista var-
12706: ten osattaisi vuodeksi 1914 kaikkiaan 700,000
12707: markan suuruisen arviomäärärahan.
12708:
12709:
12710: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 16/29
12711: p :nä tammikuuta 1913.
12712:
12713: Mini,steri V aitiosihteeri Vapaaherra A.. Langhoff.
12714: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12715: 1913. -- V. 1\'I. - Esitys N:o 5.
12716:
12717:
12718:
12719:
12720: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a n m i e-
12721: t i n t ö N:o 2 armollisen esityksen johdosta,
12722: joka koskee varain osottamista valtiopäiväkus-
12723: tannusten suorittamiseen vuonna 1914.
12724:
12725: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevan
12726: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 5 va-
12727: rain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
12728: vuonna 1914.
12729:
12730:
12731: Armollisessa esityksessä tehdyn laskelman mukaisen
12732: määrärahan, 700,000 markkaa, on Valtiovarainvaliokunta
12733: havainnut tarvittavan vuoden 1914 valtiopäiväkustannusten
12734: suorittamiseen, ja saa siis Valiokunta kunnioittaen Eduskun-
12735: nan päätettäväksi ehdottaa,
12736:
12737: että Eduskttnta hyväksyis1: annollisen est-
12738: tyksen.
12739:
12740: Helsingissä 2G päivänä maaliskuuta 1913.
12741:
12742:
12743:
12744: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
12745: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, Hallsten, Hele-
12746: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves,
12747: Komu, Kronqvist, N eovius, Puhakka, Sainio, Tainio, Tervo,
12748: Turunen ja \Vuolijoki sekä osittain varajäsenet af Forselles,
12749: Herttua, Kärnä, Lahdensuo, Leivo, Snellman, Paasonen ja
12750: •
12751: Törmä.
12752: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12753:
12754:
12755:
12756:
12757: /
12758: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 5.
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
12764: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
12765: molliseen esitykseen varain osottamisesta val-
12766: tiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna
12767: 1914.
12768:
12769:
12770:
12771:
12772: Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
12773: ja SuuriruhtinasT
12774:
12775:
12776:
12777:
12778: Teidän Keisarillinen l\fajesteettinne on Eduskunnalle an-
12779: tanut armollisen esityksen varain osottamisesta valtiopäivä-
12780: kustannusten suorittamiseen vuonna 1914.
12781: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :() ö.
12782:
12783: Armollisessa esityksessä olevan laskelman mukaisen
12784: määrärahan, 700,000 markkaa, on Eduskunta havainnut tar-
12785: vittavan vuoden 1914 valtiopäiväkustannusten suorittami-
12786: seen, ja saa siis Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne ala-
12787: maisesti ilmoittaa,
12788:
12789: että Eduskunta on hyväksynyt m·mollisen
12790: esityksen.
12791:
12792: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12793:
12794: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1913.
12795:
12796:
12797:
12798:
12799: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12800: II
12801: 1913 - N:o 6.
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Keisarillisen Majesteetin Armollinen esi-
12807: tys Suomen Eduskunnalle tuulaakimaksun las-
12808: kemisen perusteesta.
12809:
12810: Joululruun 23 (10) p :nä 1910 annetulla Armonisella
12811: Asetuksella on, Suomen Eduskunnan alamaisesta ehdotuk-
12812: sesta, säädetty että, niinkuin ;siihenkin asti, tuulaakimaksun
12813: laskemisen perusteeksi oli 1913 vuoden loppuun asti vah-
12814: vistettava määräprosentti tuulaakimaksUIIl alaisten tavarain
12815: tullimaksusta. •
12816: Samalla on mainitun asetuksen perusteella haLlinnolli-
12817: sessa järjestyksessä annettu lähemmät määräykset asiasta,
12818: jotka sisältävät muun muassa:
12819: että tuulaakimaksun korkein määrä on kolme prosenttia
12820: tuulaakiverotuksen al.a]sen tavaran tuLlimaksusta;
12821: että määräys tuuLa.akimaksun suorittamisesta yhtäläi-
12822: sellä 'prosentilla sekä ma·ahan tuotujen että maasta vietä-
12823: vien tavarain tullista pysyy muuttamatta;
12824: että .tämän maksun suorittavat yhtä suureen määrään
12825: sekä kaupunkien asukkaa.t että lmikki muut, jotka meritse
12826: tahi maitse Suomenmaan ulkopuolella olevista paikkakun-
12827: nista kaupunkei,hin tuovat ta:hi sieltä vievät tullinalaisia
12828: tav.aroita.
12829: Sittemmin on Keisarillinen Senaatti asianomaisten kau-
12830: punginviranomaisten SenaaUiin toimirttamain ehdotusten
12831: 2 N:o 6
12832:
12833: perusteella vahvristanut tuulaakiprosentin määrän niille
12834: kaupungeille, jotk·a ovat oikeutetut nauttimaan puheen-
12835: alaista etua. Prosenttimäärä on yleensä jäänyt sMnaksi
12836: kuin se oli lmlmivuotiskautena 1908-1910; muutosta siinä
12837: kohden on tapahtunut ainoastaan Kokkolaan, Kaskisiin ja
12838: Turkuun nähden, joiden prosenttimäärä on jonkun verran
12839: alennettu. Siten vahvistetut prosenttimäärät ovat olleet:
12840: Ha.minassa 3 prosenttia, Hangossa 2, Helsingissä 2, Iisal-
12841: messa 2, Joensuussa 2, Kask]sissa 2, Ke.missä 3, Kokko-
12842: l.assa 2lf2, Kotkassa 2, Kuopiorssa 3, Loviisassa 3, Maarian-
12843: hwminassa 2, Mikkelissä 2 lh, N aantaalissa 2, Nikolainkau-
12844: pungissa 2, Oulussa 2lf2, Pietarsaaressa 3, Porissa 2, Por-
12845: voossa 2, Ra.ahessa 3, Raumalla 2, Ristiina"ssa 3, Savon-
12846: linnassa 3, Sorta val·assa 2, Tammisaaressa 2, Torniossa 2,
12847: Turussa 2, Uudessakaarlepyyssä 3, Uudessakauprmg]ssa 2
12848: ja Viipurissa 2 prosenttia.
12849: • Kun se ajanjakso, minkä mainitut määräykset ovat voi-
12850: massa, päättyy 1913 vuoden l()lpussa, on asianomaisilta kau-
12851: punkikunnilta vaadittu lausunnot siitä, minkä perusteen
12852: mukaan puheenalainen maksu olisi laskettava mainitun
12853: vuoden perästä, ja ovat nuo kunnwt ilman eriävää mieli-
12854: pidettä puoltaneet nyky.isen debiteerausperusteen pysyttä-
12855: mistä. Tähänkin nähden on Keisarillinen Majesteetti Jm,t-
12856: sonut tätä maksua edelleenkin V'o.itavan suorittaa saman
12857: perusteen mukaan kuin tähänkin asti.
12858: Se aika, miksi määräyksiä puheenalaisesta asiasta nyt
12859: olisi ,annettava, on katsottu sopivasti voitavan vahvistaa
12860: kolmeksi vuodeksi.
12861: Sen nojalla, mitä tässä edellä on lausuttu, on Keisaril-
12862: linen Majesteetti tahtonnt Eduskunnan hyväksyttäväksi
12863: jättää seuraavan:
12864: N:o 6 3
12865:
12866: Ehdotuksen Armolllseksi Asetukseksl tuulaakimak-
12867: sun laskemisen perusteesta.
12868:
12869: Tuulaakimaksun la·skemisen perusteeksi on, niinkui111 tä-
12870: hänkin asti, vahvistettava määräp11osentti tuulaakimaksun
12871: ·alaisten ta varain ·tullimaksusta.
12872: Lfuhemmät määräykset asiasta ovat annettavat hallin-
12873: nollisen lainsäädännön järjestyksessä.
12874: Tfumä asetus Oill voimassa 1914 vuoden trummikuun 1
12875: päivästä 1916 vuoden loppuun asti.
12876:
12877:
12878: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 11/24
12879: p :nä tammikuuta 1913.
12880:
12881: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
12882: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
12883: 1913. - V. M. - Esitys N:o 6.
12884:
12885:
12886:
12887:
12888: Talousvaliokunnan mietintö
12889: N :o 6 Keisarillisen Majesteetin armollisen' esi-
12890: tyksen johdosta, joka koskee tuulaakimaksun
12891: laskemisen perustetta.
12892:
12893: Tämän armollisen esityksen on Eduskunta pöytäkirjan-
12894: otteen ohella lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Ta-
12895: lousvaliokuntaan. Sen yhteydessä on Talousvaliokunta käsi-
12896: tellyt myöskin edustajain Santeri Alkion y. m. anomusehdo-
12897: tuksen N :o 50 armollisen esityksen antamisesta tuulaaki-
12898: maksun lakkauttamisesta.
12899:
12900:
12901:
12902: Kun tuulaakimaksun laskemisen perusteesta viimeksi
12903: joulukuun 23 päivänä 1910 annetun armollisen asetuksen
12904: voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa, on Keisa-
12905: rillinen Majesteetti antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi
12906: ehdotuksen asetukseksi tästä asiasta.
12907: Samoinkuin 1907 ja 1910 v. valtiopäivillä Eduskun-
12908: nalle tuulaakimaksusta annettua armollista esitystä käsitel-
12909: täessä on Valiokunnassa tälläkin kerralla ilmennyt tyyty-
12910: mättömyyttä puheenaolevaa veroa vastaan kokonaisuudes-
12911: saan. Valiokunta on katsonut, että tuulaaki välillisenä, sa-
12912: tunnaisena verona on sopimaton ja vanhentunut verotus-
12913: muoto, joka kohtuuttomasti rasittaa etenkin vähävaraista
12914: kansanluokkaa ja sen ohessa tuottaa maalais- ja eräiden
12915: kaupunkikuntain kustannuksella oikeudetonta etua toisille
12916: kaupungeille siten, että sen kautta muutamat kaupunkikun-
12917: nat aiheettomasti saavat kantaa veroa toisten kuntain jäse-
12918: niltä. Tämän vuoksi olisikin Valiokunnan mielestä tuulaaki
12919: pikimmiten poistettava. Kun tästä kuitenkin saattaisi ai-
12920: 2 1913. - V. M. - Esitys N:o 6.
12921:
12922: heutua kaupunkien kunnalliselle taloudelle häiriöitä eikä
12923: tuulaakia sen vuoksi heti voitane välittömästi lakkauttaa,
12924: on V aliakunnasta näyttänyt olevan syytä, että tuulaakia
12925: vielä saadaan kantaa armollisessa esityksessä mainitun ajan
12926: kuluessa, ja on Valiokunta myöskin hyväksynyt esityksessä
12927: ehdotetun tuulaakin laskemisperusteen.
12928: Mitä tulee armollisessa esityksessä edellytettyihin lähem-
12929: piin määräyksiin, on Valiokunta, samoinkuin mitä 1910
12930: vuoden Eduskuntakin on tuulaakia koskevassa alamaisessa
12931: kirjelmässään 15 päivältä huhtikuuta 1910 lausunut, sitä
12932: mieltä, että tuulaakin laskemisen perusteeksi eri kaupun-
12933: geille vahvistettavat prosenttimäärät olisivat kauttaaltaan
12934: aleunettavat ja tuulaakimaksun ylin raja määrättävä yh-
12935: deksi prosentiksi. Tähän on Valiokunnasta näyttänyt ole-
12936: van sitäkin enemmän syytä, kun puheenalainen vero muo-
12937: dostuu sitä kohtuuttomammaksi, jota korkeampi sen perus-
12938: teena oleva prosenttimäärä on. Kun Eduskunnan mainitussa
12939: kirjelmässä lausumaa, tätä tarkoittavaa alamaista toivo-
12940: musta ei kuitenkaan ole kuin pieneltä osalta varteenotettu,
12941: on V aliakunta pitänyt tarpeellisena, että asetusehdotukseen
12942: otetaan määräys siitä, että tuulaakimaksun korkein raja on
12943: oleva yksi prosentti. Tämän toimenpiteen katsoo Valiokunta
12944: oikeutetuksi sillä perusteella, että kysymyksessä oh)va vero
12945: vuodesta 1872 saakka on ollut valtiopäivien päätöksestä
12946: riippuvainen ja prosentin korkeimman rajan määrääminen
12947: on tämän veron pääkohtia. Armollisessa esityksessä olevan
12948: asetusehdotuksen toinen kohta näyttää sitäpaitsi antavan
12949: tukea tälle Valiokunnan käsitykselle.
12950: Edellä esitetyn perusteella Valiokunta kunnioittaen eh-
12951: dottaa
12952:
12953: että Eduskunta hyväksyisi armollisessa esi-
12954: tyksessä olevan ehdotuksen asetukseksi tuulaaki-
12955: maksun laskemisen perusteesta seuraavan sisäl-
12956: töisenä:
12957: Tuulaakimaksu. 3
12958:
12959:
12960:
12961: Asetus
12962: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta.
12963:
12964: 'l'uulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä-
12965: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun
12966: alaisten tavarain tullimaksusta. Tämä prosentti ei kuiten-
12967: kaan saa nousta yhtä prosenttia korkeammaksi.
12968: Lähemmät määräykset asiasta ovat annettavat hallinnol-
12969: lisen lainsäädännön järjestyksessä.
12970: Tämä asetus on voimassa 1914 vuoden tammikuun 1 päi-
12971: västä 1916 vuoden loppuun asti.
12972:
12973:
12974: Siihen nähden, että Valiokunta on katsonut tuulaakin
12975: oikeastaan olevan kokonaan lakkautettavan, on Valiokunta
12976: pitänyt tarpeellisena ehdottaa alamaisessa vastauksessa anot-
12977: tavaksi, että Keisarillinen Majesteetti antaisi Eduskunnalle
12978: viimeistään vuoden 1916 valtiopäivillä armollisen esityksen
12979: tuulaakimaksun kokonaan poistamisesta.
12980: Tämän johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
12981: että Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
12982: anoisi, että Keisarillinen Majesteetti antaisi
12983: Eduskunnalle viimeistään vuoden 1916 valtio-
12984: päivillä armollisen esityksen tuulaakimaksun
12985: poistamisesta.
12986: Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1913.
12987:
12988:
12989: Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
12990: Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa,
12991: Hahl, Redberg (osittain), Inborr, Kananen, Kautto (osit-
12992: tain), Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen, Peurakoski, Riihelä,
12993: Saari, Savolainen, Typpö, T. ja Vahe sekä osittain varajäse-
12994: net Roos ja W äänänen.
12995: 4 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
12996:
12997:
12998:
12999:
13000: Vastalause.
13001: Mietintöön liitetyssä lausunnossaan on Perustuslakivalio-
13002: kunta selvästi osoittanut, ettei Eduskunta voi vastaukseensa
13003: Arm. esitykseen tuulaakimaksun perusteista panna säännöstä
13004: siitä korkeimmasta prosentista, johon tuulakia saadaan kan-
13005: taa. Siitä huolimatta on Talousvaliokunnan enemmistö
13006: niillä perusteilla, jotka sisältyvät mietinnön 2 sivulla olevan
13007: toisen kappaleen kahteen viimeiseen lauseeseen ja jotka eivät
13008: itse asiassa todista mitään, asetu'sehdotuksen 1 kohtaan otta-
13009: nut määräyksen siitä että tuulaakimaksun ylin raja ei saa
13010: nousta 1 % korkeammaksi tuulaakimaksun alaisten tavarain
13011: tullimaksusta. Katsomme, että Talousvaliokunta täten on
13012: ehdottanut Eduskunnan päätettäväksi sellaista, joka ei ole
13013: Eduskunnan määräämisvallan rajoissa. Rohkenemme sen-
13014: vuoksi ehdottaa,
13015: että Eduskunta, poistaen yle'mpänä mainitttn
13016: lisäyksen, muuttamatta hyväksyisi Armollisessa
13017: esityksessä olevan asetusehdotuksen.
13018: Emme myöskään hyväksy Talousvaliokunnan ehdottamaa
13019: anomusta tuulaakimaksun lakkauttamisesta. Ennenkuin
13020: sellaiseen ryhdytään, olisi selvitettävä ne perusteet, joille eri
13021: kaupunkien oikeus tuulaakimaksun kantamiseen nojautuu, ja
13022: mikä asiaintila tässä kohden seuraa, jos puheenaoleva oikeus
13023: yksipuolisesti lakkautetaan. Kun Valiokunta ei ole rajoitta-
13024: nut anomustaan mainitsemaamme kysymykseen, vaan ilman
13025: muuta kohdistanut sen tuulaakimaksun lakkauttamiseen, eh-
13026: dotamme kunnioittaen,
13027: että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan ehdot-
13028: taman anomuksen.
13029: Hugo Rautapää. J. Kaskinen.
13030: J. 0. Peurak.oski. S. Wilh. Roos.
13031: 5
13032: SUOMEN EDUSKUNNAN
13033: ~USTUSLAKIVALIOKUNTA Liite I.
13034:
13035: Helsingissä,
13036: Huhtikuun 10 p:nä 1913.
13037: Nq 8.
13038:
13039:
13040:
13041:
13042: T a l o u s v a l i o k u n n a ll e.
13043:
13044: Kirjeessä viime maaliskuun 3 päivältä on Talousvalio-
13045: kunta, ilmoittaen että Valiokunta käsitellessään Eduskun-
13046: nalle näillä valtiopäivillä annettua armollista esitystä tuu-
13047: laakimaksun laskemisen perusteesta oli asiaa koskevaan ase-
13048: tusehdotukseen ottanut määräyksen siitä korkeimmasta pro-
13049: sentista, johon tuulaakia saataisiin kantaa, mutta että Valio-
13050: kunnassa kuitenkin oli syntynyt epäilyksiä, oliko Eduskun-
13051: nalla tässä kohden päättämisvaltaa, pyytänyt siitä Perustus-
13052: lakivaliokunnan lausuntoa.
13053: Tämän johdosta saa Perustuslakivaliokunta kunnioittaen
13054: lausua seuraavaa.
13055: Sittenkuin erinäisille Ruotsin ja Suomen kaupungeille
13056: 1600-luvun alkupuoliskolla oli myönnetty oikeus kantaa
13057: määrätty maksu ulkomailta tuotetuista tai sinne vietävistä
13058: tavaroista, oli Suomen ollessa yhdistettynä Ruotsin kanssa
13059: tähän tuulaakiksi sanottuun maksuun nähden voimassa että
13060: sitä oli suoritettava määräprosentti tavaran arvosta ja että
13061: Hallitus vahvisti sen määrän. Aikaisemmin säädettiin tämä
13062: määrä meritullitaksoissa, mutta myöhemmin kullekin kau-
13063: pungille erittäin itsekunkin maistraatin ja porvariston ehdo-
13064: tuksesta. Tämän johdosta jäi Suomessa 1809 vuoden jälkeen
13065: Keisarillisen Senaatin talousosaston asiaksi tutkia ja vahvis-
13066: taa tuulaakin kantamisessa noudatettavat taksat.
13067: Vastamainittujen asianhaarain johdosta suoritettiin tuu-
13068: laakia kuten ennenkin tavarain arvon mukaan, mutta eri kau-
13069: pungeissa erisuuruisilla prosenttimäärillä. Jonkunlaista epä-
13070: 6 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
13071:
13072: tasaisuutta aikaansai tuulaakiverotukseen sitä :paitsi se seik-
13073: ka, että samaa tavaraa arvioitiin eri tavoin eri kaupungeissa.
13074: Tähän nähden ja kun uudistus oli sitä tarpeellisem:pi, kuin
13075: tuulaakimaksu oli kaupunkien :porvariston hyväksi maan
13076: asukkaiden yleisesti maksettavaksi :pantu vero, antoi Halli-
13077: tus 1872 vuoden valtio:päiville armollisen esityksen tuulaaki-
13078: maksun laskemisen :perustuksen muuttamisesta. , Tässä esi-
13079: tyksessä ehdotettiin, että tuulaakia vastedes säädettäisiin suo-
13080: ritettavaksi määräprosentti maahan tuotujen tahi maasta vie-
13081: t;yjen tavarain tullimaksusta. Tämän ohessa vaadittiin sää-
13082: tyjen lausuntoa siitä ehdotetun uudistuksen toimeenpanoa
13083: koskevasta ,likemmästä määräyksestä", ettei tuulaakimak-
13084: sua vastaiseksi määrättäisi enemmäksi kuin korkeintaan 3 1;2
13085: :prosentiksi tullimaksusta. Säädyt tosin hyväksyivät tuulaa-
13086: kimaksun laskettavaksi määrä:prosentein tullimaksusta;
13087: mutta siihen katsoen että kaikenlaatuinen satunnainen vero
13088: olisi määrättävä ainoastaan joksikin rajoitetuksi ajaksi ja
13089: näin myös :pitäisi olla tuulaakimaksun laita, varasivat sää-
13090: dyt tähän sen ehdon, että hyväksytty tuulaakin laskemisen
13091: :peruste olisi voimassa ainoastaan 1877 vuoden lo:p:puun, jota
13092: ennen säädyt jälleen kokoontuisivat. Lausuessaan mielensä
13093: tuulaaki:prosentin ylärajasta ehdottivat säädyt sen määrät-
13094: täväksi 4 :prosentiksi tullimaksuista. - Tämän säätyjen
13095: :päätöksen ja lausunnon mukaisesti säädettiin sittemmin mar-
13096: raskuun 17 :päivänä 1873 annetussa asetuksessa, että tuulaa-
13097: kia oli seuraavana viisivuotiskautena suoritettava määrä-
13098: prosentti tavaran tullimaksusta sillä tavoin kuin samana :päi-
13099: vänä annetussa julistuksessa tämän :perussäännöksen sovelta-
13100: misesta sanottiin; ja tässä hallinnollisessa julistuksessa taas
13101: muun muassa säädettiin, että tuulaakimaksun korkein määrä
13102: ei saisi olla enempää kuin 4 :prosenttia tullimaksusta, minkä
13103: rajassa Senaatin talousosaston tuli, saatujen tietojen ja asian-
13104: omaisten maistraattien ehdotusten mukaan, vahvistaa mikä
13105: tullimaksun :prosenttimäärä saataisiin tuulaakimaksuna kan-
13106: taa kussakin kaupungissa.
13107: Koko sinä aikana, minkä säätyeduskunta sen jälkeen oli
13108: olemassa, vahvistettiin sittemmin tuulaakimaksun laskemi-
13109: sen :peruste aina määräajaksi.
13110: Liite 1. 7
13111:
13112: Vuonna 1907 kokoontunut Eduskunta hyväksyi tuulaa-
13113: kista sen edellisenä aikana voimassa olleet määräykset ai-
13114: noastaan kolmeksi vuodeksi, mainiten tähän syyksi että Edus-
13115: kunnan lainlaadintakausi ulottui ainoastaan 1909 vuoden lop-
13116: puun ja että tuulaaki ainakin nykyisessä muodossaan oli he-
13117: rättänyt tyytymättömyyttä. 1910 vuoden valtiopäiville an-
13118: netussa armollisessa esityksessä Hallitus, huomauttaen että
13119: kysymyksessä olevaa tuulaakiverotuksen uudistusta varten
13120: tarpeellisia valmistelutöitä ei missään tapauksessa saataisi
13121: lähivuosina suoritetuiksi, ehdotti että tuulaakimaksua koske-
13122: vat määräykset tällä kertaa vahvistettaisiin olemaan voi-
13123: massa viisi vuotta. Eduskunta kuitenkin hyväksyi tuulaaki-
13124: maksun laskemisen entisen perusteen olemaan voimassa ai-
13125: noastaan kolme vuotta. Sen ohessa lausui Eduskunta toivo-
13126: muksena, että tuulaakimaksuja alennettaisiin ja niiden ylä-
13127: raja määrättäisiin yhdek•si prosentiksi, sekä anoi että seuraa-
13128: ville valtiopäiville annettaisiin armollinen esitys tuulaaki-
13129: maksun poistamisesta. Tätä Eduskunnan lausumaa toivo-
13130: musta ei Hallitus kuitenkaan ole täyttänyt. Paraikaa koossa
13131: olevalle Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä
13132: ehdotetaan, että tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi vah-
13133: vistettaisiin määräprosentti tullimaksusta, että tarkempia
13134: määräyksiä asiasta annettaisiin hallinnollista lainsäädäntö-
13135: tietä, sekä että asetus tuulaakimaksun laskemisen perusteesta
13136: olisi voimassa kolme vuotta.
13137: Edellä olevasta historiallisesta katsauksesta käy selville,
13138: ettei Hallituksen oikeutta vahvistaa kannettavan tuulaakin
13139: p.rosenttimäärät tätä ennen ole kielletty. Näin ollen ei Edus-
13140: ku-nta Perustuslakivaliokunnan mielestä vastaukseensa ar-
13141: molliseen esitykseen tuulaakimaksun perusteista voi nytkään
13142: panna säännöstä siitä korkeimmasta prosentista, johon tuu-
13143: laakia saadaan kantaa.
13144: Erään asiantuntijan asiasta antama, pääasiallisesti oikeus-
13145: historiallista selvittel;yä sisältävä lausunto oheenpannaan.
13146: Perustuslakivaliokunnan puolesta:
13147: L. Mechelin.
13148: E. Thesleff.
13149: 8 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
13150:
13151:
13152: Eriäviä mielipiteitä:
13153: '
13154: Olemme olleet sitä mieltä että se kappale yllä olevassa kir-
13155: jelmässä, joka alkaa sanoilla ,Edellä olevasta historialli-
13156: sesta katsauksesta" j. n. e. olisi ollut muodostettava näin
13157: kuuluvaksi:
13158: Edellä olevasta historiallisesta katsauksesta käy selville
13159: että kysymystä kaupunkien tuulaakista vuoden 1872 jälkeen
13160: poikkeuksetta on käsitelty siten, että Hallitsija ja V altiopäi-
13161: vät yhteisesti ovat määränneet tuulaakin suorittamisen pe-
13162: rusteet, jotavastoin Hallitus kuten aikaisemminkin yksin on
13163: määrännyt kannettavan tuulaakin prosenttimäärät. Periaat-
13164: teelliselta kannalta tällaista päättämisvallan kahtiajakoa
13165: tässä asiassa ei voi pitää asianmukaisena. Mutta kun Halli-
13166: tuksen määräämisoikeutta tuulaaki!Jrosenttiin nähden tuke-
13167: vat niin hyvin aikaisempi käytäntö kuin myös kaikki vuo-
13168: den 1872 jälkeen julkaistut tuulaakia koskevat asetukset,
13169: ei Eduskunta yksin päätöksellään voi Hallitukselta ottaa tätä
13170: määräämisoikeutta. Perustuslakivaliokunta on sentähden
13171: sitä mieltä, ettei käsiteltävään tuulaakin perusteita koske-
13172: vaan asetukseen ole otettava säännöstä korkeimmasta prosen-
13173: tista, johon asti tuulaakia saadaan kantaa.
13174:
13175: L. Mechelin. P. E. Svinhufvud.
13176: J. A. Mannermaa. Ernst Estlander.
13177: J. R. Danielson-Kalmari. Lauri Ingman.
13178:
13179: Valiokunnassa olemme äänestäneet edellä ehdotetun kap-
13180: paleen puolesta, kumminkin sillä muutoksella että lause, joka
13181: alkaa sanoilla ,Mutta kun Hallituksen määräämisoikeutta
13182: tuulaakiprosenttiin nähden" j. n. e., meidän ehdotuksessamme
13183: kuului: ,Mutta kun ei mitään nimenomaista perustuslaki-
13184: määräystä voida esittää tähän saakka noudatetun menettelyn
13185: muuttamiseksi ja kun Hallituksen määräämisoikeutta tuulaa-
13186: kiprosenttiin nähden" j .. n. e.
13187:
13188: Onni Talas. P. Ahmavaara.
13189: Liite L 9
13190:
13191: Valiokunnan kirjelmän mukaan liitetystä historiallisesta
13192: katsauksesta käy selville; ettei ole olemassa mitään lainsää-
13193: däntöä, joka estäisi Eduskunnan liittämästä tuulaakimaksun
13194: korkeinta määrää koskevaa ehtoa vastaukseensa armolliseen
13195: esitykseen tuulaakimaksun perusteista.
13196:
13197: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1913.
13198:
13199: Nestori Walavaara. E. W. Hänninen.
13200: K. Hämäläinen. F. Rantanen.
13201: Werner Aro. S. Kurkinen.
13202: Hulda Salmi. Kullervo Manner.
13203:
13204:
13205: Kun en ole voinyt yhtyä siihen loppulausuntoon, jonka
13206: Perustuslakivaliokunta edellä olevassa esittää Talousvalio-
13207: kunnan kyselyyn, koskeva eduskunnan oikeutta määrätä tuu-
13208: laakimaksumäärän korkein raja, pyydän saada lyhyesti tuoda
13209: esiin eroavan käsitykseni.
13210: Asian johdosta toimitetussa tutkimuksessa on mielestäni
13211: .tullut selvitetyksi että ei ole olemassa mitään lakisäädöstä,
13212: enempää kuin muutakaan määräystä siitä, miten \hallitsijan
13213: ja eduskunnan oikeus tuulaakimaksujen määräämiseen näh-
13214: den rajoittuu. Koko tuulaakimaksu on aikojen kuluessa ollut
13215: hyvin vaihtelevien määräysten v"rassa. Kuitenkin on sääty-
13216: jen ja eduskunnan oikeus tuulaakin laskemisen perusteiden
13217: määräämiseen nähden aina tunnustettu, mutta prosentin kor-
13218: kein määrä näyttää, ehkä käytännöllisyyssyistä jääneen vii-
13219: meisenä nelikymmenvuotiskautena hallitukselle. Vuoden
13220: 1872 valtiopäivistä saakka on hallitus säädyille, sittemmin
13221: eduskunnalle antanut arm. esityksen tuulaakimaksun las-
13222: kemisen perusteesta. .To tämä yksin tavallaan antaa aiheen
13223: käsittää, että kysymys on sellainen verokysymys, joka oleel-
13224: lisesti eroaa tavallisesta tullikysymyksestä. Näin ollen näyt-
13225: tää, että hallituskin on tunnustanut tässä liikuttavan kansan
13226: itseverotusoikeuden aloilla. Ja jos kerran eduskunnalla on
13227: oikeus määrätä tuulaakimaksun laskemisen perusteet, näyttää
13228: 10 1913. - V. M. - Esitys N :o 6.
13229:
13230: itsestään luonnolliselta, että sillä täytyy olla oikeus vaikut-
13231: taa puheenaolevan veron suuruudenkin määräämiseen.
13232: Se seikka, etteivät säädyt, eikä eduskunta ole käyttäneet
13233: oikeuttaan ottaa osaa tuulaakimaksun suuruuden määrien ra-
13234: joittamiseen, ei vielä voi merkitä sitä, että tästä oikeudesta
13235: olisi lopullisesti luovuttu. Mutta kun asia nyt on tältä osal-
13236: taan joutunut selvittelynalaiseksi, merkitsisi sellainen lau-
13237: sunto, minkä Perustuslakivaliokunnan enemmistö nyt antaa,
13238: eduskunnan oikeuden asiallista kieltämistij.. Se historiallinen
13239: selvittely, minkä valiokunta on toimittanut, ei millään ta-
13240: valla anna riittävää perustetta, ei edes todennäköisyystukea
13241: sellaiselle loppulausunnolle.
13242: Valiokunnan kantaan on suureksi osaksi vaikuttanut se
13243: käsitys, että pitkäaikainen käytäntö näyttää tuulaakimaksu-
13244: jen laskemisessa muodostaneen vakiintuneen menettelytavan,
13245: jolla on tuulaakimaksujen kantamiseen oikeutettuihin kau-
13246: punkeihin nähden saavutetun oikeuden luonne. Jos näin oli-
13247: sikin, jota en myönnä, mutta jota puolta asiassa en tällä
13248: kertaa katso tarpeelliseksi ryhtyä ratkaisemaan koska siitä
13249: nyt ei ole kysymys, ei sen seikan voi mitenkään, toimitetun
13250: historiatutkimuksen perusteella, katsoa voivan vaikuttaa tuu-
13251: laakimaksun prosentin ylimmän rajan määräämiseen siinä,
13252: jääkö rajoitus hallituksen, vai eduskunnan asiaksi.
13253: Ryhtymättä laajemmin: perustelemaan mielipidettäni, pi-
13254: dän jo tämän riittävänä voidt,kseni lausua
13255:
13256: että toimitettu tutkimus ei ole näyttänyt ole-
13257: van mitään lain panemaa estettä, eikä edes sel-
13258: laisen, pitkäaikaisen käytännön luomaa saavutet-
13259: tua oikeutta, joka estäisi eduskuntaa, määrätes-
13260: sään tuulaakimaksun laskemisen perusteista,
13261: asettamasta myöskin tuulaakimaksulle korkeim-
13262: man sallitun rajan.
13263:
13264: Helsinki 10 päivänä huhtikuuta 1913.
13265:
13266: Santeri Alkio.
13267: 11
13268:
13269: Liite II.
13270:
13271:
13272:
13273:
13274: J,ausunto tuulaakimaksun oikeudellisesta luonnosta.
13275:
13276: Se tuulaakiksi sanottu maksu, jota eräille Ruotsin ja
13277: Suomen kaupungeille on suoritettu ulkomailta tuotetuista tai
13278: sinne viedyistä tavaroista, on peräisin seitsemännentoista
13279: vuosisadan keskivaiheilta. Tämän maksun säätäminen johtui
13280: hallituksen halusta edistää kaupunkien taloutta ja hallintoa.
13281: ,Jo paljon aikaisemmin oli tässä kohden jonkinlainen etujen
13282: yhteisyys syntynyt keskushallituksen ja niiden kaupunkien
13283: välillä, joihin ulkomaankauppa oli etusijassa keskittynyt .
13284: •To keskiajalla oli kaupunkiyhdyskunnilla tavaranvaihdosta
13285: eräitä tuloja, joiden avulla ne kykenivät voimassa pitämään
13286: hallintoaan. Maunu Eerikinpojan Kaupunkilaki (kauppias-
13287: kaaren 33: 1) oikeutti kaupungin kantamaan tuollaista
13288: maksua verkahuoneeseen viedyistä tavaroista, nimittäin
13289: ,verasta, viinistä tai muusta sellaisesta". V erkahuonemaksut
13290: oli saman lain (kuninkaankaaren 18 luvun) mukaan jaettava
13291: tasan kuninkaan ja kaupungin kesken. N orrköpingin valtio-
13292: päiväpäätöksen mukaan vuodelta 1604 (9 §) tuli kaikissa
13293: kaupungeissa olla verkahuone, jonne kaikki verka oli ennen
13294: myyntiä vietävä katsastettavaksi, samoinkuin kaikki muukin
13295: tavara, niinkuin palttina, mausteet ja kaikenlaiset rihka-
13296: mat, saippua, sinkkivihtrilli ja muu semmoinen (,kaikki
13297: mitä edestakaisin kannetaan"). V erkahuone vastasi myö-
13298: hempäin aikain pakkahuonetta. Tämä huone täytyi kau-
13299: pungin pitää voimassa oman ja kruunun yhteisen edun vuoksi,
13300: jotta ulkomaankaupan maksettaviksi pannut maksut asian-
13301: mukaisesti kertyisivät. Tätä tapulikaupunkien verkahuo-
13302: neesta kantamaa maksua pidetään tuulaakin alkujuurena
13303: niiden muiden maksujen rinnalla, joita esim. kannettiin mai-
13304: nittuun huoneeseen vietyjen tavarain leimaamisesta.
13305: 12 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
13306:
13307: Tuulaakin nimi viittaa siihen, että tämä rasitus, veron-
13308: maksajain kannalta katsoen, oli lisäystä ulkomaankaupan
13309: maksettavaksi pantuun tulliin n. s. suuren meritulliin.
13310: Vanhin ja tärkein tuulaakilaji, n. s. varsinainen eli kaupun-
13311: gintuulaaki, on meillä vieläkin suoritettavan tuulaakin varsi-
13312: nainen alkujuuri. Kaupungintuulaaki myönnettiin aikai-
13313: simmin Tukholmalie vuonna 1635, mistä lähtien moniaat
13314: muut tapulikaupungit sekä jotkut ylämaan kaupungitkin,
13315: joilla oli jokin, vaikkapa rajoitettukin oikeus ulkomaiseen
13316: laivakulkuun, vähitellen saivat oikeuden kantaa tuollaista
13317: maksua.
13318: Samoinkuin useimmat vanhemmat yleiset tulot oli
13319: Ruotsin tuulaakikin 1600-luvulla laadultaan sekaluontoinen.
13320: Niinpä näemme, että tuulaakin ensi alussa katsottiin olevan
13321: kruunun ja asianomaisen kaupungin keskinäisen sopimuksen
13322: varassa. Kaupungin oikeus tuulaakin kantamiseen perustui
13323: tavallaan välikirjaan. Kaupunkien suoritettavaksi annettiin
13324: nimittäin joukko tehtäviä, jotka eivät yksinomaan, eivätpä
13325: edes pääasiallisesti olleet kaupunkilaisten välittömän talou-
13326: dellisen edun vaatimia, vaan jotka luonnostaan kuuluivat
13327: valtion velvollisuksiin ja osittain myös hyödyttivät viereistä
13328: maaseutua. Kaupungit sentähden tarvitsivat lisätuloja osin
13329: voidakseen palkata maistraattinsa, joilla sitä ennen yleensä
13330: ei ollut varsinaista palkkaa, ja osin voidakseen kustantaa
13331: tulli- ja pakkahuoneen sekä satamalaiturit, rantasillat ja
13332: satamalaitokset. Nämä tarkoitukset on eri tavoin ryhmitel-
13333: tyinä mainittu niissä erioikeuksista, joilla kullekin kaupun-
13334: gille myönnettiin tuulaaki. Niinpä sai N orrköpingin kau-
13335: punki vuonna 1638 tuulaakin ynnä osan aksiisiveroa tulojensa
13336: parantamiseksi ja jotta ,kaupungin virkoihin saataisiin so-
13337: pivia henkilöjä ja näille voitaisiin maksaa kohtuullinen
13338: palkka".' Tukholman kaupungin 1638 vuoden erioikeuksissa
13339: taas sanotaan että ,koska kaupunki ei voi tulla toimeen
13340: ilman eräitä verotuloja, joilla virat ylläpidetään maksamalla
13341: kohtuullinen palkka kulloinkin viran mukaan ja muut kau-
13342: pungin rakennukset ja laitokset sen hyödyksi, edistykseksi
13343: ja kunniaksi pidetään voimassa", oli hallitus suonut kau-
13344: Liite II. 13
13345:
13346: pungille määrätyn tuulaakin. Vuonna 1638 myönnettiin
13347: Turulle ja Viipurilie oikeus kantaa tuulaakia kaikista kau-
13348: punkiin tulevista tavaroista ,jotta kaupungilla olisi käytet-
13349: tävänä huomattavia tuloja, joilla se voi sekä kohtuullisesti
13350: ylläpitää maistraattinsa että myös vähitellen teettää kau-
13351: pungin rakennukset". Helsinki oikeutettiin vuonna 1650 kan-
13352: tamaan tuulaakia vierailta laivoilta ja aluksilta jotta kau-
13353: punki ,voitaisiin panna nykyistä parempaan kuntoon" ja
13354: edistää ,julkisten rakennusten teettämistä". Tuulaakiin
13355: liittyy siis eräitä velvollisuuksia. Niin kauan kuin kaupungit
13356: asianmukaisesti _täyttivät nämä velvollisuutensa, ei voinut
13357: tulla kysymykseen että kruunu ilman muuta olisi lakkaut-
13358: tanut niiden oikeuden tuulaakin kantamiseen. Toiselta puo-
13359: len hallitus ankarasti vaati näiden velvollisuuksien täyttä-
13360: mistä. Niinpä sanotaan valtakunnanneuvoston pöytäkirjassa
13361: syyskuun 7 päivältä 1635, jolloin tuulaaki ensit myönnettiin
13362: Tukholmalle: ,Tämän vastikkeeksi H. K. M. vaatii, että
13363: kaupungin maistraatin pitää virkansa niin hoitaa kuin mai-
13364: nitussa ohjesäännössä (kaupunginjärjestysoloissa) tarkemmin
13365: mainitaan . . . Ellei maistraatti osota suurinta halua ja
13366: ahkeruutta kaupungin saattamiseksi kukoistukseen, varokoon
13367: ettei menetä mainittua apumaksua".
13368: Vähitellen kuitenkin kävi yhä ilmeisemmäksi että tuu-
13369: laaki oli todellinen vero. Vaikka tuulaaki aikaisemmin
13370: näyttää olleen määrätty suoritettavaksi kaikista tavaroista
13371: yleensä, rajoitettiin se vuonna 1668 suuren meritullin alai-
13372: siin tavaroihin. Jo tähän aikaan alkoi yhä selvemmin ilmetä,
13373: että tulli laadultaan oli todellinen vero, ja sama oli tuulaakin
13374: laita. Sen yhteys varsinaisten kaupunginverojen kanssa oli
13375: sitäpaitsi erittäin omansa osottamaan puheenalaisen rasituk-
13376: sen todellisen kunnallisveron luontoisuuden. Kaupungintuu-
13377: laakin kantoivat nimittäin aina kaupungin omat veronkan-
13378: tajat, siis kruunun tullivirkamiesten välityksettä. :1\Iutta kun
13379: tuulaaki muutoin oli likeisimmässä yhte;ydessä tullien kanssa,
13380: jotka kokonaan olivat kuninkaan taloudellisen lainsäädäntö-
13381: vallan alaiset, ja kun hallitsijalla kasottiin olevan laaja valta
13382: käydä järjestämään kaupunkien rahataloutta, pysyi puheen-
13383: 14 1913. - V. M. - Esitys N :o 6.
13384:
13385: alainen verorasitus vielä kauan syrjässä väestön ikivanhasta
13386: itseverotusoikeudesta. Jonkinlaista yhtäläisyyttä säätyjen
13387: myöntämäin verojen kanssa oli tuulaakiila kuitenkin sikäli,
13388: että se alussa oli jokseenkin tilapäisluontoinen, niinkuin van-
13389: himmissa erioikeuksissa huomautettiinkin. Kun ensi kerran
13390: oli kysymys tuulaakin myöntämisestä Tukholmalle, tahtoi
13391: K. M. ,suoda kaupungille väliaikaisen erioikeuden", minkä-
13392: tähden kaupungille myönnettiin, maasta lähetettäväin ja
13393: maahan tuotavain tavarain tullista tuulaaki . . . ja kaikki
13394: tämä väliaikaisesti ja toistaiseksi" 1 ). Sama käsitys esiintyy
13395: sekä Tukholman kaupungille maaliskuun 10 päivänä 1636
13396: vahvistetuissa erio~keuksissa että myös Kaarle XI :n elokuun
13397: 23 päivänä 1673 antamassa päätöksessä, jossa nämä erioikeu-
13398: det vahvistettiin, ,kuitenkin tämä kaikki väliaikaisesti,
13399: kunnes voimme saada parempaa aikaa ja tilaisuutta erityi-
13400: E>esti ja yksityiskohtaisesti antaa mainituille erioikeuksille
13401: armollisen vahvistuksemme ja vakuutuksemme sekä kau-
13402: pungin että sen asukkaiden eduksi ja hyödyksi". Muillekin
13403: kaupungeille · myönnetty tuulaaki vahvistettiin ainoastaan
13404: väliaikaisesti ja toistaiseksi, minkä ohessa kuningas varasi
13405: itselleen vallan vastedes mielensä mukaan tehdä ne muu-
13406: tokset, mitkä havaittaisiin tarpeelliseksi lautakunnan yleistä
13407: etua tahi kaupunkien yksityistä hyötyä silmälläpitäen. Tuol-
13408: lainen valta puuttua kaupunkien erioikeuksiin ja hallintoon
13409: varattiin hallitsijalle vielä 1700-luvulla. Niinpä säädettiin
13410: 1719 vuoden hallitusmuodossa ( 40 §) että ,kaupungit pysy-
13411: tetään rehellisesti saavuttamissaan eri- ja muissa oikeuksissa,
13412: jotka Kunink. Majesteetille alamaisimmin esitellään sekä
13413: sovitetaan kulloinkin olojen mukaan, aivan niin kuin Kunink.
13414: Majesteetin armollisimmin annettu vakuutus säätää ja sisäl-
13415: tää ja sittemmin hyväksytään, samaten kuin niillä on valta
13416: käyttää kaupunkien varoja järjestystä ja erioikeuksia nou-
13417: dattaen, kuitenkin että siitä on tili tehtävä asianomaiseen
13418: paikkaan". 1720 vuoden hallitusmuodossa (51 §) niinikään
13419:
13420:
13421: 1
13422: ) Ruotsin Valtiop. pöytäk. V (1635) s. 168.
13423: Liite II. 15
13424:
13425: lausutaan, että ,valtakunnan kaupungit pysytetään oikein
13426: saamissansa eri- ja muissa oikeuksissa, joita muinaiset ku-
13427: ninkaat niille ovat antaneet ja suoneet; kuitenkin niin että
13428: valtakunnan säädyt niitä sovittavat kulloinkin asiainhaarain
13429: mukaan. Kaupunkien yksityisiä varoja saavat maistraatit
13430: yksissä toimin porvariston kera käyttää paikoiksi ja julkisiin
13431: rakennuksiin rahasäännön ja erioikeuksien mukaan; kuiten-
13432: kin tehdään niistä asianomaiseen paikkaan tili, eikä ylijäämä-
13433: varoja saa käyttää mihinkään muihin tarkoituksiin kuin kau-
13434: puhkien voimassapitoon, sivistämiseen ja parantamiseen".
13435: Mutta vaikka kuninkaan taloudellisella lainsäädäntövallalla
13436: tuulaakiverotuksen alalla oli jonkinlainen liikkumatila veron-
13437: kannon ja tilityksen tarkastukseen nähden, on ilmeistä, ettei
13438: hallitus 1600-luvullakaan voinut yksipuolisesti kumota eikä
13439: oleellisilta kohdin muuttaa itse sitä oikeutta tuulaakin kan-
13440: tamiseen, mikä kaupungeille oli taattu, vaan kävi siltä ta-
13441: holta asiaan ryhtyminen ainoastaan vastamainitun laatuisten
13442: vähemmän tärkeiden yksityisseikkain järjestämiseksi. Tuu-
13443: laaki luettiin jo tuohon aikaan kaupunkien ,yksityisiin va-
13444: roihin", joiden käyttöoikeus kuului kaupungille. Tämä osot-
13445: tautui jo niin varhain kuin 164 7 vuoden valtiopäivillä, jolloin
13446: Kristiina kuningatar, saadakseen varoja kohdakkoin toimi-
13447: tettavaan kruunaukseensa, oli Tukholman porvaristolle eh-
13448: dottanut, että se tähän tarkoitukseen myöntäisi tuulaakin.
13449: V altakunnanneuvostolle ilmoitettiin että ,porvaristo mie-
13450: lellään halusi luovuttaa tuulaakin", minkä jälkeen neuvoston
13451: pöytäkirjassa lausutaan: , Tämän veron suoritusaika kestäisi
13452: ensitulevan kesäkuun 1 päivästä elokuun 1 päivään seuraa-
13453: vaa vuotta. Ja jottei K. M. mitenkään loukkaisi porvaristoa,
13454: lupasi K. M. myös vakuuttaa, ettei tätä olisi katsottava en-
13455: nakkotapaukseksi, vaan saisi porvaristo määräajan umpeen
13456: mentyä tuulaakin niinkuin ennenkin". Sittemmin 1680 vuo-
13457: den valtiopäivillä vaadittiin valtiorahaston hyväksi suostun-
13458: taa ei ainoastaan ritaristolta ja aatelilta, joka suostui tiluk-
13459: siensa verotulojensa peruutukseen, vaan vastaavassa määrässä
13460: muiltakin säädyiltä. Porvaristo luovutti silloin sen osan
13461: aksiisia, minkä kaupungit olivat siihen asti nauttineet, jota-
13462: 16 1913. - V. M. - Esitys N :o 6.
13463:
13464: vastoin tapulikaupungit varaten itselleen aksiisin antoivat
13465: tuulaakin ,Hänen Kunink. Majesteettinsä ja valtakunnan
13466: käytettäväksi", jotka sanat pantiin marraskuun 22 :ntenä
13467: 1680 päivättyyn valtiopäiväpäätökseen, minkä johdosta tuu-
13468: laakin sittemmin kantoivat tullivirkamiehet varsinaisten tul-
13469: limaksujen yhteydessä. Lopulta tämä kruunulle porvarissää-
13470: dyn suostunnan johdosta tullut tuulaaki kokonaan luettiin
13471: tulliin, niinkuin 1715 vuoden tullitaksasaa sanotaan. Kun kui-
13472: tenkin kaupungit kohdakkoin saivat takaisin oikeutensa kan-
13473: taa tuulaakia, jota siis suoritettiin kruunulle menevän tuu-
13474: laakin ohessa, ei tämän oikeuden laadusta voinut syntyä mi-
13475: tään epäilystä. Kun Tukholman kaupungin lisätulojen tarve
13476: tuulaakin peruuttamisesta johtuneen vajauksen peittämiseksi
13477: tuli keskustelun alaiseksi maistraatin ja porvaristen kes-
13478: ken, sovittiin siitä, että tämä vajaus on helpommin
13479: täytettävissä kantamalla maksu ,kaupunkiin tulevista ja
13480: sieltä lähetettävistä tavaroista", kuin jos tarvittava määrä
13481: otettaisiin välittömästi taksoittamalla. Jos tuollainen maksu
13482: pantaisiin porvarien kaupan kannettavaksi, ,suostuisi" por-
13483: varisto siihen, edellyttäen kuitenkin että ,tämä heidän va-
13484: paaehtoinen suostuntansa aina menee kaupungille ja sen tar-
13485: peisiin". Maistraatti sentähden anoi Kunink. Majesteetilta
13486: osin oikeutta pysyttää maaliskuun 24 päivänä 1680 myön-
13487: netty 1 % :n suuruinen tuulaakin lisäys (eli majoitustuu-
13488: laaki), osin uudelleen oikeutta kaupungin tarpeisiin kantaa
13489: tuulaakia 3 / 4 % tulevista ja 1 / 4 % menevistä tavaroista. Tä-
13490: hän anomukseen Kunink. Majesteetti kirjeessä huhtikuun 15
13491: päivältä 1681 myöntyi sitä mieluummin, ,kun porvaristo
13492: itse oli antanut aiheen tähän verotukseen". Vähitellen saivat
13493: useat muutkin tapulikaupungit ,kaupungintuulaakinsa ta-
13494: kaisin". Kunink. kirjeessä syyskuun 21 päivältä 1715
13495: (kauppakollegille) vihdoin lausuttiin että, koska, eräillä ta-
13496: pulikaupungeilla on oikeus kantaa tuulaakia laiturien, pak-
13497: kahuoneitten ja niiden tapaisten rakennusten voimassapitoon,
13498: mutta sitä vastoin toiset kaupungit, joiden kuitenkin on suo-
13499: ritettava samat kustannukset, ovat tuollaisia tuloja vailla, oli
13500: hallitus nähnyt hyväksi suoda näillekin määrätyn tuulaakin,
13501: Liite n. 17
13502: minkätähden kollegin käskettiin suoda myöskin viimeksi
13503: mainituille kaupungeille tuulaakia se määrä, mikä kohtuulli-
13504: seksi harkitaan, ja suhteellisesti siihen, mitä muut kaupun-
13505: git nauttivat.
13506: Pian ei tuulaakia enaa pidetty osotettuna mää-
13507: rättyihin tarkoituksiin, vaan katsottiin kaupungeilla olevan
13508: oikeus käyttää kertyneet tuulaakitulot mihin tarkoituksiin
13509: tahansa. Vain sikäli oli tuulaakin tarkoitusta koskevilla al-
13510: kuperäisillä määräyksillä sittemmin merkitystä että, jos jo-
13511: kin kaupunki olisi laiminlyönyt niiden velvollisuuksien täyt-
13512: tämisen, joita vastaan tuulaaki oli myönnetty, niin olisi kau-
13513: punki voinut menettää oikeutensa kantaa tätä veroa. Jo
13514: eräässä vuonna 1639 annetussa päätöksessä sanotaan, että
13515: tuulaaki on käytettävä ,kaupungin yleiseksi parhaaksi".
13516: Mutta vaikka varsinainen eli kaupungintuulaaki katsottiin
13517: voitavan käyttää tapulikaupunkien yleisiin menoihin, oli
13518: muita erikoistarkoituksia varten osotettuja samanlaatuisia
13519: maksuja, esimerkiksi majoitus- eli lisätuulaaki, joka käytet-
13520: tiin porvariston avustamiseen majoitusrasituksen suorittami-
13521: sessa. Mutta kun majoitustuulaaki sittemmin suli yhteen
13522: varsinaisen tuulaakin kanssa, ei vastamainituJlakaan erotuk-
13523: sella ollut merkitystä käytännössä. .Muihin varsinaiseen
13524: tuulaakiin kuuluviin lisämaksuihin nähden, joita eri nimisiä
13525: kannettiin varsinkin Ruotsissa, oli tosin jonkun verran
13526: kauemmin voimassa käsitys, että ne olisi käytettävä välittö-
13527: mästi erikoistarkoituksiinsa, mutta tässä ei ole syytä laajem-
13528: malta selostaa näitä historiallisia yksityisseikkoja. Riittää
13529: kun tässä todetaan, että kaupungintuulaaki on kadottanut
13530: alkuperäisen luontoisuutensa erikoistarkoituksiin käytettä-
13531: vänä verona ja siirtynyt kaupunkikunnan yleisten maksu-
13532: jen ja verojen järjestelmään.
13533: Lopuksi lienee huomautettava, että kaupungeille 1789
13534: vuoden erioikeuksissa on vakuutettu oikeus saada häiritse-
13535: mättä m. m. kantaa se tuulaaki, mikä niille edellä mainittuja
13536: tarkoituksia varten on kerran myönnetty. Suomen valtiosää-
13537: tyjen suostumuksella syntyneen, 8 päivänä jaulukuuta 1873
13538: kunnallishallituksesta kaupungeissa annetun asetuksen 74
13539: 2
13540: 18 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
13541:
13542: § :stä niinikään käy selville, että kaupungeilla on oikeus kan·
13543: taa tuollaisia maksuja yleisestä liikkeestä. Tuli siten niin
13544: sanoaksemme pysyväiseksi kohdaksi kaupunkien järjestys-
13545: muotoon, että tuulaakia olisi kannettava niiden rahatoimen
13546: hyväksi. Kuhunkin tämän asianlaidan oleelliseen muutok-
13547: seen vaditaan samaa menettelyä kuin kruunun ,vuotuisten
13548: laillisten verojen" perusteiden uudestijärjestämiseen. Sitä-
13549: vastoin voi hallitsija taloudellisen lainsäädäntövaltansa no-
13550: jalla järjestää tuulaakimaksun määrän, kuitenkin noudatta-
13551: malla tämän maksun yleisiä perusteita. Se seikka, että hal-
13552: lituksella tässä verotusasiassa oli näin laaja toimivalta, johtui
13553: tuulaakiverotuksen historiallisesta kehityksestä ja erittäinkin
13554: siitä, että vielä 1734 vuoden lain ja Kustaa III:n perustus-
13555: lakien voimaan tultua mainittavampain muutosten alaisten
13556: oikeussuhteiden järjestäminen luettiin taloudellisen lainsää-
13557: dännön alaan. Mutta vaikka tulliverotus kokonaan luettiin
13558: tähän alaan kuuluvaksi, ei hallitus voinut yksipuolisesti
13559: muuttaa tuulaakiverotuksen perusteita.
13560: Jo 1600-luvulla vallinneiden periaatteiden mukaisesti
13561: määräsi hallitus vuonna 1717, että tuulaakia oli kaikissa ta-
13562: pulikaupungeissa suoritettava 1 % saapuvien valmisteiden ja
13563: lähtevien raakatavarain sekä 1/2 % saapuvien raakatavarain
13564: .ia lähtevien valmisteiden arvosta. Vuoteen 17 71 asti sää-
13565: elettiin tuulaakin määrä meritullitaksain yhteydessä, mutta
13566: viimeksi mainittuna vuonna ilmestyneessä taksassa maini-
13567: taan, että tuulaakin laskemisessa ja kannannassa tulee nou-
13568: datettavaksi mitä kuhunkin kaupunkiin nähden on erittäin
13569: säädetty. 1782 ja 1799 vuoden tullitaksoissa määrättiin ai-
13570: noastaan, että tuulaakia on kannettava samoissa taksoissa
13571: mainittujen tavara-arvojen mukaan, säätämättä enää tarkem-
13572: min maksun määrästä. Prosenttimäärän vahvisti hallitus
13573: kullekin kaupungille erittäin niiden itsekunkin maistraatin
13574: ja porvariston ehdotuksesta syyskuun 21 päivänä 1715 anne-
13575: tun kunink. kirjeen mukaisesti, jossa kauppakollegi oli val-
13576: tuutettu suomaan niille kaupungeille, jotka sitä ennen eivät
13577: olleet saaneet nauttia hyväkseen tuulaakia, oikeus kantaa se
13578: tuulaaki, minkä kollegi ,kohtuulliseksi katsoo, joko saman
13579: Liite II. 19
13580:
13581: verran kuin muut kaupungit tahi suhteellisesti siihen". Tä-
13582: män johdosta jäi Suomessa 1809 vuoden jälkeen keisarillisen
13583: senaatin talousosaston asiaksi tutkia ja vahvistaa ne taksat,
13584: joiden mukaan tuulaakia täällä kannettiin. Vastamainittu-
13585: jen asianhaarain johdosta suoritettiinkin tuulaakia eri kau-
13586: pungeissa erisuuruinen prosenttimäärä tavara-arvosta. Jon-
13587: kunlaista epätasaisuutta aikaansai tuulaakiverotukseen sitä
13588: paitsi se seikka, että samaa tavaraa arvioitiin eri tavoin eri
13589: kaupungeissa.
13590: 1872 vuoden valtiopäiville antamassaan esityksessä sen
13591: perustuksen muuttamisesta, jonka mukaan satamamaksa lue-
13592: taan, myönsi hallitus voimassa olevain tuulaakitaksain uudis-
13593: tuksen tarpeelliseksi, sitä enemmän kun tuulaakimaksu on
13594: kaupunkien porvariston ja, missä rantamajoitusveroa kan-
13595: netaan, talonomistajainkin hyväksi maan asukkaiden yleisesti
13596: maksettavaksi pantu vero. Tämän johdosta hallitus katsoi
13597: kohtuulliseksi jättää esillä olevan asian valtiosäätyjen käsi-
13598: teltäväksi perustuslakien mukaisesti, ja ehdotettiin esityk-
13599: sessä, että tuulaakia vastedes säädettäisiin suoritettavaksi
13600: määräprosentti maahan tuodun tahi maasta viedyn tavaran
13601: tullimaksusta, jota paitsi valtiosäätyjen myös tulisi antaa
13602: lausunto m. m. siitä ehdotetun uudistuksen toimeenpanoa kos-
13603: kevasta ,likemmästä määräyksestä" että, ,vaikka muuta-
13604: missa vähemmissä kaupungeissa vakinainen satamamaksa ja
13605: rantamajoitusvero yhteenlaskettuina ovat keskimäärin kym-
13606: meneltä vuodelta nousseet neljään tahi viiteen prosenttiin sa-
13607: mojen kaupunkien tullikamareissa saaduista tullirahoista,
13608: samoin luettuina keskimääräisesti kymmeneltä vuodelta, niin
13609: ei satamamaksaa kuitenkaan vastaiseksi määrättäisi enem-
13610: mäksi kuin korkeintain puoleksineljättä prosentiksi tullira-
13611: hasta", johon prosenttimäärään tuulaakitulot tuohon aikaan
13612: likimain nousivat Helsingissä, Viipurissa, Oulussa ja Niko-
13613: lainkaupungissa, jota vastoin ne Turussa olivat ainoastaan
13614: puolikolmatta sekä Porissa kaksi ja kaksi viidettätoista osaa
13615: prosenttia tullituloista. V altiosäädyt kuitenkin pitivät arve-
13616: luttavana ehdottomasti myöntyä armolliseen esityksee~,
13617: koska ne ,kerran kaikkiaan myöntämällä satamamaksan ln-
13618: 20 1913. - V. M. - Esitys N :o 6.
13619:
13620: kemisen prosenteissa tullimaksosta kentiesi siksi 11äivää pois-
13621: taisivat puhevaltansa oikeuden tässä verotusasiassa". Toi-
13622: selta puolen säädyt eivät tahtoneet olla käyttämättä armolli-
13623: simmin tarjottua tilaisuutta käsityksensä lausumiseen asiassa
13624: ja edelleen jättää hallituksen valtaan määrätä puheenalainen
13625: vero mielensä mukaan. Tämän johdosta katsoivat säädyt
13626: olevan käytävä keskitietä. Kun on asian luonnossa, että
13627: kaikki satunnaiset verot määrätään ainoastaan joksikin rajoi-
13628: tetuksi ajaksi, katsottiin näin olevan meneteltävä myös tuu-
13629: laakimaksuun nähden. V altiosäädyt sentähden hyväksyvät
13630: tuulaakimaksun maksettavaksi määräprosentein tullimak-
13631: susta, mutta ainoastaan viitenä vuonna, jonka ajan kuluessa
13632: säädyt uudelleen kokoontuisivat ja voisivat uuden esityksen
13633: johdosta sekä tuona aikana saavutetun kokemuksen perus-
13634: teella lausua mielensä asiassa. Näin päätettiin jotta valtio-
13635: säätyjen oikeus ottaa osaa puheenalaisen koko maata kohtaa-
13636: van maksun määräämiseen pysyisi voimassa, samalla kun
13637: kaupungeilla olisi tilaisuus käyttää hyväkseen yksinkertai-
13638: semman lasku- ja kannantatavan tuottamia etuja. Tuulaaki-
13639: prosentin ylärajasta lausuivat valtiosäädyt seuraavasti: ,Kun
13640: tuulaakimaksua erinäisissä kaupungeissa nykyään suorite-
13641: taan suuremmalla prosentilla tullituloista, kuin mikä armol-
13642: lisessa esityksessä on korkeimmaksi ehdoteltu, ja useat kau-
13643: pungit niissä lausunnoissa, jotka he asiassa QVat antaneet,
13644: myöskin ovat vaatineet saadakseen lukea sanottua maksua
13645: korkeamman prosentin mukaan, katsovat säädyt tarpeelliseksi
13646: ehdotelia sellaista poikkeusta armollisesta esityksestä, että
13647: puheenalaiseksi korkeammaksi määräksi säädettäisiin 4 pro-
13648: senttia tullisatsista koska sen kautta likipitäin tyydytettäi-
13649: siin näiden kaupunkien tahtoa ja tarpeita, sekä toiselta puo-
13650: len myöskin sopii ajatella, että muut kaupungit, vaikka tämä
13651: ylennys tehtäisiin, kuitenkin katsoisivat itsellensä edulli-
13652: seksi jättää korottamatta tolagimaksua yli sen entisen mää-
13653: rän ja kaupunkien todellisen tarpeen, jota käykin paitsi sitä
13654: kussakin erityisessä tapauksessa estää, kun tolagitaksain vah-
13655: vistaminen on Teidän Keisarillisen Majesteettinne Suomen
13656: Senaatin vallassa".
13657: Liite II. 21
13658:
13659: 1872 vuoden valtiosäädyt siis puolestaan hyväksyivät ar-
13660: mollisessa esityksessä ehdotetun tuulaakimaksuu laskemisen
13661: perusteen sillä ehdolla, että se olisi voimassa ainoastaan 1877
13662: vuoden loppuun. Tämän johdosta pantiinkin marraskuun 17
13663: päivänä 1873 annettuun asetukseen ainoastaan määräys tuu-
13664: laakimaksun laskemisen perusteen muuttamisesta siten, että
13665: tuollaisen verotuksen alaisen tavaran arvo ei enää olisi oleva
13666: perusteena puheenalaisen maksun määrää laskiessa, vaan olisi
13667: tuulaakia seuraavana viisivuotiskautena kannettava määrä-
13668: prosentti saman tavaran tullimaksun määrästä, sillä tavoin
13669: kuin samana päivänä annetussa julistuksessa tämän perus-
13670: säännöksen soveltamisesta sanottiin. Valtiosäätyjen lausun-
13671: non mukaisesti pantiin viimeksi mainittuun julistukseen sen-
13672: tähden m. m. se tarkempi määräys tuulaakimaksun korkeim-
13673: masta määrästä, että sanottu maksu ei saa olla 4 prosenttia
13674: suurempi tuulaakiverotuksen alaisesta tavarasta suoritettavan
13675: tullimaksun määrästä. 1877 vuoden valtiopäiville asiastaan-
13676: netussa esityksessä ehdotettiin, että vastamainitussa asetuk-
13677: sessa säädetty tuulaakimaksun laskemisen peruste, s. o. mää-
13678: räprosentti tullimaksusta, julistettaisiin edelleen voimassa
13679: olevaksi, kunnes siitä perustuslainmukaista tietä toisin sää-
13680: dettäisiin. Alamaisessa vastauksessaan valtiosäädyt lausui-
13681: vat tosin havainneensa, että säännös tuulaakimaksun laske-
13682: misesta määräprosentein tullimaksusta on tarkoituksenmukai-
13683: sin mikä voi tulla kysymykseen, mutta kun, siihen nähden
13684: että hallitus yksin määrää tullitaksan, valtiosäätyjen suos-
13685: tumuksella syntynyt säännös että siten vahvistettu peruste
13686: on oleva voimassa, kunnes hallitus ja valtiosäädyt toisin
13687: päättävät, voi riistää kansaneduskunnalta oikeuden ottaa osaa
13688: mainitun maksun järjestelyyn ja kun säädyt niinikään olivat
13689: sitä mieltä, että kaikenlaatuinen satunnainen vero olisi mää-
13690: rättävä ainoastaan joksikin rajoitetuksi ajaksi, katsoivat val-
13691: tiosäädyt olevan hyväksyminen ehdotetun perusteen ainoas-
13692: taan siten, että se olisi voimassa 1882 vuoden loppuun, jota
13693: ennen säädyillä taas olisi tilaisuus päättää asiasta. Samaan
13694: tulokseen vei tuulaakikysymyksen käsittely 1882 vuoden
13695: valtiopäivillä. Säätyeduskunnan olemassaolon aikana vah-
13696: 22 1913.- V. M.- Esitys N:o 6.
13697:
13698: vistettiin tuulaakimaksun laskemisen peruste jokaisilla val-
13699: tiopäivillä olemaan voimassa ainoastaan sen vuoden loppuun, .
13700: jolloin seuraava säätykokous pidettäisiin. 1907 vuoden edus-
13701: kunta hyväksyi tuulaakista edellisenä aikana voimassa olleet
13702: määräykset ainoastaan kolmeksi vuodeksi, huomauttaen
13703: osin että eduskunnan lainlaadintakausi ulottuu ainoastaan
13704: 1909 vuoden loppuun, minkätähden silloin valittavan edus-
13705: kunnan asiaksi olisi jätettävä päätöksen tekeminen maksun
13706: suorittamisesta 1910 vuoden umpeen mentyä, osin että tuu-
13707: laaki ainakin nykyisessä muodossaan on herättänyt tyyty-
13708: mättömyyttä. Koska hallituksesta kuitenkin näytti kohtuul-
13709: liselta tässä kohden myös ottaa huomioon kaupungeilla oleva
13710: etu siitä, että tämä niiden tulolähde on jonkun verran pi-
13711: temmän aikaa turvattuna häiriöiltä, sekä kun hankkeissa
13712: oleva tuulaakiverotuksen uudistus sitä varten tarpeellisten
13713: valmistelutöiden laajuuden johdosta ei missään tapauksessa
13714: voisi tulla toimeenpannuksi lähivuosina, ehdotettiin 1910 vuo-
13715: den eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä että tuu-
13716: laakimaksua koskevat määräykset sillä kertaa vahvistettai-
13717: siin olemaan voimassa viisi vuotta, minkä ohessa tarkempia
13718: määäryksiä m. m. maksun korkeimmasta määrästä olisi an-
13719: nettava hallinnollista tietä. Eduskunta kuitenkin hyväksyi
13720: tuulaakimaksun siihenastisen laskuperusteen olemaan voi-
13721: massa ainoastaan kolme vuotta, minkä ohessa eduskunta toi-
13722: vomuksenaan lausui, ,että asian johdosta annettavassa hal-
13723: linnollisessa asetuksessa tuulaakimaksun laskemisen perus-
13724: ieeksi eri kaupungeille vahvistettavat prosenttimäärät alen-
13725: nettaisiin sekä saman prosentin korkein raja määrättäisiin
13726: yhdeksi prosentiksi" niin myös että Keisarillinen Majesteetti
13727: ,antaisi seuraaville valtiopäiville armollisen esityksen tuu-
13728: laakimaksun poistamisesta". Tätä eduskunnan lausumaa
13729: toivomusta ei hallitus kuitenkaan ole täyttänyt. Kuluvan
13730: vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä on
13731: ainoastaan ehdotettu, että tuulaakimaksun laskemisen perus-
13732: teeksi, samoinkuin tähänkin asti, vahvistettaisiin määräpro-
13733: sentti tuulaakio alaisten tavarain tullimaksusta, että tarkem-
13734: pia määräyksiä asiassa annettaisiin hallinnollista lainsää-
13735: Liite II. 28
13736:
13737: däntötietä sekä että asetus tuulaakimaksun laskemisen perus-
13738: teesta olisi voimassa kolme vuotta (vuoden 1914-1916).
13739: Ne muutokset, mitkä tuulaakiin nähden likinnä voisivat
13740: tulla kysymykseen, olisivat siis joko tuulaakimaksun poista-
13741: minen tahi myös sen pysyttäminen ynnä tuulaakimaksun
13742: ylärajan vahvistaminen mainitun maksun laskemisessa nou-
13743: datettavain prosenttimääräin alentamiseksi.
13744: Edellä olevasta katsauksesta käy selville, että tuulaaki-
13745: maksun voi poistaa ainoastaan hallitsijan ja eduskunnan yh-
13746: täpitävällä päätöksellä, koska kaupunkien oikeus tämän mak-
13747: sun kantamiseen on sekä turvattu samoilla takeilla kuin
13748: kruunun ,vuotuiset lailliset verot" että myös taattu porvaris-
13749: ton ja kaupungin erioikeuksissa.
13750: Mitä tuulaakimaksun ylärajan määräämiseen tulee, on
13751: vastakkaisia mielipiteitä lausuttu siitä, onko eduskunta oi-
13752: keutettu asetukseen, jonka se tuulaakikysymyksessä laatii
13753: tai hyväksyy, panemaan määräystä tuollaisesta rajasta.
13754: Edellä esitetystä historiallisesta katsauksesta käynee selville
13755: että kun tuulaairikysymys 1872 vuoden valtiopäivillä järjes-
13756: tettiin, kohdistui säätyasetus, eduskunnan päätöksen mukai-
13757: ~esti, ainoastaan tuulaairimaksun laskemisen perusteeseen.
13758: mutta että maksun ylärajan määrääminen sitä vastoin kat-
13759: sottiin kuuluvan hallinnollisen lainsäädännön alaan. Tuu-
13760: laakiverotuksen historiallista kehitystä silmäillessä ei vii-
13761: meksi mainituilla valtiopäivillä toimeenpantu puheenalaisen
13762: verolainsäädännön kahtiajako suinkaan näytä onnelliselta,
13763: eipä edes oikealtakaan. Suomen verolainsäännön valtio-
13764: oikeudellisiin perusohjeisiin oli vastamainittu jako ilmeisesti
13765: soveltumaton, sen johdosta että 1872 vuoden valtiopäiville
13766: annetussa hallituksen esityksessä tuulaakiverotuksen uudes-
13767: tijärjestämisestä ei menty niin pitkälle kuin aikaisempi ke-
13768: hitys johdonmukaisesti olisi vaatinut, vaan tavoiteltiin ai-
13769: noastaan osittaista parannusta. Mainittu kehitys oli paina-
13770: nut tuulaakiin todellisen kunnallisveron leiman. Mutta tällä
13771: verotusalalla olisi hallitsijan ja kansaneduskunnan yhteistoi-
13772: minnan varassa olevan lainsäädännön sekä hallitsijan talou-
13773: dellisen lainsäädännön välinen raja oikeastaan ollut. vedet-
13774: 24 1913.- V. M.- Esitys N:o G.
13775:
13776: tävä samalla tavoin kuin verotoimen alalla yleensä eli että
13777: molemmat valtiovallat yhteisesti olisivat vahvistaneet veron
13778: pääasialliset perusteet, jota vastoin hallituksen toimivaltaan
13779: olisi luettu ainoastaan vähemmän tärkeiden yksityisseikkain,
13780: niinkuin maksunpanon ja kannannan järjestäminen. Tuu-
13781: laakiverotuksen pääasiallisiin perusteihin olisi tällöin ollut
13782: luettava ei ainoastaan itse maksun laskemisessa noudatettava
13783: uusi peruste (määräprosentti tullimaksusta), vaan myös
13784: maksun ylärajan määrääminen. Mikään ei olisi ollut luon-
13785: nollisempaa kuin että, jos tuulaakimaksun laskemisen pe-
13786: rusteen voi määrätä ainoastaan molempain valtiovaltain yh-
13787: teistoimin, näin olisi pitänyt olla laita saman maksun ylä-
13788: rajan määräämisen. Todellisuudessa ei tuulaakiverotuksen
13789: kahtiajakoa kuitenkaan 1872 vuoden uudestijärjestelyssä
13790: enempää kuin myöhemminkään toimeenpantu tällä pohjalla.
13791: Samoinkuin asiassa aikaisemmin annetut säännökset edel-
13792: lytti myöskin 1910 vuoden eduskuntapäätös, että ne prosent-
13793: tiluvut, joiden mukaan tuulaaki eri kaupungeissa lasketaan,
13794: määrättäisiin eduskunnan hyväksymän asetuksen käyttämi-
13795: sestä annettavassa hallinnollisessa asetuksessa sekä että sa-
13796: malla säädettäisiin puheenalainen maksun yläraja. Lienee
13797: sentähden kiistämätöntä, että hallitus voi katsoa olevansa
13798: muodollisesti oikeutettu vaatimaan nykyään voimassa olevan
13799: tuulaakiverotuksen järjestelyn pysyttämistä, jonka järjeste-
13800: lyn mukaan maksun yläraja kuuluu ensimäisen valtiovallan
13801: yksin määrättäviin. Tietysti voisi eduskunta vastauksessaan
13802: armolliseen esitykseen ilmoittaa, että eduskunta on voinut
13803: hyväksyä esityksessä olevan ehdotuksen tuulaakimaksua
13804: koskevaksi armolliseksi asetukseksi ainoastaan sillä edelly-
13805: tyksellä, että siihen lisätään säännös maksun ylärajasta,
13806: mutta riittävää syytä tuollaiseen menettelyyn olisi olemassa
13807: vain siinä tapauksessa että voi edellyttää hallituksen hyväk-
13808: syvän eduskunnan kannan. 1910 vuoden eduskuntapäätök-
13809: sen osaksi tullutta käsittelyä silmälläpitäen kuitenkin päin-
13810: vastainen oletus on todennäköisempi. Mutta näin ollen
13811: tuskin käynee siihen asetukseen, minkä eduskunta näille ku-
13812: luvan vuoden valtiopäiville annetun armollisen esityksen
13813: Liite II. 25
13814:
13815: johdosta hyväksyy, paneminen mitään määräystä tuulaaki-
13816: maksun ylärajasta. Tuulaakikysymys lienee sentähden ny-
13817: kyoloissa palautettavissa oikealle toialleen ainoastaan siten,
13818: että eduskunta alamaisesti anoo että esillä olevasta asiasta
13819: ensiksi kokoontuville valtiopäiville annettaviin armolliseen
13820: esitykseen ja asetusehdotukseen pannaan määräys että tuu-
13821: laakimaksun korkein prosenttimäärä ei saa olla suurempi sitä
13822: prosenttimäärää, minkä eduskunta jo aikaisemmin on esittä-
13823: nyt siksi ylimmäksi rajaksi, joka toistaiseksi saisi tulla ky-
13824: symykseen, nimittäin yhtä prosenttia.
13825:
13826: Helsingissä, maaliskuun 28 päivänä 1913.
13827:
13828: Karl Willgren.
13829: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
13830: 1913. - S. V. H. - Esitys N:o 6•...
13831:
13832:
13833:
13834:
13835: Suuren valiokunnan mietintö
13836: N :o 17 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
13837: tyksen johdosta, joka koskee tuulaakimaksun
13838: lask,emisen perustetta.
13839:
13840: Armollisessa esityksessä N: o 6 olevan asetusehdotuksen
13841: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta ynnä Talousvalio-
13842: kunnan sen johdosta antaman mietinnön on Eduskunta, en-
13843: simäisen käsittelyn toimitettuaan, V. J :n 57 § :n mukaan
13844: lähettänyt Suureen valiokuntaan.
13845: Asiata käsitellessään ei Suuri valiokunta ole saattanut
13846: puoltaa puheena olevaa asetusehdotusta sellaisena kuin se
13847: on Talousvaliokunnan mietinnössä. Kun kannettavan tuu-
13848: laakimaksun prosenttimäärän vahvistaminen niin hyvin ai-
13849: kaisemman käytännön kuin kaikkien vuoden 1872 jälkeen
13850: julkaistujen, tuulaakia koskevain asetusten nojalla on kuu-
13851: lunut Hallitukselle, ei Suuren valiokunnan mielestä voida,
13852: kuten Talousvaliokunta on ehdottanut, kysymyksessä ole-
13853: vaan asetusehdotukseen ottaa säännöstä mainitun prosentti-
13854: määrän ylärajasta. Suuri valiokunta saa sen vuoksi kun-
13855: nioittaen ehdottaa,
13856:
13857: että Eduskunta hyväksyisi annollisessa esi-
13858: tyksessä olevan ehdotuksen Asetukseksi tuu-
13859: laakimaksun laskemisen pentsteesta.
13860:
13861: .Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1913.
13862: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
13863: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 6.
13864:
13865:
13866:
13867:
13868: S u o m en E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
13869: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
13870: molliseen esitykseen tuulaakimaksun laskemi-
13871: sen perusteesta.
13872:
13873:
13874:
13875:
13876: Suurlvaltaisin, lrmollisln Keisari
13877: ja Suuriruhtinas T
13878:
13879:
13880:
13881:
13882: Kun tuulaakimaksun laskemisen perusteesta viimeksi
13883: 23 päivänä joulukuuta 1910 annetun armollisen asetuksen
13884: voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa, on Teidän
13885: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 6.
13886:
13887: KeisariJlinen Majesteettinne armollisessa esityksessä anta-
13888: nut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen asetukseksi
13889: tästä asiasta.
13890: Samoinkuin vuosien 1907 ja 1910 valtiopäivillä käsitel-
13891: täessä tuulaakimaksun laskemisen perustetta koskevaa ar-
13892: mollista esitystä on Eduskunnassa tälläkin kerralla ilmen-
13893: nyt tyyty1ffiättömyyttä koko puheena olevaa veroa vastaan.
13894: Eduskunta on katsonut, ·että tuulaaki välillisenä, satun-
13895: naisena verona on sopimaton ja vanhentunut verotus-
13896: muoto, joka kohtuuttomasti rasittaa etenkin vähävaraisia
13897: kansanluokkia ja sen ohessa tuottaa maalais- ja eräi-
13898: den kaupunkikuntain kustannuksella oikeudetonta etua
13899: useille kaupungeille sen kautta, että ne aiheettomasti saavat
13900: kantaa veroa toisten kuntain jäseniltä. Tämän vuoksi oli-
13901: sikin Eduskunnan mielestä tuulaaki pikimmiten poistett3Jva.
13902: Kun siitä kuitenkin saattaisi aiheutua kaupunkien kunnalli-
13903: selle taloudelle häiriöitä eikä tuulaakia sen vuoksi heti voi-
13904: tane lakkauttaa, on Eduskunnasta näyttänyt olevan syytä,
13905: että puheena olevaa maksua vielä saadaan kantaa armolli,
13906: sessa esityksessä mainitun ajan tkuluessa, ja on Eduskunta
13907: myöskin hyväksynyt esityksessä ehdotetun tuulaakin laske-
13908: misperusteen.
13909: Mitä tulee armollisessa esityksessä edellytettyihin lähem-
13910: piin määräyksiin, on Eduskunta, samoinkuin Eduskun-
13911: ta alamaisessa kirjelmässään 15 päivältä huhtikuuta 1910 on
13912: lausunut, sitä mieltä, että tuulaakin laskemisen perusteeksi
13913: eri kaupungeille vahvistettavat prosenttimäärät olisivat
13914: kauttaaltaan aleunettavat ja tämän maksun ylin raja mää-
13915: rättävä yhdeksi prosentiksi. Tähän on Eduskunnasta näyt-
13916: tänyt olevan sitäkin enemmän syytä, kun puheenalainen
13917: vero muodostuu sitä kohtuuttomammaksi, jota korkeampi
13918: sen perusteena oleva prosenttimäärä on.
13919: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta saa alamaisesti
13920: ilmoittaa,
13921: että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
13922: esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi tuu-
13923: Tuulaakimaksu. 3
13924:
13925: laakimaksun laskemisen perusteesta näin kuulu-
13926: vana:
13927:
13928:
13929:
13930: Asetus
13931: tuulaakimaksun laskemisen perusteesta.
13932:
13933: Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin tä-
13934: hänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimaksun
13935: alaisten tavarain tullimaksusta.
13936: Lähemmät määräykset asiasta ovat annettavat hallinnol-
13937: lisen lainsäädännön järjestyksessä.
13938: Tämä asetus on voimassa 1914 vuoden tammikuun 1 päi-
13939: västä 1916 vuoden loppuun asti.
13940:
13941:
13942:
13943: Samalla saa Eduskunta, sen nojalla mitä ylempänä on
13944: esitetty, alamaisesti anoa,
13945: •
13946: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne an-
13947: taisi Eduskunnalle viimeistään vuoden 1916 val-
13948: tiopäivillä armollisen esityksen tuulaakimaksun
13949: poistamisesta.
13950:
13951: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13952:
13953: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1913.
13954: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913 .
13955:
13956:
13957:
13958: •
13959: 1913- N:o 7.
13960:
13961:
13962:
13963:
13964: Keisarillisen Majesteetin Armol-
13965: linen esitys Suomen Eduskunnalle kulkulai-
13966: tosrahastosta vuodeksi 1914.
13967: Kulkulaitosrahaston hla vuoden 1912 lopussa' selviää
13968: alempana olevast'a Suomen valtiokolllttorin laslremasta bi-
13969: l,anssista.
13970:
13971:
13972: Vastaavata:
13973: Valtiovaraston pano- ja ottotili
13974: Suomen Pankissa ........... . 300,000-
13975: Rautatiehallituksen sama ....... . 1,000,000-
13976: Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä 3,000,000-
13977: l{assa ......................... . 1,200,000-
13978: Obligatsioneja ................. . 3,600,000- 9,100,000-:
13979: Varastot: Valtionrautateiden tar-
13980: veainevarastot ...... . 11,000,000 - i
13981: Varastot rautatieraken- '
13982: 1
13983: 1
13984: 1
13985:
13986: nuksilla ........... . 500,000 -- 11 500 000
13987: ' '
13988: --1 i
13989: Tulorästejä: Paloviinaverorahat .. 3,000,0001-
13990: Sekalaisia tulorästejä
13991: Erinäisiä etumaksuja ........... .
13992: 500,000-1 3,500,000 -
13993: 1
13994:
13995:
13996:
13997: 2,800,0001-1 1
13998: Erinäisiä velallisia ............. . 200,000 -· 3.000 000\-
13999: Summa - 27,100,0001-1
14000: Vastattavaa:
14001: Pääomaa ...................... . 5,700,000 -1
14002: Velkaa valtiorahastolle ......... . 3,500,0001-1 1
14003:
14004: Velkaa laamanninkäräjäjyvärahastolle 3,854,000 - 1 7 354000-1
14005: ]}fenorästejä: Paloviinav·erorahoja 450,0001-
14006: ' '
14007: 1
14008: 1
14009: 1
14010:
14011:
14012:
14013: S~kalaisia menorästejä
14014: ! 180,000-
14015: 1
14016:
14017: 1 630,000 --1
14018: Varattuja määrärahoja ...........
14019: 1 1
14020:
14021:
14022:
14023: Erinäisiä velkojia .... ...........
14024: ·-
14025: -
14026: 1- 12,000,000 -1
14027: ,_ 1,400,000 --i 1
14028:
14029:
14030: i
14031: Leski- ja orpokassa henki"löitä varten, i
14032: 1-
14033: 1
14034: 1
14035: jotka kuuluvat erityis iin laitoksiin 1 -- 16,000 --j
14036: Summa i 1-1 27,100,0001-:
14037: 2 N:o 7
14038:
14039: Edelläolevan biilanssint muka1an on kulkul·ailbosraJhastossa
14040: vuoden 1913 aJ.kwessa ollut 5,700,000 marlmn päåoma, eli
14041: siis 100,000 ma.rkka.a v.äil1emm:än kuin vuod€'ksi 1913 hy-
14042: vä,ksytyssä budjetissa oli edellytet<t.y. Kun kuitentlcinJ rahas-
14043: ton tulot sa.norttuna vuonml lisääntyvfut noin 250,000 ma,rtk-
14044: ka;a P·orin lmupnngista saatav,ista apurahoista, niån 191:3
14045: vuoden budje,tissa mainittu ylijäämä 2,786,040 markkaa. voi-
14046: t·anee korottaa 2,900,000 marlmksi ja tåmä1nsuuruisena siir-
14047: täii säästtyn1änä vuoteen 1914.
14048:
14049:
14050:
14051: Kulkulaitosrahaston· tulot vuonna 1914.
14052:
14053: I. V altionTautateiden kokonaistulo. Tämä tulo on lllOUS-
14054: sUJt, t.a,saluvuin, vuonna. 1905 31,700,000 markkaan, vuonna
14055: 1906 35,865,000 markka;a.n, vuonna 1907 39,595,000 mark-
14056: ka•an, vuonna 1908 40,837,000 markkaan, vuonnJa 1909
14057: 41,880,000 markka,an, vuonna 1910 44,225,000 markikaan,
14058: vuonna 1911 50,100,000 markkaan ja. nousee tode:nnäköis-
14059: t,en laskelmain muka.an vuonna 1912 52,400,000 markkaan.
14060: Li:säys on keskim'ääritn noin 3,000,000 markkta,a. 1913 vuo-
14061: den kokonaistulo voildaan siis laskea 55,400,000 ma,rkatksi;
14062: j'a kun tähän vielä lisäitään se tulo, mikä Vfcl,rmasti voida'<tn
14063: odott,aa lähtevän ntiistä uusista radoistta, jotka vuosina 1913
14064: ja 1914 avataan liikenteelle, nimittäin Seinäjoen-Kristii-
14065: nan-Kaskisten ja Pie:ksämäen>---Sa.vonEnnan !'a.doist:Ja., ja
14066: jokia. tulo on laslmt•tu 600,000 marlmksi, niin voida,!l!n 1914
14067: vuoden tulo mitä todennä.köisimmin arv,a.ta 59,000,000 mar-
14068: kaksi.
14069: II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
14070: Jnyyntiyhtiöiden nettovo·itosta sekä paloviinarahoista on
14071: las,liiettu mainitusta nettovoiltosta 1,200,000 marka.ksi 8elkä
14072: paloviinarahoista 9,065,100 markaksi, eli yhteensä 10,265,100
14073: N:o 7 3
14074:
14075: rnadcaksi syistä, jotka esi~ntuodaan Suomen EduskulliOOllle
14076: annet,tavassa Armollisessa esityksessä paloviin:araha,in käyt-
14077: tämisestä vuonna 1914.
14078: III. Korot. Sijoi·tetuista v•aroista puheeuarlaisena vuon-
14079: na rahastolle tulevat korot on merkitty arviolta 200,000
14080: markaksi.
14081: IV. Oikaisu1'ahat :ia satunnaiset tulot, vuosiapuraha
14082: 25,000 markka•a Porin kaupungista siihen luettuna, oru bud-
14083: j.ebtiin me:rki,tty arviolta 35,100 markaksi.
14084: Kulkul>ai•bosrahaston kaikki .tu1ot vumma 1914 nousisi-
14085: vat siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 69,500,200
14086: ma·rkka,an. Jos tä:hli!n lirsäiksi pannwrun 1913 vuoden Lop-
14087: puun kertyvä·ksi laskettu säästymä 2,900,000 marrokaa, niin
14088: tulisivat kaikki 1'ahaston varat vuodelta 1914 nousem~mn
14089: 72,400,200 markkaan.
14090:
14091:
14092:
14093: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1914.
14094:
14095: I. Yaltionrautateiden vakinainen menosääntö. Vuoden
14096: 1913 budjetissa. on tämä memerä l•mskettu 40,183,000 mar-
14097: ka·ksi.
14098: Tähän tulee lisäksi se 3,900,000 markaksi laskettu
14099: liisä ehdotetun uuden palkka·säännön noudatettaiV'aksi otrta-
14100: misest,a, josta kui•teruka.an ei vieJä ole olemassa. lopul[ista
14101: päi.iJtöstä. Suotav.a. olisi oHwt että puheenalainen uusi palk-
14102: kasäänJtö olisi voitu otri:Jaa nouda:te:ti:Ja,vaksi jo vuonna. 1913,
14103: mu,tta koska tähän ei ol•e määrärah.a,a sanotun vuoden bud-
14104: j.etissa, syystä kun tämä on tehty ai.kaå:semmin kuin syntyi
14105: kysymys ha.rukkeiss•a olevan uuden pa[klmsäännön nouda-
14106: tettavaksi otta:misest;a. ja koska tiätä tarkotusta varten mah-
14107: doll1sta etumaiksu•a, kulkulaitos~aha.ston rajoitet•tujen va-
14108: 4 N:o 7
14109:
14110: rain vuoksi, ei voida korvata siitä rahastosta vuonna 1914,
14111: nim ei liene tåssä kohden mitään mahdollisuutta oJ,emassa.
14112: Ra.ut.atiehalliJtuksen tekemän likimää,rä~sen laskelman
14113: mukaan t·ekisivät vuodeksi 1914 tarvittava.t lisämäärä-
14114: rahmt:
14115: a) keskushamnnoUe ynnä toimisto-osastolle: asetuksen-
14116: mukaiset palkian- ja pal<kkionlmmtukset 9,000 markka1a, li-
14117: säys määrärahoihin eri konttorien konttori- ja laslmapulais-
14118: ten palkka·amiseksi 10,600 markkaa, lisäys paina.tuskustan-
14119: nuksiin 10,000 markkaa, tarverahoihin 11,600 markkaa sekä
14120: oppikurssien järjestämiseen virlkamiehille ja palvelijoille
14121: 37,400markkaa. Koko lisäys tätä osastoa varten tekee siis
14122: 78,600 markkaa;
14123: b) liikenneosastolle: asetukserumnkaiset pall<lmn- ja pa1k-
14124: k1onkorotukset se1kä siirrot korlmampaan palkkausluokkaan
14125: 155,500 markkaa, tarpeeksi monen ylimääräisen virka- ja
14126: palV'elusmiehen siirtäcrninen vakinaiselle palkkakannalle
14127: 400,000 markkaa, harjoitte1ijain pa:lkkauSIIDiäärärahan lisä
14128: 100,000 markkaa sekä •asemain puhta·anapito 40,000 mark-
14129: kaa, ·eli yhteensä 695,500 markkaa;
14130: c) rataosa~stoUe: asetuksenmukai.set pal:Jmn~ j~a palk-
14131: kionkorotukset sekä siirrot korkea:mpruan pa.lkkausluokkaa,n
14132: 34,400 markka~a, ma·a- ja taå,detöitä va,rten 51,400 markkaa,
14133: raidetta varten 53,400 ma•l"k!lma, huonerakennuksia varten
14134: 52,700 markka•a, .sähkölennätin- ja puhelinjohtoja, varten
14135: 6,000 markkwa, kaluston kunnlossapitoon 5,100 markkaa, lu-
14136: menJuonltiin 15,000 marklma ja sekalaisiin menoihin 2,000
14137: ma,rkka•a, eli kaikkiaan 220,000 nl!llcrklma; sekä
14138: d) koneosastolle: asetuksenmukaiset palkan- ja palk-
14139: k~olllkorotukset sekä. s1i:ir:vo,t kol"keampa•an palk;kausluok-
14140: lman 39,500 markka<a, vakinaisen henkilökunnan lisäys
14141: 148,4·00 mar•kkaa, ylimääräisen henlkilökunlllan lisäys 39,000
14142: N:o 7 5
14143:
14144: maa.-IDkaa, lisäys viranto1mitusmhoiihin 60,000 marlclma,
14145: henkilökunnan asuntojen ja päivyshuoneid!en liämmitys ja
14146: siivoominen 10,000 mwr'IDkaa, poHto- ja muihin kiäyttöa.im.ei-
14147: siim 540,000 markkiaa, sekä veturi<en, tenderien ja vaunu-
14148: jen kunnossapitoon 178,000 markkaa, eli yhteensä 1,014,900
14149: markkaa.
14150: Kaikkia osas,toj,a Yanten yhteensä t.uliJSi vakinaisten me-
14151: nojen lisäy:s si,is nouseanaan 2,009,000 markka~an, jonka täh-
14152: den vakinainen menrosääntö voida:aru a:rvioi:da 46,09'2,000
14153: markaks-i.
14154: II. Eläkkeet ja e?"inäiset määrärahat. Eliäkkieisiin me-
14155: nevää måä,rärahaa Iie·nee, 30 p :nä kesä:kuut:a' (13 p :nä hei-
14156: näkuuta) 1912 Armossa vruhvistetun uuden eläkeasetuksen
14157: johdosta, lisätJtä,vä 45,000 marli'ka1a ja valt.]onrautateiden
14158: elä:kiekassalle menevää a~puraha:a 10,000 markkaa, jonka
14159: ohessa ruumiinvamman ]mrvausm!äärä:Dahaa on lisättävä ar-
14160: viJolta 10,000 mar.kkaa. Tämä menoerä on si·irs budjettå.-
14161: ehdotukseen me,l'lkitty 882,000 mm·kaksl.
14162: III. K o1·ot ja lainojen vähennysmaksut. Menot pu-
14163: heenalaisiin tarkotuksiin vaativat, Suomen Valtiokontto-
14164: ri,sta saadun ilmoi,tuksen mukaan, seu1.1aa1va.t mää:rära<hat
14165: vuodeksi 1914: korkoa ja kUJo,letusta 1889 vuoden lainasta
14166: 1,624,000 markkwa, 1895 vuoden 1ainasta 735,500 markkaa,
14167: 1898 vuoden lainasta 1,982,100 markkaa, 1901 vuoden lai-
14168: nasua 1,()'21,500 markkwa,' 1903 vuoden lainasta' 408,600
14169: markka·a ja 1909 vuoden lainasta 2,226,600 markkaa sekä
14170: valtiolainoista ,suoritettaviin toimituspalkkioihin ja kusta:n-
14171: m1ksiin 40,700 markkaa, e.Ji yrhteensä 8,039,000 markkaa.
14172: Tähän tulev.at J.isäksi korot la,amanninrk:äräjäjyvärahastolle
14173: 154,160 markkaa ja. valbi10rahastol1e 105,000 markkaa.
14174: IV. Oikaisuprosentti. Tämä menoerä on rahasääntö-
14175: ehdotukseen merkit:ty 500 ·markaksi.
14176: 6 N:o 7
14177:
14178: V. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla. Liitteessä,
14179: joka seuraa tä:män esityks·en mukana, t:ehdään rtarkemmi.n
14180: selkoa n1iistä ·erityisistä uudisrarlmnnustöistä, jotlka Rlauta-
14181: tiiehalilituksen ehdotuksen mukaan olisivat valmiilla radoilla
14182: suoritett.ava•t vuonna 1914.
14183: Suurin ehdotetuistu niliärår,ahoi:sta, 1,200,000 markka,a,
14184: tulee •käytettfuväksi töiden ja:tlmmiseen Helsingin uudella
14185: asemaJ:a.loUa. Siihen työn- ja mä,äiDärahain j-aotukseen näh-
14186: den, joka. sisäHyi Armolliseen esi:tykseen kulkulaitosrahas-
14187: tostla vuodeksi 1910, ohsi tä1tä työuä varten voitu mevkitä
14188: 1,400,000 markkaa, mutta 1k!oska niin suuri mrää:räraha, sen
14189: johdosta et•tä asem:at:a[on rakennustyöt ova~t jonkun verran
14190: viivästyneet, ei tulisi vuonna 1914 •käytetyksi, on ka:tsottu
14191: sopivammaksi merkitä ainoastaan se määrä, mikä vuoden
14192: ajaHa n:ähtävä,sti kuluu. Samasta syys,tä on Fr.edrj:ksbergin
14193: asematalon töihin sekä sinne Iasket.ta viin raiteisiin mene-
14194: väksi merkitty, 750,000 illa.I'kan sijasta, :ainoasta1an 500,000
14195: markkaa. Sitä paitsi ehdote:taan mä,furärahoja erityisiin
14196: tarpeeUisiJksi hwoma1ttuihin töih~n, joista tävkeiJmmä,t ovoat:
14197: Rajajoen asema:n töiden loppuun saatt:ami.n,en, Viipurin
14198: asematalon ja Pojon lahden silta, Dibunin ja Hoplaksin
14199: laiturien muuttaminen asemiksi, Fredriksbergin ja
14200: Esbon välisen toisen raiteen laskemisen ja:tkaminen sekä
14201: rai,teiston la,ajentaminen Esbon asemal[a~, niriru myös erinäi-
14202: set lisärakennus- ja muutostyöt Kotkan, Turun, Hämee,n-
14203: linnan jR KeHomäen asemilla. Tähän turlevat lisäksi e.ri-
14204: ruäi~set työt liilkenteen turvaamiseksi j~a, ~tapaturmain ehkäi-
14205: semiseksi, nimittäin: raiteiden pitentäminen sekä uudes-
14206: taan }a,skeminen ja lisääuninen Åggelbyn, Nikolainkaupun-
14207: gin ja, Alhon asemain luona se:kä Kuopion ja Toivalan ase-
14208: maiul välillä, tunnelin eE jalkakäytävä·n rakentaminen rai-
14209: teiden aUe ynnä va'ilhde- ja signaalituvvatl1ait10kse,t Åggel-
14210: N:o 7 i
14211:
14212: byn luokse sekä linjabl,o1kke.erans Fredr~ksbergim.. ja Aggel-
14213: byn välille. Sen ohessa on tähän otettu määrärahat Hel-
14214: singin hallintorakennuksen kellarikermkseen tulevaa lämpö-
14215: ja ilmanvaihtojoht()la varten ja Haukivuor.en aseman ääreen
14216: rakennettwva.a last,a.ussilta:a sekä pronehtköjen maa-·aluei·den
14217: lunastamista. :var·ten Oulun aseman luona. j·a Hangon radan
14218: varr·ella. Sit-ä V"astoin ei ole· merliiiltlt~ mä1ärärahaa kiskojen
14219: \'a.ih:t:arnista va1'ten Pi·etarin-Viiptrrin rataosalla ruskaa::m-
14220: piin ja lujempiin, josta 1913 vuoden kulkulaitosrahastoa
14221: koskevassa Armollisessa esityksessä on ollut ehdotus, jonka
14222: Eduskunta on riittlämättömästi selvitte.ttynä ja perustele-
14223: matt()lmana hyljännyt. Kysynryst:ä kaikirn puolin selvittä-
14224: mään aset,ettu komitea ei ole näet vielä lopetrtanut työtänsä
14225: eikä antanut lausuntoa ja ehdotusta asitasta. Sitä paitsi tu-
14226: lee ehdotetun uuden paiklmsääntnön nouda.tetta,vaksi otta-
14227: misen taki~a kulkulaitosrahaston varoja kysyt:täväksi niin
14228: paljo, että nyt puheina oleva'a. tarkotusta varten tehtä:väin
14229: nudi,srakennust,en mä,ärärahaa :vuodeksi 1914 ei käy koro,t-
14230: tanninen.
14231: Budjettiehdotukseen vuodeksi 1914 on, mainitun ehdo-
14232: tuksen :muka,i,sesti, uudisrakennruksia :varten :valmiilla ra-
14233: •
14234: doilla otettu arviolta 4,'2'24,300 markkaa.
14235: V. B. Liikkuvan kal1tston lisääminen. Rautatiehalli-
14236: tuksen ,tfutä lisäämistä koskev·assa ehdotuksessa mainita~an
14237: t.a:rvittravaksi 12 mat1kustajajunan veturia raskaampaa mal-
14238: lia a 95,000 ma11kkaa, 4 yhdistettyä boggiemrullista I ja II
14239: luokan päivämatkustajavaunua a 34,000 :mrarkkaa, 10 sa-
14240: ma.nmallista III luoka:n ma,tkustajavauruua a 26,000 mark-
14241: kaa, 2 vanginkuljetusvaunua a 9,000 markka'a, 250 umpi-
14242: naista ·.t.avaravaunua a 4,200 markkaa, ja 100 trukilla va-
14243: rustettua avonaista tavaravaunua a 7,000 markkaa, jota
14244: 8 N:o 7
14245:
14246: paitsi 100,000 nmrkka·a on merkitty uusien vaunujen hank-
14247: kimista varten hyljä1tt.yjen sij,aan .
14248: .Mitä tässä edeHä ehdotettuun liildmvan kalustol!1 lisää-
14249: miseen tul•ee, ni:in j älempäniä kerrotut seikat ansainne>v·at
14250: huomioon ottamista. Koska kasvava,st:a liikenteestä ei voida
14251: t.yydy.ttävällä ta•va.Ua pitää huol,ta slillä mää,räUä veturei.ta,
14252: mikä nykyään on Rautatiehallituksen käytetttävänä, ja kun
14253: suurehko nm•ärä vetureit:a, jot;lm eivät enään ole työkuntoi-
14254: sia, on hyljäWi;vä ja ka1lustoluetteloista poistettava, niin
14255: on katsottu tarpeelilise1ksi lisätä veturien lukumäärä<ä vähin-
14256: täänkin kahdeUatoisba.. Ehdotettu vaunus:ton lisäys on väU.-
14257: tämä,tön jo oievan ja vuosi >vuodelta lisääntyvän vaunun-
14258: puutiLoon vuoksi; V ankeinho:itohaHituksen uudistetusta
14259: pyynnöstä on kaksi vanginkuljetusvaunua ehdotettu raken-
14260: nettavruk:si. Viime vuosin1a on yhä suurempi määrä vaunuja
14261: lmtsottu olevan hyljä1ttwvä, kun noita lopen kuluneita vau-
14262: nuja ei ole huoma>ttu kanna>ttaJV:an korjata. Vaunuston kor-
14263: Yalamiseksi uusilla vaunuilla hyljättyjelll sij.a·an on, niinkuin
14264: 1913 vuodenkin budjetissa, myöskin vuodeksi 1914 merkitty
14265: arvioLta 100,000 markan määräraha.
14266: Edellä esi1tetyn nojall.a on liikkuvan kaluston lisäämi-
14267: seksi 1914 vuoden budjettiehdotukseen Ih.erkitty arviolt1a
14268: 3,404,000 markan mää,rärahia.
14269: VI. Määrärahat rautatieralcennulcsiin. Savonlinnan-
14270: Piel(;sämäen rataralcennus. Kun ,t,ämä ratta on vuonna 1913
14271: ki~katettu Pieksämäen asemalta Savon radalta Huutokos-
14272: kelie ja 1V"arkauteen asti sekä ma;a>!JJtasoitus- ja siHan-
14273: rruk:ennustyö.t lopulla matka.Ua loppuun suoritettu, niin on
14274: jäle.Uä vuodeksi 1914: rai•teen narulaaminen Huutokosken-
14275: Sa.vonlinmm ra•taoEmHa, alustäytteen vedättäminen ja kaik-
14276: kien rai,teiden varustaminen sillä sekä tarkistaminen, vielä
14277: puuttuvain asuin- ja asema.rakennusten ynnä talousraken-
14278: N:o 7 9
14279:
14280: nusten, makasiinien, pumppuhuon,ei,den y. m. salvamiiien
14281: ja sisustaaninen. Syksyllä vuonm<a 1914 voitan.ee mta täysin
14282: valmiina ruvata ylei,selle li1~kienteelle. Lasketuista kustan-
14283: nuksista 15,700,000 markasta on vuosina 1912 ja 1913 os.o-
14284: t,ebtu kaikkiaan 12,500,000 markka:a ja merbtä:ä:n siis vuo-
14285: deli<si 1914 loput e'li 3,'/ZOO,OOO markkaa.
14286: Piel~sämäen~ Jyväskylän rata on vuonna 1912 tutkittu
14287: ja lopullisesti paalutettu }a sen suunni,telma ja kustannus-
14288: arvio ovat tekeillä, jonkatähden sffikikape11äi,siä tietoj,a töi-
14289: den suuruudesta ja kustanruuksi,sta ei vielä 'roida antaa.
14290: Työt ovat aijotut alote.ttaviksi J\JesäHä 1913 ja toimit,etJta-
14291: viksi Savonlinnan'-Pi:eksämli!en ratarakennusten jatko:rra,
14292: mikäli työvoimia vi1imemain~tulta radalta tulee joutilaaksi.
14293: Kun maantasoitustyöt tuolla 80 kilometrin pituisella ra-
14294: d!alla käyväJt erittäin suu11iksi, niin vuosiksi 1913 ja 1914
14295: menkityt määrärahat tulevat pääasiallisesti käytettävilksi
14296: radan lälllsiosissa tehtäviilll suuriin kaivaus- ja täytetöihin,
14297: erittäinkin Haapakosken joenylikäytävän sekä Leppäveden
14298: järven ylikäyntipaikan kohda.Ua kuin myös Pieksämäen-
14299: Hankasalmen rataJOSan tasotukseen, jossa työt kuitenkin
14300: ovat vähäåsemmät. Sen ohe,ssa tåytyy osa radan huone-
14301: rakennuksia sekä väliaikaisia työväenparaJclmja rakentaa
14302: semmoisiin paikkoihin, joissa ei ole asuntoja, seikä ty.öpääl-
14303: lystölle eNJä työntekijöille.
14304: Päällysrakennusaineita ei tule ostettavaksi vuonna 1914,
14305: kuitenkin ,on määrärahasta 1I110in 400,000 markkaa varattava
14306: liikkuv,an kaluston jonkun osan tilaamista varten, jota tar-
14307: vitaan sitä seuraavana vuonna raiJa,rakennukiSessa. Edellä-
14308: mainittuihin töihin on 1914 vuoden budjettiehdotukseen
14309: merkitty 3,500,000 markkaa.
14310: Hiitolan-Raasulin ratarakennus. Koska tälle radalle on
14311: ollllit ehdolla useampila suuntia ja Käkisalmen vaihtoehto-
14312: 10 N:o 7
14313: .
14314: suuntaa, joka on IIIiyttemmin hyvälksy,tty rakennettavaksi, ei
14315: ole lopullisesti tutkittu, niin on tämä linja paaJu·tettava
14316: kesällä 1913 sekä suunni,te·lma ja kustannusarvio t~htävä,
14317: jonka vuoksi rakennustyöt HiitolaJli--Kä:kisalmen mta-
14318: osalla, joka osittain jo on lopulliseSiti tutki1ttu, voivat alkaa
14319: aikaisintaan 'syksyllä sanottuna vuonna. Sen jä·lkeen oli;si
14320: töitä toimitettava niin, että vuoden 1914 ~jaHa tuona 35
14321: kHometriä p]tkällä Hiitolan-Käkisalmen ra,taosalla saa-
14322: da·an maantasoitus vaimiiksi sekä rummut ja sillat muura-
14323: tuiksi. Sen ohessa olisivat 1914 vuoden ajalla. Wuoksen
14324: eteläpuolella tehtävät suuret maantasoirtustyöt sekä saman
14325: vesistön poiikki rwkennettavan siUan perustustyöt alotetta-
14326: vat. Näiden töiden suorittamista varten on vuodeksi 1914
14327: merkitty budjettiehdotukseen 92,500,000 markkaa.
14328: VII. ilf ääräraha rautatietutkimuksiin. Rautatiertutki-
14329: . mulksista aiheutuvien kustannus1ten suorittamiseksi märurärt-
14330: tånee vuodeksi 1914, Tie- j,a vesiralrennrusten ylihallituksen
14331: ehdotuksen mu.ka,an, 50,000 markkaa.
14332: I -VII osastojen kohdalla mainitut 1914 vuoden menot
14333: nousevat yhteensä 792,150,960 markkaan.
14334: Kun tätä menojen summaa 72,150,960 markikaa vastaan
14335: asetetaan odotetrtavissa. olevat va1rat 72,400,200 markkaa,
14336: tulee kulkulaitosrahastossa vuoden lopussa olemaan 249,9240
14337: markan ylijäämä.
14338:
14339: Tässä edel.lä esitettyjen lastkelmaim. ja ehdotusten perus-
14340: teella on Keisarillinen Maj.esrteetti tahtonut
14341:
14342: Eduskunnan hyvälcsyttäväksi antaa seuraa-
14343: van ehdotuksen kulkulaitos1·ahaston budjetiksi
14344: vuodeksi 1914:
14345: N:o 7 11
14346:
14347:
14348:
14349:
14350: Kulkulaitosrahaston rahasääntö vuodeksi 1914.
14351:
14352:
14353:
14354:
14355: 1 1 1 i
14356: Varat:
14357: 1 1 1 i
14358: Säästymä vuodelta 1913
14359: 1_1 2,900,000 -i
14360: i
14361: Valtionrautateiden kokonaistulo .. ! 59,000,000 - 1
14362:
14363: Osuus anniskelu- ja vähittäismyyn- 1
14364: 1
14365: tiyhtiöiden nettovoitosta ..... . 1,200,000 - i' 1
14366: Samoin paloviinarahoista ....... . 9,065,100 -- 1
14367:
14368:
14369: Korot ......................... . 1
14370: 200,000- 1 1
14371:
14372: Oikaisurahat ja satunnaiset tulot .. 3il,lOOi-l69 500 2001-i
14373: ' 1
14374: 1
14375: Summa - - 72,400,200 -
14376:
14377:
14378:
14379: Menot:
14380:
14381: Valtionrautateiden vakinai nen me-
14382: nosääntö ............ . ........ - -- 46,092,0001-
14383: Eläkkeet ja erityiset määrä rahat .. - - 882,0001-
14384: V altiolainain vuotuismaksut sekä
14385: provisionit ja kulut nii stä .... 8,039,000 -
14386: Korko laamanninkäräjäjyvärahas-
14387: tolle ................ . • • • • • • 0. 154,160 -
14388: Korko valtiorahastolJe ... . ••••••• 0 105,000 - 8,298,1601-
14389: Oikaisuprosenttia ...... . ........ - - 5001-
14390:
14391: Määrärahat:
14392: '
14393: Uudisrakennustöitä varten valmiil-
14394: la radoilla, arviolta ... • • • • • • 0. 4,224,300 -
14395: Liikkuvan kalustonlisäämi seksi, ar-
14396: violta .............. . ........ 3,404,000 - 7,628,300 1-
14397: 12 N:o 7
14398:
14399:
14400: Z#mf 1)iti i .'tlnf i. 1'1§. \
14401: ~~~---
14402: 1
14403: 1 1
14404:
14405:
14406:
14407:
14408: Savonlinnan-Pieksämäen ratara- i
14409: ' '
14410: kennusta varten ............. . 3,200,000
14411: Pieksämäen-Jyväskylän ratara- l
14412: kennusta varten . . . . . . . . . . . . . . 3,500,000 -- 1
14413: IIiitolan-Raasulin ratarakennusta 1' 1 1
14414:
14415: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,li00,000[--i 9,200,000 _
14416: Rautatietutkimuksiin . . . . . . . . . . . . !. i 50,000- -1'
14417:
14418: ~-~-~=-·_.·-~-+---_,:----+~-__,~-~~....;:~-~-~+-~=-1
14419: Ylijäämä ............... _.
14420: 72
14421: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13/26
14422: p :nä helmikuuta 1913.
14423:
14424: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhofj'.
14425: K:o 7 13
14426:
14427:
14428:
14429:
14430: Liite.
14431: Ehdotus uudisrakennuk8ia varten valmiilla rautateillä
14432: ,vuonna 1914.
14433:
14434:
14435:
14436:
14437: 1 Lisämääräraha Helsingin asemarakennusta varten 1,200,000 -
14438: 2 Kahden uuden raiteen asettaminen Töölön lah-
14439: den laskuaukon ja Fredriksbergin aseman
14440: välille sekä Fredriksbergin aseman laajenta-
14441: minen. Vuodelle 1914 merkitään ......... . 500,0001-
14442: 3 Töiden lopettamiseksi Rajajoen asemalla ..... . 110,000-,
14443: 4 Töiden lopettamiseksi Wiipurin asemaraken-
14444: 1
14445: nuksella ............................... . 745,000-1
14446: 1
14447: 5 I~isämääräraha Pojon lahden siltaa varten ... . 100,600-
14448: 6 Dibunin laiturin muuttaminen täydelliseksi ase-
14449: maksi sekä uusi tilavampi rakennus Graffs-
14450: kajan laiturin ääreen. Kustannus on laskettu
14451: 785,000 markaksi. Vuodelle 1914 merkitään 200,000-
14452: 7 Hoplaksin laiturin muuttaminen asemaksi. Ko-
14453: ko kustannus nousee Smk. 270,000: - . Vuo-
14454: delle 1914 merkitään ................... . 96,6001--
14455: 8 Kaksiraiteisen radan töiden jatko rataosalla
14456: Fredriksberg-Esbo ..................... . 500,0001-
14457: 9 Raidejärjestelmän laajentaminen Esbon asemalla 88,600-
14458: : lO Kotkan aseman uudestaan järjestäminen. Koko
14459: kustannus Smk. 975,000: - . Vuodelle 191-i
14460: merkitään .............................. . 200,000--:
14461: : 11 Turun asemarakennuksen muutostyöt sekä pika-
14462: tavaraosaston rakentaminen siihen y. m.
14463: Koko kustannus Smk. 290,000:-. Vuo-
14464: delle 1914 merkitään ................... . 90,000-
14465: 14 N=o 7
14466:
14467:
14468:
14469:
14470: 1
14471:
14472: 12 Hämeenlinnan tavaramakasiinin suurentami-
14473: nen pitentämällä sitä 20 m .............. . 23,000-1
14474: 13 Kellomäen asemarakennuksen muutostyöt ja
14475: uuden asunnon rakentaminen asemapäälli-
14476: 1
14477:
14478: kölle .................................. . 24,000-·i
14479: 14 Aggelbyn aseman raidejärjestelmän muuttami-
14480: nen ( vaihtoehdotuksen II mukaan) sekä 39
14481: m. pitkän ja 4 m. leveän käyntitunnelin ra-
14482: kentaminen raiteiden alle. Koko kustannus
14483: nousee Smk. 251,000 : - . Vuodeksi 1912 on
14484: osotettu 63,500 markkaa. Loput merkitään 1
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: vuodelle 1914 .......................... . 187,5001-[
14490: 15 Vaihde- ja signaaliturvalaitoksen rakentaminen
14491: Aggelbyn aseman eteläpäähän sekä linja-
14492: 1
14493: blokkeeraus Fredriksbergin ja Åggelbyn vä-
14494: lille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000-1
14495:
14496: 16
14497: 1
14498: Rai~:~~::t:;~~:l~:u~~~~. ~i~o~~~~~~~~~n.~i~ ~~~ 20,000-1
14499: 17 Sivuraiteen pitentäminen sekä kolmannen sivu-
14500: raiteen rakentaminen Alhon asemalle ..... . 15,000--
14501: 18 Rait.Jen siirtäminen 468 km :llä Kuopion ja
14502: Toivalan asemain välillä kovalle pohjalle .. 26,400-
14503: 19 I~ämpö- ja ilmanvaihtojohtojen asettaminen
14504: rautatien hallintorakennuksen kellariin Hel-
14505: singissä ............................... . 19,100-
14506: 20 Puutavaranlastausraiteen rakentaminen Hauki-
14507: vuoren asemalle ........................ . 16,000-
14508: 21 15,000 m 2 suuruisen maa-alueen lunastaminen
14509: Oulun aseman luona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,500 -~'
14510: 22 Noin 6,5 ha suuruisen maa-alueen lunastami-
14511: nen Kroggårdin vaihteen luona Hangon ra- 1
14512: 1
14513: dalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,000 -:
14514: Summa 1 4,224,3001-!
14515: N:o 7 15
14516:
14517: Tarkemmin valaistakseen tässä edeHä oleviin kohtiin
14518: merkittyjä uudisrakennuksiin käytettäviä määrärahoja on
14519: Rautatiehallitus lausunut seuraavaa:
14520:
14521: 1. Vuonna 1914 on t1arkotettu valmistaa Helsingin
14522: asema:talon ja pikata.varahuoneen sisustus se1mä osa asema-
14523: siltoja ja tunneleita.
14524: 2. Gleimin ehdotus Helsingin ja Fredriksbergin rata-
14525: pihojen uudelleen järjestämiseksi käsi;ttää myös kahden
14526: uuden raite;en asettamisen Töölön lahden la•skuaukon ja
14527: Fredriksbe.rgin aseman väline. Maa,työt näitä rai·teita var-
14528: ten käyvät, kuten tietty, varsin vaikeiksi, pitkäaikaisiksi ja
14529: kalliiksi. Vuonna 1914 on aikomus toimittaa vuorensärke-
14530: mis- ja täytetyöt Eläintarhassa o~evan ylikulkusillan ja
14531: Fredriksbergin välillä sekä tälle mwtkalle ehdotetut teiden
14532: alikulut kuin myös alottaa Fredriksbergin ratapihan uudei-
14533: l·eenj ärj•estelyä.
14534: 3. Rajajoen tulliasemalla toimitettavien rakennustöi-
14535: den aljettua kesällä 1908 ovat ne j•wtkuneet maaliskuuhun
14536: vuonna 1912, jolloin tähiin tarkoitukseen liilmneviä varoja
14537: ei enää 'Ollut saatavissa. Alkuperäisessä Rajajoen tulliase-
14538: man kustannusarviossa oli kust•annukset laskettu kaikkiaan
14539: 880,000 markaksi. Nyttemmin on kuitenkin osottautunut,
14540: että puheenalaisten rakennustöiden loppuunsaattaminen tu-
14541: lisi vaatima•an lasketun kustannusmäärän. lisäksi 110,000
14542: markan menon, jonka tähden vastamainittuun määråän nou-
14543: seva lisämääräraha olrrsi töiden päättämiseksi tarpeen. Rau-
14544: tatiehallituksen esityksestä on Keisarillinen Senawtti 23
14545: p :nä elokuuta 1912 oikeuttanut Ral1itatiehallituksen kulku-
14546: laitosrahaston 1914 vuoden budjet6ehdotukseen ottamaan
14547: töiden loppuunsaattamiseksi Rajajoen 1asemalla tarvi1tta.van
14548: lisämäärän 110,000 markkaa,
14549: 16 N:o 7
14550:
14551: 4. Viipurin uutta asemataloa varten asetettu rakiennus-
14552: komitea on Rautatiehallitukselta anonut 745,000 markan
14553: lisämäärärahan hankkimista asematalon ra:kennustöiden
14554: loppuunsaattamiseksi sekä syyksi siihen, että alkuperäistä
14555: kustannusarviota oli tuolla melkoisena määrällä ylitetty,
14556: lausunut, muun muassa, että arkkitehdin tekemä kustannus-
14557: arvio, joka nousi 1,708,380 markkaan, oli ollut liian alhau-
14558: seksi laskettu, mutta että muutkin seilmt osaltaan olivat sen
14559: vaikuttaneet, nimittäin että niin tarveaineiden hinnat kuin
14560: työpalkrutkin sitben vuoden 1905, jolloin kustannusa.rvio
14561: tehtiin, olivat melkoisesti vuosi vuodelta lisääntyneet sekä
14562: että eräät työt oli suorit-ettu laajemmalti ja kovemmilla
14563: ehdoilla, kuin mitä kustannusarviota tehtäessä voitiin edel-
14564: ly,ttää. Rautatiehallituksen esityksestä on Keisarillinen Se-
14565: naatti 1 p :nä marraskuuta 1912 sallinut että puheem.laisten
14566: töiden loppuunsaattamiseksi käytetään edellämainittu ra-
14567: hamäärä etukäteen Rautatiehallituksen hallussa olevista va-
14568: roista sekä että tuo rahamäärä edeltämaksun korvaamiseksi
14569: otetaan 1914 vuoden budjettiin.
14570: 5. Vuonna 1908 tehty kusta1musarvio uuden rautatie-
14571: sillan rakentamista varten Pojon lahden poikki nousi
14572: 714,000 markkaan, joka määrä vuosina 1909, 1910 ja 1911
14573: tähän tarkotukseen myönnettiin. Viimeisten laskelmain
14574: mukaan täytyy tätä kustannusarviota ylittää 100,600 mark-
14575: kaa. Keisarillinen Senaatti on 14 p :nä kesäkuuta 1912 salli-
14576: nut Raut•atiehallituksen hallussaan olevista varoista puheen-
14577: ala~en työn loppuunsaattamiseksi käyttää aina 100,600
14578: markkaan a·sti sekä 1914 vuoden uudisra:kennruksi•a kos-
14579: kevaan ehdotukseen merkitä vastaavan rahamäädn.
14580: 6. Dibunin ja Gra.ffskiajan huvilayhteiskuntien vuosi·en
14581: kuluessa nopeasti edistyttyä on näyttäytynyt, et.tei molem-
14582: pia seisahduslaåitureita, Dibunia ja Graffskajaa, enää voida
14583: N :o i
14584:
14585: tyydyttävästi hoitaa laitumina Levaschovon asemalta käsin.
14586: Jo noin kymmenen vuotta sitten nostettiin kysymys ,täydel-
14587: lisen aseman rakentamisesta Dibunin laiturin kohdalle,
14588: mutta ei kysymys tähän saal{llm ole saanut rwtkaisua. Kun
14589: kuitenkin huvilanomistajain valitukset viime aikoina ovat
14590: käyneet yhä äiinekkäämmiksi eiJkä n1äiden oikeut,usta voi
14591: kieltää, on kysymys taas obettu käsiteltäväksi ja ehdote-
14592: taan nyt että Dibunin laituri nmodosteta1an täydelliseksi
14593: asemaksi, mutta Gmf:fslmja pysytetää~n laiturina. Kui-
14594: i,enkin myönnyttäisiin sikäli Graffsirajan asujanten muka-
14595: vampien lii1keolojen toivomuksiin, että laiturin viereen ra-
14596: kenneNaisiin tilava odotusrakennus, pilettien myynti- ja
14597: matkatavaran vastaanotto}aitteineen. Samoin valmistettai-
14598: siin heille mahdollisuus saada ta varaa täysissä vaunulas-
14599: teissa niin lähelle laituria kuin mahdollista.
14600: Dibunin ~täydelliseksi asemaksi muodositamisen kautta
14601: voitetaan se lmuvan toivottu etu, että kail>iki ne paili:allis-
14602: junat, joiden nyt Dibunin ahtauden vuo,ksi :täytyy mennä
14603: turhanpäiten Valkeasaarelle ja vasta siel,tä pal,a:ta, sitt~m
14604: min vo~vat pysä1htyä Dibunisc;a ja ffi,eltä pal,ata Pietariin.
14605: Tämän kautta säästyisi vuosittain 29,000 markkaa erään
14606: Rautatiehallituksen aset1taman komitean, mietinnös~ään 3
14607: p :ltä syyskuuta 1909, tekemän laskelman mukaan.
14608: Sen seikan täytyy vihdoin painavasti vaikutta:a asian
14609: ratkaisuun, että Dibunissa on varsin vilkas tavaraliikenne
14610: etenkin l{lesän aikana, jolloin siellä oleva smwi tiilitehdas
14611: tuottaa miljoonia tiiliä, jotka suurimma,ksi osaksi kuljeh:~
14612: taan rautateitse, ja että kaiken tavamjunien järjest.elyn
14613: siellä täy:tyy tapahtua jun:aajohtav,an konduktöörin johdol-
14614: la, ilman että naapuriasemat Valkeasaari ja Levaschowo
14615: voivat hankkia varnrnutta siitä, onko rata selvä läpikulke-
14616: ville junme. Mikä vaara tästä johtuu liikenteen turvalli-
14617: 2
14618: 18 N:o 7
14619:
14620: suudelle on itses,tään selvä ia puol,taa enemmän kuin muu
14621: mikään Dibunin laiturin pilmista muodostamista täydelli-
14622: seksi asemaksi.
14623: Kustannusarvio nousee 78i'U)00 markkaan. Vuonna 1914
14624: on tarkot1ettu toimittaa raiteiden ,t,arpeelli:nen kor01ttaminen,
14625: kaikki perustuksenkaivamis- ja kivityöt sekä tienalikäytä-
14626: vää varten tarpeellisten maatöiden a1kaminen, ja merkitään
14627: näitä töitä varten 200,000 markkaa.
14628: 7. On kauvan ollut puhett'a Hoplaksin l1aiturin muo-
14629: dostamisesta ~asemaksi, kun li:ike s]ellä jo on niin suuri, ettei-
14630: vät palvelijrut voi kauvemmin hoiltaa sitä tyydyttävästi, ja
14631: kun sikäläiset laitteet eivä,t enää vastaa tarvetta. Kun lii-
14632: kenne paikkakunnan asutuksen yhä karttuessa varmaankin
14633: vuosi vuodelta lisääntyy, on ainoastaan ajankysymys,
14634: milloin asemaksi muodostaminen on toteutet,tava. Mutta
14635: olisi suotavaa, että tämä muodostaminen ,t,apahtuisi yhtey-
14636: dessä toisen raiteen rakentamistöiden kanssa, koska tuntu-
14637: via säästöjä sen kautta voitaisiin tehdä. Vuori" ja maa-
14638: leikkauksista tätä raidetta ral"ennettaessa tulevat kivi- ja
14639: maajoukot voitaisiin nimiNäin käyttää radan korottami-
14640: seen Hoplaksin luona, jonka, asema 3 14 osalta koko sen
14641: pinta-alaa on korotettnva 2, 65 metriä.
14642: Työn koko kustannus on laskettu 270,000 markaksi.
14643: Vuonna 1914 on aiottu tehdä siellä esiintyvät kaHionsär-
14644: kemis- ja täylttämistyöt, joi,ta varten merkitään 96,600
14645: markkaa.
14646: 8. Vuonna 1914 aiotaan tehdä vuodesta 1913 jälelle jää-
14647: neet maatyöt sekä rakentaa toinen raide Grankullan ja Es-
14648: bon sekä Hopraksin ja Sockenbackan asemien välille.
14649: 9. Kun Esbon asema sen jälkeen kuin toinen raide on
14650: valmistunut toistaiseksi jääpi kaksoisraiteisen radan pääte-
14651: asemaksi, tarvit.aan siellä raiteita useammille junille kuin
14652: N:o 7 19
14653:
14654: voipi sopia nykyisille raiteille, jonka vuoksi raiteiden lukua
14655: on lisättävä. Mutta jotta. raiteiden lukua voitaisin lisätä
14656: on nykyisten pituutta jatket,tava, koska jo nykyäänkin
14657: äärimmäinen sivur-aide on liian lyhy;t. Että raiteiden luku
14658: nyt jo on liian vähäinen näkyy siitä, etteivät asemalle oso-
14659: tetut vaunut talvisaikaan ole mahtuneet sinne, vaan on ne
14660: täytynyt viedä aseman ohi seuraavalle asemalle j,a myö-
14661: hemmin päivällä sinne t ak,aisin ,tuoda, sittenkuin päivän
14662: 1
14663:
14664:
14665:
14666: kuluessa kuormatut vaunut on keritty ·sieltä poisviedä.
14667: Vielä olisi rakennettava pätkäraide, jossa Helsingistä tuo-
14668: dut lantavaunut ve>i,t:aisiin purkaa, niin ettei se enää tarvit-
14669: sisi tapahtua vastapäätä asemaa, joka aiheuttaa ikävyyt,tä
14670: niin matkustajille ~kuin aseman asukkaillekin. Vihdoin olisi
14671: turvallisuuden vuoksi mkennetta;va kaksi pätkäraidetta
14672: va:ihdetöitä v.arten, jotta vaihde;työt voitaisiin toimittaa
14673: hä:iritsemättä matkust,ajajunia ja oLematta niiden häirit-
14674: tävänä.
14675: 10. Useiden teollisuuslaitosten synnyttyä Savon radan
14676: varrelle, jotlm laitokset ovat ~alkaneet käyttää Kotkaa ulos-
14677: vi!entipai:kkanaan, on hvaraliikenne siellä vi~me vuosina
14678: paljon lisääntynyt. Kuinka suuressa määrässä tämä on
14679: tapahtunut näkyy alla olevasta yhdistelmästä, joka näyttää
14680: yhteenlasketun tonnimäärän lähet,ettyä ja saapunutta tava-
14681: raa vuosina 1891 (vuosi jälkeen Kotkan radan avaamisen
14682: yleiselle liikenteelle), 1900 ja 1910 Kotkan asemalla.
14683:
14684: i S:a saapu- 1
14685: 1
14686: S:a lähetet-
14687: ! Vuosi tyä tavaraa
14688: S:a tonni- 1
14689: nutta tavaraa;1 S:a tonni- 1
14690:
14691: kilom. • 1 kilom.
14692: tonneissa l tonne1ssa i
14693: 1
14694:
14695: 1
14696: 1
14697:
14698: 1891. .. ·) 5,209 491:l,207 13,737 1,755,479
14699: II
14700: 1900 ... "1 30,025 2,646,074 Ii 54,184 7,195,101 1
14701: lj
14702: 1910 .... 1 56,945 1
14703: 6,466,389 II1: 91,479 1
14704: 16,898,894 i
14705: 20 N:o 7
14706:
14707: Ra,utatieaseman kehittäminen, sittenkuin se vuonna 1890
14708: avattiin liikent'eelle, on supistunut muutamain uusien raitei-
14709: den rakentami·seen. Kotkan ratapiha on nyt niin ahdas,
14710: että tavaraliikenteen v·aatimaa järjest·ely- ja ·asettamisrai-
14711: teiden •tarvetta ei· enää voida tyydyttää.
14712: Kotkan ratapihaa on sen vuoksi laajennettava, ja tämä
14713: la.ajentaminen ja siitä johtuvat työt ov,at mahdollisimman
14714: pran alotettav,a.t. I~oko kustannus, uusi matkustajarata-
14715: piha ja asematalo siihen luettuna, nousee 975,000 markkaan.
14716: Vuodeksi 1914 merkityllä määrällä aiotaan toimittaa sen
14717: lmrkean kallion poissärkeminen, joka on rat1apihan i·tä-
14718: osassa, jotta saataisiin tilaa järjestelyratapihalle ja, tien-
14719: ylikäytäväsiltaa jatkamalla, useammille raiteille, sekä repiä
14720: nykyinen veturitalli ja rakentaa uusi ehdotJe,tulle paikalle.
14721: 11. Jo kauvan on v·alitettu että liikehuoneistot, kuten
14722: asemapäällikön- ja te1egraa:fikonttori, tulevan ja 'lähtevän
14723: matkatavaran huoneet ja •erittäinkin pikatavaratoimisto
14724: Turun asemalla ov:at olleet liian pienet, mut,ta. kysymys ei
14725: tähän saakka ole voinut saada huomiota osakseen, kun ne
14726: varat, joita on Vloitu myöntää valtiolllrautateille, on tarvittu
14727: toisiin vielä tähdellisempiin tarkotuksiin. Kun valitukset
14728: kasvavan liikenteen vuoksi ovat käyneet yhä äänekkääm-
14729: miksi, ·ei kysymystä voida jättää kauvemmin ratkaisematta.
14730: Puheenaolev.a ehdotus tarkottaa asematalon muutost,a ja sen
14731: suurentamista pika.tavaraosastolla. Kokonaiskustannuk-
14732: sesta, 290,000 markasta, otetaan 1914 vuoden ehdotuk-
14733: seen 90,000 markka.a, jolla on aikomus tehdä kaikki
14734: perustamis- ja kivityöt sekä muura.t.a j·a varustaa katolla
14735: lisärakenn us.
14736: 12. Nykyinen tav;arama,kasiini Hämeenlinnan ·asemalla
14737: on jo nyt aivan liian pieni, ja liikenne kasvaa päivä päivältä,
14738: jonka vuoksi sitä ·ehdottomasti on suurennettava. Ehdotus
14739: N :o 7 21
14740:
14741: tarkottaa makasiinin pitentämistä 20 metriä. Kustannus
14742: nousee 23,000 markkaan.
14743: 13. Jo kauvan ovat liikennehuoneistot Kellomäen ase-
14744: malla osottautuneet aivan liian pieniksi yhä enemmän li-
14745: sääntyvälle matkustajaulvalle. Niinpä otettiin jo vuonna
14746: 1907 vuoden 1908 uudisrakennusehdotukseen asematalon laa-
14747: jennus n. k. kesähallilla, mutta samalla huomautettiin, että
14748: sellaisen rakentaminen oli ainoastaan tilapäinen toimenpide
14749: ja että oikeinta olisi rakent<ara koko <asemaml{lennuksen si-
14750: jaan uusi väljempi halli. Ajateltua kesähallia ei rakennet-
14751: tulman, vaikka sitä varrl:;en myönnettiin 5,200 mavkk<a,a. Nyt
14752: ei kysymystli kuirtenkaan voida ·kauvemmin lykätä, vaan on
14753: se ratkaistava tavaUa t~ahi toiseUa. Kun luultravasti ei voida
14754: saada määrärahaa kokonaan uuden asematalon rakenta-
14755: mistra varten, voi ainoastaan nJ'~yisten odotushuoneiden
14756: suurentaminen tuHa kysymykseren, joka taas pakottaa käyt-
14757: tämään asemapäälli!kön asematalossa olevaa asuntoa, ja
14758: uusi asunto o;n rakennettava asemapääHikölle..A:sematalon
14759: muuttamiskustannukset nouseva~t 6,500 markkaan ja .ase-
14760: mapäällikön uuden :asunnon rakennuskustannukset 22,700
14761: markkaan, eli yhteensä 29,200 markkaan. Tästä ovat lyhen-
14762: nettävät vuonna 1908 myönnetyt 5,200 markkaa, jonka täh-
14763: den 1914 vuoden ehdo·tukseen otettaan 24,000 markkaa.
14764: 14. Aggelbyn aseman hetimmiten uudelleen rakentami-
14765: sen tarpeellisuutta ei <tra,rvitse erikseen huomauttaa. Yl·ei-
14766: sesti on tunnettu, että asema on aivan liian pieni nykyiselle
14767: liikenteelle ja sitä paitsi varsin vaarallinen matkustajille,
14768: jotka tulevat pohjoisesta Aggelbyhyn tahi sieltä matkusta-
14769: vat Helsinkiin. Kaikkien näiden täytyy nim1ttäin kulke·a
14770: raiteiden yli, kun he tul,evat junista tahi menevät juniin,
14771: ja monta onnettomuuden uhkaa on 1tämän kautta sattunut.
14772: Paitsi ra~teiden uudelleen järjestelyä, jota varten jo on
14773: 22 NlO 7
14774:
14775: swatu määrär·aha, t.arkottaa ehdotus tarpeellisen mll!an lunas-
14776: tamista, asemarakennuksen mullltboa raiteiden v-asemmalle
14777: puolelle sekä sen osittaist,a uudelleen- ja lisärakennusta kuin
14778: myös käyntitunne'lin rakentamista raiteiden 'alle. Koko-
14779: naiskustannus nousee 251,000 markkaan. Kun tästä vähen-
14780: netään se 63,500 markan määräraha, j()lka saatiin vuodeksi
14781: 1912, jääpi jälelle vuodeksi 1914 merkibtäväk'3i 187,500
14782: markkaa.
14783: 15. Junien kulun turv;aamiseksi aiottujen laitteiden jo
14784: alotettua asettamista on edelleen jatkettava ja ensi sijassa
14785: niillä rataosilla, joilla. liikenne on vHkl\iain. Esrllä oleva
14786: laite tarkottaa turva ta liLkenne:ttä Aggelbyn ja Fredriks-
14787: bergin välisellä vilkasmklmiseHä rataosalla.
14788: 16. Nikolainkaupungin tavararatapiha ei ole ainoas-
14789: taan liian pieni, vaan sillä on vielä :Se epämukavuus, että
14790: vaihdetöitä siellä to~mitettaessa Stora Långgatan vilkkaine
14791: liikkeineen sulkeutuu usein melkoisen pitkäksi aj·aksi suu-
14792: reksi haita•ksi varsinkin niille lukuisille maalaisille, joiden
14793: täytyy kulkea tätä katua. Puheenaoleva ehdotus tarJ\iottaa
14794: hiukan lisätä ra]teiden lukua ja rakentaa pätkäraide
14795: ratapihan Stora Långgatanin vastakkaiselle puoleUe, niin
14796: että vaunujen vaihto voipi tapahtua tältä puolelta, joten
14797: katua ei tarvitse enää sulkea niin usein.
14798: 17. Karjalan mdalla, varsinkin sen eteläisellä osalla,
14799: on niin vil'kas liikenne, että sikäläisillä asemilla täytyy olla
14800: tilaa yht'aiJkaa kolmelle junalle, jotta m~käli mahdollista
14801: junien myöhästymisiä ja onnettomuuksia vältettäisiin. Kun
14802: junain myöhästymisiä usein on 'tapahtunut sen kautta, että
14803: Alhon asemalla ei ole useampaa kuin kaksi sivuraidetta,
14804: otetaan 1914 vuoden ehdotukse·en kolmannen raiteen raken-
14805: taminen. Sivuraiteita on samalla jatkettava.
14806: N:o 7 23
14807:
14808: 18. Ra.utatie kulkee 2 kilometriä Kuopiosta pohjoiseen
14809: 468 kilometrin kahdalla noin 400 metrin matkan pitkin
14810: erään suon hitaa ja erään järven ramtaa siten, että rata-
14811: penkereen toisella puolella m!lia on kovaa ja rtoisel1a puolella
14812: löyhää suomaata. Kovan ja 'löyhän maan korkeusero ra,ta-
14813: penkereen kummallakin puolella vaihtelee 5 ja 10 metrin
14814: välillä. Seurauksena tästä on se, että 11atapenkereen oikea
14815: puoli tuon tuosta'kin painuu j'a raide samalla kallistuu, jos-
14816: kus niinkin paljon, ~että junankulku tällä paikalla on lak-
14817: Iautettava s~ksi kuin rata on saatu korjatuksi. Tällainen
14818: ratapenkereen parkaitoon siirtyminen s!llattaa kuitenkin
14819: helposti a<iheutrtaa suuria tapaturmia, varsinkin kun rata
14820: puheenalraisella paå'ka.Ua tekee mutllmn j·a vi!ettää, joten
14821: junat siinä kulkevat kovaa vauhtia. Junaturvallisuuden
14822: vuoksi on rata mitä pirkimmin siirrettävä toiselle paikaille,
14823: jossa perustus on kovempa~a ja ta~aisempaa, joilika tähden
14824: Rautrutrehallitus jo on ryhtynyt toimenpiteisiin työn suo-
14825: ritt~amis·eksi, joka on laskettu tulevan maksamaan 26,400
14826: markka'a, sekä Keisarilliselta Senaratilta •anonut että Rauta-
14827: ti,ehallitus oikeutettaisiin hallussa:an olevista varoist.a suo-
14828: rittamaan työstä johtuv~at kustannukset sekä tämän edeltä-
14829: maksun lmrvaamiseksi ottamaan tarpeel'li•nen määrä 1914
14830: vuoden budjett~ehdot.ukseen, johon Kei;sarillinen Sena'atti
14831: 9 p :nä eloJmuta 1912 on suostunut.
14832: 19. Kun rautatien Helsingissä olevaJU hallintoraken-
14833: ntlksen kellarikerros on vrailla ilmanvaihtola:itoksira, pysyy
14834: ilma sirellä niin kosteana, että sinne säHytettä viksi viedy:t
14835: asiakirjat homehtuvat . ja pian tulevat turmeltumaan. Tä-
14836: män estämiseksi käy <tarpeelliseksi järjestää kellareihin täy-
14837: dellinen ilmanvaihtolaitos, jos mieli e·delleenkin ja yhä suu-
14838: remmassa määrässä käyttää niitä arkistohuoneina.
14839: 24 N:o 7
14840:
14841: 20. I..aajo,ista osista Kyyve>den suur.ta järveä tuodaan
14842: Yliosittain suuria hallmmääriä aluksilla Haukivuoren tämän
14843: järv·en 'rannalla olev,alle 'aoomalle, jossa osa halkoja kulute-
14844: ,taan, mutta suurin osa lähetetääin eri asemille. Halkojen
14845: kuormaaminen aluksista vaunuihin käypi Haukivuoren
14846: asemalla kui>tenkin kalliiksi oon vuoksi etteivät raiteet ole
14847: rannalla, vaan kappale€n matkaa siitä, ja sen vuoksi että
14848: korkeusero rannan j>a raiJteiden välillä nouooe noin 4 metriin.
14849: Nämä hait,at jäisivät pois, jos aseman pohjoisvaih:teelta
14850: rakennettaisiin pätkäraide rantaan. Puutavarakonttorin
14851: ilmoitu:lmen muka>an säästyisi tämän raiteen kautta vuo-
14852: si1ttain ainakin 1,200 nrarkkaa.
14853: 21. Keisarillinen Senaatti on, Raut·atrrehallitukoon esi-
14854: tyksestä, 3 p :nä toukokuuta 1912 oiikeuttanut Rautatiehalli-
14855: tuksen Oulun asema-alueen ],aajentamisel.:si oSIDamaan erään
14856: 15,000 neliömetrin suuruisen ma,a-alueen 22,500 markan hin-
14857: nalla, joka olisi suoritettava Rautati.ehallituksen hallussa
14858: olevista va1roista sekä korvattava sillä vasta1a.vaUa raha-
14859: mää.rällii, mikä tähän .tavko1tukseen saataisiin ottaa 1914
14860: ' ·'
14861: vnoden budjettiin.
14862: 22. Keisarillinen Sen:ruatti on 9 p :nä helm~lmurta 1912
14863: oikeuttanut Rauta,tiehallituksen ostamaan noin 6,t> hehtaa-
14864: rin suuruisen hi·ekansaantipai'kaksi sopivan ma,a-alueen
14865: Kroggårdin vaihteen ääressä Karisin ja Svar.tån asemien
14866: välillä Ha.ngon radalla sekä hallussaan olevist'a varoista
14867: suorittamaan oon hinnan, 15,000 markkaa, kuin myöskin
14868: Yaltionrautat,eiden 1914 vuoden menosääntöehdotukseen
14869: ottamaan vastaavan määräraha1n tämän menon lmrvaami-
14870: seksi.
14871:
14872:
14873:
14874: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
14875: 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
14876:
14877:
14878:
14879:
14880: Valtiovarainvaliokunnan mie-
14881: tin t ö N:o 15 armollisen esityksen johdosta,
14882: joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1914.
14883:
14884:
14885: Eduskunta on pöytäkirjanotteella maaliskuun 11 pai-
14886: vältä 1913 lähettänyt armollisen esityksen N:o 7 Valtio-
14887: varainvaliokuntaan, joka samalla on saanut tiedokseen asi-
14888: asta lähetekeskustelussa annetut lausunnot. Asian käsitte-
14889: lyssä on Valiokunnalla ollut käytettävänään armollisen esi-
14890: tyksen laadinnassa Keisarillisessa Senaatissa syntyneet asia-
14891: kirjat.
14892:
14893:
14894:
14895:
14896: Armollisessa esityksessä tehdään selkoa, kulkulaitosra-
14897: hastossa vuoden 1913 lopussa olevan säästön arvioimiseksi,
14898: rahaston todenmukaisesta tilasta vuoden 1912 lopussa. Koska
14899: rahaston tilinpäätös nyttemmin on tehty, on Valiokunnalla
14900: tilaisuus esittää siihen perustuvan lopullisen bilanssin vuo-
14901: delta 1912:
14902: 2 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
14903:
14904:
14905: Varat:
14906: Valtiorahaston pano- ja ottotili Suo-
14907: men Pankissa •................. 194,532 70
14908: Rautatiehallituksen sama tili ..... . 1,547,000-
14909: Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä .. 3,251,929 54
14910: Kassa ............................. . 1,331,987 09
14911: Obligatsioneja ..................... . 3,125,903 60 9,451,352 93
14912:
14913: Varastot:
14914: Valtionrautateiden tarveaineva-
14915: rasto ......................... . 12,143,910 87
14916: Varastot rautatierakennuksilla •... 594,33 6 33 12,738,247 20
14917: Tulorästejä:
14918: Paloviinarahoja ................. . 1,706,044 69
14919: Sekalaisia ....................... . 665,92147 2,371,966 16
14920: Erinäisiä etumaksuja .•............ 1,879,046,18
14921: • velallisia ................. . 352,304 54 2,231,350 72
14922: -------F==~~~~~~I
14923: Yhteensä - 26,792,917 01 -
14924: Velat:
14925: Rahaston pääoma ................. . - - 5,823,784 73
14926: Velkaa valtiorahaHtolle ........... . 3,500,0001-
14927: » laamanninkäräjäjyvärahastolle 3,854,000- 7,354,000 -
14928: Menorästejä:
14929: Paloviinarahoja ................. . 421,722 48
14930: Sekalaisia ....................... . 1,075 - 422,797 48
14931: Varattuja määrärahoja .............• - - 11,966,698 06
14932: Erinäisiä velkoja .................• 1,202,734 94
14933: Sotilaslaitoksessa palvelevien hen-
14934: 22,901 80
14935: kilöiden leski- ja orpo:::k::as:::.:s:::a:......:..·:...··:..:·~·..:.·~==~=i==t-:::!:.:::!~~
14936: 1,225,636 741
14937: Yhteensa 1 - 1-1 26,792,917101
14938:
14939: Vuoden 19J2 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ar-
14940: mollisessa esityksessä arvioidaan kulkulaitosrahaston säästö
14941: vuoden 1912 lopussa 5,800,000 markaksi, joka on otettu
14942: sekä Eduskunnan hyväksymään että Hallituksen joulukuun
14943: 30 päivänä 1912 vahvistamaan kulkulaitosrahaston bud-
14944: jettiin vuodeksi 1913. Mainittu Hallituksen vahvistama
14945: Kulkulaitosrahasto. 3
14946:
14947: budjetti eroaa Eduskunnan hyväksymästä siinä, että Hal-
14948: litus ei ole suostunut puheena olevanakaan vuotena 1 mil-
14949: joonan markan korvauksen suorittamiseen postinkuljetuk-
14950: sesta valtionrautateillä eikä Eduskunnan ehdottamaan 9
14951: miljoonan markan siirtoon valtiorahastosta kulkulaitosrahas-
14952: ton vahvistamiseksi, jonka ohella menojen joukosta on pois-
14953: tettu 1 miljoonan markan määräraha Ylivieskan-Iisalmen
14954: rautatien rakentamista varten. Niin ollen päättyy Hallituk-
14955: sen vahvistama budjetti vuodeksi 1913 9 miljoonaa markkaa
14956: pienempään säästöön, kuin minkä Eduskunta oli arvioinut,
14957: eli kaikkiaan 2, 786,040 markan säästöön. Näille valtiopäi-
14958: ville annetussa armollisessa esityksessä lisätään tähän sääs-
14959: töön vielä 250,000 markkaa, jotka valtiolla on saatava Porin
14960: kaupungilta. Porin kaupunki on, ennenkuin ryhdyttiin Po-
14961: rin rataa rakentamaan, sitoutunut maksamaan valtiolle avus-
14962: tusta 40 vuodelta 25,000 markkaa vuodessa kuitenkin eh-
14963: dolla, että avustuksen maksaminen jo sit~ ennen lakkaa, niin
14964: pian kun Porin rata tuottaa riittävän koron rakennuskustan-
14965: nuksilleen, mutta vuoden 1897 valtiopäiville annetussa ar-
14966: mollisessa esityksessä ilmoitetaan, että Hallitus on vuodesta
14967: 1897 alkaen myöntänyt sanotulla kaupungille kuuden vuo-
14968: den lykkäyksen tämän avustuksen maksamisessa, koska rataa
14969: ei voitu katsoa päättyneeksi, ennenkuin Mäntyluodonkin rata
14970: oli rakennettu. Vuodesta 1903 alkaen olisi tämä avustus ol-
14971: lut maksettava, mutta on se jäänyt perimättä, joten valtiolla
14972: vuoden 1912 lopussa oli edellä mainittu saatava Barin kau-
14973: pungilta. Tätä tuloa ei kuitenka~ todennäköisesti ehditä
14974: saada kulkulaitosrahastolle parityksi vuoden 1913 kuluessa,
14975: koska Porin kaupunki nyttemmin on yrittänyt saada
14976: maksuvelvollisuutensa riidan alaiseksi, eikä V aliakunta
14977: näin ollen ole katsonut voitavan lukea sitä kulkulaitos-
14978: rahaston vuoden 1914 alussa käytettävänä olevaan pää-
14979: omaan, vaan olisi tämä erä silloin, kun varat vastedes saa-
14980: daan perityiksi, merkittävä kulkulaitosrahaston tuloksi.
14981: Toiselta puolen on valtiorautateiden liikenne vuonna 1912
14982: tuottanut suuremman ylijäämän, kuin oli arvioitu. Koska
14983: liikennetulot nousivat vuonna 1912 lähes 53,500,000 mark-
14984: 4 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
14985:
14986: kaan eli lukuun, joka on ainoastaan noin 1,400,000 markkaa
14987: pienempi, kuin vuoden 1913 budjetissa on arvioitu viimeksi
14988: mainittua vuotta varten, saattaa olettaa, että ne todellisuu-
14989: dessa vuonna 1913 nousevat huomattavasti suurempaan mää-
14990: rään, kuin sanotun vuoden budjetissa edellytetään. Joskin
14991: liikenteen vaikutuksesta valtionrautateiden vakinainen me-
14992: nosääntö vuonna 1913 kohoaisikin jonkun verran budjetissa
14993: edellytettyä suuremmaksi, voitanee kuitenkin arvioida kul-
14994: kulaitosrahaston ylijäämä vuoden 1913 lopussa noin 200,000
14995: markkaa suuremmaksi, kuin tehdään vuoden 1913 armolli-
14996: sesti vahvistetussa budjetissa, eli siis tasaluvuin 3,000,000
14997: markaksi.
14998:
14999:
15000:
15001:
15002: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1914.
15003:
15004: 1. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Alem-
15005: pana olevat luvut osoittavat valtionrautateiden vakinaista
15006: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin otetut
15007: määrät sekä minkä verran niistä on Rautatiehallituksen tili-
15008: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu-
15009: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta:
15010:
15011: Meno- Vakinaiset Menojen
15012: Vuosi. sääntö. menot. lisäys.
15013: Smk. Smk. Smk.
15014: 1908 .......... 36,900,000 35,316,000 2,183,000
15015: 1909 .. . . . . . . .
15016: ~ 39,000,000 35,592,000 276,000
15017: 1910 ••••• 0 •••• 39,500,000 36,046,000 454,000
15018: 1911 .......... 37,510,000 36,201,000 155,000
15019: 1912 ••••••• 0 •• 38,300,000 38,718,000 2,517,000
15020:
15021: Vuoden 1913 budjettiin on tätä vakinaista menosummaa
15022: varten otettu 40,183,000 markkaa ja on armollisessa esityk-
15023: sessä ehdotettu, että vuoden 1914 budjetissa siihen lisättäi-
15024: Kulkulaitosrahasto. 5
15025:
15026: siin useaan eri momenttiin yhteensä 2,009,000 markkaa, jota
15027: paitsi Rautatiehallituksen ehdottaman uuden palkkasäännön
15028: noudatettavaksi ottaminen aiheuttaisi noin 3,900,000 markan
15029: korotuksen. Miten vuoden 1913 budjettiin otetut määrära-
15030: hat sekä edellä mainittu 2,009,000 markan lisäys jakaantu-
15031: vat menosäännön en momentteihin, näkyy seuraavasta yh-
15032: distelmästä :
15033: V. 1913 Ehdo- Yh-,
15034: meno- tettu teensä
15035: sääntö. lisäys. v. 1914.
15036: P ä ä h a lli n t o : Smk. Smk. Smk.
15037: M.om. 1. Palkkauksia . . . . . . . . . . . . . .
15038: 1,266,500 19,100 1,285,600
15039: t 2. Painatuskustannuksia (ar-
15040: viomääräraha) . . . . . . . . . . 240,000 10,000 250,000
15041: 3. Tarverahoja (siirtomäärä-
15042: raha) .... , . . . . . . . . . . . . . 33,300 11,600 44,900
15043: 4. Polttopuut ja valaistus (ar-
15044: viomääräraha) ......... . 49,000 49,000
15045: 5. Kaluston kunnossapito ( ar-
15046: vio määräraha) ......... . 6,000 6,000
15047: , 6. Arvaamattomia menoja (ar-
15048: viomääräraha) . . . . . . . . . . 4,500 4,500
15049: --------~------------~--
15050: 1,599,300 40,700 1,640,000
15051: Toimisto-osasto:
15052: M.om. 7. Palkkauksia ............. . 234,400 500 234,900
15053: 8. Sairashoito ............. . 216,700 216,700
15054: 9. Sekalaisia menoja (arvio-
15055: määräraha) . . . . . . . . . . . . 478,500 37,400 515,900
15056: 929,600 37,900 967,500
15057: Liikenneosasto:
15058: Mom. 10. Palkkauksia .............. 11,813,300 655,500 12,468,800
15059: » 11. Aineiden ja tarvekalujen
15060: kulutus (arviomääräraha) 1,446,900 1,446,900
15061: • 12. Telegraafi ja telefooni (ar-
15062: viomääräraha) ......... . 72,600 72,600
15063: • 13. Sekalaisia menoja (arvio-
15064: määräraha) . . . . . . . . . . . . 254,800 40,000 294,800
15065: 13,587,600 695,500 14,283,100
15066: 6 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15067: V. 1913 Ehdo- Yh-
15068: meno- tettu teensä
15069: sääntö. lisäys. v. 1914.
15070: R at aosast o : Smk. Smk. Smk.
15071: Mom. 14. Palkkaoksia . . . . . . . . . . . . . . 2,626,600 34,400 2,661,000
15072: • 15. Maa- ja taidetöitä (arvio-
15073: määräraha) . . . . . . . . . . . . 637,600 51,400 689,000
15074: • 16. Raiteet (arviomääräraha).. 3,415,600 53,400 3,469,000
15075: 17. Huonerakennukset (arvio-
15076: määräraha) . . . . . . . . . . . . 1,320,300 52,700 1,373,000
15077: • 18. Telegraafijohto (arviomää-
15078: räraha) ............... . 134,000 6,000 140,000
15079: 19. Tarvekalojen kunnossapito
15080: (arviomääräraha) ....... . 58,900 5,100 64,000
15081: • 20. Lumenluonti (arviomäärä-
15082: raha) . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 462,000 15,000 477,000
15083: • 21. Sekalaisia menoja (arvio-
15084: määräraha) ..... ·..:.·..:..·.:..··:....·::.::·•:..___3:..0::.?.,000.:.:..::___.::2z.::,o..:..o.:.o_ _. :. 3:::2z.::,ooo..:. ;:
15085: 8,685,000 220,000 8,905,000
15086: Koneosasto:
15087: Mom. 22. V eturipalvelus, palkkaok-
15088: sia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,140,900 285,200 *) 4,426,100
15089: • 23. Veturipalvelus, polttoainei-
15090: ta y. m. (arviomääräraha) 5,398,000 540,000 5,938,000
15091: 24. Vaunupalvelus,palkkauksia 422,900 9,200 432,100
15092: 25. Vaunupalvelus, kustannuk-
15093: sia aineiden hankinnasta
15094: (arviomääräraha) ....... . 31,300 31,300
15095: 26. Veturien ja tenderien kun-
15096: nossapito (arviomäärä-
15097: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,774,600 7o,ooo 1,844,600
15098:
15099: • 27. Vaunujen kunnossapito (ar-
15100: viomääräraha) ......... : 2,177,700 108,000 2,285,700
15101: 28. Varastonhoito . . . . . . . . . .. . 302,700 2,500 305,200
15102: • 29. Sekalaisia menoja . . . . . . . . 136,900 136,900
15103: 14,385,000 1,014,900 15,399,900
15104: *) Tähän on luettu myöskin konemiehistön asuntojen läm-
15105: mitystä sekä päivystyshuoneiden siivoamista varten 10,000 markkaa.
15106: Kulkulaitosrahasto. 7
15107:
15108: V. 1913 Ehdo- Yh-
15109: meno- tettu teensä
15110: sääntö. lisäys. v. 1914.
15111: Muita menoja: Smk. Smk. Smk.
15112: Mom. 30. Kaluston täydennykseksi
15113: (arviomääräraha) •....••• 296,500 296,500
15114: , 31. Arvaamattomun tarpeisiin
15115: Keisarillisen Senaatin
15116: käytettäväksi (siirtomää-
15117: räraha) ........ ····· .... 377,100 377,100
15118: & 32. Arvaamattomiin tarpeisiin
15119: Kulkulaitostoimituskun-
15120: nan käytettäväksi (siirto-
15121: määraha) ·········· .... 80,000 80,000
15122: & 33. Arvaamattomun tarpeisiin
15123: Rautatiehallituksen käy-
15124: tettäväksi (siirtomäärä-
15125: raha) .... ·············· 80,000 80,000
15126: • 34. Kolme uutta piirihallitusta,
15127: palkkauksia y. m. ...... 162,900 162,900
15128: 996,500 996,500
15129:
15130:
15131: Yhteensä 40,183,000 2,009,000 42,192,000
15132:
15133:
15134: Armollisesta esityksestä käy selville, että puheena ole-
15135: vasta 2,009,000 markan lisäyksestä tarvitaan yhteensä
15136: 996,400 markkaa virka- ja palvelusmiesten sekä muun hen-
15137: , kilökunnan palkkoihin. Siitä on käytettävä asetuksen mu-
15138: kaisiin palkan- ja palkkionkorotuksiin sekä siirtoihin korke-
15139: ampaan palkkaluokkaan yhteensä 238,400 markkaa, uusien
15140: virkojen perustamiseen 10,600 markkaa, ylimääräisten virka-
15141: ja palvelusmiesten siirtämiseen vakinaiselle palkkakannalle
15142: 548,400 markkaa, ylimääräisen henkilökunnan lisäämiseen
15143: 39,000 markkaa sekä harjoittelijain palkkauksen parantami-
15144: seen 100,000 markkaa, jotR paitsi virantoimitusrahoihin on
15145: lisätty 60,000 markkaa.
15146: 8 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15147:
15148: Vuosina 1910-1912 ei ole liikenneosastossa perustettu
15149: uusia virkoja, vaan on Rautatiehallitus tyydyttänyt lisään-
15150: tyneen työvoimien tarpeen ylimääräisillä virantoimittajilla,
15151: koska se on katsonut tarpeelliseksi odottaa sen komitean
15152: mietintöä, joka vuonna 1909 asetettiin tutkimaan as.ema~
15153: ja junahenkilökunnan työtä sen lukumäärään verrattuna.
15154: Rautatiehallituksen antamien tietojen mukaan tulisi nyt
15155: asiaa järjestettäessä siirrettäväksi vakinaiselle palkkauskan-
15156: nalle 38 telegrafistia sekä 235 asema- ja 62 veturimiehistöön
15157: kuuluvaa henkilöä. Tämä toimenpide on katsottava asian-
15158: mukaiseksi, koska sanottujen toimien hoitajat suorittavat sa-
15159: mallaisen työn kuin vakinaiset ja toteutetaan sen kautta
15160: osaksi Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä lausuma toi-
15161: vomus. Varsinkin on Rautatiehallituksen antamien tietojen
15162: mukaan veturihenkilökunnan lisäys välttämätön, koska tä-
15163: män henkilökunnan luku on ainoastaan niin suuri, kuin ny-
15164: kyisen liikenteen ylläpitäminen vaatii, huomioonottaen, ettei
15165: työtuntien määrätty suurin luku kuukaudessa henkilöä kohti
15166: tule ylitetyksi. Näin ollen liikenteen kasvaminen ja ve-
15167: turien luvun suureneminen ehdottomasti vaatii henkilökun-
15168: nan lisäämistä veturihenkilökunnan liikarasituksen välttä-
15169: I'liseksi. Harjoittelijain taloudellinen asema on myös-
15170: kin parantamisen tarpeessa, sillä nykyään maksetaan
15171: virkamiesharjoittelijalle, joka on suorittanut niin sano-
15172: tun harjoittelijatutkinnon ja jota yleensä käytetään työssä
15173: sellaisella asemalla, jossa henkilökunta tarvitsee apua,
15174: ainoastaan 7 5 tai 100 markan kuukautista palkkiota, hänen
15175: oltuaan toimessa koline ja viisi vuotta. Kolmena ensimäi-
15176: senä vuotena ei harjoittelija saa muuta tuloa kuin korvauk-
15177: sen tilapäisestä viransijaisuudesta. Valiokunta näin ollen
15178: puoltaa mainittuun tarkoitukseen ehdotetun määrärahan
15179: myöntämistä.
15180: Rautatiehallitus on toukokuun 29 päivänä 1912 Senaa-
15181: tille ehdottanut, että järjestettäisiin oppikursseja liikenne-
15182: osaston virkamiehille ja palvelijoille, ja on niitä varten otettu
15183: huomioon 3 7,400 markan erä.
15184: Kulkulaitosrabasto. 9
15185:
15186: Määrärahat ratojen, rakennusten ja lennätinlaitosten sekä
15187: kaluston juoksevia hoito- ja kunnossapitotöitä varten on ko-
15188: rotettu eri osastoissa yhteensä 168,600 markalla. Asemien
15189: puhtaanapitokustannuksiin on lisätty 40,000 markkaa ja lu-
15190: menluontia varten 15,000 markkaa. Lisääntynyt liikenne
15191: vaatii veturien poHtoaineisiin ja voiteluun käytettävien mää-
15192: rärahojen suurentamista,. ja on edelliseen tarkoitukseen li-
15193: sätty 500,000 ma11kkaa, jälkimäiseen 15,000 markkaa, jol-
15194: loin on myöskin otettu huomioon sekä halkojen hinnan että
15195: kivihiilten kuljetuskustannusten kohoaminen. Vesiasemien
15196: ja veturitallien lämmitystä ja valaistusta varten on lisätty
15197: 25,000 markkaa, koska entinen määräraha on liikenteen
15198: kasvaessa ja halkojen hinnan nousun takia osottautunut liian
15199: pieneksi. Vaunujen kunnossapitokustannuksiin (mom. 27)
15200: Oli. ehdotettu 108,000 markan lisäys. Siitä on 58,000 mark-
15201: kaa aiottu käyttää kolmeakselisten matkustaja- ja tavara-
15202: vaunujen muuttamiseen siten, että ne voivat kulkea myös
15203: j;yrkempikaarteisilla radoilla, joilla sellaisia vaunuja ei tä-
15204: hän saakka ole saatu käyttää. Koska vanhemmista vaunun-
15205: P~Törärenkaista osa on loppuun kulunut ja siis uudet renkaat
15206: hankittava niiden sijaan, on armollisessa esityksessä sitä
15207: varten laskelmaan otettu erityinen 50,000 markan erä.
15208: V aliakunta ei tosin ole voinut tarkoin tutkia kunkin yksi-
15209: tyisen lisäyksen välttämättömyyttä, mutta niiden tietojen
15210: mukaan, joita Valiokunta on voinut hankkia, näyttävät ne
15211: olevan riittävästi perusteltuja, jonka vuoksi Valiokunta
15212: puoltaa niiden ottamista vuoden 1914 menoarvioon.
15213: Koska monet valtionrautateiden palveluksessa olevat sekä
15214: virkamiehistöön että palveluskuntaan kuuluvat eri ryhmät
15215: olivat vuonna 1907 valtionrautateille vahvistetun palkkaus-
15216: säännön voimaan astuttua Rautatiehallitukselle antaneet eri-
15217: näisiä anomuksia palkkaetujen parantamisesta, pyysi Rau-
15218: tatiehallitus helmikuun 14 päivänä 1911 Keisarilliselta Se-
15219: naatilta, että asetettaisiin komitea laatimaan ehdotusta
15220: uudeksi palkkaussäännöksi ja vuokratariffiksi valtionrauta-
15221: teille. Saman kuun 24 päivänä oikeutti Senaatti Rautatie-
15222: 10 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15223:
15224: hallituksen ryhtymään mainittuun toimenpiteeseen, maara-
15225: ten samalla komitean puheenjohtajan ja yhden jäsenen.
15226: Toukokuun 25 päivänä 1912 antamassaan mietinnössä mai-
15227: nitsee komitea, että vaikka valtionrautateiden paJkkaus-
15228: sääntö on ollut useiden muutosten ja uudistusten alaisena,
15229: ei ole näitä uudistuksia laadittaessa otettu riittävässä mää-
15230: rässä huomioon palkkaussääntöä kokonaisuudessaan, vaan
15231: on tyydytty ainoastaan muutamien ryhmien, milloin ylem-
15232: pien, milloin alempien, palkkaetujen parantamiseen, josta on
15233: ollut seurauksena, että vasta vahvistettu palkkaussääntö ei
15234: ole tyydyttänyt tarvetta lähimpinäkään aikoina sen vahvis-
15235: t31misen jälkeen. Siten joutui edellä mainitun komitean kä-
15236: siteltäväksi 92 eri anomusta voimassa olevan vuonna 1907
15237: annetun palkkaussäännön muuttamisesta, joista anomuk-
15238: sista tosin suurin osa kohdistui palkankorotuksen pyyntöön
15239: eri paikkakunnilla vallitsevien kalliiden elantokustannusten
15240: takia. Näin ollen katsoi komitea oikeaksi ottaa palkkaus-
15241: säännön kokonaisuudessaan sekä siihen liittyvän vuokrata-
15242: riffin käsittelyn alaiseksi, ja on se koettanut niissä aikaan-
15243: saada entistä enemmän yhdenmukaisuutta. Komitean ehdo-
15244: tusta on Rautatiehallitus kaikissa pääkohdissaan puoltanut,
15245: korottaen kuitenkin jonkun verran niiden palvelijain palk-
15246: kaa, jotka kuuluvat alimpiin palkkausluokkiin. Sen mukaan
15247: tulisivat kuukausipalkat olemaan kolmessa alimmassa (15,
15248: 16 ja 17) palkkausluokassa kohdaltaan 105, 95 ja 85 mark-
15249: kaa paitsi 1 huonetta ja keittiötä vastaava vuokraraha, joka
15250: eri asemilla arvioidaan eri suureksi, vaihdellen 1,020 mar-
15251: kasta, joka maksetaan Pietarissa ja Helsingissä, 300 mark-
15252: kaan pienimmillä maaseutuasemilla. V aliakunnan saamien
15253: tietojen mukaan aiheuttaisi Rautatiehallituksen puoltaman
15254: palkkaussäännön ja vuokratariffin toteuttaminen seuraavat
15255: valtionrautateiden menojen lisäykset:
15256:
15257: Sääntöpaikkaisten vir-
15258: kamiesten palk-
15259: kausten lisäys . . Smk. 385,834: -
15260: Uusia virkoja . . . . , 22,500:- Smk. 408,334:-
15261: Kulkulaitosrahasto. 11
15262:
15263: Palkkiovirkamiesten palkkauksen lisäys Smk. 511,733:-
15264: Palvelijain palkkauksen lisäys 1,939,498: -
15265: Vuokrarahojen lisäys: "
15266: palkkiovirkamies-
15267: ten . . . . . . . . . . Smk. 173,198:-
15268: palvelijain . . . . . . , 459,608:- , 632,806:-
15269: Ylimääräisten palkkauksen lisäys . . . . , 221,000:-
15270: Yhteensä Smk. 3,713,371:-
15271:
15272: Tämän menon suorittamiseen on armollisessa esityksessä
15273: ehdotettu 3,900,000 markan. suuruisen summan ottamista
15274: vuoden 1914 budjettiin. Valiokunnalle on myöskin ilmoi-
15275: tettu, että jos 16 ja 17 palkkausluokkiin kuuluvien palveli-
15276: jain palkkaus järjestetään siten, ettei kenenkään varsinainen
15277: kuukausipalkka ole 100 markkaa pienempi, tämä aiheuttaisi
15278: noin 900,000 markan vuotuisen lisämenon edellä mainitun
15279: lisäksi.
15280: Valiokunta, joka asiaa harkittuaan on sitä mieltä, että
15281: valtionrautateiden virkamiesten ja palvelijain palkkausolot
15282: ovat asetettavat täydellisen järjestelyn alaiseksi ja että sil-
15283: loin pienimpiä palkkoja nauttivien palvelijain tarpeet ovat
15284: erikseen otettavat huomioon, puoltaa, että edellä mainittujen
15285: tarkoitusten toteuttamiseksi otetaan vuoden 1914 budjettiin
15286: yhteensä 4,800,000 markan määräraha.
15287: Tämän yhteydessä katsoo Valiokunta velvollisuudekseen
15288: lausua, että sekä virkamiesten että palvelijain toimet ovat
15289: niin järjestettävät, että heidän suorittamastaan työstä joka
15290: asteella saadaan tyydyttävän hyvä tulos. Myöskin olisi
15291: Valiokunnan mielestä ryhdyttävä poistamaan Il'iitä esteitä,
15292: jotka nykyään aiheettomasti vaikeuttavat palvelijain
15293: ryhmään kuuluvien henkilöiden pääsyä virkamiesten ry'h-
15294: mään, koska tämä todennäköisesti olisi omiansa tuottamaan
15295: virkamieskuntaan entistä enemmän käytännöllistä kokemusta
15296: suoritettavan työn eri aloilta ja samalla terveellisesti vai-
15297: kuttaisi eri ryhmien keskinäisiin suhteisiin sekä edullisesti
15298: myöskin rautateitten talouteen.
15299: 12 1913.- V. M. --Esitys N:o 7.
15300:
15301: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdottaa Valiokunta,
15302: että vuoden 1914 budjettiin merkitään valtionrautateiden va-
15303: kinaista menosääntöä varten 46,992,000 markkaa.
15304: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Alempana olevat
15305: luvut osoittavat, miten kulkulaitosrahaston budjettiin vuo-
15306: deksi 1913 edellä mainittuun tarkoitukseen otettu määrä-
15307: raha sekä armollisessa esityksessä ehdotettu lisäys jakaan-
15308: tuvat 15 pääluokan eri momentteihin:
15309:
15310: V. 1913 Ehdo- Yh-
15311: meno- tettu teensä
15312: sääntö. lisäys. V. 1914.
15313: Smk. Smk. Smk.
15314: Luku IV mom. 1. Eläkkeitä ja apura-
15315: hoja ........ ······ 499,500 45,000 544,500
15316: 2. Vahingonkorvauksia
15317: "
15318: ruumiinvammaRta .. 172,000 10,000 182,000
15319: » 3. Valtioapua eläkekas-
15320: salle .............. 135,000 10,000 145,000
15321: » 4. Lakkautusluokka .. 4,500 4,500
15322: VI 10. Hautausapua eläk-
15323: keellä olevien kuo-
15324: linpesille .......... 6,000 6,000
15325: 817,000 65,000 882,000
15326:
15327:
15328: Eläkkeisiin käytettävän määrärahan korotus riippuu, ku-
15329: ten armollisessa esityksessä huomautetaan, 13 päivänä heinä-
15330: kuuta 1912 vahvistetun uuden eläkerusetuksen määräyksistä.
15331: Sen mukaan saavat palkkiota nauttivat virkamiehet ja pal-
15332: velijat asetuksessa määrätyn virka•ajan ja saavutetun iän
15333: nojalla eläkettä rautatievaroista. Mutta konepajojen työn-
15334: tekijät ja päiväpalkalla olevat työmiehet eivät ole tähän
15335: eläkkeeseen asetuksen mukaan oikeutetut. Koska Eduskun-
15336: nan mielestä näillekin ryhmille olisi annettava eläke,
15337: myönsi Eduskunta tähän tarkoitukseen vuosien 1911 ja 1912
15338: valtiopäivillä määrärahoja (15 P. L. IV: 1), ja ovat Rauta-
15339: tiehallituksen antamien tietojen mukaan sekä konepajojen
15340: Kulkulaitosrahasto. 13
15341:
15342: työntekijät kuin myöskin muut päiväpalkkalaiset, jotka ovat
15343: joko vanhuuden tai muun syyn takia tulleet työhön kykene-
15344: mättömiksi, yhä yleisemmin tehneet eläkeanomuksia, joita
15345: Rautatiehallitus poikkeuksetta on puoltanut. Jotta tämä
15346: määräraha, joka nytkin on otettu armollisen esityksen las-
15347: kelmiin, tulisi oikealla tavalla käytetyksi, on Valiokunta
15348: sitä mieltä, että puheena olevien työläisten eläkkeet
15349: oYat järjestettävät asetuksella, jossa otettaisiin huomioon,
15350: että konepajojen työntekijöille ja muille päiväpalkkalaisille
15351: olisi myönnettävä eläke samojen perusteiden mukaan kuin
15352: varsinaisille rautatienpalvelijoille. Valiokunta, jolla näin
15353: ollen ei ole syytä muistutukseen ehdotettuja korotuksia vas-
15354: taan, on budjettiin merkinnyt Hallituksen ehdottaman mää-
15355: rän 882,000 markkaa.
15356: II!. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Armollisessa
15357: e~ityksessä lasketaan näihin tarkoituksiin tarvittavan yh-
15358: teensä 8,298,160 markkaa, ja ehdottaa Valiokunta tämän
15359: määrän muuttamatta otettavaksi vuoden 1914 budjettiin.
15360: IV. Oikaisuprosentti. Tähän laskettua 500 markan
15361: määrärahaa vastaan ei ole syytä muistutukseen.
15362: V. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla. Armolli-
15363: sessa esityksessä ehdotetaan suoritettavaksi erinäisiä tähän
15364: ryhmään kuuluvia töitä, joita lähemmin esitetään 22 eri
15365: kohdassa.
15366: H~lsingin asemarakennusta varten (arm. esit. liitteen
15367: N :o 1) tarpeelliseksi arvioitu määräraha on 200,000 mark-
15368: kaa sekä Fredriksbergin asemaa ja sinne laskettavien rai-
15369: teiden asettamista (N :o 2) varten 250,000 markkaa pie-
15370: nempi kuin vuoden 1909 toisille valitopäiville annetussa
15371: armollisessa esityksessä näihin tarkoituksiin vuodeksi 1914
15372: ehdotetut määrät, koska on huomattu, ettei voitaisi sopivasti
15373: täysiin määriinsä käyttää silloin edeJ:lytettyä rahasummaa.
15374: V aliakunta ei ole huomannut olevan syytä muistutukseen
15375: tätä vastaan.
15376: Armollisessa esityksessä mainitaan, että Rajajoen tulli-
15377: ~seman rakentamisen (N :o 3) kustannusarvio oli laskettu
15378: 880,000 markaksi, mutta että tämän työn loppuun saatta-
15379: minen tulee sen lisäksi vaatimaan 110,000 markkaa. Valio-
15380: 14 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15381:
15382: kunta, joka ei ole voinut lähemmin tutkia tämän lisäkus-
15383: tannuksen syitä, on sitä mieltä, ettei pyydettyä määrää voida
15384: k-ieltää, sillä työt on luonnollisesti loppuun suoritettava.
15385: Viipurin aseman uudestaan rakentamistöiden loppuun-
15386: saattamiseen (N :o 4) on pyydetty 745,000 markan määrära-
15387: han lisäys. Tämän rakennustyön vaiheista on mainittava
15388: seuraavaa. Kun insinööri C. 0. Gleimin vuonna 1902 laatima
15389: ehdotus Viipurin asemapihan uudestaan rakentamiseksi edel-
15390: lytti uuden asematalon rakentamista Viipuriin, määräsi Se-
15391: naatti palkintokilpailun julistettavaksi sanotun rakennus-
15392: työn ehdotusta varten. Sekä ensimäisen että toisen palkinnon
15393: sai arkkitehti E. Saarinen, ja vuoden 1905 alussa annettiin
15394: hänelle toimeksi laatia lopulliset piirustukset, jotka niihin
15395: liittyvine kustannusarvioineen valmistuivat syksyllä
15396: vuonna 1905 ja saivat Senaatin vahvistuksen tammikuun 18
15397: päivänä 1906. Rakennustyötä johtamaan asetettu komitea
15398: r;yhtyi jo vuoden 1906 jälkipuoliskolla valmistaviin toimiin,
15399: ennenkuin kaikki tarvittavat pää- ja erikoispiirustukset oli-
15400: vat valmiit. Rakennuskomitea on myöhemmin Rautatiehal-
15401: litukselle ilmoittanut huomanneensa, että monta etua olisi
15402: saavutettu, ellei näin olisi tehty, joskin töiden alkaminen sen
15403: kautta olisi siirtynyt parisen vuotta myöhemmäksi. Silloin
15404: olisi voitu paremmin järjestää eri työt toistensa yhteyteen
15405: ja siten saada ne sekä huokeammiksi että lyhemmässä ajassa
15406: suoritetuiksi. Alkuperäiset kustannusarviot ovat Rautatie-
15407: hallituksen ilmoituksen mukaan tehdyt melkein kaikissa
15408: kohdissa liian alhaisiksi, mutta muutamat muutkin asian-
15409: haarat ovat aiheuttaneet kustannusten nousua. Sellaisina
15410: mainitsee Rautatiehallitus, paitsi työ- ja tarveaineiden hin-
15411: nan noin 10-40 %:n suureneroista ja työpalkkojen noin
15412: 10-20 % :n nousua vuoden 1905 jälkeen, myöskin keskus-
15413: lämmityksen aikaansaamisen ja alkuperäisen höyrykattila-
15414: huoneen muuttamisen toiseen paikkaan ja sen melkoisen
15415: suurentamisen. Viimeksi mainittu huone oli aluksi suunni-
15416: teltu rakennettavaksi odotussalirakennuksen itäpäähän 223
15417: m 2 suuruiseksi, mutta ammattimiesten lausunnon mukaan
15418: Kulkulaitosrahasto. 15
15419:
15420: oli tämä huone asetettava rakennuksen keskiosaan raiteiden
15421: alle sekä tehtävä 554 m 2 suuruiseksi. Sitä paitsi olivat sen
15422: seinät ja lattia erittäin huolellisesti eristettävät, koska ne
15423: joutuisivat varsin huomattavan, 180 centimetrin suuruisen
15424: vedenpaineen alaisiksi. Rakennuksen perustustyö on tapah-
15425: tunut vaikeissa olosuhteissa, koska kaikki Viipurin kautta
15426: kulkevat junat on täytynyt johtaa erityis,ten Jmrkeiden 1Jeli-
15427: neiden avulla työpaikan yli ja raiteet siinä tarkoituksessa
15428: useasti uudestaan siirtää. Perustustöitä varten onkin näin
15429: ollen jo vuonna 1910 hyväksytty 200,000 markan suuruinen
15430: lisämääräraha, joten se 426,200 markasta on korotettu
15431: 626,200 markaksi. Rakennustyön aikana on myöskin huo-
15432: mattu, että kolmannen raiteen asettaminen odotussaliraken-
15433: miksen ja päärakennuksen väliin tuottaisi liikenteen järjes-
15434: tämiselle suurta hyötyä, ja on siihen ryhdytty, mutta on se
15435: tuottanut noin 75,000 markan lisäkustannuksen, riippuen
15436: siitä, että on täytynyt rakentaa useampia siltoja pilareineen
15437: sekä pidentää kaikki rataosan alla olevat tunnelit. Yleiskat-
15438: sauksen valmistamiseksi siitä, mitä muutoksia ja lisäyksiä
15439: olisi tehtävä ennen vahvistettuun kustannusarvioon, esitetään
15440: tämän alapuolella rinnan kustannusarvion luvut ja todelliset
15441: kustannukset tasaluvuin:
15442:
15443: Kustannus- Todellinen
15444: arvion mukaan. kustannus.
15445: Smk. Smk.
15446: Perustustöitä ............... . 626,200 650,360
15447: Graniittitöitä, kuten sokkeleita,
15448: fasaadeja ................ . 328,890 380,580
15449: Muuraustöitä, kattotuoleja, vesi-
15450: kattoja, telineitä y. m ...... . 452,380 549,720
15451: Laitureita rautabetonista ..... . 3~,000 73,000
15452: Rautabetoniholveja odotussalei-
15453: hin ja keskushalliin ....... . 12,760 86,250
15454: Rautakonstruktioneja ja palkkeja
15455: raiteiden alle ............. . 29,350 99,490
15456: Vesi- ja viemärijohtoja ....... . 25,000 100,000
15457: Likakaivo (septic tank) .. '..... . 20,000
15458: Keskuslämmitys ............. . 125,000 300,000
15459: Hissejä ..................... . 20,800 62,000
15460: 16 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15461:
15462: Kustannus- Todellinen
15463: arvion mukaan. kustannus.
15464: Smk. Smk.
15465: Rakennusten kuivaaminen ja
15466: lämmittäminen . . . . . . . . . . . . 20,000 51,060
15467: V artioiminen . . . . . . . . . . . . . . . . 24,000
15468: Työnjohto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,000 61,580
15469: --------~--------~------
15470: 1,708,380 2,458,040
15471:
15472: Valiokunta on sitä mieltä, että tämän suuren rakennus-
15473: työn loppuun saattamiseen tarpeellinen rahasumma on myön-
15474: nettävä, vaikkakin Valiokunta ei voi olla valittamatta, että
15475: alkuperäinen kustannusarvio on tavattomasti ylitetty.
15476: Sama huomautus, joskin vähemmässä määrässä, kos-
15477: kee myöskin Pohjanlahden poikki Hangon radalla raken-
15478: nettavaa uutta rautatiesiltaa (N :o 5) varten pyydettyä mää-
15479: rärahan lisäystä. Puheenaoleva rakennuskustannusten nou-
15480: su riippuu osaksi siitä, että on ollut työn suorittamiseen so-
15481: vellettava vuonna 1910 määrättyä raskaampaa kuormitus-
15482: suunnitelmaa kuin myöskin vaunujen suurempaa gabariittia
15483: (poikkileikkausta), ja osaksi siitä, että sanotun sillan rauta-
15484: kaarien hankintatarjouksesta ainoan kotimaisen toiminimen
15485: tekemä tarjous oli 70,900 markkaa suurempi kuin alin ul-
15486: komaisen toiminimen, mutta kotimaisen tarjouksen hyväksy-
15487: minen sittenkin katsottiin oikeammaksi.
15488: Kustannusarvio Dibunin laiturin muuttamista varten
15489: täydelliseksi asemaksi sekä erinäisiä parannuksia varten
15490: Grafskajan laiturin liikeoloihin (N :o 6) osoittaa, että maan-
15491: lunastukseeil. tarvittaisiin 1,800 markkaa, maatöihin 26,500
15492: markkaa, raidetöihin 115,200 markkaa, laituritöihin 31,200
15493: markkaa, Dibunin asemarakennukseen 130,000 markkaa,
15494: muihin sinne rakennettaviin huoneisiin 120,000 markkaa,
15495: Grafskajan odotushuoneeseen 45,000 markkaa, muihin sinne
15496: rakennettaviin rakennuksiin 12,500 markkaa, tienalikulku-
15497: paikkoihin 170,000 markkaa, muihin siltoihin ja teihin
15498: 48,300 markkaa, keskusasetinlaitokseen 62,500 markkaa ja
15499: arvaamattomiin menoihin 22,000 markkaa eli yhteensä
15500: 785,000 markkaa. Niiden syiden nojalla, jotka armollisessa
15501: Kulkulaitosrahasto. 17
15502:
15503: esityksessä esitetään henkilöliikkeen suuruudesta, ja mitä
15504: Dibuniin tulee, osabi myöskin huomattavasta tavaraliik-
15505: keestä, on Valiokunta sitä mieltä, että puheenalaisilla pai-
15506: koilla liikenteen vaatimat laajennustyöt on suoritettava,
15507: jonka vuoksi Valiokunta on merkinnyt vuoden 1914 budjet-
15508: tiin puheena olevaa vuotta varten ehdotetun 200,000 mark-
15509: },aa.,
15510: Huopalahden laiturin muuttaminen asemakai (N :o 7),
15511: rinnakkaisraiteen täydentäminen Fredriksbergin ja Espoon
15512: asemien välille (N :o 8) ja Espoon aseman raiteiden järjes-
15513: tely (N :o 9), mihin töihin vuodeksi 1914 armollisessa esityk-
15514: sessä on ehdotettu käytettäväksi yhteensä 685,200 markkaa,
15515: ovat myöskin, kuten armollisesta esityksestä käy selviile,
15516: sellaiset, joita liikkeen vilkastuminen suuren kaupungin
15517: läheisyydessä ehdottomasti vaatii ja joiden lykkäämimm jon-
15518: kun aikaa eteenpäin voisi olla omansa aikaansaamaar, vai-
15519: keuksia liikenteen vaatimuksien tyydyttämisessä. Huopa-
15520: lahden asemalla suoritettavien töiden kustannusarvio osoittaa
15521: että maatöihin olisi käytettävä 96,600 markkaa, viemäriin
15522: 13,000 markkaa, raiteisiin 66,700 markkaa, uuteen asemara-
15523: kennukseen 26,100 markkaa, muihin rakennuksiin 54,!100,
15524: laituritöihin 9,500 markkaa, aitoihin ja teihin 3,200 markkaa
15525: eli yhteensä 270,000 markkaa, josta vuonna 1914 olisi käy-
15526: tettävä 96,600 markkaa.
15527: Kotkan kaupungin aseman (N:o 10) liikenne on sen jäl-
15528: keen, kun Kotkan rata vuonna 1890 avattiin liikenteelle, kas-
15529: vanut tavalla, jota ei silloin voitu edellyttää ja vaati tämä,
15530: että niin pian kuin mahdollista ryhdytään asianmukaisella
15531: tavalla perinpohjaisesti muuttamaan ja laajentamaan jo
15532: kauan aikaa liian pientä ja varsinkin tavaraliikenteelle epä-
15533: mukavasti sijoitettua asemaa. Asian on valmistellut Rauta-
15534: tiehallituksen ja kaupungin asettama komitea:, ja perustuu
15535: armollisessa esityksessä oleva ehdotus 'komitean laatimaan
15536: suunnitelmaan. Kustannusarvio sisältää tasaluvuin seuraa-
15537: r
15538: vat pääryhmät: maanlunastusta å 4 markkaa m2 :ltä ynnä
15539: muutamia siihen liittyviä lisäkustannuksia 82,000 mark-
15540: kaa, jota paitsi 3,200 m 2 :n suuruinen Suomen valtiolle kuu-
15541: 2
15542: 18 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15543:
15544: luva maanalue olisi maksutta luovutettava valtionrautateille;
15545: maatyöt 157,100 markkaa, taidetyöt 9,300 markkaa, raide-
15546: työt 192,000 markkaa, aitauksia ja teitä 43,800 markkaa,
15547: silta raiteiden yli 122,000 markkaa, asemarakennus 136,50(}
15548: markkaa, muut rakennukset ja erinäiset täyttämistyöt
15549: 146,500 markkaa, ratapihan valaiseminen 10,000 markkaa,
15550: lennätin ja varmuuslaitteet 24,600 markkaa, työnjohto 39,000
15551: markkaa, sekä arvaamattomia menoja 12,200 markkaa, eli
15552: yhteensä 975,000 markkaa, josta vuoden 1914 budjettiin on
15553: otettu 200,000 markkaa. Koska sekä Rautatiehallituksen
15554: että Kotkan kaupungin edustajat ovat suunnitelman hyväk-
15555: syneet, puoltaa Valiokunta, joka tosin ei ole voinut lähem-
15556: min tutkia tämän suuren uudisrakennustyön yksityiskohtia,
15557: mutta joka katsoo työn suorittamisen liikenteen kannalta tar-
15558: peelliseksi, pyydetyn määrärahan ottamista vuoden 1914
15559: budjettiin.
15560: Turun kaupungin asemarakennus on kauan aikaa ollut
15561: sielläkin kasvaneelle liikenteelle liian pieni. Tehdyn laajen-
15562: tamissuunnitelman mukaan (N :o 11) ei tarvitsisi purkaa ny-
15563: kyistä asemarakennusta, vaan tulisi se muodostamaan uuden
15564: rakennuksen läntisen puoliskon; ainoastaan muutamia por-
15565: taita olisi poistettava ja väliseiniä siirrettävä. Näiden töi-
15566: den kustannukset on arvioitu 70,000 markaksi. Vanhaan
15567: asemarakennukseen liittyvän uuden keskustan ja itäisen osan
15568: kustannusarvio on 152,000 markkaa. Keskuslämmityksen
15569: hankkiminen sekä vanhaan että uuteen osaan on arvioitu tu-
15570: levan maksamaan 50,000 markkaa, vesi- ja viemärijohdot
15571: 12,000 markkaa ja valaistuslaitteet 6,000 markkaa, joten
15572: koko kustannusarvio nousee 290,000 markkaan. Armolli-
15573: sessa esityksessä esitettyjen syiden nojalla puoltaa Valio-
15574: kunta tämän työn suorittamista sekä siihen vuonna 1914 tar-
15575: vittavan 90,000 markan määrärahan ottamista mainitun vuo-
15576: den budjettiin.
15577: Vuoden 1911 valtiopäiville annetussa armollisessa esityk-
15578: sessä ehdotettiin Åggelbyn aseman raidejärjestelmän muut-
15579: tamista, ja nousivat silloin ilmoitetut kustannukset yhteensä
15580: Kulkulaitosrahasto. 19
15581:
15582: ] 3 7,500 markkaan, josta oli käytettävä maanlunastukseen
15583: 31,800 markkaa, maa- ja raidetyöhön sekä asemarakennuksen
15584: siirtoon ja täydentämiseen 73,700 markkaa sekä radanalai-
15585: sen käyntitunnelin rakentamiseen 32,000 markkaa. Tästä
15586: rahasummasta otettiin vuoden 1912 budjettiin yhteensä
15587: 63,500 markkaa. Sen jälkeen on Rautatiehallitus huoman-
15588: nut tarpeelliseksi saada asema-aluetta varten lunastettavaksi
15589: jonkun verran suuremman alan, joten kaikkien, osaksi yksi-
15590: tyisille, osaksi Helsingin kaupungille maksettavien lunastus-
15591: kustannusten ynnä nykyisille kaupungin omistaman maa-
15592: alueen vuokraajille ma'ksettava korvaus on arveltu nou-
15593: sevan yhteensä 97,300 markkaan, siihen luettuna edellä mai-
15594: nitut lunastuskustannukset. Myöskin on laadittu jonkun ver-
15595: ran muutettu rakennussuunnitelma, jonka mukaan maa- ja
15596: taidetyöt vaatisivat yhteensä 20,500 markkaa, raiteet ja vaih-
15597: teet 42,300 markkaa, asematalon siirtäminen raiteiden länsi-
15598: puolelle 18,500 markkaa, muut huoneiden rakennustyöt yh-
15599: teensä 11,000 markkaa, käyntitunnelin rakentaminen 55,000
15600: markkaa, sekalaiset menot 6,400 markkaa, joten koko kustan-
15601: nus nyt on arvioitu 251,000 markaksi (N :o 14). Kuten tämän
15602: kustannusarvion vertaamisesta vuoden 1911 valtiopäiville an-
15603: nettuun näkyy, ovat kustannukset huomattavassa määrässä
15604: kohonneet, etenkin ne, jotka tarvitaan maanlunastukseen ja
15605: käyntitunnelin rakentamiseen. Se osa määrärahasta, 63,500
15606: markkaa, joka otettiin vuoden 1912 kulkulaitosrahaston bud-
15607: jettiin, on käytetty etupäässä raiteiden uudestaan järjestämi-
15608: seen. Valiokunnan mielestä ilmenee puheena olevankin työn
15609: suunnittelemisessa ja kustannusarvion muuttamisessa se,
15610: että tätäkään työtä ei ole, 'ennenkuin ensimäinen esitys siitä
15611: tehtiin Eduskunnalle, kaikinpuolin ja riittävästi valmistettu.
15612: Koska työn suorittaminen kuitenkin on sekä asemaa käyttä-
15613: vän yleisön turvallisuuden että yleensä liikenteen kannalta
15614: tarpeellinen, puoltaa Valiokunta työn suorittamista uuden
15615: kustannusarvion mukaan ja on vuoden 1914 budjettiin sitä
15616: va~en ottanut pyydetyt 187,500 markkaa.
15617: Hämeenlinnan tavaramakasiinin pitentäminen (N :o
15618: 12), Kellomäen asemarakennuksen muutostyöt ja uu-
15619: 20 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15620:
15621: den asunnon rakentaminen asemapäällikölle (N :o 13),
15622: vaihde- ja merkinautolaitoksen rakentaminen Åggelbyn
15623: aseman eteläpäähän sekä linjasulkulaite Fredriksbergin
15624: ja Åggelbyn välille (N :o 15), lisäraiteiden rakenta-
15625: minen Vaasan kaupungin tavararatapihalle etupäässä
15626: katuliikenteen helpottamiseksi Stora Långgatan nimisen ka-
15627: dun risteyksessä (N :o 16), sivuraiteen pidentäminen sekä
15628: kolmannen sivuraiteen rakentaminen Alhon asemalle (N :o
15629: 17), raiteen siirtäminen eräässä kohden Kuopion ja. Toiva-
15630: lan asemain välillä sen nykyisestä paikasta, jossa on luisuva
15631: pohja, kovalle maaperälle (N :o 18), lämpö- ja ilmavaihto-
15632: johtojen asettaminen rautatien hallintorakennuksen kella-
15633: riin Helsingissä, jotta näitij, kellareita voitaisiin käyttää
15634: myöskin asiakirjojen säilytyspaikkana (N :o 19), puutava-
15635: ran lastausraiteen rakentaminen Haukivuoren asemalle
15636: (N :o 20), lisätyn maa-alueen lunastaminen Oulun kaupun-
15637: gin aseman kohdalla (N :o 21) ja noin 6,5 ha:n suuruisen
15638: maa-alueen lunastaminen, Kroggårdin vaihteen kohdalla
15639: Hangon radalla (N :o 22) ovat kaikki sellaisia toimenpiteitä,
15640: joiden tarpeellisuutta on armollisessa esityksessä selvitetty,
15641: eikä Valiokunta ole huomannut syytä muistutuksen tekemi-
15642: seen niiden toteuttamiseksi ehdotettuja määrärahoja vastaan.
15643: Edellä mainittujen uudisrakennustöiden suorittamiseen
15644: tarvitaan yhteensä 4,224,300 markkaa. Sen ohessa on Va-
15645: liokunta saanut Rautatiehallitukselta tietää, että, sen jälkeen
15646: kun esityöt armollistft esitystä varten suoritettiin, on huo-
15647: mattu tarpeelliseksi saada vuoden 1914 kuluessa suoritetuksi
15648: muutamia pienempiä töitä. Siten olisi Pietarin asemalla ta-
15649: varansäilytysvaja pitennettävä, Viipurin aseman tavarapi-
15650: halla erinäiset laiturit liikenteen helpottamiseksi jonkun ver-
15651: ran jatkettavat ja Helsingin asemalla uusi tavarain säilytys-
15652: vaja rakennettava, ollen näiden kustannukset kohdaltaan
15653: 18,000 markkaa, 45,000 markkaa ja 15,000 markkaa eli yh-
15654: teensä 78,000 markkaa. Valiokunta puoltaa määrärahojen
15655: myöntämistä myöskin näitä töitä varten. .
15656: Uudisrakennustöitä 'Varten valmiilla radoilla on siis bud-
15657: jettiin pantava 4-,302,300 markkaa.
15658: Kulkulaitosrahasto. 21
15659:
15660: ' , Siihen nähden, mitä Valiokunta edellä on eri kohdissa
15661: esiintuonut, ei Valiokunta tämän yhteydessä saata yleisenä
15662: vaatimuksena olla lausumatta,
15663:
15664:
15665: että vastedes, ennenkuin ryhdytään suuria
15666: kustannuksia vaativiin töihin, olisivat ne perus-
15667: teellisesti swunniteltavat, jotta ei myöhemmin
15668: olisi pakko työn kestäessä kohtuuttomasti poi-
15669: keta alk1tperäisestä kustannusarviosta.
15670:
15671:
15672: V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Armollisessa esi-
15673: tyksessä on tämän nimikkeen kohdalle merkitty määrärahoja
15674: 12 uuden raskaammanmallisen matkustajajunaveturin hank-
15675: kimiseen, ja tarvitaan nämä etenkin sen vuoksi, että huomat-
15676: tava määrä vanhoja vetureita on käynyt työhön kelpaa-
15677: mattomiksi eikä kasvavaa liikennettä voida tyydyttävällä
15678: tavalla ylläpitää Rautatiehallituksen nykyään käytettävänä
15679: olevalla veturimäärällä. Veturin hinta on 95,000 markkaa,
15680: ja siis koko kustannus 1,140,000 markkaa. Edelleen luetel-
15681: laan armollisessa esityksessä sellaisina menoerinä, joita var-
15682: ten tarvitaan määrärahoja, 4 yhdistettyä boggiemallista I ja
15683: II luokan päivämatkustajavaunua, yhteensä 136,000 mark-
15684: kaa, 10 boggiemallista III luokan matkustajavaunua, yh-
15685: teensä 260,000 markkaa, 2 vanginkuljetusvaunua 18,000
15686: markkaa, 250 umpina.ista tavaravaunua 1,050,000 markkaa
15687: ja 100 suurempaa avonaista tavaravaunua 700,000 markkaa,
15688: jota paitsi 100,000 markkaa olisi tarpeen uusien vaunujen
15689: hankkimiseen kelpaamattomina hyljättävien sijaan. Valio-
15690: kunta katsoo suotavaksi, että sellaisten vaunujen rakenta-
15691: mista, joissa on myöskin I luokan paikkoja, olisi vältettävä;
15692: mutta Valiokunta ei kuitenkaan ole tahtonut kieltää edellä
15693: mainittua määrärahaa I ja II luokan yhdistettyjen matkus-
15694: tajavaunujen hankkimiseen. Valiokunta ei voi olla myös-
15695: kään kiinnittämättä huomiota siihen huonoon rahalliseen
15696: tulokseen, minkä I luokan matkustajavaunut tuottavat II ja
15697: III luokkaan verrattuna, sillä ensinmainittu tulo öli vuonna
15698: 22 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15699:
15700: 1911 ainoastaan noin 2,s penniä I luokan vaunujen vaunuak-
15701: selikilometriä kohti, kun vastaava tulo II luokassa oli noin
15702: 12,4 penniä ja III luokassa noin 17,1 penniä näiden luokkien
15703: vaunujen vaunuakselikilometriä kohti. Matkustajavaunujen
15704: III luokan monasti epätyydyttävän valaistuksen parantami-
15705: seksi on Rautatiehallitus, antamiensa tietojen mukaan, ryh-
15706: tynyt sitä myöten, kuin vaunujen kunnossapitoa varten
15707: menosääntöön otetut varat ovat tähän riittäneet ja liikenne
15708: on sallinut vaunujen ottamisen konepajaan, jossa ne varuste-
15709: taan hehkuvalolaitteilla ja uutimilla. Sitä paitsi rakennetaan
15710: vanhentuneiden, hyljättäviksi määrättyjen sijaan vähitellen
15711: uusia, suurilla ikkunoilla varustettuja ajanmukaisia boggie-
15712: vaunuja. Valiokunta puolestaan lausuu suotavaksi, että
15713: näitä toimenpiteitä tarmolla jatkettaisiin ja että puheenaole-
15714: van luokan vaunujen •sisustukseen yleensä tehtäisiin ajan-
15715: mukaisia parannuksia. Tavaravaunujen puute on viimeisinä
15716: aikoina liikenteen kasvamisen ta:kia ollut melkoinen, joten
15717: V aHokunnalla ei ole mitään ronistuttamista sitä vastaan,
15718: että tarpeen mukaan hankitaan uusia ja että vanhoja,
15719: loppuun kuluneita korvataan uusilla. Valiokunnan tietoon
15720: on myöskin tullut, että sen jälkeen kuin Rautatiehallitus lo-
15721: kakuun 22 päivänä 1912 teki Senaatille ehdotuksensa liik-
15722: kuvan kaluston lisäämisestä vuonna 1914, on huomattu muu-
15723: tamia lisätarpeita, jotka kaipaavat verrattain nopeata ratkai-
15724: sua, ja joiden kautta tavaravaunuja voitaisiin saada parem-
15725: min sovelletuiksi erilaatuisiin liikennetal"peisiin. Siten olisi
15726: 1934 katettuun tavaravaunuun hankittava 95,436 kappaletta
15727: lautoja a 2 markkaa sekä 3,868 lautaa a 3 markkaa, yhteensä
15728: 202,476 markkaa. Myöskin olisi suotava, että osa katetuista
15729: tavaravaunuista varustettaisiin samallaisilla lämmitysuu-
15730: neilla kuin konduktöörivaunut, jotta niitä voitaisiin käyttää
15731: myöskin tavaralähetyksiä varten, jotka vaativat lämminvau-
15732: nuja. Koska nykyään käytetään sotilaskuljetuksiin melkoi-
15733: nen määrä III luokan matkustajavaunuja, joita ei muuten-
15734: kaan, mikäli Valiokunta on havainnut, ole riittävästi, olisi
15735: suotava, että tätäkin tarvetta silmällä pitäen joku määrä ka-
15736: tettuja tavaravaunuja voitaisiin varustaa lämmitysuuneilla.
15737: Kulkulaitosrahasto. 23
15738:
15739: Edellä mainituista syistä olisi uuneja hankittava 1544 katet-
15740: tuun tavaravaunuun, ja maksaa sellainen täysine johtoineen
15741: ja laitteineen 150 markkaa vaunua kohti eli yhteensä 231,600.
15742: Sitä paitsi tarvittaisiin näiden vaunujen valaisemiseen ynnä
15743: muihin pienempiin laitteisiin yhteensä 30,124 markkaa. Va-
15744: liokunta on sitä mieltä, että näissäkin ehdotuksissa esitetty-
15745: jen tarpeiden tyydyttäminen olisi omansa edistämään liiken-
15746: nettä, ja puoltaa sen vuoksi siihen tarvittavan 464,200 mar-
15747: kan rahamäärän ottamista budjettiin armollisessa esityksessä
15748: mainitun 3,404,000 markan lisäksi. Edellä esitetyn nojalla
15749: on liikkuvan kaluston lisäämiseksi vuoden 1914 budjettiin
15750: merkitty yhteensä 3,868,200 markkaa.
15751: VI. Määrärahat rautatierakennuksiin. Savonlinnan--
15752: Pieksämäen radalla tähän saakka suoritetuista töistä ja vuo-
15753: den 1914 työohjelmasta tehdään selkoa armollisessa esityk-
15754: sessä sekä lausutaan, että todennäköisesti rata voidaan mai-
15755: nittuna vuonna syksyllä täysin valmiina avata yleiselle lii-
15756: kenteelle. Näin ollen on Valiokunta pannut vuoden 1914
15757: budjettiin tämän rautatierakennuksen kustannusarvion lop-
15758: puosan eli 3,200,000 markkaa.
15759: Pieksämäen--Jyväskylän ratarakennuksen kusta.nnuk-
15760: set arvioidaan vuoden 1912 valtiopäivi1le annetussa armolli-
15761: sessa esityksessä 11,900,000 markaksi, mutta ilmoitetaan nyt
15762: Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä, että vuo-
15763: den 1912 kuluessa rata on paalutettu ja lopullinen kustannus-
15764: arvio tekeillä, joten ei vielä voida antaa seikkaperäisiä tie-
15765: toja töiden suuruudesta ja kustannuksista. Armollisessa esi-
15766: tyksessä ehdotetaan tätä ratarakennusta varten vuonna 1914
15767: käytettäväksi 3,500,000 markkaa. Valiokunnan saamien
15768: tietojen mukaan voidaan menestyksellisesti vuoden 1914 ai-
15769: kana käyttää tämän radan rakentamisessa suurempikin ra-
15770: haerä, minkä vuoksi Valiokunta on sitä varten merkinnyt
15771: budjettiin 4,000,000 markkaa.
15772: Hiitolan-Raasulin ratarakennus. Vuoden 1912 valtio-
15773: päivillä päätti Eduskunta, että normaaliraiteinen rautatie on
15774: rakennettava Hiitolan asemalta Käkisalmen kaupungin
15775: kautta Vuoksessa olevan Kiviniemen kosken poikki Rau-
15776: 24 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15777:
15778: dun pitäjän Raasulin kylään arvioiduilla 14,750,000 markan
15779: kustannuksilla ja että rataosa Hiitola-Käkisalmi on ensin
15780: otettava työn alaiseksi. Tämä päätös on 30 päivänä joulu-
15781: kuuta 1912 saavuttanut armollisen vahvistuksen. Töiden
15782: alottamisen ehdoksi on samalla määrätty, kuten yleensä
15783: viimeisinä aikoina, että asianomaiset kunnat tahi yk-
15784: sityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vastaamaan siitä
15785: rahamäärästä, jolla tarvittavan maa- ja vesialueen lu-
15786: nastus sekä rautatien aikaansaamien haittojen korvaus
15787: saattaa nousta yli sen määrän, minkä Hallitus erityi-
15788: sen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee. Rakennussum-
15789: masta määrättiin vuonna 1913 käytettäväksi 1,000,000
15790: markkaa. Armollisessa esityksessä mainitaan, että raken-
15791: nustyöt Hiitolan-Käkisalmen 35 kilometriä pitkällä rata-
15792: osalla voidaan alkaa syksyllä vuonna 1913 ja ovat ne sitten
15793: jatkettavat vuoden 1914 kuluessa. Valiokunnalla ei ole
15794: ollut syytä muistutukseen tätä työohjelmaa vastaan,
15795: jossa on noudatettu Eduskunnan edellä mainittua pää-
15796: töstä, jonka mukaan Hiitolan-Käkisalmen välinen osa
15797: ensin olisi rakennettava, ja on Valiokunta tätä varten
15798: ottanut vuoden 1914 budjettiin armollisessa esityk-
15799: sessä ehdotetun rahasumman 2,500,000 markkaa. - Valio-
15800: kunnan tietoon on tullut, että on tutkittavaksi otettu Käki-
15801: saimesta Raasuliin sellainenkin ratasuunta, joka poikkeaa
15802: Eduskunnan päättämästä ja armollisesti vahvistetusta si-
15803: ten, ettei rata kulkisi Kiviniemen kosken kohdalla
15804: Vuoksen poikki, vaan johdettaisiin noin 15 kilometriä
15805: itäisempää suuntaa myöten Suvannon poikki. Valio-
15806: kunta ehdottaa tämän takia Eduskunnan lausuttavaksi.
15807: ettei sellainen muutos saa tapahtua, ilman että Eduskun-
15808: nalla on armollisen esityksen nojalla ollut tilaisuus siitä
15809: tehdä päätöksensä.
15810: Eduskunta anoi vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, että
15811: lähimmässä tulevaisuudessa, sitä myöten kuin aikaisemmilla
15812: valtiopäivillä päätetyiltä radoilta työvoimia vapautuu, olisi
15813: rakennettava Ylivieskan-Haapajärven-Iisalmen rautatie,
15814: ja on Eduskunta sekä vuoden 1911 että 1912 valtiopäivillä
15815: Kulkulaitosrahasto. 25
15816:
15817: tätä työtä varten budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrä-
15818: rahan, jota Hallitus ei kuitenkaan, kuten edellä on huo-
15819: mautettu, ole ottanut vuoden 1913 budjettiin. Koska ra-
15820: hallisia esteitä ei ole olemassa, pitää Valiokunta välttämät-
15821: tömänä, että tämän tärkeän radan rakentamista ei enää vii-
15822: vytetä, vaan että rakennustöihin ryhdytään ainakin vuonna
15823: 1914, jolloin myös työvoimia vapautuu rakenteella olevilta
15824: rautateiltä. Tämän vuoksi saa Valiokunta kunnioittaen
15825: ehdottaa, että Eduskunta päättäisi alamaisesti anoa,
15826:
15827: että Keisarillinen Majesteetti, hyväksymällä
15828: Eduskunnan alamaisessa anomuksessa 15 päi-
15829: vältä marraskuuta 1909 esitetyn ehdotuksen
15830: yhdysradan rakentamisesta Ylivieskan asemalta
15831: Oulun radalla Haapajärven kautta 1isalmeen,
15832: suvaitsisi armollisesti määrätä, että vielä tar-
15833: peelliset valmistelevat työt tätä yritystä varten
15834: suoritettaisiin ja että radan rakentamiseen viipy-
15835: mättä ryhdyttäisiin.
15836:
15837: Sen tapauksen varalta, että päätös saa armollinen vah-
15838: vistuksen, on Valiokunta mainittua rautatierakennusta var-
15839: ten budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrärahan.
15840: Paitsi edellä mainitun rautatien rakentamista päätettiin
15841: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä anoa, että Hallitus antaisi
15842: Eduskunnalle esitykset seuraavienkin rautateiden rakenta-
15843: misesta: Pieksämäki-Savonlinna, Lahti-Heinola, Turku
15844: -Uusikaupunki, Viipuri-Koivisto ja Oulu-Vaala. Näistä
15845: on ainoastaan Pieksämäen-Savonlinnan rata tähän saakka
15846: päätetty rakennettavaksi ja saatettu työn alaiseksi. Edellä
15847: mainitusta anomuksesta antamassaan lausunnossa on Se-
15848: naatti elokuun 20 päivänä 1910 esittänyt, että sille myön-
15849: nettäisiiff oikeus sopivassa tilaisuudessa vastedes Keisarilli-
15850: selle Majesteetille antaa ehdotuksensa tämän rautatieraken~
15851: nusohjelman toteuttamisesta. Asiaa esiteltäessä on Keisaril-
15852: linen Majesteetti suostunut Senaatin pyyntöön, samalla
15853: lau$uen,. että Jyväskylän-Pieksämäen, Pieksämäen-Sa•
15854: 26 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15855:
15856: vonlinnan ja Hiitolan-Raasulin rautatiet, jotka ovat käsi-
15857: tettävät Pietari-Vaasan kaupungin välisen rautatien osiksi,
15858: ovat ensin rakennettavat, ennenkuin tehtyä rautateiden ra-
15859: kennussuunnitelmaa toteutetaan. Koska Valiokunnan saa-
15860: mien tietojen mukaan Senaatti ei kuitenkaan vielä ole ryh-
15861: tynyt toimenpiteisiin anottujen ratojen rakentamiseksi, eh-
15862: dottaa Valiokunta, että Eduskunta, joka ei saattane luopua
15863: edellisillä valtiopäivillä lausumastaan kannasta, päättäisi
15864: kehottaa Hallitusta lähimmässä tulevaisuudessa ryhtymään
15865: asianmukaisiin valmistustöihin Eduskunnan laatiman, edellä
15866: mainitun rautateiden rakennussuunnitelman toteuttamiseksi.
15867: Näihin valmistustöihin olisi sitäkin kiireellisemmin ryhdyt-
15868: tävä, kun nykyiset rautatierakennustyöt todennäköisesti tu-
15869: levat vuoden 1916 kuluessa loppuun suoritetuiksi.
15870: VII. Mää1·äraha rautatietutkimu,ksiin. -Tie- ja vesira-
15871: kennusten ylihallituksen antamien tietojen mukaan on rauta-
15872: tietutkimuksia viime aikoina suoritettu etupäässä vasta sil-
15873: loin, kun jonkun radan rakentamiseen on aiottu ryhtyä,
15874: joten siitä aiheutuvat kustannukset on merkitty asianomai-
15875: sen rautatien rakennuskustannusten tiliin. Kuitenkin olisi
15876: ylihallituksen mielestä armollisessa esityksessä rauta-
15877: tietutkimuksia varten ehdotettu 50,000 markan määräraha
15878: säilytettävä vuoden 1914 budjetissa, koska luultavasti lä-
15879: himmässä tulevaisuudessa ou ryhdyttävä tutkimaan uusia
15880: ratoja. Näin ollen puoltaa V ruliokunta tähän tarkoitukseen
15881: otettavaksi budjettiin armollisen esityksen mukaan 50,000
15882: markkaa.
15883: Kulkulaitosrahaston menot olisivat siis Valtiovarain-
15884: valiokunnan laskelmien mukaan 75,093,160 markkaa.
15885:
15886:
15887:
15888: Kullmlaitosrahaston t11lot vuonua 1914. •
15889:
15890: I. Valtionrautateiden kokonaistulo. Armollisessa esityk-
15891: sessä osotetaan, että nämä tulot ovat viime vuosina nousseet
15892: keskimäärin noin 3 miljoonaa markkaa vuodessa, ja koska ne
15893: Kulkulaitosrahasto. 27
15894:
15895: vuonna 1912 todellisuudessa olivat 53,478,197 markkaa, voi-
15896: taisiin sen mukaan arvioida niiden vuonna 1914 todenmukai-
15897: sesti nousevan noin 59,400,000 markkaan. Näin ollen ja kun
15898: vielä otetaan huomioon, että jo vuonna 1913 liikenteelle avat-
15899: tava Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten ja vuonna
15900: 1914 avattava Pieksämäen-Savonlinnan rata todennäköi-
15901: sesti tulevat tuottamaan armollisessa esityksessä 600,000
15902: markaksi arvioidun tulon, on Valiokunta katsonut mahdolli-
15903: seksi korottaa armollisessa esityksessä arvioitua tulomäärää
15904: 1 miljoonalla markalla ja sen vuoksi budjettiin pannut val-
15905: tionrautateiden kokonaistuloksi vuonna 1914 60,000,000
15906: markkaa.
15907: II. K ulkulaitosrahas:ton osuus vähittäismyynti- ja annis-
15908: keluyhtiöiden nettovoitosta ja paloviinarahoista. Edellisen
15909: näistä eristä on Eduskunta vuodeksi 1914 laskenut 1,500,000
15910: markaksi ja jälkimäisen 3,865,100 markaksi, ja on Valio-
15911: kunta tästä syystä pannut ne sen suuruisina kulkulaitos-
15912: rahaston budjettiin.
15913: ill. Korot. Koska kulkulaitosrahastolla ei vuonna
15914: 1914 enää ole varsin huomattavaa käyttämätöntä pääomaa,
15915: on todennäköistä, etteivät sen korot voi nousta 400,000 mar-
15916: kan määrään, johon ne on arvioitu vuosien 1912 ja 1913
15917: rahasäännöissä, vaan on Valiokunta armollisen esityksen
15918: mukaisesti ottanut ne budjettiin 200,000 markaksi.
15919: IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot. Sen perustuk-
15920: sella, minkä Valiokunta edellä on lausunut Porin kaupungin
15921: maksettavasta apurahasta, ei Valiokunta ole katsonut mah-
15922: dolliseksi ottaa vuoden 1914 budjettiin mainittuun vuoteen
15923: kohdistuvaa 25,000 markan maksua, vaan on budjettiin mer-
15924: kitty ainoastaan muut tähän ryhmään kuuluvat tuloerät,
15925: yhteensä 10,100 markkaa.
15926: V. Korvaus postinkuljetuksesta. Armollisesta esityk-
15927: sestä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
15928: naiset valtion tulot eivät riitä, antamass~n mietinnössä on
15929: Valiokunta siv. 47 maininnut, että vaikka se edelleen jo ti-
15930: linpidonkin kannalta pitää täysin oikeutettuna ja, asianmu-
15931: kaisena vaatimuksena, että postinkuljetusmenot ovat valtio-
15932: 28 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
15933:
15934: rahastosta korvattavat kulkulaitosrahastolle, Valiokunta ei
15935: kuitenkaan ole tällä kertaa ottanut viimeisinä vuosina
15936: 1,000,000 markaksi arvioitua siirtoa budjettiin. Vaikka siis
15937: Valiokunta ei luovu Eduskunnan edellisinä vuosina omak-
15938: sumasta kannasta tämänkaltaisen siirron oikeutuksesta, se
15939: käytännöllisistä syistä ei ole ottanut kulkulaitosrahaston
15940: budjettiin mitään sitä tarkoittavaa tuloerää.
15941: VI. Siirrot suostuntara'hasosta. Eduskunnan päätösten
15942: mukaisesti on Valiokunta laskelmaan merkinnyt leimasuos-
15943: tunnan tuottaman puhtaan tulon 4-,4-20,000 markaksi ja mal-
15944: lasjuomasuostunnan tulon 2,950,000 markaksi.
15945: Kulkulaitosrahaston tulot olisivat siis Valiokunnan las-
15946: kelmien mukaan kaikkiaan 72,9(9,200 markkaa.
15947:
15948:
15949: Edellä esitettyjen näkökohtien ja la:skelmien nojalla saa
15950: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
15951:
15952: että Eduskunta hyväksyisi kulkulaitosrahas-
15953: tolle vuodeksi 19U .~euraavan budjetin:
15954:
15955:
15956: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1914.
15957:
15958: Tulot:
15959: Säästö vuodelta
15960: 1913 ...... . Smk. 3,000,000: -
15961: Valtionrautatei-
15962: den kokonais-
15963: tulo . . . . . . . . Smk. 60,000,000: - ·
15964: Osuus vähittäis-
15965: myynti- ja
15966: anniskeluyhti-
15967: öiden nettovoi-
15968: tosta ...... . 1,500,000: -
15969: Paloviinarahoja ," 3,865,100:-
15970: Leimasuostun-
15971: nasta ..... . 4,420,000: -
15972: "
15973: Kulkulaitosr~hasto. 29
15974:
15975: Mallasjuoma-
15976: suostunnasta Smk. 2,950,000:-
15977: Korkoja ...... , 200,000:-
15978: Oikaisurahoja ja
15979: satunnaisia tu-
15980: loja ........ , 10,100: - Smk. 72,945,200: -
15981: Yhteensä Smk. 75,945,200:-
15982: Menot:
15983: V altionrautatei-
15984: den vakinainen
15985: menosääntö .. Smk. 46,992,000: -
15986: Eläkkeet ja eri-
15987: näiset määrä-
15988: rahat , 882,000:-
15989: Valtiolainain
15990: vuotuismaksut
15991: sekä prOVlSlO-
15992: nit ja kulut .. Smk. 8,039,000:-
15993: Eorko laaman-
15994: ninkäräjäjyvä-
15995: rahastoLle . . . , 154,160:-
15996: Korko valtiora-
15997: hastolle .... , 105,000: - Smk. 8,298,160: -
15998: Oikaisuprosenttia , 500:-
15999: Uudisrakennus-
16000: töihin vrulmiilla
16001: radoilla, arv1-
16002: olta ....... , 4,302,300:-
16003: Liikkuvan kalus-
16004: ton lisäämi-
16005: seen, arviolta 3,868,200: - 8,170,500:-
16006: " "
16007: Savonlinnan-
16008: Pieksämäen
16009: ratarakennuk-
16010: seen ....... , 3,200,000: -
16011: 30 1913. - V. 11. - Esitys N:o 7.
16012:
16013: Pieksämäen-
16014: Jyväskylän
16015: ratarakennuk-
16016: seen ...... . Smk. 4,000,000:-
16017: Hiitolan-Käki-
16018: salmen ratara-
16019: kennukseen .. 2,500,000: -
16020: Ylivieskan-Ii- "
16021: salmen rata-
16022: rakennukseen 1,000,000:- Smk. 10,700,000:-
16023: "
16024: Rautatietutki-
16025: muksiin .... 50,000:-
16026: Ylijäämä vuo- "
16027: teen 1915 .. 852,040:-
16028: "
16029: Yhteensä Smk. 75,945,200: -
16030:
16031: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
16032:
16033:
16034:
16035: Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ens~maz
16036: nen osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
16037: Arajärvi sekä jäsenet Bäck, Hallsten, Helenius-Seppälä,
16038: Kaira~o, Kirves, Kronqvist, Puhakka, Sainio ja Turunen
16039: sekä osittain varajäsenet Herttua, Leivo ja Törmä.
16040: Vastalause 1. 31
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: Vastalauseita.
16046: I.
16047:
16048: Paitsi sitä 3,900,000 markan määrärahan lisäystä palk-
16049: kojen korottamista varten, jonka Hallituskin armollisessa
16050: esityksessä on ottanut laskelmiinsa ja esittänyt Eduskun-
16051: nalle on Valiokunnan ensimäisen osaston enemmistö päät-
16052: tänyt korottaa sanotun summan 900,000 markalla, jotta
16053: voitaisiin suorittaa 16 ja 17 palkkausluokkiin kuuluville
16054: palvelijoille vähimpänä palkkana 100 markkaa kuukau-
16055: dessa. Kun tällainen yhtäkkinen palkkojen korotus, tehden
16056: mietinnön sivulla 7 olevan lisäyksen kanssa 5, 796,000
16057: markkaa yhtenä ainoana vuotena, ei ole luonnollinen ja
16058: rikkoo lisäksi sen yhtenäisyyden, joka on Rautatiehalli-
16059: tuksen laatiman palkkausten järjestelyn p.ohjana sekä tu-
16060: lisi synnyttämään erimielisyyttä eri palkkaussaajien vä-
16061: lillä, ehdotamme, että Eduskunta päättäisi poistaa mie-
16062: tinnön sivulta 11 seuraavat lauseet:
16063: ,Valiokunnalle on myöskin ilmoitettu, että jos 16 ja
16064: 17 palkkausluokkiin kuuluvien palvelijain palkkaus järjes-
16065: tetään siten, ettei kenenkään varsinainen kuukausipalkka
16066: ole 100 markkaa pienempi, tämä aiheuttaisi noin 900,000
16067: markan vuotuisen lisämenon edellä mainitun lisäksi.
16068: Valiokunta, joka asiaa harkittuaan on sitä mieltä, että
16069: valtionrautateiden virkamiesten ja palvelijain palkkausolot
16070: ovat asetettavat täydellisen järjestelyn alaiseksi ja että
16071: silloin pienempiä palkkoja nauttivien p.alvelijain tarpeet
16072: ov~ erikseen otattavat huomioon, puoltaa, että edellä mai-
16073: 32 1913.- V. M.- ~sitys N:o 7.
16074:
16075: nittujen tarkoitusten toteuttamiseksi otetaan vuoden 1914
16076: budjettiin yhteensä 4,800,000 markan määräraha."
16077: Samoin olisi budjetin laskelmista poistettava mainitut
16078: 900,000 markkaa.
16079:
16080: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
16081:
16082: Onni Puhakka. A . .J. Bäck.
16083: Oskari Herttua. .
16084: Vastalause II. 33
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: II.
16090:
16091: Koska emme ole voineet yhtyä Valiokunnan enemmistön
16092: mielipiteeseen siinä, mikäli se koskee 4 yhdistetyn boggie-
16093: mallisen I ja II luokan päivämatkustajavaunun rakenta-
16094: mista, niin ehdotamme V aliakunnan mietinnön siv. 21
16095: , V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen" otsakkeella alkavan
16096: kappaleen kolmannen lauseen lopussa olevien sanoJen
16097: ,kelpaamattomina hyljättävien sijaan" jälkeen hyväk-
16098: syttäisiin seuraava kappale: Valiokunta ei voi olla kiin-
16099: nittämättä huomiota siihen rahalliseen tulokseen, jonka
16100: eri vaunuluokat tuottavat kutakin vaunuakselikilometriä
16101: kohti. Vuonna 1911 olivat tulot ylempänä mainittua lii-
16102: kenneyksikköä kohden I luokassa noin 2,s penniä, II luo-
16103: kassa noin 12,4 p.enniä sekä III luokassa noin 17,1 penniä.
16104: Katsoen erittäinkin I luokan vaunujen tuottamaan huo-
16105: noon rahalliseen tulokseen ja, koska II luokan vaunut
16106: myöskin voidaan katsoa vielä toistaiseksi riittävän tyy-
16107: d;yttämään sanotussa luokassa matkustavan yleisön tar-
16108: peita, ei Valiokunta ole voinut hyväksyä esitettyjen 4
16109: yhdistetyn I ja II luokan päivämatkustajavaunun raken-
16110: tamiseen ehdotettua 136,000 markan määrärahaa, vaan on
16111: sanotun määrärahan ottanut budjettiin käytettäväksi
16112: uusien III luokan matkustajavaunujen rakentamista sekä
16113: sisustuksen ja valaistuksen parantamista varten.
16114: Täten käypi mahdolliseksi suuremmassa määrässä
16115: toteuttaa niitä toimenpiteitä, joihin Rautatiehallitus, anta-
16116: miensa tietojen mukaan, on ryhtynyt III luokan matkus-
16117: tajavaunuissa vallitsevan epätyydyttävän valaistuksen pa-
16118: rantamiseksi sekä uusien UI luokan boggiemallisten mat-
16119: kustajavaunujen rakentamiseksi vanhentuneiden hyljättä-
16120: a
16121: 34 1913.- V. M.- Esitys N:o 7.
16122:
16123: väksi määrättyjen sijaan. ,Valiokunta puolestaan" J. n. e.
16124: samoin kuin V aliakunnan mietinnössä.
16125:
16126: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
16127:
16128: 0. W. Turunen. Efr. Kronqvist.
16129: J. W. Sainio.
16130: LIITE.
16131: CP·
16132: Valtionrautateiden tilastokonttorin laatima taulukko, joka osoittaa valtionrautateiden nykyiset ~
16133:
16134:
16135: ja ehdotetut palkkaukset.
16136:
16137: Nykyinen Ehdotettu
16138:
16139: p lkka 1 P!"lk- 1Vuokra-~ Yh-__
16140: a kio t) raha teensa
16141: p 1 1 l
16142: . Vuokra-) Yh-
16143: a kka \Pa1kkw raha teensä
16144: =
16145: ~
16146:
16147: ~
16148: :.0
16149:
16150: Päätirehtööri .................... 10,0001 8,0001 18,000 1 10,0001 15,0001 25,000
16151: Päätirehtöörinapulainen .......... =1 -~ 15,000 15,000 ~
16152: ~
16153: Toimistotirehtööri ...............
16154: Liikennetirehtööri ................
16155: Ratatirehtööri ...................
16156: 7,500
16157: 7,500
16158: 7,500
16159: 3,000
16160: 3,000
16161: 3,000
16162: -
16163: -
16164: -
16165: 10,500
16166: 10,500
16167: 10,500
16168: 8,0001
16169: 8,000
16170: 8,0001
16171: 4,000
16172: 4,000
16173: 4,000
16174: ='
16175: -
16176: -
16177: -
16178: 12,000
16179: 12,000
16180: 12,000 1
16181: Konetirehtööri .................. 7,500 3,000 - 10,500 8,000 4,000 - 12,000 tr:l
16182: ......
16183: rFJ
16184: .,...
16185: Piiripäällikkö .................... 6,000 2,500 - 8,500 6,500 l 4,000 - 10,500
16186: "'1
16187: Liikennetirehtöörinapulainen ...... 5,000 3,000 - 8,000 6,0001 3,000' - 9,000 w
16188: Ratatirehtöörinapulainen ......... 5,000 3,000 - 8,000 6,0001 3,000 - 9,000 z=.;
16189: Konetirehtöörinapulainen ......... 5,000 3,000 - 8,000 6,000 i 3,000 - 9,000
16190: Sihteeri ......................... 5,000 2,000 i - 7,000 6,000. 3,000 - 9,000 ;-1
16191: Asianvalvoja .................... 5,000 2,000 - 7,000 6,000 3,0001 - 9,000
16192: Kamreeri ....................... 5,000 3,000 - 8,000 6,000 3,000 - 9,000
16193: Ylilääkäri ....................... 4,000 2,000 - 6,000 5,500 2,500 - 8,000
16194: 1 Sotilaskuljetuskonttorin esimies ....
16195: 1
16196: 1 4,500 3,000 - 7,500 5,500 2,500 - 8,000
16197: Kontrollikonttorin esimies ........ 5,000 2,000 - 7,000 5,500 2,500 - 8,000
16198: 1 1
16199: Varastokonttorin esimies ......... . 4,500 2,500 7,000 5,5001 2,500 8,000
16200: 1 luokan liikennetarkastaja ...... . 4,500 2,500 7,000 5,500' 2,500 8,000
16201: 1 luokan ratainsinööri .......... . 4,500 2,500 7,000 5,500 2,500 8,000
16202: 1 luokan koneinsinööri ......... . 4,500 2,500 7,000 5,500 2,500 8,000
16203: Arkkitehti ..................... . 4,000 2,000 6,000 5,500 2,500 8,000
16204: Pääkasööri ..................... . 4,500 2,500 7,000 5,500 2,500 8,000
16205: Tilastokonttorin esimies ......... . 5,000 2,000 7,000 5,500 2,000 7,500
16206: Matemaatikko .................. . 5,500 2,000 7,500
16207: Oppikurssien johtaja ............ . 5,500 2,000 7,500
16208: Kilometrikonttorin esimies ...... . 4,000 2,000 6,000 5,000 2,000 7,000
16209: Telegraafi-insinööri ............. . 3,500 1,700 5,200 5,000 2,000 7,000
16210: 2 luokan liikennetarkastaja ..... . 4,000 1,700 5,700 4,500 2,000 6,500
16211: 2 luokan ratainsinööri .......... . 4,000 1,700 i
16212: 1,700 i
16213: 5,700
16214: 5,700
16215: 4,500
16216: 4,500
16217: 2,000
16218: 2,000
16219: 6,500
16220: 6,500
16221: ~
16222: .....
16223: .....
16224: ......
16225: 2 luokan koneinsinööri .......... . 4,000
16226: ~
16227: Sotilaskuljetuskonttorin apulais-
16228: esimies ...................... . 3,500 2,200 ~~ 4,500 ~~ 6,500
16229: Ensimäinen apukamreeri ......... . 3,500 2,700 ~~ 4,500 ~~ 6,500
16230: Notario ........................ . 3,500 1,700 ~~ 4,500 ~~ 6,500
16231: Toinen apukamreeri ............ . 2,800 2,600 ~~ 4,000 ~~ 6,000
16232: Kasööri (pää- ja linjahallinnossa) .. 3,500 1,500 ~~ 4,000 ~~ 6,000
16233: Reviisori ....................... . 2,800 2,600 ~~ 4,000 ~~ 6,000
16234: Reistraattori ................... . 2,800 1,200 4,~ 4,000 ~~ 6,000
16235: Aktuaari ....................... . 2,800 1,600 4,~ 4,000 ~~ 6,000
16236: Asemapäällikön apulainen ....... . 3,400 1,800 ~~ 4,000 ~~ 6,000
16237:
16238: ') Palkkioon on laskettu myös myöhäisemmillä määräyksillä annettu lisäpalkkaus, mutta ei matka-, lasku-, ~
16239: erehdys-, vaatetus- y. m. s. rahoja. ~
16240: Nykyinen Ehdotettu
16241: 33
16242:
16243: Palkka 1 P~k- 1Vuokra-~ Yh-..
16244: k10 raha teensa
16245: Palkk
16246: a
16247: 1 Pa:J.k-
16248: k10
16249: 1 Vuokra-~
16250: raha
16251: Yh-..
16252: teensa
16253: 1
16254:
16255:
16256:
16257:
16258: Ensimäinen kontrollööri ..........
16259: Asemapäällikkö l luokan asemalla
16260: 3,500
16261: 4,000
16262: 1,500 -
16263: 1,200 asunto
16264: 5,000
16265: 5,200
16266: 4,000
16267: 4,500
16268: 1 1,500
16269: 2,000 -1
16270: asunto
16271: 6,000
16272: 6,000
16273: -
16274: ,....
16275: e.o
16276: ~
16277: Asemapäällikkö 2 luokan asemalla 3,400 600 • 4,000 4,000 1,000 • 5,000
16278: Asemapäällikkö 3 luokan asemalla
16279: Asemapäällikkö 4 luokan asemalla
16280: 2,600
16281: 2,200
16282: 600
16283: 600
16284: •
16285: >)
16286: 3,200
16287: 2,800
16288: 3,500
16289: 3,000
16290: 500
16291: 600
16292: >)
16293:
16294: ~
16295: 4,000
16296: 3,600 <
16297: Asemapäällikkö 5 luokan asemalla 1,800 600 ~ 2,400 2,500 700 >) 3,200
16298: r==
16299: Varastokontrollööri .............. 3,000 2,000 - 5,000 3,500 2,000 - 5,500
16300: Speditööri ...................... 3,000 2,000 - 5,000 3,500 2,000 - 5,500 1
16301: l luokan varastonhoitaja ......... 3,400 2,200 - 5,600 4,000 2,200 - 6,200 kf.j
16302: 2 luokan varastonhoitaja • • • • • 0. 0 3,000 2,000 - 5,000 3,500 2,000 - 5,500 .....
16303: 00
16304: ..,..._
16305: 3 luokan varastonhoitaja 2,600 1,800 - 4,400 3,000 1,800 - 4,800 ""1
16306: ••• 0 ••• 0
16307: 00
16308: Toinen kontrollööri .............. 2,800 1,600 - 4,400 3,500 1,500 - 5,000 z
16309: Piletti- ja kaavavaraston hoitaja .. 2,800 . 1,600 - 4,400 3,500 1,500 - 5,000 Q
16310:
16311: 1
16312: Asemakasööri, jonka vuotuinen ylös- 1 -'!
16313: kanto .on yli 6 miljoonaa markkaa 2,200 1,600 - 3,800 3,000 2,000 - 5,000 .
16314: Asemakasööri, jonka vuotuinen ylös-
16315: kanto on 3-6 miljoonaa markkaa 2,200 1,600 - 3,800 3,000 1,700 - 4,700
16316: Asemakasööri, jonka vuotuinen ylös-
16317: kanto on alle 3 miljoonaa markkaa 2,200 1,600 - 3,800 3,000 1,400 - 4,400
16318: Apulaiskasööri •••• 0 •• 0 •••••••• 0.
16319: 1
16320: 2,200 1,600 - 3,800 3,000 1,500 - 4,500 1
16321: Nykyinen Ehdotettu
16322:
16323: Palkkio 1 Vuokra- ·1 Yhteensä 1 Palkkio 1 Vuokra- 1 Yhteensä
16324: 1 raha raha
16325:
16326:
16327: Apulaisinsinööri ................ . 2,808-3,600 780-1,2001 3,588-4,800 3,480-4,200 540-1,800 4,020-6,000
16328: 1
16329: Työnjohtaja ................... . 2,808-3,600 780-1,2001 3,588-4,800 3,240-3,960 540-1,800 3,780-5,760
16330: l luokan varikonpäällikkö ....... . 2,808-3,408 780-1,200 3,588-4,608 3,240-3,960 540-1,800 3,780-5,760
16331: Kirjanpitäjä ................... . 2,400-3,204 660-1,200 3,060-4,404 2,760-3,720 540-1,8001 3,300-5,520
16332: Ylipuutarhuri .................. . 2,604-3,204 720-1,20011 3,324-4,404 2,760-3,480 540-1,800 3,300-5,280
16333: Kanslisti ....................... . 1,800-2,604 480-1,020 2,280-3,624 2,760-3,480 540-1,800 3,300-5,280
16334: Ensimäinen kirjuri ............. .
16335: 2 luokan varikon päällikkö ..... .
16336: 2,400-3,204
16337: 2,400-3,000
16338: 660-1,2001 3,060-4,404 2,760-3,480
16339: 660-1,2001 3,060-4,200 2,760-3,480
16340: 540-1,800 3,300-5,280
16341: 540-1,800 3,300-5,280
16342: .......
16343: t-1
16344: .-!-
16345: ~
16346: l luokan ratamestari (nyk. raken- 1
16347:
16348: nusmestari) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,604-3,204 720-1,200 1
16349: 3,324-4,404 2,760-3,480 540-1,800 3,300-5,280
16350: Telegraafireviisori . . . . . . . . . . . . . . . . 1,800-2,808 480-1,020 2,280-3,828 2,520-3,240 420-1,440 2,940-4,680
16351: Alityönjohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,400-3,204 660-1,200 3,060-4,404 2,520-3,240 420-1,440 2,940-4,680
16352: Toinen kirjuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,800-2,604 480-1,020 2,280-3,624 2,280-3,000 420-1,440 2, 700-4,440
16353: 2 luokan ratamestari (nyk. vanh.
16354: ratamestari) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,004-2,604
16355: 1
16356:
16357: 540-1,0801 2,544-3,684 2,280-3,000 420-1,440 2,700-4,440
16358: i
16359: Vanhempi veturinkuljettaja . . . . . . 2,004-2,604 540-1,08011 2,544-3,684 2,280-3,000 420-1,440 2, 700-4,440
16360: Järjestelymestari . . . . . . . . . . . . . . . . - - - 2 280-3 000 2,280-3,000
16361: Ylikonduktööri . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,800-2,400 480-.1,02011·. 2,280-3,420 2:040-2:760 420-1,440 2,460-4,200
16362: Kaasumestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,608-2,208 420- 960 2,028-3,168 2,040-2,7601 420-1,440 2,460-4,200
16363: !Vanhempi vaunumestari .......... 2,004-2,604 540-1,0801 2,544-3,684 2,040-2,760 420-1,440 2,460-4,200 ~
16364: ~
16365: Nykyinen Ehdotettu ~
16366: ~~--
16367: ----
16368:
16369: Yhteensä Palkkio Vuokra-
16370: raha
16371: ~-Yhteensä
16372: 1
16373: 1
16374: 1 l 1
16375: 1
16376: Vanhempi koneenkäyttäjä ...... . 1,800-2,6041 480-1,020/ 2,280-3,624 2,040-2,7601 420-1,44012,406-4,200
16377: 1-'
16378: ~
16379: 1-'
16380: Piirustaja ...................... . 1,404-2,604 360-900 1,764-3,504 1,800-2,760
16381: 1 ' 1,800-2,760 ~
16382: Kohnas kirjuri (nyk.:ne sähköttäjät,
16383: jotka asemilla tekevät samaa työtä 1
16384: kuin as. pääll. ja kirjurit) ..... . 1,404-2,2081 360-900 11,764-3,108 1,800-2,520 420-1,44012,220-3,960 :<
16385: Asemamestari .................. . - 1,800-2,520 420-1,440 2,220-3,960
16386: Ensimäinen tavaramestari ...... . 1,608-2,0041 420-960 2,028-2,964 1,800-2,520 420-1,440 2,220-3,960
16387: ~
16388: 3 luokan ratamestari (nyk. nuor. 1
16389: ratamestari) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,404-2,004 360-900 1,764-2,904 1,800-2,520 420-1,440 2,220--3,960
16390: Nuorempi veturinkuljettaja . . . . . . 1,404-2,004 360-900 1,764-2,904 1,620-2,280 420-1,440 2,040-3,720 ...
16391: trj
16392: 00
16393:
16394: ~
16395: Sähköttäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,404-2,208 360-900 1,764-3,108 1,620-2,280 420-1,440 2,040-3,720 00
16396: Puutarhuri ...................... ' 1,404-2,400 360-900 1, 764-3,300 1,620-2,280 - 1,620-2,280 ~
16397: Konduktööri .................... 1,200-1,800 300-840 1,500-2,640 1,500-2,040 420-1,440 1,920-3,480
16398: Rataesimies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,008-1,404 300-720 1,308-2,124 1,500-2,040 300-1,020 1,800-3,0601 =
16399: ;--!
16400: Nuorempi vaunumestari ......... 1,404-1,800 360-900 1, 764-2,700 1,500-2,040 300-1,020 1,800-3,060
16401: Konttoriapulainen . . . . . . . . . . . . . . . 1,200-1,800 300-840 1,500-2,640 1,380-1,800 420-1,440 1,800-3,240
16402: Rautatiehallituksen ja Piirihallituk-
16403: sen vahtimestari . . . . . . . . . . . . . . . 1,104-1,608 300---,-780 1 1,404-2,388 1,380-1,800 300-1,020 1,680-2,820
16404: Asemavaht"nnes t an. . . . . . . . . . . . . { 1,200-1,800
16405: , _ , 300-840 11,500-1,640 1,380-1,8001 300-1,020 1,680-2,820
16406: 1 008 1 200 300-720 1,308-1,920 1
16407: 1
16408: 1 1
16409: Asetinlaitemies (yhdist.etyssä vaihde-
16410: 1 1
16411: signaali- ja blokkitornissa). . . . . . - 1 - 1,380-1,8001 300-1,02011,680-2,820
16412: Toinen tavaramestari . . . . . . . . . . . . 1,104-1,404 300-780 1,404-2,184 1,260--1,8001 300--1,020 1,560-2,820
16413: Nuorempi koneenkäyttäjä ...... { 1,008-1,608 300--780 1,308-2,388 1,260-1,800 300--1,020 1,560-2,820
16414: 300-720 300- 720 1
16415: 300-780 1,404-1,980 1,260--1,800 300--1,020\1,560--2,820
16416: V e t urml""amrru"tt•• ... ............ . { 1,104-1,200
16417: ·aJa
16418: 0
16419:
16420:
16421:
16422:
16423: 300-660
16424: . 900-1,008 1,200-1,668
16425: 1 luokan vaihdemies . . . . . . . . . . . . . 1,008-1,404 300-720 1,308-2,124 1,260-1,620 300--1,020 1,560-2,640
16426: Esimies (liikenne- ja koneosastoissa) 1,104-1,608 300-720 1,404-2,328 1,260-1,620 300--1,020 1,560--2,640
16427: Vanhempi vaununtarkastaja. . . . . . 1,200-1,608 300-840 1,500-2,448 1,260-1,620 300-1,020 1,560-2,640
16428: 2 luokan vaihdemies . . . . . . . . . . . . 900-1,200 300-660 1,200-1,860 1,140-1,500 300-1,020 1,440-2,520
16429: Varaston ja konepajan vahtimestari 900-1,200 300-660 1,200-1,860 1,140--1,500 300--1,020 1,440-2,520
16430: Nuorempi vaununtarkastaja . . . . . . 1,008-1,200
16431: Junamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
16432: 300 720
16433: 300--600
16434: 804-1,104
16435: 1,308-1,920 1,140-1,500 300--1,020 1,440-2,520
16436: 300-1,020 1,320-2,520
16437: .............
16438: ~
16439:
16440: 1,104-1,704 1,020--1,5001'
16441: ~
16442: Asemamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300-600
16443: 804-1,104 1,104-1,704 1,020-1,380 300--1,020/1,320-2,400
16444: Vartija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300-600
16445: 804-1,008 1,104-1,608 1,020-1,3801 300-1,0201 1,320-2,400
16446: Pun1ppukoneenkäyttäjä . . . . . . . . . . 300--660
16447: 900-1,200 1,200-1,860 1,020-1,380 300--1,02011,320-2,400
16448: ', V e t urmpu
16449: · 11 d.1staJa· ............ . { 1,008-1,200 300--600 1,308-1,800 1,020-1,380 300--1,0201 1,320-2,400
16450: 804-1,0081 804-1,008 : 1
16451: 1
16452: 0
16453: Ii" { 1,008-11041 300-600 1,308-1,704 1,020--1,3801 300-1,0201 1,320-2,4001
16454: V aununv01te Ja . . . . . . . . . . . . . . . ' ,
16455: 804- 900: 804- 900 i 1 1
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: .....
16461: "'"
16462: 42 1913.- V. M. -Esitys N:o 7.
16463:
16464: Nykyiseen palkkaukseen kuuluvat vuokrarahat on las-
16465: kettu naineen virkailijan saamain määrien mukaan.
16466: Alimpiin vuokraluokkiin luetaan suurin osa pienimpiä
16467: maaseutnasemia, ja on niissä osaksi valtion huoneistot käy-
16468: tettävinä. Korkeimman vuokraluokan muodostaa uuden
16469: ehdotuksen mukaan ainoastaan kaksi kaupunkiasemaa.
16470:
16471:
16472: Muutamien virkailijain nykyinen ja ehdotettu palkkau!'l
16473: erinäisillä asemilla.
16474:
16475:
16476: ~-~~~a n työ~-ö n o_s_~~-~~~~t----1
16477: Sähköttäjä
16478: (Ehd. palkkaussään- Asomamies
16479: nössä 3:s kirjuri)
16480: 1 - - - - - - - - - - - - ---------~--
16481: Nykyinen j Ehdotettu Nykyinen ! Ehdotettu
16482:
16483:
16484: Helsinki 2,304-3,108 3,120-3,840 1,404--1,704 2,040-2,400
16485: v_iipu~i ..... 12,244-3,048 2,880--3,600 1,404-1,704 1,680-2,040
16486: Kuopw . . . . . 2,064-2,868 2,520-3,240 1,284-1,584 1,500-1,860
16487: Kokkola . . . . 2,004-2,808 2,400--3,120 1,224--1,524' 1,440-1,800
16488: Riihimäki . . 2,064-2,868 2,520-3,240 1,284-1,584 1,500-1,860
16489: Lappila . . . . 1,884-2,688 2,280--3,000 1,104-1,404 1,380--1,740
16490: Kiikka . . . . . 1,884-2,688 2,220-2,940 1,104-1,404 1,320-1,680
16491: Karis . . . . . . 2,004-2,808 2,400-3,120 1,224-1,524 1,440-1,800
16492: Ylista.ro . . . . 1,884-2,688 2,220--2,940 1,104-1,404 1,320--1,680
16493: Orihvesi . . . . 1,884-2,688 2,220-2,940 1,104-1,404 1,320-1,680
16494: Sievi . . . . . . . 1,824-2,628 2,220-2,940 1,104-1,404 1,320-1,680
16495: Suonnejoki . . 1,824-2,628 2,280-3,000 1,104-1,404 1,380---1,740
16496: Alapitkä . . . . 1,824-2,628 2,220---2,940 1,104--1,404 1,320--1,680
16497: 1
16498:
16499: Elisenvaara . 2,0fl4-2,868 2,400--3,120 1,284 -1,5~4 • 1,440-1,800
16500:
16501:
16502:
16503:
16504: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
16505: 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
16506:
16507:
16508:
16509:
16510: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
16511: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
16512: molliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta vuo-
16513: deksi 19ft.
16514:
16515:
16516:
16517:
16518: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
16519: ja Suuriruhtinas T
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
16525: tanut armollisen esityksen, joka koskee kulkulaitosrahastoa
16526: vuodeksi 1914.
16527: 1913.- Edusk; vast.- Esitys N:o 7.
16528:
16529: Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
16530: kulkulaitosrahastoa koskevassa armollisessa esityksessä
16531: oli rahaston säästö vuoden 1912 lopussa arvioitu
16532: 5,800,000 markaksi, joka myöskin on alkavana siirtona otettu
16533: joulukuun 30 päivänä 1912 armollisesti vahvistettuun kul-
16534: kulaitosrahaston budj-ettiin vUJodeksi 1913. Viimemainittu
16535: eroaa kuitenkin Eduskunnan hyväksymästä budjetista siinä,
16536: että Hallitus ei ole suostunut puheena olevanakaan vuotena
16537: 1,000,000 markan korvauksen suorittamiseen postinkulje-
16538: tuksesta valtionrautateillä eikä Eduskunnan ehdottamaan
16539: 9,000,000 markan siirtoon valtiorahastosta kulkulaitos-
16540: rahastoon sen vahvistamiseksi, minkä ohella menojen jou-
16541: kosta on poistettu 1,000,000 markan määräraha Ylivieskan
16542: -Iisalmen rautatien rakentamista varten. Niin ollen päät-
16543: tyy vuodeksi 1913 vahvistettu budjetti 9,000,000 markkaa
16544: pienempään säästöön, kuin minkä Eduskunta oli arvioinut,
16545: eli kaikkiaan 2, 786,040 markan säästöön. Näille valtio-
16546: päiville annetussa armollisessa esityksessä on lisätty tähän
16547: 250,000 markkaa, jotka valtiolla on saatavana Porin kaupun-
16548: gilta. Kun tätä saatavaa ei kuitenkaan todennäköisesti eh-
16549: ditä kulkulaitosrahastolle periä vuoden 1913 kuluessa,
16550: koska Porin kaupunki nyttemmin on yrittänyt saattaa
16551: maksuvelvollisuutensa riidan alaiseksi, ei Eduskunta ole
16552: katsonut voitavan lukea sitä kulkulaitosrahaston vuoden 1914
16553: alussa käytettävänä olevaan pääomaan, vaan on Eduskunnan
16554: mielestä tämä erä silloin, kun varat vastedes saadaan peri-
16555: tyiksi, merkittävä kulkulaitosrahaston tuloksi. Toiselta puo-
16556: len on valtionrautateiden liikenne vuonna 1912 tuottanut
16557: suuremman ylijäämän kuin oli arvioitu. Koska liikennetu-
16558: lot vuonna 1912 nousivat lähes 53,500,000 markkaan, eli
16559: vain noin 1,400,000 markkaa pienempään määrään kuin
16560: vuotta 1913 varten oli arvioitu, saattaa olettaa, että ne todel-
16561: lisuudessa vuonna 1913 nousevat huomattavasti suurempaan
16562: määrään kuin on edellytetty. Joskin liikenteen vaikutuksesta
16563: valtionrautateiden vakinainen menosääntö vuonna 1913 ko-
16564: hoaisikin jonkun verran budjetissa edellytettyä suurem-
16565: maksi, voitanee kulkulaitosrahaston ylijäämä vuoden 1913
16566: Kulkulaitosrahasto. 3
16567:
16568: lopussa kuitenkin arvioida noin 200,000 markkaa suurem-
16569: maksi kuin sanotuksi vuodeksi armollisesti vahvistettuun
16570: budjettiin on merkitty, eli tasaluvuin 3,000,000 markaksi.
16571:
16572:
16573:
16574:
16575: Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1914.
16576:
16577: I. Valtionra·utateiden vakinainen menosääntö. Alem-
16578: pana olevat luvut osottavat valtionrautateiden vakinaista
16579: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin otetut
16580: määrät, sekä minkä verran Rautatiehallituksen tilinpäätöksen
16581: mukaan kunakin vuonna todellisuudessa on tasaluvuin käy-
16582: tetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta:
16583:
16584: Meno- Vakinaiset Menojen
16585: Vuosi. sääntö. menot. lisäys.
16586: Smk. Smk. Smk.
16587: 1908 .......... 36,900,000 35,316,000 2,183,000
16588: 1909 .......... 39,000,000 35,592,000 276,000
16589: 1910 .......... 39,500,000 .36,046,000 454,000
16590: 1911 .......... 37,510,000 36,201,000 155,000
16591: 1912 .......... 38,300,000 38,718,000 2,517,000
16592:
16593: Vuoden 1913 budjettiin on vakinaisia menoja varten
16594: otettu 40,183,000 markkaa, ja on armollisessa esityksessä
16595: ehdotettu, että vuoden 1914 budjetissa siihen lisättäisiin
16596: useaan eri momenttiin yhteensä 2,009,000 markkaa, jota
16597: paitsi Rautatiehallituksen ehdottaman uuden palkkaussään-
16598: nön käytäntöön ottaminen aiheuttaisi noin 3,900,000 markan
16599: korotuksen. Miten vuoden 1913 budjettiin otetut määrära-
16600: hat sekä edellä mainittu 2,009,000 markan lisäys jakaantu-
16601: vat menosäännön eri momentteihin, näkyy seuraavasta yh-
16602: distelmästä:
16603: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7.
16604:
16605: V. 1913 Ehdo- Yh-
16606: meno- tettu teensä
16607: sääntö. lisäys. v. 1914.
16608: Päähallinto: Smk. Smk. Smk.
16609: Mom. 1. Palkkauksia .............. 1,266,500 19,100 1,285,600
16610: 2. Painatuskustannuksia (ar-
16611: viomääräraha) .......... 240,000 10,000 250,000
16612: 3. Tarverahoja (siirto määrä-
16613: raha) .................... 33,300 11,600 44,900
16614: 4. Polttopuut ja valaistus (ar-
16615: viomääräraha) .......... 49,000 49,000
16616: 5. Kaluston kunnossapito (ar-
16617: viomääräraha) ·········· 6,000 6,000
16618: 6. Arvaamattomia menoja (ar-
16619: viomäii.räraha) .......... 4,500 4,500
16620: 1,599,300 40,700 1,640,000
16621:
16622: Toimisto-osasto:
16623: Mom. 7. Palkkauksia .............. 234,400 500 234,900
16624: 8. Sairashoito .............. 216,700 216,700
16625: •9. Sekalaisia menoja (arvio-
16626: määräraha) ............. 478,500 37,400 515,900
16627: 929,600 37,900 967,500
16628:
16629: Liikenne osasto:
16630: Mom. 10. Palkkauksia •............. 11,813,300 655,500 12,468,800
16631: •11. Aineiden ja tarvekalujen
16632: kulutus (arviomääräraha) 1,446,900 1,446,900
16633: » 12. Telegraafi ja telefooni (ar-
16634: viomääräraha) .......... 72,600 72,600
16635: 13. Sekalaisia menoja (arvio-
16636: määräraha) ............ 254,800 40,000 294,800
16637: . 13,587,600 695,500 14,283,100
16638:
16639: Rataos.asto:
16640: Mom. 14. Palkkauksia .............. 2,626,600 34,400 2,661,000
16641: ..
16642: 15. Maa- ja taidetöitä (arvio-
16643: määräraha) ............
16644: 637,600 51,400 689,000
16645: Kulkulaitosrahasto. 6
16646:
16647: V. 1913 Ehdo- Yh-
16648: meno- tettu teensä
16649: sääntö. lisäys. v. 1914.
16650: Smk. Smk. Smk.
16651: Mom. 16. Raiteet (arvio määräraha).. 3,415,600 53,400 3,469,000
16652: • 17. Huonerakennukset (arvio-
16653: määräraha) . . . . . . . . . . . . 1,320,300 52,700 1,373,000
16654: 18. Telegraa:fijohto (arviomää-
16655: räraha) ............... . 134,000 6,000 140,000
16656: 19. Tarvekalujan kunnossapito
16657: (arviomääräraha) ....... . 58,900 5,100 64,000
16658: • 20. Lumenluonti (arviomäärä-
16659: raha) ................. . 462,000 15,000 477,000
16660: 21. Sekalaisia menoja (arvio-
16661: määräraha) . . . . . . . . . . . . 30,000 2,000 32,000
16662: 8,685,000 220,000 8,905,000
16663:
16664:
16665: Kone osasto:
16666: Mom. 22. Veturipalvelus, palkkauk-
16667: sia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 4,140,900 285,200 *) .1,426,100
16668: 23. Veturipalvelus, polttoainei-
16669: ta y. m. (arviomääräraha) 5,398,000 540,000 5,938,000
16670: 24. Vaunupalvelus, palkkauksia 422,900 9,200 432,100
16671: 25. Vaunupalvelus, kustannuk-
16672: sia aineiden hankinnasta
16673: ( arviomääräraha) ....... . 31.300 31,300
16674: 26. Veturien ja tenderien kun-
16675: nossapito (arviomäärä-
16676: raha) . . . . . . .. . . .. . . . . . . 1,774,600 70,000 1,844,600
16677: 27. Vaunujen kunnossapito (ar-
16678: viomääräraha) .. . . . . . .. • 2,177,700 108,000 2,285,700
16679: • 28. Varastonhoito . . . . . . . . . . . . 302,700 2,500 305,200
16680: • 29. Sekalaisia menoja 136,900 136,900
16681: 14,385,000 1,014,900 15,399,900
16682:
16683: *) Tähän on luettu myöskin konemiehistön asuntojen läm-
16684: mitystä sekä päivystyshuoneiden siivoamista varten 10,000 markkaa.
16685: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 7.
16686: V. 1913 Ehdo- Yh-
16687: meno- tettu teensä
16688: sääntö. lisäys. v. 1914.
16689: Muita menoja: Smk. Smk. Smk.
16690: Mom. 30. Kaluston täydennykseksi
16691: (arviomääräraha) ........ 296,500 296,500
16692: 31. Arvaamattomun tarpeisiin
16693: Keisarillisen Senaatin
16694: käytettäväksi (siirtomää-
16695: räraha) •••• 00 •••••••••• 377,100 377,100
16696: •
16697: 32 . Arvaamattomiin tarpeisiin
16698: Kulkulaitostoimituskun-
16699: nan käytettäväksi (siirto-
16700: määräraha) ............ 80,000 80,000
16701: 33. Arvaamattomiin tarpeisiin
16702: Rautatiehallituksen käy-
16703: tettäväksi (siirtomäärä-
16704: raha) .... ········ ······ 80,000 so,ooo
16705: 34. Kolme uutta piirihallitusta,
16706: palkkauksia y. m. ...... 162,900 162,900
16707: 996,500 996,500
16708:
16709: Yhteensä 40,183,000 2,009,000 42,192,000
16710:
16711: Armollisesta esityksestä käy selville, että -puheena ole-
16712: vasta 2,009,000 markan lisäyksestä tarvitaan yhteensä
16713: 996,400 markkaa virka- ja -palvelusmiesten sekä muun hen-
16714: kilökunnan palkkaukseen, josta viimemainitusta summasta
16715: ylimääräisten virka- ja palvelusmiesten siirtämiseen vakinai-
16716: selle-palkkauskannalle tulisi käytettäväksi 548,400 markkaa
16717: sekä har.ioittelijain palkkauksen parantamiseen 100,000
16718: markkaa. Ylimääräisten virka- ja -palv·elusmiesten siirtämi-
16719: nen vakinaiselle -palkkauskannalle, jolla toimen-piteellä ryh-
16720: dytään osittain toteuttamaan Eduskunnan vuoden 1911 val-
16721: tio-päivillä lausumaa toivomusta, on katsottava asianmukai-
16722: seksi. Harjoittelijatutkinnon suorittaneiden virkamieshar-
16723: joittelijain taloudellinen asema on Eduskunnan mielestä
16724: myöskin -parantamisen tar-peessa. Koska muut armollisessa
16725: esityksessä luetellut määrärahojen lisäykset ovat etu-päässä
16726: liikenteen kasvamisen ja osaksi eri tarveaineiden hintojen
16727: Kulkulaitosrahasto. 7
16728:
16729: nousun aiheuttamat, on Eduskunta, joka tosin ei ole voinut
16730: tarkoin tutkia kunkin yksityisen lisäyksen välttämättö-
16731: myyttä, ottanut kaikki puheena olevat määrärahat, yhteensä
16732: 2,009,000 markkaa, vuoden 1914 menoarvioon.
16733: Komitea, joka vuonna 1911 asetettiin laatimaan ehdo-
16734: tusta uudeksi palkkaussäännöksi ja vuokratariffiksi Suomen
16735: valtionrautateille, on toukokuun 25 päivänä 1912 antamas-
16736: saan mietinnössä esittänyt, että valtionrautateiden vuonna
16737: 1907 vahvistettu palkkaussääntö sekä siihen liittyvä vuokra-
16738: tariffi suuremman yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ko-
16739: konaisuudessaan uudistettaisiin. Rautatiehallitus on kai-
16740: kissa pääkohdissa puoltanut komitean laatimaa palkkaus-
16741: ehdotusta, kuitenkin siten, että niiden palvelusmiesten palk-
16742: kaa, jotka kuuluvat alimpiin palkkausluokkiin, olisi jonkun
16743: verran korotettava. Sen mukaan tulisivat kuukausipalkat
16744: olemaan kolmessa alimmassa (15, 16 ja 17) palkkausluokassa
16745: kohdaltaan 105, 95 ja 85 markkaa sekä lisäksi huonetta ja
16746: keittiötä vastaava vuokraraha, joka eri asemilla on arvioitu
16747: eri suureksi, vaihdellen 1,020 markasta 300 markkaan vuo-
16748: delta. Eduskunnan saamien tietojen mukaan aiheuttaisi Rau-
16749: tatiehallituksen puoltaman palkkaussäännön ja vuokratarif-
16750: fin toteuttaminen seuraavat valtionrautateiden menojen li-
16751: säykset:
16752:
16753: Sääntöpaikkaisten vir-
16754: kamiesten palk-
16755: kausten lisäys . . Smk. 385,834: -
16756: Uusia virkoja . . . . , 22,500:- Smk. 408,334:-
16757: ------
16758: P.alkkiovirkamiesten palkkauksen lisäys , 511,733:-
16759: Palvelusmiesten palkkauksen lisäys . . , 1,939,498: -
16760: Vuokrarahojen lisäys:
16761: palkkiovirkamies-
16762: ten . . . . . . . . . . Smk. 173,198: -
16763: palvelusmiesten . . , 459,608:- , 632,806:-
16764: Ylimääräisen henkilökunnan palkkauk-
16765: sen lisäys ..................... . , 221,000:-
16766: Yhteensä Smk. 3,713,371:-
16767: 8 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 7.
16768:
16769: Tämän menon suorittamiseen on armollisessa esityksessä
16770: ehdotettu 3,900,000 markan suuruisen summan ottamista
16771: vuoden 1914 budjettiin. Jos kahteen alimpaan palkkaus-
16772: luokkaan ku;uluvien palvelusmiesten palkkaus järjestetään
16773: siten, ettei kenenkään varsinainen kuukausipalkka ole 100
16774: markkaa pienempi, aiheuttaa tämä saatujen tietojen mu-
16775: kaan edellä mainitun määrän lisäksi noin 900,000 markan
16776: menon vuodeksi 1914. Koska Eduskunnan mielestä valtion-
16777: rautateiden virka- ja palvelusmiesten palkkausolot ovat ase-
16778: tettavat täydel'lisen järjestelyn alaisiksi ja pienimpiä palk-
16779: koja nauttivien palvelusmiesten tarpeet silloin erikseen otet-
16780: tavat huomioon, on Eduskunta edellä mainittujen tarko}tus-
16781: ten toteuttamiseksi ottanut vuoden 1914 budjettiin yhteens:i.
16782: 4,800,000 markan määrärahan.
16783: Tämän yhteydessä katsoo Eduskunta velvollisuudekseen
16784: lausua, että sekä virka- että palvelusmiesten toimet ovat
16785: niin järjestettävät, että heidän suorittamastaan työstä joka
16786: asteella saadaan tyydyttävä tulos. Myöskin olisi Eduskun-
16787: nan mielestä ryhdyttävä poistamaan niitä esteitä, jotka ny-
16788: kyään aiheettomasti vaikeuttavat palveluskuntaan kuuluvien
16789: henkilöiden pääsyä virkamiehiksi, koska tämä todennäköi-
16790: sesti olisi omansa tuottamaan virkamieskuntaan entistä
16791: enemmän käytännöllistä kokemusta työn eri aloilta ja sa-
16792: malla terveellisesti vaikuttaisi virkamiehistön ja palvelus-
16793: kunnan keskinäisiin suhteisiin sekä edullisesti myöskin rau-
16794: tateiden talouteen.
16795: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Eduskunta vuo-
16796: den 1914 budjettiin ottanut valtionrautateiden vakinaista
16797: menosääntöä varten yhteensä 4-6,992,000 markkaa.
16798: II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Alempana olevat
16799: luvut osottavat, miten puheena olevaa tarkotusta varten
16800: kulkulaitosrahaston budjettiin vuodeksi 1913 otettu määrä-
16801: raha sekä armollisessa esityksessä ehdotettu lisäys jakaan-
16802: tuvat 15 Pääluokan eri momentteihin:
16803: Kulkulaitosrahasto. 9
16804:
16805: V. 1913 Ehdo- Yh-
16806: meno- tettu teensä
16807: sääntö. lisäys. v. 1914.
16808: Smk. Smk. Smk.
16809: Luku IV mom. 1. Eläkkeitä ja apura-
16810: hoja •............. 499,500 45,000 544,500
16811: » 2. Vahingonkorvauksia
16812: ruumiinvammaRta .• 172,000 10,000 18'2,000
16813: 3. Valtioapua eläkelai-
16814: tokselle ••a•o••••• 135,000 10,000 145,000
16815: 4. Lakkautusluokka .• 4,500 4,500
16816: VI 10. Hautausapua eläk-
16817: keellä olevien virka-
16818: miesten kuolinpesille 6,000 6,000
16819: Yhteensä 817,000 65,000 882,000
16820:
16821:
16822: Eläkkeisiin käytettävän määrärahan korotus riippuu, ku-
16823: ten armollisessa esityksessä on huomautettu, 13 päivänä hei-
16824: näkuuta 1912 vahvistetun uuden eläkeasetuksen määräyk-
16825: sistä. Sen mukaan saavat palkkiota nauttivat virka- ja pal-
16826: velusmiehet asetuks,essa määrätyn virka-ajan ja saavutetun
16827: iän nojalla eläkettä rautatievaroista. Mutta konepajojen työn-
16828: tekijät ja päiväpalkalla olevat työmiehet eivät ole tähän
16829: eläkkeeseen asetuksen mukaan oikeutetut. Koska Eduskun-
16830: nan mielestä näillekin ryhmille olisi annettava eläke,
16831: myönsi Eduskunta tähän tarkoitukseen sekä vuoden 1911
16832: että 1912 valtiopäivillä määrära'hoja (15 P. L. IV: 1), ja
16833: ovat Rautatiehallituksen antamien tietojen mukaan sekä ko-
16834: nepajojen työntekijät kuin myöskin muut päiväpalkkalaiset,
16835: jotka vanhuuden tai muun syyn takia ovat käyneet työ-
16836: hön kykenemättömiksi, yhä yleisemmin tehneet eläkeano-
16837: muksia, joita Rautatiehallitus poikkeuksetta on puoltanut.
16838: Jotta tämä määräraha, joka nytkin on otettu armollisen esi-
16839: tyksen laskelmiin, tulisi oikealla tavalla käytetyksi, on Edus-
16840: kunnan mielestä puheena olevien työläisten eläkkeet järjes-
16841: tettävä asetuksella, jonka nojalla konepajojen työntekijät ja
16842: muut päiväpalkkalaiset saisivat eläkkeen samojen perustei-
16843: 10 1913.- Edusk. nst.- Esitys N:o 7.
16844:
16845: den mukaan kuin varsinaiset rautatienpalvelijat. Edus-
16846: kunta, jolla näin ollen ei ole syytä muistutukseen näitä koro-
16847: tuksia vastaan, on budjettiin merkinnyt armollisessa esi-
16848: tyksessä ehdotetun määrän 882,000 markkaa.
16849: III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Armo.Uisessa
16850: esityksessä on laskettu näihin tarlmituksiin tarvittavan yh-
16851: teensä 8,298,160 markkaa, ja on Eduskunta tämän määrän
16852: ottanut vuoden 1914 budj-ettiin.
16853: IV. Oikaisuprosentti. Tähän otettua 500 markan
16854: määrärahaa vastaan ei ole syytä muistutukseen.
16855: V. A. Uutisrakennust11öt valmiilla radoilla. Armolli-
16856: sessa esityksessä on ehdotettu suoritettavaksi erinäisiä tähän
16857: ryhmään kuuluvia töitä, joista lähemmin on tehty selkoa
16858: esitystä seuraavassa liitteessä.
16859: Helsingin asemarakennusta varten tarpeelliseksi arvioitu
16860: määräraha on 200,000 markkaa pienempi sekä Fredriksber-
16861: gin asemaa .ia sinne tarvittavien raiteiden asettamista varten
16862: 250,000 markkaa pienempi kuin ne määrät, jotka vuoden
16863: 1909 toisille valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen
16864: sisältyvän suunnitelman mukaan olisi näihin tarkoituksiin
16865: vuonna 1914 käytettävä. Eduskunta ei ole huomannut ole-
16866: van syytä muistutukseen tätä vastaan.
16867: Armollisessa esityksessä on mainittu, että Rajajoen tulli-
16868: aseman rakentamisen kustannukset oli arvioitu 880,000
16869: markaksi, mutta että tämän työn loppuun saattaminen
16870: tulee sen lisäksi vaatimaan 110,000 markkaa. Eduskunta
16871: ei ole tahtonut ehdotettua määrää kieltää, koska työt luon-
16872: nollisesti on loppuun suoritettava.
16873: Töiden lopettamiseksi Viipurin asemarakennuksella on
16874: armollis,essa esityksessä ehdotettu 745,000 markan lisä mää-
16875: räraha. Sittenkuin vuonna 1902 oli laadittu ehdotus Viipurin
16876: asemapihan uudestaan rakentamiseksi, valmistuivat asema-
16877: talon lopulliset piirustukset niihin liittyvine kustannusar-
16878: vioineen syksyllä vuonna 1905 ja vahvistettiin tammikuun
16879: 18 päivänä 1906. Jo mainitun vuoden jälkipuoliskolla, en-
16880: nenkuin kaikki tarvittavat pää- ja erikoispiirustukset olivat
16881: valmiit, ryhtyi rakennustyötä johtamaan asetettu komitea
16882: Kulkulaitosrahasto. 11
16883:
16884: alustaviin toimiin. Myöhemmin on komitea Rautatiehalli-
16885: tukselle ilmoittanut, että monta etua olisi saavutettu,
16886: ellei näin olisi tehty, joskin töiden alkaminen sen kautta
16887: olisi lykkääntynyt parisen vuotta. Täten olisi parem-
16888: min voitu järjestää eri työt toistensa yhteyteen ja saada
16889: ne sekä huokeammiksi että lyhemmässä ajassa suoritetuiksi.
16890: Alkuperäinen kustannusarvio oli Rautatiehallituksen ilmoi-
16891: tuksen mukaan tehty melkein kaikissa kohdissa liian alhai-
16892: nen, jota paitsi muutamat muutkin asianhaarat ovat aiheut-
16893: taneet kustannusten nousua. Sellaisina mainittakoon, paitsi
16894: työ- ja tarveaineiden hinnan kohoamista noin 10-40 % :lla
16895: ja työpalkkojen nousua noin 10-20 %:lla vuoden 1905
16896: jälkeen, myöskin keskuslämmityslaitteet sekä höyrykattila-
16897: huoneen muuttaminen toiseen paikkaan ja sen melkoi-
16898: nen suurentaminen. Rakennuksen perustustyö on tapah-
16899: tunut vaikeissa olosuhteissa, ja onkin sitä varten jo vuonna
16900: 1910 hyväksytty 200,000 markan suuruinen lisämääräraha.
16901: Rakennustyön aikana on myöskin huomattu tarpeelliseksi
16902: asettaa kolmas raide odotussalirakennuksen ja päärakennuk-
16903: sen väliin. Yleiskatsauksen saamiseksi siitä, mitä muutoksia
16904: ja lisäyksiä on tehtävä ennen vahvistettuun kustannusar-
16905: vioon, esitetään seuraavassa rinnan kustannusarvion luvut ja
16906: töiden loppuun suorittamiseen tarvittava määrä tasaluvuin:
16907:
16908: Töiden lop-
16909: Kustannus- puunsuoritta-
16910: arvion mukaan. miseen tarvit-
16911: Smk. tava määrä.
16912: Smk.
16913: Perustustöitä ..................... . 626,200 650,360
16914: Graniittitöitä, kuten sokkeleita, fa-
16915: saadeja ................ ·. . . . . . . . 328,890 380,580
16916: Muuraustöitä, kattotuoleja, vesikat-
16917: toja, telineitä y. m. . . . . . . . . . . . . 452,380 549,720
16918: Laitureita rautabetonista . . . . . . . . . . 33,000 73,000
16919: Rautabetoniholveja odotussaleihin ja
16920: keskushalliin . . . . . . . . . . . . . • . . . . 12,760 86,250
16921: 12 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
16922:
16923: Töiden lop-
16924: Kustannus- puunsuoritta-
16925: arvion mukaan. miseen tarvit-
16926: Smk. tava määrä.
16927: Smk.
16928: Rautakonstruktioneja ja palkkeja rai-
16929: teiden alle ................... . 29,350 99,490
16930: Vesi- ja viemärijohtoja ........... . 25,000 100,000
16931: Likakaivo (septic tank) ........... . 20,000
16932: Keskuslämmitys ................. . 125,000 300,000
16933: Hissejä ........................... . 20,800 62,000
16934: Rakennusten kuivaaminen ja läm-
16935: mittäminen . .. .. .. .. . . . . .. .. .. . 20,000 51,060
16936: Vartioiminen . .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 24,000
16937: ·ryönjohto ..................... .:..·.:..·.:..·_ __;_35;..:'.:..oo.:..o_ _ _ _~6_1i...,,5...;..;.8o
16938: 1,708,380 2,458,040
16939:
16940: Vaikkakaan Eduskunta ei voi olla valittamatta, että
16941: alkuperäinen kustannusarvio on tavattomasti ylitetty, on
16942: Eduskunta myöntänyt tämän rakennustyön loppuun saatta-
16943: miseen tarpeellisen rahamäärän.
16944: Sama huomautus, joskin vähemmässä määrässä, kos-
16945: kee myöskin Pohjan lahden poikki Hangon radalla raken-
16946: nettavaa uutta rautatiesiltaa varten ehdotettua lisämäärära-
16947: haa. Rakennuskustannusten kohoaminen riip.puu tässä
16948: tapauksessa osaksi siitä, että työtä suoritettaessa on ollut
16949: noudatettava vuonna 1910 määrättyä, raskaampaa kuormi-
16950: tusjärjestelmää kuin myöskin vaunujen suurempaa gaba-
16951: riittia ja osaksi siitä, että sanotun sillan rautakaarien han-
16952: kintatarjaoksista kotimaisen toiminimen tekemä, hyväksytty
16953: tarjous oli 70,900 markkaa suurempi kuin alin ulkomaisen
16954: toiminimen.
16955: Kustannusarvio Dibunin laiturin muuttamista varten
16956: täydelliseksi asemaksi sekä erinäisiä parannuksia varten
16957: Grafskajanlaiturin liikenneoloihin osottaa, että näiden töiden
16958: suorittamiseen tarvitaan yhteensä 785,000 markkaa. Armol-
16959: lisessa esityksessä mainittujen syiden nojalla on Eduskunta
16960: sitä mieltä, että nämä liikenteen vaatimat laajennustyöt on
16961: Kulkulaitosrahasto. 13
16962:
16963: suoritettava, minkä vuoksi Eduskunta on merkinnyt vuoden
16964: 1914 budjettiin ehdotetun rahamäärän, 200,000 markkaa.
16965: Hoplaksin laiturin muuttaminen asemaksi, rinnakkais-
16966: raiteen rakentaminen Fredriksbergin ja Esbon asemien vä-
16967: lille ja Esbon aseman raiteiden järjestely, mihin töihin
16968: vuodeksi 1914 armollisessa esityksessä on ehdotettu käytet-
16969: täväksi yhteensä 685,200 markkaa, ovat myöskin sellaisia,
16970: joita liikkeen vilkastuminen suuren kaupungin läheisyydessä
16971: ehdottomasti vaatii ja joiden toistaiseksi jättäminen voisi vai-
16972: keuttaa liikenteen vaatimuksien tyydyttämistä.
16973: Kotkan kaupungin aseman liikenne on kasvanut tavalla,
16974: jota rataa rakennettaessa ei voitu edellyttää. Sen vuoksi on
16975: välttämätöntä, että niin pian kuin mahdollista ryhdytään
16976: perinpohjaisesti muuttamaan ja laajentamaan jo kauan aikaa
16977: liian pientä ja varsinkin tavaraliikenteelle epämukavasti
16978: sijoitettua asemaa. Töiden kustannusarvio päättyy 975,000
16979: markkaan, josta armollisessa esityksessä on ehdotettu vuoden
16980: 1914 budjettiin otettavaksi 200,000 markkaa. Koska sekä
16981: Rautatiehallituksen että Kotkan kaupungin edustajat ovat
16982: muutossuunnitelman hyväksyneet, on Eduskunta ottanut tä-
16983: män määrärahan vuoden 1914 budjettiin.
16984: Turun asemarakennus on kauan aikaa ollut liiken-
16985: teelle liian pieni. Tehdyn laajentamissuunnitelman kustan-
16986: nusarvio nousee kaikkiaan 290,000 markkaan. Armol-
16987: lisessa esityksessä mainittujen syiden nojalla on Eduskunta
16988: hyväksynyt tämän työn suoritettavaksi sekä ottanut sitä var-
16989: ten vuonna 1914 tarvittavan 90,000 markan määrärahan
16990: mainitun vuoden budjettiin.
16991: Vuoden 1911 valtiopäiville annetussa armollisessa esityk-
16992: sessä ehdotettiin Åggelbyn aseman raidejärjestelmää muutet-
16993: tavaksi, ja nousivat silloin ilmoitetut kustannukset yhteensä
16994: 137,500 markkaan, josta summasta otettiin vuoden 1912 bud-
16995: jettiin 63,500 markkaa. Sen jälkeen on huomattu tarpeelli-
16996: seksi lunastaa asema-aluetta varten jonkun verran suurempi
16997: ala, ja on saatujen tietojen mukaan kaikkien, osaksi yksityi-
16998: sille, osaksi Helsingin lmupungille maksettavien lunas-
16999: tuskustannusten ynnä kaupungin omistaman maa-alueen ny-
17000: 14 1913. - Edusk. va~'- Esitys N :o 7.
17001:
17002: kyisille vuokraajille suoritettavan korvauksen laskettu alku-
17003: peräisin arvioidusta 31,800 markasta nousevan 97,300 mark-
17004: kaan. Myöskin on rakennussuunnitelmaa jonkun verran
17005: muutettu, ja on työn koko kustannus sen mukaan nyt ar-
17006: vioitu 251,000 markaksi. Verrattaessa tätä vuoden 1911
17007: valtiopäiville annettuun kustannusarvioon näkyy, että
17008: kustannukset ovat huomattavassa määrässä kohonneet, eten-
17009: kin ne, jotka tarvitaan maanlunastukseen ja käyntitunne-
17010: lin rakentamiseen. Se osa määrärahasta, 63,500 mark-
17011: kaa, joka otettiin vuoden 1912 kulkulaitosrahaston bud-
17012: jettiin, on käytetty etupäässä raiteiden uudestaan järjes-
17013: tämiseen. Eduskunnan mielestä käy puheena olevan työn
17014: suunnittelemisesta ja kustannusarvion muuttamisesta sel-
17015: ville, ettei tätäkään uutisrakennustyötä oltu riittävästi
17016: valmistettu, ennenkuin ensimäinen ehdotus siitä tehtiin
17017: Eduskunnalle. Koska työn suorittaminen kuitenkin on
17018: sekä asemaa käyttävän yleisön turvaHisuuden että yleen-
17019: sä liikenteen kannalta tarpeellinen, on Eduskunta sitä varten
17020: budjettiin ottanut armollisessa esityksessä ehdotetun mää-
17021: rän, 187,500 markkaa.
17022: Muut armollisessa esityksessä mainitut uutisrakennus-
17023: työt on Eduskunta hyväksynyt sekä ottanut niitä varten
17024: tarvittavat määrärahat armollisen esityksen mukaisesti
17025: budjettiin.
17026: Kaikkien edellä mainittujen uutisrakennustöiden suorit-
17027: tamiseen on armollisen esityksen mukaisesti laskettu tarvit- ·
17028: tavan yhteensä 4,224,300 markkaa. Sitä paitsi on Edus-
17029: kunta saanut tietää, että näiden lisäksi on huomattu tar-
17030: peelliseksi vuoden 1914 kuluessa suorittaa muutamia pie-
17031: nempiä töitä. Siten olisi Pietarin asemalla tavarain säily-
17032: tysvaja pitennettävä, Viipurin aseman tavarapihalla erinäiset
17033: laiturit liikenteen helpoittamiseksi jonkun verran jatket-
17034: tava ja Helsingin asemalle rakennettava uusi tavarain säily-
17035: tysvaja, ja ovat näiden kustannukset kohdaltaan 18,000
17036: markkaa, 45,000 markkaa ja 15,000 markkaa eli yhteensä
17037: 78,000 markkaa. Tämän määrärahan on Eduskunta hyväk-
17038: synyt budjettiin otettavaksi.
17039: K ulkulaitosrahasto. 16
17040:
17041: Uutisrakennustöitä va·rten valmiilla radoilla on siis bud-
17042: jettiin otettu yhteensä 4,302,300 markkaa.
17043: Siihen nähden, mitä edellä on eri kohdissa esitetty, ei
17044: Eduskunta saata olla lausumatta yleisenä vaatimuksena,
17045:
17046: että vastedes, ennenkuin ryhdytään suuria
17047: kustannuksia vaativiin töihin, olisivat ne perus-
17048: teellisesti suunniteltavat, jotta ei myöhemmin
17049: olisi pakko työn kestäessä kohtuuttomasti poi-
17050: keta allmperäisestä kustannusarviosta.
17051:
17052: V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Armollisessa esi-
17053: tyksessä on tämän nimikkeen kohdalle merkitty määrärahoja
17054: 12 uuden raskaampimallisen matkustajajunaveturin hank-
17055: kimiseen, yhteensä 1,140,000 markkaa. Edelleen on armol-
17056: lisessa esityksessä lueteltu sellaisina menoerinä, joita var-
17057: ten tarvitaan määrära:hoja: 4 yhdistettyä boggiemallista I ja
17058: II luokan päivämatkustajavaunua, yhteensä 136,000 mark-
17059: kaa, 10 boggiemallista III luokan matkustajavaunua, yh-
17060: teensä 260,000 markkaa, 2 vankivaunua 18,000 mark-
17061: kaa, 250 umpinaista tavaravaunua 1,050,000 markkaa ja
17062: 100 suurempaa avonaista tavaravaunua 700,000 markkaa,
17063: jota paitsi 100,000 markkaa olisi tarpeen uusien vaunujen
17064: hankkimiseen hylättävien SIJaan. Eduskunta katsoo
17065: suotavaksi, että sellaisten vaunujen rakentamista, joissa
17066: on myöskin I luokan paikkoja, olisi vältettävä, mutta
17067: ei ole kuitenkaan tahtonut kieltää edellä mainittua
17068: määrärahaa I ja II luokan yhdistettyjen matkustajavaunu-
17069: jen hankkimiseen. Tämän yhteydessä Eduskunta ei voi olla
17070: kiinnittämättä huomiota siihen huonoon rahalliseen tulok-
17071: seen, minkä I luokan matkustajavaunut tuottavat II ja
17072: III luokan vaunuihin verraten, sillä tulo I luokan vaunuista
17073: oli vuonna 1911 ainoastaan noin 2,s penniä vaunuakseli-
17074: kilometriä kohti, kun vastaava tulo II luokan vaunuista
17075: oli noin 12,4 penniä ja III luokan noin 17,1 penniä
17076: näiden luokkien vaunujen vaunuakselikilometriä kohti. Mat-
17077: kustajavaunujen III luokan monasti epätyydyttävän valais-
17078: 16 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7.
17079:
17080: tuksen parantamiseksi on Rautatiehallitus, antamiensa tie-
17081: tojen mukaan, ryhtynyt toimenpiteisiin mikäli vaunujen
17082: kunnossapitoa varten menosääntöön otetut varat ovat siihen
17083: riittäneet ja liikenne on sallinut vaunujen ottamisen kone-
17084: pajaan. Sitä paitsi rakennetaan vanhentuneiden, hylättä-
17085: viksi määrättyjen sijaan vä:hitellen uusia, suurilla ikkunoilla
17086: varustettuja ajanmukaisia boggievaunuja. Eduskunta lausuu
17087: suotavaksi, että näitä toimenpiteitä tarmolla jatkettaisiin ja
17088: että III luokan vaunujen sisustukseen yleensä tehtäisiin
17089: ajanmukaisia parannuksia. Tavaravaunujen puute on vii-
17090: meisinä aikoina liikenteen käsvamisen takia ollut melkoinen,
17091: joten Eduskunnalla ei ole mitään ronistuttamista sitä vas-
17092: taan, että tarpeen mukaan hankitaan uusia tavaravaunuja ja
17093: että vanhoja, kelpaamattomiksi käyneitä korvataan uusilla.
17094: Eduskunnan tietoon on tullut, että sen jälkeen kun Rau-
17095: tatiehallitus teki Senaatille ehdotuksensa liikkuvan ka-
17096: luston lisäämis·estä vuonna 1914, on tämän kaluston havaittu
17097: kaipaavan muutamia täydennyksiä, jotka lähimmässä tule-
17098: vaisuudessa olisi hankittava, jotta tavaravaunuja voitaisiin
17099: paremmin käyttää erilaatuisiin liikennetarpeisiin. Siten
17100: olisi 1,934 katetun tavaravaunun sisustamiseksi hankittava
17101: lautoja yhteensä 202,476 markalla. Edelleen olisi suotava,
17102: että osa katetuista tavaravaunuista varustettaisiin samallai-
17103: silla lämmitysuuneilla kuin konduktöörivaunut, jotta niitä
17104: voitaisiin käyttää myöskin tavaralähetyksiä varten, jotka
17105: vaativat lämminvaunuja. Koska nykyään käytetään sotilas-
17106: kuljetuksiin melkoinen määrä III luokan matkustajavaunuja,
17107: joita ei muutenkaan ole riittävästi, olisi suotava, että tätäkin
17108: tarvetta silmällä pitäen joku määrä katettuja tavaravaunuja
17109: voitaisiin varustaa lämmitysuuneilla. Edellä mainituista
17110: syistä olisi uurreja hankittava 1,544 katettuun tavaravau-
17111: nuun, ja maksaa sellainen uuni täysine johtoineen ja laittei-
17112: neen 150 markkaa vaunua kohti eli yhteensä 231,600 mark-
17113: kaa. Sitä paitsi tarvittaisiin näiden vaunujen valaisemiseen
17114: ynnä muihin pienempiin laitteisiin yhteensä 30,124 markkaa.
17115: Kun näidenkin tarpeiden tyydyttäminen on omansa edistä-
17116: mään liikennettä, on Eduskunta budjettiin ottanut niitä var-
17117: KuJkulaitosrahasto. 17
17118:
17119: ten tarvittavan 464,200 markan rahamäärän armollisessa
17120: esityksessä ehdotetun 3,404,000 markan lisäksi. Edellä esi-
17121: tetyn nojalla on liikkuvan kaluston lisäämiseksi vuoden 1914
17122: budjettiin merkitty yhteensä 3,868,200 markkaa.
17123: VI. Määrärahat rautatierakennuksiin. Kun Savonlinnan
17124: -Pieksämäen rata todennäköisesti voidaan syksyllä vuonna
17125: 1914 täysin valmiina avata yleiselle liikenteelle, on Edus-
17126: kunta budjettiin ottanut tämän rautatierakennuksen kustan-
17127: nusarvion loppuosan eli 3,200,000 markkaa.
17128: Pieksämäen--Jyväskylän ratarakennuksen kusta.nnuk-
17129: set arvioitiin vuoden 1912 valtiopäiville annetussa armolli-
17130: sessa esityksessä 11,900,000 markaksi. Näille valtiopäiville
17131: annetussa esityksessä on ilmoitettu, että vuoden 1912
17132: kuluessa rata on paalutettu ja että lopullinen kustan-
17133: nusarvio on tekeillä, joten ei vielä ole voitu antaa seikkape-
17134: räisiä tietoga töiden suuruudesta ja kustannuksista. Armolli-
17135: sessa esityksessä on tätä ratarakennusta varten ehdotettu
17136: vuonna 1914 käytettäväksi 3,500,000 markkaa. Eduskunnan
17137: saamien tietojen mukaan voidaan menestyksellisesti vuoden
17138: 1914 aikana ,käyttää tämän radan rakentamisessa suurem-
17139: pikin rahaerä, minkä vuoksi Eduskunta on sitä varten mer-
17140: kinnyt budj,ettiin 4-,000,000 markkaa.
17141: Hiitolan--Raasulin ratarakennus. Vuoden 1912 valtio-
17142: päivillä päätti Eduskunta, että normaaliraiteinen rautatie on
17143: rakennettava Hiitolan asemalta Käkisalmen kaupungin
17144: kautta Vuoksessa olevan Kiviniemen kosken yli Rau-
17145: dun pitäjän Raasulin kylään arvioiduilla 14,750,000 markan
17146: kustannuksilla ja että rataosa Hiitola-Käkisalmi on ensin
17147: otettava työn alaiseksi. Tämä päätös on 30 päivänä joulu-
17148: kuuta 1912 saavuttanut armollisen vahvistuksen. Töiden
17149: alottamisen ehdoksi on samalla määrätty, että asianomaiset
17150: kunnat tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vastaa-
17151: maan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan maa- ja vesialueen
17152: lunastus sekä rautatien aikaansaamien haittojen korvaus
17153: saattaa nousta yli sen määrän, minkä Hallitus erityi-
17154: sen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee. Rakennussum-
17155: masta määrättiin vuonna 1913 käytettäväksi 1,000,000
17156: 2
17157: 18 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
17158:
17159: markkaa. Armollisessa esityksessä on mainittu, että raken-
17160: nustyöt Hiitolan-Käkisalmen 35 kilometriä pitkällä rata-
17161: osalla voidaan alkaa syksyllä vuonna 1913 ja että niitä on
17162: jatkettava vuoden 1914 kuluessa. Eduskunnalla ei ole
17163: ollut syytä muistutukseen tätä työohjelmaa vastaan,
17164: jossa on noudatettu Eduskunnan edellä mainittua pää-
17165: töstä, minkä mukaan Hiitolan~Käkisalmen välinen osa
17166: ensin on rakennettava, ja on Eduskunta tätä varten
17167: ottanut vuoden 1914 budjettiin armollisessa esityk-
17168: sessä ehdotetun määrän, 2,500,000 markkaa. - Eduskun-
17169: nan tietoon on tullut, että on tutkittavaksi otettu Käki-
17170: saimesta Raasuliin sellainenkin ratasuunta, joka poikkeaa
17171: Eduskunnan päättämästä ja armollisesti vahvistetusta suun-
17172: nasta siten, ettei rata kulkisi Kiviniemen kosken kohdalla
17173: Vuoksen yli, vaan johdettaisiin Suvannon poikki noin 15
17174: kilometriä idempänä. Tämän johdosta Eduskunta lausuu,
17175: ettei sellainen muutos saa tapahtua, ilman että Eduskunnalla
17176: on armollisen esityksen perustuksella ollut tilaisuus siitä
17177: tehdä päätöksensä.
17178: Eduskunta anoi vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, että
17179: lähimmässä tulevaisuudessa, sitä myöten kuin aikaisemmilla
17180: valtiopäivillä päätetyiltä radoilta työvoimia vapautuu, raken-
17181: nettaisiin Ylivieskan-Haapajärven-Iisalmen rautatie,
17182: ja on Eduskunta sekä vuoden 1911 että 1912 valtiopäivillä
17183: tätä työtä varten budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrä-
17184: rahan, jota Hallitus, kuten edellä on huomautettu, ei kui-
17185: tenkaan ole merkinnyt budjettiin. Koska rahallisia esteitä
17186: ei ole olemassa, pitää Eduskunta välttämättömänä, että tä-
17187: män tärkeän radan rakentamista ei enää viivytetä, vaan että
17188: rakennustöihin ryhdytään ainakin vuonna 1914, jolloin myös
17189: työvoimia joutuu käytettäväksi rakenteella olevilta rauta-
17190: teiltä. Tämän vuoksi Eduskunta saa alamaisesti anoa,
17191:
17192: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne, hy-
17193: väksymällä Eduskunnan alamaisessa anomuk-
17194: sessa 15 päivältä marraskuuta 1909 esitetyn eh-
17195: dotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivieskan
17196: Kulkulaitosrahasto. 19
17197:
17198: asemalta Oulun radalla Haapajärven kautta 1i-
17199: salmeen, suvaitsisi armollisesti määrätä, että
17200: vielä tarpeelliset valmistelevat työt tätä yritystä
17201: varten suoritettaisiin ja että radan rakentamiseen
17202: viipymättä ryhdyttäisiin.
17203:
17204: Edellyttäen, että tämä päätös saa armollisen vahvistuk-
17205: sen, on Eduskunta mainittua rautatierakennusta varten bud-
17206: jettiin ottanut 1,000,000 markan määrärahan.
17207: Paitsi edellä mainitun rautatien rakentamista päätettiin
17208: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä anoa seuraavien rauta-
17209: teiden rakentamista: Pieksämäki-Savonlinna, Lahti-Hei-
17210: nola, Turku-Uusikaupunki, Viipuri-Koivisto ja Oulu-
17211: Vaala. Näistä on tähän saakka ainoastaan Pieksämäen-
17212: Savonlinnan rata saatettu työn alaiseksi. Puheena olevasta
17213: anomuksesta antamassaan lausunnossa on Keisarillinen Se-
17214: naatti elokuun 20 päivänä 1910 esittänyt, että Senaatille
17215: myönnettäisiin oikeus vastedes sopivassa tilaisuudessa tehdä
17216: alamainen ehdotus tämän rautatierakennusohjelman toteut-
17217: tamisesta. Tähän esitykseen onkin armossa suostuttu sekä
17218: samalla määrätty, että Jyväskylän-Pieksämäen, Pieksä-
17219: mäen-Savonlinnan ja Hiitolan-Raasulin rautatiet, jotka
17220: ovat käsitettävät Pietarin-Vaasan välisen rautatien osiksi,
17221: ovat ensin rakennettavat, ennenkuin edellä mainittua rauta-
17222: teiden rakennussuunnitelmaa toteutetaan. Koska Eduskun-
17223: nan saamien tietojen mukaan Senaatti ei kuitenkaan vielä ole
17224: ryhtynyt toimenpiteisiin anottujen ratojen rakentamiseksi,
17225: on Eduskunta, joka ei saata luopua aikaisemmilla valtiopäi-
17226: villä omaksumastaan kannasta, päättänyt kehottaa Hallitusta
17227: lähimmässä tulevaisuudessa ryhtymään asianmukaisiin val-
17228: mistustöihin Eduskunnan laatiman edellä mainitun raken-
17229: nussuunnitelman toteuttamiseksi. Näihin valmistustöihin ·
17230: olisi sitäkin kiireellisemmin ryhdyttävä, kun tekeillä olevat
17231: rautatierakennustyöt todennäköisesti tulevat vuoden 1916
17232: kuluessa loppuun suoritetuiksi.
17233: VII. Määräraha rautatietutkimuksiin. Rautatietut-
17234: kimuksia on viime aikoina suoritettu etupäässä vasta sil-
17235: 20 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7.
17236:
17237: loin, kun jonkun radan rakentamiseen on päätetty ryhtyä,
17238: jolloin siitä aiheutuvat kustannuks·et on merkitty asianomai-
17239: sen rautatien rakennuskustannusten tiliin. Kuitenkin on
17240: syytä säilyttää armollisessa esityks·essä rautatietutkimuksia
17241: varten ehdotettu määräraha vuoden 1914 budjetiss·a, koska
17242: luultavasti lähimmässä tulevaisuud•essa on ryhdyttävä tut-
17243: kimaan uusia ratoja, ja on Eduskunta näin ollen ottanut
17244: budjettiin 50,000 markkaa.
17245:
17246: Kulkulaitosrahaston menot ovat siis Eduskunnan hy-
17247: väksymän arviolaskun mukaan 75,093,160 markkaa.
17248:
17249:
17250:
17251:
17252: Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1914.
17253:
17254: I. V altionmu~ateiden kokonaistulo. Kuten armolli-
17255: sesta esityksestä käy ilmi, ovat nämä tulot viime vuosina
17256: nousseet keskimäärin noin 3,000,000 markkaa vuodessa,
17257: ja kun ne vuonna 1912 todellisuudessa olivat 53,4 78,197
17258: markkaa, on ne vuonna 1914 arvioitu nousevan noin
17259: 59,400,000 markkaan. Kun vielä otetaan huomioon, että
17260: tänä vuonna liikenteelle avattava Seinäjoen-Kristiinankau-
17261: pungin-Kaskisten ja seuraavana vuonna avattava Pieksä-
17262: mäen-Savonlinnan rata todennäköisesti tuottavat armolli-
17263: sessa esityksessä 600,000 markaksi arvioidun tulon, on Edus-
17264: kunta korottanut armollisessa esityksessä arvioitua tulomää-
17265: rää 1,000,000 markalla ja sen vuoksi valtionrautateiden
17266: kokonaistuloksi vuonna 1914 budjettiin pannut 60,000,000
17267: markkaa.
17268: II. KuZkulaitosrahaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
17269: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinarahoista. Edel-
17270: lisen näistä eristä on Eduskunta vuodeksi 1914 laskenut
17271: 1,500,000 markaksi ja jälkimäisen 3,865,100 ma·rkaksi, mitkä
17272: määrät Eduskunta siis on hyväksynyt otettaviksi kulkulai-
17273: tosrahaston budjettiin.
17274: Kulkulaitosrahasto. 21
17275:
17276: III. Korot. Koska kulkulaitosrahastolla e1 vuonna
17277: 1914 enää ole huomattavaa käyttämätöntä pääomaa, on to-
17278: dennäköistä, etteivät sen korot nouse 400,000 markkaan, jo-
17279: hon ne on arvioitu vuosien 1912 ja 1913 budjeteissa, vaan
17280: on Eduskunta armollisen esityksen mukaisesti ottanut ne
17281: budjettiin 200,000 markaksi.
17282: IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot. Sen perustuk-
17283: sella, mitä Eduskunta edellä on lausunut Porin kaupungin
17284: maksettavasta apurahasta, ei Eduskunta ole vuoden 1914
17285: budjettiin ottanut mainittuun vuoteen kohdistuvaa 25,000
17286: markan maksua, vaan on siihen merkitty ainoastaan muut
17287: tähän ryhmään kuuluvat tuloerät, yhteensä 10,100 markkaa.
17288: V. Korvaus postinkuljetuksesta. Syistä, jotka maini-
17289: taan EduskunnaJJ. alamaisessa vastauksessa armolliseen esi-
17290: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
17291: naiset valtion tulot eivät riitä, ei Eduskunta ole tällä kertaa
17292: budjettiin ottanut siirtoa valtiorahastosta kulkulaitosrahas-
17293: toon korvaukseksi postinkuljetuksesta valtionrautateillä,
17294: jonka siirron, 1,000,000 markan suuruisena, Eduskunta vii-
17295: me vuosina on laskelmiin merkinnyt.
17296: VI. Siirrot suostuntarahastosta. Tekemänsä päätöksen
17297: mukaisesti on Eduskunta kulkulaitosrahaston budjet-
17298: tiin merkinnyt puhta~n tulon leimasuostunnasta 4-,4-20,000
17299: markaksi sekä mallasjuomasuostunnasta 2,950,000 markaksi.
17300:
17301: Kulkulaitosrahaston tulot on Eduskunta siis vuodeksi
17302: 1914 arvioinut kaikkiaan 72,945,200 markaksi.
17303:
17304:
17305:
17306:
17307: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
17308: maisesti ilmoittaa,
17309:
17310: että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitos-
17311: rahastolle vuodeksi 19U seuraavan budjetin:
17312: 22 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 7.
17313:
17314:
17315: Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1914.
17316:
17317: T u 1 o t:
17318: Säästö vuodelta 1913 Smk. 3,000,000: ----:-
17319: Valtionrautatei-
17320: den kokonais-
17321: tulo . . . . . . . . Smk. 60,000,000: -
17322: Osuus anniskelu-
17323: ja vähittäis-
17324: myyntiyhtiöi-
17325: den nettovoi-
17326: tosta ...... . 1,500,000:-
17327: Paloviinarahoja
17328: " 3,865,100:-
17329: Leimasuostun-
17330: "
17331: nasta ..... . 4,420,000: -
17332: Mallasjuoma-
17333: "
17334: suostunnasta . 2,950,000:-
17335: Korkoja ..... . " 200,000:-
17336: "
17337: Oikaisurahoja ja
17338: satunnaisia tu-
17339: loja ....... . 10,100:- 72,945,200:-
17340: " "
17341: Yhteensä Smk. 75,945,200:-
17342:
17343: Menot:
17344: Valtionrautateiden vakinainen meno-
17345: sääntö ....................... . Smk. 46,992,000:-
17346: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat " 882,000: -
17347: V altiolainain
17348: vuotuismaksut
17349: sekä :provisio-
17350: nit ja kulut . . Smk. 8,039,000:-
17351: Korko laaman-
17352: ninkäräjäjyvä-
17353: rahastolle . . . , 154,160:-
17354: Kulkulaitosrahasto. 23
17355:
17356: Korko valtiora-
17357: hastolle Smk. 105,000: - Smk. 8,298,160:-
17358: Oikaisuprosenttia ................. 500:-
17359: U utisrakennus-
17360: "
17361: töihin valmiilla
17362: radoilla, arvi-
17363: olta ....... 4,302,300; -
17364: Liikkuvan kalus-
17365: "
17366: ton lisäämi-
17367: seen, arviolta 3,868,200: - 8,170,500:-
17368: " "
17369: Savonlinnan-
17370: Pieksämäen
17371: ratarakennuk-
17372: seen ....... 3,200,000: -
17373: Pieksämäen- "
17374: J yvä;skylän
17375: ratarakennuk-
17376: se en 4,000,000:-
17377: "
17378: •••• 0 •• 0
17379:
17380:
17381:
17382:
17383: Hiitolan-Käki-
17384: salmen ra tara-
17385: kennukseen .. 2,500,000: -
17386: Ylivieskan-Ii-
17387: "
17388: salmen rata-
17389: rakennukseen 1,000,000:- 10,700,000:-
17390: " "
17391: Rautatierakennuksiin .............. 50,000:-
17392: Ylijäämä vuoteen 1915 " 852,040:-
17393: "
17394: 0 •••••••••••
17395:
17396:
17397:
17398:
17399: Yhteensä Smk. 75,945,200:-
17400:
17401:
17402:
17403: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17404:
17405: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1913.
17406: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17407: 1913- N:o 8.
17408:
17409:
17410:
17411:
17412: K ei s a.rilli sen Majesteetin Armol-
17413: linen esitys Suomen Eduskunnalle siitä ve-
17414: rosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
17415: messa on suoritettava vuonna 1914.
17416:
17417: Vuonna 1913 v:almistettavasta paloviinasta suoritetta-
17418: van veron on Suomen Eduskunta 1912 vuoden valtiopäi-
17419: villä päättäny,t kahdeksi mankruksi litmlta säännöllisväke-
17420: vää paloviinaa; ja on Eduslmnnan si1tä hyväksymä asetus
17421: saanut Armollisen vahvistuksen 30 päivänä viime joulu-
17422: kuuta. Eduskumran päätettäväksi annetaan täten, minkä
17423: verran veroa on paloviioon valmistamisesta vuonna 1914
17424: suoritettava.
17425: Vuosina 1908--1912 on Suomessa valmistettu sem'aavat
17426: määrät paloviirnaa :
17427:
17428: 1908, jolloin 21 polttimoa oli toimessa, 6,361,766 litraa
17429: 1909, 26 7,979,932
17430: " " " " "
17431: 1910, 23 5,217,971
17432: " 16 " " " "
17433: 1911, 3,529,339
17434: 1912,
17435: "
17436: 19
17437: " " " arv. 5,400,000 "
17438: " " " " "
17439: Maassa valmistetun paloviinan kulutus oli mainittuna
17440: viisivuotiskaute.na seuraava:
17441:
17442: V. 1908 7,253,799 lirtraa, joota on denaturoitu 534,989 litraa
17443: " 1909 7,045,920 " '' ., 517J)37 "
17444: 2 N:o 8
17445:
17446: V. 1910 4,893,181litraa, josta on denaturoitu 728,824litraa
17447: " 1911 5,532,8()-2 " " '1 " 702,397 "
17448: , 1912 arviolta 5,300,000 htraa, josta on de-
17449: naturoitu noin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725,000
17450:
17451: Eduskunta on arvioinut paloviinan kulutuksen vuonna
17452: 1913 tasaluvuin 6,000,000 lilh'l~~tksi.
17453: Vä;kiviinajuomain maahantuonti on 11 kuukauden ai-
17454: kana vuosina 1909-1912 ollut seuraava:
17455:
17456: 1 1 1
17457: (Maahan~uo:uja~äki~inajuomia
17458: (arrakkia, Iansl,anvnuaa, kon- t
17459: 1909i'
17460:
17461: 'k
17462: 1
17463: t
17464: 1910
17465: 'k 1 ta
17466: 1911i
17467: ·k t
17468: 1912
17469: 'k
17470: ja.kkia, whiskyä, rommia, amml .- amml .- mml .- &mmt .-
17471: . l'kö" . ) · marrask. marrask. marrask. marrask.
17472: punssia, 1 ore]ä y. m. 1 l \ /
17473: i i
17474: Tynnyreisstt ........ kg. 423.9431 684,2631 655,938 639,584
17475: Pnlloissa . . . . . . . . . . kapp. 318,486, 418,406 447,612 519,8921
17476:
17477: Vuosina 1907-1!H1 on otettu ta,kruvJl!rik!koon seuraavat
17478: määrät luvattomasti maahan tuotuja väkiviinajuomia alem-
17479: pana mainittua lajia:
17480:
17481: Väkiviinaa, paloviinaa,
17482: konjakkia 11907119081190911910 11911
17483:
17484:
17485: Litraa ....................... . i 2,027 2,07211,618 1,678 2,635
17486: Pulloa ..................... . 891 7271 1,143 2,713 1,360
17487:
17488: Toimenpiteistä paloviina-asetuksia vastaan tehtyjen
17489: rikkomusten ehkäisemiseksi on huomattava, että alioikeuk-
17490: sissa on kymmenvuotiskautena 19()-2-1911 oNut käsitel,tä-
17491: vänä seuraa v·a määrä uusia rikosasioita, joissa on tehty
17492: syyb~ luvattomasta paloviinan valmistuksesta:
17493:
17494: Vuonna 1902 76 juttua
17495: 1903 81
17496: " "
17497: N:o 8 3
17498:
17499: Vuonna 1904 ....... 81 juttua
17500: • • 0 •••••
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: 1905 ........ . . . .. 72
17506: "
17507: 0 ••••
17508:
17509:
17510:
17511: "
17512: 1906 ........ . . . . . . . . 63
17513: " 1907 .. • • • • • • 81
17514: 0 •
17515: "
17516: • • • • • • 0.
17517:
17518: "
17519: ., 1908 ....... 131
17520: • •
17521: " 0 ••••••
17522:
17523:
17524:
17525: "
17526: 1909 . . . . 101
17527: "
17528: ••••••• 0 ••••
17529:
17530:
17531:
17532: "
17533: 1910 . . . . . . . . . . 172
17534: "
17535: ••• 0 •••
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: 1911 ........ . . . . . . ... 290 "
17541: " "
17542: Ylläolevista tilastollisista tiedoista nä'kyy, että väki-
17543: viinajuomain maahantuonti viime aikoina on vuosittain
17544: noussut sekä että myöskin vätkiviinan, paloviinan ja kon-
17545: ja:kin, mitkä aineet kulutuksessa lahinnä vastaa·vat <koti-
17546: maista paloviinaa, luv.aton tuonti on ~isääntynyt. SaLa-
17547: poHtojuttujen yleiskatsaus taasen osottaa, että s1ttenlkun
17548: paloviinaNero 1908 vuoden a•lust.a korotettiin 85 pennistä
17549: 1 ma11kikaan 20 penniin j1a 1910 vuoden alusta 2 markkaan
17550: litralta, luva:ton paloviinan valmistus maassa on lisäänty-
17551: nyt ja että tfumä lisääntyminen on suuressa määrin tapahtu-
17552: nut viimeisen veronylennyksen jä:lkeen. Koska nykyinen
17553: korkea paloviinaNero siis on katsottava melkoisesti myötä-
17554: vaikuttaneen mainittuihin arvelut•taviin seikkoihin, on ve-
17555: ron alentaminen tarpeen vaatima. Siihen nähden ehdo-
17556: tetaan, että vero paloviinan valmistamisesta vuonna 1914
17557: alennettaisiin yhdeksi markruksi kahdeksaksikymmeneksi
17558: penniksi li·tralta normaaliväkevää ~paloviinaa. Tätä veroa
17559: vastwa.n ·tultanee puheena olevana vuonna valmistwrn.aan
17560: paloviinaa arviolta 6,000,000 litraa.
17561:
17562:
17563: Eduskunta on Arruossa vahvistettavakai läJhettänyt
17564: vuonna 1912 uudelleen hyväksymänsä asetuksen kesäkuun
17565: 9 päivänä 1892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta
17566: 4 N:o 8
17567:
17568: annetun Keisarillisen asetuksen 15 § :n muuttalllllisesta, mikä
17569: asetusehdotus on yhtäläinen kuin Eduskunnan vuonna 1911
17570: puolestaan päättämä, mutta Armossa hylätty asetus samasta
17571: aineesta. Asiata 30 päivänä viime joulukuuta alaanaisesti
17572: esiteltäessä ei Keisarillinen Majesteetti ole nytkään kat-
17573: sonut olevan syytä Eduskunnan päätöstä noudatettavaiksi
17574: vahvistaa, vaan on asetusehdotus siis saanut raueta.
17575:
17576:
17577: Paloviinaverosta, anniskeluverosta Ja taDk:astusmak-
17578: suista vuonna 1914 kertyväin varojen käyttämisestä jätetään
17579: EduskunnaHe eri Armollinen esitys.
17580: Viitaten edellä sanottuun annetaan F.tduskunnan hyväk-
17581: syttäväksi seuraa!Va:
17582:
17583: Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä
17584: -verosta, joka on suoritettava paloviinan val-
17585: mistamisesta Suomessa vuonna 1914.
17586: Veroa Suomessa vuonna 1914 valmi:stetusta paloviinasta
17587: on maksettava yksi markka kahdeksankymmentä penniä
17588: kultakin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla ta.rkoitetaan
17589: sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisikymmentä volyymi-
17590: prosenttia alkoholia ollessaan +
17591: 15 asteista Celsiuksen läm-
17592: pömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko Vlalmis-
17593: tettarvaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahastoon,
17594: kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
17595: litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä vielä on
17596: maksamatta.
17597:
17598: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13j26
17599: p':nä helmikuuta 1913.
17600: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra .A. Langhof!.
17601:
17602: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainoBBa, 1913.
17603: 1913.- V. M.- Esitys N:o 8.
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: V a l~t i o vara i n valiokunnan
17609: m i e t i n t ö N:o 4 armollisten esitysten joh·
17610: dosta, jotka koskevat paloviinan valmistami-
17611: sesta vuonna 1914 suoritettavaa veroa sekä
17612: sanotun veron käyttämistä.
17613:
17614: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
17615: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 8 siitä
17616: ''erosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
17617: tettava vuonna 1914, sekä armollisen esityksen N :o 9 palo-
17618: viinavarojen käyttämisestä vuonna 1914. Asian käsittelyä
17619: varten on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen ne asia-
17620: kirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat syntyneet näitä
17621: armollisia esityksiä valmisteltaessa.
17622:
17623:
17624: Yleensä on Hallitus tähän asti samassa armollisessa esi-
17625: tyksessä Eduskunnan päätettäväksi jättänyt, minkä verran
17626: on veroa paloviinan valmistamisesta kunakin vuonna suo-
17627: ritettava sekä millä tavoin paloviinaveroa on käytettävä.
17628: Näille valtiopäiville on asiasta annettu kaksi eri armollista
17629: esitystä, joista toinen sisältää ehdotuksen asetukseksi siitä
17630: verosta, joka on suoritettava paloviinan valmistamisesta
17631: vuonna 1914, toinen taas ehdotuksen paloviinavarojen käyt-
17632: tämisestä vuonna 1914. Valiokunnan käytettävinä olleista
17633: asiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Hallitus tällä
17634: kertaa on poikennut ennen noudatetusta menettelystä, eikä
17635: Valiokunta, asiaa harkittuaan, ole siihen huomannut pätevää
17636: syytä. Eduskunnan päätökset ovat yhtä ratkaisevia ja
17637: sitovia sekä paloviinan valmistamisesta suoritettavan ve-
17638: ron suuruuteen että sen käyttämiseen nähden, kokonaan
17639: 2 1913.- V. M.- Esitys N:o 8.
17640:
17641: riippumatta siitä. yhdistetäänkö ne tähänastisen me-
17642: nettelyn mukaisesti samaan asetukseen vai erotetaanko palo-
17643: viinarahojen käyttöä koskevat säännökset veroasetuksesta
17644: erilleen. Valiokunta on kuitenkin pitänyt tarkoituksen-
17645: mukaisempana käsitellä yhdessä molemmat puheenalaiset
17646: armolliset esitykset.
17647: Paloviinan valmistamisesta on vuoden 1910 alusta suori-
17648: tettu veroa 2 markkaa litralta säännöllisväkevää paloviinaa.
17649: Nyt ehdottaa Hallitus, samoin kuin vuoden 1912 valtiopäi'-
17650: ville, veron 1 markaksi 80 penniksi litralta säännöllisvä-
17651: kevää paloviinaa. Asiata koskevassa armollisessa esityksessä
17652: on veron alentamisen tarpeellisuutta perusteltu sillä, että
17653: väkiviinajuomain sekä luvallinen että luvaton maahantuonti
17654: olisi veron korotuksen johdosta viime vuosina n_oussut sekä
17655: että salapoltto olisi maassa arveluttavasti lisääntynyt.
17656: Valiokunta puolestaan ei ole voinut tulla vakuutetuksi
17657: siitä, että Hallituksen esittämät perustelut tekisivät tar-
17658: peelliseksi paloviinan valmistamisesta nykyään suoritetta-
17659: van veron alentamisen. Niiden laskelmain mukaan, joita
17660: Valtiovarainvaliokunta edellisillä valtiopäivillä on tehnyt
17661: väkiviinajuomain tuonnista, otaksumalla astioissa tuodun ta-
17662: varan taaran 20 %:ksi, on tämä tuonti ollut vuonna 1909
17663: noin 750,000 litraa, vuonna 1910 noin 1,051,600 litraa ja
17664: vuonna 1911 noin 1,069,200 litraa. Samojen laskuperusteiden
17665: mukaan on tuonti vuonna 1912 ollut noin 1,111,900 litraa
17666: eli ainoastaan 42,700 litraa enemmän kuin edellisenä vuonna.
17667: Väkiviinajuomain tuonnissa vuodesta 1910 alkaen esiinty-
17668: neen verraten vähäisen nousun vastapainona on kotimaisten
17669: alkoholijuomien kulutuksen tuntuva ,aleneminen. Tähän
17670: mietintöön liitetystä, Tilastollisen Päätoimiston Valiokun-
17671: nalle hankkimasta tilastosta käy selville, että alkoholin vuo-
17672: tuinen kulutus asukasta kohden kaikissa alkoholijuomissa
17673: yhteensä on ollut alenemaan päin, ollen vuonna 1907 l.r
17674: litraa, vuonna 1908 1.6 litraa, vuonna 1909 1.6 litraa, vuonna
17675: 1910 1.2 litraa, vuonna 1911 1.3 litraa ja vuonna 1912
17676: 1.8 litraa. Erikoisen huomattava oli alkoholin kulutuksen
17677: ~leneminen vuodesta 1909 vuoteen 1910, joka seikka osoit-
17678: Paloviinavero. 3
17679:
17680: taa Eduskunnan saavuttaneen maan raitistumiseen nähden
17681: sen edun, mitä alkoholijuomain valmistusverojen mel-
17682: koisella korotuksella tarkoitettiin. Hallituksen esit-
17683: tämä epäkohta ulkomaisten väkiviinajuomain tuonnin
17684: kasvamiseen nähden tulisi tietysti paraiten autetuksi
17685: sillä, että Hallitus vihdoinkin ottaisi huomioon Eduskun-
17686: nan lausumat toivomukset väkijuomien tullimaksuja koske-
17687: vain säännösten uudistamisesta sekä etupäässä konjakin ni-
17688: mellä käypien, mutta itse asiassa ainoastaan värjättyä pa-
17689: loviinaa sisältävien väkiviinajuomain tullikäsittelystä.
17690: Niinikään ovat armollisessa esityksessä esiintuodut luvut
17691: vuosina 1907-1911 ilmisaadusta salakuljetuksesta jo it-
17692: sessään siksi pienet, että niiden nojalla ei voida tehdä
17693: varmoja johtopäätöksiä. Mitä sitten Hallituksen mainitse-
17694: maan salapolton lisääntymiseen tulee, on salapolttojuttujen
17695: tuntuva nousu varsinkin vuosina 1910 ja 1911 ainakin osit-
17696: tain katsottava seuraukseksi siitä, että viime aikoina on ryh-
17697: dytty entistä tehokkaampiin valvontatoimenpiteisiin palo-
17698: viina-asetusten rikkomusten syytteeseen saattamiseksi. Vi-
17699: rallinen tilasto osoittaa myöskin, että aikaisempina vuosina
17700: salapolttojuttujen luku on välistä noussut vieläkin korkeam-
17701: malle kuin vuonna 1911. Valiokunta ei kuitenkaan tahdo
17702: kieltää, ettei puheen alainen paloviina-asetusten rikkominen
17703: ole valitettava epäkohta. Mutta se ei ole voinut tulla vakuu-
17704: tetuksi siitä, että tämä epäkohta korjautuisi Hallituksen eh-
17705: dottamalla paloviinaveron alentamisella. Eduskunta on puo-
17706: lestaan useampaan kertaan huomauttanut, kuinka suuri mer-
17707: kitys raittiustyöllä on puheenalaisten rikkomusten ehkäise-
17708: misessä. Mutta tästä huolimatta on Hallitus viime vuosina
17709: säännöllisesti alentanut Eduskunnan myöntämiä määrära-
17710: hoja raittiustyön kannattamiseksi, jopa jättänyt vuonna
17711: 1912 raittiustyön kokonaan ilman valtioapua.
17712: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, on Valiokunta sitä
17713: mieltä, että paloviinan valmistamisesta vuonna 1914 suo-
17714: ritettava vero on edelleen määrättävä 2 markaksi litralta
17715: säännöllisväkevää paloviinaa.
17716: 4 1913. - V. M. - Esitys N :o 8.
17717:
17718: Varastosta otetun paloviinan määrä oli viinapolttimaiden
17719: ja väkiviinatehdasten ylikontrollöörin A. W. Forsbergin an-
17720: tamien tietojen mukaan vuonna 1909 7,046,920 litraa, vuonna
17721: 1910 4,893,181litraa, vuonna 1911 5,527,900 litraa ja vuonna
17722: 1912 5,486,844 litraa, denaturoitu paloviina näihin määriin
17723: luettuna. Eduskunta on arvioinut paloviinan kulutuksen sekä
17724: vuodeksi 1912 että vuodeksi 1913 6,000,000 litraksi, joka
17725: arvio vuoteen 1912 nähden on osoittautunut yli 500,000
17726: litraa liian korkeaksi. Kun kulutus ei viimeisinä vuo~
17727: sina ole ollut erikoisen jyrkkien vaihtelujen alaisena, eikä
17728: paloviinaa viime aikoina myöskään ole valmistettu huomat-
17729: tavammassa määrässä pitempiä aikoja varastossa säilytettä-
17730: väksi, on V aliakunnan mielestä varovaisinta arvioida palo-
17731: viinan valmistus vuonna 1914 5,500,000 litraksi eli 500,000
17732: litraa pienemmäksi, kuin miksi Hallitus, ehdottaessaan veron
17733: 1 markaksi 80 penniksi litralta, on sen arvioinut. Tämän
17734: määrän valmistuksesta suoritettava vero 2 markan mukaan
17735: litralta säännöllisväkevää paloviinaa on siis laskettava
17736: 11,000,000 markaksi. Kun Valiokunta on armollisen esityk-
17737: sen N :o 9 mukaisesti laskenut anniskeluveroa saatavan
17738: 25,000 markkaa, tarkastusmaksuja 90,000 markkaa ja sa-
17739: tunnaisia tuloja 100 markkaa, ovat paloviinarahoista kerty-
17740: vät tulot vuonna 1914 arvioitavat yhteensä 11,115,100 mar-
17741: kaksi.
17742: Niistä tuloista, jotka näin on arvioitu vuonna 1914 ker-
17743: tyvi:i.n paloviinarahoista, on kuitenkin vähennettävä arviolta
17744: 1,500,000 markan erä, joka menee denaturoidusta palovii-
17745: nasta takaisin suoritettavan valmistusveron maksamiseen.
17746: Tämän erän on Valiokunta laskenut 300,000 markkaa suu-
17747: remmaksi kuin Hallitus armollisessa esityksessä N :o 9,
17748: koska vuonna 1914 denaturoitavan paloviinan määrä, tämän
17749: aineen käytännön yhä kasvaessa, on arvioitava 750,000 lit-
17750: raksi.
17751: Mitä paloviinarahojen käyttämiseen muuten tulee, on
17752: mainitun esityksen mukaisesti niistä varattava arviolta
17753: 250,000 markkaa paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
17754: mällä:pitoa varten sekä paloviina-asetuksia vastaan tehtyjen
17755: rikkomusten syytteeseen saattamisesta aiheutuvien kustan-
17756: Paloviinavero. 5
17757:
17758: nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi sellaisten rikkomusten
17759: ehkäisemisestä. Määrärahan raittiustyön kannattamiseksi
17760: on V aliakunta mietinnössään N :o 3 esittämillään syillä
17761: päättänyt ottaa kokonaisuudessaan paloviinarahoista. Pää-
17762: asiallisesti tähänastista jakoperustetta silmällä pitäen olisi
17763: puheenalainen 100,000 markan suuruinen määräraha jaet
17764: tava raittiusjärjestöjen kesken siten, että Raittiuden Y stä-
17765: vien osalle tulee 70,000 markkaa, Finlands Svenska Nyk-
17766: terhetsförbund nimisen seuran osalle 23,000 markkaa ja
17767: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton osalle 7,000
17768: rr.arkkaa. - Armollisessa esityksessä N :o 9 on nytkin ehdo-
17769: tettu kaikille kunnille jaettavaksi hyödyllisiä kunnallisia
17770: tarpeita varten 400,000 markkaa. Samalla kun vuodeksi
17771: 1913 myönnettiin vastaava määräraha, päätti Eduskunta
17772: sen ohella paloviinarahoista maalaiskunnille jaettavaksi
17773: 2,000,000 markkaa kansakoulurakennuksia, sairaalaraken-
17774: nuksia ja kunnallisen työväenasuntopolitiikan edistämistä
17775: varten. Nykyaikana kaikilla aloilla tapahtuva nopea kehitys
17776: on asettanut ja asettaa edelleen sangen · suuria vaatimuk-
17777: sia kunnille ja niiden veronmaksajille. Maalaiskuntain
17778: menot ovatkin kahdessakymmenessä vuodessa, 1890-1910,
17779: kohonneet kaikkiaan 3, 700,000 markasta 14,300,000 mark-
17780: kaan ja kaupunkien menot 9,200,000 markasta 43,300,000
17781: markkaan, samalla kun niiden velat ovat kasvanneet,
17782: maalaiskuntain 1,500,000 markasta 31,200,000 markkaan
17783: ja kaupunkien 10,300,000 markasta 84,400,000 markkaan.
17784: Kun kunnallinen itsehallinto pitää voimassa sangen tär-
17785: keän osan nykyaikaisen yhteiskunnan rientoja sekä kun se
17786: on valtioelämämme perustuksena ja tärkeänä tukena valtion
17787: tehtäväin täyttämisessä, näyttää olevan yhtä luonnollista
17788: kuin kohtuullistakin, että valtio, kun sillä on siihen tilai-
17789: suutta, tekee voitavansa puolestaan tukeaksensa kuntia kar-
17790: tuttamalla osin säännöllisillä ja osin tilapäisillä apumak-
17791: suilla niiden varoja. Sellainen tilaisuus tarjoutuu nyt, kun
17792: on voitu, niinkuin vuoden 1914 budjetin järjestelyä kos-
17793: kevasta Valiokunnan mietinnöstä näkyy, käyttää mallas-
17794: JUOma- Ja leimasuostunta kulkulaitosrahaston vahvis-
17795: 6 1913. ~V. M. - Esitys N :o 8.
17796:
17797: tamiseksi. Kaikista näistä syistä on Valiokunta katsonut
17798: voivansa ehdottaa, että kunnille hyödyllisiä kunnallisia tar-
17799: peita varten tuleva paloviinavarain osuus tällä kertaa koro-
17800: tettaisiin 5,000,000 markkaan, joka rahamäärä jaettaisiin kai-
17801: kille sekä maalais- että kau]mnkikunnille niiden hengille kir-
17802: ,joitetun väkiluvun mukaan.
17803: Paloviinarahojen ylijäämän ehdottaa Valiokunta siirret-
17804: täväksi kulkulaitosjaostoon.
17805:
17806: Täten olisivat paloviinarahojen tulot vuonna 1914:
17807:
17808: Paloviinavero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 11,000,000: --
17809: Anniskeluvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 25,000:--
17810: Tarkastusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 90,000:--
17811: Satunnaisia tuloja 100:-
17812: "
17813: Yhteensä Smk. 11,115,100:--
17814:
17815: Tämä määrä olisi käytettävä seuraavalla tavalla:
17816:
17817: Denaturoidusta paloviinasta takaisin
17818: maksettavaa paloviinaveroa, arviolta Smk. 1,500,000: --
17819: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
17820: mälläpitoa varten sekä paloviina-
17821: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
17822: musten syytteeseen saattamisesta
17823: aiheutuvien kustannusten korvaa-
17824: miseksi ja palkinnoiksi sellaisten
17825: rikkomusten ehkäisemisestä, ar-
17826: violta ....................... . ,. 250,000:-
17827: Raittiustyön kannattarniseksi ..... . 100,000: ~-
17828: "
17829: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
17830: hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
17831: kaan hyödyllisiä kunnallisia tar-
17832: peita varten . . ................ . 6,000,000: -
17833: "
17834: Kulkulaitosrahastoon siirrettävä yli-
17835: jäämä, arviolta ............... . 4-,265,100:-
17836: "
17837: ----------------------------
17838: Yhteensä Smk. 11,115,100:-
17839: Paloviinavero. 7
17840:
17841: Kulkulaitosrahastoon on myöskin suoritettava kaksi vii-
17842: desosaa kaupunkien vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden
17843: vuosivoitosta. Tämä kulkulaitosrahaston osuus oli vuonna
17844: 1912 noin 1,120,220 markkaa, ja vuodeksi 1913 arvioi Edus-
17845: kunta sen 1,500,000 markaksi. Vaikka puheenalainen tulo-
17846: erä on viime vuosina jäänyt Eduskunnan arvioimia määriä
17847: jonkun verran alemmaksi, on Valiokunnan mielestä syytä
17848: arvioida se myöskin vuodeksi 1914 1,500,000 markaksi eli
17849: 300,000 markkaa Hallituksen laskelmaa korkeammaksi,
17850: koska väkijuomaliike yhä useammissa kaupungeissa on siir-
17851: tynyt monopoliyhtiöiden haltuun.
17852: Näin ollen menisi nyt käsittelyn alaisista varoista kul-
17853: kulaitosrahastoon arviolta:
17854:
17855: Paloviinarahojen ylijäämä ......... . Smk. 4,265,100:-
17856: Vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden
17857: vuosivoiton osuutta ............. . 1,500,000:-
17858: "
17859: Yhteensä Smk 5,765,100:-
17860:
17861:
17862:
17863: Tässä yhteydessä on Valiokunta kiinnittänyt huomiota
17864: eräisiin viime aikoina esiintyneisiin tapauksiin, joissa on
17865: myönnetty paloviinaveron peruutuksia vastoin voimassa ole-
17866: vaa lakia.
17867: Viipurin läänin lmvernöörille 2 päivänä maaliskuuta
17868: 1911 jättämässään anomuksessa Osakeyhtiö K. Jakovleffin
17869: viinanpolttimo- ja tislaustehdas Viipurissa pyysi 3,270 mark-
17870: kaan 72 penniin nousevaa veroperuutusta sen johdosta, että
17871: vuoden 1910 ensimäisenä polttokautena polttimon varasto-
17872: kellarissa olevasta viinasäiliöstä N :o 5 oli vuotanut 1,635.36
17873: litraa säännöllisväkevää paloviinaa. Asianomaisen kontrol-
17874: löörin todistuksesta käy selville vuodon aiheutuneen siitä,
17875: että viinasäiliön hana oli erehdyksestä väärin asetettu.
17876: Viipurin läänin kuvernööri alisti puolestaan Senaatin pää-
17877: tettäväksi, eikö pyyntöön voitaisi suostua. Paloviinan
17878: valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1892
17879: 8 1913. - V. M. ~ Esitys N :o 8.
17880:
17881: annetun asetuksen 16 § :ssä lausutaan nimenomaan, että
17882: ka,ikki mitanvajaus, joka saattaa ilmaantua varastoon pan-
17883: nussa paloviinassa, tulee valmistajan vahingoksi. Niinkuin
17884: Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan Viipurin läänin ku-
17885: vernöörille 7 päivänä huhtikuuta 1911 antamasta kirjelmästä
17886: näkyy, on Senaatti kuitenkin suostunut mainittuun veron-
17887: peruutuspyyntöön. Valiokunnan mielestä on asian tällainen
17888: ratkaisu lain vastainen. Myöskin on se seikka omiansa herät-
17889: tämäiin huomiota, ettei Kauppa- ja teollisuustoimituskunta
17890: ole periaatteellisesti näin tärkeässä tapauksessa valmistanut
17891: asianomaiselle y likontrollöörille tilaisuutta lausunnon anta-
17892: miseen asiasta.
17893: Niinikään Viipurin läänin kuvernöörille annetussa, 1 päi-
17894: vänä helmikuuta 1912 päivätyssä anomuksessa pyysi Palova-
17895: kuutus-Osakeyhtiö Pohjola, että sille paloviinarahoista suori-
17896: tettaisiin takaisin paloviinaveroa 14,572 markkaa 40 penniä
17897: sen johdosta, että se oli maksanut palovakuutuksen Viborgs
17898: Spritfabriks Aktiebolag nimisen yhtiön omistamassa tislaus-
17899: laitoksessa 11 päivänä heinäkuuta 1911 tapahtuneessa tulipa-
17900: lossa hä;vinneestä 7,286. 70 litrasta säännöllisväkevää palovii-
17901: naa. Tislauslaitos oli ensin itse tehnyt anomuksen saman ve-
17902: romäärän takaisin saamisesta, mutta tämä anomus oli tullut
17903: hylätyksi. Jo silloin oli Viipurin läänin viinapolttimoiden
17904: ja väkiviinatehtaiden ylikontrollööri vaaditussa lausunnos-
17905: saan huomauttanut, ettei tällainen pyyntö perustunut voi-
17906: massa olevaan lakiin, eikä ollut edes kohtuuden mukainen,
17907: sillä mainittu tislauslaitos ei ollut valtiolle maksanut
17908: mitään paloviinaveroa, vaan ainoastaan sen yhden pennin
17909: maksun litralta, joka lain mukaan on suoritettava tislaus-
17910: laitokseen puhdistettavaksi otetusta paloviinasta; itse veron
17911: oli aikanaan maksanut se polttimo, joka oli paloviinan myy-
17912: nyt tislaustehtaalle. Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjolan ha-
17913: kemuksen johdosta antamassaan lausunnossa sama ylikon-
17914: trollööri katsoi, ettei sillä missään tapauksessa voinut olla
17915: parempaa oikeutta veron takaisin saamiseen kuin mainitulla
17916: tislauslaitoksella, jotenka asia jo samalla, kun tislauslaitok-
17917: sen anomus tuli hylätyksi, oli katsottava lopullisesti ratkais-
17918: Paloviinavero. 9
17919:
17920: tuksi. Kun Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola oli perusta-
17921: nut anomuksensa voimassa olevan paloviinan valmistamista
17922: ja tislaamista koskevan asetuksen 17 § :ään, lausui ylikon-
17923: trollööri, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei edes
17924: tavaran valmistajalla voinut olla mitään oikeutta veron ta-
17925: kaisin saamiseen. Polttimon omistajan on suoritettava palo-
17926: viinaveroa koko valmistettavaksi otetulta määrältä, vaikka
17927: hän ei polttokautena ennättäisi kaikkea valmistaakaan. Jos
17928: kuitenkin tulipalo tai muu tapaturma vahingoittaa polttimaa
17929: tai siinä käytettyjä työkaluja niin, ettei hän kykenisi val-
17930: mistamaan lääninhallituksen kanssa tehdyssä kontrahdissa
17931: sovittua paloviinamäärää, jonka mukaan häneltä veroa ve-
17932: loitetaan, saattaa hän yllämainitun lainkohdan mukaan
17933: päästä suorittamasta veroa paloviinasta, jota hän ei voi val-
17934: mistaa. Niinikään on polttimo oikeutettu saamaan takaisin
17935: sen verran edeltäpäin suoritettua veroa, jota ei vastaa ennen
17936: valmistettu ja mitattu sekä tapaturmatilaisuudessa pelastettu
17937: vielä mittaamaton paloviina. Mutta jo mitatusta palovii-
17938: nasta ei ylikontrollöörin mielestä valmistajallakaan ole oi-
17939: keutta veron takaisin saamiseen, ja vielä vähemmän tämä
17940: voi tulla kysymykseen, kun tavara on siirtynyt toisiin käsiin.
17941: Siihen nähden, mitä ylikontrollööri lausunnossaan oli esiin-
17942: tuonut, ja kun Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjolan vakuu-
17943: tusta antaessaan lienee katsottava ottaneen kärsiäkseen mah-
17944: dollisen vahingon kysymyksessä olevassa suhteessa ja sen
17945: mukaisesti kantaneen vakuutusmaksun, alisti Viipurin lää-
17946: nin kuvernööri Senaatin ratkaistavaksi, eikö sanottu ano-
17947: mus olisi ollut jätettävä varteen ottamatta. Niinkuin
17948: Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan kirjelmästä 8 päivältä
17949: marraskuuta 1912 näkyy, suostui Senaatti kuitenkin Palo-
17950: vakuutus-Osakeyhtiö Pohjolan anomukseen. Päätöksensä
17951: on Se:LJ.aatti tehnyt sillä perusteella, että sen mielestä palovii-
17952: navero on katsottava kulutusveroksi, j9ka sellaisessakin ta-
17953: pauksessa, että paloviina tehdään nautintoon kelpaamatto-
17954: maksi denaturoimisen kautta, suoritetaan takaisin, ja kysy-
17955: myksessä oleva paloviinan määrä todisteellisesti on hävinnyt,
17956: katsoen Senaatti kuitenkin, että voimassa olevissa asetuk-
17957: 10 1913. - V. M. - Esitys N :o 8.
17958:
17959: sissa ei tällaista tapausta edellytetä. Valiokunnan mielestä
17960: puheenalainen laintulkinta ei ole oikea. Voimassa ole-
17961: vat asetukset sisältävät selvät määräykset siitä, että palo-
17962: viinavero on suoritettava valmistuksen eikä kulutuksen mu-
17963: kaan. Laki tuntee ainoastaan kaksi tapausta, joissa palovii-
17964: naveron peruutus jo valmistetusta tavarasta voi tulla kysy-
17965: mykseen, nimittäin kun 11aloviina on todistettavasti viety
17966: maasta ja kun se on säädetyssä järjestyksessä denaturoitu.
17967: Mainittujen veroperuutusten johdosta on valtiolle tullut
17968: yhteensä 17,843 markan 12 pennin häviö. Asialla tietysti
17969: toistaiseksi ei ole erikoista raha-asiallista merkitystä, mutta
17970: arveluttavampaa on, että puheenalaisiin ennakkopäätöksiin
17971: vetoamalla voidaan pyytää yhä useampia veroperuutuksia,
17972: ja on, sen mukaan kuin Valiokunta on saanut tietoonsa,
17973: joku tällainen anomus jo Senaattiin annettukin.
17974:
17975:
17976:
17977: Eduskunta on useampia kertoja koettanut saada korja-
17978: tuksi sitä veronkantoon ja paloviinaveron tarkoituksen
17979: tehoavaisunteen nähden haitallista epäkohtaa, että valmis-
17980: taja saa pitää pa,loviinaa varastossa, veronsa maksamista ly-
17981: käten, kahteen vuoteen saakka. Viimeksi vuoden 1912 val-
17982: tiopäivillä h;yväksyttiin sellainen muutos paloviinan valmis-
17983: tamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun
17984: asetuksen 15 § :ään, että paloviinavero on suoritettava vuoden
17985: kuluessa tavaran varastoon panemisen jälkeen. Tämä ase-
17986: tusehdotus on jälleen tullut hylätyksi. Odottaen, että vih-
17987: doinkin ryhdytään juovutusjuomalainsäädännön uusimiseen
17988: koko laajuudessaan, josta Hallitsijakin antoi Senaatille ni-
17989: menomaisen käskyn jo 4 päivänä joulukuuta 1909, ei Valio-
17990: kunta katso asiakseen tällä kertaa enää ryhtyä mainitun ase-
17991: tusehdotuksen alistamiseen Keisarin ja Suuriruhtinaan tut-
17992: kittavaksi.
17993:
17994:
17995: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
17996: Paloviinavero. 11
17997:
17998: että Eduskunta, edellyttäen että paloviina-
17999: vero Valiokunnan ehdottamaan määrään vuonna
18000: 1914- havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi seu-
18001: raav(m asetusehdotuksen:
18002:
18003:
18004: Asetus
18005: siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmista-
18006: misesta Suomessa, sekä tämän veron käyttä-
18007: misestä vuonna 1914.
18008: 1 §.
18009: Veroa Suomc~:Jsa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta
18010: on maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
18011: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä si-
18012: sältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan
18013: + 15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä
18014: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta· määräitä ja
18015: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään
18016: tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero niin suuresta
18017: valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
18018:
18019: 2 §.
18020: Paloviinavero on mwnna 1914 käz1tettävä:
18021: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18022: mälläpitoa varten sekä paloviina-
18023: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18024: m,usten syytteeseen saattamisesta ai-
18025: heutuvien kustannusten korvaami-
18026: seksi ja palkinnoiksi sellaisten rik-
18027: komusten ehkäisemisestä, arviolta .. Smk. 250,000: --·
18028: Raittiustyön kannattamiseksi ....... . 100,000:--
18029: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
18030: gille kirjoitetun väkiluvun tnttkaan
18031: hyödyllisiä kunnallisia tarpeita var-
18032: ten ........................ · · · 5,000,000:-
18033: "
18034: Yhteensä Smk. 5,350,000: --
18035: 12 1913.- V. II.- Esitys N:o 8.
18036:
18037: Mitä tämän lisäksi saadaan puheen alaisesta 1Jerosta, me.-
18038: nee kulkulaitosrahastoon.
18039:
18040:
18041:
18042: Tämän lisäksi saa Valiokunta ylempänä esitetyn nojalla
18043: kunnioittaen ehdottaa,
18044:
18045: että Eduskunta arvioisi paloviinaverosta, an-
18046: niskeluverosta, tarka$tusmaksuista ja satunnai-
18047: sista tuloista 1'uonna 1914 saatavan tulon yh-
18048: teensä 11,115,100 markaksi sekä kulkulaitosra-
18049: haston osuuden vähittäismyynti- ja anniskelu-
18050: yhtiöiden voitosta samana vuonna 1,500,000
18051: markaksi.
18052:
18053: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
18054:
18055:
18056:
18057: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
18058: Arajärvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, Hallsten, He-
18059: lenius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairåmo, Kallio, Kir-
18060: ves, Komu, Kronqvist, N eovius, Renvall, Puhakka, Sainio,
18061: Tervo, Turunen ja W uolijoki sekä osittain varajäsenet af
18062: Forselles, Kärnä, Lahdensuo, J.1eivo, Paasonen, Snellman ja.
18063: Törmä.
18064: Liite. 13
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Tietoja alkoholijuomien kulutuksesta Suomessa
18070: vuosina 1907-12.
18071: Tilastollinen Päätoimisto on antanut V altiovarainvalio-
18072: kunnalle oheenliitetyt tiedot alkoholijuomien kulutuksesta
18073: vuosina 1907-12. Eri juomalajien alkoholipitoisuuden on
18074: Tilastollinen Päätoimisto laskenut olleen: paloviinan 50 %,
18075: konjakin 60 %, liköörien 40 %, viinien 15 %, oluen ja
18076: portterin 5 %. Vuoden 1912 keskiväkiluku on laskettu
18077: edellyttäen, että 1912 vuoden väestönlisäys oli sama kuin
18078: 1911 vuoden. Laskelmissaan on Tilastollinen Päätoimisto
18079: otaksunut, että noft. 10 % varastoista kulutusta varten
18080: otetusta paloviinamäärästä käytetään lääkkeiksi, teknilli-
18081: siin y. m. tarkoituksiin.
18082:
18083:
18084: Alkoholijuomien kulutus eri vuosina.
18085:
18086: Yhteensä
18087: Konja.k- LikBB-
18088: Palovii- väkeväm- Viinejä Olutta
18089: Vuosi. kia y. m. rejä
18090: naa litraa. pii!. juomia litraa•). litraa•).
18091: litraa. 1 ) 2 ) litraa.
18092: litraa.
18093:
18094:
18095:
18096: 1907 .... 5,705,337 628,315 39,890 6,373,542 1,549,220 27,956,253 1
18097:
18098: 1908 .... 6,045,088 779,330 46,035 6,870,453 1,728,330 18,083,503
18099: 1909 .... 5,876,894 719,085 53,135 6,649,114 1,624,790 24,059,598
18100: 1910 .... 3,737,950 1,033,055 55,960 4,826,965 2,094,020 15,000,379
18101: 1911 .... 4,342,953 1,112,431 59,480 5,514,864 2,728,485 17,152,268
18102: 1912 .... 4,237,527 1,163,858 71,424 5,472,809 2,915,140 17,049,470 ')'
18103:
18104: 1
18105: )Taara 15 Ofo. 2) Ominaispaino 0.9 kg. 3) Kotimainen valmis-
18106: tus edellytetty 17 miljonaksi litraksi. •
18107: 14 1913. - V. M. - Esitys N:o 8.
18108:
18109: Kotimaisen ja ulkomaisen oluen kulutus.
18110:
18111:
18112: Vuosi. j K otima1sta
18113: 1 .. Ulkomaista 1
18114: (lutta litraa. olutta litraa.!
18115: 1
18116:
18117: 1
18118: 1
18119: 1 1
18120: 1907 ................ 17,930,934
18121: 1
18122: 25,859
18123: 1
18124: 1908 ................ 18,054,580 1
18125: 28,923 1
18126: 1909 ................ 24,027,786 32,811 1
18127: 1910 ................ 14,963,928 36,451 1
18128: 1
18129: 1911 •••••••• 017,095,916
18130: •••••••
18131: 1 56,352 1
18132:
18133:
18134:
18135:
18136: 1912 ................ 17,000,000 1
18137: )1 49,470 1
18138:
18139:
18140: Eri juomalajien kulutusmäärä henkeä kohti.
18141: 1
18142: Väkeväm-
18143: Olutta l K esk'1väk'
18144: 1
18145: Vuosi. 1 piä juomia Vllnoj&l 1 1-
18146:
18147:
18148:
18149:
18150: [1907 ............
18151: 1
18152: litraa.
18153:
18154:
18155: 2.2
18156: litraa.
18157:
18158:
18159: 0.5
18160: .
18161: litraa. luku.
18162:
18163:
18164:
18165: 7.5
18166: 1
18167:
18168: 1
18169: 1
18170:
18171:
18172:
18173:
18174: 1
18175: 2,953,830
18176: 1908 ............ 2.3 0.6 6.0 2,998,826
18177: 1909 ............ 2.2 0.5 7.9 3,036,086
18178: 1910 ............. 1.6 0.7 4.8 3,089,794
18179: 1911 ............ l.s 0.9 5.5 3,135,011
18180: 1 1912 ............ 1.7 0.9 5.4 3,174,639
18181: 1
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Kulutetut juomat sisälsivät seuraavat määrät alkoholia.
18187: 1 1
18188: ! i 1
18189: Litroja
18190: Palo- Kon- ) Liköö- Vii- 1 Yh-
18191: ;Vuooii viinaa. jakkia.l rejä. nejä.
18192: Olutta. 1
18193:
18194: teensä.
18195: henkeä
18196: kohti.
18197: 1
18198: 1
18199: 1 1
18200: 1 1
18201: i 190712,852,669 376,9891 15,956 232,383 1,397,827 4,875,8241 1.7
18202: 11908 3,022,544 467,5981 18,415 259,249 904,175 4,671,981 1:.6
18203: 11909 2,938,447 431,451 21,255 243,719 1,202,979 4,837,851 1.6
18204: 1910 1,868,975 619,8331 22,384 314,103 750,090 3,575,385 1.2
18205: 1911 2,171,477 667,4591 23,792 409,273 857,613 4,129,614 l.s
18206: 1912 2,168,764 698,3151' 28,570 437,271 852,474 4,185,394 1.3
18207:
18208: ') Kotimainen valmistus edellytetty 17 miljonaksi litraksi.
18209: Vastalause 1. 15
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: Vastalauseita.
18215: I.
18216:
18217: V aliakunta mainitsee mietinnön 5 ja 6 sivuilla ne syyt,
18218: joiden nojalla kunnille hyödyllisiä kunnallisia tarpeita va:t-
18219: ten pitkien aikojen kuluessa vuosittain maksettu 400,000
18220: markan rahamäärä tällä kertaa korotettaisiin 5,000,000 mar-
18221: kaksi. Tämä ehdotus on itse teossa katsottava sen suunnitel-
18222: man seuraukseksi, jota Valiokunta on noudattanut vuoden
18223: 1914 budjetinjärjestelyssä. Puolestamme emme saata katsoa
18224: mahdolliseksi, että V aliakunnan enemmistön ehdotuksen m u-
18225: kaisesti mallasjuoma- ja-leimasuostunnan tuottamat puhtaat
18226: tulot siirretään kulkulaitosrahastoon, koska nämä tulot, jär-
18227: jestettäköön budjetti millä tavalla tahansa, tarvitaan niiden
18228: menojen peittämiseen, jotka todellisuudessa joutunevat ylei-
18229: sillä valtiovaroilla suoritettaviksi. Näin ollen ei voida eikä
18230: ole asian mukaistakaan kulkulaitosrahastosta luovuttaa sel-
18231: laista tuloa, joka sillä tähän saakka on ollut ja jota armolli-
18232: sessa esityksessä sille vuodeksi 1914 ehdotetaan myönnettä-
18233: täväksi paloviinarahoista. Puheena oleva kunnille menevä
18234: rahasumma ulisi sen vuoksi määrättävä vuodeksi 1914, kuten
18235: edellisinäkin vuosina, 400,000 markaksi.
18236: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen, että
18237: Eduskunta hyväksyisi asetusehdotuksen 2 § :n näin kuulu-
18238: vana:
18239: 2 §.
18240: Paloviinavero on vuonna 19U käytettävä:
18241:
18242: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
18243: läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
18244: vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
18245: seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
18246: 16 1913. -V. M. - Esitys N:o 8.
18247:
18248: nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
18249: sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
18250: arviolta ....................... . Smk. 250,000: -
18251: Raittiustyön kannattamiseksi ......... . " 100,000:-
18252: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
18253: gille .kirjoiteMtn väkiluvun mukaan
18254: hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten 400,000:-
18255: "
18256: --------------------------
18257: Yhteensä Smk. 750,000:-
18258:
18259: Mitä tämän lisäksi saadaan puheen alaisesta verosta, me-
18260: nee kulkulaitosrahastoon.
18261:
18262:
18263:
18264: Jos Eduskunta hyväksyy tämän ehdotuksemme, olisi
18265: mietintö palautettava Valtiovarainvaliokuntaan tästä aiheu-
18266: tuvien muutosten tekemistä varten mietinnön sivuilla 6 ja 7
18267: oleviin laskelmiin.
18268:
18269: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
18270:
18271: Juhani Arajärvi. Onni Hallsten.
18272: M. Honkajuuri. A. Osw. Kairamo.
18273: P. Kärnä.
18274: Vastalause II. 17
18275:
18276:
18277:
18278:
18279: II.
18280:
18281: Samaten kuin edellisenä vuonna, on Valtiovarainvalio-
18282: kunta tälläkin kerralla paloviinarahojen menojen joukkoon
18283: ottanut määrärahoja raittiustyötä varten. Sitäpaitsi on en-
18284: tinen 400,000 markan kunnille jaettava määräraha ehdotettu
18285: korotettavaksi 5,000,000 markaksi. Tällainen menettely joh-
18286: taa siihen, että valtiobudjetin yhtenäisyys kokonaan mene-
18287: tetään. Arveluttava on myöskin Valiokunnan ehdottamien
18288: suurien summien myöntäminen kunnille määrittelemättä,
18289: miten varat ovat käytettävät. Kun tiedetään, että kuntien
18290: johto on kokonaan varakkaiden porvarikerrosten käsissä, ei
18291: näin ollen tule olemaan varojen puolueettomasta ja hyödyl-
18292: lisestä käyttämisestä takeita. Emme siis voi yhtyä Valio-
18293: kunnan ehdotuksiin paloviinavarojen käyttämisestä siinä-
18294: kään tapauksessa, että paloviinarahat tulisivat edelleen kan-
18295: nettaviksi. Kun kuitenkin Eduskunnan päätöksiä ja Suo-
18296: men kansan etuja polkevan hallitussuunnan vuoksi emme
18297: katso voitavan luovuttaa Hallitukselle miljoonia, ehdotamme,
18298: viitaten vastalauseessamme Valiokunnan mietintöön N :o 3
18299: esittämiimme perusteihin ehdotamme,
18300:
18301: että Eduskunta hylkäisi armolliseen esityk-
18302: seen sisältyvän asetusehdotuksen.
18303:
18304: Helsingissä 12 p :nä huhtikuuta 1913.
18305:
18306: Juho Kirves. S. Tervo.
18307: 0. W. Turunen. Armas Paasonen.
18308: J. A. Komu. Edw. Gylling.
18309: J. W. Sainio. Sulo Wuolijoki.
18310: Efr. Kronqvist.
18311: 2
18312: 18 1913.- V. M.- Esitys N:o S.
18313:
18314:
18315:
18316:
18317: III.
18318:
18319: Kun Valiokunta ryhtyi budjetin järjestelyn yhteydessä
18320: ratkaisevasti -päättämään myöskin paloviinaveron käyttämi-
18321: sestä, myöntämällä muun muassa mielestäni vähemmän har-
18322: kitusti, joskin -painostaen näin suuren a-purahan satunnai-
18323: suutta, kunnille 5,000,000 markkaa -paloviinarahoista, siir-
18324: täen muun ylijäämän kulkulaitosrahastoon, ennenkuin palo-
18325: viinaveron käyttämistä koskeva armollinen esitys oli käsi-
18326: telty, seurasi tästä, ettei Valiokunnassa voitu paloviinaveroa
18327: koskevien esitysten käsittelyssä -päättää 500,000 markan
18328: myöntämisestä paloviinarahoista enimmän rasitettujen tien-
18329: tekolahkojen avustamiseksi. Mielestäni olisi tarkoituksen-
18330: mukaisem-paa ottaa puheenalainen määräraha paloviinara-
18331: hoista kuin yleisistä valtionvaroista. Kun Hallitus vuosien
18332: 1863-64 valtio-päiville antoi esityksen kotitar-peen viinan-
18333: r,olton lo-pettamisesta, esitettiin siinä ,hyvitykseksi maan-
18334: omistajille heidän -peräytetystä oikeudesta valmistaa ja
18335: myydä -paloviinaa" muun muassa ,a-puja tierakennukseen
18336: velvollisille, lievittääksi heidän kustannuksia yhteisen maan-
18337: tien tasoituksessa, oikasemisessa ja muussa -parannuksessa",
18338: Yaikkakin asia sitten järjestyi toisella tavalla.
18339: Rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
18340:
18341: että Valiokunnan yleisistä valtionvaroista
18342: enimmän rasitettu,jen tientekolakkojen avustami-
18343: seksi myöntämä 500,000 markan määräraha
18344: otettaisiin paloviinarahoista, ja
18345: että, jos Eduskunta hyväksyisi tämän ehdo-
18346: Vastalause 111. 19
18347:
18348: tuksen, mietintö palautettaisiin V altiovarainva-
18349: liokuntaan uudelleen muodosteltavaksi.
18350:
18351: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
18352:
18353: Matti Helenius-Seppälä.
18354:
18355: Yhdymme vastalauseeseen, mikäli se koskee enimmän
18356: 1 asitettujen maantielahkojen avustamiseksi myönnetyn
18357: 500,000 markan määrärahan siirtämistä paloviinarahoista
18358: !ltettava:lrsi.
18359:
18360: Juho Snellman. Oskari Lahdensuo.
18361: Kyösti Kallio.
18362: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913.
18363: 1913.- S. V. M.- Esitykset N:ot 8 ja 9.
18364:
18365:
18366:
18367:
18368: Suuren valiokunnan mietintö
18369: N:o 13 armollisten esitysten johdosta, jotka kos-
18370: kevat paloviinan valmistamisesta vuonna 1914
18371: suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttä-
18372: mistä.
18373:
18374: Eduskunta on V. J :n 57 § :n mukaisesti Suureen valio-
18375: kuntaan lähettänyt armollisen esityksen N :o 8 siitä ve-
18376: rosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
18377: tettava vuonna 1914, sekä armollisen esityksen N :o 9 palo-
18378: viinavarojen käyttämisestä vuonna 1914 ynnä Valtiovarain-
18379: valiokunnan niistä antamat mietinnöt N :ot 4 ja 5.
18380: Asiasta käsitellessään on Suuri valiokunta katsonut, ettei
18381: ole syytä paloviinavaroista jakaa kunnille suurempaa mää-
18382: tää kuin mitä niille ennen kuluvan vuoden alkua on pitkät
18383: ajat myönnetty eli 400,000 markkaa, ja on Valiokunta sen
18384: vuoksi ehdottanut Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ole-
18385: van asetusehdotuksen 2 § :n tämän mukaan muutettavaksi.
18386:
18387: Edellä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioit-
18388: taen ehdottaa,
18389:
18390: että Eduskunta, edellyttäen että paloviina-
18391: vero Valtiovarainvaliokunnan ehdottamaan mää-
18392: rään vuonna 19U havaitaan tarpeelliseksi, hy-
18393: väksyisi Asetuksen siitä verosta, joka on suori-
18394: tettava paloviinan valmistamisesta Suomessa,
18395: sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1914
18396: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 4 ole-
18397: van ehdotuksen mukaan, muuttaen kuitenkin sen
18398: 2 §:n näin kuuluvaksi:
18399: 2 1913.- S. V. H.- Esitykset N:ot 8 ja 9.
18400:
18401: 2 §.
18402: Paloviinavero on vuonna 1914 käytettävä:
18403:
18404: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
18405: läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
18406: vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
18407: seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
18408: nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
18409: sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
18410: arviolta ....................... . Smk. 250,000:-
18411: Raittiustyön kannattamiseksi ......... . " 100,000: -
18412: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
18413: gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
18414: hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten 400,000:-
18415: --------------------------
18416: "
18417: Yhteensä Smk. 750,000:-
18418:
18419: Mitä tämän lisäksi saadaan puheen alaisesta verosta, me-
18420: nee kulkulaitosrahastoon.
18421:
18422:
18423:
18424: Suuren valiokunnan yllä olevasta ehdotuksesta on johtu-
18425: nut, että Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 5, jossa Va-
18426: liokunta ilmoittaa mietinnössään N :o 4 käsitelleensä armol-
18427: lista esitystä N :o 9 armollisen esityksen n :o 8 yhteydessä,
18428: ei ole aiheuttanut mitään toimenpidettä Suuren valiokunnan
18429: puolesta.
18430:
18431: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
18432:
18433:
18434:
18435:
18436: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
18437: 1913. - S. V. M.- Esitykset N:ot 8 ja 9.
18438:
18439:
18440:
18441:
18442: Suuren valiokunnan mietintö
18443: N :o 13 a armollisten esitysten johdosta, jotka
18444: koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna
18445: 1914 suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
18446: käyttämistä.
18447:
18448: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
18449: Asetztksen siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan val-
18450: mistamisesta Suomessa, sekä tämän veron käyttämisestä
18451: "vuonna 1914 Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 13 ole-
18452: van ehdotuksen mukaan, muuttaen kuitenkin 2 §:n näin
18453: kuuluvaksi:
18454:
18455:
18456: 2 §.
18457: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18458: mälläpitoa varten sekä paloviina-
18459: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18460: rnusten syytteeseen saattamisesta ai-
18461: heutuvien kustannusten korvaami-
18462: seksi ja palkinnoiksi sellaisten rik-
18463: komusten ehkäisemisestä, arviolta . . Smk. 250,000:--
18464: Raittiustyön kannattamiseksi ....... . 100,000:--
18465: "
18466: }faalaiskunnille jaettavaksi niiden hen-
18467: gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
18468: hyödyllisiä kunnallisia tarpeita var-
18469: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 5,000,000:-
18470: Yhteensä Smk. 5,350,000: --
18471:
18472: Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
18473: nee kulkulaitosrahastoon.
18474: 2 1913. - S. V. M. -Esitykset N:ot 8 ja 9.
18475:
18476: Eduskunnassa tehdyn muutoksen johdosta on asia tois-
18477: tamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, ja on Va-
18478: liokunta puoltanut Eduskunnan päätöstä, mikäli se koskee
18479: 5,000,000 markan suuruisen apurahan myöntämistä maalais-
18480: kunniJle. Mutta kun ei ole syytä jättää kaupunkikuntia
18481: ilman niiden tähän asti paloviinavaroista nauttimaa avus-
18482: tusta, on Suuri valiokunta pysynyt entisessä ehdotuksessann,
18483: että sanotuista varoista jaettaisiin 400,000 markan määrä-
18484: raha kaikille kunnille hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten.
18485:
18486: Sen nojalla mitä yllä on esitetty Suuri valiokunta kun-
18487: nioittaen ehdottaa,
18488:
18489: että Edttskttnta, edell;11ttäen että paloviina-
18490: vero V altiovaminvaliokunnan ehdottamaan mää-
18491: rään vuonna 1914 havaitaan f;arpeelliseksi, hy-
18492: väksyisi Asetuksen siitä verosta, joka on suori-
18493: tettava paloviinq,n valmistamisesta Suornessa,
18494: sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1914 jo
18495: tekemänsä päätöksen mukaan, asetuksen 2 § :n
18496: kuitenkin muttlettuna näin kuttluvaksi:
18497:
18498:
18499:
18500: 2 §.
18501: Paloviinavero on vuonna 1914 käytettävä:
18502:
18503: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18504: mälläpitoa varten sekä paloviina-
18505: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18506: m usten syytteese<~n saattamisesta ai-
18507: heutuvi~n kustannusten korvaami-
18508: seksi .ia palkinnoiksi sellaisten rik-
18509: komusten ehkäisemisestä, arviolta Smk. 250,000:-
18510: Raittiustyön kannattamiseksi ....... . 100,000: ·--
18511: Kaikille knnnille jaettavaksi niiden "
18512: hen_qille kir.ioitetun väkilnvnn mu-
18513: Paloviinavero. 3
18514:
18515: kaan hyödyllisiä kunnallisia tar-
18516: peita varten .................. Smk. 400,000:-
18517: Maalaiskunnille samain perusteiden mu-
18518: kaan jaettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . , 5,000,000:-
18519: Yhteensä Smk. 5,750,000:-
18520:
18521: Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
18522: nee knlkulaitosrahastoon.
18523:
18524: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1913.
18525: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913.
18526: 1913- N:o 9.
18527:
18528:
18529:
18530:
18531: Keisari II i sen ll aj esteet i n Ar-
18532: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle palo-;
18533: viinavarojen käyttämisestä vuonna 1914.
18534: Vuosina 1908 j.a 1909 sekä 23 päivään ·tammikuuta 1910
18535: on veroa paloviinan valmistuksesta suoritettu 1 mal'lkka 20
18536: penniä litral,ta säännöllisväkevää paloviinaa j.a siitä läh-
18537: tien 2 markkaa litraJta. - Tulot paloviin.a- j<a annisk:elu-
18538: veroista sekä suoritetuista tavkastusma,ksuista nähdään seu-
18539: raavasta yleiskatsauksesta:
18540:
18541: Tislauksesta
18542: 1 ja denaturoi-
18543: Palo viina- Anniskelu- Yhteensä
18544: Vuosi misesta suori-
18545: vero vero Smk.
18546: tetut tarkas-
18547: tuemaksut
18548:
18549: 1
18550:
18551: 1908 .......... 7,634,618 25 22,534166 104,290 70 7,761,443 61
18552: 1909 .......... 8,208,055 88 24,44485 95,103 35 8,327,604 08
18553: HllO .......... 10,213,646 58 24,290159 93,138 59 10,331,075 76
18554: 1911 .......... 6,681,523 49 27,153 77 91,501 15 6,800,178 41
18555: 1912 .... noin f 10,800,000 - 27,oool- 87,000 - 10,914,000 -
18556: Yhteensä 143,537,84.412ol 125,423ls71 471,033179144,134,3011861
18557: Keskim.l s, 707,56sls41 25,0841771 94,2061761 8,826,860137
18558: Eduskunnan .arviol•askun mukaan tulei"at sanotut tulot
18559: vuonna 1913 olemaan:
18560: paloviinavero ............... 12,000,000:-
18561: anniskelwvero .............. . 25,000:-
18562: tarkastusmaksut ........... . 90,000:-
18563: Yhteensä Smk. 12,115,000: -
18564: 2 N:o 9
18565:
18566: Näiden v.arojen käyttämisestä on otettu säännöksiä Edus-
18567: kunnan hyväksymään ja viime joulukuun 30 päivänä Ar-
18568: mossa vahvisoot,tuun asetukseen siitä verost-a, joka palovii-
18569: nan valmistamisesta vuonna 1913 on suoritettava: sekä tä-
18570: män veron käyttämisestä.
18571: Armollisen asetwksen mukaan 9 päiväl,tä kesfukuuta.
18572: 1892 pa1oviinan myymisestä, kuljetuksesdla ja vaDastossa pi-
18573: tämisestä suoritetaan kulkulaitosrahastoon kaksi viidesosaa
18574: niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kaupungeissa harjoit-
18575: tavat vä:kiviinajuomain vähi!Wiismyyntiä ja .anniskelua
18576: juoppouden ehkäisemiseksi. KulkuJ.ai,tosrahaston ,tulo
18577: näistä v'10ittovaroista. oli viisivuotiskautena 1908-1912:
18578:
18579: Vuonna 1908 •••••••••• 0. 1,121,941 markkaa 39 penniä
18580: )1 1909 1,341,919 69
18581: "
18582: ••••••••••• 0
18583:
18584:
18585:
18586:
18587: 1910 1,342,218
18588: " 35
18589: " 1911 " "
18590: •••• 0 •••••••
18591:
18592:
18593:
18594:
18595: 1,012,205 66
18596: "
18597: • 0 0 •••••••••
18598:
18599:
18600:
18601:
18602: " 1912 noin 1,120,220
18603: "
18604: " " "
18605: Tulon puheena olevista voittovaroista vuonna 1913 on
18606: Eduskunta arvioinut 1,500,000 markaksi, ja void&an tämä
18607: tulo vuodelle 1914 arvioida
18608: 1.,1200,000 markaksi.
18609:
18610:
18611: Erityisessä Armollisessa esityksessä paloviinaverosta on
18612: ehdotettu, että tämä vero vuodeksi 1914 määrättiiisiin 1
18613: markaksi 80 penniksi litralta säännöllisväkevää paloviinaa.
18614: Edellyttäen, että sanottu veromäärä tulee säädetyksi, voi-
18615: daan paloviinan valmistus samana vuonna arvioida 6,000,000
18616: litraksi sekii
18617: N:o 9 3
18618:
18619: paloviinavaroista, kertyvät tulot s-euraaviksi: paloviina-
18620: vero 10,800,000, anniskeluvero 25,000, tarkastusmaksut
18621: 90,000 ja satunnaisia tuloja 100 eli yhteensä
18622: 10,915,100 markkaa.
18623:
18624:
18625: Paloviinavarojen käyttämiseen nähden merkitään tähän,
18626: että paloviinaverosta on vähennettävä arviolta 1,200,000
18627: markan erä, joka menee denaturoidusta paloviinasta takai-
18628: sin suoritettavan valmistusveron maksamiseen. - Palovii-
18629: nan valmistuksen ja kaupan silmälläpitoa varten sekä palo-
18630: viina-asetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syytteeseen
18631: saattamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ja
18632: palkinnoiksi sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä tarvitaan
18633: "-uonna 1914 arviolta 250,000 marklma.- Kunnille näyttää
18634: dlev,an edelleen annettava niiden kauvan nauttima vuo-
18635: tuinen apuraha 400,000 mark!ka·a. - Ylijäämä paloviinave-
18636: roista tarwtaan ~tälläkin kertaa kulkulaitosrahaston vahvis-
18637: tamiseksi.
18638: Edellä lausutun perustuksella ehdoteta.an siis,
18639:
18640: että Eduskunta hy,väksyisi seuraavan palovii-
18641: navarojen budjetin vuodeksi 1914:
18642:
18643:
18644: Tuloja:
18645:
18646: Paloviinavero 10,800,000:-
18647: Anniskeluvero 25,000:-
18648: Tarkastusmaksut ....................... . 90,000:-
18649: Satunnaisia .tuloja. 100:-
18650: Yhte~nsä Smk. 10,915,100: ~
18651: 4 N:o 9
18652:
18653: ÅYenoja:
18654: Denatmroidusta paloviinasta takaisin mak-
18655: setta vaa paloviinaveroa, arviolta . . . . . . . 1,200,000: -
18656: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmällä-
18657: pitoa y,a.rten sekä paloviina-·asetuksia vas-
18658: taan tehtyjen rikkomusten syytteeseen
18659: saattamisesta aiheutuvien kustannusten
18660: korvaamiseksi ja palkinnoiksi sellaisten
18661: rikkomustien ehkäisemisestä, arviolta .... 250,000:-
18662: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille
18663: kirjoitetun väkiluvun mukaan hyödyllisiä
18664: kunnallisia •tarpeita varten ........... . 400,000:-
18665: Kulkulaitosrahastoon siirretään loput, ar-
18666: violta 9,065,100:-
18667: Yhteensä Smk. 10,915,100:-
18668:
18669:
18670: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13f26
18671: p :nä helmikuuta 1913.
18672:
18673: Min~ri Valtiosihteeri Vaparaherra A. Langhof/.
18674:
18675:
18676:
18677:
18678: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
18679: 1913.- V. M.- Esitys N:o 9.
18680:
18681:
18682:
18683:
18684: Valtiovarainvaliokunnan mie-
18685: t i n t ö N:o 5 armollisen esityksen johdosta
18686: paloviinavarojen käyttämisestä vuonna 1914.
18687:
18688: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
18689: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 9 palo-
18690: viinavarojen käyttämisestä vuonna 1914.
18691: V aliakunta saa täten kunnioittaen Eduskunnalle ilmoit-
18692: taa käsitelleensä armollisen esityksen mietinnössään N :o 4
18693: armollisen esityksen N :o 8 yhteydessä siitä verosta, joka pa-
18694: loviinan v~lmistamisesta Suomessa on suoritettava vuonna
18695: 1914.
18696:
18697: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
18698:
18699:
18700:
18701: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
18702: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, HallstEm, Hele-
18703: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kirves, Komu, Kron-
18704: qvist, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo ja Turunen sekä
18705: varajäsenet af Forselles, Kärnä, Lahdensuo ja Leivo.
18706: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
18707: 1913. - Edusk. v~t. - Esitykset N:o 8 ja 9.
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
18713: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
18714: mollisiin esityksiin, joista toinen koskee palo-
18715: viinan valmistamisesta vuonna 1914 suoritetta-
18716: vaa veroa ja toinen paloviinavarojen käyttä-
18717: mistä samana vuonna.
18718:
18719:
18720:
18721:
18722: Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
18723: ja Suuriruhtinas I
18724:
18725:
18726:
18727:
18728: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
18729: antanut kaksi armollista esitystä, joista toinen koskee sitä
18730: veroa, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
18731: 2 1913. - Edusk.. vast. - Esitykset N :o 8 ja 9.
18732:
18733: tettava vuonna 1914, ja toinen paloviinavarojen käyttämistä
18734: mainittuna vuonna.
18735: Hallitus on tälhän asti yleensä sa:massa armollisessa esi-
18736: tyksessä antanut Eduskunnan päätettäväksi, minkä verran
18737: veroa .paloviinan valmistamisesta kunakin vuonna on suo-
18738: ritettava sekä millä tavoin paloviinaveroa on käytettävä.
18739: Näille valtiopäiville on asiasta annettu kaksi eri armol-
18740: lista esitystä, joista toinen sisältää ehdotuksen asetukseksi
18741: vuonna 1914 suoritettavasta paloviinaverosta, toinen taas eh-
18742: dotuksen paloviinavarojen käyttämisestä samana vuonna.
18743: Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan käytettävinä olleista
18744: asiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Hallitus tällä
18745: kertaa on poikennut ennen noudatetusta menettelystä, eikä
18746: Eduskunta ole huomannut siihen olevan pätevää syytä.
18747: Eduskunnan päätökset ovat yhtä ratkaisevia ja sitovia
18748: sekä paloviinan valmistamisesta suoritettavan veron suu-
18749: ruuteen että sen käyttämiseen nähden, kokonaan riippu-
18750: matta siitä, yhdistetäänkö ne tähänastisen menettelyn
18751: mukaisesti samaan •asetukseen vai ·erotetaanko paloviina-
18752: varojen käyttöä koskevat säännökset verotusa:setuksesta eril-
18753: leen. Eduskunta on kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukai-
18754: sempana käsitellä yhdessä molemmat puheenalaiset esitykset.
18755:
18756: Paloviinan valmistamisesta on vuoden 1910 alusta suori-
18757: tettu veroa 2 markkaa litralta säännöllisväkevää paloviinaa.
18758: Samoin kuin vuoden 1912 valtiopäiville annetussa armolli-
18759: sessa esityksessä on Hallitus nytkin ehdottanut veron 1 mar-
18760: kaksi 80 penniksi litralta säännöllisväkevää paloviinaa.. Ve-
18761: ron alentamis-en tarpeellisuutta on p•erusteltu sillä, että väki-
18762: viinajuomain sekä luvallinen että luvaton tuonti on veron
18763: korotuksen johdosta viime vuosina kasvanut sekä että sala-
18764: poltto on maassa arveluttavasti lisääntynyt.
18765: Eduskunta ei kuitenkaan ole voinut tulla vakuutetuksi
18766: siitä, että Hallituksen esittämät perustelut tekisivät tar-
18767: peelliseksi paloviinan valmistamisesta nykyään suoritetta-
18768: van veron alentamisen. Tehtyj•en laskelmain mukaan oli
18769: Paloviinavero. 3
18770:
18771: väkiviinajuomain maahan tuonti vuonna 1909 noin 750,000
18772: litraa, vuonna 1910 noin 1,051,600 litraa ja vuonna 1911
18773: noin 1,069,200 litraa: Vuonn~ 1912 taas oli tuonti noin
18774: 1,111,900 litraa eli ainoastaan 42,700 litraa enemmän kuin
18775: edellisenä vuonna. Väkiviinajuomain tuonnissa vuodesta
18776: 1910 alkaen esiintyneen verraten vähäisen nousun vastapai-
18777: nona on kotimaisten alkoholijuomien kulutuksen tuntuva
18778: aleneminen. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan hankki-
18779: mista tiedoista käy selville, että alkoholin vuotuinen kulu-
18780: tus asukasta kohd·en kaikkiin alkoholijuomiin nähden on ol-
18781: lut alenemaan päin, ollen 1, 7 litra•a vuonna 1907, 1,6 litraa
18782: vuonna 1908, 1,6 litraa vuonna 1909, 1,2 litraa vuonna 1910,
18783: 1,3 litraa vuonna 1911 ja 1,3 litraa vuonna 1912. Erikoisen
18784: huomattava oli alkoholin kulutuksen väheneminen vuonna
18785: 1910 edellis·een vuoteen verrattuna, mikä osottaa maan rai-
18786: tistumiseen nähden sen edun saavutetuksi, jota Eduskunta
18787: alkoholijuomain valmistusverojen melkoisella korotuksella on
18788: tarkoittanut. Hallituksen esittämä epäkohta ulkomaisten vä-
18789: kiviinajuomain tuonnin kasvamiseen nähden tulisi tietysti pa-
18790: raiten korjatuksi sillä, että Hallitus vihdoinkin ottaisi huo-
18791: mioon Eduskunnan lausumat toivomukset näiden juomien tul-
18792: limaksuja koskevain säännösten uudistamisesta sekä etupääs-
18793: sä konjakin nimellä käypien, mutta todellisuudessa ainoastaan
18794: värjättyä paloviinaa sisältävien väkiviinajuomain tullikäsit-
18795: telystä. Niinikään ovat armollisessa esityksessä olevat luvut
18796: vuosina 1907-1911 ilmisaadusta luvattomasta maahantuon-
18797: nista siksi pienet, että niiden nojalla ei voida tehdä varmoja
18798: johtopäätöksiä. Mitä sitten Hal lituksen mainitsemaan sala..
18799: 1
18800:
18801:
18802:
18803: polton lisääntymiseen tulee, on salapoHtojuttujen tuntuva
18804: nousu varsinkin vuosina 1910 ja 1911 ainakin osittain kat-
18805: sottava •seuraukseksi siitä, että viime arkoina on ryhdytty en-
18806: tistä tehokkaampiin valvontatoimenpiteisiin paloviina-ase-
18807: tuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syytteeseen saattami-
18808: seksi. Virallinen tilasto osottaa myöskin, että aikaisempina
18809: YliOSina salapolttojuttujen luku on toisinaan noussut vieläkin
18810: korkeammalle kuin vuonna 1911. Ei ole kuitenkaan kiellet-
18811: tävissä, että puheenalainen paloviina-asetusten rikkominen
18812: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitykset N:o 8 ja 9.
18813:
18814: on valitettava epäkohta. Mutta Eduskunnan mielestä ei tämä
18815: epäkohta korjaudu Hallituksen ehdottamalla paloviinaveron
18816: alentamisella. Eduskunta on eri kertoja huomauttanut,
18817: kuinka suuri merkitys raittiustyöllä on puheenalaisten rik-
18818: komusten ehkäisemisessä. Tästä huolimatta on Hallitus
18819: kuitenkin viime vuosina säännöllisesti alentanut Eduskunnan
18820: myöntämiä määrärahoja raittiustyön kannattamiseksi, jopa
18821: jättänyt vuonna 1912 raittiustyön kokonaan ilman valtio-
18822: apua.
18823: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Eduskunta päät-
18824: tänyt, että paloviinan valmi:stamisesta vuonna 1914 suori-
18825: tetta;va vero on edelleen oleva 2 markkaa litralta säännöllis-
18826: väkevää paloviinaa.
18827:
18828:
18829:
18830: Varastosta otetun paloviinan määrä oli 7,046,920 litraa
18831: vuonna 1909, vuonna 1910 taas 4,893,181 litraa, 5,527,900
18832: litraa vuonna 1911 ja 5,486,844 litraa vuonna 1912, denatu-
18833: roitu paloviina näihin määriin luettuna. Eduskunta on sekä
18834: vuodeksi 1912 että vuodeksi 1913 arvioinut paloviinan kulu-
18835: tuksen 6,000,000 litraksi, joka arvio vuoteen 1912 näihden on
18836: osottautunut' yli 500,000 litraa liian korkeaksi. Koska kulu-
18837: tus ei viimeisinä vuosina ole ollut erikoisen jyrkkien vaihte-
18838: luj•en alaisena, eikä paloviinaa viime aikoina myöskään ole
18839: huomattavassa määrässä valmistettu pitempiä aikoja varas-
18840: tossa säilytettäväksi, on Eduskunta laskenut paloviinan val-
18841: mistuksen 5,500,000 litraksi vuonna 1914 eli 500,000 litraa
18842: pienemmaksi, kuin armonisessa esityh;essä on arvioitu. Tä-
18843: män määrän valmistuksesta suoritettava vero 2 markan mu-
18844: kaan litralta säännöllisväkevää paloviinaa tulisi siis olemaan
18845: 11,000,000 markkaa. Kun paloviinavarojen käyttämisestä
18846: annetun armollisen esityksen mukais·esti anniskeluveroa las-
18847: ketaan saatavan 25,000 markkaa, tarkastusmaksuja 90,000
18848: markkaa, ja satunnaisia tuloja 100 markkaa, on Eduskunta
18849: arvioinut paloviinarahoista kertyvät tulot vuonna 1914 yh-
18850: teensä 11,115,100 markaksi.
18851: Paloviinavero. 5
18852:
18853: Niistä tuloista, jotka näin on arvioitu vuonna 1914 ker-
18854: tyvän paloviinarahoista, on kuitenkin vähennettävä dena-
18855: turoidusta paloviinasta takaisin suoritettavan valmistusv•eron
18856: maksamiseen arviolta 1,500,000 markkaa, koska vuonna 1914
18857: denaturoitavan paloviinan määrä, tämän aineen käytännön
18858: yhä kasvaessa, on arvioitu 750,000 litraksi.
18859: Mitä paloviinarahojen käyttämiseen muuten tulee, on
18860: armollisen esityksen mukaisesti niistä varattu 250,000 mark-
18861: kaa paloviinan valmistuksen ~a kaupan silmälläpitoa varten
18862: sekä paloviina-a.setuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syyt-
18863: teeseen saattamisesta aiheutuvien kusta;nnusten korvaami-
18864: seksi ja palkinnoiksi sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä.
18865: Määrärahan raittiustyön kannattamiseksi, 100,000 markan
18866: suuruisena, on Eduskunta alamaisessa vastauksessaan armol-
18867: liseen ·esitykseen varojen hankkimisesta niihin 1914 vuoden
18868: tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä, esittä-
18869: millään syillä päättänyt ottaa kokonaisuudessaan paloviina-
18870: rahoista. Pääasiallisesti tähänastisten jakoperuateitten mu-
18871: kaisesti olisi mainittu määräraha jaettava raittiusjärjestöjen
18872: kesken siten, että Raittiuden Ystäville tulee 70,000 markkaa,
18873: Finlands Svenska N ykterhetsförbund nimiselle seuralle
18874: 23,000 markkaa ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittius-
18875: liitolle 7,000 markkaa. - Armoll:i:sessa esityksessä paloviina-
18876: varojen käyttämisestä on nytkin ehdotettu kaikille kunnille
18877: jaettavaksi hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten 400,000
18878: markkaa. Myöntäessään vuodeksi 1913 yhtäläisen määrä-
18879: rahan päätti Eduskunta sen ohella, että paloviinarahoista on
18880: maalaiskunnille jaettava 2,000,000 markkaa kansakoulura-
18881: kennuksia ja sairaalarwkennuksia sekä kunnallisen työ-
18882: väenasuntopolitiikan edistärrnistä varten. Nykyaikana kai-
18883: killa aloilla tapahtuva nopea kehitys asettaa sangen suuria
18884: vaatimuksia kunnille ja niiden veronmaksajille. Maalais-
18885: kuntain menot ovatkin kahdessakymmenessä vuodessa, 1890
18886: -1910, kohonneet kaikkia;an 3,700,000 markasta 14,300,000
18887: markkaan, sa;malla kun niiden velat ovat kasvaneet 1,500,000
18888: markasta 31,200,000 markkaan. Koska kunnallinen itse-
18889: hallinto, yhtenä valtioelämän perustukaista ja tärkeänä tu-
18890: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitykset N :o 8 ja 9.
18891:
18892: kena valtion tehtäväin täyttämisessä, pitää voimassa sangen
18893: huomattavan osan nykyaikaisen yhteiskunnan rientoja, on
18894: luonnollista ja kohtuullista että valtio, tilaisuuden tullen,
18895: puolestaan tukee kuntia karluttamaila niiden varoja osit-
18896: tain säännöllisillä, osittain tilapäisillä apumaksuilla. Sel-
18897: lainen tilaisuus tarjoutuu nyt, kun on voitu, niinkuin käy
18898: ilmi Eduskunnan alamaisesta vastauksesta våltion varoja ja
18899: tarpeita vuonna 1914 koskevaan armolliseen esitykseen, käyt-
18900: tää mallasjuoma- ja leimasuostunta kulkulaitosrahaston vah-
18901: vistamiseksi. Eduskunta on sen vuoksi päättänyt, että kai-
18902: kille kunnille on vuonna 1914 suoritettava hyödyllisiä kun-
18903: nallisia tarpeita varten niiden entuudestaan nauttima apuraha
18904: 400,000 markkaa, sekä että maalaiskunnille sitä paitsi on
18905: paloviinarahoi,sta annettava 5,000,000 markan määräraha
18906: jaettavaksi niiden hengille kirjoitetun vä:kiluvun mu:kaan.
18907: Paloviinarahojen ylijäämä on siirrettävä kulkulaitos-
18908: rahastoon.
18909:
18910: Tulot paloviinarahoista vuonna 1914 on siis arvioitu seu-
18911: raaviin määriin:
18912: Paloviinavero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 11,000,000:-
18913: Anniskeluvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 25,000:-
18914: Tarkastusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 90,000:-
18915: Satunnaisia tuloja 100:-
18916: "
18917: Yhteensä Smk. 11,115,100:-
18918:
18919: 'l'ämä rahamäärä on käytettävä seuraavalla tavalla:
18920:
18921: Denaturoidusta paloviinasta takaisin
18922: maksettavaa paloviinaveroa, arviolta Smk. 1,500,000:-
18923: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18924: mälläpitoa varten sekä paloviina-
18925: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18926: musten syytteeseen saattamisesta
18927: aiheutuvien kustannusten korvaa-
18928: miseksi ja palkinnoiksi sellaisten
18929: Paloviinavero. 7
18930:
18931: rikkomusten ehkäisemisestä, ar-
18932: violta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 250,000:-
18933: Raittiustyön kannattamiseksi ..... . 100,000:-
18934: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
18935: "
18936: hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
18937: kaan hyödyllisiä kunnaHisia tar-
18938: peita varten . . ................ . 400,000:-
18939: "
18940: Maalaiskunnille samain perusteiden
18941: mukaan jaettavaksi ........... . 5,000,000: ~
18942: "
18943: Kulkulaitosrahastoon siirrettävä yli-
18944: jäämä, arviolta ............... . 3,865,100:-
18945: "
18946: ----------------------------
18947: Yhteensä Smk. 11,115,100: -
18948:
18949: Kulkulaitosrahastoon on myöskin suoritettava kaksi vii-
18950: desosaa kaupunkien vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden
18951: vuosivoitosta. Tämä kulkulaitosrahaston osuus oli 1,120,220
18952: markkaa vuonna 1912, ja vuodeksi 1913 arvioi Edus-
18953: kunta sen 1,500,000 markaksi. Vaikka puheenalainen tulo-
18954: erä on viime vuosina jäänyt Eduskunnan laskemia määriä
18955: jonkun verran alemmaksi, on kuitenkin syytä arvioida se
18956: myöskin tulevaksi vuodeksi 1,500,000 markaksi eli 300,000
18957: markkaa Hallituksen laskelmaa korkeammaksi, koska väki-
18958: juomaliike yhä useammissa kaupungeissa on siirtynyt mono-
18959: poliyhtiöiden haltuun.
18960: Näin ollen siirretään puheenalaisista varoista kulkulai-
18961: tosrahastoon arviolta:
18962: Paloviinarahojen ylijäämä .......... Smk. 3,865,100:-
18963: Yähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden
18964: vuosivoiton osuus . . . . . . . . . . . . . . . . , 1,500,000: -
18965: Yhteensä Smk. 5,365,100:-
18966:
18967:
18968: Tässä yhteydessä on Eduskunta kiinnittänyt huomiota
18969: kahteen viime aikana esiintyneeseen tapaukseen, joissa on
18970: myönnetty paloviinaveron peruutuksia vastoin voimassa ole-
18971: vaa lakia.
18972: 8 1913. - Edusk. vast. - Esitykset N:o 8 ja 9.
18973:
18974: Eräs viinapolttimo- ja tislaustehdas oli pyytänyt veron-
18975: peruutusta sen johdosta, että polttimon varastokellarissa
18976: olevasta viinasäiliöstä oli vuotanut joku määrä paloviinaa.
18977: Vaikka paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päi-
18978: vänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 16 § :ssä lausutaan
18979: nimenomaan, että kaikki mitanvajaus, joka saattaa ilmaan-
18980: tua varastoon pannussa paloviinassa, tulee valmistajan va-
18981: hingdksi, on Keisarillinen Senaatti 7 päivänä huhtikuuta
18982: 1911 kuitenkin suostunut mainittuun pyyntöön.
18983: Niinikään on Senaatti 8 päivänä marraskuuta 1912 mää-
18984: rännyt eräälle palovakuutusyhtiölle maksettavaksi sen sum-
18985: man, jonka yhtiö oli vahingon korvauksena suorittanut erään
18986: tislauslaitoksen tulipalossa hävinneestä paloviinasta. Pää-
18987: töksensä on Senaatti tehnyt sillä perusteella, että Senaatin
18988: mielestä paloviinavero on katsottava kulutusveroksi, joka
18989: sella:i:sessakin tapauksessa, että paloviina tehdään nautintoon
18990: kelpaamattomaksi denaturoimi·sen kautta, suoritetaan takai-
18991: sin, ja että kysymyksessä oleva paloviinan määrä todisteelli-
18992: sesti oli hävinnyt. Voimassa olevissa asetuksissa on kuiten-
18993: kin ·selvät määräykset siitä, että paloviinavero on suoritet-
18994: tava valmistuksen eikä kulutuksen mukaan. Laki tuntee
18995: ainoaistaan kaksi tapausta, joissa paloviinaveron peruutus jo
18996: valmistetusta tavaraista voi tulla kysymykseen, nimittäin
18997: kun paloviina on todistettava;sti viety maasta ja kun se on
18998: säädetyssä järjestyksessä denaturoitu.
18999: Mainittujen veroperuutusten johdosta on valtiolle tullut
19000: yhteensä 17,843 markan 12 pennin häviö. Vaikka asialla
19001: toistaiseksi ei ole erikoista raha-asiallista merkitystä, on se
19002: arveluttava sen vuoksi, että puheenalaisiin ennakkopäätök-
19003: siin vetoamalla vastakin voidaan pyytää veronperuutuksia.
19004:
19005:
19006:
19007: Eduskunta on eri kertoja koettanut saada korjatuksi sitä
19008: v.eronkantoon ja paloviinaveron tarkoitukseen nähden hai-
19009: tallista epäkohtaa, että valmistaja saa, veroa maksamatta,
19010: pitää paloviinaa varastossa jopa kaksikin vuotta. Viimeksi
19011: Paloviinavero. 9
19012:
19013: vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi sellaisen
19014: muutoksen paloviinan valmistamisesta ja tislaamis,esta
19015: kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 § :ään,
19016: että paloviinavero on suoritettava vuoden kuluessa tavaran
19017: varastoon panemisen jälkeen. Tämä asetusehdotus on jälleen
19018: tullut hylätyksi. Odottaen, että Senaatti vihdoinkin ryhtyy
19019: juovutusjuomalainsäädännön uusimiseen koko laajuudessaan,
19020: josta Teidän Keisarillinen Majesteettinne on antanut nimen-
19021: omaisen käskyn jo 4 päivänä joulukuuta 1909, ei Eduskunta
19022: enää tahdo alistaa mainittua asetus~hdotusta armollisesti
19023: tutkittavaksi.
19024:
19025:
19026: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa alamaisesti il-
19027: moittaa,
19028: että Eduskunta on hyväksynyt ehdotuksen
19029: asetukseksi siitä verosta, joka on suoritettava
19030: paloviinan valmistamisesta Suomessa, sekä tä-
19031: män veron käyttämisestä vuonna 1914 näin kuu-
19032: luvana:
19033:
19034:
19035: Asetus
19036: siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan
19037: valmistamisesta Suomessa, sekä tämän veron
19038: käyttämisestä vuonna 1914.
19039:
19040: 1 §.
19041: V eroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta
19042: on maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
19043: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä si-
19044: sältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan
19045: + 15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä
19046: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
19047: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään
19048: tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero niin suuresta
19049: valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
19050: 10 1913. - Edusk. vast. - Esitykset N :o 8 ja 9.
19051:
19052: 2 §.
19053: PaloviinaNero on vuonna 1914 käytettävä:
19054: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
19055: mälläpitoa varten sekä paloviina-
19056: asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
19057: musten syytteeseen saattamis·esta
19058: aiheutuvien kustannusten korvaa-
19059: miseksi ja palkinnoiksi sellaisten
19060: rikkomusten ehkäisemisestä, arviolta Smk. 250,000:-
19061: Raittiustyön kannattamiseksi ..... . 100,000:-
19062: "
19063: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
19064: hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
19065: kaan hyödyllisiä kunnallisia tar-
19066: peita varten .................. . 400,000:-
19067: Maalaiskunnille samam perusteid·en
19068: "
19069: mukaan jaettavaksi ........... . 5,000,000:-
19070: "
19071: Yhteensä Smk. 5,750,000:-
19072:
19073: Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
19074: nee kulkulaitosrahastoon.
19075:
19076:
19077: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19078:
19079: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1913.
19080:
19081:
19082:
19083:
19084: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19085: 1113- N:o 18.
19086:
19087:
19088:
19089:
19090: K ei s a r i II is en Jl aj este e ti n Ar-
19091: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle suos-
19092: tutaverosta mallasjuomain valmistamisesta
19093: vaonna 1914.
19094:
19095: Suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta :kanne-
19096: taan, siitä Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti 30
19097: päivänä viime joulukuuta Armossa vahvistetun asetuksen
19098: nojalla, vuoden 1913 loppuun. Eduskunnan päätettäväksi
19099: jätetään täten, onko ja minkä perustustenmukaan suostun-
19100: taveroa malla:sjuomain valmistamisesta edelleen suoritet-
19101: tava sanotusta ajwsta eteenpäin.
19102: Verotuksen alaisten mallasjuomain valmistamiseen on
19103: viisivuot~skautena 1908-1912 käytetty seuraavat määrät
19104: maltaita:
19105:
19106: V. 1908, jolloin 87 juomatehd. oli toimessa, 4,141,297 kg.
19107: " 1909, " 84 " " " 5,312,421 "
19108: " 1910, " 70 " " " 3,145,859 "
19109: " 1911, 67 3,480,986 "
19110: " 62
19111: " " ", noin 3,451,953 ,
19112: " 1912,
19113: " " "
19114: Suostuntaveron alaisissa juomatehtaissa kulutetusta
19115: mallasmäärästä on vuonna 1912 käytetty väkeväin eli enem-
19116: män kuin 2 volyymiprosenttia alkoholia sisältäväin m~l
19117: lasjuomain valmistamiseen 3,409,638 ja mietojen mallas-
19118: juomain valmistukseen 42,315 kilogrammaa, kun vastaavat
19119: 2 N:o 10
19120:
19121: luvut vuonna 1910 olivat 3,043,024 ja 102,835 kilogram-
19122: maa sekä vuoden 1911 ajalta 3,440,066 ja 40,920 kilogram-
19123: maa.
19124: Mietoja mallasjuomia yksinomaan valmistavissa vero-
19125: vapaissa tehtaissa on vuosina 19,08-1912 kulutettu mal-
19126: t.aita:.
19127:
19128: V. 1908, jolloin 48 juomatehd. oli toimessa, 723,346 kg.
19129: " 1909, ,, 51 " " " 832,018 "
19130: " 1910, 58 9'19,378 "
19131: " " " "
19132: " 1911, 60 1,190,007 "
19133: ,, 1912,
19134: " 67
19135: " " " nom 1,236,367 ,
19136: " " " "
19137: Niistä juomatehtaista, joissa on valmistettu väkeviä
19138: mallasjuomia, on vuosina 1908 ja 1909 sekä 23 päivään
19139: tammikuuta 1910 suoritettu suostuntaveroa 4 markkaa kul-
19140: takin 10 kilogrammalta käytettyjä maltaita, johonka lisät-
19141: tiin 15 pennin lisämaksu kultakin 10 kilogrammalta yh-
19142: den vuoden aikana kulutettuja maltaita päälle 50,000 ki-
19143: logramman ja 40 pennin lisämaksu 10 kilogrammalta yli
19144: 150,000 kilogramman kulutettuja maltaita. Tammikuun
19145: 23 päivästä 1910 alkaen vuoden 1911loppuun on sanotuista
19146: juomatehtaista kannettu 8 markkaa kultakin 10 kilogram-
19147: malta käytettyjä maltaita, mihinkä määrään on niinkuin
19148: ennenkin lisätty 15 penniä ja 40 penniä kultakin 10 ki-
19149: logrammalta vuoden aikana kulutettuja maltaita yli 50,000
19150: ja 150,000 kilogramman. Samalla oli määrättynä, että
19151: suostunta:maksu koko vuodelta yhdestä juomatehtaasta oli
19152: oleva vähintään 10,000 markkaa, vaikka siellä ei olisikaan
19153: kulutettu niin paljon maltaita, että vero niistä nousisi sii-
19154: hen määrään. Vuonna 191~ on kannettu suostuntaveroa
19155: viimeksi mainitun perustuksen mukaan, kuitenkin sillä
19156: N:o 10 3
19157:
19158: erotuksella, että vero on laskettu suoritettavaksi 80 pennillä
19159: yhdeltä kilogrammalta 1 Y2 sekä 4 pennin lisäyksellä siltä
19160: osalta juomatehtaaJssa vuoden aikana käytetystä mallas-
19161: määrästä, joka on noussut yli 50,000 ja 150,000 kilogram-
19162: man.
19163: Yksinomaan mietoja eli korkeintaan 2 volyymiprosent-
19164: tia alkoholia sisältäviä maJllasjuomia valmistavista tehtaista
19165: on ainoastaan silmälläpitokustannusten korvauklseksi suo-
19166: ritettu 2 penniä kultakin kilogrammalta siellä käytettyjä
19167: maltaita, mutta suostuntaverosta on niiden tuotanto ollut
19168: vapaa.
19169: SuostuntaJvero mallasjuomain valmistamisesta on vuo-
19170: sina 1908-1912 tuottanut:
19171:
19172: Vuonna 1908 • 0 •••• 0. 0. 1,709,065 mk. 21 p:iä.
19173: 1909 2,206,351 62
19174: "
19175: •• 0 0 0 0 0 0 0 0
19176:
19177:
19178:
19179:
19180: " 1910 .......... "
19181: 2,518,726 79
19182: " 1911 " "
19183: ••••• 0 ••• 0 2,836,373 88
19184: " 1912 " "
19185: noin 2,815,100
19186: " " "
19187: Mietojen malla:sjuomain . valmistukoon tarkastusmak-
19188: suista on tulo ollut:
19189:
19190: Vuonna 1908 13,440 mk. 80 p:iä.
19191: 1909 • 0. 0 0 •• 0 •• 16,640
19192: " 1910 19,573
19193: " 16 "
19194: "
19195: 0 ••• 0 .......
19196:
19197:
19198:
19199:
19200: " 1911 • 0 0 0 0 •• 0 0. 23,800 14
19201: "
19202: " " "
19203: 1912 noin 24,700
19204: " " "
19205: Eduskunta· on arvioinut 1913 vuoden tulon mallasjuo-
19206: masuostunnasta 3,400,000 ja tarkastusmaksuista 30,000
19207: markaksi. Valvontakustannukset, aniolta 80;000 mark~·
19208: 4 N:o 10
19209:
19210: kaa, siitä vähennettynä, tuHsi puhdas tulo tänä vuonna
19211: olemaan 3,350,000 markkaa.
19212: Mallasjuomain maahantuonti 11 kuukauden aikana
19213: vuosina 1909-1912 näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta:
19214:
19215:
19216: Tammikuu-marraskuu
19217: Me.l.lasjuomia (olutta, port-
19218: teria ja muita ma.llasjuomia) Keisari- Ulkomailta Yhteensä
19219: kunnasta
19220:
19221:
19222: TynnyreiBBäv. 1909 .... kg. 230 22,613 22,843
19223: > > 1910 .... • 4,110 23,988 28,098
19224: > » 1911. ... > 15,564 28,883 44,447
19225: 1
19226: » ~ 1912 .... » 5,774 24,632 30,406
19227: Pulloissa v. 1909 .... kpl. 3,298 7,041 10,339
19228: • > 1910 .... ~ 8,978 6,134 15,112
19229:
19230: ." • 1911. •.• >
19231: • 1912 .... >
19232: 7,457
19233: 9,031
19234: 7,446
19235: 10,787
19236: 14,903
19237: 19,818
19238:
19239:
19240:
19241:
19242: Alamaisesti esiteltäessä Eduskunnan viime val,tiopäi-
19243: villä hyväksymiä asetuksia mallasjuomain tehdasmaisesta
19244: valmistuksesta 28 päirvänä joulukuuta 1907 annetun lain 1
19245: ja 3 § :n muuttamisesta sekä mietojen mallasjuomain kau-
19246: pasta 28 päivänä joulukuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
19247: muuttamisesta on Keisarillinen Majesteetti suvainnut ne
19248: 30 päivänä viime j'oulukuuta Armos:sa vahrvistaa nuodatet-
19249: taviksi.
19250:
19251:
19252: Viime aikoina kannettu sUiostuntavero mallasjuomain
19253: valmistamisesta on osottautunut tuhoavaati vaikuttavan
19254: pienien juomRtehtaiden talouteen. Seurauksena siitä on
19255: N:o 10 5
19256:
19257: ollut, että viisivuotiskautena 1908-1912 maassa toiminei-
19258: den olut- ja portteritehtaiden lukumäärä on vähentynyt
19259: 87-62 :een eli viidelläkolmatta. Tähän nähden sekä ot-
19260: taen huomioon uudemmat verotusmenettelyt mallasjuoma-
19261: teollisuuden alalla useissa muissa maissa on tarpeellista,
19262: kilpailun helpottamiseksi pienille mallasjuomatehtaille,
19263: asettaa suuremmalle valmistu.ks·elle suurempi veronnousu
19264: kuin nykyään on Suomessanoudatettavana. Verotusasteikon
19265: alimmaksi ma!ksumääräksi näyttää siltä paitsi kohtuulliselta
19266: säätää pienempi määrä kuin nykyään, ja olisi se määrättä-
19267: vä 50 penniksi kilogrammalta kulutettuja maltaita. Tämä
19268: suostun:ta:määrä olisi suoritettava maltaiden kulutuksesta
19269: aina 25,000 kilogrammaan asti. Sitä suurempi maltaiden
19270: kulutus olisi verotukseen nähden jaettava kuuteen luok-
19271: kaan, joissa suostuntaJVero ylenisi asteittain 10 pennillä
19272: kilogrammalta siitä mallasmäärästä, mikä kulutetaan yli
19273: lähinnä edellisen veroluokan ylimmän kulutusmäärän, ja
19274: korkein veromäärä siis olisi 1 markka kilogrammasta vuo-
19275: den aikana yli 300,000 kilogrammaa kulutettuja ma1taita.
19276: Ja koska se vähin määrä 10,000 markkaa, mikä veronalai-
19277: sesta juomatehtaasta nykyään on vuodelta suostuntaverona
19278: maksettava, vaikka maltaiden kulutus ei nousiaikaan sitä
19279: vastaavaan määrään, on kohtuuttoman korkea sekä rasit-
19280: taa ainoastaan pieniä juomatehtaita, on lisäksi tarpeen, että
19281: tätä määrää alennetaan. Ehdotetaan siis, että verotus-
19282: perustusta muutetaan ja ·että ·vähin veromäärä koko vuo-
19283: delta säädetään 4,000 markaksi, joka ylläviitatun perus-
19284: tuksen mukaan vastaisi 8,000 kilogramman maliaBikulu-
19285: tusta vuodessa.
19286: Edellyttäen että maltaiden kulutus veronalaisissa juo-
19287: matehtaissa vuonna 1914 tulee olemaan yhteensä noin
19288: 3,'775,000 kilogrammaa, voidaan sanotun vuoden tulo suos-
19289: 6 N:o 10
19290:
19291: tuntaverosta mallasjuomain valmistami-sesta arvioida seu-
19292: raavalla tavalla:
19293:
19294: 1) veroa 1,300,000 kgsta kulutettujamaltaitaa 50 piä .... 650,000 mk.
19295: 2) 900,000 ~
19296: • a.so • i)40,000 •
19297: 3) • 600,000 » » » a7o • i20,000 »
19298: 4) l 400,000 aso • 320,000 >
19299: 5) » 300,000 a9o » 270,000 •
19300: 6) • 275,000 • » • al mk .... 275,000 •
19301: Yhteensä 3,775,000 kg 2,475,000 mk..
19302:
19303: Mietoja mallasjuomia valmistavi,sta tehtaista kertynee
19304: tarkastusmaksuja noin 25,000 markkaa. Tulo mallasjuo-
19305: main valmistuksesta suoritettavasta suostuntaverosta ynnä
19306: silmälläpitomaksuista tulisi puheena olevana vuotena siis
19307: olemaan
19308:
19309:
19310: Mallasjuomain valmistuksen valvontakustannukset
19311: voidaan arvioida 80,000 markaksi.
19312: Sanotut erät on otettu huomioon siinä ehdotuksessa
19313: suostuntarahaston budjetiksi, mikä Eduskunnan hyväksyt-
19314: täväksi annetaan Arnnollisessa esityksessä varojen hankki-
19315: misesta niihin 1914 vuoden tarpeisiin, joihin valtion vaki-
19316: naiset tulot eivät riitä.
19317: Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan siis seuraava:
19318:
19319:
19320: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suos-
19321: tuntaverosta mallasjuomain valmistami-
19322: sesta vuonna 19H.
19323: 1 §.
19324: Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne JUoma-
19325: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
19326: N:o 10 7
19327:
19328: Mallasjuamain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
19329: tehtaassa on vuoden 1914 aikana suoritettava suostuntave-
19330: roa siihen vuodessa käyt€tyistä maltaista seuraavan astei-
19331: kon mukaan:
19332: 1. siitä määrästä maltaita, joka ei nouse yli 25,000 ki-
19333: logramman, 50 penniä kilogrammasta;
19334: 2. siitä maltaiden määrästä, joka on yli 25,000 vaan ei
19335: enempää kuin 50,000 kilogrammaa, 60 penniä kilogram-
19336: masta;
19337: 3. siitä määrästä maltaita, joka on yli 50,000 vaan ei
19338: enempää kuin 100,000 kilogr.ammaa, 70 penniä kilogram-
19339: masta;
19340: 4. siitä maltaiden määrästä, joka on yli 100,000 vaan
19341: ei enempää kuin 200,000 kilogrammaa, 80 penniä kilo-
19342: grammasta;
19343: 5. siitä määrästä maltaita, joka on yli 200,000 vaan ei
19344: enempää kuin 300,000 kilogrammaa, 90 penniä kilogram-
19345: masta; sekä
19346: 6. siitä määrästä maltaita, joka on yli 300,000 kilo-
19347: grammaa, 1 markka kilogrammasta.
19348:
19349: 2 §.
19350: Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1914 kuluessa
19351: ei käytetä mallasjuamain valmistami·seen joko ollenkaan
19352: tai niin paljon maltaita, että suostuntamakJsu 1 § :n mu-
19353: kaan nousisi neljääntuhanteen markkaan, on tämä määrä
19354: kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä ·kohden voi asian-
19355: omainen Keisarillisen Suomen Senaatin toimituskunta
19356: myöntää, jos tehdas vahingonvalkean tai muun tehdaslai-
19357: tosta kohdanneen tapaturman tähden on ollut pakotettu
19358: olemaan pitemmän ajan vuotta toimetonna. Muussa ta-
19359: pauksessa ei ole veronperuutusta myönnettävä.
19360: 8 N:o 10
19361:
19362: 3 §.
19363: Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
19364: mitkä on käytetty sellaisen juorman valmistamiseen, joka
19365: a) on viety maasta;
19366: b) valmistettaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
19367: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautit-
19368: tavaksi käyttää.
19369:
19370: 4 §.
19371: Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
19372: tuntaveron maksamisesta.
19373:
19374: 5 §.
19375: Mitä väkevällä mallasjuomalla tarkoitetaan sekä mal-
19376: lasjuomain valmistamisesta ja :silmälläpidosta V'eronalai-
19377: sessa tehtaassa on voimassa, mitä nirstä on erittäin säädetty.
19378:
19379: 6 §.
19380: Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
19381: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
19382: noon ja kantamiseen sekä muuten tämän asetuksen käyt-
19383: tämiseen nähden havaitaan tarpeellisiksi.
19384:
19385:
19386: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13/26
19387: p :nä heLmikuuta 1913.
19388:
19389: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
19390:
19391:
19392:
19393:
19394: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19395: 1913. - V. M. - Esitys N :o 10.
19396:
19397:
19398:
19399:
19400: a
19401: V a l t i 0 Vara i n V l i 0 kunnan
19402: m i e t i n t ö N :o 6 armollisen esityksen joh-
19403: dosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuo-
19404: main valmistamisesta vuonna 1914.
19405:
19406: Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
19407: lähettänyt armollisen esityksen N :o 10, joka koskee vuonna
19408: 1914 suoritettavaa suostuntaveroa mallasjuomain valmista-
19409: misesta. Asian käsittelyä varten on Valiokunta saanut käy-
19410: tettäväkseen asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat
19411: tätä armollista esitystä laadittaessa syntyneet.
19412:
19413:
19414:
19415: Eduskunnan viime valtiopäivillä hyväksymän ja Hallit-
19416: sijan 30 p:nä joulukuuta 1912 vahvistaman asetuksen mu-
19417: kaan suoritetaan tänä vuonna suostuntaveroa mallasjuomain
19418: valmistamisesta 80 penniä kultakin kilogrammalta veron-
19419: alaisessa panimassa rouhittuja maltaita, johon määrään lisä-
19420: tään 1 % penniä kultakin yli 50,000 kilogramman ja 4
19421: penniä kultakin yli 150,000 kilogramman samassa juoma-
19422: tehtaassa verovuoden aikana käytetyltä kilogrammalta mal-
19423: taita.
19424: Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että vuonna 1914
19425: olisi suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta veron-
19426: alaisessa juomatehtaassa suoritettava siihen vuodessa käyte-
19427: tyistä maltaista seuraavan asteikon mukaan:
19428: 1. siitä määrästä maltaita, joka ei nouse yli 25,000 kilo-
19429: gramman, 50 penniä kilogrammasta;
19430: 2. siitä maltaiden määrästä, joka on yli 25,000 vaan ei
19431: enempää kuin 50,000 kilogrammaa, 60 penniä kilogram-
19432: masta;
19433: 2 1913. - V. M. - Esitys N:o 10.
19434:
19435: 3. siitä määrästä maltaita, joka on yli 50,000 vaan ei
19436: enempää kuin 100,000 kilogrammaa, 70 penniä kilogram-
19437: masta;
19438: 4. siitä maltaiden määrästä, joka on yli 100,000 vaan
19439: ti enempää kuin 200,000 kilogrammaa, 80 penniä kilo-
19440: grammasta;
19441: 5. siitä määrästä maltaita, joka on yli 200,000 vaan ei
19442: enempää kuin 300,000 kilogrammaa, 90 penniä kilogram-
19443: masta; sekä
19444: 6. siitä määrästä maltaita, joka on yli 300,000 kilo-
19445: grammaa, 1 markka kilogrammasta.
19446: Lisäksi ehdotetaan, että vähin veromäärä, joka juoma-
19447: tehtaan on vuosittain maksettava, alennettaisiin 10,000 mar-
19448: kasta, joka nykyään on säädetty, 4,000 markaksi, vastaten
19449: edellämainitun veroperustuksen mukaan 8,000 kilogramman
19450: mallaskulutusta vuodessa.
19451: Siitä laskelmasta, joka armollisessa esityksessä on arvioi-
19452: dusta maltaiden kulutuksesta vuonna 1914, käy ilmi, että
19453: samalla kun maltaiden kulutus veronalaisissa juomateh-
19454: taissa on arvioitu tekevän yhteensä noin 3, 77 5,000 kilo-
19455: grammaa, veroa suoritettaisiin 1,300,000 kilogrammasta eli
19456: enemmän kuin koko mallasmäärän kolmanneksesta alimman
19457: määrän, 50 pennin, mukaan kilogrammalta, ja 900,000 kilo-
19458: grammasta 60 pennin mukaan kilogrammalta sekä 600,000
19459: kilogrammasta 70 pennin mukaan kilogrammalta. Ainos-
19460: taan 975,000 kilogrammasta eli noin koko mallasmäärän nel-
19461: jäsosasta suoritettaisiin veroa 80 penniä tai sitä enemmän
19462: kilogrammalta. Havaitaan siis, että armollisen esityksen
19463: ehdotus itse asiassa tietäisi nykyisen mallasveron melkoista
19464: alentamista.
19465: Samaan päämäärään, mallasveron alentamiseen, on Halli-
19466: tus pyrkinyt kaikissa niissä armollisissa esityksissä, jotka
19467: t.ästä asiasta on annettu Eduskunnalle vuosien 1910, 1911
19468: ja. 1912 valtiopäivillä. Perusteluna veron alentamiseen esi-
19469: tettiin vuoden 1910 ja 1911 valtiopäiville annetuissa armol-
19470: lisissa esityksissä pelko, että säädetty korkea mallasvero
19471: tulisi aikaansaamaan väkevien mallasjuomien maahantuon-
19472: Mallasjuomasuostunta. 3
19473:
19474: nm lisääntymistä kotimaisen panimoteollisuuden vahingoksi,
19475: ja sama ajatus esiintyi vielä Eduskunnalle viime vuoden
19476: valtiopäivillä annetussa armollisessa esityksessä. Sitä vas-
19477: toin ei nyt esilläolevassa armollisessa esityksessä enää ta-
19478: vata tätä perustelua. Tilastolliset tiedot, myös ne, joita
19479: armollinen esitys sisältää mallasjuomien maahantuonnista
19480: viime vuosina, osottavatkin, että Hallituksen aikaisemmissa
19481: esityksissä siinä suhteessa esiintuotu pelko on ollut aiheeton.
19482: Jo viime vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
19483: armollisessa esityksessä perusteltiin suostunnan alentamista
19484: myös sillä, että nykyisen veron määrä painaa liian ras-
19485: kaasti erittäinkin pienempiä juomatehtaita ja sama syy
19486: esiintuodaan nyt esilläolevassa armollisessa esityksessä pää-
19487: asiallisena perusteluna mallasveron alentamiseen. Armol-
19488: lisessa esityksessä ilmoitetaan, että viisivuotiskautena 1908
19489: -1912 maassa toimineiden olut- ja portteritehtaiden luku-
19490: määrä on vähentynyt 87 :stä 62 :een eli viidelläkolmatta. Yh-
19491: teiskunnan kannalta ei tällainen kehitys kuitenkaan Valio-
19492: kunnan mielestä ole valitettava, koska se useimmissa ta-
19493: pauksissa on omiaan vähentämään tilaisuuksia mallasjuo-
19494: main saamiseen ja siten supistamaan niiden käyttämistä.
19495: Tämän vuoksi ja kun Eduskunnan tarkotuksena mallasveroa
19496: korottaessaan on, verotarpeen tyydyttämisen ohella, ollut
19497: aikaansaada tehtaiden siirtymistä väkeväin mallasjuomain
19498: valmistuksesta verovapaitten mietojen mallasjuomain val-
19499: mistukseen, ei tämä seikka Valiokunnan mielestä voi aiheut-
19500: taa nykyisen mallasveron alentamista. Armollisessa esityk-
19501: sessä olevat numerotiedot näyttävät, että kehitys kulkeekin
19502: tähän Eduskunnan tarkoittamaan suuntaan, sillä verovapai-
19503: den mietojen mallasjuomien valmistus on vuosi vuodelta li-
19504: sääntynyt. Sittenkun tämän vuoden alusta voimassa olevien
19505: määräysten mukaan mietojen mallasjuomain alkoholipitoi-
19506: suus saa nousta 2Jh prosenttiin, on otaksuttavaa, että täl-
19507: laisten mallasjuomien käyttö tulee entistä yleisemmäksi.
19508: Aiheena mallasveron alentamiseen lausutaan armolli-
19509: sessa esityksessä myös, että näyttää ,kohtuulliselta" sää-
19510: tää verotusast@ikon alimmaksi maksumääräksi pienempi
19511: 4 1913. - V. M. - Esitys N:o 10.
19512:
19513: määrä kuin nykyään, mutta kun tämä perustelu sisältää
19514: ainoastaan Hallituksen mielipiteen ilmauksen asiasta,
19515: josta Eduskunnalla on ollut toinen perusteltu käsitys, ei
19516: tämäkään ole omiaan aiheuttamaan muutosta siihen kan-
19517: taan, jonka Eduskunta on tähän kysymykseen nähden omak-
19518: sunut. Valiokunta ei senvuoksi saata puoltaa mallasveron
19519: alentamista siitä määrästä, mikä nykyään kannetaan.
19520: Mitä tulee armollisessa esityksessä ehdotettuun asteik-
19521: koon, jonka mukaan mallasveroa tulisi suoritettavaksi, ja
19522: joka itse asiassa tietäisi jo nykyisessä mallasverotuksessa
19523: voimassa olevaan etenevään veroasteikkoon sisältyvän peri-
19524: aatteen edelleen kehittämistä, ei Valiokunta tahdo kieltää,
19525: että tämä ehdotus on eräissä suhteissa huomiota ansaitseva.
19526: Mutta kun kysymys on nostettu sellaisen muutoksen aikaan-
19527: saamisesta mallasjuomaverotukseen, että veron suuruus tulisi
19528: määrätyissä rajoissa riippumaan juomien alkoholipitoisuu-
19529: desta, niin ei ole syytä tätä nykyä ryhtyä tekemään mallas-
19530: .iuomaverotukseen sellaisia suurempia muutoksia, kuin ar-
19531: mollisessa esityksessä tarkoitetaan. Valiokunnan mielestä ei
19532: myöskään ole syytä alentaa sitä 10,000 markan alinta mää-
19533: rää, mikä mallasjuomatehtaan on vuosittain vähintään veroa
19534: maksettava.
19535: Valiokunta ehdottaa senvuoksi, että suostuntaveroa mal-
19536: lasjuomain valmistamisesta vuonna 1914 kannettaisiin sa-
19537: mojen perusteiden mukaan, kuin nykyään voimassa olevassa
19538: asetuksessa on säädetty.
19539: Tämän yhteydessä katsoo Valiokunta olevan syytä huo-
19540: mauttaa, että Eduskunta odottaa Hallituksen antavan vuo-
19541: den 1914 valtiopäiville ehdotuksen uudemman verotusmenet-
19542: telyn voimaanpanemisesta mallasjuomateollisuuden alalla,
19543: jollaisen uudistuksen Eduskunta jo 1910 vuoden valtiopäi-
19544: villä on lausunut suotavaksi.
19545:
19546:
19547:
19548: Eduskunnan vnme valtiopäivillä antamassa alamaisessa
19549: vastauksessa armolliseen esitykseen, joka koski suostunta-
19550: Mallasjuomasuostunta. 5
19551:
19552: veroa mallasjuomain valmistuksesta vuonna 1913, tarkastet-
19553: tiin niitä mallasveron peruutuksia, joita Senaatti vuonna
19554: 1911 ja maaliskuun 1 päivään asti vuonna 1912 oli myöntä-
19555: nyt. Valiokunnan saamien tietojen mukaan on Senaatti
19556: mainitun ajankohdan jälkeen vuonna 1912 kokonaan vapa-
19557: uttaut kolme tehdasta suorittamasta mallasjuomaveroa,
19558: koska niistä yhdessä kahden vuoden ja kahdessa yhden vuo-
19559: den kuluessa ei ollut valmistettu minkäänlaisia mallasjuo-
19560: mia ja tehtaat siis olisivat lakkauttaneet toimintansa. Vuo-
19561: den 1912 loppuun asti voimassa olleen mallasjuomaveroase-
19562: tuksen 2 § :n säännöstä tulkittiin nimittäin Senaatissa siten,
19563: että siinä säädetty alin suostuntamaksu oli suoritettava ai-
19564: noastaan siinä tapauksessa, että mallasjuomatehtaassa käy-
19565: tettiin vuoden kuluessa joku määrä maltaita, mutta että
19566: säännös ei koskenut niitä tapauksia, joissa vuoden kuluessa
19567: ei rouhittu ollenkaan maltaita. Eduskunnan viime valtio-
19568: päivillä hyväksymän ja Hallitsijan 30 p:nä joulukuuta 1912
19569: vahvistaman asetuksen mukaan on säädetty alin vero, 10,000
19570: markkaa, suoritettava, vaikk'ei tehtaassa ole mallasjuomain
19571: valmistamiseen vuoden kuluessa maltaita ollenkaan käytetty.
19572: Ilmoituksen mukaan ei kuluvana vuonna ole helpotuksia
19573: mallasjuomaveron suorittamisessa myönnetty.
19574:
19575:
19576:
19577: Paitsi niitä muutoksia, jotka Valiokunta on sen johdosta
19578: mitä edellä on esiintuotu, tehnyt armollisessa esityksessä ole-
19579: van asetusehdotuksen 1 ja 2 § :ään, on Valiokunta poistanut
19580: 3 §:n b) kohdasta sanat ,tai sen jälkeen", koska ei ole tar-
19581: koituksenmukaista maksaa takaisin suostuntaveroa maltaista,
19582: joista valmistettu mallasjuoma valmistuksen jälkeen on pi-
19583: laantunut. Sen lisäksi on Valiokunta tehnyt asetusehdo-
19584: tuksen 2, 3 ja 6 (Valiokunnan ehdotuksen 7) §:ään sekä
19585: asetusehdotuksen otsakirjoitukseen eräitä muodollisia muu-
19586: toksia.
19587: 6 1913. - V. M. - Esitys N :o 10.
19588:
19589: Niinkuin käy ilmi Valiokunnan mietinnöstä N :o 3 ar-
19590: mollisen esityksen N :o 1 johdosta varojen hankkimisesta nii-
19591: hin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä,
19592: on Valiokunta havainnut, että vakinaiset valtion varat tä;y--
19593: sin riittävät valtion yleiseen budjettiin otettavien sekä va-
19594: kinaisten että ylimääräisten menojen suorittamiseen vuonna
19595: 1914 ja ettei mitään lisäystä suostuntavaroista senvuoksi
19596: budjettijärjestelyä varten ole tarpeen. Valiokunta on sa-
19597: notussa mietinnössään kuitenkin samalla huomauttanut, että
19598: tämän tuloksen täytyy katsoa olevan ohimenevää laatua,
19599: minkä vuoksi olisi vähemmän harkittua lakkauttaa, ehkäpä
19600: ainoastaan yhdeksi vuodeksi veroja, jotka jo kauvan ovat
19601: kuuluneet maamme verotusjärjestelmään ja jotka kenties jo
19602: seuraavana vuonna jälleen tulisivat tarpeellisiksi. Mallas-
19603: juomasuostunnan edelleen kantamisen puolesta puhuvat
19604: myös yhteiskunnallis-siveelliset syyt. Kun Valiokunta sitä
19605: paitsi paloviinaveroa koskevassa mietinnössään on ehdotta-
19606: nut kunnille tästä verosta menevän osuuden vuonna 1914
19607: korotettavaksi 5,000,000 markkaan, on tämä Valiokunnasta
19608: näyttänyt olevan lisäsyynä siihen, että mallasjuoma- samoin-
19609: kuin leimasuostunta myös vuonna 1914 kannettaisiin ja
19610: käytettäisiin korvaamaan sitä tulojen vähennystä, minkä
19611: kulkulaitosrahasto muuten Valiokunnan edellämainitun eh-
19612: dotuksen hyväksymisen kautta tulisi kärsimään. Tässä voi-
19613: daan myös huomauttaa niistä päätöksistä, joita Eduskunta
19614: on tehnyt uusien rautateiden rakentamisesta ja joiden to-
19615: teuttaminen vaatii usean vuoden kuluessa melkoisia varoja.
19616: Nämät syyt ovat saattaneet Valiokunnan yhtymään siihen
19617: mielipiteeseen, että suostuntaveroa mallasjuomain valmista-
19618: misesta olisi myös vuonna 1914 kannettava sillä ehdolla,
19619: että siitä kertyvät tulot, sittenkun kustannukset mallasjuo-
19620: main valmistuksen silmälläpidosta ovat vähennetyt, siirre-
19621: tään kulkulaitosrahastoon. Valiokunta on ottanut tästä
19622: aiheutuneen määräyksen asetusehdotukseen liittämällä siihen ·
19623: uuden pykälän (6 §).
19624: Mallasjuomasuostunta. 7
19625:
19626: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
19627: taen ehdottaa,
19628: että Eduskunta, edellyttäen, että puheena
19629: oleva s1wstunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
19630: syisi näin kuuluvan asetuksen:
19631:
19632:
19633: Asetus
19634: s u o s t u n t a v e r o s t a, j o k a o n m a k s e t t a v a
19635: mallasjuomain valmistamisesta
19636: v u o n n a 1 9 1 4.
19637:
19638: 1 §.
19639: Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juomateh-
19640: taat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
19641: Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juomateh-
19642: taassa on vuoden 1914 aikana suoritettava suostuntaveroa
19643: kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogrammalta siihen
19644: käytettyjä maltaita.
19645: Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1914- kuluessa
19646: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
19647: !kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
19648: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
19649: tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
19650: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogrammalta
19651: maltaita, joka vuoden 1914- kuluessa käytetään päälle 150,000
19652: kilo gramman.
19653:
19654: 2 §.
19655: Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1914 kuluessa
19656: ei käytetä mallasjuomain valmistamiseen joko ollenkaan tai
19657: niin paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan nou-
19658: sisi. kymmeneentuhanteen markkaan, on tämä määrä kuiten-
19659: kin suoritettava. Helpotusta tässä kohden voi asianomai-
19660: nen Keisarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää,
19661: jos tehdas vahingonvalkean tai muun tehdaslaitosta kohdan-
19662: 8 1913. - V. M. - Esitys N:o 10.
19663:
19664: neen tapaturman tähden on ollut pakotettu olemaan pitem-
19665: män ajan vuotta toimetonna. Muussa tapauksessa älköön
19666: veronperuutusta myönnettäkö.
19667:
19668: 3 §.
19669: Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
19670: jotka on käytetty sellaisen juoman valmistamiseen, joka
19671: a) on viety maasta;
19672: b) valmistettaessa (poist.) on niin pilaantunut, että sitä,
19673: luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyt-
19674: tää.
19675: 4 §.
19676: Juomatehdas Ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
19677: tuntaveron maksamisesta.
19678:
19679: 5 §.
19680: Mitä väkevällä mallasjuomalla tarkoitetaan sekä mallas-
19681: juomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalaisessa
19682: tehtaassa, on vonnassa, mitä niistä on erittäin säädetty.
19683:
19684: 6 §.
19685: M i t ä t ä m ä n a s e t u k s e n m u k a a n s u o r i t e t-
19686: t a v a s t a s u o s t u n t a v e 1· o s t a k e r t y y, o n s i i r-
19687: 1' e t t ä v ä, s i t t e n k u n k u, s t a n n u k s e t m a l l a s-
19688: juomain valmistuksen silmälläpidosta on
19689: siitä v ä he n ne t t y, kulku laitosrahasto on.
19690:
19691: 7 (6) §.
19692: Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä tar-
19693: kempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon
19694: ja kantamiseen sekä {poist.) tämän asetuksen käyttämiseen
19695: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
19696:
19697:
19698: V eronalaisten mallasjuomain valmistukseen on vuonna
19699: 1911) käytetty 3,145,859 kilogrammaa ja vuonna 1911
19700: Mallasjuomasuostunta. 9
19701:
19702: 3,480,986 kilogrammaa sekä vuonna 1912 noin 3,451,953
19703: kilogrammaa maltaita. Maltaiden kulutuksen vuonna 1913
19704: on Eduskunta arvioinut 4,000,000 kilogrammaksi. - Kun
19705: on luultavaa, että mietojen mallasjuomien käyttö, sittenkun
19706: niiden korkein sallittu alkoholipitoisuus nyttemmin on ko-
19707: rotettu 2 1 / 2 prosenttiin, alkaa entistä enemmän levitä, ei
19708: Valiokunnan mielestä voida maltaiden kulutusta vuonna
19709: 1914 arvioida suuremmaksi kuin 3,500,000 kilogrammaksi,
19710: joka on armollisessa esityksessä ehdotettua määrää 27 5,000
19711: kilogrammaa pienempi. Näin ollen ja kun ottaa huomioon
19712: veron nousevan asteikon, kertyisi mallasjuomasuostuntaa
19713: vuonna 1914 noin 3,000,000 markkaa, johon tulee lisäksi
19714: 30,000 markkaa mietoja mallasjuomia valmistavista tehtaista
19715: suoritettavaa silmälläpitomaksua, yhteensä siis 3,030,000
19716: markkaa. Kun tästä vähennetään mallasjuomain valmistuk-
19717: sen valvontakustannukset, arviolta 80,000 markkaa, kertyisi
19718: vuonna 1914 puhdasta tuloa mallasjuomain valmistuksesta
19719: suoritettavasta suostuntaverosta ynnä silmälläpitomaksuista
19720: kaikkiaan 2,950,000 mm·kl~:aa, joka määrä siis olisi kulkulai-
19721: tosrahastoon siirrettävä.
19722: Näin ollen saa Valiokunta sen varalta, .että Valiokun-
19723: nan edellä oleva ehdotus asetukseksi suostuntaverosta, joka
19724: on maksettava rnallasjuomain valmistuksesta vuonna 1914,
19725: saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, kunnioittaen ehdottaa,
19726:
19727: että Ed~csknnta arvioisi mallasjuomasuosttm-
19728: nasta vuonna 1914 saatavan nettotulon 2,.950,000
19729: markaksi.
19730:
19731: Helsingissä 12 päivänä huhtiikuuta 1913.
19732:
19733:
19734:
19735:
19736: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
19737: järvi sekä jäsenet von Born, Bäck, Gylling, Hallsten, Hele-
19738: nius-Seppälä, Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kirves, Komu,
19739: 10 1913.- V. M.- Esitys N:o 10.
19740:
19741: Kronqvist, N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo, Tu-
19742: runen Ja Wuolijoki sekä osittain varajäsenet af Forselles,
19743: Herttua, Kärnä, Lahdensuo, Leivo, Rainio, Snellman ja
19744: Törmä.
19745: Vastalause 1. 11
19746:
19747:
19748:
19749:
19750: Vastalauseita.
19751: I.
19752:
19753: Edellisillä valtiopäivillä olen, esittämilläni syillä, vaa-
19754: tinut mallasveron alentamista 50 penniin kilogrammalta,
19755: mutta ilman menestystä. Hallituksen nyt ehdottarua nouseva
19756: verotus on omiaan helpottamaan siirtymistä järkevämpään
19757: verotusmenettelyyn, johon mahdollisesti liittyisi myös veron
19758: alentaminen. Kun nyt kerran on katsottu mallasveroa edel-
19759: leen olevan suoritettava, vaikka se vuonna 1914 ei olekaan
19760: välttämätön, ehdotan, tekemällä armo ll i sen e s i t y k-
19761: s en 1 § :n säännökset jonkun verran yksinkertaisemmiksi,
19762: hyväksyttäväksi seuraavan asteikon:
19763:
19764: 1. siitä määrästä maltaita, joka ei nouse yli
19765: 25,000 kilogramman, 50 penniä kilogrammasta;
19766: 2. siitä maltaiden määrästä, joka on yli
19767: 25,000 vaan ei enempää kuin 100,000 kilo-
19768: grammaa, 60 penniä kilogrammasta;
19769: 3. siitä määrästä maltaita, joka on yli
19770: 100,000 vaan ei enempää kuin 300,000 kilo-
19771: grammaa, 70 penniä kilogrammasta: sekä
19772: 4. siitä maltaiden määrästä, joka on yli
19773: 300,000 kilogrammaa, 80 penniä kilogrammasta.
19774:
19775: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1913.
19776:
19777: V. M. von Born.
19778: 12 1913.- V. M.- Esitys N:o 10.
19779:
19780:
19781:
19782:
19783: II.
19784:
19785: Allekirjoittaneet eivät ole voineet tulla vakuutetuiksi
19786: siitä, että Valiokunnan omaksuma kanta ja siitä johtuva me-
19787: nettelytapa vuoden 1914 budjetin järjestämiseksi, joka m.
19788: m. on saanut Valiokunnan kokonaan poikkeamaan mallas-
19789: suostunnan tuottåman tulon aikaisemmasta käyttämistavas-
19790: ta, olisi hyvin harkittu ja tarpeellinen. Päinvastoin puhu-
19791: vat niinhyvin budjettioikeudelliset kuin myöskin tarkoituk-
19792: senmukaisuussyyt siihen suuntaan, ettei Eduskunnan tulisi
19793: yrittää suostuntaverojen käytön suhteen sille tielle, jota
19794: Valiokunta ehdottaa kuljettavaksi. Sen kautta ei päästä bud-
19795: jetin yhtenäisyyteen eikä kaiken todennäköisyyden mukaan
19796: liioin turvata Suomen yhteisen kansan kalleimpien sivistys-
19797: tarpeitten kohtuulliseksi katsottavaa tyydyttämistä. Mah-
19798: dollisuudet tähän sen sijaan ovat meidän nähdäksemme huo-
19799: mattavasti suuremmat, jos Eduskunta suostuntoja myön-
19800: täessään ei hyväksy sellaista keinottelua, jota Valiokunta
19801: ehdottaa noudatettavaksi, vaan menettelee puheenalaisessa
19802: suhteessa sillä tavalla, että suostunnat, kun ne kerran syystä
19803: tahi toisesta havaitaan tarpeelliseksi myöntää, käytellään
19804: budjetissa säännöllisessä järjestyksessä.
19805: Siihen nojaten, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioit-
19806: taen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi,
19807: että V aliakunnan ehdottarnan rnallasjuorna-
19808: suostuntaa koskevan asetuksen 6 § on poistet-
19809: tava.
19810: Helsingissä 12 p :nä huhtikuuta 1913.
19811: Juhani Arajärvi. Onni Hallsten.
19812: Mauri Honkajuuri. P. Kärnä.
19813: Oskari Herttua. A. Osw. Kairamo.
19814: Vastalause 111. 13
19815:
19816:
19817:
19818:
19819: III.
19820:
19821: Viitaten siihen vastalauseeseen, jonka olen liittänyt Va-
19822: liokunnan mietintöön N :o 3 armollisen esityksen johdosta
19823: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
19824: valtion tulot eivät riitä, saan kunnioittaen ehdottaa Edus-
19825: kunnan päätettäväksi,
19826:
19827: että mallasjumnasuostu'ntaa ei suoritettaisi
19828: vuonna 1914; sekä
19829: että mietintö palautettaisiin V altiovarain-
19830: valiokuntaan uudestaan muodosteltavaksi yllä-
19831: olevan ponnen osottamaan suuntaan.
19832:
19833: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
19834:
19835: A. J. Bäck.
19836:
19837:
19838:
19839: •
19840: 14 1913.- V. M.- Esitys N:o 10.
19841:
19842:
19843:
19844:
19845: IV.
19846:
19847: Viitaten siihen, mitä allekirjoittamassamme vastalau-
19848: seessa Valiokunnan budjettimietintöä vastaan olemme esiin-
19849: tuoneet, ehdotamme,
19850:
19851: että Eduskunta päättäisi hylätä esillä ole-
19852: van annolUsen esityksen.
19853:
19854: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
19855:
19856: Edw. Gylling. J. A. Komu.
19857: Juho Kirves. J. W. Sainio.
19858: 0. W. Turunen. Sulo Wuolijoki.
19859: Efr. Kronqvist.
19860:
19861:
19862:
19863:
19864: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19865: 1913.- S. V. M:.- Esitys N:o 10.
19866:
19867:
19868:
19869:
19870: Suuren valiokunnan mietintö
19871: N:o 14 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
19872: kee suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
19873: sesta vuonna 1914.
19874:
19875: Käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o
19876: 6 olevaa asetusehdotusta suostuntaverosta, joka on makset-
19877: tava mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1914, on Suuri
19878: valiokunta päättänyt puoltaa sitä hyväksyttäväksi, kuiten-
19879: kin alempana mainitulla muutoksella.
19880: Valtiovarainvaliokunta on puheena olevaan asetusehdo-
19881: tukseen ottanut säännöksen myöskin siitä, miten mallasjuo-
19882: masuostunnasta kertyvät varat ovat käytettävät. Kuu Suu-
19883: ren valiokutman mielestä on asianmukaisempaa, että Edus-
19884: kunta tämän suostunuan käyttämisestä päättää yhteydessä
19885: yleisen budjettijärjestelyn kanssa, on Valiokunta ehdottanut
19886: poistettavaksi asetusehdotuksen 6 § :n, minkä johdosta seu-
19887: raava pykälä saisi toisen järjestysnumeron.
19888: Sen nojalla mitä yllä on esitetty, saa Suuri valiokunta
19889: kunnioittaen ehdottaa,
19890:
19891: että Eduskunta, edellyttäen että puheena
19892: oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
19893: syisi Asetuksen suostuntaverosta, joka on mak-
19894: settava mallasjuomain valmistamisesta vuonna
19895: 1914-, Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 6
19896: olevan ehdotuksen mukaan, poistaen siitä kuiten-
19897: kin 6 §:n.
19898:
19899: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
19900: ------------ ------- -------------~-----
19901:
19902:
19903:
19904: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19905: 1913. ~ Edusk. vast. - Esitys N:o 10.
19906:
19907:
19908:
19909:
19910: Suomen Eduskunnan alama~
19911: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
19912: molliseen esitykseen, joka koskee suostunta-
19913: veroa maJlasjuomain valmistamisesta vuonna
19914: 1914.
19915:
19916:
19917:
19918:
19919: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
19920: ja Suuriruhtinas T
19921:
19922:
19923:
19924:
19925: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
19926: tyksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen
19927: asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
19928: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 10.
19929:
19930: vuonna 1914.
19931: Eduskunnan 1912 vuoden valtiopäivillä hyväksymän ja
19932: Teidän Keisarillisen Majesteettinne 30 päivänä joulukuuta
19933: samana vuonna vahvistaman asetuksen mukaan suorite-
19934: taan vuonna 1913 suostuntaveroa mallasjuomain val-
19935: mistamisesta 80 penniä kultakin kilogrammalta veronalai-
19936: sessa panimoss'a rouhittuja maltaita, johon määrään lisä-
19937: tään 1 1h penniä kultakin yli 50,000 kilogramman ja 4
19938: penniä kultakin yli 150,000 kilogramman samassa juoma-
19939: tehtaassa verovuoden aikana käytetyltä kilogrammalta mal-
19940: taita.
19941: Armollisessa esityksessä on ehdotettu mallasjuomain val-
19942: mistamisesta vuonna 1914 suoritettavaksi suostuntaveroa
19943: nykyisestä poikkeavan asteikon mukaan. Lisäksi on ehdo-
19944: tettu, että pienin veromäärä, joka juomatehtaasta on vuo-
19945: sittain maksettava, vähennettäisiin nykyisestä 10,000 mar-
19946: kan määrästä 4,000 markaksi. Armollisen esityksen hy-
19947: väksyminen tietäisi nykyisen mallasveron melkoista alen-
19948: tamista.
19949: Samaan päämäärään on pyritty myöskin niissä armolli-
19950: sissa esityksissä, jotka tästä asiasta on annettu Eduskunnalle
19951: vuosien 1910, 1911 ja 1912 valtiopäivillä. Perusteluna veron
19952: alentamiseen oli kruhdessa ensiksi mainitussa armollisessa
19953: esityksessä se olettamus, että säädetty korkea mallasvero
19954: tulisi aiheuttamaan väkevien mallasjuomien tuonnin lisään-
19955: tymistä kotimaisen panimoteollisuuden vahingoksi, ja sama
19956: ajatus kävi ilmi Eduskunnalle vielä viime vuodenkin valtio-
19957: päivillä annetusta armollisesta esityksestä. Sitä vastoin ei
19958: esillä olevassa armollisessa ·esityksessä tätä perustelua enää
19959: ole. Tilastolliset tiedot, nekin, joita armollinen esitys s·isäl-
19960: tää, mallasjuomien tuonnista viime vuosl.na osottavat, että
19961: Hallituksen olettamus on ollut aiheeton.
19962: Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ar-
19963: mollisessa esityksessä perusteltiin mallasveron alentamista
19964: myös sillä, että nykyisen veron määrä painaa liian ras-
19965: kaasti erittäinkin pienempiä juomatehtaita, ja sama syy on
19966: esiintuotu näillekin valtiopäiville annetussa armollisessa esi-
19967: Mallasjuomastiostunta. 3
19968:
19969: tyksessä pääasiallisena perusteluna mallasveron alentami-
19970: seen. Siinä on ilmoitettu, että viisivuotiskautena 1908-1912
19971: olut- ja portteritehtaid'en lukumäärä on vähentynyt 87 :stä
19972: 62 :een eli viidelläkolmatta. Yhteiskunnan kannalta ei täl-
19973: lainen kehitys kuitenkaan Edus\kunnan mielestä ole valitet-
19974: tava, koska se useimmissa tapauksissa on omansa vähentä-
19975: mään mahdollisuutta väkeväin mallasjuomain saamiseen ja
19976: siten supistamaan niiden käyttämistä. Tämän vuoksi ja kun
19977: Eduskunnan tarkoituksena mallasveroa korottaessaan on ve-
19978: rotarpeen tyydyttämisen ohella ollut aikaan saada tehtaiden
19979: siirtymistä väkeväin mallasjuomain valmistuksesta verova-
19980: paitten mietojen mallasjuomain valmistukseen, ei puheena
19981: oleva seikka voi aiheuttaa nykyisen mallasveron alentamista.
19982: Armollisessa esityksessä olevat numerotiedot näyttävätkin,
19983: että kehitys kulkeeEduskunnan tarkoittamaan suuntaan, sillä
19984: verovapaiden mietojen mallasjuomien valmistus on vuosi
19985: vuodelta lisääntynyt. Kun kuluvan vuoden alusta voimassa
19986: olevien määräysten nojalla mietojen mallasjuomain alkoholi-
19987: pitoisuus saa nousta 2 112 prosenttiin, on otaksuttavaa, että
19988: tällaisten mallasjuomien käyttö tulee entistä yleisemmäksi.
19989: Eduskunta on sen vuoksi päättänyt, että vero mallasjuomain
19990: valmistamisesta vuonna 1914 on pysytettävä entisessä mää-
19991: rässään.
19992: Armollisessa esityksessä ehdotettu verotusasteikko tie-
19993: täisi itse asiassa jo nykyisessä mallasverotuksessa voimassa
19994: olevaan nousevaan veroasteikkoon sisältyvän periaatteen
19995: edelleen kehittämistä. Eduskunta ei tahdo kieltää, että tämä
19996: ehdotus on eräissä suhteissa huomiota ansaitseva. Mutta kun
19997: on herätetty kysymys sellaisen muutoksen aikaansaamisesta
19998: mallasjuomaverotukseen, että veron suuruus tulisi määrätyis-
19999: sä rajoissa riippumaan juomien alkoholipitoisuudesta, ei ole
20000: syytä tätä nykyä ryhtyä tekemään mallasjuomaverotukseen
20001: sellaisia suurempia muutoksia, kuin armollisessa esityksessä
20002: on tarkoitettu. Eduskunnan mielestä ei myöskään ole aihetta
20003: pienentää sitä 10,000 markan alinta määrää, mikä mallas-
20004: juomatehtaan on vuosittain veroa maksettava.
20005: Suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta vuonna
20006: 1914 on siis kannettava samojen perusteiden mukaan, kuin
20007: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 10.
20008:
20009: nykyään voimassa olevassa asetuksessa on säädetty; ja odot-
20010: taa Eduskunta vuoden 1914 valtiopäiville saavansa hyväk-
20011: syttäväkseen ehdotuksen ajanmukaisemman verotusmenette-
20012: lyn voimaan panemisesta mallasjuomateollisuuden alalla.
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Viime valtiopäivillä antamassaan alamaisessa vastauk-
20018: sessa armolliseen esitykseen, joka koski suostuntaveroa mal-
20019: lasjuomain valmistuksesta vuonna 1913, huomautti Edus-
20020: kunta, että Keisarillinen Suomen Senaatti vuonna 1911 ja
20021: maaliskuun 1 päivään asti vuonna 1912 oli asetuksen vastai-
20022: sesti myöntänyt mallasveron peruutuksia. Saatujen tietojen
20023: mukaan on Senaatti mainitun ajankohdan jälkeen vuonna
20024: 1912 kokonaan vapauttanut kolme oluttehdasta suorittamasta
20025: mallasveroa, koska niistä yhdessä kahden vuoden ja kah-
20026: dessa yhden vuoden kuluessa ei ollut lainkaan valmistettu
20027: mallasjuomia ja tehtaat siis katsottiin lakkauttaneen toimin-
20028: tansa. Vuoden 1912 loppuun asti voimassa olleen mallas-
20029: veroasetuksen 2 § :n säännöstä on nimittäin Senaatissa tul-
20030: kittu siten, että siinä säädetty alin suostuntamaksu oli suori-
20031: tettava ainoastaan, jos veronalaisessa mallasjuomatehtaassa
20032: vuoden kuluessa käytettiin joku määrä maltaita, vaan että
20033: säännös ei koskenut niitä tapauksia, joissa vuoden kuluessa ei
20034: rouhittu ollenkaan maltaita. Eduskunnan viime valtiopäi-
20035: villä hyväksymän ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne 30
20036: päivänä joulukuuta 1912 vahvistaman asetuksen mukaan on
20037: suoritettava säädetty alin vero, 10,000 .markkaa, vaikka teh-
20038: taassa ei ole mallasjuomain valmistamiseen vuoden kuluessa
20039: maltaita ollenkaan käytetty. Kuluvana vuonna ei hel-
20040: potuksia mall~sveron suorittamisessa ole myönnetty.
20041:
20042:
20043:
20044:
20045: Paitsi niitä muutoksia, jotka Eduskunta sen johdosta
20046: mitä edellä on esiintuotu on tehnyt armollisessa esityksessä
20047: Mallasjuomasuostunta. 5
20048:
20049: olevan asetusehdotuksen 1 ja 2 § :ään, on Eduskunta pois-
20050: tanut 3 § :n b) kohdasta sanat ,tai sen jälkeen", koska ei
20051: ole tarkoituksenmukaista maksaa takaisin suostuntaveroa
20052: maltaista, joista valmistettu mallasjuoma valmistuksen jäl-
20053: keen on pilaantunut. Sen lisäksi on asetusehdotuksen 2, 3
20054: ja 6 § :ään sekä asetuksen nimikkeeseen tehty eräitä muo-
20055: dollisia muutoksia.
20056:
20057:
20058:
20059:
20060: Veronalaisten mallasjuomain valmistukseen, johon vuon-
20061: na 1910 käytettiin 3,145,859 kilogrammaa maltaita, on
20062: vuonna 1911 mennyt 3,480,986 kilogrammaa sekä seuraa-
20063: vana vuonna 3,451,953 kilogrammaa maltaita. Maltaiden ku-
20064: lutuksen vuonna 1913 on Eduskunta arvioinut 4,000,000 ki-
20065: logrammaksi. Kun mietojen mallasjuomien käyttö, niinkuin
20066: ylempänä on lausuttu, arvattavasti alkaa entistä enemmän
20067: levitä, ei maltaiden kulutusta vuonna 1914 voida arvioida
20068: suuremmaksi kuin 3,500,000 kilogrammaksi, joka on 275,000
20069: kilogrammaa armollisessa esityksessä laskettua määrää pie-
20070: nempi. Näin ollen ja ottaen huomioon veron nousevan
20071: asteikon kertyisi mallasjuomasuostuntaa vuonna 1914 noin
20072: 3,000,000 markkaa, johon tulee lisäksi arviolta 30,000 mark-
20073: kaa mietoja mallasjuomia valmistavista tehtaista suoritet-
20074: tavaa tarkastusmruksua, yhteensä siis 3,030,000 markkaa.
20075: Tästä on vähennettävä mallasjuomain valmistuksen silmällä-
20076: pitokustannukset, arviolta 80,000 markkaa. Puhtaan tulon
20077: mallasjuomain valmistuksesta vuonna 1914 suoritettavasta
20078: suostuntaverosta ynnä silmälläpitomaksuista on Eduskunta
20079: siis arvioinut 2,950,000 markaksi. Eduskunta on Teidän
20080: Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittanut päätöksensä tä-
20081: män valtiotulon käyttämisestä alamaisessa vastauksessaan
20082: armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin 1914
20083: vuoden tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riitä.
20084:
20085: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
20086: dän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
20087: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 10.
20088:
20089: että Eduskunta on hyväksynyt näin kuulu,-
20090: van asetuksen:
20091:
20092:
20093:
20094: Asetus
20095: suostuntaverosta, joka on maksettava mallasjuomain
20096: valmistamisesta vuonna 1914.
20097:
20098: 1 §.
20099: Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juomateh-
20100: taat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
20101: Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juomateh-
20102: taassa on vuoden 1914 aikana suoritettava suostuntaveroa
20103: kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogrammalta siihen
20104: käytettyjä maltaita.
20105: Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1914 kuluessa
20106: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
20107: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
20108: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
20109: tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
20110: a:sti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogrammalta
20111: maltaita, joka vuoden 1914 kuluessa käytetään päälle
20112: 150,000 'kilogramman.
20113:
20114: 2 §.
20115: Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1914 kuluessa
20116: ei käytetä mallasjuomain valmistamiseen joko ollenkaan tai
20117: niin paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan nou-
20118: sisi kymmeneentuhanteen markkaan, on tämä määrä kuiten-
20119: kin suoritettava. Helpotusta tässä kohden voi asianomai-
20120: nen Keisarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää,
20121: jos tehdas vahingonvalkean tai muun tehdaslaitosta kohdan-
20122: neen tapaturman tähden on ollut pakotettu olemaan pitem-
20123: män ajan vuotta toimetonna. Muussa tapauksessa älköön
20124: veronperuotusta myönnettäkö.
20125: Mallasjuomasuostunta. 7
20126:
20127: 3 §.
20128: Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
20129: jotka on käytetty sellaisen juoman valmistamiseen, joka
20130: a) on viety maasta;
20131: b) valmistettaessa on niin pilaantunut, että sitä, luotet-
20132: tavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää.
20133:
20134: 4 §.
20135: Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
20136: tuntaveron maksamisesta.
20137:
20138: 5 §.
20139: Mitä väkevällä mallasjuomalla tarkoitetaan sekä mallas-
20140: juomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalaisessa
20141: tehtaassa, on voimassa, mitä niistä on erittäin säädetty.
20142:
20143: 6 §.
20144: Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä tar-
20145: kempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon
20146: ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen nähden
20147: muuten havaitaan tarpeellisiksi.
20148:
20149:
20150:
20151: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20152:
20153: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
20154: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20155: 1913 - N:o ll.
20156:
20157:
20158:
20159:
20160: K e i s a r ill i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
20161: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle,
20162: sisältävä ehdotuksen asetukseksi 10/23 p:nä
20163: heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain II
20164: luvun 6 ja 19 § :n sekä VII luvun 3 § :n
20165: muuttamisesta.
20166:
20167: Kun Suomen Eduskunnalle sen istuntoaikana vuonna
20168: 1912 on annettu Armollinen esit:ys, sisältävä ehdotuksen
20169: asetukseksi 10/23 p :nä heinäkuuta 1902 annetun Vesioi-
20170: keuslain II luvun 6 ja 19 § :n sekä VII luvun 3 § :n muutta-
20171: misest,a, on Eduskunta alamaisessa kirjelmässä 29 p :ltä
20172: toukQikuuta. 1912 ilmoittanut että Talousvaliokunta ja Val-
20173: tiovarainvaliokunta, joiden valiokuntain alustavasti käsi-
20174: teltä:väksi Eduskunta oli antanut asian, eivät ole ennen
20175: Valtiopäiväin päättymistä antaneet mietintöä asiasta.
20176: Tämän johdosta on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
20177: Eduskunnan käsiteltäväksi uudestaan antaa edellämaini-
20178: tun Armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen asetuk-
20179: seksi 10/23 p :nä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain
20180: II luvun 6 ja 19 § :n sekä VII luvun 3 § :n muuttamisesta.
20181:
20182:
20183: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13/26
20184: p :nä helmikuuta 1913.
20185:
20186: Minist,eri Valtiosihteeri Vapaahena .!:1. Langhoff.
20187: Keisarillisen Majesteetin 1"-rmolli-
20188: nen esitys Suomen Ednsknnnalle, käsittävä
20189: ehdotuksen asetukseksi 10/23 p:nä heinäkunta
20190: 1902 an~etun Vesioikeuslain II luvun 6 ,ja
20191: 19 §:n sel\ä VII luvun 3 §:n muuttamisesta.
20192:
20193: Puita lautattaessa pilaantuu vesi sen kaut.ta, et.tä kuori
20194: irtautuu ja laskeutuu vesistön pohjalle sekä synnyt.tää
20195: kaasuja ja sienettymiä, jotka hävittävät kalanmädin ja
20196: ne elimistöt, joista alpeet s·aavat ra:vintoa. Vaikka puut
20197: kuoritaankin, eivät lauttauksen kalastusta vahingoittava.t
20198: vai·kutukset hä,viä, koska kuorimista ei toiimite,ta niin täy-
20199: dellisesti, että puuta ·lähin niin kutsuttu jälsikuorikin pois-
20200: tuisi, vaan se jää jälelle ja irtautuu pois puiden hankau-
20201: tuessa kiviä vasten sekä jää veteen. Sitä paitsi uppoaa
20202: joku pienehkö osa puis.ta. ja aikaansaa.ttaa vahinkoa kalas-
20203: tukselle, varsinkin niillä paikoin, missä kala kutee, jonka
20204: ohessa uponne·et tukit estävät nuotanvetoa. Lisäksi lautt.aus
20205: vaikeuttaa kalanpyydysten hoitoa ja käyttämistä tai tekee
20206: sen mahdo.ttomaksi.
20207: Puiden !lauttaus edistää siis suuresti kalasuvun häviä-
20208: mistä ja vaikeuttaa kalastusta. Kun kuitenkin maalle tär-
20209: keät taloudelliset edut joutuisirvat ·kärsimään, jos laut.tausta
20210: vaikeutettaisiin rajoittavilla määräyksillä, niin ei näytä
20211: o1evan käännyttävä sellaiselle tielle kalastuselinkeinon pa-
20212: rantamis.ta varten, vaan tämä on tehtävä varsinaisi:lla sa-
20213: 4 N:o 11
20214:
20215: nottua elinkeinoa suorastaan edistävillä. toimenpiteillä.
20216: Sellaisten toimenpiteiden kustannuksiin olisi puidenlaut-
20217: taajan annettava osansa sillä tavoin, että kaikille lautatta-
20218: ville puille, pa.itsi maanomistajan kotitarpeiksi lautatta-
20219: ville, panruaan maksu, ku~tenkin määrältään semmoinen,
20220: että se ei käy puiden omistajalle rasittav,aksi, mutta sen-
20221: tään saatrtaa mahdolliseksi tehdkasten toimenpiteiden to-
20222: teuttamisen kalasuvun kartuttamiseksi ja kalastuksen tar-
20223: lmtuksenmukaisesti toimittamiseksi. Ja kun ei voida rat-
20224: kaista minkä verran kuorittujen tai kuorimattomain pui-
20225: den vaikutus on vahingollisempi tai vahemmän vahingolli-
20226: nen, on maksu ka,tsot,tu olevan määrättävä samansuurui-
20227: seksi kuorituista ja kuorimattomista puista. Näistä edelly-
20228: tyksistä ~lähtien on katsottu sopivaksi määrätä suoritetta-
20229: vaksi laut.tausmaksua puolitoista penniä jokaisesta tukista
20230: ja kaksi penniä jokaisesta kuutiometristä halkoja, propsia
20231: ja muuta sellaista puutaJVaraa; ja on kontrollin vuoksi
20232: tarkotuksenmuikaisinta,, että maksu vahvistetaan tietyksi
20233: määräksi, huolimatta siitä lautataanlm puut yhden tai
20234: useamman vuoden aikana. Jos J.auttausmaksu otetaan käy-
20235: täntöön, näyttää puidenomistaja olevan vapautettava ny-
20236: kyisestä kalansiitoslaitoksen eräissä tapauksissa rakenta-
20237: mis- ja kunnossapitovelvollisuudesta ja nuo lai1tokset ole-
20238: van kustannettava,t lauttausmaksuista kel'tyvHlä varoilla.
20239: V ast,ama.ini ttuj en nä:kökoh tain mukaisesti on Keisaril-
20240: linen Majesteetti treet,tänyt eJhdotuksen Armolliseksi esityk-
20241: seksi asiasta, jonka ~ehdotuksen Keisarillinen Majesteetti
20242: on t~ahtonut jä1ttää Eduskunnan tutki,ttavaksi ja hyväk-
20243: syttäväksi; ja on se ehdotus näin kuuluva:
20244: N:o 11 5
20245:
20246: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi 10/23 p:nä hei-
20247: näkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja 19
20248: §:n sekä VII luvun 3 §:n muuttamisesta.
20249:
20250: II LUKU.
20251:
20252: 6 §.
20253: Jos on pelättävää, että lautta uksessa kallis omaisuus
20254: vahingoittuu, on lauttaussään!Ilössä myöskin määrättävä
20255: että sellaisen vahingon korvaamisesta on ,annettava v,alruus.
20256:
20257: 19 §.
20258: Vahingosta ja ha1tasta, mi<kä rannalle astumisella mat-
20259: kaansaatetaan taikka lauttaustavaroista ta:hi muuten laut-
20260: tamksesta tai :Sen johdosta. koituu maan, veden, kalastuksen,
20261: sillan, laitoksen t,a,hi muun lait<teen omistajal[e tahi halti-
20262: jalle ja joka ei sisälly ennen määTät.tyyn hyvitykseen, kuin
20263: myös vahingosta, joka upouneen tahi uppoamaisillaan ole-
20264: van puun taikka vedenalaisen tilapäisen lauttauslaitteen
20265: kautta saatetaan alukselle, on lauttaustavaralll omistajan
20266: annettava korvaus ; älköön kuitenka,an sellaisen korvauksen
20267: vaa;timusta saa.ta,ko tehdä lähinnä seuraavan kalenteri<vuo-
20268: den loputtua.
20269: Jos vesilaitoksen omistaja on 1 luvun 7 § :n mukaan
20270: y;elvollinen itse suojaamaalll sitä, olkoop korvausta laitok-
20271: selle ja sille illlitä siihen kuuluu ,tulleesta vahingosta suori-
20272: tettava aino,astaan silloin, kun vahinko on saatettu tahalli-
20273: sesti taikka huolimattomuudella tahi varomattomuudella
20274: laut•ta usta toimitettaessa t,aikka ,tuotettu siten, että toinen
20275: henkilö on laiminlyönyt määrä,tyn lauttaus- tahi suojalait-
20276: teen kunnossapidon.
20277: Kuukauden kuluessa sen jälkeen kun puutavarat on
20278: J,ruuttausta varten vesistöön laskettu tulee omista,jan kir-
20279: 6 N:o 11
20280:
20281: jallisesti ilmoittaa kuvernöörille puutavarain l·aatu ja
20282: määrä. Samalla on lääninrahastoon suoritettava lauttaus-
20283: maksu, laskettuna puolentoista pennin mukaan tukilta
20284: sekä haloish, propsista ja muista samanla.isista puutava-
20285: ro~sta kahden pennin mukaan kuutiomet.riUä. Maanomis-
20286: taja, joka harjoitba kotitarvepuiden lauttausta, olkoon
20287: kumminkin vapaa tästä velvollisuudesta.
20288: 3 :kohdassa mainittuja v.aroja on hoidettaJVa erityisenä
20289: rahastona, jota on käy.t.ettävä yksinomaan kalastuselinkei-
20290: non edistämiseksi ja joka on oleva väMtömästi Hallituksen
20291: <käytet tä vissä.
20292:
20293:
20294:
20295: VII LUKU.
20296:
20297: 3 §.
20298: Jos joku lauttaa puit'a kuorima•ttomina, milloin se e1
20299: ole luvallista, vetäköön sakkoa enintään neljätuhatta mark-
20300: kaa.
20301: Jos joku muutoin toilimittaa la,uttausta toisin kuin mää-
20302: rätty on tai luvattomasti Jauttaa vesistössä tahi jos pui-
20303: denomistaja, pä,ällysmies tahi lauttausmiehistö tahallaan
20304: taikka huolima·ttomuudesta tai varomattomuudesta tekee
20305: hai,tta:a to:iselle puutavaranomistajalle tahi päållysmiehelle
20306: t~ai 2 ,luvun 19 § :ssä mainituiHe oikeudenomistajille, tuo-
20307: mittakoon sRJkkoa enintään kaksituhatta markkaa .
20308: Jos puidenomistaja jättää ennen vuoden l•auttausajan
20309: loppua otta.matt.a pois puun, joka on jäänyt upporumaisil-
20310: leen v·eteen, rangaistakoon enintään viidensadan markan
20311: sakolla.
20312: Jos puidenomistaj.a laiminlyö II luvun 19 § :n 3 tahi
20313: 4 kohdassa määrätyn ilmoittamisen taikka säädetyn laut-
20314: N:o 11 7
20315:
20316: ta.us:rnaksun suorittamisen, rangaistakoon vähintään sadan
20317: ja enintä:än kahdeksansadan ma~kan sakolla ja olkoon sen
20318: ohessa velvollinen suorittama.an niin suuren maksun, kuin
20319: kuvernööri, saa,tavana olevan sehryityksen nojaJla, määrää.
20320:
20321: Minis.teri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
20322: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20323: 1913. - V. M. - Esitys N:o 11.
20324:
20325: ,.
20326:
20327:
20328:
20329:
20330: L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
20331: m i e t i n t ö N :o 2 Keisarillisen Majesteetin
20332: armollisen esityksen johdosta, joka sisältää eh-
20333: dotuksen asetukseksi 10/23 päivänä heinäkuuta
20334: 1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja
20335: 19 §:n sekä VII luvun 3 §:n muuttamisesta.
20336:
20337: Eduskunta on lähettänyt tämän armollisen esityksen
20338: valmistelevaa käsittelyä varten Laki- ja talousvaliokuntaan;
20339: ja on Valiokunta samalla saanut vastaanottaa pöytäkirjan-
20340: otteen Eduskunnassa tapahtuneesta lähetekeskustelusta asias-
20341: sa. Keisarillisesta Senaatista on Valiokunta pyynnöstään
20342: saanut esitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat. Valtio-
20343: varainvaliokunnalta on V aliakunta myöskin saanut pyytä-
20344: mänsä lausunnon asian verotuspuolesta.
20345:
20346:
20347: Sittenkun 1907 vuoden valtiopäiville kokoontunut Suo-
20348: men Eduskunta oli anonut komitean asettamista, .ioka saisi
20349: tehtäväkseen valmistaa ehdotuksen muutoksiksi kalastus-
20350: lainsäädäntöön sekä ehdottaa kalastuselinkeinon edistämistä
20351: tarkoittavia toimenpiteitä, ja Keisari ja Suuriruhtinas oli hy-
20352: väksynyt tämän Eduskunnan anomuksen, on Keisarillinen
20353: Suomen Senaatti, sille annetun valtuuden nojalla, 4 päivänä
20354: joulukuuta 1908 antanut erityiselle komitealle tehtäväksi:
20355: 1 :o) ehdottaa voimassaoleviin kalastusta koskeviin ase-
20356: tuksiin sellaisia muutoksia, jotka kokemus on osoittanut tar-
20357: peen vaatimiksi;
20358: 2 :o) ehdottaa toimenpiteitä tilattoman väestön kalave-
20359: den tarpeen tyydyttämiseksi;
20360: 2 1913. - V. :M:. - Esitys N :o 11.
20361:
20362: 3 :o) antaa selvitys ja lausunto kalastuksessa käytettäviä
20363: pyydyksiä ja aluksia käsittävän vakuutuksen aikaansaami-
20364: sen mahdollisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta; sekä
20365: 4:o) ehdottaa muita tarkoituksenmukaisiksi katsottavia
20366: toimenpiteitä kalastuselinkeinon edistämiseksi.
20367: Saamansa tehtävän mukaan on mainittu komitea 17 päi-
20368: vänä joulukuuta 1910 valmistuneessa mietinnössään laatinut
20369: muun muassa ehdotuksen asetukseksi, jolla erinäiset vesi-
20370: oikeuslain pykälät muutetaan toisin kuuluviksi. Näiden
20371: valmistelutöiden pohjalla annettiin Eduskunnalle viime vuo-
20372: den valtiopäivillä armollinen esitys 10/23 päivänä heinä-
20373: kuuta 1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja 19 §:n
20374: sekä VII luvun 3 § :n muuttamisesta, mutta armollista esi-
20375: tystä ei ennätetty Eduskunnassa käsitellä.
20376: Samansisältöinen armollinen esitys on nyt uudestaan an-
20377: nettu Eduskunnalle käsiteltäväksi. Kuten arm. esityksen
20378: johdannosta ilmenee, on esitys laadittu seuraavien näkökoh-
20379: tien mukaan:
20380: Puita lautattaessa pilaantuu vesi sen kautta, että kuori
20381: irtautuu ja laskeutuu vesistön pohjalle sekä synnyttää kaa-
20382: suja ja sienettymiä, jotka hävittävät kalanmädin ja ne eli-
20383: mistöt, joista alpeet saavat ravintoa. Vaikka puut kuori-
20384: taankin, eivät lauttauksen kalastusta vahingoittavat vaiku-
20385: tukset häviä, koska kuorimista ei toimiteta niin täydelli-
20386: sesti, että puuta lähin niin kutsuttu jälsikuorikin poistuisi,
20387: vaan se jää jälelle ja irtautuu puiden hankautuessa ki-
20388: viä vasten sekä jää veteen. Sitä paitsi uppoaa joku pie-
20389: nehkö osa puista ja aikaansaattaa vahinkoa kalastukselle
20390: varsinkin niillä paikoin, missä kala kutee, jonka ohessa upon-
20391: neet tukit estävät nuotanvetoa. Lisäksi lauttaus vaikeuttaa
20392: kalanpyydysten hoitoa ja käyttämistä tai tekee sen mah-
20393: dottomaksi.
20394: Puiden lauttaus aiheuttaa siis suuresti kalasuvun häviä-
20395: mistä ja vaikeuttaa kalastusta. Kun kuitenkin maalle tär-
20396: keät taloudelliset edut joutuisivat kärsimään, jos lauttausta
20397: \'aikeutettaisiin rajoittavilla määräyksillä, niin ei armoUi-
20398: sen esityksen mielestä näytä olevan käännyttävä sellaiselle
20399: Vesioikeuslain muuttaminen.
20400:
20401: tielle kalastuselinkeinon parantamista varten, vaan tämä on
20402: tehtävä varsinaisilla sanottua elinkeinoa suorastaan edistä-
20403: villä toimenpiteillä. Sellaisten toimenpiteiden kustannuksiin
20404: olisi puidenlauttaajan annettava osansa ~illä tavoin, että kai-
20405: kille lautattaville puille, paitsi jos lauttaus tapahtuu maan-
20406: omistajan kotitarpeiksi, pannaan maksu, kuitenkin määräl-
20407: tään semmoinen, että se ei käy puiden omistajalle rasittavaksi,
20408: mutta sentään saattaa mahdolliseksi tehokasten toimenpitei-
20409: den toteuttamisen kalasuvun kartuttamiseksi ja kalastuksen
20410: tarkoituksenmukaisesti toimittamiseksi. .Ta kun ei voida rat-
20411: kaista, minkä verran kuorittujen tai kuorimattomain puiden
20412: vaikutus on vahingollisempi tai vähemmän vahingolli-
20413: nen, on maksu katsottu olevan määrättävä samansuurui-
20414: seksi kuorituista ja kuorimattomista puista. Näistä edelly-
20415: tyksistä lähtien on armollisessa esityksessä katsottu sopi-
20416: vaksi määrätä suoritettavaksi lauttausmaksua puolitoista
20417: penniä jokaisesta tukista ja kaksi penniä jokaisesta kuutio-
20418: metristä halkoja, propsia ja muuta sellaista puutavaraa; ja
20419: on kontrollin vuoksi tarkoituksenmukaisinta, että maksu vah-
20420: vistetaan tietyksi määräksi, huolimatta siitä lautataanko
20421: puut· yhden tai useamman vuoden aikana. Jos lautta~s
20422: maksu otetaan käytäntöön, näyttää puidenomistaja olevan
20423: vapautettava nykyisestä kalansiitoslaitoksen eräissä tapauk-
20424: sissa ·rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuudesta ja' nuo lai-
20425: tokset olevan kustaunettavat lauttausmaksuista kertyvillä
20426: varoilla.
20427: Edellämainittujen näkökohtien mukaisesti on armolli-
20428: sessa esityksessä ehdotettu poistettavaksi nykyään voimassa
20429: olevan Vesioikeuslain 2 luvun 6 §:ssä löytyvä määräys laut-
20430: taustavaran omistajan velvollisuudesta eräissä tapauksissa
20431: tehdä ja kunnossapitää kalansiitoslaitosta, mutta sen sijaan
20432: saman luvun 19 § :ään lisätty uusi määräys lauttausmaksun
20433: suorittamisesta ja näin kertyneiden varain hoitamisesta eri-
20434: tyisenä rahastona, jota on käytettävä yksinomaan kalastus-
20435: elinkeinon edistämiseksi ja joka on oleva välittömästi Halli-
20436: tuksen käytettävissä. Niinikään on ehdotettu määräys ran-
20437: 4 1913. - V. M. - Esitys N:o 11.
20438:
20439: gaistuksesta, jos laiminlyödään lautattavaksi aijotun puu-
20440: määrän ilmoittaminen ja säädetyn lauttausmaksun suoritta-
20441: minen (VII luku 3 §).
20442:
20443:
20444:
20445: Valtiovarainvaliokunnan edellämainittu lausunto 1 päi-
20446: vältä tätä kuuta on näin kuuluva:
20447: ,Kirjelmässä viimekuluneen maaliskuun 12 p :ltä on La-
20448: ki- ja talousvaliokunta, jonka valmisteltavaksi Eduskunta on
20449: lähettänyt 23 p :nä heinäk. 1902 annetun Vesioikeuslain 2
20450: luvun 6 ja 19 §:n sekä 7 luvun 3 §:n muuttamista koskevan
20451: Armollisen esityksen N :o 11, ja joika sitä varten on katso-
20452: nut tarvitsevansa selvitystä asian verotuspuolesta, pyytänyt
20453: Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa asiasta viitatussa suh-
20454: teessa.
20455: Tämän johdosta saa Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen
20456: ilmoittaa, että, mikäli Valiokunta on toimittamiensa valtion
20457: tuloja ja menoja vuonna 1914 koskevien laskujen nojalla ha-
20458: vainnut, ei raha~asiallisista syistä erityisen veron säätämi-
20459: nen varojen hankkimiseksi kalastuselinkeinon edistämiseksi
20460: ole tarpeen vaatima.
20461: Kun tällaisen uuden pysyvän veron voimaanpaneminen
20462: ei Valiokunnan mielestä saata raha-asiallisista syistä käydä
20463: tulevaisuudessakaan tarpeelliseksi, ei Valiokunta katso ole-
20464: van syytä ottaa asian finanssiteknillistä puolta käsittelyn
20465: alaiseksi."
20466:
20467:
20468: Ryhtyessään armollisen esityksen asetusehdotusta tar-
20469: kastamaan on Valiokunnasta kyllä näyttänyt suotavalta
20470: myöskin kalastuksen suoranainen edistäminen vastapainoksi
20471: sille vahingolle, jonka muun muassa puutavaran lauttaus
20472: on omiansa kalastukselle aiheuttamaan, mutta armollisessa
20473: esityksessä ehdotettu menettely mainitun tarkoituksen saa-
20474: vuttamiseksi ei ole näyttänyt soveliaalta. Riittävää selvi-
20475: tystä Valiokunnan mielestä ei ole esiintuotu siitä, että ka-
20476: Vesioikeuslain muuttaminen. 5
20477:
20478: lastuksen huononeminen vesistöissä, joissa lauttausta har-
20479: joitetaan, johtuisi yksinomattain lauttauksesta, vaan saattaa
20480: syynä tähän olla myöskin ryöstö- ja muu luvaton kalastus
20481: sekä tarpeellisen valvonnan puute voimassa olevan kalastus-
20482: säännön noudattamisessa, kalojen kutua ja viihtymistä häi-
20483: ritsevä laivaliike y. m. Ei siis näytä oikealta ja kohtuul-
20484: liselta että lauttausta harjoittavat puutavaran omistajat sai-
20485: sivat yksin tai suurimmaksi osaksi korvata kalastuksen vähe-
20486: nemisen ja kustantaa suurisuuntaisiksi aijotut kalastuksen
20487: edistämistoimenpiteet. Eri vesistöissä saattaa sitäpaitsi ka-
20488: lastuksella olla hyvin erilainen merkitys, joten yhtäläinen
20489: maksu lauttauksesta kaikissa vesistöissä olisi kohtuuton.
20490: Vielä on huomautettava, että lauttauksen tuottaman vahin-
20491: gon korvauksena kannettava verotus voisi joutua toisen vesis-
20492: tön, ehkäpä merikalastuksen, hyödyksi, eikä sen, jossa laut-
20493: taus on välitöntä vahinkoa aiheuttanut.
20494: Valiokunnasta on myöskin näyttänyt arveluttavalta ryh-
20495: tyä tällaisilla verotustoimenpiteillä haittaamaan maallemme
20496: tärkeätä puutavaraliikettä, jota jo rasij;tavat sahaus- ja
20497: vientimaksut, lautattavien puiden kuoriruisvelvollisuus sekä
20498: ]auttauksesta luonnollisesti aiheutuvat vahingonkorvaukset
20499: veden ja rannan omistajille y. m. Niinikään on Valiokunta ol-
20500: lut sitä mieltä, että yhden elinkeinon verottaminen toisen elin-
20501: keinon hyväksi ei ole periaatteessa hyväksyttävä, jota vero-
20502: tusperiaatetta yleensä ei muissakaan maissa käytetä.
20503: Näillä syillä ja viitaten muuten Valtiovarainvaliokun-
20504: nan lausunnossa esiintuotuihin seikkoihin, Valiokunta ei ole
20505: katsonut voivansa armollisen esityksen asetusehdotusta puol-
20506: taa hyväksyttäväksi, vaan saa kunnioittaen ehdottaa, että
20507: Eduskunta tahtoisi alamaisessa vastauskirjelmässään ilmoit-
20508: taa,
20509: että Eduskunta. ei ole voinut hyväksyä armol-
20510: lista esitystä.
20511: •
20512: Helsipgissä 11 päivänä huhtikuuta 1913.
20513: 6 1913. - V. M. - Esitys N:o 11.
20514:
20515: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gro-
20516: tenfelt, varapuheenjohtaja Lauri A. Yrjö-Koskinen sekä jä-
20517: senet Astala, Gädda, Hoikka, Häyrynen, Iipponen, Koi-
20518: visto, Oskari Laine, Leino, Lylykorpi, Paunu, Pennanen,
20519: Perttilä, Pykälä, Saarinen ja Wirkki sekä osaksi varajäse-
20520: net Kaakko-oja, Kunnassalo ja Tåg .
20521:
20522:
20523:
20524:
20525: •
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: •
20531:
20532:
20533: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20534: 1913. - S. V. M. -- Esitys N :o 11.
20535:
20536:
20537:
20538:
20539: Suuren valiokunnan mietintö
20540: N :o 12 Keisarillisen Majesteetin armollisen
20541: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
20542: , asetukseksi 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 an-
20543: netun Vesioikeuslain II luvun 6 ja 19 §:n sekä
20544: VII luvun 3 §:n muuttamisesta.
20545:
20546: Käsiteltyään yllämainittua asiaa, saa Suuri valiokunta,
20547: yhtyen Laki- .ia talousvaliokunnan mietinnössä N :o 2 ole-
20548: vaan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
20549:
20550: että Eduskunta hyväksyisi Laki- ja talons-
20551: valioknnnan ehdotuksen asiassa.
20552:
20553: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1913.
20554: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913.
20555: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 11.
20556:
20557:
20558:
20559:
20560: Suomen Eduskunnan alama~
20561: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar·
20562: molliseen esitykseen, joka sisältää ehdotuksen
20563: asetukseksi 23 päivänä heinäkuuta 1902 anne.
20564: tun vesioikeuslain 2 luvun 6 ja 19 §:n sekä
20565: 7 luvun 3 §:n muuttamisesta.
20566:
20567:
20568:
20569:
20570: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
20571: ja Suuriruhtinas I
20572:
20573:
20574:
20575:
20576: Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillil'len Ma-
20577: jesteettinne antanut E~uskunnan hyväksyttäväksi ehdotuk-
20578: sen asetukseksi 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun ve:?j
20579: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 11.
20580:
20581: oikeuslain 2 luvun 6 ja 19 § :n sekä 7 luvun 3 § :n muutta-
20582: misesta.
20583: Eduskunta on tosin pitänyt .suotavana, että kalas-
20584: tusta suoranaisesti edistetään vastapainoksi sille vahin-
20585: golle, jonka muun muassa puutavaran lauttaus on omansa
20586: kalastukselle aiheuttamaan, mutta armollisessa esityksessä
20587: ehdotettua menettelyä tämän tarkoituksen saavuttamiseksi
20588: ei ole katsottava soveliaaksi. Riittävää selvitystä ei Edus-
20589: kunnan mielestä olle esitetty siitä, että kala:stu:ksen huono-
20590: neminen vesistöissä, joissa lauttausta harjoitetaan, johtuisi
20591: yksinomaan lauttauksesta, vaan saattaa syynä siihen olla
20592: myöskin ryöstökalastus ja muu luvaton kalanpyynti sekä
20593: voimassa olevan kalastussäännön noudattamisen puutteelli-
20594: nen valvonta, kalojen kutua ja viihtymistä häiritsevä
20595: laivaliike y. m. Sen vuoksi ei näytä oikealta ja koh-
20596: tuulliselta, että lauttausta harjoittavat puutavaran omista-
20597: jat saisivat yksin tai 'suurimmaksi osaksi korvata kalastuk-
20598: sen vähenemisen ja kustantaa suurisuuntaisiksi aiotut kalas-
20599: tuksen edistämistä tarkoittavat toimenpiteet. Eri vesistöissä
20600: on sitä paitsi kalastuksella varsin erilainen merkitys, jo-
20601: ten yhtäläinen maksu lauttauksesta kaikissa vesistöissä
20602: olisi kohtuuton. Huomattava on myös, että lauttauk-
20603: sen tuottaman 'vahingon korvau:ksena kannettava verotus
20604: voisi joutua toisen vesistön, ehkäpä merikalastu:ksen, hyö-
20605: dyksi, eikä sen, jossa lauttaus on välitöntä vahinkoa aiheut-
20606: tanut.
20607: Eduskunnasta on lisäksi näyttänyt arveluttavalta ryh-
20608: tyä tällaisilla verotustoimenpiteillä ehkäisemään maalle tär-
20609: keätä puutavaraliikettä, jota jo rasittavat sahaus- ja vienti-
20610: maksut, lautattavien puiden kuorimisvelvollisuus sekä laut-
20611: tauksesta aiheutuvat vahingonkorvaukset veden ja rannan
20612: omistajille y. m. Myöskin on Eduskunta ollut sitä mieltä,
20613: että yhden elinkeinon verottaminen toisen hyväksi ei ole
20614: periaatteessa hyväksyttävä, eikä tällaista verotusta yleensä
20615: muissakaan maissa käytetä.
20616: Valtion tuloista ja menoista vuodeksi 1914 toimitetut las-
20617: kelmat sitä paitsi osottavat, ettei erityisen veron säätäminen
20618: Vesioikeuslain muuttaminen. 3
20619:
20620: varojen hankkimiseksi kalastuselinkeinon edistämistä varten
20621: ole raha-asiallisista syistä tarpeen vaatima. Eduskunnan mie-
20622: lestä ei tällaisen uuden pysyvän veron voimaan paneminen
20623: saata raha-asiallisista syistä tulevaisuudessakaan käydä tar-
20624: peelliseksi.
20625: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
20626: dän Keisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa,
20627:
20628: että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
20629: lista esitystä.
20630:
20631: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20632:
20633: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
20634: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20635: 111
20636: 1913 - N:o 12.
20637:
20638:
20639:
20640:
20641: Keisarillisen Majesteetin Armol-
20642: linen esitys Suomen Eduskunnalle jakolai-
20643: toksesta.
20644:
20645: Jakolaitosta koskeva lainsäädäntö on jo kauan havaittu
20646: olevan niin asiallisesti kuin säännösten muotoonkin nähden
20647: tarkastuksen tarpeessa. Tähän nähden asetettiin 21 päi-
20648: vänä huhtikuut'a 1884 komitea, joka sai toimekseen määrätä
20649: ne yleiset periaatteet, joita sellaisessa tarkastuksessa olisi
20650: noudatettava. Sittenkun tämä komitea oli antanut mietin-
20651: tönsä ja Lainvalmistelukunta, määräyksestä, laatinut ehdo-
20652: tuksen lainsäädännöksi asiasta, on sanotun ehdotuksen pe-
20653: rustalle valmistettu Armollinen esitys pääasiallisesti seu-
20654: raavain näkökohtain mukaan.
20655: Vaikkakin isojako, jolla on tarkoituksena jonkin lohko-
20656: kunnan tilain entisen yhteyden poistaminen metsään ja
20657: takamaahan nähden sekä tilojen tilusten yhteenkokoaminen
20658: mahdollisimman harvalukuisiin ja suuriin palstoihin, jo
20659: vn käynyt suurimmassa osassa maata, ovat kuitenkin maan-
20660: jako-olot muutamin seuduin epätyydyttävällä kannalla, ja-
20661: lcckunnan tilusten sopimaton jako kun vaikeuttaa niiden
20662: jiirkiperäistä hoitoa ja myöhempinä aikoina maanviljelyk-
20663: sessä saavutetun edistyksen käytäntöön ottamista. Tästä
20664: johtunut tarve saada sellaisissa jakokunnissa jaonjärjestely
20665: aikaan tarkoituksenmukaisen tilusjärjestyksen saavuttami-
20666: seksi on pääasiallisimpana syynä jakolainsäädännön tar-
20667: kastuskysymyksen nostamiseen. Vanhempien sopimatto-
20668: masti toimitettujen isoinjakojen järjestäminen on tosin
20669: määrätapauksissa mahdollinen voimassa olevankin lain-
20670: 2 N:o 12
20671:
20672: säädännön mukaan, mutta paitsi sitä että tämä keino on
20673: luvallinen ainoastaan kun on kysymys vanhempina aikoina
20674: toimitetuista jaoista, on se tehty riippuvaksi sellaisista
20675: mutkallisuuksista ja rajoituksista, että sitä ainoastaan poik-
20676: keustapauksissa on voitu käyttää. Kun jaonjärjestelyn eli,
20677: kuten sellaista toimitusta lakiehdotuksessa kutsutaan, uus-
20678: jaon tarkoituksena kuitenkaan ei ole kenenkään tilanomis-
20679: tajan oikeuden vähentäminen, vaan ainoastaan tilusten yh-
20680: teenkokoominen siten, että jokaiselle tilalle jakokunnan
20681: maasta uudelleen erotetaan sen osuus siitä niin yhtäjaksoi-
20682: sena kuin tilusten laatu ja asema ketään haittaamatta sal-
20683: livat, vaatii sekä yleinen että yksityinen etu, ettei lainsää-
20684: däntö vaikeuta semmoista maanviljelykselle hyödyllistä
20685: toimenpidettä. Esilläolevassa lakiehdotuksessa on sen
20686: vuoksi asetuttu sille kannalle, että jakokunnan jokaisen
20687: osakkaan pitäisi voida nostaa kysymys uusjaon toimeen-
20688: panemisesta ja että sellainen jako pitäisi voida aikaansaada
20689: siinäkin tapauksessa että joku osakas sitä vastustaa, kun
20690: vaan riittävä selvitys uusjaon tarpeellisuudesta hankitaan
20691: menettelytavan avulla, joka antaa takeita selvityksen luo-
20692: tettavaisuudesta. Tämä menettelytapa taas käsittäisi ehdo-
20693: tuksen mukaan asiantuntevain jakomiesten maalla toimit-
20694: taman katselmuksen sen selville saamiseksi, voidaanko ti-
20695: luksia uuden jaon kautta niiden hoitoon nähden sopivam-
20696: min jakaa; ja voitaisiin asia, elleivät asianosaiset tyydy
20697: jakomiesten päätökseen, jättää jako-oikeuden lopullisesti
20698: ratkaistavaksi.
20699: Muuten on, mitä uusj'akotoimituksen laajuuteen tulee,
20700: lakiehdotuksessa otettu huomioon, että uusj aon tarkoitus
20701: usein voitaisiin saavuttaa jo sillä, että ainoastaan osa jako-
20702: kuntaa pantaisiin jaon alaiseksi. Toiselta puolen voi-
20703: vat kahden tai useamman rajatusten olevan jakokunnan
20704: tilukset sijaita niin, tai voi niiden muoto olla niin sopi-
20705: maton, että tiluksia ei voida erikseen kussakin jakolrun-
20706: nassa tarkoituksenmukaisesti koota yhteen, vaan että jako-
20707: kunnat pitäisi toistensa yhteydessä saattaa uusjaon alai-
20708: siksi. On myöskin mahdollista että semmoisessa jakokun-
20709: N:o 12 3
20710:
20711: nassa, jossa tilain tilukset ylipäänsä ovat sekaisin ja jossa
20712: uusjako siis on tarpeen, joku tahi jotkut tilat ovat aikai-
20713: s<>mmassa jaossa saaneet tiluksensa sillä tavoin erotetuiksi,
20714: ettei niille uusjaolla aikaansaataisi parempaa tilustensijoi-
20715: tusta ja -jaotusta.
20716: Samalla kuin lakiehdotus sisältää sen myönnytyksen,
20717: että mainituissa tapauksissa saa supistaa tai laajentaa toi-
20718: mituksen laajuutta, on tämä kuitenkin tehty riippuvaksi
20719: määrätyistä ehdoista. Niinpä, kun vain joku osa lohko-
20720: kuntaa saatetaan uusjaon alaiseksi, ei ole ainoastaan pan-
20721: tava riittävästi huomiota siihen, että muu osa voidaan so-
20722: veliaasti jakaa, kun siitä vastedes ehkä nostetaan kysymys,
20723: vaan tulee myöskin puheena olevan osan ylipäänsä käsit-
20724: tää kokonaisia tiloja, joilla lakiehdotuksessa käytetyn sa-
20725: naston mukaan ymmärretään maakirjaan eri numeroiksi
20726: merkittyjä maanviljelyskiinteistöjä sekä sellaisista kiin-
20727: teistöistä halkomalla tai lohkomaila erotettuja osia. Niin-
20728: muodoin ei saa eri tiloista erotettuja tiluksia yhdessä panna
20729: uusjaon alaisiksi, koska silloin, paitsi muuta hämminkiä,
20730: samojen tilojen tilukset tulisivat olemaan eri jakokuntain
20731: karttalaitoksissa. Myös semmoinenkin tila, jolla jo on so-
20732: velias tilusjärjestys, voidaan ottaa uusjakoon, sikäli kuin
20733: välttämätöntä on samallaison etuuden hankkimiseksi toi-
20734: sillekin tiloille, jolloin voi käydä tarpeelliseksi määrätä
20735: toiset suorittamaan tilanomistajalle kohtuullisen korvauk-
20736: sen siitä kustannuksesta ja vahingosta, minkä hän sen
20737: kautta kärsii.
20738: Kun aikaisemmin toimitetut jaonjärjestelyt usein on
20739: tehty sopimattomalla tavalla, voidaan lakiehdotuksen mu-
20740: kaan uusjako toimittaa sellaisissakin jakokunnissa, jotka
20741: nykyään isostajaosta voimassa olevan lainsäädännön ilmes-
20742: tymisen jälkeen ovat olleet järjestelyn alaisina. Tällöin on
20743: kuitenkin kovin tiheitten muutosten välttämiseksi hallinto-
20744: oloissa pantu ehdoksi, että vähintään kolmekymmentä
20745: vuotta on kulunut siitä järjestelytoimituksesta.
20746: Paitsi uusjakoa on lakiehdotukseen otettu maanosituk-
20747: sen nykyiset päälajit, nimittäin isojako, halkominen, loh-
20748: 4 N:o 12
20749:
20750: kominen ja palstatilan erottaminen; ja on ehdotus siinä
20751: osin noudattanut, osin edelleen kehittänyt nyt voimassa ole-
20752: van lainsäädännön periaatteita. Halkomiseen ja lohkomi-
20753: seen nähden on nykyään voimassa oleva ehto siitä, että jo-
20754: kaisen osan tulee olla vähintään kolmassadasosa manttaalia,
20755: jätetty pois. Mitä tulee säännöksiin isossajaossa ja halko-
20756: misessa noudatettavasta menettelystä, jotka myöskin olisi-
20757: vat noudatettavat uusjaossa, on niihin tehty erinäisiä muu-
20758: toksia. Siten olisi jyvälukujen määrääminen tiluksia jy-
20759: vitettäessä toimitusmiesten asia, kun taas tätä nykyä asian-
20760: osaisilla itsellään on siinä päättämisoikeus, jos kaikki ovat
20761: yksimieliset. Enintä määrää palstoja, joihin jonkin tilan
20762: tilukset saa jakaa, ei tosin ole katsottu voitavan määrätä
20763: pienemmäksi kuin miksikä se nykyään on vahvistettu eli
20764: kuudeksi ja muutamin seuduin kahdeksaksi; mutta sitä-
20765: vastoin on ehdotuksessa määrätty, että talo on siirret-
20766: tävä, jos palstain luku muutoin nousisi kolmea suurem-
20767: maksi. Vuokramiehen asemasta jakotoimituksissa on kat-
20768: sottu tarpeelliseksi ottaa asetusehdotukseen erityisiä mää-
20769: räY'ksiä. Lisäksi tulisi kihlakunnanoikeuden asiana ollut
20770: jakojen vahvistaminen lakkaamaan.
20771: Tutkittaessa jakotoimituksista tehtyjä valituksia voi
20772: toisinaan sattua, että havaitaan toimituksessa tehdyksi sel-
20773: lainen virhe, jonka korjaaminen aiheuttaisi yhden taikka
20774: useamman tilan tilusalan muuttamisen, mutta että muutok-
20775: sen toimeenpanosta syntyisi niin suuria kustannuksia ja
20776: haittoja, etteivät ne kohtuullisesti vastaisi siitä koituvaa
20777: hyötyä. Kun semmoisissa tapauksissa näyttää sopimatto-
20778: maha muuttaa jo loppuun saatettua jakoa, on lakiehdotuk-
20779: sessa säädetty että asiallinen, joka siten ei ole oikeuteensa
20780: päässyt, sen sijaan on saapa vastaavan rahakorvauksen
20781: siltä tahi niiltä, jotka ovat saaneet enemmän kuin heille
20782: olisi ollut tuleva. Sama keino on näyttänyt sopivalta sil-
20783: loinkin, kun semmoinen virhe huomataan siinä jakotoimi-
20784: tuksen tarkastuksessa, joka lääninmaanmittarin tulee vir-
20785: kansa puolesta toimittaa, sekä kun tuon virheen nojalla
20786: vaaditaan laillistuneen jaon tasausta.
20787: N:o 12 5
20788:
20789: Jakokuntain välisen rajan oikomiseksi on tilusten
20790: vaihto rajan kumpaiseltakin puolelta useinkin tarpeen.
20791: Useissa muissakin tapauksissa, niinkuin jos vieras tilus on
20792: jakokunnan rajojen sisällä taikka kun vesijättö erottaa
20793: tilan tilukset siitä vesialueest,a, mistä vesijättö on synty-
20794: nyt, voi tilusvaihto käydä tarpeelliseksi. Sellaiset tilus-
20795: vaihdot ovat tähän asti olleet vapaaehtoisen sopimuksen
20796: varassa ja sen vuoksi harvinaisia. Soveliasten maanhallin-
20797: taolojen aikaansaamiseksi on senvuoksi lakiehdotuksessa
20798: säädetty, että sellaisia tilusvaihtoja voidaan toimittaa
20799: myöskin jommankumman asiallisen vaatimuksesta taikka
20800: kun toimitusmiehet siitä jaossa tekevät ehdotuksen.
20801: Nykyisiä niukkoja säännöksiä vesijättöjen jaosta on
20802: lakiehdotuksessa olennaisesti täydennetty. Sen lisäksi on
20803: ehdotuksessa tarpeelliset määräykset aikaisemmin kesken-
20804: eräiseksi jätetyn jaon täydentämisestä, sellaisen tilan väli-
20805: aikaisesta osituksesta, jossa isoajakoa ei ole loppuun saa-
20806: tettu, eri toimituksena olevasta rajankäynnistä sekä teiden
20807: jaosta.
20808: Kun nykyisten ma'anjako-oikeuksien järjestysmuoto
20809: yleensä on osoittautunut epätyydyttäväksi, etupäässä sen
20810: tähden että on ollut vaikeata vastuunalaisiin, mutta vaki-
20811: naista palkkaa vailla oleviin puheenjohtajantoimiin, jotka
20812: täytetään pitäjittäin toimitettujen vaalien taikka asian-
20813: omaisen hovioikeuden tilapäisen määräyksen kautta, saada
20814: kokeneita ja taitavia lakimiehiä, on katsottu jakoasiain
20815: käyttelyn olevan koko maassa, niinkuin nykyään on poik-
20816: keustapauksena laita Viipurin läänissä, uskottavan vaki-
20817: naisille maanjako-oikeuksille. Sellainen järjestelmä tulisi
20818: epäilemättä edistämään jakoasiain taitavaa, nopeaa ja asi-
20819: allisille huokeaa käsittelyä eikä se, kulkuneuvojen kehityk-
20820: seen ja siitä johtuvaan mahdollisuuteen nähden että jokai-
20821: sen maanjako-oikeuden tuomiopiiri voisi käsittää verrat-
20822: tain suuren alueen, - todennäköisesti riittäisi ensi aluksi
20823: kolme maanjako-oikeutta - tuottaisi huomattavampia
20824: kustannuksia valtiolaitokselle. Vastaisten maanjako-
20825: oikeuksien kokoonpanosta ehdotetaan, että puheenjohtajan
20826: 6 N:o 12
20827:
20828: pitää olla lainoppinut ja tuomarintoimiin perehtynyt sekä
20829: mieluimmin myös maataloudessakin kokemusta saavutta-
20830: nut. Itseoikeutettu jäsen maanjako-oikeudessa olisi läänin-
20831: maanmittari tahi se, joka on hänen sijassaan. Sitäpaitsi
20832: olisi oikeudessa kaksi maanviljelystä taitavaa jäsentä, jotka
20833: valittaisiin kihlakunnittain yhteisessä kuntakokouksessa.
20834: Maanjako-oikeuksien lukumäärän ja jokaisen semmoisen
20835: oikeuden tuomiopiirin määrääminen on varattu hallinnol-
20836: liselle lainsäädännölle.
20837: Asetusehdotuksessa annetaan lopuksi myöskin tarpeelli-
20838: set määräykset jakoasiain oikeudenkäynnistä; ja olisi niiden
20839: mukaan maan korkein oikeus kuten tähänkin asti toinen ja
20840: viimeinen oikeusaste j akoasioissa.
20841: Asetusehdotuksen alaan kuuluviin toimituksiin nähden
20842: evankelis-luterilaisten seurakuntien papiston virkataloilla
20843: on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa annettavaksi erityisiä
20844: säännöksiä siitä, kenellä on sellaisten tilojen puolesta oikeus
20845: anoa määräystä toimitukseen, niin myös siitä, että virkata-
20846: lonhaltija on oikeutettu toimituksessa asianosaisena esiin-
20847: tymään, sekä toimituskustannuksien suorittamisesta. Sen-
20848: tähden on laadittu ehdotus Armolliseksi asetukseksi, jolla
20849: 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suomen evankelis-luterilaisten
20850: seurakuntain papiston virkataloista annetun asetuksen 37
20851: § muutetaan toisin kuuluvaksi.
20852: Maanjaosta kruununtiloilla on tätä nykyä voimassa
20853: säännöksiä, jotka, poiketen siinä suhteessa aikaisemmin
20854: noudatetusta järjestyksestä, ovat tulleet aikaan eduskunta-
20855: lain säätämisestä määrätyssä järjestyksessä. Palantuen
20856: tässä suhteessa sitä ennen noudatettujen peria·atteiden kan-
20857: nalle, on laadittu ehdotus hallinnollista lainsäädäntötietä
20858: annettavaksi asetukseksi jakolaitoksen alaan kuuluvista
20859: toimituksista kruununtiloilla.
20860: Edellä olevien periaatteiden mukaan valmistettu ehdotus
20861: asetukseksi jakolaitoksesta edellyttää erityisiä hallinnol-
20862: lista lainsäädäntötietä annettavia määräyksiä. Sitäpaitsi
20863: edellyttävät asetusehdotuksen määräykse·t muutoksia niin-
20864: hyvin 19 päivänä kesäkuuta 1902 maanvuokrasta maalla
20865: N:o 12 7
20866:
20867: annetun lain 40 § :ään, kuin myös torpan, lampuotitilan ja
20868: mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
20869: 1909 annetun Armollisen asetuksen 38 § :ään. Sentähden
20870: on Keisarillinen Majesteetti, paitsi ehdotuksia ase.tukseksi
20871: jakolaitoksesta, asetukseksi, jolla 19 päivänä heinäikuuta
20872: 1892 Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston
20873: virkataloista annetun asetuksen 37 § muutetaan toisin kuu-
20874: luvaksi, sekä a;setukseksi jakolaitoksen alaan kuuluvista
20875: toimituksista kruununtiloilla, antanut valmistaa myös eh-
20876: dotuksen
20877: 1) asetukseksi, joka sisältää tarkempia määräyksiä jako-
20878: laitoksesta annetun Armollisen asetuksen sovelluttamisesta;
20879: 2) asetukseksi, jolla 19 päivänä kesäkuuta 1902 anne-
20880: tussa laissa maanvuokrasta maalla oleva 40 § muutetaan
20881: toisin kuuluvaksi;
20882: 3) asetukseksi, jolla 12 päivänä maaliskuuta 1909 tor-
20883: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta an-
20884: netun asetuksen 38 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
20885: Näistä asetusehdotuksista Keisarillinen Majesteetti tah-
20886: too täten jättää kaksi ensiksi mainittua sekä molemmat
20887: viimeksi mainitut Eduskunnan hyväksyttäviksi, sekä ase-
20888: tusehdotuksen, joka sisältää lli!hempiä määräyksiä jakolai-
20889: toksesta annetun Armollisen asetuksen sovelluttamisesta,
20890: niin myös asetusehdotuksen jakolaitoksen alaan kuuluvista
20891: toimituksista kruununtiloilla, Eduskunnalle tiedoksi.
20892: Mainitut asetusehdotukset ovat näin kuuluvat:
20893: Ehdotus
20894: Armolliseksi Asetukseksi jakolaitoksesta.
20895:
20896:
20897: Maanjaon eri lajit ynnä tilusvaihto.
20898: 1 LUKU.
20899: Iso jako.
20900:
20901: 1 §.
20902: Jos kylä ei ole aikaisemmin ollut isonjaon alaisena, toi··
20903: mitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
20904: maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä ase-
20905: tuksessa sanotaan.
20906: Kyläksi luetaan tässä asetuksessa muukin lohkokunta,
20907: jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty.
20908: Missä kyliä ei vanhastaan ole, mutta maatilat kuitenkin
20909: ovat isollajaolla erottamatta, on niinikään isojako toimi-
20910: tettava, ja olkoon silloin jakokunnasta voimassa mitä tässä
20911: asetuksessa on kylästä säädetty.
20912:
20913: 2 §.
20914: Tämän asetuksen vaikutus ei ulotu jakotoimrtuksiin
20915: kruununtiloilla, joista jakotoimituksista on erikseen sää-
20916: detty.
20917: 3 §.
20918: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
20919: tilanomistaj!l!sta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
20920: N:o 12 9
20921:
20922: asukasoikeudella pitää hallussaan muuta kuin kruununta-
20923: loa.
20924: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
20925: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
20926: j::.an eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
20927: myös tällaisesta kiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaila
20928: syntynyttä tilaa.
20929:
20930:
20931: 4 §.
20932: Kuinka kysymys isostajaosta on nostettava kun yleinen
20933: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
20934:
20935:
20936: 5 §.
20937: Isossajaossa tulee jokaisen tilan ensisijassa saada jako-
20938: kunnan viljellyistä tiluksista mitä arvion mukaan vastaa
20939: sen ennen isqajakoa laillisesti nauttimia viljelyksiä.
20940: Muutoin olkoon jakoperusteen1a se uusi manttaali, mikä
20941: tiloille pannaan, kun verollepano toimi'tdaan isonjaon yh-
20942: teydessä; muussa tapauksessa ollmon jakoperusteena perin-
20943: tötiloihin nähden näiden silloin voimassa oleva manttaali,
20944: kuin myös rälssitiloihin ja kirkollisvapauksia nauttiviin
20945: papinvi•rkataloihin nähden, niin keskenään kuin suhteessaan
20946: samalla jaettaviin kruunun- ja perintötiloihin, kaikkien ti-
20947: lojen vanha manttaaE. Viipurin lääni·ssä pitää jakoperus-
20948: teena kuitenkin olla vähentämätön verol ulm; kuitenkin niin
20949: että, 'kun joko vanhastaan on paikkakunnalla ollut ole-
20950: massa joku muu jakoperuste tahi kaikki tilanomistajat sem-
20951: moisen hyväksyvät, sitä on noudatettava.
20952: Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa on
20953: noudatettu muuta jakoperustetta, on sitä aina noudatet-
20954: tava jakoa lopetettaessa.
20955:
20956:
20957: 6 §.
20958: Jos maatilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa otta-
20959: nut jakamatonta maata, jaettakoon se niinkuin muukin
20960: 10 N:o 12
20961:
20962: yhteinen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutu-
20963: nut toiselle ja tämä ei tiennyt tiluksen haltuunottamista
20964: luvattomaksi, niin saakoon hän korvauksen tiluksella teh-
20965: dystä parannuksesta.
20966:
20967:
20968: 7 §.
20969: Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
20970: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän
20971: tilusalasta niin paljon kuin ulkopalstaan riidattomien rajo-
20972: jen sisällä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole
20973: rajoilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
20974: määrän viljeltyä maata, sekä metsää ja takamaata, jos sitä
20975: on yli muille tiloille tulevan määrän, niin paljon kuin muu-
20976: hun lohkokuntaan verraten voimassa olevien veronpallo-
20977: perusteiden mukaan vastaa sillä aikaisemmin ollutta maa-
20978: kirja veroa.
20979:
20980: 8 §.
20981: Jos tihlla muussa kuin 7 § :ssä mainitussa tapauksessa
20982: ei ole määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja sään-
20983: nöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä soveltaminen;
20984: silloin määrättäköön jakoperuste sen mukaan mikä koh-
20985: tuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan osak-
20986: kailla muutoin toistensa suhteen on.
20987:
20988:
20989: 9 §.
20990: Aivan arvoton maa annetaan arvioidun tilusosuuden li-
20991: säksi sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituksessa jou-
20992: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole yhtey-
20993: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
20994: kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
20995: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen
20996: purokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli
20997: jaossa ei toisin määrätä.
20998: N:o 12 11
20999: 10 §.
21000: Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
21001: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimi~taan,
21002: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
21003: peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pelia-
21004: vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
21005: paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
21006: miseksi paikan jako toimitettava, jos joku viimeksi maini-
21007: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
21008: määrättävä, kuinka suuren osan kumpikin siitä on saapa.
21009: Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
21010: län tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
21011: määräaluetta, jota 16 § :n mukaan ei sa·a perustaa, mut!ta
21012: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syn-
21013: tynyt.
21014:
21015: 11 §.
21016: Jaosta saatakoon jättää pois kylän vesijättö, kun sitä
21017: ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun se muutoin voi-
21018: daan edullisemmin panna sellaisen erityisen vesijätönjaon
21019: alaiseksi kuin 13 luvussa mainitaan.
21020: Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
21021: suurilla kustannuksilla voidaan tehdä viljelyskelpoiseksi
21022: ja on arvokkaanpuoleinen, s!llatakoon niinikään jättää
21023: jaosta pois.
21024:
21025: 12 §.
21026: Jos metsämaata on erityisen määräyksen tahi kylän
21027: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
21028: käytettävä alituiseen metsänviljelykseen yhteiseksi hyväksi,
21029: erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
21030: täköön sellaisena 3 p :nä syyskuuta 1886 annetun metsä-
21031: lain 7 § :n mukaan.
21032:
21033: 13 §.
21034: Jos vesiperäinen maa, joka on jätetty isostajaosta pois,
21035: on vettä poisjohtamalla tai muuten niin parantunut, että
21036: 12 N:o 12
21037:
21038: sitä hyvin käy viljeleminen, on se maa pyydettäessä jaet-
21039: tava. Älköön kuitenkaan, jos vedenpoisjohtoehtojen kautta
21040: nautintaoikeus kuivattuun maahan on määrätyksi ajaksi
21041: jollekulle luovutettu, palstainsijoitus alkako aikaisemmin
21042: kuin kaksi vuotta ennen sanotun ajan päättymistä.
21043: Jos muussa tapauksessa pyydetään sellaisen maan jakoa,
21044: kuin tässä on mainittu, tutkittakoon niinkuin 8 luvussa sa-
21045: notaan, saattaako se käydä päinsä.
21046:
21047:
21048: 14 §.
21049: J'os .tätä ,ennen toimi1tetussa jaossa muu kuin 10-13 § =ssä
21050: mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta, olkoon sillä
21051: valta, joka jakoa tahtoo, jollei semmoista tilusta taikka
21052: etuutta tässä asetuksessa säädettyjen perusteitten mukaan
21053: tutkita olevan pysytettävä jakamatta. Vesialueen jaosta
21054: säädetään 12 luvussa.
21055:
21056: 15 §.
21057: ,Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
21058: jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy vaihta-
21059: minen niinkuin 5 luvussa säädetään, on sitä vastaava tilus
21060: erotettava yhtä hyvästä maasta jostakin toisesta sopivasta
21061: paikasta jakokunnassa, jos se tarkotuksenmukaisen jaon ai-
21062: kaansaamiseksi on tarpeen.
21063: Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
21064: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä
21065: jakokunnan daa ,sellaiseen tarkoitukseen, kuin 10 § :ssä on
21066: mainittu, saatakaan sekin ala vaihtaa toiseen jakokunnassa
21067: olevaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
21068: vaikeampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
21069: desta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
21070:
21071:
21072: 16 §.
21073: Isossajaossa älköön toiselle tilalle pidätettäkö toisen
21074: alueeseen muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon,
21075: N:o 12 13
21076:
21077: vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi tokeamiseen, vene-
21078: valkamaan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
21079:
21080:
21081: 17 §.
21082: Kun isojako on kuulutettu alotettavaksi, älkööt .ti1an-
21083: omist·ajat sen seuraamuksen uha1'11a, minkä 1akii Släåtää yh-
21084: teisen metsä·n ja maan oilmudettomasta ~käyttämisestä, sii-
21085: hen asti kuin uudet tiluspalstat on h:altuunotettu, viljelys-
21086: tapaa muuttamalla rappiolle laskeko tahi 1aihduttako ti-
21087: luksia tahi niistä viekö pois ruokamultaa rtahi käyttäkö
21088: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka si,ten taikka 71 § :n
21089: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi laimin-
21090: lyömisestä on syntynyt, on lopullisessa välinselv.ityksessä
21091: pantava syyllisen korvattavaksi.
21092: Oikeudesta käyttää poikkeustapauksissa metsää jakotoi-
21093: mituksen aikana myytäväksikin sääde,tään erittäin.
21094:
21095:
21096: 18 §.
21097: Sen seuraamuksen uhalla, minkä asetus säätää yhteisen
21098: metsän oikeudettomasta käyttämisestä, saakoon jaossa,
21099: sikäli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
21100: neeksi, arvioidulla alueella olevan jakopalstan metsää käyt-
21101: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
21102: Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuudes-
21103: saan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen uhalla,
21104: ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta jakopalstas-
21105: taan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta jako-
21106: kunnan metsän kotitarpeeksi käyttämiseen, mikä omista-
21107: jana aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toimi-
21108: tuksessa 118 § :n mukaan toisin mää,rätä.
21109: 14 N:o 12
21110:
21111:
21112: 2 LUKU.
21113:
21114: Maatilan halkominen.
21115:
21116: 19 §.
21117: Isollajaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
21118: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
21119: tahi lohkomaila syntyneitä tiloja saa esteettömästi halkoa,
21120: jos vain jokainen osa voi jaossa saada vähintään viisi heh-
21121: taaria veronkannattavaa maata.
21122: Meren ulkosaarissa olevia ja pääasiallisesti kalastuk-
21123: sesta verotettuja tiloja saatakoon halkoa niiden maa-
21124: alaan katsomatta.
21125: Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri
21126: tilaksi tai palsta.tilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
21127: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
21128: säädetty.
21129:
21130: 20 §.
21131: Sellaisia kaupungin tai yleisen laitoksen tiloja, joita
21132: vakaalla asukasoikeudella hallitaan, sekä sellaisista taloista
21133: halkomalla tahi lohkomaila syntyneitä tiloja saa halkoa
21134: niillä ehdoilla, jotka rälssi- ja perintötaloihin nähden ylem-
21135: pänä on säädetty.
21136:
21137: 21 §.
21138: Mitä 19 ja 20 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
21139: vilta kohdin myös erikseen verollepantujen torppain ja
21140: ulkopalstain halkomiseen nähden.
21141:
21142:
21143: 22 §.
21144: Jos jollakin tilalla on muiden tilojen kanssa muita kuin
21145: tämän asetuksen 11, 12, 51 se,kä 100---<102 § :ssä mainittuja
21146: yhteisiä tiluksia, tahi jos sen välirajat ovat isossajaossa tahi
21147: vanhemman lain mukaan toimitetussa muussa jaossa jä-
21148: tetyt melkoisilta osilta pyykittämättä, saa halkomisen toi-
21149: N:o 12 15
21150:
21151: mittaa vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja on semmoi-
21152: nen väliaikainen ositus rajoitettava ainoastaan niihin ti-
21153: luksiin, joita tila yksin hallitsee.
21154:
21155:
21156: 23 §.
21157: Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
21158: Jokaisella, jolla on laillisesti määrätty osuus tilasta, on
21159: niinikään oikeus saada osuutensa siitä halkomisella ero-
21160: tetuksi.
21161:
21162: 24 §.
21163: Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
21164: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
21165: osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
21166: järjestys sallii, saada viljellyistä tiluksista niin paljon kuin
21167: vastaa sitä, mitä täHaisia tiluksia ennen on hänen osallaan
21168: hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle
21169: on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde koko tilaan,
21170: saakoon osakas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on
21171: tehty niillä tiluksilla, joista hänen tämän johdosta täytyy
21172: luopua.
21173:
21174: 25 §.
21175: Jos osakas luvan saatuaan aikaisemmin voimassa olevan
21176: lain mukaan on jakamattomasta maasta viljellyt suota, ne-
21177: vaa tahi muuta karua maata tahi laskenut järveä sillä eh-
21178: dolla, että siten viljelyskelpoiseksi tullut maa pitää olla hä-
21179: nen; silloin annettakoon se maa tahi täysi vastike yhtä hy-
21180: västi viljeltyä maata hänen osalleen sen tilusmäärän lisäksi,
21181: mikä sille jakoperusteen mukaan on tuleva.
21182:
21183: 26 §.
21184: Mitä 6 sekä 9---->18 § ;ssä kylän maan isostajaosta sääde-
21185: tään, olkoon soveltuvilta kohdin myös noudatettavana tilan
21186: halkomisesta.
21187: 16 N:o 12
21188:
21189:
21190: 3 LUKU.
21191:
21192: Maatilan lohkominen ja palstatilan erottaminen.
21193: 27 §.
21194: Maatilan, jonka saa halkoa, saa myös, sillä rajoituk-
21195: sella kuin halkomisesta säädetään, määräalan tahi määrä-
21196: aloja erilleen ottamalla lohkoa useampiin itsenäisiin tiloi-
21197: hin, joista kullakin on vastaava manttaali ja vero.
21198: Maakappaleita tahi saaria, jotka kuuluvat johonkin ti-
21199: laan mutta ovat toisen tilan rajojen sisällä, niin myös koski
21200: ynnä sen viereltä tontiksi tarpeellinen maa-alue, saatakoon
21201: lohkomaHa erottaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka ne eivät ole-
21202: kaan halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta.
21203: Tilaa, joka on 21 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
21204: saa lohkoa.
21205: 28 §.
21206: Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
21207: lohkomaila erottaa näille yhteisesti kuuluva koski, joko sen
21208: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
21209: jolle pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
21210: Jos tilojeiJl joukossa on virkatalo, pa:i·tsi kruununvlirka-
21211: taloja, äillköön se :estäkö lohkomise.n toimittamista, jos asian-
21212: omainen viranomainen, mikäli Iohlmminen koskee virkat1a-
21213: lon oikeutta, siihen suostuu.
21214:
21215: 29 §.
21216: Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
21217: veroa jakamatta, erottaa emätilalle palkintoveroa suoritta-
21218: vaksi palstatilaksi määräala, jos emätila palstatilan erot-
21219: tamisen jälkeenk'in täyttää halkomisen ehdoksi säädetyn
21220: suuruusmitan.
21221: Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
21222: tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesi-
21223: alue tahi semmoinen osa siitä, joka muodostaa eri palstan
21224: tahi käsittää kosken, sekä kosken mukana myös siihen
21225: kuuluva erityinen tontti.
21226: N:o 12 17
21227:
21228: Saha- tahi muun laitoksen tarvetta varten sekä laitu-
21229: rin tahi sen laatuisen laitoksen rakentamiseksi saatakoon
21230: erottaa eri palstan osakin.
21231: Palstatilaksi ei saa kuitenkaan erottaa maa-aluetta,
21232: jonka veronkannattavat tilukset ovat kymmentä hehtaaria
21233: suuremmat.
21234:
21235: 30 §.
21236: Kaupungin tai yleisen laitoksen tiloista, joita vakaalla
21237: asukasoikeudella hallitaan, olkoon palstatilan erottaminen
21238: ainoastaan siinä tapauksessa sallittu, että erotettava ala on
21239: kruunun taikka kaupungin tahi yleisen laitoksen tarpeeksi
21240: käytettävä.
21241:
21242: 31 §.
21243: Kunnalle kuuluv:a rälsi- tahi perintöWa, josta palstati-
21244: lan erottaminen on luvaUinen, saatakoon, j.os kunta ottaa
21245: vastatakseen sen yleisistä veroista ja vasituksista, kokonaan
21246: ru,itt,aa palstatHoiksi, joista kust1akin on suoriltettruva vas-
21247: taava palkintovero kunnalle.
21248:
21249: 32 §.
21250: Palstatilan saa osittaa useammiksi palst~tiloiksi, joista
21251: kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emätilalle
21252: tahi, 31 § :ssä mainituissa tapauksissa, kunnalle. Semmoi-
21253: seen ositukseen nähden noudatettakoon soveltuvilta kohdin
21254: voimassa olevia säännöksiä palstatilan erottami$esta.
21255: Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
21256: nähden noudrutettakoon mitä 19 § :n 3 momentissa on sa-
21257: nottu. Muun palstatilaksi erotetun vesialueen osittaminen
21258: olkoon a.inoast:aan 29 § :n 3 momentissa mainitussa tapauk-
21259: sessa luvallinen.
21260:
21261: 33 §.
21262: Älköön lohkomaila muodostettuun uuteen tilaan kuu-
21263: luko useampaa kuin kolme eri tiluskappaletta, pienempiä
21264: 2
21265: 18 N:o 12
21266:
21267: saana lukuun ottamatta, älköönkä palstatilaan useampia
21268: kuin yksi tiluskappale, ellei erinomaisia syitä ole.
21269:
21270:
21271: 34 §.
21272: Jos lohkottavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuten
21273: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
21274: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden tilojen kanssa,
21275: olkoon erotetulla tilanosalla osalukuansa vastaava osuus
21276: semmoiseen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla
21277: toisin määrätä.
21278:
21279: 35 §.
21280: Älköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emä-
21281: tilan alueeseen kuin 16 § :ssä on mainittu.
21282: Ilman erityistä välipuhetta palstatilalla ei ole osaa jär-
21283: veen eikä vesijaksoon, vaikka se siihen ulottuukin.
21284:
21285:
21286: 36 §.
21287: Oikeus tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen
21288: tilasta on sen omistajalla.
21289: ,Jos joku on toiselle luovutt,anut määräalan tilastaan
21290: tahi palstatilastaan eri kiinteistöksi erotetta vaksi, olkoon
21291: myös jälkimäinen, niin kauan kuin tila tahi palstatila on
21292: luovuttajan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tahi
21293: sellaisen omistajan perillisen omana, niin myös jos luo-
21294: vustus on kiinrrite,tty niinkuin 204 § :ssä sanotaan, oikeutettu
21295: sen alan erottamaan Iohkomalla taikka palstatilaksi erot-
21296: tamalla.
21297:
21298: 37 §.
21299: Palstatilasta suoritettavan palkintoveron pitää vastata
21300: mitä emätilan yleisistä veroista ja rasituksista palstatilan
21301: osalle tulee sen osuuden mukaan maakirjatalosta, mikä osi-
21302: tettaessa on kumpaisellekin vahvistettu.
21303: N:o 12 19
21304:
21305: 38 §.
21306: Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
21307: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuotui-
21308: sen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta ja
21309: talonsavulta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
21310: tettuina kymmenennellä osalla sitä arvoa. Palkintovero
21311: saadaan kuitenkin määrätä vain täysin markoin; jos laske-
21312: masta syntyy penniluku, luettakaan se kokonaiseksi mar-
21313: kaksi.
21314: Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
21315: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
21316: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
21317: miseen, VJaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
21318: erittäin suoritettava.
21319:
21320: 39 §.
21321: Se palkintov€1I'Oill määrä, m:Lkä pa1sta,tilalta on vahvis-
21322: tettu suo:dtetit.aVJaJksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta, ja
21323: sen jälkeenkin siihen asti kuin se 'asi1anosaisen hakem:uk-
21324: sesta uudelleen mälärält:Jään.
21325: Mitä tässä pykäLässä on sääidetty älköön rk;oskeko sel-
21326: laiSen pa:lstatila:n palkintO'V'eroa,, joka 'On erötet,tu ennen
21327: 1 päivää tammikuuta 1896 voimassa oUeiden mäåräysten
21328: mukaan.
21329:
21330:
21331:
21332: 4 LUKU.
21333: Uusjako.
21334:
21335: 40 §.
21336: Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
21337: isossajaossa tahi halkomisessa ovat joutuneet sekaisin tah.i
21338: pantu liian moneen tahi tilojen viljelykselle ja hoidolle
21339: muutoin sopimattomaan palstaan; silloin saatakaan ne uus-
21340: jaon kautta koota yhteen, ja jokaiselle tilalle erotettakoon
21341: 20 N:o 12
21342:
21343: jakoalasta kunkin osuus niin yhtäjaksoisena, kuin tilusten
21344: laatu ja asema, kenellekään haittaa tekemättä, sallivat.
21345: Sama olkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin vanhem-
21346: man lain mukaan toimitettu, jos vähintään kolmekym-
21347: mentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
21348:
21349:
21350: 41 §.
21351: Uusjaiko, joka 40 § :ssä mruin~taan, saa 'käsiHää joko en-
21352: tisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeellisen
21353: osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia, jollei
21354: jakoa voida tarkoituksenmukaisesti toimittaa noita jako-
21355: kuntia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudestaan
21356: jakamatta. Kuitenkin käsittäköön jako, joka toimiteta:tn
21357: osassa jakokuntaa, yleensä yhden tai useamman tilan koko
21358: tilusalan.
21359: Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa jaossa on ero-
21360: tetty yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon ottamatta.
21361:
21362: 42 §.
21363: Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
21364: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
21365: tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
21366: siitä ja mahdollisesti saavutettavasta viljelemisen tilaisuu-
21367: desta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon toimitta-
21368: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli-
21369: matta tuottaa omistajille olennaista etua.
21370:
21371:
21372: 43 §.
21373: ·Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimitetusta
21374: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
21375: jestystä katsota voitavan aikaansaada yksinomaan sen maan
21376: jaolla ja tilusvaihdolla 5 luvun mukaan; silloin saatakoon
21377: metsämaan ohessa niin paljon siihen rajoittuvista tiluksista,
21378: kuin sopivan ja selvän jaon aikaansaamiseksi välttämättä
21379: on tarpeen, uusjaolla jakaa.
21380: N:o 12 21
21381:
21382: 44 §.
21383: Mitä 43 § :ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
21384: kohdin, jos senlaatuinen kuiv·attu maa, kuin 13 § :ssä on
21385: sanottu, on jaettava, tahi jos sen viljelemistä estää se, että
21386: maa on aikaisemmin sopimattomasti jaettu.
21387:
21388: 45 §.
21389: Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maanjaossa
21390: jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen laillisesti pidätetty
21391: sellainen oikeus, jommoista. 16 § :n mukaan ei saa perustaa;
21392: sillöin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos sen tutki-
21393: taan voivan käydä päinsä ketään haittaamatta.
21394:
21395: 46 §.
21396: Älköön tämän lain mukaan toimitettua isoajakoa, hal-
21397: komista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaonjärjestelyä ·
21398: muussa tapauksessa kuin 40 § :n 2 momentissa on sanot>tu
21399: enää uusjaolla muutettako, elleivät kaikki, jotka sillä alu-
21400: eella omistavat maata, siitä sovi.
21401:
21402: 47 §.
21403: Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
21404: Älköön kuitenkaan 45 § :ssiir mainitussa tapauksessa sel-
21405: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on senlaa-
21406: tuinen oikeus, kuin siinä pykälässä on sanottu, uusjakoa
21407: vaatiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa tahdo.
21408:
21409: 48 §.
21410: Uusjaossa olkoon jakoperusteena lain voiman saanee-
21411: seen isoonjakoon tahi muuhun lailliseen jakoon perustuva
21412: r;.autinta.
21413: 49 §.
21414: Palstatila olkoon uusjaon alainen niinkuin maatilakin.
21415: Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
21416: lisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi tahi teollisuus- tai
21417: 22 N:o 12
21418:
21419: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, ilman omistajan suostu-
21420: musta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä uus-
21421: jakoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
21422: sen jälkeen kuin uusjako jo oli kuulutettu alotettavaksi.
21423: ,Jos maa on maksamattoman kauppahinnan panttina,
21424: olkoon niinhyvin tässä mainitussa tapauksessa kuin muul-
21425: loinkin kun kiinnityksenhaltijan myönnytys tämän asetuk-
21426: sen mukaan vaaditaan, myös semmoisen panttioikeuden
21427: haltijasta voimassa, mitä kiinnityksenhaltijasta sanotaan.
21428:
21429: 50 §.
21430: Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvan
21431: tilan tiluksia ei voida uusjaolla sanottavasti paremmin jär-
21432: jestää, älköön sen tilan tiluksia jaossa muutettako enemmän
21433: kuin on välttämätöntä muiden tilojen tiluksien tarkoituk-
21434: senmukaista järjestämistä varten; ja voidaan muiden tilo-
21435: jen omistajat velvoittaa sen tilan omistajalle kohtuullisesti
21436: korvaamaan ne kustannukset ja se vahinko, jonka hänen
21437: tilansa ottaminen jakoon hänelle aiheuttaa.
21438: Jos jonkun tilan metsä on paremmin säästynyt ja hoi-
21439: dettu kuin muiden, olkoon sen omistaja oikeutettu, mikäli
21440: mahdollista, saamaan entisen metsämaansa jako-osaansa.
21441:
21442: 51 §.
21443: Mitä isostajaosta 1 luvussa on säädetty, olkoon soveltu-
21444: vissa kohdin noudatettava myös uusjaossa; kuitenkin saa
21445: muun kin kwin 11 § :ssä mainitun maan jättää uusjaosta
21446: 1
21447:
21448:
21449:
21450: pois, jos siitä katsotaan olevan yleistä hyötyä.
21451:
21452: 5 LUKU.
21453: Tilusvaihto.
21454: 52§.
21455: Jos kylän, jossa isoJako on toimitettava, taikka uusjako-
21456: kunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
21457: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
21458: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos sen
21459: haitatta voi tehdä.
21460: N:o 12 23
21461:
21462: Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan tilalla on tilus
21463: kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos ky-
21464: lässä tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jakokun-
21465: nalle, on semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen helpot-
21466: tamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettava, kun se
21467: haitatta voi käydä päinsä.
21468:
21469: 53 §.
21470: Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
21471: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin 52
21472: § :ssä on sanottu.
21473: Semmoisesta talosta, niin myös kaupungin maasta, ol-
21474: koon muutoin voimassa mitä tässä luvussa kylästä sano-
21475: taan.
21476: 54 §.
21477: J aett>aessa seHaista kui vattua maa ta, josta 13 § :ssä on
21478: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on jä-
21479: tetty pois, on niinikään tilusvaihto toimitettava, jos se ti-
21480: • lusten sopivaa järjestämistä varten on tarpeen.
21481: Sama olkoon laki kun kuivattu maa on jaettu, mutta so-
21482: pimaton tilusjärjestys estää sitä asianmukaisesti viljele-
21483: mästä.
21484: 55 §.
21485: Mitä 52 § :ssä säädetään, sovellettakoon vastaavana ta-
21486: valla myös silloin kuin eri kyliin kuuluvien tilojen välillä
21487: vaaditaan tilusvaihtoa toimitettavaksi muuten kuin jaon
21488: yhteydessä. Älköön tilusvaihdolla kuitenkaan vaihdettako
21489: sellaisen tilan tiluksia, jossa ei ole toimitettu isoajakoa tahi
21490: joka ei ole vanhastaan ollut yksinäisenä.
21491:
21492: 56§.
21493: Semmoisessa tilus1:en pakolHsessa vaihdossa, kuin @ -
21494: 55 § ;ssä on mainittu, saatakoon myös viljelyksessä olevaa
21495: tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
21496: Maata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi tai
21497: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tarkoi-
21498: 24 N:o 12
21499:
21500: tukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta ja
21501: kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä muuhun maa-
21502: han vaihdettako, paitsi siinä tapauksessa että semmoinen
21503: käyttäminen on alkanut sen jälkeen kuin tilusvaihtotoimi-
21504: tus oli jo kuulutettu alotettavaksi.
21505:
21506:
21507: 57§.
21508: Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaonjär-
21509: jestelyyn, erottaa jonkun tilan tiluksia sen yksityisestä tahi
21510: rrmiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sellainen
21511: vesijättö on jonkin tilan rajain sisällä, johon se ei kuulu,
21512: taikka jos sen asema muuten vaikeuttaa siihen rajoittuvien
21513: tilusten viljelemistä, olkoon tilanomistajana oikeus saada
21514: vesijättö vaihdetuksi muuhun maahan.
21515: Sama oikeus pakolliseen vaihtoon olkoon myös vesi-
21516: jätön omistajalla, silloin kuin hänellä on samanlaista estettä
21517: ja haittaa vesijätön hoidossa. .
21518: Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
21519: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi, jolla ei
21520: ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen johdosta
21521: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko oi-
21522: keutettu vaatima:an tilusvaihtoa.
21523: Vesijätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
21524: mitä 56 § :ssä on sanottu. VeHijättö, josta ei ole ,tehty itse-
21525: näistä tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan vas-
21526: tikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia taikka asianosaiset
21527: semmoisesta lunastamisesta sopivat.
21528:
21529:
21530: 58 §.
21531: Sellaisten tilojen kesken, joita saa halkomalla jakaa,
21532: saakoon määräaloja vapaaehtoisesti vaihtaa, jollei kum-
21533: mankaan tilan suuruusmitta maakirjatalon suhteen sen
21534: kautta muutu ja jos, 56 § :n 2 momentissa mainituissa ta-
21535: pauksissa, siihen on saatu kiinnityksenhaltijan kirjallinen
21536: suostumus.
21537: N:o 12 25
21538:
21539:
21540:
21541:
21542: Maanjaon ja tilusvaihdon toimittamista koskevat
21543: yleiset määräykset.
21544:
21545: 6 LUKU.
21546:
21547: Toimitusmiehet ja niiden asettaminen.
21548:
21549: 59 §.
21550: Maanjako on maanmittarin toimitettava kahden maan-
21551: viljelyksessä taitavan ja kokeneen uskotun miehen avulla;
21552: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan
21553: erottamisessa ja vapaaehtoisessa tilusvaihdossa uskottujen
21554: miesten sijaan kutsua kaksi jäävitöntä todistajaa, jos asian-
21555: osaiset siitä sopivat.
21556: Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
21557: kokonaan saman maanmittarin ynnä jommanktunman lää-
21558: nin uskottujen miesten suoritettava.
21559: Mitä tässä sekä 7 luvussa säädetään olkoon soveltuvilta
21560: kohdin noudatettavana muissakin maanmittaustoimituk-
21561: sissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toisin sa-
21562: nota.-
21563: 60 §.
21564: Uskottuja miehiä valitsee kukin maalaiskunta yleisessä
21565: kuntakokouksessa vähintään kuusi kolmeksi vuodeksi ker-
21566: rallaan. Kuitenkin on, vuoden kuluttua siitä kuin ensiksi
21567: valitut ryhtyivät toimeensa, kolmannen osan heistä ja vie-
21568: läkin vuoden kuluttua puolen jälelläolevista arvan nojalla
21569: erottava sekä uudet uskotut miehet eroavien sijaan seuraa-
21570: viksi kolmeksi vuodeksi valittava.
21571: Uskotut miehet ovat niiden valittavat, jotka ovat mant-
21572: taaliin pannun maan puolesta äänioikeutettuja, ja on jokai-
21573: sella valitsijana yksi ääni.
21574: Uskotut miehet kaupungin alueella tapahtuviin toimi-
21575: tuksiin valitsee maistraatti.
21576: 26 N:o 12
21577:
21578: 61 §.
21579: Sen lisruksi, mitä 59 § :ssä on sanottu, olkoon vaalikelpoi-
21580: suudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihlaktm-
21581: nanlautamiehestä on säädetty.
21582: Se, joka on uskotuksi mieheksi valittu, ei saa kieltäytyä
21583: tointa vastaanottamasta, ellei hän jo ole kolmea vuotta sel-
21584: laisessa toimessa ollut tahi tullut kuudenkymmenen vuoden
21585: ikään taikka voi vapauttamisensa perusteeksi esiintuoda
21586: muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka kuntakokous tahi
21587: maistraatti hyväksyy.
21588: 62 §.
21589: Uskottu mies tehköön oikeuden edessä valan, että hän
21590: parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyt-
21591: tävä hänelle uskotun toimen eikä ole siinä tahallisesti tekevä
21592: vääryyttä mistään syystä eikä minkään varjolla.
21593:
21594: 63 §.
21595: Siitä miten ja missä tapauksissa maanmittarille onhan-
21596: k-ittava määräys toimittamaan tässä asetuksessa mainittuja
21597: toimituksia, säädetään erittäin, samoin kuin myös siitä kor-
21598: vauksesta, joka maanmittarille ja uskotuille miehille on sel-
21599: laisista toimituksista tuleva.
21600:
21601: 64 §.
21602: Jos maanmittari ja uskotut miehet jäävät erimielisiksi
21603: semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti päätettävä,
21604: käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos jokainen on
21605: eri mielt-ä, jääköön maanmittarin mielipide päätökseksi.
21606:
21607:
21608: 7 LUKU.
21609: Yleisiä määräyksiä menettelystä".
21610:
21611: 65 §.
21612: Maanmittari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
21613: vähintään neljäätoista päivää ennen toimituksen alkua,
21614: N:o 12 27
21615:
21616: kuulututtamaan ensimäisen kokouksen ajan ja paikan sen
21617: tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka niissä !mu-
21618: nissa, joissa ne tilat ovat, joita toimitus koskee.
21619: Kuulutuksessa on asianosaiset ja 76 § :ssä mainitut oi-
21620: keudenomistajat kutsuttava toimitukseen saapumaan sekä
21621: kehoitettava heitä ottamaan mukaansa kaikki hallussaan
21622: olevat, asiaa koskevat kartat ja tiluskirjat sekä kutsumaan
21623: uskottuja miehiä olemaan toimituksessa apuna.
21624: Jos asianosaisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa
21625: mainitussa taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa, il-
21626: moitettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumuskirjeellä.
21627: Semmoisesta toimituksesta, joka koskee tilusten pakollista
21628: vaihtoa, on myös paikkakunnassa asuvalle asianosaiselle
21629: erittäin annettava tieto, jollei tilusvaihto ole yhteydessä sel-
21630: laisen jakokunnan tahi vesijätön jaon kanssa, jossa hän
21631: on osakas.
21632: Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu, on
21633: vv.ikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei olekaan saa-
21634: punut, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vä-
21635: hintään kolme viikkoa ennen ensimäistä kokousta on si-
21636: säänkirjoitettuna jätetty postissa kuljetettavaksi.
21637: Kun niin on kutsuttu, älköön asianosaisen poissaolo toi-
21638: mitusta viivyttäkö.
21639:
21640: 66 §.
21641: Ilman .sellaista edelläkäynyttä kutsumust•a. kuin 65 § :ssä
21642: on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimittamaan
21643: halkomisen, lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
21644: ehtoisen tilusvaihdon, jos kaikki asianosaiset siitä sopivat.
21645:
21646: 67 §.
21647: Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- tahi perintö-
21648: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
21649: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
21650: sessa asianosaisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
21651: saapumatta toimi1tukseen, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
21652: on saanut tiedon, älköön se esti:i,kö toimitusta.
21653: 28 N:o 12
21654:
21655: 68 §.
21656: Kaikesta mikä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
21657: tiikirja.
21658: 69 §.
21659: Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nOll-
21660: datettakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
21661: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
21662: kittavat.
21663: Jos toimitusmiehet hylkäävä.t jäävimuistutuksen, olkoon
21664: asianosaisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa valit-
21665: taa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuiten-
21666: ku an toimitusta sentakia viivytettäkö.
21667: Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
21668: jääväysasiasta antaa, ei saa erittäin valittaa.
21669:
21670: 70 §.
21671: Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianhaaroja,
21672: ettei se silloin voi jatkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
21673: seksi ja siihen asti kuin estettä ei enää ole. Jos toimitus
21674: ei voi lain mukaan tapahtua, on se jätettävä sikseen.
21675: Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta päätök-
21676: sestä saatakaan kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
21677: maanjako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai
21678: peruuttamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä
21679: toimituksen jatkumista.
21680: Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
21681: kokouspäivää ennen kokouksen hajaantumista voida mää-
21682: rätä ja asianasaisille ilmoittaa, on tieto siitä näille annet-
21683: tava niinkuin 65 § :ssä on säädetty ja i1moitett!rkoon myös
21684: yleiselle asiamiehelle erityisesti toimituspäivästä.
21685: 71 §.
21686:
21687: Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
21688: luovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kes-
21689: tiiessä, määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä tiluksia
21690: sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää
21691: N:o 12 29
21692:
21693: kotitarpeeksi käytettävä sekä saako sellaista kaskeamista,
21694: joka laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin;
21695: huomauttakoot myös asianosaisia siitä, mitä seurauksia näi-
21696: den määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
21697: Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
21698: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa; ol-
21699: koon määräys kuitenkin noudwtettavana siihen asti kuin se
21700: on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
21701:
21702:
21703: 72 §.
21704: Sopimus, jonka asianosaiset tämän asetuksen mukaan
21705: tekevät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten
21706: oikeaksi vahvistettava.
21707: Jos asianosainen pöytäkirjaa tehtäessä hyväksyy sopi-
21708: muksen, mutta kuitenkin kieltäytyy sitä allekirjoittamasta,
21709: olkoon sellaisella hyväksymisellä sama vaikutus kuin jos
21710: hän olisi sopimuksen allekirjoittanut.
21711:
21712:
21713: 73 §.
21714: Jos asianosainen ei ole saapuvilla kun sopimus tehdään,
21715: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
21716: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty,
21717: tarvita kaikkien asianosaisten suostumusta, olkoon sitä
21718: sopimusta hänenkin noudatettava, ellei hänellä silloin ollut
21719: laillista estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
21720: panna.
21721: Jos asianosainen sellaisella perusteella tahtoo hakea
21722: muutosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako-oikeudelle
21723: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi;
21724: kuitenkaan älköön sellainen valta olko voimassa pitempää
21725: aikaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa. Äl-
21726: köön valitus estäkö jatkamasta toimitusta, ellei oikeus
21727: toisin määrää.
21728: 30 N:o 12
21729:
21730: 74 §.
21731: Jos asianosainen tyytyy toimitusmiesten päätökseen
21732: asiassa, joka muuten olisi ollut alistettava maanjako-
21733: oikeuden tutkittavaksi, tahi semmoiseen päätökseen kuin
21734: 120 § :ssä mainitaan, on n~inikään hänen allekirjoituksensa
21735: siihen otettava ja uskottujen miesten vahvistettava.
21736: Jos saapuvilla olevat asianosaiset ovat päätökseen tyy-
21737: tyneet, olkoon se yhtä pätevä kuin asianosaisten kesken
21738: tehty sopimusJkin; j,a olkoon noudatet.tnvana mitä 72 § :n
21739: 2 momentissa ja 73" § :ssä on säädetty, mikäli ei erittäin
21740: toisin sanota.
21741:
21742: 75 §.
21743: Asianosainen maanjaossa on sen tilan omistaja tai
21744: 3 § :n 1 momenuissa: mainittu omistajan v:ertainen haltija,
21745: jota il:oinlitus koskee. Asianosainen maatilan halkomisessa
21746: on jokainen, joka siitä omistaa määräosan.
21747: Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesijättöä
21748: kuin 57 § m 3 momentissa on sanot,tu, on senkin omistaj,aa
21749: asianosaisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
21750: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovutettu ala on toi-
21751: mituksen kautta erilleen otettava.
21752:
21753: 76 §.
21754: Kun jossakin tapauksessa rasite- tahi nautinta-oikeuden
21755: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
21756: sellaiseen oikeudenomistajaan mitä asianosaisesta sanotaan.
21757:
21758: 77 §.
21759: Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen puo-
21760: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen
21761: valtuuttaneet.
21762: Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon saa pu ville tulleella
21763: osakkaalla valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
21764: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ovat
21765: riitaiset, tutkikoot toimitusmiehet, mitä huomiota minkin
21766: vaatimukseen on pantava.
21767: N:o 12 31
21768:
21769: 78 §.
21770: Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa vii-
21771: vyttää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin hal-
21772: litsee, oikeutettu puhumaan sen puolesta. Jos maa toimi-
21773: tuksen aikana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi asuk-
21774: kaalle, älköön tämä muuttako tahi moittiko mitä entinen
21775: haltija on sopinut tahi hyväksynyt.
21776:
21777: 79 §.
21778: Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta tilalta, jota
21779: toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on osalli-
21780: suutta siihen, saamaan tarpeellisen määrän miehiä olemaan
21781: apuna toimituksessa. Jos maanmittari tuhlaa päivätöitä
21782: tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista, vas-
21783: tatkoot niinkuin virkavirheestä.
21784: Jos tilanomistaja kieltäytyy apumiehiä antamasta, saa
21785: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
21786: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvältä
21787: heti ulosmitattava.
21788:
21789: 80 §.
21790: Maanmittaria älköön estettäkö kulkemasta tiluksilla,
21791: mikäli toimitus sitä vaatii; kuitenkin olkoon hän velvolli-
21792: nen katsomaan, että kasvavan laihon vahingoittamista
21793: mikäli mahdollista vältetään ja että puita ei tarpeetto-
21794: masti kaadeta.
21795: Puutarhassa, muussa istutetussa paikassa ja puistossa
21796: älköön puita omistajan luvatta vahingoitettako tahi kaa-
21797: dettako.
21798: 81 §.
21799: Isonjaon, uusjaon ja halkomisen, niin myös, jolleivät
21800: asianosaiset toisin sovi, lohkomisen ja vapaaehtoisen tilus-
21801: vaihdon toimituskustannukset on asianosaisten suoritettava
21802: kunkin sen muunnetun tilusalan mukaan, mikä hänelle toi-
21803: mituksessa on annettu. Pakollisessa tilusvaihdossa tutki-
21804: koot toimitusmiehet sen hyödyn, minkä kumpikin asian-
21805: osainen vaihtamisesta saa, ja j,aettakoon kustannukset sen
21806: 32 N:o 12
21807:
21808: nmkaan, elleivät asianosaiset itse toisin sovi. Palstatilan
21809: erottamisen kustantaa se, joka toimitusta on pyytänyt, ellei
21810: ole toisin sovittu.
21811: Toimituskustannuksiin luetaan myös kustannukset mää-
21812: räyksen hankkimisesta maanmittarille ja muista valmista-
21813: vista toimista, sekä käytetyille apumiehille tuleva palkka.
21814:
21815: 82 §.
21816: Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
21817: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
21818: sivat asianosaisten maksettavat, kokonaan tahi osaksi ha-
21819: kijan yksinään suoritettavat, ja on toimituksen peruutta-
21820: mista koskevassa päätöksessä aina määrättävä: kenen on
21821: suoritettava kustannukset.
21822:
21823: 83 §.
21824: Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
21825: mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä päi-
21826: västä, jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan
21827: lukuun ottamatta.
21828: Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä, minä
21829: päivänä päätös julistettiin, taikka, 69 § :n 2 momentissa
21830: mainitussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkir-
21831: jasta on viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
21832: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on
21833: velvollinen Yiivyttelemättä lähettämään sen maanjako-
21834: oikeuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
21835: nittakoon ne asiamiehet, joiden on toimituksessa valvottava
21836: yleistä etua.
21837: Julistaessaan semmoista päätöstä, josta eri valituksen
21838: saa tehdä, antakoon maanmittari asianosaisille osoituksen
21839: siitä, mihin aikaan ja millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
21840:
21841: 84 §.
21842: Jokainen toimitus on perustettava selviin ja luotettaviin
21843: tiluskarttoihin ja asiakirjoihin; niiden laadusta ja teosta
21844: säädetään erittäin.
21845: N:o 12 33
21846:
21847: 8 LUKU.
21848:
21849: Määräyksiä menettelystä isossajaossa, halkomisessa ja uusjaossa.
21850:
21851: 1. Toimituksen laajuuden mää;rääminen.
21852:
21853: 85 §.
21854: Jos lohkokunnasta, jossa isojako on toimitettava, mää-
21855: rätty ala liikamaata on erotettava kruunulle, määrätkööt
21856: toimitusmiehet liikamaan aseman ja rajat.
21857: Silloin on vaarinotettava niinhyvin ettei tiloilta oteta
21858: pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole tiloille mää-
21859: rättyä hehtaarilukua suurempi, kuin myös että liikamaa
21860: erotetaan yhtenä tahi vain muutamina soveliaina lohkoina,
21861: ja ettei sitä myöskään, parasta metsä- ja viljelyskelpoista
21862: maata tiloille valikoimalla, tehdä huono-osaiseksi.
21863:
21864: 86 §.
21865: Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
21866: seen, kuin 40 § :ssä on sanottu, ja joku asianosainen vaatii:
21867: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
21868: onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. Jos havaitaan
21869: olevan, määrätkööt toimitusmiehet uusjaon laajuuden;
21870: mutta muussa tapauksessa jätettäköön toimitus sikseen.
21871: Jos uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa vanhem-
21872: masta jakokunnasta, on jakoon otettavaa aluetta määrät-
21873: täessä myös pidettävä silmällä, ettei jälellä olevan osan
21874: soveliasta uusjakoa, siitä vastedes mahdollisesti kysymyk-
21875: sen noustua, sanottavasti vaikeuteta.
21876:
21877: 87 §.
21878: Jos näyttää olevan syitä uusjaon toimittamiseen, mutta
21879: että muitakin tiloja kuin mitä määräys tarkoittaa on jakoon
21880: otettava, on uusjakoa ja sen laajuutta koskevan kysymyksen
21881: tutkimista varten kaikkien niiden kanssa, joita asia koskee,
21882: määrättävä pidettäväksi uusi kokous sekä se asianmukai-
21883: sesti valmisteltava ja kuulutettava.
21884: 3
21885: 34 N:o 12
21886:
21887:
21888: 88 §.
21889: •Jos on anne.ttu määräys 13 tai H: § :n perusteella ja:k!aa
21890: sellainen maa, joka ei ole isossajaossa ollut, tahi toimittaa
21891: sellainen uusja.ko, joka mai:ruitaan 43-45 § :ssä, ja joku
21892: asmnosamen jakoa vastustaa, on asia toimitusmiesten
21893: ratkaistava.
21894: 89 §.
21895: Jos nousee kysymys maanjaon laajuudesta muissa kuin
21896: ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa, olkoon asia
21897: toimitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon muuten
21898: sillo[nkin 86 ja 87 t§ :n määräyksiä.
21899:
21900: 90 §.
21901: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
21902: ten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden
21903: ratkaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
21904: mikäli se koskee riidattoman alan mittaamista ja kartalle-·
21905: panoa, jatkettako ennenkuin riitakysymys on lopullisesti
21906: ratkaistu.
21907: Jos päätöksessä määrätään haettu toimitus sikseen jä-
21908: tettäväksi, älköön sitä päätöstä kuitenkaan jätettäkö
21909: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi, vaan olkoon muutoksen-
21910: hakuoikeudesta voimassa mi,tä 70 § :n 2 momentissa sää-
21911: detään.
21912: 91 §.
21913: Jos haettu uusjako on jätetty sikseen päätöksellä, joka
21914: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu, ja
21915: edellisessä jaossa jakokunnan tilojen piirirajat jätetty mel-
21916: koisilta osilta pyykittämättä, olkoon noudatettavana mitä
21917: 133 § :ssä säädetään vanhemman jakotoimituksen täyden-
21918: tämisestä.
21919:
21920: 1!. Piirirajain rnäärääminen ja tilusvaihtojen toimittaminen.
21921:
21922: 92 §.
21923: Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
21924: janmiiliriyksellä vahv1stettu tahi jos se on epäv,arma, oo
21925: N:o 12 35
21926:
21927: se rajankäynnillä määrättävä siinä järjestyksessä kuin 14
21928: luvussa sanotaan.
21929: Mitä tässä säädetään olkoon myös semmoisen maan
21930: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty jaosta pois, sovellet-
21931: tava sen maan rajoihin.
21932:
21933: 93 §.
21934: Toimitusmiesten päätökseen, jolla rajankäynti on mää-
21935: rätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
21936: Jos asianosainen on tyytymätön päätökseen, jolla ra-
21937: jankäynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
21938: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa siitä maanjako-
21939: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämättä toimitusta.
21940:
21941: 94 §.
21942: Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoituk-
21943: sessa kuin tämäm a,setuksen 52-54 sekä 57 § :ssä sanotaan~
21944: ovat nämä kysymykset, asianmukaisesti valmisteltuina ja
21945: koottuina, esitettä vä;t erityisessä, sitä varten määrätyssä
21946: kokouksessa.
21947: Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
21948: tavasta asiata kiilsiteltäessä, samoin kuin tilusvaihdon toi-
21949: meenpanemisesta olkoon noudatet:tavana mitä 11 luvussa
21950: säädetään.
21951: 95 §.
21952: Jos tehdään valitus toimitetusta Wusvaihdosta, älköön
21953: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
21954: puu tilusvaihdosta.
21955:
21956:
21957: 3. Tiltusten jyvitys, na:utintaselitelmä ja jakoperusteen
21958: rnäärääminen.
21959:
21960: 96 §.
21961: Oikean perusteen saam~seksi jaettavien tilusten toisiinsa
21962: vertaamiselle on jakokunnan tilukset jyvitettävä. Sitä teh-
21963: dessään on toimitusmiesten, toimitettuaan maalla tarkas-
21964: 36 N:o 12
21965:
21966: tuksen, pantava kullekin erilaatuiselle tilukselle, perustuen
21967: sen luonnolliseen laatuun ja asemaan sekä sen viljelemisen
21968: vaikeuteen ja kalleuteen, niin myös siihen pysyväiseen hyö-
21969: tyyn, mikä siitä tavallisina vuosina on odotettavissa, jyvä-
21970: luku, joka oikein ilmaisee tiluksen arvon suhtautumisen
21971: muiden tiluksien arvoihin.
21972: Maatilan halkomisessa on kuitenkin viimeksi toimitet-
21973: tua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen mukaan
21974: oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta jyvitystä
21975: välttämättömäksi.
21976: 97 §.
21977: •Jyvityksen yhteydessä on jyväluvuista ja nautinnoista
21978: tehtävä selitelmä ja se asianosaisten tiedoksi annettava niin-
21979: kuin on erittäin säädetty.
21980: 98 §.
21981: Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
21982: jakoperustetta säädetty, ja asianosaiset sopivat jostakin
21983: jakoperusteesta, noudatettakoon sitä.
21984: Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
21985: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa on
21986: käytettävä.
21987: 99 §.
21988: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
21989: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, tahi jos asiano-
21990: sainen on kieltäytynyt hyväksymästä jyvitystä tahi nau·
21991: tintaselitelmää, jättäkööt toimitusmiehet asian kaikilta
21992: niiltä kohdin, jotka siten ovat riitaisiksi käyneet, yhdellä
21993: kertaa maanjako-oikeuden ratkaistavaksi ja lykätkööt toi-
21994: mituksen siksi kun on annettu tuomio, jolla on lainvoima.
21995:
21996:
21997: 4. 11!aan erottarninen yhteiseksi tahi jonlcun tilan
21998: erityiselcsi tarpeeksi.
21999:
22000: 100 §.•
22001: Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
22002: voima on jonkin arvoinen, on sen käyttämiseen tarpeellinen
22003: N:o 12 B7
22004:
22005: maa erotettava yhteisestä tilusmäärästä yhteiseksi tiluk-
22006: seksi.
22007: 101 §.
22008: Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kalastuk-
22009: seen tarpeellinen maa sekä paikka pella vain liottamista,
22010: kalkkilouhosta, hiekan-, saven-, soran~, mullan ja turpeen-
22011: ottoa, kaivoa taikka muuta semmoista varten on niinikään
22012: tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmäärästä
22013: erotettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla alueillaan
22014: tällaista etua.
22015: Siten erotettu paikka on jyvityksen mukaan luettava
22016: niiden tilojen jako-osuuteen, jotka tulevat siitä osallisiksi.
22017:
22018: 102 §.
22019: Päältäpäin tilusmäärästä on vielä erotettava tarpeelli-
22020: nen a;la te~tä varten yleiselle tielle sekä 100 ja 101 § :n mu-
22021: kaan erotet.uille paikoille ja muulle yhteiselle maalle sekä,
22022: kun tarpeelliseli'si havaitaan, yksityisille palstoille, mm
22023: myös •tarpeellisia viemäriojia varten.
22024: Tiet ja ojat ovat mieluummin pantavat palstojen väli-
22025: rajoille sekä, mikäli käy päinsä, paalutettavat suoriksi.
22026:
22027: 103 §.
22028: Jos määräalaa tilasta käytetään teollisuus- tahi muuhun
22029: samanlaiseen tarkoitukseen, tahi jos tilaan kuuluu joku eri-
22030: tyinen etuus, niinkuin ki:vilouhos, koski tahi kalastus, jossa
22031: muilla tiloilla ei ole osaa, erotettakoon tilalle päältäpäin
22032: sitä varten tarpeellinen ala ja vähennettäköön se tilan tilus-
22033: osuudesta.
22034: Mitä tässä § :ssä säädetään maatilasta, olkoon halkomi-
22035: sessa noudatettavana sellaiseen tilanosaan nähden, jota on
22036: viljelty väliaikaisen osittamisen tahi sovintojaon mukaan,
22037: ni1inkuin 24 § :ssä on sanottu.
22038:
22039: 104 §.
22040: Jos asianosaiset sopivat että sellainen erottaminen kuin
22041: 100-103 § :ssä on sanottu, on toimit-ettava, nondatettakoon
22042: N:o 12
22043:
22044: sitä, mutta muutoin olkoon toimitusmiesten päätettävä
22045: asiasta.
22046:
22047: 5. Palstain sijoitus, talojen siirto sekä rajojen paalutus
22048: ja pyykitys.
22049: 105 §.
22050: Jaossa on jokaiselle tilalle annettava niin paljon tiluk-
22051: sia kuin jyvityksen ja jakoperusteen mukaan sen osuutta
22052: vastaa, mikäli mahdollista tasaisesti parempaa ja huonom-
22053: paa maata, oikea osa niinhyvin peltoa ja niittyä tahi siksi
22054: kelpaavaa viljelysmaata kuin kasvuisaa metsämaatakin.
22055: Viljellyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
22056: tilaJ!le kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
22057: soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi katsotaan se
22058: tarpeelliseksi tahi kaikki ne asianosaiset, joita kysymys
22059: koskee, siitä sopivwt ja sellainen vaihto haitrutta voi käydä
22060: päinsä.
22061: 106 §.
22062: Jokaisen tilan yksityinen tilusosuus on pantava yhteen
22063: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
22064: harvalukuisiin lohkoihin kuin tilusten asema ja laatu, ke-
22065: tään asianosaista haittaamatta, sallivat.
22066: Jos ,ei voida, 108 § :n säännöksiiikään huomioonottaen,
22067: aikaansaada tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta, ellei
22068: joku tila saa useampia kuin koline lohkoa, annettakoon
22069: tilalle enintään kuusi tahi, Kemijärven, Kuusamon ja
22070: Kuolajärven pitäjissä sekä Lapin kihlakunnassa Oulun
22071: lääniä, enintään kahdeksan lohkoa.
22072: Maanjako-oikeuden luvatta älköön tilalle annettako
22073: useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
22074: Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
22075: on saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
22076: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
22077: Lohkojen lukumäärään ei luetJa 100-103 § :n mukaan
22078: erotettua alaa, ei myöskään jakokunnan ulkopuolella olevaa
22079: tilusta eikä pieniä saaria.
22080: N:o 12 38
22081:
22082: 107 §.
22083: Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sellainen
22084: erityinen etuus, kuin 103 § :ssä on maini!l:.tu, olkoon lupa
22085: selvän jaon aikaansaamiseksi vaihtaa se toiseen yhtä hyvään
22086: samanlaatuiseen etuuteen tahi, jos tilan omistaja siihen
22087: myöntyy, muulla tavalla ottaa se jakoon.
22088: Sellaisen alueen erottamisesta, joka on jonkin muun
22089: kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite, sääde-
22090: tään tämän asetuksen I osastossa.
22091:
22092: 108 §.
22093: Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
22094: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
22095: niin yhteenrakennetut, että kuhunkin tilaan jaossa tulevia
22096: tiluksia ei käy tarkoituksenmukaisesti paneminen enintään
22097: kolmeen hyvämuotoiseen ja lähellä toisiaan olevaan loh-
22098: koon, ellei yhtä tahi useampaa tilaa, tahi halkomisessa
22099: osakasta, siirretä entisestä talonpaikastaan, on siirto pan-
22100: tava toimeen.
22101: 109 §.
22102: Ennen muita siirrettäköön se tila, jonka siirtäminen
22103: parhaiten edistää tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta.
22104: Jos tarkoitus saavutetaan yhtä täydellisesti siirtämällä
22105: mikä tahansa useammista tiloista, jääköön se tila ennen
22106: muita paikoilleen, joka on parhaiten rakennettu tahi jolla
22107: on puutarha tahi muu hyödyllinen ja arvokas laitos.
22108: Jos tilat ovat viimeksimain~tussakin suhteessa yhtä
22109: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on siirrettävä, ratkais-
22110: takoon asia arvalla.
22111: Tilan halkomisessa määrätään siirtymisvelvollisuus
22112: osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä säädet-
22113: tyjen perusteiden mukaan.
22114:
22115:
22116: 110 §.
22117: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
22118: vaksi eikä jakoa voi sopivasti toimittaa ilman että luovu-
22119: ±0 N:o 12
22120:
22121: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
22122: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nautinta-
22123: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
22124: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa
22125: tulleista tiluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä
22126: vastaava alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokra-
22127: suhteesta lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvolli-
22128: suuksiin, kustannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautinta-
22129: aikaan, nautinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan
22130: uusia tiluksia viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
22131: Maanomistajan ja vuokramiehen oikeudesta saada jaon
22132: johdosta vuokramaksu korotetuksi tai vähennetyksi taikka
22133: vuokrasopimus kumotuksi on voimassa mitä siitä on
22134: muualla säädetty.' Sellaiseen oikeuteen perustuva jakotoi-
22135: mituksen yhteydessä tehty vaatimus on toimitusmiesten
22136: harkittava sekä, jollei asianosaisten kesken sopimusta
22137: aikaansaada, päätöksellä ratkaistava.
22138:
22139:
22140: 111 §.
22141: Kuulustelemista varten jakotoimituksen yhteydessä
22142: käsiteltävissä, ''uokrasuhteista johtuvissa asioissa saavat
22143: toimitusmiehet kutsua saapuville asianomaisen vuokra-
22144: lautakunnan puheenjohtajan, milloin he sen tarpeelliseksi
22145: katsovat.
22146:
22147: 112 §.
22148: Palstansijoitusehdotus on maanmittarin kartalle laadit-
22149: tava ja asianosaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä on
22150: erittäin säädetty.
22151: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
22152: miesten tekemää päätöstä palstojen sijoituksesta tai talojen
22153: siirroista, taikka jos toimitusmiehe.t ovat päättäneet tilalle
22154: :mnettavaksi useampia palstoja knin 106 § :n mukaan on
22155: "allittu, noudat.eHakoon 8illoinkin, mitä 99 § :ssä on sää-
22156: detty.
22157: N:o 12 41
22158:
22159: 113 §.
22160: Lopullisesti määrätty palstain sijoitus ja kartalla toi-
22161: mitettu jako on asianasaisille selitettävä sekä paalutettava
22162: ja pyykitettävä sillä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
22163:
22164:
22165: 6. Korvauksen määrääminen talojen siirtämisestä, vilje-
22166: lyksestä, pystymetsästä ja ,muusta semmoise8ta.
22167: 114 §.
22168: Siirtokustannuksiin ottavat osaa siirretyn sekä muiden
22169: tilojen omistajat sen hyödyn mukaan, minkä tilavampi
22170: alue ja mukavampi tilusjärjestys kullekin tuottaa, taikka,
22171: milloin hyöty tutkitaan yhtäläiseksi, kukin tilansa muun-
22172: netun tilusalan mukaan.
22173: Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta on
22174: luovutettu, siirretään pois talonpaikasta11n, ottakoot niin-
22175: ikään kaikki tilanomistajat siirtokustannuksiin osaa edellä
22176: mainitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omis-
22177: tajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmalta osalta
22178: kuin muiden. Jos luovutus on tapahtunut sen jålkeen kuin
22179: jakotoimitus oli kuulutettu alotettavaksi, jääkööt kustan-
22180: nukset hänen yksinään suoritettaviksi.
22181: Siirtokustannuksiin luetaan myös teiden, viemäriojain
22182: ja kaivon laittamisesta sekä viljelysmaan raivaamisesta
22183: johtuva,t kustannukset, milloin nämä työt siirron vuoksi
22184: käyvät tarpeellisiksi.
22185: Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
22186: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramie-
22187: helle sillä perusteella, että vuokravälipuhe jaon johdosta
22188: raukee kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin
22189: osaan nähden, pidettäköön tätä korvausta siirtokustannus-
22190: ten veroisena.
22191:
22192: 115 §.
22193: Siirtokustannuksilla tulee siirretyn tilanomistajan saa-
22194: da korvausta rakennuksista se määrä, johon rakennusten
22195: siirtämisestä johtuvieri menojen tutkitaan nousevan. Jos
22196: 42 N:o 12
22197:
22198: on tehty täysivarainen tarjous rakennusten lunastami-
22199: sesta määrättyyn hintaan, ja jos näiden myyminen siitä
22200: hinnasta ja uusien rakentaminen sijaan harkitaan edulli-
22201: semmaksi kuin rakennusten siirtäminen, lasketaan kor-
22202: vaukseksi uusien rakennusten rakentamiseen menevät kus-
22203: tannukset, tarjottu hinta niistä poisluettuna. ,Jos raken-
22204: nukset ovat niin vanhat tahi muutoin puutteelliset, että
22205: niiden uudestaan mkentaminen joka tapauksessa olisi ollut
22206: välttämätön, sovitettakoon arvioidut siirtokustannukset
22207: sen mukaan.
22208:
22209: 116 §.
22210: Jos asianosainen on saanut huonommin viljeltyä nraata
22211: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata viljellyn si-
22212: jaan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota
22213: tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän
22214: oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
22215: Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennättää saada
22216: asianmukaiseen kuntoon on niinikään korvausta annettava.
22217: Korvaus määrätään asiainhaarain mukaan suoritetta-
22218: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
22219: hentymisestä, rahana, viijana tahi karjanrehuina.
22220:
22221:
22222: 117 §.
22223: Jos asianosainen on menettänyt metsää tahi istutuksia
22224: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huo-
22225: nompaa metsää tahi istutuksia, saakoon hän niistä kor-
22226: vausta siltä tahi niiltä, jotka siitä hyötyvät.
22227: Sama olkoon laki, jos asianosainen yhteisen metsämaan
22228: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
22229: Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
22230: tavan hankaluutta, voidaan asianosainen oikeuttaa osoite-
22231: tusta paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuottei-
22232: ta, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai raken-
22233: nushirsiä, kuutiometrejä halkoja, sysihautoja tahi muulla
22234: tavalla.
22235: N:o 12 48
22236:
22237: 118 §.
22238: Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
22239: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
22240: tetulla alueella, sekä ilmoittakoot asianasaisille mitä heidän
22241: on 18 § :n määräyksen johdosta vaarinotettava; ja olkoon
22242: toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa määrätä,
22243: että tilanomistaja saa ottaa metsäntuotteita ainoastaan mai-
22244: nitulla aineella olevasta jakopalstastaan.
22245:
22246: 119 §.
22247: Sellainen korvaus kuin llfi-117 § :ssä on mainittu, on
22248: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
22249: ritettavaksi muuten kuin rahana, myös sen raha-arvo
22250: mainittava. Korvaus voitakoon jakaa maksettavaksi mää-
22251: räajan, enintään kymmenen vnoden kuluessa.
22252:
22253: 120 §.
22254: Jos asianosaiset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
22255: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden maksettava
22256: se on, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta, nouda-
22257: tettakoon sopimusta.
22258: Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
22259: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asianosaiset
22260: ovat tehneet.
22261: Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
22262: toimitusmiesten päättää asiasta.
22263:
22264:
22265: 7. Toimituksen päättäminen.
22266:
22267: 121 §.
22268: Jos asianosaiset, sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja
22269: välinselvitys korvauksistå toimitettu, sopivat siitä, milloin
22270: kunkin on otettava vastaan uudet palstat, noudatettakoon
22271: sopimusta.
22272: Muussa tapauksessa pitää palstojen vastaanoton tapah-
22273: tua niin pian kuin toimitus on saanut lain voiman sekä siitä
22274: 44 N:o 12
22275:
22276: on kuulutettu taikka, jos valitus tehdään, oikeuden mää-
22277: rättävänä aikana; ja ilmoittakoon maanmittari tämän
22278: asianosaisille.
22279: 122 §.
22280: Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten. on käsitelty,
22281: julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi. sekä
22282: lukekoon julki ja antakoon asianosaisille yhteisesti tästä
22283: •todistuksen, joka sisältää 83 § :ssä mainitun tiedon yleisistä
22284: asiamiehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosoituksen.
22285: Jos asianosainen, joka tahtoo toimituksesta valittaa, sitä
22286: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
22287: vyttelemättä hänelle annettava.
22288:
22289: 123 §.
22290: Jos asmnosamen on tyytymätön toimitettuun jakoon
22291: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
22292: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
22293: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa jaon
22294: päättymisestä siitä valittaa maanjako-oikeuteen.
22295:
22296: 124 §.
22297: Jos toimituksesta ei ole valitettu, on se jätettävä sillä
22298: tavalla tarkastettavaksi, kuin erittäin on säädetty, sen to-
22299: teamiseksi: että toimitus on lain mukaan saanut tapahtua;
22300: että }akokunlllan piiriTajat ovat määrätyt; ·että 12 § :n ja 41
22301: § :n 2 momentin säännöksiä niissä mainittujen yhteisten ti-
22302: lusten erottamisesta sekä lohkojen lukumäärää ja laatua
22303: koskevia määräyksiä on noudatet.tu; 1ettei muita kuin 16
22304: § :ssä mainittuja rasitteita ole perustettu; että laskelma on
22305: oikea; sekä että välirajat on pyykitetty.
22306: Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se pidet-
22307: tävä lainvoimaisena. Muussa tapauksessa palautettakoon
22308: asia toimitusmaanmittarille määräyksellä siitä, millä ta-
22309: valla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian käsittely uu-
22310: sittava ja missä määrin. Jos kuitenkin havaitaan, ettei toi-
22311: mitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
22312: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
22313: N:o 12
22314:
22315: 125 §.
22316: Kun jako on saanut lainvoiman, kuulututtakoon maan-
22317: mitt,ari sen 65 § :ssä mainilt.uissa kirkoissa.
22318: Jos jako on vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima,
22319: on samalla taval1a kuulutettava.
22320:
22321: 126 §.
22322: Jos jako tulee lainvoiman saaneen tuomion perusteella
22323: muutettavaksi, niin myös kuin asian käsittely 124 § :n mu-
22324: kaan on uusittava, noudatettakoon uutta kokousta mää-
22325: rättäessä sekä toimitusta jatkettaessa ja päätettäessä sovel-
22326: tuvilta kohdin mitä tässä asetuksessa säädetään.
22327:
22328: 127 §.
22329: Älköön tilaa katsottaka halkomalla ositetuksi, ennen-
22330: kuin toimitus on merkitty maarekisteriin; sen pitämisestä
22331: säädetään erittäin.
22332:
22333:
22334: 8. Tiluspalstain haltuunotto.
22335:
22336: 128 §.
22337: Jos tiluspalstalla, kun asianosainen sen saa ottaa hal-
22338: tuunsa, on vihantoa, olkoon maan entisellä haltijalla oikeus
22339: se korjata, elleivät toisin sovi.
22340: Jos asianosainen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
22341: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
22342: rätkööt toimitusmiehet siitä erittäin korvauksen. Sitä var-
22343: ten pidettävään kokoukseen ovat asianosaiset toteensaata-
22344: vasti kutsuttavat, ja noudatettakoon toimituksen kulkuun
22345: ja päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden sovel-
22346: tuvilta kohdin mitä ylempänä tässä asetuksessa säädetään.
22347:
22348: 129 §.
22349: Jos asianosaiselta evätään tiluspalstan haltuunotto mää-
22350: räaikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeellista vir-
22351: ka-apua.
22352: 46 N:o 12
22353:
22354: 9. Lainvoi1naisen jaon korjaaminen. Pienen-
22355: lai8ten virheiden tasot'us.
22356: 130 §.
22357: •Jos asianosainen kykenee näyttämään, että lainvoimai-
22358: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
22359: olkoon hänellä valta viiden vuoden kuluessa siitä kuin jako
22360: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea osan-
22361: sa tasoittamista.
22362: 131 §.
22363: •Jos silloin, kun jakoki~sittely 124 § :n nojaUa uusi:ta1an
22364: tahi kun tutkitaan jakotoimituksesta tehtyä valitusta tai
22365: tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen tapah-
22366: tuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman tilan ti-
22367: lus-alan laajuuteen, ja jos virheen oikaisemisesta koituisi
22368: kustannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eivät ole kohtuul-
22369: lisessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn, älköön jakoa sen
22370: takia muutettako, vaan määrättäköön sille asianosaiselle,
22371: jonka oikeutta on loukattu, vastaava rahakorvaus, sen tahi
22372: niiden maksettavaksi, jotka ovat saaneet enemmän kuin
22373: heille olisi ollut tuleva.
22374:
22375:
22376: 9 LUKU.
22377: Määräyksiä tilojen väliaikaisesta osittamisesta ja vanhemman jaon
22378: täydentämisestä.
22379:
22380: 132 §.
22381: Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
22382: massa olev,aksi, niinkuin 22 § :ssä on sanottu, olkoon nouda-
22383: tettavana mitä muusta halkomisesta on määrätty, kuitenkin
22384: siten ettei piirirajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen
22385: lukua ja laatua koskevia säännöksiä ole sovellettava ja et-
22386: tei välirajoja myöskään pyykitetä.
22387:
22388: 133 §.
22389: Jos vanhemman lain mukaan toimitetussa jaossa tilo-
22390: jen välirajat ovat melkoisilta osilttt jätetyt pyykittämättä 1
22391: N:o 12 47
22392:
22393: tahi jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat joutuneet
22394: hukkaan tai turmeltuneet, ja jos vaaditaan jonkun tahi
22395: joidenkuiden tilojen välirajain uudelleen paaluttamista ja
22396: niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järjestyksessä nos-
22397: tamatta kysymystä uusjaosta, paalutettakoon ja pyykitet-
22398: täköön rajat yhteen menoon ja tehtäköön rajankäynti-
22399: kartta selitelmineen.
22400: Semmoisessa vanhemman jaon täydentämisessä saa
22401: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia jakaa sekä sellaisia 5 lu-
22402: vussa myönnettyjä tilusvaihtoja toimittaa, joista asian-
22403: osaiset sopivat.
22404: Tällaisen toimituksen päättämisestä sekä muutoksen-
22405: hausta olkoon voimassa mitä 122 ja 123 § ;ssä säädetään.
22406:
22407: 10LUKU.
22408: Määräyksiä menettelystä maatilan lohkomisessa ja palstatilan
22409: erottamisessa.
22410:
22411: 134 §.
22412: Jos se osa tilasta, joka on lohkomaila tahi palstatilaksi
22413: erotettava, rajoittuu tilan piirirajaan, ja epävarmuutta
22414: ilmaantuu rajan oikeasta suunnasta siltä kohdin, on rajan
22415: määräämiseksi rajankäynti toimitettava siinä järjestyk-
22416: sessä kuin 14 luvussa sanotaan ja noudatettakoon siinä vas-
22417: taavaNa lbavalla myös 93 § :n määräyksiä.
22418:
22419: 135 §.
22420: Sen jälkeen on välirajat paalutettava ja pyykitettävä
22421: sekä karttaan merkittävä; ja on, kun maatila lohkotaan,
22422: silloin myös katsottava että kukin eri tila saa oikeuden tar-
22423: peellisiin teihin.
22424: Välirajoja määrättäessä on toimitusmiesten noudatet-
22425: tava asianosaisten osoitusta, jos nämät ovat yhtä mieltä,
22426: mutta muussa tapauksessa päätettävä asia karttojen ja
22427: asiakirjojen sekä muun saatavissa olevan selvityksen pe-
22428: rusteeHa.
22429: 48 N:o 12
22430:
22431: Jos erilleen lohkottava ala on saari taikka erikseen pyy-
22432: kitetty palsta, älköön paalutus ja pyykitys olko tarpeel-
22433: linen.
22434: 136 §.
22435: Lohkotilan manttaali ja vero sekä palstatilan palkin-
22436: tovero on määrättävä tiluskarttojen ja jyvityksen perus-
22437: teella, niinkuin siitä on erittäin säädetty.
22438:
22439: 137 §.
22440: Mitä 122-1221: sekä 126 § :ssä on sanot.tu jaon päättä-
22441: misestä sekä muutoksen hakemisesta, tarkastamisesta ja hy-
22442: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
22443: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
22444: toimituksessa syl1ltyny<ttä riitaisuutta älköön, paitSJi 134
22445: § :ssä mainitussa tapauksessa, muutoin kuin pääasian yh-
22446: tPydessä saatettako maanjako-oikeuden tutkittavaksi.
22447:
22448: 138 §.
22449: Älköön tilaa katsottako lohkomisella tai palstatilan erot-
22450: tamisella ositetuksi, ennenkuin se on maarekisteriin mer-
22451: kitty.
22452:
22453:
22454: 11 LUKU.
22455: Määräyksiä menettelystä tilusvaihdossa.
22456:
22457: 139 §.
22458: Jos on anne·ttu määräys pakollisen tilusvaihdon toimit-
22459: tamiseen 55 !tahi 57 § :n mukaan tahi jos syntyy kysymys
22460: semmoisesta tilusvaihdosta maanjaossa, on säädetyssä jär-
22461: jestyksessä ilmoitettava kokouksesta ja samalla myös mai-
22462: nittava ne tilukset, joita toimitus tarkoittaa.
22463:
22464: 140 §.
22465: Jos kaikki asianosaiset sopivat, että tilusvaihto, jota on
22466: pyydetty tahi jota toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
22467: N:o 12
22468:
22469: tävä, ja jos kiinnityksenhaltija on asianmukaisesti antanut
22470: ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen, noudatettakoon
22471: sopimusta; muuten saakoot toimitusmiehet asiasta päättää.
22472: Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvaihdon vaatimuksen,
22473: ja jos asianosainen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon
22474: tämä kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-
22475: oikeuteen.
22476: 141 §.
22477: Mitä jakotoimituksiin nähden säädetään jyvityksestä,
22478: laskemisesta, välirajojen paaluttamisesta j•a pyykittämi-
22479: sestä, viljelyksen ja pystymetsän sekä sellaisen edun kor-
22480: vaamisesta, jota tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lu-
22481: kuun, sekä siirtokustannuksista, olkoon soveltuvilta koh-
22482: din tilusvaihdossakin noudatettavana.
22483: 142 §.
22484: Sittenkuin vaihdon kautta syntynyt muutettu raja on
22485: pyykitetty tahi asianosaisille on heidän tiluspalstansa
22486: o:;oitettu, julistakoon maanmittari toimituksen päättyneek-
22487: si, ja noudat,ett·akoon muutoin mitä 122 ja 123 § :ssä sää-
22488: detään.
22489: 143 §.
22490: Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta menet-
22491: telystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä
22492: tässä luvussa säädetään pakollisesta tilusvaihclosta.
22493: Älköön vapaaehtoista tilusvaihtoa katsottako tapahtu-
22494: neeksi, ennenkuin se on maarekisteriin merkitty.
22495:
22496: ::J:::J:::J: Osas"to.
22497:
22498: Vesialueen ja vesijätön jako, rajankäynti sekä teiden
22499: jako.
22500: 12 LUKU.
22501: Vesialueen jako.
22502: 144 §.
22503: Yhteinen vesialue jaettakoon, jos omistajat sitä vaativat.
22504: Jos toinen tahtoo jakaa, vaan toinen ei, olkoon sillä valta,
22505: 4
22506: N:o 12
22507:
22508: joka jakaa tahtoo, jos sen tutkitaan voivan tapahtua muille
22509: haittaa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun
22510: ja jakoon niin kalastus kuin muukin vettä ja pohjaa seu-
22511: raava erityinen etuus sekä koskessa myös sen käyttövoima.
22512: niinkuin alempana sanotaan.
22513: Vesialue on aina erikseen jaettava.
22514:
22515: 145 §.
22516: Jos aikaisemmassa kalavedenjaossa on ollut tarkoitus
22517: jakaa vesi ainoastaan sen käyttämistä varten kalastukseen,
22518: vaan pohja järvirehuineen ja muinen etuuksineen on jätetty
22519: jakamatta, saatakoon sellaisen jaon estämättä vesialue ja-
22520: kaa 144 § :n mukaan.
22521:
22522: 146 §.
22523: Jos rantatilukset on uusjaolla jaettu vesialueen jaon
22524: jälkeen, saatakoon, jos se ilman haitatta voi tapahtua, vesi-
22525: alueen osuuksia tasoittaa tahi vaihtaa, niin että, mikäli
22526: mahdollista, jokainen asianosainen saa vesialueensa oman
22527: rantalohkonsa kohdalle.
22528:
22529: 147 §.
22530: Jos on annettu määräys vesialueen jakamiseen tahi
22531: semriloisen tasoituksen tai V3Jihdon to~mittamiseen kuin 146
22532: § :ssä on sanottu, ja jos joku asianosainen sitä vastustaa,
22533: harkitkoot toimitusmiehet, ovatko toimituksen edellytykset
22534: olemassa, sekä autakoot päätöksen asiassa.
22535:
22536: 148 §.
22537: Jos jaettavan vesialueen ympärysrajaa ei ole käyty, tahi
22538: jos se muutoin on epävarma, on se rajankäynnillä mää-
22539: rättävä.
22540: 149 §.
22541: Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellaiset
22542: paikat, missä kala kutee, nousee, laskee tahi muutoin oles-
22543: kelee, sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeltänsä ar-
22544: N:o 12 51
22545:
22546: noitava ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hy-
22547: \'yyttä käy ilman isonlaista kustannusta tahi aja11hukkaa
22548: selville saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen lähinnä
22549: edellisinä vuosina antamien tulojen mukaan, ja muiden
22550: vesiosien arvo harkinnan mukaan, myöskin ottaen huo-
22551: mioon mikä asema niillä on pyyntipaikkaan nähden.
22552:
22553: 150 §.
22554: Missä on järvirehua, taikka hyödyllinen malmin-, ki-
22555: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
22556: tai lastauspaikka, taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
22557: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
22558:
22559: 151 §.
22560: Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen ja
22561: käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine etuuksineen
22562: yhteiseksi tilukseksi erotettava. Jos asianosainen vaatii, että
22563: koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
22564: man tutkitaan olevan sen kalastusta ja muuta etuutta vähä-
22565: arvoisempi, tahi koski, kun niitä on useampia tahi aikai-
22566: semmin toimitetussa maanjaossa tapahtunut palstainsijoi-
22567: tus sen muutoin sallii, voidaan, kenellekään haittaa tuotta-
22568: matta, antaa viereisen rannan omistajalle; silloin otetta-
22569: koon se koski muun vesialueen yhteydessä jakoon jyvityk-
22570: sen mukaan.
22571: Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen maaliskuun 1
22572: päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillisesti ero-
22573: tettu, on kalastusoikeus koskessa kuitenkin otettava yleiseen
22574: vedenjakoon.
22575: 152 §.
22576: Mitä tässä asetuksessa on säädetty maanjaon jakoperus-
22577: teesta noudatettakoon soveltuvilta kohdin vesialueenkin
22578: jaossa.
22579: 153 §.
22580: Palstainsijoitus on vesialueen jaossa niin toimitettaYa,
22581: että jokainen asianosainen, jonka osuus erotetaan, saa, mi-
22582: 52 N:o 12
22583:
22584: käli mahdollista: yhtäjaksoisena Ja oman rantansa alai-
22585: sena palstana sekä pyyntipaikoista että muusta vedestä
22586: kumpaisestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin
22587: laatua yhteensä, niin paljon, kuin pantujen arvojen mu-
22588: kaan hänen osalleen j akoperusteen nojalla tulee.
22589: Jollei vesistöön ole Innastamalla laitettu rauhoituspii-
22590: riä, on jaettaessa ensin erotettava yksi tahi useampia pii-
22591: rejä, noudattaen mitä Rakennuskaaren 17 luvussa siitä sää-
22592: detään.
22593: Jos asianosaiset sopivat, että määrätty nuotta-apaja
22594: tahi muu erityinen pyyntipaikka on jääpä yhteiseksi, sal-
22595: littakoon se, ellei jaon tarkoitus muutoin sen kautta jää saa-
22596: vuttamatta.
22597: 154 §.
22598: Mitä menettelystä maanjaossa muutoin on säädetty, ol-
22599: koon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin jaosta.
22600:
22601:
22602: 13 LUKU.
22603: Vesijätän jako.
22604: 155 §.
22605: Jos on annettu määräys yhteisen vesijätön jakamiseen
22606: eikä sitä katsota sopivan ottaa sellaiseen jo toimitettavana
22607: oicevaan jakoon, kuin 8 luvussa on mainittu, toimitettakoon
22608: jako noudattaen soveltuvilta kohdin mitä jakoperusteesta
22609: ja menettelystä 1, 2 ja 8 luvussa määrätään, mikäli ei alem-
22610: pana toisin sanota.
22611:
22612: 156 §.
22613: Jos vesijätön rajat ovat epävarmat, on rajankäynti jaon
22614: yhteydessä toimitettava. Silloin saatakoon oikoa tilojen ja
22615: vesijätön välisiä rajoja sekä vaihtaa sellaista maata, joka
22616: aikaisemmin on ollut saarena, kuitenkin ainoastaan mikäli
22617: vesijättölohkoa ei anneta sen vieressä olevalle tilalle; ja
22618: pitää sen vuoksi rajan oikominen ja pyykitys sekä tilus-
22619: vaihto, jos tarpeelliseksi harkitaan, tapahtua vasta pals-
22620: tainsijoituksen yhteydessä.
22621: N:o 12 53
22622:
22623: 157' §.
22624: Jos vesijättö on syntynyt vesistöä asianomaisella luvalla
22625: laskemaUa, ja jos joku vaatii itselleen henkilökohtaisesti
22626: tahi sellaiselle tilalle, jolla ei ole ollut osuutta vesistössä,
22627: osaa siitä sillä perusteella, että sellainen osa oli laskemis-
22628: lupaa myönnettäessä vakuutettu hänelle tahi jollekulle hä-
22629: nen saantomiehelleen taikka tilalle, on sellainen vaatimus
22630: laillisessa järjestyksessä erikseen tutkittava.
22631:
22632: 158 §.
22633: Palstainsijoituksessa on, mikäli mahdollista, katsottava,
22634: dtä vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä muiden ti-
22635: lustensa yhteyteen eikä tule suljetuksi pois jälelle jäävästä
22636: vedestä.
22637: 159 §.
22638: Jos jakopalstan, jonka joku vesijätön jaossa saa toisen
22639: tiluksen allta, katsotaan llli:in Vlavkeuttavan näiden viljele-
22640: mistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos vaadi-
22641: taan, luovutettava vastiketta vastaan, joka suoritetaan joko
22642: soveliaana maana tahi rohana, niinkuin 57 § :ssä säädetään.
22643: Jos sellainen vesijättöpalsta erottaa palstatilan vedestä,
22644: johon se erottamisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon
22645: palstatilan omistaja oikeutettu rahakorvausta vastaan lu-
22646: nastamaan sen osan vesijättöpalstaa, joka sen vedestä erot-
22647: taa. Jos vesijättö on syntynyt vesistön laskemisen kautta,
22648: kaskekoon sellainen lunastamisoikeus ainoastaan maata,
22649: jonka lunastamista palstatilalle tarpeellinen yhteys veteen
22650: vaatii.
22651: 160 §.
22652: Oikeus vaatia semmoisen vesijättöpalstan vaihtamista
22653: tahi lunastamista, kuin 159 § :ssä on ma]nirttu, olkoon myös
22654: sellaisen tilan omistajalla, joka vanhemman lain perusteella
22655: myönnetyssä vesistön laskemisluvassa olevan määräyksen
22656: mukaan on jätetty vesistöstä osattomaksi.
22657: Maan erottamisessa yhteiseen tahi erityiseen tarpeeseen
22658: ja muussa palstainsijoituksessa on sellaisenkin tilan tien,
22659: Yenevalkaman ja muun semmoisen tarve tyydytettävä.
22660: 54 N:o 1!
22661:
22662: 14 LUKU.
22663: Rajankäynti.
22664: 161 §.
22665: Kun on käytävä raja, joka jaolla, tilusvaihdolla, aikai-
22666: semmalla rajankäynnillä tahi muulla erityisellä rajanmää-
22667: räyksellä on vahvistettu, ja rajamerkit kentällä ja kartalla
22668: näyttävät samaa rajajohtoa; silloin käykööt ja paalutta-
22669: koot toimitusmiehet rajan tämän mukaisesti.
22670: Jos rajamerkit ja kartta näyttävät eri tavallw tahi muu-
22671: toin ilmaantuu epävarmuutta rajan oikeasta suunnasta,
22672: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat pai-
22673: koiltaan siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat
22674: näyttävät eri tavalla; silloin on raja käytävä auki niiden
22675: merkkien mukaan, jotka ovat vahvistetut tahi molemmin
22676: puolin hyväksytään tahi, kun sellaisia merkkejä ei ole, sen
22677: mukaan, mitä kartta tai eri kartoista se, joka pidetään luo-
22678: tettavana, näyttää, taikka sen mukaan mitä muuten katso-
22679: taan olevan määrätty.
22680: 162 §.
22681: Kun raja on pyykitetty tahi vanhat rajamerkit kuntoon
22682: pantu, julistakoon toimitusmiehet toimituksen päättyneeksi,
22683: j.a noudatettakoon muutoin mitä 122 ja 123 § :ssä on sanot.tu.
22684:
22685: 163 §.
22686: Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella rajanmääräyk-
22687: sellä ku1in 161 § :ssä on mailllittu j·a kail.-:ki 'asianosaiset eivät
22688: sovi rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösvalta
22689: asiassa.
22690: Jos rajan suunnasta on sovittu tahi kaikki asianosaiset
22691: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen, on raja heti
22692: sen mukaisesti paalutettava ja pyykitettävä sekä muutoin
22693: niin menete1tävä kuin 162 § :ssä on sanottu; muitta muussa
22694: tapauksessa on se tehtävä asianmukaisesti ilmoitetussa ko-
22695: kouksessa niin pian kuin päätös on lainvoimainen tahi
22696: rajan suunta vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima.
22697: N:o 12 55
22698:
22699: 164 §.
22700: •Jolleivät kaikki asianosaiset hyväksy toimitusmiesten
22701: päätöstä, jättäkööt toimitusmiehet asian maanjako-oikeu-
22702: den tutkittavaksi.
22703:
22704: 165 §.
22705: Välirajaa vedessä käytäessä noudattakoot toimitusmie-
22706: het, asianosaisten vastaväitteiden estämättä, Maakaaressa ja
22707: laissa välirajasta vedessä sekä 161 § :ssä ~tässä ylempänä
22708: määrättyjä perusteita. Toimituksessa on myös ulkopalstat
22709: vaihdettava ja raja oikaistava, jos se katsotaan tarkoituk-
22710: senmukaiseksi ja voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin ol-
22711: koon noud:aJtettavarra mitä 162 § :ssä on sanot>tn.
22712: Siten syntynyttä rajalinjaa on, vaikka toimitus vedet-
22713: täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
22714: heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
22715: ' '
22716:
22717:
22718:
22719: 166 §.
22720: Rajankäyntikustannuksiin ottaa hakija tahi, kun rajan-
22721: käynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
22722: koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi sen maan
22723: omistaja, jota vasten raja on käyty. Jos raja on käyty
22724: useampia, toisistaan erillään olevia tiloja vasten, ottavat
22725: nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan kuinka pit-
22726: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
22727: Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatetaan ha-
22728: l<ija velvoittaa yksinään suorittamaan kaikki lmstannuk-
22729: set taikka määräosan niistä, jos toinen asianosainen sitä
22730: vaatii; ja on sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten sitä
22731: koskeva päätös ilmoitettava samalla kuin toimitus juliste-
22732: taan päättyneeksi.
22733:
22734: 167 §.
22735: Raja on maalle niin merkittävä sekä rajamerkit niin
22736: asetettava, että ne selvään osoittavat rajan ja että rajamer-
22737: kit, käymättä tarpeE'ttoman kalliiksi, ovat kestäviä.
22738: 56 N:o 12
22739:
22740: 15 LUKU.
22741: Teiden jako.
22742: 168 §.
22743: •Jos tie on tientekovelvollisten kesken jaettava tehtäväksi
22744: ja kunnossa pidettäväksi, kuulutettakoon ensimäisen ko-
22745: kouksen aika ja paikka vähintään neljätoista päivää ennen
22746: sen tahi niiden kuntien kirkoissa, joissa tie on.
22747:
22748: 169 §.
22749: Sellainen tienjako, kuin 168 § :ssä on mainittu, on toi-
22750: mitettava ,erityisen jyvityksen perusteella sekä laillisesti
22751: määrätyn tahi muutoin noudatettavan jakoperusteen mu-
22752: kaan. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimituksen
22753: kustannuksetkin jaettavat.
22754:
22755: 170 §.
22756: Tietä jyvitettäessä .on otettava huomioon tien pohjana
22757: olevan maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun tien teke-
22758: miseen tahi kunnossapitämiseen sopivan aineen saamisen
22759: mahdollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset, käsipuitten
22760: tahi muun suojavarusteen tarve, liikenteen suuruus ja siitä
22761: aiheutuva enempi tahi vähempi tien kuluminen, niin myös
22762: muut asianhaarat, jotka pitemmän ajan kuluessa voivat tien
22763: kunnossapitoon vaikuttaa; ja on sen vuoksi tieosa kohtuu-
22764: denmukaisesti laskettava lyhenunäksi, jos sen tekeminen
22765: tahi kunnossapito yhdessä tai toisessa kohden tuottaa suu-
22766: rt>mpia kustannuksia tahi vaikeuksia.
22767:
22768: 1'71 §.
22769: Jaon päätyttyä tulee jakoa osoittavan kartan ja tar-
22770: peellisten asiakirjojen olla asianomaisella nimismiehellä
22771: tientekovelvollisten nähtävänä ja on siitä toimitusmaan-
22772: mitlta:rin toimestJa 1{1tmlutettava 168 § :ssä mainitwissa kir-
22773: koissa sekä sen ohessa ilmoitettava, että toimitukseen tyy-
22774: 1ymättömällä on valta viidenviidettä päivän knluessa siitä
22775: N:n 12 57
22776:
22777: päivästä, jolloin kuulutus julkiluettiin, valittaa toimituk-
22778: sesta läänin kuvernöörille, uhalla että, jos se laiminlyödään~
22779: jaon katsotaan saaneen lainvoiman. Valitus on kuvernöö-
22780: rin tutkittava ja ratkaistava.
22781: Jako olkoon noudatettavana. kunnes se lainvoimaisel1a
22782: päätöksellä nn muutettu.
22783:
22784:
22785:
22786:
22787: Oikeudenkäynti jakoasioissa.
22788: 16 LUKU.
22789: Tuomioistuimet.
22790:
22791: 172 §.
22792: Mikäli tässä la·Lssa ei ole toisin sanottu, tutkii ja ra t-
22793: l"aisee ma:aJ.la toimitetuista jaoist:a ja muista maanmittaus-
22794: toimituksista ,ajheutuvat riidat ja valitukset ensimäisenä
22795: tuomioistuimena ma,anjako-oirkeus, joka on yrht·einen yhdellt>
22796: tRhi useammrulle ,JääniUe.
22797:
22798: 173 §.
22799: Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja ja kolme jä-
22800: sentä.
22801: 174 §.
22802: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, joka nimitetään vir-
22803: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädetyssä
22804: järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja tuomarin toimiin
22805: hyvin perehtynyt sekä mieluummin myöskin maataloudessa
22806: kokemusta saavuttanut; olkoon hän myös velvollinen asu-
22807: maan oikeuden tuomiopiirissä Keisarillisen Senaatin mää-
22808: räämässä paikkakunnassa.
22809: Asianomainen lääninmaanmittari tai se, joka toimittaa
22810: hänen virkatehtäviään, on itseoikeutettu jäsen maanjako-
22811: 58 N:o 12
22812:
22813: oikeudessa. Jos lääninmaanmittari on laillisesti estetty ot-
22814: tamasta osaa maanjako-oikeuden tehtäviin, pankoon sopi-
22815: van maanmittarin sijaansa.
22816: Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanviljelijöitä,
22817: siinä kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
22818: Nämä jäsenet, vähintään neljä kunkin kihlakunnan puo-
22819: ksta, ovat yhteisessä kuntakokouksessa niiden valittavat,
22820: jotka ovat manttaaliin pannun maan puolesta äänioikeu-
22821: tettuja, viideksi vuodeksi kerrallaan.
22822:
22823: 115 §.
22824: Maanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
22825: muutoin noudatettavana mitä kihlakunnanlautamiehen
22826: vaalikelpoisuudesta on säädetty.
22827: Älköön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
22828: kieltäytykö tointa vastaanottamasta, ellei hän ole tullut
22829: kuudenkymmenen vuoden ikään tahi voi näyttää muuta
22830: semmoista tärkeätä syytä, jonka läänin kuvernööri hyväk-
22831: syy.
22832: 176 §.
22833: Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oikeuden istunnosta
22834: tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman viivy-
22835: tystä käy toista jäsentä sijaan kutsuminen, kutsukoon oi-
22836: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopivan jäävittömän
22837: miehen.
22838: 1'17 §.
22839: Maanjako-oikeuden jäsenen pitää, ennenkuin hän oikeu-
22840: teen astuu, tehdä tuomarivala, ellei hän sellaista valaa en-
22841: nen ole vannonut. Jollei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
22842: sen puheenjohtaja oikeutettu sanotun valan vannottamaan.
22843:
22844: 178 §.
22845: Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjohtaja tahi OI-
22846: keus katsoo tarpeelliseksi, olla saapuvilla yksi tahi useam-
22847: pia asiantuntijoita antamassa tietoja.
22848: N:o 12 59
22849:
22850: 179 §.
22851: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vakinaista
22852: pa.lkkaa, joka maksetaan vaitionvaroista.
22853:
22854:
22855: 180 §.
22856: Sellaisen maanmittaustoimituksen johdosta syntyneitä
22857: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, käsittelee
22858: tässä asetuksessa olevain yleisten perusteiden mukaan
22859: maistraatti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on sen päätök-
22860: siin muutoksen hakemisesta noudatettava mitä maanjako-
22861: oikeudesta säädetään. ,
22862:
22863:
22864: 181 §.
22865: Ylin tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatm
22866: Oikeusosasto.
22867:
22868:
22869: 17 LUKU.
22870: Menettely.
22871:
22872: 182 §.
22873: Jos jakoasia, joka on maanjako-oikeuden käsiteltävä,
22874: koskee eri maanjako-oikeuksien tuomiopiireissä olevia ti-
22875: loja, käsiteitäköön sitä siinä oikeudessa, jonka tuomiopii-
22876: rissä toimitusmaanmittari on virantoimituksessa.
22877:
22878:
22879: 183 §.
22880: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
22881: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeastaan
22882: ei kuuluu maanjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön sen
22883: asiakirjoihin ja palauttakoon ne maanmittarille tahi kuver-
22884: nöörille. Tähän tyytymätön valittakoon päätöksestä, siitä
22885: tiedon saatuaan, sen ajan kuluessa ja siinä järjestyksessä
22886: kuin 197 § :n 2 mom. säätää.
22887: 60 N:o 12
22888:
22889: 184 §.
22890: Maanjako-oikeus kokoontuu jakokunnan piirissä, jollei
22891: asiaa selvästi katsota voitavan tutkia pitämättä itse pai-
22892: kalla katselmusta. Jos sellaista katselmusta ei tarvita, saa-
22893: takoon kokous pitää muussa paikassa kihlakunnassa, missä
22894: . se sopivasti ja asianosuisille vähimmillä kustannuksilla voi
22895: käydä päinsä.
22896: 185 §.
22897: Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia on
22898: oikeuden puheenjohtajalle ilmoitettu, on hän velvollinen
22899: viivyttelemättä määräämään ajan ja paikan oikeuden ko-
22900: kousta varten sekä kuuluttamaan sen vähintään 'kahta
22901: viikkoa aikaisemmin, niinkuin 65 § :n 1 mome.ntissa on
22902: säädetty.
22903: 186 §.
22904: Sillä, joka parhaanansa omistajana tahi asukkaana hal-
22905: litsee maatilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-oikeu-
22906: dessa kantaa ja vastata; ja olkoon nautintaoikeuden halti-
22907: jakin oikeutettu asianosaisena siellä käyttämään puheval-
22908: taa. Älköön asianosaisen tahi yleisen asiamiehen poissaolo
22909: vaikuttako lykkäystä.
22910: 187 §.
22911: Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
22912: den asianmukaisuudesta tahi useampien asianosaisten kuu-
22913: lustelemisesta tahi mistä muusta tahansa, antakoon maan-
22914: jako-oikeus erityisen päätöksen, jos asian laatu sen vaatii;
22915: mutta olipa päätös pääasiata sitova tahi ei, niin on, ellei
22916: ole luovuttu asiaa käsittelemästä, pääasian käsittelyä jat-
22917: kettava; ja olkoon tyytymättömällä valta, sittekun pää-
22918: asiassa on tuomittu, sen ohessa valittaa väitekysymyksiin-
22919: kin annetuista päätöksistä.
22920:
22921: 188 §.
22922: Siitä, mitä asianosaiset molemmin puolin lausuvat,
22923: kuulusteltakoon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
22924: N:o J:.l 61
22925:
22926: tarve vaatii, pidettävä katselmus kedolla. Lääninmaanmit-
22927: t!il'i on velvollinen erittäinkin tarkastamaan karttoja ja
22928: asiakirjoja sekä, jos katsotaan tarpeelliseksi, kedolla tut-
22929: kimaan toimitusmiesten toimenpiteiden oikeudenmukai-
22930: suutta.
22931: Asianosaiset olkoot velvolliset kyyditsemään oikeutta
22932: niillä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana sattuu.
22933:
22934: 189 §.
22935: Jos maanjako-oikeus tutkiessaan vahtuksia, joita sille
22936: maanmittaustoimituksen aikana saapuu, katsoo että toimi-
22937: tus on keskeytettävä tahi, jakotoimituksen yhteydessä toi-
22938: mitetun piirirajan käynnin riitaisena ollessa, jatkettava
22939: valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, antakoon siitä
22940: määräyksen.
22941: Sellainen määräys olkoon noudatetta vana kunnes se
22942: kumotaan.
22943: 190 §.
22944: Useamman asianosaisen kesken jakamattoman maan
22945: ympärysrajaa koskevaa riitaa on yhden vaatimuksesta kaik-
22946: kien puolesta tutkittava.
22947: Sama olkoon laki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
22948: joka on useamman yhteinen.
22949:
22950: 191 §.
22951: Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
22952: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä vaadittu
22953: tahi ei, sen ohessa tutkia, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
22954: 124 § :ssä m11inlitaan, oike1in ,suoritettu.
22955:
22956: 192 §.
22957: Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratkaistaan, tulee en-
22958: siksi läänin maanmittarin ja sitten oikeuden valittujen jä-
22959: senten sekä viimeksi puheenjohtajan lausua mielensä.
22960: Jos mielet ovat eriäviä, tuomittakoon sen mukaan kuin
22961: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaisellakin puolella
22962: N:o 12
22963:
22964: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
22965: mtttaa.
22966: 193 §.
22967: Maanjako-oikeuden tuomio on julistettava ja siinä H-
22968: moitettava mitä sen, joka tahtoo hakea muutosta pääasiaan
22969: tahi siihen, mitä oikeudenkäynnissä on tapahtunut, tahi
22970: siihen, mitä oikeus on tuominnut oikeudenkäyntijärjestyk-
22971: sen rikkomisesta tahi riitapuolen solvaamisesta tai muusta
22972: seUaisesta seikasta, on 197 § :n 2 momentin muka,an ot.e1tt.ava
22973: huomioon.
22974: 194 §.
22975: Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
22976: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
22977: pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kustannukset
22978: ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on liitettävä lasku
22979: siitä palkkiosta, minkä oikeus on tuominnut itselleen, toi-
22980: mitusmaanmittarille ja kutsutulle asiantuntijalle.
22981:
22982: 195 §.
22983: Jos asianosainen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
22984: j 11ko-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitusmies-
22985: ten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimituk-
22986: sessa, niin syyllinen vastatkoon istunnon kustannuksista;
22987: jn. hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
22988: muut aikaansaattamansa kustannukset ja vahinko.
22989:
22990: 196 §.
22991: Mitä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajanpiten-
22992: nyksen hankkimiseen kuvernööriitä puhevallan säilyttämi-
22993: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten lu-
22994: nastamisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
22995: maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatetta.va mitä
22996: yleinen laki ja asetukset tyytymättömyyden ilmoittamisesta
22997: kihlakunnanoikeuden päätökseen sekä muutoin kih1akun-
22998: nanoikeuteen nähden säätävät.
22999: N:o 1~ t)ö
23000:
23001:
23002: 197 §.
23003: Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee. tilusten
23004: jyvitystä, maan erottamista yhteiseksi tarpeeksi sekä loh-
23005: kojen lukua, ei saa valittaa.
23006: Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oikeus muissa ta-
23007: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan muu-
23008: tosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kirjallisella
23009: valituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja
23010: tuomio on, puhevallan menettämisen uhalla, viimeistään
23011: ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä
23012: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio julistettiin,
23013: sitä päivää lukuun ottamatta, jätettävä läänin kuvernöö-
23014: rille.
23015: Jos valitus on saapunut, vaatikoon kuvernööri tuomioon
23016: tyytyneiltä asianosaisilta heidän alamaiset selityksensä,
23017: ja sawtta'a tästä tiedonanto tapahtua 65 § :n mainitsemali!a
23018: kuulutuksella.
23019:
23020: 198 §.
23021: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
23022: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon siitä hovioikeus.
23023:
23024:
23025: "V Osa.srto.
23026:
23027: Erinäisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
23028: 18 LUKU.
23029: Määräyksiä maanjakojen yhteydessä olevista seikoista.
23030: 199 §.
23031: Halkomistoimituksessa siirretylle tilanosalle, niin myös
23032: erotetulle lohko- ja palstatilalle, jos nämä ovat maanvilje-
23033: lyskiinteistöiksi tarkoitetut, voidaan kuvernöörin määräyk-
23034: sen mukaan suoda vapaus enintään kymmeneksi vuodeksi
23035: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
23036: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vastattaviksi. Kui-
23037: 64 N:o~l2
23038:
23039:
23040: .tenkin olkoon siirretty tahi erotettu tilanosa vapausvuo-
23041: sienkin aikana panttina sen osalta menevistä veroista.
23042:
23043: 200 §.
23044: Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat yhden
23045: henkilön hallittavia ja niitä yhdessä viljellään, ovat ne
23046: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suoritettavat tilojen
23047: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
23048: denkolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin
23049: myös pienempää manttaalinosaa, pidetään yhtenä talon-
23050: savuna; kuitenkin savuja ei saa laskea tilojen lukumäärää
23051: useammiksi.
23052: Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
23053: meroon kuuluvia tiloja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
23054: Tilalta, joka 199 § :n mukaan nauttii vapaavuos1a, m
23055: snoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
23056:
23057: 201 §.
23058: Vuotuinen palkintovero paistatilasta luetaan emätilan
23059: haltijalle vähennykseksi emätilan kruunulle suoritettavista
23060: veroista. Jos palkintoveroa paistatilasta ei saada, olkoon
23061: emätila siitä panttina.
23062: Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
23063: jätettäköön loput emätilan haltijalle.
23064: Sellaisen emätilan omistaja, josta palstatila on erotettu
23065: ennen tammikuun 1 päivää 1896 voimassa olleiden määräys-
23066: ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuisen palkintoveron
23067: paistatilasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
23068: määrätty, yhteydessä kruununverojen kanssa kannetta-
23069: vaksi; mutta jos emätilan omistaja jättää verojansa suorit-
23070: tamatta, otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva
23071: palkintovero vajaan täyttämiseksi laillisessa järjestyksessä
23072: ulos tahi pantakoon taka varikkoon.
23073:
23074: 202 §.
23075: Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta tahi
23076: kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos tila sit-
23077: N:o 12 65
23078:
23079: ten halkomalla jaetaan, katsottakoon sen lainhuudatuksen
23080: tai kiinnityksen sen jälkeen koskevan uusista tiloista sitä,
23081: joka on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka,
23082: jos hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksien
23083: kanssa sisältyy johonkin uusista tiloista, sitä viimeksi mai-
23084: nitun tilan osuutta, mikä hänelle silloin tulee.
23085:
23086: 203 §.
23087: Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoalla
23088: lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta.
23089: Palstatila ei ole sukulunastuksen alainen eikä sitä saa
23090: eläkkeestä kiinnittää.
23091:
23092: 204 §.
23093: Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
23094: nellä oikeus hakemuksesta sa·ada 36 § :ssä säädettyä tarkoi-
23095: tusta varten luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan kirjoite-
23096: iuksi, jos tila, silloin kun hakemus tehdään, on luovutta-
23097: jan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tai sellaisen
23098: omistajan perillisen omana.
23099: Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuotakoon sel-
23100: lainen hakemus tuomarille ja kirjoittakoon hän siihen to-
23101: distuksen minä päivänä se tapahtui sekä merkitköön hake-
23102: muksen ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. Jos niin
23103: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
23104: sinaisena oikeudenkäyntipäivänä, olkoon hakemuksella sa-
23105: ma voima kuin jos se olisi' tehty ensinmainittuna päivänä.
23106:
23107: 205 §.
23108: Semmoinen kiinni,tys, kuin 204 § :ssä on mainit.tu, on
23109: voimassa viisi vuotta, älköönkä sitä uudistettako muussa
23110: tapauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
23111: ole loppuun saatettu.
23112: Jos luovutettu ala on laillisella osittamisella tilasta ero-
23113: tettu ennen kiinnityksen lakkaamista, olkoon ositus voi-
23114: massa itsekuhunkin nähden, joka sen jälkeen kuin kiinni-
23115: 5
23116: 66 N:o 12
23117:
23118: tystä on haettu on tilan omistajaksi tullut taikka nautinta-
23119: oikeuden tahi kiinnityksen siihen saanut, niin kuin olisi
23120: erottaminen tapahtunut silloin kuin kiinnitys haettiin.
23121: Mutta älköön häntä luovutetun alan omistajana pidettäkö,
23122: ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
23123:
23124:
23125: 19 LUKU.
23126:
23127: Väliaikaisia säännöksiä.
23128:
23129: 206 §.
23130: Tämä asetus astuu voimaan-------- ja on
23131: sovellettava myös niihin jo silloin aletuissa toimituksissa
23132: ilmaantuviin kysymyksiin, jotk~ sen jälkeen otetaan käsi-
23133: teltäviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydetty jaonjär-
23134: jestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen sallittu,
23135: ole mainittuun aikaan ratkaistu, on sellaiseenkin kysymyk-
23136: seen nähden meneteltävä niinkuin tämä asetus määrää.
23137:
23138: 207 §.
23139: Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala isolla-
23140: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
23141: tahi perintötalosta, tahi sellaisesta talosta halkomisen
23142: kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi
23143: muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä tai hä-
23144: nen oikeudenhaltijallaan valta saada se ala lohkomisella
23145: tahi palstatilaksi erottamisella ·tämän asetuksen mukaan
23146: erilleen otetuksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut en-
23147: nen tammikuun 1 päivää 1906.
23148:
23149: 208 §.
23150: Jos koski, josta 27 ja 28 § :ssä on puhuttu, ennen maa-
23151: liskuun 1 päivää 1903 on myyty, olkoon ostaja tai hänen oi-
23152: keudenhaltijansa oikeutettu saamaan lohkomisen toimite-
23153: tnksi, jos hän on hakenut siihen määräystä viiden vuoden
23154: kuluessa sanotusta päivästä.
23155: N:o 12 67
23156:
23157: 209 ~·
23158: Tällä asetuksella kumotaan niin hyvin Rakennuskaaren
23159: 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
23160: tausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli viimeksi
23161: mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista maanmittaus-
23162: toimitusta, jota tämä laki käsittelee, ynnä sanotun ohje-
23163: säännön 2 luvun 32, 33 ja 35 § sekä 3, 4, 5 ja 10 luku, kuin
23164: myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 § sekä
23165: maatilojen osittamisesta kesäkuun 12 päivänä 1895 annettu
23166: asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu asetus mai-
23167: nitun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 § :n muuttamisesta, niin myös
23168: Maakaaren 12 luvun 1 ja 2 § sekä 7 § ja 10-19 § heinä-
23169: kuun 23 ·päivänä 1902 annetussa laissa, joka sisältää mää-
23170: räyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta; jonka
23171: ohessa tämän kautta muutetaan mitä yleisessä laissa sekä
23172: edellä mainitussa ohjesäännössä ja muissa asetuksissa muu-
23173: toin on tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
23174: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi, joka
23175: sisältää tarkempia määräyksiä jakolaitok-
23176: sesta annetun Armollisen asetuksen sovel-
23177: luttamisesta.
23178:
23179: 1 LUKU.
23180: Maanmittarin määrääminen.
23181:
23182: 1 §.
23183: Joka tahtoo saada tehdyksi jakio- tai muun maanmit-
23184: hmstoimituksen, pyytäköön kirjallisesti sen läänin kuver-
23185: nööriä, jossa toimituksen esine on, tahi, milloin se on eri
23186: lääneissä, jommankumman läänin kuvernööriä määrää-
23187: mään asianomaisen maanmittarin toimitusta pitämään. Sel-
23188: lainen hakemus voidaan jättää paikkakunnan kruununvou-
23189: dille tahi nimismiehelle, joka on velvollinen toimittamaan
23190: sen kuvernöörille.
23191: Lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaaehtoisen
23192: tilusvaihdon saakoon maanmittari kuitenkin pyynnöstä il-
23193: man määräystä toimittaa; kuitenkin pitää hänen, otettu-
23194: ansa toimen vastaan, heti ilmoittaa siitä lääninmaanmitta-
23195: rille.
23196: 2 §.
23197: Älköön määräystä annettako, ennenkuin on saatu sel-
23198: ville, että halnj a on oikeutettu toimitusta vaatimaan sekä,
23199: jos hän ei ole kiinteistön omistaja, on pannut pätevän ta-
23200: kauksen toimituskustannuksista.
23201: Jos tahdotaan saada maatila halotuksi tahi lohkotuksi
23202: tahi palstatila erotetuksi, on myös selvitettävä, että tilalla
23203: saa toimittaa anotun osittamisen; kuitenkaan ei tarvita
23204: N:o 12 69
23205:
23206: selvitystä siitä, että toimitus osien suuruuteen nähden on
23207: luvallinen.
23208: Toimitusmääräystä koskevasta hakemuksesta on läänin-
23209: maanmittariita vaadittava lausunto.
23210:
23211: 3 §.
23212: Maanmittarin, joka on määrätty toimittamaan isonjaon,
23213: halkomisen tahi uusjaon, pitää sen yhteydessä ilman eri-
23214: tyistä määräystä asianosaisen pyynnöstä myös toimittaa,
23215: isonjaon ja uusjaon ohessa maatilan halkominen sekä, kun
23216: määräys on annettu vain erityisen osuuden erottamiseen
23217: tilasta halkomalla, muunkin osuuden erottaminen samasta
23218: tilasta, jos se, joka toimitusta tahtoo, omistus- tahi asukas-
23219: oikeutensa todistamiseksi esiintuo asianmukaisen selvityk-
23220: sen, niinkuin pöytäkirjan hänelle myönnetystä lainhuu-
23221: dosta, tai hänelle annetun kiinne-, perintö- tahi sijoitus-
23222: kirjan, ja jos toimitus muutoin lain mukaan saa tapahtua.
23223: Niinikään on maanmittari, joka on määrätty rajaa käy-
23224: mään, velvollinen rajan oikomiseksi toimittamaan tilus-
23225: vaihdon, jos asianosaiset vaihtamisesta sopivat.
23226:
23227: 4 §.
23228: Jos jääviä ilmaantuu maanmittaria vastaan, ilmoitta-
23229: koon hän sen heti lääninmaanmittarille, joka on velvollinen
23230: kuvernööriitä hankkimaan määräyksen jollekin toiselle
23231: maanmittarille.
23232:
23233: 2 LUKU.
23234: Jako- ja muussa maanmittaustoimituksessa noudatettava
23235: menettely.
23236: 5 §.
23237: Kun maanmittari on määrätty toimittamaan jaon tai
23238: muun toimituksen, jossa tilusten vaihto tai luovuttaminen
23239: saattaa tulla kysymykseen, ja toimitusta haettaessa ei ole
23240: 70 N:o 12
23241:
23242: annettu selvitystä niiden tilojen nimestä, numerosta, maan-
23243: luonnosta ja veroluvusta, joita toimitus koskee, eikä niiden
23244: omistajista tai haitijoista; silloin on hakijan hankittava
23245: maanmittarille todistus maarekisteristä tahi, jos isoajakoa
23246: ei ole toimitettu, maakirjasta sekä ote viimeisestä henki-
23247: kirjasta.
23248: Maanmittauskonttorista pitää maanmittarin viivyttele-
23249: mättä pyytää käytettäväkseen ne kartat ja asiakirjat, jotka
23250: ovat tarpeen toimituksen valaisemiseksi. Jos niitä erityi-
23251: sen määräyksen mukaan ei saa antaa alkuperäisinä, tulee
23252: hakijan hankkia ja antaa maanmittarille tarpeelliset kart-
23253: tain ja asiakirjain otteet.
23254: Tässä pykälässä mainitut todistukset sekä karttain ja
23255: asiakirjain otteet ovat kuitenkin maanmittarin hankitta-
23256: vat, jos hakija määräystä hakiessaan on sitä pyytänyt ja
23257: maanmittarille edeltäpäin maksaa kustannukset lmvernöö-
23258: rin määräyksen mukaan.
23259:
23260: 6 §.
23261: Jos maanmittaustoimituksessa tarvitaan, sen mukaan
23262: kuin 67 § :ssä asetuksessa jakolaitoksesta säädetään, asia-
23263: miehiä yleistä etua valvomaan, pitää maanmittarin sitä
23264: varten, antaen tiedon ajasta ja paikasta, vähintään kolmea
23265: viikkoa ennen ilmoittaa toimitus sille viranomaiselle jota
23266: asia koskee; ja viranomaisen on asiamiehelle annettavaansa
23267: määräykseen pantava sanottu tiedonanto sekä maanmitta-
23268: rille ilmoitettava, kuka asiamieheksi on määrätty.
23269:
23270: 7 §.
23271: Määrättyyn kokoukseen saapukoon maanmittari, virka-
23272: edesvastauksen ja korvausvelvollisuuden uhalla, viimeis-
23273: tään kello 12 päivällä, ellei muuta aikaa ole kuulutettu.
23274: Jos maanmittari ei saavu, tulee asianosaisten häntä kuiten-
23275: kin odottaa seuraavaan aamupäivään kello kymmeneen. Jos
23276: hänelle tulee laillinen este, antakoon siitä niin pian kuin
23277: suinkin kirjallisen ilmoituksen toimituspaikkaan.
23278: N:o 12 71
23279:
23280: 8 §.
23281: Jos uskottu mies jää toimituksesta pois tahi jos hän jää-
23282: vätään, kutsukoon maanmittari heti hänen sijaansa jonkun
23283: toisen lähimpänä asuvista uskotuista miehistä.
23284: Jos asianosaisten kutsumuksesta on saapunut useampia
23285: kuin kaksi uskottua miestä, olkoon maanmittarilla valta
23286: saapuville tulleista valita ne, jotka hän katsoo tarkoituk-
23287: seen sopivimmiksi, jolleivät asianosaiset voi vaalista sopia.
23288:
23289: 9 §.
23290: Samassa toimituksessa on mikäli mahdollista käytettävä
23291: samoja uskottuja miehiä, ja noudatettakoon tätä siinäkin
23292: tapauksessa, että toimitusta jatketaan useammassa kun-
23293: nassa.
23294: 10 §.
23295: Ensimäisessä kokouksessa julkilukekoon maanmittari
23296: toimitusmääräyksensä sekä tehköön selkoa niistä toimen-
23297: piteistä, joihin hän toimituksen valmistamiseksi on ryhty-
23298: nyt, niin myös toimituksen johteeksi hankittujen kart-
23299: tojen ja asiakirjain sisällyksestä; tiedustelkoon myös onko
23300: jääviä toimitusmiehiä tahi estettä toimitusta vastaan.
23301:
23302: 11 §.
23303: Uskotuille miehille ja asianasaisille pitää maanmitta-
23304: rin oikein ja selvästi esittää kaikki, mitä toimituksen suo-
23305: rittamiseen kuuluu, ja humuauttakoot toimitusmiehet asian-
23306: osaisia sellaisista menettelytavoista, joiden kautta toimituk-
23307: sen tarkoitusperä sopivimmin saavutetaan.
23308: Päätöksiä tehdessään pitää toimitusmiesten aina ensin
23309: neuvotella asianosaisten kanssa. Jos päätösvalta jossakin
23310: asiassa, sen mukaan kuin asetuksessa jakolaitoksesta sano-
23311: taan, on asianosaisten, pitää toimitusmiesten ensin koettaa
23312: sävyisästi taivuttaa heitä yksimielisyyteen.
23313: Asianosaisten pitää näissä keskusteluissa ja päätöksissä
23314: sekä muutoinkin, milloin heidän on lausuttava mielensä
23315: jostakin heille esitetystä kysymyksestä, saada kohtuullinen
23316: miettimisaika.
23317: 72 N:o 12
23318:
23319: 12 §.
23320: Toimituksen aikana ilmaantuvat ditaisuudet, joiden tu-
23321: lee jakolaitoksesta annet~n asetuksen mukaan ennen toimi-
23322: tuksen päiilttymistä olla ratkaistuna, on maanmittarin niin
23323: koottava, että ne yhtä haavaa eikä kukin erikseen tulevat
23324: maanjako-oikeuden tutkittaviksi.
23325:
23326: 13 §.
23327: Kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan merkitään kutka
23328: asianosaiset sekä asiamiehet ovat saapuville tulleet ja millä
23329: yleisillä asiamiehillä on asiassa puhevalta, kuin myös sel-
23330: västi ja täydellisesti kaikki mitä kokouksessa tapahtuu sekä
23331: kussakin asiassa vaaditaan ja sovitaan, niin myös toimitus-
23332: miesten päätökset s,ekä mihin toimiin muuten asiassa ryh-
23333: dytään. Pöytäkirja on valmiiksi kirjoitettuna, heti tahi,
23334: jos toimitusta tulee jatkettavaksi, viimeistään lähinnä seu-
23335: raavassa kokouksessa, julkiluettava sekä maanmittarin ja
23336: uskottujen miesten allekirjoituksilla varustettava.
23337: Asianosaisten kesken tehdyt sopimukset, niin myös toi-
23338: mitusmiesten päätökset asioista, jotka tyytymättömyyden
23339: ilmaantuessa ovat alistettavat maanjako-oikeuden ratkais-
23340: 't.aviksi, sekä niistä korvausasiorst·a, jotka 120 § :ssä asetuk-
23341: sessa jakolaitoksesta mainitaan, saatakoon kuitenkin myös
23342: kirjoittaa erityiseen liitteeseen, joka pannaan pöytäkirjan
23343: oheen.
23344: 14 §.
23345: Toimitusta älköön ilman pätevätä syytä viivytettäkö äl-
23346: köönkä toistaiseksi lykättäkö. Jos toisin menetellään, saat-
23347: takoon kuvernööri maanmittarin sakon uhalla toimitukseen
23348: ryhtymään tahi sitä jatkamaan. Jollei hän siitä ota ojentu-
23349: akseen, erottakoon kuvernööri hänet toimituksesta.
23350:
23351:
23352: 15 §.
23353: Tarpeen mukaan on jokaisessa maanmittaustoimituk-
23354: sessa tehtävä siitä alueesta, jota toimitus koskee, tarkka ja
23355: selvä kartta.
23356: N:o 12 73
23357:
23358: 16 §.
23359: Jos niistä tiluksista, joita toimitus on koskeva, jo on
23360: kartta olemassa, mutta läsnäolevat asianosaiset ovat yhtä
23361: mieltä siitä, ettei sitä saa panna toimituksen perustaksi, on
23362: ··uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava.
23363: Muussa tapauksessa tulee, sittekuin kartta on vertailtu
23364: maahan, maanmittarin harkinnasta riippumaan, onko uusi
23365: tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava. Kuitenkaan ei
23366: sellaiseen toimenpiteeseen ole ryhdyttävä, jos kartta, kor-
23367: jaamalla siinä löytyviä virheellisyyksiä ja puutteellisuuk-
23368: sia, voi saada tarpeellisen luotettavaisuuden ja täydellisyy-
23369: den tuntuvasti vähemmillä kustannuksilla kuin mitä uusi
23370: mittaus vaatii.
23371: 17 §.
23372: Jos maanmittari katsoo 16 § :n 2 mom :ssa mainitussa ta-
23373: pauksessa, että uusi tilusten mittaus ja kartallepano on tar-
23374: peellinen, ja jos asianosaisten enemmistö, luettuna heidän
23375: tilojensa veroluvun tahi, sen puutteessa, vanhan ka:r;tan ti-
23376: lusalan mukaan, hänen päätökseensä tyytyy, olkoon se nou-
23377: datettavana. Muussa tapauksessa pitää maanmittarin vii-
23378: vyttelemättä lääninmaanmittarin kautta lähettää pöytä-
23379: kirja ja kartta maanmittauksen ylihallitukselle, jonka tulee
23380: r1:1tkaista asia; ja pitää asian jäädä ylihallituksen lausun-
23381: non varaan.
23382: .18 §.
23383: Karttaan on tehtävä tilusselitelmä, joka käsittää kaikki
23384: tiluskuviot järjestyksessä ja mainitsee niiden nimen, luon-
23385: nollisen laadun ja laajuuden.
23386:
23387: 19 §.
23388: Palstatilan erottamisessa tehdään kartta ainoastaan
23389: palstatilasta, niin myös, jos tälle on pidätetty rasiteoikeus
23390: emätilaan, sitä varten luovutetusta alasta. Niin ~tehtyyn
23391: karttaan on otettava sellaisia kiinteitä yhtymäkohtia osit-
23392: tamattoman tilan kartasta, että palstatilan rajat niiden
23393: johdolla voidaan kentällä löytää ja panna viimeksi mainit-
23394: tuun karttaan.
23395: 74 N:o 12
23396:
23397: 20 §.
23398: Tilusten mittauksen ja kartallepanon tavasta, niin myös
23399: kuinka 16 § :ssä mainittu vanhemman kartan maahanver-
23400: tailu on toimitettava, olkoon muutoin voimassa, mitä siitä
23401: erittäin tarkemmin määrätään. Uskotti1jen miesten läsnä-
23402: olo älköön olko siinä tarpeen.
23403:
23404:
23405: 21 §.
23406: Jos liikamaan rajat on käytävä, on siihen viipymättä
23407: ryhdyttävä, ja on niiden pyykittäminen rajankäynnin yh-
23408: teydessä toimitettava.
23409:
23410: 22 §.
23411: Ennen päätöksen tekemistä siitä kysymyksestä, onko ja
23412: kuinka laajalti jako toimitettava tahi maan tai vesialueen
23413: luovutus muuten asetuksen mukaan jakolaitoksesta tapah-
23414: tuva, on pidettävä sellainen tutkimus kuin asian tarkkaa
23415: selvittämistä varten on tarpeen. Jos siinä tarkoituksessa on
23416: maan katsastus tahi pyyntipaikan tai muun vesialueen osan
23417: tutkimus tarpeellinen, toimitettakoon se.
23418: Niissä tapauksissa, jotka 86 ja 87 § :ssä asetuksessa jako-
23419: laitoksesta on mainittu, on maan katselmus aina toimitet-
23420: tava sekä sen ohessa eri tilojen tiluspalstain asema ja näi-
23421: den yleinen laatu selitettävä.
23422: Jos samassa toimituksessa ilmaantuu useita senlaatuisia
23423: kysymyksiä, on toimitusmiesten ne kaikki yhtä haavaa rat-
23424: kaistava.
23425: 23 §.
23426: Ennenkuin jakotoimituksen yhteydessä käytävä piiri-
23427: raja on lopullisesti määrätty, älköön jakotoimitusta jatket-
23428: tako, lukuunottamatta mittausta, kartallepanoa ja tilus-
23429: vaihdon toimittamista riidattomien rajojen sisällä, paitsi
23430: jos oikeus j~akola1itoksesta ~annetun asetuksen 189 § :n mu-
23431: kaisesti toisin määrää.
23432: N:o 12 75
23433:
23434: 24 §.
23435: Siinä jakokunnan tilusten jyvityksessä, joka jakolaitok-
23436: sesta annetun asetuksen 96 § :n murkaan on rtoimitettava nii-
23437: den vertailemiseksi toisiinsa, merkitään jakokunnan paras
23438: maa 10 :llä ja huonompi maa pienemmällä, kokonaisin
23439: luvuin tai kymmenmurtoluvuin lausutulla jyväluvulla, joka
23440: on 10 :een samassa suhteessa kuin huonomman maan harki-
23441: taan olevan parhaaseen maahan.
23442: Ennenkuin jonkun tiluskuvion jyväluku merkitään, il-
23443: moittakoon maanmittari itse paikalla asianosaisille, paljoko
23444: sitä tilusta tarvitaan arvossa vastaamaan yhtä hehtaaria
23445: jakokunnan parasta maata. Jos asianosaiset tekevät huo-
23446: mautuksen jyvitystä vastaan, ottakoot toimitusmiehet sen
23447: vieläkin tutkiakseen.
23448: Mitä tässä pykälässä on säädetty on vastaavissa kohdin
23449: sovellettava jaettaessa vesialuetta tai vesijättöä, samoin
23450: kuin myös tilusvaihdossa.
23451: Vesialueen jyvityksessä ja kosken arvioimisessa kutsu-
23452: koot toimitusmiehet, milloin tarpeelliseksi katsovat, avuk-
23453: seen yhden tai useampia paikallisoloihin perehtyneitä tai
23454: muuten asiantuntevia henkilöitä.
23455:
23456: 25 §.
23457: Jyvityksen päätyttyä on maanmittarin tehtävä nau-
23458: tintaselitelmä, jossa tehdään selkoa kunkin tilan hallussa
23459: olevista tiluskuvioista, niiden nimistä, jyväluvuista, pinta-
23460: alasta ja muunnetusta alasta. Jos jakokunnassa on use-
23461: ampien tai kaikkien sen tilojen yhteisesti hallittavia tiluk-
23462: sia, ovat ne samalla tavalla erikseen lu~teltavat. Myös on
23463: siinä tarkoin mainittava ne voimassaolevat nautinta- ja
23464: rasiteoikeudet, jotka toimitusmiehille ilmoitetaan tai joista
23465: muuten saadaan toimituksen yhteydessä selko.
23466: Mitä tässä § :ssä säädetään tilasta, sovellettakoon hal-
23467: komisessa myös sellaiseen tilanosaan, jota on viljelty väli-
23468: aikaisen osituksen tai sovintojaon mukaan, niinkuin jako-
23469: laitoksesta annetun asetuksen 24 § :ssä on sanotrtu.
23470: 76 N:o 12
23471:
23472: 26 §.
23473: Nautintaselitelmää laadittaessa on noudatettava, että jos
23474: on tapahtunut aikaisempi 'jako, on ennestään olevat kar-
23475: tat ja jakokirjat nautintaselitelmän perusteeksi pantava.
23476: Muuten on nautintaselitelmä tehtävä niiden tietojen joh-
23477: dolla, joita asianosaiset antavat niinhyvin siitä, mitä he
23478: kukin erikseen, kuin myös siitä, mitä he yhteisesti viljele-
23479: vät; ja vaatikoon maanmittari asianosaisilta sellaiset tiedot.
23480: Jos asianosaisten tiedonannot joidenkin jakokunnan ti-
23481: lusten omistus- tai hallintaoikeudesta tahi muusta nautinta-
23482: selitelmään vaikuttavista asianhaaroista ovat keskenään
23483: ristiriitaiset, on asian valaisemiseksi hankittava saatavissa
23484: oleva selvitys.
23485: 27 §.
23486: N autintaselitelmä on luettava asianasaisille julki ja
23487: selitettävä sekä, sittenkuin mahdollisesti tarpeellisiksi ha-
23488: vaitut oikaisut siihen on tehty, maanmittarin allekirjoi-
23489: tettava. Muiden allekirjoituksista on voimassa, mitä jako-
23490: l·ai<toksesta annetun asetuksen 72 ja 74 § :ssä niistä sanotaan.
23491:
23492: 28 §.
23493: Kun toimitusmiesten on asia jätettävä maanjako-oikeu-
23494: den tutkittavaksi, lähettäköön maanmittari viivyttelemättä
23495: pöytäkirjan oikeuden puheenjohtajalle.
23496:
23497: 29 §.
23498: N autintaselitelmän valmistuttua otettakoon käsiteltä-
23499: väksi kysymys jakoperusteesta ja ilmoittakoon ja selittä-
23500: köön maanmittari asianasaisille sen jakoperusteen, jota
23501: kussakin tapauksessa, sen mukaan kuin asetuksessa jako-
23502: laitoksesta säädetään, on noudatettava.
23503:
23504: 30 §.
23505: Toimitusmiehillä olkoon valta ratkaista, ovatko kysy-
23506: mykset alueiden erottamisesta yhteiseksi tai jonkun tilan
23507: N:o 12 77
23508:
23509: erityiseksi tarpeeksi käsiteltävät ennen palstain sijoitusta
23510: vaiko vasta sen yhteydessä.
23511:
23512: 31 §.
23513: Kun jaettava tilusala on tilojen tai tilanosien kesken
23514: ositeltu, on toimitusmaanmittarin tehtävä kartalle palstain
23515: sij oitusehdotus.
23516: 32 §.
23517: Palstainsijoitusehdotusta tehtäessä on katsottava, että
23518: lohkoja, mikäli mahdollista, rajoittavat tiet tahi pysyväistä
23519: laatua olevat luonnolliset välirajat ja että lohkot eivät tule
23520: pitkulaisia, suippoja, epäsäännöllisiä tahi muutoin muodot-
23521: tornia vaan, mikäli tila sallii, lähenevät neliön muotoa.
23522:
23523: 33 §.
23524: Jokaisen tilan pitää, mikäli mahdollista on, saada tiluk-
23525: sensa talonpaikan yhteyteen tahi sen lähistöön sekä metsä-
23526: j;t laidunmaansa viljeltyjen tahi viljelyskelpoisten tilusten
23527: yhteyteen.
23528: 34 §.
23529: Jos jonkun maan voi yhtä mukavasti ja tilusjärjestystä
23530: sopimattomaksi tekemättä antaa yhdelle taikka toiselle ti-
23531: lalle, ja jos asianosaiset eivät sovi, kumpaiselle se on tuleva,
23532: ra tkaiskoon arpa asian.
23533:
23534: 35 §.
23535: Kun samalla omistajalla on kaksi tahi useampia tiloja,
23536: sijoitettakoon, jos hän sitä pyytää, niiden tiluspalstat vie-
23537: rekkäin, kuitenkin kukin erikseen, ellei se estä muiden ti-
23538: lojen tiluksia sopivasti järjestämästä.
23539:
23540: 36 §.
23541: Erilleen muuttavan tilan tiluspalsta on sijoitettava niin,
23542: että sen tiluksilla on sovelias tonttipaikka kuivalla ja va-
23543: 78 N:o 12
23544:
23545: kaalia pohjalla sekä hyvää vettä saatavana lähteestä tahi
23546: vesistöstä kaivon kaivamisella.
23547:
23548: 37 §.
23549: Sittenkuin palstainsijoitusehdotus on karttaan tehty, on
23550: se asianosaisille esitettävä sekä tilojen vastaiset lohkot,
23551: kun vaaditaan tahi muutoin tarpeelliseksi katsotaan, myös
23552: kentällä osoitettava.
23553: Jos asianosainen tekee muistutuksen ehdotusta vas-
23554: taan, korjailtakoon sitä niiltä kohdin kuin tarpeelliseksi
23555: katsotaan.
23556: 38 §.
23557: Sittenkuin palstainsijoitus on lopullisesti määrätty, pi-
23558: tää maanmittarin, niin pian kuin suinkin, kartalla lopulli-
23559: sesti toimittaa jako ja laatia täydellinen selitelmä, joka sel-
23560: västi ilmaisee kuinka jako on suoritettu ja mitkä tilukset
23561: ovat kunkin osaksi tulleet, sekä merkitköön tähän selitel-
23562: mään montako lohkoa kukin tila on saanut.
23563: Sittenkuin niin on tehty, pitää maanmittarin uskottujen
23564: miesten läsnäollessa näyttää kartta asianosaisille sekä kar-
23565: tan osoituksen mukaan kentällä paaluttaa ja pyykittää väli-
23566: rajat. Paalutukseen on ryhdyttävä sinä aikana, joka kart-
23567: taa näytettäessä on tiedoksi annettu.
23568:
23569: 39 §.
23570: Kun uusien rajojen paalutus on lopetettu, tehkööt toi-
23571: mitusmiehet asianosaisten kesken täydellisen arvion ja ti-
23572: lin kaikista niistä korvauksista, joihin jakotoimitus voi ai-
23573: hetta antaa, noudattaen jakolaitoksesta annetun asetuksen
23574: 114-----<120 § :n määräyksiä.
23575:
23576: 40 §.
23577: Siirtokustannuksista annettavan korvauksen maaraa-
23578: mistä varten, kun asianosaiset eivät ole voineet siitä täy-
23579: dellisesti sopia, on maanmittarin tarkoin ja selvästi pöytä-
23580: N:o 12 79
23581:
23582: kirjaan pantava sekä seliteltävä siirrettävillä tiloilla ole-
23583: vien rakennusten, puutarhain ja muiden hyödyllisten lai-
23584: tosten laatu.
23585: Sen ohessa on korvauksen määräämistä varten tilusten
23586: viljelyksen erilaisuuden vuoksi, kuin myös metsästä tahi is-
23587: tutuksesta taikka muusta etuudesta, jonka siirtyjä kadot-
23588: taa, toimitettava tarpeellinen katselmus; pystymetsän arvi-
23589: oimiseen käytettäköön asiantuntijan apua, milloin asian-
23590: haarainkatsotaan sitä vaativan.
23591:
23592: 41 §.
23593: Sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja välinselvitys kor-
23594: vauksista toimitettu, osoittakoot toimitusmiehet asianosai-
23595: sille kullekin hänen tiluspalstansa, ja ottakoot sen tehtyään
23596: käsiteltäväksi kysymyksen, milloin palstat on otettava hal-
23597: tuun.
23598:
23599: 42 §.
23600: Niin pian kuin jrukolaitoksesta annetun asetuksen 123
23601: § :ssä, verrattuna saman asetuksen 137, 154 ja 155 § :ään,
23602: säädetty aika valituksen tekemiselle toimitetusta maan-
23603: jaosta taikka vesialueen tahi vesijätön jaosta on kulunut
23604: umpeen, pyytäköön maanmittari kuvernööriitä tietoa, onko
23605: valitusta toimituksesta tehty.
23606: Jos valitusta ei ole saapunut, lähettäköön maanmittari
23607: heti kartan ja asiakirjat lääninmaanmittarille sanotun ase-
23608: tuksen 124 § :ssä säädettyä tarkastusta vrurten.
23609:
23610: 43 §.
23611: Jos lääninma;anmittari havaitsee toimituksen oikein suo-
23612: ritetuksi, merkitköön hyväksymisensä ja hyväksymispäivän
23613: karttaan ja jakoselitelmään sekä palauttakoon ne toimitus-
23614: maanmittarille.
23615: Jos lääninmaanmittari katsoo toimituksen olevan vir-
23616: hoolHsen jossakin jakola,itoksessa annetun asetuksen 124 § :n
23617: mainitsemassa suhteessa, laatikoon muistutuksensa kirja!-
23618: 80 N:o 12
23619:
23620: lisesti ja vaatikoon toimitusmaanmittarilta selityksen sekä
23621: lähettäköön sitte asiakirjat maanmittauksen ylihalli-
23622: tukselle.
23623: Jos ylihallitus hylkää muistutuksen, lähettäköön asia-
23624: kirjat takaisin lääninmaanmittarille, hyväksymisen merkit-
23625: semistä varten niihin. Muussa tapauksessa nmidattakoon
23626: y 1ihallitus, mitä j alkol,a~toksesta annetun asetuksen 124 § :n
23627: 2 mom :ssa on säädetty.
23628:
23629: 44 §.
23630: Jos valitus on tehty 42 § :ssä mainitusta toimituksesta,
23631: tulee toimitusmaanmittarin, sittenkuin maanjako-oikeuden
23632: tuomio on annettu ja hänelle tiedoksi saatettu sekä valitus-
23633: aika päättynyt, kuvernööriitä pyytää ilmoitusta, onko tuo-
23634: mio saanut lainvoiman.
23635: Jos niin havaitaan tapahtuneen, tahi jos toimitus on
23636: jakolaitoksesta annetun ase.tuksen 124 § :n muka1an katsot-
23637: tava lainvoiman saaneeksi, noudattakoon maanmittari vii-
23638: pymättä mitä sanotun ase,tuksen 125 § :ssä on jaon kuulut-
23639: tamisesta säädetty.
23640:
23641: 45 §.
23642: Jos jako tulee muutetuksi tuomiolla, jolla on lainvoima,
23643: on muutos viipymättä toimitettava.
23644: Jos maanjako-oikeus jakokunnan piirissä pitämässään
23645: kokouksessa on määrännyt jakoa muutettavaksi, ja asian-
23646: osaiset paikalla oltaessa ilmoittavat siihen tyytyvänsä,
23647: toimitettakoon muutos heti, jos se soveliaasti käy päinsä.
23648:
23649: 46 §.
23650: Lainvoimainen tahi laillisella tuomiolla hyväksytty jako
23651: on merkittävä maarekisteriin niinkuin 4 luvussa säädetään.
23652:
23653: 47 §.
23654: Jos lohkomisessa tahi palstatilan erottamisessa vaa-
23655: ditaan uutta mittausta ja jyvitystä, on se toimitettava.
23656: N:o 12 81
23657:
23658: Muussa tapauksessa on viimeisessä jakotoimituksessa
23659: tehty jyvitys taikka luokitus tarkastettava ja, mikäli tar-
23660: peellista on, oikaistava. Sitten laskekoot toimitusmiehet,
23661: kuinka suuri osa maakirjatalosta kumpikin ala on, ja mää-
23662: rätkööt, lohkomisessa osien manttaalin sekä palstatilan
23663: erottamisessa vuotuisen palkintoveron suuruuden.
23664: Jos koski on erotettava erityiseksi koskitilaksi, niinkuin
23665: jakolaitoksesta annetun asetuksen 28 § :ssä on sanottu, äl-
23666: köön uusi mittaus ja jyvitys olko tarpeellinen paitsi mitä
23667: uuden tilan alueeseen tulee.
23668:
23669:
23670: 48 §.
23671: Sittenkuin lohkominen tai palstatilan erottaminen on
23672: toimitettu ja toimitus on saanut l·ainvoiman tahi vahvistettu
23673: lainvoiman voittaneella tuomiolla, lähettäköön lääninmaan-
23674: mittari asiakirjat ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, ja
23675: on kuvernöörin vahvistettava kumpaisenkin osan suhde
23676: maakirjataloon tahi, kun koski on erotettu useammasta ti-
23677: lasta, näiden ja koskitilan keskinäinen suuruussuhde, niin
23678: myös tilojen manttaali ja vero tahi, palstatilan erottami-
23679: sessa, vuotuisen palkintoveron määrä.
23680: Niin pian kuin kuvernöörin päätös on annettu, on :se
23681: kuvernöörin toimesta heti ilmoitettava lääninmaanmitta-
23682: rille maarekisteriin merkittäväksi, kuin myös saatettaYa
23683: kaikkien asianosaisten tietoon.
23684: Kuvernöörin päätökseen haetaan muutosta sillä tavalla
23685: kuin tämän asetuksen 81 § :ssä säädetään.
23686: Jos kuvernöörin päätös tehdyn valituksen johdosta
23687: muutetaan, on Keisarillisen Senaatin asiasta antama pää-
23688: tös ilmoitettava lääninmaanmittarille.
23689:
23690:
23691: 49 §.
23692: Päätöksestä, jonka kuvernööri tai Keisarillinen Se-
23693: naatti palstatilan erottamista koskevasta asiasta antaa, ei
23694: makseta lunastusta.
23695: 6
23696: 82 N:o 12
23697:
23698: 50§.
23699: Sovittu taikka toimitusmiesten määräämä tilusvaihto
23700: on viivyttelemättä toimitettava.
23701:
23702: 51 §.
23703: Tilusvaihdossa ovat vaihtoon menevät tilukset aina kes-
23704: kenään erikseen jyvitettävät, vaikkakin niiden jyvitys on
23705: ennen toimitettu tahi tulee jaon yhteydessä toimitettavaksi.
23706:
23707: 52 §.
23708: Rajaa käytäessä on rajasta tehtävä myös kartta, jollei
23709: siitä sellaisesta ennestään ole.
23710: Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella rajanmääräyk-
23711: sellä kuin ja.kolaitoksesta annetun asetuksen 163 § :ssä on
23712: mainittu ja jolleivät kaikki asianosaiset sovi rajan suun-
23713: nasta, on sekä toimitusmiesten päättämät että asianosaisten
23714: vaatimat rajalinjat, niin myös kaikki, sekä hyväksytyt että
23715: riitaisetkin rajamerkit kartalle pantava ja selitettävä, sekä
23716: kaikki vaatimuksien tueksi esitetyt perusteet pöytäkirjaan
23717: merkittävä ja noudatettakoon sitten, mitä vasta mainitun
23718: § :n 2 momentissa säädetään.
23719:
23720: 53§.
23721: Välirajaa vedessä käytäessä merkittäköön kartalle se-
23722: kin toimitusmiesten päätöksestä poikkeava rajan suunta,
23723: jota kenties on vaadittu.
23724: 54§.
23725: Raja on aina paaluttamisen yhteydessä pyykitettäva
23726: tahi, mikäli vanhoja rajamerkkejä on ja voidaan käyttää,
23727: on ne kuntoon pantava.
23728:
23729: 55 §.
23730: Jos raja käy metsämaan halki, on raja-auklro auki ha-
23731: kattava niin leveäksi. että se selvästi osoittaa rajan.
23732: Väliraja vedessä on merkittävä pyykeillä, joita pan-
23733: naan rannoille tahi kallioille tahi luodoille semmoisiin
23734: paikkoihin ja niin tiheään, kuin tarpeelliseksi havaitaan.
23735: N:o 12 83
23736:
23737: Jos pyykiri pannaan rajalinjasta syrJaan, on karttaan ja
23738: rajankäyntiselitelmään merkittävä kuinka pitkä väli pyy-
23739: kistä on rajalinjaan, niin myös se linja, jota myöten väli
23740: on laskettava.
23741: Maanmittari tehköön käydystä rajasta ja pannuista
23742: rajamerkeistä selitelmän.
23743:
23744: 56 §.
23745: Sittenkuin rajankäynti on päättynyt sekä aika valituk-
23746: sen tekemiseen siitä on umpeen kulunut, pyytäköön maan-
23747: mittari kuvernööriitä tietoa siitä, onko toimituksesta tehty
23748: valitus, Jos valitusta ei ole tullut, merkitköön maanmittari
23749: rajaselitelmään sekä karttaan, jos sellainen on laadittu, to-
23750: distuksen että toimitus on lainvoimainen.
23751:
23752: 57§.
23753: Tienjaossa tehköön maanmittari tiestä kartan ja jako-
23754: kirjan.
23755: 58 §.
23756: Tienjaon päätyttyä toimittakoon maanmittari asian-
23757: omaiselle nimismiehelle yhden kappaleen jakokirjaa ja
23758: karttaa ja ilmoittakoon siitä sillä tavalla kuin jakolaitok-
23759: sesta annetun asetuksen 171 § :ssä säädetään.
23760:
23761: 59 §.
23762: Jos toimitetusta tienjaosta on jakolaitoksesta annetun
23763: asetuksen 171 § :n mukaan kuvernöörille saapunut valitus,
23764: vaatikoon kuvernööri, jos katsoo sen tarpeelliseksi, asian-
23765: omaiselta kihlakunnanoikeudelta lausunnon valituksesta.
23766:
23767:
23768: 3 LUKU.
23769:
23770: Oikeudenkäynti jakoasioissa.
23771:
23772: 60 §.
23773: Ma,anjako-oi,keuksien luku jra ikunikilru sellaisen oikeuden
23774: tuomiopiiri määräJtii!än e:mtyisi:llä ArmOillisiJHa määräyk-
23775: sillä.
23776: 84 N:o 12
23777:
23778: 61 §.
23779: Kun maanjako-oikeuden puheenjohtaja on määrännyt·
23780: ajan ja paikan oikeuteen saapuneen asian käsittelemistä
23781: varten, tulee puheenjohtajan vähintäin kaksi viikkoa ennen
23782: kokousta siihen kutsua oikeuden jäsenet ja yleiset asia-
23783: miehet, jos niin tarvitaan, sekä toimitusmaanmittarin, niin
23784: myös asiantuntijan oikeuden avuksi, jos puheenjohtaja tar-
23785: peelliseksi katsoo.
23786: Maanjako-oikeuden istuntoajat on niin sovitettava, että
23787: samalla matkalla voidaan suorittaa useampia toimituksia,
23788: milloin ei asiain kulkua sen kautta sanottavasti viivytetä.
23789: Eri toimitusten kustannusten jakamiseen nähden olkoon
23790: noudatettavana, mitä siitä erittäin on säädetty tahi vastedes
23791: säädetään. ·
23792: 62 §.
23793: Toimitusmaanmittari ottakoon maanjako-oikeuteen mu-
23794: kaansa kaikki asiaa koskevat kartat sekä pöytä- ja asiakir-
23795: jat. Jos hän laillisen esteen vuoksi ei itse voi saapua, pitää
23796: hänen ne lähettää oikeuden puheenjohtajalle.
23797:
23798: 63 §.
23799: Puheenjohtaja pitäköön maanjako-oikeuden istunnoissa
23800: pöytäkirjaa sekä allekirjoittakoon sen oikeuden puolesta.
23801: Asiantuntijan antama lausunto tahi tieto on pöytäkirjaan
23802: pantava.
23803: 64 §.
23804: Maanjako-oikeuden tuomiota on kappale, johon on mer-
23805: kitty onko tuomiota vastaan ilmoitettu tyytymättömyyttä
23806: vai ei, ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asian-
23807: osaisen tulee saada haltuunsa sellainen tuomio, maksutta
23808: lähetettävä toimitusmaanmittarille.
23809:
23810: 65 §.
23811: Jos maanjako-oikeus on hylännyt toimitettua jakoa vas-
23812: taan tehdyn moitteen ja jako muutoinkin on huomattu lail-
23813: lisesti tehdyksi, on se oikeuden puolesta puheenjohtajan
23814: merkittävä karttaan ja jakoselitelmään.
23815: N:o 12 85
23816:
23817: 66 §.
23818: Maanjako-oikeuden tuomiokirja on puheenjohtajan toi-
23819: mesta puhtaaksikirjoitettava sekä ennen lokakuun 1 päivää
23820: seuraavana vuonna läänin maanmittauskonttoriin jätettävä
23821: todistusta vastaan, jonka puheenjohtaja kuukauden ku-
23822: luessa sen jälkeen lähettää asianomaiseen hovioikeuteen.
23823:
23824: 67 §.
23825: Kun jakolaitoksesta annetun asetuksen 197 § :n 2 mo- ·
23826: mentissa mainitulla tavalla kirjallinen valitus maanjako-
23827: oikeuden tuomiosta on kuvernöörille saapunut, tulee kuver-
23828: nöörin heti lähettää valituskirjat paikkakunnan nimismie-
23829: helle, jotta ne olisivat tämän silmälläpidon alaisina valitta-
23830: matta olleiden asianosaisten tai heidän asiamiestensä näh-
23831: tävinä; ilmoittakoon siitä myös sanotuille asiaasaisille mää-
23832: räten, että heidän tulee sillä uhalla, että heitä ei enään
23833: asiassa kuulustella, kuukauden kuluessa kuuluttamisen jäl-
23834: keen antaa alamainen selityksensä nimismiehelle, jonka on
23835: viivyttelemättä lähetettävä se muiden valituskirjain kanssa
23836: kuvernöörille. Sitten on asiakirjat toimitusmaanmittarille
23837: toimitettava ja määrättävä, että hänen on kuukauden ku-
23838: luessa sen jälkeen, vastamainitun seuraamuksen uhalla,
23839: annettava selitys.
23840: Sittenkuin selitys on ·saapunut, tahi sitä varten määrätty
23841: aika kulunut selityksen saapumatta, pitää kuvernöörin vii-
23842: vyttelemättä Keisarillisen Senaatin Oikeusosastoon lähet-
23843: tää kaikki valituskirjat.
23844: Keisarillinen Senaatti pitäköön tointa siitä, että asian
23845: käsittelyä varten tarpeelliset kartat ja asiakirjat lähetetään
23846: Senaattiin.
23847: 68 §.
23848: Senaatin tuomiota on kappale maksutta lähetettävä
23849: lääninmaanmittarille toimitusmaanmittarille toimitetta-
23850: vaksi.
23851: 69 §.
23852: Kruununvoudin tulee, jokaisen kihlakunnassaan, pitää
23853: huolta se.Uaisen yhteisen kuntrukolmu'ksen pitlåm~~sestä, joka
23854: ·86 N:o 12
23855:
23856: jakolaitoksesta annetun asetuksen 174 § :ssä on määrätty
23857: maanjako-oikeuden jäsenten valitsemista varten. Kruu-
23858: nunvoudin on myöskin valvottava, että luopuneen jäsenen
23859: sijalle toinen viipymättä valitaan.
23860: Vaalin tuloksesta on kruununvoudin ilmoitettava maan-
23861: jako-oikeuden puheenjohtajalle.
23862:
23863: 4 LUKU.
23864: Maatilojen rekisteröiminen.
23865: 70 §.
23866: Jokaisessa läänissä pidetään maanmittauskonttorissa
23867: maarekisteriä, joka, mainiten kunnittain ja kylittäin sekä
23868: maakirjanumeron mukaan kaikki läänissä olevat maatilat.
23869: sisältää tiedon kunkin tilan nimestä, rekisterinumerosta,
23870: maanluonnosta ja tilusalasta, sen suuruusmitasta koko ta-
23871: lon suhteen ja tilalle ehkä pannusta manUaalista, milloin
23872: sen rajat ovat isollajaolla tahi muulla jakotoimituksella
23873: määrätyt, sekä rasiteoikeuksista ja -velvollisuuksista, kuin
23874: myös viittauksen kartastoon ja jakoasiakirjoihin.
23875: Mitä maatilasta tässä luvussa sanotaan, on myös voi-
23876: massa palstatilasta.
23877:
23878: 71 §.
23879: Jokainen maanjako ja tilusvaihto on maarekisteriin niin
23880: merkittävä kuin 72 § :n määräykset toimituksen laatuun
23881: nähden aiheuttavat. Vesialueen ja vesijätön jakoon näh-
23882: den olkoon laki sama.
23883: Jokaiselle maanosittamisen kautta syntyneelle uudelle
23884: tilalle pannaan määrätty nimi ja eri rekisterinumero.
23885: Jos jakokirjoissa ei mainita tilan nimeä, on se rekiste-
23886: röidessä pantava.
23887:
23888: 72. §.
23889: Maanjaon ja tilusvaihdon rekisteröiminen on läänin-
23890: maanmittarin tehtävä niin pian kuin toimitus on lainvoi-
23891: mainen taikka vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima.
23892: N:o 12 87
23893:
23894: Maatilan lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa pi-
23895: tää kuitenkin tilojen suuruusmitan sekä manttaalin merkit-
23896: seminen jättää toistaiseksi, siihen asti kuin kuvernöörin
23897: päätös asiasta on annettu. Kun päätös on lääninmaanmit-
23898: tarille saapunut, on rekisteriin merkintä heti tehtävä ja
23899: päätös sitten merkintöineen, että rekisteröiminen on toimi-
23900: tettu, kuvernöörille takaisin lähetettävä.
23901: ,Jos ylempi viranomainen päätöstä muuttaa, on mer-
23902: kintä sen mukaisesti oikaistava.
23903:
23904:
23905: 73 §.
23906: Jos tilusten pakollinen vaihto on toimitettu jaon yhtey·
23907: dessä, rekisteröidään vaihto heti ainoastaan mikäli se kos-
23908: kee jakokunnan ulkopuolella olevia tiloja, mutta jakokun-
23909: nassa oleviin tiloihin nähden vasta jaon rekisteröimisen
23910: yhteydessä. .
23911: Jos jakokuntaan kuuluva tila on toisessa läänissä, tahi
23912: jos 'tilus on toisessa läänissä olevasta tilasta luovutettu
23913: taikka sellaiselle tilalle annettu, lähettäköön lääninmaan-
23914: mittari kartan ja selitelmän viimeksimainitun läänin lää·
23915: ninmaanmittarille rekisteröimisen siellä toimittamista var-
23916: ten.
23917: 74 §.
23918: Toimitetusta rekisteröimisestä kirjoittakoon lääninmaan-
23919: mittari heti todistuksen karttaan ja jakoselitelmään. Sel-
23920: laisessa todistuksessa on siinä tapauksessa, kun maanositta-
23921: misen kautta uusi tila on muodostettu, myös mainittava ti-
23922: lojen nimi ja rekisterinumero.
23923:
23924:
23925: 75 §.
23926: Kun vesialueen taikka vesijätön jako rekisteröidään,
23927: merkitään toimitettu jako jokaisen jaettuun alaan osallisen
23928: tilan kohdalle, niin myös vesijättöön nähden tilalle annettu
23929: vesijätön tilusalakin; ja noudatettakoon muutoin tässä
23930: edellä annettuja määräyksiä.
23931: 88 N:o 12
23932:
23933: 'i6 §.
23934: Jos niiden tehtäväin täyttäminen, jotka tämän lain mu-
23935: kaan kuuluvat lääninmaanmittarille, on annettu erityiselle
23936: virkamiehille, olkoon häneen nähden noudatettavana, mitä
23937: näiltä kohdin on lääninmaanmittarista säädetty.
23938:
23939:
23940:
23941: 5 LUKU.
23942: Erityisiä säännöksiä.
23943:
23944: 77 §.
23945: Kun isojako-, ha1kominen tai uusijakotoimi,tus on kuu-
23946: lutettu alotettavaksi, olkoon läänin kuvernöörillä valt,a, mil-
23947: loin jakotoimituksen ~arveUaan tulevan pitkäaikaiseksi, tahi
23948: jos erinäiset asianhaarat muutoin antavat aihetta, pyydet-
23949: täessä oikeuttaa asianosaiset metsää myytäväksikin käyttä-
23950: mään ja määrätä, millä turvaavilla ehdoilla tämä saa ta-
23951: pahtua.
23952: 78 §.
23953: Kun maalla olevaa maata laissa huudatetaan, on sen
23954: rekisterinumerosta esiintuotava selitys.
23955:
23956: 79 §.
23957: Palstatilan palkintovero on kruununvoudin kannetta-
23958: va kruununveron kannossa, ottamalla huomioon jakolai-
23959: toksesta annetun asetuksen 201 § :ssä siitä olevat mäii-
23960: räykset.
23961: 80 §.
23962: Hakemus jakolaitoksesta annetun asetuksen 39 § :ssä
23963: mainitusta palstatilan palkintoveron uudelleen määräämi-
23964: sestä on annettava kruununvoudille, jonka velvollisuus on
23965: laskea palkintov.eron määrä sanotun asetuksen 38 § :ssä sää-
23966: dettyjen perusteitten mukaan sekä läänin ·kuvernöörin vah-
23967: vistettavaksi lähettää se laskelma ynnä asianosaisten siitä
23968: ttkemät muistutukset.
23969: N:o 12 89
23970:
23971: 81 §.
23972: Kuvernöörin sellaisesta asiasta antamaan päätökseen,
23973: joka jalmlru]tdksesta annetun asetuksen 199 § :ssä mainitaan
23974: tahi jonka 1kuve'rlllööri muuten sanotun asetwksen muka,an
23975: ratkaisee, saa hakea muutosta Keisarillisen Senaa,tin Ta-
23976: lousosastossa kirja1LiseJUa valitukselJa, joka viimeistäiän en-
23977: nen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä päivänä
23978: tiedoksisaamisesta on kuvernööriin tuotava.
23979:
23980: 82 §.
23981: Keisarillisen Senaatin asiana on antaa määräykset siitä
23982: korvauksesta, mikä puheenjohtajalle on tuleva matkasta
23983: maanjako-oikeuden istuntoihin sekä maanjako-oikeuden jä-
23984: senille ynnä toimitusmaanmittarille ja kutsutulle asiantun-
23985: tijalle matkasta oikeuden istuntoihin ja läsnäolosta niissä,
23986: niin myös kuinka suuri osa sellaisesta korvauksesta on asi-
23987: anosaisten suoritettava taikka yleisistä varoista maksettava.
23988: Keisarillisen Senaatin asiana on myös antaa ne määrä-
23989: ykset, jotka tarvitaan niin hyvin rajamerkkien tekemisestä
23990: ja raja-aukon hakkaamisesta sekä maarekisteristä kuin
23991: myös jakolaitoksen ja jakoasiain oikeudenkäynnin asian-
23992: mukaisen silmälläpidon järjestämistä sekä jakolaitoksesta
23993: annetun asetuksen voimaanpanoa varten muissa kohdin.
23994: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi jako-
23995: laitoksen alaan kuuluvista toimituksista kruu-
23996: nuntiloilla sekä siitä, mitä palstatilan erotta-
23997: misessa kruunulle kuuluvista rälssi- ja perin-
23998: tötiloista on erityisesti noudatettava.
23999:
24000: 1 §.
24001: Mitä jakolaitoksesta annetussa asetuksessa sanotaan ti-
24002: lan omistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
24003: asukasoikeudella hallitsee kruununtaloa, niin myös kruu-
24004: nusta muuhun kruununtilaan nähden, jota ei ole sillä ta-
24005: valla asukkaalle luovutettu, sekä kruununvirkataloon näh-
24006: den, jota virkamies ei viran perusteella hallitse.
24007: Jos se, joka viran perusteella pitää hallussaan oikeus-
24008: tahi siviilikunnan virkataloa, tahtoo jakolaitoksesta an-
24009: netun asetuksen alaan kuuluvan toimituksen virkatalolla
24010: tehtäväksi, ilmoittakoon siitä viranomaiselle, jonka val-
24011: vonnan alaisena virkatalo on, ja on sen määrättävä, saako
24012: toimitus tapahtua. Sellainen virkatalonhaltija olkoon aina
24013: oikeutettu toimituksessa asianosaisena esiintymään. Toimi-
24014: tuksista sellaisilla tiloilla aiheutuvat kustannukset suorittaa
24015: kruunu ja on myös korvaus, joka niissä mahdollisesti virka-
24016: talolle suoritettavaksi määrätään, maksettava kruunulle,
24017: paitsi jos kruunu on virkatalonhaltijan kanssa erityisesti
24018: toisin sopinut.
24019: 2 §.
24020: Isossaja;ossa tulee jokaisen tilan en~sisijassa saada jako-
24021: kunnan viljellyistä tiluksista mitä arvion mukaan vastaa sen
24022: ennen isoajakoa 'laillisesti nauttimia viljely'ksiä. Muutoin
24023: N:o 12 91
24024:
24025: ol1koon jakoperusteena uusi mantta-ali, kun verollepano to!i-
24026: miteJtaan isonjaon yhteydessä; mutta muussa tapauksessa
24027: o~koon jakoperusteena kruununtiloihin sekä sotilas- ja siv!ii-
24028: livirkakunnan virkataloihin nähden näiden silloin voimassa
24029: oleva manttnali.
24030: 3 §.
24031: Vakaalla asukasoikeudella hallittavia kruununtiloja
24032: sekä sellaisista tiloista halkomalla tahi lohkomaila synty-
24033: neitä tiloja saa osittaa niillä ehdoilla, jotka jakolaitoksesta
24034: annetussa asetuksessa on rälssi- ja perintötiloihin nähden
24035: säädetty.
24036: 4 §.
24037: Palstatilan erottaminen kruununtilasta olkoon kuiten-
24038: kin ainoastaan siinä tapauksessa sallittu, että erotettava ala
24039: on kruunun tarpeeksi käytettävä.
24040:
24041: 5 §.
24042: Kruunulle kuuluva rälsi- tahi perintötila, josta palsta-
24043: tilan erottaminen on luvallinen, saat.akoon, jos kruunu ottaa
24044: vastata·kseen sen yleisistä veroista ja rasituksista, kokonaan
24045: osittaa palstatiloiksi, joista kustakin on suoritettava vas-
24046: taava palkintovero kruunulle.
24047:
24048: 6 §.
24049: Mitä jakolaitoksesta annetun asetuksen 5 luvussa sano-
24050: taan kylästä, olkoon myös voimassa kruununpuistosta ja
24051: muusta metsäviranomaisen hoidossa olevasta kruunun-
24052: maasta.
24053: 7 §.
24054: Jos osalle kruununtilasta on myönnetty jakolaitoksesta
24055: annetun asetuksen 199 § :n mukainen vapaus yleisistä ve-
24056: roista ja rasituksista, on tilanosan hallintaoikeus vapaa-
24057: vuosien aikana panttina sen osalta menevistä veroista.
24058:
24059: 8 §.
24060: Kruununtilain halkomisessa, lohkomisessa ja palstoit-
24061: tamisessa noudatettakoon menettelyyn nähden, mitä asetuk-
24062: 92 N:o 12
24063:
24064: sessa jakolaitoksesta sellaisista toimituksista ylimalkaan
24065: on säädetty.
24066:
24067: 9 §.
24068: Keisarillisen Senaatin asiana on antaa lähemmät mää-
24069: räykset tämän asetuksen alaan kuuluvissa asioissa.
24070: Ehdotus Armolliseksi asetnkseksi, jolla
24071: 19 päivänä heinäkunta 1892 Suomen evan-
24072: kelis-lnterilaisten senraknntain papiston vir-
24073: kataloista annetun asetuksen 37 § muutetaan
24074: toisin kuuluvaksi.
24075:
24076: 37 §.
24077: Jos virkatalon haltija tahtoo virkatalolla toimitetta-
24078: vaksi jakolaitoksesta annetun asetuksen alaan kuuluvan
24079: toimituksen, kuulustakoon siitä seurakunt'aa. Jos seura-
24080: kunta toimitusta vastustaa, ratkaiskoon tuomiokapituli
24081: asian.
24082: Mainittua laatua olevassa toimitu_kjsessa olkoon virka-
24083: talon haltija aina oikeutettu asianosaisena esiintymään
24084: ja on virkatalon osuus toimituskustannuksista suoritettava
24085: virka talonrakennuskassasta, johon myös toimituksessa
24086: virkatalolle mahdollisesti määrättävät korvaukset ovat
24087: maJksetta va t.
24088: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi, jolla
24089: 19 p:nä kesäkuuta 1902 annetussa laissa maan-
24090: vuokrasta maalla oleva 4:0 § muutetaan toi-
24091: sin kuuluvaksi.
24092:
24093: 40 §.
24094: Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korotta-
24095: misesta taikka vuokrasopimuksen kumoamisesta on tehtävä,
24096: tahi vuokrasopimus irtisanottava, 37 § :n mainitsemissa ta-
24097: pauksissa vuoden kuluessa siitä, kuin vuokrattu alue joutui
24098: omistajalta pois tai vahinko tapahtui, sekä rajankäynnin
24099: aiheuttamissa tapauksissa yhtä pitkän ajan kuluessa siitä
24100: kuin uusi raja on tullut lopullisesti määrätyksi. Jakotoi-
24101: mituksesta aiheutuva sellainen vaatimus on tehtävä jakotoi-
24102: mituksen yhteydessä ja toimitusmiesten käsiteltävä sillä
24103: tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
24104: Ehdotus Armolliseksi asetnkseksi,jolla 12
24105: päivänä maaliskuuta ·1909 torpan, lampnoti-
24106: tilan ja mäkitupa-aineen vnokranksesta anne-
24107: tun asetuksen 38 § muutetaan toisin knn-
24108: lnvaksi.
24109: 38 §.
24110: Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korotta-
24111: misesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä tai
24112: vuokrasopimus irti sanottava kahden vuoden kuluessa, 35
24113: ja 36 § :ssä mainituissa •tapauksissa siitä ajasta lukien, jol-
24114: loin tilan luovutus ·tapahtui, vuokra-alue joutui pois omis-
24115: tajalta. tai vahinko sattui, sekä niissä 37 § :ssä mainituissa
24116: tapauksissa, joissa sel1aisen aiheuttavat tehdyt kuivaus-
24117: työt, siitä ajasta lukien jolloin sellaiset työt loppuun saa-
24118: tettiin. J akotoimi'.tuksesta aiheutuva. sellainen vaatimus on
24119: tehtävä toimituksen yhteydessä ja toimitusmiesten käsitel-
24120: tävä sillä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
24121: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24122: 1913. - V. .M. - Esitys N:o 12.
24123:
24124:
24125:
24126:
24127: L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
24128: m i e t i n t ö N:o 1 Keisal'illisen Majesteetin
24129: armollisen esityksen johdosta, joka sisältää
24130: ehdotuksen armolliseksi asetukseksi jakolaitok-
24131: sesta.
24132:
24133: Eduskunta on pöytäkirjan otteella kuluvan maaliskuun
24134: 11 päivältä lähettänyt tämän armollisen esityksen valmis-
24135: televaa käsittelyä varten Laki- ja talousvaliokuntaan. Kei-
24136: sarillisesta Senaatista on Valiokunta pyynnöstään saanut
24137: esitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat. Armol-
24138: lisen esityksen yhteydessä on Valiokunta ottanut käsit-
24139: telyn alaiseksi edustajain LauriA. Yrjö-Koskisen y. m. alle-
24140: kirjoittaman esitysehdotuksen asetukseksi jakolaitoksesta
24141: (Valtiopäiväin asiakirjain liitteet V sivv. 421-491) ja
24142: edustajain A. Tågin y. m. allekirjoittaman esityksen niin-
24143: ikään asetukseksi jakolaitoksesta (mainitut liitteet sivv. 492
24144: -559) sekä edustaja W. Malmivaaran allekirjoittaman esi-
24145: tysehdotuksen 12 päivänä kesäkuuta 1895 annetun asetuksen
24146: maatilojen osittamisesta 20 § :n muuttamisesta (mainitut
24147: liitteet sivv. 560-565), mitkä Eduskunta pöytäkirjan ot-
24148: teilla viimeksi kuluneen "helmikuun 19 päivältä on Laki- .ia
24149: talousvaliokunnan käsiteltäviksi lähettänyt.
24150:
24151:
24152:
24153: Maanmittauslainsäädännössä ilmenneet puutteet ovat
24154: kauan olleet hallituksen huomion esineenä. Jo vuonna 1862
24155: sai erityinen komitea toimekseen tehdä ehdotuksen maanmit-
24156: tausvirkakunnan kehittämiseksi. Komitea antoi asiassa eh-
24157: dotuksen, joka myöskin kosketteli puutteita nykyisessä
24158: . '
24159:
24160:
24161:
24162:
24163: 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
24164:
24165: maanmittausohjesäännössä 15 päivältä toukokuuta 1848.
24166: Vuonna 1884 asetettiin sitten uusi komitea tarkastamaan
24167: kaikkia Suomen maanmittauslaitokseen kuuluvia olosuhteita
24168: ja varsinkin vaarinottamaan seuraavia asianhaaroja, nimit-
24169: täin: että riittäviä, maanmittaukseen käytettäviä työvoimia
24170: voitaisiin saada aikaan, että isojakotoimitukset huojennet-
24171: taisiin ja lyhennettäisiin, että isojako ja välijako saatettai-
24172: siin lähempään yhteyteen, että ne vaikeudet, joita voimassa
24173: olevien määräysten johdosta koituu ennen vahvistetun jaon
24174: järjestelylle, poistettaisiin ja että saataisiin tilusosat parem-
24175: min yhdistetyiksi ja sijoitetuiksi, jonka ohessa erittäin tulisi
24176: tarkastaa maanjako-oikeuksien järjestysmuotoa, veronvähen-
24177: nystä koskevia säännöksiä, tähän asti voimassa olevia vero-
24178: tustapoja ja kysymystä uuden veronpanon mahdollisuudesta
24179: isommissa tahi pienemmissä osissa maatamme, kuin myös
24180: määräykset niin sanotuista maakirjatutkinnoista sekä niihin
24181: perustuvista maakirjoista ja maakirjarekisteristä. Komitea
24182: teki vuonna 1886 valmistuneessa mietinnössään selvää niistä
24183: yleisistä periaatteista, joita olisi noudatettava uudismuutok-
24184: sia tehtäessä nykyiseen lainsäädäntöön mainituista asioista,
24185: sekä esityksen siitä, mitkä osat sanottua lainsäädäntöä sitä
24186: varten olisivat säännöksillä korjattavat.
24187: Pääasiallisesti mainitun komitean lausumien periaattei-
24188: den mukaan on sitten syntynyt nykyään voimassa oleva,
24189: Valtiosäätyjen hyväksymä 12 päivänä kesäkuuta 1895 an-
24190: nettu Keisarillinen asetus maatilojen osittamisesta, jonka
24191: ynnä siihen asetuksella 23 päivältä heinäkuuta 1902 tehtyjen
24192: muutosten kautta se osa jakolaitosta, mikä kohdistuu maa-
24193: tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen, on tullut pää-
24194: asiassa tyydyttävällä tavalla uudistetuksi.
24195: Sitten sai Lainvalmistelukunta toimekseen laatia ehdo-
24196: 'mksen jakoasetukseksi ynnä asetukseksi verotuksesta ja ve-
24197: ronvähennyksestä sekä kiinteistökirjaksi, joihin asetuksiin
24198: Valtiosäätyjen myötävaikutusta pidettiin tarpeellisena, jota
24199: vastoin ehdotuksen laatiminen niiksi asetuksiksi, jotka voi-
24200: taisiin säätää hallinnollista tietä, eli maanmittarikunnan joh-
24201: tosäännöksi ja taksaksi, annettiin erityisen komitean tehtä-
24202: Jakolaitos. 3
24203:
24204: väksi. Edellämainitun tehtävän yhtä osaa suorittaakseen
24205: valmisti Lainvalmistelukunta syyskuussa 1900 ehdotuksen
24206: laiksi jakolaitoksesta, josta ehdotuksesta maan hovioikeudet
24207: ja erinäiset viranomaiset sittemmin ovat antaneet lausun-
24208: not. Näiden valmistelutöiden pohjalla annettiin Valtiosää-
24209: dyille 1904--1905 vuosien valtiopäivillä armollinen esitys
24210: jakolaitosta koskevan lain hyväksymisestä ja Eduskunnalle
24211: 1908 vuoden valtiopäivillä armollinen esitys jakolaitoksesta,
24212: mutta kumpaisellakin kerralla ei armollisia esityksiä ole
24213: ennätetty valtiopäivillä lopullisesti käsitellä. Sittenkun Kei-
24214: sarillinen Suomen Senaatti oli valmistanut ja Hänen Keisa-
24215: rilliselle Majesteetilleen lähettänyt uuden ehdotuksen ar-
24216: molliseksi esitykseksi jakolaitoksesta, julisti Hänen Majes-
24217: teettinsa 28 päivänä lokakuuta 1909 tapahtuneessa alamai-
24218: sessa esittelyssä, että Senaatin valmistama ehdotus oli jä-
24219: tettävä huomioon ottamatta, mutta että mainittu ehdotus oli
24220: Senaatille palautettava, jotta siitä poistettaisiin hallinnolli-
24221: seen lainsäädäntöön kohdistuvat säännökset ja valmistettai-
24222: siin uusi armollisen esityksen ehdotus, joka sisältäisi yksin-
24223: omaan eduskuntalainsäädäntöön kuuluvia määräyksiä. Tä-
24224: män johdosta jätti Senaatti Lainvalmistelukunnan toimeksi
24225: valmistaa ja Senaattiin antaa ehdotuksen asiassa. Mainitun
24226: määräyksen mukaisesti on Lainvalmistelukunta lokakuussa
24227: 1910 valmistanut uuden tarkastetun ehdotuksen asetukseksi
24228: jakolaitoksesta ja asetukseksi, joka sisältää tarkempia mää-
24229: räyksiä sen sovelluttamisesta.
24230: Eduskunnalle nyt annettu armollinen esitys on laadittu
24231: Lainvalmistelukunnan viimeksi mainitun ehdotuksen perus-
24232: talla. Kuitenkin ovat erinäiset kruununtilojen jakamista
24233: sekä pääasiallisesti menettelyä isojaossa, halkomisessa ja
24234: uusjaossa ynnä maarekisteriä koskevat määräykset siirretyt
24235: Eduskunnan hyväksyttäväksi annetusta asetusehdotuksesta
24236: hallinnollisessa järjestyksessä säädettä viin asetuksiin.
24237: Armollisen esityksen asetusehdotus, joka ensi sijassa on
24238: tarkoitettu Rakennuskaaren 1 luvun, Maakaaren 12 luvun 1
24239: ja 2 § :n sekä toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
24240: tausta y. m. koskevan ohjesäännön niiden osain sijaan, jotka
24241: 4 1913. -V. M. - Esitys N:o 12.
24242:
24243: käsittelevät maanjakoa ja muita maanmittaustoimituksia, si-
24244: sältää myös säännöksiä maatilan lohkomisesta ja palstatilan
24245: erottamisesta sekä vesialueen jaosta. Asetusehdotus käsitte-
24246: lee ensimmäisessä osassa maanjaon eri lajit ynnä tilusvaih-
24247: don, toisessa osassa menettelyn maanjaossa ja tilusvaihdossa,
24248: kolmannessa osassa vesialueen ja vesijätän jaon, rajankäyn-
24249: nin sekä teiden jaon, neljännessä osassa oikeudenkäynnin
24250: jakoasioissa ja viimeisessä eli viidennessä osassa erinäisiä
24251: seikkoja jakolaitoksesta.
24252: Mitä ensin isojakoon tulee, niin sisältää asetusehdotus
24253: ensimmäisessä luvussa huomattavan muutoksen jakotoimi-
24254: tuksiin nähden kruununtiloilla, joihin asetuksen vaikutus ei
24255: ulottuisi (2 §). Muutos nykyään voimassa olevaan lainsää-
24256: däntöön on myöskin tehty jakoperusteeseen nähden siinä,
24257: että isojaossa tulisi jokaisen tilan ensisijassa saada jakokun-
24258: nan viljelyistä tiluksista mitä arvion mukaan vastaa sen
24259: ennen isojakoa laillisesti nauttimia viljelyksiä ja sitten jako-
24260: kunnan yhteisistä tiluksista manttaalin mukaan, jota vastoin
24261: tähänastisen jakoperusteen mukaan kukin talo on saanut en-
24262: tistä nautintaansa vastaavan määrän viljelyksiä ja metsä-
24263: maata täytteeksi mitä manttaalin mukaan talolle vielä on
24264: koko jaettavasta tilusmäärästä tuleva (5 §). Vielä on huo-
24265: mattava, että 1848 vuoden maanmittausohjesäännössä kuin
24266: myöskin 177 5 vuoden isojakoasetuksessa oleva jakoperuste
24267: rälssisäterejä varten on jätetty ehdotuksesta pois ja siis 8 § :n
24268: määräystä verolukua puuttuvista tapauksista sovitettava
24269: rälssisätereihin nähden. Lisäksi on tullut 'määräys rasittei-
24270: den lakkautuksesta jakamalla rasitteen omistajalle erikoi-
24271: sissa tapauksissa maata rasiteoikeuden korvaukseksi (10 §).
24272: Jaosta saa jättää pois kylän vesijätön, kun sitä ei sopivasti
24273: käy ottaminen jakoon. Samoin saa jaosta jättää pois suon,
24274: nevan tahi muun vesiperäisen maan, jonka ainoastaan suu-
24275: rilla kustannuksilla saattaa tehdä viljelyskelpoiseksi (11 §).
24276: Yhteismetsiä saa myöskin perustaa (12 §). Viljelysten rap-
24277: piotilaan joutumista ja metsän hävittämistä ehkäiseviä mää-
24278: räyksiä sisältää 17 §.
24279: Jakolaitos. 5
24280:
24281: Toisessa luvussa olevat yleiset säännökset maatilan hal-
24282: komisesta ovat pääasiassa yhtäpitävät 1895 vuoden asetuk-
24283: sen kanssa. Halkomiseen ja lohkomiseen nähden on nykyään
24284: voimassa oleva ehto siitä, että jokaisen osan tulee olla vä-
24285: hintää kolmassadasosa mantaalia kuitenkin jätetty pois
24286: (19 §). Lisäksi on tullut määräys että, jos halottavan tilan
24287: välirajat ovat isojaossa tahi vanhemman lain mukaan toimi-
24288: tetussa muussa jaossa jätetyt melkoisilta osilta pyykittä-
24289: mättä, halkomisen saa toimittaa vain toistaiseksi voimassa
24290: olemaan (22 §). Myös säädetään että, kun halotaan tilaa,
24291: joka on väliaikaisesti ositeltu tai jota on kauan sovintojaon
24292: mukaan viljelty, jokaisen osakkaan pitää, mikäli mahdol-
24293: lista, saada viljellyistä tiluksista entinen nautintansa (24 §).
24294: Muuten on halkomiseen nähden soveltuvissa kohdissa nouda-
24295: tettava mitä 1 luvussa on isojaosta sanottu.
24296: Kolmannessa luvussa, joka käsittelee maatilan lohko-
24297: mista ja palstatilan erottamista, on asiasta nykyään voi-
24298: massa olevia säännöksiä täydennetty yllämainitusta halko-
24299: miskiellosta johtuvalla määräyksellä siitä, että lohkomista
24300: ja palstatilan erottamista ei saa toimittaa maatiloilla, joiden
24301: välirajat ovat melkoisilta osiltaan jääneet pyykittämättä,
24302: sekä siitäkin että, jos lohkokunnassa, johon kuuluu koski,
24303: on tilojen joukossa vir~_atalo, paitsi kruununvirkataloja, se
24304: ei estä lohkomaila perustamasta koskitiloja, kun, mikäli
24305: virkatalon oikeus on kysymyksessä, vain asianomainen vi-
24306: ranomainen on lohkomiseen myöntynyt (28 §). Niinikään
24307: on annettu tarkempia määräyksiä siitä, mitä oikeutta lohko-
24308: misen kautta syntyneillä tiloilla on yhteisiin etuisuuksiin
24309: (34 §).
24310: Mitä tulee neljännessä luvussa mainittuihin uusjakoihin
24311: - kuten vastaiset jaonjärjestelytoimitukset asetusehdotuk-
24312: sessa kutsutaan - sisältää ehdotus melkoisia poikkeuksia
24313: 1848 vuoden maanmittausohjesäännön määräyksistä. Ny-
24314: kyään on voimassa, että vanhempaa vahvistettua isojakoa ei
24315: saa järkyttää muutoin kuin kaikkien osakasten myönnytyk-
24316: sellä, ellei maan korkein oikeusviranomainen siihen suostu.
24317: 6 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24318:
24319: Käsiteltävänä oleva asetusehdotus taas antaa jokaiselle jako-
24320: kunnan tilanomistajalle sen oikeuden, että hän voipi saada
24321: uusjaon, jos sen ehtoja ja edellytyksiä on olemassa (40, 42 ja
24322: 4 7 §). U us.iakotoimituksen laajuteen nähden sisältää ehdo-
24323: tus sen periaatteellisen muutoksen, että uusjako ei ole sidottu
24324: vanhaan jakokuntaan. Niinpä saa ainoastaan jakokunnan
24325: osankin panna uus.iaon alaiseksi. Vieläpä käy samaan uusja-
24326: koon ottaminen kaksi tai useampia jakokuntia, joiden tilo-
24327: jen tilukset ovat sekaisin (41 §). Vihdoin voidaan jako-
24328: kunnan joku tai jotkut tilat uusjaosta sulkea pois, jos niille
24329: uusjaolla ei aikaansaada sanottavasti parempaa tilusjär.ies-
24330: tystä (50 §). Ja lisäksi voi ehdotuksen mukaan uusjaon toi-
24331: mittaa semmoisessakin jakokunnassa, jossa jaonjärjestely on
24332: toimitettu nykyään voimassa olevan lain mukaan, jos vähin-
24333: tään kolmekymmentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut
24334: (40 §). Uusjaon kautta voidaan myös aikaisemmin jaetut
24335: vesiperäiset tilukset, jotka veden poisjohtamisen kautta
24336: taikka muusta syystä ovat tulleet viljelyskelpoisiksi, saattaa
24337: viljelykselle sopivampaan asemaan (44 §). Niinikään tulee
24338: uusjako käytäntöön rasitteiden ja muiden yhteisyyksien
24339: poistamisessa (45 §).
24340: Viidennen luvun säännökset tilusvaihdosta sisältävät
24341: sen tärkeän muutoksen, että rajatusten olevien lohkokun-
24342: tien rajanaapurit ovat velvolliset rajain oikomiseksi taikka
24343: viljelyksen helpottamiseksi alistumaan tarpeelliseen tilus-
24344: vaihtoon, jos sen haitatta voi tehdä (52 §). Tällainen vaihto
24345: on nykyään aikansaatavissa ainoastaan asianosaisten vapaa-
24346: ehtoisella suostumuksella.
24347: Mitä sitten tulee toimitusmiehiin ja niiden asettamiseen,
24348: ·joita kuudes luku käsittelee, on se nykyisen lainsäädännön
24349: periaate, että maan jakaminen on maanmittarin tehtävä
24350: asetusehdotuksessa pysytetty. Mutta uskottuihin miehiin
24351: nähden, joiden pitää olla apuna jakotoimituksissa, sisältää
24352: ehdotus sen huomattavan muutoksen, että näitä henkilöitä
24353: eivät, niinkuin nykyään on laita, valitse asianosaiset, vaan
24354: :vleinen kuntakokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan; kuiten-
24355: Jakolaitos. 7
24356:
24357: kin saa maatilan lohkomisissa, palstatilan erottamisissa Ja
24358: vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa uskottujen miesten sijaan
24359: edelleenkin kutsua kaksi jäävitöntä todistajaa, jos asianosai-
24360: set siitä sopivat. Sitä paitsi on uskottuja miehiä pidettävä
24361: todelli~ina toimitusmiehinä maanmittarin ohella ja hänen
24362: kerrallaan äänioikeutettuina osallisina asiain ratkaisuissa.
24363: Maanmittaustoimitusten yleiseen järjestykseen nähden,
24364: jota seitsemäs luku määrittelee, sisältää asetusehdotus sen
24365: voimassa olevasta ohjesäännöstä poikkeavan määräyksen,
24366: että maanmittarin pitää erityisellä kutsumuskirjeellä ilmoit-
24367: taa jakotoimitus asianosaiselle, joka omistaa tai vakaalla
24368: asukasoikeudella hallitsee jakokunnassa olevaa tilaa, mutta
24369: jolla on kotipaikkansa muussa henkikirjain mainitsemassa
24370: paikkakunnassa kuin siinä kunnassa, missä maatila sijaitsee.
24371: Samassa kunnassa asuville tilanhaitijoille annetaan tieto toi-
24372: mituksesta ainoastaan seurakunnan kirkossa julkaistulla
24373: kuulutuksella, niinkuin nykyään (65 §). Toimitusmiesten
24374: on määrättävä kuinka viljeltyjä tiluksia on toimituksen kes-
24375: täessä kunnossa pidettävä ja metsää kotitarpeeksi käytettävä
24376: sekä kaskeamista harjoitettava (71 §).
24377: Tilusten mittausta ja kartallepanon tapaa koskevat mää-
24378: räykset on jätetty hallinnolliseen lainsäädäntöön otettaviksi
24379: (84 §).
24380: Kahdeksannen luvun määräykset isojaossa, halkomisessa
24381: ja uusjaossa noudatettavasta menettelystä sisältävät uus-
24382: jaon aikaansaamisessa noudatettavaan järjestykseen nähden
24383: sen muutoksen entisestään, että jos joku asianosainen vaatii
24384: että entinen jako jää pysymään, toimitusmiesten on tutkit-
24385: tava, onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. .Jos
24386: niitä havaitaan olevan, niin on toimitusmiesten myöskin
24387: määrättävä uusjaon laajuus; mutta muussa tapauksessa on
24388: toimitus jätettävä sikseen (86 §). .Jos asianosaiset kieltäy-
24389: tyvät hyväksymästä toimitusmiesten päätöstä, on näiden jä-
24390: tettävä asia maanjako-oikeuden päätettäväksi, jonka pää-
24391: töksestä taas saa valittaa Keisarillisen Senaatin Oikeusosas-
24392: toon. Tilusten jyvitykseen nähden sisältää ehdotus sen muu-
24393: toksen, että jyvälukujen määrääminen on jätetty toimitu<:-
24394: 8 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
24395:
24396: miesten asiaksi, sen sijaan että nykyään osakkailla itsellään
24397: on tässä kohdin päätäntävalta, jos kaikki ovat päätöksestä
24398: yhtä mieltä (96 §). Poiketen nykyään voimassa olevasta
24399: menettelystä saisi asetusehdotuksen mukaan riitaisuudet
24400: jakoperusteesta, jyvityksestä ja nautinnoista jättää maan-
24401: jako-oikeuden tutkittavaksi ja päätettäväksi ennenkuin eh-
24402: dotusjako on kartalla valmistettu (99 §). Maanjako-oikeu-
24403: den myönnytyksettä ei tiluksia saa suurimmassa osassa
24404: maata panna useampaan kuin kuuteen palstaan ja Kemi-
24405: järven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä sekä Lapin kihla-
24406: kunnassa Oulun lääniä enintään kahdeksaan lohkoon (106 §).
24407: Nykyään voimassa olevista säännöksistä poiketen on vuokra-
24408: miehelle myöskin suotu asianosaisen oikeudet vuokralle an-
24409: netun alueen sijoitukseen nähden ja toimitusmiehet velvoi-
24410: tettu asianomaisen vuokralautakunnan ja kihlakunnanoikeu-
24411: den sijasta ratkaisemaan jaon johdosta aiheutuvat vaatimuk-
24412: set vuokramaksun korotuksesta tai vähennyksestä taikka
24413: vuokrasopimuksen kumoamisesta (110 §). Tilanomistajalle
24414: taas on myönnetty oikeus saada jakokunnalta hyvitystä siitä
24415: korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramiehelle sillä
24416: perusteella, että vuokrasopimus jaon johdosta raukee koko-
24417: naan tahi vuokralle annetun alueen johonkin osaan nähden
24418: (114 §). Korvauksen määräämisen perusteita talojen siir-
24419: roista, viljelyksestä, pystymetsästä ja muusta semmoisesta
24420: ei ole luettu valmisteluasioihin, joiden pitää olla lopullisesti
24421: ratkaistut, ennenkuin ryhdytään toimiin jaon suorittami-
24422: seksi, vaan käsitellään ne ehdotuksessa täytäntöönpanotoi-
24423: mena, josta vasta jaon päätyttyä saa valittaa (123 §). Siirto-
24424: kustannuksiin luetaan ehdotuksen mukaan myöskin viemäri-
24425: ojien kaivaminen, milloin nämä siirron vuoksi käyvät tar-
24426: peellisiksi (114 §). Kihlakunnanoikeuden tehtävä jaon vah-
24427: vistamisessa on kokonaan lakkaava; mutta sen sijaan on
24428: maanmittarin kuulutettava lainvoiman saanut jako sen tai
24429: niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka niissä kunnissa,
24430: missä ne tilat ovat, joita toimitus koskee (125 §).
24431: Kun jakoa tarkastettaessa tai jakotoimituksesta tehtyjä
24432: valituksia tutkittaessa toisinaan voi sattua, että havaitaan
24433: Jakolaitos. 9
24434:
24435: toimituksessa tehdyksi sellainen virhe, jonka korjaaminen
24436: aiheuttaisi yhden tai useamman tilan tilusalan muuttamisen,
24437: mutta että muutoksen toimeenpanosta syntyisi niin suuria
24438: kustannuksia ja haittoja, etteivät ne kohtuullisesti vastaisi
24439: siitä koituvaa hyötyä, on asetusehdotuksessa määrätty että
24440: asianosainen, joka siten ei ole oikeuteensa päässyt, sen si-
24441: jaan on saapa vastaavan rahakorvauksen siltä tahi niiltä,
24442: jotka ovat saaneet enemmän kuin heille olisi ollut tuleva
24443: (131 §).
24444: Ehdotuksen yhdeksänteen lukuun otetut määräykset väli-
24445: aikaisessa osituksessa ja vanhemman jaon täydentämisessä
24446: noudatettavasta menettelystä ovat pääasiassa yhtäpitävät
24447: nykyisessä maanmittausohjesäännössä olevien määräysten
24448: kanssa.
24449: Maatilan lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa nou-
24450: datettavan menettelyn säännöksiin on ehdotuksen kymme-
24451: nennessä luvussa tullut sellainen muutos nykyisestään, että
24452: tällaisissa toimituksissa syntyneet riitaisuudet ovat maan-
24453: jako-oikeuden tutkittavat (137 §).
24454: Kun on pidetty tarpeellisena, että tilusvaihtoja rajojen
24455: oikomiseksi ja viljelyksen helpottamiseksi saataisiin aikaan
24456: ilman sanottavia mutkallisuuksia, on asetusehdotuksen yh-
24457: denteentoista lukuun pantu määräyksiä ei ainoastaan siitä,
24458: että vapaaehtoinen tilusvaihto voi käydä päinsä itsenäiseuä
24459: toimituksena, vaan myöskin siitä, että eri jakokuntiin kuulu-
24460: vien tilojen välinen tilusvaihto voidaan asianosaisen vaati-
24461: muksesta ja, jaon yhteydessä olematta, toimeenpanna vastoin
24462: toisen asianosaisen tahtoa, .ios jakoviranomaiset havaitsevat
24463: sen olevan tarpeen rajojen oik"omiseksi taikka viljelyksen hel-
24464: pottamiseksi.
24465: Ehdotuksen kahdennessatoista luvussa olevat määräyk-
24466: set vesialueen jaosta ovat muutoin heinäkuun 23 päivänä
24467: 1902 vesialueen jaosta annetun asetuksen mukaiset, paitsi
24468: että kysymys, käykö semmoista jakoa tietyssä tapauksessa
24469: toimittaminen vai eikö, ei ole kihlakunnanoikeuden vaan toi-
24470: mitusmiesten ratkaistava, joiden tulee siinä tarkoituksessa
24471: antaa asiassa lausunto, joka, elleivät kaikki asianosaiset sitä
24472: hyväksy, on alistettava maanjako-oikeuden tutkittavaksi
24473: 10 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
24474:
24475: (14 7 §). Lisäksi on myöskin tullut sellainen määräys, että
24476: .ios aikaisemmassa kalavedenjaossa on ollut tarkoitus jakaa
24477: vesi ainoastaan sen käyttämistä varten kalastukseen, vaan
24478: pohja järvirehujneen ja muine etuuksineen on jätetty jaka-
24479: matta, saa sellaisen jaon estämättä vesialueen uudellen jakaa
24480: (145 §).
24481: Ehdotuksen kolmannessatoista luvussa olevat määräykset
24482: vesijätön jaosta kehittävät edelleen nykyään voimassa ole-
24483: via niukkoja määräyksiä. Keisarillisen asetuksen 17 päi-
24484: vältä lokakuuta 1911 mukaan on jo sallittu ennen syntynei-
24485: den erillisten vesijättöjen muodostaminen itsenäisiksi tiloiksi.
24486: Neljännessätoista luvussa olevat määräykset rajankäyn-
24487: nistä täydentävät ja selventävät vain entisiä määräyksiä
24488: yleensä. Kun ehdotuksen mukaan koko maata varten tulisi
24489: perustettavaksi pysyväisiä maanjako-oikeuksia, on sellaiset-
24490: kin rajankäyntiriidat, joita syntyy jakotoimituksista riippu-
24491: matta, katsottu voitavan vastedes lykätä maanjako-oikeuden
24492: ratkaistaviksi eikä kihlakunnanoikeuden tutkittaviksi, niin-
24493: kuin nykyään on säädetty.
24494: Teiden jakoa koskevat säädökset ehdotuksen viiden-
24495: nessätoista luvussa sisältävät lähempiä määräyksiä itse me-
24496: nettelystä jaossa, josta nykyisissä asetuksissa -puuttuu sään-
24497: nöksiä.
24498: Ehdotuksen neljäs osasto määrää oikeudenkäynnistä ja-
24499: koasioissa. Varsin tärkeä sija jakolainsäädännön uudistuk-
24500: sessa on kysymyksellä .iakoriitain tutkimisen ja ratkaisemi-
24501: sen sopivimmasta tavasta. Kun nykyiset maanjako-oikeu-
24502: det - Viipurin läänin maanjako-oikeutta lukuun otta-
24503: matta - eivät ole pysyväisiå tuomioistuimia vakinaisesti
24504: palkattuine tai muutoin riittävää palkkiota nauttivine pu-
24505: heenjohtajineen, ei maanjako-oikeuden puheenjohtajatointa
24506: tavallisesti ole pidetty taloudelliselta kannalta houkuttele-
24507: vana, vaan hoidetaan se ainoastaan sivutoimena. Sentähden
24508: eivät kokeneemmat lainopillisen sivistyksen saaneet henki-
24509: löt ole mielellään tahtoneet siihen antautua. Tämän vuoksi
24510: on jouduttu siihen ikävään asiantilaan, että usein kohtaa vai-
24511: keus saada maanjako-oikeuden puheenjohtajatoimiin ·Sopivia
24512: Jakolaitos. 11
24513:
24514: henkilöitä, jotka olisivat olleet halukkaita tehtävän vastaan-
24515: ottamaan. Asia on sentähden kehittynyt siihen suuntaan,
24516: etteivät maanomistajat laajoissa osissa maatamme ole enää
24517: viime aikoina käyttäneet heille myönnettyä oikeutta pitä-
24518: jittäin valita maanjako-oikeuden puheenjohtajia, vaan on
24519: asianomainen hovioikeus joka eri kerta, kun joku asia on
24520: annettu maanjako-oikeuden tutkittavaksi, saanut välittö-
24521: mästi määrätä joko paikkakunnan vakinaisen kihlakunnan-
24522: tuomarin taikka jonkun muun lakimiehen juttua käsittele-
24523: mään. Täten ovat puheenjohtajat tiheään vaihtuneet ja tar-
24524: peellista tottumusta ja kokemusta jakoasiain käsittelyssä on
24525: sentähden useinkin puuttunut. Sen ohessa on tuomioistui-
24526: men käyttäminen jakoasioissa maamme muissa osissa paitsi
24527: Viipurin läänissä käynyt oikeudenhakijoille kalliiksi, näi-
24528: den kun on ollut kustannettava oikeudenjäsenten kyyditys
24529: toimituspaikkaan ynnä heidän päivärahansa matkoilla toimi-
24530: tuspaikkaan ja sieltä takaisin sekä istuntojen aikana. Jako-
24531: asioiden omituisen ja useinkin mutkikkaan laadun vuoksi
24532: kysyy kuitenkin niiden menestyksellinen käsittely, paitsi
24533: kokemusta tuomarintoimessa, myös tietoja maanviljelyksessä
24534: ja maanmittauksessa, jommoisia verrattain harvalukuiset
24535: lainopillisesti sivistyneet henkilöt omistavat. Armollisessa
24536: esityksessä on viitatuista syistä maanjako-oikeudet järjes-
24537: tetty pysyväisiksi ja siten kokoonpannuiksi tuomioistui-
24538: miksi, että jakoriitain asianmukaisessa käyttelyssä välttä-
24539: mätön tuomarintaito samoin kuin kokemus maanmittausteh-
24540: tävissä ja maanviljelyksessä sekä tarpeen tullen muukin
24541: ammattitieto tulevat oikeudessa tyydyttävällä tavalla edus-
24542: tetuiksi.
24543: Menettelyyn nähden maanjako-oikeudessa on tälle oi-
24544: keudelle annettu lopullinen päätösvalta tilusten jyvitykseen,
24545: maan erottamiseen yhteiseksi tarpeeksi sekä lohkojen lukuun
24546: nähden, jotka edellyttävät tarkastusta maalla sekä paikallis-
24547: ten tarpeiden ja olojen tuntemusta, joten asiantuntevat hen-
24548: kilöt paikalla voivat ne paraiten arvostella. V etoominen
24549: korkeampaan oikeuteen vaikuttaisi ainoastaan tarpeetonta
24550: viivytystä, mutta ei mitään selvitystä asiassa (197 ~).
24551: 12 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24552:
24553: Asetusehdotuksen kahdeksannessatoista luvussa tavat-
24554: tavat erinäiset määräykset maanjaosta ja sen yhteydessä ole-
24555: vista seikoista ovat yhtäpitävät nykyään 1895 vuoden ositte-
24556: luasetuksessa olevien samanlaisten säännösten kanssa. Kui-
24557: tenkin on ehdotuksen 36 § :n mainitsemassa tarkoituksessa
24558: saadun kiinnityksen voimassaoloaika määrätty viideksi vuo-
24559: deksi sen sijaan, että se nykyään voimassa olevassa asetuk-
24560: sessa on vain kaksi vuotta (205 §).
24561:
24562:
24563:
24564: Edellä selostettua armollista asetusehdotusta tarkastaes-
24565: saan on Valiokunta voinut pääasiassa yhtyä niihin periaat-
24566: teisiin, jotka ovat olleet ehdotuksessa määräävinä. Ne sisäl-
24567: tävat tähän asti jakolainsäädännössämme vallinneitten peri-
24568: aatteiden kehittämistä, ja niihin perustuvat lukuisat uudet
24569: määräykset, joihin on luotu pikainen silmäys, ovat V aliakun-
24570: nasta näyttäneet yleensä olevan· omiaan korjaamaan jakolai-
24571: toksen alalla vallitsevia epäkohtia sekä tyydyttämään nykyi-
24572: sen maanviljelyksen vaatimuksia jakolakiin nähden. Ehdo-
24573: tuksen yleisiä säännöksiä vastaan ei Valiokunnassa sentäh-
24574: den olekaan monta muistutusta tehty. Kuitenkin on Valio-
24575: kunta vain epäillen voinut yhtyä kruununtilojen ositteluja
24576: koskevien säädösten siirtämiseen hallinnolliseen lainsäädän-
24577: töön. Vanhojen Ruotsin vallan aikuisten isojakoasetusten sa-
24578: moin kuin 1848 vuoden maanmittausohjesäännön mukaan ei
24579: ole isojakoihin eikä halkomisiin nähden tehty mitään eroa
24580: kruunun ja perintötalojen välillä. Siitä, kuinka pieniksi osik-
24581: si talon sai halkoa, on ollut jo vanhastaan rajoittavia mää-
24582: räyksiä niinhyvin perintö- kuin kruununtiloihin nähden.
24583: Vasta kun Valtiosäätyjen hyväksymällä asetuksella 19 päi-
24584: vältä joulukuuta 1864 otettiin käytäntöön uudet vapaammat
24585: maanosittelumuodot - lohkominen ja palstatilan erottami-
24586: nen määräalojen mukaan __,... suljettiin kruununtilat aluksi
24587: pois, mutta Valtiosäätyjen myötävaikutuksella syntyneellä
24588: asetuksella 1 päivältä maaliskuuta 1886 sallittiin ja lohkomi-
24589: nen sekä määrätyillä ehdoilla paistoituskin kruununtiloista.
24590: Jakolaitos. 13
24591:
24592: Ja nyt voimassa oleva V altiosäätyjen niinikään hyväksymä
24593: asetus maatilojen osittamisesta 12 päivältä kesäkuuta 1895
24594: kohdistuu myöskin kruununtiloihin.
24595: Että maaherroilla on aikaisempien asetusten mukaan ol-
24596: lut valta määrätä kuinka pieniin osiin kruununtiloja sai osit-
24597: taa tilojen itsekannattavaisuuden joutumatta vaaranalaiseksi
24598: - samoin kuin kihlakunnanoikeudella on ollut päätösvalta
24599: perintötilojen ositteluun nähden - ei Valiokunnan mielestä
24600: ole ollut riittävänä aiheena erottaa kruununtiloja perintö- ja
24601: rälssitiloista myöskin jakomuotoihin ja -menettelyyn nähden,
24602: koska siitä voi aiheutua hämminkiä jaettaessa eri luontoisia
24603: tiloja käsittäviä jakokuntia. Mutta katsoen siihen, että
24604: armollisessa esityksessä on isojakoa ja varsinkin nykyai-
24605: kaiselle maanviljelykselle niin tärkeää uusjakoa koskevat
24606: yleiset säännökset siirretty hallinnollista tietä 15 päivänä
24607: toukokuuta 1848 annetun maanmittaustoimia koskevan ohje-
24608: säännön piiristä Eduskunnan myötävaikutuksella tapahtu-
24609: van lainsäädännön piiriin, ja että ne kruununtilat, joihin
24610: yksityisillä henkilöillä on perinnöllinen hallintaoikeus käy
24611: perinnöksi ostaminen, on Valiokunta, poistaakseosa mahdol-
24612: liset esteet nyt kyseessä olevan tärkeän lainsäädännön uudis-
24613: tuksen aikaansaamiselle, voinut yhtyä kruununtilojen ositte-
24614: lua koskevan jakolainsäädännön siirtämiseen hallinnolliseen
24615: a;setukseen, mikäli rälssi- .ia perintötilojen iso- ja uusjaot, osit-
24616: telut, tilusvaihdot, vesijättöjen ja vesialueiden jaot sekä ra-
24617: jankäynnit eivät siitä tule kärsimään haittaa. 'fässä olkoon
24618: myös mainittu, että Suomen kaikista maatiloista, jotka 1912
24619: vuoden tilastollisen vuosikirjan mukaan tekevät 19,379,ss
24620: manttaalia, on 1,071,62 manttaalia kruununluontoisia tiloja.
24621: Armoflisen esityksen ehdotuksesta poikkeavallekannalle
24622: on Valiokunta asettunut pääasiassa ainoastaan mitä tulee
24623: jakoperusteeseen isojaossa, yhteismetsien erottamiseen, hal-
24624: komisen ja lohkomisen vapauteen, lohkomisiin useammasta
24625: eri tilasta, palstatilojen osuuteen vesialueista, jyvityksen pe-
24626: rusteisiin, tilusteiden rakentamiseen jaon yhteydessä ja ra-
24627: sitteiden y. m. rahakorvaukseen, mihin kysymyksiin nähden
24628: 14 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24629:
24630: V aliakunta on enimmäkseen yhtynyt edellä mainituissa
24631: eduskuntaesityksissä esitettyihin näkökohtiin, kuten seuraa-
24632: vasta pykäläkohtaisesti tarkastuksesta lähemmin käy sel-
24633: ville.
24634:
24635:
24636:
24637: 1 LUKU.
24638:
24639:
24640: 1 §. Kun kyläksi luetaan myöskin vanhastaan yksinäisenä
24641: ollut talo, jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty, - jol-
24642: laisista taloista Maakaaren 12 luvussa mainitut kylät mui-
24643: noin lienevät usein syntyneetkin, - on V aliakunta sano-
24644: tussa suhteessa täydentänyt asetusehdotuksen 1 § :n 2 mo-
24645: mentin.
24646: 2 §. Armollisen esityksen asetusehdotuksen 2 § sulkee ehdo-
24647: tetussa sanamuodossaan kruunun tilat kokonaan pois ase-
24648: tuksen vaikutv.spiiristä ei ainoastaan näiden tilojen ositte-
24649: luun nähden, vaan myöskin kaikkiin muihin kruununtiloja
24650: koskeviin jakotoimituksiin, kuten isojakoihin, uusjakoihin,
24651: tilusvaihtoihin, vesialueiden ja vesijättöjen jakoihin sekä
24652: rajankäynteihin ja teiden jakoihin nähden. Koska viimeksi
24653: luetellut jakotoimitukset sellaisissa jakokunnissa, joiss~
24654: paitsi perintö- ja rälssitiloja saattaa osallisina olla joku
24655: kruununtila, voisivat käydä hyvinkin vaikeaksi, jopa mah-
24656: dottomaksikin - senkaltaiseen tilaan nähden kun olisi nou-
24657: datettava hallinnollisessa järjestyksessä annettuja, tästä ase-
24658: tuksesta ehkä poikkeavia määräyksiä - ja koska tällaisten
24659: jakotoimitusten säännöllisen toimittamisen estäminen -
24660: asetusehdotuksen 5, 67 ja 78 §§ :ssä löytyvistä säännök-
24661: sistä päättäen - ei liene voinut olla armollisen esi-
24662: tyksen tarkoituskaan, on Valiokunta selventänyt pykälän
24663: käsittämään ainoastaan sellaisia jakotoimituksia, jotka kos-
24664: kevat yksinomaan kruununtiloja, kuten kruununtilojen
24665: halkomiset, lohkomiset ja palstoittamiset, minkälaisissa
24666: toimituksissa rälssi- ja perintötilojen oikeudet eivät ole
24667: Jakolaitos. 15
24668:
24669: esteenä toimittamasta jakoa hallinnollisessa järjestykses-
24670: sä annettavien säännöksien mukaan. Tähän selventämi-
24671: seen on Valiokunta katsonut olevan sitäkin enemmän syytä,
24672: koska Eduskunnalle tiedoksi annettu ehdotus asetukseksi
24673: jakolaitoksen alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla
24674: sekä siitä, mitä palstatilan erottamisessa kruunulle kuulu-
24675: vista rälssi- ja perintötiloista on erityisesti noudatettava, ei
24676: sisällä mitään lähempiä määräyksiä edellä luetelluista
24677: muista kruununtiloja koskevista jakotoimituksista.
24678: Kun isojaossa, uusjaossa, rajankäynneissä ynnä muissa 3 §.
24679: maanmittaustoimituksissa kruununtilojen oikeudet myös-
24680: kin saattavat tulla kysymykseen, on Valiokunnan mielestä
24681: näyttänyt tarpeelliselta täydentää 3 § :än viittauksena siitä,
24682: että on erittäin säädetty kuka jakotoimituksissa edustaa
24683: kruununtilaa sekä virkataloa.
24684: Aurinkojaon aikana sarkajaettiin ainoastaan vanhat koto- 5 §.
24685: eli veropellot ja -niityt vanhojen verolukujen mukaan, mutta
24686: kylän yhteiselle metsämaalle raivatut uutispellot ja -niityt
24687: olivat lain mukaan katsottavat edelleen kyläkunnan yhtei-
24688: siksi, vaikka olivatkin yksityisen nautinnassa. Sentähden
24689: voikin sattua, että tällaiset uutispellot sarkajaossa joutui-
24690: vat jaettaviksi veroluvun mukaan niinkuin vanhat koto-
24691: pellotkin. V anhimmissa säännöllisissä veronpanota voissa
24692: - Uudenmaan veronpanotavassa vuodelta 1690 ja Pohjan-
24693: maan veronpanotavassa vuodelta 17 49 - määrättiin mant-
24694: taali pääasiallisesti viljelyksien perusteella, mutta myöskin
24695: huomioonottaen kaikki muut tulolähteet metsästä, vesi-
24696: alueilta y. m. Veronpanoissa määrätyn tynnyrialan mukaan
24697: sisältyy manttaalia kohden annettavaan tilusmäärään myös-
24698: kin kaikki viljelykset, paitsi erikoisella luvalla karukoille
24699: tehdyt uutisviljelykset. Vanhemmissa isojaoissa ennen tam-
24700: mikuun 1 päivää 1849, jolloin 1848 vuoden maanmittausohje-
24701: sääntö astui voimaan, jaettiin taas usein ennen sarkajae-
24702: tutkin vanhat koto- eli tankopellot ja -niityt vanhojen vero-
24703: lukujen tai manttaalin mukaan, mutta uutispellot sai kukin
24704: haltija pitää, ja tasaus tapahtui viljelyskelpoisessa metsä-
24705: 16 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
24706:
24707: maassa. Koko jaettavaan tilusmäärään nähden oli vanha
24708: veroluku tai manttaali jakoperusteena.
24709: Jos nyt, kuten armollisen esityksen asetusehdotus mää-
24710: rää, kullekin talolle ensin annettaisiin viljelyksiä - peltoa
24711: ja niittyä - mitä sellaisia tiluksia laillisesti on ollut tilan
24712: yksityisessä hallussa, ja sitten loput - metsämaat -
24713: jaettaisiin manttaalin mukaan, niin tulisi se talo, jolla
24714: aikanaan ei ole syystä tai toisesta ollut tilaisuutta vero-
24715: lukunsa mukaisessa suhteessa raivaamaan kylän yhtei-
24716: sestä metsämaasta itselleen uutisviljelyksiä, kärsimään
24717: isojaossa vahinkoa sellaiseen tilaan verraten, joka on laa-
24718: jalti tehnyt uutisviljelyksiä. Tosin asetusehdotuksen 6 § :n
24719: mukaan luvattomasti haltuun otettu jakamaton maa on me-
24720: nevä jakoon niinkuin muukin yhteinen tilus, ja ainoastaan
24721: laillisesti hallitut tilukset ovat jaettavat, kuten 5 § :n 1 mo-
24722: mentissa säädetään. Mutta käytännössä käy kuitenkin san-
24723: gen vaikeaksi saada selville laillinen nautinta, jona oikeas-
24724: taan on vain sarkajaetut tai vanhat veropellot ja -niityt.
24725: Näistä ei kuitenkaan löydy kaikkialta karttoja, koska sarka-
24726: jakoja toimitettiin jo siihen aikaan, kuin maanmittarikuntaa
24727: ei vielä ollutkan eikä karttoja jaoissa tehty. Sitä paitsi on
24728: sa.rkajakoja toimitettu vain Lounais-Suomessa, mutta ei
24729: yleensä muualla maassamme. Samaten ei vanhoista veron-
24730: panopäätöksistä, joihin ei myöskään aina kuulunut karttoja,
24731: aina voi saada selville, mikä on pidettävä laillisena nautin-
24732: tana ja mikä laittomana uutisraiviona. Seurauksena tästä
24733: olisi, että kullekin talolle täytyisi antaa riidaton nautin-
24734: tansa, välittämättä mikä siitä on laillista ja mikä laitonta,
24735: josta taas johtuisi kohtuuttomuutta sellaisia taloja kohtaan,
24736: joilla on suhteellisesti suuri manttaali, mutta pieni vilje-
24737: lysnautinta.
24738: Teoreettisesti saattaisi kyllä ylipäänsä olla oikeampi, että
24739: ennen laillisesti sarkajaettuihin viljelyksiin nähden olisi ja-
24740: koperusteena nautinta, kuten järjestelyjaoissa on asianlaita,
24741: - sillä iso.iakohan ei alkuaan ollut oikeastaan muuta kuin
24742: sarkajaon järjestelyä viljelyksiin nähden-, ja että yhteiset
24743: metsämaat jaettaisiin erikseen manttaalin mukaan, mutta
24744: Jak:olaitos. 17
24745:
24746: käytännössä sitä ei voitaisi ilman riitaisuuksia ja vaikeuk-
24747: sia toteuttaa, koska uutisviljelykset, jotka eivät kuulu lail-
24748: liseen nautintaan, usein tekevät melkoisen, jopa suurimman
24749: alan talon viljelyksistä. Ei myöskään vanhemmissa iso-
24750: jaoissa ennen vuotta 1849 aina ole nautintaa seurattu van-
24751: hoihin kotopeltoihin ja -niittyihin nähden, vaan ne on usein
24752: jaettu vanhan veroluvun tai manttaalin mukaan. Isojaoissa
24753: jälkeen vuoden 1848 on taloille tavallisesti jyvityksen mu-
24754: kaan annettu entinen riidaton nautintansa viljelyksissä ja
24755: täytteeksi metsämaata mitä talolle vielä koko tilusmäärästä
24756: manttaalin mukaan on tuleva. Tämä jakoperuste on teoreet-
24757: tisestikin oikeudenmukainen sellaisissa kylissä, joissa veron-
24758: pano toimitetaan isojaon yhteydessä, kuten esim. isojaon alai-
24759: sina olevissa pitäjissä Pohjois-Suomessa. Sillä manttaalimää-
24760: rän suuruuteen vaikuttaa ensisijassa, joskaan ei yksinomat-
24761: tain, viljelysten paljous, koska veronpanoissa - niin nykyi-
24762: sessä vissin tynnyrinalan mukaisessa veronpanotavassa kuin
24763: vanhimmassakin säännöllisessä veronpanossa - otetaan huo-
24764: mioon myöskin metsämaasta saatavat etuudet y. m. Täten
24765: on asianmukaista, että veroluku eli manttaali on koko jaet-
24766: tavan tilusmäärän jakoperusteena, vaikkakin on kohtuullista,
24767: että kukin tila saa jyvityksen mukaan entisen riidattoman
24768: nautintansa viljelyksissä.
24769: Että tilukset viljelyksem kautta ovat luonnostaan jonkun
24770: verran parantuneet ja että tila, joila on hyvin hoidettuja
24771: viljelyksiä, saa niille isojaossa suhteellisesti korkeamman
24772: jyvän kuin naapuri, jolla on huonommin hoidettuja tiluk-
24773: sia, ja siten suhteellisesti vähemmän metsämaata, on kyllä
24774: tavallista, vaikka tilusten huono hoito ei saa maanmittaus-
24775: ohjesäännön mukaan vaikuttaa jyvälukuun, vaan se on pal-
24776: kittava erityisellä tasingolla. Tämä seikka esiintyy kuiten-
24777: kin ennen kaikkea uutisviljelyksiin nähden, mutta sillä on
24778: vähäinen merkitys miespolvia viljelyksessä olleisiin van-
24779: hoihin koto- eli veropeltoihin nähden, joiden erikoisesta jako-
24780: perusteesta nyt on kysymys ja jotka usein ovat hajaantu-
24781: neina yli koko kylän piirin sekä miespolvien vaihtuessa ovat
24782: 2
24783: 18 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24784:
24785: niin yhdellä kuin toisellakin talolla olleet milloin hyvässä
24786: milloin huonossa hoidossa.
24787: Edellä esitettyjen syiden nojalla ja kun isojaot jo ovat
24788: toimitetut melkein koko Suomessa, ei Valiokunta ole katso-
24789: nut olevan syytä muuttaa vuosikymmeniä isojaoissa ilman
24790: haittaa noudatettua jakoperustetta, joka on paremmin sopu-
24791: soinnussa veronpanosäädösten ja vanhemman lain jakoperus-
24792: teen kanssa kuin ehdotuksen isojakoperuste. Valiokunta on
24793: siis muodostanut 5 § :n 1 momentin tähän suuntaan.
24794: Sanotusta muutoksesta on johtunut, että pykälään on li-
24795: sätty 2 ja 3 momentti, jotka vastaavat 1904-1905 vuosien
24796: valtiopäiville jakolaitoksesta annetun armollisen esityksen
24797: 4 7 § :ää, kuitenkin siten täydennettynä, että jokaisen tilan
24798: tulee, mikäli tarkoituksen mukainen jako sallii, saada viljel-
24799: lyistä tiluksista mitä jyvityksen mukaan vastaa sen ennen
24800: isojakoa ,riidattomasti" nauttimia viljelyksiä.
24801: Mitä tulee ennen toimitetuissa jaoissa jakamatta jätetty-
24802: jen tilusten tai etuuksien - kuten sikopiirimaiden, sota-
24803: miestorppain, arvottomina pidettyjen soiden, vesialueiden
24804: y. m. -jaossa noudatettavaan jakoperusteeseen, johon näh-
24805: den nykyisessä maanmittausohjesäännössä olevat määräykset
24806: ovat puutteelliset, ei armollisessa esityksessäkään löydy tar-
24807: kempia määräyksiä siitä, vaan ainoastaan viittaus isojaon
24808: jakoperusteeseen yleensä. Tätä ei kuitenkaan kohtuudella
24809: aina voida sovelluttaa, sillä vanhemmissa jaoissa, joissa täl-
24810: laisia tiluksia on jätetty jakamatta, on usein noudatettu toi-
24811: sellaista jakoperustetta kuin asetusehdotuksen mukaan iso-
24812: jaossa on seurattava. Ja 5 § :n 3 momentin säätämää jako-
24813: perustetta voidaan taas noudattaa ainoastaan keskeneräiseksi
24814: jätettyä jakoa lopetettaessa. Jos vanhemmissa jaoissa jaka-
24815: matta jätetyt tilukset olisi silloin jaettu, olisi se tapahtunut
24816: silloisen jaon jakoperusteen mukaan. Tähän nähden on
24817: Valiokunnasta näyttänyt luonnolliselta ja kylän tilallisten
24818: vanhemman oikeuden mukaiselta, että tällaisia yhteisiä ti-
24819: luksia jäiestäpäin jaettaessa on noudatettava samaa jako-
24820: perustetta kuin siinä jaossa, jossa mainitut tilukset jäivät
24821: jakamatta. Mutta siinä tapauksessa, että vanhat asiakirjat
24822: Jakolaitos. 19
24823:
24824: olisivat turmeltuneet tai kadonneet tahi että muuten puut-
24825: tuisi selvitystä vanhemman jaon jakoperusteesta, on nouda-
24826: tettava asetusehdotuksessa mainittua isojaon jakoperustetta.
24827: Tähän suuntaan on siis 3 momentti täydennetty.
24828: Edellä mainittuihin 5 § :ään tehtyihin muutoksiin nähden 6 §.
24829: on asetusehdotuksen 25 § siirretty 6 § :n ensimmäiseksi mo-
24830: mentiksi.
24831: Poiketen asetusehdotuksesta on Valiokunta 7 §:ssä mai- 7 §.
24832: nitun verollepannun ulkopalstan jakoperusteeseen nähden
24833: asettunut voimassa olevan maanmittausohjesäännön 46 § :n
24834: 9 momentin kannalle ja katsonut että, jos ulkopalstan tiluk-
24835: set eivät ole rajoilla erotetut, sen on saatava jaossa vanhas-
24836: taan nauttimansa määrän viljeltyä maata, sekä, jos lohko-
24837: kunnnassa on ,liikamaata", niin paljon metsää ja takamaata
24838: kuin muuhun lohkokuntaan verraten voimassa olevien vero-
24839: perusteiden mukaan vastaa sillä aikaisemmin ollutta. maa-
24840: kirjaveroa. Asetusehdotuksessa käytetty sanamuoto tar-
24841: koittanee, että tällaiselle ulkopalstalle olisi anettava met·
24842: sämaata sellaisestakin jakokunnasta, jossa isojaon yhtey-
24843: dessä ei tehdä veronpanoehdotusta, joskin selvästi näyttäy-
24844: tyisi olevan liikamaata. Vaikka isojaoissa tehdään veron-
24845: panoehdotus silloin, kun jakokunnassa havaitaan olevan
24846: maata päälle 600 tynnyrin-alan manttaalia kohden, ei tästä
24847: vielä seuraa että lohkokunnassa on liikamaata, eli toisin
24848: sanoen maata päälle sen määrän, joka tiloilla kussakin paik-
24849: kakunnassa mahdollisesti saa olla. Toisinaan taas on liika-
24850: maata silloinkin, kun manttaalia kohden ei voida myöntää
24851: kuin ehkä pienin määrä maata. Kaikki riippuu tilusten laa-
24852: dusta ja hyvyydestä. Käy siis vaikeaksi ja epävarmaksi
24853: ilman täydellistä veronpanoehdotusta päättää, onko jako-
24854: kunnassa ,liikamäärää" tai ei, ja kun tilanomistajat voivat
24855: pitää kaiken maan heille kuuluvana sellaisissa kylissä, joissa
24856: isojaon yhteydessä ei saa veronpanoehdotusta tehdä, on Va-
24857: liokunta katsonut tällaisen ulkopalstan jakoperusteen olevan
24858: pysytettävän entisellään.
24859: Samoin kuin asetusehdotuksen 131 §:ssä on säädetty pie- 10 §.
24860: nenlaisten jakovirheiden korjaamiseksi rahakorvaus, on V a-
24861: 20 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24862:
24863: liokunta katsonut tärkeäksi sallia myöskin rahakorvauksen
24864: käyttämisen rasitteiden lakkautuksissa ja tilusvaihdossa sel-
24865: laisissa tapauksissa, jolloin vastikkeen antaminen maassa
24866: kohtaisi vaikeuksia. Tämän suuntainen lisäys on siis ehdo-
24867: tettu 10 § :ään.
24868: 11 §. Vesialueiden jakoihin nähden on Valiokunta asettunut
24869: asetusehdotuksesta sikäli poikkeavalle kannalle, että vesi-
24870: alueen jako olisi sallittava myöskin maanjaon yhteydessä
24871: eikä aina toimitettava erikseen. Vesialueen jako on tähän-
24872: kin saakka isojaossa sallittu, vaikka sitä tavallisesti ei ole
24873: toimitettu isojaon yhteydessä, kun ei ole tahdottu usein mut-
24874: kikkaiden vesioikeusriitojen takia pitkittää isojakoja. Kui-
24875: tenkin käynee vesialueiden jakaminen vastedes paremmin
24876: päinsä maanjako,jen yhteydessä kuin ennen, koska kylien
24877: vesialueiden piirirajat kohdakkoin kaikkialla tulevat käy-
24878: dyiksi, eikä ylipäänsä muutenkaan ole erikoisempaa haittaa
24879: siitä, että vesialueet jaetaan samalla kertaa maatilusten kans-
24880: sa, vaan päinvaistoin hyötyäkin muun muassa palstainsijoi-
24881: tukseen nähden. Tästä syystä on 11 § :n 1 momentti muutettu
24882: ja siihen tehty viittaus myöskin 12 lukuun.
24883: Asetusehdotuksen 11 §:n 2 momentti sallii, että suo, neva
24884: tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan suurilla kus-
24885: tannuksilla voidaan tehdä viljelyskelpoiseksi, jätetään pois
24886: jaosta. Kun tämä voi aiheuttaa kaikellaisten pienten suo-
24887: pahaisten poisjättämisen jaosta ja uusien jälkijakojen ynnä
24888: uusjakojen toimittamisen, on Valiokunta selventänyt tämän
24889: määräyksen koskemaan vain ,laajanpuoleisia" soita ja ne-
24890: voja, jotka ainoastaan kylän yhteisillä voimilla voidaan kui-
24891: vattaa.
24892: Sana ,viljelyskelpoiseksi" on näyttänyt liian ahtaalta,
24893: koska suota voidaan kuivatettuna käyttää tuottavasti myös
24894: metsäntuotantoon, turvepehkuteollisuuten y. m. Tästä syys-
24895: tä on Valiokunta muuttanut mainitun sanan sanaksi ,tuotto-
24896: kelpoiseksi".
24897: 12 §. Sana ,metsänviljelykseen" 12 §:n 1 momentissa on muu-
24898: tettu enemmän tarkoitustaan vastaavaksi sanaksi ,metsä-
24899: talouteen".
24900: Jakolaitos. 21
24901:
24902: Kun 12 § :n tarkoitusperä mitä yhteismetsien perustami-
24903: seen tulee nykyoloissa ylimalkaan jäänee saavuttamatta sen
24904: kautta, että sellaisen metsän perustamiseen vaaditaan ,kaik-
24905: kien" tilanomistajain suostumus, joka harvoin lienee saavu-
24906: tettavissa, on Valiokunta katsonut paremmin päästävän tar-
24907: koituksen perille, jos niille tilanomistajille, jotka siitä sopi-
24908: vat, annetaan oikeus yhteismetsän perustamiseen jaossa.
24909: Tässä tarkoituksessa on mainittuun pykälään lisätty 2 ja 3
24910: momentti.
24911: Asetusehdotuksen 13 § :ssä käytetty sana ,viljeleminen" 13 §.
24912: on niinikään Valiokunnan mielestä liian ahd!J,s merkityk-
24913: seltään, jonka tähden Valiokunta on muuttanut tämän
24914: sanan sanoiksi ,tuottavasti käyttäminen".
24915: Kun 14 § :n määräyksiä voisi käsittää tarkoittavan ai- 14 §.
24916: noastaan tätä vanhemman lain mukaan toimitetuissa jaoissa
24917: jakamatta jätettyjen maiden jakoa, mutta tarpeellista on,
24918: kuten käytäntö on sen osoittanut, että yleensä jaoissa jaka-
24919: matta eli yhteiseksi jätettyjä tiluksia, kuten yhteisiä muta-
24920: palstoja, saven- ja hiekanottopalstoja, saadaan asianhaarain
24921: vaatiessa jälestäpäinkin jakaa, on V aliakunta ehdottanut
24922: poistettavaksi mainitun pykälän alusta sanan ,tätä".
24923: Asetusehdotuksen 15 § :n 1 momentin sanat ,yhtä hy- 15 §.
24924: västä maasta" on muutettu enemmän tarkoitustaan vastaa-
24925: viksi sanoiksi ,jyvityksen mukaan", koska sanat ,yhtä hy-
24926: ~ västä maasta" voisi käsittää tarkoittavan oikeastaan saman
24927: jyväistä maata, joka taas tekisi tällaiset tilusvaihdot mel-
24928: kein mahdottomiksi.
24929: Asetusehdotuksen 16 § :ssä mainittu sana ,tokeaminen" 16 §.
24930: on ehdotettu muutettavaksi voimassa olevassa vesioikeus-
24931: laissa käytetyksi• sitä vastaavaksi sanaksi ,patoaminen".
24932: V aliakunnan mielestä ehkä tehokkaimmin jaon aikana 17 §.
24933: suojeltaisiin tiluksia rappiolle joutumasta sekä metsää hä-
24934: vitykseltä, jos asianomaiset itse keskuudestaan valitsisivat
24935: asiamiehiä pitämään silmällä, että annettuja määräyksiä ti-
24936: lusten hoidosta ja metsän käytöstä noudatetaan. Siinä tar-
24937: koituksessa on lisätty uusi momentti 17 § :ään.
24938: 22 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
24939:
24940: Ehdotetuille asiamiehille voitaisiin samalla jättää toi-
24941: meksi avustaa maanmittaria neuvoilla ja tiedonannoilla ja-
24942: kokunnan yhteisistä tarpeistä, viljelysjärjestelmistä ynnä
24943: muista jaon toimittamiselle tarpeellisista seikoista, niinkuin
24944: tätäkin ennen on ollut tapana suuremmissa jakotoimituksissa,
24945: joissa asianosaiset ovat valinneet tällaisia edustajia.
24946: 18 §. Koska on pidetty tarpeellisena myöntää viralliselle syyt-
24947: täjälle oikeus asianomistajan ilmoituksetta panna syyttee-
24948: seen 17 ja 18 §§ :ssä mainittuja rikkomuksia, on Valiokunta
24949: tässä tarkoituksessa laatinut lisäksi 3 momentin 18 § :ään.
24950:
24951: 2 LUKU.
24952:
24953: 19 §. Asetuksessa maatilojen osittamisesta 12 päivältä kesä-
24954: kuuta 1895 esiintyy tilojen jakoa rajoittavien määräysten
24955: jätteenä oleva säädös, että tiloja saapi esteettömästi halkoa,
24956: jos vain joka osa tekee vähintään yhden kolmassadasosan
24957: manttaalia ja sillä sen ohessa on vähintään viisi hehtaaria
24958: veronkannattavaa maata. Armollisen esityksen asetusehdo-
24959: tuksen 19 § 1 momentin mukaan on mainittu vähin suuruus-
24960: mitta supistettu viiteen hehtaariin veronkannattavaa maata,
24961: välittämättä manttaalin suuruudesta. Tällainen tila voi kui-
24962: tenkin toisinaan käsittää varsin vähäarvoisia tiluksia ja toi-
24963: sinaan taas ainoastaan peltoja, joten sellaisen tilan tuotta-
24964: vaisuus ja veron suorittamiskyky voi olla sangen erilainen
24965: sekä lain rajoitus tuntua raskaammalta viljelysten puolesta
24966: laaja-alaisilla tiloilla kuin metsätiloilla. Kun yhteiskunnal-
24967: liselta kannalta on tärkeätä, että itsenäisten pientilojen syn-
24968: tyä myöskin edistetään asetusehdotuksessa ,säädettyjen hal-
24969: komis- ja lohkoruisrajoitusten poistamisella ja kun mitään
24970: vaaraa veronsuorittamiskykyyn nähden tähänastisista pien-
24971: tiloista ei ole ollut, eikä syytä tällaiseen pelkoon Valioku-
24972: nan mielestä ole olemassa, joskin vapaa maanjako vastaisuu-
24973: dessa sallitaan, o'n Valiokunta poistanut kaikki rajoituk-
24974: set halkomisiin ja lohkomisiin nähden. Tämän mukaisesti on
24975: 19 § muutettu.
24976: 20 §. Edellä mainitusta syystä on niinikään 20 § muodostettu
24977: niin, että vakaalla asukasoikeudella hallittavien kaupungin
24978: •
24979: Jakolaitos. 23
24980:
24981: tai yleisen laitoksen tilojen halkominen on sallittu tilan maa-
24982: alaan katsomatta.
24983: On näyttäytynyt tarpeelliselta, että palstatiloja, jotka 21 §.
24984: usein ovat suuremmat kuin monet itsenäiset tilat, saa halko-
24985: malla jakaa esim. perillisten välillä, jota nykyinenkään
24986: maanositteluasetus ei oikeastaan kieltäne, vaikka eri meilipi-
24987: teitä sellaisen halkomisen luvallisuudesta on ilmestynyt. Tä-
24988: hän nähden on 21 § :ään tehty sen suuntaineo lisäys.
24989: Tiloja, jotka kuuluvat yhteisesti samoille omistajille, 22 §.
24990: esim. perillisille, ja ovat samaa maakirjanumeroa sekä luon-
24991: toa, on tarkoituksenmukaisen palstojen sijoituksen aikaan-
24992: saamiseksi edullista jakaa yhdistettyinä entisen halkomisen
24993: sitä estämättä, kuten käytännössä tehtäneekin, vaikka se ei
24994: asetuksissa suoranaisesti ole myönnetty. Tästä syystä on
24995: sellainen menettely katsottu olevan nimenomaan sallittava,
24996: huomioon ottaen kiinnityksenhaltijan oikeuden, ja on Va-
24997: liokunta siis laatinut senkaltaisen uuden pykälän asetuseh-
24998: dotukseen (§ 22).
24999: Asetusehdotuksen 22 § :ssä säädetään milloin halkomisen 23 (22) §.
25000: saa toimittaa vain toistaiseksi voimassa olemaan. Valiokun-
25001: nasta ei kuitenkaan ole näyttänyt käytännölliseltä, että lail-
25002: lisen halkomisen saaminen jätetään niin pitkäaikaisen toimi-
25003: tuksen kuin uusjaon tai isojaon täydennyksen varaan, joka
25004: yleensä suuressa määrin ehkäisisi tarpeellisia ja kiireellisiä
25005: psitteluja. Sillä vaillinaisesti tai pyykittämättä jätetyn tilan
25006: piirirajat voidaan käydä ilman uusjakoa tai täydennystä, ja
25007: halkomisen yhteydessä on muutenkin aina piirirajat tarkas-
25008: tettavat ja käytävät, mikäli ovat epäselvät tai pyykkejä on
25009: kadonnut. Itse asiassa ei isojaon täydennyskään ole muuta
25010: kuin rajankäyntitoimitus, jossa on noudatettava samoja mää-
25011: räyksiä kuin rajankäynnistä yleensä on säädetty. Että
25012: maanmittari usein saa, tällaisen vanbernmassa isojaossa
25013: vaillineisesti pyykitetyn halottavan tilan piirirajoja käydes-
25014: sään, käyttää johtonaan ei ainoastaan jaettavan tilan kartta-
25015: kopiota, vaan ehkä koko jakokunnan rajakartasta tilattua
25016: kopiota, ei merkitse paljon sen edun rinnalla, että halkomi-
25017: sen voi toimittaa koko kylässä isojaon täydennystä ensin
25018: •
25019: 24 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
25020:
25021: tekemättä. Tämän näkökohdan mukaisesti on 22 § muu-
25022: tettu.
25023: (25) §. Armollisen esityksen asetusehdotuksen 25 § on, kuten
25024: edellä on mainittu, isojaon jakoperustaen muuttamisen joh-
25025: dosta siirretty 6 § :n ensimmäiseksi momentiksi.
25026:
25027:
25028: 3 LUKU.
25029:
25030: 27 §. Halkomis- ja lohkomisrajoitusten poistamisesta on johtu-
25031: nut vastaavat muutokset 27 § :n 1 momenttiin ja toinen mo-
25032: mentti on käynyt kokonaan tarpeettomaksi.
25033: Mitä tulee maa-alueiden lohkomalla erottamiseen kah-
25034: desta tai useammasta tilasta on Valiokunta palannut osittain
25035: sille kannalle, jolle helmikuun 19 päivänä 1883 annettu ase-
25036: tus tilusten lohkomisesta ja maanerottamisesta oli asettunut.
25037: Käytännössä jo nykyään lohottanee tiluksia, jotka kuuluvat
25038: useammalle samaan maakirjanumeroon kuuluvalle tilalle, yh-
25039: deksi uudeksi tilaksi eikä niin moneksi eri tilaksi kuin emä-
25040: . tiloja on. Tällaista menettelyä vastaan ei näytä olevan mi-
25041: tään muistuttamista, kun vain kiinnityksen haltijan oikeutta
25042: e~ loukata, jonkatähden hänen suostumuksensa lohkomiseen
25043: on saatava. Sekaluontoisten tilojen syntymisen estämiseksi
25044: on myöskin tarpeen rajoittaa tällaiset lohkomiset koskemaan
25045: vain saman luontoisia tiloja. - Niinikään on näyttänyt tar-
25046: peelliselta, että tiluksia, jotka kuuluvat yhteisesti kahdelle
25047: tai useammalle eri talolle tai koko kylälle, saa lohkomaHa
25048: erottaa uudeksi tilaksi, jolle, jos emätilat ovat eri maakirja-
25049: numeroa, on pantava oma uusi maakirjanumero sekä lasket-
25050: tava manttaali ja vero, niinkuin koskitilain erottamisesta
25051: tällaisissa tapauksissa nykyään on voimassa. Koska sellai-
25052: set yhteiset tilukset saattavat suuresti vaikuttaa talojen
25053: arvoihin, niin on tämän laatuisissakin lohkomisissa saatava
25054: kiinnityksen haltijan suostumus. Näiden syiden perusteella
25055: on 27 § :ään lisätty kaksi uutta moment-tia.
25056: 29 §. Maanositteluasetuksen 3 § :n 2 momentin mukaan, niin-
25057: kuin se kuuluu muutettuna Keis. asetuksessa 23 päivältä
25058: Jakolaitos. 25
25059:
25060: heinäkuuta 1902, saa tilalle yksinään kuuluvan vesipalstan
25061: ainoastaan kokonaan erottaa palstatilaksi, mutta ei osaa siitä,
25062: jotta vesialueita ei pilkottaisi kalastukselle epäedullisiin
25063: palstoihin. Saman kannan on myöskin arm. esitys omak-
25064: sunut. Käytännössä on kuitenkin näyttänyt tarpeelliselta
25065: saada erottaa myöskin osa sellaisesta palstasta eri pals-
25066: tatilaksi tai maapalstan yhteyteen. Tätä saavuttaakseen
25067: lienee joskus täytynyt kiertää asetuksen kieltoa sillä tavalla,
25068: että on käytetty sillan tarvetta apuna, koska sellaista tarkoi-
25069: tusta varten vesipalstan osankin nykyään saa erottaa palsta-
25070: tilaksi. Tästä syystä on muutos tehty 29 § :n säännöksiin.
25071: Samoilla perusteilla ja ehdoilla kuin kahden tai useam- 32 §.
25072: man tilan halkominen yhdistettyinä sallitaan 22 § :n mu-
25073: kaan on Valiokunta myöskin ehdottanut, että kaksi tai
25074: useampia samalle omistajalle kuuluvia palstatiloja saa yh-
25075: distettyinä osittaa. Tämän suuntaisesti on 32 § :ään lisätty
25076: 2 momentti.
25077: Luvasta vapaasti ositella vesipalstojakin seuraa, että 32
25078: § :n 2 momentista on viimeinen lause poistettu.
25079: Koska palstatilan ostajille voi syntyä haittoja siitä, 33 §.
25080: että palstatila ei saa ilman erinomaisia syitä käsittää
25081: useampia kuin yhden tiluskappaleen, ja nykyisen ase-
25082: tllksen erikoisilla syillä sallimaa useampaa palstalukua on
25083: liian ahtaasti käytännössä sovitettu - vähäisiä samassa ryh-
25084: mässä olevia saaria ja palstatilan osittelussa useampaan kap-
25085: paleeseen jakautunutta jälelle jäänyttä emäpalstaa kun on
25086: käsitelty eri palstatiloina - on Valiokunta tahtonut, muo-
25087: dostamaHa asetusehdotuksen 33 § :n säännöksiä, jonkun ver-
25088: ran lieventää ehtoja saada sama palstatilakin käsittämään
25089: useampia tiluskappaleita toistensa lähimmässä läheisyydessä.
25090: Tästä ei mitään haittaa eikä sekaannusta Valiokunnan mie-
25091: lestä synny enemmän kuin siitäkään, että lohkotilalle saa
25092: kuulua kolme palstaa.
25093: Siihen nähden että tilojen lohkominen on käynyt sangen 34 §.
25094: yleiseksi ja että tiloja lohotaan perillisten välillä sekä kun
25095: valtio, kunnat ja yksityiset Iohkomalla osittelevat tiloja
25096: myytäviksi tilattomille, samalla perustaen lohkotiloille yh-
25097: 26 1913. -V. M. - :&itys N:o 12.
25098:
25099: teismetsiä ja varaten oikeutta yhteisiin paikkoihin, teihin
25100: j. n. e., on Valiokunnan mielestä ollut tarpeellista nimeno-
25101: maan sallia tällaisten yhteismetsien ja rasiteoikeuksien pe-
25102: rustamisen myöskin lohkomisissa. Sen tähden on Valiokun-
25103: ta laatinut asetusehdotuksen 34 §:ään tätä tarkoittavan 2
25104: momentin.
25105: 35 §. Yleisenä sääntönä olisi V aliakunnan mielestä pidettävä,
25106: -- kuten nykyään on yleensä katsottu olevan voimassa loh-
25107: kotilaan nähden - , että palstatilalla vastaisuudessa olisi
25108: maakirjaosuutensa mukainen osuus emätalon yksityiseen
25109: vesialueeseen, ellei palstatilan erottamisessa nimenomaan
25110: ole toisin sovittu. Jotakuinkin yleiseksi tavaksi lienee ni-
25111: mittäin tullut, palstatilaa ostaessa vesistöjen rantamilta, teh-
25112: dä nykyisen maaositteluasetuksen sallima välipuhe palstati-
25113: lan oikeudesta emätilan vesialueeseen. Tällaista oikeutta on
25114: sitäkin vähemmän syytä kieltää palstatilalta, kun palstatilo-
25115: jen osuus maakirjataloon nykyään määrätään, ja sitä osuutta
25116: voidaan käyttää jakoperusteena vesialuetta jaettaessa emä-
25117: tilan ja palstatilan välillä. Valiokunta on siis muodostanut
25118: 35 § :n 2 momentin sen mukaisesti.
25119: 38 §. V aliakunnan mielestä on tarpeetonta, että palstatilan ve-
25120: roa laskettaessa vajaat markat korotetaan täysiksi markka-
25121: luvuiksi. Tämän kautta saatetaan emätilalle kohtuutonta
25122: veroansiota sellaisilla tiloilla, joista kymmenii;i jopa satoja-
25123: kin palstatiloja on erotettu, eikä siitä kirjanpitokaan käy
25124: yksinkertaisemmaksi, koska palstatiloja ositeltaessa alkupe-
25125: räinen palkintovero kuitenkin täytyy ositella penneissä.
25126: Tästä syystä on 38 § :n 1 momentin viimeinen lause pois-
25127: tettu.
25128:
25129: 4LUKU.
25130:
25131: 40 §. Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetuissa loh-
25132: komisissa ja palstatilain erottamisien kautta ovat osaltaan
25133: myöskin voineet joutua viljelykselle ja hoidolle sopimatto-
25134: miin palstoihin, on Valiokunta muodostanut 40 § :n 1 mo-
25135: mentin sanamuodon yleisemmäksi. Sen ohessa on Valio-
25136: Jakolaitos. 27
25137: kunta, koska uusjaosta voi olla jotain ohimenevää haittaa-
25138: kin, vaihtanut sanat ,kenellekään haittaa tekemättä" parem-
25139: min tarkoitustaan vastaaviksi sanoiksi ,kenenkään etua louk-
25140: kaamatta".
25141: Valiokunta ei ole katsonut kohtuulliseksi, että kylässä 41 §.
25142: toimitettava osittainen uusjako tulisi käsittämään yhden tai
25143: useamman tilan koko tilusalan silloin, kuin tarkoituksen
25144: mukaista uusjakoa varten ei ole tarpeen mitata ja ottaa koko
25145: tilusalaa lukuun, koska suuren tilan mittaaminen, mistä ai-
25146: noastaan vähäinen osa joutuu uusjaon alaiseksi, maksaa ver-
25147: rattain paljon. Kuitenkin saattaa olla tärkeätä yleissilmäyk-
25148: sen saamiseksi tilan koko piiristä ja sen ehkä eri kartoilla
25149: olevien tilusten aseman selvittämiseksi, että tilan kaikki pii-
25150: rirajat käydään ja otetaan uusjakokartalle, josta hallinnol-
25151: lista tietä voidaan säätää. Tämän näkökannan mukaisesti on
25152: 41 §: 1 momentin viimeinen lause poistettu.
25153: Kun aikaisemmin jaettujen vesijättömaiden rantamille 45 §.
25154: vähitellen syntyy uusia vesijättöjä, jotka jaettuina sulkevat
25155: pois tai estävät ennen jaettujen vesijättöjen omistajia pääse-
25156: mästä veteen sekä vaikeuttavat vanhempien vesijättömai-
25157: den viljelemistä ja käyttämistä, ja kun tällaisten uusien vesi-
25158: jättöpalstojen poisvaihtaminen armollisen esityksen asetus-
25159: ehdotuksen 159 §:n mukaan voi aiheuttaa sangen laajoja
25160: tilusvaihtoja aikaisemmin jaetuilla vesijättöpalstoilla, on Va-
25161: liokunnan mielestä jakoteknillisessä suhteessa mukavampaa
25162: ja yksinkertaisempaa, että aikaisemmin jaetut vesijättömaat
25163: joko kokonaan taikka tarpeelliselta osalta myöskin voidaan
25164: uusjaolla jakaa uusien vesijättöjen yhteydessä. Tässä tar-
25165: koituksessa on Valiokunta ehdottanut uuden 45 § :n.
25166: Asetusehdotuksen 46 §:n mukaan ei tämän asetuksen mu- 47 (46) §.
25167: kaan toimitettua uusjakoa, isojakoa tai halkomista enää saisi
25168: uusjaolla muuttaa, elleivät kaikki, jotka sillä alueella omis-
25169: tavat maata, siitä sovi. Pitkä kokemus on kuitenkin osoit-
25170: tanut, että asutus-, kauppa-, teollisuus- ja liikesuhteiden vai-
25171: kutus maataloustapaan myöskin suuresti vaikuttaa jako-
25172: oloihin. Aikoinaan aikaisemmissa jaoissa suurenpuoleisille
25173: tiloille hyvin kootut tilukset pilkkoutuvat osittelujen kautta
25174: 28 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
25175:
25176: moniksi ja usein haitallisen epäsäännöllisiksi palstoiksi,
25177: jotka eivät enään sovellu ajan vaatimusten mukaiseen maan-
25178: viljelykseen tahi muuhun käytäntöön, minkätähden uusjako
25179: voi käydä tarpeelliseksi hyvinkin pian niillä paikkakun-
25180: nilla, missä maita paljon ositellaan. Uusjaon saanti kävisi
25181: kuitenkin melkein mahdottomaksi, niinkuin tähänastinen ko-
25182: kemus on osoittanut, jos siihen vaadittaisiin kaikkien maan-
25183: omistajien suostumus. Viitatu\sta syistä on Valiokunta eh-
25184: dottanut pykälän muutettavaksi siten, että uusi uusjako
25185: voidaan aikaansaada, jos kolme neljäsosaa jakokunnan maan-
25186: omistajista siitä sopivat ja uusjaosta tutkitaan olevan sel-
25187: laista hyötyä kuin 42 § :ssä säädetään.
25188: 51 (50) §. Asetusehdotuksen 50 § :n 2 momentissa olevaa määräystä
25189: ,mikäli mahdollista, saamaan entisen metsämaansa jako-
25190: osaansa" ei Valiokunta ole katsonut tarkoitustaan täysin
25191: vastaavaksi, koska aina lienee mahdollista antaa uusjaossa
25192: kullekin talolle sen entinen metsämaa. Mutta tästä voi olla
25193: seurauksena, että uusjaon tarkoittama hyöty joko kokonaan
25194: jää saavuttamatta tai ainakin hyvin vaillinaisesti saavute-
25195: taan. Sentähden on momentin sanamuotoa muutettu.
25196: 52 (51)§. Asetusehdotuksen 51 §:n määräystä on täydennetty si-
25197: käli, että nimenomaan on mainittu myöskin yhteismetsiä
25198: koskeva 12 §.
25199:
25200:
25201: 5 LUKU.
25202:
25203: 55 (54) §. Ehdotettuaan 11 § :ssä sanan ,viljelyskelpoiseksi" muu-
25204: tettavaksi laveampikäsitteiseen sanaan ,tuottokelpoiseksi",
25205: on Valiokunta tästä johtuvana ehdottanut 54 § :n 2 momentin
25206: sanan ,viljelemästä" muutettavaksi sanaan ,käyttämästä".
25207: 56 (55) §. Valiokunta on laajentanut asetusehdotuksen 55 § :n niin,
25208: että se käsittää tilusvaihtoja tilojen välillä yleensä, siis myös-
25209: kin saman kylän tilojen välillä eikä ainoastaan eri kyliin
25210: kuuluvien tilojen välillä. Sillä usein voi olla tilusten viljele-
25211: miselle ja käyttämiselle sangen tarpeellista, että saman kylän
25212: tilojen välillä- muutenkin kuin jaon yhteydessä-· saadaan
25213: Jakolaitos. 29
25214:
25215: pakollinen tilusvaihto aikaan tarpeellisten tilusteiden saami-
25216: seksi, rajojen oikomiseksi ja tiluspalstojen vaihtamiseksi.
25217: Kun käytännössä on näyttänyt tarpeelliselta, että tiluk- 59 (58) §.
25218: sia saadaan vaihtaa myöskin palstatilojen kesken, on Valio-
25219: kunta täydentänyt 58 §:ää mainitussa suhteessa. Samalla
25220: on Valiokunta ehdottanut sanan ,määräaloja" muutettavaksi
25221: sanaksi ,tiluksia", koska tilusvaihdossa vaihdettavat alueet
25222: eivät aina ole alaltaan molemmin puolin tarkoin määrätyt
25223: ennen vaihdon toimittamista. Sana ,halkomalla" on ehdo-
25224: tettu poistettavaksi liian ahtaana, joten kaikkien tilojen ja
25225: palstatilojen kesken, joita laillisesti saa jakaa, voisi myöskin
25226: tilusvaihtoja toimittaa pykälässä mainituilla ehdoilla.
25227:
25228:
25229: 6 LUKU.
25230:
25231: Kun maatilan lohkomisissa, palstatilan erottamisissa ja 60 (59) §.
25232: vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa sattuu myöskin rajankäyn-
25233: tejä, on Valiokunta ehdottanut tässä suhteessa täydennyk-
25234: sen asetusehdotuksen 59 § :n 1 momenttiin. Tässä momen-
25235: tissa mainitaan uskotun miehen kelpoisuusehtoina taitavuus
25236: ja kokemus ,maanviljelyksessä". Kun tämän sanan voisi
25237: käsittää liian ahtaassa merkityksessä, on sen sijaan ehdotettu
25238: sana ,maataloudessa". Niinikään on Valiokunnasta näyttä-
25239: nyt tarpeelliselta, että uskottujen miesten sijaan kutsutuilta
25240: ,todistajilta" vaaditaan perehtymistä maataloudessa, koska
25241: lohkomisissa, maanosittamisissa ja tilusvaihdoissa sattuu
25242: myöskin jyvityksiä.
25243: Kun on yleisenä periaatteena lausuttu, että maanjako on
25244: maanmittarin toimitettava kahden uskotun miehen avulla,
25245: ja uskotut miehet siis luettu toimitusmiehiksi, mutta sitten
25246: mainitaan ne poikkeustoimitukset, joissa uskottujen miesten
25247: asemasta saa käyttää todistajia, on V aliakunnan mielestä
25248: myöskin mainittava, että tilusten mittauksissa saa uskot-
25249: tujen miesten sijasta käyttää toimeen sopivia henkilöitä,
25250: jotka maanmittari saattaa hyväksyä. Tilusten mittauksessa
25251: ja kartalle panossa on mittauksen luotettavuuteen ja tark-
25252: 30 1913.- V. M. -Esitys N:o 12.
25253:
25254: kuuteen nähden sangen tärkeätä, että maanmittarilla on apu-
25255: naan kaksi toimeen täysin perehtynyttä apumiestä, jollai-
25256: sia maanmittarit aina maanmittarikunnan perustamisesta
25257: saakka ovat usein toimituksiin itse mukanaan tuoneet usko-
25258: tuiksi miehiksi. Tämä olisi sallittava sellaisissa tapauk-
25259: sissa, jolloin varsinaiset uskotut miehet eivät ole saapuvilla
25260: tahi asianosaiset eivät heitä tahdo mittauksessa pitää. Asian-
25261: osaisten hankkimat tavalliset apurit eivät ilman harjoitusta
25262: kykene tarpeellisella tarkkuudella ja huolella pituuksia mit-
25263: taamaan, vaikka muuten kyllä hyvin saattavat suorittaa lin-
25264: janhakkuutyöt. Sentähden on maanmittarille, koska hän on
25265: edesvastuunalainen mittauksen tarkkuudesta ja kelvollisuu-
25266: desta, sallittava oikeus hyväksyä tai hyljätä uskottujen mies-
25267: ten sijaan tarjotut vitjamiehet. Tämän mukaisesti on 59 §
25268: muodostettu.
25269: 61 (60) §. U skottujen miesten vaaliin on V aliakunnan mielestä
25270: myöskin sallittava palstatilallisten ottaa osaa, koska palsta-
25271: tilallistenkin edut usein ovat kysymyksessä jakotoimituk-
25272: sissa. Tähän nähden ja kun ei liene erikoisempaa aihetta
25273: sulkea palstatilallisia pois uskottujen miesten vaalista, on
25274: 60 § sen mukaisesti muutettu.
25275: Kun uskotun miehen vaaliin kuntakokouksessa Valiokun-
25276: nan ehdotuksen mukaan ottavat osaa ainoastaan maatilojen
25277: ja palstatilojen omistajat, on Valiokunta ehdottanut pois-
25278: tettavaksi 60 § :n 1 momentista sanan ,yleisessä". Myös
25279: sana ,uudet" on ehdotettu poistettavaksi, jotta kävisi täysin
25280: selväksi, että eroavat uskotut miehet voidaan uudelleen
25281: valita.
25282: 62 (61) §. Sellaisten syiden joukkoon kuuluvaksi, joiden perus-
25283: teella uskotuksi mieheksi valittu saa kieltäytyä tointa vas-
25284: taanottamasta, on myöskin luettava uskotun miehen toimessa
25285: olo kolmena lähinnä edellisenä vuonna, jonka tähden 61 § :n
25286: 2 momenttiin on tehty sitä tarkoittava lisäys.
25287: 63 (62) §. Kun valan tekeminen uskonnollisista tahi muista peri-
25288: aatteellisista syistä joskus saattaa olla. vastenmielistä, on
25289: Valiokunnasta näyttänyt riittävältä, että uskottu mies oi-
25290: keuden edessä antaa juhlallisen vakuutuksen, että hän par-
25291: Jakolaitos. 31
25292:
25293: haan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyttävä
25294: hänelle uskotun toimen. Asetusehdotuksen 62 § :n sana-
25295: muoto on siis tähän suuntaan muutettu.
25296:
25297:
25298: 7 LUKU.
25299:
25300: Toimitusten kuuluttamiseen nähden on V aliakunta kat- 66 (65) §.
25301: sonut riittämättömäksi kirkossa kuuluttamisen yksin, sillä
25302: asianosaiset eivät siten useinkaan saisi tietoa maanmittaus-
25303: toimituksista. Sentähden olisi kirkossa kuuluttamisen ohella
25304: myöskin tiedoksiauto toimitettava sillä tavalla kuin kul-
25305: loinkin menetellään kunnallisten asiain kuuluttamisissa.
25306: Tämän mukaan on 65 § :n 1 momentti muodostettu. Kol-
25307: mannessa momentissa on Valiokunta selventänyt sanat ,ja-
25308: kokunnan tahi vesijätön" tarkoitustaan paremmin vastaa-
25309: viksi sanoiksi ,muun jakotoimituksen".
25310: Halkomisissa, lohkomisissa, palstatilan erottamisissa ja 67 (66) §.
25311: vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, jotka maanmittari saa toi-
25312: mittaa ilman kuuluttamista, jos kaikki asianosaiset siitä sopi-
25313: vat, sattuu myöskin usein piirirajojen käyntejä, joiden kuu-
25314: luttamista varten maanmittarin täytyisi keskeyttää toimi-
25315: tus, vaikka rajanaapurit molemmin puolin olisivatkin saapu-
25316: ,villa. Tämän takia on V aliakunnan mielestä paikallaan, että
25317: tällaiset rajankäynnit myöskin saa toimittaa ilman kuulu-
25318: tusta, jos kaikki asianosaiset siitä sopivat. Tästä syystä on
25319: 66 § sen mukaisesti muutettu.
25320: Kun toimitus siirretään toistaiseksi, on usein tarkoituk- 71 (70) §.
25321: senmukaisempaa. ilmoittaa asianasaisille toimituksen jatka-
25322: misesta toisella tavalla kuin 66 § :ssä säädetään. Sentähden
25323: olisi Valiokunnan mielestä sallittava kokouksessa olleiden
25324: asianosaisten päättää ilmoitustavasta toimituksen jatkami-
25325: seen nähden. Tähän suuntaan on ehdotuksen 70 § :n 3 mo-
25326: mentti muutettu.
25327: Kun 75 § :n 1 momentissa mainitaan vain asianosaisesta 76 (75) §.
25328: ,maanjaossa", mutta ei mitään siitä, kuka on pidettävä asian-
25329: osaisena tilusvaihdossa, rajankäynnissä sekä vesialueen ja
25330: 32 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25331:
25332: teiden jaoissa, on sanottu momentti mahdollisten väärinkäsi-
25333: tysten välttämiseksi täydennetty viitatussa suhteessa. Valio-
25334: kunnan tekemästä lisäyksestä 3 § :ään johtuu vastaava lisäys
25335: myöskin tähän pykälään.
25336: SO (79) §. Joskus voi palstatilallinenkin, joka asetusehdotuksen 3
25337: § :n mukaan ei ole tilaUinen, joutua antamaan apumiehiä
25338: maanmittaustoimituksissa. Tästä syystä on tarpeellista, että
25339: 79 § :n 1 momentissa sana ,tila" muutetaan sanaksi ,kiin-
25340: teistö" ja 2 momentissa sana ,tilanomistaja" sanaksi ,maan-
25341: omistaja".
25342: 82 (Sl) §. Toimituskustannusten suorittaminen muunnetun tilus-
25343: alan mukaan ei aina ole paikallaan, koska voi sattua sel-
25344: laisia toimituksia, joissa muunnettu ala saadaan tietää vasta
25345: vuosien päästä toimituksen alkamisesta. Tilusten mittaus-
25346: palkkion suorittaminen muunnetun alan mukaan ei myös-
25347: kään usein ole oikein. Tähän nähden ja kun maanmittari
25348: kohtuuden mukaan on saapa ilman liiallista viivytystä
25349: palkkionsa, näyttää tarpeelliselta säätää myöskin manttaali
25350: tai pinta-ala poikkeustapauksissa perusteeksi kustannuksia
25351: jaettaessa, jonka mukaisesti 81 § :n 1 momentti on muutettu.
25352: Koska 2 momentista puuttuu muun muassa määräys uskot-
25353: tujen miesten palkkiosta, on Valiokunta katsonut syytä ole-
25354: van täydentää myöskin tämän momentin määräyksiä.
25355:
25356:
25357: 8 LUKU.
25358:
25359: S9 (SS) §. Koska asetusehdotuksen 88 § :ssä oleva välilause ,joka ei
25360: ole isossajaossa ollut" voisi johtaa vääril'l.käsitykseen, on
25361: Valiokunta muuttanut mainitun välilauseen 14 § :n mukai-
25362: seksi ja samalla laventanut sen käsittämään kaikissa jaois;3a
25363: jakamatta jätettyjä eli yhteisiä tiluksia.
25364: 90 (S9) §. Siihen nähden että Valiokunnan ehdotuksen mukaan vesi-
25365: alueen jako on sallittava toimitettavaksi myöskin maanjaon
25366: yhteydessä, jos se katsotaan sopivaksi, ja kun kysymys jako-
25367: toimituksen laajuudesta siis voi kohdistua tähänkin seikkaan,
25368: Jakolaitos. 33
25369:
25370: on Valiokunta laventanut 89 § :n sananmuodon käsittämään
25371: myös tällaisia tapauksia.
25372: Piirirajojen oikomisia varten toimitettavat tilusvaihdot 95 (94) §.
25373: voidaan tavallisesti tehdä ja käsitellä jo piirirajojen käyn-
25374: nin yhteydessä, jonka tähden on näyttänyt sopivalta tehdä
25375: sen mukainen viittaus 94 § :n 1 momenttiin .
25376: .Jyvityksen toimittamisen perusteeseen nähden on Valio- . 97 (96)
25377: kunnan mielestä tarpeen tehdä 96 § :ään sellainen lisäys, Ja ns (97 ) §§.
25378: että myöskin saisi ottaa huomioon tiluksen vakaantuneen
25379: käyvän arvon, hinnan, missä maan arvon määrääminen tiluk-
25380: sen luontaisen laadun, aseman sekä viljelemisen vaikeuden
25381: ja kalleuden - eli toisin sanoen tiluksen maan- ja metsän-
25382: viljelyksellä saatavan tuottoarvon mukaan - näyttäytyisi
25383: kohtuuttomalta. Tällainen menettely olisi paikallaan erit-
25384: täin silloin, kun tonteiksi käytettyjä tai sopivia tiluksia,
25385: joista maanviljelyksellä tai metsänhoidolla saatava hyöty
25386: voi olla aivan mitätön, on jaettava maan- ja metsänviljelyk-
25387: seen käytettyjen tilusten ohella tiheästi asutuissa yhteiskun-
25388: nissä. Sillä sellaisia etuisuuksia ei arvon suuruuteen katsoen
25389: voida tasingossa rahalla korvata asetusehdotuksen 116 § :n
25390: mukaan, vaan täytyy korvaus antaa maassa. Näin lienee jo
25391: n;y-t paikoin täytynyt jaoissa tehdä, vaikka laki ei ole sel-
25392: laista menettelyä tähän asti myöntänyt. Mutta kun maan-
25393: omistajat nykyään ovat saaneet yksimielisesti panna tiluk-
25394: silleen toisetkin jyväluvut kuin mitkä maanmittari on eh-
25395: dottanut, on se käynyt päinsä. Esillä olevan asetusehdo-
25396: tuksen mukaan on kuitenkin toimitusmiehillä päätösvalta
25397: jyvityksissä, ja jos nämä maita jyvittäessään sovelluttaisi-
25398: vat ainoastaan maanviljelysperusteita tontti- tai muita sel-
25399: laisia kallishintaisia alueita jyvittäessään ja jakaessaan, joll-
25400: taisi se kohtuuttomuuksiin. - Sen ohella on Valiokunta
25401: ollut sitä mieltä, että jyvälukuina olisi käytettävä rahalu-
25402: kuja, jotka ovat hl:llpommat maanomistajien ymmärtää kuin
25403: nykyiset suhteelliset jyväluvut konstikkaine muuntamisi-
25404: neen. Siinä tarkoituksessa on V aliakunta muuttanut 96 .ia
25405: 97 §§ :ssä sanan ,jyväluku" sanaksi ,jyväarvo".
25406:
25407: 3
25408: 34 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25409:
25410: 100 (99) §. Mitä jakoriitojen yhdistämiseen tulee, ennenkuin ne
25411: esitetään maanjako-oikeuden tutkittavaksi, on Valiokunta
25412: asettunut nykyisen maanmittausohjesäännön kannalle, jon-
25413: ka mukaan kaikki jaon valmistelussa syntyneet riitai-
25414: suudet - eli tilusten jyvitystä, nautintaselitelmää, jako-
25415: perustetta, yhteisiä palstoja, talonsiirtoja ja palstain sijoi-
25416: tusta koskevat riitaisuudet - ovat samalla kertaa jätettävät
25417: maanjako-oikeuden tutkittaviksi. Tämän menettelyn kautta
25418: lyhenevät Valiokunnan mielestä jakoriidat ja maanjaot tule-
25419: vat tarkoituksenmukaisemmin tehdyiksi. Sillä asianosaiset
25420: voivat vasta sitten kuin he näkevät ehdotusjaon valmiina kar-
25421: talla, jopa kedolla osotettuna, paremmin arvostella, onko
25422: esim. jyvitys ollut oikeuden ja kohtuuden mukainen, ja saa-
25423: vatko he uusista tiluksistaan saman hyödyn kuin ennen
25424: jakoa vanhoista nautinnoistaan. Myöskin voi tapahtua että
25425: asianosaiset, nähdessään hyvän jakoehdotuksen, luopuvat ai-
25426: kaisemmista tyytymättömyyden ilmaisuistaan j. n. e.
25427: Toiselta puolen ei käy kieltäminen, että tästä menette-
25428: lystä voi aiheutua lisäkustannuksia suurissa toimituksissa,
25429: jos jakoperustetta tai jyvitystä suuremmassa määrässä muu-
25430: tetaan ja maanmittari joutuu tekemään ehdotusjaon suu-
25431: relta osalta uudestaan. Jakoehdotuksen korjauksesta joh-
25432: tuvia lisäkustannuksia - varsinkin pienemmissä halkomi-
25433: sissa ja muissa ositteluissa - ei kuitenkaan voi katsoa kyl-
25434: lin suuriarvoisiksi sen edun rinnalla, että asianasaisille va-
25435: rataan tilaisuus saada korjauksia ja muutoksia vielä jako-
25436: ehdotuksen valmistuttuakin niin vaikeaan ja jaon onnistu-
25437: miselle tärkeään toimenpiteeseen kuin jyvitys on, joka
25438: yleensä matkaansaattaa pahimmat virheet jaoissa. Tällai-
25439: sesta menettelystä ei nykyäänkään ole sanottava haittaa
25440: ollut, joten sen poistamiseen ei ole näyttänyt olevan riittä-
25441: vää syytä. Tämän mukaisesti on 99 § muutettu.
25442: 101 (100) §. On katsottu täydellisyyden vuoksi tarpeelliseksi mainita
25443: myöskin vesialueiden, vesijättöjen ja yhteismetsien jättämi-
25444: sestä jaosta pois. Sen mukaan on 100 § :ään lisätty 2 mo-
25445: mentti.
25446: ,Jakolaitos. 35
25447:
25448: J aoissa tiluspalstoille erotettavat tiet ovat Valiokunnan 103 (102) §.
25449: mielestä jakokunnan yhteisellä kustannuksella rakennettavat
25450: ajokuntoon. Sillä ei ole oikein ja kohtuullista, että niiden
25451: tilain, jotka saavat tiluksensa tiettömiltä paikoilta, yksin ja
25452: omin neuvoin tulisi jäiestä jaon pohjata tiet palstoilleen,
25453: kun taas sellaiset tilat, jotka saavat tiluksensa ajokuntoisten
25454: teiden varsille, ilman minkäänlaisia lisäkustannuksia saisi-
25455: vat nauttia täyden hyödyn tiluksistaan. Vieläpä voi sattua
25456: niinkin, että talo, joka aikaisemmin on nautintatiluksilleen
25457: raivannut ajokelpoiset tiet, saa jaossa tiettömistä seuduista
25458: uudet jakopalstansa, minkä johdosta tämä talo saisi ilman
25459: avustusta taas ryhtyä uusia teitä pohjaamaan. Jlrfainituista
25460: syistä on näyttäytynyt kohtuulliselta, että kaikille tilus-
25461: palstoille pohjataan yhteisellä kustannuksella ajokelpoiset
25462: tiet, mutta että teiden vastainen kunnossapito on niiden ti-
25463: lallisten asia, jotka tietä tulevat käyttämään. Tähän nähden
25464: ja kun asetusehdotuksen mukaan rakennetaan yhteisellä kus-
25465: tannuksella ainoastaan siirrettävää taloa varten teitä, on
25466: Valiokunta tehnyt sen suuntaisen lisäyksen 102 §:ään.
25467: Siihen nähden mitä 10 § :n 3 momentissa sanotaan rasite- 104 (103) §.
25468: oikeuksien lunastamisesta rahalla, on Valiokunta 103 § :ään
25469: ottanut määräyksen siitä, että vanhemman lain mukaan pidä-
25470: tettyjä rasiteoikeuksia, joita 16 § :n mukaan ei voida pe-
25471: rustaa, myöskin saa rahalla lunastaa, jos maanantaminen
25472: vastikkeeksi kohtaisi vaikeuksia.
25473: V aliakunnan ehdottamista lisäyksistä 101--104 § :iin 105 (104) §.
25474: johtuu 104 §:n 1 momenttiin tehty sanain lisäys ,tahi muu
25475: toimenpide".
25476: Kun toimitusmiehillä on valta päättää maan erottami-
25477: sesta yhteiseksi tahi jonkun tilan erityiseksi tarpeeksi, niin-
25478: kuin 101-104 §:ssä on sanottu, mutta asianosaiset saavat
25479: sopia yhteismetsän erottamisesta, on käynyt tarpeelliseksi
25480: asianasaisille myönnetyn oikeuden loukkaamattomana pitä-
25481: misen takia lisätä 104 § :ään 2 momentti.
25482: Kun 106 § :ssä ei ole mainittu itse pääperustetta, minkä 107 (106) §.
25483: mukaan lohkojen eli palstojen sijoitus on toimitettava, on
25484: Valiokunta täydentänyt sanotun pykälän 1 rnomentin vii-
25485: tatussa suhteessa.
25486: 36 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25487: 109 (108} §. Asetusehdotuksen 108 § :n mukaan on siirtymisvel-
25488: vollisuus tehty riippuvaksi palstaluvusta. Pykälä mää-
25489: rää nimittäin, että siirto on tapahtuva, jos kuhunkin
25490: tilaan kuuluvia palstoja ei käy tarkoituksenmukaisesti
25491: sijoittaminen enintään kolmeen hyvämuotoiseen ja lähellä
25492: toisiaan olevaan lohkoon, ilman että yhtä tahi useampaa
25493: tilaa, tahi halkomisessa osakasta, muutetaan pois entisestä
25494: talonpaikastaan. Nyt on kuitenkin huomattava että palsto-
25495: jen hyvää sijoittamista ei todista yksistään vähäinen palsta-
25496: luku, vaan kuinka lähelle ja viljelykselle tarkoituksenmu-
25497: kaisesti tilukset on voitu koota tontin ympärille, kuitenkin
25498: liijempää palstalukua välttäen. Sangen yleiseen ovat har-
25499: vapalstaisten tilojen maat huonosti kootut joko pitkiin ja ka-
25500: peisiin tai sangen kaukana toisistaan oleviin yksipuolisia ti-
25501: luksia käsittäviin lohkoihin, joista on vähemmän hyötyä ti-
25502: lalle kuin esimerkiksi neljästä tai viidestä palstasta, jotka
25503: mukavasti sijaitsevat tontin läheisyydessä ja ympärillä. Ta-
25504: vallisesti iso- ja uusjaoissa voi tilukset saada kolmeen pals-
25505: taan sijoitetuksi, mutta halkomisissa on palstain luku suu-
25506: resti riippuvainen entisestä palstaluvusta ja maanmittari
25507: joutuisi pyrkiessään kolmeen palstaan liijemmästi ilman to-
25508: dellista hyötyä rasittamaan asianosaisia kalleilla tilojen siir-
25509: roilla. Mainituista syistä on V aliakunta katsonut kohtuulli-
25510: seksi muodostaa pykälän toisin kuuluvaksi.
25511: 111 (110) § Asetusehdotuksen 110 § :n 2 momentin mukaan on toimi-
25512: tusmiehille ehdotettu annettavaksi valta harkita ja päättää
25513: jaon aiheuttamasta vuokrasopimuksen kumoamisesta kuin
25514: myöskin vuokramaksun korottamisesta tahi vähentämisestä,
25515: jollei asianosaisten kesken sopimusta aikaansaada. Tästä
25516: jakoviranomaisille ehdotetusta vallasta, joka poikkeaa ny-
25517: kyään voimassa olevasta vuokralainsäädännöstä, minkä mu-
25518: kaan tällaiset riitaisuukset ovat asianomaisen vuokralauta-
25519: kunnan ja yleisten tuomioistuinten tutkittavat ja ratkaista-
25520: vat, on myöskin seurannut vastaavat muutokset 19 päivänä
25521: kesäkuuta 1902 annetun lain maanvuokrasta maalla 40 § :ään
25522: ja 12 päivänä maaliskuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja
25523: mäkitupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen 38 § :ään.
25524: J akolaitos. 37
25525:
25526: Koska kaikki jakokuntalaiset 114 § :n 4 mornenEn mukaan
25527: voidaan velvoittaa suorittamaan hyvitystä tilanomistajalle
25528: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramiehelle
25529: sillä perusteella, että vuokrasopimus jaon johdosta raukee
25530: kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin osaan näh-
25531: den, ja kun jakokuntalaisia siis myöskin on kuulusteltava
25532: tällaisissa tapauksissa, on V aliakunta ollut sitä mieltä, että
25533: toimitusmiehet ja maanjakooikeus, joiden käytettävinä on
25534: tilankartat ynnä jakokirjat, voivat mukavammin, tarkemmin
25535: ja nopeammin ratkaista mainitunlaiset jaosta syntyneet
25536: vuokranantajain ja vuokranottajain välit sekä niistä johtu-
25537: vat hyvitykset kuin vuokralautakunta ja kihlakunnanoikeus.
25538: Valiokunta on siis tässä kohden hyväksynyt armollisen esi-
25539: tyksen kannan asiassa. Sitä vastoin on Valiokunta arvellut
25540: • että sellaiset tapaukset, kun vain on kysymyksessä vuokran
25541: korotus tai vähennys, ilman että jakokunnan muut asian-
25542: osaiset joutuvat suorittamaan hyvitystä tilanornistajalle, sai-
25543: sivat jäädä edelleenkin vuokralautakunnan ja yleisten tuo-
25544: mioistuinten käsiteltäviksi, sillä jakotoimituksen jatkumi-
25545: nen ja päättyminen ei ole niistä riippuvainen niinkuin vuok-
25546: ras011imuksen kumoamista koskevista kysymyksistä. Vielä
25547: on Valiokunnan mielestä näyttänyt käytännöllisemmältä ja
25548: jakotoimitusta jouduttavammalta, ettei vuokrasopimuksen
25549: kumoamisesta johtuvia korvauskysymyksiä käsiteltäisi jaon
25550: valmistelukysymysten kanssa, vaan muiden korvauskysy-
25551: mysten yhteydessä sittenkuin jakorajat ovat maalle sauvoi-
25552: tetut, jotta asianosaiset saisivat enemmän aikaa ja olisivat
25553: paremmin tilaisuudessa maalla tarkastamaan ja vertaamaan
25554: saamiaan ja menettämiään tiluksia ja sen mukaan oikeam-
25555: min tekemään loppuvaatimuksensa kuin vaan karttojen ja
25556: maalla tapahtuvien osittaisten rajan osoitusten avulla ehdo-
25557: tusjakoa näytettäessä. Edellä esitetyn mukaisesti on Valio-
25558: kunta tehnyt muutoksia armollisen esityksen asetusehdotuk-
25559: sen 110 §:n 2 momenttiin ja edellä mainittuihin maanvuokra-
25560: lain 40 § :ään sekä vuokra-asetuksen 38 § :ään. Tästä on
25561: myöskin johtunut uuden 130 § :n lisääminen.
25562: 38 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25563:
25564: 113 (112) §. . Valiokunta on muodostanut asetusehdotuksen 112 § :n
25565: siten, että kaikki jaon valmisteluriidat kootaan yhtaikaa
25566: maanjakooikeuteen jätettäviksi, minkä muutoksen Valio-
25567: kunta edellä 100 § :n kohdalla on laveammin ]Jerustellut.
25568: 115 (114) §. Asetusehdotuksen 114 §:n 3 momenttiin on tehty sellai-
25569: nen lisäys, että siirtokustannuksiin luetaan myöskin ,ton-
25570: tin" raivaaminen, joka usein on tar]Jeellinen niinhyvin van-
25571: halla kuin uudellakin talon ]Jaikalla.
25572: 116 (115) §. Kun jakotoimituksissa usein sattuu, että siirrettävän ta-
25573: lon rakennukset ovat yhteisiä toisten talojen kanssa, käy
25574: tar]Jeelliseksi toimittaa rakennusten jako, ennenkuin siirto-
25575: kustannusten arvioimiset voidaan toimittaa. Eri mieliä on
25576: kuitenkin ollut siitä, kuuluuko rakennusten jaon toimittami-
25577: nen ollenkaan maanmittarin tehtäviin. Nykyisessä maan-
25578: mittausohjesäännössä ei siitä mitään mainita, mutta kä,ytän-
25579: nössä lienee tullut tavaksi, että toimitusmiehet tekevät ra-
25580: kennusten jaon maanjakotoimituksen yhteydessä. Tähän näh-
25581: den on V aliakunta katsonut tar]Jeelliseksi laatia asiasta lä-
25582: hemmät määräykset 115 § :ään.
25583: 118 (117) §. Asetusehdotuksen 117 § :n 3 momentissa oleva säädös,
25584: että metsäntasauksen korvauksen saisi määrätä myöskin sysi-
25585: hautaluvussa, on tuntunut V aliakunnasta hieman e]Jämää-
25586: räiseltä, jonkatähden sana ,sysihautoja" on ]Joistettu.
25587: Kun metsätasinkoja useinkin suoritetaan luonnossa ja täl-
25588: löin monesti kaadetaan metsää haaskauksen ta]Jaan, huo-
25589: mioonottamatta metsälain säädöksiä metsänhakkauksesta, on
25590: 117 § :n 3 momenttiin lisätty nimenomainen viittaus metsä-
25591: lain määräyksien noudattamisesta metsänhakkauksessa.
25592: 119 (118) §. Valiokunta on selventänyt 118 § :n siihen suuntaan, että
25593: tilanomistaja saa ,kotitar]Jeekseen" ottaa metsäntuotteita
25594: metsätasinkoa varten luetusta jako]Jalstastaan.
25595: 122 (121) §. Että tilus]Jalstain haltuunotto asetusehdotuksen ja ny-
25596: kyisen voimassa olevan ohjesäännön mukaan voi lykkään-
25597: tyä siksi kuin jako on voittanut lainvoiman, on usein käy-
25598: tännössä muutamien riidanhaluisten asianosaisten niskoit-
25599: telun vuoksi saattanut suurta vahinkoa koko kyläll~, kun
25600: kukaan ei sanottavammin ole halukas hoitamaan sellaisia
25601: Jakolaitos. 39
25602:
25603: tiluksia, jotka joutuvat naapurille. Ja kuitenkaan eivät raja-
25604: linjojen sauvoituksen jälkeen jatketut valitukset enään voi
25605: tuoda suuria muutoksia itse palstain sijoitukseen, joka jo on
25606: aikaisemmin hyväksytty tai tuomiolla vahvistettu. Sentäh-
25607: den ei olekkaan mitään vaaraa olemassa, jos asianosaiset vei-
25608: voitetaan ottamaan tilukset jakorajojen mukaan haltuunsa
25609: heti kuin valitusaika on umpeen kulunut tai, missä se vuo-
25610: denajan takia ei kävisi päinsä, toimitusmiesten määräämällä
25611: ajalla. Kun tiluspalstojen vastaanottoaika näin olisi tie-
25612: dossa ylipäänsä jo toimitusta päätettäessä, voisi samalla toi-
25613: mittaa myöskin viljelyskierron muutoksesta johtuvat tasin-
25614: got, ilman että yleensä mitään sen enempiä jälkikokouksia
25615: ja tasinkoja jaon voitettua lainvoiman olisi tarpeen. Näillä
25616: syillä on Valiokunta sen mukaisesti muuttanut 121 §:n.
25617: Asetusehdotuksen 124 § :n 2 momentissa on lausuttu se 125 (124),
25618: periaate, että kun jako tarkastuksessa hyväksytään, on se 126 (125) ja
25619: 128 (127) §.
25620: katsottava lainvoimaiseksi. Kuitenkin määrätään 127 § :ssä,
25621: että halkomista ei ole katsottava tapahtuneeksi, ennenkuin
25622: halkominen on maarekisteriin merkitty. Niinikään sääde-
25623: tään 138 § :ssä, ettei tilaa ole katsottava lohkomisella tahi
25624: · palstatilan erottamisella ositetuksi, ennenkuin toimitus on
25625: maarekisteriin merkitty, sekä 143 §:ssä, ettei vapaaehtoista
25626: tilusvaihtoa ole katsottava tapähtuneeksi, ennenkuin se on
25627: maarekisteriin merkitty. Mutta isojaon, uusjaon, pakollisen
25628: tilusvaihdon, vesialueenjaon ja vanhemman jaon täydentä-
25629: misen merkitsemisestä maarekisteriin ei ole armollisessa esi-
25630: tyksessä mitään säädetty.
25631: Maatilojen osittamisesta 12 päivänä kesäkuuta 1895 an-
25632: netun asetuksen 19 § :n kautta lakkautettiin kihlakunnanoi-
25633: keuden vahvistaminen halkomisiin nähden ja sijalle tuli maa-
25634: rekisteriin merkitseminen. Tähän asti on kihlakunnanoikeus
25635: vahvistanut m;yöskin isojaon, isojaonjärjestelyn ja isojaon
25636: täydennyksen. Tämän kihlakunnanoikeuden vahvistuksen
25637: sijalle olisi V aliakunnan mielestä kaikkiin jakotoimituksiin
25638: nähden asetettava maarekisteriin merkitseminen, jonka tapah-
25639: duttua jako vasta olisi saanut lain voiman ja tullut kolmatta
25640: henkilöä kohti sitovaksi. Että jaolle myönnettäisiin lain-
25641: 40 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25642:
25643: voima, ennenkuin se on maarekisteriin merkitty, ei ole sanot-
25644: tavaa oikeudellista eikä käytännöllistä merkitystä, kuten
25645: edellä viitatuista 127, 138 ja.143 § :n määräyksistä 'ilmenee
25646: maatilojen ositteluihin ja vapaaehtoisiin tilusvaihtoihin näh-
25647: den. Yhtä vähäisestä merkityksestä on iso- ja uusjakojen lain-
25648: voimaisuus ennen maarekisteriin merkitsemistä, sillä esim.
25649: isojaettua tilaa, joka ei ole maarekisteriin merkitty, ei ole
25650: katsottu voitavan saada ositetuksi. Vielä lienee sattunut
25651: niinkin, että tarkastuksessa hyväksyttyjä jakotoimituksia on
25652: huomattu maarekisteriin merkittäessä jossain maarekisterin
25653: osottamassa suhteessa puutteellisiksi ja palautettu korjatta-
25654: viksi. Edellä mainituista syistä ja kun tarkastettu ja hy-
25655: väksytty jako tavallisesti hetimiten merkitään maarekiste-
25656: riin, joten ei montakaan päivää kulu tarkastuksen ja maa-
25657: rekisteriin merkitsemisen välillä, on Valiokunnan mielestä
25658: jaon lainvoimaisuus luettava vasta maarekisteriin merkitse-
25659: misestä. Valiokunta on siis viitatussa suhteessa tehnyt muu-
25660: toksia asetusehdotuksen 124 § :n 2 momenttiin sekä 125 ja
25661: 127 §:iin.
25662: Siihen nähden että maarekisteriin merkitseminen on as-
25663: tunut kihlakunnanoikeuden vahvistamisen sijaan ja maare-
25664: kisteri on laillinen todistuskirja jakoseikoista, on Valiokun-
25665: nan mielestä asetusehdotuksessa mainittava ne päätiedot,
25666: jotka maarekisterin tulee sisältää, jonkatähden 127 § :ään on
25667: tehty sitä tarkoittavat lisäykset.
25668: 130 §. Koska jakotoimitus muissa kohdin jo on voinut päättyä,
25669: ennenkuin lopullinen päätös vuokrasopimuksen raukeami-
25670: sesta on olemassa sekä 115 § 4 momentissa mainittu hyvitys
25671: voitu määrätä ja' ositella jakokunnan asianomaisten kesken,
25672: on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi lisätä sitä koskevan
25673: uuden pykälän 030 §).
25674:
25675: 9 I~UKU.
25676: 135 (133) §. Asetusehdotuksen 133 § :n 1 momentin loppuosaan on
25677: viittaamalla 164 § :ään otettu selventävä määräys rajankäyn-
25678: nissä noudatettavasta menette~ystä.
25679: Jako laitos. 41
25680:
25681: Saman pykälän 2 momenttiin on Valiokunta katsonut tar-
25682: peelliseksi lisätä määräyksen tarvittavien teiden erottami-
25683: sesta talojen tiluspalstoille myöskin jaon täydennyksissä, joi-
25684: lilista määräystä nykyisessä lainsäädännössä ei ole, vaan
25685: jota, kuten kokemus isojaontäydennyksissä lienee osottanut,
25686: i'Unresti kaivattanee.
25687: Kun isojaon täydennyksissä voi esiintyä yhteismaiden
25688: .iakoja sekä pakollisia .ia sotkuisia tilusvaihtoja, on näyttänyt
25689: tarpeelliselta, että tällaiset toimitukset olisivat tarkastetta-
25690: Yat, niinkuin tähänkin asti on teht,y. Sen snuntainen mää-
25691: räys on ~ii s otettu 133 § :n 3 momrnttiin.
25692:
25693:
25694:
25695:
25696: 10 LUKU.
25697:
25698: Valiokunta on lisännyt 135 § :n 1 momenttiin määräyk- 137 (135) §.
25699: sen, että palstatilaan nähden on myöskin pidettävä huolta
25700: tarpeellisesta tiestä, mikä tähän asti usein on laiminlyöty
25701: ja jäiestäpäin lienee aiheuttanut tieriitoja.
25702: Kun lohkomiset ovat suureksi osaksi astuneet halkomi-
25703: sien tilalle, on Valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta ja
25704: kohtuulliselta sallia lohkomisessa myöskin yhteisten paik-
25705: kojen erottamisen samassa laajuudessa kuin halkomisissa,
25706: minkä tähden 135 §:ään on sanotussa tarkoituksessa lisätty
25707: uusi 2 momentti.
25708: Kun 135 § :n 3 momentissa esiintyvät sanat ,erilleen lo-
25709: hottava ala" voisi tarkoittaa ainoastaan lohkomisella erot-
25710: tamista, mutta ei palstatilaksi erottamista, on Valiokunta
25711: selventänyt mainitut sanat kuulumaan ,erotettava alue".
25712: Koska on tärkeätä että lohkomiset ja palstoitukset saa- 139 (137) §.
25713: dmm nopeasti suoritetuiksi ja kun muutenkin on tarpeetonta
25714: tällaisia vähäisiä toimituksia, joihin asianosaiset ovat ilmoit-
25715: t<meet tyytyvänsä, pitkittää odottelemalla valitusajan päät-
25716: tymistä, on Va1iolmnnan mieelstä toimitus sellaisissa tapauk-
25717: sissa heti saatava lähettää tarkastettavaksi, jossa tarkoituk-
25718: sessa on tehty lisäys 137 §:ään.
25719: 42 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
25720:
25721:
25722: 11 LUKU.
25723: 144 §. Sellaisissa tapauksissa, jolloin vaihdettavien maa-aluei-
25724: den arvon ero on niin vähäinen, ettei vastaavien tilojen maa-
25725: kirjaosuudet sanottavasti tilusvaihdon kautta muutu, voi
25726: usein käydä sopivaksi rahalla palkita puuttuva vastike
25727: maassa, jonkatähden V aliakunta on laatinut sellaista kor-
25728: vausta tarkoittavan uuden pykälän (§ 144).
25729: 145 (14-2) §. Asetusehdotuksen 142 §:ään on Valiokunta tehnyt sel-
25730: laisen lisäyksen, että tilusvaihtotoimitus on myöskin tar-
25731: kastettava 125 § :n säätämässä järjestyksessä, johon lisä-
25732: määräykseen on antanut aihetta tilusvaihtojen usein pakolli-
25733: nen luonne, poismenevien tilusten rahakorvaukset ja huolen-
25734: pito siitä, että toimitus on saanut laillisesti tapahtua.
25735: 146 (143) §. Valiokunnan edellä 125 § :n kohdalla mainitsemista
25736: syistä on 143 §:n 2 momentista poistettu sana ,pakollinen",
25737: joten kaikki tilusvaihdot ollakseen lainvoimaisia ovat maa-
25738: rekisteriin merkittävät.
25739:
25740: 12 LUKU.
25741: 14-7 (144) §. Valiokunnan edellä 11 §:n kohdalla perusteleman mieli-
25742: piteen johdosta, että vesialueita saa, jos se katsotaan sove-
25743: liaaksi, jakaa maatilusten yhteydessä, on asetusehdotuksen
25744: 144 §:n 2 momentti poistettu.
25745: 151 (148) §. Yhdenmukaisuuden vuoksi on 148 § :ssä käytetty sana
25746: ,ympärysrajaa" muutettu sanaksi ,piirirajaa".
25747: 156 (153) § Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi, että vesialueen
25748: jaossa annetaan asianomaisille oikeus jättää arvokkaat ank-
25749: kuri- ja lastaus- ynnä muut asetusehdotuksen 150 § :ssä mai-
25750: nitut paikat yhteisiksi, jossa tarkoituksessa 153 §:n 3 mo-
25751: menttiin on tehty vastaava lisäys.
25752:
25753: 13 LUKU.
25754: 162 (159) §. Osoittaakseen menettelyn vesijättöpalstoja vaihdettaessa
25755: ja lunastettaessa on Valiokunta laatinut lisäksi 3 momentin
25756: 159 §:ään.
25757: Jako laitos. 43
25758:
25759:
25760: 14 LUKU.
25761:
25762: Kun ennen laillisesti määrätyllä rajalla saattaa olla myö- 164 (161) §.
25763: häisemmissä jakotoimituksissa tehtyjä pyykkejä, jotka ei-
25764: vät ole syntyneet tätä rajaa aikanaan käytäessä ja joilla ei
25765: ole laillista todistusvoimaa kysymyksenalaiseen rajaan näh-
25766: den, on Valiokunta, siihenkin katsoen, että rajanaapureilla
25767: ei ole ollut laillista tilaisuutta valvoa oikeuttaan näihin jako-
25768: rajapyykkeihin nähden, pitänyt tarpeellisena lisätä 161 § :n
25769: 2 momenttiin selventävän määräyksen: ,käytävään rajaan
25770: nähden". Jos taas rajamerkkejä ei ole ja raja on käytävä
25771: karttojen mukaan, on V aliakunnan mielestä noudatettava
25772: sitä karttaa, jossa raja viimeksi on laillisesti määrätty,
25773: sillä karttoja saattaa kyllä olla useampia ja myöhemmin
25774: tehtyjä kuin se kartta, jossa raja on laillisesti määrätty.
25775: Mutta kun kysymyksessä oleva raja ei ole näillä toisilla kar-
25776: toilla laillisesti määrätty, niin niillä ei voi yleensä olla to-
25777: distusvoimaa tähän rajaan nähden. T~män mukainen selven-
25778: nys on sentähden niinikään tehty mainitun pykälän 2 mo-
25779: :menttiin.
25780: Kun asetusehdotuksen 164 § suorastaan tarkoittaa 163 167 (164) §.
25781: § :ään, on Valiokunta selventänyt pykälän siinä suhteessa
25782: lisäämällä viittauksen sanottuun pykälään.
25783: Mitä tulee kustannusten suorittamiseen aiheettomasti 169 (166) §.
25784: pyydetystä rajankäyntitoimituksesta, saatetaan asetusehdo-
25785: tuksen 166 § :n 2 momentin mukaan velvoittaa hakija yksin
25786: ne suorittamaan, jos toinen asianomainen sitä vaatii. Mutta
25787: kun asianosainen ei aina ehkä ymmärrä eikä tiedä tehdä sel-
25788: laista vaatimusta, on Valiokunta jättänyt toimitusmiesten
25789: velvollisuudeksi harkita kenen on kustannukset suoritettava,
25790: jonkatähden mainitusta momentista on poistettu sanat ,jos
25791: toinen asianosainen sitä vaatii".
25792:
25793:
25794: 15 LUKU.
25795:
25796: Tienjakotoimituksen kuuluttamiseen nähden on Valio- 171 (168) §.
25797: kunta ollut sitä mieltä, että sen pitäisi tapahtua samalla ta-
25798: 44 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
25799:
25800: valla kuin maanjakotoimituksista säädetään, jonkatähden
25801: sen suuntainen muutos on tehty asetusehdotuksen 168 §:ään.
25802: 174 (171) §. Kun käytäntö on osottanut n. k. tienjakokartat tarpeetto-
25803: miksi, on V aliakunta 171 § :stä poistanut sanan ,kartan" ja
25804: pannut ,tarpeellisten asiakirjojen" sijalle ,jakokirjan", jon-
25805: ka tientekovelvolliset tarvitsevat.
25806: V alitusajan, viisiviidettä päivää, tienjakotoimituksista
25807: on Valiokunta yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi lyhentä-
25808: nyt kolmeksikymmeneksi päiväksi.
25809:
25810:
25811: lö LUKU.
25812:
25813: 175 (172) §. Kun on vallinnut erimielisyyttä siitä, onko maanjako-
25814: toimitusten yhteydessä esiintyvät erinäiset riitaisuudet tilus-
25815: ten omistus- ja hallintaoikeudesta maanjako-oikeuden vaiko
25816: kihlakunnanoikeuden käsiteltävät, on V aliakunta laatinut
25817: tätä tarkoittavan selventävän lisäyksen 172 § :ään.
25818: 177 (174) §. Koska lääninmaanmittarin virkatehtävät ja yleisön tar-
25819: ve yhä suuremmassa määrässä vaativat hänen läsnäoloansa
25820: maanmittauskonttorissa, on Valiokunnan mielestä annettava
25821: suurempi tilaisuus lääninmaanmittarille panna sijainen puo-
25822: lestaan maanjako-oikeuden istuntoihin, jonkatähden 17 4 § :n
25823: 2 momentista on poistettu sana ,laillisesti".
25824: Kun Valiokunta on 61 §:n 2 momentin mukaan ehdotta-
25825: nut palstatilallisille oikeuden ottaa osaa vakinaisten uskot-
25826: tujen miesten vaaliin, ei ole myöskään näyttänyt olevan
25827: syytä kieltää palstatilallisilta oikeutta ottaa osaa myöskin
25828: maanjako-oikeuden jäsenten vaaliin, jossa suhteessa 17 4 § :n
25829: 3 momentti on täydennetty. Valiokunnasta on niinikään
25830: näyttänyt sopivammalta, että kuntakokouksen valitsemat
25831: maanjako-oikeuden jäsenet valitaan kunnittain eikä kihla-
25832: kunnittain, koska kuntalaiset tuntevat maanviljelys- ja
25833: maanjako-olot kunnassaan paremmin kuin vieraan kunnan
25834: jäsenet ja matkakustannuksetkin jäsenien saapumisesta
25835: maanjako-oikeuden kokouksiin täten tulevat huokeammiksi.
25836: Tämän suuntainen muutos on siis tehty 17 4 § :n 3 moment-
25837: J ak.olaitos. 45
25838:
25839: tiin. Myöskin on momenttiin lisätty maarays uskottujen
25840: miesten kutsumisesta maanjako-oikeuden istuntoon.
25841: Asetusehdotuksen 17 5 § :n 2 momentissa on' mainittu ne 178 (175) §.
25842: syyt, joiden nojalla valittu henkilö voi kieltäytyä maan-
25843: jako-oikeuden jäsenyydestä. Koska on näyttänyt kohtuul-
25844: liselta että myös sellainen henkilö, joka edellisenä viitenä
25845: vuotena on ollut maanjako-oikeuden jäsenenä, saa sillä pe-
25846: rusteella kieltäytyä edelleen jäsenyydestä, on Valiokunta
25847: tehnyt sen mukaisen lisäyksen mainittuun momenttiin.
25848:
25849:
25850: 17 LUKU.
25851:
25852: Valiokunta on selventänyt 183 § :n siihen nähden, miten 186 (183) §.
25853: on meneteltävä maanjako-oikeuden puheenjohtajan antaman
25854: päätöksen asianosaiselle tiedoksisaattamisesta ja siitä valit-
25855: tamisesta.
25856: Asetusehdotuksen 184 § :n mukaan saa maanjako-oikeus 187 (184) §.
25857: pitää kokouksen sellaisessa tapauksessa, ettei katselmusta
25858: paikalla tarvitse toimittaa, muussakin kihlakunnan paikassa
25859: kuin toimitusta koskevassa jakokunnassa. V aliakunnasta on
25860: kuitenkin näyttänyt asianosaisiin nähden sopivammalta, että
25861: maanjako-oikeuden on tällaisissa tapauksissa pidettävä ko-
25862: kouksensa samassa kunnassa kuin jakokunta on.
25863: Tarpeettomana määräyksenä on Valiokunta poistanut 190 (187) §.
25864: 187 § :stä sanat ,tahi useampain asianosaisten lmulustele-
25865: misesta".
25866: Valiokunta on nähnyt hyväksi lisätä 188 §:ään sellaisen 191 (188) §.
25867: määräyksen, että maanjako-oikeuden on aina pidettävä kat-
25868: selmus kedolla, jos asianosainen pyytää sellaista katselmusta,
25869: sillä asianasaisille on useinkin helpompaa kedolla osoitta-
25870: malla tehdä selvää mitä oikeastaan tarkoittavat valituksil-
25871: laan, kun karttaa eivät aina ymmärrä.
25872: Valiokunnasta on näyttänyt tarpeelliselta tehdä 197 § :n 200 (197) § .
25873: .3 momenttiin viittaus, että selityksen antamisesta löytyy
25874: erikseen lähempiä säännöksiä.
25875: 46 1913. - V. M. - Esitys N:o 12.
25876:
25877: 18 LUKU.
25878:
25879: ~09 §. Kun asetusehdotuksessa ei ole määräyksiä siitä, josko ja
25880: missä järjestyksessä saa hakea muutosta Kuvernöörin tämän
25881: asetuksen mukaan antamaan päätökseen, on Valiokunta li-
25882: sännyt uuden 209 § :n viittaukseksi että löytyy erikoisia
25883: säännöksiä mainitussa suhteessa.
25884:
25885:
25886: 19 LUKU.
25887:
25888: 211 ja 212 §. Koska asetusehdotuksen voimaan astuessa saattaa maan-
25889: jako-oikeuksissa tahi yleisissä tuomioistuimissa tai muissa
25890: virastoissa, esim. kuvernöörinvirastoissa, olla vireillä maan-
25891: jakoasioita, jotka uuden lain mukaan kuuluvat maanjako-
25892: oikeuden tutkintoon, ja kun asetusehdotuksesta puuttuu
25893: määräyksiä siitä, miten tällaisten asiain käsittelyä on jat-
25894: kettava, on Valiokunta nähnyt tarpeelliseksi siinä tarkoi-
25895: tuksessa laatia määräyksiä, jotka ovat kootut kahteen uuteen
25896: pykälään: 211 ja 212.
25897:
25898: Sitä paitsi on Valiokunta tehnyt armollisen esityksen
25899: asetusehdotukseen muutamia pääasiassa muodollisia muu-
25900: toksia, jotka eivät kaivanne erityistä perustelua.
25901:
25902: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa V aliakunta kun-
25903: nioittaen ehdottaa:
25904:
25905: että Ednskunta tahtoisi alama'isessa vastaus-
25906: kirjelmässään ilmoittaa, että Eduskunta on hy-
25907: väksynyt armollisessa esityksessä Edt~skunnalle
25908: annetut ehdotukset annolliseksi asetukseksi ja-
25909: kolaitoksesta, armolliseksi asetukseksi, jolla 19
25910: päivänä heinäkuuta 1892 Suomen evankelis-
25911: luterilaisten seurakuntain papiston virkataloista
25912: annetun asetuksen 37 § mnutetaan toisin ku,ulu-
25913: 11aksi, armolliseksi asetukseksi, jolla 19 päivänä
25914: J akolaitos. 47
25915:
25916: kesäkuuta 1902 annetztssa laissa rnaanvttokmsta
25917: maalla oleva 40 § muutetaan toisin kuuluvaksi,
25918: sekä armolliseksi asetukseksi, jolla 12 päivänä
25919: maaliskuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja mäki-
25920: tupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen
25921: 38 § rnutttetaan toisin kuuluvaksi, tehtyään nii-
25922: hin erinäisiä tarpeellisiksi havaituita muutoksia,
25923: joiden johdosta asetusehdotukset tulisi1mt näin
25924: kuulu1Jiksi:
25925:
25926:
25927: Armollinen Asetus jakolaitoksesta.
25928:
25929: Maanjaon eri lajit ynnä tilusvaihto.
25930: 1 LUKU.
25931: Isojako.
25932:
25933: 1 §.
25934: Jos kytllli ei ole .a:~kaisemm~n oHut ~sojfl!on alaisellJa, toi-
25935: mitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
25936: maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä ase-
25937: tuksessa sanotaan.
25938: Kyläksi luetaan tässä asetuksessa myös vanhastaan yksi-
25939: näisenä ollut talo ja muukin lohkokunta, joiden alueet ovat
25940: tietyillä rajoina määrä1tyt..
25941: Missä kyliä ei vanhastaan ole, mutta maatilat kuitenkin
25942: ovat isojaoiLla erott.a:matta, on nli·inikä:än rsojako toimi-
25943: tettava, ja olkoon silloin jakokunnasta voimassa mitä tässä
25944: asetuksessa on kylästä säädetty.
25945:
25946: 2 §.
25947: Tämän asetuksen vaikutus ei u1otu jakotoimituksiin,
25948: mitkä koskevat ainoastaan kruununtiloja, joista jakotoimi-
25949: tuksista on erikseen säädetty.
25950: 48 1913. - Y. M. -Esitys N:o 12.
25951:
25952: 3 §.
25953: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
25954: tilanom]stajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
25955: asukasoikeudella pitää hallussaan muuta kuin kruununta-
25956: loa.
25957: Kuka jakotoimituksiin nähden edustaa lcn~ununtilaa,
25958: sekä miten tässä asetulc8essa tilanomistajalle myönnettyjä
25959: oikeuksia saa käyttää se, joka viran pe1"1tsteella virlcataloa
25960: hallitsee, säädetään erittäin.
25961: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa.
25962: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
25963: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
25964: myös tällaisesta kiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaHa
25965: syntynyttä tilaa.
25966: 4 §.
25967: Kuinka kysymys isoj aost•a on nostet.t,a va kun yleinen
25968: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
25969: 5 §.
25970: 1sojaossa olkoon jakoperusteena lcolco jaettavaan tilus-
25971: määrään nähden se manttaali, mikä tiloille pannaan, kWfl!
25972: verollepano toimitetaan isojaon yhteydessä, mutt.a muussa
25973: tapauksessa (poist.) perintötiloihin nähden sekä keslcenään
25974: että suhteessaan sarr1alla jaettaviin let'Uununtiloihin nä~den
25975: silloin voimassa olev·a manttaraE, kuin myös rälssitiloihin ja
25976: kirkollisva paU'ks,ia nauttiviin papinvirkataloihin nähden,
25977: niin keskenääiil kuin suht,eessaan samaJl.a ja~ettarviin kruu-
25978: nun- j;a perintötiloihin, kaikkien tilojen vanha manbt:~aali.
25979: Våipurin lääni:ssä pitää jakoperusteena kuitenkin olla vä-
25980: hentämä:tön veroluku ; kuH.enikin niin ett,ä, kun joko van-
25981: hastaan on pai1kkakumnaHa ollut olemassa joku muu j•ako-
25982: peru:ste uahi kaikki tilalllomista.jrart. seunmoisen hyvä!l{;syvät,
25983: sitä on noudatet.tra,v~a.
25984: Jokaisen tilan tulee, mikäli tarkoituksen wukai~nen jako
25985: sallii, saada 'viljellyistä tiluksista rnitä jy~oityksen mukaan
25986: vastaa sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia viljelyk-
25987: siä. Jos nämä nouse'vat yli sen tilusmäärän) milcä t·ilalle
25988: J ak.olaitos. 49
25989:
25990: jakope'l'Usteen mukaan on tuleva, jaettakoon ylijäämä
25991: muiden tilojen kesken, ja luovuttaja saakoon korva'uksen
25992: tehdyistä parannuksista niillä tiluksilla, joista hänen tä-
25993: män johdosta täytyy luopua.
25994: V iljeltyjen tiluksien puolesta huono-osaisen tilan tulee,
25995: jos varaa on, saada sitä suurempi osuus viljelyskelpoista
25996: maata.
25997: Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa on
25998: ooudrutettu muuta jakoperusteUa, on sitä ( poist.) noudatet-
25999: t.av•a j•alroa. lope.tettaessa. Jaettaessa tilusta tahi etuutta,
26000: joka ennen toimitetussa jaossa on jätetty jakamatta, olkoon
26001: myöskin jakope'l'Usteena vanhemmassa jaossa noudatettu
26002: jakope'l'Uste. Jos vanhemmasta jakope'l'U8teesta puuttuu sel-
26003: 'uitystä, noudatettakoon soveltuvilta lc!ohdin mitä tässä sekä
26004: 6-9 § :ssä säädetään. •
26005: 6 §.
26006: Jos maatilan o-mistaja luvan saatuaan aikaisemmin
26007: voimassa olevan lain mulcaan on jakamattomasta maasta
26008: viljellyt suota, nevaa tai m,uuta karua maata tahi laskenut
26009: jä:rveä sillä ehdolla, että siten viljelyskelpoiseksi tullut maa
26010: pitää olla hänen; silloin annettakoon se nwa tai jyvityksen
26011: mukaan täysi vastil~e maata hänen osalleen sen tilusmäärän
26012: lisäksi, mikä sille jalwpe'l'U8teen mukaan on tuleva.
26013: Jos maatilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa otta-
26014: nut jakamatonta maata, jaettakoon se niinkuin muukin
26015: yhteinen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutu-
26016: nut toiselle ja tämä ei tiennyt tiluksen haltuunottamista
26017: luvattomaksi, niin saakoon hän korvauksen tiluksella teh-
26018: dystä parannuksesta.
26019: 7 §.
26020: Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
26021: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän
26022: tilusala$ta niin paljon kuin ulkopalstaan riidattomien rajo-
26023: jen sisällä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole
26024: rajoilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
26025: mäwdn viljeltyä mlaata sekä, jos lohkokunnassa on liika-
26026: 4
26027: 50 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
26028:
26029: maata, niin paljon metsää ja takamaata kuin muuhun loh-
26030: kokunta,an verr:aten voimassa olevien veronpanoperuste>ilden
26031: mukaan vastaa siNä ai!kaisemmi[)J ol1utta maaki,rj a wroa.
26032:
26033: 8 §.
26034: Jos tilalla muussa kuin 7 § :ssä mainitussa tapauksessa
26035: ei ole määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja sään-
26036: nöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä soveltaminen;
26037: silloin määrättäköön jakoperuste sen mukaan mikä koh-
26038: tuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan osak-
26039: kailla muutoin toistensa suhteen on.
26040:
26041: 9 §.
26042: Aivan arvoton maa annetaan arvioidun tilusosuuden li-
26043: säksi sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituksessa jou-
26044: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole yhtey-
26045: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
26046: kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
26047: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen
26048: purokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli
26049: jaossa ei toisin määrätä.
26050:
26051: 10 §.
26052: Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
26053: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
26054: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
26055: peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pelia-
26056: vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
26057: paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
26058: miseksi paikan jako toimitettava, jos joku viimeksi maini-
26059: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
26060: määrättävä,, 1kuinka suuren osan kukin sii,tä on saapa.
26061: Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
26062: län tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
26063: määräaluetta, jota 16 § :n mukaan ei saa perustaa~ mutta
26064: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syn-
26065: tynyt.
26066: Jakolaitos. 51
26067:
26068: Ellei sellaista paikkaa voida ilman vaikeuksia jakaa, saa
26069: sitä haittamJan rasiteoikeuden rahalla lunastaa, jos sen
26070: tutkitaan voivan käydä päinsä ketään ·vahingoittamatta.
26071:
26072:
26073: 11 §.
26074: Jaosta sa<ataikoon jättää pois kylän vesialue ja v<esijä,tJtö,
26075: kun niitä ~ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun ne
26076: muutoin voi'da,an edullisemmin panna sellaisen eriltyisen
26077: jaon al,aiseksi kuin 112 ja 13 luvuissa mainitruan.
26078: Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
26079: suurilla kust1annuksiUa voidaan tehdä tuottOkelpoiseksi
26080: ja on laaj~nlainen sekä arvok'ka.anpuoleinen, saatakoon
26081: ni1inikään jä;ttää jaost<a po1s.
26082:
26083: 12 §.
26084: Jos metsämaata on erityisen määräyksen tahi kylän
26085: kaikkien tilanomistaj ain keskinäisen sopimuksen mukaan
26086: käytettävä alituiseen metsätalouteen yhteiseksi hyvä!ksi,
26087: erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
26088: täköön sellaisena 3 p :nä syyskuuta 1886 annetun metsä-
26089: lain 7 § :n mukaan.
26090: Jos kylän kaiklcien tilanomistajien suostumusta ei saada
26091: yhteismetsän erottamiseen, ollcoon niillä tilanomistajilla,
26092: jotlca siitä sopivat, valta saada heidän tilusosilleen tuleva
26093: metsämaa tahi osa siitä erotetuksi yhteismetsäksi.
26094: Yhteismetsään, josta 12 momentissa mainitaan, olkoon
26095: kullakin tilanomistajalla osaa siinä suhteessa, jossa hän jy-
26096: ·vityksen mukaan on luo1mttanut maata siihen.
26097:
26098:
26099: 13 §.
26100: Jos vesiperamen maa, joka on jät,et<ty isojaosta pois,
26101: on vettä poisjohtamalla tai muuten niin parantunut, että
26102: sitä hyvin käy tuotta'}-•asti käyttäminen, on se maa pyydet-
26103: täessä jaett!llva. Älköön kuitenkaan, jos vedenpoisjohtoeh-
26104: tojen ka;utta nautintaoikeus kuivattuun ma;ahan on mlliärä-
26105: 52 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
26106:
26107: t~nksi ll!jaksi jollekulle luovutettu, palstainsijoitus allmko
26108: ai'kaisemmin kuin kaksi vuotta ennen sanotun aj·an päät-
26109: tymistä.
26110: Jos muussa tapauksessa pyydetään sellaisen maan jakoa,
26111: kuin tässä on mainittu, tutkittakoon niinkuin 8 luvussa sa-
26112: notaan, saattaako se käydä päinsä.
26113:
26114:
26115: 14 §.
26116: Jos (poist.) ennen toimitetussa jaossa muu kuin 10-13
26117: § ;ssä mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta, olkoon
26118: sillä valta, joka jakoa tahtoo, jollei semmoista tilusta taikka
26119: etuutta tässä asetuksessa säädettyjen perusteitten mukaan
26120: tutkita olevan pysytettävä jakamatta. (Poist.)
26121:
26122:
26123: 15 §.
26124: Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
26125: jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy vaihta-
26126: minen Jlliikuin 5 lUJvussa sää.detään, on jyvityksen mukaan
26127: siltä vasta.ava. tilus •erotettava ( poist.) jostakin toisesta sopi-
26128: vasta praitkasta j·akokunn!l!SSa, jos se tarkoituksenmukaisen
26129: jaon aikaansaamiseksi on •ta.rpeen.
26130: Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
26131: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä
26132: jakokunnan alaa sellaiseen tarkoitukseen, kuin 10 § :ssä on
26133: mainittu, saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen jakokunnassa
26134: olevaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
26135: Yaikeampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
26136: desta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
26137:
26138:
26139: 16 §.
26140: Isojaossa älköön toiselle tiJlaUe pidätettäikö toi:sen alu-
26141: eeiseen muuta oi'ikeut;ta kuin oike~ ti•ehen, karjanajoon,
26142: vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi patoamiseen, vene-
26143: valkamaan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
26144: Jakolaitos.
26145:
26146: 17 §.
26147: Kun isoj,ako on kuulutettu alotettavaksi, älkööt tHan-
26148: omista.j rut sen S€uraa:muksen UJhai[,a, minkiä liakii swätää yh-
26149: teisen metsän ja maan oikeudettomasta käyttämisestä, sii-
26150: hen asti kuin uudet tiluspalstat on haltuunotettu, viljelys-
26151: tapaa muuttamalla rappiolle laskeko tahi laihduttako ti-
26152: luksia tahi niistä viekö pois ruokamulta:a tahi käyttäkö
26153: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka siten ta~kka 72 § :n
26154: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi 1aimin-
26155: lyömisestä on syntynyt, on lopullisessa välinselv.ityksessä
26156: pantava syyllisen korvattavaksi.
26157: Oikeudesta pyydettäessä käyttää poj:kkeustapauksissa
26158: metsää jakotoimituksen aikana myytäväksi!kin säädetään
26159: erittäin.
26160: Asianosaiset 'ttalitkoot, jos syytä on, yhden tahi useam-
26161: man asiamiehen valvomaan, että maan ja metsän käyttä-
26162: misestä jaon aikana annettuja määräyksiä tarkkaan nou-
26163: datetaan sekä laillisessa järjestyk.~essä saattamaan tehdyt
26164: rikkomukset syytteeseen.
26165:
26166:
26167: 18 §.
26168: Sen seuvaam:uksen uhalla, minJkä la:ki säätää yhteisen
26169: metsän oikeudettomasta käyttämisestä, saakoon jaossa,
26170: sikäli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
26171: neeksi, arvioidulla alueella olevan jakopalstan metsää k~t
26172: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
26173: Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuudes-
26174: saan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen uhalla,
26175: ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta jakopalstas-
26176: taan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta jako-
26177: kunnan metsän kotitarpeeksi käyttämiseen, mikä omista-
26178: jana aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toimi-
26179: tuksessa 119 § :n mru:kaan toisin määrätä.
26180: Sellaisen rikkomuksen, josta 17 ja tässä pykälässä mai-
26181: nitaan, saa 1!irallinen syyttäjä panna syytteeseen.
26182: 1913. - V. M. -- Esitys N :o 12.
26183:
26184: 2 LUKU.
26185:
26186: Maatilan halkominen.
26187:
26188: 19 §.
26189: Isoj•aolla erotettuja tai v:anhastaan ylffiinäisinä o1leit•a
26190: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
26191: tahi lohkomaHa syntyDJeitä tiloja saa esteettömästi halkoa
26192: niiden maa-alaan katsomatta.
26193: (Poist.)
26194: Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri
26195: tilaksi tai palstatilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
26196: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
26197: säädetty.
26198: 20 §.
26199: Sellaisia kaupungin tai yleisen laitoksen tiloja, joi!ta
26200: vakaana asukasoikeudelLa hallitaan, sekä sellaisista taloista
26201: halkomalla tahi lohkomaHa syntyneitä tiloja saa niinikään
26202: halkoa niiden maa-alaan lcatsomatta.
26203:
26204: 21 §.
26205: Mitä 19 ja 20 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
26206: vilta kohdin ·myös •erikseen verollepantujen •torppain, pals-
26207: tatilain ja ulkopalstain halkomiseen nruhden.
26208:
26209: 22 (Uusi) §.
26210: K alcsi tai useampia samaan maakirjataloon kuuluvia
26211: yhtäluontoisia tiloja, jotka kuuluvat samalle omistajalle,
26212: ·saa kiinnityksen haltijan kirjallisella myO'nnytyksellä yh-
26213: distettyinä halkoa entisen jaon sitä estämättä.
26214:
26215: 23 (22) §.
26216: Jos tila ei ole ollut isojaon alaisena, saa halkomisen toå-
26217: mittaa vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja on semmoi-
26218: nen väH:ruikainen osit.Uis r.adoit.ett.ava ai:n!OaSit,aan ni•ihi'n ti-
26219: luksiin, joilta. tila yksin haUits•ee.
26220: Jakolaitos.
26221:
26222: 24 (23) §.
26223: Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
26224: Jokaisella, jolla 0n laillisesti määrätty osuus; tilasta, on
26225: niinikään oikeus saada osuutensa siitä halkomisella ero-
26226: tetuksi.
26227: 25 (24) §.
26228: Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
26229: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
26230: osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
26231: järjestys sallii, saada viljellyistä tiluksista niin paljon kuin
26232: 'rastaa sitä, mitä tällaisia tiluksia ennen on hänen osallaan
26233: hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle
26234: on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde koko tilaan,
26235: saakoon osakas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on
26236: tehty niillä tiluksilla, joista hänen tämän johdosta täytyy
26237: luopua.
26238: (25 § poist.)
26239: 26 §.
26240: Mitä 6 sekä 9-18 § :ssä kylän maan isojaosta sääde-
26241: tään, olkoon soveltuvilta kohdin myös noudatettavana tilan
26242: halkomisessa.
26243:
26244: 3 LUKU.
26245:
26246: Maatilan lohkominen ja palstatilan erottaminen.
26247:
26248: 27 §.
26249: Maatilan, jonka saa halkoa, saa myös ( poist.) maara-
26250: aJan tahi määräaloja erilleen ottamalla e8teettömä8ti lohkoa
26251: useampiin itsenäisi<in tiloihin, joista kullakin on vastaava
26252: mantta·ali ja vero.
26253: I{ ahde8ta tahi U8eamnw8ta tilasta, jotka ovat samaa
26254: luontoa ja maakirjataloa, saatakoon niinikään kiinnity1c8en
26255: haltijan kir.Jallisella suo8tumuksella lohkai8ta maata .eri
26256: tilak8i.
26257: Sama olkoon laki lohkaistae8sa eri tilak8i rnaa-aluetta,
26258: joka kwtluu yhtei8e8ti kahdelle talz.i usearrumalle eri 1naa-
26259: 66 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
26260:
26261: kirjanurneroa olevalle yhtäluontoiselle tilalle, ja pannaan
26262: silloin uudelle tilalle oma ·maalcirjanurnero seltä manttaali
26263: ja vero.
26264: Tilaa, joka on 23 § :ssä mainittua iaatua, ei kuitenkaan
26265: saa lohkoa.
26266:
26267: 28 §.
26268: Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
26269: lohkomaila erottaa näille yhteisesti kuuluva koski, joko sen
26270: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
26271: jolle pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
26272: Jos tilojen jou~ossa on vitrkatalo, paitsi kruununvirka-
26273: taloj·a, ä.lköön se estäkö lohkomisen toimittamista, jos asian-
26274: omainen viranomainen, mikäli lohkominen koskee virlkata-
26275: lon oikeutta, siihen suostuu.
26276:
26277: 29 §.
26278: Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
26279: veroa jakamatta, erottaa emätilalle palkintoveroa suoritta-
26280: vaksi palstatilaksi määräala, jos emätilalle palstatilan erot-
26281: tamisen jälkeenk:i'll! jää 1Jähintään •IJiisi hehtaaria veron-
26282: kannattavaa maata.
26283: Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
26284: tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesi-
26285: alue ·tahi osa siitä, sekä kosken mUJkana myös· silihen kuu-
26286: luva eri·tyinen tontti. ( Poist.)
26287: Pai1statillaksi ei saa kuitenkaan erot.ta;a maa-aluetta,
26288: jonka v'eronkanilliattavat tilukset ov,at kymmentä heht,a,aria
26289: snlllremmat.
26290:
26291: 30 §.
26292: Kaupungin tai yleisen laitoksen tiloista, joita vakaalla
26293: asukasoiikeudeUa hallitaan, olkoon palstatilan erottaminen
26294: ainoastaan siinä tapauksessa sallittu, että erotettava ala on
26295: kruunun taikka kaupungin tahi yleisen laitoksen tarpeeksi
26296: käytettävä.
26297: Jak:olaitos. 57
26298:
26299: 31 §.
26300: Kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintötila, josta palsta-
26301: tilan eroUaminen on luvallinen, saatakoon, jos kunta ottaa
26302: vastatakseen sen yleisistä veroista ja rasituksista, kokonall!n
26303: osilttaa palstatiloiksi, joista kustakin on suoritettava v·as-
26304: taava palkintovero kunnalle.
26305:
26306: 32 §.
26307: Palstatilan saa osittaa useammiksi palstatiloiksi, joista
26308: kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emätilalle
26309: tahi, 31 § :ssä mainituissa tapauksissa, kunnalle. Semmoi-
26310: seen ositukseen nähden noudatettakoon soveltuvilta kohdin
26311: voimassa olevia säännöksiä palstatilan erottamisesta.
26312: Kaksi tai useampia samalle o·mistajalle kuuluvia pals-
26313: tatiloja saatalevon yhdistettyinä osittaa entisen erottamisen
26314: sitä estämättä, ja noudatettakoon siinä soveltuvilta kohdin
26315: mitä 1 momentiBsa Bekä fei!? § :ssä on säädetty.
26316: Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
26317: nähden noudatettakoon mitä 19 § :n 2 momentissa on sa-
26318: nottu. (Poist.)
26319:
26320: 33 §.
26321: Älköön ·lohkomalla muodostettuun uuteen tilaan kuu-
26322: lU'ko useampa.a kuin 1kolme er:i •tiluskappaletta, pienempiä
26323: saa:na. lukuunottamatta, älköönkä palstatiJ,a•an• yleensä
26324: use1ampia kuin yksi tiluskappale (poist.).
26325:
26326: 34 §.
26327: Jos lohkottavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuttm
26328: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
26329: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden tilojen kanssa,
26330: olkoon erotetulla tilanosalla osalukuansa vastaava osuus
26331: semmoiseen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla
26332: toisin määrätä.
26333: Mitä 1i!? ja 16 § :ssä sanotaan maan e1·ottamisesta yh-
26334: teismetsäksi sekä rasiteoikeuden pidättämisestä, noudatet-
26335: takoon myöskin tilaa lolwttaessa.
26336: 58 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
26337:
26338: 35 §.
26339: Älköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emä-
26340: tilan alueeseen 'kuin 16 § :ssä on mainittu.
26341: Jos tilalla, josta palstatila on tämän asetttksen mukaan
26342: erotettu, on osuutta järveen tahi vesijaksoon, olkoon palsta-
26343: tilalla myös talooswutensa mttkaan osaa siihen, ellei erotta-
26344: misessa välipuheen nojalla toisin määrätä.
26345:
26346: 36 §.
26347: Oikeus tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen
26348: tilasta on sen omistajalla.
26349: Jos joku on toiselle luovu,ttJanUit määräalan tilastaan
26350: tahi palstatilastaan eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon
26351: myös jälkimäinen, niin kauan kuin tila tahi palstatila on
26352: luovuttajan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tahi
26353: sellaisen omistajan perillisen omana, niin myös jos luo-
26354: vutus on kiilllnitetty niil11kuin 207 § :ssä sanotaan, oikeute,ttu
26355: sen alan erottamaan lohkomaila taikka palstatilaksi erot-
26356: tamalla.
26357:
26358: 37 §.
26359: Palstatilasta suoritetta van palkintoveron pitää vastata
26360: mitä emätilan yleisistä veroista ja rasituksista palstatilan
26361: osalle tulee sen osuuden mukaan maakirjatalosta, mikä osi-
26362: tettaessa on kumpaisellekin vahvistettu.
26363:
26364: 38 ~-
26365: Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
26366: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuotui-
26367: sen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta ja
26368: talonsavulta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
26369: t.ettuina kymmenenneHä osalla sit,ä arvoa. (Poist.)
26370: Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
26371: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
26372: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
26373: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
26374: erittäin suoritettava.
26375: Jakolaitos. 59
26376:
26377: 39 §.
26378: Se palkint()IVerOIIl mäarä, mi:kä pa~statilalta on vahvis-
26379: te,ttu suoritettav•aiksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta, ja
26380: sen jälkeenki:n si~hen asti kuin se ·asi,anosaisen ha:k€illl:uk-
26381: sesta uudelleen määrätään.
26382: Mitä tässä pJikälstssäJ on säädetty ·äillköön koskeko sel-
26383: laisen palsta.tilan palkintoverQia, joka on er,otettu ennen
26384: 1 pä,iJvää ta:mrnikuuta 1896 voimassa oi1Jeiden määräysten
26385: mukaan.
26386:
26387:
26388: 4 LUKU.
26389:
26390: Uusjako.
26391:
26392: 40 §.
26393: Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
26394: jaossa (poist.) ovat joutuneet sclmisin tahi pantu liian mo-
26395: neen tahi ·tilojen viljelykseille j.a hoidolJe muutoin sopimat-
26396: tomMLn palstaan; silloi'lll sa,atakoon ne uusjaon kautta 'koota
26397: yhteen, ja jokai'Se1le tilalle evotet.takoon jakoalasta kunkin
26398: osuus niin yhtä.jaksoisena, kui,n tilusten laatu ja asema, ke-
26399: nenkään etua loukkaamatta, sal1iv>at.
26400: Sama olkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin vanhem-
26401: man lain mukaan toimitettu, jos vähintään kolmekym-
26402: mentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
26403:
26404:
26405: 41 §.
26406: Uusjako, joka 40 § :ssä mainitaan, saa käsittää joko en-
26407: tisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeellisen
26408: osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia, jollei
26409: jakoa voida tarkoituksenmukaisesti toimittaa noita jako-
26410: kuntia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudestaan
26411: jakamatta. (Poist.) '
26412: Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa jaossa on ero-
26413: tetty yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon ottamatta.
26414: 60 1913. -V. M.- Esitys N:o 12.
26415:
26416: 42 §.
26417: Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
26418: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
26419: tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
26420: siitä ja mahdollisesti saavutettavasta viljelemisen tilaisuu-
26421: desta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon toimitta-
26422: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli-
26423: matta tuottaa omistajille olennaista etua.
26424:
26425: 43 §.
26426: Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimitetusta
26427: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
26428: jestystä katsota voitavan aikaansaada yksinomaan sen maan
26429: jaolla ja tilusvaihdolla 5 luvun mukaan; silloin saatakoon
26430: metsämaan ohessa niin paljon siihen rajoittuvista tiluksista,
26431: kuin sopivan ja selvän jaon aikaansaamiseksi välttämättä
26432: on tarpeen, uusjaolla jakaa.
26433:
26434: 44 §.
26435: Mitä 43 § :ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
26436: kohdin, jos senlaatuinen kuiv·attm. maa, kuin 13 § :ssä on
26437: sanottu, <>n jaetta,va, t1ahi jos sen käyttämistä estJää se, että
26438: maa on aikaisemmin sopimattomasti jaettu.
26439:
26440: 45 (Uusi) §.
26441: Jos on jaettava vesijättää eikä tarkoitulcsenmukaista
26442: tilusjärjestystä katsota voitavan aikaansaada yksinomaan
26443: sen maan jaolla ja tilusvaihdolla 1692 § :n 1 momentin mu-
26444: kaan; silloin saatakoon vesijätön ohessa niin paljon siihen
26445: rajoittuvista aikaisemmin jaetuista vesijätöistä, kuin sopi-
26446: van ja selvän jaon aikaansaamiseksi välttämättä on tarpeen,
26447: uusjaolla jakaa.
26448: 46 (45) §.
26449: Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maanjaossa
26450: jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen laillisesti pidätetty
26451: sellainen oikeus, jolillmoista 16 § :n muk;aan ei saa perustaa,
26452: Jakolaitos. 61
26453:
26454: silloin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos sen tutki-
26455: taan voiv·an käydä päinsä lcenellekään haittaa tuottamatta.
26456:
26457: 47 (46) §.
26458: Xl'köön täm.än lruin mukaan toimitettua isoja,koa, ha•l-
26459: komista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaonjärjestelyä
26460: muussa tapauksessa kuin 40 § :n 2 momentissa on sanottu
26461: enää uusjaolla muu,tetta!ko, elle] kolme neljäsosaa jakokun-
26462: nan maanomistajista siitä sovi ja uusjaosta ttttkita olevan
26463: sellaista hyötyä kuin 492 § :ssä säädetään.
26464:
26465: 48 (47) §.
26466: Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
26467: Xlköön kuitenkaa·n 46 § :ssä mainituissa tapauksissa sel-
26468: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on senlaa-
26469: tuinen oikeus, kuin siinä pykälässä on sanottu, uusjakoa
26470: vaatiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa tahdo.
26471:
26472: 49 (48) §.
26473: Uusjaossa olkoon jakoperusteena lain voiman saanee-
26474: seen i:soj·almon tahi muRllhun ],aillisoon j:a1koon perustuva
26475: liautinta.
26476:
26477: 50 (49) §.
26478: Palstatila olkoon uusjaon alainen niinkuin maatilakin.
26479: Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
26480: lisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi tahi .teollisuus- tai
26481: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, ilman omistajan suostu-
26482: musta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä uus-
26483: jakoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
26484: sen jälkeen kuin uusjako jo oli kuulutettu alotettavaksi.
26485: Jos maa on maksamattoman kauppahinnan panttina,
26486: olkoon niinhyvin tässä mainitussa tapauksessa kuin muul-
26487: loinkin kun kiinnityksenhaltijan myönnytys tämän asetuk-
26488: sen mukaan vaaditaan, myös semmoisen panttioikeuden
26489: haltijasta voimassa, mitä kiinnityksenhaitijaeta sanotaan.
26490: 62 1913. - V. M. - Esitys N:o 12.
26491:
26492: 51 (50) §.
26493: Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvan
26494: tilan tiluksia ei voida uusjaolla sanottavasti paremmin jär-
26495: jestää, älköön sen tilan tiluksia jaossa muutettako enemmän
26496: kuin on välttämätöntä muiden tilojen tiluksien tarkoituk-
26497: senmukaista järjestämistä varten; ja voidaan muiden tilo-
26498: jen omistajat velvoittaa sen tilan omistajalle kohtuullisesti
26499: korvaamaan ne kustannukset ja se vahinko, jonka hänen
26500: tilansa ottaminen jakoon hänelle aiheuttaa.
26501: Jos jonkun tilan metsä on paremmin säästynyt ja hoi-
26502: dettu kuin muiden, olkoon sen omistaja oikeutettu, mikäli
26503: tarkoituksemmukainen palstain sijoitus sen sallii, saamaan
26504: entisen metsämaansa j alro-osaansa.
26505:
26506: 52 (51) §.
26507: Mitä isojaost'a 1 luvussa on säädetty, olkoon soveltu-
26508: vissa kohdin noudatettava myös uusjaossa; kuitenkin saa
26509: muunkin kuin 11 ja 12 § :ssä mainitun ma1an jättä;ä uusjaosta
26510: pois, jos sii,tä katsota,an olevan yhteistä hyötyä.
26511:
26512:
26513:
26514: 5 LUKU.
26515: Tilusvaihto.
26516:
26517: 53 (52) §.
26518: Jos kylän, jossa isoJako on toimitettava, taikka uusjako-
26519: kunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
26520: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
26521: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos sen
26522: haitatta voi tehdä.
26523: Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan tilalla on tilus
26524: kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos ky-
26525: lässä tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jakokun-
26526: nalle, on semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen helpot-
26527: tamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettava, kun se
26528: haitatta voi käydä päinsä.
26529: Jakolaitos. 63
26530:
26531: 54 (53) §.
26532: •Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
26533: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin 53
26534: § :ssä on sanottu.
26535: Semmoisesta talosta, niin myös kaupungin maasta, ol-
26536: koon muutoin voimassa mitä tässä luvussa kylästä sano-
26537: taan.
26538: 55 (54) §.
26539: Jaettaessa sellaista 'kuivattua maata, josta 13 § :ssä on
26540: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on jä-
26541: tetty pois, on niinikään tilusvaihto toimitettava, jos se ti-
26542: lusten sopivaa järjestämistä varten on tarpeen.
26543: Sama olkoon laki kun kuivattu maa on jaettu, mutta so-
26544: p~maton tilusjärjestys estää sitä asianmukaisesti käyttä-
26545: mästä.
26546: 56 (55) §.
26547: Mitä 53 § :ssä säädetään, sovellettakoon vastaavalla ta-
26548: valla myös silloin kuin ( poist.) tilojen välillä vaaditaan
26549: tillusvaihtoa tO<imvteUavaksi muuten kuin jaon yhtey-
26550: dessä. Ällköön tilusvaihdolla kuitenka,an vaihdettako
26551: seUaisen tilan ·tiluksia, jossa ei ole .toimitettu isoj•akoa tahi
26552: joka ei ole vanhastaan ollut yksinäisenä.
26553:
26554:
26555: 57 (56) §.
26556: Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin 53-
26557: 5fi § :ssä on mainittu, saatakoon myös vHjelyksessä olevaa
26558: tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
26559: Maata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi tai
26560: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tarkoi-
26561: tukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta ja
26562: kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä muuhun maa-
26563: han vaihdettako, paitsi siinä tapauksessa että semmoinen
26564: käyttäminen on alkanut sen jälkeen kuin tilusvaihtQtQimi-
26565: tus oli jo kuulutettu alotettavaksi.
26566: 64 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
26567:
26568: 58 (57) §.
26569: Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaonjär-
26570: jestelyyn, erottaa jonkun tilan tiluksia sen yksityisestä tahi
26571: muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sellainen
26572: vesijättö on jonkin tilan rajain sisällä, johon se ei kuulu,
26573: taikka jos sen asema muuten vaikeuttaa siihen rajoittuvien
26574: tilusten viljelemistä, olkoon tilanomistajalla oikeus saada
26575: vesijättö vaihdetuksi muuhun maahan.
26576: Sama oikeus pakolliseen vaihtoon olkoon myös vesi-
26577: jätön omistajalla, silloin kuin hänellä on samanlaista estettä
26578: ja haittaa vesijätön hoidossa.
26579: Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
26580: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi, jolla ei
26581: ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen johdosta
26582: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko oi-
26583: keutettu vaatima·an tilusvaihtoa.
26584: Vesijätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
26585: mitä 57 § :ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty itse-
26586: näistä tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan vas-
26587: tikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia taikka asianosaiset
26588: semmoisesta lunastamisesta sopivat.
26589:
26590: 59 (58) §.
26591: Sellaisten tilojen ja palstatilojen k!esken, joita saa
26592: ( poist.) jakaa, saakoon tiluksia vapaaehtoisesti vaihtaa, jol-
26593: lei kumm'anl]man tilan tai palstatilan suuruusm]tta mruakir-
26594: jatalon suhteen sen kautta muutu ja jos, 57 § :n 2 momen-
26595: tissa mainituissa tapauksissa, siihen on saatu kiinnityksen-
26596: haltijan kirj,allinen suostumus.
26597: Jakolaitos. 65
26598:
26599:
26600:
26601:
26602: Maanjaon ja tilusvaihdon toimittamista koskevat
26603: yleiset määräykset.
26604:
26605: 6 LUKU.
26606:
26607: Toimitusmiehet ja niiden asettaminen.
26608:
26609: 60 (59) §.
26610: Maanjako on maanmitt~arin toimitettava kahden maa-
26611: taloudessa taitavan ja kokeneen uskotun miehen avuUa;
26612: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan
26613: e,rottamisessa ja vaparaehtoisessa tilusvaihdossar ynnä näiden
26614: yhteydessä sattuvissa Ta}ankäynneissä uskottujen miesrtren
26615: sijaan kutsua kaksi jäävitöntä maataloudessa peTehtynyttä
26616: todistwj,aa, jos asianosaise,t siitä sopivat. Tilusten mittauk-
26617: .<essa saatalevon niinikään uskottu}en miesten si}asta käyt-
26618: tää apuna toimeen sopivia henlcilöitä, }otlca maanmittar-i
26619: saattaa hyväksyä.
26620: ,Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
26621: kokonaan saman maanmittarin ynnä jommankumman lää-
26622: nin uskottujen miesten suoritettava.
26623: Mitä tässä sekä 7 luvussa säädetään olkoon soveltuvilta
26624: kchdin noudatettavana muissakin maanmittaustoimituk-
26625: sissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toisin sa-
26626: nota.
26627: 61 (60) §.
26628: U sk!ottuj a miehiä valitsee kuJkiln maralaislrunta ( poist.)
26629: kuntakokouksessa vähintään kuusi, !kolmeksi vuod~SJi ker-
26630: raHaan. Kuitenkin on, vuoden kuly,ttua siitä kuin ensiksi
26631: Yalitut ryhtyivät. toimeensa, kolmannen osan heistä ja vie-
26632: läkin vuoden kuluttua puolen jälelläolevista arvan nojalla
26633: erottava sekä ( poist.) uskotut miehet eroavien SIJaan seu-
26634: rctaviksi kolmeksi vuodeksi valittllva.
26635: 5
26636: 1913.- V. M. '.L.l:.'•ESitys N:o 12.
26637:
26638: Uskotut miehet ovat niiden valitta.vat, jotika ovat maa-
26639: tilan tai palstatilan puole.sta'·aa~ioi·lieutettuja, ja on jokai-
26640: sell~t,.~.~l~~i~ll'~.Y.f~PW;~.,. ,,q; 1 , ;:; :•" ~, • , ;~,,,,,';\
26641: Uskotuf miehet ")raup.lll1giri ·a\ue,e11,a tapahtuvhri toimi-
26642: tuksiin valitsee maistfS:ätti:''· "· ''
26643:
26644: 62 (6l) §.
26645: Sen lisäksi,.mität:60. §~. on,~anott~,ohkoon vaalikelpoi-
26646: suudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihlaktm-
26647: nanlautamiehestä on säädetty.
26648: , Se, jo~~ on uskotuksi :rpieheksi yali~tu, ei saa .kieltäytyä
26649: to:lio.ta va,Staa.nottam·~P!!-•,. ellei hän. ole. ko'bnena ,lähin'ftä. edel-
26650: liseflij ,yttotena selba~S(liSS'a 'toi:rpes.sa ollut ·tlllh.i ~ullut ;k;uu,de:n,~
26651: ky1llJme:n,en vuod,en i<kää:n,. taikka voi v11pauttamisensa, p~.rus.
26652: tee~i .. esiint1,1qda, muuta. t>enrmoista tärkeätä syytä, jonka
26653: kun;t\llkQikoUJ& tahi. maistraatti hyvä;ksyy.
26654:
26655: 63 (62) §.
26656: ·. Uskottu ·.mies antå:kbon oikeuden. edessä vakuu&uksen,
26657: että hän parhaan ymmärryksensä jla omllilltiunfunsa mukåari
26658: on .täyttäivä: 'hä.neLlie uskotun' toimen eikä ole' siin:ä talh'alli-
26659: sestli tekevä vliäcyytft'å mi®täärr syY.stä ·ei,kifminkaäri var)O<lla.
26660:
26661:
26662: ' ; : ; ' ! ; ' ' '64 '(63.) '§. '' '
26663: S~i:t;ä. n1~ten. ja missä tapau,lp:~i~sa maan,mittQ.:riUe .on 4an-
26664: ldttava määräys toimittamaan tässä asetuksessa mainittuja
26665: toimituksia, säädetään erittäin, samoin kuin myös siitä kor-
26666: vauksesta, joka maanmittarille ja 'uskotuille miehille on sel-
26667: la~i~ta toin;J,itp}rsistll- .tuleva.
26668:
26669:
26670: 65 (64) §.
26671: Jos ma'!tnmittari ja :u.skotut miehet jaä"Vät erimielisiksi
26672: seinmoisessa: asiassa;' joka heidän on yhteisesti paäteWivä,
26673: käyköön;sen :niinkuin useiinm:at sanovat. ·Jos jokainen on
26674: eri mieltä, jääköön maanniittarin mielipide· pä'ätökseksi.
26675: , Jakolaitos. 6'7
26676:
26677:
26678: 7 LUKU,
26679: Yleisiä määräyksiä menettelystä. .
26680:
26681: 66 (65) §.
26682: M,aa'nniittari. ()lkoo1l velvollmen kll.hdesti, en,si ke,rran
26683: vij-hintään . neljäätoista. päivää .ennen toill}.i~uksen. ~lkua,
26684: kuuiututtamaan ensiJnaisen kok~uksen aja!!-· ja p~ik~n. sen
26685: tahi niiden seurakunta~n kirkoissa siinä taikka niissä kt.lU-
26686: IIliSs~; joissa n~e tilat o~~t, joitat0imi1t111S k10skoo. Sellai~en
26687: kuulutus on maanmittarin toimesta ja kunn~llisla;,;,taku'n
26688: nan esimiehen välityksellä myös. ilmoitettava sillä tavalla
26689: kuin kunnallisista kuulutuksista on paikkakunnalla poi-
26690: , ' ; ' • • ' • f
26691:
26692:
26693:
26694: massa.
26695: Kuulutuksessa on asianosaiset ja 77 § :ssä mainitut o"i-
26696: keudenomistajat kutsuttava toimitukseen saapumaan sekä
26697: kelioitt3ttava heitä ottamaan mukaansa kaikki halhissaan
26698: oHivät, asiäa koskevat kartat ja tiluskirjat sekä k~isti~aan
26699: uskotttija riliehiä olemaan toimituksessa apuna. . . . .
26700: Jos asianosaisen kotipaikka on toisessa, henkikirjas!Sa
26701: måinitusså 'tfiikk:a·muutoin tu'n:rietussa paikkakunl1assa, il-
26702: moitettalroon hänelletoimitus erityisellä ·khtsumuskirje~llä,
26703: Semmoisesta toimituk8esta, foka koskee tiilisten, pakoili~ta
26704: vaihtoa, . on myös paikkakunnassa asuvalle. asianosaiselle
26705: et-ittäin annettava tieto, joltei tiltisvaihto ole yhteydessä sel-
26706: laåsen muun jakotoimitu.Jcs~n karuSisa, jossa' hä:h ·on ~sakas. ·
26707: Sellainen ilmoitus, joka 3 mo,mentissa on mainittu, on
26708: v11.ikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei olekaan saa-
26709: punut, katsottava asiarimu.kaisesti annetuksi, jo~ kirje vä-
26710: hintään kolme viikkba ennen enshnäistä kokousta on si-
26711: sä'änkirj oitetturia j iitetty postissa kulj etetta våksi.
26712: Kun niin ori kutsuttu, älköön asianosais~I1 poissaolo toi-
26713: mitusta: vihryttäkö. · ' · . .
26714: 67 (66) §.
26715: Ill1la.n- s.ellaista. adeJ,läkäJynyt.tä kutsumusta kuin 66 ·§ :-ssä
26716: on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimitta:maan
26717: 68 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
26718:
26719: h&lkomisen, lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
26720: ehtoisen ,tiJ.usv.aiihdon ynnä niissä sattu·Mn rajankäynnin,
26721: jos karkki ·asi1anosaiset si,itä sopiv.a,t.
26722:
26723: 68 (67) §.
26724: Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- t.ahi perintö-
26725: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
26726: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
26727: sessa asianosaisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
26728: saapumatta toimituksee~, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
26729: on saanut tiedon, älköön se estäkö toimitusta.
26730:
26731: 69 (68) §.
26732: Kaikesta mikä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
26733: tii.kirja.
26734: 70 (69) §.
26735: Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nou-
26736: datettakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
26737: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
26738: kittavat.
26739: Jos toimitusmiehet hylkäävät jäävimuistutuksen, olkoon
26740: asianosaisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa valit-
26741: taa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuiten-
26742: kaan toimitusta sentakila viivytettl1kö.
26743: Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
26744: jääväysasiasta antaa, ei saa erittäin valittaa.
26745:
26746: 71 (70) §.
26747: Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianhaaroja,
26748: ettei se silloin voi jatkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
26749: seksi ja siihen asti kuin estettä ei enää ole. Jos toimitus
26750: ei voi lain 'mukaan tapahtua, on se jätettävä sikseen.
26751: Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta päätök-
26752: sestä saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
26753: maanjako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai
26754: peru~ttamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä
26755: toimituksen. jatkumista.
26756: Jakolaitos . 69
26757:
26758: •Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
26759: kokouspäivää ennen kokouksen hajaantumista voida mää-
26760: rätä ja asianasaisille ilmoittaa, on tieto siitä näille annet-
26761: tava niinkuin 66 § :ssä on: säädetty taikka asianosaisten päät-
26762: tämällä tavalla, ja ilmoit.ettakoon myös yleiselle asiamie-
26763: hel,le eri,tyisesti toimituspäivästä.
26764:
26765: 72 (71) §.
26766: Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
26767: lnovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kes-
26768: täessä, määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä tiluksia
26769: sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää
26770: kotitarpeeksi käytettävä sekä saako sellaista kaskeamista,
26771: joka laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin;
26772: · huomauttakoot myös asianosaisia siitä, mitä seurauksia näi-
26773: den määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
26774: Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
26775: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa; ol-
26776: koon määräys kuitenkin noudrutettavana siihen ll!sti kuin se
26777: on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
26778:
26779: 73 (72) §.
26780: Sopimus, jonka asianosaiset tämän asetuksen mukaan
26781: tekevät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten
26782: oikeaksi vahvistettava.
26783: Jos asianosainen pöytäkirjaa tehtäessä hyväksyy sopi-
26784: muksen, mutta kuitenkin kieltäytyy sitä allekirjoittamasta,
26785: olkoon sellaisella hyväksymisellä sama vaikutus kuin jos
26786: hän olisi sopimuksen allekirjoittanut.
26787:
26788: 74 (73) §.
26789: Jos asianosainen ei ole saapuvilla kun sopimus tehdään,
26790: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
26791: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty,
26792: tarvita kaikkien asianosaisten suostumusta, olkoon sitä
26793: sopimusta hänenkin noudatettava, ellei hänellä silloin ollut
26794: 70 1913. - V. Mi. ,..::..!.."Esitys N:o 12.
26795:
26796: laillista. estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
26797: panna.
26798: Jos asianosainen sellaisella perusteella tahtoo hakea
26799: muutosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako..:oikeudelle
26800: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi;
26801: kuitenkaan älköön sellainen valta olkö voimassa pitempää
26802: aikaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa. Äl-
26803: köön valitus estäkö jatkamasta toimit11sta, ellei oikeus
26804: to~sin JJ:läärää.
26805:
26806: 75 (74) . §.
26807: Jos asianosainen tyytyy 'toimitu!'lmiesten päätöks~n
26808: asiassa, joka ·muuten olisi ollut · alistett!llva maanjako-
26809: oikeu'den: tutkitta.V.aksi, tahi semmoiseen päätÖkseen ':kuin
26810: 121 § :ssä mainitaan, on niinikään hänen all~kirjoituksensa
26811: siihen otettava ja uskottujen miesten vahvistetta~a. · ' · ·
26812: Jos saapuvilla oleirat asianosaiset ovat päätökseen tyy-
26813: tyneet, .olkdon se yhtä patevä kuin asianosaisten kesken
26814: tehty sopimtiskin; ja olkoon Iioudatet.tavana mit,ä 73 § :n
26815: 2 momentissa ja 74 § :ssä on säädetty, mikäli· ei 'erittäin
26816: toisin sanota.
26817: 76 (75) §.
26818: Asianos~inen jaossa, tilusvaihdossa ja rajankäynnissä
26819: on sen tHan omistaja tai 3' § :ri 1 mon1entissa'm.ain1ttu omis-
26820: btjan Yertaihen haltij·a, jota toimitus kookee, niin ·myi/s
26821: henkilö, jolle 3 § :n 12 momentissa edellytetyllä tavalla on
26822: miyönnetty asianosai8e1i oikeudet. Asianosaine:n' :ffia:atilan
26823: ha1komis~ssa on'jo<kainen, jokå siitä. omistaa. mäiträosal1.' ' .
26824: Jos toimitus koskee palstatilaa tahi. sellaista vesijätti>ii
26825: kuin 58 § :n 3 momentissa ori"sanottu, on serikin om'istaja.a
26826: asianosaisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
26827: palstatilan erottamisessa siifa, jolle luovutettu ala on toi-
26828: mituksen kautta erilleen otettava.
26829:
26830: 77 {76) §.
26831: . Kun jossakin tapauksessa rasite" tahi nautinta-oikeuden
26832: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
26833: sellaiseen oikeudenomistajaan mitä asianosaisesta sanotaan.
26834: ;. : /. "'.:lakolaitf)&. 71
26835:
26836: 78 ('l'7} §.
26837: •Tos kiinteistö:on useämrnan yhteiheh, kåyttifih;en1 puo~
26838: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siilieh
26839: valtuuttaneet.
26840: Jollei asiamiestä ·ole valittu\ olkoon ·saapuville tulleella
26841: osa:kkaalla.•valta· edustaa kiinteistöä. ··Jos useampia ösak-
26842: kaita 'tU!lee , saapuvill~ ja heidän vaatimuksensa ovat
26843: rii:ta~set, tut1kitk001t. tloimirtusmiehet, miltä · h:uomriota kuh~n
26844: vaatimukseen on pantava. ·
26845:
26846: 79 (78) §.
26847: Riita maan omistus- tahi åsukasoikeudesta ei saa vii~
26848: vytfäa toimitusta, vaari olkoon se, joka hiäa:t'a silloin hal-
26849: litsee, oikeutettu. puhumaan' sen puolesta. Jos maa toimi~
26850: tuksen aikaria on siirtynyt uudelle omistajalle tahi a:shk-
26851: kaalle, älköön tämä muuttako tahi moittiko mitä entinen
26852: haltija öil sopinut tåhi hyväksynyt.
26853: . ' . '
26854: 80 (79) §.
26855: Maanm~ttari oikoo~ oikeutettu jokaiselta kiinteistöltä,
26856: jota toimit.us kosik!ee, sen mukaan kuifll kullakin niistä on
26857: osa,Ui,suutt,a siihen, saamaan tarpeeLlisen mää:r;än_ miehiä ole-
26858: illä,~n apuna toimituksessa., Jos.m~a11mHJi!tri tuhl_aa R~i"'ä-.
26859: töitä tahi· kutsuttraa ~nemmän n1iehia kuin on tarpeelll~tit,
26860: va·~tatkoot niinikuin vi·rkavirheestä. , . '. ' ' . . '
26861: .Tos maanomist~ja' kielt~y·tyy ~pu,m'i:ehiä _·a~t~mast•al sa:a
26862: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paildmb~m~n k~uu
26863: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltiiyty~~ltä
26864: heti ulosmitattava.
26865:
26866: 81. (80) §.
26867: 1\:[aamnittaria alköön estettäkö kulka:masta. ~tiluksiJ.la,
26868: mikäli toimitus sitä vaatii; kuitenkin olkoon hän velvolli-
26869: I).en, katsomaan, .että kasvavan l!tihon. v~ingoittamista
26870: mikäli p1apdollista . vältetään ja että. puita ei .tarpeetto·,
26871: masti ka.~J,qeta.
26872: 72 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
26873:
26874: Puutarhassa, muussa istutetussa paikassa ja puistossa
26875: älköön puita omistajan luvatta vahingoitettako tahi kaa-
26876: dettako.
26877: 82 (81) §.
26878: Isojaon, uusj.aon ja hailkomisen, niin myös, joUeivä~t
26879: asianosaiset toisin sovi, lohkomisen ja vapaaehtoisen tilus-
26880: vaihdon toimituskustannukset on asianosaisten suoritettava
26881: kunkin sen muunnetun tilusalan mukaan, mikä hänelle toi-
26882: mituksessa on annettu, tahi, ellei tätä perustetta jossain ta-
26883: pauksessa käy SO'IJelluttaminen, manttaalin tahi pinta-alan
26884: mukaan. P,akollisessa tilusvaihdos1sa tutkikoot toimitus-
26885: miehet sen hyödyn, mrrrkä kumpikin asilanosainen vaihtami-
26886: sesta ,saa, ja jaettakoon kustannukset sen mukaan, elleivät
26887: asianosaiset ~tse toisin sovi. Palstll!tilan erottamisen kus-
26888: tantaa se, joka toimitusta on pyytänyt, ellei ole toisin
26889: sovittu.
26890: Toimituskustannuksiin luet.aan toimitusmiesten pallc-
26891: kio niin myös kustannnrkset määräyksen han,k;k,imisesta
26892: maanmi:ttaritl:le ja muista va~mistavista toimista, sekä käy-
26893: tetyille tod·istajille ja apumiehille tuleva palkka.
26894:
26895: 83 (82) §.
26896: Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
26897: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
26898: sivat asianosaisten maksettavat, kokonaan tahi osaksi ha-
26899: kijan yksinään suoritettavat, ja on ·toimituksen peruutta-
26900: mista koskevassa päätöksessä ama määrättävä, kenen on
26901: suoritettava kustannukset.
26902:
26903: 84 (83) §.
26904: Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
26905: mikäJli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä päi-
26906: västä, jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan
26907: lukuun ottamatta.
26908: Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä, minä
26909: päivänä päätös julistettiin, taikka, 70 § :n 2 momentissa
26910: mainitussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkir-
26911: Jakolaitos. 73
26912:
26913: jasta on viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
26914: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on
26915: velvollinen viivyttelemättä lähettämään sen maanjako-
26916: oikeuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
26917: nittakoon ne asiamiehet, joiden on toimituksessa valvottava
26918: yleistä etua.
26919: Julistaessaan semmoista päätöstä, josta eri valituksen
26920: saa tehdä, antakoon maanmittari asianosaisille osoituksen
26921: siitä, mihin aikaan ja millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
26922:
26923: 85 (84) §.
26924: Jokainen toimitus on perustettava selviin ja luotettaviin
26925: tilnskarttoihin ja asiakirjoihin; niiden laadusta ja teosta
26926: säädetään erittäin.
26927:
26928:
26929:
26930: 8 LUKU.
26931: Määräyksiä menettelystä isojaossa, halkomisessa ja uusjaossa.
26932:
26933: 1. T oimituk8en laajuuden määrääminen.
26934:
26935: 86 (85) §.
26936: Jos lohkokunnasta, jossa isojako on toimitettava, mää-
26937: rätty ala liikamaata on erotettava kruunulle, määrätkööt
26938: toimitusmiehet liikamaan aseman ja rajat.
26939: Silloin on vaarinotettava niinhyvin ettei tiloilta oteta
26940: pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole tiloille mää-
26941: rättyä hehtaarilukua suurempi, kuin myös että liikamaa
26942: erotetaan yhtenä tahi vain muutamina soveliaina lohkoina,
26943: ja ettei sitä myöskään, parasta metsä- ja viljelyskelpoista
26944: maata tiloille valikoimalla, tehdä huono-osaiseksi.
26945:
26946: 87 (86) §.
26947: Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
26948: seen, kuin 40 § :ssä on sanottu, ja joku asianosainen va,wtii,
26949: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
26950: 1913. -V. M·iM-,E./ilitYs N:o 12.
26951:
26952: onl}quusj,a9n,~dElllyty:k!;;iä ja eht,oja ol~m~sa~ Jos havaitaan
26953: ol~vall, .. mij;ä~iitk;ööt t9imitp.~ieh~t, uusja()n . -laajuud~p.;
26954: mnt~a !mu:uss~ ta pa]lk.sel!sa jätett~köön. tohpitus sikseen.
26955: rJ"os :u:usjak,o, mjoitetaan koskemaan vain..osaa vanhemc
26956: JJ?.asta jakolqlnnasta, on jakoon otettavaa aluetta ,roii,ärät~
26957: täessä myös pidettävä silmällä, ettei jälellä olevan, osan
26958: so.yeliast!t uusja4:oa, si~tä. v:astedes mahdollisesti .kysymyk-
26959: se:Q...n9u.&tua,.• sanottavasti vaikepteta,. .
26960:
26961: .ss (87) §.
26962: Jos näyttää olevan syitä uusjaon toimittamiseen, mutta
26963: että.nw.ita~in ti~oja k:uin :mitä :qtääräys tarkoitta:;t onjakoon
26964: otettava., 011 uu~j,akoa .jJl, sen laajuut~ kosk~van kysymyksen
26965: tutkimista varten kaikkien niiden kanssa, j.oita _asia_ koskee,
26966: määrättävä pidettäväksi uusi kokous sekä se asianmukai-
26967: sesti valmisteltava ja kuulutettava.
26968:
26969: 89 · (88) §.
26970: . J"<>~kO,l,L:a'Qp~tt:t.u. r;n~fill'.iitys ,l)} .tai . 14.;§ :·n.!pe.r~tee)Ja,j~aa
26971: sellainen maa, joka ennen toimitetussa jaossa on jätetty ja-
26972: kamatta, tahi toimiHa.a seUainen uusjako,· jaka ma,initaan
26973: 43--46 § :ssä, ja joku •asianosainen jakoa vastustaa, on asia
26974: toimitusmiesten rat•kaistava.
26975:
26976: 90. (89)· §.
26977: Jos nousee kysymys jai:Jn laajuudesta muissa kuin
26978: ylempänä; erittäin mainituissa ta;p:ituksissa, olkoon asia
26979: toimitusmiesten ratkaistava i' ja ·sovellettak6on muuten
26980: silloinkin Sf: ja 88 § :n. määräyksiä,
26981:
26982: .· 91- ~90} §.
26983: .Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimithsmiesc
26984: ten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden
26985: ratkaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
26986: mlfi:~li ~~, ~os~e~; rj~da.ttoman .alan ;rpit~aamista .ja kartall~
26987: P~ll,O.a~ ;ia,tj.wttalH! ennenkuin. riitakysymys on lopullisesti.
26988: ratkaistu,., . ·
26989: 75
26990:
26991: .Jos pl:Hitöksessä määrä-tään haettu tojllljtus. sik~n. ii\~
26992: tettä väksi, älköpn sitä .päjitpstä, ~~tenkaan j jitettäkö
26993: maanj~kocoikeuden ratk~ti&t.avaksi, v~a:Q.. olkoon.mu1lto~en
26994: hkuoikeudesta· voimassa. ,mitä 71 § :n. 2 mom~ntissa ~ä.ä
26995: detään.
26996: 92 (91) §.
26997: Jos haettu uusjako on jätetty ~ikseen päätöksellä, joka
26998: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu 1 ja
26999: edellisessa jaoss~ jakokunnan tilojen piirirajatjätetty mel-
27000: koisilta osilta pyykittämättä,' olkoon nÖudatettavaila mita
27001: 135 § :ssä säädetään vanhemman. jakotoimituksen täyden~
27002: tämisestä.
27003:
27004: 1!. Piirirajain määrääminen.ja tilus1Jaihtojen toimittaminen.
27005:
27006: 93 (92) §.
27007: •Jos jakokunnan piiritajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
27008: jartmä:är-äy.ksellä vahvi~u ta'hi jos ,ge tm epäV.armii, on
27009: se• rajartkäyinnilHr määrättävä siina järjestyksessä ki:tih14
27010: luirtissa sanotaan. .
27011: Mitä tässä säadetään olkoon · myös' semmöisen maan
27012: jaossa, joka aikaisemmin ort jätetty jaosta ·pois,' sovellet~
27013: tava·sen 'rilaan·rajoihin: ..... ~
27014:
27015: 94' (93) §: '
27016: Toimitusmieste!l päätökseen, jolla ·rajankäynti on niäit~
27017: rätty toiiriitettavaksi, ei saa muutosta hak~a; ·• · · · ,
27018: Jos asianosainen ·.ori .tyytyrniHöri päätokseen, .jolla .: ra~
27019: jankäynti on julistettu tarpeettomaksi,' olkoon hänelTä v~lta
27020: kolmertkyinml'ltlen päivä:ri kuluessa valittåa siit'ä rnaanjako-
27021: oikeuteen, 'valituksert kuitenkaan vi:ivyttä'mältä toimitu~ta.'
27022: ' ·'. ,. (•
27023:
27024:
27025:
27026:
27027: 95 (94) §.
27028: , Jos syntyy ,ky$ymyksiä tilijSv!!-ihdosta siinä tarkoituk-
27029: sess.a kuin ,tämän ~setuksen .53-55 sekä ,58,.§ :ssä sanota-an,.
27030: ovat nämä kysymykset, asianmukaisesti valmisteltuina; ia
27031: 76 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
27032:
27033: koottuina, esitettävä.t piiriTajankäynnin yhteydessä tahi
27034: er]tyiJSessä, siltä; va,r'ten mäJäräJt.yssä kiokouksessa. ·
27035: Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
27036: tavasta asiata käsiteltäessä, samoin kuin tilusvaihdon toi-
27037: meenpanemisesta olkoon noudatettavana mitä 11 luvussa
27038: säädetään.
27039: 96 (95) §.
27040: Jos tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, älköön
27041: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
27042: puu tilusvaihdosta.
27043:
27044:
27045:
27046: 3. Tuusten :iyvitys, nautintaselitelrnä ja jakoperusteen
27047: rnääräärninen.
27048: 97 (96) §.
27049: Oikean perusteen saamiseksi jaettavien tilusten toisiinsa
27050: vertaamiselle on jakokunnan tilukset jyvitettävä. Sitä teh-
27051: dessään on toimitusmiest•en katselmuksen ja tarkan har-
27052: kinnan perusteella pa:nta'Va kul.lekin e6laatuiseBe tilukselle,
27053: katsoen :sen luonnolHseen la·atunn j1a asema-an sekä sen vil-
27054: jelemisoo v.aikeuteen ja 1kaillJ.euteen, niin myös siihen pysy-
27055: väiseen hyötyyn, mikä siitä tavaHisina vuosina on odote:t-
27056: ta vi'Ssa, tah-i, rnissä mainittuja perusteita ei voida lcoh tu'u-
27057: della sovelluttaa, tiZ.ulcsen käyvän ~·alcaantuneen arvon ·mu-
27058: kaan, jy.väarvo, jdka oikein ilmaisee ti.luksen arvon suh-
27059: tarutumiiSen muiden •tiluksien arvoihin.
27060: Maatilan halkomisessa on kuitenkin viimeksi toimitet-
27061: tua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen mukaan
27062: oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta jyvitystä
27063: välttämättömäksi.
27064:
27065: 98 (97) §.
27066: Jyvityksen yhteydessä on jyväar~·oista ja nautinnoista
27067: tehtävä selitelmä ja se asianosaisten tiedoksi annettava niin-
27068: kuin on erittäin säädetty.
27069: Jakolaitos. 77
27070:
27071: 99 (98) §.
27072: Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
27073: jakoperustetta säädetty, ja asianosaiset sopivat jostakin
27074: jakoperusteesta, noudatettakoon sitä.
27075: Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
27076: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa on
27077: käytettävä.
27078:
27079: 100 (99) §.
27080: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
27081: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, tahi jos asianosai-
27082: nen on kieltäytynyt hyväk!Symästä jyvitystä tahi nautinta-
27083: selitelmää, meneteltäköön niinkuin 113 § :ssä säädetään.
27084:
27085:
27086:
27087:
27088: 4. J}f aan erottaminen yhteiseksi tahi jonkun tilan
27089: erityiseksi tarpeeksi.
27090:
27091: 101 (100) §.
27092: Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
27093: voima on jonkin arvoinen, on sen käyttämiseen tarpeellinen
27094: maa erotettava yhteisestä tilusmäärästä yhteiseksi tiluk-
27095: seksi.
27096: Tilusmäärästä erotetaan myöskin 11 ja 12 § :ssä mainitut
27097: tilukset sanotuissa pylcälissä säädetyillä ehdoilla.
27098:
27099: 102 (101) §.
27100: Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kalastuk-
27101: seen tarpeellinen maa sekä paikka peliavain liottamista,
27102: kalkkikivilouhosta, hiekan-, saven-, soran-, muUan ja tur-
27103: peenottoa, kaivoa tai.k;ka muuta semmoista varten on niin-
27104: ikään tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmää-
27105: rä,stä erotettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla
27106: alueillaan tällaista etua.
27107: 78
27108:
27109: Siten erotettu paikka on •jyvityksen mukaan luettava
27110: niiden: tilojen. jako~osuuteen, ·jotka tulevat siitä osallisiksi.
27111:
27112: 103 (i02) §. ;
27113: . 'fää~t~piiw tii u~määrästä on ·. v~eia •erotOOl;a va .t;arpoolli ~
27114: nen ala 'teitä varten yleiselle tielle sekä 101 ja 102§ :11.mu-
27115: kaan erotetuille paikoille ja muulle yhteiselle maalle sekii,
27116: kun tarpeelliseksi havaitaan., yksityisille palstoille, niin
27117: myös tarpeellil?ia viemäriojia va:t;ien.
27118: .Samalla o'n. miiärättä?Jä aika, jonka kuluessa. sell'aisen
27119: tiMi, tekeminen On .suorlie'ttava; . ja. tulee toimitu[!miestert
27120: jalempanä' mainittujen muide'n korvausky8y~y8ien Y,htey-
27121: dessä t~hda kustannuslasku tien tekernisestä selca asia'n-
27122: osaisten välillä jakaa kustannus jakotoimituksessa nouda-
27123: tetun jakoperusteen mukaan, ellei toisin sovita tai toimitus-
27124: miehet katso kohtuulliseksi toisin määrätä.
27125: Tiet ja ojat ovat mieluummin pantav:at palstojen väli-
27126: rajoille seka, mikäli käy päinsä., paalutettavat suoriksi.
27127:
27128: 104 (103) §·
27129: .Jos määräalaa., tilasta käytetään teollisuus-: tahi muuhun
27130: San\l,a:Pl3.iseen .~rkoituk&een, tahi jos tilaa,n kuuluu joku eri-
27131: tyinen etl}us,. niinkuin· kivilou:hos, koski. ,tahi,kalastu~ jossa
27132: muilla tiloilla ei ole osaa, erotettakoon tilalle päältäpäin
27133: sitä varten. tarpeellinen ala ja vähennettäköön se tilan tilus-
27134: osuudesta.. · ·
27135: Mitä 1 momentissa säädetään maatilasta, olkoon hdko-
27136: misessa Illoudat.ettavana sellaiseen •tilanosaan nähden, jot-a
27137: on viljelty välia~ka;i.sen osittiamisen t·a:hi sovintojaon mu-
27138: kaan, niinkuh\. '25 § :ssä. on ~anottU:.
27139: • '·Jb'8 'jbllekin t~lalle on toisen tilan· alueeseen: vairihemman
27140: lain ri/Jukaan ·pidätetty sellairiJen oikeus, jollaufJa 16 § :n mu-
27141: kaan ei sa:a perustaa, ·ja ellei tätä oike'l);tta voida ilman
27142: vilTHm/ksia •rniiatd e'rottainalla poistaa, luriastettakoori se
27143: oiketrs rahalla, 'riiinkuin 10 § ...~.~fi. saniJt'aan.
27144: · •·· 1iakolaitils. '
27145:
27146: 105 (104) §. .
27147: Jos asianosaiset. soprvat. ettli sellainen erottaminen tahi
27148: mui/toimenpide ktiiri 101-104 §':~sä on sanottui'oh toimi-
27149: tettava, notidittettaköon sitä, mutta: mliilto:lii olkoori 't9im'i-
27150: tusmiesten päat~ttävä asiasta: . . . ·. . ' ·. ·. ,, ;
27151: .· A8iånpsaisten oikeudesta päätt/iä yldeisr/Wtsä'n erottdmi-
27152: sesta ol'ko6n kuitenkin vo%mass'a iriitl112 §:ssä sä{idetdän:
27153: ~ -> '
27154:
27155:
27156:
27157:
27158: 5. Palstain sijoitus, tafojen siirto sekä rajojen paalutus
27159: ja pyykitys.
27160: / ;,''
27161:
27162: 106 (105). §.
27163: Jaossa o:pjokaiselle tilalle å'nn~ttava :riiin paJ]on'tifuk~
27164: sia kuinjyvityksen ja jakoperusteen' mukaan sen ~squtta
27165: v~sbia, mikäli mahdollista tasalses'ti, parempaa jä quonom-
27166: påa. maata, oikea osa niinhyvin peltoa fa niittyä' 61hi ~iksi
27167: kelpaavaa viljelysmaa ta krii:ii i kas'vuisaa. metsähu1ata:Kili:
27168: Viljellyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
27169: tilalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
27170: soveUI!ia:P. .tilusjä;rjestty~sen. aikaansaamiseksi katsotaan se
27171: tarpee~Use~si ~hi : ~aikki ne. asianosaiset, joita. kysymys
27172: kos~e 1 siitä .. sopi.v~ ja ~llw.inen vaihto haitrutta•vO>i:käydä
27173: päinsä...
27174: 107 '(100)'§. ,.
27175: Jokaisen tilan yksityinen tilusosu~s· o~ p~il.t~~a yhteen
27176: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
27177: harval•ukuisi1in lohikoiihilli kuin tihrsten tarkoituksenmukai-
27178: nen villjelen11inen ja käyttäminen ·vaativat sekä asem;li ja
27179: }a;a:tu; ke.tään ia,sianooaista hai:ttwamartta; ~saJli:vat. · ' ··
27180: . Jos ·ei voida, 1:09 · § :n säännöksiä:kään huomioonot~aen,
27181: aikaansaada·.. tarkQitilksenmukaista · pa;lstainsijoitusta, ·ellei
27182: joku tila saa useampia kuin kolmeC·lQhkoa, annettako1:1n
27183: tilalle . enintään kuusi tahi, KE~mijävven, Kuusame'll: ja
27184: Kuolajärven .pitäjissä sekä Lapin• kihlakunnassa Onlun
27185: lääniä, enintli:än kahdeksan lohkoa. "' ·
27186: 80 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27187:
27188: Maanjako-oikeuden luvatta älköön tilalle annettako
27189: useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
27190: Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
27191: on saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
27192: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
27193: Lohkojen lukumäärään ei lueta 101---l104 § :n mukaan
27194: erotettua alaa, ei myöskään jakokunnan ulkopuolella olevaa
27195: tilusta eikä pieniä saaria.
27196:
27197: 108 (107) §.
27198: Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sellainen
27199: erityinen etuus, kuin 104 § :n 1 momentissa on mainittu, ol-
27200: koon lupa selvän jaon a.Ukaansaalilliselksi vaihtaa se toiseen
27201: yhtä hyvää,n samanlaatui1seen etuuteen .tahi, jos tilan omis-
27202: taja, siihen myöntyy, muuHa tavarla ottaa se j.rukoon.
27203: Sellaisen alueen erottamisesta, joka on jonkin m.uun
27204: kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite, sääde-
27205: tään tämän asetuksen I osastossa.
27206:
27207: 109 (108) §.
27208: Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
27209: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
27210: niin yhteenrakennetut, että kuhunkin tilaan jaossa tulevia
27211: tiluksia ei ~·oida tarkoitn·ksenmUJ]m.isesti sijoittaa, ellei yhtä
27212: tahi .useampaa t.i,Ja.a,, tahi h.a,lkomisessa osrukasta, siirretä en-
27213: tisestä talonpa,ikastaan, on siirto panta v1a. toimeen.
27214:
27215: 110 (109) §.
27216: Ennen muita siirrettäköön se tila, jonka siirtäminen
27217: parhaiten edistää tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta.
27218: Jos tarkoitus saavutetaan yhtä täydellisesti siirtämällä
27219: mikä. tahansa useammista tiloista, jääköön se tila ennen
27220: muita paikoilleen, joka on parhaiten rakennettu tahi jolla
27221: on puutarha tahi muu hyödyllinen ja arvokas laitos.
27222: Jos tilat ovat viimeksimainitussakin suhteessa yhtä
27223: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on siirrettävä, ratkais-
27224: takoon asia arvalla.
27225: Jakolaitos. 81
27226:
27227: Tilan halkomisessa määrätään siirtymisvelvollisuus
27228: osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä säädet-
27229: tyjen perusteiden mukaan.
27230: 111 (110) §.
27231: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
27232: VJtksi eikä jakoa voi sopivasti toimittaa ilman että luovu-
27233: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
27234: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nautinta-
27235: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
27236: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa
27237: tulleista tlluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä
27238: vastaava alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokra-
27239: suhteesta lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvolli-
27240: suuksiin, kustannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautinta-
27241: aikaan, nautinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan
27242: uusia tiluksia viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
27243: Maanomistajan ja vuokramiehen oikeudesta saada jaon
27244: johdosta vuokramaksu korotetuksi tai vähennetyksi taikka
27245: vuokrasopimus kumotuksi on voimassa mitä siitä on
27246: muualla säädetty. Sella,~seen oikeuteen perustuva jakotoi-
27247: mituksen yhteydessä tehty vaatimus vuokrasopimuksen ku-
27248: moamisesta leoleonaan tai vuokralle annetun alueen johonlcin
27249: osaan nähden ynnä siitä johfluva kysymys lcorvaulcsesta ja
27250: h.yvitylcsestä on toimitusmLesten haåirttaVla jälempänä
27251: mainittujen muiden lcorvauslcysyrnysten yhteydessä selkä,
27252: joHei asianosaisten !kesken sopimustJå ailmansaada, päätök-
27253: sellä mtkraist:a,va.
27254: 112 (111) §.
27255: Kuulustelemista va·rten jakotoimituksen yhteydessä
27256: käsiteltävissä, vuokrasuhteista johtuvissa asioissa saavat
27257: toimi·tusmiehet 'kutsua sa·apuville asianomaisen vuokralau-
27258: ta'kunnan puheenjohtajan, milloin he sen tarpeelliseksi
27259: katsovat.
27260: 113 (112) §.
27261: PalstaLnsijoirtUJSehdotus on ma.anmittarin kavtaHe laadit-
27262: tava ja asianasaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä on
27263: erittäin säädetty. 6
27264: 82 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
27265:
27266: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
27267: miesten te~kemää päätöstä jyvityksestä tahi nautintaselitel-
27268: rnästä tahi jakopernsteesta taiklca maan erottamisesta yhtei-
27269: seksi tai jonkun tilan erityiseksi tarpeeksi tahi palstaiiilSi-
27270: joitukoosta tai talojen siirrosta, ta,ikka jos toimituSillliehet
27271: ovat päättäne•et tilalle annetila vaksi useampia palstoja kuin
27272: 107 § :n mukaan on sallittu, jättäkööt toimitusmiehet asian
27273: kaikilta niiltä kohdin, jotka siten ovat 1>iitaisiksi käyneet,
27274: yhdellä kertaa maanjako-oike-uden ratkaista1;ak.~i ja lykät-
27275: kööt toimituksen siksi kun on annettu tuomio, jolla on lain-
27276: voima.
27277: 114 (113) §.
27278: Lopullisesti määrätty palstain sijoitus ja kartalla toi-
27279: mitettu jako on asianasaisille selitettävä sekä paalutettava
27280: ja pyykitettävä sillä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
27281:
27282: 6. Korvauksen määrääminen talojen siirtämisestä, vilje-
27283: lyksestä, pystymetsästä ja muusta semmoisesta.
27284:
27285: 115 (114) §.
27286: Siirtokustannuksiin ottavat osaa siirretyn sekä muiden
27287: tilojen omistajat sen hyödyn mukaan, minkä tilavampi
27288: alue ja mukavampi tilusjärjestys kullekin tuottaa, taikka,
27289: milloin hyöty tutkitaan yhtäläiseksi, kukin tilansa muun-
27290: netun tilusalan mukaan.
27291: Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta on
27292: luovutettu, siirretään pois talonpaikastaan, ottakoot niin-
27293: ikään kaikki tilanomistajat siirtokustannuksiin osaa edellä
27294: mainitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omis-
27295: tajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmalta osalta
27296: kuin muiden. Jos luovutus on tapahtunut sen jåJkeen kuln
27297: jakotoimitus oli kuulutettu alotettavaksi; jääkööt kustan-
27298: nukset hänen yksinään suoritettaviksi.
27299: Siirtokustannuksiin luetaan myös teiden, viemäriojain
27300: ja kaivon raittamisesta sekä tontin ja viljelysma.an raiv·aa-
27301: misesta johtuvat kustannukset, miHoin nämä työt siirron
27302: vuoksi käyvä·t tarpeelil~s]ksi.
27303: Jakolaitos. 83
27304:
27305: Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
27306: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramie-
27307: helle sillä perust€eUa, että vuokrasopimus jaon johdosta
27308: raukee kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin
27309: osaan nähden, pidettäköön tätä korvausta siirtokustannus-
27310: ten veroisena.
27311:
27312: 116 (115) §.
27313: Siirtokustannuksina tulee siirretyn tilanomistajan saa-
27314: da korvausta rakennuksista se määrä, johon rakennusten
27315: siirtämisestä johtuvien menojen tutkitaan nousevan. Jos
27316: on tehty täysivarainen tarjous rakennusten lunastami-
27317: sesta määrättyyn hintaan, ja jos näiden myyminen siitä
27318: h.innasta ja uusien rakentaminen sijaan harkitaan edulli-
27319: semmaksi kuin rakennusten siirtäminen, lasketaan kor-
27320: vaukseksi uusien rakennusten rakentamiseen menevät kus-
27321: tannukset, tarjottu hinta niistä poisluettuna. Jos raken-
27322: nukset ovat niin vanhat tahi muutoin puutteelliset, että
27323: niiden uudestaan 11akentaminen joka tapauksessa olisi ollut
27324: välttämätön, sovitettakoon arvioidut siirtokustannukset
27325: sen mukaan.
27326: Jos kahdelle tai useartllffl,alle asianosaiselle yhteisesti
27327: kuuluu useampia rakennuksia tahi laitoksia, ja jos ne voi-
27328: daan ilman rahakorvausta sopivasti jakaa asianosaisten
27329: kesken ja siirtää kunkin palstoille tahi, kun 1Janha tontti on
27330: annettu jollekulle asianosaiselle, kokonaan tahi osaksi jää-
27331: 'Vät paikoilleen, koettakoot toirnitusmiehet saada asanosai-
27332: set sopimaan rakennusten tai laitosten jaosta tahi lunas-
27333: tuksesta. Jos asianosaiset eivät siitä voi sopia, määrätlcööt
27334: toimitusmiehet asiassaj kuitenkaan älköön ketään asian-
27335: osaista velvoitettako lunastamaan useampia tai suurempia
27336: rakennuksia tahi laitolcsia lcuin tilan 1.Jiljelemiseen tar-
27337: vitaan.
27338:
27339: 117 (116) §.
27340: Jos asianosainen on saanut huonommin viljeltyä maata
27341: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata viljellyn si-
27342: 84 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27343:
27344: jaan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota
27345: tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän
27346: oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
27347: Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennättää saada
27348: asianmukaiseen kuntoon on niinikään korvausta annettava.
27349: Korvaus määrätään asiainhaarain mukaan suoritetta-
27350: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
27351: hentymisestä" rahana, viijana tahi karjanrehuina.
27352:
27353: 118 (117) §.
27354: Jos asianosainen on menettänyt metsää tahi istutuksia
27355: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huo-
27356: nompaa metsää tahi istutuksia, saakoon hän niistä kor-
27357: vausta siltä tahi niiltä, jotka siitä hyötyvät.
27358: Sama olkoon laki, jos asianosainen yhteisen metsämaan
27359: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
27360: Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
27361: tavan hankaluutta, voidaan asianosainen oikeuttaa osoite-
27362: tusta paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuottei-
27363: ta, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai raken-
27364: nushirsiä, kuutiometrejä hal'koja, ( poist.) tahi muulla
27365: U:w:alla; ja noudatettalcoon siinä m-itä metsälaki m-etsänhak-
27366: kauksesta säätää.
27367: 119 (118) §.
27368: Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
27369: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
27370: tetulla alueella, sekä ilmoittakoot asianosaisille mitä heidän
27371: on 18 § :n määräyksen johdosta vaarinotettava; ja olkoon
27372: toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa määrätä,
27373: että tå!lanomistruja saa kotitarpeekseen ottaa me,tsänt.uot.teita
27374: ai!IliOastaan rpain]tulla alueella olevasta jakopa:Lstast:a~an.
27375:
27376: 120 (119) §.
27377: Sellainen korvaus kuin 116-118 § :ssä on mainittu, on
27378: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
27379: rioolitavaksi muuten kuin rahana, myös sen raha-arvo
27380: Jakolaitos. 85
27381:
27382: mainittava. Korvaus voitakoon jakaa maksettavaksi mää-
27383: räajan, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
27384:
27385: 121 (120) §.
27386: Jos asianosaiset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
27387: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden maksettava
27388: se on, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta, nouda-
27389: tettakoon sopimusta.
27390: Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
27391: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asianosaiset
27392: ovat tehneet.
27393: Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
27394: toimitusmiesten päättää asiasta.
27395:
27396:
27397: 7. Toimituksen päättäminen.
27398:
27399: 1'22 (121) §.
27400: Jos asianosaiset, sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja
27401: välinselvitys korvauksista toimitettu, sopivat siitä, milloin
27402: kunkin on otettava vastaan uudet palstat, noudatettakoon
27403: sopimusta. Muussa t~apauksessa pi,tää palstojen vasta,an-
27404: ot.olll tapahtJua valitusajan päätyttyä tai, jos tätä aikaa ei
27405: katsota S01Jeliaaksi, toirnitusmiesten määräämänä aikana.
27406: Jos siitä on valituksia tehty, on maanjako-oikeuden mää-
27407: rättävä tilusten -vastaanoton aika.
27408:
27409: 123 (122) §.
27410: • Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten on käsitelty,
27411: julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi sekä
27412: Iukekoon julki ja antakoon asianosaisille yhteisesti tästä
27413: todistuksen, joka sisältää 84 § :ssä mainitun tiedon yl,eisistä
27414: asiamiehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosoituksen.
27415: Jos asianosainen, joka tahtoo toimituksesta valittaa, sitä
27416: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
27417: vyttelemättä hänelle annettava.
27418: 86 1913. -V, M. -Esitys N:o 12.
27419:
27420: 124 (123) §.
27421: Jos as1anosamen on tyytymätön toimitettuun jakoon
27422: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
27423: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
27424: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa jaon
27425: päättymisestä siitä valittaa maanj ako-oikeuteen.
27426:
27427: 125 (124) §.
27428: Jos toimituksesta ei ole valitettu, on se jätettävä sillä
27429: tavalla tarkastettavaksi, kuin erittäin on säädetty, sen to-
27430: teamiseksi: että toimitus on lain mukaan saanut tapahtua;
27431: että jakokunnan piirirajat ovat määrä·tyt; että 12 § :n 1 mo-
27432: mentin ja 41 § :n 2 momentin säännöksiä niissä mainittujen
27433: yhteisten tHusten erottamisesta selkä lohkoj•en lukumäärää
27434: j·a 1a;wtu:a 'koskevia mäJärä,yksi·ä on noudatettu; ettei muilta
27435: kuin 16 § :ssä mainittuja rasitteita ole perustettu; että las-
27436: kelma on o~kea; sekä että väli.rajat on pyykitetty.
27437: Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se maa-
27438: rekisteriin merkittävä. Muussa tapauksessa palautettakoon
27439: asia toimitusmaanmittarille määräyksellä siitä, millä ta-
27440: valla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian käsittely uu-
27441: sittava ja missä määrin. Jos kuitenkin havaitaan, ettei toi-
27442: mitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
27443: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
27444:
27445: 126 (125) §.
27446: Kun jako on 128 §:n m;ukaan sa:anut lainvoiman, kuulu-
27447: tuttakoon ma•anmittari sen 66 § :ssä mainituissa kirkoissa.
27448: Jos j a:ko on vah vistJettu lainvoimaisella tuomiolla ja
27449: maarekisteriin merkitty, on samalLa t:a:valla kuulutettava:
27450: 127 (126) §.
27451: Jos jako tulee lainvoiman saaneen tuomion perusteella
27452: muutettavaksi, niin myös kuin asian käsi'ttely 125 § :n mu-
27453: kaan on uusittava, noudatettakoon uutta kokousta mää-
27454: rättäessä sekä toimitusta jatkettaessa ja päätettäessä sovel-
27455: tuvilta kohdin mitä tässä asetuksessa säädetään.
27456: Jakolaitos. 87
27457:
27458: 128. (127) §.
27459: Älköön iso- tahi uusjakoa tai halkomista katsottako lain-
27460: voimaiseksi, ennenkuin toimitus on merkitty maarekisteriin,
27461: joka sisältää tiedot kaikkien maatilain ja palstatilain maan-
27462: luonnosta, osuudesta maakirjataloon, tiloille ehkä pannusta
27463: manttaalista, rasiteoikeuksista ja velvollisuuksista ynnä
27464: muista kutakin tilaa koske1Jista tarpeellisista jalcoseikoista,
27465: niinkuin erittäin säädetään.
27466:
27467:
27468: 8. Tiluspalstain haltuunotto. Vuokrasopimuksen raukea-
27469: misesta johtuvan hyvityksen määrääminen.
27470:
27471: 129 (128) §.
27472: Jos tiluspalstalla, kun asianosainen sen saa ottaa hal-
27473: tuUJnsa, on kasvua, olkoon mwan entisellä hal<ti'j aUa oikeus
27474: se korjata, elleivät toisin sovi.
27475: Jos asianosainen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
27476: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
27477: rätkööt toimitusmiehet siitä erittäin korvauksen. Sitä var-
27478: ten pidettävään kokoukseen ovat asianosaiset toteensaata-
27479: vasti kutsuttavat, ja noudatettakoon toimituksen kulkuun
27480: ja päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden sovel-
27481: tuvilta kohdin mitä ylempänä tässä asetuksessa säädetään.
27482:
27483: 130 (Uusi) §.
27484: Ellei kysymystä 115 § :n 4 momentissa mainitusta hyvi-
27485: tyksestä voida käsitellä muiden korvausvaatimusten yhtey-
27486: dessä, syystä että asianosaisten sopimusta tai heidän hyväk-
27487: symää toimitusmiesten päätöstä 'Vuolcrasopimuksen raukea-
27488: misesta ei ole olemassa, on sitä kysymystä varten erikseen
27489: pidettävä kokous sittenkuin lopullinen päätös vuokrasopi-
27490: muksen raukeamisesta on annettu. Tähän kokoukseen on
27491: asianosaiset kutsuttava 66 § :ssä säädetyllä tavalla, ja nou-
27492: datettakoon muuten toimituksen kulkuun ja päättämiseen
27493: sekä muutoksen hakemiseen nähden V"bitä tässä asetuksessa
27494: sanotaan.
27495: 88 1913. - V. M. - Esitys N:o 12.
27496:
27497: 131 (129) §.
27498: Jos asianosaiselta evätään tiluspalstan haltuunotto mää-
27499: räaikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeellista vir-
27500: ka-apua.
27501:
27502: 9. Lainvoimaisen jaon korjaaminen. Pienen-
27503: laisten virheiden tasotus.
27504: 132 (130) §.
27505: Jos asianosainen kykenee näyttämään, että lainvoimai-
27506: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
27507: olkoon hänellä valta viiden vuoden kuluessa siitä kuin jako
27508: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea osan-
27509: sa tasoittamista.
27510: 133 (131) §.
27511: Jos silloin, kun jakokäsittely 125 § :n nojalla uusitaan
27512: tahi kun tutkita·an jakotoimituksesta tehtyä valitusta tai
27513: tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen tapah-
27514: tuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman tilan ti-
27515: lus-alan laajuuteen, ja jos virheen oikaisemisesta koituisi
27516: kustannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eivät ole kohtuul-
27517: lisessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn, älköön jakoa sen
27518: takia muutettako, vaan määrättäköön sille asianosaiselle,
27519: jonka oikeutta on loukattu, vastaava rahakorvaus, sen tahi
27520: niiden maksettavaksi, jotka ovat saaneet enemmän kuin
27521: heille olisi ollut tuleva.
27522:
27523: 9 LUKU.
27524: Määräyksiä tilojen väliaikaisesta osittamisesta ja vanhemman jaon
27525: täydentämisestä.
27526: 134 (132) §.
27527: Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
27528: massa olevaksi, niinkuin 23 § :ssä on sanottu, olkoon nQIUda-
27529: tettavana mitä muusta halkomisesta on määrätty, kuitenkin
27530: siten ettei piirirajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen
27531: lukua ja laatua koskevia säännöksiä ole sovellettava ja et-
27532: tei välirajoja myöskään pyykitetä.
27533: Jakolaitos. 89
27534: 135 (133) §.
27535: Jos vanhemman lain mukaan toimitetussa jaossa tilo-
27536: jen välirajat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyykittämättä,
27537: tahi jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat joutuneet
27538: hukkaan tai turmeltuneet, ja jos vaaditaan jonkun tahi
27539: joidenkuiden tilojen välirajain uudelleen paaluttamista ja
27540: niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järjestyksessä nos-
27541: tamatta kysymystä uusjaosta, paalutettakoon ja pyykitet-
27542: täköön rajat yhteen menoon 164 §:n mukaan ja tehtä1köön
27543: rajankäyntikartta (poist.).
27544: Semmoisessa vanhemman jaon täydentämisessä saa
27545: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia jakaa sekä sellaisia 5 lu-
27546: vussa myönnettyjä tilusvaihtoja toimittaa, joista asian-
27547: osaiset sopivat. Tässä on myöskin 103 § :n määräyksiä vas-
27548: taavalla ta-valla sovellettava tarpeellisiin teihin nähden, ja
27549: voi tarvittavan tiealan saamiseksi pakollinen tilusvaihto
27550: tapahtua.
27551: Tällaisen toimituksen päättämisestä sekä muutoksen-
27552: hausta olkoon voimassa mitä 123-125 § :ssä säädetään.
27553:
27554:
27555: 10 LUKU.
27556: Määräyksiä menettelystä maatilan lohkomisessa ja palstatilan
27557: erottamisessa.
27558:
27559: 136 (134) §.
27560: Jos se osa tilasta, joka on lohkaistava t:ahi palst•ati.laksi
27561: erotettava, rajoittuu tilan piirirajaan, ja epävarmuutta
27562: ilmaantuu rajan oikeasta suunnasta siltä kohdin, on rajan
27563: määrääiDiseksi rajankäynti toimitettava siinä järjestyk-
27564: sessä kuin 14 luvussa sanotaan ja noudatettakoon siinä vas-
27565: taavalla tavalla myös 94 § :n määräyksiä.
27566:
27567: 137 (135) §.
27568: Sen jälkeen on välirajat paalutettava ja pyykitettävä
27569: sekä kartta,an merkittävä ; ja on, kun m!Latilla lohkotaan
27570: 90 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27571:
27572: tai palstatila erotetaan, silloin myös katsottava että; kukin
27573: eri maatila ja palstatila sa~a oikeuden tarpeeUisiin teihin.
27574: Lohkomisessa saatalcoon, jos asianosaiset siitä sopivat,
27575: myös erottaa koski ja maata siinä tarkoituksessa kuin 101-
27576: 103 § :ssä säädetään.
27577: Välirajoja määrättäessä on toimitusmiesten noudatet-
27578: tava asianosaisten osoitusta, jos nämät ovat yhtä mieltä,
27579: mutta muussa tapauksessa päätettävä asia karttojen ja
27580: asiakirjojen sekä muun saatavissa olevan selvityksen pe-
27581: rusteella.
27582: Jos erotettava alue on saari t.aik:ma eri;:mseen pyykitetty
27583: pa'lsta, älköön paalu:tus ja pyykitys olko tarpeellinen.
27584:
27585:
27586: 138 (136) §.
27587: Lohkotilan manttaali ja vero sekä palstatilan palkin-
27588: tovero on määrättävä tiluskarttojen ja jyvityksen perus-
27589: teella, niinkuin siitä on erittäin säädetty.
27590:
27591:
27592: 139 (137) §.
27593: Mitä 123-125 sekä 127 § :ssä on sanottu jaon päättä-
27594: misestä sekä muutoksen hakemisesta, tarkastamisesta ja hy-
27595: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
27596: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
27597: toimituksessa syntynyttä riitaisuutta älköön, paitsi 136
27598: § :ssä mainitussa tapauksessa, muutoin kuin pääasian yh-
27599: teydessä saatetJta·ko maanjako-oikeuden tutkittavaksi. Jos
27600: kaikki asianosaiset hyväksyvät toimituksen, on se edelleen
27601: käsiteltävä niinkuin 1135 ja 127 § :ssä sanotaan.
27602:
27603:
27604: 140 (138) §.
27605: Älköön tilaa katsottako lohkomisella tai palstatilan erot-
27606: tamisella ositetuksi, ennenkuin se on maarekisteriin mer-
27607: kitty.
27608: Jakolaitos. 91
27609:
27610: 11 LUKU.
27611: Määräyksiä menettelystä tilusvaihdossa.
27612:
27613: 141 (139) §.
27614: Jos on annettu määräys pakollisen tilusvaihdon toimit-
27615: tamiseen 56 tahi 58 § :n mukaan tahi jos syntyy ·kysymys
27616: semmoisesta tilusvaihdosta maanjaossa, on säädetyssä jär-
27617: jestyksessä ilmoitettava kokouksesta ja samall& myös mai-
27618: nittava ne tilukset, joita toimitus tarkoittaa.
27619:
27620: 142 (140) §.
27621: Jos kaikki asianosaiset sopivat, että tilusvaihto, jot& on
27622: pyydetty tahi jota toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
27623: tävä, ja jos kiinnityksenhaltija on asianmukaisesti antanut
27624: ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen, noudatettakoon
27625: sopimusta; muuten saakoot toimitusmiehet asiasta päättää.
27626: Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvai.hdon vaatimuksen,
27627: ja jos asianosainen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon
27628: tämä kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-
27629: oikeuteen.
27630:
27631: 143 (141) §.
27632: Mitä jakotoimituksiin nähden säädetään jyvityksestä,
27633: laskemisesta, välirajojen paaluttamisesta j•a pyykittämi-
27634: sestä, viljelyksen ja pystymetsän sekä sellaisen edun kor-
27635: vaamisesta, jota tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lu-
27636: kuun, sekä siirtokustannuksista, olkoon soveltuvilta koh-
27637: din tilusvaihdossakin noudatettavana.
27638:
27639: 144 (Uusi) §.
27640: Jos toimitetussa jyvityksessä havaitaan niiden maa-alu-
27641: eiden, jotlca harkitaan sopivasti voitavan vaihtaa, arvon
27642: eron olevan niin vähäisen, ettei vastaavien tilojen maakirja-
27643: osuudet sanottavasti sellaisen tilus1Jaihdon ka:utta muutu,
27644: saatakoon yhdeltä puolen puuttuva vastike korvata rahalla.
27645: 92 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27646:
27647: 145 (142) §.
27648: Sittenkuin vaihdon kautta syntynyt muutettu raja on
27649: pyykitetty tahi asianosaisille on heidän tiluspalstansa
27650: OE.oitettu, julistakoon maanmittari toimituksen päättyneek-
27651: si, ja noudatettakoon muutoin mitä 123---<125 § :ssä sää-
27652: detään.
27653:
27654: 146 (143) §.
27655: Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta menet-
27656: telystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä
27657: tässä luvussa säädetään pakollisesta tilusvaihdosta.
27658: Älköön ( poist.) tilu:sv.aihtoa katsottako tarpahtunreeksi,
27659: ennenkuin se on maarekisteriin merkitty.
27660:
27661:
27662:
27663:
27664: Vesialueen ja vesijätön jako, rajankäynti sekä teiden
27665: jako.
27666:
27667: 12 LUKU.
27668: Vesialueen jako.
27669:
27670: 147 (144) §.
27671: Yhteinen vesialue jaettakoon, jos omistajat sitä vaativat.
27672: Jos toinen tahtoo jakaa, vaan toinen ei, olkoon sillä valta,
27673: joka jakaa tahtoo, jos sen tutkitaan voivan tapahtua muille
27674: haittaa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun
27675: ja jakoon niin kalastus kuin muukin vettä ja pohjaa seu-
27676: raava erityinen ·etuus sekä koskessa myös sen käyttövo~ma~
27677: niinkuin alempana sanotaan.
27678: (Poist.)
27679: 148 (145) §.
27680: Jos aikaisemmassa kalavedenjaossa on ollut tarkoitus
27681: jakaa vesi ainoastaan sen käyttämit5tä varten kalastukseen,
27682: Jakolaitos. 93
27683:
27684: vaan pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen on jätetty
27685: jakamatta, saatakoon sellaisen jaon estämättä vesialue ja-
27686: kaa 147 § :n mukaan.
27687: 149 (146) §.
27688: Jos rantatilukset on uusjaolla jaettu vesialueen jaon
27689: jälkeen, saatakoon, jos se ilman haitatta voi tapahtua, vesi-
27690: alueen osuuksia tasoittaa tahi vaihtaa, niin että, mikäli
27691: mahdollista, jokainen asianosainen saa vesialueensa oman
27692: rantalohkonsa kohdalle.
27693:
27694: 150 (147) §.
27695: Jos on annettu määräys vesialueen jakamiseen tahi
27696: semmoisen tasoituksen tai vaihdon toimitt,amiseen kuin 149
27697: § :ssä on sanottu, ja jos joku asianosainen sitä vastustaa,
27698: harkitkoot toimitusmiehet, ovatko toimituksen edellytykset
27699: olemassa, sekä autakoot päätöksen asiassa.
27700:
27701: 151 (148) ·§.
27702: Jos jaet1tav·an vesi:aJueen piirimjaa ei ole käyty, tahi
27703: jos se muutoin on epävarma, on se rajankäynnillä mää-
27704: rättävä.
27705: 152 (149) §.
27706: Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellaiset
27707: paikat, missä kala kutee, nousee, laskee tahi muutoin oles-
27708: kelee, sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeltänsä ar-
27709: vioitava ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hy-
27710: vyyttä käy ilman isonlaista kustannusta tahi ajanhukkaa
27711: selville saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen lähinnä
27712: edellisinä vuosina antamien tulojen mukaan, ja muiden
27713: vesiosien arvo harkinnan mukaan, myöskin ottaen huo-
27714: mioon mikä asema niillä on pyyntipaikkaan nähden.
27715:
27716: 15<3 (150) §.
27717: Missä on järvirehua, taikka hyödyllinen malmin-, ki-
27718: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
27719: tai lastauspaikka, taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
27720: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
27721: 94 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27722:
27723: 154 (151) §.
27724: Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen ja
27725: käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine etuuksineen
27726: yhteiseksi tilukseksi erotettava. Jos asianosainen vaatii, että
27727: koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
27728: man tutkitaan olevan sen kalastusta ja muuta etuutta vähä-
27729: arvoisempi, tahi koski, kun niitä on useampia tahi aikai-
27730: semmin toimitetussa maanjaossa tapahtunut palstainsijoi-
27731: tus sen muutoin sallii, voidaan, kenellekään haittaa tuotta-
27732: matta, antaa viereisen rannan omistajalle; silloin otetta-
27733: koon se koski muun vesialueen yhteydessä jakoon jyvityk-
27734: sen mukaan.
27735: Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen maaliskuun 1
27736: päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillisesti ero-
27737: tettu, on kalastusoikeus koskessa kuitenkin otettava yleiseen
27738: veden jakoon.
27739: 155 (152) §.
27740: Mitä tässä asetuk3essa on säädetty maanjaon jakoperus-
27741: teesta noudatettalioon soveltuvilta kohdin vesialueenkin
27742: jaossa.
27743: 156 (153) §.
27744: Palstainsijoitus on vesialueen jaossa niin toimitettaya,
27745: että jokainen asianosainen, jonka osuus erotetaan, saa, mi-
27746: käli mahdollista, yhtäjaksoisena ja oman rantansa alai-
27747: sena palstana sekä pyyntipaikoista että muusta vedestä
27748: kumpaisestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin
27749: laatua yhteensä, niin paljon, kuin pantujen arvojen mu-
27750: kaan hänen osalleen jakoperusteen nojalla tulee.
27751: Jollei vesistöön ole Innastamalla laitettu rauhoituspii-
27752: riä, on jaettaessa ensin erotettava yksi tahi useampia pii-
27753: rejä, noudattaen mitä Rakennuskaaren 17 luvussa siitä sää-
27754: detään.
27755: Jos asianosaiset sopivat, että määrätty nuotta-apaja
27756: tahi muu erityinen pyyntipaikka tahi 153 §:ssä mainitut
27757: paikat ovat jäävät y hte:iseksi, saUitttakoon se, ellei jaon tar-
27758: koitus muwtoin sen kautta jää sa.avut.tamaJtt:a.
27759: J akolaitos. 95
27760:
27761: 157 (154) §.
27762: Mitä menettelystä maanjaossa muutoin on säädetty, ol-
27763: koon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin jaosta.
27764:
27765:
27766:
27767: 13 LUKU.
27768: Vesijätön jako.
27769:
27770: 158 (155) §.
27771: Jos on annettu määräys yhteisen vesijätön jakamiseen
27772: eikä sitä katsota sopivan ottaa sellaiseen jo toimitettavana
27773: olevaan jakoon, kuin 8 luvussa on mainittu, toimitettakoon
27774: jako noudattaen soveltuvilta kohdin mitä jakoperusteesta
27775: ja menettelystä 1, 2 ja 8 luvussa määrätään, mikäli ei alem-
27776: pana toisin sanota.
27777:
27778: 159 (156) §.
27779: Jos vesijätön rajat ovat epävarmat, on rajankäynti jaon
27780: yhteydessä toimitettava. Silloin saatakoon oikoa tilojen ja
27781: vesijätön välisiä rajoja sekä vaihtaa sellaista maata, joka
27782: aikaisemmin on ollut saarena, kuitenkin ainoastaan mikäli
27783: vf:sijättölohkoa ei anneta sen vieressä olevalle tilalle; ja
27784: pitää sen vuoksi rajan oikominen ja pyykitys sekä tilus-
27785: vaihto, jos tarpeelliseksi harkitaan, tapahtua vasta pals-
27786: tainsijoituksen yhteydessä.
27787:
27788: 160 (157) §.
27789: Jos vesijättö on syntynyt vesistöä asianomaisella luvalla
27790: laskemaHa, ja jos joku vaatii itselleen henkilökohtaisesti
27791: tahi sellaiselle tilalle, jolla ei ole ollut osuutta vesistössä,
27792: osaa siitä sillä perusteella, että sellainen osa oli laskemis-
27793: lupaa myönnettäessä vakuutettu hänelle tahi jollekulle hä-
27794: nen saantomiehelleen taikka tilalle, on sellainen vaatimus
27795: laillisessa järjestyksessä erikseen tutkittava.
27796: 96 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
27797:
27798: 161 (158) §.
27799: Palstainsijoituksessa on, mikäli mahdollista, katsottava,
27800: että vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä muiden ti-
27801: lustensa yhteyteep. eikä tule suljetuksi pois jälelle jäävästä
27802: vedestä. ·
27803:
27804:
27805: 162 (159) §.
27806: Jos jakopalstan, jonka joku vesijätön jaossa saa toisen
27807: tiluksen alita, katsotaan llliin va~keuttavan näiden viljele-
27808: mistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos vaadi-
27809: taan, luovutettava vastiketta vastaan, joka suoritetaan joko
27810: soveliaana maana tahi .rahana, niinkuin 58 § :ssä säädetään.
27811: Jos sellainen vesijättöpalsta erottaa palstatilan vedestä,
27812: johon se erottamisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon
27813: palstatilan omistaja oikeutettu rahakorvausta vastaan lu-
27814: nastamaan sen osan vesijättöpalstaa, joka sen vedestä erot-
27815: taa. Jos vesijättö on syntynyt vesistön laskemisen kautta,
27816: koskekoon sellainen lunastamisoikeus ainoastaan maata,
27817: jonka lunastamista palstatilalle tarpeellinen yhteys veteen
27818: vaatii.
27819: Tässä pykälässä mainittua 1Jesijättöpalstan vaihtamista
27820: tahi lunastamista toimitettaessa, noudatettakoon soveltu-
27821: 1jilta kohdin mitä 10 ja 11 lu-vui8sa säädetään.
27822:
27823:
27824: 163 (160) §.
27825: Oikeus vaatia semmoisen vesijättöpalstan vaihtamista
27826: tahi lunasta.mista, kuin 162 § :ssä on mainittu, olkoon myös
27827: sellaisen tilan omistajalla, joka vanhemman lain perusteella
27828: myönnetyssä vesistön laskemisluvassa olevan määräyksen
27829: mukaan on jätetty vesistöstä osattomaksi.
27830: Maan erottamisessa yhteiseen tahi erityiseen tarpeeseen
27831: ja ,muussa palstainsijoituksessa on sellaisenkin tilan tien,
27832: venevaikaman ja muun semmoisen tarve tyydytettävä.
27833: Jakolaitos. 97
27834:
27835: 14 LUKU.
27836: Rajankäynti.
27837:
27838: 164 (161) §.
27839: Kun on käytävä raja, joka jaolla, tilusvaihdolla, aikai-
27840: semmalla rajankäynnillä tahi muulla erityisellä rajanmää-
27841: räyksellä on vahvistettu, ja rajamerkit kentällä ja kartalla
27842: näyttävät samaa rajajohtoa; silloin käykööt ja paalutta-
27843: koot toimitusmiehet rajan tämän mukaisesti.
27844: Jos rajamerkit ja kartta näyttävät eri tavalla tahi muu-
27845: toin ilmaantuu epävarmuutta rajan oikeasta suunnasta,
27846: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat pai-
27847: koiltaan siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat
27848: näyttävät eri tavalla; silloin on raja käytävä auki niiden
27849: mel'kien mukaan, jotka ov:rut käytävään rajaan nähden vah-
27850: vistetut truhi mol,emmin puoli;n hyväksytään tahi, lrun sel-
27851: l•aisia merkkejä ei ole, sen mukaan, mHä kartta tai eri kar-
27852: toista se, jossa raja on viimeksi laillisesti määrätty, nä~·ttä'ä,
27853: tai.!kka sen mukaan mitä muuten katsotaan ollevan määrätty.
27854:
27855: 165 (162) §.
27856: Kun raja on pyykitetty tahi vanhat rajamerkit kuntoon
27857: pantu, julistakoon toimitusmiehet toimituksen päättyneeksi,
27858: ja noudatettakoon muutoin mitä 123 ja 124 § :ssä on sanottu.
27859:
27860: 166 (163) §.
27861: Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella rajanmääräyk-
27862: sellä kuin 164 § :ssä on mainittu ja kaikki asianosaiset eivät
27863: sovi rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösvalta
27864: asiassa.
27865: Jos rajan suunnasta on sovittu tahi kaikki asianosaiset
27866: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen, on raja heti
27867: sen mukaisesti paalutettava ja pyykitettävä sekä muutoin
27868: niin meneteltävä kuin 165 § :ssä on sanottu; mutt.a muussa
27869: tapauksessa on se tehtävä asianmukaisesti ilmoitetussa ko-
27870: 7
27871: 98 1913. -V. M. -Esitys N:o 12.
27872:
27873: kouksessa niin pian kuin päätös on lainvoimainen tahi
27874: rajan suunta vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima.
27875:
27876: 167 (164) §.
27877: Jolleivät kaikki asianosaiset hyväksy toimitusmiesten
27878: päätöstä 166 § :ssä mainitussa tapauksessa, jättäkööt toimi-
27879: tusm1ehet aJSia·n ma•anja.ko-oikeuden twtlki,ttavaksi.
27880:
27881: 168 (165) §.
27882: Välirajaa vedessä käytäessä noudattakoot toimitusmie-
27883: het, asianosaisten vastaväitteiden estämättä, Maakaaressa ja
27884: laissa välirajasta vedessä sekä 164 § :ssä tässä ylempänä
27885: määrättyjä perusteita. Toimituksessa on myös ulkopalstat
27886: vaihdettava ja raja oikaistava, jos se katsotaan tarkoituk-
27887: senmukaiseksi ja voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin ol-
27888: koon noudwtettaViana :mitä 165 § :ssä on sanottu.
27889: Siten syntynyttä rajalinjaa on, vaikka toimitus vedet-
27890: täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
27891: heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
27892:
27893: 169 (166) §.
27894: Rajankäyntikustannuksiin ottaa hakija tahi, kun rajan-
27895: käynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
27896: koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi sen maan
27897: omistaja, jota vasten raja on käyty. Jos raja on käyty
27898: useampia, toisistaan erillään olevia tiloja vasten, ottavat
27899: nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan kuinka pit-
27900: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
27901: Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatetaan ha-
27902: kija velvoittaa yksinään suorittamaan kaikki kustannuk-
27903: set ( poist.); ja on sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten
27904: sitä koskeva päätös ilmoitettava samalla kuin toimitus ju-
27905: listetaan päättyneeksi.
27906: 170 (167) §.
27907: Raja on maalle niin merkittävä sekä rajamerkit niin
27908: asetettava, että ne selvään osoittavat rajan ja että rajamer-
27909: kit, käymättä tarpeettoman kalliiksi, ovat kestäviä.
27910: Jakolaitos. 99
27911:
27912: 15 LUKU.
27913: Teiden jako.
27914:
27915: 171 (168) §.
27916: Jos tie on tientekovelvollisten kesken jaettava tehtäväksi
27917: ja kunnossa pidettäväksi, kuulutettakoon ensimäisen ko-
27918: kouksen aika ja paikka 66 § :ssä mainitulla tavalla siinä
27919: taikka niissä kunnissa, joissa tie on.
27920:
27921: 172 (169) §.
27922: Sellainen tienj ako, kuin 171 § :ssä on mainittu, on to~
27923: mitettava erityisen jyvityksen perusteella sekä laillisesti
27924: määrätyn tahi muutoin noudatettavan jakoperusteen mu-
27925: kaan. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimituksen
27926: kustannuksetkin jaettavat.
27927:
27928: 173 (170) §.
27929: Tietä jyvitettäessä on otettava huomioon tien pohjana
27930: olevan maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun tien teke-
27931: miseen tahi kunnossapitämiseen sopivan aineen saamisen
27932: mahdollisuus ja sii>tä aiheut'Uiva>t kustannukset, kaiteitten
27933: tahi muun suojavarusteen tarve, liikenteen suuruus ja siitä
27934: aiheutuva enempi tahi vähempi tien kuluminen, niin myös
27935: muut asianhaarat, jotka pitemmän ajan kuluessa voivat tien
27936: kunnossapitoon vaikuttaa; ja on sen vuoksi tieosa kohtuu-
27937: denmukaisesti laskettava lyhemmäksi, jos sen tekeminen
27938: tahi kunnossapito yhdessä tai toisessa kohden tuottaa suu-
27939: rt>mpia kustannuksia tahi vaikeuksia.
27940:
27941: 174 (171) §.
27942: Jaon päätyttyä tulee jakokirjan olla a,sianomaisella ni-
27943: mismiehellä t1entekovelvollisten nähtävänä ja on siitä toimi-
27944: tusmaanmittarin toimesta kuulu,tettava 171 § :ssä maini-
27945: tulla tavalla sekä sen ohessa ilmoitettava, että toimituk-
27946: seen tyytymätJtömällä on valta kolmenkymmenen päivän ku-
27947: luessa sii~tä päivästä, jolloin kuulutus toisen kerran julki-
27948: 100 1913. -V. M.- Esitys N:o 12.
27949:
27950: luettiin, v.alittaa toimituksesta läänin kuvernöörille, uhalla
27951: että, jos se Iaiminlyödään, jaon katsotaan saaneen lainvoi-
27952: man. Valitus on kuvernöörin tutkittava ja ratkaistava.
27953: Jako olkoon noudatettav·ana, kunnes se la·invoimaisella
27954: pää.töksellä on muutettu.
27955:
27956:
27957: :r~r osa&'to.
27958:
27959: Oikeudenkäynti jakoasioissa.
27960: 16 LUKU.
27961: Tuomioistuimet.
27962: 175 (172) §.
27963: Mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin sanottu, tutkii ja
27964: ratkaisee maalla toimitetuista jaoista ja muista maanmit-
27965: taustoimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset ensimäi-
27966: senä tuomioistuimena maanjako-oikeus, joka on yhteinen
27967: yhdelle •tahi useammalle läänille.
27968: M aanjako-oikmtden on siten myöskin käsiteltävä sellais-
27969: ten toimitusten yhteydessä syntyneitä kysymyksiä:
27970: omistus- ja hallintooikeudesta rnäärättyyn til!ukseen, jota
27971: toimitus koskee;
27972: onko määrätty tilus itsenäinen kiinteistö tahi kuuluuko
27973: se toiseen tilaan;
27974: onko tilus katsotta·va yhteiseksi tahi yksityiselle asian-
27975: osaiselle kuuluvaksi;
27976: onko asianosaisella osaa jakokunnan alueeseen osaluvun
27977: mrukaan tahi määrättyjen rajojen sisällä;
27978: onko tilus katsottava omaperäiseksi; sekä
27979: metsänkäytön ja karjanlaidun oikeuden pysyviiisyydestä
27980: ja laajuudesta tahi muusta jakokuntaa tai määrättyä pals-
27981: taa siinä rasittavasta oikeudesta.
27982:
27983: 176 (173) §.
27984: Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja Ja kolme jä-
27985: sentä.
27986: Jakolaitos. 101
27987:
27988: 177 (174) §.
27989: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, joka nimitetään vir-
27990: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädetyssä
27991: järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja tuomarin toimiin
27992: hyvin perehtynyt sekä mieluummin myöskin maataloudessa
27993: kokemusta saavuttanut; olikoon hän myös velvollinen asu-
27994: maan oikeuden tuomiopiirissä Keisari'llisen Senaatin mää-
27995: räämässä paå'kka'kunnassa.
27996: Asianomainen lääninmaanmittari tai se, joka toimittaa
27997: hänen virkatehtäviään, on itseoikeutettu jäsen maanjako-
27998: oi,lreudessa. Jos 1ääninrrnaanmittari on (poist.) estetty ot-
27999: tamasta osaa maanjako-oikeuden tehtäviin, pankoon sopi-
28000: van maanmittarin sijaansa.
28001: Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanviljelijöitä,
28002: siinä kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
28003: Nämä; jäsenet, vähiTIJtää;n neljä kunkin kunnan puolesta,
28004: ov:lltt (poist.) kuntakokouksessa nii,den valittavat, jotka ovat
28005: 'maatilan tai pa7statilan puolesta ä'änioikeutettuja, viideks:i
28006: vuodeksi kerrallalltn. V alituista jäsenistä tulee kahden ker-
28007: rallaan puheenjohtajan määräyksestä istua maanjako-oikeu-
28008: dessa.
28009: 178 (175) §.
28010: Maanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
28011: muutoin noudatettavana mitä kihlakunnanlautamiehen
28012: vaalikelpoisuudesta on säädetty.
28013: Älköön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
28014: kieltäytykö tointa vastaanottamasta, ellei hän ole tullut
28015: kuudenkymmenen vuoden ikään tai viitenä edellisenä vuo-
28016: tena sellaisessa toimessa ollut tahi voi näyrttää muuta. sem-
28017: moista .t.ärkeä;tä syy~t.ä, jonlm lä;runti:n kuvernööri hyväJksyy.
28018:
28019: 179 (176) §.
28020: Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oikeuden istunnosta
28021: tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman viivy-
28022: tystä käy toista jäsentä sijaan kutsuminen, kutsukoon oi-
28023: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopivan jäävittömän
28024: miehen.
28025: 10'4 1913. - V. M. -Esitys N:o 12.
28026:
28027: 180 (177) §.
28028: Maanjako-oikeuden jäsenen pitää, ennenkuin hän oikeu-
28029: teen astuu, tehdä tuomarivala, ellei hän sellaista valaa en-
28030: nen ole vannonut. Jollei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
28031: sen puheenjohtaja oikeutettu sanotun valan vannottamaan.
28032:
28033: 181 (178) §.
28034: Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjohtaja tahi oi-
28035: keus katsoo tarpeelliseksi, olla saapuvilla yksi tahi useam-
28036: pia asiantuntijoita antamassa tietoja.
28037:
28038: 182 (179) §.
28039: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vakinaista
28040: palkkaa, joka maksetaan valtionvaroista.
28041:
28042: 183 (180) §.
28043: Sellaisen maanmittaustoimituksen johdosta syntyneitä:
28044: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, käsittelee
28045: tässä asetuksessa olevain yleisten perusteiden mukaan
28046: maistraatti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on sen päätök-
28047: siin muutoksen hakemisesta noudatettava mitä maanjako-
28048: oikeudesta säädetään.
28049:
28050: 184 (181) §.
28051: Ylin tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatm
28052: Oikeusosasto.
28053:
28054: 17 LUKU.
28055: Menettely.
28056:
28057: 185 (182) §.
28058: Jos jakoasia, joka on maanjako-oikeuden käsiteltävä,
28059: koskee eri maanjako-oikeuksien tuomiopiireissä olevia ti-
28060: loja, käsiteltäköön sitä siinä oikeudessa, jonka tuomiopii-
28061: rissä toimitusmaanmittari on virantoimituksessa.
28062: Jakolaitos. 103
28063:
28064: 186 (183) §.
28065: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
28066: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeastaan
28067: ei kuuluu maanjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön sen
28068: asiakirjoihin ja palauttakoon ne maanmittarille tahi kuver-
28069: nööriUe päätöksen tiedoksi saattamiseksi asianomaisille
28070: asianosaisille sellaisella kuulutuksella kuin 66 § :ssä on
28071: sanottu. Puheenjohtajan toimenpiteeseen tyytymätön valit-
28072: takoon kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
28073: jolloin kuulutus toisen km'r'an julkiluettiin, siinä järjestyk-
28074: sessä kuin '200 § :n '2 momentti säätää.
28075:
28076: 187 (184) §.
28077: Maanjako oiikeus kokoontuu jakokunnan pHrrssa. Jos
28078: on selvää, että asia voidaan tutkia pitämättä itse paikalla
28079: lcatselmusta, saatakoon istunto kuitenkin pitää muussa
28080: kunnan paikassa, missä se sopivasti ja asianosaisiHe vähim-
28081: miJlä ·kustannuksilla voi käydä päimsä.
28082:
28083: 188 (185) §.
28084: Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia on
28085: oikeuden puheenjohtajalle ilmoitettu, on hän velvollinen
28086: viivyttelemättä määräämään ajan ja paikan oikeuden ko-
28087: kousta varten sekä kuuluttaruaan sen vähintään kahta
28088: Yii'kkoa aikaisemmin, niinkuin 66 § :ssä on säädetty.
28089:
28090: 189 (186) §.
28091: Sillä, joka (poist.) omistajana tahi asuk!kaana hallitsee
28092: ma,atila.a, olkoon va•l<ta sen puolesta mwanjako-oikeudessa
28093: ka:nrtaa ja vast:at1a; ja ol:lmon nautintaoikeuden ha1'tija1kin
28094: oikteutettu asi·anosa,isena si•ellä lkä.yWimruän puhevalta,a.
28095: ÄLköön asianosaisen tahi yleisen asiamiehen poissaoilo vai-
28096: kuttatko lykkäystä.
28097: 190 (187) §.
28098: Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
28099: den :asi:anmukaisuudesta tahi (poist.) mistä muusta tahansa,
28100: 104 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
28101:
28102: ant3!koon m:a:anjako-oi~eus erityisen päätöksen, jos asian
28103: laa,tu sen vaatii; mut~a olipa päätös pä'ä:asia·ta sitova ·tahi
28104: ei, niin on, ellei ole luo'Vuttu asiaa käsittelemästä, pääasian
28105: kiä,sittelyä jatkettava; ja olkoon päätökseen tyy.t ymä·btömäJil.ä
28106: vaJta hakea rri!Uutosta siihen pääasian yhteydessä.
28107:
28108: 191 (188) §.
28109: Siitä, mitä asianosaiset molemmin puolin lausuvat,
28110: lmulusteltakoon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
28111: asianosainen pyytää tai tarve vaatii, pidettävä katselmus
28112: kedolla. Lääninma.aD!lili'ttari on velvollinen eri>tt.äinkin tar-
28113: kastamaan <karttoja ja asiakirjoja sekä, jos ka.tsotaan tar-
28114: peelliseksi, kedolla .tutkimwan toimit.usmiesten toimenpitei-
28115: den oikeudeniil!Ukai:suutta.
28116: Asiaoosaiset ollmot ve1volliset kyyditsemään oikeuden
28117: jäseniä niillä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana
28118: sattuu.
28119: 192 (189) §.
28120: Jos maanjako-oikeus tutkiessaan valituksia, joita sille
28121: maanmittaustoimituksen aikana saapuu, katsoo että toimi-
28122: tus on keskeytettävä tahi, jakotoimituksen yhteydessä toi-
28123: mitetun piirirajan käynnin riitaisena ollessa, jatkettava
28124: valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, antakoon siitä
28125: määräyksen.
28126: Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se
28127: krunotaan.
28128: 193 (190) §.
28129: Useamman asianosaisen kesken j akamattoman maan
28130: piirirajaa koskeva·a riita1a on yhden vaatimuksesta kaikkien
28131: puolesta tutkittava.
28132: Sama olkoon laki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
28133: joka on useamman yhteinen.
28134:
28135: 194 (191) §.
28136: Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
28137: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä vaadittu
28138: Jakolaitos. 106
28139:
28140: tahi ei, sen ohessa tutkia, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
28141: 125 § :ssä mainitaan, oikein suoritettm.
28142:
28143: 195 (192) §.
28144: Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratkaistaan, tulee en-
28145: siksi läänin maanmittarin ja sitten oikeuden valittujen jä-
28146: senten sekä viimeksi puheenjohtajan lausua mielensä.
28147: Jos mielet ovat eriäviä, tuomittakoen sen mukaan kuin
28148: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaisellakin puolella
28149: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
28150: nattaa.
28151: 196 (193) §.
28152: Maanjako-oikeuden tuomiot ja päätökset ovat julkisesti
28153: julistetta,oat ja samalla ilmo~tettava mitä sen, joka tahtoo
28154: hakea muutosta pääasiaal!l tahi si,ihen, mitä oikeudenkäyn-
28155: niissä on tapahtunut, tahi siihen, mi,tä oikeus on tuominnut
28156: oikeudenkäyntijärjestyksen rikkomisesta tahi riitapuolen
28157: solvaamisesta tai muusta sel~·aisesta seikasta, on 200 § :n
28158: 2 momentin muka'Ml otettava huom]oon.
28159:
28160:
28161: 197 (194) '§.
28162: Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
28163: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
28164: pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kustannukset
28165: ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on liitettävä lasku
28166: siitä palkkiosta, minkä oikeus on tuominnut itselleen, toi-
28167: mitusmaanmittarille ja kutsutulle asiantuntijalle.
28168:
28169: 198 (195) §.
28170: Jos asianosainen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
28171: jako-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitusmies-
28172: ten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimituk-
28173: sessa, niin syyllinen vastatkoen istunnon kustannuksista;
28174: jn hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
28175: muut aikaansaattamansa kustannukset ja vahinko.
28176: 106 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
28177:
28178: 199 (196) §.
28179: Mitä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajanpiten-
28180: nyksen hankkimiseen kuvernööriitä puhevallan säilyttämi-
28181: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten lu-
28182: uastamisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
28183: maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatettava mitä
28184: yleinen laki ja asetukset tyytymättömyyden ilmoittamisesta
28185: kihlakunnanoikeuden päätökseen sekä muutoin kihlalrun-
28186: nanoikeuteen nähden säätävät.
28187:
28188:
28189:
28190: 200 (197) §.
28191: Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee tilusten
28192: jyvitystä, maan erottamista yhteiseksi tarpeeksi sekä loh-
28193: kojen lukua, ei saa valittaa.
28194: Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oikeus muissa ta-
28195: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan muu-
28196: tosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kirjallisella
28197: valituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja
28198: tuomio on, puhevallan menettämisen uhalla, viimeistään
28199: ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä
28200: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio julistettiin,
28201: sitä päivää lukuun ottamatta, jätettävä läänin kuvernöö-
28202: rille.
28203: Jos valitus on saapunut, vaatikoon kuvernööri tuomioon
28204: tyytyneiltä asianosaisilta heidän alamaiset selityksensä,
28205: ja saattaa tästä tiedonanto tapahtua 66 § :n mainitsemaila
28206: kuulutuksella. Muuten olkoon selitylcsen antamisesta voi-
28207: massa mitä siitä on erittäin säädetty.
28208:
28209:
28210:
28211: 201 (198) §.
28212: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
28213: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon siitä hovioikeus.
28214: Jakolaitos. 107
28215:
28216:
28217:
28218: Erinäisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
28219: 18 LUKU.
28220: Määräyksiä maanjakojen yhteydessä olevista seikoista.
28221:
28222: 202 (199) §.
28223: Halkomistoimituksessa siirretylle tilanosalle, niin myös
28224: erotetulle lohko- ja palstatilalle, jos nämä ovat maanvilje-
28225: lyskiinteistöiksi tarkoitetut, voidaan kuvernöörin määräyk-
28226: sen mukaan suoda vapaus enintään kymmeneksi vuodeksi
28227: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
28228: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vastattaviksi. Kui-
28229: tenkin olkoon siirretty tahi erotettu tilanosa vapausvuo-
28230: sienkin aikana panttina sen osalta menevistä veroista.
28231:
28232: 203 (200) §.
28233: Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat yhden
28234: henkilön hallittavia ja niitä yhdessä viljellään, ovat ne
28235: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suoritettavat tilojen
28236: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
28237: denkolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin
28238: myös pienempää manttaalinosaa, pidetään yhtenä talon-
28239: savuna; kuitenkin savuja ei saa laskea tilojen lukumäärää
28240: useammiksi.
28241: Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
28242: meroon kuuluvia tiloja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
28243: Tilalta, joka 202 § :n mukaan nauttii vapaa vuosia, ei
28244: suoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
28245:
28246: 204 (201} §.
28247: Vuotuinen palkintovero paistatilasta luetaan emätilan
28248: haltJ.jalle vähennykseksi emätilan kruunulle suoritettavista
28249: veroista. Jos palkintoveroa palstatilasta ei saada, olkoon
28250: emätila siitä panttina.
28251: 108 1913.- V. M. - Esitys N:o 12.
28252:
28253: Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
28254: jätettäköön loput emätilan haltijalle.
28255: Sellaisen emätilan omistaja, josta palstatila on erotettu
28256: ennen 'tammikuun 1 päivää 1896 voimassa olleiden määräys-
28257: ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuisen palkintoveron
28258: paistatilasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
28259: määrätty, yhteydessä kruununverojen kanssa kannetta-
28260: vaksi; mutta jos emätilan omistaja jättää verojansa suorit-
28261: tamatta, otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva
28262: palkintovero vajaan täyttämiseksi laillisessa järjestyksessä
28263: ulos tahi pantakoon takavarikkoon.
28264:
28265: 205 (202) §.
28266: Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta tahi
28267: kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos tila sit-
28268: ten halkomalla jaetaan, katsottakoon sen lainhuudatuksen
28269: tai kiinnityksen sen jälkeen koskevan uusista tiloista sitä,
28270: joka on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka,
28271: jos hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksien
28272: kanssa sisältyy johonkin uusista tiloista, sitä viimeksi mai-
28273: nitun tilan osuutta, mikä hänelle silloin tulee.
28274:
28275: 206 (203) §.
28276: Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoalla
28277: lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta.
28278: Palstatila ei ole sukulunastuksen alainen eikä sitä saa
28279: eläkkeestä kiinnittää.
28280:
28281: 207 (204) §.
28282: Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
28283: nellä oikeus hrukemuksesta saada 36 § :ssä säädettyä. tarkoi-
28284: tusta varten luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan kirjoite-
28285: tuksi, jos tila, silloin kun hakemus tehdään, on luovutta-
28286: jan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tai sellaisen
28287: omistajan perillisen omana.
28288: Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuotakoon sel-
28289: lainen hakemus tuomarille ja kirjoittakoon hän siihen to-
28290: Jakolaitos. 109
28291:
28292: distuksen minä päivänä se tapahtui sekä merkitköön hake-
28293: muksen ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. Jos niin
28294: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
28295: sinaisena oikeudenkäyntipäivänä, olkoon hakemuksella sa-
28296: ma voima kuin jos se olisi tehty ensinmainittuna päivänä.
28297:
28298: 208 (205) §.
28299: Semmoinen kiinnitys, kuin 207 § :ssä on mainittu, on
28300: voimassa viisi vuotta, älköönkä sitä uudistettako. muussa
28301: tapauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
28302: ole loppuun saatettu.
28303: '
28304: Jos luovutettu ala on laillisella osittamisella tilasta ero-
28305: tettu ennen kiinnityksen lakkaamista, olkoon ositus voi-
28306: massa itsekuhunkin nähden, joka sen jälkeen kuin kiinni-
28307: tystä on haettu on tilan omistajaksi tullut taikka nautinta-
28308: oikeuden tahi kiinnityksen siihen saanut, niin kuin olisi
28309: erottaminen tapahtunut silloin . kuin kiinnitys haettiin.
28310: Mutta älköön häntä luovutetun alan omistajana pidettäkö,
28311: ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
28312:
28313: 209 (Uusi) §.
28314: Missä järjestyksessä saa hakea muutosta kuvernöörin
28315: tämän asetuksen mukaan antamaan päätökseen, säädetään
28316: erikseen.
28317:
28318:
28319: 19 LUKU.
28320: Väliaikaisia säännöksiä.
28321: 210 (206) §.
28322: Tämä asetus astuu voimaan-----·-- ja on
28323: sovellettava myös niihin jo silloin aletuissa toimituksissa
28324: i1maantuviin kysymyksiin, jotka sen jälkeen otetaan käsi-
28325: teltäviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydetty jaonjär-
28326: jestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen sallittu,
28327: ole mainittuun aikaan ratkaistu, on sellaiseenkin kysymyk-
28328: seen nähden meneteltävä niinkuin tämä asetus määrää.
28329: 110 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
28330:
28331: 211 (Uusi) §.
28332: Asia, joka tämän asetuksen astuessa voimaan, on maam-
28333: jako-oikeudessa vireillä mutta ei vielä käsitelty, on käsit-
28334: telyä ja ratkaisua varten jätettävä asianomaiselle tämän
28335: asetuksen mukaan perustetulle maanjako-oikeudelle.
28336: Jos asia mainitulla ajalla on maanjako-oilcmtdessa käsi-
28337: telty mutta ei lopullisesti päätetty, on tämän se edelleen
28338: käsiteltävä ja päätettä1Jä.
28339:
28340: 212 (Uusi) §.
28341: Jos asia, joka tämän asetuksen mulcaan /.,"Uuluu maan-
28342: jako-oikeuden ·tutkintoon, 1-•anhemman lain mukaan on
28343: pantu vireille yleisessä tuomioistuimessa tahi muussa viras-
28344: tossa, on sen tuomioistuimen tahi viraston se käsiteltävä
28345: loppuun.
28346: 213 (207) §.
28347: Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 mä,äräala iso-
28348: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
28349: tahi perintötalosta, tahi sellaisesta talosta halkomisen
28350: kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi
28351: muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä tai hä-
28352: nen oikeudenhaltij allaan valta saada se ala lohkomisella
28353: tahi palstatilaksi erottamisella tämän asetuksen mukaan
28354: erilleen otetuksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut en-
28355: nen tammikuun 1 päivää 1906.
28356:
28357: 214 (208) §.
28358: Jos kogki (poist.) ennen :ma:aJ.iskuun 1 päivää 1903 on
28359: myyty, olkoon ostaja tai hänen oike,udenhaltijansa oikeu-
28360: tettu sa<am:a:aill lohlmmisen toimi:tettuksi, jos hän on hakenut
28361: siihen mää1räystä v:iiden vuoden kuluessa saDJOiusta päi-
28362: västä!.
28363: 215 (209) §.
28364: Tällä asetuksella kumotaan niin hyvin Rakennuskaaren
28365: 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
28366: Jakolaitos. 111
28367:
28368: tausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli viimeksi
28369: mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista maanmittaus-
28370: toimitusta, jota :tämä •asetus käsittelee, ynnä sanotrun ohje-
28371: säännön 2 luvun 32, 33 ja 35 § sekä 3, 4, 5 ja 10 luku, kuin
28372: myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 § sekä
28373: maatilojen osittamisesta kesäkuun 12 päivänä 1895 annettu
28374: asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu asetus mai-
28375: nitun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 § :n muuttamisesta, niin myös
28376: Maakaaven 12 luvun 1 j.a 2 § sekä 7 ja 10-19 § heinä-
28377: kuun 23 päivänä 1902 annetussa laissa, joka sisältää mää-
28378: räyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta; jonka
28379: ohessa tämän kautta muutetaan mitä yleisessä laissa sekä
28380: edellä mainitussa ohjesäännössä ja muissa asetuksissa muu-
28381: toin on tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
28382:
28383:
28384:
28385: Armollinen asetus, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892
28386: Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain pa-
28387: piston virkataloista annetun asetuksen 37 §
28388: muutetaan toisin kuuluvaksi.
28389: Täten sää'detään, että 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suo-
28390: men evankelis-luterilaisten seura'kuntain papiston virkata-
28391: loista 1annetun asetuksen 37 § muutetaan näin 'kuuluvaksi :
28392: 37 §.
28393: Jos virkatalon ha.ltija tahtoo vivkruta1olla toimitetta-
28394: vaksi jatkolaitdksesta annetun asetuksen alaan lruuluv.an
28395: toimituksen, kuulustaJmon siitä seurakuntaa. Jos seur:a-
28396: kulllta toimitusta vastusta•a; mtkaiskoon tuomiokapit,uli
28397: as1an.
28398: Mainittua la,at.ua olevassa toimituksessa olkoon virka-
28399: talon haltija aina oillmutettu asianosaisena esiintymaän ja
28400: on virkatalon osuUJS toim~'tUJSkustammksista suoritettava
28401: virkat:a·1onrakennuskaooasta, johon myös toimituksessa vir-
28402: kataloUe mahdollisesti määTät.tävärt korvaukset orvat mrak-
28403: setJtavat.
28404: 112 1913. -V. M.- Esitys N:o 12.
28405:
28406: Armollinen asetus, jolla 19 päivänä kesäkuuta 1902
28407: annetussa laissa maanvuokrasta maalla oleva 40 §
28408: muutetaan toisin kuuluvaksi.
28409:
28410: Täten säädetään, että 19 päivänä kesä:lrnuta 1902 anne-
28411: tussa la:issa maanvuokrasta mma11a olev~a 40 § muutietaan
28412: näin kuuluvaksi :
28413: 40 §.
28414: Vaatimus vuokrruma,ksun vähentämisestä tahi korotta-
28415: misesta ta·~kka VIUdk:Dasopimuksen kumoamisesta on .tehtävä,
28416: tllihi vuokrasopimus irtisan;ottava, 37 § :n mainitsemissa ta-
28417: pauksissa vuoden kulueiSSa siitä, kmn vuokrattu alue joutui
28418: omistajalta pois tai vahinko ta;pruhtui, sekä rajankäynnin
28419: aiheuttamissa ~tapauksissa yhtä pitkän ajan kuluessa siitä
28420: ikuin uusi raj~a on tullut ;lopul1isesti määrätyksi. Jakotoi-
28421: mituksesta aiheutuva vuokrasopimuksen kumoamista kos-
28422: keva v;a,atimus on tehtävä jakotoilmituksen yhteydessä ja
28423: toimitusmiesten ·käsiteltävä sillä tavalla kuin siitä on erit-
28424: täin säädetty.
28425:
28426:
28427:
28428:
28429: Armollinen asetus, jolla 12 päivänä maaliskuuta 1909 tor-
28430: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
28431: annetun asetuksen 38 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
28432:
28433: Täten säädetään, että 12 päivänä ma;aliskuuta 1909 tor-
28434: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta anne-
28435: tun asetuksen 38 § muutetaan näin kuuluvaksi:
28436:
28437: 38 §.
28438: Vaatimus vuoirnamaksun vähentämisestä tahi korottami-
28439: sesta tai vuokrasopimuksen purka,ami:S€sta on tehtävä tai
28440: vuokrasopimus irti .sanotta·va ~ahden vuoden kuluessa, 35
28441: j.a 36 § :ssä mainituissa tapau:ks·issa..siitä ajasta l'Uikien, jol-
28442: loin tilan luovutus tapa;htui, vuokra-alue joutui poi's omis-
28443: Jakolaitos. 113
28444:
28445: tajalta tai vahinko sattui, sekä niissä 37 § :ssä mainituissa
28446: tapauksissa, joissa seHaisen aiheuttavat tehdyt lmivaus-
28447: iyöt, siitä ajasta lukien jolloin se1laiset työt loppuun saa-
28448: tettiin. J,akotoimituksesta aiheutuva ·vuokrasopimuksen
28449: pttrkamista koskeva v'aatillnus on tehtävä toimi,tuksen yh-
28450: teydessä ja toimitusmiesten käsiteltävä sillä tavaUa kuin
28451: siitä on erittäin säädetrty.
28452:
28453:
28454: Armollisessa esityksessä on Eduskunnalle lausunnon an-
28455: tamista varten annettu ehdotukset kahdeksi armolliseksi ase-
28456: tukseksi, jotka ovat tarkoitetut julaistavaksi hallinnollista
28457: lainsäädäntötietä. Toinen niistä sisältää tarkempia mää-
28458: räyksiä jakolaitoksesta annetun armollisen asetuksen sovel-
28459: luttamisesta ja toinen määräyksiä jakolaitoksen alaan kuu-
28460: luvista toimituksista kruununtiloilla sekä siitä, mitä palsta-
28461: tilan erottamisessa kruunulle kuuluvista rälssä- ja perintö-
28462: tiloista on erityisesti noudatettava.
28463: Edellisen armollisen asetusehdotuksen johdosta saa V a-
28464: liokunta huomauttaa seuraavaa.
28465: Kun rajankäynti, erikoistapauksia lukuunottamatta, jo
28466: on tavallisesti päättynyt, ennenkuin veronpanoehdotus liika-
28467: maan erottamisehdotuksineen tehdään, seuraa siitä että liika-
28468: maat tavallisesti erotetaan silloin, kun jakokunnalle yhteiset
28469: palstatkin suunnitellaan ja erotetaan, minkä mukaisesti 21 §
28470: olisi muodostettava.
28471: J yvälukuina eli jyväarvoina 24 § :ssä olisi käytettävä
28472: rahalukuja, jotka ovat helpommat maanomistajien ymmärtää .
28473: kuin nykyiset suhteelliset jyväluvut konstikkaine muunta-
28474: misineen ja joista voisi olla myös jaon jälkeenkin hyötyä
28475: tilan kaupoissa ja vuokrauksissa y. m.
28476: Ehdotusjakoa näytettäessä ei aina voi määrätä tarkoilleen
28477: aikaa, milloin rajojen paalutukseen voidaan ryhtyä, vaan
28478: täytyy siitä ilmoittaa useinkin kuulutuksella, jonkatähden
28479: 38 § :n 2 momentista olisi viimeinen lause poistettava.
28480: Kun Valiokunta on jakolaitoksesta annettavan asetuksen
28481: 127 § :ään ehdottanut sellaisen muutoksen, että .iakotoimituk-
28482: 8
28483: 114 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
28484:
28485: sen lainvoimaisuus luetaan vasta siitä kuin toimitus on maa-
28486: rekisteriin merkitty, olisi 48 § nyt puheenaolevassa asetus-
28487: ehdotuksessa vastaavassa suhteessa muutettava.
28488: Tienjakotoimituksissa ei kartan tekeminen ole kokemuk-
28489: sen mukaan tarpeellinen eikä sillä _ole maantieteellisessäkään
28490: suhteessa erityistä merkitystä, se kun on ainoastaan pituus-
28491: kartta eli suora viiva, jonkatähden sitä koskeva määräys
28492: olisi poistettava 57 § :stä. Niinikään ei ole tarpeellista, eikä
28493: ole ollut tapanakaan lähettää nimismiehille kopiota tiekar-
28494: tasta, vaan ainoastaan jakokirjasta, joten 58 § :stä olisi myös-
28495: kin poistettava sana ,kartta".
28496: Valiokunnan ehdottamien muutosten johdosta jakolaitok-
28497: sesta annettavan asetuksen 17 4 § :ään olisi 69 § :stä poistet-
28498: tava sana ,yhteisen".
28499: Mitä sitten tulee ehdotukseen armolliseksi asetukseksi
28500: jakolaitoksen alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla
28501: sekä siitä, mitä palstatilan erottamisessa kruunulle kuulu-
28502: vista rälssi- ja perintötiloista on erityisesti noudatettava,
28503: olisi V aliakunnan jakolaitoksesta annettavan asetuksen
28504: 5 § :ään ehdottamien muutosten johdosta tehtävä 2 § :ään
28505: yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi vastaava muutos. Myös-
28506: kin puuttuu tästä asetusehdotuksesta viittaus jakolaitoksesta
28507: annettavaan asetukseen yksinomaittain kruununtilojen jako-
28508: toimituksissa sattuvista uusjaoista, tilusvaihdoista, vesialu-
28509: een ja vesijättöjen jaoista ja rajankäynneistä sekä teiden
28510: jaoista.
28511: Valiokunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa:
28512:
28513: että, mitä edellä mainittuihin armollisiin ase-
28514: tusehdotuksiin tulee, V alioknnnan huomauttamat
28515: seikat Eduskunnan alamaisessa vastauskirjel-
28516: mässä esitettäisiin.
28517:
28518:
28519: Kun Valiokunnan edellä tarkastamaan armollisen esityk-
28520: sen asetusehdotukseen jakolaitoksesta sisältyy myöskin maa-
28521: tilojen osittamisesta 12 päivänä kesäkuuta 1895 annetun
28522: Jakolaitos. 115
28523:
28524: asetuksen säännökset, jotka armollisen esityksen kautta on
28525: aijottu kumottaviksi, ja edustaja :Malmivaaran yllämainittu
28526: eduskuntaesitys tarkoittaa 1895 vuoden maanositteluasetuk-
28527: sen 20 §:n muuttamista, on Valiokunta käsitellyt tämän
28528: eduskuntaesityksen armollisen esityksen yhteydessä.
28529: Kysymyksenalainen 20 § kuuluu:
28530: ,Kun halkomalla jaetaan tila, jolle palkintovero palsta-
28531: tilalta on tuleva, pitää palkintovero annettaman jommalle-
28532: kummalle osalle sekä vastaavassa suhteessa korotettaman tä-
28533: män ja vähennettämän toisen osan manttaali ja vero.
28534: Elleivät asialliset voi sopia, kummanko osan pitää saada
28535: palkintovero, olkoon kuvernöörin asiana tästä määrätä".
28536: Mainitun maatilojen osittamisesta annetun asetuksen 1
28537: ja 3 §§ :ssä säädetään tilan osittelun saamisen ehdoksi, että
28538: tila on isojaolla erotettu tai vanhastaan yksinäisenä ollut
28539: taikka sellaisista taloista halkomisen tai lohkomisen kautta
28540: syntynyt. Puheenaoleva eduskuntaesitys rakentuu taas sille
28541: periaatteelle, että sellaisestakin tilasta, joka ei ole laillisen
28542: osittelun kautta erotettu, vaan jota hallitaan asianosaisten
28543: keskuudessaan tekemän sovintojaon nojalfa, saisi erottaa pals-
28544: tatiloja, mitkä sitten vastaisuudessa tapahtuvassa laillisessa
28545: halkomisessa luettaisiin sen tilan tilusmäärään sisältyväksi,
28546: jonka nautinnasta ne aikoinaan on myyty. Mutta jos palsta-
28547: tila on luovutettu kahden tai useamman osakkaan yhteisestä
28548: nautinnasta, olisi palstatila sisällytettävä sen osan manttaa-
28549: liin, jonka omistaja tyytyisi pienimpään korvaukseen siitä
28550: tilusosasta, mikä siltä toisten puolesta menisi palstatilalle.
28551: Eduskuntaesityksen periaatteen sovelluttaminen johtaisi
28552: kuitenkin käytännöllisiin vaikeuksiin ja voisi saattaa häm-
28553: minkiä jakoseikoissa. Maarekisterissä ei nimittäin löydy il-
28554: moituksia tilanomistajien keskenään tekemistä sovintojaoista
28555: ja nautinnoista, joten ei ole selkoa siitä kuinka paljon palsta-
28556: tiloja joku osakas tilastaan on myynyt ja vielä vähemmän
28557: tietoa siitä kuinka paljon tilan nauttimista tiluksista lailli-
28558: sessa halkomisessa tilalle voi joutua. Ei siis voida tarkastaa
28559: kuinka paljon tällaisesta tilanosasta saattaa palstatiloja
28560: myydä ilman haittaa vastaiselle lailliselle halkomiselle.
28561: 116 HJ13. - V. M. - Esitys N :o 12.
28562:
28563: Vaikeaksi kävisi myöskin käytännössä sovittaa kahden tai
28564: useamman yhteisestä nautinnasta erotetun palstatilan sisäl-
28565: lyttämistä sen osakkaan osuuteen, jonka omistaja tyytyisi
28566: pienimpään korvaukseen siitä tilusosasta, mikä sille toisten
28567: puolesta menee yJalstatilalle, sillä laillisen halkomisen tapah-
28568: tuessa voi tällä tavalla myytyjä palstatiloja olla useampia ja
28569: maan arvo on voinut koh-ota, joten korvausmäärät voivat
28570: nousta palstatilojen myyntihintoja suuremmiksi. Mahdollista
28571: on myöskin, ettei kukaan osakas olisi halukas tällaiseen ti-
28572: lansa alueen vähentämiseen eli myymiseen kohtuullisesta
28573: hinnasta, jota taas pakolliseksi ei käyne säätäminen, kun
28574: asian järjestämiseksi muitakin omistusoikeutta vähemmän
28575: loukkaavia keinoja löytyy. Vieläpä voisi tästä menettelystä
28576: kiinnityksen haltijan oikeuskin joutua vaaranalaiseksi, sillä
28577: sen tilan tilusmäärä, johon palstatila sisällytetään, vähenee
28578: itse asiassa, vaikkapa manttaali pysyykin näennäisesti muut-
28579: tumattomana.
28580: Valiokunnan edellä tarkastamasta armollisen esityksen
28581: asetusehdotuksesta ja siihen liittyvistä hallinnollisista ase-
28582: tuksista on yllä kerrotun 1895 vuoden asetuksen 20 § :n mää-
28583: räykset jätetty kokonaan pois, eikä Valiokunnan mielestä
28584: ole ollut syytä ehdottaa niitä armollisen esityksen asetus-
28585: ehdotukseen otettaviksi, sillä palstatiloilta emätilalle suori-
28586: tettavan palkintoveron ylöskannon voi hallinnollisessa jär-
28587: jestyksessä nykyistään yksinkertaisemmaksikin järjestää il-
28588: man sellaisia talo-osuuksien ja manttaalien muutoksia, jotka
28589: ovat omiansa aiheuttamaan hämminkiä tilojen omistus-
28590: oikeutta koskevissa asiakirjoissa.
28591: Edellä mainituista syistä ja kun yllä esitetyt asianosais-
28592: ten välit voidaan asianomaisen tilan lohkomisella tai keski-
28593: näisten kauppakirjojen avulla järjestää eduskuntaesityksen
28594: tarkoittamalla tavalla, maanositteluasetuksen 20 § :ää muut-
28595: tamatta, ellei ennen palstatilan erottamista tahdota laillista
28596: halkomista toimituttaa, Valiokunta ei ole katsonut voivansa
28597: puoltaa edustaja Malmivaaran eduskuntaesitystä hyväksyt-
28598: täväksi, vaan saa kunnioittaen ehdottaa,
28599: Jako laitos. 117
28600:
28601: että puheena oleva eduskuntaesitys hyljät-
28602: täisiin.
28603:
28604:
28605:
28606: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1913.
28607:
28608:
28609:
28610: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gro-
28611: tenfelt, varapuheenjohtaja Lauri A. Yrjö-Koskinen sekä jä-
28612: senet Astala, Gädda, Hoikka, Häyrynen, Iipponen, Koivisto,
28613: Oskari Laine, Leino, Lylykorpi, Paunu, 'Pennanen, Perttilä,
28614: Pykälä, Saarinen ja Wirkki sekä osaksi varajäsenet Kaakko-
28615: oja, Kiuru, Kunnassalo, Kääriäinen ja Tåg.
28616: 118 1913. -V. M. -Esitys N:o 12.
28617:
28618:
28619:
28620:
28621: Vastata useita.
28622: I.
28623:
28624: V aliakunnan enemmistön puoltamaa rajatonta vapautta
28625: halkomalla ja lohkomaHa jakaa maatiloja kuinka pieniin.
28626: osiin hyvänsä vastaan voidaan meidän mielestämme huo-
28627: mattavia syitä esittää, jonka tähden emme voi siltä osalta
28628: hyväksyä Valiokunnan kantaa.
28629: Manttaaliin pantujen tilojen rajatonta jakamista ei voida
28630: ilman eräitä vaikeuksia yhdistää niihin periaatteisiin, joihin
28631: Suomen maanverotus nykyään perustuu. Niin kauan kuin
28632: tiloille pannut verot ja yleiset rasitukset suoritetaan moni-
28633: naisilla eri nimillä, eri perusteiden mukaan ja eri muodoissa,
28634: näyttää olevan asian luonnossa, että näillä tiloilla tulee olla
28635: sellaisille veroesineille tarpeelliset ominaisuudet. Oikeus
28636: halkoa ja lohkoa tiloja ilman rajoituksia voisi käytännössä
28637: johtaa niin pienien manttaaliin pantujen tilojen syntyyn,
28638: että niiden vuotuisen veromäärän suuruus ei edes vastaisi
28639: sen laskemisen vaivaa, maksuun panoa ja ylöskantaa sekä
28640: eräissä tapauksissa - niinkuin kysymyksen ollessa luon-
28641: nossa suoritettavista veroista - ainoastaan vaikeuksilla voi-
28642: taisi ottaa.
28643: Ennenkuin täydellinen uudistus maanverotuksen alalla
28644: on saatu aikaan, ei sentähden meidän mielestämme ole syytä
28645: ottaa käytäntöön vapaata maanjakoa. Maan vapaan käyt-
28646: töoikeuden yleinen tarkoitusperä saavutettanee nykyään so-
28647: veliaimmin siten, että :pidätetään mahdollisimman alhainen
28648: raja manttaaliin pannun tilan vähimmälle :pinta-alalle -
28649: viisi hehtaaria veronkannattavaa maata - sekä että sellai-
28650: nen maatilus, joka ei täytä tätä suuruusmittaa, suljetaan
28651: Vastalause 1. 119
28652:
28653: pois suoranaisesta verovelvollisuudesta kruunulle ja kunnalle
28654: sekä luetaan emätilaan, josta se on erotettu, vuotuista vuok-
28655: raa maksavaksi palstatilaksi.
28656: Tähän nähden ja kun nyt voimassa olevan lainsäädännön
28657: vähäiset rajoitukset ylipäänsä eivät ole olleet omiansa eh-
28658: käisemään pientilojen syntyä sekä kun täydellisesti vapaan
28659: maanjaon edut eivät meidän käsityksemme mukaan nykyi-
28660: sissä maanvero-oloissa korvaa hankaluuksia siitä, olemme
28661: hyväksyneet armollisen esityksen voimassa olevan lain-
28662: säädännön kanssa pääasiassa yhtäpitävän kannan asiassa.
28663: Saamme sentähden kunnioittaen ehdottaa,
28664:
28665: että allamainitut pykälät asetusehdotuksessa
28666: jakolaitoksesta tttlisivat kuulumaan seuraavasti:
28667:
28668:
28669: 19 §.
28670: Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
28671: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
28672: tahi lohkomaila syntyneitä tiloja saa esteettömästi halkoa,
28673: jos vain jokainen osa voi jaossa saada vähintään viisi heh-
28674: taaria veronkannattavaa maata.
28675: Meren ulkosaarissa olevia ja pääasiallisesti kalastuksesta
28676: verotettuja tiloja saatakoon halkoa niiden maa-alaan kat-
28677: somatta.
28678: Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri
28679: tilaksi tai palstatilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
28680: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
28681: säädetty.
28682:
28683:
28684: 20 §.
28685: Sellaisia kaupungin tai yleisen laitoksen tiloja, joita va-
28686: kaalla asukas-oikeudella hallitaan, sekä sellaisista taloista
28687: halkomalla tahi lohkomaHa syntyneitä tiloja saa halkoa niillä
28688: ehdoilla, jotka ralssi- ja perintötaloihin nähden ylempänä on
28689: säädetty.
28690: 120 1913. -V. M. - Esitys N:o 12.
28691:
28692: 27 §.
28693: Maatilan, jonka saa halkoa, saa myös, sillä rajoituksella
28694: kuin halkomisesta säädetään, määräalan tahi määräaloja
28695: erilleen ottamalla lohkoa useampiin itsenäisiin tiloihin, joista
28696: kullakin on vastaava mantaali ja vero.
28697: Maakappaleita tahi saaria, jotka kuuluvat johonkin tilaan
28698: mutta ovat toisen tilan rajojen sisällä, niin myös koski ynnä
28699: sen viereltä tontiksi tarpeellinen maa-alue, saatakoon lohko-
28700: maila erottaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka ne eivät olekaan
28701: halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta.
28702: Kahdesta tahi useammasta tilasta, jotka ovat samaa luon-
28703: toa ja maakirjataloa, saatakoon niinikään kiinnityksen hal-
28704: tijan kirjallisella suostumuksella lohkaista maata eri tilaksi.
28705: Sama olkoon laki lohkaistaessa eri tilaksi maa-aluetta,
28706: joka kuuluu yhteisesti kahdelle tahi useammalle eri maakir-
28707: janumeroa olevalle yhtäluontoiselle tilalle, ja pannaan silloin
28708: uudelle tilalle oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
28709: Tilaa, joka on 23 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
28710: saa lohkoa.
28711:
28712: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1913.
28713:
28714: Juho Astala. Julius Grotenfelt.
28715: Gustaf Gädda. Mikko Iipponen.
28716: A. Koivisto. Oskari Laine.
28717: Pekka Pennanen. Lauri A. Yrjö-Koskinen.
28718: Vastalause II. 121
28719:
28720:
28721:
28722:
28723: II.
28724:
28725: Kun en ole voinut yhtyä Valiokunnan päätösehdotukseen
28726: Armollisen esityksen asetusehdotuksen 40 § :n aikamäärään
28727: uusjakoon nähden, niin saan täten esittää eriävän mielipi-
28728: teeni.
28729: Ennenkuin jaon järjestely, varsinkin suuremmissa jako-
28730: kunnissa, voimassa olevan jakolain mukaan on saatu toimi-
28731: tetuksi ja vahvistetuksi, on siihen voinut kulua aikaa kym-
28732: menestä kahteenkymmeneen vuoteen, ja kustannukset ja rasi-
28733: tukset jaosta, talojen muutoi,sta y. m. ovat kohonneet suu-
28734: riksi sekä maanviljelyksen rappeutuminen sillä ajalla ehti-
28735: •
28736: nyt tuottaa tuntuvaa tuhoa kuin myöskin metsäin vaihtumi-
28737: nen saada aikaan suurta metsäin hävitystä. Ei siis suinkaan
28738: ole yksityisen eikä yleisen edun mukaista, jos jo 30 vuoden
28739: kuluttua voidaan nostaa kysymys uusjaosta ja saada uudes-
28740: taan samat kustannukset, rasitukset ja hävitykset sekä se
28741: henkisten voimain jännitys, mikä siitä seuraa, kun omaisuu-
28742: den kohtalo on kysymyksessä.
28743: Täällä karussa maassa ja kovassa ilmanalassa ·vaatii
28744: maanviljelyksen menestys vakavaa omistus- ja nautinto-
28745: oikeuden turvaa, jota ei suinkaan edistetä ja säilytetä sillä
28746: tavoin, että maanjakotoimitus tiheään uudistetaan ja saate-
28747: taan viljelysten ja metsäin nautinto mahdollisten vaihtelujen
28748: alaiseksi, kuten valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan
28749: tulisi tapahtumaan niissä jakokunnissa, joissa jaon järjestely
28750: vanhemman lain mukaan on toimitettu, kun jaon voisi saada
28751: uudestaan, jos 30 vuotta jaon päättymisestä olisi kulunut.
28752: Jos vanhemman lain aikana toimitettu jaonjärjestely on on-
28753: nistunut ja hyvin toimitettu, kuten viimeaikoina toimitetut
28754: 122 1913.- V. M.- Esitys N:o 12.
28755:
28756: jaonjärjestelyt yleensä, niin tulisi ajan, jonka kuluttua uus-
28757: jaon voisi saada, olla vähintäin 50 vuotta.
28758: Otaksutaan että sellaisissa suurissa jakokunnissa, jotka
28759: käsittävät kokonaisia pitäjiä, jaon järjestely vanhemman lain
28760: mukaan vastikää~ on saatu päätteeseen, kestettyään lähes pa-
28761: rikymmentä vuotta, ja jonka kustannukset kaikkiaan voidaan
28762: laskea yhdestä tuhannesta neljään tuhanteen markkaan taloa
28763: kohden, riippuen talon suuruudesta, lukuunottamatta sitä
28764: pitkäaikaista tulojen vähennystä, mikä viljelyksen rappeu-
28765: tumisesta jaon aikana oli seurauksena, voitaisiin nostaa kysy-
28766: mys uusjaosta, kun vasta hiljattain oli vapauduttu entisen
28767: jaon kustannuksista, niin voi paremmin tuntein kuin sanoin
28768: kuvata sitä ääretöntä mielipahaa ja sitä taloudellisen elä-
28769: män epävarmuutta ja edistyksen seisahdusta, minkä se sel-
28770: laisessa jakokunnassa herättäisi, ja saisi aikaan.
28771: Näihin perusteihin nojautuen saan kunnioittaen ehdottaa,
28772: että eduskunta päättäisi muuttaa kysymyksenalaisen pykä-
28773: län niin:
28774: että vähin aika, jonka kulutttta uusjaon ~oisi
28775: saada, olisi vanhemman lain aikana toimitettui-
28776: 1dn jaon.iärjestelyihin nähden 50 vuotta.
28777:
28778: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1913.
28779:
28780: M. Iipponen.
28781: Vastalause Ill. 12B
28782:
28783:
28784:
28785:
28786: III.
28787:
28788: Emme ole voineet hyväksyä V aliakunnan enemmistön
28789: mielipidettä jakolaitoksen säännöksistä mitä tulee kruunun-
28790: tilojen siirtämiseen hallinnollisen lain säädännön varaan,
28791: palstatiloilta suoritettavaan veronkorotukseen ja mikä kos-
28792: kee armollista esitystä, jolla muutetaan 19 päivänä kesä-
28793: kuuta 1902 annetun lain maanvuokrasta maalla 40 § sekä
28794: 12 päivänä maaliskuuta 1909 toqJan, lampuotitilan ja mäki-
28795: tupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen 38 § toisin kuulu-
28796: viksi.
28797: Mitä tulee kruununtiloilla toimitettavaan isojakoon, maa-
28798: tilan halkomiseen, lohkomiseen ja palstatiloiksi erottamiseen,
28799: tilusvaihtoon sekä vapautukseen veroista ja rasituksista mää-
28800: räajaksi enintään kymmeneksi vuodeksi, ovat näitä koske-
28801: vat säännökset jo vanhastaan kuuluneet Eduskunnan lainsää-
28802: dännön alaan. Valiokunnan enemmistö mietinnössään tah-
28803: toisi ne nyt siirtää hallituksen ehdotuksesta Eduskunnan
28804: lainsäädäntövallan ulkopuolelle, erityisistä hallinnollisista
28805: säädöksistä riipuviksi. Meidän mielestämme Valiokunnan
28806: enemmistöllä ei ole vakavia syitä puolustaa tällaista menette-
28807: lyään, varsinkaan nykyään, kun hallituskin tahtoo supistaa
28808: Eduskunnan lainsäädäntö-alaa. Jos Eduskunta hallituksen
28809: niin tahtoessa itse luopuisi oikeuksistaan, olisi se taantumusta
28810: ja kansanvallan loukkaus, jota kai ei Eduskuntakaan soisi.
28811: Meidän mielestämme Eduskunnan vähäisistäkin oikeuksista
28812: on pidettävä tarkoin kiinni eikä vain senvuoksi niistä luo-
28813: vuttava, että hallitus niin tahtoo ja että asetusehdotus muka
28814: saattaisi tulla hyljätyksi, jos Eduskunta pitäisi kiinni sille
28815: vanhastaan kuuluvista oikeuksista. Jos Eduskunta lainsää-
28816: 124 1913.- V. M. -Esitys N :o 12.
28817:
28818: däntötyössään asettuisi Valiokunnan enemmistön kannalle,
28819: ei Eduskunnalla olisi hallituksen antamiin esityksiin nähden
28820: iuuuta tehtävää, kuin hyväksyä kaikki sellaisenaan, olkoonpa
28821: ne mitä laatua tahansa. Vaikkakin puolestamme tunnus-
28822: tamme Jakolaitosta koskevain säädösten olevan uudistusten
28823: tarpeessa, emme kuitenkaan }Jidä sitä niin tärkeänä, että olisi
28824: syytä vähimmässäkään määrässä luopua Eduskunnan lain-
28825: säädäntövallasta ja supistamalla Eduskunnan oikeuksia siir-
28826: tää niitä hallinnollisista säädöksistä riippuviksi, kuten nyt
28827: tapahtuisi jos Eduskunta hyväksyisi Valiokunnan enemmis-
28828: tön kannan edellämainitsemiimme kruununtiloihin nähden.
28829: Valiokunnan enemmistö mietinnössään ehdottaa, että }Jal-
28830: kintovero palstatiloilta tulisi olemaan korotettuna kymme-
28831: nennelJä osalla sitä arvoa, joka palstan osuudelle tulisi itse
28832: Jläätilalta suoritettavasta verosta. Tämä mielestämme ei ole
28833: oikein eikä kohtuuden mukaista, kuin suurin osa }Jalstatiloja
28834: maaseudulla muodostetaan maanviljelemistä varten. Useim-
28835: massa tapauksessa sijaitsee tällainen palstatila tilojen taka-
28836: mailla, karukoissa, jotka ovat melkein viljelykselle kelpaa-
28837: mattomia ja joista itse emätila ei ole kyennyt saamaan hyö-
28838: tyä metsäntuotteina, enemmän kuin niitä viljelemälläkään.
28839: Epävarmaa on myöskin, josko emätilat useinkaan tämänluon-
28840: toisista maistaan maksavat maaveroa ollenkaan ja jos mak-
28841: savat, on vero laskettu alhaisemman jyväluvun mukaan, jo-
28842: ten mielestämme Valiokunnan ehdotuksella ansiottomasti
28843: kohotettaisiin päätilain maanarvoa.
28844: Myöskin on otettava huomioon ne taloudelliset olot, joissa
28845: useimmat tämänluontoisten palstatilain omistajat elävät. Ne
28846: kun usein ovat köyhää vähävaraista kansanluokkaa, joten
28847: niiden ostaessaan maata täytyy turvautua velkakaup}Jaan,
28848: samoin on otettava velaksi maanviljelyksessä tarvittavat apu-
28849: neuvotkin, josta seuraa tuntuvan korkeat korkojen maksut.
28850: Useammat ehkä ovat saaneet lainansa lmntain tilattoman
28851: väestön lainarahastoista, mutta niidenkin korkokanta on jo
28852: huomattavan korkea puhumattakaan yksityisiltä ja pan-
28853: keilta saaduista lainoista. Tällaisen asiantilan ollessa tah-
28854: Vastalause 111. 125
28855:
28856: toisi Valiokunta palstatilan veron km·otettavaksi kymmenen-
28857: nellä osalla itse emätilalta maksettavaa veroa.
28858: Mitä taas tulee maanvuokrasta maalla annettuihin ase-
28859: tuksiin vuosilta 1902 ja 1909 edellämainitun lain 40 § :n ja
28860: jälkimäisen asetuksen 38 § :n muutosehdotuksiin emme puo-
28861: lestamme katso olevan minkäänlaista syytä niitä muuttaa jo
28862: senkään vuoksi, kun vuokramiehet tämän asetusehdotuksen
28863: mukaan tulisivat kuulumaan kahdenlaisen lainsäädännön
28864: alaisiksi. Muutosehdotukset kun tietäisivät sitä, että jako-
28865: toimituksessa sattuvat erimielisyydet olisi jakotoimitusmies-
28866: ten tutkittavat ja, ellei sovintoa synny, heidän päätöksellään
28867: ratkaistava, samoin olisi vuokramiehen tehtävä korvausvaa-
28868: timuksensa jakotoimituksen yhdeytessä, vaikkakaan häntä ei
28869: muutoin voitane pitää varsinaisena jako-osakkaana. Meidän
28870: mielestämme voi vuokraajain edut paremmin turvata voi-
28871: massa olevat asetukset ilman niitä muuttamattakin, vaikka-
28872: kin, kuten Valiokunnan enemmistö väittää, lopullinen jako-
28873: osinkojen tasaus sen kautta jonkunverran viivähtyisikin.
28874: Vuokraajalle se kuitenkaan ei tuota mitään haittaa, päin vas-
28875: toin olisi siitä hänelle etua sen vuoksi, että hän voi parem-
28876: min vuokralautakunnassa valvoa etuaan.
28877: Yllä esitetyillä perusteilla olemme ehdottaneet Armolli-
28878: seen esitykseen jakolaitoksesta sellaisia muutoksia, kun mie-
28879: lipiteemme edellyttää, samoin ehdotamme hy.ljättäväksi vuo-
28880: den 1902 lain maanvuokrasta maalla 40 § sekä 1909 anne-
28881: tun asetuksen 38 § muutosehdotukset.
28882: Edellä esitetyillä perusteilla saamme kunnioittaen ehdot-
28883: taa, että allamainitut pykälät asetusehdotuksessa jakolaitok-
28884: sesta tulisivat kuulumaan seuraavasti:
28885:
28886: Ehdotus
28887: Armolliseksi Asetukseksi jakolaitoksesta.
28888: 1 § V aliakunnan mietinnön mukaan.
28889: 2 § poistettava.
28890: 3 §.
28891: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
28892: tilanomistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
28893: 126 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
28894:
28895: asukasoikeudella hallitsee maatilaa, niin myös kruunusta
28896: muuhun kruununtilaan nähden, joita ei ole sillä tavalla1
28897: asukl~aalle luovutettu, sekä virkataloon nähden, jota virka-
28898: mies ei viran perusteella pidä hallussaan.
28899: Missä määrin oikeu,s, joka tämän asetuksen mukaan kuu-
28900: luu tilan omistajalle, on sen käytettävissä, joka viran perus-
28901: teella pitää hallussaan virkataloa, siitä säädetään erittäin.
28902: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
28903: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
28904: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
28905: myös tällaisesta kiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaila
28906: syntynyttä tilaa.
28907:
28908: 4-18 §§ valiokunnan mietinnön mukaan, järjestysnu-
28909: merot muuttamalla 3-17.
28910:
28911: 19 §Valiokunnan mietinnön mukaan, numerojärjestyksen
28912: muuttuessa 18 §.
28913:
28914: 20 §.
28915: V akaalla asukasoikeudella halUttavia kruununtaloja sekä
28916: sellaista taloista halkomalla tahi lohkomalla syntyneitä ti-
28917: loja saa halkoa niillä ehdoilla, jotka rälssi- ja perintötaloi-
28918: hin nähden ylempänä on säädetty.
28919: Sama olkoon laki sellaisista kaupungin tai yleisen lai-
28920: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan.
28921:
28922: 21-26 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan, pykäläjär-
28923: jestyksen muuttuessa 20-25.
28924:
28925: 27 §Valiokunnan mietinnön mukaan, järjestysnumeroksi
28926: tullen 26.
28927:
28928: 28 §.
28929: Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
28930: lohkomaila erottaa näille yhteisesti kuuluva koski, joko sen
28931: Vastalause III. 127
28932:
28933: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
28934: jolle pannaan 'oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
28935: Jos joku tiloista on perintö- tahi kruununluontoinen, tu-
28936: lee koskitila perintöluontoiseksi .
28937: •Jos tilojen joukossa on virkatalo, älköön se estäkö lohko-
28938: misen toimittamista, jos asianomainen viranomainen, mikäli
28939: lohkominen koskee virkatalon oikeutta, siihen suostuu.
28940:
28941: 29-30 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
28942:
28943: 30 §.
28944: Palstatilan erottaminen kruununtalosta olkoon ainoas-
28945: taan siinä tapauksessa sallittu, että erotetta·va ala on kruu-
28946: nun tarpeeksi' käytettävä.
28947: Sama olkoon laki sellaisista, kaupungin tai yleisen lai-
28948: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
28949: kuitenkin on palstatilan erottaminen sellaisesta tilasta luval-
28950: linen myös kaupungin tahi laitoksen tarpeeksi.
28951:
28952: 31 §.
28953: Kruunulle tahi kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintötila,
28954: josta palstatilan erottaminen on lp.vallinen, saatakoon, jps
28955: omistaja ottaa vastatakseen sen yleisistä veroista ja rasi-
28956: tuksista, kokonaan osittaa palstatiloiksi, joista kustakin on
28957: suoritettava vastaava palkintovero kruunulle tahi kunnalle.
28958:
28959: 32-37 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
28960:
28961: 38 §.
28962: Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
28963: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuotui-
28964: sen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta ja
28965: talonsavulta kolmena edellisenä vuonna suoritettu (poist.).
28966: Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
28967: pappilan, käräjähuoneen,. vankilan tahi sillan rakentami-
28968: seen .ia korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
28969: 128 1913. - V. M. - Esitys N :o 12.
28970:
28971: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
28972: erittäin suoritettava.
28973:
28974: 39-53 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
28975:
28976: 54 §.
28977: Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
28978: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin 53
28979: §: ssä on sanottu.
28980: Kruununpuistosta ja mttusta metsäviranomaisen hoi-
28981: dossa olevasta kruununmaasta sekä kaupungin maasta, ol-
28982: koon muutoin voimassa mitä tässä luvussa kylästä sanotaan.
28983:
28984: 55-110 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
28985:
28986: 111 §.
28987: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
28988: vaksi eikä jakoa voi sopivasti toimittaa ilman että luovu-
28989: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
28990: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nutinta-
28991: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
28992: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa
28993: tulleista tiluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä vas-
28994: taava alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokrasuhteesta
28995: lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kus-
28996: tannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautintaaikaan, nau-
28997: tinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan uusia tiluksia
28998: viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
28999: Mitä tulee maanomistajan ja vuokramiehen oikeuteen
29000: jaon toimittamisen johdosta vaatia vuokran korottamista
29001: tahi vähentämistä taikka vuokrasopimuksen kumoamista tahi
29002: irtisanomisen aikaan, olkoon voimassa mitä laki maanvuok-
29003: rasta maalla säätää.
29004:
29005: 112--201 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
29006: Vastalause lll. 129
29007:
29008: 202 §.
29009: Ralkomistoimituksessa siirretylle tilanosalle, niin myös
29010: erotetulle lohko- ja palstatilalle, jos nämä ovat maanvilje-
29011: lyskiinteistöiksi tarkoitetut, voidaan kuvernöörin määräyk-
29012: sen mukaan suoda vapaus enintään kymmeneksi vuodeksi
29013: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
29014: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vastattaviksi. Kui-
29015: tenkin olkoon siirretty tahi erotettu tilanosa tahi, jos se on
29016: kruununhtontoinen, sen hallintaoikeus vapautusvuosienkin
29017: aikana panttina sen osalta menevistä veroista.
29018:
29019: 203-215 §§ Valiokunnan mietinnön mukaan.
29020:
29021: Mitä koskee viittauksiiu toisiin pykäliin muuttuisivat ne
29022: pykäläjärjestyksen muuttuessa.
29023:
29024: Valiokunnan mietinnössä olevat ehdotukset, joilla Ar-
29025: mollinen asetus, jolla 19 päivänä kesäkuuta 1902 annetussa
29026: laissa maanvuokrasta maalla oleva 40 § muutetaan toisin
29027: kuuluvaksi, ja Armollinen aset]ls, jolla 12 päivänä maalis-
29028: kuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
29029: rauksesta annetun asetuksen 38 § muutetaan toisin kuulu-
29030: vaksi, ehdotamme h;djättäviksi.
29031:
29032: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1913 .
29033:
29034: .V. Perttilä. H. Häyrynen.
29035: Emil Saarinen. M. V. Hoikka.
29036: Penna Paunu. Mikko Virkki.
29037: Oskari Lylykorpi.
29038: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
29039: -------------------------------------------
29040: 1918. - S. V. M. - Esitys N :o 12.
29041:
29042:
29043:
29044:
29045: Suuren valiokunnan mietintö
29046: N :o 9 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
29047: tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen ase-
29048: tukseksi jakolaitoksesta.
29049:
29050: Sittenkun Laki- ja talousvaliokunta on valmistelevasti
29051: käsitellyt yllämainittua armollista esitystä sekä kahta edus-
29052: kuntaesitystä, jotka nekin sisältävät ehdotuksen asetukseksi
29053: jakolaitoksesta, ynnä edustaja 1\ialmivaaran allekirjoittamaa
29054: eduskuntaesitystä, joka koskee 12 päivänä kesäkuuta 1895
29055: maatilojen osittamisesta annetun asetuksen 20 § :n muutta-
29056: mista, on Eduskunta V. J :n 57 § :n 2 momentin mukaisesti
29057: lähettänyt asian Suureen valiokuntaan.
29058: Käsitellessään tätä asiata on Suuri valiokunta päättänyt
29059: puoltaa Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N :o 1 olevan,
29060: jakolaitosta koskevan asetusehdotuksen hyväksymistä, kui-
29061: tenkin alempana mainituilla muutoksilla.
29062: Asetusehdotuksen 111 § :n mukaan olisi jakotoimituk-
29063: sen yhteydessä tehty vaatimus vuokrasopimuksen kumoami-
29064: sesta ynnä siitä johtuva kysymys vuokranantajan velvolli-
29065: suudesta maksaa korvausta vuokramiehelle kuin myös siitä
29066: hyvityksestä, joka 115 § :n 4 momentin mukaan vuokran-
29067: antajalle sellaisesta korvauksesta on tuleva, toimitusmiesten
29068: ratkaistava. Suuren valiokunnan mielestä ei kuitenkaan ole
29069: riittävää syytä jättää kysymyksiä vuokrasopimuksen kumoa-
29070: misesta ja vuokramiehen oikeudesta siitä johtuvaan kor-
29071: vaukseen ratkaistavaksi niille viranomaisille, joiden päätet-
29072: täviin jaon yhteydessä nousseet riitaisuudet kuuluvat, vaan
29073: olisivat viimemainitut kysymykset, ellei sopimusta niistä
29074: asianosaisten kesken jakotoimituksessa voida aikaansaada,
29075: 2 1918. - S. V. M. -Esitys N:o 1~.
29076:
29077: harkittavat ja ratkaistavat siinä järjestyksessä kuin voi-
29078: massa oleva maanvuokralainsäädäntö määrää, jonka jäl-
29079: keen kysymys sanotusta, vuokranantajalle tulevasta hyvi-
29080: tyksestä tulisi käsiteltäväksi niinkuin asetusehdotuksen 130
29081: § :ssä säädetään. Sen vuoksi on Suuri valiokunta ehdottanut
29082: 111 § :ään tämän suuntaisen muutoksen. Sitä paitsi on Va-
29083: liokunta tehnyt eräitä muodollisia korjauksia asetusehdotuk-
29084: see:iJ..
29085: Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Suuri valiokunta
29086: kunnioittaen ehdottaa,
29087: että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen Ar-
29088: molliseksi Asetukseksi jakolaitoksesta, sellaisena
29089: kuin se on Laki- ja talousvaliokunnan mietin-
29090: nössä N:o 1, muuttaen kttitenkin 3, 6, 7, 10, 11,
29091: 21, 41, 60, 80, 111, 130, 1·4--f, 162, 175, 177, 191
29092: 199, 203, 209 ja 211 §:n näin kuuluviksi:
29093:
29094:
29095: Armollinen Asetus jakolaitoksesta.
29096: 3 §.
29097: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
29098: tilanomistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
29099: asukasoikeudella pitää hallussaan muuta kuin kruununta-
29100: loa.
29101: Kuka jakotoimituksiin nähden edustaa kruununtilaa,
29102: sekä miten tässä asetuksessa tilanomistajalle myönnettyjä
29103: oikeuksia saa käyttää se, joka viran perusteella virkataloa
29104: hallitsee, siitä säädetään erittäin.
29105: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
29106: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
29107: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
29108: myös tällaisesta kiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaila
29109: syntynyttä tilaa.
29110: 6 §.
29111: Jos maatilan omistaja luvan saatuaan aikaisemmin voi-
29112: massa olevan lain mukaan on jakamattomaJta maaita vil-
29113: Jakolaitos. 3
29114:
29115: jellyt suota, nevaa tai muuta S'UUrempia raivauskustannuk-
29116: sia vaativaa maata tahi laskenut järveä sillä ehdolla, että
29117: siten viljelyskelpoiseksi tullut maa pitää olla hänen; silloin
29118: annettakoon se maa tai jyvityksen mukaan täysi vastike
29119: maata hänen osalleen sen tilusmäärän lisäksi, mikä sille
29120: .iakoperusteen mukaan on tuleva.
29121: Jos maatilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa otta-
29122: nut jakamatonta maata, jaettakoon se niinkuin muukin yh-
29123: teinen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutunut
29124: toiselle ja tämä ei tiennyt tiluksen haltuunottamista luvat-
29125: tomaksi, niin saakoon hän korvauksen tiluksella tehdystä
29126: parannuksesta.
29127: 7 §.
29128: Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu mant-
29129: taalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän tilus-
29130: alasta niin paljon kuin ulkopalstaan riidattomien rajojen si-
29131: sällä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole ra-
29132: joilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
29133: määrän viljeltyä maata sekä, jos lohkokunnassa on liika-
29134: maata, niin paljon metsää ja takamaata kuin muuhun loh-
29135: kokuntaan verraten voimassa olevien veronpalloperusteiden
29136: mukaan vastaa sillä aikaisemmin ollutta maakirjaveroa.
29137:
29138: 10 §.
29139: Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
29140: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
29141: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
29142: l1eita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pelia-
29143: vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
29144: paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
29145: miseksi paikan jako toimitettava, jos joku viimeksi maini-
29146: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
29147: määrättävä, kuinka suuren osan kukin siitä on saapa.
29148: Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
29149: li~n tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
29150: mliäräaluetta, jota 16 § :n mukaan ei saa }Jerustaa, mutta
29151: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syntynyt.
29152: 4 1913. - S. V. M. - Esitys N:o 12.
29153:
29154: Ellei sellaista paikkaa voida ilman vaikeuksia jakaa, saa
29155: sitä haittaavan rasiteoikeuden rahalla lunastaa, jos sen tut-
29156: kitaan voivan käydä päinsä kellekään vahinkoa tuottamatta.
29157:
29158: 11 §.
29159: Jaosta saatakoon jättää pois kylän vesialue ja vesijättö,
29160: kun niitä ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun ne
29161: muutoin voidaan edullisemmin panna sellaisen erityisen
29162: jaon alaiseksi kuin 12 ja 13 luvussa mainitaan.
29163: Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
29164: suurilla kustannuksilla voidaan tehdä tuottokelpoiseksi ja on
29165: laajanlainen sekä arvokkaanpuoleinen, saatakoon niinikään
29166: jättää jaosta pois.
29167:
29168: 21 §.
29169: Mitä 19 ja 20 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
29170: vilta kohdin myös erikseen verollepantujen torppain ja ulko-
29171: palstain, niin myös palstatilain (poist.) halkomiseen nähden.
29172:
29173: 41-§.
29174: Uusjako, joka 40 § :ssä mainitaan, saa käsittää joko en-
29175: tisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeellisen
29176: osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia, jollei
29177: jakoa voida tarkoituksenmukaisesti toimittaa noita jakokun-
29178: tia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudestaan jaka-
29179: matta.
29180: Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa jaossa on ero-
29181: tettu yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon ottamatta.
29182:
29183: 60 §.
29184: Maanjako on maanmittarin toimitettava kahden maa-
29185: taloudessa taitavan ja kokeneen uskotun miehen avulla;
29186: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan erot-
29187: tamisessa ja vapaaehtoisessa tilusvaihdossa ynnä näiden yh-
29188: teydessä sattuvissa rajankäynneissä uskottujen miesten si-
29189: jaan kutsua kaksi jäävitöntä maatalouteen perehtynyttä to-
29190: distajaa, jos asianosaiset siitä sopivat. Tilusten mittauk-
29191: Jakolaitos.
29192:
29193: sessa saatakoon niinikään uskottujen miesten sijasta käyttää
29194: apuna toimeen sopivia henkilöitä, jotka maanmittari saattaa
29195: hyväksyä.
29196: Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
29197: kokonaan saman maanmittarin ynnä jommankumman lää-
29198: nin uskottujen miesten suoritettava.
29199: Mitä tässä sekä 7 luvussa säädetään olkoon soveltuvilta
29200: kohdin noudatettavana muissakin maanmittaustoimituk-
29201: sissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toisin sa-
29202: nota.
29203: 80 §.
29204: Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta kiinteistöltä,
29205: jota toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on
29206: osallisuutta siihen, saamaan tarpeellisen määrän miehiä ole-
29207: maan apuna toimituksessa. Jos maanmittari tuhlaa päivä-
29208: töitä tahi lmtsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista,
29209: vastatkoon niinkuin virkavirheestä.
29210: Jos maanomistaja kieltäytyy apumiehiä antamasta, saa
29211: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
29212: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvältä
29213: heti ulosmitattava.
29214:
29215: 111 §.
29216: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
29217: vaksi eikä jakoa voi sopivasti toimittaa ilman että luovu-
29218: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
29219: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nautinta-
29220: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
29221: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa tul-
29222: leista tiluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä vastaa-
29223: va alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokrasuhteesta
29224: lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kus-
29225: tannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautinta-aikaan, nau-
29226: tinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan uusia tiluksia
29227: viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
29228: Maanomistajan ja vuokramiehen oikeudesta saada jaon
29229: johdosta vuokramaksu korotetuksi tai vähennetyksi taikka
29230: 1913.- S. V. M.- Esitys N:o 12.
29231:
29232: vuokrasopimus kumotuksi on voimassa mitä siitä on muualla
29233: säädetty. Sellaiseen oikeuteen perustuva jakotoimituksen yh-
29234: teydessä tehty vaatimus vuokrasopimuksen kumoamisesta
29235: kokonaan tai vuokralle annetun alueen johonkin osaan näh-
29236: den ynnä siitä johtuva kysymys korvauksesta ja hyvityk-
29237: sestä on toimitusmiesten harkittava jälempänä mainittujen
29238: muiden korvauskysymysten yhteydessä (poist.). Jollei asian-
29239: osaisten kesken sopimusta aikaansaada, joutuu asia ratkaista-
29240: vaksi siitä erittäin säädetyssä järjestyksessä.
29241:
29242: 130 §.
29243: Ellei kysymystä 115 § :n 4 momentissa mainitusta hyvi-
29244: tyksestä voida käsitellä muiden korvausvaatimusten yhtey-
29245: dessä, syystä että asianosaisten sopimusta ( poist.) vuokra-
29246: sopimuksen raukeamisesta ei ole olemassa, on sitä kysy-
29247: mystä varten erikseen pidettävä kokous sittenkuin lopullinen
29248: päätös vuokrasopimuksen raukeamisesta on annettu. Tähän
29249: kokoukseen on asianosaiset kutsuttava 66 § :ssä säädetyllä
29250: tavalla, ja noudatettakoon muuten toimituksen kulkuun ja
29251: päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden mitä tässä
29252: asetuksessa sanotaan.
29253:
29254: 144 §.
29255: Jos toimitetussa jyvityksessä ( poist.) niiden maa-aluei-
29256: den, jotka harkitaan sopivasti voitavan vaihtaa, arvon ero-
29257: tuksen havaitaan olevan niin vähäisen, ettei vastaavien tilo-
29258: jen maakirjaosuudet sanottavasti sellaisen tilusvaihdon lmnt-
29259: ta muutu, saatakoon erotus korvata rahalla.
29260:
29261: 162 §.
29262: Jos jakopalstan, jonka joku vesijätön jaossa saa toisen
29263: tiluksen alta, katsotaan niin vaikeuttavan näiden viljele-
29264: mistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos vaadi-
29265: taan, luovutettava vastiketta vastaan, joka suoritetaan joko
29266: soveliaana maana tahi rahana, niinkuin 58 § :ssä säädetään.
29267: Jos sellainen vesijättöpalsta erottaa palstatilan vedestä,
29268: johon se erottamisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon pals-
29269: Jakolaitos. 7
29270:
29271: tatilan omistaja oikeutettu rahakorvausta vastaan Innasta-
29272: maan sen osan vesijättöpalstaa, joka sen vedestä erottaa. Jos
29273: vesijättö on syntynyt vesistön laskemisen kautta, kaskekoon
29274: sellainen lunastamisoikeus ainoastaan maata, jonka lunasta-
29275: mista palstatilalle tarpeellinen yhteys veteen vaatii.
29276: Tässä pykälässä mainittua vesijättöpalstan vaihtamista
29277: tahi lunastamista toimitettaessa, noudatettakoon soveltuvilta
29278: kohdin mitä 10 ja 11 luvussa säädetään .
29279:
29280: . 175 §.
29281: Mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin sanottu, tutkii ja
29282: ratkaisee maalla toimitetuista jaoista ja muista maanmittaus-
29283: toimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset epsimäisenä tuo-
29284: mioistuimena maanjako-oikeus, joka on yhteinen yhdelle
29285: tahi useammalle läänille.
29286: Maanjako-oikeuden on siten myöskin käsiteltävä sellais-
29287: ten toimitusten yhteydessä syntyneitä kysymyksiä;
29288: omistus- ja hallinto-oikeudesta määrättyyn tilukseen, jota
29289: toimitus koskee;
29290: onko määrätty tilus itsenäinen kiinteistö tahi kuuluuko
29291: se toiseen tilaan;
29292: onko tilus katsottava yhteiseksi tahi yksityiselle asian-
29293: osaiselle kuuluvaksi;
29294: onko asianosaisella osaa jakokunnan alueeseen osaluvun
29295: mukaan tahi määrättyjen rajojen sisällä;
29296: onko tilus katsottava omaperäiseksi; sekä
29297: metsänkäytön ja karjanlaidunot"keuden pysyväisyydestä
29298: ja laajuudesta tahi muusta jakokuntaa tai mli.ärättyä pals-
29299: taa siinä rasittavasta oikeudesta.
29300:
29301: 177 §.
29302: Maanjako-oikeuden puheenjohtajan, joka nimitetään vir-
29303: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädetyssä
29304: _ järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja tuomarin toimiin
29305: hyvin perehtynyt sekä mieluummin myöskin maataloudessa
29306: kokemusta saavuttanut; olkoon hän myös velvollinen asu-
29307: maan oikeuden tuomiopiirissä Keisarillisen Senaatin mää-
29308: räämälla paikkakunnalla.
29309: 1913. - S. V. M. - Esitys N :o 12.
29310:
29311: Asianomainen lääninmaanmittari tai se, joka toimittaa
29312: hänen virkatehtäviään, on itseoikeutettu jäsen maanjako-
29313: oikeudessa. Jos lääninmaanmittari on estetty ottamasta
29314: oHaa maanjako-oikeuden tehtäviin, pankoon sopivan maan-
29315: mittarin sijaansa.
29316: Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanviljelijöitä,
29317: siinä kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
29318: Nämä jäsenet, vähintään neljä kunkin kunnan puolesta, ovat
29319: kuntakokouksessa niiden valittavat, jotka ovat maatilan
29320: tai palstatilan puolesta äänioikeutettuja, viideksi vuo-
29321: deksi kerrallaan. Valituista jäsenistä tulee kahden kerral-
29322: laan puheenjohtajan määräyksestä istua maanjako-oikeu-
29323: dessa.
29324: 191 §.
29325: Siitä, mitä asianosaiset molemmin puolin lausuvat, kuu-
29326: lusteltakoon toimitusmaanmittaria, j:t on oikeuden, jos asian-
29327: osainen pyytää tai tarve vaatii, pidettävä katselmus itse
29328: paikalla. I.~ääninmaanmittari on velvollinen erittäinkin tar-
29329: kastamaan karttoja ja asiakirjojlt sekä, jos katsotaan tar-
29330: peelliseksi, itse paikalla tutkimaan toimitusmiesten toimen-
29331: piteiden oikeudenmukaisuutta.
29332: Asianosaiset olkoot velvolliset kyyditsemään oikeuden
29333: jäseniä niillä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana
29334: sattuu.
29335: 199 §.
29336: Mitä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajanpiten-
29337: nyksen hankkimiseen kuvernööriitä }lUhevallan säilyttämi-
29338: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten lu-
29339: nastamisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
29340: (poist.) soveltuvilta kohdin noudatettava mitä yleinen laki
29341: .ia asetukset tyytymättömyyden ilmoittamisesta kihlakun-
29342: nanoikeuden päätökseen sekä muutoin kihlakunnanoikeuteen
29343: nähden säätävät.
29344:
29345: 203 §.
29346: Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat yhden
29347: henkilön hallittavia .ia niitä yhdessä viljellään, ovat ne
29348: Jakolaitos.
29349:
29350: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suoritettavat tilojen
29351: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
29352: denkolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin
29353: myös pienempää manttaalinosaa, pidetään yhtenä talonsa-
29354: vuna; kuitenkaan ei saa savuja laskea tilojen lukumäärää
29355: useammiksi.
29356: Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
29357: meroon kuuluvia tiloja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
29358: Tilalta, joka 202 § :n mukaan nauttii vapaavuosia, ei suo·
29359: riteta maksuja niinkuin eri savulta.
29360:
29361: 209 §.
29362: Missä järjestyksessä muutosta saadaan hakea kuvernöörin
29363: tämän asetuksen mukaan antamaan päätökseen, siitä sääde-
29364: tään erittäin.
29365: 211 §.
29366: Asia, joka tämän asetuksen astuessa voimaan, on maan-
29367: jako-oikeudessa vireillä mutta jota ei vielä ole otettu käsitel-
29368: täväksi, on käsittelyä ja päättämistä varten jätettävä asian-
29369: omaiselle tämän asetuksen mukaan perustetulle maanjako-
29370: oikeudelle.
29371: Jos asiaa mainitulla ajalla on maanjako-oikeudessa käsi-
29372: telty mutta ei vielä päätetty, on tämän sitä edelleen käsi-
29373: teltävä ja siitä annettava päätöksensä.·
29374:
29375:
29376: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä olevaa ehdotusta
29377: asetukseksi, jolla 19 päivänä heinäkunta 1892 Suomen evan-
29378: kelis-luterilaisten seurakunlain papiston virkataloista anne-
29379: tun asetuksen 37 § muutetaan toisin kwuluvaksi, ei Suuri
29380: valiokunta ole katsonut voivansa semmoisenaan hyväksyä.
29381: Suuren valiokunnan mielestä on seurakunnalle annettava
29382: ratkaisuvalta, kun kysymys nousee virkatalolla suoritetta-
29383: vista, puheena olevan pykälän tarkoittamista maanmittarin
29384: toimituksista, ja on Valiokunta sen tähden ehdottanut tä-
29385: män suuntaisen muutoksen puheena olevaan pykälään.
29386: Suuri valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
29387: 10 1918. - S. V. M. ~ Esitys N:o 12.
29388:
29389: että Eduskunta hyväksyisi Laki- ja talous-
29390: valiokunnan mietinnössä N :o 1 olevan ehdottfk-
29391: sen ATmolliseksi asetukseksi, jolla 19 päivänä
29392: heinäkt~uta 1892 Suomen evankelis-luterilaisten
29393: seurakuntain papiston virkataloista annetun ase-
29394: tuksen 37 § muutetaan toisin kuuluvaksi, muo-
29395: doltaan ja sisällykseltään tällaisena:
29396:
29397:
29398: Armollinen asetus, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892
29399: Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain pa-
29400: piston virkataloista annetun asetuksen 37 §
29401: muutetaan toisin kuuluvaksi.
29402:
29403: Täten säädetään, että 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suo-
29404: men evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston virkata-
29405: loista annetun asetuksen 37 § muutetaan näin kuuluvaksi:
29406:
29407: 37 §.
29408: Jos virkatalon haltija tahtoo virkatalolla toimitettavaksi
29409: jakolaitoksesta annetun asetuksen alaan kuuluvan toimituk-
29410: sen, hankkikoon siihen seurakunnan suostumuksen. (Poist).
29411: Mainittua laatua olevassa toimituksessa olkoon virkata-
29412: lon haltija aina oikeutettu asianosaisena esiintymään ja on
29413: virkatalon osuus toimituskustannuksista suoritettava virka-
29414: talonrakennuskassasta, johon myös toimituksessa virkata-
29415: lolle mahdollisesti määrättävät korvaukset ovat maksettavat.
29416:
29417:
29418:
29419: Sen muutoksen johdosta, minkä Suuri valiokunta on eh-
29420: dottanut jakolaitosta koskevan asetuksen 111 § :ään, ei enää
29421: tarvita mitään muutoksia 19 päivänä kesäku1.äa 1902 maan-
29422: vnokrasta maalla annetun lain 40 §:ään eikä 12 päivänii
29423: maaliskunta 1909 torpan, lampnotitilan ja rnäkitupa-alueen
29424: vtwkrauksesta annetun asetuksen 38 §:ään. Laki- ja ta-
29425: lousvaliokunnan mietinnön sivuilla 112 ja 113 olevat kaksi
29426: asetusehdotusta käyvät niin ollen tarpeettomiksi, Ja saa
29427: Suuri valiokunta senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
29428: Jakolattos. 11
29429:
29430: että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
29431: mässään ilmoittaisi, että Eduskunta ei ole hy-
29432: väksynyt armollisessa esityksessä N :o 12 olevia
29433: ehdotuksia asetukseksi, jolla 19 päivänä kesä-
29434: kuuta 1902 annetussa laissa maanvuokrasta
29435: maalla oleva 4-0 § muutetaan toisin kuuluvaksi,
29436: ja asetukseksi, jolla 12 päivänä maaliskuuta
29437: 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
29438: vuokrauksesta annetun asetuksen 38 § muute-
29439: taan toisin kuuluvaksi.
29440:
29441:
29442:
29443: Laki- ja talousvaliokunta on mietinnössään, sivuilla 113
29444: ja 114, tehnyt erinäisiä huomautuksia niitä kahta hallinnol-
29445: lista lainsäädäntötietä julkaistavaa asetusehdotusta vastaan,
29446: jotka puheena olevassa armollisessa esityksessä on jätetty
29447: Eduskunnalle tiedoksi. Suuri valiokunta on päättänyt kan-
29448: nattaa näitä huomautuksia ja saa senvuoksi kunnioittaen
29449: ehdottaa,
29450:
29451: että Eduskunta alamaisessa vastauskit"jelmäs-
29452: sään esittäisi ne seikat, joista Laki- ja talous'va-
29453: liokunnan mietinnössä huomautetaan.
29454:
29455:
29456:
29457: Mitä vihdoin tulee edustaja Malmivaaran ylempänä mai·
29458: nittuun eduskuntaesitykseen, on Suuri valiokunta yhtynyt
29459: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössään tekemään ehdo-
29460: tukseen,
29461:
29462: että Eduskunta hylkäisi puheena olevan edus-
29463: kuntaesity ksen.
29464:
29465: Helsingissä 5 päivänä huhtikuu~ 1913.
29466: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
29467: 1913.- S. V. M. -Esitys N:o 12.
29468:
29469:
29470:
29471:
29472: Suuren valiokunnan mietintö
29473: N:o 9 a Keisarillisen 1\-Iajesteetin armollisen esi-
29474: tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen ase·
29475: tukseksi jakolaitoksesta.
29476:
29477: Eduskunta on asian toisessa käsittelyssä hyväksynyt
29478: Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 9 olevan ehdotuksen,
29479: muuttaen kuitenkin jakolaitosta koskevan asetusehdotuksen
29480: 111 §:n näin kuuluvaksi:
29481:
29482: 111 §.
29483: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
29484: vaksi eikä jakoa voi sopivasti toimittaa ilman että luovu-
29485: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
29486: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nautinta-
29487: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
29488: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa tul-
29489: leista tiluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä vastaa-
29490: va alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokrasuhteesta
29491: lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, kus-
29492: tannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautinta-aikaan, nau-
29493: tinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan uusia tiluksia
29494: viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
29495: Maanomistajan ja vuokramiehen oikeudesta saada jaon
29496: johdosta vuokramaksu korotetuksi tai vähennetyksi taikka
29497: vuokrasopimus kumotuksi on voimassa mitä siitä on muualla
29498: säädetty. Sellaiseen oikeuteen perustuva jakotoimituksen
29499: yhteydessä tehty vaatimus vuokrasopimuksen kumoamisesta
29500: kokonaan tai vuokralle annetun alueen johonkin osaan näh-
29501: den ynnä siitä johtuvat ky.~ymykset 'vuokramiehelle mak-
29502: settavasta korvauksesta ja 115 §:n 4 momentissa mainitusta
29503: hyvityksestä vuokranantajalle on toimitusmiesten harkittava
29504: 2 1913. - S. V. M. - Esitys N :o 12.
29505:
29506: jälempänä mainittujen muiden korvauskysymysten yhtey-
29507: dessä. Jollei asianosaisten kesken sopimusta aikaansaada,
29508: ratkaistaan kysymykset vuokrasopimuksen kumoamisesta ja
29509: vuokramiehille maksettavasta korvauksesta, niinkuin siitä
29510: on erittäin säädetty; ja noudatettakoon siinä tapauksess«)
29511: vuokranantajalle maksettavasta hyvityksestä mitä 130 §:ssä
29512: mainitaan.
29513:
29514:
29515: Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta
29516: on toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
29517: Valiokunta katsonut sanotun muutoksen tarpeelliseksi ja saa
29518: siis kunnioittaen
29519:
29520: Eduskunnan 1Jäätöstä puoltaa.
29521:
29522: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
29523:
29524:
29525:
29526:
29527: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1918.
29528: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
29529:
29530:
29531:
29532:
29533: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a_m a i-
29534: n e n v a s t a u s Keisarillisen ~Iajesteetin ar-
29535: molliseen esitykseen jakolaitoksesta.
29536:
29537:
29538:
29539:
29540: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
29541: ja Suuriruhtinas I
29542:
29543:
29544:
29545:
29546: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
29547: tyksessä Eduskunnan. hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen
29548: asetukseksi jakolaitoksesta.
29549: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
29550:
29551: Asetusehdotusta tarkastaessaan on Eduskunta pääasiassa
29552: yhtynyt niihin periaatteisiin, jotka sitä laadittaessa ovat ol-
29553: leet määräävinä. Ehdotus sisältää Suomen jakolainsäädän-
29554: nössä tähän asti vallinneitten periaatteiden kehittämistä, ja
29555: niihin perustuvat lukuisat uudet määräykset ovat yleensä
29556: näyttäneet olevan omansa korjaamaan tällä alalla vallitsevia
29557: epäkohtia sekä tyydyttämään nykyaikaisen maanviljelyksen
29558: vaatimuksia. Eduskunnalla ei sen vuoksi olekaan asetuseh-
29559: dotuksen yleisiä säännöksiä vastaan monta muistutusta teh-
29560: tävää. Kuitenkin on Eduskunta vain epäillen voinut
29561: yhtyä kruununtilojen ositteluja koskevien säännösten siir-
29562: tämiseen hallinnolliseen lainsäädäntöön. Vanhojen Ruotsin
29563: aikaisten isojakoasetusten samoin kuin 15 päivänä touko-
29564: kuuta 1848 annetun maanmittausohjesäännön mukaan ei iso-
29565: jakoihin eikä halkomisiin nähden ole tehty mitään eroa
29566: kruunun- ja perintötilojen välillä. Siitä, kuinka pieniksi
29567: osiksi talon sai halkoa, on ollut jo vanhastaan rajoittavia
29568: määräyksiä niin hyvin perintö- kuin kruununtiloihin nähden.
29569: Vasta kun Valtiosä.ö.tyjen hyväksymällä asetuksella 19 päi-
29570: vältä joulukuuta 1864 otettiin käytäntöön uudet vapaammat
29571: maanosittelumuodot, erotettiin niistä aluksi kruununtilat,
29572: mutta Valtiosäätyjen myötävaikutuksella syntyneellä ase-
29573: tuksella 1 päivältä maaliskuuta 1886 sallittiin kruunun-
29574: tilojen lohkominen sekä määrätyillä ehdoilla palstoittami-
29575: nenkin. V altiosäätyjen niinikään hyväksymä voimassa oleva
29576: asetus maatilojen osittamisesta 12 päivältä kesäkuuta 1895
29577: koskee myöskin kruununtiloja.
29578: Että maaherroilla aikaisempien asetusten mukaan on
29579: ollut oikeus määrätä, kuinka pieniin osiin kruununtiloja sai
29580: osittaa tilojen itsekannattavaisuuden joutumatta vaaranalai-
29581: seksi, samoin kuin kihlakunnanoikeudella on ollut päätös-
29582: valta perintötilojen ositteluun nähden, ei Eduskunnan mie-
29583: lestä ole ollut riittävänä aiheena erottaa kruununtiloja pe-
29584: rintö- ja rälssitiloista myöskin mitä rtulee jakomuotoihin ja
29585: jakomenettelyyn, koska siitä voi aiheutua hämminkiä jako-
29586: toimituksissa, jotka koskevat eri luontoisia tiloja käsittäviä
29587: '· 1 Jakofaitos. " • j
29588: 3
29589:
29590: jakokuntia; Mutta kun isojakoa ja varsinkin nykyaikaiselle
29591: niaanviljelykselle tärkeätä uusjakoa koskevat yleiset. sään-
29592: nökset armollisessa esityksessä on siirretty hallinnollista
29593: tietä vuonna 1848 annetun maanmittaustoimia koskevan
29594: ohjesäännön piiristä Eduskunnan myötävaikutuksella ta-
29595: pahtuvan lainsäädännön alaan, ja kun ne kruununtilat, joi-
29596: hin yksityisillä henkilöillä on perinnöllinen hallintaoikeus,
29597: voidaan ostaa: perinnöksi, on Eduskunta, jotta puheena oleva
29598: tärkeä lainsälädän:itön uudistaminen ei sen vuoksi raukeisi,
29599: hyväksynyt ·kruunnntilojen osittelua koskevain määräysten
29600: siirtämisen hallinnollisen lainsäädännön alaan, kuitenkin si-
29601: ten että rälssic 'ja perintötilojen isojaot ja uusjaot, osittelut,
29602: tilusvaihdot;· vesijättöjen .ia vesialueiden jaot sekä rajan-
29603: käynni;t eivä:tsiitä tule kärsimään haittaa.
29604: '· krmollisestä esityks(lstä poikkeavalle kannalle on Edus-
29605: kin'ita asettunut pääasiassa ainoastaan mikäli esitys koskee
29606: ··j-ako-perustetta iso jaossa, ·yMeismetsien erottamista, halkonii-
29607: sen 'ja· lo'hko'lnisen ·'Vapautta, lohkomisia useammasta eri ti-
29608: läJS'tä, palstalilöjen ösu:utta vesialueisiin, jyvityksen perus-
29609: ;w:iti.'li,,tiltlsteitlen· rakehtämista jaon yhteydessä ja rasitteiden
29610: y. h'l; rahakorvausta. · Näihin kysymyksiin kohdistuvista,
29611: asetusehdotukseen ottatnistaan määräyksistä Eduskunta
29612: pyytää seuraavassa tehdä yksityiskohtaisesti selkoa.
29613:
29614:
29615:
29616: 1 LUKU.
29617:
29618: Kun kyläksi luetaan myöskin vanhastaan yksinäisenä 1 §.
29619: ollut talo, jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty, on Edus-
29620: kunta tassä kohden täydentänyt asetusehdotuksen 1 § :n
29621: 2 momenttia. ;
29622: Asetusehdotuksen 2 § :n sanamuoto sulkee kruununtilat 2 §.
29623: kokonaan pois asetuksen piiristä ei ainoa•staan osit-
29624: teluun nähden, vaan myöskin mitä tulee kaikkiin muihin
29625: ·niitä koskeviin jakotoimituksiin, kuten isojakoihin, uusja-
29626: koihin, tilusvaihtoihin, vesialueiden ja vesijättöjen jakoihin
29627: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
29628:
29629: sekä rajankäynteihin ja teiden jakoihin. Sellaisisl"a jako-
29630: kunnissa, joissa paitsi perintö- ja rälssitiloja myös on
29631: kruununtila, voisivat edellä mainitut jakotoimitukset
29632: kuitenkin käydä varsin vaikeiksi, jopa mahdottomiksikin,
29633: kruununtilaan nähden kun olisi noudatettava hallinnol-
29634: lisessa järjestyksessä annettuja, tästä asetuksesta ehkä
29635: poikkeavia määräyksiä. Tämän vuoksi ja kun armollisen
29636: esityksen tarkoituksena, asetusehdotuksen 5, 67 ja 78 §:ssä
29637: olevista säännöksistä päättäen, ei voi olla estää puheerialais-
29638: ten toimitusten säännöllistä suorittamista, on Eduskunta sel-
29639: ventänyt 2 § :ää siten, että se käsittää vain sellaiset jakotoi:
29640: mitukset, jotka koskevat yksinomaan kruununtiloja · ja
29641: joissa rälssi- ja perintötilojen oikeudet eivät öle est~e'nä toi-
29642: mittamasta jakoa hallinnollisessa järjestyks~ssä annettavien
29643: säännöksien mukaan. Tällaiseen selventäniiseen on Edus-
29644: kunta katsonut olevan sitäkin enemmän syytä, kun Edus~
29645: kunnalle tiedoksi annettu ehdotus asetukseksi jakolaitoksen
29646: alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla sekä siitä,
29647: mitä palstatilan erottamisessa kruunulle kuuluvista rälssi~
29648: ja perintötiloista on erityisesti noudatettava, ei sisällä mi-
29649: tään lähempiä m:äRräyksiä edellä luetelluista kruununtiloja
29650: koskevista muista jakotoimituksista. ' ''
29651: s §. Kun isojaossa, uusjaossa, rajankäynneissä ynnä muissa
29652: maanmittaustoimituksissa kruununtilojen · oikeudet. myös-
29653: kin saattavat tulla kysymykseen, on Eduskunta katsonut
29654: tarpeelliseksi asetusehdotukSen 3 § :ään ottaa uuden momen-
29655: tin, jossa lausutaan, että siitä, kuka jakotoimituksissa edus-
29656: taa kruununtilaa sekä virkataloa, on erittäin säädetty.
29657: 5 §. Aurinkojaon aikana sarkajaettiin ainoastaan vanhat koti-
29658: eli veropellot ja -niityt vanhojen verolukujen mukaan, mutta
29659: kylän yhteiselle metsämaalle raivatut uutispellot ja -niityt
29660: katsottiin lain mukaan edelleen kyläkunnan yhteisiksi,
29661: vaikka olivatkin yksityisen nautinnassa. Voi kuitenkin
29662: sattua, että myöskin tällaiset uutispellot määrättiin sarka~
29663: jaossa jaJettaviksi, ja jaettiin ne silloin veroluvun mukaan
29664: samoin ·kuin vanhat kotipellotkin. Vanhimmissa säännöl-
29665: Jakolaitos. 6
29666:
29667: lisissä veronpanotavoissa määrättiin manttaali pääasialli-
29668: sesti viljelyksien perusteella, mutta myöskin huomioonottaen
29669: kaikki muut tulolähteet metsästä, vesialueista y. m. Veron-
29670: panoissa määrätyn tynnyrinalan mukaan sisältyy manttaa-
29671: lia kohti annettavaan tilusmäärään myöskin kaikki viljelyk-
29672: set, paitsi erikoisella luvalla karukoille tehdyt uutisvilje-
29673: lykset. Vanhemmissa isojaoissa enn.en tammikuun 1 päi-
29674: vää 1849 . jaettiin taas usein aikaisemmin sarkajaetutkin
29675: va~l1at koti- eli tan~opellot ·ja -niityt vanhojen verolukujen
29676: tai manttaalin mukaan, mutta uutispellot sai kukin haltija
29677: pitää, ja tasaus tapahtui viljelyskelpoisessa metsämaassa.
29678: K~iw' jaettav~an tilusmäärään nähden oli vanha veroluku tai
29679: manttaali jakoperusteena.
29680: Jos kullekin talolle, kuten asetusehdotus määrää, ensin
29681: ann.etiaisiin 'viljelyksiä, peltoa ja niittyä, mikäli sellaisia
29682: lailJis.esti on ollut tilan yksityisessä hallussa, ja sitten
29683: loput, . metsämaat, jaettaisiin manttaalin mukaan, tulisi
29684: se talo, jolla. aikanaan syystä tai toisesta ei ole ollut ti-
29685: laisuutta verolukunsa mukaisessa suhteessa raivaamaan ky-
29686: lÖ.n yhteisestä metsäma;tsta itselleen uutisviljelyksiä, kärsi-
29687: mään isojaossa vahinkoa sellaiseen tilaan verraten, joka on
29688: laajalti tehnyt uutisviljelyksiä. Tosin asetusehdotuksen 6 § :n
29689: mukaan luvattomasti haltuun otettu jakamaton maa on me-
29690: nevä jako()n
29691: ~ . -, niinkuin ID11Ukin yhteinen tilus, ja a.inoastaa. n
29692: '
29693:
29694: laillisesti h~llitut tilukset ovat jaettavat, kuten 5 § :n 1. mo-
29695: mentissa säädetään, mutta käytännössä käy sangen vaikeaksi
29696: sa~da ;elvill~ laillinen nautinta, jona oikeastaan on vain
29697: sarkajaetut tai vanhat verom~llot ja -niityt. Näistä ei kui-
29698: tenkaan aina tehty karttoja, koska sarkajako toimitettiin jo
29699: siihen aikaan,. kun maanmittarikuntaa ei vielä ollut. Sitä
29700: paitsi on sarkajako toimitettu vain Lounais-Suomessa, mutta
29701: ei yleensä muualla maassa. Myöskään ei vanhoista veron-
29702: panopäätöksistä, joihin ei aina kuqlunut karttoja, useinkaan
29703: käy selville, mikä on pidettävä laillisena nautintana ja
29704: mikä Iaittornana uutisraiviona. Seurauksena olisi niin ollen,
29705: että kullekin talolle täytyisi antaa- riidaton nautintansa, vä-
29706: 6 1913. - Edusk. vast. ...,...,.. !Esitys N:o 12.
29707:
29708: littämättä mikä siitä on laillista ja mikä laitonta. Se taas
29709: olisi kohtuutonta sellaisiin taloihin nähden, joilla on suhteel-
29710: lisesti suuri manttaali, mutta pieni viljelysnautinta.
29711: Teoreettisesti saattaisi tosin yleensä olla oikeampi, että
29712: ennen laillisesti sarkajaettujen viljelyksien jakoperusteena
29713: olisi Bautinta, kuten järjestelyjaoissa on asianlaita,. ja .että
29714: yhteiset metsämaat jaettaisiin erikseen manttaalin mukaan.
29715: Käytännössä sitä ei kuitenkaan voitaisi ilmrun. riitaisuuksia
29716: ja vaikeuksia toteuttaa, koska uutisviljelykset, jotka• ,eivät
29717: kuulu lailliseen nautintaan; usein muodostavat melkoisen,
29718: jopa suurimmankin alan tilan .viljelyks~stä. , Ei myöskään:
29719: vanhemmissa, ennen vuotta 1849 toimitetuissa .isojaoissa.
29720: aina ole seurattu nautintaa vanhoihin '"·koti]Jrutöiliin;: .ja:
29721: -niittyihin nähden, vaan on ne usein jaettu vanhan veroLu;vun
29722: tai manttaalin mukaan. Jälkeen vuoden, 1848 ·on isojaoissa.
29723: taloille tavallisesti jyvityksen mukaan ahlliettu ·entinen rii-,
29724: daton nautintansa viljelyksissä ja täytteeksL :metsämaata;
29725: mitä talolle vielä koko tilusmäärästä marrttaalin mukaan on:
29726: tuleva. Tämä jakoperuste on .teoreettisestikin. oikeudernnu.:
29727: kainen sellaisissa kylissä, joissa veron pane> toimitetaa-n. iso.,
29728: jaon yhteydessä, kutenesim. isojaon alaisina olevissa•pitäjis:sa
29729: Pohjois-Suomessa. Sillä manttaalimäärän suuruuteen v;a,ikut.,.
29730: taa · ensi .sijassa, :joskaan ei yksinomaan, :viljelysten ..paljous,.
29731: koska.veroripanoissa, niin nykyisessä mä.ä.Tätyn tynnyrial~i~,n
29732: mukaisessa veronpanotavassa ·kuin vanhimmassa.kin säännöl-
29733: lisessä veronpanossa,. otetaan huomioon myi;iskin metsämååsta
29734: saatavat etuudet y. m. Sen vuoksi· on asianmukai:sta,; •että
29735: veroluku eli manttaali •On koko jaettavan tilusmäärän jako-
29736: perusteena, vaikkakin on kohtuullista, että ;kukin tila saa.
29737: jyvityksen mukaan entisen riidattoman nautintansa vil~
29738: jelyksissä.
29739: Että tilukset .vilj,elyksellä ovat. luon.nostaan jonkun
29740: verran parantuneet ja että tila; . jolla on· hyvin hoidettuja
29741: viljelyksiä, saa niille isojaossa suhteellisesti kol.lkeamman
29742: jyväluvun ja sen vuoksi Vähemmän metsäinaata,kuin 'se, jolla
29743: on huonommin hoidettuja tiluksia, on kyllä tavallista, vaikka
29744: Jakolaitos. 7
29745:
29746: tilusten huono hoito maanmittausohjesäännön mukaan ei
29747: saa vaikuttaa jyvälukuun, vaan se on palkittava erityisellä
29748: tasingolla. Tämä seikka esiintyy kuitenkin ennen kaikkea
29749: uutisviljelyksissä, mutta sillä on vähäinen merkitys mies-
29750: polvia viljelyksessä olleisiin vanhoihin koti- eli veropel-
29751: toihin, joiden erikoisesta jakoperusteesta tässä on kysymys
29752: ja jotka usein ovat hajaantuneina yli koko kylän piirin
29753: sekä aikojen kuluessa olleet eri tiloilla milloin hyvässä mil-
29754: loin huonossa hoidossa.
29755: Edellä esitettyjen syiden nojalla ja kun isojaot jo ovat
29756: toimitetut melkein koko Suomessa, ei Eduskunta ole katso-
29757: nut olevan aihetta muuttaa vuosikymmeniä isojaoissa ilman
29758: haittaa noudatettua jakoperustetta, joka on paremmin sopu-
29759: soinnussa veronpanosäännösten ja vanhemman lain jako-
29760: peruateen kimssa kuin armollisessa esityksessä ehdotettu
29761: isojakoperuste. Eduskunta on sen vuoksi uudestaan muo-
29762: dostanut asetusehdotuksen 5 § :n 1 momentin tätä koskevan
29763: määräyksen.
29764: Tästä muutoksesta on johtunut, että puheena olevaan
29765: py.kälään on lisätty kaksi uutta momenttia, jotka vastaavat
29766: 1904-1905 vuosien valtiopäiville jakolaitoksesta annetun
29767: armollisen esityksen 4 7 § :ää, kuitenkin siten täydennettynä,
29768: että jokaisen tilan tulee, mikäli tarkoituksenmukainen jako
29769: sallii, saada viljellyistä tiluksista mitä jyvityksen mukaan
29770: vastaa sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia viljelyksiä.
29771: Mitä tulee ennen toimitetuissa jaoissa jakamatta jätetty-
29772: jen tilusten tai etuuksien, kuten sikopiirimaiden, sotamies-
29773: torppain, arvOittomina pidettyjen soiden, v·esialueiden y. m.
29774: jaossa noudatettavaan jakoperusteeseen, johon nähden nykyi-
29775: sen maanmittausohjesäännön määräykset ovat puutteelliset,
29776: ei armollisessa esityksessäkään siitä ole tarkempia sään-
29777: nöksiä, vaan ainoastaan viittaus isojaon jakoperusteeseen
29778: yleensä. Tätä ei kuitenkaan aina voida kohtuudella sovel-
29779: luttaa, sillä vanhemmissa jaoissa, joissa tällaisia tiluksia
29780: on jätetty jakamatta, on usein noudatettu toisellaista jako-
29781: perustetta kuin asetusehdotuksen mukaan isojaossa on seu-
29782: 8 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
29783:
29784: rattava. Ja 5 § :n 3 momentin säätämää jakoperustetta
29785: yoidaan taas noudattaa ainoastaan keskeneräiseksi jätettyä
29786: jakoa lopetettaessa. Jos vanhemmissa jaoissa jakamatta
29787: jätetyt tilukset olisi silloin jaettu, olisi se tapahtunut sil-
29788: loisen jakoperusteen mukaan. Tämän vuoksi on Eduskunnan
29789: mielestä luonnollista ja kylän tilojen vanhemman oikeuden
29790: mukaista, että iällaisia yhteisiä tiluksia myöhemmin jaet-
29791: taessa on noudatettava samaa jakoperustetta kuin siinä
29792: jaossa, jossa mainitut tilukset jäivät jakamatta. Mutta siinä
29793: tapauksessa, että vanhat asiakirjat ovat turmeltuneet tai
29794: kadonneet tahi että muuten puuttuu selvitystä vanhemman
29795: jaon jakoperusteesta, on noudatettava asetusehdotuksessa
29796: mainittua isojaon jakoperustetta. Tätä tarkoittava lisäys on
29797: otettu 5 § :n 3 momenttiin.
29798: 6 (25) §. Edellä mainittujen 5 § :ään tehtyjen muutoksien joh-
29799: dosta on asetusehdotuksen 25 § siirretty 6 § :n ensimäiseksi
29800: momentiksi, jota paitsi tämän momentin sanat ,muuta karua
29801: maata" on muutettu tarkoitustaan paremmin vastaaviksi sa-
29802: noiksi ,suurempia raivauskustannuksia vaativaa".
29803: 7 §. Poiketen armollisesta esityksestä on Eduskunta asetus-
29804: ehdotuksen 7 § :ssä mainitun verollepannun ulkopalstan jako-
29805: perusteeseen nähden voimassa olevan maanmittausohje-
29806: säännön 46 § :n 9 momentin mukaisesti ollut sitä mieltä,
29807: että, jos ulkopalstan tilukset eivät ole rajoilla erotetut, sen
29808: on saatava jaossa vanhastaan nauttimansa määrä viljeltyä
29809: maata sekä sitä paitsi, jos lohkokunnassa on liikamaata,
29810: niin paljon metsää ja takamaata kuin muuhun lohkokuntaan
29811: verraten voimassa olevien veroperusteiden mukaan vastaa
29812: sillä aikaisemmin ollutta maakirjaveroa. Asetusehdotuksessa
29813: käytetty sanamuoto tatkoittanee, että tällaiselle ulkopals-
29814: talle olisi annettava metsämaata sellaisestakin jakokunnasta,
29815: jossa isojaon yhteydessä ei tehdä veronpanoehdotusta, vaikka
29816: selvästi näyttäytyisikin olevan liikamaata. Mutta vaikka
29817: isojaoissa tehdäänkin veronpanoohdotus silloin kun jako-
29818: kunnassa havaitaan olevan maata päälle 600 tynnyrinalan
29819: manttaalia kohden, ei tästä vielä seuraa, että lohkokunnassa
29820: on liikamaata, eli toisin sanoen maata yli sen tilusmäärän,
29821: joka tiloilla kullakin paikkakunnalla ·saa olla. Toisinaan taas
29822: J akolai.tos. 9
29823:
29824: on liikamaata silloinkin kun manttaalia kohden ei voida
29825: myöntää kuin ehkä pienin määrä ma;ata. Kun kaikki riip-
29826: puu tilusten laadusta ja hyvyydestä, käy vaikeaksi ja epä-
29827: varmaksi ilman täydellistä veronpanoehdotusta päättää, onko
29828: jakokunnassa liikamäärää vai ei. Tämän vuoksi ja kun ti-
29829: lanomistajat voivat pitää kaiken maan heille kuuluvana sel-
29830: laisissa kylissä, joissa isojaon yhteydessä ei saa veronpano-
29831: ehdotusta tehdä, on Eduskunta katsonut tällaisen ulkopalstan
29832: jakoperusteen olevan pysytettävän entisellään ja sen vuoksi
29833: ottanut sitä tarkoittavan lisäyksen 7 § :ään.
29834: Huomioon ottaen asetusehdotuksen 131 § :ssä olevan mää- 10 §.
29835: räyksen, että pienenlaiset jakovirheet ovat korvUJttavat ra-
29836: halla, on Eduskunta katsonut tärkeäksi sallia rahakorvauk-
29837: sen käyttämisen myöskin rasitteiden lakkautuksissa ja tilus-
29838: vaihdoissa sellaisissa tapauksissa, jolloin maan antaminen
29839: vastikkeeksi kohtaisi vaikeuksia. Tästä johtuva lisäys on
29840: otettu asetusehdotuksen 10 § :ään.
29841: Vesialueiden jakoihin nähden on Eduskunta asettunut 11 §.
29842: asetusehdotuksesta sikäli poikkeavalle kannalle, että nii-
29843: den jako olisi sallittava myöskin maanjaon yhteydessä
29844: eikä aina toimitettava erikseen. Vesialueen jako on tähän-
29845: kin saakka ollut isojaossa sallittu, vaikka sitä tavallisesti ei
29846: ole toimitettu isojaon yhteydessä, kun ei ole tahdottu usein
29847: mutkikkaiden vesioikeusriitojen takia pitkittää isojakoja.
29848: Kuitenkin käynee vesialueiden jakaminen vastedes paremmin
29849: kuin tähän asti päinsä maanjakojen yhteydessä, koska kylien
29850: vesialueiden .piirirajat kohdakkoin kaikkialla tulevat käy-
29851: dyiksi. Muutenkaan ei yleensä ole erikoisempaa haittaa
29852: siitä, että vesialuetta jaetaan samalla kertaa kuin maatiluk-
29853: set, vaan päinvastoin hyötyä muun muassa palstain sijoi-
29854: tukseen nähden. Tästä syystä on 11 § :n 1 momentti muutettu
29855: ja siihen otettu viittaus myöskin 12 lukuun.
29856: Asetusehdotuksen 11 §:n 2 momentti sallii, että suo, neva
29857: tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan suurilla kus-
29858: tannuksilla voidaan tehdä viljelyskelpoiseksi, jätetään pois
29859: jaosta. Kun tämä voi aiheuttaa kai'kellaisten pienten soi-
29860: den poisjättämisen jaosta ja uusien jälkijakojen ynnä uus-
29861: 10 1913. - Edusk. vast. _:_ Esitys N:o 12.
29862:
29863: jak:ojen toimittamisen, on Eduskunta täydentänyt tätä mää-
29864: räystä siten, että se tulisi koskemaan vain laajanpuoleisia
29865: soita ja nevoja, jotka ainoastaan kylän yhteisillä voimilla
29866: voidaan kuivattaa. Siihen nähden että samassa momentissa
29867: oleva sana ,,viljelyskelpoiseksi" on näyttänyt liian ah-
29868: taalta, koska suota voidaan kuivatettuna tuottavasti käyt-
29869: tää myös metsätaloudessa, turvepehkuteollisuudessa y. m.;
29870: on Eduskunta vaihtanut sen sanaan ,tuottokelpoiseksi".
29871: 12 §. Sana ,metsänviljelykseen" 12 §:n 1 momentissa on muu-
29872: tettu enemmän tarkoitustaan vastaavaksi sanaksi ,metsä-
29873: talouteen".
29874: Kun 12 § :n tarkoitus, mitä yhteismetsien perustamiseen
29875: tulee, nykyoloissa yleensä jäänee saavuttamatta sen vuoksi,
29876: että. sellaisen metsän perustamiseen vaaditaan kaikkien ti-
29877: lanomistajain suostumus, mikä harvoin lienee saavutettac
29878: vissa, on Eduskunta katsonut tarkoitusta paremmin vastaa-
29879: vaksi, jos niille tilanomistajille, jotka siitä sopivat, anne-
29880: taan oikeus yhteismetsän perustamiseen jaossa. Tätä varten
29881: on mainittuun pykälään lisätty kaksi uutta momenttia.
29882: 13 §. Asetusehdotuksen 13 § :ssä käytetty sana ,viljeleminen"
29883: on Eduskunnan mielestä liian ahdas merkitykseltään, minkä
29884: vuoksi se on muutettu sanoiksi ,tuottavasti käyttäminen".
29885: 14 §. Kun f 14 §:n määräykset voidaan käsittää tarkoittavan
29886: vain aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan toimitetuissa
29887: jaoissa jakamatta jätettyjen maiden jakoa, mutta tarpeel-
29888: lista on, niinkuin käytäntö on osottanutkin, että yleensä
29889: jaoissa yhteisiksi jätettyjä tiluksia, kuten mudan-, saven-
29890: ja hiekanottopalstoja, saadaan asianhaarain vaatiessa
29891: jälestäpäinkin jakaa, on Eduskunta poistanut mainitun py-
29892: kälän alusta sanan ,tätä".
29893: 15 §. Siihen nähden että 15 § :n 1 momentin sanat ,yhtä hy-
29894: västä maasta" voidaan käsittää tarkoittavan samanjyväistä
29895: maata, mikä tekisi pykälässä edellytetyt tilusvaihdot mel-
29896: kein mahdottomiksi, on ne vaihdettu tarkoitustaan parem-
29897: min vastaaviksi sanoiksi ,jyvityksen mukaan".
29898: 16 §. Asetusehdotuksen 16 §:ssä käytetty sana ,tokeaminen"
29899: on muutettu voimassa olevassa vesioikeuslaissa käytetyksi
29900: vastaavaksi sanaksi ,patoaminen".
29901: J alrolaitos. ·. 11
29902:
29903: , Kun Eduskunnan mielestä jaon aikana tehokkaimmin 17 §.
29904: suojeltaisiin tiluksia rappiolta ja metsää hävitykseltä, jos
29905: asianomaiset itse valitsisivat keskuudestaan asiamiehiä
29906: pitämään silmällä, että määräyksiä tilusten hoidosta ja
29907: metsän .käytöstä noudatetaan, on sitä tarkoittava uusi .mo-
29908: mentti lisätty 17 § :äärr. Samoin kuin tätä ennen on ollut
29909: tapana suurenlaisissa jakotoimituksissa, joihin asianomaiset
29910: ovat valinneet .OO.ustajia, voitaisiin tällaiset asiamiehet ::myös
29911: velvoittaa· avustamaan maanmittaria antamalla neuvoja ja
29912: tietoja; jakokunnan. yhteisistä tarpeista, viljelysjärjestelmistä
29913: ynnä muista jaon toimittamista koskevista seikoista,.
29914: · ·. Koska on· pidetty tarpeellisena myöntää viralliselle syyt- 18 §.
29915: täjälle oikeus asianomistajan ilmoituksetta panna ·syyttee-
29916: seen 1.7 i ja ,18 ;§ :ssä mainittuja rikkomuksia, on Eduskunta
29917: siitä ottanut e!lityisen määräyksen 18 §:ään,,
29918:
29919:
29920:
29921:
29922: 2 LUKU.
29923:
29924: ·Asetuksessa maatilojen osittamisesta 12 päivältä kesä- 19 §.
29925: kuuta 1895 •on til6jen jakoa; aikaisemmin rajoittaneiden.mää-
29926: räysten jätteenä säännös, että tiloja saa •esteettömästi halkoa,
29927: jos· Wllin joka osa tekee' vähintään yhden kolmassadasosan
29928: manttaalia. ja silli sen· ohessa on• .vähintään· viisi hehtaaria
29929: veronikannatta;vaa .·maata. AmnoUisen· esityksen. as~tusehd.o-
29930: tu'ksen 19 § :1d momentti rajoittaa mainittua. ·määräystä tilo-
29931: jpn ,pienimmästä koosta siten, että halkomisessa syntyneen
29932: osan tulee manttaalin suuruudesta riippumatta olla vähintään
29933: viisi . hehtaaria. . Tällainen tila voi •kuitenkin toisinaan
29934: käsittää. varsin vähäarvoisia tiluksia ja toisinaan taas
29935: ainoastaan 'Peltoja, joten· sen tuottavaisuus ja veron suo"
29936: rittamiskyky voi olla sangen erilainen, ja lain Säätämä
29937: rajoitus sen ;vuoksi tuntua raskaammalta viljelyksil~
29938: tään laaja"alaisilla tiloilla kuin metsätiloilla. Kun yhteis-
29939: kunnalliselta kannalta on tärkeätä, että itsenäisten pientilojen
29940: 12 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
29941:
29942: syntymistä myöskin edistetään asetusehdotuksessa säädet~
29943: tyjen halkomis- ja lohkoruisrajoitusten poistamisella ja. kun
29944: Eduskunnan mielestä tähänastisen kokemuksen perusteella
29945: ei pientilojen veronsuorittamiskykyyn nähden ole mitään
29946: syytä pelkoon, joskin vapaa maanjako sallitaan, on Edus-
29947: kunta asetusehdotuksesta poistanut kai,kki halkomisiin Ja
29948: lohkomisiin kohdistuvat rajoitukset. Tämän mukaisesti on
29949: 19 § muutettu.
29950: 20 §. Edellä mainitusta syystä on myös 20 § muodostettu sel-
29951: laiseksi, että vakaalla asukasoikeudella. hallittavien kaupun-
29952: gin tai yleisen laitoksen tilojen halkominen on sallittu .tilan
29953: maa-alaan katsomatta.
29954: 21 §. Kun on näyttänyt tarpeelliselta, että palsta tiloja,, jotka,
29955: usein ovat itsenäisiä tiloja suuremm3Jt, saa halkop:ta:lla ja~aa,
29956: jota nykyinenkään asetus maatilojen osittamis~sta ei oi-
29957: keastaan kieltäne, vaikka eri mielipiteitä sellaisen halkomi-
29958: sen luvallisuudesta on esitetty, on 21 § :ään tehty tästä ai-
29959: heutuva lisäys.
29960: 22 § (uusi). Tiloja, jotka yhteisesti kuuluvat samoille omistajille
29961: ja ovat samaa maakirjanumeroa sekä luontoa, on tarkoituk-
29962: senmukaisen palstojen sijoituksen aikaansaamiseksi eduLlista
29963: jakaa yhdistettyinä, entisen halkomisen sitä estämättä, kuten
29964: käytännössä tehtäll!eekin. rrästä syystä on sellainen illfj~et-;
29965: tely katsottu olevan nimenomaan sallittava, kuiten}rin hq<!-
29966: mioon ottaen kiinnityksenhaltijan oikeuden. Edu.skuJi).ta on
29967: sen vuoksi ottanut uud{m, 22 § :n asetusehdotukseen. . .
29968: 23 (22) §. Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 22 § :~sji
29969: säädetään, milloin halkomisen saa toimittaa vain toista.iseksi
29970: olemaan voimassa. Eduskunnasta ei kuitenkaan ole näyttänyt
29971: käytännölliseltä, että halkominen jätetään niin pitkäaikai-
29972: sen toimituksen kuin uusjaon tai isojaontäydennyksen va-
29973: raan, se kun yleensä suuressa määrin ehkäisisi tal,'peellisia
29974: ja kiireellisiä osi.tteluja. Sillä vaillin3Jisesti pyykitetyn .tai
29975: pyykittämättä jätetyn tilan piirirajat voidaan käydä ilman
29976: uusjakoa tai isojaontäydennystä, ja halkomisen yhteydessä
29977: on muutenkin aina piirirajat tarkastettavat ja käytävät,
29978: mikäli ne ovat epäselvät tai pyykkejä on kadonnut. Itse
29979: Jakolaitos. 13
29980:
29981: asiassa e1 Isojaon täydennyskään ole muuta kuin rajan-
29982: käyntitoimitus, jossa on noudatettava samoja määräyksiä
29983: kuin rajankäynni:stä yleensä on voimassa. Se seikka, että
29984: maanmittari usein saa tällaisen vanherumassa isojaossa vail-
29985: linaisesti pyykitetyn, halottavan tilan piirirajoja käyd,essään
29986: käyttää johtonaan ei ainoastaan jaettavan tilan kartta-
29987: kopioita, vaan ehkä koko jakokunnan rajakartasta otettua
29988: kopiota, ei merkitse paljoa sen edun rinnalla, että halkomisen
29989: voi töimit·taa isojaontäydennystä koko kylässä ensin suorit-
29990: tamatta. Tästä syystä on vastaava muutos tehty asetus-
29991: ehdotuksen 23 § :ään.
29992: Kuten edellä on mainittu on armollisen esityksen asetus- (25 §).
29993: ~hdotuksen 25 § isojaon jakoperusteen muuttamisen joh-
29994: dosta· siirretty' '6 § :n ensimäiseksi momentiksi.
29995:
29996:
29997:
29998:
29999: 3 LUKU.
30000:
30001: :S:ålkomis: ja lohkoruisrajoitusten poistamisesta on johtu- 27 §.
30002: nut vastaavat muutokset 27 § :n 1 momenttiin, ja saman py-
30003: kälän toinen momentti on sen vuoksi käynyt kokonaan tar-
30004: peettomaksi.
30005: Mitä tulee maa-alueiden lohkomaHa erottamiseen kah-
30006: desta tai useammasta tilasta, on Eduskunta osittain palannut
30007: sille kannalle, jolle 19 päivänä helmikuuta 1883 annettu ase-
30008: tus tilusten lohkomisesta ja maanerottamisesta rakentui.
30009: Käytännössä jo nykyään lohottanee tiluksia, jotka kuu-
30010: luvat useammalle samaan maakirjanumeroon merkitylle
30011: tilalle, yhdeksi uudeksi tilaksi eikä niin moneksi eri tilaksi
30012: kuin emätiloja on. Tällaista menett~lyä vastaan ei ole mi-
30013: tään muistuttami.sta, kun vain kiinnityksenhaltijan oikeutta
30014: ei loukata, jorrka tähden hänen suostumuksensa lohkomiseen
30015: on saatava. Sekaluontoisten tilojen syntymisen estämiseksi
30016: on myöskin tarpeen rajoittaa tällaiset lohkomiset koskemaan
30017: vain sa.manluontoisia tiloja. - Niinikään on näyttänyt tar-
30018: 14 1913. - Edusk. nst~ -~ Esitys N:o 12.
30019:
30020: peelliselta, että tiluksia, jotka ·kuuluvat yhteisesti kahdelle
30021: tai useammalle eri talolle tai koko kylälle, saa lohkomaila
30022: erottaa uudeksi tilaksi, jolle, jos emätilat ovat eri maakirja:-
30023: numeroa; on pantava oma uusi maakirjanumero sekä ·lasket~
30024: tava manttaali ja vero, niinkuin koskitilain 'erottamisesta
30025: tällaisissa tai)auksissa nykyään on· voimassa.· Koska sellai-
30026: set yhteiset tilukset saattavat suuresti vaikuttaa tilojen
30027: arvoihin, on tämänlaatuisissakin lohkomisissa ·saatava kiin-
30028: nityksen haltijan suostumus. Näistä ~syistä on 27 §:ään
30029: lisätty kaksi uutta· momenttia. ·
30030: 29 §. Vuonna 1895 annetun maanositu'Sasetuksen 3 §:n · 2
30031: momentin muka;an, sellaisena kuin se on •muutettuna: asetuk-
30032: sessa 23-päivaltä heinäkuuta 1902; saa tilalle yksinään ·kuu-
30033: luvan •vesialueen ainoastaJan kokonaan, mutta ·ei ·osaa"~iitä
30034: erottaa palstatilaksi. , Samalle kannalle on nryöskin atmolli-
30035: sessa .esityksessä asetuttn; Käytännössä on kuitenkin näyt-
30036: tänyt tarpeelliselta saada erottaa myöskin osa' sellaisesta
30037: palstasta eri palstati}a·ksi tai maapalstan yht~yteen,' 'Tästä
30038: syystä on vastaava muutos' tehty 2!} §:ään,
30039: 32 §. Samoilla perusteilla ja ehdoill:a kuin 22 §:n mukaan
30040: sallitaan yhdistettynä 'halkoaJ kaksi tai· useampia ttldja,
30041: pitäisi Eduskunnan mielestä kaksi tai useampia sämälle
30042: omistajalle kuuluvia palstatiloja myös saida yhdistettyinä
30043: osittaa. Tämän johdosta on 32 § :ään lisätty 2 momentti.
30044: , · Luvasta vapaasti osittaa vesialueita seuraii, ettli·'esityk-
30045: seen sisältyvän asetusehdotuksen 32 § :n 2 :ruomentista on
30046: viimeinen btuse poistettu.
30047: 33 §. · Nyk'Yisen maanositusasetuksen määräystä, että :Pälstatih
30048: vain poikkeuksellisesti· saa kasittäär hseamman kuin 'yhden
30049: tilu:skappaleen, ·on käytännössä sovellutettu liian alftaa~i
30050: muun muassa siten, että vähäisiä samassa ryhmässä olevia
30051: saaria on käsitelty kutakin eri palstatilana samoin kuin niitä-
30052: kin tiluskappaleita, jotka palstatilan osittelussa ovat jääneet
30053: alkuperäisestä pals•tatilasta jälelle. Kun palstatilojen osta-
30054: jille tästä voi ·syntyä haittaa, on Eduskunta muodostanut
30055: asetusehdotuksen 33 § :n siten, että se aintaa suuremman 'mah-
30056: dollisuuden yhdistää samaksi palstatilaksi useampia aivan
30057: lähellä toisiaan olevia tiluskappaleita.
30058: Jakolaitos. 16
30059:
30060: Siihen nähden, että tilojen lohkominen on käynyt sangen 34 §.
30061: yleiseksi ei ainoastaan perillisten kesken vaan myöskin sen
30062: kautta että valtio, kunnat ja yksityiset osittelevat tiloja myy-
30063: täviksi tilattomille, on Eduskunta, jotta myöskin lohkoti-
30064: loille voitaisiin perustaa yhteismetsiä ja varata oikeutta yh-
30065: teisiin paikkoihin, teihin y. m. s., asetusehdotuksen 34 § :n
30066: 2 momenttiin ottamallaan nimenomaisella määräyksellä tah-
30067: tonut tehdä mahdolliseksi yhteismetsien ja rasiteoikeuksien
30068: perustamisen lohkomisissakin.
30069: Yleisenä sääntönä olisi Eduskunnan mielestä pidettävä, 35 §.
30070: kuten nykyään on katsottu olevan voimassa lohkotilaan näh-
30071: den, että palstatilalle kuuluu maakirjaosuutensa mukainen
30072: Qsuus emätalon yksityiseen vesialueeseen, ellei palstatilan
30073: erottamisessa nimenomaan ole toisin sovittu; Tavaksi lienee
30074: nimittäin tullut palstatilaa ostettaessa vesistöjen rantamilia
30075: tehdä nykyisen maanositusasetuksen sallima välipuhe palsta-
30076: tilan oikeudesta emätilan vesialueeseen. Tällaista oikeutta
30077: on sitäkin vähemmän syytä kieltää palstatiloilta, kun niille
30078: nykyään määrätään osuus maakirjataloon, ja sitä osuutta
30079: voidaan käyttää jakoperusteena vesialuetta jaettaessa emä-
30080: tilan ja palstatilan välillä. Eduskunta on tämän mukaisesti
30081: muodostanut 35 § :n 2 momentin.
30082: Eduskunnasta on näyttänyt tarpeettomalta, että 'Palsta- 38 §.
30083: tilan veroa laskettaessa vajaat markat korotetaan täysiksi
30084: markoiksi. Tämän kautta saatetaan emätilalle kohtuutonta
30085: veroansiota .·sellaisilla tiloilla, joista kymmeniä· jopa satoja-
30086: kin palstatiloja on erotettu, eikä siitä kirjanpitokaan · käy
30087: yksinkertaisemmaksi, koska palstatiloja ositettaessa alkupe-
30088: räinen palkintovero kuitenkin täytyy ositella penneissä.
30089: Tästä. syystä on 38 § :n 1 momentin viimeinen lause pois-
30090: tettu.
30091:
30092:
30093: 4LUKU.
30094:
30095: Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetuissa loh- 40 §.
30096: komisissa ja palstatHain erottamisissa ovat voineet jou-
30097: 16 1913. ~ Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
30098:
30099: tua tilan viljelykselle ja hoidolle sopimattomiin palstoihin, on
30100: Eduskunta muodostanut 40 § :n 1 momentin sanamuodon
30101: yleisemmäksi. Sen ohessa on Eduskunta, koska uusjaosta
30102: voi olla ohimenevää haittaakin, vaihtanut sanat ,kenellekään
30103: haittaa tekemättä" parem~in tarkoitustaan vastaaviksi sa-
30104: noiksi ,kenenkään etua loukkaamatta".
30105: 41 §. Eduskunta ei ole katsonut kohtuulliseksi, että kylässä
30106: toimitettava osittainen uusjako tulisi käsittämään yhden tai
30107: useamman tilan koko tilusalan silloin kuin tarkoituksen-
30108: mukaista uusjakoa varten ei ole tarpeen mitata ja ottaa koko
30109: tilusalaa lukuun, koska suuren tilan tilusten mittaaminen,
30110: josta ainoastaan vähäinen ·osa joutuu uusjaon alaiseksi, käy
30111: verrattain kalliiksi. Yleissilmäyksen saJamiseksi tilan koko
30112: piiristä ja sen ehkä eri kartoilla olevien tilusten aseman sel-
30113: vittämiseksi saattaa kuitenkin olla tärkeätä, että tilan kaikki
30114: piirirajat käydään ja otetaan uusjakokartalle. Kun tästä
30115: voidaan hallinnollista tietä antaa määräyksiä, on asetusehdo-
30116: tuksen 41 § :n 1 momentin viimeinen lause poistettu.
30117: 45 § (uusi). Siihen nähden että aikaisemmin jaettujen vesijättömaiden
30118: rantamille vähitellen syntyy uusia vesijättöjä, jotka jaet-
30119: tuina estävät ennen jaettujen vesijättöjen omistajia pää-
30120: semästä veteen sekä vaikeuttavat vanhempien vesijättö-
30121: maiden viljelemistä ja käyttämistä, ja kun tällaisten
30122: uusien vesijättöpalstojen vaihtaminen arinollisen esityksen
30123: asetusehdotuksen 159 § :n mukaan voi aiheuttaa sangen laa-
30124: joja tilusvaihtoja aikaisemmin jaetuilla vesijättöpalstoilla,
30125: on Eduskunnan mielestä jakoteknillisessä suhteessa muka-
30126: vampaa ja yksinkertaisempaa, että aikaisemmin jaetut vesi-
30127: jättömaat joko kokonaan taikka tarpeelliselta osalta myöskin
30128: voidaan uusjaolla jakaa myöhemmin syntyneiden vesijättö-
30129: jen yhteydessä. Tässä tarkoituksessa on Eduskunta asetus-
30130: ehdotukseen ottanut uuden, 45 § :n.
30131: 47 (46) §. Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 46 § :ssä
30132: on määrätty, ettei tämän asetuksen mukaan toimitettua uus-
30133: jakoa, isojakoa tai halkomista enää .saisi uusjaolla muuttaa,
30134: elleivät kaikki, jotka sillä alueella omistavat maata, siitä
30135: Jakolaitoa. 17
30136:
30137: sovi. Pitkäaikainen kokemus on kuitenkin osottanut, .-että
30138: asutus-, kauppa-, teollisuus- ja liikesuhteiden vaikutus maa-
30139: talouteen koskee tuntuvasti myöskin jaJko-oloja. Suurenpuo-
30140: leisille tiloille aikaisemmin jaetut, sopivasti kootut tilukset
30141: pil~koutnvat osittelujen kautta moniksi, useinkin hyödyttö-
30142: miksi ja epäsäännöllisiksi palstoiksi, jotka eivät sovellu
30143: ajan vaatimusten mukaiseen maanviljelykseen eivätkä muu-
30144: tenkaan käytettäviksi. Sentähden voi uusjako käydä tarpeel-
30145: liseksi hyvinkin pian niillä .paikkakunnilla, joissa maita pal-
30146: jon ositeUaan. Uusjaon saanti kävisi kuitenkin melkein mah-
30147: dottomaksi, niinkuin tähänastinen kokemus on osottanut, jos
30148: siihen vaadittaisiin kaikkien maanomistajien suostumus.
30149: Näistä syistä on Eduskunta muuttanut puheenalaisen py-
30150: kälän siten, että uusjako voidaan saada aikaan, jos kolme
30151: neljäsosaa jakokunnan maanomistajista siitä sopivat ja uus-
30152: jaosta tutkitaan olevan sellaista hyötyä, kuin 42 § :ssä tar-
30153: koitetaan.
30154: Jos jonkun tilan metsä on paremmin säästynyt ja hoi- 51 (50) §.
30155: dettu kuin muiden, olisi sen omistaja asetusehdotuksen 50
30156: § :n ,2 momentin mukaan oikeutettu mikäli mahdollista saa-
30157: maan entisen metsämaansa jako-osaansa. Koska aina lienee
30158: mahdollista uusjaossa antaa kullekin tilalle sen entinen met-
30159: sämaa, mutta tästä voisi olla seurauksena, että uusjaolla tar-
30160: koitettu hyöty jäisi kokonaan tai ainakin suurelta osalta saa-
30161: vuttamatta, on Eduskunta muuttanut sanat ,mikäli mahdol-
30162: lista" sanoiksi ,mikäli tarkoituksenmukainen palstain SI-
30163: joitus sen sallii".
30164: Asetusehdotuksen 51 §:n määräystä on täydennetty si- 52 (51) §.
30165: käli, että siinä on nimenomaan mainittu myöskin yhteismet-
30166: siä koskeva 12 § .
30167:
30168:
30169:
30170: 5 LUKU.
30171:
30172: Sen johdosta että 11 §:n sana ,viljelyskelpoiseksi" on 55 (54) §.
30173: muutettu laveampikäsitteiseksi sanaksi ,tuottokelpoiseksi",
30174: 2
30175: 18 1913. - Edusk. ·va'St~ ~ Esitys N:o 12.
30176:
30177: o:t\ 54 §:n 2 momentissa oleva sana ,viljelemästä" vaihdettu
30178: sanaan ,käyttämästä".
30179: 56 (55) §. Eduskunta on laajentanut asetusehdotuksen 55 § :n sisäl-
30180: lön siten, •että se käsittää tilusvaihdot t:i'lojen välillä yleensä,
30181: siis myöskin saman kylän tilojen eikä ainoastaan eri kyliin
30182: kuuluvien tilojen kesken. Sillä usein voi olh tilusten viljele-
30183: miselle ja käyttämiselle sangen tarpeellista, että saman kylän
30184: tilojen välillä muutenkin kuin jaon yhteydessä saadaan
30185: pakollinen tilusvaihto aikaan tarpeellisten tilusteiden saami-
30186: seksi, rajojen oikomiseksi ja tiluspalstojen vaihtamiseksi.
30187: 59 (58) §. Kun käytännössä on näyttänyt tarpeelliselta, että tiluk-
30188: sia saadaan vaihtaa myöskin palstatilojen kesken, on Edus-
30189: kunta täydentänyt 58 § :ää tätä tarkoittavalla määräyksellä.
30190: Samalla on Eduskunta muuttanut sanan ,,määräaloja'~ sa-
30191: naksi ,tiluksia", koska tilusvaihdossa vaihdettavat alueet
30192: ennen vaihdon toimittamista eivät aina ole alaltaan molem-
30193: min puolin tarkoin määrätyt. Sana ,halkomalla" on ·liian
30194: ahdaskäsitteis·enä poi·stettu, joten kaikkien tilojen ja palsta-
30195: tilojen ·kesken, joita laillisesti •saa jrukaa, voi myöskin tilus-
30196: vaihtoja toimittaa pykälässä mainituilla ehdoilla.
30197:
30198:
30199:
30200: 6 LUKU.
30201:
30202: 60 (511) §. Siihen nähden, ·että maatila:n lohkomisissa, palstatilan
30203: erottamisissa ja vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa sattuu myös-
30204: kin rajankäyntejä, on Eduskunta tässä suhteessa täydentä-
30205: nyt asetusehdotuksen 59 § :n 1 momenttia. Tässä momen-
30206: tissa mainitaan uskotun miehen kelpoisuusehtoina taitavuus
30207: ja ·kokemus ,maanviljelyksessä". Kun tämä sana voitaisiin
30208: merkitykseltään käsittää liian ahtaaksi, on se vaihdettu sa-
30209: nruan ,mruatruloudessa". Niinikään on Eduskunnasta näyttä-
30210: nyt tarpeelliselta, että uskottujen miesten sijaan kutsutuilta
30211: todistajilta vaaditwan perehtymistä maatalouteen, koska
30212: lohkomisissa, maanosittamisissa ja tilusvaihdoissa sattuu
30213: myöskin jyvityksiä.
30214: Jakolaitos. 19
30215:
30216: Puheena olevan pykälän m'ukaan on maanmittarin
30217: yleensä toimitettava maanjako kahden uskotun miehen
30218: avulla, jotka siis katsotaan toimitusmiehi:ksi, ja vain määrä-
30219: tyissä poikkeustapauksissa saadaan niiden asemesta käyttää
30220: todistajia. Tämän vuoksi on Eduskunnan mielestä pykä-
30221: lässä myöskin mainittava, että tilusten mittauksissa saa us-
30222: kottujen miesten sijasta ~äyttää toimeen sopivia hen-
30223: kilöitä, jotka mruanmittari hyväksyy. Tilusten mit-
30224: tauksessa ja kartalle panossa on mittauksen luo-
30225: tettavuuteen ja tarkkuuteen nähden sangen tärkeätä, että
30226: maanmittarilla on apunaan kaksi toimeen täysin perehty-
30227: nyttä henkilöä, jollaisia maanmittarit usein ovat toimituk-
30228: siin itse tuoneet mukanaan uskotuiksi miehiksi. Tämä olisi
30229: sallittava sellaisissa tapauksissa, jolloin varsinaiset uskotut
30230: miehet eivät ole saapuvilla tahi asianosaiset eivät heitä tahdo
30231: mittauksessa pitää. Asianosaisten hankkimat tavalliset
30232: apurit eivät ilman harjoitusta kykene tarpeellisella tarkkuu-
30233: della ja huolella pituuksia mittaamaan, vaikka muuten kyllä
30234: hyvin saattavat suorittaa linjanhakkuutyöt. Sentähden on
30235: maanmittarille, koska hän on vastuussa mittauksen tarkkuu-
30236: desta ja kelvollisuudesta, myönnettävä oikeus hyväksyä tai
30237: hylätä uskottujen miesten sijaan tarjotut vitjamiehet. Tästä
30238: johtuva muutos on otettu 59 § :ään.
30239: Kun uskottujen miesten vaaliin Eduskunnan mielestä on 61 (60) §.
30240: myöskin palstllltilal'listen sallittava ottaru osaa, koska niiden-
30241: kin edut usein tulevat kysymykseen j·rukotoimituksissa, on
30242: 60 §:ään otettu sitä tarkoittava lisäys.
30243: Koska Eduskunn·an tekemien muutosten johdosta
30244: ainoastaan maatilojen ja palstatilojen omistajat kunta-
30245: kokouksessa ottavat osaa puheena olevaan vaaliin, on 60 § :n
30246: 1 momentista poistettu sana ,yleisessä". Jotta kävisi
30247: täysin selväksi, että eroava uskottu mies voidaan uudel-
30248: leen valita, on samasta momentista myöskin sana ,uudet"
30249: poistettu.
30250: Niihin syihin, joina uskotuksi mieheksi valittu saa kiel- 62 (61) §.
30251: täytyä tointa vastaan ottamasta, on armollisessa esityksessä
30252: 20 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
30253:
30254: luettu muun muassa uskotun miehen toimessa olo kolmena
30255: vuotena. Kun tämä ·aik'a Eduskunnan mielestä on määrät-
30256: tävä kolmeksi lähinnä edelliseksi vuodeksi, on 61 § :n 2 mo-
30257: menttia vastaavalla tavalla muutettu.
30258: 63 (62) §. Kun valan tekeminen saattaa uskonnollisista tahi muista
30259: periaatteellisista syistä jollekin olla vastenmielistä, on
30260: Eduskunnasta näyttänyt riittävältä, että uskottu mies oi-
30261: keuden edessä antaa juhlallisen vakuutuksen, että hän par-
30262: haan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyttävä
30263: hänelle uskotun toimen. Asetusehdotufsen 62 § :ään on sen
30264: vuoksi tehty sitä tarkoittava muutos. '
30265:
30266:
30267: 7 LUKU.
30268:
30269: 66 (65) §. Maanmittaustoimitusten kuuluttamisesta on Eduskunta
30270: katsonut tarpeelliseksi 66 § :n 1 momentissa määrätä, että .
30271: kirkossa kuuluttamisen ohella on toimituksista tieto annet-
30272: tava sillä tavalla kuin kunnallisista kuulutuksista kullakin
30273: paikkakunnalla on voimassa. Saman pykälän 3 momen-
30274: tissa on sanat ,jakokunnan tahi vesijätön" vaihdettu tar-
30275: koitustaan vrustaaviksi sanoiksi ,muun jakotoimituksen".
30276: 67 (66) §. Halkomisissa, lohkomisissa, palstatilan erottamisissa ja
30277: vapaaehtoisissa tilusvaihdoissa, jotka maanmittari saa toi-
30278: mittaa ilman kuuluttamista, jos kaikki asianosaiset siitä sopi-
30279: vat, sattuu myöskin usein piirirajojen käyntejä, joiden kuu-
30280: luttamista varten maanmittarin täytyisi keskeyttää toimi-
30281: tus, vaikka rajanaapurit molemmin puolin olisivatkin saapu-
30282: vina. Sen vuoksi on ·Eduskunnan mielestä paikallaan, että
30283: täUaiset rajankäynnit sarudaan toimittaa ilman kuulu-
30284: tusta, jos kaikki asianosaiset siitä sopivat. Tästä syystä on
30285: armollisen esityksen asetusehdotuksen 66 §:ään tehty vas-
30286: taava muutos.
30287: 71 (70) §. Kun toimitus siirretään toistaiseksi, on usein tarkoituk-
30288: senmukaisempaa ilmoittaa asianosaisille toimituksen jatka-
30289: misesta toisin kuin 66 § :ssä säädetään. Sentähden on ar-
30290: mollisen esityksen asetusehdotuksen 70 § :n 3 momenttiin
30291: .Jakolaitos. 21
30292:
30293: otettu määräys siitä, että kokouksessa olleet asianosaiset
30294: saavat päättää, miten toimituksen jatkamisesta on ilmoi-
30295: tettava.
30296: Siihen nähden, että 75 § :n 1 momentissa mainitaan vain 76 (75) §.
30297: asianosaisesta ,maanjaossa", mutta ei mitään siitä, kuka on
30298: pidettävä asianosaisena tilusvaihdossa, rajankäynnissä sekä
30299: vesialueen ja teiden jaoissa, on sanottu momentti mahdollis-
30300: ten väärinkäsitysten välttämiseksi tässä suhteessa täyden-
30301: netty. Eduskunnan tekemästä lisäyksestä 3 § :ään johtuu
30302: vastaava lisäys myöskin tähän pykälään.
30303: Joskus voi palstatilallinenkin, joka ·ei ole asetusehdotuk- 80 (79) §.
30304: sen 3 §:ssä taDkoitettu tila:nomistaja, joutua antamaan apu-
30305: miehiä maanmittaustoim:Utuksiin. Tä:stä .syystä ,on tarpeel-
30306: lista, että 79 §:n 1 momentissa sana ,tila" muutetaan sanaksi
30307: ,kiinteistö" ja 2 momentissa sana ,tilanomistada" sanaksi
30308: ,maatnomistaja".
30309: Toimituskustannusten suorittaminen muunnetun tilus- 82 (81) §.
30310: alan mukaan ei aina ole paikallaan, koska voi sattua sel-
30311: laisia toimituksia, joissa muunnettu ala saadaan tietää vasta
30312: vuosien päästä toimituksen alkamisesta. Tilusten mittaus-
30313: palkkion suorittaminen muunnetun alan mukaan ei myös-
30314: kään usein ole oikein. Tähän nähden ja kun maanmittari
30315: kohtuuden mukaan on ilman isompaa viivytystä saapa
30316: palkkionsa, on katsottu tarpeelliseksi määrätä myöskin
30317: manttaali tai pinta-ala poikkeustapauksissa perusteeksi kus-
30318: tannuksia jaettaessa, jonka mukaisesti 81 § :n 1 momentti on
30319: muutettu. Koska 2 momentista puuttuu määräys toimitus-
30320: mi~sten ja todistajain palkkiosta, on Eduskunta siinä koh-
30321: den täydentänyt tämän momentin määräyksiä.
30322:
30323:
30324: 8 LUKU.
30325: Koska asetusehdotuksen 88 § :ssä oleva välilause ,joka ei 89 (88) §.
30326: ole isossajaossa ollut" voisi johtaa väärinkäsitykseen, on
30327: Eduskunta muuttanut sen 14 §:n määräysten mukaiseksi
30328: ja sainralla laruj'8lltanut sen käsittämään kaikissa jaoissa jaka-
30329: matta jätettyjä -eli yhteisiä tiluksia.
30330: 22 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
30331:
30332: 90 (89) §. Siihen nähden että Eduskunnan päättämän muutoksen
30333: mukaan vesialueen jako voidaan toimittaa myöskin maan-
30334: jaon yhteydes,sä, jos se katsotaan sopivaksi, ja kun kysymys
30335: jakotoimituksen laajuuCLesta siis voi 'kohdistua tähänkin seik-
30336: kaan, on Eduskunta muuttanut 89 § :n sanamuodoltaan sel"
30337: laiseksi, että se käsittää myös vastamainitut tapaukset.
30338: 95 (94) §. Piirirajojen oikomisia varten toimitettavat tilusvaihdot
30339: voidaan tavallisesti tehdä ja käsitellä jo piirirajojen käyn-
30340: nin yhteydessä, jonka tähden on näyttänyt sopivalta ottaa
30341: sen mukainen viittaus 94 § :n 1 momenttiin.
30342: 97 (96) J yvityksen toimittamisen perusteeseen nähden on Edus-
30343: ja 98 (97) §. kunnan mielestä tarpeen tehdä 96 § :ään sellainen lisäys,
30344: että tiluksen vakaantunut käypä arvo myöskin saaCLaan ottaa
30345: huomioon silloin, kun maan arvon määrääminen tiluk-
30346: sen luontaisen laadun, aseman sekä viljelemisen vaikeu-
30347: den ja kalleuden, toisin sanoen tiluksen maan- ja metsän-
30348: viljelyksellä saatavan tuottoarvon mukaan näyttäytyisi koh-
30349: tuuttomalta. Tällainen menettely olisi paikallaan erittäin
30350: silloin, kun tonteiksi käytettyjä tai sellaisiksi sopivia tiluk-
30351: sia, joista maanviljelyksellä tai metsänhoidolla saatava
30352: hyöty voi olla aivan mitätön, tiheästi asutuissa paikkakun-
30353: nissa on jaettava maan- ja metsänviljelykseen käytettyjen
30354: tilusten ohella. Sillä sellaisten etuuksien korvaaminen siten,
30355: kuin 116 § :ssä edellytetään, voisi korvauksen suuruuteen
30356: nähden tuottaa vaikeuksia, minkä vuoksi korvaus täytyy
30357: antaa maassa. Näin lienee jo nyt paikoin täytynyt jaoissa
30358: tehdä, vaikka laki ei ole sellaista menettelyä tähän asti
30359: edellyttänyt. Mutta maanomistajat nykyään saavat, milloin
30360: ovat yksimielisiä, panna tiluksilleen toisetkin kuin maanmit-
30361: tarin ehdottamat jyväluvut. Asetusehdotuksen mukaan on
30362: kuitenkin toimitusmiehillä päätösvalta jyvityksissä, ja jos
30363: nama sovelluttaisivat ainoastaan maanviljelysperusteita
30364: tontti- tai muita sellaisia kallishintaisia alueita jyvittäessään
30365: ja jakaessaan, johtaisi se kohtuuttomuuksiin. - Sen ohella
30366: on Eduskunta ollut sitä mieltä, että jyvälukuina olisi käy-
30367: tettävä rahalukuja, jotka ovat helpommat ymmärtää kuin
30368: Jakolaitos. 23
30369:
30370: nykyiset •suhteelliset jyväluvut mutkikkaine muuntamisi-
30371: neen. Siinä tarkoituksessa on Eduskunta muuttanut 96 ja
30372: 97 §:ssä sanan ,jyväluku" •sanaksi ,jyväarvo".
30373: Mitä jakoriitojen yhdistämiseen tulee, on Eduskunta 100 (99) §.
30374: asettunut nykyisen maanmittausohjesäännön kannalle, jon-
30375: ka mukaan ,kaikki ja;on va;lmistelussa syntyneet tilusten
30376: jyvitystä, nautintaselitelmää, jakoperustetta, yhteisiä pals-
30377: toja, talonsiirtoja ja palstain sijoitusta koskevat riitaisuudet
30378: ovat samalla kertaa annett.avat maanjako-oikeuden tutkitta-
30379: viksi. Tämän menettelyn kautta lyhenisivät jakoriidat, ja
30380: maanjaot tulisivat tarkoituksenmukaisemmin tehdyiksi.
30381: Sillä asianosaiset voivat vasta sitten, kun he näkevät ehdo-
30382: tusj:aon valmiina kartalla, tai itse paikalla osotettuna, parem-
30383: min arvostella, onko esim. jyvitys ollut oikeuden ja kohtuu-
30384: den mukainen, ja saavatko' he uusista tiluksistaan saman
30385: hyödyn kuin ennen jakoa vanhoista nautinnoistaan. Myös-
30386: kin voi tapahtua että asianosaiset tällöin luopuvat aikaisem-
30387: min ilmoittamastaan tyytymättömyyde.stä.
30388: Toiselta puolen ei käy kieltäminen, että tästä menette-
30389: lystä voi aiheutua lisäkustannuksia suurissa toimituksissa,
30390: jos jako)ilerustetta tai jyvitystä suuremmassa määrässä muu-
30391: tetaan ja mttanmittari joutuu tekemään ehdotusjaon suu-
30392: relta osalta uudestaan. Jakoehdotuksen korjauksesta varsin-
30393: kin pienemmissä halkomisissa ja muissa ositteluissa joh-
30394: tuvia lisäkustannuksia ei kuitenkaan voi katsoa liian
30395: suuriksi sen edun rinnalla, että asianasaisille varataan
30396: tilaisuus saada korjauksia ja muutoksia vielä .iakoehdo-
30397: tuk.sen valmistuttuakin niin vaikeaan ja jaon onnistumi-
30398: selle tärkeään toimenpiteeseen kuin jyvitykseen, joka
30399: yleensä aiheuttaa pahimmat virheet jaoissa. Tällaisesta
30400: menettelystä ei nykyäänkään ole ol'lut sanottav·aa hait-
30401: taa, joten sen poistamiseen ei ole näyttänyt olevan riittä-
30402: vää syytä. Tämän mukaisesti on 99 §muutettu.
30403: Täydellisyyden vuoksi on ka·tsottu tarpeelliseksi 100 101 (100) §.
30404: § :ssä mainita myöskin vesialueiden, vesijättöjen ja yhteis-
30405: metsien jättämisestä jaosta pois. Sen johdosta on pykälään
30406: lisätty 2 momentti.
30407: 24, 1913. - Edusk. v-.· ...,.... .Esitys N:o 12.
30408:
30409: 103 (102) §. Tiluspalsto~lle johtavat, jaossa erotettavat tiet ovat
30410: Eduskunnan mielestä jakokunnan yhteisellä kustannuksella
30411: rakennettavat ajokuntoon. Sillä ei ole oikein eikä kohtuul-
30412: lista. että niiden tilain, jotka saav~tt tiluksensa tiettömiltä
30413: paikoilta~ yksin ja omin ~euvoin tulisi jaon jjj,lestä. pohjata
30414: tiet palstoilleen, kun taas sellaiset t~lat, jotka sa~tvi\t tiluk•
30415: sensa ajokuntoisten teiden varsille, ilman lllinkääulaisia lisä-
30416: kustannuksia l!laisivat nauttia täyden hyödyn tiluksistaan.
30417: Vieläpä voi sattua niinkin, että tila, joka aikai!Semmin on
30418: nautint~tiluksilleen raivannut ajokelpoiset .tiet, jaossa .
30419: sa;;t ·tiettömistä seuduista uudet jakopalstansa, minkä joh-
30420: dost& se saisi ilman avustusta taas ryhtyä uUisia teitä poh~
30421: jaamaan. Main).tuista syistä on näyttänyt .kohtuulliselta, .
30422: että. ka;ikille tiluspalstoille pohjataan yhteisellä kustannuk-
30423: sella a.iokelpoiset tiet, mutta f)ttä teiden vastainen kunnossa- .
30424: pito on .niiden tilallisten asia, jotka tietä tulevat käyttämään.
30425: Tahän nähden ja kun asetusehdotuksen .mukaan rakennetaan
30426: yhteisellä kustannuksella teitä ainoastaan siirrettävää taloa
30427: varten, on Eduskun.ta tehnyt ;vastawvan lisäyksen 102. § :ään.
30428: 104 (103) §. Sen johdpsta, mitä 10 § :n 3 momentitssa on sanottu_, rasite-
30429: oikeuksien lunastamisesta rahalla, on. Eduskunta 103 § :ää.n .
30430: ottanut määräyksen siitä, että sellaisia vanhemman lain
30431: mukaan pidätettyjä rasiteoikeuksia, joita 16 §:n mukaan ei
30432: saada perustaa, myöskin voidaan rahalla, lunastaa, jos maan
30433: antaminen vastikkeeksi kohtaisi vaikeuksia.
30434: 105 (104) §. Eduskunnan päättämistä lisäyksistä 100-103 § :ään joh-
30435: tuu 104 §:n 1 momenttiin tehty lisäys ,tahi muu toimen-
30436: pide".
30437: Kun toimitusmiehillä .on valta päättää maan erottami-
30438: sesta yhteiseksi tahi jonkun tilan erityiseksi tarpeeksi, niin-
30439: kuin .101--,-104 § :ssä on sanottu, mutta asianosaiset saavat
30440: sopia yhteismetsän erottamisesta, on käynyt tarpeelliseksi
30441: 104, § :ään lisätä toinen momentti, jotta asianosaisille myön-
30442: netty oikeus pysyisi loukkaamattomana.
30443: 107 (106) §. . Kun 106 §:ssä ei ole mainittu pääperustetta, minkä
30444: mukaan lohkojen eli palstojen sijoitus on toimitettava, on
30445: 25
30446:
30447: Eduskunta tässä suhteessa täydentanyt sanotun pykälän 1
30448: molhenttfå. ··
30449: Armollisen esityksen asetu~ehdotuksen: 108 §:ssä on siir- 109 (108) §.
30450: tyni:is\7el-iröllisutis t~hty riippuvaksi palståhivusta. Pykälässä
30451: m:äiträtliän nimittäin, et~'siirto·on:·tapahtuva, jos ·kuhunkin
30452: tilaan kuuluvia·· palstoja ei· käy tarkoituksenmukaisesti
30453: sijoittaminen enintään' ·kOim:~en hyvämuotoiseen ja lähellä
30454: toiSiä.a:n olevaan lohkoorl, 'ellei yh'fä tahi useampaa tilaa, tahi
30455: hå1kdmis~ssa ·osakasta, muuteta pois entisestä talon-
30456: paikastaan. On kuitenkin huomattava, että. palstojen so-
30457: pivaa sij'oittämista ei' todista yksistään vä'häinen prulstaluku, "
30458: vaåh' niyös se ~eikka :kuinka lähelle ja viljelykselle tarkoi-
30459: tuks'enmu:kaisesti · ti1ttkse't on voitu koota tontin' ympärille,
30460: kuitenkin "liika:Mista palstalukua vä.lttäen. Harvapalstais-
30461: ten tilojen 'maat yleensä' ovat huonosti kootut joko pitkiin ja
30462: kapeisiin tai ·kaukana toisistaan oleviin samaa tiluslajia kä-
30463: sittäviin' lohkoihin, 'joista Ön vähemmän hyötyä tilalle kuin
30464: useammårsta palstwsta, jotka mukavasti sijaitsevat tontin lä-
30465: heisyydessä ja ympärillä. Tavallisesti' voidaan iso- ja uus-
30466: jaoissa · tiluk'set saa'da kolmeen palstaan sijoitetuksi, mutta
30467: halkomisissa on pålstaih luku suuresti riippuvainen enti-
30468: sestä palstaluvusta, ja maanmittari joutuisi sen vuoksi, pyr-
30469: kiessään: supistamaan palstain luvun kolmeen, ilman to-
30470: deUista hyötyä ·rasittamaan asianosaisia kallellla tilojen
30471: siirroilla. Mainituista syistä on Eduskunta muuttanut
30472: 108 §:n:.
30473: Asetusehdotuksen 110 §:n 2 momentin mukaan on .toi- ll1 (110) §.
30474: mitusmiehillä, jollei asianosaisten kesken sopimusta aikaan-
30475: saada, valta harkita ja päättää jaon aiheuttamasta vuokra-
30476: sopimuksen kttmoarmisesta kuin myöskin vuokramaksun ko-
30477: rottamisesta ·tahi vähentämisestä. Tästä jakoviranomaisten
30478: oikeudesta, ·joka poikkeoo nykyään voimassa olevasta
30479: vuokralainsäädännöstä, on johtunut esityksessä ehdotetut
30480: vastaavat muutokset maanvuokrasta maalla 19 päivänä kesä-
30481: kuuta 1902 annetun lain 40 §:ään sekä torpan, lampuotitilan
30482: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
30483: 26 1913. - Edusk. vast. -: ;li1sitys N :o 12.
30484:
30485: 1909 annetun asetuksen 38 § :ään. Eduskunnan mielestä ei
30486: kuitenkaan ole riittävää syytä antaa näitä kysymyksiä, nj.i-
30487: den viranomaisten ratkaistaviksi, joiden päätettäviin jaon yh-
30488: teydessä nousseet riitaisuudet kuuluvat. Kun on kysymyk-
30489: sessä vuokramaksun korotus tai vähennys, jolloin jakokun-
30490: nan muut asianosaiset eivät joudu suorittamaan hyvitystä,
30491: tilanomistajalle, ei jakotoimituksen jatkuminen eikä sen pii!ät7
30492: tyminen ole mainituista seikoista riippuvainen. Ne voivat
30493: sentähden edelleenkin jäädä asianomaisen vuokralautakun"
30494: nan ja yleisten tuomioistuinten käsiteltäviksi ja ratkaista-
30495: viksi. Samaa mieltä on Eduskunta pääasiassa myöskin
30496: niihin kysymyksiin nähden, jotka koskevat vuokrasopi-
30497: muksen kumoamista ja vuokramiehen oikeutta siitä johtu,
30498: vaan korvaukseen. Mutta koska kaikki asianosaiset 115
30499: § :n 4 momentin mukaan voidaan velvoittaa suorittamaan
30500: hyvitystä tilanomistajalle siitä korvauksesta, joka hänen on
30501: maksettava vuokramiehelle sillä perusteella, että vuqkraso-
30502: pimus jaon johdosta raukee kokonaan tahi vuokralle anne-
30503: tun alueen johonkin osaan nähden, ja jakotoimituksen täy-
30504: dellinen päättyminen siis riippuu viimemainittujen kysy-
30505: mysten lopullisesta ratkaisusta, on Eduskunta pitänyt asian-
30506: mukaisena että jakoviranomaisten on käsiteltävä äskensano-
30507: tut kysymykset jaon yhteydessä silloin kuin sopimus niistä
30508: asianomaisten kesken jakotoimituksessa voidaan aikaan
30509: saa:da, mutta muussa tapauksessa ovat ne harkittavat ja rat-
30510: kaistavat siinä järjestyksessä kuin voimassa oleva maan-
30511: vuokralainsäädäntö määrää, minkä jälkeen kysymys 115 § :n
30512: 4 momentissa mainitusta hyvityksestä vuokranantajalle tu-
30513: lisi käsitdtäväksi siinä järjestyksessä kuin asetusehdotuk-
30514: seen Eduskunnan lisäämässä 130 § :ssä säädetään.
30515: Jotta asianosaiset saisivat enemmän aikaa ja olisivat pa-
30516: remmin tilaisuudessa itse paikalla tarkastamaan ja keskenään
30517: vertaamaan sa:amiaan ja menettämiään tiluksia sekä sen mu-
30518: kaan oikeammin tekemään loppuvaatimuksensa, on Edus-
30519: kunnasta näyttänyt käytännölliseltä ja jakotoimitU'sta jou-
30520: duttavalta, ettei vuokrasopimuksen kumoamisesta johtuvia
30521: korvauskysymyksiä käsitellä jaon valmistelun vaan niiden
30522: lakolaitos. 27
30523:
30524: korvausvaatimusten yhteydessä, jotka on tehty sen jälkeen
30525: kuin jakorajat on maalle sauvoitettu.
30526: Tämän johdosta on Eduskunta tehnyt vastaavat muutok-
30527: set 110 § :n 2 momenttiin.
30528: Niillä syillä, jotka yl·empänä 100 § :n kohdalla 113 (112) §.
30529: on laajemmin esitetty, on Eduskunta muodostanut asetus-
30530: ehdotuksen 112 § :n siten, että kaikki jaon valmisteluriidat
30531: ovat samalla kertaa jätettävät maanjako-oikeuden ratkaista-
30532: viksi.
30533: Asetu~hdotuks.en 114 §:n 3 momenttiin on tehty sellai- 115 (114) §.
30534: nen lisäys, että siirtokustannuksiin luetaan myöskin tontin
30535: raivaaminen, joka usein on tarpeellinen niin hyvin vanhalla
30536: kuin uudellakin talon paikalla.
30537: Kun jakotoimituksissa usein sattuu, että siirrettävän ti- tt6 (115) §.
30538: lan rakennukset ovat yhteisiä toisten talojen kanssa, käy
30539: tarpeelliseksi toimittaa rakennusten jako, ennenkuin siirto-
30540: kustannusten arvioimiset voidaan suorittaa. Eri mieliä on
30541: kuitenkin ollut siitä, kuuluuko rakennusten jaon toimittami-
30542: nen lainkaan maanmittarin tehtäviin. Nykyisessä maan-
30543: mittausohjesäännössä ei siitä ole mitään sääd·etty, mutta käy-
30544: tännössä lienee tullut tavaksi, että toimitusmiehet jakavat
30545: rakennllkset maanjaon yhteydessä. Tähän nähden on Edus-
30546: kunta katsonut tarpeelliseksi asetusehdotuksen 115 § :ään
30547: ottaa asiasta lähemmät määräykset.
30548: Asetusehdotuksen 117 § :n 3 momentissa oleva säännös, tl8 (117) §.
30549: että metsäntasauksen korvauksen saisi määrätä myöskin sysi-
30550: hautaluvussa, on Eduskunnasta näyttänyt epämääräiseltä,
30551: minkä tähden sana ,sysihautoja" on poistettu.
30552: Kun metsätasinkoja usein suoritetaan luonnossa ja sil-
30553: loin monesti kaad·etaan metsää haaskaamalla, on puheena ole-
30554: vaan momenttiin lisätty nimenomainen säännös, että metsä-
30555: lain määräyksiä on tässä kohden noudatettava.
30556: Eduskunta on selventänyt 118 §:n siten, että tilanomis- 119 (118) §.
30557: taja saa kotitarpeekseen ottaa metsäntuotteita ainoastaan
30558: metsätasinkoa varten arvioidusta jakopalstastaan.
30559: Voimassa olevan maanmittausohjesäännön määräyksestä, 122 (121) §.
30560: joka on otettu armollisen esityksen asetusehdotukseenkin,
30561: että tiluspalstain haltuunotto voi lykkääntyä kunnes jako
30562: 28 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
30563:
30564: on voittanut lainvoiman, on asianosaisten niskottelun vuoksi
30565: usein aiheutunut suurta vahinkoa koko kylälle, kun kukaan
30566: ei ole halukas hoitamaan sellaisia tiluksia, jotka tulevat kuu-
30567: lumaan toisille. ,Ja. kuitenkaan eivät rajalinjojen sauvoituk-
30568: senjalkeen jatketut riidat enää voi tuottaa suuria muutoksia
30569: itse palstain sijoitukseen, joka jo on aikaisemmin hyväk-
30570: sytty tai tuomiolla vahvistettu. Sentähden ei olekaan mi-
30571: tään vaaraa, jos asianosaiset veivoitetaan ottamaan tilukset
30572: jakorajojen mukaan haltuunsa heti valitusajan umpeen ku-
30573: luttua tai, missä se vuodenajan takia ei kävisi päinsä, toi-
30574: mitusmiesten määräämänä aikana. Kun tiluspalstojen vas-
30575: taanoton aika täten yleensä tulisi olemaan tiedossa jo toimi-
30576: tusta päätettäessä, voisi samalla toimittaa myöskin vilj.elys-
30577: kierron muutoksesta johtuvat tasingot, ilman että mitään
30578: jälkikokouksia ja tasinkoja jaon voitettua lainvoiman olisi
30579: tarpeen. Tästä on johtunut muutos 121 § :ään.
30580: 125 (124), Asetusehdotuksen 124 §:n 2 momentissa on lausuttu se
30581: 126 (125) ja periwa~, että, kun j31ko tarkastuksessa hyväksytään, se on
30582: 128 (127) §. pidettävä lainvoimaisena. Kuitenkin määrätään 127 § :ssä,
30583: että halkomista ei ole katsottava tapahtuneeksi, ennenkuin
30584: halkominen on maarekisteriin merkitty. Niinikään sääde-
30585: tään 138 § :ssä, -ettei tila ole tullut lohkomisella tahi
30586: palstatilan erottamisella ositetuksi, ennenkuin toimitus on
30587: maarekisteriin merkitty, sekä 143 § :ssä, ettei vapaaehtoista
30588: tilusvaihtoa ole katsottava tapahtuneeksi, ennenkuin se . on
30589: maarekisteriin merkitty. Mutta isojaon, uusjaon, pakollisen
30590: ti]usvaihdon, vesialueenjaon ja vanhemman jaon täydentä-
30591: misen merkitseruisestä maarekisteriin ei ole armollisessa esi-
30592: tyksessä mitään säädetty.
30593: Voimassa olevalla maanositusasetuk,sella lakkautettiin
30594: kihlakunnanoikeuden tehtävä vahvistaa halkomisia ja si-
30595: jalle tuli maarekisteriin merkitseminen. Tähän asti on
30596: kihlakunnanoikeus vruhvistanut myöskin isojaon, isojaon jär-
30597: jestelyn ja isojaon täydennyksen. Tällaisen vahvistuksen si-
30598: jalle on Eduskunn:3in miel-estä kai,kkiin jakotoimituksiin näh-
30599: den aset~ttava maarekisteriin merkitseminen, jonka tapahdut-
30600: tua jako vasta on katsottava saaneen lainvoiman ja tulleen
30601: kolmatta miestä vastaan sitovaksi. Sililä seikalla, että jaolle
30602: Jakolaitos. 29
30603:
30604: myönnettäisiin lainvoima, ennenkuin sellainen . merkitsemi-
30605: nen on ·tapahtunut, ei ole sanottavaa oikeudellista eikä käy-
30606: tännöllistä merkitystä, kuten edellä mainituista 127, 138 ja
30607: 143 §:n määräyksistä ilmenee. Yhtä vähäinen. merkitys on
30608: iso- ja uusj~kojen lainvoimaisuudella ennen maarekisteriin
30609: merkitsemi,stä, sillä. esim. isojaettua tilaa, joka ei ole maa-
30610: rekisteriin merkitty, ei ole katsottu voitavan saada ositetuksi.
30611: I~ienee sattunut niinkin, että tarkastuksessa hyväksyttyjä
30612: jakotoimituksia on huomattu maarekisteriin merkittäessä jos-
30613: sain maarekisterin osottamassa suhteessa puutteellisiksi ja
30614: palautettu korjattaviksi. Edellä mainituista syistä ja kun
30615: tarkastettu ja hyväksytty jako tavallisesti viipymättä mer-
30616: kitään maarekisteriin, joten ei montakaan päivää kulu tar-
30617: kastuksen ja maarekisteriin merkinnän välillä, on Eduskunta
30618: katsonut jaon lainvoimaisuuden olevan luettavaan vasta maa-
30619: rekisteriin merkitseruisestä ja sen vuoksi muuilta<nut asetus-
30620: ehdotuksen 124 §:n 2 momenttia sekä 125 ja 127 §:ää.
30621: Siihen nähden, että maarekisteriin merkitseminen on tul-
30622: lut kihlakunnanoikeuden vahvistamisen sijaa<n ja m8iare-
30623: kisteri on laillinen todistuskirja jakoseikoista, on Eduskun-
30624: nan mielestä asetusehdotuksessa mainittava ne· päätiedot,
30625: jotka maarekisterin tulee sisältää. Tämän vuoksi on
30626: 127 § :ään tehty sitä tarkoittava lisäys.
30627: Koska jakotoimitus muissa kohdin jo on voinut päättyä, 130 §.
30628: ennenkuin lopullinen päätös vuokrasopimuksen raukeami-
30629: sesta on olemassa sekä 115 § :n 4 momentissa mainittu hyvi-
30630: tys voitu määrätä ja ositella jakokunnan asianosaisten kes-
30631: ken, on Eduskunta asetusehdotukseen ottanut tätä koskevan
30632: uuden, 130 § :n.
30633:
30634:
30635: 9 I..UKU.
30636:
30637: Asetusehdotuksen 133 § :n 1 momentin määräystä rajan- 135 (133) §.
30638: käynnissä noudatettavasta menettelystä on selvennetty lisää-
30639: mällä viittaus 164 § :ään.
30640: Saman pykälän 2 momenttiin on Eduskunta katsonut tar-
30641: peelliseksi lisätä määräyksen tarvittavien teiden erottami-
30642: 30 1913. - Edus.k. vast. - Esitys N:o 12.
30643:
30644: sesta tiluspalstoille myöskin jaon täydennyksissä, jol-
30645: laista määräystä nykyisessä lainsäädännössä ei ole, vaan
30646: joka, kuten kokemus isojaon täyd,ennyksissä on osottanut,
30647: on tarpeellinen.
30648: Kun isojaon täydennyksissä voi esiintyä yhteismaiden
30649: jakaja sekä pakollisia ja mutkikkaita tilusvaihtoja, on näyt-
30650: tänyt tarpeelliselta, että tällaiset toimitukset ovat tarkastet-
30651: tavat, niinkuin tähänkin asti on tehty. Sitä koskeva määräys
30652: on otettu 133 §:n 3 momenttiin.
30653:
30654:
30655:
30656: 10 LUKU.
30657:
30658: 137 (135) §. Eduskunta on lisännyt 135 § :n 1 momenttiin määräyk-
30659: sen, että palstatilaan nähden on myöskin pidettävä huolta
30660: tarpeellisesta tiestä, mikä seikka tähän asti usein on laimin-
30661: lyöty ja jäiestäpäin on aiheuttanut tieriitoja.
30662: Siihen nähden että lohkomista on entistä enemmän
30663: alettu käyttää halkomisen asemasta, ·on Eduskunnasta näyt-
30664: tänyt tarkoituksenmukaiselta sallia lohkomisessa myöskin
30665: yhteisten paikkojen erottamisen samassa laajuudessa kuin
30666: halkomisessa, minkä tähden 135 § :ään on sanotussa tarkoi-
30667: tuksessa lisätty uusi 2 momentti.
30668: Kun 135 § :n 3 momentin sanat ,erilleen lohkottava ala"
30669: voisivat tarkoittaa ainoastaan lohkomisella erotettua, mutta
30670: ei palstatilaksi erotettua alaa, on Eduskunta selventänyt mo-
30671: menttia siten, että mainitut sanat on muutettu kuulumaan
30672: ,erotettava alue".
30673: 139 (137) §. Koska on tärkeätä, että lohkomiset ja palstoitukset saa-
30674: daan n'opeasti suoritetuiksi, ja kun muutenkin on tarpeetonta
30675: odottamalla valitUJsajan päättymistä pitkittää tällaisia vä-
30676: häisiä toimituksia, joihin asianosaiset ovat ilmoittaneet
30677: tyytyvänsä, on Eduskunnan mielestä sallittava, että toimi-
30678: tus sellaisissa tapauksissa heti saadaan lähettää tarkastet-
30679: tavaksi, minkä vuoksi vastaava lisäys on tehty 137 § :ään.
30680: Jako'laitos. 31
30681:
30682: 'll·LUKU.
30683: Sellaisissa tapauksissa, jolloin vaihdettavien maa-aluei- 144 § (uusi).
30684: denarvon ero on niin vähäinen, ettei vastaavien tilojen maa-
30685: kirjaosuudet sanottavasti tilusvaihdon kautta muutu, voi
30686: usein käydä sopivaksi korvata erotus rahassa, minkä vuoksi
30687: Eduskunta. on asetusehdotukseen ottanut puheena olevaa
30688: korvausta koskevan uudeu, 144 § :n,
30689: Asetusehdotuksen 142 § :ään on tehty sellainen lisäys, 145 (142) §.
30690: että tilusvaihtotoimitus on myöskin tarkastettava 125 § :n
30691: säätämässä järjestyksessä. Tähän lisämääräykseen on anta-
30692: nut aihetta tilusvaihtotien usein pakollinen luonne kuin myös
30693: se seikka, että luovutettavat tilukset voidaan korvata rahalla,
30694: ynnä huolenpito siitä, että toimitus on laillisesti tapahtunut.
30695: Yl·empänä, .125 § :n kohdalla mainituista syistä on 143 146 (143) §.
30696: § :n 2 momentista poistettu sana ,vapaaehtoista", joten
30697: ka.ikki tilusv:aihdot, ollakseen lainvoimaisia, ovat maarekis-
30698: teriin merkittävät.
30699:
30700:
30701: 12 LUKU.
30702: Kun 11 § :ään on lisätty määräys, että vesialueita saa, 147 (144) §.
30703: jos se katsotaan soveliaaksi, jakaa maatilusten yhteydessä,
30704: on asetusehdotuksen 144 §:n 2 momentti poistettu.
30705: Yhdenmukaisuuden vuoksi on 148 §:ssä käytetty sana 151 (148) §.
30706: ,ympärysrajaa" muutettu sanaksi ,piirirajaa".
30707: Koska on tarpeellista, että vesialueen jaossa asianosai- 156 (153) §.
30708: sille annetaan oikeus jättää arvokkaat ankkuri-, lastaus-
30709: ynnä muut asetusehdotuksen 150 § :ssä mainitut paikat yh-
30710: teisiksi, on 153 § :n 3 momenttiin tehty vastaava lisäys.
30711:
30712:
30713: 13 LUKU.
30714: Jotta asetusehdotuksessa tulisi nimenomaan määrätyksi 162 (159) §.
30715: se menettely, jota vesijättöpalstoja vaihdettaessa ja lunas-
30716: tettaessa on varteen otettava, on 159 § :ään lisätty kolma'S mo-
30717: mentti.
30718: 32 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
30719:
30720: 14 LUKU.
30721:
30722: Ul4 (161) §. Siihen nähden, että laillisesti määrätyllä rajalla saattaa
30723: olla myöhäisemmissä jakotoimituksissa tehtyjä pyykkejä,
30724: joilla ei tästä rajasta ole laillista todistusvoimaa, eikä raja-
30725: naapureilla ole ollut lai'ssa määrättyä tila~suutta valvoa oi-
30726: keuttaan tällaisiin jakorajapyykkeihin, on 161 § :n 2 mo-
30727: menttiin lisätty määräys ,käytävään rajaan nähden". Jos
30728: taas rajamerkkejä ei ole ja raja on käytävä kartan mukaan,
30729: on Eduskunnan mielestä noudatettava sitä karttaa, jossa raja
30730: viimeksi on laillisesti määrätty, ja jolla siinä suhteessa siis
30731: on todistusvoima. Tätä tarkoittava selvennys on myös tehty
30732: puheena olevaan momenttiin.
30733: 167 (164) §. Kun asetusehdotuksen 164 § sisällöltään välittömästi
30734: liittyy 163 § :ään, on Eduskunta selventänyt ensiksimainit-
30735: tua pykälää lisäämällä siihen tarpeellisen viittauksen.
30736: 169 (166) §. Mitä tulee aiheettomasti pyydetystä rajankäyntitoimituk-
30737: sesta johtuvien kustannusten suorittamiseen voidaan asetus-
30738: ehdotuksen 166 § :n 2 momentin mukaan hakija yksin vel-
30739: voitta·a ne suorittamaan, jos toinen asianosainen sitä vaatii.
30740: Sen tapauksen varalta, että asianosainen tietämättömyydestä
30741: ei tekisi sellaista vaatimusta, on Eduskunnasta näyttänyt ole-
30742: vrun syytä määrätä toimitusmiesten harkittavaksi, keuen on
30743: kusta·nnukset suoritettava, minkä vuoksi mainitusta momen-
30744: tista on poistettu sanat ,jos toinen asianosainen sitä vaatii".
30745:
30746:
30747: 15 LUKU.
30748:
30749: 171 (168) §. Tienjakotoimituksen kuuluttamisesta on Eduskunta ollut
30750: sitä mieltä, että sen 'Pitäisi tapahtua samalla tavalla kuin
30751: maanjakotoimituksista säädetään, ja on siitä johtuva muutos
30752: tehty asetusehdotuksen 168 §:ään.
30753: 174 (171) §. Koska kokemus on osottanut, että tientekovelvolliset tar-
30754: vitsevat jakokirjaa, mutta eivät tienjaikokarttaa, on Edus-
30755: kunta 171 § :s·sä vaihtanut sanat ,jakoa osoittavan kartan
30756: ja tarpeellisten asiakirjojen" sanaksi ,jakokirjan".
30757: •lakohlitos. 33
30758:
30759: , '.J_'i.enjakgtoimituksista määrätyn valitusajan, neljäkym-
30760: ,me.ntäviisi päiväii, on E~us}.mnta yhdenmukaisuuden ~aavut
30761: ta;JUilSeksi lyhentäny~ kolmeksikymmeneksi päiväksi.
30762:
30763:
30764:
30765:
30766: Hi L'{JKU.
30767:
30768: Kun .on vallinnut erimielisyyttä siitä, ovatko .ma:an.iako- 175 (172) §.
30769: toimitusten yhteydessä esiintyvät erinäiset riitaisuudet tilus-
30770: tQn omii;Jtus- ja hallintaoikeudesta maanjako-oikeuden tai
30771: kj·h.lalmn11a:noikcuden käsiteltävät, on sitä tg,rkoittava sel-
30772: ventävä, lisäys otettu 172 §:ään.
30773: : I\·qf?ka läänunnaanmittarin virkatehtävät yhä su.urem- 177 (174) §.
30774: massa miiä:rässä vaativat hänen läsnäoloansa maanmittaus-
30775: konttorissa, on Ednskunta, ,Poistamalla asetusehdotuksen 17 4
30776: §.:n 2 momentista sanan ,laillisesti", tahtonut varata läänin-
30777: . ma.anmittarille laajei,Uman mahdollisuuden panna sijai~en
30778: PlJ.olestaa,u )llaanjako-oikeuden istuntoihin ..
30779: Sen muutoksen johdosta, jonka Eduskunta on tehnyt ase-
30780: tusehdotuksen 60 § :n 2 momenttiin, on palstatilallisille
30781: 174 § :n, 3 momenttiin otetulla lisäyksellä annettu oi~\:eus
30782: ottaa osaa maanja,ko-oikeuden jäsenten vaaliin. Kun
30783: sen ohella on näyttänyt sopivammalta, että kuntakokouk-
30784: :-:en valitsemat ma.anjako-oikeuden jäg.enet valita•an kunnittain
30785: eikä kihlakunnittain, koska kuntalaiset tuntevat oman kun-
30786: tansa maanviljelys- ja maanjako-olot paremmin kuin vieraan .
30787: kunnan jäsenet, .ia 'kun matkakustannuksetkin jäsenien saa-
30788: pu,misesta maanjako-·oi~euden kokouksiin täten tulisivat huo-
30789: keammiksi, on samaan momenttiin tehty tästä aiheutuva
30790: muutos.. Sitä paitsi on momenttiin lisätty määräys valittu- .
30791: jen jäsenten kutsumisesta maanjako-oikeuden istuntoihin.
30792: Asetusehdotuksen 17 5 § :n 2 momentissa on mainittu ne 178 (175) §.
30793: syyt, joiden nojalla valittu henkilö voi kieltäytyä maan-
30794: jako-oikeuden jäsenyydestä. Koska on näyttänyt kohtuul-
30795: liselta, että myös g.ellainen henkilö, joka viitenä edellisenä
30796: 3
30797: 34 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
30798:
30799: vuotena on ollut maanjako-oikeuden jäsenenä, saa sillä pe-
30800: rusteella toimesta kieltäytyä, on Eduskunta tehnyt siitä
30801: johtuvan lisäyksen mainittuun momenttiin.
30802:
30803:
30804:
30805:
30806: 17 LUKU.
30807:
30808: 186 (183) §. Eduskunta on selventänyt 183 §:n määräystä siitä, miten
30809: on meneteltävä annett:11essa asianasaisille tieto maanjako-
30810: oikeuden puheenjohtajan päätöksestä ja siitä valitettaessa.
30811: 187 (184) §. Asetusehdotuksen 184 § :n mukaan saa maanjako-oikeus
30812: siinä tapauksessa, ettei katselmusta tarvitse itse paikalla
30813: toimittaa, pitää kokouksen muussakin kihlakunnan paikassa
30814: kuin toimitusta koskevassa jakokunnassa. Eduskunnasta on
30815: kuitenkin näyttänyt asianusai,sten edun kannalta sopivam-
30816: malta, että maanja:ko-oikeuden on tällaisissa tapauksissa pi-
30817: dettävä kokouksensa siinä kunnassa missä jakokunta on; ja
30818: on mainittu pykälä tämän mukaisesti muutettu.
30819: 190 (187) §. Tarpeettornina on Eduskunta poistanut 187 § :stä sanat
30820: , tahi useampien asianosaisten kuulustelemisesta".
30821: 191 (188) §. Eduskunta on lisännyt 188 §:ään määräyksen, että maan-
30822: jako-oikeuden on aina pidettävä katselmus itse paikalla, jos
30823: asianosainen sellaista pyytää, sillä asianosaisilla usein on
30824: helpompi itse paikalla kuin kartalla osottaa, mitä he vaati-
30825: muksillaan tarkoittavat.
30826: 200 (197) §. Eduskunnasta on näyttänyt tarpeelliselta ottaa 197 § :n
30827: 3 momenttiin viittaus siitä, että selityksen antamisesta on
30828: erikseen lähemmin säädetty.
30829:
30830:
30831:
30832:
30833: 18 LUKU.
30834:
30835: 209 § (uusi). Kun asetusehdotuksessa ei ole määräyksiä siitä, saa-
30836: daanko ja missä järj,estyksessä hakea muutosta tämän ase-
30837: tuksen nojalla annettuun kuvernöörin päätökseen, on Edus-
30838: Jakolaitos. 35
30839:
30840: kunta asetusehdotukseen ottanut uuden, 209 § :n, jonka mu-
30841: kaan tässä kohden on noudatettava, mitä siitä erittäin on
30842: säädetty.
30843: 19 LUKU.
30844: Tämän asetuksen voimaan astuessa saattaa maanjako- 211 ja 212 §
30845: oikeuksissa, yleisissä tuomioistuimissa tai muissa virastoissa, (uudet).
30846: esim. kuvernöörinvirastoissa, olla vireillä maanjakoasioita,
30847: jotka uuden lain mukaan ovat maanj.ako-oi~euden tutkii-
30848: tavia. Sen vuoksi ja kun asetusehdotuksesta puuttuu mää-
30849: räyksiä, miten tällaisten asiain käsittelyä on jatkettava,
30850: on Eduskunta asetusehdotukseen ottanut ~aksi uutta pykä-
30851: lää, 211 ja 212 §, jotka tässä kohden sisältävät lähempiä
30852: säännöksiä.
30853: Paitsi edellä mainituita, on Eduskunta armollisen esi-
30854: tyksen asetusehdotubeen tehnyt muutamia muitakin, pää-
30855: asiassa muodollisia muutoksia.
30856: Sen nojalla, mitä eclellä on esitetty, Eduskunta saa Teidän
30857: Keisarilliselle l\iajesteetillenne al,amaisesti ilmoittaa,
30858:
30859: että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
30860: esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi jako-
30861: laitoksesta näin kuuluvana:
30862:
30863:
30864: Armollinen Asetus jakolaitoksesta.
30865:
30866: Maanjaon eri lajit ynnä tilusvaihto.
30867: 1 LUKU.
30868: Isojako.
30869:
30870: 1 §.
30871: Jos kY'lä ei ole aikaisemmin oHut i'sojaon aiaisenra, toi-
30872: mitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
30873: 36 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
30874:
30875: maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä ase-
30876: tuksessa sanotaan.
30877: Kyläksi luetaan tässä asetuksessa myös vanhastaan yksi-
30878: näisenä ollut talo ja muukin lohkokunta, joiden alueet ovat
30879: tietyillä rajoi11·a määrrutyt.
30880: Missä kyliä ei vanhastaan ole, mutta maatilat kuitenkin
30881: ovat isojaolla erottamartta, on o}]iinikä:än isojako toimi-
30882: tettava, ja olkoon silloin jakokunnasta voimassa, mitä tässä
30883: asetuksessa on kylästä säädetty.
30884:
30885: 2 §.
30886: Tämän asetuksen vaikutus ei ulotu j akotoimituksiin,
30887: mitkä koskevat ainoastaan kruununtiloja, joista jakotoimi-
30888: tuksista on eri1kseen säädetty.
30889:
30890: 3 §.
30891: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
30892: tilanomirstajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla
30893: asukasoikeudella pitää hallussaan muuta kui•n kruunuruta-
30894: loa.
30895: Kuka jakotoimituksiin nähden edustaa kruununtilaa,
30896: sekä miten tässä asetuksessa tilanomistajalle myönnettyjä
30897: oikeuksia saa käyttää se, joka viran perusteella virkataloa
30898: hallitsee, siitä säädetään erittäin.
30899: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
30900: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
30901: jt.an eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
30902: myös tällaisesta kiinteistöstä halkomalla taikka Iohkomalla
30903: syntynyttä tilaa.
30904:
30905: 4 §.
30906: Kuink.a kysymys isojaosta on nostett.a.va, kun yleinen
30907: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
30908:
30909: 5 §.
30910: Isojaossa olkoon jakoperusteena koko jaettavaan tilus-
30911: määrä,än näihden se mant<taali, mikä tiloille pannaan, kun
30912: Jakolaitos. 37
30913:
30914: verollepano toimitetaan isojaon yhteydessä, mutta muussa
30915: tapauksessa perintötiloihin nähden sekä lmsJmnään että
30916: suhteessaan samana j·aettaviin kruununtiloihin näiden
30917: silloin voimassa oleva manttaaE, kuin myös rälssitiloihin ja
30918: kirko1lisvapa.U'ksia nauttivii.n papinvirb.ta.loihin nähden,
30919: niin keskenään kuin suhteessaan sama.Ua jaettwviin kruu-
30920: nun- j.a perin:tötHoihin, kaikkien tilojen vanha mantma.ali.
30921: Viipurin läänissä pitää j·akoperusteena kuitenkin olla vä.-
30922: hentämä:tön veroluku ; kuitenkin niin ett<ä, kun joko va:n-
30923: hastaan on pai•~ka1kunnaUa ollut olemassa jo<ku muu jako-
30924: peruste tahi kaikki tila:nomistaj1a1t semmoisen hyväksyvät,
30925: sitä on noudatetta.v.a.
30926: Jokaisen tilan tulee, mikäli tal.'ikoituksenmukainen jako
30927: sallii, saada viljellyistä tiluksista mitä jyvityksen. mukaan
30928: vastaa sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia viljelyk-
30929: sia. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, mikä tilalle
30930: jakoperusteen mukaan on tuleva, j.aettakoon ylijäämä mui-
30931: den tilojen kesken, ja luovuHaja sa·a1koon korvauksen teh-
30932: dyistä pa.rannnksista niillä tilu•ksilla, joista hänen tämän
30933: johdosta tä,ytyy luopua.
30934: Viljeltyjen tiluksien puolesta huono-osaisen tilan tulee,
30935: jos varaa on, saada sitä suurempi osuus viljelyskelpoista
30936: maata.
30937: Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa on
30938: noudatettu muuta jakoperustetta, on sitä noudatettava
30939: jakoa lopetettaessa. Jaettaessa tilusta tahi etuutta, joka
30940: ennen toimitetussa jaossa on jätetty jakamatta, olkoon
30941: myöskin ja:koperusteena vanherumassa j.aossa noudatettu
30942: ja:koperuste. Jos vanhemmasta j.akoperusteesta puuttuu sel-
30943: vitystä, noudatettakoon soveHuvilta kohdin, mitä tässä
30944: sekä 6-9 § :ssä säädetään.
30945:
30946: 6 §.
30947: Jos maatilan omistaja luvan saatuaan aikaisemmin
30948: voima-ssa ol.evan lain mukaan on jakama·ttomasta maasta
30949: viljellyt suota, nevaa tai muuta suurempia raivauskustan-
30950: nUiksia vaativaa ma•ata tahi laskenut järveä sillä ehdolla,
30951: 38 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
30952:
30953: että siten viljelyskelpoiseksi tullut maa pitää olla hänen;
30954: silloin anne~takoon se m!la tai jyvityksen muka.an täysi vas-
30955: tike maatra hänen osalleen sen tilusmäärän lisäksi, mikä
30956: sille jakoperusteen mukaan on tuleva.
30957: Jos maatilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa otta-
30958: nut jakamatonta maata, jaettakoon se niinkuin muukin
30959: yhteinen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutu-
30960: nut toiselle j.a tämä ei tiennyt tiluksen haltuun ottamista
30961: luvattomaksi, niin saakoon hän korvauksen tiluksella teh-
30962: dystä parannuksesta.
30963:
30964: 7 §.
30965: Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
30966: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän
30967: tilusalasta niin paljon kuin ulkopalstaan riidattomien rajo-
30968: jen sisällä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole
30969: rajoilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
30970: määrän viljeltyä maata sekä, jos lohkokunnassa on liika-
30971: maata, niin paljon metsää ja takamaata kuin muuhun loh-
30972: lmkuntwan verra.ten voimassa olevien veronpanoperuste]den
30973: mukaan vastaa siHä aika,isemmirn ol.lut,ta maaki.rjavreroa.
30974:
30975: 8 §.
30976: Jos tilalla muussa kuin 7 § :ssä mainitussa tapauksessa
30977: ei ole määrättyä verolukua, tahi jos edellä iueteltuja sään-
30978: nöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä soveltaminen;
30979: silloin määrärttäköön jakoperuste sen mukaan, mikä koh-
30980: tuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan osak-
30981: kailla muutoin toistensa suhteen on.
30982:
30983: 9 §.
30984: Aivan arvoton maa annetaan arvioidun tilusosuuden li-
30985: säksi sil'le tilalJe, jonka ·alueelle se palstain sijoituksessa jou-
30986: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole yhtey-
30987: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
30988: kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
30989: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen
30990: Jakolaitos. 39
30991:
30992: purokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli
30993: jaossa ei toisin määrätä.
30994:
30995: 10 §.
30996: Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
30997: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
30998: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
30999: peita tai muuta semmoista. tahi käyttää valkaisu- tai pella-
31000: . vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
31001: paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
31002: miseksi paikan jako toimitettava, jos joku viimeksi maini-
31003: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
31004: mä:ärättävä, kuinka. suuren osan kukin siitä on saapa.
31005: Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
31006: län tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
31007: määräaluetta, jota 16 § :n mukaan ei saa perustaa, mutta
31008: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syn-
31009: tynyt.
31010: Ellei sellaista paikkaa voida ilman v:aikeuksia jakaa, saa
31011: si·tä haitta·avan rasiteoikeuden rahalla lunastaa, jos sen
31012: tutkitaan vcoivan käydä päinsä kellekään vahinkoa tuotta-
31013: matta.
31014: 11 §.
31015: ,Jaosta saatakoon jät,tää pois kylän vesialue ja vesijättö,
31016: kun niitä ei ·käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun ne
31017: muutoin voi:da·an edullisemmin panna sella~sen eri.tyisen
31018: jaon alaiseksi kuin 12 ja 13 luvussa mainitaan.
31019: Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
31020: suurilla kustannuksilla voidaan tehdä tuottokelpoiseksi
31021: ja on la,ajanlainen sekä arvokkaanpuoleinen, saata:koon
31022: niinikään j ä:ttää j aost:a pois.
31023:
31024: 12 §.
31025: Jos metsämaata on erityisen määräyksen tahi kylän
31026: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
31027: käytettävä alituiseen metsätalouteen yhteiseksi hyväksi,
31028: erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
31029: 40 1913. - Eduslr. vast~ - Esitys N :o 12.
31030:
31031: täköön seHaisena 3 päivä.nä syyskuuta 1886 annetun metsä-
31032: lain 7 § :n mukaan.
31033: Jos kylän kaikkien tihnomistajien suostumusta ei saada
31034: yhteismetsän erottamiseen, olkoon niillä tilanomistajilla,
31035: jotka siitä sopivat, valta saada heidän tilusosilleen tuleva
31036: metsämaa tahi osa siitä erotetuksi yhteismetsäksi.
31037: Yhteismetsään, josta 2 momentissa mainitaan, olkoon
31038: kullakin tilanomistajana osa.a siinä suhteessa, jossa hän jy-
31039: vityksen mukaan on luovuttanut maata siihen.
31040:
31041: 13 §.
31042: Jos vesiperamen maa, joka on jätet•ty isojaosta pois,
31043: on vettä poisjohtamalla tai muuten niin parantunut, että
31044: sitä hyvin käy tuottavasti käyttäminen, on se ma•a pyydet-
31045: täessä jaett,ava. Xlköön kuitenkaan, jos vedenpoisjohtoeh-
31046: tojen kautta nautintaoikeus kuivattuun maahan on mä·ärä-
31047: tyksi ajaksi jollekulle luovutettu, palstain sijoitus alkako
31048: aikaisemmin kuin kaksi vuotta ennen sanotun aj·an päät-
31049: tymistä.
31050: Jos muussa tapauksessa pyydetään sellaisen maan jakoa,
31051: kuin tässä on mainittu, tutkittakoon niinkuin 8 luvussa sa-
31052: notaan, saattaako se käydä päinsä.
31053:
31054: 14 §.
31055: Jos ennen toimitetussa jaossa muu kuin 10-13 § :ssä
31056: mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta, olkoon
31057: sillä valta, joka j.a·koa tahtoo, jollei semmoista tilusta taikka
31058: etuutta tässä asetuksessa säädettyjen perusteitten mukaan
31059: tutkita olevan pysytettävä jakamatta.
31060:
31061: 15 §.
31062: Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
31063: jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy vaihta-
31064: minen niinkuin 5 luvussa säädetään, on jyvityksen mukttJan
31065: sitä vastaava tilus erotet.ta,va dostakin ;toisesta sopi-
31066: vasta pa~kasta jakokunnassa, jos se tarkoituksenmukaisen
31067: jaon aikaan saamis~k!si on tarpeen.
31068: Jakolaitos. 41
31069:
31070: Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
31071: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä
31072: jakokunnan alaa sellaiseen tarkoitukseen, kuin 10 § :ssä on
31073: mainittu, saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen jakokunnassa
31074: olevaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
31075: nikeampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
31076: desta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
31077:
31078: 16 §.
31079: Isojaossa älköön toiselle ti;laHe pidätettäkö to1sen alu-
31080: eeseen muuta oi·keutt.a kuin oikeus ti,ehen, karjana,joon,
31081: vesipa,ikkaan, veden johtamiseen tahi patoamiseen, vene-
31082: valkamaan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
31083:
31084: 17 §.
31085: Kun isojako on kuulutettu alotettavaksi, älkööt tilan-
31086: omist.ajat sen seuraam:uksen uhai1la, minkä 1alill säätää yh-
31087: teisen metsän ja maan oikeudettomasta käyttämisestä, sii-
31088: hen asti, kun uudet tilluspalstat. on haltuun otettu, viljelys-
31089: tapaa muuttamalla rappiolle laskeko tahi laihduttako ti-
31090: luksia tahi niistä viekö pois ruokamulta;a tahi käyttäkö
31091: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka siten taikka 72 § :n
31092: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi laimin-
31093: lyömisestä on syntynyt, on lopullisessa välinselv.ityksessä
31094: pantava syyllisen 'korvattavaksi.
31095: Oikeudesta pyydettäessä käyttää poikkeustapauksissa
31096: metsää jakotoimituksen aikana myytäväks!kin säädetään
31097: erittäin.
31098: Asianosaiset valitkoot, jos syytä on, yhden tahi useam-
31099: man asiamiehen valvomaan, että maan j.a metsän käyttä-
31100: misestä jaon :aikana annettuja määräyksiä tarkkaan nou-
31101: datetaan, sekä laiUisessa järjestyksessä saattama·an tehdyt
31102: rikkomukset syytteeseen.
31103:
31104: 18 §.
31105: Sen seur.aamuksen uhalla, minkä laki säätää y hte1sen
31106: metsän oikeudettomasta käyttämisestä, saakoon Jaossa,
31107: 42 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31108:
31109: sikäli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
31110: neeksi, arvioidulla alueella olevan jakopalstan metsää käyt-
31111: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
31112: Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuudes-
31113: saan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen uhalla,
31114: ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta jakopalstas-
31115: taan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta jako-
31116: kunnan metsän kotitarpeeksi käyttämiseen, mikä omista-
31117: jalla aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toimi-
31118: tuksessa 119 § m mukaan toisin määrätä.
31119: Sellaisen rikkomuksen, josta 17 ja tässä pykä,!ässä mai-
31120: nitaan, sa'a virallinen syyU.äjä panna syytteeseen.
31121:
31122:
31123:
31124: 2 LUKU.
31125: Maatilan halkominen.
31126:
31127: 19 §.
31128: Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yiksinäis:inä oHeit,a
31129: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
31130: t,ahi lohkomaila syntyneitä t:iloj a saa esteettömästi halkoa
31131: niiden ma!a-alaan katsomatta.
31132: Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri.
31133: tilaksi tai palstatilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
31134: doilla ja sillä tavaHa, kuin kosken ositt.amisesta on erittäin
31135: säädetty.
31136: 20 §.
31137: Sellaisia kaupungin tai yleisen laitoksen tiloja, joita
31138: vakaalla wsukasoi:keudella hallitaan, sel"ä seUaisista twloista
31139: halkomalla tahi lohkomaila syntyneitä tiloja saa niiniikään
31140: halkoa niiden maa-alaan katsomatta.
31141:
31142: 21 §.
31143: Mitä 19 ja 20 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
31144: vilta kohdin myös e6kseen veroUepantujen torppain ja
31145: ulkopalst.ain, niin myös palsta,tilain halkomiseen nähden.
31146: Jakolaitos. 43
31147:
31148: 22 §.
31149: Kaksi tai useampia samaan maakirjataloon kunluvia
31150: yhtäluontoisi~a tiloja, jotka kuuluvat samalle omistajalle,
31151: saa fuiinnityksenhaltijan kirjaHisella myönnytyk~ellä yh-
31152: distettyinä halkoa enrtisen jaon sitä estännättä.
31153:
31154:
31155: 23 §.
31156: ,Jos tila ei ole ollut isojaon ala.isena, saa halkomisen toi-
31157: mittaa vain tJoistaiseksi voimassa olemaan ; ja on semmoi-
31158: nen vä'liwikainen ositus ra,joi,tettava aillloas:t,aan ni,ihin ti-
31159: luksrin, joita tila yksin haUitsee.
31160:
31161:
31162: 24 §.
31163: Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
31164: ~Jokaisella, jolla on laillisesti määrätty osuus; tilasta, on
31165: niinikään oilteus saada osuutensa siitä halkomisella ero-
31166: tetuksi.
31167:
31168: 25 §.
31169: Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
31170: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
31171: osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
31172: järjestys sallii, saada viljellyistä tiluksista niin paljon kuin
31173: Yastaa sitä, mitä tällaisia tiluksia ennen on hänen osallaan
31174: hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle
31175: on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde koko tilaan,
31176: saakoon osakas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on
31177: tehty niillä tiluksilla, joista hänen tämän johdosta täytyy
31178: luopua.
31179:
31180: 26 §.
31181: Mitä 6 sekä 9-.-:18 § :ssä kylän maan isojaosta sääde-
31182: tään, olkoon soveltuvilta kohdin myös noudatettavana tilan
31183: halkomisessa.
31184: 44 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31185:
31186:
31187: 3 LUKU.
31188:
31189: Maatilan lohkominen ja palstatilan erottaminen.
31190:
31191: 27 §.
31192: MaatiLan, jonka saa halkoa, saa myös määräalan tahi
31193: mä'ä·räa.loja erilleen ottamalla esteettömästi lohkoa useam-
31194: piin itsenäisiin tiloihin, joista kullakin on v.astaava mant-
31195: ta~Uli ja vero.
31196: Kahdesta tahi useammasta tilasta, jotka ovat samaa
31197: luontoa ja maakirjataloa, saatakoon niinikään kiinnityksen-
31198: ha.Uijan kirjallisella suostumuksella lohkaista maata eri
31199: tilaksi.
31200: Sama olkoon laki lohkiaistaessa eri tilaksi maa-aluetta,
31201: joka kuuluu yhteisesti kahdelle tahi useammalle eri maa-
31202: kirjanumeroa olevalle yhtäluontoiselle ti.lalle, ja pann:aan
31203: silloin uudelle tilalle Ollllla maakirjanumero sekä manttaali
31204: ja vero.
31205: Tilaa, joka on 23 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
31206: saa lohkoa.
31207: 28 §.
31208: Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
31209: lohkomaila erottaa näille yhteisesti kuuluva koski, joko sen
31210: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
31211: jolle pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
31212: Jos tilojen joukossa on vi·rkatalo, paitsi kruununvirka-
31213: taloja, Mköön se estäkö lohkomisen toimittamista, jos asian-
31214: omainen viranomainen, mikäli lohkominen koskee virkata-
31215: lon oikeutta, siihen suostuu.
31216:
31217: 29 §.
31218: Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
31219: veroa jakamatta, erottaa emätilalle palkintoveroa suoritta-
31220: vaksi palstatilaksi määräala, jos emätilalle palstatilan erot-
31221: tamisen jälkeenkin jää vähintään viiSii hehtaaria veron-
31222: kannattav,a·a maruta.
31223: Jakolaitos. 45
31224:
31225: Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
31226: tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesi-
31227: alue truhi osa siitä, sekä kosken mukana myös siihen kuu-
31228: luva erityinen tontti.
31229: Pa.lstati~aksi ei saa kuitenkaan erot.ta,a maa-aluetta,
31230: jonka veronkannattavat tilukset ovat kymmentå hehtaaria
31231: suuremmat.
31232: 30 §.
31233: Kaupungin tai yleisen laitoksen tiloista, joita vakaalla
31234: asukasoilkeudella hallitaan, olkoon palstatilan erottaminen
31235: ainoastaan siinä tapauksessa sallittu, ett~ erotettava ala on
31236: kruunun taikka kaupungin tahi yleisen laitoksen tarpeeksi
31237: käytettävä.
31238: 31 §.
31239: Kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintötila, josta palsta-
31240: tilan erott-aminen on luvallinen, saatakoon, jos kunta ottaa
31241: vastatakseen sen yleisistä veroista ja rasitU'ksista, kokonaan
31242: osi•ttaa palstatiloiksi, joista kustakin on suoritettava vas-
31243: taava palkintovero kunnalle.
31244:
31245: 32 §.
31246: Palstatilan saa osittaa useammiksi palstatiloiksi, joista
31247: kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emätilalle
31248: tahi, 31 § :ssä mainituissa tapauksissa, kunnalle. Semmoi-
31249: seen ositukseen nähden noudatettakoon soveltuvilta kohdin
31250: voimassa olevia säännöksiä palstatilan erottamisesta.
31251: Kaksi tai useampia samalle omistajalle kuuluvia pals-
31252: tatiloja saatakoon yhdistettyinä osittaa entisen erottamisen
31253: sitä estämättä, j·a noudatettakoon siinä soveltuvilta kohdin
31254: mitä 1 momentissa sekä 22 § :ssä on säädetty.
31255: Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
31256: nähden noudatettakoon mitä 19 § :n 2 momentissa on sa-
31257: nottu.
31258: 33 §.
31259: Älköön Iohkomalla muodostettuun uuteen tilaan kuu-
31260: hJiko useampa.a kuin 'kolme eri 'tiluskappaletta, pie,nempiä
31261: 46 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31262:
31263: saaria lukuun ottamatta, älköönkä palstatil,aan yleensä use-
31264: ampia kuin yksi tiluskappale.
31265:
31266: 34 §.
31267: Jos lohkottavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuten
31268: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
31269: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden tilojen kanssa,
31270: olkoon erotetulla tilanosalla osalukuansa vastaava osuus
31271: semmoiseen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla
31272: toisin määrätä.
31273: Mitä 12 ja 16 · § :ssä sanotaan ma.an erottamisesta yh-
31274: teismetsäksi sekä rasiteoikeuden pidättämisestä, noudate,t-
31275: takoon myöskin tilaa Iohkottaessa.
31276:
31277: 35 §.
31278: Xlköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emä-
31279: tilan ahieeseen, kuin 16 § :ssä on mainittu.
31280: ,Jos tilalla, josta palst~atila on tämän asetuksen mnbmn
31281: erotettu, on osuutta järveen ta,hi vesijaksoon, olkoon palsta-
31282: tilana myös ta~lo-osuutensa mukaan osaa siihen, ellei erotta-
31283: misessa välipuheen nojalla toisin määrätä.
31284:
31285: 36 §.
31286: Oikeus tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen
31287: tilasta on sen omistajalla.
31288: Jos joku on toiselle luovu,ttanut määräalan tilastaan
31289: tahi palstatilasiaan eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon
31290: myös jälkimäinen, niin kauan kuin tila tahi palstatila on
31291: luovuttajan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tahi
31292: sellaisen omistajan perillisen omana, niin myös .jos luo-
31293: vutus on kiinnitetty niinkuin 207 § :ssä sanotaan, oikeut~e>ttu
31294: sen alan erottamaan lohkomaila taikka palstatilaksi erot-
31295: tamalla.
31296: 37 §.
31297: Palstatilasta suoritettavan palkintoveron pitää vastata,
31298: mitä emätilan yleisistä veroista ja rasituksista palstatilan
31299: Jakolaitos. 47
31300:
31301: osalle tulee sen osuuden mukaan maakirjatalosta, mikä osi-
31302: tettaessa on kumpaisellekin vahvistettu.
31303:
31304: 38 §.
31305: Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
31306: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuotui-
31307: sen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta ja
31308: talonsa vulta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
31309: teUuina kymmenennellä osalla sitä arvoa.
31310: Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
31311: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
31312: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
31313: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
31314: erittäin suoritettava.
31315:
31316: 39 §.
31317: Se palkintove1ron määrä, mikä palstaJilalta on vahvis-
31318: tettu suoritettavaksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta ja
31319: sen jälkeenkin siihen asti kJUi!n se asianosaisen hakemuk-
31320: sesta uudelleen määrätään.
31321: Mitä tässä pykä·lässä on säädetty, älköön koskeko sel-
31322: laisen palstatilan palkintoveroa, joka on erotettu ennen
31323: 1 päi:vää tammikuuta 1896 voimassa Oilleide:n määräysten
31324: mukaan.
31325:
31326:
31327: 4 LUKU.
31328: Uusjako.
31329:
31330: 40 §.
31331: Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
31332: jaossa ovat joutuneet sekaisin tahi pantu liian moneen
31333: ta<hi tilojen viljelykselle ja hoidoHe muutoin sopimat-
31334: tomwan palstaan; silloin sa<atakoon ne uusjaon kautta koota
31335: yhteen, ja jokaisel[e tilalle erotettUJkoon ja;koalasta kunkin
31336: osuus niin yhtäj,aksoisena., kuin tilusten laatu ja asema, ke-
31337: nenkään etua loukkaamatta, sallivat.
31338: 48 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31339:
31340: Sama olkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin vanhem-
31341: man lain mukaan toimitettu, jos vähintään kolmekym-
31342: mentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
31343:
31344: 41 §.
31345: Uusjako, joka 40 § :ssä mainitaan, saa käsittää joko en-
31346: tisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeellisen
31347: osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia, jollei
31348: jakoa voida tarkoituksenmukaisesti toimittaa noita jako-
31349: kuntia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudestaan
31350: jakamatta.
31351: Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa jaossa on ero-
31352: tettu yhteiseksi tilukseksi, jätettärköön uusjakoon ottamatta.
31353:
31354: 42 §.
31355: Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
31356: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
31357: tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
31358: ·siitä ja mahdollisesti saavutettavasta viljelemisen tilaisuu-
31359: desta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon toimitta-
31360: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli-
31361: matta tuottaa omistajille olennaista etua.
31362:
31363: 43 §.
31364: Jos on jaettava me~ämaa, joka tätä ennen toimitetusta
31365: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
31366: jestystä katsot.a voitav.an aikaan saada yksinomaan sen
31367: maan jaol,J,a ja tilusvaihdolla 5 luvun mukaan; eililoin
31368: saatakoon metsämaan ohessa niin paljon siihen :mjoittuvista
31369: tHuksist.a, •ku•in sopivan ja se1vän jaon aikaan saamiseksi
31370: välttämättä on tarpeen, uusjaolla j1akaa.
31371:
31372: 44 §.
31373: Mitä 43 § $Sä säädet1ään, noudatettakoon soveltuvilta
31374: kohdin, jos senlaatuinen kuivattu maa, kuin 13 § :ssä on
31375: sanottu, on jaetta:va, tahi jos sen käyttämistä estä'å se, että
31376: maa on aikaisemmin sopimattomasti jaettu.
31377: Jakolaitos. 49
31378:
31379: 45 §.
31380: ,Jos on jaett,uva vesijättöä eikä tarkoituksenmukaista
31381: tilusjärjestystä katsota voitavan aikaan saada y.ksinomaan
31382: sen maan jaolla ja tilusvaihdoHa 162 § :n 1 momentin mu-
31383: kaan; silloin sruatakoon vesijätön ohessa niin paljon siihen
31384: rajoittuvista ailmisemmin jaetuista vesijätöistä, kuin sopi-
31385: van j•a selvän jaon ailman saamiseksi välttämättä on tar-
31386: peen, uusjaoHa jakaa.
31387:
31388: 46 §.
31389: Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maanjaossa
31390: jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen laillisesti pidätetty
31391: sellainen oikeus, jommoista 16 § :n mu'.lman ei s1aa perustaa,
31392: smoin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos sen tutki-
31393: taan voiV'an käydä päinsä kenellekään haitta•a tuottamatta.
31394:
31395: 47 §.
31396: Älköön tämän lruin mukaan toimit.ettua i,sojakoa, ha1-
31397: komista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaonjärjestelyä
31398: muussa tapauksessa kuin 40 § :n 2 momentissa on sanottu
31399: enää uusjaoHa muut.ettako, ellei kolme neljäsosaa j•akokun-
31400: nan maanomist.ajista siitä sovi ja uusjaosta tutkita olevan
31401: seHaista hyötyä., kuin 42 § :ssä sä·ädetään.
31402:
31403: 48 §.
31404: Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
31405: Älköön kuitenkaan 46 § :ssä mainituissa tapauksissa sel-
31406: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on senlaa-
31407: tuinen oikeus, kuin siinä pykälässä on sanottu, uusjakoa
31408: vaatiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa tahdo.
31409:
31410: 49 §.
31411: Uusjaossa oMmon jakoperusteena lainv;oiman saanee-
31412: see;n isojalmon tahi muuhun l,ailliseen jakoon perustuva
31413: Iiautinta.
31414: 50 §.
31415: Palstatila olkoon unsjaon alainen niinkuin maatilakin.
31416: 4
31417: 50 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
31418:
31419: Xlköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
31420: lisesti tonttipaikaksi tahi puuturhaksi tahi teollisuus- tai
31421: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, ilman omistajan suostu-
31422: musta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä uus-
31423: jakoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
31424: sen jälkeen, 'kuin uusja'ko jo oli kuulutettu alotettavaksi.
31425: Jos maa on maksamattomun kauppahinnan panttina,
31426: olkoon niin hyvin tässä mainitussa tapauksessa kuin muul-
31427: loinkin, kun kii<nn~tyksenhaltijan myönnytys tämän ·asetuk-
31428: sen mukaan vaaditaan, myös semmoisen punttioikeuden
31429: haltijasta voimassa, mitä kiinnityksenhaltijasta sanotaan.
31430: 51 §.
31431: Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvan
31432: tilan tiluksia ei voida uusjaolla sanottavasti paremmin jär-
31433: jestäå, älköön sen hlan tiluksia jaossa muute.ttako enemmän,
31434: kuin on välttämätöntä muiden tilojen tiluksien tarkoituk-
31435: senmukaista järjestämistä varten; ja voidaan muiden tilo-
31436: jen omistajat velvoittaa sen tilan omistajalle kohtuullisesti
31437: korvaamaan ne kustannukset ja se vahinko, jonka hänen
31438: tilansa ottaminen jakoon hänelle aiheuttaa.
31439: Jos jonkun tilan metsä on paremmin säästynyt ja hoi-
31440: dettu kuin muiden, olkoon sen omistaja oikeutettu, mikäli
31441: tarkoituksenmukainen palstain sijoitus sen sallii, saamaan
31442: entisen metsämaansa j ako-osaal11Sa.
31443: 52§.
31444: Mitä isojaost'a 1 luvussa on säädetty, O'lkoon soveltu-
31445: vissa kohdin noudatettava myös uusjaossa; kuitenkin saa
31446: muunkin kuin 11 ja 12 § :ssä mainitun ma1an jättää uusjaosta
31447: pois, jos siitä katsotruan olevan yhte:istä hyötyä .
31448:
31449:
31450: . 5 LUKU.
31451: Tilusvaihto.
31452: 53 §.
31453: Jos kylän, jossa isoJako on toimitettava, taikka uusjako-
31454: kunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
31455: Jakolaitos. 51
31456:
31457: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
31458: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos sen
31459: haitatta voi tehdä.
31460: Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan tilalla on tilus
31461: kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos ky-
31462: lässä tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jakokun-
31463: nalle, on semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen helpot-
31464: tamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettava, kun se
31465: haitatta voi käydä päinsä.
31466:
31467: 54§.
31468: Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
31469: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin 53
31470: § :ssä on sanottu.
31471: Semmoisesta talosta, niin myös kaupungin maasta, ol-
31472: koon muutoin voimassa, !lllitä tässä luvussa kylästä sano-
31473: taan.
31474: 55 §.
31475: Jaettaessa sellaista 'kuivattua maata, josta 13 § :ssä on
31476: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on jä-
31477: tetty pois, on niinikään tilusvaihto toimitettava, jos se ti-
31478: lusten sopivaa järjestämistä varten on tarpeen.
31479: S.wma o~koon laki, kun kuivattu maa on jaettu, mutta
31480: sopimaton tilusjitrjestys estää· sitä asianmukaisesti käyttä-
31481: mästä.
31482: 56§.
31483: Mitä, 53 § :ssä säädetään, sovellettakoon vastaavalla ta-
31484: vaUa myös si'Hoin, kun tilojen välHlä vaaditaan tilusv3iih-
31485: toa toimitettavraksi muuten kuin jaon yhteydessä. Älköön
31486: tilusv,aihdoUa kuite!Waan vaihdettako sellaisen tilan tiluk-
31487: sia, jossa ei ole toimitettu isoja!koa tahi jolm ei ole vanhas-
31488: twan ollut yksinäisenä.
31489:
31490: 57§.
31491: Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin 53-
31492: 56 § :ssä on mainittu, saatakoon myös vi1jelyksessä olevaa
31493: tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
31494: 52 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31495:
31496: Maata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi tai
31497: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tarkoi-
31498: tukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta ja
31499: kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä muuhun maa-
31500: han vaihdetta,ko, paitsi siinä tapawksessa, että semmoinen
31501: käyttäminen on al:k3Jnut sen jälkeen 'kuin tilusvaihtotoimi-
31502: tus oli jo kuulutettu alotettavaksi.
31503:
31504: 58 §.
31505: Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaonjär-
31506: jestelyyn, erottaa jonkun tilan tiluksia sen yksityisestä tahi
31507: muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sellainen
31508: vesijättö on jonkin tilan rajain sisällä, johon se ei kuulu,
31509: taikka jos sen asema muuten vaikeuttaa siihen rajoittuvien
31510: tilusten viljelemistä, olkoon tilanomistajana oikeus saada
31511: vesijättö vaihdetuksi muuhun maahan.
31512: Sama oikeus pakolliseen vaihtoon o<lkoon myös vesi-
31513: jät<m omist,ajaUa, si!Uoin kuin hänellä on samanlaista estettä
31514: ja haittaa vesijätän hoidossa.
31515: Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
31516: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi, jolla.ei
31517: ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen johdosta
31518: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko oi-
31519: keutettu vaatima:an tilusvaihtoa.
31520: Vesijätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
31521: mitä 57 § :ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty itse-
31522: näistä tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan vas-
31523: tikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia taikka asianosaiset
31524: semmoisesta lunastamisesta sopivat.
31525:
31526: 59 §.
31527: Sellaisten tilojen ja palstatilojen kesken, joita sa,a ja,lm.a,
31528: sa,akoon tilnksia vapaad11toisesti vaihta,a, jollei kumman-
31529: kwan Wan tai palstatilan suuruusmitta maakirjatalon suh-
31530: teen sen kautta muutu ja jos, 57 § :n 2 momentissa maini-
31531: tuissa tapau'ksissa, siihen on saatu kiinnityksenhaltijan
31532: kirjallinen suostumus.
31533: Jakolaitos. 53
31534:
31535:
31536:
31537:
31538: Maanjaon ja tilusvaihdon toimittamista koskevat
31539: yleiset määräykset.
31540:
31541: 6 LUKU.
31542:
31543: Toimitusmiehet ja niiden asettaminen.
31544:
31545: 60 §.
31546: Maanjalm on maanmittarin toimitettava kahden maa-
31547: taloudessa tait,avan ja kokeneen uskotun miehen avulla;
31548: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan
31549: erottamisessa ja vapaaehtoisessa tilusvaihdossa ynnä näiden
31550: yht.eydessä sattuvissa rajankäynneissä uskoUujen miesten
31551: sijaan kutsua Jmksi jää,vitöntä maatalouteen perehtynyttä
31552: todistaja.a, jos asianosaiset siitä sopivwt.. Tilusten mittauk-
31553: sessa saat,akoon niinikään uskottnjen miesten sijasta käyt-
31554: tää apuna toimeen sopivi'a henkilöitä, jotka. maanmiHari
31555: saaiU.aa hyväksyä.
31556: Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
31557: kokonaan saman maanmittarin ynnä jommankumman lää-
31558: nin uskottujen miesten suoritettava.
31559: Mitä tässä sekä 7 l_uvussa säädetään, o'lkoon soveltuvilta
31560: kchdin nondatettavana muissakin maanmittanstoimituk-
31561: sissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toisin sa-
31562: nota.
31563: 61 §.
31564: Uskottuja miehiä valitsee kukin maalaiskunta kunta-
31565: kokouksessa vähintään kuusi, lmlmeksi vuodeksi ker-
31566: rallaan. Kuitenkin on, vuoden kuluttua siitä kuin ensiksi
31567: valitut ryhtyivät toimeensa, kolmannen osan heistä ja vie-
31568: läkin vuoden kuluttua puolen jälellä o}evista arvan nojalla
31569: erottava sekä uskotut miehet eroavien sijaan seumaviksi
31570: kolmeksi vuodeksi valittava.
31571: 54 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31572:
31573: Uskotut miehet ova1t niiden valittaVIat, jotka ovat maa-
31574: tillan tai pals•tJa,tilan puolesta äänioikeutettuja, ja on jokai-
31575: sella valitsijana yksi ääni.
31576: Uskotut miehet kaupungin alueella tapahtuviin toimi-
31577: tuksiin valitsee maistraatti.
31578:
31579: 62 §.
31580: Sen lisäksi, mitä 60 § :ssä on sanottu, olkoon vaalikelpoi-
31581: suudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihlakun-
31582: nanlautamiehestä on säädetty.
31583: Se, joka on uskotuksi mieheksi valittu, ei saa kieltäytyä
31584: tointa vastaan ottamasta, ellei hän ole kolmeura lähinnä edel-
31585: lisenä vuotena sellaisessa toimessa ollut tahi tullut kuuden-
31586: kymmenen vuoden ikään taikka voi vapauttamisensa pe.rus-
31587: teeksi esiin .tuoda muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka
31588: kuntakokous tahi maistraatti hyvli!ksyy.
31589:
31590: 63 §.
31591: Uskottu mies ant•atkoon oikeuden edessä vakuutuksen,
31592: että hän parhaan ymmärryksensä jra omarnrbuntonsa mukaan
31593: on t'äyttruvä hänelile uskotrm toimen eikä ol•e siinä tahalli-
31594: sesti tekevä vä'äryytrtä mistään syystä eirkä minkään varjolla.
31595:
31596: 64 §.
31597: Siitä, miten ja missä ta.pauksissa maanmittarille onhan,.
31598: kittava määräys toimittamaan tässä asetuksessa mainittuja
31599: toimituksia, säädetään erittäin, samoin kuin myös siitä kor-
31600: nmksesta, joka maanmittarille ja uskotuille miehille on sel-
31601: laisista toimituksista tuleva.
31602:
31603: 65 §.
31604: Jos maanmittari ja uskotut miehet jäävät erimielisiksi
31605: semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti päätettävä,
31606: käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos jokainen on
31607: eri mieltä, jääköön maanmittarin mielipide päätökseksi.
31608: Jakolaitos. 55
31609:
31610:
31611: 7 LUKU.
31612: Yleislå määräyksiä menettelystä.
31613:
31614: 66 §.
31615: Maanmittari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
31616: vähintään neljätoista päivää ennen to~mituksen alkua,
31617: kuulututtamaan ensimäisen kokouksen ajan ja paikan ~en
31618: tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka niissii knn-
31619: nissa, joissa ne tila1t. ovat, joit,a toimitus koskee. Sellainen
31620: kuulutus on maanmittarin toime,sba ja kunnallislautakunnan
31621: esimiehen välityksellä myös ilmoitettava siHä tavalla kuin
31622: kunnallisista kuulutuksista on paikkakunnalla voimassa.
31623: Kuulutuksessa on asianosaiset ja 77 § :ssä mainitut oi-
31624: keudenomistajat kutsuttava toimitukseen saapumaan sekä
31625: kehoitettava heitä ottamaan mukaansa kaikki hallussaan
31626: olevat, asiaa koskevat kartat ja tiluskirjat sekä kutsumaan
31627: uskottuja miehiä olemaan toimituksessa apuna.
31628: Jos asianosaisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa
31629: mainitus$a taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa, il-
31630: moitettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumuskirjeellä.
31631: Semmoisesta toimituksesta, joka koskee tilusten pakonista
31632: vaihtoa, on myös paikkakunnassa asuvalle asianosaiselle
31633: erittäin annettava tieto, jollei tilusvaihto ole yhteydessä sel-
31634: laisen muun jakotoimi,tuksen kanssa, jossa hän on osakas.
31635: Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu, on,
31636: vaiklm tunnustusta sen vastaan ottamisesta ei olekaan saa-
31637: punut, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vä-
31638: hintään kolme viikkoa ennen ensimäistä kokousta on si-
31639: säänkirjoitettuna jätetty postissa lmljetettavaksi.
31640: Kun niin on kutsuttu, älköön asianosaisen poissaolo toi-
31641: mitusta viivyttäkö.
31642:
31643: 67 §.
31644: Ilman sellaista edellä käynyttä kutsumusta kuin 66 § :ssä
31645: on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimittamaan
31646: 56 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31647:
31648: halkomisen~ lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
31649: ehtoisen tilus:vaihdon ynnä niissä sattuvan rajankäynnin,
31650: jos kaikki asi•anosaiset siitä sopivwt.
31651:
31652: 68 §.
31653: Jos toimitus lmskee muuta kuin räLssi- tahi perintö-
31654: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
31655: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
31656: sessa asianosaisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
31657: saapumatta toimitukseen, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
31658: on saanut tiedon, älköön se estäkö toimitusta.
31659:
31660: 69 §.
31661: Kaikesta, mikä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
31662: tiikirja.
31663: 70 §.
31664: Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nou-
31665: datettakoon, mitä yleinen la1ki tuomarin jäävistä säätää.
31666: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
31667: kittavat.
31668: •Jos toimitusmiehet hylkäävät jäävimuistutuksen, olkoon
31669: asianosaisella vaUa kolmenkymmenen päivän kuluessa valit-
31670: taa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuiten-
31671: ka·an .toimitusta sen takia viivytettäJkö.
31672: Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
31673: jii.äväysasiasta antaa, ei saa erittäin valittaa.
31674:
31675: 71 §.
31676: Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianhaaroja,
31677: ettei se silloin voi jatkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
31678: seksi ja siihen asti kuin estettä ei enää ole. Jos toimitus
31679: ei voi lain mukaan tapahtua, on se jätettävä sikseen.
31680: Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta päätök-
31681: sestä saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
31682: maanjako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai
31683: peruuttamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä
31684: toimituksen jatkumista.
31685: ,Jakolai tos. 57
31686:
31687: Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
31688: kokouspäivää ennen kokouksen hajaantumista voida mää-
31689: rätä ja asianasaisille ilmoittaa, on tieto siitä näille annet-
31690: ta,v:a niifllkuin 66 § :ssä on säädetty ta~k:ka asi,anosaisten päät-
31691: tämäHä tavalla, ja ilmoitettakoon myös yleiselle asiamie-
31692: heUe erityisesti toimituspäivästä.
31693:
31694: 72 §.
31695: Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
31696: luovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kes-
31697: täessä, määrätkööt to,imitusmiehet, kuinka viljeltyjä tiluksia
31698: sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää
31699: kotitarpeeksi kä.ytettiivä sekä saako sdlaista kaskeamista,
31700: joka laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin;
31701: huomauttakoot myös asianosaisia siitä, mitä seurauksia näi-
31702: dm määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
31703: Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
31704: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa; ol-
31705: koon määräys kiuitm11kin noudatettav.ana siihen 'asti kuin se
31706: on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
31707:
31708:
31709: 73 §.
31710: Sopimus, jonka asianosaiset tämän asetuksen mukaan
31711: tekeyät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten
31712: oikeaksi vahvistettava.
31713: Jos asianosainen pöytäkirjaa tehtäessä hyväksyy sopi-
31714: muksen, mutta kuitenkin kieltä:ytyy sitä allekirjoittamasta,
31715: olkoon sel1aisella hyväksymisellä sama vaikutus kuin jos
31716: hän olisi sopimuksen allekirjoittanut.
31717:
31718: 74 §.
31719: Jos asianosainen ei ol~e saapuviHa kun sopimus tehdään,
31720: eikä pä,tevän sopim11iksen aikaan saamiseksi, sen mulm:an
31721: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty,
31722: tarvita kaikkien asianosaisten suostumusta, olkoon sitä
31723: sopimusta hänen~in noudatettava, ellei hänellä silloin ollut
31724: 58 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31725:
31726: laillista. estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
31727: panna.
31728: Jos asianosainen sellaisella perusteella tahtoo hakea
31729: muutosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako-oikeudelle
31730: kolmen:kymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi;
31731: kuitenkaan älköön sellainen valta olko voimassa pitempää
31732: aikaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa. Äl-
31733: köön valitus estäkö jatkamasta toimitllSta, ellei oikeus
31734: toisin määrää.
31735: 75 §.
31736: Jos asianosainen tyytyy toimitui"imiesten päätökseen
31737: asiassa, joka muuten olisi ollut alistettava maanjako-
31738: oikeuden tutkittava.ksi, twhi semmoiseen päJäJtökseen kuin
31739: 121 § :ssä mainitaan, on niinikään hänen allekirjoituksensa
31740: siihen otettava ja uskottujen miesten vahvistettava.
31741: Jos saapuvilla olevat asianosaiset ovat päätökseen tyy-
31742: tyneet, olkoon se yhtä pätevä kuin asianosaisten kesken
31743: tehty sopimuskin; j.a olkoon noudatetta\0a[)Ja, mitä. 73 § :n
31744: 2 momentissa ja 74 § :ssä on säädetty, mikäli ei erittäin
31745: toisin sanota.
31746: 76 §.
31747: Asia,nosainen jaossa, tilusvairhdossa ja mjankäynnissä
31748: on sen tillltn omistaja tai 3 § :n 1 momentissa mainittu omis-
31749: tajan v:ertainen ·hailtij.a, jota toimitus lmskee, niin myös
31750: henkilö, jolle 3 § :n 2 momentissa edellytetyllä tavalla on
31751: myönnetty as~anosaisen oikeudet. Asianosainen maatilan
31752: hal·komisessa on jokainen, joka siitä omistaa määräosan.
31753: Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesijättöä,
31754: kuin 58 § :n 3 momentissa on sanottu, on senkin omistajaa
31755: asianosaisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
31756: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovutettu ala on toi-
31757: mituksen kautta erilleen otettava.
31758:
31759: 77 §.
31760: Kun jossakin tapauksessa ra:site- tahi nautintaoikeuden
31761: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
31762: seHaiseen oikeudenomistad.aan, mitä asianosaisesta sanotaan.
31763: J akolaitos. 59
31764:
31765: 78 §.
31766: Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen puo-
31767: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen
31768: valtuuttaneet.
31769: Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon saapuville tulleella
31770: osakkaalla valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
31771: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ovat
31772: riitaiset, tutkiikoot toimitusmiehet, mitä huomiota kunkin
31773: vaatimukseen on pantava.
31774:
31775: 79 §.
31776: Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa vii-
31777: vyttää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin hal-
31778: litsee, oikeutettu puhumaan sen puolesta. Jos maa toimi-
31779: tuksen aikana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi asuk-
31780: kaaJle, älköön tämä muuttako tahi moittrko, mitä entinen
31781: haltija on sopinut tahi hyväksynyt.
31782:
31783: 80 §.
31784: Maanmittari olkoon oikeu:tet:tu jokaiselta kiinteistöltä~
31785: jota toimitus koskee, sen mukaan kui:n kullakin niistä on
31786: osa.U:isuutt·a siihen, saamaan tarpeeLlisen määrän miehiä ole-
31787: maan apuna toimituksessa. Jos ma·anmi•ttari tuhlaa pä.irvä-
31788: töitä tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista,
31789: Vlast:atkoon niinkuin virkavirheestä.
31790: Jos maanomistaja kieltäytyy apumiehiä antamasta, saa
31791: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
31792: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvältä
31793: heti ulosmitattava.
31794:
31795: 81 §.
31796: Maanmittaria älköön estettäkö kulkemasta tiluksilla,
31797: mikäli toimitus sitä vaatii; kuitenkin olkoon hän velvolli-
31798: nen katsomaan, että kasvavan laihon vahingoittamista,
31799: mi!käli mahdollista, väitetään ja että puita ei tarpeetto-
31800: masti kaadeta.
31801: 60 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31802:
31803: Puutarhassa., muussa istutetussa paikassa ja puistossa
31804: älköön puita omistajan luvatta vahingoitettako tahi kaa-
31805: dettako.
31806: 82 §.
31807: Isojaon, uusjaon ja haillwmi,sen, niin myöiS, joUeivät
31808: asianosaiset toisin sovi, lohkomisen ja vapaaehtoisen tilus-
31809: vaihdon toimituskustannukset on asianosaisten suoritettava
31810: kunkin sen muunnetun tilusalan mukaan, mikä hänelle toi-
31811: mituksessa on annettu, tahi, ellei 'tätä perustetta jossain ,ta-
31812: paukses,sa käy sovelluttaminen, manHaalin ta:hi pinta-alan
31813: mukaan. Pakollisessa tilusvaihdossa tutkikoot :toimitus-
31814: mi,ehet sen hyödyn, minkä kumpikin asilanosainen vaihtami-
31815: sesta ,saa, ja jaett:akoon kusta:runuk:set sen mukaan, elleivät
31816: asianosaiset itse toisin sovi. PaJst:atilan erottamiiSen kus-
31817: tantaa se, joka toimi.tusta on pyytänyt, ellei ole toisin
31818: sov:Utrt:u.
31819: Toimituskustannuksiin luetaan toimitusmiesten palk-
31820: kio niin myös kustannuks;et määräyksen ~hankkimisesta
31821: maanmittariHe ja muistta vailmistavista toimista, sekä kä!y-
31822: tetyille todistajille ja ~apumiehille tulev1a palkka.
31823:
31824: 83 §.
31825: Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
31826: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
31827: sivat asianosaisten maksettavat, kokonaan tahi osaksi ha-
31828: kijan yksinään suoritettavat, ja on ·toimituksen peruutta-
31829: mista koskevassa päätöksessä ama määrättävä) kenen on
31830: suoritettava kustannukset.
31831:
31832: 84 §.
31833: Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
31834: mikäili tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä päi-
31835: västä, jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan
31836: lukuun ottamatta .
31837: . Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä, minä
31838: päivänä päätös julistettiin, taikka, 70 § :n 2 momentissa
31839: mainitussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkir-
31840: Jako1aitos. 61
31841:
31842: jasta on viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
31843: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on
31844: velvollinen viivyttelemättä lähettämään sen maanjako-
31845: oikeuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
31846: nittakoon ne asiamiehet, joiden on toimituksessa valvottava
31847: yleistä etua.
31848: Julistaessaan semmoista päätöstä, josta eri valituksen
31849: saa tehdä, antakoon maanmittari asianasaisille osotuksen
31850: siitä, mihin aikaan ja millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
31851:
31852: 85 §.
31853: Jokainen toimitus on perustettava selviin ja luotettaviin
31854: tiluskarttoihin ja asiakirjoihin; niiden laadusta ja teosta
31855: säädetään erittäin.
31856:
31857:
31858: 8 LUKU.
31859: Määräyksiä menettelystä isojaossa, halkomisessa ja uusjaossa.
31860:
31861: 1. T oimituk8en laa.fuuden määrääminen.
31862:
31863: 86 §.
31864: •Jos lohkokunnasta, jossa isojako on toimitettava, mää-
31865: rätty ala liikamaata on erotettava kruunulle, määrätkööt
31866: toimitusmiehet liikamaan aseman ja rajat.
31867: Silloin on vaarin otettava niin hyvin ettei tiloilta oteta
31868: pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden a!a ole tiloille mää-
31869: rättyä hehtaarilukua suurempi, kuin myös että liikamaa
31870: erotetaan yhtenä tahi vain muutamina soveliaina lohkoina,
31871: ja ettei sitä myöskään, parasta metsä- ja viljelyskelpoista
31872: maata tiloille valikoimalla, tehdä· huono-osaiseksi.
31873:
31874: 87 §.
31875: Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
31876: seen, kuin 40 § :ssä on sanottu, ja joku asianosainen va·atii,
31877: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
31878: 62 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
31879:
31880: onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. Jos havaitaan
31881: olevan, määrätkööt toimitusmiehet uusjaon laajuuden;
31882: mutta muussa tapauksessa jätettäköön toimitus sikseen.
31883: Jos uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa vanhem-
31884: masta jakokunnasta, on jakoon otettavaa aluetta määrät-
31885: täessä myös pidettävä silmällä, ettei jälellä olevan osan
31886: soveliasta uusjakoa, siitä vastedes mahdollisesti kysymyk-
31887: sen noustua, sanottavasti vaikeuteta.
31888:
31889: 88 §.
31890: Jos näyttää olevan syitä uusjaon toimittamiseen, mutta
31891: että muitakin tiloja kuin mitä mruäräys t'arkoittaa on
31892: jakoon otetta.va, on uusjalma ja sen 'laajuutta koskevan
31893: kysymylffien tutkimist,a varten kaikkien nHden•kanssa, joita
31894: as1a koskee, määrättävä pidettitväksi uusi kokous sekä se
31895: asi.anmukaisest.i valmisteltava ja kuulutettava.
31896:
31897: 89 §.
31898: Jos on annettu määräys 13 tai 14 § ~n perusteella ja.kaa
31899: seHainen maa, joka ennen toimitetussa jaossa on jätetty ja-
31900: kamatta, •tahi toimittaa sellainen uusjako, joka mainitaan
31901: 43-46 § :ssä, ja joku ,asianosainen jakoa vastustaa, on asia
31902: toimitusmiesten ratkaistava.
31903:
31904: 90 §.
31905: ,Jos nousee kysymys jaon laajuudesta mmssa kuin
31906: ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa, olkoon as1a
31907: toimitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon muuten
31908: silloinkin 87 ja 88 § :n määräyksiä.
31909:
31910: 91 §.
31911: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
31912: ten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden
31913: ratkaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
31914: mikäli se koskee riidattoman alan mittaamista ja kartalle-
31915: panoa., jatkettako, ennenkuin ri:ita·kysymys on lopullisesti
31916: ratkaistu.
31917: Jakolaitos. 63
31918:
31919: Jos päätöksessä määrätään haettu toimitus sikseen jä-
31920: tettäväksi, älköön sitä päätöstä kuitenkaan jätettäkö
31921: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi, vaan olkoon muutoksen-
31922: hakiuoikeudesta voimassa, mitä 71 § :n 2 momentissa sää-
31923: detään.
31924: 92 §.
31925: Jos haettu uusjako on jätetty sikseen päätöksellä, joka
31926: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu, ja
31927: edellisessä jaossa jakokunnan tilojen piirirajat jätetty mel-
31928: koisilta osi:lta pyykittämättä, ol1koon ·noudatettavana, mitä
31929: 135 § :ssä säädetään vanhemman jakotoimituksen täyden-
31930: tämisestä.
31931:
31932:
31933: ~. Piirirajain määrääminen ja tilusvaihtojen toimittaminen.
31934:
31935:
31936: 93 §.
31937: Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
31938: janmääTäyksellä vahvistettu tahi jos se on epäv,arma, on
31939: se rajankäynnillä määrättävä siinä j.ärjestyksessä ·kuin 14
31940: luvussa sanotaan.
31941: Mitä tässä säädetään, olkoon myös semmoisen maan
31942: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty jaosta pois, sovellet-
31943: . tava sen maan rajoihin.
31944:
31945: 94 §.
31946: Toimitusmiesten päätökseen, jolla rajankäynti on mää-
31947: rätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
31948: Jos asianosainen on tyytymätön päätökseen, joUa ra-
31949: jankäynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
31950: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa siitä maanjako-
31951: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämättä toimitusta.
31952:
31953: 95 §.
31954: Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoituk-
31955: sessa kiuin tämän ~asetuksen 53--55 sekä 58 § :ssä sanotaan,
31956: ovat nämä kysymykset, asianmukaisesti valmisteltuina ja
31957: 64 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
31958:
31959: koottuina, esitettä,vät piirir.aj•ankäynnin yhteydessä .tahi
31960: erityii'Sessä, siltä varten miilärätyssä lmkouksessa.
31961: Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
31962: tavasta asiata käsiteltäessä, samoin kuin tilusvaihdon toi-
31963: meenpanemisesta olkoon nouda.tetta v.ana, mitä 11 luvuss1a
31964: säädetään.
31965: 96 §.
31966: Jos tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, älköön
31967: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
31968: puu tilusvaihdosta.
31969:
31970:
31971:
31972: 3. Tilusten jyvitys, nautintaselitelmä ja jakoperusteen
31973: määrääminen.
31974:
31975: 97 §.
31976: Oikean perusteen saamiseksi jaettavien tilusten toisiinsa
31977: vertaamiselle on jakokunnan tilukset jyvitettävä. Sitä teh-
31978: dessään on toimitusmiest·en katselmuksen j1a tarkan har-
31979: kinnan perusteella pantava kullekin erila,atuiseUe tilukselle,
31980: katsoen sen luonnolliseen laatuun ja ,asemaan sekä sen vil-
31981: jel,emiSiell vaikeute,en ja kaHeuteen, niin myös siihen pysy-
31982: väffieen hyötyyn, mikä siitä ta vaUisina vuosina on odotet-
31983: tavissa, t1ahi, missä mainittuj'a perusteita ei voida kohtuu-
31984: della sovelluttaa, tiluksen käyvän vakaantuneen arvon mu-
31985: ka;an, jyväarvo, joka oikein ilmaisee tiluksen arvon suh-
31986: t,aut:um]sen muiden ,ti,l uksi'en arvoihin.
31987: Maatilan halkomisessa on kuitenkin viimeksi toimitet-
31988: tua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen mukaan
31989: oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta jyvitystä
31990: välttämättömäksi.
31991:
31992: 98 §.
31993: •Jyvityksen yhteydessä on jyväarvoista j'a lllautinnoist·a.
31994: tehtävä selite,Jmä j~a se asianosaisten tiedoksi annettava,
31995: niinkuin on erittäin säädetty.
31996: Jakolaitos. 65
31997:
31998: 99 §.
31999: Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
32000: jakoperustetta säädetty, ja asianosaiset sopivat jostakin
32001: jakoperusteesta, noudatettakoon sitä.
32002: Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
32003: miehet, mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapau~sessa on
32004: käytettävä.
32005:
32006: 100 §.
32007: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
32008: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, tahi jos asianosai-
32009: nen on kieltäytynyt hyväwsymästä jyvitystä tahi nautinta-
32010: selitelmää., mene·teltäköön niin kuin 113 § :ssä säädetään.
32011: 1
32012:
32013:
32014:
32015:
32016: 4. Maan erottaminen yhteiseksi tahi jonkun tilan
32017: erityiseksi tarpeeksi.
32018:
32019: 101 §.
32020: Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
32021: voima on jonkin arvoinen, on sen käyttämiseen tarpeellinen
32022: maa erotettava yhteisestä tilusmäärästä yhteiseksi tiluk-
32023: seksi.
32024: Tilusmäärästä erotet.a.an myöskin 11 j.a 12 § :ssä mainitut
32025: tilukset sanotuissa pykäl.issä säädetyillä ehdoilla.
32026:
32027: 102 §.
32028: Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kalastuk-
32029: seen tarpeellinen maa sekä paikka peliavain liottamista,
32030: kalkkikivi.louhosta, hiekan-, saven-, soran-, mullan- j•a tur-
32031: peenottoa, kaivoa tai~ka muuta semmoista varten on niin-
32032: i·kään tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmä<ä-
32033: rästä erotettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla
32034: alueillaan tällaista etua.
32035: 5
32036: 66 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
32037:
32038: Siten erotettu paikka on jyvityksen mukaan luettava
32039: niiden tilojen jako-osuuteen, jotka tulevat siitä osallisiksi.
32040:
32041:
32042: 103 §.
32043: Päältäpäin tilusmäärästä on vielä erotettava tarpeelli-
32044: nen ala 'teitä varten yleiselle tielle sekä 101 ja 102 § :n mu-
32045: kaan erotetuille paikoille ja muulle yhteiselle maaile sekä,
32046: kun tarpeelliseksi havaitaan, yksityisille palstoille, niin
32047: myös 'tarpeellisia viemäriojia varten.
32048: SamaUa on määrättävä 'aika, jonka kuluessa sellaisen
32049: ti>en tekeminen on suoritettava; ja tulee toi:mitusmiesten
32050: jälempänä mainittujen muiden •korvauskysyanysten yhtey-
32051: de-ssä teihdä kustannuslasku tien tekemisestä sekä asian-
32052: osaisten välillä j.a(lma kustannus jalkotoimituksessa nouda-
32053: tetun ja,k;operusteen mulm·an, e1lei toisin sovita tai toimitus-·
32054: miehet katso kohtuulliseksi toisin mä•ärätä.
32055: Tiet ja ojat ovat mieluummin pantavat palstojen väli-
32056: rajoille sekä, mikäli käy päinsä, paalutettavat suoriksi.
32057:
32058:
32059: 104 §.
32060: Jos määräalaa tilasta käytetään teollisuus- tahi muuhun
32061: samanlaiseen tarkoitukseen, tahi jos tilaan kuuluu joku eri-
32062: tyinen etuus, niinkuin kivilouhos, koski tahi kalastus, jossa
32063: muilla tiloilla ei ole osaa, erotettakoon tilalle päältäpäin
32064: sitä varten tarpeellinen ala ja vähennettäköön se tilan tilus-
32065: osuudesta.
32066: Mitä 1 momentissa säädetään ma,atilasta, olkoon halko-
32067: misessa noudatettu vana sellaiseen ,tilanosa:an nähden, jota
32068: on viljelty väliaikai<Sen osittamisen t·ahi sovintojaon mu-
32069: kaan, niinkuin 25 § :ssä on sanottu.
32070: Jos jollekin til<alle on toi,sen ,tilan al uee<Seen vanhemman
32071: lain mukaan p~dätäty sellainen oikeus, jollaista 16 § :n 1111U-
32072: lman ei sUJa perustaa, ja eUei tätä oikeutta voida ilman
32073: vaikeuksia maata erottamalla poist•aa, lunastettakoon se
32074: oikeus rahalla, niinkuin 10 § :ssä 8'anotaan.
32075: Jakolaitos. 67
32076:
32077: 105 §.
32078: Jos asianosaiset sopivat, että. seUa,inen erottaminen tahi
32079: muu toimenpide kuin 101-104 § ~ssä on sanottu, on toimi-
32080: tettava, noudate<btakoon sitä, mutta muutoin olkoon toimi-
32081: tusmiesten päätettävä asiasta.
32082: Asianosaisten oilkeudesta päättää yhteismetsän erott,ami-
32083: sesta olkoon kuitenlkin voimassa, mitä 12 § :ssä säädetään.
32084:
32085:
32086: 5. Palstain sijoitus, talojen siirto sekä rajojen paalutus
32087: ja pyykitys.
32088:
32089: 106 §.
32090: Jaossa on jokaiselle tilalle annettava niin paljon tiluk-
32091: sia kuin jyvityksen ja jakoperu:steen mukaan sen osuutta
32092: vastaa, mil"äli mahdollista tasaisesti parempaa ja huonom-
32093: paa maata, oikea osa niin hyvin peltoa ja n~ittyä tahi siksi
32094: kelpaavaa viljelysmaata kuin kasvuisaa metsämaatakin.
32095: Viljellyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
32096: tilalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
32097: soveliaan tilusjärjestyksen aikaan saamiseksi katsotaan se
32098: tarpeelliseksi tahi kaikki ne asianosaiset, joita kysymys
32099: koskee, siitä sopivat ja sellainen vaihto haitwtta voi käydä
32100: päinsä.
32101: 107 §.
32102: Jokaisen tilan yksityinen tilusosuus on pantava yhteen
32103: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
32104: harva.1ukuisiin lohimihin kuin tilusten tarkoituksenmukai-
32105: nen viljeleminen ja käyttäminen vaativat sekä asema ja
32106: lwatu, Imtään 'asianosaista hai:ttruamatta, .saHi:vat.
32107: Jos ei voida, 109 § :n säännöksiäJkään huomioon ottaen,
32108: aikaan saada' tarkoituksenmrukaistJa palstain sijoitusta, ellei
32109: joku tila saa useampia kuin kolme lohkoa, annettakoon
32110: tilalle enintään kuusi tahi, Kemijärven, Kuusamon ja
32111: Kuolajärven pitäjissä sekä Lapin kihlakunnassa Oulun
32112: lääniä, enintään kahdeksan lohkoa.
32113: 68 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
32114:
32115: Maanjako-oikeuden luvatta älköön tilalle annettako
32116: useampia ldhkoja ·kuin näin on saHi.ttu.
32117: Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
32118: o~ saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
32119: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
32120: Lohkojen lukumäärään ei lueta 101--;104 § :n mukaan
32121: erotettua alaa, ei myöskään jakokunnan ulkopuolella olevaa
32122: tilusta eikä pieniä saaria.
32123:
32124: 108 §.
32125: Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sellainen
32126: erityinen etuus, kuin 104 § :n 1 momentissa on ma.inittu, ol-
32127: koon lupa selvä'lll jwon ai:kaan saamiseJksi ~aihtaa se .toiseen
32128: yhtä hyväärn samanl.aa;tuilsoonJ etuuteen itlahi, jos ti.lan omis-
32129: taj!l! siih·en myöntyy, muulJ'a tav,alJa ottaa se j.rukoon.
32130: Sellaisen alueen erottamisesta, joka on jonkin muun
32131: kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite, sääde-
32132: tään tämän asetuksen I osastossa.
32133:
32134: 109 §.
32135: ,Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
32136: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
32137: niin Y'hteen rakennetut, että kuhunkin tilaan jaossa tul•evia
32138: tiluksra ei voida tarkoituksenmukaisesti sijoitta·a, ellei yhtä
32139: truhi use!l!IDpa.a ti,lrua,, .tahi ih.alkomisessa osakasta, siirretä en-
32140: tisestä talonpruilkast,!l!an, on siirto panrta V1a toimeen.
32141:
32142: uo §.
32143: Ennen muita siirrettäköön se tila, jonka siirtäminen
32144: pa11haiten edistOO. ·tarkoituksenmukaista paJstain sijoitusta.
32145: Jos tarkoitus saavutetaan yhtä täydellisesti siirtämällä
32146: mikä tahansa useammista tiloista, jääköön se tila ennen
32147: muita paikoilleen, joka on parhaiten rakennettu tahi jolla
32148: on puutarha tahi muu hyödyllinen ja arvokas laitos.
32149: Jos tilat ovat viimeksi mainitussakin suhteessa yhtä
32150: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on siirrettävä, ratkais-
32151: takoon asia arvalla.
32152: Jakolaitos. 69
32153:
32154: Tilan halkomisessa määrätään siirtymisvelvollisuus
32155: osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä säädet-
32156: tyjen perusteiden mukaan.
32157:
32158: 111 §.
32159: Jos tilasta on määrätty alue luovutettu toisen nautitta-
32160: vaksi eikä jalkoa voi sopivasti toimittaa, ilman että luovu-
32161: tettu alue tai osa siitä annetaan toiselle tilalle, ja jos asian-
32162: osaisten kesken ei voida saada aikaan sopimusta nautinta-
32163: oikeuden entisiin tiluksiin pysyttämisestä jaon jälkeenkin,
32164: on nautintaoikeuden omistajalle erotettava tilalle jaossa
32165: tulleista tiluksista toinen alaltaan ja laadultaan entistä
32166: vastaava alue, jos se harkitaan sopivaksi katsoen vuokra-
32167: suhteesta lain mukaan johtuviin oikeuksiin ja velvolli-
32168: suuksiin, kustannusten suuruuteen, jälellä olevaan nautinta-
32169: aikaan, nautinnan edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan
32170: uusia tiluksia viljeltäessä, sekä muihin olosuhteisiin.
32171: Maanomistajan ja vuokramiehen oikeudesta saada jaon
32172: johdosta vuokramaksu korotetuksi tai vähennetyksi taikka
32173: vuokrasopimus kumotuksi on vuimassa, mitä sii,tä on
32174: muualla säädetty. Sellai,seen oikeuteen perustuva jakotoi-
32175: mituksen yhteydessä teh'ty vaatimus vuokrasopimuksen ku-
32176: moamisesta kolmll!3!an tai vuokr~alle annetun alueen johon-
32177: kin osaan nähden ynnä siitä johtuvat kysymytkset vuokra-
32178: miehelle maksettavasta korvauksesta ja 115 § :n 4 momen-
32179: tissa ma,initusta. hyvityksestä vuokranantaj.aUe on toimitus-
32180: miesten harkittava jä·lempänä mainittujen muiden korvaus-
32181: kysymysten yhteydessä. Jollei asianosaisten kesken sopi-
32182: musta aikaan saa,da, ratkaistaan kysymykset vuokrasopi-
32183: muksen kumoamisesta ja vuokramiehelle maksettavasta
32184: korvauksest.a nriinlwin siitä on erittäin säätdetty; ja nouda-
32185: tettakoon siinä tapauksessa vuokrananta,joaHe maksettavasta
32186: hyv>ityksestä, mitä 130 § :ssä mainitaan.
32187:
32188: 112 §.
32189: Kuulustelemista varten jakotoimituksen yhteydessä
32190: käsiteltävissä, vuokrasuhteista johtuvissa asioissa saavat
32191: toimitusmiehet 'kutsua saapuville asianomaisen vuokralau-
32192: 70 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32193:
32194: takunnan puheenjohtajan, milloin he sen tarpeelliseksi
32195: katsovat.
32196: 113 §.
32197: Pwlstain sijoitusehdotus on m&anmittarin lmrtalle laa-
32198: dittava ja asia:nosaisille selitettävä siHä t·a vaUa kuin siitä
32199: on erittäin säädetty.
32200: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
32201: miesten tekemää päätöstä jyvityksestä tahi nautintaselitel-
32202: mästä tahi jakoperusteesta taikka maan e.rot.tmnisesta yhtei-
32203: ."eksi tai jonJkun ti1am erity•iseksi tarpeeksi tahi palsi·ain
32204: sijoituksesta tai ta·lojen siirrosta, tarkika jos toimitusmiehet
32205: ovat päättäneet t~lalle armettavaksi useampia palsto}a, kuin
32206: 107 § :n muka·an on salliUu, jättäkööt toimitusmiehet asian
32207: kaikiHa niiltä kohdin, jotka siten ovat riitaisiksi käyneet,
32208: yhdellä kertaa maanja~ko-oi.keuden ratkaistavaksi ja lykät-
32209: kööt toimituksen siksi kuin on annettu tuomio, jolla on lain-
32210: vor,m•a.
32211: 114 §.
32212: Lopullisesti määrätty palstain sijoitus ja kartalla toi-
32213: mitettu jako on asianasaisille selitettävä sekä paalutettava
32214: ja pyy,kitettävä silliä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
32215:
32216:
32217: 6. Korvauksen määrääminen talojen siirtämise8tä, vilje-
32218: lyk8e8tä, pystymet8ä8tä ja muu8ta 8emmoi8e8ta.
32219:
32220: 115 §.
32221: Siirtokustannuksiin ottavat osaa siirretyn sekä muiden
32222: tilojen omistajat sen hyödyn mukaan, minkä tilavampi
32223: alue ja mukavampi tilusjärjestys kullekin tuottaa, taikka,
32224: milloin hyöty tutkitaan yhtäläiseksi, kukin tilansa muun-
32225: netun tilusalan mukaan.
32226: Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta on
32227: luovutettu, siirretään pois talonpaikastaan, ottakoot niin-
32228: ikään kaikki tilanomistajat siirtokustannuksiin osaa edellä
32229: mainitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omis-
32230: tajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmalta osalta
32231: Jakolaitos. 71
32232:
32233: kuin muiden. Jos luovutus on tapahtunut sen jUkeen kuin
32234: jakotoimitus oli kuulutettu alotettavaksi, jääkööt kustan-
32235: nukset hänen yksinään suoritettaviksi.
32236: Siirtokustannuksiin luetaan myös teiden, viemäriojain
32237: ja kaivon laittamisesta sekä tontin ja viljelysmaan raivaa-
32238: misesta johtuvat kustannukset, mihloin nämä työt siirron
32239: vuoksi käyvät tarpee]lisii]_i!si.
32240: Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
32241: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramie-
32242: helle sillä perusteena, että vuokrasopimus jaon johdosta
32243: raukee kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin
32244: osaan nähden, pidettäköön tätä korvausta siirtokustannus-
32245: ten veroisena.
32246:
32247: 116 §.
32248: Siirtokustannuksina tulee siirretyn tilanomistajan saa-
32249: da korvausta rakennuksista se määrä, johon rakennusten
32250: siirtämisestä johtuvien menojen tutkitaan nousevan. Jos
32251: on tehty täysivarain(m tarjous rakennusten lunastami-
32252: sesta määrättyyn hintaan, ja jos näiden myyminen siitä
32253: hinnasta ja uusien rakentaminen sijaan harkitaan edulli-
32254: semmaksi kuin rakennusten siirtäminen, lasketaan kor-
32255: vaukseksi uusien rakennusten rakentamiseen menevät kus-
32256: tannukset, tarjottu hinta niistä poisluettuna. Jos raken-
32257: nukset ovat niin vanhat tahi muutoin puutteelliset, että
32258: niiden uudestaan rakentaminen joka tapauksessa olisi ollut
32259: välttämätön, sovitettakoon arvioidut siirtokustannukset
32260: sen mukaan.
32261: Jos kahdelle tai useammalle 'asianosaiselle yhteisesti
32262: kuuluu useampia rakennuksia 'tahi lraitoksia, ja jos ne voi-
32263: daan ilman ~ahakorvausta sopivasti ja:k;aa asianosaisten
32264: kesken ja siirtä'ä kunkin palstoille tahi, kun vanha tontti on
32265: annettu jollekulle :asianosaiselle, kokonaan trahi osaksi jää-
32266: vät paikoilleen, koettakoot toimitusmiehet sarada asian'Osai-
32267: set sopimaan rakennusten tai lraitosten jaostra tahi lunas-
32268: tuksesta. Jos asianosaiset eivät siitä voi sopira, määrät1kööt
32269: toimitusmiehet asiassa; kuitenkaan älköön ketään asian-
32270: 72 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32271:
32272: osaista velvoitett:ako lunastama,an useampia tai suurempia
32273: vakennuksia ~tahi la~toksia kuin tilan viljelemiseen tar-
32274: vitaan.
32275: 117 §.
32276: Jos asianosainen on saanut huonommin viljeltyä maata
32277: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata viljellyn si-
32278: jaan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota
32279: tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän
32280: oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
32281: Sadon vruhentymisestä siihen asti kuin maan ennä.ttää saada
32282: asianmulmiseen kuntoon on niinik!ruän korvaust,a annett.ava.
32283: Korv:arus mäläräitään asianha,amin muka·an suoritetta-
32284: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
32285: hentymisestä, rahana, viljana ~tahi ikarj.anrehuina.
32286:
32287: 118 §.
32288: Jos asianosainen on menettänyt metsää tahi istutuksia
32289: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huo-
32290: nompaa metsää tahi istutuksia, saåkoon hän niistä kor-
32291: vausta siltä tahi niiltä, jotka siitä hyötyvät.
32292: Sama olkoon laki, jos asianosainen yhteisen metsämaan
32293: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
32294: Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
32295: tavan hankaluutta, voidaan asia!losainen oikeuttaa osote-
32296: tusta paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuottei-
32297: ta, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai raken-
32298: nushirsiä, kuutiometrejä halkoja, ta,hi muulla tavalla; ja
32299: noudatetta'koon siinä, mitä metsäilaki metsänhakkauksest·a
32300: säätää.
32301: 119 §.
32302: Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
32303: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
32304: tetUI11a alueella, sekä iLmoitt.akoot asianosaisiHe, mitä heidän
32305: on 18 § :n määräy.ksen johdosta vaarin otettav·a; ja olkoon
32306: toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa määrätä,
32307: että ·tilanomistaja saa kotitarpeekseen ottaa metsäntuotteita
32308: ai<noasta.an ma·inirtul1a alueeHa ~olevasta jwlropaiJ.stasta:an.
32309: Jakolaitos. 73
32310:
32311: 120 §.
32312: Sella.ine.n 'korvaus kuin 116-118 § :ssä. on mainittu, on
32313: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
32314: ritettavaksi muuten kuin rahana, myös sen r~tha-arvo
32315: mainittava. Korvaus voitakoon jakaa maksettavaksi mää-
32316: räajan, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
32317:
32318: 121 §.
32319: Jos asianosaiset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
32320: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden maksettava
32321: se on, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta, nouda-
32322: tettakoon sopimusta.
32323: Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
32324: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asianosaiset
32325: ovat tehneet.
32326: Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
32327: toimitusmiesten päättää asiasta.
32328:
32329:
32330: 7. Toimituksen päättäminen.
32331:
32332: 122 §.
32333: Jos asianosaiset, sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja
32334: välinselvitys korvauksista toimitettu, sopivat siitä, milloin
32335: kunkin on otettava vastaan uudet palstat, noudatettakoon
32336: sopimusta. Muussa t:apauksessa pi<tää palstojen vasta.an-
32337: oton tapahtua valitusajan pääty.ttyä tai, jos tätä ailma ei
32338: katsot•a sovelia,aksi, toimitusmiesten määräämänä aikan.t.
32339: Jos siitä on valituksia tehty, on maanjako-oikeuden mää-
32340: rättävä .tilusten vasta•anoton aika.
32341:
32342: 123 §.
32343: Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten on käsitelty,
32344: julistakoon maanmitfari toimituksen päättyneeksi sekä
32345: lukekoon julki ja antakoon asianasaisille yhteisesti tästä
32346: todistuksen, joka sisältää 84 § :ssä mainitun tiedon yleisistä
32347: asiamiehistä, miJ!loin niitä on ollut, ja valitusosotuksen.
32348: 74 1913.- Edusk. vast.- Esitys N:o 12.
32349:
32350: Jos asianosainen, joka tahtoo toimituksesta valittaa, sitä
32351: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
32352: vyttelemättä hänelle annettava.
32353:
32354: 124 §.
32355: Jos asmnosamen on tyytymätön toimitettuun jakoon
32356: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
32357: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
32358: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa jaon
32359: päättymisestä siitä valittaa maanj ako-oikeu teen.
32360:
32361: 125 §.
32362: Jos toimituksesta ei ole valitettu, on se jätettävä sillä
32363: tavalla tarkastettavaksi, kuin erittäin on säädetty, sen to-
32364: teamiseksi: että toimitus on lain mukaan saanut tapahtua;
32365: että j~akok;unnan piirirajat ovat määrätyt; että 12 § :n 1 mo-
32366: mentin ja 41 § :n 2 momentin säännöksiä niissä mainittujen
32367: yhteisten ti:lusten erottamisesta sekä lohkoj·en lukumäärää
32368: ja l.rurutu:a 'koskevia mä:ärä:yksiä on noudatettu; ette~i mui,ta
32369: kuin 16 § :ssä mainittuja rasitteita ole perustettu; että las-
32370: kelma on oi:kea; sekä että väJi.rajat on pyykitetty.
32371: Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se maa-
32372: rekisteriin merkittävä. Muussa tapauksessa pahutet,takoon
32373: asia toimitusmaanmittarille määräyksellä siitä, millä ta-
32374: valla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian käsittely uu-
32375: sittava ja missä määrin. .Jos kuitenkin havaitaan, ettei toi-
32376: mitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
32377: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
32378:
32379: 126 §.
32380: Kun jako on 128 § :n mlllkaan s·aanut l1ainvoiman, kuulu-
32381: tuttakoon maanmittari sen 66 § :ssä mainituissa kirkoissa.
32382: Jos jako on vahrvistettu lainrvoimaiseUa tuomiolla ja
32383: maarekisteriin merkitty, on samalla tav1alla kuulutett,ava.
32384:
32385: 127 §.
32386: Jos jako tulee lainvoiman saaneen tuomion perusteella
32387: muutettavaksi, niin myös kun asi.an käsittely 125 § :n mu-
32388: Jakolaitos. 75
32389:
32390: kaan on uusittava, noudatettakoon uutta kokousta maa-
32391: rättäessä sekä toimitusta jatkettaessa ja päätettäessä sovel-
32392: tuvilta kohdin, mi,tä tässä asetuksessa säädetään.
32393:
32394: 128 §.
32395: Älköön iso- t~ahi uusjakoa tai halkomista katsott~ako
32396: lainvoi:maiseksi, ennenkuin toimitus on merkitty maarekis-
32397: teriin, joka sisältää tiedot kaikkien ma~Ltilain ja palsta-
32398: tilain ma,anluonnosta, osuudesta :maakirjataloon, tiloille
32399: ehkä pannusta manttaalista, rasiteoikeuksist~a ja velvolli-
32400: suuksista ynnä muista :kutakin tilaa koskevista tarpeelli-
32401: sista j akoseikoista, niinkuin erittäin säädetään.
32402:
32403:
32404: 8. Tiluspalstain haltuunotto. Tfuokrasopimuksen raukea-
32405: misesta johtuvan hy~vityksen määrääminen.
32406:
32407: 129 §.
32408: Jos tiluspalstalla, kun asianosainen sen saa ottaa hal-
32409: tuunsa, on kasvua, olkoon maan entisel,lä haltijalla oikeus
32410: se korjata, elleivät toisin sovi.
32411: Jos asianosainen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
32412: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
32413: rätkööt toimitusmiehet siitä erittäin korvauksen. Sitä var-
32414: ten pidettävään kokoukseen ovat asianosaiset toteensaata-
32415: vasti kutsuttavat, ja noudatettakoon toimituksen kulkuun
32416: ja päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden sovel-
32417: tuvilta kohdin, mitä ylempä!nä tässä asetuksessa säädetään.
32418:
32419: 130 §.
32420: Ellei kysymystä 115 § :n 4 momentissa mainitusta hyvi-
32421: tyksestä voida käsitellä muiden korvausvaatimusten yhtey-
32422: dessä, syystä että asianosaisten sopimusta vuokrasopimuk-
32423: sen raukeamisesta ei ole olemassa, on sitä kysymystä var-
32424: ten erik8een pidettävä kokous, sittenlkuin lopullinen pää-
32425: tös vuokrasopimuksen raukeamisesta on annet:tu. Tähän
32426: kokoukseen on asianosaiset kutsuUav~a 66 § :ssä säädetyllä
32427: 76 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32428:
32429: tavalla, ja noudatet.ba:koon muuten toimituksen kulkuun ja
32430: päättämiseen: sekä muutoksen hakemiseen nähden, mitä
32431: tässä usetuksessa sanotarun.
32432: 131 §.
32433: Jos asianosaiselta evätää,n tiluspalstan haltuunottö mää-
32434: räaikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeellista vir-
32435: ka-apua.
32436:
32437: 9. Lainvoimaisen jaon korjaaminen. Pienen-
32438: laisten virheiden tasoitus.
32439: 132 §.
32440: Jos asianosainen kykenee näyttämään, että lainvoimai-
32441: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
32442: olkoon hänellä v.arlta viiden vuoden kuluessa siitä kuin jra:ko
32443: on tullut. lainvoimaiseksi maanjako-oirkeudessa ha:kea osan-
32444: sa tasoittamista.
32445: 133 §.
32446: Jos silloin, kun jakokäsittely 125 § :n nojalla uusitaan
32447: tahi kun tutkitaan jakotoimituksesta tehtyä valitusta tai
32448: tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen tapah-
32449: tuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman tilan ti-
32450: lusalan laajuuteen, ja jos virheen o:ilkaisemisesta .koitui:si
32451: kustannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eivät ole kohtuul-
32452: lisessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn, älköön jakoa sen
32453: takia muutettako, vaan määrättäköön sille asianosaiselle,
32454: jonka oikeutta on loukattu, vastaava rahakorvaus, sen tahi
32455: niiden maksettavaksi, jotka ovat saaneet enemmän kuin
32456: heille olisi ollut tuleva.
32457:
32458: 9 LUKU.
32459: Määräyksiä tilojen väliaikaisesta osittamisesta ja vanhemman jaon
32460: täydentämisestä.
32461: 134 §.
32462: Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
32463: Jakolaitos. 77
32464:
32465: massa olevaksi, niinkuin 23 § :ssä on sanottu, olkoon nouda-
32466: tettavana, mit,ä muusta halkomisesta on määrä,tty, kuitenkin
32467: siten ettei piirirajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen
32468: lukua ja laatua koskevia säännöksiä ole sovellettava ja et-
32469: tei välirajoja myöskään pyykitetä.
32470:
32471: 135 §.
32472: Jos vanhemman lain mukaan toimitetussa jaossa tilo-
32473: jen välirajat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyykittämättä,
32474: tahi jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat joutuneet
32475: hukkaan tai turmeltuneet, ja jos vaaditaan jonkun tahi
32476: joidenkuiden tilojen välirajain uudelleen paaluttamista ja
32477: niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järjestyksessä nos-
32478: tamatta kysymystä uusjaosta, paalutettakoon ja pyykitet-
32479: täköön vajat yhteen menoon 164 § :n mukoaan ja tehtäköön
32480: ra:jankäyntikar,tta.
32481: Semmoisessa vanhemman jaon täydentämisessä saa
32482: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia jakaa sekä sellaisia 5 lu-
32483: vussa myönnettyjä tilusvaihtoja toimittaa, joista asian-
32484: osaiset sopi;vat. Tässä on myös·kin 103 § :n määräyksiä vas-
32485: taavana ·tavaUa sovellettava tarpeellisiin teihin nähden, ja
32486: voi ta.rvittavan tie1alan saamiseksi pakollinen tilusvaihto
32487: trupahtua.
32488: Tällaisen toimituksen päättämisestä sekä muutoksen-
32489: hausbt olkoon voimassa, mitä 123-125 § :ssä säädetään.
32490:
32491:
32492:
32493: 10LUKU.
32494: Määräyksiä menettelystä maatilan lohkomisessa ja palstatilan
32495: erottamisessa.
32496:
32497: 136 §.
32498: Jos se osa ·tilasta, joka on lohkaistava t1ahi palstatilaksi
32499: erotettava, rajoittuu tilan piirirajaan, ja epävarmuutta
32500: ilmaantuu rajan oikeasta suunnasta siltä kohdin, on rajan
32501: määräämiseksi rajankäynti toimitettava siinä järjestyk-
32502: 78 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32503:
32504: sessä kuin 14 luvussa sanotaan, ja noudatetta,}.{ioon siinä
32505: vastaavalla .tavalla myös 94 § :n määräyksiä.
32506: 137 §.
32507: Sen jälkeen on välirajat paalutettava ja pyykitettävä
32508: sekä karttaan m~rkittävä; ja on, ~kun maatil1a lohkotaan
32509: tai pa,lstati'la erotetaan, sillo~n myös katsottava, että kukin
32510: eri maatila ja palstatila saa oikeuden tarpeellisiin teihin.
32511: Lohkomisessa saa.t,akoon, jos asranosaiset siitä sopivat,
32512: myös erottaa :koski ja ma:ata siinä tarkoiltuksessa kuin
32513: 101-103' § :ssä säädetään.
32514: Välirajoja määrättäessä on toimitusmiesten noudatet-
32515: tava asi,anosaisten osotusta, jos nämä ~ovat yhtä mieltä,
32516: mutta muussa tapauksessa pääterttävä asia karttojen ja
32517: asiakirjojen sekä muun saatavissa olevan selvityksen pe-
32518: rusteeHa.
32519: Jos e~rotettava alue on saari taikka erikseen pyykitetty
32520: pa~sta, ä;lköön paalutus ja pyykitys olko tarpeellioon.
32521:
32522: 138 §.
32523: Lohkotilan manttaali ja vero sekä palstatilan palkin-
32524: tQvero on määrättävä tiluskarttojen ja jyvityksen perus-
32525: teella, niinkuin siitä on erittäin säädetty.
32526: 139 §.
32527: Mitä 123-125 sekä 127 § :ssä on sanottu jaon päättä-
32528: misestä sekä muutoksen hakemisesta, tarkastamisesta ja hy-
32529: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
32530: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
32531: toimituksessa syntynyttä riitaisuutta älköön, paitsi 136
32532: § :ssä main:iltussa tapauksessa, muutoin kuin pää,asian yh-
32533: teydessä sa:atettako maan,jako-oikeuden tutkit,tavaksi. Jos
32534: kaili'ki asianosaiset hyväksyvät toimituksen, on se edelleea
32535: käsiteltävä, niinkuin 125 ja 127 § :ssä sanotaan.
32536: 140 §.
32537: Älköön tilaa katsottako lohkomisella tai palstatilan erot-
32538: tamisella ositetuksi, ennenkuin se on maarekisteriin mer-
32539: kitty.
32540: Jakolaitos. 79
32541:
32542:
32543: 11 LUKU.
32544: Määräyksiä menettelystä tilusvaihdossa.
32545:
32546: 141 §.
32547: Jos on annettu määräys pakollisen tilusvaihdon toimit-
32548: tamiseen 56 tahi 58 § :n mukaan tahi jos syntyy kysymys
32549: se:rp.moisesta tilusvaihdosta maanjaossa, on säädetyssä jär-
32550: jestyksessä ilmoitettava kokouksesta ja samalla myös mai-
32551: nittava ne tilukset, joita toimitus tarkoittaa.
32552:
32553: 142 §.
32554: Jos kaikki asianosaiset sopivat, että tilusvaihto, jota on
32555: pyydetty tahi jota toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
32556: tävä, ja jos kiinnityksenhaltija on asianmukaisesti antanut
32557: ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen, noudatettakoon
32558: sopimusta ; muuten saakoot toimitusmiehet asiasta päättää.
32559: Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvai.hdon vaatimuksen,
32560: ja jos asianosainen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon
32561: tämä kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-
32562: oikeuteen.
32563: 143 §.
32564: Mitä jakotoimituksiin nähden säädetään jyvityksestä,
32565: laskemisesta, välirajojen paaluttamisesta j•a pyykittämi-
32566: sestä, viljelyksen ja pystymetsän sekä sellaisen edun kor-
32567: vaamisesta, jota tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lu-
32568: kuun, sekä siirtokustannuksista, olkoon soveltuvilta koh-
32569: din tilusvaihdossakin noudatettavana.
32570:
32571: 144 §.
32572: Jos toimitetussa jyvityksessä niiden maa-alueiden, jotka
32573: harkitaan sopivasti voita.v.an vaihtaa, arvon erotuksen ha-
32574: vaitaan olevan niin vähäisen, ettei vastaavien ti•lojen maa-
32575: kirjaosuudet sanottaJVasti sellaisen .tilusvai.hdon kautta
32576: muutu, sa•ata•koon erotus ·korvata raihalla.
32577: 80 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32578:
32579: 145 §.
32580: Sittenkuin vaihdon kautta syntynyt muutettu raja on
32581: pyy·kitetty tahi asianosaisille on heidän tiluspalstansa
32582: osotettu, ju1istakoon maanmittari toimituksen pääU.yneeksi,
32583: ja noudatet.ta.koon muutoin, mitä 123-125 § :•ssä säädetää.n.
32584: i
32585: 146 §.
32586: Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta menet-
32587: telystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa, mitä edellä
32588: tässä luvussa säädetään pakollisesta tilusvaihdosta.
32589: Älköön tilusv;aihtoa ·katsott:ako tapahtuneeksi, ennen-
32590: kuin se on maarekisteriin merki·tty.
32591:
32592:
32593:
32594:
32595: Vesialueen ja vesijätön jako, r.ajankäynti sekä teiden
32596: jako.
32597:
32598: 12 LUKU.
32599:
32600: Vesialueen jako.
32601:
32602: 147 §.
32603: Yhteinen vesialue jaettakoon, jos omistajat sitä vaativat.
32604: Jos toinen tahtoo jakaa, vaan toinen ei, olkoon sillä valta,
32605: joka jakaa tahtoo, jos sen tutkitaan voivan tapahtua muille
32606: haittaa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun
32607: ja jakoon niin kalastus kuin muukin vettä ja pohjaa seu-
32608: mava erityinen etuus sekä koskessa myös sen käyttövoima,
32609: niinkuin alempana sanotaan.
32610:
32611: 148 §.
32612: Jos aikaisemmassa kalavedenjaossa on ollut tarkoitus
32613: jakaa vesi ainoastaan sen käyttämistä varten kalastukseen,
32614: va•an pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen on jätetty
32615: Jakolaitos. 81
32616:
32617: jakamatta, saatakoon. sellaisen jaon estämä,ttä vesialue ja-
32618: kaa 147 § :n mukaan.
32619:
32620: 149 §.
32621: Jos rantatilukset on uusjaolla jaettu vesiatueen jaon
32622: jälkeen, saatakoon, jos se ilman haitatta voi tapahtua, vesi-
32623: alueen osuuksia tasott.aa .tahi v.a~htaa,, niin että, mikä,li
32624: mahdollista, jokainen asianosainen saa vesialueensa oman
32625: rantalohkonsa kohdalle.
32626:
32627: 150 §.
32628: Jos on annettu määräys vesialueen jakamiseen tahi
32629: semmoisen tasoituksen tai vaihdon toimittamiseen kuin 149
32630: § :ssä on sanottu, ja jos joku asianosainen sitä vastustaa,
32631: harkitkoot toimitusmiehet, ovatko toimituksen edellytykset
32632: olemassa, sekä autakoot päätöksen asiassa.
32633:
32634: 151 §.
32635: Jos jaettavan vesialueen piirirajaa ei ole käyty, tahi
32636: jos se muutoin on epävarma, on se rajankäynnillä mää-
32637: rättävä.
32638: 152 §.
32639: Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellaiset
32640: paikat, missä kala kutee, nousee, laskee tahi muutoin oles-
32641: kelee, sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeltänsä ar-
32642: vioitava ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hy-
32643: vyyttä käy ilman isonlaista kustannusta tahi ajanhukkaa
32644: selville saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen lähinnä.
32645: edellisinä vuosina antamien tulojen mukaan, ja muiden
32646: vesiosien arvo harkinnan mukaan, myöskin ottaen huo-
32647: mioon, mikä asema niillä on pyyntipaik!kaan nruhden.
32648:
32649: 153 §.
32650: Missä on järvirehua, taikka hyödyllinen malmin-, ki-
32651: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
32652: tai lastauspaikka, taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
32653: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
32654: 6
32655: 82 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32656:
32657: 154 §.
32658: Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen ja
32659: käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine etuuksineen
32660: yhteiseksi tilukseksi erotettava. Jos asianosainen vaatii, että
32661: koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
32662: man tutkitaan olevan sen kalastusta ja muuta etuutta vähä-
32663: arvoisempi, tahi koski, kun niitä on useampia tahi aikai-
32664: semmin toimitetussa maanjaossa tapa1htunut palstain sijoi-
32665: tus sen. muutoin sallii, voidaan, kenellekään haittaa tuotta-
32666: matta, antaa viereisen rannan omistajalle; silloin otetta-
32667: koon se koski muun vesialueen yhteydessä jakoon jyvityk-
32668: sen mukaan.
32669: Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen maaliskuun 1
32670: päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillisesti ero-
32671: tettu, on kalastusoikeus koskessa kuitenkin otettava yleiseen
32672: vedenjakoon.
32673: 155 §.
32674: Mitä tässä asetuk~Sessa on säädetty maanjaon jakoperus-
32675: teesta, nouda,tettakoon soveltuvilta kohdin vesialueenkin
32676: Jaossa.
32677: 156 §.
32678: Palstain :sijoitus on vesialueen jaossa n:iin toimitett,ava,
32679: että jokainen asianoi'lainen, jonka osuus erotetaan, saa, mi-
32680: käli mahdollista, yhtäjaksoisena ja oman rantansa alai-
32681: sena palstana sekä pyyntipaikoista että muusta vedestä
32682: kumpaisestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin
32683: la:atua yhteensä niin paljon kuin pantujen arvojen mu-
32684: kaan hänen osalleen jakoperusteen nojalla tulee.
32685: Jollei vesistöön ole Innastamalla laitettu rauhoituspii-
32686: riä, on jaettaessa ensin erotettava yksi tahi useampia pii-
32687: rejä, noudattaen mitä Rakennuskaaren 17 luvussa siitä ~Sää
32688: detään.
32689: Jos asianosaiset sopivat, että määrätty nuotta-apaja
32690: tahi muu erityinen pyyntipaikka tahi 153 § :ssä mainitut
32691: paikat ovat jää!vä1t yhteisiksi, sallittakoon se, ellei j>aOn t·ar-
32692: lroitus muU!toin sen .kaiUtta jää saa vuttamwtta.
32693: Jakolaitos. 83
32694:
32695: 157 §.
32696: Mitä menettelystä maanjaossa muutoin on säädetty, ol-
32697: koon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin jaosta.
32698:
32699:
32700:
32701: 13 LUKU.
32702:
32703: Vesijätön jako.
32704:
32705: 158 §.
32706: Jos on annettu määräys yhteisen vesijätön jakamiseen
32707: eikä sitä katsota sopivan ottaa sellaiseen jo toimitettavana
32708: olevaan jakoon, kuin 8 luvussa on mainittu, toimitettakoon
32709: jako noudattaen soveltuviHa kohdin, mitä ja'koperusteesta
32710: ja menettelystä 1, 2 ja 8 luvussa määrätään, mikäli ei alem-
32711: pana toisin sanota.
32712:
32713: 159 §.
32714: Jos vesijätön rajat ovat epävarmat, on rajankäynti jaon
32715: yhteydessä toimitettava. Silloin saatakoon oikoa tilojen ja
32716: vesijätön välisiä rajoja sekä vaihtaa sellaista maata, joka
32717: aikaisemmin on ollut saarena, kuitenkin ainoastaan mikäli
32718: vt:sijättölohkoa ei anneta sen vieressä olevalle tilalle; ja
32719: pitää sen vuoksi rajan oikomisen ja pyykityksen se1kä, tilus-
32720: vaihdon, jos tarpeelliseksi harkitaan, tapahtua vasta pals-
32721: tain sijoituksen yhteydessä.
32722:
32723: 160 §.
32724: Jos vesijättö on syntynyt vesistöä asianomaisella luvalla
32725: laskemaHa, ja jos joku vaatii itselleen henkilökohtaisesti
32726: tahi sellaiselle tilalle, jolla ei ole ollut osuutta vesistössä,
32727: osaa siitä sillä perusteella, että sellainen osa oli laskemis-
32728: lupaa myönnettäessä vakuutettu hänelle tahi jollekulle hä-
32729: nen saantomiehelleen taikka tilalle, on sellainen vaatimm;
32730: laillisessa järjestyksessä erikseen tutkittava.
32731: 84 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32732:
32733: 161 §.
32734: Palstain sijoi:tuksessa on, mikäli mahdollista, katsottava,
32735: että vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä muiden ti-
32736: lustensa yhteyteen eikä tule suljetuksi pois jälelle jäävästä
32737: vedestä.
32738:
32739:
32740: 162 §.
32741: Jos jakopalstan, jonka joku vesijätön jaossa saa toisen
32742: ~tiluksen allta, katsotaan Illi:in VJaikeuttavan näiden viljele-
32743: mistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos vaadi-
32744: taan, luovutettava vastiketta vastaan, joka suoritetaan joko
32745: sovelia.ana maana tahi rahana, niinkuin 58 § :ssä säädetään.
32746: Jos sellainen vesijättöpalsta erottaa palstatilan vedestä,
32747: johon se erottamisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon
32748: palstatilan omistaja oikeutettu rahakorvausta vastaan lu-
32749: nastamaan sen osan vesijättöpalstaa, joka sen vedestä erot-
32750: taa. Jos vesijättö on syntynyt vesistön laskemisen kautta,
32751: koske.k;oon sellainen lunastamisoikeus ainoastaan maata:
32752: jonk'a lunastamista palstatilalle tarpeellinen yhteys veteen
32753: vaatii.
32754: Tässä pykälässä maini,t:tua vesijättöpalstan vaihtamista
32755: tahi lunastamista toimi:t,ett:aessa, noudatettakoon soveltu-
32756: vilta kohdin, mitä 10 ja 11 luvussa sä'ädetään.
32757:
32758:
32759: 163 §.
32760: Oikeus vaatia semmoisen vesijättöpalstan vaihtamista
32761: tahi lunastamista, kuin 162 § :ssä on mainittu, ol:koon myös
32762: sellaisen tilan omistajalla, joka vanhemman lain perusteella
32763: myönnetyssä vesistön laskemisluvassa olevan määräyksen
32764: mukaan on jätetty vesistöstä osattomaksi.
32765: Maan erottamisessa yhteiseen tahi erityiseen tarpeeseen
32766: ja muussa palstain sijoituksessa on sellaisenkin tilan .tien,
32767: venevaikaman ja muun semmoisen tarve tyydytettävä.
32768: Jakolaitos. 85
32769:
32770:
32771: 14 LUKU.
32772: Rajankäynti.
32773:
32774: 164 §.
32775: Kun on käytävä raja, joka jaolla, tilusvaihdolla, aikai-
32776: semmalla rajankäynnillä tahi muulla erityisellä rajanmää-
32777: räyksellä on vahvistettu, ja rajamerkit kentällä ja kartalla
32778: näyttävät samaa rajajohtoa; silloin käykööt ja paalutta-
32779: koot toimitusmiehet rajan tämän mukaisesti.
32780: Jos rajamerkit ja kartta näyttävät eri tavalla tahi muu-
32781: toin ilmaantuu epävarmuutta rajan oikeasta suunnasta,
32782: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat pai-
32783: koiltaan siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat
32784: näyttävät eri tavalla; silloin on raja käytävä auki niiden
32785: merkkien mukaan, jotka ovat käy,tävään rajaan nähden
32786: vahvistetut 'truhi molemmin puolin hyväksytään tahi, kun
32787: sellaisia merkkejä ei ole, sen mulman mitä kartta tai eri
32788: kartoista se, jossa raja on viimeksi laillisesti määrät,ty,
32789: näyttää, ta~kk·a sen mukaan mitä muut•en katsotaan olevan
32790: määrätty.
32791: 165 §.
32792: Kun raja on pyykitetty tahi vanhat rajamerkit kuntoon
32793: pantu, jwlistakoot toimitusmiehet to~mituksen päättyneeksi,
32794: ja noudatetta'koon muutoin, mitä 123 ja 124 § :ssä on
32795: :;:anottu.
32796: 166 §.
32797: Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella rajamnääräyk-
32798: sellä kuin 164 § :ssä on mainit,tu, ja kaikki ·asianosaiset eivät
32799: sovi rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösvalta
32800: asiassa.
32801: Jos rajan suunnasta on sovittu tahi kaikki asianosaiset
32802: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen, on raja heti
32803: sen mukaisesti paalutettava ja pyykitettävä sekii muutoin
32804: niin meneteltävä kuin 165 § :ssä on sanottu; mutta mu:ussa
32805: tapauksessa on se tehtävä asianmukaisesti ilmoitetussa ko-
32806: 86 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
32807:
32808: kouksessa niin pian kuin päätös on lainvoimainen tahi
32809: rajan 'suunta vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima.
32810:
32811: 167 §.
32812: Jolleivät kaikki asianosaiset hyväksy toimitusmiesten
32813: päätöstä 166 § :ssä maini.tussa tapauksessa, jättäkööt toimi-
32814: tu.sm~ehet asian ma·anjako-oikeuden tutki>ttavaksi.
32815:
32816:
32817: 168 §.
32818: Välirajaa vedessä käytäessä noudattakoot toimitusmie-
32819: het, asianosaisten vastaväitteiden estämättä, Maakaaressa ja
32820: laissa välirajasta vedessä sekä 164 § :ssä tä;ssä ylempänä
32821: määrättyjä perusteita. Toimituksessa on myös ulkopalstat
32822: vaihdettava ja raja oikaistava, jos se katsotaan tarkoituk-
32823: senmukaiseksi ja voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin ol-
32824: koon noudatettav.ana, mi:tä, 165 § :ssä on sanottu.
32825: Siten syntynyttä rajalinjaa on, vaikka toimitus vedet-
32826: täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
32827: heti ja. kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
32828:
32829: 169 §.
32830: Rajankäyntikustannuksiin ottaa hakija tahi, kun rajan-
32831: käynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
32832: koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi sen maan
32833: omistaja, jota vasten raja on käyty. Jos raja on käyty
32834: useampia, toisistaan erillään olevia tiloja vasten, ottavat
32835: nrumä keskenään osaa suihteeHisesti sen mukaan, kuinka pit-
32836: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
32837: Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatetaan ha-
32838: kija velvoittaa yksinään suorittamaan kaikki lmstannuk-
32839: set; ja on sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten sitä kos-
32840: kev.a pää·tös ilmoitett,a>va samalla kuin toirpitus julisteta-an
32841: päättyneeksi.
32842: 170 §.
32843: Raja on maalle niin merkittävä sekä rajamerkit niin
32844: asetettava, että .ne selvään o.sottav.at raj·an ja että rajamer-
32845: k1t, käymättä tarpeettoman kalliiksi, ovat kestäviä.
32846: Jakolaitos. 87
32847:
32848: 1'5 LUKU.
32849: Teiden jako.
32850:
32851: 171 §.
32852: Jos tie on tientekovei vollisten kesken jaettava tehtäväksi
32853: jit kunnossa pidettäväksi, lrnulutettakoon ensimäisen ko-
32854: kouksen aika ja paikka 66 § :ssä mainitulla t:a valla siinä
32855: taikka niissä kunniss·a, joissa ti·e on.
32856:
32857: 172 §.
32858: Sellainen tienja.ko, kuin 171 § :ssä on mainittu, on toi-
32859: mitettava erityisen jyvityksen perusteella sekä laillisesti
32860: määrätyn tahi muutoin noudatettavan jakoperusteen mu-
32861: kaan. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimituksen
32862: kustannuksetkin j aetta vat.
32863:
32864: 173 §.
32865: Tietä jyvitettäessä on otettava huomioon tien pohjana
32866: olevan maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun tien teke-
32867: miseen tahi kunnossa pitämiseen sopivan aineen saamisen
32868: mahdollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset, k·aiteitten
32869: tahi muun suojavarusteen tarve, liikenteen suuruus ja siitä
32870: aiheutuva enempi tahi vähempi tien kuluminen, niin myös
32871: muut asianhaarat, jotka pitemmän ajan kuluessa voivat tien
32872: kunnossapitoon vaikuttaa; ja on sen vuoksi tieosa kohtuu-
32873: denmukaisesti laskettava lyhemmäksi, jos sen tekeminen
32874: tahi kunnossapito yhdessä tai toisessa kohden tuottaa suu-
32875: rpmpia kustannuksia tahi vaikeuksia.
32876:
32877: 174 §.
32878: J>aon päätyttyä tulee j aikokirj.an olla asianomaisella ni-
32879: mismiehellä tientelmvelvollisten nähtävänä, ja on siit.ä toi-
32880: mitusmaanmittarin toimesta kuulutetta:va 171 § :ssä m"<tini-
32881: tulla tavaUa sekä sen ohessa ilmoitettava, että toimituk-
32882: seen tyytymättömällä on valta kolmenkymmenen päivän
32883: kuluessa siitä päivästä, jolloin kuulutus toisen kerran julki-
32884: 88 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32885:
32886: luettiin, wtlittaa toimituksesta läänin kuvernööcille, uhalla
32887: että, jos se laiminlyödään, jaon kaotsotaan saaneen lainvoi-
32888: man. Valitus on 1kuvernöörin tJutkittava ja ratkaistava.
32889: Jako olkoon nouda.tettav·ana, kunnes se lainvoimaisella
32890: päätöksellä on muutettu.
32891:
32892:
32893:
32894:
32895: Oikeudenkäynti jakoasioissa.
32896: 16 LUKU.
32897: Tuomioistuimet.
32898:
32899: 175 §.
32900: Mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin sanottu, tutkii ja
32901: ratkaisee ma·alla toimitetuista jaoista ja muista maanmit-
32902: taustoimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset ensimäi-
32903: senä tuomioistuimena maanjako-oikeus, joka on yhteinen,
32904: yhdelle tahi useammalle läänille.
32905: Mawj,ako-oikeuden on siten myöskin käsiteitä vä sellais-
32906: ten toimitusten yihteydessä syntyneitä kysymy'ksiä:
32907: omistus- ja hallinto-oikeud·esta määrättyyn tilukseen,
32908: jota toimitus ,koskee;
32909: onko mäJärätty tilus iotsenäimm !kiinteistö tahi kuuluuko
32910: se toiseen tilaan;
32911: onko tilus katsottava yhteiseksi tahi yksityiselle asian-
32912: osaiselle kuuluv.ll!ksi;
32913: onko ·asianosaisella osaa jakokunnan ,alueeseen osaluvun
32914: mukaan tahi määrä,ttyjen mjoje:n sisällä;
32915: onko t.ilus kmtsotta va oma peräiseksi ; sekä
32916: metsänkäytön ja ka,rj.anlaidunoikeuden pysyväisyydestä
32917: ja laajuudesta tahi muusta j.a.kokuntaia tai määrättyä pals-
32918: ta,a siinä rasittavast.a oikeudesta.
32919:
32920: 176 §.
32921: Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja ja kolme jä-
32922: sentä.
32923: Jakolaitos. 89
32924:
32925: 177 §.
32926: Maanjako-oikeuden puheenjohtajan, joka nimi.tetään vir-
32927: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädetyssä
32928: järjestyksessä., pitää olla lainoppinut ja tuomarin toimiin
32929: hyvin perehtynyt sekä mieluummin myöskin maataloudessa
32930: kokemusta saavuttanut; ollkoon hän myös velvollinen asu-
32931: maan oikeuden tuomiopiirissä Keisari'llisen Senaatin mää-
32932: rli.ämli.llli. paikkakunnall,ai
32933: Asianomainen lij~:piJupaanmitt!lri, tai. se; .:joka toimittaa
32934: hänen virkatehtäviä~~' on itseoikeutettu jäsen maanjako-
32935: oikeudess·a. Jos lääninmaanmittari on estetty ottamasta
32936: osaa ma.an1ako-oikeuden tehtäviin, pankoon sopivan mwan-
32937: mitta.rin sijaansa.
32938: Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanviljelijöitä,
32939: siinä. kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
32940: Näitnä jäsenet, vähintään neljä kunkin ·kunnan puolesta,
32941: ovat kuntakokouksessa niiden valitta.vat, jotka ova.t maa-
32942: tilan ·tai palstatilan puolesta ä!änioikeutettuja, viideksi vuo-
32943: deksi ker:vallaan. Valituista jäs€nistä tulee kahden kerral-
32944: laan puheenjohtaj.an määräyksestä istua matanjako-oikeu-
32945: dessa.
32946: 178 §.
32947: Maanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
32948: muutoin noudate.ttavana, mitä kihlakunnanlautamiehen
32949: vaalikelpoisuudesta on säädetty.
32950: Älköön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
32951: kieltäytykö tointa vastaanottamasta, ellei hän ole tullut
32952: kuudenkymmenen vuoden ikään tai viitenä edellisenä vuo-
32953: tena sellaisessa toimessa ollut tahi voi näyttää muuta sem-
32954: moista •tärkeä:tä syy·tä, jon~a läämin kuvernööri hyvälksyy.
32955:
32956: 179 §.
32957: Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oikeuden istunnosta
32958: tai hänelle ilmaantuu jijävi tai muu este eikä ilman viivy-
32959: tystä käy toista jäsentä sijaan ·kutsuminen, kutsukoon oi-
32960: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopivan jäävittömän
32961: miehen.
32962: 90 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
32963:
32964: 180 §.
32965: Maanjako-oikeuden jäsenen pitää, ennenkuin hän oikeu-
32966: teen astuu, tehdä tuomarinvala, ellei hän sellaista valaa en-
32967: nen ole vannonut. Jollei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
32968: sen puheenjohtaja oikeutettu sanotun valan vannottamaan.
32969:
32970: 181 §.
32971: Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjohtaja tahi oi-
32972: keus katsoo tarpeelliseksi, olla saapuvilla yksi tahi useam-
32973: pia asiantuntijoita antamassa tietoja.
32974:
32975: 182 §.
32976: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vakinaista
32977: pal,~ka,a, joka maksetaan valtion v~arois·ta.
32978:
32979:
32980: 183 §.
32981: Sellaisen maanmittaustoimituksen johdosta syntyneitä
32982: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, käsittelee
32983: tässä asetuksessa olevain yleisten perusteiden mukaan
32984: maistraatti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on sen päätök-
32985: sii'n muutoksen hakemisesta noudatettava, mitä maanjako-
32986: oikeudesta säädetään.
32987:
32988: 184 §.
32989: Ylin tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatm
32990: Oikeusosasto.
32991:
32992:
32993: 17 LUKU.
32994: Menettely.
32995:
32996: 185 §.
32997: Jos jakoasia, joka on maanjako-oikeuden käsiteltävä,
32998: koskee eri maanjako-oikeuksien tuomiopiireissä olevia ti-
32999: loja, käsiteltäköön sitä siinä oikeudessa, jonka tuomiopii-
33000: rissä toimitusmaanmittari on virantoimituksessa.
33001: J akolaitos. 91
33002:
33003: 186 §.
33004: Jos maanja,ko-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
33005: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeastaan
33006: ei kuulu ma•anjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön sen
33007: asiakirjoihin ja palauttakoon ne maanmittarille tahi kuver-
33008: nööriUe päätöksen tiedoksi saaHaroiseksi asianomaisille
33009: asianasaisille sellaiseUa kuulutuksella kuin 66 § :ssä on
33010: sanottu. Puheenjohtajan toimeThpiteeseen tyytymätön valit-
33011: takoon kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
33012: jolloin kuulutus toisen kerran julki1uettiin, siinä järjestyk-
33013: sessä kuin 200 § :n 2 momentti säätää.
33014:
33015: 187 §.
33016: Maanjako-oikeus kokoontuu jmko!kunnan, punssa. Jos
33017: on selvää, että asia voidaan tutkia pitämättä itse paikalla
33018: lmtselmusta, saatakoon istrurrto kuitenkin pitää muussa
33019: kunnan pa]kas.sa, missä se sopivasti ja ·asianosaisille vä-
33020: hilmmiUä kustannuksiJl,a voi käydä päinsä.
33021:
33022: 188 §.
33023: Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia on
33024: oikeuden puheenjohtajalle ilmoitettu, on hän velvollinen
33025: viivyttelemättä määräämään ajan ja paikan oikeuden ko-
33026: kousta varten sekä kuulut.tamaan sen vähintään kahta
33027: viikkoa aitkaisemmin, niiThkuin 66 § :ssä on säädetty.
33028:
33029: 189 §.
33030: Sillä, joka omistaj•ana tahi asuJkkaana hallitsee maa-
33031: tilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-oikeudessa kan-
33032: ta;a ja vastata; ja ollmon nautintaoikeuden haltijakin
33033: oilmutettu asi•anosaå,sena siellä ikäy,ttämään puhevaltaa.
33034: Älköön .asianosaisen tahi yleisen asiamiehen poissao[o vai-
33035: kuttako lykkäystä.
33036:
33037: 190 §.
33038: Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
33039: den asianmukaisuudesta tahi tnistä muusta tahansa, anta-
33040: 92 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
33041:
33042: koon ma,anjako-oikeus erityisen päätöksen, jos asian laatu
33043: sen vaatii; mutta olipa päräWs päärasirut•a . sitova tahi ei,
33044: niin on, ellei ole luo,V'uttu asiaa käsittelemästä, pääasian
33045: käsittelyä jatkettava; ja ol!koon pää;tökseen tyyt,ymä.ttö-
33046: mällä valta hakea muutostra siiihen pääasian yhteydessä.
33047:
33048: 191 §.
33049: Siitä, mitä asianosaiset molemmin puolin lausuvat,
33050: kuulusteltakoon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
33051: asianosainen pyytää t.ai tarve vaatii, pidettävä katselmus
33052: itse paikalla. Lääninmaanmittari on velvollinen erirttäin-
33053: kin ta.rk·astamaan karttoja ja asiakirjojra sekä, jos katso-
33054: taan tarpeelliseksi, itse paikalla tutkimaan toimitusmiesten
33055: toimenpiteiden oikeudenmukaisuutt,a.
33056: Asianosaiset ol1koot velvolliset kyyditsemään oikeuden
33057: jäseniä niillä lmtsastusrnaHmilla, joita kokouksen aikana
33058: sattuu.
33059: 192 §.
33060: Jos maanjako-oikeus tutkiessaan valirtuksia, joita sille
33061: mruanmittaustoimituksen a~kana saapuu, katsoo, että toimi-
33062: tus on keskeytettävä tahi, jakotoimituksen yhteydessä toi-
33063: mitetun piirirajan käynnin riitaisena ollessa, jatkettava
33064: valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, antakoon siitä
33065: määräyksen.
33066: Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se
33067: kumotaan.
33068: 193 §.
33069: Useamman asianosaisen kesken jakamattoman maan
33070: piirirajaa koskevara riitaa on yhden va,atimuksesta kaikkien
33071: puolesta tutkittava.
33072: Sama olkoon laki, kun muutoin on kysymys oikeudesta,
33073: joka on useamman yhteinen.
33074:
33075: 194 §.
33076: Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
33077: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä vaadittu
33078: Jakolaitos. 93
33079:
33080: tnhi ei, sen ohessa tutkia, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
33081: 125 § :ssä mainitaan, oi,ke,in suoritettu.
33082:
33083:
33084: 195 §.
33085: Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratkaistaan, tulee en-
33086: si~si lääninma,anmittarin ja sitten oikeuden valittujen jä-
33087: senten sekä viimeksi puheenjohtajan lausua mielensä.
33088: Jos mielet ovat eriäviä, tuomittakoon sen mukaan kuin
33089: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaisellakin puolella
33090: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
33091: nattaa.
33092: 196 §.
33093: Maanjako-oikeuden tuomiot ja pää töksBt ovat julkisesti
33094: 1
33095:
33096:
33097:
33098: julistettaYat ja samalla ilmoite.U,ava mitä sen, joka tahtoo
33099: hrukea muutosta pääasiaan tahi siihen, mitä oi~eudenkäyn
33100: ni'ssä on tapahtunut, tahi siihen, mi,t:ä oikeus on tuomrinnut
33101: oikeudenkäyntijärjestyksen rikkomisesta twhi riitapuolen
33102: solvaamisesta tai muusta sl:ll,J.aisesta seikasta, on 200 § :n
33103: 2 momentin muka1an otet~t.ava huomioon.
33104:
33105:
33106: 197 §.
33107: Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
33108: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
33109: pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kustannukset
33110: ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on liitettävä lasku
33111: siitä palkkiosta, minkä oikeus on tuominnut itselleen, toi-
33112: mitusmaanmittarille ja kutsutulle asiantuntijalle.
33113:
33114:
33115: 198 §.
33116: Jos asianosainen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
33117: jako-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitusmies-
33118: ten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimituk-
33119: sessa, niin syyllinen vastatkoon istunnon kustannuksista;
33120: ja hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
33121: muut aikaan saattamansa kustannukset ja vahinko.
33122: 94 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
33123:
33124: 199 §.
33125: Mitä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajanpiten-
33126: nyksen hankki]:niseen kuvernööriitä puhevallan säilyttämi-
33127: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten lu-
33128: nastamisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
33129: sov·eltuviJ.ta kohdin noudatettava, mitä yleinen la1ki ja ase-
33130: tukset tyytymä1t.t,ömyyden ilmoitt·amisest.a. kihlakunnanoi-
33131: keuden päätökseen sekä, muuto]n ·kihlakunnanorkeuteen
33132: nähden säätävät.
33133:
33134:
33135: 200 §.
33136: Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee tilusten
33137: jyvitystä, maan erottamista yhteiseksi tarpeeksi sekä loh-
33138: kojen lukua, ei saa valittaa.
33139: Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oikeus muissa ta-
33140: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan muu-
33141: tosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kirjallisella
33142: valituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja
33143: tuomio on, puhevallan menettämisen uhalla, viimeistään
33144: ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä
33145: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio julistettiin,
33146: sitä päivää lukuun ottamatta, jätettävä läänin kuvernöö-
33147: rille.
33148: Jos valitus on saapunut, vaatikoon kuvernööri tuomioon
33149: tyytyneiltä asianosaisilta heidän alamaiset selityksensä,
33150: ja saattaa tästä tiedonanto tapahtua 66 § :n maini,tsemalla
33151: kuulutukseUa. Muuten olkoon selityksen antamisesta voi-
33152: massa, mi.tä siitä on erit·täin säädetty.
33153:
33154:
33155: 201 §.
33156: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
33157: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon siitä hovioikeus.
33158: Jakolaitos. 95
33159:
33160:
33161:
33162: Erinäisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
33163:
33164: 18 LUKU.
33165: Määräyksiä maanjakojen yhteydessä olevista seikoista.
33166:
33167: 202 §.
33168: Halkomistoimituksessa siirretylle tilanosalle, niin myös
33169: erotetulle lohko- ja palstatilalle, jos nämä ovat maanvilje-
33170: lyskiinteistöiksi tarkoitetut, voidaan kuvernöörin määräyk-
33171: sen mukaan suoda vapaus enintään kymmeneksi vuodeksi
33172: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
33173: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään .vastattaviksi. Kui-
33174: tenkin olkoon siirretty tahi erotettu tilanosa vapausvuo-
33175: sienkin aikana pantt~na sen osalta menevistä veroista.
33176:
33177: 203 §.
33178: Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat yhden
33179: henkilön hallittavia ja niitä yhdessä viljellään, ovat ne
33180: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suoritettavat tilojen
33181: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
33182: denkolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin
33183: myös pienempää manttaalinosaa, pidetään yhtenä talon-
33184: savuna; kuitenkaan ei saa sa,vuja laskea tilojen lukumäärää
33185: useammiksi.
33186: Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
33187: meroon kuuluvia tiloja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
33188: Tilalta, joka 202 § :n mulm'an nauttii vapaa vuosia, ei
33189: suoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
33190:
33191: 204 §.
33192: Vuotuinen palkintovero paistatilasta luetaan emätilan
33193: haltijalle vähennykseksi emätilan kruunulle suoritettavista
33194: veroista. Jos palkintoveroa paistatilasta ei saada, olkoon
33195: emätila siitä panttina.
33196: 96 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
33197:
33198: Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
33199: jätettäköön loput emätilan haltijalle.
33200: Sellaisen emätilan omistaja, josta palstatila on erotettu
33201: ennen tammikuun 1 päivää 1896 voimassa olleiden määräys-
33202: ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuisen palkintoveron
33203: paistatilasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
33204: määrätty, yhteydessä kruununverojen kanssa kannetta-
33205: vaksi; mutta jos emätilan omistaja jättää verojansa suorit-
33206: tamatta, otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva
33207: palkintovero vajaan täyttämiseksi laillisessa järjestyksessä
33208: ulos tahi pantakoon takavarikkoon.
33209:
33210: 205 §.
33211: Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta tahi
33212: kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos tila sit-
33213: ten halkomalla jaetaan, katsottakoon sen lainhuudatuksen
33214: tai kiinnityksen sen jälkeen koskevan uusista tiloista sitä,
33215: joka on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka,
33216: jos hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksien
33217: kanssa sisältyy johonkin uusista tiloista, sitä viimeksi mai-
33218: nitun tilan osuutta, mikä hänelle silloin tulee.
33219:
33220: 206 §.
33221: Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoalla
33222: lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta.
33223: Palstatila ei ole su'kulull!astuksen alainen, eikä sitä saa
33224: eläkkeestä kiinnittää.
33225:
33226: '207 §.
33227: Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
33228: nellä oikeus hwkemuksesta saada 36 § :ssä säädettyä. ta.rkoi-
33229: tusta varten luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan kirjoite-
33230: tuksi, jos tila, silloin kun hakemus tehdään, on luovutta-
33231: jan tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön tai sellaisen
33232: omistajan perillisen omana.
33233: Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuotakoon sel-
33234: lainen hakemus tuomariUe, ja k]rjoitta·koon hän siihen .to-
33235: Jakola:itos. 97
33236:
33237: distuksen, minä päivänä se tapahtui, sekä merkitköön h!l!ke-
33238: muksen ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. Jos niin
33239: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
33240: sinaisena oikeudenkäyntipäivänä, olkoon hakemuksella sa-
33241: ma voima kuin jos se olisi tehty ensinmainittuna päivänä.
33242:
33243: 208 §.
33244: Semmoinen kiinnitys, kuin 20'1 § :ssä on mainit:tu, on
33245: voimassa viisi vuotta, älköönkä sitä uudistettako muussa
33246: ta.pauksessa, kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
33247: ole loppuun saatettu.
33248: Jos luovutettu ala on laillisella osittamisella tilasta ero-
33249: tettu ennen kiinnityksen lakkaamista, olkoon ositus voi-
33250: massa itsekuhunkin nähden, joka se[)] jälkeen kuin kiinni-
33251: tystä on haettm on tilan omistajaksi tullut .tarkka ~n:autinta
33252: oikeuden ta:hi 1kiinnityksen siihen saanu.t, niinkuin olisi
33253: erotta,minen tapahtunut silloin kurr kiinnity1stä haettiin.
33254: Mutta älköön häntä luovutetun alan omistajana pidettäkö,
33255: ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
33256:
33257: 209 §.
33258: Missä järjestyksessä muutosta saada.an hakea kuvernöö-
33259: rin tämän 'asetuksen mukaan antamaan päätökseen, siitä
33260: säädet:ääm erittäin.
33261:
33262:
33263: 19 LUKU.
33264: Väliaikaisia säännöksiä.
33265:
33266: 210 §.
33267: Tämä asetus astuu voimaan-------- ja on
33268: sovellettava myös niihin jo silloin aletuissa toimituksissa
33269: ilmaantuviin kysymyksiin, jotka sen jälkeen otetaan käsi-
33270: teltäviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydetty jaonjär-
33271: jestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen sallittu,
33272: ole mainittuun aikaan ratkaistu, on sellaiseenkin kysymyk-
33273: seen nähden menetelt,ävä, niinkuin tämä asetus määrää.
33274: 7
33275: 98 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
33276:
33277: 211 §.
33278: Asia, jO'ka tälffiän asetuksen astuessa voimaan, on maan-
33279: jako-oikeud~ssa vireillä, mutta jot:a ei vielä ole otettu käsi-
33280: t.eltäväksi, on käsittelyä ja päättämistä varten jät•että,vä
33281: asianomaiselle tämän asetuksen mukaan perustetulle maan-
33282: jako-oikeudelle.
33283: Jos asiaa mainitulla .a.j·alla on maanjako-oikeudessa käsi-
33284: telty, mutta ei vielä päätetty, on tämän sitä edelleen käsi-
33285: teltävä ja siitä :annettava päätöksensä.
33286:
33287: 212 §.
33288: Jos asia, joka tämän asetuksen muka,an kuuluu maan-
33289: j·ako-o~keuden tutkintoon, vanhemman lain mukaan on
33290: pantu vireille yl·eisessä tuomioistuimessa tahi muussa viras-
33291: tossa, on sen :tuomioistuilffien tahi viraston se käsiteltävä
33292: loppuun.
33293: 213 §.
33294: Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 mruäräaJa iso-
33295: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
33296: tahi perintötalosta, tahi sellaisesta talosta halkomisen
33297: kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi
33298: muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä tai hä-
33299: nen oikeudenhaltij allaan valta saada se ala lohkomisella
33300: tahi palstatilaksi erottamisella tämän asetuksen mukaan
33301: erilleen otetuksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut en-
33302: nen tammikuun 1 päivää 1906.
33303:
33304: 214 §.
33305: Jos koski :ennen maaliskuun 1 päivä.ä 1903 on myyty,
33306: olkoon ostaja tai hänen oikeudenhaltijansa oikeutettu saa-
33307: maan lohkomisen toimiteJtU!ksi, jos hän on halmnut siihen
33308: määräystä viiden vuoden kuluessa sanotusta päivästä.
33309:
33310: 215 §.
33311: Tällä asetuksella kumotaan niin hyvin Rakennuskaaren
33312: 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
33313: Jakolaitos. 99
33314:
33315: tausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli viimeksi
33316: mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista maanmittaus-
33317: toimitusta, jota tämä asetus käsittelee, ynnä sanotllln ohje-
33318: säännön 2 luvun 32, 33 ja 35 § sekä 3, 4, 5 ja 10 luku, kuin
33319: myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 § sekä
33320: maatilojen osittamisesta kesäkuun 12 päivänä 1895 annettu
33321: asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu asetus mai-
33322: nitun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 § :n muuttamisesta, niin myös
33323: Maakaaven 12 luvun 1 ja 2 § sekä 7 ja 10-19 § heinä-
33324: kuun 23 päivänä 1902 annetussa laissa, joka sisältää mää-
33325: räyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta; jonka
33326: ohessa tämän kautta muutetaan, mitä yleisessä laissa sekä
33327: edellä mainitussa ohjesäännössä ja muissa asetuksissa muu-
33328: toin on tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
33329:
33330:
33331:
33332:
33333: Armollisessa esitykse,ssä ol,evaa ehdotusta asetukseksi,
33334: jolla 19 päivämä heinäkuut,a 1892 Suomen evankelis-luteri-
33335: laisten seurakunta~n papiston virka taloisrta 1annetun ase-
33336: tll'ksen 37 § muutetaan toisin kuuluvaksi, ei Eduskunta ole
33337: voinut semmoisenaan !hyväksyä. Eduskunnan mielestä on
33338: seurakunnalle 'annet1tava ratkaisuvalta, kun kysymys nousee
33339: virkatalolla suo6tettavista, ,edellä mainitun pykälän tar-
33340: koittamista maanmittarin toimituksista, ja on Eduskunta
33341: sentähden tehnyt tästä johtuvan :muutoksen puheen'a ole-
33342: vaan pykälään.
33343: Eduskunta saa sen vuoksi alamaises1ti ilmoittaa,·
33344:
33345: että Eduskunta on armollisessa esityksessä
33346: olevan ehdotuksen asetulf,seksi, jolla 19 päi1;änä
33347: heinäkuuta 189/3 Suomen evankelis-luterilaisten
33348: seurakuntain papiston virkataloista annetun ase-
33349: tuksen 37 § mu1ttetaan toisin kuuluvaksi, hy,välc-
33350: synyt tällaisena:
33351: 100 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 12.
33352:
33353:
33354: Armollinen asetus, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892
33355: Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain pa-
33356: piston virkataloista annetun asetuksen 37 §
33357: muutetaan toisin kuuluvaksi.
33358:
33359: Täten säädetään, että 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suo-
33360: men evankelis-luteriLaisten seura'kunt,ain papist•on virkart.a-
33361: loista 1annetun asetuksen 37 § muutet,aan näin 'kuuluvaksi:
33362:
33363: 37 §.
33364: Jos vir<kata:lon ha.ltij a tahtoo virka1taloUa 'toimi.tet.ta-
33365: vaksi jakol•ait.o'ksesta annetun asetuksen alwan kuuluvan
33366: toimituksen, hankkikoon siihen seurakunnan suostumuksen.
33367: Ma.init·tua laat.ua olevassa toimituksessa olr:lmon virka-
33368: talon haltij·a aina oikeutettu asianosaisena esiintymään, ja
33369: on virkwta'lon osuus to]mi,tuskustllJnnJuksista suoritettava
33370: virkatalon ra.kennuskiassasta, johon myös toimituksessa vir-
33371: ka,tllJloUe mahd:o1lilsesti määTät,tävä't korvaukset ovat mak-
33372: setJtava.t.
33373:
33374:
33375:
33376: Sen muutoksen johdosta, jonka Eduskunta on tehnyt
33377: jakolaitosta koskevan asetuksen 111 § :ään, ei tarvita mitään
33378: muutoksia 19 päivänä kesäkuuta 1902 maanvuokrasta maalla
33379: annetun lain 40 § :ään eikä 12 päivänä maaliskuuta 1909
33380: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta an-
33381: netun asetuksen 38 § :ään. Eduskunta saa sen vuoksi ala-
33382: maisesti ilmoittaa,
33383:
33384: että Eduskunta ei ole hyväksynyt armolli-
33385: sessa esityksessä olevia ehdotuksia asetukseksi,
33386: jolla 19 päivänä kesäkuuta 1902 annetussa laissa
33387: maanvuokrasta maalla oleva 40 § muutetaan toi-
33388: sin kuuluvaksi, ja asetukseksi, jolla 12 päivänä
33389: maaliskuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja mäki-
33390: Jakolaitos. 101
33391:
33392: tupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen
33393: 38 § muttletaan toisin kuuluvaksi.
33394:
33395:
33396:
33397: Armollisessa esityksessä on Eduskunnalle lausuntoa var-
33398: ten annettu ehdotukset kahdeksi armolliseksi asetukseksi,
33399: jotka ovat tarkoitetut julaistaviksi hallinnollista lainsää-
33400: däntötietä. 'l'oinen niistä sisältää tarkempia määräyksiä
33401: jakolaitoksesta annetun armollisen asetuksen sovelluttami-
33402: sesta ja toinen määräyksiä jakolaitoksen alaan kuuluvista
33403: toimituksista kruununtiloilla sekä siitä, mitä palstatilan
33404: erottamisessa kruunulle kuuluvista rälssi- ja perintötiloista
33405: on erityisesti noudatettava. ,
33406: Ensiksi mainitun asetusehdotuksen johdosta saa Edus-
33407: kunta alamaisesti huomauttaa seuraavaa.
33408: Kun rajankäynti, erikoistrupauksia lukuun ot~tamatta., ta-
33409: vallisesti jo on päättynyt, ennenkuin veronpanoehdotus liika-
33410: ma~an erottamisehdotuksineen tehdään, seuraa siitä, että liika-
33411: mwat tavallisesti erotetaan silloin kuin j~akokunrnalle yhtei-
33412: set palstatkin suunniJtel1aan j~a eroteta•an. Tämän mukaisesti
33413: olisi 21 § muutettava.
33414: J yvälukuina eli jyväarvoina 24 § :ssä olisi käytettävä
33415: ra;ha,lukuja, jotka ,ovat helpommat ymmärtää kuin nykyiset
33416: suhteelliset jyväluvut mutkikkaiue muunt~amisineen ja joista
33417: voisi ol1a jwon jälkeenkin hyötyä tilan kaupoissa ja vuok-
33418: ra.uk:sissa y. m.
33419: Ehdotusjakoa näytettäessä ei aina voi määrätä tarkoilleen
33420: aikaa, milloin rajojen paalutukseen voidaan ryhtyä, vaan
33421: täytyy sii,tä useinkin ilmoittwa kuulutuksella. Asetusehdo-
33422: tuksen 38 § :n 2 momentin viimeinen lause olisi sen vuoksi
33423: poiste,tta v~a.
33424: Kun Eduskunta on jakolaitosta koskevan asetusehdotuk-
33425: sen 127 §:ään tehnyt sellaisen muutoksen, että jakotoimituk-
33426: sen lainvoimaisuus luet1aan vastJa siitä kuin toimitus on maa-
33427: rekisteriin merkitty, olisi 48 § puheena olevassa rusetus,ehdo-
33428: tuksessa vastaavalla tavalla muutettava.
33429: 102 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
33430:
33431: Kuten kokemus on osottanut, ei tienjakotoimituksissa
33432: kartan tekeminen ole tarpeellinen eikä sillä ole maantietee1li-
33433: sessäkään suhteessa erityistä merkitystä, se kun on ainoas-
33434: taan pituuskartta. Sen vuoksi olisi sitä koskeva määräys
33435: poistettava 57 § :stä. Niinikään ei ole tarpeellista, eikä ole
33436: ollut tapanakaan lähettää nimismiehelle jäljennöstä tiekar-
33437: tasta, vaan ainoastan jakokirjasta, joten 58 § :stä olirsi myös-
33438: kin poistettava sana ,kartta".
33439: Eduskunnan päättämien muutosten johdosta jakolaitosta
33440: kos'kevan asetu;kse:n 174 § :ään olisi 69 § :stä poistettava sana
33441: , yhteisen".
33442: Mitä tulee ehdotukseen armolliseksi asetukseksi jakolai-
33443: toksen alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla sekä
33444: siitä, mitä palstatilan erottamisessa kruunulle kuuluvista
33445: rälssi- ja perintötiloista on erityisesti noudatettava, olisi
33446: Eduskunnan tekemien muutosten johdosta jakolaitosta kos-
33447: kevan asetusehdotuksen 5 § :ään yhdenmukaisuuden saa,vut-
33448: tamiseksi tehtävä vastaava muutos puheena olevan asetus-
33449: ehdotuksen 2 § :ään. Myöskin puuttuu sanotusta asetusehdo-
33450: tuksesta viittaus asetusehdotukseen jakolaitoksesta, mikäli
33451: tämä koskee yksinomaan kruununtilojen ja.kotoimituksissa
33452: sattuvia uusjakoja, tilusvaihtoja, vesialueen ja vesijättöjen
33453: jako.ia, rajankäyntejä sekä teiden jakoja.
33454:
33455:
33456:
33457: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
33458:
33459: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
33460:
33461:
33462:
33463:
33464: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
33465: 1913 ,._ Nao 13.
33466:
33467:
33468:
33469:
33470: Keisarillisen Majesteetin Armolli-
33471: nen esitys Snomen Eduskunnalle varojen osot-
33472: tamisesta kansanopetusta varten vuodeksi 1914.
33473:
33474: Eduskunnalle jätetään täten esillä oleva Armollinen
33475: esitys varojen osottamisesta kansanopetusta varten vuodeksi
33476: 1914. Kun on katsottu sopivimmaksi, että suostuntarahas-
33477: tosta yhteiskunnallista valistustyötä varten suoritettavat
33478: määrärahat, jotka. aikaisemmin ovat sisältyneet samaan
33479: esitykseen kuin varsinaista kansanopetustakin val"lten käy-
33480: tettävät, käsitellään Armollisessa esityksessä varojen hank-
33481: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
33482: eivät riitä, erinäisten muiden sivistystarkotuksi'a va.rten tar-
33483: vittavien määrärahojen yhteydessä, jotka sivistystarkotuk-
33484: set sanotussa esityksessä on ehdotettu suostuntavaroilla tyy-
33485: dy,tettäviksi, on nyt kyseessä olev·aan esitykseen otettu ai-
33486: noastaan ne määrärahat, jotlm t·arkottavat varsinaista kan-
33487: sanopetusta, sekä esityksen otsalilkieeseen otehty siitä aiheu-
33488: tuva muutos.
33489:
33490:
33491: 1. Kaupunkien kansakoululaitokselle.
33492:
33493: Aikaisempain, Keisarillisen Majesteetin Armossa vah-
33494: vistamain ja Keisarillisen Senaatin kirjeessä Koulutoimen
33495: ylihallitukselle 13 p :Itä maaliskuuta 1895 ja päätöksessä
33496: 13 p :Itä marraskuuta 1906 noudatetta.vaksi julkaistujen
33497: 2 N:o 13
33498:
33499: vaLtiopäiväpäätösten mukaisesti ovat tkaupunkikunna,t kan-
33500: sakoulujensa ylläpitämistä varten suostuntavaroista saaneet
33501: apumaksun, joka on vastannut 25 % siitä mä,ärästä, johon
33502: näiden kuntain mainitussa kirjeessä ja päätöksessä ilmoi-
33503: tetut todelliset menot kansakouluistaan nousevat; ja tä-
33504: män laskuperusteen mukaisesti on lmupunkien kansa-
33505: kouluille suoritettu val,tioapu noussut tasaluvuin vuonna
33506: 1908 881,500 ma11kkaan, vuonna 1909 1,054,700 markkaan
33507: ja vuonna 1910 1,174,300 markkaan. Vuonna 1911, jolloin,
33508: osotetun suostunnan 'l'iit.tämälttömyyden takia., kävi välttä-
33509: mättömäiksi alentaa puheenalaiseen tarkotukseen suoritet-
33510: tava valtioa,pu ainoastaan 12 lj2 % :iin, nousi edellämainittu
33511: menoerä yhteensä 657,700 maflkkaan., mutta vuodeksi 1912
33512: Armossa y,ahvistettuun kansakoulusuostunrtabudjet:tiirn ei
33513: ole edelläma.initusta syystä määrärahaa. tä·tä tarkotusta var-
33514: ten laisinkaan voitu merkitä. Vuodeksi 1913 on aikaisemmin
33515: noudatetun laskuperusteen mukaisesti, nimittäin 25 %
33516: todenperäisistJä menoista, edellämainittua tarkotusta varten
33517: osotettu 1,870,000 markan määräraha, josta !kuitenkin jäänee
33518: tähdettä noin 350,000 markkaa. Kun viimemainitun lasku-
33519: perusteen edelleen säilyttäminen näyttää suotavalta, niin
33520: voitaneen, siihen katsoen että lisäys vuosina 1910 ja 1911,
33521: kuten edellämainitusta käy ilmi, on ollut 110,000-120,000
33522: markkaa, ja edellyttäen että 'kohoaminen vuosina 1912 ja
33523: 1913 tulisi olemaan jokseenkin samansuuruinen, määräraha
33524: kaupunkien kansakoululaitoksen a.vustJamiseksi vuonna
33525: 1914 laskea
33526: 1,650,000 marbksi.
33527: N:o 13 3
33528:
33529: 2. Maalaiskansakouluille, varsinaisen opettajiston
33530: palkkaamiseksi.
33531: Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
33532: p :nä tammikuuta 1908 •annetun lain nojalla sa;avat maalais-
33533: kansakoulujen niin miespuoliS€t kuin naispuolisetkin opet-
33534: tajat 900 marikan peruspalikan, mutta korotetaan tämä pe-
33535: ruspalkka 1,100 markaksi naimisissa olevalle tai olleelle
33536: mies- ja naisopettajalle, joka on pevheensä pääasiallinen
33537: elättäljä ja jolla on yksi tai useampia la:psi:a. Puheenalaisen
33538: opett.a·jiston paikkaamisesta ovat menot noussoot tasaluvuin
33539: vuonna 1909 3,291,100 markkaan, vuonna 1910 3,462,500
33540: markka.an ja vuonna 1911 3,657,700 markkaan. 1912 vrio-
33541: den menoja puheenalaiseen tarkotukseen ei vielä voida tar-
33542: koin mainita, mutta taxjona olevien tietojen mukaan tulle-
33543: vat ne nousemaan noin 3,880,000 marikikaan. Tämän joh-
33544: dolla ja kun vuodeksi 1913 kyseessä olevaan ta;rkotukseen
33545: osotetusta määrärruhasta, 4,150,000 markast:a, ainoasta·an
33546: 4,100,000 markaa näyttäå tähän tarkotukseen tarvittavan,
33547: voitaneen mainittu määräraha vuodeksi 1914 laskea
33548: 4,300,000 marka>ksi.
33549:
33550:
33551:
33552:
33553: 3. Maalaiskansakouluille, palkankorotuksia.
33554: Marulaiskansakoulujen ope•ttajiston palkkauksesta 24
33555: p :nä tammikuuta 1908 annetun lain 2 § :ssä olevan sään-
33556: nöksen mukaisesti saa opettaja ja opettajatar, joka nuh-
33557: teettomasti on tehtävänsä toimittanut, viisi, kymmenen,
33558: viisitoista ja kll!ksikymmentä vuotta palrveltua,an, joka ker-
33559: ran 180 markan suurui•sen palkanlisäyksen, jos peruspalkka
33560: on 900 markka·a, ja 220 markan suuruisen, jos •perU!Spalikka
33561: 4: N:o 13
33562:
33563: on 1~100 markk·a•a. Puheenaolevista palkankorotuksista
33564: a-iheutuneet menot ovat nousseet tasaluvuin, vuonna 1908
33565: 742,500 mar.Wkaan, vuonna 1909 816,600 markkaan, vuonna
33566: 1910 897,400 marklkaan sekä vuonna 191:1 973,000 marldman,
33567: joten lisäys kolmena viimemainittuna vuonna siis on oHut
33568: 74,100, 80,800 ja 75,600 markkaa. Tämän johdolla sekä
33569: niiden vuotta 1912 koslrevain tietoj.en mukaan, jotka tois-
33570: taiseksi ovat tarjona, tultanee viimemainittua vuotta varten
33571: puheenalaiseen tarkotukseen tarvitsemwan noin 1,060,000
33572: ma11kkaa, joten lisäys tulisi olemaan 87,000 markkaa. Kun
33573: lisäys vuosiksi 1913 ja 1914 lienee laskettava jonkun verTan
33574: suuremmiaksi, näyittää puheena:oleva määräraha viimem·ai-
33575: nituksi vuodeksi voitavan merkitä
33576: 1,250,000 markaksi.
33577:
33578:
33579:
33580: 4. IUaaJaiskansakouluille, opettajain ja opettajatarten
33581: palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden
33582: opetusta varten.
33583: Armollisen julistuksen mukaan 8 :p :Itä ma•aliskuuta 1898
33584: on lmnnan tai koulupiirin velvollisuus •pitää huolta siitä,
33585: että sellaisessa pojille ja tytöi'lle yhteisessä maalaiskansa-
33586: koulussa, jota johtaa opettajatar, ja jossa ei sen ohessa ole
33587: miespuolista opettajaa, annetaan erityistä ohjausta käsi-
33588: töissä miespuolisille oppilaille, lrun taas toiselta puolen, Ar-
33589: mollisen julistuksen 1nutkann 13 p :Itä maaliskuuta 1895,
33590: semmoiseen kansakouluun, jota johtaa miespuolinen opet-
33591: taja ja jossa apulaisopettajatarta ei ole, on otettava nais-
33592: käsi>töiden opettajatar.
33593: Näiden mies- ja naiskäsitöiden opettajain ja opettaja-
33594: tarten palkkaamiseksi saavat kunnat ja koulupiirit valtio-
33595: N:o 13 5
33596:
33597: varastolta a.vustnsta sen määrän lmin mainituissa asetuk-
33598: sissa on lähemmin säädettynä.
33599: Puheenalaisesta opetuksesta aiheutuneet kustannukset
33600: ovat nousseet tasaluvuin, vuonna 1908 117,200 markka·an,
33601: vuonna 1909 121,800 markka,an, vuonna 1910 132,200
33602: markkaan ja vuonna 1911 137,000 markkaan, jot~m vuo-
33603: tuiset lisäykset näinä vuosina ovat olleet keskimäärin noin
33604: 7,000 markkaa. Tämän johdosta näyttää vuodeksi 1912
33605: vahvistettu 150,000 markan määräraha sekä vuodeksi 1913
33606: osotettu 156,000 markan apumaksu tulevan tarkotukseen
33607: hyvin riittämään,· ja vuodeksi 1914 käynee ainoastaan 4,000
33608: markan lisä viimemainittuun määrärahaan 'tarpeelliseksi.
33609: P'lltheenalainen määräraha ehdotetaan siis vuodeksi 1914
33610: 160,000 markaksi.
33611:
33612:
33613:
33614: 5. Maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
33615: eläklmet.
33616: Eduskunkt on nojaten 24 'P :nä toukokuuta 1898 annet-
33617: tuun Avmolliseen asetukseen !kaupunki- ja maalaislrunt·ain
33618: kansakoulujen opettajistolle tulevasta eläkkeestä puheena-
33619: olevaan tarkotukseen vuodeksi 1913 laskenut 200,000
33620: markkaa. Menot tähän tarkotutkseen o.vat viime vuosina
33621: nousseet tasaluvuin, vuonna 1908 102,300 markkaan,
33622: vuonna 1909 115,700 mavkkaan, vuonna 1910 127,600 mark-
33623: kaan sekä vuonna ·1911 139,400 mardclman. Tämän johdolla
33624: näyttää vuodeksi 1913 osotettu määräraha olevan liian suu-
33625: reksi arvattu, ja lienee se myös vuonna 1914 pysytett.fuvä
33626: saman.suuruisena,
33627: 200,000 markkana.
33628: 6 N:o 13
33629:
33630: 6. Apumal<su kaupunkien lmnsakoulujen opettajiston
33631: eläkkeiksi.
33632: K·aupunki- ja maalaiskuntain kansrukoulujen opettadis-
33633: tolle tulevasta eläkkeestä 24 p :nä toukokuuta 1898 annetun
33634: Armollisen aset!Uksen 5 § :ssä olevan säännöksen nojalla on
33635: apumalksuksi kaupunkien kansakouluj·en opettajiston eläke-
33636: rahastoon vuodeksi 1913 Jaskettu 53,000 markan määräraha.
33637: Tämän nojalla ja. kun lisäys puheenaolevaa tarkotusta
33638: varten tarvittavruan määrärahaan viime vuosina on ollut
33639: keskimäärin noin 2,000 markka·a, näyttää tämä määräraha
33640: olevan vuodeksi 1914 ehdotettava
33641: 55,000 markaksi.
33642:
33643:
33644:
33645:
33646: 7. Sairaiden kansalmuluno}Jettajain ja -opettajatarten
33647: avustamiseksi.
33648:
33649: Yllämainittua ta~kotusta ·varten on päälle 20 vuoden
33650: aikana ollut rahasääntöön otettuna määräraha, j.a oli sen
33651: suuruus sekä vuonna 1909 että vuonna 1910 80,000 mal'lk-
33652: kaa, mutta a1wioi Eduskunta sen vuodeksi 1911 86,000 mar-
33653: kaksi, vaikka määräraha suostuntarahaston tilaan nähden
33654: Armollisella asetuksella 12 p :Itä tammikuuta 1911 vahvis-
33655: tettiin ainoastaan 70,100 markaksi. Vuodeksi 1912 vaihvis-
33656: tettmun :!Ilenosääntöön ei puheeiiaJais0011 •tarkotukseen ole
33657: edellämainitusta syystä 1aisinkaan merkitty määrärahaa.
33658: 1
33659:
33660:
33661:
33662: Vuodeksi 1913 on tähän tarlmtukseen osotettu 90,000 mar-
33663: lmn määräraha, mutta kun suuri osa tätä määrää, mitä
33664: suurintakin säästäväisyyttä noudattaen, kulunee niihin lu-
33665: kuisiin ja hellittäviin saimsavun hakemuksiin, joita Koulu-
33666: ,toimen ylihallitukseen on saapunut vuonna 191·2, ja kun
33667: N:o 13 7
33668:
33669: ainakin osa vuonna 1913 saarpuvista hakemuksista näy,tää
33670: olevan tyydytettävä 1914 vuoden määrärahasta, lienee pu-
33671: heenalainen määräraha viimemainituksi vuodeksi korotet-
33672: tava
33673: 100,000 marka;ksi.
33674:
33675:
33676:
33677:
33678: 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
33679: rakentamiseen maalaiskuntiin.
33680: Sittenkuin Armollisella asetuksella 24 rp :Itä touko-
33681: kunta 1898, joka koskee ylempien kansakoulujen perusta-
33682: misen edistämistä Suomen maalais,kunnissa, oli annettu
33683: tarkempia määräyksiä kuntain velvollisuudesta pe!'ustaa
33684: kouluja, on kuntain avustamiseksi tämän velvollisuuden
33685: täyttämisessä mhasä,äntöön ollut otettuna määräraha apu-
33686: ma;ksuksi k;ansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen raken-
33687: tamista varten. V~al,tioapua mainittuun ttarkotukseen annet-
33688: tiin viimeksi 15 p :nä lokakuuta 1909 yhteensä 700,000 mark-
33689: kaa. Vuosina 1910, 1911 ja 1912 ei mitään määrärahaa
33690: puheenalaiseen tarkotukseen ole, osotetun suostunnan riit-
33691: tämättömyyden tähden, voitu ottrua kansakoulubudjettiin.
33692: Näiden kolmen vuoden kuluessa on Keisarilliseen Senaattiin
33693: saapunut yli 300 rakennusavun hakemusta, ja on se raha-
33694: määrä, minkä Koulutoimen ylihallitus näiden hakemusten
33695: johdosta on ~ka:t:sonut oleVIan ehdotett~ava, yhteensä noin
33696: 1,800,000 markkaa. Vuodeksi 1913 ei kansakoulubudjettiin
33697: ole tät.ä tarkotusta V'arten otettu suurempaa määrää kuin
33698: 361,000 markkaa, siitä syystä että paloviinarahoista on
33699: osotettu 2,000,000 markkaa kansakoulurakennuksia ja sai-
33700: rastalorakennuksi:a varten sekä kunnallisen työväenasunto-
33701: politiikin edistämiseksi j1a että tuo määräraha ensi sijassa
33702: 8 N:o 13
33703:
33704: Henee aiottu avustukseksi kansUJkoulurakennuksia val'lt-en
33705: ja kunnat joka tJa,pauksessa voivat sitä tähän tarkotuksoon
33706: käyttää. Koska kuitenkin sanottu 2,000,000 markan määTä-
33707: raha on jaettava maalaiskuntien kesken hengillekirjoitetun
33708: väestön lukumäärää myöten ja selv~tystä puuttuu siitä,
33709: minkä verran tästä määrärahasta tulevat osallisiksi ne
33710: kunnat, joi~den hakemukset ova,t pä.ättämättä tUJi saapuneet
33711: vuonna 1913, on mahdollista että, v~aikka 361,000 markan
33712: määräraha on puheenalraiseen tarkotukseen vapaasti käy-
33713: tettävissä, suuri osa hakemuksia jää 1913 vuoden määrä-
33714: rahasta ~tyydyttämättä. Näin ollen ja kun jotakuinkin run-
33715: saat apurahat suuressa määrin olisiv,a.t omansa ylläpitä-
33716: mään ja edistämään kansakoululaitoksen edelleen kehi,tty-
33717: misen harrastusta, lienee tähän tarkotukseen vuodeksi 1914
33718: ehdotettava avustusta
33719: 2,000,000 mar'klkllla.
33720:
33721:
33722:
33723:
33724: 9. Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä pikku-
33725: lastenkoulujen opettajille ja opettajattarille.
33726: Jo usean vuoden aikana on suostuntabudjettiin ollut
33727: puheenalaiseen ta.rkotukseen otettuna 30,000 markan määrä-
33728: raha. Vuodeksi 1912 osotetun suostunnan riittämättömyy-
33729: den tähden kävi kuitenkin välttämättömäksi jättää puheen-
33730: allainen määräraha pois sUJmalle vuodelle Armossa vahvis-
33731: tetusta kansakoulubudjetista. Vuodeksi 1913 on tähän tar-
33732: kotukseen osotettu 30,000 markkwa, j,a lienee tämä määrä-
33733: ra:ha niinikään vuodeksi 1914 pysyt-ettävä samansuuruisena,
33734: 30,000 ma:r'kkaoo.
33735: N:o 13 9
33736:
33737: 10. Maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten.
33738:
33739: Kun puheenalaiset kurssit, jotka toimeenpannaan kansa-
33740: koulutoimen järjestämisestä Suomessa 11 p :nä toukokuuta
33741: 1866 annetun Armollisen asetuksen 125 § m nojalla., ovat
33742: osottautuneet hyödyllisiksi, on määräraha niitä varten
33743: ollut kansakoulubudjettiin otettuna. Niinpä laski Edus-
33744: kunta mainittuun tarlmtukseen vuodeksi 1911 110,000
33745: markkaa, joka määrä kuitenkin 12 p :nä tamm1kuuta 1911
33746: annetulla Armollisella asetuksella vähennettiin 60,000 mar-
33747: ]{;aksi. Viimemainittu mäårä on kuiltenkin näyttäytynyt
33748: riittämättömäksi, kun 33 opetbujalle, jotka lukuvuonna 1910
33749: -1911 ovat toimeenpanneet puhoonaolevanla·atuisia kurs-
33750: seja, ei ole voitu suorittaa luvattua palkkiota näissä kurs-
33751: seissa annetusta opetuksesta. l(;aikkien luvuvuonna 1911-
33752: 1912 toimeenpantujen 318 j;a.tkokurssin opettajat ov,a.t myös-
33753: kin jääneet paLkkiotaan vaille, kun määrärahaa :tähän tar-
33754: kotukseen ei ole, osotetun suostunnan riittämättömyyden
33755: tähden, voitu ottaa 1912 vuoden kansakoulubudjettiin.
33756: Edellämainitun nojalla ja 'kun puheen:al,aiseen tarkotukseen
33757: vuodeksi 1913 osotetusta määrärahasta, 110,000 markasta,
33758: sen jäiestä kuin yllämainitut palkkiot on 'suoritettu, luiku-
33759: vuodeksi 1912-----1913 on käytettävissä tuskin 30,000 mark-
33760: kaa, näyrttää määräraha puheenalaiseen tarkotukseen vuo-
33761: deksi 1914 olevan korotettava.
33762: 120,000 marka~si.
33763:
33764:
33765:
33766:
33767: 11. Stipendeilisi kuuntelua ja opintomatkoja varten.
33768:
33769: Tätä määrärahaa, jonka Eduskunta sekä vuodeksi 1911
33770: että vuodeksi 1912 oli laskenut 30,000 mar•kaksi, ei osotetun
33771: 10 N:o 13
33772:
33773: suostunnan riittämättömyyden tähden voitu merki<tä mai-
33774: nittujen kahden vuoden kansakoulubudjettiin. Vuodeksi
33775: 1913 on tähän tarkotukseen osotettu samansuuruinen määrä-
33776: raha, ja lienee se myöskin vuodeksi 1914 mel'kittävä yhtä
33777: suureksi ·eli
33778: 30,000 markaksi.
33779:
33780:
33781:
33782:
33783: 12. Havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
33784: kansakouluihin.
33785:
33786: Ni~hin Artmollisiin esity,ksi•in vru:roj en osott•amisesta lmn-
33787: sakoululaitosta ja erinäisiä; sivistystarkotuksia varten,
33788: jotka aikaisempina vuosina on annettu Eduskunnan ha!'kit-
33789: tavaksi, on ollut otettuna yihteinen määräraha havainto-
33790: välineiden hankkimiseksi maalaiskansaJkouluihin sekä ha-
33791: vainto- ja muiden opetusvälineiden hankkimiseksi kansan-
33792: opistoihin. Koska kuitenkin muut kansanopistoj·en menot
33793: ovat merkity't yhteiskunnallistll! valistustyötä varten varat-
33794: tujen määrärahojen joukkoon ja, niinkuin aika.isemmin
33795: on mainittu, sisäl,tyvät Armolliseen esitykseen varojen
33796: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
33797: tulot eivät riitä, niin merkitään esillä ole.vaan Armolliseen
33798: esitykseen määräraha ainoastaan ensinmainittua tarkotusta
33799: vartl:en.
33800: Vuodeksi 1913 on havaintovä;lineiden hankkimiseksi
33801: maalaiskansakouluihin osotettu 90,000 markan määTäraha
33802: ja näyttää tähän t~arkotukseen .tarvi.ttav•a määräraha myös-
33803: kin vuodeksi 1914 voita<van pysyttää samansuuruisena,
33804: 90,000 markkana.
33805: N:o 13 11
33806:
33807: 13. Yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
33808: kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
33809:
33810: Vuodeksi 1913 on puheenalaiseen tarkotukseen osotettu
33811: 80,000 markan mää~äraha. Kun kansakoulunopettajakunta
33812: yllämainittuj'a kursseja kohtaan on osottanut virkeää har-
33813: mstusta, joka näky,y siitä osanottajain suuresta lukumää;-
33814: rästä, joka vu~desta vuoteeu on kursseihin ilmoittautunut,
33815: ja kun nämä kurssit myöskin näyttävät olevan omansa
33816: opettajakunnassa ylläpi,tämään harrastusta jatkuviin opin-
33817: toihin, lienee puheenalaiseen t:arkotukSIOOn myöskin vuo-
33818: deksi 1914 ehdotettava yhteensä
33819: 80,000 markkaa.
33820:
33821:
33822:
33823:
33824: 14. Apumaksu koulutarpeiden ostoon etupäässä
33825: maalaiskansakoulujen varattomille
33826: oppilaille.
33827: Niinkuin myöskin 1912 vuoden Eduskunnalle annetussa
33828: Armollisessa esityksessä varojen osottamisesta kansalroulu-
33829: 1aitosta ja erinäisiä sivistystarkotuksia varten on ehdotettu,
33830: näyttää valtioapua koulutarpeiden ostamiseen olevan myön-
33831: nettävä etupäässä maalaiskansrukoulujen varattomain oppi-
33832: laiden sekä, sitä myöten kuin vara,t sallivat, muidenkin op-
33833: pilaiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Edellyttäen että avus-
33834: tuksen määrrä pysytetään 75 7o :isena koulutarpeiden hin-
33835: nasta, lienee määrä,raha laskettava samansuuruiseksi kuin
33836: tähän tarkotukseen on osotettu vuodeksi 1913, eli siis
33837: 100,000 marka;ksi.
33838: 12 N:o 13
33839:
33840: 15. Kesävirkistyl<sen toimittamisel<si varsinkin kesä-
33841: siirtoJoissa varattomille, etupäässä sairaille
33842: ja heikoille kansakoululapsille.
33843: Sekä vuodeksi 1911 että rvuodeksi 1912 on Eduskunta
33844: puheenalaista tar.kotusta varten laskenut 50,000 markan
33845: määrärahan j aetta vR~ksi .kunnille kesä,virkisty ksen knstan-
33846: tamiseksi v•arattomille ja sairaille kansakoululapsille, var-
33847: sinkin kesäsiirtoloissa, jotka olisivat asetet.ta;vat yhtäläi-
33848: sen silmälläpidon aLaisiksi kuin kansakoululaitos yleensä,
33849: mutta myöskin antamalla la:psia yksityisiin perheisiin elät-
33850: teelle; ja on nämä avustukset katsottu olevan määrättä:vä
33851: 50 prosentiksi karkista kunnille tästä aiheutuvista kuluista.
33852: Eduskunnan osottaman suostunnan riittämät·tömyyden
33853: tähden on puheenaoleva määräraha kuitenkin jätetty pois,
33854: mainituiksi vuosiksi ArmoHisimmasti vahvistetusta kansa-
33855: koulubudjetista. Vuodeksi 1913 on puheenalaiseen rtarko-
33856: tukseen osotettu 50,000 markan määräraha, ja näyttää tämä
33857: määräraha tositarpeen vaatimana olevan vuonna 19•14 pysy-
33858: tettävä samansuuruisena,
33859: 50,000 markkana.
33860:
33861:
33862:
33863:
33864: 16. Kansanlastentarhain kannattamiseksi.
33865:
33866: Eduskunta on jo aikaisemmin vuosia 1910, 1911 j.a 1912
33867: va·rten tähän tar.kotukseen laskenut 100,000 markan vuo-
33868: tuisen määrärahan, mut.ta tätä määräralhaa ei ole voitu
33869: merkitä Armollisesti vahvistettuun mainit.tujen vuosien
33870: kansakoulubudjettiin. Koska kuit.enkin kansanlastentarhat
33871: ovat tärkeä rengas järk]peräisesti järjestetyssä kansarrkas-
33872: vatustoimessa, sekä koska ne lukumäärältään ja la·ajuudel-
33873: N:o 13 13
33874:
33875: t.aan ovat viime vuosma meLkoisesti kasvaneet, mutta toi-
33876: selta ·puolen tarpeellista kokemusta puuttuu tarkotusta var-
33877: ten tarvit.ta van ra•hamäärän suuruudesta, ehdoteta,an että
33878: mainittuun tarkotukseen käytettävä määräram.a vuodeksi
33879: 1914 merkitään samamuuruiseksi kuin tätä varten on oso-
33880: tettu vuodeksi 1913, eli siis
33881: 100,000 markaksi.
33882:
33883:
33884:
33885:
33886: '17. Maalaiskansakoulujen varattomain oppilasten
33887: ravinto- ja vaatetusavuksi.
33888:
33889: Sekä 1911 että 1912 vuoden valtiopäivillä on Eduskunta
33890: köyhien ka.nsaikouluJ.asten ravånto- ja V'll•atetusavustusta
33891: varten laskenut kummallakin kerralla 150,000 markan
33892: määrärahan, mutta Eduskunnan osottaman suostunnan
33893: riittämllittömyyden tähden ei tätäkään määrärahaa ole voitu
33894: ottaa mainittujen vuosien kansakoulubudjettiin. Kun jär- ·
33895: jestetty varattomien kansakoulunoppilaiden ravitseminen,
33896: erittäinkin maaseudulla, sekä vaatetusavun hankkiminen
33897: niille epäilemättä tulisi suuressa määrin helpottrumaan ja
33898: edistämään näiden oppilaiden koulunkäyntiä, olisi varojen
33899: osottaminen tähän tarkotukseen suotava. Kun toistaiseksi
33900: ei ole trurpeellista selvitystä siitä määrästä, mikä tähän
33901: voisi olla ta11peen, lienee samansuuruinen määräraha, 'kuin
33902: vuodeksi 1913 on tähän tnrkotukseen osotettu, ehdotettava
33903: myöskin vuodeksi 1914, jota varten siis tähän merkitään
33904: 150,000 markkaa.
33905: 14 N:o 13
33906:
33907: 18. Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlastenkoulujen
33908: avustamisel<si.
33909: Poistaakseen ne puutteellisuudet, jot,ka nykyään hait-
33910: taav.at al:rouopetusta maaseudulla, sekä valmistaakseen siir-
33911: tymillstä yleiseen oppipaklk:ooru on Eduskunta vuosiksi 1911
33912: ja 1912 ehdottanut 100,000 m:arkan suuruisen määrärahan
33913: avustukseksi kuunailisille 'pientenlastenkouluille. Tästä
33914: avustuksesta jaettaisiin palkka-apua opettajalle 400 mark-
33915: kaa sekä opetusvälineiden hamkkimiseen a·pumaksu, joka
33916: vastaisi 50 % kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin
33917: 50 markkaa koulua kohti. Valtioavun saamisen ehdoiksi
33918: on Eduskunt·a esittänyt, muun muassa, että puheenalaiset
33919: koulut asetettaisiin Koulutoimen ylihallitu!ksen valvonnan
33920: al<a:isi:ksi sekä että niiden opettajille säädettäisiin jokin alin
33921: pätevyysmäärä. Eduskunnan ehdottamaa määrärahaa ei
33922: ku~tenkaan, Eduskunnan osoUaman suostunnan riiUämät-
33923: tömyyden tähden, 'Ole voitu ottaa edellämainittujen vuosien
33924: budjettiin. Vuodeksi 191~ on tähän tarlmtukseen osotettu
33925: edellämainitun suuruinen määräraha, 100,000 markkaa, ja
33926: lienee puheenalaista tal'!kotusta varten vuodeksi 1914 ehdo-
33927: tettava samansuuruinen määräraha,
33928: 100,000 markkaa.
33929:
33930:
33931:
33932: 19. Maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
33933: avustamiseksi.
33934: Toukokuun 11 p :nä 1866 annetun ArmoUisen kansa-
33935: kouluasetuksen 122 § :n muka·an on opetuksen edistämiseksi
33936: j'Oka:iseen kansakouluun vähitellen perustett,ava kirj·asto.
33937: josta koulun oppilaat voivat sa;ada hyödyllistä lukemista.
33938: Vaikka moniin kansakouluihin on perustettu lainakirjas-
33939: N:o 13 15
33940:
33941: toja, on kuitenkin ani harvoilla kouluilla. varsinaisia koulu-
33942: eli oppilaskirjastoja. On kuitenkin näyttänyt suotavalta ja
33943: tarkotuksenmulmiselta että oppibskirjastot, kouluun kuu-
33944: luvina ja sen opetusta. täydentävinä, oHsivat erotettavat
33945: muista kansankirjastojen muodoista sekä että niiden valvo-
33946: minen ja avustaminen olisi jätett·ävä Koulutoimen yli-
33947: hallitukselle, joka olikin vuonna 1910 k<ehottanut kansa-
33948: kouluden johtokuntia ryhtymään toimerupiteisiin oppilas-
33949: kirjastojen perustamiseksi sekä antamaan erinäisiä tietoja
33950: niiden rtilasta. Jotta kuitenkin voit·aisiin menestyksen
33951: toiveiUa määrätä kansakoulujen kannattaji·a täyttämään
33952: edellämainittua velvollisuutta, on kiatsottu :tarpeelliseksi
33953: että olisi käytettävänä määräraha, josta kirjojen ostamista
33954: varten: opplliaski,rjastoiJhin voit•a]si:in myöntii1ä avustusta
33955: esim. 50 % kirj ojen ostohinnasta. Omaksuen vastama,initut
33956: 1
33957:
33958:
33959:
33960: näkökohdat on Eduskuntakin viimeksi vuodeksi 1913
33961: ehdottanut ta.r~kotukseen 25,000 mwrka.n määrän, ja lienee
33962: tämä määräraha, kun vielä ei ole kokemusta tarvittavan
33963: määrärahan suuruudesta, vuonna 1914 maksettava saman-
33964: suuruisena eli
33965: 25,000 marklkana.
33966:
33967:
33968:
33969:
33970: 20. Korvausta maalaiskunnille siitä, että apumaksu
33971: koulutarpeiden ostoon vuonna 1910 näiden
33972: kuntien kansakoulujen oppilaille on
33973: jäänyt suorittamatta.
33974: Sittenkuin Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
33975: oli katsonut suotavruksi, että maalaiskunna;t saisiv.at valtio-
33976: apua, joka laskettaisiin 75 % :iksi kansakoulunoppilaita
33977: varten ostamainsa oppikirjojen j:a muiden koulutarpeiden
33978: 16 N:o 13
33979:
33980: hinnasta, sekä puheenalaiseen ·tarkotukseen vuodeksi 1909
33981: sittemmin oli Armossa vahvistettu 150,000 markan määrä-
33982: raha, on Keisarillinen Suomen Senaatti Koulutoimen yli-
33983: hallitukselle lähettämässään kiTjelmässä 15 p :ltä lokakuuta
33984: 1909 ilmoit:tanut, että valtiovarasto edellämainitulla pro-
33985: sentilla ottaa osaa puheenaolevain ostokustannusten suorit-
33986: tamiseen, jota paitsi, kunta:in omaksi pä·ätettäväksi oli
33987: jätetty, olisiko kirjoja ja koulutarpeita maksutta hankitta.va
33988: kaikille vai ainoastaan varattomille oppilaille. 1909 vuoden
33989: toisilla valtiopäivillä on Eduskunta alamaisessa vastauk-
33990: sessaan sille asiasta annettuun Armolliseen es:Uty kseen vuo-
33991: teen 1910 nähden pysynyt edellämainitussa mielipiteessä
33992: mitä tulee siihen prosenttiin, joka puheenalaista tarkotusta
33993: varten olisi maalaiskunnille tulev.a; ja on sittemmin, 12
33994: (25) p :nä elokuuta 1910 annetun Armollisen asetuksen mu-
33995: kaisesti, mainittuun tarkotukseen viime.sa.notuksi vuode1ksi
33996: vahvistettu 200,000 markan suuruinen arviomääräraha.
33997: Koska kuitenkin vuoteen 1910 kohdistuvi·a puheenal•aisen
33998: VlaLtioavun hakemuksia on saa1punut yhteensä 662,000 mar-
33999: kan määrään, niin oikeuden ja kohtuuden mu•kaiselta näyt-
34000: tää että, ensinmainitun määrärahan lisäksi, edellämainit-
34001: tujen hakemusten suorittamiseksi osotetaan enintään
34002: 462,000 marlkkaa.
34003:
34004:
34005:
34006: Edellämainitun nojalla ehdotetaan että kansanopetusta
34007: varten vuonna 1914 suostuntavaroista osotettaisiin alem-
34008: pana main.ittavat määrärahat, yhteensä 11,052,000 mark-
34009: kaa, jotka myöskin on otettu siihen suostuntamhaston bucl-
34010: jettiehdotukseen, joka sisältyy Armolliseen esitykseen va-
34011: rojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
34012: tion tulot eivät rii'tä, nimittäin:
34013: N:o 13 17
34014:
34015: 1. Kaupunk<ien kansa1kou'lulaitokselle ( a,r-
34016: . m"·aa"•rÖMnoh
34017: v1o w.Lw .a. )..................... . 1,650,000: -
34018: 2. Maala.iskansaJkouluille, v~·rs·in.aisen opet-
34019: ta:j iston palkibamiseksi (annioonäii.,rä-
34020: raha) ............................. . 4,300,000:-
34021: 3. Maa,la:i,ska.nsa;koulu~lile, pa1!karukorotuk-
34022: si:a ( arvl!omä<årä:mha) . . . . . . . ........ . 1,250,000: -
34023: 4. MaalaiskansalooUJluiHe, ope,ttaj:a-in Ja
34024: opet.tajat.arten pal~klmamrseksi mies- ja
34025: näiskäsi,töi~den opetusta varten (arvio-
34026: nla,ara,rruha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . 160,000:-
34027: 5. Maah~kansalkoulujen V'a:rsinaisen opet-
34028: ta.j i·ston eläkkeet ( arviomäiäräraha) .... 200,000:-
34029: 6. Apumruksu kaupulllkien tk:ia,IliSakoulu:j.en
34030: opettajiston eläikkeilksi (a.r•vi'Omääräraiha) 55,000:-
34031: 7. Sa1iraiden lmnsakuolunopetJbajain ja
34032: -operttaj a·tarten ~ruvust·ami~seksi ........ . 100,000:-
34033: 8. Apuma1ksu kanswkoui1uta:1ojen ja kä,si-
34034: työhuoneisoojen rakentamise:en maalajis-
34035: lmnti.in . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,000:-
34036: 9. Kirjastoj'a varten maaJ,a,iskallSa,kO'Uluj·en
34037: sekä pi!li~lruJrusterukouluj·en opebtaj~lle ja
34038: opettwjattarille (rajaton siirtomäärä-
34039: raiha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,000:-
34040: 10. Maala~kansailroulujen
34041: varten ( mj aton siirt·omää.räraha) ..... 120,000:-
34042: 11. Stipeooeiksi kuuntelua ja opinrt{)ma.tko-
34043: j·a varten .......................... . 30,000:-
34044: 12. Havainooväliillleiden hanikkimiseiksi maa-
34045: l,alliska.IliSak.ouluåJhi,n ( ra.ja ton siivto:miää-
34046: rä.raha} ....... , .................... . 90,000:-
34047: 18 N:o 13
34048:
34049: 13. Y1liopistollristen j.atlkOikuTSSien t~oimeellr
34050: panemiseksi kansakoulunopettajine ja
34051: 1
34052:
34053:
34054:
34055: -ope:Mia;j.atrtJarille (ra.j aton siil.'ltomää<rä~
34056: raha) ............................. . 80,000:-
34057: 14. Apumaksu koulutarpei-den ostloon etu-
34058: päässä maaila,iskansakoulujen varat,to-
34059: mille oppilaille ( arviomääräraha) ..... 100,000:-
34060: 15. Kesäiv~rkist~ksen toirrni,t,tamiseksi vaT-
34061: sin:kin kesäsiirtoloi,ssa varattom~1le, etu-
34062: pärä:ssä saira:ille ja heikoille karnsako~Ulu
34063: lapsille (rajaton siirtomääräraha) ..... 50,000:-
34064: 16. Kansanlastentarhain kanna.ttamiseksi
34065: (rajaton siirtomääräraha) ........... . 100,000:-
34066: 17. Mada.islmnsakoulujen varattomain op-
34067: pHasten ra:vinto- ja vaatetusa,vuksi (ra-
34068: jaton siirtomäärämha) . . . . . . . . ..... . 150,000:-
34069: 18. Ma,aJ.aisk,untain ylläpitämien pierutenl,as-
34070: tenkoulujen a vustamiseksi ( arviomäärä-
34071: raha) .............................. . 100,000:-
34072: 19. MaaJaiskansailroulujen oppiJ1aE~kirja>:~to
34073: jen avust.åmiseksi (raja1ton siirtomäärä-
34074: raha) .............................. . 25,000:-
34075: 20. Korv.arusrta maaJa,i~kunnille sititä, että
34076: apumaksu lwu1uta.rpetiden osioon vuonna
34077: 1910 näiden kuntien kansa'koulnjen op-
34078: pilaille on j äån~t suorit,tamartta . . . . . . . . 462,000 : -
34079: Yhteensä Smk. 11,052,000:-
34080:
34081: Armossa hyväksytty Tsarkoje Selossa 18
34082: p:nä helmikuuta (3 p:nä maaliskuuta) 1913.
34083:
34084: Ministeri Valtiosihteeri Vapaaherra A. Langhoff.
34085:
34086: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913,
34087: 1913.- V. M.- Esitys N:o 13.
34088:
34089:
34090:
34091:
34092: Valtiovarainvaliokunnan
34093: m i e t i n t ö N :o 1 armollisen esityksen joh-
34094: dosta, joka koskee varojen osottamista kansan-
34095: opetusta varten vuodeksi 1914.
34096:
34097: Eduskunta on V altiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
34098: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 13,
34099: joka koskee varojen osottamista kansanopetusta varten vuo-
34100: deksi 1914.
34101: Tässä yhteydessä on Valiokunta myös käsitellyt edustaja
34102: Hannikon y. m. anomusehdotuksen N :o 89 kansakoulunopet-
34103: tajain eläkkeen korottamisesta.
34104:
34105:
34106:
34107: Vuoden 1912 valtiopäivillä osotti Eduskunta kansakou-
34108: lulaitosta ynnä erinäisiä muita sivistystarkoituksia varten
34109: kaikkiaan 11,084,000 markkaa eli 300,000 markkaa enem-
34110: män, kuin Eduskunnalle silloin annetussa armollisessa esi-
34111: tyksessä oli ehdotettu. Kuitenkin on 24 päivänä tammi-
34112: kuuta 1913 annetussa asetuksessa merkitty tästä määrästä
34113: vuoden 1913 kansakoulurahasääntöön ainoastaan 9,415,000
34114: markkaa eli 1,669,000 markkaa vähemmän, kuin Edus·
34115: kunta oli osottanut. 'l'ämä vähennys johtuu suurim-
34116: malta osaltaan siitä, että Eduskunnan myöntämästä,
34117: 1,500,000 markkaan nousevasta apumaksusta kansakouluta-
34118: lojen ja käsityöhuoneistojen rakentamiseksi maalaiskuntiin
34119: on rahasääntöön otettu ainoastaan 361,000 markkaa, mikä
34120: menettely, katsoen siihen, että vuosina 1910, 1911 ja 1912
34121: on Senaattiin annettu yli 300 rakennusavun hakemusta vas-
34122: 2 1913. - V. M. - Esitys N :o 13.
34123:
34124: tuten yhteensä noin 1,800,000 markkaa, on tuntuvasti vai-
34125: keuttanut kuntain pyrkimyksiä tarkoitustenmukaisten kou-
34126: luhuoneistojen aikaansaamiseksi. Edelleen on Eduskunnan
34127: osottamasta 400,000 markan suuruisesta apumaksusta koulu-
34128: tarpeiden ostoa varten maalaiskansakoulujen oppilaille, toi-
34129: senlaista avustusperiaatetta soveltaen, kuin Eduskunta oli
34130: päättänyt, rahasääntöön merkitty ainoastaan 100,000 mark-
34131: kaa sekä kokonaan poistettu Eduskunnan osottama 200,000
34132: markan määräraha kansanopistojen r!fkennusavuksi. Määrä-
34133: raha raittiustyön kannattamiseksi on alennettu 70,000 mar-
34134: kasta 40,000 markkaan. - Tällaisten supistamisten oikeu-
34135: tuksesta sekä nyt samoin kuin vuosien 1911 ja 1912 valtio-
34136: päiville åsiasta annetuissa armollisissa esityksissä kauttaal-
34137: taan esiintyvästä, Eduskunnan budjettioikeutta loukkaavasta
34138: käsityskannasta on Valiokunta lausuva perustellun mieli-
34139: piteensä vuoden 1914 budjetin järjestelyä koskevassa mie-
34140: tinnössään.
34141: Edellisille valtiopäiville annetuista armollisista esityk-
34142: sistä eroaa nyt käsiteltävänä oleva sikäli, että siihen on otettu
34143: ainoastaan kansakoululaitokseen kohdistuvat määrärahat,
34144: jota vastoin kansanopistoille, työväenopistoille, luent'okurs-
34145: seihin ja raittiustyön kannattamiseksi tarkoitetut määrä-
34146: rahat on ehdotettu armollisessa esityksessä N :o 1 va-
34147: rojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
34148: tion tulot eivät riitä. Valiokunta puolestaan on sitä mieltä,
34149: että tähän mietintöön sopivimmin on otettava ainoastaan
34150: varsinaista kansanopetusta koskevat määrärahat. Niihin
34151: luonnollisesti kuuluvat myöskin kansanopistojen määrärahat.
34152: Tämän vuoksi onkin Valiokunta käsitellyt viimeksimainitut
34153: määrärahat tässä yhteydessä ja ehdottaa ne hyväksyttäviksi
34154: saman suuruisina kuin Hallitus armollisessa esityksessä
34155: N:o 1.
34156: Kansakoululaitosta koskevat määrärahat ehdottaa Valio-
34157: lmnta niinikään hyväksyttäviksi yleensä sen suuruisina, kuin
34158: armollisessa esityksessä ehdotetaan. Kuitenkin on Valio-
34159: kunta sitä mieltä, että vuodeksi 1914 on koulutarpeiden os-
34160: toon maalaiskansakoulujen oppilaille, oppilaiden varallisuu-
34161: Kansanopetusta koskevat määrärahat. 3
34162:
34163: teen katsomatta, myönnettävä sama määrä, kuin Eduskunta
34164: vuotta 1913 varten katsoi tarpeen vaatimaksi, eli 400,000
34165: markkaa, esityksessä ehdotetun, etupäässä Varattomille oppi-
34166: laille tarkoitetun, 100,000 markan sijasta, varsinkin kun
34167: määrärahan jakaminen tällaista avustusperiaatetta soveltaen
34168: tuottaa käytännössä suuria hankaluuksia, jonka takia kun-
34169: nat yleensä ovat taipuvaisemmat jakamaan opetusvälineet
34170: kansakoulujensa kaikille oppilaille niiden varallisuuteen
34171: katsomatta. Niinikään on Valiokunta tekemiensä laskelmien
34172: perustuksella katsonut tarpeelliseksi, että esityksessä 200,000
34173: markan suuruiseksi ehdotettu maalaiskansakoulujen varsi-
34174: naisen opettajiston eläkemääräraha merkitään 210,000 mar-
34175: kaksi.
34176:
34177:
34178:
34179:
34180: Kansakouluasetus 11 päivältä toukokuuta 1866 vakuutti
34181: kansakoulunopettajalle tai -opettajattarelle 30 vuoden nuh-
34182: teettoman palveluksen perästä oikeuden elinkautiseen eläk-
34183: keeseen, joka oli oleva heidän nauttimansa valtion perus-
34184: palkan suuruinen, s. o. opettajalle 600 markkaa ja opetta-
34185: jattarelle 400 markkaa vuodessa. Asetuksessa 5 päivältä
34186: elokuuta 1886 vahvistettiin täyden eläkkeen määrä opet-
34187: tajalle 800 markaksi ja opettajattarelle 600 markaksi sekä
34188: vieläkin voimassa olevassa asetuksessa 24 päivältä touko-
34189: kuuta 1898 opettajalle 1,000 markaksi ja opettajattarelle
34190: 750 markaksi. Edustaja Rannikon y. m. anomusehdotuk-
34191: sessa N :o 89 ehdotetaan, että kansakoulunopettajille ja
34192: -opettajattarille 30 vuotisen nuhteettoman palveluksen jäl-
34193: keen tuleva eläke korotettaisiin, perheelliselle 1,500 mar-
34194: kaksi ja perheettömälle 1,200 markaksi.
34195: Niinä kohta 50 vuotena, jotka varsinainen kansakoulu-
34196: laitoksemme' on ollut olemassa, on kansakoulunopettajain
34197: eläkkeiden määrää korotettu 400 markalla opettajille ja 350
34198: markalla opettajattarille. Osottaessaan määrärahan maa-
34199: laiskansakoulujen varsinaisen opettajiston eläkkeiksi vuo-
34200: den 1912 valtiopäivillä oli Eduskunta jo sitä mieltä, että
34201: 4 1913. - V. M. - Esitys N :o 13.
34202:
34203: puheenalainen eläke on riittämätön, joka muun muassa ai-
34204: kaan saa sen, että eläkeoikeuteen joutuneet opettajat eivät
34205: näy katsovan mahdolliseksi siirtyä pois virasta. Myöskin
34206: viime aikoina suuresti kallistuneet elinehdot vaativat puo-
34207: lestaan eläkkeiden huomattavaa korottamista.
34208: Valiokunta ei kuitenkaan nyt ole tahtonut ehdottaa muu-
34209: tosta tässä suhteessa siihen katsoen, että Eduskunnan vuoden
34210: 1910 varsinaisilla valtiopäivillä hyväksymää ehdotusta
34211: asetukseksi oppivelvollisuudesta seuraavan, kansakoululai-
34212: toksen kustannuksia koskevan asetusehdotuksen 16 § sisältää
34213: opettajiston eläkekysymyksen uudelleen järjestämisen, .ia
34214: mainitut asetusehdotukset eivät vielä ole saaneet lopullista
34215: ratkaisua.
34216: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan pää-
34217: tettäväksi,
34218:
34219: että anomusehdotus ei tällä kertaa anna
34220: aihetta toimenpiteeseen Ed1tsknnnan pnolelta.
34221:
34222:
34223:
34224:
34225: Edellä esitetyn lJerustuksella saa Valiokunta kunnioit-
34226: taen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Ma-
34227: jesteetille ilmoittaa,
34228:
34229: että Ednskunta on V'twdeksi 1.9U 111)/Öntiinyt
34230: seuraavat määrärahat:
34231:
34232: 1. Kaupunkien kansakoululaitokselle
34233: ( arviomääräraha) ............ . Smk. 1,650,000: ·---
34234: 2. Maalaiskansakouluille, varsinai-
34235: sen opettajiston palkkaamiseksi
34236: ( arviomääräraha) ............ . 4,300,000: --
34237: "
34238: 8. Maalaiskansakonluille, palkanko-
34239: rotuksia (arviomääräraha) ..... 1,2.50,000: --
34240: "
34241: 4. Maalaiskansakouluille, opettajain
34242: ja opettajatarten palkkaamiseksi
34243: Kansanopetusta koskevat määrärahat. 5
34244:
34245: mies- ja naiskäsitöiden opetusta
34246: varten (arviomääräraha) ....... Smk. 160,000:-
34247: 5. Maalaiskansakoulujen varsinaisen
34248: opettajiston eläkkeet ( arviomäärä-
34249: raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 210,000:-
34250: 6. Apumaksu kaupunkien kansakou-
34251: lujen opettajiston eläkkeiksi ( ar-
34252: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . , 55,000:-
34253: 7. Saimiden kansakoulunopettajain
34254: Ja -opettajatarten avustamiseksi , 100,000:-
34255: 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja
34256: käsityöh,uoneistojen rakentami-
34257: seen maalaiskuntiin . . . . . . . . . . . , 2,000,000:-
34258: 9. Määrä r a h a k ansan opi s-
34259: tojen rakennusavuksi .. 200,000:--
34260: "
34261: 10. Kirjastoja varten maalaiskansa-
34262: koulujen sekä pikkulastenkoulu-
34263: Jen opettajille Ja opettajattarille
34264: (rajaton siirtomääräraha) BO,OOO:-
34265: "
34266: 11. Maalaiskansakoulujen jatkokurs-
34267: seja varten (rajaton siirtomäärä-
34268: raha} ...................... . 120,000:-
34269: "
34270: 12. Stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
34271: matkoja varten . . ............ . 30,000:-
34272: "
34273: 1B. Havaintovälineiden hankkimiseksi
34274: maalaiskansakouluihin s e k ä h a-
34275: vain t o- y. m. o p et ~t s väli-
34276: neiden hankkimiseksi
34277: k a n s a n o p i s t o i h i n (raja-
34278: ton siirtomääräraha} ......... . 100,000:-
34279: "
34280: 14. Yliopistollisten jatkokurssien toi-
34281: meenpanemiseksi kansakoulun-
34282: opettajille ja -opettajattarille ( ra-
34283: jaton siirtomääräraha) ........ . ,, 80,000:-
34284: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon
34285: (poist.) maalaiskansakoulujen
34286: 6 1913.- V. Mo -Esitys N:o 130
34287:
34288: (poisto) oppilaille (arviomäärära-
34289: ha) 0 0 0 0 0 0 Smko
34290: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400,000: -
34291: 160 Määräraha kansanopi s-
34292: tojen avustamiseks'i ja
34293: a p u r a h o i k s i n ä i d e n k o u-
34294: lujen vähävaraisille
34295: oppilaille 360,000:-
34296: "
34297: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
34298:
34299:
34300:
34301:
34302: 170 Kesävirkistyksen toirnittamiseksi
34303: varsinkin kesäsiirtolaissa varatto-
34304: mille, etupäässä sairaille ja hei-
34305: koille kansakoululapsille (rajaton
34306: siirtomääräraha) o .50,000:-
34307: "
34308: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
34309:
34310:
34311:
34312:
34313: 180 Kansanlastentarhain kannattami-
34314: seksi (rajaton siirtomääräraha) 100,000:--
34315: 190 Maalaiskansakoulujen varatto-
34316: "
34317: main oppilasten ravinto- ja vaa-
34318: tetusavuksi (rajaton siirtomäärä-
34319: raha) 1.50,000:-
34320: "
34321: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
34322:
34323:
34324:
34325:
34326: 200 Maalaiskuntain ylläpitämien pien-
34327: tenlastenkoulujen avustamiseksi
34328: ( arviomääräraha) 100,000:-
34329: "
34330: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
34331:
34332:
34333:
34334:
34335: 210 Maalaiskansakoulujen oppilaskir-
34336: jastojen avustamiseksi (r-ajaton
34337: siirtomääräraha) o 25,000:-
34338: "
34339: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
34340:
34341:
34342:
34343:
34344: 220 Korvausta maalaiskunnille siitä,
34345: että apumaksu koulutarpeiden os-
34346: toon 1)UOnna 1910 näiden kuntien
34347: kansakoulujen oppilaille on jää-
34348: nyt suorittamatta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 , 462,000:-
34349: Yhteensä Smko 11,932,000: -
34350:
34351: Helsing-issä 27 päivänä maaliskuuta 19130
34352: Kansanopetusta koskent määrärahat. 7
34353:
34354: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
34355: järvi sekä jäsenet Bäck, Gylling, Hallsten, Helenius-Seppälä,
34356: Honka.iuuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Komu, Kron-
34357: qvist, N eovius, Puhakka, Renvall, Sainio, Tervo, Turunen,
34358: W uolijoki .ia varajäsen af Forselles sekä osittain varajäsenet
34359: Herttua, Kärnä, I-ahdensuo, Leivo, Paasonen ja Törmä.
34360: 8 1913. - V. M. - Esitys N :o 13.
34361:
34362:
34363:
34364:
34365: Vastalauseita.
34366: I.
34367:
34368: Valtiovarainvaliokunta on ollut samaa mieltä, kuin
34369: Eduskunta oli jo vuoden 1912 valtiopäivillä, että kansa-
34370: koulunopettajain nykyiset eläkkeet ovat siksi riittämättö-
34371: mät, että eläkeoikeuden saavuttaneet opettajat eivät näytä
34372: voivan siirtyä pois virasta. Kuitenkin on Valiokunta hylän-
34373: nyt Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen, jossa, yhtä-
34374: pitävästi Koulutoimen ylihallituksen vuonna 1911 Hallitsi-
34375: jalle tekemän esityksen kanssa, perheelliselle opettajalle eh-
34376: dotetaan 1,500 markan ja perheettömälle 1,200 markan eläke.
34377: Valiokunnan enemmistö on pl•nlstanut hylkäävän päätök-
34378: sensä siihen, että Eduskunnan 27 ll. toukokuuta 1910 päät-
34379: tämää asetusehdotusta oppivelvollisuudesta seuraavaa asetus-
34380: ehdotusta kansakoululaitoksen kustannuksista, jonka 16 § :ssä
34381: puheenalaista eläkeasiaa on kosketeltu, ei ole vielä lopullisesti
34382: ratkaistu. Allekirjoittaneiden mielestä ei tämä muodollinen
34383: seikka saa olla esteenä kansakoulunopettajain eläkkeiden ko-
34384: rottamiselle sellaiseen määrään, mikä nykyoloissa kalliin
34385: ajan takia on tarpeen vaatima ja minkä Valiokunnan enem-
34386: mistökin on katsonut kohtuulliseksi. Anomuksessa ehdotettu
34387: järjestely olisi nimittäin luonnollisesti lakkaava mainit-
34388: tujen asetusten, joilla kansakoululaitosta koskevat asiat
34389: yleensä tulisivat uudestaan järjestetyiksi, voimaan astuttua;
34390: kansakoulunopettajain eläkkeiden säätäminen tarvetta vas-
34391: taaviksi ei kuitenkaan silloinkaan kohtaisi voittamattomia
34392: vaikeuksia. Koossa oleva Eduskunta on eri kertoja .ennen-
34393: kin ryhtynyt toimenpiteisiin, nimenomaan painostaen nii-
34394: Vastalause 1. 9
34395:
34396: den väliaikaisuutta, kipeimpien epäkohtien korjaamiseksi,
34397: kun ei ole katsottu voitavan odottaa Eduskunnan aikaisem-
34398: min hyväksymien lakiehdotusten ratkaisua.
34399: Kun asiassa kuitenkin on syntynyt epäilyksiä, rohke-
34400: nemme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta, ryhtymättä
34401: puheenalaista eläkeasiata lopullisesti järjestämään, tyytyisi
34402: vastauksessaan käsiteltävänä olevaan armolliseen esitykseen
34403: i 1moittamaan,
34404:
34405: että koska eläkeoikeuteen jmthtneet opet-
34406: tajat eivät näytä riittämättömän eläkkeen takia
34407: yleensä katsovan mahdolliseksi siirtyä pois vi-
34408: rasta, Eduskunta pitää tarpeellisena, että kansa-
34409: koulunopettajain nykyisiin eläkkeisiin tehdään
34410: sellainen lisäys, että perheellinen kansakoulun-
34411: opettaja toistaiseksi saa 1,500 markan ja perhee-
34412: tön opettaja 1,200 markan eläkkeen.
34413:
34414: Jos tämä ehdotus saavuttaisi Eduskunnan hyväksymi-
34415: sen, jossa tapauksessa mietintö tietysti olisi palautettava
34416: V aliakuntaan uudelleen muodostettavaksi, aiheuttaisi se
34417: Valiokunnan laskelmissa sellaisen muutoksen,
34418:
34419: että maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
34420: tajiston eläkemääräraha olisi korotettava 100,000
34421: markkaa suuremmaksi, kuin armollisessa esityk-
34422: sessä on ehdotettu, eli kaikkiaan 300,000 mar-
34423: kaksi, ja apumaksu kaupunkien kansakoulujen
34424: opettajiston eläkkeiksi 30,000 markkaa armolli-
34425: sessa esityksessä ehdotettua määrää stturem-
34426: maksi eli kaikkiaan 85,000 markaksi.
34427:
34428: Matti Helenius-Seppälä. Onni Hallsten.
34429: P. Kärnä. A. Osw. Kairamo.
34430: Juhani Arajärvi. Mauri Honkajuuri.
34431: 10 1913. - V. M. - Esitys N :o 13.
34432:
34433:
34434:
34435:
34436: II.
34437:
34438: Valtiovarainvaliokunnassa käsiteltäessä edustaja Ranni-
34439: kon y. m. anomusehdotusta, joka koskee pääasiallisesti kan-
34440: sakouluopettajien eläkkeen korottamista, ovat allekirjoitta-
34441: neet olleet yhtä mieltä valiokunnan enemmistön kanssa siitä,
34442: ettei Eduskunta voi mainittua anomusehdotusta hyväksyä
34443: ennenkuin kysymys oppivelvollisuuslaista on ratkaistu,
34444: koska anomusehdotus on ristiriidassa Eduskunnan v. 1910
34445: hyväksymän, oppivelvollisuuslakiehdotukseen yhdistetyn,
34446: kansakoululaitoksen menoja koskevan asetuksen 16 § :n
34447: kanssa. Anomus ei tarkota ainoastaan eläkkeiden korotta-
34448: mista, vaan myöskin uuden periaatteen asettamista niiden
34449: laskemisen perusteeksi, periaatteen, .ioka eroaa sekä tähän
34450: saakka noudatetusta että oppivelvollisuuslakiehdotuksessa
34451: hyväksytystä, ja hyväksymällä nyt tämän periaatteen voisi
34452: Eduskunta saattaa vaaranalaiseksi kansansivistyslaitos-
34453: tamme koskevan laajakantoisen uudistuksen, jonka tärkey-
34454: den Eduskunta on tunnustanut ja jonka välttämättömyys
34455: käy yhä selvemmäksi.
34456: Mutta me emme voi hyväksyä Valtiovarainvaliokunnan
34457: menettelyä, kun valiokunta, nojautuen yllä mainittuihin
34458: periaatteeUisiin syihin, on tyytynyt pysyttämään kansa-
34459: kouluopettajien eläkkeet muuttumattomina. Yleisesti on
34460: tunnustettu, että nämä eläkkeet ovat liian alhaiset; sen on
34461: myöskin tunnustanut 1912 vuoden valtiopäiväin Valtio-
34462: varainvaliokunta, joka on huomauttanut, että juuri tämä
34463: seikka on syynä siihen, etteivät eläkeoikeutetut opettajat
34464: voi erota viroistaan~ vaikkakin voimat ja työkyky ijän lisään-
34465: tyessä heikontuvat. Tämän lausunnon todenperäisyyttä ei
34466: tämänkään vuoden Valtiovarainvaliokunta ole kieltänyt.
34467: Allekirjoittaneet ovat olleet sitä mieltä, että sekä huo-
34468: lenpito niistä opettajista, jotka ovat kuluttaneet voimansa
34469: Vastalause II. 11
34470:
34471: kansanopetuksen palveluksessa, että koulun etu vaativat
34472: tämän epäkohdan korjaamista mikäli se voi tapahtua otta-
34473: malla huomioon Eduskunnan aikaisemmin mainittu' päätös.
34474: Yllä mainitussa asetusehdotuksessa on korkeamman kansa-
34475: koulun opettajakunnan eläkkeet määrätty 1,000 Smk :si 30
34476: vuotta palvelleelle opettajalle vastaten samansuuruista elä-
34477: kettä miesopettajalle ja 750 Smk. eläkettä naisopettajalle
34478: nykyisin voimassa olevan asetuksen mukaan. Lakiehdotuk-
34479: sen periaatteellisesta kannasta: sama eläke kaikille opetta-
34480: jille, sukupuoleen ja perhesuhteisiin katsomatta, emme katso
34481: Eduskunnan varemmin mainitsemistamille syistä voivan
34482: luopua. Emme myöskään katso mitään sellaista käyneen
34483: ilmi, joka olisi omiaan kumoamaan niitä perusteita, jotka
34484: kolme vuotta sitten määräsivät Eduskunnan kannan tässä
34485: kysym;yksessä. Sitä vastoin ei mielestämme mikään estä
34486: Eduskuntaa koettamasta väliaikaisesti aikaansaada eläke-
34487: määrän korotusta. Katsoen viime vuosina tapahtuneeseen
34488: elinkustannusten kohoamiseen, jota vielä yhä edelleenkin
34489: kaikesta päättäen tulee jatkumaan, on meidän mielestämme
34490: 1,000 Smk :n määrä liian alhainen ja vaatii korottamista,
34491: jos mieli eronneitten opettajien todellakin tulla toimeen
34492: eläkeellään ja jos tahdotaan saada heidät luopumaan
34493: Yiroistaan ennenkuin täydellinen työhönkykenemättömyys
34494: heidät siihen pakottaa.
34495: Se peruspalkka, joka nyt voimassa olevan asetuksen mu-
34496: kaan on myönnettävä opettajalle ja opettajattarelle, joka on
34497: naimaton taikka ei ole perheensä pääasiallinen elättäjä, nousee
34498: vähintään 1,350 Smk:aan, siihen luettuna sekä valtion että
34499: kunnan joko luonnontuotteissa tahi rahassa suorittama osuus.
34500: Eroavan opettajan eläkkeen ei pitäisi olla ainakaan sanotta-
34501: vasti alhaisempi, ja pyydämme me ehdottaa 1,300 Smk :n vuo-
34502: tuista eläkettä kaikille opettajille, sukupuoleen katsomatta.
34503: Tämä eläkkeitten korotus tuottanee budjetin menoihin 90,000
34504: Smk:n lisä;yksen maalaiskuntien kansakoulujen opettajiin
34505: .ia 30,000 kaupunkien opettajiin nähden. - Luonnollisesti
34506: yllä esitetty määräys voisi olla voimassa ainoastaan siksi
34507: kunnes oppivelvollisuuslaki saavuttaa armollisen vahvistuk-
34508: 12 1913.- V. M.- Esitys N:o 13.
34509:
34510: sen, jolloin siihen sisältyvät määräykset astuvat voimaan.
34511: Kysymys eläkkeiden suuruudesta voitaisiin sen jälkeen
34512: ottaa uudelleen harkittavaksi.
34513: Yllä esitetyn perusteella, ehdottavat allekirjoittaneet
34514: kunnioittaen, että Eduskunta lähettäisi tämän mietinnön
34515: takaisin Valtiovarainvaliokuntaan uudelleen muodostelta-
34516: vaksi siten
34517:
34518: että s-iinä anottaisiin voirnassa olevan rnaan
34519: kansakoulunopettajien eläkkeitä koskevan ase-
34520: tuksen rnu,uttamista siihen suuntaan, että· vaki-
34521: nainen lransakoulu.opettaja ja -opettajatar oikeu-
34522: tettaisiin virasta emtessaan saamaan 1,800
34523: Smk:n vuotuisen elinJcautisen eläkkeen;
34524: että maalaiskuntain kansakoulujen varsinai-
34525: sen opettajakumnan eläkkeiksi osof;ettaisiin
34526: 300,000 Smk.; sekä
34527: että kau.p~mkien kansakoulnjen opettajakun-
34528: nan eläkkeitä varten osotettaisiin 8.'5,000 Srnk:n
34529: avustus.
34530:
34531: Jenny af Forselles. 'l'ekla Hultin.
34532: Onni Puhakka. Arvid Neovius.
34533:
34534:
34535:
34536:
34537: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
34538: 1913. - V. M.- Esitys N :o 13.
34539:
34540:
34541:
34542:
34543: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a n m i e-
34544: tintö N :o 1 a armollisen esityksen johdosta, joka
34545: kosJree varojen osottamista kansanopetusta var-
34546: ten vuodeksi 1914.
34547:
34548: Sittenkun Valtiovarainvaliokunta mietinnö,sään N :o 1
34549: varojen osottamisesta kansanopetusta varten vuodeksi 191-J,
34550: oli käsitellyt edustaja Rannikon y. m. anomusehdotuksen N :o
34551: 89 kansakoulunopettajain eläkkeen korottamisesta ja ehdot-
34552: tanut asian tällä kertaa hyljättäväksi, on Eduskunta päättä-
34553: nyt, että vakinainen opettaja ja opettajatar on 30-vuotisen
34554: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jälellä
34555: olevaksi elinajakseen saamaan vuotuista eläkettä yksituhatta
34556: markkaa, minkä vuoksi Eduskunta on pö;ytäkirjauotteella
34557: 4 päivältä kuluvaa huhtikuuta tästä päätöksestä aiheutuvia
34558: toimenpiteitä varten lähettän,yt mietinnön Valiokuntaan
34559: uudestaan muodosteltavaksi.
34560: Tämän vuoksi on Valiokunnan ehdottarua 210,000 mar-
34561: kan suuruinen määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen
34562: opettajiston eläkkeiksi merkittävä 220,000 markaksi sekä
34563: 55,000 markaksi ehdotettu apumaksu kaupunkien kansakou-
34564: lujen opettajiston eläkkeiksi 58,000 markaksi. Kansanope-
34565: tusta koskevien määrärahojen loppusumma tulisi näin ollen
34566: korotettavaksi 11,932, 000 markasta 11, 945,000 markkaan.
34567: Edellä esitetyn perustuksella saa V aliakunta kunnioit-
34568: 2 1913.- V. M.- Esitys N:o 13.
34569:
34570: taen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Ma-
34571: jesteetille ilmoittaa,
34572:
34573: että Eduskunta on vuodeksi 1914 myöntä-
34574: nyt seuraavat määrärahat:
34575:
34576: 5. Maalaiskansakoulujen varsinaisen
34577: opettajiston eläkkeet ( arviomäärä-
34578: raha) . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . Srnk. 220,000:-
34579: 6. Apumaksu kaupnnkien kansakoulu-
34580: jen opettajiston eläkkeiksi (arvio-
34581: määräraha) ................... . l$8,000:-
34582: "
34583: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1913.
34584:
34585:
34586:
34587: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
34588: järvi sekä jäsenet Bäck, Hallsten, Helenius-Seppälä, Honka-
34589: juuri, Hultin, Kairamo, Kirves, Komu, Kronqvist, Neovius,
34590: Renvall, Puhakka, Sainio, Tervo, Turunen ja W uolijoki
34591: sekä varajäsenet af Forselles, Lahdensuo, Leivo ja Törmä.
34592:
34593:
34594:
34595:
34596: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
34597: 1913. - Edusk. vast. - Esitys N:o 13.
34598:
34599:
34600:
34601:
34602: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
34603: n en v a s t a.u s Keisarillisen Majesteetin ar-
34604: molliseen esitykseen varojen osottamisesta kan-
34605: sanopetusta varten vuodeksi 1914.
34606:
34607:
34608:
34609:
34610: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
34611: ja Suuriruhtinas T
34612:
34613:
34614:
34615:
34616: Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Majes-
34617: teettinne antanut Eduskunnan päätettäväksi varojen osotta-
34618: misen kansanopetusta varten vuodeksi 1914.
34619: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 13.
34620:
34621: Vuoden 1912 valtiopäivillä osotti Eduskunta kansa-
34622: koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten
34623: kaikkiaan 11,084,000 markkaa eli 300,000 markkaa enem-
34624: män, kuin Eduskunnalle silloin annetussa armollisessa esi-
34625: tyksessä oli ehdotettu. Kuitenkin on 24 päivänä tammi-
34626: kuuta 1913 annetun asetuksen mukaisesti merkitty tästä
34627: määrästä sanotun vuoden kansakoulurahasääntöön ainoastaan
34628: 9,415,000 markkaa eli 1,669,000 markkaa vähemmän, kuin
34629: Eduskunta oli osottanut. Tämä vähennys johtuu suurim-
34630: malta osaltaan siitä, että Eduskunnan myöntämästä,
34631: J ,500,000 markkaan nousevasta apumaksusta kansakouluta-
34632: lojen ja käsityöhuoneistojen rakentamiseksi maalaiskuntiin
34633: on rahasääntöön otettu ainoastaan 361,000 markkaa. Kat-
34634: soen siihen, että vuosina 1910, 1911 ja 1912 Keisarilliseen
34635: Senaattiin on annettu yli 300 rakennusavun hakemusta, jois-
34636: sa anotut määrät ovat yhteensä noin 1,800,000 markkaa, on
34637: tämä menettely tuntuvasti vaikeuttanut kuntain pyrkimyksiä
34638: saada aikaan tarkoituksenmukaisia 'kouluhuoneistoja. Edel-
34639: leen on Eduskunnan osottamasta 400,000 markan suuruisesta
34640: apumaksusta koulutarpeiden ostoon maalaiskoulujen oppi-
34641: laille, toisellaista avustusperiaatetta noudattaen kuin Edus-
34642: kunta oli päättänyt, rahasääntöön merkitty ainoastaan
34643: 100,000 markkaa sekä kokonaan poistettu Eduskunnan osot- ....._
34644: tama 200,000 markan määräraha kansanopistojen rakennus-
34645: avuksi. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi on alennettu
34646: 70,000 markasta 40,000 markkaan. - Tällaisten supistamis-
34647: ten oikeutuksesta sekä siitä Eduskunnan budj.ettioi:Weutta
34648: loukkaavasta käsityskannasta, joka kauttaaltaan esiintyy
34649: näille samoin kuin vuosien 1911 ja 1912 valtiopäiville asiasta
34650: annetuissa armollisissa esityksissä, on Eduskunta lausunut
34651: perustellun mielipiteensä alamaisessa vastauksessaan .armol-
34652: liseen esitykseen varojen osottamisesta niihin tarpeisiin, joi-
34653: hin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
34654: Armollinen esitys eroaa edellisille valtiopäiville anne-
34655: tuista esityksistä sikäli, että siihen on otettu ainorustaan
34656: kansakoululaitokseen kohdistuvat määrärahat, jota vastoin
34657: kansanopistoille, työväenopistoille, luentokursseihin Ja
34658: Kansanopetusta koskevat mUrärahat. 3
34659:
34660: raittiustyön kannattamiseksi tarkoitetut määrärahat on
34661: merkitt~T armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta
34662: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
34663: Eduskunta puolestaan on sitä mieltä, että kansakoulu-
34664: laitosta koskevan armollisen esityksen yhteydessä sopivim-
34665: min on käsiteltävä ainoastaan varsinaiseen kansanopetukseen
34666: kohdistuvat määrärahat. Niihin luonnollisesti kuuluvat
34667: myöskin kansanopistojen määrärahat. Tämän vuoksi onkin
34668: Eduskunta ottanut huomioon viimeksi mainitut määrärahat
34669: tässä yhteydessä ja hyväksynyt ne saman suuruisina kuin
34670: Hallitus valtion varoja ja tarpeita koskevassa armollisessa
34671: esityksessä on ehdottanut.
34672: Kansakoululaitosta koskevat määrärahat on Eduskunta
34673: niinikään hyväksynyt yleensä samansuuruisina, kuin ar-
34674: mollisessa esityksessä on ehdotettu. Kuitenkin on Eduskunta
34675: sitä mieltä, että vuodeksi 1914 on koulutarpeiden ostoon
34676: maalaiskansakoulujen oppilaille, niiden varallisuuteen katso-
34677: matta, myönnettävä sama määrä, kuin Eduskunta vuotta
34678: 1913 varten katsoi tarpeen vaatimaksi, eli 400,000 markkaa,
34679: esityksessä ehdotetun, etupäässä Varattomille oppilaille tar-
34680: koitetun 100,000 markan sijasta. Tähän on sitä enem-
34681: män syytä kun määrärahan jakaminen armollisessa esityk-
34682: &Jä ehdotettua avustusperiaatetta noudattaen tuottaisi käy-
34683: tännössä suuria hankaluuksia, minkä vuoksi kunnat yleensä
34684: ovat taipuvaisemmat jakamaan opetusvälineet kansakoulu-
34685: jensa kaikille oppilaille niiden varallisuuteen katsomatta.
34686: Tehtyjen laskujen perustuksella o:r;t Eduskunta myöskin
34687: havainnut, että esityksessä 200,000 markan suuruiseksi
34688: ehdotettu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
34689: eläkemääräraha on korotettava 10,000 markalla. Sitä paitsi
34690: on Eduskunta. päättänyt, että ei ainoastaan vakinainen opet-
34691: taja vaan myöskin opettajatar on 30 vuotisen opetustoimen
34692: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jälellä olevaksi elinajak-
34693: seen saamaan tuhannen markan suuruisen vuotuisen eläkkeen,
34694: minkä vuoksi puheenalaista määrärahaa on vielä korotettu
34695: 10,000 markalla, joten maalaiskoulujen varsinaisen opetta-
34696: jiston eläkkeiksi on merkitty kaikkiaan 220,000 markkaa.
34697: 4 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 13.
34698:
34699: Samasta syystä on myös apumaksu kaupunkien kansakoulu-
34700: jen opettajain eläkkeiksi, joka armollisessa esityksessä on
34701: ehdotettu 55,000 markaksi, korotettu 58,000 markkaan.
34702: Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa Teidän Kei-
34703: sarilliselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
34704:
34705: että Eduskunta on vuodeksi 19U myöntänyt
34706: seuraavat määrärahat:
34707:
34708: 1. Kaupunkien kansakoululaitokselle
34709: (arviomääräraha) ............ . Smk. 1,650,000:-
34710: 2. Maalaiskansakouluille, varsinai-
34711: sen opettajiston palkkaamiseksi
34712: (arviomääräraha) ............ . 4-,300,000:-
34713: 3. Maalaiskansakouluille, palkanko- "
34714: rotuksia (arviomääräraha) ..... 1,250,000:-
34715: 4. Maalaiskansakouluille, opettajain "
34716: ja opettajatarten palkkaamiseksi
34717: mies- ja naiskäsitöiden opetusta
34718: varten (arviomääräraha) ...... . 160,000:-
34719: 5. Maalaiskansakoulujen varsinaisen "
34720: opettajiston eläkkeet (arviomäärä-
34721: raha) ...................... . 220,000:-
34722: 6. Apumaksu kaupunkien kansakou- "
34723: lujen opettajiston eläkkeiksi (ar-
34724: viomääräraha) . . ............ . 58,000:-
34725: 7. Sairaiden kansakoulunopettajain
34726: "
34727: ja -opettajatarten avustamiseksi 100,000:-
34728: 8. Apumaksu lr,ansakoulutalojen ja "
34729: käsityöhuoneistojen rakentami-
34730: seen maaluiskuntiin .......... . 2,000,000:-
34731: 9. Määräraha kansanopistojen raken-
34732: "
34733: nusavuksi .................. . 200,000:-
34734: 10. Kirjastoja varten maalaiskansa- "
34735: koulujen sekä pikkulastenkoulu-
34736: jen opettajille ja opettajattarille
34737: (rajaton siirtomääräraha) ..... . 30,000:-
34738: "
34739: Kansanopetusta koskevat määrärahat.
34740:
34741: 11. Maalaiskansakoulujen jatkokurs-
34742: seja varten (rajaton siirtomäärä-
34743: raha) ...................... . Smk. 120,000:-
34744: 12. Stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
34745: matkoja varten . . ............ . 30,000:-
34746: 13. H avaintavälineiden hankkimiseksi
34747: "
34748: maalaiskansakouluihin sekä ha-
34749: vainto- y. m. opetusvälineiden
34750: hankkimiseksi kansanopistoihin
34751: (rajaton siirtomääräraha) ..... . 100,000:-
34752: 14. Yliopistollisten jatkokurssien toi-
34753: "
34754: meenpanemiseksi kansakoulun-
34755: opettajille ja -opettajattarille (ra-
34756: jaton siirtomääräraha) ....... . 80,000:-
34757: J5. Apumaksu koulutarpeiden ostoott "
34758: maalaiskansakoulujen oppilaille
34759: (arviomääräraha) ............ . 400,000:-
34760: 16. Määräraha kansanopistojen avus- "
34761: tamiseksi ja apurahoiksi näiden
34762: koulujen vähävaraisille oppilaille 360,000:-
34763: 17. Kesävirkistyksen toimittamiseksi "
34764: varsinkin kesäsiirtoloissa varatto-
34765: mille, etupäässä sairaille ja hei-
34766: koille kansakoululapsille (rajaton
34767: siirtomääräraha) ............ . 50,000:-
34768: 18. Kansanlastentarhain kannattami-
34769: "
34770: seksi (rajaton siirtomääräraha) .. 100,000:-
34771: 19. Maalaiskansakoulujen varatto- "
34772: main oppilasten ravinto- ja vaa-
34773: tetusavuksi (rajaton siirtomäärä-
34774: raha) ...................... . , 150,000:-
34775: 20. Maalaiskuntain ylläpitämien pien-
34776: tenlastenkoulujen avustamiseksi
34777: (arviomääräraha) ............ . 100,000:-
34778: 21. Maalaiskansakoulujen oppilaskir- "
34779: jastojen avustamiseks~i (rajaton
34780: siirtomääräraha) 26,000:--
34781: "
34782: 6 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 13.
34783:
34784: 22. Korvausta maalaiskunnille si'itä,
34785: että apumaksu koulutarpeiden os-
34786: toon vuonna 1910 näiden kuntien
34787: kansakoulujen oppilaille on jää-
34788: nyt suorittamatta . . . . . . . . . . . . . Smk. 462,000:-
34789: Yhteensä Smk. 11,945,000: --
34790:
34791: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
34792:
34793: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
34794:
34795:
34796:
34797:
34798: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainoi!!a, 1918.
34799: 1913 - N:o 14.
34800:
34801:
34802:
34803:
34804: Keisarillisen Majesteetin Ar-
34805: mollinen esitys Suomen Eduskunnalle maan-
34806: vuokraolojen järjestämisestä.
34807:
34808: Maaliskuun 12 p :nä 1909 annetussa Armollisessa ase-
34809: tuksessa samana päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja
34810: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta-
34811: misesta aikaisemmin sy;ntyneisiin vuokrasuhteisiin mää-
34812: rättiin, että asetuksen voimaan astuessa irtisanomisen va-
34813: rassa olevien sekä muutamien muidenkin vuokrasopimuk-
34814: sien tuli jatkua muutamalla, enintään seitsemällä vuo-
34815: della. Tämän lainsäädäntötoimenpiteen tarkoituksena oli
34816: luoda sellainen väliaika, joka helpottaisi vuokraolojen jär-
34817: jestymistä uuden lainsäädännön mukaisesti ja jonka ku-
34818: luessa voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin uusiin toimenpitei-
34819: siin vuokramiesten aseman turvaamiseksi ja kehittämi-
34820: seksi. Kun asetuksessa useimmille vuokrasopimuksille
34821: määrätty pitennysaika päättyy jo vuonna 1916, asetettiin
34822: 29 p :nä lokakuuta 1912 komitea antamaan lausuntonsa ja
34823: tekemään ehdotuksema, mihin toimiin olisi ryhdyttävä
34824: vuokra<>loissa ensiksi mainittuna vuonna odotettavissa ole-
34825: van asiain tilan varalta. Komitea on 6 p :nä helmikuuta
34826: 1913 antanut ensimäisen mietintönsä ja ehdotuksensa
34827: asiasta ja on sen perustalle valmistettu tämä Armollinen
34828: esitys pääasiassa seuraavien näkökohtien mukaan.
34829: 2 N:o 14
34830:
34831: Kuten mainittu komitea on lausunut, tulee uusien
34832: toimenpiteiden päämääränä olla varsinaista maanvilje-
34833: lystä harjoittavien vuokramiesperheiden pysyttäminen
34834: erityisten vilj.elmien haHijoina ja omaa viljelystä har-
34835: joittavana maanviljelysväestönä. Arvosteltaessa toimen-
34836: piteiden merkitystä on otettava huomioon, että virallisten
34837: tilastotietojen mukaan oli vuonna 1901 talonosan vuokravil-
34838: jelmien luku kaikkiaan noin 163,000, ja sellaisten vuokra-
34839: viljelmien luku, j:)ihin sisältyi vähintään 3 hehtaaria viljel-
34840: tyä maata, noin 60,000. Omalla maalla olevia viljelmiä oli
34841: samana vuonna ainoastaan noin 110,000. Koska näiden tilas-
34842: tonumeroiden osoittamassa asiain tilassa ei ole sittemmin ta-
34843: pahtunut oleellista muutosta, tulevat edellä mainitun tar-
34844: koituksen saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet, olivat
34845: ne joko lainsäädäntötoimia taikka hallinnollista tahi raha-
34846: ~siallista laatua, olemaan erityisen laajakantoisia. Kun ne
34847: myös koskevat monia erilaisia sekä usein huomattavan vai-
34848: keasti järjestettäviä olosuhteita, edellyttävät ne huolellista
34849: valmistusta ja monipuolista harkintaa.
34850: Mikäli saatavina olevien tietojen mukaan voidaan päät-
34851: tää, tulee huomattavan suuri osa vuokramiehistä, varsinaiset
34852: viljelysalueet ja asuntoalueet yhteenlaskettuina kaikkiaan
34853: lähemmäs 100,000 perhettä, olemaan vuonna 1916 siinä ase-
34854: massa, että maanomistajat ovat nykyään voimassa olevien
34855: säännösten mukaan oikeutetut heidät häätämään. Lähinnä
34856: seuraavina vuosina joutuu näiden lisäksi tuhansia uusia
34857: vuokramiesperheitä vuosittain samaan asemaan. Tällainen
34858: asiain tila voi synnyttää arveluttavia häiriöitä ja vakavia
34859: yhteiskunnallisia epäkohtia, joiden korjaaminen myöhemmin
34860: voi käydä valtiomahdeille ylivoimaiseksi tehtäväksi. Siitä
34861: syystä on katsottu välttämättömäksi ryhtyä asiassa toi-
34862: menpiteisiin, jotka vuokramiesperheille väliaikaisesti tur-
34863: N:o 14 3
34864:
34865: vaavat niiden aseman erityisten viljelemien haitijoina sii-
34866: hen saakka kunnes oloja löpullisesti järjestävät toimenpiteet
34867: saadaan käytäntöön. Tällaisten väliaikaisten toimenpiteiden
34868: alaisuudesta ei ole katsottu voitavan sulkea pois mäkitupa-
34869: alueitakaan, koska muuten olisi tarpeellista nyt jo tarkemmin
34870: ja toisella tavalla kuin nykyisessä lainsäädännössä määri-
34871: tellä raja yhdeltä puolen torppien ja lampuotitilojen ja toi-
34872: flelta puolen mäkitupien välillä, jonka rajan määräämi-
34873: seli tulisi tapahtua vasta oloja lopullisesti järjestettäessä.
34874: Näin ollen on katsottu välttämättömäksi saada vuokra-
34875: suhteet, jotka ovat torpasta, lampuotitilasta tai mäkitupa-
34876: alueesta voimassa 13 p :nä maaliskuuta 1916, mutta päätty-
34877: vät lähivuosina sen jälkeen, lainsäädäntötoimen kautta pi-
34878: tennetyiksi muutamalla, korkeintaan viidellä vuodella, kui-
34879: tenkin sillä tavalla kuin alempana mainitaan.
34880: Tällainen lainsäädäntötoimi tosin koskee saavutettuja
34881: oikeuksia, joiden kysymyksessä ollessa lainsäättäjän tulee
34882: noudattaa erityistä varovaisuutta. Asiata eri puolilta pun-
34883: nitessa on kuitenkin tultu siihen vakaumukseen, ettei ehdo-
34884: tettua toimenpidettä voida välttää. Ne tilastotiedot, joita
34885: edellä on esitetty niinhyvin vuokramiesten paljoudesta
34886: yleensä kuin myös niiden vuokramiesten luvusta, jotka
34887: vuonna 1916 ovat vaarassa joutua pois vuokra-alueiltaan,
34888: osoittavat vastaansanomattomasti, että tässä on niin pai-
34889: nava, koko maan menestystä koskeva etu kysymyksessä, että
34890: ehdotetun lainsäädäntötoimen oikeutusta ei saata epäillä.
34891: Kun tällaisessa vuokrasopimuksien jatkamisessa ei kui-
34892: tenkaan saa mennä pitemmälle kuin tarkoitetun päämää-
34893: rän saavuttaminen välttämättömästi vaatii, ei voi tulla
34894: kysymykseen sellainen vuokrasopimuksien ehdoton piten-
34895: täminen, kuin on säädetty usein mainitussa 12 p :nä
34896: maaliskuuta' 1909 annetussa Armollisessa asetuksessa.
34897: 4 N:o 14
34898:
34899: Siinä olevilla määräyksillä ovat vuokrasopimukset pl-
34900: tennetyt ilman että maanomistajalle on annettu tilai-
34901: suutta saada vuokra-alue haltuunsa niissäkään tapauksissa,
34902: joissa hänen välttämättömät tarpeensa sitä vaativat, ja myön-
34903: tämättä maanomistajalle mahdollisuutta saada hänen ja
34904: vuokramiehen keskinäistä suhdetta nykyolojen vaatimuksien
34905: mukaan järjestetyksi silloinkaan, kuin sen entisessä muo-
34906: dossaan jatkaminen, samalla kuin se tietää maanomistajalle
34907: selvää taloudellista vahinkoa, ei myöskään ole yleisen edun
34908: kannalta suotava. Tällaiset kohtuuttomuudet ovat uudessa
34909: asetuksessa vältetyt.
34910: Näin ollen vuokranantaja ei olisi sen mukaan estetty
34911: pitennetyn vuokra-ajan kuluessa saamasta haltuunsa vuokra-
34912: aluetta, joka sijaitsee niin, että sen yhdistäminen päätilan
34913: v:iljelyksiin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoitta-
34914: mista varten välttämätön taikka jos alue on tarpeellinen
34915: teollisuuslaitosta varten käytettäväksi. Mainituissa tapauk-
34916: sissa liittyy maanomistajan oman viljelmän huolelliseen
34917: hoitoon sekä teollisuuslaitoksien toiminnan mahdolliseksi
34918: tekemiseen ja edistämiseen sellaisia yleisiäkin etuja, että
34919: vuokramiesperheiden aseman turvaamista. tällaisten etujen
34920: kustannuksella ei voida kohtuudella 1moltaa. Samoilla pe-
34921: rusteilla on myös toimenpiteiden ulkopuolelle jätetty kaikki
34922: ne vuokra-alueet, joiden omistusoikeus on aikaisemmin
34923: kauppa- tai vaihtokirjalla toiselle luovutettu, jos vuokra-
34924: alueen viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti muodos-
34925: tavat luovutetun tilan viljellyn alan.
34926: Niissä tapauksissa, joissa vuokramiehelle sopimuksen
34927: mukaan kuuluvat suoritukset eivät vastaa häuen nauttimiaan
34928: etuja, on, samalla kuin vuokrasopimukset ovat määrätyt
34929: pitennettäviksi, vuokranantajalle myönnetty mahdollisuus
34930: saada vuokramiehen suoritukset hänen nauttimiensa etujen
34931: N:o 14 5
34932:
34933: mukaan uudelleen arvioiduiksi. Myös tulisi vuokranantajalla
34934: olemaan oikeus saada vuokramiehelle vanhempien sopimuk-
34935: sien perusteella kuuluvat usein hyvinkin laajat metsänkäyt-
34936: töoikeudet nykyisiä oloja vastaavalle kannalle järjestetyiksi
34937: sekä vuokramiehen kotitarpeen mukaan rajoitetuiksi ja tar-
34938: koin määrätyiksi. Tällaisten oikeuksien entisessä laajuudes-
34939: saan pysyttämineu ei ainoastaan ole usein haitallinen maan-
34940: omistajan omalle tarkoituksenmukaiselle metsänkäytölle j~
34941: tuota hänelle tuntuvaa aineellista vahinkoa, vaan on se myös
34942: yleisen hyödyn kannalta turmiollinen. Niinikään on vuok-
34943: ranantaja oikeutettu saamaan vuokramiehen laidunoikeuden
34944: uudelleen järjestetyksi. Kuitenkin sitä ei saa supistaa niin,
34945: että laidun käy riittämättömäksi sille karjamäärälle, jonka
34946: vuokramies voi vuokra-alueen rehnvaroilla talven yli kun-
34947: nollisesti elättää. Lisäksi vuokranantaja saa toiselle alueelle
34948: siirtää niinhyvin metsänkäyttö- kuin laidun-oikeudenkin,
34949: mikäli uuden alueen käyttäminen ei tuota vuokramiehelle
34950: kohtuutonta haittaa. Joissakin tapauksissa voi päätilan
34951: viljelyksen huolellinen hoito vaatia muitakin välttämättömiä
34952: muutoksia vuokraehtoihin, ja tulee vuokranantajan saada
34953: tällaisiakin muutoksia niihin pitennysajau kuluessa, mikäli
34954: vuokramiehen sopimuksen mukaiset edut eivät sen kautta
34955: sanottavassa määrässä vähene. Jos edellä mainittua laatua
34956: olevat vuokraehtojen muutokset sekä vuokramiehen käyttö-
34957: oikeuden rajoitukset supistavat vuokramiehen etuja, on
34958: vuokramaksu sen mukaan sovitettava.
34959: Riita-asiat, jotka uusien määräyksien perusteella syntyvät
34960: vuokranantajan ja vuokramiehen kesken, ovat asetusehdo-
34961: tuksen mukaan ratkaistavat siinä järjestyksessä kuin torpan,
34962: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 p :nä
34963: maaliskuuta 1909 annetussa Armollisessa asetuksessa on
34964: 6 N:o 14
34965:
34966: vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelemisestä sää-
34967: detty.•
34968: . Edellä mainittujen periaatteiden mukaan valmistettu
34969: asetusehdotus, jonka Keisarillinen Majesteetti tahtoo tä-
34970: ten· antaa~Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
34971:
34972:
34973:
34974: Asetus, sisältävä määräyksiä erinäisistä maalis·
34975: kuun 13 p:nä 1916 voimassa olevista torppaa, lampuoti-
34976: tilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
34977:
34978: 1 §.
34979: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 p:nä 1916, joko
34980: sopi:rimsehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alu-
34981: een vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
34982: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 p :nä
34983: 1909 annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla, on sel-
34984: laisesta vuokraesineestä voimassa, on, huomioonottaen mitä
34985: alempana on säädetty, katsottava pitennetyksi, jos vuokra-
34986: aika tulisi päättymään
34987: l VIioden kuluessa sanotusta päivästä, 5 vuodella
34988: 2tai3 vuoden > 4 »
34989: 4 ) 5 » 3
34990: 6 ) 7 » » 2
34991: 8 ) 9 » 1
34992:
34993: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
34994: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
34995:
34996: 2 §.
34997: •Tos vuokra-alue sijaitsee niin, että sen . .
34998: ;yhdistäminen
34999: päätilan viljelyksiin on hyvin järjestetylle maanviljelykselle
35000: N:o 14 7
35001:
35002: välttämätön, taikka jos alue on tarpeellinen teollisuuslaitosta
35003: varten, älköön edellisen pykälän määräykset estäkö vuokran-
35004: autajaa saamasta sitä pitennetyn vuokra-ajan kuluessa hal-
35005: tuunsa; kuitenkin saakoon vuokramies nauttia laillisen
35006: lähtöajan.
35007: Sama oikeus olkoon vuokranantajalla, jos vuokra-alueen
35008: oin~stusoikeus on ennen 1 päivää tammikuuta 1913 tehdyllä
35009: kauppa- tai vaihtokirjalla toiselle luovutettu ja sen viljelyk-
35010: set joko kokonaan tai pääasiallisesti muodostavat luovutetun
35011: tilan viljellyn alan.
35012:
35013:
35014: 3 §.
35015: Jos vuokramaksu ei vastaa vuokramiehen nauttimia
35016: etuja, olkoon vuokranantaja oikeutettu saamaan sen uudel-
35017: leen määrätyksi.
35018: Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen Ilerusteella
35019: metsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajana
35020: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
35021: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoikeus
35022: uudelleen järjestetyksi. Kuitenkaan älköön laidunoikeutta
35023: siten supistettako, että laidun käy riittämättömäksi sille
35024: karjamäärälle, jonka vuokramies vuokra-alueen rehnvaroilla
35025: voi yli talven kunnollisesti elättää. Vuokranantaja ol-
35026: koon myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokra-
35027: miehen metsänkäyttö- ja laidunoikeuden, ellei uuden alueen
35028: käyttäminen tuota vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
35029: Maanomistaja olkoon oikeutettu vaatimaan muitakin
35030: päätilan viljelyksen huolellisen hoidon kannalta välttämät-
35031: tömiä muutoksia vuokraehtoihin, mikäli vuokramiehen sopi-
35032: muksen mukaiset edut eivät siitä sanottavassa määrässä
35033: vähene.
35034: 8 N:o 14
35035:
35036: Jos vuokramiehen edut tulevat 2 tai 3 momentissa mai-
35037: nituilla rajoituksilla .ia muutoksilla supistetuiksi, sovitetta-
35038: koon vuokramaksu sen mukaan.
35039:
35040: 4 §.
35041: Riitaisuudet, jotka 2 ja 3 § :n säännöksiä sovellettaessa
35042: asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä jär-
35043: jestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
35044: vuokrauksesta 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetussa Armol-
35045: lisessa asetuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain
35046: käsittelemisestä säädetään.
35047:
35048:
35049: Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 8/21
35050: p:nä maaliskuuta 1913.
35051:
35052: Ministeri V altiosihooeri Vapaaherra A. Langhoff.
35053:
35054:
35055:
35056:
35057: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
35058: ltta.- V.}[.- Esitys N:o 14.
35059:
35060:
35061:
35062:
35063: Maatalousvaliokunnan mie-
35064: t i n t ö N :o 4 KeisariJlisen Majesteetin armol-
35065: Iisen esityksen johdosta, joka koskee maan-
35066: vuokraolojen järjestämistä.
35067:
35068: Esillä olevan armollisen esityksen on Eduskunta pöytä-
35069: kirjanotteella kuluvan huhtikuun 1 p :ltä lähettänyt valmis-
35070: tavaa käsittelyä varten Maatalousvaliokuntaan.
35071:
35072:
35073:
35074: Samalla kuin asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
35075: alueen vuokrauksesta 12 p :ltä maaliskuuta 1909 säädettiin,
35076: määrättiin sen yhteydessä annetulla n. s. taannehtivalla
35077: asetuksella erinäiset, asetuksessa lähemmin mainitut vuokra-
35078: sopimukset pitennetyiksi muutamilla, enintään seitsemällä
35079: vuodella. Tämän lainsäädäntötoimeenpiteen tarkotuksena oli
35080: luoda sellainen väliaika, joka helpottaisi vuokraolojen jär-
35081: jestymistä uuden lainsäädännön mukaiseksi ja jonka ku-
35082: luessa voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin uusiin toimenpiteisiin
35083: vuokramiesten aseman turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
35084: Koska nyttemmin on havaittu, että mainittu pitennysaika
35085: kävisi tarkotusta varten riittämättömäksi, on armollisessa
35086: esityksessä ehdotettu annettavaksi säännöksiä, joiden kautta
35087: maanvuokraolot tulisivat uudelleen väliaikaisesti järjeste-
35088: tyiksi.
35089: Maanvuokraolojen järjestämistä tarkottavien toimenpi-
35090: teiden merkitystä arvosteltaessa on otettava huomioon, että
35091: virallisten tilastotietojen mukaan oli vuonna 1901 talon-
35092: osan vuokraviljelmien luku kaikkiaan noin 163,000, ja sel-
35093: laisten vuokraviljelmien luku, joihin sisältyi vähintään 3
35094: 2 1913. - V. M. - Esitys N :o 14.
35095:
35096: hehtaaria viljeltyä maata, noin 60,000. Omalla maalla ole-
35097: via viljelmiä oli samana vuonna ainoastaan noin 110,000.
35098: Sanottuna vuonna oli siis noin 60 !fo viljelmien koko lu-
35099: vusta vuokraviljelmiä. Niistä oli suhteellisesti suurin osa
35100: kolmessa maamme parhaiten viljellyssä läänissä, Uuden-
35101: maan, Turun ja Porin sekä Hämeen läänissä, joissa niiden
35102: lukumäärä oli 78 a 79% viljelmien koko luvusta. Maanomis-
35103: tajista oli samana vuonna koko maassa 60,s % sellaisia,
35104: joiden maalla ei ollut yhtään talonosan vuokraviljelmää, ja
35105: 17,2 % sellaisia, joiden maalla niitä oli vain yksi.
35106: Vuoden 1901 jälkeiseltä ajalta ei vastaavaa täydellistä
35107: tilastoa toistaiskesi ole valmiina. Vuokrasopimuksien luku-
35108: määrästä jälkeen vuoden 1901 on Valiokunta kuitenkin
35109: saanut 443 kunnan maanvuokraoloista tietoja, jotka perus-
35110: tuvat Hallituksen toimesta kesällä vuonna 1912 kerättyyn,
35111: toistaiseksi vielä käsittelynalaisena olevaan yleisen maan-
35112: vuokratilaston aineistoon. Vuonna 1901 oli näissä kunnissa
35113: tilattoman väestön alakomitean julkaiseman tilaston mu-
35114: kaan talonosan vuokraviljelmiä yhteensä 135,425, joihin
35115: eivät sisälly lampuotitilat eivätkä vähemmän kuin O,o5 ha
35116: viljeltyä maata käsittävät vuokra-alueet. Vuonna 1912 oli
35117: sanotuissa kunnissa torppia, lampuotitiloja ja mäkitupa-
35118: alueita yhteensä 141,736. Kuitenkin on huomattava, että
35119: vuokralautakunnat tilastoa kerätessään joissakin tapauk-
35120: sissa ovat katsoneet tilastoon otettavaksi vuokramiesper-
35121: heiksi sellaisiakin, jotka henkikirjoihin ja kunnan vero-
35122: luetteloihin ovat olleet merkittyinä loisiksi sekä nähtävästi
35123: sellaisina otettu huomioon v. 1901 kerätyssä tilastossa.
35124: Esitetyt luvut koskevat siis osaksi erilaisia vuokrasuhteita
35125: eivätkä niin ollen ole toisiinsa täysin verrattavissa. Kui-
35126: tenkin ne osattavat oikeaksi sen armollisessa esityksessä
35127: tehdyn johtopäätöksen, että asiain tilassa ei ole vuoden 1901
35128: jälkeen tapahtunut oleellista, nyt esillä olevaan kysymyk-
35129: seen vaikuttavaa muutosta.
35130: Vertailu vuoden 1901 ja 1912 maanvuokratilastojen
35131: välillä näyttää myös osottavan, ettei toisaalta varsinaisten
35132: · vil,jelysvuokraa.iien, torpparien ja lampuotien, ja toisaalta
35133: Maa...vuokraolojen järjestäminen. 3
35134:
35135: mäkitupa-alueitten vuokraajien lukumäärän välisessä suh-
35136: teessa ole tapahtunut mitään tuntuvampaa muutosta. Tilat-
35137: toman väestön alakomitea arvioi varsinaisten viljelysvuok-
35138: raajien suhteellisen luvun v. 1901 noin 37 % kaikkien maan-
35139: vuokraajien lukumäärästä ja yhtä paljon, verrattuna vuokra-
35140: miesten koko lukumäärään, on vuokralautakuntien ilmotus-
35141: ten perusteella laskettu torppia ja lampuotitiloja olleen
35142: edellämainituissa 443 kunnassa v. 1912.
35143: Vuokramiesperheiden suuren lukumäärän ohella on Va-
35144: liokunnan mielestä maanvuokrakysymyksessä esillä olevaa
35145: asiain tilaa arvosteltaessa otettava myös huomioon ne pe-
35146: russyyt, joista kysymyksen nykyinen vaikea asema on kat-
35147: sottava johtuvaksi. Viimeisen puolen vuosisadan ja varsinkin
35148: viimeisten vuosikymmenien taloudellinen ja yhteiskunnalli-
35149: nen kehitys on tehnyt mahdottomaksi vuokrajärjestelmän
35150: jatkamisen sen entisessä muodossa. Siten on käynyt vält-
35151: tämättömäksi saada vuokralainsäädäntöön eräitä vuokra-
35152: miesten asemaa vakaannuttavia määräyksiä. Tällaiset vuok-
35153: rasuhteita järjestävät ja sopimusvapautta rajoittavat sään-
35154: nökset ovat kuitenkin omiansa vähentämään maanomistajien
35155: halua uusien vuokrasopimuksien tekemiseen ja entisten jat-
35156: kamiseen. Samaan suuntaan on sitäpaitsi vaikuttanut vuok-
35157: ranantajien ja vuokramiesten väleissä tapahtunut, monista
35158: yhteiskunnallisista seikoista johtunut kärjistyminen. Syyt
35159: maanvuokraolojen nykyiseen vaikeaan tilaan johtuvat siis
35160: Valiokunnan mielestä pohjaltaan pitkäaikaisesta kehityk-
35161: sestä, jota ei ole ajoissa ryhdytty ohjaamaan oikeaan suun-
35162: taan.
35163: Sellaisten vuokra-alueiden lukumäärän, joiden vuokra-
35164: miehet tulevat vuonna 1916 olemaan siinä asemassa, että
35165: maanomistajat ovat nykyään voimassa olevien säännösten
35166: mukaan oikeutetut heidät häätämään, on armollisessa esityk-
35167: sessä arvioitu nousevan lähemmäs sataatuhatta. Vaikkakin
35168: tämä arvio, sittenkuin tällaisten vuokramiesten lukumää-
35169: rästä saadaan tarkkoja tilastollisia tietoja, ehkä osottautuisi-
35170: kin jonkunverran liian korkeaksi, ei V aliakunnan mielestä
35171: niiden arviolaskujen mukaan, joita vastamainituista vuokra-
35172: 4 1913. - V. M. - Esitys N :o 14.
35173:
35174: oloista kerätyn tilastoaineiston perusteella nyttemmin on
35175: tehty, tämä eroavaisuus kuitenkaan ole niin suuri, että se
35176: voisi asiaan oleellisesti vaikuttaa.
35177: Kun asiain tila vuokraoloissa on tällainen, on Valiokun-
35178: nan mielestä syytä pelätä, että, ellei oloja ajoissa saada jär-
35179: jestetyiksi, syntyy arveluttavia häiriöitä ja vakavia yhteis-
35180: kunnallisia epäkohtia, joiden korjaaminen voi myöhemmin
35181: käydä ylivoimaiseksi tehtäväksi. Siitä syystä olisi saatava
35182: aikaan toimenpiteitä, jotka antavat vakuutta olojen kehit-
35183: tymisestä rauhalliseen ja yhteiskunnalle edulliseen suuntaan.
35184: Asian nykyisen tilan aiheuttaneiden syiden laadusta seuraa,
35185: että yksinomaan ne vuokralain muutokset, joita voidaan,
35186: vuokramiesten oikeutetut vaatimukset huomioon ottaen, edel-
35187: lyttää uuteen maanvuokra-asetukseen saatavan, eivät riitä
35188: johtamaan asiaa onnelliseen tulokseen. Lisäksi tulee ottaa
35189: huomioon, että kysymys koskee monia erilaisia olosuhteita,
35190: joiden järjestäminen vaatii monipuolista harkintaa edellyt-
35191: täviä toimenpiteitä. Näitä ei kuitenkaan voitane saada
35192: käytäntöön niin pian, että niiden vaikutus ehtisi tuntuvana
35193: esiintyä jo vuonna 1916 tai lähivuosina sen jälkeen.
35194: Se, mitä edellä on esitetty, on saanut Valiokunnankin
35195: vakuutetuksi siitä, että armollisessa esityksessä ehdotettu
35196: toimenpide on vuokraoloissa vuonna 1916 odotettavissa ole-
35197: van asiain tilan varalta välttämätön. Tällainen lainsää-
35198: däntötoimi tosin koskee saavutettuja oikeuksia, joiden ky-
35199: symyksessä ollessa lainsäätäjän tulee noudattaa erityistä
35200: varovaisuutta. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että
35201: asiassa on niin painava, koko maan menestystä koskeva etu
35202: kysymyksessä, että ehdotetun lainsäädäntötoimen oikeutusta
35203: ei saata epäillä.
35204: Samalla kuin siis vuokrasopimukset olisivat V aliakunnan
35205: mielestä armollisessa esityksessä ehdotetuna tavalla piten-
35206: nettävät, ei vuokranautajaa kuitenkaan olisi estettävä piten-
35207: netyn vuokra-ajankin kuluessa saamasta vuokra-aluetta hal-
35208: tuunsa muutamissa, asetuksessa tarkemmin määrättävissä
35209: tapauksissa. Armollisessa esityksessä olevan asetusehdo-
35210: tuksen 2 § :ään otetut tätä koskevat. säännökset tarvitsevat
35211: Maanvuokraolojen järjestäminen. 5
35212:
35213: Valiokunnan mielestä kuitenkin selventämistä. Mainitun
35214: pykälän 1 momentissa olevat sanat ,päätilan viljelyksien"
35215: voivat antaa aihetta väärinkäsitykseen. Sen johdosta on
35216: Valiokunta, kun on kys,ymyksessä torppa tai mäkitupa, tässä
35217: käyttänyt sanaa ,kotiviljelykset" tarkottaen tällä sellaisia
35218: viljelyksiä, jotka, vaikkeivät ne olisikaan talonpaikan välit-
35219: tömässä läheisyydessä, vastakohtana ulkoviljelyksille, sovel-
35220: tuvat varsinaiseen viljelyskiertoon käytettäviksi; lampuoti-
35221: tilan kysymyksessä ollessa on Valiokunta käyttänyt sanaa
35222: ,päätila".
35223: Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi on Valiokunta
35224: tehnyt 2 § :n 1 momentin loppuun lisäyksen, joka selventää
35225: vuokrasuhteen päättymistä ja irtisanomista koskevia mää-
35226: räyksiä.
35227: Koska sillä, jolle vuokra-alueen omistusoikeus on siir-
35228: retty, tulisi olla oikeus saada 2 § :n 2 mome.ntissa mainituissa
35229: tapauksissa vuokra-alue haltuunsa jo ennen kuin luovutettu
35230: alue on itsenäiseksi tilaksi erotettu, on momentissa oleva
35231: sana ,tila" vaihdettu sanaan ,alue".
35232: Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 3 § :ään
35233: on otettu määräyksiä niistä muutoksista, joita vuokran-
35234: antajan vaatimuksesta voidaan tehdä vuokrasopimuksen eh-
35235: toihin. Nämä määräykset on Valiokunta muutamilla muu-
35236: toksilla ja lisäyksillä hyväksynyt. Asetusehdotuksen 3 § :n
35237: 2 momentin määräyksen, joka koskee laidunoikeuden perus-
35238: teita, on V aliakunta epäkäytännöllisenä poistanut. Sen
35239: sijaan on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi momentin
35240: ensimäisessä lauseessa olevaan säännökseen, jolla oikeus
35241: laidunoikeuden uudestaan järjestämiseen myönnetään, lisätä
35242: määräyksen siitä, että se voi tulla kysymykseen ainoastaan
35243: missä siihen mahdollisuutta on.
35244: Koska asetusehdotuksen 3 § :n 3 momentin määräykset
35245: voisivat helposti antaa tilaisuutta mielivaltaiseen ja vuokra-
35246: miehelle usein kohtuuttamaan tulkintaan, on V aliakunta
35247: koko momentin asetusehdotuksesta' poistanut.
35248: Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi lisätä asetusehdo-
35249: tukseen uusia määräyksiä siitä, milloin 3 § :n perusteella ta-
35250: 1913.·- V. M. - Esitys N :o 14.
35251:
35252: pahtuvien vuokraehtojen muutoksien tulisi astua voimaan.
35253: Kysymyksen ollessa 3 §:n 1 momentin perusteella tapahtu-
35254: vasta vuokramaksun muutoksesta on Valiokunta katsonut,
35255: että uudestaan määrätty vuokramaksu olisi laskettava pi-
35256: tennetyn vuokra-ajan alusta, jos vuokramaksun muutosta
35257: on todistettavasti vaadittu vähintään vuotta sitä ennen.
35258: Jos vaatimus tehdään myöhemmin, olisi muutettu vuokra-
35259: maksu suoritettava siitä vuokralaissa määrätystä lähtöpäi-
35260: västä, joka seuraa vuoden kuluttua sen jälkeen kuin vaati-
35261: mus on tehty.
35262: Vuokramiehen metsänkäyttö- ja laidunoikeutta koskevat
35263: uudet vuokraehdot eivät voi astua voimaan, ennenkuin asian-
35264: osaiset joko ovat niistä sopineet tai oikeus on niistä antanut
35265: määräyksen. Mutta ei myöskään aina voi katsoa kohtuuden-
35266: mukaiseksi, että tällaiset ehdot astuisivat voimaan heti kun
35267: päätös niistä on lain voiman voittanut. Siten m. m. laidun-
35268: oikeuden supistaminen keskellä sitä vuoden aikaa, jona
35269: karjaa laitumella pidetään, voisi usein aiheuttaa vuokra-
35270: miehelle kohtuutonta haittaa. Siitä syystä on Valiokunta
35271: ehdottanut, että tällaisten vuokraehtojen muutoksien voi-
35272: maan astumisesta olisi oikeuden määrättävä, elleivät asian-
35273: osaiset siitä sovi.
35274: Koska armollisen esityksen voi katsoa jättävän epäsel-
35275: väksi kysymyksen, onko vuokramies oikeutettu myös pi-
35276: tennysajan kuluessa vuokra-alueesta luopumaan, siinä ta-
35277: pauksessa että vuokramaksu tai vuokraehdot tulevat vuokran-
35278: antajan vaatimuksesta sen aikana muutetuiksi, on epäsel-
35279: vyyden välttämiseksi 3 § :n loppuun otettu sitä koskeva eri-
35280: tyinen määräys.
35281: Riitaisuudet, jotka uusia määräyksiä sovellettaessa syn-
35282: tyvät vuokranantajan ja vuokramiehen kesken, olisivat V a-
35283: liokunnankin mielestä käsiteltävät siinä järjestyksessä kuin
35284: 1909 vuoden maanvuokra-asetuksessa on vuokrasuhteista
35285: johtuvien riita-asiain käsittelemisestä säädetty. Jotta kä-
35286: visi selväksi että, kuten arm. esityksessä nähtävästi tarkote-
35287: taan, oikeudella on valta määrätä vuokramaksun suuruus .ia
35288: vuokraehdot niissä tapauksissa, joissa asianosaiset eivät
35289: Maanvuokraolojen järjestäminen. 7
35290:
35291: niistä sovi, on se pykälän loppuun lisätyssä määräyksessä
35292: nimenomaan mainittu.
35293: Valiokunnassa on myös katsottu, että kysymys ovatko
35294: uuden maanvuokra-asetuksen yhteydessä annetun n. s. taan-
35295: nehtivan asetuksen 2, 3, 4, 5 ja 6 § :ien säännökset sovellet-
35296: tavat niihin vuokrasuhteisiin, joita uuden asetuksen määräyk-
35297: set tulisivat koskemaan, voisi aiheuttaa joissakin tapauk-
35298: sissa epäselvyyttä. Sen on Valiokunta tahtonut estää asetus-
35299: ehdotukseen lisäämänsä 5 § :n säännöksillä.
35300: Kun tämä asetusehdotus tulee koskemaan niitä torppia,
35301: lampuotitiloja ja mäkitupa-alueita, jotka ovat 1909 vuoden
35302: vuokra-asetuksen säännöksien alaisia, mutta toisaalta myös
35303: on otettava huomioon että on olemassa samanlaisia vuokra-
35304: esineitä, joihin mainitut säädökset vuokra-asetuksen 79 § :n
35305: mukaan eivät ulotu, on Valiokunta asetusehdotuksen 1 § :ään
35306: tehnyt tätä selventävän sanallisen muutoksen.
35307: Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
35308:
35309: että Edu.skunta alamaisessa vastauksessaan il-
35310: moittaisi hy·väksyneensä armollisessa esityksessä
35311: olevan asetusehdotuksen, tehtyänsä siihen eri-
35312: näisiä muutoksia ja lisäyksiä, näin kuuluvana:
35313:
35314:
35315:
35316:
35317: Asetus
35318: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 p:nä 1916
35319: voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-
35320: aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
35321:
35322: 1 §.
35323: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 p:nä 1916, joko sopi-
35324: musehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
35325: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
35326: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 p :nä 1909 an-
35327: netun asetuksen 1 §:n säännöksen nojalla, on (poist.) voi-
35328: 8 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
35329:
35330: massa ja jota mainittujen asetuksien säännökset koskevat, on,
35331: huomioonottaen mitä alempana on säädetty, katsottava pi-
35332: tennetyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään
35333:
35334: 1 vuoden kuluessa sanotusta päivästä, 5 vuodella
35335: 2 tai 3 4
35336: 4 5 " " " " 3
35337: "
35338: 6 " 7 " " " " 2 "
35339: 8
35340: " 9 " " " " 1 "
35341: " " " " " "
35342: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
35343: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
35344:
35345: 2 §.
35346: Jos vuokratun tilanosan yhdistäminen tilan kotiviljelyk-
35347: siin tai lampuotitilan yhdistäminen päätilaan on hyvin jär-
35348: jestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten välttämätön
35349: taikka, jos vuokra-alue tarvitaan teollisuuslaitosta varten
35350: käytettäväksi, olkoon vuokranantaja edellisen pykälän mää-
35351: räyksen estämättä oikeutetttt saamaan vuokra-alu.een ennen
35352: sovitun tai määrätyn vuokra-ajan lopussa taikka 1 §:n mu-
35353: kaan pitennetyn vuokra-ajan kuluessa laissa määrättynä läh-
35354: töpäivänä haltuunsa, irtisanottuaan vuokrasopimuksen vä-
35355: hintään vuotta sitä ennen.
35356: Sama oikeus olkoon sillä, jolle vuokra-alueen omistus-
35357: oikeus on ennen 1 päivää tammikuuta 1913 tehdyllä kauppa-
35358: tai vaihtokirjalla (poist.) luovutettu, jos vuokra-alueen vilje-
35359: lykset joko kokonaan tai pääasiallisesti muodostavat luovu-
35360: tetun alueen vilje1lyn alan.
35361:
35362: 3 §.
35363: Jos vuokramaksu ei vastaa vuokramiehen nauttimia
35364: etuja, olkoon vuokranantaja oikeutettu saamaan sen uudel-
35365: leen määrätyksi.
35366: Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen perusteella
35367: metsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajana
35368: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
35369: Maanvuokraolojen järjestäm~nen. 9
35370:
35371: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidun-
35372: oikeus missä se on mahdollista uudelleen järjestetyksi.
35373: (Poist.) Vuokranantaja olkoon myös oikeutettu toiselle alu-
35374: eelle siirtämään vuokramiehen metsänkäyttö- ja laidunoikeu-
35375: den, ellei uuden alueen käyttäminen tuota vuokramiehelle
35376: kohtuutonta haittaa.
35377: Jos vuokramiehen edut tulevat 2 (poist.) momentissa
35378: mainituilla rajoituksilla ja muutoksilla supistetuiksi, sovi-
35379: tettakoon vuokramaksu sen mukaan.
35380: Tämän §:n 1 momentin perusteella uudestaan määrättlJ
35381: vuokramaksu lf!:Skettakoon pitennetyn vuokra-ajan alusta, jos
35382: vuokramaksun muutosta on todistettavasti vaadittu vähin-
35383: tään vuotta sitä ennen. Jos vaatimus on tehty myöhemmin,
35384: suoritettakoon muutettu vuokramaksu siitä laissa määrätystä
35385: lähtöpäivästä alkaen, joka seuraa vuoden kttluttua sen jäl-
35386: keen kuin vaatimus on tehty. Muiden vuokraehtoihin tehty-
35387: jen muutoksien voimaanastumisesta määrätköön oikeus, ellei-
35388: vät asianosaiset siitä sovi.
35389: Jos vuokraehtoja vuokranantajan vaatimuksesta muute-
35390: taan, olkoon vuokramiehellä oikeus luopua vuokra-aleesta
35391: seuraavana lähtöpäivänä.
35392:
35393: 4 §.
35394: Riitaisuudet, jotka 2 ja 3 § :n säännöksiä sovellettaessa
35395: asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä järjes-
35396: tyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
35397: rauksesta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetussa Armollisessa
35398: asetuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittele-
35399: misestä säädetään; ja olkoon oikeudella valta määrätä vuok-
35400: ramaksun suuruus ja muut vuokraehdot, elleivät asianosaiset
35401: niistä sovi .
35402:
35403: 5 §.
35404: Maaliskuun 12 p:nä 1909 torpan, lampuotitilan ja mäki-
35405: tupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun asetuk-
35406: sen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin
35407: koskevan Armollisen Asetuksen määräyksiä noudatettakoon
35408: 10 1913.- V. M.--::- Esitys N:o 14.
35409:
35410: soveltuvilta kohdin niihin vuokrasuhteisiin nähden, joita tä-
35411: män asetuksen määräykset koskevat.
35412:
35413:
35414:
35415: Kysymyksessä oleva asetusehdotus koskee saavutettuja
35416: oikeuksia ja on siitä syystä käsiteltävä siinä järjestyksessä
35417: kuin perustuslain luontoisten kysymysten käsittelemisestä on
35418: säädetty. Kun valiokunta pitää tärkeänä, että asetusehd~tus
35419: tulisi jo näillä valtiopäivillä lopullisesti hyväksytyksi, eh-
35420: dottaa valiokunta Eduskunnalle kunnioittaen:
35421:
35422: että esillä oleva lainsäätämisasia käsitellään
35423: siinä järjestyksessä, kuinValtiopäiväjärjestyksen
35424: 60 §:n 2 momentissa on säädetty.
35425:
35426:
35427:
35428: 'l'ämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjoh-
35429: taja Nylander, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet: Björk,
35430: Eloranta (osittain), Eronen (osittain), Grönvall, Huttunen,
35431: Junes (osittain), Kurikka, Lautasalo, Marttila, Mäki, Ran-
35432: nikko, Siren, Sjöstedt-Jussila ja Storbjörk sekä varajäsen
35433: Paasiki~i ja osittain varajäsenet Gylling, Jalonen ja Pulk-
35434: kinen.
35435: Vastalause 1. 11
35436:
35437:
35438:
35439:
35440: Vastalauseita.
35441: I.
35442:
35443: Allekirjoittaneet ovat varsin vakavin epäilyksin suhtau-
35444: tuneet esilläolevaan arm. esitykseen. .T o se seikka, että on
35445: kysymyksessä lainsäädäntötoimenpide, joka kohdistuu saa-
35446: vutettuihin oikeuksiin, tekee arm. esitykseen liittyvän ase-
35447: tusehdotuksen hyväksymisen periaatteelliselta kannalta
35448: arveluttavaksi. Mutta epäilyksiä lisää vielä se, että ne yh-
35449: teiskunnalliset ja yksityistaloudelliset suhteet, joita asetus-
35450: ehdotus koskee, ovat siksi monimutkaisia ja lainsäädän-
35451: nölle yleensä vaikeita täysin tyydyttävästi järjestää, että
35452: taannehtivaisuuden sovelluttaminen lainsäädännössä tällä
35453: alalla siitäkin syystä on kovin vaikeata. Kokemus vuo-
35454: den 1909 maanvuokraasetuksen taannehtivasta vaikutuk-
35455: sesta on mielestämme omiaan epäilyksiä lisäämään. Toi-
35456: selta puolen on myönnettävä, että nyt esillä olevaan arm.
35457: esitykseen sisältyvä asetusehdotus ei läheskään siinä mää-
35458: rin vaikuta taannehtivasti kuin v:n 1909 asetus. Kun tä-
35459: män ohessa otamme huomioon niin hyvin sen, että, arm. esi-
35460: tyksessä ehdotetun toimenpiteen kautta toivottavasti voi-
35461: <laan välttää yhteiskunnan rauhallista kehityst,ä kieltämät-
35462: tä arveluttavassa määrin uhkaava asiantila, kuin sen, että
35463: se välitila, joka kysymyksessä olevan asetusehdotuksen sää- ..
35464: tämisen kautta saadaan aikaan; epäilemättä tulee muodos-
35465: tamaan paremman lähtökohdan vuokraolojen lopullista
35466: järjestämistä varten kuin vuoden 1909 taannehtiva asetus,
35467: olemme asiata sen eri puolilta harkitessamme tulleet sii-
35468: hen vakaumukseen, että arm. esitykseen liittyvän asetuksen
35469: tarkoitus sittenkin olisi hyväksyttävä.
35470: 12 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
35471:
35472: Kuitenkin on mielestämme tässä rajoituttava siihen,
35473: että vuokraso-pimukset -pakollisesti -pidennetään ainoastaan
35474: niissä ta-pauksissa, joissa se yhteiskunnan edun kannalta
35475: on välttämätöntä. Arm. esityksessä on mielestämme tässä
35476: menty -pitemmälle kuin tältä kannalta on tar-peellista, joten
35477: useisiin arm. esityksessä ehdotettuihin ja Valiokunnan hy-
35478: väksymiin kohtiin nähden olemme eriävällä kannalla.
35479: 2 §. Asetusehdotuksen 2 § :n ensimäiseen kohtaan on Valio-
35480: kunta tehnyt selvennyksen, mutta samalla ottaessaan käy-
35481: täntöön sanan ,kotiviljelykset" edelleen jättänyt tämän koh-
35482: dan varsin e-päselväksi. Mainittu sana ei mielestämme ole
35483: tässä tarkoitustaan vastaava, se kun e-päilemättä voi antaa
35484: aihetta väärinkäsityksiin ja maanomistajaan nähden var-
35485: sin tuntuviin kohtuuttomuuksiin. Vielä kohtuuttomampi
35486: on mielestämme saman 2 §:n ensimmäisen momentin alku-
35487: -puolella sana ,välttämätön", sillä jos se tässä säilytetään,
35488: käy miltei mahdottomaksi osottaa, että vuokranantajan
35489: viljelyksien hyvä hoito koskaan vaatisi sellaista -poikkeusta
35490: 1 § :n säännöksistä, kuin kysymyksessä oleva momentti tar-
35491: koittaa. Tähän nähden katsomme välttämättömäksi, että
35492: sana ,välttämätön" tässä kohdassa vaihdetaan sanaksi ,tar-
35493: -peellinen".
35494: Asetusehdotuksen 2 §:n 2 momentti sisältää muutamiin
35495: vuokrasuhteisiin nähden poikkeuksen 1 § :n säännöksistä.
35496: Mielestämme on eräitä muitakin oikeussuhteita, kuin mai-
35497: nitut, jotka olisivat tässä huomioon otettavat. Niinpä ei
35498: kohtuudella voida -puolustaa sitä, että 1 § :n säännöksiä so-
35499: velletaan silloin, kun ne estävät vuokranantajan -pesään
35500: osallisen saamasta haltuunsa hänelle ositetun osan yhtei-
35501: sestä tilasta, yhtä vähän kuin sitäkään, ettei esim. maan-
35502: omistajan -poika saisi hänelle ositetun osan kotitalostaan
35503: haltuunsa, jos se tai osa siitä on vuokralla, vaikkakin vuok-
35504: ra-aika laillisessa järjestyksessä on mennyt um-peen. Kum-
35505: massakin näissä tapauksissa, joita eri osissa maata tulee
35506: olemaan -paljon, on mielestämme otettava huomioon, että
35507: vuokra-ajan -pakollinen -pitennys riistää -perilliseltä, huo-
35508: limatta hänen laillisesta oikeudestaan, tilaisuuden viljellä
35509: isiltään -perimäänsä maata ja siten täyttää sen, mihin sekä
35510: Vastalause 1. 13
35511:
35512: vanhempain kunnioitus että kotikonnun rakkaus hänet vel-
35513: voittaa ja oikeuttaa. Kun täten usein vuokramiehen takia
35514: pakotetaan maanomistajan perillinen joutumaan irtolai-
35515: seksi, vaikkakin hän omistaa maata, ei mielestämme yhteis-
35516: kunnan kannalta vuokrasopirnuksien pakollinen pitentärni-
35517: nen näissä tapauksissa ole hyväksyttävä.
35518: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen,
35519: että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä
35520: olevan asetusehdotuksen 2 §:n näin kuuluvaksi.
35521: 2 §.
35522: Jos vuokratun tilanosan yhdistäminen vuokranantajan
35523: tilan vil.ielyksiin tai lampuotitilan yhdistäminen päätilaan
35524: on hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista v«:rten
35525: tarpeell,inen taikka, jos vuokra-alue tarvitaan :teollisuus-
35526: laitosta varten käytettäväksi, olkoon vuokranantaja edelli-
35527: sen pykälän määräyksien estämättä oikeutettu saamaan
35528: vuokra-alueen ennen sovitun tai määrätyn vuokra-ajan lo-
35529: pussa taikka 1 §:n mukaan pitennetyn vuokra-ajan kuluessa
35530: laissa mää1·ättynä lähtöpäivänä haltuunsa, irtisanottuaan
35531: vuokrasopimuksen vähintäin vuotta sitä ennen.
35532: Sama olkoon laki, jos osa jakamattamaan pesään kuu-
35533: luvasta tilasta on pesänosakkaaUe ositettu ja siten syntynzJt
35534: unsi tila on kokonaan tai osaksi vuokralla; niin myös, jos
35535: vuokranantaja hänen jälkeensä perimään oikeutetulle on
35536: osittanu.t sellaisen osan tilastaan, joka on osaksi tai kokonaan
35537: vtwkralla.
35538: Sama oikeus olkoon myös sillä, jolle vuokra-alueen omis-
35539: tusoikeus on ennen 1 p:vää tammikuuta 1913 tehdyllä
35540: kauppa- tai vaihtokirjalla luovutettu (poist.).
35541: Tämän pykälän 2 ja 8 mo·rnentin määräyksiä sovelletta-
35542: koon ainoastaan ehdolla, että vuokra-alueen viljelykset joko
35543: kokonaan tai pääasiallisesti muodostavat erotetun tai luo-
35544: vutetun alueen viljellyn alan.
35545:
35546: Asetusehdotuksen 3 §:n toiseen kohtaan on Valiokunta 3 §.
35547: samalla kun se on siitä poistanut lauseen, joka rajoittaa tä-
35548: 14 1913. - V. ll. - Esitys N :o 14.
35549:
35550: män lainkohdan alussa mainittua laidunoikeuden supista-
35551: mismahdollisuutta, lisännyt sanat ,,missä se on mahdollista".
35552: Kun ei voi edellyttää, että vuokramiehen laidunoikeus uu-
35553: delleen järjestettäisiin, ellei se ole mahdollista, ehdotamme
35554:
35555: että B §:n 2 momentista sanat ,missä se on
35556: mahdollista" poistettaisiin.
35557:
35558: Samasta 3 § :stä on Valiokunta poistanut 3 momentin.
35559: Kun voi olla järkiperäisen maanviljelyksen kannalta erit-
35560: täin tärkeätä sallia maanomistajalle muittenkin kuin vuok-
35561: ramaksua, metsänkäyttöoikeutta ja laidunoikeutta koskevien
35562: muutoksien tekeminen vuokrasopimukseen, ei mielestämme
35563: ole tämän asetuksen tarkoituksen saavuttamiseksi ensinkään
35564: tarpeen poistaa arm. esityksestä sanottu 3 § :n 3 momentti,
35565: joten huomioon ottaen ne sanalliset muutokset, jotka edellä
35566: olemme 1 §:n 1 momenttiin esittäneet, kunnioittaen ehdo-
35567: tamme,
35568: että 3 §:n 3 momentti hyväksyttäisiin pää-
35569: asiallisesti· arrn. esityksen mukaisesti näin kuu-
35570: luvana:
35571:
35572: Vuokranantaja olkoon oikeutettu vaatimaan muitakin
35573: hänen viljelyksiensä huolellisen hoidon kannalta tarpeellisia
35574: muutoksia vuokraehtoihin, mikäli vuokramiehen sopimuksen
35575: mukaiset edut eivät siitä sanottavassa määrin vähene.
35576:
35577: Tästä johtuu, että 3 § :n 4 momentin ensimäiselle riville
35578: lisätään sanat ,tai 3".
35579:
35580: Helsingissä huhtik. 12 p. 1913.
35581:
35582: Hannes Nylander. J. Kurikka.
35583:
35584: Tähän vastalauseeseen yhtyy allekirjoittanut paitsi mikä
35585: koskee 3 :ssa § :ssä mainittua laidunoikeutta.
35586:
35587: Reinh. Grönvall.
35588: Vastalause 1. 15
35589:
35590: Ylläolevaan vastalauseeseen yhdymme muuten paitsi että
35591: kannatamme 2 § :n 1 mom :n alkusanoja sellaisina kuin ne
35592: ovat Valiokunnan mietinnössä, joten pykälän alku tulisi
35593: kuulumaan: ,Jos vuokratun tilanosan yhdistäminen tilan
35594: kotiviljelyksiin tai lampuotitilan yhdistäminen päätilaan on
35595: hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten tar-
35596: peellinen taikka, jos mwkm-arue j. n. e."
35597:
35598: J. K. Paasikivi. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
35599:
35600: Ylläolevaan vastalauseeseen yhdymme, mikäli se koskee
35601: 2 § :n 2 momenttia.
35602:
35603: Filip Saalasti. Juho Rannikko.
35604: 16
35605:
35606:
35607:
35608:
35609: II.
35610:
35611: Asetusehdotuksen 3 §:n 2 mom:issa, sellaisena kuin se on
35612: armollisessa esityksessä, on määräys, että vuokramiehen lai-
35613: dunoikeutta ei saa siten supistaa, että laidun käy riittämät-
35614: tömäksi sille karjamäärälle, jonka vuokramies vuokra-alueen
35615: rehnvaroilla voi yli talven kunnollisesti elättää. Tämän
35616: määräy Itsen on V aliakunta poistanut. Koska Valiokunnan
35617: perustelut tässä kohden eivät mielestäni ole riittäviä, ehdotan
35618:
35619: että 3 § :n 2 mom. hyväksytään armollisen
35620: esityksen mukaisesti, joten se tulist' kuulumaan:
35621:
35622: ,Jos vuokramiehellä on vuokrasopimwksen perusteella
35623: m.etsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajalla
35624: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
35625: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoikeus
35626: uudelleen järjestety ksi. Kuitenkaan älköön laidunoikeutta
35627: siten supistetta.ko, että laidun käy riittämättömäksi sille kar-
35628: jamäärälle, jonka vuokramies vuokra-alueen rehuvaroilla voi
35629: yU talven kunnollisesti elättää. Vuokranantaja olkoon myös
35630: oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokramiehen metsän-
35631: käyttö- ja laidunoikeuden, ellei uuden alueen käyttäminen
35632: tuota vuokramiehelle kohtttutonta haittaa.
35633: Helsingissä huhtikuun 12 p:nä 1913.
35634: J. K. Paasikivi.
35635:
35636: Edellä olevaan vastalauseeseen yhdymme
35637: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Juho Rannikko.
35638: Vastalause 111. 17
35639:
35640:
35641:
35642:
35643: TII.
35644:
35645: Koska en voi yhtyä asetusehdotuksen 3 §:n 1 ja 2 mo-
35646: mentin säännöksiin ~ellaisina kuin ne esiintyvät Valiokun-
35647: nan mietinnössä, pyydän täten esittää eriävän mieleni.
35648: Valiokunta on armollisen esityksen mukaan 3 § :n 1
35649: momentissa pidäitänyt vuokranantajalle pidennetyn vuok-
35650: ra-ajan kuluessa yksinomaisen oikeuden saada vuokra-
35651: maksu uudelleen määrätyksi silloin, kun vuokramaksu ei
35652: vastaa vuokramiehen nauttimia etuja. Kun mielestäni täl-
35653: laiseen yksipuoliseen vuokramaksun muutokseen, näin ver-
35654: rattain lyhyenä väliaikana ei ole niin painavia syitä ole-
35655: massa, että sentakia ehdottomasti tarvitsisj_ mainittuun muu-
35656: tokseen ryhtyä ja siten mahdollisesti synnyttää vuokramie-
35657: hiin ehkä suurtakin ja laajakantoisia vastenmielisyyttä ko-
35658: konaan tätä asetusehdotusta vastaan, niin olisi mielestäni
35659: tasapuolisuutta silmällä pitäen vuokramiehelle annettava
35660: myöskin tilaisuus saada vuokramaksu alennetuksi siinä,
35661: missä se on kohtuuttoman korkea.
35662: Sitten on 3 § :n 2 momentin säännös vuokramiehen
35663: laidunoikeudesta sellaisenaan epäselvä ja käytännössä an-
35664: tava tilaisuutta erilaatuisille tulkinnoille. Tämän poista-
35665: miseksi olisi momenttiin tehtävä sellainen täydennys, joka
35666: mahdollisimman tarkoin määrää laidunoikeuden rajat. Kun
35667: Valiokunta on poistanut arm. esityksessä olevan tätä asiaa
35668: koskevan lauseen, panematta siihen mitään tilalle, niin on
35669: kyseenalaiseksi jäävä: onko laidunoikeuden järjestelyssä
35670: supistaminen mahdollista ja missä määrin? Edelliseen mie-
35671: lestäni antaa hiukan tukea saman momentin loppuosa ja
35672: selvemmin vielä perustelujen 6 sivulla olevan 2 kappaleen
35673: 3 :mas lause. Mutta kun jälkimmäistäkään mielestäni ei
35674: saisi jättää avonaiseksi ja rajattoman tulkinnan varaan,
35675: 2
35676: 18 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
35677:
35678: niin olisi ni.omenttiin tehtävä sellainen lisäys, että laidun-
35679: oikeuden saa uudelleen järjestää ainoastaan silloin, missä
35680: se laidunoikeutta sanottavassa määrässä supistamatta on
35681: mahdollista.
35682: Edellisen nojalla kunnioittaen ehdotan, että asetusehdo-
35683: tuksen 3 § tulisi kuulumaan:
35684:
35685: 3 §.
35686: Jos vuokramaksu ei vastaa vuokramiehen na.uttimia
35687: etuja, olkoon vuokranantaja oikeutettu. saamaan sen uudel-
35688: leen määrätyksi; sama oikeus olkoon vuokramiehellä jos
35689: vuokramaksu on kohtuuttoman korkea.
35690: Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen perusteella
35691: metsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajana
35692: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
35693: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoi-
35694: keus uudelleen järjestetyksi missä se on mahdollista, supis-
35695: tamatta kuitenkaan sanottavassa määrässä vuokramiehen
35696: entistä laidunoikeutta. Vuokranantaja olkoon myös oikeu-
35697: tettu toiselle alueelle siirtämään vuokramiehen metsänkäyttö-
35698: ja laidunoikeuden, ellei uuden alueen käyttäminen ·tuota
35699: vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
35700: 3 momentti samoin kuin Valiok. mietinnössä.
35701: 4 momentti samoin.
35702: 5 momentti samoin.
35703: Jos 3 § hyväksytään ehdottamassani muodossa, .seuraisi
35704: siitä, että mietinnön perusteluihin 5 :lle sivulle 4:n kappa-
35705: leen loppuun olisi tehtävä seuraavantapainen lisäys: supis-
35706: tamatta kuitenkaan sanottavassa määrässä vuokramiehen
35707: entistä laidunoikeutta.
35708:
35709: Helsingissä, huhtikuun 12 p :nä 1913.
35710:
35711: Antti Jnnes.
35712: Vastalause IV. 19
35713:
35714:
35715:
35716:
35717: IV.
35718:
35719: Sitä periaatetta, että lainsäädäntötoimenpiteen ei pidä
35720: loukata saavutettuja oikeuksia, jolleivät erittäin tärkeät
35721: yhteiskunnalliset edut sitä välttämättä vaadi, saanee vielä
35722: pitää meilläkin yleisesti oikeaksi tunnustettuna. Tämä peri-
35723: aate onkin nimenomaan julkilausuttu esilläolevassa armolli-
35724: sessa esityksessä. Kun kyseenalainen lakiehdotus säätää
35725: pitkälle meneviä rajoituksia maanomistajain lain- ja sopi-
35726: muksenmukaisiin oikeuksiin, täytyy senvuoksi voida osottaa
35727: olevan erittäin painavia, yleisiä etuja koskevia syitä lain-
35728: säädäntötoimenpiteen puolella, ennenkuin Eduskuntaa voi
35729: pitää oikeutettuna antamaan sille suostumuksensa ja hyväk-
35730: Sj'misensä. Armollisen esityksen perustelut eivät kuitenkaan
35731: ole olleet omansa vakuuttamaan meitä siitä, että sillä saavu-
35732: tettaisiin lakiehdotuksen päämäärä, s. o. maanvuokraolo-
35733: jemme järjestäminen, vielä vähemmin siitä, että ehdotettu
35734: keino olisi ainoa, joka tähän nähden voisi tuottaa menes-
35735: tyksellisiä tuloksia.
35736: Armollisessa esityksessä tuodaan lakiehdotuksen tueksi
35737: ainoastaan, että kun v. 1916 ja lähinnä seuraavina vuosina
35738: hyvin suuri määrä vuokramiehiä tulee olemaan siinä ase-
35739: massa, että maanomistajat ovat nykyään voimassaolevien
35740: lainsäännösten mukaan oikeutetut heidät häätämään, niin
35741: tällainen asiaintila saattaa synnyttää arveluttavia häiriöitä
35742: ja vakavia yhteiskunnallisia epäkohtia, joiden korjaaminen
35743: myöhemmin voi käydä valtiomahdille ylivoimaiseksi tehtä-
35744: väksi. Tästä tehdään esityksessä se johtopäätös, että olisi
35745: välttämätöntä ,ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, jotka vuokra-
35746: miesperheille väliaikaisesti turvaavat niiden aseman eri-
35747: tyisten viljelmien haitijoina siihen saakka kunnes oloja lo-
35748: 20 1913. - V. M. - Esitys N :o 14.
35749:
35750: pulliaesti järjestävät toimenpiteet saadaan käytäntöön", sekä
35751: että ehdotettu lainsäädäntötoimenpide olisi siihen nähden
35752: välttämätön. Tämä loppupäätös ei meidän ajatuksemme mu-
35753: kaan kuitenkaan ole oikeutettu. Kun armollisessa esityk-
35754: sessä selostetaan sitä maanvuokraoloissamme vallitsevaa
35755: asiaintilaa, joka vaatii lainsäätäjää käymään niihin käsiksi,
35756: niin jätetään huomioonottamatta tärkeä seikka, nimittäin se,
35757: että syyt mainittuun joukkohäädön-vaaraan, jonka ehkäise-
35758: mistä kai täytyy pitää kyseessäolevan lainsäädäntötoimen-
35759: piteen päätarkotuksena, ovat etsittävissä siitä maanvuokra-
35760: lainsäädännöstä, joka astui voimaan 1909 vuoden asetuksina.
35761: Kaikki tietävät, että se vaara, jonka katsotaan tällä alalla
35762: nyt uhkaavan, johtuu maanomistajain tyytymättömyydestä
35763: tähän lainsäädäntöön ja heidän siitä aiheutuvasta halutto-
35764: muudestaan uudistaa voimassaolevia sopimuksia tai tehdä
35765: uusia. Kun asianlaita kieltämättä on näin, näyttää luon-
35766: nollisena keinona syntyneistä vaikeuksista pääsemiseen ole-
35767: 'ian sellainen voimassaolevan maanvuokralain tarkastus,
35768: joka tekee sekä maanomistajille että vuokramiehille mah-
35769: dolliseksi vuokrasopimusten tekem1sen. Ja jos tähän keinoon
35770: turvaudutaan, niin voidaan hyljätä ajatus taannehtivista
35771: laeista.
35772: Missä määrin Hallitus on katsonut lain tarkastuksen
35773: olevan omansa aikaansaamaan järjestystä oloihin, ei käy sel-
35774: ville armollisesta esityksestä; mutta että Hallitus ei ole tälle
35775: keinolle antanut varsin suurta merkitystä, saa kai päättää
35776: siitä, että sitä ei esityksessä edes nimenomaan mainita.
35777: Niistä toimenpiteistä, joihin Hallitus aikoo ryhtyä maan-
35778: vuokraolojen ,lopulliseksi järjestämiseksi", ei armollisessa
35779: esityksessä anneta muita tietoja kuin mitä käy selville epä-
35780: määräisestä lausunnosta, että niiden päämääränä on varsinais-
35781: ta maanviljelystyötä harjoittavien vuokramiesperheiden py-
35782: syttäminen erityisten viljelmien haltijana ja omaa viljelystä
35783: harjoittavana maanviljelysväestönä, sekä että nämä toimen-
35784: piteet, ,olivat ne joko lainsäädäntötoimia taikka hallinnol-
35785: lista tahi raha-asiallista laatua", tulevat olemaan erityisen
35786: laajakantoisia. Käynee siis Eduskunnalle mahdottomaksi
35787: Vastalause IV. . 21
35788:
35789: tarkastaa esitettyjen epämääräisten viittausten nojalla näiden
35790: toimenpiteiden tarkotuksenmukaisuutta tai päättää, missä
35791: määrin nyt ehdotettu lainsäädäntötoimenpide olisi niiden
35792: toteuttamiseksi välttämätön. Meidän mielestämme on mah-
35793: doton ajatella, että Eduskunta asiain näin ollen ryhtyisi
35794: sellaiseen tavattomaan lainsäädäntötoimenpiteeseen, jollaista
35795: taannehtivan lain säätäminen tietää, vain valmistaakseen
35796: tilaisuutta kauastähtääville yhteiskunnallisille uudistussuun-
35797: nitelmille, joiden sisällystä Eduskunta ei laisinkaan tunne.
35798: Tämä armollisessa esityksessä oleva niin niukka ja epä-
35799: määräinen perustelu on kuitenkin ollut riittävä valiokunnan
35800: jäsenten enemmistölle heidän puoltaakseen lakiehdotuksen
35801: hyväksymistä. Mitään uusia syitä lausuntonsa tueksi ei
35802: näillä jäsenillä, kuten valiokunnan mietinnöstä näkyy, ole
35803: ollut esitettävänä. He ovat vain panneet vielä suurempaa
35804: painoa siihen armollisessa esityksessä ilmenevään ajatukseen,
35805: että sanottavaa apua ei kärjistyneeseen tilanteeseen olisi
35806: odotettavissa lain tarkastuksesta, sekä muutoin muutamin
35807: epäselvin sanoin liittyneet kannattamaan armollisessa esityk-
35808: sessä viitattua mielipidettä laajojen uudistusten tarpeelli-
35809: suudesta, niinkuin mainitut jäsenet olisivat täysin perehty-
35810: neet näiden uudistusten sisällykseen sekä olisivat voineet
35811: tutkia niiden tarkotuksenmukaisuutta.
35812: Nyt esilläolevaa lainsäädäntökysymystä ratkaistaessa on
35813: mielestämme kiinnitettävä huomiota yksinomaan siihen, että
35814: on tarpeen ehkäistä vuonna 1916 ja sitä seuraavina vuosina
35815: tapahtuviksi pelätyt joukkohäädöt. Tämä tarve taas tulee
35816: parhaiten täytetyksi, siitä olemme vakuutetut, siten, että
35817: voimassaoleva maanvuokralaki muutetaan ylläviittaamaam-
35818: me suuntaan; ja kun Hallituksen v. 1912 tähän kuuluvien
35819: kysymysten valmistelua varten asettama komitea saamamme
35820: tiedon mukaan saattaisi· ensi syksynä antaa mietintönsä
35821: ehdotuksineen tässä tarkotetuksi lainmuutokseksi ja siihen
35822: perustuva armollinen esitys siis voitaisiin hyvissä ajoin antaa
35823: ensi Eduskunnalle, eivät mitkään syyt pakota ryhtymään
35824: taannehtivan lain säätämiseen nyt kyseessäolevaa tarkotusta
35825: varten.
35826: 22 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
35827:
35828: Sen nojalla, mitä tässä olemme esittäneet, saamme niin
35829: ollen ehdottaa,
35830:
35831: että Eduskunta päättäisi hyljätä annollisen
35832: esityksen.
35833:
35834: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1913.
35835:
35836: M. V. Björk. J. Storbjörk.
35837: Vastalause V. 23
35838:
35839:
35840:
35841:
35842: V.
35843:
35844: Kuten valiokunnan mietinnössäkin huomautetaan, on
35845: torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten olojen lopullinen
35846: järjestäminen tärkeimpiä, mutta samalla laajakantoisimpia
35847: ·tehtäviä, joita Eduskunnan ratkaistavana nykyisin on. Nyt
35848: kyseessä oleva hallituksen esitys tosin nimellisesti tarkoittaa
35849: vain torppariolojen väliaikaista järjestämistä siihen asti,
35850: kunnes suunnitellut lopulliset toimenpiteet voitaisiin saada
35851: aikaan. Mutta itse asiassa tulee jo sen kautta myöskin se
35852: tapa, jolla lopullinen torppariolojen järjestäminen suorite-
35853: taan ja näiden toimenpiteiden laajuus saman ehdotuksen
35854: kautta useissa suhteissa määrätyksi. Valiokunta on halli-
35855: tuksen esityksen kaikissa pääkohdissaan hyväksynyt. Kun
35856: mielestämme tämän ehdotuksen kautta sellainen torppari-
35857: vapautus, jota erityisessä näille valtiopäiviHekin jättämäs-
35858: sämme anomusehdotuksessa olemme ehdottaneet, tulee mah-
35859: dottomaksi, emme ole voineet valiokunnan ehdotukseen suos-
35860: tua.
35861: Perustellaksemme valiokunnan ehdotuksesta eroavaa
35862: mielipidettämme ja tässä vastalauseessa esittämäämme asetus-
35863: ehdotusta olemme pakotetut hiukan laajemmin koskettele-
35864: maan kysymystä torpparivapautuksesta yleensä. Maata-
35865: lousvaliokunta on omaksunut sen väärän periaatteen, jota
35866: vallassa olevat yhä kaikella voimalla koettavat saada
35867: tunnustetuksi, nimittäin että torpparit ja mäkitupalaiset
35868: eivät ole muuta kuin tavallisia maanvuokraajia, joilla ei
35869: tiluksiinsa ole sen enempää eikä sen parempia oikeuksia
35870: kuin mitä vuokrasopimukset ja porvarien laatimat vuokra-
35871: lait heille tarjoavat. Pääasiassa on torppareilla kuitenkin
35872: yhä vielä hallussaan vanha vakinainen tilustensa hallinta-
35873: eli asumisoikeus, vaikkakaan laki ei heille sitä turvaa. Torp-
35874: 24 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
35875:
35876: pariluokka ei ole eikä ole koskaan todellisuudessa ollut ·
35877: vuokraajaluokka tämän sanan nykyisessä merkityksessä.
35878: 1909 vuoden Se torppariasetus, jonka eduskunta v. 1908 hyväksyi ja
35879: torppari- joka v. 1909 astui voimaan, vain vähässä määrin muo-
35880: asetus. dostui torpparien asemaa ja heidän näitä oikeuksiaan todella
35881: turvaavaksi. Tähän asetukseen saatiin kyllä, moniaita
35882: vuokramiehille edullisia määräyksiä, m. m. heidän asumisoi-
35883: keuttaan turvaava pitkä vuokra-aika, jotenkin vapaa tiluk-
35884: sien viljelysoikeus, entisestään parempi korvausoikeus teh-
35885: tyihin parannuksiin y. m. Yritetäänpä tuossa asetuksessa
35886: pikkusen estää kohtuuttomien vuokramaksujen kiskomista-
35887: kin, koetetaan rajoittaa työvuokran alaa ja osittain turvata
35888: vuokramies vuokrakauden kestäessä isännän häätöpyy-
35889: teiltä.
35890: Mutta näitä etuja tulevat nykyiset torpparit nauttimaan
35891: vain uusia sopimuksia tehdessään ja niihin ei laki myöntä-
35892: nyt torppareille mahdollisuutta pakottaa maanomistajia
35893: suostumaan. Välittömästi ei koko asetus tullut nykyisiä
35894: torppareita koskemaankaan. Ainoastaan ne harvat mää-
35895: räykset, jotka sisältyivät vuoden 1909 torppariasetuksen yh-
35896: teydessä annettuun n. s. taannehtivaan asetukseen, oikeas-
35897: taan koskivatkin koko torpparikysymyksen ytimeen, jo ole-
35898: massaolevan torppariluoka.n aseman turvaamiseen. Ne edut,
35899: joita tuo taannehtiva asetus torppareille myönsi, eivät tosin
35900: olleet suuret. Torpan siirto-oikeus ja oikeus korvauksen
35901: saantiin parannuksista myönnettiin torppareille vain hyvin
35902: epätäydellisesti. Rahaverolle siirtymistä koskeva määräys
35903: taas useimmissa tapauksissa muodostuu torppareille suoras-
35904: taan turmiolliseksikin, eritoten siitä syystä, että asetuksen
35905: säännöstä on tulkittu siten, että työpäivävero on rahaksi-
35906: muutettava paikkakunnalla käyvän päivätyön nykyisen
35907: raha-arvon mukaan. V erokuorma ei näin ollen rahaverolle
35908: siirtymisen kautta vähene, vaan päinvastoin tulee sekin
35909: veronnousu, joka työpalkkain raha-arvon kohotessa on ta-
35910: pahtunut, vuokramiestä rasittamaan korotettuna rahavero-
35911: na. Maanomistajain taholta tätä onkin käytetty vuokra-
35912: miesten kuristamiseksi. Tärkeimmiksi taannehtivan ase-
35913: Vastalause V. 25
35914:
35915: tuksen säännöksistä ovatkin näin ollen jääneet määräys ase-
35916: tuksen voimaantuloa seuraavina lähimpinä vuosina lakkaa-
35917: vien vuokrasopimusten pidentämisestä korkeintaan seitse-
35918: mällä vuodella, ja säännös, jonka kautta maanomistajain
35919: mielivaltaista torpparien irtisanomisoikeutta rajoitettiin.
35920: Mutta näidenkin säännösten merkitys nykyisille vuokramie-
35921: hille on vain väliaikaista laatua. Niiden kautta on saatu syn-
35922: tymään ,rauhoitusaika", jonka kuluessa he jotenkuten ovat
35923: turvassa mielivaltaisilta häädöiltä, mutta rauhoitusajan pää-
35924: tyttyä on torpparien asema lain mukaan hyvin turvaton. Ja
35925: kuitenkin ,torpparien, lampuotitilain ja mäkitupa-alueiden
35926: vuokramiesten oikeudellisen aseman turvaaminen" oli, kuten
35927: vuoden 1908 valtiopäivät selvästi lausuivat, ollut varsinai-
35928: sena tarkoituksena, käytäessä suunnittelemaan niitä lainsää-
35929: däntötoimenpiteitä, jotka johtivat samoilla valtiopäivillä hy-
35930: väksyttyyn torppariasetukseen.
35931: Torppariasetusta eduskunnanValiokunnassa käsiteltäessä
35932: olivat porvarit tosin jo tehneet pitemmälle meneviä myön-
35933: nytyksiä. Valiokunta asiasta antamassaan mietinnössä meni
35934: toki niin pitkälle, että tunnusti sen vuokratilan arvon lisä-
35935: yksen, joka on syntynyt vuokramiehen työn ja pääoman
35936: kautta, olevan vuokramiehen omaisuutta, ja että oli pidet-
35937: tävä kohtuuden ja oikeuden mukaisena, että sopimusajan
35938: päättyessä maanomistajan on suoritettava korvausta tällai-
35939: sesta torpparen omaisuudesta. Tämän mukaisesti valiokun-
35940: nan hyväksymässä taannehtivassa asetuksessa määrättiin,
35941: että korvausta olisi vuokramiehelle laskettava niistä paran-
35942: nuksista, jotka mainitun asetuksen voimaan astuessa vuok-
35943: ra-aluetta hallitseva vuokramies tai hänen oikeudenomista-
35944: jansa oli toimittanut.. Jos sellaisen vuokramiehen nautinta-
35945: oikeus perustui perintöön, olisi hän saapa korvausta edeltä-
35946: jäinsäkin aikana toimitetuista parannuksista, ei kuitenkaan
35947: pitemmältä ajalta kuin 25 vuodelta taaksepäin sanotun ase-
35948: tuksen voimaanastumisesta lukien. Tämä ehdotus ei tosin
35949: sekään tunnustanut torppareille kuuluvaa asumisoikeutta,
35950: eikä edes raivaustyön tuloksiakaan koko laajuudessaan,
35951: mutta osittain se torpparien oikeuksia olisi tunnustanut ja
35952: 26 1913. - V. M. - Esitys N :o 14.
35953:
35954: olennaisesti sen kautta vakaannuttanut torpparien asemaa.
35955: Päästäkseen tätä olennaista myönnytystä tekemästä, edus-
35956: kunnan porvarilliset ryhmät, ennen asian lopullista käsitte-
35957: lyä eduskunnassa, sopivat uudesta ehdotuksesta, jonka kautta
35958: vuokrasopimuksia jatkettiin 7 vuodella, mutta päästiin mui-
35959: ta myönnytyksiä tekemästä torppareille. Sosialidemokraat-
35960: tien ei onnistunut tätä porvarien yhteisvoimin ajamaa ehdo-
35961: tusta muuttaa, joka niin ollen laiksi hyväksyttiin.
35962:
35963: Oli heti selvää, etteivät vuoden 1909 lainsäädökset kyen-
35964: neet vakinaisesti järjestämään torpparioloja. Mutta porvarit
35965: aikoivat ensin varsin vähällä ja heille kovin edullisella ta-
35966: valla päästä enemmistä toimenpiteistä.
35967: Maanhan- Sitä varten he suunnittelivat vain n. s. maanhankintaa
35968: kinta ,tilatto-tilattomalle väestölle valtiolta saatavain lainojen avustuk-
35969: malle väes- sella. Ensimäinen tätä koskeva alote esitettiin 1911 vuoden
35970: tölle".
35971: valtiopäivillä, ja ehdotettiin siinä aluksi noin 25 miljoonan
35972: markan käyttämistä ,nykyään olemassa olevien, etupäässä
35973: suurempien, eli varsinaisesti maanviljelystorppien haltijain
35974: avustamiseksi pä.äsemään viljelemiensä vuokratilojen halti-
35975: joiksi". Tähän tarkoitukseen olisi torppareille välitettävä
35976: lainoja, mikäli maanostoon kussakin eri tapauksessa vapaa-
35977: ehtoisen sopimuksen nojalla tilaisuutta tarjoutuisi. Mikään
35978: muu menettely tässä ei muka voinut tulla kysymykseen, kuin
35979: että maan hankkiminen oli kussakin yksityistapauksessa jä-
35980: tettävä riippumaan maanomistajan kanssa syntyvästä vapaa-
35981: ehtoisesta sopimuksesta. Samallaisia ehdotuksia on esitetty
35982: myöhemminkin.
35983: Nämä ehdotukset toteutettuina olisivat vieneet siihen,
35984: että maanomistaja olisi torppareihinsa nähden saanut vapaat
35985: kädet. Sen jälkeen kun taannehtivan asetuksen suoma rau-
35986: hoitusa~ka olisi 1opussa, voisi maanomistaja ottaa haltuunsa
35987: kaikki ne torpat, jotka katsoisi itselleen hyödylliseksi, lain-
35988: kaan piittaamatta torpparin oikeuksista. Sensijaan sellai-
35989: sen torpan, jota hän itse ei tarvitsisi, voisi hän vaikkapa
35990: häädön uhalla pakottaa torpparin ostamaan millä hetkellä
35991: hyvänsä ja melkein mistä hinnasta hyvänsä. Entiset kor-
35992: Vastalause V. 27
35993:
35994: keat torpparien verot tulisivat luonnollisesti auttamaan osto-
35995: hinnan kiristämistä korkealle. Ja selvää on, että torpparin
35996: hyväksi ei laskettaisi eikä ostohinnasta vähennettäisi torp-
35997: parin asumisoikeuden arvoa eikä edes hänen korvaussaata-
35998: viaan. Se seikka, että valtion taholta runsaasti olisi tarjona
35999: rahoja !ainoiksi tällaisiin ,vapaaksiostoihin", olisi vain
36000: omiaan helpottamaan maanomistajille tällaisten kauppojen
36001: tekoa ja tekisi heille mahdolliseksi kiristää torppareilta vie-
36002: läkin suurempia lunastussummia kuin muuten olisi mahdol-
36003: lista.
36004: Ainoastaan kovin vähäinen osa torppareista voisi edes
36005: näillä kiristetyillä ehdoillakaan maanomistajiksi päästä.
36006: Koko torppariluokkaa koskeviksi ei niitä suinkaan ole tar-
36007: koitettu.
36008: Tämän tilattoman väestön lainahomman tarkoituksena
36009: oli toisessa sijassa myös välittää lainoja tilattomille uusien
36010: pikkutilojen ja palsto.ien ostamiseksi. Siis samalla kuin tuo
36011: porvarien maatalouspolitiikka olisi sallinut hävittää kym-
36012: menien tuhansien torpparien ennestään valmiita maanvilje-
36013: lyksiä ja heittää niiden viljelijät konnuiltaan maantielle,
36014: olisi keinotekoisesti synnytetty pieni määrä velkaisia uusia
36015: palstatiloja. Niin ristiriitaista ja järjetöntä tuo puuha oli.
36016: Sitäpaitsi eivät käytettävissä olevat valtion varatkaan riit-
36017: täisi todellisen tarpeen tyydyttämiseksi tätä tietä. Jo muu-
36018: taman kymmenen tuhannen torpparin vapaaksiostamiseen
36019: tarvittaisiin satoja miljoonia. Yhtä vähän kuin torppari-
36020: luokka yleensä, yhtä vähän tilaton väestö todella tulisi
36021: tuollaisten toimenpiteiden kautta autetuksi. Niistä hyö-
36022: tyisivät vain maanomistajat, joiden pussiin nuo kaikki
36023: valtion varat kerääntyisivät ja jotka sen kautta voisi-
36024: vat hyvällä hinnalla saada hyödyttömät takamaansa ja
36025: kivikkomäkensä kaupaksi. Sitäpaitsi olisi noihin hom-
36026: miin suostumisesta ollut selvänä seurauksena, että porva-
36027: reita tuskin olisi sitte voitu saada pakotetuksi enää muihin
36028: aivan välttämättömiinkään toimenpiteisiin torppariluokan
36029: oikeuksien turvaamiseksi. Heitä ei sen jälkeen olisi enää mit-
36030: kään painavat syyt pakottaneet taipumaan minkäänlaiseen
36031: 28 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36032:
36033: pakkolainsäädäntöön, joka vain tarkoittaisi torpparien yleistä
36034: vapauttamista näiden nykyisestä alustalaisasemasta ja ta-
36035: kaisi näiden pääsemisen tilustensa omistajiksi. Nämä ehdo-
36036: tukset on sen vuoksi äänestetty eduskunnassa lepäämään yli
36037: seuraavien vaalien ja vaadittu niiden asemesta torpparien
36038: vapautuslainsäädäntöä.
36039: Vuoden 1909 Jonkunlaiseksi täydennykseksi edellä esitettyihin torp-
36040: maanvuokra- pariolojen järjestämistä tarkoittaviin toimenpiteihin on kai
36041: asetuksen tarkoitettu näillä valtiopäivillä esitetty alote nykyisen torp-
36042: buonontami- pan.1a1n· 11uonont.am1se "~~"" .. k'1n M aanvuo k rak om1't eassa
36043: · ks1.· .J.n.yos
36044: nen. tämän suuntaisia toimenpiteitä on suunniteltu, ja maan-
36045: omistajapiireissä eduskunnan ulkopuolella tällaisia vaati-
36046: muksia ajetaan suurella voimalla.
36047: On selvää, miksi juuri nykyään niin kiivaasti vaaditaan
36048: maanvuokralakiin tuollaisia muutoksia. Aiotteentekijät
36049: näillä valtiopäivillä itse sanovat tahtovansa täten ,saada
36050: estetyksi sen, että suurilukuisen kansalaisryhmän olisi
36051: pakko jättää tähänastiset asuinpaikkansa ja siirtyä toiselle
36052: toiminta-alalle siltä, jolla he ovat tähän saakka työskennel-
36053: leet". Tässä on tietysti sen verran perää, etteivät he pidä
36054: hyvänä yleistä torpparien karkottamista. Mutta kun ker-
36055: ran maanomistajalla on vapaa valta etunsa mukaisesti jättää
36056: häätämättä torpparinsa ja uudistaa hänen kanssaan torpan-
36057: sopimus, niin tässä suhteessa ei tietenkään maanomistajain
36058: edustajilla olisi tarvetta vaatia tikkua ristiin pantavaksi,
36059: eivätkä he tässä suhteessa mitään vaadikaan. Vaan he vaa-
36060: tivat sitä, että olisi riistettävä nykyisen maanvuokralain
36061: säätämä turva kaikilta niiltä torppareilta ja mäkitupalai-
36062: silta, joita isännät eivät voi eivätkä tahdo häätää. Toisin sa-
36063: noen, he vaativat poistettavaksi sen heille harrniilisen vas-
36064: tuksen, ettei laki salli maanomistajain v. 1916 pakottaa
36065: näitä häätämättä jääviä alustalaisiaan ihan minkälaisiin
36066: sopimuksiin tahansa, vaan ainoastaan nykyisen maanvuok-
36067: ralain mukaisiin sopimuksiin. Tämän vuoksi on nyt hei-
36068: dän mielestään karsittava nykyisestä maanvuokra-asetuk-
36069: sesta mahdollisimman tarkoin .pois vuokramiehille edulliset
36070: määräykset.
36071: Vastalause V. 29
36072:
36073: Torpparien ja mäkitupalaisten jättäminen niin turvatto- Koko torp-
36074: maan asemaan kuin edellä esitetyt suunnitelmat tarkoitta- pariluokan
36075: vat, ei kuitenkaan ole maanomistajain eikä yleensä porva- häätämisen
36076: mahdotto-
36077: rillisen yhteiskunnan kannalta kaikissa suhteissa edullista. muus.
36078: Siten mahdollisiksi tehdyt suuret joukkohäädöt suun-
36079: nattomasti lisäisivät väestön siirtymistä kaupunkeihin
36080: ja tehdaspaikkoihin, jolloin maanomistajilta menisi pa-
36081: ras työvoima käsistään. He eivät enää jonkun ajan
36082: päästä voiSI saada renkejänsä ja muuta palvelusväkeä
36083: torppari- tai pienviljelijäluokasta. Torpparien viljelys-
36084: ten ja rakennusten rappiolle ja autioksi joutuminen yhdellä
36085: iskulla lopettaisi torppareilta maanomistajille heruvat tu-
36086: lot ja siten hävittäisi enimmän osan niistä pääomista, joita
36087: torpat nykyisin edustavat. Ja se maanomistajia häi-
36088: ritsevä yhteiskunnallinen ristiriita, joka nykyään on ole-
36089: massa torppari- ja maanomistajaluokan välillä, kärjistyisi
36090: yhä pahemmaksi, eikä se kai suinkaan olisi maanomistajille
36091: eduksi.
36092: Tällaiset juuri maanomistajain omalta taholta esitetyt
36093: tosiasiat parhaiten osottavat, miten heidän oma etunsa pa-
36094: kottaa heitä hillitsemään kovin pitkälle menevää torppari-
36095: luokan hävittämishaluaan. Tähän tulee lisäksi, että sellai-
36096: sen pienviljelijäluokan säilyminen kuin Suomen torpparit
36097: ovat, on yleensä porvarien ja varsinkin maanomistajain
36098: kannalta erittäin tärkeätä ja heille edullista. Kaikissa
36099: maissa porvarit nykyään pyrkivät lisäämäänkin maata-
36100: omistavaa keskisäätyä ja siten sekä taloudellisesti että val-
36101: tiollisesti voimistuttamaan maanomistajaluokkaa. Meillä,
36102: missä maanomistajat, varsinkin maan lounais- ja eteläosissa,
36103: ovat vain pienenä vähemmistönä, ovat tällaiset näkökohdat
36104: porvareista erittäin painavat. Suurella pientilallisluokalla
36105: olisi sitäpaitsi olemassa ainainen lisämaan ostamisen tarve,
36106: joka korottaisi maan hintoja; se olisi myös pakotettu paljon
36107: ostamalla hankkimaan tarvitsemiaosa metsäntuotteita, usein
36108: myös vuokraamaan laidunta y. m. Sen olemassaolo olisi
36109: siis sinänsä suureksi eduksi varsinkin suurmaanomistajille.
36110: ,Kuta lukuisarumin perheitä on maassa kiinni, sitä suurem-
36111: 30 1913. - V. M. - Esitys N:o 14.
36112:
36113: man arvon saa m. m. se roskakin, joka nykyään metsissäm-
36114: me käyttämättömänä ja arvotanna makaa" - niin kirjoitti
36115: tästä asiasta äskettäin sangen kuvaavasti eräskin maanomis-
36116: tajaluokan edustaja. Lukuisa pienviljelijäjoukko tarjoo
36117: sitäpaitsi suurviljelijöille aina riittävästi työvoimaa, ja
36118: maanomistajat saattavat toivoa, että täten tuollainen aina
36119: osittain sivuansioista riippuva väestö voisi estää työpalkko-
36120: jenkin kohoamista.
36121: Maanvuokra- Juuri sensuuntaisten perusteiden nojalla, kuin edellä on
36122: komitean mainittu, sanovat useat porvarien johtavat maatalouspoli-
36123: suunnitelma tikot nyt tulleensa siihen johtopäätökseen, että maanomis-
36124: torpparlen t . . d k lt t·· t k k ... k . . . ·n k .
36125: olojen lopulli- aJam e un anna a a~ yy e s1a emo~a, JOI a ny ymen
36126: seksi järjestä- ja pian polttavammaks1 käyvä torppankysymys saadaan
36127: mlseksi. järjestetyksi.
36128: Samallaiseen tulokseen on tullut myöskin viime vuonna
36129: asetettu Maanvuokrakomitea. - Tuo komitea on nimittäin
36130: jo nyt, vaikka sen työt vasta ovat alkuasteillaan, tullut siihen
36131: tulokseen, että jonkinlainen, pakkolainsäädännön kautta toi-
36132: mitettava torpparivapautus, joskin verrattain ahtaissa ra-
36133: joissa ja vain osaa torppareista koskevana, on torpparikysy-
36134: myksen järjestämiseksi välttämätön.
36135: Komitean mielestä on välttämätöntä, että ainakin pääosa
36136: varsinaisista maanviljelystorpista tulee erityisinä viljelyk-
36137: sinä nykyisillä haltijoillaan säilymään. Mäkitupalaisten
36138: asemaa ei komitean mielestä erikoisilla toimenpiteillä olisi
36139: tarvis turvata. Torpista, s. o. sellaisista torpista, joihin kuu-
36140: luu viljelysmaata vähintäin 2-3 hehtaaria, ei myöskään
36141: olisi lopullisiin toimenpiteihin mukaan otettava niitä, joiden
36142: ottaminen vuokranantajan omaan hallintoon on ,välttämä-
36143: tön" joko hänen oman maanvil.ielyksensä tarkoituksenmu-
36144: kaisen harjoittamisen kannalta taikka teollisuuslaitosten
36145: y. m. s. yritysten perustamista tai toiminnan jatkamista
36146: varten. Kuinka suuri osa torppareista tulisi lopullisesti näi-
36147: den toimenpiteiden kautta turvatuksi, on näin ollen tietysti
36148: vaikea tarkoin osottaa. V. 1901 oli koko maassa torppareita
36149: ja mäkitupalaisia noin 163,000; näistä noin 111,000:lla oli
36150: viljelysmaata alle 3 hehtaaria ja vain noin 52,000:lla yli
36151: Vastalause V. 31
36152:
36153: tuon rajan. Maanvuokrakomitealle koottujen tietojen mu-
36154: kaan on runsaasti kolmasosa torpista sellaisia, joiden
36155: maat sijaitsevat talon viljelysmaiden keskellä tai lähellä ja
36156: joita siis epäilemättä maanomistajat tulisivat selittämään
36157: omaa viljelystään varten tarpeelliseksi. Tämän laskun mu-
36158: kaan tulisi komitea lopullisilla toimenpiteillään ehkä yrit-
36159: tämään turvata noin 30-35,000 torpanasujaa, siis etupäässä
36160: sellaisia torppareita, joilla on suurehko takamailla sijaitseva
36161: torppa.
36162: Nämä 30,000 tai 35,000 torpparia tulisivat asetettaviksi
36163: erikoisasemaan siten, ettei maanomistaja saisi heitä häätää,
36164: vaan olisi pakotettu heille jättämään torpatedelleenkin vuok-
36165: ralle, jollei muuten sovita, vuokralautakunnan määräämillä
36166: ehdoilla ja ,kohtuulliseksi" katsomalla verolla. Jollei maan-
36167: omistaja vuokran uudistukseen suostuisi, saisi hän vaatia
36168: torpparien Innastamaan torpan omakseen. Torpan lunastus-
36169: summa tulisi tällöin määrättäväksi yleisten perusteiden mu-
36170: kaan, s. o. nähtävästi torpan veron perusteella, laskemalla
36171: sen myyntiarvo. .Tonkunverran metsämaata (5-10 heh-
36172: taaria) jätettäisin torppareille, mutta muuten vain viljelys-
36173: ja tonttimaata. Jos torpan maat olisivat yli 10-12 heh-
36174: taaria, saisi maanomistaja vaatia sen pienentämistä tähän
36175: määrään. Onpa komiteassa ollut kysymys, että maanomis-
36176: taja torpparille saisi tarjota mailtaan uuden torpanpaikan
36177: ja ottaa torpan nykyiset maat omaan haltuunsa, jos tahtoisi.
36178: Torpan siirtokustannukset täytyisi torpparin tässä tapauk-
36179: sessa osaksi itse suorittaa.
36180: Torppareita autettaisin Innastamaan torppansa siten, että
36181: valtio etukäteen suorittaisi maanomistajalle koko lunastus-
36182: summan tai ainakin pääosan siitä joko rahassa tai korkoa
36183: kantavissa valtion velkapapereissa. Torpparit taas suorittai-
36184: sivat korkonsa ja kuoletuksensa valtiolle tai sen tarkoitusta
36185: varten järjestämälle rahalaitokselle.
36186: Tällainen vapaaksiosto tulisi, kuten sanottu; koskemaan
36187: vain osaa torppareista. Pienempien talojen viljelystä varten
36188: tarpeellisten torppien samoin kuin mäkitupalaisten varalle
36189: ei komiteassa vielä edes ole suunniteltu mitään toimenpidettä,
36190: 32 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36191:
36192: mutta selvältä näyttää, että komitea tulee ehdottamaan nämä
36193: alustalaiset yhä edelleen jätettäviksi vuokralaisiksi. Mutta
36194: ei edes nykyisen 1909 vuoden lain alaisiksi vuokramiehiksi,
36195: vaan sellaisen huononnetun vuokralain alaisiksi, joka erik-
36196: seen säädettäisiin poistamalla nykyisestä laista maanomis-
36197: tajille epämieluisimmat kohdat, kuten 50 vuoden vuokra-
36198: aika, rahamaksukannalle siirtymisoikeus y. m.
36199: Nämä komitean suunnittelut siis eivät läheskään turvaisi
36200: koko nykyistä vuokramies luokkaa. Ja nekin, jotka asetet-
36201: taisiin parempaan asemaan auttamalla heidät torppainsa
36202: omistajiksi, saisivat tämän edun kalliisti lunastaa. ,Heidän
36203: edukseen ei m. m. luettaisi niitä raivaustöitä, joita torpan
36204: kuntoon panemiseksi on tehty, muuta kuin siinä tapauksessa,
36205: että vuokrasopimuksessa olisi taattu korvaus torpparille tai
36206: että raivaustyöt on vuoden 1909 jälkeen tehty. Komitea
36207: nimenomaan lausuu, että torppareilla ei vuokrasuhteen laka-
36208: tessa ole mitään oikeuksia torppiinsa ja että vain ,se yhteis-
36209: kuntaetu, joka vaatii suuremmat torppaviljelykset erityisenä
36210: viljelmänä säilytettäviksi", voi perustella sen, että nuo torp-
36211: parit erikoisasemaan on asetettu. Myöskin käy komitean
36212: suunnitelmista selvään esille, ettei komitea tarkoita elinvoi-
36213: maisten maanviljelystilojen perustamista, varustettuina kai-
36214: kella tähän tarvittavilla eduilla. Juuri tämän vuoksi tah-
36215: dotaan torpat typistää 3-10 hehtaarin suuruisiksi ja antaa
36216: metsää riittämättömästi. Nämä torpparit tulisivat siis edel-
36217: leenkin olemaan metsän nautintoon nähden entisistä isän-
36218: nistään riippuvaisia. Kaiken lisäksi rasittaisi heitä vielä
36219: kohtuuttoman suuri velkataakka, pakottaen heidät ainakin
36220: osittain elämään ansiotöistä ja siis tekemään töitä isäntänsä
36221: vainioilla.
36222: Nuo suunnitelmat sisältävät joka tapauksessa eräänlai-
36223: sen, tosin maanomistajan etujen vaatiman, torpparien va-
36224: pauttamislainsäädännön toteuttamista. Ja tämä on erittäin
36225: tärkeä ja merkille pantava tosiasia, että nimittäin maanomis-
36226: ta.jainkin edustajat näkevät nyt olevansa pakotettuja tämän
36227: luontoisten, heille tietysti periaatteen kannalta kovin vasten-
36228: mielisiltä tuntuvain pakkotoimenpiteiden suunnittelemiseen
36229: Vastalause V. 33
36230:
36231: sitten kun he vielä vuosi sitten kynsin hampain taistelivat
36232: tällaista pakatusta vastaan.
36233: Tuo Maanvuokrakomitean suunnittelema torpparivapau- Oikea torppa·
36234: tus merkitsisi erään vähäisen torpparien osan päästämistä rien vapautus.
36235: ma;anomistajiksi, päälle päätteeksi kiristävillä ehdoilla.
36236: Torpparien ja mäkitupalaisten suurelle enemmistölle se mer-
36237: kitsisi aseman orjuuttamista, heitä koskevien vuokralakienkin
36238: huonontamista. Tällainen torpparivapautus olisi jyrkästi
36239: ristiriidassa sen torpparivapautuksen kanssa, jota torpparit
36240: itse ovat päättäneet vaatia.
36241: Maanomistajat ja heidän edustajansa tahtovat väittää,
36242: ettei torpparei:lla tiluksiinsa vuokra-ajan päätyttyä ole mi-
36243: tään oik.Jeuksia. 'rosioloissa on torppareilla kuitenkin torp-
36244: pien asumisoikeus vielä hallussaan, vaikkakaan lait sitä
36245: eivät turvaa.
36246: Torpparien asumisoikeuden turvaaminen siltä ryöstettä-
36247: väksi joutumisen vaaralta, missä se nykyisin on, on senvuoksi
36248: tärkeimpiä niistä toimenpiteistä, joita vuokramiesten olojen
36249: auttaminen nykyhetkellä vaatii.
36250: Asumioikeus ei kuitenkaan ole turvattu sillä, että torp-
36251: parien häätäminen tulee estetyksi. Taloudelliset olot ny-
36252: kyään ja niiden vaatimukset ovat niin toisenlaiset kuin ne,
36253: joiden vallitessa nykyiset vuokrasuhteet ovat kehittyneet,
36254: että vuokramiesten asema myöskin muussa suhteessa kaipaa
36255: perinpohjaisia muutoksia, jotta heidän asumisoikeutensa ja
36256: sen tuottrumat edut tosiasiallisesti, eikä vain nimellisesti,
36257: tulisivat heille säilytetyiksi.
36258: Maanomistajainkin taloutta, kuten edellä on huomautet-
36259: tukin, voi osittain haitata tämä vanhanaikainen olotila, mutta
36260: torppareille heidän asemansa korjaus on välttämätön elinehto .
36261: . Juuri tästä :syystä ovat torpparit saatava;t vanhasta, heitä
36262: riistävästä alustalaissuhteesta vapautetuiksi ja vap:autetuiksi
36263: sellaisella tavalla, että heidän oikleutensa ja omaisuutensa
36264: heiHe loukkaamattomina säilytetään. Tämä olisi siten toimi-
36265: tettava, että laissa myönnettäisiin nykyisille torppareille ja
36266: mäikitupalaisille ·oikeus, silloin kuin he sitä haluruva;t, pidät-
36267: tämäLlä kenties jokin lyhyt irtisanomisaika, lunastaa viljel-
36268: B
36269: 34 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36270:
36271: mänsä omibeen. Laissa olisi säädettävä ensinnäkin yleiset
36272: perusteet sen hinnan arvioimiseksi, joka torpaHa vapaaksi
36273: ostettaessa tulisi olemaan. Vapaaksiostohinnan perusteita ei
36274: kohtuuden mukaan voida määrätä torpparien nykyisten vuo-
36275: tuisten suoritusten mukaan, eikä edes torpan ,kohtuullisen"
36276: veron mukaan, kuten !1aa:nvuokra:komitea ehdottaa, vaan oli-
36277: si välttämätöntä saada aikaan sell!lli!sia täydentäviä säädöksiä,
36278: että vapaaksiostohinnan perusmäärä ei missään tapauksessa
36279: saisi nousta torpan keskimääräistä tuotantoarvoa vastaavaa
36280: määrää korkeammaksi. Tuotantoarvon määräämisestä olisi
36281: lakiin otettava yksityiskohtaiset perusteet, koska ainoastaan
36282: tällaisten perusteiden mukaan tuotantoarvon arvioiminen voi
36283: tapahtua puolueettomasti. Työpäiväsuoritusten ja vuokra-
36284: maksuun sisältyvien luonnontuotteiden raha-arvon laskemi-
36285: sen perusteeksi olisi myöskin määrättävä, ei niiden nykyinen
36286: käypä arvo, vaan niiden silloinen arvo, kun vuokramaksu
36287: määrättiin.
36288: Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka yleisten perus-
36289: teiden mukaan tällä tavoin laskettaisiin, tulisi luultavasti
36290: vain aniharvoissa tapauksissa torpparin kokonaan suoritet-
36291: tavaksi. V apauttamistoiminnassa tulisi nimittäin tarkoin
36292: pitää huolta, ettei torppari joutuisi maksamaan lunastusta
36293: siitä, mikä jo entisestään on hänelle kuuluvaa. Tässä suh-
36294: teessa olisi ensinnäkin se osa torpan arvoa, mikä on torppa-
36295: rien työntulosta tai mihin hänellä perinnön, oston tai muun
36296: laillisen saannin nojalla on oikeus, arvioit!llva ja ostohinnan
36297: perusmäärästä vähennettävä. Myöskin milloin torpparilla jo
36298: alusta sarukka on perinnön tai oston kautta tai muuHa tavoin
36299: hankittu parempi oikeus tiluksiinsa, olisi tämä pakkolunas-
36300: tushintaa määrättäessä otettava huomioon. Erinäilsissä ta-
36301: pruuksissa on kabsottava torppari oikeutetuksi saamaan tiluk-
36302: serrsa ilman luna:stushinnan suorittarrnistakin omakseen loh-
36303: ka:istubi. Tämä periaate on jo hyväksytty vuoden 1895 ase-
36304: tuksessa maatilain osittamisesta, jonka 41 § :ssä säädetään,
36305: että: jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala sellaisesta
36306: tilasta, kuin kysymyksessä olevan lain 1 § :ssä on sanottu,
36307: on perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi jollekin
36308: Vastalause V. 35
36309:
36310: luovutettu, on tällä tai hänen oikeutensa omistajalla oikeus
36311: se ala lohkasemisella tai palstaJtilakisi erottamisella saada
36312: eritlleen otetuksi. Tiettyä kuitenkin on, että sen kymmen-
36313: vuotisajan kuluessa, jolloin vaatimus tuollaisesta erottwmi-
36314: sesta sanotun lain mukaan oli esitettävä, melkoinen osa ky-
36315: seessä olevia vuokramiehiä ei ole, lain tuntemattomuuden
36316: vuoksi tai muista syistä, tullut tilaisuuteen oikeuttaan hy-
36317: väkseen käyttämään. Kohtuullista on senvuoksi, että tällai-
36318: sille torppareille vuokramiesten yleisen vapauttamisen yhtey-
36319: dessä tämä menetetty oikeus saada korvauksetta tiluksensa
36320: erotetuksi, annetaan takaisin. Tällainen oikeus olisi myös
36321: annettava niille vuokramiehille, jotka jälkeen joulukuun 19
36322: päivän 1864 ovat perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainai-
36323: seksi saaneet tiluksensa. Vaikkakin lainsäädäntö on tällai-
36324: silta torppareilta koettanut riistää heidän vakinaisen hallinta-
36325: oikeutensa, tunnustamaila heille vain 50 vuotta kestävän
36326: vuokraoikeuden, ei mielestämme voida katsoa kohtuulliseksi
36327: torpparien yleisen vapautuksen yhteydessä riistää näiltä
36328: torppareilta oikeuksia, joita he vapaasti maanomistajan
36329: kanssa sopimaila ovat saavuttaneet. Samanluontoiseen ase-
36330: maan kuin varsinaiset perintötorpparit olisivat niinikään
36331: asetettavat sellaiset kruununtilojen torpparit ja muut vuokra-
36332: miehet, joiden aseman turvaamisesta Eduskunta v. 1908
36333: toisilla valtiopäivillä teki anomuksen.
36334: Mutta näiden torppariryhmien ulkopuolellakin on olemassa
36335: suuret joukot torpanhaltijoita, jotka, joskaan heillä ei muo-
36336: dollisesti ole yhtä varmasti vakuutettua pysyvää hallinta-
36337: oikeutta tiluksiinsa, kuitenkin ovat tällaisen oikeuden nautti-
36338: miseen täysin oikeutetut. Tällaisessa asemassa ovat ne torp-
36339: parit, joiden esivanhemmat sukupolvesta sukupolveen ovat
36340: torpissaan asuneet ja siinä raivaustyötä suorittaneet. Täl-
36341: laisen pysyvän tai ainaisen asumisoikeuden on myöskin kat-
36342: sottava olevan olemas1sa, milloin torpan sopimus on tehty
36343: torpparille ja hänen lapsilleen, vaikkakaan pitempää jatku-
36344: vaisuutta sopimuksessa nimenomaan ei ole määrätty. Niin-
36345: ikään sellaiset torpansopimukset, joissa vuokra-ajan umpeen
36346: kuluttua myönnetään torpparille, tavallisesti katselmuksen
36347: 36 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36348:
36349: kautta määrättyä veroa vastaan, annettavaksi uusi kontrahti,
36350: tosiasiassa ovat katsottavat perustavan pysyvän asumis,oikeu-
36351: den. Ja vihdoin on otettava huomioon, että sen jälkeen kuin
36352: lainsäädäntö ei ole tunnu,stanut pitempää vuokra-aikaa kuin
36353: 50 vuotta, tästä syystä silloinkin, kun vuokramiehelle on tar-
36354: kotettu myöntää pysyvä asumisoikeus, tämä on saanut 50-
36355: vuotisen vuokrasopimuksen muodon. Tästä syystä, varsinkin
36356: Pohjanmaalla, 50-vuotisen sopimuksen muodossa piileekin ta-
36357: vallisesti pysyvä hallinta-oikeus. Torpparien vapauttamista
36358: toimitettaessa ovat tällaisetkin seikat otettavat huomioon ja
36359: tunnustettava edellämainitunlaiset asumisoikeudet, joiden
36360: laillinen pätevyys suureksi osaksi juuri torppareita kiristävän
36361: lainsäädännön kautta on tullut epätietoiseksi. Useimmissa ta-
36362: pauksissa olisi täUaisetkin torpparit oikieutettava lunastuk-
36363: setta saamaan tiluksensa omiksensa erotetuiksi ja niissä har-
36364: voissa tapauksissa, missä tämä mahdollisesti ei voisi tulla
36365: kysymykseen, olisi lunastushinta joka tapauksessa määrät-
36366: tävä aivan alhaiseksi.
36367: Erityiseen asemaan vapaaksiostosta olisi kohtuuden mu-
36368: kaisesti myös sellaiset torpparit asetettava, jotka ovat maan
36369: omistajalle suorittaneet keskimäärää suurempia veroja. Tä-
36370: män ylenmääräisen veron kokoonhaaliminen on tietysti hyvin
36371: tuntuvasti ehkäissyt torppareita parannuksia tiloillaan teke-
36372: mästä, ja toiselta puolen on katsottava, että nämä torpparit
36373: kohtuuttoman suuria veroja suorittamalla todellisuudessa jo
36374: etukäteen ovat kuolettaneet melkoisen osan tilusten vapaaksi-
36375: ostohinnan perusmäärästä.
36376: Paitsi edellämainittuja seikkoja tulisivat vapaaksiostohin-
36377: nan lopullista määrää kutakin torpparia kohden määrättäessä
36378: eräät toisenlu~ntoisetkin seikat välttämättömyyden pakolla
36379: huomioon otettaviksi. Samalla kuin torpparista tehdään tor-
36380: pan omistaja, on selvaä, että myöskin kaikki torpparin ja
36381: maanomistajan yhteinen nautinta, siis etenkin torpparin met-
36382: sä:nkäyttö- ja laidunoikeus ta:lon mailla, olisi loP'etettava.
36383: Missä torpparei1la on erityinen metsäkappalle näitä nautinta-
36384: oikeuksia varten sopimuksessa varattu, on sen 1ohkaisemi-
36385: nen hänen omakseen verrattain yksinkertainen tehtävä. Mis-
36386: Vastalause V. 37
36387:
36388: sä taas nam ei ole laita, vaan torppariHe kuuluu maa-
36389: rätty nautinta-oikeus talon metsään ja laitumiin, olisi tietysti
36390: myös etusijassa pyrittävä siihen, että näitä nautinta-oikeuksia
36391: vastaava kappale metsämaata torpparille vapaaksioston yh-
36392: teydessä erotetaan. Todenmukaista kuitenkin on, että ta-
36393: pauksia on esiintyvä, joissa tämä käy vaikeaksi, jopa
36394: mahdottomaksikin, m. m. siksi, että sen kwutta sopimatta-
36395: , masti pirstottaisiin talon maita. Tällaisissa, samoin kuin
36396: muissakin tapauksissa, joissa torppari va;paaksioston tapah-
36397: tuessa menettää entisiä etujaan talon mailla ja tiluksilla, olisi
36398: menetettyjen etujen arvo vapaaksiostohinnan perusmäärästä
36399: vähennettävä.
36400: Vihdoin on kohtuullista, että mikäli osa päätilan vuotui-
36401: sesta maaverosta ja m~ista maata seuraavista rasituksista va-
36402: paaksioston tapahtuessa jäisi vapautetun torpparin osalle,
36403: sikäli olisi vapaaksioston perusmäärää vastaavalla määräJllä
36404: alennettava.
36405: Sen lopullisen vapaaksiostohinnan, joka edellä mainitulla
36406: tavalla laskettuna jäisi torpparin suoritettavaksi, olisi tämä
36407: oikeutettava, jollei hän kykene summaa heti suorittamaan,
36408: kuolettamaan vuotuismaksuilla pitemmän ajan kuluessa. Täl-
36409: löin olisi maksamatta olevalle osalle vapaaksiostohintaa suo-
36410: ritettava kohtuullinen korko. Vapaaksioston edistämiseksi
36411: olisi valtion ryhdyttävä sitä välittämään laskemalla liikkee-
36412: seen valtion velkapapereita, joilla se heti suorittaisi maan-
36413: omistajille heille tulevan vapaaksiostohinnan, kantaen puo-
36414: lestaan korkoa ja kuoletusta varten tarvittavat varat torp-
36415: pareilta, joiden vuotuismaksut kannettaisiin valtiolle. Kui-
36416: tenkin olisi tämä lainausliike järjestettävä sillä tavalla, ettei
36417: siitä valtiolle koituisi t.wpp]ota, vaan että se itse kannattaisi
36418: itsensä.
36419: Torpparin asiaksi olisi jätettävä päättää haluaako hän ja
36420: milloin lunastaa tiluksensa tässä ehdotetulla tavalla vapaaksi
36421: omaisuudekseen. Voidaan nimittäin hyvin ajatella, että osa
36422: torppaveista kenties ei tällaista muutosta haluaisikaan. .Tos
36423: pienvibelys osottautuisi huonosti kannattavaksi tai jos vuok-
36424: ratilan tilukset joko wsemansa tai maanlaadun vuoksi olisivat
36425: 38 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36426:
36427: epäedulliset, olisi hyvin luultavaa, että ainakin se osa torppa-
36428: reista, jolle vapaaksioston ehdot eivät tulisi olemaan erittäin
36429: edulliset, mieluummin pysyisi yhä edelleen torpparin ase-
36430: massa.
36431: Tästä syystä näyttää välttämättömältä, että torpparien
36432: vapautuksen yhteydessä ryhdytään toimenpiteisiin heidän
36433: turvaamisekseen heidän nykyisessäkin asemassaan ja sitä var-
36434: ten nykyisen torpparilain parantamiseksi, jossa tarkotuksessa
36435: sosialistien taholta eduskunnassa on jo alotteita tehtykin.
36436: Vuoden 1916 Ei näytä luultavalta että torpparien asian lopullista rat-
36437: varalle. kaisua tarkoittavat lainsäädäntöhankkeet joutuisivat val-
36438: miiksi ja voimaan jo kolmen vuoden kuluessa. Tälle kannalle
36439: on asettunut maavuokrakomitea ja Maatalousvaliokuntakin
36440: lausuu mietinnössään, että näitä toimenpiteitä ,ei voi kuiten-
36441: kaan edellyttää saatavan paraimmassakaan tapauksessa käy-
36442: täntöön niin pian, että niiden vaikutus ehtisi tuntuvana esiin-
36443: tyä jo vuonna 1916 tai lähivuosina sen jälkeen". Tästä syystä
36444: onkin Maatalousvaliokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa,
36445: että maanvuokraolot tulisivat uudelleen väliaikaisesti järjes-
36446: tetyiksi. Voidaksemme arvostella ehdotettujen toimenpitei-
36447: den tarkotuksenmukaisuutta, on välttämätöntä tässä aluksi
36448: tehdä selvää siitä, millainen asiaintila vuonna 1916 tulisi ole-
36449: maan, jollei sen varalle mitään väliaikaisiakaan toimenpiteitä
36450: saataisi aikaan, sekä senjälkeen ottaa tarkastettavaksi, miten
36451: Maatalousvaliokunnan ehdottama toimenpide tulisi näihin
36452: oloihin vaikuttamaan.
36453: Mitä nykyiset Nykyisten lakien mukaan ovat torpparit, lampuodit ja
36454: lait sanovat. mäkitupalaiset vain ,vuokramiehiä", pelkkäin vuokrasopi-
36455: musten nojalla tiloillaan asuvia. Ja useimpain vuokrasopi-
36456: mukset lakkaavat lain mukaan maaliskuussa 1916. Jos vuok-
36457: rasopimus on tehty vasta nykyisen maanvuokralain voimassa-
36458: ollessa, ei sellainen sopimus silloin lakkaa; ei myöskään sel-
36459: lainen, joka on jo aikaisemmin tehty, jos on tullut määrätyksi
36460: niin pitkä vuokra-aika, että sitä jatkuu vielä jälkieen vuoden
36461: 1916. Ne sopimukset, jotka sisältävät sellaisen vuokra-ajan,
36462: joka jo on loppuun kulunut tai loppuu ainakin vuoteen 1916
36463: mennessä, tulevat nykyisen takantuvan lain mukaan lakkaa-
36464: Vastalause V. 39
36465:
36466: maan 1916 ja lähivuosina 1916 jälkeen. Muutamia kymmeniä
36467: tuhansia vuokrasopimuksia tuleekin päättymään vasta vuosi-
36468: na 1917-1922, pieni osa vielä myöhemmin. Mutta enin osa,
36469: tähänastisten tietojen mukaan kerrassaan noin 100,000 sopi-
36470: musta, lakkaa nykyisen takantuvan lain mukaan vuonna
36471: 1916. Näitä sopimuksia ja sitä vuotta on meidän siis tässä
36472: lähinnä ajateltava. Ja näitä sopimuksia ovat lain mukaan
36473: yleensä kaikki ne ennen nykyisen maanvuokralain voimaan-
36474: astumista (siis ennen maaliskuuta 1909) tehdyt, niin suulliset
36475: kuin kirjallisetkin sopimukset, jotka eivät sisällä määrättyä
36476: vuokra-aikaa.
36477: Jos maanomistaja tahtoo häätää kenen tahansa näistä
36478: alustalaisista, joiden laillinen vuokra-aika ei jatku enää jäl-
36479: keen maaliskuun 1916, on hän lain mukaan yleensä oikeu-
36480: tettu s.en silloin tekemään. Tämä isännän häätämisvalta
36481: on lain mukaan ehdoton siinä tapauksessa, ettei isäntä ole
36482: vuokramiehelle velkaa mitään korvausta tämän tekemistä
36483: parannuksista tai tälle kuuluvista rakennuksista. Jos isäntä
36484: on velkaa, on hänen ensin korvaus lain mwkaa;n maikJSettava
36485: tai ainakin annettava siitä sellainen vakuus, jonka vuokra-
36486: mies itse tai vuokralautakunta hyväksyy.
36487: Minkä verran laki myöntää nykyisille torppareille oi-
36488: keutta korvauksen saamiseen? Ne, joiden sopimukset ovat
36489: tehdyt jo ennen 1 p:ää tammikuuta 1904, eivät yleensä van-
36490: han lain perusteella voi korvausta saada, ellei jonkun vuok-
36491: rasopimuksessa ole nimenomaan korvauksesta sopimusta. He
36492: eivät siis yleensä voi saada muuta korvausta kuin mitä nykyi-
36493: nen taannehtiva laki säätää. Vähän paremmassa asemassa
36494: voivat olla ne, joiden sopimukset ovat peräisin vuosien 1904
36495: ja 1909 väliseltä ajalta. Nämä näet voivat velkoa korvausta
36496: myös ennen v. 1909 tekemistään parannuksista, tosin vain
36497: niiden varsin huonojen säännösten mukaan, jotka ovat vuoden
36498: 1902 maanvuokralain 49-53 § :issä. Kaikkia koskee taas
36499: nykyinen taannehtiva laki, jonka 2 § säätää, että sen lisäksi,
36500: mitä ehkä vanhemman lain mukaan tuleva on, annetaan
36501: korvausta nykyisen maanvuokralain säännösten mukaisesti
36502: niistä parannuksista, jotka on tehty tämän lain aikana;
36503: 40 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36504:
36505: kuitenkin on tässä olemassa sellainen rajotus, että ,korvaus-
36506: kysymystä tutkittaessa on otettava huomioon, missä määrin
36507: vuokramaksun voidaan katsoa kohtuullisesti vastaavan niitä
36508: etuja, joita vuokramies on nauttinut". Vaikka katselmusta
36509: ei olisi pidetty uuden maanvuokralain voimaanastumisen
36510: jälkeen, voi vuokralautakunta harkintansa perusteella mää-
36511: rätä kysymyksessä olevan korvauksen. Isäntä on myös vel-
36512: vollinen, jollei hän suostu uudistamaan vuokrasopimusta, lu-
36513: nastamaan vuokramiehen vanhemmatkin rakennukset, siis
36514: nekin, jotka on tehty ennen vuotta 1909, s~itä arvosta, mikä
36515: niillä vuokrasopimuksen päättyessä .on, jos ne ovat maanvil-
36516: jelykseen tarpeellisia rakennuksia tai sellaisia mäkitupalais-
36517: ten ralmnnuksia kuin paikkakunnan työväestö yleensä käyt-
36518: tää; mutta tästäkin säännöstä on olemassa paha, epämääräi-
36519: nen poikkeus: isäntä näet vapautuu tuosta velv.ollisuudes-
36520: taan, jos ne syyt, joiden nojalla hän kieltäytyy sopimusta
36521: uudistamasta, ,perustuvat huolelliseen kiinteimistönhoi-
36522: toon".
36523: Jollei maanomistaja tahdo maksaa vuokramiehen kor-
36524: vaussaatavaa vuokra-ajan päättyessä, eikä myöskään anna
36525: siitä hyväksyttävää vakuutta, on viimemainittu oikeutettu
36526: pitämään tilaansa entisillä ehdoilla sen vuokravuoden lop-
36527: puun, jolloin korvaus suoritetaan; hänellä on myös oikeus
36528: kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan. Tä-
36529: män oikeuden käyttäminen tulee kuitenkin kysymykseen
36530: tietysti vain siinä tapauksessa, ettei vuokramies halua so-
36531: pimuksen pitempää jatkamista tai uudistamista. Kuiten-
36532: kin voi isäntä vapautua korvauksen suorittamis·esta, .ios hän
36533: tarjoutuu jatkflll11aan vuokrasopimusta 25 vuodeksi.
36534: Jollei maanomistaja häädä vuokramiestä sopimuksen
36535: päättyessä, on hänen uudistettava sopimus tai jatket-
36536: tava sitä, jos vuokramies puolestaan niin haluaa. Jollei
36537: vuokramiehellä ole mitään korvaussaatavaa veiottavana tai
36538: jos isäntä suostuu ensin suorittamaan sellaisen saatavan,
36539: tapahtuu sopimuksen uudistaminen vähintään 50 vuodeksi
36540: niinkuin uutta sopimusta tehtäessä. Jos taas vuokramie-
36541: hellä on korvaussaatavaa eikä isäntä halua sitä rahassa
36542: maksaa, on entistä sopimusta jatkettava vähintään 25 vuo-
36543: Vastalause V. 41
36544:
36545: deksi (paitsi milloin vuokramies mieluummin tahtoo lyhem-
36546: pää aikaa). Tällöin ei, sen mukaan mikä tarkotus on ollut
36547: taannehtivan lain 3 §:ää säädettäessä, pitäisi koskaan voida
36548: tulla kysymykseen veron korottaminen, vaan joko entisel-
36549: leen jättäminen tai sen alentaminen, mikäli vuokralauta-
36550: kunta maanvuokralain 6 § :n tai taannehtivan lain 3 § :n
36551: mukaan katsoo alentamisen tarpeelliseksi.
36552: Voisi myös sattua sellaisia tapauksia, että isäntä ei tah-
36553: do vuokramiestä häätää, mutta ei myöskään tahdo jatkaa
36554: eikä uudistaa sopimusta ehkä syystä, että vuokramies sen-
36555: kautta pääsisi nykyisen maanvuokralain suojelevain sään-
36556: nösten alaiseksi. Tällaisessa tapauksessa voi alustalainen,
36557: nähtävästi sitten kun on entistä veroa edelleen otettu vas-
36558: taan, isännälle toimittamansa haasteen nojalla vaatia kihla-
36559: kunnanoikeutta vahvistamaan hänelle sopimuksen 50 vuo-
36560: deksi, nykyisen maanvuokralain 7 § :n mukaisesti. Aivan
36561: niin selvä ei tämäkään tärkeä kohta ole, ettei sen suhteen
36562: tunnoton tuomari yhtään kieroilla voisi.
36563: Jos maanomistaja häätää entisen vuokramiehen ja ottaa
36564: uuden, tulee uusi sopimus tietysti kaikissa suhteissa ny-
36565: kyisen maavuokralain alaiseksi. Jos uusi tulokas saatai-
36566: siin luopumaan vaatimasta 50-vuotista sopimusta, voisi
36567: vuokralautakunta lyhentää vuokra-ajan aina 25 vuoteen asti,
36568: mutta lain mukaan ainoastaan silloin ,kun tärkeät syyt
36569: erityisissä tapauksissa vaativat" lyhempää kuin 50 vuoden
36570: vuokra-aikaa.
36571: Nykyisille torppareille .ia muille alustalaisille olisi ensi
36572: sija:ssa tärkeää, etteivät he joutuisi tiloiitaan karkoitetuiksi
36573: nyt kun heidän vapautusasiansa on tulossa ratkaisun alai-
36574: seksi. Tuiki vähän on torpparilla sitten enää toivoa oikeutta
36575: saada, kun torppa ei enää ole hänen käsissään. 8envuoksi
36576: on nyt syytä mielessään arvioida, missä määrin maanomis-
36577: tajat tulevat v. 1916 todellisuudessa käyttämään sitä laajaa
36578: häätövaltaa, jonka laki heille myöntää.
36579: Vaikka maanomistajat tahtoisivatkin häätää kaikki ne Häätöjen
36580: torpparit ja mäkitupalaiset, jotka he lain mukaan saisivat syitä ja
36581: häätää v. 1916, olisi heidän käytännössä mahdotonta toi- esteitä.
36582: 42 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36583:
36584: meenpanna niin suunnattoman monia häätöjä sen lyhyen
36585: aj.an kuluessa, jona ne nähtävästi olisi toimeenpantava; myö-
36586: hemmin näet voisi vuokramies ehkä jo saada kihlakunnan·
36587: oikeudelta vahvistuksen asumisoikeudelleen. Tuskinpa mo-
36588: nikaan torppari suostuisi vapaaehtoisesti läht,emään käsikyn
36589: kuultuaan. l\faanomistajain olisi häädöissä käytettävä vä-
36590: kivaltaa, virkamiesten avustusta, jota kyllä on helppo käyt-
36591: tää silloin tällöin muutamissa kymmenissä tai sadoissakin
36592: ymsityistapauksissa, mutta sensijaan vaikeata monissa tu-
36593: hansissa tapauksissa yhtaikaa. Ylettömän lukuisat väki-
36594: valtaiset häädöt merkitsisivät epäilemättä sellaista mullis-
36595: tusta, että sitä täytyy vallassaolijain ja heidän virkavaltan-
36596: sakin kavahtaa.
36597: Mutta kovin vähän voisivat torpparit yksin tuon seikan
36598: varaan rakentaa häädöiltä säilymisen toivoa. Jos maan-
36599: omistajain etu ehdottomasti vaatisi kaikkien häätämistä, niin
36600: varmaankin paisuisi heidän väkivaltansa kammottavan laa-
36601: jaksi mullistukseksi. Heidän etunsa ovat tässä kohden kuiten-
36602: kin ristiriidassa. Toisaalta on heillä syitä, joiden takia he tah-
36603: toisivat häätää mahdollisimman monia, mutta toisaalta taas
36604: on toisia ja sangen painavia syitä, joiden takia he tahtoisi-
36605: vat häätöjä välttää. Viitattakoon tässä molemmankin laa-
36606: tuisiin syihin, vaikka niistä osittain onkin jo edellä ollut
36607: puhetta.
36608: Häätöihin kehottavia maanomistajain syitä. 1) Jotkut
36609: torpat ovat asemansa .ia viljelystensä puolesta sellaisia, että
36610: isäntä hyötyisi niiden yhdistämisestä päätilan viljelyksiin.
36611: Useilla isännillä voi olla halua näin laajentaa omia viljelyk-
36612: siään torpparien kustannuksella. Mutta tietenkään eivät
36613: kaikki torpat, lampuotitilat ja mäkitupa-alueet sovi noin
36614: yhdistettäviksi, eikä myös kaikilla isännillä ole oman maan-
36615: viljelyksensä laajentamiseen tarvittavaa yritteliäisyyttä. 2)
36616: Torpparien pakollisiin päivätöihin ovat useimmat isännät
36617: jossain määrin tyytymättömiä, pitäen palkatun työväen työ-
36618: tä tuloksiltaan hyödyttävämpänä. 3) IsännäJ.le ovat hänen
36619: monet nykyiset torpparinsa vastenmielistä väkeä. Hän on
36620: heihin tyytymätön ja hän tuntee, että hekin ovat häneen tyy-
36621: Vastalause V. 43
36622:
36623: tymättömiä. Heitä ei hän voi saada yleensä yhtä helposti
36624: kuin uusia tulokkaita suostumaan veron korotuksiin eikä
36625: käyttöetujen supistuksiin. Heillä on useita ehkä pitkänkin
36626: hallinnan aikana va;kiintunut etuoikeus torppaan ja heidän
36627: työnsä tuloksia, heidän omaisuuttaan, on kiinni torpan mais-
36628: sa ja r3ikennuksissa, mutta isäntä voi toivoa pääsevänsä hei-
36629: dän oikeutetuista vaatimuksistaan helpommin irti häätämäl-
36630: lä heidät, vaikkapa vain jättääiks,een torpat toisiHe asukkaille.
36631: 4) Jollei häädä, on isännän päästettävä torppari nykyisen
36632: maanvuokralain alaiseksi, ja tässä maanvuokralaissa on mui-
36633: den muassa sellaisiakin säännöksiä, jotka edes vähän suojele-
36634: vat torpparia ja ovat senvuoksi isännälle vastenmielisiä.
36635: Vuokra-aika on siinä määrätty useimpain maanomistajain
36636: mielestä liian pitkäksi. Eikä siinä ole riittävästi sellaisia
36637: syitä, joiden nojalla saa kesken vuokrakautta häätää alus-
36638: talaisensa. Vuokralautakunnalla on sekaantumisvaltaa,
36639: vaikka tosin vain kovin pientä, eräänlaisiin isännän häikäile-
36640: mättömimpiin kiristysyrityksin alustalaisensa suhteen. Työ-
36641: päivän pituutta ei ole kokonaan jätetty isännän mielivaltaan.
36642: Ja korvaustakin on torpparille jonkun verran maksettava
36643: parannuksista, joita tämä torppaan tekee. Sitäpaitsi koskee
36644: sama lain suojelus myöskin mäkitupalaisia. Tällaisten sään-
36645: nösten mukaisia vuokrasopimuksia eivät isännät mielellään
36646: tahtoisi tehdä alustalaistensa kanssa, mutta muunkaan laisia
36647: sopimuksia he eivät voi tehdä, niin kauvan kun nykyinen
36648: maanvuokralaki on muuttamatta voimassa.
36649: Häätöjä esteleviä maanomistajain syitä. Edellä on jo
36650: kosketeltu eräisiin tämänlaatuisiin syihin. Lisäksi tahdomme
36651: Yielä mainita seuraavat.
36652: 1) ,Suomen maanomistajat eivät ole kyllin rikkaita an-
36653: taakseen maa-alueiden, jotka tähän saakka ovat olleet vuok-
36654: rattuina ja joita he eivät voi käyttää omassa maanviljelyk-
36655: sessään, jäädä autioiksi, ja sitäpaitsi itsenäinen maanviljelys
36656: ei vielä suurissa osissa maata ole niin pitkälle kehittynyt,
36657: että se voisi olla ilman sitä apua, minkä torpat ja mäkitupa-
36658: alueet sille tarjoavat." Noin sanotaan eräässä äsken ilmes-
36659: tyneessä maanomistajain asiaa peittel~mättä ajavassa lento-
36660: 44 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36661:
36662: kirjasessa. T.oisin sanoen: jos torpat saatetaan autioiksi, lop-
36663: puu myös niistä tuleva saalis. Ne muuttuvat ,kuolleeksi
36664: pääomaksi". Pienen osan niistä voisivat isännät ehkä saada
36665: myydyksi, mutta ei kovin monia. 2) Isännät myös tarvit-
36666: sevat joka tapauksessa työvoimaa riistettäväkseen, ja sen
36667: vuoksi eivät monet heistä ainakaan vielä tahdo luopua työ-
36668: veromuodosta, vaikka nurisevatkin torpparien päivätöiden
36669: johdosta. Torpparien pakkotyö on heille aivan ilmaista työtä.
36670: Ja pelolla ajattelevat useat torpparien riistäjät sellaista tilaa,
36671: että torpat jäisivät autioiksi .ia heidän silloin olisi jättäy-
36672: dyttävä pelkän palkkatyöväen varaan. 3) Useimpain torp-
36673: parien lainmukaiset korvaussaatavat tekemistään viljelys-
36674: parannuksista lienevät v. 1916 pienet, paitsi poikkeustapauk-
36675: sissa; ne ovat siis vain vähäpätöisiä häätöjen vaikeuttajia,
36676: vaikka tosin kaikkien maanomistajain ei liene aivan helppo
36677: hankkia käteistä rahaa korvausten suorittamiseen. Mäki-
36678: tupalaisilla on parempaa nojaa rakennuksistaan, vaikkakin
36679: isännät, laissa olevan kieron poikkeussäännöksen nojalla,
36680: ehkä voisivat moniaissa tapauksissa pelata itsensä vapaiksi
36681: rakennusten lunastamisvelvollisuudesta. Vähän voi isäntäin
36682: häätöhalua hillitä myös se seikka, että he wivat niiden ny-
36683: kyisten alustalaistensa kanssa, joilla on korvaussaatavia, lain
36684: mukaan saada aikaan 25-vuotiset sopimukset, kun sitävastoin
36685: uusille tulokkaille olisi annettava 50-vuotiset.
36686: Mahdotonta on nyt edeltäpäin tarkemmin arvata, mihin
36687: määrään häädöt todellisuudessa tulevat rajoittumaan. Hää-
36688: dön uhka on hyvin monen edessä. Ja aivan mahdollista
36689: on, että useita tuhansiakin perheitä tulisi vuoden parin ku-
36690: luessa häädetyksi. Mutta paljon riippuu vielä tulos myös
36691: torpparien ja mäkitupalaisten itsensä taistelusta ja yksi-
36692: mielisyydestä.
36693: Kun edellä on puhuttu isäntäin omista syistä ja eduista,
36694: on muistettava, että noin neljä viidesosaa Suomen maan-
36695: omistajista on sellaisia, joilla joko ei ole yhtään tai ainoas-
36696: taan yksi torppari tai mäkitupalainen. Näillä maanomista-
36697: jilla ei tietenkään ole erityisiä etusyitä, joiden takia he
36698: tahtoisivat laajain job.kkohäätöjen tapahtumista, kun taas
36699: Vastalause V. 45
36700:
36701: heidänkin etunsa osittain vaatii, ettei häätäminen yltyisi
36702: kovin hirveään määrään. Samaa voidaan sanoa muista por-
36703: vareista. Näiden ainesten on siis omien luokkaetujensa pai-
36704: nostuksesta ainakin jossain määrin hillittävä torpparihäätöjen
36705: mahdollista yltymistä suureksi hävittäväksi kuloksi, vaikka
36706: he tietenkään eivät tahtone estää tai edes vaikeuttaa muuta-
36707: main satojen, tuskinpa muutamien tuhans~enkaan alnstalais-
36708: perheiden häädetyksi tulemista heti nykyisen rauhoitusajan
36709: kuluttua kolmen vuoden päästä.- Enin osa Suomen torppa-
36710: reista .ia mäkitupalaisista jäänee kuitenkin pahimmassakin
36711: tapauksessa häätämättä. Tämä oletus tuntuu ainakin niin
36712: varovaiselta, että voinemme pitää sitä lähtökohtana, käy-
36713: d·essämme V aliakunnan hyväksymää asetusehd·otusta tarkas-
36714: trumaan.
36715: Maanvuokrakomitean ehdotuksen mukaisesti ehdottaa Maatalous-
36716: V ruliokunta vuonna 1916 sekä lähi vuosina sen jälkeen päät- valiokunnan
36717: asetusehdo-
36718: tyvät vuokrasuhteet jatkettavaksi korkeintaan viidellä vuo- tus.
36719: della. Mutta Valiokunnan hyväksymä asetusehdotus ei pysy-
36720: tä entisellään vuokramiesten oikeuksia tuon ajan kulu9'Ssa,
36721: vaan päinvastoin avaa isäntäin mielivallalle kaikki pääve-
36722: räjät auki päästääkseen heidät torpparien halmeille.
36723: V aliakunnassa on perusteltu tällaisia maanomistajille
36724: myönnettäviä etuja väitteeHä, että nykyään voimassaoleva
36725: taannehtiva asetus sisältää maanomistajille ,,kohtuuttomia"
36726: esteitä. On muka kohtuutonta, ettei siinä maanomistajalle
36727: ole myönnetty tilaisuutta saada mitään torppaa tai mäki-
36728: tupa-aluetta omaan haltuunsa eikä myöskään mahdollisuutta
36729: saada hänen ja vuokramiehen keskinäistä suhdetta ,nyky-
36730: olojen vaatimuksien mukaan järjestetyksi". Tällaiset muka
36731: kohtuuttomuudet olisivat uudessa asetuksessa vältettävät.
36732: Todellinen häätöpykälä on asetusehdotuksen 2 pykälä. % §.
36733: Sen mukaan olisi maanomistajana oikeus yhdistää tilanosa
36734: viljelyksiinsä, jos se ,hyvin järjestetyn maanviljelyksen har-
36735: joittamista varten on välttämätön". Kenellä olisi oikeus rat-
36736: kaisevasti selittää, milloin se yhdistäminen on välttämätöntä?
36737: Sanomatta jätettynäkin on itsestään selvää, että se selittä-
36738: misoikeus tulisi varsinaisesti kuulumaan maanomistajalle.
36739: Vuokralautakunta ei voisi, vaikkapa tahtoisikin, tehdä tässä
36740: 46 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36741:
36742: suhteessa yleensä muuta kuin muodollisesti vahvistaa maan-
36743: omistajain selitykset. Kun maanomistaja vain väittäisi jon-
36744: kun torpan tai mäkitupa-alueen yhdistämistä tilaansa välttä-
36745: mättömäksi viljelystensä hyvin järjestämiselle, niin tuskinpa
36746: ainoakaan tuomioistuin päättäisi, ettei maanomistaja ole
36747: oikeassa, vaikka tämän väitteet tuntuisivatkin aiheettomilta.
36748: Maanvuokrakomiteaa varten koottujen tietojen mukaan on
36749: runsaasti kolmasosa torpista sellaisia, joiden tilukset sijait-
36750: sevat päätilan viljelysten keskellä tai niitä lähellä. Mäkitu-
36751: palaisten alueista on tietysti vielä paljon suurempi osa sel-
36752: laisia, sillä nehän useimmiten sijaitsevat juuri kartanoiden
36753: rintamailla. Että ainakin kaikki tällaiset torpat ja mäkitupa-
36754: alueet tulisivat ehdotetun pykälän kautta kuulumaan isän-
36755: täin vapaan häätövallan piiriin, siitä ei voi olla epäilystä-
36756: kään. Jo näitä olisi siis vähintään noin 50,000. Mutta lisäksi
36757: tulisi nähtävästi pykälän epämääräisen sanamuodon johdosta
36758: saman häätövallan alaisina olemaan vielä epämääräisen suu-
36759: rilukuinen joukko muitakin. Sillä sen mukaanhan ei hää-
36760: dettävän alustalaisen alueen tarvitsisi aina olla tilan varsi-
36761: naisten viljelysmaiden lähelläkään.
36762: Tämän pykälän mukaan siis tulisi heti vuodesta 1916
36763: lähtien olemaan isäntäin häätövallan alaisina niin monia
36764: kymmeniä tuhansia vuokramiehiä, että ilmeisesti siinäkään
36765: tapauksessa, jos tällaista taannehtivaa lakia nyt ei säädet-
36766: täisi, isäntäin ei olisi mahdollista häätää sen useampia taikka
36767: edes niin monia. Niin muodoin odotettavissa olevain häätö-
36768: jen yleistä lukumäärää ei tällainen taannehtiva asetus ra-
36769: joittaisi. Pikemmin voisi olla syytä päinvastoin pelätä sitä,
36770: että tällaisen asetuksen säädettyä tulisi häätöjä tapahtumaan
36771: enemmän, sillä silloinhan olisi yllinkyllin hyvää aikaa niitä
36772: toimeenpanna, kun sitä vastoin ilman uutta lakia ei häätöjen
36773: toimeenpanemiseen ole muuta kuin lyhyt aika, jonka ku-
36774: luessa maanomistajat eivät ehkä ennätä toimittaa aivan kaik-
36775: kia haluamiaan häätöjä, jonka jälkeen häätämättä jääneet
36776: saavat joko sovinnolla tai oikeuden päätöksellä turvatuksi
36777: hallintaoikeutensa, päästen nykyisen maanvuokralain suo-
36778: jaan.
36779: Vastalause V. 47
36780:
36781: Kaikille on selvää, ketkä torpparit ja ketkä mäkitupalai-
36782: set varsinaisesti käytännössä tarvitsisivat turvaa kolmen
36783: vuoden kuluttua valloilleen pääsevää isäntäin häätövimmaa
36784: vastaan. Tietenkin ne, joiden maita ja viljelyksiä ja oikeuk-
36785: sia isännät itselleen haluavat. Mutta juuri nämä, kuten olem-
36786: me nähneet, jättäisi valiokunnan ehdottama taannehtiva ase-
36787: tus isäntäin vapaasti häädettäviksi. Ainoastaan yhdessä
36788: tapauksessa olisi tämä asetus maanomistajrulle häätämisen
36789: esteenä, nimittäin silloin kun siinä maanomistaja tahtoisi
36790: vain vaihtaa torpan asujaa. Sitä hän ei saisi sen 5-vuotisen
36791: väliajan kuluessa tehdä, jollei ehkä kirertäisi lakia niin, että
36792: ensin ottaisi torpan omaan haltuunsa ja vasta jonkun ajan
36793: päästä antaisi sen uudelle tulokkaalle. Ensi katsannoHa voisi
36794: sen vuoksi näyttää si!ltä, että tämä häätämisen este toki
36795: merkitsisi torppareiHe sellaista turvaa, j·ota heillä ei
36796: muuten vuoden 1916 jälkeen olisi; siHä onhan hyvin
36797: arvattavaa, että monen nykyisen torpparin tahtoisi hä-
36798: nen isäntänsä häätää vain siksi, että saisi toisen mielei-
36799: semmän ja alistuvaisemman tilalle. Mutta toisaalta
36800: on muistettava, että nykyistenkin lakien mukaan on
36801: isännän hankalaa kolmen vuoden päästä vaihtaa torpan asu-
36802: janta. Uudelle tulokkaalle olisi näet annettava 50 vuodeksi
36803: tehty sopimus nykyisen maanvuokralain mukaan, jotapaitsi,
36804: jos entisellä torpparilla on vähän'kään veiottavana korvausta
36805: tekemistään parannuksista, on se korvaus tälle rahassa suo-
36806: ritettava; entiseHe torpparille sitävrustoin ei tässä tapauksessa
36807: tarvitse antaa pitempiaikaista kuin 25-vuotinen sopimus ja
36808: sen antamalla vapautuu isäntä korvauksenkin suorittami-
36809: sesta. Tämän johdosta on luultavaa, ettei torpparien häätä-
36810: minen vuokramiehen muuttamisen tarkotuksessa voi tulla
36811: varsin usein kysymykseen, isäntäin oman edun takia. Tästä
36812: huolimatta voisi sentään mainittua ainoaakin häätämisen es-
36813: tettä ehdotetussa taannehtivassa laissa pitää muistiin panta-
36814: vana etuna, jos se edes koskisi pitempää aikaa kuin ainoas-
36815: taan 5 vuotta.
36816: Paitsi edellä mainittua tapausta on odotettavissa olevain
36817: häätöjen suhteen sen verran asiassa eroa, että ilman tätä nyt
36818: ehdotettua lakia tapahtuisivat häädöt heti kolmen vuoden
36819: 48 1913.'- V. M. - Esitys N:o 14.
36820:
36821: päästä, kun taas tällaisen lain voimaantultua joukkohäädöt
36822: jakaantuisivat useiden vuosien osalle, koska silloin ei niillä
36823: olisi kiirettä ja koska silloin tämän häätöpykälän mukaan
36824: häädettävillä olisi ,laillinen lähtöaika". Mutta häädetyiksi
36825: joutuville ei kai se silloin iso lohdutus olisi; ainakin se on
36826: tarkotettu vain maanomistajain häätöhuolien kevennykseksi.
36827: Kukaan torppari, lampuoti tai mäkitupalainen ei ehdotetun
36828: lain perusteella voisi olla aivan varma siitä, ettei 1säntä
36829: milloin tahansa pitennysajan kuluessa selitä juuri hänen ti-
36830: lustensa anastamista ,välttämättömäksi?' ja anna hänelle läh-
36831: tökäskyä. Ja lähteä siitä sitten oikeudessa riitelemään isän-
36832: nän kanssa, se ei tuottaisi torppariUe muuta kuin kuluja; se
36833: ei edes viivyttäisi häätäimistä, sillä sen voisi isäntä toimeen-
36834: panna takuuta vastaan jo ennen hovioikeuden tuomiota.
36835: Kaikki nekin, joita ei ensi vuosina pois käskettäisi, jäisivät
36836: siis edelleen elämään täydellisen epävarmuuden tilaan, he oli-
36837: sivat koko ajan aivan kuin irtisanomis,en varassa, odottamas-
36838: sa vain tietoa siitä, tahoooko isäntä selittää heidänkin tilus-
36839: tensa anastamisen ,hyvin järjestetylle maanviljelykselle
36840: välttämättömäksi". Heiltä olisi uusi taannehtiva asetus riis-
36841: tänyt pääasiassa senkin vähäisen oikeusturvan, minkä ny-
36842: kyiset lait takaavat kaikille niiUe, joita maanomistajat
36843: syystä tai toisesta eivät voi tai eivät ta~hdo vuonna 1916
36844: häätää. Ja että maanomistajat <silloin v~oisivat käyttää hy-
36845: väkseen tuota alusta1aisten täysin oikeudetauta tilaa, siihen
36846: antaisi hyvän tilaisuuden ehdotetun asetuksen 3:s pykälä.
36847: 3 §. Kolmannessa pykälässä näJet varataan maanomista-
36848: jalle laaja oikeus korottaa vuokramiehen vuokramaksua ja
36849: muutenkin supistaa vuokramiehen oikeuksia. Eräitä pikku-
36850: parannuksia on tosin Valiokunnan 'ehdotuksessa komitean
36851: ehdotuksiin verraten, mutta mitään suurempaa merkitystä
36852: niillä ei ole. Varsinkin veron korottamisoikeuden myöntä-
36853: minen on omiaan saattamaan vuokramiehen perin tukalaan
36854: asemaan. Häätöuhan alaisen torpparinsa on maanomistajan
36855: aina helppo pakottaa tunnustamaan miten suuri veron koro-
36856: tus hyvänsä torpparin ,nauttimia etuja vastaavaksi". Isäntä
36857: voisi näet sanoa torpparille: suostu veron korotukseen tai
36858: Vastalause V. 49
36859:
36860: myönnä itse vuokralautakunnalle, että tähänastinen verosi ei
36861: vastaa nauttimiasi etuja - jollet suostu ja myönnä, niin
36862: ajan sinut pois torpasta! Ja samallaisella kiristämisellä voisi
36863: tunnoton isäntä luultavasti usein estää myös sen 3 :nnen koh-
36864: dan mukaisen veron alennuksen, jonka pitäisi seurata torp-
36865: parin entisten etujen supistamista. Jos torppari itse saatai-
36866: siin hädissään vakuuttamaan, etteivät hänen etunsa ole teh-
36867: tyjen muutosten kautta tulleetkaan supistetuiksi, ei mikään
36868: oikeus hänen vuokramaksuaan alentaisi.
36869: Kaikki kolmannessa pykälässä luetellut vuokraehtojen
36870: muutokset voisi maanomistaja panna toimeen heti vuodesta
36871: 1916 lähtien, siis jo ehdotetun 5-vuotisen väliajan kuluessa.
36872: Näin on Maatalousvaliokunta tahtonut poistaa viimeisenkin,
36873: maanomistajaa muka nykyään painavan ,kohtuuttomuu-
36874: den". Valiokunta on kuitenkin kokonaan unohtanut torppa-
36875: reita rasittavat kohtuuttomuudet. Kun jokainen tietää, että
36876: torpparien nykyisetkin verot ja vuokraehdot ovat isäntäin
36877: itsensä määräämiä, niin olisi toki luullut komiteankin muis-
36878: tavan, että ne ovat jo nykyisellään torppareille kohtuuttomia
36879: ja niitä olisi siis lain avulla helpotettava eikä kuristettava.
36880: Ainoa lohdutus, jonka Valiokunta torppareille tässä tapauk-
36881: sessa tahtoo suoda, on oikeus poistua tiluksiltaan!
36882: Laidunoikeuden uudestaan järjestäminen niin lyhyeksi
36883: pitennysaja;ksi, kuin iffiistä on kysymys, on iffiielestämme sekä
36884: kohtuutonta että epätarkotuksenmukaista. Valiokunta on
36885: tässä muuttanut esityksen sanamuotoa, mutta perusteluissa
36886: selvittänyt muutoksen tavalla, joka antaa maanomistajalle
36887: vieläkin vapaamman oikeuden laidunoikeuden supistamiseen.
36888: Sitäpaitsi yleensä tämänlaatuisen vuokraehtojen muuttamis-
36889: oikeuden myöntäminen epäilemättä tulee antamaan aihetta
36890: lukuisiin oikeudenkäynteihin ja vuokramiehen aseman hor-
36891: juttamiseen alituisten rettelöimisten kautta.
36892: Kyseessä olevan pykälän kautta tulisi sitäpaitsi riko-
36893: tuksi sitä nykyisen maanvuokralain sisältämää periaatetta,
36894: että entistä veroa ei saa korottaa muulloin kuin milloin
36895: samalle torpparille suoritetaan hänen mahdolliset korvaus-
36896: saatavansa. Tosin on selitetty myös nykyistä taannehtivaa
36897: 4
36898: 50 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36899:
36900: asetusta niin, että silloin kun maanomistaja sen 3 §:n mu-
36901: kaisesti uudista'l vuokrasopimuksen, voisi tulla kysymykseen
36902: veron korottaminenkin, eikä ainoastaan alentaminen tai enti-
36903: selleen jättäminen. Tuo on selvästi lain tarkotuksen väärin
36904: selittämistä, ja sekin koskee tietysti vain aikaa, joka seu-
36905: raa tässä laissa säädetyn sopimuksen pitennysajan jälkeen.
36906: Pitennysaikana ei saa häätää eikä vuokraehtoja huonontaa.
36907: se on toki pohjana nykyisessä taannehtivassa laissa. Mutta
36908: Maatalousvaliokunnan nyt hyväksymässä uudessa asetuk-
36909: sessa ei tuota pohjaa ole ollenkaan. Epäselväksi jää myös,
36910: mitkä ja missä määrin nykyisen taannehtivan asetuksen
36911: säädökset tulevat turvaamaan vuokraJIDiehiä nyt ehdotetun
36912: jatkoajan kuluessa.
36913: Ehdotetut Näistä syistä emme mitenkään ole voineet yhtyä Valio-
36914: muutokset ja kunnan asetusehdotuksessa olevain 2 ja 3 pykäläin ehdotuk-
36915: lis,~ykkset Va- siin. Toinen pykälä olisi mielestämme kokonaan poistettava
36916: JO unnan
36917: asetusehdo- . k o1mas pyk ä1ä muo d ostett ava se11a1se
36918: Ja . k s1,
36919: . että maanomls-
36920: .
36921: tnkseen. taja ainoastaan metsänkäyttöön nähden olisi oikeutettava
36922: saamaan pitennysajan kuluessa järkiperäisen metsänhoidon
36923: vaatimia muutoksia vuokraehtoihin. Tämänmukaisen ehdo-
36924: tuksen olemme sisällyttäneet vastalauseessamme esitetyn ase-
36925: tusehdotuksen 2 :een pykälään. V aliakunnan hyväksymän
36926: asetusehdotuksen 5 :nnen pykälän olemme niinikään laatineet
36927: tarkoitustaan paremmin vastaavaan ja selvempään muotoon.
36928: Erityisen tärkeä on sitäpaitsi eräs puoli nyt kyseessä
36929: olevassa asiassa, jota V aliakunnan mietinnössä ei kosketella .
36930: .Jo edellä on viitattu siihen, että joskin vuonna 1916 maan-
36931: vuokraajien asema on jotenkin turvaton, toiselta puolen, jos
36932: eivät tule häädetyiksi, he tulrevat saamaan nykyisen vuokra-
36933: lain mukaisen suhteellisesti edullisen 25-50 vuotisen hal-
36934: lintaoikeuden tiluksiinsa. Maanomistajille tämä velvolli-
36935: suus alistua 1909 vuoden vuokra-asetuksen säädöksiin on
36936: ainakin jossain määrin epämiel uista. .Juuri tästä pakosta
36937: pelastaisi heidät ·Maatalousvaliokunnan nyt hyväksymä
36938: asetusehdotus. Sillä sehän, kuten V aliakunnassa avoimesti
36939: on tunnustettu, ei itse asiassa ole mikään taannehtiva asetus,
36940: vaan asetus, joka velvoittaa maanomistajan niille vuokra-
36941: Vastalause V. 51
36942:
36943: miehilleen, joiden maita hän ei tarvitse, antamaan korkein-
36944: taan viisivuotisen uuden vuokraoikem1en uusilla ehdoilla.
36945: Maanomistajille luulisi tämän olevan erittäin mieluisan ta-
36946: van päästä vuoden 1916 vaikeuksista. Ja että juuri tätä
36947: tulosta tarkoitetaan Maanvuokrakomitean ja Maatalousvalio-
36948: kunnan lakiehdotuksella, sen on äskettäin avoimesti myön-
36949: tänyt eräs komitean ruotsikkojäsen, kirjoittaBssaan asiasta
36950: Hufvudstadsbladetissa näin: ,Sillä hetkellä (toisin sanoen
36951: v. 1916) haluaisivat kyllä monet maanomistajat, että maan-
36952: vuokralain voimaanastuminen niiltä osiltaan, joista tässä on
36953: kysymys, vielä edelleen lykkääntyisi, ja juuri tätä tarkoittaa
36954: tämä niin paljon soimattu uusi taannehtiva laki."
36955: 'l'ämän lain kautta tulisi siis .koko maanomistajain pula
36956: sillä kertaa poistetuksi. Eikä heidän myöskään tarvitsisi
36957: pelolla ajatella sitä, mitä seuraa sitten 5 vuoden päästä.
36958: Sillä siksi voisi valmistua maanvuokralain huononnus, niin-
36959: kuin heidän valtiolliset edustajansa ovat jo luvanneet. Ja
36960: silloin tuskin maanomistajilla olisi enää painavaa syytä tai-
36961: pua mihinkään muunlaiseen torppariasiain lopulliseen järjes-
36962: tämiseen kuin mitä ainoastaan heidän omat etunsa vaativat.
36963: Tuohon suuntaan tahtoo Maatalousvaliokunta ilmeisesti
36964: nykyisellä ehdotuksellaan kääntää torppariasiaa. Ja tämä
36965: pitemmälle tähtäävä vaikutus onkin mielestämme siinä torp-
36966: pareille vielä vahingollisempi puoli kuin sen välitön vaikutus
36967: kolmen vuoden päästä. Kuten Maanvuokrakomitea, tahtoo
36968: Maatalousvaliokuntakin ennen kaikkea hajottaa torpparien
36969: luokkataistelurintaman. Sitä varten ensin häädöillä kar-
36970: sittaisiin torppariluokkaa maanomistajain etujen mukaisesti.
36971: Ensimäinen karsiminen toimitettaisiin ehdotetun 5-vuotisen
36972: väliajan alussa ja sen kuluessa, toinen kai heti sen kuluttua
36973: .ia kolmatta voisi sitten jatkaa kunnes olisi vain mieleistä vä-
36974: keä jälellä ja entisten uppiniskaisten tilalla. Kaikki häädetyt
36975: menettäisivät tietysti kaikki oikeutensa, ja kun heidän hää-
36976: tämisensä tapahtuisi pitemmän ajan kuluessa, ei se herät-
36977: täisi suurta melua, ei alustalaisten yleistä katkeruutta eikä
36978: riistäjille arveluttavaa vastustusta. Häätämättä jätetyistä
36979: ja häädettyjen tilalle otetuista tulokkaista sidottaisiin enin
36980: 52 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
36981:
36982: osa vuokramiesten asemaan täysin isäntäin etujen mukai-
36983: silla orjakontrahdeilla. Ja :pienempi osa sitten :päästettäi-
36984: siin jonkinlaisiksi :pientilain omistajiksi suurtilallisten etu-
36985: jen mukaisilla ehdoilla. Koko tor:p:parien vapautustaistelu
36986: olisi tällöin hajotettu. Luultavasti iso osa koko ,vapau-
36987: tusta" toimitettaisiin silloin siten, että tor:p:pareita osaksi
36988: houkuteltaisiin, osaksi :pakotettaisiin va:paaehtoisiin osto-
36989: kauppoihin maanomistajain kanssa.
36990: Kun tällaiset mahdollisuudet Valiokunnan ehdotuksen
36991: hyväksymisestä voisivat olla seurauksena, katsomme välttä-
36992: mättömäksi ehdoksi ehdotetun :pitennysajan hyväksymiselle,
36993: että se toimeenpannaan su:pistamatta ja vähentämättä vuok-
36994: ramiesten oikeuksia :pitennysajan kuluessa. Nykyisen maan-
36995: vuokra-asetuksen huonontamisvaaran :poistamiseksi tulisi
36996: asetukseen sitäpaitsi ehdottomasti liittyä määräys, j'ossa sää-
36997: dettäisiin, että nyt jatkettavien vuokrasuhteiden :päättyessä
36998: vuokramiehen tulisi vuokrasopimusta tehdessään olla 1909
36999: vuoden vuokra-as,etuksen alainen. Tässä tarkoituks,essa
37000: olemme ,asetukseen ottaneet uud·en 4 :nnen :pykälän.
37001: Kaiken sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet, ehdo-
37002: tamme
37003:
37004: että Ednskunta päättäisi hyväksyä asetus-
37005: ehdotuksen näin kunluvana:
37006:
37007:
37008: Asetus
37009: sisältävä määräyksiä maaliskuun 13 p:nä 1916 voimassa
37010: olevista erinäisistä torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-
37011: aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
37012:
37013: 1 §.
37014: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 :p:nä 1916, joko
37015: sopimusehtojen tai torpan, lam:puotitilan ja mäkitupa-alueen
37016: vuokraosta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
37017: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 p:nä 1909 an-
37018: Vastalause V. 53
37019:
37020: netun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla, on sellaisesta
37021: vuokraesineestä voimassa, (poist.) on, huomioon ottaen mitä
37022: alempana on säädetty, katsottava pitennetyksi, jos vuokra-
37023: aika tulisi päättymään
37024:
37025: 1 vuoden kuluessa sanotusta päivästä 5 vuodella
37026: 2 tai 3 4
37027: 4 5
37028: " " " " 3
37029: "
37030: " " " " " "
37031: 6 7 2
37032: 8 " 9
37033: " " " " 1
37034: "
37035: " " " " " "
37036: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
37037: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
37038:
37039: (2 § poist.).
37040:
37041: 2 § (3 §).
37042: (Poist.).
37043: Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen perusteella
37044: metsänkäyttöoikeus ( poist.), olkoon vuokranantajana valta
37045: saada se ( poist.) vuokramiehen kotitarpeen mukaan rajoite-
37046: tuksi ja (poist.) tarkoin määrätyksi. Jos sen kautta vuokm-
37047: rniehen metsänkäyttöoikeutta supistetaan, alennettakoon
37048: vuokramaksu sen mukaan (poist.).
37049:
37050: 3 § (5 §).
37051: Noudattaen mitä tässä asetuksessa edellä on sanottu,
37052: sovellettakoon maaliskuun 12 p :nä 1909 torpan, lampuoti-
37053: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä an-
37054: netun asetuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuok-
37055: rasuhteisiin koskevan ( poist.) asetuksen ( poist.) 2, 3, 4-, 5
37056: ja 6 §:n säännöksiä niihin vuokrasuhteisiin (poist.), joita tä-
37057: män asetuksen määräykset koskevat.
37058:
37059: 4 § (uusi).
37060: Kun tämän asetuksen 1 §:ssä tarkoitettu vuokrasuhde
37061: lakkaa, olkoon U'usi vuokrasuhde, joka kolmen vuoden ajalla
37062: 54 1913.- V. M.- Esitys N:o 14.
37063:
37064: sen jälkeen sellaisesta vuokraesineestä syntyy, 12 p:nä maa-
37065: liskuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
37066: vuokrauksesta annetun asetuksen alainen.
37067:
37068: 5 § (4 §).
37069: Riitaisuudet, jotka tämän asetuksen säännöksiä sovellet-
37070: taessa asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä
37071: järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
37072: vuokrauksesta 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetussa asetuk-
37073: sessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelemisestä
37074: säädetään ( poist.).
37075:
37076: Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 1913.
37077:
37078: Aatto Siren. Otto Marttila.
37079: Evert Eloranta. Jaakko Mäki.
37080: Edvard Gylling. Juho Lautasalo.
37081: Pekka Huttunen.
37082:
37083:
37084:
37085:
37086: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
37087: 1913.- S. V. M. ___.:.Esitys N:o 14.
37088:
37089:
37090:
37091:
37092: Suuren valiokunnan mietintö
37093: N :o 18 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
37094: tyksen johdosta, joka koskee maanvuokraolojen
37095: järjestämistä.
37096:
37097: Eduskunta on V. J:n 57 §:n mukaisesti Suureen valio-
37098: kuntaan lähettänyt yllämainitun armolllsen esityksen ynnä
37099: Maatalousvaliokunnan sen johdosta antaman mietinnön
37100: N:o 4.
37101: Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta puoltanut
37102: Maatalousvaliokunnan mietinnössä ol,evaa asetusehdotusta,
37103: kuitenkin aiempana mainituilla muutoksilla.
37104: Asetusehdotuksen 1 § :n määräyksiä Suuren_ valiokun- 2 §.
37105: nan mielestä ei kohtuudella voida sovelluttaa silloin kun
37106: vuokranantajan pesän osakas tahi hänen jälkeensä perintöön
37107: oikeutettu henkilö on eri tilaksi erotuttanut vuokra-alueen
37108: tahi kun osa tuosta alueesta joutuisi mainitun tilan rajojen
37109: sisälle. Suuri valiokunta on sen vuoksi ehdottanut 2 §:ään
37110: lisättäväksi tätä tarkoittavan uuden momentin ja siihen yh-
37111: distänyt asetusehdotuksen 2 momentin, jonka lopussa olevan
37112: rajoittavam määräyksen Valiokunta on poistanut. Kun
37113: vuokranantaja on saanut vuokraalueen haltuunsa teollisuus-
37114: laitoksen perustamista varten, mutta sittemmin ei perusta-
37115: kaan tuollaista laitosta, on hän pidettävä velvollisena kor-
37116: vaamaan vuoluasopimuksen ennenaikaisesta lakkaamisesta
37117: vuokramiehelle koituneen vahingon, ja on Suuri valiokunta
37118: tämän vuoksi ehdottanut 2 § :ään otettavaksi sellaisen sään-
37119: nöksen.
37120: Koska vuokramiehellekin olisi varattava oikeus saada 3 §.
37121: kohtuuttoman korkea vuokramaksu pidennetyn vuokra-aj,an
37122: kuluessa uudelleen määrätyksi, o:ri Suuri valiokunta ehdotta-
37123: nut 3 § :n 1 momenttiin lisättäväksi säännöksen siitä. Saman
37124: pykälän 2 momentista on Suuri valiokunta poistanut epä-
37125: 2 1913. - S. V. M. - Esitys N :o 14.
37126:
37127: määräiset sanat ,missä se on mahdollista" sekä ehdottanut
37128: tähän momenttiin tarpeelliseksi katsomansa lisäyksen.
37129: Sitä paitsi on Suuri valiokunta tehnyt eräitä muodollisia
37130: korjauksia asetusehdotukseen.
37131: Sen nojalla mitä yllä on esitetty saa Suuri valiokunta
37132: kunnioittaen ehdottaa,
37133: että Eduskunta hyväksyisi Asetu,ksen, sisäl-
37134: tävä määräyksiä erinäisistä maali$kuun 13 1Jäi-
37135: vänä 1916 voimassa olevista, torppaa, lampuoti-
37136: tilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopi-
37137: 1nuksista näin kuuluvana: ·
37138:
37139:
37140: Asetus,
37141: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä
37142: 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
37143: tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
37144:
37145: 1 §.
37146: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 1916, joko
37147: sopimusehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-aluee:n
37148: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
37149: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä 1909
37150: annetun asetuksen 1 § :n sä~nnöksen nojalla, on voimassa ja
37151: jota mainittujen asetuksien säännökset koskevat, on, huo-
37152: mioonottaen mitä alempana on säädetty, katsottava piten-
37153: netyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien ensin
37154: sanotusta päivästä,
37155: 1 vuoden kuluessa (poist), 5 vuodella
37156: 2 tai 3 4
37157: 4 5 " " 3
37158: "
37159: " " " "
37160:
37161: 6 7 2
37162: " " "
37163: 8 9 1
37164: " " " "
37165: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
37166: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa,
37167: Maanvuokraolojen järjestäminen.
37168:
37169: 2 §.
37170: Jos vuokra-alueen yhdistäminen tilan kotiviljelyksiin
37171: tai lampuotitilan yhdistäminen päätilaan on hyvin jär-
37172: jestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten välttämätön
37173: taikka, jos vuokra-alue tarvitaan teollisuuslaitosta varten
37174: käytettäväksi, olkoon vuokranantaja edellisen pykälän mää-
37175: räyksen estämättä oikeutettu saamaan vuokra-alueen ennen
37176: sovitun tai määrätyn vuokra-ajan lopussa taikka 1 §:n mu-
37177: kaan pitennetyn vuokra-ajan kuluessa laillisena lähtöpäi-
37178: vänä haltuunsa, irtisanottuaan vuokrasopimuksen vähintään
37179: vuotta sitä ennen.
37180: Sama olkoon laki, jos osa jakamattamaan pesään kuu-
37181: luvasta tilasta on pesänosakkaalle ositettu ja siten syntynyt
37182: unsi tila on kokonaan tai osaksi vnokralla; jos vnokran-
37183: antaja hänen jälkeensä perimään oikeutetulle on osittanut
37184: sellaisen osan tilastaan, joka on osaksi tai kokonaan
37185: 'c1wkralla; niin myös jos vnokranantaja on ennen 1 päivää
37186: tommiknnta 1913 kmtpan tai vaihdon kmttta toiselle luo-
37187: vuttannt vnokra-alueen eri tilaksi erotettavaksi.
37188: Ellei 1 momentissa mainittua teollisuuslaitosta panna
37189: toimeen, korvatkoon vuokranantaja sen vahingon, jonka
37190: vuokrasopimuksen cnnena'ikainen lakkaaminen vuokramie-
37191: helle tuottaa.
37192:
37193:
37194: 3 §.
37195: Jos vuokramaksu m vastaa vuokramiehen nauttimia
37196: etuja, olkoon vuokranantaja pikeutettu saamaan sen uudel-
37197: leen määrätyksi. Sama oikens olkoon vuokramiehellä, jos
37198: mwkramaksu on kohtnuttoman korkea .
37199: .Tos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen lJerusteella
37200: metsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajana
37201: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
37202: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoi-
37203: keus (poist.) uudelleen järjestetyksi, snpistamatta kniten-
37204: kaan vnohamiehen entistä laidunoikeutta. Vuokranantaja
37205: olkoon myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokra-
37206: 4 1913.- S. V. M.- Esitys N:o 14.
37207:
37208: miehen metsänkäyttö- ja l,aidunoikeuden, ellei uuden alueen
37209: käyttäminen tuota vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
37210: ,Jos vuokramiehen edut tulevat 2 momentissa mainituilla
37211: rajoituksilla ja muutoksilla supistetuiksi, sovitettakoon vuok-
37212: ramaksu sen mukaan.
37213: Tämän pykälän 1 momentin perusteella uudestaan mää··
37214: rätty vuokramaksu laskettakoon pitennetyn vuokra-ajan
37215: alusta, jos vuokmmaksun muutosta on todistettavasti vaa-
37216: dittu vähintään vuotta sitä ennen. Jos vaatimus on tehty
37217: myöhemmin, suoritettakoon muutettu vuokramaksu siitä
37218: laillisesta lähtöpäivästä alkaen, joka seuraa vuoden kuluttua
37219: sen jälkeen kuin vaatimus on tehty. Muiden vuokraehtoi-
37220: hin tehtyjen muutoksien voimaanastumisesta määrätköön oi-
37221: keus, elleivät asianosaiset siitä sovi .
37222: •Jos vuokraehtoja vuokranantajan vaatimuksesta muute-
37223: taan, olkoon vuokramiehellä oikeus luopua vuokra-alueesta
37224: seuraavana lähtöpäivänä.
37225: 4 §.
37226: Riitaisuudet, jotka 2 ja 3 § :n säännöksiä sovellettaessa
37227: asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä järjes-
37228: tyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
37229: rauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa (poist.)
37230: asetuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittele-
37231: misestä säädetään; ja olkoon oikeudella V'alta määrätä vuok-
37232: ramaksun suuruus Ja muut vuokmehdot, elleivät asianosai-
37233: set niistä sovi.
37234: 5 §.
37235: Maaliskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja
37236: mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun
37237: asetuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
37238: teisiin koskevan ( poist.) asetuksen määräyksiä nouda tetta-
37239: koon soveltuvilta kohdin niihin vuokrasuhteisiin nähden,
37240: joita tämän asetuksen määräykset koskevat.
37241:
37242: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1913.
37243:
37244:
37245: HAlsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
37246: 1913.- S. V. M.- Esitys N:o 14.
37247:
37248:
37249:
37250:
37251: Suuren valiokunnan mietintö
37252: N :o 18 a Keisarilli"len Majesteetin armollisen
37253: esityksen johdosta, joka koskee maanvuokra·
37254: olojen järjestämistä.
37255:
37256: Eduskunta on asian toisessa käsittelyssä päättänyt hyl-
37257: jätä edelläm~initun armollisen esityksen ynnä Maatalous-
37258: valiokunnan mietinnössä N: o 4 olevan ehdotuksen asetuk-
37259: seksi, sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päi-
37260: vänä 1916 voirnasa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
37261: tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista, sekä Suuren
37262: valiokunnan asiassa tekemän ehdotuksen.
37263: Tämän johdosta on asia uudestaan lähetetty Suureen va-
37264: liokuntaan, ja on Valiokunta, asiaa käsiteltyään, päättänyt
37265:
37266: Eduskunnan puheena olevaa päätöstä puol-
37267: taa.
37268:
37269: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
37270: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
37271: 1913. -- Edusk. vast. - Esitys N:o 14.
37272:
37273:
37274:
37275:
37276: Suomen Eduskunnan alama~
37277: n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
37278: molliseen esitykseen maanvuokraolojen järjes-
37279: tämisestä.
37280:
37281:
37282:
37283:
37284: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
37285: ja Suuriruhtinas I .
37286:
37287:
37288:
37289:
37290: Teidän Keisarillinen l\'Iajesteettil}ne on Eduskunnalle an-
37291: tanut armo1lisen esityk,sen maanvuokraolojen järjestämi-
37292: sestä.
37293: '~ ;
37294:
37295:
37296:
37297:
37298: 2 1913. - Edusk. vast. - Esitys N :o 14.
37299:
37300: Armollista esitystä käsiteltäessä on Eduskunnassa tehty
37301: en suuntaan käyviä muistutuksia siinä olevaa ehdotusta
37302: vastaan.
37303: Armolliseen esitykseen sisältyvä asetusehdotus tarkoit-
37304: taa pitkälle meneviä rajoituksia maanomistajain lain- .ia so-
37305: pimuksenmukaisiin oikeuksiin. Koska lainsäädäntötoimen-
37306: pide ei saa loukata saavutettuja oikeuksia, jolleivät tärkeät
37307: yhteiskunnalliset edut sitä välttämättä vaadi, on Eduskun-
37308: nassa huomautettu, että olisi pitänyt osottaa olevan erittäin
37309: painavia syitä tällaiseen toimenpiteeseen, vaan että armollii-
37310: sen esityksen perustelut eivät ole omansa vakuuttamaan
37311: siitä, että puheena olevassa tapauksessa asianlaita näin
37312: olisi.
37313: Eduskunnassa on myöskin esiintuotu, että vaik-
37314: kakin vuonna 1916 ja sen lähivuosina päättyvien vuok-
37315: rasuhteiden muutamaksi vuodeksi jatkaminen olisi erit-
37316: täin tärkeä, armollisessa esityksessä oleva ehdotus m
37317: kuitenkaan tarkoita vuokraolojen entisellään pysyttä-
37318: mistä ehdotetun ajan kuluessa eikä sellainen toimenpide riit-
37319: tävästi turvaisi vuokramiesten oikeuksia, vaan päin vastoin
37320: avaisi suuret mahdollisuudet maanomistajain mielivallalle.
37321: Vaikka armollinen esitys tosin nimellisesti tarkoittaa vain
37322: maanvuokraolojen väliaikaista järjestämistä siihen asti, kun-
37323: nes suunnitellut lopulliset toimenpiteet voitaisiin saada ai-
37324: kaan, tulisi kuitenkin ehdotettujen säännösten hyväksy-
37325: misellä useissa suhteissa määrätyksi myöskin se tapa, jolla
37326: vuokraolot lopullisesti järjestetään, ja näiden toimenpiteiden
37327: laajuus.
37328: Tämän vuoksi ei Eduskunta ole voinut yhtyä armolli-
37329: sessa esityksessä olevll!an ehdotukseen, vaan saa Teidän Kei-
37330: sarilliselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
37331:
37332: että Edushmta ei ole voinut hyväksyä ar-
37333: mollista esitystä.
37334:
37335: Suomen Eduskunta 'pysyy alati j. n. e.
37336:
37337: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1913.
37338: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
37339:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025