<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

92 Käyttäjää paikalla! 0.0091238021850586

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: .- '
2:
3:
4:
5:
6: VALTIOPÄIVÄT
7: 1913 ,.,)
8:
9:
10:
11:
12: ASIAKIRJAT
13: VIIDES OSA
14: I, II
15:
16:
17:
18:
19: HELSINGISSA 1913
20: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA .
21: Sisällys:
22: r. Edusk. esit.
23: miet.
24: Pankkivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityk-
25: sen johdosta, joka koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliik-
26: keestä 10 p :nä toukokuuta 1886 annet1m asetuksen 18 §:n
27: mjtuttarnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
28: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
29: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
30: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
31:
32: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 1 eduskunta-
33: esityksestä, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi a;nmatti-
34: valtuustoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
35: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
36: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4 a.
37: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
38: päättämä alamainen ehdotus a.setukseksi.
39:
40: Talousvaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesitysten
41: johdosta, jotka koskevat niiden Venäjän valtakunnan ala-
42: maisten oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
43: jotka eivät ole Suomen kansalaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 2.
45: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 2 a.
46: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
47: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
48:
49: Talousvaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesitysten
50: johdosta, jotka koskevat niiden Venäjän valtakunnan ala-
51: maisten kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen kan-
52: salaisia ................................ .' . . . . . . . . . . . 4
53: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 3.
54: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 3 a.
55: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
56: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
57: 2
58: Edusk. esit.
59: miet.
60: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 3 kahden edus-
61: kuntaesityksen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksia muu-
62: toksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
63: rauksesta maalisk. 12 päivänä 1909 annettuun asetukseen 5
64:
65: Lakivaliokunnan mietintö N:o 1 aviol.iiton ulkopuo-
66: lella syntyneitä lapsia koskevain eduskuntaesitysten joh-
67: dosta, mikäli esitykset kohdistuvat näiden lasten elatuk-
68: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 6
69: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 6.
70: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 6 a.
71: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
72: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
73:
74: Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 avioliiton ulkopuo-
75: lella syntyneitä lapsia koskevain eduskuntaesitysten joh-
76: dosta, mikäli esitykset kohdistuvat näiden lasten perintö-
77: suhteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
78: Suuren· valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 7.
79: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
80: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
81:
82: Työväenasiain. valiokunnan mietintö N :o 2 työriitojen
83: sovittam·isesta tehdyn eduskuntaesityksen johdosta . . . . . . 8
84: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
85:
86: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 3 eduskunta-
87: esityksestä, joka sisältää asetusehdotuksen elinkeinoliiklcei-
88: den työsäännöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
89: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
90: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8 a.
91: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
92: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
93:
94: Talousvaliokunnan mietintö N :o 5 eduskuntaesitysten
95: johdosta, jotka sisältävät säännöksiä elinkeinon harjoitta-
96: misen oikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
97: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 20.
98: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 20 a.
99: Suomen Eduskunnan eduskuntaesitysten johdosta
100: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
101: 3
102: Edusk. esit.
103: miet.
104: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 5 eduskunta-
105: esityksistä, jotka koskevat lasten ja nuorten henkilöiden
106: elinkeinotoimintaa ja ammattityötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
107: Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 10.
108: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
109:
110: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesityksen
111: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuo-
112: lella solmiitujen avioliittojen pätevyydestä . . . . . . . . . . . . 12
113: Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 19.
114: Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
115: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
116:
117: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 4 eduskunta-
118: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen 23 päivänä
119: heinäkuuta 1902 annetun TT esio·ike·uslain 2 luvun 18 § :n
120: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
121:
122: Lakivaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuntaesityksen
123: johdosta, joka sisältää ehdotuksen Rikoslain voimaanpane-
124: mista annet-un asetuksen 20 § :n 2 kohdan muuttamisesta . . 14
125:
126: Pankkivaliokunnan mietintö N :o 7 eduskuntaesityk-
127: sen johdosta, joka koskee avustuksen myöntämistä Suomen
128: Pankin voittovaroista Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvil-
129: jelystiloja varten nimiselle yhtiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
130:
131:
132:
133: II.
134: Anom. miet.
135: Sivistysvaliokunnan ·mietintö N :o 1 määrä·rahan myön-
136: tämistä Koulukeittoyhdistykselle tarkoittavan anomusehdo-
137: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
138:
139: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 anomusehdotuk-
140: sen johdosta, joka tarkoittaa lcotitalousopetuksen avustami-
141: seksi myönnetyn määrärahan korottamista . . . . . . . . . . . . . . 2
142: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
143:
144: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 1 Eduskunnassa
145: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee määrära-
146: han myöntämistä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten 3
147: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
148: 4
149:
150: Anom. miet.
151: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 3 määrärahan myön-
152: tämistä matka-apurahoiksi kotitalous- y. m. koulujen opet-
153: tajattarille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta 4
154: Suomen Eduskunnan alamainen .anomus.
155:
156: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 Eduskunnassa
157: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, ·joka koskee vesiperäis-
158: ien maiden viljelyskuntoon saattamiseksi käytettävän mää-
159: rärahan korottamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
160: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
161:
162: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 2 edustaja Paa-
163: sivuoren y. m. anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
164: Eduskunnan hyväksymien, työväensuojel1lsta tarkoittavien
165: asetusten voimaansaattamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
166: Perustuslakivaliokunnan samasta asiasta antama mie-
167: tintö N :o 2 a.
168: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
169:
170: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 4 anomuseh-
171: dotuksesta, joka tarkoittaa valtioavun myöntämistä työttö-
172: mäin avustamiseksi ensi talven aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
173: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
174:
175: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 13 Eduskun-
176: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee val-
177: tioavun ja valtiolainan myöntämistä Hämeenlinnasta Päi-
178: jänteen rantaan rakennettavaksi aijottua rautatietä varten 8
179:
180: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 9 anomusehdo-
181: tuksen johdosta, joka koskee niiden vaikeuksien poistamista,
182: jotka kohtaavat kalastajia Laatokan järvellä . . . . . . . . . . . . 9
183: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
184:
185: Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 vuotuisen apurahan
186: myöntämisestä Suomen metsätieteelliselle seuralle 10
187: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
188:
189: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuksen
190: johdosta, joka tarkoittaa määrärahan myöntämistä matlca-
191: apurahoiks·i suojeluskas1>atuksen toimihenkilöille . . . . . . . . 11
192: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
193: ö
194:
195: Anom. mlet.
196: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 16 Eduskun-
197: nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
198: määrärahan myöntämistä suonkuivuusrahastoon . . . . . . . . 12
199: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
200:
201: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N :o 6 anomuseh-
202: dotuksesta, joka tarkoittaa toimenpiteitä sen estämiseksi,
203: että työnantajat työt·iitojen aikana saavat apua valtiolta 13
204:
205: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4 kunnallismetsäin
206: avus~amista tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta 14
207: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
208:
209: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotuksen
210: johdosta, joka tarkoittaa kuntain velvoittamista valtion
211: kannatuksella perustamaan koteja turvaUomia lapsia varten 15
212:
213: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotuk-
214: sen johdosta, joka koskee maanvuokraolojen järjestämistä 16
215:
216: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen
217: johdosta armollisen esityksen antamisesta laiksi, joka kiel-
218: täisi kiertelevän eläinten näyttelemisen . . . . . . . . . . . . . . . . 17
219:
220: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7 anomusehdotuksen
221: johdosta, joka tarkoittaa komitean asettamista n. s. vivi-
222: sektionikysyrnyksen selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
223:
224: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomuseh-
225: dotusten johdosta, jotka tarkoittavat niiden lahjoitusmaa-
226: tilallisten, joiden maista on muodostettu kruununpuistoja,
227: oikeuttamista lunastamaan ne yhte,isrnetsiksi . . . . . . . . . . 19
228:
229: Talousvaliokunnan mietintö N :o 7 anomusehdotuksen
230: johdosta, joka tarkoittaa tutkimuksen toimittamista puu-
231: tavaraliikettä haittaavista epäkohdista sekä tärkeimpien lii-
232: keväylien y. m. valtiolle lunastamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
233:
234: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 10 apurahan
235: myöntämistä Helsingin Palvelijatarkodille koskevan ano-
236: musehdotuksEm johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
237: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
238: 6
239:
240: Anom. miet.
241: Talousvaliokunnan mietintö N :o 8 anomusehdotuksen
242: johdosta, joka tarkoittaa lainsäännösten aikaansaamista
243: maahan tuodun viljan tarkastuksesta ja kaupasta . . . . . . . . 22
244:
245: Lakivaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen
246: johdosta, joka koskee Haagissa vuonna 1912 pidetyn vekseli-
247: oikeuskonferenssin valmistaman kansainvälisen vekseli-
248: säännön ottamista käytäntöön Suomessa . . . . . . . . . . . . . . 23
249: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
250:
251: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuk-
252: sen johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä karjan-
253: tarkastusyhdistyksien avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
254: Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
255:
256:
257: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös.
258:
259:
260: Asialuettelo.
261: 1
262: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
263:
264:
265:
266:
267: Pankkivaliokunnan mietintö
268: n:o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
269: yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10 p:nä
270: toukokuuta 1886 annetun asetuksen 18 §:n •
271: muuttamista.
272:
273: Eduskunta on Pankkivaliokunnan valmisteltavaksi lä-
274: hettänyt edustaja Paasikiven tekemän eduskuntaesityksen
275: N :o 34, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi 10 p :nä touko-
276: kuuta 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä kos-
277: kevan asetuksen 18 § :n muuttamisesta.
278:
279:
280: Yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä annetun asetuk-
281: sen 18 §säätää, ettei pankin tule saada apua yleisistä varoista
282: ja ettei valtio myöskään saa sekaantua pankin yksityiseen
283: yritykseen eikä ottaa osaa sen kannattamiseen. Tämä mää-
284: räys on erinäisissä tapauksissa ollut esteenä sellaisten yleis-
285: hyödyllisessä tarkoituksessa työskentelevien luottolaitosten
286: toiminnan tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle, joiden on
287: pakko muodossa tai toisessa turvautua valtion avustukseen.
288: Kun perustettiin Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osa-
289: keyhtiö, jonka tarkoituksena on harjoittaa lainausliikettä
290: osuuskassojen välityksellä tyydyttääkseen maalaisväestön,
291: etupäässä pienten maanviljelijäin luotantarvetta mahdolli-
292: simman edullisilla ehdoilla, ja jonka, niinkuin samantapais-
293: ten laitosten muissa maissa, täytyy ainakin toistaiseksi no-
294: jata toimintansa valtion avustukseen, oli pakko luopua alku-
295: peräisestä ajatuksesta perustaa yhtiön toiminta 1886 vuoden
296: pankkiasetuksen pohjalle ja turvautua toiseen,_ yhtiön toi-
297: minnalle vähemmän tarkoituksenmukaiseen järjestysmuo-
298: toon.
299: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
300:
301: Toinen yleishyödyllinen rahalaitos, jonka avustaminen
302: valtion puolelta on ollut kysymyksessä, on Suomen Kau-
303: punki- ja maalaiskuntien Keskuslainakassa Osakeyhtiö. Sen
304: tarkoituksena on obligatsionilaino.ia ottamalla hankkia va-
305: roja lainojen antamiseen kunnille pitemmäksi takaisin-
306: maksuajaksi. Yhtiön osakkaina on ainoastaan kuntia ja 30
307: p:nä syyskuuta 1909 vahvistetun yhtiöjärjestyksen mu-
308: kaan voidaan yhtiön liikkeen antamasta puhtaasta voitosta
309: • jakaa enintään 5 % osakkeenomistajille. Kun olisi tärkeää,
310: että yhtiö, voidakseen riittävästi tyydyttää kuntien laina-
311: tarvetta, voisi kääntyä ulkomaisten rahamarkkinain puoleen,
312: anoi yhtiö armollisen esityksen antamista Eduskunnalle
313: valtiontakuun myöntämisestä yhtiön ulkomaisille lainoille
314: 20 miljoonaan markkaan asti. Alistaessaan joulukuun 20
315: päivänä 1910 tämän anomuksen Keisarillisen Majesteetin
316: harkittavaksi Senaatti katsoi suotavaksi, että Keskus-
317: lainakassa pääsisi nauttimaan valtiontakuuseen sisältyvää
318: etua, mutta koska yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä
319: annetun asetuksen 18 § :n sananmuoto oli katsottava muo-
320: dolliseksi esteeksi puheenaolevan takuun myöntämiseen,
321: ehdotti Senaatti, että tässä tarkoitettuun lainpaikkaan
322: olisi aikaansaatava sellainen lisäys, jonka kautta pois-
323: tuisi este valtiontakuun myöntämiseen niille pankkiasetuk-
324: sen määräysten alaisille laitoksille, jotka tarkoittavat jul-
325: kisten yhdyskuntain luotontarpeen tyydyttämistä. Tämä
326: alistus ei kuitenkaan johtanut tarkoitettuun tulokseen. Si-
327: ten ei Keskuslainakassa ole saanut anomaansa valtiontakuuta
328: eikä senvuoksi myöskään ole voinut riittävästi myöntää lai-
329: noja kunnille, joiden menot ajan vaatimien yhteiskunnallis-
330: ten tarpeiden tyydyttämiseksi vuosi vuodelta lisääntyvät.
331: Valiokunta on ollut sitä mieltä, että sellaisten rahalai-
332: tosten tukeminen valtion puolelta, joiden toiminta ei tar-
333: koita voiton hankkimista niiden yksityisille osakkaille, vaan
334: on yleishyödyllistä laatua, voi erinäisissä tapauksissa olla
335: suotava. Tällaisena avustuksena tulee erityisesti kysymyk-
336: seen valtiontakuun myöntäminen rahalaitoksen liikkeeseen
337: laskemista obligatsioneista. Miten hyödyllinen tällainen
338: Muutos pankkiasetukseen. 3
339:
340: valtion avustus on, sitä on meidän maassamme Suomen Hypo-
341: teekkiyhdistyksen toiminta todistuksena. Kun Hypoteekki-
342: yhdistys ei ole yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan
343: 1886 vuoden asetuksen alainen, on se saanut valtiontakuun
344: liikkeeseen laskemistaan ulkomaisista obligatsioneista, ja
345: ainoastaan sen kautta saattanut suuressa määrässä tyydyttää
346: maataviljelevän väestön pitkäaikaisen luoton tarvetta. Myös-
347: kin Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö, joka,
348: koska sekään, kuten edellä on mainittu, ei ole sanotun ase-
349: tuksen alainen, on saanut valtion puolelta kannatusta apu-
350: rahojen ja valtiolainojen muodossa, on tämän avustuksen
351: nojalla voinut harjoittaa hyödyllistä toimintaa liikepääoman
352: hankkimiseksi maan pienviljelijöille. - Eräissä muissa
353: maissa on valtio ryhtynyt tukemaan, paitsi maanomistajain
354: tarpeita varten perustettuja hypoteekki- ja osuustoiminnal-
355: lisia luottolaitoksia, myöskin sellaisia pankkilaitoksia, joiden
356: tarkoituksena on rakennustoiminnan edistäminen kau1mn-
357: geissa.
358: Valiokunta on senvuoksi yhtynyt esityksentekijän ehdo-
359: tukseen, että yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan 10
360: p :nä toukok. 1886 annetun asetuksen 18 § olisi muutettava
361: sellaiseksi, ettei se olisi ehdottomana esteenä eräiden luotto-
362: laitosten avustamiseen valtion puolelta, vaikka ne ovatkin
363: mainitun asetuksen alaisia. Mutta kun Valiokunnan käsi-
364: tyksen mukaan tällaista avustusta ei pitäisi tulla muiden
365: kuin yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimivien luottolai-
366: tosten osaksi, on Valiokunta tehn;yt asetusehdotuksen sanan-
367: muotoon sitä tarkoittavan muutoksen. Puheenaolevan pykä-
368: län 1 momentin suomalaiseen tekstiin tehdyt muutokset ovat
369: yksinomaan kielellistä laatua.
370: Valiokunta niinmuodoin kunnioittaen ehdottaa,
371:
372: että Edt.tsk'unta hyväksyisi ja Keisarillisen
373: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
374: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
375: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
376:
377:
378: Asetus
379: 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa
380: pankkiliikettä koskevan armollisen asetuksen 18 §:u
381: muuttamisesta.
382:
383: Täten säädetään, että toukokuun 10 päivänä 1886 anne-
384: tun, yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen
385: asetuksen 18 § muutetaan näin kuuluvaksi:
386:
387: 18 §.
388: Pankille älköön annettako apua yleisistä varoista. Älköön
389: valtiota myöskään sekotettako r•ankin yksityiseen yrityk-
390: seen älköönkä se tämän kannattamiseen osaa ottako. Yksi-
391: tyispankin obligatsionien osto valtiovarastaa varten ei kui-
392: tenkaan ole avustuksena pidettävä.
393: Edellisen momentin määräys älköön estäkö Eduskunnan
394: tekemällä ja Keisarin ja Suuriruhtinaan vahvistamalla pää-
395: töksellä myöntämästä yleish;vödyllisessä tarkoituksessa toi-
396: mivalle luottolaitokselle, vaikkakin se on tämän asetuksen
397: alainen, valtionvaroista apurahaa tai lainaa taikka valtion-
398: takuuta sellaisen luottolaitoksen liikkeeseen laskemista ob-
399: liga tsioneista.
400:
401: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1913.
402:
403:
404:
405: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
406: bergson ja varapuheenjohtaja Paasikivi sekä jäsenet Aro-
407: kallio, Castren, Anton Huotari, Kanerva, Lahdensuo,
408: Lallukka, Lonkainen, .lVIiint,y, Paunu (osittain), Waljakka
409: ja \Varvikko (osittain) sekä osittain varajäsenet Murros,
410: Wiljakainen ja Wuorinen.
411:
412: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1918.
413: 1913.- S. V. M.- Edu.skuntaesitysmiet. N:o 1
414:
415:
416:
417:
418: Suuren valiokunnan mietintö
419: N :o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
420: yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10 päi-
421: vänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 18
422: §:n muuttamista.
423:
424: Käsiteltyänsä yllämainittua asiata, saa Suuri valiokunta
425: kunnioittaen ehdottaa,
426:
427: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
428: Majesteetin arrnollisesti vahvistettavaksi lähet-
429: täisi Pankkivaliokunnan mietinnössä N :o 2 ole-
430: van ehdotuksen Asetukseksi 10 päivänä touko-
431: kuuta 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa pank-
432: kiliikettä koskevan armollisen asetuksen 18 §:n
433: mu,uttttmisesta.
434:
435: Helsingissä 12 Däivänä maaliskuuta 1913.
436: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirictpaino&la, 1913.
437: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
438:
439:
440:
441:
442: S u o m en E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
443: tyksen johdosta päättämä a l a m a i n e n e h-
444: d o t u s asetukseksi, joka koskee yhtiön harjoit-
445: tamasta pankkiliikkeestä 10 päivänä touko- •
446: kuuta 1886 annetun asetuksen 18 §:n muutta-
447: mista.
448:
449:
450:
451:
452: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
453: ja Suuriruhtinas I
454:
455:
456:
457:
458: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys 10 pal-
459: vänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoit-
460: taa, amnetun asetuks·en 18 §:n muuttamisesta, ja on Edus-
461: 2 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
462:
463: kunta tämän esityksen säädetyssä järjestyksessä käsi-·
464: tellyt.
465: Yllä mainitun asetuksen 18 § säätää, ettei pankin
466: tule saada apua yleisistä varoista ja ettei valtio myös-
467: kään saa sekaantua pankin yksityiseen yritykseen eikä
468: ottaa osaa sen kannattamiseen. Tämä määräys on ~ri
469: näisissä tapauksissa ollut esteenä sellaisten yleishyödyl-
470: lisessä tarkoituksessa työskentelevien luottolaitosten toimin-
471: nan tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle, joiden on pakko
472: turvautua valtion avustukseen muodossa tai toisessa.
473: Kun perustettiin Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osa-
474: keyhtiö, jonka tarkoituksena on harjoittaa lainausliikettä
475: tyydyttääkseen osuuskassojen välityksellä maalaisvälestön,
476: etupäässä pienviljelijäin luotantarvetta mahdollisimman
477: edullisilla ehdoilla, Ja jonka, niinkuin samantapaisten
478: laitosten muissa maissa, täytyy ainakin toistaiseksi no-
479: jata toimintansa valtion avustukseen, ei voitu perustaa yh-
480: tiötä 1886 vuoden pankkiasetuksen pohjalle, vaan täytyi
481: turvautua toiseen, yhtiön toiminnalle vähemmän tarkoituk-
482: senmukaiseen järjestysmuotoon.
483: Toinen yleishyödyllinen rahalaitos, jonka avustaminen
484: valtion pnolelila on ollut kysymyksessä, on Suomen kau-
485: punki- ja maataiskuntien Keskuslainakassa Osakeyhtiö. Sen
486: tarkoituksena on obligatsionilainoja ottamalla hankkia va-
487: roja lainojen antamiseen kunnille pitemmäksi takaisin-
488: maksuajaksi. Yhtiön osakkaina on ainoastaan kuntia, ja 30
489: päivänä syyskuuta 1909 vahvistetun yhtiöjärjestyksen mu-
490: kaan voidaan yhtiön liikkeen antamasta puhtaasta voitosta
491: jakaa enintään 5 % osakkeenomistajille. Kun olisi tärkeää,
492: että yhtiö, voidakseen riittävästi tyydyttää kuntien laina-
493: tarvetta, voisi kääntyä ulkomaisten rahamarkkinain puoleen,
494: anoi yhtiö armollisen esityksen antamista Eduskunnalle
495: valtiontakuun myöntämisestä yhtiön ulkomaisille lainoille
496: 20 miljoonaan markkaan asti. Antaessaan joulukuun 20
497: päivänä 1910 lausuntonsa tästä pyynnöstä lausui Kei-
498: sarillinen Senaatti suotavaksi, että mainittu keskuslaina-
499: Muutos pankkiasetukseen. 3
500:
501: kassa paas1s1 nauttimaan valtiontakuuseen sisältyvää etua,
502: mutta koska yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä an-
503: netun asetuksen 18 § :n sanamuoto oli katsottava muo-
504: dolliseksi esteeksi puheena olevan takuun myöntämiselle,
505: ehdotti Senaatti, että tässä tarkoitettuun lainpaikkaan
506: olisi aikaan saatava lisäys, joka poistaisi esteen valtion-
507: takuun myöntämiseltä niille pankkiasetuksen määräysten
508: alaisille laitoksille, jotka tarkoittavat julkisten yhdyskun-
509: tain luotantarpeen tyydyttämistä. Tämä alistus ei kuiten-
510: kaan saavuttanut armollista hyväksymistä.
511: Eduskunnan mielestä voi erinäis~ssä tapauksissa olla suo-
512: tava, -että valtion puolelta tuetaan sellaisia rahalaitoksia,
513: joiden toiminta ei tarkoita voiton hankkimista niiden yksi-
514: tyisille osakkaille. Tällaisena avustuksena on ·erit.yisesti huo-
515: mioon otetta:va valtiontakuun myöntäminen rahalaitoksen
516: liikkeeseen laskemista obligatsioneista. Todistuksena tä'llai-
517: sen avustuksen hyödyllisyydestä on Suomen Hypoteekki-
518: yhdistyks·en toiminta. Koska viimeksi mainittu yhdistys ei
519: ole yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan asetuksen
520: alainen, on se saanut valtiontakuun ulkomaisista obligatsio-
521: neistaan, ja ainoastaan siten on se saattanut suuressa mää-
522: rässä tyydyttää maataviljelevän väestön pitkäaikaisen luo-
523: ton tarvetta. Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö,
524: joka, kuten edellä on mainittu, ei ole sanotun asetuksen
525: alainen, on saanut valtion kannatusta apurahojen ja valtio-
526: lainojen muodossa, ja tämän avustuksen nojalla on se voinut
527: harjoittaa hyödyllistä toimintaa liikepääoman hankkimiseksi
528: pien viljelijöille.
529: Näin ollen on Eduskunta sitä mieltä, että 10 päivänä
530: toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, an-
531: netun asetuksen 18 § :ään on lisättävä uusi momentti, jonka
532: mukaan puheena oleVIa pykälä ei ole ehdottomana esteenä
533: yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimivien luottolaitosien
534: avustam]selle valtion puolelta, vaikka ne ovatkin mainitun
535: asetuksen alaisia. Sen ohella on pykälän 1 momentin suo-
536: malaiseen tekstiin tehty muutamia kielellisiä korjauksia.
537: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
538:
539: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
540: maisesti ilmoittaa,
541:
542: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
543: Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkitta-
544: vaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan ase-
545: tusehdotuksen:
546:
547:
548: Asetus
549: 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa
550: pankkiliikettä koskevan armollisen asetuksen 18 §:n
551: muuttamisesta.
552:
553: Täten säädetään, että toukokuun 10 päivänä 1886 anne-
554: tun, yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen
555: asetuksen 18 § muutetaan näin kuuluvaksi:
556:
557: 18 §.
558: Pankille älköön annettako apua yleisistä varoista. Älköön
559: valtiota myöskään sekoitettako pankin yksityiseen yrityk-
560: seen älköönkä se tämän ktl,nnattamiseen osaa ottako. Yksi-
561: tyispankin obligatsionien gsto valtiovarastoa varten ei kui-
562: tenkaan ole avustuksena pidettävä.
563: Edellisen momentin määräys älköön estäkö Eduskunnan
564: tekemällä ja Keisarin ja Suuriruhtinaan vahvistamalla pää-
565: töksellä myöntämästä yleishyödyllisessä tarkoituksessa toi-
566: mivalle luottolaitokselle, vaikkakin se on tämän asetuksen
567: alainen, valtion varoista apurahaa tai lainaa taikka valtion-
568: takuuta sellaisen luottolaitoksen liikkeeseen laskemista ob-
569: ligatsioneista.
570:
571:
572: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
573: j
574:
575: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1913.
576:
577: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
578: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
579:
580:
581:
582:
583: Työväenasiain valiokunnan
584: m i e t i n t ö N :o 1 eduskuntaesityksestä, joka
585: sisältää ehdotuksen asetukseksi ammattival-
586: tuustoista.
587:
588: Eduskunta on Työväenasiain valiokuntaan valmistelta-
589: vaksi lähettänyt edustaja Hallstenin eduskuntaesityksen N :o
590: 30, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuus-
591: toista.
592:
593:
594: Elinkeinotoiminnan rauhallisen ja säännöllisen kehityk-
595: sen edistäminen ja turvaaminen teollisuuden ja kaupan
596: alalla on yhteiskunnalle mitä tärkeintä ei yksin näiden
597: elinkeinojen taloudellisen merkityksen kannalta yleensä
598: vaan myöskin sen vuoksi, että näillä aloilla toimii yhdessä
599: henkilöryhmiä, joiden edut helposti saattavat joutua risti-
600: riitaan. Tätä silmälläpitäen on ensin Belgiassa ja sittemmin
601: eräissä muissakin maissa teollisuuden alalla järjestetty tahi
602: suunniteltu järjestettäväksi itsehallintoaatteelle perustuvia,
603: sekä työnantajain että työntekijäin edustajista tasasuhtai-
604: sesti kokoonpantuja laitoksia, n. s. työkamareita eli -neuvos-
605: toja, joiden tehtävänä on koota tietoja ammattioloista, antaa
606: ehdotuksia ja lausuntoja viranomaisille, sovittaa ja ratkaista
607: työriitoja sekä yleensä toimia asianomaisten elinkeinojen ja
608: työolojen kehittämiseksi.
609: Maamme voimassaolevassa oikeudessa ei ole mitään tä-
610: mäntapaista säännöstöä. Elinkeinoista 31 päivänä maalis-
611: kuuta 1879 annetun asetuksen 3 luvussa veivoitetaan ainoas-
612: taan elinkeinonhp,rjoittajat kaupungeissa joko kaikki yhtei-
613: sesti tai jakaantuen enintään kolmeen ryhmään, kaupan, teh-
614: dasteollisuuden ja käsityön mukaan, muodostamaan yhdis-
615: tyksiä niitten asiain hoitamista varten, jotka koskevat yh-
616: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
617:
618: distyksen jäsenten harjoittamia elinkeinoja. Näiden yhdis-
619: tysten toiminnasta pitävät lähinnä huolta niiden valtuusmie-
620: het, joiden lukumäärää elinkeinonharjoittajain ja heidän
621: työntekijäinsä välisten riitaisuuksien sovittelemista varten
622: on lisättävä puolella, valitsemalla lisäksi työntekijöitä. Näin
623: lisätty valtuustolaitos on puutteellisen kokoonpanonsa vuok-
624: si jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, mainitut viralliset yhdistyk-
625: setkin ovat useimmissa kaupungeissa toimineet sangen lai-
626: measti ja koko laitos yleensä on osottautunut vanhentuneeksi.
627: Sen sijaan ovat sekä työnantajat että toisaalta työntekijät
628: etujensa valvomista varten muodostaneet elinvoimaisia va-
629: paita järjestöjä, joiden väliset riitaisuudet tuon tuostakin
630: ovat aiheuttaneet arveluttavia liikehäiriöitä.
631: Huomioon ottaen tämän ja pitäen tarpeellisena mainittu-
632: jen elinkeinojen ajanmukaista lakisääteistä edustusta ehdotti
633: elinkeinolain tarkastamista varten vuonna 1898 asetettu ko-
634: mitea, että nykyisten virallisten elinkeinoyhdistysten ja nii-
635: den valtuusmiesten sijaan järjestettäisiin jokaiseen kaupun-
636: kiin sekä kauppa- että teollisuusvaltuusto, edellinen kaup-
637: }Jaa ja jälkimäinen teollisuutta koskevia asioita hoitamaan.
638: Komitea piti suotavana, että nämä valtuustot tasasuhtaisesti
639: edustaisivat sekä työnantajia että työntekijöitä, ja ehdotti
640: sen vuoksi, että niihin toiselta puolen elinkeinonharjoittajat,
641: toiselta puolen heidän apulaisensa ja työntekijänsä, viime-
642: mainitut kuitenkin eräin rajoituksin, valitsisivat yhtä monta
643: edustajaa.
644: Komitean ehdotus, monessa suhteessa kehitettynä ja täy-
645: dennettynä sen johdosta annettujen lausuntojen ja ulkomailla
646: saadun kokemuksen perusteella, sisältyi osana siihen armol-
647: 1iseen esitykseen elinkeinolaiksi, joka annettiin 1907 vuoden
648: valtiopäiville. Kun Eduskunta ei ehtinyt asiata loppuun
649: käsitellä, annettiin sama esitys uudelleen seuraaville valtio-
650: päiville, jolloin sen käsittely niinikään jäi kesken.
651:
652:
653:
654: Mainitun armollisen esityksen säännökset tästä uudesta
655: edustuslaitoksesta eli ammattivaltuustoista olivat pääkohdil-
656: taau seuraavat:
657: Ammattil·altuustot. 3
658:
659: Jokaisessa kaupungissa olisi asetettava ammattivaltuusto
660: joko kaikkia elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että
661: ne jaetaan enintään kolmeen eri ammattiryhmään, kauppaan,
662: tehdasteollisuuteen ja käsityöhön, ja tulisi senaatin, hankit-
663: tuaan ammattivaltuuston ja maistraatin lausunnot .ia ehdo-
664: tukset asiasta, määrätä, mitä ammattiryhmiä varten val-
665: tuusto on valittava sekä montako valtuutettua on valittava
666: vaikkakunnan elinkeinoja varten yhteisesti taikka .iotakin
667: ammattiryhmää varten erikseen, huomioon ottaen tällöin, että
668: tämä lukumäärä on kahdella jaollinen luku, vähintään 6 ja
669: enintään 24. Senaatti voisi myöskin sallia eri ammattival-
670: tuuston perustettavaksi jotakin tai joitakin mainittuihin am-
671: mattiryhmiin kuuluvia elinkeinoja varten taikka määrätä,
672: että jotakin kaupunkia tai ammattiryhmää varten ei tarvitse
673: valtuustoa valita. Tämän ohessa voitaisiin, niinikään se-
674: naatin suostumuksella, perustaa ammattivaltuusto maalais-
675: kuntiin, joko yhdelle kunnalle erikseen tai useammille yhtei-
676: sesti, ja olisi senaatin viimemainitussa tapauksessa annettava
677: lain soveltamista varten tarpeelliset määräykset.
678: Ammattivaltuuston tulisi olla tasasuhtaisesti kokoon-
679: pantu. Sen valitsivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan puo-
680: leksi elinkeinonharjoittajat ja puoleksi heidän apulaisensa
681: ja työntekijänsä, oppilaatkin näihin luettuna. Vaalioikeu-
682: tettuja olisivat ne näihin ryhmiin kuuluvat täysi-ikäiset ja
683: hyvämaineiset henkilöt, niin miehet kuin naiset, jotka ovat
684: paikkakunnalla hengillepantuja Suomen kansalaisia ja jotka
685: eivät ole konkurssitilassa eivätkä holhouksen alaisiksi ase-
686: tettuja, ja koskisivat nämä määräykset soveltuvilta kohdin
687: myöskin niitä elinkeinonharjoittajia, jotka eivät ole yksi-
688: tyisiä henkilöitä. Vaalikelpoisuuden ehtona olisi tämän li-
689: säksi 25 vuoden ikä, jotapaitsi valtuutetuksi voitaisiin valita
690: myöskin mainitut ehdot täyttävä elinkeinoa harjoittavan yh-
691: tiön, osuuskunnan tahi yhdistyksen hallituksen jäsen taikka
692: teollisuusyrityksen isännöitsijä. Vaaleja varten, jotka mar-
693: ras- tai joulukuussa toimitettaisiin maistraatin edessä sulje-
694: tuin lipuin, tulisi maistraatin valmistuttaa kustakin ammat-
695: tiryhmästä kaksi vaaliluetteloa noudattaen eri vaaliryhmiin
696: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
697:
698: tehtyä jakoa ja käyttäen johtona henkikirjan ohella elin-
699: keinonharjoittajan apulaisistaan, työntekijöistään ja oppi-
700: laistaan laatimaa luetteloa, jonka hän olisi velvollinen maist-
701: raatille vaadittaessa antamaan. Vaaliluetteloiden tulisi olla
702: vähintään 14 päivää ennen vaaleja nähtävinä ja olisi muistu-
703: tus luetteloa vastaan tehtävä viimeistään vaalitilaisuudessa.
704: Vaalitapa ehdotetaan suhteelliseksi ja siten järjestettäväksi,
705: että ensi sijalla oleva saisi yhden äänen, toinen järjestyk-
706: sessä 1 / 2 ääntä, kolmas 1 / 3 , neljäs 1 / 4 , viides 1 / 5 ja kuudes 1 / 6
707: ääntä sekä, jos useampia paikkoja olisi täytettävänä, kukin
708: seuraavista 1 / 7 ääntä. Enimmät äänet saaneet julistaisi
709: maistraatti valtuutetuiksi ja muista katsottaisiin ne, joiden
710: äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä valitun
711: valtuutetun äänistä, varajäseniksi, ja jos näitä täten kertyisi
712: vähemmän kuin puolet va~liryhmän valtuutettujen lukumää-
713: rästä tahi niiden luku muuten supistuisi sitä vähemmäksi,
714: tulisi vaaliryhmän valtuutettujen ja varajäsenten valita puut-
715: tuva määrä varajäseniä. V altuutetuksi valittu saisi kiel-
716: täytyä toimesta ainoastaan jos hän on täyttänyt 60 vuotta
717: tai edellisen vaalikauden toiminut valtuutettuna taikka voi
718: näyttää valtuuston hyväksymän esteen.
719: Tällä tavoin valittu valtuusto saisi itse valita joka vuo-
720: deksi esimiehen joko keskuudestaan tai ulkopuoleltaan, mutta
721: ellei kukaan uudistetussakaan vaalissa saisi 3 / 4 kaikista anne-
722: tuista äänistä, tulisi kaupunginvaltuuston valita esimies am-
723: mattivaltuuston ulkopuolelta. Samassa järjestyksessä olisi
724: valtuuston keskuudesta valittava varaesimies joka vuodeksi.
725: Tasasuhtaisuuden periaatteen mukaisesti tulisi valtuustossa
726: kummankin ryhmän olla päätöksiä tehtäessä yhtä lukuisana
727: saapuvilla, paitsi jos asia koskee yksinomaan toista vaali-
728: ryhmää, jolloin sitä vain sen ryhmän valtuutetut valtuuston
729: esimiehen johdolla käsittelisivät, ja olisi valtuusto päätös-
730: kelpoinen, jos, paitsi esimiestä, vähintään puolet jäsenistä
731: on saapuvilla.
732: Ammattivaltuuston tehtävänä olisi toimia paikkakunnan
733: elinkeinojen kehittämiseksi ja työolojen parantamiseksi,
734: koota tilastotietoja ammattioloista, tehdä ehdotuksia .ilJ. an-
735: Ammatti valtuustot. 5
736:
737: taa lausuntoja viranomaisille, valvoa paikkakunnan ammat-
738: tikouluoloja ja että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
739: asetuksenmukaista yleistä kouluopetusta, tarvittaessa ryhtyä
740: yhteistoimintaan paikkakunnalla elinkeinojen hyväksi työs-
741: kentelevien yhdistysten kanssa sekä antaa vuosittain teolli-
742: suushallitukselle kertomus toiminnastaan. Erityisesti olisi
743: käsityö- ja tehdasvaltuuston asiana vahvistaa teollisuuslai-
744: tosten työsäännöt, koettaa aikaansaada sopimuksia sekä py-
745: syväisten sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perus-
746: tamisesta että tällaisten asettamisesta yksityistapauksia var-
747: ten ja tarvittaessa itsekin toimia työriitain sovittamiseksi ja
748: ratkaisemiseksi, huolehtia oppilasoloista sekä avustaa am-
749: mattientarkastusta.
750: Valtuuston toiminta työriitojen sovittamiseksi ja ratkai-
751: semiseksi järjestettäisiin seuraavalla tavalla.
752: Suurehkon työriidan syntyessä paikkakunnalla tulisi val-
753: tuuston esimiehen, joko itse tahi valtuuston sihteeriä käyt-
754: täen, koettaa saada riitelevät sopimaan, kuitenkin, milloin
755: työriita riitapuolten sopimuksen mukaan on erityisen sovit-
756: telulautakunnan tai sovinto-oikeuden käsiteltävä, vain siinä
757: tapauksessa, että näitä todennäköisesti ei tulla käyttämään
758: riidan sovittamiseen tahi riitelevät molemmin puolin pyy-
759: tävät valtuuston välitystä. Ellei työriitaa tällä tavoin saada
760: selvitetyksi, tulisi valtuuston, toisen riitapuolen pyynnöstä
761: tahi, milloin katsoo syytä olevan, omasta alotteestaan, ottaa
762: riita-asia käsiteltäväkseen ja jättää se erityiselle sovittelu-
763: lautakunnalle. Tässä toimisi puheenjohtajana ammattival-
764: tuuston esimies, jos hän on valtuuston ulkopuolelta valittu,
765: tahi, hänen ollessa estettynä, muu valtuuston valitsema puo-
766: lueeton henkilö, ja jäseninä vähintään kaksi, valtuuston kum-
767: mankin ryhmän tasasuhtaisesti joko keskuudestaan tai ulko-
768: puoleltaan valitsemaa henkilöä, joiden lisäksi riitapuolet
769: omasta py;ynnöstään saisivat valita kumpikin yhden jäse-
770: nen. Lautakunnan kokoukseen olisi riitapuoli velvollinen
771: kutsuttaessa saapumaan, mutta voitaisiin asia riitapuolen
772: poissaollessakin ottaa käsiteltäväksi. Ellei lautakunta, joll;:t
773: olisi oikeus kuulla todistajia ja asiantuntijoita, saisi yksi-
774: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
775:
776: mielisyyttä syntymään ehdottamalla riiteleväin omain ehdo-
777: tusten pohjalla myönnytyksiä, saisi se toimittaa riitapuolille
778: lopullisen kirjallisesti laaditun sovintoehdotuksen, joka, jos
779: asiaa on käsitelty lautakunnassa riitapuolen ilmoituksesta,
780: olisi pidettävä hyväksyttynä, ellei lautakunnan puheenjoh-
781: taja 48 tunnin tai lautakunnan määräämän pitemmän ajan
782: kuluessa tiedon antamisesta saa ilmoitusta ehdotuksen hyl-
783: käämisestä, ja joka, milloin valtuusto omasta alotteestaan on
784: asettanut lautakunnan, niinikään tulisi noudatettavaksi, jos
785: riitapuolet ilmoittavat sen hyväksyvänsä. Jos tällainen so-
786: vittelu jää tuloksettomaksi, olisi lautakunnan kehoitettava
787: riitapuolia jättämään asiansa sovittelulautakunnan tapaan
788: kokoonpannun sovinto-oikeuden taikka muutoin yhden tahi
789: useamman henkilön ratkaistavaksi, ja tulisi ammattivaltuus-
790: ton, jos molemmat riitapuolet siihen tällöin suostuvat tahi
791: sovittelulautakuntaa käyttämättä sitä ilmoittavat halua-
792: vansa, ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin asiassa, jonka
793: jälkeen työriita olisi viipymättä sovintotuomiolla päätettävä.
794: Sovinnon aikaansaamisen helpottamiseksi olisi molemmilta
795: riitapuolilta työn lopettaminen kielletty kahden viikon aikana
796: lukien asian vireillepanosta sovittelulautakunnassa, sovinto-
797: oikeudessa tai sovintomiehen luona, vaikka irtisanomisaika
798: irtisanomisen tapahduttua olisikin sitä ennen umpeen kulu-
799: nut, ja samaa tarkoitusta varten tulisi viimemainituilla olla
800: oikeus sopivalla tavalla julkaista antamansa lausunnot ja
801: päätöket. Työriitaa sellaisella paikkakunnalla, missä ammat-
802: tivaltuustoa ei ole, tulisi ensi sijassa ammattientarkastajan
803: koettaa sovitella ja olisi hänen, jos sellainen välitys jää tulok-
804: settomaksi ja molemmat riitapuolet haluavat jättää riidan
805: toisen paikkakunnan ammattivaltuustolle, tästä ilmoitettava
806: valtuustolle, jonka sitten tulisi menetellä edellä kerrotulla
807: tavalla.
808: Ammattivaltuustolaitoksen kustannukset olisivat järjes-
809: tettävät siten, että valtio suorittaisi sovittelulautakunnan ja
810: sovinto-oikeuden jäsenille sekä sovintomiehelle tulevan kor-
811: vauksen ja samoin muut näiden käyttämisestä johtuvat me-
812: not, elleivät nämä sovittelulautakunnan, sovinto-oikeuden tai
813: Ammattivaltuustot. 7
814:
815: sovintomiehen harkinnan mukaan jäisi riitapuolten tai jom-
816: mankumman niistä maksettaviksi, jotavastoin kunnan tulisi
817: vastata vaaliluetteloiden laatimiskustannuksista sekä antaa
818: valtuustolle huoneusto käytettäväksi. Valtuuston muiden
819: menojen suorittamiseen tulisi jokaisen sen valitsemiseen oi-
820: keutetun kunnallisveroa maksavan henkilön ottaa osaa hä-
821: nelle kunnallisverotuksessa elinkeino- tahi työtuloista pan-
822: nun veroäyriluvun mukaan, kuitenkin vähintään 50 pennillä
823: vuodessa. Täten verottamalla hankittavan erän määrää-
824: mistä ja perimistä varten olisi valtuuston joka vuodeksi laa-
825: dittava meno -ja tuloarvio, jossa laskettaisiin myöskin mai-
826: nittu verottamalla otettava rahamäärä, ja tulisi valtuuston,
827: sittenkun vuoden kunnallisverotus on toimitettu, sen joh-
828: dolla jakaa taksoitettava määrä verovelvollisten kesken sekä
829: toimituttaa maksunkanto kunnan veronkannon yhteydessä.
830: Valtuuston vaalin yhteydessä tasasuhtaisesti valittujen tilin-
831: tarkastajain tulisi antaa lausuntonsa tilintarkastuksesta
832: maistraatille, jonka olisi tehdyn muistutuksen johdosta an-
833: nettava päätös.
834: Eri paikkakuntain ammattivaltuustoilla tulisi olla oikeus
835: toimia yhdessä toistensa kanssa elinkeinoetujen edistämi-
836: seksi. Siinä tarkoituksessa asetettaisiin myöskin keskus-
837: valtuusto, johon valtuustojen työnteettäjäin edustajat ja
838: työntekijäin edustajat sekä senaatti valitsisivat kukin 6 jä-
839: sentä, joiden joukosta senaatti määräisi puheenjohtajan.
840: Keskusvaltuusto kokoontuisi teollisuushallituksen kutsu-
841: muksesta vähintään kerran vuodessa käsittelemään senaatin
842: tai teollisuushallituksen esittämiä taikka sen omassa kes-
843: kuudessa nostettuja kysymyksiä. Tästä syntyvät menot suo-
844: rittaisi valtio.
845: Muista säännöksistä mainittakoon, että teollisuushalli-
846: tuksen jäsenillä ja ammattientarkastajina olisi oikeus olla
847: läsnä ammattivaltuuston ja sovittelulautakunnan kokouk-
848: sissa sekä ottaa osaa keskusteluihin mutta ei päätöksiin ja
849: että ensiksi mainitulla tulisi olla samanlainen oikeus kes-
850: kusvaltuuston kokouksiin nähden; että ammattivaltuuston
851: esimiehen, varaesimiehen tai jäsenen, joka ilman pätevää syy-
852: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
853:
854: tä jää valtuuston kokouksesta pois, tulisi valtuuston rahas-
855: toon maksaa sakkoa, edellisten 6 ja viimeksi mainitun 3 mark-
856: kaa, mutta kaksinkertaisesti, jos kokous läsnäolijain harvalu-
857: kuisuuden vuoksi jää pitämättä; että ammattivaltuuston pää-
858: töksistä saisi, milloin ne eivät ole laillisessa järjestyksessä
859: . syntyneet tai ovat vastoin lakia tahi loukkaavat yksityistä
860: oikeutta, 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta valittaa ku-
861: vernööriin, joka ensiksi mainituissa tapauksissa voisi kieltää
862: päätöksen toimeenpanon; sekä että kaupungissa maistraa-
863: tille annetut tehtävät jäisivät maalaiskunnassa kunnallislau-
864: takunnan toimeksi.
865:
866:
867: Vuoden 1908 toisille valtiopäiville annet~iin mainitun ar-
868: mollisen esityksen säännöksiin nojautuva eduskuntaesitys
869: ammattivaltuustoista ja silloinen työväenasiain valiokunta
870: valmisti asiasta mietinnön, hyväksyen pääasiallisesti edus-
871: kuntaesitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, mutta eduskunta
872: ei ehtinyt sitä loppuun käsitellä. Sen vuoksi tehtiin seuraa-
873: van vuoden toisilla valtiopäivillä uudelleen asiasta saman-
874: suuntainen eduskuntaesitys, mutta tällöin jäi asia valio-
875: kunnan valmistel uakin vaille.
876: Se asetusehdotus ammattivaltuustoista, joka sisältyy nyt
877: käsillä olevaan eduskuntaesitykseen, perustuu näihin aikai-
878: sempiin eduskunta-alotteisiin sekä mainittuun työväenasiain
879: valiokunnan hyväksymään lakiehdotukseen ja on siten pää-
880: kohdiltaan yhtäpitävä edellä selostetun armollisen esityksen
881: säännösten kanssa.
882:
883:
884: Valiokunta on esillä olevaa eduskuntaesitystä käsitelles-
885: sään vakautunut siinä ehdotetun, sekä työnantajia että
886: työntekijöitä tasasuhtaisesti edustavan ammattivaltuusto-
887: laitoksen tarpeellisuudesta meillä erittäinkin teollisuu-
888: den alalla ja pitänyt suotavana, että tällaista yhteisedus-
889: tusta, ulkomaiden esikuvista poikkeavasti, järjestetään
890: myöskin kauppa-alalla. Valiokunta on niinikään pääasialli-
891: Ammattivaltuustot. 9
892:
893: sesti voinut omaksua ne periaatteet, joiden varaan mainittu
894: laitos eduskuntaesityksessä on ehdotettu järjestettäväksi,
895: samoinkuin tähän sisältyvän asetusehdotuksen yksityis-
896: kohtaiset määräykset. Näin ollen on Valiokunta voinut
897: puoltaa hyväksyttäväksi asetusehdotuksen ammattivaltuus-
898: toista, joka pääkohdiltaan on edellämainitun armollisen esi-
899: tyksen säännösten mukainen, vastaten sen 13-40, 64-66,
900: 77-80 §:ää.
901: Ne säännökset Valiokunnan laati~assa asetusehdotuk-
902: sessa, jotka sisältävät asiallisia muutoksia mainittuihin ar-
903: mollisen esityksen määäryksiin .ia osaksi myöskin käsiteltä-
904: vänä olevaan asetusehdotukseen, ovat seuraavat.
905: Koska kaupunkien lähistöillä usein on suuria teollisuus- lja2§.
906: laitoksia, joita varten ammattivaltuuston tapainen edustus-
907: laitos olisi tarpeellinen ja jotka sopivasti voitaisiin saattaa
908: sellaisen tarjoamista eduista osallisiksi siten, että ne yhdis-
909: tettäisiin läheisen kaupungin ammattivaltuustopiiriin, on
910: Valiokunta eduskuntaes~tyksen mukaisesti tehnyt asetus-
911: ehdotukseen tätä tarkoittavan lisäyksen. Samoin on Valio-
912: kunta, poiketen siinä kohdin eduskuntaesityksestä, katso-
913: nut olevan syytä oikeuttaa senaatin myöskin tarvittaessa
914: määräämään, että valtuusto on perustettava jotakin maalais-
915: kunnan osaa varten.
916: V aliakunnassa on esitetty sellainen ehdotus, että koko
917: maa alun pitäen jaettaisiin senaatin toimesta ammattival-
918: tuustopiireihin, jotta maalaiskuntain teollisuusliikkeet, jotka
919: usein ovat kaukana toisistaan ja jotka sen vuoksi, eduskunta-
920: esityksessä valtuuston perustamiseen nähden noudatetun
921: periaatteen mukaan, enimmäkseen jäisivät ammattivaltuusto-
922: jen toiminnan ulkopuolelle, siten kaikki saatettaisiin yhtä
923: edulliseen asemaan. Valiokunnan mielestä on kuitenkin
924: aluksi tärkeintä, että uusi edustuslaitos saatetaan voimaan
925: sellaisilla paikkakunnilla, joilla se on todellisen tarpeen
926: vaatima. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarjoa Valio-
927: kunnan ehdottama järjestely riittävästi takeita, jotavastoin
928: mainittu ehdotus tuottaisi käytännössä vaikeuksia, koska
929: piirit usein pakostakin tulisivat laajat ja tarvittavain vaa-
930: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
931:
932: lien ja kustannusten järjestäminen niinikään kävisi hanka-
933: laksi. Näistä syistä mainittu ehdotus ei ole saavuttanut
934: Valiokunnan enemmistön kannatusta.
935: 4 §. Valtuustojen samoinkuin valtuutettujen luvun määrää-
936: mistä varten kullakin -paikkakunnalla ei Valiokunnan mie-
937: lestä olisi tar-peen turvautua senaattiin, vaan voitaisiin tämä
938: tehtävä eduskuntaesityksen mukaisesti jättää teollisuushal-
939: litukselle.
940: 5 §. Elinkeinonharjoittajain a-pulaisista ovat teknilliset joh-
941: tajat, konttori-päälliköt, sellaiset työnjohtajat, jotka eivät
942: itse ole välittömästi työssä mukana, samoinkuin muutkin
943: toimeltaan näihin verrattavat henkilöt yleensä lähem-pänä
944: työnantajia kuin työntekijöitä, minkä vuoksi vaalioikeuden
945: myöntäminen näille työntekijäin ryhmässä ei näytä olevan
946: -p_aikallaan. Koska mainittuja henkilöitä niiden lukuisuu-
947: den vuoksi ei voi oikeuttaa äänestämään työnantajainkaan
948: ryhmässä, nämä kun siten todellisuudessa jäisivät ammatti-
949: valtuustossa edustamatta, ja koska niille ei myöskään voi
950: hankaluudetta järjestää erityistä edustusta, on Valiokunta,
951: seuraten tässä kohden eduskuntaesitystä, katsonut asiakseen
952: ehdottaa, että ne jätettäisiin vaalioikeutta vaille.
953: 6 §. Se vaatimus, että vaalioikeuden ehtona olisi Suomen kan-
954: salaisuus, on Valiokunnan mielestä -poistettava. Samaten
955: näyttää olevan syytä eräissä kohdin laajentaa vaalikel-poi-
956: suusehto.ia. Ulkomailla saavutettu kokemus näyttää, että
957: henkilöt, jotka ovat jättäneet liiketoimintansa tahi varsinai-
958: sesta ammattityöstä siirtyneet työväen luottamustoimiin,
959: usein ovat olleet työkamarien innokkaim-pia ja so-pivim-pia
960: ,]asema. Sen vuoksi Valiokunta ehdottaa, että elinkei-
961: nonharjoittaja tai työntekijä, menetettyään ainakin vuo-
962: den kestäneen vaalioikeutensa, vielä yhdeksän vuoden ajan
963: säilyttäisi vaalikel-poisuutensa ja että valtuuston jäsen aina
964: voisi tulla uudelleen valituksi. Sitä-paitsi on vaalikel-poi-
965: suutta koskeviin säännöksiin tehty se muutos, että valtuu-
966: tetuksi voidaan valita niin hyvin kau-p-pa- kuin teollisuus-
967: liikkeen toimitusjohtaja, isännöitsijä tahi muu johtaja.
968: Ammattivaltuustot. 11
969:
970: Helpottaakseen vaaliluetteloiden laatijain tehtävää on 7 §.
971: Valiokunta ehdottanut, että elinkeinonharjoittajain tulee
972: vaalikauden syyskuussa antaa luettelot työntekijöistään ja
973: että mainitut luettelot yhdenmukaisuuden vuoksi ovat teh-
974: tävät teollisuushallituksen laatiman kaavan mukaan. Sama-
975: ten on sen estämiseksi, että muistutusten esittäminen vaali-
976: luetteloa vastaan vaalitilaisuudessa viivyttäisi vaalitoimi-
977: tusta, asetusehdotukseen otettu sellainen säännös, että ne
978: ovat tehtävät viimeistään vaalitoimituksen edellisenä päi-
979: vänä.
980: Ammattivaltuuston valitsemille edustajille on Valiokun- 8 §.
981: nan mielestä varattava oikeus olla vaalitoimituksessa saa-
982: puvilla, jotta vältettäisiin epäluulo vaaliviranomaisen puo-
983: lueellisesta menettelystä. Vaalioikeuden käyttämisen hel-
984: pottamista tarkoittaa se asetusehdotukseen otettu lisäsään-
985: nös, että vaalilippu, joka johonkin nimeen tai joidenkin ni-
986: mien jädestykseen nähden on epäselvä, muilta kohdin kat-
987: sotaan päteväksi.
988: Koska ammattivaltuuston vaaleissa käytettävän suhteel- 9 §.
989: lisen vaalitavan tulee olla mahdollisimman yksinkertainen,
990: mutta äänten yhteenlaskeminen tavallisia murtolukuja käy-
991: tettäessä tuottaisi melkoisia vaikeuksia, puoltaa Valiokunta
992: käytettäväksi vastaavia sadasosissa lausuttuja kymmen-
993: murtolukuja, vaikkakin vaalin tulokset siten tulevat jon-
994: kun verran epätarkat sen vuoksi, että viimemainitut eivät
995: aina ole tasan yhtä suuret kuin vastaavat murtoluvut. Va-
996: liokuntaa ei ole myöskään tyydyttänyt sellainen järjestely,
997: että vaalilipussa seitsemännellä ja sitä myöhemmällä sijalla
998: olevat ehdokkaat saisivat kukin saman äänimäärän, vaan on
999: vaalitapa asetusehdotuksessa kauttaaltaan pysytetty suh-
1000: teellisena. Tällä tavoin järjestetyn vaalin tulos voidaan
1001: mietintöön liitetyn aputaulun avulla helposti laskea. Samaa
1002: valitsemisperiaatetta noudattaen Valiokunta· ehdottaa, että
1003: erityinen varajäsenten vaali, milloin sellainen tulee tar-
1004: peelliseksi, on niinikään suhteellisilla vaaleilla toimitettava,
1005: jolleivät kaikki valitsijat sovi enemmistövaalitavasta. Koska
1006: 12 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1007:
1008: valtuustoa valittaessa ei käytetä edeltäkäsin ilmoitettuja eh-
1009: dokaslistoja eivätkä siis varajäsenet muodollisesti ole min-
1010: kään eri äänestäjäryhmän puolesta valittujen jäsenten vara-
1011: jäseniä, vaan tarvittaessa astuvat poistuneen sijalle ääni-
1012: määräinsä suuruuden mukaisessa järjestyksessä, on asetus-
1013: ehdotukseen sitäpaitsi valtuuston tavallisten puoluesuhteiden
1014: säilyttämistä varten otettu sellainen lisäsäännös, että val-
1015: tuutetulla, joka tilapäisesti on estetty valtuuston kokouk-
1016: seen saapumasta tahi kokonaan eroaa valtuustosta, on oikeus
1017: määrätä, kuka varajäsenistä hänen sijaansa kutsutaan.
1018: Neljän viimemainitun pykälän kohdalla esitetyt muu-
1019: tokset ja lisäykset tehdessään on Valiokunta pääasiallisesti
1020: seurannut eduskuntaesitystä.
1021: 11 §. Asetusehdotukseen on myöskin otettu eduskuntaesitystä
1022: täydentävä säännös siitä, kuka valtuustossa johtaa puhetta,
1023: siksi kun esimies on valittu. Koska on suotavaa, että val-
1024: tuusto voisi itse valita esimiehensä, tarvitsematta turvau-
1025: tua kaupungin- tai kunnanvaltuustoon, on Valiokunta,, aiot-
1026: teentekijäin ehdotuksen mukaan, katsonut vaalin pätevyy-
1027: teen riittävän, että ehdokas on saanut kaksi kolmannesta
1028: annetuista äänistä.
1029: 12 §. Jos valtuuston päätöskelpoisuuden ehdottomaksi edelly-
1030: tykseksi säädettäisiin, että kummastakin ryhmästä vähintään
1031: puolet on saapuvilla, voisi toinen ryhmä jatkuvasti estää epä-
1032: mieluisen päätöksen tekemisen jäämällä tarpeeksi mieslukui-
1033: sena pois valtuuston kokouksista. Tämän estämiseksi on
1034: Valiokunta, esitysehdotuksen mukaisesti, lisännyt asetuseh-
1035: dotukseen sen säännöksen, että asia, joka mainitusta syystä
1036: on kahdessa kokouksessa jäänyt ratkaisematta, voidaan kol-
1037: mannella kerralla ratkaista, jos valtuuston jäsenistä vähin-
1038: tään puolet, kumpaa ryhmää tahansa, on saapuvilla. Samoin
1039: näyttää esimiehen ja varaesimiehen mahdollisen niskoitte-
1040: lun ehkäisemiseksi tarpeelliselta poikkeustapauksessa tehdä
1041: valtuuston kokoontuminen mahdolliseksi ilman näiden kut-
1042: sumusta sekä varata sille toimintamahdollisuus esimiehen
1043: .ia varaesimiehen jäädessä jatkuvasti kokouksista pois, ja
1044: Ammatti valtuustot. 13
1045:
1046: on tätä tarkoittava, eduskuntaesityksestä puuttuva lisä-
1047: säännös otettu asetusehdotukseen. Vielä ehdottaa V aliakunta
1048: yksinomaan toista valtuuston ryhmää koskevain asiain kä-
1049: sittelyn järjestettäväksi siten, että ainoastaan ne asiat, jotka
1050: valtuusto kahden kolmanneksen enemmistöllä selittää kos-
1051: kevan vain toista ryhmää, jäävät yksistään tämän valtuu-
1052: tettujen käsiteltäväksi näiden joko keskuudestaan tahi ulko-
1053: puoleltaan valitseman puheenjohtajan johdolla. Tässä koh-
1054: din tehdyt muutokset on jo esitysehdotuksessa huomioon
1055: otettu.
1056: Ammattivaltuuston esimiehen veivoittaminen toimimaan 16 §.
1057: sovittelulautakunnan puheenjohtajana, jos hän on valtuuston
1058: ulkopuolelta valittu eikä hänellä ole laillista estettä, ei näytä
1059: tarkoituksenmukaiselta, minkä vuoksi asetusehdotuksessa
1060: on, samoinkuin eduskunta-alotteessa, jätetty valtuuston toi-
1061: meksi kussakin eri tapauksessa valita lautakuntaan puoluee-
1062: ton puheenjohtaja.
1063: Sellainen säännös, että elinkeinonharjoittaja ei saisi erot-
1064: taa työntekijöitä eivätkä nämä lakata työstä kahden viikon
1065: aikana sovittelun alkamisesta, on Valiokunnasta näyttänyt
1066: arveluttavalta. Useissa maissa on tosin tämäntapaisia ra-
1067: joituksia säädetty, ja työn jatkuminen sovittelun kestäessä
1068: olisi varmaankin omiaan edistämään sovinnon syntymistä,
1069: mutta kun täytyy epäillä, onko soveliasta nyt jo ryhtyä
1070: näin tuntuvasti rajoittamaan tyÖsopimuksen irtisanomis-
1071: oikeutta, ja kun sovitteluja varten sitäpaitsi useimmiten jää
1072: tavallinen 14 päivän irtisanomisaika, ei Valiokunta ole otta-
1073: nut asetusehdotukseen tämäntapaista säännöstä, jota ei ole
1074: eduskuntaesityksessäkään.
1075: Valtuustolaitoksen järjestäminen asetusehdotuksen 1 ja 21 §.
1076: 2 § :ssä mainituille perusteille tulisi tyydyttämään vain kau-
1077: pungeissa ja yleensä suuremmissa liikekeskuksissa puhkea-
1078: vien paikallisten riitaisuuksien sovitteluntarvetta. Tämän
1079: ohella on järjestetty sovittelumenettely muidenkin paikallis-
1080: ten työriitojen samoinkuin laajemmalle ulottuvain riitai-
1081: suuksien sovittamista .ia ratkaisemista varten tarpeen.
1082: 14 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1083:
1084: Kun kuitenkaan ei näytä olevan syytä käsillä olevaan
1085: asetusehdotukseen ottaa tässä suhteessa tarvittavia yksi-
1086: tyiskohtaisia määräyksiä, on Valiokunta, lisäten edus-
1087: kuntaesitykseen uuden säännöksen, ehdottanut, että sovitte-
1088: lun järjestäminen mainittuja tapauksia varten jätettäisiin
1089: senaatin toimeksi. Mitä periaatteita tässä kohdin olisi nou-
1090: datettava, ei Valiokunta ole katsonut voivansa tässä yhtey-
1091: dessä lähemmin esittää, mutta tahtoo kuitenkin viitata
1092: Ruotsissa voimassa olevaan järjestelmään, jota meilläkin voi-
1093: taisiin toteuttaa siinä muodossa, että kuhunkin lääniin ase-
1094: tettaisiin sen piiriin rajoittuvia työriitoja varten sovintomies
1095: ja koko maata tai suurempaa osaa siitä käsittäviä työ-
1096: taisteluja sovittamaan perustettaisiin erityinen sovintomies-
1097: laitos. Sitävastoin voisi ammattientarkastajain veivoitta-
1098: minen ryhtymään työriitojen sovitteluun haitata näiden
1099: varsinaisten tehtäväin menestyksellistä hoitamista, minkä
1100: vuoksi Valiokunta ei ole pitänyt sellaista järjestelyä suo-
1101: tavana.
1102: 23 §. Ammattivaltuuston esimieheltä tulee ehdotettuun tapaan
1103: järjestetty valtuustolaitos ainakin suurehkoissa liikekeskuk-
1104: sissa vaatimaan paljonkin työtä ja harrastusta. Samoin tulee
1105: jäseniltäkin kulumaan valtuuston toimintaan aikaa, jonka
1106: käyttäminen ansiotyöhön monelle, varsinkin työntekijäin
1107: ryhmän jäsenelle, voi olla varsin tärkeätä. Tämän vuoksi ja
1108: huomioon ottaen, että henkilö vastoin tahtoaankin voidaan
1109: valita. valtuuston jäseneksi tai esimieheksi, on Valiokunta.
1110: liittänyt asetusehdotukseen sellaisen, eduskuntaesitykseenkin
1111: sisältyvän, nimenomaisen säännöksen, että valtuuston esi-
1112: miehen tulee saada toimestaan palkkio ja jäsenten kohtuul-
1113: linen korvaus menetetystä työajasta sekä esimiehen ja jä-
1114: senen korvaus matkakustannuksistaan.
1115: 24 ja Valtuuston toiminta ei tule hyödyttämään ainoastaan
1116: 25 §. niitä henkilöryhmiä, joiden edustuslaitokseksi se on ajateltu,
1117: vaan siitä tulee koko yhteiskuntakin monella tavoin saamaan
1118: etua. Tämä näkökohta on otettava huomioon uuden valtuusto-
1119: laitoksen kustannuksista säädettäessä. Ensi sijassa tulisi
1120: Ammatti valtuustot. 15
1121:
1122: Valiokunnankin mielestä valtion vastata niistä menoista,
1123: jotka johtuvat valtuuston toiminnasta työriitojen sovittami-
1124: seksi ja ratkaisemiseksi, niinkuin asetusehdotuksen 22 § :n
1125: 1 momentissa säädetään. Mutta tämän lisäksi ovat sellaiset
1126: menoerät kuin esimiehen palkkio ja jäsenille tuleva korvaus
1127: samoinkuin valtuuston muut hallintokustannukset sitä laa-
1128: tua, että nekin Valiokunnan mielestä ovat eduskuntaesityksen
1129: mukaisesti jätettävä valtion suoritettaviksi, joka monella
1130: muullakin alalla on ottanut tämäntapaisista menoista vas-
1131: tatakseen. Ja koska asi~nomaisilla kunnilla ilmeisesti tulee
1132: olemaan tuntuvaa hyötyä tästä uudesta valtuustolaitoksesta,
1133: on V aliakuntakin katsonut olevan kohtuullista, että näiden
1134: on suoritettava vaaliluettelojen laatiruiskustannukset ja il-
1135: maiseksi annettava huoneusto valtuuston käytettäväksi. Si-
1136: täpaitsi tulisi itsehallintoperiaatteen mukaisesti myöskin val-
1137: tuuston valitsijain ja erittäinkin elinkeinonharjoittajain ottaa
1138: osaa tämän kustannuksiin; mutta kun näiden suoritettavat
1139: maksut olisivat taksoittamalla ja siis verrattain paljon aikaa
1140: ja työtä kysyväliä tavalla perittävät ja tällä tavoin hankit-
1141: tava erä tulisi ainakin useissa tapauksissa olemaan varsin
1142: pieni, katsoo Valiokunta, eduskuntaesityksestä poiketen, voi-
1143: tavan jättää edellä mainittujen lisäksi tulevat menot asian-
1144: omaisen kunnan suoritettavaksi. Tämän mukaisesti on asetus-
1145: ehdotuksesta poistettu valtuuston valitsijain verottamista tar-
1146: koittavat säännökset samoinkuin meno- ja tuloarvion laati-
1147: mista koskeva kohta, jonka on katsottu käyvän tarpeettomak-
1148: si. Kunnille tällainen järjestely ei aiheuttaisi suuriakaan ku-
1149: lunkeja, eivätkä nekään menot, jotka asetusehdotuksen mu-
1150: kaan jäisivät valtion suoritettaviksi ja joista mitään ennak-
1151: kolaskelmaa ei käy laatiminen, näytä voivan nousta huo-
1152: mattavampiin määriin.
1153: Valiokunta on eduskuntaesitystä seuraten lisännyt ase- 27 §.
1154: tusehdotukseen sellaisen säännöksen, että myöskin saman
1155: paikkakunnan eri ammattivaltuustoilla on oikeus toimia yh-
1156: dessä elinkeinoetujen edistämiseksi.
1157: 16 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1158:
1159: 211 §. Keskusvaltuuston puheenjohtajan vaali voitaisiin Valio-
1160: kunnan mielestä, kuten eduskuntaesityksessä on tehty, jät-
1161: tää valtuuston itsensä toimitettavaksi. Sitäpaitsi on asetus-
1162: ehdotuksessa, mainitusta alotteesta poikkeavasti, myöskin eri
1163: ammattivaltuustoille varattu tilaisuus esittää kysymyksiä
1164: keskusvaltuuston pohdittavaksi.
1165: 32 §. Koska sen sakon, joka on suoritettava esteettämän poissa-
1166: olon johdosta valtuuston kokouksista, tulisi olla kaksinkertai-
1167: nen silloinkin, kun kokous esimiehen ja varaesimiehen poissa-
1168: olon vuoksi jää pitämättä, on asetusehdotuksen sanamuoto,
1169: eduskunta-alotettakin muuttaen, laadittu tämän mukaiseksi.
1170:
1171: Sitäpaitsi sisältävät asetusehdotuksen erinäiset rangais-
1172: tusmääräykset samoinkuin muutamat muut eduskuntaesityk-
1173: sen mukaan laaditut säännökset vähäisiä asiallisia muutok-
1174: sia armollisen esityksen määräyksiin.
1175:
1176:
1177:
1178:
1179: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
1180: taen ehdottaa,
1181:
1182: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja toi-
1183: rnittaisi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ar-
1184: mollisesti vahvistettavaksi seuraavan asetusehdo-
1185: tuksen:
1186:
1187:
1188:
1189:
1190: Asetus
1191: Ammattivaltuustoista.
1192:
1193: Kumoten maaliskuun 31 p :nä 1879 elinkeinoista anne-
1194: tun asetuksen 23-27 ja 30 §, säädetään täten niinkuin
1195: seuraa:
1196: Ammatti valtuustot. 17
1197:
1198: I LUKU.
1199: A m m a t t i v a l t u u s t o j e n p e r u s t a m i s e s t a.
1200: 1 §.
1201: Kaupungissa olkoon ammattivaltuusto, jonka tulee pi-
1202: tää huolta niitä elinkeinoja koskevista asioista, joita paik-
1203: kakunnalla harjoitetaan. Keisarillinen Senaatti voi kuiten-
1204: kin, jos sellaisen valtuuston perustamista paikkakunnan am-
1205: mattiolojen kehittymättömyyden tähden ei katsota tarpeel-
1206: liseksi, määrätä, että jotakin kaupunkia varten toistaiseksi
1207: ei tarvitse ammattivaltuustoa valita.
1208: Milloin erityiset olot vaativat, voi Keisarillinen Senaatti
1209: määrätä, että jonkun kaupungin ammattivaltuuston piiri on
1210: ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi, sekä antaa tarvit-
1211: tavia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta sellaiseen
1212: tapaukseen.
1213: 2 §.
1214: Niille paikkakunnille maalla, mihin Keisarillinen Se-
1215: naatti katsoo mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perustetta-
1216: koon ammattivaltuusto joko yhdelle kunnalle, kunnan osalle,
1217: tahi useimmille kunnille yhteisesti.
1218: Keisarillisen Senaatin on annettava ne määräykset, jotka
1219: asetuksen soveltamista varten ovat tarpeen, jos kunta jaetaan
1220: useampiin ammattivaltuustopiireihin tahi jos useammat
1221: kunnat yhdistetään yhdeksi piiriksi; viimeksi mainitussa
1222: tapauksessa määrää Senaatti myöskin paikkakunnan, missä
1223: valtuuston kokoukset pidetään.
1224:
1225: 3 §.
1226: Ammattivaltuusto perustetaan joko kaikkia paikkakun-
1227: nan elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne jae-
1228: taan enintään kolmeen eri ammattiryhmään: kauppaan, teh-
1229: dasteollisuuteen ja käsityöhön .
1230: •Tos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi Keisarilli-
1231: nen Senaatti sallia eri ammattivaltuuston perustettavaksi
1232: jotakin tahi joitakin 1 momentissa mainittuihin ammatti-
1233: 2
1234: 18 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1235:
1236: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten, taikka maa-
1237: rätä, että jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse am-
1238: mattivaltuustoa valita.
1239:
1240: 4 §.
1241: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava, mää-
1242: rää Teollisuushallitus, sittenkun ammattivaltuusto, missä
1243: sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta ovat
1244: antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asiasta. Samassa jär-
1245: jestyksessä ratkaistaan kysymys, kuinka monta valtuutettua
1246: on valittava joko paikkakunnan elinkeinoja varten yhteisesti
1247: taikka jotakin ammattiryhmää varten erikseen; ja silloin on
1248: huomioon otettava, että tämä lukumäärä on kahdella jaolli-
1249: nen luku, vähintään kuusi ja enintään neljäkolmatta.
1250:
1251:
1252: II LUKU.
1253: A m m a t t i v a l t u u s t o n v a a l i s t a.
1254: 5 §.
1255: Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka harjoit-
1256: tavat elinkeinoa säädetyn elinkeinoilmoituksen nojalla tahi
1257: asianomaisella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkei-
1258: nonharjoittajain työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä
1259: tarkoitetaan tässä asetuksessa myöskin liikeapulaisia ja oppi-
1260: laita, mutta ei teknillisiä johtajia, konttoripäälliköitä, työn-
1261: johtajia, jotka eivät itse ole välittömästi mukana työssä,
1262: vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä muita elinkeinon-
1263: harjoittajan työssä olevia henkilöitä, jotka toimeltaan ovat
1264: niihin verrattavat.
1265: Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi
1266: sillä tavoin, kuin 6-10 §:ssä säädetään.
1267: Jos valtuutettu kuolee taikka jos hän toiseen paikka-
1268: kuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn tähden eroaa,
1269: ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun kulunut, tulee sen
1270: ryhmän varajäsenen, johon eronnut on kuulunut, astua hänen
1271: sijaansa mainitusta toimikaudesta jälellä olevaksi ajaksi.
1272: 1
1273: Ammatti valtuustot. 19
1274:
1275: . 6 §.
1276: Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä on
1277: s~nottu, että vaalioikeutettu:
1278: a) on täysi-ikäinen;
1279: b) on paikkakunnalla hengillepantu;
1280: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena; eikä
1281: d) ole kansalaisluottamusta vailla.
1282: Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät ole yk-
1283: sityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huomioon
1284: otettava, mitä nyt 011 sanottu.
1285: Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintään viidenkol-
1286: matta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) kohdassa
1287: säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
1288: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 § :ssä maini-
1289: tuista vaaliryhmistä;
1290: b) elinkeinoliikkeen toimitusjohtaja, isännöitsijä tai muu
1291: johtaja, taikka elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan
1292: tai yhdistyksen hallituksen jäsen;
1293: c) elinkeinonharjoittaja tahi työntekijä, joka lähinnä
1294: edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut
1295: vaalioikeutettu; taikka on
1296: d) valtuutettuna, vaikkakaan hän edellä olevain mää-
1297: räyksien mukaan ei enää olisi vaalikelpoinen.
1298:
1299:
1300: 7 §.
1301: Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 8 § :n 1 mo-
1302: mentissa mainittu vaaliviranomainen sinä vuonna, jona vaa-
1303: lit ovat toimitettavat, kustakin ammattiryhmästä kaksi vaa-
1304: liluetteloa, joissa, 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaaliryh-
1305: miin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat oikeu-
1306: tetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja. Elinkei-
1307: nonharjoittaja olkoon velvollinen syyskuussa sinä vuonna,
1308: jolloin vaali toimitetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työs-
1309: sään olevista työntekijöistä Teollisuushallituksen laatiman
1310: kaavan mukaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henki-
1311: kirjain ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä.
1312: 20 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1313:
1314: Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saatavina
1315: vähintään neljätoista päivää ennen vaalia, joka on toimitet-
1316: tava marras- tahi joulukuussa vaaliviranomaisen määrättä-
1317: vänä ja vähintään neljäätoista päivää ennen tavallisessa jär-
1318: jestyksessä kuulutettavana päivänä.
1319: Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
1320: harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello kahtatoista
1321: päivällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
1322:
1323: 8 §.
1324: Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja maalla
1325: kunnallislautakunnan edessä suljetuin lipuin. Ammattival-
1326: tuuston valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saa-
1327: puvilla.
1328: Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henkilöi-
1329: den nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-'
1330: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu
1331: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
1332: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta ensimäistä
1333: nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaalilippuun merkit-
1334: täköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla, ja voidaan siinä
1335: muuttaa nimien järjestystä, pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa
1336: toisia nimiä lisäksi.
1337: Vaalilippu on valitsi.ian itsensä annettava, jolloin mer-
1338: kitään vaaliluetteloon, että niin on tehty.
1339: Jos vaalilippu johonkin nimeen tahi joidenkin nimien
1340: järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kuitenkin muilta
1341: kohdin pätevä.
1342:
1343: 9 §.
1344: Se, jota valitsija ensi SIJassa on äänestänyt, saa yhden
1345: ääl).en, toinen järjestyksessä 0,5o ääntä, kolmas 0,33, neljäs
1346: 0,25, viides 0,20, kuudes 0,17, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
1347: yhdeksäs 0,11, kymmenes 0,1o, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
1348: toista O,os ääntä.
1349: Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
1350: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
1351: Ammatti valtuustot. 21
1352:
1353: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet, niin monta
1354: kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne, joi-
1355: den äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä va-
1356: litun valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä jär-
1357: jestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
1358: saaneiden välin ratkaisee arpa.
1359: Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
1360: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
1361: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
1362: hemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
1363: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
1364: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
1365: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
1366: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
1367: Valtuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3 momentin
1368: mukaan valituista varajäsenistä on tarvittaessa kutsuttava
1369: hänen sijaansa.
1370:
1371: 10 §.
1372: V altuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäytykö,
1373: ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta tai toiminut
1374: valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää sellaista
1375: estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
1376:
1377:
1378: III LUKU.
1379:
1380: A m m a t t i v a l t u u s t o n t o i m i n n a s t a y l e e n s ä.
1381:
1382: 11 §.
1383: Valtuusto valitsee, iältään vanhimman jäsenen johtaessa
1384: puhetta, keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan joka vuodeksi
1385: esimiehen. Jollei kukaan vaalissa saa kahta kolmattaosaa
1386: kaikista annetuista äänistä, toimitetaan vaali uudestaan.
1387: Jollei silloinkaan kukaan saa vastamainittua äänten enem-
1388: mistöä, annetaan kaupungissa kaupunginvaltuuston sekä
1389: maalla kunnanvaltuuston tahi, missä sellaista ei ole, kun-
1390: 22 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1391:
1392: nallislautakunnan valittavaksi yleisiin toimiin perehtynyt
1393: esimies ammattivaltuustolle, vaan ei sen keskuudesta. Sa-
1394: massa järjestyksessä valitaan valtuuston keskuudesta vara-
1395: esimies joka vuodeksi. Esimieheksi valittavan ei tarvitse
1396: olla vaalikelpoinen valtuutetuksi. Ammattivaltuuston ulko-
1397: puolelta valittua esimiestä ei lueta 4 § :ssä tarkoitettuun
1398: valtuutettujen lukumäärään eikä myöskään kumpaankaan
1399: valtuuston ryhmään.
1400: Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka edelli-
1401: sen vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole äänioikeu-
1402: tettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä' esimiehen
1403: toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esitetään, jääköön
1404: valtuuston harkittavaksi, onko se hyväksyttävä.
1405:
1406: 12 §.
1407: Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
1408: sihteerin, rahastonhoitajan .ia tarpeelliset kanslia-apulaiset.
1409: Kun joku asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
1410: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana.•Jos jom-
1411: mastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaistakoon
1412: arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä.
1413: Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet kumpaises-
1414: takin ryhmästä ole saapuvilla. Jos asia kahdessa kokouk-
1415: sessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, että valtuusto ei
1416: ole ollut päätösvaltainen, niinkuin nyt on sanottu, saa sen
1417: kolmannella kerralla ratkaista, jos vähintään puolet valtuus-
1418: ton jäsenistä, kumpaa ryhmää tahansa, on saapuvilla.
1419: Äänten jakautuessa äänestyksessä tasan, voittakoon se mieli-
1420: pide, jota puheenjohtaja kannattaa.
1421: Jos esimies ja varaesimies jäävät pois kolmannesta
1422: kokouksesta, johtakoon iältään vanhin läsnäolevista valtuus-
1423: ton jäsenistä siinä tilaisuudessa keskusteluja. .Tos esimies
1424: tai varaesimies kieltäytyy kutsumasta valtuustoa kokoon,
1425: antakoon maistraatti tahi kruununvouti, kun vähintään
1426: puolet valtuuston jäsenistä sitä vaatii, sellaisen kutsumuksen.
1427: Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan äänten
1428: enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista vaali-
1429: Ammattivaltuustot. 23
1430:
1431: ryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, ja valitkoot
1432: he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan.
1433:
1434:
1435: 13 §.
1436: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja olkoot
1437: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin 16 § :ssä
1438: mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä ottamaan
1439: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
1440:
1441:
1442: 14 §.
1443: Ammattivaltuuston tulee:
1444: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi ja
1445: työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryhtyä
1446: toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin, osaksi
1447: valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia maini-
1448: tussa tarkoituksessa;
1449: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen ti-
1450: lastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muutenkin
1451: antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeinotoimin-
1452: nasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset niitä vaativat;
1453: c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeiden työsäännöt,
1454: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
1455: d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten
1456: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
1457: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asianhaarain
1458: vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja sovinto-
1459: oikeuksien asettamisesta yksityistapauksia varten, ja tarvit-
1460: taessa itse puolestaankin toimia työriitain sovittamiseksi ja
1461: ratkaisemiseksi, niinkuin IV luvussa säädetään;
1462: e) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
1463: sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukaisesti
1464: on tuleva;
1465: f) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituksen-
1466: mukaisen hoidon ja kehityksen hyväksi sekä, mikäli mah-
1467: dollista, edistää sellaisten koulujen perustamista ja oppi-
1468: kurssien toimeenpanemista eri ammatteja varten,· sekä yleensä
1469: 24 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1470:
1471: huolehtia teollisuusammattien oppilasoloista, niinkuin tästä
1472: on erikseen säädetty;
1473: g) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan jär-
1474: jestämälle ammatti entarkastuksell e;
1475: h) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
1476: katsoo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa kut-
1477: sua edustajia sellaisista paikkakunnalle perustetuista yhdis-
1478: tyksistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi, ja tar-
1479: vittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa näiden
1480: yhdistysten kanssa; sekä
1481: i) antaa vuosittain Teollisuushallitukselle kertomus toi-
1482: minnastaan.
1483:
1484:
1485:
1486: IV LUKU.
1487:
1488: Työriitojen, sovittamisesta Ja rat,kaise-
1489: m i se s ta.
1490:
1491: 15 §.
1492: Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen työriita,
1493: joka on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuottaa suurehkon
1494: työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, itse tai valtuus-
1495: ton sihteerin kautta, ruveta yhteyteen riiteleväin kanssa,
1496: ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee, koettaa saada
1497: riitelevät rijdan ratkaisua odottaessaan olemaan työnsei-
1498: saukseen ryhtymättä tahi sitä jatkamatta, kehottaa heitä
1499: yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin koettaa saada
1500: riita selvitetyksi.
1501: Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin
1502: välisen sopimuksen mukaan on sovittelulautakunnan tahi
1503: sovinto-oikeuden käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä
1504: siihen sovellettako, elleivät riitelevät molemmin puolin
1505: pyydä valtuuston välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että
1506: tuota lautakuntaa tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttämään
1507: riidan sovittamiseen.
1508: Ammatti valtuustot. 25
1509:
1510: 16 §.
1511: Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 § :ssä on sanottu,
1512: työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat riitapuolet
1513: tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto koettaisi
1514: sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsitellä hake-
1515: musta ja jättää asia erityiseen sovittelulautakuntaan. Tämän
1516: lautakunnan puheenjohtajaksi ammattivaltuusto valitsee
1517: joko sellaisen esimiehensä, joka on otettu valtuuston ulko-
1518: puolelta, taikka muun henkilön, joka ei ole elinkeinonhar-
1519: joittaja eikä työntekijä; ja olkoon lautakunnassa, paitsi pu-
1520: heenjohtajaa, vähintäänkin kaksi jäsentä; jotka valtuusto
1521: keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valitsee siten, että kum-
1522: pikin valtuuston ryhmä erikseen valitsee yhtä monta edus-
1523: tajaa. Asianosaisten pyynnöstä voidaan lautakuntaan vielä
1524: lisätä kaksi jäsentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee
1525: yhden. Lautakunnan sihteerintointa hoitaa valtuuston sih-
1526: teeri.
1527: Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä järjestyk-
1528: sessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun riitapuoli
1529: ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
1530:
1531: ] 7 §.
1532: Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin riita-
1533: puolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka ovat
1534: olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista, ja ol-
1535: koon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin asiantunti-
1536: joita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa val-
1537: tuustolle, olkoon kuitenkin kutsuttaessa velvollinen, itse
1538: tahi asiamiehen kautta saapuroaan lautakunnan kokoukseen.
1539: Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsit-
1540: telyä.
1541: Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn tarkoituk-
1542: sena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen riitelevien omain
1543: ehdotusten mukaan, ja on silloin lautakunnan, jos ja sikäli
1544: kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan ratkaisua, ehdotta-
1545: minen sellaisia tasoituksia ja myönnytyksiä, joita tarkoitus
1546: näyttää vaativan.
1547: 26 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1548:
1549: Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimielisyyttä
1550: saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovintoehdotuk-
1551: sen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille toimitet-
1552: tava. Milloin asiaa on lautakunnassa käsitelty riitapuolen
1553: ilmoituksesta, eikä lautakunnan puheenjohtaja, kahdeksan-
1554: viidettä tunnin kuluessa tiedon antamisesta taikka lauta-
1555: kunnan erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole
1556: asianomaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
1557: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus
1558: hyväksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi. Mil-
1559: loin asiaa on kä~itelty niinkuin 16 § :n 2 momentissa on
1560: sanottu, olkoon laki sama, jos molemmat riitapuolet ovat
1561: ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen.
1562:
1563: 18 §.
1564: Jos 17 § :ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
1565: kehottakoon lautakunta riiteleviä antamaan niin kokoon-
1566: pannulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 § :n 1 momentissa on
1567: sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
1568: tahi useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät sitou-
1569: tuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten väit-
1570: teet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
1571:
1572: 19 §.
1573: Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen edel-
1574: läkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 § :ssä on sanottu,
1575: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan sovinto-
1576: tuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen tahi val-
1577: tuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimenpiteisiin,
1578: ja asia · sitten sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen viipy-
1579: mättä käsiteltävä ja sovintotuomiolla päätettävä. Sellaista
1580: sovintotuomiota molemmat riitapuolet noudattakoot.
1581: Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi muutta-
1582: mista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuksen voi-
1583: ma, mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitse-
1584: mista koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio täytän-
1585: töön, niinkuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
1586: Ammattivaltuustot. 27
1587:
1588: 20 §.
1589: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta tai
1590: sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 §:n mukaan antaa,
1591: ovat lunastuksetta rii1lapuolille annettavat ja voidaan myös-
1592: kin antajan toimesta sopivalla tavalla julkaista.
1593:
1594:
1595: 21 §.
1596: Siitä, millä tavoin sovittelu järjestetään niillä seuduin,
1597: joilla ei ammattivaltuustoa ole, määrää Keisarillinen Se-
1598: naatti.
1599: Senaatin asiana on niinikään määrätä sovittelun järjes-
1600: tämisestä silloin, kun työriita ulottuu ammattivaltuuston
1601: piirin ulkopuolelle taikka koskee koko maata tai suurempaa
1602: sen osaa.
1603:
1604: 22 §.
1605: Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäsenellä sekä
1606: sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan ja vaivas-
1607: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä
1608: riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä myöskin muut
1609: ammattivaltuuston valitseman sovittelulautakunnan, sovinto-
1610: oikeuden tahi sovintomiehen kustannukset suoritetaan
1611: valtionvaroista, jollei lautakunta tai sovinto-oikeus tahi so-
1612: vintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi
1613: jompaakumpaa niistä maksamaan näitä kustannuksia.
1614: Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 momentin
1615: mukaan on katsottu valtionvaroista suoritettaviksi, lähettä-
1616: köön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman lausun-
1617: tonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi,
1618: jollei aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tahi las-
1619: kua vastaan muuten ole. Muussa tapauksessa hankkii ku-
1620: vernööri valtuuston selityksen muistutuksesta, ennenkuin
1621: hän lopullisesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan
1622: päätökseen voidaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa tie-
1623: don saatua, hakea muutosta Keisarillisen Senaatin Talous-
1624: osastossa.
1625: 28 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1626:
1627: V LUKU.
1628: A m m a t t i v a l t u u s t o n k u s t a n n u k s i s t a.
1629:
1630: 23 §.
1631: Ammattivaltuuston esimiehellä on oikeus saada toimes-
1632: taan palkkio ja valtuutetulla kohtuullinen, kaikille valtuu-
1633: tetuille yhtä suuri korvaus menetetystä työajasta, sekä esi-
1634: miehellä ja valtuutetulla korvaus matkakustannuksistaan.
1635:
1636: 24 §.
1637: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä
1638: ynnä ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suori-
1639: tetaan valtionvaroista, ja on silloin noudatettava 22 § :n
1640: 2 momentissa säädettyä järjestystä.
1641:
1642: 25 §.
1643: Muut menot, paitsi 24 § :ssä mainittuja, suorittaa kunta,
1644: joka myöskin ilmaiseksi antaa huoneuston ammattivaltuus-
1645: ton ja sen lautakuntien kokouksiin käytettäväksi.
1646:
1647: 26 §.
1648: Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi vaali-
1649: kelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryhmää varten
1650: yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan varamiestä .
1651: .Jokaisella valitsijalla on siinä vaalissa yksi ääni, ja julis-
1652: takoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka ovat saaneet
1653: enimmät äänet.
1654: Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuuston tilit
1655: ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen vakuudet
1656: ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraatille tahi kun-
1657: nallislautakunnalle. .Jos tarkastajat huomaavat, ettei syytä
1658: muistutukseen ole, myöntäkööt he vastuunvapauden. Mutta
1659: jos tilintarkastajat ovat tehneet muistutuksen, jossa he asian-
1660: omaisen selityksestä huolimatta pysyvät, on sanotun viran-
1661: omaisen siitä tehtävä päätös.
1662: Ammatti valtuustot. 29
1663:
1664: VI LUKU.
1665: E r i a m m a t t i v a l t u u s t o j e n y h t e i s t o i m i ~
1666: n a s t a s e k ä k e s k u s v a l t u u s t o s t a.
1667: 27 §.
1668: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkaku~tain ammatti-
1669: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
1670: elinkeinoetujen edistämiseksi.
1671:
1672: 28 §.
1673: Siinä tarkoituksessa, kuin 27· § :ssä mainitaan, on koko
1674: maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuuluu kah-
1675: deksantoista jäsentä. Keisarillisen Senaatin tarkemmin mää-
1676: rättävällä tavalla valitsevat niitä maan ammattivaltuustojen
1677: elinkeinonharjoittajain edustajat kuusi ja työntekijäin edus-
1678: tajat kuusi. Muut kuusi valitsee Senaatti.
1679: Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohtajansa,
1680: kokoontuu 'reollisuushallituksen kutsumuksesta vähintään
1681: kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita, jotka Keisarilli-
1682: nen Senaatti, Teollisuushallitus tai joku ammattivaltuusto
1683: sille esittää taikka joista keskusvaltuustossa nostetaan kysy-
1684: mys; ja olkoot silloin ne Teollisuushallituksen jäsenet, joita
1685: ei ole valittu keskusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa
1686: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
1687: Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suorittaa
1688: valtio.
1689: Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa Keisari
1690: ja Suuriruhtinas.
1691:
1692:
1693: VII LUKU.
1694: Miten ammativaltuuston päätöksistä
1695: v a l i t e t a a n.
1696: 29 §.
1697: Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, että
1698: joku ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt laillisessa
1699: 30 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1700:
1701: järjestyksessä taikka että se on voimassaolevaa lakia vas-
1702: taan tahi loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon
1703: oikeutettu lääninhallitukseen tekemään valituksen päätök-
1704: sestä kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tiedoksi saa-
1705: tuaan.
1706: Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvistamaata työ-
1707: sääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niin kuin on erittäin
1708: säädetty.
1709:
1710: 30 §.
1711: Jos tehdään valitus siitä, että päätös ei ole laillisessa
1712: järjestyksessä syntynyt, taikka että se on ristiriidassa voi-
1713: massaolevan lain kanssa tahi muuten menee päättäjäin
1714: toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kieltää päätöksen
1715: täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
1716: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä oi-
1717: keutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväksy-
1718: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
1719: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
1720: ristiriidassa voimassaolevan lain kanssa, jolloin kuvernööri
1721: saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi.
1722:
1723:
1724:
1725: VIII LUKU.
1726: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
1727:
1728: 31 §.
1729: Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
1730: 7 § :n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon
1731: häntä vähintään kymmenen ja enintään kolmesataa markkaa.
1732:
1733: 32 §.
1734: Jos ammattivaltuuston esimies, varaesimies tahi muu
1735: valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jää pois määrätystä
1736: valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa valtuuston ra-
1737: hastoon, esimies .ia varaesimies kuusi sekä muu jäsen kolme
1738: Ammatti valtuustot. 31
1739:
1740: markkaa. .Jos kokous poissaolojen iakia jää pitämättä, ol-
1741: koon sakko kaksinkertainen.
1742:
1743: 33 §.
1744: Riitapuoli, joka ilman laillista estettä jättää noudatta-
1745: matta kutsumusta saapua sellaiseen asiankäsittelyyn, kuin
1746: 17 ja 19 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään kolmen-
1747: sadan markan sakolla. .Jos kutsuttu todistaja jää ilman
1748: laillista estettä tulematta, olkoon sakko vähintään kymmenen
1749: ja enintään sata markkaa.
1750:
1751: 34 §.
1752: Mitä tässä asetuksessa on maistraatista sanottu, sovelle-
1753: taan järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa mais-
1754: traattia ei ole.
1755:
1756:
1757:
1758: IX LUKU.
1759: V älittäviä s ä ä n n ö k s i ä.
1760:
1761: 35 §.
1762: Ammattivaltuuston asiana 4 § :n mukaan olevan lausun-
1763: non ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten val-
1764: tuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumäärästä,
1765: antavat tätä asetusta toimeenpantaessa 31 p :nä maalis-
1766: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädettyjen
1767: elinkeinoyhdistysten valtuusmiehet.
1768:
1769: 36 §.
1770: Sittenkun ammattivaltuusto ensi kerran on valittu, on
1771: maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä valtuus-
1772: ton ensimäisen kokouksen aika.
1773:
1774: 37 §.
1775: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perustajiensa
1776: määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat maaliskuun
1777: 32 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1778:
1779: 31 p:nä 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädet;yt
1780: elinkeinoyhdistykset, ovat, näiden yhdistysten lakatessa,
1781: jätettävät vastaavien ammattiryhmäin valtuustoille niiden
1782: hoidettaviksi ja tarkoitukseensa käytettäviksi.
1783:
1784: 38 §.
1785: Mitä maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista annetun
1786: asetuksen 28 ja 39 § :ssä on säädetty elinkeinoyhdistyksistä
1787: tahi sellaisen yhdistyksen valtuusmiehistä, sovelletaan am-
1788: mattivaltuustoja koskemaan.
1789:
1790: 39 §.
1791: Tämä asetus tulee noudatettavaksi
1792: 19 ....
1793:
1794:
1795: Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
1796: johtaja Erkko, varapuheenjohtaja Granfelt, jäsenet Ha;nni-
1797: nen, Hjelt, Jalava, Alma Jokinen, Karhi, Lundström, Paasi-
1798: vuori, Pohjola, Pärssinen (osittain), Saariaho, Salo, Tanttu,
1799: Waarala, Wuorimaa ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi va-
1800: rajäsenet M. Latvala, Pohjaväre ja Sohlberg.
1801:
1802: Helsingissä 11 p. maaliskuuta 1913.
1803: Vastalause 1.
1804:
1805:
1806:
1807:
1808: Vastalauseita.
1809: I.
1810:
1811: Koska ammattivaltuustolla vastaisessa elinkeinoelämässä 6 §.
1812: tulee olemaan vaikutusvaltainen tehtävä, on tärkeää, että sen
1813: valitsemistapa tyydyttää niitä, joita sen toiminta koskee.
1814: Tätä katsantokantaa ei Valiokunnan ehdotuksessa siihen näh-
1815: den, kenellä on vaalioikeus ammattivaltuustoon, oteta riittä-
1816: västi huomioon. Vaalioikeuden ehdoksi asetettu 21 vuoden
1817: ikä on mielestämme liian korkea ja erittäinkin työväenluok-
1818: kaan kuuluville nuorille työntekijöille vahingollinen sekä
1819: epäoikeutettu, sillä kohtuullista on, että jo 18 vuotisilla työ-
1820: läisillä on kyseessä oleva vaalioikeus. Työntekijät aivan
1821: yleisesti alkavat työnteon palkkatyöläisinä jo lapsuusvuo-
1822: sina. He saavat näin ollen jo aikaisin oppia etujansa valvo-
1823: maan ja saavuttavat kokemusta elinkeinollisen toiminnan
1824: alalla, samalla kun he vuosien kuluessa perehtyvät ammatti-
1825: asioihin. 'l'äten 18-vuotiaskin työläinen on jo saavuttanut
1826: ammattivaltuuston valitsemisessa tarvittavan kypsyyden.
1827: Myöskin se Valiokunnan ehdottama rajoitus, että kansa-
1828: laisluottamuksensa menettänyt on vailla vaalioikeutta,
1829: on mielestämme yleisen oikeuslaitoksen tuomitseman ran-
1830: gaistuksen lisäksi erikoinen lisärangaistus, joka asettaisi
1831: nämä työllään itsensä elättävät ja työläisen yhteiskunta-ase-
1832: massa olevat kansalaiset väärään poikkeusasemaan, mikä
1833: tuottaisi heille samat velvollisuudet kuin toisille työläi-
1834: sille, vaan ei oikeuksia. Kun ei voida väittää, että heidän
1835: vaalioikeutensa olisi vahingoksi, on mielestämme Valiokun-
1836: nan d) kohdassa ehdottama rajoitus poistettava.
1837: Vaalikelpoisuuteen on Valiokunta ehdottanut rajoituksia,
1838: joiden pääasiallisena tarkoituksena on, että ammattivaltuus-
1839: ton jäseniksi valittaisiin yksinomaan entisiä tahi nykyisiä
1840: 3
1841: 34 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1842:
1843: elinkeinoammattilaisia. Me puolestamme emme voi hyväk-
1844: syä tuollaista asian vapaata järjestelyä rajoittavaa käsitys-
1845: kantaa, sillä uskomme, että ammattivaltuustolaitoksen kehi-
1846: tykselle on edullisinta, että ollaan tilaisuudessa uskomaan
1847: sen luottamustoimia kyvykkäimmille saatavissa oleville hen-
1848: kilöille, katsomatta siihen, kuuluvatko jompaankumpaan
1849: ammattiluokkaan. Saattaa olla sellaisia ammattiasioihin
1850: tietopuolisesti perehtyneitä henkilöitä, joita äänestäjät ha-
1851: Julla valitsisivat ammattivaltuustoon, ja vallankin työnteki-
1852: jöillä voisi olla pätevä tarve ottaa joku sellainen ehdokkaak-
1853: seen. Mutta Valiokunnan ehdottamat vaalikelpoisuusehdot
1854: tekevät tällaisen menettelyn mahdottomaksi, vahingoksi va-
1855: litsijoille ja heidän harrastuksilleen. Näin ollen on vaali-
1856: kelpoisuus-rajoitusten asettaminen valitsijain holhoomista,
1857: mitä ei voi katsoa oikeaksi, sillä johan vaalioikeuden omaa-
1858: minen edellyttää, että valitsijat ymmärtävät vaalioikeuttaan
1859: käyttää ja ratkaista, kenelle luottamuksen antavat. Mitä
1860: taasen tulee Valiokunnan ehdottamaan 25 vuoden ikään vaa-
1861: likelpoisuuden ehtona, on se vaalioikeusikärajan yhteydessä
1862: esittämistämme syistä kohtuuton, erittäinkin kun ehdok-
1863: kaaksi voi tulla asetetuksi ainoastaan taidon .ia kyvyn no-
1864: .ia.lla. Koska vaalikelpoisuus on ehdotuksessamme ulotettu
1865: pitemmälle kuin vaalioikeus, pidämme 21 vuoden iän sopi-
1866: vimpana vaalikelpoisuuden ehdoksi. Esitetyillä perusteilla
1867: ehdotamme 6 §:n näin kuuluvaksi:
1868:
1869: 6 §.
1870: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä
1871: on sanottu, että vaalioikeutettu:
1872: a) on vähintään 18 vuoden ikäinen;
1873: b) on paikkakunnalla hengille pantu;
1874: c) ei ole konkurssitilassa eikä mielenvikainen.
1875: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät ole
1876: yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huo-
1877: mioon otettava, mitä nyt on sanottu.
1878: 3. V aalikelpoinen on jokainen vähintään 21 mwtta täyt-
1879: tänyt paikkakunnalla hengillepantu, kansalaisluottamu,sta
1880: Vastalause 1. 35
1881:
1882: nauttiva henkilö, joka ei ole konkurssitilassa eikä holhouk-
1883: sen alainen.
1884:
1885: Emme voi myöskään hyväksyä, että henkilöitä pakote- 10 §.
1886: taan vasten tahtoaan toimimaan ammattivaltuustossa. Tämän
1887: laitoksen jäsenten tehtävät ovat osaksi palkattornia luotta-
1888: mustoimia, joten on asialle eduksi ja kohtuullistakin, että
1889: vastoin omaa suostumustaan valittu on oikeutettu kieltäyty-
1890: mään jäsenyydestä. Sitäpaitsi osoittaa kokemus, että tämän-
1891: laatuisissa tehtävissä parhaiten menestyvät ne henkilöt, joi-
1892: den harrastukset ovat sopusoinnussa luottamustoimen tar-
1893: koituksen kanssa. Sen johdosta ehdotamme 10 § :n kuulu-
1894: maan seuraavasti:
1895:
1896: 10 §.
1897: Sillä, joka on valtuustoon valittu il-man omaa suostumus-
1898: taan, olkoon oikeus 15 päivän kuluessa sen jälkeen, kuin hän
1899: vaaliviranomaisen toimesta on saamtt tiedon vaalista, siitä
1900: toimesta kieltäytyä. Toimikauden kuluessa älköön valtutt-
1901: tettu toimestaan kieltäytykö, ellei voi näyttää sellaista es-
1902: tettä, jonka valtuusto hyväksyy.
1903:
1904: Työriitain sovittelun järjestämisen niillä paikkakunnilla, 21 §.
1905: missä ammattivaltuustoja ei ole, on Valiokunta jättänyt hal-
1906: linnollista tietä annettavan asetuksen varaan, vaikka mai-
1907: nittu sovittelu voidaan yhtä hyvin jo tässä laissa järjestää.
1908: Sen vuoksi ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi tämän
1909: pykälän näin kuuluvana:
1910:
1911:
1912: 21 §.
1913: Jos syntyy f;yöriita sellaisella paikkakunnalla, missä am-
1914: mattivaltuustoa ei ole, ja jos jompikumpi riitapuoli haluaa,
1915: että toisen paikkakunnan ammattivaltuusto koettaisi riidan
1916: sovittaa, käänty köön jonkttn samassa läänissä olevan am-
1917: mattivaltuuston ptwleen. Sellaisen asian edelleen käsittele-
1918: 36 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1919:
1920: misestä olkoon ·voimassa, mitä edellä 15-20 §:ssä on sää-
1921: detty.
1922:
1923: Toinen momentti samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
1924:
1925:
1926: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1913.
1927:
1928: Matti Paasivuori. Alma Jokinen.
1929: Hilja Pärssinen. J. K. Pohjola.
1930: A. Salo. Osk. Jalava.
1931: W. Lundström.
1932: Vastalause II.
1933:
1934:
1935:
1936:
1937: II.
1938:
1939: Allekirjoittaneet eivät ole voineet olla V aliakunnan kans-
1940: sa samaa mieltä niistä muutoksista, joita Valiokunta on teh-
1941: nyt eduskuntaesitykseen sisältyvän lakiehdotuksen V lu-
1942: kuun. Sen kautta, että kaikki ammattivaltuustolaitoksen ai-
1943: heuttamat kustannukset, jotka eivät joudu valtion suoritetta-
1944: viksi, valiokunnan ehdotuksen mukaan ilman muuta pannaan
1945: asianomaisten kuntain maksettavaksi, saa ammattivaltuusto
1946: vapaat kädet rasittaa kuntain menoarviota kaikenlaisilla
1947: sangen suurillakin menoilla, ilman että kuntain mieltä niistä
1948: edes kysyttäisiin tai että kunnat voisivat millään tavoin
1949: niitä rajoittaa. Meidän mielestämme on aivan välttämä-
1950: töntä, että ammattivaltuuston menot pysyvät niiden esitys-
1951: ehdotuksen säännösten rajoissa, joiden mukaan suuri osa
1952: näistä menoista on taksoittamalla otettava niiltä, joilla on
1953: oikeus ottaa osaa ammattivaltuuston vaaliin, ja ehdotamme
1954: sns
1955:
1956: että Edusk?.tnta päättäisi hyväksyä asetus-
1957: ehdotuksen V luvun esitysehdotnksen mnkaan,
1958: eräillä pienillä mnodollisilla mnutoksilla, joten
1959: valioknnnan hyväksymän asetnsehdotuksen 24-
1960: 25 §:n sijaan tulisivat seuraa1mt säännökset:
1961:
1962: 24 §.
1963: Kustannnkset 7 §:ssä mainittujen vaaliluettelojen teke-
1964: misestä snorittaa kunta, jonka myöskin t7tlee ilmaiseksi an-
1965: taa ammattivaltunston ja sen lantakuntien kokouksiin käy-
1966: tettäväksi tarvittava hnoneusto.
1967: 38 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
1968:
1969: 25 §.
1970: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 §:ssä yn,tä
1971: ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suoritetaan
1972: valtionvaroista; ja on silloin noudatettava 22 § :n 2 momen-
1973: tissa säädettyä järjestystä.
1974: 26 §.
1975: Jokainen, jolla 5 ja 6 § :n mukaan on oikeu,s ottaa osaa
1976: ammattivaltuuston vaaliin ja joka maksaa kunnallisveroa,
1977: olkoon velvollinen 1Jaltuuston muiden kuin 22-24- §:ssä mai-
1978: nittujen menojen suorittamiseen ottamaan osaa, kunnallis-
1979: verotuksesta voimassa olevia pemsteita noudattaen, sen vero-
1980: äyriluvun mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi
1981: työ tuloista.
1982: 27 §.
1983: V altuttston tulee laatia kunkin vuoden jottlukuussa seu-
1984: ;aavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tuloarvio, sisältävä
1985: paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja myös sen raha-
1986: määrän, joka niiden suorittamiseksi on verottamalla otettava
1987: verovelvollisilta.
1988: Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on toimitettu,
1989: tulee valtuttston tuon verotuksen johdolla sekä noudattaen,
1990: mitä yllä 26 §:ssä on säädetty jakaa kaikkien verovelvol-
1991: listen kesken se määrä, joka on taksoitettava, sekä kunnan
1992: veronkannon yhteydessä toimituttaa maksunkanto kunnan
1993: ylöskantomiehillä, joiden tulee jättää kannetut varat val-
1994: tuuston rahastonhoitajalle.
1995: Tämän johdosta olisi myöskin päätettävä
1996: että asetusehdotuksen seuraavain py käläin
1997: nnmerojärjestystä on mnutettava.
1998: Helsingissä 11 p. maaliskuuta 1913.
1999: Eero Erkko. G. Granfelt.
2000: Edellä olevaan yhtyvät:
2001: Vera Hjelt. Jaakko Saariaho.
2002: August Tanttu.
2003: Aputaulu äänimäärän laskemiseksi ammattivaltuuston vaaleissa.
2004: 1
2005: "E;.. 1 1 1 1 1
2006: 1
2007:
2008:
2009:
2010: ~"'" l.oo 0.60 1
2011: ,_.1:' 0.33 0.25 0.20 0.17 0.14 0.12 1 0.11 1 0.10 0.09 1 O.os
2012: »"'
2013: ... ~
2014: 1 1
2015: 1 1 1
2016: 1 1
2017: >'~ 1 1
2018: 1
2019: 1 1 1 1 1 : 1 1
2020: 1
2021: 1 1
2022: 1
2023: 2
2024: 1.00
2025: 2.00
2026: 0.50
2027: l.oo
2028: 0.331·
2029: 0.661
2030: 0.251
2031: 0.501 ~:!~ 1
2032: 0.17
2033: 0.34
2034: 0.141
2035: 0.28
2036: 0.121
2037: 0.24 O.nl
2038: 0.22
2039: 0.10 1
2040: 0.20
2041: 0.09
2042: 0.18
2043: 0.08
2044: 0.16
2045: 3 3.00 1.50
2046: 0.991
2047: 0.75 0.60 i 0.51 0.42 0.36 0.33 0.30' 0.27 0.24 1
2048: 4 4.00 2.00 1.32 1.00 0.80 1 0.68 0.56 0.48 0.441 0.401 0.36 0.32
2049: 5 5.00 2.50 1.65 1.25 l.oo 1 0.85 0.70 0.60 0.50 0.45 0.40
2050: 0.551
2051: 6 6.00 3.00 1.981 1.50
2052: 1
2053: 1.20 1 1.02 0.84 0.72 0.66 0.601 0.54 0.48
2054: s:
2055: .....
2056: . 7
2057: 8
2058: 7.00
2059: 8.00
2060: 3.50
2061: 4.00
2062: 2.31 1.75
2063: 2.00
2064: 1.40
2065: 1.60 1
2066: 1.19
2067: 1.36
2068: 0.98
2069: 1.12
2070: 0.84
2071: 0.96
2072: 0.77 0.70 1 0.631 0.56 :t
2073: 2.641 0.88 0.801 0.72 0.64
2074: 9 9.00 4.50 2.97 2.25 1.8o 1 1.53 1.26 1.08 0.99 0.90 0.81 0.72
2075: 10 10.00 5.00 3.30 1 2.50 2.00 1 1.70 1.40 1.20 1.10 l.oo 0.90 0.80
2076: 11 11.00 5.50 2.75
2077: !
2078: 3.63 1 2.20 i 1.87 1.54 1.32 1.21 1.10 0.99 0.88
2079: 12 12.00 6.00 3.961 3.00 2.40 1 2.04 1.68 1.44 1.32 1.20 1.08 0.96
2080: 13 13.00 6.50 4.291 3.25 2.60 1 2.21 1.82 1.56 1.43 1.30 1 1.17 1.04
2081: 14 14.00 7.00 4.621 3.50 2.80 1 2.38 1.96 1.68 1 54 1.40 1 1.26 1.12
2082: 15 15.00 7.50 4.95 i 3.75 3.00 i 2.55 2.10 1.80 1.65 1.50 1.35 1.20
2083: i
2084: 16 16.00 8.00 5.281 4.00 3.20 2.72 2.24 1.92 1. 76 1.60 1.44 1.28
2085: 17 17.00 5.611 4.25 3.40 2.89 2.38 2.04 1.87 1. 70 1.53 1.36
2086: 18 18.00 8.501
2087: 9.00 5.941 4.50 3.60 3.061 2.52 2.16 1.98 1.80 1.62 1.44
2088: 19 19.00 9.50 6.27 1 4.75 3.801 3.23 2.66 2.28 1 2.09 1.90 1 1.71 1.52
2089: 20 20.00 10.00 1 6.60: 5.00 4.00 3.40' 2.80 2.40 1 2.20: 2.00 1 1.80 1.60 0,
2090: ~
2091: ~
2092: 1
2093: 1
2094: 21 21.00 10.50 6.931 5.25 4.20 3.57 2.94 2.52 2.31 2.10 1.89 1.68
2095: 22 22.00 11.00 7.26 5.50 4.40 3.74 3.08 2.64 2.42 2.20 1.98 1. 76
2096: 23
2097: 24
2098: 23.00
2099: 24.00
2100: 11.50
2101: 12.00
2102: 7.59
2103: 7.92
2104: 5.75
2105: 6.00
2106: 4.60
2107: 4.80
2108: 3.91
2109: 4.08
2110: 3.22
2111: 3.36
2112: 2.76
2113: 2.88
2114: 2.53
2115: 2.64
2116: 2.30
2117: 2.40
2118: 2.07
2119: 2.16 1.841
2120: 1.92
2121: .-
2122: ~
2123: 25 25.00 12.50 8.25 6.25 5.00 4.25 3.50 3.00 2.75 2.50 2.25 2.00 .-
2124: ~
2125: 26 26.00 13.001 8.58 6.50 5.20 4.42 3.64 3.12 2.86 2.60 2.34 2.08
2126: 27 27.00 13.50 8.91 6.75 5.40 4.59 3.78 3.24 2.97 2.70 2.43 2.16
2127: 28 28.00 14.00 9.24 7.00 5.60 4.76 3.92 3.36 3.08 2.80 2.52 2.24 tr_j
2128: ;:..
2129: 29
2130: 30
2131: 29.00
2132: 30.00
2133: 14.50
2134: 15.00
2135: 9.57
2136: 9.90
2137: 7.25
2138: 7.50
2139: 5.80
2140: 6.00
2141: 4.93
2142: 5.10
2143: 4.06
2144: 4.20
2145: 3.48
2146: 3.60
2147: 3.19
2148: 3.30
2149: 2.90
2150: 3.00
2151: 2.61
2152: 2.70
2153: 2.32
2154: 2.40 =
2155: 00
2156: li"l'
2157: 31 31.00 15.50 10.23 7.75 6.20 5.27 4.34 3.72 3.41 3.10 2.79 2.48 =
2158: =
2159: .,....
2160: 32 32.00 16.00 10.56 8.00 6.40 5.44 4.48 3.84 3.52 3.20 2.88 2.56 ;D
2161: 33
2162: 34
2163: 33.00
2164: 34.00
2165: 16.50
2166: 17.00
2167: 10.89
2168: 11.22
2169: 8.25
2170: 8.50
2171: 6.60
2172: 6.80
2173: 5.61
2174: 5.78
2175: 4.62
2176: 4.76
2177: 3.96
2178: 4.08
2179: 3.63
2180: 3.74
2181: 3.30
2182: 3.40
2183: 2.97
2184: 3.06
2185: 2.64
2186: 2.72
2187: ....
2188: ~
2189: 00
2190: .,....
2191: <00!1
2192: 35 35.00 17.50 11.55 8.75 7.00 5.95 4.90 4.20 3.85 3.50 3.15 2.80 00
2193:
2194: ....
2195: .....,....=
2196: 36 36.00 18.00 11.88 9.00 7.20 6.12 5.04 4.32 3.96 3.60 3.24 2.88 ~
2197: 37 37.00 18.50 12.21 9.25 7.40 6.29 5.18 4.44 4.07 3.70 3.33 2.96
2198: 38
2199: 39
2200: 38.00
2201: 39.00
2202: 19.00
2203: 19.50
2204: 12.54
2205: 12.87
2206: 9.50
2207: 9.75
2208: 7.60
2209: 7.80
2210: 6.46
2211: 6.63
2212: 5.32
2213: 5.46
2214: 4.56
2215: 4.68
2216: 4.18
2217: 4.29
2218: 3.80
2219: 3.90
2220: 3.42
2221: 3.51
2222: 3.04
2223: 3.12
2224: =
2225: .,....
2226: ==
2227: 40 40.00 20.00 13.20 10.00 8.00 6.80 5.60 4.80 4.40 4.00 3.60 3.20 ~
2228: Q
2229: 41 41.00 20.50 13.53 10.25 8.20 6.97 5..74 4.92 4.51 4.10 3.69 3.28
2230: 42 42.00 21.00 13.86 10.50 8.40 7.14 5.88 5.04 4.62 4.20 3.78 3.36 ~
2231: 43 43.00 21.50 14.19 10.75 8.60 7.31 6.02 5.16 4.73 4.30 3.87 3.44
2232: 44 44.00 22.00 14.52 11.00 8.80 7.48 6.16 5.28 4.84 4.40 3.96 3.52
2233: 45 45.00 22.50 14.85 11.25 9.00 7.65 6.30 5.40 4.95 i 4.50 4.05 3.60
2234: 46 46.00 23.00 15.18 11.501 9.20 7.82 6.44 5.52 5.06 4.60 4.14 3.68
2235: 47 47.00 23.50 15.51 11.75 9.40 7.99 6.58 5.64 5.17 4.70 4.23 3.76
2236: 48 48.00 24.00 15.84 12.00 9.60 8.16 6.72 5.76 5.28 4.80 4.32 3.84
2237: 49 49.00 24.50 16.17 12.25 9.80 8.33 6.86 5.88 5.39 4.90 4.41 3.92
2238: 50 50.00 25.00 16.50 12.50 10.00 8.50 7.00 6.00 5.50 5.00 4.50 4.00
2239: 51 51.00 25.50 16.83 12.75 10.20 8.67 7.14 6.121 5.61 5.10 4.59 4.08
2240: 52 52.00 26.00 17.16 13.00 10.40 8.84 7.28 6.24 5.72 5.20 4.68 4.16
2241: 53 53.00 26.50 17.491 13.25 10.60 9.01 7.42 6.36 5.83 5.30 4.77 4.24
2242: 54 54.00 27.00 17.82 13.50 10.80 9.18 7.56 6.48 5.94 5.40 4.86 4.32
2243: 55 55.00 27.50 18.151 13.75 11.00 9.35 7.70 6.60 6.05 5.50 4.95 4.40
2244:
2245: 56
2246: 57
2247: 58
2248: 56.00
2249: 57.00
2250: 58.00
2251: 28.00
2252: 28.50
2253: 29.00
2254: 18.48
2255: 18.81
2256: 19.14
2257: 14.00
2258: 14.25
2259: 14.50
2260: 11.20
2261: 11.40
2262: 11.60
2263: 9.52
2264: 9.69
2265: 9.86
2266: 7.84
2267: 7.98
2268: 8.12
2269: 6.72
2270: 6.84
2271: 6.96
2272: 6.16
2273: 6.27
2274: 6.38
2275: 5.60
2276: 5.70
2277: 5.80
2278: 5.04
2279: 5.13
2280: 5.22
2281: 4.481
2282: 4.56
2283: 4.64
2284: ...
2285: ....t-4
2286: .....
2287: ~
2288: 59 59.001 29.50 19.47 14.75 11.80 10.03 8.26 7.08 6.49 5.90 5.31 4.72
2289: 60 60.00 1 30.00 19.80 15.00 12.00 10.20 8.40 7.20 6.60 6.00 5.40 4.80
2290:
2291: 61 61.00 30.50 20.13 15.251 12.20 10.37 8.54 7.32 6.71 6.10 5.49 4.88
2292: 62 62.00 31.00 20.46 15.50 12.40 10.54 8.68 7.44 6.82 6.20 5.58 4.96
2293: 63 63.00 31.50 20.79 15.751 12.60 10.71 8.82 7.56 6.93 6.30 5.67 5.04
2294: 64 64.00 32.00 21.12 16.00 12.80 10.88 8.96 7.68 7.04 6.40 5.76 5.12
2295: 65 65.00 32.50 21.45 16.25 13.00 11.05 9.10 7.80 7.15 i 6.50 5.85 5.20
2296:
2297: 66 66.00 33.00 21.78 16.50 13.20 11.22 9.24 7.92 7.26 6.60 5.94 5.28
2298: 67 67.00 33.50 22.11 13.40 11.39 9.38 8.0<l 7.37 6.70 6.03 5.36
2299: 68
2300: 69
2301: 70
2302: 68.001
2303: 69.00
2304: 70.00!
2305: 34.001
2306: 34.501
2307: 35.00'
2308: 22.4<l
2309: 22.77
2310: 23.10
2311: '""1
2312: 17.00
2313: 17.25
2314: 17.50.
2315: 13.60
2316: 13.80
2317: 14.00
2318: 11.56
2319: 11.73
2320: 11.90
2321: 9.52
2322: 9.66
2323: 9.80
2324: 8.161
2325: 8.28
2326: 8.40
2327: 7.<i8
2328: 7.59
2329: 7. 70
2330: 6.80
2331: 6.90
2332: 7.00
2333: 6.12
2334: 6.21
2335: 6.30
2336: 5.44
2337: 5.52
2338: 5.60
2339: ~
2340:
2341: """
2342: ....
2343: !:V
2344: 1 1
2345:
2346:
2347: 71 71.00 35.50 23.43 17.75 14.20 12.07 9.94 8.52 7.81 7.10 6.39 5.68
2348: 72 72.00 36.00 23.76 18.00 14.40 12.24 10.08 8.64 7.92 7.20 6.48 5.76
2349: 73 73.00 36.50 24.09 18.25 14.60 12.41 10.22 8.76 8.03 7.30 6.57 ,......
2350:
2351: -
2352: 74 74.00 37.00 24.42 18.50 14.80 12.58 10.36 5.841
2353: 8.88 8.14 7.40 6.66 5.92 ~
2354: 75 75.00 37.50 24.75 18.751 15.00 12.75 10.50 9.00 8.25 7.50 6.75 6.00 ~
2355:
2356: 76 76.00 38.00 25.08 19.00 15.20 12.92 10.64 9.12 8.36 7.60 6.84 6.08
2357: 77 77.00 38.50 25.41 19.25 15.40 13.09 10.78 9.24 8.47 7.70 6.93 6.16
2358: 78 78.00 39.00 25.74 19.50 15.60 13.26 10.92 9.36 8.58 7.80 7.02 6.24 i:fj
2359: 79 79.00 39.50 26.07 19.75 15.80 13.43 11.06 9.48 8.69 7.90 7.11 6.32 >=-
2360: 80 80.00 40.00 26.40 20.00 16.00 13.60 11.20 9.60 8.80 8.00 7.20 6.40 =
2361: 171
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: -
2367: Fr
2368: 81
2369: 82
2370: 81.00
2371: 82.00
2372: 40.50
2373: 41.00
2374: 26.73
2375: 27.06
2376: 20.25
2377: 20.50
2378: 16.20
2379: 16.40
2380: 13.77
2381: 13.94
2382: 11.34
2383: 11.48
2384: 9.72
2385: 9.84
2386: 8.91
2387: 9.02
2388: 8.10
2389: 8.20
2390: 7.29 6.48 =
2391: ...=
2392: 7.38 6.56
2393: e
2394: 83
2395: 84
2396: 83.00
2397: 84.00
2398: 41.50
2399: 42.00
2400: 27.39
2401: 27.72
2402: 20.75
2403: 21.00
2404: 16.60
2405: 16.80
2406: 14.11
2407: 14.28
2408: 11.62
2409: 11.76
2410: 9.96
2411: 10.08
2412: 9.13
2413: 9.24
2414: 8.30
2415: 8.40
2416: 7.47
2417: 7.56
2418: 6.64
2419: 6.72
2420: ....
2421: 171
2422: ,..,_
2423: 85 85.00 42.50 28.05 21.25 17.00 14.45 11.90 10.20 9.35 8.50 7.65 6.80 <0!1
2424: 171
2425:
2426: =
2427: ....
2428: --=
2429: 86 86.00 43.00 28.38 21.50 17.20 14.62 12.04 10.32 9.46' 8.60 7.74 6.88
2430: 87
2431: 88
2432: 87.00
2433: 88.00
2434: 43.50
2435: 44.00
2436: 28.71
2437: 29.04 21.751
2438: 22.00
2439: 17.40
2440: 17.60
2441: 14.79
2442: 14.96
2443: 12.18
2444: 12.32
2445: 10.44
2446: 10.56
2447: 9.57
2448: 9.68
2449: 8.70 7.83 6.96 .e...
2450: 8.80 7.92 7.04
2451: 89 89.00 44.50 29.37 22.25 17.80 15.13 12.46 10.68 9.79 8.90 8.01 7.12 Ql
2452: 90 90.00 45.00 29.70 22.50 18.00 15.30 12.60 10.80 9.90 9.00 8.10 7.20 z
2453: Q
2454: 91 91.00 45.50 30.03 22.75 18.20 15.47 12.74 10.92 10.01 9.10 8.19 7.28
2455: 92 92.00 46.00 30.36 23.00 18.40 15.64 12.88 11.04 10.12 9.20 8.28 7.36 ~
2456: 93 93.00 46.50 30.69 23.25 18.60 15.81 13.02 11.16 10.23 9.30 8.37 7.44
2457: 94 94.00 47.00 31.02 23.50 18.80 15.98 1 13.16 11.28 10.34 9.40 8.46 7.52
2458: 95 95.00 47.50 31.35 23.75 1 19.00 16.151 13.30 11.40 10.45 9.50 8.55 7.60
2459: 1
2460:
2461: 96 96.00 48.00 31.68 24.00 19.20 16.32 13.44 11.52 10.56 9.60 8.64 i 7.68
2462: 97 97.00 48.50 32.01 24.25 19.40 16.49 13.58 11.64 10.67: 9. 70 8.73 7. 76
2463: 98 98.00 49.00 32.34 24.50 19.60 16.66 13.72 11.76 10.78: 9.80 8.82 7.84
2464: 99 99.00 49.50 32.67 24.75 19.80 16.83 13.86 11.88 10.89. 9.90 8.91 7.92
2465:
2466: 100 100.00 50.00 33.00 25.00 20.00 17.00 14.00 12.00 11.00 ' 10.00. 9.00 8.00
2467: 200 200.00 100.00 66.00 50.00 40.00 34.00 28.00 24.00 22.00 i 20.00 18.00 16.00
2468: 300 300.00 150.00 99.00 75.00 60.00 51.00 42.00 36.00 33.00 30.00 27.00 24.00
2469: 400 400.00 200.00 132.00 100.00 80.00 68.00 56.00 48.00 44.00 40.00 36.00 32.00
2470: 500 500.00 250.00' 165.00 125.00 100.00 85.00! 70.00 60.00 55.00 50.00 45.00 40.00
2471: !
2472: 600 600.00 300.00 198.00 150.00 120.00 102.00 84.00 72.00 66.00 60.00 54.00 48.00
2473:
2474:
2475: -
2476: 700 700.00 350.00 231.00 175.00 140.00 119.00 98.00 84.00 77.00 70.00 63.00 ~
2477: 800 800.00 400.00 264.00 200.00 160.00 136.00 112.00 96.00 88.00 80.00 72.00
2478: 56.001
2479: 64.00 .....
2480: .....
2481: 900 900.00 450.00 297.00 225.00 180.00 153.00 126.00 108.00 99.00 90.00 81.00 72.00 ~
2482:
2483: 1000 1000.00 500.00 330.00 250.00 200.00 170.00' 140.00 120.00 110.00 100.00 90.00 80.00
2484: 2000 2000.00 1000.00 660.00 500.00 400.00 340.00 280.00 240.00 220.00 200.00 180.00 160.00
2485: 3000 3000.00 1500.00 990.00 750.00 600.00 510.00. 420.00 360.00 330.00 300.00 270.00 240.00
2486: 4000 4000.00 2000.00 1320.00 1000.00 800.00 680.00 560.00 480.00 440.00 400.00 360.00 320.00
2487: 5000 5000.00 2500.00 1650.00 1250.00 1000.00 850.00 700.00 600.00 550.00 500.00 450.00 400.00
2488:
2489: 6000 6000.00 3000.00 1980.00 1500.00 1200.00 1020.00 840.00 720.00 660.00 600.00 540.00 480.00
2490: 7000 7000.00 3500.00 2310.00 1750.00 1400.00 1190.00 980.00 840.00 770.00 700.00 630.00 560.00
2491: 8000 8000.00 4000.00 2640.00 2000.00 1600.00 1360.00 1120.00 960.00 880.00 800.00 720.00 640.00
2492: 9000 9000.00 ' 4500.00 2970.00 2250.00 ' 1800.00 1530.00 1400.00 1080.00 990.00 ' 900.00 810.00 720.00
2493:
2494:
2495: .
2496: ~
2497: CJ.:)
2498: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
2499: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2500:
2501:
2502:
2503:
2504: Suuren valiokunnan mietintö
2505: N:o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
2506: tää ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuus-
2507: toista.
2508:
2509: Käsitellessään Työväenasiain valiokunnan mietinnössä
2510: N :o 1 olevaa, ammattivaltuustoja koskevaa asetusehdotusta
2511: on Suuri valiokunta päättänyt sitä puoltaa Eduskunnan
2512: hyväksyttäväksi, kuitenkin niillä muutoksilla, joista alem-
2513: pana mainitaan.
2514: Asetusehdotuksen 3 § :n 1 momentin mukaan ovat ne B §.
2515: ammatit, joita varten valtuustoja voidaan erikseen asettaa,
2516: jaettavat enintään kolmeen ryhmään: kauppaan, tehdasteol-
2517: lisuuteen ja käsityöhön. Koska kuitenkin, etupäässä suu-
2518: remmissa kaupungeissa, harjoitetaan elinkeinoja, joita on
2519: vaikea sovittaa yllämainittuihin ryhmiin, on Suuri valio-
2520: kunta ehdottanut tästä momentista poistettavaksi sanotun
2521: ryhmityksen. Siitä on johtunut, että myöskin 3 § :n 2 m.o-
2522: mentti on poistettu.
2523: · Kun 7 § :n 2 momentissa oleva määräys siitä, miten am- 7 §.
2524: mattivaltuuston vaali on kuulutettava, on epäselvä, on Suuri
2525: valiokunta ehdottanut, että kutsumus vaaliin on julkaistava
2526: kunnallisista kuulutuksista määrätyssä järjestyksessä.
2527: Asetusehdotuksen 6 § :n mukaan on myöskin elinkeinoa s §.
2528: harjoittava yhtiö, osuuskunta ja yhdistys, oikeutettu otta-
2529: maan osaa ammattivaltuuston vaaliin. Sen vuoksi on Suuri
2530: valiokunta 8 § :n 3 momenttiin ehdottanut lisättäväksi sään-
2531: nöksen siitä, millä tavoin tuollaisten yhtymäin on käytettävä
2532: hyväkseen vaalioikeuttaan. Saman pykälän viimeiseen mo-
2533: 2 1913. - S. V. M. - Edusknntaesitysmiet. N :o 2.
2534:
2535: menttiin on V aliakunta sitä paitsi ehdottanut selventävän
2536: lisäyksen.
2537: 9 §. Suuren valiokunnan mielestä ei ole syytä myöntää val-
2538: tuutetulle, hänen ollessaan estettynä valtuuston kokoukseen
2539: saapumasta, oikeutta itse määrätä, kuka varajäsenistä on
2540: kutsuitava hänen sijaansa, vaan on siinä niinkuin muissa-
2541: kin vastaavissa tapauksissa noudatettava vaalin kautta mää-
2542: rättyä järjestystä. V aliakunta on sen vuoksi ehdottanut 9
2543: § :n 4 momentin tämän mukaan muutettavaksi.
2544: 17 §. Koska sovittelulautakunnan käsitellessä työriitoja to-
2545: distajain tahi asiaintuntijain kuulusteleminen valalla saattaa
2546: käydä tarpeelliseksi, mutta sovittelulautakunnalle ei voida
2547: myöntää oikeutta toimittaa sellaista kuulustelua, on Suuri
2548: :valiokunta asetusehdotuksen 17 § :ään ehdottanut otettavaksi
2549: määräyksen siitä, miten tässä tapauksessa on meneteltävä.
2550: lUja 25 §§. Työväenasiain valiokunta on puheena olevan asetuksen
2551: 25 § :ssä ehdottanut, että kaikki ammattivaltuustolaitoksen
2552: aiheuttamat kustannukset, paitsi niitä, jotka 24 § :n mukaan
2553: joutuvat valtion suoritettaviksi, ovat asianomaisen kun-
2554: nan maksettavat. Tätä ehdotusta Suuri valiokunta ei ole
2555: voinut kannattaa, koska sen mukaan kunnille koituisi mel-
2556: koisia menoja, joihin nähden kunnilla ei olisi mitään mää-
2557: räämisvaltaakaan. Suuri valiokunta on sen vuoksi, Työ-
2558: väenasiain valiokunnan mietintöön liitetyn II vastalauseen
2559: mukaisesti, ehdottanut, että kuntien on suoritettava ainoas-
2560: taan vaaliluettelojen tekemisestä aiheutuvat kustannukset
2561: sekä ilmaiseksi annettava ammattivaltuuston ja sen lauta-
2562: kuntien kokouksiin käytettäväksi tarvittava huoneusto, jota
2563: vastoin muut ammattivaltuuston kustannukset, paitsi ase-
2564: tusehdotuksen 24 § :n mukaan valtiovaroista suoritettavia,
2565: ovat taksoittamalla kerättävät niiltä, joilla on oikeus ottaa
2566: osaa ammattivaltuuston vaaliin. Tämän johdosta tulisi
2567: asetusehdotuksen 23 §:n jälkeen lisättäväksi uusi 24:llä
2568: merkitty pykälä sekä 25 § poistettavaksi ja sen sijaan otet-
2569: tavaksi kaksi uutta 26:lla ja 27 :llä merkittyä pykälää, jonka
2570: ohessa seuraavien pykälien järjestysnumerot tulisivat muut-
2571: tumaan.
2572: Ammattivaltuustot. 3
2573:
2574: Kun asetusehdotuksessa ei ole määräystä siitä, minkä 36 §.
2575: viranomaisen kauppalassa on toimitettava ne tehtävät, jotka
2576: asetusehdotuksen mukaan kuuluvat maistraatille ja kaupun-
2577: ginvaltuustolle, on Suuri. valiokunta asetusehdotuksen 36
2578: §:ään ottanut säännöksen siitä.
2579: Paitsi yllä perusteltuja muutoksia on Suuri valiokunta
2580: vielä asetusehdotusta muodollisesti korjannut.
2581: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunb
2582: kunnioittaen ehdottaa,
2583:
2584: että Eduskunta hyväksyisi Työväenasiain
2585: valiokunnan mietinnössä N:o 1 olevan Asetuseh-
2586: dotnksen näin kuuluvana:
2587:
2588:
2589:
2590: Asetus
2591: ammattivaltuustoista.
2592:
2593: Kumoten maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista anne-
2594: tun asetuksen 23-27 ja 30 §, säädetään täten (poist.)
2595: seuraavaa:
2596:
2597:
2598:
2599: A m m a t t i v a l t u u s t o j e n a s e t t a m i s e s t a.
2600: 1 §.
2601: Jokaisessa kaupungissa on asetettava ammattivaltuusto,
2602: jonka tulee pitää huolta niitä elinkeinoja koskevista asioista,
2603: joita paikkakunnalla harjoitetaan. Keisarillinen Suomen
2604: Senaatti voi kuitenkin, jos ammattivaltuuston perustami-
2605: nen jonkun kaupungin ammattiolojen kehittymättömyyden
2606: tähden ei ole tarpeellinen, määrätä, että sinne toistaiseksi
2607: ei tarvitse ammattivaltuustoa asettaa.
2608: Milloin (poist.) olot vaativat, voi (poist.) Senaatti mää-
2609: rätä, että (poist.) ammattivaltuuston piiri on ulotettava kau-
2610: 4 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
2611:
2612: puugin rajoja ulommaksi, sekä antaa sitä varten tarvittavat
2613: määräykset ( poist.).
2614: 2 §.
2615: Niille paikkakunnille maalla, missä ( poist.) Senaatti kat-
2616: soo sen (poist.) olojen vaatimaksi, asetettakoon ammattival-
2617: tuusto joko yhdelle kunnalle, kunnan osalle, tahi useammalle
2618: kunnalle yhteisesti.
2619: (Poist.). Jos kunta jaetaan useampiin ammattivaltuusto-
2620: piireihin tahi jos useammat kunnat yhdistetään yhdeksi pii-
2621: riksi, on Senaatin annettava sitä varten tm·peelliset mää-
2622: räykset. Viimeksi mainitussa tapauksessa määrää Senaatti
2623: myöskin paikkakunnan, missä valtuuston kokoukset pide-
2624: tään.
2625: 3 §.
2626: Ammattivaltuusto asetetaan joko kaikkia paikkakun-
2627: nan elinkeinoja varten yhteisesti taikka, jos syytä siihen on,
2628: siten, että ne jaetaan (poist.) eri ammattiryhmiin (poi.~t.).
2629: (2 mom. poist.).
2630:
2631: 4 §.
2632: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on asetettava, mää-
2633: rää Teollisuushallitus, sittenkun ammattivaltuusto, missä
2634: sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta ovat
2635: antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asiasta. Samassa jär-
2636: jestyksessä määrätään, kuinka monta valtuutettua on ku-
2637: hunkin ammattivaltuustoon valittava ( poist.). Valtuuston
2638: jäseniä on ole'va vähintään kuusi ja enintään neljäkolmatta,
2639: ja tulee niiden luvun olla kahdella jaollinen.
2640:
2641:
2642: II LUKU.
2643: A m m a t t i v a l t u u s t o n v a a l i s t a.
2644: 5 §.
2645: Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka harjoit-
2646: tavat elinkeinoa säädetyn elinkeinoilmoituksen nojalla tahi
2647: \
2648:
2649:
2650:
2651: Ammatti valtuustot. 5
2652:
2653: asianomaisella luvalla, tois.eksi puoleksi taas näiden elinkei-
2654: nonharjoittajain työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä
2655: tarkoitetaan tässä asetuksessa myöskin liikeapulaisia ja oppi-
2656: laita, mutta ei teknillisiä johtajia, konttoripäälliköitä, työn-
2657: johtajia, jotka eivät itse ole välittömästi mukana työssä,
2658: vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä muita elinkeinon-
2659: harjoittajan työssä olevia henkilöitä, jotka toimeltaan ovat
2660: niihin verrattavat.
2661: Valtuutetut ja niiden varajäsenet valitaan kolmeksi vuo-
2662: deksi sillä tavoin, kuin 6-10 §:ssä säädetään, eikä näin va-
2663: littu saa ilman pätevää syytä toimestaan kesken luopna.
2664: Jos valtuutettu kuolee taikka (poist.) muuten eroaa, en-
2665: nenkuin hänen toimiaikansa on loppuun kulunut, tulee
2666: (poist.) varajäsenen siitä ryhmästä, johon eronnut on kuulu-
2667: nut, astua hänen sijaansa (poist.) toimikauden loppuun.
2668:
2669: 6 §.
2670: Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä on
2671: sanottu, että vaalioikeutettu:
2672: a) on täysi-ikäinen;
2673: b) on paikkakunnalla hengillepantu;
2674: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena;
2675: (poist.).
2676: d) nauttii kansalaisluottamusta (poist.).
2677: Vaalioikeutettu on myöskin elinkeinoa harjoittava yhtiö,
2678: osuuskunta ja yhdistys, joka ei ole konkurssitilassa.
2679: Vaalikelpoinen valtuutetuksi on jokainen vähintään vii-
2680: denkolmatta vuoden ikäinen, joka täyttää 1 momentin b), e)
2681: ja d) kohdassa säädetyt ehdot sekä on:
2682: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 § :ssä maini-
2683: tuista vaaliryhmistä;
2684: b) elinkeinoliikkeen toimitusjohtaja, isännöitsijä tai muu
2685: johtaja, taikka elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan
2686: ja yhdistyksen hallituksen jäsen;
2687: c) elinkeinonharjoittaja tahi työntekijä, joka lähinnä
2688: edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut
2689: vaalioikeutettu; taikka on
2690: 6 1913.- S. V. ])11.- Eduskunt.a.t>sitysmiet. N:o 2.
2691:
2692: d) valtuutettuna, vaikka (poist.) hän edellä olevain mää-
2693: räyksien mukaan ei enää olisikaan vaalikelpoinen.
2694:
2695: 7 §.
2696: Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 8 §:n 1 mo-
2697: mentissa mainittu vaaliviranomainen sinä vuonna, jona vaa-
2698: lit ovat toimitettavat, kustakin ammattiryhmästä kaksi vaa-
2699: liluetteloa, joissa, 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaaliryh-
2700: miin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat oikeu-
2701: tetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja. Elinkei-
2702: nonharjoittaja olkoon velvollinen syyskuussa sinä vuonna,
2703: jolloin vaali toimitetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työs-
2704: sään olevista työntekijöistä Teollisuushallituksen laatiman
2705: kaavan mukaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henki-
2706: kirjain ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä.
2707: Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saatavina
2708: vähintään neljätoista päivää ennen vaalia, joka on toimitet-
2709: tava marras- tahi joulukuussa. K ~ttsumuksen vaaliin antaa
2710: vaaliviranomainen kuulutuksella, joka kunnallisista kuul'u-
2711: tuksista määrätyssä järjestyksessä on .julkaistava vähintään
2712: neljätoista päivää ennen vaalia.
2713: Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
2714: harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello kahtatoista
2715: päivällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
2716:
2717: 8 §.
2718: Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja maalla
2719: kunnallislautakunnan edessä suljetuin lipuin. Ammattival-
2720: tuuston valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saa-
2721: puvilla.
2722: Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henkilöi-
2723: den nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-
2724: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu
2725: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
2726: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta ensimäistä
2727: nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaalilippuun merkit-
2728: täköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla, .ia voidaan siinfi~
2729: Ammatti valtuustot. 7
2730:
2731: muuttaa nimien järjestystä, pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa
2732: toisia nimiä lisäksi.
2733: Vaalilippu on valitsijan itsensä taikka, jos valitsija on
2734: yhtiö, osuuskunta tai yhdistys, sen hallituksen esimiehen tai
2735: hallituksen valtuuttaman henkilön annettava, ja on vaali-
2736: oikeuden käyttämisestä merkintä vaaliluetteloon tehtävä.
2737: Jos vaalilippu joltakin osaltaan on virheellinen tai· epä-
2738: selvä, olkoon se kuitenkin muilta kohdin pätevä.
2739:
2740: 9 §.
2741: Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yhden
2742: äänen, toinen järjestyksessä 0,5o ääntä, kolmas O,aa, neljäs
2743: 0,25, viides 0,2o, kuudes 0,17, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
2744: yhdeksäs 0,11, kymmenes 0,1o, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
2745: toista O,os ääntä.
2746: Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
2747: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
2748: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet, niin monta
2749: kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne, joi-
2750: den äänimäärä on vähintään puolet viihirnmillä äänillä va-
2751: litun valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä jär-
2752: jestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
2753: saaneiden välin ratkaisee arpa .
2754: . Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
2755: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
2756: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
2757: hemmäksi kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
2758: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
2759: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
2760: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
2761: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
2762: Valtuutetun ollessa estettynä, kutsutaan varajäsen sa-
2763: masta vaaliryhmästä 2 ja 3 momentin mukaisessa järjes-
2764: tyksessä.
2765: 10 §.
2766: Valtuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäytykö,
2767: ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta tai toiminut
2768: 8 1913. - 8. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 2.
2769:
2770: valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää sellaista
2771: estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
2772:
2773:
2774: III LUKU.
2775: A m m a t t i v a 1 t u u s t o n t o i m i n n a s t a y l e e n s ä.
2776: 11 §.
2777: Ammattivaltuusto valitsee, iältään vanhimman jäsenen-sä
2778: johtaessa puhetta, keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan joka
2779: vuodeksi esimiehen. Jos kukaan vaalissa ei saa kahta kol-
2780: mattaosaa kaikista annetuista äänistä, toimitetaan vaali uu-
2781: destaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vastamainittua ään-
2782: ten enemmistöä, annetaan kaupungissa kaupunginvaltuus-
2783: ton sekä maalla kunnanvaltuuston tahi, missä sellaista ei ole,
2784: kunnallislautakunnan valittavaksi ammattivaltuustolle sen
2785: ulkopuolelta julkisiin toimiin perehtynyt esimies (poist.).
2786: Samassa järjestyksessä valitaan ammattivaltuuston keskuu-
2787: desta varaesimies joka vuodeksi. Es:i.mieheksi valittavan ei
2788: tarvitse olla vaalikelpoinen valtuutetuksi. Ammattivaltuus-
2789: ton ulkopuolelta valittua esimiestä ei lueta 4 § :ssä tarkoitet-
2790: tuun valtuutettujen lukumäärään eikä myöskään kumpaan-
2791: kaan valtuuston ryhmään.
2792: Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka edelli-
2793: sen vuoden on ollut esimiehenä taikka (poist.) ei ole äänioi-
2794: keutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä esimiehen
2795: toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esitetään, jääköön
2796: valtuuston harkittavaksi, onko se hyväksyttävä.
2797:
2798: 12 §.
2799: Ammattivaltuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä
2800: ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-apu-
2801: laiset.
2802: Kun joku asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
2803: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisasti osallisena.
2804: Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, rat-
2805: kaistakoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä teke-
2806: Ammattivaltuustot~ 9
2807:
2808: massa. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet kum-
2809: paisestakin ryhmästä ole saapuvilla. Jos asia kahdessa ko-
2810: kouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, että valtuusto
2811: ei ole ollut päätösvaltainen niinkuin nyt on sanottu, saa sen
2812: kolmannella kerralla ratkaista, jos vähintään puolet valtuus-
2813: ton jäs,enistä, kumpaa ryhmää tahansa, on saapuvilla.
2814: Äänten jakautuessa äänestyksessä tasan, voittakoon se mieli-
2815: pide, jota puheenjohtaja kannattaa.
2816: Jos esimies ja varaesimies jäävät pois kolmannesta
2817: kokouksesta, johtakoon iältään vanhin läsnäolevista valtuus-
2818: ton jäsenistä siinä tilaisuudessa keskusteluja. Jos esimies
2819: tai varaesimies laiminlyö kutsua valtuuston kokoon, anta-
2820: koon maistraatti tahi kruununvouti, kun vähintään puolet
2821: valtuuston jäsenistä sitä vaatii, sellaisen kutsumuksen.
2822: Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan äänten
2823: enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista vaali-
2824: ryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, ja valitkoot
2825: he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan.
2826:
2827: 13 §.
2828: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja olkoot
2829: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin 16 § :ssä
2830: mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä ottamaan
2831: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
2832:
2833:
2834: 14 §.
2835: Ammattivaltuuston tulee:
2836: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi ja
2837: työolojen parantamiseksi ja sitä varten (poist.} itse ryhtyä
2838: toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin, tai
2839: valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia maini-
2840: tussa tarkoituksessa;
2841: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen ti-
2842: lastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muutenkin
2843: antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeinotoimin-
2844: nasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset niitä vaativat;
2845: 10 191:3.- S. V. M. -l~duskuntaesitysmiet. N:o 2.
2846:
2847: c) tarkastaa .ia vahvistaa elinkeinoliikkeiden työsäännöt,
2848: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
2849: d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä IJysyväisten
2850: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
2851: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asianhaarain
2852: vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja sovinto-
2853: oikeuksien asettamisesta yksityistapauksia varten, ja tarvit-
2854: taessa itse puolestaankin toimia työriitain sovittamiseksi ja
2855: ratkaisemiseksi, niinkuin IV luvussa säädetään;
2856: e) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
2857: sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukaisesti
2858: on tuleva;
2859: f) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituksen-
2860: mukaisen johdon ja kehityksen hyväksi sekä (pois.) edistää
2861: sellaisten koulujen perustamista ja oppikurssien toimeen-
2862: panemista eri ammatteja varten, sekä yleensä huolehtia teol-
2863: lisuusammattien oppilasoloista, niinkuin tästä on erikoiseen
2864: säädetty;
2865: g) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan jär-
2866: jestämälle ammattientarkastukselle;
2867: h) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
2868: katsoo tarpeelliseksi, ( poist.) keskusteluun ( poist.) kut-
2869: sua edustajia ( poist.) paikkakunnalla elinkeinojen hyväksi
2870: toimivista yhdistyksistä, (poist.) ja tarvittaessa muullakin
2871: tavoin olla yhteistoiminnassa näiden yhdistysten kanssa;
2872: sekä
2873: i) antaa ~uosittain Teollisuushallitukselle kertomus toi-
2874: minnastaan.
2875:
2876:
2877: IV LUKU.
2878: T y ö r i i t a i n s o v i t t a m i s e s t a .1 a r a t k a i s e-
2879: m i se s ta.
2880: 15 §.
2881: Jos paikkakunnalla on syntynyt (poist.) työriita, joka on
2882: aiheuttanut tahi näyttää ( poist.) aiheuttavan suurehkon
2883: Ammattivaltuustot. 11
2884:
2885: työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, itse tai valtuus-
2886: ton sihteerin kautta, ruveta. yhteyteen Yiitapuolten kanssa,
2887: ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee, koettaa saada
2888: Tiitapuolet ( poist.) ratkaisua odottaessaan olemaan työnsei-
2889: saukseen ryhtymättä tahi sitä jatkamatta, kehottaa heitä
2890: yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin koettaa saada
2891: riita sovituksi.
2892: Kun työriita elinkeinonhar.ioittajain j.a työntekijäin
2893: välisen sopimuksen mukaan on sovittelulautakunnan tahi
2894: sovinto-oikeuden käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä
2895: siihen sovellettako, ellei ( poist.) kumpikin riitapuoli ( poist.)
2896: ])yydä valtuuston välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että
2897: (poist.) lautakuntaa tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttä-
2898: mään riidan sovittamiseen.
2899:
2900:
2901:
2902: 16 §.
2903: Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 § :ssä on sanottu,
2904: työriitaa ei saada päättymään, ja jos molemmat riitapuolet
2905: tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto koettaisi
2906: sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsitellä hake-
2907: musta ja jättää asia erityiseen sovittelulautakuntaan. Tämän
2908: lautakunnan puheenjohtajaksi ammattivaltuusto valitsee
2909: joko (poist.) esimiehensä, jos hän on otettu valtuuston ulko-
2910: puolelta, taikka muun henkilön, joka ei ole elinkeinonhar-
2911: joittaja eikä työntekijä; ja olkoon lautakunnassa, paitsi pu-
2912: heenjohtajaa, vähintään (poist.) kaksi jäsentä, jotka val-
2913: tuusto keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valitsee siten, että
2914: kumpikin valtuuston ryhmä (poist.) valitsee yhtä monta
2915: edustajaa. Asianosaisten pyynnöstä voidaan lautakuntaan
2916: vielä lisätä kaksi jäsentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee
2917: yhden. Lautakunnan sihteerintointa hoitaa valtuuston sih-
2918: teeri.
2919: Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä järjestyk-
2920: sessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun riitapuoli
2921: ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
2922: 12 1913. - S. V. M. r- Eduskuutaesitysmiet. N :o 2.
2923:
2924: 17 §.
2925: Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin riita-
2926: puolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka ovat
2927: olleet riidan syynä, sekä niiden perusteista (poist.). Jos
2928: lautakunta katsoo todistajien tahi asiantuntijain valallisen
2929: kuulustelun tarpeelliseksi, on se toimitettava paikkakunnan
2930: yleisessä alioikeudessa taikka, milloin todistajat tahi asian-
2931: tuntijat asuvat kaukana tahi heidän kuulustelemisensa siellä
2932: muuten on hankala, siinä oikeudessa, jossa se soveliaimmin
2933: voi tapahtua. Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa valtuus-
2934: tolle, olkoon kuitenkin kutsuttaesaa velvollinen, itse tahi
2935: asiamiehen kautta, saapuroaan lautakunnan kokoukseen.
2936: Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsit-
2937: telyä.
2938: Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn tarkoituk-
2939: sena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen riitapuolten
2940: omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lautakunnan, jos ja
2941: sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan ratkaisua,
2942: ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja myönnytyksiä, joita
2943: tarkoitus näyttää vaativan.
2944: Jos edellä mainitulla tavalla ei ole päästy yksimielisyy-
2945: teen, (poist.) esittäköön lautakunta (poist.) lopullisen sovin-
2946: toehdotuksen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille
2947: toimitettava. Milloin asiaa on lautakunnassa käsitelty riita-
2948: puolen ilmoituksesta, eikä lautakunnan puheenjohtaja, kah-
2949: deksanviidettä tunnin kuluessa tiedon antamisesta taikka
2950: lautakunnan erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa,
2951: ole (poist.) saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
2952: hylkää (poist.) sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus hy-
2953: väksyttynä ja on se riitapuolten noudatettava. Kun asiaa
2954: on käsitelty riitapuolen sitä pyytämättä, olkoon laki sama,
2955: jos molemmat riitapuolet ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä
2956: sovintoehdotuksen.
2957:
2958: 18 §.
2959: Jos 17 § :ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
2960: kehottakoon sovittelulautakunta riitapuolia antamaan niin
2961: Ammattivaltuustot. 13
2962:
2963: kokoonpannulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 § :n 1 momentissa
2964: on sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
2965: tahi useammalle henkilölle, joiden päätöstä riitapuolet sitou-
2966: tuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten väit-
2967: teet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
2968:
2969: 19 §.
2970: Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen
2971: ( poist.) käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 § :ssä on sanottu,
2972: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan sovinto-
2973: tuomiolla ratkaistavaksi, on ammattivaltuuston esimiehen
2974: tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimen-
2975: piteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen
2976: viipymättä käsiteltävä ja päätettävä sovintotuomiolla, jota
2977: (poist.) molemmat riitapuolet noudattakoot ..
2978: Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi muutta-
2979: mista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuksen voi-
2980: ma, mutta kun on kysymys ( poist.) työsopimuksen tulkitse-
2981: misesta (poist.}, pantakoon tuomio täytäntöön, niinkuin
2982: ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
2983:
2984: 20 §.
2985: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta tai
2986: sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 §:n mukaan antaa,
2987: ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja voidaan myös-
2988: kin antajan toimesta sopivalla tavalla julkaista.
2989: 21 §.
2990: Siitä, millä tavoin sovittelu järjestetään niillä seuduin,
2991: joilla ei ammattivaltuustoa ole, määrää (poist.) Senaatti.
2992: Senaatin asiana on niinikään määrätä sovittelun järjes-
2993: tämisestä (poist.}, kun työriita ulottuu ammattivaltuuston
2994: piirin ulkopuolelle taikka koskee koko maata tai melkoista
2995: ( poist.) osaa siitä.
2996: 22 §.
2997: Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäsenellä sekä
2998: sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan ja vaivas-
2999: 14 1913. - S. V. M. - :Bduskuntaesitysmiet. N :o 2.
3000:
3001: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä
3002: riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä myöskin muut
3003: ammattivaltuuston valitseman sovittelulautakunnan, sovinto-
3004: oikeuden tahi sovintomiehen kustannukset suoritetaan
3005: valtiovaroista, jollei lautakunta tai sovinto-oikeus tahi so-
3006: vintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi
3007: jompaakumpaa niistä maksamaan näitä kustannuksia.
3008: Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 momentin
3009: mukaan on katsottu valtiovaroista suoritettaviksi, lähettä-
3010: köön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman lausun-
3011: tonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi,
3012: jollei aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tahi las-
3013: kua vastaan muuten ole. Muussa tapauksessa hankkii ku-
3014: vernööri valtuuston selityksen muistutuksesta, ennenkuin
3015: hän lopullisesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan
3016: päätökseen voidaan, kolmenkymmenen p~ivän kuluessa tie-
3017: don saatua, hakea muutosta ( poist.) Senaatin Talousosas-
3018: tossa.
3019:
3020:
3021: V LUKU.
3022: A m m a t t i v a l t u u s t o n k u s t a n n u k s i s t a.
3023: 23 §.
3024: Ammattivaltuuston esimiehellä on oikeus saada toimes-
3025: taan palkkio ja valtuutetulla kohtuullinen, kaikille valtuu-
3026: tetuille yhtä suuri korvaus menetetys'tä työajasta, sekä esi-
3027: miehellä ja valtuutetulla korvaus matkakustannuksistaan.
3028:
3029: 24 §.
3030: Kustannukset 7 §:ssä rnainittujen vaaliluettelojen teke-
3031: rnisestä suorittaa kunta, jonka rnyöskin tulee ilrnaiseksi an-
3032: taa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien kokouksiin käy-
3033: tettäväksi tarvittava huoneusto.
3034:
3035: 25 (24) §.
3036: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä,
3037: ynnä ammattivaltuuston ( poist.) hallintokustannukset suori-
3038: Ammattivaltuustot. .15
3039:
3040: tetaan våltiovaroista, ja on silloin noudatettava 22 § :n
3041: 2 momentissa säädettyä järjestystä.
3042:
3043: 26 §.
3044: Joka 5 ja 6 §:n mukaan on oikeutettu ottamaan osaa
3045: ammattivaltuuston vaaliin ja maksaa kunnalUsveroa,
3046: olkoon velvollinen valtuuston muiden kuin 23-25 §:ssä mai-
3047: nittujen menojen suorittamiseen ottamaan osaa, kunnallis-
3048: vetotuksesta voimassa olevia perusteita noudattaen, sen vero-
3049: äyriluvun mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi
3050: työ tuloista.
3051:
3052: 27 §.
3053: Valtuuston htlee laatia kunkin vuoden joulukuussa seu-
3054: mavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tuloarvio, sisältävä
3055: paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja myös sen Taka-
3056: määrän, joka niiden suorittamiseksi on vemttamalla otettava
3057: verovelvollisilta.
3058: Sittenkun vuoden kunnallistJerotu.s on toitnitettu, tulee
3059: valtuuston sen johdolla sekä noudattaen, mitä yllä 26 §:ssä
3060: on säädetty, jakaa kaikkien verovelvollisten kesken se määrä,
3061: joka on taksoitettava, sekä kunnan veronkannon yhteydessä
3062: toimituttaa maksunkanto kunnan ylöskantomiehillä, joiden
3063: tulee jättää kannetut vamt valtuuston rahastonhoitajalle.
3064:
3065: 28 (26) §.
3066: Ammattivaltuustoa valittaessa on niistä, jotka ovat val-
3067: tuutetuiksi vaalikelpoisia, samalla valittava kumpaakin vaa-
3068: liryhmää varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkasta-
3069: jan varamiestä. Jokaisella valitsijalla on siinä vaalissa yksi
3070: ääni, ja julistakoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka
3071: ovat saaneet enimmät äänet.
3072: Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuuston tilit
3073: ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen vakuudet
3074: ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraatille tahi kun-
3075: nallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaavat, ettei syytä
3076: 16 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3077:
3078: muistutukseen ole, myöntäkööt he vastuuvapaud~n. Mutta
3079: jos tilintarkastaja on tehnyt muistutuksen, jossa hän asian-
3080: omaisen selityksestä huolimatta pysyy, on sanotun viran-
3081: omaisen siitä tehtävä päätös.
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: VI LUKU.
3087:
3088: E r i a m m a t t i v a l t u u s t o j e n y h te i s t o i m i n-
3089: n a s t a s e k ä k e s k u s v a 1 t u u s t o s t a.
3090:
3091: 29 (27) §.
3092: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti-
3093: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
3094: elinkeinoetujen edistämiseksi.
3095:
3096:
3097: 30 (28) §.
3098: Siinä tarkoituksessa, kuin 29 § :ssä mainitaan, on koko
3099: maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuuluu kah-
3100: deksantoista jäsentä. Näistä valitsevat (poist.) Senaatin
3101: tarkemmin määrättävällä tavalla (poist.) elinkeinonharjoit-
3102: tajain ja työntekijäin edustajat ammattivaltuustoissa, kum-
3103: matkin kuusi. Muut kuusi valitsee Senaatti.
3104: Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohtajansa,
3105: kokoontuu Teollisuushallituksen kutsumuksesta vähintään
3106: kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita, jotka ( poist.)
3107: Senaatti, Teollisuushallitus tai joku ammattivaltuusto sille
3108: esittää taikka joista keskusvaltuustossa nostetaan kysymys;
3109: ja olkoot (poist.) ne Teollisuushallituksen jäsenet, joita ei
3110: ole valittu keskusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa kes-
3111: kusteluihin, mutta ei päätöksiin.
3112: Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suorittaa
3113: valtio.
3114: Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa Keisari
3115: ja Suuriruhtinas.
3116: Ammattivaltuustot. 17
3117:
3118: VII LUKU.
3119: Miten ammattivaltuuston päätöksistä
3120: v a l i t et a a n.
3121:
3122: 31 (29) §.
3123: Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, että
3124: (poist.} ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt laillisessa
3125: järjestyksessä taikka (poist.) on voimassa olevaa lakia vas-
3126: taan tahi loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon
3127: oikeutettu kuvernöörille tekemään valituksen päätöksestä
3128: kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tiedoksi saatuaan.
3129: Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvistamasta työ-
3130: sääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niinkuin on erittäin
3131: säädetty.
3132:
3133: 32 (30) §.
3134: ,Jos tehdään valitus siitä, että ammattivaltuuston päätös
3135: ei ole laillisessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on
3136: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa tahi muuten menee
3137: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kieltää
3138: päätöksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
3139: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä oi-
3140: keutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväksy-
3141: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
3142: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
3143: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin kuvernööri
3144: saa jttlistaa sen kokonaankin kumotuksi.
3145:
3146:
3147:
3148: VIII LUKU.
3149: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
3150: 38 (31) §.
3151: ,Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
3152: 7 § :n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sa.lwtettakoon
3153: häntä vähintään kymmenen ja enintään kolmesataa markkaa.
3154: 2
3155: 18 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3156:
3157: 84 (32) §.
3158: Jos ammattivaltuuston esimies, varaesimies tahi muu
3159: ( poist.) jäsen ilman pätevää estettä jää pois ( poist.) valtuus-
3160: ton kokouksesta, maksakoon sakkoa valtuuston rahastoon,
3161: esimies ja varaesimies kuusi sekä muu jäsen kolme markkaa.
3162: Jos kokous poissaolojen takia jää pitämättä, olkoon sakko
3163: kaksinkertainen.
3164:
3165: .35 (33) §.
3166: Riitapuoli, joka ilman laillista estettä jättää noudatta-
3167: matta kutsumusta saapua sellaiseen asiankäsittelyyn, kuin
3168: 17 ja 19 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään kolmen-
3169: sad~n. markan sakolla. Jos muu kutsuttu henkilö jää ilman
3170: laillista estettä tulematta, olkoon sakko vähintään kymmenen
3171: ja enintään sata markkaa.
3172:
3173: 36 (34) §.
3174: Kauppalassa, jolla on oma hallitus, on kauppalahalU-
3175: tuksen asiana toimittaa, mitä tässä asetuksessa on maistraa-
3176: tin ja kaupunginvaltuuston tehtäväksi määrätty.
3177: Jos kaupungissa ei ole maistraattia, tulee jädestysoikeu-
3178: den suorittaa ne tehtävät, jotka tämän aset1tksen muhaan
3179: maistraatille kuuluvat.
3180:
3181:
3182:
3183: IX LUKU.
3184:
3185: V ä l i t t av i ä s a ä n n ö k s i ä.
3186:
3187: 37 (35) §.
3188: Ammattivaltuuston asiana 4 § :n mukaan olevan lausun-
3189: non ja ehdotuksen siitä, mita ammattiryhmiä varten val-
3190: tuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumäärästä,
3191: antavat tätä asetusta toimeenpantaessa 31 päivänä maalis-
3192: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säadettyjen
3193: elinkeinoyhdistysten valtuusmiehet.
3194: Ammatti valtuustot. 19
3195:
3196: 38 (36) §.
3197: Sittenkun ammattivaltuusto ensi kerran on valittu, on
3198: maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä valtuus·
3199: ton ensimäisen kokouksen aika.
3200:
3201: 89 (37) §.
3202: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perustajiensa
3203: määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat maaliskuun
3204: 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädetyt
3205: elinkeinoyhdistykset, ovat, näiden yhdistysten lakatessa,
3206: jätettävät vastaavien ammattiryhmäin valtuustoille niiden
3207: hoidettaviksi .ia tarkoitukseensa käytettäviksi.
3208:
3209: 40 (38) §.
3210: Mitä maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun
3211: asetuksen 28 ja 39 § :ssä on säädetty elinkeinoyhdistyksistä
3212: tahi sellaisen yhdistyksen valtuusmiehistä, sovelletaan am-
3213: mattivaltuustoja koskemaan.
3214:
3215: 41 (39) §.
3216: Tämä asetus tulee noudatettavaksi
3217: (poist.) ....
3218:
3219: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1913:
3220: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossrr. l!JW.
3221: 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 2.
3222:
3223:
3224:
3225:
3226: Suuren valiokunnan mietint&
3227: N :o 4 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
3228: sältää ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuus-
3229: toista.
3230:
3231: Eduskunta on asian toisessa käsittelyssä hyväksynyt
3232: Asetuksen ammattivaltuustoista Suuren valiokunnan mie-
3233: tinnössä N :o 4 olevan ehdotuksen mukaisesti, muuttaen kui-
3234: tenkin 9, 30 ja 33 §:n näin kuuluviksi:
3235:
3236: 9 §.
3237: Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yhden
3238: äänen, toinen järjestyksessä 0,5o ääntä, kolmas 0,33, neljäs
3239: 0,25, viides 0,20, kuudes 0,17, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
3240: yhdeksäs O,n, kymmenes 0,10, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
3241: toista O,os ääntä.
3242: Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
3243: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
3244: tuutetuiksi ne, jotka ovat saanet enimmät äänet, niin monta
3245: kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne, joi-
3246: den äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä va-
3247: litun valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä jär-
3248: jestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
3249: saaneiden välin ratkaisee arpa.
3250: Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
3251: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
3252: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
3253: hemmäksi kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
3254: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
3255: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
3256: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3257:
3258: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
3259: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
3260: V altuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3 momentin
3261: mukaan valituista varajäsenistä on tarvittaessa kutsuttava
3262: hänen sijaansa.
3263:
3264: 30 §.
3265: Siinä tarkoituksessa, kuin 29 § :ssä mainitaan, on koko
3266: maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuuluu kah-
3267: deksantoista jäsentä. Näistä valitsevat Senaatin tarkemmin
3268: määrättävällä tavalla elinkeinonharjoittajain ja työnteki-
3269: jäin edustajat ammattivaltuustoissa, kummatkin kuusi.
3270: Muut kuusi valitsee Senaatti.
3271: Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohtajansa, ko-
3272: , koontuu Teollisuushallituksen kutsumuksesta vähintään ker-
3273: ran vuodessa käsittelemään niitä asioita, jotka Senaatti,
3274: Teollisuushallitus tai joku ammattivaltuusto sille esittää
3275: taikka joista keskusvaltuustossa nostetaan kysymys; ja
3276: olkoot ne Teollisuushallituksen jäsenet, joita ei ole valittu
3277: keskusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa keskusteluihin,
3278: mutta ei päätöksiin.
3279: Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suorittaa
3280: valtio.
3281: Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa Senaatti.
3282:
3283:
3284: 33 §.
3285: Jos elinkeinonharjoittaja ei ( poist.) anna 7 § :n 1 mo-
3286: mentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon häntä vähin-
3287: tään kymmenen ja enintään kolmesataa markkaa.
3288:
3289:
3290:
3291: Kun yllämainittu asetusehdotus Eduskunnan siihen päät-
3292: tämien muutosten johdosta uudestaan on ollut Suuren valio-
3293: kunnan käsiteltävänä, ei Valiokunta ole katsonut olevan
3294: syytä luopua entisestä ehdotuksestaan, mikäli se koskee 9
3295: Ammattivaltuustot. 3
3296:
3297: § :ää. Sitä vastoin on Suuri valiokunta puoltanut Eduskun-
3298: nan 30 ja 33 § :ään tekemiä muutoksia.
3299: Tämän nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen eh-
3300: dottaa,
3301: että Eduskunta hyväksyisi P'Uheena olevan
3302: asetusehdotuksen asian toisessa käsittelyssä
3303: tekemänsä päätöksen mukaisesti, muuttaen kui-
3304: tenkin 9 § :n näin kuuluvaksi:
3305:
3306: 9 §.
3307: Se, jota valitsija ensi SIJassa on äänestänyt, saa yhden
3308: äänen, toinen järjestyksessä 0,50 ääntä, kolmas 0,33, neljäs
3309: 0,25, viides 0,2o, kuudes 0,11, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
3310: yhdeksäs 0,11, kymmenes 0,1o, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
3311: toista O,os ääntä.
3312: Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
3313: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
3314: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet, niin monta
3315: kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne, joiden
3316: äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä valitun
3317: valtuutetun äänistä, katsottava varajäseniksi siinä järjes-
3318: tyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
3319: saaneiden välin ratkaisee arpa.
3320: Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
3321: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
3322: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
3323: hemmäksi kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
3324: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
3325: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
3326: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
3327: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
3328: V alt1tutetun ollessa estettynä, kutsutaan varajäsen sa-
3329: masta vaaliryhmästä 2 ja 3 momentin mukaisessa järjes-
3330: tyksessä.
3331:
3332: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1913.
3333: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
3334: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
3340: esityksen johdosta päättämä alamainen
3341: e h d o t u s asetukseksi ammattivaltuustoista.
3342:
3343:
3344:
3345:
3346: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
3347: ja Suuriruhtinas I
3348:
3349:
3350:
3351:
3352: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, joka sisäl-
3353: tää ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuustoista, ja on Edus-
3354: kunta säädetyssä järjestyksessä tämän esityksen käsitellyt.
3355: 2 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3356: Elinkeinotoiminnan rauhallisen ja säännöllisen kehityk-
3357: sen edistäminen ja turvaaminen teollisuuden ja kaupan
3358: alalla on 3rhteiskunnalle tärkeätä näid-en elin:IDeinojen ta-
3359: l·oudellisen merkityksen kannalta yleensä kuin myöskin sen
3360: vuoksi, että näillä aloilla toimii yhdessä henkilöryhmiä, joi-
3361: den edut helposti saattavat joutua ristiriitaan. Tätä silmällä
3362: pitäen on eräissä maissa teollisuuden alalla osaksi järjestetty,
3363: osaJksi suunniteltu järjestettäväksi itsehallinnonaatteelle pe-
3364: rustuvia, sekä työnantajain että työntekijäin edustajista tasa-
3365: suhtaisesti kokoonpantuja laitoksia, niin sanottuja työka-
3366: mareita eli työneuvostoja. Näiden tehtävänä on koota tietoja
3367: ammattioloista, a·ntaa ·ehdotuksia ja ·lausuntoja viranomai-
3368: sille, sovittaa ja ratkaista työriitoja sekä yleensä toimia
3369: asianomaisilen elinkeinoj•en ja t;yöoloj·en kehittämiseksi.
3370: Suomen oikeus ei sisällä määräyksiä tällaisista laitok-
3371: sista. Elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun
3372: wsetuksen 3 <luvussa veivoitetaan ainoastaan elinkeinonhar-
3373: joiiltajat kaupungeissa joko kaikki yhteisesti tai jakfllantuen
3374: enintään kolmeen ryhmään, kaupan, tehdasteollisuuden ja
3375: käsityön mukaan, muodostama.an yhdistyksiä niitten asiain
3376: hoitamista vart·en, jotka koskevat yhdistyksen jäsenten har-
3377: joittamia elinkeinoja. Näid•en Y'hdistysifien toiminnasta pi-
3378: tävät lähinnä huolta valtuusmiehet, joiden lukumää-
3379: rää elin'lminonharjoittaj.ain ja heidän työntekijäinsä välisten
3380: riitaisuuksien sovittelemista varten on lisättävä puolella,
3381: va:lirtsemalla lisäksi työntekijöitä. Mutta näinkin lisättynä
3382: on valtuustolaitos puutteellisen kokoonpanansa vuoksi jää-
3383: nyt merkityksettömäksi, ja mainitut viralliset yhdistykset
3384: ovat useimmissa ]mupun~eissa muutenkin toimineet sangen
3385: laimeasti ja koko .laitos yleensä on osott>autunut vanhentu-
3386: neeksi. S.en sijaan ovat sekä työnantajat että toisaalta työn-
3387: tekijäit etujensa valvomista varten muodostaneet elinvoimai-
3388: sia vapa.ilf;a jädestöjä, joiden väliset riitaisuudet tuon ·tuos-
3389: takin ovat aiheuttaneet arveluttavia häiriöitä liike-elämässä.
3390: Pitäen tarpeellisena edellä mainittujen elinkeinojen ajan-
3391: mukaista lakisääteistä edustusta, ehdottikin elinkeinolain
3392: tarkastamista varten vuonna 1898 asetettu komitea, että
3393: Ammattivaltuustot 3
3394:
3395: nykyisten virallisten dinkeinoyhdistysten Ja niiden va1-
3396: tuusmiesten sijaan järj,est,ettäisiin jokaiseen kaupunkiin sekä
3397: kauppa- että teollisuusvaltuusto ja piti komitea suotavana,
3398: että nämä valtuustot tasasuhtaisesti ·edustaisivat s~ekä työn-
3399: antajia että työntekijöitä. Eomitean ehdotus, kehitettynä
3400: ja täydennettynä sisältyi siihen armolliseen esitykseen
3401: uudesta elinkeinolaista, joka annettiin Eduskunnalle 1907
3402: vuoden ja 1908 vuoden ensimäisillä va1tiopäivillä. Kun
3403: asia kummallakin kerralla jäi Eduskunnassa loppuun
3404: kä.sittelemättä, tehtiin toisilla valtiopäivillä vuosina 1908
3405: ja 1909 näihin armollisiin esityksiin nojautuvia edus-
3406: kunta<esityksiä ammattivaltuustoista, mutta Eduskunta ei
3407: ehtinyt niidenkään kä~sittelyä loppuun suoritta;a. Eduskun-
3408: nan nyt hyväksymä asetusehdotus on pääasialliselta sisäl-
3409: löltään ~edellä mainittujen armollisten esitysten säännösten
3410: mukainen ja vastaa niiden 13-40, 64-66 sekä 77-80 §:ää.
3411: A~setusehdotuksen yksityiskohtaisista säännöksistä, mi-
3412: käli ne asiallisesti poikkeavat puheena olevien armollisten
3413: esitysten vllistaavista määräyksistä, saa Eduskunta seuraa-
3414: vassa tehdä lähemmin selkoa.
3415: Koska kaupunkien lähi,stöHä uS'ein on suuria teollisuus- lja2§.
3416: }aitoksia, joita varten ammalttivaltuusto olisi tarp·oon ja
3417: jotka sopivasti voitaisiin saattaa ;sd1aisen valtuuston tar-
3418: joamista eduista osallisiksi siten, että ne liitettäisiin lä-
3419: heisen k~aupungin ammattivaltuustopiiriin, on Eduskunta
3420: ottanut asetusehdotuksen 1 § :ään tätä tarkoittavan mä:äräyk-
3421: s1en. Samoin on katsottu ol-evan syytä 2 §:ssä oikeuttaa Kei-
3422: sarillinen Sena;atti tarvibtaessa määräämään, ~että vrultuusto
3423: on asetettava myöskin maalaiskunnan osaa varten.
3424: Siihen nähden, että etupäässä suuri,ssa kaupung>eissa har- 3 §.
3425: joitetaan elinkeinoja, joita on vaikea sovi&a joko kaupan,
3426: tehdasteollisuuden tahi käsityön ryhmääJn, ei Eduskunta ole
3427: a·setusehdotukseen ottanut täUaista ammaJttien kolmijakoa,
3428: vaan on 3 § :ssä määrännyt, että ammattivaltuusto on asetet-
3429: tava joko kaikkia paikkakunnan elirrkeinoj,a varten yhtei-
3430: sesti taikka, jos syytä siihen on, siten, ~että ne jaetaan eri
3431: ammattiryhmiin.
3432: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3433: 4 §. Eduskunta on pitänyt sopiv,ampana antaa Teollisuushal-
3434: lituksen eikä Keisarillisen Senaatin asiaksi määräitä, mitä
3435: ammattiryhmiä varten valtuusto on asetettava sekä monta;ko
3436: valtuutettua kuhunkin va~tuustoon on valittav,a. Asetus-
3437: ehdotuks,en 4 § on s·en mukaisesti muodostettu.
3438: 5 §. Elinkeinonharjoittajain apulaisista ovat teknilliset joh-
3439: tajat, konttoripäälliköt, sellaiset työnjohtajat, jotka itse eivät
3440: välittömästi ota työhön osaa, samoinkuin muutkin toi-
3441: meltaan näihin verrattavat henkilöt yleensä lähempänä
3442: työnantajia kuin työntekijöitä, minkä tähden vaalioikeuden
3443: myöntäminen näille työntekijäin ryhmässä ei näytä olevan
3444: paika.Haan. Lukuisuutensa vuoksi ei mainittuja henkilöitä
3445: voida oikeuttaa äänestämääm työnantajaink,aan ryhmässä,
3446: nämä kun :silloin saattaisivat jäädä ammattivaltuustossa
3447: edustamatta, eikä niille myöskään voi hankaluudeiJta järjes-
3448: tää erityistä edustusta. Tämän vuoksi on asetusehdotuksen
3449: 5 § muod·ostettu siten, että puheena olevat henkilöt sen mu-
3450: kaan ovat WJJrulioi'keutta vailla.
3451: 6 §. Eduskunnan mielestä ei VaJalioikeuden eh<loksi ole ase-
3452: tettava Suomen kansalaisuutta. Niinikään näyttää olevan
3453: syytä erruissä kohdin laajentaa myöskin vaaiikelpoisuutta.
3454: Ulkomailla saavutettu kokemus osottaJru, että henkilöt, jotka
3455: ovat jättäneet liiketoimintansa tahi varsinaisesta ammatti-
3456: työstä siirtyneet työväen luottamustoimiin, usein ovat ol-
3457: leet työkamarien innokkaimpia ja sopivimpia jäseniä. Sen
3458: vuoksi Eduskunta on asetusehdotuksen 6 §:ään ottanut mää-
3459: räyks'en, eitä elinkeinonharjoittaja tai työn'tekijä, menetet-
3460: tyään ainakin vuo<len kestäneen vaalioikeutensa, vielä
3461: yhdeksän vuoden ajan säilyttää vaalikelpoisuutensa, sekä
3462: että va1tuu:ston jäs>en aina voi tulla uudelleen valituksi. Sitä
3463: paitsi on vaalikelpoisuudesta säädetty, että vwltuutetuksi
3464: voidaan valita elinkeinoliikkeen toimitusjoht,aja, isännöitsijä
3465: tahi muu johtaja.
3466: 7 §. V:aaliluetteloid·en laatimis'en helpottamiseksi on asetus·eh-
3467: dotuksen 7 § :n 1 momentissa säädetty, että elinkeinonharjoit-
3468: tajan tulee syyskuussa sinä vuonna, jolloin vaali toimite-
3469: taan, antaa luettelot työntekijöistään ja että mainitut luet-
3470: Ammatti valtuustot. 5
3471:
3472: telot yhdenmuroaisuuden vuoksi on tehtävä Teollisuushalli-
3473: tuksen laatiman ka;avan mukaan. Vaalin kuuluttamista
3474: kos]mvan määräyksen selventämiseksi on mainitun pykälän
3475: 2 momentissa määrätty, että kutsumus vaaliin on julk,ais-
3476: tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista ori
3477: voimassa. Jotta muistutusten esittäminen vaalitilai'suu-
3478: dessa vaaliluetteloa vastaan ei viivyttäisi toimitusta,
3479: on puheena olevan pykälän 3 momenttiin otettu sään-
3480: nös, jonlm mukaan muistutuks,et on tehtävä viimeistään vaa-
3481: litoimituksen edellisenä päivänä.
3482: Ammattivaltuuston valitsemille edustajille on rusetuseh- 8 §.
3483: tlotuksen 8 §:n 1 momentissa varattu oikeus oHa vaalitoimi-
3484: tuksessa sa;apuvilla, jotta vä:ltettäisiin epäluulo vaaliviran-
3485: omaisen puolueellisesta menettely,stä. Kun myöskin elin-
3486: keinoa harjoi>ttava yhtiö, osuuskunta ja yhdistys 6 §:n mu-
3487: kaan ~on oikeutettu ottamaan osaa mnmattivaltuuston vaaliin,
3488: on 8 § :n 3 momentissa säädetty, millä tavoin tällaiset yh-
3489: tymät voivat käyttää va;alioikeuttaan. Vaalioikeuden
3490: käyttämisen helpottamista tarkoittaa asetusehdotuksen 8
3491: § :n 4 momenttiin otettu säännös, että vaalilippu, joka
3492: joltakin osaltaan on virheellinen tai epäselvä, on muilta koh-
3493: din katsottava päteväksi.
3494: Koska ammattivaltuuston v~aaleis~sa noudatettavan suh- 9 §.
3495: teellisen vaalitavan tulee olla mahdollisimman yksinkertai-
3496: nen, mutta ään,ten yhteenla.sk8minen tavaHisia murtolukuja
3497: käytettäessä tuottaa melkoisia vaikeuksia, on asetusehdotuk-
3498: sessa käytettäväksi määrätty sada;sosissa merkittyjä kym-
3499: menmurtolukuja, vaikka vaalin tulokset siten voivat tulla
3500: jonkun verran epätarkoiksi sen vuoksi, ~että viime mainitut
3501: luvut eivät aina ole tasan yhtä suuret kuin vastaav~at taval-
3502: liset murtoluvut. Eduskunta ei ol'e myöskään voinut hy-
3503: väksyä sella;ista järjestelyä, että vaalilipussa seitsemän-
3504: nellä ja sitä myöhemmällä sijalla olevat ehdokkaat saisivat
3505: kukin saman äänimäärän, vaan on vaalitapa asetusehdotuk-
3506: sessa kauttaaltaan pysytetty suhteellisena. Tällaista me-
3507: nettelyä noudattaen voidaan vaalin tulos sopivan taulun
3508: avulla helposti laskea. MiHoin erityinen varajäsenten vaa:li
3509: 6 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3510: tulee tarpeelliseksi, on tämä toimitettava niinikään •suhteelli-
3511: silla vaal•eilla, jolleivät kaikki valitsijat sovi enemmistöva·a-
3512: litavasta. Siihen nähden että valtuustoa vH:litta;essa ei käy-
3513: tetä '6deltäkäsin ilmoibettuja ehdokaslistoja eivätkä siis vara-
3514: jäsenet muodollisesti ole minkään .eri äänestäjäryhmän puo-
3515: lesta valittujen jäsenten varajäseniä, on asetusehdotuksessa
3516: valtuuston tavamsten puoluesuhteiden säilyttämistä varten
3517: sen ohessa määrätty, että valtuutetulla, joka tilapäisesti on
3518: estetty valtuuston kokoukseen saapumasta tahi eroaa val-
3519: tuustosta, on oikeus määrätä, kuka varajäsenistä hänen
3520: sijaansa kutsutaan. - Näitä koskevat säännökset on sisäl-
3521: lytetty asetusehdotuksen 9 § :ään.
3522: 11 §. Eduskunta on kaJtsonut tarpeelliseksi aootusehdotuksen
3523: 11 §:ään ottaa säännöksen siitä, kuka valtuustossa johtaa pu-
3524: hetta, kunnes esimies on valittu. Koska on suotav·aa, että
3525: valtuustolle kävisi helpommaksi itse valita esimiehensä, tar-
3526: vitsematta kääntyä kaupungin- tai kunnanvaltuuston puo-
3527: leen, on asetusehdotuksen mukaan vaali katsottava päteväksi,
3528: jos ehdoka·s on saanut kaksi kolmannesta annetuista äänistä.
3529: 12 §. Jos valtuuston päätöskelpoisuutta varten vaadittaisiin,
3530: että kummastakin ryhmä;stä vähintään puolet pitäisi olla
3531: sawpuvi:lla, voisi toinen ryhmä jatkuvasti estää epämielui-
3532: sen päätöksen syntymis·en, jäämällä tarpeeksi mieslukuisena
3533: pois valtuuston kokouksista. Tämä;n estämistä tarlmittaa
3534: asetusehdotuksen 12 §:ään Oibettu sää;nni)s, että a;sia, joka
3535: mainitusta syystä on kahdessa kokouksessa jäänyt ratkaise-
3536: matta, voidaan kolmannella lmrralla päättää, jos valtuuston
3537: jäsenistä vähintään puolet, kumpaa ryhmää tahansa, on saa-
3538: puvilla. Esimiehen ja varaesimiehen mallidolEsen niskoitte-
3539: lun ehkäisemiseksi on katsottu tarpeelliseksi tehdä va1tuus-
3540: ton kokoontuminen p•oikkeustapauksessa (mahdolliseksi il-
3541: man näiden antamaa kutsua sekä varata valtuustolle toi-
3542: mintamahdollisuus esimiehen ja varaesimiehen jäädessä jat-
3543: kuvasti kokouksista pois. Myöskin on Eduskunta päättänyt,
3544: että ainoastaan ne asiat, jotka v'altuusto kahden kolmannek-
3545: sen enemmistöllä harkitsee koskevan vain tois.ta vaaliryhmää,
3546: Ammattivaltuustot 7
3547:
3548: jäävät yksistään tämän ryhmän valtuutettujen käsiteltävä;ksi
3549: j.olm ~eskuudestaan tahi ulkopuo!l·elrtaan va:litsemansa pu-
3550: heenjohtajan johdolla.
3551: Ammattivaltuuston esimiehen veivoittaminen toimimaan 16 §.
3552: sovittelulautakunnan puheenjohtajana, jos hän on valtuuston
3553: ulkopuolelta valittu eikä hänellä ole laillista estettä, ei näytä
3554: tarkoituksenmukaiselta, minkä vuoksi asetusehdotuksen 16
3555: § :ään on otettu säännös siitä, että valtuuston asiana on kus-
3556: sakin eri tapauksessa v,alita lautakuntaan puolueeton pu-
3557: heenjohtaja.
3558: Koska sovittelulautakunnan käsitellessä työriitoja to- 17 §.
3559: distajain tahi asiantuntijain kuulusteleminen valalla saattaa
3560: käydä tarpeelliseksi, mutta sovittelulautakunnalle ei voida
3561: myöntää oikeutta toimittaa sellaista kuulustelua, on Edus-
3562: kunta asetusehdotuksen 17 §:ään ottanut määräyksen siitä,
3563: miten tässä tapauksessa on meneteltävä.
3564: Valtuustolaitoksen järjestäminen asetusehdotuksen 1 ja 21 §.
3565: 2 § :ssä mainituille perusteille tulisi tyydyttämään vain kau-
3566: pungeissa ja yleensä suurissa lii<lmlmskuksissa puhkeavien
3567: paikallisten ri~taisuuksi·en sovittelun tarv•etta. Tämän oheHa
3568: on järjestetty sovittelumenett•ely tarpeen muid,enkin pai-
3569: kallisten työriitojen samoinkuin laajalle ulottuvain riitai-
3570: suuksien sovittamista ja mtkaisemista varten. Koska kui-
3571: tenkaa;n ei näytä olevan syytä asetusehdotuksessa tästä yksi-
3572: tyiskohtaisesti määrätä, on 21 § :ssä sovittelun järjestäminen
3573: mairrituissa tapauksissa annettu Keisarillisen Senaatin toi-
3574: meksi. Mitä periaatteita tässä kohden olisi noudatettava, ei
3575: Eduskunta o1e t:ahtonut täs•sä yhteyd·essä lähemmin esittää,
3576: vaan rajoittuu viittaamaan Ruotsissa voimassa olevaan jär-
3577: jestelmään, jota Suomessakin kävisi siinä muodossa toteutta-
3578: minen, että kuhunkin lääniin asetetta:Usiin sen piiriin kohdis-
3579: tuvia työriitoja varten sovintomies, ja että koko maata tai
3580: suurta osaa siitä käsittäviä työselkkauksia sovittamaan
3581: perustettaisiin erityinen sovintomieslaitos. Sitä vastoin
3582: vo~si ammattientarkastajain veivoittaminen ryhtymään työ-
3583: riitojen sovitteluun haitata heidän varsinaisten tehtäväinsä
3584: menestyksellistä hoitamista.
3585: 8 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3586: 23 § Amma.ttivaltuuston esimieheltä kysyisi vwltuustolaitos
3587: ainakin suurissa liikekeskuksissa paljon työtä ja harrastusta.
3588: Samoin kuluisi jä:seniltäkin valtuuston toimintaan arkrua,
3589: jonka käyttäiminen ansiotyöhön monelle, etenkin työntekijäin
3590: -ryhmän jäsenelle, on varsin tärkeätä. Tämän vuoksi j.a kun
3591: henkilö vastoin tahtoaankin voidaan valita valtuuston esi-
3592: mieheksi tai jäseneksi, on asetusehdotuben 23 § :ssä sää-
3593: detty, että valtuuston esimies on oikeutettu saamaan toimes-
3594: taan palkkion ja jäsenet kohtuullisen kaikille yhtä suuren
3595: korvauksen menetetystä työajasta sekä sitä paitsi esimies
3596: ja jäsen korvauksen matkakustannuksistaan.
3597: 29 §. Eduskunta on asetusehdotuksen 29 § :ään ottanut sään-
3598: nöksen, jonka nojalla samankin paikkakunnan eri ammatti-
3599: valtuustoilla on oikeus toimia yhdessä elinkeinoetujen edis-
3600: tämiseksi.
3601: 30 §. Keskusvaltuuston puheenjohtajan vaali on Eduskunnan
3602: mielestä annettava valtuuston itsensä toimitettavaksi. Sitä
3603: paitsi on ammattivaltuustoillekin varattu tilaisuus esittää
3604: kysymyksiä keskusvaltuuston pohditrtavaksi. Näitä koske-
3605: vat määräykset on sisällytetty 30 § :n 2 momenttiin.
3606: 34 §. Koska sen sakon, joka on suoritettava esteettämän poissa-
3607: olon johdosta va1tuuston kokouksista, on katsottu pitävän
3608: olla kaksinkertainen siUoinkin, kun kokous esimiehen ja
3609: varaesimiehen poissaolon vuoksi jää pitämättä, on asetus-
3610: ehdotuben 34 §:n sanamuoto laadittu tämän mukaiseksi.
3611: 36 §. Eduskunta on asetusehdotuksen 36 § :ään ottanut mää-
3612: räyksen siitä, minkä viranomaisen on kauppalassa toimitet-
3613: tava ne tehtävät, jotka asetusehdotuksen mukaan kuuluvat
3614: maistraatille ja kaupunginvaltuustolle.
3615: Ed·ellä kosketeltujen muutosten lisäksi on Eduskunta
3616: myöskin muuttanut erinäisiä rangaistusmääräyksiä sekä
3617: tehnyt muutamia muita vähäisiä muutoksia mainittujen ar-
3618: mollisten ·esity.sten määräyksiin.
3619: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
3620: maisesti ilmoittaa,
3621:
3622: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
3623: Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
3624: Ammattivaltuustot 9
3625:
3626: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
3627: asetusehdotuksen:
3628:
3629:
3630:
3631: Asetus
3632: ammattivaltuustoista.
3633:
3634: Kumoten maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista an-
3635: netun a,setuksen 23-27 ja 30 § säädetään täten seuraavaa:
3636:
3637:
3638: ILUKU.
3639: A m m a t t i v a l t u u s t o j e n a s e t t a m i s e s t a.
3640:
3641: 1 §.
3642: .Jokaisessa kaupungissa on asetettava ammattivaltuusto,
3643: jonka tulee pitää huolta niitä elinkeinoja koskevista asioista,
3644: joita paikkakunnalla harjoitetaan. Keisarillinen Suomen
3645: Senaatti voi kuitenkin, jos ammattivaltuuston perustami-
3646: nen jonkun kaupungin ammattiolojen kehittymättömyyden
3647: tähden ei ole tarpeellinen, määrätä, että sinne toistaiseksi
3648: ei tarvitse ammattivaltuustoa asettaa.
3649: Milloin olot vaativat, voi Senaatti määrätä, että ammatti-
3650: valtuuston piiri on ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi,
3651: sekä antaa sitä varten tarvittavat määräykset.
3652:
3653: 2 §.
3654: Niille paikkakunnille maalla, missä Senaatti katsoo sen
3655: olojen vaatimaksi, asetettakoon ammattivaltuusto joko yh-
3656: delle kunnalle, kunnan osalle tahi useammalle kunnalle yh-
3657: teisesti .
3658: .Jos kunta jaetaan useampiin ammattivaltuustopiireihin
3659: tahi jos useammat kunnat yhdistetään yhdeksi piiriksi, on
3660: Senaatin annettava sitä varten tarpeelliset määräykset. Vii-
3661: 10 1913. - Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3662:
3663: meksi mainitussa ta-pauksessa määrää Senaatti myöskin -paik-
3664: kalmnnan, missä valtuuston kO'koukset -pidetään.
3665:
3666:
3667: 3 §.
3668: Ammattivaltuusto asetetaan joko kaikkia -paikkakunnan
3669: elinkeinoja varten yhteisesti taikka, jos syytä siihen on, siten,
3670: että ne jaetaan eri ammattiryhmiin.
3671:
3672:
3673: 4 §.
3674: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on asetettava, mää-
3675: rää Teoll]suushallitus, sittenkuin ammattivaltuusto, missä
3676: sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta ovat
3677: antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asiasta. Samassa jär-
3678: jestyksessä määrätään, kuinka monta valtuutettua on ku-
3679: hunkin ammattivaltuustoon valittava. VaJtuuston jäseniä on
3680: oleva vähintään kuusi ja enintään neljäkolmatta, ja tulee
3681: niiden luvun olla kahdella jaollinen.
3682:
3683:
3684:
3685: II LUKU.
3686: A m m a t t i v a l t u u s t o n v a a l i s t a.
3687:
3688: 5 §.
3689: Valtuuston valitsevat toiseksi -puoleksi ne, jotka harjoit-
3690: tavat elinkeinoa säädetyn elinkeinoilmoituksen nojalla tahi
3691: asianomaisella luvalla, toiseksi -puoleksi taas näiden elinkei-
3692: nonharjoittajain työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä
3693: tarkoitetaan tässä asetuksessa myöskin liikea-pulaisia ja o-p-pi-
3694: laita, mutta ei teknillisiä johtajia, konttori-päälliköitä, työn-
3695: johtajia, jotka eivät itse ole välittömästi mukana työssä,
3696: vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä muita elinkeinon- .
3697: harjoittajan työssä olevia henkilöitä, jotka toimeltaan ovat
3698: niihin verrattavat.
3699: Ammattivaltuustot 11
3700:
3701: Valtuutetut ja niiden varajäsenet valitaan kolmeksi vuo-
3702: deksi sillä tavoin, kuin 6-10 § :ssä säädetään, eikä näin va-
3703: littu saa ilman pätevää syytä toimestaan kesken luopua.
3704: Jos valtuutettu kuolee taikka muuten eroaa, ennenkuin
3705: hänen toimiaikansa on loppuun kulunut, tulee varajäsenen
3706: siitä ryhmästä, johon eronnut on kuulunut, astua hänen si-
3707: jaansa toimikauden loppuun.
3708:
3709: 6 §.
3710: Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä on
3711: sanottu, että vaalioikeutettu:
3712: a) on täysi-ikäinen;
3713: b) on paikkakunnalla hengillepantu;
3714: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena;
3715: d) nauttii kansalaisluottamusta.
3716: Vaalioikeutettu on myöskin elinkeinoa harjoittava yhtiö,
3717: osuuskunta ja yhdistys, joka ei ole konkurssitilassa.
3718: V aalikelpoinen valtuutetuksi on jokainen vähintään
3719: viidenkolmatta vuoden ikäinen, joka täyttää 1 momentin
3720: b), c) ja d) kohdassa säädetyt ehdot sekä on:
3721: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 § :ssä maini-
3722: tuista vaaliryhmistä;
3723: b) elinkeinoliikkeen toimitusjohtaja, isännöitsijä tai muu
3724: johtaja, taikka elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan
3725: ja yhdistyksen hallituksen jäsen;
3726: c) elinkeinonharjoittaja tahi työnteki,iä, joka lähinnä
3727: edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut
3728: vaalioikeutettu; taikka on
3729: d) valtuutettuna, vaikka hän edellä olevain määräyk-
3730: sien mukaan ei enää olisikaan vaalikelpoinen.
3731:
3732: 7 §.
3733: Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 8 § :n 1 mo-
3734: mentissa mainittu vaaliviranomainen sinä vuonna, jona vaa-
3735: lit ovat toimitettavat, kustakin ammattiryhmästä kaksi vaa-
3736: liluetteloa, joissa, 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaaliryh-
3737: miin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat oikeu-
3738: 12 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3739: tetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja. Elinkei-
3740: nonharjoittaja olkoon velvollinen syyskuussa sinä vuonna,
3741: jolloin vaali toimitetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työs-
3742: sään olevista työntekijöistä Teollisuushallituksen laatiman
3743: kaavan mukaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henki-
3744: kirjain ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä.
3745: Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saatavina
3746: vähintään neljätoista päivää ennen vaalia, joka on toimitet-
3747: tava marras- tahi joulukuussa. Kutsumuksen vaaliin antaa
3748: vaaliviranomainen kuulutu:ksella, joka kunnallisista kuulu-
3749: tuksista määrätyssä järjesty'ksessä on julkaistava vähintään
3750: neljätoista päivää ennen vaalia.
3751: Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
3752: harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello kahtatoista
3753: päivällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
3754:
3755: 8 §.
3756: Vaali toimitetaan kaupungissa 'maistraatin ja maalla
3757: kunnallislautakunnan edessä suljetuin lipuin. Ammattival-
3758: tuuston valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saa-
3759: puvilla.
3760: Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henkilöi-
3761: den nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-
3762: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu
3763: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
3764: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta ensimäistä
3765: nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaalilippuun merkit-
3766: täköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla, ja voidaan siinä
3767: muuttaa nimien järjestystä, pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa
3768: toisia nimiä lisäksi.
3769: Vaalilippu on valitsijan itsensä taikka, jos valitsija on
3770: yhtiö, osuuskunta tai yhdistys, sen hallituksen esimiehen tai
3771: hallituksen valtuuttaman henkilön annettava, ja on vaali-
3772: oikeuden käyttämisestä merkintä vaaliluetteloon tehtävä.
3773: Jos vaalilippu joltakin osaltaan on virheellinen tai epä-
3774: selvä, olkoon se kuitenkin muilta kohdin pätevä.
3775: Ammatti valtuustot. 13
3776:
3777: 9 §.
3778: Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yhden
3779: äänen, toinen järjestyksessä 0,50 ääntä, kolmas 0,33, neljäs
3780: 0,25, viides 0,2o, kuudes 0,17, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
3781: yhdeksäs 0,11, kymmenes 0,10, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
3782: toista O,os ääntä.
3783: Sittenkuin kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
3784: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
3785: tuutetuiksi niistä, jotka ovat saaneet enimmät äänet, niin
3786: monta kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne,
3787: joiden äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä va-
3788: litnn valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä jär-
3789: jestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
3790: saaneiden välin ratkaisee arpa.
3791: Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
3792: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
3793: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
3794: hemmäksi kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
3795: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
3796: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
3797: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
3798: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
3799: ValtuurtetuUa on oikeus ilmoitta;a, kuka 2 ja 3 momentin
3800: mukaan valituista vamjäis·enistä on ilarvittaessa kutsuttava
3801: hänen si.jaansa.
3802:
3803: 10 §.
3804: Valtuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäytykö,
3805: ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta tai toiminut
3806: valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää sellaista
3807: estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
3808:
3809:
3810: III LUKU.
3811: A m m a t t i v a 1 t u u s t o n t o i m i n n a s t a y 1 e e n s ä.
3812: 11 §.
3813: Ammattivaltuusto valitsee, iältään vanhimman jäsenensä
3814: johtaessa puhetta, keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan joka
3815: 14 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3816: vuodeksi esimiehen. Jos kukaan vaalissa ei saa kahta kol-
3817: mattaosaa kaikista annetuista äänistä, toimitetaan vaali uu-
3818: destaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vastamainittua ään-
3819: ten enemmistöä, annetaan kaupungissa kaupunginvaltuus-
3820: ton sekä maalla kunnanvaltuuston tahi, missä sellaista ei ole,
3821: kunnallislautakunnan valittavaksi ammattivaltuustolle sen
3822: ulkopuolelta julkisiin toimiin perehtynyt esimies. Sa-
3823: massa järjestyksessä valitaan ammattivaltuuston keskuu-
3824: desta varaesimies joka vuodeksi. Esimieheksi valittavan ei
3825: tarvitse olla vaalikelpoinen valtuutetuksi. Ammattivaltuus-
3826: ton ulkopuolelta valittua esimiestä ei lueta 4 § :ssä tarkoitet-
3827: tuun valtuutettujen lukumäärään eikä myöskään kumpaan-
3828: kaan valtuuston ryhmään.
3829: Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka edelli-
3830: sen vuoden on ollut esimiehenä taikka ei ole äänioi-
3831: keutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä esimiehen
3832: toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esitetään, jääköön
3833: valtuuston harkittavaksi, onko se hyväksyttävä.
3834:
3835: 12 §.
3836: Ammattivaltuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä
3837: ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-apu-
3838: laiset.
3839: Kun joku asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
3840: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisasti osallisena.
3841: Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, rat-
3842: kaistakoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä teke-
3843: mässä. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet kum-
3844: paisestakin ryhmästä ole saapuvilla. Jos asia kahdessa ko-
3845: kouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, että valtuusto
3846: ei ole ollut päätösvaltainen, niinkuin nyt on sanottu, saa sen
3847: kolmannella kerralla ratkaista, jos vähintään puolet valtuus-
3848: ton jäsenistä, kumpaa ryhmää tahansa, on saapuvilla.
3849: Äänten jakautuessa äänestyksessä tasan, voittakoon se mieli-
3850: pide, jota puheenjohtaja kannattaa.
3851: Jos esimies ja varaesimies jäävät pois kolmannesta
3852: kokouksesta, johtakoon iältään vanhin läsnä olevista valtuus-
3853: Arnrnattivaltuustot. 15
3854:
3855: ton jäsenistä suna tilaisuudessa keskusteluja. ,Jos esimies
3856: tai varaesimies laiminlyö kutsua valtuuston kolkoon, anta-
3857: koon maistraatti tahi kruununvouti, kun vähintään puolet
3858: valtuuston jäsenistä sitä vaatii, sellaisen kutsumuksen.
3859: Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan äänten
3860: enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista vaali-
3861: ryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, ja valitkoot
3862: he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan.
3863:
3864: 13 §.
3865: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja olkoot
3866: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin 16 § :ssä
3867: mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä ottamaan .
3868: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
3869:
3870: 14 §.
3871: Ammattivaltuuston tulee:
3872: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi ja
3873: työolojen parantamiseksi ja sitä varten itse ryhtyä
3874: toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin, tai
3875: valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia maini-
3876: tussa tarkoituksessa;
3877: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen ti-
3878: lastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muutenkin
3879: antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeinotoimin-
3880: nasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset niitä vaativat;
3881: c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeiden työsäännöt,
3882: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
3883: d) koettaa aikaan sa;ada sopimuksia sekä pysyväisten
3884: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
3885: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asianhaarain
3886: vaatimia, että myöskin sovittell}lautakuntain ja sovinto-
3887: oikeuksien asettamisesta yksityistapauksia varten, ja tarvit-
3888: taessa itse puolestaankin toimia työriitain sovittamiseksi ja
3889: ratkaisem:iJseksi, niinkuin 4 luvussa säädetään;
3890: e) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
3891: sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukaisesti
3892: on tuleva;
3893: 16 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3894: f) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituksen-
3895: mukaisen johdon ja kehityksen hyväksi sekä edistää
3896: sellaisten kouluj•en perustamista ja oppvkurssien toimeen
3897: panemista eri ammatteja varten, sekä yleensä huolehtia teol-
3898: lisuusammattien oppilasoloista, niinkuin tästä on erikoiseen
3899: säädetty;
3900: g) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan jär-
3901: jestämälle ammattientarkastukselle;
3902: h) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
3903: katsoo tarpeelliseksi, keskusteluun kutsua edustajia paikka-
3904: kunnalla elinkeinojen hyväksi toimivista yhdistyksistä ja
3905: tarvittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa näiden
3906: yhdistysten kanssa; sekä
3907: i) antaa vuosittain Teollisuushallitukselle kertomus toi-
3908: minnastaan.
3909:
3910:
3911: IV LUKU.
3912: T y ö r i i t a i n s o v i t t a m i s e s t a .l a r a t k a i s e-
3913: m i se s ta.
3914: 15 §.
3915: Jos paikkakunnalla on syntynyt työ riita, joka on aiheut-
3916: tanut tahi näyttää aiheuttavan suurehkon työnseisauksen,
3917: tulee valtuuston esimiehen, itse tai valtuuston sihteerin
3918: kautta, ruveta yhteyteen riitapuolten kanssa, ottaa tarkka
3919: selko siitä, mitä riita koskee, koettaa saada riitapuolet rat-
3920: kaisua odottaessaan olemaan työnseisaukseen ryhtymättä
3921: tahi sitä jatkamatta, kehottaa heitä yhtymään asiata kä-
3922: sittelemään sekä silloin koettaa saada riita sovituksi.
3923: Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin
3924: välisen sopimuksen mukaan on sovittelulautakunnan tahi
3925: sovinto-oikeuden käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä
3926: siihen sovellettako, ellei kumpikin riitapuoli pyydä valtuus-
3927: ton välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että lautakuntaa
3928: tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttämään riidan sovittami-
3929: seen.
3930: Ammattivaltuustot. 17
3931:
3932: 16 §.
3933: Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 § :ssä on sanottu,
3934: työriitaa ei saada päättymään, ja jos molemmat riitapuolet
3935: tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto koettaisi
3936: sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsitellä hake-
3937: musta ja jättää asia erityiseen sovittelulautakuntaan. Tämän
3938: lautakunnan puheenjohtajaksi ammattivaltuusto valitsee
3939: joko esimiehensä, jos hän on otettu valtuuston ulko-
3940: puolelta, taikka muun henkilön, joka ei ole elinkeinonhar-
3941: joittaja eikä työntekijä; ja olkoon lautakunnassa, paitsi pu-
3942: heenjohtajaa, vähintään kaksi jäsentä, jotka valtuusto kes-
3943: kuudestaan tahi ul'kopuoleltaan valitsee siten, että kumpikin
3944: valtuuston ryhmä valitsee yhtä monta edustajaa. Asian-
3945: osaisten pyynnöstä voidaan lautakuntaan vielä lisätä kaksi
3946: jäsentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee yhden. Lauta-
3947: kunnan sihteerintointa hoitaa valtuuston sihteeri.
3948: Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä järjestyk-
3949: sessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun riitapuoli
3950: ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
3951:
3952: 17 §.
3953: Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin riita-
3954: puolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka ovat
3955: olleet riidan syynä, sekä niiden perusteista. Jos lauta-
3956: kunta katsoo todistajien tahi asiantuntijain vaiailisen kuu-
3957: lustelun tarpeelliseksi, on se toimitettava paikkakunnan
3958: yleisessä alioikeudessa taikka, milloin todistajat tahi asian-
3959: tuntijat asuvat kaukana tahi heidän kuulustelemisensa siellä
3960: muuten on hankala, siinä oikeudessa, jossa se soveliaimmin
3961: voi tapahtua. ,Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa valtuus-
3962: tolle, olkoon kuitenkin kutsuttaessa velvollinen, itse tahi
3963: asiamiehen kautta, saapumaan · lautakunnan kokoukseen.
3964: Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsit-
3965: telyä.
3966: Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn tarkoituk-
3967: sena on etupäässä sovinnon aikaan swaminen riitapuolten
3968: omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lautakunnan, jos ja
3969: 2
3970: 18 1913. - Edusk. asetttsebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
3971:
3972: sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan ratkaisua,
3973: ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja myönnytyksiä, joita
3974: tarkoitus näyttää vaativan.
3975: Jos edellä mainitulla tavalla ei ole päästy yksimieli-
3976: syyteen, esittaköön lautakunta lopullisen sovintoehdotuk-
3977: sen, joka on kirjallisesti l8iadittuna riitapuo1ille toimitet-
3978: tava. Milloin asiaa on lautakunnassa käsitelty riita-
3979: puolen ilmoituksesta, eikä lautakunnan puheenjohtaja,
3980: kahdeksanviidettä tunnin kuluessa tiedon antamisesta
3981: taikka •lautakunnan erittäin määräämän pitemmän aj,an ku-
3982: luessa, ole saanut ilmoitusta, •että jompikumpi riita·puoli hyl-
3983: kää sovintoehdotuksen, pidettä:köön ehdotus hyväksyttynä, ja
3984: on se riitapuoltlen noudatettava. Kun asiaa on käsitelty riita-
3985: puolen sitä pyytämättä, olkoon laki sama, jos molemmat
3986: riitapuolet ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdo-
3987: tuksen.
3988: 18 §.
3989: Jos 17 § :ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
3990: kehottakoon sovittelulautakunta riitapuolia antamaan niin
3991: kokoonpannulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 § :n 1 momentissa
3992: on sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
3993: tahi useammalle henkilölle, joiden päätöstä riitapuolet sitou-
3994: tuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten väit-
3995: teet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
3996:
3997: 19 §.
3998: Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen
3999: käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 §:ssä on sanottu, taikka
4000: ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan sovinto-
4001: tuomiolla ratkaistavaksi, on ammattivaltuuston esimiehen
4002: tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimen-
4003: piteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen
4004: viipymättä käsiteltävä ja päätettävä sovintotuomiolla, jota
4005: molemmat riitapuolet noudattakoot.
4006: Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi muutta-
4007: mista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuksen voi-
4008: ma, mutta kun on kysymys työsopimuksen tulkitsemisesta,
4009: Ammattivaltuustot 19
4010:
4011: pantakoon tuomio täytäntöön, niinkuin Ulosottolaissa on so-
4012: vintotuomioista säädetty.
4013:
4014: 20 §.
4015: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta tai
4016: sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 § :n mukaan antaa,
4017: ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja voidaan myös-
4018: kin antajan toimesta sopivalla tavalla julkaista.
4019:
4020: 21 §.
4021: Siitä, millä tavoin sovittelu järjestetään niillä seuduin,
4022: joilla ei ammattivaltuustoa ole, määrää Senaatti.
4023: Senaatin asiana on niinikään määrätä sovittelun järjes-
4024: tämisestä, kun työriita ulottuu ammattivaltuuston piirin ul-
4025: kopuolelle taikka koskee koko maata tai melkoista osaa siitä.
4026:
4027: 22 §.
4028: Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäsenellä sekä
4029: sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan ja vaivas-
4030: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on mää.rättävä
4031: riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä myöskin muut
4032: ammattivaltuuston valitseman sovittelulautakunnan, sovinto-
4033: oikeuden tahi sovintomiehen kustannukset suoritetaan
4034: valtiovaroista, jollei lautakunta tai sovinto-oikeus tahi so-
4035: vintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi
4036: jompaakumpaa niistä maksamaan näitä kustannuksia.
4037: Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 momentin
4038: mukaan on katsottu valtiovaroista suoritettaviksi, lähettä-
4039: köön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman lausun-
4040: tonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi,
4041: jollei aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tahi las-
4042: kua vastaan muuten ole. Muussa tapauksessa hankkii ku-
4043: vernööri valtuuston selityksen muistutuksesta, ennenkuin
4044: hän lopullisesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan
4045: päätökseen voidaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa tie-
4046: don saatua, hakea muutosta Senaatin Talou:sosastossa.
4047: 20 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4048:
4049:
4050: V LUKU.
4051: A m m a t t i v a l t u u s t o n k u s t a n n u k s i s t a.
4052:
4053: 23 §.
4054: Ammattivaltuuston esimiehellä on oikeus saada toimes-
4055: taan palkkio ja valtuutetulla kohtuullinen, kaikille valtuu-
4056: tetuille yhtä suuri korvaus menetetystä työajasta, sekä esi-
4057: miehellä ja valtuutetulla korvaus matkakustannuksistaan.
4058:
4059: 24 §.
4060: Kustannu'kset 7 § :ssä mainittujen vaaliluettelojen teke-
4061: misestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee ilmaiseksi an-
4062: taa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien kokouksiin käy-
4063: tettäväksi tarvittruva huoneisto.
4064:
4065: 25 §.
4066: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä,
4067: ynnä ammattivaltuuston hallintokustannukset suoritetaan
4068: valtiovaroista, ja on silloin noudatettava 22 § :n 2 momen-
4069: tissa säädettyä järjestystä.
4070:
4071: 26 §.
4072: Joka 5 ja 6 §:n mukaan on oikeutettu ottamaan osaa
4073: ammattivaltuuston vaaliin ja maksaa kunnallisveroa, olkoon
4074: velvollinen valtuuston muiden kuin 23-25 §:ssä mainittu-
4075: jen menojen suorittamiseen ottamaan osaa, kunnallisvero-
4076: tuksesta voimassa olevia perusteita noudattaen, sen veroäyri-
4077: luvun mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi työ-
4078: tuloista.
4079: 27 §.
4080: Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulukuussa seu-
4081: raavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tuloarvio, sisältävä
4082: paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja myös sen raha-
4083: määrän, joka niiden suorittamiseksi on verottamalla otettava
4084: veroveivollisilta.
4085: Ammattivaltuustot. ~1
4086:
4087:
4088: Sittenkuin vuoderr kunna:llisverotus on toimitettu, tulee
4089: valtuuston sen johdolla sekä noudattaen, mitä yllä 26 §:ssä
4090: on säädetty, jakaa kaikkien verovelvollrsten kesken se määrä,
4091: joka on taksoitettava, sekä kunnan veronkannon yhteydessä
4092: toimituttaa maksunkanto kunnan ylöskantomiehillä, joiden
4093: tulee jättää kannetut varat valtuuston rahastonhoitajalle.
4094:
4095: 28 §.'
4096: Ammattivaltuustoa valittaessa on niistä, jot'ka ovat val-
4097: tuutetuiksi vaalikelpoisia, samalla valittava kumpaakin vaa-
4098: liryhmää varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkasta-
4099: jan varamiestä. Jokaisella valitsijalla on siinä vaalissa yksi
4100: ääni, ja julistakoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka
4101: ovat saaneet enimmät äänet.
4102: Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuuston tilit
4103: ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen vakuudet
4104: ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraatille tahi kun-
4105: nallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaavat, ettei syytä
4106: muistutukseen ole, myöntäkööt he vastuuvapauden. Mutta
4107: jos tilintarkastaja on tehnyt muistutuksen, jossa hän asian-
4108: omaisen selityksestä huolimatta pysyy, on sanotun viran-
4109: omaisen siitä tehtävä päätös.
4110:
4111:
4112: VI LUKU.
4113:
4114: E r i a m m a t t i v a l t u u s t o j e n y h t ei s t o i m i n-
4115: n a s t a s e k ä k e s k u s v a l t u u s t o s t a.
4116:
4117: 29 §.
4118: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti-
4119: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
4120: elinkeinoetujen edistämiseksi.
4121:
4122: 30 §.
4123: Siinä tarkoituksessa, kuin 29 § :ssä mainitaan, on koko
4124: maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuuluu kah-
4125: 22 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4126: deksantoista jäsentä. Näistä valitsevat Senaatin tarkemmin
4127: määrättävällä tavalla elinkeinonharjoitta.jain ja työnteki-
4128: Jam edustajat ammattiva!ltuustoissa, kummatkin kuusi.
4129: Muut kuusi valitsee Senaatti.
4130: Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohtajansa,
4131: kokoontuu Teollisuushallituksen kutsumuksesta vähintään
4132: kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita, jotka Senaatti,
4133: Teollisuushallitus tai joku ammattivaltuusto sille esittää
4134: taikka joista keskusvaltuustossa nostetaan kysymys; ja ol-
4135: koot ne Teollisuushallituksen jäsenet, joita ei ole valittu kes-
4136: kusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa keskusteluihin,
4137: mutta ei päätöksiin.
4138: Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suorittaa
4139: valtio.
4140: Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa Senaatti.
4141:
4142:
4143: VII LUKU.
4144:
4145: Miten ammattivaltuuston päätöksistä
4146: V al ft et aan.
4147:
4148:
4149: 31 §.
4150: Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, että
4151: ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt laillisessa järjes-
4152: tyksessä taikka on voimassa olevaa lakia vastaan tahi louk-
4153: kaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon oikeutettu kuver-
4154: nöörille tekemään valituksen päätöksestä kolmenkymmenen
4155: päivän kuluessa sen tiedoksi saatuaan.
4156: Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvistamasta työ-
4157: sääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niinkuin' on erittäin
4158: säädetty.
4159:
4160: 32 §.
4161: Jos tehdään valitus siitä, että ammattivaltuuston päätös
4162: ei ole laillisessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on
4163: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa tahi muuten menee
4164: Ammattivaltuustot. 23
4165:
4166: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, S'aa kuvernööri kieltää
4167: päätöksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
4168: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä oi-
4169: keutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväksy-
4170: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
4171: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
4172: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin kuvernööri
4173: saa julistaa sen kokonaankin kumotuksi.
4174:
4175:
4176: VIII LUKU.
4177: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
4178:
4179: 33 §.
4180: Jos elinkeinonharjoittaja ei anna 7 § :n 1 momentissa
4181: mainittuja luetteloita, sa'kotettakoon häntä vähintään kym-
4182: menen ja enintään kolmesataa markkaa.
4183:
4184: 34 §.
4185: Jos ammattivaltuuston esimies, varaesimies tahi muu
4186: jäsen ilman pätevää estettä jää pois valtuuston kokouksesta,
4187: maksakoon sakkoa valtuuston rahastoon, esimies ja vara-
4188: esimies kuusi sekä muu jäsen kolme markkaa. Jos kokous
4189: poissaolojen takia jää pitämättä, olkoon sakko 'kaksinker-
4190: tainen.
4191: 35 §.
4192: Riitapuoli, joka ilman laillista estettä jättää noudatta-
4193: matta kutsumusta saapua sellaiseen asiankäsittelyyn, kuin
4194: 17 ja 19 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään kolmen-
4195: sadan markan sakolla. Jos muu 'kutsuttu henkilö jää ilman
4196: laillista estettä tulematta, olkoon sakko vähintään kymmenen
4197: ja enintään sata markkaa.
4198: 36 §.
4199: Kauppalassa, jolla on oma hallitus, on kauppalahalli-
4200: tuksen asiana toimittaa, mitä täS'sä asetuksessa on maistraa-
4201: tin ja kaupunginvaltuuston tehtäväksi määrätty.
4202: 24 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
4203: Jos kaupungissa ei ole maistraattia, tulee järjestysoikeu~
4204: den suorittaa ne tehtävät, jotka tämän asetuksen mukaan
4205: maistraatille kuuluvat.
4206:
4207:
4208:
4209: IX LUKU.
4210:
4211: Välittäviä säännöksiä.
4212:
4213: 37 §.
4214: Ammattivaltuuston asiana 4 § :n mukaan olevan lausun-
4215: non ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten val-
4216: tuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumäärästä,
4217: antavat tätä asetusta toimeenpantaessa 31 päivänä maalis-
4218: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädettyjen
4219: elinkeinoyhdistysten valtuusmiehet.
4220:
4221: 38 §.
4222: Sittenkuin ammattivaltuusto elllsi kermn on valittu, on
4223: maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä valtuus-
4224: ton ensimäisen kokouksen aika.
4225:
4226: 39 §.
4227: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perustajiensa
4228: määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat maaliskuun
4229: 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädetyt
4230: elinkceinoyhdistykset, ovat näiden yhdistysten lakatessa
4231: jätettävät vastaavien ammattiryhmäin valtuustoille niiden
4232: hoidettaviksi ja tarkoitukseensa käytettäviksi.
4233:
4234: 40 §.
4235: Mitä maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun
4236: asetuksen 28 ja 39 § :ssä on säädetty elinkeinoybdistyksistä
4237: tahi sellaisen yhdistyksen valtuusmiehistä, sovelletaan am-
4238: mattivaltuustoja koskemaan.
4239: Ammattivaltuustot. 25
4240: 41 §.
4241: Tämä asetus tulee noudatettavaksi
4242:
4243:
4244:
4245: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4246:
4247: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
4248: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
4249: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: Talousvaliokunnan mietintö
4255: N :o 1 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
4256: kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
4257: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
4258: jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
4259:
4260: Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime helmikuun 21
4261: päivältä lähettänyt Talousvaliokunnan valmisteltavaksi
4262: edustaja Schybergsonin eduskuntaesityksen N :o 12, sisäl-
4263: tävä ehdotuksen asetukseksi elinkeinoista maaliskuun 31
4264: :p:nä 1879 annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta sekä
4265: edustajain Ingmanin y. m. eduskuntaesityksen N :o 22, joka
4266: sisältää ehdotuksen asetukseksi Venäjän alamaisten elin-
4267: keino-oikeudesta Suomessa. Näiden yhteydessä on Valio-
4268: kunta käsitellyt edustajain Liliuksen y. m. eduskuntaesi-
4269: tyksen N :o 19, mikäli siihen sisältyvä asetusehdotus koskee
4270: Venäjän alamaisten oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suo-
4271: messa. Näistä alotteista, jotka kaikki tarkoittavat laajem-
4272: man elinkeino-oikeuden antamista niille Venäjän valtakun-
4273: nan alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, on Valio-
4274: kunta käsittelynsä :pohjaksi ottanut edustajain Ingmanin
4275: y m. eduskuntaesityksen.
4276:
4277:
4278:
4279:
4280: Harkitessaan sitä kysymystä, joka on eduskuntaesitysten
4281: esineenä, on Valiokunta, :puolestaan hyväksyen niiden tar-
4282: koituksen, omaksunut sen mielipiteen, että niille Venäjän
4283: valtakunnan alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,
4284: olisi annettava yhtä laaja oikeus elinkeinon ja yleensä liike-
4285: toiminnan harjoittamiseen Suomessa kuin mikä lain mukaan
4286: kuuluu Suomen kansalaisille.
4287: Kun mooseksen-uskolaisten oikeudellinen asema Suo-
4288: messa on erikoisen lainsäädännön varassa, on Valiokunnasta
4289: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4290:
4291: näyttänyt olevan syytä asetusehdotukseen ottaa määräys
4292: siitä, että mooseksen-uskolaisten elinkeino-oikeuksiin nähden
4293: on voimassa mitä siitä erittäin säädetään.
4294: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
4295: dottaa,
4296: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
4297: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
4298: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
4299:
4300: Asetus
4301: niiden Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta
4302: elinkeinon harjoittamiseen Suomessa, jotka eivät ole
4303: Suomen kansalaisia.
4304: Muuttamalla mitä elinkeinon harjoittamisesta Suomessa
4305: on vmmassa säädetään täten seuraavaa:
4306: 1 §.
4307: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen kan-
4308: salainen, olkoon oikeutettu samoilla ehdoilla kuin Suomen
4309: kansalainenkin harjoittamaan elinkeinoa Suomessa, sellaista-
4310: kin, jonka harjoittamiseen voimassaolevien asetusten mukaan
4311: erityinen myönnytys on tarpeen, kuin myös perustamaan
4312: yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan niiden hallitusten
4313: jäsenenä.
4314: 2 §.
4315: Mooseksen-uskolaisista on vmmassa, mitä niistä erittäin
4316: säädetään.
4317:
4318:
4319: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
4320: taja Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen, sekä jäsenet
4321: Aromaa (osittain), Hahl, Hedberg, Inborr (osittain), Kana-
4322: nen, Kautto, Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen (osittain),
4323: Peurakoski, Riihelä, Saari, Savolainen, Typpö, T. ja Vahe,
4324: f'ekä osittain varajäsenet Koponen, Lohi, Oksman .ia Vää-
4325: nänen.
4326:
4327: Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1913.
4328: Vastalause 1. 3
4329:
4330:
4331:
4332:
4333: Vastalauseita.
4334: I.
4335:
4336: Siinä yksimielisinä Valiokunnan kanssa, että meidänkin
4337: mielestämme Eduskunta muutamilla erinäisillä edellytyk-
4338: sillä voi ottaa harkitakseen niiden samojen elinkeino- ja
4339: kunnallisten oikeuksien myöntämisen Venäjän valtakunnan
4340: alamaisille Suomessa, joita Suomen kansalaiset nauttivat,
4341: emme kuitenkaan voi olla sitä mieltä, että nämä edellytykset
4342: nyt ovat olemassa. Päinvastoin puuttuu vakaumuksemme
4343: mukaan tärkein edellytys, nimittäin alttius Venäjän vallassa-
4344: olijain puolelta ratkaisemaan tämä kysymys suomalaista
4345: lainsäädäntötietä. Sitä paitsi on puheenaolevan kysymyksen
4346: asiallinen ja täysin puolueeton arvosteleminen tällä hetkellä
4347: tuskin mahdol~enkaan sen pakotuksen johdosta, jonka yri-
4348: tykset soveltaa Suomen lainsäädäntöjärjestyksen kanssa
4349: ristiriidassa syntynyttä yhdenvertaisuuslakia aikaansaa. Jo
4350: nämä seikat ovat omiaan herättämään vakavia epäilyksiä
4351: tämän eduskuntaesityksen hyväksymistä vastaan tällä het-
4352: kellä.
4353: Sen lisäksi tulee, että yritys Eduskunnan puolelta tämän
4354: kysymyksen ratkaisemiseksi nykyisten valtiollisten olojen
4355: vallitessa epäilemättä on omiaan heikentämään voimakkaan,
4356: lain pohjalle perustuvan maamme valtiosäännön puolus-
4357: tuksen edellytyksiä venäläiseltä taholta ylläpidettyä hävitys-
4358: politiikkaa vastaan.
4359: Huomioon on myöskin otettava, että kysymys Venäjän
4360: valtakunnan alamaisten yhdenvertaisuudesta Suomen kansa-
4361: laisten kanssa niissä kohdin, joita Valiokunnan ehdotus tar-
4362: kottaa, Venäjän hallitsevien piirien katsantotavan mukaan
4363: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4364:
4365: helmikuun 2 päivänä 1912 julkaistun n. k. yhdenvertaisuus-
4366: lain kautta jo on ratkaistu, vaikkakin tämä ratkaisu on
4367: tapahtunut tavalla, joka on vieras maassamme voimassa
4368: olevalle lainsäädäntöjärjestykselle. Niinikään on ilmeistä,
4369: että keisarikunnan hallitsevat piirit väkivallalla aikovat
4370: toimeenpanna tämän Suomen lainsäädäntöjärjestyksen kans-
4371: sa ristiriidassa syntyneen yhdenvertaisuuslain soveltamisen.
4372: Tämä käy selvään ilmi niistä kuohuttavista väkivallan-
4373: teoista, joihin on ryhdytty Viipurin ja Uudenkaupungin
4374: maistraattien· jäseniä ja Viipurin hovioikeutta vastaan, sa-
4375: moinkuin niistäkin toimenpiteistä, joiden tarkotuksena on
4376: Venäjän valtakunnan alamaisten merkityttäminen henkikir-
4377: joihin ja vaaliluetteloihin. Ei siis ole olemassa mitään,
4378: joka osottaisi Venäjän hallitsevien piirien olevan taipuvaisia
4379: hylkäämään sen meidän maamme oikeuslaitosta loukkaavan
4380: suunnan, jota nyt kaikella voimalla noudatetaan Suomea
4381: kohtaan.
4382: On siis täydellisesti aiheetonta, että Eduskunta tällaisten
4383: olojen vallitessa koettaa ratkaista kysymystä, jonka maamme
4384: oikeuksia vastaan tähdätyn hävityspolitiikan kannattajat
4385: jo pitävät ratkaistuna ja joka on ratkaistava muiden risti-
4386: riidan aiheuttamien kysymysten yhteydessä .. Ja kun meidän
4387: vastustajamme Venäjällä tuskin voisivat käsittää Valio-
4388: kunnan ehdotuksen hyväksymistä Eduskunnassa muuksi
4389: kuin heikkouden ja kannanmuutoksen merkiksi, niin puhu-
4390: vat painavat syyt sen puolesta, ettei Eduskunta hyväksyisi
4391: V aHokunnan ehdotusta.
4392: Sen nojalla, mitä yllä olemme esittäneet, saamme kun-
4393: nioittaen Eduskunnalle ehdottaa
4394:
4395: että Eduskunta hylkäisi asetuksen, joka
4396: koskee niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
4397: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen, jotka eivät
4398: ole Suomen kansalaisia, sekä perustelut.
4399:
4400: Helsingissä maaliskuun 13 päivänä 1913.
4401:
4402: J. Inborr. John Hedberg.
4403: Vastalause II. 5
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: II.
4409:
4410: Koska en ole voinut yhtyä valiokunnan enemmistön
4411: mielipiteeseen lakiehdotuksen tarkoituksenmukaisuudesta,
4412: pyydän saada esittää eriävän käsitykseni.
4413: Eduskuntaesl.tystensä perusteeksi aiotteentekijät esittä-
4414: vät kaksi eri syytä. Toinen on pyrkimys n. s. yhdenvertai-
4415: suulain sovelluttamisesta johtuvan valtiollisen ristiriidan ra-
4416: jottamiseen; toinen on tehtyjen ehdotusten oikeudenmukai-
4417: suus.
4418: Pyrkimys valtiollisen ristiriidan rajottamiseen on kyllä
4419: yleensä hyvä, mutta alotteissa ilmenevä pyrkimys ei tällä
4420: hetkellä, kun taistelu yhdenvertaisuuslain sovelluttamisesta
4421: on kuumimmillaan, ole mielestäni sopiva eikä ilmene sopi-
4422: vassa muodossa. Lakiehdotus on sovinnon tarjous vastusta-
4423: jalle, joka ei siitä välitä, ja on omansa asettamaan taistelun
4424: luonteen väärään valoon. Näyttää todella siltä kuin taistel-
4425: taisiin venäläisten elinkeinooikeudesta ja kunnallisesta ääni-
4426: oikeudesta, ja kuitenkin on tässä kysymys koko lainsää-
4427: däntöoikeutemme tuhoamisesta. Sekä vastustajamme että
4428: ystävämme Venäjällä voivat helposti väärinkäsittää tar-
4429: jouksen, eikä sen tarpeellisuutta omassakaan maassa, tässä
4430: muodossa, liioin käsitettäne.
4431: Joskin voi myöntää oikeuden ja kohtuuden vaatimaksi,
4432: että Venäjän kansalaiset asetetaan samaan asemaan elin-
4433: keino-oikeuteen ja kunnalliseen äänioikeuteen nähden Suo-
4434: men kansalaisten kanssa, en katso tätäkään perustetta ny-
4435: kyisessä olotilassa päteväksi. Oikeus ja kohtuus eivät voi
4436: vaatia että me, silloin kun venäläiset laittomasti ja väkisin
4437: koettavat tehdä lainsäädäntöoikeutemme tyhjäksi, tarjoi-
4438: simme heille joitakin osia niistä oikeuksista, jotka he väittä-
4439: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o S.
4440:
4441: vät laittoman yhdenvertaisuuslain kautta heille jo muka
4442: kuuluvan.
4443: Ennenkun kyseessä olevien lakiehdotusten hyväksymi-
4444: nen voisi tulla kysymykseen pitäisi mielestäni olla takeita
4445: siitä, että yhdenvertaisuuslain sovelluttaminen tulee koko-
4446: naisuudessaan lakkaamaan, jottei näyttäisi siltä kuin aino-
4447: astaan tahdottaisiin pukea osa sen sisällystä la.in muotoon.
4448: Eihän ole syytä otaksua, että näiden lakiehdotusten kautta
4449: saataisiin yhdenvertaisuuslaki kumotuksi.
4450: Sen nojalla mitä edellä olen esittänyt pyydän kunnioit-
4451: taen ehdottaa
4452:
4453: että Edusknnta hJJlkäisi esilläolevan laki-
4454: ehdotnksen.
4455:
4456: Helsingissä 13 p :nä maaliskuuta 1913.
4457:
4458: Tahvo Riihelä.
4459: Vastalause III. 7
4460:
4461:
4462:
4463:
4464: III.
4465:
4466: ,Joskin olemme yhtyneet itse lakiesitykseen, viimeistä py-
4467: kälää lukuunottamatta, niin emme kuitenkaan ole voineet
4468: hyväksyä V aliakunnan porvarillisen enemmistön laatimia
4469: sisällöttömiä perusteluja, vaan ovat meitä olleet johtamassa
4470: lain hyväksymiseen vallan toisenlaiset syyt. Sentähden
4471: väärinymmärryksien estämiseksi tahdomme esittää käsityk-
4472: semme asiasta vastalauseessa.
4473: Suomessa asuvien Venäjän alamaisten lukumäärä sekä
4474: kansalaistemme valtiollinen, taloudellinen ja sivistykselli-
4475: nen yhteys Venäjän alamaisten kanssa ovat mielestämme
4476: riittäviä syitä puolustamaan viimemainittujen oikeuksien
4477: laajentamista Suomessa. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kui-
4478: tenkin jo ennemmin pitänyt ryhtyä; mutta porvarillisten,
4479: meidän mielestämme väärä isänmaallisuus ja kansallisuus-
4480: kiihko, ovat nähtävästi ehkäisseet tämän asian nopeampaa
4481: laillista kehitystä. Niinikään on nykyinen hallituksemme
4482: osoittanut olevansa haluton .ia kykenemätönkin saamaan
4483: aikaan Eduskunnalle annettavia tarpeellisia alotteita ky-
4484: seenalaisissa asioissa. Sen sijaan on se kannattanut ja edis-
4485: tänyt laittomuutta, vahingoittaen siten molempien kansojen
4486: keskinäistä toistensa ymmärtämistä ja aikaansaaden häiri-
4487: öitä ja ristiriitoja, jotka kaikki olisi voitu välttää, jos olisi
4488: aikanaan molempien kansojen etuja ja oikeutta silmällä-
4489: pitäen ryhdytty laillisessa järjestyksessä epäkohtia poista-
4490: maan. Nyt ovat alotteentekijät, samoin kuin Valiokunnan
4491: porvarien enemmistökin, yhdenvertaisuuslain pelosta ryhty-
4492: neet sovintoa hieromaan sortajain kanssa lainsäätämistietä.
4493: Nämät vaikutteet ovat mielestämme ala-arvoisia ja osottavat
4494: perääntymistä taistelusta, jonka oikeuden koko valistunut
4495: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4496:
4497: Europa on tunnustanut. Valitettavaa kyllä, että kaikki
4498: kansamme ainekset eivät ole tätä isänmaan menestykselle
4499: niin tärkeätä taistelua olemassaolonsa ja oikeuksiensa puo-
4500: lesta jaksaneet kunnialla käydä, vaan ovat vaihtaneet tais-
4501: telun sortajan tarjoamiin aineellisiin etuihin. Tämä sovin-
4502: nonhieromispolitiiklra on käsittääksemme vaarallistakin.
4503: Senpä takia olisi perusteluissa esitettävä. selvästi ja arastele-
4504: matta käsityksemme siitä, että Eduskunta ei tällä lakiesi-
4505: tyksellä ole lähtenyt armoa anomaan nykyiseltä sortohalli-
4506: tukselta, jonka taholta uskotellaan Venäjän kansalle, että
4507: Suomen kansan Eduskunta on taipumaton myöntämään Ve-
4508: näjän valtakunnan alamaisille Suomessa kohtuuden mukaan
4509: kuuluvia oikeuksia. Esillä oleva lakiehdotus on omiaan
4510: osottamaan vääräksi tuon uskotteluu ja on lisäaiheena
4511: Eduskunnalle ottamaan !!elvän kannan näissä asioissa, mikä
4512: ilmeni jo v. 1911 perustuslakivaliokunnan adressimietintöön
4513: liitetyissä sosialidemokratien vastalauseissa, joissa käsillä
4514: olevien eduskuntaesityksessä mainittujen vapauksien lisäksi
4515: me pidämme ihmisyyden ja oikeuden vaatimina Venäjän
4516: alamaisille maassamme myönnettäväksi Suomen perustus-
4517: lakien omille kansalaisille myöntämät paino-, kokoontumis-
4518: ja yhdistymisvapaudet. Näistä asioista, joista ei Edusk~mta
4519: päätöstä voi tehdä, tahdomme anonmspäätöksellämme osoit-
4520: taa, että totta tarkoitamme.
4521: Tämän suuntaisena perusteluna voisi Eduskunta arvok-
4522: kaasti rehellisenä taistelijana leppymättömän vihollisen
4523: suunnittelemaa vääryyttä vastaan nämät aiotteet hyväksyä
4524: ja siinä mielessä me olemmekin ne hyväksyneet.
4525: Muuten pidämme me käytännöllisistä ja asiallisistakin
4526: syistä edullisempana näiden kahden lakiesityksen esittämisen
4527: yhtenä asiakirjana Eduskunnan päätöksen muodossa, joka
4528: riidattomasti osottaisi, millä aloilla me tahtoisimme suoda
4529: Venäjän alamaisille maassamme samat oikeudet kuin omilla
4530: kansalaisillammekin on. Tähän nähden olisivat valiokun-
4531: nan mietinnössä N: o 1 .ia 2 esitetyt lakiesitykset yhdis-
4532: tettävät.
4533: Vastalause 111. 9
4534:
4535: Lakiehdotuksen viimeisessä, mooseksenuskolaisia koske-
4536: vassa pykälässä tahtovat porvarilliset valiokunnan enem-
4537: mistönä kiinnittää ja lujittaa sortohankkeensa juutalaisia
4538: vastaan. He haluavat antaa tässä tunnustuksensa niille sor-
4539: totoimenpiteille, joita suuret kansallisuudet nykyään kaik-
4540: kialla maailmassa suunnittelevat pieniä kansoja hävittääk-
4541: seen. Jo yleinen inhimillisyyskäsityskin vaatii, että juu-
4542: talaiset, jotka kaikkialla ovat kovimman sorron ja epäinhi-
4543: millisten toimenpiteiden uhrina, jätetään tässä lakiesityk-
4544: sessä rauhaan. Onhan ristiriitaista, että me säätäessämme
4545: tasa-arvoisuuslakia meillä vieraille kansallisuuksille, olemme
4546: valmiit muita sortamaan.
4547: Edell:i. esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa.
4548:
4549:
4550: '• että Eduskunta päättäisi lähettää mietinnön
4551: takaisin V aliakuntaan peru.stelu.jen mnztttami-
4552: seksi esittämäiirnrne suuntaan ja esilläolevau
4553: lakiehdotu.ksen l!hdistämiseksi l!hdeksi asetuk-
4554: seksi Talousvalioku.nnan mietintöön N :o 2 si-
4555: sältlfviin asetu.sehdotuksen kanssa, joka koskee
4556: Venäjän almnaisille m.lJÖnnettävW kunnallisia
4557: •· oikeu.ksia, ja että asetu.ksen .2 § poistettaisiin .
4558:
4559: •To V aliakunnassa ehdotimme, että Venäjän alamaisille
4560: olisi myönnettävä elinkeino- ja kunnallisoikeuksien lisäksi
4561: paino-, sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisoikeudet, mutta
4562: lmn Valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti, ettei hän, kun asi-
4563: asta ei ollut säädetyssä järjestyksessä anomusta tehty eikä
4564: se suorastaan johtunut esillä olevasta asiasta, voinut hy-
4565: väks;yä mainittujen ponsien liittämistä mietintöön, niin ei
4566: asia tältä osaltaan tullut valiokunnassa edes äänestyksen
4567: alaiseksi, vaikka mielestämme Valtiopäiväjärjestyksen mu-
4568: kaan olisi k:rllä voitu valiokunnassa käsitellä.
4569: Jäiestäpäin asiaa harkittuamme olemme tulleet siihen
4570: päätökseen, että päästään samaan tulokseen sitenkin, että
4571: asia näiltii osiltaan jätetään Perustuslakivaliokunnan käsi-
4572: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o :1.
4573:
4574: teltäväksi, mikä voidaan toteuttaa vielä tällä istuntokau-
4575: della Valtiopäiväjärjestyksen 30 §:n mukaan.
4576: Siinä tapauksessa, että Eduskunta hyväksyy kysymyk-
4577: senalaiset ehdotukset eri la:keina, niin mielestämme kyseessä
4578: olevat anomusponnet olisivat liitettävät venäläisten lmnnal-
4579: lisia oikeuksia koskevan lain yhteyteen.
4580: Tämän päätöksen aiheuttamana antaa Eduskunta sitten
4581: Perustuslakivaliokunnan tehtäväksi laatia sellaisen anomuk-
4582: sen, jossa py;ydetään armollista esitystä perustuslakien muut-
4583: tamisesta siihen suuntaan, että Venäjän valtakunnan alamai-
4584: set saisivat Suomessa samat oikeudet kuin Suomen kansalai-
4585: sillakin on paino-, sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisva-
4586: pauteen nähden.
4587:
4588: Helsingissä 13 p. maaliskuuta l!H3.
4589:
4590: 'l'aneli 'l'yppö. J. Kananen.
4591: Juho Kautto. Kaarlo Saari.
4592: V. Mäkelä. A. Savolainen.
4593: E. Aromaa.
4594:
4595:
4596:
4597:
4598: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
4599: 1913.,- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o-3.
4600:
4601:
4602:
4603:
4604: Suuren valiokunnan mietintö
4605: N :o 2 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
4606: kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
4607: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
4608: jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
4609:
4610: Eduskunta on V .•T:n 57 § :n 2 momentin mukaisesti Suu-
4611: reen valiokuntaan lausunnon antamista varten lähettänyt
4612: yllämainitut eduskuntaesitykset ynnä Talousvaliokunnan
4613: niiden johdosta antaman mietinnön N :o 1.
4614: Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt puol-
4615: taa Eduskunnan hyväksyttäväksi Talousvaliokunnan mie-
4616: tinnössä olevan asetusehdotuksen, kuitenkin alempana mai-
4617: nituilla muutoksilla.
4618: Koska ei näytä asianhaarain aiheuttamaita ottaa puheena
4619: olevaan yleisesti laadittuun asetusehdotukseen erityisiä mää-
4620: räyksiä mooseksen-uskolaisista, on Suuri valiokunta katso-
4621: nut asianmukaiseksi ehdottaa, että 2 § asetuksesta poistet-
4622: taisiin. Tämä muutos on aiheuttanut pykälän-merkin
4623: poistamisen jälelle jäävän laintekstin edeltä. Muuten on
4624: Suuri valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa erään
4625: muodollisen parannuksen sekä suomen- että ruotsinkieliseen
4626: tekstiin ja asetusehdotuksen johdamion toisin kuuluvaksi.
4627: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta
4628: kunnioittaen ehdottaa,
4629:
4630: että Edusk1~nta hyväksyisi ja Ke,isarillisen
4631: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
4632: täi,si seuraavan asetusehdotuksen:
4633: 2 1913. - S. V . .M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
4634:
4635:
4636: Asetus
4637: niiden Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elin·
4638: keinon harjoittamiseen Suomessa, jotka eivät ole
4639: Suomen kansalaisia.
4640:
4641: Täten säädetään niinkuin seuraa:
4642:
4643: (poist.)
4644: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen kan-
4645: salainen, olkoon (poist.) samoilla ehdoilla kuin Suomen kan-
4646: salainenkin oike,utettu harjoittamaan elinkeinoa Suomessa,
4647: sellaistakin, jonka harjoittamiseen voimassaolevien asetusten
4648: mukaan erityinen myönnytys on tarpeen, kuin myös perus-
4649: tamaan yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan niiden halli-
4650: tusten jäsenenä.
4651:
4652: (2 § poist.)
4653:
4654: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1913.
4655:
4656:
4657:
4658:
4659: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
4660: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
4661:
4662:
4663:
4664:
4665: Suuren valiokunnan mietintö
4666: N :o 2 a eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
4667: kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
4668: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
4669: jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
4670:
4671: Edellä mainitun asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta
4672: Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 2 olevan ehdotuksen
4673: mukaan hyväksynyt Asetuksen niiden Venäjän valtakunnan
4674: alamaisten oikeudesta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
4675: jotka eivät ole Suomen kansalaisia, lisäten kuitenkin asetus-
4676: ehdotukseen uuden näin kuuluvan pykälän:
4677:
4678: 2 §.
4679: 'l'ärilän kautta muutetaan: 1 §:ää Armollisessa asetuk-
4680: sessa 24 p :ltä marraskuuta 1864 äänettömistä eli komman-
4681: diitti-yhtiöistä; 1 §:ää Merilaissa Suomen SuuriruMinaan-
4682: maalle 9 p:ltä kesäkuuta 1873 sekä saman lain 5, 9 ja 31
4683: § :ää, sellaisena kuin viimeksi mainitut lainkohdat ovat 11
4684: p:nä marraskuuta 1889 annetussa asetuksessa; 10 ja 11 §:ää
4685: asetuksessa 11 p:ltä marraskuuta 1889 laivarekisteristä; 1,
4686: 10, 11 ja 12 § :ää elinkeinoista annetussa asetuksessa 31
4687: p:ltä maaliskuuta 1879; 9 §:ää marraskuun 12 p:nä 1883
4688: annetussa valtaus- ja kaivossäännössä; 2 § :ää asetuksessa
4689: yksityisistä rautateistä yleistä keskusliikettä varten 15 p:ltä
4690: huhtikuuta 1889; 2 §:ää asetuksessa 10 p:ltä toukokuuta
4691: 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa; 1 ja 19 § :ää
4692: asetuksessa 9 p:ltä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistami-
4693: sesta ja tislaamisesta sekä 3 ja 4 §:ää samana päivänä anne-
4694: tussa asetuksessa paloviinan ja muiden poltettujen tahi tis-
4695: lattujen väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta ja va-
4696: rastossa pitämisestä; asetusta 9 p :ltä kesäkuuta 1892 luvan
4697: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
4698:
4699: antamisesta eräissä poikkeustiloissa pitää maalla kaupaksi
4700: väkiviinatavaroita ja mallasjuomia; 1 § :ää asetuksessa 30
4701: p :ltä syyskuuta 1892 yleisistä talletusmakasiineista, joilla
4702: on oikeus antaa varrantteja; 34 § :ää laissa osakeyhtiöistä
4703: 2 p :ltä toukokuuta 1895; 1 § :ää eräistä viinien ja muitten
4704: miedompien väkijuomain kaupan rajoituksista 2 p :nä tou-
4705: kokuuta 1895 annetussa asetuksessa; 3 §:ää asetuksessa 19
4706: p:ltä kesäkuuta 1895 säästöpankeista; 1 §:ää ammattimaisen
4707: panttilainausliikkeen harjoittamisoikeudesta 19 p :nä huhti-
4708: kuuta 1898 annetussa asetuksessa; niin myös niitä muita
4709: säännöksiä, jotka ovat tämän asetuksen kanssa ristiriitaiset.
4710:
4711: Kun Suuri valiokunta, jonka käsiteltäväksi asetusehdo-
4712: tus Eduskunnan siihen päättämän muutoksen johdosta
4713: toistamiseen on jätetty, uudestaan on harkinnut asiata, on
4714: Valiokunta ottanut huomioon, että uusi laki, vaikkei siitä
4715: erittäin säädettäisikään, luonnollisesti kumoo kaikki aikai-
4716: semmat lainkohdat, sikäli kuin ne ovat ristiriidassa uuden '
4717: lain kanssa. Asian näin ollen ja kun tämä periaate sitä
4718: paitsi on selvästi lausuttu julki Eduskunnan hyväksymän
4719: uuden pykälän lopussa olevan yleisen määräyksen kautta
4720: eikä Suuri valiokunta ole katsonut tarpeen vaatimaksi, että
4721: pyritään mahdollisimman tarkoin luettelemaan niitä lain-
4722: säännöksiä, jotka uusi asetus muuttaa, on Valiokunta
4723: pitänyt riittävänä ainoastaan niiden säännösten mainitsemi-
4724: sen, joita asetus lähinnä koskee.
4725: Tämän johdosta ja kun pykälän lyhentäminen olisi suo-
4726: tava, saa Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
4727:
4728: että Eduskunta, osittain luopumalla aikai-
4729: semmasta päätöksestään, hyväksyisi 2 § :n näin
4730: kuuluvana:
4731:
4732: 2 §.
4733: Tämän kautta muutetaan: 1 § ( poist.) asetuksessa 24 päi-
4734: vältä marraskuuta 1864 äänettömistä eli kommandiitti-yh-
4735: tiöistä; (poist.}; 1, 10, 11 ja 12 §elinkeinoista annetussa ase-
4736: tuksessa 31 päivältä maaliskuuta 1879; 9 § marraskuun 12
4737: Venäjän· alamaisten elinkeino·»ikeus. 3
4738:
4739: päivänä 1883 annetussa valtaus- ja kaivosäännössä; 2 § ase-
4740: tuksessa yksityisistä rautateistä yleistä keskusliikettä var-
4741: ten 15 päivältä huhtikuuta 1889; 2 § asetuksessa 10 päivältä
4742: toukokuuta 1886 yankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa; 1 §
4743: ( poist.) asetuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan
4744: valmistamisesta ja tislaamisesta, sekä 3 .ia 4 § samana päi-
4745: vänä annetussa asetuksessa paloviinan ja muiden poltettujen
4746: tahi tislattujen väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta
4747: ja varastossa pitämisestä; (poist.) 1 § asetuksessa 30 päivältä
4748: syyskuuta 1892 yleisistä talletusmakasiineista, joilla on oi-
4749: keus antaa warrantteja; 34 §laissa osakeyhtiöistä 2 päivältä
4750: toukokuuta 1895; ( poist.) 3 § asetuksessa 19 yäivältä kesä-
4751: kuuta 1895 säästöpankeista; 1 § ammattimaisen yanttilai-
4752: nausliikkeen harjoittamisoikeudesta 19 päivänä huhtikuuta
4753: 1898 annetussa asetuksessa; niin myös ne muut säännökset,
4754: jotka ovat tämän asetuksen kanssa ristiriitaiset.
4755:
4756: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1913.
4757: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
4758: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
4759:
4760:
4761:
4762:
4763: S u o m e n E d u s k u n n a n erinäisten
4764: eduskuntaesitysten johdosta päättämä a 1 a-
4765: m a i n e n e h d o t u s asetukseksi niiden Ve-
4766: näjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elin-
4767: keinon harjoittamiseen Suomessa, jotka eivät
4768: ole Suomen kansalaisia.
4769:
4770:
4771:
4772:
4773: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
4774: ja Suuriruhtinas!
4775:
4776:
4777:
4778:
4779: Näillä valtiopäivillä on tehty erinäisiä eduskuntaesityk-
4780: siä niiden Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elin-
4781: keinon harjoittamiseen Suomessa, jotka eivät ole Suomen
4782: 2 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
4783:
4784: kansalaisia.
4785: Käsiteltyään säädetyssä järjestyksessä nämä esitykset on
4786: Eduskunta ollut sitä mieltä, että niiden Venäjän valtakun-
4787: nan alamaisten, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, tulisi
4788: saada yhtä laaja oikeus elinkeinon ja yleensä liiketoiminnan
4789: harjoittamiseen Suomessa, kuin mikä lain mukaan kuuluu
4790: Suomen kansalaisille.
4791: Tämän johdosta Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle
4792: Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
4793:
4794: että Edu,skunta on hyväksynyt ja Teidän Kei-
4795: sarillisen Majesteettinne armollisesti vahvistetta-
4796: vaksi lähettää seuraavan asetusehdotuksen:
4797:
4798:
4799:
4800: Asetus
4801: niiden Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elin-
4802: keinon harjoittamiseen Suomessa, jotka eivät ole
4803: Suomen kansalaisia.
4804:
4805: 'l'äten säädetään niinkuin seuraa:
4806:
4807: 1 §.
4808: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen kan-
4809: salainen, olkoon samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalainen-
4810: kin oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa Suomessa, sellaista-
4811: kin, jonka harjoittamiseen voimassa olevien asetusten mu-
4812: kaan erityinen myönnytys on tarpeen, kuin myös perusta-
4813: maan yhtiöitä ja osuuskuntia sekä olemaan niiden hallitus-
4814: ten jäsenenä.
4815: 2 §.
4816: Tämän kautta muutetaan: 1 § asetuksessa 24 päivältä
4817: marraskuuta 1864 äänettömistä eli kommandiitti-yhtiöistä;
4818: 1, 10, 11 ja 12 § elinkeinoista annetussa asetuksessa 31 päi-
4819: vältä maaliskuuta 1879; 9 § marraskuun 12 päivänä 1883
4820: annetussa valtaus- ja kaivossäännössä; 2 § asetuksessa yksi-
4821: Venäjän alamaisten elinkeino-oikeus. 3
4822:
4823: tyisistä rautateistä yleistä keskusliikettä varten 15 päivältä
4824: huhtikuuta 1889; 2 § asetuksessa 10 päivältä toukokuuta
4825: ] 886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa; 1 § asetuksessa
4826: 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta ja
4827: tislaamisesta, sekä 3 ja 4 § samana päivänä annetussa ase-
4828: tuksessa paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen
4829: väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
4830: pitämisestä; 1 § asetuksessa 30 päivältä syyskuuta 1892 ylei-
4831: sistä talletusmakasiineista, joilla on oikeus antaa warrant-
4832: teja; 34 §laissa osakeyhtiöistä 2 päivältä toukokuuta 1895;
4833: 3 § asetuksessa 19 päivältä kesäkuuta 1895 säästöpankeista;
4834: 1 § ammattimaisen panttilainausliikkeen harjoittamisoikeu-
4835: desta 19 päivänä huhtikuuta 1898 annetussa asetuksessa;
4836: niin myös ne muut säännökset, jotka ovat tämän asetuksen
4837: kanssa ristiriitaiset.
4838:
4839:
4840:
4841: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4842:
4843: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1913.
4844: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
4845: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4846:
4847:
4848:
4849:
4850: 'falousvaliokunnan mietintö
4851: N :o 2 eduskuntaesitysten johdosta, jotka koske-
4852: vat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
4853: kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen
4854: kansalaisia.
4855:
4856: Eduskunta on valmistavaa käsittelyä varten Talous-
4857: valiokuntaan lähettänyt edustaja Schybergsonin eduskunta-
4858: esit;ykset N :o 13 ja 14, jotka kumpikin sisältävät ehdotuk-
4859: sen asetukseksi edellinen maalaiskuntain kunnallishallin-
4860: nosta annetun armollisen asetuksen 9 § :n ja jälkimäinen
4861: kaupunkien kunnallishallitusta koskevan armollisen asetuk-
4862: sen 10 ja 53 §:n muuttamisesta sekä edustajien Ingmanin
4863: y . .m. eduskuntaesityksen N :o 23, joka sisältää ehdotuksen
4864: asetukseksi niiden Suomessa asuvain Venäjän alamaisten
4865: kunnallisista oikeuksista, jotka eivät ole Suomen kansa-
4866: laisia. Yhteydessä näiden kanssa on Valiokunta käsitellyt
4867: edustajain Liliuksen y. m. eduskuntaesityksen N :o 19,
4868: mikäli siihen sisältyvä asetusehdotus koskee Venäjän ala-
4869: maisten kunnallisia oikeuksia. Näistä on Valiokunta käsit-
4870: telynsä pohjaksi ottanut edustajain Ingmanin y. m. edus-
4871: kuntaesity ksen.
4872:
4873:
4874: Edellämainittujen aiotteiden tarkoituksena on sellaisen
4875: lainmuutoksen aikaansaaminen että ne Venäjän valtakunnan
4876: alamaiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, oikeutettai-
4877: siin samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalaisetkin, ottamaan
4878: osaa kunnallisten asiain käsittelyyn ja hoitoon. Hyväksyen
4879: puolestaan tämän tarkoituksen, on Valiokunta laatimaansa
4880: alempana olevaan asetusehdotukseen ottanut määräyksen
4881: siitä, että ne Venäjän alamaiset, .iotka muuten täyttävät
4882: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4883:
4884: kunnallisesta äänioikeudesta Suomessa voimassa olevat eh-
4885: dot, ovat äänivaltaisina kunnan jäseninä otettavat ääniluet-
4886: teloon ja sen jälkeen ovat kunnallisiin oikeuksiin ja vel-
4887: vollisuuksiin nähden yhdenvertaiset Suomen kansalaisten
4888: kanssa.
4889: Siihen nähden että ne kaupungeissa asuvat Venäjän ala-
4890: maiset, jotka ovat tai ennen ovat olleet venäläisessä sivili-
4891: tai sotapalveluksessa, mutta jotka eivät kaupungissa omista
4892: kiinteimistöä tai harjoita liikettä, kunnallishallituksesta
4893: kaupungissa joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 53
4894: § :n mukaan; sellaisena kuin tämä lainkohta kuuluu armolli-
4895: sr,ssa asetuksessa elokuun 15 päivältä 1883, eivät ole kun-
4896: nallistaksoituksen alaisia, eivätkä siis niin kauvan kuin vero-
4897: velvollisuus on kunnallisen äänioikeuden ehtona, ilman lain-
4898: muutosta voi tulla äänioikeutetuiksi kunnassa, on asetus-
4899: ehdotuksen 2 § :ssä määrätty se järjestys, jota noudattaen
4900: nämäkin Venäjän alamaiset jo nyt voivat saavuttaa täydet
4901: Imimalliset oikeudet.
4902: Kun mooseksen-uskolaisten oikeudellinen asema Suo-
4903: messa on erikoisen lainsäädännön varassa, t>n Valiokunnasta
4904: näyttänyt olevan syytä asetusehdotukseen sisällyttää mää-
4905: räys siitä, että mooseksen-uskolaisten kunnallisiin oikeuksiin
4906: nähden on voimassa mitä siitä erittäin säädetään.
4907: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
4908: nioittaen ehdottaa,
4909: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
4910: Majesteetin arrnollisesti vahvistettavaksi lähet-
4911: täisi seuraavan asetusehdot·uksen:
4912:
4913:
4914: Asetus
4915: niiden Suomessa asuvain Venäjän valtakunnan alamaisten
4916: kunnallisista oikeuksista, jotka eivät ole
4917: Suomen kansalaisia.
4918:
4919: Muuttamalla mitä kunnallisista oikeuksista Suomessa on
4920: voimassa säädetään täten seuraavaa:
4921: Venäjän alamaisten kunnalliset oikeudet. 3
4922:
4923: 1 §.
4924: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen
4925: kansalainen, mutta muuten täyttää kunnallisesta äänioikeu-
4926: desta lain mukaan voimassa olevat ehdot, otettakoon ääni-
4927: valtaisena kunnan jäsenenä ääniluetteloon.
4928:
4929: 2 §.
4930: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän valtakunnan ala-
4931: mainen, joka voimassa olevien säännösten mukaan ei ole
4932: velvollinen kunnalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa
4933: äänioikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä maistraatille,
4934: jonka tulee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeu-
4935: den saamisesta voimassa olevat ehdot, taksoituslautakun-
4936: nalle tehdä siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle.
4937:
4938: 3 §.
4939: Venäjän valtakunnan alamainen, joka 1 tai 2 § :n mu-
4940: kaan on otettu kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnalli-
4941: siin oikeuksiin ja velvollisuuksiin nähden yhdenvertainen
4942: Suomen kansalaisen kanssa.
4943:
4944: 4 §.
4945: Mooseksen-uskolaisista on voimassa, mitä niistä erittäin
4946: säädetään.
4947:
4948:
4949: Tämän asmn käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
4950: taja Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet
4951: Aromaa (osittain), Hahl, Hedberg, Inborr (osittain), Kana-
4952: nen, Kautto, 1\Iynttinen, Mäkelä, V., Oranen (osittain),
4953: Peurakoski, Riihelä, Saari, Savolainen, Typpö, T. ja Vahe,
4954: sekä osittain varajäsenet Koponen, Lohi, Oksman ja Vää-
4955: nänen.
4956:
4957: Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1913.
4958: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Vastalauseita.
4964: I.
4965:
4966: Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme tarkemmin
4967: esittäneet siinä vastalauseessa, minkä olemme liittäneet
4968: talousvaliokunnan mietintöön n:o 1 Venäjän valtakunnan
4969: alamaisten oikeudesta elinkeinonharjoittamiseen Suomessa,
4970: saamme sen johdosta kunnioittaen Eduskunnalle ehdottaa,
4971:
4972: että Eduskunta hylkäisi asetuksen niiden
4973: Suomessa asuvain Venäjän valtakunnan ala-
4974: maisten kunnallisista oikeuksista, jotka eivät
4975: ole Suomen kansalaisia, sekä sen perustelut.
4976:
4977: Helsingissä maaliskuun 13 päivänä 1913.
4978:
4979: J. Inborr. John Hedberg.
4980: Vastalause II. 5
4981:
4982:
4983:
4984:
4985: II.
4986:
4987: Viitaten niihin perusteluihin, jotka olen esittänyt Talous-
4988: valiokunnan mietintöön N :o 1, koskeva Venäjän valtakunnan
4989: alamaisten oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
4990: liittämässäni vastalauseessa, saan kunnioittaen ehdottaa,
4991:
4992: että Eduskunta hylkäisi esillä olevan laki-
4993: ehdotuksen.
4994:
4995: Helsingissä 13 p :nä maaliskuuta 1913.
4996:
4997: 'l'ahvo Riihelä.
4998: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
4999:
5000:
5001:
5002:
5003: III.
5004:
5005: Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
5006: Talousvaliokl;lnnan mietintöön N :o 1, koskeva Venäjän val-
5007: takunnan alamaisten oikeutta elinkeinon harjottamiseen Suo-
5008: messa, liittämässämme vastalauseessa, saamme kunnioittaen
5009: Eduskunnalle esittää,
5010:
5011: että Eduskunta päättäisi lähettää mietinnön
5012: takaisin V aliakuntaan perustelujen muuttami-
5013: seksi esittämäämme suuntaan ja esilläolevan la-
5014: kiehdotuksen yhdistämiseksi yhdeksi asetuk-
5015: seksi Talousvaliokunnan mietintöön N:o 1 sisäl-
5016: tyvän asetusehdotuksen kanssa, ja että asetuksen
5017: 4 § poistettaisiin.
5018:
5019: Helsingissä 13 p. maaliskuuta 1913.
5020:
5021: 'l'aneli Typpö. J. Kananen.
5022: Johan Kautto. Kaarlo Saari.
5023: W. Mäkelä. E. Aromaa.
5024: A. Savolainen.
5025:
5026:
5027:
5028:
5029: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
5030: 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
5031:
5032:
5033:
5034:
5035: Suuren valiokunnan mietintö
5036: N :o 3 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
5037: kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
5038: kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen
5039: kansalaisia.
5040:
5041: Suuri valiokunta on, käsitellessään 'l'alousvaliokunnan
5042: asiasta antamaa mietintöä N :o 2, päättänyt puoltaa Edus-
5043: kunnan hyväksyttäväksi mietinnössä olevan asetusehdotuk-
5044: sen, kuitenkin niillä muutoksilla, joista alempana mainitaan.
5045: Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 2 esitetystä syystä
5046: on Valiokunta tästäkin asetuksesta ehdottanut poistettavaksi
5047: 4 § :ään otetun, mooseksen-uskolaisia koskevan säännöksen.
5048: Sen ohessa on Valiokunta ehdottanut sananmuodon asetus-
5049: ehdotuksen johdannossa muutettavaksi sekä asetuksen ruot-
5050: f'inkieliseen tekstiin tehnyt eräitä muodollisia korjauksia.
5051: Suuri valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
5052: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
5053: Majesteetin armollisesti 1;ahvistettavaksi lähet-
5054: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
5055:
5056:
5057: Asetus
5058: niiden Suomessa asuvain Venäjän valtakunnan aiamaisten
5059: kunnallisista oikeuksista, jotka eivät ole
5060: Suomen kansalaisia.
5061:
5062: Täten säädetään niinkuin seuraa:
5063:
5064: 1 §.
5065: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen
5066: kansalainen, mutta muuten täyttää kunnallisesta ä.änioikeu-
5067: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5068:
5069: desta lain mukaan voimassa olevat ehdot, otettakoon ääni-
5070: valtaisena kunnan jäsenenä ääniluetteloon.
5071:
5072: 2 §.
5073: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän valtakunnan ala-
5074: mainen, joka voimassa olevien säännösten mukaan ei ole
5075: velvollinen kunnalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa
5076: äänioikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä maistraatille, jonka
5077: tulee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden saa-
5078: misesta voimassa olevat ehdot, taksoituslautakunnalle tehdä
5079: siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle.
5080:
5081: 3 §.
5082: Venäjän valtalwnnan alamainen, ·joka 1 tai 2 §:n mu-
5083: kaan on otettu kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnalli-
5084: siin oikeuksiin ja velvollisuuksiin nähden yhdenvertainen
5085: Suomen kansalaisen kanssa.
5086:
5087: ( 4 § poist.).
5088:
5089: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1913.
5090:
5091:
5092:
5093:
5094: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913.
5095: 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 4.
5096:
5097:
5098:
5099:
5100: Suuren valiokunnan mietintö
5101: N :o 3 a eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
5102: kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
5103: kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen
5104: kansalaisia.
5105:
5106: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta Suuren valio-
5107: kunnan mietinnössä N :o 3 olevan ehdotuksen mukaisesti hy-
5108: väksynyt asetuksen niiden Suomessa asuvien Venäjän val-
5109: takunnan alamaisten kunnallisista oikeuksista, jotka eivät
5110: ole Suomen kansalaisia, lisäten kuitenkin asetusehdotukseen
5111: uuden näin kuuluvan pykälän:
5112:
5113: 4 §.
5114: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873
5115: kunnallishallituksesta kaupungeissa annetun asetuksen 10
5116: ja 53 § :ää, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 15 päivältä
5117: joulukuuta 1897, sekä 9 §:ää maalaiskuntain kunnallishal-
5118: linnosta annetussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898.
5119:
5120: Eduskunnassa tehdyn muutoksen johdosta on asia tois-
5121: tamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, ja on Va-
5122: liokunta päättäll<yt puoltaa mainitun muutoksen hyväksy-
5123: mistä. Kuitenkin on V aHokunta oikaissut 4 § :ssä olevan
5124: virheen ja ehdottanut tähän pykälään eräitä muodollisiakin
5125: muutoksia. Tämän johdosta Suuri valiokunta kunnioittaen
5126: ehdottaa,
5127:
5128: että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan
5129: asetusehdotuksen jo tekemänsä päätöksen mukai-
5130: 2 1913.- S. V. M.- :Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5131:
5132: sesti, muuttaen kuitenkin 4 §:n siinä näin kuu--
5133: luvaksi:
5134:
5135: 4 §.
5136: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873
5137: kunnallishallituksesta kaupungeissa annetun asetuksen 10
5138: ja 53 §, sellaisina kuin ne ovat, 10 § asetuksessa 15 päi-
5139: vältä joulukuuta 1897 ja 53 § asetuksessa 15 päivältä elo-
5140: kuuta 1883, sekä 9 § maalaiskuntain kunnallishallinnosta
5141: annetussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898.
5142:
5143: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1913.
5144:
5145:
5146:
5147:
5148: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
5149: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5150:
5151:
5152:
5153:
5154: S u o m e n E d u s k u n n a n erinäisten
5155: eduskuntaesitysten johdosta päättämä a l a-
5156: m aine n ehdotus asetukseksi niiden Ve-
5157: näjän valtakunnan alamaisten kunnallisista
5158: oikeuksista, jotka eivät ole Suomen kansa-
5159: laisia.
5160:
5161:
5162:
5163:
5164: Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
5165: ja Suuriruhtinas I
5166:
5167:
5168:
5169:
5170: Näillä valtiopäivillä on tehty erinäisiä eduskuntaesityk-
5171: siä niiden Venäjän valtakunnan alamaisten, jotka eivät ole
5172: Suomen kansalaisia, oikeudesta samoilla ehdoilla kuin Suo-
5173: 2 J9J3. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
5174:
5175: men kansalaisetkin ottaa osaa kunnallisten asiain käsittelyyn
5176: ja hoitoon.
5177: Eduskunta, joka säädetyssä järjestyksessä on käsitellyt
5178: nämä esitykset, on puolestaan hyväksynyt niiden tarkoi-
5179: tuksen sekä sen johdosta päättämäänsä alempana olevaan
5180: asetusehdotukseen ottanut määräyksen siitä, että ne Venäjän
5181: valtakunnan alamaiset, jotka muuten täyttävät kunnallisesta
5182: äänioikeudesta Suomessa voimassa olevat ehdot, ovat ääni-
5183: valtaisina kunnan jäseninä otettavat ääniluetteloon ja sen
5184: jälkeen ovat kunnallisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin näh-
5185: den yhdenvertaiset Suomen kansalaisten kanssa.
5186: Siihen nähden että ne Suomen kaupungeissa asuvat Venä-
5187: jän valtakunnan alamaiset, jotka ovat tai ennen ovat olleet
5188: venäläisessä sivili- tai sotapalveluksessa, mutta jotka eivät
5189: kaupungissa omista kiinteimistöä tai harjoita liikettä, kun-
5190: nallishallituksesta kaupungissa joulukuun 8 päivänä 1873
5191: annetun asetuksen 53 § :n mukaan, sellaisena kujn tämä lain-
5192: kohta kuuluu asetuksessa elokuun 15 päivältä 1883, eivät
5193: ole kunnallistaksoituksen alaisia, eivätkä siis niin kauvan
5194: kuin verovelvollisuus on kunnallisen äänioikeuden ehtona
5195: ilman lainmuutosta voi tulla äänioikeutetuiksi kunnassa, on
5196: asetusehdotuksen 2 § :ssä määrätty se järjestys, jota noudat-
5197: taen nämäkin Venäjän valtakunnan alamaiset jo nyt voivat
5198: saavuttaa täydet kunnalliset oikeudet.
5199: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
5200: selle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
5201:
5202: että Eduskunta on hyväksyn11t ja Teidän
5203: Keisarillisen Majesteettinne annollisesti vahvis-
5204: tettavaksi lähettää seuraavan asetusehdotuksen:
5205:
5206:
5207: Asetus
5208: niiden Suomessa asuvain Venäjän valtakunnan alamaisten
5209: kunnallisista oikeuksista, jotka eivät ole
5210: Suomen kansalaisia.
5211:
5212: Täten säädetään niinkuin seuraa:
5213: Venäjän alamaisten kunnalliset oikeu~et. 3
5214:
5215: 1 §.
5216: Venäjän valtakunnan alamainen, joka ei ole Suomen
5217: kansalainen, mutta muuten täyttää kunnallisesta äänioikeu-
5218: desta lain mukaan voimassa olevat ehdot, otettakoon ääni-
5219: valtaisena kunnan jäsenenä ääniluetteloon.
5220:
5221: 2 §.
5222: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän valtakunnan ala-
5223: mainen, joka voimassa olevien säännösten mukaan ei ole vel-
5224: Yollinen kunnalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa ääni-
5225: oikeutta kunnassa, ilmoittakoon siitä maistraatille, jonka tu-
5226: lee, jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden saa-
5227: misesta voimassa olevat ehdot, taksoituslautakunnalle tehdä
5228: siitä ilmoitus veroäyrien panemiseksi hänelle.
5229:
5230: 3 §.
5231: Venäjän valtakunnan alamainen, joka 1 tai 2 § :n mukaan
5232: on otettu kunnan ääniluetteloon, on kaikkiin kunnallisiin
5233: oikeuksiin ja velvollisuuksiin nähden yhdenvertainen Suo-
5234: men kansalaisen kanssa.
5235:
5236: 4 §.
5237: Tämän kautta muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873
5238: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 10
5239: ja 53 §, sellaisina kuin ne ovat, 10 § asetuksessa 15 päivältä
5240: joulukuuta 1897 ja 53 § asetuksessa 15 päivältä elokuuta
5241: 1883, sekä 9 § maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
5242: tussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898.
5243:
5244:
5245:
5246: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
5247:
5248: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1913.
5249: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
5250: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o ö.
5251:
5252:
5253:
5254:
5255: Maatalousvaliokunnan mie-
5256: tintö N:o 3 kahden eduskuntaesityksen joh-
5257: dosta, jotka sisältävät ehdotuksia muutoksiksi
5258: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
5259: rauksesta maalisk. 12 päivänä 1909 annettuun
5260: asetukseen.
5261:
5262: Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
5263: lähettänyt edustajain Elorannan y. m. eduskuntaesityksen
5264: N :o 18, joka sisältää ehdotuksen torpan, lampuotitilan ja.
5265: mäkitupa-alueen vuokrauksesta maaliskuun 12 p :nä 1909
5266: annetun asetuksen 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 §:n muuttami-
5267: seksi sekä edustajain Renvallin y. m. eduskuntaesityksen
5268: N :o 25, joka sisältää ehdotuksen mainitun asetuksen 2, 6,
5269: 16, 21, 26, 59, 65 ja 79 § :n muuttamiseksi.
5270:
5271:
5272:
5273:
5274: Edustajain Elorannan y. m. esitysehdotuksen mukaan
5275: ovat muutamat vuokra-asetuksen säännökset käytännössä
5276: antaneet aihetta erilaiseen tulkintaan ja toiset taas näyttäy-
5277: tyneet vuokramiehille haitallisiksi. Epäkohtien poistami-
5278: seksi ehdotetaan vuokra-asetuksen alaiseksi asetettavaksi sel-
5279: laisetkin vuokramiehet, jotka lampuoteina hoitavat yhtiöille
5280: tai useamman kuin yhden tilan omistajalle kuuluvia kokonai-
5281: sia, manttaaliin pantuja tiloja ja jotka taloudelliseen ase-
5282: maansa nähden ovat torpparien vertaisia. Vuokralautakun-
5283: nalle on ehdotettu annettavaksi oikeus alentaa vuokramak-
5284: sua, jos se katsoo sen liian korkeaksi, sekä tarpeen mukaan
5285: muuttaa niinhyvin vuokrakirja lailliseen muotoon kuin myös
5286: suullisesti tehdyn vuokrasopimuksen ehdot ilman että vuok-
5287: ranantaja saa peräytyä vuokrasopimuksesta. Vuokra-asetuk-
5288: sen 7 § :n viittaus 2 § :n 2 momenttiin esitetään käsittämään
5289: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5290:
5291: myös tämän § :n 3 momenttia. Työpäivän pituus ehdotetaan
5292: enintään kymmenen tuntiseksi kuutena kesäkuukautena
5293: ja seitsemän tuntiseksi muina kuukausina, ruoka-aikoja
5294: lukuunottamatta. Edelleen ehdotetaan poistettaviksi vuok-
5295: raoikeuden siirtoa rajoittavat määräykset, mikäli ne koske-
5296: vat siirtosummaa, sekä myös määräykset vuokranantajan
5297: etuoikeudesta siirtoon nähden. Vuokralautakunnan päätök-
5298: sestä, jolla se on päivätyön tai luonnontuotteiden hinnan
5299: määrännyt, on esitysehdotuksen mukaan tyytymättömälle
5300: asianosaiselle varattu oikeus valittaa kihlakunnanoikeuteen.
5301: Edustajain Renvallin y. m. eduskuntaesityksen mukaan
5302: ovat eräät vuokra-asetuksen säännökset esteenä entisten vuok-
5303: rasopimusten uudistamiselle, eräät taas käytännössä muuten
5304: haitalliset. Parannuksien aikaansaamiseksi ehdotetaan
5305: vuokra-asetuksen määräämä lyhin vuokra-aika kahdeksi-
5306: kymmeneksiviideksi ja erityisissä tapauksissa kymmeneksi-
5307: kin vuodeksi. Pienten vuokraesineitten vuokramaksun mää-
5308: räämistä koskeva erikoissäädös esitetään poistettavaksi ja
5309: vuokran siirto rahamaksukannalle jätettäväksi molempien
5310: asianosaisten sopimuksen varaan. Vuokranantaja ehdote-
5311: taan vapautettavaksi velvollisuudesta suorittaa korvausta
5312: suuremmista parannuksista, jos vuokramies on ne tehnyt
5313: ilman hänen suostumustaan. Edelleen sisältää esitysehdo-
5314: tus määräyksiä siitä, että vuokranantajat saisivat ottaa
5315: osaa vuokralautakunnan vaaliin huolimatta siitä asuvatko
5316: kunnassa vaiko ei, kuin myös siitä että vuokralautakuntien
5317: jäsenet olisivat oikeutetut saamaan palkkiota kaikista
5318: vuokralautakunnan kokouksista. Lopuksi ehdotetaan ettei
5319: vuokra-asetuksen määräyksiä olisi sovellettava sellaisen
5320: mäkitupa-alueen vuokraan, joka kuuluu taajaväkisen maa-
5321: laiskunnan alueeseen.
5322: Valiokunta tosin katsoo eräiden edustajain Elorannan y _
5323: m. esitysehdotuksessa tehtyjen muutosehdotuksien ansaitse-
5324: van huomiota. Kun kuitenkin kokemus on osottanut että
5325: vuokralainsäädäntömme kokonaisuudessaan kaipaa tarkas-
5326: tusta ja uudistusta ja kun siinä tarkotuksessa parhaillaan
5327: toimii Hallituksen asettama komitea, ei V aliakunta ole kat-
5328: Maanvuokra-asetukseen muuttaminen. 3
5329:
5330: sonut olevan aihetta ryhtyä tällä kertaa tekemään vuokra-
5331: asetukseen muutoksia.
5332: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa
5333:
5334: etteivät esilläolevat eduskuntaesitykset ai-
5335: heuttaisi toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
5336:
5337:
5338:
5339: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjoh-
5340: taja Nylander, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet Björk
5341: (osittain), Eloranta, Eronen, Grönvall (osittain), Huttunen,
5342: Junes (osittain), Kurikka (osittain), Lautasalo, :Marttila,
5343: Mäki, Pullinen, Rannikko, Siren (osittain), Sjöstedt-Jussila
5344: ja Storbjörk (osittain) sekä osittain varajäsenet Brander,
5345: Kaakko-oja, Miettinen ja Strömberg.
5346: , 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5347:
5348:
5349:
5350:
5351: Vastalauseita.
5352: I.
5353:
5354: Koska emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmistön
5355: tekemään päätökseen siinä, mikäli se koskee edustajain Elo-
5356: rannan y. m. torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
5357: vuokrauksesta 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
5358: erinäisten pykälien muuttamista tarkottavan esitysehdotuk-
5359: sen N :o 18 hylkäämistä, saamme seuraavassa esittää eriävän
5360: kantamme asiassa.
5361: Jo vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä käsiteltäessä ky-
5362: seessäolevaa maanvuokra-asetusta esiintuotiin sosialdemo-
5363: kraattien taholta painavia muistutuksia useita asetuksen eri
5364: pykäliä vastaan ja o.sotettiin niiden olevan vuokramiehille
5365: vahingollisia. Näitä muistutuksia ei silloisen Eduskunnan
5366: enemmistö huomioon ottanut, vaan hyväksyi asetukseen koh-
5367: tia, joiden vuokramiehille turmiollinen vaikutus oli ilmei-
5368: sesti selvä. Käytännössä saavutettu kokemus onkin jo an-
5369: tanut koko joukon todistuksia siitä, että vuokramiesten
5370: oikeudet eivät ole v. 1909 asetuksella, sen nykyisessä muo-
5371: dossa ollessa, läheskään riittävästi turvatut, vaan olisi useita
5372: kohtia muutettava sellaisiksi, että ne antaisivat vuokramie-
5373: hille suuremman oikeudellisen varmuuden ja taloudellisen
5374: menestymisen mahdollisuuden. Siihen suuntaan onkin ylem-
5375: pänä mainitussa, valiokunnan enemmistön hylkäämässä esi-
5376: tysehdotuksessa ehdotettu useita pykäliä muutettavaksi.
5377: Siinä ehdotettujen eräiden muutosehdotuksien tunnustaa
5378: valiokunnan porvarillinen enemmistökin ansaitsevan huo-
5379: miota, mutta siitä huolimatta se sama enemmistö ei ole tah-
5380: tonut ainoatakaan niistä hyväksyä syystä, että muka nyt ei
5381: ole sopiva aika muutoksien tekoon kun hallituksen asettama
5382: Vastalause 1.
5383:
5384: komitea on ryhtynyt alustaviin toimenpiteisiin vuokralain-
5385: säädäntömille tarkastamisessa ja uudistamisessa. Tuo seikka
5386: ei mielestämme kuitenkaan saa olla esteenä tarpeellisiksi
5387: havaittavien muutoksien lakiin tekemiselle, vallankin kun ei
5388: ole tunnettua, aikooko jo mainittu komitea vuokramiehiä
5389: haittaavia asetuksen kohtia ehdottaa sillä tavoin muutetta-
5390: vaksi, että nuo haitat tulisivat poistumaan. Siis se syy -
5391: hallituksen komitean vastaisiin töihin -vetoaminen - jonka
5392: valiokunnan enemmistö on päätöksensä tueksi esittänyt, ei
5393: mielestämme kelpaa perusteeksi puheenaolevan esitysehdo-
5394: tuksen hylkäämiselle ja tunnettujen epäkohtien laissa ja käy-
5395: tännössä edelleen säilyttämiselle, vaan olisi jo nyt tehtävä
5396: alempana esitetyt muutokset maanvuokra-asetukseen.
5397: Ensimäisenä asetuksen lukuisien epäkohtien joukossa 1 §.
5398: ovat 1 § :n toisen momentin säännökset, jotka sulkevat ase-
5399: tuksen ulkopuolelle verrattain suurilukuisen ryhmän vuok-
5400: raajia, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torppa-
5401: rien ja 1 § :n toisessa momentissa mainittujen lampuotitilain
5402: vuokramiesten vertaisia. Nämät, metsäyhtiöitten y. m. sel-
5403: laisten omistamien tilojen lampuodit, ovat oikeudelliseen ja
5404: siten myöskin taloudelliseen tilaansa nähden usein sangen
5405: epävarmassa asemassa. Huolestuttavammaksi käy asia sen
5406: kautta, että näiden vuokraajain lukumäärä näyttää yhä vaan
5407: nopeasti kasvavan, käsittäen se jo nykyäänkin useita tuhan-•
5408: sia perhekuntia. Epäkohdan poistamiseksi olisi jo yhteis-
5409: kunnan edun nimessäkin edellä sanotut vuokraajat asetettava
5410: samojen säännösten alaisiksi kuin muittenkin lampuotitilo-
5411: jen vuokraajat, laajentamalla asetuksen vaikutusalaa 1 § :n
5412: toisen momentin muuttamisella alempana ehdotettuun muo-
5413: toon.
5414: Epäkohta, joka on jo käytännössäkin räikeitä esimerk- G §.
5415: kejä näyttänyt, on asetuksen 6 § :n vuokrakirjan vahvistusta
5416: koskeva määritelmä. Usein sattuu että vuokramies, vuok-
5417: rattuaan maanomistajalta jonkun maa-alueen ja tehtyään
5418: siitä kirjallisen sopimuksen, hyvässä uskossa oikeuteensa
5419: ryhtyy heti siihen rakentamaan tai sitä viljelemään ennen-
5420: kuin vuokralautakunta on vuokravälikirjan vahvistanut.•Tos
5421: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5422:
5423: sitten sattuu, että vuokralautakunta-usein vahvistustoimi-
5424: tusta tarpeettomasti viivytettyään - ei katso voivansa
5425: vuokrakirjaa vahvistaa, esim. korkean vuokran tai muun
5426: syyn takia, raukee vuokrasopimus, jos ei maanomistaja
5427: suostu vuokraehtoja muuttamaan, mikä erittäinkin silloin
5428: kun on kyseessä vuokran alennus, on maanomistajasta vas-
5429: tenmielinen. Kun nyt vuokralautakunnalla ei ole oikeutta
5430: c.ikaista vuokrakirjaa lailliseen muotoon ja, milloin vuokra
5431: on liian korkea, alentaa vuokramaksua kohtuulliseksi, jää
5432: vuokramies lain suojaa vaille ja ~aanomistaja voi hänet
5433: häätää tai kiristää mielin määrin vuokraehtoja. Sellaisen
5434: epäkohdan korjaamiseksi on välttämätöntä muuttaa edellä-
5435: sanotun 6 § :n määräykset sellaisiksi, että vuokralautakun-
5436: nalle varataan oikeus, maanomistajan saamatta silti sopi-
5437: muksesta peräytyä, muuttaa vuokrakirja lailliseen muotoon,
5438: milloin sillä sitä ei ole ja, jos vuokramaksu on liian korkea
5439: . tai vuokraehdot kohtuuttomat, saattaa vuokraa alentamalla
5440: .ia ehtoja muuttamalla ne asetuksen määräysten kanssa sopu-
5441: sointuun. Siinä tarkotuksessa olemme ehdottaneet muutok-
5442: sen asetuksen 6 § :ään.
5443: 7 §. Kun vielä v:n 1909 asetuksenkin voimassaoloaikana epäi-
5444: lemättä syntyy koko joukko suullisia vuokrasopimuksia,
5445: joita sittemmin tullaan oikeudessa saattamaan kirjallisiksi,
5446: · on siinä suhteessa olemassa se vaara tarjolla, että 7 § :n väärä
5447: viittaus 2 § :n toiseen momenttiin tulisi käytäntöön sovelle-
5448: tuksi. Siten nuo suulliset sopimukset, vastoin asetuksen tar-
5449: kotusta, vahvistettaisiin olemaan voimassa vain viisi vuotta.
5450: 'l'älle otaksumalle antaa tukea eräässä lakimiesten yhdistyk-
5451: sen kokouksessa tehty omituinen päätös, jonka mukaan tuo
5452: väärä viittaus päätettiin sovelluttaa kirjaimen mukaan käy-
5453: täntöön. Tällaisen vuokramiehille turmiollisen ja asetuksen
5454: tarkotukselle vastaisen laintulkinnan ajoissa ehkäisemiseksi
5455: olemme ehdottaneet 7 § :ään vastaavan muutoksen.
5456: Kuudenteen § :ään ehdottamamme muutoksen johdosta
5457: on tähän 7 § :ään ehdotettu uusi toinen momentti.
5458: 19 §. Asetuksen 19 § :n toisessa momentissa on verotyöpäivän
5459: pituudeksi määrätty ,enintään yksitoista tuntia kuutena
5460: Vastalause 1. 7
5461:
5462: kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuu-
5463: kausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta". Tämän määritel-
5464: män mukaan on veropäivätyö liian pitkä, vallankin sellai-
5465: sille vuokramiehille joiden vuokratilat sijaitsevat kaukana
5466: päätilasta ja joiden siitä syystä- veropäiviään suorittaessa
5467: - aamuin illoin täytyy kulkea pitkät matkat ja viipyä
5468: niillä tuntikausia. Siten muodostuu vuokramiehelle vero-
5469: päivien suorittaminen kohtuuttoman rasittavaksi.
5470: Kun kaikilla aloilla, terveydellisistä- ja kulttuurisyistä,
5471: pyritään lainsäädännön avulla työpäivää kohtuulliseen mää-
5472: rään lyhentämään, ei mielestämme ole mitään estettä vuokra-
5473: miesten liian pitkän verotyöpäivän lyhentämiselle, vallan-
5474: kin kun kokemus on sangen monilta maanviljelystyöaloilta-
5475: kin osottanut työpäivän lyhennyksen tuottavan hyötyä sekä
5476: työntekijälle että työnantajalle. ·
5477: Maanvuokraajain verotyöpäivän pituudesta on, koko
5478: maata käsittäneet vuokramiesten edustajain kokoukset selit-
5479: täneet, että verotyöpäivän pituus, ollakseen kohtuullinen,
5480: ri saa olla kuutena kesäkuukautena kymmentä ja muina kuu-
5481: kausina seitsemää tuntia pitempi. Sellaiseksi Eduskunnan
5482: vähemmistö, maanvuokra-asetusta laadittaessa, veropäivän
5483: pituutta ehdottikin, mutta Eduskunnan enemmistö sen sil-
5484: loin sangen kehnoilla perusteilla hylkäsi. Kun kuitenkin
5485: kehitys edelleen on kulkenut työpäivän lyhennystä kohti,
5486: c,n tällä Eduskunnalla velvollisuutena lainsäädäntötoimen-
5487: pitein säätää pisimmäksi verotyöpäiväksi edelläsanottu 10
5488: ja 7 tunnin työpäivä ja siten osaltaan toteuttaa kaikissa
5489: maissa tunnustettua työväen suojeluksen periaatetta.
5490: Pikaista muutosta vaativat myöskin asetuksen 32 § :n 32 ja 34 §§.
5491: toisessa ja neljännessä momentissa olevat vuokraoikeuden
5492: siirtoa rajoittavat määräykset. Mainittujen lainkohtien mu-
5493: kaan ei ensinnäkään se siirtosumma, minkä vuokraoikeuden
5494: ostaja saa myyjälle suorittaa, saa nousta sitä korvausta
5495: suuremmaksi, minkä vuokramies olisi asetuksen 25 § :n mu-
5496: kaan oikeutettu saamaan, jos vuokrasuhde silloin päättyisi.
5497: Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko ja missä määrin
5498: vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla tehty sekä suu-
5499: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5500:
5501: relta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle tullessa tulo-
5502: katselmus toimeenpantu, mikä eräissä tapauksissa kirjallisen
5503: ja aina suullisen - jollaisia epäilemättä vieläkin syntyy -
5504: sopimuksen varassa olevalta vuokramieheltä on jäänyt teke-
5505: mättä. Sen lisäksi on suuri joukko sellaisia vuokratiloja,
5506: joilla mitkään viljelyksien laajennukset y. m. semmoiset
5507: korvausta edellyttävät toimenpiteet eivät voi tulla kysy-
5508: mykseenkään.
5509: Kun lukuisilla vuokratiloilla ei korvaus voi tulla kysy-
5510: mykseen, syntyy tästä mitä kiusallisin asiaintila vuokra-
5511: miehelle, joka tahtoisi esimerkiksi vanhuuden tai sairauden
5512: takia siirtää vuokraoikeutensa toiselle, jolla olisi halua
5513: maksaa hänen vuokraoikeudestaan joku summa. Mutta nyt
5514: astuu asetus väliin, kieltäen vuokraoikeuden luovuttajaa vas-
5515: taanottamasta siirtosummaa, mikä olisi hänelle tavallaan
5516: pienenä eläkkeenä ja minkä useassa tapauksessa ostaja olisi
5517: halukas suorittamaan. Siirto näin ollen on oikeutensa il-
5518: maiseksi tai sitten varsin mitättömästä summasta toiselle
5519: luovuttamista. Kiusallisemmaksi muodostuu asia silloin
5520: kun vuokramiehellä ei ole sukulaisia, joita 32 § :n 4 :ssä mo-
5521: mentissa edellytetään ja joille hän voisi vuokraoikeutensa
5522: siirtää, jolloin vuokraoikeus tulisi siirrettäväksi kaukaisem-
5523: malle sukulaiselle tai tykkänään vieraalle henkilölle. Sel-
5524: laisessa tapauksessa saisi maanomistaja lunastaa vuokra-
5525: oikeuden haltuunsa 30 päivän kuluessa siirrosta tiedon saa-
5526: tuaan. Tämä lunastus tapahtuisi tuota varsin pientä tai
5527: Jmkonaan olematonta siirtosummaa vastaan. Tällaiset sään-
5528: nökset tekevät melkein kaiken vuokraoikeuden siirron mah-
5529: dottomaksi. Tunnettuahan on miten maanomistajat viime
5530: aikoina ovat joukottain tehneet häätöyrityksiä saadakseen
5531: entiset vuokramiehet pois, voidakseen uusille veroja korottaa
5532: ja kun laki heille siihen vuokraoikeutta siirtäessä tarjoo hy-
5533: vän tilaisuuden, niin tulevat he myöskin sitä käyttämään.
5534: Jos mikään niin on tämä kohtuutonta maanomistajan etujen
5535: puoltamista vuokraajain kustannuksella. Se on sitäpaitsi
5536: eräänlaista maaorjuutta, koska se pakottaa vanhuuden heik-
5537: lrojakin pysyttelemään viimeiseen asti vuokratilanhaltijana,
5538: Vastalause 1. 9
5539:
5540: koska heidän oikeutensa muuten menisi ilmaiseksi maan-
5541: omistajalle. Tällaisten orjuuttavien ja kierojen kohtien
5542: IJOistaminen maanvuokra-asetuksesta on sen vuoksi välttä-
5543: mätön ja kiireellinen.
5544: 32 § :ään ehdottamamme poistot aiheuttavat myöskin
5545: ehdottamamme 34 § :n 4 momentin poistamisen.
5546: Lukuisia esimerkkejä on olemassa siitä että vuokralauta- 68 §.
5547: kunnat, määrätessään rahamaksukannalle muutetun päivä-
5548: työvuokran arvoa rahaksi, ovat asetusta väärin tulkinneet.
5549: Kun tässä suhteessa 68 § :n 1 mom :n mukaan vuokralauta-
5550: kunnan päätös on lopullinen, on se estänyt vääryyttä kär-
5551: sineitten vuokramiesten hakemasta kihlakunnanoikeudessa
5552: oikaisua tällaisten tapausten sattuessa. Vuokralautakuntien
5553: kokoonpanosta päättäen tulee samansuuntaisia tapahtumia
5554: edelleenkin lukuisasti esiintymään, joten näyttää välttä-
5555: mättömältä varata vääryyttä kärsineille tilaisuus kihlakun-
5556: nanoikeudessa hakea vuokralautakunnan päätöksien oikaise-
5557: mista. Siinä tarkoituksessa ehdotamme muutosta 68 § :n
5558: 1 momenttiin, poistamalla viittauksen asetuksen 3 § :n 3
5559: momenttiin.
5560: Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme kun-
5561: nioittaen ehdottaa,
5562: että Eduskunta hylkäisi valiokunnan mie-
5563: tinnön siinä kohdin, mikäli se koskee ylempänä
5564: mainittua esitysehdotusta N:o 18 ja hyväksyisi
5565: sekä Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi
5566: lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
5567:
5568:
5569: Asetus
5570: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta
5571: 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
5572: 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 pykälän
5573: muuttamisesta.
5574: Täten säädetään, että 12 päivänä maaliskuuta 1909 tor-
5575: pan, lainpuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun
5576: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5577:
5578: asetuksen 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 § muutetaan näin kuulu-
5579: vaksi:
5580: 1 §.
5581: Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
5582: maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan
5583: ja joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
5584: aijottu niillä varustettavaksi.
5585: Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa semmoista
5586: vuokralla hoidettua tai vuokrattavaksi aijottua, kokonaista,
5587: manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö
5588: tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja
5589: ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden
5590: torpparin -:ertainen.
5591: Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan
5592: vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
5593: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai per-
5594: heen asunto-alueeksi.
5595: 6 §.
5596: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
5597: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
5598: pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
5599: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
5600: maan arvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista suu-
5601: remmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suh-
5602: teellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan
5603: laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen
5604: arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin
5605: vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan
5606: tarpeelliseksi. Mutta jos vuokraluatakunta harkitsee, että
5607: vuokramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin eh-
5608: toihin nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla oi-
5609: keus alentaa vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin oi-
5610: kaista vuokrakirja lailliseen muotoon, ilman että vuokran-
5611: antaja saa peräytyä tekemästään sopimuksesta. Vahvistuk-
5612: sesta on sekä kummankin asianosaisen että vuokralautakun-
5613: nan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa
5614: myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin.
5615: Vastalause 1. 11
5616:
5617: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
5618: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
5619: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
5620: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
5621: muskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voi-
5622: massa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
5623:
5624:
5625: 7 §.
5626: Jos joku suullinen välipuhe tai sellaisen vuokrakirjan
5627: nojalla, jota ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä vah-
5628: vistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
5629: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies,
5630: vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla, kihlakun-
5631: nanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus
5632: merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai
5633: muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä
5634: on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos
5635: katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen
5636: rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokra-
5637: maksusta, vahvistakoon oikeus sopimuksen olemaan voimassa
5638: asianosaisten kesken, huomioon ottamalla vuokra-aikaan näh-
5639: den mitä 2 § :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Täten vahvis-
5640: tettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty
5641: kirjallinen vuokrasopimus.
5642: Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
5643: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuuttomat
5644: palauttakoon asian vuokralautakunnalle, jonka tulee viipy-
5645: mättä oikaista sopimus 6 § :n 1 momentin mukaiseksi. Tä-
5646: män jälkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen 1 momentin
5647: määräysten mukaan.
5648: Jos vuokramies vuokrantajan kehotuksesta huolimatta
5649: ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuu-
5650: kauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille
5651: semmoista oikeudenkäyntiä kuin ensi momentissa sanotaan,
5652: olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
5653: 12 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
5654:
5655: 19 §.
5656: Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä-
5657: köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi,
5658: ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoitamasta.
5659: Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivä-
5660: työt tasan pitkin vuotta.
5661: Vuokrasopimuksen nQjalla suoritettava päivätyö älköön
5662: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä-
5663: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina ruoka-
5664: aikoja lukuunottamatta.
5665: Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
5666: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-
5667: koon vuokrantajan vahingon.
5668:
5669: 32 §.
5670: Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henki-
5671: lölle, johon vuokrantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.
5672: Ellei vuokrantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä vuok-
5673: rakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maanomista-
5674: jan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokra-
5675: lautakunnan tutkittava ja päätettävä.
5676: Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeutensa
5677: muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan, olkoon
5678: vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
5679:
5680: 34 §.
5681: Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot
5682: hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuok-
5683: rasopimusta vuokrakauden loppuun.
5684: Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä,
5685: olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksis-
5686: taan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos
5687: sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuo-
5688: lemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan
5689: voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
5690: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
5691: ainoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra-
5692: oikeuden.
5693: Vastalause 1. 13
5694:
5695: 68 §.
5696: Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 § :n 2 momen-
5697: tin ja 41 § :n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa muu-
5698: tosta haettako.
5699: Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
5700: joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on
5701: ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että
5702: vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe,
5703: hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
5704: joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän
5705: kuluessa siitä kuin vuokralautakunnan päätös annettiin.
5706:
5707: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
5708:
5709: Jaakko Mäki. Juho Lautasalo.
5710: Aatto Siren. Otto Marttila.
5711: Evert Eloranta. Oliver Eronen.
5712: Pekka Huttunen.
5713: 14 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:e 5.
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: II.
5719:
5720: Se tulos, johon Valiokunta esillä olevien as1am käsitte-
5721: lyssä on tullut ei mielestämme ole oikea. Kysymyksessä
5722: olevat aiotteet sisältävät kumpikin muutosehdotuksia eri-
5723: näisiin vuoden 1909 maanvuokraasetuksen pykäliin. Nämä
5724: muutosehdotukset kohdistuvat kummassakin alotteessa eri
5725: pykäliin lukuunottamatta sanotun asetuksen 6 §, johon näh-
5726: den kumpikin alote tosin sisältää muutosehdoksia, mutta ne-
5727: kin koskevat aivan eri asioita. Aiotteet eivät näin ollen
5728: ole toisilleen vastakkaisia ja olisivat ne sentähden olleet
5729: käsiteltävät erikseen kumpikin. Tästä huolimatta on
5730: valiokunta enemmistöpäätöksellä ratkaissut näitten asiain
5731: käsittelyjärjestyksen siten että on käsittelyn pohjaksi
5732: hyväksynyt edustaja Elorannan y. m. esitysehdotuksen.
5733: Täten on edustaja Renvallin y. m. esitysehdotus tullut
5734: valiokunnassa hyljätyksi ilman yksityiskohtaista käsit-
5735: telyä. Seurauksena tästä, esitysehdotuksien laatuun näh-
5736: den, mielestämme harhaan johtaneesta käsittelytavasta
5737: on ollut, ettei valiokunnassa ole esitetty, eikä mietinnössä-
5738: kään esitetä, minkäänlaisia perusteluja edustaja Renvallin
5739: y. m. esitysehdotuksen yksityiskohtiin kohdistuvia syitä sa-
5740: notun esitysehdotuksen hylkäämiseen. Ainoa perustelu,
5741: minkä valiokunta hylkäävän päätöksensä syyksi esittää, on
5742: se, että kun Hallitus on asettanut komitean käsittelemään
5743: vuokralainsäädäntöä kokonaisuudessaan, ei olisi aihetta ryh-
5744: tyä osittaisiin muutoksiin. Tämä syy ei mielestämme ole
5745: riittävän pätevä, sillä huolimatta sanotun komitean laajempi-
5746: kantoisista suunnitelmista voisi mielestämme tuntuvaa pa-
5747: rannusta saada aikaan osittaisilla muutoksilla eräissä vuok-
5748: ralain kohdissa, jotka kokemus on osottanut tarkoitustaan
5749: vastaamattomaksi.
5750: Vastalause II. 15
5751:
5752: Kun eräät edustaja Renvallin y. m. esitysehdotuksessa
5753: ehdotetut muutokset mielestämme ansaitsevat tässä suhteessa
5754: huomiota, ehdotamme viitaten siihen, mitä edellä näitten
5755: asiain käsittelytavasta valiokunnassa olemme esittäneet, kun-
5756: nioittaen
5757: että Eduskunta palauttaisi kyseessä olevan
5758: asian Maatalousvaliokuntaan uudelleen käsiteltä-
5759: väksi edustaja Renvallin y. m. alotteen pohjalla.
5760:
5761: Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1913.
5762:
5763: Hannes Nylander. J. Kurikka.
5764:
5765: Tähän ;yhtyvät:
5766:
5767: M. V. Björk. J. Storbjörk.
5768: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
5769: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N ;Q 6.
5770:
5771:
5772:
5773:
5774: I~akivaliokunnan mietintö
5775: N :o 1 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia
5776: koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mikäli
5777: esitykset kohdistuvat näiden lasten elatukseen.
5778:
5779: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
5780: tänyt edustajain Grotenfeltin y. m. tekemän eduskuntaesi-
5781: tyksen N :o 8, sisältävä ehdotuksen asetukseksi avioliiton
5782: ulkopuolella syntyneistä lapsista, sekä edustaja Nyberghin
5783: samannimisen eduskuntaesityksen N :o 15 sellaisten lasten
5784: elatuksesta.
5785:
5786:
5787:
5788:
5789: Aviottomain lasten oikeudellista asemaa koskeva lain- Historiallinen
5790: säädäntö on vanhempina aikoina etusijassa kirkollisen vai- katsaus.
5791: kutuksen johdosta ohjattu näille lapsille epäedulliseen
5792: suuntaan. Alkuaan tehtiin eroa sellaisten aviottomain las-
5793: ten välillä, jotka olivat siitetyt n. s. konkubinaatissa eli
5794: pysyväisessä, joskaan ei aviollisessa yhdyselärnässä, ja sel-
5795: laisten välillä, jotka olivat tilapäisestä sukupuoliyhtey-
5796: destä syntyneet. Ensiksi mainittujen lasten katsottiin kuu-
5797: luvan isän ja äidin sukuyhteisyyteen, jota vastoin jälki-
5798: mäiset olivat vanhempainsa suvun ulkopuolella. Pyrkiessään
5799: suojelemaan avioliiton pyhyyttä ja vastustaessaan s~nvuoksi
5800: konkubinaattia aikaansai kirkko sen, että tämä ero konku-
5801: binaatissa syntyneiden ja muiden aviottomain lasten välillä
5802: hävisi ja ensiksi mainitutkin vähitellen joutuivat vanhem-
5803: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5804:
5805: 11ainsa suvun ulkopuolelle. l\fuutamissa maissa riistettiin
5806: aviottomilta lapsilta sen lisäksi eräitä kansalaisoikeuksiakin,
5807: niinkuin esim. oikeus olla erinäisissä valtion viroissa ja har-
5808: joittaa määrättyjä elinkeinoja. A viottomain lasten oikeus-
5809: asemassa tapahtuneen muutoksen vaikutukset eivät Ruotsin
5810: valtakunnassa eivätkä siis Suomessakaan milloinkaan ulot-
5811: tuneet näin pitkälle, vaan koskivat ainoastaan näiden lasten
5812: perhe- ja perintöoikeutta. Jo maalmntalaeissa, joista van-
5813: himmat ovat 1200-luvulta, on aviottomien lasten perintö-
5814: oikeus, joka aikaisemmin lienee käsittänyt osan sekä äidin
5815: että isän jäämistöstä, tuntuvasti rajoitettu. Maa- ja Imu-
5816: pukilakien mukaan, jotka ovat peräisin 1300- ja 1400-
5817: lnvuilta, tuli taas avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle
5818: vain määrätty rahasumma perintönä isän ja äidin jälkeen.
5819: Velvollisuus aviottoman lapsen elättämiseen oli toisissa
5820: maakuntalaeissa pantu yksin äidille, toisissa myös isälle.
5821: Maa- ja kaupunkilakien mukaan oli kummallakin vanl1em-
5822: malla elättämisvelvollisuus mutta, niinkuin useissa maakun-
5823: talaeissakin, ainoastaan määrävuosiksi eli kunnes lapsi oli
5824: täyttänyt seitsemän vuotta. Kuninkaallisessa kirjeessä 5
5825: päivältä helmikuuta 1697 säädettiin elättämisvelvollisun-
5826: desta, että aviottomain lasten piti saada sekä isältä että
5827: äidiltä niiden ,olojen ja tilan mukaan" elatus ja kasvatus,
5828: kunnes voivat elättää itsensä. Vuoden 1734 lain Perin-
5829: tökaaren 8 luvun 7 ja 8 § :n mukaan ei aviottomilla lapsilla
5830: ollut oikeutta perintöön vanhempainsa eikä muiden suku-
5831: laistensa kuin rintaperillistensä jälkeen, jota vastoin aviot-
5832: tomat lapset itse perittiin tavallisessa järjestyksessä. Van-
5833: hempain elatusvelvollisuuttakin oli supistettu siten, että
5834: aviottomalla lapsella oli oikeus vain ,tarpeellisen" elatuksen
5835: ja kasvatuksen saamiseen, kunnes voi itsensä elättää.
5836: Hu~mattava kuitenkin on, etteivät kaikki avioliiton ulko-
5837: puolella syntyneet lapset olleet näiden säännösten alaisia.
5838: Erinäisissä tapauksissa olivat sellaiset lapset pidettävät
5839: aviolapsina. Niin oli laita, jos lapsi oli syntynyt n. s. epä-
5840: täydellisessä avioliitossa eli kihlakumppanien sukupuoli-
5841: yhteydestä tai aviolupauksin tapahtuneesta sekaannuksesta
5842: ATiottomaJn lasten elatua.
5843: .v
5844: taikka jos lapsen isä jälkeenpäin nai lapsen äidin tai ldhlasi
5845: hänet taikka jos hän lupasi hänet naida mutta jompikumpi
5846: kuoli ennen vihkimistä. A violapsi oli edelleen se lapsi, joka
5847: oli syntynyt n. s. luulotellussa avioliitossa, siis kun jomman-
5848: kumman aviopuolison edellinen puoliso eli eikä kumpikaan
5849: lapsen vanhemmista siitä tietänyt. Lisäksi oli aviolapsen
5850: asemassa lapsi, joka oli siitetty väkisinmakaamisessa. Nämä
5851: säännökset, jotka vieläkin ovat voimassa, sisältyvät N aimis-
5852: kaaren 5 luvun 1 ja 2 § :ään sekä Perintökaaren 8 luvun 1,
5853: 2, 3, 5 ja 6 §:ään.
5854: Sillä kannalla, jolle 1734 vuoden laki oli asettunut, pysyi Voimassa
5855: aviottomain lasten oikeudellista asemaa koskeva lainsää- oleva laki.
5856: däntö puolitoista vuosisataa eli siksi, kunnes sitä 27 päivänä
5857: kesäkuuta 1878 annetulla, nykyään voimassa olevalla ase-
5858: tuksella muutettiin näille lapsille edullisempaan suuntaan.
5859: Perintökaaren 8 luvun 7 ja 8 § :ssä, sellaisina kuin ne ovat
5860: sanotussa asetuksessa, säädetään nyt, että avioton lapsi, jolla
5861: tarkoitetaan kaikkia muita avioliiton ulkopuolella syntyneitä
5862: lapsia paitsi niitä, jotka edellä esitettyjen Naimis- ja Perintö-
5863: kaarien määräysten mukaan ovat pidettävät aviolapsina,
5864: nauttii perintöä äitinsä jälkeen ja saa, jos äidistä on jäänyt
5865: eloon aviollinen rinta-perillinen, puolen sen vertaa kuin avio-
5866: lapsi, mutta muussa tapauksessa täyden perinnön, minkä
5867: ohessa sillä on oikeus periä omat rintaperillisensä sekä ne si-
5868: saruksensa, jotka ovat hänen äitinsä aviottomia lapsia, niin
5869: myös niiden jälkeläiset. Sitä vastoin eivät aviottomat lapset
5870: saa periä muita äidinpuolisia sukulaisiaan eivätkä myöskään
5871: isäänsä ja isänpuolisia sukulaisia. Vanhempain elatus- ja
5872: kasvatusvelvollisuutta on laajennettu sikäli, että isä ja äiti
5873: ovat velvolliset aviotonta lasta ·elättämään ja kasvattamaan,
5874: kunnes se voi itsensä elättää, eikä elatusta ja kasvatusta ole
5875: rajoitettu ,tarpeelliseen". Se oikeusasema, mikä aviotto.
5876: malla lapsella muuten on vanhempiinsa nähden, on osittain
5877: lain osittain maantavan mukaan pääasiassa sellainen, että
5878: lapsi tulee osalliseksi äidin kansalais- ja kirkollisesta yhtei-
5879: syyclestä sekä vaivaishoitoon nähden kotipaikkaoikeuclesta,
5880: yhtäläisesti kuin avio1apsi näissä kohdin seuraa isäänsä.
5881: 4 1913. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5882:
5883: Ulkomainen A viottomain lasten oikeusasema on ulkomaisessa lain·
5884: lalnalilidlintö. säädännössä järjestetty eri maissa eri tavalla. Englantilai-
5885: selle järjestelmälle, joka on voimassa myös eräissä Pohjois-
5886: Amerikan valtioissa, on ominaista se, ettei aviottoman lapsen
5887: ja hänen vanhempainsa välillä ole mitään oikeudellista
5888: sukulaisuussuhdetta; lapsella ei sentähden ole perintö-
5889: oikeutta vanhempainsa jälkeen. A viattoman lapsen äiti on
5890: kuitenkin velvollinen elättämään lapsen ja voi tätä tarkoi-
5891: tusta varten määrätyin edellytyksin vaatia apua lapsen
5892: isältä.
5893: Ranskalaisen järjestelmän mukaan, sellaisena kuin se
5894: on muodostettuna code civil'issä, ei myöskään ollut perhe-
5895: tai perintöoikeudellista suhdetta aviottoman lapsen ja sen
5896: vanhempien välillä, jolleivät nämä lasta tunnustaneet. Oli ni-
5897: menomaan kielletty koettamasta saada selville isyys, mutta
5898: äitiin nähden oli lapsella tunnustamisvaade, jota voitiin ajaa
5899: oikeudenkäyntitietä. Jos lapsi tunnustettiin, oli sillä oikeus
5900: elatuksen ja kasvatuksen saamiseen tunnustajalta sekä rajoi-
5901: tettu perintöoikeus hänen mutta ei hänen sukulaistensa jäl-
5902: keen. Nyttemmin on kuitenkin vuonna 1912 annetulla lailla
5903: luovuttu kannasta, jonka mukaan isyyden toteaminen oi-
5904: keuden tuomiolla oli kielletty, ja myönnetty se mahdolliseksi
5905: viidessä eri tapauksessa, joista tärkeimmät ovat ne, että lap-
5906: sen äiti on vietelty avioliiton tai kihlauksen lupauksella
5907: tai muita laissa mainittuja keinoja käyttäen ja että isäksi
5908: väitetyltä henkilöltä voidaan esittää kirjeitä tai muita yksi-
5909: tyisiä asiakirjoja, joissa hän selvästi tunnustaa isyytensä.
5910: Saksalainen järjestelmä, joka on vallalla Saksassa,
5911: Skandinavian maissa sekä pääkohdiltaan myös Itävallassa
5912: ja Venäjällä, eroaa edellisistä siinä, että lapsi suhteessaan
5913: äitiin pääasiassa on yhdenvertainen aviolapsen kanssa.
5914: Isän ja lapsen välillä ei sitävastoin ole perhe- eikä perintö-
5915: oikeudellista suhdetta eikä isän puolelta tapahtunut lapsen
5916: tunnustaminen ailkaansaa tässä oleellista muutosta. Saksan
5917: lain mukaan voi isä kuitenkin eräillä ehdoilla hankkia val-
5918: tion viranomaiselta määräyksen, minkä kautta lapsi suh-
5919: teessaan isään mutta ~i hä.nen sukulaisiinsa saa aviolarpsen
5920: A viottomaiD lasten elatus.
5921:
5922: a.seman. Kustannukset lapsen elättämisestä .ia kasvattami~
5923: sesta ovat ensi sijassa isän kannettavat.
5924: Skandinavian maista huomautettakoon erityisesti, että
5925: Tanskassa on vuonna 1908 julkaistu asiag.ta uusi laki. Tä-
5926: män mukaan on avioton lapsi perhe- ja perintöoikeudelli-
5927: sessa suhteessa äitiinsä ja äidinpuolisiin sukulaisiin mutta
5928: ei isäänsä ja tämän sukulaisiin muussa tapaukse•ssa kuin että
5929: isä tuomioistuimen edessä tunnustaa lapsen. Jos isä niin
5930: tekee, saa l!i!psi isän sukunimen sekä perii isänsä ja isän-
5931: puoliset sukulaioot, saaden kuitenkin, jos isästä jää avio-
5932: lapsi, vain puolen sen vertaa kuin tämä; ja isiilllä on oikeus
5933: määrätä, ettei hänen tunnustamaliaan lapsella ole oleva lai-
5934: sinkaan perintöoikeutta tai että sen perintöosa on oleva laki-
5935: määräistä pienempi. Isä on velvollinen suorittamaan apumak-
5936: sun lapsen elatuk8een ja kasvatukseen. Apumaksun suu-
5937: ruus on määrättävä äidin olojen mukaan ja yleensä kol-
5938: meksi viidesosaksi lapsen elatuskustannuksista.
5939: Pitemmälle aviottoman lapsen oikeuden tunnustamisessa
5940: sen isää kohtaan kuin y·lempänä mainituissa looissa on
5941: menty Sveitsin uudessa siviililaissa, joka viime vuonna
5942: on astunut V'Oimaan. Pääsääntönä on si~näikin, että
5943: avioton lapsi suhteessaan äiJtiinsä on yhdenvertainen
5944: aviolllipsen kanssa. Mutta jos isä vapaaehtoisesti tunnustaa
5945: lapsen omakseen taikka jos oikeus julista1a Lapsen isän
5946: omaksi, mikä voi tapaihtua ainoastaan, jos isä on lu-
5947: va;nnut äidille a·violiittoa twhi jos makaaminen sisältää
5948: rikoksen tai maktaajan vallan väärinkäyttämisen, saa
5949: lapsi oleellisissa kohdissa aviolapsen oikeusa;seman myös-
5950: kin suhteessaan 1saan ja hänen sukuunsa, kuitenkin
5951: eräillä perintöoik-eutensa rajoituksilla, jos isä jättää jäl-
5952: keensä aviolapsiakin tai niiden jälkeläisiä. Siinäkin
5953: tapauksessa, ettei lapsi isään nähden ole päässyt aviolapsen
5954: asemaan, on isä velvollinen antamaan apumaksun lapsen
5955: elatuksoon ja kasvatukseen.
5956:
5957: ~uoden 1878 asetuksen aikaansaama muutos aviottomia Eduskunta-
5958: lapsia koskevaan lainsäädäntöön ei ollut omansa mainitta- esitykset.
5959: - 1913. - Eduskuntaesitysmietintö. N :9 6.
5960:
5961: vasti parantamaan näiden lasten asemaa. Valtiopäivillä
5962: vuonna 1900 VaJtiosäädyt senvuoksi anoivat sanotun lain-
5963: säädäntöalan tarkastamista, huomauttaen sen korja;~tmisen
5964: tarpeellisuudesta varsinkin aviottomain lasten perintöoikeu-
5965: teen ja hoitoon nähden sekä mikäli koski isyyden toteen-
5966: näyttämistä. Keisarillisen Majesteetin käskettyä Senaatin
5967: ryhtymään anottuun tarkastukseen, antoi Senaatti Lainval-
5968: mistelukunnan toimeksi valmistaa ehdotuksen asiata koske-
5969: van lainsäädännön uudistamisesta. Lainvalmistelukunta on-
5970: kin sitten valmistanut sellaisen ehdotuksen. Tämän ehdo-
5971: tuksen ovat eduskuntaesityksen X :o 8 tekijät panneet esi-
5972: tykseensä sisältyvän asetusehdotuksen pohjaksi. Eduskun-
5973: taseitys N :o 15 perustuu taas pääasiallisesti siihen mietin-
5974: nön luonnokseen, joka Lakivaliokunnassa viime valtiopäi-
5975: villä ensimäisen lukemisen perusteella valmistettiin käsitel-
5976: täessä kysymyksenalaisesta asiasta silloin tehtyä, sisällyk-
5977: seltään esityksen N :o 8 kanssa yhtäpitävää eduskuntaesi-
5978: tystä. Molemmat esitykset ovat tosin monissa kohdin yhtä-
5979: pitävät; mutta kun esityksessä N :o 15 yleensä on nouda-
5980: tettu Lakivaliokunnan viime valtiopäivillä tekemiä pää-
5981: töksiä, on Valiokunta nyt pannut sen asian käsittelyn poh-
5982: jaksi.
5983: Asetusehdotuksessa, joka sisältyy mainittuun eduskunta-
5984: esitykseen, on ensinnä säännöksiä aviottomain lasten hol-
5985: houksesta. Ehdotuksen mukaan on jokaiselle aviottomalle
5986: lapselle, jonka äitiä ei harkita täysin sopivaksi olemaan lap-
5987: sen lakimääräisenä holhoo.iana, määrättävä erityinen hol-
5988: hooja, jolle lapsen kasvattamisoikeuskin on siirrettävä, jos
5989: äiti ei kykene lasta kasvattamaankaan. Sitä paitsi tulee
5990: holhouslautakunnan jo naisen raskaudentilan aikana määrätä
5991: uskottu mies valvomaan lapsen oikeutta makaajaan nähden
5992: ja tämä toimi lakkaa vasta sitten, kun kysymys holhouksesta
5993: on ratkaistu. Mainittuja holhoojan tai uskotun miehen toi-
5994: mia hoitamaan voitaisiin yleensä määrätä ainoastaan se tai
5995: ne muutamat oikeuden ennakolta hyväksymät henkilöt, jotka
5996: kunta sitä varten ottaa ja palkkaa; ehdotetaan siis panta-
5997: A viottomain lasten elatus. 7
5998:
5999: vaksi toimeen eräissä maissa käytännössä oleva n. s. ammat-
6000: tiholhouslaitos. ·
6001: A viottoman lapsen isä on ehdotuksen mukaan äidin ohella
6002: velvollinen siihen saakka, kunnes lapsi on täyttänyt kahdek-
6003: santoista vuotta, suorittamaan kustannukset lapsen elatuk-
6004: sesta ja kasvatuksesta, jolla tarkoitetaan lapsen kaikkia elä-
6005: mäntarpeita, myöskin kouluopetusta, ja kauemminkin, ellei
6006: lapsi vian tai taudin johdosta silloin kykene itseään elättä-
6007: maan. Milloin syytä on, voidaan isä varallisuusolojensa
6008: mukaan lisäksi velvoittaa suorittamaan kustannukset lapsen
6009: kouluopetuksesta ja ammattikehityksestä senkin jälkeen,
6010: kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta. Mies, joka
6011: avioliiton ulkopuolella on saattanut naisen raskaaksi, on sen
6012: ohessa aina velvollinen antamaan hänelle tarpeellisen kor-
6013: vauksen hänen elatuksestaan vähintään kahden kuukauden
6014: aikana ennen ja jälkeen synnytyksen ja sen johdosta tar-
6015: peellisista menoista, ja on aika synnytyksen jälkeen oleva vä-
6016: hintään kuusi kuukautta, jos nainen imettää lasta.
6017: Edelläolevat yleisluontoiset määräykset sisältyvät ase-
6018: tusehdotuksen llukuun. Säännökset elatusavun ja korvauk-
6019: sen määräämisestä aviottomalle lapselle ja sen äidille ovat
6020: ehdotuksen 2 luvussa. Siinä säädetään, että, jos tuomioistuin ·
6021: käsitellessään asiaa sellaisen elatusavun ja korvauksen mää-
6022: räämisestä havaitsee makaajaksi ilmoitetun henkilön maan-
6023: neen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut siitä,
6024: on hän pidettävä lapsen isänä. Mainitunlaiset asiat ovat
6025: ajettavat riita-asioista säädetyssä järjestyksessä, ja voidaan,
6026: jos totuutta ei muuten saada selville, joko isäksi ilmoitettu
6027: henkilö tai lapsen äiti määrätä valalle sellaisista asianhaa-
6028: roista, jotka ovat asiaan vaikuttavia. Niin näissä kuin
6029: muissakin asetuksen nojalla esilletulevissa jutuissa on nouda-
6030: tettava vapaata todisteluu tutkintaa.
6031: Ehdotuksen 3 luvussa on kunnalle pantu velvollisuus tar-
6032: vittaessa avustaa avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ja
6033: sim äitiä, mitä avustusta ei olisi pidettävä vaivaisapuna.
6034: Ehdotetaan, että, jos avioliiton ulkopuolella raskaana oleva
6035: nainen ei ole makaajalta saanut joko itselleen tai lapselleen
6036: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6037:
6038: edellämainittua korvausta tai elatusapua, kunta, jossa nai-
6039: nen oleskelee, olisi oleva velvollinen tarvittaessa etukäteen
6040: suorittamaan naiselle 15-60 markkaa jokaiselta kuukau-
6041: delta ja lapsen varalle kuutena kuukautena 10-30 mark-
6042: kaa kuukaudelta. Mitä kunta on suorittanut, olisi pidettävä
6043: makaajalle mutta, jos makaajaa ei saada selville, harkin-
6044: nan mukaan naisellekin annettuna vaivaisapuna.
6045: Ehdotuksen 4 luvun säännökset tarkoittavat lapsen ela-
6046: tusavun saamisen turvaamista. Sitä varten on ehdotettu, että
6047: aviottoman lapsen isälle tulevasta palkasta, eläkkeestä tai
6048: elinkorosta tarvittaessa saataisiin ulosottomiehen toimesta
6049: pidättää määräosa ja että, jos isä on muuttanut maasta ja
6050: hänellä on täällä omaisuutta, lapsen holhoojan olisi huoleh-
6051: dittava, että• elatusapu saadaan omaisuudesta ulosmittaa-
6052: malla tai muulla toimenpiteellä. - Ehdotuksen 5 luvussa on
6053: pääasiallisesti välittäviä säännöksiä.
6054:
6055:
6056:
6057: Aviottomain On tunnettu tosiasia, että avioliiton ulkopuolella syn-
6058: Jasten epä- tynee,t lapset ovat elä:mänehtojensa puolesta paljoa epäedul-
6059: suotuisat elä-lisemmassa asemassa kuin aviolapset. A viottomat lapset ovat
6060: . maa1.1maan t u ll essa.an usmmm1ssa
6061: mänehdot. ,JO · · t apaUKSissa
6062: L •
6063: vai'lla Sl·t··a
6064: apua ja turvaa, joka tavallisesti tulee aviolasten osaksi, ja
6065: useimmiten he myös saavat kehittyä ilman vanhempainsa
6066: hoitoa ja kasvatusta. A vialiiton ulkopuolella syntyneen lap-
6067: sen isä tavallisesti katsoo jo hyvin täyttäneensä velvollisuu-
6068: tensa lastaan kohtaan, jos hän antaa lapsen äidille niukan
6069: apumaksun lapsen elättämiseksi. Tähänkin isä useasti on
6070: oikeustietä velvoitettava. Lapsen äidin taas on useimmiten
6071: mahdoton hankkia sille tyydyttäviä elämänehtoja. Oman
6072: toimeentulon hankkiminen tekee hänelle varsinkin kau-
6073: pungeissa vaikeaksi pitää lasta luonaan. Hänen täytyy an-
6074: taa se elätteelle; ja kun hänellä vähävaraisena ei ole valin-
6075: nanvaraa, vaan maksun vähyys saa ratkaista kenelle lapsi
6076: jätetään, on selvää, että lapsen elämä ja tulevaisuus jäävät
6077: miltei sattuman varaan. Seurauksena avioliiton ulkopuo-
6078: lella syntyneiden lasten epäedullisista elämänehdoista onkin
6079: Aviottomain lasten elatus. 9
6080:
6081: se asiantila, että suhteellisesti suuri osa sanotuista lapsista
6082: kuolee varsinkin ensimäisenä ikävuotenaan. Niistä taas,
6083: jotka jäävät eloon, tarvitsee melkoinen osa köyhäinhoidon
6084: avustusta, useat myös eksyvät harhateille, joutuen siten yh-
6085: teiskunnan rasitukseksi. Aviottomain lasten olojen paran-
6086: tamisen puolesta eivät niin muodoin puhu ainoastaan ihmi-
6087: syysnäkökohdat vaan ilmeisesti yhteiskunnan oma etukin.
6088: Suomessa on vuosina 1905-1909 eJ.ä.vänä syntyny,t kes-
6089: kimäärin 91,770 lasta vuodessa, niistä 6,330 aviotonta, teh-
6090: den 6,9 prosenttia elävänä syntyneiden liUkumäärästä.
6091: Ensimäisellä ikävuodellaan on vuosina 1907-1909 kuollut
6092: vuosittain keskimäärin 9,637 aviolasta ja 1,172 avio-
6093: tonta lasta. TIUhannesta elävänä syntyneestä a viol111psesta
6094: on siis ensimäisellä ikävuodellaan kuollut 111 ja tuhannesta
6095: elävänä syntyneestä aviottomasta lapsesta 180. Maaseudulla
6096: on tuhannesta siellä elävänä syntyneestä aviolapsesta
6097: kuollut 110 ja tuhannesta elävänä syntyneestä aviotto~
6098: masta lapsesta 154, kaupungeissa ovat vastaavat luvut
6099: 121 ja 283. Kuolevaisuus ensimäisellä ikävuodella on
6100: siis, niinkuin sanottu, suhteellisesti paljoa suurempi aviot-
6101: tomain kuin aviollisten lasten keskuudessa, ja tämä
6102: eroavaisuus on erittäin silmäänpistävä kaupungissa.
6103: Pienten lasten koulemansyistä ovat yleensä ruuansulatus-
6104: taudit ensi sijalla. Niinpä Helsingissä vuosina 1895-1909
6105: ensimäisellä ikävuodellaan kuolleista lapsista on aikaisem-
6106: min lähes puolet ja myöhemminkin yli kolmasosa kuollut
6107: sanottuihin tauteihin. Niistä 925 :stä 0-6 kuukautta van-
6108: håsta lapsesta, jotka vuosina 1902-1909 Helsingissä ovat
6109: kuolleet ruuansulatustauteihin, oli ainoastaan 191 eli 20, 6 %
6110: saanut äidinmaitoa ja 734 eli 79, 4 % joko kokonaan keino-
6111: tekoista ravintoa taikka sellaista ravintoa äidinmaidon
6112: ohella. Näistäkin numeroluvuista käy jo ilmi, että rintalas-
6113: ten elättäminen keinotekoisella ravinnolla on omiaan saat-
6114: tamaan heidän elämänsä vaaralle alttiiksi, ja selviää samalla
6115: pääsyy aviottomain lasten suureen kuolevaisuuteen, nimit-
6116: täin se, että ne, erotettuina äideistään, jäävät luonnollista ra-
6117: vintoaan vaille. Norjassa, jossa myöskin on ryhdytty lain-
6118: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6119:
6120: säädäntötoimenpiteisiin aviottomain lasten aseman paranta-
6121: miseksi, vaikkei sitä tarkoittavaa lakia vielä ole saatu ai-
6122: kaan, on muun muassa tästä asiasta toimitettu tarkka tutki-
6123: mus ja siinä tultu samaan tulokseen. Tehokkain keino aviot-
6124: tomain lasten suuren kuolevaisuuden vastustamisessa on niin
6125: muodoin, että niiden äideille tehdään mahdolliseksi imettää
6126: lapsensa ainakin niin kauan, kun se on lasten elämälle ja
6127: terveydelle erityisen tärkeätä.
6128: Tähän eivät toimenpiteet kuitenkaan voi rajoittua. Ku-
6129: ten tierttyä, on sikiön kehitykselle erittäin suuri merkitys
6130: niillä oloilla, missä lapsen äiti lähimpänä aikana ennen syn-
6131: nyttämistä elää. Kuolleena syntyneistä lapsista on suh-
6132: teellisesti suurempi osa aviottomia kuin aviollisia. Viisivuo-
6133: tiskautena 1905-1909 syntyneistä aviolapsista tuli 1 kuol-
6134: leena syntynyt 43 syntynyttä kohti; suhde aviottomain vä·
6135: lillä oli sitävastoin 1 kuolleena syntynyt 24 syntynyttä koh-
6136: ti. Asiantuntijat ovat lausuneet, että tähän ilmiöön tosin etu-
6137: päässä ovat syynä erityiset aviottomia äitejä vaivaavat
6138: taudit, etenkin kuppa- ja munuaistaudit, sekä lapsen
6139: vähemmän huolellinen hoito itse synnytyksessä, mutta että
6140: siihen kyllä on vaikuttamassa myöskin äitien tukala asema
6141: heidän raskautensa aikana, ja joka tapauksessa äitien hyl-
6142: jätty asema juuri saa aikaan sen, etteivät he hae lääkärin
6143: apua niiden tautien hoitoon, jotka etupäässä aiheuttavat
6144: kuolleena syntymisiä. Huomattava on myös, että sa-
6145: mojen se:ikkain, jotka aiheutt.avat monet kuolleena syntymi-
6146: set, täytyy vaikuttaa myös niinkin, että synnynnäinen heik-
6147: kous 'taikka perinnölliset taudi·t esiintyvät suhteellisen run-
6148: saasti aviottomain la·sten keskuudessa. Pätevät syyt puihu-
6149: vat niin muodoin sen puolesta, että pyrittäessä paranta-
6150: maan aviottomain lasten olosuhteita tärkeä sijansa siinä on
6151: oleva myös sellai,silla toimenpiteillä, jotka tarkoittavat sa-
6152: nottujen lasten äitien taloudellisen toimeentulon turvaa-
6153: mista heidän raskautensa viimeisinä aikoina. ·
6154: Niinkuin alussa maini•ttiin, jää niiden a/Viottomain las-
6155: ten kohtaloksi, jotka eivät ensi elinvuosinaan kuole, usein-
6156: kin se, että he joutuvat köyhäinhoidon rasitukseksi sekä
6157: Aviottomain last~n elatus. 11
6158:
6159: vajoavat pahantapaisuuteen ja rikollisuuteen. Köyhäinhoi-
6160: don vuonna 1908 suoranaisesti avustamien 15 vuotta nuo-
6161: rempien henkilöjen koko lukumäärästä on avioliiton ulkopuo-
6162: lella syntyneitä ollut 35,68 %. Jos tähän vertaa vuosina
6163: 1905-1909 avioliiton ulkopuolella syntyneiden keskimää-
6164: räistä prosenttilukua 6,9, näkee selvästi, kuinka paljon suu-
6165: remmassa määrässä aviottomat lapset alaikäisyytensä aikana
6166: ovat köyhäinhoidon avustuksen tarpeessa kuin aviolapset.
6167: Valtion yleisissä kasvutuslaitoksissa on vuosina 1892-1902
6168: ollut yhteensä 433 lasta ja niistä on 95 eli 22 % ollut
6169: aviottomasti syntyneitä, kun koko maassa aviottomasti
6170: syntyneiden luiku on ollut ~vain 6-7 % kaikista elä-
6171: vinä syntyneistä ja pääkaupungissakin vain 13--16 %
6172: samalla ajalla. Aviottomia lapsia koskevaa lainsäädäntöä
6173: uudistettaessa on senvuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota
6174: siihen, että sanotuille lapsille on koetettava hankkia kun-
6175: nollinen hoito ja kasvatus.
6176:
6177: Voimassa olevan .holhouslain mukaan on aviotto- Aviottomain
6178: man lapsen lakimääräisenä holhoojana lapsen äiti, ellei lasten huolto.
6179: oikeus katso häntä sopimattomaksi, jossa tapauksessa
6180: lapselle on määrättävä erityinen holhooja. On tosi-
6181: asia - sen ovat myös osottaneet muissa maissa tehdyt
6182: laajat tutkimukset - että aviottomista äideistiä vain san-
6183: gen harva kykenee tai muuten on soveliaS olemaan lapsen-
6184: sa holhoojana. Aviottomain lasten isät suostuvat vain poik-
6185: keustllipauksissa maksamaan elatusta lapsilleen, useimmin
6186: on heidät siihen oikeudenkäynnillä pakotettava. Äideillä
6187: ei kuitenkaan yleensä ole edellytyksiä tällaisten oikeuden-
6188: käyntien ajamiseen. Niinpä oli meillä, Sivistysvaliokun-
6189: nassa viime vuonna käytettävinä olleiden tietojen mukaan,
6190: esim. vuonna 1906 aviottomista synnyttäjistä turvattomia
6191: 3,691. Näistä ainoastaan 113 eli 3 % oli sellaisia, joiden
6192: lapselle tämän isä oli tuomittu maksamaan elatusapua, kun
6193: taas kunnalta avustusta saaneita oli 977 eli 26,5 %. Usein
6194: tekee myös naimattoman äidin asema, huoli omasta toimeen-
6195: tulosta, hänelle mahdottomaksi omistaa lapselle tarpellista
6196: 12 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6197:
6198: huolenpitoa. Kokemuksesta tiedetään, että kaupungeissa ja
6199: maaseudun taajaväkisissä yhdyskunnissa aviottomasti syn-
6200: nyttävät naiset tavallisesti ovat palvelijattaria ja tehtaalai-
6201: sia tai muita ammattilaisia. Näiden on mahdoton pitää lasta
6202: luonaan eikä heillä myöskään ole tilaisuutta eikä usein ky-
6203: kyäkään valvoa lapsensa kasvatusta, sen jälkeen kun lapsi
6204: on jätetty toisten huostaan. Monasti on lisäksi havaittu,
6205: että äidit käyttävät väärin isien elatusapua omaksi hyväk-
6206: seen eikä lasten tarpeisiin. Varsinaisella maaseudulla ovat
6207: kyllä asiat yleensä toisella kannalla. Aviottomatkin äidit
6208: useimmiten itse imettävät ja hoitavat lapsensa, mutta
6209: täälläkin lapset jo hyvin varhaisella iällä saavat lähteä
6210: maailmalle itse elatuksensa ansaitsemaan.
6211: Ilmeistä on siis, ettei aviottomia äitejä yleensä voida
6212: pitää soveliaina olemaan lastensa holhoojina. Toiselta puo-
6213: len ei eri holhoojan määrääminen itsekullekin aviottomalle
6214: lapselle myöskään ole käytännöllistä. Vaikka siihen on-
6215: kin lain mukaan tilaisuus, määrätään meillä aviottomalle
6216: lapselle tuskin koskaan holhoojaa. 'l'ämä johtuu siitä, että
6217: näillä lapsilla ei ole varallisuutta ja holhoustoiminta meillä
6218: on tullut etupäässä käsittämään holhottien varojen
6219: hoitoa. Kun holhoustaimi lisäksi olisi palkaton, olisi sitä-
6220: paitsi hyvin vaikeata saada kullekin lapselle todella so-
6221: piva holhooja. Kokemus Saksasta, missä jokaiselle aviot-
6222: tomalle lapselle aikaisemmin määrättiin eri holhooja, osot-
6223: taakin, ettei sellainen järjestelmä ole tarkoituksenmukai-
6224: nen. 'I'ällaiset holhoojat eivät riittävällä tarmolla hoida
6225: toinrtaan, joten lapsille ei aina silloink3Jan, :kun se olisi mwh-
6226: dol'lista, saada hankituksi elatusapua heidän isiltään ja las-
6227: tJen hoito muutenrkin jää kärsimään.
6228: Ulkomailla ovat samallaiset olosuhteet kuin edellä esi-
6229: tetyt herättäneet vaatimuksia ammattiholhouksen järjes-
6230: tämisestä aviottomille lapsille. Tämä tietää sitä, että kun-
6231: nat palkkaavat erityisiä henkilöitä olemaan näiden lasten
6232: holhoojina. Sama henkilö on usean lapsen holhoojana, pitäen
6233: holhoustointen hoitamista ainakin suuremmissa kaupungeis-
6234: sa pääasiallisena työnään. Siellä, missä tällainen järjes-
6235: A viottomain lasten elatus. 13
6236:
6237: telmä on pantu käytäntöön, niinkuin Saksassa ja Itiival-
6238: la.ssa, on se havahtu tarkoitustruan hyvin vastaavaksi. Am-
6239: mattiholhooj at käyvät tehtäväänsä tarmokkaasti käsiksi.
6240: He hankkivat todisteita isyydestä, koettavat saada sopi-
6241: muksen aikaan holhottiensa vanhempain välillä, ryhtyvä't
6242: tarvittaessa oikeudenkäynteihin ja muihin tarkoitusta vas-
6243: tawviin toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi holhoteilleen.
6244: Niinikään valvovat he, että holhotit s!llava,t asianmukaisen
6245: hoidon ja kasvatuksen joko äidin luona taå, jos tämä ei ole
6246: kasva:ttaj a:ksi sovelias, muualla. Ammatt]holhous on näin
6247: ollen havaittu tehokka,aksi keinoksi niiden tarkoitusperien
6248: sawvuttamiseksi, joihin työssä avioliiton ulkopuolella synty-
6249: neiden lasten hyväksi pyritään.
6250: Huomioon ottaen edelläesitetyt näkökohdat näyttää edus-
6251: kuntaesityksessä ehdotettu aviottomain lasten huoltojärjes-
6252: telmä soveltuvan tarkoitukseensa. Holhouslautakunnan on
6253: jokaisessa tapauksessa erikseen tutkittava, onko aviottoman
6254: la-psen äiti sovelias olemaan lapsensa holhoojana, niin että hä-
6255: nen voidaan sallia toimessa pysyä. Jos niin ei ole laita, on oi-
6256: keuden, holhouslautakunnan esityksestä, määrättävä lapsen
6257: holhoojaksi kunnan palkkaama ammattiholhooja. Niissä
6258: kaupungeissa, missä on olemassa kasvatuslautakunta, tule-
6259: vat todennäköisesti sen jäsenet tai virkailijat, muualla taas
6260: paikkakunnalla ehkä toimivan lapsenhoitoyhdistyksen jäse-
6261: net ja virkailijat olemaan erityisen soveltuvia puheenalaisiin
6262: ammattiholhoojan toimiin. - Holhouslain mukaan on avio-
6263: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen äidillä siinäkin tapauk- '
6264: sessa, ettei hän ole lapsen holhooja, oikeus ja velvollisuus
6265: kasvattaa lasta, jolleivät vanhemmat siitä toisin sovi taikka
6266: isä ole siihen halullinen ja oikeus pidä häntä soveliaampana
6267: kuin äitiä. Ainoastaan jos äiti on törkeästi väärinkäyttänyt
6268: sitä valtaa, joka hänellä on lapsen yli, tai muuten pahoin
6269: laiminlyönyt vanhemmanvelvollisuuksiaan taikka siveettö-
6270: mällä tai -pahentavaisella elämällä tahi ilmeisellä kykene-
6271: mättömyydellään lasta kasvattamaan on pannut sen kasva-
6272: tuksen alttiiksi, voidaan äiti erottaa lapsensa kasvattamisen
6273: oikeudesta. Niistä syistä, jotka edellä on esitetty, on kuiten-
6274: 14 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6275:
6276: kin aivan ilmeistä, että ne aviottomat äidit, jotka eivät ky-
6277: kene lastensa holhoojiksi, monasti eivät· sovellu niiden kas-
6278: vattajiksikaan. Lievempikin hoidon ja kasvatuksen laimin-
6279: lyöminen, kuin mikä holhouslain mukaan tuottaa kasvatus-
6280: oikeuden menetyksen, voi sitäpaitsi aviottoman lapsen
6281: tilaan nähden tuottaa vakavaa vaaraa lapsen tulevaisuudelle.
6282: On senvuoksi, niinkuin esityksessä ehdotetaan, tarpeellista,
6283: että oikeus, kun on nost~ttu kysymys erityisen holhoojan
6284: määräruisestä aviottomalle lal;lselle, samalla tutkii, kyke-
6285: neekö lapsen äiti niinkuin pitää kasvattamaan lasta .ia, jos
6286: niin ei ole laita tahi jos vastedes syytä esiintyy, siirtää kas-
6287: vattamisoikeudenkin holhoojalle. Että lapsi ensi aikana
6288: syntymänsä jälkeen jää äitinsä luo, on kuitenkin toivotta-
6289: vaa, mutta tulee se kysymys tuonnempana lähemmin käsitel-
6290: täväksi.
6291: LuonnoHista on, että kuta pikemmin makaamisen ta-
6292: pahduttua ryhdytään hankkim!llan selvyyttä isyydestä, sitä
6293: suurempia toiveita on onnistumisesta. Todennäköistä myös
6294: on, että lapsen isä silloin voidaan helpommin taivuttaa tun-
6295: nustamaan suhteensa lapseen ja sen äitiin sekä siitä joh-
6296: tuvat velvollisuutensa kuin myöhemmin, jolloin hän ehkä
6297: jo on uusissa suhteissa. Ei kuitenkaan näytä soveliaalta
6298: määrätä holhoojaa vielä syntymättömälle lapselle muun
6299: muassa siitä syystä, että lapsen äiti ehkä on toimeen kylläkin
6300: sopiva, jos hän vain saa asianymmärtävää avustusta juuri
6301: isyyskysymyksen selville saamiseksi ja isän velvollisuuk-
6302: sien määräämisessä. Esityksessä on, kä3rttämällä samal-
6303: laista menettelytapaa kuin Sveitsin siviililaissa, ehdotettu,
6304: että jo naisen raskaudentilan aikana olisi määrättävä uskottu
6305: mies valvomaan lapsen oikeutta makaajaan nähden, joka toi-
6306: mi olisi lakkaava vasta sitten, kun kysymys holhouksesta on
6307: ratkaistu. Siinä tapauksessa, että nainen saisi olla lapsensa
6308: holhooja, tulisi uskotun miehen kuitenkin avustaa häntä
6309: lapsen isää vastaan nostettavissa oikeudenkäynneissä. Nämä
6310: esityksen määräykset ovat Valiokunnan kä~ityksen mukaan
6311: hyväksyttävät samoin kuin käytännöllisyytensä vuoksi se-
6312: kin, että uskotun miehen määrääminen olisi oleva holhous-
6313: Aviottoruain lasten elatu..o;;. 15
6314:
6315: ·lautakunnan asiana. Holhouslain mukaan se tosin on oikeu-
6316: keuden tai väliaikaisesti tuomarin tehtävä, mutta voitaneen
6317: näissä tapauksissa vaaratta uskoa holhouslautakunnalle.
6318: Sitävastoin esityksen säännökset ammattiholhoojain ot-
6319: tamisen tavasta ja sen yhteydessä olevista seikoista kaipaa-
6320: vat selventämistä ja täydentämistä. Asian tätä puolta jär-
6321: jestettäessä on otettava huomioon, toisaalta että ammattihoi-
6322: booja on kuhunkin yksityiseen holhoustoimeen oikeuden
6323: määrättävä ja siinä oikeuden valvonnan alaisena, toisaalta
6324: taas että asian luonnon mukaan ketään ei voida pakotta otta-
6325: maan vastaan ammattiholhoojan tointa ja että senkin, joka
6326: siihen on suostunut, tulee voida ilmoituksesta päästä hol-
6327: houstoimistaan vapaaksi. Esityksen 2 ja 3 § on näitä näkö-
6328: kohtia silmälläpitäen uudestaan muodosteltu. Tarkoituksena
6329: on, ettei oikeudella ole oleva valtaa muuta kuin joko hy-
6330: väksyä tai hylätä kunnan toimenpide, jolla ammattiholhooja
6331: on otettu ja hänelle palkka määrätty, eikä siis näistä asioista
6332: suorastaan päättää muissa kuin 2 § :n 3 momentissa maini-
6333: tuissa tapauksissa. Tästä syystä ja kun alioikeudella on pa-
6334: rempi paikkakunnan olojen ja henkilö.ien tuntemus kuin yli-
6335: oikeuksilla, ei valitusoikeutta tuomioistuimen päätökseen
6336: ammattiholhoojain ottamisesta ja niiden paikkaamisesta ole
6337: pidetty tarpeellisena. Mainittava myös lienee, että, kun
6338: ammattiholhooja pitää voida holhoustoimistaan erottaa, jos
6339: hän on niihin sopimaton, ja siis muistakin kuin holhouslaissa
6340: säädetyistä syistä, jotka taas eivät kaikki ole sitä laatua,
6341: että niiden tarvitsisi aiheuttaa ammattiholhoojan erottami-
6342: sen, on mainittu seikka, ammattiholhoojan sopimattomuus,
6343: -pantu asetusehdotukseen korvaamaan holhouslain erottamis-
6344: syitä. Ammattiholhoojaksi voidaan luonnollisesti samoin
6345: edellytyksin kuin muuksikin holhoojaksi ottaa myöskin
6346: na1nen.
6347:
6348: Mitä tulee kysymykseen aviottoman lapsen oikeudesta Aviottomain
6349: elatuksen saamiseen makaajalta, säätävät eräiden maiden lasten elatus
6350: lait, että makaa;ia on vapaa elatusvelvollisuudesta, jos hän ja kasvatus.
6351: väittää .ia todistaa, että joku toinen on ollut sukn1)uoliyhtey-
6352: 16 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6353:
6354: dessä naisen kanssa aikana, jona lapsi on voinut siitä. On
6355: tällöin lähdetty siitä käsityksestä, että elatusvelvollisuus on
6356: perustuva todelliseen, ei vain mahdolliseen isyyteen. Sikiä-
6357: misen fysioloogisesta luonnosta johtuu kuitenkin, ettei voida
6358: selvittää eikä edes varmuudella väittää, että joku sikiäminen
6359: olisi määrätyn sukupuoliyhteyden seuraamus. Tästä syystä
6360: on avioliittolainsäädännössä voimassa edellyttämys, että
6361: aviomies on vaimonsa synnyttämän lapsen isä, vaikkakin
6362: selvitetään, että äiti sinä aikana, jona lapsi on siitetty, on
6363: ollut sukupuoliyhteydessä toisen kanssa; aviomies ei voi
6364: vapautua isyydestä muuten kuin näyttämällä mahdot-
6365: tomaksi, esim. poissaolonsa vuoksi paikkakunnalta, että hän
6366: on lapsen isä. Säätäessään tällaisia edellyttämyksiä, joita
6367: välistä tavataan toisillakin oikeuden aloilla, on lainsäätäjän
6368: harkittava, mitkä vastakkaisista eduista on ensi sijassa suo-
6369: jattava, mitkä asetettava toiseen sijaan. Vastamainitussa
6370: esimerkissä on perheen etu ollut lainsäätäjälle määräävä. Va-
6371: hingonkorvausta koskevan lainsäädännön alalla on näyttä-
6372: nyt, että asian luonnosta johtuva tarpeellisen selvityksen
6373: puute toisinaan on saattanut linsäätäjän asettamaan vahin- '
6374: koa kärsineen edun ensi sijaan ja tyytymään ainoastaan va-
6375: hingon tuottamisen mahdollisuuteen. Niinpä säädetään Sak-
6376: san laissa, että, jos vahinkoa on luvattomalla teolla aikaan-
6377: saatettu, mutta ei saada selville, kuka niistä hertkilöistä, jotka
6378: tällöin, .ioskin satunnaisesti, ovat olleet asiassa osallisina, on
6379: vahingon aiheuttanut, näiden henkilöjen tulee yhteisesti
6380: siitä vastata. Suomen oikeudessa tavataan samanlaatuinen
6381: oikeussääntö siihen korvausvelvollisuuteen nähden, joka
6382: Rikoslain 21 luvun 9 § :n nojalla on tappeluun osaa
6383: ottaneilla. Kun nyt esillä olevassa kysymyksessä
6384: otetaan huomioon, että avioliiton ulkopuolella syntyneen
6385: lapsen oikeus elatuksen saamiseen sen vanhemmilta on kie]-
6386: tämätön, mutta ettei todellista eikä suuremmassa määrässä
6387: todennäköistäkään isyyttä useimmiten voida todeta, täytyy
6388: Valiokunnan ajatuksen mukaan sen seikan, että isäksi
6389: ilmoitettu henkilö on ollut sukupuoliyhteydessä naisen kanssa
6390: sinä aikana, jona lapsi on voinut siitä, lapsen edun vuoksi
6391: Aviottomain lasten elatus. 17
6392:
6393: olla riittävä perustamaan elatusvelvollisuuden, mikäli eivät
6394: asiainhaarat yksityisessä tapauksessa tee epätodennäköiseksi,
6395: että hän on lapsen isä. Tällä kannalla lienee itse asiassa
6396: lainkäyttö meillä ollut näihin asti ja sen on hyväksynyt
6397: Ruotsissakin sekä tieteisoppi että käytäntö. Useissa muissa
6398: maissa on lainsäädäntö nimenomaan omaksunut mainitun
6399: käsityksen, niinkuin esim. Norjassa, Tanskassa, Itävallassa
6400: ja Unkarissa. Erityisesti mainittakoon, ettei lainsäätäjä
6401: Tanskassa ole havainnut olevan syytä 1908 vuoden laissa
6402: luopua mainitusta kannasta, jolla myöskin ne avioliiton
6403: ulkopuol~lla syntyneitä lapsia koskevat lakiehdotukset, jotka
6404: Norjassa ja Itävallassa viime vuosina on valmistettu, ovat
6405: pysyneet.
6406: Edellä esitettyyn nähden on Valiokunta omaksunut esi-
6407: tyksen 14 §:n säännöksen, että, jos makaajaksi ilmoitetun
6408: henkilön näytetään maanneen lapsen äidin siihen aikaan,
6409: jolloin lapsi on voinut siitä, on hän pidettävä lapsen isänä,
6410: huomioonottaen kuitenkin että, jos makaaja voi esittää seik-
6411: koja, jotka tekevät ilmeisesti epätodennäköiseksi, että lapsi
6412: on hänen makaamisestaan siinnyt, häntä silloin ei voida pitää
6413: lapsen isänä eikä hänelle siis myöskään määrätä maksuvel-
6414: vollisuutta. Jos lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on
6415: voinut siitä, on maannut useampi henkilö kenenkään heistä
6416: voimatta tehdä todennäköiseksi, ettei lapsi ole hänen makaa-
6417: misestaan siinnyt, on, V aliakunnan omaksuman elatus-
6418: velvollisuuden perusteen mukaisesti, heidän kaikkien vas-
6419: tattava lapsen elatuksesta. Sanotusta elatusvelvollisuu-
6420: den perusteesta johtuu myöskin, että maksuvelvollisuus heil-
6421: le sopivimmin pannaan, ei yhteisvastuullisesti vaan harkin-
6422: nan mukaan, siis huomioon ottaen jokaisen maksukyky, kui-
6423: tenkin tietysti niin, että he ovat elatuksesta siihen oikeute-
6424: tulle yhteisvastuussa. Ei kuitenkaan tarvitse myöntää sille,
6425: jota vastaan elatusvelvollisuutta käsittävää kannetta aje-
6426: taan, oikeutta haastattaa muitakin, joiden hän väittää maan-
6427: neen äidin, asiaan vastaajiksi, vaan on tämä oikeus annet-
6428: tava ainoastaan äidille tai sille, joka ajaa lapsen asiaa. On
6429: näet pelättävää ja siihen viittaa kokemus, että tällaista 01-
6430: 2
6431: l8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6432:
6433: keutta tultaisiin aiheettomasti ja miltei aina käyttämään,
6434: useasti vain asian pitkittämiseksi ja vieläpä häväistystar-
6435: koituksessakin. Jos mainittu oikeus kielletään makaajaksi
6436: väitetyltä henkilöltä, voi tosin joskus käydä niin, että äidin
6437: makaajista varakkain yksinään tulee maksuvelvolliseksi.
6438: Mutta varsinaista kohtuuttomuutta ei tämä tiedä, sillä onhan
6439: hän elatusvelvollisuutensa perusteen mukaan vastuussa ela-
6440: tuksesta kokonaisuudessaan. .
6441: Mitä sitten tulee lapsen isän ja äidin elatusvelvollisuu-
6442: !len laajuuteen, on Valiokunnan mielestä se periaate, joka
6443: tässä on oleva määräävä, eduskuntaesityksessä sattuvasti
6444: lausuttu. Isä ja äiti ovat velvolliset suorittamaan kus-
6445: tannukset lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta kumpikin
6446: maksukykynsä mukaan. Isän ja äidin osan suuruuden mää-
6447: räävät siis heidän varallisuusolonsa. Tietenkin tässä myös
6448: on otettava huomioon se seikka, pitääkö vanhemmista toinen
6449: lusta luonaan, samoin kuin sekin, onko toisella heistä ennes-
6450: tään lapsia, jotka hän on velvollinen elättämään. Kun sen
6451: elatusavun, jonka avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on
6452: oikeutettu saamaan, tulee, niinkuin esityksessä lausutaan,
6453: käsittää lapsen kaikki elämäntarpeet, on hänelle siis han-
6454: kittava sellaista opetusta ja ammattikehitystä, joka vastaa
6455: s;tä yhteiskunnallista asemaa, jota varten häntä on kasvatet-
6456: tava. Määräävänä on tässä oleva vanhempain oma yhteis-
6457: kunnallinen asema. Kun tämä periaate ei käy esityksestä
6458: ilmi, on esitystä tässä kohden selvennetty.
6459: A viottoman lapsen vanhempain velvollisuus lapsensa
6460: elättämiseen perustuu, kuten ylempänä on sanottu, perhe-
6461: oikeudelliseen suhteeseen eikä siis ole veivoitteeilinen sitou-
6462: nms, joka vanhempain kuollessa siirtyisi veikana niiden oi-
6463: keudenomistajille. Nämä vastaavat lapsen elatuksesta ai-
6464: noastaan vainajan jälkeensä jättämällä omaisuudella mutta
6465: eivät henkilökohtaisesti. Jos toinen vanhemmista on kuollut
6466: ji:i.ttämättä pmaisuutta jälkeensä, on elossa olevan yksin
6467: vastattava lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta. Kuolleen
6468: vanhempansa jälkeen jääneestä omaisuudesta avioton lapsi
6469: taas ei kohtuudella voi vaatia elatuksekseen enempää kuin
6470: Aviottomain lasten elatus. 19
6471:
6472: mitä sen perintöosalle olisi tullut, jos lapsi olisi ollut avio-
6473: lapsi. Nämä eduskuntaesityksen säännöksistä ilmikäy-
6474: vät periaatteet vastaavat Valiokunnan mielestä oikeuden ja
6475: kohtuuden vaatimuksia.
6476:
6477: Edellä on esitetty, että syynä aviottomain lasten suureen Korvaus aviot-
6478: kuolevaisuuteen ja kuolleena syntyneisyyteen on perimmäi- toman lapsen
6479: sesti niiden äitien hylätty asema. 'roimenpiteet, joilla tar- äidille.
6480: koitetaan aviottomain lasten elämänehtojen parantamista, on
6481: sentakia kohdistettava myöskin äitien itsensä auttamiseen
6482: synnytyksen lähinnä edellisenä ja jälkeisenä aikana. A viat-
6483: toman lapsen isä on tietenkin ensi sijassa velvollinen anta-
6484: maan lapsen äidille sen avun, jonka hän toimeentulokseen
6485: tänä aikana tarvitsee. Nykyisen lain mukaan ei naisen ma-
6486: kaajalla tosin ole tässä kohden mitään velvollisuuksia naista
6487: kohtaan. Oikeudenmukaista ei kuitenkaan ole, että seuraa-
6488: mukset naisen ja hänen makaajansa suhteesta jäävät yksis-
6489: tään ensiksimainitun kannettaviksi makaajan päästessä
6490: niistä vapaaksi. Jos, niinkuin usein tapahtuu, nainen jää
6491: ;yhteiskunnan avustettavaksi, siirtää makaaja tosiasiallisesti
6492: taloudellisen vastuun teostaan yhteiskunnalle. Useiden
6493: maiden uudempi lainsäädäntö onkin näistä syistä myöntänyt
6494: naiselle, joka on avioliiton ulkopuolella tullut raskaaksi, oi-
6495: keuden saada makaajalta tarpeellisen korvauksen elatukses-
6496: taan määrättynä aikana ennen ja jälkeen synnytyksen sekä.
6497: sen johdosta välttämättämistä menoista. Samallainen sään-
6498: nös sisältyy myös eduskuntaesityksen 11 § :ään, jossa pu-
6499: heenalainen aika on määrätty vähintään kahdeksi kuukau-
6500: deksi sekä ennen että jälkeen synnytyksen, mutta, jos nainen
6501: i;nettää lasta, vähintään kuudeksi kuukaudeksi jälkeen syn-
6502: nytyksen.
6503: Säännös, että aika synnyt;yksen jälkeen on oleva vähin-
6504: tään kuusi kuukautta, jos äiti imettää lasta, ei Valiokunnan
6505: mielestä ole täysin onnistunut. Se aiheuttaa helposti väärin-
6506: käytöksiä, sillä onhan vaikea saada todistetuksi, milloin lap-
6507: sen imettäminen on vain näennäistä. Lapsen edun kannalta
6508: on tärkeätä juuri se, että se saa jäädä äitinsä hoitoon ensi
6509: 20 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6510:
6511: elinajakseen, sillä lapsen hoidon yhteydessä useinkin vasta
6512: äidin kiintymys lapseen herää, niin ettei hän sitä sitten enää
6513: tahdo antaakaan elätteelle, jos vaan voi sitä edelleenkin luo-
6514: naan pitää; ja tietysti äiti, joka pitää lasta luonaan, sitä
6515: myös imettää, jos siihen kykenee. Kun taas vain harvoin
6516: saattaa tapahtua, ettei nainen, lapsen tultua kuuden kuu-
6517: kauden ikäiseksi, jälleen voisi ryhtyä ansiotyöhön, ei nai·
6518: nen siis siinä tapauksessa, että hän pitää lasta luonaan, tar-
6519: vitse synnytyksen jälkeen makaajalta korvausta ·elatukses-
6520: taan pitemmältä ajalta, ja voidaan tämä aika senvuoksi täl-
6521: löin kerta kaikkiaan määrätä kuudeksi kuukaudeksi.
6522: Esityksen säännös, että naisella on oikeus korvauksen
6523: saamiseen siinäkin tapauksessa, että lapsi on kuolleena syn-
6524: tynyt, on itsestään selvä ja siis tarpeeton. Sitävastoin on
6525: mahdollisen väärinkäsityksen välttämiseksi laissa nimen-
6526: omaan määrättävä, että sitä kuuden kuukauden aikaa, miltä
6527: makaajan on suoritettava korvausta naiselle, joka pitää lasta
6528: luonaan, on vastaavasti lyhennettävä, jos lapsi sen ajan ku-
6529: luessa kuolee tai äiti jättää sen toisille. Korvaus, josta tässä
6530: lainpaikassa on kysymys, on tietysti luonteeltaan velvoit-
6531: tcellinen ja siirtyy siis, niinkuin esityksessä onkin ehdotettu,
6532: miehen kuollessa hänen oikeudenomistajainsa vastattavaksi.
6533:
6534: Kunnan avus- Kysymys pienten lasten, varsinkin avioliiton ulkopuo-
6535: tus aviot- lella syntyneiden, kuolevaisuuden vastustamisesta ja mihin
6536: tomalle lap- suoranaisiin toimenpiteisiin yhteiskunnan puolelta siinä olisi
6537: sell_~d!lal sen ryhdyttävä, on viime aikoina ollut yhä vilkkaamman huo-
6538: at 1 e. mion · ·
6539: esineenä u lk omai"lla. Muutam1ssa
6540: · ·
6541: maissa on y ht eis-
6542: ·
6543: kunta ottanut täyttääkseen isän ja äidin velvollisuudet siten,
6544: että pienet lapset, joille niiden elatusvelvolliset omaiset eiv~t
6545: kykene hankkimaan elatusta, sijoitetaan valtion ylläpitä-
6546: miin lastenkoteihin. Toisissa maissa on taas koetettu pyrkiä
6547: siihen, että lapset voisivat jäädä äitiensä tai vanhempainsa
6548: luo. Siinä tarkoituksessa annetaan avustusta äideille, jotka
6549: itse imettävät lapsiansa, koetetaan levittää tietoa rintalasten
6550: hoidosta ja varata äideille tilaisuus aika ajoin lääkärillä
6551: Aviottomain·lasten elatus. 21
6552:
6553: tarkastuttaa lasten terveydentila, hankitaan lapsille, joita
6554: niiden äidit syystä tai toisesta eivät voi imettää, kelvollista
6555: maitoa, y. m. s. Huomattavimpia toimenpiteitä tällä alalla
6556: on se, mihin Tanskassa on ryhdytty aviottomain lasten
6557: elatuksen turvaamiseksi. Siellä on lakisääteisesti voimassa
6558: että, jos sitä apumaksua, joka avioliiton ulkopuolella syn-
6559: tyneen lapsen isältä on tuleva lapselle ja sen äidille, ei
6560: suoriteta miiäräaikana, äiti, joka ei kykene lasta itse elät-
6561: tämään, on oikeutettu yhteiskunnalta saamaan kuluneena
6562: vuonna eräytyneitä apumaksuja vastaavan määrän, ei kui-
6563: tenkaan enempää kuin kolme viidesosaa siitä, mitä lapsen
6564: kasvatus hyvässä lastenkodissa maksaisi. Suoritettu apu-
6565: maksu peritään isältä ja pidetään hänelle mutta ei äidille
6566: annettuna vaivaisapuna. Tämä avustamisvelvollisuus kes-
6567: tää yhtä kauan kuin äidin ja lapsen oikeus elatuksen saami-
6568: seen lapsen isältä.
6569: Meillä on toistaiseksi yhteiskunnan puolelta tehty sangen
6570: vähän pienten lasten kuolevaisuuden vastustamiseksi. Että
6571: olosuhteet meidänkin maassamme kipeästi vaativat sitä tar-
6572: koittavia toimenpiteitä avioliiton ulkopuolella syntyneisiin
6573: lapsiin nähden, ilmenee riittävästi aikaisemmin esitetystä
6574: tilastosta. Samaa tarkoittavia toimenpiteitä olisi kyllä tar-
6575: peen aviolapsiinkin nähden, joiden vanhemmat eivät yksi-
6576: nään kykene niitä elättämään, mutta se ei saa estää kor-
6577: jauksen toimeenpanemista niissä oloissa, joissa se tämän asian
6578: yhteydessä on mahdollista.
6579: On myönnettävä, että järjestelmä, jonka mukaan Tans-
6580: kassa yhteiskunnan puolelta annetaan avustusta aviotto-
6581: malle äidille ja hänen lapselleen, vastaa suuriakin vaa-
6582: timuksia, se kun takaa lapselle riittävän elatuksen
6583: hänen koko kasvinajakseen. Mutta kun kustannukset
6584: tällaisesta järjestelmästä, joka Tanskassakin lienee havaittu
6585: sangen rasittavaksi, nousisivat liian suuriksi, ei Valiokunta
6586: ole voinut ajatella sen käytäntöön ottamista meillä. Tähän
6587: on osaltaan vaikuttanut myöskin se, että lähin päämäärä,
6588: aviottomain rintalasten kuolevaisuuden vastustaminen, voi-
6589: daan suureksi osaksi saavuttaa, jos yhteiskunnan antamalla
6590: 22 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6591:
6592: avustuksella valmistetaan niiden äideille mahdollisuus imet-
6593: tää lapsiaan edes ensi aikana niiden syntymän jälkeen.
6594: Pääasiallisesti juuri mainittuja näkökohtia oli N or-
6595: ja.ssa pidetty silmällä ehdotettaessa että avioliiton ulko-
6596: puolella raskaaksi tullut nainen, joka ei kyennyt itseään
6597: elättämään, voi kunnalta saada apua viimeiseltä kuu-
6598: delta viikolta ennen synnytystä ja, jos hän piti lasta luonaan,
6599: synnytyksen jälkeen korkeintaan kolmen kuukauden ajalta.
6600: Avustuksen suuruus oli määrätty synnytyksen edellisiltä
6601: kuudelta viikolta 20-40 kruunuksi, ensimäiseltä kuukau-
6602: delta synnytyksen jälkeen 15-40 ja molemmilta seuraa-
6603: vilta kuukansilta 12-30 kruunuksi. Jos avustus ei riittänyt,
6604: jotta nainen voisi imettää lasta sen lcolme ensi elinkuukautta,
6605: saatettiin avustuksen määrää korottaa ja, jos lapsen tervey-
6606: den kannalta oli välttämätöntä, että sitä imetettiin kolmea
6607: kuukautta kauemmin, voitiin avustusta maksaa vielä kor-
6608: keintaan yhdeltä kuukaudelta. Avustusta ei ollut pidet-
6609: tävä äidille mutta kyllä isälle annettuna vaivaisapuna, lu-
6610: kuunottamatta sitä määrää, minkä avustus ehkä oli isän suo-
6611: ritettavaksi määrättyä elatusapua suurempi. Se määrä, jota
6612: ei saatu maksuvelvolliselta perityksi, oli jaettava tasan isän
6613: ja äidin kotikuntien sekä valtion välillä.
6614: Pääpiirteiltään yhtäläisesti on eduskuntaesityksessä jär-
6615: jestetty kysymys aviottomalle äidille ja hänen lapselleen
6616: annettavasta yhteiskunnan avustuksesta. Esityksen on Va-
6617: liokunta tässä kohden hyväksynyt. Yhteiskunnan apu, joka
6618: soveliaimmin on kunnan suoritettava, on tuleva kysymyk-
6619: seen ainoastaan, milloin äiti ja hänen lapsensa ovat sen
6620: tarpeessa. Selvää niinikään on, että kunnan avustus on oleva
6621: luonteeltaan toissijainen ja siihen velvollisen siis korvattava
6622: kunnalle. Näin ollen voisi panna kysymyksenalaiseksi,
6623: eikö makaajan maksuvelvollisuus aina olisi oleva määrätty,
6624: ennenkun kunta antaisi apua. Tämä veisi kuitenkin käy-
6625: tännössä siihen, etteivät avioton äiti ja hänen lapsensa
6626: ennättäisi saada apua suurimman tarpeensa aikana. Luon-
6627: nollisesti on apumaksun suorittamiseen oleva velvollinen se
6628: kunta, jossa nainen synnyt;vstilaisudessa oleskelee, ja saa
6629: A viottomain lasten elatus. 23
6630:
6631: mainittu kunta sitten periä maksetun määrän joko suoraan
6632: makaajalta tai joko miehen tai naisen kotikunnalta.
6633: Siihen aikaan nähden, miltä kunnan on apua suoritet-
6634: tava aviottoman lapsen elatukseen, on huomattava, että
6635: rintalapsen ainoana sopivana ravintona, kunnes se on
6636: täyttänyt kuusi kuukautta, on äidinmaito, mutta että lap-
6637: selle sen jälkeen yleensä aletaan antaa äidinmaidon ohella
6638: muutakin ravintoa. Monessa tapauksessa imettäminen sil-
6639: loin jo kokonaan lopetetaan ja ainakin voidaan lopettaa tuot-
6640: tamatta lapsen hengelle tai terveydelle erinomaisempaa hait-
6641: taa. Ei siis tarvitse, huomioon ottaen mitä kunnan avustuk-
6642: sella tavotellaan eli aviottomain rintalasten kuolevaisuuden
6643: vähentämistä, kunnan avustusta antaa pitemmältä ajalta
6644: kuin kuudelta kuukaudelta lapsen syntymästä lukien, mutk
6645: lyhempään aikaan sitä samasta syystä myös on vaikea supis-
6646: taa. Puolinaisista toimenpiteistä ei tavallisesti muuten ole
6647: edes kustannuksia vastaavaa hyötyä. Siinäkin tapauksessa,
6648: että lasta ei imetetä, on kunnan apu välttämätön. Onhan eri-
6649: tyisen tärkeätä että lapsi, joka ei saa luonnollista ravin-
6650: toansa, edes muuten saa mikäli mahdollista huolellisen hoi-
6651: don sinä aikana elämästään, jona se on avuttomin.
6652: Siitä, miltä ajalta kunnan varoista on suoritettava apua
6653: lapsen äidille, on esityksessä ehdotettu käytäntöön otetta-
6654: viksi yhtäläiset määräykset kuin makaajan korvausvelvolli-
6655: suudesta. 'l'ämä lieneekin soveliasta, varsinkin kun sitä
6656: vähintä aikaa, jolta makaajan on suoritettava naiselle kor-
6657: vausta, ei voida pitää kunnankaan maksuvelvollisuuden
6658: kannalta liian pitkänä, ja ne tapaukset, jolloin korvaus voi
6659: tulla kysymykseen pitemmältä ajalta, ovat kunnan viran-
6660: omaisten harkittavia. Saatettaneen kysyä, onko siinäkin
6661: tapauksessa, että lapsi kuolee syntyessään tai että nainen
6662: heti synnytyksen jälkeen jättää lapsen toisten hoitoon, tar-
6663: peellista suorittaa naiselle avustusta kunnan varoista syn-
6664: nytyksen jälkeiseltä ajalta muussa muodossa kuin tarpeen
6665: vaatiessa vaivaisapuna. Katsoen kuitenkin siihen, että vai-
6666: vaisapu useimmiten tulee kysymykseen vasta viimeisessä
6667: hätätilassa .ia että nainen menemällä liian aikaisin synny-
6668: 24 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6669:
6670: tyksen jälkeen työhön voi saada elinajakseen terveydelleen
6671: vahinkoa, on Valiokunnan mielestä suotavaa, että hänelle
6672: mainituissakin tapauksissa myönnetään avustusta kunnalta.
6673: Mitä tulee siihen määrään, jolla kunnan olisi annettava
6674: apua aviottomain lasten ja niiden äitien elatukseen, on lau-
6675: suttu se mielipide, ettei sitä olisi laissa laisinkaan määritel-
6676: tävä vaan jätettävä kunnan asianomaisen viranomaisen har-
6677: kintaan. Jos laissa määrättäisiin avustuksen suuruus, olisi
6678: näet se vaara tarjona, ettei se soveltuisi kaikkiin oloihin ja
6679: varsinkin että, jos se asetettaisiin liian korkeaksi, tarpeelli-
6680: nenkin apu voisi tulla evätyksi. Tahtomatta kieltää kaik-
6681: kea oikeutusta tältä huomautukselta on Valiokunta kuiten-
6682: kin pitänyt tarpeellisena laissa määrätä avustuksen suu-
6683: ruuden. Tämä on Valiokunnan mielestä tärkeätä pääasial-
6684: lisesti siitä syystä, että kysymyksenalainen avustus muu-
6685: ten vähitellen muuttuisi tavalliseksi vaivaisavuksi. Maini-
6686: tun avustuksen tulee kuitenkin ei vain luonteeltaan, vaan,
6687: huomioonottaen mitä tarkoitusperää sen antamisella tavo-
6688: tellaan, etusijassa juuri suuruudeltaan melkoisesti poiketa
6689: vaivaisavusta. Jotta olisi mahdollisuus sovittaa avustuksen
6690: suuruus erilaisten olojen ja tapausten mukaan, täytyy se
6691: laissa määrätä mainitsemaHa avustuksen vähin ja suurin
6692: maara. Voisi mahdollisesti jättää ylärajan määräämättä;
6693: mutta kun siinä tapauksessa avustus epäilemättä aina tulisi
6694: pysymään hyvin lähellä alarajaa, joka tietenkään ei ole tar-
6695: koitus, näyttää ylärajankin mainitseminen suotavalta. Tä-
6696: hän nähden ja huomioon ottaen, mitä vaivaishoito saa eri pai-
6697: koilla suorittaa rintalasten elätteelle antamisesta, näyttävät
6698: esityksen määräykset tässäkin kohden olevan paikallaan.
6699: Mitä kunta on maksanut sen mukaan kuin ylempänä on
6700: sanottu, on makaaja velvollinen suorittamaan kunnalle takai-
6701: sin; ja kun on asianmukaista, että maksettu avustus pidetään
6702: makaajalle annettuna vaivaisapuna, on se siis, jos häneltä
6703: puuttuu varoja, sen kunnan korvattava, jossa hänellä on ko-
6704: tipaikkaoikeus. Tietenkin kunta, joka on suorittanut avus-
6705: tusta, voi kääntyä suorastaan miehen kotikunnan puoleen
6706: saadakseen maksetun määrän hyvitetyksi, joten viimeksi-
6707: A viottomain lasten elatus. 25
6708:
6709: mainitun kunnan asiaksi jää sanotun määrän periminen ma-
6710: kaajalta. Sitävastoin kyseenalaista avustusta ei olisi pidet-
6711: tävä naiselle annettuna vaivaisapuna, joka ehdottomasti voi-
6712: taisiin vaatia häneltä takaisin, vaan olisi, jos naisen makaa-
6713: jaa ei saada selville, sen kunnan, jossa naisella on kotipaikka-
6714: oikeus, vastattava suoritetusta avustuksesta. Voisi panna
6715: kysymyksenalaiseksi, onko siinä tapauksessa, että nainen
6716: kieltäytyy ilmoittamasta makaajaansa, naiselle ja hänen lap-
6717: selleen annettava muuta kuin tavallista vaivaisapua. Ehdot-
6718: tomana vaatimuksena täytyy näet pitää kiinni siitä, että
6719: aviottoman äidin, joka itselleen ja lapselleen tarvitsee apua
6720: kunnalta, on ilmoitettava makaajansa. Katsoen kuitenkin
6721: lapsen etuun, jota ei saa panna alttiiksi äidin niskoittelun ta-
6722: kia, on Valiokunnan mielestä kosketellussakin tapauksessa
6723: annettava äidille ja lapselle kunnan apua. Suurempaa käy-
6724: tännöllistä merkitystä ei asialla muuten avustuksen lyhyt-
6725: aikaisuuteen nähden näytä olevan, sillä vaatiihan äidinkin
6726: etu häntä ilmoittamaan makaajansa voidakseen saada apua
6727: lapsen elättämiseen, sen jälkeen kun kunnan avustus on la-
6728: kannut. Asian periaatteellisen merkityksen takia täytyy
6729: laissa kuitenkin olla osotettuna jokin nimenomainenkin keino
6730: naisen taivuttamiseksi makaajan ilmoittamiseen. Näyttää
6731: tarkoitukseen soveltuvan, että suoritettu avustus tässä ta-
6732: IJauksessa pidetään naiselle annettuna vaivaisa})una, joka siis
6733: on perittävä häneltä takaisin. Kun asianhaarat eri tapauk-
6734: sissa kuitenkin voivat olla hyvin erilaiset, eikä tuon seuraa-
6735: muksen siis aina tarvitsisi tulla kysymykseen, on kunnalle
6736: tässä jätettävä harkintaoikeus. Esitykseen tehty muutos
6737: tarkoittaa mainittujen seikkojen selväksi tekemistä.
6738: Kuinka suuriksi menot nousisivat sellaisesta yleisestä
6739: avustuksesta kuin edellä on ehdotettu, on vaikea ennakolta
6740: laskea. Jonkinlaisen kuvan voi siitä kuitenkin saada.
6741: Edellä kosketeltu.ien muuta tarkoitusta varten kerättyjen tie-
6742: tojen mukaan oli vuonna 1906 turvattomien aviottomien
6743: synnyttäjien luku 3,691 eli, huomioon ottaen ettei tietoja
6744: ollut kaikista kunnista saapunut, tasaluvuin 4,000. Näistä
6745: sai kunnalta vaivaisapua 977 eli tasaluvuin 1,000. Köy-
6746: ,26 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6747:
6748: häinhoidon keskikustannus kutakin avunsaajaa kohti maassa
6749: oli vuonna 1906 102 markkaa 53 penniä eli kuukaudessa noin
6750: 8 markkaa 50 penniä. Jos otaksutaan, että ehdotettujen am-
6751: mattiholhoojain toimesta saadaan lasten isiltä perityksi suo-
6752: ritettu avustus esim. puolessa kaikista tapauksista, saadaan
6753: seuraava laskelma:
6754: Apua 4,000 lapselle 6 kk:lta a
6755: 20:- .................. 480,000:-
6756: Apua 4,000 äidille arviolta 6
6757: kk:lta a 37:50 ............ 900,000:- 1,380,000:-
6758:
6759: Vähennettävä:
6760: Vaivaisapu 1,000 tapauksesta 6
6761: kk:lta a 8: 50 . . . . . . . . . . . . 51,000:-
6762: Isiltä perittyinä .............. 690,000:- 741,000:-
6763:
6764: Kokonaiskustannukset kuntain avustuksesta nousisivat
6765: näin ollen vuodessa tasaluvuin 640,000 markkaan eli noin
6766: 21 penniin asukasta koht~. Kun köyhäinhoidon kustannuk-
6767: set asukasta kohti ovat vuodesta 1899 vuoteen 1908 enen-
6768: tyneet 1 markasta 65 pennistä 2 markkaan 53 penniin, ei
6769: ehdotetusta kuntain avustamisvelvolhsuudesta johtuvaa li-
6770: säystä voitane pitää liiallisena, etenkin kun otetaan huo-
6771: mioon että köyhäinhoidon kustannukset yksityisinä vuosina
6772: ovat saattaneet kohota miltei yhtä suurella määrällä. On
6773: myös huomattava, että ne melkoiset yhteiskunnan kustan-
6774: nukset, jotka nyt aiheutuvat aviottomain lasten huono110i-
6775: toisuudesta, toivottavasti aikaa myöten tulevat vähenemään,
6776: jos aviottomille lapsille ja heidän äideilleen myönnetään yh-
6777: teiskunnan puolelta avustusta juuri kipeimmän tarpeen ai-
6778: kana. Valiokunnan mielestä ei muuten kustannusten suu-
6779: ruus saa ratkaisevasti vaikuttaa tässä kohden. Onhan kysy-
6780: myksessä vuosittain satoihin nousevan lapsimäärän pelasta-
6781: minen ennenaikaisesta kuolemasta. Samat syyt, jotka aiheut-
6782: tavat suuremman kuolevaisuuden, vähentävät sitäpaitsi kuo-
6783: lemasta säästyneiden elinvoimaisuutta, mikä seikka niinikään
6784: A viottomain lasten elatus. 27
6785:
6786: on otettava lukuun. Vähäksi ei liioin ole arvattava sitä
6787: vaikutusta, mikä äitiin ja lapseen on sillä, että lapsi
6788: saa olla äitinsä luona. Lapsen imettämisen ja hoidon yhtey-
6789: dessä herää vähitellen äidinrakkaus täyteen voimaansa si-
6790: toen äidin lapseensa mitä lujimmin sitein. Mikä merkitys
6791: tällä seikalla monessa tapauksessa voi olla lapsen tulevai-
6792: suuteen, on kyllin ilmeistä, kun ottaa huomioon, että jär-
6793: jestettäköönpä aviottomain lasten holhous miten tahansa, ai-
6794: noa varsinainen kotikasvatus, minkä sellainen lapsi voi saada,
6795: on se, minkä hänen äitinsä hänelle antaa. Lisäksi tulee,
6796: että avioton äiti, pitämällä lapsensa luonaan ja siten oppien
6797: tuntemaan edesvastuuta lapsensa tulevaisuudesta, ei niin hel-
6798: posti joudu harhateille kuin jos hän lapsesta erotettuna jäisi
6799: viettämään yksinäistä elämää.
6800:
6801:
6802:
6803: Asetusehdotuksen yksityisistä säännöksistä tahtoo Valio-
6804: kunta vielä esittää seuraavaa:
6805:
6806:
6807: 1 LUKU.
6808:
6809: Perustelut 1, 2 ja 3 §:ään ovat sivuilla 11-15. 1, 2 ja 3 §.
6810: Käytännössä veivoitetaan nykyisin isä suorittamaan kus- 4 §.
6811: tannukset aviottoman lapsensa elatuksesta ja kasvatuksesta
6812: siksi, kunnes lapsi on täyttänyt viisitoista vuotta tai voi it-
6813: &ensä elättää. Useat seikat vaativat tämän ikärajan mel-
6814: koista korottamista. Jos lapsi niin nuorella iällä jätetään
6815: elatuksen ja kasvatuksen puolesta oman onnensa nojaan, jou-
6816: tuu se helposti siveellisille vaaroille alttiiksi. Toimeentulo-
6817: kin voi olla hankala ja moni työ, johon muun puutteessa täy-
6818: tyy antautua, varsinkin heikommille liian rasittava. Niin-
6819: kuin esityksessäkin on ehdotettu, on aviottoman lapsen van-
6820: hempain elättämisvelvollisuus soveliaimmin kestävä, kunnes
6821: lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta. Tämän ikävuo-
6822: den täytettyään alkaa ihminen .io olla niissä ruumiinvoi-
6823: 28 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6824:
6825: missa, että hän saamatta vahinkoa terveydelleen kykenee
6826: raskaaseenkin työhön. Teollisuusammateissa olevain työn-
6827: tekijäin suojelemisesta 15 päivänä huhtikuuta 1889 an-
6828: netun asetuksen mukaan on mainittu ikävuosi myöskin se,
6829: jolloin on lapsia ja nuoria henkilöitä koskevia erikoisia suo-
6830: jelusmääräyksiä lakattava soveltamasta sanotun asetuksen
6831: a.laisiin työläisiin. Yksinkertaisempaa ammattiopetustakin
6832: on lapsi jo silloin ennättänyt saada. Siinä tapauksessa, että
6833: lapsi ennen sanottua ikävuottaan on, niinkuin kaiketi usein
6834: kyllä varsinkin maaseudulla on laita, saanut elämänehtoi-
6835: hinsa nähden riittävät tulot, voidaan asetuksen 9 § :n mu-
6836: kaan elatusvelvollisuus julistaa lakanneeksi. Minkäänlaista
6837: hankaluutta ikärajan asettamisesta niin korkeaksi kuin
6838: edellä on ehdotettu ei siis pitäisi olla.
6839: Niin kauan kun lapsi on alituisen huolenpidon tarpeessa,
6840: ovat kustannukset sen elatuksesta ja hoidosta usein kyllä
6841: suuremmat kuin myöhemmin, vaikka ottaakin lukuun yhäti
6842: enenevät menot ruokaan ja vaatetukseen sekä myöhemmin
6843: kouluopetukseen. Varsinkin ensimäisenä mutta vielä toise-
6844: nakin ikävuotenaan vaatii näet lapsi niin alituista hoitoa,
6845: ettei sen hoitajalla ole suurtakaan mahdollisuutta muuhun
6846: työhön kuin kotiaskareiden toimittamiseen. Tästä näkökan-
6847: nasta on ilmeisesti johtunut esityksen 4 § :n 2 momentin sään-
6848: nös, että kustannukset lapsen elatuksesta ovat yleensä las-
6849: kettavat korkeammiksi kahdelta ensimäiseltä vuodelta kuin
6850: seuraavalta ajalta. Eri tapaukset saattavat kuitenkin olla
6851: erilaiset, ja kun ei ole syytä tällaisella ehdottomalla sään-
6852: nöksellä sitoa oikeuden harkintaa, on V aliakunta asetusehdo-
6853: tuksesta poistanut sanotun momentin.
6854: 7 §. Tähän pykälään tehdyt muutokset aiheutuvat osaksi
6855: siitä, että aviottoman lapsen äitikin, joka ei pidä lasta
6856: luonaan, voidaan 6 § :n mukaan velvoittaa suorittamaan lap-
6857: sen elatusapua rahassa ja siis joko kokonaan tai osaltaan
6858: 7 § :ssä mainitut kustannuksetkin, osaksi taas siitä, että, kun
6859: vain se äiti, joka on toimeen täysin sopiva, saa olla lapsensa
6860: lakimääräisenä holhoojana, syytä erityisen holhoojan mää-
6861: räämiseen, mikäli lapsella ei sellaista jo ole, ei ole siinäkään
6862: Aviottomain lasten elatus. 29
6863:
6864: tapauksessa, että lapsen isä veivoitetaan suorittamaan pu-
6865: heenalaiset kustannukset.
6866: Mitä 8 §:ssä on säädetty, on voimassa aviottoman lap- 8 §.
6867: sen äitiinkin nähden, jos hän on lapsensa lakimääräisenä hol-
6868: hoo.iana. Paikallaan on myöskin, että naiselle varataan
6869: mahdollisuus, ennenkun uskottu mies tai holhooja on lap-
6870: selle määrätty, sopia makaajansa kanssa lapselle maksetta-
6871: Yan vuotuisen elatusavun suuruudesta. Sillä ilmeistä on,
6872: että kuta aikaisemmin nainen raskaaksi tulemisensa jälkeen
6873: kääntyy makaajansa puoleen, sitä helpommin tämä suostuu
6874: vastaamaan heidän suhteestaan johtuneista seuraamuksista.
6875: Esityksen 8 § :ään pantu lisäys on aiheutunut tästä syystä.
6876: Esityksen 9 §:n mukaan voidaan elatusvelvollisuus ju- 9 §.
6877: Jjstaa lakanneeksi, jos lapsi, ennenkun se on täyttänyt kah-
6878: deksantoista vuotta, on saanut elämänehtoihinsa katsoen riit-
6879: tävät tulot. Mutta jos nuo tulot syystä tai toisesta lakkaavat
6880: tai käyvät riittämättömiksi, ennenkun lapsi on tullut sanot-
6881: tuun ikävuoteen, on elatusvelvollisuus luonnollisesti jälleen
6882: astuva voimaan. Pykälää on tätä tapausta silmällä pitäen
6883: selvennetty.
6884: Näiden pykälien perustelut on esitetty sivuilla 18-20. 10 ja 11 §.
6885: 12 § :ään tehty lisäys on aiheutunut käsityksestä, ettei 12 §.
6886: avioliiton ulkopuolella raskas nainen kernaasti kääntyisi
6887: suorastaan holhouslautakunnan puoleen vaan mieluummin
6888: ilmoittaisi tilastaan ammattiholhoojalle, varsinkin milloin
6889: se on nainen.
6890: Nykyään sovelletaan velkomusasiain vanhentumisesta 13 §.
6891: voimassa olevia periaatteita aviottoman lapsen elatusapua
6892: koskevaan vaatimukseen. Itsestään ymmärrettävistä syistä
6893: ort toivottava, että tuollaiset vaatimukset tulevat mahdolli-
6894: simman pian ratkaistuiksi. Esityksessä on vanhentumisaika
6895: 13 § :ssä mainitulle vaatimukselle ehdotettu kolmeksi vuo-
6896: deksi lapsen syntymästä. Valiokunnan mielestä on, siihen
6897: nähden että kanne voidaan nostaa määräajan kuluttuakin, jos
6898: näytetään pätevä syy, miksi sitä ei ole aikaisemmin tehty,
6899: syytä tätä aikaa vieläkin lyhentää ja on se määrätty kah-
6900: deksi vuodeksi lapsen syntymästä lukien.
6901: 30 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6902:
6903: 14 §. 14 §:n perustelut ovat sivuilla 15-18.
6904: 18 ja 19 §. Perustelut 18 ja 19 §:ään on esitetty sivuilla 20-27.
6905: 21 § (esityk- Esityksen säännökset pidätysoikeudesta aviottoman lap-
6906: sen 20-22 §). sen isälle tulevaan palkkaan, eläkkeeseen ja elinkorkoon tar-
6907: koittavat lapsen elatusavun saamisen turvaamista. Kerran
6908: annettu pidätysmääräys olisi voimassa, niin kauan kun isä
6909: nauttii palkkaa, eläkettä tai elinkorkoa ja hänen elatusvel-
6910: vollisuuttansa kestää, eikä sitä siis tarvitsisi uudistaa aina
6911: kun palkka, eläke tai elinkorko erääntyy maksettavaksi, niin-
6912: kuin on säädetty palkan ja eläkkeen ulosmittaamisesta. Pi-
6913: dätysmääräys tuottaisi sen ohessa panttioikeuden; mutta so-
6914: veltamalla Ulosottolain 4 luvun 6 § :n säännöksiä, on ehdo-
6915: tettu, ettei tarkoitukseen saisi kunakin kertana ottaa enem-
6916: pää kuin kolmannenosan maksettavaksi erääntyneestä mää-
6917: rästä.
6918: Periaatteellisesti voidaan mainittua ehdotusta vastaan
6919: tehdä se muistutus, että sen mukaan yksit;yistapausta, aviot-
6920: toman lapsen elatusavun perimistä varten otettaisiin käy-
6921: tä,ntöön ulosottolaitosta järjestävistä yleisistä määräyksistä
6922: poikkeava menettelytapa. Ehdotettu järjestelmä ei muuten
6923: näytä tarpeen vaatimaltakaan. Ulosottolain 4 luvun 8 § :n
6924: mukaan ei maksettavaksi erääntyneestä palkka- tai eläke-
6925: määrästä saa velallisen hyväksi erottaa mitään osaa ulos-
6926: mitattaessa elatusta, jota joku on velvoitettu lapsellensa mak-
6927: samaan; ja jos jostakin elinkorko-, henkivakuutus- tahi
6928: eläkelaitoksesta on määrätty, että sen suoritettavaa elin-
6929: korkoa, henkivakuutussummaa tahi eläkettä ei saa ulos-
6930: mitata, ei sitä ole sanotussa tapauksessa noudatettava.
6931: Erääntynyt palkka- tai eläkemäärä voidaan siis samoinkuin
6932: elinkorkokin kokonaan ulosmitata, vaarinottaen tietysti mitä
6933: mainitun luvun 5 § :ssä on säädetty velallisen yleisestä oi-
6934: keudesta omaisuuden erottamiseen ulosmittauksesta; ja kun
6935: ulosmittaus tuottaa pantti- ja etuoikeuden irtaimeen omai-
6936: suuteen, siis myös ulosmitattuun palkka- ja eläkemäärään
6937: sekä maksettavaksi erääntyneeseen elinkorkoon, näyttää siis
6938: aviottoman lapsen elatusavun saaminen kyllin turvatulta,
6939: jos vain mainittua lainkohtaa sovelletaan ulosmitattaessa
6940: A viottomain lasten elatus. 31
6941:
6942: sellaistakin elatusapua. Valiokunta on näistä syistä pois-
6943: tanut esityksen pidätystä koskevat säännökset (esityksen
6944: 20, 21, 22 §) sekä sen sijaan ottanut asetukseen nimenomai-
6945: sen säännöksen Ulosottolain 4 luvun 8 §:n soveltuvaisuu-
6946: desta sen elatuksen ulosmittaukseen, jota joku on velvoitettu
6947: maksamaan avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselleen.
6948: On myös huomattava, että ulkomailla, missä on käytännössä
6949: nyt ehdotetunlainen pidätysjärjestelmä, on havaittu, että
6950: työnantajat karttavat ottamasta työhönsä henkilöitä, joita
6951: vastaan pidätysmääräys on voimassa. 'rämäkin seikka on
6952: osaltaan vaikuttanut sen, ettei V aliakunta ole katsonut voi-
6953: vansa puoltaa käytäntöön otettavaksi esityksessä ehdotettua
6954: pidätysjärjestelmää.
6955: Ilmoittaen vielä, että Valiokunta on valrnistamansa ase-
6956: tusehdotuksen loppuun pannut pykälän (27 §), jolla asetus-
6957: ehdotuksen kanssa ristiriidassa olevat säännökset julistetaan
6958: osaksi kumotuiksi osaksi muuttuneiksi, Valiokunta kun-
6959: nioittaen ehdottaa
6960:
6961: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
6962: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
6963: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
6964: 32 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6965:
6966:
6967:
6968:
6969: Asetus
6970: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
6971:
6972: 1 LUKU.
6973:
6974: Yleisiä määräyksiä.
6975:
6976: 1 §.
6977: Avioliiton ullmpuolella syntyneelle lap8elle on, holhous-
6978: lautakunnan esityksestä, määrättävä holhooja, ellei äitiä
6979: harkit1a täysin sopivaksi olemaan lapsen lakimääräisenä
6980: holhoojana. ·Jos äiti eli kylrene kasvattamaan lasta niin-
6981: kuin pitäisi, siirreutäköön kasvattamisoikeuskin holhoojalle.
6982: Lapsen isä määrälttä:köön holhoojaksi ainoastaan jos hän
6983: suostuu toimen vastaanottamaan ja hänet katsotaan siihen
6984: täysin soveli,aaksi.
6985: Jo naisen raskaudentilan aikana on holhouslautakun-
6986: nan määrättävä uskottu mies valvomaan lapsen oikeutta
6987: makaaja•a.n nähden. Tämä toimi lakkaa, kun kysymys hol-
6988: houksesta on ratkaistu ; kui1tenkin tulee uskotu:rJJ miehen
6989: siinä tapaulksessa, että nainen saa oUa lapsen holhoojaTIJa,
6990: avustaa häntä makruaj aa vastaan nostetta.vissa oikeuden-
6991: käynneissä.
6992: 2 §.
6993: Hoitamaan 1 § :ssä mainittuja toimia on kunnan, hol-
6994: houslautakunnan esityksestä, otettava yksi tai muutami1a
6995: sopivia henkilöitä, jotka ov·at siihen suostuv.aiset, ja näille
6996: mä.ärättävä kunnan varoista kohtuullinen palkka. Kunnan
6997: toimenpide on alistettava oikeuden hyväksyttäväksi. Oi-
6998: keuden pää;tökseen äJlköön haetta1ko muutosta.
6999: A viottomain lasten elatus. 33
7000:
7001: Jos tällaisiin toimiin määrätty henkilö .tahtoo ni~stä luo-
7002: pua, ilmoittaJkoon holhouslautakunta siitä oikeudelle, ja oi-
7003: keus vapau1:takoon hänet 'kaikista hänellä olevista holhoojan
7004: ja uskotun miehen toimista. Jos hänet havaitaan toimiinsa
7005: sopimattomaksi, erottakoon oikeus hänet niistä.
7006: Jos kunta jä,ttää toimoonp.a,ne:mwtta, mitä edellä on sää-
7007: detty, tai jos oikeus ei kunmm ottamaa henkilöä toimeen
7008: hyväksy, on oikeuden asiana mä;ärätä .tällainen henkilö ja
7009: hänen palkkansa siksi, kunnes kunta V·elvollisuutensa täyt-
7010: tää.
7011: 3 §.
7012: Eri.Jtyisessä tapauksessa må'ärättäköön avioliiton ulko-
7013: puolella syntyneen lapsen holhoojaiksi tai uskotuksi mie-
7014: heksi muukin kuin 2 § :ssä mainittu henkilö, jos il.apsen edun
7015: katsotaan siten •tulevan paraiten turvatuksi.
7016:
7017: 4 §.
7018: Isä olkoon äidin oheUa velvollinen suorittamaan kus-
7019: tannukset avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatuk-
7020: sesta, kunnes lapsi on täyttänyt ,kahdeksantoista V'llOtta.
7021: Sellaisen elatuksen tulee käsittää lapsen kaikki elämäntar-
7022: peet sekä sen kasvatus.
7023: Tässä mainittujen kustaiilfllusten suuruus määrättäköön
7024: molempain vanh~ain elämänehtojen perusteella ja jaet-
7025: takoon ne heidän k·esken kumpaisenkin maksukyvyn
7026: mukaan.
7027: 5 §.
7028: Jos avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, joka on täyt-
7029: tänyt kahdeksantoista vuotta, on vian tai taudin johdosta
7030: taikka muusta sellaisesta syystä kykenemätön itseänsä elät-
7031: tämään, oLkoon Japsi oik(mt•et•tu ede1leerukin saamaan ela-
7032: tuksen, sen mukaan mitä 4 § :ssä sanota,an, niin kauan kun
7033: tarpeellista on.
7034: 6 §.
7035: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusapua tu-
7036: lee isän tai äidin, joka ei pidä lasta luonansa, suorittaa
7037: 3
7038: 34 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7039:
7040: vuotuisena mruksuna rahassa ja maksaa edeltäpäin kuukau-
7041: sittain taikka muulta sitä varten määrätyltä ajalta. Jos
7042: lapsi kuolee, suoritettakoon senkin jäl,keen elatusapua täten
7043: määrä'tyJ.tä ajalta, ei kuitenkaan pitemmä·1tä kuin kolmeUa
7044: kuukaudelta.
7045: 7 §.
7046: Milloin syy;t:ä s:i:ihen on, saa:takoon aviomton ulk;opuo-
7047: lella ·sY'ntyneen lapsen isä ja äiti varalilisuusolo}ensa mu-
7048: kaan velvoittaa erittäin suorittamaan 1mstannwkoot lap-
7049: sen kouluopetuksesta ja ammattikehityksest,ä, senkin jäl-
7050: keen, kun lapsi on täyttänyt kahdeiksant,oista vuotta. Sille
7051: vanhemmista, jolla ei ole lapsen kasvattamisen oilkeutta, ·pi-
7052: tää, mi1käl:i mahdo!lista, annettaman ti.laisuus lausua. mie~
7053: len1sä ammatlln laardusta, jos h~net on velvoitettu mainittuj,a
7054: kustaill!nll'~sia suor]t.trumaan.
7055:
7056: 8 §.
7057: A vialiiton ulkopuolelJa syntyneen lapsen uskotun mie-
7058: hen tai holhoojan on koetettava a.ikaansaada sopimus lap-
7059: sen isän kanssa lapsen ela,tukseen annettavan avun suu-
7060: ruudesta tai vuotuisen maksun korvaamisesta kertamak-
7061: 1
7062:
7063:
7064: sulla. Tällainen sopimus on kuitenkin, jotta se oli,si pätevä,
7065: ho1houslautakurman vahvistettava. Sama olkoon laki, jos
7066: lapsen isä }a äiti, ennenkun uskottu mies 1tai holhooja on
7067: määrätty, sopivat lapsen elatukseeen suoritettavasta vuo-
7068: tuisesta maksusta., jota tässä tapauksessa ei saa korvata
7069: kertama.Irsulla.
7070: Elatusavusta luopuminen vastaista varten ilman kor-
7071: vaust,a olkoon aina mitätön.
7072: 9 §.
7073: Jos oleellinen muutos tapahtuu niissä oloissa, joiden
7074: perustukseHa avioliiton ul·kopuolella syntyneen lapsen ela-
7075: tusapu on määrätty, voi oikeus tehdystä vaatimuksesta uu-
7076: destaan mä.ärätä ela:tusavun suuruuden.
7077: Jos lapsi, ennenkun se on .tä}nttänyt kahdeksantoista
7078: vuotta, on saanut elämänehtoihins:a katsoen riittävä1t tulot,
7079: voidaan elatusvelvollisuus julist.a:a toistaiseksi l•a'lmnneeksi.
7080: A viottomain lasten elatus. 35
7081:
7082: Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovel-
7083: lett~ava 7 § :ssä mainittuihin
7084: kustannuksiin.
7085:
7086: 10 §.
7087: Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä kuolee
7088: joko ennen taikka jälkeen lapsen syntymän, taikka jos äiti
7089: kuolee, eikä kuolleelta jää omaisuutta, vastatkoon ~elossa
7090: oleva yksin tässä luvussa säädettyjen perusteitten mukaan
7091: l'apsen elatuksesta.
7092: Jos vainaja on jättänyt jä1keensä omaisuutta, älköön
7093: avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella olko oikeutta
7094: vaatia elatuksekseen suurempaa määrää omaisuudesta kuin
7095: mitä sen perintöosalle olisi tullut, jos lapsi olisi ollut avio-
7096: lapsi.
7097: 11 §.
7098: Mies, joka avioliiton ulkopuolella on sa;attanut naisen
7099: raskaaksi, olkoon velvollinen antamaan hänelle tarpeellisen
7100: korvauksen hänen elatuksestaan vähintään kahden kuukau-
7101: den aikana sekä ennen että jälkeen synnytyksen ja sen
7102: johdosta tarpe,eUisista menoista.
7103: Siinä tapauksessa, että äiti pitää lasta luonaan, olkoon
7104: 1 momentissa sanot,tu aika synnytyksen jälkeen kuusi kuu-
7105: kautta. Jos tässä tapahtuu muutos tai,kka jos lapsi kuolee,
7106: on nyt määrätt}"ä ·aika'a vastaavasti lyhennettävä.
7107: Jos isä kuolee ennen ta'i: jfulkeen lapsen syntymän, olkoon
7108: äidillä kuitenkin oikeus korvaukseen tämän pykäl.iin mu-
7109: kaan.
7110:
7111:
7112: 2LUKU.
7113: Tässä asetuksessa säädetyn elatusavun Ja
7114: k o r v a u k s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
7115:
7116: 12 §.
7117: Nainen, joka avioliiton ulkopuolella on Taskaana, ilmoit-
7118: ta:koon jo ennen synn}"tystä rtilastaan holhouslautakunnaJle
7119: 36 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
7120:
7121: tai 2 § :ssä mainitulle henkilölle sekä antakoon sille, joka
7122: määrätään lapsen uskotuksi mieheksi, tarpeelliset tiedot
7123: lapsen isästä ja makwamisen ajasta sekä ne muut ilmoi-
7124: tukset, mi1tkä lapsen oikeuden turvaamiseksi voivat olla
7125: tarpeen.
7126: Pappi taikka eriuskolaisseurakunnan johtaja, jolle on
7127: tehty ilmoitus sellaisen lapsen syntymästä, antakoon myös
7128: holhousla utakunnalle tiedon äidin nimestä ja kotipaikasta
7129: sekä siitä miehestä, joka ehkä i·lmoitetaan lapsen isäksi, ja
7130: hänen kotipaikasta.an.
7131:
7132:
7133: 13 §.
7134: Kanne avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän tai,
7135: jos hän on kuollut, hänen periHistensä veivoittamisesta
7136: lluvun mukaan suor~ttamaatn apua lapsen el·atukseen sekä
7137: korvausta äidille on ajettava riita-asioista säädetyssä jär-
7138: jestyksessä sen paikkrukunnan tuomioistuimessa, missä isälJä
7139: on tai eläessään viimeksi oli asunto ja kotipaikka taikka
7140: missä makaaminen on .tapahtunut.
7141: Älköön sellaista kannetta nostettako myöhemmin kuin
7142: kahden vuoden ·kulutt.ua lapsen syntymästä, paitsi milloin
7143: voidaa,n näyt,tää pätervä syy, miksi sitä ei aikai.semmin ole
7144: tehty.
7145:
7146: 14 §.
7147: Jos tuomioistuin käsitellessään asi,aa, josta 13 § :ssä
7148: säädetään, havaitsee makaajaksi ilmoitetun henkilön maan-
7149: noon lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut
7150: siritä, on hän p]dettävä lapsen ~nä, eller esiintyneistä
7151: asi·anhaaroista päättäen ole ilmeisesti epätodennäköistä, että
7152: lapsi on siitä malkaamisesta sriinnyt. Jos lapsen äidin mai-
7153: n]ttuun a1ikaan on maannut useampi, jaettakoon maksuvel-
7154: voll:isuus kohi()uullisen harkinnan mukaa.n ni1iden maka·aji,en
7155: fuesken, joita va,sta.an ä]ti a.ja'a lmnnetta, mutta vastatkoot
7156: nämä kuit~mkin maksun suorituksesta kukin omasta ja
7157: t{'listensa puolesta.
7158: A viottomain lasten elatus. 37
7159:
7160: 15 §.
7161: Asiassa, joka tämän asetuksen nojalla tulee tuomiois-
7162: tuimessa käsiteltäväksi, on oikeuden, vapaasti harkittuaan
7163: kaikki· esiintulleet asianhaarat, vakaumuksensa mukaan
7164: ratkaistava, mitä asiassa on todeksi katsottava.
7165:
7166: 16 §.
7167: Jos esitetyillä todisteilla ei ole saatu asiasta riittävää sel-
7168: vitystä, eikä enempiä todist.eita ole saatavissa taikka vaikeu-
7169: detta hankitta vissa, saakoon oikeus, vaadittakaonpa sitä
7170: taikka ei, totuuden selville saamiseksi erityisellä päätöksellä
7171: määrätä lapsen isäksi ilmoitetun henkilön taikka lapsen äi-
7172: din valalle.
7173:
7174: 17 §.
7175: ,Jos asianosainen ei tyydy päätökseen, jolla hänet tahi
7176: hänen riitapuolensa. on määrät,t.y valalle, niinkuin 16 § :ssä
7177: on sanottu, hakekoon siihen muutosta valittamalla; ja pää-
7178: a1sia ly.kättäköön, lmnnes kysymys valanteosta on lopulli-
7179: sesti ratkaistu. Jos asianosainen, joka on i.Jrrnoittanut tyy-
7180: tymättömyyttä valantekopäätökseen, ei aja valitustaan pe-
7181: rille, korvatkoon hän kaikki siitä aiheutuneet kustannukset .
7182: •Jos, sen jälkeen kun valantekopäätös on saanut lain-
7183: voiman, on ilmaantunut lisää todisteita, älköön päätös es-
7184: täkö todisteita esittämästä, ja havkitkoon oikeus sen jälkeen,
7185: onko valantekopäätös jäävä voimaansa.
7186:
7187:
7188:
7189: 3 LUKU.
7190:
7191: Kunnan a v n s t u s v e l v ollisuu d e s ta.
7192:
7193: 18 §.
7194: Jos nainen on avioliiton ulkopuolella raskaana eikä ole
7195: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta makaa-
7196: 38 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7197:
7198: jalta, on se kunta, jossa nainen oleskelee, velvollinen sen
7199: suorittamaan, jos nainen on sen tarp€essa, vähintään
7200: viidellä.toista ja enintään kuudella:kymmenellä :marlmlla
7201: jokaiselta kuukarude1tla etukäteen.
7202: Samaten on kunta siinä 1tapauksessa, ettei makaajalta
7203: ole saatu tarpeellista apua lapsen elatukseen, velvolli,nen
7204: antamaan sellaista apua :kuudelta kuukaudelta synnytyksen
7205: jälkeen etukäteen vähintään kymmenen ja enintään kolme-
7206: kymmentä marrokaa jokaiselta kuukaudel:ta.
7207: Mitä tässä pykälässä on säädetty taikka kunta sen no-
7208: jalla on päättänyt, ei saa vaikuttaa tuomioistuimen asiana
7209: olevaan makaajan maksuvelvollisuuden määräämiseen.
7210:
7211: 19 §.
7212: Mi,tä kunta on 18 § :n nojaUa maksamut, on pidet-
7213: tävä maka·ajaJ.le annettuna vaivaisapuna ja on siis, jos hä-
7214: neltä puuttuu varoja, sen kunnan korvattava, missä hänellä
7215: silloin on kotipaikkaoi,keus. Jos makaajaa ei saada selville,
7216: on se kunta, jossa naisella on kotipaikkaoi:keus, velvollinen
7217: korvaaniaan suoritetun määrän, joka silloin, jos nainen
7218: niskoittelullaan on ollut syypää siihen, ettei malmajaa ole
7219: saatu ilmi, voidaan pitää naiselle annettuna vaivaisapuna.
7220:
7221:
7222:
7223: 4 LUKU.
7224:
7225: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
7226:
7227: 20 §.
7228: Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella, joka on isän
7229: silmälläpidon ja hoidon alaisena, olkoon, niin kauan kun
7230: on alaikäinen, sama kotipaikkaoikeus kuin isällä.
7231:
7232: 21 §.
7233: Mitä Ulosottolain 4luvun 8 § :ssä on säädetty, noudatet-
7234: ta·koon myöskin ulosmitattaessa el.atusta, jota joku on ;el-
7235: Aviottomain lasten elatus. 39
7236:
7237: voitettu suorittamaan avioliiton Ullkopuolella syntyneelle
7238: lapselle.
7239: 22 §.
7240: Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä, joka
7241: on velvoitettu taikka sitoutunut antamaan apumaksua lap-
7242: sen elatukseen, muuttaa maasta ja hänellä on täällä omai-
7243: suutta, on lapsen holhoojan huolehdittava, että elatusapua
7244: lapsep eduksi saadaan omaisuudesta ulosmittaamalla taikka
7245: muulla toimenpiteellä.
7246: Sama olkoon soveltuvissa kohdin laki, jos },a,psen äiti
7247: muuttaa maasta.
7248:
7249: 23 §.
7250: Jos nainen, joka luv.attomasta sekaannuksesta on tullut
7251: raskaa•ksi, on antanurt valheellisia tieboja 12 § :ssä maini-
7252: tuista seikoist,a, rangaistakoon sakolla taikka vankeudeHa
7253: enint,ään yhdeksi vuodeksi.
7254:
7255: 24 §.
7256: Kutsumusta toimittamaan taikka muuta sellaista as1aa
7257: tiedoksi saattamaan, joka tämän asetuksen mukaan on
7258: holhouslautakunnan taikka holhoojan tai uskotun miehen
7259: asiana, käytettäköön haastemiestä palkkiota vastaan, joka
7260: on maksettava kunnan varoista, ellei joku toinen ole siihen
7261: velvollinen.
7262: 25 §.
7263: Sellaista avioliiton ulkopuolella syntynytrt.ä lasta, joilm
7264: lai·n mukaan nauttii -aviolapsen oikeutta, tämän asetuksen
7265: sä,ännökset eivfut lmslre.
7266:
7267: 26 §.
7268: Tämä asetus astuu voimaan . . päivänä .... kuuta 19 . .
7269: Kuitenka,an älköön sellaisen lapsen puolesta, joka on
7270: s]tä ennen syntynyt, tehtäkö ela1tukseen ja kasvatukseen
7271: nähden suurempaa va:atimUISta isää ja äitiä vastaan, kuin
7272: l'apselle o1isi vanhan lain mukaan ollut tuleva.
7273: 40 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7274:
7275: 27 §.
7276: Tämän asetuksen tkauUa kumotaan Pednitökaaren 8 lu-
7277: vun 7 § :n 2 momentti, semmoisena kuin tämä lainpwikka
7278: on 27 päivänä kesäkuuta 1878 annetussa. Keisarillisessa
7279: ase:tuksessa, mikäli si1illlå on säädetty a violi1ton uLkopuo-
7280: lella syntyneen la.psen elättäm1sestä j.a kasvattamisesta,
7281: minkä ohessa muut tämän asetuksen kanssa ristiriidassa
7282: olevat säännökset muuttuvat..
7283:
7284:
7285:
7286: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
7287: taja Söderholm, varapuheenjohtaja Rotonen, jäsenet Airola,
7288: Hakala, Heiskanen, Anni Huotari, Lapveteläinen, Lilius,
7289: Poutiainen, Rosenqvist, Ruohtula, Tulikoura, Tuomi, L.
7290: Typpö, Wiik ja Wiljomaa sekä varajäsenet J alkanen, Lohi,
7291: Mänty, Nybergh, Wuorinen ja I. Yrjö-Koskinen.
7292:
7293: Helsingissä 18 p :nä maaliskuuta 1913.
7294: Vastalauseita. 41
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: Vastalauseita.
7300: I.
7301: Esillä olevassa Lakivaliokunnan ehdotuksessa asetuk-
7302: seksi avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista on kaut-
7303: taaltaan käyvänä ajatuksena ollut huolehtiminen näiden las-
7304: ten olojen parantamisesta, sellaisten tilaisuuksien hankkimi-
7305: sesta heille hoidon ja kasvatuksen saamiseen, että heillä
7306: sekä ruumiillisessa että siveellisessä suhteessa olisi edelly-
7307: tyksiä täyttääkseen paikkansa yhteiskunnan jäseninä. Tästä
7308: ei ole erimielisyyttä vallinnut Valiokunnassa.
7309: Valiokunnan ehdotuksella on kuitenkin eräissä kohdin se
7310: useimmille yksikamarieduskunnan aikaansaamille lainsää-
7311: däntötoimille yhteinen ominaisuus, että jotakin yhteiskunta-
7312: kysymystä ratkaistessa pidetään silmällä yksinomaan sitä ja
7313: sivuutetaan se seikka, että jollakin alalla uudistuksia toi-
7314: meenpannessa ei saa sitä ottaa niin yksipuolisesti huomioon,
7315: että muita oikeutettuja vaatimuksia sen kautta loukataan.
7316: Niinpä on 4 § :ssä pantu säännöksi, että avioliiton ulkopuo-
7317: lella olevan lapsen isä ja äiti ovat velvolliset huolehtimaan
7318: lapsen elatuksesta, kunnes lapsi on täyttänyt 18 vuotta.
7319: Näin pitkälle ulotettu vakinainen elatusvelvollisuus ei ole
7320: suhteellinen tarpeeseen eikä elatusmahdollisuuksiin useim-
7321: missa tapauksissa. K. A. 17 päivältä maaliskuuta 1879
7322: velvoittaa vanhemmat ylipäätään elättämään lapsensa 15
7323: vuoden ikään, mutta edellyttää kuitenkin myös pitemmälle
7324: ulottuvaa elatusvelvollisuutta ,tarvetta myöten yhdeltä ja
7325: kykyä myöten toiselta puolen". Mielellään myönnettäköön,
7326: että mainittu ikäraja sietää korotusta. Mutta siinä on nou-
7327: datettava tarpeellista varovaisuutta. Useimmissa tapauk-
7328: sissa täytyy sen, joka on täyttänyt 16 vuotta, hankkia toi-
7329: 42 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7330:
7331: meentulonsa omalla työllään. Näyttää sentähden yhtä koh-
7332: tuuttomalta kuin katsoen elatusvelvollisten kykyyn täyttää
7333: velvollisuutensa tässä kohden on huonosti harkittua säätää
7334: avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elatukseen nähden
7335: tavallisten tapausten varalle 16 vuotta korkeampi yleinen
7336: ikäraja.
7337: Toinen asia on että, kun lapsi ruumiinvian tai taudin joh-
7338: dosta tarvitsee pitempiaikaista elatusta, samoinkuin niissä-
7339: kin tapauksissa, jolloin vanhempain varallisuus- ja muut
7340: olot sallivat lapselle hankkia pitemmälle ulottuvan ja kal-
7341: liimman kasvatuksen, vanhemmille on pantava laajempi vel-
7342: vollisuus. Tilaisuutta tähän tarjoavat 5 ja 7 § :n säännökset.
7343: Valiokunnan asetusehdotuksen 14 §:n mukaan on avio-
7344: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen isänä pidettävä sitä,
7345: jonka lapsen äidin asiassa nostaman kanteen johdosta ha-
7346: vaitaan maan.neen hänet siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut
7347: siitä, ellei esiintyneistä asianhaaroista päättäen ole ilmei-
7348: sesti epätodennäköistä, että lapsi on siitä makaamisesta siin-
7349: nyt. Oikeana täytyy pitää että makaajan elatusvelvolli-
7350: suuden perustukseksi pannaan isyys. Isän ja lapsen välinen
7351: sukulaisuus tuottaa velvollisuuksia, jotka isä täytyy voida
7352: pakolla velvoittaa täyttämään, ellei hän siihen hyvällä
7353: suostu.
7354: Valiokunta ei kuitenkaan ole tyytynyt tähän, vaan on
7355: katsonut isyyden siitä johtuvine velvollisuuksineen olevan
7356: olemassa niissäkin tapauksissa, jolloin ei ole selvitettävissä,
7357: onko makaaja isä vai ei. Jos useampi mies on maannut
7358: äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut siitä, on
7359: maksuvelvollisuus kohtuullisen harkinnan mukaan jaettava
7360: niiden makaajien kesken, joita vastaan äiti ajaa kan-
7361: netta. Tätä kantaa ei voida hyväksyä. Tuollaisen jär-
7362: jestelyn perustuksena ei voi olla sukulaisuusperiaate, koska
7363: on mahdotonta että useampi kuin yksin henkilö olisi lap-
7364: sen isä. V aliakunnan on sentähden isyyteen nähden täy-
7365: tynyt turvautua päättelyyn sen abstraktisen lausuman no-
7366: jalla, että yleensä on mahdoton täysin varmasti todeta isyyt-
7367: tä. Ehdoton varmuus ei kuitenkaan ole se, jota vaaditaan,
7368: Vastalause 1. 43
7369:
7370: jotta tuomioistuin jossakin riidassa julistaisi asian toteen-
7371: näytetyksi. Jos tämä vaatimus asetettaisiin, olisi ehken
7372: useimmissa tapauksissa kantajan vaatimus hylättävä;
7373: täytyy sentähden tyytyä näytettävään tosiasiaan näh-
7374: den ainoastaan vaatimaan niin suurta todennäköi-
7375: syyttä, että tuomioistuin voi olla vakuuttunut siitä, että
7376: asianlaita on niin. Jos sitä vastoin esitetään asianhaaroja,
7377: jotka heikontavat tuomioistuimen harkinnan alaisen asian-
7378: laidan todennäköisyyttä siinä määrin, ettei tuomioistuin voi
7379: olla varma sen todenperäisyydestä, niin on lainkäytön va-
7380: hing-oksi epäoikeutetun pakotuksen käyttämistä tuomiois-
7381: tuinta kohtaan, jos laki vaatii sitä tästä huolimatta tuollai-
7382: sessa tapauksessa määräämään oikeusseuraamuksia.
7383: Tukeakäsitykselleenon Valiokunta luullut saavansa sii-
7384: tä seikasta, että naidun naisen synnyttämää lasta pidetään
7385: hänen miehensä siittämänä, ellei selvitetä ettei hän ole voinut
7386: olla lapsen isä. Tämä vertailu ei kuitenkaan pidä paikkaan-
7387: sa. Sillä osin ovat tuollaiset tapaukset harvinaisia niihin
7388: verraten, jolloin naimaton nainen on ollut useamman maat-
7389: tavana, ja osin on tavallista että aviorikoksen tapahtuessa
7390: vaimon puolelta aviopuolisojen yhdyselämä lakkaa, ellei se
7391: jo sitä ennen ole lakannut, niin että lapsen aviottoman synty-
7392: perän todistelu voi tulla kysymykseen.
7393: Mikäli mahdollista vieläkin heikompi on se tuki, jota
7394: Valiokunta on luullut löytävänsä vahingonkorvauslainsää-
7395: dännön alalta, likinnä siitä Saksan valtakunnan siviililain
7396: säännöksestä että, kun useat ovat yhteisesti aikaansaamal-
7397: Iaan luvattomalla teolla tuottaneet vahinkoa, kukin heistä
7398: on vahingosta vastuunalainen, vaikkei olekaan selvitettävis-
7399: sä kuka heistä on teollaan sen tuottanut. Luvattomasta te-
7400: osta siinä mielessä kuin mainittu lainpaikka tarkoittaa käy
7401: puhuminen ainoastaan siinä tapauksessa että makaaminen
7402: on tapahtunut vastoin naisen tahtoa. Mutta tämä tapaushan
7403: ei tässä ensinkään tule kysymykseen. Yhtä vähän voi pu-
7404: hua yhteisesti tehdystä teosta tässä tapauksessa. Saksan
7405: siviililaissa on sitä paitsi nimenomainen määräys että isyys
7406: siitä johtuvine elatusvelvollisuuksineen ei voi tulla kysy-
7407: 44 1913. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7408:
7409: mykseen, jos siittämisaikana useampi on maannut lapsen äi-
7410: din. Samalla kannalla elatusvelvollisuuteen nähden tällai-
7411: sissa tapauksissa on myös Sveitsin ja Belgian lainsäädäntö,
7412: jotka kuitenkin, niinkuin Valiokunnan selostuksesta näkyy,
7413: kuuluvat niihin, joissa on ankarimpia säännöksiä makaajan
7414: velvollisuuksista.
7415: On vielä vastattava kysymykseen mitä lapsen oikeus
7416: vaatii. Ei ole vähintäkään epäilemistä, että avioliiton ulko-
7417: puolella syntyneen lapsen, joka ei ole syynä olemassaoloonsa,
7418: täytyy voida vaatia ettei hän jää oikeudettomaksi. Mutta
7419: ellei millään todennäköisyydellä ole selvitettävissä, kuka
7420: on hänen aikaansaajansa, niin ei vaatimus voi kohdistua ke-
7421: henkään määrättyyn henkilön, vaan yhteiskunta, lähinnä se
7422: kunta, missä lapsella on kotipaikkaoikeus, on velvollinen ot-
7423: tamaan lapsen huostaansa. Tämän kunnan velvollisuuden
7424: tässä astua väliin, eikäpä vain kunnan velvollisuutena ole-
7425: van köyhäinhoidon perusteella, on Valiokutakin tunnusta-
7426: nut. Tästä on ojennuskeino etsittävissä eikä lainkäskys-
7427: tä, joka panee yhdelle tahi useammalle henkilölle isyyden,
7428: josta he itse eivät voi olla vakuutettuja ja jonka tuottamia
7429: velvollisuuksia he eivät siis myöskään voi tuntea oikeuden-
7430: mukaiseksi taakaksi.
7431: Sen johdosta mitä minulla tässä edellä on ollut kunnia
7432: lausua, saan kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettä-
7433: väksi
7434:
7435: että 4, 5 ja 7 §:ssä sana ,kahdeksantoista"
7436: mutttetaan sanaksi ,kuusitoista" sekä että 14 §
7437: muutetaan näin kuuluvaksi:
7438:
7439:
7440:
7441: u §.
7442: Jos tuomioistuin käsitellessään asiaa, josta
7443: 13 §:ssä säädetään, havaitsee makaajaksi ilmoi-
7444: tetun henkilön maanneen lapsen äidin lapsen si-
7445: kiämisaikana, on hän pidettävä lapsen isänä, ellei
7446: Vastalause 1. 45
7447:
7448: ole asianhaaroja, jotka tekevät mahdottomaksi
7449: että äiti on voinut tulla siitä makaamisesta ras-
7450: kaaksi, tahi ellei useampi ole sikiämisaikana
7451: maannut äitiä.
7452:
7453: Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä.
7454:
7455: Karl Söderholm.
7456:
7457: Edelläolevaan vastalauseeseen, mitä tulee 4, 5 ja 7 § :lään,
7458: yhtyy
7459:
7460: J. E. Wiljomaa.
7461: 46 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
7462:
7463:
7464:
7465:
7466: II.
7467:
7468: Täten pyydän "saada esittää eriävän kantani valiokunnan
7469: hyväksymän asetusehdotuksen alempana mainittaviin koh-
7470: tiin nähden.
7471: En ole voinut yhtyä valiokunnan enemmistön mielipi-
7472: teeseen siinä, että 1 § :ssä mainittujen toimihenkilöiden vaali,
7473: kuten 2 § :ssä on säädetty, jätetään kunnan asiaksi. Niin
7474: suurilukuisella kokouksella kuin kuntakokous on, ei ole riit-
7475: täviä edellytyksiä tällaisen vaalin toimittamiseen sillä tavoin
7476: että se mahdollisimman suuressa määrin vastaisi tarkotus-
7477: taan. Sen lisäksi on huomioon otettava, että mainitut henki-
7478: löt, toimintaansa nähden, ovat täysin verrattavat holhouslain
7479: mukaan asetettaviin holhoojiin ja uskottuihin miehiin; ja
7480: kun viimeksimainittujen valitseminen on uskottu maalla kih-
7481: lakunnanoikeudelle ja kaupungissa raastuvanoikeudelle, vaa-
7482: tii jo johdonmukaisuuskin että nyt kyseessäolevien henkilöi-
7483: den ottaminen jätetään samoille viranomaisille. Jos puhee-
7484: naoleva vaali järjestetään tälle kannalle, käy tarpeettomaksi
7485: ottaa asetukseen nimenomaista määräystä siitä että oikeuden
7486: asiana on myöntää sanotuille henkilöille heidän omasta
7487: pyynnöstään ero.
7488: Mitä tulee asetusehdotuksen 2 § :n määräykseen siitä,
7489: että kunnan päätös on alistettava oikeuden hyväksyttäväksi,
7490: katson sen johtavan tuntuviin käytännöllisiin hankaluuksiin,
7491: ja ehdotan sen sijaan säädettäväksi, että kunnan päätökseen
7492: tyytymätön saakoon hakea valittamalla siihen muutosta oi-
7493: keudessa. Tämä ei tietäisi minkään uuden menettelytavan
7494: käytäntöön ottamista, sillä jo nykyjään on eräässä vastaa-
7495: vassa tapauksessa voimassa samanlaatuinen määräys. (Hol-
7496: houslain 14 §:lä).
7497: Vastalause II. 47
7498:
7499: Kun olosuhteet eri paikoilla maatamme ovat suuressa
7500: määrin toisistaan eroavat, täytyy pitää asetusehdotuksen 18
7501: § :ssä olevia määräyksiä maksun suuruudesta liian ahtaina.
7502: Asetuksen 11 § :ssä, johon 18 § :ssä viitataan, on säädetty
7503: että puheenalaisen maksun tulee vastata todellista tarvetta
7504: .ia mielestäni on tämä määräys sellaisenaan tarkotukseen riit-
7505: tävä.
7506: Ylläesitettyyn nähden rohkenen ehdottaa,
7507:
7508: että Eduskunta hyväksyisi kyseenalaisen
7509: asetuksen 2 §:n ja 18 §:n 1 ja 2 kohdan näin htn-
7510: luvina:
7511:
7512: 2 §.
7513: Hoitamaan 1 § :ssä mainittuja toimia on kunnan varoilla
7514: palkattava yksi tai muutamia sopivia henkilöitä, jotka ovat
7515: siihen suostuvaiset. Näiden henkilöiden luvun ja heille mak-
7516: settavan palkan suuruuden määrätköön kunta, holhouslau-
7517: kunnan esityksestä. Jos tämä palkka havaitaan riittämättö-
7518: mäksi, tehköön holhouslautakunta kunnalle esityksen sen
7519: kohtuullisesti korottamisesta.
7520: Oikeuden on, holhouslautakunnan esityksestä, otettava
7521: 1 momentissa mainitut henkilöt.
7522: Jos henkilö, joka 1 momentissa mainitaan, havaitaan toi-
7523: miinsa sopimattomaksi, erottakoon oikeus hänet niistä.
7524: Joka ei tyydy siihen, mitä kunta 1 momentissa maini-
7525: tuissa asioissa päättää, hakekoon päätökseen muutosta oikeu-
7526: dessa kirjallisella valituksella 30 päivässä siitä, jolloin kun-
7527: nan päätös on säädetyllä tavalla tarkistettu, viimemainittua
7528: päivää lukuunottamatta; ja liittäköön valitukseen asiassa laa-
7529: ditun pöytäkirjan. Maalla annettakoon valitus tuomarille,
7530: ell'ei ole oikeuden istuntopäivää. Oikeuden päätökseen äl-
7531: köön haettako muutosta.
7532:
7533: 18 §.
7534: Jos nainen on avioliiton ulkopuolella raskaana eikä ole
7535: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta makaa-
7536: 48 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7537:
7538: jalta, on se kunta, jossa nainen oleskelee, velvollinen etu-
7539: käteen sen suorittamaan, jos nainen on sen tarpeessa.
7540: Samaten on kunta siinä tapauksessa, ett'ei makaajalta
7541: ole saatu tarpeellista apua lapsen elatukseen, velvollinen
7542: antamaan sellaista apua kuudelta kuukaudelta synnytyksen
7543: jälkeen etukäteen.
7544:
7545: Helsingissä 18 päivä maaliskuuta 1913.
7546:
7547: J. E. Wiljomaa.
7548: Vastalause 111. 49
7549:
7550:
7551:
7552:
7553: III.
7554:
7555: Se tapa, jolla Valiokunta tahtoo järjestää ehdotettujen
7556: ammattiholhoojien ottamisen toimiinsa, ei nähdäkseni ole
7557: tarkoitustaan vastaava eikä käytännöllinen. Jos mihinkään
7558: niin tarvitaan näihin toimiin henkilöitä, jotka luonteenlaa-
7559: tunsa ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi ovat niihin erikoi-
7560: sesti sopivia. Mutta näitä seikkoja tutkimaan ja arvostele-
7561: maan ei kuntakokousta, niinkuin Valiokunta ehdottaa, voida
7562: mitenkään pitää sopivana, siinä kun helposti itse asialle ai-
7563: van vieraat näkökohdat, niinkuin puoluepyyteet, säästäväi-
7564: syyspyrinnöt y. m. s., voivat päästä määrääviksi. Jos sitä
7565: vastoin tämä tehtävä jätetään holhouslautakunnalle, välte-
7566: tään tuollainen epäkohta. Holhouslautakunta voi muun toi-
7567: mintansa ja kokoonpanansa vuoksi paraiten tutkia tarjolla
7568: olevien henkilöiden sopivaisuuden tai etsiä sopivan henkilön
7569: toimeen ja käytännöllisesti järjestää kysymyksen muut puo-
7570: let. Sen seikan, että lautakunta tällöin tulisi myös sopi-
7571: maan näiden holhoojain palkkauksesta ja siten määräämään
7572: kunnan varoista, ei pitäsi olla minään esteenä asian järjes-
7573: tämiselle tälle kannalle, kun kunnalla on aina tilaisuus mää-
7574: rätä lautakunnan toimirajat siinä suhteessa menosääntöä vah-
7575: vistaessaan. Kun holhouslautakunnan toimenpide olisi alis-
7576: tettava oikeuden vahvistettavaksi, saataisiin täten epäile-
7577: mättä riittäviä takeita kysymyksen käytännöllisestä ja tar-
7578: koituksenmukaisesta järjestämisestä. Täten myös rakennet-
7579: taisiin nykyisen lainsäädännön pohjalle, kun holhouslauta-
7580: kunnan muutenkin on huolehdittava holhoojien määräämi-
7581: sestä ja niiden toiminnan valvomisesta. - Kunnan päätök-
7582: sen alistaminen V aliakunnan ehdottamalla tavalla oikeuden
7583: vahvistettavaksi olisi sitä paitsi uutuus koko meidän lain-
7584: 4
7585: 50 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7586:
7587: säädännössämme ja täydellisessä ristiriidassa sen saannön
7588: kanssa, että hallinto ja oikeudenkäyti;ö ovat pidettävät toi-
7589: sistaan erillään.
7590: Sen nojalla, mitä tässä olen esiintuonut, rohkenen sns
7591: ehdottaa
7592: että 2 §:n 1 mom. hyväksyttäisiin .näin kuu-
7593: luvana:
7594:
7595: ,Hoitamaan 1 §:ssä mainittuja toimia on holhouslauta-
7596: kunnan otettava yksi tai mttutamia sopivia henkilöitä, jotka
7597: ovat siihen suost1waiset, ja näille määrättä11ä kunnan varoista
7598: kohtnullinen palkka. Holhonslautaknnnan päätös on alis-
7599: tettava oilcenden hyväksyttäväksi. Oikeuden päätökseen äl-
7600: köön haettako m1ttttosta."
7601:
7602: Kun holhouslautakunnan saadessa tämän tehtävän ei ole
7603: ajateltavissa että se sen ·laiminlöisi, erittäinkin kun se on
7604: vakinaisesti oikeuden valvonnan alla, ehdotan lisäksi tähän
7605: 2 § :ään nähden
7606:
7607: että, samalla kun sen 2 mom. hyväksytään
7608: .~ellaisena kuin V alioknnta on sen ehdottanut,
7609: sen 3 mom. jätettäisiin pois.
7610:
7611:
7612:
7613: Terveydellisistä syistä on tärkeätä, että lapsi saa elä-
7614: mänsä ensi ajat nauttia luonnollisinta ravintoaan, äidin
7615: maitoa. Tämän tähden on pidetty eri,ttäin suotavana, että
7616: äidille varataan tällöin tilaisuus imettää lastaan, jonka
7617: vuoksi malmaja olisi velvoitettava sitä varten suorittamaan
7618: hänelle korvausta hänen elatuksestaan tänä aikana. Ollen
7619: tässä suhteessa periaatteellisesti yhtä mieltä V aliakunnan
7620: kanssa, en kuitenkaan voi hyväksyä niitä säännöksiä, joita
7621: se 11 § :ssä on ehdottanut.
7622: Ehto, että äidin tulee pitää lapsi ainoastaan luonaan,
7623: ei ole riittävä lainsäätäjän tarkoitusperän saavuttamiseksi,
7624: Vastalause III. 51
7625:
7626: imettäminen kun on tässä pääasiana. Päinvastoin voi tuol-
7627: lainen määräys olla lapselle suorastaan haitaksikin, kun äiti,
7628: saadakseen tuon korvauksen, voi ottaa lapsen luokseen, vaik-
7629: ka hän ei voi sitä edes kunnolla hoitaa, vielä vähemmin
7630: imettäa. Ei myöskään näytä tarpeelliselta määrätä tuota
7631: aikaa kerta kaikkiaan kuudeksi kuukaudeksi, vaan on luon-
7632: nollisempaa, että korvauksen suoritus tehdään riippuvaksi
7633: imettämisen jatkumisesta, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta
7634: kuin kuudelta kuukaudelta.
7635: 1\fyöskään en voi pitää kohtuudenmukaisena, että samalla
7636: kun äiti täten saa korvauksen omasta elatuksestaan, lapsi
7637: sen ohessa saa 4 § :n nojalla erikoista elatusapua, vaikka se,
7638: ollessaan täten äitinsä hoidettavana ja imetettävänä, ei luon-
7639: nollisesti tarvitse mitään erityistä avustusta. Täten tulisi
7640: äiti saamaan kahdenkertaisen korvauksen, johon ei ole mi-
7641: tään pätevää aihetta. Kun kuitenkin saattaa tapahtua, että
7642: lapsi toisinaan, esim. sairauden tähden, voi olla itselleen tu-
7643: levan avustuksen tarpeessa, näyttää sopivalta jättää tässä
7644: harkintaoikeus tuomioistuimelle.
7645: Saan siis ehdottaa
7646:
7647: että 11 §:n .2 mom. hyväksyttäisiin näin kuu-
7648: luvana:
7649: ,Jos äiti imettää lastaan kauemmin kuin
7650: kaksi kuukautta, saakoon hän korvausta makaa-
7651: jalta sen jälkeiseltäkin ajalta, ei kuitenkaan pi-
7652: temmältä k~tin kuudelta kuukaudelta. Siltä
7653: ajalta, jolta äiti täten saa korvmtsta, voidaan ma-
7654: kaaja vapauttaa suorittama.~ta 4 §:n mukaan m·i-
7655: tyistä elatusapua lapselle."
7656:
7657:
7658:
7659: Valiokunnan 14 § :ssä ehdottarua säännös, että maksuvel-
7660: vollisuus jaetaan useiden makaajain kesken vain siinä ta-
7661: pauksessa, että äiti ajaa niitä kaikkia vastaan kannetta, ei
7662: vie oikeudenmukaiseen tulokseen. I..uonnollisesti äiti häveliäi-
7663: 52 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
7664:
7665: syyssyistä ei tahdo, muuta kuin kentiesi joissakin poik-
7666: keustapauksissa, hänen ollessa jo paatunut, ilmoittaa usean
7667: maanneen hänet, vaan nostaa kanteen ainoastaan yhtä vas-
7668: taan, luultavasti varakkainta tai sitä vastaan, johon näh-
7669: den hänellä voi olla, kenties aivan sattumalta, paraimmat
7670: todisteet. Näin tulevat muut makaajat ja niiden joukossa
7671: kentiesi se, joka siittämiseen on todennäköisesti enin syy-
7672: pää, olemaan korvausvelvollisuudesta täysin vapaat. Kun
7673: tällainen tulos ei voi olla oikeudentuntoa loukkaamatta,
7674: ehdotan siis
7675:
7676: että U §:n toinen lause hyväksyttäisiin näin
7677: kttuluvana:
7678:
7679: ,Jos lapsen äidin mainittuun aikaan on maannut useampi,
7680: jaettakoon maksuvelvollisuus kohtuullisen harkinnan mu-
7681: kaan heidän kesken, mutta vastatkoot he kuitenkin maksun
7682: suorituksesta kukin omasta ja toistensa puolesta."
7683:
7684: Helsingissä, 18 p:nä maaliskuuta 1913.
7685:
7686: F. 0. Lilius.
7687:
7688: Ylläolevaan vastalauseeseen, mikäli se koskee ehdotusta
7689: 2 ja 11 § :n muuttamisesta, yhtyy
7690:
7691: Karl Söderholm.
7692:
7693: Ylläolevaan vastalauseeseen, mitä tulee 2 § :ään, yhtyy
7694:
7695: August Nybergh.
7696: Vastalause IV. 53
7697:
7698:
7699:
7700:
7701: IV.
7702:
7703: Ihmisyyden ja yhteiskunnan edun nimessä suojellakseen
7704: avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia siltä ylenkatseelta,
7705: kurjuudelta .ia siveelliseltä turmiolta, joka kautta vuosisato-
7706: jen on ollut ja vieläkin on useimpien heidän katkera osansa
7707: elämässä, tulee lainsäätäjän tarmokkaasti ja ennakkoluulot-
7708: tomasti pyrkiä siihen, että aviottomat lapset asetetaan oikeu-
7709: dellisesti täysin yhdenvertaisiksi aviolasten kanssa. Sillä
7710: ainoastaan siten voi lainsäätäjä osaltaan vähänkään tehok-
7711: kaammin kuluttaa pois sitä turmiota tuottavaa häpeänleimaa,
7712: minkä nykyajan silmillä katsottuina raakalaismaiset siveys-
7713: käsitteet ja niistä johtuneet nurjat lakisäännökset vuosittain
7714: meidänkin maassamme painavat tuhansien viattomien lasten
7715: otsille jo ennen heidän syntymäänsä.
7716: Tämä mitä tärkein näkökohta ei Lakivaliokunnan enPm-
7717: mistöllä ole ollut määräävänä, kun se asetusehdotuksen 4
7718: § :n 2 momentissa on ehdottanut säädettäväksi, että sen ela-
7719: tuksen suuruus, minkä avioliiton ulkopuolella syntyneen
7720: lapsen isä on velvollinen tälle kustantamaan, on määrättävä
7721: molempain vanhempain elämänehtojen perusteella. A viotto-
7722: mat lapset tulisivat näet siten asetetuiksi toiseen ja huonom-
7723: paan asemaan, kuin missä aviolapset tässä suhteessa ovat.
7724: Onhan nimittäin kieltämätöntä, että avioliitossa syntynyt
7725: lapsi saa nauttia ei molempien vanhempiensa varallisuussuh-
7726: teiden keskitason vaan paremmassa taloudellisessa asemassa
7727: olevan vanhempansa elämänehtojen mukaisen hoidon, ela-
7728: tuksen ja kasvatuksen. Tähän nähden pyydän kunnioittaen
7729: ehdottaa,
7730: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi asetus-
7731: ehdotuksen 4 §:n 2 momcntin näin kuuluvana:
7732: 54 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7733:
7734: 'l'ässä mainittujen kustannusten suuruus määrättäköön
7735: parernrnassa taloudellisessa asernassa olevan vanhernrnan elä-
7736: mänehtojen perusteella ja jaettakoon ne vanhern.pien kesken
7737: heidän kumpaisenkin maksukyvyn mukaan.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: Syistä, jotka ovat lyhyesti esitetyt valiokunnan mietin-
7743: 11ön sivulta .l!l ·:~.lkavassa ja Sivnile 20 päättyvässä kappa-
7744: leessa, ei ole soveliasta määrätä nimenomaiseksi ehdok~i
7745: aviottoman äidin avustuksen saannille vaatimusta, että hä-
7746: nen on imetettävä lastansa. Toisaalta näyttää kuitenkin
7747: tarkoituksenmukaiselta, että itse laissakin terotetaan mieliin
7748: sitä suurta merkitystä, mikä imettämisellä kieltämättä aina
7749: on lapsen koko ruumiilliselle kehitykselle, usein sen elä-
7750: mälle tai kuolemallekin. Tätä tarkoittavan määräyksen ot-
7751: tamista Lakivaliokunnan valmistamaan asetusehdotukseen
7752: vaatii lisäksi käytännöllinen tarvekin, jos ehdotuksen 11
7753: § :n 1 momentti tulee hyväksytyksi sellaisena, kuin se on
7754: I . akivaliokunnan mietinnössä. Sen mukaan on näet avioton
7755: äiti oikeutettu saamaan makaajaltaan tarpeellisen korvauk-
7756: sen elatuksestaan määrätyltä ajalta ennen ja jälkeen syn-
7757: nytyksen. Jos nyt ei laissa nimenomaan säädetä tätä kor-
7758: vausta niin suureksi, että äidin käy mahdolliseksi irnettää
7759: lastaan, niin tulee käytäntö hyvin helposti kehittymään sii-
7760: hen, että äidille tulevan korvauksen määrä varsinkin loppu-
7761: osalta sitä aikaa, jolta hän on oikeutettu elatuksen saamaan,
7762: lasketaan niin vähäiseksi, että äiti on pakotettu ryhtymään
7763: ansiotyöhön ulkona kodistaan ja siten laiminlyömään lapsen
7764: imettämisen. Ehdotan sen vuoksi Norjassa tästä asiasta
7765: viimeksi valmistetun lakiehdotuksen mukaisesti kunnioit-
7766: taen,
7767:
7768: että Edusk~mta päättäisi asetusehdotukseen,
7769: sen 11 §:n 3:ksi rnornentiksi, ottaa näin kuuluvan
7770: säännöksen:
7771: Vastalause IV. 55
7772:
7773: Se apu, jonka äiti saa synnytyksen jälkeiseltä aJalta, on
7774: ole ~Ja niin suuri, että hänen käy· mahdolliseksi imettää
7775: lastaan.
7776:
7777: Helsingissä 18 p. maalisk. 1913.
7778:
7779: Anton Kotonen.
7780:
7781: Tähän yhtyvät:
7782:
7783: M. A. Airola. T. Lapveteläinen.
7784: Karl H. Wiik. Anni Huotari.
7785: 56 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7786:
7787:
7788:
7789:
7790: V.
7791:
7792: Valiokunta lähtee siitä periaatteesta, että avioliiton
7793: ulkopuolella syntyneet lapset ovat elatukseen, kasvatukseen
7794: ja perimysoikeuteen nähden lain kautta saatettavat yhden-
7795: vertaisiksi niin paljon kuin suinkin mahdollista avioliitossa
7796: syntyneiden lasten kanssa.
7797: Tästä periaatteesta olemme aivan yhtä mieltä valiokun-
7798: nan enemmistön kanssa. Mutta valiokunta ei asetusehdo-
7799: tuksessaan täydellisesti noudata johdonmukaisuutta. Kun
7800: aviollista äitiä, joka tarvitsee apua, hoitaa kunta sellaisen
7801: hallintonsa kautta, mikä on valittu luottamustoimiperiaat-
7802: teen mukaan, niin ehdottaa valiokunta avioliiton ulko-
7803: puolella syntyneiden lapsien ja heidän äitiensä oikeuksien
7804: valvomista varten kuntaa velvoitettavaksi palkkaamaan
7805: uskotut miehet ja holhoojat, jotka suostuvat sen toimen
7806: vastaanottamaan eli toisin sanoen jotka hakevat sitä vir-
7807: kaa. Avioliitossa syntynyttä lasta ovat hänen vanhem-
7808: pansa velvolliset elättämään ja hoitamaan lapsen 15 ikä-
7809: vuoteen saakka ja, jos lapsi silloin kykenee itsensä hoita-
7810: maan, ei vanhemmilla enään ole mitään velvollisuuksia
7811: lapsensa hoitoon nähden, mutta avioliiton ulkopuolella syn-
7812: tyneeseen lapseen nähden ehdottaa valiokunta äidin ja isän
7813: tai makaajan e,lättämis- .ia hoitamisvelvollisuuden ulotetta-
7814: vaksi lapsen 18 ikävuoteen saakka pannen heille velvollisuu-
7815: den lapselle tämänkin jälkeen kustantamaan heidän sää-
7816: tynsä mukaisen koulu- tai ammattikasvatuksen. Jos aviol-
7817: linen äiti tarvitsee itsensä ja lapsensa hoitamiseen yhteis-
7818: kunnan apua, on vaivaishoitoyhdyskunta oikeutettu har-
7819: kitsemaan avun määrän, mutta valiokunnan ehdotuksen
7820: mukaan on kunta velvollinen antamaan laissa määrä-
7821: Vastalause V. 57
7822:
7823: tyn summan aviottomalle äidille ja hänen lapselleen, ole-
7824: matta kunnalla oikeutta harkita tarvitsevatko niin suurta
7825: apua vai ei. Valiokunnan ehdotuksen 18 § määrää, että
7826: apu on kunnan maksettava jos makaaja ei ole mielisuosiolla
7827: sitä maksanut; 19 § kuitenkin säätää, että se on pidettävä.
7828: makaajalle tai, jos makaajaa ei saada selville, äidille annet-
7829: tuna vaivaisapuna, minkä se kunta on velvollinen takaisin
7830: korvaamaan, johon makaaja tai äiti kuuluu. . Nämä sään-
7831: nökset ovat epätarkat ja ristiriitaiset. 1 :ksi. Kun on kysy-
7832: mys takaisin perimisestä, kumpi silloin on määräävänä kun-
7833: nan jäsenyyskö vai kotipaikkaoikeus, koska voi olla mahdol-
7834: lista, että henkilö on toisen kunnan jäsen kuin missä hänellä
7835: on kotipaikkaoikeus; 2 :ksi. Kun kunta on lain sanojen mu-
7836: kaan maksuvelvollinen, tietää tämä sitä, että maksut ovat
7837: suoritettava kunnankassasta, mutta takaisin perittävinä ne
7838: muuttuvat vaivaisapuna annetuiksi. Nyt herää kysymys
7839: kuka on oikeutettu ne takaisin perimään, koska kunnallis-
7840: hallituksella, joka maksut on suorittanut, ei ole oikeutta
7841: periä vaivaisapuja ja vaivaishoitohallituksella taas ei ole
7842: oikeutta periä niitä varoja, joita ei ole maksanutkaan. 3 :ksi.
7843: Jos maksut on tavalla tai toisella takaisin perityt, niin
7844: minkä kassan eduksi ne luetaan, koska kunnan kassaan ei-
7845: vät kuulu sellaiset varat, jotka ovat. takaisin saadut anne-
7846: tun vaivaisavun luontoisina, ja saman kunnallishallinnon
7847: piirissä voipi olla useampia vaivaishoitoyhdyskuntia, joilla
7848: kullakin on omat rahastonsa.
7849: Valiokunnan enemmistön kanssa olemme myöskin yhtä
7850: mieltä siinä, että jos makaajia on useampia, on maksu-
7851: velvollisuus jaettava kunkin maksukyvyn mukaan, sekä
7852: että he toinen toisensa puolesta ovat maksuvelvollisia.
7853: Mutta Valiokunta ei tässäkään noudata johdonmukaisuutta,
7854: kun se lakiehdotuksen 14 § :ssä estää kaikissa muissa tapauk-
7855: sissa, paitsi silloin kun nainen kantaa kaikkia makaajiansa
7856: vastaan, oikeudeltakin tilaisuuden tutkia kutka ovat naisen
7857: maanneet siihen aikaan, jona siittäminen on voinut tapahtua.
7858: 58 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
7859:
7860: Kun lakiehdotuksella on se tarkoitus, että avioliiton
7861: ulkopuolella syntyneet lapset pelastuisivat siitä hyljätystä
7862: ja alentavasta asemasta, missä he nykyisen lain mukaan
7863: ovat, niin olisi tämä saavutettu sillä, että he asetetaan
7864: aviolapsien vertaisiksi. .Mutta Valiokunnnan ehdottama
7865: laki ei enään tiedä sitä, vaan se asettaa vanhempien sekä
7866: yhteiskunnan elatus- ja kasvattamisvelvollisuuteen nähden
7867: avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset paljoa edullisem-
7868: paan asemaan kuin avioliitossa syntyneet lapset ovat, men-
7869: nen niin pitkälle että heidän edukseen yritetään supistaa
7870: kunnallisitsehallinnon periaatekin.
7871: Kun meidän mielestämme ei olisi tarpeellista eikä oi-
7872: keuden mukaistakaan, että aviottom~in äitien ja aviolii-
7873: ton ulkopuolella syntyneiden lapsien etujen turvaami-
7874: seksi järkytettäisiin kunnallista itsehallintoperiaatetta ja
7875: saatettaisiin heidät edullisempaan asemaan kuin aviolliset
7876: synnyttäjäit ja aviolapset ovat, kuten edellä esittämiemme
7877: perustelujen mukaan tapahtuisi jos Valiokunnan ehdotus
7878: tulisi laiksi, niin saamme kunnioittaen ehdottaa:
7879:
7880: että Eduskunta hyväksyisi fa K eisnrillisen
7881: Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi seuraa-
7882: van asetusehdotuksen.
7883:
7884:
7885:
7886: A"setus
7887: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
7888:
7889: 1 LUKU.
7890:
7891: Y 1e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
7892:
7893: 1 §.
7894: Kuten valiokunnan ehdotuksessa.
7895: Vastalause V. 59
7896:
7897: 2 §.
7898: Hoitamaan 1 § :ssä mainittuja toimia on kunnan, hol-
7899: houslautakunnan 'esityksestä, otettava yksi tai useampi
7900: sopiva henkilö ja määrättävä heille kohtuullinen palkka.
7901: Kunnan - -- - - - - - - --- muutosta.
7902:
7903: 3 §.
7904: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7905:
7906: 4 §.
7907: Isä olkoon äidin ohella velvollinen suorittamaan kus-
7908: tannukset avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela-
7909: tuksesta, kunnes lapsi on täyttänyt kuusitoista vuotta.,-
7910: - -- - - - - - - - mukaan.
7911:
7912: 5 §.
7913: •Tos avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, joka on
7914: täyttänyt kuusitoista v u o t t a , - - - - - - - - - on.
7915:
7916: 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 §§.
7917: Kuten valiokunnan mietinnössä paitsi että ikäraja 7
7918: § :ssä on muutettava 16 vuoteen.
7919:
7920:
7921:
7922: 2 LUKU.
7923:
7924: Tässä asetuksessa säädetyn elatusavun
7925: j a k o r v a u k s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
7926:
7927: 12 §.
7928: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7929:
7930: 13 §.
7931: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
7932: 60 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
7933:
7934: 14: §.
7935: Jos tuomioistuin käsitellessään asiaa josta 13 § :ssä
7936: säädetään, havaitsee makaajaksi ilmoitetun miehen maan-
7937: neen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut
7938: siitä, on hän pidettävä lapsen isänä, ellei esiintyneistä
7939: asianhaaroista päättäen ole epätodennäköistä, että lapsi on
7940: siitä makaamisesta siinnyt. Jos lapsen äidin siittämi_s-
7941: aikana on maannut useampi mies, jaettakoon maksuvel-
7942: vollisuus kohtuullisen harkinnan mukaan kaikkien makaa-
7943: jien kesken, mutta vastatkoot nämä kuitenkin maksun
7944: suorituksesta kukin omasta ja toistensa puolesta.
7945:
7946: 15, 16 ja 17 §§.
7947: Samoin kuin valiokunta.
7948:
7949:
7950: 3 LUKU.
7951: K u n n a n a v u s t u s v e l v o ll i s u u d e s t a.
7952: 18 §.
7953: Jos nainen on avioliiton ulokpuolella raskaana eikä ole
7954: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta ma-
7955: kaajaltaan, on se yhdyskunta, jonka piirissä nainen oles-
7956: kelee, velvollinen, jos nainen on sen tarpeessa, antamaan har-
7957: kintansa mukaan avun ·niistä varoista, mitkä ovat käytettä-
7958: vinä köyhien avustamista varten.
7959: Samaten on yhdyskunta siinä tapauksessa - - - -
7960: - - - - - -- - - - määräämiseen.
7961:
7962: 19 §.
7963: Mitä jokin yhdyskunta on: 18 § nojalla maksanut, on
7964: pidettävä makaajalle annettuna vaivaisapuna, ja sellaise-
7965: naan sen vaivaishoitohallituksen korvattava, missä makaa-
7966: j alla silloin on kotipaikkaoikeus. Jos makaajaa ei saada
7967: selville, on se vaivaishoitohallitus, jossa naisella on koti-
7968: paikkaoikeus, velvollinen korvaamaan suoritetun määrän.
7969: Vastalause V. 61
7970:
7971: 4 LUKU.
7972:
7973: E r i n ä i 8 i ä s ä ä n n ö k 8 i ä.
7974:
7975: 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26 ja 27 §§ kuten valiokunnan mie-
7976: tinnössä.
7977:
7978: Helsingissä maaliskuun 18 p:nä 1913.
7979:
7980: Juho Tulikoura. L. Typpö.
7981: Robert Ruohtula.
7982: 62 1913. - Edusk.nntaesitysmietintö N :o 6.
7983:
7984:
7985:
7986:
7987: VI.
7988:
7989: Lakivaliokunta on ed. Nyberghin eduskuntaesityksien
7990: mukaisesti jakanut avioliiton ulkopuolella syntyneitä lap-
7991: sia koskevat säännökset kahtia, siten että mainittujen las-
7992: ten perintö- ja perheoikeutta koskevat kohdat ovat erotetut
7993: eri asetukseksi. Kun emme ole voineet pitää tällaista
7994: jakoa onnistuneena eikä oikeana, niin esitämme seuraa-
7995: vassa eriävän mielipiteemme.
7996: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten taloudelli-
7997: sen .ja oikeudellisen aseman turvaamista tarkoittavat toi-
7998: menpiteet, joihin kuuluu korvauksen hankinta vanhem-
7999: milta lapsen hoitoa, elatusta ja kasvatusta varten, korva-
8000: uksen turvaaminen lapsen äidille synnytyssairauden ai-
8001: heuttamista menoista ja työajan hukasta, kunnan velvolli-
8002: suudesta toimia äitien ja lasten suojelijoina sekä tarvit-
8003: taissa avustajana, kuin myöskin tällaisten lasten perintö-
8004: ja sukuoikeuden määrääminen isäänsä nähden, ovat sa-
8005: manluontoisia asioita ja läheisessä yhteydessä keskenään.
8006: Kaikki nämä toimenpiteet voivat olla tarpeellisia jokai··
8007: selle aviottomalle lapselle ja voidaan myöskin, mikäli tuo-
8008: mioistuimen apua on käytettävä, tutkia samassa oikeuden-
8009: käynnissä, joten kaikkien mainittuja asioita koskevain mää-
8010: räysten asettaminen yhteen asetukseen näyttää oikeuden-
8011: käytön kannalta luonnolliselta. Hallituksen määräyksestä
8012: on Lainvalmistelukunta valmistanut yhtenäisen aviottomia
8013: lapsia koskevan lakiehdotuksen, jonka kanssa yhdenmu-
8014: kainen eduskuntaesitys lähetettiin v :n 1912 valtiopäivillä
8015: Lakivaliokuntaan, ja tuli pääkohdiltaan ensimäisessä lu-
8016: kemisessa käsiteltyä, eikä valiokuntakaan silloin havain-
8017: nut mitään käytännöllistä taikka periaatteellista syytä
8018: Vastalause VI. 63
8019:
8020: perintöä ja sukuoikeutta koskevain säädösten erottami-
8021: seen eri asetukseksi. Asetusehdotuksen jakamista koskeva
8022: puuha on ilmeisesti syntynyt vasta sen jälkeen kuin valio-
8023: kunta on määrännyt kantansa aviottomain lasten perintö-
8024: oikeuden laajuudesta.
8025: Puheenaolevan erottamisen tarpeellisuutta on edusk.
8026: esit. n :o 15 perusteluissa puollettu yhdellä lauseella, joka
8027: pääosaltaan kuuluu: ,Siten menetellen saavutetaan se etu,
8028: että muut säännökset - -- -- voidaan vahvistaa, joskin
8029: perintö-oikeutta koskeva·t säännökset, joilla käytännössä ei
8030: ole samaa merkitystä kuin edellisillä, eivät, saavuttaisi
8031: hyväksymistä". Muunlaisia perusteita ei valiokunnassa-
8032: kaan ole esitetty. Tällaisen, pelkkään mahdollisuuteen
8033: perustuvan olettamuksen ei kuitenkaan pitäisi saada niin
8034: ratkaisevasti vaikuttaa tärkeän lakiehdotuksen laadintaan.
8035: Sitä paitsi on valiokunta, hyväksyessään mainitun syyn
8036: kahtia jakamisen perusteeksi, ryhtynyt vertailemaan kes-
8037: kenään lakiehdotuksessa löytyvien eri säännösten merki-
8038: tystä ja asettanut ilman pätevää perustelua osaltaan erit-
8039: täin tärkeät perintöoikeutta koskevat säännökset epäedulli-
8040: sempaan asemaan jopa suorastaan epäilyksen alaisiksi,
8041: jota emme mitenkään voi pitää oikeudenmukaisena eikä
8042: valiokunnan tehtävien kannalta soveliaana.
8043: Muodolliseltakaan kannalta ei näiden säännösten kah-
8044: tia jakoa voitane pitää onnistuneena. Lakia muutetaan
8045: tosin yleisesti siten, että .kukin korjausta kaipaava lain-
8046: kohta uudistetaan eri asetuksella ja näin menetellen jou-
8047: tuisi luonnollisesti tässäkin tapauksessa perintöoikeutta kos-
8048: kevat säännökset erilleen. Nyt on kuitenkin kyseessä koko-
8049: naan uusi, itsenäinen asetus, jonka otsikkokin ,Asetus avio-
8050: liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista" osoittaa että siihen
8051: pitäisi sisältyä kaikki ne säädökset, jotka tarkoittavat avio-
8052: liiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeuksia aviottoman
8053: syntyperänsä vuoksi. Kumpaisienkin säännösten yhdenmu-
8054: kaisuuden takia on perintösuhteita koskevassa valiokunnan
8055: asetusehdotuksessa myöskin 10 § :stä neljä kokonaan ja yksi
8056: osittain edellisen asetusehdotuksen kertaamista.
8057: 64 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8058:
8059: Tähän vastalauseeseen liittämässämme asetusehdotuk·
8060: sessa on perintösuhteita koskevat kohdat sovitettu yhteen
8061: muiden säiinnösten kanssa, noudattaen yleensä samaa jär-
8062: jestystä kuin v:n 1912 valtiopäivien lakivaliokunnan
8063: valmistamassa luonnoksessa ja huomioonottamalla asian.
8064: nykyisessä käsittelyssä tehdyt päätökset.
8065:
8066:
8067:
8068: Olemme myöskin olleet erimieltä valiokunnan enemmis-
8069: tön kanssa muutamien määräysten sisällyksestä. Asetuseh-
8070: dotuksen 11 § :n 1 momentin mukaan mies, joka on saattanut
8071: naisen avioliiton ulkopuolella raskaaksi, on velvollinen an-
8072: tamaan hänelle tarpeellisen korvauksen hänen elatuksestaan
8073: määrättyinä kuukausina. Määritelmää ,tarpeellisen" voi-
8074: daan tulkita samoin kuin vaivaishoitoasetuksen 2 § :ssä ole-
8075: vaa sanaa ,tarpeenmukaista'', jolloin nainen saisi tuon kor-
8076: vauksen vaan sellaisissa tapauksissa, milloin hänellä ei ole
8077: elatusta eikä mahdollisuutta ansaita sitä. Tässä asetuksessa
8078: tarkoitetaan kuitenkin paljon laajempaa korvausvelvolli-
8079: suutta. Mielivaltaisen tulkinnan välttämiseksi olemme eh-
8080: dottaneet, että sana ,tarpeellisen", poistettaisiin.
8081: Samoin on 18 §:n 1 momentissa määräys, että kunta on
8082: velvollinen avustamaan aviotonta synnyttäjää ainoastaan
8083: silloin ,jos nainen on sen tarpeessa". Ahtaasti tulkittuna
8084: voi tuo määräys vapauttaa kunnat avustusvelvollisuudesta
8085: kaikissa muissa tapauksissa paitsi milloin olisi velvollisuus
8086: antaa suoranaista vaivaisapuakin ja siten muuttaa säädöksen
8087: kuntien avustusvelvollisuudesta kuolleeksi kirjaimeksi. Mie-
8088: lestämme voisi korvauksen maksun jättää riippumaan naisen
8089: vaatimuksesta, koska varakkaat eivät uskottavasti tulisi hä-
8090: veliäisyyssyistäkään kunnan apuun turvautumaan.
8091: Pidämme myöskin kohtuullisena, että kunnan apu, mil-
8092: loin sitä aviottomalle synnyttäjälle annetaan, olisi vähintään
8093: 30 ·markkaa kuukaudessa. Huomioon ottaen, miten kal-
8094: liiksi pienten lasten hoito ensimäisinä kuukausina useissa
8095: tapauksissa tulee, olisi paikallaan, että lapselle suoritettavan.
8096: avustuksen korkeimmaksi rajaksi määrättäisiin ainakin 45
8097: markkaa kuukaudelta.
8098: Vastalause VI. 65
8099:
8100: Se rangaistus, joka naiselle säädetään 23 § :ssä valheel-
8101: listen tietÖjen antamisesta makaajastaan kunnan viranomai-
8102: sille, ei mielestämme tarvitse olla missään tapauksessa suu-
8103: rempi 6 kuukauden vankeusrangaistusta, koska saman suu-
8104: ruisia rangaistusmäärien ylärajoja on säädetty rikoslaissa
8105: muistakin samanluontoisista rikoksista.
8106: Asetusehdotusten yhdistämisestä on aiheutunut erinäisiä
8107: muutoksia muutamiin pykäliin.
8108: Olemme ehdottaneet näitä säännöksiä sovellettavaksi
8109: myöskin ennen tämän asetuksen voimaan astumista synty-
8110: neisiin aviottomiin lapsiin. Siitä on johtunut, että 29 § :ä
8111: vastalauseessamme on saanut toisen sisällyksen kuin valio-
8112: kunnan ehdotuksen vastaavassa pykälässä.
8113: Valiokunnan mietinnön n:o 1 4:n §:n ja n:o 2 5 §:län
8114: suhteen viittaamme tämän mietinnön 4 :nnen ja mietinnön
8115: N :o 2 3 :nnen vastalauseen perusteluihin.
8116: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme
8117:
8118: että Eduskunta hyväksyisi asetuksen avio-
8119: liiton ulkopttolella syntyneistä lapsista seuraa-
8120: vassa muodossa:
8121:
8122:
8123: Asetus
8124: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
8125:
8126: 1 LUKU.
8127: Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
8128:
8129: 1 §.
8130: Avioliiton ulkopuolella syntynyt la:psi nauttikoon yhtä-
8131: läisesti kuin avioliitossa syntynyt lapsi :perintöä äidin ja
8132: äidinpuolisten sukulaisten sekä omain rintaperillistensä
8133: jälkeen.
8134: A vialiiton ulkopuolella syntynyt lapsi saakoon perintöä
8135: myöskin isän ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen yhtäläi-
8136: 5
8137: 66 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8138:
8139: sesti kuin aviolapsi, jos isä on kirkonkirjaan tai sitä vas-
8140: taavaan rekisteriin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka
8141: julkisen notaarin, kruununnimismiehen tahi kunnallislauta-
8142: kunnan esimiehen edessä tunnustanut isyytensä. Sellai-
8143: sesta tunnustamisesta on tehtävä pöytäkirja.
8144: Yhtäläisen 11erintöoikeuden julistakoon tuomioistuin siitä
8145: tehdystä vaatimuksesta tulevaksi avioliiton ulkopuolella
8146: syntyneelle lapselle, jos lapsen isäksi ilmoitetun henkilön
8147: havaitaan maanneen lapsen äidin siil1en aikaan, jolloin lapsi
8148: todennäköisesti on siitetty, eikä ole esiintynyt asianhaaroja,
8149: jotka tekevät epäiltäväksi, että hän on lapsen isä.
8150: Niissä tapauksissa, jotka mainitaan 2 .ia 3 momentissa
8151: saakoon lapsi isän sukunimen ja seuratkoon hänen olo.iaan.
8152:
8153: 2 §.
8154: (Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa 1 :nen §.)
8155:
8156: 3 §.
8157: Hoitamaan 2:ssa §:ssä mainittuja toimia j. n. e.
8158: (1 :ncn, 2 :nen ja 3 :s momentti samoin kuin valiokunnan
8159: mietinnössä.)
8160: Erityisessä tapauksessa määrättäköön avioliiton ulko-
8161: puolella syntyneen lapsen holhoojaksi tai uskotuksi mie-
8162: heksi muukin henkilö kun tässä § :ssä mainittu, jos lapsen
8163: edun katsotaan siten tulevan paraiten turvatuksi.
8164:
8165: 4 §.
8166: (1 :nen mom. samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8167: Tässä mainittujen kustannusten suuruus määrättäköön
8168: paremmassa taloudellisessa asemassa olevan vanhemman elä-
8169: mänehtojen perusteella ja jaettakoon ne vanhempien kesken
8170: heidän kumpaisenkin maksukyvyn mukaan.
8171:
8172: 5 §.
8173: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8174:
8175: 6 §.
8176: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8177: Vastalause VI. 67
8178:
8179: 7 §.
8180: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8181:
8182: 8 §.
8183: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8184:
8185: 9 §.
8186: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8187:
8188: 10 §.
8189: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.)
8190:
8191: 11 §.
8192: Mies, joka avioliiton ulkopuolella on saattanut naisen
8193: raskaaksi, olkoon velvollinen antamaan hänelle (poist.) kor-
8194: vauksen hänen elatuksestaan j. n. e.
8195: (Samoin kuin valiokunann mietinnössä.)
8196:
8197: 12 §.
8198: Kannetta, joka tarkoittaa elatusavun saamista avioliiton
8199: ulkopuolella syntyneelle lapselle sekä korvausta sen äidille
8200: samoinkuin myös la-psen oikeutta perintöön isänsä jälkeen,
8201: älköön nostettako myöhemmin kuin kolmen vuoden kulut-
8202: tua larlsen syntymästä, Ilaitsi milloin voidaan näyttää pä-
8203: tevä syy, miksi sitä ei aikaisemmin ole tehty.
8204:
8205:
8206: 2 LUKU.
8207: Elatusavun ja korvauksen määräämisestä
8208: sekä perintöoikeuden myöntämisestä
8209: i s ä n j ä l k e e n.
8210:
8211: 13 §.
8212: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 12 §.)
8213:
8214: 14 §.
8215: Kanne avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän
8216: taikka, jos hän on kuollut hänen perillistensä velvoittamisef'-
8217: 68 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8218:
8219: taan 1 luvun mukaan suorittamaan apua lapsen elatukseen
8220: ja kasvatukseen sekä korvausta äidille on ajettava riita-asi-
8221: ain oikeudenkäymistä voimassa olevassa järjestyksessä sen
8222: paikkakunnan tuomioistuimessa missä isällä on tai eläissään
8223: viimeksi oli asunto ja kotipaikka taikka missä makaaminen
8224: on tapahtunut.
8225: Mitä tässä on säädetty, sovellettakoon myöskin, jos teh-
8226: dään vaatimus lapsen julistamisesta oikeutetuksi perimään
8227: isänsä; sellainen kanne saadaan ajaa 1 momentissa tarkoite-
8228: tun asian yhteydessä taikka eri juttuna.
8229:
8230: 15 §.
8231: Jos tuomioistuin käsitellessään asiaa, josta 14 § :ssä sää-
8232: detään, havaitsee vastaajan maanneen lapsen äidin siihen ai-
8233: kaan, jolloin lapsi todennäköisesti on siitetty, eikä ole esiin-
8234: tynyt asianhaaroja, jotka tekevät epäiltäväksi että hän on
8235: lapsen isä, on isyys pidettävä selvitettynä ja kanne hyväk-
8236: syttävä.
8237: Ellei isyyttä voida selvittää, on vastaajalla kuitenkin
8238: pantava maksuvelvollisuus tämän asetuksen 4, 5, 7 ja 11 § :n
8239: mukaan jos havaitaan, että hän on maannut lapsen äidin sinä
8240: aikana, jolloin lapsi on voinut siitä, eikä ole ilmeisesti epä-
8241: todennäköistä, että lapsi on siitä makaamisesta siinnyt. Jos
8242: lapsen äidin on mainittuun aikaan maannut useampi, jaetta-
8243: koon maksuvelvollisuus kohtuullisen harkinnan mukaan nii-
8244: den makaajien kesken, joita vastaan äiti ajaa kannetta,
8245: mutta vastatkoot nämä kuitenkin maksun suorittamisesta
8246: omasta ja toistensa puolesta.
8247:
8248: 16 §.
8249: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 15 §.)
8250:
8251: 17 §.
8252: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 16 §.)
8253:
8254: 18 §.
8255: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 17 §.)
8256: Vastalause VI. 69
8257:
8258: 3 LUKU.
8259:
8260: Kunnan a v u s t u s v e l v o ll i s u u d e s t a.
8261:
8262: 19 §.
8263: J·os nainen on avioliiton ulkopuolella raskaana eikä ole
8264: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta makaa-
8265: jalta, on se kunta, jossa nainen oleskelee, velvollinen sen
8266: suorittamaan jos nainen sitä vaatii vähintään kolmellakym-
8267: menellä ja enintään kuudellakymm~nellä markalla jokaiselta
8268: kuukaudelta etukäteen.
8269: Samaten on kunta siinä tapauksessa, ettei makaajalta ole
8270: saatu tarpeellista apua lapsen elatukseen, velvollinen anta-
8271: maan sellaista apua kuudelta kuukaudelta synllytyksen jäl-
8272: keen etukäteen vähintään kymmenen ja enintään neljäkym-
8273: mentäviisi markkaa kuukaudelta.
8274: (3 mom. samoin kuin valiokunnan mietinnön 18 § :ssä.)
8275:
8276: 20 §.
8277: Mitä kunta on 19 § :n nojalla maksanut, on pidettävä
8278: makaajalle annettuna vaivaisapuna ja on siis, jos häneltä
8279: puuttuu varoja, sen kunnan korvattava, missä hänellä silloin
8280: oli kotipaikkaoikeus. Jos makaajaa ei saada selville, on se
8281: kunta, jossa naisella on kotipaikkaoikeus velvollinen korvaa-
8282: maan suoritetun määrän. (poist.)
8283:
8284:
8285: 4 LUKU.
8286: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
8287: 21 §.
8288: Jos joku on kirkonkirjaan tai sitä vastaavaan rekiste-
8289: riin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka muulla tavalla
8290: 1 §:n 2:n momentin mukaan tunnustanut isyytensä, olkoon
8291: sillä, jonka oikeutta se seikka loukkaa, että tunnus~us on
8292: väärä, valta haasteen nojalla, joka on toimitettava vasta-
8293: puolelle viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi
8294: 70 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
8295:
8296: on tullut täysi-ikäiseksi, sen paikkakunnan tuomioistuimes-
8297: sa, missä lapsella on asunto ja kotipaikka, vaatia tunnustuk-
8298: sen julistamista mitättömäksi.
8299:
8300: 22 §.
8301: Kun se, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella, kuolee
8302: perikööt hänen rintaperillisensä hänet niinkuin Perintö-
8303: kaaren 2 ~uvussa säädetään. Jos rintaperillisiä ei ole, otta-
8304: koon isä, joka olisi ollut sellaisen lapsen perittävä, ja hä-
8305: nen sukulaisensa. sekä ä,iti ja äidinpuoliset sukulaiset pe-
8306: rinnön, niinkuin saman kaaren 3 luvussa on sanottu. Jos
8307: isä ei ollut lapsen perittävä, ottakoot äiti ja äidinpuoliset
8308: sukulaiset koko perinnön.
8309: 23 §.
8310: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 20 §.)
8311:
8312: 24 §.
8313: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 21 §.)
8314:
8315: 25 §.
8316: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 22 §.)
8317:
8318: 26 §.
8319: Jos nainen, joka luvattomasta sekaannuksesta on tullut
8320: raskaaksi, on antanut valheellisia tietoja 12 § :ssä mainituis-
8321: ta seikoista, rangaistakoon sakolla taikka vankeudella enin-
8322: tään kuttdeksi kuukaudeksi.
8323: 27 §.
8324: (Samoin kuin valiokunnan mietinnön 24 §.)
8325:
8326: 28 §.
8327: (Samoin kuin valiokunnan mietinnössä 25 §.)
8328:
8329: 29 §.
8330: Tämä asetus astuu voimaan . . . . pa1vana ........... .
8331: kuuta 19 .. ja on, ellei alempana toisin säädetä, oleva mää-
8332: Vastalause VI. 71
8333:
8334: räävänä niidenkin avioliiton ulkopuolella syntyneiden las-
8335: ten oikeudelliseen asemaan nähden, jotka ovat sitä ennen
8336: syntyneet.
8337: Kuitenkaan älköön sellaisen lapsen puolesta tehtäkö ela-
8338: tukseen ja kasvatukseen nähden suurempaa vaatimusta isää
8339: ja äitiä vastaan kuin lapselle olisi vanhan lain mukaan ollut
8340: tuleva. Alköön myös isyys, joka sitä ennen on tuomiolla
8341: vahvistettu sellaiselle lapselle tuottako perintöoikeutta isän
8342: •
8343: tai isänpuolisten sukulaisten jälkeen taikka perintöoikeutta
8344: lapsen jälkeen.
8345:
8346: 30 §.
8347: Tämän asetuksen kautta kumotaan Perintökaaren 8 lu-
8348: vun 7 ja 8 § sellaisina kuin nämä lainpaikat ovat 27 päi-
8349: vänä kesäkuuta 1878 annetussa Keisarillisessa asetuksessa,
8350: minkä ohella muut vastoin tätä olevat lain .ia asetusten sään-
8351: nökset muuttuvat.
8352:
8353: Helsingissä 18 p. maaliskuuta 1913.
8354:
8355: K. Hakala. Anni Huotari.
8356: 'l'. Lapveteläinen.
8357:
8358: Yllä olevaan ehdotukseen, mikäli se koskee 19 § :ää,
8359: yhtyy
8360: Karl H. Wiik.
8361:
8362: Ylläolevan vastalauseen pykäliin 19, 26 .ia 29 sisältyviä
8363: ehdotuksia kannattaa myöskin allekirjottanut.
8364:
8365: M. A. Airola.
8366: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
8367: --------------------------
8368: 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
8369:
8370:
8371:
8372:
8373: Suuren valiokunnan mietintö
8374: N :o 6 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia
8375: koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mikäli
8376: esitykset kohdistuvat näiden lasten elatukseen.
8377:
8378: Eduskunta on V. J :n 57 § :n 2 momentin mukaisesti
8379: lausuntoa varten Suureen valiokuntaan lähettänyt Lakiva-
8380: liokunnan yllämainitusta asiasta antaman mietinnön N :o 1.
8381: Asiata käsiteltyään on Suuri valiokunta päättänyt puol-
8382: taa Lakivaliokunnan mietinnössä olevan, avioliiton ulko-
8383: puolella syntyneitä lapsia koskevan asetusehdotuksen hy-
8384: väksymistä niillä muutoksilla, joista alempana mainitaan.
8385: Asetusehdotuksen 2 § :n 1 momentin mukaan on kunnan 2 §.
8386: siinä mainittu toimenpide alistettava oikeuden hyväksyttä-
8387: väksi. Kun tätä säännöstä ehkä voitaisiin tulkita siten, ettei
8388: se tarkoittaisi estää kunnan toimenpiteeseen tyytymätöntä
8389: valitustietä saattamasta asiaa kuvernöörin tutkittavaksi,
8390: on Suuri valiokunta ehdottanut sanottuun momenttiin sel-
8391: laisen selventävän lisäyksen, ettei kunnan toimenpiteestä
8392: saa valittaa.
8393: Lakivaliokunta on puheena olevan asetuksen 4 §:ssä 4 §.
8394: ehdottanut, että ulkopuolella avioliittoa syntyneen lapsen
8395: isä ja äiti ovat velvolliset huolehtimaan lapsen elatuksesta,
8396: kunnes lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Kun useimmissa ta-
8397: pauksissa sen, joka on päässyt 16 vuoden ikään, jo täytyy
8398: omalla työllään hankkia toimeentulonsa, on Suuri valiokun-
8399: ta, huomioon ottaen myöskin asetusehdotuksen 5 ja 7 § :n
8400: säännökset, ehdottanut että mainittu ikäraja alennettaisiin
8401: 16 vuodeksi. Tämä muutos 4 § :ään on aiheuttanut vastaa-
8402: van muutoksen myöskin 5, 7 ja 9 § :ään.
8403: Terveydellisistä syistä on tärkeätä, että lapsi elämänsä
8404: ensi aikoina saa luonnollista ravintoa, äidin maitoa.
8405: Sen vuoksi on Suuri valiokunta 11 § :ään ehdottanut lisät- 11 §.
8406: täväksi säännöksen siitä, että äidille synnytyksen jälkeiseltä
8407: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8408:
8409: ajalta on annettava niin suuri apu, että hänen käy mahdol-
8410: liseksi imettää lastaan.
8411: 14 §. Asetusehdotuksen 14 § :ssä säädetään että, jos lapsen äi-
8412: din on siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut siitä, maannut
8413: useampi, maksuvelvollisuus on jaettava niiden makaajain
8414: kesken, joita vastaan äiti ajaa kannetta. Suuren valiokun-
8415: nan mielestä ei ole oikeudenmukaista jättää lapsen äidin
8416: mielivallasta riippuvaksi, ketä tahi keitä makaajia vastaan
8417: hän tahtoo nostaa kanteen, minkä vuoksi Valiokunta on eh-
8418: dottanut sanotun säännöksen muutettavaksi niinkuin se on
8419: Lakivaliokunnan mietintöön liitetyssä III vastalauseessa.
8420: 18 §. Kun olosuhteet eri paikoissa maatamme melkoisessa
8421: määrin toisistaan eroavat, ei Suuren valiokunnan mielestä
8422: ole syytä määrätä sen korvauksen ja apumaksun ali- ja yli-
8423: rajaa, joka asetusehdotuksen 18 § :n mukaan on kunnan suo-
8424: ritettava. Suuri valiokunta on sen tähden ehdottanut mai-
8425: nitusta pykälästä poistettavaksi määräykset näiden maksu-
8426: jen suuruudesta.
8427: 26 §. Asetusehdotuksen 26 § :ään on Suuri valiokunta ehdotta-
8428: nut erään tarpeelliseksi katsomansa lisäyksen.
8429: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta
8430: ku.nnioittaen ehdottaa,
8431: että Ed~tskunta hyväksyisi asetusehdotuksen
8432: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista sel-
8433: laisena kuin se on Lakivaliokunnan mietinnössä
8434: N :o 1, muuttaen kuitenkin 2, 4, 5, 7, 9, 11, 14,
8435: 18 ja 26 § :n näin kn1tluviksi:
8436:
8437: Asetus
8438: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
8439: 2 §.
8440: Hoitamaa,n 1 § :ssä mainittPja toim1a on kunnan, hol-
8441: houslaut,akunnan esityksestä, otettava yksi tai muutamia
8442: sopivia henkilöitä, jotka ovat siihen suostuvaiset, ja näille
8443: määrä<ttä vä kunnan varoista kohtuullinen palkka. Kunnan
8444: toimenpide, josta älköön valitettako, on alistettava oikeu-
8445: A viottomain lasten elatus. 3
8446:
8447: den hyväksyttäväksi. Oikeuden päätökseen älköön haet-
8448: tako muutosta.
8449: Jos tälla,isiin toimiin määrätty henlkilö tahtoo niistä luo-
8450: pua, ilmoittakoon holhouslautakunta siitä oikeudelle, ja oi-
8451: keus vapauttakoon hänet kaikista hänellä olevista. holhoojan
8452: ja uskotun miehen toimista. Jos hänet havaitaan toimiinsa
8453: sopima.ttomaksi, erotta1koon oikeus hänet niistä.
8454: Jos kunta jättää toimeenpanema·tta, mitä edellä on sää-
8455: detty, tai jos oi'keus ei kunnan otta;maa henkilöä toimeen
8456: hyväksy, on oikeuden asiana määrätä täUainen henkilö ja
8457: hänen palkkansa siksi, kunnes kunta velvollisuutensa täyt-
8458: tää.
8459: 4 §.
8460: Isä olkoon äidin ohella velvollinen suorittamaan kus-
8461: tannukset avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatuk-
8462: sesta, kunnes lapsi on täyttänyt kuusitoista vuotta. Sellai-
8463: sen elatUiksen tulee käsittää lapsen karkki elämäntarpee,t
8464: sekä sen kasvatus.
8465: Tässä mainittujen kusta1nnusten suuruus määrättäköön
8466: molempain vanhempain elämänehtoj,en perusteella ja j aet-
8467: takoon ne heidän kesken kumpaisenkin maksukyvyn
8468: muka.an.
8469: 5 §.
8470: Jos a•violiiton ulkopuoleHa syntynyt lapsi, joka on
8471: täJyttänyt kuusitoista vuotta, on vian tai taudin johdosta
8472: taikka muusta sellaisesta syystä kykenemätön itseänsä elät-
8473: tämään, olkoon lapsi oikeutettu edelleenkin saamaan ela-
8474: tuksen, sen mukaan mitä 4 § :ssä sanot.a,an, niin kauan kun
8475: tarpeeHista on.
8476: 7 §.
8477: Milloin syJit'ä siihen on, saa'takoon av.itolii,ton ullmpuo-·
8478: lella syntJyneen lapsen isä ja äiti vara:Ulisuuso1ojensa mu-
8479: kaan velvoit.taa erittäin suoritt·amaan 'kustannUJkset lap-
8480: sen kouluopetuksesta ja a.rnmattikehityksestä, senkin jäl-
8481: keen, kun lapsi on täyttänyt kuusitoista vuotta. Sille
8482: vanhemmista, jolla ei ole lapsen kasvattamisen oikeutta, pi-
8483: tää, mikäli mahdollista, annettaman tiJaisuus lausua mie-
8484: 4 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8485:
8486: lensä aanmailin farudusta, jos hänet on velvo]tettu ma,iruittuj,a
8487: kustatll!nutksia suo~iJU!llmaan.
8488:
8489: 9 §.
8490: Jos oleellinen muutos tapahtuu niissä oloissa, joiden
8491: perustuksella a.violiiton ulkopuolella syntyneen Japsen ela-
8492: tusapu on määrätty, voi oikeus tehdystä vaatimuksesta uu-
8493: destaan määrä,tä elatusavun suuruuden.
8494: Jos lapsi, ·ennenkun se on täyttänyt kuusitoista vuotta,
8495: on saanut elämänehtoihinsa katsoen riittävät tulot, voidaan
8496: elatusvelvollisuus julistaa toistaiseksi lakanneeksi.
8497: Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovel-
8498: lettava 7 § :ssä mainittuihin kust•annU!ksiin.
8499:
8500: 11 §.
8501: Mies, joka avioliiton ulkopuolella on sa·attanut naisen
8502: r.askaaksi, olkoon velvollinen antamaan hänelle tarpeellisen
8503: korvauksen hänen elatuksestaan vähintään kahden kuukau-
8504: den aikana sekä ennen että jälkeen synnytyksen ja sen
8505: johdosta tarpeeUisista me.noist•a.
8506: Siinä tapauksessa, että ä]ti pitää lasta luonaMl, olkoon
8507: 1 momentissa g,anottu aika synnytyksen jälkeen kuusi kuu-
8508: kautta. Jos tässä tapahtuu muutos taitkka jos lapsi kuolee,
8509: on nyt määrättytä aika,a vasta:a.vasti lyhennettävä.
8510: Se apu, jonka äiti saa synnytyksen jälkeiseltä ajalta,
8511: on oleva niin suuri, että hänen käy mahdolliseksi imettää
8512: lastaan.
8513: Jos isä kuolee ennen tai jihlkeen lapsen syntymän, olkoon
8514: äidillä kuitenkin oikeus korvaukseen tämän pykälän mu-
8515: kaan.
8516: 14 §.
8517: Jos tuomioistuin käsitellessään asiaa, josta 13 § :ssä
8518: säädetään, havaitsee makaajaksi ilmoitetun henkilön maan-
8519: neen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut
8520: siitä, on hän pidettävä lapsen isänä, ellei esiintyneistä
8521: asianhaaroista päättäen ole ilmeisesti epätodennäköistä, että
8522: lapsi on siitä makaamisesta siinnyt. Jos lapsen äidin mai-
8523: nittuun aikaan on maannut useampi, jaetJtakoon maksuvel-
8524: A viottomain lasten elatus. 5
8525:
8526: vollisuus kohtuullisen harkinnan mukaan ( po·ist., heidän
8527: l.·esken, mutta vastatkoot he kuitenkin m&ksun suorittami-
8528: sesta kukin omasta j•a toistensa puolest.a.
8529:
8530: 18 §.
8531: Jos nainen on avioliiton ulkopuolella raskaana eikä ole
8532: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta makaa-
8533: jalta, on se kunta, j:ossa nainen oleskelee, velvollinen ·etukä-
8534: teen sen suorittamaan, jos nainen on sen tarpeessa (1JOist.).
8535: Samaten on kunta siinä tapauksessa, ettei malmajalta
8536: ole saatu :tarpeellista apua lapsen elatukseen, velvollinen
8537: antamaan sellaista apua kuudelta kuukaudelta synnytyksen
8538: jälkeen etuikäteen ( poist.).
8539: Mitä tässä pykälässä on säädetty taikka kunta sen no·
8540: jaHa on pää:t<tänyt, ei saa vaikuttaa tuomioistuimen asiana
8541: olevaan makaajan mwksuvelvollisuuden määräämiseen.
8542:
8543: 26 §.
8544: Tämä asetus astuu voimaan . . päivänä .... kuuta 19 ..
8545: Kuitenkaan älköön sellaisen lapsen puolesta, joka on
8546: si:tä ennen syntyny:t, teht:äkö elmtukseen ja kasv.atukseen
8547: nrähden suurempaa vlllatimusta isää ja äi:tiä vastaan, kuin
8548: lapselle oli•si vanhan lain mukaan ollut tuleva; älköönkä
8549: myöskään sellaisen lapsen äidillä olko oikeutta 11 § :ssä
8550: määrättyyn korvaukseen.
8551:
8552: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1913.
8553: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
8554: 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8555:
8556:
8557:
8558:
8559: Suuren valiokunnan mietintö
8560: N :o 6 a avioliiton ulkopuolella syntyneitä lap-
8561: sia koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mi-
8562: käli esitykset kohdistuvat näiden lasten elatnk-
8563: seen.
8564:
8565: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
8566: Asetuksen avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista Suu-
8567: I·en valiokunnan mietinnössä N :o 6 olevan ehdotuksen mu-
8568: kaan, muuttaen kuitenkin 9, 11, 14 .ia 21 §:n näin kuulu-
8569: viksi:
8570:
8571: 9 §.
8572: •Tos oleellinen muutos tapahtuu niissä oloissa, joiden
8573: perustuksella avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela-
8574: tusapu on määrätty, voi oikeus tehdystä vaatimuksesta uu-
8575: destaan määrätä elatusavun suuruuden.
8576: (2 mom. poist.).
8577: Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellet-
8578: tava 7 § :ssä mainittuihin kustannuksiin.
8579:
8580: 11 §.
8581: Mies, joka avioliiton ulkopuolella on saattanut naisen
8582: raskaaksi, olkoon velvollinen antamaan hänelle kohtuullisen
8583: korvauksen hänen elatuksestaan vähintään kahden kuukau-
8584: den aikana sekä ennen että jälkeen synnytyksen Ja sen
8585: johdosta tarpeellisista menoista.
8586: Siinä tapauksessa, että äiti pitää lasta luonaan, olkoon
8587: 1 momentissa sanottu aika synnytyksen jälkeen kuusi kuu-
8588: kautta. Jos tässä tapahtuu muutos taikka jos lapsi kuolee,
8589: on nyt määrättyä aikaa vastaavasti lyhennettävä.
8590: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8591:
8592: Se km·vaus, jonka äiti saa synnytyksen jälkeiseltä ajalta,
8593: on oleva niin suuri, että hänen käy mahdolliseksi imettää
8594: lastaan.
8595: Jos isä kuolee ennen tai jälkeen lapsen syntymän, olkoon
8596: äidillä kuitenkin oikeus korvaukseen tämän pykälän mu-
8597: kaan.
8598: 14 §.
8599: Jos tuomioistuin käsitellessään asiaa, josta 13 § :ssä
8600: säädetään, havaitsee makaajaksi ilmoitetun henkilön maan-
8601: neen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on voinut
8602: siitä, on hän pidettävä lapsen isänä, ellei esiintyneistä
8603: asianhaaroista päättäen ole ilmeisesti epätodennäköistä, että
8604: lapsi on siitä makaamisesta siinnyt. Jos lapsen äidin mai-
8605: nittuun aikaan on maannut useampi, jaettakoon maksuvel-
8606: vollisuus kohtuullisen harkinnan mukaan niiden rnakaajien
8607: kesken, joita vastaan kannetta ajetaan, mutta vastatkoot
8608: närnä kuitenkin maksun suorituksesta kukin omasta ja
8609: toistensa puolesta.
8610:
8611: 21 §.
8612: Mitä Ulosottolain 4 luvun 8 § :ssä on säädetty, noudatet-
8613: takoon myöskin ulosmitattaessa elatusta, jota joku on velvoi-
8614: tettu suorittamaan avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
8615: selle. Jos hänellä on puoliso tai a.violapsia, älköön kuiten-
8616: kaan aviottomalle lapselle tulevan elatusav·un suodtukseksi
8617: ulosmitattaka hänelle tulevasta palkasta, eläkkeestä, elinko-
8618: rosta tai henkivakuutuksesta enern,pää kuin mitä siitä olisi
8619: perintöosana langennut lapselle, jos lapsi olisi ollut at'iolapsi.
8620:
8621:
8622: Eduskunnan päättämien muutosten johdosta on asia tois-
8623: tamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, ja on Va-
8624: liokunta puoltanut Eduskunnan päätöstä, mikäli se koskee
8625: 9, 11 ja 14 §:ää. Sitä vastoin Valiokunta ei ole katsonut
8626: voivansa ehdottaa hyväksyttäväksi 21 §:ää sellaisena kuin
8627: Eduskunta on sen päättänyt. Se seikka, että henkilöllä, joka
8628: A viottomain lasten elatus. 3
8629:
8630: on velvoitettu suorittamaan elatusapua ulkopuolella avio-
8631: liittoa syntyneelle lapselle, on puoliso tai aviolapsia, ei
8632: sinänsä anna riittävää aihetta elatusavun ulosmittaukseen
8633: nähden myöntää poikkeusta Ulosottolain 4 luvun 8 § :n sään-
8634: nöksestä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että maksuvelvolli-
8635: sen puoliso ja aviolapset ovat hänen elätettävinään, on syytä
8636: rajoittaa ulosmittausoikeutta, koska muuten vastamainitun
8637: elatusvelvollisuuden täyttäminen saattaisi käydä vaikeaksi.
8638: Tätä rajoitusta ei kuitenkaan ole ulotettava pitemmälle, kuin
8639: että avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusavun suo-
8640: rittamiseksi ei saa maksuvelvolliselle tulevasta palkasta,
8641: eläkkeestä tai elinkorosta ulosmitata enempää kuin mitä
8642: lapsi, jos se olisi aviolapsi, olisi perintöoikeuden mukaan
8643: muihin elatusta nauttiviin nähden saapa. Suuri valiokunta
8644: on sen vuoksi_ ehdottanut 21 § :n tämän mukaisesti muu-
8645: tettavaksi. Ja kun puheenaolevassa säännöksessä ei voi olla
8646: kysymystä muusta kuin määräajoin saatavasta tulosta, on
8647: Suuri valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa poistet-
8648: tavaksi mitä Eduskunta on henkivakuutuksen ulosmittauk-
8649: sesta päättänyt. Sitä paitsi on pykälää muodollisesti
8650: korjattu.
8651: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valiokunta
8652: kunnioittaen ehdottaa,
8653:
8654: että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen avio-
8655: liiton t~lkopuolella syntyneistä lapsista jo teke-
8656: mänsä päätöksen mukaisesti, 21 §:n kuitenkin
8657: näin tWU/tttettuna:
8658:
8659:
8660: 21 §.
8661: Mitä Ulosottolain 4 luvun 8 §:ssä on säädetty, noudatet-
8662: takoon myöskin ulosmitattaessa elatusta, jota joku on velvoi-
8663: tettu suorittamaan avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
8664: selle. Jos maksuvelvollisella on puoliso tai aviolapsia elä-
8665: tettävänä, älköön kuitenkaan (poist.) hänelle tulevasta pal-
8666: kasta, eläkkeestä tai elinkorosta (poist.) ulosmitattaka enem-
8667: 4 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8668:
8669: pää kuin mitä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jos se
8670: olisi aviolapsi, perintöoikeuden mukaan olisi muihin elatusta
8671: nauttiviin nähden saapa.
8672:
8673: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
8674:
8675:
8676:
8677:
8678: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
8679: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Suomen Ed u s kunnan eduskuntaesi-
8685: tysten johdosta päättämä a l a m a i n e n e h-
8686: d o t u s asetukseksi avioliiton ulkopuolella syn-
8687: tyneistä lapsista.
8688:
8689:
8690:
8691:
8692: Snurivaltaisin, Armonisin Keisari
8693: ja Suuriruhtinasl
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesityksiä,jotkakos-
8699: kevat avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, ja on Edus-
8700: kunta nämä esitykset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
8701: 2 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8702:
8703: Voimassa A viottomilla lapsilla ei 1734 vuoden lain Perintökaaren
8704: oleva laki. 8 luvun 7 ja 8 §:n mukaan ollut oikeutta perintöön vanhem-
8705: painsa eikä muiden sukulaistensa kuin rintaperillistensä jäl-
8706: keen, jota vastoin aviottomat lapset itse perittiin tavallisessa
8707: järjestyksessä. Vanhempain ela.tusvelvollisuus'kin supistui
8708: siihen, että aviottomalla lapsella oli oikeus vain ,tar-
8709: peellisen" elatuksen ja ka:svatuksen saamiseen, kunnes voi
8710: itsensä elättää.
8711: Tällä kannalla oli aviottomain lasten oikeudellista ase-
8712: maa koskeva lainsäädäntö siksi, kunnes sitä 27 päivänä
8713: kesäkuuta 1878 annetulla, nykyään voimassa olevalla ase-
8714: tuksella muutettiin näille lapsille edullisempaan suuntaan.
8715: Edellä mainituissa lainkohdissa, sellaisina kuin ne ovat sano-
8716: tussa asetuksessa, säädetään, että .avioton lapsi, jolla tarkoi-
8717: tetaan kaikkia muit·a avioliiton ulkoiJuolella syntyneitä
8718: lapsia paitsi niitä, jotka Naimiskaaren 5 luvun 1 ja 2 §:n
8719: sekä Perintökaaren 8 luvun 1, 2, 3, 5 ja 6 § :n mukaan ovat pi-
8720: dettävät aviolapsina, nauttii perintöä äitinsä jälkeen ja saa,
8721: jos äidistä on jäänyt ·eloon aviollinen rintaperiUinen, puolen
8722: sen vertaa kuin aviolapsi, mutta muussa tapauksessa täy-
8723: den perinnön, minkä ohessa aviottomaHa lapseU.a on oikeus
8724: periä omat rintaperillisensä sekä ne s]saruksensa, jotka ovat
8725: hänen äitinsä aviottomia lapsia, niin myös niiden jälkeläiset.
8726: Sitä vastoin eivät ll!viottomat laps,et saa periä muita äidinpuo-
8727: lisia sukulaisiaan ·eivätkä myöskään isäänsä eikä isänpuoli-
8728: sia sukul.aisia. V anhempain eJ,atus- ja lmsvatusvel vollisuutta
8729: on laajennettu sikäli, ·että isä ja äirti ovat velvorrlis•et aviotonta
8730: 'lrusta ·elättämään ja kasvattamwan, kunnes se voi itsensä elät-
8731: tää, •eikä elatusta ja kasvatusta ole rajoitettu ,tarpeelliseen".
8732: Se oikeusasema, mikä aviottomaUa lapsella muuten on van-
8733: hempiinsa nähden, on osittain lain osittain maantavan mu-
8734: kaan pääasia•ssa s~eUainen, .että l1apsi tulee os•aHiseksi äidin
8735: kansalais- ja kirkollis·esta yhteisyydestä sekä vaivaishoitoon
8736: nähden lwtipaikkaoikeudesta, ylhtälä]sesti kuin avio}apsi
8737: näiJS.sä kohdin seuraa isäänsä.
8738: Täten aikaan saatu muutos aviottomia lapsia koskevaan
8739: lainsäädäntöön ei kuitenkaan ollut omansa mainittavasti pa-
8740: Aviottomain lasten elatus. 3
8741:
8742: rantamaan niiden raSJemaa. Valtiopäivillä vuonna 1900
8743: Valtiosäädyt senvuoksi ·anoivat ,sranotun 'lainsäädäntö-
8744: alan t·arkastamista, huomauttaen sen ko•rjaamisen tarpeelli-
8745: suudesta varsinkin aviottomain lasten perintöoikeuteen ja
8746: hoitoon nähd·en sekä mikäli koski isyyden toteennäyttämistä.
8747: Saatuaan armollisen käskyn ryhtyä anottuun tarkastukseen,
8748: Senaatti antoi Lainvalmistelukunnan toimeksi valmistaa eh-
8749: dotuksen asiata koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
8750: Lainvalmistelukunnan laatima ehdotus on ollut edellä mai-
8751: nittujen eduskuntaesitysten pohjruna, j.a siihen nojautuu pää-
8752: kohdiltaan myöskin Eduskunnan hyvä:ksymä alempana oleva
8753: asetusehdotus.
8754:
8755:
8756: A viottomain lasten oikeusasema on ulkomaisessa lain- Ulkomainen
8757: säädännössä järjestetty eri maissa eri tavalla. Englantilai- lainsäädäntö.
8758: selle järjestelmälle, joka on voimassa myös eräissä Pohjois-
8759: Amerikan valtioissa, on ominaista se, ettei aviottoman lapsen
8760: ja hänen vanhempainsa välillä ole mitään oikeudellista
8761: sukulaisuussuhdetta; lapsella ei sentähden ole perintö-
8762: oikeutta vanhempainsa jälkeen. A viottom"an lapsen äiti on
8763: kuitenkin velv{)llinen eläJttämään aviottoman lapsensa ja voi
8764: tätä tarkoitusta varten määrätyin edellytyksin vaatia apua
8765: lapsen isältä.
8766: Ranskalaisen järjestelmän mukaan, sellaisena kuin se
8767: on muodostettuna Code civil'issä, ei myöskään ollut perhe-
8768: tai perintöoikeudellista suhdetta aviottoman lapsen ja sen
8769: vanhempien välillä, jolleivät nämä lasta tunnustaneet. Oli ni-
8770: menomaan kielletty koettamasta saada selville isyys, mutta
8771: äitiin nähden oli lapsella tunnustamisvaade, jota voitiin ajaa
8772: oikeudenkäyntitietä. Jos lapsi tunnustettiin, oli sillä oikeus
8773: elatuksen ja kasvatuksen saamiseen tunnustajalta sekä rajoi-
8774: tettu perintöoikeus hänen mutta: ei hänen sukulaistensa jäl-
8775: keen. Nyttemmin on kuitenkin vuonna 1912 annetulla lailla
8776: luovuttu kannasta, jonka mukaan isyyden toteaminen oi-
8777: keuden tuomiolla oli kielletty, ja myönnetty se mahdolliseksi
8778: erinäisissä tapauksissa.
8779: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8780:
8781: Saksalainen järjestelmä, joka on vallalla Saksassa,
8782: Skandinavian mai·ssa sekä pääkohdiltaan myös Itävallassa
8783: ja Venäjällä, eroaa edellisistä siinä, että lapsi suhteessaan
8784: äitiin pääasiassa on yhdenvertainen aviolapsen kanssa.
8785: Isän ja lapsen välillä ei sitä va·&toin ole perhre- eikä perintö-
8786: oikeudellista suhdetta, ·eikä isän puolelta tapahtunut lapsen
8787: tunnustaminen aikaan saa tässä oleellista muutosta. Saksan
8788: lain mukaan voi isä kuitenkin eräillä ehdoilla hankkia val-
8789: tion viranomaiselta määräyksen, minkä kautta lapsi suh-
8790: teessaan isään mutta ei hänen sukulaisiinsa srua aviolapsen
8791: aseman. Kustannukset lapsen elättämisestä ja kasvattami-
8792: sesta ovat ensi sijassa isän kannettavat.
8793: Skandinavian maista mainitta:koon erityisesti, että
8794: Tanskassa on vuonna 1908 julkaistu asiasta uusi laki. Tä-
8795: män mukaan on avioton lapsi perhe- ja perintöoikeudelli-
8796: sessa suhteessa äitiinsä ja äidinpuolisiin sukulaisiin, mutta
8797: ei isä,li;nsä ja tämän sukulaisiin muussa tapauksessa kuin että
8798: isä tuomioistuimen edessä tunnustaa lapsen. Jos isä niin
8799: tekee, saa lapsi isän sukunimen sekä perii isänsä ja isän-
8800: puoliset sukulaiset, saaden kuitenkin, jos isästä jää avio-
8801: lapsi, vain puolen sen vertaa kuin tämä; ja isä:llä on oikeus
8802: määrätä, ettei hänen tunnustamaliaan lapsella ole oleva lai-
8803: sinkaan perintöoikeutta tai että sen perintöosa on oleva laki-
8804: määräistä pienempi. Isä on velvollinen suorittamaan apumak-
8805: sun lapsen elatukseen ja kasvatukseen. Apumaksun suu-
8806: ruus on määrättävä äidin olojen mukaan ja yleensä kol-
8807: meksi viidesosaksi lapsen elatuskustannuksista.
8808: Pitemmälle aviottoman lapsen oi·keuden tunnustamisessa
8809: sen isää kohtaan kuin ylempänä mainituissa laeissa on
8810: menty Sveitsin uudessa sivililaissa, joka viime vuonna
8811: on rustunut V'oimaan. Pääsääntönä on siinäkin, että
8812: avioton lapsi suhteessaan äi1tiinsä on yhdenvertainen
8813: aviolUJpsen kanssa. Mutta jos isä vapaaehtoisesti tunnustaa
8814: lapsen omakseen taikka jos oikeus julistaa lapsen isän
8815: oma ksi, mikä voi tapruhtua .ainoastaan, jos isä on lu-
8816: 1
8817:
8818:
8819:
8820: vannut mennä äidin kånssa naimisiin tahi jos makaaminen
8821: Aviottornain lasten elatus. 5
8822:
8823: sisä:ltää rikoksen tai malmaja on käyttänyt valtaansa väärin,
8824: sa.a lapsi o-leellisissa kohdissa avinlapsen oikeusaseman myös-
8825: kin suhtoossaan 1saan ja hänen sukuunsa, kuitenkin
8826: eräiUä perintöoilmutensa rajoituksilla, jos isä jättää jäl-
8827: keensä aviolapsiakin tai niiden jälkeläisiä. Siinäkin
8828: tapauksessa, ettei lapsi isään nähden ole päässyt aviolapsen
8829: asemaan, on isä velvollinen antamaan apumaksun lapsen
8830: elatukse.en ja kasvatukseen.
8831:
8832:
8833:
8834:
8835: On tunnettu tosiasia, että avioli•iton ulkopuolella syn- Aviottomain
8836: tyneet lapset ovat elämänehtojensa puolesta paljoa epäedul- lasten epä-
8837: .
8838: 1ISemmassa asemassa k u1n
8839: . av10
8840: . 1apset . A v10
8841: . tt omat 1apset ovat· suotuisat elä-
8842: mänebdot.
8843: jo syntyessään useimmissa tapauksissa vailla sitä apua ja
8844: turvaa, joka tav·allisesti tulee aviolasten osaksi, ja useim-
8845: miten he myös saavat kehittyä ilman vanhempainsa hoi-
8846: toa ja kasvatusta. A violiitnn ulkopuolella -syntynee~ lap-
8847: sen isä tavallisesti katsoo täyttäneensä velvollisuutensa
8848: lastaan kohtaan, jos hän antaa lapsen äidille niukan
8849: apumaksun lapsen elättämiseksi. Tähänkin isä useasti on
8850: oikeustietä velvoitettava. Lapsen äidin taas on useimmiten
8851: mahdoton hankkia sille tyydyttäviä elämänehtoja. Oman
8852: toimeentulon hankkiminen tekee hänelle varsinkin kau-
8853: pungeissa vaikeaksi pitää lasta luonaan. Hänen täytyy an-
8854: taa se elätteelle; ja kun hänellä vähävaraisona ei ole valin-
8855: nan mahdollisuutta, vaan maksun vähyys saa ratkaista ke-
8856: nelle lapsi annetaan, on selvää, että lapsen elämä ja tulevai-
8857: suus jäävät miltei sattuman varaan. Seurauksena avioliiton
8858: ulkopuolella syntyneiden lasten epäedullisista elämäneh-
8859: doista onkin, että kuolleisuus niiden keskuudessa on .aviolap-
8860: siin verraten suhteelli•sesti suuri varsinkin ensimäi,s•enä
8861: ikävuotenaan. Eloon jääneistä taas tarvitsee melkoinen
8862: osa köyhäinhoidon avustusta, useat myös eksyvät harha-
8863: teille, .ioutuen siten yhteiskunnan rasitukseksi. Aviottomain
8864: lasten olojen parantamisen puolesta eivät niin muodoin puhu
8865: 6 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8866:
8867: aino31staan ihmisyysnäkökohruat vaan yhteiskunnan oma
8868: etuki:n.
8869: Suomessa on vuosina 1905-1909 elävänä syntynyt kes-
8870: kimäärin 91,770 lasta vuodessa, niistä 6,330 eli siis 6,9 %
8871: aviottomana. Ensimäisellä ikävuodellaan on vuosina 1907
8872: -1909 elävinä syntyneistä aviolapsista kuollut vuosittain
8873: keskimäärin 9,637 eli 11,1 % ja aviottomista 1,172 eli 18 %.
8874: Maaseudulla on elävinä syntyneiden aviolasten kuolleisuus
8875: ollut 11 ja aviottomain 15,4 %, kun taas kaupungeissa vas-
8876: ta;aVIat prosenttimäärät ovat 12,1 ja 28,3. Kuolleisuus ensi-
8877: mäisellä i:kävuod·ella on siis suhteellisesti paljoa :suurempi
8878: aviottomain lasten keskuudessa, ja tämä eroavaisuus on
8879: erittäin silmäänpistävä kaupungeissa.
8880: P~enten lasten kuolemansyistä ovat yleensä ruuansulatus-
8881: taudit ensi sijalla. Niinpä Helsingissä vuosina 1895-1909
8882: ensimäisellä ikävuodellaan kuolleista lapsista on aikaisem-
8883: min lähes puolet ja .myöhemminkin yli kolmasosa kuollut
8884: sanottuihin tauteihin. Niistä 925 :stä 6 kuukauden i:käi:sestä
8885: tai siili nuoremmasta lalJs•es·tJa, jotka vuosina 1902-1909 Re'l-
8886: singis8ä ovat kuolleet ruuansulatugj;auteiihrn, oli ai'noastacan
8887: 191 eli 20,6 % rsaanut äidinmai1n3! j.a 734 reli 79,4 % joko ko-
8888: kona;an keinotekois.ta ravintoa taikka seHaista ravintoa äidin-
8889: maidon ohella. Näis•täkin numeroluvuista käy jo ilmi, että
8890: rinta'lrasten ·eläJttäminen keinotekois·el1a mvinnolla on omansa
8891: saattamaJan heidän ·elämänsä vaaraHe ali71lli:ksi, ja selviää sa-
8892: malla pääsyy aviottomain lasten suureen kuolleisuuteen, ni-
8893: mittäin se, että· ne .eroirtettuina äid•ei:&tään jäävät luonnollista
8894: ravintoaan vail'1e. Norj.assa, jossa myöskin on ryhdytty lr3!in-
8895: säädäntötoimenpiteisiin aviottomain lasten aseman paranta-
8896: miseksi, vaikkei sitä tarkoittavaa lakia vielä ole saatu ai-
8897: kaan, on muun muassa tästä asiasta toimitettu tarkka tutki-
8898: mus ja siinä tultu samaan tulokseen. Tehokkain keino aviot-
8899: tomain lasten suuren kuolleisuuden vastustamisess-a on niin
8900: ollen, että niiden äideille tehdään mahdolliseksi imettää
8901: lapsensa aina•kin niin kauan kuin se on l-asten elämäUe ja
8902: terveydelle erityisen tärkeätä.
8903: Aviottomain lasten elatus. 7
8904:
8905: Tähän eivät toimenpiteet kuitenkaan voi rajoittua. Ku-
8906: ten tiettyä, on sikiön kehitykselle erittäin suuri merkitys
8907: niillä oloilla, missä lapsen äiti lähimpänä aikana ennen syn-
8908: nyttämistä elää. Kuolleena syntyneistä lapsista on suh-
8909: teellisesti suurempi osa aviottomia kuin aviollisia. Viisivuo-
8910: tiskautena 1905-1909 syntyneistä ·avio:lapsrsta tuli yksi
8911: kuolleena syntyny1t 43 syntynyt·tä lrohti; suhd•e aviottomain
8912: välillä oli sitä vastoin yksi kuol1eena syntynyt 24 syntynyttä
8913: kohti. Asiantunti·jat ovat todenneet, •että tähän ilmiöön tosin
8914: etupäässä ovat syynä erityiset 1aviottomia äitejä vaivwavat
8915: taudit, etenkin kuppa- ja munuaistaudit, sekä lapsen
8916: vähemmän huolellinen hoito itse synnytyksessä, mutta
8917: että siihen kyllä on vaikuttamassa myöskin äitien tukala
8918: tila heidän raskautensa aikana, ja joka tapauksessa äitien
8919: hylätty asema saa aikaan sen, etteivät he hae lääkärin
8920: apua niiden tautien hoitoon, jotka etupäässä aiheuttavat
8921: kuolleena syntymisen. Huomattava on myös, että sa-
8922: mojen .seikkojen, iotka ovat syynä kuoHeena •syntymi-
8923: seen, täytyy myös vaikuttaa, että synnynnäinen hei'k-
8924: kous taikka perinnölliset taudit esiintyvät suhteellisen run-
8925: saasti aviottomain la;sten keskuudessa. Pätevät syyt puhu-
8926: vat niin muodoin sen puolesta, että pyrittäessä para,nta-
8927: maan a V'iottomain lasten o~osuihteita tärkeä sijansa siinä on
8928: oleva myös sellaisilla toimenpiteillä, jotka tarkoi•ttavat sa-
8929: nottujen lasten äitien taloudellisen toimeentulon turvaa-
8930: mista heidän raskautensa viimeisinä aikoina.
8931: Niinkuin edellä on mainittu, jää niiden aviottomain las-
8932: ten kohtaloksi, jotka eivät ensi elinvuosinaan kuole, usein-
8933: kin, että he joutuvat köyhäinhoidon rasitukseksi sekä va-
8934: joavat pahantapaisuuteen ja rikollisuuteen. Köyhäinhoi-
8935: don vuonna 1908 suoranaisesti avustamien 15 vuotta nuo-
8936: rempien henkilöiden koko lukumäärästä on avioliiton ulko-
8937: puolella syntyneitä ollut 35,7 %. Jos tähän vertaa vuosina
8938: 1905-1909 avioliiton ulkopuolella syntyneiden keskimää-
8939: räistä prosenttilukua 6,9, näkee kuinka paljon suurem-
8940: massa määrässä aviottomat lapset alaikäisyytensä aikana
8941: ovat köyhäinhoidon avustuksen tarpeessa kuin aviolapset.
8942: 8 1913. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8943:
8944: Valtion yleisissä kasvutuslaitoksissa on vuosina 1892-1902
8945: ollut yhteensä 433 lasta ja niistä on 95 eli 22 % ollut
8946: aviottomasti syntyneitä, kun koko maassa aviottomasti
8947: syntyneiden lwku on ollut 'Vain 6-7 % kaikista elä-
8948: vänä syntyneistä ja pääkaupungissakin vain 13-16 %
8949: samalla ajalla. Aviottomia lapsia koskevaa lainsäädäntöä
8950: uudistettaessa on senvuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota
8951: siihen, että sanotuille lapsille on koetettava hankkia kun-
8952: nollinen hoito ja kasvatus.
8953:
8954: Aviottomain Voimassa olevan holhouslain mukaan on aviotto-
8955: Jasten huolto.man lapsen lakimääräisenä holhoojana lapsen äiti, ellei
8956: oikeus katso häntä sopimattomaksi, jossa tapauksessa
8957: lapselle on määrättävä erityinen holhooja. On tosi-
8958: asia, jonka myös muissa maissa tehdy.t hJJajat tutkimukset
8959: ovat osottaneet, että aviottomis·ta äideistä vain sang-en harva
8960: kykenee tai muuten on soveHas olemaan lapsensa. holhoo-
8961: jana. A viottomain lasten isät suostuvat vain ·poi:kkeusta-
8962: pauksis,sa maksamaan ela.tns<ta lapsilleen; useimmin on hei-
8963: dät siihen oikeudenkäynnillä pakotettava. Äideillä ei ~ui
8964: tenkaan yleensä ole edeHytyksiä tällaisten oilmudenkäyn-
8965: tien ajamiseen. Niinpä dli Suomessa til,aston mukaan, joka
8966: ei kuitenkaan käsi'ttänyt kaikkia kuntia, vuonna 1906 aviot-
8967: tomista synnyttäjistä turvattomia 3,691. Näistä oli aino-
8968: astaan 113 eli 3 % sellaisia, joiden lapselle tämän isä oli
8969: tuomittu maksamaan elatusapua, kun taas. kunnalta avus-
8970: tusta saaneita oli 977 eli 26,o %. Usein tekee myös nai-
8971: mattoman äidin asema, huoli omasta toimeentu:losta, hänelle
8972: mahdottoma.ksi omistaa lapselle tarpeellista 'huolenpitoa.
8973: Kaupungeissa ja tiheästi asutuilla seuduilla maalla aviot-
8974: tomasti synnyttävät naiset tavallisesti ovat palvelijattaria
8975: ja tehtaalaisia tai muita ammattilaisia. Näiden on mwhdoton
8976: pitää lasta luonaan eivätkä he myös'kään voi valvoa lap-
8977: sensa kasvatusta sen jälkeen kuin lapsi on jätetty toisten
8978: huostaan. Monasti on lisäksi havaittu, että äidit käyttävät
8979: väärin isien elatusapua omaksi hyväikseen eikä lasten tar-
8980: peisiin. Varsinaisella maaseudulla taas ovat kyllä asiat
8981: Aviottomain. ·lasten elatus. 9
8982:
8983: yleensä toisella kannalla. Aviottomatkin äidit useimmiten
8984: itse imettävät ja hoitavat lapsensa, mutta täälläkin lapset
8985: jo hyvin varhaisella iällä saavat lähteä maailmalle itse ela-
8986: tustaan ansaitsemaan.
8987: Ilmeistä on siis, ettei aviottomia äitejä yleensä voida
8988: pitää soveliaina olemaan lastensa holhoojina. Toiselta puo-
8989: len ei eri holhoojan määrääminen itsekullekin aviottomalle
8990: lapselle myöskään ole käytännöllistä. Vaikka siihen on-
8991: kin lain mukaan tilaisuus, määrätään Suomessa aviottomalle
8992: lapselle tuskin koskaan holhoojaa. Tämä johtuu siitä, että
8993: näillä lapsilla ei ole vara:llisuutta, ja holhoustoiminta Suo-
8994: messa on tuUut käsittämään etupäässä holhott1en varojen
8995: hoitoa. Kun holhoustormi lisäksi 01lisi palka.ton, olisi sitä
8996: paitsi hyvin vaikeata saada kullekin lapselle todella so-
8997: piva holhooja. · Kokemus Saksasta, missä jokaiselle aviot-
8998: tomalle lapselle aikaisemmin määrättiin eri holhooja, osot-
8999: taakin, ettei sellainen järjestelmä ole tarkoituksenmukai-
9000: nen. Tällaiset holhoojat eivät riittävällä tarmolla hoida
9001: tointaan, joten lapsille ei a;ina silloink8!an, :kun se olisi mruh-
9002: dollista, saada. hankituksi elatusapua heidän isiltään, ja las-
9003: ten hoito !lllluuteillkin j·ää :kärsimä,än.
9004: Ulkomailla ovat samallaiset olosuhteet kuin edellä esi-
9005: tetyt herättä.neet vaatimuksia amma;ttiholhouksen järjes-
9006: tämisestä aviottomille lapsille. Tämä tietää sitä, että kun-
9007: nat palkkaavat erityisiä henkilöitä olemaan näiden lasten
9008: holhoojina. Sama henkilö on usean lapsen holhoojana, pitäen
9009: ainakin suurissa kaupungeissa holhoustointen hoitamista
9010: päärusiallisena työnään. Missä tällainen järjestelmä on
9011: pantu käytäntöön, niinkuin SaJksassa ja Itävallassa, on
9012: se havaittu tarkoitustaan hyvin vastaavaksi. Ammatti-
9013: holhoojat käyvät tehtäväänsä tarmokkaasti käsiksi. He
9014: hankkivat todisteita isyydestä, koettavat saada sopimuk-
9015: sen aikaan holhottiensa vanhempain välillä, ryhtyvät
9016: tarvittaessa oikeudenkä.ynteihin ja muihin tarkoitusta vas-
9017: taaviin toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi holhoteilleen.
9018: Niinikään valvovat he, että holhotit Sll!aV•I!Jt asianmukaisen
9019: hoidon ja kasvatuksen joko äidin luona ta,i, jos tämä ei ole
9020: 10 1913.- Edusk. asetusehd.,;,...,.. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9021:
9022: kasvrutta.jaksi sovelias, muualla. Ammatt~holhous on näin
9023: ollen havaittu tehokkaaksi keinoksi niiden tarkoitusperien
9024: saavuttamiseksi, joihin aviottomain lasten hyväksi pyritään.
9025: Edellä esitettyihin näkökohtiin nojautuu se aviottomain
9026: lasten huoltojärjestelmä, jota Eduskunnan hyväksymässä ase-
9027: tusehC1otuksessa on sovellutettu. Sen mukaan on holhous-
9028: lautakunnan jokaisessa tapauksessa erikseen tutbttava, onko
9029: aviottoman l.aps•en äiti sovelias olemaan lapsensa holhoojana,
9030: ja voidaanko sallia hänen toimessa pysyä. Jos niin ei ole
9031: laita, on oikeuden holhouslautakunnan esityksestä määrät-
9032: tävä lapsen holhoojaksi kunnan palkkaama ammattiholhoo-
9033: ja. Niissä kaupungeissa, joissa on kasvatuslautakunta, oli-
9034: sivat sen jäsenet tai virkailijat, muualla taas paikkakunnalla
9035: ehkä toimivan lapsenhoitoyhdistyksen jäsenet ja virkailijat
9036: sopivia puheenaJ1aisiin .a,mmattiholhoojan toimiin.
9037: Holhouslain mulman on avioliiton ulkopuol>ella syntyneen
9038: larpsen äidi'llä siinäkin tapauksessa, ettei hän ol·e lapsen hol-
9039: hooja, oikeus ja velvollisuus kasvatta:a la;sta, joUeivät van-
9040: hemmat siitä toisin sovi taikka isä ole siihen halullinen ja oi-
9041: keus pidä häntä soveliaampana kuin äitiä. Ainoastaan jos äiti
9042: on törkeästi väärin käyttänyt sitä valtaa, joka hänellä lap-
9043: seensa nahden on, tai muuten pahoin laiminlyönyt vanhem-
9044: manvelvollisuuksiaan taikka siveettömällä tai pahentavaisella
9045: elämällä tahi ilmeisellä kykenemättömyydellään lasta kas-
9046: vattamaan on pannut sen kasvatuksen alttiiksi, voidaan tämä
9047: oikeus ottaa äidiltä pois. Niistä syistä, jotka edellä on esi-
9048: tetty, on kuitenkin ilmeistä, että ne aviottomat äidit, jotka
9049: eivät kykene lastensa holhoojiksi, monasti eivät sovellu
9050: niiden kasvattajiksikaan. Lievempikin hoidon ja kasvatuk-
9051: sen laiminlyöminen, kuin mikä holhouslain mukaan tuottaa
9052: krusvatusoikeuden menettämisen, voi sitä pailtJsi :aiheuttaa va-
9053: kavaa vaaraa aviottoman lapsen tul'evaisuudelle. Senvuoksi
9054: on tarpeellista, että oikeus, kun on nostettu kY'symys erityi-
9055: sen holhoojan määräämisestä aviottomalle lapselle, samalla
9056: tutkii, kykeneekö lapsen äiti niinkuin pitää kasvattamaan
9057: lasta ja, jos niin ei ole laita tahi jos vastedes syytä esiintyy,
9058: siirtää kasvattamisoikeudenkin holhoojalle.
9059: Aviottomain lasten elatus. 11
9060:
9061: LuonnolHsta on, että kuta pikemmin makaamisen ta-
9062: pahduttua ryhdytään hankkimaan selvyyttä isyydestä, sitä
9063: -paremmin se onnistuu. Todennäköistä myös on, että la-psen
9064: isä silloin voidaan hel-pommin taivuttaa tunnustamaan suh-
9065: teensa la-pseen ja sen äitiin ·sekä siitä johtuvat velvolliJsuu-
9066: tensa kuin myöhemmin, jolloin hän ehkä jo on uusissa
9067: suhteissa. Noudattamalla samaHaista menettelyta-paa kuin
9068: Sveitsin sivililaissa on asetusehdotuksessa säädetty, että
9069: holhouslautakunnan tulee jo naisen raskaudentilan aikana
9070: määrätä uskottu mies valvomaan la-psen oikeutta makaa-
9071: .i·aan nä~hden, joka toimi l!vkka•a vasta sitten, kun kysymys
9072: holhouksesta on ratkaistu. Siinä ta-pauksessa, että nainen
9073: saisi olla la-psens·a holhooja, tulisi uskotun miehen kuitenkin
9074: avustaa häntä lapsen isää vastaan nostettavissa oikeuden-
9075: käynneissä. Vaikka uskotun miehen määräämin en holhous-
9076: lain mukaan on oikeuden tai väliaikaisesti tuomarin tehtävä,
9077: on se asetusehdotuksessa käytänrnöllisistä syistä näissä ta-
9078: 'Pauksissa annettu holhouslautakunnan asiaksi.
9079: Laatiessaan asetusehdotu~sen 2 ja 3 §:ää,n otettuj•a sään-
9080: nöksiä ammattiholhoojain ottamisen tavasta ja sen yhtey-
9081: d·essä olevista seikoista on Eduskunta ottanut huomioon, toi-
9082: saailta että ammattiholhooia on kuhunkin yksityiseen hol-
9083: houstoimeen oik·eud•en määrättävä ja tässä toimessaan on oi-
9084: keuden va.lvonnan alaisena, toisaa•lta ta•rus että :asian luonnon
9085: mukaan ketään ei voida -pakottaa ottamruan V1astruan ammatti-
9086: holhoojan tointa j<a ·että s·enkin, .ioka siihen on suostunut, tulee
9087: voida i1moituksesta päålstä holhoustoimistaan va'})aJ3Jksi. Tar-
9088: koituksena on, että oikeudella on oleva valta ainoastaan joko
9089: hyväksyä tai hylätä kunnan toimen-pide, jolla ·rummattihol-
9090: hooja on otettu ja hänelle -palkka määrätty, eikä siis näistä
9091: asioista suorastaan päättää muissa kuin 2 §:n 3 momentissa
9092: mainituissa tapauksissa. Tästä syystä ja kun rulioikeudella on
9093: parempi paikkakunnan olo.i<en ia henki~öid·en tuntemus kuin
9094: y1ioik•euksilla, ei valitusoikeutta tuomioistuimen -päätökseen
9095: ammattiholhooiain ottamisesta ja niiden paikkaamisesta ole
9096: -pidetty tarpeellisena. Mainittava myös lienee, että, kun
9097: ammattiholhoo.ia -pitää voida holhoustoimistaan erottaa, jos
9098: 12 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9099:
9100: hän on niihin sopimaton, ja siis muistakin kuin holhouslaissa
9101: säädetyistä syistä, jotka taas eivät kaikki ole sitä laatua,
9102: että niiden tarvitsisi aiheuttaa ammattiholhoojan erottami-
9103: sen, on ammattiholhoojan sopimattomuus pantu asetusehdo-
9104: tukseen korvaama;an holhousl,ain erottamissyitä. Ammatti-
9105: holhoojaksi voidaan luonnollisesti samoin edellytyksin kuin
9106: muuksikin holhoojaksi ottaa myöskrn nainen.
9107:
9108: Aviottomain Mitä tulee kysymykseen aviottoman lapsen oikeudesta
9109: lasten elatus elatuksen saamiseen makaajalta, säätävät eräiden maiden
9110: ja kasvatus. lait, että makaa.ia on vapaa elatusvelvollisuudesta, jos hän
9111: väittää .ia todistaa, että .ioku toinf'n on ollut sukupuoliyhtey-
9112: dessä naisen kanssa aikana, jona l,apsi on voinut siitä. Täl-
9113: löin on lähdetty siitä käsityksestä, että elatusvelvonisuus on
9114: perustuva todelliseen, ei vain mahdolliseen isyyteen. Silriä-
9115: misen fysiologisesta luonnosta johtuu kuitenkin, ettei voida
9116: selvittää eikä edes varmuudella väittää, että joku sikiäminen
9117: olisi määrätyn sukupuoliyhteyden seuraamus. Tästä syystä
9118: on avioliittolainsäädännössä voimassa edellyttämys, että
9119: aviomies on vaimonsa synnyttämän lapsen isä, vaikkakin
9120: selvitetään, että äiti sinä aikana, jona lapsi on siitetty, on
9121: ollut sukupuoliyhteydessä toisen kanssa; aviomies ei voi
9122: vapautua isyydestä muuten kuin näyttämällä mahdot-
9123: tomaksi, esim. poissaolonsa vuoksi paikkakunnalta, että hän
9124: on lapsen isä. Säätäessään tällaisia edellyttämyksiä, joita
9125: välistä tavataan toisillakin oikeuden aloilla, on lainsäätäjän
9126: harkittava, mitkä vastakkaisista eduista on ensi sijassa suo-
9127: jattava, mitkä asetettava toiseen sijaan. Vastamainitussa
9128: esimerkissä on perheen etu ollut Iainsäätäjälie määräävä. Va-
9129: hingonkorvausta koskevan lainsäädännön alalla on näyttäy-
9130: tynyt, että asian luonnosta johtuva tarpeellisen selvityksen
9131: puute toisinaan on saattanut lainsäätäjän asettamaan vahin-
9132: koa kärsineen edun ensi sijaan ja tyytymään ainoastaan va-
9133: hingon tuottamisen mahdollisuuteen. Niinpä säädetään Sak-
9134: san laissa, että, jos vahinkoa ·on luvattomaUa teol'la aikaan
9135: saatu, mut•ta ei saada selville, kuka niistä henkilöistä, jotka
9136: Aviottomain lasten elatus. 13
9137:
9138: tällöin joskin satunnaisesti ova-t olleet asiassa osallisina, on
9139: vahingon aiheuttanut, tulee näiden henkilöjen yhteisesti
9140: siitä vastata. Suomen l.ainsäädännössä tavataan s.amanlaatui-
9141: nen oikeussääntö siihen korv·ausv,elvollisuuteen nähden, joka
9142: Rikoslain 21 luvun 9 §:n nojalla on tappeluun osaa
9143: ottaneilla. - Kun esillä olevassa kysymyksessä otetaan
9144: huomioon, että avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen
9145: oikeus elatuksen saamiseen sen vanhemmilta on kieltä-
9146: mätön, mutta ettei todellista eikä suuremmassa määrässä
9147: todennäköistäkään isyyttä useimmiten voida todeta, täytyy
9148: Eduskunnan mielestä sen seikan, että isäksi ilmoitettu
9149: henkilö on ollut sukupuoliyhteydessä naisen kanssa sinä
9150: aikana, jona lapsi on voinut siitä, lapsen edun vuoksi
9151: olla riittävä perustamaan elatusvelvollisuuden, mikäli eivät
9152: asiainhaarat yksityisessä tapauksessa tee epätodennäköiseksi,
9153: että hän on lapsen isä. Tällä kannalla lienee itse asiassa
9154: lainkäyttö SuomesM ollut näihin .asti, ja sen on hyväksynyt
9155: Ruotsissakin sekä tieteisoppi että käytäntö. Useissa muissa
9156: maissa on lainsäädäntö nimenomaan omaksunut mainitun
9157: käsityksen, niinkuin esim. Norjassa, Tanskassa, Itävallassa
9158: ja Unkarissa. Erityisesti mainittakoon, ettei lainsäätäjä
9159: Tanskassa ole havainnut olevan syytä 1908 vuoden laissa
9160: luopua mainitusta kannasta. Samalla kannalla ovat myöskin
9161: ne avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevat laki-
9162: ehdotukset, jotka Norjassa ja Itävallassa viime vuosina on
9163: valmistettu.
9164: Edellä esitettyyn nähden on as.etusehdotuksen 14 §:ssä
9165: säädetty, että, jos makaajaksi ilmoitetun henkilön näyte-
9166: tään maanneen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi
9167: on voinut siitä, on hän pidettävä lapsen isänä, huomioon
9168: ottaen kuitenkin että, jos makaaja voi esittää seikkoja,
9169: jot,k,a tekevät ilmeisesti epätodennäköiseksi, ·että l3!psi on
9170: hänen ma;kruam.iJsestaan siinnyt, häntä silloin ei void,a kwtsoa
9171: lapsen isäksi eikä hänelle siis myöskään määrätä maksuvel-
9172: vollisuutta. Jos lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi on
9173: voinut siitä, on maannut useampi henkilö, kenenkään heistä
9174: voimatta tehdä todennäköiseksi, ettei lapsi ole hänen makaa-
9175: 14 1913. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9176:
9177: misesta;an siinnyt, on asetus-ehdotuksessa; sovellutetun elllitus-
9178: velvollisuuden perusteen mukaisesti heidän kaikkien vas-
9179: tattava lapsen elatuksesta. Tästä perusteesta johtuu myös-
9180: kin, että maksuvelvollisuus heiHe sopivimmin pannaan ei
9181: yhteisvastuullisesti vaan harkinnan mukaan, siis huomioon
9182: otiJllien jokaisen ma:ksukyvyn, kuitenkin tietysti niin, että he
9183: ovat el.atuksesta sii hen oikeutetulle yhteisvastuussa. Ei
9184: 1
9185:
9186:
9187:
9188: kuitenkaan tarvitse myöntää sille, jota vastaan kannetta
9189: elatusv·elvollisuudesta ajetruan, oikeutta haastattaa asiaan vas-
9190: tarujiksi muitakin, joid·en hän vä~ttää mruanneen äidin, vaan
9191: on tämä oikeus annettava ainorustaan sille, joka ajaa la.psen
9192: a;siaa. On näet pelättävä ja siihen viittaa kokemuskin, että
9193: tällaista oikeutta tultaisiin aiheettomasti ja miltei aina käyt-
9194: tämään, useasti vain asian pitkittämiseksi ja vieläpä häväis-
9195: tystarkoitubessakin. Jos mainittu oikeus kielletään makaa-
9196: jaksi väitetyltä henkilöltä, voi tosin joskus käydä niin, että
9197: äidin makarujista varakkain yksinään tulee maksuvelvolli-
9198: såsi. Mutta varsinaista kohtuuttomuutta ei tämä tiedä, sillä
9199: onhan hän elatusvelvollisuutensa perusteen mukaan vas-
9200: tmissa elatuksesta kokonaisuudessaan.
9201: Mitä tulee isän ja äidin elatusvelvollisuuden la:ajuu-
9202: teen, on a:setusehdotuksessa omaksuttu se periaa.te, että
9203: ne ovat v:elvo!Hset kumpikin maksukykylliSä mukaan suo-
9204: rittama·an kustannukset lapsen .el:atuksesta ja kasvllituk-
9205: sesta. Isän ja äidin osan suuruuden määräävät siis heidän
9206: varallisuusolonsa .. 'l'ietenkin on tässä myös otettava huo-
9207: mioon se seikka, pitääkö v:anhemmista toinen lasta luo-
9208: naan, samoin kuin sekin, onko toisella heistä ennestään lap-
9209: sia, jotka hän on velvollinen elättämään. K11ll sen elatus-
9210: avun, jonka avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi on oikeu-
9211: tettu saamaan, tulee käsittää lapsen ka~ldri elämäntarpe'et
9212: sekä sen kasvatuksen, on hänelle siis hankittava sellaista ope-
9213: tusta ja ammattikehitystä, joka vastaa sitä yhteiskunnallista
9214: asemaa, jota varten häntä on kasvatettava. Määräävänä on
9215: tässä oleva vanhempain oma yhteiskunnallinen a;sema.
9216: Vanhempain velvollisuus aviottoma:n lapS>ellJS.a elä11tä-
9217: misee'n perustuu, kwten ylempämä on sanottu, perheoikeu-
9218: AviottomainJasten elatus. 15
9219:
9220: d·elliseen suhteeseen •eikä siis dl•e velvoitteelli:nen sitou-
9221: mus, joka vanhempain kuollessa siirtyisi velkana niiden oi-
9222: keudenomisbjille. Sen vuoksi on ·oikeuden ja kohtuuden
9223: mukaista, että nämä vasta;avat lapsen elatuksesta ainoas-
9224: taan vainajan jälkeen jättämällä omaisuudella mutta
9225: eivät henkilökohtaisesti. Jos toinen vanhemmista on kuollut
9226: j&.ttämättä omaisuutta jälkeensä, on elossa olevan yksin
9227: vastattava lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta. Kuolleen
9228: ' vanhempansa jälkeen jääneestä omaisuudesta avioton lapsi
9229: taas ei kohtuudella voi vaatia elatuksekseen enempää kuin
9230: mitä sen perintöosalle olisi tullut, jos lapsi olisi ollut avio-
9231: lapsi.
9232:
9233: Edellä on esitetty, että perimmäisenä syynä aviottomain Korvaus aviot-
9234: lasten suureen kuolleisuuteen ja kuolleena syntyneisyyteen toman lapsen
9235: on a1 ·· "t"1en h y 1"""-t
9236: a;" y asBma. T mmenp1
9237: · "t eet , JOI
9238: · "ll a t ark 01"t e- äidille.
9239: taan aviottomain lasten elämänehtojen parantamista, on
9240: sen takia kohdistettava myöskin äitien itsensä auttamiseen
9241: synnytyksen lähinnä edellisenä ja jälkeisenä aikana. A viat-
9242: toman lapsen isä on tietenkin ensi sijassa velvollinen anta-
9243: maan lapsen äidille sen avun, jonka hän toimeentulokseen
9244: tänä aikana tarvitsee. Nykyisen }ain mu•kaan ei makaa-
9245: .ialla tosin ole tässä kohden mitään velvollisuuksia naista
9246: kohtaan. Oikeudenmukaista ei kuitenkaan ole, että seuraa-
9247: mukset naisen ja hänen makaajansa suhteesta jäävät yksis-
9248: tään ensiksi mainitun kannettaviksi, makaajan päästessä
9249: niistä vapaaksi. Jos, niinkuin usein tapahtuu, nainen jää
9250: yhteiskunnan avustettavaksi, siirtää makaaja tosiasiallisesti
9251: taloudellisen vastuun teostaan yhteiskunnalle. Useiden mai-
9252: den uudempi lainsäädäntö onkin näistä syistä myöntänyt
9253: naiselle, joka on avioliiton ulkopuolella tullut raskaaksi, oi-
9254: keuden saada makaajalta tarpeellisen korvauksen elatukses-
9255: taan määrättynä aikana ennen ja jälkeen synnytyksen sekä
9256: siitä johtuvista tarpeellisista menoista. Samallainen säännös
9257: on otettu myös asetusehdotuksen 11 § :ään, jossa puheen-
9258: alainen aika on määrätty vähintään kahd·eksi kuukaudeksi
9259: sekä ennen että jälkeen synnytyksen.
9260: 16 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9261:
9262: Si~nä tapauksessa, että äiti pitää l·asta luonaan, on v-as•ta-
9263: mainittu aika kuitenkin katsottava lim lyhyeksi. · Lapsen
9264: edun kannalta on tärkeätä, että lapsi saa jäädä äitinsä hoi-
9265: toon ensi .elinajakseen, .sillä lapsen hoidon yhteyd·es•sä us•ein-
9266: kin vasta äidin kiintymys lapseen herää, niin ettei hän sitä
9267: sitten enää tahdo antaa.kaan elätteeHe, jos vaan voi sitä edel-
9268: leenkin 1uonaan pitää. Kun taas v·ain harvoin saattaa ta-
9269: pahtua, ettei nainen, lapsen tultua kuuden kuukauden ikäi-
9270: seksi, jälleen voisi ryhtyä ansiotyöhön, on korvauksen aika
9271: puheena olevassa tapauksessa määrätty kuudeksi kuukau-
9272: deksi.
9273: Itsestään selvää on, että naisella on oi'keus korvauksen
9274: saamiseen siinäkin ta.pauks•essa, että la.psi on kuolleena syn-
9275: tynyt. Sitä vastoin on mahdollisen väärinkäsityksen välttä-
9276: miseksi asetusehdotuksessa nimenomaan säädetty, että sitä
9277: kuuden kuukauden aikaa, miltä makaajan on suoritettava
9278: korvausta naiselle, joka pitää lasta luonaan, on vastaavasti
9279: lyhennettävä, jos lapsi sen ajan kuluessa kuolee tai äiti jät-
9280: tää sen <toiselle. Korv:aus, josta tässä on kysymys, on tietysti
9281: luonteeltaan velvoitteellinen ja siirtyy siis miehen kuollessa
9282: hänen oikeudenomrstajainsa vastattavaksi.
9283: Kun terveydeHisistä syistä on tärkeätä, että la.psi elä-
9284: mänsä ensi aikoina saa luonnollista ravintoa, on samassa py-
9285: kälässä edelleen säädetty, että äidille synnytyksen jälkeiseltä
9286: ajalta on annettava niin suuri korvaus, että hänen käy mah-
9287: dolliseksi imettää lasinan.
9288:
9289: Kunnan avus- Kysymys pienten lasten, varsinkin avioliiton ulkopuo-
9290: tus aviotto- lella syntyneiden, kuolleisuuden vähentämisestä ja mihin
9291: mille lapsille suoranaisiin toimenpiteisiin yhteiskunnan siinä olisi ryh-
9292: j~idni!1d1en dyttävä, on viime aikoina ollut huomion esineenä ulkomailla.
9293: a e1 e.
9294: Muutamissa maissa on yhteiskunta ottanut täyttääkseen isän
9295: ja äidin velvollisuudet siten, että pienet lapset, joille niiden
9296: elatusvelvoHils·et omaiset •eivät kykene hankkimaan el·atusta
9297: ja kasvatusta, s~joiteta:an valtion yUäi>itämiin l,astenkoteihin.
9298: Toisissa maissa on taas koetettu pyrkiä 1siihen, .että lrupset voi-
9299: sivrut jäädä äitinsä tai vanhempainsa luo. Siinä tll!rkoituk-
9300: AviottQmain lasten elatus. 17
9301:
9302: sessa annetaan avustusta äideille, jotka itse imettävät
9303: lapsiansa, 'koetetaan levittää tietoa rintalasten hoidosta· ja
9304: varata äideille tilaisuus aika ajoin lääikärillä tar'kastuttaa
9305: lasten terveydentila, hankitaan lapsille, joita niiden
9306: äidit syystä tai toisesta eivät voi imettää, 'kelvollista
9307: maitoa, y. m. s. Huomattavimpia toimenpiteitä tällä alalla
9308: on se, mihin Tanskassa on ryhdytty aviottomain lasten
9309: elatu'ksen turvaamiseksi. Siellä on lakisääteisesti voimassa
9310: että, jos sitä apumaksua, joka avioliiton ul:'kqpuo'lell.a synty-
9311: neen lapsen isältä on tuleva lapselle ja sen äidille, ei suori-
9312: teta määräaikaan, on äiti, jolm ei 'kykene lasta itse elättä-
9313: mään, oikeutettu yhteiskunnalta saamaan kuluneena vuonna
9314: erääntyrueitä apumaksuja vastaavan määrän, ei 'kuitenkaan
9315: enempää kuin kolme viidesosaa siitä, mitä lapsen kasvatus
9316: hyvässä lastenkodissa maksaisi. Suoritettu apumaksu peri-
9317: tään isältä ja pidetään hänelle mutta ei äidille annettuna vai-
9318: vai:sapuna. Tämä avustam]svelvollisuus kestää yhtä kauan
9319: kuin äidin ja la:p,sen oikeus elatuksen sruamis,een lapsen isältä.
9320: Suomessa on toistaiseksi yhteiskunna;n puolelta tehty san-
9321: gen vähän pienten lasten kuolleisuuden vähentämiseksi.
9322: Että olosuhteet kuitenkin kipeästi vaativat sitä tarkoit-
9323: tavia toimenpiteitä avioliiton ulkopuolella syntyneisiin
9324: lapsiin nähden, ilmenee riittävästi aikaisemmin esitetystä
9325: tilastosta. Samaa tarkoittavia toimenpiteitä olisi kyllä tar-
9326: peen aviolapsienkin suhteen, joiden vanhemmat eivät yksi-
9327: nään 'kykene niitä elättämään, mutta se seikka, että niihin ei
9328: ole ryhdytty, ei saa estää korjauksen toimeenpanemista mi-
9329: käli se tarkoittaa 'aviottomain lasten aseman parantamista.
9330: Tanskassa sovellutettu järj,estelmä, jonka muka;an yhteis-
9331: kunnan puolelta annetaan avustusta aviottomaHe äidiUe j.a
9332: hänen lapseUeen, twka;a tosin lapsdle riittävän elatuiksen hä-
9333: nen koko ka:svinajaks,een. Mutta kun kustannukset täll:ai-
9334: sesta järjestelmästä nousisivat liian suuriksi, ei Eduskunta
9335: ole tahtonut ehdottaJa sen käyttäntöön ottamista Suomessa.
9336: Tähän on osaltaan v:aikuttamut myöskin se, että lähin pää-
9337: määrä, aviottomain rintaJlasten kuolleisuuden vähentäminen,
9338: voidaan suureksi osaksi ,saavuttaa, jos yhteiskunnan anta-
9339: 2
9340: 18 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9341:
9342: mafla 'avustuksella Va'lmist,etll!an niiden äideille mahdollisuus
9343: imettäJä lapsiaan edes ensi aikana niiden syntymän jälkeen.
9344: Eduskunnan hyvä!ksymässä asetusehdotuksessa aviotto-
9345: malle äidille ja hänen lapselleen annettava yhteiskunnan
9346: avu:s·tns, joka soveliaimmin on kunnan suoritettava, on tuleva
9347: kysymykseen ainoastaan milloin äiti ja hänen lapsens.a ovat
9348: sen tarpeeS'sa. Kunnan avustus on kuitenkin oleva luonteel-
9349: taan toissij~ainen ja avustusvel'Vollis~en on lmrvattava se kun-
9350: nalle. Makaajan maksuvelvollisuuden ei kuitenkaan aina tar-
9351: vi,tse olla määrätty, 'en:nenkuin kunta antaisi a;pua, siUä
9352: tämä veisi käytännössä siihen, etteivät avioton äiti ja hänen
9353: lapsensa ennälttäisi saada a.pua suurimman tarpeensa aikana.
9354: Luonnollisesti on apuma;ksun suorittamiseen ole>va velvollinen
9355: se kunta, jossa nainen synnytystilaisuudessa ol,eskelee, ja saa
9356: se sitten periä maksetun määrän joko suoraan makaajalta tai
9357: joko miehen ta.i naisen kotikunnalta.
9358: Siihen aikaan nähden, miltä kunnan on apua suoritet-
9359: tava aviottoman lapsen elatukseen, on huomattava, että
9360: rintalapsen ainoana sopivana ravintona, kunnes lapsi on
9361: täyttänyt kuusi kuukautta, on äidinmaito, mutta että lap-
9362: seBe ·Sen jälkeen yleensä annetaan äidinmaidon ohella
9363: muutakin ravintoa. Monessa tapauksessa imettäminen sil-
9364: loin jo kokonaan lopetetaan tai ainakin voidaan lopettaa tuot-
9365: tamattla lapsen terveydelle erinomaisempaa haittll!a. Kun
9366: kunnan avustuksella pyritään vähentämään aviottomain
9367: rintalasten kuolleisuutta, ei tätä avustusta tarvitse antaa pi-
9368: temmältä ajalta kuin kuudelta kuukaudelta lapsen synty-
9369: mästä lukien, mutta lyhempään aikaan sitä samasta syystä
9370: on myös vaikea supistaa. Siinäkin ta;pauksessa, että äiti
9371: ei imetä lasta, on kunnan apu välttämätön, kosk~a on tärk~eältä,
9372: että lapsi, joka ei saa luonnollista ravintoansa, edes muuten
9373: saa mikäli mahdollista huolellisen hoidon sinä aikana elä-
9374: mästään, jona se on avuttomin.
9375: Siitä, miltä ajalta kunnan varoista on suoritettava apua
9376: lapsen äidiHe, on rusetusehdotubeen otettu yhtäläiset mää-
9377: räyks~et 'kuin makaajan korvausvelvollisuudesta. Tämä on-
9378: Aviottomain lasten elatus. 19
9379:
9380: kin sovelias,ta, varsinkin •kun s:ittä vähintä aikaa, jolta
9381: makaajHn on suoritettava naiselle korvausta, ei void,a pitää
9382: kunnankaan maksuvelvollisuuden kannalta liian pitkänä,
9383: ja ne tapauk:set, jolloin korvaus voi tulla kysymykseen
9384: pitemmältä aja:ha, ovat kunnan viranomaisten h:arkittavia.
9385: Saatettanee kysyä, onko siinäkin tapaukses,sa, etJtä lapsi
9386: kuolee syntyessäiän tai että nainen heti :synnytyksen jäl-
9387: keen jättää lapsen to:ilsten hoitoon, tarpeellista suorittaa
9388: nais·elle avustusta kunnan varoista synnytyksen jälillei-
9389: S'eltä ajalta muussa muodoss·a kuin ta.rpeen vaaties,sa vai-
9390: vaisapuna. K.ats,oen kuitenkin siihen, että vaivaisapu
9391: useimmiten tulee kysymykseen vasta viimeisessä hätä-
9392: til,russa ja että nainen menemällä liian aikaisin synny-
9393: tyksen jälkeen työhön voi saada elinajakseen terveydelleen
9394: vahinkoa, on Eduskunnan mielestä hänelle mainituissa tapa-
9395: uksissa myönnettävä avustusta kunnalta.
9396: Mitä tulee sen korvauksen ja apumaksun määrääm, jota
9397: asetusehdotuksen 18 § :n mukaan kunnan on annettava aviot-
9398: tomille lapsille ja niiden äideille, ei Eduskunta ole katsonut
9399: olevan syytä asetusehdotukseen siitä ottaa säännöstä, vaan
9400: on jättänyt sen kunnan viranomaisten harkittavaksi. Jos
9401: laissa määrättäisiin avustuksen suuruus, olisi näet se va'ara
9402: tarjona, ettei se soveltuisi kaikkiin oloihin, ja varsinkin että,
9403: jos se asetettaisiin liian korkeaksi, tarpeellinenkin apu voisi
9404: tulla evätyksi.
9405: Sen, mitä kunta on maksanut, on makaaja velvollinen
9406: suorittamaan takaisin; ja kun on asianmukaista, että mak-
9407: settu avustus pidetään makaajalle annettuna vaivaisapuna, on
9408: se siis, jos häneltä puuttuu '"aroja, sen kunnan korvattava,
9409: jossa hänellä on kotipaikkaoikeus. Tietenkin kunta, joka
9410: on suoriilta.nut avustusta, voi kää:ntyä suora,st!l;an maka;ajan
9411: kotikunnan puol,een saad:arnseen ma:ksetun mä:ärän hyvibetyk-
9412: si, joten viimeksi mainitun kunnan asiaksi jää sanotun mää-
9413: rän periminen ma:kaajalta. Sitä vastoin puheenalaista avus-
9414: tusta ei ol}ts1 pidettävä naiselle annettuna vahnaisapuna, joka
9415: ehdottom!l;Sti voitaisiin V31atia häneltä takaisin, vaan olisi, jos
9416: maka:ajaa ei ~saada :s·elville, sen kunna;n, jossa naisella on koti-
9417: 20 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9418:
9419: paikkaoikeus, vastattava ~uoritetusta avustuksesta. Voisi
9420: panna kysymyksen alaiseksi, onko siinä tapauksessa, että nai-
9421: nen kieltäytyy ilmoiiltiamrusta makaJajaansa, nai1selle ja hänen
9422: lapselleen annettava muuta kuin tavallista vaivaisapua.
9423: Ehdottomana vaatimuksena täytyy näet pitää, että aviot-
9424: toman äidin, joka itselleen ja lapselleen tarvitsee apua
9425: kunnalta, on ilmoitettava makaajansa. Katsoen kuitenkin
9426: lapsen etuun, jota ei saa panna alttiiksi äidin niskoittelun ta-
9427: kia, on Eduskunnan mielestä kosketellussakin tapauksessa
9428: annettava äidille ja lapselle kunnan apua. Suurempaa käy-
9429: tännöllistä merkitystä ei asialla muuten avustuksen lyhyt-
9430: aikaisuuden vuoksi näytä ol·evan, sillä va.atiiha;n äidinkin
9431: etu häntä ilmoittamaan makaajansa voidakseen saada apua
9432: lapsen elättämiseen, sen jälkeen ·kuin kunnan avustus on la-
9433: kannut. Asian periaatteellisen merkityksen takia täytyy
9434: l.aissa kuitenkin olla osotettuna nimenomainen keino naisen
9435: taivuttamiseksi makawjan ilmoittamiseen. Näyttää tarkoi-
9436: tukseen soveltuvan, että suoritettu avustus tässä tapauk-
9437: sessa pidetään naiselle annettuna vaivaisapuna, joka siis
9438: on perittävä häneltä takaisin. Kun asianhaarat eri tapauk-
9439: sissa kuitenkin v·oivat olla hyvin ·erilaiset, eikä tämän seuraa-
9440: muksen siis aina tarvitsisi tulla kysymykseen, on kunnalle
9441: täSisä •annettu harkintaoik•eus.
9442:
9443: Tehtyjen laskelmain mukaan nousisivat kokonaiskustan-
9444: nukset kuntain suoritettavasta avuSituksesta vuodessa tasa-
9445: luvuin 640,000 markkaan eli noin 21 penniin asukasta kohti.
9446: Kun köyhäinhoidon kustannukset asukasta kohti ovat vuo-
9447: desta 1899 vuoteen 1908 enentyneet 1 markasta 65 pennistä
9448: 2 markkaan 53 penniin, ei asetusehdotuksessa määrätystä
9449: kuntain avustusvelvollisuudeSita johtuvaa ·lisäystä voida pitää
9450: liiallisena, etenkin kuin ·köyhäinhoidon kustannukset muuta-
9451: mina vuosina ovalt saattaneet kohota miltei yhtä suurella
9452: määrällä. On myös huomattava, että ne melkoiset yhteiskun-
9453: nan suoritettavat kustannukset, jotka nykyisin aiheutuvat
9454: aviottomain lasten huonohoitoisuudesta, luultavasti aiikaa
9455: myöten vähenevät, jos aviottomille Lapsille ja heidän äideil-
9456: Aviottomain. . lasten elatus. 21
9457:
9458: leen myönnetään yhteiskunnan puolelta avustusta kipeimmän
9459: tarpeen aikana. Eduskunnan mielestä ei kuitenkaan kustan-
9460: nusten suuruus saa ratkaisevasti v•atkuttaa tässä kohden. On-
9461: han kysymyksessä vuosittain satoihin nousevan lapsimäärän
9462: pelastaminen ennenaikaisesta kuolemasta. Samat syyt, jotka
9463: aiheuttavat suuremman kuolleisuuden, vähentävät sitä paitsi
9464: henkiin jääneiden elinvoimaisuutta. Vähäksi ei liioin ole ar-
9465: vattava sitä vaikutusta, mikä äitiin ja lapseen on sillä, että
9466: lapsi saa olla äitinsä luona. Lapsen imettämisen ja hoidon yh-
9467: teydessä herää vähitellen äidinraJkkaus kiinnittäen äidin lap-
9468: seensa mitä lujimmin sitein. Tällä seikalla voi lapsen tu-
9469: levaisuuteen olla suuri merkitys, koska ainoa varsinainen
9470: kotikasvatus, minkä avioton lapsi yleensä voi saada, on se,
9471: minkä hänen äitinsä hänelle antaa. Lisäksi tulee, että avio-
9472: ton äiti, pitämällä lapsen luonaan ja •siten oppien tuntemaan
9473: edesvastuuta lapsensa tulevaisuudesta, ei niin helposti joudu
9474: harhateille kuin jos hän lapsesta erotettuna jäisi viettämään
9475: yksinäistä elämää.
9476:
9477:
9478: Asetusehdotuksen yksityiskohtaisista määräyksistä pyy-
9479: tää Eduskunta vielä esittää seumavaa.
9480: Nykyisin veivoitetaan isä •suorittamaan kustannukset 4 §.
9481: aviottorna:n lapsensa elatuksesta ja ka;svatuksesta siksi,
9482: kunnes •1ap.si on täy·iltä:nyt viisitoista vuotta .tai voi it-
9483: sensä elättää. Us·eat seikat vaa;tivat tätä ikäraja;a jonkun
9484: verran korotettav.a;ksi. Kun useimmissa tapauksissa 8en,
9485: joka on pääS8yt kuudentoista vuod·en ikään, jo ·täytyy omalla
9486: työllään hankkia toimeentulDnsa, on Eduskunta .rus-etu8ehdo-
9487: tuksen 4 § :ssä määrännyt ma.initun ikärajan kuudeksitoista
9488: vuodeksi.
9489: Mitä 8 §:8sä on säädetty, on voimassa aviottoman lap- 8 §.
9490: sen äitiinkin nähden, jos hän on lapsensa lakimääräisenä hol-
9491: hoojana. Myöskin on äidille varattava ma.hdollisuUis, en-
9492: nentkuin usko;!;tu mies tai holhooja on 'lapselle määrätty, so-
9493: pia maka:ajalliSa kansiSia lap~seHe maksettavan vuotuisen ela-
9494: tusavun suuruudesta, sillä ilmeistä on, että tässä ta:rkoitet;tu
9495: 22 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9496:
9497: sopimus saada;an sitä helpommin syntymään kuta ail>Jaisem-
9498: min :sovitteluun ryhdytään.
9499: 13 §. Nykyään sovellutetaan velkomusasiain vanhentumisesta
9500: voimassa olevia periaatteita aviottoman lapsen elatusapua
9501: koskevaan vaatimukseen. On ku~tenkin toivottava, että täl-
9502: l,aiset vaatimukset tulevat mruhdollisimman pian mtkais-
9503: tuiksi. Asetusehdotuksen 13 §:ssä on puheena oleva kanne-
9504: aika määrätty kahdeksi vuodeksi lapsen syntymäs,tä ~lukien
9505: kuittenkin ~siten ~että ,kanne voidrurun nostaa määräJajan kulut-
9506: tuakin, jos näytetään pätevä syy, miksi sitä ei ole a1kaisem-
9507: min tehty.
9508: 21 §. Ulosottolain 4 luvun 8 §:n mukaan ei maksettavaksi
9509: erää:ntyneestä palkka- tai elä!kemää.rästä sa~a velallisen hy-
9510: vä:ksi erottaa mitään osaa ulosmitatta;essa elatusta, jota joku
9511: on velvoitettu lapsellensa maksamaan; j~a jns jostakin elin-
9512: korko-, henkivakuutus- tahi eläkelaitoksesta on määrätty,
9513: että sen ~suoritettavaa elinkorkoa, henkivakuutussummaa tahi
9514: eläkettä ei saa ulosmitata, ei sitä ole sanotussa tapauksessa
9515: noudatettava. Erääntynyt palkka- tai elä:kemäärä voidaan siis
9516: samoinkuin elinkorkokin kokonaan ulosmitata, vaarinottaen
9517: ti:etysti mitä mainitun luvun 5 § :ssä on säädetty velallisen
9518: yleisestä oikeudesta omaisHuden erottamiseen ulosmittauk-
9519: sesta. Kun ulosmittaus tuott:11a pantti- ja etuoikeuden irtai-
9520: meen omaisuuteen, ,si~s myös ulosmitattuun palkka- ja eläke-
9521: määrään sekä maksettavaksi erääntyneeseen elinkorkoon, on
9522: aviottoman lapsen elatusavun saaminen katsottava kyllin
9523: turvatuksi, jos mainittua lainkohtaa sovellutetaan hänelle-
9524: kin tulevaa elatusapua ulosmitattaessa. Tämän vuoksi on
9525: asetusehdotuksen 21 § :ään otettu säännö'S siitä, että Ulosobbo-
9526: lain 4 luvun 8 § :ää ön sovellutettava sen elatuksen ulosmit-
9527: taukseen, jnta joku on velvoitettu maksra;m:11a;n .avioliiton ulko-
9528: puolelh ,syntyneelle 'la,pselleen. Kuitenkin on katsottu olevan
9529: syytä rajoittaa tätä ulosmittausoikeutta siinä tapauksessa,
9530: e.ttä maksuvelvoHisella on puoliso ja aviolapset elätettä-
9531: vinään, koska muuten tämän elatu:svelvoUisuuden täyt-
9532: täminen saattaisi käydä vaikeaksi. Tätä rajoitusta ei ole
9533: ulotettu pitemmälle, kuin että avioliiton ulkopuolella synty-
9534: Aviottomain lasten elatus. 23
9535:
9536: neen lapsen elatusavun suorittamiseksi ei saa maksuvelvolli-
9537: selle tulevasta palkasta, elä:kkeestä tai elinkorosta ulosmitata
9538: enempää kuin mitä lapsi, jos se olisi aviolapsi, olisi perintö-
9539: oikeuden mukaan muihin elatusta nauttiviin nähden saapa.
9540:
9541: Sen nojalla, mitä ed,ellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
9542: maisesti ilmoittaa,
9543:
9544: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
9545: Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
9546: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
9547: asetusehdotuksen:
9548:
9549:
9550:
9551: Asetus
9552: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
9553:
9554: 1 LUKU.
9555: Yleisiä määräyksiä.
9556:
9557: 1 §.
9558: Aviolii1Jon ulkopuolella syntyneelle lapselle on, holhous-
9559: lautakunnan esityksestä, määräittä:vä holhooj·a, ellei äitiä
9560: hllir:k~tJa täysin sopiv·aksi olema:an tapsen 1akimäräräisenä
9561: holhoojana. Jos ruiti eti kyllrene kasvattamaan lasta niin-
9562: kuin pi,täåsi, siirretJtaköön 'lmsv·attamisoi:keuskin holhoojalle.
9563: Lapsen isä; määrälttä!köön holhoojruksi .ainoastaan jos hän
9564: suostuu ~toimen vastaan ottamaan ja hänet krutsota,an siihen
9565: täysin. soveli~aaksi.
9566: Jo naisen raskaudentilan aikana on holhouslautakun-
9567: nan määrättävä uskottu mies valvomaan lapsen oikeutta
9568: ma!ka.aja;an nä!hden. Täimä toimi lakka,a, ku:n kysymys hol-
9569: houksesta on rrutkaistu; k:u~tenkin tulee uSikotu'll! miehen
9570: siinä tlapauiksessa, että nainen saa oUa lapsen holhooja[}]a,
9571: 24 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9572:
9573: avustaa häntä, makaajaa vastwan nostettavissa oikeuden-
9574: käy:nneissä.
9575: 2 §.
9576: Roit,amaan 1 § :ssä mainit;tuja toimia on kunnain, hol-
9577: houslautakunnan esityksestä, otetta.va yksi tai muutami1a
9578: sopivi'a henkrlöitä, jotka ov,a·t siihen suostuv,aiset, ja näille
9579: määrä:tt:ävä kunnan varoista lmhtuulEnen palkka. Kunnan
9580: toimenpide, josta ä'lköön valitettako, on ,aJ,istettava oikeuden
9581: hyväiksyttävruksi. Oikeuden päätökseen älköön haett.ako
9582: muutosta.
9583: Jos tällaisiin toiJnli,itn määrätty henkilö ,tahtoo ni~stä luo-
9584: pua, ilmoittaJkoon holhouslaut!Lkunta siitä oikeudelle, ja oi-
9585: keus vapauttakoon hänet kaikista hänellä olevrsta ho·lhoojan
9586: ja uskotun miehen toimista. Jos hänet havaitaan .toimiinsa
9587: sopimattomaksi, erottakoon oikeus hänet nii,stä.
9588: Jos kunta jättää toimeen p.anemat,ta, mitä edellä on sää-
9589: detty, tai jos oi,keus ei kun,lllan otta,ffiaa henkilöä toimeen
9590: hyväksy, on oilreuden asiana määrätä .täJJainen henkilö ja
9591: hänen palkkansa siksi, kunnes kunta velvollisuutensa täyt-
9592: tää.
9593: 3 §.
9594: Erittyisessä tapauksessa mätärättä.köön aviolii·ton ulko-
9595: puolella syntyneen lapsen holhoojaksi tai uskotuksi mie-
9596: heksi muu:kin kuin 2 § :ssä mainittu henkilö, jos J.apsen edun
9597: katsot•aan sitlm ~tulevan parai,ten turvatuksi.
9598:
9599: 4 §.
9600: Isä olkoon äidin ohella vei vollinen suorittamaan kus-
9601: tannukset avioliiton ulkopuoleHa syntyneen lapsen elatuk-
9602: sesta, kunnes lapsi on täy,ttänyt kuusitoista vuotta. Sel-
9603: laisen elatuksen tulee käsittää lapsen k~aik:ki elämänttar-
9604: 1
9605:
9606:
9607:
9608: peet sekä sen kasvatus.
9609: Tässä mainittujen lmstannusten suuruus määrättäköön
9610: molempa.in vanhempain elämänehtojen perusteella ja jaet-
9611: ta.koon ne heidän kesken kumpaisenkin maksuky.vyn
9612: mukaan.
9613: Aviottomain lasten elatus. 25
9614:
9615: 5 §.
9616: Jos avioliiton ulkopuol.ella syntynyt lapsi, joka on täyt-
9617: tänyt kuusitoista vuotta, on vian tai taudin johdosta
9618: taikka muusta sellaisesta syystä !kykenemätön itseänsä elä,t-
9619: tämään., olkoon hpsi oikeutettu edelleenkin saamaan ela-
9620: tuksen, sen mrukaan mitä, 4 § :ssä sanotaan, niin kauan kuin
9621: tarpeeHista on.
9622:
9623: 6 §.
9624: Avioliiton ulkopuoilella syntyneen lapsen elatusapua tu-
9625: lee isän tai ä.idin, joka ei p1dä lasta luonansa, suorittaa
9626: vuotuisena mruksuna rahassa ja maksaa edeltäpäin kuukau-
9627: sittain taikka muulta siltä varten määrätyltä ajalta. Jos
9628: lapsi kuolee, suoritettakoon senkin jälkeen elatusapua tä;ten
9629: mä,ärä•ty1tä aj•al•ta, ei kui.tenka.an pitemmäJlt,ä kuin kolmelta
9630: kuukaudelta.
9631:
9632: '7 §.
9633: Milloin syytä siihen on, saa•takoon avioliiton ulkopuo-
9634: lella syntyneen lapsen isä ja ä·iti va•rallisuusolojensa mu-
9635: kaan vel voilttaa eri,ttäin suorittamaan kustannukset lap-
9636: sen kouluopetuksesta ja amma•ttikehityksestä, senkin jäl-
9637: l\leen kuin lrupsi on täyttänyt kuusitoista vuotta. Sille
9638: vanhemmista, jolla ei ole lapsen kasvattamisen oikeutta, pi-
9639: tää, mikäli mahdollista, annettaman tilaisuus lausua mie-
9640: len'Sä ammatin la,adusta, jos hänet on vel<voitettu mainittuja
9641: kustannuksia suorittamaan.
9642:
9643: 8 §.
9644: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen uskotun mie-
9645: hen tai holhoojan on koetettav•a aikruan sa·ada sopimus lap-
9646: sen isän kanssa lapsen el•llltukseen annettavan avun suu-
9647: ruudesta <tai vuotuisen maksun korvaamisesta lm~tamak
9648: sulla. Tä.Uainen sopimus on kuitenkin, jotta se olisi pii!tevä,
9649: hoThouslautakulllnan v,ahvi·stettava. Sama olkoon laki, jos
9650: lapsen isä ja ä1iti, ennenkuin uskottu mies tai holhooja on
9651: määrätby, sopivat lapsen elatu'roseeen suo11itettavasta vuo-
9652: 26 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9653:
9654: tuisesta maksusta, jota ,tässä tapauksessa ei saa korvata
9655: kertamUJksulla.
9656: Elatusavust,a luopuminen vast!llista varten iJman kor-
9657: vausta olkoon aina mitätön.
9658:
9659: 9 §.
9660: Jos oleellinen muutos tapahtuu niissä oloissa, joiden
9661: perustukseUa avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela-
9662: tusapu on määrätty, voi oikeus tehdystä vaatimuksesta uu-
9663: destaan ooärätä ela•tusavun suuruuden.
9664: Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovel-
9665: lett'a va 7 § :ssä mainittuihin kustannlliksirin.
9666:
9667: 10 §.
9668: Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä kuolee
9669: joko ennen taikka jälkeen Japsen syntymän, taikka jos äiti
9670: kuolee, eikä kuol·leelta jää omaisuutta, v~astatkoon •elossa
9671: oleva yksin tässä luvussa säädettyjen perusooitten mukaan
9672: 1apsen elatuksesta.
9673: 1
9674:
9675:
9676: Jos vainaja on jättänyt jälkeensä omaisuutta, älköön
9677: avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella oJko oikeutta
9678: vaatia eilatuksekseen suurempaa määrää omaisuudesta, kuin
9679: mitä sen pel'intöosalle olisi tullut, jos lapsi oJisi ollut avio-
9680: lapsi.
9681: 11 §.
9682: M]es, joka avioliiton ulkopuolella on ~saattanut nai,sen
9683: mskaa'ksi, olkoon velvollinen ant•amaan hänelle kohtuullisen
9684: korvauksen hänen elatuksesta:an vähintään kahden kuukau-
9685: den •aikana sekä enn.en että• j ä:lkeen synnytyksen ja sen
9686: johdosta ta,rpeellisista menoista.
9687: Siinä t!l!pauksessa, e~ttä äiti pitää lasta luonaan, olkoon
9688: 1 momentissa sanottu aika synnytyksen jälkeen kuusi kuu-
9689: kautta. Jos ,tässä: tapahtuu muutos ,taikka jos lapsi kuolee,
9690: on nyt määrättyä aikaa vastaavasti lyhennettärvä.
9691: Se korVJaus, jonka äiti saa synnytyksen jälkeiseltä ajalta,
9692: on oleva niin suuri, että hänen käy mahdolliseksi imettää
9693: lastaan.
9694: Aviottomain lasten elatus. 27
9695:
9696: Jos isä kuolee rumen tai jälkeen •la,psen syntymän, olkoon
9697: äidil~äkuitenkin oikeus korvaukseen .tifun'än pykälän mu-
9698: kaan.
9699:
9700:
9701: 2LUKU.
9702: Tässä asetuksessa säädetyn elatusavun ja
9703: k o r v a u k s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
9704:
9705: 12 §.
9706: N1ainen, joka avioliiton ulkopuolella on raskaana, ilmoit-
9707: takoon jo ennen synnytystä .tilastaan holhouslautakunnalle
9708: tai 2 § :ssä mainitulle helllkilölle seJkä antakoon sille, joka
9709: määrätään lapsen uskotuksi mieheksi, tarpeelliset tiedot
9710: lapsen isästä ja maka,amisen ajasta sekä ne muut ilmoi-
9711: tukset, mi1tkä lapsen oikeuden turvaamiseksi voivat olla
9712: tarpeen.
9713: Pappi taikka eriuskolaisseurakunnan johtaja, jolle on
9714: tehty ilmoitus sellaisen lapsen syntymästä, antwkoon myös
9715: holhouslautakunnalle tiedon äidin nimestä ja kotipaikasta
9716: sekä siitä miehestä, joka ehkä i1lmoitetaan lapsen isäksi, ja
9717: hänen kotipaikastflian.
9718:
9719: 13 §.
9720: Kanne a·violiiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän tai,
9721: jos häm on tkuol·lut, hänen pe.riHistensä velvo~tJtamisesta
9722: 1luvun mukall!n suor1ttama.a'n apua Lapsen ~~atukseen sekä
9723: korvausta äidille on ajettava riita-asioista säädetyssä jär-
9724: jestyksessä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä isällä
9725: on tai eläessään viime~i oli asunto ja kotipaikka tailclr·a
9726: missä makaam.inen on .tapahtunut.
9727: Älköön sellaist1a kannetta nostettako myöhemmin kuin
9728: kahden vuoden kuluttua lapsen syintymästä, paitsi milloin
9729: voidaan nä.yttää pät.evä syy, mi1~j, sitä ei aikai.semmin ole
9730: tehty.
9731: 28 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9732:
9733: 14 §.
9734: Jos tuomioistuin käsitellessään 1as:Uaa, josta 13 § :ssä
9735: säädetään, havaitsee malkaajaksi ilmoitetun henkilön maan-
9736: neen lapsen äidin siihen aikaa.n, jolloin lapsi on voinut
9737: si~tä, on hän pidettävä l'apsen isänä, eUei, esiintynffistä
9738: asianhruaroista pääJttäen: ole ilmeisesti epätodennäköistä, että
9739: lapsi on siitä malkaamisesta siinnyt. Jos lapsen äidin mai-
9740: ni>tJtuun aJikaan on maannut userumpi, jaettakoon mwksuvel-
9741: volliisuus kohltuuRisen harkinnan mu:ka.run ni1iden makJa,ajien
9742: keskJen, joita vastaan ,kJannetta a'jetaan, mutta vastatkoot
9743: nämä kuitenkin maksun suorituksesta kukin Ollllasta. ja
9744: t()istensa puolesta.
9745: 15 §.
9746: Asiassa, joka tämän asetuksen nojalla tulee tuomiois-
9747: tuimessa käsiteltäväksi, on oikeuden, vapaasti harki,ttuaan
9748: kaikki esiintulleet asiaooaarat, vakaumuksoosa mukaan
9749: ratlkaistava, mitä asiassa on todeksi lmtsottava.
9750:
9751: 16 §.
9752: Jos esiJtetyillä todistei:lla ei ole saatu asiasta riittävää sel-
9753: vitystä, eikä enempiä todisteita ole saatavissa taikka vaikeu-
9754: detta hankittavissa, sa.akoon oikeus, vaadittakaonpa sitä
9755: taikka ei, totuuden selviJle sa,amiseksi erityisellä päätökseHä
9756: määrätä lapsen isäksi ilmoitetun hewkilön taikka lapsen äi-
9757: din valalle.
9758: 17 §.
9759: Jos asiano~ainen ei tyydy pärutökseen, jolla hänet tahi
9760: hänen riitapuolensa on määrätty V'alalle, niinkuin 16 § :ssä
9761: on sanottu, hakelroon siihen muutosta valittamalla; ja pää-
9762: asia lyi.k:ättäköön, Jmnnes kysymys valanteosta on lopulli-
9763: sesti mtkaistu. Jos asianosainen, joka on iJmoittanut tyy-
9764: tymättömyyttä vala:n,tekopäätökseen, ei .aja v.alitustaan pe-
9765: rille, korvatkoon hän kaikki siitä ,aiheutuneet kustannukset.
9766: Jos, sen jällkeen kuin valantelkopäätös on saanut lain-
9767: voiman, on ilmaantunut lisää todisteita, älköön päätös es-
9768: Aviottomaiu lasten elatus. 29
9769:
9770: täkö todisteita esittämästä, ja hal'lkitkoon oilmus sen jiilkeen,
9771: onko valantekopäätös jäävä voimaansa.
9772:
9773:
9774: 3 LUKU.
9775: Kunnan avustusvelvollisuudesta.
9776:
9777: 18 §.
9778: Jos nainen on :a,viol.iiton ulkopuolella raskaana eikä ole
9779: mielisuosiolla saanut 11 § :ssä mainittua korvausta. makaa-
9780: jalta, on se kuruta, jossa nainen oleslreloo, velvollinen etu-
9781: käteen sen suorittamaan, jos na:inen on sen tarpeessa.
9782: Samaten on 'kunta sii:n:ä tapauksessa, ettei makaajalta
9783: ole saatu .tarpeel'lista apua lapsen elatukseen, velvollinen
9784: antamaan sellaista apua kuudelta kuukaudelta synny,tyksen
9785: jälkeen etukäteen.
9786: Mitä tässä pykälässä on säädetty taikka kunta sen no-
9787: jalla on päättänyt, ei saa vaikuttaa tuomioistuimen asiana
9788: olevaan makaajan maksuvelvollisuuden määräämiseen.
9789:
9790: 19 §.
9791: Mi,tä kunta on 18 § ~n noja:lJ•a m!llks!l!nut, on pidet-
9792: tävä makaajrulle annettuna varvaisapuna ja on siis, jos lrä-
9793: rieltä puuttuu varoja, sen kunnan lmrvattava, missä hänellä
9794: silloin on kotiparl&ao~keus. Jos makaajaa ei saada selville,
9795: on se kunta, jossa naisella on kotipaikkaoikeus, velvollinen
9796: korvaamaan suoritetun määrän, joka silloin, jos nainen
9797: niskoittelul1a.an on oillut syypää siihen, et•tei malmajaa ole
9798: saatu ilmi, voidaan pitää ·naiselle ·annettuna vaivaisapuna.
9799:
9800: 4 LUKU.
9801: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
9802:
9803: 20 §.
9804: Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella, joka on isä;n
9805: silmälläpidon ja hoi·don al,aisena, o~koon, niin kauan kuin
9806: on alaikäinen, sama kotipaikkaoikeus kuin isällä.
9807: 30 1913.- Ednsk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9808:
9809: 21 §.
9810: Mi,tä Ulosottolain 4 luvun 8 § :ssä on sä;ädetty, noudate,t-
9811: takoon myöskin ulosmitattaessa elatusba, jota joku on vel-
9812: voi,tettu suorittamaan aviolii1ton ulkopuolella syntyneelle
9813: lapselle. Jos maksuvelvolliseHa on puoliiso tai aviolapsi>a
9814: elätettävänä, älköön kuitenlkaan hänelle tulev'asta pall~asta,
9815: eläkkeestä tai elinkorosta ulosmi,tatt,ako enempää kuin mitä
9816: avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jos se olisi avio-
9817: iapsi, perintöoikeuden mukaan olisi mu~hin elatusta nautti-
9818: viin nähden saapa.
9819: 22 §.
9820: Jos a vialiiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä, joka
9821: on velvoitettu tai kka sitoutunut antamaan apumaksua lap-
9822: 1
9823:
9824:
9825:
9826: sen elatukseen, muuttaa maasta ja hänellä on täällä omai-
9827: suutta, on lapsen holhoojan huolehdittava, että elatusapua
9828: lapsen eduksi saadaan omaisuudesta ulosmittaamalla taikka
9829: muulla toimenpiteellä.
9830: Sama olkoon soveltuvissa kohdin laki, jos l,apsen äJiti
9831: muurt,taa maasta.
9832: 23 §.
9833: Jos Illltinelll, joka luv:a,ttomasta ,sekaannuksesta on tullut
9834: raskaruksi, on ,antanUit valheelJisia tietoja 12 § ;ssä maini-
9835: tui,sta seikoista, rangaistakoon sakolla taikka vanke.udeHa
9836: enintään yhdeksi vuodeksi.
9837:
9838: 24 §.
9839: Kutsumusta toimittamaan taikka muuta sellaista asiaa
9840: tiedoksi saa,ttamaan; joka tämän asetuksen mukaan on
9841: holhouslautakunnan taikka holhoojan tai uskotun miehen
9842: asiana, käytettäköön haastemiestä pall~kiota vastaan, joka
9843: on maksettava kunnan varoista, ellei joku toinen ole siihen
9844: velvollinen.
9845: 25 §.
9846: Sellaista ,avioli,ilton ulkopuolella syntynyttä lasta, joiJm
9847: lai'lll muka,a;n nauttii aviolapsen oikeutroa, täimän asetu!ksen
9848: sä>ännökset eivä,t koske.
9849: Aviottomain lasten elatus. 31
9850:
9851: 26 §.
9852: · Tämä asetus astuu voimaan .. päivänä .... kuuta 19 ...
9853: Kuitenkaan ä lköön sellaisen' lapsen puolesta, joka on
9854: 1
9855:
9856:
9857:
9858: sitä en<nen syntynyt, tehtJäJkiö elatukseen ja lmsvatukseen
9859: niLhden suurempaa vaatimusta isää j,a äitiä vast,am1, kuin
9860: lapselle olisi vanhan lain mukaan ollut tuleva; älköönkä
9861: myös sellaisen lapsen äidillä olko oikeutta 11 § :ssä mää-
9862: rättyyn korvaukseen.
9863:
9864: 27 §.
9865: TiLmän asetuksen kaut,ta kumotaan Peminltökaaren 8 lu-
9866: vun 7 § :n 2 momentti, semmoisena kuin tämä l,ruhrpwikka
9867: on 27 päivfunä kesä;kuuta 1878 annetussa~ Keisarillisess1a
9868: asetu,ksessa, mikäli sili:nJä, on siLädetty avioliilton ulkopuo-
9869: lella syntyneen lapsen elä;ttämisestä ja kasvattamisesta,
9870: minkä ohessa muut tämän asetuksen kamssa risti:ri~dassa
9871: oleva•t säännökset muuttuv,art.
9872:
9873:
9874:
9875: Suomen Eduskunt1a pysyy alaftJi j. n. e.
9876:
9877: Helsingissä 18 päivänä huhtilkuuta 1913.
9878: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
9879: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
9880:
9881:
9882:
9883:
9884: Lakivaliokunnan mietintö
9885: N :o 2 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia
9886: koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mikäli
9887: esitykset kohdistuvat näiden lasten perintö-
9888: suhteisiin.
9889:
9890: Eduskunta on Lakivaliokunnan valmisteltaviksi lähet-
9891: tänyt ed-.!stajain Grotenf~ltin y. m. eduskuntaesityksen
9892: N :o 8 ja edustaja N yberghin eduskuntaesityksen N :o 16,
9893: jotka sisältävät, edellinen ehdotuksen asetukseksi avioliiton
9894: ulkopuolella syntyneistä lapsista sekä jälkimäinen ehdotuk-
9895: ' lasten perintösuhteista.
9896: sen asetukseksi sellaisten
9897:
9898:
9899:
9900:
9901: Käsitellessään Valiokuntaan valmisteltaviksi lähetettyjä
9902: -eduskuntaesityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneistä lap-
9903: sista, mikäli esitykset koskevat näiden lasten elatusta, on
9904: V aliakunta syystä, joka käy ilmi V aliakunnan tänä päivänä
9905: sanotusta asiasta antamasta mietinnöstä N :o 1, pannut kä-
9906: ·sittelyn pohjaksi edustaja Nyberghin asiata koskevan edus-
9907: kuntaesityksen N :o 15. Samasta syystä Valiokunta, käy-
9908: dessään nyt käsittelemään kysymystä aviottomain lasten .
9909: perintösuhteista, ryhtyy siihen esityksen N :o 16 pohjalla.
9910: Mietinnössään N :o 1 avioliiton ulkopuolella syntynei-
9911: ·den lasten oikeudesta elatuksen ja kasvatuksen saamiseen
9912: on Valiokunta tehnyt selkoa meillä aikaisemmin voimassa
9913: olleesta lainsäädännöstä myöskin mikäli koski näiden
9914: lasten perintöoikeutta, minkä vuoksi V aliakunta nyt rajoit-
9915: tuu tässä kohden viittaamaan mainittuun mietintöön. Ny-
9916: kyään voimassa olevan oikeuden säännökset ovat Perintö-
9917: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
9918:
9919: kaaren 8 luvun 7 ja 8 § :ssä, sellaisina kuin nämä lainpaikat
9920: ovat armollisessa asetuksessa 27 päivältä kesäkuuta 1878.
9921: Näiden säännösten mukaan nauttii avioliiton ulkopuolella
9922: syntynyt lapsi perintöä äitinsä jälkeen ja saa, jos äidistä
9923: on jäänyt eloon aviollinen rintaperillinen, puolen sen vertaa
9924: kuin aviolapsi, mutta muussa tapauksessa täyden perinnön,
9925: minkä ohessa sillä on oikeus periä omat rintaperillisensä
9926: sekä ne sisaruksensa, jotka ovat hänen äitinsä aviottomia
9927: lapsia, niin myös niiden jälkeläiset. Sitä vastoin ei avioton
9928: lapsi saa periä muita äidinpuolisia sukulaisiaan eikä myös-
9929: kään isäänsä ja isänpuolisia sukulaisia. A viatonta lasta
9930: perivät taas ensinnä sen rintaperilliset ja, jollei niitä ole,
9931: äiti. Jos äiti on kuollut ja aviottomia lapsia samasta äidistä
9932: elää, perivät he ja heidän jälkeläisensä. Ellei •heitä ole,
9933: peritään avioton lapsi siinä järjestyksessä kuin muusta pe-
9934: rinnöstä on säädetty. Nämä säännökset eivät kuitenkaan
9935: tarkoita niitä tapauksia, joissa avioliiton ulkopuolella syn-
9936: tynyt lapsi voimassa olevan oikeuden mukaan nauttii avil'l-
9937: lapsen oikeutta, nimittäin kun lapsi on siitetty kihlauksessa
9938: tai aviolupauksin taikka kun makaaja jälkeenpäin nai äidin
9939: tai lupaa naida hänet, mutta jompikumpi kuolee ennen vih-
9940: kimistä, sekä kun siittäminen on tapahtunut n. k. luulo-
9941: tellussa avioliitossa tai väkisinmakaamisessa (N. K. 5 luv.
9942: 1 ja 2 § sekä P. K. 8 luv. 1, 2, 3, 5 ja 6 §).
9943: Esitykseen N :o 16 sisältyvän asetusehdotuksen mukaan
9944: tulisi avioton lapsi yhtäläiseen oikeussuhteeseen äitiinsä ja
9945: äidinpuolisiin sukulaisiinsa sekä omiin rintaperillisiinsä kuin
9946: aviolapsi. Jos isä kirkonkirjaan kirjoituttaa lapsen omakseen
9947: taikka julkisen notaarin, kruununnimismiehen tahi kunnal-
9948: lislautakunnan esimiehen edessä tunnustaa isyytensä, saisi
9949: lapsi suhteessaan isäänsäkin aviolapsen aseman, paitsi mil-
9950: loin isä makaamisen tapahtuessa oli naimisissa. Muissa kuin
9951: viimeksimainituissa tapauksissa olisi lapsella siis perintöoi-
9952: keus isän ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen, se saisi myös-
9953: kin isän sukunimen sekä seuraisi isän oloja eli tulisi toisin
9954: sanoen osalliseksi isän kansalais- ja kirkollisesta yhteisyy-
9955: destä sekä vaivaishoitoon nähden kotipaikkaoikeudesta. Jos
9956: A viottomain lasten perintösuhteet. 3
9957:
9958: lapsi suhteessaan isäänsä ei olisi aviolapsen asemassa, joh-
9959: tuisi siitä, että lapsella olisi äidin sukunimi ja että se muu-
9960: tenkin seuraisi äitinsä oloja. Vielä on asetusehdotuksessa
9961: säännöksiä siitä, mitenkä lapsen tunnustaminen siinä ta-
9962: pauksessa, että tunnustus on väärä, saataisiin julistetuksi
9963: mitättömäksi, sekä perintöoikeudesta aviottoman lapsen
9964: jälkeen, josta yleiset säännökset ehdotetaan pysytettäviksi
9965: voimassa muuten, paitsi että lapsen isällä ja isänpuolisilla
9966: sukulaisilla ei olisi perintöoikeutta siinä tapauksessa, ettei
9967: lapsi olisi ollut oikeutettu heitä perimään.
9968:
9969: Suomen lainsäädännön määräykset aviottomain lasten
9970: perintöoikeudesta eivät enää vastaa maassa vallitsevaa oi-
9971: keuskäsitystä ja esiintyvätkin verrattuina kehityksen tulok-
9972: siin muissa maissa vanhentuneina. Lyhyt selonteko siitä,
9973: mitä eräät lainsäädännöt tästä asiasta sisältävät, on omiaan
9974: valaisemaan tätä seikkaa.
9975: Mitä Skandinavian maihin tulee, nauttii avioton lapsi
9976: Ruotsissa nyttemmin äidin ja äidinpuolisten sukulaisten jäl-
9977: keen yhtäläistä perintöä kuin aviolapsi, mutta sitävastoin
9978: sellaisella lapsella ei ole perintöoikeutta isän jälkeen. Myös-
9979: kin Norjassa ja Tanskassa ovat aviottomat lapset oikeutet-
9980: tuja yhtäläisesti kuin aviolapset perimään äitinsä ja äidin-
9981: puoliset sukulaisensa. Jos lapsen isä on oikeuden edessä
9982: kirjallisesti tai suullisesti tunnustanut lapsen omakseen, on
9983: lapsi kummassakin maassa oikeutettu perimään isänsä ja
9984: saa silloin puolen sen vertaa kuin aviollinen rintaperillinen,
9985: jos sellainen on, mutta muuten täyden perinnön. Norjassa
9986: on kuitenkin valmistettu lakiehdotus yhtäläisen perintöoi-
9987: keuden myöntämisestä aviottomalle lapselle kuin aviolapsella
9988: on, siis isänkin jälkeen, ja Tanskassa on hallitus esittänyt
9989: samansisältöisen lakiehdotuksen kansaneduskunnalle, mutta
9990: ensimäinen kamari ei sitä hyväksynyt.
9991: Saksassa nauttii avioton lapsi yhtäläisesti kuin aviolapsi
9992: perintöoikeutta äidin ja äidinpuolisten sukulaisten mutta
9993: ei isän ja iäsnpuolisten sukulaisten jälkeen. Itä,vallassa ja
9994: Venäjällä on aviottomalla lapsella perintöoikeus ainoastaan
9995: äitinsä jälkeen.
9996: 4 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9997:
9998: Ranskan oikeus on edellämainittuihin lainsäädäntöihin
9999: nähden erikoisella kannalla sikäli, ettei avioton lapsi yleensä
10000: ole isäänsä eikä äitiinsä perheoikeudellisessa suhteessa, paitsi
10001: milloin äiti tai isä lapsen tunnustaa. Tunnustaminen tuottaa
10002: oikeusvaikutuksen lapseen ja tunnustajaan mutta ei tunnus-
10003: tajan perheeseen nähden. Jos nainen ei vapaaehtoisesti tun-
10004: nusta avioliiton ulkopuolella synnyttämäänsä lasta, voidaan
10005: äitiys lapsen puolesta ajetusta kanteesta tuomiolla todeta,
10006: jossa tapauksessa on olemassa n. s. pakollinen tunnustus.
10007: Isää vastaan, joka ei tunnusta aviotonta lastaan, voidaan
10008: sellaista kannetta vain poikkeustapauksessa ajaa. Vapaa-
10009: ehtoinen tai pakollinen tunnustus ei kuitenkaan ole sallittu,
10010: JOS lapsi on siitetty huoruudessa tai sukurutsauksessa. Lapsi,
10011:
10012: joka on vapaaehtoisesti tai pakollisesti tunnustettu, nauttii
10013: sen . vanhempansa jälkeen, jonka isyys tai äitiys siten on
10014: todettu, rajoitettua perintöoikeutta. Vanhempainsa suku-
10015: laisten jälkeen ei aviottomalla lapsella ole perintöoikeutta.
10016: Ranskalainen järjestelmä on omaksuttu muun muassa
10017: Belgiassa. Oikeus avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
10018: selle saada isän nimi ja periä hänet voidaan täällä perustaa
10019: osaksi siihen, että isä säädetyllä tavalla tunnustaa lar1sen
10020: omakseen, osaksi tuomioon, jolla isyys todetaan. Viimeksi-
10021: mainittu on kuitenkin mahdollista ainoastaan, jos lapsi isäksi
10022: ilmoitettuun henkilöön nähden on ollut ,tosiasiallisessa lap-
10023: sen suhteessa" esim. siten että isä on osottanut pitävänsä
10024: lasta omanansa, taikka jos mies väkivallalla, uhkauksella tai
10025: viekkaudella on riistänyt lapsen äidiltä vapauden tahi maan-
10026: nut hänet väkisin sinä aikana, jona lapsi on voinut siitä. -
10027: Perintöoikeus on vieläkin rajoitetumpi kuin Ranskassa.
10028: Sveitsin uuden siviililain mukaan on avioliiton ulko-
10029: puolella syntynyt lapsi oikeutettu perimään äitinsä ja äidin-
10030: puoliset sukulaisensa samoin kuin aviolapsi. Jos lapsen isä on
10031: säädetyllä tavalla tunnustanut lapsen omakseen, saa lapsi
10032: perintöoikeuden myöskin isänsä ja isänpuolisten sukulaisten
10033: jälkeen, kuitenkin niin että lapsi, jos on aviollisia rinta-
10034: perillisiä, saa vain puolen sen vertaa kuin aviolapsi. Siinä
10035: tapauksessa, että lapsen isä on kuollut tai ettei hänellä ole
10036: A viottomain lasten perintösuhteet. 5
10037:
10038: oikeudellista toimintakykyä, voi la:Psen isänisäkin tehdä
10039: tuollaisen tunnustuksen. Jos makaaja on luvannut naida
10040: äidin tai makaamisellaan saattanut itsensä syyiJääksi rikok-
10041: seen, esim. väkisinmakaamiseen, tai valtansa väärinkäyttä-
10042: miseen, niinkuin on laita jos hän on ollut naisen isäntä,
10043: oiJettaja tai holhooja, voidaan laiJsen :PUolesta ajaa kan-
10044: netta siitä, että laiJsi on kuuluva miehen säätyyn ja tilaan,
10045: jossa taiJauksessa la:Psi saa yhtäläisen :Perintöoikeuden isän
10046: jälkeen kuin jos la:Psi olisi tunnustettu. Sellaista kannetta
10047: ei kuitenkaan saa ajaa, jos isä makaamisen ta:Pahtuessa oli
10048: naimisissa, eikä aviotonta lasta voida tunnustaakaan siinä
10049: taiJauksessa samoin kuin ei siinäkään että lapsi on siitetty
10050: sukurutsauksessa.
10051:
10052: Aikaisemmin mainitussa mietinnössään avioliiton ulko-
10053: puolella syntyneiden lasten oikeudesta elatuksen .ia kas-
10054: vatuksen saamiseen on Valiokunta esittänyt, ettei lainsää-
10055: täjä tätä ennen ole suonut tarpeellista huomiota kysymyk-
10056: selle avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elämänehto-
10057: jen :Parantamisesta ja että tämä asiantila on omiaan tuotta-
10058: maan vakavia vaurioita yhteiskunnalle itselleen.. Kysymyk-
10059: senalaisten lasten yhteiskunnallisen aseman korottamiseksi
10060: on kuitenkin myös tarpeellista, että niiden perintöoikeutta
10061: koskevat säännökset uudistetaan siihen suuntaan, että lap-
10062: sille myönnetään ei ainoastaan täysi perintöoikeus äidin ja
10063: äidinpuolisten sukulaisten jälkeen vaan myöskin oikeus
10064: periä isänsä ja hänen sukulaisensa sekä saada isän suku-
10065: nimi. Vain siten kehittämällä voimassa olevaa lakia tehdään
10066: avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle täyttä oikeutta.
10067: Sillä lapsi ei ole syypää siihen, että se on syntynyt avioliiton
10068: ulkopuolella; ja kun perhe- ja perintöoikeus perustuu veri-
10069: heimolaisuuteen, on aviottomalla lapsella yhtäläinen syn-
10070: nynnäinen oikeus päästä isänsä sukuyhteisyyteen kuin avio-
10071: lapsellakin. Tämän lisäksi on huomioon otettava, että se
10072: yhteiskunnallinen alennustila, joka on aviottoman lapsen
10073: kohtalo hänen ollessaan suljettuna isänsä sukuyhteisy;sr-
10074: destä .ia siten asetettuna yhteiskunnan muihin jäseniin näh-
10075: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
10076:
10077: den poikkeukselliseen asemaan, on omiaan synnyttämään
10078: hänessä mielen katkeruutta yhteiskuntaa ja sen lakia koh-
10079: taan.
10080: Yleensä esitetään varsinkin lmksi seikkaa vastustettaessa
10081: aviottomain lasten saattamista oikeudellisesti yhdenvertai-
10082: siksi aviollisten lasten kanssa. Väitetään, että se olisi omiaan
10083: vaikuttamaan höllentävästi perhe-elämään ja avioliittoon.
10084: Valiokunta on tässä kohden toista mielipidettä. Ei mikään
10085: ole paremmin omiansa kehoittamaan ihmisiä noudattamaan
10086: yhteiskunnan siveellisiä vaatimuksia, kuin että he itse
10087: saavat täysin tuntea tekojensa seuraukset. Toinen väite·,
10088: mikä on esitetty aviottomain lasten pysyttämiseksi perhe- ja
10089: perintöoikeudellisessa suhteessa syrjäytetyssä asemassa, pe-
10090: rustuu vaikeuteen saada isyys selville. Tässä on kuitenkin
10091: huomattava, että isyydestä yleensä on mahdotonta saada
10092: ehdotonta varmuutta. Niin on laita avioliitossakin. Avio-
10093: miehen edellytetään olevan vaimonsa synnyttämän lapsen
10094: isä, mutta ehdottomasti sitovaa todistusta voitanee siitä
10095: ani harvoin esittää. Mikään ei estä lainsäätäjää silloinkaan,
10096: kun on kysymys isyydestä aviottomaan lapseen, nojautu-
10097: masta edellyttämykseen, kunhan ne tosiseikat, joille se perus-
10098: tetaan, ovat sitä laatua, että ne tekevät isyyden riittävän to-
10099: dennäköiseksi. Näin on laita, jos lapsi viranomaisen edessä
10100: tunnustetaan, niinkuin esityksessä on ehdotettu. Tällainen
10101: tunnustaminen ei näet sisällä ainoastaan määrätyn tosiseikan
10102: myöntämistä vaan samalla tahdonilmaisun, että asia on oleva
10103: niin, kuin tunnustus osottaa. Vain harvoissa poikkeusta-
10104: pauksissa voidaan näin ollen edellyttää, että tällainen tun-
10105: nustus sittenkin on väärä, mutta kun tämä kuitenkaan ei
10106: ole mahdotonta, on, niinkuin esityksessä, varattava keino,
10107: millä väärä tunnustus saadaan julistetuksi mitättömäksi.
10108: Mutta toisellakin tavalla kuin esityksessä mainittujen
10109: viranomaisten edessä tapahtuneella tunnustuksena voidaan
10110: isyys todeta, nimittäin tuomioistuimessa ajetulla vahvistus-
10111: kanteella, joten oikeuden sellaisessa asiassa julistama tuo-
10112: mio lapsen perhe- ja perintöoikeudellisissa suhteissa
10113: saa saman merkityksen kuin edellämainittu tunnustami-
10114: A viottomain lasten perintösuhteet. 7
10115:
10116: nen. Oikeuden tuomio voidaan tietenkin perustaa vas-
10117: taajan joko oikeuden edessä tekemään tunnustukseen taikka
10118: muuhun todisteluun, mikä tekee vastaajan isyyden niin
10119: todennäköiseksi, ettei siitä ole epäilyksiä. Ratkai:mvallan
10120: myöntäminen tuomioistuimelle tällaisissa asioissa ei voi,
10121: vaikka onkin kysymyksessä lapsen perhe- ja perintöoikeu-
10122: dellinen asema kokonaisuudessaan, herättää epäilyksiä aina-
10123: kaan meillä, missä tuomioistuimella jo nyt on samallainen
10124: oikeus kaikissa niissä ei niinkään harvoin sattuvissa tapauk-
10125: sissa, joissa avioliiton ulkopuolella siitetty lapsi saa nauttia
10126: aviolapsen oikeutta. Asian luonnosta taas johtuu, että tuo-
10127: mioistuin voi pitää isyyden selvitettynä, jos se joko tunnus-
10128: tuksen tai todisteluu nojalla havaitsee isäksi ilmoitetun hen-
10129: kilön maaunen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi toden-
10130: näköisesti on siitetty, eikä ole esiintynyt asianhaaroja, jotka
10131: tekevät epäiltäväksi, että hän on lapsen isä, niinkuin on
10132: laita esim. jos äidin on lapsen sikiämisaikana maannut toi-
10133: nenkin mies tai äidin tunnetaan viettävän irstasta elämää.
10134: Mitä erityisesti tulee perintöoikeuden myöntämiseen isän
10135: ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen avioliiton ulkopuolella
10136: syntyneelle lapselle, voidaan meillä ehkä huomauttaa että,
10137: kun aviopuolisolla on naimaosa pesän yhteiseen omaisuuteen,
10138: voi aviovaimon tuomasta omaisuudesta, vaikka puolisoilla
10139: on yhteisiä lapsia, osa joutua hänen miehensä aviottomalle
10140: lapselle ja siis muille kuin vaimon perillisille. Tällöin ei
10141: kuitenkaan tapahdu suurempaa kohtuuttomuutta, kuin jos
10142: mies menee naimisiin aviottoman lapsen äidin kanssa ja
10143: siittää hänen kanssaan lapsia taikka jos aviokumppaneista
10144: toisella on lapsia aikaisemmasta avioliitosta. Muuten voi
10145: nainen avioehdolla suojella omaisuutensa joutumasta muille
10146: kuin keille hän itse tahtoo. .Ja juuri se seikka, että aviotto-
10147: mallakin lapsella on isänsä jälkeen perintöoikeus, jota hän
10148: ajan tullen tietysti on käyttävä, vaikuttaa sen ettei isä, niin-
10149: kuin monasti nyt on laita, ryhdy salaamaan lapsen olemassa-
10150: oloa tulevalta vaimoltaan, joten tämä voi tarpeellisin toimen-
10151: pitein turvata omaisuutensa. Täten tulee myös luotettavampi
10152: suhde aviopuolisojen välille, jota vastoin aviosuhteen särky·
10153: 8 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
10154:
10155: minen aina on pelättävissä, jos mies on salannut aviottoman
10156: lapsensa olemassaolon. Ainoastaan siinä tapauksessa, että
10157: mies on siittänyt avioliiton ulkopuolella lapsen ollessaan
10158: itse naimisissa, näyttää vaimon ja aviolasten oikeuden kan-
10159: nalta voitavan vaatia, ettei tuollaisella lapsella ole oleva
10160: oikeutta perintöön isänsä jälkeen. Tämän puolesta puhuu
10161: sekin seikka, että silloin on suurempi mahdollisuus välttää
10162: aviosuhteen täydellistä rikkoutumista, millä kyllä on mer-
10163: kityksensä varsinkin jos perheessä on lapsia.
10164: V aliakunta on siis sitä mieltä, että, jos isyys saadaan
10165: niin selvitetyksi kuin edellä on esitetty, avioliiton ulkopuo-
10166: lella syntynyt lapsi on perhe- ja perintöoikeudellisessa suh-
10167: teessa isäänsä asetettava yhdenvertaiseksi aviollisen lapsen
10168: kanssa, paitsi milloin isä makaamisen tapahtuessa on naimi-
10169: sissa. Sellaisen aviottoman lapsen tulee näin ollen, paitsi vii-
10170: meksimainitussa tapauksessa, saada isänsä sukunimi ja seu-
10171: rata isänsä oloja. Se tulee niinmuodoin myös osalliseksi isän
10172: kansalais- ja kirkollisesta yhteisyydestä sekä vaivaishoitoon
10173: nähden kotipaikkaoikeudesta. .Jos lapsen vanhemmat ovat
10174: eri uskonoppia, on tietysti kysymys siitä, missä tunnustuk-
10175: sessa lapsi on kasvatettava, kuitenkin ratkaistava sen mu-
10176: kaan kuin siitä on erittäin säädetty, mihin siis määräys.
10177: että lapsi seuraa isänsä oloja, ei tee muutosta. Isänsä eri-
10178: oikeutettuun säätyyn lapsi ei myöskään voine kuulua, sillä
10179: lainsäädäntötoimenpide, joka tämän tekisi mahdolliseksi, on
10180: aikaansaatava perustuslain muuttamisesta voimassa olevassa
10181: järjestyksessä. A viattomalla lapsella tulee edellytetyssä ta-
10182: pauksessa myös olla perintöoikeus isänsä ja isänpuolisten
10183: sukulaisten jälkeen. - Perustelutta voidaan nykyisin jo pi-
10184: tää selvänä, että jokaisella aviottomalla lapsella on oleva täy-
10185: dellinen perintöoikeus äitinsä ja äidinpuolisten sukulaisten
10186: sekä omain rintaperillistensä jälkeen. Niissä tapauksissa.
10187: joissa edellä esitetyn mukaan lapsi ei seuraisi isänsä oloja,
10188: tulisi sen tietysti niinkuin nykyisenkin oikeuden mukaan
10189: pitää äitinsä sukunimi ja seurata hänen olojaan.
10190: Edelläesitettyjen periaatteiden mukaan on esityksen 2 §
10191: uudestimuodosteltu. Sen johdosta, että täten on tehty mah-
10192: A viottomain lasten perintösuhteet. 9
10193:
10194: dolliseksi isyyden toteaminen oikeudenkäyntiteitsekin, on
10195: ollut tarpeellista täydentää esitystä määräyksillä siitä,
10196: missä tuomioistuimessa kanne avioliiton ulkopuolella synty-
10197: neen lapsen julistamisesta oikeutetuksi perimään isänsä ja
10198: isänpuoliset sukulaiset on ajettava ja minkä ajan kuluessa
10199: sellainen kanne viimeistään on nostettava (3 §). Näitä kos-
10200: kevat säännökset ovat samallaiset kuin vastaavat säännökset
10201: ehdotuksessa asetukseksi avioliiton ulkopuolella syntyneistä
10202: lapsista. On myös katsottu tarpeelliseksi myöntää tuomio-
10203: istuimelle asetuksen nojalla esilletulevissa jutuissa vapaa
10204: todisteluu tutkinta (7 §).
10205: Niinhyvin periaatteellisista syistä kuin senkin tähden,
10206: että muuten syntyisi epävarmuutta perintösuhteissa ja turhia
10207: oikeudenkäyntejä, ei asetuksen vaikutusta käy ulottaminen
10208: niihin perintösuhteisiin, jotka perustuvat asetuksen voimaan
10209: astumista aikaisempiin kuolemantapauksiin. Mitä tulee myö-
10210: hemmin sattuneisiin kuolemantapauksiin, on kohtuullista.
10211: että sekin lapsi, joka on syntynyt ennenkun asetus on astunut
10212: voimaan, saa asetuksen mukåan periä äitinsä ja äidinpuoliset
10213: sukulaisensa sekä myöskin perintöoikeuden isän ja isänpuo-
10214: listen sukulaisten jälkeen siinä tapauksessa, että isä, sitten-
10215: kun asetus on astunut voimaan, on kirkoU:kirjaan tai sitä
10216: vastaavaan rekisteriin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka
10217: muulla tavalla 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä. Mää-
10218: räykset näistä asetuksen vaikutusta aikaisempiin oloihin
10219: koskevista seikoista on otettu 9 § :ään.
10220: Lopuksi on asetusehdotukseen pantu määräys siitä, mitkä
10221: lainpaikat asetuksen kautta 'kumotaan, sekä että muut sen
10222: kanssa ristiriidassa olevat säännökset muuttuvat (10 §).
10223: Sen johdosta, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
10224: nioittaen ehdottaa
10225:
10226: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
10227: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
10228: täisi settraavan asetusehdotuksen:
10229: 10 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
10230:
10231:
10232: Asetus
10233: avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten
10234: per~ntösuhteista.
10235:
10236:
10237: 1 §.
10238: Avioliiton ulkopuoieUa syntynyt lapsi naut,tikoon yhtä-
10239: läisesti kuin aviolapsi perintöä äidin ja äidinpuolisten suku-
10240: laisten sekä omain rinrt.aperillistensä jälkeen.
10241:
10242: 2 §.
10243: Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi saakoon perintöä
10244: myöskin isän ja isänpuolist.en sukulaisten jälkeen yhtäläi-
10245: sesti kuin a V'iola psi, jos isä on kirkonkirj allln tai sitä vas-
10246: ta.av:a,an rekisteriin kirjoituttanut lapsen omakseen ,tai!kka
10247: jull{i1sen not,aa!'lin, kruununnimism:i~hen tahi kunnallislau-
10248: ta:lmnnan esimiehen edessä tunnustanut :Usyytensä. Sellali-
10249: sesta tunnustamisesta on tehtävä pöy,täki:rja.
10250: Yhtäläisen perintöoikeuden julistakoon tuomioistuin sii-
10251: tä tehdystä vaatimuksesta tulevaksi aviol·iiton ulkopuolella
10252: syntyneelle lapselle, jos lapsen isäksi ilmoitetun henkilön ha-
10253: vaitaan maanneen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi
10254: todenniiköisesti on siit~etty, eikä ole esiintynyt asianhaaroja,
10255: jotka .tekevät epäiltäväksi, että hän on lapsen isä.
10256: Tässä pykäilässä mainituissa tapauksissa saakoon lapsi
10257: isän sukunimen ja seuratkoon hänen olojansa.
10258:
10259: 3 §.
10260: Kanne avioliiton ul,kopuolella syntyneen lapsen julista-
10261: misesta oikeute,tuksi perimää:n isänsä <m wjettava sen paik-
10262: kakunnan tuomio,istuimessa., missä isällä on tai eläessään
10263: viimeksi oli asunto ja kotipaikka taikka missä maikaami-
10264: nen on tapahtunut.
10265: Älköön sellaista kannetta nostettako myöhemmin kuin
10266: kahden Ytwden kuluttua lapsen syntymästä, paitsi milloin
10267: A viottomain lasten perintösuhteet. 11
10268:
10269: voidaan näyttää pätevä syy, miksi sitä ei aikaisemmin ole
10270: tehty.
10271: 4 §.
10272: Jos joku on kirkonkirjaan tai sitä vastaavaan rekiste-
10273: riin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka muulla tavalla
10274: 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä, olkoon sillä, jonka
10275: oikeutta se seikka loukkaa, että tunnustus on väärä, valta
10276: haasteen nojalla, joka on toimitett8!va vastapuolelle vii-
10277: meistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on tullut
10278: täysi-ikäiseksi, sen paikkaikunnan tuomioistuimessa, missä
10279: l·apsella on asunto ja kotipaikka, vaatia tunnustuksen ju-
10280: listamista mitättömäksi.
10281:
10282: 5 §.
10283: Aviomton ulkopuoleHa syntynyt lapsi älköön sruako 2
10284: § :ssä mainittua oikeutta, jos lapsen isä makaamisen tapah-
10285: tuessa oli naimisissa.
10286: 6 §.
10287: Kun se, joka on syntynyt avioliit:on ulkopuolella, kuolee,
10288: peritkööt hänen rintaperillisensä hänet niinkuin Perintö-
10289: ka:aren 2 luvussa säädetään. Jos r:intaperillisiä ei ole, ott.~
10290: lmon isä, joka olisi ollut sellaisen l·apsen perittävä, ja hä-
10291: nen sukulaisensa selkä äiti ja äidinpuoliset sukulais·et pe-
10292: rinnön, niinkuin saman kaarm 3 luvussa on sanottu. ,Jos
10293: 1sä ei ollut lapsen peri.tJtävä, ottakoot äiti ja äidinpuoliset
10294: sukulaiset koko perinnön.
10295: 7 §.
10296: Asiassa, joka ·tämän asetuksen nojaHa tulee tuomioistui-
10297: messa käsiteltävä:ksi, on oikeuden, vapwaiS:ti hal'lk:ittuaan
10298: kaikki esiintulleet asianhaarat, vakwumuksemsa muka•an
10299: ratkaistava, mitä asiassa on todeksi katsottava.
10300:
10301: 8 §.
10302: Sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, joka
10303: 1win mukaan nauttii aviolapsen oikeutta, eivät tämän ase-
10304: tuksen säännökset koske..
10305: 12 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
10306:
10307: 9 §.
10308: Tämä asetus astuu voHna•an - päivänä ---kuuta
10309: 19-.
10310: Älköön asetus lru:itenkaan vaikuttako muut•osta niissä
10311: perintösuhteissa, jot.ka perustuvat aikaisemmin sattuneisiin
10312: kuolemantapauksiin, älköönkä se myöskään tuottako lap-
10313: selle, joka on syntynyt ennen sanottua päivää, perintö-
10314: oikeutta isän ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen muussa
10315: tapauksessa, kuin että lapsen isä, sittenkun asetus on astu-
10316: nut voimaan, on kirlmnkirjruan tai sitä vastaa,vaan rekiste-
10317: riin kirjoituttanut lapsen omakseen tailkka muulla tavalla
10318: 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä.
10319:
10320: 10 §.
10321: Tämän asetuksen kautta kumotaa!ll Perin:töklliaren 8 lu-
10322: vun 7 ja 8 §, semmoi:sina •kuin n!ämä llliilllp:aillmt ovat 27
10323: päivänä kesä!kuuta 1878 annetussa Keisarillisessa asetuk-
10324: sessa, ensiksirnairrui1ttu pykälä mikäli siinä on sää,detty avio-
10325: li:iltom. ulkopuolella syntyneen lapsen perintöoikeudesta,
10326: minkä ohessa muut tämän asetulkoon kanssa ristiriidassa ole-
10327: vat säännökset muuttuvat.
10328:
10329:
10330: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
10331: johtaja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
10332: Airola, Hakala, Heiskanen, Anna Huotari, Lapveteläinen~
10333: Lilius, Poutiainen, Rosenqvist, Ruohtula, Tulikoura, Tuomi,
10334: L. Typpö, Viik ja Viljomaa sekä varajäsenet J alkanen,
10335: Mänty, Nybergh, Vuorinen ja I. Yrjö-Koskinen.
10336:
10337: Helsingissä 18 p :nä maaliskuuta 1913.
10338: Vastalause I. 13
10339:
10340:
10341:
10342:
10343: Vastalauseita.
10344: I.
10345:
10346: Esillä olevan lakiehdotuksen 2 § :ään on Lakivaliokunta
10347: pannut säännöksen, jonka mukaan avioliiton ulkopuolella
10348: syntynyt lapsi saa perintöoikeuden isänsä jälkeen ei ainoas-
10349: taan, jos tämä on säädetyssä järjestyksessä tunnustanut lap-
10350: sen omakseen (1 mom.), vaan myöskin ku~ tuomioistuin siitä
10351: ajetusta kanteesta on julistanut lapsen oikeutetuksi peri-
10352: mään isänsä, mikä julistaminen saisi perustua siihen, että
10353: isäksi ilmoitettu henkilö on maannut lapsen äidin siihen ai-
10354: kaan, jolloin se todennäköisesti on siitetty, ja ettei ole esiinty-
10355: nyt asianhaaroja, jotka tekevät hänen isyytensä epäiltäväksi
10356: (2 mom.).
10357: Säännöstä vastaan perintöoikeuden myöntämisestä isän
10358: jälkeen oikeuden tuomion nojalla panen täten vastalauseen.
10359: On kyllä totta, että eräät ulkomaiset lait sallivat tuollai-
10360: sen perintöoikeuden perustettavaksi oikeuden tuomioonkin,
10361: mutta tämä mahdollisuus on rajoitettu ainoastaan muutamiin
10362: harvoihin erityisesti lueteltuihin ja määrätyin seikoin tar-
10363: kasti määriteltyihin tapauksiin, niinkuin jos mies on vienyt
10364: pois naisen tai tehnyt hänelle väkivaltaa. Tässä on myös
10365: huomattava, että lapsi sanottujen lakien mukaan ei näissä
10366: tapauksissa eikä siinäkään tapauksessa, että se vapaaehtoi-
10367: sesti tunnustetaan, ole asetettu aviolapsen vertaiseksi mitä
10368: tulee perintöosan suuruuteen. Kun otetaan huomioon, että
10369: esillä oleva lakiehdotus perintöosan suuruuteen nähden on
10370: mennyt pitemmälle kuin minkään muun maan laki asettaes-
10371: saan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen täysin yhden-
10372: vertaiseksi aviolapsen kanssa, näyttää olevan oikeutettua
10373: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
10374:
10375: vaatia mahdollisimman suurta varmuutta isy;ydestä ja että
10376: siis perintöoikeutta ei uloteta ~mihin tapauksiin kuin milloin
10377: isä on säädetyllä tavalla tunnustanut lapsen omakseen. Va-
10378: rottava on myös, että avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
10379: selle myönnetty mahdollisuus vahvistuskanteella saavuttaa
10380: perintöoikeus isän jälkeen tekee monen makaajan vastaha-
10381: koiseksi elatusavun saamista sellaiselle lapselle koskevassa
10382: jutussa tunnustamaan isyytensä, koska sellaista tunnustusta
10383: sittemmin voitaisiin käyttää häntä vastaan perintöoikeuden
10384: saamista varten; täten tulee taas todistelu elatusapua kos-
10385: kevassa jutussa vaikeutumaan.
10386: Saan senvuoksi kunnioittaen ehdottaa
10387:
10388: että 2 § :n 2 momentti lakiehdotuksesta pois-
10389: te'ttaisiin.
10390:
10391: Jos tämä ehdotus hyväksyttäisiin, johtuu siitä
10392:
10393: että saman §:n 3 momentti on muutettava
10394: näin kuuluvaksi: ,Näissä tapauksissa saakoon
10395: lapsi isän sukunimen ja seuratkoon hänen olo-
10396: jansa";
10397: että 3 ja 7 § on poistettava; kuin myös että
10398: 4, 5 ja 6 § ovat asetettavat numerojärjestykseen
10399: 3, 4 ja 5 sekä 8, 9 ja 10 § numerojärjestykseen
10400: 6, 7 ja 8.
10401:
10402: Helsingissä 18 p. maalisk. 1913.
10403:
10404: August Nybergh.
10405:
10406: Tähän yhtyy
10407:
10408: Karl Söderholm.
10409: Vastalause II. 15
10410:
10411:
10412:
10413:
10414: II.
10415:
10416: Kysymyksenalaisen lakiehdotuksen 5 § on mielipiteeni
10417: mukaan poistettava, se kun on ilmeisesti ristiriidassa niiden
10418: periaatteiden kanssa, jotka muuten ovat olleet lakiehdotuksen
10419: suhteen määräävinä. Kun valiokunta kerta on ja syystä
10420: asettanut avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen suhteis-
10421: saan isään yhtäläiseen asemaan kuin aviolapsen, myön-
10422: tänyt sille perintöoikeuden isän jälkeen, oikeuden isän suku-
10423: nimeen ja oikeuden seurata hänen olojaan, on ristiriitaista
10424: sanotuissa kohdin tehdä poikkeus sellaiseen avioliiton ulko-
10425: puolella syntyneeseen lapseen nähden, jonka isä makaamisen
10426: tapahtuessa oli naimisissa. Olipa isä naimisissa tai ei, se
10427: seikka ei saa vaikuttaa lapsen oikeuteen. Niinkuin lapsi ei
10428: ole syypää siihen, että se on syntynyt avioliiton ulkopuolella,
10429: niin se ei ole syypää siihenkään, että sen isä, vaikka toisen
10430: naisen kanssa aviossa, on siittänyt lapsen sen äidin kanssa.
10431: Se veriheimolaisuus, johon valiokunta on vedonnut perintö-
10432: oikeuden perusteena, on olemassa tässäkin t;1pauksessa. Vai-
10433: mon ja avioliitossa syntyneiden lasten oikeuteen ei käsityk-
10434: seni mukaan myöskään saa vedota, sillä he eivät voi vaatia,
10435: että viaton lapsi heidän etunsa vuoksi asetetaan sellaiseen
10436: yhteiskunnalliseen asemaan, joka tietää vaaraa sen kehityk-
10437: selle ihmisenä. V aliakunta on myöskin vedonnut vaa-
10438: raan avioelämän täydellisestä särkymisestä, jos naineen
10439: miehen avioton lapsi saisi perintöoikeuden y. m. Avioliiton
10440: lujuus nojaa kuitenkin, käsitykseni mukaan, aivan toisiin
10441: perusteihin kuin perintöetuihin j. m. s., joka tapauksessa
10442: perusteihin, joita ei voi eikä saa säilyttää tekemällä väärin
10443: 16 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
10444:
10445: viattomia olentoja kohtaan. Ei ihmistä, ihmislastakaan, saa
10446: koskaan tehdä laitoksen, tässä tapauksessa avioliittolaitok-
10447: .sen, välikappaleeksi.
10448: Kerrotuista syistä ehdotan
10449:
10450: että 5 § poistettaisiin lakiehdotuksesta.
10451:
10452: Helsingissä 18 p :nä maaliskuuta 1913.
10453:
10454: G. G. Rosenqvist.
10455: Vastalause UI. 17
10456:
10457:
10458:
10459:
10460: IU.
10461:
10462: ~rityiseen suojelustilaan on Lakivaliokunnan enemmistö
10463: avioliitossa olevat miehet tahtonut asettaa esittäessään ase-
10464: 'tusehdotuksen 5 § :ssä säädettäväksi, ettei avioliiton ulko-
10465: puolella syntynyt lapsi ole saava asetusehdotuksen 2 § :ssä
10466: mainittuja oikeuksia, jos lapsen isä makaamisen tapahtuessa
10467: oli naimisissa. Moinen poikkeussäännös tietää erikoisen rml-
10468: kinnon määräämistä miehelle huoruusrikoksesta ja aviotto-
10469: man äidin rankaisemista hänen viattoman lapsensa kurjuu-
10470: della. Kun kuitenkin sellaisiin tuloksiin johtavien määräys-
10471: ten lakiin ottamista mielestäni olisi viimeiseen saakka väl-
10472: tettävä ja kun käsittääkseni ne syyt, jotka valiokunnassa on
10473: tämän poikkeusmääräyksen tueksi esitetty, eivät ole tarkoi-
10474: tukseensa lähimainkaan riittävät eivätkä SO])ivat, niin us-
10475: .kallan kunnioittaen ehdottaa,
10476:
10477: että Eduskunta päättäisi aselusehdotnksesta
10478: poistaa sen 5 §:n, jolloin sitä senraavien pykä-
10479: lien järjestysnumerot tldisivat 1;astaavasti munt-
10480: tumaan.
10481:
10482: Helsingissä 18 p. maalisk. 1913.
10483:
10484: Anton Kotonen.
10485: Tähän yhtyvät:
10486:
10487: A. A. Airola. T. Lapveteläinen.
10488:
10489: Yllä olevaan ponteen yhtyvät:
10490:
10491: Anni Huotari. Karl H. Wiik.
10492: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
10493: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10494:
10495:
10496:
10497:
10498: Suuren valiokunnan mietintö
10499: N :o 7 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia
10500: koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mikäli
10501: esitykset kohdistuvat näiden lasten perintö-
10502: suhteisiin.
10503:
10504: Suuri valiokunta on, käsitellessään Lakivaliokunnan
10505: tästä asiasta antamaa mietintöä, päättänyt puoltaa siihen
10506: otetun asetusehdotuksen hyväksyttäväksi, kuitenkin alem-
10507: pana mainituilla muutoksilla.
10508: Asetusehdotuksen 4 § :n mukaan on sillä, jonka oikeutta
10509: väärä tunnustus isyydestä loukkaa, valta kahden vuoden
10510: kuluessa siitä, kun lapsi on tullut täysi-ikäiseksi, vaatia
10511: tunnustuksen julistamista mitättömäksi. Koska tämä aika
10512: on tarpeettoman pitkä ja määräys siitä, että aika on luettava
10513: lapsen täysi-ikäiseksi tulosta, ei ole sovelias milloin joku
10514: muu kuin lapsi katsoo oikeutensa tulleen loukatuksi, on
10515: Suuri valiokunta ehdottanut, että sanottu aikamääräys muu-
10516: tettaisiin kuudeksi kuukaudeksi siitä kun hän on saanut tie-
10517: don tunnustamisesta. Lapseen nähden olisi kuitenkin tässä
10518: pykälässä tarkoitetun kanteen nostamisaika luettava alka-
10519: vaksi vasta lapsen täysi-ikäiseksi tultua, vaikkakin lapsi sitä
10520: ennen olisi saanut tiedon siitä, että tunnustus isyydestä oli
10521: väärä.
10522: Kun se seikka, että avioliiton ulkopuolella syntyneen
10523: lapsen isä makaamisen tapahtuessa oli naimisissa, ei Suuren
10524: valiokunnan mielestä saa vaikuttaa lapsen oikeuteen, on
10525: Suuri valiokunta ehdottanut asetusehdotuksen 5 § :n pois-
10526: tettavaksi. Tämän johdosta tulisi seuraavien pykälien nu-
10527: merojärjestys muuttumaan.
10528: Yllä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
10529: ehdottaa,
10530: 2 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10531:
10532: että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen avio-
10533: liiton ulkopuolella syntyneiden lasten perintö-
10534: suhteista Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 2
10535: olevan ehdotuksen mukaan, kttitem.kin poistaen
10536: aset~tsehdotuksen 5 §:n ja muuttaen sen 4 §:K
10537: näin kuuluvaksi:
10538:
10539: 4 §.
10540: Jos joku on kirkonkirjaan tai sitä vastaavaan rekisteriin
10541: kirjoituttanut lapsen omakseen taikka muulla tavalla 2 § :n
10542: mukaan tunnustanut isyytensä, olkoon sillä, jonka oikeutta
10543: se seikka loukkaa, että tunnustus on väärä, valta haasteen
10544: nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle viimeistään kuu-
10545: den kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon
10546: tunnustamisesta, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä.
10547: lapsella on asunto ja kotipaikka, vaatia tunnustuksen julis-
10548: tamista mitättömäksi. Jos lapsi, ennenkuin se on tullut täysi-
10549: ikäiseksi, on saanut tiedon siitä, että tnnnustus on väärä,
10550: l'uettakoon kanteen nostamisaika lapselle sen täysi-ikäiseksi
10551: tulemisesta.
10552: (5 § poist.)
10553:
10554: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1913.
10555:
10556:
10557:
10558:
10559: Hels~ngissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
10560: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10561:
10562:
10563:
10564:
10565: S u o m en E d u s k u n n a n eduskunta-
10566: esitysten johdosta päättämä a 1 a maine n
10567: e h d o t u s asetukseksi avioliiton ulkopuolella
10568: syntyneiden lasten perintösuhteista.
10569:
10570:
10571:
10572:
10573: Sunrivaltalsln, lrmolllsln Keisari
10574: ja Suuriruhtinas I
10575:
10576:
10577:
10578:
10579: ~äillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesityksiä avioliiton
10580: ulkopuolella syntyneiden lasten perintösuhteista, ja on Edus-
10581: kunta nämä esitykset säädetyssä järjestyksessä kiilsitellyt.
10582: 2 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
10583:
10584: Voimassa olevien säännösten mukaan, jotka sisältyvät
10585: Perintökaaren 8 luvun 7 ja 8 § :ään, sellaisina kuin
10586: nämä lainpaikat ovat arniollisessa asetuksessa 27 päi-
10587: vältä kesäkuuta 1878, nauttii avioliiton ulkopuolella
10588: syntynyt lapsi perintöä äitinsä jälkeen ja saa, jos äidistä
10589: on jäänyt eloon aviollinen rintaperillinen, puolen sen vertaa
10590: kuin aviolapsi, mutta muussa tapauksessa täyden perinnön,
10591: minkä ohessa sillä on oikeus periä omat rintaperillisensä
10592: sekä ne sisaruksensa, jotka ovat hänen äitinsä aviottomia
10593: lapsia, niin myös niiden jälkeläiset. Sitä vastoin ei avioton
10594: lapsi saa periä muita äidinpuolisia sukulaisiaan eikä myös-
10595: kään isäänsä ja isänpuolisia sukulaisia. A viattoman lapsen
10596: perivät taas ensinnä sen rintaperilliset ja, jollei niitä ole,
10597: äiti. Jos äiti on kuollut ja aviottomia lapsia samasta äidistä
10598: elää, perivät he ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitä ole,
10599: peritään avioton lapsi siinä järjestyksessä kuin muusta pe-
10600: rinnöstä on säädetty. Nämä säännökset eivät kuitenkaan
10601: tarkoita niitä tapauksia, joissa avioliiton ulkopuolella syn-
10602: tynyt lapsi voimassa olevan oikeuden mukaan nauttii avio-
10603: lapsen oikeutta.
10604: Edellä mainitut säännökset aviottomain lasten perintö-
10605: oikeudesta eivät enää vastaa maassa vallitsevaa oikeuskäsi-
10606: tystä ja ovatkin verrattuina kehityksen tuloksiin muissa
10607: maissa pidettävät vanhentuneina. Lyhyt selonteko siitä,
10608: mitä muutamien muiden maiden lainsäädännöt tästä asiasta
10609: sisältävät, on omansa valaisemaan tätä seikkaa.
10610: Ruotsissa nauttii avioton lapsi nyttemmin äidin ja
10611: äidinpuolisten sukulaisten jälkeen yhtäläistä perintöä kuin
10612: aviolapsi, mutta sitä vastoin seHaisella lapsella ei ole pe-
10613: rintöoikeutta isän jälkeen. Myöskin Norjassa ja Tans-
10614: kassa ovat aviottomat lapset oikeutettuja yhtäläisesti
10615: kuin aviolapset perimään äitinsä ja äidinpuoliset suku-
10616: laisensa. Jos lapsen isä on oikeuden edessä kirjallisesti
10617: tai suullisesti tunnustanut lapsen omakseen, on lapsi
10618: kummassakin maassa oikeutettu perimään isänsä ja saa
10619: silloin puolen sen vertaa kuin aviollinen rintaperillinen,
10620: jos sellainen on, mutta muuten täyden perinnön.
10621: Aviottomain lasten perintösuhteet 3
10622:
10623: Saksassa myöntää laki aviottomalle lapselle yhtäläisen
10624: perintöoikeuden kuin aviolapsellekin äidin ja äidinpuolisten
10625: sukulaisten mutta ei isän ja isänpuo'listen sukulaisten jäl-
10626: keen. Itävallassa on arviottomaHa 'lapsella perintöoikeus ai-
10627: noastaan äitinsä jälkeen.
10628: Ranskan oikeus poikkee edellä mainituista lainsäädän-
10629: nöistä sikäli, ettei avioton lapsi yleensä ole äitiinsä eikä
10630: isäänsä perheoikeudellisessa suhteessa, paitsi milloin äiti
10631: tai isä lapsen tunnustaa. Tunnustaminen tuottaa oikeus-
10632: vaikutuksen lapseen ja tunnustajaan mutta ei tunnusta-
10633: jan perheeseen nähden. Jos nainen ei vapaaehtoisesti tun-
10634: nusta avioliiton ulkopuolella synnyttämäänsä lasta, voidaan
10635: äitiys lapsen puolesta ajetusta kanteesta tuomiolla todeta.
10636: Isää vastaan, joka ei tunnusta aviotonta lastaan, voidaan
10637: sellaista kannetta vain poikkeustapauksessa ajaa. Vapaa-
10638: ehtoinen tai pakollinen tunnustus ei kuitenkaan ole sallittu,
10639: jos lapsi on siitetty huoruudessa tai sukurutsauksessa. Lapsi,
10640: joka on vapaaehtoisesti tai pakollisesti tunnustettu, nauttii
10641: sen vanhempansa jälkeen, jonka isyys tai äitiys siten on
10642: todettu, rajoitettua perintöoikeutta. Vanhempainsa suku-
10643: laisten jälkeen ei aviottomalla lapsella ole perintöoikeutta.
10644: Ranskalainen järjestelmä on omaksuttu muun muassa
10645: Belgiassa. Oikeus avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
10646: selle saada isän nimi ja periä hänet voidaan siellä perustaa
10647: osaksi siihen, että isä säädetyllä tavalla tunnustaa lapsen
10648: omakseen, osak;oi tuomioon, jolla isyys todetaan. Viimeksi
10649: mainittu on kuitenkin mahdollista ainoastaan, jos lapsi isäksi
10650: ilmoitettuun henkilöön nähden on ollut ,tosiasiallisessa lap-
10651: sen suhteessa" esim. siten että isä on osottanut pitävänsä
10652: lasta omanansa, taikka jos mies väkivallalla, uhkauksella tai
10653: viekkaudella on riistänyt lapsen äidiltä vapauden tahi maan-
10654: nut hänet väkisin sinä aikana, jona 'la,psi on voinut siitä.
10655: Perintöoikeus on vieläkin rajoitetumpi kuin Ranskassa.
10656: Sveitsin uuden sivililain mukaan on avioliiton ulko-
10657: puolella syntynyt lapsi oikeutettu perimään äitinsä ja äidin-
10658: puoliset sukulaisensa samoin kuin aviolapsi. Jos lapsen isä on
10659: säädetyllä tavalla tunnustanut lapsen omakseen, saa la:psi
10660: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10661:
10662: perintöoikeuden myöskin isänsä ja isänpuolisten sukulaisten
10663: jälkeen, kuitenkin niin että lapsi, jos on aviollisia rinta-
10664: perillisiä, saa vain puolen sen vertaa kuin aviolapsi. Siinä
10665: tapauksessa, että lapsen isä on kuollut tai ettei hänellä ole
10666: oikeudellista toimintakykyä, voi lapsen isänisäkin tehdä
10667: tällaisen tunnustuksen. .Tos maka:aja on luvannut naida
10668: äidin tai makaamisellaan saattanut itsensä syypääksi rikok-
10669: seen, esim. väkisinmakaamiseen, tai valtansa väärinkäyttä-
10670: miseen, niinkuin on laita jos hän on ollut naisen isäntä, opet-
10671: taja tai holhooja, voidaan lapsen puolesta ajaa kannetta
10672: siitä, että lapsi on kuuluva miehen säätyyn ja tilaan, jossa
10673: tapauksessa lapsi saa yhtäläisen perintöoikeuden isän jäl-
10674: keen ·kuin jos la;psi olisi tunnustettu. Sellaista kannetta
10675: ei kuitenkaan saa ajaa, jos isä makaamisen tapahtuessa oli
10676: naimisissa, eikä aviotonta lasta voida tunnustaakaan siinä
10677: tapauksessa yhtä vähän kuin siinäkään että lapsi on siitetty
10678: sukurutsauksessa.
10679:
10680: Alamaisessa kirjelmässään tältä päivältä, joka sisäl-
10681: tää ehdotuksen asetukseksi avioliiton ulkopuolella synty-
10682: neistä lapsista, on Eduskunta esittänyt, ettei lainsäätäjä
10683: Suomessa ole tätä ennen suonut tarpeellista huomiota kysy-
10684: mykselle avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elämän-
10685: ehtojen parantamisesta ja että tämä asian tila on omiaan
10686: tuottamaan vakavia vaurioita yhteiskunnalle itseUeen.
10687: A viottomain lasten yhteiskunnallisen aseman korottamiseksi
10688: on kuitenkin myös tarpeellista, että niiden perintöoikeutta
10689: koskevat säännökset uudistetaan siihen suuntaan, että näille
10690: lapsille myönnetään ei ainoastaan täysi perintöoikeus äidin
10691: ja äidinpuolisten sukulaisten jälkeen vaan myöskin oikeus
10692: periä isänsä ja hänen sukulaisensa sekä saada isän suku-
10693: mm!. Siten kehittämällä voimassa olevaa lakia tehdään
10694: avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle täyttä oikeutta.
10695: Lapsi ei ole syypää siihen, että se on syntynyt avioliiton
10696: ulkopuolella; ja kun perhe- ja perintöoikeus perustuu veri-
10697: heimolaisuuteen, on aviottomalla lapsella yhtäläinen syn-
10698: nynnäinen oikeus päästä isänsä sukuyhteisyyteen kuin avio·
10699: Aviottomain lasten perintösuhteet. 5
10700:
10701: lapsellakin. Tämäh lisäksi on huomioon otettava, että se
10702: yhteiskunnallinen alennustila, joka on aviottoman lapsen
10703: kohtalona hänen ollessaan sulj·.ettuna isänsä sukuyhteisyy-
10704: destä ja siten asetettuna yhteiskunnan muihin jäseniin näh-
10705: den poikkeukselliseen asemaan, on omansa synnyttämään
10706: hänessä mielen katkeruutta yhteiskuntaa ja sen lakeja koh-
10707: taan.
10708: Vastustettaessa aviottomain 'lasten saattamista oikeudel-
10709: lisesti yhdenvertaisiksi aviollisten lasten kanssa vedotaan
10710: yleensä varsinkin kahteen seikkaan. Väitetään, että se olisi
10711: omansa vaikuttamaan höllentävästi perhe-elämään ja avio-
10712: liittoon. Eduskunta on tässä kohden toista mielipidettä. Ei
10713: mikään ole paremmin omansa kehoittamaan ihmisiä noudat-
10714: tamaan yhteiskunnan siveellisiä vaatimuksia, kuin että he
10715: itse saavat täysin tuntea tekojensa seuraukset. Toinen väite,
10716: mikä on esitetty aviottomain lasten pysyttämiseksi perhe- ja
10717: perintöoikeudellisessa suhteessa syrjäytetyssä asemassa, pe-
10718: rustuu vaikeuteen saada isyys selville. Tässä on kuitenkin
10719: huomattava, että isyydestä yleensä on mahdoton saada
10720: ehdotonta varmuutta avioliitossakin. .Aviamiehen edellyte-
10721: tään kuitenkin olevan vaimonsa synnyttämän lapsen isä,
10722: eikä mikään estä lainsäätäjää silloinlman, kun on kysymys
10723: isyydestä aviottomaan lapseen, nojautumasta samallaiseen
10724: edellyttämykseen, kunhan ne tosiseikat, joille se perustetaan,
10725: ovat sitä laatua, että ne tekevät isyyden riittävän todennä-
10726: köiseksi. Näin on laita, jos lapsi viranomaisen edessä tun-
10727: nustetaan. Tällainen tunnustaminen ei näet sisällä ainoas-
10728: taan määrätyn tosiserkan myöntämistä vaan samaHa tahdon-
10729: ilmaisun, että a,sia on oleva niin, kuin tunnustus osottaa.
10730: Vain harvoissa poikkeustapauksissa voidaan näin ollen edel-
10731: lyttää, että tällainen tunnustus sittenkin on väärä, mutta
10732: kun tämä kuitenkaan ei ole mahdotonta, on asetusehdotuk-
10733: sessa varattu keino, millä väärä tunnustus saadaan juliste-
10734: tuksi mitättömäksi.
10735: Mutta isyys voidaan todeta myös tuomioistuimessa aje-
10736: tulla vahvistuskanteella, jolloin oikeuden asiassa julistama
10737: tuomio lapsen perhe- ja perintöoikeudellisissa suhteissa saa
10738: 6 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10739:
10740: saman merkityksen kuin viranomaisen edessä tapahtunut
10741: tunnustaminen. Oikeuden tuomio voidaan perustaa vastaa-
10742: jan joko oikeuden edessä tekemään tunnustukseen taikka
10743: muuhun todisteluun, mikä telme vastaajan isyyden niin to-
10744: dennäköiseksi, ettei siitä ole epäilyksiä. Ratkaisuvallan
10745: myöntäminen tuomioistuimelle tällaisissa asioissa ei voi,
10746: vaikka onkin kysymyksessä lapsen perhe- ja perintöoikeudel-
10747: linen asema kokonaisuudessaan, herättää epäilyksiä, koska
10748: Suomessa tuomioistuimella jo nyt on sa:mallainen oil~eus kai-
10749: kissa niissä usein sattuvissa tapauksissa, joissa avroliiton ul-
10750: kopuolella siitetty lapsi saa nauttia aviolapsen oikeutta.
10751: Asian luonnosta taas johtuu, että tuomio~stuin voi pitää isyy-
10752: den selvitettynä, jos se joko tunnustuksen tai todisteluu no-
10753: jalla havaitsee isäksi ilmoitetun henkilön maanneen lapsen
10754: äidin siihen aikaan, jolloin lapsi 1Jodennäiköisesti on siitetty,
10755: eikä ole esiintynyt asianhaaroja, jotka tekevät epäi'ltäväksi,
10756: että hän on lapsen isä, niinkuin on laita esim. jos äidin on
10757: lapsen sikiämisaikana ma,annut toinenkin mies tai äidin tun-
10758: netaan viettäneen irstasta elämää.
10759: Mitä erityisesti tulee perintöoikeuden myöntämiseen isän
10760: ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen avioliiton ulkopuolella
10761: syntyneelle lapselle, voidaan ehkä huomauttaa että, kun Suo-
10762: messa aviopuolisolla on naimaosa pesän yhteiseen omaisuu-
10763: teen, aviovaimon tuomasta omaisuudesta, vaikka puolisoilla
10764: on yhteisiä lapsia, osa voi j'outua hänen miehensä aviotto-
10765: malle lapselle ja siis muille kuin vaimon perillisille. Tällöin
10766: ei kuitenkaan tapahdu suurempaa kohtuuttomuutta, kuin jos
10767: mies menee naimisiin aviottoman lapsen äidin kanssa ja
10768: siittää hänen kanssaan lapsia taikka jos aviokumppaneista
10769: toisella on lapsia aikaisemmasta avioliitosta. Muuten voi
10770: nainen avioehdolla suojella omaisuutensa joutumasta muille
10771: kuin niille, joille hän itse tahtoo. Juuri se seikka, että
10772: aviottomallakin lapsella on isänsä jälkeen perintöoikeus, jota
10773: lapsi ajan tullen tietysti on käyttävä, aikaan saa ettei isä,
10774: niinkuin monasti nyt on laita, ryhdy salaamaan lapsen ole-
10775: massaoloa tulevalta vaimoltaan, joten tämä voi tarpeellisin
10776: toimenpitein turvata omaisuutensa. Täten tulee myös luo-
10777: Aviottomain lasten perintösuhteet 7
10778:
10779: tettavampi suhde aviopuolisoiden välille, jota vastoin avio-
10780: suhteen särkyminen aina on pelättävissä, jos mies on salan-
10781: nut aviottoman lapsensa olemassaolon.
10782: Eduskunta on senvuoksi sitä mieltä, että, jos isyys saa-
10783: daan niin selvitetyksi kuin edellä on esitetty, on avioliiton
10784: ulkopuolella syntynyt lapsi perhe- ja perintöoikeudellisessa
10785: suhteessa isäänsä asetettava yhdenvertaiseksi aviollisen lap-
10786: sen kanssa. Näin on oleva laita silloinkin kun avioliiton
10787: ulkopuolella syntyneen lapsen isä makaamisen tapahtuessa
10788: oli naimisissa, kos'ka mainittu seikka ei saa vaikuttaa
10789: lapsen oikeuteen. Aviottomalla lapsella tulee siis puheena
10790: olevassa tapauksessa olla perintöoikeus isänsä ja isänpuolis-
10791: ten sukulaisten jälkeen; hänen tulee myös saada isänsä suku-
10792: nimi ja seurata isänsä oloja, sekä päästä osalliseksi isän
10793: kansal·ais- ja kirkollisesta yhteisyydestä kuin myös vai-
10794: vaishoitoon nähden kotipaikkaoikeudesta. Jos lapsen van-
10795: hemmat ovat eri uskonoppia, on kysymys siitä, missä
10796: tunnustuksessa lapsi on kasvatettava, kuitenkin ratkais-
10797: tav·a sen mukaan kuin siitä on ·erittäin 1säädetty; ·eikä. ~Sen
10798: vuoksi määräys, että la.psi seuma j,sänsä o'loj<a, tässä kohden
10799: aikaan s3ia muutosta. Isänsä erioikeutettuun säätyyn la.psi
10800: ei myöskään voine kuulua, sillä 1ainsäädäntötoimenpide, joka
10801: tämän tekisi malhdollisek!si, on aikarun saatava perustuslain
10802: muut.tamisest·a voimrussa olevassa järjestyks-essä. - Ilman
10803: eri perustelua voidaan nykyisin j.o pitää selvänä, että jokai-
10804: sella aviottornrulla lapseUa on O'leva täydeHinen perintö-
10805: oikeus äitinsä ja äidinpuolisten sukulaisten sekä omain rinta-
10806: periUistensä .iälk!et:m. Niissä tapauksissa, joissa. edel% •esi-
10807: tetyn mukruan lapsi ei seura]si isänsä oloja, tulisi <sen tiety•sti
10808: niinku:im nykyisenkin oikeuden mukaan pitää äitinsä suku-
10809: nimi ja .seurata hänen olojaan.
10810: Edellä esitettyjen periaatteiden mukaan on Eduskunnan
10811: hyväksymän asetusehdotuksen 2 § muodostettu. Sen johdosta,
10812: että tässä pykälässä on tehty mahdolliJseksi isyyden totf~ami
10813: nen oikeudenkäyntiteitsekin, on ollut tarpeellista 3 § :ään ot-
10814: taa määräys siitä, missä tuomioistuimessa kanne avioliiton
10815: ulkopuolella syntyneen lapsen julistamisesta oikeutetuksi
10816: perimään :isänsä ja isänpuoliset sukulaiset on ajettava ja
10817: 8 1913. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10818:
10819: minkä ajan kuluessa sellainen kanne viimeistään on nostet-
10820: tava. Näitä koskevat säännökset ovat samallaiset kuin vas-
10821: ta·avat säännökset ehdotuksessa a:setetuksi avioliiton ulko-
10822: puolella syntyneistä lapsista. On myös katsottu tarpeelli-
10823: seksi 6 §:ssä myöntää tuomioistuimelle näissä jutuissa vapaa
10824: todisteluu tutkinia.
10825: Niinhyvin periaatteellisista syistä kuin senkin tähden,
10826: että muuten syntyisi epävarmuutta perintösuhteissa ja turhia
10827: oikeudenkäyntejä, ei asetuksen vaikutusta ole ulotettu nii-
10828: hin perintösuhteisiin, jotka perustuvat ennen asetuksen voi-
10829: maan a.stumista sattuneisiin kuolemantapauksiin. Mitä tu-
10830: lee myöhempiin kuolemantapauksiin, on kohtuullista, että
10831: sekin lapsi, joka on syntynyt ennenkuin asetus on tullut nou-
10832: datettavaksi, saa asetuksen mukaan periä äitinsä ja äidinpuo-
10833: liset sukulaisensa sekä myöskin perintöoikeuden isän ja isän-
10834: puol>isten •sukulaist•en jälkeen siinä tapauksessa, että isä ase-
10835: tuksen voimaan astumisen jälkeen on kirkonkirja·an tai sitä
10836: vastaavaan rekisteriin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka
10837: muulla tavalla 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä. Mää-
10838: räykset nii:stä seikoista, jotka koskeva:t as•etuksen vai!kutusta
10839: aikais·empiin ol,oihin, on otettu 8 §:ään.
10840: Sen ll'ojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
10841: maisesti ilmoittaa,
10842:
10843: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
10844: Keisarillisen Majesteettinne m·mollisesti tutkit-
10845: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
10846: asetusehdotuksen:
10847:
10848:
10849: Asetus
10850: avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten
10851: pe1•intösuhteista,
10852:
10853: 1 §.
10854: AvioHiton ulkopuoleUa syntynyt lapsi naut•tikoon yhtä-
10855: läisesti kui!n aviolapsi perintöä äi·din ja äidinpuolisten suku-
10856: lai'Sten se·kä omain rintaperillistensä jälkeen.
10857: Aviottomain lasten perintösuhteet 9
10858:
10859: 2 §.
10860: Avioliiton ulkopuolella syrrtynY't lapsi saakoon perintöä
10861: myöskin isän ja isänpuolisten sukulaisten jälkeen yhtäläi-
10862: t*lsti ·kuin aviolapsi, jos isä on kirkonkirja~n ·tai sitä vas-
10863: ta.aAVruan rekisteriin kirjo1tuttanwt lapsen omwkseen ,taiikka
10864: julkisen notanin, kruununnimismiehen tahi kunnallislau-
10865: takunnan esi:mi~hen edessä tunnustanut ilsyytensä. Sellali-
10866: sesta tunnustamisesta on tehtävä pöy,truk~rja.
10867: Yhtäläit*ln perintöoikeuden julistakoon tuomioistuin sii-
10868: tä tehdystä vaatimuksesta tulevaksi avioliiton ulkopuolella
10869: syntyneelle lapselle, jos lapsen isäksi ilmoitetun henkilön ha-
10870: vaitaan maanneen lapsen äidin siihen aikaan, jolloin lapsi
10871: todennäiköisesti on siitetty, eikä ole esiintynyt asianhaaroja,
10872: jotka .tekevät epäiltäväksi, että hän on lapsen isä.
10873: Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa saakoon lapsi
10874: isän sukunimen ja seuratkoon hänen olojansa.
10875:
10876: 3 §.
10877: Kanne avioliiton uLkopuolella syntyneen lapsen julista-
10878: misesta oikeute,tuksi perimään~ isänsä on a1jettava sen paik-
10879: kakunnan tuomioistuillness'R•, missä isä.illä on tai eläessään
10880: viimeksi oli asunto ja kotipa,i1kka taikka missä mrukaami-
10881: nen on tapahturnut.
10882: Älköön sellaista bnnett,a nostettako myöhemmin kufn
10883: kahden vuoden kuluttua lapsen syntymästä, paitsi milloin
10884: voidaan näyttää pätevä syy, miksi sitä ei aikaisemmin ole
10885: tehty.
10886:
10887: 4 §.
10888: Jos joku on kirkonkirjaan tai sitä vastaavaan rekiste-
10889: riin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka muulla tavalla
10890: 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä, olkoon sillä, jonka
10891: oikeutta se seikka loukkaa, että tunnustus on väärä, valta
10892: haasteen nojalla, joka on toimitettll!va vastapuolelle vii-
10893: meistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kuin hän on saa-
10894: nut tiedon tunnustamisesta 1 sen paikkakunnan tuomioistui-
10895: 10 1913. ··- Edusk. asetusebd.- Edusknntaesitysmiet. N:o 7.
10896:
10897: messa, missä lapsella on asunto ja kotipaikka, vaatia tun-
10898: nustuksen julistamista mitättömäksi. Jos lapsi, ennenkuin
10899: se on tullut täysi-ikäiseksi, on saanut tiedon siitä, että tun-
10900: nustus on väärä, luettakoon kanteen nostamisaika lapselle
10901: sen täysi-ikäiseksi tulemisesta. ,
10902:
10903: 5 §.
10904: Kun se, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella, kuolee,
10905: perikööt hänen rintaperillisensä hänet niinkuin Perintö-
10906: kaaren 2 luvussa säädetään. Jos rintaperillisiä ei ole, otta-
10907: koon isä, joka olisi ollut sellaisen lapsen perittävä, ja hä-
10908: nen sukulaisensa sekä äiti ja äidinpuoliset sukulaiset pe-
10909: rinnön, niinkuin saman kaaren 3 luvussa on sanottu. Jos
10910: isä ei ollut lapsen perittävä, ottakoot äiti ja äidinpuoliset
10911: sukulaiset koko perinnön.
10912:
10913: 6 §.
10914: Asiassa, joka tämän asetuksen nojalla tulee tuomioistui-
10915: messa käsiteltäväksi, on oikeuden, vapaasti harkittuaan
10916: kaikki esiintulleet asianhaarat, vakaumuksensa mukaan
10917: ratkaistava, mitä asiassa on todeksi katsottava.
10918:
10919: 7 §.
10920: Sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, joka
10921: lain mukaan nauttii aviolapsen oikeutta, eivät tämän ase-
10922: tuksen säännökset koske.
10923:
10924: 8 §.
10925: Tämä asetus astuu voimaan .. päivänä .... kuuta 19 ...
10926: Älköön asetus kuitenkaan vaikuttako muutosta niissä
10927: perintösuhteissa, jotka perustuvat aikaisemmin sattuneisiin
10928: kuolemantapauksiin, älköönkä se myöskään tuottako lap-
10929: selle, joka on syntynyt ennen sanottua päivää, perintö-
10930: oikeutta isän ja isänpuolisten sukulaist.en jälkeen muussa
10931: tapauksessa, kuin että lapsen isä, sittenkuin asetus on astu-
10932: Aviottomain iasten perintosuhteet. 11
10933:
10934: nut voimaan, on kirkonkirjaan tai sitä vastaavaan rekiste-
10935: riin kirjoituttanut lapsen omakseen taikka muulla tavalla
10936: 2 § :n mukaan tunnustanut isyytensä.
10937:
10938: 9 §.
10939: Tämän asetuksen kautta kumotaan Perintökaaren 8 lu-
10940: vun 7 ja 8 §, semmoisina kuin nämä lainpaikat .ovat 27
10941: päivänä kesäkuuta 1878 annetussa Keisarillisessa asetuk-
10942: sessa, ensiksi mainittu pykälä mikäli siinä on säädetty avio-
10943: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen perintöoikeudesta,
10944: minkä ohessa muut tämän asetuksen kanssa ristiriidassa ole-
10945: vat säännökset muuttuvat.
10946:
10947:
10948:
10949: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10950:
10951: Helsing-issä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
10952: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
10953: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
10954:
10955:
10956:
10957:
10958: Työväenasiain valiokunnan
10959: m i e t i n t ö N :o 2 työriitojen sovittamisesta
10960: tehdystä eduskuntaesity.ksestä.
10961:
10962: Eduskunta on antanut Työväenasiain valiokunnan val-
10963: misteltavaksi edustajain Vuorimaan ja Hannisen eduskunta-
10964: esityksen N :o 2, joka sisältää ehdotuksen laiksi työriitojen
10965: sovittamisesta .
10966:
10967:
10968: •Jo säätyvaltiopäivillä ja sittemmin yksikamarisen edus-
10969: kunnan aikana useilla valtiopäivillä on työriitojen sovitta-
10970: misesta tehty eduskunta-alotteita. Vuoden 1910 valtio-
10971: päivillä on Eduskunta myöskin tehnyt asiasta korkeimpaan
10972: paikkaan anomuksen, joka ei kuitenkaan ole johtanut mi-
10973: hinkään lopulliseen toimenpiteeseen hallituksen puolelta.
10974: Käsillä olevan eduskuntaesityksen mukaan, jonka kans-
10975: sa yhtäpitäviä alotteita on tehty jo kaksilla viimeisillä val-
10976: tiopäivillä, olisi työriitojen sovittaminen jätettävä sovinto-
10977: valtuustojen toimeksi. Senaatin tulisi nimittää aluksi kolme
10978: sovintovaltuuston puheenjohtajaa, joista kukin saisi oman
10979: lliirinsä ja joiden tehtäväksi jäisi, saatuaan työnantajan toi-
10980: mesta työriidasta tiedon, kehoittaa riitapuolia 14 päivän ku-
10981: luessa maistraatin tai kunna1lislautakunnan edessä valitse-
10982: maan sovintovaltuustoa varten kukin kuusi edustajaa.
10983: Näistä saisivat vastapuolen valtuutetut poistaa kolme ja
10984: jälelle jääneet valita kaksi jäävitöntä lisäjäsentä, joista toi-
10985: selle arvalla annettaisiin puhe- ja äänestysoikeus sovinto-
10986: valtuustossa, johon siten paitsi puheenjohtajaa kuuluisi
10987: seitsemän jäsentä. Täten kokoonpannun valtuuston tulisi
10988: koettaa riitaa sovitella ja tällaisen yrityksen epäonnistuessa,
10989: kehoittaa riitapuolia alistamaan asia valitsemansa sovinto-
10990: oikeuden ratkaistavaksi ja saisi valtuusto, jos tämäkin yri-
10991: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
10992:
10993: tys jäisi tuloksettomaksi, harkita, onko työnseisaus sallit-
10994: tava, sekä, ellei se katso sellaista oikeutetuksi, riita-asian
10995: ratkaista perustetulla tuomiolla, jota asianomaisten olisi
10996: noudatettava. Ilman valtuuston suo.stumusta lakon tehnyt-
10997: -tä työn"tekijää ja sulkuun ryhtynyttä työnantajaa olisi tun-
10998: tuvalla sakolia rangaistava. Valtuustolaitoksen menot jäi-
10999: sivät pääasiallisesti valtion suoritettaviksi.
11000:
11001:
11002:
11003: Samoinkuin muissa maissa, on meilläkin teollisuuden ja
11004: liike-elämän kehittyessä työnantajain ja työntekijäin etu-
11005: jen vastakkaisuus johtanut yhä uusintuviin riitaisuuksiin,
11006: jotka tuon tuostakin päättyvät työnseisauksiin. Ne vauriot,
11007: joita nämä, varsinkin milloin ne ulottuvat laajalle ja kestä-
11008: vät kauan, tuottavat niin hyvin työnantajille kuin työnteki-
11009: jöille ja monella tavoin koko yhteiskunnalle, ovat ilmeiset.
11010: Tällaisten työnseisauksien ehkäisemistä tahi pikaista
11011: päättämistä täytyy sen vuoksi sekä riitapuolten oman että
11012: yhteiskunnan edun kannalta pitää suotavana. Kokemus on
11013: meillä kuitenkin näyttänyt, että tässä suhteessa tarpeellisen
11014: sovittelumenettelyn aikaansaaminen riitapuolten omasta
11015: alotteesta kohtaa monenlaisia esteitä. Tämän vuoksi on, ku-
11016: ten edellä mainitut monet eduskunta-alotteetkin osoittavat,
11017: ruvettu yhä yleisemmin vaatimaan, että työriitoja varten
11018: meillä, muissa maissa havaittavaa, kehitystä seuraten, jär-
11019: jestettäisiin ajanmukainen lakisääteinen sovittelumenettely.
11020: Valiokuntakin on pitänyt tällaisen aikaansaamista erittäin
11021: tärkeänä.
11022: Meidän voimassaolevassa oikeudessamme onkin jo työ-
11023: riitojen sovittamista tarkoittavia säännöksiä. Maaliskuun 31
11024: p :nä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 23 § :ssä jätetään
11025: siinä säädettyjen elinkeinoyhdistysten valtuusmiehille toi-
11026: meksi koettaa sovittaa eripuraisuuksia ja riitoja, joita elin-
11027: keinonharjoittajain ja heidän työntekijäinsä välillä syntyy,
11028: ja saman asetuksen 26 § :n mukaan on valt1;1.usmiesten luku-
11029: määrä näiden asiain käs1ttelemistä varten lisättävä puolella,
11030: Työriit.ojen sovittaminen. 3
11031:
11032: valitsemalla lisäksi hyvämaineisia ja täysivaltaisia työnteki-
11033: jöitä, ja siten lisättyjen valtuusmiesten koetettava sovittaa
11034: taikka, jos tämä ei onnistu, kohtuuden perustusten mukaan
11035: tutkittava Ja ratkaistava sanottuja riitaisuuksia, jääden
11036: valtuusmiesten päätös, ellei toinen riitapuolista neljän-
11037: toista päivän kuluessa sen julistamisesta haastata vastapuol-
11038: ta oikeuteen, lainvoimaisena ja ulosottokelpoisena voimaan.
11039: Sitäpaitsi tulee ammattientarkastajain voimassaolevan, jou-
11040: lukuun 21 p :nä 1889 annetun johtosäännön 10 § :n mukaan
11041: koettaa sovittaa elinkeinonharjoittajain ja heidän työntek:i-
11042: jäinsä välillä syntyviä riitaisuuksia. Mainittua lisättyä
11043: valtuustolaitosta on kuitenkin, siinä kun eivät eri riita-
11044: puolten edut ole tasasuhtaisesti edustettuina, ylen harvoin,
11045: jos koskaan käytetty työriitojen sovittamiseen, eikä am-
11046: mattientarkastajainkaan toiminta tässä kohdin ole voinut
11047: saavuttaa suurempaa kantavuutta.
11048: Uuden, ajanmukaisen sovittelumenettelyn järjestäminen
11049: valtion toimesta on meillä näin ollen tarpeen. Valiokunta
11050: onkin mietinnössään N :o 1 esittänyt Eduskunnan hyväksyt-
11051: täväksi asetusehdotuksen ammattivaltuustoista, joiden tehtä-
11052: väksi muun muassa tulisi niiden toimintapiirissä sattuvien
11053: työriitojen sovittaminen ja ratkaiseminen. Kun ammatti-
11054: valtuustoja on ehdotettu perustettaviksi vain kaupunkeihin
11055: ja sellaisiin maalaiskuntiin, joissa niitä vilkkaan teollisuus-
11056: toiminnan vuoksi erityisesti tarvitaan, on mainitun asetus-
11057: ehdotuksen 21 § :ssä sovittelumenettelyn järjestäminen sel-
11058: laisilla paikkakunnilla sattuvia työriitoja varten, joilla ei
11059: ole ammattivaltuustoa, samoinkuin ammattivaltuustopiiriä
11060: laajemmalle ulottuvien työtaistelujen lopettamiseksi jätetty
11061: senaatin toimeksi.
11062: Kun Valiokunta niinmuodoin jo on hyväksynyt samaa
11063: tarkoittavan asetusehdotuksen, ei Valiokunta ole voinut
11064: puoltaa käsillä olevaa eduskuntaesitystä Eduskunnan hy-
11065: väksyttäväksi.
11066:
11067:
11068: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiolnmta lnmnioit-
11069: taen ehdottaa,
11070: 191:3. - Eduskmttaesit.ysmietintö N:o 8.
11071:
11072: että Ednskunta jättäisi eduskuntaesityksen
11073: huomioon ottamatta:
11074:
11075:
11076:
11077: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
11078: Erkko, varapuheenjohtaja Granfelt, jäsenet Hanninen, Hjelt,
11079: Jalava, Alma Jokinen, Karhi, Lundström, Paasivuori, Poh-
11080: jola, Pärssinen (osittain), Saariaho, Salo, Tanttu, \V aarala,
11081: Wuorimaa ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsen
11082: Pohjaväre.
11083:
11084: Helsingissä 13 p. maaliskuuta 1913.
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: Helsingissä, Keisarillisen SP.naatin kirjapainossa, 1913.
11090: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: Suuren valiokunnan mietintö
11096: N :o 5 työriitojen sovittamisesta tehdyn edus-
11097: kuntaesityksen johdosta.
11098:
11099: Eduskunta on Suuren valiokunnan käsiteltäväksi lähet-
11100: tänyt edustajain Hannisen ja Vuorimaan eduskuntaesityk-
11101: sen, joka sisältää ehdotuksen laiksi työriitojen sovittamisesta.
11102: Yhtyen Työväenasiain valiokunnan mietinnössä N :o 2
11103: olevaan lausuntoon, saa Suuri valiokunta kunnioittaen eh-
11104: dottaa,
11105: että Eduskunta jättäisi puheena olevan
11106: edus ku.ntaesity ksen huomioon ottamatta.
11107:
11108: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1913.
11109: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19lö.
11110: 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
11111:
11112:
11113:
11114:
11115: 'fyöväenasiain valiokunnan
11116: m i e t i n t ö N :o 3 eduskuntaesityksestä, joka
11117: sisältää asetusehdotuksen elinkeinoliikkeiden
11118: työsäännöistä.
11119:
11120: Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime helmikuun 21
11121: päivältä lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan valmistelta-
11122: vaksi edustaja Hallstenin eduskuntaesityksen N :o 31, joka
11123: sisältää ehdotuksen asetukseksi elinkeinoliikkeiden työsään-
11124: nöistä.
11125:
11126:
11127: Siitä alkaen kun toisaalta työsopimuksen vapaus on tun-
11128: nustettu ja toisaalta muodostunut suuria teollisuusyrityksiä,
11129: ovat työnantajat alkaneet näissä saattaa voimaan sellaisia
11130: ohjeita, joissa määrätään tarkemmin työehdot samoinkuin
11131: työssä noudatettava järjestys, eli niin sanottuja työsääntöjä.
11132: Englannissa tuli tällaisia käytäntöön jo puolitoista vuosi-
11133: sataa sitten ja, sikäli kuin kehitys muissa maissa ehti yhtä
11134: pitkälle, alettiin näitä käyttää niissäkin. Useissa maissa on
11135: tästä annettu lakisäännöksiä, osaksi siinä tarkoituksessa,
11136: että työsääntöjen käyttäminen suuremmissa teollisuusliik-
11137: keissä tulisi pakolliseksi, osaksi työntekijäin turvaamiseksi
11138: työnantajain niissä antamia mielivaltaisia määräyksiä
11139: vastaan.
11140: Meidänkin maassamme oli 1870-luvulla työsääntöjä jo
11141: alettu vähässä määrin käyttää, minkä vuoksi 31 päivänä
11142: maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun, vieläkin voimassa-
11143: olevan asetuksen 31 § :ään otettiin näitä koskeva säännös.
11144: Sen mukaan on elinkeinonharjoittajalla oikeus työnteki-
11145: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11146:
11147: jäinsä noudatettavaksi määrätä ohjeita työtunneista, vaarin-
11148: otoista työssä ollessa, uhkasakoista epäjärjestysten tahi
11149: laiminlyöntien johdosta, irtisanomisesta ynnä muusta.
11150: Sellaisilla järjestysohjeilla on, elleivät ne ole vastoin yleistä
11151: lakia, laillisen työsopimuksen voima, ehdolla että ne ovat
11152: -tehdyt sillä kielellä, jota työntekijä osaa, että niistä on
11153: annettu kappale asianomaiselle elinkeinoyhdistykselle kau-
11154: lmngissa tahi kruununvoudille maalla, ja että toisia kappa-
11155: leita, varustettuina todistuksena tästä, on työpaikalla julki-
11156: naulattuina. Ohjeet, joiden julkipanon tulee tapahtua esteet-
11157: tömäin todistajain läsnä ollessa, työpaikalla siihen aikaan
11158: työskenteleväin työntekijäin tieten, ovat näitä vastaan voi-
11159: massa vasta sen irtisanomisajan kuluttua, jonka jälkeen
11160: heillä on oikeus muuttaa pois, ollen kuitenkin uusien jär-
11161: jestysohjeiden julkaiseminen irtisanomisen veroinen työn-
11162: antajan puolelta.
11163: Olojen kehittyessä on tämä säännös monessa suh-
11164: teessa vanhentunut. Siinä jätetään työnantajan vapaan har-
11165: kinnan varaan, tahtooko hän työsääntöjä liikkeelleen laatia.
11166: Samoin saa työnantaja vapaasti ratkaista, mistä asioista
11167: ja minkä sisältöisiä määräyksiä sääntöihin otetaan, huomioon
11168: ottaen ainoastaan, että niihin ei tule mitään yleisen lain
11169: vastaista. Sääntöjen antaminen asianomaiselle elinkeino-
11170: yhdistykselle tai kruununvoudille tarkoittaa vain niiden
11171: virallisesti tunnetuksi tekemistä eikä näillä ole minkään-
11172: laista oikeutta alistaa sääntöjä tarkastettavikseen. Lain-
11173: vastaiset määräykset ovat nimittäin ilman muuta mitättömiä.
11174: Nämä lainsäädännön puutteellisuudet ovat kylläkin tul-
11175: leet käytännössä näkyviin. Työsääntöjä, joita meillä varsi-
11176: naisesti vasta kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on
11177: otettu käytäntöön, on, mikäli tästä on tietoja käytettävissä,
11178: vielä verrattain vähän olemassa. Ja voimassaolevissa sään-
11179: nöissä, joiden laatimiseen työntekijät yleensä eivät lainkaan
11180: ole saaneet ottaa osaa, pidetään useimmiten silmällä yksin-
11181: omaan työnantajain etua. Niissä luetellaan yksityiskohtai-
11182: sesti näiden oikeuksia, ja varsinkin sisältävät ne lukuisasti
11183: rankaisumääräyksiä, jotavastoin työntekijäin oikeudet ja
11184: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 3
11185:
11186: heille tärkeät työoloja koskevat seikat enimmiten sivuute-
11187: taan. Työsääntöihin suhtautuvat meillä työntekijät sen
11188: vuoksi epäluuloisesti ja ne ovat aiheuttaneet riitaisuuksia
11189: näiden ja työnantajain välillä.
11190: Mainittujen epäkohtain poistamiseksi otti elinkeinolain
11191: tarkastamista varten vuonna 1898 asetettu komitea ehdo-
11192: tukseensa uudeksi elinkeinolaiksi uusia täydentäviä mää-
11193: räyksiä työsäännöistä. Näiden laatiminen suunniteltiin
11194: pakolliseksi tehdas- ja käsityöliikkeissä, joissa on vähintään
11195: kaksikymmentä työntekijää, jotapaitsi niiden sisällys ehdo-
11196: tettiin säännösteltäväksi ja viranomaisten tarkastettavaksi.
11197: Sitä vastoin olivat työntekijät edelleen jätettävät sananvaltaa
11198: vaille työsääntöjen laatimisessa.
11199: Tähän ehdotukseen perustuvat ne täydellisemmät mää-
11200: räykset työsäännöistä, jotka sisältyivät siihen ehdotukseen
11201: uudeksi elinkeinolaiksi, joka armollisena esityksenä annet-
11202: tiin 1907 vuoden samoinkuin seuraaville valtiopäiville. Kun
11203: asia jäi Eduskunnassa loppuun käsittelemättä, tehtiin sekä
11204: 1908 että 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä tähän armolli-
11205: seen esitykseen nojautuva eduskuntaesitys työsäännöistä, ja
11206: ensiksi mainituilla valtiopäivillä valmistikin työväenasiain
11207: valiokunta mietinnön, joka sisälsi aiotteen mukaisen laki-
11208: ehdotuksen, mutta Eduskunta ei silloinkaan ehtinyt asiata
11209: loppuun käsitellä. Nyt esillä olevaan eduskuntaesitykseen
11210: sisältyvä asetusehdotus perustuu näihin eduskunta-alotteisiin
11211: sekä mainittuun Valiokunnan mietintöön ja on niin ollen
11212: pääsisällykseltään armollisen esityksen vastaavain säännös-
11213: ten mukainen.
11214:
11215:
11216:
11217: Mainitussa armollisessa esityksessä ehdotettiin työ- eli
11218: järjestyssäännöistä annettavaksi pääasiallisesti seuraavat
11219: määräykset.
11220: Järjestyssääntöjen laatiminen tehtäisiin pakolliseksi
11221: niissä tehdas- ja käsityöliikkeissä, ammattimainen raken-
11222: nustoimintakin tähän luettuna, joissa on vähintään kym-
11223: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11224:
11225: menen työntekijää, mutta sellaisellakin elinkeinonharjoitta-
11226: jalla, jonka liikkeessä työskentelee kymmentä vähemmän
11227: työntekijää, olisi oikeus saattaa tällaisia sääntöjä voimaan
11228: ja tulisi hänen silloin noudattaa näiden laatimista koskevia
11229: säännöksiä. Teollisuuslaitoksen osastolle voitaisiin niin-
11230: ikään tarvittaessa laatia erityiset järjestyssäännöt.
11231: Mitä sääntöjen sisällykseen tulee, olisi tarkalleen sää-
11232: dettävä, mistä seikoista niihin on määräyksiä otettava ja
11233: mistä niissä sen lisäksi voidaan säätää. Edelliseen ryhmään
11234: kuuluisivat tarpeelliset määräykset työhön ottamisesta, työ-
11235: ajoista, työpalkkain laskemisen perusteista ja maksuajoista,
11236: irtisanomisajasta sekä niistä syistä, joiden nojalla ilman
11237: irtisanomista voidaan työstä erottaa ja erota, samoinkuin
11238: siitä, kenelle työntekijän on tehtävä valituksensa ja muut
11239: esityksensä. Jos on tehty välipuhe koeajasta, palkanlyhen-
11240: nyksestä taikka sakoista tai muusta uhasta, tulisi sääntöihin
11241: sen ohessa ottaa näitä seikkoja koskevia tarpeellisia mää-
11242: räyksiä, joiden laatimisessa erittäin olisi pidettävä silmällä,
11243: että kertyvät sakkovarat käytetään johonkin työntekijäin
11244: yhteistä hyvää edistävään tarkoitukseen. Jälkimäiseen ryh-
11245: mään kuuluisivat työpaikalla noudatettavan järjestyksen
11246: turvaamista tarkoittavat määräykset, samoinkuin säännökset
11247: siitä, mitä on varteen otettava työntekijäin suojelemiseksi
11248: työssä sattuvilta tapaturmilta sekä työriitain välttämiseksi
11249: .ia sovittamiseksi.
11250: Järjestyssääntöjen laatiminen 'tapahtuisi siten, että elin-
11251: keinonharjoittaja, valmistettuaan säännöt maan molemmilla
11252: .Kielillä, elleivät työntekijät ole joko kaikki suomea tai kaikki
11253: ruotsia puhuvia, antaisi heille tilaisuuden lausua niistä mieli-
11254: piteensä ja sen jälkeen toimittaisi säännöistäkolmekappaletta
11255: paikkakunnan ammattivaltuustolle. Tämän tulisi, hank~t
11256: tuaan asianomaisen ammattientarkastajan lausunnon, ottaa
11257: säännöt tutkittavikseen ja ne vahvistaa, milloin niiden havai-
11258: taan lain säännöksiä vastaavan eikä sisältävän mitään lain-
11259: vastaista tai ilmeisesti kohtuutonta määräystä, toimittaa sekä
11260: hakijalle tästä annetulla todistuksena varustettu kappale.
11261: Sitävastoin olisi hakemus hyljättävä, jos säännöissä huomat-
11262: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 5
11263:
11264: taisiin lainvastaisuutta, samoinkuin jos valtuusto kolmen
11265: neljänneksen enemmistöllä harkitsee, että joku sääntöihin
11266: otettu määräys on ilmeisesti kohtuuton ja elinkeinonharjoit-
11267: taja, häntä siihen kehoitettaessa, kieltäytyy sellaista mää-
11268: räystä oikaisemast~. Näissä tapauksissa tulisi valtuuston
11269: kehoittaa hakijata viidenviidettä päivän kuluessa antamaan
11270: valtuustolle joko tarpeellisilta kohdin korjatut säännöt tahi
11271: todistuksen siitä, että hän päätöksestä on valittanut teolli-
11272: suushallitukseen, jossa valtuuston päätökseen kolmenkym-
11273: menen päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta voitaisiin ha-
11274: kea muutosta. Sellaisella paikkakunnalla, missä ammatti-
11275: valtuustoa ei ole, annettaisiin järjestyssäännöt toisen sa-
11276: massa läänissä olevan paikkakunnan ammattivaltuuston tar-
11277: kastettaviksi. Valtion ja kunnan harjoittamat teollisuus-
11278: yritykset asetettaisiin eri asemaan sikäli, että niille laaditut
11279: järjestyssäännöt tulisi asianomaisen valtionviranomaisen ja
11280: kunnan, teollisuushallitusta kuulusteltuaan, vahvistaa nou-
11281: datettaviksi.
11282: Tällä tavoin vahvistetut järjestyssännöt, joista ammatti-
11283: valtuuston toimesta yksi kappale toimitettaisiin asianomai-
11284: selle ammattientarkastajalle, olisivat julkipantavat sopiviin
11285: paikkoihin työmaalle sekä annettavat kullekin liikkeen
11286: työssä olevalle tai myöhemmin työhön otetulle työntekijälle,
11287: ja tulisivat ne irtisanomisajan kuluttua liikkeessä sekä työn-
11288: antajan että työntekijäin noudatettaviksi. Elinkeinonhar-
11289: joittajaa, joka ei vuoden kuluessa lain voimaan astumisesta
11290: laatisi sitä noudattamalla liikkeelleen järjestyssääntöjä, ran-
11291: gaistaisiin sakolla.
11292:
11293:
11294: Esillä olevaa asiata käsitellessään on Valiokunta pääty-
11295: nyt omaksumaan ne periaatteet, joiden varaan eduskuntaesi-
11296: tykseen sisältyvä asetusehdotus, edellä selostettujen armoUi-
11297: sen esityksen säännösten mukaisesti, on rakennettu ja joita
11298: ulkomaisessakin lainsäädännössä yleensä on noudatettu.
11299: Se ehdotus, että työsääntöjen laatiminen suuremmissa
11300: teollisuusliikkeissä tehtäisiin pakolliseksi, on Valiokunnan
11301: 6 1913. - Ed~kuntaesitysmietintö N :o 9.
11302:
11303:
11304: mielestä hyvin harkittu. Nämä säännöt, milloin niissä lue-
11305: tellaan niin työnantajan kuin työntekijäin oikeudet ja vel-
11306: vollisuudet, selvittävät heidän välistä oikeussuhdettaan ja
11307: ovat siten omiaan ehkäisemään väärinkäytöksiä sekä keski-
11308: näisiä riitaisuuksia. Sen ohessa ne, sisältäen työpaikalla nou-
11309: datettavat järjestysmääräykset, takaavat työn säännölliselle
11310: käynnille tarpeellisen järjestyksen ja vähentävät ammatti-
11311: vaaraa, jotapaitsi ne helpottavat työsopimusten tekemistä sa-
11312: moinkuin ammattientarkastajain toimintaa. Näin ollen ja
11313: koska nämä työsäännöistä saatavat edut voidaan turvata yh-
11314: teiskunnalle vain siten, että niiden laatiminen tarpeeksi laa-
11315: ja.lti tehdään pakolliseksi, puoltaa Valiokunta tämän peri-
11316: aatteen soveltamista meilläkin. :Mutta jotta se tarkoitus,
11317: johon tällä tavoin pyritään, voitaisiin saavuttaa, täytyy toi-
11318: selta puolen olla takeita siitä, että työsäännöt laaditaan
11319: tarkoitustaan vastaaviksi. Nämä takeet saadaan vain siten,
11320: että nimenomaan säädetään, mistä seikoista työsääntöihin
11321: tulee ja mistä niihin lisäksi voidaan määräyksiä ottaa,
11322: ja että säännöt alistetaan sopivan tarkastajan vahvistetta-
11323: viksi, jonka tulee valvoa, että lain määräyksiä tässä kohdin
11324: noudatetaan, sekä pitää silmällä, että sääntöihin ei oteta
11325: lainvastaisia tai kohtuuttomia määräyksiä. Samoin edel-
11326: lyttää mainitun tarkoituksen saavuttaminen, että työnteki-
11327: jöillekin varataan tilaisuus esittää mielipiteensä työsääntöi-
11328: hin otettavista määräyksistä, joskin sääntöjen laatiminen on
11329: uskottava elinkeinonharjoittajalle, jolle tämä tehtävä luon-
11330: nostaan kuuluu, hän kun on liikkeen omistaja ja sen talou-
11331: dellisesta kannattavaisuudesta vastuussa.
11332: Valiokunta on niinikään pääasiallisesti voinut hyväksyä
11333: sen yksityiskohtaisen järjestelyn, jolla näitä periaatteita
11334: eduskuntaesitykseen sisältyvässä asetusehdotuksessa koete-
11335: taan toteuttaa,.katsoen kuitenkin olevan syytä eräiden muu-
11336: tosten ja lisäysten tekemiseen.
11337: Se asetusehdotus, jonka Valiokunta puolestaan on hyväk-
11338: synyt, on näin ollen ylipäätään edellä mainitun armollisen
11339: esityksen säännösten mukainen, vastaten sen 42-48 § :ää,
11340: 67 § :n 2 momenttia, osaksi 78 sekä 81 § :ää. Ainoastaan
11341: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 7
11342:
11343: seuraavat Valiokunnan hyväksymän asetusehdotuksen sään-
11344: nökset poikkeavat tästä asiallisesti.
11345: Työsääntöjen laatiminen on tehty pakolliseksi kaikissa 1 §.
11346: teollisuusliikkeissä, joissa työskentelee vähintään kymmenen
11347: työntekijää, koska ei näytä olevan mitään syytä rajoittaa
11348: tätä määräystä ainoastaan tehdas- ja käsityöliikkeisiin. Sen 3 §.
11349: ohessa on asetusehdotus laadittu siten, että siitä selvästi
11350: käy ilmi, että j'okaisella elinkeinonharj<;>ittajalla, jota mai-
11351: nittu velvollisuus ei koske, kauppaliikkeen omistajallakin,
11352: on oikeus, asetuken määräyksiä noudattaen, laatia liikkeel-
11353: leen työsäännöt. V aliakunta on näissä kohdin nojautunut
11354: ed uskuntaesitykseen.
11355: Niihin säännöksiin, jotka koskevat työsääntöjä laadit-
11356: taessa noudatettavaa menettelyä, on otettu sellainen nimen-
11357: omainen määräys, että elinkeinoharjoittajan tulee ammatti- 7 §.
11358: valtuustolle antaa sääntöjen mukana myöskin työntekijäin
11359: lausunto niistä, minkä ohessa valtuuston on velvollisuus
11360: hankkia sille neljässä kappaleessa toimitetuista säännöistä
11361: sekä miespuolisen että naispuolisen ammattientarkastajan
11362: lausunnot, milloin elinkeinoliike on kumpaisenkin valvonnan 11 §.
11363: alaisena, ja sellaisissa tapauksissa toimittaa vahvistetuista
11364: säännöistä kappale kumpaisellekin heistä. V aliakunta on 8 §.
11365: myöskin, nojautuen ulkomaiden lainsäädäntöön, samoin-
11366: kuin erääseen mainitussa armollisessa esityksessä ole-
11367: vaan, työnteettäjän sakottamisoikeutta rajoittavaan sään-
11368: nökseen, pitänyt tarpeellisena velvoittaa ammattivaltu11stoa
11369: työsääntöjä tarkastaessaan valvomaan, että sääntöihin, joissa
11370: määrätään uhkasakkoja, työntekijäin palkansaannin turvaa-
11371: miseksi myöskin on otettu sakkojen liiallista käyttämistä
11372: rajoittava määräys, ja on tässä suhteessa pidetty sopivana
11373: sellais~a rajoitusta, että kuukauden kuluessa tuomittujen
11374: sakkojen yhteenlaskettu määrä ei saa olla samanaikaista
11375: keskipäiväpalkkaa suurempi. Sitävastoin näyttää tarpeetto- 9 §.
11376: malta vaatia yksinkertaista suurempaa enemmistöä sääntö-
11377: jen vahvistuksen epäämiseen sillä perusteella, että ne sisäl-
11378: tävät kohtuuttomia määräyksiä, koska elinkeinonharjoittaja,
11379: jos vahvistus syyttä evätään, voi teollisuushallituksessa
11380: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11381:
11382: tähän hakea oikaisua. Turhana on niinikään poistettu se
11383: vaatimus, että vahvistamista estävän määräyksen tulisi olla
11384: 12 §. ,ilmeisesti" kohtuuton. Lisäksi on asetusehdotukseen otettu
11385: nimenomainen määräys siitä, että sääntöjä muutettaessa tai
11386: lisäyksillä varustettaessa on meneteltävä samoin kuin niiden
11387: vahvistamisessa; niinikään sellainen säännös, että vahvis-
11388: 13 §. tetutkin työsäännöt voidaan, jos niissä -havaitaan laittomia
11389: tai kohtuuttomia määräyksiä, vaatia uudelleen tarkastetta-
11390: viksi ja korjattaviksi. Viimemainittu säännös on Valiokun-
11391: nan mielestä tarpeen, koska voi sattua, että sääntöihin epä-
11392: huomiossa jää laittomia määräyksiä tahi että niissä olevat
11393: määräykset olojen muuttuessa käyvät lainvastaisiksi tai
11394: muuten vanhentuneiksi, mutta jotta saataisiin takeita tämän
11395: säännöksen käyttämisestä vain todellisen tarpeen vaatiessa,
11396: ehdottaa Valiokunta, että ainoastaan teollisuushallitus voisi
11397: ammattientarkastajan ilmoituksesta määrätä siinä mainit-
11398: tuun toimenpiteeseen ryhdyttäväksi. Sitävastoin on katsottu
11399: tarpeettomaksi ottaa asetusehdotukseen määräystä siitä,
11400: millä kielellä työsäännöt ovat laadittavat. Useimmissa näissä
11401: kohdin on poikettu eduskuntaesityksestä.
11402: 17 §. 'Asetusehdotuksen rankaisumääräyksiin on Valiokunta
11403: myöskin, eduskuntaesitystäkin täydentäen, liittänyt tar-
11404: peelliseksi havaitsemansa lisäsäännöksen, koska elinkeinon-
11405: harjoittaja voi rikkoa asetusta muullakin tavoin kuin lai-
11406: minlyömällä työsääntöjen laatimisen siinä säädetyn ajan
11407: kuluessa; minkä ohessa eduskunta-aiotteen mukaisesti tämä
11408: aika on säädetty kuudeksi kuukaudeksi asetuksen voimaan-
11409: astumisesta ja asetusehdotukseen on otettu määräys myöskin
11410: siitä, minkä ajan kuluessa työsäännöt ovat laadittavat sel-
11411: laisessa liikkeessä, joka perustetaan asetuksen jo ollessa nou-
11412: datettavana.
11413:
11414:
11415:
11416: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
11417: +,aen ehdottaa,
11418: Elinkeinoliikkeiden työsää.nnöt. 9
11419:
11420: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja toi-
11421: mittaisi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ar-
11422: mollisesti vahvistettavaksi seuraavan asetusehdo-
11423: tuksen:
11424:
11425:
11426:
11427:
11428: Asetus
11429: elinkeinoliikkeiden työsäiinnöistii.
11430:
11431: Kumoten maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista anne-
11432: tun asetuksen 31 §, säädetään täten seuraavaa:
11433:
11434:
11435: I LUKU.
11436: Elinkeinon h a r joi t ta ja n v e 1 v o ll i suu-
11437: d e s t a l a a t i a t y ö s ä ä n n ö t.
11438:
11439: 1 §.
11440: Missä vähintään kymmenen työntekijää on työssä teolli-
11441: suusliikkeessä, on elinkeinonharjoittajan laadittava liikkeel-
11442: leen työsäännöt, noudattaen tämän asetuksen määräyksiä.
11443:
11444:
11445: 2 §.
11446: Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle jossakin
11447: suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan tälle osas-
11448: tolle laatia erityiset työsäännöt.
11449:
11450:
11451: 3 §.
11452: Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän asetuksen muka.a.n
11453: ole velvollinen laatimaan työsääntöjä, saa kuitenkin sellai-
11454: sia sääntöjä liikkeellensä laatia, ja noudatettakoon silloin,
11455: mitä alempana on säädetty.
11456: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11457:
11458:
11459: II LUKU.
11460:
11461: T y ö s ä ä n t ö j e n s i s ä 11 y k s e s t ä.
11462:
11463: 4 §.
11464: Työsäännöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astuvat voi-
11465: maan, määrättävä:
11466: 1 :ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen otetta-
11467: va hän on;
11468: 2 :ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päättyminen
11469: sekä lepohetket niinä työaikoina;
11470: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat;
11471: 4:ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla elin-
11472: keinonharjoittaja voi irtisanomatta erottaa työntekijän taikka
11473: työntekijällä ilman irtisanomista on oikeus saada erotodis-
11474: tus; sekä
11475: 5 :ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali-
11476: tuksilla tahi muilla esityksillä.
11477:
11478:
11479: 5 §.
11480: Jos on tehty välipuhe koeajasta tahi palkanlyhennyk-
11481: sestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työs'äännöissä
11482: myöskin määrättävä: ~
11483: 1 :ksi) se koeaika, jonka kuluessa työsuhde voidaan
11484: purkaa irtisanomisaikaa varteen ottamatta;
11485: 2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingonkorva-
11486: uksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää taikka
11487: työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää; sekä
11488: 3 :ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rikko-
11489: misesta voi tulla, kenen määrättävänä se on, miten työnteki-
11490: jälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja kuinka
11491: rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, miten
11492: rangaistus on täytäntöön pantava sekä, jos sakon uhka on
11493: määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää edistäviin
11494: tarkoituksiin siten kertyvät varat ovat käytettävät.
11495: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 11
11496:
11497: 6 §.
11498: Työsääntöihin voidaan sitäpaitsi ottaa määräyksiä siitä,
11499: mitä on varteen otettava:
11500: 1 :ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla sekä
11501: tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estämi-
11502: seksi;
11503: 2 :ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voimassa
11504: oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä työnteon turvaa-
11505: miseksi; sekä
11506: 3 :ksi) työriitain vältt.ämiseksi ja niiden sovittamiseksi.
11507:
11508:
11509:
11510: III LUKU.
11511: Miten työsääntöjä laadittaessa on
11512: m e n e t e l t ä v ä.
11513:
11514: 7 §.
11515: Sittenkun liikkeen työssä oleville työntekijöille on an-
11516: nettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi keskuudes-
11517: taan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua mielipi-
11518: teensä työsäännöistä, antakoon elinkeinonharjoittaja neljä
11519: kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausunnon niistä
11520: ammattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asianomaisten am-
11521: mattientarkastajain lausunnot asiasta.
11522:
11523: 8 §.
11524: Jos työsääntöjen havaitaan vastaavan tämän asetuksen
11525: säännöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lainvastaista
11526: tahi kohtuutonta määräystä, vahvistakoon ammattivaltuusto
11527: työsäännöt noudatettaviksi ja antakoon niitä hakijalle takai-
11528: sin yhden kappaleen, johon vahvistus on merkitty.
11529: Työsääntöjä, joissa uhkasakkoja määrätään, älköön vah-
11530: vistettako, ellei niissä ole sellaista lisämääräystä, ettei sak-
11531: koja saa yhden kuukauden kuluessa tuomita yhteenlasket-
11532: tuna suurempaa määrää, kuin työntekijän keskipäiväpalkka
11533: samaan aikaan on.
11534: 12 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11535:
11536: 9 §.
11537: Jos työsäännöt ovat vastoin lakia tahi sisältävät kohtuut-
11538: tomia määräyksiä, hyljätköön ammattivaltuusto hakemuk-
11539: sen ja ilmoittakoon tarkasti päätöksessä syyt siihen sekä
11540: kehoittakoon hakijata, viidenviidettä päivän kuluessa tiedon
11541: saatuansa, valtuustolle antamaan muistutuksenalaisilta koh-
11542: din korjatut työsäännöt tahi, jos hän ei päätökseen tyydy,
11543: todistuksen, että hän säädetyssä järjestyksessä on tehnyt
11544: valituksen siitä.
11545:
11546: 10 §.
11547: Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon työsäännöt
11548: toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan ammattival-
11549: tuustolle, ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sääntöjen
11550: tarkastamiseen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin edellä on
11551: ammattivaltuustosta säädetty.
11552:
11553: 11 §.
11554: Niin pian kuin työsäännöt on vahvistettu, toimittakoon
11555: ammattivaltuusto yhden kappaleen niitä asianomaisille am~
11556: mattientarkastajille.
11557:
11558: 12 §.
11559: Työsääntöjä muutettaessa tai lisäyksiä niihin tehtäessä
11560: on tämän luvun määräyksiä noudatettava.
11561:
11562: 13 §.
11563: Jos ammattivaltuuston vahvistamissa työsäännöissä huo-
11564: mataan olevan laittomia tai kohtuuttomia määräyksiä, voi
11565: Teollisuushallitus ammattientarkastajan ilmoituksesta vaa-
11566: tia työsäännöt uudestaan ammattivaltuuston tarkastetta-
11567: viksi, joka voi määrätä elinkeinonharjoittajan korjaamaan ne
11568: 9 § :ssä säädetyssä järjestyksessä.
11569:
11570: 14 §.
11571: Valtion tahi kunnan harjoittamalle· teollisuusyritykselle
11572: laadittakoon työsäännöt noudattaen, mitä ylempänä on sää-
11573: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 13
11574:
11575: detty, kuitenkin siten, että asianomaisen valtionviranomai-
11576: sen ja kunnan asia on, Teollisuushallitusta kuulusteltuaan,
11577: noudatettavaksi vahvistaa nämä työsäännöt.
11578:
11579:
11580:
11581: IV LUKU.
11582: Työ sääntö j en saat ta m i s e s ta työn teki-
11583: .i ä i n t i e t o o n s e k ä v o i m a a n a s t u m i s e s t a.
11584:
11585: 15 §.
11586: Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipan-
11587: tavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voi-
11588: vat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
11589: kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myöhemmin
11590: työhön otetulle työntekijälle.
11591:
11592: 16 §.
11593: Sittenkun työsäännöt on julkipantu, niinkuin 15 § :ssä
11594: on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa olevan
11595: irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja että
11596: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
11597: työntekijät.
11598:
11599: V LUKU.
11600: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
11601:
11602: 17 §.
11603: Jos elinkeinonharjoittaja ei kuuden kuukauden kuluessa
11604: tämän asetuksen voimaan astumisesta taikka kahdessa kuu-
11605: kaudessa uuden liikkeen alottamisesta laadi työsääntöjä lii-
11606: kettään varten niinkuin tässä asetuksessa säädetään, tai jos
11607: hän ei 9 § :ssä säädetyn ajan kuluessa anna ammattivaltuus-
11608: tolle asianmukaisesti korjattuja työsääntöjä, taikka jos hän
11609: muuten rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, sakotettakoon
11610: häntä vähintään kymmenen ja enintään kaksisataa markkaa.
11611: 14 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
11612:
11613: Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta ota ojentuaksensa,
11614: olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja enintään tuhat
11615: markkaa.
11616: 18 §.
11617: Valitus siitä, että on kieltäydytty työsääntöjä vahvista-
11618: masta, voidaan tehdä Teollisuushallitukseen kolmenkymme-
11619: nen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon ammattival-
11620: tuuston päätöksestä.
11621:
11622: 19 §.
11623: Tämä asetus astuu voimaan- p. --kuuta 19-.
11624:
11625:
11626:
11627: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
11628: Erkko, varapuheenjohtaja Granfelt, jäsenet Hanninen, Hjelt,
11629: Jalava, Alma Jokinen, Karhi, Lundström, Paasivuori, Poh-
11630: jola, Pärssinen (osittain), Saariaho, Salo, Tanttu, W aarala,
11631: Wuorimaa ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsenet
11632: Pohjaväre ja Wiljakainen.
11633:
11634: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1913.
11635: Vastalause. 15
11636:
11637:
11638:
11639:
11640: Vastalause.
11641: Koska emme voi useissa erinäisissä kohdissa h:vväksyä
11642: Valiokunnan ehdotusta asetukseksi elinkeinoliikkeiden työ-
11643: säännöistä, pyydämme täten esiintuoda eriävät mielipi-
11644: teemme.
11645: Asetusehdotuksessa on ensiksikin, mitä tulee työsään- l, 7 ja 8 §.
11646: töjen laatimiseen, liian vähän otettu työntekijäin oi-
11647: keuksia huomioon. Sen mukaan laatisi työsäännöt työn-
11648: antaja, kuten nykyäänkin. Työntekijöille annetaan aino-
11649: astaan oikeus lausunnon antamiseen laaditun sääntöehdotuk-
11650: sen johdosta. Mutta työnantajan ja samoin ammattival-
11651: tuuston, joka säännöt vahvistaa, ei tarvitse jos ei tahdo ottaa
11652: työntekijäin lausuntoa huomioon. Ammattivaltuustojen
11653: kokoonpano nykyisten kunnallisten äänioikeusolojen valli-
11654: tessa on sellainen, että niissä useammassa tapauksessa tulee
11655: olemaan työnantajain luokkapyyteitä tukeva enemmistö,
11656: joka työsääntöjä käsitellessään pitää silmällä enemmän
11657: työnantajain kuin työntekijäin etuja. Työsäännöt voivat
11658: siis tulla vahvistetuiksi, vaikka ne sisältäisivät työväen mie-
11659: lestä hyvinkin kohtuuttomia määräyksiä. Senvuoksi olisi
11660: myöskin työntekijöille varattava tilaisuus työsääntöjen laati-
11661: miseen. Tämän voisi toteuttaa siten, että työsääntöjen valmis-
11662: taminen jätettäisiin komitealle, johon työntekijät valitsisivat
11663: yhtä monta jäsentä kuin työnantajakin. Jos työntekijät ei-
11664: vät valitsisi edustajiaan komiteaan, voitaisiin työnantajalle,
11665: joka on vastuunalainen työsääntöehdotuksen valmistumisesta
11666: määräaikana, myöntää oikeus valita työntekijäinkin edusta-
11667: jat liikkeensä työntekijäin keskuudesta. Senvuoksi olisi
11668: mielestämme pykälät 1, 7 ja 8 muutettava siten, että niissä
11669: edellä viitatulla tavalla turvattaisiin työläisten oikeus ot-
11670: 16 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
11671:
11672: taa osaa työsääntöjen laatimiseen. Emme myöskään voi
11673: hyväksyä asetuksen 5 :ssä § :ssä olevia säännöksiä, joiden
11674: mukaan työsääntöihin voidaan ottaa määräyksiä työnteki-
11675: jäin palkan pidättämisestä sakkona, työsopimuksen täyt-
11676: tämisen vakuutena tai vahingon korvauksena. Työntekijäin
11677: sakottaminen, jota työnantajat nykyään hyvin useasti käyt-
11678: tävät pakkokeinona työläisiä vastaan, on epäoikeutettua ja
11679: tunnotonta työläisten kiristämistä. Työnantajalla, jolla on
11680: oikeus työntekijän erottamiseen ja siten tämän elinehtojen
11681: riistämiseen, on jo tämän vuoksi ilman sakottamisoikeutta-
11682: kin enemmän kuin kylliksi mahdollisuuksia työntekijäin ku-
11683: rissa pitämiseen. Tämä sakotusjärjestelmä on kiero jo sii-
11684: henkin nähden, että työnantaja sen vallitessa itse toimii syyt-
11685: täjänä, tuomarina ja tuomion täytäntöönpanijana. Senvuoksi
11686: olisi tällainen sakottaminen mahdollisimman pian lakisää-
11687: döksillä estettävä. Kohtuutonta on myöskin se, että työn-
11688: antaja saa ilman muuta pidättää osan työntekijäin palkasta
11689: työsopimuksen täyttämisen vakuutena tahi vahingon kor-
11690: vauksena. Työntekijäin palkka on useimmiten niin pieni,
11691: että se säännöllisesti menee aivan välttämättömiin elin-
11692: tarpeisiin eikä siitä siis riitä tällaisiin pakollisiin ,sääs-
11693: töihin" työnantajain tarkoituksia varten. Sitäpaitsi
11694: jaa nam pidätetty palkka useinkin työnantajan hy-
11695: väksi, kun hän vapaaehtoisesti taikka olojen pakosta
11696: lopettaa liikkeensä tai muuten ryhtyy rettelöimään
11697: työntekijäinsä kanssa. Myöskin voivat työnantajat kiskoa
11698: aivan aiheettomasti ja kohtuuttoman suuria vahingonkor-
11699: vauksia, jos heillä on oikeus puheena olevaan palkan pidät-
11700: tämiseen ilman laillista tutkintoa ja tuomiota. Tosin ei
11701: kaikkia näitä väärinkäytöksiä voitaisi kokonaan poistaa si-
11702: ten, että estettäisiin puheena olevain määräysten ottaminen
11703: työsääntöihin, sillä useissa työpaikoissa on käytännössä eri-
11704: tyiset työsopimukset. Mutta koska kuitenkin työsäännöt
11705: nykyään ovat ja todennäköisesti edelleenkin tulevat olemaan
11706: useimmissa työpaikoissa ainoana työsopimuksena, .tulisivat
11707: tässä esiintuodut väärinkäytökset suureksi osaksi poistetuksi
11708: sillä, että puheena olevain määräysten ottaminen työsääntöi-
11709: Vastalause. 17
11710:
11711: hin estettäisiin. Sitäpaitsi Eduskunta saanee piankin tilai-
11712: suuden valmistaa erityisen työsopimuslain, jolla voidaan pu-
11713: heena olevat väärinkäytökset yleensä poistaa. Ehdotamme
11714: senvuoksi, että 5 :stä. pykälä.stä poistettaisiin puheena olevat
11715: säännökset.
11716: Valiokunnan ehdotuksen mukaan ei ammattivaltuustolla
11717: ole oikeutta missään tapauksessa tehdä muutoksia työsään-
11718: töehdotukseen, vaan tulee tämän joko vahvistaa ehdotus sel-
11719: laisenaan tai hylä~ä se. Jos valtuusto katsoo, että työsääntö-
11720: ehdotukseen tulisi tehdä muutoksia, lisäyksiä tai poistoja,
11721: tulee valtum11ton käskeä työnantajan niitä tekemään. Työn-
11722: antajan toimenpiteestä voidaan työsäännöt useat kerrat kor-
11723: jata sellaisiksi, ettei valtuusto voi niitä vahvistaa, joten työ-
11724: sääntöjen käytäntööntuleminen voi viipyä pitkiä aikoja.
11725: Meidän mielestämme tulisi ammattivaltuustolla olla oikeus
11726: tehdä työsääntöihin tarpeelliset muutokset, ellei työnantaja
11727: heti ensi kerralla, kun häntä on siihen käsketty, toimeenpane
11728: muutosten tekoa.
11729: Valiokunnan ehdotuksessa myönnetään työnantajalle
11730: myöskin tarpeettoman pitkä aika, viisiviidettä päivää yllä-
11731: mainittujen korjaustöiden tekemiseen tai valittamiseen am-
11732: mattivaltuuston päätöksen johdosta. Kolmenkymmenen päi-
11733: vän aika olisi tähän mielestämme varsin riittävä. Tämän
11734: vuoksi olisi 9 pykälä hyväksyttävä sellaisena, että edellä esi-
11735: tetyt näkökohdat tulevat siinä huomioon otetuksi.
11736: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, että Eduskunta hy-
11737: väksyisi asetuksen 1, 5, 7, 8 ja 9 §:n näin kuuluvina:
11738:
11739: 1 §.
11740: Teollisuusliikkeelle, missä on vähintään kymmenen työn-
11741: tekijää työssä, on laadittava työsäännöt, noudattaen tämän
11742: asetuksen määräyksiä.
11743:
11744: 5 §.
11745: Jos on tehty välipuhe koeajasta tai palkan lyhennyk-
11746: sestä apukassaan menevää maksua varten, on työsäännöissä
11747: myöskin määrättävä
11748: 2
11749: 18 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11750:
11751: 1 :ksi) se koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan pur-
11752: kaa irtisanomisaikaa varteenottamatta; sekä
11753: 2 :ksi) kuinka suuren osan työntekijäin palkasta saa vä-
11754: hentää apukassaan menevänä maksuna.
11755:
11756: 7 §.
11757: Työsääntöehdotuksen laatii komitea, johon kuuluu, paitsi
11758: puheenjohtajaa, 6 jäsentä, joista elinkeinonhar.iottaja valit-
11759: see 3 ja liikkeessä työssä olevat työntekijät niinikään 3
11760: jäsentä.
11761: Jos työntekijät yhden viikon kuluessa siitä, kun elin-
11762: keinonharjoittaja oli heitä kehottanut valitsemaan jäseniä
11763: mainittuun komiteaan, eivät sitä tee, olkoon elinkeinonhar-
11764: jottajalla oikeus ne itse valita liikkeensä työntekijäin kes-
11765: kuudesta.
11766: Komitean jäsenet valitsevat itse puheenjohtajan. Mutta
11767: elleivät he sovi puheenjohtajasta, ja jos paikkakunnalla on
11768: ammattivaltuusto, valitkoon se puheenjohtajaksi henkilön,
11769: joka ei ole elinkeinonharjottaja eikä työntekijä. ,Jos paikka-
11770: kunnalla ei ole ammattivaltuustoa, pyydettäköön lähimmän
11771: samassa läänissä olevan ammattivaltuuston komitealle pu-
11772: heenjohtaja valitsemaan.
11773: 8 §.
11774: Sitten kun komitea on saanut työsääntöehdotuksensa val-
11775: miiksi, antakoon komitea sen elinkeinonharjoittajalle, jonka.
11776: tulee siitä pyytää liikkeessä työssä olevain työntekijäin yh-
11777: teiseltä kokoukselta lausuntoa.
11778: Sen jälkeen kun työntekijät ovat saaneet tilaisuuden työ-
11779: sääntöehdotuksesta antaa lausuntonsa, lähettäköön elinkei-
11780: nonharjoittaja 4 kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin
11781: yhteisen kokouksen lausunnon ammattivaltuustolle, jonka
11782: tulee hankkia niistä asianomaisten ammattientarkastajain
11783: lausunnot.
11784: 9 §:
11785: Ammattivaltuustolla olkoon oikeus vahvistaa työsään-
11786: nöt, jos n~ eivät sisällä mitään lainvastaista tai muuten koh-
11787: tuutonta määräystä.
11788: Vastala u.se.
11789:
11790: Mutta, jos työsääntöehdotus on vastoin lakia tai sisältää
11791: määräyksen että työntekijää työssä tekemästä rikkomuksesta
11792: rangaistaan sakolla taikka määräajaksi työstä erottami-
11793: sella, taikka jos ne sisältävät muun kohtuuttomuuden, hyl-
11794: jättäköön anomus ja ilmottakoon valtuusto tarkasti syyt
11795: hylkäämiseen sekä kehottakoon hakijaa 30 päivän kuluessa
11796: päätöksestä tiedon saatuaan valtuustolle antamaan muistu--
11797: tuksenalaisilta kohdilta korjatut säännöt tahi, jos hän ei pää-
11798: tökseen tyydy, todistuksen, että hän säädetyssä järjestyk-
11799: sessä on siitä tehnyt valituksen.
11800: Jos valitusta ei ole tehty eikä elinkeinonharjoittaja yllä-
11801: mainitun ajan kuluessa valtuustolle esitä niin muutettua tai .
11802: korjattua työsääntöehdotusta, jonka valtuusto voisi vahvis-
11803: taa, olkoon valtuustolla oikeus työsääntöehdotukseen tehdä
11804: sellaisia muutoksia, -poistoja ja lisäyksiä kuin harkitsee oi-
11805: keuden .ia kohtuuden mukaisiksi ja vahvistakoon sitten työ-
11806: säännöt, jota asianomaiset noudattakoot.
11807:
11808: Helsingissä, 18 p. maaliskuuta 1913.
11809:
11810: J. K. Poh.1ola. Hilja Pärssinen.
11811: Alma Jokinen. W. IJnndström.
11812: Matti Paasivnori. Osk. Jalava.
11813: }J. Pohjaväre.
11814: ----~---~--
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
11820: 1913.- S. V. H.e-- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: Suuren valiokunnan mietintö
11826: N:o 8 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl;
11827: tää asetusehdotuksen elinkeinoliikkeiden työ-
11828: säännöistä.
11829:
11830: Käsitellessään Työväenasiain valiokunnan mietinnössä
11831: N :o 3 olevaa asetusehdotusta elinkeinoliikkeiden työsään-
11832: nöistä, on Suuri valiokunta päättänyt puoltaa mainittua eh-
11833: dotusta hyväksyttäväksi. Suuri valiokunta on kuitenkin
11834: asetusehdotuksen 16 ja 17 § :ään tehnyt selventävän lisä-
11835: yksen.
11836: Tämän johdosta Suuri valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
11837:
11838: että Eduskunta hyväksyisi Työväenasiain
11839: valiokunnan mietinnössä N :o 3 olevan ehdotuk-
11840: sen Asetukseksi elinkeinoliikkeiden työsään-
11841: nöistä, 16 ja 17 §:n kuitenkin näin kuuluvina:
11842:
11843: 16 §.
11844: Sittenkun työsäännöt on julkipantu, niinkuin 15 § :ssä
11845: on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa olevan
11846: irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja että
11847: työnjohtaja ja kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet
11848: tai työhön otetut työntekijät.
11849:
11850: 17 §.
11851: Jos elinkeinonharjoittaja, joka tämän asetuksen mukaan
11852: on velvollinen laatimaan työsäännöt, ei kuuden kuukauden
11853: kuluessa ( poist.) asetuksen voimaan astumisesta taikka kah-
11854: dessa kuukaudessa uuden liikkeen alottamisesta laadi työ-
11855: 2 1913.- S. V. M.- Eduskunfttesitysmiet. N:o 9.
11856:
11857: sääntöjä liikettään varten, niinkuin tässä asetuksessa sääde-
11858: tään, tai jos hän ei 9 §:ssä säädetyn ajan kuluessa anna am-
11859: mattivaltuustolle asianmukaisesti korjattuja työsääntöjä.,
11860: taikka jos hän muuten rikkoo tämän asetuksen säännöksiä,
11861: sakotettakoon häntä vähintään kymmenen ja enintään kaksi-
11862: sataa markkaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta
11863: ota ojentuaksen:;a, olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja
11864: 'enintään tuhat markkaa.
11865:
11866: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1913.
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
11872: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
11873:
11874: •
11875:
11876:
11877:
11878:
11879: Suuren valiokunnan mietintö
11880: N :o 8 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
11881: sältää asetusehdotuksen elinkeinoliikkeiden
11882: työsäännöistä.
11883:
11884: Edellä mainitun asian toisessa käsittelyssä on Edus-
11885: kunta hyväksynyt Asetuksen elinkeinoliikkeiden työsään-
11886: nöistä Suuren valiokunnan mietinnössään N :o 8 tekemän
11887: ehdotuksen mukaan, 5 § :n kuitenkin muutettuna näin kuu-
11888: luvaksi:
11889:
11890: 5 §.
11891: Jos on tehty välipuhe koeajasta tahi palkanlyhennyk-
11892: sestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työsäännöissä
11893: myöskin määrättävä:.
11894: 1 :ksi) se koeaika, jonka kuluessa työsuhde voidaan pur-
11895: kaa irtisanomisaikaa varteen ottamatta;
11896: 2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingonkor-
11897: vauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää
11898: (poist.); sekä
11899: 3 :ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rikk-o-
11900: misesta voi tulla, kenen määrättävänä se on, miten työnteki-
11901: jälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja kuinka
11902: rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, miten
11903: rangaistus on täytäntöön pantava sekä, jos sakon uhka on
11904: määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää edistäviin
11905: tarkoituksiin siten kertyvät varat ovat käytettävät.
11906:
11907:
11908: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on asia tois-
11909: tamiseen qllut Suuren valiokunnan käsiteltävänä.. Suuri va-
11910: ~ 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
11911:
11912: liokunta on kuitenkin pysynyt ennen tekemässään ehdotuk!
11913: sessa, ja saa Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
11914:
11915: että Eduskut!ta hyväksyisi 5 §:n Asetuksessa
11916: elinkeinoliikkeiden työsäännöistä näin kuulu-
11917: vana:
11918:
11919: 5 §.
11920: Jos on tehty välipuhe koeajasta tahi palkanlyhennyk-
11921: sestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työsäännöissä
11922: myöskin määrättävä:
11923: 1 :ksi) se koeaika, jonka kuluessa työsuhde voidaan pur-
11924: kaa irtisanomisaikaa varteen ottamatta;
11925: 2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa ·vahingonkor-
11926: vauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää
11927: taikka työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää;
11928: sekä
11929: 3:ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rikko-
11930: misesta voi tulla, kenen määrättävänä se on, miten työnteki-
11931: jälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja kuinka
11932: rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, miten
11933: rangaistus on täytäntöön pantava sekä, jos sakon uhka on
11934: määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää edistäviin
11935: tarkoituksiin siten kertyvät varat ovat käytettävät. ·
11936:
11937: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1913.
11938:
11939:
11940:
11941:
11942: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
11943: . 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
11944:
11945:
11946:
11947:
11948: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
11949: esityksen johdosta päättämä a 1 a m a i n e n
11950: e h d o t u s asetukseksi elinkeinoliikkeiden
11951: työsäännöistä.
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
11957: ja Suuriruhtinas l
11958:
11959:
11960:
11961:
11962: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, joka si-
11963: sältää ehdotuksen asetukseksi elinkeinoliikkeiden työsään-
11964: nöistä, ja on Eduskunta tämän esityksen säädetyssä järjes-
11965: 2 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysrniet. N:o 9.
11966:
11967: tyksessä käsitellyt.
11968: Suurissa teollisuusyrityksissä ovat työnantajat, siitä läh-
11969: tien kuin työsopimuksen vapaus on tunnustettu, alkaneet
11970: ottaa käytäntöön sellaisia ohjeita eli n. s. työ-sääntöjä, joissa
11971: tarkemmin määrätään työehdot sekä työssä noudatettava
11972: järjestys. Useissa maissa on tästä annettu lakisäännöksiä,
11973: osaksi siinä tarkoituksessa, että työsääntöjen käyttäminen
11974: suuremmissa teollisuusliikkeissä tulisi pakolliseksi, osaksi
11975: työntekijäin turvaamiseksi työnantajain mielivaltaisia mää-
11976: räyksiä vastaan. Myöskin vo:i'illaJssa olevan, 31 päivänä
11977: maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 31 § :ään
11978: on otettu tätä koskevia säännöksiä.
11979: Olojen kehittyessä ovat nämä säännökset monessa suh-
11980: teessa vanhentuneet. Niissä jätetään työnantajan harkinnan
11981: varaan, tahtooko hän työsääntöjä liikkeelleen laatia. Samoin
11982: saa työnantaja vapaasti ratkaista, mistä asioista ja minkä
11983: sisältöisiä määräyksiä sääntöihin otetaan, huomioon ottaen
11984: ainoastaan ettei niihin tule mitään yleisen lain vastaista.
11985: Sääntöjen antaminen asianomaiselle elinkeinoyhdistykselle
11986: tai kruununvoudille tarkoittaa vain niiden virallisesti tun-
11987: netuksi tekemistä, eikä näillä ole minkäänlaista oikeutta
11988: niitä tarkastaa.
11989: Nämä lainsäädännön puutteellisuudet ovat esiintyneet
11990: teollisuustoiminnan alalla. Työsääntöjä, joita varsinaisesti
11991: vasta kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on otettu
11992: Suomessa käytäntöön, on, mikäli tästä on tietoja,
11993: vielä verrattain vähän olemassa. Työntekijät eivät yleensä
11994: ole saaneet ottaa niiden laatimiseen osaa, ja pidetään niissä
11995: useimmiten silmällä yksinomaan työnantajan etuja. Niissä
11996: luetellaan yksityiskohtaisesti työnantajan oikeuksia, ja
11997: varsinkin sisältävät ne lukuisasti rankaisumääräyksiä, jota
11998: vastoin työntekijäin oikeudet ja heille tärkeät, työoloja kos-
11999: kevat seikat enimmiten sivuutetaan. Sen vuoksi on työn-
12000: tekijöillä epäluuloja työsääntöjä kohtaan ja ovat ne aiheut~
12001: taneet riitaisuuksiakin työntekijäin ja työnantajain välillä.
12002: Siihen ehdotukseen uudeksi elinkeinolaiksi, joka armnl-
12003: lisena esityksenä annettiin Eduskunnalle 1907 vuoden sekä
12004: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt 3
12005:
12006: 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä, oli otettu tärkeitä
12007: määräyksiä työsäännöistä. Kun asia kummallakin kerrallli
12008: jäi Eduskunnassa loppuun käsittelemättä, tehtiin toisilla val-
12009: tiopäivillä vuosina 1908 ja 1909 näihin armollisiin esityksiin
12010: nojautuvia eduskuntaesityk<siä työsäännöistä, mutta Edus-
12011: kunta ei ehtinyt niidenkään käsittelyä loppuun suorittaa.
12012: Eduskunnan nyt hyväksymä asetusehdotus on P.ääasiallisesti
12013: sisällöltään armollisten esitysten säännösten mukainen, ja
12014: vastaa niiden 42-48 § :ää, 67 § :n 2 momenttia sekä osaksi
12015: 78 ja 81 §:ää.
12016:
12017:
12018: Asetusehdotuksessa on työsääntöjen laatiminen tehty
12019: pakolliseksi niissä teollisuusliikkeissä, joissa vähintään kym-
12020: menen työntekijää on työssä. Luettelemalla työsäännöissä
12021: työnantajan sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet,
12022: selvitetään heidän välistään oikeussuhdetta ja siten ehkäis-
12023: tään väärinkäytöksiä sekä keskinäisiä riitaisuuksia. Sitä
12024: paitsi takaavat työsäännöt, ne kun sisältävät työpaikalla nou-
12025: natettavat järjestysmääräykset, työn säännölliselle käynnille
12026: tarpeellisen järjestyksen ja voivat vähentää ammattivaaraa,
12027: minkä ohella ne helpottavat työsopimusten tekemistä ja
12028: ammattientarkastajain toimintaa. Jotta työsäännöt saataisiin
12029: tarkoitustaan vastaaviksi, on laissa nimenomaan säädettävä,
12030: mistä seikoista työsääntöihin tulee ja mistä niihin voidaan
12031: ottaa määräyksiä sekä että säännöt on alistettava erityisen
12032: viranomaisen vahvistettaviksi, jonka tulee valvoa, että lain
12033: säännöksiä tässä kohden noudatetaan, ja pitää silmällä, että
12034: sääntöihin ei oteta lainvastaisia tai kohtuuttomia määräyksiä.
12035: Sen lisäksi on tarpeellista, että työntekijöillekin varataan
12036: tilaisuus esittää mielipiteensä työsääntöihin otettavista
12037: määräyksistä, joskin sääntöjen laatiminen on uskottava
12038: elinkeinonharjoittajalle, hän kun on liikkeen omistaja ja sen
12039: taloudellisesta kannattavaisuudesta vastuussa.
12040: Asetusehdotuksen yksityiskohtaisista säännöksistä, mi-
12041: käli ne poikkeavat edellä mainittujen armollisten esitysten
12042: vastaav~sta määräyksistä, saa Eduskunta seuraavassa tehdä
12043: lähemmin selkoa.
12044: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
12045:
12046: 1 ja 3 §. Työsääntöjen laatiminen on asetusehdotuksen 1 § :ssä
12047: tehty pakolliseksi kaikissa teollisuusliikkeissä, joissa työs-
12048: kentelee vähintään kymmenen työntekijää, koska Eduskun-
12049: nan mielestä ei ole syytä raj-oittaa tätä määräystä ainoastaan
12050: tehdas- ja kä:sityöliikkeisiin. Sen ohessa on 3 § :ssä sää-
12051: detty, että jokaisella elinkeinonharjoittajalla, jota mainittu
12052: velvollisuus ei koske, kauppaliikkeen omistajallakin, on
12053: oikeus, asetuksen määräyksiä noudattaen, laatia liikkeelleen
12054: työsäännöt.
12055: 7 §. A~setusehdotuksen 7 § :ään on otettu nimenomainen mää-
12056: räys siitä, että elinkeinonharjoittajan tulee ammattivaltuus-
12057: tolle antaa sääntöjen mukaan myöskin työntekijäin lausunto
12058: niistä, ja että valtuusto on velvollinen hankkimaan sään-
12059: nöistä ammattientarkastajan tahi, milloin elinkeinoliike on
12060: mies- ja naispuolisen ammattientarkastajan valvonnan alai-
12061: sena, molempain näiden lausunnot.
12062: 8 §. T;yöntekijäin palkansaannin turvaamiseksi on Eduskun-
12063: ta, ulkomaiden lainsäädännön mukaisesti ja huomioon ottaen
12064: edellä mainituissa armollisissa esityksissä olleen vastaavan
12065: säännöksen, pitänyt tarpeellisena asetu1sehdotuksen 8 § :ssä
12066: velvoittaa ammattivaltuuston työsääntöjä tarkastaessaan
12067: valvomaan, että sääntöihin, JOISsa määrätään uhka-
12068: sakkoja, on otettava sellainen sakkojen liiallista käyttämistä
12069: rajoittava määräys, jonka mukaan kuukauden kuluessa tuo-
12070: mittujen sakkojen yhteenlaskettu määrä ei saa olla samanai-
12071: kaista keskipäiväpalkkaa suurempi.
12072: 9 §. Eduskunnan mielestä ei ole tarpeen vaatia määräenem-
12073: mistöä sääntöjen vahvistuksen epäämiseen siinä tapauksessa,
12074: että ne sisältävät kohtuuttomia määräyksiä, koska elinkei-
12075: nonharjoittaja, jos vahvistus syyttä evätään, voi Teollisuus-
12076: hallituksessa hakea siihen oikaisua. Tätä huomioon ottaen
12077: on asetusehdotuk!sen 9 § laadittu.
12078: 11 §. Asetusehdotuksen 11 § :ään on otettu määräys, josta käy
12079: selville, että kappale vahvistettuja työsääntöjä on toimi-
12080: tettava asianomaiselle sekä miespuoliselle että naispuoliselle
12081: ammattientarkastajaUe, jos elinkeinoliike on kumpaisenkin
12082: valvonnan alaisena.
12083: 13 §. Jos vahvistetuissa työsäännöissä havaitaan laittomia tai
12084: kohtuuttomia määräyksiä, voidaan ne asetusehdotuksen
12085: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt 5
12086:
12087: 13 § :n mukaan vaatia uudelleen tarkastettaviksi ja korjat-
12088: tavik,si. Tämä säännös on Eduskunnan mielestä tarpeen,•
12089: koska voi sattua, että sääntöihin epähuomiossa jää laittomia
12090: määräyksiä tahi että niissä olevat määräykset olojen
12091: muuttuessa käyvät lainvastaisiksi tai muuten vanhentu-
12092: neiksi. Jotta olisi takeita tämän säännöksen käyttämisestä
12093: vain todellisen tarpeen vaatiessa, on samassa pykälässä
12094: edelleen määrätty, että ainoastaan Teollisuushallitus voi
12095: ammattientarkastajan ilmoitui~sesta määrätä ryhdyttäväksi
12096: mainittuun toimenpiteeseen. Sitä vastoin on katsottu tar-
12097: peettomaksi ottaa asetusehdotukseen määräystä siitä, millä
12098: kielellä työsäännöt on laadittava.
12099: Aika, minkä kuluessa elinkeinonharjoittajan tulee laatia 17 §.
12100: työsäännöt, on määrätty kuudeksi kuukaudeksi asetuksen voi-
12101: maanastumisesta; myöskin on asetusehdotuksessa määrätty,
12102: minkä ajan kuluessa työsäännöt on laadittava sellaisessa liik-
12103: keessä, joka perustetaan asetuksen jo ollessa noudatettavana.
12104: Kun elinkeinonharjoittaja voi rikkoa asetusta muullakin
12105: tavoin kuin laiminlyömällä työsääntöjen laatimisen säädetyn
12106: ajan kulues,sa, on Eduskunta rangaistusmääräyksiä sisältä-
12107: vään 17 § :ään ottanut siitä johtuvan säännöksen.
12108:
12109: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
12110: maisesti ilmoittaa,
12111:
12112: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
12113: Keisarillisen Majesteettinne armollisesti t'utkit-
12114: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
12115: asetusehdotuksen:
12116:
12117:
12118:
12119: Asetus
12120: elinkeinoliikkeiden työsäännöistä.
12121: Kumoten maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista
12122: annetun asetuksen 31 § säädetään täten seuraavaa:
12123: 6 1913. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
12124: I LUKU.
12125: E l i n k e i n o n h a r j o i t t a j a n v e l v o ll i s u u-
12126: d e s t a l a a t i a t y ö s ä ä n n ö t.
12127:
12128: 1 §.
12129: Missä vähintään kymmenen työntekijää on työssä teolli-
12130: suusliikkeessä, on elinkeinonharjoittajan laadittava liikkeel-
12131: leen työsäännöt, noudattaen tämän asetuksen määräyksiä.
12132:
12133: 2 §.
12134: Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle jossakin
12135: suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan tälle osas-
12136: tolle laatia erityiset työsäännöt.
12137:
12138: 3 §.
12139: Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän asetuksen mukaan
12140: ole velvollinen laatimaan työsääntöjä, saa kuitenkin sellai-
12141: sia sääntöjä liikkeellensä laatia, ja noudatettakoon silloin,
12142: mitä alempana on säädetty.
12143:
12144:
12145: II LUKU.
12146: T y ö s ä ä n t ö j e n s i s ä II y k s e s t ä.
12147: 4 §.
12148: Työsäännöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astuvat voi-
12149: maan, määrättävä:
12150: 1 :ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen otetta-
12151: va hän on;
12152: 2 :ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päättyminen
12153: sekä lepohetket niinä työaikoina;
12154: 3 :ksi) työpalkkain la~kemisen perusteet ja maksuajat;
12155: 4:ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla elin-
12156: keinonharjoittaja voi irtisanomatta erottaa työntekijän taikka
12157: työntekijällä ilman irtisanomista on oikeus saada erotodis-
12158: tus; sekä
12159: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt. 7
12160:
12161: 5 :ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali-
12162: tuksilla tahi muilla esityksillä.
12163:
12164: 5 §.
12165: Jos on tehty välipuhe koeajasta tahi palkanlyhennyk-
12166: sestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työsäännöissä
12167: myöskin määrättävä:
12168: 1 :ksi) se koeaika, jonka kuluessa työsuhde voidaan
12169: purkaa irtisanomisaikaa varteen ottamatta;
12170: 2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingonkorva-
12171: uksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää; s,ekä
12172: 3 :ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rikko-
12173: misesta voi tulla, kenen määrättävänä se on, miten työnteki-
12174: jälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja kuinka
12175: rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, miten
12176: rangaistus on täytäntöön pantava sekä, jos sakon uhka on
12177: määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää edistäviin
12178: tarkoituksiin siten kertyvät varat ovat käytettävät.
12179:
12180: 6 §.
12181: Työsääntöihin voidaan sitä paitsi ottaa määräyksiä siitä,
12182: mitä on varteen otettava:
12183: 1 :ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla sekä
12184: tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estämi-
12185: seksi;
12186: 2 :ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voimassa
12187: oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä työnteon turvaa-
12188: miseksi; sekä
12189: 3 :ksi) työriitain välttämiseksi ja niiden sovittamiseksi.
12190:
12191: III LUKU.
12192: Miten työsääntöjä laadittaessa on
12193: meneteltävä.
12194: 7 §.
12195: Sittenkuin liikkeen työssä oleville työntekijöille on an-
12196: nettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi keskuudes-
12197: 8 1913.- Edu.sk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
12198: taan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua mielipi-
12199: teensä työsäännöistä; antakoon elinkeinonharjoittaja neljä
12200: kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausunnon niistä
12201: ammattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asianomaisten am-
12202: mattientarkastajain lausunnot asiasta.
12203: 8 §.
12204: Jos työsääntöjen havaitaan vastaavan tämän asetuksen
12205: säännöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lainvastaista
12206: tahi kohtuutonta määräystä, vahvistakoon ammattivaltuusto
12207: työsäännöt noudatettaviksi ja antakoon niitä hakijalle takai-
12208: sin yhden kappaleen, johon vahvistus on merkitty.
12209: Työsääntöjä, joissa uhkasakkoja määrätään, älköön vah-
12210: vistettako, ellei niissä ole sellaista lisämääräystä, ettei sak-
12211: koja saa yhden kuukauden kuluessa tuomita yhteenlasket-
12212: tuna suurempaa määrää, kuin työntekijän keskipäiväpalkka
12213: samaan aikaan on.
12214: 9 §.
12215: Jos työsäännöt ovat vastoin lakia tahi sisältävät kohtuut-
12216: tomia määräyksiä, hylätköön ammattivaltuusto hakemuk-
12217: sen ja ilmoittakoon tarkasti päätöksessä syyt siihen sekä
12218: kehoitettakoon hakijaa, neljänkymmenenviiden päivän kulu-
12219: essa tiedon saatuansa, valtuustolle antamaan muistutuksen-
12220: alaisilta kohdin korjatut työsäännöt tahi, jos hän ei päätök-
12221: seen tyydy, todistuksen, että hän säädetyssä järjestyksessä
12222: on tehnyt valituksen siitä.
12223: 10 §.
12224: Missä .ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon työsäännöt
12225: toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan ammattival-
12226: tuustolle, ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sääntöjen
12227: tarkastamiseen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin edellä on
12228: ammattivaltuustosta säädetty.
12229:
12230: 11 §.
12231: Niin pian kuin työsäännöt on vahvistettu, toimittakoon
12232: ammattivaltuusto yhden kappaleen niitä asianomaisille am-
12233: mattientarkastajille.
12234: Elinkeinoliikkeiden työsäännöt 9
12235:
12236: 12 §.
12237: Työsääntöjä muutettaessa tai lisäyksiä niihin tehtäessä
12238: on tämän luvun määräyksiä noudatettava.
12239:
12240: 13 §.
12241: Jos ammattivaltuuston vahvistamissa työsäännöis~ä huo-
12242: mataan olevan laittomia tai kohtuuttomia määräyksiä, voi
12243: Teollisuushallitus ammattientarkastajan ilmoituksesta vaa-
12244: tia työsäännöt uudestaan ammattivaltuuston tarkastetta-
12245: viksi, joka voi määrätä elinkeinonharjoittajan korjaamaan ne
12246: 9 § :ssä säädetyssä järjestyksessä.
12247:
12248: 14 §.
12249: Valtion tahi kunnan harjoi:ttamalle teollisuusyritykselle
12250: laadittakoon työsäännöt noudattaen, mitä ylempänä on sää-
12251: detty, kuitenkin siten, että asianomaisen valtionviranomai-
12252: sen ja kunnan asia on, Teollisuushallitusta kuulusteltuaan,
12253: noudatettavaksi vahvistaa nämä työsäännöt.
12254:
12255:
12256: IV LUKU.
12257:
12258: Työ s ä ä n t ö j e n s a a t t a m i s e s t a t yö n t e k i-
12259: jäin tietoon sekä voimaan
12260: a s t u m i s e s t a.
12261: 15 §.
12262: Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipan-
12263: tavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voi-
12264: vat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
12265: kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myöhemmin
12266: työhön otetulle työntekijälle.
12267:
12268: 16 §.
12269: Sittenkuin työsäännöt on julkipantu, niinkuin 15 § :ssä
12270: on säädetty, noudattakoot niitä liikkeessä voimassa olevan
12271: irtisanomisajan kuluttua sekä elinkeinonharjoittaja että
12272: 10 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
12273:
12274: työnjohtaja ja kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet
12275: tai työhön otetut työntekijät.
12276:
12277:
12278: V LUKU.
12279: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
12280: 17 §.
12281: Jos elinkeinonharjoittaja, joka tämän asetuks-en mukaan
12282: on velvollinen laatimaan työsäännöt, ei kuuden kuukauden
12283: kuluessa asetuksen voimaan astumisesta taikka kahdessa
12284: kuukaudessa uuden liikkeen alottamisesta laadi työsääntöjä
12285: liikettään -varten, niinkuin tässä asetuksessa säädetään,
12286: tai jos hän ei 9 § :ssä säädetyn ajan kuluessa anna am-
12287: mattivaltuustolle asianmukaisesti korjattuja työsääntöjä,
12288: taikka jos hän muuten rikkoo tämän asetuksen säännöksiä;
12289: sakotettakoon häntä vähintään kymmenen jft, enintään kåksi-
12290: sataa markkaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta
12291: ota ojentuaksensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja
12292: enintään tuhat markkaa.
12293:
12294: 18 §.
12295: Valitus siitä, että on kieltäydytty työsääntöjä vahvista-
12296: masta, voidaan tehdä Teollisuushallitukseen kolmenkymme-
12297: nen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon ammattival-
12298: tuuston päätöksestä.
12299:
12300: 19 §.
12301: Tämä asetus astuu vmmaan . . päivänä ........ kuuta
12302: 19 ....
12303:
12304:
12305:
12306: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12307:
12308: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
12309:
12310: Helsingissä, Keisarillisen Senaati:m. kirjapaino!!sa, 19Ul.
12311: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
12312:
12313:
12314:
12315:
12316: Talousvaliokunnan mietintö
12317: N:o 5 eduskuntaesitysten johdosta, jotka si-
12318: sältävät säännöksiä elinkeinon harjoittamisen
12319: oikeudesta.
12320:
12321: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Talous-
12322: valiokuntaan lähettänyt edustaja Hallstenin tekemän edus-
12323: kuntaesityksen N :o 29, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
12324: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, sekä edustaja Kirveen
12325: ynnä muiden eduskuntaesityksen N :o 1 maaliskuun 31 päi-
12326: vänä 1879 annetun elinkeinolain 19 §:n ensimäisen kohdan
12327: muuttamisesta; ja on Valiokunta näitä eduskuntaesityksiä
12328: yhdessä käsitellyt.
12329:
12330:
12331:
12332: Nyt voimassa olevan, 31 päivänä maaliskuuta 1879 elin-
12333: keinoista annetun asetuksen uudistamisesta annettiin 1907
12334: vuoden ja ensimäisille valtiopäiville vuonna 1908 Eduskun-
12335: nan hyväksyttäväksi armollinen esitys, mutta kummallakaan
12336: kertaa ei ehditty saada asiata loppuun käsitellyksi. Sen
12337: jälkeen ei ole hallituksen alotetta asiassa Eduskunnalle an-
12338: nettu, johtuen tämä lähinnä Venäjän ministerineuvoston vas-
12339: tustavasta kannasta. Mutta 1908 vuoden toisilla valtiopäi-
12340: villä tehtiin Eduskunnassa asiasta eduskuntaesitys, minkä
12341: johdosta Työväenasiainvaliokunta, jakaen aineen eri osiin,
12342: valmisti kolme mietintöä, joista yksi sisälsi ehdotuksen laiksi
12343: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, toinen lakiehdotuksen
12344: 2 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
12345:
12346: ammattivaltuustoista ja kolmas ehdotuksen laiksi elinkeino-
12347: liikkeiden järjestyssäännöistä. Asia jäi tälläkin kertaa
12348: Eduskunnassa loppuun käsittelemättä. Samoin kävi 1909
12349: vuoden toisilla valtiopäivillä, jolloin aineesta, niin jaoitet-
12350: tuna kuin mainittu Työväenasiainvaliokunta oli ehdottanut,
12351: Eduskunnassa tehtiin eduskuntaesitys. Näihin esitöihin pe-
12352: rustuu lähinnä ed. Hallstenin puheena oleva, elinkeinon har-
12353: joittamisen oikeutta koskeva eduskuntaesitys, joka käsittää
12354: nykyisen elinkeinoasetuksen yleisen osan. Elinkeinoasetuk-
12355: sen muita osia koskevat, näillä valtiopäivillä tehdyt edus-
12356: kuntaesitykset, jotka sisältäyät ehdotukset asetukseksi am-
12357: mattivaltuustoista, elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöistä
12358: sekä lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja
12359: ammattityöstä, on Eduskunta lähettänyt Työväenasiain-
12360: valiokunnan valmisteltaviksi.
12361: Edustaja Hallstenin eduskuntaesitystä tarkastaessaan on
12362: Talousvaliokunta havainnut, että sitä voidaan käsitellä ny-
12363: kyisen elinkeinoasetuksen alaa koskevista äskenmainituista
12364: toisista eduskuntaesityksi~ä riippumatta; ja on Valiokunta
12365: katsonut voivansa sitä puoltaa Eduskunnan hyväksyttäväksi,
12366: kuitenkin muutamilla muutoksilla ja lisäyksillä, minkä joh-
12367: dosta V aliakunnassa on valmistettu tähän liitetty ehdotus
12368: asetukseksi elinkeinon harjoittq,misen oikeudesta. Tämä eh-
12369: dotus vastaa nykyisen elinkeino~setuksen 1 ja 2 luvussa sekä
12370: 40 § :ssä olevia säännöksiä ja tarkoittaa niiden kehittämistä
12371: ajanmukaiselle kannalle.
12372: 1 §. Yleisenä sääntönä on puheena olevassa elinkeinoasetuk-
12373: sessa säilytetty nykyisen elinkeinolain johtava periaate,
12374: että jokaisella on oleva oikeus Suomessa harjoittaa niitä
12375: luvallisia elinkeinoja, joihin ei tarvitse erityistä tiedol-
12376: lista pätevyyttä tai sitä varten osotettua taitavuutta, ja että
12377: tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja käsityöliikettä
12378: että muutakin ansionsaantia tai elatusta tarkoittavaa ja hy-
12379: viin tapoihin soveltuvaa liikettä tai elinkeinoa. Saman ylei-
12380: sen säännön mukaan tulisivat myöskin elinkeinon harjoitta-
12381: miseen Suomessa olemaan yhtä oikeutettuja kuin oman
12382: maan kansalaiset Keisarikunnan alamaiset ja Suomessa asu-
12383: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 3
12384:
12385: vat ulkomaalaiset, jotka nykyisten säännösten mukaan saa·
12386: vat elinkeinoa täällä harjoittaa ainoastaan siihen hankitun
12387: luvan nojalla. Edellisiin nähden on Eduskunta jo näillä val-
12388: tiopäivillä puolestaan hyväksynyt asetusehdotuksen niiden
12389: Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elinkeinon har-
12390: joittamiseen Suomessa, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,
12391: minkä asetuksen mukaan Keisarikunnan alamaiset olisivat
12392: samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalaisetkin oikeutetut
12393: täällä harjoittamaan elinkeinoa, sellaistakin, jonka harjoit-
12394: tamiseen voimassa olevain säännösten mukaan erityinen
12395: myönnytys on tarpeen. Nyt puheena olevan asetusehdotuk-
12396: sen 1 § :n alkuun otettu määräys venäläisten elinkeino-
12397: oikeudesta sisältää asiallisesti samaa· kuin mainittu asetus-
12398: ehdotus ja on siis siinä olevan säännön soveltamista yleiseen
12399: elinkeinolakiin.
12400: Paitsi yhtiöihin ja osuuskuntiin, on oikeus luvallisen
12401: elinkeinon harjoittamiseen ulotettu myöskin laillisesti perus-
12402: tettuihin n. s. taloudellisiin yhdistyksiin, jotka sääntöjensä
12403: mukaan saavat elinkeinoja harjoittaa. Tätä oikeutta ei ny-
12404: kyisessä elinkeinoasetuksessa ole yhdistyksille yleensä tun-
12405: nustettu, johtuen nähtävästi siitä, että niillä ei ole juriidisen
12406: personan luonnetta. Mutta siitä huolimatta ovat esim. ku-
12407: lutusyhdistykset maassa viime aikoina pitäneet avonaisia
12408: myymälöitä yleisessä kaupassa luvallisten tavarain .kaup-
12409: paamista varten. Kun tästä ei ole kuulunut epäkohtia syn-
12410: tyneen, yhtä vähän kuin niistäkään avonaisista myyntiliik-
12411: keistä, joita eräät kotiteollisuus- y. m. sellaiset yhdistykset
12412: ovat panneet toimeen, ei Valiokunnassa ole ollut epäilyk-
12413: siä ulottaa elinkeinovapautta myöskin yhdistyksien toimi-
12414: aloille.
12415: Asetusehdotuksen 2 § :ään, joka vastaa nykyisen elin- 2 §.
12416: keinoasetuksen 14 § :ää, on otettu luettelo niistä n. s. ohje-
12417: sääntöisistä elinkeinoista, joiden harjoittamista varten on
12418: vaadittava eräitä kelpoisuusehtoja taikka tarvitaan ammat-
12419: tien vaarallisuuteen nähden tai muista syistä niille ominai-
12420: sia varokeino- ja valvontamääräyksiä. Tässä luettelossa on
12421: nykyisessä elinkeinoasetuksessa mainittujen ohjesääntöisten
12422: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
12423:
12424: elinkeinojen ohessa otettu huomioon myöskin ne elinkeino-
12425: ammatit, jotka myöhemmin annettujen asetusten kautta eri-
12426: tyisesti järjestettyinä ovat tähän ryhmään siirtyneet. Li-
12427: säksi on vielä otettu muutamia elinkeinonhaaroja, joiden
12428: harjoittamiseen nähden erityisiä määräyksiä jo on ehdo-
12429: tettu taikka havaittu tarpeellisiksi, niinkuin margariinin
12430: valmistus ja myynti, laivansuorijan ammatti, siirtolaisuuden
12431: välittämiseksi perustetut liikeyritykset sekä työn- ja asunto-
12432: välitysliikkeet, niin myös sirkus- ja varietee-esitykset ynnä
12433: muut senkaltiset julkiset näytännöt. Valiokunta on havain-
12434: nut eduskuntaesityksessä olevan luettelon sikäli kaipaavan
12435: täydentämistä, että ei ainoastaan päihdytysjuomia anniske-
12436: levat ravintolalikkeet vaan myöskin muut sellaiset liikkeet,
12437: niinkuin yömaja- (vieraskoti-), kahvila- ja biljaardinpito-
12438: liikkeet, tulisivat erityisten silmälläpitosäännösten alaisiksi,
12439: vaikka niissä ei päihdytysjuomia anniskellakaan, koska epä-
12440: järjestystä ja huonotapaisuutta on niissäkin esiintynyt.
12441: Vaarallisuutensa takia näyttää olevan tähän luetteloon otet-
12442: tava myöskin automobiilien, lentokoneiden ja muiden omin
12443: voimin kulkevien voimakoneiden, niinkuin lokomobiilien,
12444: höyryjyrien ja nopeakulkuisten moottoriveneiden käyttämi-
12445: nen. Sellaisten koneiden käyttämisessä vaaditaan nim. eri-
12446: tyistä varovaisuutta ja huolellisuutta, jonka tähden järjes-
12447: täviä yleisiä määräyksiä siitä ·tarvitaan.
12448: Valiokunnassa on ollut keskustelun alaisena, eikö,
12449: samalla kuin margariiniuin ja muiden voin- ja juusto-
12450: vastikkeiden valmistus ja kauppa 2 § :ssä mainitaan oh;ie-
12451: sääntöisiin elinkeinoihin kuuluvina, siihen yhteyteen olisi
12452: otettava säännös myös siitä, että luonnonvoin ja -juuston
12453: tehdasmainen valmistus sekä näiden aineiden ja maidon
12454: kauppa on asetettava erikoislainsäädännön alaiseksi. Sen
12455: ohessa on huomautettu, että kotieläinten teurastus ja lihan-
12456: kauppa, jolla alalla on ilmaantunut melkoisia väärinkäy-
12457: töksiä, niin myös sellaisten elintarpeiden valmistus ja
12458: myynti, jotka etupäässä ovat joutuneet väärennyksen esi-
12459: neeksi, olisivat läheisessä tulevaisuudessa asetettavat eri-
12460: iyisten valvontamääräysten alaisiksi. Asiata harkitessaan
12461: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 5
12462:
12463: on Valiokunta, vaikka se onkin ollut yksimielinen siitä, että
12464: puheena olevilla aloilla Suomessa tarvitaan väärinkäytöksiä
12465: ehkäisevää erikoislainsäädäntöä, suunnilleen sellaista kuin
12466: jo on useissa muissa maissa noudatettavaksi aikaansaatu,
12467: kuitenkin luopunut ajatuksesta siltä varalta panna mitään
12468: määräystä asetusehdotuksen puheena olevaan pykälääu.
12469: Näitä tärkeitä lainsäädäntökysymyksiä, jotka syvältä kos-
12470: kevat etupäässä maatalousväestön elinehtoja, ei nim. ole rat-
12471: kaistava ilman Eduskunnan myötävaikutusta. Mutta ennen-
12472: kuin siihen voidaan ryhtyä, ovat nämä asiat hallituksen
12473: toimesta tarkoin valmisteltavat. Tällaisia alkutöitä ei vielä
12474: ole olemassa ja joku aika kulunee ennenkuin niitä saadaan
12475: toimeen. Valiokunnasta on sentähden näyttänyt ennenaikai-
12476: selta 2 § :ssä mainita siitä erikoislainsäädännöstä, joka elin-
12477: tarpeiden tuotannon ja kaupan valvontaa varten on tarpeen.
12478: Tälle kannalle on Valiokunta asettunut siihenkin katsoen,
12479: että samalla kuin puheena olevista aineista Eduskunnalle
12480: annetaan armolliset esitykset, niihin voidaan ottaa myöskin
12481: ehdotukset tarpeen vaatimiksi muutoksiksi tai lisäyksiksi
12482: yleiseen elinkeinolakiin. Huomattava sitä paitsi on, että
12483: elintarpeiden valmistusta ja kauppaa järjestävän erikoislain-
12484: säädännön puutetta voitanee väliaikaisesti jossain määrin
12485: korvata niillä yleisillä tai kunnallisilla määräyksillä, jotka
12486: puheena olevan asetusehdotuksen 24 § :n nojalla annettaisiin
12487: ravintoaineiden myynnin tarkastuksen aikaansaamiseksi.
12488: Koska Eduskunta on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä
12489: tehdyn eduskuntaesityksen johdosta puolestaan hyväksynyt
12490: ja alamaisessa kirjelmässä 16 päivältä marraskuuta samaa
12491: vuotta Hallitsijan vahvistettavaksi lähettänyt ehdotuksen
12492: margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta,
12493: mikä asia kuitenkin vielä on Keisarilliselle Majesteetille
12494: ratkaisua varten esittelemättä, siitä huolimatta että olot
12495: maassa kipeästi kaipaavat sellaista lainsäädäntötoimenpi-
12496: dettä, on V aliakunnasta näyttänyt olevan paikallaan, että
12497: 2 § :ssä mainitaan voin- ja juustonvastikkeiden valmistus ja
12498: kauppa. Tätä koskevan säännöksen, joka on otettu 2 § :n
12499: 6 1913. - Eduskuntaesitysnrletintö N :o 10.
12500:
12501: 1 mom. 7 kohtaan, on Valiokunta kuitenkin muodostanut
12502: uudestaan yhtäpitäväksi edellä mainitun asetusehdotuksen
12503: nimikkeen kanssa. Ja kun eräitä maassa viime vuosina
12504: muusta kuin eläinrasvasta valmistettuja voinvastikkeita on
12505: eri nimillä yleiseen kauppaan laskettu, samalla kuin on väi-
12506: tetty niiden ei kuuluvan marglniinituotteisiin, on Valio-
12507: kunta katsonut tarpeelliseksi laajentaa tämän kohdan sisäl-
12508: lystä niin, ettei sen piirin ulkopuolelle voi jäädä mitkään
12509: luonnonvoin ja -juuston keinotekoiset vastikkeet.
12510: Eduskuntaesityksen 2 § :n viimeisessä momentissa oleva
12511: säännös oikeudesta aluksilla vesitse kuljettaa matkustajia
12512: ja tavaroita kotimaisten satamien välillä ei kuulu tämän
12513: pykälän aineistoon, jonka tähden Valiokunta on sen erot-
12514: tanut eri pykäläksi (3 §).
12515: Siihen nähden, että eräät 2 § :ssä luetellut elinkeinot
12516: eivät vielä ole tulleet erikoissäännösten alaisiksi, jonka täh-
12517: den ne siihen asti kuin niin tapahtuu kuuluvat yleisen elin-
12518: keinolain määräysten vaikutuspiiriin, ja kun muutamat
12519: elinkeinolain säännökset, lähinnä avioliitossa olevan nai-
12520: sen ja alaikäisten elinkeino-oikeutta, haaraliikkeitä sekä il-
12521: moitus- ja kirjanpitovelvollisuutta koskevat, useimmissa
12522: tapauksissa tulisivat olemaan ohjesääntöisten elinkeinojenkin
12523: harjoittamisessa siitä annettujen tai vastedes annettavien
12524: erikoissäännösten rinnalla noudatettavina, on Valiokunta
12525: katsonut tarpeelliseksi uudestaan muodostella 2 § :n alku-
12526: säännöksen siten, ettei sen kautta jätetä pykälässä mainittuja
12527: elinkeinoja kokonaan yleisen elinkeinolain ulkopuolelle, vaan
12528: tulee huomautetuksi, että noista elinkeinoista jo on olemassa
12529: tai vastedes annetaan erikoismääräyksiä. Tätä vastaava kor-
12530: jaus on tehty myöskin asetusehdotuksen 1 § :n 1 momentin
12531: loppuun.
12532: 4 §. Asetusehdotuksessa on säilytetty nykyisen elinkeinoase-
12533: tuksen sääntö, että sen, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tai
12534: muuta samantapaista liikettä yleisölle avonaisessa liikehuo-
12535: neistossa tai joka harjoittaa laivanisännyysliikettä tai
12536: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 7
12537:
12538: muissa elinkeinoammateissa apunaan käyttää muita kuin
12539: aviopuolisoaan ja vajavaltaisia rintaperillisiään, tulee naut-
12540: tia kansalaisluottamusta sekä hallita itseään ja omaisuut-
12541: taan. A viovaimon oikeutta nyt mainittujen elinkeinojen
12542: harjoittamiseen on kuitenkin laajennettu siten, että hän on
12543: asetettu täysin aviomiehen vertaiseksi. Ei nim. ole pätevää
12544: syytä edelleen asettaa aviovaimon elinkeino-oikeutta ja mah-
12545: dollisuutta sen kautta ansaita varoja omaa ja perheensä toi-
12546: meentuloa varten aviomiehen ehdonvallasta riippuvaksi.
12547: A viapuolisoiden omaisuussuhteet onkin 15 päivänä huhti-
12548: kuuta 1889 annetussa laissa järjestetty sen varalta, että
12549: vaimo harjoittaa sellaista elinkeinoa, josta nyt on puhe;. eikä
12550: mikään estä niitä, jotka käyvät liikeasioihin elinkeinoa har-
12551: joittavan aviovaimon kanssa, milloin sen katsovat tarpeelli-
12552: seksi, vaatia erityistä sitoumusta miehenkin vastuunalaisuu-
12553: desta. Ja kun elinkeinoa harjoittava aviovaimo voi käyttää
12554: miestään työapulaisenaan, on tätä silmällä pitäen asetus-
12555: ehdotuksen 4 § :n 1 momentissa käytetty sanaa ,aviopuoliso"
12556: nykyään vastaavassa tarkoituksessa käytetyn ,vaimo"-
12557: sanan asemasta.
12558: Vajavaltaisten elinkeino-oikeudesta nykyään noudatetta-
12559: vat säännökset kaipaavat nekin muuttamista, johtuen siitä
12560: asemasta, joka holhoojalla 19 päivänä elokuuta 1898 anne-
12561: tun holhouslain mukaan on. Tätä lakia silmällä pitäen on
12562: 4 § :n 2 momentti laadittu ja siihen otettu huomautus, että
12563: eräissä tapauksissa (joista puhutaan holhouslain 39 § :ssä)
12564: holhoojan tulee holhunalaisen puolesta harjoittamaansa elin-
12565: keinoa varten hankkia oikeuden suostumus.
12566: Edellä 4 § :n kohdalla mainituista elinkeinoista on ennen 5 §.
12567: niiden alottamista tehtävä ilmoitus asianomaiselle rekisteri-
12568: viranomaiselle, jona kaupungissa nykyään toimii maist-
12569: raatti ja maalla kruununvouti. Kuu voimassa olevasta
12570: eliukeinoasetuksesta puuttuu nimenomaista määräystä siitä,
12571: onko ilmoitusvelvollisuus myöskin olemassa niihin elinkei-
12572: noihin nähden, joiden harjoittamiseen vaaditaan erityinen
12573: lupa, vallitsee käytännössä tästä erilainen menettelytapa.
12574: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
12575:
12576: On kuitenkin tärkeätä tarpeellisen valvonnan aikaansaami-
12577: seksi siitä, etteivät oikeudettomat siihen ryhdy, että tällais-
12578: tenkin elinkeinoliikkeiden alottamisesta ja lakkauttamisesta
12579: sekä muutoksista niissä tehdään samallainen ilmoitus, kuin
12580: 4 § :ssä mainituista elinkeinoista. Valiokunta on sentähden
12581: ottanut siitä asetusehdotukseen asianmukaisen lisäyksen.
12582: 7 §. Asetusehdotuksen 7 § sisältää määräykset edustajan
12583: kautta käytettäväin elinkeinoliikkeiden ilmoittamisesta re-
12584: kisteriviranomaiselle. Tähän alaan kuuluvat myöskin n. s.
12585: haaraliikkeet.
12586: Epäselvyyden välttämiseksi on V aliakunta 7 § :n 2 mo-
12587: menttiin lisännyt säännöksen, josta käy ilmi, että maan
12588: ulkopuolella olevain elinkeinoyritysten haaraliikkeitä voi-
12589: daan Suomeen perustaa ilman että niiden omistajain tarvitsee
12590: olla Suomessa asuvia. On nim. selvää, että kun haaraliik-
12591: keen edustajan täytyy olla Suomessa asuva, samaa ei tar-
12592: vitse liikkeen omistajalta vaatia.
12593: Nykyisessä elinkeinoasetuksessa on 12 § :ssä säädetty,
12594: että ulkomaisen liikeyrityksen Suomeen perustaman osaston
12595: johtajan on elinkeinoilmoituksia vastaanottavalle viranomai-
12596: selle ilmoitettava ja samalla selvitettävä, ,että johtaja on
12597: sekä oikeutettu että velvollinen Suomen tuomioistuimen
12598: edessä vastaamaan oikeudenasioissa, jotka liikkeen johdosta
12599: ;;aattavat syntyä". Puheena olevan lainkohdan mukaan on
12600: ulkomaisen liikkeen edustajalle siis annettava valtakirja
12601: haaraliikkeen puolesta vastaamaan suomalaisessa tuomio-
12602: istuimessa. V aliakunnasta on näyttänyt tarpeelliselta säi-
12603: lyttää tämä sääntö sekä kehittää sitä niin, että ei ainoastaan
12604: ulkomaisen vaan myöskin kotimaisen elinkeinoyrityksen
12605: haaraliikkeen edustaja on velvollinen tästä liikkeestä aiheu-
12606: tuvissa oikeudenkäynneissä olemaan haaraliikkeen puolesta
12607: vastaajana, olkoonpa hänellä haaraliikkeen omistajalta sii-
12608: hen valtuutusta tai ei. Tällainen säännös on tarpeen elin-
12609: keinolaissa siitäkin syystä, että yleinen laki Suomessa kyllä
12610: säännöstelee elinkeinoliikkeen omistajan ja hänen toimitsi-
12611: jansa keskenäiset välit, mutta jättää toimitsijan aseman hä-
12612: nen toimenpiteistään jobtuvissa riidoissa yleensä määrää-
12613: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 9
12614:
12615: mättä. Oikeutta hakeville tarjoa myöskin suurempaa muka-
12616: vuutta se, jos voivat haasteen oikeuteen antaa haaraliikkeen
12617: edustajalle, kuin jos heidän haasteen perille saattamista var-
12618: ten ensin täytyy hankkia luotettava selko liikkeen omista-
12619: jasta ja hänen kotipaikastaan, joka useissa tapauksissa on
12620: kaukana siitä paikkakunnasta, mihin haaraliike on sijoitettu.
12621: Näistä syistä ja siihenkin katsoen, että Oikeudenkäy-
12622: miskaaren 10 luvun 1 §, sellaisena kuin se on asetuksessa
12623: 14 päivältä elokuuta 1901, sisältää säännöksen, että sitä,
12624: joka paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa ja kotinsa ei
12625: ole, harjoittaa maanviljelystä, tehdasliikettä, kauppaa eri-
12626: näisessä myyntihuoneessa tai muuta sellaista liikettä, voi-
12627: daan· sitoumuksesta, joka on välittömästi sitä liikettä var-
12628: ten tehty, hakea siellä, rnissä liikettä harjoitetaan, on Valio-
12629: kunta asetusehdotuksen 7 § :ään ottanut puheena olevaa asiaa
12630: koskevan säännöksen, joka on rakennettu samalle periaat-
12631: teelle, kuin 0. K:n 10 luvun 1 § :n mainittu määräys.
12632: Nykyisen elinkeinoasetuksen 4 § :ssä on ilmoitusvelvolli- 10 §.
12633: sen elinkeinon harjoittaminen kielletty ylöskantomieheltä,
12634: kruunun rahavarain hoitajalta, viskaalilta ja muulta viralli-
12635: selta syyttäjältä, tulli- ja poliisilaitoksen virkamieheltä ja
12636: palvelijalta ynnä näiden henkilöjen vaimoilta ja vajavalta.i-
12637: silta lapsilta. Asetusehdotuksen 10 § :ssä uudistetaan sama
12638: säännös, mutta niin laajennettuna, että hallinnollista tietä
12639: voitaisiin rajoittaa muillakin aloilla valtion palveluksessa
12640: olevain oikeutta elinkeinon harjoittamiseen. Sen ohessa on
12641: sanottujen virka- ja palvelusmiesten vaimoja ja vajavaltai-
12642: sia lapsia koskevaa kieltoa elinkeinon harjoittamiseen muu-
12643: tettu sikäli, että asianmnaisen hallintoviranomaisen harkit-
12644: tavaksi jäisi, voidaanko niiden sallia harjoittaa sellaista
12645: elinkeinoa, jonka ei katsota olevan yhteydessä aviopuolison,
12646: isän tai äidin virkatoiminnan kanssa.
12647: Koska kunnat, varsinkin kaupunk.ikunnat, ovat viime ai- 11 §.
12648: koina ryhtyneet tai hankkiutuvat kunnallislaitoksina käyt-
12649: tämään vesijohto-, valaistus-, raitiotie- y. m. kunnallistoi-
12650: meen soveltuvia elinkeinoliikkeitä ja niiden ohessa pitävät
12651: ei ainoastaan omia konepajoja ja työverstaita vaan myöskin
12652: 10 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
12653:
12654: sellaisiin yrityksiin kuuluvain tarvikkeiden, niinkuin johto-
12655: tarpeiden, kaasukeittimien ja -liekittimien, sähkölamppujen
12656: y. m. sellaisten esineiden kauppaa, on asianmukaista, että
12657: elinkeinolaissa sellainen liike tunnustetaan luvalliseksi. Tä-
12658: hän nähden on asetusehdotuksen 11 § saanut melkoista laa-
12659: jemman sisällyksen kuin nykyisen elinkeinoasetuksen 9 §,
12660: jonka mukaan puheena oleva oikeus elinkeinon harjoittami-
12661: seen kuuluu ainoastaan opetuslaitoksille sekä vaivais- ja
12662: vankeinhoidolle.
12663: 12 §. Niinkuin nykyisinkin, saisi asetusehdotuksen mukaan
12664: jokainen vapaasti harjoittaa elinkeinoa itsensä elättämiseksi.
12665: Sellaiseen elinkeinon harjoittamiseen, jossa ei käytetä avo-
12666: naista liikehuoneistoa eikä työapulaisina muita kuin avio-
12667: puolisoa tai omia vajavaltaisia jälkeläisiä, ei vaadita elin-.
12668: keinoilmoitusta. Näihin pieniin elinkeinoihin on luettava
12669: myöskin lumppujen, jouhien, harjaksien, karvain, eläinten
12670: luiden, sarvien ja muiden sellaisten tähteiden kokoileminen,
12671: jota varten kerääjän on liikuttava paikasta toiseen. Samaa
12672: lajia on maalla yleisesti käytetty käsiammattien harjoitta-
12673: minen siten, että käsityöläinen tilauksen mukaan tai työtä
12674: etsien siirtyy paikasta toiseen suorittaakseen tilaus- tai
12675: hakemalla hankkimansa työn työnantajan kotona. Niihin
12676: kuuluvat myöskin nuohoojan-, hiojan, kuoharin y. m. sel-
12677: laiset ammatit. Puheena olevia elinkeinoja koskevat sään-
12678: nökset on koottu asetusehdotuksen 12 § :ään.
12679: Samaan pykälään on myöskin otettu huomautus siitä,
12680: että alaikäisten oikeus harjoittaa elinkeinoa yleisillä pai-
12681: koilla on järjestettävä erityisellä lainsäädännöllä.
12682: 13 §. Vakuutuksessa ja vahvistuksessa Ruotsin ja Suomen ta-
12683: lonpoikaisen kansan vapauksille ja oikeuksille, annettu 23
12684: päivänä helmikuuta 1789, on 4 § :ssä sanottu, että talon-
12685: poikaisen kansan annetaan siitä lähtien samalla tavalla,
12686: kuin sille siihen asti oli sallittu, valtakunnassa kuljettaa
12687: ja myydä omia ja naapuriensa jyvä- ja karjaviljaa sekä
12688: käsitöitä; mutta älköön. kukaan talonpoika sen edesvastauk-
12689: sen uhalla, kuin laki säätää, muilta ostako heidän jyvä- ja
12690: karjaviljaansa tahi tavaroitansa, niitä kaupantekoa varten
12691: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 11
12692:
12693: kootaksensa. Nykyisen elinkeinoasetuksen 8 § :ssä on tämä
12694: maalaisväestön erioikeus varteen otettu siten kehitettynä,
12695: että yhteiselle kansalle ja tilanhaitijoille maalla on vakuu-
12696: tettu oikeus ilman erinäistä ilmoitusta itse tai muiden
12697: kautta niin hyvin kaupungissa kuin maalla kaupaksi pitää
12698: kaikkea mitä heidän tiloistansa saadaan tahi he ja heidän
12699: perheväkensä kotiteollisuudella toimeen saavat. Ja samassa
12700: lainkohdassa on lisäksi säädetty, että sellaisia tuotteita ja
12701: teoksia, niinkuin myös muita oman maan koti- ja tehdas-
12702: teollisuuden tuotteita, saa jokainen ostaa ja myydä, eikä
12703: niille, jotka kaupungissa torilla, satamassa tai muussa yh-
12704: teisessä myyntipaikassa myyvät maalaistuotteita, saa mää-
12705: rätä erityistä maksua sellaisesta kaupasta. Mutta jos he
12706: siinä käyttävät lautakojuja tai tiskejä, ovat määrätyt mak-
12707: sut niistä kaupungille suoritettavat.
12708: Kokemus on kuitenkin osottanut, että kaupunkikunnissa
12709: elintarpeiden myyntiä toreilla järjestettäessä on pyritty sa-
12710: nottua maalaisväestölle taattua vapaata myyntioikeutta su-
12711: pistamaan. Niinpä on eräissä kaupungeissa, tarkastuksen ai-
12712: kaansaamiseksi, lihan myynti muille kuin jälleenmyyjille
12713: tehty maalaisväestölle miltei mahdottomaksi vähemmällä
12714: kuin että maalta kaupaksi tuodun lihan myyntiä varten
12715: vuokrataan erityinen suojus tai tila myymäpöytää varten.
12716: Myöskin on eräissä kaupungeissa pyritty, kilpailun estämi-
12717: seksi, järjestämään torikauppaa siten, että maalaistavarain
12718: jälleenmyyjät saavat torilla tehdä ostoksiaan vasta jonkun
12719: ajan kuluttua torikaupan alkamisesta. Että tällaisilla jär-
12720: jestelyillä, joille lääninhallitukset muutamissa tapauksissa
12721: ovat antaneet vahvistuksensa, on supistettu nykyisen elin-
12722: keinoasetuksen mainitun pykälän kautta jokaiselle yhtäläi-
12723: sesti vakuutettua vapautta maatalous- ja kotiteollisuus- sekä
12724: tehdasteollisuustuotteiden myymiseen ja ostamiseen kaik-
12725: kialla maassa, on Valiokunnasta näyttänyt ilmeiseltä. Kau-
12726: punkikunnilla on tietysti valta terveydenhoidollisia näkö-
12727: kohtia silmällä pitäen sopivalla tavalla järjestää maalta tuo-
12728: tujen elintarpeiden kauppaa, jopa velvoittaa niiden myyjiä
12729: asettumaan sitä varten osotettuihin erityisiin myyntipaik-
12730: koihin ja käyttämään kaupungin osottamaa myymäpöytää
12731: 12 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
12732:
12733: tai suojusta. Mutta maksuja tästä ei saa puheena olevilta
12734: myyjiltä ottaa, elleivät ne itse ole sellaista eri myyntipaik-
12735: kaa hankkineet, vaan on kunnan itsensä suoritettava näistä
12736: järjestelyistä aiheutuvat kustannukset.
12737: Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä muuttaa puheena
12738: olevia, maataloudelle hyödyllisiä, erioikeuksiin perustuvia
12739: säännöksiä, jotka siihen nähden, että ostajat ja tavaran
12740: tuottajat niiden nojalla pääsevät välittömään kaupantekoon
12741: keskenänsä, näyttävät olevan omansa jossain määrin estä-
12742: mään maataloudesta saatujen elintarpeiden hintoja koh-
12743: tuuttomasti kohoamasta. Nämä säännökset on siis asetus-
12744: ehdotuksen 13 § :ssä säilytetty pääasiassa entisellään, ai-
12745: noastaan muodollisesti korjattuina. Sitä vastoin on näyt-
12746: tänyt oikeammalta asettaa kotimaisten tehdastuotteiden
12747: kauppa yhtäläiseen asemaan kuin muidenkin kauppatava-
12748: rain myynti, koska kotimaisia tehdastuotteita on vaikea erot-
12749: taa maahan tuoduista samanaisista tuotteista.
12750: 14-18 §. Kulkukauppaoikeus on Kauppakaaren 6 luvun 1 § :n ja
12751: 1879 vuoden elinkeinoasetuksen 10 § :n mukaan yleensä
12752: ollut kielletty, mutta muutamiin määrättyihin tavaralajei-
12753: hin nähden sallittu Suomen kansalaisille. Siitä huolimatta
12754: ovat asukkaat eräissä Keisarikunnan lääneissä täällä jatka-
12755: neet vanhastaan harjoittamaansa kulkukauppaa, myysken-
12756: nellen etupäässä vaatetustarpeita, jotka pääasiassa ovat
12757: maan ulkopuolella valmistettuja. Vaikka tästä kaupasta on
12758: johtunut eräitä terveydellisiä ja siveydellisiä epäkohtia ja
12759: sen harjoittajat myöskin ovat kuljettaneet kaupaksi yleistä
12760: vaaraa tuottavia aineita, niinkuin myrkkyä ja räjähdys-
12761: aineita, on se kuitenkin etupäässä syrjäseuduissa asuvan
12762: väestön suosimisen nojassa yhä pysynyt elossa; ja 2 päi-
12763: vänä heinäkuuta 1900 annettiin elinkeinoasetusta syrjäyttä-
12764: mällä hallinnollista tietä asetus syntyperäisten venäläisten
12765: kaupankäynnistä, jonka mukaan venäläisillä talonpojilla oli
12766: oikeus harjoittaa Suomessa kulkukauppaa 1879 vuoden
12767: elinkeinoasetuksen 10 §:ssä mainituilla tavaroilla. Sen
12768: jälkeen annettiin Valtiosäätyjen hyväksyttäväksi 1905-
12769: 1906 vuosien väliaikaisille valtiopäiville armollinen esitys
12770: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 13
12771:
12772: elinkeinoasetuksen sanotun pykälän muuttamisesta. Esityk-
12773: sessä olevan asetusehdotuksen mukaan oikeuden yleisessä
12774: kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljettamiseen talosta
12775: taloon maalla olisivat saaneet siinä määrätyillä ehdoilla ei
12776: ainoastaan syntyperäiset suomalaiset vaan myöskin venä-
12777: läiset ja ulkomaalaiset. 'rähän asetusehdotukseen tekivät
12778: Valtiosäädyt kuitenkin erinäisiä muutoksia, jonka tähden
12779: Hallitsija ei sitä noudatettavaksi vahvistanut, vaan annet-
12780: tiin Eduskunnalle 1907 vuoden valtiopäivillä asiasta uusi
12781: armollinen esitys. Eduskunnan sen johdosta tekemä päätös
12782: ei korkeimmassa paikassa nytkään saavuttanut hyväksy-
12783: mistä. Yllämainitun 1900 vuoden hallinnollisen asetuksen
12784: kautta synnytetty oikeudellinen ristiriita on siis edelleen
12785: avona1sena.
12786: Puheena olevassa asetusehdotuksessa on pääasiassa uu-
12787: distettu 1907 vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa
12788: esityksessä olevat säännökset, ja on Valiokunta katsonut nii-
12789: den vastaavan tarkoitustaan sekä sentähden päättänyt niitä
12790: kannattaa, kutenkin sillä muutoksella, että määräys terveys-
12791: todistuksen mukana kuljettamisesta näyttämistä varten po-
12792: liisiviranomaiselle on tarpeettomana poistettu.
12793: Kansalaisluottamusta vailla olevan tulee asetusehdotuk- 19 §.
12794: sen mukaan, niinkuin nykyäänkin, saadakseen harjoittaa
12795: ilmoitusvelvollista elinkeinoa hankkia siihen lupa, kaupun-
12796: gissa maistraatilta ja maalla kuvernööriltä. Tämä lupa ei
12797: oikeuttaisi hakijaa työssänsä pitämään vajavaltaisia eikä
12798: oppilaita, koska oppisopimuksen perustuksella elinkeinon
12799: harjoittajalla on oppilaitaan kohtaan velvollisuuksia, joita
12800: törkeästä rikoksesta rangaistua ei yleensä voida pitää so-
12801: veliaana hyvin täyttämään. Sitä paitsi on arveluttavaa
12802: pitkäaikaisella oppisopimuksella sitoa sellaisen työnantajan
12803: työhön toista, joka jos työnantaja jälleen lankee rikolliseen
12804: elämään siitä voi joutua haittaa .ia pahennusta kärsimään.
12805: Siihen hyödylliseen toimintaan nähden, jonka osuuskau- 22 §.
12806: }mt maalla suorittavat, on V aliakunnassa asiata käsiteltäessä
12807: herätetty kysymys, eikö näitä kauppoja olisi vapautettava
12808: nykyisen elinkeinoasetuksen 18 § :ssä säädetystä maakauppa-
12809: 14 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
12810:
12811: verosta? Valiokunnassa onkin :päässyt määrääväksi se
12812: käsitys, että osuuskaupat, joiden kautta voidaan pitää
12813: kauppatavaroita myytävänä jonkun verran halvemmasta
12814: hinnasta kuin puhtaasti voitonpyyntiä tavottelevan yksi-
12815: tyisen tai yhtiön harjoittaman maakaupan kautta, vaikutta-
12816: vat edullisesti ostajapiireihinsä, kasvattaen niissä taloudel-
12817: lista yhteishenkeä ja kehittäen levittämällään osuustoimin-
12818: takirjallisuudella jäsentensä ammattitaitoa ja kykyä paran-
12819: tamaan taloudellista asemaansa. Tähän hyvään vaikutuk-
12820: seen nähden ja kun osuuskauppojen on useinkin niukoilla
12821: omilla pääomilla kestettävä kilpailussa yksityisten ja yhtiöi-
12822: den kanssa, jotka voivat tukea liiketoimensa riittävillä pää-
12823: omilla, on V aliakunnasta näyttänyt kohtuulliselta, että
12824: osuustoimintaa maakaupan alalla yhteiskunnan puolesta
12825: avustetaan vapauttamaila se kauppaverosta. Valiokunta
12826: on sentähden puheena olevaan asetusehdotukseen ottanut
12827: nykyisen elinkeinoasetuksen 18 § :n, jonkun verran muodolli-
12828: sesti korjattuna, sekä siihen lisännyt toisen momentin, minkä
12829: mukaan maakauppamaksua ei ole suoritettava osuuskunnan
12830: harjoittamasta kaupasta.
12831: 23 §. Vanhastaan on ollut paikallisia määräyksiä niiden nou-
12832: datettavana, jotka ajureina, soutajina, lähetteinä ja muina
12833: sellaisina avustavat yleistä kulkuliikettä taikka toimivat
12834: nuohoojina, mittaajina, pakkaajina ynnä muina sellaisina.
12835: Nykyisen elinkeinoasetuksen sitä koskeva säännös on otettu
12836: asetusehdotuksen 23 § :ään. Tähän on Valiokunnassa edustaja
12837: Kirveen y. m. eduskuntaesityksen mukaisesti ehdotettu muu-
12838: tosta siihen suuntaan, että ammattivaltuuston tai, missä sitä
12839: ei ole, kaupungissa maistraatin ja maalla kunnallislauta-
12840: kunnan asiana tulisi olemaan mainituille elinkeinonharjoit-
12841: tajille asianomaisten ammattiryhmien ehdotuksen mukaan
12842: vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja sekä valvoa niiden
12843: noudattamista erikoisen sivilihenkilön kautta. Valiokunta ei
12844: kuitenkaan ole katsonut mahdolliseksi kannattaa tätä ehdo-
12845: tusta, koska yleisön turvallisuus ja etu vaativat pitämään
12846: puheena olevain ammattien toimittamisen samalla. tavoin
12847: viranomaisten määräysten alaisena kuin ennenkin.
12848: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 15
12849:
12850: Mainittujen ammattilaisten apua on yleisö pakotettu
12851: käyttämään sellaisissa oloissa, ettei se suuretta hankaluu-
12852: detta voi ryhtyä joka kerta tekemään maksusta eri sopimusta.
12853: Yleisölle sitovia taksoja ei käy jättäminen asianomaisten am-
12854: mattilaisryhmäin yksipuolisesti määrättäviksi, koska siitä
12855: helposti johtuisi kohtuuttomia maksuja käyttäjille ja pyr-
12856: kimystä kilpailun vähentämiseksi estää uusia ammatinhar-
12857: joittajia niille aloille antautumasta. Ja kun näiden elin-
12858: keinojen harjoittaminen on yhteydessä yleisen liikenteen
12859: ynnä muiden järjestysvallan silmälläpidon alaisten asiain
12860: kanssa, eikä niiden valvontaa sen vuoksi soveliaasti käy
12861: siitä erottaminen, on myöskin uuden erityisen viranomaisen
12862: asettaminen puheena olevaa valvontaa varten tarpeeton.
12863: Voimassa olevaan säännökseen on kuitenkin asetusehdo-
12864: tuksessa lisätty, että asianomaisen ammattiryhmän edusta-
12865: jille on valmistettava tilaisuus antaa lausuntonsa sille te-
12866: keillä olevista taksoista ja järjestyssäännöistä, jotta ammatti-
12867: laisten toivomukset siten saataisiin kuuluville ja, mikäli ovat
12868: olojen aiheuttamia, huomioon otetuiksi.
12869: Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, saa Valiokunta kun-
12870: nioittaen ehdottaa,
12871:
12872: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
12873: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
12874: täisi näin kuuluvan asetusehdotuksen:
12875: 1G 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
12876:
12877:
12878:
12879:
12880: Asetus
12881: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
12882:
12883: Kumoten Kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun 31
12884: päivänä 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 1-
12885: 22 sekä 40 §, sellaisena kuin 3 § on joulukuun 17 päivänä
12886: 1888, 13 § marraskuun 11 päivänä 1889 sekä 14 ja 20 §
12887: toukokuun 12 päivänä 1884 annetussa armollisessa asetuk-
12888: spssa, säädetään täten niinkuin seuraa:
12889:
12890:
12891: I LUKU.
12892:
12893: Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12894:
12895: 1 §.
12896: Jokainen Suomen kansalainen ja muu Venäjän valtakun-
12897: nan alamainen on oikeutettu alempana säädetyillä ehdoilla
12898: Suomessa harjoittamaan sitä tai niitä elinkeinoja, jotka hy-
12899: väksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja
12900: käsityöliikettä että myöskin muuta ansionsaantia tai ela-
12901: tusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tai
12902: elinkeinoa kaupungissa ja maalla. Kuitenkin on 2 §:ssä
12903: mainitlttihin elinkeinoihin nähden noudatettava, mitä niistä
12904: erittäin säädetään.
12905: Tämän asetuksen säännöksiä on sovellettava myöskin
12906: laillisesti perustettuun yhtiöön, (poist.) osuuskuntaan ja yh-
12907: distykseen, jolla (poist.) sääntö.iensä mukaan on oikeutettu
12908: harjoittamaan elinkeinoa.
12909: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 17
12910:
12911: Samallaincn elinkeinon harjoittamisen oikeus, kuin tä-
12912: män asetuksen nojalla on Suomen kansalaisilla, olkoon
12913: myöskin sillä vieraan valtion alamaisella, joka on asettunut
12914: Suomeen asumaan.
12915: 2 §.
12916: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
12917: tnksissa annettujen tai vastedes annettavien ehtojen ja mää-
12918: räysten alaisina, nimittäin:
12919: 1) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi peruste-
12920: tut laitokset;
12921: 2) kirjakaupat, kirja- ja kivipainot, luku- ja lainakir-
12922: jastot;
12923: 3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
12924: kynsekaisten aineiden valmistus, säilyttäminen ja myynti;
12925: 4) alkoholipitoisten aineiden valmistus, kuljetus, varas-
12926: tossapito, myynti ja anniskelu;
12927: 5) alkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
12928: 6) ravintola-, yömaja-, kahvila-, biljaardinpito- ja muut
12929: senkaltaiset liikkeet;
12930: 7) margariinin ja margariinijuus.ton sekä mtmn senta-
12931: paisen ihmisravinnoksi aiotun tuotteen valmistus ja myynti;
12932: 8) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja mui-
12933: den niihin verrattavain tavarain valmistus, kuljetus, varas-
12934: tossapito ja myynti;
12935: 9) sähkölaitokset valon synnyttämistä ja voiman siirtoa
12936: varten;
12937: 10) pankkiliike sekä säästöpankit ja panttilainauslai-
12938: tokset;
12939: 11) vakuutusliikkeet;
12940: 12) kaupanvälittäjäin, laivansuorijain ja huutokaupan-
12941: toimittajain ammatit;
12942: 13) warrantin antamiseen oikeutetut varastomakasiinit;
12943: 14) siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyrityk-
12944: set sekä työn- ja asunnonvälitysliikkeet;
12945: 15) yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden sekä säh..
12946: kölennätin- ja telefoonijohtojen perustaminen ja käyttämi-
12947: nen;
12948: 2
12949: 18 1913. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
12950:
12951: 16) automobiilien, lentokoneiden ja muiden omin voimin
12952: kulkevain voimakoneiden käyttäminen;
12953: 17) sirkus-, varietee- ja kinematograafiesitykset ynnä
12954: muut senkaltaiset julkiset näytännöt.
12955: Niistä ehdoista, joilla saadaan harjoittaa leirnattavien
12956: jalojen metalliteosten ja eräiden muiden leimattavien tuot-
12957: teiden valmistusta ja myyntiä, on niinikään erittäin säädetty.
12958: 3 §.
12959: Matkustajien ja rahdin kuljetukseen vesitse paikkakun-
12960: nasta toiseen Suomessa älköön käytettäkö muita kuin suoma-
12961: laisia tai Keisarikunnasta kotoisin olevia aluksia.
12962:
12963: II LUKU.
12964: 0 i k e u d e s t a h a r j o i t ta a elinkeinoa i l moi-
12965: t u k s e n n o j a ll a.
12966:
12967: 4 §.
12968: Siltä, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta saman-
12969: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi sen-
12970: kaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
12971: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka muissa
12972: elinkeinoammateissa työapulaisenaan käyttää muita kuin
12973: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan etene-
12974: vässä polvessa, vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeu-
12975: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja
12976: omaisuuttansa.
12977: Viimemainitun ehdon estämättä on aviovaimokin oikeu-
12978: tettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sano-
12979: taan, niin myös vajavaltainen, jos holhooja siihen suostuu ja,
12980: milloin hän holhouslain mukaan ei saa oikeuden luvatta hol-
12981: hotin puolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeuden
12982: luvan.
12983: 5 §.
12984: Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 § :ssä on
12985: sanottu tai, milloin se on tarpeen, on itselleen hankkinut
12986: luvan 2 §:ssä mainittua elinkeinoa varten, tehköön ennen-
12987: kuin liikkeen alottaa sillä paikkakunnalla, mj_ssä hän elin-
12988: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 1!~
12989:
12990: keinoa tulee harjoittamaan, siitä kirjallisen ilmoituksen,
12991: kaupungissa maistraatille ja maalla kihlakunnan kruunun-
12992: voudille.
12993: Kruununvoudille asetettu ilmoituskirja voidaan myös-
12994: kin, perille toimitettavaksi, antaa sen piirin kruununnimis-
12995: miehelle, jossa ilmoituksen tekijällä on asuntonsa ja koti-
12996: paikkansa.
12997: 6 §.
12998: Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys siitä,
12999: että ilmoituksen tekijä täyttää 4 §:ssä säädetyt ehdot, ja
13000: samalla on annettava tieto ilmoituksen tekijän kotipaikasta,
13001: liikkeen toiminimestä, jota tarvittavissa allekirjoituksissa
13002: tullaan käyttämään, siitä tai niistä elinkeinoista, jotka
13003: aiottu liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa liikettä
13004: maalla (poist.), paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan.
13005: Milloin ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tai yhdistys,
13006: liittäköön myöskin jäljennöksen säännöistään sekä luettelon
13007: hallituksensa jäsenistä.
13008: Jos elinkeino on sellainen, että sitä saadaan harjoittaa
13009: ainoastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
13010: sesta ilmoitukseen liitettävä.
13011: Ilmoitus tehtäköön myöskin milloin joku elinkeinoilmoi-
13012: tuksessa mainittava kohta on muuttunut.
13013:
13014: 7 §.
13015: (Poist.) Milloin elinkeinoliikettä tulee edustamaan tahi
13016: jatkamaan joku muu kuin se, joka on ilmoittautunut liikettä
13017: harjoittamaan, on tästä ilmoitus tehtävä, kuten edellä on
13018: sanottu; ja annettakoon samalla tieto liikkeen edustajan ni-
13019: mestä.
13020: Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston tahi
13021: haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä hänen pää-
13022: liikettään harjoitetaan, tehköön siitä ilmoituksen tuon toisen
13023: paikkakunnan asianomaiselle viranomaiselle, myötäliittäen
13024: selvityksen pääliikkeen olemassa olosta. Sama olkoon laki
13025: jos se, joka ei Suomessa asu, haittaa tänne perustaa osaston
13026: tai haaraliikkeen maan ulkop~tolella harjoittamastaan elin-
13027: keinoliikkeestä.
13028: 20 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13029:
13030: Tässä pykälässä mainitu,issa tapanksissa on liikkeen
13031: ednstaja velvollinen vastaamaan niissä oikendenkäynneissä,
13032: jotka liikkeestä aihentnvat.
13033:
13034: 8 §.
13035: Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön, jos tah-
13036: too välttää, että häntä siitä liikkeestä verotetaan, 5 § :ssäl
13037: mainitulle viranomaiselle siitä kirjallisen ilmoituksen
13038: (poist.).
13039: 9 §.
13040: Asianomainen viranomainen on velvollinen, kahdeksan
13041: päivän kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty, antamaan
13042: siitä todistuksen.
13043: Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille niinkuin 5 §:n 2
13044: momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus asianomaiselle
13045: kruununnimismiehelle, pyydettäessä ilmoituksen tekijälle
13046: annettavaksi.
13047: 10 §.
13048: Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
13049: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
13050: sella syyttäjällä eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen virka-
13051: miehellä tai palvelijana. Sama kielto koskee myöskin
13052: edellä mainitun henkilön aviopuolisoa ja va.iavaltaisia lapsia,
13053: jollei asianomainen hallintoviranomainen harkitse, että aiottu
13054: elinkeinoliike ei ole yhteydessä aviopuolison, isän tai äidin
13055: virkatoiminnan kanssa.
13056: Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
13057: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
13058: koon siitä säännös hallinnollista lainsäädäntötietä.
13059:
13060: 11 §.
13061: Opetus- ja rangaistuslaitoksia sekä vaivaishoito- ja muita
13062: kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kieliettäkö
13063: avonaisessa puodissa myyskentelemästä tuotteita, jotka
13064: niissä tai niiden valvonnan alla on valmistettu tai mnnten
13065: kuulu1Jat niiden toirnialaan. Ennen kaupan alottarnista on
13066: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 21
13067:
13068: siitä kuitenkin tehtävä ilmoitus niinkuin tässä luvussa on
13069: säädetty, ja on silloin myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava.
13070:
13071:
13072: III LUKU.
13073: 0 i k e u d e s ta h a r j o i t ta a e 1 i n k ei n o a i 1 m o i-
13074: t u k se t ta.
13075: 12 §.
13076: Siltä, joka harjoittaa kauppaa tahi muuta samantapaista
13077: liikettä siihen käyttämättä avonaista puotia, konttoria tahi
13078: senkaltaista erityistä myyntipaikkaa, taikka muussa luvalli-
13079: sessa elinkeinoammatissa työapulaisinaan käyttää ainoastaan
13080: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan ete-
13081: nevässä polvessa, ei vaadita 2 luvussa säädettyä ilmoitusta.
13082: Tämä itsensä elättämisen oikeus on jokaisella, silläkin, joka
13083: on kansalaisluottamusta vailla tahi ei itse hallitse itseään
13084: eikä omaisuuttaan.
13085: Lumppujen, jouhien, harjaksien, eläinten luiden, sarvien
13086: ja muiden sellaisten tähteitten kokoileminen ja osteleminen
13087: on jokaiselle ilman ilmoitusta tai e1·ityistä lupaa myönnetty.
13088: Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoittaa ilmoi-
13089: tuksetta myöskin kulkusalla, mutta kulkukaupasta sääde-
13090: tään IV luvussa.
13091: Eräiden alaikäisten oikeudesta harjoittaa elinkeinoa ylei-
13092: sillä paikoilla on erittäin säädetty.
13093:
13094: 13 §.
13095: Maalaiskansalla ja maatilain haltijoilla olkoon valta il-
13096: man erityistä ilmoitusta, itse tai toisen kautta, sekä kaupun-
13097: gissa että maalla, pitää kaupan kaikkea mitä heidän tilois-
13098: tansa saadaan. (poist.). Tällaista tavaraa sekä kotiteolli-
13099: suustuotteita saakoon kaikkialla maassa yhtäläisesti jokai-
13100: nen ostaa ja m11ydä.
13101: Älköön edellisessä momentissa mainitusta kaupasta to-
13102: rilla, satamassa tai muulla yleisellä myyntipaikalla mää-
13103: rättäkö erityistä maksua, ellei siinä käytetä suojusta, myy-
13104: 2z 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
13105:
13106: mäpöytää tai erotettua myyntipaikkaa, jolloin siitä on suo-
13107: ritettava säädetyt maksut kunnalle tai muulle myyntipaikan
13108: haltijalle. Jos sellaista kauppaa aiotaan harjoittaa avonai-
13109: sessa puodissa, konttorissa tai senkaltaisessa erityisessä
13110: myyntipaikassa, on siitä ilmoitus tehtävä niinkuin 5 §:ssä
13111: säädetään.
13112:
13113:
13114:
13115: IV LUKU.
13116:
13117: Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa luvan
13118: no ja 11 a.
13119:
13120: 14 §.
13121: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
13122: tamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa kuvernöö-
13123: riltä, ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija
13124: täyttää 3 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama ter-
13125: veystodistus.
13126: Jos kuvernööri harkitsee hakijan nuhteettomaksi, anta-
13127: koon hänelle avoimen passin vuodeksi kerrallaan tällaisen
13128: kulkukaupan harjoittamiseen.
13129:
13130: 15 §.
13131: Ennenkuin passi hakijalle annetaan, tulee hänen lää-
13132: ninrahastoon suorittaa kuvernöörin määräämä vuosimaksu,
13133: enintään 50 markkaa. Kunnallisveroa tällaisen elinkeinon
13134: tuloista on kulkukauppiaan suoritettava sille kunnalle, jossa
13135: hänellä on asunto ja kotipaikka, taikka, jollei hänellä sitä
13136: Suomessa ole, sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut pääma-
13137: jailupaikakseen.
13138:
13139: 16 §.
13140: Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
13141: mään ja asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuksesta
13142: näyttämään passinsa.
13143: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 2ö
13144:
13145: Siltä, joka tavataan luvattomasta kulkukaupasta, saa to-
13146: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon ottaa mukana
13147: olevan tavaran.
13148:
13149: 17 §.
13150: Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan silmällä-
13151: pitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, annetaan hal-
13152: linnollista lainsäädäntötietä.
13153:
13154: 18 §.
13155: Jos kulkukaupan harjoittaja rikkoo hänelle tämän asetuk-
13156: sen mukaan tulevaa elinkeino-oikeutta, voi hänelle myönne-
13157: tyn passin palauttaa sama viranomainen, joka sen on an-
13158: tanut.
13159: 19 §.
13160: Milloin kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
13161: oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 § :ssä on sanottu,
13162: hakekoon sitä kaupungissa maistraatilta ja maalla kuver-
13163: nööriitä sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että
13164: hän muuten täyttää 4 §:ssä säädetyt ehdot.
13165: Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen
13166: ammattivaltuusto, missä sellainen on, sekä kaupungissa
13167: maistraatti ja maalla kunnallislautakunta on antanut vaa-
13168: ditun lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mukaan suos-
13169: tua hakemukseen taikka hyljätä se. Hakemukseen suostu-
13170: minen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä pitä:
13171: mään vajavaltaisia eikä oppilaita.
13172: Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen ilmoi-
13173: tuksen kuin 5 §:ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
13174: muksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
13175: jatkaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta nyt määrätyssä
13176: järjestyksessä.
13177: 24 1913. - .
13178: Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13179:
13180:
13181: V LUKU.
13182:
13183: E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
13184:
13185: 20 §.
13186: Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityttää
13187: itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon velvollinen liik-
13188: keessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja menoista sekä
13189: varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuosittain teke-
13190: mään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä annetaan
13191: erityisellä asetuksella. '
13192:
13193: 21 §.
13194: Jos teollisuuslaitoksen käyntivoimana on vesi, höyry,
13195: kaasu, sähkö tahi muu luonnonvoima, on sekä laitoksen ra-
13196: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
13197: mitä siitä on säädetty.
13198: Siitä, mitä ammattityössä on varteen otettava työnteki-
13199: jäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on erittäin
13200: säädetty.
13201: 22 §.
13202: Maaka·uppiaan pitää kruunulle suorittaa 100 markan vuo-
13203: tuinen maksu jokaisesta aL•onaisesta myyntipaikasta; ja tu-
13204: lee hänen sen vuoksi kutakin uutta sellaista avatessaan, jospa
13205: s.e tapahtuukin samassa kylässä, jossa hän ennestään harjoit-
13206: taa kauppaa, siitä tehdä 5 §:ssä mainittu ilrnoitus. Sanottu
13207: maksu on suoritettava sen vuoden alusta, jona ilmoitus 0r11
13208: tehty, sen vuoden loppuun, jona ilmoitus kaupan lakkautta-
13209: misesta tehdään.
13210: Tässä pykälässä säädettyä maksua ei ole suoritettava
13211: osuuskunnan harjoittamasta maakaupasta.
13212:
13213: 23 §.
13214: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
13215: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja sit-
13216: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 25
13217:
13218: tenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän edus-
13219: tajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon antamiseen,
13220: kuorma- ja pika-ajureille, moottorilla varustetun ajoneuvon
13221: kuljettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
13222: sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toimittajille,
13223: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille, pak-
13224: kaajille ja muille sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä
13225: vahvistaa taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
13226: niiden rikkomisesta.
13227: Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa ja
13228: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muuten asianomai-
13229: sesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
13230:
13231: 24 §.
13232: Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistu-
13233: maan niihin määräyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen ai-
13234: kaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kun-
13235: nallisissa järjestyssäännöissä.
13236:
13237: 25 §.
13238: Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
13239: pidettävä erityistä luetteloa elinkeinon harjoittamisen ilmoi-
13240: tuksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoituksista
13241: .ia säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut todistukset.
13242: Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia jäljennöksiä
13243: tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä kuntain taksoi-
13244: tusmiehille.
13245:
13246: 26 §.
13247: Mitä tässä asetuksessa on maistraatista sanottu, sovellet-
13248: takoon järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maist-
13249: raattia ei ole.
13250:
13251: 27 §.
13252: Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä
13253: edeltäpäin tekemättä tahi (poist.), milloin sitä tarvitaan,
13254: 26 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
13255:
13256: siihen lupaa hankkimatta, taikka (poist.) menee sitä elin-
13257: keino-oikeutta ulommaksi, mikä hänellä tämän asetuksen ja
13258: erityisten määräysten mukaan on, rangaistakoon vähintään
13259: kymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
13260:
13261: 28 §.
13262: Tämä asetus on tuleva noudatettavakai ------kuun
13263: ---:päivänä 19-.
13264:
13265:
13266:
13267: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
13268: johtaja Rautapää (osittain), varapuheenjohtaja Kaskinen
13269: (osittain) sekä jäsenet Aromaa (osittain), Hahl (osittain),
13270: Hedberg, Inborr (osittain), Kananen, Kautto (osittain),
13271: Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen, Peurakoski (osittain),
13272: Riihelä (osittain), Saari, Savolainen (osittain), Typpö, T.
13273: ja V ahe sekä varajäsenet Koponen (osittain), Listo, Lohi
13274: (osittain), Oksman (osittain), Roos (osittain), Tanttu (osit-
13275: tain) ja Wäänänen (osittain).
13276:
13277: Helsingissä huhtikuun 8 11äivänä 1913.
13278: Vastalause 1. 27
13279:
13280:
13281:
13282:
13283: Vastalauseita.
13284: I.
13285:
13286: Suojellakseen yhteiskuntaa niin aineelli~elta kuin ter-
13287: veydelliseltä ja siveydelliseltä kannalta tulisi mielestäni
13288: kulkukaupan harjoittamisen valvomiseksi myöntää kansalle
13289: itselleen laajempaa valtaa. Täten parhaiten estettäisiin
13290: sivuuttamasta voimassa olevia asetuksia ja annettuja jär-
13291: jestysmääräyksiä.
13292: Siinä tarkoituksessa olisi asetusehdotuksen 16 § :n sa-
13293: na muotoa laajennettava sen verran, että asianomaisen po-
13294: liisiviranomaisen ohessa myöskin kunnan viranomainen, s. o.
13295: kunnallislautakunta jäsentensä sekä heidän avuksensa otet-
13296: tujen erityisten katsantomiesten kautta kukin piirissään
13297: olisi oikeutettu vaatimaan ja saamaan nähdäksensä kulku-
13298: kaupan harjoittajan passin.
13299: Tähän katsoen pyydän kunnioittaen ehdottaa,
13300:
13301: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi elin-
13302: keinoasetusehdotuksen 16 §:n näin kuuluvana:
13303:
13304: 16 §.
13305: Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pi-
13306: tämään ja vaadittaessa asianomaisille poliisi- ja kunnan
13307: viranomaisille näyttämään passinsa.
13308:
13309: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1913.
13310:
13311: E. Oranen.
13312: Tähän yhdyn:
13313: Eero Hahl.
13314: 28 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13315:
13316:
13317:
13318:
13319: II.
13320:
13321: Eduskunnan huhtikuun 7 päivänä hyväksyttyä ase-
13322: tuksen, jonka nojalla Venäjän valtakunnan alamaiset saavat
13323: oikeuden elinkeinon harjoittamiseen Suomessa samoilla eh-
13324: doilla kuin Suomen kansalaiset, ei minusta ole syytä uudel-
13325: leen erikoisella mainitsemisella todeta tätä seikkaa, kuten
13326: valiokunta lakiehdotuksensa 1 § :n 1 kohdassa on tehty.
13327: Sitä vähemmin on tähän syytä, kun mainitun pykälän 3
13328: momentista selviää, että valiokunta ehdottaa samat elinkeino-
13329: oikeudet kaikille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, ja
13330: tämä yleinen määräys silloin luonnollisesti koskee myöskin
13331: Venäjän alamaisia. Näistä syistä ovat sanat ,ja muu V enä-
13332: jän valtakunnan alamainen" poistettavat 1 § :n 1 kohdasta.
13333: Mitä tulee 3 :nen kohdan muotoon, ovat minun mielestäni
13334: sanat ,vieraan valtion alamaisella, joka" muodollisessa suh-
13335: teessa vähemmin onnistuneet, minkä vuoksi ne ovat laki-
13336: ehdotuksesta poistettavat ja niiden tilalle pantava sanat
13337: ,joka olematta Suomen kansalainen on". Tämä määräys
13338: vastaa täydellisesti sitä asiaa, joka tahdotaan saada esite-
13339: tyksi, ja on myöskin olemassa siinä armollisessa esityksessä,
13340: joka sisältää ehdotuksen laiksi elinkeinon harjoittamisen
13341: oikeudesta, mikä annettiin Eduskunnalle ~907 ja 1908.
13342: Myöskin työväenasiain valiokunta hyväksyi tämän mää-
13343: räyksen vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä elinkeinolaki-
13344: kysymyksestä laatimaansa mietintöön.
13345: Ylläoleviin perusteluihin viitaten saan kunnioittaen eh-
13346: dottaa, että Eduskunta hylkäämällä valiokunnan ehdotuksen
13347: 1 § :ksi hyväksyisi tämän pykälän seuraavan ehdotuksen
13348: mukaisesti:
13349: Vastalause II. 29
13350:
13351: ,,Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu alempana
13352: säädetyillä ehdoilla Suomessa harjoittam.aan sitä tai niitä
13353: elinkeinoja, jotka hyväksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä
13354: kauppa-, tehdas- ja käsityöliikettä että myöskin muuta
13355: ansionsaantia tai elatusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin
13356: soveltuvaa liikettä tai elinkeinoa kaupungissa ja maalla.
13357: K1dtenkin on 2 §:ssä mainittuihin elinkeinoihin nähden nou-
13358: datettava, mitä niistä erittäin säädetään".
13359: (Toinen kohta valiokunnan ehdotuksen mukaan.)
13360: ,Samallainen elinkeinon harjoittamisen oikeus, kuin tä-
13361: män asetuksen nojalla on SttOmen kansalaisilla, olkoon myös-
13362: kin sillä, joka olematta Suo·rnen kansalainen on asettunut
13363: Suomeen asumaan".
13364: Valiokunta on 19 § :n 2 :een kohtaan ·liittänyt sellaisen
13365: määräyksen, ettei kansalaisluottamusta vailla oleva henkilö,
13366: joka hakemuksen perusteella on saanut elinkeino-oikeuden,
13367: ole oikeutettu ,työssänsä pitämään vajavaltaisia eikä oppilai-
13368: ta". Mielestäni ei ole sopusoinnussa nykyajan oikeuskäsityk-
13369: sen kanssa, että rikollisen kärsittyä rangaistuksensa sitä vielä
13370: bsätään asettamalla hänet poikkeusasemaan. Jos asian-
13371: omaiset viranomaiset kerran ovat katsoneet voivansa myön-
13372: tää tällaiselle henkilölle elinkeino-oikeuden, niin on myöskin
13373: tämä oikeus myönnettävä hakijalle ilman minkäänlaista sel-
13374: laista poikkeusrajoitusta, joka hänelle alati muistuttaisi
13375: menneisyyttä. Lainsäädännön on kernaammin käytävä sii-
13376: hen suuntaan, että helpotetaan tällaisten yhteiskunnan lapsi-
13377: puolien palaamista rehelliseen elämään, kuin siihen että
13378: liiallisella varovaisuudella ja huolenpidolla toisista vaikeu-
13379: tetaan heidän mahdollisuuttaan saamaan takaisin kunnioi-
13380: tetun aseman yhteiskunnassa.•Ja kun sellainen henkilö voi
13381: saada elinkeino-oikeuden vasta sittenkuin asianomainen
13382: ammattivaltuusto, maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
13383: lautakunta maalla, on hakemuksesta antanut lausuntonsa,
13384: niin on minusta siinä tarpeelliset takeet, ettei elinkeino-
13385: oikeutta anneta sellaisille henkilöille, joiden siveelliset
13386: ominaisuudet eivät salli, että nuoria henkilöitä heidän pal-
13387: veluksessaan käytetään.
13388: :30 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13389:
13390: Ehdotan sentähden yllämainittuihin perusteluihin vii-
13391: taten, että Eduskunta poistaisi 19 § :n 2 :sta kohdasta toisen
13392: lauseen sekä hyväksyisi tämän kohdan kuulumaan seuraa-
13393: valla tavalla:
13394: ,Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen
13395: ammattivaltuusto, missä sellainen on, sekä kaupungissa
13396: maistraatti ja maalla kunnallislautakunta on antanut vaa-
13397: ditun lausuntonsa hakemuksesta, asiainhaarain mukaan
13398: suostua hakemukseen tahi hyljätä se".
13399: Kun sellaisen edun myöntäminen osuuskunnalle, joka
13400: harjoittaa maakauppaa, jota valiokunta ehdottaa 22 § :n
13401: 2 :ssa kohdassa, ei olisi oikeudenmukainen eikä myöskään
13402: osuustoiminta-aatteen edistämiselle välttämätön, en voi yhtyä
13403: valiokunnan ehdotukseen tässä kohdassa. Oikeudenmukai-
13404: suus vaatii, että maakaupan harjoittamisesta suoritettava
13405: maksu poistetaan kaikilta. Ja jollei niin tapahdu, on myös-
13406: kin maakauppaa harjoittavan osuuskunnan suoritettava kruu-
13407: nulle sama maksu, jonka muut maakauppiaat suorittavat.
13408: Näillä perusteilla ehdotan kunnioittaen:
13409:
13410: että Eduskunta hylkäisi käsiteltävänä olevan
13411: lakiehdotuksen 22 §:n.
13412:
13413: Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1913.
13414:
13415: J. Inborr.
13416: Vastalause lll. 31
13417:
13418:
13419:
13420:
13421: III.
13422:
13423: Kun valiokunnan porvarillinen enemmistö on hyväksy-
13424: nyt tähän lakiesitykseen useita köyhälistön oikeuksia .ia
13425: vapautta sortavia sekä heidän taloudellisia etujaan vahin-
13426: goittavia määräyksiä sekä toisaalta hylännyt vasemmiston
13427: taholta tehtyjä työläisiä suojelevia ehdotuksia, niin emme
13428: ole voineet yhtyä valiokunan mietintöä sellaisenaan kannat-
13429: tamaan, vaan olemme pakoitetut seuraavassa vastalausees-
13430: sa esittämään eriävän kantamme.
13431: 2 § :ään on valiokunta ottanut luettelon niistä ohjesään-
13432: töisistä elinkeinoista, joiden harjoittamiseen vaaditaan eri-
13433: koisia kelpoisuusehtoja tai valvontamääräyksiä, ottaen sa-
13434: malla myöskin huomioon joukon elinkeinoja .ia liikkeitä,
13435: joita ei vielä ole erikoislainsäädännöllä tarkemmin järjes-
13436: telty, mutta jotka yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi
13437: sitä kaipaavat. Kuitenkin on valiokunnan enemmistö tästä
13438: luettelosta jättänyt pois yhden mielestämme hyvin tärkeän
13439: liike- ja elinkeinoalan, joka yhdeltä puolen koskee kansan
13440: terveysoloihin ja toisaalta taloudelliseen elämään. Se ala
13441: on voin ja juuston valmistus ja niiden sekä maidon y. m.
13442: siihen verrattavien ravintoaineiden myynti. Näillä aloilla
13443: vallitsee, erittäinkin muutamissa yksityisten meijereissä,
13444: arveluttava likaisuus ja välinpitämättömyys alkeellisimmis-
13445: takin terveydenhoidollisista seikoista. On siis varsin toden-
13446: näköistä, että meijerit osaksi edistävät tarttuvien tautien
13447: leviämistä.
13448: Tunnettua on myöskin se tosiasia, että kapitalistisen
13449: kilpailun vaikutuksesta voihin sekoitetaan erinäisiä aineita,
13450: kuten väriaineita, joiden vaikutus ihmisten terveyteen saat-
13451: taa olla hyvinkin vahingollinen.
13452: 32 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
13453:
13454: Emme myöskään voi olla huomauttamatta sitä tosiasiaa,
13455: että mainituista epäkohdista enimmän joutuvat kärsimään
13456: työläiset, koska taloudellinen ahdinkotila pakottaa heidät
13457: ostamaan halvimpia tavaroita, jotka juuri useimmiten ovat
13458: väärennettyjä tai muuten ala-arvoisia.
13459: Näistä syistä olisi mielestämme viivyttelemättä kyseen-
13460: alaisten ravintoaineiden valmistus ja myynti asetettava eri-
13461: koislainsäädännön ja siitä johtovain valvontamääräysten
13462: alaiseksi. .
13463: Ehdotamme että 2 §:ään otetaan 7:ksi momentiksi seu-
13464: raavansisältöinen määräys:
13465: Luonnonvoin ja -juuston valmistus sekä niiden ja maidon
13466: s. m. siihen verrattavien ravintoaineiden kauppa; sekä
13467: että seuraavat momentit asetetaan numerojärjestykseensä.
13468: 10 § :ssä kielletään ilmoitusvelvollisen elinkeinon harjoit-
13469: taminen muutamilta valtion virkamiehiltä ja heidän vai-
13470: moiltaan sekä vajavaltaisilta lapsiltaan. Tämä kielto olisi
13471: mielestämme ulotettava myöskin rautateiden virkamiehiin,
13472: koska on kuulunut valituksia siitä, että mainitut virkamie-
13473: het harjoittavat elinkeinoa yleisön vahingoksi, esim. siten,
13474: että antavat tavaran lähetyksissä etusijan omille tavaroille
13475: taikka niiden takia pitävät tuloasemilla täysiä tavaravaunuja
13476: pitemmän aikaa purkamatta. Kyseenalainen epäkohta on
13477: mielestämme siksi yleisön oikeuksia loukkaava, ettei sen
13478: poistamista voi jättää hallitusviranomaisen määräyksistä
13479: riippuvaksi, kuten valiokunnan enemmistö ehdottaa.
13480: Jo se seikka, että rautateiden virkamiesten puheenaoleva
13481: elinkeinon harjoittaminen on omiaan herättämään epäluot-
13482: tamusta ja tyytymättömyyttä tuohon tärkeään valtiolaitok-
13483: seen ja sen virkamiehistöön, on kyllin pätevä syy lain-
13484: säätäjälle ulottamaan kyseenalaisen kiellon mainittuihin
13485: virkamiehiinkin. Puheenalaisen kiellon ulkopuolelle jäisivät
13486: meidän ehdotuksemmekin mukaan rautateiden palvelijat,
13487: jotka voivat avustaa yleisöä tavarain välityksessä, jos
13488: päällystö harkitsee sen käyvän päinsä virkatointa häiritse-
13489: mättä. Tästä ei voisi koitua rautatielaitokselle eikä yleisölle
13490: haittoja, koska palveluskunta on läheisen päällystön val-
13491: Vastalause 111. 33
13492:
13493: vonnan alaisena, eikä siis voisi virka-asemaansa tässä väärin
13494: käyttää.
13495: Ehdotamme siis 10 §:n näin kuuluvaksi:
13496:
13497: 10 §.
13498: Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
13499: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
13500: sella syyttäjällä, valtion tai yksityisten rautateiden virka-
13501: miehellä, eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen virkamie-
13502: hellä tai palvelijalla. Sama kielto koskee myöskin edellä
13503: mainitun henkilön aviopuolisoa ja vajavaltaisia lapsia, jollei
13504: asianomainen hallintoviranomainen harkitse, että aiottu
13505: elinkeinoliike ei ole yhteydessä aviopuolison, isän tai äidin
13506: virkatoiminnan kanssa.
13507: Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
13508: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
13509: koon siitä säännös hallinnollista lainsäädäntötietä.
13510:
13511: 14 § :n mukaan tulee kulkukauppiaiden saadakseen oi-
13512: keuden elinkeinonsa harjoittamiseen kääntyä kuvernöörin
13513: puoleen erityisellä luvan pyynnöllä. Sen lisäksi asettaa py-
13514: kälän toinen momentti luvansaamisehdoksi hakijan ,nuhteet-
13515: tomuuden". Tämä on siksi laajakäsitteinen ja epämääräi-
13516: nen sana, että se tekee kulkukauppiaan kokonaan kuver-
13517: nöörin mielivallasta riippuvaksi.
13518: Kun tämän lisäksi vielä tiedämme, että maakauppiai-
13519: den, saadakseen elinkeino-oikeuden, tarvitsee ainoastaan 5
13520: § :n mukaan siitä ilmoittaa kruununvoudille, niin ei ole mie-
13521: lestämme oikeuden ja kohtuuden mukaista asettaa nämät
13522: samanlaatuisen elinkeinonharjoittajat niin perin erilaiseen
13523: oikeudelliseen asemaan luvansaantiin nähden. Näistä syistä
13524: ehdotamme 14 § :n näin kuuluvaksi:
13525:
13526: 14 §.
13527: Sen, joka haluaa harjoittaa kulkukauppaa kuljettamalla
13528: yleisessä kaupassa luvallisia tavaroita kaupaksi talosta ta-
13529: loon, tulee tehdä siitä ilmoitus läänin kuvernöörille Ja on
13530: 3
13531: 34 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13532:
13533: ilmoituksen oheen liitettävä selvitys siitä, että ilmoittaja
13534: täyttää 4 § :ssä mainitut ehdot sekä lääkärinantama terveys-
13535: todistus.
13536: Jos ilmoittaja vastaa tämän lain vaatimuksia, niin anta-
13537: koon kuvernööri hänelle passin vuodeksi kerrallaan kulku-
13538: kaupan harjoittamista varten.
13539:
13540: 15 § mukaan tulee kulkukauppiaan, ennenkuin hänelle
13541: annetaan passi, suorittaa kuvernöörin harkinnan mukaan
13542: enintäin 50 mk:n vuosimaksu. Tämä mielestämme on koh-
13543: tuutonta, todistaen samalla valiokunnan enemmistöllä olevan
13544: tarkoituksena kulkukaupan hävittäminen, mikä ei käsityk-
13545: semme mukaan saisi tässä tulla kysymykseen, koska kansan
13546: puolesta ei ole kuulunut tältä alalta erikoista tyytymättö-
13547: myyttä. Asian näin ollen olisi Eduskunnan mielestämme
13548: tyydyttävä ainoastaan järjestämään kulkukauppa ja jätet-
13549: tävä sen olemassaolo taloudellisen kehityksen varaan.
13550: Näistä syistä ehdotamme, että 15 § hyväksyttäisiin näin
13551: kuuluvana:
13552: 15 §.
13553: Kunnallisveroa tällaisen elinkeinon tuloista on kulku-
13554: kauppiaan suoritettava sille kunnalle, jossa hänellä on asunto
13555: ja kotipaikka, taikka, jollei hänellä sitä Suomessa ole, sille
13556: kunnalle, jonka hän on ilmoittanut päämajailupaikakseen.
13557:
13558: Tarkoittaessaan valmistaa kansalaisluottamusta vailla
13559: oleville henkilöille tilaisuuden elinkeinon harjoittamiseen
13560: palkatulla työväellä, on valiokunnan enemmistö tehnyt
13561: luvan myöntämisen riippuvaksi kuvernööristä, mikä ai-
13562: heuttaa luvanpyytäjille tarpeettomasti hankaluuksia sekä
13563: voi johtaa virkavaltaisuuteen, jota ei taatusti ehkäise se
13564: seikka, että kysytään ammattivaltuuston tahi kunnallislau-
13565: takunnan mielipidettä asiassa. Sen sijaan ei mielestämme
13566: voi kieltää, että parhaiten päästään toivottuun tulokseen
13567: luvan oikeudenmukaisessa myöntämisessä, kun luvan
13568: antaminen maalla uskotaan sille viranomaiselle, jolle elinkei-
13569: noilmoituskin on tehtävä. Mitä taasen tulee elinkeinonhar-
13570: Vastalause 111. 35
13571:
13572: joittajain täysi-ikäisen OIJpilaan työssäkäyttämis-oikeuteen,
13573: niin katsomme sen kieltämisen aiheettomaksi, koska sellainen
13574: OIJpilas on tekojensa vastuunalaisuuteen nähden pidettävä
13575: täysi-ikäisten työntekijäin vertaisena. Ehdotamme siis 19
13576: §:n 1 momentin näin kuuluvaksi:
13577:
13578: 19 §.
13579: Milloin kansalaisluottamusta vailla oleva henkilö tahtoo
13580: saada oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 § :ssä on
13581: sanottu, hakekoon sitä kaupungissa maistraatilta ja maalla
13582: siltä viranomaiselta, jolle elinkeinoilmoituskin on tehtävä,
13583: sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että hän
13584: muuten täyttää 4 § :ssä säädetyt ehdot. Mainitut viranomai-
13585: bet saavat asianhaarain mukaan suostua hakemukseen taikka
13586: hyljätä sen. Hakemukseen suostuminen älköön kuitenkaan
13587: oikeuttako hakijaa työssään Ditämään vajavaltaisia, eikä
13588: oppilaita.
13589:
13590: Kun valiokunnan enemmistö 23 § :ssä ehdottaa siinä
13591: mainittujen ammatin harjoittajien järjestyssääntöjen ja tak-
13592: sojen vahvistamisen edelleen viranomaisten tehtäväksi, on
13593: tämä omansa pitämään yllä sitä tyytymättömyyttä, mika
13594: varsinkin eräiden kyseessä olevan pykälän luettelemien
13595: ammattiryhmien keskuudessa tässä suhteessa vallitsee. Niin-
13596: pä esim. pika- ja kuorma-ajurien taholta on kauan tuotu esiin
13597: ankaria valituksia sen epäoikE)udellisen aseman johdosta,
13598: mihin viranomaisten vahvistamat järjestyssäännöt, taksat
13599: .ia tarkastusmääräykset ovat heidät asettaneet. Viranomai-
13600: set, ammatinharjoittajan asemaa ja työoloja tuntematto-
13601: mina, saattavat mennä kohtuuttomuuksiin saakka määrä-
13602: tessään heille niin sanottuja päivystys- ja yövuoroja, kule-
13603: tettavan painon suuruutta, työssä käytettäviä pukuja ynnä
13604: muita samantapaisia seikkoja. Tarkastusmääräykset aset-
13605: tavat heidät poliisimielivallan alaisiksi erikoisemmall.a ta-
13606: valla kuin muut ammatinharjoittajat. Taksoihin nähden
13607: taasen ei voi pitää oikeana, että syrjäiset määräävät työn-
13608: tekijälle hänen työnsä hinnan. Niinpä onkin edellä lue-
13609: 36 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13610:
13611: telluissa kohdin vallitsevain epäkohtain tähden syntynyt
13612: työlakkoja ja rettelöitä, joita voi vastaisuudessakin odottaa,
13613: ellei näille ammatinharjoittajille myönnetä kyseessä ole-
13614: viin asioihin nähden itsemääräämis-oikeutta, sillä riittämä-
13615: tön on parannusta tuomaan se valiokunnan ehdottama li-
13616: säys, että asianomaiset ammattiryhmät saavat antaa lau-
13617: suntonsa järjestyssääntö- ja taksa-ehdotuksesta. Samoin
13618: myös on poliisimielivallan lakkauttamiseksi välttämätön,
13619: että tarkastuksen toimittaa siviilihenkilö. Kun kertomam-
13620: me laatuiset epäkohdat saattavat esiintyä kaikkien pykä-
13621: lässä mainittujen ammattiryhmien toimialalla, jos viran-
13622: omaisille valiokunnan ehdottama valta säilyy, niin katsom-
13623: me oikeudenmukaiseksi eikä yleisen turvallisuudenkaan kan-
13624: nalta haitalliseksi, että ammattiryhmien itsemääräämis-
13625: valta järjestyssääntöihin ja taksoihin nähden turvataan sekä
13626: järjestetään niiden vahvistaminen kansanvaltaiseksi. Tä-
13627: män perusteella ehdotamme 23 §:n näin kuuluvaksi:
13628:
13629: 23 §.
13630: Ammattivaltuustolla tahi, missä sitä ei ole, kaupungissa
13631: maistraatilla ja maalla kunnallislautakunnalla on oikeus
13632: kuorma- ja pika-ajureille, moottorilla varustettujen ajoneu-
13633: vojen kuljettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja
13634: muiden sellaisten kulkuliikettä avustavien ammattien toi-
13635: mittajille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille ja pak-
13636: kaajille asianomaisten ammattiryhmien oman ehdotuksen
13637: mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja sekä valvoa
13638: niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön kautta.
13639:
13640: Helsingissä 10 p. huhtikuuta 1913.
13641:
13642: J. Kautto. Kaarlo Saari.
13643: T. Typpö. W. Mäkelä.
13644: A. Savolainen. J. Kananen.
13645: E. Aromaa.
13646: Vastalause l V. 37
13647:
13648:
13649:
13650:
13651: IV.
13652:
13653: Valiokunnan enemmistö on ehdottarualla elinkeinon har-
13654: joittamisilrnoituksen tehtäväksi maalla kihlakunnan kruu-
13655: nunvoudille sivuuttanut kunnallislautakunnan, joka, kunnal-
13656: lisen äänioikeuden tultua yleiseksi, kansanvaltaisena laitok-
13657: sena olisi siihen sopivin. Elinkeinoilmoituksen välittä-
13658: jäksi on valiokunta tosin käytännöllisistä syistä ehdottanut
13659: kruununnimisrniestä, mutta tämä ehdotus mielestämme vielä
13660: enemmän pahentaa asiaa, sillä nykyiset nirnismiehet ovat
13661: tehneet itsensä kansalle siksi vastenmielisiksi, että tämä
13662: mieluummin tahtoo pysyä näistä rettelöivistä poliisiviran-
13663: omaisista erillään, kuin lisätä yhtymäkohtia heidän kans-
13664: saan. Kruununvoudit taas tuottavat kaukana asuvina
13665: asianomaisille hankaluuksia. Sitäpaitsi puuttuu kruunun-
13666: voudilta henkilökohtaista asiantuntemusta, jonka vuoksi
13667: heidän useimmissa tapauksissa täytyy kääntyä kunnallis-
13668: lautakuntain puoleen lausunnon saantia varten. Sen ohessa
13669: on kruununvontien virkoja jo kauvan kansan puolelta pi-
13670: detty tarpeettornina, joten siihenkin nähden olisi tämä
13671: toimi siirrettävä kunnallislautakunnalle. Kunnallislautakun-
13672: nan esirniehenkään ei tarvitsisi näitä asioita vallan ilmai-
13673: seksi käsitellä, sillä kantaahan kruununvoutikin niistä
13674: maksua, mikä oikeus kaiketi siirtyisi kunnallislautakunnan
13675: esimiehelle.
13676: Näihin seikkoihin nähden on mielestämme asialle eduksi,
13677: että kunnallislautakunta hoitaa elinkeinonharjoittajain elin-
13678: keinoilmoitukset. Ehdotamme siis
13679:
13680: että Eduskunta hyväksyisi 5 §:n näin kuulu-
13681: vana:
13682: 38 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13683:
13684: 5 §.
13685: Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 §:ssä ~n
13686: sanottu tai, milloin se on tarpeen, on itselleen hankkinut
13687: luvan 2 § :ssä mainittua elinkeinoa varten, tehköön ennen-
13688: kuin liikkeen alottaa sillä paikkakunnalla, missä hän elin-
13689: keinoa tulee harjoittamaan, siitä kirjallisen ilmoituksen
13690: kaupungissa maistraatille ja maalla kunnallislautakunnalle.
13691:
13692: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1913.
13693:
13694: J. Kautto. Kaarlo Saari.
13695: Anni Savolainen.
13696: Vastalause V. 39
13697:
13698:
13699:
13700:
13701: V.
13702:
13703: Talousvaliokunta on 22 § :nä ottanut valmistamaansa ehdo-
13704: tukseen asetukseksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta ny-
13705: kyisen elinkeinoasetuksen 18 § :n, joka sisältää säännökset
13706: maakaupasta kruunulle suoritettavasta vuosimaksusta. Tähän
13707: on V aliakunta esittämillään perusteilla liittänyt uuden mää-
13708: räyksen, jonka mukaan mainittua maksua ei ole suoritettava
13709: osuuskunnan harjoittamasta maakaupasta.
13710: Allekirjoittaneen käsityksen mukaan Valiokunnan enem-
13711: mistö on puheena olevan toimenpiteen kautta mennyt ulko-
13712: puolelle niitä rajoja, joiden sisällä asiasta tehty alote liikkui.
13713: Tässä alotteessa on nim. kokonaan syrjäytetty kysymys maa-
13714: kauppaverosta, se kun koskettelee valtion tuloja ja on valtio-
13715: varaston tarvetta silmällä pitäen erikseen käsiteltävä ja rat-
13716: kaistava. Näin ollen ja kun sitä paitsi ne osuuskaupat, jotka
13717: tarjaovat tavaroitaan kaupaksi yleisölle, olkootpa ostajat
13718: osuuskunnan jäseniä tai ei, laadultaan varsin vähän eroavat
13719: yksityisten tai yhtiöiden harjoittamasta kaupanpidosta, josta
13720: maakauppamaksua suoritetaan, ei 22 § :ää olisi ollut asetus-
13721: ehdotukseen otettava. Rohkenen sen vuoksi kunnioittaen
13722: ehdottaa,
13723:
13724: että Eduskunta päättäisi 22 §:n asetusehdo-
13725: tuksesta poistettavaksi, minkä johdosta 23-
13726: 28 §:ien järjestysnumerot htlisivat muuttumaan
13727: 22--27 :si ja asetuksen johdanto saamaan seu-
13728: raavan sisällyksen:
13729:
13730: Kumoten Kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun
13731: 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun armollisen asetuksen
13732: 40 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 10.
13733:
13734: 1-17 ja 19-22 § sekä 4-0 §, sellaisena kuin 3 § on joulu-
13735: kuun 17 päivänä 1888, 18 § marraskuun 1.1 päivänä 1889
13736: sekä 14- ja 20 § toukokuun 12 päivänä 1884- annetussa ar-
13737: mollisessa asetuksessa, säädetään täten niinkuin seuraa:
13738:
13739: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1913.
13740:
13741: A. Listo.
13742:
13743:
13744:
13745:
13746: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19lö.
13747: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
13748:
13749:
13750:
13751:
13752: Suuren valiokunnan mietintö
13753: N :o 20 eduskuntaesitysten johdosta, jotka sisäl-
13754: tävät säännöksiä elinkeinon harjoittamisen oi-
13755: keudesta.
13756:
13757: Suuri valiokunta on, käsitellessään Talousvaliokunnan
13758: asiasta antamaa mietintöä, päättänyt puoltaa Eduskunnan
13759: hyväksyttäväksi mietinnössä olevaa ehdotusta asetukseksi
13760: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, kuitenkin alempana
13761: mainituilla muutoksilla.
13762: Kun keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen 2 §.
13763: rehuvarain sekä siementavarain kauppa on järjestetty 8 päi-
13764: vänä elokuuta 1901 annetun asetuksen kautta, olisi puheen-
13765: alaisen asetusehdotuksen 2 § :ssä mainittava myöskin tällai-
13766: sesta kaupasta. Suuri valiokunta on sen vuoksi ehdottanut
13767: sanottuun pykälään lisättäväksi uuden 8 :lla merkityn koh-
13768: dan, jonka johdosta seuraavien kohtien järjestysluku on
13769: muuttunut.
13770: Asetusehdotuksen 4 § :n 1 momentin mukaan vaaditaan 4 §.
13771: että se, joka tahtoo harjoittaa siinä mainittua liikettä taikka
13772: muissa elinkeinoammateissa työapulaisena käyttää muita
13773: kuin aviopuolisoaan tahi rintaperillisiään, ollakseen siihen
13774: oikeutettu, muun muassa nauttii kansalaisluottamusta.
13775: Koska asetusehdotuksen 1 § :n mukaan myöskin Keisari-
13776: kunnan ja vieraan valtion alamaisella on oikeus täällä
13777: harjoittaa elinkeinoa, mutta eräiden maiden lainsäädäntö
13778: ei tunne käsitettä ,kansalaisluottamus", olisi Suuren valio-
13779: kunnan mielestä hallinnollista tietä määrättävä, millä ta-
13780: valla sen, joka ei ole Suomen kansalainen, on näytettävä
13781: hyvä maineensa. V aliakunta on sen vuoksi ehdottanut 4
13782: § :ään lisättäväksi säännöksen siitä.
13783: 2 1913. - S. V. M. _,....· Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
13784:
13785: 6 §. Milloin jqku elinkeinoilmoituksessa mainittava kohta on
13786: muuttunut, olisi siitä asetusehdotuksen 6 § :n 3 momentin
13787: mukaan ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle tehtävä.
13788: Koska näistä seikoista 9 pa1vana toukokuuta 1895
13789: kauppar·ekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta anne-
13790: tun asetuksen mukaan on tehtävä ilmoitus myöskin re-
13791: kisteriviranomaiselle, sekä kruununvoudilla ja maistraatilla
13792: on toimintapiiriään koskevat kaupparekisterin mukaan teh-
13793: dyt luettelot, jotka ovat jokaisen nähtävissä pidettävät, on
13794: yllämainittu säännös Suuren valiokunnan mielestä tarpee-
13795: ton, minkä vuoksi V aliakunta on ehdottanut sen poistetta-
13796: vaksi.
13797: 7 §. Koska 7 § :stä sellaisena kuin se on Talousvaliokunnan
13798: ehdotuksessa ei käy selvästi ilmi, että elinkeinonharjoittajan,
13799: joka perustaa osaston tai haaraliikkeen toiseen paikkakun-
13800: taan, kuin missä hänen pääliikkeensä on, tulee ilmoittaa
13801: myöskin kuka tätä liikettä edustaa, on Suuri valiokunta eh-
13802: dottanut pykälää siinä kohden selvennettäväksi. Sitä paitsi
13803: on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi muuttaa 1 ja 2 momen-
13804: tin järjestystä.
13805: 12 §. Alaikäisten oikeutta harjoittaa elinkeinoa yleisillä pai-
13806: koilla ei ole vielä lainsäädäntötietä järjestetty, ja näillä val-
13807: tiopäivillä asiassa tehdyt eduskuntaesitykset on Eduskunta
13808: hyljännyt. Tähän nähden on Suuri valiokunta ehdottanut
13809: 12 § :n viimeisen momentin poistettavaksi.
13810: 14 §. Asetusehdotuksen . 14 § :n mukaan on kuvernöörillä
13811: valta myöntää oikeus kulkukaupan harjoittamiseen sille,
13812: jonka kuvernööri harkitsee nuhteettomaksi. Koska käsite
13813: ,nuhteettomuus" on epämääräinen, eikä Suuren valiokunnan
13814: mielestä ole syytä kulkukaupan harjoittamiselle panna muita
13815: ehtoja kuin ne, jotka sanotun pykälän 1 momentissa maini-
13816: taan, on V aliakunta ehdottanut 2 momentin sen mukaan
13817: muutettavaksi.
13818: 15 §. Se vuosirrnaksu, joka kulkukaupan harjoittajan 15 §:n
13819: mukaan tulisi suorittaa, ennenkuin hänelle annetaan passi,
13820: tuntuu tämän elinkeinon laatuun nähden kohtuuttomalta,
13821: Elinkeinon harjoittatnisen oikeudesta. 3
13822:
13823: minkä vuoksi Suuri valiokunta on ehdottanut ensimäisen
13824: lauseen sanotusta pykälästä poistettavaksi.
13825: Koska kunnallislautakunnalle myöskin kuuluu järjes- 16 §.
13826: tyksen valvominen, on Suuri valiokunta 16 § :ään lisännyt
13827: säännöksen siitä, että kulkukaupan harjoittajan on asianomai-
13828: sille kunnanviranomaisillekin vaatimuksesta näytettävä
13829: passinsa.
13830: Paitsi edellä selostettuja muutoksia on Suuri valiokunta
13831: tehnyt asetusehdotukseen eräitä muodollisia korjauksia.
13832: Sen nojalla mitä yllä on esitetty, saa Suuri valiokunta
13833: kunnioittaen ehdottaa,
13834:
13835: että Eduskunta hyväksyisi AsetuksPn elin-
13836: ke,inon kariottamisen oikeudesta Talousvalio-
13837: kunnan mietinnössä N :o 5 olevan ehdotuksen
13838: mukaan, muuttaen kuitenkin 2, 4, 6, 7, 10, 12
13839: 14, 15, 16 ja 17 §:n näin kuuluviksi:
13840:
13841:
13842: Asetus
13843: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
13844:
13845: 2 §.
13846: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
13847: tuksissa annettujen tai vastedes annettavien ehtojen ja mää-
13848: räysten alaisina, nimittäin:
13849: 1) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi perustetut
13850: laitokset;
13851: 2) kirjakaupat, kirja- ja kivipainot, luku- ja lainakir-
13852: jastot;
13853: 3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
13854: kynsekaisten aineiden valmistus, säilyttäminen ja myynti;
13855: 4) alkoholipitoisten aineiden valmistus, kuljetus, varas-
13856: tossapito, myynti ja anniskelu;
13857: 5) alkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
13858: 6) ravintola-, yömaja-, kahvila-, biljaardinpito- ja muut
13859: senkaltaiset liikkeet;
13860: 4 1913.- s~ V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
13861:
13862: 7) margariinin ja margariinijuuston sekä muun sentapai-
13863: sen ihmisravinnoksi aiotun tuotteen valmistus ja myynti;
13864: 8) keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen re-
13865: huvarain sekä siementavarain kauppa;
13866: 9) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja mui-
13867: den niihin verrattavain tavarain valmistus, kuljetus, varas-
13868: tossapito ja myynti;
13869: 10) sähkölaitokset valon synnyttämistä ja voiman siirtoa
13870: varten;
13871: 11) pankkiliike sekä säästöpankit ja panttilainauslai-
13872: tokset;
13873: 12) vakuutusliikkeet;
13874: 13) kaupanvälittäjäin, laivansuorijain ja huutokaupan-
13875: toimittajain ammatit;
13876: U) warrantin antamiseen oikeutetut varastomakasiinit;
13877: 15) siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyrityk-
13878: set sekä työn- ja asunnonvälitysliikkeet;
13879: 16) yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden sekä säh-
13880: kölennätin- ja telefoonijohtojen perustaminen ja käyttämi-
13881: nen;
13882: 17) automobiilien, lentokoneiden ja (poist.) omin voimin
13883: kulkevain voimakoneiden käyttäminen;
13884: 18) sirkus-, varietee- ja kinematograafiesitykset ynnä
13885: muut senkaltaiset julkiset näytännöt;
13886: 19) leimattavien jalojen metalliteosten ja eräiden mui-
13887: den leimattavien tuotteiden valmistus ja myynti ( poist.).
13888:
13889: 4 §.
13890: Siltä, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta saman-
13891: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi sen-
13892: kaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
13893: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka muissa
13894: elinkeinoammateissa työapulaisenaan käyttää muita kuin
13895: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan etene-
13896: vässä polvessa, vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeu-
13897: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään .ia
13898: omaisuuttansa.
13899: , ·Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 5
13900:
13901: Viimemainitun ehdon estämättä on aviovairi10kin oikeu-
13902: tettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sano-
13903: taan, niin myös vajavaltainen, jos holhooja siihen suostuu ja,
13904: milloin hän holhouslain mukaan ei saa oikeuden luvatta hol-
13905: hotin puolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeuden
13906: luvan.
13907: Millä tavalla sen, joka ei ole Suomen kansalainen, on
13908: näytettävä että hän nauttii kansalaisluottamusta, siitä mää-
13909: rätään hallinnollista tietä.
13910:
13911: 6 §.
13912: Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys siitä,
13913: että ilmoituksen tekijä täyttää 4 § :ssä säädetyt ehdot, ja
13914: samalla on annettava tieto ilmoituksen tekijän kotipaikasta,
13915: liikkeen toiminimestä, jota tarvittavissa allekirjoituksissa
13916: tullaan käyttämään, siitä tai niistä elinkeinoista, jotka aiottu
13917: liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa liikettä maalla,
13918: paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan. Milloin ilmoi-
13919: tuksen tekee yhtiö, osuuskunta tai yhdistys, liittäköön myös-
13920: kin jäljennöksen säännöistään sekä luettelon hallituksensa
13921: jäsenistä.
13922: Jos elinkeino on sellainen, että sitä saadaan harjoittaa
13923: ainoastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
13924: sesta ilmoitukseen liitettävä.
13925: {3 momentti poist.)
13926: 7 §.
13927: Elinkeinonharjoittaja, joka perustaa osaston tai haaraliik-
13928: keen toiseen paikkakuntaan, kuin missä hänen pääliikkeensä
13929: on, tehköön siitä ilmoituksen asianomaiselle viranomaiselle
13930: siellä, missä osasto tai haaraliike on, ja ilmoittakoon samalla
13931: ken tätä liikettä tulee edustamaan, sekä liittäköön selvityksen
13932: pääliikkeen olemassa olosta. Sama olkoon la:ki, jos se, joka
13933: ei Suomessa asu, ( poist.) tänne perustaa osaston tai haara-
13934: lii.kkeen maan ulkopuolella harjoittamastaan elinkeinoliik-
13935: keestä.
13936: Jos elinkeinoliikettä tulee (poist.) jatkamaan tai edusta-
13937: maan to·inen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omista-
13938: 6 1913. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
13939:
13940: jaksi tai edustajaksi, on tästä ilmoitus tehtävä, niinkuin
13941: edellä on sanottu ( poist.)
13942: Tassä pykälässä mainituissa tapauksissa on liikkeen
13943: edustaja velvollinen vastaamaan niissä oikeudenkäynneissä,
13944: jotka liikkeestä aiheutuvat.
13945:
13946: 10 §.
13947: Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
13948: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
13949: sella syyttä.jällä eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen virka-
13950: miehellä tai palvelijalla. Tämä (poist.) koskee myöskin
13951: edellä sanotussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön
13952: aviopuolisoa ja vajavaltaisia lapsia, jollei asianomainen hal-
13953: lintoviranomainen harkitse, että aiottu elinkeinoliike ei ole
13954: yhteydessä aviopuolison, isän tai äidin virkatoiminnan
13955: kanssa.
13956: Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
13957: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
13958: koon siitä säännös hallinnollista (poist.) tietä.
13959:
13960: 12 §.
13961: Siltä, joka harjoittaa kauppaa tahi muuta samantapaista
13962: liikettä siihen käyttämättä avonaista puotia, konttoria tahi
13963: senkaltaista erityistä myyntipaikkaa, taikka muussa luvalli-
13964: sessa elinkeinoammatissa työapulaisinaan käyttää ainoastaan
13965: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan ete-
13966: nevässä polvessa, ei vaadita 2 luvussa säädettyä ilmoitusta.
13967: 'l'ämä itsensä elättämisen oikeus on jokaisella, silläkin, joka
13968: on kansalaisluottamusta vailla tahi ei itse hallitse itseään
13969: eikä omaisuuttaan.
13970: Lumppujen, jouhien, harjaksien, eläinten luiden, sarvien
13971: ja muiden sellaisten tähteitten kokoileminen ja osteleminen
13972: on jokaiselle ilman ilmoitusta tai erityistä lupaa myönnetty.
13973: Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoittaa ilmoi-
13974: tuksetta myöskin kulkusalia ( poist.). Kulkukaupasta sää-
13975: detään IV luvussa.
13976: ( 4- momentti poist.)
13977: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 7
13978:
13979: 14 §.
13980: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
13981: tamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa kuvernöö-
13982: riltä, ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija
13983: täyttää 4 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama ter-
13984: veystodistus.
13985: Jos hakija täyttää mitä edellisessä momentissa on mää-
13986: rätty, antakoon kuvernööri hänelle avoimen passin vuo-
13987: deksi kerrallaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
13988:
13989: 15 §.
13990: (Poist.). Kunnallisveroa (poist.) elinkeinonsa tuloista on
13991: kulkukauppiaan suoritettava sille kunnalle, jossa hänellä on
13992: asuntonsa ja kotipaikkansa, taikka, jollei hänellä sitä Suo-
13993: messa ole, sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut pääma-
13994: jailupaikakseen.
13995:
13996: 16 §.
13997: Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
13998: mään ja vaadittaessa asianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
13999: omaisille näyttämään passinsa.
14000: Siltä, joka tavataan luvattomasta kulkukaupasta, saa to-
14001: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon ottaa mukana
14002: olevan tavaran.
14003:
14004: 17 §.
14005: Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan silmällä-
14006: pitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, annetaan hal-
14007: linnollista (poist.) tietä.
14008:
14009: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
14010: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19lö.
14011: 1913.- S. V. M.- Eduskantaesitysmiet. N:o 10. ';
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: Suuren valiokunnan mietintö
14017: N :o 20 a eduskuntaesitysten johdosta, jotka si~
14018: sältävät säännöksiä elinkeinon harjoittamisen
14019: oikeudesta.
14020:
14021:
14022: Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
14023: asetuksen elinkeinon harjoittamisen oikeudesta Suuren valio-
14024: kunnan mietinnössä N :o 20 olevan ehdotuksen mukaan,
14025: muuttaen kuitenkin 23 § :n näin kuuluvaksi:
14026:
14027:
14028: 23 §.
14029: Ammattivaltuustolla tahi, missä sitä ei ole, kaupungissa
14030: maistraatilla ja maalla kunnallislautakunnalla on oikeus
14031: kuorma- ja pika-ajureille, maotorilla varustettujen ajoneu-
14032: vojen kuljettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja
14033: muiden sellaisten kulkuliikettä avustavien ammattien toi-
14034: mittajille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille ja pak-
14035: kaajille asianomaisten ammattit·yhrnien oman ehdotuksen
14036: mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja sekä valvoa
14037: niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön kantta.
14038: (2 mom. poist.)
14039:
14040: Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on asia tois-
14041: tamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä. Valio-
14042: kunta on kuitenkin pysynyt ennen tekemässään ehdotuksessa
14043: ja saa siis kunnioittaen ehdottaa, .
14044: ! :::; ;~~ ... , ··:• ~~t·.; ·"~.l:t~lr~~--~· ..~ .. .. t! ..:.-·_;<~.,·,!·
14045: ~ 1913.- S. V. II.- Ednskuntaesitysmiet. N:o 10.
14046:
14047: että Eduskutlta hyväksyisi 23 §:n Asetuk-
14048: sessa elinkeinon harjoittam,isej1 oikeudesta näin
14049: kuuluvana:
14050:
14051: 23 §.
14052: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
14053: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja sit-
14054: tenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän edus-
14055: tajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon antamiseen,
14056: kuorma- ja pika-ajureille, moottorilla varustetun ajoneuvon
14057: kuljettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
14058: sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toimittajille,
14059: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille, pak-
14060: kaajille ja muille sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä
14061: vahvistaa taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
14062: niiden rikkomisesta.
14063: Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa ja
14064: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muuten asianomai-
14065: sesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
14066:
14067: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1913.
14068:
14069:
14070:
14071:
14072: Helsingissä, Keisariiliaan Senaatin kirjapainossa, 191a.
14073: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14074:
14075:
14076:
14077:
14078: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
14079: esitysten johdosta päättämä a l a m a i n e n
14080: e h d o t u s asetukseksi elinkeinon harjoitta-
14081: misen oikeudesta.
14082:
14083:
14084:
14085:
14086: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
14087: ja Suuriruhtinas r
14088:
14089:
14090:
14091:
14092: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesityksiä voi-
14093: massa olevan elinkeinoasetuksen muuttamisesta, ja on Edus-
14094: kunta nämä esitykset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
14095: 2 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14096:
14097: Vuoden 1907 valtiopäivillä ja vuoden 1908 ensimäisillä
14098: valtiopäivillä annettiin Eduskunnalle armollinen esitys 31
14099: päivänä maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetun asetuksen
14100: uudistamisesta, mutta kummallakaan kerta·a ei Eduskunta
14101: ehtinyt asiasta tehdä päätöstä. Sen jälkeen on asia edus-
14102: kuntaesityksen johdosta ollut kaksilla valtiopäivillä esillä,
14103: ennättämättä kuitenkaan tulla loppuun käsitellyksi. Lähinnä
14104: näihin esitöihin perustuu Eduskunnan nyt hyväksymä, elin-
14105: keinon harjoittamisen oikeutta koskeva asetusehdotus, joka
14106: vastaa nykyisen elinkeinoasetuksen yleistä osaa eli säännök-
14107: siä tämän asetuksen 1 ja 2 luvussa sekä 40 § :ssä.
14108: t §. Yleisenä sääntönä on puheena olevassa asetusehdotuk-
14109: sessa säilytetty nykyisen lain periaate, että jokaisella
14110: on oikeus Suomessa harjoittaa niitä luvallisia elinkeinoja,
14111: joihin ei tarvitse erityistä tiedollista pätevyyttä tai sitä varten
14112: osotettua taitavuutta, ja että tämä oikeus koskee niin kauppa-,
14113: tehdas- ja käsityöli~kettä kuin muutakin ansionsaantia tai
14114: elatusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä
14115: tai elinkeinoa. Saman periaatteen mukaan tulisivat myöskin
14116: Keisarikunnan alamaiset ja Suomessa asuvat ulkomaalaiset,
14117: jotka nykyisin saavat täällä harjoittaa elinkeinoa ainoastaan
14118: sitä varten hankitun luvan nojalla, olemaan yhtä oikeutettuja
14119: elinkeinon harjoittamiseen Suomessa kuin maan omatkin
14120: kansalaiset. Ensiksi mainittuihin nähden on Eduskunta
14121: näillä valtiopäivillä hyväksynyt ja alamaisessa kirjelmässä
14122: viime huhtikuun 7 päivältä Teidän Keisarillisen Majesteet-
14123: tinne armollisesti vahvistettavaksi lähettänyt asetusehdotuk-
14124: sen, jonka mukaan Keisarikunnan alamaiset olisivat samoilla
14125: ehdoilla kuin Suomen kansalaisetkin oikeutetut täällä
14126: harjoittamaan elinkeinoa, sellaistakin, jonka harjoittamiseen
14127: voimassa olevain säännösten mukaan erityinen myönnytys
14128: on tarpeen. Nyt puheena olevan asetusehdotuksen 1 § :ään
14129: otettu määräys venäläisten elinkeino-oikeudesta sisältää
14130: asiallisesti samaa kuin vastamainittu asetusehdotus ja on
14131: siis siinä olevan säännön soveltamista yleiseen elinkeino-
14132: lakiin.
14133: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 3
14134:
14135: Paitsi yhtiöihin ja osuuskuntiin on oikeus luvallisen
14136: elinkeinon harjoittamiseen ulotettu myöskin laillisesti perus-
14137: tettnihin n. s. taloudellisiin yhdistyksiin, jotka sääntöjensä
14138: mukaan saavat elinkeinoa harjoittaa. Tätä oikeutta ei ny-
14139: kyisessä elinkeinoasetuksessa ole yhdistyksille yleensä tun-
14140: nustettu. Kuitenkin ovat esim. kulutusyhdistykset maassa
14141: viime aikoina pitäneet avonaisia myymälöitä yleisessä kau-
14142: passa luvallisten tavarain kauppaamista varten. Kun tästä
14143: ei ole epäkohtia syntynyt, yhtä vähän kuin niistäkään avo-
14144: naisista myyntiliikkeistä, joita eräät kotiteollisuus- y. m.
14145: sellaiset yhdistykset ovat panneet toimeen, ei Eduskunta
14146: ole epäillyt ulottaa elinkeinovapautta myöskin yhdistyksien
14147: toimial oille.
14148: Asetusehdotuksen 2 § :ään, joka vastaa nykyisen elin- 2 §.
14149: keinoasetuksen 14 § :ää, on otettu luettelo niistä ohje-
14150: sääntöisistä elinkeinoista, joiden harjoittamista varten on
14151: tarpeen erityisiä kelpoisuusehtoja taikka ammattien vaa-
14152: rallisuuden tähden tai muista syistä varokeino- ja val-
14153: vontamääräyksiä. Tässä luettelossa on nykyisessä ase-
14154: tuksessa mainittujen ohjesääntöisten elinkeinojen lisäksi
14155: otettu huomioon myöskin ne elinkeinoammatit, jotka myö-
14156: hemmillä asetuksilla erityisesti järjestettyinä ovat tähän
14157: ryhmään siirtyneet. Sitä paitsi on puheena olevaan pykälään
14158: sisällytetty säännöksiä muutamista elinkeinonhaaroista,
14159: joiden harjoittamiseen nähden erityisiä määräyksiä jo on eh-
14160: dotettu taikka havaittu tarpeellisiksi, niinkuin margariinin
14161: valmistuksesta ja myynnistä, laivansuorijain ammatista, siir-
14162: tolaisuuden välittämiseksi perustetuista liikeyrityksistä sekä
14163: työn- ja asunnon välitysliikkeistä, niin myös sirkus- ja varie-
14164: tee-esityksistä ynnä muista senkaltaisista julkisista näytän-
14165: näistä. Myöskin on Edusflmnta havainnut nykyisen elinkei-
14166: noasetuksen 14 § :ssä olevan säännöksen ravintola-, konditori-,
14167: krouvi- tai muusta anniskeluliikkeestä sikäli kaipaavan täy-
14168: dentämistä, että ei ainoastaan ne ravintolaliikkeet, joissa an-
14169: niskellaan päihdytysjuomia, vaan myöskin muut sellaiset,
14170: niinkuin yömaja-, kahvila- ja biljaardinpitoliikkeet, tulisivat
14171: erityisten silmälläpitomääräysten alaisiksi, vaikka niissä ei
14172: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14173:
14174: l'äihdytysjuomia anniskellakaan, koska epäjärjestystä ja
14175: huonotapaisuutta on niissäkin esiintynyt. Vaarallisuutensa
14176: takia on ohjesääntöisten elinkeinojen joukkoon otettu myös-
14177: kin automobiilien, lentokoneiden ja omin voimin kulkevien
14178: voimakoneiden, niinkuin lokomobiilien, höyryjyrien ja nopea-
14179: kulkuisien moottoriveneiden käyttäminen, siinä kun vaadi-
14180: taan erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.
14181: Edelleen olisi tarpeen, että luonnonvoin ja -juuston
14182: tehdasmainen valmistus sekä näiden aineiden ja maidon
14183: kauppa myös asetettaisiin väärinkäytöksiä ehkäisevän eri-
14184: koislainsäädännön alaiseksi. Niinikään olisi kotieläinten
14185: teurastuksesta ja liha:kaupasta, jolla alalla on ilmaantunut
14186: melkoisia väärinkäytöksiä, 'kuin myös sellaisten elintarpeiden
14187: valmistuksesta ja myynnistä, jotka etupäässä ovat joutuneet
14188: väärennysten esineiksi, läheisessä tulevaisuudessa säädettävä
14189: erityisiä valvontamääräyksiä. Näitä tärkeitä lainsäädäntö-
14190: kysymyksiä, jotka syvältä koskevat etupäässä maalaisväes-
14191: tön elinehtoja, ei kuitenkaan ole ratkaistava ilman Eduskun-
14192: nan myötävaikutusta. Mutta ennenkuin sellaiseen lainsäädän-
14193: töön voidaan ryhtyä, ovat siihen kuuluvat kysymykset Hai-
14194: lituksen toimesta tarkoin valmisteltavat. Sellaisia alkutöitä
14195: ei kuitenkaan vielä ole olemassa ja joku aika kulunee, ennen-
14196: kuin niitä saadaan toimeen. Eduskunta ei .sen vuoksi ole
14197: a~etusehdotukseen ottanut määräyksiä siitä erikoislainsäädän-
14198: nöstä, joka tarpeiden tuotannon ja kaupan valvontaa varten
14199: on tarpeen. Puheenaolevista kysymyksistä Eduskunnalle
14200: vastedes annettaviin armollisiin esityksiin voidaan ottaa eh-
14201: dotukset tarpeen vaatimiksi muutoksiksi tai lisäyksiksi elin-
14202: keinoasetukseen. Sillä välin voitanee elintarpeiden valmis-
14203: tusta ja kauppaa järjestävän erikoislainsäädännön puutetta
14204: jossain määrin korvata niillä yleisillä tai kunnallisilla mää-
14205: räyksillä, jotka Eduskunnan nyt hyväksymän asetusehdotuk-
14206: sen 24 § :n noj,all a ehkä annetaan ravintoaineiden myynnin
14207: tnrkastuksesta.
14208: Koska Eduskunta on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä
14209: tehdyn eduskuntaesityksen johdosta hyväksynyt ja alamai-
14210: sessa kirjelmässä 16 päivältä marraskuuta samaa vuotta
14211: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 5
14212:
14213: armollisesti vahvistettavaksi lähettänyt ehdotuksen asetuk-
14214: seksi margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
14215: kaupasta, mikä kuitenkin vielä on Teidän Keisarilliselle
14216: 1\Iajesteetillenne mtkaisua varten esittelemättä, vaikka olot
14217: maassa kipeästi kaipaavat sellaista lainsäädäntötoimen-
14218: pidettä, on Eduskunnasta näyttänyt olevan syytä ottaa
14219: ohjesääntöisten elinkeinojen joukkoon myöskin voin- ja
14220: juustonvastikkeiden valmistus ja kauppa. Tätä koskeva
14221: säännös 2 § :n 1 momentin 7 kohdassa on muodostettu
14222: edellä mainitun asetusehdotuksen nimikkeen mukaiseksi .
14223: .Mutta kun eräitä maassa viime vuosina muusta kuin eläin-
14224: rasvasta valmistettuja voinvastikkeita on eri nimillä ylei-
14225: seen kauppaan laskettu, ja väitetty, että ne eivät kuulu
14226: margariinituotteisiin, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi
14227: laajentaa tämän kohdan sisällystä niin, ettei sen ulkopuolelle
14228: voi jäädä mitkään luonnonvoin ja -juuston keinotekoiset vas-
14229: tikkeet.
14230: Siihen nähden, että eräistä 2 § :ssä luetelluista elinkei-
14231: noista ei vielä ole annettu erikoissäännöksiä, jonka tähden
14232: ne toistaiseksi jäävät yleisen elinkeinolain määräysten alai-
14233: seksi, ja kun muutamat elinkeinolain säännökset, lähinnä
14234: avioliitossa olevan naisen ja alaikäisen elinkeino-oikeudesta,
14235: niin myös haaraliikkeistä sekä ilmoitus- ja kirjanpitovelvolli-
14236: suudesta, useimmissa tapauksissa tulisivat koskemaan myös-
14237: kin ohjesääntöisiä elinkeinoja, on Eduskunta muodostanut 2
14238: § :n alkusäännöksen sellaiseksi, ettei pykälässä mainitut elin-
14239: keinot jää kokonaan yleisen elinkeinolain ulkopuolelle. Viit-
14240: taus tähän säännökseen on otettu myöskin asetusehdotuksen
14241: 1 § :n 1 momentin loppuun.
14242: Asetusehdotuksen 4 § :ssä on säilytetty nykyisen elinkei- 4 §.
14243: noasetuksen säännös, että sen, joka tahtoo harjoittaa kaup-
14244: paa tai muuta samantapaista liikettä avonaisessa liike-
14245: huoneistossa tai joka harjoittaa laivanisännyysliikettä tai
14246: muissa elinkeinoammateissa ~punaan käyttää muita kuin
14247: vaimoaan ja vajavaltaisia rintaperillisiään, tulee naut-
14248: tia kansalaisluottamusta sekä hallita itseään ja omaisuut-
14249: taan. A viavaimon oikeutta nyt mainittujen elinkeinojen
14250: harjoittamiseen on kuitenkin laajennettu siten, että hän siinä
14251: 6 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14252:
14253: kohden on asetettu täysin aviomiehen vertaiseksi, koska ei
14254: ole pätevää syytä edelleen pysyttää aviovaimon elinkeino-
14255: oikeutta ja mahdollisuutta sen kautta ansaita varoja omaa
14256: ja perheensä toimeentuloa varten aviomiehen ehdonvallasta
14257: riippuvana. A viapuolisoiden omaisuussuhteet onkin 15 päi-
14258: vänä huhtikuuta 1889 annetussa laissa järjestetty sen varalta,
14259: että aviovaimo harjoittaa sellaista elinkeinoa, josta nyt on
14260: puhe, eikä mikää~ estä niitä, jotka ryhtyvät liikeasioihin elin-
14261: keinoa harjoittavan vaimon kanssa, milloin sen katsovat tar-
14262: peelliseksi, vaatimasta erityistä sitoumusta miehenkin vas-
14263: tuunalaisuudesta. Ja kun elinkeinoa harjoittava aviovaimo
14264: voi käyttää miestään työapulaisenaan, on nykyisessä elin-
14265: keinoasetuksessa tässä kohden asetusehdotuksen 4 § :n 1 mo-
14266: mentissa käytetty sana ,vaimo" vaihdettu sanaksi ,avio-
14267: puoliso".
14268: Se asema, joka holhoojalla 19 päivänä elokuuta 1898
14269: annetun holhouslain mukaan on, aiheuttaa vajavaltaisten
14270: elinkeino-oikeudesta nykyisin noudatettavain säännösten
14271: muuttamisen. Tätä lakia silmällä pirtäen on 4 § :n 2 momentti
14272: laadittu ja siihen otettu huomautus, että eräissä tapauksissa,
14273: joista puhutaan holhouslain 39 § :ssä, holhoojan tulee hol-
14274: hunalaisen puolesta harjoittamaansa elinkeinoa varten
14275: hankkia oikeuden suostumus.
14276: Puheena olevan pykälän 1 momentin mukaan tulee il-
14277: moitusvelvollisen elinkeinonharjoittajan nauttia kansalais-
14278: luottamusta. Koska asetus·ehdotuksen 1 § :n mukaan myöskin
14279: Keisarikunnan ja vieraan valtion alamaisella tulisi olemaan
14280: oikeus Suomessa harjoittaa elinkeinoa, mutta eräiden maiden
14281: lainsäädäntö ei tunne käsitettä kansalaisluottamus, on
14282: tarpeen hallinnollista tietä määrätä, millä tavoin .sen, joka
14283: ei ole Suomen kansalainen, on osotettava olevansa hyvä-
14284: maineinen. Eduskunta on sen vuoksi 4 § :n loppuun ottanut
14285: sitä tarkoittavan säännöksen.
14286: 5 §. Edellä 4 § :n kohdalla mainituista elinkeinoista on ennen
14287: niiden alottamista tehtävä ilmoitus asianomaiselle rekisteri-
14288: Yiranomaiselle. Kun voimassa olevassa elinkeinoasetuksessa
14289:
14290: •
14291: Elinkeinon harjoittamisen·~oikeudesta. 7
14292:
14293: ei ole nimenomaista määräystä siitä, onko niistäkin elin-
14294: keinoista, joiden harjoittamiseen vaaditaan erityinen lupa,
14295: tehtävä ilmoitus, on käytännössä tässä kohden menetelty
14296: eri tavalla. Tarpeellisen valvonnan aikaan saamiseksi
14297: siitä, etteivät oikeudettomat siihen ryhdy, on kuitenkin
14298: tärkeätä, että tällaistenkin elinkeinoliikkeiden alotta-
14299: misesta ja la!kkauttamisesta sekä muutOksista niissä teh-
14300: dään samallainen ilmoitus kuin 4 § :ssä mainituista elin-
14301: keinoista. Eduskunta on sentähden 5 § :ään ottanut tätä tar-
14302: koittavan säännöksen.
14303: Asetusehdotuksen 7 § sisältää määräyksen edustajan 7 §.
14304: hoitamain elinkeinoliikkeiden ilmoittamis·esta rekisteriviran-
14305: omaiselle. Tämä koskee myöskin haaraliikkeitä.
14306: Nykyisen elinkeinoasetuksen 12 § :ssä on säädetty, että
14307: rekisteriviranomaiselle on ilmoitettava, kuka on ulkomaisen
14308: liikeyrityksen Suomeen perustaman osaston johtaja, ja sa-
14309: malla selvitettävä, että tämä on sekä oikeutettu että velvolli-
14310: nen suomalaisessa tuomioistuimessa vastaamaan oikeuden-
14311: asioissa, jotka liikkeen johdosta saattavat syntyä. Puheena
14312: olevan lainkohdan mukaan on ulkomaisen liikkeen edustaja
14313: siis valtuutettava haaralii:ffikeen puolesta vastaamaan suoma-
14314: laisessa tuomioistuimessa. Eduskunnan mielestä on tämä mää-
14315: räys säilytettävä, kuitenkin siten kehitettynä, että ei ainoas-
14316: taan ulkomaisen vaan myöskin kotimaisen elinkeinoyrityksen
14317: perustaman haaraliikkeen edustaja on velvollinen tästä liik-
14318: keestä aiheutuvissa oikeudenkäynneissä olemaan haaraliik-
14319: keen puolesta vastaajana, olkoonpa hänellä haaraliikkeen
14320: omistajalta siihen valtuutusta tai ei. Tällainen säännös on
14321: elinkeinoasetuksessa siitäikin syystä tarpeen, että yleinen
14322: laki Suomessa kyllä säännöstelee elinkeinoliikkeen omistajan
14323: ja, hänen toimitsijansa keskinäiset välit, mutta jättää toi-
14324: mitsijan aseman hänen toimenpiteestään johtuvissa riidoissa
14325: yleensä määräämättä. Oikeutta hakeville tarjoo myöskin
14326: suurempaa mukavuutta se, jos voivat oikeuteen haastattaa
14327: haaraliikkeen edustajan, kuin jos heidän haasteen perille
14328: saattamista varten ensin täytyisi hankkia luotettava selko
14329: liikkeen omistajasta ja hänen kotipaikastaan, joka useinkin
14330: 8 1913. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14331:
14332: on kaukana siitä paikkakunnasta, mihin haaraliike on sijoi-
14333: tettu.
14334: Näistä syistä ja huomioon ottaen, että Oikeudenkäy-
14335: miskaaren 10 luvun 1 § :n mukaan sellaisena kuin tämä
14336: lainkohta on asetuksessa 14 päivältä elokuuta 1901 sitä,
14337: joka paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa ja kotinsa ei
14338: ole, harjoittaa maanviljelystä, tehdasliikettä, kauppaa eri-
14339: näisessä myyntihuoneessa tai muuta sellaista liikettä, voi-
14340: daan sitoumuksesta, joka on välittömästi sitä liikettä var-
14341: ten tehty, hakea siellä, missä liikettä harjoitetaan, on Edus-
14342: kunta asetusehdotuksen 7 § :ään ottanut puheena olevaa asiaa
14343: koskevan säännöksen, jo'ka nojautuu samalle periaatteelle,
14344: kuin Oikeudenkäymiskaaren mainittu määräys.
14345: 10 §. Nykyisen elinkeinoasetuksen 4 § :ssä on ilmoitusvelvolli-
14346: suuden alaisen elinkeinon harjoittaminen kielletty ylöskanto-
14347: mieheltä, kruunun rahavarain hoitajalta, viskaalilta ja
14348: muulta viralliselta syyttäjältä, tulli- ja poliisilaitoksen virka-
14349: mieheltä ja palvelijalta ynnä näiden henkilöiden vaimoilta
14350: ja vajavaltaisilta lapsilta. Asetusehdotuksen 10 § :ssä kui-
14351: tenkin on sama säännös uudistettu niin laajennettuna, että
14352: hallinnollista tietä voidaan rajoittaa muidenkin valtion pal-
14353: veluksessa. olevain henkilöiden oikeutta elinkeinon harjoitta-
14354: miseen. Sen ohessa on sanottujen virka- ja palvelusmiesten
14355: vaimoja ja vajavaltaisia lapsia koskevaa kieltoa muutettu si-
14356: käli, että asianomaisen hallintoviranomaisen harkittavaksi
14357: jää, voidaanko sallia niiden harjoittaa sellaista elinkeinoa,
14358: jonka ei katsota olevan yhteydessä aviopuolison, isän tai äi-
14359: din virkatoiminnan kanssa.
14360: 11 §. Koska kunnat, varsinkin kaupungit, ovat viime ai-
14361: koina ryhtyneet kunnallislaitoksina käyttämään vesijohto-,
14362: valaistus-, raitiotie- y. m. kunnallistoimeen soveltuvia elin-
14363: keinoliikkeitä ja niiden ohessa pitämään omia konepajoja
14364: ja työverstaita kuin myös sellaisiin yrityksiin kuuluvain
14365: tarvikkeiden, niinkuin johtotarpeiden, kaasukeittimien ja
14366: -liekittimien, sähkölamppujen y. m. kauppaa, on asianmu-
14367: kaista, että elinkeinolaissa sellainen liike tunnustetaan luval-
14368: liseksi. Tähän nähden on asetusehdotuksen 11 § saanut mel-
14369: koista laajemman sisällyksen kuin nykyisen elinkeinoase-
14370: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 9
14371:
14372: tuksen 9 §, jonka mukaan tä;ssä tarkoitettu oikeus elinkeinon
14373: harjoittamiseen kuuluu ainoastaan opetuslaitoksille sekä
14374: vaivais- ja vankeinhoidolle. ·
14375: Niinkuin nykyisinkin, saisi asetusehdotuksen mukaan 12 §.
14376: jokainen vapaasti harjoittaa elinkeinoa itsensä elättämiseksi.
14377: Sellaiseen elinkeinon harjoittamiseen, jossa ei käytetä avo-
14378: naista liikehuoneistoa eikä työapulaisina muita kuin avio-
14379: puolisoa tai omia vajavaltaisia jälkeläisiä, ei vaadita elin-
14380: keinoilmoitusta. Näihin elinkeinoihin on luettava myös-
14381: kin lumppujen, jouhien, harjaksien, eläinten luiden, sar-
14382: vien ja muiden sellaisten tähteiden kokoileminen, jota
14383: varten kerääjän on liikuttava paikasta toiseen. Samanlaatui-
14384: nen on maalla yleinen käsiammattien harjoittaminen, kun
14385: käsityöläinen tilauksen mukaan tai työtä etsien siirtyy pai-
14386: kasta toiseen suorittaa:kseen työn työnantajan kotona. Niihin
14387: kuuluvat myöskin nuohoojan-, hiojan-, kuoharin- y. m. sel-
14388: laiset ammatit. Puheena olevia elinkeinoja koskevat sään-
14389: nökset on otettu asetusehdotuksen 12 § :ään.
14390: V a:kuutuksessa ja V ahvistuksessa Ruotsin ja Suomen 13 §
14391: talonpoikaisen kansan vapauksille ja oikeuksille, 23 päi-
14392: vältä helmikuuta 1789, on 4 § :ssä säädetty, että talon-
14393: poikaisen kansan annetaan siitä lähtien samalla tavalla,
14394: kuin sille siihen asti oli sallittu, valtakunnassa kuljettaa
14395: ja myydä omia ja naapuriensa jyvä- ja karjaviljaa sekä
14396: käsitöitä; mutta älköön kukaan talonpoika sen edesvastauk-
14397: sen uhalla, kt;tin laki säätää, muilta ostako heidän jyvä- ja
14398: karjaviljaansa tahi tavaroitansa, niitä kaupantekoa varten
14399: kootaksensa. Nykyisen elinkeinoasetuksen 8 § :ssä on tätä
14400: maalaisväestön erioikeutta siten kehitetty, että yhteinen
14401: kansa ja tilanhaltijat maalla saavat ilman erinäistä ilmoi-
14402: tusta itse tai muiden kautta niin hyvin kaupungissa kuin
14403: maalla kaupaksi pitää kaikkea, mitä heidän tiloistansa saa-
14404: daan tahi he ja heidän perheväkensä kotiteollisuudella toi-
14405: meen saavat. Samassa lainkohdassa on lisäksi säädetty, että
14406: sellaisia tuotteita ja teoksia, niinkuin myös muita oman maan
14407: koti- ja tehdasteollisuuden tuotteita, saa jokainen ostaa ja
14408: myydä kaikkialla maassa, eikä niille, jotka kaupungissa
14409: 10 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14410:
14411: torilla, satamassa tai muussa yleisessä myyntipaikas,sa myy-
14412: Yät maalaistuotteita, saa määrätä erityistä maksua sellai-
14413: sesta kaupasta. Mutta jos he siinä käyttävät lautakojuja tai
14414: tiskejä, on määrätyt maksut niistä kaupungille suoritettava.
14415: Kokemus on kuitenkin osottanut, että kaupunkikunnissa
14416: elintarpeiden myyntiä toreilla järjestettäessä on pyritty sa-
14417: nottua maalaisväestölle taattua vapaata myyntioikeutta su-
14418: pistamaan. Niinpä on eräissä kaupungeissa tarkastuksen
14419: aikaan saamiseksi suuresti vaikeutettu maalta kaupunkiin
14420: tuodun lihan myyntiä muille kuin jälleenmyyjille määrää-
14421: mällä, että sitä varten on vuokrattava erityinen suojus tai
14422: tila myymäpöydälle. Myöskin on eräissä kaupungeissa
14423: kilpailun estämiseksi torikauppa järjestetty siten, että
14424: maalaistavarain jälleenmyyjät saavat torilla tehdä ostok-
14425: siaan vasta jonkun ajan kuluttua torikaupan alkamisesta.
14426: Tällaisilla järjestelyillä, joita kuvernöörinvirastot muuta-
14427: missa tapauksissa ovat vahvistaneet, on ilmeisesti supistettu
14428: nykyisessä elinkeinoasetuksessa jokaiselle vakuutettua va-
14429: pautta maataloustuotteiden sekä oman maan koti- ja tehdas-
14430: teollisuustuotteiden myymiseen ja ostamiseen kaikkialla
14431: maassa. Kaupunkikunnilla on tietysti valta terveyden-
14432: hoidollisia näkökohtia silmällä pitäen sopivalla tavalla
14433: järjestää maalta tuotujen elintarpeiden kauppaa, jopa
14434: velvoittaa niiden myyjiä asettumaan sitä varten osotettuihin
14435: erityisiin myyntipaikkoihin ja käyttämään kaupungin osot-
14436: tamaa myymäpöytää tai sU'Ojusta. Mutta maksuja tästä ei
14437: saa näiltä myyjiltä ottaa, elleivät ne itse ole sellaista eri
14438: myyntipaikkaa hankkineet, vaan on kunnan suoritettava täl-
14439: laisista järjestelyistä aiheutuvat kustannukset.
14440: Eduskunta ei ole katsonut olevan syytä muuttaa puheena
14441: olevia maataloudelle hyödyllisiä, erioikeuksiin perustuvia
14442: säännöksiä, jotka siihen nähden, että ostajat ja tuottajat nii-
14443: den nojalla pääsevät välittömään kaupantekoon keskenänsä,
14444: ovat omansa jossain määrin estämään maataloudesta saatu-
14445: jen elintarpeiden hintoja kohtuuttomasti kohoamasta. Nämä
14446: säännökset on sen vuoksi asetusehdotuksen 13 § :ssä säily-
14447: tetty pääasiassa entisellään, ainoastaan muodollisesti korjat-
14448: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 11
14449:
14450: tuina. Sitä vastoin on Eduskunnan mielestä kotimaisten teh-
14451: dastuotteiden myynti asetettava yhtäläiseen asemaan kuin
14452: muidenkin kauppatavarain, koska kotimaisia tehdastuotteita
14453: on vaikea erottaa ulkolaisista.
14454: Kulkukauppa on Kauppakaaren 6 luvun 1 §:n ja 14-18 §.
14455: nykyisen elinkeinoasetuksen 10 § :n mukaan yleensä
14456: ollut kielletty, mutta muutamiin määrättyihin tavaralajei-
14457: hin nähden sallittu Suomen kansalaisille. Siitä huolimatta
14458: ovat asuwkaat eräistä Keisarikunnan lääneistä jatkaneet
14459: vanhastaan harjoittamaansa kulkukauppaa Suomessa, myys-
14460: kennellen etupäässä vaatetustarpeita, jotka suurimmalta osal-
14461: taan ovat maan ulkopuolella valmistettuja. Vaikka tästä
14462: kaupasta on johtunut eräitä terveydellisiä ja siveellisiä epä-
14463: kohtia, ja sen harjoittajat ovat myöskin pitäneet kaupaksi
14464: yleistä vaaraa tuottavia aineita, niinkuin myrkkyä ja rä-
14465: jähdytysaineita, on se kuitenkin, etupäässä syrjäseuduilla
14466: asuvan väestön suosimana yhä jatkunut. Heinäkuun 2
14467: päivänä 1900 annettiin, yleistä lakia syrjäyttämällä, hal-
14468: linnollista tietä asetus syntyperäisten venäläisten kaupan-
14469: käynnistä, jonka mukaan venäläisillä talonpojilla on oikeus
14470: harjoittaa Suomessa kulkukauppaa elinkeinoasetuksen 10
14471: § :ssä mainituilla tavaroilla. Sen jälkeen annettiin 1905-
14472: 1906 vuosien väliaikaisille valtiopäiville armollinen esitys
14473: elinkeinoasetuksen sanotun pykälän muuttamisesta. Esi-
14474: tyksessä olevan asetusehdotuksen mukaan olisivat e1
14475: ainoairlaan syntyperäiset suomalaiset vaan myöskin venä-
14476: läiset ja muut ulkomaalaiset saaneet oikeuden määrä-
14477: tyillä ehdoilla kaupaksi kuljettaa talosta taloon maalla
14478: yleisessä kaupassa luvallisia tavaroita. Asetusehdotukseen
14479: tekivät Valtiosäädyt erinäisiä muutoksia, jonka tähden sitä
14480: ei armossa vahvistettu. Vuoden 1907 valtiopäiville annet-
14481: tiin asiasta uusi armollinen esitys, mutta Eduskunnan sen
14482: johdosta tekemää päätöstä ei korkeimmassa paikassa hyväk-
14483: sytty. Yllämainitun 1900 vuoden hallinnollisen asetuksen
14484: aikruansaama oikeudellinen ristiriita on siis edelleen avo-
14485: nalsena.
14486: Eduskunnan nyt hyväksymässä asetusehdotuksessa on
14487: pääasiassa uudistettu 1907 vuoden valtiopäiville asiasta anne-
14488: 12 1913.- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14489:
14490: tussa armollisessa esityksessä olevat säännökset. Näihin on
14491: kuitenkin tehty eräitä tarpeellisiksi havaittuja muutoksia,
14492: jotka koskevat luvan antamista kulkukaupan harjoittamiseen,
14493: sekä kulkukaupan verottamista ja valvontaa.
14494: 19 §. Kansalaisluottamusta vailla olevan tulee asetusehdotuk-
14495: sen mukaan, niinkuin nykyäänkin, saadakseen harjoittaa
14496: ilmoitusvelvollisuuden alaista elinkeinoa hankkia siihen
14497: lupa, kaupungissa maistraatilta ja maalla kuvernööriltä.
14498: Tämä lupa ei oikeuta hakijaa työssänsä pitämään vajavaltai-
14499: sia eikä myöskään oppilaita, koska elinkeinon harjoittajalla
14500: oppisopimuksen perusteella on oppilaitaan kohtaan velvolli-
14501: suuksia, joita törkeästä rikoksesta rangaistua ei yleensä
14502: voida pitää soveliaana hyvin täyttämään. Sitä paitsi on ar-
14503: veluttavaa pitkäaikaisella oppisopimuksella sitoa sellaisen
14504: työnantajan työhön henkilöä, joka voi joutua haittaa ja pa-
14505: hennusta kärsimään, jos työnantaja jälleen lankee rikolliseen
14506: elämään.
14507: 22 §. Eduskunta on hyväksymäänsä asetusehdotukseen otta-
14508: nut nykyisen elinkeinoasetuksen 18 § :n jonkun verran muo-
14509: dollisesti muutettuna, mutta lisännyt siihen toisen momentin,
14510: minkä mukaan maakauppamaksua ei ole suoritettava osuus-
14511: kunnan harjoittamasta kaupasta. Tähän on ollut syytä sen
14512: hyödyllisen toiminnan vuoksi, jonka osuuskaupat maalla
14513: suorittavat. Puheena olevat kaupat, joissa voidaan myydä
14514: tavaroita jonkun verran halvemmalla kuin yksityisten tai
14515: yhtiöiden harjoittamassa kaupassa, vaikuttavat edullisesti
14516: ostajapiireihinsä, kasvattaen niissä taloudellista yhteishenkeä
14517: ja kehittäen levittämällään osuustoimintakirjallisuudella jä-
14518: sentensä ammattitaitoa ja kykyä parantamaan taloudellista
14519: asemaansa. Kun osuuskauppojen sen o'hella on useinkin niu-
14520: koilla omilla varoilla kestettävä kilpailussa yksityisten ja
14521: yhtiöiden kanssa, jotka voivat tukea liiketoimintaansa riittä-
14522: villä pääomilla, on kohtuullista, että osuustoimintaa maa-
14523: kaupan alalla yhteiskunnan puolelta avustetaan vapautta-
14524: maila se kauppaverosta.
14525: 23 §. Vanhastaan on ollut paikallisia määräyksiä niiden nou-
14526: datettavana, jotka ajureina, soutajina, lähetteinä ja muina
14527: sellaisina avustavat yleistä kulkuliikettä taikka toimivat
14528: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 13
14529:
14530: nuohoojina, mittaajina, pakkaajina ynnä muina sellaisina.
14531: Nykyisen elinkeinoasetuksen sitä koskeva säännös on otettu
14532: asetusehdotuksen 23 § :ään. Siihen on kuitenkin lisätty
14533: määräys, että asianomaisen ammattiryhmän edustajille on
14534: varattava tilaisuus antaa lausuntonsa ammattiryhmää
14535: varten tekeillä olevista taksoista ja järjestyssäännöistä, jotta
14536: ammattilaisten toivomukset siten saataisiin kuuluville ja,
14537: mikäli ovat olojen aiheuttamia, huomioon otetuiksi.
14538:
14539: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
14540: maisesti ilmoittaa,
14541:
14542: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
14543: Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
14544: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
14545: asetnsehdotuksen:
14546:
14547:
14548: Asetus
14549: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
14550:
14551: Kumoten Kauppakaaren 6 luvun 1 § ja maaliskuun 31
14552: päivänä 1879 ~linkeinoista annetun armollisen asetuksen 1-
14553: 22 sekä 40 §, sellaisena kuin 3 § on joulukuun 17 päivänä
14554: 1888, 13 § marraskuun 11 päivänä 1889 sekä 14 ja 20 §
14555: toukokuun 12 päivänä 1884 annetussa armollisessa asetuk-
14556: sessa, säädetään täten niinkuin seuraa:
14557:
14558:
14559:
14560: Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
14561: 1 §.
14562: Jokainen Suomen kansalainen ja muu Venäjän valtakun-
14563: nan alamainen on oikeutettu alempana· säädetyillä ehdoilla.
14564: Suomessa harjoittamaan sitä tai niitä elinkeinoja, jotka hy-
14565: väksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja
14566: 14 1913.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14567:
14568: käsityöliikettä että myöskin muuta ansionsaantia tai ela-
14569: tusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tai
14570: elinkeinoa kaupungissa ja maalla. Kuitenkin on 2 § :ssä
14571: mainittuihin elinkeinoihin nähden noudatettava, mitä niistä
14572: erittäin säädetään.
14573: Tämän asetuksen säännöksiä on sovellettava myöskin
14574: laillisesti perustettuun ;yhtiöön, osuuskuntaan ja yhdistyk-
14575: seen, joka sääntöjensä mukaan on oikeutettu ]larjoittamaan
14576: elinkeinoa.
14577: Samallainen elinkeinon harjoittamisen oikeus, kuin tä-
14578: män asetuksen nojalla on Suomen kansalaisella, olkoon myös-
14579: kin sillä vieraan valtion alamaisella, joka on asettunut Suo-
14580: meen asumaan.
14581: 2 §.
14582: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
14583: tuksissa annettujen tai vastedes annettavien ehtojen ja mää-
14584: räysten alaisina, nimittäin:
14585: 1) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi peruste-
14586: tut laitokset;
14587: 2) kirjakaupat, kirja- ja kivipainot, luku- ja lainakir-
14588: jastot; ,,
14589: 3) apteekki- ja rohdosliikkeet sekä myrkkyjen ja myr-
14590: kynsekaisten aineiden valmistus, säilyttäminen ja myynti;
14591: 4) alkoholipitoisten aineiden valmistus, kuljetus, varas-
14592: tossapito, myynti ja anniskelu;
14593: 5) alkoholittomain juomain valmistus ja myynti;
14594: 6) ravintola-, yöma.ia-, kahvila-, biljaardinpito- ja muut
14595: senkaltaiset liikkeet;
14596: 7) margariinin ja margariinijuuston sekä muun sentapai-
14597: sen ihmisravinnoksi aiotun tuotteen valmistus ja myynti;
14598: 8) keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen re-
14599: huvarain sekä siementavarain kauppa;
14600: 9) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja mui-
14601: den niihin verrattavain tavarain valmistus, kuljetus, varas-
14602: tossapito ja myynti;
14603: 10) sähkölaitokset valon synnyttämistä ja voiman siirtoa
14604: varten;
14605: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 15
14606:
14607: 11) pankkiliike sekä säästöpankit ja panttilainauslai-
14608: tokset;
14609: 12) vakuutusliikkeet;
14610: 13) kaupanvälittäjäin, laivansuorijain ja huutokaupan-
14611: toimittajain ammatit;
14612: 14) warrantin antamiseen oikeutetut varastomakasiinit;
14613: 15) siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyrityk-
14614: set sekä työn- ja asunnonvälitysliikkeet;
14615: 16) yleisön käytettäväksi aiottujen rautateiden sekä säh-
14616: kölennätin- ja telefonijohtojen perustaminen ja käyttämi-
14617: nen;
14618: 17) automobiilien, lentokoneiden .ia omin voimin kulke-
14619: vain voimakoneiden käyttäminen;,
14620: 18) sirkus-, varietee- ja kinematografiesitykset ynnä
14621: muut senkaltaiset julkiset näytännöt;
14622: 19) leimattavien jalojen metalliteosten ja eräiden mm-
14623: den leimattavien tuotteiden valmistus ja myynti.
14624:
14625: 3 §.
14626: Matkustajien ja rahdin kuljetukseen vesitse paikkakun-
14627: nasta toiseen Suomessa älköön käytettäkö muita kuin suoma-
14628: laisia tai Keisarikunnasta kotoisin olevia aluksia.
14629:
14630:
14631: II LUKU.
14632: 0 i k e u d e s t a h a r j o i t ta a e 1 i n keinoa i 1m o i-
14633: t u k s e n n o j a 1 1 a.
14634: 4 §.
14635: Siltä, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta saman-
14636: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi sen-
14637: kaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
14638: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka muissa
14639: elinkeinoammateissa työapulaisenaan käyttää muita kuin
14640: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan etene-
14641: vässä polvessa, vaaditaan, että hän, ollakseen ·siihen oikeu-
14642: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja
14643: omaisuuttansa.
14644: 16 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysrniet. N:o 10.
14645:
14646: Viimemainitun ehdon estämättä on aviovaimokin oikeu-
14647: tettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sano-
14648: taan, niin myös vajavaltainen, jos holhooja siihen suostuu ja,
14649: milloin hän holhouslain mukaan ei saa oikeuden luvatta hol-
14650: hotin puolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeuden
14651: luvan.
14652: Millä tavalla sen, joka ei ole Suomen kansalainen, on
14653: näytettävä, että hän nauttii kansalaisluottamusta, siitä
14654: määrätään hallinnollista tietä.
14655:
14656: 5 §.
14657: Joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 § :ssä on
14658: sanottu tai, milloin se on tarpeen, on itselleen hankkinut
14659: luvan 2 § :ssä mainittua elinkeinoa varten, tehköön ennen-
14660: kuin liikkeen alottaa sillä paikkakunnalla, missä hän elin-
14661: keinoa tulee harjoittamaan, siitä kirjallisen ilmoituksen,
14662: kaupungissa maistraatille ja maalla kihlakunnan kruunun-
14663: voudille.
14664: Kruununvoudille asetettu ilmoituskirja voidaan myös-
14665: kin, perille toimitettavaksi, antaa sen piirin kruununnimis-
14666: miehelle, jossa ilmoituksen tekijällä on asuntonsa ja koti-
14667: paikkansa.
14668: 6 §.
14669: Elinkeinoilmoituksen mukana h1lee olla selvitys siitä,
14670: että ilmoituksen tekijä täyttää 4 §:ssä säädetyt ehdot, ja
14671: samalla on annettava tieto ilmoituksen tekijän kotipaikasta,
14672: liikkeen toiminimestä, .iota tarvittavissa allekirjoituksissa
14673: tullaan käyttämään, siitä tai niistä elinkeinoista, jotka
14674: aiottu liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa liikettä
14675: maalla, paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan. Milloin
14676: ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tai yhdistys, liittäköön
14677: myöskin jäljennöksen säännöistään sekä luettelon hallituk-
14678: sensa jäsenistä.
14679: ,Jos elinkeino on sellainen, että sitä saadaan harjoittaa
14680: ainoastaan erityisen luvan nojalla, on selvitys luvan saami-
14681: sesta ilmoitukseen liitettävä.
14682: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 17
14683:
14684: 7 §.
14685: Elinkeinonharjoittaja, joka perustaa osaston tai haaraliik-
14686: keen toiseen paikkakuntaan, kuin missä :IJ;änen pääliikkeensä
14687: on, tehköön siitä ilmoituksen asianomaiselle viranomaiselle
14688: siellä, missä osasto tai haaraliike on, ja ilmoittakoon samalla,
14689: ken tätä liikettä tulee edustamaan, sekä liittäköön selvityk-
14690: sen pääliikkeen olemassa olosta. Sama olkoon laki, jos se,
14691: joka ei Suomessa asu, tänne perustaa osaston tai haara-
14692: liikkeen maan ulkopuolella harjoittamastaan elinkeinoliik-
14693: keestä.
14694: Jos elinkeinoliikettä tulee jatkamaan tai edustamaan toi-
14695: nen kuin se, joka on ilmoitettu liikkeen omistajaksi tai edus-
14696: tajaksi, on tästä ilmoitus tehtävä, niinkuin edellä on sanottu.
14697: Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa on liikkeen
14698: edustaja velvollinen vastaamaan niissä oikeudenkäynneissä,
14699: jotka liikkeestä aiheutuvat.
14700:
14701: 8 §.
14702: Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön, jos tah-
14703: too välttää, että häntä siitä liikkeestä verotetaan, 5 § :ssä
14704: mainitulle viranomaiselle siitä kirjallisen ilmoituksen.
14705:
14706: 9 §.
14707: Asianomainen viranomainen on velvollinen kahdeksan
14708: päivän kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty antamaan
14709: siitä todistuksen.
14710: Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille niinkuin 5 § :n 2
14711: momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus asianomaiselle
14712: kruununnimismiehelle, pyydettäessä ilmoituksen tekijälle
14713: annettavaksi.
14714: 10 §.
14715: Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
14716: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
14717: sella syyttäjällä eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen virka-
14718: miehellä tai palvelijalla. Tämä koskee myöskin edellä sa-
14719: notussa virassa tai palveluksessa olevan henkilön aviopuoli-
14720: 2
14721: 18 1913.-Edusk. asetusehd.-Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14722:
14723: soa ja vajavaltaisia laps,ia, jollei asianomainen hallintovi-
14724: ranomainen harkitse, että aiottu elinkeinoliike ei ole yhtey-
14725: dessä aviopuolison, isän tai äidin virkatoiminnan kanssa.
14726: Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
14727: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
14728: koon siitä säännös hallinnollista tietä.
14729:
14730: 11 §.
14731: Opetus- ja rangaistuslaitoksia sekä vaivaishoito- ja muita
14732: kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kieliettäkö
14733: avonaisessa puodissa myyskentelemästä tuotteita, jotka
14734: niissä tai niiden valvonnan alla on valmistettu tai muuten
14735: kuuluvat niiden toimialaan. Ennen kaupan alottamista on
14736: siitä kuitenkin tehtävä ilmoitus niinkuin tässä luvussa on
14737: säädetty, ja on silloin myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava.
14738:
14739:
14740: III LUKU.
14741: 0 i k e u d e s t a h a rj o i t t a a e l i n k e i n o a i 1 m o i-
14742: t u k se t ta.
14743: 12 §.
14744: Siltä, joka harjoittaa kauppaa tahi muuta samantapaista
14745: liikettä siihen käyttämättä avonaista puotia, konttoria tahi
14746: senkaltaista erityistä myyntipaikkaa, taikka muussa luvalli-
14747: sessa elinkeinoammatissa työapulaisinaan käyttää ainoastaan
14748: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan ete-
14749: nevässä polvessa, ei vaadita 2 luvussa säädettyä ilmoitusta.
14750: Tämä itsensä elättämisen oikeus on jokaisella, silläkin, joka
14751: on kansalaisluottamusta vailla tahi ei itse hallitse itseään
14752: eikä omaisuuttaan.
14753: Lumppujen, jouhien, harjaksien, eläinten luiden, sarvien
14754: ja muiden sellaisten tähteitten kokoileminen ja osteleminen
14755: on jokaiselle ilman ilmoitusta tai erityistä lupaa myönnetty.
14756: Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoittaa ilmoi-
14757: tuksetta myöskin kulkusalla. Kulkukaupasta säädetään
14758: 4 luvussa.
14759: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 19
14760:
14761: 13 §.
14762: Maalaiskansalla ja maatilain haltijoilla olkoon valta il-
14763: man erityistä ilmoitusta itse tai toisen kautta sekä kaupun-
14764: gissa että maalla pitää kaupan kaikkea mitä heidän tilois-
14765: tansa saadaan. Tällaista tavaraa sekä kotiteollisuustuot-
14766: teita saakoon kaikkialla maassa yhtäläisesti jokainen os-
14767: taa ja myydä.
14768: Älköön edellisessä momentissa mainitusta kaupasta to-
14769: rilla, satamassa tai muulla yleisellä myyntipaikalla mää-
14770: rättäkö erityistä maksua, ellei siinä käytetä suojusta, myy-
14771: mäpöytää tai erotettua myyntipaikkaa, jolloin siitä on suo-
14772: ritettava säädetyt maksut kunnalle tai muulle myyntipaikan
14773: haltijalle. Jos sellaista kauppaa aiotaan harjoittaa avonai-
14774: sessa puodissa, konttorissa tai senkaltaisessa erityisessä
14775: myyntipaikassa, on siitä ilmoitus tehtävä niinkuin 5 §:ssä
14776: säädetään.
14777:
14778: IV LUKU.
14779: Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa luvan
14780: nojalla.
14781: 14 §.
14782: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
14783: tamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa kuvernöö-
14784: riltä, ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija
14785: täyttää 4 § :ssä mainitut ehdot, sekä läakärin antama ter-
14786: veystodistus.
14787: Jos hakija täyttää mitä edellisessä momentissa on mää-
14788: rätty, antakoon kuvernööri hänelle avoimen passin vuo-
14789: deksi kerrallaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
14790:
14791: 15 §.
14792: Kunnallisveroa elinkeinonsa tuloista on lmlkukaup-
14793: piaan suoritettava sille kunnalle, jossa hänellä on asun-
14794: tonsa ja kotipaikkansa, taikka, jollei hänellä sitä Suo-
14795: messa ole, sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut pääma-
14796: j ailu paikakseen.
14797: 20 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14798:
14799: 16 §.
14800: Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
14801: mään ja vaadittaessa asianomaisille poliisi- ja kunnanviran-
14802: omaisille näyttämään passinsa.
14803: Siltä, joka tavataan luvattomasta kulkukaupasta, saa to-
14804: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon ottaa mukana
14805: olevan tavaran.
14806: 17 §.
14807: Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan silmällä
14808: pitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, annetaan hal-
14809: linnollista tietä.
14810: 18 §.
14811: Jos kulkukaupan harjoittaja rikkoo hänelle tämän asetuk-
14812: sen mukaan tulevaa elinkeino-oikeutta, voi hänelle myönne-
14813: tyn passin palauttaa sama viranomainen, joka sen on an-
14814: tanut.
14815:
14816: 19 §.
14817: Milloin kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
14818: oikeuden harjoittaa elinkeinoa niinkuin 4 § :ssä on sanottu,
14819: hakekoon sitä kaupungissa maistraatilta ja maalla kuver-
14820: nööriitä sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siitä, että
14821: hän muuten täyttää 4 §:ssä säädetyt ehdot.
14822: Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen
14823: ammattivaltuusto, missä sellainen on, sekä kaupungissa
14824: maistraatti ja maalla kunnallislautakunta on antanut vaa-
14825: ditun lausuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mukaan suos-
14826: tua hakemukseen taikka hyljätä se. Hakemukseen suostu-
14827: minen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä pitä-
14828: mään vajavaltaisia eikä oppilaita.
14829: Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen ilmoi-
14830: tuksen kuin 5 §:ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
14831: muksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
14832: jatkaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta nyt määrätyssä
14833: järjestyksessä.
14834: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 21
14835:
14836: V LUKU.
14837:
14838: E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
14839:
14840: 20 §.
14841: Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityttää
14842: itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon velvollinen liik-
14843: keessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja menoista sekä
14844: varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuosittain teke-
14845: mään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä annetaan
14846: erityisellä asetuksella.
14847: 21 §.
14848: Jos teollisuuslaitoksen käyntivoimana on vesi, höyry,
14849: kaasu, sähkö tahi muu luonnonvoima, on sekä laitoksen ra-
14850: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
14851: mitä siitä on säädetty.
14852: Siitä, mitä ammattityössä on varteen otettava työnteki-
14853: jäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on erittäin
14854: säädetty.
14855: 22 §.
14856: Maakauppiaan pitää kruunulle suorittaa sadan markan
14857: vuotuinen maksu jokaisesta avonaisesta myyntipaikasta; ja
14858: tulee hänen sen vuoksi kutakin uutta sellaista avatessaan,
14859: jospa se tapahtuukin samassa kylässä, jos~:a hän ennestään
14860: harjoittaa kauppaa, siitä tehdä 5 § :ssä mainittu ilmoitus.
14861: Sanottu maksu on suoritettava sen vuoden alusta, jona il-
14862: moitus on tehty, sen vuoden loppuun, jona ilmoitus kaupan
14863: lakkauttamisesta tehdään.
14864: Tässä pykälässä säädettyä maksua ei ole suoritettava
14865: osuuskunnan harjoittamasta maakaupasta.
14866:
14867: 23 §.
14868: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
14869: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja sit-
14870: tenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän edus-
14871: 22 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
14872:
14873: tajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon antamiseen,
14874: kuorma- ja pika-ajureille, moottorilla varustetun ajoneuvon
14875: kuljettajille, palkkasoutajille, kaupungi.nläheteille ja muiden
14876: sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toimittajille,
14877: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille, pak-
14878: kaajille ja muille sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä
14879: vahvistaa taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
14880: niiden rikkomisesta.
14881: Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa ja
14882: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muuten asianomai-
14883: sesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
14884:
14885: 24 §.
14886: Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistu-
14887: maan niihin määräyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen ai-
14888: kaan .saamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kun-
14889: nallisissa järjestyssäännöissä.
14890:
14891: 25 §.
14892: Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
14893: pidettävä erityistä luetteloa elinkeinon harjoittamisen ilmoi-
14894: tuksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoituksista
14895: ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut todistukset.
14896: Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia jäljennöksiä
14897: tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä kuntain taksoi-
14898: tusmiehille.
14899:
14900: 26 §.
14901: Mitä tässä asetuksessa on maistraatista sanottu, sovellet-
14902: takoon järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maist-
14903: raattia ei ole.
14904:
14905: 27 §.
14906: Joka harjoittaa elinkeinoa säädettyä ilmoitusta siitä
14907: edeltäpäin tekemättä tahi, milloin sitä tarvitaan, siihen lu-
14908: paa hankkimatta, taikka menee sitä elinkeino-oikeutta ulom-
14909: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. 23
14910:
14911: maksi, mikä hänellä tämän asetuksen ja erityisten maa-
14912: räysten mukaan on, rangaistakoon vähintään kymmenen ja
14913: enintään viidensadan markan sakolla.
14914:
14915: 28 §.
14916: Tämä asetus on tuleva noudatettavaksi - - - kuun
14917: - päivänä 19-.
14918:
14919:
14920:
14921: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
14922:
14923: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1913.
14924: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
14925: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
14926:
14927:
14928:
14929:
14930: Työväenasiain valiokunnan
14931: mietintö N:o 5 eduskuntaesityksistä, jotka
14932: koskevat lasten ja nuorten henkilöiden elin-
14933: keinotoimintaa ja ammattityötä.
14934:
14935: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten lähettä-
14936: nyt Työväenasiain valiokuntaan edustaja Hallstenin edus-
14937: kuntaesit;yksen N :o 32, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
14938: erinäisistä määräyksistä lasten ja nuorten henkilöiden elin-
14939: keinotoiminnasta ja ammattityöstä, sekä edustajain Herra-
14940: lan ja Pärssisen ehdotuksen asetukseksi lasten ja nuorten
14941: henkilöiden elinkeinotoiminnasta yleisillä paikoilla sisältä-
14942: vän eduskuntaesityksen N:o 10.
14943:
14944:
14945: Ryhtyessään käsittelemään edellä mainittuja alotteita on
14946: Valiokunta saanut tietää, että senaatti, Eduskunnan 1909
14947: vuoden toisilla valtiopäivillä tekemän anomuksen johdosta,
14948: viime lokakuun 16 päivänä on Hallitsijalta saamansa val-
14949: tuuden nojalla päättänyt antaa lainvalmistelukunnan ensi-
14950: mäiselle osastolle toimeksi valmistaa ehdotuksen yleistä las-
14951: ten suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi. Tähän näh-
14952: den ja kun lainvalmistelukunta myöskin näyttää voivan,
14953: jos katsoo siihen syytä olevan, sisällyttää puheenaolevaan
14954: lakiehdotukseen kaikki ne alaikäisten elinkeinotoimintaa ja
14955: ammattityötä sekä heidän suojelemistaan siveellisessä ja ruu-
14956: miillisessa suhteessa koskevat erilaiset säännökset, joiden
14957: vo.imaan saattamista eduskuntaesityksissä tarkoitetaan, on
14958: Valiokunta katsonut voitavan tällä kertaa tyytyä siihen,
14959: että näiden aiotteiden perusteella niiden pääasiallinen
14960: sisällys esitetään ainoastaan anomuksena, mainittua lain-
14961: säädäntöä valmisteltaessa huomioon otettavaksi. Sellaisten
14962: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
14963:
14964: erikoislakien aikaansaamista, joita käsillä olevissa alotteissa
14965: ehdotetaan, ei nimittäin Valiokunnan mielestä voi pitää suo-
14966: tavana nyt, kun yleinen lasten suojelusta tarkoittava laki on
14967: laadittavana. Mutta kun ne eduskuntaesityksissä esille tuo-
14968: d~t näkökohdat, joita ei ole esitetty jo mainitussa 1909 vuo-
14969: den valtiopäivillä tehdyssä anomuksessa, pääkohdiltaan an-
14970: saitsevat huomiota, olisivat ne mainitulla tavalla saatettavat
14971: varteen otettaviksi.
14972: Ensiksi mainittu, edustaja Hallstenin eduskuntaesitys
14973: tarkoittaa erinäisten lakisäännösten aikaansaamista lasten
14974: ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammatti-
14975: työstä, jolloin lapseksi olisi katsottava se, joka ei ole täyttä-
14976: nyt 15 vuotta, ja nuoreksi henkilöksi 15, vaan ei 18 vuotta
14977: täyttänyt, joten tässä senrattaisiin työntekijäin suojelemi-
14978: sesta teollisuusammateissa 15 päivänä huhtikuuta 1889 an-
14979: netun asetuksen 7 § :n 3 momentissa samoinkuin rikoslain 3
14980: luvun 1 ja 2 § :ssä esitettyjä määrittelyjä. Edustajain Herra-
14981: lan ja Pärssisen eduskuntaesityksessä sitävastoin, joka sisäl-
14982: tää määräyksiä vain lasten ja nuorten henkilöiden elinkeino-
14983: toiminnasta yleisillä paikoilla, ei näitä käsitteitä määritellä.
14984: Edustaja Hallstenin eduskuntaesityksessä ehdotetaan,
14985: että kaupan ja muun elinkeinon ammattimainen harjoit-
14986: taminen omasta tai toisen puolesta toreilla, kaduilla, rau-
14987: tatienasemilla, ravintoloissa tai muilla yleisillä paikoilla
14988: kaupungissa ja kauppalassa kokonaan kiellettäisiin 14
14989: vuotta nuoremmilta lapsilta sekä sitä vanhemmilta lapsilta
14990: ja nuorilta henkilöiitä kello 8 :sta illalla kello 7 :ään aamulla.
14991: Edustajain Herralan ja Pärssisen ehdotus sisältää samaa,
14992: rajoittamatta kuitenkaan näitä määräyksiä ammattimaiseen
14993: toimintaan, jotapaitsi siinä esitetään edellä mainitulla tavalla
14994: kiellettäväksi myöskin kaupustelu ja muu elinkeinotoiminta
14995: käymällä talosta taloon samoinkuin sanomalehtien jakelu;
14996: ehdotus sen ohessa tarkoittaa näiden rajoittavien määräysten
14997: saattamista voimaan myöskin maalaiskunnissa, kuitenkin
14998: siten, että alaikäisellä tulisi aina olla oikeus maalla myydä
14999: omia tahi omaistensa kokoomia tai kasvattamia luonnon-
15000: tuotteita taikka omassa kodissaan valmistettuja käsiteolli-
15001: Lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminta. 3
15002:
15003: suusesineitä. Molempien ehdotusten mukaan tulisi vielä
15004: antaa kaupungissa kaupunginvaltuustolle ja maalla kunnan-
15005: valtuustolle tai kuntakokoukselle oikeus edellä esitetyn li-
15006: säksi kuvernöörin vahvistettavilla määräyksillä rajoittaa 18
15007: vuotta nuorempien henkilöiden elinkeinotoimintaa yleisillä
15008: paikoilla.
15009: V aliakunta katsoo näiden ehdotettujen säännösten suh-
15010: teen olevan asetuttava sille kannalle, että vapaata elinkeino-
15011: toimintaa on rajoitettava ainoastaan, mikäli tämä on vält-
15012: tämättä tarpeen. Näin ollen Valiokunnan mielestä ylipäänsä
15013: ei pitäisi ulottaa tällaisia kieltomääräyksiä maalaiskuntiin,
15014: missä alaikäiset eivät yleensä joudu kaupunkilaiselämän tuot-
15015: tamille vaaroille alttiiksi. Kuitenkin näyttää toivottavalta,
15016: että kaupunkeja ja kauppalaita tarkoittavat lakisäännökset
15017: myöskin saattaisivat tulla koskemaan esikaupunkeja y. m.
15018: paikkakuntia, joissa olot ovat samanlaiset, ja johtaisi
15019: eduskuntaesityksissä ehdotettu säännös kunnanvaltuustoille
15020: ja kuntakokouksille myönnettävästä oikeudesta tarpeen
15021: vaatiessa rajoittaa alaikäisten elinkeinotoimintaa yleisillä
15022: paikoilla kunnan alueella arvatenkin siihen, että tämän-
15023: tapaisia rajoittavia määräyksiä mainituilla alueilla tulisi
15024: vmmaan. Kun Valiokunta on tahtonut asettua sille kan-
15025: nalle, ettei lapsilta ja nuorilta henkilöiitä ilman todel-
15026: lista aihetta kiellettäisi sellaista toimintaa, joka voi hel-
15027: pottaa köyhien perheiden toimeentuloa, ei Valiokunta
15028: myöskään voi ilman muuta puoltaa säännöllisen sanoma-
15029: lehtien jakelun kieltämistä, sitä kun on pidettävä vain
15030: vähässä määrin vaarallisena, jotavastoin niiden kaupittelu
15031: kaduilla, toreilla ja muilla yleisillä paikoilla näyttää siitä
15032: koituviin vaaroihin nähden olevan asetettava muun saman-
15033: tapaisen toiminnan veroiseksi ja yllämainittujen rajoittavien
15034: määräysten alaiseksi. Erittäinkin tulisi huomioon ottaa, että
15035: olisi saatava voimaan yleinen säännös, jossa kiellettäisiin
15036: kaikenlainen ansiotyö, joka saattaa lapsia kesken lopetta-
15037: maan kansakoulunkäyntinsä, ilmeisesti vahingoittaa lasten
15038: terveyttä taikka lukukausina estää heidän säännöllistä koulu-
15039: työtään tai liiaksi väsyttää koululapsia.
15040: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15041:
15042: Edustaja Hallstenin eduskuntaesityksessä ehdotetaan vie-
15043: lä, että ammattityössä ei saisi käyttää 12 vuotta nuorempaa ·
15044: lasta, ellei erityisessä laissa ole toisin säädetty, ja, sittenkun
15045: kansakoulupakko on saatettu voimaan, ei sellaiseen työhön
15046: saisi käyttää 14 vuotta nuorempaa lasta, ennenkuin hän on
15047: kansakoulukurssin päättänyt. Lasta ei yleensä saisi pitää
15048: työssä 6 tuntia kauemmin eikä nuorta henkilöä pitempää
15049: aikaa kuin 8 tuntia päivässä, lomahetkiä lukuun ottamatta,
15050: ja tulisi lasten työssä pitämisen olla sallittu vain kello 7 :stä
15051: aamulla kello 7 :ään illalla ja nuorten henkilöiden kello 6 :sta
15052: aamulla kello 7 :ään illalla. Näitä ehdotuksia Valiokunta ei
15053: katso olevan syytä käydä tässä yhteydessä yksityiskohtai-
15054: sesti punnitsemaan, mutta tahtoo kuitenkin huomauttaa, että
15055: siinä asetusehdotuksessa työstä teollisuus- ynnä eräissä
15056: muissa ammateissa, jonka Eduskunta sille annetun armol-
15057: lisen esityksen perusteella hyväksyi 1909 vuoden toisilla
15058: valtiopäivillä, asetuksen tarkoittamassa työssä käytettävien
15059: lasten alimmaksi ikärajaksi säädetään yleensä 14 vuotta.
15060: Sitäpaitsi Valiokunta esittää harkittavaksi, eikö yleistä
15061: lnsten suojeluslakia laadittaessa voitaisi keksiä keinoja
15062: kehityksen ohjaamiseksi siihen, että lasten kansakoulun-
15063: käynnin keskeyttäminen sen vuoksi, että he joutuvat
15064: ammattityöhön, jo ennen oppivelvollisuuden voimaan tule-
15065: mista saataisiin vähemmän yleiseksi kuin se nykyään on.
15066: Viimeksi mainittu eduskuntaesitys sisältää sitäpaitsi erit-
15067: täin varteen otettavia säännöksiä elinkeinonharjoitta.ian vel-
15068: vollisuudesta antaa lasten ja nuorten henkilöiden, joita hän
15069: käyttää työssään, saada kouluopetusta, ja tästä huolimatta
15070: maksaa heille täysi palkka y. m. Valiokunta ei katso asi-
15071: akseen ottaa näitäkään ehdotuksia tässä yhteydessä käsiteltä-
15072: viksi, vaan toivoo, että tulevaa lakiehdotusta laadittaessa
15073: otetaan huomioon ne säännökset, jotka mainitussa suhteessa
15074: voivat olla tarpeen.
15075: Vihdoin sisältyy kumpaiseenkin eduskunta-alotteeseen
15076: säännöksiä sen henkilön rankaisemisesta, jonka puolesta lapsi
15077: tai nuori henkilö toimittaa laissa kiellettyä työtä. Näyttää
15078: olevan syytä, niinkuin eduskunta-alotteissa esitetään, ulottaa
15079: Lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminta. 5
15080:
15081: nämä määräykset myöskin holhoojaan, joka ei sellaista toi-
15082: mintaa estää. Samaten ansaitsee kannatusta se edustaja Hall-
15083: stenin eduskuntaesityksessä oleva ehdotus, että henkilöä, joka
15084: käyttää lapsia tai nuoria henkilöitä kiellettyyn toimeen, voi-
15085: daan määräajaksi kieltää pitämästä sellaisia työssään. Ran-
15086: gaistusten suuruuteen sitävastoin Valiokunta ei tässä yhtey-
15087: dessä voi kajota, koska se tulee riippumaan niistä periaat-
15088: teista, joiden varaan mainittu lapsia koskeva lainsäädäntö
15089: tulee rakennettavaksi.
15090:
15091:
15092:
15093: Sen nojalla, mitä Valiokunta on esittänyt, ehdottaa Va-
15094: liokunta,
15095: että käsillä olevat eduskuntaesitykset sel-
15096: laisina hyljättäisiin;
15097:
15098: mutta saa Valiokunta samalla kunnioittaen ehdottaa,
15099:
15100: että Eduskunta alamaisesti anoisi, että Hänen
15101: Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi armossa
15102: määrätä myöskin tässä mietinnössä esitetyt näkö-
15103: kohdat huomioon otettaviksi yleistä lasten snoje-
15104: lusta koskevaa lainsäädäntöä valmistettaessa.
15105:
15106:
15107:
15108: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja
15109: Granfelt, jäsenet Hanninen, Hjelt, Jalava, A . .Jokinen, Kar-
15110: ld, Lundström, Paasivuori, Pohjola, Pärssirien, Saariaho,
15111: Salo, Tanttu, Waarala, Wuorimaa ja E. S. Yrjö-Koskinen
15112: sekä varajäsenet Lehtonen (osittain), Pohjaväre (osittain) ja
15113: Wiljakainen.
15114:
15115: Helsingissä, huhtikuun 5 päivänä 1913.
15116: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
15117:
15118:
15119:
15120:
15121: Vastalause.
15122: Istuntokauden alussa tehtäessä kysymyksessä olevia
15123: eduslmntaesityksiä, oli jo tunnettua, että yleinen lasten suo-
15124: jeluslaki tulee lainvalmistelukunnan valmistettavaksi. Kat-
15125: soen kuitenkin siihen, että asiasta hallituksen esityksen val-
15126: mistuminen saattaa vielä kauvan viipyä, näyttäytyi tarpeel-
15127: liseksi saada erinäisiä lasten työn suojelusta tarkoittavia ase-
15128: tuksia niille työaloille, joilla lasten työn seuraukset ovat
15129: perin arveluttavat. Tämä näkökanta pitää yhä paikkansa,
15130: ja on Valiokunta hyljätessään esitysehdotukset ja samalla
15131: vedotessaan Eduskunnan anomukseen osunut aivan harhaan.
15132: Me puolestamme katsomme, että Eduskunnan olisi säädet-
15133: tävä laki niiden vaarojen torjumiseksi, joita syntyy etenkin
15134: lasten ja nuorten henkilöjen elinkeinotoiminnasta yleisillä
15135: paikoilla. Tämä on tarpeen vaatimaa senkin tähden, että
15136: tällä alalla ei ole minkäänlaisia suojeluslakeja, vaikka, kuten
15137: kokemus ja virallinen tutkimus kansakoululasten ansiotyöstä
15138: todistavat, sellainen lasten ansiotoiminta on senranksiltaan
15139: hyvin vahingollinen.
15140: Samalla emme saata olla huomauttamatta, että Valio-
15141: kunta ehdottaruansa anomuksen perusteluissa tahtoo tällai-
15142: sen lasten suojeluksen sitovasti ulotutettavaksi vain kaupun-
15143: keihin, kun se maaseudulla sen sijaan jäisi kunnanvaltuus-
15144: tojen ja, kuntakokousten useassa tapauksessa hyvinkin epäil-
15145: tävän asian harrastuksen varaan. Vielä jättäisi V aHokunta
15146: sanomalehtien säännöllisen jakelun kokonaan vapaaksi, mikä
15147: lasten kehityksen ja koulunkäynnin kannalta on hyvin moi-
15148: tittavaa.
15149: Viitaten edustajain Herralan ja Pärssisen tätä asiaa kos-
15150: kevan eduskuntaesityksen perusteluihin, saamme kunnioit-
15151: taen ehdottaa,
15152: Vastalause. 7
15153:
15154: että eduskunta tJuolestaan hyväksyisi ja Kei-
15155: sarilliselle Majesteetille vahvistettavaksi lähet-
15156: täisi seuraavan asetusehdotuksen.
15157:
15158:
15159: Asetus
15160: lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ylei-
15161: sillä paikoilla.
15162:
15163: 1 §.
15164: Kaupustelu sekä muu elinkeinotoiminta, omasta tai toi-
15165: sen puolesta, toreilla, kaduilla, rautatienasemilla, ravinto-
15166: loissa tai muilla yleisillä paikoilla tai käymällä talosta ta-
15167: loon samoin kuin sanomalehtien jakelu olkoon kielletty
15168: neljäätoista vuotta nuoremmilta lapsilta kokonaan ja hen-
15169: kilöiltä, jotka eivät ole täyttäneet kahdeksaatoista vuotta,
15170: kello kahdeksasta illalla kello seitsemään aamulla.
15171: Edellisen lisäksi saatakoon kahdeksaatoista vuotta nuo-
15172: rempien henkilöiden harjoittama sellainen kauppa ja muu
15173: elinkeino yleisillä paikoilla rajoittaa. Nämä määräykset
15174: ovat kaupungissa kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan-
15175: valtuston tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hy-
15176: väksyttävät sekä lähetettävät kuvernöörin vahvistettavaksi,
15177: niinkuin kuntain päätöksien alistamisesta on säädetty.
15178: Mikäli ala-ikäinen maalla myy omia ta_i omaistensa ko-
15179: koomia tahi kasvattamia luonnontuotteita taikka omassa
15180: kodissaan valmistettuja käsiteollisuusesl.neitä, ei tämä laki
15181: häneen ulotu.
15182:
15183: 2 §.
15184: Jos lapsi tai nuori henkilö harjoittaa elinkeinoa vastoin
15185: tämän asetuksen säännöksiä tahi sen nojalla annettuja eri-
15186: tyisiä määryksiä, rangaistakoon sitä henkilöä, joka häntä
15187: tähän toimeen käyttää, enintään sadan markan sakolla.
15188: Saman rangaistuksen alainen olkoon lisäksi alaikäisen
15189: holhooja, jonka ~uostumuksella teko on tapahtunut, jollei-
15190: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
15191:
15192: vät sääliä herättävät syyt puolla rangaistuksesta vapaut-
15193: tamista.
15194: Neljätoista mutta ei kahdeksaatoista vuotta· täyttäneeltä
15195: henkilöltä, joka Iuvattornana aikana tai luvattomalla ta-
15196: valla harjoittaa elinkeinoa vastoin tämän asetuksen sään-
15197: nöksiä. tahi sen nojalla annettuja erityisiä määräyksiä, voi-
15198: daan sellaisen elinkeinon harjoittaminen määräajaksi poliisi-
15199: "iranomaisen toimesta kieltää.
15200:
15201: 3 §.
15202: Tämä asetus on oleva noudatettavana -kuun - päi-
15203: västä 19-.
15204: Sen kautta muutetaan 31 päivänä maaliskuuta 1879
15205: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 5, 8, 10, 33, 40
15206: ja 41 § :t, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen sään-
15207: nösten kanssa.
15208:
15209:
15210:
15211: Helsingissä 5 p. huhtikuuta 1913.
15212:
15213: Hilja Pärssinen. Alma Jokinen.
15214: J. K. Pohjola. A. Salo.
15215: Frans Lehtonen. W. Lundström.
15216: E. Pohjaväre.
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
15222: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15223:
15224:
15225:
15226:
15227: Suuren Yaliokunnan mietintö
15228: N:o 10 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
15229: kevat lasten ja nuorten henkilöiden elinkeino-
15230: toimintaa ja ammattityötä.
15231:
15232: Eduskunta on Suureen valiokuntaan lähettänyt edustaja
15233: Hallstenin eduskuntaesityksen N :o 32, joka sisältää ehdo-
15234: tuksen asetukseksi erinäisistä määräyksistä lasten ja nuor-
15235: ten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammattityöstä, sekä
15236: edustajain Herralan ja Pärssisen eduskuntaesityksen N :o 10,
15237: joka koskee lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoimintaa
15238: yleisillä paikoilla, ynnä Työväenasiain valiokunnan näitten
15239: esitysten johdosta antaman mietinnön N :o 5.
15240: Käsiteltyänsä tätä asiata saa Suuri valiokunta, yhtyen
15241: Työväenasiain valiokunnan mietinnössä olevaan lausuntoon,
15242: kunnioittaen ehdottaa,
15243:
15244: että mainitut eduskuntaesitykset hyljättäisiin.
15245:
15246: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
15247: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
15248: 1913. - Edusk. anom. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: Suomen Eduskunnan alama~
15254: ne n anomus, joka koskee Jasten ja nuorten
15255: henkilöiden elinkeinotoimintaa ja ammattityötä.
15256:
15257:
15258:
15259:
15260: Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
15261: ja Suuriruhtinas I
15262:
15263:
15264:
15265:
15266: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesityksiä lasten
15267: ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammatti-
15268: työstä.
15269: 2 1913. - Edusk. anom. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 11.
15270:
15271: Käsitellessään mainittuja alotteita on Eduskunta saa-
15272: nut tietää, että Keisarillinen SenaaJtti, Eduskunnan 1909
15273: vuoden toisilla valtiopäivillä tekemän anomuksen johdosta,
15274: viime lokakuun 16 päivänä on armossa .saamansa val-
15275: tuuden nojalla päättänyt antaa Lainvalmistelukunnan ensi-
15276: mäiselle osastolle toimeksi valmistaa ehdotuksen yleistä las-
15277: ten suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi. Tähän näh-
15278: den ja kun Lainvalmistelukunta myöskin näyttää voivan
15279: sisällyttää puheena olevaan lakiehdotukseen kaikki ne ala-
15280: ikäisten elinkeinotoimintaa ja ammattityötä sekä heidän suo-
15281: jelemistaan siveellisessä ja ruumiillisessa suhteessa koskevat
15282: erilaiset säännökset, joiden voimaan saattamista eduskunta-
15283: Fsityksissä tarkoitetaan, on Eduskunta, hyljäten mainitut
15284: eduskuntaesitykset, katsonut as~anmukaiseksi tehdä niiden
15285: johdosta a:lamaisen anomuksen, edellä tarkoitettua lainsää-
15286: däntöä valmisteltaessa huomioon otettavaksi. Sellaisten eri-
15287: koislakien aikaan saamista, joita puheenalaisissa alotteissa
15288: ehdotetaan, ei nimirttäin Eduskunnan mielestä voi pitää suo-
15289: tavana nyt, kun yleinen lasten suojelusta tarkoittava lruki
15290: on valmisteltavana.
15291: Eduskunnan mielestä olisi lasten ja nuorten henkilöiden
15292: elinkeinotoimintaa ja ammattityötä koskevilla säännöksillä
15293: vapaata elinkeinotoimintaa rajoitettava ainoastaan, mikäli
15294: tämä on välttämättä tarpeen. Näin ollen ylipäänsä ei
15295: pitäisi ulottaa tällaisia kieltomääräyksiä maalaiskuntiin,
15296: missä ala:ilkäiset eivät tavallisesti joudu ka.upunkilaiselämän
15297: tuottamille vaaroille alttiiksi. Kuitenkin näyttää toivotta-
15298: valta, että kaupunkeja ja kauppaloita tarkoittavat l,a:kisään-
15299: nökset myöskin saattaisivat tulla koskemaan esikaupunkeja
15300: y. m. paikkakuntia, joissa olot ovat samanlaiset. Jos lisäksi
15301: kunnanvaltuustoille ja kunta:kokouksille myönnettäisiin oi-
15302: keus tarpeen vaatiessa rajoittaa alaikäisten elinkeinotoimin-
15303: taa yleisrllä paikoilla kunnan alueella, johtaisi tämä arvaten-
15304: kin siihen, että tämäntapaisia rajoittavia määräyksiä maini-
15305: tuil'l,a alueilla tulisi voimaan. Kun Eduskunta on asettunut
15306: sille kannalle, ettei lapsilta ja nuorilta hen'kilöiltä ilman to-
15307: dellista aihetta ole kiellettävä sellaista toimintaa, joka voi
15308: Lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminta. 3
15309:
15310: helpottaa köyhien perheiden toimeentuloa, ei Eduskunnan
15311: miele,stä myöskään pitäisi heiltä 'kieltää säännöllistä sanoma-
15312: lehtien jakelua, sitä kun on pidettävä vain vähässä määrin
15313: vaarallisena. Sitä vastoin sanomalehtien kaupittelu kaduilla,
15314: toreilla ja muilla yleisillä paikoilla näyttää siitä koituviin
15315: vaaroihin nähden olevan asetettava muun samantapaisen toi-
15316: minnan veroiseksi ja rajoittavien määräysten alaiseksi.
15317: Erittäinkin tulisi huomioon ottaa, että olisi saatava voimaan
15318: yleinen säännös, jossa kiellettäisiin kaikenlainen ansiotyö,
15319: joka saattaa lapsia kesken lopettamaan kansakoulunkäyn-
15320: tinsä, ilmeisesti vahingoittaa lasten terveyttä taikka luku-
15321: kausina estää heidän säännöllistä koulutyötään tai liiaksi
15322: rasittaa koululapsia.
15323: Lisäksi katsoo Eduskunta, että tulev·aa lakiehdotusta
15324: laaditta·essa olisi erikoista huomiota pantava säännöksiin
15325: elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta antaa lasten ja nuor-
15326: ten henkilöiden, joita hän käyttää työssään, saada koulu-
15327: opetusta, ja tästä huolimatta maksaa heille täysi palkka.
15328: Vihdoin näyttää olevan syytä ulottaa säännökset sen
15329: henkilön rankaisemisesta, jonka hyväksi lapsi tai nuori hen-
15330: kilö suorittaa laissa kiellettyä työtä, myöskin holhoojaan,
15331: milloin tämä ei sellaista toimintaa estä. Samaten tulisi hen-
15332: kilö, joka käyttää lapsia tai nuoria henkilöitä lain kieltä-
15333: mään toimeen, määräajaksi kieltää pitämästä sellaisia työs-
15334: sään.
15335: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
15336: maisesti anoa,
15337:
15338: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
15339: vaitsisi armossa määrätä myöskin ylempänä esi-
15340: tetyt näkökohdat huomioon otettaviksi yleistä
15341: lasten suojelusta koskevaa lainsäädäntöä valmis-
15342: tettaessa.
15343:
15344: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15345:
15346: Hel:singissä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
15347: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
15348: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15349:
15350:
15351:
15352:
15353: L a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö N :o
15354: 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää
15355: ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuolella solmit- ·
15356: tujen avioliittojen pätevyydestä.
15357:
15358: · Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
15359: tänyt edustajain Söderholmin y. m. eduskuntaesityksen
15360: N :o 11 Suomen ulkopuolella solmittujen avioliittojen päte-
15361: vyydestä.
15362:
15363:
15364: Suomen oikeuden mukaan syntyy avioliitto täysin oi-
15365: keusvaikutuksin kirkollisen toimituksen, vihkimisen, kautta.
15366: Mitä avioliiton päättämisen muotoon muuten tulee, niin on,
15367: jos jätetään syrjään ne erikoissäännösten alaiset avioliitot,
15368: joissa kumpikin tai toinen liittokumppaneista on kreikka-
15369: lais-katolisen uskonopin tunnustaja, meillä voimassa, että
15370: evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat Suomessa sol-
15371: mia avioliiton ainoastaan tämän uskonopin menojen mu-
15372: kaisella vihkimisellä sekä muuta protestanttista ja rooma-
15373: lais-katolista uskonoppia tunnustavat joko oman uskontokun-
15374: tansa sääntöjen tai evankelis-luterilaisen kirkon menojen
15375: mukaan, sekä että, jos avioituvista toinen tunnustaa protes-
15376: tanttista ja toinen roomalais-katolista oppia, vihkiminen
15377: yleensä on toimitettava kummankin uskontokunnan sääntö-
15378: jen muka~n. Tämän vuoksi ja erään 16 päivänä helmikuuta
15379: 1728 Linköpingin konsistoriolle erityiskysymyksen johdosta
15380: lähetetyn kunink. kirjeen nojalla on katsottu olevan Suomen
15381: oikeuden mukaista, että Suomen kansalaisten ulkomailla
15382: vihkimällä solmitut avioliitot ovat täällä tunnustettavat
15383: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15384:
15385: muodoltaan päteviksi, jos vihkiminen on toimitettu samalla
15386: tavalla kuin täällä on luvallista eli siis joko aviopuolisoiden
15387: oman uskonopin tai evankelis-luterilaisen kirkon määräysten
15388: mukaan.
15389: Mitä taas tulee avioliiton asiallisiin edellytyksiin, joilla
15390: tarkoitetaan sellaisia seikkoja kuin aviosopimuksen vapaaeh-
15391: toisuutta, avioituvain laillista naimaikää, naittajan suostu-
15392: musta, etteivät avioituvat ole määrätyssä sukulaisuudessB.
15393: tai lankoudessa taikka aikaisemmassa avioyhteydessä, on
15394: huomattava, että toiset niistä ovat laadultaan avioliittoa pur-
15395: kavia toiset ei. Jos avioliitto on solmittu, vaikka avioeste
15396: on ollut olemassa, vaikuttavat siis toiset esteet, että avio-
15397: liitto on mitätön tai että se määrätyin edellytyksin ainakin
15398: voidaan vaatia peräytettäväksi, jota vastoin toisten nojalla
15399: ei käy tekeminen sellaista vaatimusta. Mitä laissa on sää-
15400: detty avioliiton asiallisista edellytyksistä, tarkoittaa Suo-
15401: messa solmittuja avioliittoja, mutta on yhtäläisesti voimassa
15402: niihinkin avioliittoihin nähden, jotka Suomen kansalaiset
15403: ulkomaalla solmivat.
15404:
15405:
15406:
15407: Lainsäädäntömme puutteellisuus Suomen ulkopuolella
15408: solmittujen avioliittojen pätevyyteen nähden ei voi olla
15409: tuottamatta vakavaa haittaa sen jälkeen kun siirtolaisuus on
15410: kasvanut niin huomattavaan suureksi, kuin se parina viime
15411: vuosikymmenenä on ollut. Pohjois-Amerikan Yhdysval-
15412: loissa, jonne siirtolaisista suurin osa iähtee, nousee Suomen
15413: kansalaisten lukumäärä tätä nykyä arviolta kahteensataan-
15414: tuhanteen henkeen ja näistä on melkoinen osa juuri siinä
15415: iässä, jossa avioliittoon tavallisesti mennään. A vialiittoa
15416: Amerikassa solmittaessa on useimmiten vaikea, ehkä mah-
15417: dotonkin noudattaa mitä Suomen laki siitä säätää. Kun
15418: sitten aviopuolisot, jotka ovat solmineet avioliiton noudat-
15419: tamalla muita kuin meillä päteviä muotoja, palaavat koti-
15420: maahan, ei heidän avioliittoansa voida täällä tunnustaa.
15421: Jotenkin yleistä tosin on, että Senaatti tehd;)Tstä anomuksesta
15422: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 3
15423:
15424: erivapautustietä oikeuttaa sellaiset aviopuolisot saamaan
15425: avioliittonsa merkityksi kirkonkirjaan, mutta Senaatin näin
15426: myöntämä erivapautus ei ratkaise kysymystä sellaisen avio-
15427: liiton muodollisestakaan pätevyydestä, vaan voidaan siitä
15428: tehdä muistutus esim. vastaisessa perintöä koskevassa oi-
15429: keudenkäynnissä. Se epävarmuus, minkä lainsäädännön
15430: puutteellisuus täten tuottaa perheoikeudellisiin oloihin, on
15431: niin aviopuolisoiden ja heidän lastensa kuin yleisenkin edun
15432: kannalta mitä haitallisin. Lainsäädäntötoimenpiteeseen ryh-
15433: tymistä asiassa ei senvuoksi enää voida, vahinkoa yhteiskun-
15434: nalle tuottamatta, siirtää tuonnemmaksi.
15435: Sen johdosta että Suomen V altiosäädyt olivat vuonna
15436: 1891 tekemässään anomuksessa pyytäneet tutkimuksen toi-
15437: mittamista niistä epäkohdista, jotka johtuvat siirtolaisuu-
15438: desta, sekä ehdotuksen valmistamista niiden poistamisesta,
15439: sai Lainvalmistelukunta toimeksi laatia ehdotuksen lakisään-
15440: nöksiksi Suomen kansalaisten ulkomaalla solmittujen avio-
15441: liittojen pätevyydestä. Lainvalmistelukunnan valmistettua
15442: asiasta lakiehdotuksen, saatettiin se eduskuntaesityksenä
15443: vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä Eduskunnan harkit-
15444: tavaksi, mutta esitystä, jonka johdosta Lakivaliokunta sil-
15445: loin antoi mietinnön, ei ennätetty loppuun käsitellä näillä
15446: eikä myöskään saman vuoden toisilla valtiopäivillä, joilla
15447: alote uusittiin.
15448:
15449: Eduskuntaesitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan
15450: on Suomen kansalaisten muussa maassa solmima avioliitto
15451: muotonsa puolesta pätevä sekä silloin, kun Suomen pappi on
15452: heidät vihkinyt, että silloin, kun se on solmittu sen maan
15453: oikean kirkollisen tai siviiliviranomaisen edessä siellä päte-
15454: viä muotoja noudattamalla, jota vastoin avioliiton asialliset
15455: edellytykset ovat tutkittavat Suomen lain mukaan (1 §).
15456: Jos Suomen ulkopuolella avioliiton solmineista puolisoista
15457: ainoastaan toinen on Suomen kansalainen, on avioliitto niin-
15458: ikään muotonsa puolesta pätevä, jos se on solmittu niinkuin
15459: edellä on sanottu, mutta tässä tapauksessa on kummankin
15460: puolison esteettömyys avioliittoon arvosteltava hänen koti-
15461: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15462:
15463: maansa lakien mukaan (2 §). Esityksessä on vielä määräyk-
15464: siä siitä, mitenkä Suomen ulkopuolella solmittu avioliitto
15465: saadaan täällä merkityksi kirkonkirjaan (3 §) ja kuinka
15466: sellaisesta avioliitosta on siinä tapauksessa, että se olisi ollut
15467: kuulutettava Suomessa, mutta niin ei ole tapahtunut, annet-
15468: tava julkisesti tieto tässä maassa (4 §); edelleen siitä, minkä
15469: ajan kuluessa on nostettava kanne avioliiton pätevyydestä ja
15470: mitä siinä on vaarinotettava (4, 5 ja 6 §); siitä, että asetuk-
15471: sen säännökset on sovellettava muunkin asianmukaisesti
15472: perustetun kirkkoyhdyskunnan kuin evankelis-luterilaisen
15473: jäsenten avioliittoihin (7 §); sekä viimein siitä, ettei lakiehdo-
15474: tuksen määräyksiä ole sovellettava avioliittoihin, joissa
15475: jompikumpi puoliso on kreikkalais-katolisen uskonopin tun-
15476: nustaja (8 §).
15477:
15478:
15479: Ennenkun Valiokunta ryhtyy tarkastamaan edelläselos-
15480: tettua lakiehdotusta, on syytä muutamin sanoin kosketella
15481: erästä tämän lainsäädäntötoimenpiteen yhteydessä olevaa
15482: kysymystä. Kun voimassa oleva Kirkkolaki säätää, että ne
15483: kirkon jäsenet, jotka tahtovat mennä avioliittoon toistensa
15484: kanssa, ovat vihkimisellä yhdistettävät (71 §), mutta esil-
15485: läolevan lakiehdotuksen mukaan myöskin sellainen sanot-
15486: tuun kirkkoon kuuluvain Suomen kansalaisten avioliitto,
15487: joka on solmittu siviiliviranomaisen edessä, olisi pidettävä
15488: pätevänä, voitaisiin ehkä katsoa, että puheenalainen laki-
15489: ehdotus tulisi muuttamaan Kirkkolakia, joten sanotun lain
15490: 14 ja 455 § :ssä lausuttujen periaatteiden mukaan yksin-
15491: omaan kirkolliskokouksella olisi aloteoikeus esilläolevassa
15492: lainsäädäntökysymyksessä. Tässä on kuitenkin huomattava,
15493: että Kirkkolaki ei säädä eikä luonteensa mukaan voi säätää,
15494: että vihkimisellä on avioliittoa perustava vaikutus, vaan
15495: että yhteiskunnallinen lakimme, 17 34 vuoden laki, N aimis-
15496: kaaren 7 luvun 1 ja 2 §:ssä, on säätänyt vihkimisen avio-
15497: liiton solmimismuodoksi. Se seikka, että vuonna 1869 an-
15498: nettu Kirkkolaki sisältää edellämainitun säännöksen, ei ole
15499: voinut siirtää asiata yhteiskunnallisen lainsäädännön pii-
15500: ristä kuuluvaksi yksinomaan kirkollisen lainsäädännön
15501: Suomen ulkopuolella, solmitut avioliitot. 5
15502:
15503: alaan. Asia kuuluu sitä vastoin niihin sanotuissa Kirkkolain
15504: kohdissa mainittuihin kysymyksiin, jotka koskevat kirkon
15505: suhdetta valtioon ja joista kirkolliskokoukselta vain on
15506: saatava lausunto. Kun alote lainsäädäntötoimenpiteeseen
15507: asiasta on tehty Eduskunnassa, ei siitä ole tätä ennen voitu
15508: saada kirkolliskokouksen lausuntoa, mutta voidaan sellainen
15509: hankkia senkin jälkeen kun asia on Eduskunnassa lopulli-
15510: sesti käsitelty.
15511:
15512:
15513: Varsin yleisesti hyväksytään jo avio-oikeudenkin alalla 1 ja 2 §.
15514: sääntö, että oikeustoimien muotoon nähden on noudatet-
15515: tava sen paikkakunnan lakia, missä oikeustoimeen ryh-
15516: dytään, ja tunnustetaan avioliitto oikein solmituksi, jos
15517: sitä solmittaessa on noudatettu semmoista muotoa, joka
15518: on pätevä siinä maassa, missä tämä tapahtui. Itses-
15519: tään selvänä pidetään, ettei tässä saa lukea mukaan niitä
15520: maita, joiden oikeusjärjestys on rakennettu sellaisten siveel-
15521: listen periaatteiden nojaan, jotka eivät ole yhtäpitävät sivis-
15522: tyskansojen käsityskannan kanssa. Useat Europan valtiot
15523: oYat vuonna 1902, Haagissa aikaisemmin pidettyjen neuvotte-
15524: lukokousten tuloksena, tehneet erityisen sopimuksen avioliit-
15525: tolakiensa välisten ristiriitain järjestämisestä ja siinä edellä-
15526: lausutun mukaisesti yleisenä sääntönä määränneet, että avio-
15527: liitto, joka on solmittu sen maan lain mukaan, missä siihen
15528: on menty, on muissa maissa tunnustettava muodoltaan päte-
15529: väksi. A vialiiton asiallisista edellytyksistä on sitä vastoin
15530: sen yleisen oikeussäännön mukaisesti että sekin, joka oleske-
15531: lee vieraassa maassa, on kotimaansa oikeusjärjestyksen alai-
15532: nen siihen nähden, millä edellytyksillä hän voi suorittaa pä-
15533: teviä oikeustekoja, mainitussa sopimuksessa määrätty, että
15534: ne ovat kumpaankin liittokumppaniin nähden arvosteltavat
15535: hänen kotimaansa lain mukaan.
15536: Mitä meidän maahamme tulee, on luonnollista että, kun
15537: meillä pätevä avioliitto syntyy vihkimisen kautta, s~ avio-
15538: liitto, jonka Suomen kansalaiset ovat solmineet vieraassa
15539: maassa kirkollisen viranomaisen edessä, voidaan tunnustaa
15540: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15541:
15542: laillisesti solmituksi, jos se siinä maassa pidetään sellaisena.
15543: Mutta kun ottaa h~omioon, että useissa maissa avioliiton sol-
15544: miminen siviiliviranomaisen edessä on ainoa pätevä aviolii-
15545: ton päättämismuoto, joten pappi, joka toimittaa vihkimisen
15546: ennenkun avioliitto on solmittu siviiliviranomaisen edessä,
15547: tekee itsensä syypääksi rikolliseen tekoon, on paikallaan,
15548: että sekin avioliitto, joka sellaisessa maassa on Suomen kan-
15549: salaisten kesken maan lakien mukaan solmittu, täällä tun-
15550: nustetaan muodollisesti lailliseksi. Tämä on sitäkin oikeu-
15551: tetumpaa, kun Eduskunta puolestaan on vuonna 1911 hy-
15552: väksynyt asetuksen avioliiton solmimisesta siviiliviranomai-
15553: sen edessä; ja jäisihän esilläolevan lainsäädäntötoimen-
15554: piteen tarkoitus muuten useissa tapauksissa saavuttamatta.
15555: Luonnollisena voidaan sen ohessa pitää, vaikkei sitä kai-
15556: kissa maissa myönnetäkään oikeaksi, että vieraassa maassa
15557: solmittu avioliitto on liittokumppanien kotimaassa tunnus-
15558: tettava laillisesti solmituksi, jos avioliittoon mentäessä on
15559: noudatettu kotimaassa päteviä muotoja. Tällä kannalla on,
15560: kuten sanottu, nykyään Suomenkin oikeus eikä tietenkään
15561: ole syytä siitä luopua. Erityisesti lienee huomautettava,
15562: että Suomessa voi laillisesti solmia avioliiton muukin evan-
15563: kelis-luterilainen kuin Suomen kirkon pappi esim. ruotsin-
15564: maalainen tai saksalainen pappi. Sekin avioliitto, jonka
15565: tällainen pappi on ulkomaalla Suomen kansalaisten kesken
15566: solminut, tulisi täällä siis edelleenkin niinkuin nykyisin
15567: pidettäväksi pätevästi solmittuna. Se, mitä edellä on lau-
15568: suttu Suomen kansalaisten kesken ulkomaalla solmitun avio-
15569: liiton muodollisesta puolesta, on täysin soveltuvaa siinäkin
15570: tapauksessa, että liittokumppaneista vain toinen on Suomen
15571: kansalainen. Mitä sitten tulee ulkomaalla solmitun avioliiton
15572: asiallisiin edellytyksiin eli kysymykseen n. s. avioesteistä,
15573: on selvää, ettei voida luopua vaatimasta Suomen laissa sää-
15574: dettyjen edellytysten tunnustamista silloinkin, kun Suomen
15575: kansalaiset solmivat avioliiton maan ulkopuolella; avautuisi-
15576: han muuten lainsäätäjän myötävaikutuksella tie voimassa
15577: olevan lain kiertämiseen. Kun avioesteet jo eri seuduilla
15578: elävien ihmisten aikaisemman tai myöhemmän ruumiillisen
15579: kehittymisenkin vuoksi ovat eri maissa erilaiset ja on
15580: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 7
15581:
15582: vältettävä sitäkin, että avioliitto tunnustetaan vain toisen
15583: liittokumppanin kotimaassa lailliseksi, on asianmukaisinta,
15584: että avioliiton asialliset edellytykset arvostellaan kumpai-
15585: seenkin liittokumppaniin nähden hänen kotimaansa lakien
15586: mukaan.
15587: Siihen nähden, mitä edellä on lausuttu, ei esityksen 1 § :n
15588: muodostelu ole tyydyttävä. Sen mukaan olisi avioliitto,
15589: johon Suomen kansalaiset ovat vieraassa maassa menneet
15590: noudattamalla Suomessa päteviä muotoja, katsottava lailli-
15591: sesti solmituksi, ainoastaan jos sen on solminut Suomen
15592: pappi. Tällaisen rajoituksen tekemiseen, joka sisältää poik-
15593: keuksen siitäkin, mitä on katsottava voimassa olevaksi laiksi,
15594: ei ole, niinkuin ylempänä huomautettu, minkäänlaista syytä.
15595: Sitä paitsi on käsite ,Suomen pappi" epämääräinen antaen
15596: sijaa erilaisille tulkitsemisille. Se säännös taas, että avio-
15597: liitto, joka vieraassa maassa solmitaan noudattamalla siellä
15598: päteviä muotoja, on soimittava oikean kirkollisen tai siviili-
15599: viranomaisen edessä, voi niinikään antaa aihetta väärinkäsi-
15600: tykseen; pääasiaimu on, että avioliitto on siten solmittu kuin
15601: vieraan maan laki avioliiton päättämisestä säätää. Valio-
15602: kunta on näistä syistä uudestimuodostellut esityksen 1 § :n
15603: ja sen johdosta myöskin 2 § :n.
15604: Valiokunnan muodostelua vastaan voitaneen ehkä muis-
15605: tuttaa että, kun eräissä maissa, Skottlannissa ja joissakin
15606: Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin kuuluvissa valtioissa, tun-
15607: nustetaan päteväksi avioliitoksi sekin, että mies ja nainen
15608: esiintyvät aviopuolisoina eläen aviollista yhdyselämää, sel-
15609: laiselle vain aviopuolisoiden sopimukseen perustuvalle
15610: yhteydelle siten meidänkin maassamme ehkä voisi tulla omis-
15611: tettavaksi laillisen avioliiton voima. Siihen ei kuitenkaan,
15612: huomioon ottaen 3 § :n säännökset, Valiokunnankaan ehdot-
15613: tama sanamuoto pakota, ja joskin joissakin tuiki harvinai-
15614: sissa poikkeustapauksissa, jollaisia lainsäädännössä ei yleensä
15615: oteta eikä voidakaan ottaa huomioon, tuollainen yhteys tulisi
15616: meillä pidettäväksi pätevänä avioliittona, ei siitä ole min-
15617: käänlaista haittaa.
15618: Kun pyydetään Suomen ulkopuolella solmitun avioliiton 3 §.
15619: merkitsemistä kirkonkirjaan, on luonnollisesti, ja niin on
15620: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15621:
15622: esityksessäkin tarkoitettu, asianomaisen papin asiana tar-
15623: kastaa ainoastaan, onko avioliitto muodollisesti pätevä, siis
15624: solmittu 1 tai 2 § :n mukaan päteviä muotoja noudattamalla.
15625: Sitä vastoin avioliiton asialliset edellytykset eivät tässä voi
15626: tulla tutkittaviksi; ainoastaan jos papilla kirkonkirjan pe-
15627: rusteella tai muutoin on tiedossa jokin sellainen avioeste,
15628: joka tekee avioliiton mitättömäksi, siis esim. aikaisempi avio-
15629: liitto tai puolisojen liian läheinen sukulaisuus, ei pappi
15630: saa sellaista avioliittoa merkitä kirkonkirjaan. Esitystä
15631: on tätä silmällä pitäen selvennetty. Nimenomaista säännöstä
15632: siitä, kuka on oleva oikeutettu pyytämään Suomen ulko-
15633: puolella solmitun avioliiton merkitsemistä kirkonkirjaan, ei
15634: Valiokunta, kysymyksen siitä noustua, ole pitänyt tarpeelli-
15635: sena, koska on katsottu itsestään selväksi, että oikeus siihen
15636: on oleva ensi sijassa kummallakin aviopuolisolla, mutta
15637: myöskin, puolisojen tai toisen heistä kuoltua, vainajan
15638: oikeudenomistajilla.
15639: Muutokset, jotka on tehty esityksen säännöksiin siitä,
15640: mitä todistuksia on liitettävä pyyntöön Suomen ulkopuolella
15641: solmitun avioliiton merkitsemisestä kirkonkirjaan, ovat ai-
15642: heutuneet siitä jo aikaisemmin huomautetusta asiantilasta,
15643: että, jättäen syrjään kreikkalais-katolisen uskonopin tun-
15644: nustajat, Suomessa voi pätevästi solmia avioliiton ei vain
15645: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaan muukin sanotun
15646: uskontokunnan pappi, sekä, jos avioituvat tunnustavat toista
15647: uskonoppia, senkin uskontokunnan pappi.
15648: 4 §. Asian luonnosta johtuu että, kun laissa myönnetään
15649: mahdollisuus ulkomaalla solmia avioliitto ilman edelläkäy-
15650: nyttä kuulutusta, vaikka sellainen olisi pitänyt toimittaa
15651: sen perusteella että toinen puolisoista on kirjoitettuna tässä
15652: maassa kirkonkirjaan, laissa myös on siihen oikeutetulle
15653: varattava nimenomainen tilaisuus estekanteen nostamiseen.
15654: Siinä tarkoituksessa on esityksen 4 § :ssä ehdotettu, että Suo-
15655: men ulkopuolella solmitusta avioliitosta olisi annettava tieto
15656: kuulutuksella, joka olisi hakijain kustannuksella painettava
15657: virallisiin sanomalehtiin. Tämä menettelytapa ei tunnu käy-
15658: tännölliseltä. Virallisissa lehdissä kuuluttaminen olisi vähä-
15659: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 9
15660:
15661: varaisille henkilöille, jollaisia siirtolaiset usein ovat, sangen
15662: rasittavaa, jota paitsi hyöty siitä ei olisi suuri, virallisia leh-
15663: tiä kun varsin vähän luetaan. Tähän nähden lienee asia pa-
15664: raiten järjestettävä niinkuin on säädetty avioliittoon kuu-
15665: luttamisesta, joten kuulutus olisi kolmena sunnuntaina pe-
15666: räkkäin julistettava kirkossa, tietenkin sen seurakunnan kir-
15667: kossa, jonka kirkonkirjaan avioliitto on merkitty. Jos puo-
15668: lisoilla tahi toisella heistä ennen avioliittoon menemistään
15669: oli kotipaikka tässä maassa, on tarpeellista, että kuulutus
15670: lisäksi pidetään, niinkuin esityksessä on ehdotettu, siellä
15671: julkipantuna, soveliaimmin kunta- tai raastuvankokouksen
15672: kokoonkutsumiskuulutusten julkipanoa varten määrätyssä
15673: paikassa.
15674: Esityksessä ehdotetaan että sen, joka tahtoo nostaa kan-
15675: teen Suomen ulkopuolella solmitun avioliiton pätevyydestä,
15676: olisi pantava takaus kustannuksista ja vahingosta, niinkuin
15677: aviokuulutuksen estäruisestä on sanottu, s. o. takaus olisi
15678: pantava ulosotonhaltijalle. Kun jo avioesteiden ilmoittami-
15679: nenkin on perin harvinaista, ei tässä tapauksessa, jolloin
15680: avioliitto jo on päätetty, tarvitse pelätä nostettavan aiheet-
15681: tomia kanteita, vaikkei säännös takauksen asettamisesta
15682: olisikaan sitä estämässä. Tähän nähden ja kun vähävarais-
15683: ten olisi vaikea, usein mahdotonkin hankkia pätevä takaus
15684: ja sen asettaminen ulosotonhaltijalle lisäksi tuottaisi matka-
15685: kustannuksina ja asianajajan palkkioina tuntuvia menoja, on
15686: mainittu säännös asetusehdotuksesta poistettu.
15687:
15688:
15689:
15690: Sen johdosta, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
15691: nioittaen ehdottaa,
15692:
15693: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
15694: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
15695: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
15696: 10 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15697:
15698:
15699: Asetus
15700: Suomen ulkopuolella soimittojen avioliittojen
15701: pätevyydestä.
15702:
15703: 1 §.
15704: Suomen ulkopuolella Suomen miehen ja Suomen naisen
15705: Jeesken sol,mittu avioliitto olkoon, milloin aviokumppanien
15706: oli Suomen lain mukaan lupa keskenään ~nennä avioliittoon,
15707: Suomessa pätevä, jos se on pätevästi solmittu siinä maassa,
15708: missä avioliittoon mentiin, tahi jos se Sumnessa solmittuna
15709: olisi katsottava pätevästi solmituksi.
15710:
15711: 2 §.
15712: Jos tämän maan ulkopuolella avioliiton solmineista puo-
15713: lisoista ainoastaan toinen on Suomen kansalainen, eikä kum-
15714: mankaan puolison kotimaan laki hänen henkilöönsä nähden
15715: pane estettä avioliiton pysyväisyydelle, olkoon se avioliitto
15716: pätevä Suomessa, jos se on solmittu niinkuin 1 §:ssä sano-
15717: taan.
15718: 3 §.
15719: Suomen ulkopuolella pätevästi solmittu avioliitto
15720: ( poist.) on, ellei ole tiedossa estettä sen pysyväisyydelle,
15721: pyydettäessä merkittävä sen seurakunnan kirkonkir-
15722: jaan tässä maassa, johon mies kuuluu tahi aviopuolisot aset-
15723: tuvat. Kun sellaista merkitsemistä pyydetään, on (poist.)
15724: pyyntöön liitettävä todistus avioliiton solmimisesta sekä sen
15725: ohessa todistus, jonka on antanut sen maan viranomainen,
15726: missä avioliittoon mentiin, siitä että tämä on tapahtunut
15727: siellä pätevällä tavalla, taikka, jos avioliittoon mentiin nou-
15728: dattamalla muotoja, jotka ovat päteviä Suomessa, m1~tta ei-
15729: vät siinä maassa, missä avioliitto solmittiin, eikä sitä solmi-
15730: nut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, sen maan
15731: viranomaisen todistus, josta käy selville, että avioliiton sol-
15732: mija on ollut henkilö, joka olisi Suomessa ollut oikeutettu
15733: sen avioliiton solmimaan.
15734: Suomen ulkopuoleHa solmitut avioliitot. 11
15735:
15736: Venäjän lähetyskunnan tahi konsulin antamalla todistuk-
15737: sena uäyttäkööt hakijat myöskin, että se viranomainen, joka
15738: on antanut 1 momentissa mainitun todistuksen (poist.), on
15739: ollut siihen oikeutettu.
15740: 4 §.
15741: Jos Suomen ulkopuolella solmittua avioliittoa ei ole edel-
15742: täpäin kuulutettu Suomessa, milloin se Suomen lain mukaan
15743: olisi ollut kuulutettava, niin on semmoisesta avioliitosta, sit-
15744: tenkun se on merkitty kirkonkirjaan, (poist.) kirkkoherran-
15745: viraston toimesta tieto annettava kirkossa kolmena s~tnnun
15746: taina peräkkäin julistettavalla kuulutuksella, ( poist.) jossa
15747: ilmoitetaan, paitsi se seurakunta, jonka kirkonkirjaan avio-
15748: liitto on merkitty, kummankin puolison ristimä- ja suku-
15749: nimet, sääty tahi ammatti ja ikä sekä se paikkakunta, missä
15750: avioliitto solmittiin ( poist.). Jos puolisoilla tahi toisella
15751: heistä ennen avioliittoon menemistään oli kotipaikka tässä
15752: maassa, niin mainittakoon kuulutuksessa sekin paikkakunta
15753: ja pidettäköön, kirkkoherranviraston pyynnöstä, kuulutus
15754: sen siviiliviranomaisen toimesta, jonka Keisari ja Suuriruhti-
15755: nas määrää, siellä kunta- tahi raastuvankokouksen kokoon-
15756: kutsumiskuulutusten julkipanoa 1'arten määrätyssä paikassa
15757: Jnlkipantuna neljätoista päivää.
15758: Jos joku tahtoo tehdä estemuistutuksen avioliittoa vas-
15759: taan, toimituttakoon haasteen sille, jota vastaan estekanteen
15760: nostaa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kuin kuulutus on
15761: kolmas kerta julistettu (poist.) ja julkipanoaika päättynyt.
15762: (Poist.) Jos tämä laiminlyödään taikka jos estekannetta ei
15763: ajeta perille, olkoon kannevalta rauennut.
15764:
15765: 5 §.
15766: Sen estämättä, mitä 4 § :ssä säädetään, saapi ulkomaalla
15767: solmitun avioliiton pätevyydestä nostaa kanteen puoliso
15768: taikka virallinen syyttäjä, milloin se on hänen asiansa.
15769: 6 §.
15770: Jos jokin avioliitto on oikeuden tuomiolla julistettu pä-
15771: temättömäksi tai peräytettäväksi taikka jos sellainen tuo-
15772: 12 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15773:
15774: mio on kumottu, on tuomioistuimen siitä yhden kuukauden
15775: kuluessa sen jälkeen annettava tieto asianomaiselle kirkko-
15776: herranvirastolle, ja on se tieto kirkonkirjaan merkittävä.
15777:
15778: 7 §.
15779: Se, mitä edellä on sanottu kirkonkirjasta ja kirkkohermn-
15780: virastosta, sovellettakoon muunkin tässä maassa asianmukai-
15781: sesti perustetun ( poist.) kirkkoyhdyskunnan kuin evankelis-
15782: luterilaisen kirkon jäsenten luetteloon ja yhdyskunnan esi-
15783: mieheen sekä myöskin siviilirekisteriin ja sen pitäjään, kun
15784: semmoista rekisteriä erityisen säännöksen perusteella on pi-
15785: dettävä.
15786: 8 §.
15787: Tämän asetuksen määräyksiä ei ole sovellettava niihin
15788: avioliittoihin, joissa jompikumpi puoliso on kreikkalais-ka-
15789: tolisen uskonopin tunnustaja.
15790:
15791:
15792:
15793: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
15794: taja Söderholm, varapuheenjohtaja Rotonen, jäsenet Airola,
15795: Hakala, Hannula, Heiskanen, Anni Huotari, Lapveteläinen,
15796: Lilius, Poutiainen, Rosenqvist, Ruohtula, Tulikoura, Tuomi,
15797: L. Typpö, Wiik ja Viljomaa sekä varajäsenet Aronen, Jalka-
15798: nen, Kanervo, Mänty ja Vuorinen.
15799:
15800: Helsingissä 12 p:nä huhtikuuta 1913.
15801: Vastalause I. 13
15802:
15803:
15804:
15805:
15806: Vastalauseita.
15807: I.
15808:
15809: Sitä itsessään oikeata periaatetta, että Suomen kansalais-
15810: ten kesken muussa maassa solmittu avioliitto on tässä maassa
15811: katsottava muodoltaan päteväksi, jos se sellaiseksi tun-
15812: nustetaan siinä maassa, missä avioliitto solmittiin, on Laki-
15813: valiokunta soveltanut niin johdonmukaisesti, että se on ulo-
15814: tettu myöskin n. s. vapaamuotoiseen avioliittoon. Muuta-
15815: missa maissa, niinkuin Skottlannissa ja eräissä Pohjois-
15816: Amerikan Yhdysvaltoihin kuuluvissa valtioissa, tunnuste-
15817: taan näet, niinkuin Valiokunnan mietinnöstäkin selviää,
15818: avioliiton voivan tulla aikaan siten, että mies ja nainen elä-
15819: vät yhdyselämää tai nainen ottaa miehen sukunimen taikka
15820: ilmaantuu muita sellaisia asianhaaroja, jotka osottavat aviol-
15821: lisen yhteyden olevan olemassa. Sellaisen säännöksen otta-
15822: mista Suomen lainsäädäntöön ei kuitenkaan näytä olevan
15823: puollettava. Kun avioliitto perustaa monenlaisia oikeuksia ja
15824: velvollisuuksia, on tarpeellista, että laki määrää, mistä het-
15825: kestä nämä oikeudet ja velvollisuudet ovat laskettavat. Jo
15826: tältäkin kannalta katsoen vaaditaan lain siinä tarkoituk-
15827: sessa määräämän tai ainakin tunustaman viranomaisen edes-
15828: sä tapahtunut toimitus, jolla on julistettu, että avioliitto on
15829: alkanut.
15830: Tarvetta Suomen lainsäädännössä tunnustaa sellaisia va-
15831: paamuotoisia yhteyksiä on sitä vähemmän, kun niissä maissa,
15832: missä niille myönnetään pätevyys, ei kohtaa estettä saada
15833: avioliitto solmituksi asianomaisen viranomaisen, joko kirkol-
15834: lisen tai maallisen, edessä. Vertailu Suomen laissa mainittui-
15835: hin n. s. epätäydellisiin avioliittoihin ei myöskään ole mah-
15836: dollinen, sillä niihin nähden on huomattava, että tuomio-
15837: istuimen on julistettava asianomaiset aviopuolisoiksi.
15838: 14 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15839:
15840: Eräässä toisessakaan kohdassa emme ole voineet hyväk-
15841: syä Valiokunnan ehdotusta. Valiokunta on arvellut olevan
15842: säädettävä, että avioliitto, jonka Suomen kansalaiset ovat
15843: muussa maassa solmineet vihittäytymällä, on katsottava
15844: päteväksi, jos avioliitto siinä tapauksessa, että vihkiminen
15845: olisi toimitettu Suomessa, olisi katsottava pätevästi pääte-
15846: tyksi. Tässä on kuitenkin huomattava että, jos kohta tuon-
15847: sisältöisellä säännöksellä olisi ollut merkitystä siihen aikaan,
15848: jolloin vihkiminen kaikkialla oli ainoa avioliiton solmimis-
15849: tapa, asianlaita nyt on toinen. Avioliitto, joka on solmittu
15850: maassa, missä vihkiminen edelleen on pätevä avioliiton sol-
15851: mimismuoto, tulisi meidänkin ·maassamme päteväksi sen Va-
15852: liokunnan ehdottaman ja meidänkin hyväksymämme yleisen
15853: säännön perusteella, että oikeustoimen muodon määrää se
15854: paikkakunta, missä siihen ryhdytään. Käytännöllistä tar-
15855: vetta sellaisen säännöksen hyväksymiseen kuin Valiokunta
15856: on ehdottanut ei siis tässä tapauksessa ole olemassa.
15857: Niissä maissa taas, joissa ainoastaan siviiliviranomai-
15858: sen edessä tapahtuvalla toimituksella on avioliittoa perus-
15859: tava vaikutus, on kirkollinen vihkiminen, joka on sitä en-
15860: nen toimitettu, kielletty teko. Ei voi katsoa soveliaaksi
15861: Suomen lakiin ottaa määräystä, joka tietäisi pätevyyden
15862: myöntämistä vieraassa maassa suoritetulle rangaistavalle
15863: virkatoimelle, semminkin kun Valiokunta on 3 § :ään pan-
15864: nut säännöksen, joka edellyttää, että vieraan maan julkisen
15865: viranomaisen olisi viran puolesta annettava tuosta teosta
15866: todistus. Tässä on sen lisäksi huomioon otettava se seikka,
15867: että eri kirkkoyhdyskuntain paljonteen nähden täytyy sen
15868: viranomaisen tässä maassa, jolta avioliiton rekisteröimistä
15869: pyydetään, olla vaikea ratkaista, olisiko se, joka ulko-
15870: maalla suoritti vihkimisen, ollut siihen Suomessa oikeu-
15871: tettu.
15872: Sitä vastoin voidaan lakiin vaikeudetta panna sensisäl-
15873: töinen määräys, että pappi, joka kuuluu Suomen evankelis-
15874: luterilaiseen kirkkoon, julistetaan olevan edelleenkin niin-
15875: kuin tähänkin asti oikeutettu maan ulkopuolellakin vihki-
15876: mään Suomen kansalaisia. Sellaisella säännöksellä on mer-
15877: Vastalause 1. 16
15878:
15879: kitystä varsinkin ulkomaalle asetettuihin merimiespappei-
15880: hin nähden, jotka edelleenkin ovat Suomen kirkollishalli-
15881: tuksen alaisia, mutta se soveltuu tietenkin muuhunkin pap-
15882: piin, jos hän on oikeutettu tässä maassa suorittamaan kir-
15883: kollisia toimituksia.
15884: Edellä esitetyistä syistä pyydämme ikunnioittaen eh-
15885: dottaa,
15886: että asetusehdotuksen 1 § :lle annettaisiin seu-
15887: raava muodostelu:
15888:
15889: 1 §.
15890: Jos Suomen mies ja Suome11, nainen, jotka Suomen lain
15891: m'ukaan saavat mennä keskenään avioliittoon, ovat maan
15892: ulkopuolella solmineet avioliiton kirkollisen tai siviiliviran-
15893: omaisen edessä noudattamalla niitä muotoja, jotka ovat pä-
15894: tevät siinä maassa, missä avioliitto solmittiin, olkoon se avio-
15895: Uitto myöskin Suomessa pätevä.
15896: Jos Suomen evanlcelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva
15897: pappi on maan ulkopuolella avioliittoon vihkinyt Suomen
15898: miehen ja S,uomen naisen, olkoon avioliitto yhtä pätevä kuin
15899: jos se olisi Suomessa solmittu,.
15900:
15901: Tämän johdosta tulisi myös 3 § näin muutettavaksi:
15902:
15903: 3 §.
15904: Suomen ~tlkopuolella solmittu avioliitto on, ellei ole tie-
15905: dossa estettä sen pysyväisyydelle, pyydettäessä merkittävä
15906: sen se~trakttnnan kirkonkirjaan tässä maassa, joho~ mies kuu-
15907: luu tahi aviopuolisot asettuvat. Kun sellaista merkitsemistä
15908: pyydetään, on pyyntöön liitettävä todistus avioliiton solmi-
15909: misesta, sekä sen ohessa todistus, )onka on antanut sen maan
15910: 1'iranomainen, missä avioliittoon mentiin, siitä että tämä on
15911: tapahtt"'nut siellä pätevällä tavalla. Jos avioliitto on solmittu
15912: 1)ihkimisellä, niinkuin 1 §:n 2 momentissa sanotaan, on pyyn-
15913: töön liitettävä vihkimätodistus.
15914: 16 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15915:
15916: Venäjän lähetyskunnan tahi konsulin antamalla todis-
15917: tuksella näyttäkööt hakijat myöskin, että se viranomainen,
15918: joka on antanut todistuksen solmitun avioliiton pätevyy-
15919: destä, on ollut siihen oikeutettu.
15920:
15921: Helsingissä, 12 p:nä huhtikuuta 1913.
15922:
15923: Karl Söderholm. F. 0. Lilius.
15924: Vastalause II. 17
15925:
15926:
15927:
15928:
15929: II.
15930:
15931: Kuten asetusehdotuksen perusteluista (siv. 7) ilmenee,
15932: voidaan asetusehdotuksen 1 § :lää tulkita siten, että sellai-
15933: nenkin aviollinen liitto, joka on solmittu mitään erikoisia
15934: muotoja noudattamatta ja perustuu vain aviokumppanien
15935: keskinäiseen sopimukseen, on Suomessa tunnustettava päte-
15936: väksi. Tällaiselle n. s. muodottomalle avioliitolle ei voimassa
15937: oleva lakimme myönnä pätevyyttä. Kun mielestäni ei ole
15938: käytännöllistä tarvetta olemassa saattaa nyt tässä kohden
15939: vmmaan vastakkainen periaate, rohkenen 'kunnioittaen eh-
15940: flottaa
15941: että Eduskunta hyväksJtisi asetu.sehdotuksen
15942: 1 §:län näin kuuluvana:
15943:
15944: 1 §.
15945: Suomen ulkopuolella Suomen miehen ja S1wmen naisen
15946: hesken solmittu avioliitto olkoon, milloin avioku,mppanien
15947: oli Suomen lain mukaan lupa keskenään mennä avioliittoon,
15948: Suomessa pätevä, jos se on solmittu asianomaisen kirkollisen
15949: tai siviiliviranomaisen edessä noudattamalla niitä muotoja,
15950: jQtka ovat pätevät siinä maassa, missä avioliittoon mentiin,
15951: tahi jos se Suomessa solmittuna olisi katsottava pätevästi sol-
15952: mituksi.
15953:
15954: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
15955:
15956:
15957: J. E. Wiljomaa.
15958: 18 1913. - r Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
15959:
15960:
15961:
15962:
15963: III.
15964:
15965: Asetusehdotuksen 4 §:n mukaan olisi siinä mainittu kuu-
15966: lutus julistettava kolmena sunnuntaina peräkkäin sen seu-
15967: rakunnan kirkossa, jonka kirkonkirjaan avioliitto on mer-
15968: kitty. r~isäksi olisi kuulutus, jos puolisoilla tai toisella
15969: heistä ennen avioliittoon menemistään oli kotipaikka tässä
15970: maassa, pidettävä viimeksimainitulla paikkakunnalla kunta-
15971: tai raastuvankokousten kokoonkutsumiskuulutusten julki-
15972: panoa varten määrätyssä paikassa julkipantuna neljätoista
15973: päivää.
15974: Allekirjoittaneiden mielestä ei kuitenkaan ole tässä mi-
15975: tään syytä säätää kahta erilaista kuuluttamistapaa riip-
15976: puen siitä, missä kuuluttaminen tapahtuu. Ja kun puheena-
15977: olevat kuulutukset tulevat yleisön tietoon paljoa varmem-
15978: min, jos ne ehdotetuin tavoin julkipannaan kuin jos ne kir-
15979: kossa julistetaan, sekä koska kuulutuksen kirkossa julista-
15980: minen saattaisi olla vähemmän hyväksyttävää niiden kan-
15981: nalta, jotka siviiliviranomaisen edessä ovat avioliittonsa
15982: solmineet, niin näyttää meistä sekä tarkoituksenmukaisem-
15983: malta että periaatteellisesti oikeammalta määrätä kuulu-
15984: tuksen julkipano molemmissa paikoissa noudatettavaksi il-
15985: moittamismenettelyksi. Tämä aiheuttaisi sanojen ,kuulu-
15986: tus on kolmas kerta julistettu ja" poistamisen 4 § :n 2 mo-
15987: mentista.
15988: Ehdotamme kunnioittaen siis,
15989: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ase-
15990: tusehdotuksen 4 §:n näin kuuluvana:
15991:
15992: 4 §.
15993: Jos Suomen ulkopuolella solmittua avioliittoa ei ole edel-
15994: täpäin kuulutettu Suomessa, milloin se Suomen lain mu-
15995: Vastalause 111. 19
15996:
15997: kaan olisi ollut kuul-utettava, niin on semmoisesta avioliitos-
15998: ta, sittenkun se on merkitty ki1·konkir,jaan, tieto annettava
15999: kuulutuksella, ,joka kirkkoherranviraston pyynnöstä on sen
16000: siviiliviranomaisen toimesta, jonka Keisari ja Suuriruhtinas
16001: määrää, pidettävä neljätoista päivää j-ulkipantuna maalla
16002: kunta- ja kaupu.ngissa raastnvankokouksen kokoonkutsumis-
16003: kuulut1tsten j,ulkipanoa varten määrätyssä paikassa. Kuu-
16004: ltttuksessa on mainittava, 11aitsi se seurakunta, jonka kh·-
16005: konkirjaan avioliitto on merkitty, kummankin puolison ris-
16006: timä- .ia sukunimi, sääty tai ammatti ja ikä sekä se paikka-
16007: kunta, missä avioliitto solmittiin. Jos puolisoilla tai toisella
16008: heistä ennen avioliittoon menemistään oli kotipaikka tässä
16009: maassa, niin mainittakoon kuulutuksessa sekin paikkakunta
16010: ja pidettäköön, kirkkoherranviraston pyynnöstä, kuulutus
16011: sielläkin julkipantuna niinkuin edellä on sanottu.
16012: Jos joku tahtoo tehdä estemuistutuksen avioliittoa vas-
16013: taan, toimituttakoon haasteen sille, jota vastaan estekanteen
16014: nostaa, kolmen kunkauden knluessa siitä kuin jttlkipanoaika
16015: on päättynyt. Jos tämä laiminlyödään taikka jos estekan-
16016: nelta ei ajeta perille, olkoon kannevalta ranennut.
16017:
16018: Helsingissä 12 p. huhtik. 1913.
16019:
16020: Anton Kotonen. M. A. Airola.
16021: Karl H. Wiik. T. Lapveteläinen.
16022: K. Hakala. Anni Huotari.
16023: N estol' Ål'onen.
16024: •
16025: Helsingisllä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913 .
16026:
16027:
16028:
16029:
16030: •
16031: 1913.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16032:
16033:
16034:
16035:
16036: Suuren valiokunnan mietintö
16037: N :o 19 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
16038: tää ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuolella soi-
16039: mittojen avioliittojen pätevyydestä.
16040:
16041: Käsiteltyään Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 3 olevaa
16042: asetusehdotusta Suomen ulkopuolella solmittujen avioliitto-
16043: jen pätevyydestä, on Suuri valiokunta puoltanut sitä hyväk-
16044: syttäväksi, kuitenkin alempana mainitulla muutoksella.
16045: Koskei näytä olevan syytä myöntää Suomessa päteviksi
16046: sellaisia avioliittoja, jotka maan ulkopuolella on solmittu
16047: mitään erityisiä muotoja noudattamatta, on Suuri valiokunta
16048: ehdottanut siitä aiheutuvan muutoksen asetusehdotuksen
16049: 1 §:ään.
16050: Yllä olevan nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
16051: ehdottaa,
16052: että Eduskunta hy1;äksyisi ehdotuksen ase-
16053: tukseksi Suomen ulkopuolella solmittujen avio-
16054: liittojen pätevyydestä sellaisena kuin se on La-
16055: kivaliokunnan mietinnössä N:o 3, muuttaen kui-
16056: tenkin sen 1 §:n näin kuuluvaksi:
16057:
16058: 1 §.
16059: Suomen ulkopuolella Suomen miehen ja Suomen naisen
16060: kesken solmittu avioliitto olkoon, milloin aviokumppanien
16061: oli Suomen lain mukaan lupa keskenään mennä avioliittoon,
16062: Suomessa pätevä, jos se on solmittu asianomaisen kirkollisen
16063: tai siviiliviranomaisen edessä noudattamalla niitä muotoja,
16064: jotka ovat pätevät siinä maassa, missä avioliittoon mentiin,
16065: tahi jos se Suomessa solmittuna olisi katsottava pätevästi
16066: solmituksi.
16067:
16068: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
16069: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
16070: 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
16076: esityksen johdosta päättämä a 1 a m a i n en
16077: e h d o t u s asetukseksi Suomen ulkopuolella
16078: soimittojen avioliittojen pätevyydestä.
16079:
16080:
16081:
16082:
16083: Snnrlvaltaisin, Armonisin Keisari
16084: ja Suuriruhtinas I
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys Suomen ulko-
16090: puolella solmittujen avioliittojen pätevyydestä, ja on Edus-
16091: kunta tämän esityksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
16092: 2 1913. ~ Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16093:
16094: Suomen oikeuden mukaan syntyy avioliitto täysin oi-
16095: keusvaikutuksin kirkollisen toimituksen, vihkimisen, kautta.
16096: :Mitä avioliiton päättämisen muotoon muuten tulee, on Suo-
16097: messa voimassa, jos jätetään syrjään ne erikoissäännösten
16098: alaiset avioliitot, joissa kumpikin tai toinen liittokumppa-
16099: neista on kreikkalais-katolisen uskonopin tunnustaja, että
16100: evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat Suomessa sol-
16101: mia avioliiton ainoastaan tämän uskonopin menojen mu-
16102: kaisella vihkimisellä sekä muuta protestanttista ja rooma-
16103: lais-katolista uskonoppia tunnustavat joko oman uskontokun-
16104: tansa sääntöjen tai evankelis-luterilaisen kirkon menojen
16105: mukaan. Jos taas avioituvista toinen tunnustaa protestant-
16106: tista ja toinen roomalais-kato'Hsta oppia, on vihkiminen
16107: yleensä toimitettava 1kummankin uskontokunnan sääntöjen
16108: mukaan. Tämän vuoksi ja kuninkaallisen kirjeen nojalla
16109: Linköpingin konsistoriolle 16 päivältä helmikuuta 1728 o,n
16110: katsottu olevan Suomen oikeuden mukaista, että Suomen
16111: kansalaisten ulkomailla vihkimällä solmitut avioliitot ovat
16112: täällä tunnustettavat muodoltaan päteviksi, jos vihkiminen
16113: on toimitettu samalla tavalla kuin Suomessa on luvallista
16114: eli siis jdko aviopuolisoiden oman uskonopin tai evankelis-
16115: luterilaisen kirkon määräy·sten mukaan.
16116: Mitä taas tulee avioliiton asiallisiin edellytyksiin, joilla
16117: tarkoitetaan sellaisia seikkoja kuin avioso:Pimuksen vapaaeh-
16118: toisuutta, avioituvain laillista naimaikää, naittajan suostu-
16119: musta ja sitä etteivät avioituvat ole määrätyssä sukulaisuu-
16120: dessa tai lanlwudessa taikka aikaisemmassa avioyhteydessä,
16121: on huomattava, että toiset niistä ovat laadultaan avioliittoa
16122: 1mrkavia toiset ei. Jos avioliitto on solmittu, vailika avioeste
16123: on ollut olemassa, vaikuttavat siis toiset esteet, että avio-
16124: liitto on mitätön tai että se määrätyin edellytyksin ainakin
16125: voidaan vaatia peräytettäväksi, jota vastoin toisten nojalla
16126: ei käy tekeminen sellaista vaatimusta. Mitä laissa on sää-
16127: detty avioliiton asiallisista edellytyksistä, tarkoittaa Suo-
16128: messa solmiituja avioliittoja, mutta on yhtäläisesti voimassa
16129: niihinkin avioliittoihin nähden, jotka Suomen kansalaiset
16130: ulkomaalla solmivat.
16131: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 3
16132:
16133: Suomen lainsäädännön puutteellisuus maan ulkopuolella
16134: solmittujen avioliittoj@ pätevyyteen nähden ei voi olla
16135: tuottamatta vakavaa haittaa sen jälkeen kun siirtolaisuus on
16136: kasvanut niin huomattavan suureksi, kuin se parina viime
16137: vuosikymmenenä on ollut. Pohjois-Amerikan Yhdysval-
16138: loissa, jonne siirtolaisista suurin osa lähtee, nousee Suomen
16139: kansalaisten lukumäärä tätä nykyä arviolta kahteen-
16140: sataantuhanteen, ja näistä on melkoinen osa siinä iässä, jossa
16141: avioliittoon tavallisesti mennään. Avioliittoa Amerikassa
16142: solmittaessa on useimmiten vaikea ehkä mahdotonkin nou-
16143: dattaa, mitä Suomen laki siitä säätää. Kun sitten avio-
16144: puolisot, jotka ovat solmineet avioliiton noudattamalla muita
16145: kuin Suomessa päteviä muotoja, palaavat kotimaahan, ei
16146: heidän avioliittoansa voida täällä tunnustaa päteväksi.
16147: Jotenkin yleistä tosin on, että Senaatti tehdystä anomuksesta
16148: erivapautustietä oikeuttaa sellaiset aviopuolisot saamaan
16149: avioliittonsa merkityksi kirkonkirjaan, mutta Senaatin näin
16150: myöntämä erivapautus ei ratkaise kysymystä sellaisen avio-
16151: liiton muodollisestakaan pätevyydestä, vaan voidaan siitä '
16152: tehdä muistutus esim. vastaisessa perintöä koskevassa oi-
16153: keudenkäynnissä. Se epävarmuus, minkä lainsäädännön
16154: puutteellisuus täten tuottaa perheoikeudellisiin oloihin, on
16155: niin aviopuolisoiden ja heidän lastensa kuin yleisenkin edun
16156: kannalta mitä haitallisin. Lainsäädäntötoimenpiteeseen ryh-
16157: tymistä asiassa ei sen vuoksi enää voida, vahinkoa yhteis-
16158: kunnalle tuottamatta, siirtää tuonnemmaksi.
16159: Sen johdosta että Suomen Valtiosäädyt olivat vuonna
16160: 1891 tekemässään al,amaisessa anomuksessa pyytäneet tutki-
16161: muksen toimittamista niistä epäkohdista, jotka johtuvat
16162: siirtolaisuudesta, sekä ehdotuksen valmistamista niiden
16163: poistamisesta, sai Lainvalmistelukunta toimeksi laatia ehdo-
16164: tuksen lakisäännöksiksi Suomen kansalaisten ulkomaalla
16165: solmittujen avioliittojen pätevyydestä. Lainvalmistelukun-
16166: nan valmistettua asiasta lakiehdotuksen tehtiin sen pohjalla
16167: vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä eduskuntaesitys,
16168: mutta asiaa ei ennätetty loppuun käsitellä mainituilla eikä
16169: 4 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16170:
16171: myöskään saman vuoden toisilla valtiopäivillä, joilla alote
16172: uusittiin.
16173:
16174:
16175: Ennenkuin Eduskunta seuraavassa ryhtyy lähemmin te-
16176: kemään selkoa hyväksymä:stään asetusehdotu'ksesta, on syytä
16177: lyhyesti kosketella erästä tämän lainsäädäntötoimenpiteen
16178: yhteydessä olevaa kysymystä. Kun voimassa olevan Kirk-
16179: kolain 71 § :ssä säädetään, että ne kirkon jäsenet, jotka tah-
16180: tovat mennä avioliittoon toistensa kanssa, ovat vihkimisellä
16181: yhdistettävät, mutta vastamainitun asetusehdotuksen mu-
16182: kaan myöskin sellainen evankelis-luterilaiseen kirkkoon
16183: kuuluvain Suomen kansalaisten avioliitto, joka on solmittu
16184: siviliviranomaisen edessä, olisi pidettävä pätevänä, voitai-
16185: siin ehkä katsoa, että asetusehdotus tulisi muuttamaan Kirk-
16186: kolakia, minkä vuoksi sanotun lain 14 ja 455 § :ssä lausut-
16187: tujen periaatteiden mu'kaan yksinomaan kirkolliskokouksella
16188: olisi aloteoikeus puheena olevassa lainsäädäntökysymyksessä.
16189: Tässä on kuitenkin huomattava, ettei Kirkkolaki säädä eikä
16190: luonteensa mukaan voi säätää, että vihkimisellä on avio-
16191: Eittoa perustava vaikutus, vaan että yhteiskunnallinen
16192: laki, 1734 vuoden laki, Naimiskaaren 7 luvun 1 ja 2 § :ssä
16193: on määrännyt vihkimisen avioliiton solmimismuodoksi. Se
16194: seikka, että Kirkkolaki sisältää edellä mainitun säännök-
16195: sen, ei ole voinut siirtää asiaa yhteiskunnallisen lainsäädän-
16196: nön piiristä yksinomaan kirkollisen lainsäädännön alaan.
16197: Sitä vastoin kuuluu asia niihin viitatuissa Kirkkolain koh-
16198: dissa mainittuihin kysymyksiin, jotka koskevat kirkon
16199: suhdetta valtioon ja joista kirkolliskokoukselta vain on
16200: saatava lausunto. Kun alote lainsäädäntötoimenpiteeseen
16201: on tehty Eduskunnassa, ei asiasta ole tätä ennen voitu
16202: saada kirkolliskokouksen lausuntoa, mutta voidaan sellainen
16203: hankkia senkin jälkeen kuin asia on Eduskunnassa lopulli-
16204: sesti käsitelty.
16205:
16206:
16207: 1 ja 2 §. Yleisesti hyväksytään avio-oikeudenkin alalla sääntö,
16208: että oikeustoimien muotoon nähden on noudatettava sen
16209: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 5
16210:
16211: paikkakunnan la•kia, missä oikeustoimeen ryhdytään. Sen
16212: mukaisesti. tunnustetaan avioliittokin oikein päätetyksi,
16213: jos sitä solmittaessa on noudatettu semmoista muotoa,
16214: joka on pätevä siinä maassa, missä tämä tapahtui. Itses-
16215: tään selvänä pidetään, ettei tässä kohden saa lukea mu-
16216: kaan niitä maita, joiden oikeusjärjestys on rakennettu sel-
16217: laisten siveellisten periaatteiden nojaan, jotka eivät ole yhtä-
16218: pitävät sivistyskansojen käsityskannan kanssa. Useat Euro-
16219: pan valtiot ovat vuonna 1902, Haagissa aikaisemmin pidet-
16220: tyjen neuvottelukokousten tuloksena, tehneet erityisen sopi-
16221: muksen eri avioliittolakien välisten ristiriitain järjestämisestä
16222: ja siinä edellä lausutun mukaisesti yleisenä sääntönä mää-
16223: ränneet, että avioliitto, jdka on solmittu sen maan lain mu-
16224: kaan, missä avioliittoon on menty, on muissa maissa tunnus-
16225: tettava muodoltaan päteväk·si. Avioliiton asiallisista edelly-
16226: tyksistä on sitä vastoin sen yleisen oikeussäännön mukaisesti,
16227: että sekin, joka oleskelee vieraassa maassa, on kotimaansa
16228: oikeusjärjestyksen alainen siihen nähden, millä edellytyksillä
16229: hän voi suorittaa päteviä oikeustekoja, mainitussa sopimuk-
16230: sessa määrätty, että ne ovat kumpaankin liittokumppaniin
16231: nähden arvosteltavat hänen kotimaansa lain mukaan.
16232: Kun Suomessa pätevä avioliitto syntyy vihkimisen
16233: kautta, on luonnollista, että avioliitto, jonka Suomen
16234: kansalaiset ovat solmineet vieraassa maassa kirkollisen
16235: viranomaisen edessä, voidaan tunnustaa laillisesti solmi-
16236: tuksi, jos se siinä maassa pidetään sellaisena. Mutta kun
16237: ottaa huomioon, että useissa maissa avioliiton solmiminen
16238: siviliviranomaisen edessä on ainoa pätevä avioliiton
16239: päättämismuoto, joten pappi, joka toimittaa vihkimisen
16240: ennenkuin avioliitto on solmittu siviliviranomaisen edessä,
16241: tekee itsensä syypääksi rikolliseen tekoon, on asianmukaista,
16242: että sekin avioliitto, joka sellaisessa maassa, sen lakien
16243: mukaan, on Suomen kansalaisten kesken solmittu, täällä
16244: tunnustetaan muodollisesti lailliseksi. Tämä on sitäkin oikeu-
16245: tetumpaa, kun Eduskunta puolestaan on vuonna 1911 hy-
16246: väksynyt asetuksen avioliiton solmimisesta siviliviranomai-
16247: sen edessä; puheena olevan lainsäädäntötoimenpiteen tar-
16248: 6 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16249:
16250: koitus jäisi muuten useissa tapauksissa saavuttamatta.
16251: Luonnollisena voidaan sen ohessa pitää, vaikkei sitä kai-
16252: kissa maissa myönnetäkään oikeaksi, että vieraassa maassa
16253: solmittu avioliitto on liittokumppanien kotimaassa tunnus-
16254: tettava laillisesti solmituksi, jos avioliittoon mentäessä on
16255: noudatettu kotimaassa päteviä muotoja. Tällä kannalla on,
16256: kuten sanottu, nykyään Suomenkin oikeus, eikä tietenkään
16257: ole syytä siitä luopua.
16258: Erityisesti on huomattava, että Suomessa voi laillisesti
16259: solmia avioliiton muukin evankelis-luterilainen kuin Suo-
16260: men valtiokirkon pappi, esim. ruotsalainen tai sa:ksalainen
16261: pappi. Sekin avioliitto, jonka tällainen pappi on ulkomaalla
16262: Suomen kansalaisten kesken solminut, tulisi Suomessa siis
16263: edelleenkin pidettäväksi pätevästi solmittuna. Mitä edellä on
16264: lausuttu Suomen kansalaisten kesken ulkomaalla solmitun
16265: avioliiton muodollisesta puolesta, on täysin soveltuvaa sii-
16266: näkin tapauksessa, että liittokumppaneista vain toinen on
16267: Suomen kansalainen.
16268: Mitä tulee ulkomaalla solmitun avioliiton asialli-
16269: siin edellytyksiin eli kysymykseen n. s. avioesteistä,
16270: on selvää, ettei voida luopua vaatimasta Suomen laissa sää-
16271: dettyjen edellytysten tunnustamista silloinkaan, kun Suomen
16272: kansalaiset solmivat avioliiton maan ulkopuolella; avautuisi-
16273: han muuten lainsäätäjän myötävaikutuksella tie lain kier-
16274: tämiseen. Kun avioesteet yksilöiden aikais,emman tai myö-
16275: hemmän ruumiillisen kehittymisenkin vuoksi eri maissa ovat
16276: erilaiset, ja on vältettävä sitäkin, että avioliitto tunnustetaan
16277: vain toisen liittokumppanin kotimaassa lailliseksi, on asian-
16278: mukaista, että avioliiton asialliset edellytykset arvostellaan
16279: kumpaiseenkin liittokumppaniin nähden hänen kotimaansa
16280: lakien mukaan.
16281: Edellä esitettyjä näkökohtia huomioon ottaen on asetus-
16282: ehdotuksen 1 ja 2 § laadittu.
16283: 3 §. Kun pyydetään Suomen ulkopuolella solmitun avioliiton
16284: merkitsemistä kirkonkirjaan, on asianomaisen papin luon-
16285: nollisesti tarkastettava ainoastaan, onko avioliitto muodolli-
16286: sesti pätevä, eli siis solmittu 1 tai 2 § :ssä määrättyjä muo-
16287: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 7
16288:
16289: toja noudattamalla. Sitä vastoin avioliiton asialliset edelly-
16290: tykset eivät täs'sä voi tulla tutkittaviksi; ainoastaan jos pa-
16291: pilla kirkonkirjan perusteella tai muutoin on tiedossa jokin
16292: sellainen este, joka tekee avioliiton mitättömäksi, esim.
16293: aikaisempi avioliitto tai puolisoiden liian läheinen sukulai-
16294: suus, ei pappi saa sellaista avioliittoa merkitä kirkonkirjaan.
16295: Tätä koskevat säännökset on otettu asetusehdotuksen
16296: 3 §:ään.
16297: Koska on tehty mahdolliseksi solmia avioliitto ulko- 4 §.
16298: maalla ilman edellä käynyttä kuulutusta, vaikka sellainen
16299: olisi pitänyt toimittaa sen johdosta että toinen puolisoista on
16300: Suomessa kirkonkirjoissa, on laissa myös varattava siihen
16301: oikeutetulle nimenomainen tilaisuus estekanteen nostamiseen.
16302: Siinä tarkoituksessa on asetusehdotuksen 4 § :ssä säädetty,
16303: että Suomen ulkopuolella solmitusta avioliitosta, jota ei ole
16304: edeltäpäin kuulutettu Suomessa, vaikka Suomen lain mukaan
16305: olisi niin ollut tehtävä, on tieto annettava kirkossa kolmena
16306: sunnuntaina peräkkäin julistettavalla kuulutuksella, ja tar"
16307: koitetaan tässä sen seurakunnan kirkkoa, jonka kirkonkirjaan
16308: avioliitto on merkitty. Jos puolisoilla tahi toisella heistä
16309: ennen avioliittoon menemistään oli tässä maassa kotipaikka,
16310: on edelleen tarpeellista, että kuulutus siellä pidetään julki-
16311: pantuna, soveliaimmin kunta- tai raastuvankokouksen ko-
16312: koontumiskuulutusten julkipanoa varten määrätyssä pai-
16313: kassa.
16314:
16315: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
16316: maisesti ilmoittaa,
16317:
16318: että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
16319: Keisarillisen Majesteettinite armollisesti tutkit-
16320: tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
16321: asetusehdotuksen:
16322: 8. 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16323:
16324:
16325: Asetus
16326: Suomen ulkopuolella solmittujen avioliittojen
16327: pätevyydestä.
16328:
16329: 1 §.
16330: Suomen ulkopuolella Suomen miehen ja Suomen naisen
16331: kesken solmittu avioliitto olkoon, millo~n aviokumppanien
16332: oli Suomen lain mukaan lupa keskenään mennä avioliittoon,
16333: Suomessa pätevä, jos se on solmittu asianomaisen kirkollisen
16334: tai siviliviranomaisen edessä noudattamalla niitä muotoja,
16335: jotka ovat pätevät siinä maassa, missä avioliittoon mentiin,
16336: tahi jos se Suomessa solmittuna olisi katsottava pätevästi
16337: solmituksi.
16338:
16339: 2 §.
16340: Jos tämän maan ulkopuolella avioliiton solmineista puo-
16341: iisoista ainoastaan toinen on Suomen kansalainen, eikä kum-
16342: mankaan rmolison kotimaan laki hänen henkilöönsä nähden
16343: pane estettä avioliiton pysyväisyydelle, olkoon se avioliitto
16344: pätevä Suomessa, jos se on solmittu niinkuin 1 § :ssä sano-
16345: taan.
16346:
16347: 3 §.
16348: Suomen ulkopuolella pätevästi solmittu avioliitto
16349: on, ellei ole tiedossa. estettä sen pysyväisyydelle, pyy-
16350: dettäessä merkittävä sen seurakunnan kirkonkirjaan tässä
16351: maassa, johon mies kuuluu tahi aviopuolisot asettuvat. Kun
16352: sellaista merkitsemistä pyydetään, on pyyntöön liitettävä
16353: todistus avioliiton solmimisesta sekä sen ohessa todistus,
16354: jonka on antanut sen maan viranomainen, missä avioliittoon
16355: mentiin, siitä että tämä on tapahtunut siellä pätevällä ta-
16356: valla, taikka, jos avioliittoon mentiin noudattamalla muo-
16357: toja, jotka ovat päteviä Suomessa, mutta eivät siinä maassa,
16358: missä avioliitto solmittiin, eikä sitä solminut Suomen evan-
16359: kelis-luterilaisen kirkon pappi, sen maan viranomaisen to-
16360: Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot. 9
16361:
16362: distus, josta käy selville, että avioliiton solmija on ollut
16363: henkilö, joka olisi Suomessa ollut oikeutettu sen avioliiton
16364: solmimaan.
16365: Venäjän lähetyskunnan tahi konsulin antamalla todistuk-
16366: sena näyttäkööt hakijat myöskin, että se viranomainen, joka
16367: on antanut 1 momentissa mainitun todistuksen, on ollut sii-
16368: hen oikeutettu.
16369:
16370: ·4 §:
16371: Jos Suomen ulkopuolella solmittua avioliittoa ei ole edel-
16372: täpäin kuulutettu Suomessa, milloin se Suomen lain mukaan
16373: olisi ollut kuulutettava, niin on semmoisesta avioliitosta, sit-
16374: tenkun se on merkitty kirkonkirjaan, kirkkoherran-
16375: viraston toimesta tieto annettava kirkossa kolmena sun-
16376: nuntaina peräkkäin julistettavalla kuulutuksella, jossa
16377: ilmoitetaan, paitsi se seurakunta, jonka kirkonkirjaan
16378: avioliitto on merkitty, kummankin puolison ristimä- ja
16379: sukunimet, sääty tahi ammatti ja ikä sekä se paikkakunta,
16380: missä avioliitto solmittiin. Jos puolisoilla tahi toisella
16381: heistä ennen avioliittoon menemistään oli kotipaikka tässä
16382: maassa, niin mainittakoon kuulutuksessa sekin paikkakunta
16383: ja pidettäköön, kirkkoherranviraston pyynnöstä, kuulutus
16384: sen siviliviranomaisen toimesta, jonka Keisari ja Suuriruhti-
16385: nas määrää, siellä kunta- tahi raastuvankokouksen kokoon-
16386: kutsumiskuulutusten julkipanoa varten määrätyssä paikassa
16387: julkipantuna neljätoista päivää.
16388: Jos joku tahtoo tehdä estemuistutuksen avioliittoa vas-
16389: taan, toimituttakoon haasteen sille, jota vastaan estekanteen
16390: nostaa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kuin kuulutus on
16391: kolmas kerta julistettu ja julkipanoaika päättynyt. Jos tämä
16392: laiminlyödään taikka jos estekannetta ei ajeta perille, olkoon
16393: kannevalta rauennut.
16394:
16395: 5 §.
16396: Sen estämättä, mitä 4 § :ssä säädetään, saapi ulkomaalla
16397: solmitun avioliiton pätevyydestä nostaa kanteen puoliso,
16398: taikka virallinen syyttäjä, milloin se on hänen asiansa.
16399: 10 1913.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
16400:
16401: 6 §.
16402: Jos jokin avioliitto on oikeuden tuomiolla julistettu pä-
16403: temättömäksi tai peräytettäväksi taikka jos sellainen tuo-
16404: mio on kumottu, on tuomioistuimen siitä yhden kuukauden
16405: kuluessa sen jälkeen annettava tieto asianomaiselle kirkko-
16406: herranvirastolle, ja on se tieto kirkonkirjaan merkittävä.
16407:
16408: 7 §.
16409: Se, mitä edellä on· sanottu kirkonkirjasta ja kirkkoher-
16410: ranvirastosta, sovellettakoon muunkin tässä maassa asian-
16411: mukaisesti perustetun kirkkoyhdyskunnan kuin evan:kelis-
16412: luterilaisen kirkon jäsenten luetteloon ja yhdyskunnan esi-
16413: mieheen sekä myöskin sivilirekisteriin ja sen pitäjään, kun
16414: semmoista rekisteriä erityisen säännöksen perusteella on pi-
16415: dettävä.
16416: 8 §.
16417: Tämän asetuksen määräyksiä ei ole sovellettava niihin
16418: avioliittoihin, joissa jompikumpi puoliso on kreikkalais-ka-
16419: tolisen uskonopin tunnustaja.
16420:
16421:
16422:
16423: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16424:
16425: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1913.
16426:
16427:
16428:
16429:
16430: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
16431: 1913. - Eduskunta.esitysmietintö N :o 13.
16432:
16433:
16434:
16435:
16436: L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
16437: m i e t i n t ö N :o 4 eduskuntaesityksen joh-
16438: dosta, joka sisältää ehdotuksen 23 päivänä hei-
16439: näkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun
16440: 18 §:n muuttamiseksi.
16441:
16442: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt
16443: Laki- ja talousvaliokuntaan edustajain Lautasalon ynnä mui-
16444: den eduskuntaesityksen N :o 3.
16445:
16446:
16447:
16448: Eduskuntaesityksen tekijät lausuvat, että puutavara-
16449: teollisuuden kehityttyä maassamme yhä suuremmaksi ja sen
16450: mukana metsätuotteiden lauttauksenkin vuosi vuodelta
16451: enennyttyä olivat eräät voimassa olevan Vesioikeuslain sään-
16452: nökset metsäntuotteiden lauttaamisesta osottautuneet riittä-
16453: mättömiksi käytännöllisen tarpeen vaatimalla tavalla järjes-
16454: tämään lauttauksen synnyttämiä oikeussuhteita ja poista-
16455: maan eräitä sen tuottamia haittoja. Erittäinkin olivat ne
16456: Vesioikeuslain määräykset, jotka koskevat uponneiden tai
16457: uppoamaisillaan olevien puiden ylösottamista, näyttäyty-
16458: neet tarkoitustaan vasta:amattomiksi. Tunnettua oli nimit-
16459: täin että suunnaton joukko puita jokaiseNa uittokaudella
16460: jäi virumaan vesistöjen pohjaan, aiheuttaen vesistöjen mata-
16461: loitum.ista, jopa kapeilla paikoilla veden patoutumista:kin,
16462: sekä tuottaen haittaa yleiselle liikenteelle samoin kuin
16463: kalastuselinkeinolle. Vaikka lauttaustavaran omistajien
16464: velvollisuus lain mukaan olisi viipymättä toimittaa upon-
16465: neet tai uppoamaisillaan olevat puunsa pois vesistöistä, huo-
16466: lehtivat he verrattain harvoin tällaisesta vesistöjen puh-
16467: distamisesta, olivatpa kuten kokemus osotti valmiit oikeu-
16468: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16469:
16470: den käynniukin avulla koettamaan estää muitakin henkilöitä
16471: ottamasta y.lös sanotunlaisia puita. Tällaiseen menettelyyn
16472: katsovat esityksen allekirjoittajat l~auttaustavaran omista-
16473: jilla olevan tilaisuutta sen kautta että Vesioikeuslain 2 lu-
16474: vun 18 § määrää, että upouneen tai uppoamali>illaan vedessä
16475: olevan puun saa, paitsi veden omistajaa, ottaa pois vain se,
16476: joka siitä kärsii haittaa. Sillä paitsi että useasti oli eriä-
16477: vän tulkinnan varassa kenen oli katsottava ·puheenalaisessa
16478: suhteessa kärs,ivän haittaa, niin ei haittaa kärsiväkään va-
16479: rattomuuden tai muun syyn takia monessa tapauksessa itse
16480: saattanut ryhtyä puita vedestä nos,tamaan.
16481: Korjausta kaipaisi myös se mainitun pykälän määräys,
16482: että uponnut puu, jota omistaja ei ottanut ylös vuoden ku-
16483: luessa, katsottiin hyljätyksi, niinkuin sekin yhdeksi vuo-
16484: deksi säädetty aikamääräy.s, jonka kuluessa upouneen tai
16485: uppoamaisillaan olleen puun omistaj·a voi ylösotto- ja kuu-
16486: lutuskulut maksamalla lunastaa vedestä nostetun puun.
16487: Mainitsemiensa epäkohtien poistam:Us·eksi ehdottavat esi-
16488: tyksentekijät Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muutettavaksi
16489: sillä tavoin, että ken tahansa saisi todistajain läsnä ollessa
16490: viedä lähellä olevalle rannalle upouneen tai uprpoamaisillaan
16491: vedessä olevan puun, jota ei vii,pymättä oteta pois; ja jou-
16492: tuli3i puu ylösottajan omaksi, ellei sen omistaja julkisesti
16493: annetun ilmoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden
16494: kuluessa 'Ole maksanut ylösotto- ja ilmoituskuluja sekävienyt
16495: pois puuta.
16496: Uponnut puu taasen, jota. omistaja ei o.t.tanut ylös vii-
16497: meistään ennen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsot-
16498: taisiin hyljätyksi.
16499:
16500:
16501:
16502: Ennen nykyisen V esioi!keuslain voimaan !llstumista ei
16503: lainsäädännössämme ollut osotettuna keinoa niiden epäkoh-
16504: tain korj,aamis·een, joita uponneiden ja uppoamaisillaan ole-
16505: vien. puiden veteen jättäminen tuottaa. Tämän puutteen
16506: poistamiseksi otti komitea, joka 1 päivänä lokakuuta 1889
16507: oli asetettu valmistamaan ehdotusta lakisäännoksiksi vesi-
16508: Vesioikeuslain 2 1. 18 §. 3
16509:
16510: oikeudesta, metsäntuotteid-en lauttau:sta koskevaan asetus-
16511: ehdotukseensa säännöksen, jonka mukaan uppoamaisillaan
16512: lauttausväylässä pystyssä olevan puun sai vesistön omis-
16513: taja tai muu, joka siitä lkäMi haittaa, viedä lä:himmälle
16514: ranna;lle, ja joutui puu ylösottajan omaksi, jollei sen omis-
16515: taja vuoden kuluessa, saaJtua:an siitä paikkrukunnan kirkossa
16516: jullmistulla kuulutuksella muistutuksen, saapunut maksa-
16517: maan kuulutus- ja ylösottokuluja sekä vi,emään p~is puun.
16518: Uponnut puu, jota omistaja t'ai lauttaaja ei ottanut ylös,
16519: katsottiin hyljätyksi ja joutui vesistön omistajan tai muun
16520: omaksi, joka siitä kärsi hailiaa ja otti sen ylös.
16521: Komitean mietintöön liitetyssä vastalauseessa huomau-
16522: tettiin, että komitea -edelläJkerrotul'la ·säännöksellä antoi ran-
16523: nanomistajaUe tai kenelle muulle tahansa, joka siitä saat-
16524: toi kärsiä haittaa, oikeuden ilman mitään lauttaajalle toimi-
16525: tettua ilmoitusta tai poisottokäskyä viedä uppoamaisillaan
16526: oleva puu lähimmälle rannalle .sekä velkoa puun omista-
16527: jalta mielivaltaisia ylösottokuluja. Kun otettiin huomioon
16528: että rannan- tai kalavedenomistaja voi ja sai siirtää tämän
16529: oikeutensa kenelle hän tahtoi, myönnettirn puheenalainen
16530: oikeus itse asiassa keneHe hyvänsä. Sellainen säännös ei
16531: ainoastaan laiUistuttailsi, vruan jopa suorastaan synnyttäisi
16532: monenlais,ta väärinkäyttöä jra ilkivalrtaa sen kautta että ken
16533: tahansa saattaisi tehdä elinkeinokseen jokaisessa suurenpuo-
16534: lisessa laut1ausväylässä aina löytyvien uppoamaisillaan ole-
16535: vien puiden kokoomi:sen ja maihin viemisen s·ekä mielivaltai-
16536: sen korvauksen vwatimisen tästä puun omistajalta. Jotta
16537: sanotunlaimm keinottelu saataisiin vielä tuottavammaksi,
16538: voitaisiin ·sitä kehittää sillä rtavo[n että jo maalle vedetty
16539: vettynyt tuikki lykättäisiin veteen muulla kohd·alla lauttaus-
16540: väylää jälleen vietäväiksi maihin. Näiden lauttaajaa uh-
16541: kaavien vaarojen pois·tamiseksi 'ehdotti va:stalauseen. tekijä,
16542: että uppoamaisillaan lauttausväyiässä pystyssä olevan puun,
16543: jota lauttauksen pääl'lysmies ei käskystä korjannut pois, sai-
16544: sivat komitean mainitsemat rhenkilöt viedä lähimmäll'e ran-
16545: nalle.
16546: Valtiosäädyille 1900 vuoden valtiopäivillä asiasta an-
16547: nettuun armolliseen esitykseen sisältyvän vesioikeuslain-
16548: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16549:
16550: ehdotuksen 2 luvun 18 § :ssä oli puheenalainen säännös muo-
16551: dostettu sillä tavoin, että uppoamaisillaan vedessä pystyssä
16552: seisovan puun, jota ei otettu pois käskystä ja joka tapauk-
16553: sessa ennen sen vuoden rautbausajaro. loppua, sai v.edenomis-
16554: taja tahi se, joka siitä :kärsi haittaa, viedä lähellä olevalle
16555: rannalle, ja joutui puu hänen omakseen ellei sen omistaja
16556: pitäjän kirkossa k\luluttamafla annetun kehotuksen jälkeen
16557: vuod·en kuluessa marosanut ylösotto- ja kuulutuskuluja sekä
16558: vienyt pois puuta.
16559: Uponnut puu, jota omis·taja ei ottanut ylös vuoden ku-
16560: luessa, katsottiin hyljätyksi.
16561: Armollisessa esityksessä oli niinmuodoin ot81ttu huo-
16562: mioon edelläkerrotussa vastal1auseessa tehty muistutus, että
16563: lauttaajaa itseään olisi ensin käskettävä viemään pois uppoa-
16564: maisiUaan veteen jäänyt puu, ennenkuin veden omistaja tai
16565: puun takia haittaa kärsivä saisi ryhtyä tallais•een toimenpi-
16566: teeseen. Sitä vastoin esityksessä ei ollut komitean ehdot-
16567: tamaa selventävää määräystä siitä, kuka oli oikeutettu otta-
16568: mruan haltuunsa hyljätyksi katsottavan upouneen puun,
16569: minkä ohessa tätä haltuunotto-oikeutta oli rajoitettu siten,
16570: että upoonneen puun omistajalle oli varattu aikaa yksi vuosi
16571: itse korjata pois puu, jonika jälkeen se vasta voitiin pitää
16572: hyljättynä.
16573: V esioikeusvaliokunta, jonka valmisteltavaksi yllämai-
16574: nittu armollinen esitys lykättiin, lausui asiasta antamassaan
16575: mietinnössä, että esityksen mukaan alkaisi oikeus upouneen
16576: tahi uppoamaisillaan olevan puun ylöottoon vasta sitten,
16577: kun omistaja vissin ajan kuluessa ei it.se ollut poistanut
16578: puuta. Niihin suuriin haitiJoihin nähden, joita tällaisen
16579: puutavaran vesistös•sä viruminen tuotti, ja kun olisi vaikeata
16580: päättää kauanko uponnut puu oli pohjassa maannut, ei va-
16581: liokunta puolestaan krutsonut olevan syytä tällä tavalla ra-
16582: joittaa asianomaisen oikeutta itse ja puunomistajan kustan-
16583: nuksella pois:baa vesistöstä uponnutta ta;hi upi>oamaisillaan
16584: olevaa lauttaustavaraa, minkä tähden ja !kun valiokunta
16585: myöskään ei katsonut että mitään erotusta kY~Symyksenalai
16586: sessa suhteessa 'Pitäisi tehdä upouneen ja uppoamaisillaan
16587: olevan puun välillä, v·aliokunta antoi 2 luvun 18 § :lle sellai-
16588: Vesioikeuslain 2 1. 18 §. 5
16589:
16590: sen muutetun sanamuodon, kuin sillä voim!llssa olevassa Ve-
16591: sioikeuslaissa sitten tuli olemaan.
16592:
16593:
16594:
16595: Vertailun vuoksi mainittakoon seuraaV!aa lainsäädännön
16596: kannas·ta esillä olevaan kysymykseen nähden niissä maissa,
16597: joissa olot ovat eniten meikäläisten olojen kaJtaiset.
16598: Ruotsin 30 päivänä joulukuuta 1880 annetun lauttaus-
16599: säännön 18 § :•ssä säädetään että, jos puu on uponnut ylei-
16600: seen Lauttausväylään sellaisella paikalla, jossa se voi ai-
16601: heuttaa mataloitumista tai muuta haittaa, pitäköön kunin-
16602: kaan käskynhaltija sellaisen puun poisviemises·tä samallaista
16603: tointa, kuin lauttausrakennuksen kunnnsrsapitämisesrf;ä 17 § :n
16604: 1 momentissa sanotaan; olkoon myös rannanomistajrulla tai
16605: muuna, joka puun veteen jättämisestä V•Oi kärsiä haittaa,
16606: valta ilmoituksen ja katselmuksen jälkeen, niinkuin maini-
16607: tun pykälän 2 momentissa säädetään, ottaa puu ylös laut-
16608: taajien kustannuksella. Sillä tavoin ylösotettu puu saata-
16609: koon kustannusten pei<ttämis·emsi myydä julki,sella huutokau-
16610: palla. Mitä on sanottu uponuoosta puusta on voimassa myös
16611: uppoamaisillaan lauttausväylässä pysty•ssä olevaan puuhun
16612: nähden.
16613: Edelläviitattu 17 § taasen säätää, että jollei kulkuväylän
16614: turvaamiseksi tai suojaksi lauttaumsen aiheuttamaita vahin-
16615: golta määrättyjä rakennuksia pidetä kunnossa, vaatikoon
16616: kunirrkaan käskynhaltij.a lauttaajia sen täyttämään tai, jos
16617: niin vaaditaan, korjauttakoon heti puutteel'lisuuden heidän
16618: kustll!nnuksellaan.
16619: Jos suojarakennuksen kunnos,sapidon laiminlyönnin
16620: kautta syntyy v:aaraa vesilaitomselle tai muulle omaisuudeHe
16621: eikä puutteellisuutta nopeasti paranneta sittBnkuin laut-
16622: taushallitu'kselle tai sille, joka I_Jiirissä johtaa lanttausta, on
16623: siitä ilmoitettu; olkoon myös se, j·o'ka laiminlyönnistä voi
16624: kärsiä haittaa, oikeutettu lauttaajien kustannuksella itse toi-
16625: mittamaan työn, sittenkuin paik'kakunnll!n kruununpalvelija
16626: paikalla pitämäJssään katselmuksessa on todistanut puutteel-
16627: lisuuden olevan olemassa.
16628: 6 1913. -- Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16629:
16630: Norjan vesioikeuslaki 1 päivältä heinäkuuta 1887 taasen
16631: sisältää a,sia:sta seuraavat määräykset.
16632: Tukit ja muut esineet, jotka tavataan uponneina yleistä
16633: liikettä välittävään vesistöön sekä liikkeelle esteeksi ja hai-
16634: taksi, ja joiden omistajaa ei tiedetä, tai joita omi,staja ei ota
16635: ylös nimismiehen (tai kaupungissa poliisimesiarin) hänelle
16636: määräämän sopivan ajan kuluessa, voi mainittu viranomai-
16637: nen antaa ,muiden ottaa ylös.
16638: V esistöi:ssä, joissa puutavaraa lautataan, on lauttaushal-
16639: lituksen a:si:ana pitää huolta uponneiden tukkien y löottami-
16640: sesta. Jollei mainittu hallitus kehoituksen saatuaan pidä
16641: huolta että ylösotto toimit,etaam tyydyttävällä tavalla ja kyl-
16642: lin nopeasti, on nimismies (poliisimestari) oikeutettu luovut-
16643: tamaan ylösottamiS<en muiUe.
16644: Jos ylösotetussa tukissa on tunnettu merkki, on omista-
16645: jalla oikeus vaatia tukki luovut\)ttavaksi hänelle sitä vas-
16646: taan että maksetaan sopiv~a osa kaikista ylösottotyöstä ai-
16647: heutuneista kusta:nnuksista.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Kuten havaitaan siitä S'elostUJksesta, joka edellä on a:n-
16653: nettu V esioilmuslain 2 luvun 18 § :n syntymisestä, kiinnit-
16654: tivät 1900 vuoden Valtiosäädyt erityistä huomiota es~llä ole-
16655: vassa eduskuntaesityksessä mainittuihin lainsäännöksiin.
16656: Torjaukseen mikäli mahdollista 8en monenlaatui!sen haitan,
16657: mikä metsäntuotteiden lauttauksesta voi koitua maamme
16658: vesistöille, tiukensivat Valtiosäädyt huomruttavasti armoUi-
16659: sen esityksen määräyksiä uponneista ja uppoamaisillaa;n ole-
16660: vista puista siihen suuntaan, että oikeutetut vaatimukset
16661: vesistöjen puhtaana pysymiseen nähden tulisiv,at täytetyiksi.
16662: Tämä tarkoitusperä ei kuitenkaan Valiokunna:n mielestä ole
16663: ky;llin tyydyttävällä tava'l'la saavutettu. Päinvrustoin lienee
16664: kiistämätöntä että sellaisissa ves>istö]ssä, joissa uittoa useam-
16665: min toimitetaan, suuressa määrin löytyy uponneita puita,
16666: joita asianomaiset puunomistajat eivät ole nostaneet ylös,
16667: ja jotka tuottavat erilaatui~sta haittaa.
16668: Vesioikeuslain 2 l. 18 §. /"f
16669:
16670: •
16671: Harkitessaan, mihin keinoihin olisi ryhdyttävä paran-
16672: nuksen a:Ukaansaamiseksi puheena olevaan epäkohtaan, on
16673: Valiokunta pääasias,sa voinut hyväksyä eduskuntaesityk-
16674: sessä esitetyt syyt ja perustelut selkä yhtyä kannattamaan
16675: Vesioikeuslain II luvun 18 § :n muuttamista esityksessä
16676: ehdotetuna tavalla. Sen kautta voimakkaasti edistettäisiin
16677: vesistöjen puhtaana pitämistä ja kalastuksen suojelemista,
16678: mikä olisi sopusoinnussa Vesioikeuslain II luvun vesistö-
16679: jen puhtaana pitämi,stä ja kalastuksen suojelemista tarkoit-
16680: tavien määräysten kanssa, ja 1ehkäistäisiin veden nousua,
16681: jota vuosikausien kuluessa suuressa määrin uponneet puut
16682: aiheuttavat. Samalla tarjoaisi oikeuden myöntäminen ke-
16683: nelle tahansa ottaa uponneita tai uppoa:mwisillaan olevia
16684: puita vesistöjen lähistöllä asuville työläisille ti,laisuuden
16685: satunnaiseoo an:sioon varsinkin syksyllä, jolloin useinkin
16686: työnpuute vallitsee.
16687: Mainitun pykälän 1 momentissa löytyvän vuoden määrä-
16688: ajan lyhentämistä kolmeksi kuukaudeksi puoltaa taasen se
16689: seikka, että puu, joka, oltuaan pitkän ajan ved~essä, sen
16690: jälkeen viruu vuoden, ehkä kauemminkin, rannalla, tämän
16691: kautta menettää niin paljon arvostaan, että 1se tuskin enää
16692: korvaa ylösottokuluja, minkä tähden ajan 'lyhentäminen on
16693: tarpeen, jotta ylösottajalle turvattaisiin palkka työstään.
16694: Muuten tällaista uponnutta ja sitten ylösotettua puuta ei
16695: voida uittamalla edelleen pitkää matkaa kuljettaa, joten
16696: siitäkään syystä ei ole syytä pidättää koko vuoden perimis-
16697: aikaa.
16698: Mitä sitten tulee 18 § :n 2 momentin määräykseen, että
16699: uponnut puu, jota sen omistaja ei ota ylös vuoden kuluttua,
16700: katsotaan hyljätyksi, niin tämä määräy's Valiokunnan mie-
16701: lestä ei vastaa tarkoitustaan. On nimittäin vaikea näyttää
16702: toteen, mikä puu on ollut vuotta kauemmin uponneena, pui-
16703: den omistajat kun ai,na eivät käytä lauttaustavarassaan sel-
16704: laista vuosimerkkiä, josta selviäisi milloin lauttaus on alo-
16705: tettu. Näin ollen ehdotettu määräys, että uponneet tai up-
16706: poamaisillaan olevat puut ovat pois.tettavat ennen uittokau-
16707: den kalenterivuoden loppua, näyttää olevan paikallaan, var-
16708: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 13.
16709:
16710: sinkin kun Vesioikeuslain 7 luvun 3 § nähtävästi sitä tar-
16711: koittaa, määräten sakkorangaistuksen s.i'lle, joka jättää u})-
16712: poamaisillaan olevan puun veteen jälkeen vuoden lauttaus-
16713: aJan.
16714:
16715:
16716: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioitta;en eh-
16717: dottaa,
16718: että Eduskunta hyväksyisi ja KeisaTillisen
16719: J.1iajesteetin aTmollisesti vahvistettavaksi lähet-
16720: täisi seuTaavan asetusehdotuksen:
16721:
16722:
16723: Asetus,
16724: jolla muutetaan 10/23 päivänä. heiolikuuta 1902 annetun
16725: Vesioikeuslain II luvun 18 § näin kuuluvaksi:
16726: Tät·en säädetään, että 10/23 päivänä heinäkuuta 1902
16727: annetun Vesioikeuslain II luvun 18 § muutetaan näin kuu-
16728: luvalksi:
16729: 18 §.
16730: Uponnut tai uppoamruisillaan vedessä oleva puu, jota ei
16731: viipymättä oteta pois, saatakoon todistajain läsnäollessa
16732: viedä lähellä ol·evalle rannalle, ja joutukoon puu ylösottajan
16733: omak·si, .el1ei sen omistaja julkisesti annetun ilmoituksen jäl-
16734: keen viimeistään kolmen kuukauden ku1luessa maksa ylös-
16735: otto- ja ilmoituskuluj·a, sekä vie pois puuta.
16736: Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeistään ennen
16737: uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan hyljätyksi.
16738: Helsingissä 21 päivänä huh~ikuuta 1913.
16739:
16740:
16741: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gro-
16742: tenfelt, varapuheenjohtaja Lauri A. Yrjö-Koskinen sekä
16743: jäsenet Astala, Hoikka, Häyrynen, Iipponen, Koivisto,
16744: Leino, Lylykorpi, Paunu, Pennanen, Perttilä, Pykälä, Saa-
16745: rinen ja Wirkki sekä varajrusenet Kaakko-oja, Kunnassalo
16746: (osaiksi), Kääriäinen (osaksi) ja Tåg.
16747: Vastalause. 9
16748:
16749:
16750:
16751:
16752: Vastalause.
16753: Kun emme ole voineet hyväksyä Valiokunnan enemmis"
16754: tön kantaa asiassa, saamme täten esiintuoda eriävän mieli-
16755: piteemme.
16756: Pidämme 'sangen arv·eluttavana asettua sille eduskunta-
16757: esityksessä esiintyvälle, Valiokunnan enemmistön hyväksy-
16758: mälle periaatteelliselle kannalle, että kuka tahansa, olematta
16759: veden omistaja tahi kä11simättä mitään harittaa uponuoosta
16760: tai uppoamaisillaan vedessä olevasta puusta, saisi ryhtyä
16761: sellaisia puita vedestä poistamaan. Ei nimittäin näytä luul-
16762: tavalta, että hen,kilöt, joille nuo puut eivät ole miksikään
16763: haitaksi, rupeisivat pelkitstä vesistön puhdistamisen harras-
16764: tuksesta sieltä puita nostamaan, vaan johtuisi se muista
16765: vaikuttimista, esim. ansionhal11sta. 'rodennä:köisesti liittyisi
16766: useampia henkilöitä yhteen joukkueiksi, jotka ammattimai-
16767: sesti kokoilisivat uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita,
16768: vaatiakseen sitt.en puiden omistajalta palkan työstään. Täl-
16769: laisten asiaan kuulumatilomien •henkilöiden väliintulo näyt-
16770: tää kuitenkrin tarpeettomalta, jota paitsi ei olisi odottama-
16771: tonta vaikka se j.ohtaisi väärinkäyttöönkin. Missä rannan
16772: omistaja tai joku muu todella kärsii haittaa uponneista tai
16773: uppoavista pu]sta, siellä voivat he kyllä omin neuvoin pois-
16774: taa tuollaisen esteen tai antaa sen poistamisen siihen ky ke-
16775: nevän henkilön tehtäväksi. Mutta ajateltavissa on myös,
16776: että lauttaaja on rannan omistajan ja mahdollista haittaa
16777: kä11sivien kanssa tehnyt sorpimuksen, että hänen lauttaus-
16778: tavarastaan uponneet puut saavat vahingonkorvausta vas-
16779: taan olla paikoillaan määrätyn ajan, jonka kuluessa lant-
16780: 10 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
16781:
16782: taaja itse vie ne pois. Jos esitysehdotus hyväksyttäisiin,
16783: voisi saia.nomaisten sopimuksesta ja ;menties jo maksetusta
16784: vahingonkorvauksesta huoEmatta aivan syrjäinen henkilö
16785: korjata samaiset puut vedestä läheiseUe rannalle ja pa!kot-
16786: taa niiden omistajan suorittamaan ylösottopalkan, jollei
16787: omistaja asian tähän tilaan kehityttyä pitäisi edullisem-
16788: pana jättää puunsa ylösottajien omiksi.
16789: Myöskään emme ole pitäneet sopivana eh(l.otusta että
16790: aika, jonka kuluttua vedestä nostettu puu joutuu ylösotta-
16791: .ian omaksi, ellei sen omistaja sitä ennen maksa ylösotto- ja
16792: ilmoituskuluja sekä vie puuta pois, lyhennettäisiin kolmeksi
16793: kuukaudeksi. Tämä aika oli,si ilmeisesti liian lyhyt ja sen
16794: lakiin ottamisesta johtuisi puutavaran lauttaajille aivan tar-
16795: peettomia ja kohtuuttomia kuluja, kun heidän täytyisi myö-
16796: hempään syksyllä vedestä otetut puunsa kuljettaa pois tal-
16797: visaikaan, saamatta odottaa avovettä, jolloin ne voitaisiin
16798: uittaa edelleen. - Parannusta ei sisältäne sekään ehdotuk-
16799: sen kohta, jonka mukaan nykyinen mutkaton ja ylösotta-
16800: jan kannalta hehJOISti toimit-ettava tiedoksiauto lauttaus-
16801: tavaran omistajalle että hänelle kuuluvia puita on korjattu
16802: vedestä, nimittäin lmuluttaminen paikkakunnan kirkOISsa,
16803: muutettaisiin lähemmin määrittelemäitä jätetyksi ,julkisesti
16804: annetuksi ilmoitukseksi." Luultavaa on että useinkin syn-
16805: tyisi eri mieliä siitä, mitä -on vaadittava, jotta ilmoitus olisi
16806: katsottava julkisesti annetuk1si.
16807: Mitä sitten tulee 18 § :n 2 momenttiin, niin emme sii-
16808: henkään nä,hden ole katsoneet voivan kannattaa esityksen-
16809: tekijäin ehdottamaa ja Valiokunnan enemmistön hyväksy-
16810: mää määräystä, että uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös
16811: ennen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan hyljä-
16812: tyksi. Tällainen määräys va1kuttaisi, että puutavaran omis-
16813: tajat vuosittain menettäisivät huomattavan osan uponneista
16814: puistaan, he kun· eivät voisi tuota määräystä noudattaa
16815: paitsi jos melkoisilla lisäkustannuksilla palkkaisivat erityi-
16816: sen miehistön, joka uiton päätyttyä, pimeimpänä ja tällai-
16817: seen työhön epäedullisimpana vuodenaikana nostaisi jälelle
16818: Vastalause. 11
16819:
16820: jääneet puut vedestä. Mitä tä:llainen uponneiden puiden
16821: osittainenkin menettäminen itse asiassa puutavaraliikkeel-
16822: lemme merkitsisi, käy selväksi jos ottaa huomioon, että
16823: niistä kymmenistä miljoonista tukeista, joita vuosittain uite-
16824: taan maassamme, laskelmien mukaan uppoo toisissa vesis-
16825: töiSisä !l a 6 prosenttLa, toisissa hiukan vähemmän, 3 a 4
16826: prosenttia. Näin syntyvän vahingon koettaisivat tukkiliik-
16827: keet kait saada korvatuksi lähinnä alentamalla metsänhin-
16828: toja, mikä tietysti taloudelliselta kannalta olisi maallemme
16829: sangen epäedullista. Meidän mielestämme ei tällaisen rasi-
16830: tuksen laskeminen puutavarateollisuutemme kannettavaksi
16831: niinmuodoin oliJsi puolustettavissa.
16832: Ed,ellä mainituista syistä emme ole voineet pitää esityk-
16833: sentekijäin ehdottamaa järjestelmää vesistöjen puhtaana pi-
16834: tämiseksi tarkoituksenmukaisena. Tämä ei kuitenkaan mer-
16835: kitse sitä että nykyään voimassa ol,evat lainsäännökset tällä
16836: oikeudenalalla meidän mielestämme olisivat kaikin puolin
16837: tyydyttävät. Va11sinkin on 18 §:n 2 momentin sanamuoto
16838: epätyydyttävä sikäli, ettei tätä momenttia vaikeuksitta käy
16839: sovelluttaminen kun on kysymyksessä vesistö, jossa harjoi-
16840: tetaan vuotuista lauttausta, koska silloin useasti on miltei
16841: mahdoton 'saada selvitetyksi, onko uponnut puu ollut ve-
16842: dessä niin kauan, että se 'lain mukaan on pidettävä hyl-
16843: jättynä. Olisi siis tässä momentissa tarkoitettuja seikkoja
16844: säännösteltäiessä ehkä tehtävä erotus niiden vesistöjen vä-
16845: lillä, joissa vuotuista uittoa ei toimiteta, ja niiden vesistö-
16846: jen välillä, joissa lauttaus on vuotuinen. Niinikään voisi
16847: panna kyseeseen, eikö mahdollisesti eräissä tapauksissa, kun
16848: puunomistajat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa uponnei-
16849: den puiden ylösottamiseen nähden, - sovelluttamalla oswksi
16850: esim. Ruotsin ja Norjan lainsäädännön määrä~siä - olisi
16851: syytä antaa viranomaisten toimeksi pitää huolta vesistöjen
16852: puhdistamisesta uponneesta puutavarasta puunomistajain
16853: kustannuksella. Olemme kuitenkin katsoneet tyydyttävän
16854: korjauksen aikaansaamisen puheenalaisella oikeudenalalla
16855: olevan siksi vaikeata ja arkaluontoista ettemme ole tahto-
16856: 12 1913.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 13.
16857:
16858: neet tämän alatteen perusteella ja niin lyhyen ajan kuluessa
16859: kuin nyt on ollut tarjona ryhtyä tällaiseen tehtävään.
16860: Edellä ~esitetyn nojalla siis kunnioittaen ehdotamme,
16861:
16862: ,.
16863: että puheenalainen eduskuntaesitys hyljät-
16864: täisiin.
16865:
16866: Hel,singissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
16867:
16868: Julius Grotenfelt. I~auri A. Yrjö-Koskinen.
16869: Juho Astala. Mikko Iipponen.
16870: A. Koivisto. K. Kaakko-oja.
16871: Pekka Pennanen. A. Tåg.
16872:
16873:
16874:
16875:
16876: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
16877: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
16878:
16879:
16880:
16881:
16882: Lakivaliokunnan mietintö
16883: N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
16884: tää ehdotuksen Rikoslain v~imaanpanemisesta
16885: annetun asetuksen 20 §:n 2 kohdan muuttami-
16886: sesta.
16887:
16888: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
16889: tänyt edustajain E. S. Yrjö-Koskisen y. m. eduskunrbaesi-
16890: tyksen N :o 6 Rikoslain voimaanpanemisesta an'll'etun ase-
16891: tuksen 20 §:n 2 kohdan muuttamisesta.
16892:
16893:
16894:
16895: Rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta
16896: 1889 annetun Keis. asetuksen 20 §:ssä säädetään, että se, joka
16897: verekseltä tavataan rikosta tekemästä taikka jota todennäköi-
16898: s]llä syillä epäillään rikoksesta, on, ellei vangitseminen ole
16899: vastoin valtiopäiväjärjestystä tai säätyjen erioikeuksia,
16900: vangittava: 1) jos rikoksesta ei saata tulla vähempää ran-
16901: gaistusta kuin kuritushuonetta kaksi vuotta; 2) jos rikok-
16902: sesta swattaa tulla kuritushuonetta vähemmän kuin kaksi
16903: vuotta tai vankeutta vähintään kaksi vuotta taikka jos
16904: rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin vähempi rangaistus,
16905: on varkautta, murtoa tai varastetun tav,aran kätkemistä,
16906: ja jos kaikissa näissä tapauksissa on syytä val'oa, että ri-
16907: koksesta tavattu tai epäluulonalainen lähtee karkuun taikka
16908: hävittämällä todisteita tai muulla tavalla estää asian sel-
16909: viHe saamista; 3) jos se, joka on tavattu tai jota epäil-
16910: lään jonkin vähemmän kuin 2 kohdra:ssa mainitun rikoksen
16911: tekemisestä, on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittama~sta ni-
16912: meänsä tai kotopaikkaansa, taikka jos hänen syJ71stä epäillään
16913: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
16914:
16915: antaneen siitä valheellisen tiedon; mutta on tässä tapauksessa
16916: vangittu päästettävä irti, kun on saatu luotettava tieto hänen
16917: nimestään ja kotopaikastaan. Paloviinan myymisestä y. m. 9
16918: päivänä kesäkuuta 1892 annetun Keis. asetuksen 35 § :n 2
16919: kohdan mukaan on rangaistus sille, joka olematta siihen
16920: oikeutettu, myy paloviinaa, ensikertaisesta rikkomuksesta
16921: 75-150 markkaa sakkoa, toiskertaisesta 150-300 markkaa
16922: sakkoa taikka 2-6 kuukautta vankeutta sekä kolmas-
16923: ja useampikertaisesta 6 kuukantta-I vuosi vankeutta.
16924: Viineistä ja muista miedommista väikijuomista, joita
16925: esitys myöskin tarkoittanee, on eräistä niiden kaupan ra-
16926: joituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun asetuksen
16927: 9 § :ssä säädetty, että se, joka myy sanottuja juomia, vaikkei
16928: ole sihen oikeutettu, on sakotettava ensi :IDerran 25-150
16929: markkaa, toisen kerran 75-300 markkaa ja, jos rikos uusi-
16930: taan kolmannen kerran tai useammin, 150-500 markkaa.
16931: Niinkuin edellä esitetyistä lakisäännöksistä käy ilmi, ei
16932: vangitseminen tätä nykyä voi tulla kysyiiDykseen paloviinan
16933: ja muiden väkijuomain mainittua laatua olevasta luvatto-
16934: masia myymisestä, samoin ei myöskään luvattomasta annis-
16935: kelemisesta, josta rangaistukset ovat osaksi samat osaksi pie-
16936: nemmät kuin myymisestä. Esityksentekijät ehdottavat nyt
16937: sellaisen lisäyksen tekemistä Rikoslain voimaanpanoasetuk-
16938: sen 20 § :n 2 kohtaan, että vangitseminen olisi sanotussa koh-
16939: dassa määrätyin edellytyksin toimitettava myös siinä tapa-
16940: uksessa, että rikos on luvatonta väkijuomain myyntiä tai
16941: anniskelua.
16942: Väkijuomain anniskelussa, mikäli sitä harjoitetaan lu-
16943: vallisena elinkeinona, ei ole ainakaan V aliakunnan tieten
16944: ilmaantunut sellaisia väärinkäytöksiä, jotka tekisivät ehdo-
16945: tetun lainsäädäntötoimenpiteen tarpeelliseksi. Ovathan an-
16946: niskeluoikeuksien haltijat sitä paitsi sen seuraamuksen alai-
16947: sia, että he voivat menettää oikeutensa, jos rikkovat nouda-
16948: tettaviaan säännöksiä. Seuraavassa Valiokunta sentähden
16949: jättää tämän puolen esillä olevasta asiasta kokonaan syr-
16950: jään. Samoilla perusteilla Valiokunta niinikään jättää kos-
16951: kettelematta sellaista väkijuomain luvatonta myyntiä, johon
16952: Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohta. 3
16953:
16954: asianomaiset myyntioikeuksien ha1tijat voivat saattaa itsen-
16955: sä syypäiksi.
16956: Mitä sitten tulee väkijuomain muuta luvatonta myyn-
16957: tiä käsittäviin rikkomuksiin, voidaan kyllä esittää syitä
16958: vangitsemisoikeuden ulottamiseksi koskemaan niitä. Näihin
16959: rikkomuksiin syypäistä ne monet, jotka viettävät kuljeske-
16960: levaa elämää, helposti välttävät, kun vangitseminen ei ole
16961: sallittua, rangaistustuomiota tai rangaistuksen täytäntöön-
16962: panoa. Lisäksi viinankaupustelijat, kun heitä ei ole lupa
16963: vangita, voivat., vaikka heidät onkin toimest.wan tavattu ja
16964: haastettu oikeuteen tai ehkä jo pantu syytteeseenkin, ri-
16965: kollista tointaan jatkaa. Se väJhäinen rangaistus, mikä rik-
16966: komuksesta on laissa säädetty, ei näJet voi sitä maini.tta-
16967: vasti ehkäistä, samoin kuin ei sekään, että rangaistusta
16968: määrättäessä tulee raskauttavana asianhaarana otettavaksi
16969: huomioon, että syytetty on useamman kerran tavattu viinan-
16970: myynnistä. Voimassa oleva laki on näin ollen riittämätön
16971: puheenalaisen pahan hävittämiseen. Yhä useammin onkin
16972: viime vuosina kuulunut valitettavan, että salakapakoiminen
16973: varsinkin maaseudulla on leviämään päin. Kaikkianne,
16974: minne kansaa enemmän kokoontuu yhteen, markkinoille,
16975: rautatie- j•a tukki:töihin, saapuu myös viinanmyJilsk•enteli-
16976: jöitä. Toimenpiteisiin ryhtyminen epäkohdan korjaami-
16977: seksi, myös mikäli siihen on mahdollisuutta lainsäädäntö-
16978: tietä, on niin muodoin tunnustettav•a tarpeellisernsi.
16979:
16980:
16981:
16982:
16983: Vangitsemisella on yleensä se kahtalainen tarkoitus, että
16984: se on valtion puolelta suojelemistoimenpide ja samalla tur-
16985: vaa oikeudenkäynnin kulun. Näistä syistä on vangitsemi-
16986: nen aina toimitettava, jos rikos on törkeä. Sitä vastoin on vä-
16987: hemmän törkeästä rikoksesta tavatun tai epäluulonalai,sen
16988: vangitseminen katsottava oikeutetuksi, ainoastaan jos on
16989: syytä varoa, että rikollinen pakenema1la tai hävittämällä
16990: rikosta koskevia todisteita tai muulla tavalla estää oikeu-
16991: denkäynnin säännöllisen kulun. Sen ohessa voi vangitse-
16992: 4 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
16993:
16994: minen vielä tulla kysymykseen vähemmäsiäkin rikoksesta
16995: sen selvittämistä varten, kuka siitä tavattu tai epäluulon-
16996: alainen tuntematon henkilö on, siis väliaikaisena toimen-
16997: piteenä. Näihin näkökohtiin perustuvat myöskin Suomen
16998: oikeuden vangitsemista koskevat säännökset.
16999: Sellaisten kuin edellä esitettyjen määräysten kautta ei
17000: yhteiskunnan etu kuitenka,an aina tule oikeusjärjestyksen
17001: ylläpitämiseen nähden täysin turvatuksi. U seJ,ssa taptvuk-
17002: sissa on näet rikoksentehneellä sinä aikana, joka kuluu kun-
17003: nes hän on saanut tuomionsa, mahdollisuus jatkaa rikol-
17004: lista tointansa ja siten melkoisesti vähentää valtion rikos-
17005: oikeudenkäytön merkitystä. Monessa maassa onkin sentäh-
17006: den myönnetty laajempi tai ahtaampi oikeus tehdä sellaiset
17007: rikolliset vaarattamiksi panemalla heidät kiinni, heti kun
17008: ne on rikoksesta tavattu, mutta tämä edellyttää joutuisaa
17009: oikeud·enkäyttöä, niin ettei vapauden menetys tule kestä-
17010: mään kohtuuttoman kauan ja siten muodostumaan itse ran-
17011: gaistuksen kovennukseksi. Niin kauan kun meillä olosuhteet
17012: tällä alalla ovat nykyisillään, on tarkoin otettava huomioon,
17013: ettei, pyrittäessä toteuttamaan kysymyksenalaista tarkoitus-
17014: perää, jätetä muita oikeutettuja yhteiskuntaetuja kärsimään.
17015: Persoonallinen vapaus on mitä tärlmin kansa:laisoikeus eikä
17016: sen rajoittaminen voi tulla kysymy;kseen muis,sa tapauk-
17017: sissa, kuin että on takeita siitä, ettei tarpeetönta kovuutta
17018: aiheuteta. Mutta kun V'angi'bseminen sallitaan, on myös
17019: katsottava, että vangitsemisoikeus tulee vastaamaan tarkoi-
17020: 1mstaan ja myös ettei jää syrjään tapauksia, joi'S'sa se olisi
17021: yhtä paikallaan kuin niissäkin, jotka laissa mainitaan.
17022: Näitä yleisiä näkökohtia ei Valiokunnan käisityksen
17023: mukaan ole riittävästi otettu huomioon eduskuntaesityk-
17024: sessä. Olisi epäilemättä liian pitkäille meniemistä ja vas-
17025: toin voimassa olevan oikeudenkäyntijärjestyksemme peri-
17026: aatteita, jos vangitseminen myönnettäisiin luvalliseksi
17027: sellaisista rikoksista, joista niinkuin ensikertaisesta väkijuo-
17028: main myynnistä laissa ei ole säädetty vapausrangaistusta,
17029: eikä siihen voi olla riittävää aihetta edes silloinkaan, kun
17030: on syytä varoa rikoksesta tavatun tai epäluulonalaisen läh-
17031: Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohta. 5
17032:
17033: tevän karkuun taikka koettavan estää asian selville saa-
17034: mista. Kun oikeudellisen tutkimuksen pitäminen voi maalla
17035: viipyä vieläpä kuukaudenkin ajan siitä, jolloin tuomarille
17036: annetaan ilmoitus vangitsemisesta, saattaisi siten väkijuo-
17037: main ensikertaisesta myynnistä epäluulonalainen tulla pi-
17038: dettäväksi tutkimusvankeudessa kauemman aikaa kuin
17039: minkä hän syypääksi tuomittuna voi joutua kärsimään
17040: vankeus~angaistusta, tämä kun, varoja puuttuessa sakon
17041: maksamiseen, voi nousta korkeintaan kahteenkymmeneen-
17042: viiteen päivään. Se, mitä esityksellä on tavoteltu, ei sen
17043: ohessa olisi saavutettavissa ehdotetuna säännöksellä. Sillä
17044: esityksen mukaan ei olisi lupa vangita henkilöä, jos tämä
17045: ei enää voisi estää asian selville tulemista -todistajat ovat
17046: jo tiedossa - eikä myöskään olisi syytä va~oa karkuun
17047: lähtemistä - hän on esim. paikkakunnalla a;suva perheel-
17048: linen mies. Ja kuitenkin tuollainen henkilö edelleerrkin
17049: voisi aivan ammattinaa:n harjoittaa luvatonta väkijuomain
17050: myyntiä. Kysyä myös sopii, miksi Vlangitsemisoikeus olisi
17051: rajoitettava vain väkijuomain luvattomaan myymiseen ja
17052: annrskelemiseen ja eikö vangitseminen olisi SHHittava myös-
17053: kin luvattomasta väkijuom.ain ViaJmista;misesta ja kuljetta-
17054: misesta.
17055: Niinkuin ylempänä viitattiin, on muutamissa ulkomai-
17056: sissa prosessilaeissa vangitsemista käytetty keinona rikol-
17057: lisen toiminnan jatkamisen estämiseksi ja samaa tarkoit-
17058: tava säännös on myös Suomen oikeudenkäyntilaitoksen
17059: uudistuksesta valmistetuissa ehdotuksissa. Niissä määrätään
17060: että, jos rikos on sellainen, että siitä saattaa tulla vankeutta
17061: kaJksi vuotta tai enemmän taikka kuritushuonetta, epä-
17062: luulonalainen on vangittava, kun erityiset asianhaarat osot-
17063: tavat, että hän on uudistava rikollisen tekonsa. Tätä peri-
17064: aatetta noudattamalla voitaisiin ehkä nyt kysymyksessä
17065: olevassa tapauksessa ajatella vangitsemisen myöntäminen
17066: mahdolliseksi, jos se, joka on tavattu tai epähmlonalainen
17067: väkijuomain luva:ttomasta myynnistä, haasteen saatuaankin
17068: jatkaa rikollista tointaan tai syystä epäillään niin tekevän
17069: taikka ehkäpä jo silloinkin, kun voidaan sellaista varoa,
17070: 6 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 14.
17071:
17072: kuitenkin kaikissa näissä tapauksissa ainoastaan sillä edel-
17073: lytyksellä, että rikoksesta voi lain mukaan seurata vankeus-
17074: rangaistus. Onko tällainen säännös tarkoitukseen riittävä
17075: ja onko siinä tarpeen joitain rajoituksia taikka voidaanko
17076: vangitsemisoikeus ulottaa pitemmällekin, vaatii kuitenkin
17077: tarkkaa tutkimista. Niinikään voitaisiin ottaa harkittavaksi,
17078: onko säännökset vangitsemisoikeuden laajentamisesta ulotet-
17079: tava koskemaan miedompienkin väkijuomien luvatonta
17080: myyntiä, ja myöskin, eikö ne ehkä soveliaimmin ole sijoi-
17081: tettava väkijuomien myymistä koskeviin asetuksiin.
17082: Niinkuin siitä, mitä edellä on lausuttu, käynee selville,
17083: esiintyy puheena olevan asian yhteydessä useita erilaisia
17084: kysymyksiä, jotka vaativa;t harkintaa. Lainsäädäntötoi-
17085: menpiteeseen asiassa ryhdyttäessä on, kuten mainittu, nou-
17086: datettava erityistä varovaisuutta ja vaatii kysymys tästäkin
17087: syystä perinpohjaisempaa valmistelua kuin minkä Lakiva-
17088: liokunta on katsonut voivansa sille omistaa. Asian näin
17089: ol1len Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
17090:
17091: että esillä oleva eduskuntaesitys saisi tällä
17092: kertaa raueta.
17093:
17094:
17095:
17096: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet os,aa puheenjoh-
17097: taja Söderholm, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet Airola,
17098: Hakala, Hannula, Heiskanen, Anni Huotari, Lapv,eteläinen,
17099: Lilius, Poutiainen, Rosenqvist, Ruohtula, Tulikoura, Tuomi,
17100: L. Typpö, Wiik ja Wiljomaa sekä varajäsenet Aronen, .Tai-
17101: kanen ja Lohi.
17102:
17103: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
17104: Vastalause. 7
17105:
17106:
17107:
17108:
17109: Vastalause.
17110: V aliakunta on mietinnössään erittäin myötätuntt>isesti
17111: ja samalla kaikinpuolin asiallisesti käsitellyt eduskunta-
17112: esitystä. Valiokunta on tunnustanut korjattav.an epäkoh-
17113: dan olemassa-olon ja myöskin sen mahdollisuuden, että tätä
17114: epäkohtaa voidaan lainsäädännön kautta korjata. Mutta
17115: valiok. päättyy ehdottamaan, että asia saisi ,tällä kertaa
17116: raueta". Syyksi mainitaan lyhyesti, että, ,lainsäädäntö-
17117: toimenpiteeseen asiassa ryhdyttäessä on noudatettava eri-
17118: tyistä varovaisutta ja vaatii kysymys tästäkin syystä perin-
17119: pohjaisempaa valmistusta kuin minkä LakivaJiokunta on
17120: katsonut voivansa sille omistaa". Jos näitä valiokunnan
17121: mietinnön eri kohdissa lausutuita perusteluja asettaa rin-
17122: nakkain, tulee johtopäätökseen, että :olisi sopivampi Edus-
17123: kunnan anoa asiasta armollista esitystä.
17124: Kun kysymys väkijuomain salaisen kaupan ehkäisemi-
17125: sestä on jo kahdesti annettu Eduskunnalle anomuksen muo-
17126: dossa, ei ole mielestäni oikein, jos Eduskunta nytkään, kun
17127: asia, monivuotisten vastuksien jälkeen, on päässyt niin pit-
17128: källe, että sitä valiokunnassa on käsit·elty, ei lausuisi muuta
17129: kuin että se saisi tällä kertaa raueta. Eduskun1Ja itse
17130: asiassa semmoisella lausunnolla ilmaisisi sen käsityksen,
17131: ett·ei se omasta kohdin 'katso olevan syytä mihinkään toimen-
17132: piteeseen tällaisen, varsin yleistä pahennusta ja turmiota
17133: synnyttävän lainrikoksen estämiseksi.
17134: Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioittaen, että
17135: Eduskunta, samalla kun päättää että esillä oleva eduskunta-
17136: esitys tällä kertaa raukeaa, anoo:
17137:
17138: että Hallitus valmistuttaisi ja ensi valtiopäi-
17139: villä Eduskunnalle antaisi arm. esityksen ase-
17140: 8 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 14.
17141:
17142: tukseksi, jolla luvaton väki- sekä juovutusjuo-
17143: main myynti, kuljetus ja valmistus joutuisi te-
17144: hokkaamman valvonnan alaiseksi ktdn mitä se
17145: nyt on, ja
17146: että verekseltä tavattaviin rikoksellisiin
17147: ulotettaisiin vangitsemisoikeus niin laajalle kuin
17148: suinkin mahdollista.
17149:
17150: Helsingissä, huhtikuun 21 IJ. 1913.
17151:
17152: Juho Tulikoura.
17153:
17154:
17155:
17156:
17157: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17158: 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 15,
17159:
17160:
17161:
17162:
17163: Pankkivaliokunnan mietintö
17164: N :o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
17165: avustuksen myöntämistä Suomen Pankin voit-
17166: tovaroista Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvil-
17167: jelystiloja varten nimiselle yhtiölle.
17168:
17169: Eduskunta on Pankkivaliokuntaan valmisr1Jeltav.aksi lä-
17170: hettänyt edustajain Schybergsonin ja Pa,asikiven eduskun-
17171: taesityksen N :o 21, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
17172: avustuksen myöntämisestä Suomen Pankin voittovaroista
17173: Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten nimi-
17174: selle yhtiölle.
17175:
17176:
17177: V aliakunnan mielestä on lainsäädäntötoimenpiteitä, jot-
17178: ka tekevät poikkeuksen voimassa olevwsta laista, mikäli
17179: mahdollista, vältettävä, ja sen sijaan itse lakia muutettava.
17180: Tätä periaatetta on Eduskunta näilläkin valtiopäivillä nou-
17181: dattanut päättäessään ehdottaa yhtiön harjoittamasta pank-
17182: kiliikkeestä 10 p :nä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 18
17183: § :än muutettavaksi siten, että yleishyödyllisessä tarkoituk-
17184: sessa perustetulle pankille voidaan myöntää avustusta val-
17185: tionvaroista. Eduskunta ei siis ole estetty jo tällä kertaa,
17186: jos katsoo syytä olevan, osoittamasta varoja esityksenteki-
17187: jäin ehdottamaan tarkoitukseen sillä edellytyksellä, että
17188: päätöksen voimaansaattaminen on rii11puva mainitun pank-
17189: kilakiin tehdyn muutosehdotuksen vahvistamisesta. Jollei
17190: vahvistusta anneta Eduskunnan päättämälle pankkilain 18
17191: § :n muutokselle, tulee kyseenalaisen eduskuntaesityksen tar-
17192: koituksen toteuttaminen tosin toistaiseksi jäämään sikseen.
17193: Mutta välttääkseen, että tässä asiassa tehtäisiin kaksi vaihto-
17194: 2 1913. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 15.
17195:
17196: ehtoista päätöstä, joista toinen sisältäisi asetusehdotuksen,
17197: ja toinen taas, edellyttämällä että sanottu pankkilain muutos
17198: tulisi vahvistetuksi, ainoastaan määrärahaa koskevan pon-
17199: nen, ehdottaa Valiokunta,
17200:
17201: että Eduskunta antaisi kyseessäolevassa
17202: eduskuntaesityksessä olevan asetusehdotuksen
17203: raueta.
17204:
17205: Mitä sitten tulee ehdotuksessa olevaan toiseen ponteen,
17206: joka koskee varain myöntämrstä puheenaol,evaan tarkoituk-
17207: seen, tekee Valiokunt,a siitä ehdotuksen sen mietinnön yh-
17208: teydessä, joka V aliakunnan on annettava Suomen Pankin
17209: käyttämättämistä voittovaroista. Samalla tulee Valiokunta
17210: myöskin antamaan Eduskunnalle tiedon siitä lausunnosta,
17211: jonka se Eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti on
17212: pyytänyt Valtiovarainvaliokunnalta asian raha-asiallisesta
17213: puolesta.
17214:
17215: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1913.
17216:
17217:
17218:
17219: Asian käsittelyyn ovat ottaneet OISaa puheenjohtaja.
17220: Schybergson, varapuheenjohtaja Paasikivi, jäsenet Aro-
17221: kallio, Castren, Anton Huotari, Kanerva, I.-allukka, Lon-
17222: kainen, Paunu, W aljakka ja W arvikko sekä varajäsenet
17223: Jalonen, Pykälä ja von Troil.
17224:
17225:
17226:
17227:
17228: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17229: II
17230: 1913. - Anomusmietintö N :o 1.
17231:
17232:
17233:
17234:
17235: '
17236: Sivistysvaliokunnan mietintö
17237: N :o 1 määrärahan myöntämistä Koulukeitto-
17238: yhdistykselle tarkoittavan anomusehdotuksen
17239: johdosta.
17240:
17241: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
17242: tänyt edustaja Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
17243: n:o 82, jossa ehdotetaan 40,000 markan suuruisen määrä-
17244: rahan anomista Koulukeittoyhdistykselle, sen toiminnan
17245: ylläpitämisen ja laajentamisen tueksi.
17246: Tätä ennen Eduskunta on jo useita kertoja tehnyt ala-
17247: maisia anomuksia määrärahojen myöntämisestä varattomien
17248: kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavuksi, viimeksi vuo-
17249: den 1911 valtiopäivillä, jolloin Eduskunta puolestaan vuo-
17250: deksi 1912 myönsi sanottuun tarkoitukseen 150,000 markan
17251: suuruisen määrärahan koulutoimen ylihallituksen kautta
17252: ;jaettavaksi siten, että mainitusta summasta 4 / 5 käytettäi-
17253: siin ravinto- ja 1 / 5 vaatetusavustukseen.
17254: Eduskunnan alamaisten anomusten johdosta on år-
17255: mollisiin esityksiin varojen osoittamisesta kansakoululai-
17256: tosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuosiksi 1912
17257: ja 1913 otettu kumpaankin yllämainittu 150,000 markan
17258: määräraha, joka vuodeksi 1913 on lopullisesti myön-
17259: nettykin. Valiokunnan saamien tietojen mukaan voidaan
17260: pitää varmana, että myöskin odotettavaan armolliseen esi-
17261: tykseen näiden varojen osoittamisesta vuodeksi 1914 otetaan
17262: vastaava määräraha.
17263: Käsitellessään nyt esitettyä anomusehdotusta on Sivis-
17264: tysvaliokunta ollut sitä mieltä, että Koulukeittoyhdistys,
17265: jolla on suurin ansio koulukeittojen syntyyn, hyvin ansait-
17266: see valtion rahallista kannatusta toimintansa tueksi. Mutta
17267: Valiokunnalla on sitä vähemmän ollut syytä otaksua, että
17268: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 1.
17269:
17270: mainittu yhdistys jäisi osattomaksi niistä varoista, jotka
17271: varattomien kansakoululasten ravintoavuksi jo tänä vuonna
17272: ja, kuten voidaan odottaa, vastedeskin vuosittain tulevat
17273: käytettäviksi, koska Eduskunnan vuonna 1911 tekemän ala-
17274: maisen anomuksen mukaan koulutoimen ylihallituksen teh-
17275: tävänä tulee olemaan rahamäärän jakaminen ei vain kun-
17276: nille, vaan nimenomaan myöskin menestyksellä toimineille
17277: yksityisille järjestöille, jotka itsekin uhraavat varoja tarkoi-
17278: tuksen hyväksi.
17279: Ylläesitettyjen syiden nojalla pyytää Sivistysvaliokunta
17280: kunnioittaen ehdottaa,
17281:
17282: ettei anomusehdotus antaisi aihetta toimen-
17283: piteeseen Eduskunnan puolelta.
17284:
17285: Helsingissä, maaliskuun 4 p :nä 1913.
17286:
17287:
17288:
17289: Asian käsittel,yyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
17290: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Annala, Etelä-
17291: mäki, Fränti, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
17292: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Sipilä,
17293: Sundblom ja Iida Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet I. W.
17294: Laine ja Salmi (osittain).
17295:
17296:
17297:
17298:
17299: Helsingissä Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17300: 1913. - Anomusmietintö n:o 2.
17301:
17302:
17303:
17304:
17305: Sivistysvaliokunnan mietintö
17306: n:o 2 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoit-
17307: taa kotitalousopetuksen avustamiseksi myönne-
17308: tyn määrärahan korottamista.
17309:
17310: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
17311: tänyt edustaja Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
17312: n:o 83, jossa ehdotetaan anottavaksi, että kotitalousopetuk-
17313: sen avustamista varten myönnetty määräraha korotettaisiin
17314: 200,000 markaksi vuosittain.
17315: Koska Eduskunta jo vuosien 1911 ja 1912 valtiopäivillä
17316: tehtyjen aiotteiden johdosta on anonut, että vuosiksi 1912
17317: ja 1913 myönnettäisiin 120,000 markan suuruinen määrä-
17318: raha kumpaakin vuotta varten kotitalouskoulujen avustami-
17319: seen, ja nyt esitetty anomusehdotus vain siinä suhteessa
17320: poikkeaa yllämainituista alotteista, että pyydettyä summaa
17321: on lisätty, saattaa Sivistysvaliokunta tällä kertaa pääasiassa
17322: viitata aikaisemmin asiasta annettuihin mietintöihin. Huo-
17323: mauttaen, että Valiokunta nytkin ottaa laskelmissaan huo-
17324: mioon vain maanviljelyshallituksen alaiset koulut, pyytää
17325: V aliakunta sen lisäksi, mitä aikaisemmissa mietinnöissä on
17326: lausuttu, nyt tehdyn anomusehdotuksen johdosta esittää
17327: seuraavaa.
17328: Erilaisia maanviljelyshallituksen valvonnan alaisia kas-
17329: vitarha- ja talouskouluja tai -kursseja, jotka tänä vuonna
17330: ovat avustuksesta osallisia, on kaikkiaan 26, joille yhteensä
17331: on myönnetty 94,200 markkaa. Kun asianomaisessa meno-
17332: säännössä on ..nimenomaan tätä tarvetta varten ollut vaki-
17333: naisesti käytettävänä ainoastaan 20,000 markkaa eli summa,
17334: joka on riittänyt vain viidelle koululle, on tarkoitukseen
17335: ollut pakko käyttää sen lisäksi 74,200 markkaa menosään-
17336: 2 1913. - Anomusmietintö n:o 2.
17337:
17338: töön otetusta yleisestä 150,000 markan suuruisesta maara-
17339: rahasta, jonka varsinaisena tarkoituksena on tyydyttää tila-
17340: päisesti esiintyviä tarpeita maanviljelyksen .ia sen sivuelin-
17341: keinojen alalla.
17342: Verrattuina Sivisty_svaliokunnan vuonna 1911 antamassa
17343: mietinnössä oleviin vastaaviin tietoihin osoittavat ylläolevat
17344: numerot, että avustettujen koulujen ja kurssien lukumäärä
17345: tällä välin on kasvanut 7 :llä ja että myönnetty avustus on
17346: lisääntynyt 21,550 markalla.
17347: Mutta paitsi niitä kouluja ja kursseja, jotka nykyään
17348: nauttivat avustusta, on toisia, osaksi jo nyt toimivia, osaksi
17349: suunniteltuja, joita varten tarvittaisiin apurahoja. Niinpä
17350: Valiokunnan saamien tietojen mukaan suunnitellaan tällä
17351: haavaa kesäkursseja neljän kansanopiston ja yhden maa-
17352: mieskoulun yhteyteen. Ainakin neljä talouskoulua on toi-
17353: minnassa nauttimatta avustusta yleisistä varoista, jota paitsi
17354: Keisarillisessa Senaatissa lienee tällä hetkellä eräitä avus-
17355: tusanomuksia ratkaisua odottamassa. Myöskin kaupunkeihin
17356: ja tehdaskyliin järjeste~yt kurssit työläisnaisia varten sa-
17357: moinkuin eri yhdistysten lukuisat paikalliskurssit ansaitse-
17358: vat avustusta. Mutta sitäpaitsi on suuri määrä paikkakun-
17359: tia, jotka kipeästi kaipaavat naisten talouskoulujen perusta-
17360: mista.
17361: Kun tällä alalla opetusoloissa vallitsee suunnitelmanmu-
17362: kaisen järjestyksen puute, mikä puolestansa on johtunut siitä,
17363: ettei järjestäviin toimenpiteisiin ole voitu ryhtyä ennenkuin
17364: tarkoitusta varten asetettu komitea on saanut ehdotuksensa
17365: valmiiksi, käy tarvittavan määrärahan suuruqden laskeminen
17366: sangen vaikeaksi. Eri koulut ja kurssit ovat oppisuunnitel-
17367: miensa puolesta ja muuten keskenään niin erilaiset, että avus-
17368: tustarpeet suuresti vaihtelevat. Niinpä tänäkin vuonna anne-
17369: tun 26 apurahan joukossa· on kokonaista 13 erilaista määrää,
17370: jotka vaihtelevat 1,200 :sta 8,000 :teen markkaan. Tästä
17371: syystä ei olekaan mahdollista keskiarvoja laskemalla tai tyy-
17372: pillisiä esimerkkejä esittämällä tarkalleen sano;, kuinka suu-
17373: rilla summilla nykyisiä avustuksia olisi korotettava ja kuinka
17374: paljon uudet yritykset tarvitsisivat. Valiokunnalle on kui-
17375: Kotitalousopetuksen avustaminen. 3
17376:
17377: tenki11 tunnettua, että nekin koulut ja kurssit, joilla nyt on
17378: valtioapua, enimmäkseen kärsivät avustuksen pienuude.'!ta.
17379: Viitaten Eduskunnan vuonna 1911 tekemässä alamai-
17380: sessa anomuksessa olevaan lausuntoon, jonka mukaan valtio-
17381: apua jaettaessa olisi erityistä huomiota kiinnitettävä siihen,
17382: että vähävaraisia oppilaita varten kullekin koululle vara-
17383: taan runsaasti vapaapaikkoja ja apurahoja, saa Valiokunta
17384: mielipiteenään lausua, ettii kotitalouskoulujen nauttimun val-
17385: tioavun korotus nykyisestään on tarpeellinen ennen kaikkea
17386: sen vuoksi, että Eduskunnan ylläesitetty ajatus saattaisi
17387: tulla toteutetuksi. Edellisen lisäksi Valiokunta erityisesti
17388: tahtoo huomauttaa, että etenkin vähävaraisia naisia varten
17389: olisi järje.'!tettävä iltakursseja.
17390: Kotitalousopetus on siitä huolimatta, että se maassamme
17391: vielä on alkuasteellaan, kuitenkin jo saanut niin vakaantuneen
17392: merkityksen, ettei sen avustamista pitäisi kauemmin jättää
17393: pääasiassa sellaisen määrärahan turviin, joka on käytettä-
17394: vänä ylimalkaan maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
17395: hyväksi, semminkin kun puheenaoleva avustus muiden tär-
17396: keiden tarpeiden haitaksi jo siihen määrin on rasittanut vii-
17397: memainittua määrärahaa, että tänäkin vuonna lähes puolet
17398: sen summasta tulee yksin tähän tarkoitukseen käytetyksi.
17399: Valiokunnan mielestä olisi vihdoinkin erityinen riittävä
17400: määräraha tähän tarkoitukseen varattava.
17401: Mitä sen summan suuruuteen tulee, jonka myöntä-
17402: mistä nyt olisi anottava, saattaisi tulla kysymykseen, että
17403: Eduskunta, jonka edelliset anomukset 120,000 markan suu-
17404: ruisen määrärahan myöntämisestä eivät ole tuJleet huomioon
17405: otetuiksi, nytkin tyytyisi anomaan yllämainittua summaa,
17406: tällä kertaa vuodeksi 1914. Valiokunnan enemmistön mieles-
17407: tä on kuitenkin kotitalousopetus maassamme viime vuosina
17408: ollut niin tuntuvan kehityksen alaisena, että vuonna 1914
17409: esiintyvien tarpeiden tyydyttämiseksi asianmukaisella ta-
17410: valla suuremman summan myöntäminen on katsottava vält-
17411: tämättömäksi.
17412: Ottaen huomioon että tämänkaltaisten määrärahojen ko-
17413: rotuksen tulisi tapahtua asteettain sekä suhteessa vuosien
17414: 4 1913. - Anomusmietintö n:o 2.
17415:
17416: mukana kasvavaan tarpeeseen, on Valiokunta, jonka mie-
17417: lestä ei ole paikallaan jo vuodeksi 1914 ehdottaa anottavaksi
17418: niin suurta summaa kuin anomusehdotuksessa on mainittu,
17419: katsonut oikeaksi tällä kertaa ehdottaa Eduskunnan anotta-
17420: vaksi,
17421: että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen
17422: vuodeksi 1914 myönnettäisiin 150,000 markan
17423: suur-uinen määräraha.
17424:
17425: Helsingissä, maaliskuun 11 p:nä 191)>,.
17426:
17427:
17428:
17429: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
17430: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Annala, Etelä-
17431: mäki, Fränti, Herrala, Homt'm,. Anton Huotari, Kivikoski,
17432: J.;anne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander; Si-
17433: pilä, Sundblom ja Iida Yrjö-Koskinen sekä vara.iäenet Aro-
17434: kallio (osittain) ja I. ·v..r. I.aine (osittain).
17435: Vastalause. 5
17436:
17437:
17438:
17439:
17440: Vastalause.
17441: Koska allekirjoittaneet eivät ole voineet yhtyä siihen
17442: päätökseen, johon Valiokunnan enemmistö on tullut, pyy-
17443: dämme täten esittää eriävän mielipiteemme.
17444: Kotitalousopetus on meidänkin mielestämme tärkeätä, ja
17445: sellaisena ansaitsee se valtion kannatuksen. Varsinkin ovat
17446: hyödyllisiä sellaiset lyhemmät kurssit, jotka ovat tarkoi-
17447: tetut vähävaraisen luokan naisia varten, sillä siten lankee
17448: hyöty niistä mahdollisimman laajoille joukoille.
17449: Mutta mitä annettavaan avustusmäärään tulee, niin tun-
17450: tuu Valiokunnan ehdotus meistä heikosti perustellulta.
17451: Valiokunnan mietinnöstä näkyy, että maanviljelyshallituk-
17452: sen valvottaville talouskouluille nykyisin annetaan apua.
17453: 94,200 markkaa. Mielestämme eivät enempää anomuksen-
17454: tekijät kuin Valiokunnan enemmistökään ole kylliksi perus-
17455: telleet, miksi jo ensi vuotta varten olisi otettava niin äkilli-
17456: nen hyppäys kuin on ehdotettu. Eduskunta on kahtena
17457: edellisenä vuonna anonut tämän määrärahan korottamista
17458: 120,000 markkaan vuodessa. Tämä summa näyttäisi hyvin
17459: riittävän myös tulevaa vuotta varten. Sen mukaan lisään-
17460: tyisi talouskoulujen avustus 25,800 markalla nykyisestään
17461: ja sen nopeampi ei kehitys yhden vuoden kuluessa liene.
17462: Todellinen avustustarve näyttää sillä tulevan tyydytetyksi.
17463: Jos taas kehitys, vastoin luuloamme, olisi niin nopea, ettei
17464: ehdottamamme summa tyydyttäisi, niin onhan maanviljelys-
17465: hallituksella tilaisuus käyttää sitä samaa tilapäistä määrä-
17466: rahaa, josta n;ykyisin annetaan näille kouluille 74,200 mark-
17467: kaa varsinaisen apurahan lisäksi.
17468: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 2.
17469:
17470: Tämän ohella on vielä eräs tärkeä seikka, joka puhuu
17471: määrärahan nyt tapahtuvaa äkillistä korotusta vastaan.
17472: Kuten Valiokunnan mietinnössäkin huomautetaan, ei meillä
17473: vielä olla selvillä tämän opetusalan lopullisesta järjestelystä.
17474: Sitä varten on työssä erityinen komitea, joka ei ole vielä
17475: saanut ehdotuksiaan valmiiksi, vaikka se onkin työsken-
17476: nellyt jo useampia vuosia. Kun siis ei olla selvillä lopulli-
17477: sesta suunnasta, niin ei ole ollenkaan viisasta lähteä keino-
17478: tekoisesti synnyttämään ja tukemaan uusia kouluja, kun ei
17479: tiedetä, tulevatko ne soveltumaan näiden koulujen vastai-
17480: seen suunnitelmaan. Senkin vuoksi olisi tällä kertaa tyy-
17481: dyttävä anomaan samansuuruista apurahaa kuin kahtena
17482: edellisenä vuonna.
17483: Edellämainittujen syiden nojalla ehdotamme Eduskun-
17484: nan anottavaksi,
17485:
17486: että talouskoul~jen ja -kurssien avustamiseen
17487: vuodeksi 1914- myönnettäisiin 120,000 markan
17488: suuruinen määräraha.
17489:
17490: Helsingissä maaliskuun 11 p :nä 1913.
17491:
17492: Anton Huotari. W. Annala.
17493: Wäinö Jokinen. J. W. Latvala.
17494: J. F. Kivikoski. Hilda Herrala.
17495:
17496:
17497:
17498:
17499: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17500: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 2.
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: Suomen Eduskunnan alama~
17506: n e n a n o m u s talouskoulujen ja -kurssien
17507: avustamisesta.
17508:
17509:
17510:
17511:
17512: Sunrlvaltafsfn, lrmollfsln Keisari
17513: ja Suuriruhtinas T
17514:
17515:
17516:
17517:
17518: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kotitalouskoulu-
17519: jen avustamista varten myönnetyn määrärahan korottami-
17520: sesta, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjes-
17521: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 2.
17522:
17523: tyksessä käsitellyt.
17524: Eduskunta on jo vuosien 1911 ja 1912 valtiopäivillä
17525: anonut, että vuosiksi 1912 ja 1913 myönnettäisiin 120,000
17526: markan suuruinen määräraha kumpaakin vuotta varten koti-
17527: talouskoulujen avustamiseen.
17528: Eri1a,isia Maa,nviljelyshallituksen valvonnan al.aiJSia ka:s-
17529: vitarha- ja talouskouluja tai -kursseja, jotka tänä vuonna
17530: ovat avustuksesta osallisia, on kaikkiaan 26, joille yhteensä
17531: on myönnetty 94,200 markkaa. Kun menosäännös.sä on twtä
17532: tarv·etta varten käytettävänä ainoasta,an 20,000 markkaa,
17533: joka summa on riittänyt vain viidelle lmuluUe, ·on puheen-
17534: ala,isten koulujen avustamiseen ollut pakko käyttää lisäksi
17535: 74,200 markkaa menosääntöön otetusta 150,000 markan suu-
17536: ruisesta yle:ioostä määrärahasta, jonka varsinaisena tarkoi-
17537: tumsena on tyydyttä:ä tiloa,päisesti •esiimtyviä tarpeita maan-
17538: viljelyksan ja ·sen sivue>liiD.keinoQ•en a::Ial·la..
17539: V 31rkka lmtitalousopetus Suomessa vielä onJkin ·ailkuasteel-
17540: laan, on se kuitenkin jo ·saanut siksi vakiintuneen merkityk-
17541: sen, ettei sen avustamista pitäi.Jsi kauemmin <jättää suurim-
17542: malta osalta sellaisen määrärahan varaan, joka oikeastaan on
17543: käytettävä maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen hyväksi,
17544: semminkin kun monet tärkeät tarpeet täHä alalla jäävät sen
17545: kautta ;tyydyttämättä. Eduskunnan mielestä on sen vuoksi
17546: erityinen riittävä määräraha kotitalousopetuksen avustamista
17547: varten myöninettävä.
17548: Paitsi niitä kouluja ja kursseja, jotka nykyään nauttivat
17549: avustusta, on toisia, osaksi jo nyt toimivia, osaksi suunnitel-
17550: tuja, joita varten tarvitaan apurahoja. Niinpä suunnitellaan
17551: kesäkursseja neljän kansanopiston ja yhden maamieskoulun
17552: yhteyteen. Ainakin neljä talouskoulua on toiminnassa naut-
17553: timatta avustusta yleisistä varoista. Myöskin kaupunkeihin
17554: ja tehruruspaikkoihin järjestettyjen kul'ssien työläisnaisia var-
17555: ten samoinkuin eri yhdistysten lukuisa.in parkalliskurssien
17556: pitä]si saada avustusta,. Näiden lisäksi on suuri määrä
17557: paimkakuntia:, jotka kipeästi kaipaavat naisten talouskouluj•a.
17558: Nekin koulut ja kurssit, joilla nykyään on valtioapua, kär-
17559: sivät enimmäkseen avustuksen pienuudesta.
17560: Kotitalousopetuksen avustaminen. 3
17561:
17562: Sen lisäksi mitä yllämainituissa alamaisissa anomuksissa
17563: on esiintuotu, pyytää Eduskunta saada mielipiteenään lau-
17564: swa, että kotitalouskoulujen nauttiman valtioavun korotus
17565: nykyisestään on tarpeellinen ennen kaikkea sen vuoksi, että
17566: vähävaraisia oppilaita varten voitaisiin varata kullekin kou-
17567: lulle runsaasti vapaapaikkoja ja apurahoja. Myös olisi vähä-
17568: varaisia naisia varten järjestettävä iltakursseja.
17569: Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa Teidän Kei-
17570: sarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
17571:
17572: että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen
17573: vuodelcsi 19U myönnettäisiin 150,000 markan
17574: suuruinen määräraha.
17575:
17576: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17577:
17578: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
17579: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17580: 1913. - Anomusmietintö N :o 3.
17581:
17582:
17583:
17584:
17585: }f a a t a l o u s Y a l i o k u n n a n m i e t i n-
17586: t ö N :o 1 Eduskunnassa tehdyn anomusehdo-
17587: tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myön-
17588: tämistä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten.
17589:
17590: Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
17591: hettänyt edustajain Saa.lastin y. m. anomusehdotuksen
17592: N :o 96, koskeva 200,000 markan määrärahan ottamista
17593: vuoden 1914 menoarvioon vuonna 1916 pidettävää yleistä,
17594: koko maata käsittävää maanviljelysnäyttelyä varten.
17595:
17596:
17597: Yleisiä maanviljelysnäyttelyjä on maassamme toimeen-
17598: 1)a.ntu v. 1870 ja 1876 Helsingissä, v. 1881 Turussa, v. 1887
17599: Viipurissa, v. 1894 Vaasassa sekä v. 1906 Kuopiossa. Seu-
17600: raavan yleisen maanviljelysnäyttelyn järjestämistä varten
17601: tehtiin v. 1911 esitys Hallitukselle ja ehdotettiin näyttely
17602: :pidettäväksi Tampereella v. 1914. Tämän johdosta asetti
17603: Hallitus erityisen komitean, joka valmisti näyttelyä varten
17604: laajan ohjelman kustannusarvioineen. Enempiin toimenpi-
17605: teisiin ei asia sen jälkeen ole johtanut.
17606: Koko maata käsittävien maanviljelysnäyttelyjen vaiku-
17607: tus oli meillä aikaisemmin verrattain rajoitettu. Osanottajina
17608: niissä oli · pääasiallisesti varakkaampia ja edistyneempiä
17609: maanviljelijöitä. Viime vuosikymmenien kuluessa nopeasti
17610: elpynyt harrastus maataloudellisiin asioihin, maanviljelijäin
17611: kesken tapahtunut yhteenliittyminen sekä Ilarannetut kulku-
17612: neuvot ovat myöhemmille näyttelyille antaneet entisiin
17613: nähden paljoa yleisemmän leiman .ia merkityksen.
17614: Nykyisin tarjoavat yleiset maanviljelysnäyttelyt nähtä-
17615: väksi kuvan koko maatalouden kehityskannasta. Niissä
17616: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 3.
17617:
17618: on maanviljelijällä tilaisuus :perehtyä maatalouden eri
17619: aloilla ja erilaisissa olosuhteissa saatuihin tuloksiin ja koke-
17620: muksiin sekä niihin apuneuvoihin, joilla nämät on saavu-
17621: tettu, ja tehdä havaintoja, joita hän sittemmin voi sovellut-
17622: taa omaan maatalouteensa. Hyöty näistä näyttelyistä ulottuu
17623: entistä laajempiin maanviljelijäpiireihin sen johdosta, että
17624: niihin maataloudellisten seurojen toimesta järjestetään
17625: joukkoretkeilyjä, jotka tarjoavat pienviljelijöillekin tilai-
17626: suuden käyelä näyttelyissä ja asiantuntijain opastuksella
17627: tutustua niiden eri puoliin. Yleiset maanviljelysnäyttelyt ovat
17628: omiansa myös kiinnittämään ulkomaalaisten huomiota maa-
17629: talonteemme ja siten elvyttämään maataloustuotteiden ja
17630: varsinkin kotieläinten menekkiä ulkomaille. Näin ollen pitää
17631: Valiokunta yleisiä maanviljelysnäyttelyjä maan maatalou-
17632: delliselle kehitykselle erittäin tärkeinä.
17633: Ulkomailla toimeenpannaan yleisiä maanviljelysnäytte-
17634: lyjä useasti ja määräaikojen kuluttua, esim. Saksassa joka
17635: vuosi ja Ruotsissa joka viides vuosi. Meillä tulee viimeisestä
17636: tällaisesta näyttelystä kohta kuluneeksi kymmenen vuotta.
17637: Kun maamme maataloudessa tällä ajalla on ollut huomatta-
17638: vissa ripeä edistyminen ja erinäisillä maatalouden aloilla
17639: on avautunut uusia kehitysmahdollisuuksia, katsoo Valio-
17640: kunta, samoinkuin alotteentekijätkin, että yleinen maanvil-
17641: jelysnäyttely on lähimmässä tulevaisuudessa pidettävä.
17642: Edellämainittu näyttelykomitea on ohjelmassaan yleistä
17643: maanviljelysnäyttelyä ja siihen kuuluvia valmistustoimen-
17644: piteitä varten esittänyt yleisistä varoista myönnettäväksi
17645: 400,000 markan määrärahan. Valiokunnan käsityksen mu-
17646: kaan ei tätä määrää näyttelyn tuottamaan hyötyyn nähden
17647: voida pitää liiallisena uhrauksena valtion puolelta, kun si-
17648: täpaitsi otetaan huomioon että melkoinen osa näin käyte-
17649: tyistä varoista korvautuu valtiolle näyttelystä johtuvien
17650: lisääntyneitten liikennetulojen muodossa. Mainitusta mää-
17651: rärahasta on tuntuva osa suunniteltu käytettäväksi näyt-
17652: telyn valmistuksiin ja on tämä V aHokunnan mielestä
17653: myös näyttelyn menestymiseksi välttämätöntä. Uusien maa-
17654: taloudellisten koneiden ja työaseiden näytteille asettamisesta
17655: •
17656:
17657:
17658: Määräraha maanviljelysnäyttelyä varten. 3
17659:
17660: ei nimittäin ole vastaavaa hyötyä, ellei niiden tarkoitukseih
17661: mukaisuutta ja käyttökelpoisuutta ole ennen näyttelyä var-
17662: sinaisen koetuksen kautta tarkastettu. Näytteille ilmoi-
17663: tetun kylvösiemenen arvostelu vaatii myös pitempiaikaista
17664: alustavaa työtä, johon kuuluu siemenen kaikinpuolinen
17665: tutkiminen ja sen viljelysarvon toclentaminen käytännössä.
17666: Kotieläinten arvosteleminen edellyttää samaten eclelläkäy-
17667: pää, verrattain pitkäaikaista tuotannon tarkastusta, kilpai-
17668: luja ja paikallisia näyttelyjä. 1\'Iaatalouclen eri alojen, var-
17669: sinkin metsänhoielon ja kalastuksen, kehityksen sekä niiden
17670: kansantaloudellisen merkityksen kuvaamiseksi ja arvostele-
17671: miseksi on myös valmistettava aikaa vieviä tilastollisia,
17672: graafillisia, biologisia y. m. esityksiä. Niinikään olisi näyt-
17673: telypaikalla koekenttien, rakennuksien y. m. sijoitusta varten
17674: ajoissa ryhdyttävä erinäisiin toimiin. Huomioon ottaen
17675: edellämainitut valmistustoimet, joiden kautta nykyiset
17676: yleiset näyttelyt saavat varsinaisen arvonsa ja kantavuu-
17677: tensa, ei V aliolmnnan mielestä näyttelyn toimeenpaneminen
17678: ennen vuotta 1916 nyt enää voi tulla kysymykseen. Jotta
17679: toisaalta voitaisiin viipymättä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin
17680: valmistuksiin ja saada ne tarkoituksenmukaisella tavalla
17681: suoritetuiksi, pitää Valiokunta tarpeen vaatimuna että 1914
17682: vuoden menoarvioon tätä varten otetaan 200,000 markan
17683: määräraha.
17684: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
17685:
17686: että Ednskunta anoisi yleisen, koko rnaata
17687: käsittävän maanviljelysnäyttelyn toimeenpane-
17688: mista sopivaksi katsottavassa paikassa v. 1916;
17689: sekä
17690: että näyttelyä varten jo 19U vuoden meno-
17691: arvioon otettaisiin .200,000 markan määräraha.
17692:
17693:
17694:
17695: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ny-
17696: lander, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet Björk, Elo-
17697: .
17698:
17699: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 3.
17700:
17701: ranta, Eronen, Grönvall, Huttunen, ;Junes, Kurikka, Lauta-
17702: salo, Marttila, ~fäki, Pullinen, Rannikko (osittain), Siren
17703: (osittain), S.iöstedt-J ussila ja Storbjörk sekä osittain vara-
17704: jäsenet Jalonen, Kaakko-o.ia ja !fiettinen.
17705:
17706:
17707:
17708:
17709: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17710: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
17711:
17712:
17713:
17714:
17715: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i·
17716: n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
17717: yleistä maanviljelysnäyttelyä varten.
17718:
17719:
17720:
17721:
17722: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
17723: ja Suuriruhtinas r
17724:
17725:
17726:
17727:
17728: Eduskunn3Jssa on tehty anomusehdotlllS, joka kosk<ee
17729: 200,000 markan määrärahan ottamista vuoden 1914 menoar-
17730: vioon vuQillna 1916 pidettävämsi aiottua yleistä, koko maata
17731: 2 1913. - Edusk. anom. .:..__ Anomusmiet. N :o 3.
17732:
17733: käsittävää maanviljelysnäyttelyä varten, ja on Eduskunta
17734: tämän eh<lotuks,en ,säädetyssä järjestyksessä ikä;sitellyt.
17735: Yleisiä maanviljely,snäyttelyjä on Suomessa toimeen-
17736: pantu vuosina 1870 ja 1876 Helsingissä, vuonna 1881 Tu-
17737: russa, 1887 Viipurissa, 1894 Vaasassa sekä vuonna 1906
17738: Kuopiossa. Seuraavan yleisen maanviljelysnäyttelyn jär-
17739: jestämisestä tehtiin vuonna 1911 esitys Hallitukselle ja
17740: ehdotettiin näyttely pidettäväksi Tampereella vuonna 1914.
17741: 'rämän johdosta asetti Hallitus erityisen komitean, joka
17742: valmisti näyttelyä varten laajan ohjelman kustannusarvioi-
17743: neen. Enempiin toimenpiteisiin ei asia sen jälkeen ole
17744: johtanut.
17745: Yl,eisten maanviljelysnäyttelyjen vaikutus oli aikaisem-
17746: min verrattain rajoitettu. Osanottajina niissä oli pääasial-
17747: lisesti varak'kaa:mpia ja kehittyneempiä maanviljelijöitä.
17748: Viime vuosikymmenien kuluessa nopeasti elpynyt harrastus
17749: maataloudellisiin asioihin, maanviljelijäin !kesken tapahtunut
17750: yhteenliittyminen sekä parannetut kulkuneuvot ovat myö-
17751: hemmille näyttelyille antwneet entisiin verraten pwljoa ylei-
17752: semmän leiman ja merkityksen.
17753: Nykyisin tarjoavat yleiset maanviljelysnäyttelyt nähtä-
17754: väksi 1kuvan kOko maatalouden kehityksestä. Niissä
17755: on maanviljelijällä tilaisuus perehtyä maatalouden eri
17756: aloilla ja erilaisissa olosuhteissa saatuihin tuloksiin' ja koke-
17757: muksiin sekä ni:ilhin apuneuvoihiu, joilla nämä on saavu-
17758: tettu, ja tehdä havaintoja, joita hän sittemmin voi sovellut-
17759: taa omaan maatalouteensa. Hyöty näistä näyttelyistä ulottuu
17760: entistä laajempiin maanviljelijäpiireihin sen johdosta, että
17761: niihin maataloudellisten seurojen toimesta järjestetään
17762: joukkoretkeilyjä, jotka tarjoavat pienviljelijöillekin tilai-
17763: suuden käydä näyttelyissä ja asiantuntijain opastuksella
17764: tutustua niiden eri puoliin. Yleiset maanviljelysnäyttelyt ovat
17765: omansa myös kiinnittä:mään ulkomaalaisten huomiota ja
17766: siten edistämään maablonstuot'teiden ja varsinkin kotieläin-
17767: ten menekkiä ulkomaille. Näin ollen pitää Eduskunta ylei-
17768: siä maanviljelysnäyttelyjä maan maataloudelliselle ke~hityk
17769: selle erittäin tä:rkeinä.
17770: Määräraha maanviljelysnäyttelyä varten. 3
17771:
17772: Muissa maissa pidetään yleisiä maanviljelysnäyttelyjä
17773: useasti ja määräaikojen kuluttua, esimerkiksi Saksassa joka
17774: vuosi ja Ruotsissa joka viides vuosi. Siitä kuin Suomessa
17775: viimeksi oli täJlainen näyttely, tulee pian kuluneeks~ ikym-
17776: menen vuotta. Kun maataloudessa tällä ajalla on ollut
17777: huomattavissa ripeätä edistymistä ja erinäisillä maatalou-
17778: den aloiHa on avautunut uusia kehitysmahdollisuuksia, olisi
17779: yleinen maanviljelysnäyttely lähimmässä tulevaisuudessa
17780: pidettävä.
17781: Edellä mainittu komitea oli ohj-elma,ssaan yleistä maan-
17782: viljelysnäyttelyä ja ·siihen kuuluvia valmistustoimenpiteitä
17783: varten ehd-ottanut ;yleisistä varoista myönnettäväksi
17784: 400,000 markan määrärahan. Tätä määrää ei voida pitää
17785: liiallisena uhrauksena valtion puolelta näyttelyn tuotta-
17786: maan hyötyyn nähden, varsinkin kun melkoisen osan
17787: näin käytetyistä varoista korvaisi valtiolle näyttelystä joh-
17788: tuvat lisääntyneet liikennetulot. Mainitusta määrärahasta
17789: on tuntuva osa suunniteltu käyte~täväksi näyttelyn valmis-
17790: tuksiin, ja on tämä myös näyttelyn menestymiselle välttä-
17791: mätöntä. Uusien maataloudellisten koneiden ja työaseiden
17792: näytteille asettamisesta ei nimittäin ole vastaavaa hyötyä,
17793: ellei niiden tarkoituksenmukaisuutta ja käyttökelpoisuutta
17794: ole ennen näyttelyä varsinaisen koetuksen klautta tarkastettu.
17795: Näyttelyyn ilmoitetun kylvösiemenen arvostelu vaatii myös
17796: pitkäaikaista alustavaa työtä, johon Imuluu siemenen kaikin-
17797: puolinen tutkiminen ja sen viljelysarvon määrääminen.
17798: Kotieläinten arvosteleminen edellyttää samaten edelläkäy-
17799: pää, verrattain pitkäaikaista tuotannon tarkastusta, kilpai-
17800: luja ja paikallisia näyttelyjä. Maatalouden eri alojen, var-
17801: sinkin metsänhoidon ja kalastuksen kehityksen sekä niiden
17802: kansantaloudellisen merkityksen kuvaamiseksi ja arvostele-
17803: miseksi on myös valmistettava aikaa vieviä tilastollisia,
17804: graafillisia, biologisia y. m. esityksiä. Niinikään olisi näyt-
17805: telypaikalla koekenttien, mkennuksien ja muiden laitosten
17806: sijoitusta varten ajoissa ryhdyttävä erinä]siin toimiin. Huo-
17807: mioon ottaen edellä mainitut valmi,stustoimet, joiden kautta
17808: nyikyi.set yleiset näyttelyt saavat varsinaisen arvonsa ja kan-
17809: 4 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 3.
17810:
17811: tavuutensa, ei näyttelyn toimeenpano ennen vuotta 1916
17812: nyt enään voi tulla kysymykseen. Jotta toisaalta voitai-
17813: siin viipymättä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin valmistuksiin
17814: ja saada ne tarkoituksenmukaisella tavaUa suoritetuiksi, pi-
17815: tää Eduskunta tarpeen vaatimana että vuoden 1914 meno-
17816: arvioon tätä varten otetaan 200,000 markan määräraha.
17817: EdeHä esitetyn nojalla. Edusknnta saa Teidän Keils.arilli-
17818: selta MajesteetiHanne a1amaisesti anoa,
17819:
17820: että yleinen, koko maata käsittävä maanvil-
17821: jelysnäyttely toimeen pantaisiin sopivaksi katsot-
17822: tavassa paikassa vuonna 1916; s'ekä
17823: että näyttelyä varten jo 1914 vuoden meno-
17824: arvioon otettaisiin 200,000 markan määräraha.
17825:
17826: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17827:
17828: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kiriapainossa, 1913.
17834: 1913. - Anomusmietintö N :o 4.
17835:
17836:
17837:
17838:
17839: Sivistysvaliokunnan mietintö
17840: N :o 3 määrärahan myöntämistä matka-apu-
17841: rahoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajatta-
17842: rille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
17843:
17844: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
17845: tänyt edustaja Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
17846: N :o 84, jossa ehdotetaan anottavaksi, että Hallitus myöntäisi
17847: 4,000 markan vuotuisen määrärahan jaettavaksi matkara-
17848: hoiksi maan kotitalous-, keitto- ja emäntäkouluissa toimi-
17849: ville opettajattarille.
17850: Kuten Sivistysvaliokunnan mietinnössä N :o 2 olevista
17851: tiedoista käy ilmi, on kotitalousopetus maassamme viime
17852: vuosina ollut ripeän kehityksen alaisena. Se onkin anomus-
17853: ehdotuksessa mainittujen koulujen kautta jo saanut niin
17854: suuren merkityksen, että Valiokunnan mielestä opettajatar-
17855: ten ammattikasvatukseen on kiinnitettävä täyttä huomiota,
17856: jr. koska tälläkin alalla on paljon oppimista olosuhteista
17857: ulkomailla, ei Valiokunta epäile lausua mielipiteenään, että
17858: puheenaolevissa kouluissa toimiville opettajattarille olisi
17859: valmistettava tilaisuutta opintomatkoilla hankkimaan itsel-
17860: leen kokemusta sekä kartuttamaan ammattitietojaan. Valio-
17861: kunta saa sentähden, kannattaen tehtyä alotetta, kunnioit-
17862: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
17863:
17864: että myönnettäisiin 4-,000 markan vuotuinen
17865: mää-räraha Maanviljelyshallituksen jaettavaks'i
17866: matkarahoiksi maan kotitalmts-, keitto- ja emän-
17867: täkmdttissa toimiville opettajattarille.
17868:
17869: Helsingissä, maaliskuun 11 p:nä 1913.
17870: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 4.
17871:
17872: Asian käsitelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
17873: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Annala, Etelä-
17874: mäki, Fränti, Herrala, Anton Huotari, Kivikoski, Lanne,
17875: .T. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Sipilä, Sund-
17876: blom ja Iida Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Arokallio (osit-
17877: tain) ja I. W. Laine (osittain).
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17883: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 4.
17884: '
17885:
17886:
17887:
17888:
17889: Suomen Eduskunnan alama~
17890: n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
17891: matlm-apurahoiksi JrotitaJous-, keitto- ja emän-
17892: täkoulujen opettajattarille.
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
17898: ja Suuriruhtinas!
17899:
17900:
17901:
17902:
17903: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
17904: myöntämisestä matka-apurahoiksi kotitalous-, keitto- ja
17905: emäntäkoulujen opettajattarille, ja on Eduskunta tämän eh-
17906: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 4.
17907:
17908: dotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
17909: Kuten Eduskunnan tänä päivänä tekemästä alama1sesta
17910: anomuksesta, joka koskee talouslwU:luj•en ja -kurssien avus-
17911: tamista, käy ilmi, on kotitalousopetus viime vuosina Suo-
17912: messa ripeästi ·kehittynyt. Se onkin mainittujen koulujen
17913: kautta jo saanut sellaisen merkityksen, että Eduskunnan
17914: miel·estä näid@ kouluj@ opettajatarten ammattikasvatuk-
17915: seen olisi kiinnitettävä enemmäm huomiota. Koska tällä
17916: ala:lla on paljon oppimista. olosuhteista ulkomailla, olisi pu-
17917: heena ·olevissa kouluissa toimiville opettajattarille valmistet-
17918: tava tilaisuutta opintomatlwilla hankkimaan itselleen koke-
17919: musta sekä kartuttrumaan ammattitietojaan.
17920: Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa Teidän Kei-
17921: sarilliselta Ma:jesteetiltanne alamaisesti anoa,
17922:
17923: että myönnettäisiin 4,000 markan vuotuinen
17924: määräraha Maanviljelyshallituksen jaettavaksi
17925: matkarahoiksi maan kotitalous-, keitto- ja emän-
17926: täkouluissa toimiville opettajattarille.
17927:
17928: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17929:
17930: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
17931:
17932:
17933:
17934:
17935: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
17936: 1913. - Anomusmietintö N:o 5.
17937:
17938:
17939:
17940:
17941: Maatalousvaliokunnan mie-
17942: t i n t ö N :o 2 Eduskunnassa tehdyn anomus-
17943: ehdotuksen johdosta, joka koskee vesiperäisten
17944: maiden viljelyskuntoon saattamiseksi käytettä-
17945: vän määrärahan korottamista.
17946:
17947: Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
17948: lähettänyt edustajain Fräntin y. m. anomusehdotuksen N :o
17949: 97. koskeva vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saatta-
17950: mista varten maanviljelyshallinnon käytettävinä olevien
17951: vuotuisten määrärahojen korottamista 200,000 markalla.
17952:
17953:
17954:
17955:
17956: Maan asukasluvun lisääntyminen ja siitä johtuva maa-
17957: taloustuotteiden kasvava kulutus vaatii toiselta puolen
17958: viljelyksessä olevan maan saattamista voimaperäisempään
17959: kuntoon ja toiselta puolen uusien maa-alojen valmistamista
17960: viljelykseen kelpaaviksi. Hyvän tilaisuuden viljelyskel-
17961: poisten maiden lisäämiseen tarjoavat meidän laajat vesi-
17962: peräiset maamme, varsinaiset suot sekä järvien ja jokien
17963: rantamat. Lukuisat esimerkit eri osista maata osottavatkin
17964: että tällaisten maiden kuivatus ja viljeleminen on ollut
17965: omiansa aikaansaamaan varallisuutta ja hyvinvointia.
17966: V esiperäisten maiden kuivatusyritykset kysyvät yleensä
17967: melkoisia pääomia. Hyöty niistä saadaan vasta pitemmän
17968: ajan kuluttua ja niiden suunnitteleminen ja suorittaminen
17969: edellyttää ammattipätevyyttä ja tarkkaa valvontaa. Tämän
17970: vuoksi vaatii tällaisten yrityksien toteuttaminen meidän vä-
17971: hävaraisissa ja verrattain kehittymättömissä oloissammf'
17972: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 5.
17973:
17974: valtion myötävaikutusta niinhyvin rahallisen avustuksen
17975: muodossa kuin myös itse kuivatustyön järjestämisessä ja
17976: johtamisessa.
17977: Vesiperäisten maiden kuivattamisen edistämiseksi on
17978: v. 1893 perustettu n. s. suonkuivatusrahasto sekä sen li-
17979: säksi vuodesta 1904 valtion menosääntöön vuosittain otettu
17980: 600,000 markan suuruinen rajaton siirtomääräraha. Tästä
17981: määrärahasta on 400,000 markkaa käytettävä Tie- ja vesi-
17982: rakennusten ylihallituksen kautta etupäässä liikennesuh-
17983: teitten parantamista ja vedenkorkeuden järjestelyä suu-
17984: remmissa vesistöissä käsittäviin hankkeisiin sekä 200,000
17985: mk. Maanviljelyshallituksen välityksellä yksinomaan vil-
17986: jelyksen edistämistä tarkoittaviin yrityksiin. Viimemai-
17987: nitusta määrärahasta suorittaa valtio yleensä alustavasta
17988: tutkinnosta, kuivatustöissä tarvittavista työaseista ja työn-
17989: johdosta aiheutuvat kulut sekä kolmannen osan yrityksien
17990: varsinaisista työkustannuksista. Kaksikolmatta osaa työ-
17991: kustannuksista antaa valtio osakkaille kuoletuslainana
17992: suonkuivatusrahastosta.
17993: Maanviljelyshallinnon käytettävänä olevasta määrä-
17994: rahasta jäi, kuten Eduskunta 1909 vuoden toisilla Valtio-
17995: päivillä Hallituksen valtiovarain tilaa koskevasta kerto-
17996: muksesta antamassaan lausunnossa on todentanut, vuosina
17997: 1904, 1905, 1906 ja 1907 melkoisia säästöjä. Kahtena seu-
17998: raavana vuonna tulivat nämä säästöt käytetyiksi. Sittem-
17999: min on kysymyksessä olevaa määrärahaa vuosina 1911 ja
18000: 1912 tuntuvasti ylitetty. Tämän ylityksen sekä näiden
18001: varojen kasvavan tarpeen valaisemiseksi pyytää Valio-
18002: kunta esittää allaolevan tilaston, joka selvittää suhteen
18003: valtion avustuksella tehtäviksi hyväksyttyjen kuivatus-
18004: töiden kustannusarvioiden ja niihin vuosittain käytettyjen
18005: määrien välillä.
18006: V esiperäisten maitten kuivattaminen. 3
18007:
18008: A vustettaviksi Maanviljelyshallituksen tilipäätöksen
18009: hyväksyttyjen mukaan käytetty Smk.
18010: Vuosi kuivatustöi- Muis1utuksia
18011: den kustan- Vuotnises-~ Suoukui-~ V~ot~iuenl Käytett
18012: ta määrä- vausra- määräraha ht ~
18013: nusarviot hastosta ylitetty y eens
18014: rahasta
18015:
18016:
18017: 1909 1013 965:97 200000:- 110472:05 26 294:61 336 766:66 Ylit,Y:~ suoritettu
18018: to1sista varoista.
18019: 1910 859164:62 200000:- 181248:57 - 381248:57
18020: 1911 1089847:91 200000:- 295 837:03 66 556:40 562393:43
18021: 1912 1472051:70 133443:60 211894:59 78 841: 95,424180: 14 Edellisen vuoden
18022: ylitys (66,556: 40)
18023: vähennetty mää-
18024: rärabasta.
18025: 1913 1751889:03 - - - -
18026:
18027:
18028: Kuluvaa vuotta varten on Valiokunnan saamien tietojen
18029: mukaan tehty alamainen esitys 25,000 markan lisämäärä-
18030: rahan myöntämisestä, mutta siitä huolimatta ei ole voitu
18031: käytettäväksi ehdottaa enempää kuin 314,794 mk. 71 p:iä.
18032: Edelläolevasta ilmenee että Hallitus on viime vuosina
18033: valtion avustettaviksi hyväksynyt kuivatusyrityksiä yhä
18034: lisääntyvässä määrässä, sekä että varoja on ollut käytettä-
18035: vänä vain noin kolmanneksi osaksi tai korkeintaan puo-
18036: leksi hyväksyttyjen kustannusarvioitten kokonaismää-
18037: rästä. Näin ollen Valiokunta pitää määrärahan korotta-
18038: mista välttämättömänä. Edellyttäen että n. s. suonkuiva-
18039: tusrahastossa edelleen tulee olemaan kuivatustarkoituksiin
18040: käytettävänä varoja samassa suhteessa kuin tähän asti ja
18041: huomioon ottaen avustettaviksi hyväksyttyjen kuivatusyri-
18042: tyksien lisääntymisen viime vuosina, katsoo Valiokunta,
18043: mitä ehdotettuun määrärahan korotuksen suuruuteen tulee,
18044: voivansa yhtyä aiotteentekijäin ehdotukseen.
18045: V aliakunta saa siis kunnioittaen ehdottaa
18046:
18047: että Eduskunta anoisi vesiperäisten maiden
18048: 1Jiljelyskuntoon saattamista tJarten maanviljelys-
18049: hallinnon käytettävänä olevien vuotuisten mää-
18050: rärahojen korottamista 200,000 markalla.
18051: 4 1913. - Anomusmietintö N:o a.
18052:
18053: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ny-
18054: lander, varapuheli!njohtaja Saalasti ja jäsenet Björk, Eloran-
18055: ta (osittain), Eronen, Grönvall, Huttunen, Junes, Kurikka,
18056: Lautasalo, Marttila, Mäki, Pullinen, Rannikko, Siren, Sjö-
18057: stedt-Jussila (osittain) ja Storbjörk (osittain) sekä osittain
18058: varajäsenet .T alonen, Kaakko-oja ja Strömberg.
18059: Vastalause. 5
18060:
18061:
18062:
18063:
18064: Vastalause.,
18065: Koska emme ole voineet yhtyä Valiokunnan edelläesitet-
18066: tyyn päätökseen, pyydämme täten saada esiintuoda eriävän
18067: mielipiteemme. Tunnustamme kyllä vesiperäisten maiden
18068: kuivattamisesta johtuvan kansantaloudellisen merkityksen
18069: ja pidämme jatkuvan kehityksen sillä alalla suotavana,
18070: mutta tämänlaatuisia yrityksiä edistettäessä meidän mieles-
18071: tämme valtion pitäisi suhtautua niihin yleensä siten, ettei
18072: sille niistä koituisi voittoa, mutta ei myöskään tappiota.
18073: Tästä yleisestä katsantokannasta myöskin aiheutuu, ettemme
18074: pidä kyseessäolevan määrärahan tähänastista käyttöä hyväk-,
18075: syttävänä, koska se suurimmaksi osaksi on muodostunut
18076: maanomistajien lahjomiseksi valtion varoilla.
18077: Valiokunnassa ehdotimmekin mietinnön perustelut muo-
18078: dostettaviksi sellaisiksi, että niissä huomautettaisiin muu-
18079: toksen tarpeellisuudesta vastaiseen Yarain käyttöön nähden,
18080: mikä meidän mielestämme olisi järjestettävä siten, että edel-
18081: leen suoritettaisiin, kuten tähänkin asti, alustavasta tutkin-
18082: nosta, kuivatustöissä tarvittavista työaseista ja työnjohdosta
18083: aiheutuvat kulut, mutta ei kolmatta osaa varsinaisista työ-
18084: kustannuksista. Tämä muutos taas olisi korvattava sillä,
18085: että osakkaille annetaan tarvittavia ln;loletuslainoja suon-
18086: kuivatusrahastosta.
18087: Kun kyseessä olevan rahaston käyttö ehdottaruallamme
18088: tavalla järjestettynä aiheuttaisi, ettei määrärahan korotus
18089: ole tällä kertaa tarpeellinen, saamme kunnioittaen ehdottaa
18090: että Eduskunta päättäisi hyljätä anom1tseh-
18091: dotuksen.
18092:
18093: Helsingissä maaliskuun 17 p:nä 1913.
18094:
18095: Jaakko Mäki. Pekka Huttunen.
18096: Juho Lautasalo. Otto Marttila.
18097: Aatto Siren. Evert ,Eloranta.
18098: Oliver Eronen.
18099: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
18100: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 5.
18101:
18102:
18103:
18104:
18105: S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
18106: n e n a n o m u s, . joka koskee vesiperäisien
18107: maiden viljelyskuntoon saattamiseksi käytet-
18108: tävän määrärahan korottamista.
18109:
18110:
18111:
18112:
18113: Suurlvaltalsin, lrmollisin Keisari
18114: ja Suuriruhtinas I
18115:
18116:
18117:
18118:
18119: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee vesi-
18120: peräisten maiden viljelyskuntoon saattamiseksi käytettävän
18121: vuotuisen määrärahan korottamista 200,000 markalla. Tä-
18122: 2 1913. ~ Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
18123:
18124: män ehdo1mksen on Eduskunta säiäruetyssä järj·estyksessä kä-
18125: sitellyt.
18126: Maan asukasluvun lisääntyminen j.a siitä johtuva maa-
18127: taloustuotteiden kasvava kulutus vaatii toiselta puolen
18128: vilj'elyk,sessä olevan maan saattamista entistä voimaperäisem-
18129: pään kuntoon ja toiselta puolen uusien maa-311ojen valm.Lsta-
18130: mista viljelykseen kelpaaviksi. Hyvän tilaisuuden viljelys-
18131: kelpoisten maiden lisäämiseen tarjoavat Suomessa laajat vesi-
18132: peräiset maat, varsinaiset suot sekä järvien ja jolkien ranta-
18133: mat. Lukuisat esimerkit eri osista mruata osottavatkin, että
18134: tällaisten maiden kuivaus ja viljeleminen on oUut omama
18135: aikaa:n saamaan varallisuutta ja hyvinvointia.
18136: Vesiperäisten maiden kuivausyritykset ky,syvät yleensä
18137: melkoisia pääomia. Hyöty niistä saadaan vasta pitkän
18138: ajan kuluttua ja niiden suunnitteleminen ja suorittaminen·
18139: edellyttää ammattipätevyyttä ja tarkkaa valvontaa. Tämän
18140: vuoksi vaatii tällaisten yritysten toteuttaminen Suomen vä-
18141: hävaraisissa ja verrattain ke1hittymättömissä oloissa val-
18142: tion myötävaikutusta niin hyvin rahallisen avustuksen muo-
18143: dossa kuin myös itse kuivaustyön järjestämisessä ja johta-
18144: m)lsessa.
18145: Vesiperäisten maiden kuivattamisen edistämiseksi on
18146: vuonna 1893 perustettu n. s. suonkuivausralhasto sekä sitä
18147: paitsi vuodest·a 1904 valtion menosääntöön vuosittain otettu
18148: 600,000 markan suuruinen rajaton siirtomääräraha. Tästä
18149: määrärahasta on 400,000 markkaa käytettävä Tie- ja vesi-
18150: rakennusten ylihallituksen välityksellä etupäässä liikenne-
18151: suhteitten parantamista ja ved·enkorkeud·en järjestelyä suu-
18152: remmissa vesistöissä käsittäviin hankkeisiin sekä 200,000
18153: markkaa Maanviljelys:hallituksen välityksellä yksinomaan
18154: viljdy,ksen edistrumistä tarkoittaviin yrityksiin. Viimemai-
18155: nitusta määrärahasta suorittaa valtio yleensä alustavasta tut-
18156: kimuksesta, kuivaustöissä tarvittavista työaseista ja työn-
18157: johdosta aiheutuvat kulut sekä kolmannen osan yrityksen
18158: varsinaisista työkustannuksista. Kaksi kolmasosaa työ-
18159: kustannuksista saavat osakkaat kuoletuslainana suonkui-
18160: va usrahastosta.
18161: Vesiperäisten maiden kuivattaminen. 3
18162:
18163: Maanviljelyshallinnon käytettävänä olevasta maarara-
18164: hasta jäi vuosina 1904, 1905, 1906 ja 1907 melkoisia sääs-
18165: töjä, mutta kahtena seuraavana vuonna tulivat nämä säästöt
18166: käytety:iksi. Sittemmin on kysymyksessä oleva määrära·ha
18167: vuosina 1911 ja 1912 tuntuvasti ylitetty. Kuluvaa vuotta
18168: varten on voitu käytettäväksi ehdottaa ainoastaan 314,794
18169: markkaa 71 penniä, vaikka vuotuiseen määrärahaan on
18170: myönnetty 25,000 markan lisäys.
18171: Kuten edellä olevasta ilmenee, on kuivaustöiden avusta-
18172: miseksi käytettävien varoj·en tarve viime vuosina yhä li-
18173: säänhnyt ja käytettävänä oleva määräraha sa'Illalla käynyt
18174: riittämättömäksi. Edellyttäen että suonkuivausrahastossa
18175: tulee olemaan kuivaustarkoituksiin käytettävänä varoja
18176: samassa suhteessa kuin tähänkin asti, on Eduskunta sitä
18177: mieltä, että kysymyksessä oleva vuotuinen määräraha onko-
18178: rotetbva 200,000 ma:rkalla.
18179: Edellä ·esitetyn nojaNa Eduskunta :sa a Teidän K·eisaril-
18180: 1
18181:
18182:
18183:
18184: liselta Majesteetilbnne alamais.esti anoa,
18185:
18186: että vesiperäisten maiden viljelyskuntoon
18187: saattamista varten maanviljelyshallinnon käytet-
18188: tävänä olevat vuotuiset määrärahat korotettaisiin
18189: 200,000 markalla.
18190:
18191: Suomen Eduskunta pysyy al.a·ti j. n. e.
18192:
18193: Hel•singissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
18194: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
18195: 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18196:
18197:
18198:
18199:
18200: Perustuslakivaliokunnan mie-
18201: tintö n:o 2 edustaja Paasivuoren y. m. ano-
18202: musehdotuksen johdosta, joka koskee Eduskun-
18203: nan hyväksymien, työväensuojelusta tarkoitta-
18204: vien asetusten voimaansaattamista.
18205:
18206: Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime helmikuun 18
18207: päivältä Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi lähettä-
18208: nyt edustaja Paasivuoren y. m. anomusehdotuksen n:o 15
18209: Eduskunnan 15 ja 16 päivänä marraskuuta 1909 hyväksy-
18210: mien, työväensuojelusta tarkoittavien asetusten voimaan-
18211: saattamisesta.
18212:
18213: Ne lainsäädäntötoimet, joita anomusehdotuksessa koske-
18214: tellaan, ovat Eduskunnan edellämainittuina päivinä armol-
18215: listen esitysten johdosta hyväksymät asetusehdotukset am-
18216: matinvaaralta suojelemisesta, työstä teollisuus- ynnä eräissä
18217: muissa ammateissa sekä ammattientarkastuksesta.
18218: Valiokunnassa on esiintuotu, ettei Eduskunnalla olisi
18219: syytä anoa eräitten asiain alamaisen esitt.elyn joud uttamista,
18220: kun samanlaisen viivyttelyn alaiseksi on joutunut lähes koko
18221: lainsäädäntö, ja että tässä anomusehdotuksessa mainituista
18222: asioista olisi sitä vähemmän syytä tehdä nyt erityistä ano-
18223: musta, kun nämä asiat jo on mainittu Eduskunnan viime
18224: istuntokaudella tekemässä, koko lainsäädännön nykyistä py-
18225: sähtymistilaa koskevassa alamaisessa anomuksessa. - V a-
18226: bokunnan enemmistön mielestä on kuitenkin otettava huo-
18227: mioon, että tässä on kysymys uudistuksesta, jonka tarkoituk-
18228: sena on vakuuttaa työntekijöille varmempaa turvaa henkeä
18229: ja terveyttä uhkaaviita vaaroilta, jotka saattavat kohdata
18230: heitä työn suorittamisessa. Koska voimassa olevat lainsään-
18231: nökset ainoastaan vaillinaisesti vastaavat tätä tarkoitusta,
18232: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18233:
18234: on tunnustettava että näiden puutteellisuuksien poistaminen
18235: on erittäin kiireellistä laatua.
18236: Mutta aiotteen tekijät eivät ole rajoittuneet ehdottamaan,
18237: että Eduskunta päättäisi anoa, että puheenalaiset asetuseh-
18238: dotukset viipymättä esiteitäisiin Hallitsijalle, vaan he ovat
18239: myös esittäneet anottavaksi, että ne ,mahdollisimman pian
18240: armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi".
18241: ---Eduskunta on tosin kahdessa tapauksessa- n. s. yleisen
18242: kieltolain ja kunnallisasetuksien suhteen - anonut aikai-
18243: semmin päättämänsä lakiehdotuksen vahvistamista, mutta
18244: silti ei ole syytä ottaa sellaista menettelyä tavaksi. Hyväk-
18245: s;yessään lakiehdotuksen on Eduskunta sillä lausunut, että
18246: se tahtoo ehdotuksen laiksi, eikä Eduskunnan jäiestäpäin
18247: tarvitse eikä sovi asiallisiin syihin vedoten saattaa Hallitsi-
18248: jan tietoon, että se pysyy ennen tekemässään päätöksessä.
18249: Ajateltavissa on myös, että Eduskunta jotakin asiaa uudel-
18250: leen harkitessaan voisi tulla toiseen tulokseen kuin edelli-
18251: sellä kerralla.
18252: V aliakunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
18253:
18254: että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Ma-
18255: jesteetille lähettää seuraavansisältö,isen alarnai-
18256: sen anomuksen:
18257:
18258:
18259: Marraskuun 15 ja 16 päivänä 1909 on silloin koolla ollut
18260: Eduskunta armollisten esitysten johdosta hyväksynyt asetus-
18261: ehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teollisum;-
18262: ynnä eräissä muissa ammateissa sekä ammattientarkastuk-
18263: sesta. Armollisesta käskystä on maaliskuussa vuonna 1910
18264: vaadittu Keisarillisen Senaatin lausuntoja sanotuista kol-
18265: mesta asetusehdotuksesta; mutta vaikka Senaatti jo loka-
18266: kuussa samana vuonna on vastaanottanut eri viranomaisilta
18267: vaatimansa selvitykset ja lausunnot, ei Senaatti vieläkään
18268: ole noudattanut saamaansa käskyä, jonka vuoksi asetusehdo-
18269: tuksia ei vielä ole esitelty Keisarillisen Majesteetin tutkitta-
18270: viksi vahvistamista ja lakina antamista varten.
18271: Työväensuojeluslainsäädännön uudistus. 3
18272:
18273: Siitä lainsäädäntötyössä tapahtuneesta keskeytyksestä,
18274: joka nykyisen hallitussuunnan vallitessa on esiintynyt ei
18275: ainoastaan edellämainittuihin lainsäädäntöasioihin vaan yli-
18276: I·äänsä maan kehitykselle tarpeellisiin uudistuksiin nähden,
18277: on Eduskunta huomauttanut useissa alamaisissa anomuk-
18278: si.ssa ja erittäinkin viime valtiopäivillä päättämässään ano-
18279: muksessa niiden syiden poistamisesta, joista Suomen lain-
18280: säädännössä vallitseva pysähdystila johtuu, mikä anomus
18281: ei vielä ole tuottanut mitään tulosta.
18282: Puheenalaisten asetusten tarkoituksena on vakuutta,a
18283: teollisuus- ja eräissä muissa ammateissa työskenteleville
18284: varmempaa suojelusta hengen- ja terveydenvaaroilta, joille
18285: he työssään saattavat joutua alttiiksi. Koska tällä alalla
18286: voimassa oleva lainsäädäntö ainoastaan vaillinaisesti vastaa
18287: sanottua tarkoitusta, on puutteellisuuksien poistaminen ki-
18288: peän tarpeen vaatima ja uudistuksen aikaansaaminen kii-
18289: reellistä laatua. On sen vuoksi erittäin tärkeää, että kysy-
18290: myksessä olevat lainsäädäntöasiat viivyttelemättä alistetaan
18291: Keisarillisen Majesteetin ratkaistaviksi.
18292: Sen nojalla, mitä tässä on esitetty, saa Eduskunta alamai-
18293: Ruudessa anoa,
18294:
18295: että Keisarillinen Majesteetti armollisesti su-
18296: vaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeelliseen toi-
18297: menpiteeseen, että Eduskunnan 1.5 ja 16 päivänä
18298: marraskuuta 1909 hyväksymät asetusehdotukset
18299: ammatinvaaraTta suojelemisesta, työstä teolli-
18300: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä am-
18301: mattientarkastuksesta viivyttelemättä alistetaan
18302: Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi.
18303:
18304: Helsingissä, 1 päivänä huhtikuuta 1913.
18305: 4. 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18306:
18307: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
18308: taja Mechelin, varapuheenjohtaja Svinhufvud, jäsenet Ahma-
18309: vaara, Alkio, Aro, Estlander, Hämäläinen, Ingman (osit-
18310: tain), Kurkinen (osittain), Kuusinen (osittain), Manner,
18311: Mannermaa (osittain), Nevanlinna, 'l'alas, Torppa ja "\Vala-
18312: vaara sekä varajäsenet Danielson-Kalmari, Lehtimäki (osit-
18313: tain), Rantanen ja Salmi (osittain).
18314: Vastalause 1. 5
18315:
18316:
18317:
18318:
18319: Vastalauseita.
18320: I.
18321:
18322: Kun en voi yhtyä siihen päätökseen, mihin Valiokunnan
18323: enemmistö on tullut, pyydän saada sen johdosta esittää eriä-
18324: vän mielipiteeni.
18325: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt Perustuslakivalio-
18326: kunnan mietinnössä N :o 4 v. 1912 ed. Paasivuoren y. m.
18327: samaa asiaa koskevan anomusehdotuksen johdosta, katson,
18328: että Eduskunnalla olisi asiallisia syitä anoa myöskin pu-
18329: heenaolevien lakien vahvistamista. Tässä tarkoituksessa eh-
18330: dotan,
18331: että Eduskunta palauttaa mietinnön takaisin
18332: V aliakuntaan sitä varten, että perustelut muute-
18333: taan tähän suuntaan ja lisätään siitä johtuva
18334: ponsi, jossa puheena olevien lakien armollista
18335: vahvistamista anotaan.
18336:
18337: Santeri Alkio.
18338: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18339:
18340:
18341:
18342:
18343: II.
18344:
18345: Koska Eduskunnan viime istuntokaudella tekemässä,
18346: koko lainsäädännön nykyistä l_)ysähdystilaa koskevassa ala-
18347: maisessa anomuksessa myöskin on mainittu Eduskunnan
18348: hyväksymät asetusehdotukset ammatinvaaralta suojelemi-
18349: sesta, työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa
18350: sekä ammattientarkastuksesta, ei mielestäni nyt ole syytä
18351: erikseen anoa sanottujen asiain alamaisen esittelyn joudut-
18352: tamista. Ehdotan sentäl1den kunnioittaen:
18353:
18354: että Eduskunta hylkäisi kysymyksessä ole-
18355: van anomusehdotuksen.
18356: Onni Talas.
18357:
18358: Edelläolevaan vastalauseeseen yhtyy alle~irjoittanut,
18359: semminkin kun nykyisissä l_loliittisissa oloissa mielestäni ei
18360: ole soveliasta tehdä sellaista anomusta kuin nyt ehdotetaan.
18361:
18362:
18363: P. E. Svinhufvud.
18364: Vastalause 111.
18365:
18366:
18367:
18368:
18369: III.
18370:
18371: Nykyisen poliittisen tilan vallitessa en katso olevan pai-
18372: kallaan, että Eduskunta tekee eri anomuksen sen kohtalon
18373: johdosta, jonka alaiseksi joku erikoinen eduskunnanpäätös on
18374: joutunut; ja saan sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
18375:
18376: ettei p~theenalainen anomusehdotus antaisi ai-
18377: hetta mihinkään toimenpiteeseen.
18378:
18379: Ernst Estlander.
18380: 8 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18381:
18382:
18383:
18384:
18385: IV.
18386:
18387: Olemme Valiokunnassa ehdottaneet mietinnön IJOnsilau-
18388: selman sellaiseksi kuin alatteentekijät olivat ehdottaneet.
18389: Mutta Valiokunnan enemmistö hylkäsi tämän ehdotuksemme,
18390: vastustaen ponsilauselman tärkeintä, jälkimäistä osaa, jonka
18391: kautta tulisi anottavaksi, että Eduskunnan päättämät työ-
18392: väensuojelusasetukset ,mahdollisimman pian armollisesti
18393: vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi''. Niinikään
18394: olemme V aliakunnassa ehdottaneet. että sen mietinnön pää-
18395: sisällyksen johdosta, jonka Perustuslakivaliokunta viime val-
18396: tiopäivillä antoi tästä samasta asiasta ja joka mietintö nyt oli
18397: mielestämme otettava Valiokunnassa valmistettavan mietin-
18398: nön pohjaksi, piti kysyttämän Työväenasiainvaliokunnan
18399: lausuntoa, koska viime valtiopäivillä oli Perustuslakivalio-
18400: kunnan porvarillisten jäsenten taholta huomautettu, että ei
18401: Perustuslakivaliokunta, vaan Työväenasiainvaliokunta oli
18402: omansa pätevästi tekemään selkoa Eduskunnan hyväksy-
18403: mäin työväensuojelusasetusten tarpeellisuudesta ja hyödylli-
18404: syydestä. Mutta Valiokunnan enemmistö hylkäsi myös tä-
18405: män ehdotuksemme.
18406: Kun Eduskunnan olisi mielestämme nyt päätettävä, että
18407: Perustuslakivaliokunnan on uudelleen käytävä tätä asiaa
18408: valmistelemaan edellämainitun, viime valtiopäivillä valmis-
18409: tetun mietinnön esitystä seuraten, siis puheenaolevain työ-
18410: väensuojelusasetusten voimaansaattamista puoltavassa mie-
18411: lessä ja asian yhteyteen kuuluvain tosiasiain esittämistä
18412: välttelemättä, niin tämän mielipiteemme perusteluksi ja sel-
18413: vitykseksi lainaamme tähän mainitun viimevuotisen mie-
18414: tinnön, joka sisältää perustelun sillekin seikalle, miksi tästä
18415: Vastalause IV. 9
18416:
18417: asiasta, työväensuojelusasetusten puoltajain kannalta kat-
18418: soen, olisi tarpeen niin seikkaperäinen Eduskunnan lausunto.
18419: Mainittu Perustuslakivaliokunnan mietintö kuului, muodol-
18420: lisia johdantolauseita lukuunottamatta, seuraavasti.
18421:
18422: ,Kuten tunnettu, hyväksyi Eduskunta 15 ja 16 päivänä
18423: marraskuuta 1909 armollisten esitysten perusteella asetuk-
18424: sen ammatinvaaralta suojelemisesta, asetuksen työstä teolli-
18425: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä asetuksen am-
18426: mattientarkastuksesta, mutta vieläkään ei niitä asetusehdo-
18427: tuksia ole esitetty Hallitsijalle vahvistettaviksi.
18428: Saatujen tietojen mukaan on Kaikkein Korkeimmasta
18429: käskystä maaliskuussa 1910 mainituista asetusehdotuksista
18430: vaadittu Senaatin lausuntoja. Jo ennemmin, 1909 vuoden
18431: lopulla, oli Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimituskunta
18432: sen asetusehdotuksen johdosta, joka koskee työtä teollisuus-
18433: ynnä eräissä muissa ammateissa, käskenyt Teollisuushalli-
18434: tuksen toimituttaa tutkimuksen maamme teollisuus- ja käsi-
18435: ammattiliikkeiden työajasta, jonka tutkimuksen tuloksesta
18436: selvitys on SeJ?-aattiin saapunut heinäkuussa vuonna 1910.
18437: Senaatin vaatimat lausunnot näistä asetuksista on Teolli-
18438: suushallitus antanut lokakuussa 1910 ja niissä esiintuomil-
18439: laan perusteilla ehdottanut ettei mainittuja asetuksia vah-
18440: vistettaisi.
18441: Tämän jälkeen on kuitenkin Senaatti, sittenkun asetuk-
18442: sia oli käsitelty Senaatin asettamassa valiokunnassa, joka
18443: oli antanut puoltavan lausunnon asetuksesta ammatinvaa-
18444: ralta suojelemisesta, joulukuussa 1910 päättänyt alamaisesti
18445: ehdottaa että viimeksi mainittu asetusehdotus armossa vah-
18446: vistettaisiin, joka päätäntö lienee tarkistettukin. Jäiestäpäin
18447: on Senaatti kuitenkin peruuttanut tuon päätöksensä ja siten
18448: nähtävästi poikennut asiain käsittelystä Senaatissa anne-
18449: tuista määräyksistä. Sen jälkeen on Senaatti siirtänyt asian
18450: takaisin valiokuntaan uudelleen valmistettavaksi, minkä
18451: perästä sekä asetusehdotus ammatinvaaralta suojelemisesta
18452: että edellä mainitut kaksi muuta asetusehdotusta edelleen
18453: Senaatin valiokunnassa odottavat enempää toimenpidettä.
18454: 10 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18455:
18456: Asian viivytyksen johdosta esittivät muutamat edustajat
18457: viime vuoden valtiopäivillä, Valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n
18458: mukaan, Eduskunnan suostumuksella, asianomaisen Senaa-
18459: tin jäsenen vastattavaksi kysymyksen, mitä Hallitus on teh-
18460: nyt tai aikoo tehdä edellä mainittujen asetusten voimaan
18461: saattamiseksi, saamatta kuitenkaan mitään vastausta.
18462:
18463: Puheenaolevat Eduskunnan hyväksymät asetusehdotuk-
18464: set tarkoittavat tärkeää uudistusta alalla, jolla voimassa-
18465: oleva lainsäädäntö jo pitemmän aikaa on ollut uudistuksen
18466: tarpeessa. Nämä asetusehdotukset olivat myös, ennen kuin
18467: ne Eduskunnan käsiteltäväksi esitettiin, läpikäyneet kaikki
18468: asianmukaisiksi katsotut valmistusasteet. Erityinen komi-
18469: tea, jonka Keisarillinen Senaatti keväällä 1906 oli asettanut
18470: työväenlainsäädäntöä tarkastamaan, oli antanut laajan selvi-
18471: tyksen uudistuksen tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukai-
18472: suudesta sekä valmistanut lakiehdotukset, joista sitten Se-
18473: naatti oli vaatinut lausuntoja Teollisuushallitukselta ja
18474: useilta muilta keskusvirastoilta ynnä Teollisuushallituksen
18475: kautta ammatintarkastajilta sekä erinäisiltä työväen ja työn-
18476: antajain järjestöiltä; sen jälkeen Senaatti oli lopullisesti
18477: valmistanut asetusehdotukset valtiopäiville .iätettäviä armol-
18478: lisia esityksiä varten.
18479: Kun Eduskunta nyt on jättänyt asian siinäkin suhteessa,
18480: mikäli aiotteen tekijät ovat tarkoittaneet anomusta puheena-
18481: olevien asetusehdotusten vahvistamisesta, Perustuslakivalio-
18482: kunnan valmistettavaksi, katsoo V aliakunta asianmukaiseksi
18483: kosketella asetusehdotusten sisältääkin.
18484: Ennen kaikkea on tarpeen vaatimaksi katsottu työväen
18485: työajan rajoittaminen ja säännösteleminen liialliselta ra-
18486: sittamiselta suojelevilla säännöksillä, jota pääsisällykseltään
18487: tarkoittaa tärkein puheenalaisista kolmesta asetusehdotuk-
18488: sesta, joka koskee työtä teollisuus- ynnä eräissä muissa am-
18489: mateissa. Voimassaolevain asetusten määräykset työajasta
18490: eivät ulotu laajemmalle kuin lapsiin ja nuoriin työntekijöi-
18491: hin, ja näillekin ne tarjoavat ainoastaan vähässä määrässä
18492: suojelusta. Tätä asiaa koskevaan armolliseen esitykseen si-
18493: Vastalause IV. 11
18494:
18495: sältyvän asetusehdotuksen säännökset menivät yleensä lJi-
18496: temmälle, mutta olivat nekin erinäisissä kohdissa Edus-
18497: kunnan mielestä niin puutteellisia, että se hyväksyessään
18498: sanotun asetusehdotuksen, katsoi tarpeelliseksi tehdä siihen
18499: muutamia tärkeitäkin muutoksia.
18500: Puheenaolevan uudistuksen vastustajain taholta on lau-
18501: suttu, ettei silloin kun Eduskunta asiaa käsitteli, ollut ole-
18502: massa riittävää tilastollisiin tutkimuksiin perustuvaa selvi-
18503: tystä siitä, kuinka laajalti Eduskunnan hyväksymät armoUi-
18504: sen esityksen ehdotuksesta poikkeavat määräykset vaikut-
18505: taisivat muutoksia maamme teollisuudessa työajan suhteen
18506: vallitseviin oloihin. Se tutkimus, jonka Teollisuushallitus
18507: toimitutti keväällä 1910, olikin tarkoitettu, ennemmin toimi-
18508: tettavaksi määrätyn naisten yötyötä koskevan tutkimuksen
18509: yhteydessä selvittämään, missä määrin etupäässä ne Edus-
18510: kunnan hyväksymät suojelusmääräykset, jotka rajoittavat
18511: säännöllistä työaikaa sekä yötyötä ja sunnunt.aityötä, kos-
18512: kettaisivat niitä työaloja, joihin asetus olisi sovellutettava.
18513: Teollisuushallituksen oli myös käsketty lausunnossaan Edus-
18514: kunnan vastauksen johdosta ottaa huomioansa mainitun tut-
18515: kimuksen tulokset, mutta Teollisuushallitus on siinä ainoas-
18516: taan ohimennen kerran viitannut tuohon tutkimukseen sekä
18517: maininnut perusteellisen selityksen nyt olevan olemassa.
18518: Niitä maamme teollisuuden työoloissa vallitsevia yhteiB-
18519: kunnallisia epäkohtia, jotka vaativat edellämainitun Edus-
18520: kunnan hyväksymän asetusehdotuksen vahvistamista ja voi-
18521: maan saattamista, ei Teollisuushallitus näytä lainkaan otta-
18522: neen huomioon antaessaan Senaatille lausuntonsa Eduskun-
18523: nan vastauksen johdosta. Lausuntonsa mukaan on Teolli-
18524: suushallitus myös Senaatille suosittaen lähettänyt erään
18525: Suomen Yleisen Työnantajaliiton taholta esitetyn arvostelun
18526: Eduskunnan hyväksymästä asetusehdotuksesta, jossa arvos-
18527: telussa tavataan samankaltaisia vastaväitteitä kuin 'feolli-
18528: suushallituksen lausunnossa; osittain esiintyvät Teollisuus-
18529: hallituksen lausumat väitteet yksipuolisemmassakin muo-
18530: dossa kuin työnantajain.
18531: 12 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18532:
18533: Asian tärkeyden vuoksi pitää Perustuslakivaliokunta
18534: tässä tarpeellisena ylempänä mainittujen tutkimusten tar-
18535: joaman lisäselvityksen valossa jonkun verran tarkastaa pu-
18536: heenaolevan asetusehdotuksen pääkohtain todennäköistä vai-
18537: kutuspiiriä sekä Teollisuushallituksen niitä kohtia vastaan
18538: esittämiä väitteitä, varsinkin koska on mahdollista, että
18539: 'l'eollisuushallituksen väitteet ovat osaltaan vaikuttaneet Se-
18540: naatin alussa mainittuun viivyttelyyn ja kenties voisivat
18541: kokonaan torjumattomiksi jätettyinä helpommin vaikuttaa
18542: myös asian lopulliseen ratkaisuun.
18543:
18544: Mikäli asetusehdotus koskee 18 vuotta täyttäneiden työn-
18545: tekijäin säännöllistä työaikaa (10 § :n 1 mom.), näkee Teol-
18546: lisuushallitus tässäkin kohden Eduskunnan hyväksymän
18547: suojelusmääräyksen menevän arveluttavan pitkälle, pitem-
18548: mälle kuin mitä sen mielestä ylipäänsä kohtuudella voidaan
18549: työväen suojelemiseksi vaatia. Eduskunta ei kuitenkaan
18550: tässä kohden tehnyt armollisen esityksen sisältämään ehdo-
18551: tukseen muuta kuin pari verrattain vähäistä muutosta. Ar-
18552: mollisessa esityksessä oli, samalla kun huomautettiin tässä
18553: olevan noudatettava suurinta varovaisuutta ammattietujen
18554: suhteen, lausuttu että teollisuusammattien alalla vallitsevia
18555: olosuhteita huomioonottaen on säännöllisen työajan rajoit-
18556: taminen enintään 60 tunniksi viikossa näyttänyt olevan se
18557: toimenpide, johon nykyään lainsäädäntötietä voisi ja pitäisi
18558: ryhtyä. Tähän ehdotukseen päätti Eduskunta tehdä sel-
18559: laisen lisäyksen, että vuorokauden pisin säännöllinen työ-
18560: aika tuli määrätyksi 10 tunniksi, koska valvonta sellaisen
18561: määräyksen noudattamisen suhteen, kuin armollisessa esi-
18562: tyksessä ehdotettiin, olisi käynyt niin vaikeaksi, että olisi
18563: helposti voitu saattaa työajan rajoitukset tehottomiksi, ja
18564: katsoen siihen että työnantajain ja työntekijäin välillä teh-
18565: dyillä joukkosopimuksilla on laajoilla työaloilla maassamme
18566: työpäivän pituus jo määrätty 10 tunniksi tahi sitä lyhyem-
18567: mäksikin. Samalla Eduskunta jättääkseen suuremman liik-
18568: kumisvapauden teollisuustoiminnalle, muutti määräyksen
18569: Vastalause IV. 13
18570:
18571: viikon pisimmästä työajasta siten, että työaika tuli määrä-
18572: tyksi 120 tunniksi kahta viikkoa kohti.
18573: Suomen Yleisen Työnantajaliitonkin puolelta on lau-
18574: suttu sellainen mielipide, että Eduskunnan hyväksymän
18575: asetusehdotuksen määräykset täysikasvuisten työntekijäin
18576: normaalityöpäivästä vain vähemmässä määrässä tulisivat
18577: aiheuttamaan muutoksia nykyisiin oloihin ja etteivät ne sen
18578: vuoksi myöskään tuottaisi maan teollisuudelle mainittavia
18579: vaikeuksia. Tätä seikkaa on verrattain selvästi valaissut
18580: edellämainittu työtilastollinen tutkimus Suomen teollisuuk-
18581: sien ja käsiammattiliikkeiden työajasta vuodelta 1910. Kai-
18582: kista tutkimusten alaisista 83,571 työntekijästä oli 67,376
18583: eli neljä viidesosaa tavallista päivätyötä tekeviä, ja näistä
18584: taas oli 59,572 työntekijällä eli lähes yhdeksällä kymmenes-
18585: osalla säännöllinen työaika vähemmän kuin 60 tuntia vii-
18586: kossa taikka tasan se määrä. Useampaan ryhmään erotel-
18587: tuna oli päivätyöntekijäin viikottainen työaika: 57 tuntia tai
18588: vähemmän 26,309 työntekijällä, 57-60 tuntia 33,263 :lla,
18589: 60-63 tuntia 4,601 :llä, 63-66 tuntia 1,669 :llä ja yli 66
18590: tuntia 1,534:llä. Suurissa teollisuuslaitoksissa on viikottai-
18591: nen työaika tavallisesti 54 ja 60 tunnin välillä, pienem-
18592: missä usein joko pitempi tai lyhyempi. Päivittäisen työajan
18593: pituudesta ei voi helposti saada selvää yleiskuvaa, koska
18594: noin 67 pros. kaikista tutkituista työpaikoista ja 65 pros.
18595: niissä toimivista työntekijöistä lopettavat työn lauvantaisin
18596: aikaisemmin kuin muina viikonpäivinä; erotus vaihtelee
18597: puolesta tunnista aina viiteen ja joskus kuuteenkin tuntiin,
18598: ollen tavallisesti suuremmissa työpaikoissa pitempi kuin
18599: pienemmissä. Enimmän näyttää 10 tunnin työpäivä olevan
18600: käytännössä. Lyhyempi työpäivä on kuitenkin useissa am-
18601: mateissa huomattavalla osalla päivätyön tekijöistä ja muu-
18602: tamilla aloilla nähtävästi enemmällä kuin puolella.
18603: Mutta vaikka siis yleensä niiden työntekijäin keskuu-
18604: dessa, joita käytetään työhön päivänaikaan, 60 tuntia pi-
18605: tempi viikottainen työaika on vain suhteellisesti vähäisellä
18606: osalla, eikä yllämainitun tutkimuksen mukaan ainoassakaan
18607: varsinaisessa teollisuusammatissa täydelleen kahdella vii-
18608: 14 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18609:
18610: desosalla, voi kuitenkin huomata osan heistä olevan useim-
18611: milla teollisuusaloilla työpäivän kohtuuttoman · pituuden
18612: tähden ilmeisesti raskaan liikarasituksen alaisena. Sahoissa
18613: ja höyläämöissä oli kokonaista 3,873 työntekijää eli 38,5
18614: pros. näiden teollisuuslaitosten päivätyön tekijöistä työssä
18615: yli 60 tuntia viikossa; lähes 1,000:lla heistä oli niinkin
18616: pitkä työaika kuin 63-66 tuntia ja parilla sadalla vielä
18617: pitempi. Tiilitehtaissa, sokeritehtaissa sekä olut- ja virvoke-
18618: juomatehtaissa oli 60 tuntia pitempi työaika kullakin alalla
18619: yli neljännellä osalla päivätyön tekijöistä, metalliteollisuu-
18620: den käsiammateissa pienemmällä osalla, mutta kuitenkin
18621: melkoisella määrällä. Muissa tutkituissa ammateissa oli niin
18622: pitkä työaika yhteensä noin 2,400 päivätyön tekijällä, joista
18623: noin puolella yli 63 tuntia viikossa. Yli 69 tuntia viikossa
18624: teki työtä kaikkiaan noin 900 päivätyön tekijää; pisin ta-
18625: vattu säännöllinen työaika oli 96 tuntia viikossa. Kuinka
18626: paljon vielä ylityötä on teetetty säännöllisen työajan lisäksi,
18627: siitä ei tutkimus antanut selvää yleiskäsitystä.
18628: Mikäli siis toimitetusta tutkimuksesta on selville käynyt,
18629: on muutamilla teollisuusaloilla kumminkin huomattavalla
18630: osalla ja useimmilla aloilla ainakin vähäisellä osalla päivä-
18631: työn tekijöistä pitempi säännöllinen työaika, kuin armolli-
18632: sessa esityksessä tai Eduskunnan vastauksessa oli katsottu
18633: työväen terveyttä suojelevan lainsäädännön voivan sallia.
18634: Tämä pitempi työaika on joka tapauksessa yhteensä useilla
18635: tuhansilla päivätyön tekijöillä, vieläpä osalla näistä niin-
18636: kin pitkä kuin 66-72 tuntia viikossa tai osittain sitäkin
18637: pitempi. Tässä on niinmuodoin maamme teollisuuden työ-
18638: oloissa selvästi havaittavana yksi niitä huolestuttavia epä-
18639: kohtia, joiden korjaamista Eduskunnan hyväksymä asetus-
18640: ehdotus tarkoittaa.
18641: Monilla ammattialoilla näyttää olevan, kuten Teollisuus-
18642: hallitus lausunnossaan viittaa, 10 tuntia pitempi työpäivä
18643: useammin pienissä työpaikoissa kuin suurissa. Niinikään
18644: osotti tutkimus että eräissä käsiammattiliikkeissä, kylpy- ja
18645: pesulaitoksissa ja varsinkin parturiloissa, jotka yleensä ovat
18646: pieniä työpaikkoja, on pitkä työaika sangen paljon käy-
18647: Vastalause IV. 15
18648:
18649: tännössä. Sitäpaitsi useita varsinaisia käsityöammatteja,
18650: jotka myös tulevat olemaan Eduskunnan hyväksymän ase-
18651: tuksen alaisia, ei tutkimus ensinkään koskenut. Tosin enin
18652: csa noiden tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden ammattien
18653: työntekijöistä oli rakennusteollisuuden työväkeä, jolla tiet-
18654: tävästi ei yleensä ole keskimääräistä-pitempi työaika. Mutta
18655: on hyvin mahdollista, että erinäisissä tutkimuksen ulkopuo-
18656: lelle jääneissä ammateissa ei 10-tuntinen tai lyhyempi työ-
18657: päivä ole niin runsaasti käytännössä kuin yleensä tutkimuk-
18658: sen piiriin kuuluneissa ammateissa, vaikka toisaalta ei ole
18659: tietoa siitäkään, olisiko enää nykyään li-tuntinen työpäivä
18660: joissakin ammateissa yleisesti vallitsevana, niinkuin Teolli-
18661: suushallitus lausunnossaan mainitsee. Väärin on kuitenkin
18662: sen johdosta, että pienissä työpaikoissa on 10 tuntia pitempi
18663: työpäivä usein tavattavissa, tehdä sellaista johtopäätöstä,
18664: että lainsäädännön olisi se niissä jätettävä rajoittamatta. Ku-
18665: ten Eduskunta vastauksessaan armolliseen esitykseen huo-
18666: mautti, on työväki pienissä liikkeissä yhtä hyvin suojeluk-
18667: Ren tarpeessa kuin isoissakin. Kun sitäpaitsi armollisessa
18668: esityksessä ehdotettua asetuksen vaikutuksen rajoittamista
18669: työpaikkoihin, joissa käytetään vähintään viisi työntekijää,
18670: olisi voitu meillä, kuten muuallakin vastaavissa tapauksissa
18671: on tehty, kiertää jakamalla teollisuuslaitos useampiin toi-
18672: sistaan erillään oleviin liikkeisiin, joissa kussakin olisi
18673: työssä vähemmän kuin viisi työntekijää, niin Eduskunta piti
18674: välttämättömänä ulottaa suojelusmääräykset myös pienii u
18675: työpaikkoihin (1 §:n 1 mom.). Niiden vaikeuksien tähden,
18676: mitkä maaseudulla kohtaisivat tehokkaan silmälläpidon ai-
18677: kaansaamista, ei Eduskunta kuitenkaan ottanut asetuksen
18678: alaisiksi sellaisia maalla sijaitsevia ammattiliikkeitä ja yri-
18679: tyksiä, joissa pidetään vähemmän kuin kolme työntekijää
18680: (1 §:n 2 mom.).
18681: Huomattava on vielä, että Eduskunta normaalityöaikaa
18682: koskevan määräyksen yhteydessä hyväksyi määrältään sel-
18683: laisenaan sen verrattain laajan oikeuden ylityön teettämi-
18684: seen, mikä armollisessa esityksessä ehdotettiin työnantajalle
18685: myönnettäväksi (10 §:n 2, 3 ja 4 mom.). Sen mukaan voi
18686: 16 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18687:
18688: tulla käytetyksi aina 120:kin ylityötuntia vuodessa kutakin
18689: 18 vuotta täyttänyttä työntekijää kohti. Viikkoa kohti voi-
18690: daan työntekijää käyttää ylityöhön yksin työnantajan har-
18691: kittavana olevasta sattuneesta syystä enintään 10 tuntia,
18692: sekä enemmänkin kuin 10 tuntia enintään kolmen viikon
18693: aikana silloin kun raaka-aineet tahi valmiit tuotteet ovat
18694: pilaantumiselle alttiina taikka kun työ tarkoittaa koneiden
18695: vaihtoa, uusien sellaisten asettamista tahi kiireellisiä kor-
18696: jauksia; viimemainittuihin tapauksiin nähden Eduskunta
18697: vielä laajensi armollisessa esityksessä ehdotettua työnanta-
18698: jan vapautta niin, ettei hänen yhtä viikkoa varten tarvitse
18699: hakea ammattientarkastuksen lupaa. Kun kuitenkin täten
18700: ylityön käyttämisoikeus, toisin kuin yleensä muiden mai-
18701: den työväen lainsäädännössä, jäi suurelta osaltaan riippu-
18702: mattomaksi minkään viranomaisen luvasta, ja kun ylityö
18703: on koetettava saada rajoitetuksi mahdollisimman vähiin,
18704: niin oli tarpeellista että Eduskunta lisäsi asetukseen sään-
18705: nöksen, jonka mukaan ylityöstä ja 12 §:n mukaan lisäksi
18706: sallitusta hätätyöstä on maksettava vähintään 50 prosentilla
18707: korotettu palkka. Nykyäänkin on sangen yleistä, että yli-
18708: työstä maksetaan korotettua palkkaa, ja useimmissa tapauk ·
18709: sissa korotus lienee työnantajain ja työntekijäin kesken
18710: sovittu 50 prosentiksi. Mainittu säännös ei niinmuodoin
18711: millään ennestään tuntemattomalla tavalla rajoita satun-
18712: naisesti tarvittavan ylityön teettämistä, vaan vaikeuttaa ai-
18713: noastaan säännöllisen työajan ylimmän laillisen rajan syr-
18714: jäyttämistä.
18715: Vaikeimmiksi jopa kerrassaan turmiollisiksi maan teol-
18716: lisuudelle on Teollisuushallitus lausunnossaan esittänyt
18717: Eduskunnan hyväksymät säännökset täysikasvuisten työn-
18718: tekijäin yötyön rajoittamisesta. Se on väittänyt, että nämä
18719: säännökset, jotka tekisivät kaksivuoroisen ympäri vuoro-
18720: kauden jatkuvan työn mahdottomaksi, aiheuttaisivat maan
18721: suurimmilla ja tärkeimmillä teollisuusaloilla vähintään 50
18722: prosentin korotuksen työkustannuksissa ja että se korotus
18723: nielisi teollisuuden koko voiton ja lisäksi enemmänkin, jota-
18724: paitsi Teollisuushallituksen mielestä tehtaiden olisi pakko
18725: Vastalause IV. 17
18726:
18727: ryhtyä tavattoman suuriin rakennusyrityksiin valmistaak-
18728: seen tilaa suuresti lisääntyvälle työväestölle tahi uutis- ja
18729: hsärakennuksiin pysyttääkseen tuotannon samalla tasolla
18730: kuin ennenkin.
18731: Totta on, että Eduskunnan hyväksymä asetus olisi
18732: omansa lopettamaan kaksivuoroisen 12-tuntisen työjärjes-
18733: tyksen maamme teollisuudessa. Mutta tuota työväelle tur-
18734: miollista työjärjestystä tuskin mikään todellinen uudistus-
18735: lainsäädäntö tällä alalla voisikaan edelleen säilyttää. Eikä
18736: sen estämissäännökset ole edes syntyneet yksinomaan niistä
18737: muutoksista, joita Eduskunta teki armolliseen esitykseen.
18738: Jo ne armolliseen esitykseen sisältyvässä asetusehdotuksessa
18739: olevat määräykset, ettei säännöllinen työaika saisi olla 60
18740: tuntia pitempi viikossa ja että, jollei työ ole järjestetty sään-
18741: nöllisesti vaihtuviin enintään 8 tu?-nin vuoroihin, työnteki-
18742: jöille olisi annettava vähintään tunnin kestävä lepohetki,
18743: olisivat riittäneet lopettamaan 12-tuntisen kaksivuorojärjes-
18744: telmän. Tosin ne eivät olisi estäneet li-tuntista, vielä vä-
18745: hemmin 10 :Jh- tai 10-tuntista kaksivuoroista työjärjestystä,
18746: jota myöskin nykyään paljon käytetään; mutta jonkun ver-
18747: ran olisi sitäkin voinut vähentää se armollisessa esityksessä
18748: e-hdotettu määräys, ettei naista yleensä, poikkeustapauksia
18749: lukuunottamatta, saisi käyttää yöt;yöhön, paitsi milloin työ
18750: on jaettu 8 tunnin vuoroihin siten että vuorot säännöllisesti
18751: vaihtuvat ja joka viikko muuttuvat. Eduskunnan tässä koh-
18752: den päättämä muutos oli pääasialliselta sisällykseltään sel-
18753: lainen, että tuo armollisen esityksen sisältämä yleinen sääntö
18754: naisten yötyön rajoittamisesta tuli ulotetuksi myöskin mies-
18755: puolisiin työntekijöihin, kuitenkin niin että erinäisissä poik-
18756: keustapauksissa on mahdollista vapaammin käyttää yötyö~
18757: hön sekä miehiä että naisia (9 §).
18758: Tämän säännöksen piti Eduskunta välttämättömänä sen
18759: tähden, että suuret terveydelliset epäkohdat ovat seurauk-
18760: sena miesten samoin kuin naistenkin pitempiaikaisesta yö-
18761: työstä, sekä sitä paitsi erinäisissä teollisuushaaroissa, joissa
18762: työskentelee kumpaakin sukupuolta olevia työntekijöitä, kä-
18763: visi vaikeaksi tyydyttävällä tavalla järjestää työ, JOS olisi
18764: 2
18765: 18 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18766:
18767: eri sukupuolten työaikaan nähden noudatettava erilaisia suo-
18768: jelusmääräyksiä. Pitempiaikaisen yötyön terveydellinen ja
18769: myös siveydellinen vahingollisuus onkin jo sangen yleisesti
18770: tunnustettu ja usein selvästi osotettu. U seimpain Europan
18771: maiden työväensuojeluslainsäädännössä on jo ei ainoastaan
18772: lasten, vaan myös nuorten henkilöjen ja täysikasvuisten nais-
18773: ten yötyö teollisuudessa rajoitettu ja useimmiten suorastaan
18774: kielletty siten että ainoastaan erityisissä poikkeustapauk·
18775: sissa sitä sallitaan. Täysikasvuisten miesten yötyötä sitä-
18776: vastoin ei toistaiseksi ole lainsäädännöllä tuntuvasti rajoi-
18777: tettu muualla kuin Sveitsissä. Tosin vain harvoin lienee tah-
18778: dottu kieltää, ettei työväen terveyden ja siveellisen edistyk-
18779: sen kannalta olisi oikeutettu se työväen taholta yleisesti esi-
18780: tetty vaatimus, että miestenkin yötyö olisi ehkäisevällä lain-
18781: säädännöllä supistettava välttämättömiin poikkeustapauk- ·
18782: siin. Mutta toisaalta on katsottu teollisuuden menestyksen
18783: useilla aloilla ehdottomasti vaativan yötyön käyttämistä
18784: yleisemminkin kuin työn teknillisen laadun vuoksi on välttä-
18785: mätöntä. Tämän käsityksen piti myös Eduskunta ilmeisesti
18786: Suomenkin oloihin nähden sikäli huomioonotettavana, että
18787: sen mielestä oli sallittava käyttää sekä miehiä että naisia
18788: yötyöhön missä teollisuudessa tai ammatissa tahansa, jos
18789: työ vain järjestetään tavalla, joka näyttää tarjoavan takeita
18790: siitä, että yötyöstä olevat haitat silloin melkoisesti supistu-
18791: vat. Sellainen, jo meillä ja muualla käytännössä koeteltu
18792: tapa on työn jakaminen 8-tuntisiin· säännöllisesti vaihtuviin
18793: vuoroihin.
18794: Eduskunta otti yötyötä koskevassa säännöksessä myös
18795: huomioon, että muutamissa liikkeissä ja yrityksissä ja eri-
18796: koisissa töissä käy teknillisistä tai muista syistä välttä-
18797: mättömäksi työn tekeminen osaksi yönkin aikaan eikä aina
18798: helposti sovellu järjestää sellaista työtä vuorotyöksi. Sellai-
18799: sia tapauksia varten otti Eduskunta asetukseen eräitä poik-
18800: keusmääräyksiä 9 § :n 1 mom :ssa lausutun säännön yhtey-
18801: teen. Milloin työn teknillinen laatu, vuodenaika, paikka-
18802: kunnan luonnonolot tahi liikennesuhteet sitä vaativat, on
18803: sallittu IJitää työntekijää työssä osaksi yön aikana, vaikka
18804: Vastalause IV. 19
18805:
18806: työ ei ole järjestetty 8-tuntisiin vuoroihin. Samoin on lupa
18807: pitää aputyön tekijöitä, kuten puhdistajia, lämmittäjiä ja
18808: voimakoneiden hoitajia, heidän töissään yön aikana niin kau-
18809: van ennen ja jälkeen muita työntekijöitä, kuin on välttä-
18810: mätöntä. Kun kuitenkin on pidetty suotavana, että mah-
18811: dollisimman pieni osa työajasta olisi yötunteja, on näissä
18812: poikkeusmääräyksissä tarkoitettu työ sallittu ainoastaan
18813: 'I'eollisuushallituksen nimenomaisella luvalla.
18814: Nyttemmin tiedoksi tulleet työtilastollisten tutkimusten
18815: tulokset osattavat selvästi sen, että ennen kaikkea juuri yö-
18816: työn teettäminen ylen rasittavassa määrässä on nykyään
18817: maassamme eräillä teollisuudenaloilla suurena epäkohtana,
18818: jonka korjaamiseksi edellämainittu Eduskunnan hyväksymä
18819: säännös on mitä kipeimmän tarpeen vaatima. Näiden tutki-
18820: musten tulosten valossa tarkastettaessa ei myöskään tätä
18821: nykyä käytännössä olevan kaksivuoroisen työn eikä järjes-
18822: tämättämän yötyön tarpeellinen supistaminen tai korvaami-
18823: nen 8-tuntisella vuorotyöllä, mikäli Eduskunnan päätös sel-
18824: laista edellyttää, näytä työnantajille erinomaisia vaikeuk-
18825: sia tai isoja lisäkustannuksia aiheuttavalta.
18826: Työaikaa koskeva tutkimus osotti, että vuonna 1910 pi-
18827: dettiin yötyössä sellaisissa työpaikoissa, jotka ympäri vuo-
18828: den yötyötä käyttivät, noin viidesosa kaikista tutkimuksen
18829: piiriin kuuluneista työntekijöistä eli yhteensä noin 16,600
18830: työntekijää. Suuri enemmistö näistä, noin 13,800 työnteki-
18831: jää, oli paperi- ja sahateollisuuden työväkeä. Siis ainoas-
18832: taan näillä aloilla on Suomen teollisuudessa yötyö laajasti
18833: käytännössä, vaikka tosin paperiteollisuudessakin oli lähes
18834: puolet ja sahateollisuudessa jonkun verran yli puolet työn-
18835: tekijöistä tavallisesti päivätyössä. Naisten yötyön laajuus
18836: ei selviä työaikaa koskevan tutkimuksen selonteosta, mutta
18837: vuonna 1909 siitä toimitetun erikoistutkimuksen mukaan,
18838: joka tosin ei ollut koko maata käsittävä, tavattiin naisia yö-
18839: työn tekijöinä 142 työpaikalla yhteensä 3,258, ja tutkimuk-
18840: sen selonteossa on arvioitu, että koko maan teollisuudessa
18841: olisi tiedustelun aikana ollut noin 4,800 naista yötyössä
18842: säännöllisesti tai ajoittain.
18843: 20 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18844:
18845: Kolmivuoroinen 8-tuntinen työ on vasta vähän käytän-
18846: nössä. Vuonna 1910 oli siten järjestetyssä työssä tutkimuk-
18847: sen alaisissa työpaikoissa noin 1,500 työntekijää, joista pa-
18848: periteollisuudessa noin 1,300. Jotenkin sama määrä kuin
18849: kolmivuoroisessa työssä huomattiin pidettävän työntekijöitä
18850: järjestämättömässä yötyössä, etupäässä sahoissa, lasiteh-
18851: taissa, kehruu- ja kutomatehtaissa sekä kirjapainoissa. On
18852: ilmeistä, että tämä järjestämätön yötyö niissä tapauksissa,
18853: jolloin sitä vaihtumatta jatkuu läpi vuoden aina viitenä,
18854: kuutena tai kerrassaan seitsemänä yönä viikossa, sitoo työn-
18855: tekijät aivan luonuottamaan ja terveydelle vaaralliseen elin-
18856: tapaan, ainakin silloin kun yötyötä kestää kerrallaan 7 tai
18857: 8 tuntia tai koko yönajan. Sellaisia työpaikkoja taas, jotka
18858: käyttävät yötyötä vain jonakin vuodenaikana, oli sahateolli-
18859: suudessa noin viidesosa ja tiilitehtaista kolmasosa sekä mo-
18860: nilla muilla aloilla pieni määrä, yhteensä 214 työpaikkaa ja
18861: niissä tähän yötyöhön käytettyjä työntekijöitä 2,274. Useim-
18862: miten yötyötä tällöin jatkuu yli 30 yötä, mutta harvemmin
18863: yli 150 yötä; enemmän kuin puolet työntekijöistä ovat työssä
18864: koko yönajan.
18865: Enimmäkseen on kuitenkin yötyön käyttämisessä vallalla
18866: kaksivuoroinen työjärjestys. Tässä työssä tavattiin vuonna
18867: 1910 yhteensä 13,521 työntekijää, ei tosin useammassa kuin
18868: 248 työpaikassa, joka määrä oli vain 8,2 pros., tutkittujen
18869: työpaikkain koko luvusta. Yksistään paperi- ja sahateolli-
18870: suudessa oli edellämainituista työntekijöistä 11,638. Lähes
18871: puolet kaksivuoroisen työn tekijöistä tekivät kahden viikon
18872: aikana työtä yli 120 tuntia ja lähes 23 prosenttia yli 152
18873: tuntia. Useampaan ryhmään eroteltuna oli työajan pituus
18874: kahdessa viikossa: enintään 114 tuntia 3,854 työntekijällä.
18875: 115-120 tuntia 2,969:llä, 121-126 tuntia 1,894:llä, 128-
18876: 132 tuntia 754:llä ja sitä enemmän 3,916 työntekijällä. Jos
18877: näitä lukuja verrataan ennemmin mainittuihin vastaaviin
18878: tietoihin päivätyön tekijäin yhtä viikkoa kohti ilmoitetuista
18879: työajoista, voidaan havaita, että kaksivuoroisen työn teki-
18880: jöillä, jotka ovat pääosana yötyön tekijöistä, on yleensä pal-
18881: jon pitempi työaika, huolimatta yötyön suuremmasta rasitta-
18882: Vastalause IV. 21
18883:
18884: vaisuudesta .ia vahingollisuudesta; paljon suuremmalla osalla
18885: heistä kuin päivätyön tekijöistä on työaika keskimäärin yli
18886: 60 tuntia viikkoa kohti, ja aivan tavaton on erotus yli 66
18887: tuntia keskimäärin viikkoa kohti työskenteleväin suhdelu-
18888: vuissa; viimemainittuja oli päivätyön tekijöistä ainoastaan
18889: 2,3 pros., mutta kaksivuoroisen työn tekijöistä kerrassaan
18890: 29 pros. Eikä ainoastaan suhteellisesti vaan myös määräl-
18891: tään on pisimmillä työajoilla rasitettuja paljon enemmän
18892: kaksivuoroisen työn tekijäin joukossa kuin päivätyön teki-
18893: jäin yli kuusi kertaa suuremmassa joukossa. Enemmän kuin
18894: kolmetuhatta työntekijä~ oli pakotettu tekemään kaksivuo-
18895: roista työtä säännöllisesti kahdessa viikossa niinkin paljon
18896: kuin 152-156 tuntia tai vielä enemmän. Naisia tavattiin
18897: vuonna 1909 toimitetussa tiedust~lussa kaksivuoroisessa
18898: työssä 75 työpaikassa kaikkiaan 2,64 7 eli enemmän kuin
18899: neljä viidesosaa kaikkien tiedustelunalaisten yötyöntekijät-
18900: tärien luvusta. Yli 120 tuntia kahdessa viikossa oli työaika
18901: kaksivuoroisessa työssä 916 naisella ja 156 tuntia 384:llä.
18902: Ne teollisuudenhaarat siis, joissa kaksivuoroista työtä,
18903: kuten yleensä yötyötä, pääasiallisesti käytetään, ovat paperi-
18904: ja sahateollisuus. Edelliseltä alalta on saatavissa jonkun
18905: verran seikkaperäisempiä tietoja vuonna 1910 toimitetun
18906: erikoistutkimuksen tuloksista. Näiden tietojen mukaan,
18907: jotka koskevat paperi- ja selluloosatehtaiden ja puuhiomo-
18908: jen oloja, oli mainituissa laitoksissa kaksivuoroisessa työssä
18909: kaikkiaan 3,935 työntekijää, joista naisia 942. Työaika on
18910: tavattoman pitkä, yli yhdeksällä kymmenesosalla kahdessa
18911: viikossa 152 tuntia tai enemmän. Tavallisesti on työ jär-
18912: jestetty siten, että toinen vuorokunta lopettaa päivätyön
18913: lauantai-iltana ja alkaa yötyön sunnuntai-iltana, toinen taas
18914: lopettaa yötyön sunnuntaiaamuna ja alkaa päivätyön maa-
18915: nantaiaamuna. Siten kestää tällöin kunkin vuorokunnan
18916: päivätyötä aina kuusi päivää ja yötyötä seitsemän yötä
18917: perätysten; sunnuntailepoa on useimmiten 24 tuntia. Erääs-
18918: sä selluloosatehtaassa ei työtä keskeytetä suununtaisin edes
18919: päivänajaksi, vaan täytyy toisen vuorokunnan jatkaa työtä
18920: 24 tuntia yhtä päätä, joten työntekijöillä kahden viikon
18921: 22 1913. - Anomusmietintö N:o 6.
18922:
18923: työaika on 168 tuntia ja sunnuntailepoa ainoastaan joka
18924: toisena viikkona.
18925: Kolmivuoroisessa työssä oli paperiteollisuudessa vuonna
18926: 1910 noin neljäsosa kaikista vuorotyön tekijöistä. Edelli-
18927: sinä vuosina oli tämä työjärjestys ollut laajemminkin käy-
18928: tännössä. Keväällä 1907 oli eräs osakeyhtiö, joka omistaa
18929: kolme Suomen suurinta paperitehdasta, taipunut ottamaan
18930: käytäntöön kolmivuoroisen työn kaksivuoroisen työn sijaan,
18931: ja sen jälkeen myös useat muut tehtaat toimeenpanivat sa-
18932: man muutoksen. Mutta sittemmin, kun tilapäisesti vallitsi
18933: tavallista huonompi liikeasema .ia työttömyys oli suuri,
18934: palautti edellämainittu osakeyhtiö ·sekä osa muita jälleen
18935: kaksivuoroisen työn tehtaisiinsa. Sen jälkeen on 11 työ-
18936: paikkaa, viidesosa kaikista vuonna 1910 käynnissä olleista,
18937: edelleen käyttänyt yksinomaan kolmivuoroista työtä, muuta-
18938: mat molempia, enimmät ainoastaan kaksivuoroista. Työ-
18939: tilastolliset tutkimukset eivät ole tarkoittaneet lainkaan sen
18940: seikan selvittämistä, missä suhteessa kaksi- ja kolmivuoroi-
18941: sella työjärjestyksellä olisi mahdollisesti ollut erilainen
18942: vaikutus tuotannon paljonteen ja liikkeiden kannattavaisuu-
18943: teen. Mutta että ne liikkeet, jotka ovat kolmivuoroisen työn
18944: säilyttäneet, sen johdosta kannattaisivat huonommin kuin
18945: muut, sellaista ei Teollisuushallituskaan lienee tahtonut väit-
18946: tää, vielä vähemmin sellaista, että ne olisivat menettäneet
18947: kaiken voittonsa ja lisäksi enemmänkin. Sitäpaitsi näkyy
18948: näiden liikkeiden käyttämästä työn järjestelystä, että paperi-
18949: teollisuudessa saattaa ilman erityisiä hankaluuksia kolmi-
18950: vuorojärjestelmän sovelluttamisessa noudattaa myös Edus-
18951: kunnan hyväksymää määräystä vähintään 30-tuntisen sun-
18952: nuntailevon myöntämisestä työntekijöille. Viidessä tehtaassa
18953: on jo nykyään kolmivuoroisen työn tekijöillä, kaikkiaan
18954: 376:lla, sunnuntailepoa kolmen perätysten seuraavan viikon
18955: aikana yhteensä 90--120 tuntia, ja ainakin eräässä ison-
18956: laisessa paperitehtaassa joka viikko vähintään 32 tuntia.
18957: Ilman mitään vaikeuksia soveltuu tarkoitettu järjestys aina,
18958: milloin tehtaassa sunnuntaisin 16 tunniksi varsinainen tuo-
18959: tanto keskeytetään, joka keskeyttäminen nykyäänkin, tosin
18960: Vastalause IV. 23
18961:
18962: useimmiten vain 12 tunniksi, on tällä alalla yleisenä sään-
18963: tönä ja lienee suuressa määrin välttämätöntäkin tarpeellisten
18964: aputöiden suorittamista varten. Ainoastaan niissä harvinai-
18965: sissa osatöissä, joita teknillisistä tai muista sellaisista syistä
18966: tarvitseisi teettää läpi sunnuntain, taikka milloin taloudelli-
18967: sista syistä nähtäisiin tarpeelliseksi olla keskeyttämättä
18968: tuotantoa sunnuntaisin 16 tunniksi tai edes lyhyeksikään
18969: ajaksi, tulisi kysymykseen erityinen järjestely, joka voisi
18970: vaatia vähän lisäämään työväen lukumäärää. Erinäisissä
18971: tapauksissa voisi epäilemättä myös 9 § :n 2 mom :n poikkeus-
18972: säännösten soveltaminen tulla kysymykseen.
18973: Sahoissa ja höyläämöissä ei käytetä kolmivuoroista työtä,
18974: mutta kaksivuoroista sangen laajasti. Tosin työpaikoista
18975: ainoastaan 117 eli vähän yli neljäsosa käytti vuonna 1910
18976: tätä työjärjestystä, mutta työntekijöitä oli kaksivuoroisessa
18977: työssä lähes 8,000 eli 44,5 pros. sahojen ja höyläämöjen koko
18978: työväestä. Yli 2,500 vuorotyöntekijällä oli työaika jompana-
18979: kumpana viikkona yli 60 tuntia ja yhteensä kahtena perä-
18980: tysten seuraavana viikkona 120 tuntia tai enemmän, aina
18981: 188 tuntiin asti. Noin 600 työntekijää, ] 5 työpaikassa, oli
18982: pakotettu tekemään työtä molempina viikkoina 66 tai 72
18983: tuntia, jopa muutamat vähintään 87, enintään 98 tuntia.
18984: Naisia tavattiin vuonna 1909 toimitetussa erikoistieduste-
18985: lussa yhteensä 1,475 vuorotyön tekijöinä sahoissa. Teknilli-
18986: set syyt eivät vaadi sahateollisuudessa työn keskeytymätöntä
18987: käyntiä, eikä varsinaista sunnuntaityötä yleensä käytetä.
18988: Tässä teollisuudessa näyttää siis käyvän laatuun vuorotyön
18989: muuttaminen asetusehdotuksen 9 §:n mukaiseksi, joko sitten
18990: järjestämällä työ kolmivuoroiseksi taikka kaksivuoroiseksi
18991: 8-tuntiseksi, jota jälkimäistä tapaa osa työnantajista lienee
18992: arvellut edullisemmaksi. Usein riippuu sahalaitoksissa yö-
18993: työn käytön, kuten koko tuotannonkin laajuus tuntuvassa
18994: määrässä eri vuodenajoista sekä paikkakunnan luonnon-
18995: oloista ja osittain myös liikennesuhteista. Teollisuushalli-
18996: tuksen harkinnasta tulee riippumaan, kuinka paljon se ehkä
18997: tällaisissa tapauksissa katsoisi voivansa myöntää sahalaitok-
18998: 24 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
18999:
19000: sille poikkeuslupia vuoroihin järjestämättämän työn teettä-
19001: miseen osaksi yön aikana.
19002: Muilla teollisuusaloilla Suomessa käytetään yötyötä jo-
19003: tenkin vähäisessä maarassa. Koko metalliteollisuuden
19004: 14,095 työntekijästä oli vuonna 1910 kaksivuoroisessa työssä
19005: ainoastaan 483, nekin kaikki 8 työpaikassa. Yötyön vähäi-
19006: nen käyttö tällä alalla seurannee etupäässä siitä, että metal-
19007: linvalmistuslaitoksia, joissa säännöllinen yötyö on verrattain
19008: yleistä ja osittain teknillisesti välttämätöntä, ei maassamme
19009: ole monta. Niissä muutamissa rautatehtaissa, joita o~ ole-
19010: massa, aiheuttaisi uusi asetus kolmivuorojärjestelmän käy-
19011: täntöön ottamisen. Kutomateollisuudessa oli vuonna 1910
19012: kaksivuoroisessa työssä 12,398 työntekijästä 509. Vuonna
19013: 1909 toimitetussa tiedustelussa tavattiin tällä alalla yksis-
19014: tään naisia kaksivuoroisessa työssä 593, ne kaikki 8 työpai-
19015: kassa. Tuotannon laatu ei yötyötä ehdottomasti vaatine
19016: tällä alalla. Tiilitehtaissa käytetään tiilenpolttajia yötyö-
19017: hön pääasiallisesti sulan aikana; tämä työ on nykyään taval-
19018: lisesti kaksivuoroista. J_,asitehtaissa oli vuonna 1910 yli
19019: 250 työntekijällä, eli noin neljännellä osalla kaikista, yö-
19020: työtä, enimmäkseen vuoroihin järjestämätöntä ja siten vielä
19021: tavallista rasittavampaa; mikäli tällä alalla eräiden töiden
19022: järjestäminen säännölliseksi kohtaisi teknillisiä vaikeuksia,
19023: voisi ehkä jossain määrin tulla kysymykseen poikkeuslupain
19024: myöntäminen. Muutamissa muissakin teollisuudenhaaroissa
19025: on saman vuoden tilaston mukaan yötyössä pienehkö määrä
19026: työntekijöitä, pari sataa tai vähemmän, niin esimerkiksi so-
19027: keritehtaissa, kirjapainoissa ja valaistustehtaissa; viimeksi
19028: mainituissa laitoksissa näyttää kolmivuorojärjestelmä jo ny-
19029: kyään olevan suhteellisesti melkoisessa määrin käytän-
19030: nössä.
19031: Edellä paperiteollisuuden vuorotyöjärjestyksestä puhut-
19032: taessa on jo viitattu myös sunnuntailepoa koskevaan mää-
19033: räykseen Eduskunnan hyväksymässä asetusehdotuksessa
19034: (16 §). Tämäkin määräys olisi Teollisuushallituksen lau-
19035: sunnon mukaan mahdoton sovittaa käytäntöön ilman niin
19036: ylen suuria kustannuksia, että ne tekisivät liikkeen kannat-
19037: Vastalause IV. 25
19038:
19039: tavaisuuden mahdottomaksi. On kuitenkin verrattain helppo
19040: saada suunnilleen oikea käsitys asian todellisesta laidasta.
19041: Varsinainen säännöllinen sunnuntaityö tuotantotarkoituk-
19042: sessa on hyvin harvinaista, ja niilläkin aloilla missä sitä
19043: tavataan, kuten rauta-, lasi-, tiili- ja valaistustehtaissa, ei
19044: se yleensä näytä tulevan kysymykseen muissa kuin eräissä
19045: osastoissa tai erikoistöissä ja joka tapauksessa vain verrat-
19046: tain vähäisen työntekijämäärän suhteen. Tällaisissa töissä
19047: täytyy nykyään kaksivuoroista työjärjestystä käytettäessä
19048: tavallisesti toisen vuorokunnan vuorojen vaihdoksen aikana,
19049: siis suununtain seuduilla, tehdä työtä kerrassaan kaksi vuo-
19050: roa yhteen jaksoon; käytännössä on tässä erilaisia järjestely-
19051: tapoja, myöskin sellaisia, joiden kautta tuo vaihdosvuoron
19052: ylen pitkä työaika käy vähän lyhyemmäksi kuin kaksi
19053: täyttä vuoroa yhteensä. Tällaisissa tapauksissa, milloin
19054: työn yhtämittainen jatkuminen läpi sunnuntainkin on vält-
19055: tämätöntä, edellyttää Eduskunnan hyväksymän asetusehdo-
19056: tuksen sovelluttaminen enemmän muutosta kuin ainoastaan
19057: kolmivuorojärjestelmän käytäntöön ottamisen. Työväkeä
19058: täytyisi tällöin vähän lisätä; työnantajain taholta on esi-
19059: tetty mielipide, että olisi otettava käytäntöön neljäs eli
19060: vara-vuorokunta, jossa työntekijäin lukumäärä olisi kolmas-
19061: osa varsinaisesta vuorokunnasta.
19062: Useammin teetetään kuitenkin enemmän tai vähemmän
19063: säännöllisenä sunnuntaityönä erinäisiä aputöitä, kuten puh-
19064: distus- ja korjaustöitä, joita ei käy tekeminen laitoksen käyn-
19065: nissä ollessa, samoin lämmityksen ja vaJaistuksen ylläpitä-
19066: mistä tarkoittavia töitä, ylipäänsä samoissa työpaikoissa
19067: kuin säännöllistä vuorotyötä käytetään. Tällaisiin töihin ei
19068: yleensä paljon työntekijöitä tarvita kussakin työpaikassa.
19069: Runsaan kysynnän tai muun kiireen johdosta teetetään tila-
19070: päistä sunnuntaityötä muutamilla aloilla, esimerkiksi sa-
19071: hoissa ja laivanveistämöissä, nähtävästi ei kuitenkaan varsin
19072: paljoa. Tällaisia tapauksia silmälläpitäen hyväksyi Edus-
19073: kunta sensisältöisen lisäsäännöksen, että jollei ole mahdol-
19074: lista antaa työntekijälle sunnuntain ajaksi vähintään 30 tun-
19075: tia kestävää vapautta työstä, annettakoon vastaava vapaus .
19076: 26 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19077:
19078: muuna viikon aikana. Tämän kautta myönnetty osittainen
19079: viikkolevon siirtämisvapaus luonnollisesti paljon helpottaa
19080: puheenaolevan suojelusmääräyksen noudattamista. Mutta
19081: siinäkin tapauksessa, vaikka olettaisi mahdolliseksi; että tä-
19082: män määräyksen noudattamiseksi olisi jossain teollisuusliik-
19083: keessä vähän lisättävä harvalukuisten aputyöntekijäin mää-
19084: rää, on todennäköistä, ettei sellainen seikka voi horjuttaa
19085: liikkeen kannattavaisuutta. Yhtä vähän voinee sellaista ai-
19086: kaansaada se mahdollisen pieni lisäkustannus, joka saattaa
19087: aiheutua 16 §:n 2 mom:n määräyksestä, että sunnuntaityöstä
19088: on maksettava vähintään kaksinkertainen palkka. Nykyään-
19089: kin lienee yleensä teollisuuslaitoksissa tapana maksaa aina-
19090: kin tilapäisestä sunnuntaityöstä 50 tai 100 pros :lla korotet-
19091: tua palkkaa, koska työntekijä tällöin tulee estetyksi nautti-
19092: m,asta pyhäpäivävapauden etuisuuksia.
19093: Lasten ja nuorten henkilöjen työtä koskevia määräyksiä
19094: ei Eduskunta yleensä sanottavasti kaventanut siitä, mitä ar-
19095: mollisessa esityksessä ehdotettiin. Oikeastaan ainoa tuntu-
19096: vampi muutos oli se, että nuorten työntekijäin pisin sallittu
19097: työaika tuli lyhennetyksi kymmenestä kahdeksaksi tunniksi
19098: (8 §). Teollisuushallitus on kuitenkin lausunnossaan selit-
19099: tänyt, että ne suuret rajoitukset, joita Eduskunta on tehnyt
19100: lasten ja nuorten henkilöjen työhön, ovat omansa kokonaan
19101: karkoittamaan nämät teollisuuden palveluksesta. - Edellä
19102: selostetussa työtilastollisessa tutkimuksessa työajasta ei
19103: lainkaan erotettu lapsia eikä nuoria henkiläjä muista työn-
19104: tekijöistä. Teollisuustilasto ilmoittaa vuonna 1909 heitä
19105: olleen tilaston piiriin kuuluvissa teollisuuslaitoksissa keski-
19106: määrin 7,389 eli 7,9 pros. kaikkien työntekijäin keskilu-
19107: vusta, enimmän puuteollisuudessa, kutomateollisuudessa ja
19108: grafillisessa teollisuudessa, paperitehtaissa, tupakkatehtaissa
19109: sekä tiili- ja lasitehtaissa. Naisten yötyötä koskevassa tie-
19110: dustelussa tavattiin yötyöntekijättärinä 15-19-vuotisia nai-
19111: sia yhteensä 399, joista sahateollisuudessa 214, paperiteolli-
19112: suudessa 86 ja kutomateollisuudessa 78. Nuorten työnteki-
19113: jäin työajasta tiedetään, että missä heitä käytetään, se yli-
19114: päänsä on yhtä pitkä kuin täysikasvuistenkin työaika. Oi-
19115: Vastalause IV. 27
19116:
19117: keana ja terveydelliseltä kannalta välttämättömänä on kui-
19118: tenkin työväensuojeluslainsäädännössä pidettävä sitä, että
19119: nuorten, vielä kesken ruumiinkehitystään olevain työnteki-
19120: jäin työajan pituus rajoitetaan tuntuvasti lyhyemmäksi sitä
19121: korkeinta määrää, jota enempää ei katsota mahdolliseksi
19122: säätää täysikasvuisten työntekijäin säännölliseksi työajaksi.
19123: Sitä paitsi on nuorille työntekijöille varattava tilaisuutta
19124: käyttää aikaa ja voimia myöskin ammattitaitonsa kehittä-
19125: miseen ja kansalaissivistyksensä kohottamiseen, kuten Edus-
19126: kunta huomautti vastauksessaan armolliseen esitykseen. Las-
19127: ten ja nuorten lyhyemmän päivätyön voinee myös sopivalla
19128: järjestelyllä yleensä sovittaa aikuisten työn yhteyteen sel-
19129: laisissakin toimissa, joissa olisi jotain haittaa siitä, että nämä
19130: eivät olisi työssä koko sitä aikaa kuin muu työväki. Lisäksi
19131: huomautettakoon, että Eduskunta hyväksyi senkin armolli-
19132: sessa esityksessä nuorten yötyötä koskevan kiellon ohella
19133: ehdotetun laajan poikkeusmääräyksen, että Teollisuushalli-
19134: tus voi pyynnöstä sallia nuorukaisia pidettävän työssä yön-
19135: kin aikana, jos se harkitaan tarpeelliseksi heidän ammatti-
19136: kehityksellensä (7 §:n 2 mom.). Tällaisen poikkeusluvan
19137: nojalla ja huomioon ottaen, ettei vuorotyössä Eduskunnan
19138: hyväksymän 14 § :n mukaan nuorukaisillekaan välttämättä
19139: tarvitse antaa varsinaista lepohetkeä, vaan ainoastaan tilai-
19140: suutta syömiseen työn aikana, on mahdollista poikkeusta-
19141: pauksissa käyttää nuorukaisia keskeytymättömään kolmi-
19142: vuoroiseen työhön, joka ei armollisessa esityksessä ehdotet-
19143: tujen säännösten mukaan olisi lainkaan ollut mahdollista.
19144: Perustuslakivaliokunnan mielestä eivät siis toimitettu-
19145: jen virallisten tutkimusten tulokset näytä antaneen tukea
19146: sellaiselle kannalle, jota Teollisuushallitus on lausunnossaan
19147: asettunut puoltamaan Eduskunnan hyväksymän asetusehdo-
19148: tuksen suhteen. Päinvastoin nä.yttävät tutkimusten tulokset
19149: pääasiassa yhä vahvistavan sitä käsitystä, että sellainen työ-
19150: väensuojeluslainsäädännön uudistus, jota Eduskunnan hy-
19151: väksymä asetusehdotus tarkoittaa, on kipeän tarpeen kii-
19152: reellisesti vaatima eikä vaikuta sen suuremmassa määrässä
19153: muutoksia maamme teollisuudessa nykyään vallitseviin oloi-
19154: 28 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19155:
19156: hin, kuin 1909 vuoden toisten valtiopäiväin aikana voitiin
19157: arvioida ja kuin Eduskunta silloin kat5oi olevan myös teol-
19158: lisuuden menestyksen kanssa sopusoinnussa. Teollisuushal-
19159: litus on kuitenkin arvostelunsa lopputuloksena lausunut
19160: olevansa sitä mieltä, että sellainen laki kuin Eduskunnan
19161: hyväksymä kävisi turmiolliseksi koko teollisuudellemme .ia
19162: kansamme ansiomahdollisuuksille ja että muka lain seurauk-
19163: set ulottuisivat myöskin valtion tuloihin ja koko meidän
19164: kulttuuriimme ylipäänsä, jonka lisäksi syntyisi lisääntyvää
19165: siirtolaisuutta sellaisiin maihin, joissa olisi vapaammat työ-
19166: olot. Jokaisen tosiasioita huomioon ottavan täytynee pitää
19167: tuoll.aisia mielipiteitä huomattavasti liioiteltuina. Yksipuo-
19168: lisuudessaan ne suuresti eroavatkin esimerkiksi niiden mieli-
19169: piteiden yleisluonteesta, joita tätä uudistusta valmistellut,
19170: Senaatin asettama työväenlainsäädäntökomitea aikanaan
19171: esitti asiasta. Toisaalta on kyllä sekin helposti käsitettä-
19172: vissä ja tavallista, että milloin työväensuojeluslainsäädäntöä
19173: r;yhdytään vähänkään tuntuvammin uudistamaan, sen vas-
19174: tustaiDiseksi esitetään suuresti liijoittelevia valituksia useim-
19175: pain työnantajain ja muiden vastustavalla kannalla olevain
19176: puolelta. Tämä ilmiö on säännöllisesti havaittu yleensä kai-
19177: kissa maissa nykyaikaisen työväensuojeluslainsäädännön
19178: historiassa, varsinkin niiltä ajoilta saakka, kun Englannissa
19179: ennen viime vuosisadan puoliväliä valmisteltiin ensimäistä
19180: isompaa lainsäädännöllistä uudistusta tällä alalla, 10-tun-
19181: tisen työpäivän lakia kutomateollisuutta varten. Mutta ku-
19182: ten tunnettu on yleensä kokemus kerta toisensa perään pian
19183: osottanut, että valitukset ovat olleet joko liiallisia tahi ko-
19184: konaan aiheettomia ja että säädetyistä suojelusmääräyksistä
19185: on ollut huomattavaa hyötyä ei ainoastaan työväelle, vaan
19186: usein myöskin teollisuuden kehitykselle. Useissa tapauk-
19187: sissa on näet voitu jälkeenpäin havaita, että entisen puut-
19188: teellisemman työväen suojeluslainsäädännön aikana vallin-
19189: neet työolot olivat olleet omansa työntekijöitä niin uuvut-
19190: tamaan etteivät ne tuottaneet enää teollisuudellekaan tar-
19191: koitettua hyötyä, sekä toisaalta että uudistusta seurannut
19192: työn tehoisuuden lisääntyminen ja osittain myös tarpeellinen
19193: Vastalause IV. 29
19194:
19195: tekniikan parantuminen olivat lyhyessä ajassa vähintään
19196: korvanneet sen mahdollisesti alussa aiheuttamat kustannuk-
19197: set ja hyödyllisesti jouduttaneet maan teollisuuden edisty-
19198: mistä.
19199: Puheenaolevaa asetusehdotusta käsitellessään Eduskunta
19200: ei pitänytkään silmällä yksinomaan työväen suojeluksen tar-
19201: vetta, vaan myös teollisuuden menestymistä koettaen ottaa
19202: huomioon työnantajankin oikeutetut tarpeet ja vaatimukset.
19203: Jo Eduskunnan työväenasiainvaliokunta, jonka valmistelta-
19204: vana asia oli, lausui koettaneensa ottaa huomioon sanotut
19205: seikat. Eräitä mainitun valiokunnan ehdottamia, armolli-
19206: sesta esityksestä poikkeavia suojelusmääräyksiä katsoi
19207: Eduskunta vielä tarpeelliseksi lieventää. Tässä mielessä
19208: teki Eduskunta armollisen esityksen sisältämään asetuseh-
19209: dotukseen osaksi myös sellaisia, tosin pienempiä muutoksia,
19210: joiden kautta ei työväen suojelus tule lisääntymään, vaan
19211: työnantajille on tuleva asetuksen käytäntöön sovittaminen
19212: helpommaksi ja edullisemmaksi.
19213: Eduskunnan hyväksymää asetusehdotusta on myös työ-
19214: väen puolelta arvosteltu ankarasti, joskin samalla myöntäen
19215: sen merkitsevän tällaisessakin muodossaan välttämätöntä ja
19216: hyödyllistä uudistusta nykyisten työolojen eräiden pahim-
19217: pain epäkohtain korjaamiseksi. On muun muassa lausuttu
19218: julki tyytymättömyyttä sen johdosta, että monet työväen-
19219: lainsäädännön suojelusta vailla olevat palkkatyöväen am-
19220: mattiryhmät jäivät asetusehdotuksen pätevyysalan ulkopuo-
19221: lelle, koska Eduskunta oli sitä mieltä, että useimmat muut
19222: ammatit, joihin asetusta ehdotettiin ulotettavaksi, osittain
19223: näyttävät edellyttävän suuresti erilaisia suojelusmääräyksiä
19224: ja osittain on sellaisten säätäminen niihin ammatteihin näh-
19225: den vielä tarpeellista tutkimusta vailla. Tähän nähden
19226: Eduskunta puheenaolevan asetusehdotuksen yhteydessä
19227: päättikin anoa tutkimuksen toimituttamista siitä, miten eri-
19228: näisillä muilla liike- ja ammattialoilla työväensuojelus ja
19229: sen valvonta olisi sopivimmalla tavalla järjestettävä, sekä
19230: armollisen esityksen antamista asiasta, jos sellainen tarpeel-
19231: liseksi havaitaan. Työväen taholla on myös pidetty 10-
19232: 30 1913. Anomusmietintö N :o 6.
19233:
19234: tuntisen normaalityöpäivän säätämistä riittämättömänä lii-
19235: karasituksen estämistarkoitukseen ja kovin vähäisenä edis-
19236: tysaskeleena nykyisiin oloihin katsoen. Yötyön käyttöä
19237: säännösteleviä ja rajoittavia määräyksiä on pidetty aivan
19238: puutteellista suojelusta tarjoavina; varsinkin on tässä suh-
19239: teessa paheksittu sitä ettei Eduskunta tahtonut naistenkaan
19240: yötyötä kokonaan kiellettäväksi. Kolmenkymmenen tunnin
19241: aikaa on pidetty kohtuuttoman lyhyenä sunnuntailevon mää-
19242: ränä. Lasten ja nuorten työssä pitämistä koskevain sään-
19243: nösten ei ole katsottu läheskään täyttävän tässä suhteessa
19244: vallitsevaa kipeää suojeluksen tarvetta. Ja ankarasti on ar-
19245: vosteltu myös sitä, ettei Eduskunta hyväksynyt työssä ole-
19246: ville synnyttäville naisille määrättäväksi pitempiaikaista va-
19247: pauttamista työstä kuin neljäksi viikoksi synnytyksen jäl-
19248: keen, eikä mitään säännöstä lapsensynnyttäjäin toimeentulon
19249: turvaamisesta sinä aikana, jona he jäävät työnansiota vaille.
19250: Yiimemainitun seikan suhteen Eduskunta- niinikään päätti
19251: vain anoa, että tutkitutettaisiin, mitä siinä asiassa voitai-
19252: siin lainsäädäntötietä tehdä, ja aikanaan annettaisiin asiasta
19253: armollinen esitys.
19254: Eduskunta ei tätä asiaa käsitellessään katsonut voivansa
19255: hyväksyä sellaisia tehtyjä muutosehdotuksia, jotka olisivat
19256: l-isänneet taikka vähentäneet sitä työväensuojeluksen mää-
19257: rää, jonka asetusehdotus nyt sisältää. Tämän johdosta on
19258: ymmärrettävää, että asetusehdotusta on arvosteltu ankarasti
19259: sekä työväen että työnantajain puolelta. Aivan mahdollista
19260: onkin, että asetusehdotuksessa on sellaisia kohtia, jotka käy-
19261: täntö verrattain piankin voi osoittaa kaipaavan tarkistamista
19262: tai edelleen kehittämistä. Mutta tätä nykyä on Valiokun-
19263: nan mielestä tämän lainsäädäntötoimenpiteen hyödyllisyys
19264: silminnähtävä.
19265: Sen johdosta että puheenaolevaa asetusehdotusta arvos-
19266: teltaessa on usein puolelta niinkuin toiseltakin, myöskin
19267: edellämainitussa Teollisuushallituksen lausunnossa, vedottu
19268: ulkomaiden esimerkkeihin, pitää Valiokunta tarpeellisena
19269: vielä huomauttaa, että useissa maissa on viime vuosina voitu
19270: havaita lainsäädäntötoimia ja -pyrintöjä myös jotenkin sa-
19271: Vastalause IV~ 31
19272:
19273: mansuuntaisten työväensuojelusmääräysten säätämiseksi
19274: kuin tämä asetusehdotus sisältää, ~aikka erilaisuuksia on
19275: tietysti huomattavissa runsaasti kaikkialla tämän lainsää-
19276: dännön alalla. Europan teollisuusmaissa näyttää viime ai-
19277: koina työväensuojeluslainsäädäntö kohdistuneen varsinai-
19278: sesti erityisiin liike- ja ammattialoihin tai määrättyihin työ-
19279: väen ryhmiin taikka muuten kehittäneen edelleen aikaisem-
19280: min luodun yleisen suojeluslainsäädännön yksityiskohtia.
19281: Laajemmista uudistuspyrinnäistä on erityisesti huomattava
19282: Sveitsissä useita vuosia valmisteilla ollut, nyttemmin liit-
19283: toneuvoston esittämä ehdotus uudeksi yleiseksi työväensuo-
19284: .ieluslaiksi, jossa useat kohdat menevät paljon pitemmälle
19285: kuin Suomen eduskunnan hyväksymässä asetusehdotuksessa.
19286: Luonnollista on, että kussakin maassa täytyy työväen-
19287: suojeluslainsäädäntö sovittaa maan erikoisalojen vaatimusten
19288: ja mahdollisuuksien mukaan. Sen onkin Eduskunta tässä
19289: asiassa tahtonut huomioon ottaa eikä säätää mitään sellaista
19290: uudistusta, joka aiheuttaisi yhdellä kertaa isompia muutok-
19291: sia oleviin oloihin maamme teollisuudessa. Jyrkemmän uu-
19292: distuksen toteuttaminen, jollaista merkitsi esimerkiksi vuo-
19293: den 1908 laki työstä leipomoissa, voi mahdollisesti ilman
19294: vaikeuksia käydä päinsä erityisellä ammattialalla, mutta ei
19295: yhtä helposti, kun on kysymys monia ammattialoja käsit-
19296: tävästä laista.
19297: Edellämainitun asetusehdotuksen Eduskunta hyväksyi
19298: lopullisessa käsittelyssä 119 äänellä 71 vastaan. Asetuseh-
19299: dotus ammatinvaaralta suojelemisesta tuli taasen hyväksy-
19300: t;yksi suurella ääntenenemmistöllä, sekä asetusehdotus am-
19301: mattientarkastuksesta kenenkään vastustamatta.
19302: Molemmat viimemainitut asetusehdotukset sisältävät ne-
19303: kin silminnähtävän tarpeellisia ja kauvan kaivattuja uudis-
19304: tuksia. Valiokunta ei kuitenkaan katso tarvitsevansa niitä
19305: tässä seikkaperäisesti kosketella, koska niiden tarkoituksen-
19306: mukaisuus pääkohtiin nähden näyttää olevan varsin ylei-
19307: sesti tunnustettu ja koska Eduskunta niitä koskevain armol-·
19308: listen esit;vsten ehdotubiin ei tehn~'t 11aljoa nnmtoksia.
19309: 32 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19310:
19311: Sitä lausuntoa, jossa Senaatti, kuten alussa on viitattu,
19312: joulukuussa 1910 tekemällään päätöksellä ensin oli tarkoit-
19313: tanut puoltaa vahvistettavaksi asetusehdotusta ammatinvaa-
19314: ralta suojelemisesta, ei Valiokunta ole saanut Senaatista
19315: tiedokseen, mutta sen mukaan kuin siitä on julkisuudessa
19316: ollut tietoja, oli Senaatti siinä osottanut, etteivät ne muistu-
19317: tukset, joita Teollisuushallitus lausunnossaan oli esittänyt
19318: paria armollisen esityksen ehdotuksesta poikkeavaa kohtaa
19319: vastaan, voineet riittävästi perustella käsitystä, että tämä
19320: lakiehdotus olisi sopimaton vahvistettavaksi. Sen viipymä-
19321: tön vahvistaminen ja voimaan saattaminen näyttää erityisesti
19322: sen takia tarpeelliselta, kun sen velvoittama epäterveellisten
19323: työhuoneiden ja muiden työolojen korjaaminen todennäköi-
19324: sesti voisi rajoittaa keuhko- ja muiden vaarallisten tautien
19325: leviämistä työväestön keskuudessa.
19326: Ammattientarkastustakin koskeva asetusehdotus on
19327: Eduskunnan hyväksymässä muodossa tullut Teollisuushalli-
19328: tuksen mielestä sisältämään eräitä teollisuudelle vaikeita
19329: määräyksiä, joiden se on sanonut pyrkivän vielä lisäämään
19330: niitä vastuksia ja mahdollisesti myöskin rettelöitä, joita
19331: muutoinkin on yhdistynyt teollisuudenharjoittajan vaivaloi-
19332: seen, mutta tärkeään kutsumukseen. Seliaisia olisivat Teol-
19333: lisuushallituksen lausunnon mukaan ne määräykset, että tar-
19334: kastus on toimitettava mikäli mahdollista vähintään kerran
19335: vuodessa jokaisella työväensuojelusta koskevain asetusten
19336: alaisella työpaikalla ja että Senaatti olisi oikeutettu tarpeen
19337: vaatiessa määräämään kuntia asettamaan kunnallisia tarkas-
19338: tajia. Myös on Teollisuushallituksen mielestä väärin, että
19339: asetettaessa työläisapulaisia ammattientarkasta.iille Teolli-
19340: suushallituksen tulee tiedustella asianomaisen tarkastuspii-
19341: rin työntekijäin mielipidettä jollakin määrättävänään ole-
19342: valla tavalla. Selvää on kuitenkin, ettei noiden säännösten
19343: johdosta aiheudu vastuksia eikä rettelöitä kenellekään työn-
19344: antajalle, joka tahtoo ja koettaa noudattaa t;yöväensuojelus-
19345: lakien määräyksiä. Eihän koko ammattientarkastuksen pa-
19346: rantaminen tarkoita muuta kuin laillisessa järjestyksessä
19347: Vastalause IV. 33
19348:
19349: syntyneiden suojelussäännösten noudattamisen tehokkaam-
19350: paa valvontaa määrättyjen laillisten rajain sisällä.
19351:
19352: Yllämainitut asetusehdotukset niinmuodoin koskevat työ-
19353: väen elinetuja, eivätkä siedä enempää viivyttelemistä. Se-
19354: naatin toimettomuus tässä asiassa johtuu nähtävästi ainakin
19355: osittain nykyisestä yleisestä valtiollisesta suunnasta, joka
19356: valtiosäännön syrjäyttämisen johdosta on aiheuttanut koti-
19357: maisen hallituksen jäseniksi nimittämään henkilöitä, joille
19358: tämän maan tarpeet ovat vieraat ja jotka eivät muutenkaan
19359: ole tehtäväänsä kykeneviä. Tämän Senaatin menettelyn seu-
19360: rauksena on ollut, että puheenaolevia Eduskunnan päättämiä
19361: lakiehdotuksia ei ole, niinkuin Valtiopäiväjärjestyksen 7 fi
19362: § :ssä säädetään, toimitettu Keisarin ja SuuriruMinaan tut-
19363: kittavaksi vahvistamista ja lakina antamista varten.
19364: Tämän johdosta saa Perustuslakivaliokunta, joka edel-
19365: lyttää, että Eduskunta on työväensuojeluslainsäädäntöön
19366: nähden edelleenkin samalla kannalla mikä on julkilausuttu
19367: noissa asetusehdotuksissa, kunnioittaen ehdottaa Eduskun-
19368: nan alamaisesti anottavaksi
19369:
19370: että Keisarillinen Majesteetti armolEsesti
19371: käskisi ryhdyttäväksi tarpeelliseen toimenpitee-
19372: seen, että puheenalaiset, Eduskunnan marras-
19373: kuun 15 ja 16 päivänä 1909 hyväksymät asetuk-
19374: set viivyttelemättä alistetaan Keisarillisen Ma-
19375: jesteetin tutkittaviksi, .ia
19376: että sanotut asetukset mahdollisimman pian
19377: armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin nou-
19378: cl a tettaviksi."
19379:
19380: Pitäen ylläolevaa, viime valtiopäiväin Perustuslakivalio-
19381: kunnan mietintöä hyväksyttävänä, ehdotamme sen perus-
19382: teella mitä edellä on esitetty,
19383:
19384: että Eduskunta palauttaisi V aliakunnan mie-
19385: f:innön nHdelleen laadittavaksi se~waamalla pää-
19386: 3
19387: 34 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19388:
19389: asiallisesti viime valtiopäiväin Perust,uslakivalio-
19390: kunnan samasta asiasta valrnistarnaa mietintöä
19391: ja siinä tehtyä ehdotttsta.
19392:
19393: 0. W. Kuusinen. K. Hämäläinen.
19394: K. Manner. Hulda Salmi.
19395: Werner Aro. F. Rantanen.
19396: S. Kurkinen.
19397:
19398:
19399:
19400:
19401: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19402: 1913. - Anomusmietintö N:o 6.
19403:
19404:
19405:
19406:
19407: Perustuslakivaliokunnan mie-
19408: t i n t ö N :o 2 a edustajain Paasivuoren y, m.
19409: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee Edus-
19410: kunnan hyväksymien, työväensuojelusta tar-
19411: koittavien asetusehdotusten vahvistamista.
19412:
19413: Sittenkuin Perustuslakivaliokunta Eduskunnalle ylem-
19414: pänä mainitun anomusehdotuksen johdosta lähettämässään
19415: mietinnössä oli esittämillään perusteilla ehdottanut Edus-
19416: kunnan alamaisesti anottavaksi, että Keisarillinen Majes-
19417: teetti armollisesti suvaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeelli-
19418: seen toimenpiteeseen, että Eduskunnan 15 ja 16 päivänä
19419: marraskuuta 1909 hyväksymät asetusehdotukset ammatin-
19420: vaaralta suojelemisesta, työstä teollisuus- ynnä eräissä
19421: muissa ammateissa sekä ammattientarkastuksesta viivyttele-
19422: mättä alistettaisiin Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi,
19423: on Eduskunta pöytäkirjanotteella tämän huhtikuun 15 päi-
19424: vältä palauttanut mietinnön Perustuslakivaliokuntaan mie-
19425: tintöön liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa mainittua tar-
19426: koitusta varten.
19427: Sanotussa vastalauseessa on esiintuotu, että Eduskun-
19428: 1lftlla ,olisi asiallisia syitä anoa myöskin puheenaolevien
19429: lakien vahvistamista", sekä siinä tarkoituksessa ehdotettu
19430: että Eduskunta palauttaisi mietinnön Valiokuntaan sitä var-
19431: ten, että ,perustelut muutetaan tähän suuntaan ja lisätään
19432: siitä johtuva ponsi, jossa puheenaolevien lakien armollista
19433: vahvistamista anotaan".
19434: Eduskunnan edelläkerrotun päätöksen mukaisesti on
19435: · Valiokunta ottanut asian uudestaan käsiteltäväkseen; ja sen
19436: tehtyään saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
19437: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19438:
19439: että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Ma-
19440: jesteetille lähettää seuraavansisältöisen alamai-
19441: sen anomuksen:
19442:
19443: Marraskuun 15 ja 16 päivänä 1909 on silloin koolla ollut
19444: Eduskunta armollisten esitysten johdosta hyväksynyt ase-
19445: tusehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teolli-
19446: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä ammattientar-
19447: kastuksesta. Armollisesta käskystä on maaliskuussa vuonna
19448: 1910 vaadittu Keisarillisen Senaatin lausuntoja sanotuista
19449: kolmesta asetusehdotuksesta; mutta vaikka Senaatti jo loka-
19450: kuussa samana vuonna on vastaanottanut teollisuushallituk-
19451: selta vaatimansa lausunnot, ei SenaaJtti vieläkään ole nou-
19452: dattanut saamaansa käskyä, jonka vuoksi asetusehdotuksia
19453: ei vielä ole esitelty Keisarillisen Majesteetin ratkaistaviksi.
19454: Siitä lainsäädäntötyössä tapahtuneesta keskeytyksestä,
19455: joka nykyisen hallitussuunnan vallitessa on esiintynyt ei
19456: ainoastaan edellämainittuihin lainsäädäntöasioihin vaan yli-
19457: päänsä maan kehitykselle tarpeellisiin uudistuksiin nähden,
19458: on Eduskunta huomauttanut useissa alamaisissa anomuk-
19459: sissa ja erittäinkin viime valtiopäivillä päättämässään ano-
19460: muksessa niiden syiden poistamisesta, joista Suomen lain-
19461: säädännössä vallitseva pysähdystila johtuu, mikä anomus ei
19462: vielä ole tuottanut mitään tulosta.
19463: Eduskunnan hyväksymät puheenalaiset asetusehdotuk-
19464: set tarkoittavat työntekijäin turvallisuutta ja teollisuuslai-
19465: tosten terveydellisiä oloja koskevien säännösten uudista-
19466: mista, entistä tehokkaampien suojelusmääräysten voimaan-
19467: saattamista alaikäisten ammattityöstä ja valtion toimeen-
19468: paneman työväensuojeluksen periaatteen ulottamista myös-
19469: kin täysikasvuisten työntekijäin työajan järjestämiseen
19470: sekä ammattientarkastuksen saattamista nykyistä olennai-
19471: sesti tehokkaammaksi. Koska voimassa oleva lainsää-
19472: däntö ainoastaan vaillinaisesti vakuuttaa teollisuus- ja
19473: eräissä muissa ammateissa työskenteleville suojelusta hen-
19474: gen- ja terveydenvaaroilta, joille he työssään saattavat
19475: joutua alttiiksi, ja puutteellisuuksien poistaminen on kipeän
19476: 'l1yöväensuojeluslainsäädännön uudistus. 3
19477:
19478: tarpeen vaatima, on erittäin tärkeää, että kysymyksessä ole-
19479: vat asetusehdotukset viivyttelemättä alistetaan Keisarilli-
19480: sen Majesteetin tutkittaviksi ja armossa vahvistetaan.
19481: Sen nojalla, mitä tässä on esitetty, saa Eduskunta alamai-
19482: suudessa anoa,
19483:
19484: että Keisarillinen Majesteetti armollisesti su-
19485: vaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeelliseen toi-
19486: rnenpiteeseen, että Eduskunnan 15 ja 16 päivänä
19487: marraskuuta 1.909 hyväksymät asetusehdotukset
19488: ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teolli-
19489: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä am-
19490: mattientarkastuksesta viivyttelemättä alistetaan
19491: Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi, ja
19492: että sanotut asetusehdotukset armollisesti
19493: vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
19494:
19495: Helsingissä, 22 päivänä huhtikuuta 1913.
19496:
19497:
19498:
19499: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
19500: taja Mechelin, varapuheenjohtaja Svinhufvud, jäsenet Ah-
19501: mavaara, Alkio, Aro, Estlander, Hämäläinen, Hänninen,
19502: Ingman, Kurkinen, Manner, Mannermaa, Nevanlinna ja
19503: W alavaara sekä varajäsenet Danielson-Kaimari ja Rantanen.
19504: 4 1913. - Anomusmietintö N:o 6.
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Vastata use.
19510: Kun valiokunnan enemmistö ei ole tekemäämme ehdo-
19511: tusta hyväksynyt, että mietinnön toiseen panteen kolmen en-
19512: simmäisen sanan jälkeen lisättäisi sanat ,mahdollisimman
19513: pian" sekä perustellutkin asiaa kovin heikosti, eikä torjunut
19514: niitä vastaväitteitä, joita puheenalaisia asetusehdotuksia
19515: vastaan on tehty Eduskunnan ulkopuolella, niin on mietintö
19516: jäänyt siksi heikoksi, että emme ole voineet siihen sellaise-
19517: naan yhtyä. Senvuoksi ehdotamme:
19518:
19519: että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Ma-
19520: jesteetille lähettää seuraavansisältöisen alamai-
19521: sen anomuksen:
19522:
19523: Marraskuun 15 ja 16 päivänä 1909 on silloin koolla ollut
19524: Eduskunta armollisten esitysten johdosta hyväksynyt asetus-
19525: ehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teollisuus-
19526: ynnä eräissä muissa ammateissa sekä ammattientarkastuk-
19527: sesta. Armollisesta käskystä on maaliskuussa vuonna 1910
19528: vaadittu Keisarillisen Senaatin lausuntoja sanotuista kol-
19529: mesta asetusehdotuksesta; mutta vaikka Senaatti jo loka-
19530: kuussa samana vuonna on vastaanottanut Teollisuushallituk-
19531: selta vaatimansa lausunnot ei Senaatti vieläkään ole noudat-
19532: tanut saamaansa käskyä, jonka vuoksi asetusehdotuksia ei
19533: vielä ole esitelty Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi vah-
19534: vistamista ja lakina antamista varten.
19535: Siitä lainsäädäntötyössä tapahtuneesta keskeytyksestä,
19536: joka nykyisen hallitussuunnan vallitessa on esiintynyt ei
19537: ainoastaan edellämainittuihin lainsäädäntöasioihin vaan yli-
19538: päänsä maan kehitykselle tarpeellisiin uudistuksiin nähden,
19539: on Eduskunta, huomauttanut useissa alamaisissa anomuk-
19540: Vastalause. 5
19541:
19542: sissa ja erittäinkin viime valtiopäivillä päättämässään ano-
19543: muksessa niiden syiden poistamisesta, joista Suomen lain-
19544: säädännössä vallitseva pysähdystila johtuu, mikä anomus
19545: ei vielä ole tuottanut mitään tulosta.
19546: Puheenaolevat Eduskunnan hyväksymät asetusehdotuk-
19547: set tarkoittavat tärkeää uudistusta alalla, jolla voimassa-
19548: oleva lainsäädäntö jo pitemmän aikaa on ollut uudistuksen
19549: tarpeessa. Nämä asetusehdotukset olivat myös, ennen kuin
19550: ne Eduskunnan käsiteltäväksi esitettiin, läpikäyneet kaikki
19551: asianmukaisiksi katsotut valmistusasteet. Erityinen komi-
19552: tea, jonka Keisarillinen Senaatti keväällä 1906 oli asettanut
19553: työväenlainsäädäntöä tarkastamaan, oli antanut laajan selvi-
19554: tyksen uudistuksen tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukai-
19555: suudesta sekä valmistanut lakiehdotukset, joista sitten Se-
19556: naatti oli vaatinut lausuntoja Teollisuushallitukselta ja
19557: useilta muilta keskusvirastoilta ynnä Teollisuushallituksen
19558: kautta ammatintarkastajilta sekä erinäisiltä työväen ja työn-
19559: antajain järjestöiltä; sen jälkeen Senaatti oli lopullisesti
19560: valmistanut asetusehdotukset valtiopäiville jätettäviä armol-
19561: lisia esityksiä varten.
19562: Ennen kaikkea on tarpeen vaatimaksi katsottu työväen
19563: työajan rajoittaminen ja säännösteleminen liialliselta rasit-
19564: tamiselta suojelevilla säännöksillä, jota pääsisällykseltään
19565: tarkoittaa tärkein puheenalaisista kolmesta asetusehdotuk-
19566: sesta, joka koskee työtä teollisuus- ynnä eräissä muissa am-
19567: mateissa. Voimassaolevain asetusten määräykset työajasta
19568: eivät ulotu laajemmalle kuin lapsiin ja nuoriin työntekijöi-
19569: hin, ja näillekin ne tarjoavat ainoastaan vähässä määrässä
19570: suojelusta. Tätä asiaa koskevaan armolliseen esitykseen si-
19571: sältyvän asetusehdotuksen säännökset menivät yleensä pi-
19572: temmälle, mutta olivat nekin erinäisissä kohdissa Eduskun-
19573: nan mielestä niin puutteellisia, että se hyväksyessään sano-
19574: tun asetusehdotuksen, katsoi tarpeelliseksi tehdä siihen
19575: muutamia tärkeitäkin muutoksia.
19576: Puheenaolevan uudistuksen vastustajain taholta on lau-
19577: suttu, ettei silloin kun Eduskunta asiaa käsitteli, ollut ole-
19578: massa riittävää tilastollisiin tutkimuksiin perustuvaa selvi-
19579: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19580:
19581: tystä siitä, kuinka laajalti Eduskunnan hyväksymät armoUi-
19582: sen esityksen ehdotuksesta poikkeavat määräykset vaikut-
19583: taisivat muutoksia maamme teollisuudessa työajan suhteen
19584: vallitseviin oloihin. Se tutkimus, jonka Teollisuushallitus
19585: toimitutti keväällä 1910, olikin tarkoitettu, ennemmin toimi-
19586: tettavaksi määrätyn naisten yötyötä koskevan tutkimuksen
19587: yhteydessä selvittämään, missä määrin etupäässä ne Edus-
19588: kunnan hyväksymät suojelusmääräykset, jotka rajoittavat
19589: säännöllistä työaikaa sekä yötyötä ja sunnuntaityötä, kos-
19590: kettaisivat niitä työaloja, joihin asetus olisi sovellutettava.
19591: Teollisuushallituksen oli myös käsketty lausunnossaan Edus-
19592: kunnan vastauksen johdosta ottaa huomioonsa mainitun tut-
19593: kimuksen tulokset, mutta Teollisuushallitus on siinä ainoas-
19594: taan ohimennen kerran viitannut tuohon tutkimukseen ja
19595: ehdottanut, ettei asetusta vahvistettaisi. Lausuntonsa mu-
19596: kana on Teollisuushallitus myös Senaatille suosittaen lähet-
19597: tänyt erään Suomen Yleisen Työnantajaliiton taholta esite-
19598: tyn arvostelun Eduskunnan hyväksymästä asetusehdotuk-
19599: sesta, jossa arvostelussa tavataan samankaltaisia vastaväit-
19600: teitä kuin Teollisuushallituksen lausunnossa.
19601: ' Eduskunnn mielestä eivät toimitettujen virallisten tutki-
19602: musten tulokset näytä antaneen tukea sellaiselle kannalle,
19603: jota Teollisuushallitus on lausunnossaan asettunut puolta-
19604: maan Eduskunnan hyväksymän asetusehdotuksen suhteen.
19605: Päinvastoin näyttävät tutkimusten tulokset pääasiassa yhä
19606: vahvistavan sitä käsitystä, että sellainen työväensuojelualain-
19607: säädännön uudistus, jota Eduskunnan hyväksymä asetus-
19608: ehdotus tarkoittaa, on kipeän tarpeen kiireellisesti vaatima
19609: eikä vaikuta sen suuremmassa määrässä muutoksia maamme
19610: teollisuudessa. nykyään vallitseviin oloihin, kuin 1909 vuo-
19611: den toisten valtiopäiväin aikana voitiin arvioida ja kuin
19612: Eduskunta silloin katsoi olevan myös teollisuuden menes-
19613: tyksen kanssa sopusoinnussa. Teollisuushallitus on kuiten-
19614: kin arvostelunsa lopputuloksena lausunut olevansa sitä
19615: mieltä, että sellainen laki kuin Eduskunnan hyväksymä kä-
19616: visi turmiolliseksi koko teollisuudellemme ja kansamme an-
19617: siomahdollisuuksille ja että muka lain seuraukset ulottui-
19618: Vastalause. 7
19619:
19620: sivat myöskin valtion tuloihin ja koko meidän kulttuuriim-
19621: me ylipäänsä, jonka lisäksi syntyisi lisääntyvää siirtolai-
19622: suutta sellaisiin maihin, joissa olisi vapaammat työolot.
19623: Jokaisen tosiasioita huomioon ottavan täytynee pitää tuollai-
19624: sia mielipiteitä huomattavasti liioiteltuina. Yksipuolisuu-
19625: dessaan ne suuresti eroavatkin esimerkiksi niiden mielipi-
19626: teiden yleisluonteesta, joita tätä uudistusta valmistellut, Se-
19627: naatin asettama työväenlainsäädäntökomitea aikanaan esitti
19628: asiasta. Toisaalta on kyllä sekin helposti käsitettävissä ja
19629: tavallista, että milloin työväensuojeluslainsäädäntöä ryh-
19630: dytään vähänkään tuntuvammin uudistamaan, sen vastusta-
19631: miseksi esitetään suuresti liioittelevia valituksia useimpain
19632: työnantajain ja muiden vastustavalla kannalla olevain JlUO-
19633: lelta. Tämä ilmiö on säännöllisesti havaittu yleensä kaikissa
19634: maissa nykyaikaisen työväensuojeluslainsäädännön histo-
19635: riassa, varsinkin niiltä ajoilta saakka, kun Englannissa en-
19636: nen viime vuosisadan puoliväliä valmisteltiin ensimäistä
19637: isompaa lainsäädännöllistä uudistusta tällä alalla, 10-tunti-
19638: sen työpäivän lakia kutomateollisuutta varten. Mutta ku-
19639: ten tunnettu on yleensä kokemus kerta toisensa perään pian
19640: osottanut, että valitukset ovat olleet joko liiallisia tahi ko-
19641: konaan aiheettomia ja että säädetyistä suojelusmääräyksistä
19642: on ollut huomattavaa hyötyä ei ainoastaan työväelle, vaan
19643: usein myöskin teollisuuden kehitykselle. Useissa tapauk-
19644: sissa on näet voitu jälkeenpäin havaita, että entisen puut-
19645: teellisemman työväen suojeluslainsäädännön aikana vallin-
19646: neet työolot olivat olleet omansa työntekijöitä niin uuvut--
19647: tamaan etteivät ne tuottaneet enää teollisuudellekaan tar-
19648: koitettua hyötyä, sekä toisaalta että uudistusta seurannut
19649: työn tehoisuuden lisääntyminen .ia osittain m;yös tarpeellinen
19650: tekniikan parantuminen olivat lyhyessä ajassa vähintään
19651: korvanneet sen mahdollisesti alussa aiheuttamat kustannuk-
19652: set ja hyödyllisesti jouduttaneet maan teollisuuden edisty-
19653: mistä.
19654: Puheenaolevaa asetusehdotusta käsitellessään Eduskunta
19655: ei pitänytkään silmällä yksinomaan työväen suojeluksen tar-
19656: vetta, vaan myös teollisuuden menestymistä koettaen ottaa
19657: 8 1913. - Anomusmietintö N :o 6.
19658:
19659: huomioon työnantajainkin oikeutettut tarpeet ja vaatimuk-
19660: set. Jo Eduskunnan työväenasiainvaliokunta, jonka valmis-
19661: teltavana asia oli, lausui koettaneensa ottaa huomioon sano-
19662: tut seikat. Eräitä mainitun valiokunnan ehdottamia, armolli-
19663: sesta esityksestä poikkeavia suojelusmääräyksiä katsoi Edus-
19664: kunta vielä tarpeelliseksi lieventää. Tässä mielessä teki
19665: Eduskunta armollisen esityksen sisältämään asetusehdotuk-
19666: seen osaksi myös sellaisia, tosin pienempiä muutoksia, joiden
19667: kautta ei työväen suojelus tule lisääntymään, vaan työnan-
19668: tajille on tuleva asetuksen käytäntöön sovittaminen helpom-
19669: maksi ja edullisemmaksi.
19670: Eduskunta ei tätä asiaa käsitellessään katsonut voivansa
19671: hyväksyä sellaisia tehtyjä muutosehdotuksia, jotka olisivat
19672: lisänneet taikka vähentäneet sitä työväensuojeluksen mää-
19673: rää, jonka asetusehdotus nyt sisältää. Tämän johdosta on
19674: ymmärrettävää, että asetusehdotusta on arvosteltu anka-
19675: rasti sekä työväen että työnantajain puolelta. Aivan mah-
19676: dollista onkin, että asetusehdotuksessa on sellaisia kohtia,
19677: jotka käytäntö verrattain piankin voi osoittaa kaipaavan
19678: tarkistamista tai edelleen kehittämistä. Mutta tätä nykyä
19679: on Eduskunnan mielestä tämän lainsäädäntötoimenpiteen
19680: hyödyllisyys silminnähtävä.
19681: Edellämainitun asetusehdotuksen Eduskunta hyväksyi
19682: lopullisessa käsittelyssä 119 äänellä 71 vastaan. Asetuseh-
19683: dotus ammatinvaaralta suojelemisesta tuli taasen hyväksy-
19684: tyksi suurella äänten enemmistöllä, sekä asetusehdotus am-
19685: mattientarkastuksesta kenenkään vastustamatta.
19686: Kun kaikki nämä asetusehdotukset koskevat työväen
19687: elinetuja ja tarkattavat vakuuttaa työntekijöille suojelusta
19688: hengen ja terveyden vaaroilta, eivät ne siedä enempää vii-
19689: vyttelemistä.
19690: Sen nojalla, mitä tässä on esitetty, saa Eduskunta ala-
19691: maisuudessa anoa,
19692:
19693: että Keisarillinen Majesteetti armollisesti su-
19694: vaitsisi käskeä ryhdyttäviiksi tarpeelliseen toi-
19695: menpiteeseen, että Eduskunnan 15 ja 16 päivänä
19696: Vastalause. 9
19697:
19698: marraskuuta 1909 hyväksymät asetttsehdotnkset
19699: ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teolli-
19700: snus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä am-
19701: mattientarkastuksesta 'l'iivyttelemättä alistetaan
19702: Keisarillisen Majesteetin tutkittaviksi, ja
19703: että sanotnt asetukset mahdollisimman pian
19704: armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin nou-
19705: datettaviksi.
19706:
19707: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
19708:
19709: Severi Kurkinen. Werner Aro.
19710: F. Rantanen. J{. Hämäläinen.
19711: Kullel'Vo Manner. Nestori Walavaara.
19712: E. W. Hänninen.
19713: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19ta.
19714: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 6.
19715:
19716:
19717:
19718:
19719: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
19720: n e n a n o m u s Eduskunnan hyväksymien,
19721: työväensuojelusta tarkoittavien asetusehdotus-
19722: ten vahvistamisesta.
19723:
19724:
19725:
19726:
19727: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
19728: ja Suuriruhtinas!
19729:
19730:
19731:
19732:
19733: Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus, joka koskee
19734: Eduskunnan hyväksymien, työväensuojelusta tarkoittavien
19735: asetusten saattamista voimaan, ja on Eduskunta tämän eh-
19736: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 6.
19737:
19738: dotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
19739: Marraskuun 15 ja 16 päivänä 1909 on silloin koolla ollut
19740: Eduskunta armollisten esitysten johdosta hyväksynyt ase-
19741: tusehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä teolli-
19742: suus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä ammattientar-
19743: kastuksesta. Armollisesta käskystä on maaliskuussa vuonna
19744: 1910 vaadittu Keisarillisen Senaatin lausuntoja sanotuista
19745: kolmesta asetusehdotuksesta; mutta vaikka Senaatti jo loka-
19746: kuussa samana vuonna on vastaan ottanut Teollisuushalli-
19747: tukselta vaatimansa lausunnot, ei Senaatti vieläkään ole nou-
19748: dattanut saamaansa käskyä, jonka vuoksi asetusehdotuksia
19749: ei vielä ole esitelty Teidän Keisarillisen Majesteettinne rat-
19750: kaistaviksi.
19751: Siitä lainsäädäntötyössä tapahtuneesta keskeytyksestä,
19752: joka nykyisen hallitussuunnan vallitessa on esiintynyt ei
19753: ainoastaan edellä mainittuihin lainsäädäntöasioihin vaan yli-
19754: päänsä maan kehitykselle tarpeellisiin uudistuksiin nähden,
19755: on Eduskunta huomauttanut useissa alamaisissa anomuk-
19756: sissa ja erittäinkin viime valtiopäivillä tekemässään ano-
19757: muksessa niiden syiden poistamisesta, joista Suomen lain-
19758: säädännössä vallitseva pysähdystila johtuu, mikä anomus ei
19759: vielä ole tuottanut mitään tulosta.
19760: Eduskunnan hyväksymät puheenalaiset asetusehdotuk-
19761: set tarkoittavat työntekijäin turvallisuutta ja teollisuuslai-
19762: tosten terveydellisiä oloja koskevien säännösten uudista-
19763: mista, entistä tehokkaampien suojelusmääräysten voimaan
19764: saattamista alaikäisten ammattityöstä ja valtion toimeen
19765: paneman työväensuojeluksen periaatteen ulottamista myös-
19766: kin täysikasvuisten työntekijäin työajan järjestämiseen
19767: sekä ammattientarkastuksen saattamista nykyistä tehok-
19768: kaammaksi. Koska voimassa oleva lainsäädäntö ainoastaan
19769: vaillinaisesti takaa teollisuus- ja eräissä muissa ammateissa
19770: työskenteleville suojelusta hengen- ja terveydenvaaroilta,
19771: joille he työssään saattavat joutua alttiiksi, ja puutteelli-
19772: suuksien poistaminen on kipeän tarpeen vaatima, on erittäin
19773: tärkeätä, että kysymyksessä olevat asetusehdotukset viivyt-
19774: Työväensuojeluslainsäädännön uudistus. 3
19775:
19776: telemättä alistetaan Teidän Keisarillisen Majesteettinne tut-
19777: kittaviksi ja armossa vahvistetaan.
19778: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
19779: maisesti anoa,
19780: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
19781: mollisesti suvaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tar-
19782: peelliseen toimenpiteeseen, että Eduskunnan 15
19783: ja 16 päivänä marraskuuta 1909 hyväksymät ase-
19784: tusehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta,
19785: työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa
19786: sekä ammattientarkastuksesta viivyttelemättä
19787: alistetaan Teidän Keisarillisen Majesteettinne
19788: tutkittaviksi; sekä
19789: että sanotut asetusehdotukset armollisesti
19790: vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
19791:
19792: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19793:
19794: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
19795: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
19796: 1913. - Anomusmietintö N :o 7. .
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: Työväenasiain valiokunnan
19802: m i e t i n t ö N :o 4 anomusehdotuksesta, joka
19803: tarkoittaa valtioavun myöntämistä työttömäin
19804: avustamiseksi ensi talven aikana.
19805:
19806: Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
19807: valmisteltavaksi edustaja Pohjolan y. m. anomusehdotuksen
19808: N :o 9 valtion kannatusavun myöntämisestä niille työväen
19809: ammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestävät
19810: työttömäin avustusta.
19811:
19812:
19813:
19814: Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa esitetään
19815: Eduskunnan anottavaksi, että valtion 1914 vuoden meno-
19816: sääntöön otettaisiin 500,000 markan määräraha hallituksen
19817: käytettäväksi tarpeen mukaan raha-avustuksena niille työ-
19818: väen ammattijärjestöille, jotka suorittavat omille jäsenilleen
19819: työttömyysavustusta, samoinkuin niille ammattijärjestöille
19820: tahi näiden valitsemille avustnskomiteoille, jotka määrätyllä
19821: paikkakunnalla ottavat järjestääkseen ammattijärjestöihin
19822: kuulumattomien työttömien avustamisen; ja tulisi avustuk-
19823: sen edellisessä tapauksessa olla 2 / 3 järjestöjen mainittuna ai-
19824: kana suorittamasta työttömyysavustuksesta, sekä jälkimäi-
19825: sessä niin suuri, että kokonaan työtön avunhakija, jolle ei
19826: voida toimittaa sopivaa työtä, saisi päivää kohti avustusta
19827: vähintään puolet paikkakunnalla tavallisesta ammattinsa
19828: päiväpalkasta, ja osittain työtön niin paljon, että palkka ja
19829: avustus yhteensä olisivat vähintään 2 / 3 tavallisesta päivä-
19830: palkasta.
19831: Koska maassamme viime aikoina on joka vuosi ollut ha-
19832: vaittavissa varsin laajalti työn puutteesta johtuvaa työttö-
19833: 2 1913. - Anomusmietintö N:o 7.
19834:
19835: myyttä, on Eduskunta tehnyt työttömäin avustamista val-
19836: tion varoilla tarkoittavia anomuksia jo useilla valtiopäivillä,
19837: anoen viimeksi 1912 vuoden valtiopäivillä, että myönnettäi-
19838: siin 300,000 markan määräraha hallituksen käytettäväksi
19839: vuonna 1913, osittain avustuksina työväestön keskuudessa
19840: :perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville keskinäi-
19841: sille työttömyyskassoille, osittain apurahoina kunnille, jotka
19842: p;ysyväisen työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa
19843: olevan kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista
19844: varten sellaisia anovat. Nämä Eduskunnan tekemät ano-
19845: mukset, joista viimeksi mainittu vielä on korkeimmassa pai-
19846: kassa ratkaisematta, eivät ole hallituksen puolelta johtaneet
19847: niissä esitettyihin toimenpiteisiin.
19848: Kun kuitenkin tämäntapaisesta pakollisesta työttömyy-
19849: destä, yksityisille aiheutuvien kärsimysten ohella, koituu
19850: yhteiskunnalle varsin tuhoisia seurauksia ja se sitä-
19851: paitsi suureksi osaksi johtuu yhteiskunnan nykyisestä
19852: taloudellisesta rakenteesta, voidaan V aliakunnan mielestä
19853: syyllä vaatia, että valtio raha-avustusta myöntämällä tukee
19854: työttömyyden ehkäisemistä ja sen seurauksien lieventämistä
19855: tarkoittavaa toimintaa, koska tämä tehtävä voi käydä kun-
19856: nille, joille se lähinnä kuuluu, taloudellisesti liian rasitta-
19857: vaksi. Näin ollen ja koska työn puutteen aiheuttamaa työt-
19858: tömyyttä epäilemättä tulee ensi talvenakin ilmaantumaan,
19859: jo:pa todennäköisesti sangen laajalti, on Valiokunta katsonut
19860: olevan syytä puoltaa anomuksen tekemistä asiassa näilläkin
19861: valtiopäivillä.
19862: Valtioavun antaminen työttömille on Valiokunnan mie-
19863: lestä järjestettävä niiden :periaatteiden mukaan, jotka Edus-
19864: kunta viime valtiopäivillä tekemässään anomuksessa on esit-
19865: tänyt.
19866: Ensi sijassa tulee valtion tukea työläisten keskinäisiä työt-
19867: tömyysvakuutusyrit;yksiä. Tällaisia työttömyysrahastoja on
19868: meillä tähän saakka :perustettu vain harvoja, mutta yleisistä
19869: varoista luvattu avustus olisi epäilemättä omiansa edistämään
19870: tällaisen, yhteiskunnankin kannalta tärkeän vakuutuksen
19871: kehittymistä maassamme. Kun sitäpaitsi on todennäköistä,
19872: Työttömiin avustaminen 3
19873:
19874: että meillä tarpeelliseksi käynyt järjestetty työttömyys-
19875: vakuutus tulee toimeenpantavaksi siten, että valtio avustaa
19876: työväen perustamia työttömyyskassoja, voi valtio jo nyt aset-
19877: tamalla tilapäisesti myöntämänsä avustuksen ehdoksi, että
19878: kassat ainakin jossain määrin täyttävät työttömyysvakuu-
19879: tukselle yleisesti asetettuja vaatimuksia sekä alistuvat julki-
19880: seen tarkastukseen, sopivasti edistää järjestetyn työttömyys-
19881: vakuutuksen aikaansaamista meillä. Tämäntapaisille rahas-
19882: toille myönnettävän avustuksen tulisi olla ainakin puolet
19883: siitä määrästä, minkä ne osottavat työttömyysapua ensi
19884: vuonna suorittaneensa.
19885: Tämän ohessa tulee valtion avustaa työttömiä myöskin
19886: kuntain välityksellä. Edellä esitetyllä tavalla järjestetystä
19887: avustuksesta jäisi nimittäin suuri osa työttömistä osatto-
19888: maksi jo siitä syystä, että keskinäisten työttömyyskassojen
19889: perustaminen ammatillisesti järjestymättömien työläisten
19890: keskuudessa kohtaa monenlaisia vaikeuksia, ja sitäpaitsi
19891: ovat kunnat erittäin sopivat toimimaan työttömyyden ja sen
19892: seurausten torjumiseksi alueillaan, tarjoten myöskin riittä-
19893: vät takeet siitä, että niille annetut apurahat tulevat tarkoi-
19894: tusta vastaavalla tavalla käytetyiksi. Erittäinkin voivat
19895: kunnat, varsinkin valtion myöntämän avustuksen tukemina,
19896: perustaa ja kehittää pysyväisiä työttömyysrahastoja, joiden
19897: syntymistä meidänkin maahamme täytyy pitää suotavana.
19898: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
19899: Eduskunnan anottavaksi,
19900:
19901: että myönnettäisiin 300,000 markan maara-
19902: raha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna,
19903: osittain amtstuksina työväestön keskuudessa
19904: perustetttille, julkiseen tarlr,astukseen alistuville
19905: keskinäisille työttömyyskassoille, osittain apu-
19906: rahoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyys-
19907: rahaston perustamista tai jo olemassa olevan
19908: kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avusta-
19909: mista varten sellaisia anovat.
19910: 1913. - Anomusmietintö N:o 7.
19911:
19912: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa ]mheenjohtaja Erkko
19913: (osittain), varapuheenjohtaja Granfelt, jäsenet Hanninen,
19914: Hjelt, Jalava, Alma Jokinen, Karhi, Lundström, Paasivuori,
19915: Pohjola, Pärssinen, Saariaho, Salo (osittain), Tanttu, Waa-
19916: rala, Wuorimaa (osittain) ja E. S. Yrjö-Koskinen, sekä
19917: osaksi varajäsenet Lehtonen, Mynttinen, Pohjaväre, Sohl-
19918: berg ja Wiljakainen.
19919:
19920: Helsingissä 18 p:nä maaliskuuta 1913.
19921: Vastalause. 5
19922:
19923:
19924:
19925:
19926: Vastalause.
19927: Valiokunnan enenmistön ehdotukseen voimme yhtyä
19928: siihen nähden, että valtioapua olisi myönnettävä sellaisille
19929: työväestön keskuuteen perustetuille julkiseen tarkoitukseen
19930: alistuville kassoille, joista työttömyysavustuksia kassan
19931: osakkaille jaetaan. Kuitenkin olisi mielestämme näille kas-
19932: soille myönnettävä valtioapua kaksi kolmannesta siitä mää-
19933: rästä, minkä nämät suorittavat osakkailleen työttömyys-
19934: a vustuksena.
19935: V aliakunnan enemmistön sitä ehdotusta, että myönnet-
19936: täisiin valtioapua työttömille kuntain välityksellä, emme
19937: voi hyväksyä. Tosin olemme sitä mieltä että myöskin kun-
19938: tain olisi huolehdittava työttömyyden ehkäisemisestä ja
19939: työttömäin avustamisesta. Mutta kokemus on osottaunut,
19940: etteivät kunnat yleensä näistä tehtävistä välitä. Eikä ole
19941: edes luultavaa, että kuntain toiminta tässä suhteessa tulisi
19942: paranemaan sillä, että ne saisivat jonkun verran valtion va-
19943: roja työttömäin avustamista varten. Sen vuoksi olisi mie-
19944: lestämme välttämätöntä, että puheena olevaa valtioapua
19945: jaettaisiin työttömille pääasiallisesti työväen ammattijär-
19946: jestöjen välityksellä. Eräissä tapauksissa voisi kuitenkin
19947: jakaa mainittua avustusta työttömille erityisten avustus-
19948: komiteain välityksellä, joiden valitseminen olisi mielestäm-
19949: me jätettävä ammattijärjestöjen asiaksi.
19950: Avustusta jakavain järjestöjen ja komiteain toiminnan
19951: valvominen jäisi luonnollisesti Senaatin määrättäväksi,
19952: eikä voida epäillä, ettei Senaatti siinä suhteessa löytäisi
19953: kyllin tarkoituksen mukaista ja luotettavaa tapaa. Voi-
19954: taisiinhan sitä varten nimittää erityinen työttömyysrahas-
19955: ton hoito- .ia tarkastuskomitea, jonka jäsenistä esim. olisi
19956: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 7.
19957:
19958: puolet Suomen Ammattijärjestön toimikunnan ehdotta-
19959: mia. Sellainen komitea voisi tarpeen vaatiessa käyttää
19960: myöskin kuntain virkailijain apua. Kaikki avustusrahaston
19961: hoito- ja tarkastuskustannukset olisi valtion suoritettava.
19962: Työttömyysavustuskassaan kuulumattomille olisi mie-
19963: lestämme annettava avustusta täydellisen työttömyyden ai-
19964: kana vähintään puolet tavallisesta ammattipäiväpalkasta ja
19965: osittaisen työttömyyden aikana niin paljon, että palkka
19966: ja avustus yhteensä tekevät vähintään 2 / 3 tavallisesta päi-
19967: väpalkasta. Avustusta ei tietenkään olisi annettava ennen
19968: kun on koetettu toimittaa avunhakijalle työtä joko kun-
19969: nan työnvälitystoimiston kautta tai, missä sellaista ei ole,
19970: avustusta välittävän järjestön tai komitean toimesta.
19971: Valiokunnan enemmistön ehdottamaa 300,000 Smk val-
19972: tioapua pidämme man pienenä. Työttömyyden laajuuteen
19973: katsoen pidämme välttämättömänä, että valtiovaroista
19974: myönnettäisiin 500,000 Smk. työttömäin avustamiseen.
19975: Ehdotamme sen vuoksi Eduskunnan anottavaksi,
19976:
19977: että myönnettäisiin .500,000 markan maam-
19978: raha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna
19979: työttö,mäin työläisten avustamiseen siten, että
19980: 1: ksi niille työväen ammattijärjestöille, jotka
19981: omille jäsenilleen suorittavat työttömyysavus-
19982: tusta, annettaisiin kaksi kolmatta osaa siitä mää-
19983: rästä, minkä ne osottavat kunakin kuukautena
19984: yllämainittuna aikana ttwllaista avustusta S1to-
19985: rittaneensa, ja
19986: 2:ksi että niille työväen ammattijärjestöille
19987: tahi sellaisten järjestöjen valitsemille avustus-
19988: komiteoille, jotka määrätyllä paikkak1mnalla
19989: ottavat järjestääkseen ammattijärjestöihin kuu-
19990: lumattomien työttömyysavun tarvitsijain avus-
19991: tamisen, jaetta·isiin avustusta siten, että täydel-
19992: listä työttömyyttä kärsi1Jä avunhakija, jolle ei
19993: voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saisi päi-
19994: vää kohti avustusta vähintään puolet paikka-
19995: Vastalause. 7
19996:
19997: kunnalla tavallisesta ammattinsa päiväpalkasta
19998: ja osittaista työttömyyttä kärsivä saisi niin pal-
19999: jon, että palkka ja avustus yhteensä tekevät vä-
20000: hintään kaksi kolmannesta tavallisesta päivä-
20001: palkasta.
20002:
20003: 1:lel~:-~ingissä, 18 maaliskuuta 1913.
20004:
20005: J. }{. Pohjola. Hilja Pärssiueu.
20006: Matti Paasivuori. W. Lundström.
20007: Osk. Jala,va. Alma Jokinen.
20008: E. Pohjanväre.
20009: Helsingissä, Keisarillisen Semtatin kirjapainossa, 1913.
20010: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 7.
20011:
20012:
20013:
20014:
20015: Suomen Eduskunnan alama~
20016: n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
20017: ..
20018: työttömäin avustamiseksi .
20019:
20020:
20021:
20022:
20023: Suurivaltatstn, lrmolltsin Keisari
20024: ja Suuriruhtinas r
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
20030: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka tarkoittaa val-
20031: tioavun myöntämistä työttömäin avustamiseksi ensi talvena.
20032: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 7.
20033:
20034: Koska viime aikoina on joka vuosi ollut havaitta-
20035: vissa varsin laajalti työnpuutteesta johtuvaa työttömyyttä, .
20036: on Eduskunta jo useilla valtiopäivillä tehnyt työttömäin
20037: avustamista valtion varoilla tarkoittavia anomuksia. Vii-
20038: meksi 1912 vuoden valtiopäivillä anoi Eduskunta, että
20039: 1913 vuoden menoarvioon otettaisiin 300,000 markan määrä-
20040: raha Hallituksen käytettäväksi, osittain avustuksina työ-
20041: väestön keskuudessa. perustetuille, julkiseen tarkastukseen
20042: alistuville keskinäisille työttömyy.sk.assoille, osittain apura-
20043: hoina 'kunnille, jotka pysyväisen työttömyysrahaston perus-
20044: tamista tai jo olemassa olevan kehittämistä tahi muunlaista
20045: työttömäin avustamista varten niitä anovat. Nämä Edus-
20046: kunnan tekemät anomukset, joista viimeksi mainittu vielä
20047: on ratkaisematta, eivät ole johtaneet niissä esitettyihin toi-
20048: menpiteisiin.
20049: Kun tällaisesta rpakollisesta työttömyydestä, joka suu-
20050: re:IDsi osa;ksi johtuu yhteiskunnan nykyisestä talmldellis·esta
20051: rakenteesta, koituu yksityisille aiheutuvien kärsimysten
20052: ohella yhteiskunnaUekin varsin tuhoisia seurauksia, on
20053: Eduskunnan mielestä valtion raha-avustusta myöntäimällä
20054: tuettava työttömyyd'en ehkä~semistä ja sen seurauks~en
20055: liev'8lltämisiä tarkoittavaa toimintaa, joka tehtävä voi
20056: käydä kunnille, joilUe se lähinnä kuuluu, ta!1oud·elli.sesti
20057: liian r~sittarvaksi. Epäilemättä tulee työn puutteen ai-
20058: heuttamaa työttömyyttä ensi talvenakin ilmaantumaan, jopa
20059: todennäköisesti sangen laajalti.
20060: Valtioavun antaminen työttömille olisi järjestettävä nii-
20061: den periaatteiden mukaan, jotka viime valtiopäivillä teh-
20062: dyssä anomuksessa on esitetty.
20063: Ensi sijassa tulisi valtion tukea työläisten keskinäisiä
20064: työttömyysvakuutusyrityksiä. Sellaisia työttömyysrahas-
20065: toja on Suomessa tähän saakka perus'tettu vain harvoja,
20066: mutta yleisistä varoista annettu avustus olisi epäilemättä
20067: omansa edistämään tällaisen, yhteiskunnankin kannalta
20068: tärkeän vakuutuksen kehittymistä. Kun sitä paitsi on to-
20069: dennäköistä, että tarpeelliseksi käynyt jarjestetty työt-
20070: tömyysvakuutus tulee pantavaksi toimeen siten, että valtio
20071: Työttömäin avustamiuen. 3
20072:
20073: avustaa työväen perustamia työttömyyskassoja, voi valtio jo
20074: nyt sopivasti edistää järj·estetyn työt.töwyysvakuutuksen ai-
20075: kaan saamista, asettamalla ti'lapäis·esti myöntämämsä avus-
20076: tuk,sen ehd'Oksi, että kysymyks·essä olevat kassat ainakin jos-
20077: sain määrin täyttävät työttömyysvakuutukseUe yleiS'esti ase-
20078: tettuja vaatimuksia sekä -alistuvat julkiseen tarkastukseen.
20079: Tällaisille rahastoille myönneitävän avustuksen tuli·si olla
20080: ain&kin puolet siitä määrästä, minkä ne osattavat suoritta-
20081: neensa t\Yö,ttömyysapua ensi vuonna.
20082: Koska edellä esitetyllä tavalla järjestetystä avustuksesta
20083: jäisi suuri osa työttömistä jo siitä syystä osattomaksi, että
20084: keskinäisten työttömyyskassojen perustaminen ammatilli-
20085: sesti järjestymättömien työläisten keskuudessa kohtaa mo-
20086: nen'laisia vaik·euksia, sekä koska kunnat ovat erittäin sopivat
20087: toimimaan työttömyyden ja sen seurausten torjumiseksi alu-
20088: eillaan, tarjoten riittävät takeet siitä, että niille annetut apu-
20089: rahat tulevat tarkoitusta vastaavalla tavalla käytetyiksi, tu-
20090: lee Eduskunnan mielestä valtion avustaa työttömiä myöskin
20091: kuntain välityksellä. Erittäinkin voisivat kunnat, varsinkin
20092: valtion myöntämän avustuksen tukemina, perustaa ja kehit-
20093: tää pysyväisiä työttömyysrahastoja, joiden syntymistä myös-
20094: kin Suomessa täytyy pitää suotavana.
20095: Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa Teidän Kei-
20096: sarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
20097:
20098: että myönnettäisiin 300,000 markan rnaam-
20099: raha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna,
20100: osittain avustuksina työväestön keskuudessa
20101: perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville
20102: keskinäisille työttötttyyskassoille, osittain apu-
20103: mhoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyys-
20104: rahaston perustamista tai jo olemassa olevan
20105: kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avusta-
20106: mista varten sellaisia anovat.
20107:
20108: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20109: -~_._.; .
20110:
20111: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
20112: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, l!Jl3.
20113: 1913. ~ Anomusmietintö N:o 8.
20114:
20115:
20116:
20117:
20118: Valtio"arainvaliokunnan mie-
20119: ti n t ö N:o 13 Eduskunnassa tehdyn anomuseh-
20120: dotuksen johdosta, joka koskee valtioavun ja
20121: valtiolainan myöntämistä Hämeenlinnasta Päi-
20122: jänteen rantaan rakennettavaksi aiottua rauta-
20123: tietä varten.
20124:
20125: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
20126: lähettänyt edustaja Kairamon y. m. anomusehdotuksen N :o
20127: 71, joka koskee valtioavun ja valtiolainan myöntämistä hank-
20128: keissa olevaa Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan rakennet-
20129: tavaa kapearaiteista rautatietä varten. Valiokunnan käy-
20130: tettävinä ovat myöskin olleet radan rakentamissuunnitelma
20131: ja kustannusarvio.
20132:
20133:
20134: Suomen rautatiet ovat yleensä valtion hallussa, joten koko
20135: rautatieverkkomme täydelleen nojaa valtionrautatiejärjestel-
20136: mään. Vuoden 1911 lopussa oli Suomen valtionrautateiden
20137: liikennepituus 3,432 kilometriä, johon vielä tulee raken-
20138: nuksen alaiset Seinäjoen-Kristiinankaupungin----Kaskis-
20139: ten sekä Savonlinnan-Pieksämäen rautatiet, yhteensä
20140: noin 260 kilometriä, jotavastoin yksityisten rautateiden
20141: pituus samaan aikaan oli yhteensä 355 kilometriä, josta
20142: normaaliraiteisia ainoastaan 143 kilometriä. Olosuhteet
20143: köyhässä ja harvaan asutussa maassa ovat vieneet ja
20144: tulevat kaiketi yhä edelleen viemään siihen, etteivät yksi-
20145: tyiset rautatiet saata olla siksi tuottavia yrityksiä, että
20146: ne mainittavassa määrässä houkuttelisivat puoleensa yksi-
20147: tyistä pääomaa. Mutta kuitenkin saattaa jonkun paikka-
20148: kunnan tahi yksityisen liikkeen harjoittajan parannetta-
20149: vien liikenneolojen tarve käydä niin suureksi, että se ke-
20150: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 8.
20151:
20152: hoittaa heitä huomattaviinkin uhrauksiin rautatien aikaan-
20153: saamiseen sellaisiin paikkoihin, joihin valtio, koko maan
20154: etua silmällä pitäen, ei voi ehkä vuosikymmenien aikana aja-
20155: tella yleisillä varoilla rakennettavaksi rautatietä. Jos yksi-
20156: tyisestä alotteesta syntyy mainitunlainen rautatie, tuottaa
20157: se kuitenkin yleensä huomattavassa määrässä hyötyä muille-
20158: kin kuin yksinomaan perustajilleen, joten on periaatteen kan-
20159: nalta hyväksyttävä, että valtio, suomalla muodossa tai toi-
20160: sessa apuaan, koettaa edistää rautatiehankkeen toteutta-
20161: mista. Eikä meillä rautatien tuottama suoranainen rahalli-
20162: nen tulos saata muuten kuin erinomaisessa poikkeustapauk-
20163: sessa olla niin suuri, että myönnetyn avustuksen kautta han-
20164: kittaisiin yksityiselle yrittelijälle kohtuutonta voittoa yhteis-
20165: kunnan kustannuksella. Tällä kannalla ovat valtiopäivät
20166: aina ennen olleet. Rautatievaliokunnan enemmistö on tosin
20167: vuoden 1912 valtiopäivillä vastustanut yksityisten rautatei-
20168: den syntyä lausuen, esittämättä varsinaista perusteina, ettei
20169: ole syytä tukea yksityisten rautatiehankkeita valtion va-
20170: roilla, mutta sen antama mietintö ei tullut Eduskunnassa
20171: käsittelyn alaiseksi.
20172: Valiokunnassa on· lausuttu suotavaksi, ettei edistettäisi
20173: yksityisten rautateiden rakentamista valtion puolelta mil-
20174: lään tavalla, koska sellaisen radan hoidossa ei ole silmämää-
20175: ränä maan y~eisen, vaan ainoastaan osakkeenomistajain edun
20176: vaatimuksia, koska sen palvelus- ja työväen oikeutettuja vaa-
20177: timuksia ei oteta huomioon ja koska, jos rata tulee tuotta-
20178: vaksi yritykseksi, siten siirretään hyvä tulolähde valtiolta
20179: yksityisille. Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut antaa
20180: näille väitteille ratkaisevaa merkitystä. Kun valtio myön-
20181: tää rautatien rakentamiseen apua, voi se avunautoon kiin-
20182: nittää sellaisia ehtoja, jotka antavat valtiolle mahdollisuuden
20183: valvoa rautatien hallintoa ja siihen saada tarpeellisiksi huo-
20184: maamiaan muutoksia ja parannuksia. Suomalla avustuk-
20185: sensa pääasiallisesti esimerkiksi osakkeiden lunastamisen
20186: muodossa voi valtio joko itse päästä osalliseksi rautatien
20187: ehkä tuottamasta voitosta tahi valvoa, ettei voitto kohtuut-
20188: tomasti joudu osakkaiden, vaan, milloin se huomataan tar-
20189: Hämeenlinnan-Päijänteen rautatie. 3
20190:
20191: peelliseksi, rautatien liikenteen ja sen palveluksessa olevan
20192: henkilökunnan olojen parantamiseen. .Ja jos valtio ermal-
20193: sistä syistä ei katsoisikaan itselleen edulliseksi ryhtyä yksi-
20194: tyisen rautatien osakkaaksi, takaa 15 päivänä huhtikuuta
20195: 1889 annettu, yksityisiä rautateitä koskeva asetus kuitenkin
20196: valtiolle jotenkin laajan vaikutusvallan rautatiehen nähden.
20197: ' Kuten Valiokunta edellä on huomauttanut, eivät rauta-
20198: tiet meillä yleensä tuota niin suurta suoranaista rahallista
20199: hyötyä, että ne voisivat antaa mainittavaa korkoa niihin
20200: kiinnit.ettyyn pääomaan. On siis tarpeellista, että valtio,
20201: jos se tahtoo edistää yleistä hyötyä tuottavan yksityisten
20202: rautatien syntymistä, myöntää apunsa sellaisessa muodossa,
20203: joka helpottaa tarpeellisen pääoman saantia muualta. Tätä
20204: silmällä pitäen valtio saattaa antaa osan avusta pitkäaikaisen
20205: kuoletuslainan muodossa, jonka korko vastaa valtion omista
20206: lainoista maksettavaa ja jossa kuoletusprosentti on verrattain
20207: pieni, joten vuotuismaksu ei nouse rasittavaksi. Toi-
20208: sen osan avustuksesta voi valtio antaa sellais'en avun muo-
20209: dossa, jota ei tarvitse maksaa takaisin, mutta jonka pääoma
20210: kuitenkin on vähennettävä siitä kauppasummasta, jolla val-
20211: tio vuoden 1889 asetuksen mukaan on oikeutettu määrävuo-
20212: sien kuluttua Innastamaan rautatien haltuunsa, jos se niin
20213: hyväksi näkee, taikka siinä muodossa, että valtio ostaa rauta-
20214: tieyhtiön osakkeita. Siinäkin voi valtio vaaratta myöntää
20215: muille osakkaille oikeuden jonkun sovitun koron saamiseen,
20216: ennenkuin valtion koronsaantioikeus alkaa. Mitä avun-
20217: annan muotoa kulloinkin on käytettävä, riippuu kuitenkin
20218: silloisten olojen yksityiskohtaisesta tutkimisesta. Mutta
20219: niissäkin tapauksissa, milloin rautatiehankJkeen toteuttami-
20220: nen käy mahdolliseksi ainoastlvan sen kautta, että valtio
20221: suoranaiseksi avustukseksi tahi verrattain vähäistä koron-
20222: saannin mahdollisuutta tarjoaviin osakkeisiin panee noin
20223: kolmall]len osan rautatien perustamiskustannuksista, on se
20224: avustuksellaan saanut syntymään kolme vertaa enemmän
20225: rautateitä, kuin minkä se itse samalla rahalla olisi voinut
20226: rakentaa, ja siten on maalle kokonaisuudessaan syntynyt
20227: huomattavassa määrässä enemmän välillistä hyötyä.
20228: 1913. - Anomusmietintö N :o 8.
20229:
20230: Edellä esitetyn nojalla katsoo V aliakunta suotavaksi, että
20231: myöntämällä sopivassa muodossa avustusta valtion varoista
20232: ollsi yhä edelleen edistettävä yksityisten rautateiden synty-
20233: mistä, missä tämä harkitaan koko maan ja paikkakunnan
20234: kannalta edulliseksi.
20235:
20236:
20237:
20238: Anomusehdotuksessa mainittu rata tulisi kulkemaan ver-
20239: rattain tiheästi asuttujen ja hyvin viljeltyjen seutujen kaut-
20240: ta, jotka kulkuneuvojen puolesta ovat huonossa asemassa.
20241: Ei myöskään ole todennäköistä, että valtio pitkiin aikoihin
20242: voisi mainittuihin paikkakuntiin mkentaa rautatietä. Näin
20243: ol1en täyttänee puheena oleva rata ne vaatimukset, jotka ovat
20244: asetettavat valtioavun myöntämisen ehd·oksi yksityiselle
20245: rautatiehankkeelle.
20246: Koska tämän rautatien avustaminen valtion varoilla ei
20247: kuitenkaan liene nykyään toteutettavissa, ehdottaa Valio-
20248: kunta kunnioittaen Eduskunnan päätettäväksi,
20249:
20250: että anomu.sehdotus ei anna aihetta toimen-
20251: piteisiin.
20252:
20253: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta, 1913.
20254:
20255:
20256:
20257: Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensimäinen
20258: osasto, ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
20259: Ara.iärvi sekä jäsenet Bäck, HallstEm, Helenius-Seppälä,
20260: Kirves, Kronqvist, Puhakka, Sain}o ja Turunen sekä osittain
20261: varajäsenet Herttua, Kärnä, Leivo, Snellman ja Törmä.
20262: Vastalause. 5
20263:
20264:
20265:
20266:
20267: Vastalause.
20268: Valiokunnan päätökseen, että rautatieverkkomme laa-
20269: jentamisen edistämiseksi olisi valtion myötävaikutettava
20270: yksityisten rautateiden aikaansaamista myöntämällä tun-
20271: tuvia valtioapuja joko lahjain tai edullisten valtiolainain
20272: muodossa, emme voi yhtyä. Se on mielestämme epäoikeu-
20273: den mukainen siitä syystä, että sellaisilla toimenpiteillä tul-
20274: taisiin kansan yhteisillä varoilla avustamaan etupäässä yksi-
20275: tyisiä pääoman omistajia, koska päinvastoin ovat yleiset va-
20276: rat käytettävät maan hyödyksi ja parhaaksi eikä niitä siis
20277: voida käyttää kapitalististen riistopyrkimysten tukemiseksi.
20278: Kuitenkin tulisi nyt puheenaolevassakin rautatieyrityksessä
20279: pääasiallinen hyöty koitumaan osakkeiden omistajien hy-
20280: väksi, ja ainoastaan vähäinen osa siitä välillisesti lankeaisi
20281: läheisen ympäristön osalle, mutta koko maalle se ei sanot-
20282: tavia vaikuttaisi.
20283: Huomattava seikka on myöskin se, että työläisten työ-
20284: ja palkkausolot, kuten kokemus on osottanut, ovat yksityi-
20285: sillä rautateillä varsin huonot, jotka ovat aiheuttaneet kat-
20286: keria työriitaisuuksiakin, eikä ole syytä luulla, että ne pu-
20287: heenalaisella · rautatielläkään tulisivat olemaan suotuisam-
20288: mat. Rautatietä varten laadittu summittainen kustannus-
20289: arvio ei ainakaan mitään tässä suhteessa lupaa. Sitäpaitsi
20290: ei työväestöllä ole riittävää vaikutusvaltaa työehtojen mää-
20291: räämisessä yksityisten yhtiöiden työpaikoilla, etenkään sel-
20292: laisten yhtiöiden, joita valtio avustaa, vaan voivat osakkei-
20293: den omistajat miltei mielivaltaisesti niistä määrätä.
20294: Tärkeätä niinikään on, ettei valtiovaroja ole käytettävä
20295: yksityisten rautatieyritysten avustamiseen senkään takia,
20296: että siten estettäisiin maan yleisen edun kannalta tärkeiden
20297: Eduskunnan ja päättämien rautateiden rakentamista, ja
20298: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 8.
20299:
20300: koska mielestämme periaatteellisestikin on suotavaa, että
20301: rautatiet tärkeinä liikenteen välittäjinä ovat valtion huos-
20302: tassa, joka takaa, ettei niitä voida käyttää yleisön ki:ilkomi-
20303: sen välikappaleena.
20304: Edellä olevan nojalla ehdotamme,
20305:
20306: että Eduskunta päättäisi asian lähettää takai-
20307: sin V aliakuntaan perustelujen muuttamista var-
20308: ten vastalauseessa ehdotettuun suuntaan.
20309:
20310: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
20311:
20312: Juho Kirves. Efr. Kronqvist.
20313: 0. W. Turunen. J. W. Sainio.
20314: H. Törmä.
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20320: 1913. -- Anomusmietintö N:o 9.
20321:
20322:
20323:
20324:
20325: Valtiovarainvaliokunnan mie-
20326: t i n t ö N :o 9 anomusehdotuksen johdosta.
20327: joka koskee niiden vaikeuksien poistamista.
20328: Jotka kohtaavat kalastajia Laatokan järvellä.
20329:
20330: V altiovarainvaliokuntaan on valmistelevaa käsittelyä
20331: varten lähetetty edustaja Kirveen y. m. anomusehdotus
20332: N :o 1, jossa anotaan ryhdyttäväksi toimenpiteisiin niiden
20333: riitaisuuksien poistamiseksi, jotka ovat syntyneet Valamon
20334: luostarin hallituksen ja suomalaisten kalastajien välillä
20335: Laatokan järvellä. Jo viime vuoden valtiopäivillä käsitteli
20336: Valtiovarainvaliokunta silloin tehdyn anomuksen johdosta
20337: asiaa ja hankki kalastusten tarkastajalta sitä koskevat tie-
20338: dot, joiden kautta se katsoi selville tulleen, että anomuseh-
20339: dotukseen sisältyvä kuvaus asianlaidasta on oikea. Asiasta
20340: annettua mietintöä ei Eduskunta kuitenkaan ehtinyt käsi-
20341: tellä.
20342: Kalastusta harjoitetaan yleisesti koko Laatokan rantamilla
20343: Venäjän puolella olevan Morjan kylän rannikosta alkaen
20344: Laatokan pohjois-ja luoteisosissa, joissa tavataan parhaimmat
20345: kalastuspaikat. Kun tätä kalastusta harjoittamaan saapuu
20346: kalastajia pitkienkin matkojen takaa, on välttämätöntä, että
20347: heitä varten varataan riittävästi maallenousupaikkoja sekä
20348: rantamaille. että ulkosaaristoon, missä sellaisia tarvitaan ja
20349: missä mantereen tahi saarien omistajat koettavat vaikeuttaa
20350: tahi kokonaan estää maallenousua. Tämä toimenpide on
20351: välttämätön varsinkin sen vuoksi, että Laatokalla usein rie-
20352: huvat ankarat myrskyt, jotka siellä nousevat niin lyhyessä
20353: ajassa, etteivät ulapalla olevat kalastajat kerkiä vaaratta
20354: hakea pitkien matkojen päästä suojaa myrskyä vastaan.
20355: 2 1913. -c- Anomusmietiota N :o 9.
20356:
20357: Hallitus on tosin jo 19 päivänä helmikuuta 1909 aset-
20358: tanut kommissionin tutkimaan, onko kalastajilla oikeus
20359: nousta maihin osaksi Valamon ja Konevitsan luostarien,
20360: osaksi yksityisten omistamiin saariin, sekä ellei heillä tätä
20361: oikeutta ole, voitaisiinko saada lunastetuiksi tarpeellisia
20362: maallenousupaikkoja. Kommissioni onkin eräissä yksityis-
20363: ten omistamissa ulkosaarissa toimittanut ranta-alueiden
20364: mittauksia ja niistä pyykittänyt pieniä alueita valtion lu-
20365: nastettaviksi ja erinäisillä ehdoilla luovutettaviksi kalasta-
20366: jille mallenousu- ja majapaikoiksi. Sellaisia alueita mainit-
20367: takoon Kurkijoen pitäjän Kukrin ja Rahman saarilla, Sorta-
20368: valan pitäjän Kotiluodolla ja Impilahden pitäjän Töysän
20369: saarella. Mutta, mikäli Valiokunnan tietoon on tullut, ei
20370: näitäkään alueita ole vielä lunastettu valtiolle, eikä kalas-
20371: tajilla siis ole oikeutta niitäkään käyttää maallenousu- ja
20372: majapaikkoinaan.
20373: Näiden lisäksi olisi välttämätöntä saada maallenousu-
20374: paikkoja Konevitsan luostarisaarelle ja etenkin erinäisiin,
20375: Valamon luostarin omistamiin saariin, joihin maallenousu
20376: nykyään on sakon uhalla kielletty. Sellaisina mainittakoon:
20377: Jalaja, noin 10 kilometriä lähimmästä mantereesta, Möke-
20378: rikkö sekä Suuri ja Pieni Toriluoto, noin 15 kilometriä, ja
20379: Vossenoin saari, noin 30 kilometrin päässä lähimmästä man-
20380: tereesta. Näiden saarien joukkoon on vielä luettava Laatokan
20381: pohjoisrannalla oleva Puutsaari sekä Valamon saaren itä-
20382: puolella olevat Ristisaaret. Mainitut saaret, Ristisaaria
20383: lukuunottamatta, ovat oston kautta siirtyneet luostarin
20384: omiksi vuonna 1872, ja on luostari rakennuttanut niihin
20385: kalastajatupia, pääasiassa omia kalastajiaan varten. Sen
20386: ohella on luostari vuokrannut niitä muillekin kalastajille.
20387: Mutta varsinkin viime vuosina on maallenousukielto tullut
20388: entistään ankarammaksi. Täten on kalastajia pakotettu suo-
20389: rittamaan luostarille maksua kalastusoikeudesta yhteisillä,
20390: jopa kruununkin yleisillä kalastusvesillä, vaikka se tapahtuu
20391: huonevuokran nimellä.
20392: Kesän aikana kalastajat eivät ole pakotettuja käyttä-
20393: mään luostarin omistamia saaria maallenousupaikoikseen
20394: Maallenousupaikkoja Laatokan kalastajille. 3
20395:
20396: muulloin kuin myrskyn sattuessa, vaan asustavat he saarien
20397: läheisillä alastomilla luodoilla. Mutta kylmempien ilmojen
20398: vallitessa ja myrskyjen riehuessa sekä kun maallenousu-
20399: paikkoihin on matkaa useampia, jopa kymmeniäkin kilo-
20400: metrejä, on kalastuksen harjoittaminen siellä mahdoton niille
20401: kalastajille, jotka eivät ole suostuneet vaadittua maksua suo-
20402: rittamaan. Täten riistetään kalastajilta oikeus kalastaa ylei-
20403: sillä vesillä parhaana kalastusaikana, sillä syyskalastus on
20404: paljoa tuottavampaa, kalat kun voidaan silloin kylmempien
20405: ilmojen vallitessa paremmin säilyttää pilaantumiselta kuin
20406: kesällä.
20407: Harkitessaan, onko esillä olevalle asialle ·annettava niin
20408: yleinen merkitys, että se vaatisi anomuksen tekemistä Edus-
20409: kunnan puolelta, on V aliakunta havainnut, että siihen yh-
20410: distyy sellaisia asianhaaroja, joita viranom:aiset eivät saa
20411: jättää huomioonottamatta. Suuri osa väestöä Laatokan ran-
20412: nikoilla on toimeentuloansa nähden riippuva kalastuksestaan.
20413: Se on oikeutettu Laatokan vesillä harjoittamaan tätä elin-
20414: keinoa, mutta tämän oikeuden menestyksellinen käyttäminen
20415: riippuu siitä, voiko maihinnousu tapahtua edellä mainituilla
20416: saarilla.
20417: Luostarien omistusoikeudesta näihin saariin johtuvia
20418: oikeuksia tietenkään ei saa loukata. Mutta toiselta puolen
20419: on asianmukaista, että kalastajille valmistetaan kohtuulli-
20420: silla maksuilla tilaisuus maihinnousuun näille saarille ja
20421: niihin rakennettujen suojien käyttämiseen. Näin ollen olisi
20422: sopimuksen kautta poistettava ristiriitaisuudet kumpaistakin
20423: riitapuolta tyydyttävällä tavalla.
20424: Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa, että
20425: Eduskunta alamaisesti anoisi,
20426:
20427: että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellai-
20428: sen sopimuksen aikaansaamiseksi V alarnon ja
20429: K onevitsan luostm·ihallitusten kanssa, että ka-
20430: lastajaväestö saisi turvatun oikeuden kohtuullista
20431: maksua vastaan nousta maihin mainituille luos-
20432: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 9.
20433:
20434: tareille kuuluviin saariin ja käyttää niihin ra-
20435: kennettuja suojia; sekä
20436: että yksityisten mailta maallenousupaikoiksi
20437: jo pyykitetyt ranta-alueet viipymättä lunastet-
20438: taisiin valtion omiksi ja annettai.siin kalastajiert
20439: käytettäviksi.
20440:
20441: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1913.
20442:
20443:
20444:
20445:
20446: Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensimäinen
20447: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
20448: järvi sekä jäsenet Bäck, Hallsten, Helenius-Seppälä, Kirves,
20449: Kronqvist, Puhakka ja Turunen sekä varajäsenet Leivo ja
20450: Törmä.
20451:
20452:
20453:
20454:
20455: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20456: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 9.
20457:
20458:
20459:
20460:
20461: Suo m en Ed u s kunnan a 1 a m a i-
20462: n en a n,o m u s niiden vaikeuksien poistami-
20463: sesta, jotka kohtaavat kalastajia Laatokan jär-
20464: vellä.
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: Suurlvaltaisin, lrmollisin Keisari
20470: ja Suuriruhtinas I
20471:
20472:
20473:
20474:
20475: Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus niiden
20476: vaikeuksien poistamisesta, jotka kohtaavat kalastajia Laa-
20477: tokan järvellä, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen sääde-
20478: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 9.
20479:
20480: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
20481: Kalastusta harjoitetaan yleisesti Venäjän puolella olevan
20482: Morjan kylän rannikosta alkaen Laatokan pohjois-ja luoteis-
20483: osissa, joissa tavataan parhaimmat kalastuspaikat. Kun tätä
20484: kalastusta harjoittamaan saapuu kalastajia pitkienkin mat-
20485: kojen takaa, on välttämätöntä, että heitä varten varataan riit-
20486: tävästi maallenousupaikkoja sekä rantamaille että ulkosaa-
20487: ristoon, m1ssa sellaisia tarvitaan ja missä maanomistajat
20488: koettavat vaikeuttaa tahi kokonaan estää maallenousua.
20489: Tämä toimenpide on välttämätön varsinkin sen vuoksi, että
20490: Laatokalla usein riehuvat ankarat myrskyt, jotka siellä nou-
20491: sevat niin lyhyessä ajassa, etteivät ulapalla olevat kalasta-
20492: jat kerkiä vaaratta hakea pitkien matkojen päästä suojaa
20493: myrskyä vastaan.
20494: Hallitus on tosin jo 19 päivänä helmikuuta 1909 aset-
20495: tanut komissiouin tutkimaan, onko kalastajilla oikeus
20496: nousta maihin osaksi Valamon ja Konevitsan luostarien,
20497: osaksi yksityisten omistamiin saariin, sekä ellei heillä tätä
20498: oikeutta ole, voitaisiinko saada lunastetuiksi tarpeellisia
20499: maallenousupaikkoja. Komissioni onkin eräissä yksityis-
20500: ten omistamissa ulkosaarissa toimittanut ranta-alueiden
20501: mittauksia ja niistä pyykittänyt pieniä alueita valtion lu-
20502: nastettaviksi ja erinäisillä ehdoilla luovutettaviksi kalasta-
20503: jille maallenousu- ja majapaikoiksi. Sellaisia alueita on
20504: esim. Kurkijoen pitäjän Kukrin ja Rahman 'saarilla, Sorta-
20505: valan pitäjän Kotiluodolla ja Impilahden pitäjän Töysän
20506: saarella. Mutta, mikäli Eduskunnan tietoon on tullut, ei
20507: näitäkään alueita ole vielä lunastettu valtiolle, eikä kalas-
20508: ta.jilla siis ole oikeutta niitäkään käyttää maallenousu- ja
20509: majapaikkoinaan.
20510: Näiden lisäksi olisi välttämätöntä saada maallenousu-
20511: paikkoja Konevitsan luostarisaarelle ja erinäisiin, Va-
20512: lamon luostarin omistamiin saariin, joihin maallenousu
20513: nykyään on sakon uhalla kielletty. Sellaisina mainittakoon:
20514: Ja1aja, noin 10 kilometriä, Mökerikkö sekä Suuri ja Pieni
20515: Toriluoto, noin 15 kilometriä, ja Vossenoin saari, noin 30
20516: kilometrin päässä lähimmästä mantereesta. Näiden saa-
20517: Maallenousupaikkoja Laatokan kalastajille. 3
20518:
20519: rien joukkoon on vielä luettava Laatokan pohjoisrannalla
20520: oleva Puutsaari sekä Valamon saaren itäpuolella olevat Ris-
20521: tisaaret. Mainitut saaret, Ristisaaria lukuun ottamatta,
20522: ovat oston kautta siirtyneet luostarin omiksi vuonna 1872,
20523: ja on luostari rakennuttanut niihin kalastaj•atupia, pää-
20524: asiassa omia kalastajiaan varten. Sen ohella on luostari
20525: vuokrannut niitä muillekin kalastajille. Mutta varsinkin
20526: viime vuosina on ma,allenousukielto tullut entistään anka-
20527: rammaksi. Täten on kalastajia pakotettu suorittamaan Iuos-
20528: tarilie mruksua kalastusoikeudesta yhteisillä, jopa kruunun-
20529: kin yleisillä ka1astusvesillä, vaikka se tap-ahtuu huonevuok-
20530: ran nimellä.
20531: Kesän aikana kalastajat eivät ole pakotettuja käyttä-
20532: mään luostarin omistamia saaria maallenousupaikoikseen
20533: muulloin kuin myrskyn sattuessa, vaan asustavat he saarien
20534: läheisillä alastomilla luodoilla. Mutta kylmillä ilmoilla ja
20535: myrskyn riehuessa sekä kun maallenousupaikkoihin on jopa
20536: kymmeniäkin kilometrejä, on kalastuksen harjoittaminen
20537: siellä mahdoton niille kalastajille, jotka eivät ole suostuneet
20538: vaadittua :q~.aksua suorittamaan. Täten riistetään mahdolli-
20539: suus kalastaa yleisillä vesillä parhaana kalastusaikana, sillä
20540: syyskalastus on paljoa tuottavampaa, kalat kun voidaan sil-
20541: loin kylmien ilmojen vallitessa paremmin säilyttää pilaantu-
20542: miselta kuin kesällä.
20543: Katsoen siihen että suuri osa väestöä Laatokan ran-
20544: nikoilla on toimeentuloansa nähden riippuva kalastuksesta
20545: olisi kalastajille kohtuullista korvausta vastaan valmistet-
20546: tava tilaisuus maihinnousuun mainituiUa saarilla ja niihin
20547: rakennettujen suojien käyttä:miseen, mikäli se voi tapahtua
20548: luostarien oikeuksia loukkaamatta. Näin ollen olisi sopimuk-
20549: sen kautta ristiriitaisuudet poistettava kumpaistakin riita-
20550: puolta tyydyttävällä t·avalla.
20551: Sen johdosta, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
20552: Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
20553:
20554: että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellai-
20555: sen sopimztksen aikaan saamiseksi Valamon ja
20556: 4 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
20557:
20558: Konevitsan luostarihallitusten kanssa, että ka-
20559: lastajaväestö saisi turvatun oikeuden kohtuullista
20560: maksua vastaan nousta maihin mainituille luos-
20561: tareille kuuluviin saariin ja käyttää niihin ra-
20562: kennettuja suojia; sekä
20563: että yksityisten mailta maallenousupaikoiksi
20564: jo pyykitetyt ranta-alueet viipymättä lttnastet-
20565: taisiin valtion omiksi ja annettaisiin kalastajien
20566: käytettiiviksi.
20567:
20568: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20569:
20570: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
20571:
20572:
20573:
20574:
20575: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20576: 1913. - Anomusmietintö N :o 10.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Talousvaliokunnan mietintö
20582: N :o 3 vuotuisen apurahan myöntämisestä Suo-
20583: men metsätieteelliselle seuralle.
20584:
20585: Edellä mainitun, edustajain Hornenin ja Peurakosken
20586: anomusehdotuksen N :o 93 on Eduskunta valmistavaa käsit-
20587: tr.lyä varten lähettän;yt Talousvaliokuntaan.
20588:
20589:
20590:
20591: Metsätalouden kasvava merkitys Suomessa on saattanut
20592: yleisen mielipiteen kiinnittämään yhä enemmän huomiota
20593: tähän talouden haaraan, ja useihin toimenpiteisiin onkin
20594: ryhdytty sen edistämiseksi. Metsätieteellinen tutkimustyö
20595: on sitä vastoin jään~'t verrattain vähäiseksi, ja kuitenkin
20596: pitäisi sen tulosten olla järkiperäisen metsätalouden perus-
20597: tana. Kun maamme ominaiset luonnonsuhteet ja taloudelli-
20598: set olot vaikuttavat, ettei meillä voida tällä alalla suorastaan
20599: sovelluttaa muualla saavutettuja tuloksia, on omaperäinen
20600: tutkimustyö meillä tärkeä. -Niistä metsätalouden käytän-
20601: nöllisistä puolista, joita tieteellisen tutkimuksen ensi kä-
20602: dessä pitäisi selvitellä, mainittakoon tässä muutamia.
20603: Kun metsän uudistamisessa meillä pääasiassa on turvau-
20604: duttava luonnon siemennykseen, olisi tehtävä vertailevia
20605: tutkimuksia siitä, millaisissa olosuhteissa ja millä edelly-
20606: tyksillä luontainen uudistus on erilaisia hakkaustapoja käy-
20607: tettäessä paraiten saatu syntymään. Niinikään olisi tut-
20608: kittava, minkä verran puiden ominaisuudet periytyvät ja
20609: missä määrin siis siemenpuita valikoimalla tai käyttämällä
20610: metsän kylvöön tunnettua alkuperää olevaa siementä voi-
20611: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 10.
20612:
20613: daan puiden ominaisuuksia parantaa. Tärkeätä olisi myös-
20614: kin saada selville, miten kulot, erilaiset hakkuut, laidunta-
20615: minen y. m. vaikuttavat metsämaahan ja sen kasvukykyyn.
20616: Kysymys suomaiden kuivattamisesta metsänkasvua var-
20617: ten on viime aikoina saanut suurta huomiota osakseen. Tässä
20618: tarkoituksessa onkin uhrattu melkoisia rahamääriä soiden ja
20619: soistuvien maiden ojittamiseen. Kun ojittamisella ei kai-
20620: killa soilla kuitenkaan saavuteta tarkoitettua tulosta, olisi
20621: tärkeätä päästä selvyyteen siitä, millaisilla soilla ja soistu-
20622: villa mailla ojittaminen on taloudellisesti kannattavaa.
20623: Edelleen on tieteellisesti selvittämättä kysymys met-
20624: siemme tuotanto- eli kasvukyvystä. Tätä koskevien tutki-
20625: musten perusteella voidaan ratkaista monta tärkeää metsä-
20626: taloudellista kysymystä, kuten esim. mitä puulajia milläkin
20627: paikalla on edullisin kasvattaa, mikä on sopivin kiertoaika,
20628: minkä verran ja minkälaista puuta erilaisista metsistä voi-
20629: daan hakata y. m., ja tarjaovat ne samalla varman pohjan
20630: metsämaan jyvitykselle kuin myös metsän ja metsämaan
20631: arvioimiselle vahingonkorvausvaatimuksia, luotto- ja vakun-
20632: tustarkotuksia sekä myyntiä varten.
20633: Myöskin metsätilastolla on merkityksensä käytännölli-
20634: sessä metsätaloudessa. Tähän kuuluvista kysymyksistä kai-
20635: paa lähiten selvitystä metsän kasvun ja kulutuksen keski-
20636: näinen suhde. Tuntematonta on niinikään, minkä verran
20637: n. s. kasvullista ja vähemmän kasvullista metsämaata Suo-
20638: messa on, kuinka suuret alat ovat eri puulajien vallassa,
20639: missä määrin metsiämme käytetään laidun- ja hakamaiksj,
20640: minkä verran työansiota metsätalous eri muodoissaan pystyy
20641: antamaan, mitenkä ulkoma\lle vietyjen metsäntuotteiden ko-
20642: konaisarvo jakaantuu metsänomistajain, työntekijäin y. n1.
20643: kesken.
20644: Kun metsänhoidolliset tutkimukset useinkin vaativat
20645: pitkäaikaisia, kalliita kustannuksia kysyviä kokeita, jol-
20646: laisia menestyksellä voi toimeenpanU:a vain valtion ylläpi-
20647: tämä metsätieteellinen tutkimus- eli koelaitos, onkin hal-
20648: lituksen puolesta asetettu komitea laatimaan ehdotusta täl-
20649: laisen laitoksen perustamisesta. Ennenkuin se saadaan toi-
20650: Apuraha Suomen metsätieteelliselle seuralle. 3
20651:
20652: meen ja varsinkin ennenkuin täysin päteviä henkilöitä sitä
20653: varten ennättää valmistua, kuluu vielä melkoinen aika. Kun
20654: metsätalous meillä kuitenkin jo on sillä asteella, ettei täl-
20655: laisten tutkimusten toimeenpanoa ole katsottu voitavan jät-
20656: tää kokonaan riippuvaksi puheena olevan laitoksen toimin-
20657: nasta ja kun sen rinnallakin voidaan menestyksellä harjoit-
20658: taa metsätaloutta edistävää yksityistä tieteellistä työtä, pe-
20659: rustettiin v. 1909 ,Suomen metsätieteellinen seura", jonka
20660: tarkoituksena on metsätaloutta koskevilla tutkimuksilla
20661: työskennellä metsätieteen kehittämiseksi Suomessa.
20662: Seuran tähänastiset tutkimukset ovat koskeneet enim-
20663: mäkseen meidän metsälaatujamme, niiden kasvu- ja nuoren-
20664: tumissuhteita, metsämaiden soistumista, Suomen suolaatuja
20665: ja niiden metsittämismahdollisuuksia sekä kasvu- ja massa-
20666: taulujen laadintaa. Kun seura toistaiseksi ei ole nauttinut
20667: mitään rahallista avustusta, vaan työskennellyt yksinomaan
20668: vapaaehtoisen uhrautuvaisuuden varassa, on· sen toiminnan
20669: täytynyt rajoittua etupäässä sellaisiin tutkimuksiin, jotka
20670: eivät vaadi suurempia kustannuksia. Kaikki isommat aiot-
20671: teet ovat näin ollen jääneet syrjään, ja useat alulle pan-
20672: nut tärkeät tieteelliset työt keskeytyneet sen vuoksi että nii-
20673: den jatkamiselle tarpeelliset täydentävät tutkimukset olisi-
20674: vat tulleet liian kalliiksi. Vaikka seuralla nyttemmin on
20675: oikeus maksutta painattaa arvokkaimmat tutkimuksensa
20676: Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, ei seura ole voinut tätä
20677: etua täysin hyväkseen käyttää, kun useihin tutkimuksiin
20678: liittyy kuvia, karttoja, diagrammeja y, m. s., joihin sano-
20679: tussa kirjapainossa ei voida valmistaa laattoja.
20680: Huomioon ottaen, että Suomen metsätieteellisen seuran
20681: toimi-alaan kuuluu sellainen tutkimustyö, jonka tulokset
20682: ovat tarkoitetut edistämään käytännöllistä metsätaloutta ja
20683: että seuralla, johon kuuluu useita yliopiston opettajia sekä
20684: käytännölliseen metsätalouteen perehtyneitä ammattimiehiä,
20685: on edellytykset tällaisia tutkimuksia toimittamaan, on Va-
20686: liokunta pitänyt tarpeellisena, että seuran toimintaa valtion
20687: puolelta aineellisesti tuetaan. Harkitessaan anotun avus-
20688: tuksen määrää, on Valiokunta silmällä pitänyt, että sellai-
20689: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 10.
20690:
20691: set tutkimukset, joista tässä on kysymys, vaativat laajoja
20692: matkustuksia maan eri osissa ja että niiden toimeenpane-
20693: minen usein edellyttää ei ainoastaan runsaasti apuväkeä
20694: vaan myös verrattain kalliita kemiallisia ja fysikalisia ana-
20695: lysejä, minkä ohella julkaisujen painattaminen myös kysyy
20696: melkoisia varoja. Tähän nähden on Valiokunta katsonut
20697: kohtuulliseksi, että tarkoitusta varten myönnettäisiin ano-
20698: musehdotuksessa mainittu summa, 14,000 markkaa.
20699: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
20700: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
20701:
20702: että Suomen rnetsätieteelliselTe seuralle tois-
20703: taiseksi myönnettäisiin 14-,000 markan snurui-
20704: nen vnotuinen määräraha käytettäväksi metsä-
20705: taloutta koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin ja
20706: tutkimustulosten julkaisemiseen.
20707:
20708:
20709:
20710: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
20711: taja Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), sekä
20712: jäsenet Aromaa, Hahl, Hedberg, Inborr (osittain), Kananen,
20713: Kautto, Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen, Peurakoski, Rii-
20714: helä (osittain), Saari, Savolainen, Typpö, T. ja Vahe sekä
20715: osittain varajäsenet Listo ja Roos.
20716:
20717: · Helsingissä maaliskuun 28 päivänä 1913.
20718:
20719:
20720:
20721:
20722: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20723: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 10.
20724:
20725:
20726:
20727:
20728: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
20729: n e n a n o m u s vuotuisen määrärahan myön-
20730: tämisestä Suomen metsätieteelliselle seuralle.
20731:
20732:
20733:
20734:
20735: Sunrlvaltaisin, Armollisln Keisari
20736: ja Sunriruhtinasi
20737:
20738:
20739:
20740:
20741: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus vuotuisen määrä-
20742: rahan myöntämisestä Suomen metsätieteelliselle seuralle, ja
20743: on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä
20744: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 10.
20745:
20746: käsitellyt.
20747: M•etsätaloud·en k·asvava merki.ty<s Suomess·a on kiinnit-
20748: tänyt yhä elllemmän huomiota tähän talouden hruaraan, ja
20749: useisi~n toimenpit·eisiin ·onkin ryhdytty sen edistämis~ksi.
20750: Metsätieteellinen tutk~mustyö on s~tä va,stoin jääinyt verrat-
20751: tain vähäiseksi, ja kuitenkin pitäisi !Slen tulosten oHa järki-
20752: peräisen metsäta;louden perustana. Kun Suomen ominaiset
20753: luonnonsuhteet ja taloudellis·et o1ot vaik.utta.vrut, ettei täällä
20754: voida .suorastaan sov.elluttaa muualla täHä ala;lla saavutet-
20755: tuja tuloksia, 'On omaJperäinen tutkimustyö tärkeä.
20756: Kun Suomessa on metsän uudistamisessa pääasiassa tur-
20757: vauduttava luonnon siemennykseen, olisi tehtävä vertailevia
20758: tutkimuksia siitä, millaisissa olosuhteissa ja millä edelly-
20759: tyksillä luontainen uudistus erilaisia hakkaustapoja käy-
20760: tettäessä P'araiiten saadaan syntymään. Niinikään olisi tut-
20761: kittava, minkä verran puiden ominaisuudet periytyvät ja
20762: missä määrin siis siemenpuita valikoimaila tai käyttämällä
20763: metsän kylvöön tunnettua alkuperää olevaa siementä voi-
20764: daan puiden ominaisuuksia parantaa. Tärkeätä olisi myös-
20765: kin saada selville, miten kulot, erilaiset hakkuut, laidunta-
20766: minen y. m. vaikuttavat metsämaahan ja sen kasvukykyyn.
20767: Kysymys suomaiden kuivattamisesta metsänkasvua
20768: varten on viime aikoina saanut suurta huomiota osak-
20769: seen, ja melkoisia rahamääriä onkin uhrattu soiden ja
20770: soistuvien maiden ojittamiseen. Kun ojittamisella ei kai-
20771: killa soilla kuitenkaan saavuteta tarkoitettua tulosta, olisi
20772: tärkeätä päästä selvyyteen siitä, millaisilla soilla ja soistu-
20773: villa mailla ojittaminen on taloudellisesti kannattavaa.
20774: Tieteellisesti on selvittämättä myös kysymys Suomen
20775: metsien kasvu- ja tuotanJtokyvy,stä. Tätä koskevien tutki-
20776: musten perusteella voidaan ratkaista monta tärkeää metsä-
20777: taloudellista kysymystä, kuten esim. mitä puulajia milläkin
20778: paikalla on edullisin kasvattaa, mikä on sopivin kiertoaika,
20779: minkä verran ja minkälaista puuta erilaisista metsistä voi-
20780: daan hakata y. m., ja tarjoavat ne samalla varman pohjan
20781: metsämaan jyvitykselle kuin myös metsän ja metsämaan
20782: arvioimiselle vahingonkorvausvaatimuksia, luotto- ja vakuu-
20783: tustarkoituksia s!llkä myyntiä varten.
20784: Apuraha Suomen metsätieteelliselle seuralle. 3
20785:
20786: Metsätilastolla on niinikään tärkeä merHtys käytännölli-
20787: selle metsätaloudelle. Tähän kuuluvista kysymyksistä kai-
20788: paa lähiten selvitystä metsän kasvun ja kulutuksen keski-
20789: näinen suhde. Tuntematonta on myöskin, minkä verran
20790: kasvullista ja vähemmän kasvullista metsämaata Suo-
20791: messa on, kuinka suuret alat ovat eri puulajien vallassa,
20792: missä määrin met,siä käytetäJän laidun- j,a ha;kamaiksi,
20793: minkä verran työansiota metsätalouden eri muodot pystyvät
20794: antamaan, mitenkä ulkomaille vietyjen metsäntuotteiden ko-
20795: konaisarvo jakaantuu metsänomistajain, työntekijäin y. m.
20796: kesken.
20797: Kun metsänhoidolliset tutkimukset useinkin vaativat
20798: pitkäaikaisia, kalliita kustannuksia kysyviä kokeita, jol-
20799: laisia menestyksellä voi panna toimeen vain valtion ylläpi-
20800: tämä metsätieteellinen tutkimus- eli koelaitos, on Hal-
20801: litus asettanut komitean laatimaan ehdotusta tällaisen
20802: laitoksen perustami•sesta. Ennenkuin tämä saadaan toimeen
20803: ja varsinkin ennelllkuin täysin päteviä henkilöitä sitä varten
20804: ennättää valmistua, kuluu vielä melkoinen aika. Kun met-
20805: sätalous Suomessa kuitenkin jo on sillä asteella, ettei täl-
20806: laisten tutkimusten toimeenpanoa ole katsottu voitavan jät-
20807: tää kokonaan riippuvaksi puheena olevan laitoksen toimin-
20808: nasta, ja kun sen rinnallakin voidaan menestyksellä harjoit-
20809: taa metsätaloutta edistävää yksityistä tieteellistä työtä, pe-
20810: rUtstettiin vuonna 1909 Suomen metsäti,eteellinen seura, jonka
20811: tark'Oituksena on toimeen panemalla metsätruloutta k'Osk•evia
20812: tutkimuksia työskennellä metsätieteen kehittämiseksi Suo-
20813: messa.
20814: Seuran tähänastiset tutkimukset ovat koskeneet enim-
20815: mäkseen Suomen metsälaatuja, niiden kasvu- ja nuoren-
20816: tumissuhteita, metsämaiden soistumista, suolaatuja .ia
20817: niiden metsittämismahdollisuuksia sekä kasvu- ja massa-
20818: taulujen laadintaa. Kun seura toistaiseksi ei ole nauttinut
20819: mitään rahallista avustusta yleisistä varoista, vaa;n työsken-
20820: nellyt yksinomaa•n vapa,aehtoisen uhrautuvaisuuden vara,ssa,
20821: on s<en toiminnan täytynyt rajoittua etUipäiilssä g.ell.aisiin tut-
20822: kimuksiin, jotka eivät vruadi suuria kUistannuksia. Kaikki
20823: 4 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 10.
20824:
20825: isonpuolei1set aloJt.teet ovat näin ollen jääneet s•yrjään, ja
20826: useat aluUe pannut tärk·eät tieteelliS<et työt ovat keskey!i;yneet
20827: sen vuoksi, että niiden jatkami1sel1e tarpeelliset ,täydentävät
20828: tutkimuks-et olisivat tulleet .liian kailliiksi. Vaikka seuralla
20829: nyttemmin on oil\;eus maksutta painattrua a.rvokmaimmat tut-
20830: kimuk•sensa Keisarillis·en Senaatin kirjapainossa, ei seura ole
20831: voinut tätä etua täysin hyväks·een käyttää, kun useisiin tut-
20832: kimuksiin liittyy kuvia, karttoja, diagrammeda y. m. s., joita
20833: sanotussa kirjoapainossa ei voida valmistaa.
20834: Kun Suomen metsätieteellisen seuran toimialaan kuuluu
20835: sellainen tutkitmustyö, joka. on tarkoit·ettu •edistämään myö1'l
20836: käytännöllistä metsätaloutta, on Eduskunta pi!tänyt tarpeel-
20837: lisena, että seuran toimintaa valtion puolelta ain•eellisesti
20838: tuetaan. Ha•rkitessaan anotun avustuksen määrää, on Edus-
20839: kunta 'silmällä pitänyt, että sellaiset tutkimuktset, joista tässä
20840: on kysymys, vaat.ivat l.a.ajoja ma•tkustumsia maan eri osissa
20841: ja että niiden toimeen paneminen usein edetllyttää ei ainoas-
20842: taan runsaasti apuväkeä vaan myös verrat·tain ffiaJlliita ke-
20843: miallisia ja fysikalisia a;naly,sejä, min:kä ohella jul:lmi:sujen
20844: painattaminen myös kysyy melkoisia varoja. Eduskunnan
20845: mielestä on siis kohtuullista, että tarkoitusta varten myön-
20846: netään 14,000 markkaa.
20847: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
20848: selta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
20849: että Suomen metsätieteelliselle seuralle tois-
20850: taiseksi myönnettäisiin U,OOO markan suurui-
20851: nen vuotuinen määräraha käytettäväksi metsä-
20852: taloutta koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin ja
20853: tutkimustulosten julkaisemiseen.
20854:
20855: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20856:
20857: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
20858:
20859:
20860:
20861: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
20862: 1913. - Anomusmietintö N :o 11.
20863:
20864:
20865:
20866:
20867: S i v i s t y sv a l i ok u nn an m i e t i n-
20868: t ö N :o 4 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
20869: koittaa määrärahan myöntämistä matka-apu-
20870: rahoiksi suojelukasvatuksen toimihenkilöille.
20871:
20872: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
20873: tänyt edustaja A. 0. Wuorimaan anomusehdotuksen N :o 90,
20874: jossa ehdotetaan anottavaksi, että sivistystarkoituksia var-
20875: ten määrättävistä varoista 9,000 markkaa varattaisiin mat-
20876: kastipendeiksi Suomen suojelukasvatuslaitoksissa t;yösken-
20877: televiä opettajia ja kasvattajia varten.
20878: Sivistysvaliokunta, joka anomusehdotuksen johdosta on
20879: asiantuntijana kuullut suojelukasvatuksen väliaikaista tar-
20880: kastelijaa vapaaherra Adolf von Bonsdorffia, pyytää asiasta
20881: esittää seuraavaa.
20882: Paitsi valtion pakko- ja suojelukasvatuslaitoksia, joita
20883: on yhteensä 8, on olemassa 6 suojelukasvatuslaitosta, jotka
20884: sellaisina nauttivat valtion kannatusta, sekä 10 laitosta,
20885: jotka kansakouluilleen saavat valtioapua.
20886: Anomusehdotuksessa tarkoitetaan kaikkien näiden lai-
20887: tosten johtajia, opettajia ja virkailijoita. Valiokunnan saa-
20888: mien tietojen mukaan on niissä tätä nykyä yhteensä 48
20889: johtajaa ja opettajaa sekä 65 katsastajaa ja emännöitsijää.
20890: V aliakunnan mielestä ansaitsee anomusehdotuksen tar-
20891: koitus kaikkea kannatusta. Suojelukasvatuslaitostemme
20892: suuri merkitys on jo sinänsä riittävänä syynä toimenpit~i
20893: siin, jotka tarkoittavat näissä laitoksissa toimivien henki-
20894: löiden ammattitietojen kartuttamista, sitä enemmän, koska
20895: verrattain harvoilla heistä on ollut tilaisuutta erityisiä
20896: opintoja harjoittamalla valmistautumaan tehtäväänsä. Muttft
20897: sen lisäksi on otettava huomioon, että kasvatuslaitostemme
20898: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 11.
20899:
20900: opettajat erittäin raskaan ja henkisesti kuluttavan työnsä
20901: takia välttämättömästi tarvitsevat herätteitä ulkoapäin voi-
20902: dakseen ylläpitää henkistä virkeyttään ja harrastusta työ-
20903: hönsä.
20904: Käsitellessään kysymystä ehdotettavista toimenpiteistä
20905: on Valiokunta tehnyt eron toiselta puolen laitosten johtajien
20906: ja opettajien sekä toiselta puolen katsastajien välillä.
20907: :M:itä ensinmainittuihin tulee olisi Valiokunnan mielestä
20908: stipendeillä heille valmistettava tilaisuutta opintomatkojen
20909: tekemiseen ulkomaille. Olosuhteista ulkomailla on näet
20910: tällä alalla paljon oppimista. Sitävastoin ei Valiokunnan
20911: mielestä toistaiseksi olisi syytä perustaa stipendejä opinto-
20912: matkoja varten omassa maassa, kuten anomusehdotuksessa
20913: on ehdotettu.
20914: Vieraiden maiden tämäntapaisista kasvatuslaitoksista
20915: ovat Saksan sangen korkealle kehittyneitä. :M:utta myöskin
20916: Skandinavian maissa, etenkin Tanskassa, ovat kasvatuslai-
20917: tokset hyvällä kannalla. Koska tarpeellisen kielitaidon
20918: puute useimmille tekee mahdottomaksi ulottaa matkansa
20919: kaukaisempiin maihin, on todennäköistä, että tehtävät opin-
20920: tomatkat tulevat lähinnä kohdistumaan Skandinavian mai-
20921: hin, toisinaan varmaankin myöskin Saksaan, Itävaltaan ja
20922: Sveitsiin, mutta harvemmissa poikkeustapauksissa edem-
20923: mäksi.
20924: Koska asian laatuun katsoen matkastipendien tarve tällä
20925: alalla tulee olemaan pysyvä, olisi Valiokunnan mielestä
20926: tarkoitukseen myönnettävä vuotuinen· määräraha. Toistai-
20927: seksi riittäisi todennäköisesti vuosittain 2 tai 3 stipen-
20928: diä, joiden suuruus saattaisi vaihdella matkasuunnitel-
20929: mien mukaan. Kuukauden tai parin kestävää opintomatkaa
20930: varten Skandinavian maihin olisi varmaankin 500 a 600
20931: markan stipendi riittävä. Toisinaan voisivat kuitenkin suu-
20932: remmatkin stipendit olla tarpeen vaatimat, etenkin milloin
20933: matkat koskevat kaukaisempia maita, ja on Valiokunta tä-
20934: hän nähden katsonut, että tarkoitukseen olisi varattava yh-
20935: teensä 2,000 markkaa vuodessa, jonka summan kulloinkin
20936: Suojelukasvatuksen toimihenkil. matka-apurahat. a
20937: asianhaarojen mukaan voisi jakaa kahdeksi, kolmeksi tai,
20938: milloin niin sopii, useammaksikin stipendiksi.
20939: Ottaen huomioon toivomuksia, joita kahden kasvatus-
20940: laitoksemme toimihenkilöt kirjelmässä Sivistysvaliokunnalle
20941: ovat esittäneet, saa Valiokunta vielä lausua, että yllämainit-
20942: tujen varojen avulla joskus, milloin sellainen järjestely huo-
20943: mataan mahdolliseksi, voitaisiin toimeenpanna yhteisiäkin
20944: lyhytaikaisia opintoretkeilyjä ulkomaille. Tällaisiin ret-
20945: keilyihin voisivat kasvatuslaitostemme muutkin virkailijat,
20946: ei vain johtajat ja opettajat, ottaa osaa. Niinä vuosina, jol-
20947: loin yhteisiä retkeilyjä järjestettäisiin, saattaisi yllämaini-
20948: tusta, itsessään vähäisestä määrärahasta korkeintain vain
20949: pienempi osa sitäpaitsi riittää stipendeiksi laitosten johta-
20950: jille ja opettajille.
20951: Mitä sitten tulee erityisesti katsastajiin, joiden yleissi-
20952: vistys rajoittuu läpikäytyyn ylempään kansakoulukurssiin,
20953: puuttuu heiltä kokonaan erikaisapintoja yleisiä tehtäviänsä
20954: varten suojelukasvatuslaitoksissa. Valiokunta ei kuitenkaan
20955: ole voinut yhtyä anomusehdotuksessa tehtyyn ehdotukseen,
20956: että myöskin puheenaolevia virkailijoita varten perustettai-
20957: siin erityisiä matkastipendejä, koska useimmille heistä on jo
20958: kielitaidon puutteen tähden mahdotonta muulla tavoin kuin
20959: ottamalla osaa yhteisiin retkeilyihin tehdä opintomatkoja
20960: edes Skandinavian maihin, eikä kotimaisissa laitoksissa käy-
20961: minen Valiokunnan käsityksen mukaan vielä tätä nykyä
20962: tuottaisi tarpeeksi hyötyä.
20963: Harkittuaan kysymystä olisiko katsastajiin ja hoitajiin
20964: nähden mahdollista ehdottaa toimenpiteitä, jotka paremmin
20965: kuin stipendien myöntäminen vastaisivat tarkoitustaan, saa
20966: Valiokunta mielipiteenään esittää seuraavaa.
20967: Koska eräissä muissa maissa menestyksellä on vastaa-
20968: vassa asemassa olevia suojelukasvatuslaitosten virkailijoita
20969: varten järjestetty luentokursseja sopivalla ohjelmalla, ja
20970: meillä Suomessakin eri aloilla on toimeenpantu osaksi var-
20971: sin lyhytaikaisia kursseja, joista niillä saatujen herätteiden
20972: kautta osanottajille on ollut runsaasti hyötyä, olisi Valio-
20973: kunnan mielestä syytä myöskin suojelukasvatuslaitosten
20974: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 11.
20975:
20976: katsastajia ja hoitajia varten järjestää luentokursseja, joiden
20977: ohjelma olisi laadittava erityisesti silmälläpitäen heidän
20978: yleisiä tehtäviään suojelukasvatuslaitoksissa. Luennot voi-
20979: sivat koskea esim. eräitä valituita kohtia siviili- ja rikos-
20980: laista, yhteiskunnallista lastenhoitoa ja nuorisonsuojelua
20981: sekä kohtia ulkomaiden tätä alaa käsittelevästä lainsäädän-
20982: nöstä, terveysoppia, psykiatriaaja kasvatusoppia. Ne olisi-
20983: vat tietysti kansantajuisesti esitettäv&t, silmälläpitäen kuu-
20984: lijain sivistystasoa ja vastaanottokykyä.
20985: Mitä kurssien laajuuteen tulee, ei Valiokunta tahdo eh-
20986: dottaa mitään yksityiskohtaista ohjelmaa. Myöntäen että
20987: kursseista olisi sitä enemmän hyötyä mitä perinpohjaisem-
20988: paa opetusta niillä annettaisiin ja mitä kauemmin ne kestäi-
20989: sivät, on Valiokunta kuitenkin, etenkin niiden vaikeuksien
20990: tähden, joita kurssien järjestäminen aluksi tulisi tuottamaan,
20991: ja myöskin huomioonottaen, että muualla, missä vastaavia
20992: kursseja annetaan, niiden aika rajoittuu muutamaan päi-
20993: vään, katsonut oikeaksi allaesitettyjen laskelmien pohjaksi
20994: edellyttää, että meillä järjestettävät kurssit kestäisivät kor-
20995: keintaan kaksi viikkoa.
20996: Tällaisten kurssien aikaansaamiseksi tarvitaan määrä-
20997: raha, osaksi opintostipendeiksi osanottajille, osaksi luen-
20998: noitsijoiden palkkaamiseen ja muihin välttämättömiin me-
20999: noihin. Jos osanottajia lasketaan tulevan 20 ja heidän opin-
21000: tostipendinsä arvioidaan 150:ksi markaksi kutakin kohti,
21001: olisi stipendeihin myönnettävä 3,000 markkaa, ja kun muut
21002: menot, luennoitsijoiden palkat mukaanluettuina, voidaan ar-
21003: vioida 2,000:ksi markaksi, olisi ehdotettuja kursseja varten
21004: tarvittava 5,000 markkaa.
21005: Siihen nähden ettei tällaisia kursseja ole ennen annettu
21006: ja kokemusta niistä siis puuttuu, on Valiokunta ollut sitä
21007: mieltä, että tähän tarkoitukseen olisi myönnettävä määrä-
21008: raha toistaiseksi vain vuodeksi 1914.
21009: Myönnettävien määrärahojen käyttäminen ylempänä esi-
21010: tettyihin tarkoituksiin olisi Valiokunnan mielestä uskottava
21011: suojelukasvatuksen tarkastelijalle yhdessä vankeinhoitohal-
21012: lituksen kanssa.
21013: Suojelukasvatuksen toimihenkil. matka-apurahat. 5
21014:
21015: Edelläolevan nojalla pyytää Valiokunta kunnioittaen
21016: ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
21017:
21018: että vuodesta 1914 alkaen myönnettäisiin
21019: 2,000 markan vuotuinen mää,·ämha käytettä-
21020: r;äksi perusteluissa esitetyllä tavalla matka-
21021: apu,rahoiksi maamme pakko- ja suojeluktJSvatus-
21022: laitosten johtajille ja opettajille; sekä
21023: että vuodeksi 19U myönnettäisiin 5,000 rnar-
21024: kan suuruinen määräraha kurssien, toim.eenpane-
21025: miseksi samojen laitosten katsastajia ja hoitajia
21026: varten.
21027:
21028: Helsingissä, maaliskuun 27 p :nä 1913.
21029:
21030:
21031:
21032: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
21033: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Annala, Etelä-
21034: mäki, Fränti, Herrala, Hom{m, Anton Huotari, Kivikoski,
21035: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Si-
21036: pilä, Sundblom ja Iida Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet af
21037: Forselles (osittain) ja Knuutila (osittain).
21038: Helsingissä. KeisaJ<illisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
21039: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11.
21040:
21041:
21042:
21043:
21044: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
21045: n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
21046: apurahoiksi pakko- ja suojeluslmsvatuksen toi-
21047: mihenkilöille.
21048:
21049:
21050:
21051:
21052: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
21053: ja Suuriruhtinas T
21054:
21055:
21056:
21057:
21058: Eduskunna.ssa on tehty anomusehdotus määrärahan
21059: myöntämi•sestä apura,ho~ksi patkko- j•a suojelusklllsvatuksen
21060: toimihenlkilöille, ja ·on Eduskunta tämän ehdotuksen sääde-
21061: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 11.
21062:
21063: tys,sä järjestyksessä käsitellyt.
21064: Paitsi valtion pakko- ja suojeluskasvatuslaitoksia, joita
21065: on yhteensä kahd·eksan, on Suomessa kuusi suojeluskasvatus-
21066: laitosta, jotka saavat valtioai}Jua, ·s-ekä kymmenen laitosta,
21067: joid,en kansflJkou:luja valtio avustaa.
21068: Koska suojeluskasva,tuslaitoksilla on suuri merkitys,
21069: olisi näissä laitoksissa toimivien henkilöiden ammattitietoja
21070: kartutettava, etenkin kun verrattain harvoilla heistä on
21071: ollut tilaisuus erityisiä opintoja harjoittamalla valmistautua
21072: tehtäväänsä. Kasvatus}aitosten opettajain työ on myös niin
21073: raskas ja henkisesti kuluttava, että he tarvitsevfllt herätteitä
21074: ulkoapäin, voidakseen ylläpitää virkeyttään ja harrastusta
21075: työhönsä.
21076: Laitosten johtajille .ia opettrujille olisi vrulmi:stettava tilai-
21077: suutta opintomatkojen tekemiseen ulkomaille, ja olisi tätä
21078: tarkoitusta varten Eduskunnan mielestä myönnettävä vuo-
21079: tuinen 2,000 markan määräraha jaettavabi kahdeksi, kol-
21080: meksi tai, milloin niin sopii, useamlm<aksikin matkastipendiksi.
21081: Myöski:n voisi tulla kysymykseen yhteis•et ulkomaille teh-
21082: dyt lyhytaikaiset opintoretkei!lyt, jollaisiin kasvatuslaitosten
21083: muutkin virkailijat voisivat ottaa nsa:a.
21084: Mitä tulee erityisesti suojeluskasvatuslaitosten katsasta-
21085: jiin ja hoitajiin, joiden yleissivistys rajoittuu läpikäytyyn
21086: ylempään kansakoulukurssiin ja joilta puuttuu kokonaan eri-
21087: koisopinto.ia, olisi heitä vart•en järjestettävä korkeintaan
21088: pari viikkoa kestärviä luentokursseja, joiden oihjelma olisi
21089: laadittava erityisesti silmälläpitäen heidä!ll yleisiä tehtä-
21090: viään suodeluskasvatuslaitoksi,ssa. TaHais>ten kurssien jär-
21091: jestämise~ksi, opintostip,endien mrtamiseJksi osano·ttajiUe
21092: ja muihin välttämättömiin menoihin on Eduskunnan mie-
21093: lestä_ myönnettävä 5,000 ma'l1k an määrämha. Koska kui-
21094: 1
21095:
21096:
21097: tenkaan ei ole riittävää kokemusta olemassa, olisi valtioapua
21098: tähän tarkoitukseen myönnettävä toistais·eksi vain vuo-
21099: deksi 1914.
21100: Määrärahojen käyttäminen ylempänä esitettyihin tarkoi-
21101: tuksiin olisi annettava suojeluskasvatuksen tarkastajal'le ja
21102: V ankeinhoitohallitukselle. ·
21103: Määräraha pakko- ja suojeluskasvatusta varten. 3
21104:
21105: Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa Teidän Kei-
21106: sarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
21107:
21108: että vuodesta 19U alkaen myönnettäisiin
21109: 2,000 markan vuotuinen määräraha käytettä-
21110: väksi yllä esitetyllä tavalla matka-apurahoiksi
21111: maan pakko- ja suojeluskasvatuslaitosten johta-
21112: jille ja opettajille; sekä
21113: että vuodeksi 19U myönnettäisiin 5,000 mar-
21114: kan suuruinen määräraha kurssien toimeen pane-
21115: miseksi samojen laitosten katsastajia ja hoitajia
21116: varten.
21117:
21118: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21119:
21120: Helsingissä 28 päivänä huh1Jikuuta 1913.
21121: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
21122: 1913. - ÅllOmiiiHIIietintö N:o 12.
21123:
21124:
21125:
21126:
21127: V a 1 t i o v a r a i n v a -1 i o ·k u n n 11 ·D
21128: m i e t i D t ö N:e J6 Edusk1llliUI.SM tehdyn aaa-
21129: musehdetuksen johdosta; joka koskoo ·miliii'ä·
21130: rahan myöntämistä ·suonkuiva118rahastoon:. ·
21131:
21132: Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmist~lta
21133: vaksi lähettänyt edustajain Kallion y. m. anomusehdotuk-
21134: sen N :o 36, joka koskee 2,000,000 markan suuruisen· mää-
21135: riin siirtämistä suonkuivausrahastoon ·viimeksimainitun ra-
21136: hRston vahvistamiseksi.
21137:
21138:
21139:
21140: Niinkuin anomusehdotuksessa mainitaan, on valtiova-
21141: roista; jo pitemmän ajan kuluessa melkoisilla määtillä avus-
21142: t~ttu vesiperäisien maiden kuivattamista. Valtion osan-
21143: otosta näihin yrityksiin antoi Senaatti maaliskuun ~5 p:nä
21144: 1889 tarkempia määräyksiä, joita toukokuun 22 p:nä 1903
21145: eräissä ko·hdin täydennettiin. Näiden määräysten m,uka.an
21146: korvaa kruunu asianomaisille yrityksen-osakkaille kaikki
21147: heidän alustavasta tutkimuksesta ja työsuunnitelman teke-
21148: misestä suorittamansa kustannukset ja maksaa myös .työ-
21149: kalujen hankkimis- ja kunnossapitokustannukset sekä kui-
21150: vatustyössä tarvittavain työnjohtajain palkat. Kuivatus-
21151: työn· muista kustannuksista suorittaa kruunu ·yhden kol-
21152: manneksen ja antaa etukäteen loput. kailtsi kolmannesta sillä
21153: ehdolla, että osakkaat ovat velvolliset kolmannen vuoden
21154: alusta alkaen, siitä kuin työ on loppuun suoritettu, nutksa-
21155: maan takaisin tämän etumaksun: siten,· että: sul'lrittavat siitä
21156: vuosjtt'lllin viisi prosenttia, joista· kolme prosenttia luetaan
21157: lwroksi ja loput pääoman vähenn·ykseksi.
21158: 2 1913.- Anomusmietintö N:o··12.
21159:
21160: Ne määrärahat, jotka näiden määräysten mukaan val-
21161: tiovaroista, osaksi apurahoina, osaksi lainoina, annettiin,
21162: merkittiin aina vuoteen 1904 asti kirjoihin n. k. ,suonkui-
21163: vausrahastoon". Tämä rahasto muodostettiin Valtiovarain-
21164: toimituskunnan kirjeen mukaan tammikuun 25 päivältä
21165: 1893, siten että siihen siirrettiin käyttämättä olevat määrät
21166: kesäkuun 20 päivänä 1887 laajanpuoleisten vesiperäisten
21167: maiden kuivattamiseksi yleisistä valtiovaroista myönne-
21168: tyi.Stä 400,000 markasta sekä samaan tarkoitukseen vuosina
21169: 1890 ja 1892 määrätyistä varoista, yhteensä 1,000,000 mar-
21170: kasta. Suonkuivausrah81ston pääoma nousi rahaston muo-
21171: dostamisessa, joka tapahtui vuoden 1892 tilien päätöksen
21172: yhteydessä, 1,091,769 markkaan 78 penniin. Sittemmin
21173: siirrettiin rahastoon valtiorahastosta uusia varoja vuonna
21174: 1895 1,000,000 markkaa, vuonna 1900 300,000 markkaa,
21175: vuonna 1901 1,000,000 markkaa ja vuonna 1903 700,000
21176: markkaa, joten puheenaolevaan rahastoon on siirretty va-
21177: roja kaikkiaan 4,400,000 markkaa. Vuonna 1903 määrät-
21178: tiin, että rahasto, joka siihen asti oli ollut tulo- ja menoar-
21179: vion alainen, oli siirrettävä tulo- ja menoarvion ulkopuolella
21180: olevien raha1Stojan joukkoon, ja vuotu]siin menoarvioihin
21181: otettava yhteensä 600,000 markan suuruinen määräraha
21182: vesiperäisten maiden kuivattamiseen. Tämä määrä onkin
21183: aina vuoteen 1912 saakka ollut merkittynä vuotuisiin raha-
21184: sääntöihin ja on se vuodesta 1905 alkaen ollut jaettuna siten,
21185: että 200,000 markkaa on käytettävä Maanviljelyshallituksen
21186: välityksellä yksinomaan viljelyksen edistämistä tarkoitta-
21187: viin yrityksiin ja 400,000 markkaa Tie- ja vesirakennusten
21188: ylihallituksen kautta etupäässä liikennesuhteiden paranta-
21189: mista ja veden korkeuden järjestelyä suuremmissa vesis-
21190: töissä käsittäviin hankkeisiin. Vuoden 1912 rahasäännössä
21191: on nämät määrärahat alennettu yhteensä 500,000 markaksi,
21192: vähentämällä viimeksimainittu, Tie- ja vesirakennusten yli-
21193: hallituksen kautta käytettävä määräraha 300,000 markaksi,
21194: ja vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on sanotut määrä·
21195: rahat otettu yhteensä 525,000 markaksi, siten että Maan-
21196: viljelyshallituksen käytettäväksi asetettua määrärahaa on
21197: Määräraha suonk.uivausrahastoon.
21198:
21199: korotettu 25,000 markalla. Näistä vuotuisiin rahasääntöi-
21200: hin merkityistä määrärahoista on vuodesta 1904 alkaen
21201: suoritettu suurin osa niistä vesiperäisten maiden kuivatta-
21202: misesta aiheutuvista menoista, jotka jäävät valtion makset-
21203: taviksi, jota vastoin etumaksut eli lainat, jotka yrityksen
21204: yksityiset osakkaat ovat velvolliset takaisin suorittamaan,
21205: menevät suonkuivausrahastosta. Viimeksimainitun rahas-
21206: ton varoista oli viime maaliskuun lopussa lainoina kaikkiaan
21207: tasaluvuin 1,693,000 markkaa sekä käteisenä ja arvopape-
21208: reihin sijoitettuna 262,000 markkaa. Tätä paitsi on rahas-
21209: tolla saatavana erinäisiin suonkuivaustöihin myönnettyjä
21210: etumaksuja, jotka vasta sen jälkeen kuin kuivaustyöt ovat
21211: loppuun suoritetut, merkitään lainojen tiliin. Rahaston va-
21212: paina olevat varat, joista, ilmoituksen mukaan, osa jo on
21213: erinäisiä kuivaustöitä varten varattu, tulevat kuluvana
21214: vuonna jotenkin loppuun käytetyiksi.
21215: Kun suonkuivanarahaston tulot lainojen vuotuismak-
21216: suista lähimpänä aikana nousevat vuosittain ainoastaan noin
21217: 60,000 markkaan ,eivätkä ,senkään jälkeen, kuin vuotuismak-
21218: sut kaikista rahaston saatavista alkavat kertyä, voine nousta
21219: edes 100,000 markkaan, eivät rahaston nykyiset varat,
21220: ellei niitä lisätä, enää läheskään riitä suonkuivauslai-
21221: nojen myöntämiseen siinäkään määrässä, kuin niitä voi-
21222: massa olevien määräysten mukaisesti tähän asti on annettu.
21223: Näillä valtiopäivillä on Eduskunta päättänyt tehdä ano-
21224: muksen siitä, että edellä mainittu vesiperäisien maiden vil-
21225: jelyskuntoon saattamista varten maanviljelyshallinnon käy-
21226: tettävänä oleva määräraha korotetaisiin 200,000 markalla,
21227: joka toimenpide luonnollisesti edellyttää suonkuivausrahas-
21228: tosta annettavien lainojen määrän vastaavassa suhteessa ko-
21229: rottamista. Valiokunnan mielestä on puheenaoleva lainaus-
21230: toiminta erittäin hyödyllinen, sen kautta kun edistetään
21231: uusien alojen avaamista viljelykselle tai entisten viljelys-
21232: maiden parantamista, minkä vuoksi on erittäin tärkeätä,
21233: ettei siinä mitään haitallista seisahdusta tapahtuisi. Näin
21234: ollen on Valiokunnankin ajatuksen mukaan suonkuiva.usra-
21235: hwston varojen vahvistaminen tarpeen, minkä vuoksi ja
21236: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 12.
21237:
21238: koska valtiorahaston nykyinen tila sen sallii, Vali0kunta on
21239: katsonut voivansa pääasiassa kannattaa anomuksentekijäin
21240: ehdotusta.
21241: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan
21242: anottavaksi,
21243:
21244: että valtiorahaston säästövaroista siirretään
21245: 2,000,000 markan määrä suonkuivausrahastoon
21246: ·käytettäväksi sillä tavalla, kuin viimeksimaini-
21247: tusta rahastosta on mää,-ätty tai vastede.~ tnää-
21248: rätään.
21249:
21250: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1913.
21251:
21252:
21253:
21254: Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensimäinen
21255: osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
21256: .iärvi sekä jäsenet Bäck, Hallsten, Helenius-Seppälä, Kai-
21257: ramo, Kirves, Kronqvist, Puhakka, Sainio ja Turunen sekä
21258: varajäsenet Törmä ja (osittain) Herttua.
21259: Vastalause 1.
21260:
21261:
21262:
21263:
21264: Vastalauseita.
21265: I.
21266:
21267: Koska en voi yhtyä Valiokunnan mielipiteeseen tässä
21268: asiassa, pyydän täten saada esiintuoda eriävän mielipiteeni.
21269: En tahdo kieltää sitä suurta kansantaloudellista merkitystä
21270: ja hyötyä, mikä soid·en kuivauksella maassamme olisi, jos
21271: avustusjärjestelmä muutettaisiin siihen suuntaan, ettei
21272: maanarvoa yksityisten maanomistajain eduksi ja yhteis-
21273: kunnan rasitukseksi korotettaisi. Tämän lisäksi on vielä
21274: huomioon otettava, ·että Valiokunnassa ei ole edes asialli-
21275: sesti harkittu kysymystä, onko rahastosta todellakin niin
21276: suuri hyöty kuin Valiokunta ilman perinpohjaista tutki-
21277: musta tahtoo väittää. Näin ollen ja kun en voi tällä kertaa
21278: asiaa saada toivomaani suuntaan muutetuksi, kunnioittaen
21279: ehdotan:
21280: että anomusehdotus ei tällä kertaa antaisi
21281: aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
21282:
21283: Helsingissä 26 p. Huhtik. 1913.
21284:
21285: Efr. Kronqvtst.
21286: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 12.
21287:
21288:
21289:
21290:
21291: II.
21292:
21293: Tunnustaen sen kansantaloudellisen hyödyn, mikä soiden
21294: kuivauksesta yleensä voidaan katsoa saatavan, olemme hy-
21295: väksyneet Valiokunnan mietinnön ponnen. Kuitenkaan em-
21296: me voi hyväiksyä Valiokunnan perusteluja, vaan ehdotam-
21297: me mietinnön 3 sivun toisen kappaleen kaksi viimeistä lau-
21298: setta kuulum8Jan seuraavasti:
21299: Kuitenkin olisi Valiokunnan mielestä vastaisia apur<t-
21300: hoja annettava Jainojen muodossa paitsi työkalujen hankin-
21301: ta- ja kunnossapitokustannuksia sekä kuivaustyössä tarvit-
21302: tavain työnjohtajain palkkoja. Näin ollen on Valiokun-
21303: nankin ajatuksen mukaan suonkuivausrahaston varojen vah-
21304: vistaminen tarpeen, minkä vuoksi ja koska täten valtion sääs-
21305: tövaroja voitaisiin käyttää maalle hyödyllisesti, katsoo Va-
21306: liokunta voivansa kannattaa pääasiassa anomuksentekijäin
21307: ehdotusta.
21308:
21309: Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1913.
21310:
21311: 0. W. Turunen. J. W. Sainio.
21312:
21313:
21314:
21315:
21316: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
21317: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 12.
21318:
21319:
21320:
21321:
21322: Suomen Eduskunnan alama~
21323: n e n a n o m u s 2,000,000 markan määrän siir-
21324: tämisestä suonkuivausrahastoon.
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
21330: ja Suuriruhtinasr
21331:
21332:
21333:
21334:
21335: Eduskunta on säädetyssäjärjestyksessä käsitellyt näillä val-
21336: tiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka koskee 2,000,000
21337: markan suuruisen määrän siirtämistä suonkuivausrahastoon.
21338: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 12.
21339:
21340: Jo pitkän aikaa on valtion varoista käytetty melkoisia
21341: määriä vesiperäisten maitten kuivattamiseen. Valtion osan-
21342: otosta näihin yrityksiin antoi Keisarillinen Senaatti maalis-
21343: kuun 15 päivänä 1889 tarkempia määräyksiä, joita toukokuun
21344: 22 päivänä 1903 eräissä kohdin täydennettiin. Näiden mää-
21345: räysten mukaan korvaa kruunu asianomaisille yrityksenosak-
21346: kaille kaikki heidän alustavasta tutkimuksesta ja työsuunni-
21347: telman tekemisestä suorittamansa kustannukset ja maksaa
21348: myös työkalujen hankkimis- ja kunnossapitokustannukset
21349: sekä kuivaustyössä tarvittavain työnjohtajain palkat. Kui-
21350: vaustyön muista kustannuksista suorittaa kruunu yhden kol-
21351: manneksen ja antaa etukäteen loput kaksi kolmannesta sillä
21352: ehdolla, että osakkaat ovat velvolliset kolmannen vuoden
21353: alusta alkaen, siitä kuin työ on loppuun suoritettu, maksa-
21354: maan takaisin tämän etumaksun siten, että suorittavat siitä
21355: vuosjttain viisi prosenttia, joista kolme prosenttia luetaan
21356: koroksi ja loput pääoman lyhennykseksi.
21357: Ne määrärahat, jotka näiden määräysten mukaan val-
21358: tiovaroista, osaksi apurahoina, osaksi lainoina, annettiin,
21359: merkittiin aina vuoteen 1904 asti kirjoihin n. s. suonkui-
21360: vausrahastoon. Tämä rahasto muodostettiin Valtiovarain-
21361: toimituskunnan kirjeen mukaan tammikuun 25 päivältä
21362: 1893, siten että siihen siirrettiin käyttämättä olevat määrät
21363: kesäkuun 20 päivänä 1887 laajanpuoleisten vesiperäisten
21364: maiden kuivattamiseksi yleisistä valtiovaroista myönne-
21365: tyistä 400,000 markasta sekä samaan tarkoitukseen vuosina
21366: 1890 ja 1892 määrätyistä varoista, yhteensä 1,000,000 mar-
21367: kasta. Suonlmivausrahaston pääoma nousi rahastoa muo-
21368: dostettaessa, joka tapahtui vuoden 1892 tilien päätöksen
21369: yhteydessä, 1,091,769 markkaan 78 penniin. Sittemmin
21370: siirrettiin rahastoon valtiorahastosta uusia varoja 1,000,000
21371: markkaa vuonna 1895, vuonna 1900 vain 300,000 mark-
21372: kaa, vuonna 1901 taas 1,000,000 markkaa ja 700,000 mark-
21373: kaa vuonna 1903, joten ensinmainittuun rahastoon on siir-
21374: retty varoja kaikkiaan 4,400,000 markkaa. Vuonna 1903
21375: määrättiin, että rahasto, joka siihen asti oli kuulunut tulo- ja
21376: menoarvioon, oli siirrettävä tulo- ja menoarvion ulkopuolella
21377: Määräraha suonkuivausrahastoon. 3
21378:
21379: olevien rahastojen joukkoon, ja vuotuiJsiin menoarvioihin
21380: otettava yhteensä 600,000 markan suuruinen määräraha
21381: vesiperäisten maiden kuivattamiseen. Tämä määrä onkin
21382: aina vuoteen 1912 saakka ollut merkittynä vuotuisiin raha-
21383: sääntöihin ja on se vuodesta 1905 alkaen ollut jaettuna siten,
21384: että 200,000 markkaa on käytettävä Maanviljelyshallituksen
21385: välityksellä yksinomaan viljelyksen edistämistä tarkoitta-
21386: viin yrityksiin ja 400,000 markkaa Tie- ja vesirakennusten
21387: ylihallituksen kautta etupäässä liikennesuhteiden paranta-
21388: mista ja vedenkorkeuden järjestelyä suuremmissa vesis-
21389: töissä käsittäviin hankkeisiin. Vuoden 1912 rahasäännössä
21390: on nämä määrärahat alennettu yhteensä 500,000 markaksi,
21391: vähentämällä viimeksi mainittu määräraha 300,000 mar-
21392: kaksi, ja vuoden 1913 rahasääntöehdotukseen on sanotut mää-
21393: rärahat otettu yhteensä 525,000 markaksi, siten että Maan-
21394: viljelyshallituksen käytettäväksi asetettua määrärahaa on
21395: korotettu 25,000 markalla. Näistä vuotuisiin rahasääntöi-
21396: hin merkityistä määrärahoista on vuodesta 1904 alkaen
21397: suoritettu suurin osa niistä vesiperäisten maiden kuivatta-
21398: misesta aiheutuvista menoista, jotka jäävät valtion makset-
21399: taviksi, jota vastoin etumaksut eli lainat, jotka yrityksen
21400: yksityiset osakkaat ovat velvolliset takaisin suorittamaan,
21401: menevät suonk~ivausrahastosta. Viimeksi mainitun rahas-
21402: ton varoista oli viime maaliskuun lopussa lainoina kaikkiaan
21403: tasaluvuin 1,693,000 markkaa sekä käteisenä ja arvopape-
21404: reihin sijoitettuna 262,000 markkaa. Tätä paitsi on rahas-
21405: tolla saatavana erinäisiin suonkuivaustöihin myönnettyjä
21406: etumaksuja, jotka vasta sen jälkeen kuin kuivaustyöt on
21407: loppuun suoritettu, merkitään lainojen tiliin. Rahaston va-
21408: paina olevat varat, joista, ilmoituksen mukaan, osa jo on
21409: erinäisiä kuivaustöitä varten varattu, tulevat kuluvana
21410: vuonna jotenkin loppuun· käytetyiksi.
21411: Kun suonkuivausrahaston tulot lainojen vuotuismak-
21412: suista lähimpänä aikana nousevat vuosittain ainoastaan noin
21413: 60,000 markkaan •eivätkä senkään jälkeen, kuin vuotuismak-
21414: sut kaikista rahaston saatavista alkavat kertyä, voine nousta
21415: edes 100,000 markkaan, eivät rahaston nykyiset varat,
21416: 4 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 12.
21417:
21418: ellei niitä lisätä, enään läheskään riitä suonkuivauslai-
21419: nojen myöntämiseen siinäkään määrässä, kuin niitä voi-
21420: massa olevien määräysten mukaisesti tähän asti on annettu.
21421: Näillä valtiopäivillä onkin Eduskunta alamaisesti anonut,
21422: että edellä mainittu vesiperäisten maiden viljelyskun-
21423: toon saattamista varten maanvil5elyshallinncm käytettä-
21424: vana oleva määräraha korotettaisiin 200,000 markalla,
21425: joka toimenpide luonnollisesti edellyttää suonkuivausrahas-
21426: tosta annettavien lainojen määrän vastaavassa suhteessa ko-
21427: rottamista. Eduskunnan mielestä on puheena oleva lai-
21428: naustoiminta sangen hyödyllinen, sen kautta kun ediste-
21429: tään uusien alojen ava:amista viljelykselle tai entisten vilje-
21430: lysmaiden parantamista, minkä vuoksi on erittäin tärkeätä,
21431: ettei siinä mitään seisahdusta tapahtuisi. Näin ollen on
21432: suonkuivausrahaston vahvistaminen tarpeen. Tämän vuoksi,
21433: ja koska Eduskunnan mielestä valtiorahaston nykyinen tila
21434: sen sallii, Eduskunta saa Teidän Keisarilliselta Majesteetil-
21435: tanne alamaisesti anoa,
21436:
21437: että valtiorahaston säästövaroista siirretään
21438: 2,000,000 markan määrä suonkuivausrahastoon
21439: käytettäväksi sillä ta1Jalla, kuin viimeksi maini-
21440: tusta rahastosta on määrätty tai vastedes mää-
21441: rätään.
21442:
21443: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21444:
21445: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1913.
21446:
21447:
21448:
21449:
21450: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
21451: 1913. - Anomusmietintö N:o 13.
21452:
21453:
21454:
21455:
21456: Työväenasiain valiokunnan
21457: m i e t i n t ö N:o 6 anomusehdotuksesta, joka
21458: tarkoittaa toimenpiteitä sen estämiseksi, että
21459: työnantajat työriitojen aikana saavat apua
21460: valtiolta.
21461:
21462: Eduskunta on lähettänyt Työväenåsiain valiokuntaan
21463: valmisteltavaksi edustaja Anton Huotarin y. m. anomusehdo-
21464: tuksen N :o 39 toimenpiteistä, joilla työnantajia työriitojen
21465: aikana estettäisiin saamasta apua valtiolta.
21466:
21467:
21468: Käsillä olevassa anomuksessa huomautetaan viime ai-
21469: koina sattuneen tapauksia, joissa valtio työnantajain ja työn-
21470: tekijäin välisissä taisteluissa on auttanut työnantajaa._ Tä-
21471: män sanotaan tärkeimmällä tavalla ilmeuneen Kymin paperi-
21472: tehtailla viime vuonna puhjenneessa lakossa, jolloin rauta-
21473: tienpalvelijoita Kouvolan asemalta määrättiin suoranaiseen
21474: rikkurityöhön, mistä kuitenkin useat heistä kieltäytyivät ja
21475: sen johdosta saivat kurinpidollisia rangaistuksia, jopa ero-
21476: tettiinkin toimistaan. Kun valtion tulisi työntekijäin ja
21477: työnantajain välisissä työriidoissa ainakin esiintyä puolu-
21478: eettomana, esitetään Eduskunnan anottavaksi, että hallitus
21479: tarkasti valvoisi, ettei valtion palveluksessa olevia henkilöitä
21480: missään muodossa pakoteta lakon alaiseen työhön ja että
21481: valtio välttää antamasta työnantajille apua työtaistelujen
21482: aikana.
21483: Koska anomusehdotuksen pääasiallisesti on aiheuttanut
21484: siinä mainittu tapaus Kymin tehtailla viime vuonna toimeen-
21485: Ijannun lakon aikana, on Valiokunta, ottaessaan asian käsi-
21486: teltäväksi, katsonut tehtäväkseen hankkia saatavissa olevaa
21487: selvitystä puheena olevaan tapahtumaan. Valiokunta on täl-
21488: löin havainnut seuraavaa.
21489: 2 1913. - Anomusmietintö N:o 13.
21490:
21491: Kymin tehtailla viime heinäkuussa alkaneen lakon
21492: vuoksi ei Kymi-yhtiön toimesta voitu purkaa yhtiön jo
21493: ennen lakkoa tilaamia hiilivaunuja, minkä vuoksi Kou-
21494: volan asemapäällystö, kun rautateillä oli tuntuva vau-
21495: nujen puute eikä lakon vuoksi ylimääräistä työväkeä
21496: purkamista varten ollut saatavissa, oli asianomaisen lii-
21497: kennetarkastajan suostumuksella ja erääseen rautatiehalli-
21498: tuksen kiertokirjeeseen vedoten määrännyt eräitä mainitun
21499: aseman vaihde-, jarru- ja asemamiehiä vastaanottajan
21500: kustannuksella Kymin tehtaalle purkamaan noin 50 hiili-
21501: vaunua. Purkamistyötä, johon otti osaa myöskin useita
21502: ratavartijoita, toimitettiin muutamina öinä perättäin ja
21503: hiilet kuljetettiin lähellä purkamispaikkaa, annettujen
21504: tietojen mukaan ei 20 metriä kauempana, olevaan yh-
21505: tiön hiilisäiliöön. Annettua purkamismääräystä, jota usei-
21506: den määräyksen saaneiden pyynnöstä huolimatta ei oltu
21507: peruutettu, kieltäytyi ainoastaan yksi vaihdemies tottele-
21508: masta, minkä vuoksi rautatiehallitus on erottanut hänet
21509: valtionrautateiden palveluksesta, ja samoin erään silloin
21510: lomalla olevan asemamiesten esimiehen, jonka on katsottu
21511: purkamistilaisuudessa esiintyneen sopimattomasti, hän kun
21512: oli saapunut työpaikalle ja, kokoontuneen väkijoukon säestä-
21513: essä, varsin loukkaavana tavalla solvannut ja moittinut pur-
21514: kamistyössä olevaa miehistöä. Kumpikin puheenalaisista
21515: palvelusmiehistä on valituksella hakenut rautatiehallituk-
21516: sen erottamispäätökseen muutosta senaatin talousosastossa,
21517: missä asia vielä on ratkaisematta.
21518: Valiokunnassa on melkoinen vähemmistö katsonut edellä
21519: olevasta selvittelystä käyvän ilmi, että rautatiehallinto, toi-
21520: mittamalla mainitut hiilivaunut puretuiksi, on puheena ole-
21521: vassa työtaistelussa käynyt tukemaan työnantajaa. Tämä
21522: avunauto on, mainitun mielipiteen mukaan, ilmennyt var-
21523: sin räikeästi siinä, että hiiliä ei purettu vaunujen viereen,
21524: vaan kuljetettiin yhtiön hiilisäiliöön, samoin siinäkin,
21525: että purkamistyöhön määrättiin vakinaiseen rautatienpalve-
21526: lijakuntaan kuuluvia henkilöitä, eikä ylimääräisiä virkaili-
21527: joita. Näin ollen, ja kun valtion tulee työtaisteluihin suh-
21528: Työriidat ja valtio. 3
21529:
21530: tautua puolueettomasti, on mainittu vähemmistö puoltanut
21531: anomusehdotuksen hyväksymistä.
21532: V aliakunnan enemmistö sitävastoin ei ole voinut aset-
21533: tua tälle kannalle, jos kohta sekin on sitä mieltä, että val-
21534: tion tulee tällaisissa työriidoissa pysyä puolueettomana.
21535: Kymin lakon aikana sattuneessa tapauksessa on rau-
21536: tatiehallinnon puolelta seurattu voimassa olevaa liikenne-
21537: ohjesääntöä 21 päivältä tammikuuta 1897, jonka 82 §:n
21538: mukaan rautatiehallituksella on oikeus määrätä, että
21539: sellainenkin tavara, jonka purkamisesta vastaanottajan
21540: yleensä tulee huolehtia, on rautatien toimesta purettava sää-
21541: dettyä maksua vastaan, ja jonka 84 § :ssä, sellaisena kuin.
21542: se kuuluu vuonna 1909 osaksi muutettuna, säädetään, että
21543: asemapäällystö saa toimituttaa purkamisen vastaanottajan
21544: kustannuksella, ellei vastaanottajana oleva teollisuuslaitos,
21545: joka raiteella on yhdistettynä rautatieverkkoon tahi ase-
21546: maan, kahdentoista tunnin kuluessa tavaran saapumisesta
21547: asemalle tahi vaihteelle ole purkamista alottanut. Näihin
21548: säännöksiin turvautuminen kävi tarpeelliseksi, jopa välttä-
21549: mättömäksikin, kun vaunujen puutteen vuoksi ei voitu jättää
21550: mainittuja vaunuja epämääräiseksi ajaksi purkamatta. Lakko
21551: m voinut tällaista toimenpidettä tehdä epäoikeutetuksi,
21552: sillä yhteiskunnan edun kannalta on mahdotonta sal-
21553: lia yksityisten välisten työriitojen tuottaa häiriöitä yleiselle
21554: rautatieliikenteelle. Mitä taas tulee siihen tapaan, jolla
21555: purkaminen toimitettiin, niin on huomattava, että rautatie-
21556: hallinnon asia oli saattaa purettu tavara säilöön, ja tällöin
21557: oli tarkoituksenmukaisinta kuljettaa se aivan lähellä olevaan
21558: hiilisäiliöön. Ylimääräisistä rautatienvirkailijoista saattoi
21559: paikalla vallitsevan kiihtyneen mielialan johdosta otak-
21560: sua, että he, purkamiskäskyn saatuaan, olisivat joukolla
21561: eronneet rautatietehtävistään. Sitäpaitsi tulee ottaa huo-
21562: mioon, että puheenalainen tapahtuma on aiheuttanut kurin-
21563: pitomenettelyn, joka vielä on viimeisessä oikeusasteessa rat-
21564: kaisematta ja johon Eduskunnan ei tällä hetkellä ole millään
21565: tavalla sekaannuttava.
21566: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 13.
21567:
21568: Valiokunnassa on sitäpaitsi huomautettu, että senaatti
21569: 1 päivästä tammikuuta 6 päivään huhtikuuta 1911 kestä-
21570: neen yleisen kirjaltajalakon aikana oli tukenut työnantajia
21571: kieltäytymällä neuvottelemasta kirjapainonsa lakon tehnei-
21572: den työntekijäin kanssa työehdoista. Valiokunta on kuiten-
21573: kin saanut tietää, että senaatti, joka sitäpaitsi mainittuun
21574: työriitaan suhtautui työnantajana, kokonaan on pidättäy-
21575: tynyt riitaan sekaantumasta, koska tämä lJääasiallisesti
21576: tarkoitti tariffisopimuksen aikaansaamista, ja sen päätyttyä
21577: entisillä ehdoilla kuukausipaikalle ottanut takaisin entisiä
21578: työntekijöitään, kun sitävastoin muissa kirjapainoissa lakon
21579: .johdosta tunti-, viikko- tai kappalepalkka on saatettu käy-
21580: täntöön.
21581: Vihdoin on Valiokunnassa huomautettu, että valtio on
21582: anomusehdotuksessa tarkoitetulla tavalla yksipuolisesti tu-
21583: kenut Loviisan-Vesijärven rautatieosakeyhtiötä, myöntäes-
21584: sään tälle helpotusta erään yhdysliikenteestä ja jälkivaati-
21585: muksista valtionrautateiden hyväksi syntyneen velan mak-
21586: samisessa. Tästä seikasta tehtiin huomautus jo valtiovarain-
21587: valiokunnan mietinnössä sen kertomuksen johdosta, .ioka 1910
21588: vuoden valtiopäiville annettiin valtiovarain tilasta vuonna
21589: 1908. Työväenasiain valiokunta on tästä saanut tietää, että
21590: mainittu yhtiö tammikuussa 1907 oli anonut saadakseen
21591: maksaa erään alkuaan Smk. 85,116: 16 suuruisen, edellä
21592: mainitulla tavalla syntyneen velan, joka yhtiön olisi jo sil-
21593: loin pitänyt valtiolle suorittaa, siten, että se tälle määrälle
21594: tunnustaisi velkakirjan ja maksaisi tämän korottomaksi
21595: asetetun velan yhtä suurin erin kymmenen vuoden kuluessa.
21596: Anomuksessa esitetään, että yhtiön taloudellinen asema,
21597: erittäinkin vuoden 1905 jälkipuoliskolla sattuneen lakon
21598: aiheuttamain tappioiden johdosta, oli käynyt niin tukalaksi,
21599: että se ehkä joutuisi suoritustilaan, ellei sellaista helpotusta
21600: velan maksamisessa myönnettäisi. Hallitus, joka 1897 vuo-
21601: den valtiopäiväin ehdotuksesta on antanut valtiovaroista
21602: kannatusta tämän radan rakentamiseen ja muutenkin suo-
21603: nut yhtiölle myönnytyksiä valtiolainojen lainaehtojen täyt-
21604: tämisessä, on sittemmin suostunut myöskin mainittuun
21605: Työriidat ja valtio. 5
21606:
21607: anomukseen, minkä jälkeen velkaa vuosittain on korkoa
21608: maksamatta lyhennetty. Eduskunta on jo 1910 vuoden
21609: valtiopäivillä tämän johdosta lausunut, ,ettei myönnytystä,
21610: joka tietää maksuajan pidentämistä kokonaiseksi 10 vuo-
21611: deksi, olisi pitänyt tulla kysymykseen". Hallituksen toimen-
21612: pide näyttää kuitenkin aiheutuneen siitä, että on tahdottu,
21613: mikäli mahdollista, tukea suurta osaa maata hyödyttävää
21614: liikenneyritystä, eikä se mitenkään, siihen kun on ryhdytty
21615: paljoa jälkeen vuonna 1905 sattuneen lakon, liity niin lähei-
21616: sesti tähän, että se voitaisiin katsoa työnantajan tukemiseksi
21617: mainitussa työnseisauksessa tai puolueelliseksi sekaantumi-
21618: seksi siihen.
21619: Näin ollen Valiokunnan enemmistö ei ole katsonut olevan
21620: syytä aiotteentekijäin esittämän anomuksen tekemiseen.
21621: Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
21622:
21623: että Eduskunta hylkäisi anom11,sehdotuksen.
21624:
21625:
21626:
21627:
21628: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapujeenjohtaja
21629: Granfelt, jäsenet Hanninen, Hjelt, Jalava, Alma .T okinen,
21630: Karhi, Lundström, Paasivuori, Pohjola, Pärssinen, Saariaho,
21631: Salo, Tanttu, W aarala, \V uorimaa ja E. S. Yrjö-Koskinen
21632: sekä varajäsenet Latvala (osittain), Lehtonen (osittain),
21633: Pohjaväre (osittain) ja Wiljakainen.
21634:
21635: Heh;ingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1913.
21636: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 13~
21637:
21638:
21639:
21640:
21641: Vastalause.
21642: Valiokunnan mietinnössä on kosketeltu eräitä tapauksia,
21643: joiden perusteella V aliakunta on selittänyt, ettei valtio ole
21644: avustanut työnantajia työtaisteluissa, vaan menetellyt puo-
21645: lueettomasti ja yhteiskunnan etujen mukaisesti, jonka vuoksi
21646: anomusehdotus olisi V aliakunnan mielestä hylättävä. Mei-
21647: elän mielestämme todentavat kuitenkin mietinnössäkin mai-
21648: nitut tapaukset, että valtio on asettunut tukemaan työnanta-
21649: jia työtaisteluissa.
21650: Mitä ensiksikin tulee siihen, että rautatievirkailijain toi-
21651: mesta käytettiin rautatiepalvelijoita Kymiyhtiön hiilivaunu-
21652: jen purkaustyöhön puheena olevan lakon aikana, ei V alia-
21653: kunnassa ole voitu osottaa, että tämä olisi ollut liikenteen
21654: säännöllisen jatkumisen vuoksi välttämätöntä, vaikkakin
21655: asianomaiset virkailijat ovat jossain määrin saaneet menette-
21656: lylleen tukea liikenneohjesäännöstä. Sitävastoin ovat rau-
21657: tatievirkailijat saattaneet tämän purkaustyön vuoksi liiken-
21658: teen turvallisuuden ja yhteiskunnan edut vaaraan, he kun
21659: pakottivat tottuneet vakinaiset palvelusmiehet sanottuun
21660: purkaustyöhön sekä tottumattomat ylimääräiset miehet
21661: sillaikaa hoitamaan vakinaisten vastuunalaisia tehtäviä.
21662: Puolueellisuutta ilmenee mielestämme siinäkin, ettei hiiliä
21663: purettu vaunujen lähelle radan viereen, jossa asiantuntijan
21664: lausunnon mukaan kyllä olisi ollut tilaa, ja johon ne olisi
21665: helposti ja lyhyessä ajassa voinut vaunuista syytää, vaan
21666: hiilet työntökärryillä kuljetettiin raelasta aina 20 metrin
21667: matkan päässä oleviin Kymiyhtiön hiilisäiliöihin.
21668: Hiilivaunujen purkaustyöhön meni työläisiltä siten pal-
21669: jon enemmän aikaa, kuin jos hiilet olisi syydetty vaunuista
21670: radan viereen. Tämä menettely ei ollut rautatielaitoksen
21671: Vastalause. 7
21672:
21673: etujen mukaista. Rautatielaitoksen puolesta puretaan ta-
21674: varavaunuja, milloin tavaran vastaanottaja ei itse sitä tee,
21675: 2 mk. 50 pennillä vaunu, kun tavarain vastaanottajat usein
21676: itse hankkimilleen purkajille saavat maksaa purkamistyöstä
21677: 4 mk., jopa enemmänkin vaunulta. Kun rautatielaitoksen
21678: puolesta suoritetaan sellainen työ näin halvalla, niin hiilten
21679: kuljettaminen aina 20 metrin päässä oleviin säiliöihin, ei
21680: ollut rautatielaitoksen etujen mukaista. Ja asiain näin
21681: ollen meistä näyttää, että kyseessä olevassa tapauksessa lii-
21682: kennetarkastaja Herman Lyra ja Kouvolan v. t. asemapääl-
21683: likkö Kala, jotka rautatielaitoksen vakinaiset palvelijat mai-
21684: nittuun työhön komensivat, ovat ilmeisesti tahtoneet auttaa
21685: Kymi-yhtiötä, jonka omat työntekijät olivat tehneet lakon.
21686: Tällainen menettely valtion puolesta on rumaa ja moi-
21687: tittavaa. Se on työtaistelussa taloudellisesti väkevämmän
21688: auttamista voittoon. On sitäkin enemmän moitittavaa, että
21689: Rautatiehallitus on mainittujen rautatien virkamiesten me-
21690: nettelyn hyväksynyt ja vielä täydentänyt sitä niillä anka-
21691: rilla rangaistuksilla, palveluksesta erottamisilla, jotka koh-
21692: tasivat rautatien palveluksessa olleita Wäinö Hämäläistä ja
21693: W älikangasta. Aiheena erottamiseen oli, että edellinen
21694: kieltäytyi häpeällisestä lakonrikkurin työstä ja jälkimäistä
21695: syytettiin siitä, että hän muka oli rikkurityöhön komen-
21696: nettuja kehoittanut tuosta työstä kieltäytymään. \Väli-
21697: kangas oli asemamiesten esimies ja palvellut rautatiellä yli
21698: 8 vuotta eikä sillä ajalla ennen saanut yhtään varoitusta.
21699: Kouvolan v. t. asemapäällikkö Kala olikin ehdottanut, ettei
21700: \Välikangasta kokonaan erotettaisi, vaan alennettaisiin ase-
21701: mamiesten esiemiehen toimesta asemamieheksi ja siirrettäi-
21702: siin jonnekin pienempiliikkeiselle asemalle. Mutta tämä
21703: rangaistus ei tyydyttänyt Rautatiehallituksen kostonhimoa,
21704: vaan se tuomitsi myöskin \Välikankaan toimestaan koko-
21705: naan erotettavaksi.
21706: Tämä osottaa, ettei rautatielaitoksen palveluksessa tar-
21707: vita taitavia toimihenkilöitä, vaan nöyräniskaisia kätyreitä.
21708: V aliakunnan enemmistön mielestä tämä kaikki on niinkuin
21709: ollakin pitää. Meidän mielestämme Rautatiehallituksen
21710: 8 1913. - Anomusmietintö N :o 13.
21711:
21712: edellä sanottuihin henkilöihin kohdistama tuomio on sekä
21713: kohtuuton että väärä ja ansaitsee osakseen paheksimisen.
21714: Olemme valiokunnassa esittäneet muutamia muitakin työ-
21715: riitatapauksia, joissa muutamissa hallitus ja taas toisissa
21716: valtion virkamiehet ovat törkeällä tavalla puolueettomuutta
21717: työnantajain eduksi rikkoneet. Eräs sellainen tapahtui v.
21718: 1911 Wiipurin uudella asemarakennuksella. Mainitussa
21719: kaupungissa oli silloin kesällä peltiseppäin lakko. Wiipu-
21720: rin uuden asemarakennuksen katon peittäminen annettiin
21721: peltiseppä Hytöselle, ja kun hän oli ottanut työhönsä muu-
21722: tamia lakkolaisia, niin työtä johtava insinööri oli vaatinut,
21723: että Hytösen on heti paikalla lakkolaiset erotettava työstä.
21724: Ja tuohon vaatimukseen oli Hytösen täytynyt taipua. Va-
21725: liokunnan enemmistö ei ole tahtonut tästä asiasta mitään
21726: mietinnössään lausua. Sen mielestä ei tämä tapaus kuulu
21727: asiaan. Meidän mielestä se kuuluu asiaan, sillä se räikeästi
21728: kuvaa sitä, millä tavalla valtion virkamiehet työriitain sat-
21729: tuessa puoluettomuutta rikkovat.
21730: Mainitsemista ansaitsee myös seuraava tapaus. Yleisen
21731: kirjaltajalakon kestäessä 1 p:stä tammik. 6 p:ään huhtik.
21732: 1911 ei senaatti ryhtynyt sovitteluun sen kirjapainossa la-
21733: kon tehneiden työntekijäin kanssa. V ahokunnan enemmistö
21734: on väittänyt että lakko, joka koski kirjaltajain palkkatariffia
21735: ja tähtäsi kirjapainotyönantajain liittoa vastaan, ei koske-
21736: nut senaatin kirjapainoa, jossa oli vallalla kuukausipalkka-
21737: järjestelmä. Mutta jo ennen lakon alkua jättivät senaatin
21738: kirjapainon työntekijät ehdotukset senaatille palkkaolo-
21739: jensa parantamiseksi. Senaatti ei kuitenkaan ryhtynyt
21740: työntekijäinsä kanssa sovitteluun, vaan ilman muuta hyl-
21741: käsi ne. Tämän jälkeen senaatin kirjapainon työn-
21742: tekijäin lakossa ollessa jätettiin toinen alennettu palkka-
21743: ehdotus senaatille, mutta sekin tuli hyljätyksi. Kun arvos-
21744: telee tätä senaatin menettelyä ei voi muuta kuin havaita, että
21745: se vaikenttaakseen työväen taistelua ja tukeakseen työnan-
21746: tajain järjestöä menetteli mainitsemallamme tavalla. Te-
21747: konsa kautta se asettui työnantajain kanssa solidaariseksi
21748: Vastalause. 9
21749:
21750: eikä suinkaan menetellyt tavalla, jota valtion tulisi osoittaa
21751: ollakseen esimerkiksi kelpaavana työnantajana.
21752: Kieltäytyessään sovittelusta kirjapainonsa työntekijäin
21753: kanssa ei senaatti antanut siveellistä tunnustusta näiden
21754: ammatillisille vaatimuksille vaan päinvastoin saattoi 150
21755: työntekijäänsä lakkoon. Senaatin puolueellisuus osottan-
21756: tui siinäkin, että lakon loputtua, työntekijöitä takaisinotetta-
21757: essa ei otettu niitä, jotka huomattavammalla tavalla oli-
21758: vat lakkoon vaikuttaneet. Kaikesta tästä käy siis esiin,
21759: ettei senaatin menettely kyseessä olevassa tapauksessa ole
21760: ollut hyväksyttävää, jollaiseksi valiokunnan enemmistö sen
21761: tahtoo kuvata.
21762: V a.liokunnan mietinnössä on mainittu Lov,iisan-W esi-
21763: järven radalla v. 1905 alkanut lakko ja sen lakon aiheut-
21764: tama tappio, jolla seikalla mainittu ratayhtiö perustelee
21765: anomustaan, että sille myönnettäisiin 85,116 markan 16 pen-
21766: nin suuruisen, korottomaksi asetetun velan maksun lykkä-
21767: ystä 10 vuodeksi. Sanotun anomuksen johdosta senaatti sit-
21768: ten v. 1908 suostui yhtiön pyytämään lykkäykseen. Tästä
21769: seikasta on Eduskunta v. 1910 lausunut, ettei sellainen lyk-
21770: käys olisi saanut tapahtua. Mutta kun Valtiovarainvaliokun-
21771: nan mietinnössä ei lausuta mitään siitä, mistä syystä mai-
21772: nittu lykkäys myönnettiin, niin olemme tässä yhteydessä
21773: tahtoneet osottaa, että sanottua velanmaksun lykkäystä
21774: myönnettiin yhtiölle työriidan aiheuttamain tappioiden kor-
21775: vaamiseksi. Tällaisella menettelyllä, valtio, senjälkeen kun
21776: työnantajat työläistensä kanssa rettelöivät ja siten tahallaan
21777: hankkivat liikkeilleen tappiota, maksaa heidän sotakulunsa.
21778: V aliakunnan enemmistön mielestä ei tässäkään tapauksessa
21779: muka ilmene mitään työnantajan työriidassa avustamista.
21780: Meidän mielestä se on ilmeistä ja vieläpä tehokasta avusta-
21781: mista, vaikkei tässä tapauksessa valtio lakon aikana lakko-
21782: paikalle olekaan lakonrikkojia lähettänyt, kuten se teki Ky-
21783: miyhtiön lakossa. Sellainen menettely valtion puolelta, että
21784: työriidasta johtuneet taloudelliset tappiot valtion varoilla
21785: työnantajille lakon päätyttyä korvataan, on sama kuin työn-
21786: antajain kehoittaminen: Rettelöikää hyvin työntekijäinne
21787: 10 1913. - Anomusmietintö N :o 13.
21788:
21789: kanssa! Olkaa kestäviä! Kyllä valtion varoilla tappiot
21790: korvataan!
21791: Valiokunnan porvarillisen enemmistön mielestä on val··
21792: tion menettely edellä esitetyissä tapauksissa oikeaa, eikä
21793: siinä muka ole mitään moitittavaa. Valiokunnan enem-
21794: mistö ei tahdo tulevienkaan työriitatapauksien suhteen mi-
21795: tään lausua. Se tämän puolen asiasta äänettömyydellä
21796: sivuuttaa. Tällainen äänettömyys on hyväksymisen merkki.
21797: Valiokunnan mietintö ei ole mitään muuta kuin kehoitu:-J
21798: hallitukselle ja valtion.sekä suurille että pienille virkaher-
21799: roille työriidoissa sortamaan työläisiä ja avustamaan työn-
21800: antajia. Jos ei näin olisi asianlaita, niin ei valiokunta
21801: voisi ehdottaa anomusta hyljättäväksi.
21802: Kun meidän mielestämme valiokunnan kanta on tosi-
21803: asioita silittelevä, yhteiskunnalle .ia työväestölle vahingolli-
21804: nen, emme voi sitä hyväksyä. Samalla pidämme myös tär-
21805: keänä ohjeiden antamisen siltä varalta, että tämänlaatuisia
21806: väärinkäytöksiä vastaisuudessa vältettäisiin. Senvuoksi eh-
21807: dotamme Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
21808:
21809: että hallitus tarkasti valvoisi, ettei valtion
21810: palveluksessa olevia henkilöitä pakoteta lakon
21811: alaiseen työhön missään muodossa; ja
21812:
21813: ettei valtio työtaistelujen aikana mttt~llakaan
21814: tavalla avusta työnantajia; sekä
21815: ettei valtio missään tapauksessa työtaistelu-
21816: jen päättymisen jälkeen työnantajille korvaisi
21817: työ1·iidoista johtuneita tappioita.
21818:
21819: Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1913.
21820:
21821: Matti Paasivuori. Hilja Pärssinen.
21822: A. Salo. W. l1undström.
21823: J. K. Pohjola. Alma Jokinen.
21824:
21825: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
21826: 1913.- Anomusmietintö N:o 14.
21827:
21828:
21829:
21830:
21831: Talousvaliokunnan mietintö
21832: N :o 4 kunuallismetsäin avustamista tarkoitta-
21833: van anomusehdotuksen johdosta.
21834:
21835: Edellämainitun, edustajain Pullisen y. m. anomusehdo-
21836: tuksen N :o 95 on Edusk'unta valmistelevaa käsittelyä var-
21837: ten lähettänyt Talousvaliokuntaan.
21838:
21839:
21840: Valiokunta on anomusehdotuksen tekijäin kanssa yhtä
21841: mieltä siitä, että kunnallistalouden kannalta olisi metsäin
21842: ·omistaminen varsinkin maalaiskunnille tärkeä. Maalaiskun-
21843: nilla ei yleensä ole pysyviä tulolähteitä, vaan ovat kunnalli-
21844: set menot miltei kokonaan saatavat peitetyiksi kunnallisella
21845: verotuksella. Useina vuosikymmeninä ovatkin sen vuoksi
21846: taksotetut tulot olleet noin 70- 80 % kaikista kuntain tu-
21847: loista, kun taas se osa maalaiskuntien vuosituloista, joka
21848: suorastaan riippuu asianomaisen kunnan omasta ansiotoi-
21849: minnasta, on niin pieni, että se käytännössä on jokseenkin
21850: merkityksetön. Kaupunkikunnat sen sijaan ovat tässä kohden
21851: suotuisammassa asemassa. Kun kaupungeilla on erinäisiä
21852: tulolähteitä, jotka maalaiskunnilta kokonaan puuttuvat tai
21853: ovat varsin vähän tuottavia, kuten tulot kiinteästä omaisuu-
21854: desta, tuloa tuottavista oikeuksista ja kunnallisista laitok-
21855: sista, ei niiden tarvitse taksotuksen kautta hankkia enempää
21856: kuin 30-40 % kaikista tuloistaan. Verotaakka maalaiskun-
21857: nissa on täten tuntuvasti raskaampi kuin kaupungeissa ja
21858: kokemus osoittaa sitäpaitsi, että se säännöllisesti nousee.
21859: Parin vuosikymmenen kuluessa ovat näet maalaiskuntain
21860: menot tasaluvuin kohonneet 3,700,000 markasta 14,300,000
21861: 2 1913.- Anomusmietintö N:o 14.
21862:
21863: markkaan eli 286 %, väestön lisäyksen samassa ajassa teh-
21864: dessä vain noin 31 %.
21865: Kun ottaa huomioon, että maalaiskuntain suurin meno-
21866: erä, kustannukset koulutoimesta, edelleen nopeasti kasvaa
21867: ja että se, jos Eduskunnan päättämä oppivelvollisuusasetus
21868: tulee käytännössä toteutetuksi, entisestäänl{in yhä lisää
21869: kunnan jäsenten suoritettavaa verorasitusta, samalla kun
21870: kehitys yhteiskunnan eri aloilla mukanaan tuo uusia vaa-
21871: timuksia ja niistä johtuvia lisämenoja, tuntuu todennäköi-
21872: seltä, että kunnallinen verotus ajan pitkään johtaa miltei sie- ,
21873: tämättömiin rasituksiin. Välttääkseen tätä olisi maalais-
21874: kuntien järjestettävä taloutensa uudelle, nykyistä turvalli-
21875: semmalle kannalle, hankkimalla itselleen pysyviä tuloläh-
21876: teitä, joita voidaan käyttää kunnan yhteisten menojen peit-
21877: tämiseen. Sellaisia olisi ennen muuta kunnan hallussa oleva
21878: metsämaa, se kun muodostaa varmasti lisääntyvän ja ver-
21879: rattain helposti hoidettavan pääoman. Sopivasti hoidettuina
21880: voisivat kunnallismetsät sen ohella olla yksityisille metsän
21881: omistajille esimerkkinä järkiperäisessä metsän hoidossa.
21882: Kunnallismetsien muodostaminen olisi tosin aikaisemmin
21883: ollut vähemmän varoja kysyvää ja pikemmin tuloa tuotta-
21884: vaa kuin nykyisin, mutta epäilemättä tarjoutuu edelleenkin
21885: tilaisuuksia edullisiin ostoihin. Metsien hinnan kohotessa
21886: on näet puutavaran arvokin samalla noussut. Ja. pitäväthän
21887: puutavarayhtiöt samoin kuin valtiokin etujensa mukaisena
21888: edelleenkin laajentaa metsäalueitaan. Metsämaiden osta-
21889: jina ovat sitäpaitsi kunnat paremmassa asemassa kuin
21890: valtio, ne kun voivat lunastaa maita pienemmissä ja hajanai-
21891: semmissa ryhmissä ilman että se tuottaa sanottavia vaikeuk-
21892: sia metsien järkiperäiselle ja taloudellisesti edulliselle hoi-
21893: dolle.
21894: Kuntain toimintaa metsien ostamiseksi vaikeuttaa kui-
21895: tenkin siihen tarvittavain varain puute. Hankkeen toteutta-
21896: minen vaatii verrattain suuria pääomia, jollaisia kunnilla ei
21897: ole käytettävänään ja joiden lainaksi saaminen oikeaan ai-
21898: kaan usein on hyvin vaikeaa, varsinkin kun lainain tulisi
21899: olla pitkäaikaisia. Kun useissa tapauksissa varmaankin
21900: Kunnallismetsäin avustaminen. 3
21901:
21902: osottautuisi edullisimmaksi ostaa hakatuita metsäpohjia ja
21903: niistä olisi vasta pitkien aikain kuluttua odotettavissa mai-
21904: nittavaa tuloa, käy lainain ottaminen tähän tarkoitukseen
21905: yksityisistä varoista jo nykyisen korkean korkokannankin
21906: vuoksi mahdottomaksi. Olisi sen vuoksi tarpeen, että valtio
21907: kuoletuslainoja myöntämällä avustaisi kuntia metsämaiden
21908: ostossa. Tämä johtaisi epäilemättä siihen, että nekin kun-
21909: nat, joissa vielä on epäilyksiä varojen sijoittamisesta tällai-
21910: siin yrityksiin, ryhtyisivät tätä tietä kuntansa talouden tu-
21911: kemiseen.
21912: Kuntain metsän ostossa voi usein sattua, että oston
21913: esineeksi metsämaan ohella joutuu myös viljeltyjä tiluksia
21914: tai metsätila kokonaankin. Se valtion puolelta tapahtuva
21915: avustus, josta edellä on ollut kysymys, olisi pääasiassa koh-
21916: distettava siihen alueesen, josta muodostetaan kunnallis-
21917: metsä; jos kauppaa seurannut viljelysmaa on verrattain vä-
21918: häinen ja välittömästi liittyy itse metsäalueeseen, olisi kus-
21919: sakin tapauksessa harkittava, missä määrin sekin voisi tulla
21920: avustuksesta osalliseksi.
21921: Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
21922: dottaa Eduskunnalle anottavaksi,
21923:
21924: että maalaiskunnille yleisistä varoista myön-
21925: nettäisiin edullisia kuoletMslainoja kunnallismet-
21926: säin hankkimista varten.
21927:
21928:
21929:
21930: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
21931: taja Rautapää, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet
21932: Aromaa (osittain), Hahl, Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto,
21933: Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen, Peurakoski, Riihelä (osit-
21934: tain), Saari, Savolainen (osittain), Typpö, T. (osittain) ja
21935: V ahe sekä varajäsenet Koponen, Listo (osittain), Oksman
21936: (osittain) ja Wäänänen (osittain).
21937:
21938: Helsingissä huhtikuun 7 päivänä 1913.
21939: 4 1913. - Anomusmietintö N:o 14.
21940:
21941:
21942:
21943:
21944: Vastalause.
21945: Joskin olen yhtä mieltä Valiokunnan enemmistön kanssa
21946: siitä, että kuntain on taloutensa turvaamiseksi sekä varsin-
21947: kin kuntain vähävaraisen väestön toimeentulon ja verorasi-
21948: tuksen helpottamiseksi hankittava tuloa tuottavaa omai-
21949: suutta, en kuitenkaan voi hyväksyä V aliakunnan ehdottamaa
21950: menettelytapaa tuon tarkoitusperän saavuttamiseksi, vaan
21951: näyttää tämä minusta sopimattomalta, vieläpä vahingolli-
21952: seltakin. Suurten summain myöntäminen kunnille metsä-
21953: maiden hankkimista varten näet lisäisi tällaisten maiden ky-
21954: syntää, mistä olisi seurauksena maan ja puiden hintain huo-
21955: mattava kohoaminen. Tästä joutuisi taasen köyhälistö kär-
21956: simään. Sen ennestäänkin vaikeaa toimeentuloa on esim.
21957: poHtopuiden kallistuminen omiaan yhäkin vaikeuttamaan.
21958: Sen sijaan tulisivat siitä hyötymään metsien hävittäjät.
21959: Raiskattuaan metsät saisivat he valtion avunannolla vielä
21960: maankin hyvästä hinnasta kaupaksi.
21961: Kuntien maanhankintaa olisi sen vuoksi edistettävä kei-
21962: noilla, jotka eivät johda sellaisiin epäkohtiin kuin nyt on
21963: mainittu, vaan takaisivat kunnille mahdollisuuden ostaa
21964: metsämaita näiden todellista arvoa vastaavasta hinnasta.
21965: Tämä voisi tapahtua siten, että lainsäädäntötietä myönnet
21966: täisiin kunnille etuosto-oikeus kunnassa oleviin metsämai-
21967: hin eli oikeus käyvästä hinnasta ennen muita ostaa metsä-
21968: maa, jos tämä vapaaehtoisesti tai ulosottotoimin myydään.
21969: Tätä menettelytapaa noudattaen voisivat kunnat hankkia
21970: metsämaita siinä määrässä, että niistä voisi olla todellista .ia
21971: pysyvää etua niille. Luovutushinnan määräisi esim. lauta-
21972: kunta, johon maanomistaja ja kunta valitsisivat yhtä monta
21973: jäsentä ja nämät taas valitsisivat puheenjohtajakseen vai-
21974: Vastalause. 5
21975:
21976: tion palveluksessa olevan metsäammattimiehen. Ellei kunta
21977: määräajassa, maanomistajalta ilmoituksen saatuaan, valit-
21978: sisi jäseniä puolestaan lautakuntaan ja taas määräajassa sen
21979: jälkeen kun luovutushinta on määrätty lunastaisi maata,
21980: olisi maanomistajalla oikeus myydä se muille.
21981: Sittekun täten olisi turvattu mahdollisuus lunastaa maata
21982: kohtuullisesta hinnasta, olisi vasta syytä valtion varoista
21983: myöntää kunnille edumsia kuoletuslainoja tuohon tarkoituk-
21984: seen.
21985: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdotan Edus-
21986: kunnan anottavaksi,
21987: että Hallitus ensi tilassa antaisi Eduskun-
21988: nalle esit;IJksen, jossa kunnille myönnettäisiin
21989: etuosto-oikeus myytäviksi tarjottuihin metsä-
21990: maihin; ja
21991: että maalaiskunnille yleisistä varoista myön-
21992: nettäisiin edullisia kzwletu.slainoja kunnallis-
21993: metsiiin hankkimista varten.
21994:
21995: Helsingissä huhtikuun 9 päivänä 1913.
21996:
21997: T. Typpö.
21998:
21999: Edelläolevaan yhdymmc.
22000:
22001: J. Kananen. Kaarlo Saari.
22002: V. Mäkelä.
22003: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1913.
22004: 1913.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
22005:
22006:
22007:
22008:
22009: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
22010: n e n a n o m u s kuoletuslainain myöntämi-
22011: sestä kunnallismetsäin hankkimista varten.
22012:
22013:
22014:
22015:
22016: Suurlvaltaisin, lrmollisin Keisari
22017: ja Suuriruhtinas I
22018:
22019:
22020:
22021:
22022: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kuoletuslainain
22023: myöntämisestä kunnallismetsäin hankkimista varten, ja on
22024: Eduskunta sen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
22025: 2 1913.- Edusk. anom.- Anomrismiet. N:o 14.
22026:
22027: Kunnallistalouden kannalta on metsäin omistaminen
22028: varsinkin maalaiskunnille tärkeä, niillä kun yleensä ei
22029: ole pysyviä tulolähteitä, vaan ovat kunnalliilet menot
22030: miltei kokonaan saatavat peitetyiksi kunnallisella vero-
22031: tuksella. Useina vuosikymmeninä ovatkin sen vuoksi maa-
22032: laiskuntain taksoitetut tulot olleet noin 70-80 % kaikista
22033: kuntain tuloista, kun taas se osa vuosituloista, joka
22034: suorastaan riippuu asianomaisen kunnan omasta ansiotoi-
22035: minnasta, on käytännössä jokseenkin merkityksetön. Kau-
22036: punkikunnat sen sijaan ovat tässä kohden suotuisammassa
22037: asemassa. Kun kaupungeilla on erinäisiä tulolähteitä, kuten
22038: tulot kiinteästä omaisuud·esta, tuloa tuottavista oikeuksista
22039: .ia kunnallisista laitoksista, ei niiden tarvitse taksoituksen
22040: kautta ha!&kia enempää kuin 30-40 % kaikista tuloistaan.
22041: Maalaiskunnilta tämmöiset tulolähteet kokonaan puuttuvat
22042: tai ovat varsin vähän tuott:rvia. V erotaakka on1kin maalais-
22043: kunnissa sen vuoksi tuntuvasti raskaampi kuin kaupun-
22044: geissa, ja kokemus osottaa, että se säännöllisesti lisääntyy.
22045: Parin vuosikymmenen kuluessa ovat näet maalaiskuntain
22046: menot tasaluvuin kohonneet 3,700,000 markasta 14,300,000
22047: markkaan eli 286 %, väestön lisäyksen samassa ajassa teh-
22048: dessä vain noin 31 %.
22049: Kun ottaa huomioon, että maalaiskuntain suurin meno-
22050: erä, kustannukset koulutoimesta, edelleen nopeasti kasvaa
22051: ja että se, jos Eduskunnan 1910 vnod·en varsinaisilla valtio-
22052: päivillä päättämä oppivelvollisuusasetus tulee käytännössä
22053: toteutetuksi, entisestäänkin yhä lisää kunnan jäsenten suo-
22054: ritettavaa verotaakkaa, samalla kun kehitys yhteiskunnan eri
22055: wloilla two mukanaan uusia vaatimuksia ja nii.stä johtuvia
22056: lisämenoja, tuntuu todennäköisel,tä, että kunnallinen verotu'J
22057: a;jan pitkään johtaa miltei sietämättömiin rasitul{Jsiin. Vält-
22058: tää:ks.een tätä ·olisi maalaiskuntien järj.estettä:vä taloutensa
22059: nykyistä turvallisemmaUe kannalle, hankkimaHa pysyviä tu-
22060: lolähteitä, ·joita voiflaan käyttää kunnan yhteisten menojen
22061: peittämiseen. Sellaisia olisi ennen muuta kunnan hallussa
22062: oleva metsämaa, se kun muodostaa varmasti lisääntyvän ja
22063: Kunnallismetsäin avustaminen. 3
22064:
22065: v·err.autain helposti hoidettavll!It }läiiloman. Sopiv·asti hoidet-
22066: tuina voisivat kunnallismetsät sen ohella olla yksityisille
22067: metsän omistajille esimerkkinä järkiperäisessä metsänhoi-
22068: dossa.
22069: Kunnallismetsien muodostaminen olisi tosin aikaisemmin
22070: ollut vähemmän varoja kysyvää ja pikemmin tuloa tuotta-
22071: vaa kuin nykyisin. Kuitenkin tarjoutuu edelleenkin tilai-
22072: suuksia edullisiin ostoihin, sillä vaikka metsien hinnat ovat-
22073: kin kohonneet, on puutavaran arvokin noussut, ja pitäväthän
22074: puutavarayhtiöt samoin kuin valtiokin etujensa mukaisena
22075: edelleen laajentaa metsäalueitaan. Metsämaiden osta-
22076: jina ovat sitä paitsi kunnat paremmassa asemassa kuin
22077: valtio, ne kun voivat lunastaa maita pienemmissä ja hajanai-
22078: semmissa ryhmissä, ilman että se tuottaa sanottavia vaikeuk-
22079: sia metsien järkiperäiselle ja taloudellisesti edulliselle hoi-
22080: dolle.
22081: Kuntain toimintaa metsien ostamiseksi vaikeuttaa kui-
22082: tenkin siihen tarvittavain varain puute. Hankkeen toteutta-
22083: minen vaatii verrattain suuria pääomia, jollaisia kunnilla ei
22084: ole käytettävänään, ja joiden lainaksi saaminen oikeaan ai-
22085: kaan usein on hyvin vaikeaa, varsinkin kun lainain tulisi
22086: olla pitkäaikaisia. Kun monasti varmaankin osottautuisi
22087: edullisimmaksi ostaa hakatuita metsäpohjia ja niistä olisi
22088: vasta pitkän ajan kuluttua odotettavissa mainittavaa tuloa,
22089: käy lainain ottaminen tähän tarkoitukseen yksityisistä va-
22090: r·oista jo nykyis·en lmr]man korkok81nnankin vwoksi sangen
22091: · vaiJmaksi. Olisi sen vuoksi tarpeen, että va1tio kuoletuslainoja
22092: myöntämällä avustaisi kuntia metsämaiden ostossa. Tämä
22093: johtaisi epäilemättä siihen, että nekin kunnat, joissa vielä
22094: on epäilyksiä varojen sijoittamisesta· tällaisiin yrityksiin,
22095: ryhtyisivät tätä tietä' talouttansa tukemaan.
22096: Kuntain metsänostossa voi usein sattua, että oston esi-
22097: neeksi metsämaan ohella joutuu myös viljeltyjä tiluksia
22098: tai metsätila kokonaankin. Se valtion puolelta tapahtuva
22099: avustus, josta edellä on ollut kysymys, olisi pääasiassa koh-
22100: distettava siihen alueeseen, josta muodostetaan kunnallis-
22101: metsä; jos kauppaa seurannut viljelysmaa on verrattain vä-
22102: 4 1913.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 14.
22103:
22104: häinen ja välittömästi liittyy·itse metsäalueeseen, olisi kus-
22105: sakin tapauksessa harkittava, missä määrin sekin voisi tulla
22106: avustuksesta osalliseksi.
22107: Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa T·eidän Keisarilli-
22108: selta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
22109:
22110: että maalaiskunnille yleisistä varoista myön-
22111: nettäisiin edullisia kuoletuslainoja kunnallismet-
22112: säin hankkimista varten.
22113:
22114: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
22115:
22116: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1913.
22117:
22118:
22119:
22120:
22121: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
22122: 1913. - Anomusmietintö N :o 16.
22123:
22124:
22125:
22126:
22127: Sivistysvaliokunnan mietintö
22128: N :o 5 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
22129: koittaa kuntain veivoittamista valtion kanna-
22130: tuksella perustamaan koteja turvattomia lapsia
22131: varten.
22132:
22133: Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
22134: tajain Alma Jokisen y. m. anomusehdotus N :o 45, jossa eh-
22135: dotetaan Eduskunnan anottavaksi, että hallitus valmistut-
22136: taisi ensi valtiopäiville esityksen laiksi, jonka mukaan kun-
22137: tien olisi perustettava varattomia, orpoja ja turvattomia
22138: lapsia sekä viimemainittujen äitejä varten, jotka haluavat
22139: olla lastensa luona näiden ensi ikävuotena, koteja, joiden
22140: perustamisessa ja ylläpitämisessä valtion olisi kuntia avus-
22141: tettava ja jotka toimisivat valtion tarkastuksen alaisina. Sa-
22142: masta asiasta on tätä ennen tehty anomusehdotuksia eri val-
22143: tiopäivillä, asian joutumatta niillään kerralla loppuun käsi-
22144: tellyksi. Anomusehdotuksen johdosta saa Valiokunta esittää
22145: seuraavaa.
22146: Suomessa nykyään lastenhoidon ja nuorisonsuojelun
22147: alalla vallitsevat olot kaipaavat epäilemättä uudistusta.
22148: Niistä turmiollisista seurauksista, jotka johtuvat varsinkin
22149: aviottomien lasten hoidon ja kasvatuksen laiminlyömisestä,
22150: antaa tilasto useita vakuuttavia todistuksia. Mutta myöskin
22151: orpojen ja puutteenalaisten aviolasten hoito jättää nyky-
22152: oloissa sangen paljon toivomiselle varaa. Virallinen tilasto
22153: osoittaa, että köyhäinhoidon elättämien ja avustamien lasten
22154: joukossa on ollut tuntuvasti enemmänkin aviolapsia kuin
22155: avioliiton ulkopuolella syntyneitä. Niinpä oli v. 1909, jolta
22156: vuodelta tiedot ovat tuoreimmat, yhteensä 13,167 lasta, jotka
22157: nauttivat suoranaisesti köyhäinhoitoapua, niistä 8,463 avio-
22158: lasta ja 4,704 avioliiton ulkopuolella syntynyttä.
22159: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 16.
22160:
22161: Käsitellessään tehtyä anomusehdotusta on Valiokunta
22162: kiinnittänyt huomiota siihen, että epäkohtien poistamiseksi
22163: tätä nykyä on vireillä eräitä tärkeitä lainsäädäntötoimenpi-
22164: teitä. Niinpä on lakivaliokunta nyt koossaolevilla valtio-
22165: päivillä eri aiotteiden johdosta valmistanut asetusehdotuksia,
22166: jotka sisältävät useita tärkeitä lakisäännöksiä aviottomain
22167: lasten elatuksesta ja perintöoikeudesta sekä kuntien avustus-
22168: velvollisuudesta. Sivistysvaliokunnan enemmistön mielestä
22169: tulisi suuri osa niistä epäkohdista, joiden poistamista käsi-
22170: teltävä anomusehdotus tarkoittaa, todella korjatuksi, jos
22171: yllämainitut asetusehdotukset saisivat asianomaisen vahvis-
22172: tuksen.
22173: Toinen vireillä oleva lainsäädäntötoimenpide, joka niin-
22174: ikään koskee anomusehdotuksen alaa, on se, joka tarkoittaa
22175: yleistä lasten suojelusta koskevien lakisäännösten aikaan-
22176: saamista. N. s. suojelukasvatuskomitea, joka oli asetettu
22177: antamaan lausuntoa siitä, mitenkä siveellisessä suhteessa
22178: huonosti hoidetuille ja pahantapaisilla lapsille valtion puo-
22179: lelta hankittaisiin sovelias kasvatus, sai mietintönsä ja laki-
22180: ehdotuksensa valmiiksi jo v. 1905-1906. Armollista esitystä
22181: tällaiseksi laiksi ei tosin ole Eduskunnalle annettu, mutta sen
22182: jälkeen kuin Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä
22183: anoi armollista esitystä yleistä lasten suojelusta tarkoitta-
22184: viksi lakisäännöksiksi, on lainvalmistelukunnalle Valiokun-
22185: nan saamien tietojen mukaan päätetty antaa tehtäväksi laatia
22186: senlaatuinen lakiehdotus, jommoista Eduskunta puheenaole-
22187: valla anomuksellaan on tarkoittanut. Sivistysvaliokunta
22188: katsoo näin ollen voivansa otaksua, että armollinen esitys
22189: asiasta piakkoin jätetään Eduskunnan hyväksyttäväksi.
22190: Koska yllämainitut jo vireillä olevat lainsäädäntötoimen-
22191: piteet tarkoittavat pääasiassa samojen epäkohtien poistamista
22192: kuin nyt käsiteltävä anomusehdotus, eikä Sivistysvaliokun-
22193: nan enemmistö puolestaan ole saattanut katsoa ensinmainit-
22194: tujen toteuttamiselle edulliseksi, että Eduskunta nyt ryhtyy
22195: uuteen alotteeseen tällä alalla, saa Valiokunta, ottamatta
22196: asiallisesti harkittavaksi anomusehdotuksessa ehdotettujen
22197: toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, kunnioittaen esit-
22198: tää,
22199: Kodit tunattomia lapsia varten. 3
22200:
22201: ettei anomusehdotus tällä kertaa antaisi ai-
22202: hetta toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
22203:
22204: Helsingissä, huhtikuun 2 p:nä 1913.
22205:
22206:
22207:
22208:
22209: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
22210: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen sekä jäsenet Annala, Ete-
22211: lämäki, Fränti, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
22212: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Sipilä,
22213: Sundblom ja Iida Yhjö-Koskinen sekä varajäsen Knuutila
22214: (osittain).
22215: 4 1913. - Anomusmietintö N:o 16.
22216:
22217:
22218:
22219:
22220: Vastalause.
22221: AJlomusehdo- V aliakunnassa käsittelyn alaisena olleella anomusehdo-
22222: tuksen tar- tuksella tarkoitetaan perinpohjaisen korjauksen aikaansaa-
22223: koitus. m1s "h'1n o101'h'1n, JO
22224: · t a nn · k unna11·1sen 1ast enh 01'don
22225: · tk a y l1t e1s
22226: alalla meillä nykyisin vallitsevat. Ensi sijassa on tarkoi-
22227: tuksena kunnollisen hoidon hankkiminen yhteiskunnan puo-
22228: lelta köyhille pikkulapsille, jotka toisen tai molempien van-
22229: hempien menettämisen vuoksi ovat joutuneet turvattomaan
22230: asemaan, sekä riittävää isän turvaa vailla oleville aviotto-
22231: mille lapsille. Tähän liittyy kysymys näiden lasten avusta-
22232: misesta siksi, kunnes he ovat tulleet kykeneviksi itse elät-
22233: tämään itsensä, samoinkuin kysymys kaikkien muidenkin
22234: köyhyyden vuoksi avuntarpeessa olevien lasten hoi-
22235: dosta. Anomusehdotuksessa esitetään Eduskunnan anotta-
22236: vaksi, että hallitus valmistuttaisi ensi valtiopäiville esityk-
22237: sen laiksi, jonka mukaan kuntien olisi perustettava varat-
22238: tornia, orpoja ja turvattomia lapsia sekä viimemainittujen
22239: äitejä varten, jotka haluavat olla lastensa luona näiden ensi
22240: ikävuotena, koteja, joiden perustamisessa ja ylläpitämisessä
22241: valtion olisi kuntia avustettava ja jotka toimisivat valtion
22242: tarkastuksen alaisina .
22243: .hantarve. Valiokunta ehdottaa mielestämme pätevittä syittä, että
22244: Eduskunnan olisi jätettävä anomusehdotus raukeamaan.
22245: Yhteiskunnan puolelta tulevan avun tarpeessa olevien
22246: lasten asema on meillä sellainen että sen korjaamiseksi kipe-
22247: ästi kaivataan toimenpiteitä.
22248: Niiden lasten lukumäärä, jotka kunnan viranomaiset
22249: jo nykyisten kunnallisten valtasuhteitten vallitessa ovat pa-
22250: kotetut katsomaan kunnan apua tarvitseviksi, on varsin suuri.
22251: Kunnalliselta vaivaishoidolta suoranaista avustusta saaneita,
22252: Vastalause.
22253:
22254: alle 15 vuoden ikäisiä henkilöitä oli vuonna 1908 yhteensä
22255: 12,745. Suoranaista apua saaneista alaikäisistä oli sanot-
22256: tuna vuonna aviolapsia 8,198, aviottomia 4,547. Vuonna
22257: 1909 nousi suoranaista vaivaisapua nauttivien alaikäisten
22258: lukumäärä 13,167 lapseen, joista 8,463 oli aviolasta ja 4, 704-
22259: avioliiton ulkopuolella syntynyttä. Mutta paitsi suoranaista
22260: vaivaisapua saavia lapsia, on suuri joukko sellaisia, joilla
22261: on molemmat tai jompikumpi vanhemmista elossa, ja joiden
22262: takia vanhemmille annetaan apua. Tällaisetkin lapset huo-
22263: mioon ottaen oH vaivaishoidon elättämiä ja avustamia, alle
22264: 15 vuoden ikäisiä lapsia allamainittuina vuosma yhteensä
22265: seuraavat määrät:
22266: vuonna 1899 .... . .... '19,259
22267: 1900 .. . . . . . . . . . . . . 19,786
22268: "
22269: 1901 .. . . . . . . . . 19,568 • 0 ••
22270:
22271:
22272:
22273:
22274: , 1902 ... . . . .... 20,666
22275: 1903 .... 21,4-74
22276: "
22277: • • • • 0 0 0
22278:
22279:
22280:
22281:
22282: 1904 ....... . . 21,212
22283: • • • • 0 ••
22284:
22285:
22286:
22287: " 1905 .... . . . . . . . . 21,852
22288: '~
22289: 1906 ........ . . . . . . . 21,900
22290: 1907 ... . . . . . . . 22,427
22291: "
22292: • 0 ••
22293:
22294:
22295:
22296:
22297: 1908 .. . . . . . . . . 23,310 • • 0 0 •
22298:
22299:
22300:
22301:
22302: 1909 ..... . . • • . • • 0. 24,790
22303: "
22304: 1910 . . . . . . . . 24,754-
22305: •• 0 0 ••
22306:
22307:
22308:
22309:
22310: Paitsi köyhäinhoidon elättämien ja avustamien lasten
22311: suurta lukumäärää, osottaa ylläselostettu virallinen tilasto
22312: myöskin sen, että näiden lasten lukumäärä viime vuosina on,
22313: ollut säännöllisesti lisääntymässä.
22314: Vuonna 1910 kunnallisen köyhäinhoidon elättämistä ja
22315: avustamista alle 15-vuotisista lapsista oli
22316: köyhäinhoitolaitoksissa elätettyjä . . . . . . . . . . . . . . 1,982
22317: elätteelle annettuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,650
22318: ruotuvaivaisia ............................... . 99
22319: henkilöitä, .iotka ovat saaneet säännöllistä eli vuo-
22320: tuista apua ............................... . 4,892
22321: henkilöitä, jotka ovat saaneet satunnaista apua ... . 5,131
22322: Yhteensä 24,7 54
22323: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 15.
22324:
22325: Yllämainittujen suurienkaan numerojen ei kuitenkaan
22326: voi katsoa ilmaisevan kaikkia todella apua tarvitsevia, koska
22327: kunnat yleensä avustavat vasta aivan äärimmäisessä hädässä
22328: olevia, vaan on avuntarpeessa olevien määrä todellisuudessa
22329: melkoista suurempi kuin ylläolevista numeroista käy selville.
22330: Köyhälistön keskuudessa vallitseva puute ja kurjuus
22331: koskevat ankarimmin juuri lapsia. Lapsi voi saada turmion
22332: siemenen jo ennen syntymäänsä, kun äiti on pakotettu ras-
22333: kaanakin ollessaan olemaan ankarassa työssä viimeiseen
22334: asti. Joka tapauksessa joutuu lapsi sitte heti ensi ikävuosil-
22335: laan useimmiten kurjuuden ja tautien uhriksi. Hatarat asun-
22336: not, huonot vaatteet ja peitteet, huonoissa oloissa elävän äidin
22337: tarjoama niukka ravinto ja äidin muun ahertamisen vuoksi
22338: pakostakin puutteellinen hoito tekevät turmiollista tuhoa
22339: köyhälistön lapsimaailmassa. Nekin lapset, jotka ensi ikä-
22340: vuosien vaarailta pelastuvat, ovat raihnaita ja viallisia ja
22341: joutuvat yhteiskunnan heille tarjoamassa kurjassa ympäris-
22342: töstä tavattoman monessa tapauksessa alttiiksi sekä ruumiil-
22343: lisille että siveellisille vaaroille ja niiden uhreiksi. Meidän-
22344: kin maamme puutteellinen virallinen tilasto tar.ioo näistä
22345: seikoista vakavaa kieltä puhuvia todistuksia. Varsin tuhoi-
22346: sina kohtaavat nämä vauriot aviottomia lapsia. Niinpä
22347: suojelukasvatuskomitean hankkimien tietojen mukaan valtion
22348: yleisissä kasvatuslaitoksissa olevista lapsista noin 22 % on
22349: ollut aviottomasti syntyneitä, kun sensijaan koko maassa
22350: aviottomasti syntyneitä on ollut 6-7 %.
22351: Kaamean kuvan vallitsevista oloista antavat lasten kuo-
22352: levaisuutta osattavat numerot. Virallisen tilaston mukaan
22353: kuoli vuonna 1910
22354: 0-1 vuotisia larJsia 10,943
22355: 1-2 3,353
22356: " "
22357: Yhteensä 14,296
22358:
22359: Yhtä tuhoisana raivoa kuolema lasten keskuudessa mei-
22360: dän maassamme vuodesta toiseen. Että juuri puute ja kur-
22361: juus ovat syynä tähän tavattomaan kuolevaisuuteen, sitäkin
22362: Vastalause. 7
22363:
22364: osottavat virallisen tilaston numerot. A violapsista, jotka
22365: sentään keskimäärin ovat paremmassa asemassa, kuoli v.
22366: 1910 ensi ikävuodellaan 1l,s1 % kaikista elävänä synty-
22367: neistä; mutta aviottomina syntyneistä, jotka saavat yleensä
22368: elää kurjissa oloissa, kuoli mainittuna vuonna ensimäisellä
22369: ikävuodellaan kokonaista 17,48 % eli lähes 1 / 5 kaikista elä-
22370: vänä syntyneistä.
22371: V aliakunnan enemmistö myöntää, että yhteiskunnan Anomusebdo-
22372: avun tarpeessa olevien lasten asemassa meillä on korjaamista. ~us ja eri-
22373: . k unnan enemm1s
22374: Mu tt a V a l 10 . t··o nay
22375: .. tt"aa.. k oett avan l uu l ot ell a, lainsäädäntö-
22376: naiset muut
22377: että kaikki pääasiassa tulee korjattua erinäisten muitten lain- alotteet.
22378: säädäntö-alotteiden kautta, joita on vireille 1mntuna, ja kiel-
22379: täytyy tällä perusteella ottamasta anomusehdotusta asialli-
22380: sesti tarkastettavaksi.
22381: Allekirjoittaneiden mielestä ei tämä Valiokunnan kanta
22382: voi olla oikea. Jos nimittäin asian asiallinen käsittely joh-
22383: taisi siihen että ensin Valiokunta ja sitte Eduskunta edes
22384: periaatteessa hyväksyisivät anomusehdotuksessa tarkotetut
22385: toimenpiteet, silloin ei enaan sopisi vetäytyä muoto-
22386: syyn taakse, että on olemassa nuo V aliakunnan tarkottamat
22387: lainsäädäntöalotteet. Jos periaatteellisesti asettuu samalle
22388: kannalle kuin anomusehdotus on, silloin täytyy myöntää,
22389: että ajatuksen toteuttaminen vaatii siksi laajan lainsäädäntö-
22390: toimenpiteen, ettei ole ajateltavissa että Eduskunta voisi sen
22391: suorittaa saadessaan käsitelläkseen jonkin nyt vireillä ole-
22392: vista, yhteiskunnan suhdetta apua tarvitseviin lapsiin koske-
22393: vista lainsäädäntöalotteista. Tuota lainsäädäntötoimenpi-
22394: dettä olisi valmisteltava edeltäkäsin ja olisi Eduskunnan
22395: mielipiteestä siinä tarkotuksessa jo ennakolta ilmotettava.
22396: Mutta nähdäksemme eivät nuo Sivistysvaliokunnan
22397: enemmistön tarkoittamat lainsäädäntöalatteet kaiken lisäksi
22398: ollenkaan ole sensuuntaisia, että ne varsinaisesti koskisivat-
22399: kaan sitä alaa, jota anomusehdotus tarkoittaa, puhumatta
22400: siitä, että niiden kantta saataisi aikaan tarvittavaa korjausta
22401: oleviin oloihin.
22402: Valiokunta mainitsee alotteet, jotka tarkoittavat yleisen
22403: lastenlain, suojelukasvatuslain ja aviottomain lasten asemaa
22404: 8 1913. - Anomusmietintö N :o 15.
22405: •
22406: koskevain lakisäännösten aikaansaamista. Näiden aiotteiden
22407: suhde nyt käsiteltävänä olevaan anomusehdotukseen on kä-
22408: sittääksemme· seuraava.
22409: Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksytty Edus-
22410: kunnan anomus yleistä lasten suojelusta tarkoittavien laki-
22411: säännöksien aikaansaamisesta koskee kokonaan toisia aloja
22412: kuin nyt käsiteltävänä oleva anomusehdotus. Eduskunnan
22413: anomus tarkoittaa etupäässä s i v e e 11 i s e s s ä, osittain
22414: myöskin muissa suhteissa tarpeellista lasten s u o j e l u s t a
22415: koskevain yleisten lakisäännösten kokoamista yhteen
22416: lakiin ja lisäksi korkeintaan n. s. suojelukasvatuksen tar-
22417: peessa olevain lasten yhteiskunnallista hoitoa. Anomusehdo-
22418: tus sensijaan tarkottaa pelkän k ö y h y y te n s ä vuoksi yh-
22419: teiskunnan avuntarpeesen olevain, kunnalta avustusta saa-
22420: vain lasten hoitoa ja sen järjestämistä. Missään tapauk-
22421: sessa ei ole ollut aikomus että eduskunnan tarkottama ylei-
22422: nen lastensuojeluslaki ryhtyisi yksityiskohtaisesti järjestä-
22423: mään sellaisia käytännöllisiä toimenpiteitä kuin nyt käsitel-
22424: tävänä olevassa anomusehdotuksessa tarkotettu laki tulisi
22425: koskemaan.
22426: Yhtävähän on va.lmistelujen alaisena ollut suojelukas-
22427: vatuslaki omiaan poistamaan niitä epäkohtia, jotka käsitel-
22428: tävänä olevan anomusehdotuksen ovat aiheuttaneet. Suojelu-
22429: kasvatuslaki tarkottaa kyllä yhteiskunnan avuntarpeessa
22430: olevain lasten hoitoa. Mutta sen tarkottamista toimenpiteistä
22431: tulee joka tapauksessa osalliseksi vain pieni ryhmä näitä
22432: lapsia. Suojelukasvatuslaki tarkottaa nimittäin vain niiden
22433: lasten hoitoa jotka ovat joutuneet siveelliseen vaurioon tai
22434: huonon hoidon vuoksi ilmeisesti ovat siihen joutumassa. Ano-
22435: musehdotus sensijaan koskee toista yhteiskunnallisen lasten-
22436: hoidon alaa, nimittäin köyhyyden vuoksi puutteenalaisten
22437: auttamista, nykyisen lasten vaivaishoidon alalla olevan kur-
22438: juuden poistamista. Suojelukasvatuskomitean ehdotus kos-
22439: kee kyllä myöskin elätteelle annettujen lasten valvontaa,
22440: mutta tätä poikkeusta, juuri mikäli se koskee vaivais-
22441: hoidon tarpeessa o1evia lapsia, pitävät asiantuntijat ereh-
22442: 1
22443:
22444:
22445: 1
22446:
22447:
22448: 1
22449: Vastalause. 9
22450: 1
22451: dyksenä. Sekä vaivaishoidontarkastaja komitean mietintöön
22452: liittämässään vastalauseessa että suojelukasvatuksentar-
22453: kastaja mietinnöstä antamassaan lausunnossa asettuvat sille 1
22454: kannalle että vaivaishoidon avustamia ja elättämiä lapsia ei
22455: tässä suhteessa ole asetettava suojelukasvatuslain alaisiksi. 1
22456: Hiukan enemmän, kuin muut Va.liokunnan mainitsemat
22457: lainsäädäntöalotteet, koskevat Eduskunnassa tällä istunto- 1
22458: kaudella käsittelynalaisina olleet aviottomain lasten asemaa
22459: parantavat lakiehdotukset sitä alaa, jolla anomusehdotus
22460: 1
22461: liikkuu. Edellisessä on jo mainittu että vaivaishoidon avus-
22462: tettavina ja elätettävinä on runsaasti aviottomia lapsia. On
22463: kuitenkin huomattava että Eduskunnassa käsittelyn alai- 1
22464: sina olleet aviottomain lasten lait tulisivat koskemaan vain
22465: niitä aviottomia lapsia, jotka syntyvät lain voimaanastumisen 1
22466: jälkeen. Mutta nuo lakiehdotukset eivät sanottavasti muuten-
22467: kaan muuta niitä oloja, joiden korjaamista anomusehdotus 1
22468: tarkottaa. Köyhälle aviottomalle lapselle ei uusienkaan la-
22469: kien voimaanastuttua ehkä useimmassa tapauksessa voitaisi
22470: 1
22471: saada muuta auttajaa kuin kunta, ja silloin tulee juuri esille
22472: kysymys siitä, millä tvoin kunta parhaiten voisi huolehtia
22473: näiden lasten hoidosta. Mainituissa lakiehdotuksissa on ky-
22474: symys ratkaistu, myöntämällä näille kunnan avun varaan
22475: jääville lapsille ja heidän äideilleen raha-apua. Tällaista
22476: ratkaisua, joka riippunee osittain siitäkin, että erikoisitta
22477: valmisteluitta muunlainen lainsäädäntötoimenpide ei ole
22478: ollut mahdollinen, ei voi pitää lopullisena. Asiantuntijat
22479: väittävät, että on paljon äitejä, joille raha-apu ei ole ollen-
22480: kaan paikallaan. Ainakin täytyy jokaisen myöntää, että
22481: raha-apu ei ole paras apu. Lastenhoidon ja erittäinkin rinta-
22482: lastenhoidon tavattoman kurjaan tilaan on köyhyyden ohella
22483: suuri osansa taitamattomuudella. Mutta taitamattomuutta
22484: ei poisteta vähäisellä raha-avulla; siinä suhteessa ovat ai-
22485: noan·a tehokkaana keinona sellaiset kodit, joiden perustamista
22486: anomusehdotus tarkottaa, kodit, joissa lapset huolellisesti
22487: hoidettaisiin ja heidän äitinsä opetettaisiin asianmukaista
22488: hoitoa antamaan. Tärkeänä seikkana on edelleen huomattava,
22489: .t>ttä raha-apu ei ensinkään tuota avuttomalle lapselle sitä
22490: 10 1913.- Anomusmietintö N:o 15.
22491:
22492: siveellistä tukea, minkä tarpeessa hän on. Lapsi jää ajele-
22493: maan omassa varassaan, kun äiti noitten lakiehdotusten mu-
22494: kaan parhaassakin tapauksessa ainakin jo kuuden kuukauden
22495: kuluttua lapsen syntymästä on pakotettu ryhtymään ansio-
22496: työhön. .Jos apu jää siihen, mitä Eduskunnan käsiteltävinä
22497: olleissa lakiehdotuksissa esitetään, jää lapsi alttiiksi kaikille
22498: niille siveellisille vaaroille, joiden vaikutuksista tilasto an-
22499: taa niin järkyttäviä todisteita. Aivan toiseen asemaan jou-
22500: tuisi lapsi, jos hän lapsuusijäkseen pääsi sellaiseen kotiin~
22501: joiden perustamista anomusehdotus tarkoittaa. Paitsi si_tä
22502: siis, että nuo eduskunnassa käsiteltävänä olleet lakiehdotuk-
22503: set koskevat vain pientä osaa anomusehdotuksen alasta, eivät
22504: ne silläkään alalla, aviottomien lasten hoidossa, järjestä asiaa
22505: siten, että ratkaisua mitenkään voisi pitää lopullisesti tyy-
22506: dyttävänä.
22507: Nykyinen vai- Siltä varalta että vireillä olevista lainsäädäntöalotteista
22508: nisboito. ei koituisi apua kaikille nyt käsiteltävänä olevan anomus-
22509: ehdotuksen tarkottamille, on Valiokunnan enemmistön ta-
22510: holla tiedetty neuvo: olkoot edelleen vaivaishoidon varassa
22511: 'sellaisena kuin se on.
22512: Myönnettävä on, että yhteiskunnan avun tarpeessa ole- j
22513: vien lasten avustamisessa voidaan, varsinkin eräillä ehdoilla,
22514: käyttää erilaisia tapoja, sellaisiakin mitä nykyään siinä tar- j
22515: kotuksessa yleensä käytetään. Siten voidaan antaa raha-
22516: avustusta kotiin tai yksinäiselle äidille, kun vaan on takeita
22517: siitä, että lapsi siten voidaan kotonaan hyvin hoitaa, ja omai- j
22518: set tahtovat lapsen siten hoidettavaksi. .Joissakin erikois-
22519: tapauksissa voidaan omaisten suostumuksella hoitotapana j
22520: myöskin käyttää lapsen sijoittamista yksityiseen perheeseen,
22521: jolloin kuitenkin on vaadittava, että hoitomaksu on runsas, j
22522: että on riittäviä suojamääräyksiä ja mahdollisimman tehokas
22523: tarkastus. Mutta päämuotona yhteiskunnallisessa lastenhoi-
22524: dossa olisi allekirjoittaneiden mielestä anomusehdotuksessa j
22525: esitettyyn tapaan kuitenkin oleva lastenkoti, jollaisia kun-
22526: nat perustavat joko yksin tai, jos avuntarve on vähäinen, j
22527: yhdessä muiden kuntien kanssa. Kotien perustamisessa olisi
22528: valtion avustettava kuntia, niin että kuntien taakka ei kävisi j
22529: liian rasittavaksi.
22530:
22531: j
22532:
22533: j
22534: Vastalause. 11
22535:
22536: Valiokunnassa on ollut jyrkkä erimielisyys siitä, onko
22537: yhteiskunnallisessa lastenhoidossa etusija annettava lasten
22538: sijottamiselle yksityisiin perheisiin vaiko lasten kasvattami-
22539: selle sellaisissa yhteisissä kodeissa joiden perustamista ano-
22540: musehdotus tarkottaa. Omistavain luokkain taholla anne-
22541: taan ehdoton etusija ensimainitulle hoitomuodolle. Tällaista
22542: kantaa eivät allekirjoittaneet nykyoloihin nähden voi pitää
22543: oikeana.
22544: Yksityisiin perheisiin sijoittamisen suhteen on ensinnäkin
22545: huomattava, että on varsin vaikea 'löytää kunnollisia yksi-
22546: tyisiä koteja, jotka olisivat halukkaita vieraita henkilöitä
22547: elätteelle ottamaan. Tämä pitää paikkansa sekä isoihin että
22548: varsinkin pikkulapsiin nähden, mutta aivan erikoisesti aviot-
22549: tomiin äiteihin ja heidän lapsiinsa nähden. Mutta tämän
22550: ohella on yksityisiin perheisiin sijoittamisen hoitotavalla
22551: monia suuria haittoja. Hoidokkaita otetaan yleensä pel-
22552: kästä omanvoitonpyynnöstä, koettaen ankara.ta työtä teet-
22553: tämällä kiskoa hoidokkaasta., niin lapsesta kuin a.ikuisesta-
22554: kin, kaiken mahdollisen hyödyn. Hoito käy pakostakin yksi-
22555: puoliseksi ja. puutteelliseksi, mikäli varsinaista hoitoa ensin-
22556: kään annetaan. Hoidon tarkastusta ei tämän hoitomuodon
22557: käytännössä ollen saada niin tehokkaaksi, että väärinkäy-
22558: tökset olisivat mahdottomia, jopa, katsoen siihen että hoidok-
22559: kaat asuvat aivan hajallaan, tavallisiakin. Muista. seikoista
22560: puhumatta. Omistavien luokkien taholla usein aivan avoi-
22561: mesti myönnetäänkin, että tätä hoitomuotoa suositaan pää-
22562: asiassa vain sen halvemmuuden vuoksi. Raikeästi lausuu
22563: siinä suhteessa esimerkiksi suojelukasvatuskomitea (l:nen
22564: mietintö siv. 147) omalta alaltaan: ,Perheka.svatu~> ehdotto-
22565: masti tulee halvemmaksi kuin laitoskasvatus ja olisi se jo
22566: senvuoksi periaatteellisesti otettava käytäntöön kaikkialla,
22567: missä eivät muut erikoiset syyt tee laitoskasvatusta otolli-
22568: semmaksi".
22569: Vaiva.ishoidon alalla nykyisin vallitseviin räikeisiin epä-
22570: kohtiin nähden ei olisi sanottavaa muutosta odotettavissa
22571: (o(ies niiden uudistusten kautta mitä valtion asettama köy-
22572: häinhoitokomitea on ehdottanut. Yhteiskunnalliseen lasten-
22573: 12 1913. - Anomusmietintö N :o 15.
22574:
22575: hoitoon nähden jäisivät olot kaikessa pääasiassa nykyi-
22576: selleen.
22577: Kotien järjes- Oloihin tulee korjaus vasta juuri sensuuntaisien toimen-
22578: tely ja edut. piteitten kautta, joita anomusehdotus tarkottaa, nimittäin
22579: kunnollisten lastenkotien ottamisella yleisesti käytäntöön
22580: kunnan avuntarpeessa olevien lasten hoitamiseksi.
22581: Lastenkotien perusmuotona kehittymättömämpiä ja pie-
22582: nempiä oloja varten olisi oleva yhteinen, kaikenikäisiä avun-
22583: tarpeessa olevia lapsia käsittävä orpo- ja yleensä turvatto-
22584: mien lasten koti, johon erikoiseen äitien osastoon voitaisi
22585: myöskin ottaa lapsineen sellaisia aviottomia tai muuten
22586: . avuttomassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia äitejä, jotka
22587: vapaaehtoisesti haluavat kodissa olla saadakseen hoitoa ja
22588: voidakseen itse hoitaa lastaan sen ensi ikävuotena. Kehitty-
22589: neemmissä ja suuremmissa oloissa tulisi tämän kotimuodon
22590: erilaistua erikoisiksi rintalastenkodeiksi, joissa yllämainit-
22591: tuun tapaan äidit olisivat tilaisuudessa itse hoitamaan las-
22592: taan sen ensi ikävnotena, .ia varsinaisiksi lastenkodeiksi,
22593: joissa olisi vanhempia lapsia.
22594: Lastenkotien vaikutus riippuu tietysti suurelta osalta nii-
22595: den sisäisestä järjestelystä. Meillä nykyisin olevat lasten-
22596: kodit kelpaavat useimmiten esimerkeiksi ainoastaan siitä,
22597: millaisia lastenkotien ei tule olla. Sensijaan on kotien jär-
22598: jestelyyn nähden ulkomailta runsaastikin esimerkkejä siitä,
22599: että lastenkodit voidaan järjestää sitenkin, että niistä hoidok-
22600: kaille on siunausta ja yhteiskunnalle hyötyä.
22601: Tärkeimpiä vaatimuksia kotien järjestelyyn nähden olisi-
22602: vat seuraavat. Kotien tulisi olla pieniä, korkeintaan 15-20
22603: lasta käsittäviä, perheen muotoa läheneviä. Kodit eivät saisi
22604: olla kasarmi- eikä vankilamaisia, vaan tulisi niillä olla
22605: hauska, eloisa leima; myöskin tulisi niiden olla vapaassa
22606: vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, niin että lapset sen-
22607: kin kautta estyisivät vieraantumasta elämästä. Laitoksessa
22608: oleville lapsille olisi annettava, paitsi kouluopetusta, lapsia
22609: miellyttävää, helppoa ja kehittävää työopetusta, mutta sa-
22610: malla olisi varottava, ettei yksitoikkoisella ansiota tavottele-
22611: valla ja uuvuttavalla työllä saateta la11sia työtä pelkää-
22612: mään. Ruumiillista kuritusta ei kodissa saisi käyttää kasva-
22613: Vastalause. 13
22614:
22615: tuskeinona, vielä vähemmän muuten. Kaikellaista uskonnon
22616: tyrkyttämistä ja laitoksen puolesta toimeenpantua uskonnon-
22617: harjoitusta olisi kodissa vältettävä. Laitoksen käytettävänä
22618: tulisi olla lääkäri - maalla voisi tointa hoitaa kunnanlää-
22619: .käri - valvomassa hoidokkaiden terveyttä ja koko laitoksen
22620: terveysoloja ja antamassa apuansa sairaustapauksissa. Varsin
22621: tärkeätä olisi että laitoksella olisi kansanvaltaisella tavalla
22622: valittu johtokunta laitoksen toimintaa järjestämässä ja
22623: valvomassa. - Erikoisesti pikkulastenkoteihin nähden
22624: olisi tämänohella vaadittava, että äiti laitoksessa saisi op-
22625: pia kodinhoitoa ja kotitöitä, mikä hänelle tulevaisuudessa
22626: voisi olla hyödyksi mutta mistä hänelle sitä ennen useinkin
22627: on varsin vähän tietoa. Ensisijassa olisi huomio kuitenkin
22628: tietysti kiinnitettävä siihen, että äidit oppivat täysin jär-
22629: kevästi hoitamaan lapsiaan. Kun äiti laitoksesta lähtee.
22630: olisi koetettava hankkia hänelle sopivaa tointa.
22631: Ylläsanottuun tapaan järjestetyillä kodeilla olisi kieltä-
22632: mättömiä suuria etuisuuksia siihen hoitotapaan verrattuina,
22633: että hoidokkaat sijoitetaan yksityisiin perheisiin. Lasten
22634: ympäristö olisi terveydellinen ja hoidokkaille aina tarjolla
22635: asianymmärtävää hoitoa. Tällaiset yhteiset kodit voidaan
22636: järjestää hauskoiksi ja varustaa hyvillä kasvatus- ja työ-
22637: välineillä, mitä kumpaakaan etua lapsi ei useimmiten olisi
22638: tilaisuudessa saamaan, jos hänet olisi sijotettu yksityiseen
22639: perheeseen, joka kaiken muun lisäksi useimmiten olisi hänet
22640: ottanut ,hoidettavakseen" pelkästä omanvoitonpyynnöstä.
22641: Rintalapsien hoitamiseen nähden olisivat edut jos mahdol-
22642: lista vieläkin ilmeisemmät kuin muihin lapsiin nähden sekä
22643: senvuoksi, että äiti olisi tilaisuudessa itse imettämään !as-
22644: taan, että varsinkin senvuoksi, että lapsi ja äiti olisivat tilai-
22645: suudessa saamaan hyvän hoidon.
22646: Laitoshoidon edut sekä lapsille että heidän äideilleen ovat Vapaaehtoiset
22647: niin ilmeiset, että omistaviin luokkiin kuuluvatkaan eivät toimenpiteet
22648: voi niitä kokonaan kieltää. Tahdotaan vaan jättää kuntien ,ja eivät riiti.
22649: yksityisten vapaaehtoisen toiminnan varaan tällaisten lai-
22650: tosten aikaansaaminen. Pitäisi kuitenkin olla aivan kieltä-
22651: mätöntä, että tällä alalla vapaaehtoisuuden tie ei vie perille.
22652: 'Pyöala on niin laaja, ettei yksityisten toimenpiteistä eikä
22653: 1913. - Anomusmietintö N :o 16.
22654:
22655: kuntain vapaaehtoisesta toiminnasta ole riittävää apua odo-
22656: tettavissa. Laitokset tulevat valtion avustuksestakin huoli-
22657: matta kunnille niin paljon maksamaan, että nämä useimmissa
22658: tapauksissa eivät ryhdy laitoksia vapaaehtoisesti perusta-
22659: maan. Jos asia jää vapaaehtoisuuden varaan, tyytyvät kun-
22660: nat yhä edelleen siihen, että sijoittavat hoidokkaat yksityi-
22661: siin perheisiin, koska sellainen hoitomuoto tulee halvemmaksi
22662: ja muutenkin on omistaville luokille edullisempi. Yhteis-
22663: kunnan lastenhoito on niin tärkeä ala, että sitä ei saa jättää
22664: hajanaisen, yhtenäistä suunnitelmaa puuttuvan vapaaehtoi-
22665: sen harrastuksen varaan.
22666: Maassa, missä on kymmeniätuhansia kunnan avuntar-
22667: peessa olevia lapsia ja missä vuosittain puoliväliin toiSta-
22668: kymmentätuhatta pikkulasta kuolee ensi ikävuosillaan k~y
22669: hyyden ja puutteellisen hoidon uhreina, täytyy yhteiskun-
22670: nalta, kun on kysymys sentapaisista toimenpiteistä kuin
22671: ~nomusehdotuksessa esitetään, voida vaatia enemmän kuin
22672: asiata tunnollisesti tutkimatta annettu päätös: ei anna ai-
22673: hetta toimenpiteeseen.
22674: Ylläesitettyyn vedoten ehdotamme kunnioittaen ~dus
22675: kunnan anottavaksi,
22676:
22677: että Hallitus valmistuttaisi Eduskunnalle jä-
22678: tettäväksi esityksen yhteiskunnallista lastenhoi-
22679: toa järjestäväksi laiksi, jonka mukaan kuntien
22680: on, valtion runsaasti avustamina, ylläesitettyyn
22681: tapaan perustettava ja ylläpidettävä koteja va-
22682: rattomia orpoja ja yleensä turvattomia lapsia
22683: sekä niitä viimemainittujen äitejä varten, jotka
22684: haluavat itse hoitaa lastaan sen ensi ikävuotena.
22685: Helsingissä 8 p:nä huhtikuuta 1913.
22686:
22687: Wäinö Jokinen. V. Annala.
22688: J. F. Kivikoski. Anton Huotari.
22689: J. W. Latvala. .Juho Etelämäki.
22690: Hilda Herrala.
22691:
22692: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
22693: 1913. - Anomusmietintö N :o 16.
22694:
22695:
22696:
22697:
22698: Maatalousvaliokunnan mie-
22699: t i n t ö N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka
22700: koskee maanvuokraolojen järjestämistä.
22701:
22702: Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
22703: lähettänyt edustaja Kairamon anomusehdotuksen N :o 61,
22704: joka tarkoittaa armollisen esityksen antamista erinäisiä
22705: vuokrasopimuksia koskevaksi asetukseksi.
22706:
22707:
22708:
22709: Sen jälkeen kuin Valiokunta oli ryhtynyt anomusehdo-
22710: tusta käsittelemään, on Eduskunta pöytäkirjanotteella kulu-
22711: van huhtikuun 1 päivältä lähettänyt sille samaa asiata kos-
22712: kevan Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen. Kun
22713: Valiokunta jo on antanut Eduskunnalle mietintönsä armol-
22714: lisesta esityksestä saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
22715:
22716: ettei esillä oleva anomusehdotus antaisi ai-
22717: hetta mihinkään toimenpiteeseen.
22718:
22719:
22720:
22721: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
22722: Nylander, varapuheenjohtaja Saalasti sekä jäsenet Björk,
22723: Eloranta, Eronen, Grönvall, Huttunen, Junes, Kurikka, Lau-
22724: tasalo, Marttila, Mäki, Rannikko, Siren, Sjöstedt-Jussila,
22725: Storb.iörk ja varajäsen Paasikivi.
22726: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
22727: 1913. - Anomusmietintö N:o 17.
22728:
22729:
22730:
22731:
22732: Sivistysvaliokq.nnan mietintö
22733: N :o 6 anomusehdotuksen johdosta armollisen
22734: esityksen antamisesta laiksi, joka kieltäisi kier-
22735: televän eläinten näyttelemisen.
22736:
22737: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
22738: tänyt edustaja Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
22739: N :o 88, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että hal-
22740: litus laadituttaisi ja Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi
22741: esityksen laiksi, joka kieltäisi kaikenlaisen kiertelevän eläin-
22742: ten näyttelemisen. Samasta asiasta on Eduskunnalle tätä
22743: ennen jätetty anomusehdotus vuosien 1911 ja 1912 valtio-
22744: päivillä, mutta se ei kummallakaan kerralla ehtinyt tulla kä-
22745: sittelyn alaiseksi. Anomusehdotuksesta saa Sivistysvalio-
22746: kunta esittää seuraavaa.
22747: Kiertelevä eläinten näytteleminen ei Valiokunnan käsi-
22748: tyksen mukaan itsessään sisällä mitään moitittavaa. Kui-
22749: tenkaan ei ole kiellettävissä, että sen yhteydessä usein voi
22750: tapahtua muodossa taikka toisessa eläinrääkkäystä. Mutta
22751: Valiokunnan mielestä yhteiskunnalla jo nykyään on keinoja
22752: väärinkäytösten estämiseksi tälläkin alalla. Voimassaoleva
22753: rikoslaki säätää nimittäin rangaistusta sille, joka ,eläintä
22754: kohdellessaan on osoittanut ilmeistä julmuutta" (R. L. 43
22755: luku 5 §). Tähän nähden ja koska sitäpaitsi Eduskunta 1909
22756: vuoden toisilla valtiopäivillä silloin tehdyn aiotteen johdosta
22757: on mainitulle lainkohdalle antanut sisällyksen, jonka mu-
22758: kaan ei vain tahallinen vaan myöskin törkeästä tuottamuk-
22759: sesta aiheutuva rikos on rangaistava, ja sen ohessa melkoi-
22760: sesti kohottanut rangaistuksen ylintä rajaa, ei Valiokunta
22761: 2 1913. - Anomusmietintö N:o 17.
22762:
22763: katso olevan syytä erityiseen lainlaadintaan kyseessä ole-
22764: vassa asiassa.
22765: Valiokunta saa sen tähden kunnioittaen ehdottaa,
22766:
22767: ettei anomusehdotus antaisi aihetta toimettpi-
22768: teeseen Eduskunnan puolelta.
22769:
22770: Helsingissä, huhtikuun 12 päivänä 1913.
22771:
22772:
22773:
22774: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
22775: delöf, varapuheenjohtaja Jokinen sekä jäsenet Annala, Etelä-
22776: mäki, Fränti, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
22777: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Sipilä,
22778: Sundblom ja Iida Yrjö-Koskinen.
22779: Vastalause. 3
22780:
22781:
22782:
22783:
22784: Vastalause.
22785: Valiokunta ei tahdo kieltää, että eläinten kiertelevän
22786: näyttelemisen yhteydessä rääkkäystä voi tapahtua, mutta
22787: arvelee yhteiskunnalla kuitenkin jo nykyään olevan keinoja
22788: väärinkäytösten estämiseksi tässä suhteessa. V aliakunnan
22789: kantaa vastaan, niin yhdessä kuin toisessakin katsannossa,
22790: täytyy allekirjoittaneen tehdä vastalause. Anomusehdotuk-
22791: sen aiheena ei suinkaan ole ollut, kuten Valiokunta luulee,
22792: se että puheenalaisen näyttelemisen yhteydessä ,voi tapah-
22793: tua muodossa tai toisessa eläinrääkkäystä", vaan se jokseen-
22794: kin vähällä vaivalla ymmärrettävä tosiasia, ettei kesyttö-
22795: miä, useimmiten lämpimämmän ilmanalan eläimiä lainkaan
22796: voi kuljettaa ympäri paikasta toiseen näyteltäväksi, ilman
22797: että tämä ammatti jo semmoisenaan tuottaa niille alituista
22798: kärsimystä. Että rikoslain 43 luvun 5 § :stä tässä olisi apua,
22799: sitä ei saata uskoa kukaan, joka tietää kuinka vähän sitä
22800: kotieläimiinkin sovelletaan, ja joka tuntee yleisten syyttä-
22801: jäin velttouden tässä kohden. Jospa edes voitaisiin osoittaa,
22802: että puheenalaisista näyttelyistä saattaa lähteä jotain kas-
22803: vatuksellista tai sivistyksellistä hyötyä katsojille, silloin
22804: voisi niihin välttämättä kuuluvaa eläinten rääkkäystä ehkä
22805: puolustaa. Mutta kun nuo kurjat, laihtuneet ja kaikin puo-
22806: lin surkeannäköiset olennot antavat perin väärän käsityksen
22807: erämetsien ;ylväistä asukkaista, ei luulisi sivistyskansan vel-
22808: vollisuuksiin kuuluvaksi, että niiden ympäri kuljettamista
22809: suvaitaan, hyödyksi ainoastaan muutamille ulkomaalaisille
22810: rahanpeijaajille.
22811: 4 1913. - Anomusmietintö N:o 17.
22812:
22813: Sanotun nojalla kunnioittaen ehdotan, että Eduskunta,·
22814: hyljäten Valiokunnan mietinnön, yhtyisi anomaan
22815:
22816: että Hallitus Eduskunnan hyväksyttäväksi
22817: valmistuttaisi lain, joka kieltäisi kierteleväin
22818: eläinten näyttelemisen.
22819:
22820: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1913.
22821:
22822: lida Yrjö-Koskinen.
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
22828: 1913.- Anomusmietintö N:o 18~
22829:
22830:
22831:
22832:
22833: Sivistysvaliokunnan mietintö
22834: N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, jo.ka tarkoit-
22835: taa komitean asettamista n. s. vivisektioni.kysy-
22836: my.ksen selvittämiseksi.
22837:
22838: Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
22839: tänyt edustaja Helenius-Seppälän anomusehdotuksen N :o 56,
22840: jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että hallitus aset-
22841: taisi komitean selvittämään n. s. vivisektionikysymystä ja te-
22842: kemään niitä ehdotuksia, joihin tämä selvitys voi antaa ai-
22843: hetta, sekä että tähän komiteaan olisi kutsuttava ei ainoas-
22844: taan lääketieteen edustajia, vaan myöskin eläinsuojeluksen
22845: harrastajina puheenalaiseen kysymykseen erittäin perehty-
22846: neitä henkilöitä. Tätä ennen on vivisektionikysymyksestä eri
22847: valtiopäivillä tehty alotteita, jotka eivät kuitenkaan ole en-
22848: nättäneet tulla käsittalyn alaisiksi. Niinpä vuoden 1907 val-
22849: tiopäivillä tehtiin eduskuntaesitys sellaisesta lisäyksestä
22850: rikoslain 43 luvun 5 §:ään, jolla vivisektioni kokonaan kiel-
22851: lettäisiin. Nyt käsiteltävänä oleva anomusehdotus on myös-
22852: kin useita kertoja tätä ennen ollut Eduskunnalle annettuna,
22853: ensimäisen kerran vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä.
22854: Sivistysvaliokunta, joka asiantuntijoina on kuullut fysio-
22855: logian professoria Robert Tigerstedtiä sekä bakteriologian ja
22856: serologian ylim. professoria Osvald Strengiä, saa anomus-
22857: ehdotuksen johdosta. esittää seuraavaa.
22858: Vivisektioni, jolla tarkoitetaan elävien eläinten käyttä-
22859: mistä fysiologisiin ja lääketieteellisiin kokeihin tai tutkimuk-
22860: siin sekä lääketieteellisten preparaattien valmistukseen, on
22861: yksi tutkimuksen tärkeimpiä apukeinoja puheenaolevilla
22862: aloilla. Tämän tutkimusmetodin kautta on inhimillisen orga-
22863: nismin toiminnan tunteminen suuresti laajentunut, ja monet
22864:
22865: •
22866: 2 1913. - Anomusmietintö N:o 18.
22867:
22868: siten saavutetut tulokset ovat osoittaneet olevansa hyvin tär-
22869: keät käytännöllisellekin lääketieteelle. Valaisevina esimerk-
22870: keinä mainittakoon, että kirurgian viime aikoina on onnistu-
22871: nut aivoleikkauksilla parantaa tai ainakin suuresti heikontaa
22872: eräitä langettavataudin muotoja, n. s. kuoriepilepsiaa; sa-
22873: moin on osoittautunut mahdolliseksi poistaa vatsalaukusta
22874: osia, jotka ovat olleet syöpätaudin vahingoittamia. Tällaisiin
22875: leikkauksiin tuskin olisi ryhdytty, ellei eläinkokeiden avulla
22876: olisi todettu, että osia aivoista ja vatsaelimistä voidaan pois-
22877: taa, organismin siitä kärsimättä tuntuvampaa vahinkoa.
22878: Ne suuret tulokset, joita tiede on saavuttanut bakteriolo-
22879: gian ja serologian alalla, perustuvat myöskin eläimillä teh-
22880: tyihin kokeisiin. Vasta sen jälkeen kuin tällaisilla kokeilla
22881: on todettu, että määrätyt bakterit ovat määrättyjen tarttu-
22882: vien tautien aiheuttajina, on järkiperäisesti ja menestyksellä
22883: voitu ryhtyä taisteluun kysymyksenalaisia tauteja vastaan.
22884: Niinpä on esim. Robert Kochin v. 1881 tekemällä keksin-
22885: nöllä, että keuhkotaudin aiheuttaa määrätty ja määrätyillä
22886: ominaisuuksilla varustettu bakteri, n. s. tuberkelibasilli, ol-
22887: lut mainitun taudin vastustamisessa käänteentekevä merki-
22888: tys. N. s. serumhoito sekä useimmissa tapauksissa rokotus
22889: joita käytetään tarttuvia tauteja, kuten vesikauhua ja difte-
22890: riaa vastaan, ovat tuloksia eläimillä tehdyistä kokeista; sa-
22891: moin n. s. serumdiagnosi, joka usein on välttämätön tarttu-
22892: vien tautien, m. m. koleran ja syfiliksen, tuntemiseksi.
22893: Lääketieteellinen tilasto osoittaa selvin numeroin, kuinka
22894: loistavia tuloksia serumhoidon ja rokotuksen käyttämisellä
22895: on ollut. Tyypillinen sekä kauvan käytännössä ollut tällai-
22896: nen hoitomenetelmä on rokotus isoarokkoa vastaan, joka me-
22897: netelmä tosin itse ei ole aiheutunut eläimillä tehdyistä tie-
22898: teellisistä kokeista, mutta, kuten serumhoito ja rokotus yleen-
22899: sä, edellyttää jatkuvaa vivisektionia, koska se vaatii elävien
22900: eläinten käyttämistä tarvittavien lääketieteellisten prepa-
22901: raattien valmistukseen. Rokotus isoarokkoa: vastaan on
22902: useimmissa sivistysmaissa lainsäädännöllä tehty pakolli-
22903: seksi. Ennen tämän rokotuksen käytäntöön ottamista kuoli
22904: 18-vuosisadan loppupuoliskolla Berliinissä isoonrokkoon kes-
22905: N. s. vivise.ktionikysymys. 3
22906:
22907: kim. yli 300 asukasta vuodessa 100,000 :sta, mutta 19-vuosi-
22908: sadan alussa laski kuolevaisuus tähän tautiin rokotuksen
22909: käytäntöön ottamisen jälkeen korkeintaan muutamiin kym-
22910: meniin vuodessa, ja jälkeen vuoden 1874, jolloin uudestaan
22911: rokottaminen säädettiin, on se Saksassa edelleen vähentynyt,
22912: ollen yhtä suuresta asukasmäärästä esim. vuosien 1886 ja
22913: 1898 välillä vähintään O,o1 sekä enintäin 0,43, rajan yli
22914: maahan tulleet tapaukset mukaan luettuina. Vesikauhua
22915: sairastavien koirien puremista henkilöistä on kuollut, mil-
22916: loin rokotusta tätä tautia vastaan ei ole käytetty, useista
22917: maista kerätyn tilaston mukaan noin 13 %, mutta rokotusta
22918: käytettäessä esim. Ranskassa 0,42 %, useissa muissa maissa
22919: vielä vähemmän, Unkarissa ainoastaan 0,29 %. Difterian
22920: • aiheuttamat kuolemantapaukset ovat serumhoidon käytän-
22921: töön ottamisen jälkeen niinikään vähentyneet tuntuvasti.
22922: Saksassa kuoli clifteriaan ennen mainitun metodin käytäntöä
22923: 100,000 lapsesta 372 sekä sen jälkeen samasta määrästä ai-
22924: noastaan 98. Niinmuodoin merkitsee mainitun metodin käyt-
22925: •
22926: täminen, että yksin Saksassa useat tuhannet lapset vuosittain
22927: sen kautta pelastuvat kuolemasta.
22928: Ne lääketieteen saavutukset, jotka johtuvat vivisektio-
22929: nin käyttämisestä, eivät ole osoittaneet hyötyänsä yksino-
22930: maan ihmiskunnalle. Eläinlääketieteessä ovat serumhoito
22931: ja rokotus samoin johtaneet suuremmoisiin tuloksiin. Niin-
22932: pä on esim. kuolevaisuus lehmäruttoon Etelä-Afrikassa näi-
22933: den metodien käyttämisen kautta laskenut 85 .% :sta 1,4
22934: % :iin. Ranskalaisen tilaston mukaan on puheenaolevan me-
22935: todin käyttäminen pernaruttoa vastaan vaikuttanut, .että
22936: lampaiden kuolevaisuus tähän tautiin on alentunut 10 % :sta
22937: 0,91 % :iin sekä lehmien kuolevaisuus 5 % :ista 0,33 % :iin.
22938: Siitä tosiasiasta huolimatta, että lääketiede vivisektio-
22939: nin avulla on saavuttanut suuriarvoisia tuloksia, on eräissä
22940: maissa, jonkun verran myöskin Suomessa, esiintynyt pyr-
22941: kimyksiä vivisektionin vastustamiseksi. Nämä pyrkimyk-
22942: set, joista ainakin 1907 vuoden valtiopäivillä tehty eduskun-
22943: taesitys oli yhtenä ilmauksena, perustuvat pääasiassa sii-·
22944: hen käsitykseen, että vivisektioni on siveellisesti epäoikeu-
22945: 1913. - AMmusmietintö N :o 18.
22946:
22947: tettua, osaksi myöskin siihen mielipiteeseen, että ~e on lääke-
22948: tieteelle tarpeetonta.
22949: Vivisektionin vastustajissa on monasti vallalla se käsi-
22950: tys, että puheenaolevaan metodiin eroittamattomasti yh-
22951: distyy koe-eläinten kidutusta. Ei olekaan kiellettävissä,
22952: että vivisektioni voi muodostua eläimille enemmän taikka
22953: vähemmän tuskalliseksi. Seuraavista tiedoista, jotka Valio-
22954: kunta on saanut kuulemiltaan asiantuntijoilta, käy kuiten-
22955: kin ilmi, että eläinkokeet useimmissa tapauksissa eivät saata
22956: tuottaa ainakaan tuntuvampia kärsimyksiä eläimille. Niinpä
22957: pidetään eläimet fysiologisissa kokeissa niin kauan kuin
22958: koe kestää syvästi nukutettuina. Heti kokeiden tapahdut-
22959: tua tapetaan käytetyt eläimet, ellei niiden hengissä pysyt-
22960: täminen ole tehtävälle tieteelliselle tutkimukselle väittämä- *
22961: tön. Viimemainituissa tapauksissa, joissa eläimet ovat sa-
22962: mantapaisten leikkausten alaisina kuin ihmiset kirurgisissa
22963: leikkauksissa, hoidetaan eläimiä ja niiden leikkauksissa saa-
22964: " mia haavoja mahdollisimman suurella huolella, jo siitä
22965: syystä, että huonosta hoidosta aiheutuvat kärsimyksiä tuot-
22966: tavat vahingot, kuten haavakuume tai muu sairaus, häi-
22967: ritsevästi vaikuttaisivat kokeilla tarkoitettujen havaintojen
22968: tekemiseen. Myöskin patologian ja serologian alaan kuulu-
22969: vissa kokeissa käytetään, milloin leikkauksia toimitetaan,
22970: nukutusta. Toisen ryhmän kokeita muodostavat ne, joissa
22971: eläimiin ruiskutetaan myrkkyaineita tai erilaisia tauteja
22972: aiheuttavia bakteereja. Näissä kokeissa nukuttaminen
22973: useimmiten ei ole tarpeellinen, toisinaan se kokeen laadun
22974: tähden ei saattaisi tulla kysymykseenkään, esim. kun on
22975: tutkittava uusien nukutusaineiden vaikutusta. Ne kärsi-
22976: mykset, joiden alaisiksi eläimet kysymyksenalaisissa ko-
22977: keissa voivat joutua, eivät johdu itse ruiskutuksesta, vaan
22978: sen taudin enemmän taikka vähemmän vaikeasta laadusta,
22979: joka eläimiin istutetaan, ja jonka kehitystä kokeen tekijän on
22980: tutkittava. Tavallisesti koe-eläimet määrättyjen eri sun-
22981: rien aikojen kuluttua taudin istuttamisesta niihin - usein
22982: ennenkuin tauti on ehtinyt synnyttää vaikeampia oireita-
22983: tapetaan, havaintojen tekemiseksi taudin kehityksestä eri as-
22984: • N. s. viv:isektionikysymys. 6
22985:
22986: teilla sekä sen aiheuttamista muutoksista organismiin. Mitä
22987: tulee lääketieteellisten preparaattien valmistukseen, niin on
22988: huomattava, että useimmiten, kuten difteriaserumin valmis-
22989: tuksessa, tautimyrkkyä ruiskutetaan niin pienissä ja vähi-
22990: telleen lisääntyvissä annoksissa, että eläinten hyvinvointi
22991: siitä tuskin kärsii.
22992: Eläinkokeita tehdään Valiokunnan saamien tietojen mu-
22993: kaan paitsi tutkintotarkoituksessa myöskin jonkun verran
22994: yliopistollisessa fysiologian opetuksessa. Ne eläinkokeet,
22995: joita ylioppilaat itse harjoituksissa tekevät, eivät kuitenkaan
22996: ole vivisektioniin luettavat, sillä niissä käytetään yksin-
22997: omaan tapettuja sammakoita. Se seikka, .että kylmäve-
22998: risten eläinten, kuten sammakoiden, lihakset ja sydän voi-
22999: vat määrättyjen olosuhteiden vallitessa olla toiminnassa
23000: kauan sen jälkeen kuin eläimet ovat tapetut, tekee kokeet
23001: kuolleilla sammakoilla opetuksen kannalta edullisiksi, mutta
23002: se on kenties joskus antanut aihetta siihen väärinkäsityk-
23003: seen, että ylioppilaat itse ainoastaan harjoituksekseen te-
23004: kevät kokeita, jotka ovat eläimille tuskallisia. Koska on
23005: tärkeätä, että tuleva lääkäri myöskin itse edes jossakin mää-
23006: rin omin silmin saa nähdä ruumiin elinten toimint;ta eikä.
23007: yksinomaan luottaa kirjojen ja kuvien avulla saamiinsa
23008: tietoihin, näytetään myöskin kaikkein tärkeimpiä elävillä
23009: eläimillä tehtyjä fysiologisia kokeita, mutta asianomainen
23010: opettaja on silloin itse kokeiden tekijänä, joiden aikana eläi-
23011: met ovat vahvasti nukutetut. Muilla yliopistollisilla laitok-
23012: silla kuin fysiologisella ei eläinkokeita tehdä opetustarkoi-
23013: tuksessa.
23014: Mitä vihdoin tulee siihen, missä laajuudessa eläinkokeita
23015: eri laboratorioissa tehdään, niin kulloinkin tehtävistä tutki-
23016: muksista riippuu, kuinka paljon ja niitä eläimiä käytetään.
23017: Fysiologisesta laitoksesta mainittakoon, että siinä tehtyihin
23018: kokcihin ja tutkimuksiin viime aikoina on vuosittain käy-
23019: tetty keskim. noin 500 å 600 sammakkoa, 150 kaniinia sekä
23020: muutamia ~ 4 tai 5 - koiria ja jokseenkin yhtä monta
23021: kissaa. Muissa laitoksissa käytetään myöskin hiiriä ja
23022: marsuja. Rokkaaineen valmistamiseksi isoarokkoa vastaan
23023: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 18.
23024:
23025: käytetään vasikoita. Ennen oli tapana ottaa rokkoainetta
23026: rokotetuista ihmisistä, mutta koska tämä menettely on
23027: osoittautunut vahingolliseksi siten, että eräät taudit, m. m.
23028: sy:filis, ovat saattaneet sen kautta tarttua, on ollut pakko
23029: ruveta käyttämään yksinomaan eläimiä tarvittavan roko-
23030: tusaineen valmistamiseksi. Paitsi yliopiston laitoksissa har-
23031: joitetaan vivisektionia valtion serumlaboratoriossa, lääkintö-
23032: hallituksen eläinlääkintölaboratoriossa sekä rokkoaineen val-
23033: mistuslaitoksessa, jotka kaikki sijaitsevat Helsingissä.
23034: Ylläesitetyt tiedot vivisektionin merkityksestä sekä siitä
23035: tavasta, jolla sitä käytetään, ja siitä laajuudesta, jossa sitä
23036: harjoitetaan, on Valiokunta asettanut nyt kysymyksessä
23037: olevaa anomusehdotusta koskevan käsittelynsä pohjaksi.
23038: Koska Valiokunta puolestaan1 niihin tuloksiin nähden,
23039: joita lääketiede on osoittanut voivansa vivisektionin avulla
23040: saavuttaa, ei voi asettua sille kannalle, että elävien eläimien
23041: käyttäminen lääketieteellisiin kokeihin tai lääketieteellisten
23042: preparaattien valmistukseen olisi -yleensä ja kaikissa tapauk-
23043: sissa epäoikeutettua niiden kärsimysten tähden, joiden alai-
23044: siksi eläimet joutuvat, katsoo Valiokunta, että olisi periaat-
23045: teellisesti oikeutettua ryhtyä toimenpiteisiin vivisektionia
23046: vastaan vain siinä tapauksessa, että todella voitaisiin osoit-
23047: taa väärinkäytöksiä tällä alalla tapahtuvan. Aiotteentekijä
23048: ei puolestaan anomuksensa tueksi mainitse, että väärinkäy-
23049: töksiä olisi tapahtunut, eikä Valiokuntakaan ole sellaisista
23050: saanut tietoa. Koska Valiokunnan mielestä se seikka, että vi-
23051: visektionia Suomessa harjoitetaan yksinomaan yliopiston ja
23052: valtion laitoksissa myöskin on takeena väärinkäytöksiä vas-
23053: taan, ei Valiokunta katso tarpeelliseksi ehdottaa toimenpi-
23054: teitä· Suomessa harjoitetun vivisektionin valvomiseksi tai ra-
23055: joittamiseksi. Tämän yhteydessä saa Valiokunta huomaut-
23056: taa, että Eduskunta vuonna 1909 teki alamaisen anomuksen
23057: serumtutkimus- ja -valmistuslaitoksen perustamisesta maa-
23058: hamme, joka toimenpide edellytti, että elävien eläinten käyt-
23059: täminen lääketieteelliseen tarkoitukseen katsottiin sallituksi.
23060: Mitä tulee aiotteentekijän ehdottamaan toimenpiteeseen,
23061: niin ei Valiokunta saata pitää sitä tarkoituksenmukaisena. Ei
23062: N. s. vivisektionikysymys. 7
23063:
23064: ole todennäköistä, että hallituksen asettaman komitean onnis-
23065: tuisi sovittaa yhteen niitä näkökohtia, joita on esitetty vivi-
23066: sektionin puolesta .ia sitä vastaan, nimittäin toiselta puolen
23067: että vivisektioni on lääketieteelle välttämätön ja toiselta, ettei
23068: se ole siveellisesti oikeutettu. Anomusehdotuksesta Valio-
23069: kunta ei ole löytänyt muita perusteluja ehdotetun toimenpi-
23070: teen puolesta, kuin että viviseklionikysymys, sen suhteen val-
23071: litsevan erimielisyyden johdosta, olisi otettava julkisen sel-
23072: vityksen alaiseksi niiden kansalaisten tyydyttämiseksi, jotka
23073: sellaista selvitystä kaipaavat. Valiokunta ei puolestaan voi
23074: katsoa näitä perusteluja riittäviksi. Sellaisten asioiden sel-
23075: vittämiseksi, joiden suhteen erimielisyyttä kansalaisten kes-
23076: kuudessa vallitsee, löytyy muita ja parempia keinoja kuin
23077: aiotteentekijän ehdottama. V aliakunnan mielestä ei sitä-
23078: paitsi voi katsoa oikeaksi, että Eduskunta ryhtyisi tällaista
23079: selvitystä anomaan voimatta kysymyksenalaiselta alalta ano-
23080: muksessaan samalla esittää sellaisia epäkohtia, jotka tekisivät
23081: julkisen selvityksen saamisen välttämättömäksi.
23082: Ylläesitettyjen seikkojen johdosta saa Valiokunta kun-
23083: nioittaen ehdottaa,
23084:
23085: ettei anomusehdotus antaisi aihetta toimenpi-
23086: teeseen Eduskunnan puolelta.
23087:
23088: Helsingissä, huhtikuun 21 p :nä 1913.
23089:
23090:
23091:
23092: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
23093: Lindelöf, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Annala, Etelä-
23094: mäki, Fränti, Herrala, Homen, Anton Huotari, Kivikoski,
23095: Lanne, J. W. Latvala, Malmivaara, Nuora, Relander, Si-
23096: pilä, Sundblom ja Iida Yrjö-Koskinen sekä varajäsen Knuu-
23097: tila (osittain).
23098: •
23099:
23100:
23101:
23102:
23103: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
23104: 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23105:
23106:
23107:
23108:
23109: L a k i- j a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n
23110: m i e t i n t ö N :o 3 anomusehdotusten johdosta,
23111: jotka tarkoittavat niiden lahjoitusmaa-alueiden
23112: tilallisten, joiden maista on muodostettu kruu-
23113: nunpuistoja, oikeuttamista Innastamaan ne
23114: yhteismetsiksi.
23115:
23116: Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Laki-
23117: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustaja E. Orasen
23118: ynnä muiden anomusehdotuksen N :o 30, koskeva niiden
23119: lahjoitusmaa-alueiden tilallisten, joiden maista on muodos-
23120: tettu kruununpuistoja, oikeuttamista Innastamaan ne yh-
23121: teismetsiksi, sekä edustaja G. Arokallion anomusehdotuksen
23122: N :o 37 samasta asiasta. Näitä anomusehdotuksia käsitel-
23123: täessä on Valiokunnassa asiantuntijana lausunnon antanut
23124: metsäneuvos T. A. Heikel.
23125:
23126:
23127:
23128: Anomusehdotoksien tekijät lausuvat että, vaikka Kei-
23129: sarillinen Suomen Senaatti 6 päivänä toukokuuta 1887 oli
23130: antanut määräyksiä yhteismetsien perustamisesta niillä Vii-
23131: purin ja Mikkelin läänissä olevilla valtion lunastamilla lah-
23132: joitusmailla, joilla isojako joko ei vielä ollut päättynyt tai
23133: joilla se jo oli pidetty ja lampuodeille annettu perintökirjat
23134: tiloihin, samaten kuin sellai~ista lahjoitustilojen metsä-
23135: maista, jotka jo olivat tai vastedes tulisivat lahjoitustiloista
23136: liikamaina lohkaistaviksi eivätkä vielä olleet kruununpuis-
23137: toiksi julistetut, niin yhteismetsien perustamista kuitenkin
23138: on kohdannut erinäisiä vaikeuksia. Kun nimittäin yh-
23139: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23140:
23141: teismetsän aikaansaamiseksi ei riittänyt lampuotien yhtei-
23142: sessä kokouksessa tekemä päätös yhteismetsän oste.rnisesta,
23143: vaan jokaisen tilallisen oli omalta osaltaan suostuminen yh-
23144: teismetsän ostoon, mikä varsinkin suurissa lankakunnissa
23145: oli vaikeaa ja toisinaan mahdotontakin, niin oli sattunut
23146: että lampuotien yhteismetsäostohankkeet olivat rauenneet
23147: tyhjiin, vaikka lankakunnan valtava enemmistö oli tehnyt
23148: kaiken voitavansa yhteismetsän oston menestymiseksi. Yh-
23149: teismetsien perustamista näin muodoin kohtaavien esteiden
23150: supistamiseksi mahdollisimman vähiin pyydetään ensiksi
23151: mainitussa anomusehdotuksessa Eduskunnan myötävaiku-
23152: tusta siihen, että niiUe lahjoitusmaan · tilallisille, joiden
23153: maista on muodostettu kruununpuistoja, myönnettäisiin oi-
23154: keus lunastaa ne yhteismetsikseen, alituiseen metsänhoitoon
23155: käytettäviksi, sillä kauppasummalla, millä ne on valtiolai-
23156: tokselle pidätetty, jos vähintään toinen puoli osakkaista sitä
23157: anoo ja sitoutuu lunastussummasta vastaamaan siten, että
23158: vuosittain kannetaan 6 % korkoa, josta 1 1;2 % on kuole-
23159: tusta ja 4 Y2 % luetaan pääoman koroksi. Edustaja Arokal-
23160: lio taas ehdottaa anottavaksi, että lahjoitusmaa-alueiden ti-
23161: lalliset saisivat yhteismetsiksi lunastaa lankakunnistaan ero-
23162: tetut kruununpuistot, jos suurin osa lankakunnan tilallisista
23163: sitä pyytää; että Suomen Valtio jäisi osakkaaksi yhteismet-
23164: sässä sille osalle, jota ei ole voitu tilallisille jakaa; sekä että
23165: yhteismetsän hinnaksi määrättäisiin se hinta, josta valtio-
23166: varasto on sen ostanut, siihen lisäämällä neljän prosentin
23167: vuotuinen korko, lukemalla kuitenkin pois se määrä, jolla
23168: puiston tulot, valtiovaraston sitä hoitaessa, ovat nousseet
23169: niistä olleiden menojen yli.
23170:
23171:
23172:
23173:
23174: Aikana, .iolloin Viipurin lääni ja osa Mikkelin lääniä oli-
23175: vat yhdistettyinä Venäjään, oli suuria osia näitten läänien
23176: alueista lahjoitettu erinäisille venäläisille ylimyksille. Näin
23177: lahjoitetut alueet käsittivät kokonaisia kyläkuntia jopa pitä-
23178: jiäkin ja niillä asuva väestö joutui lahjainsaajien veron alai-
23179: Lahjoitusmaa-alueiden kruununpuistot. 3
23180:
23181: seksi. Sittenkuin Vanha Suomi oli yhdistetty muuhun Suo-
23182: meen, järjestettiin ja määriteltiin lahjoitusmaiden haltijain
23183: suhde alustalaisiinsa asetuksen kautta marraskuun 25 päi-
23184: vältä 1826. Tämän asetuksen kautta julistettiin Viipurin ja
23185: Mikkelin läänien lahjoitusmaat lopullisesti silloisten halti-
23186: jainsa omistamiksi rälssitiloiksi ja tiloilla asuvat talonpojat
23187: lampuodeiksi, )otka saivat entisillä ehdoilla viljellä maitaan
23188: 10 vuotta eteenpäin, mutta sen ajan kuluttua joutuivat
23189: maasta meneviin veroihin ja hallitsemiensa maiden nautinto-
23190: oikeuteen nähden lahjoitusmaanomistajien mieli- ja häätö-
23191: vallan alaisiksi. Näiden lampuotien esi-isät olivat kum-
23192: minkin perintöoikeudella hallinneet tai omistaneet nämä sa-
23193: mat maat, mutta hallitusvallan yksipuolisen toimenpiteen
23194: kautta olivat he menettäneet perintöoikeutensa niihin ja hei-
23195: dän jälkeläisensä viljelivät nyt perintömaitansa lampuoteina.
23196: Tämän vääryyden poistamiseksi jätti hallitus 1863 vuoden
23197: valtiopäiville esityksen, missä se pyysi myönnettäväksi va-
23198: roja lahjoitusmaiden lunastamiseen niiden 1826 vuoden ase-
23199: tuksen mukaisilta omistajilta ja ehdotti lunastettujen mai-
23200: den perintöoikeudella luovuttamista erinäisillä ehdoilla lah-
23201: joitusmaiden lampuodeille. Erinäisistä syistä asia sillä ker-
23202: taa kumminkin raukesi.
23203: Sitten antoi hallitus 1867 vuoden valtiopäiville uuden
23204: esityksen samasta asiasta, jonka esityksen säädyt erinäisillä
23205: muutoksilla hyväksyivät ja määräsivät muun muassa että
23206: lunastetut lahjoitustilat olivat ostohinnan vuotuisesta, vähin-
23207: täin 6 % kuoletuksesta perintöluontoisina ja täydellä omis-
23208: tusoikeudella luovutettavat tilojen viljelijöille. Mutta jo tätä
23209: ennen oli hallitus vuosina 1860-1866 käyttövaroillaan osta-
23210: nut 45,207 hehtaaria rälssilahjoitusmaata 727,000 markan
23211: hinnasta. Vuoden 1867 jälkeen ryhtyi hallitus valtiosää-
23212: dyiltä saamansa valtuutuksen nojalla ja valtiosäätyjen sil-
23213: loin ja vuosina 1877, 1882 ja 1885 myöntämillä varoilla täy-
23214: dellä tarmolla Innastamaan lahjoitusmaita ja saatettiin nii-
23215: den lunastus loppuun vuonna 1891, jolloin 17,293,469 mar-
23216: kan 21 pennin hinnasta oli lunastettu kaikkiaan 1,003,965
23217: hehtaaria rälssilahjoitusmaita.
23218: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23219:
23220: Lahjoitusmaiden lunastamisessa seurattiin kahta eri me-
23221: nettelytapaa, niinkuin Senaatin Valtiovaraintoimituskun-
23222: na.n 2 päivänä joulukuuta 1876, 10 päivänä joulukuuta 18.84
23223: ja 31 päivänä joulukuuta 1887 antamista, lahjoitusmaiden
23224: lunastamista koskevista kertomuksista käy selville. Lampuo-
23225: deille ilmoitettiin ne ehdot, joilla he voisivat päästä tilojensa
23226: omi&tajiksi ja jos he kirjallisesti sitoutuivat näitä ehtoja
23227: noudattamaan, ostettiin tila. Näin meneteltiin, jos ostettava
23228: lahjoitusmaa kokonaisuudessaan oli jaettava lampuodeille.
23229: Mu~a oli toisia tapauksia, missä lahjoitusmaiden metsäalat
23230: olivat niin laajat tai itse hovien emä- eli kantatilat niin kal-
23231: lisarvoisia, että niiden jakaminen lampuodeille olisi ylen
23232: määrin korottanut lampuotien maistaan suoritettavaa lunas-
23233: tussummaa. Kun noita laajoja metsämaita ei kokonaisuu-
23234: dessaan tarvittu muodostettavien perintötilojen metsätarpe~n
23235: tyydyttämiseksi, pidätti valtio itselleen, helpottaakseen lam-
23236: puotien perintölunastusta, kantatilat sekä osan metsämaita.
23237: Tässä tapauksessa osti valtio suorastaan, tekemättä enna-
23238: kolta mitään välipuhetta lampuotien kanssa, koko lahjoitus-
23239: maan omaan laskuunsa. Täten ostetuista maista jaettiin osa
23240: lampuodeille ja osa erotettiin valtiolle. Erityinen arvio-
23241: lautakunta jakoi lahjoitusmaan ostohinnan kummallekin
23242: osalle, ja tuli lampuotien silloin vastata ainoastaan heidän
23243: osalleen lankeavasta ostohinnan osasta. Valtiolle erotetut
23244: metsämaat ovat sittemmin eri aikoina, sitä myöten kuin
23245: erottaminen on lopullisesti tapahtunut, julistetut kruunun-
23246: Iluistoiksi ja asetetut metsähallinnon alaisiksi. Valtiolle
23247: erotettuja kantatiloja taas on väliaikaisesti hoidettu val-
23248: tion laskuun, kunnes niiden vastaisesta käyttämisestä on
23249: lopullisesti päätetty. Näitä kantatiloja on osaksi jaettu
23250: tilattomalle väestölle, osaksi on maata niistä eroitettu yleisiä
23251: tarkoituksia varte~, osaksi on joku osa niistä julistettu
23252: kruununpuistoksi ja osa erotettu yhteismetsäksi kantatiloista
23253: muodostetuille. pienviljelystiloille.
23254: :Mainitulla tavalla syntyneet kruununpuistot ovat kui-
23255: tenkin kahta eri laatua. Vuosi 1887 merkitsee nimittäin
23256: kruununpuistojen muodostamiseen nähden käännekohdan,
23257: Lahjoitusmaa-alueiden .kruununpuistot. 5
23258:
23259: sillä tämän vuoden jälkeen muodostetut kruununpuistot ovat
23260: ainoastaan ehdollisesti julistetut kruununpuistoiksi.
23261: Vuoden 1882 valtiopäivillä tehdyn anomuksen johdosta
23262: asetti hallitus komissiouin tutkimaan oloja entisillä lah-
23263: joitusmailla. Keisarilliseen Senaattiin antamassaan lau-
23264: sunnossa 1 päivältä helmikuuta 1884 muistutti tämä korois-
23265: sioni muun muassa, että suuria haittoja lampuodeille oli
23266: syntynyt siitä, että kruununpuistoja oli lohkaistu, ennen~
23267: kuin isojako oli tapahtunut tahi sitä valmisteltu. Tähän vas"
23268: tataan Senaatin Talousosaston Valtiovaraintoimituskunnan
23269: lahjoitusmaiden lunastamista koskevassa kertomuksessa vuo-
23270: delta 1884 seuraavasti.
23271: ,Kun useampaan lunastetuista lahjoitustiloista on kuu-
23272: lunut niin laajat metsämaat, että, sittenkun lampuodeille
23273: tarpeelliset metsät on heille asianmukaisesti annettu, vielä
23274: on ollut jäljellä runsaat tähteet, jotka tilojen itsensäkannatta-
23275: vaisu1lden vaaratta on katsottu voitavan yhteisestä tilusten-
23276: joukosta lohkaista, niin on kartanonpaikoista kaukana ole-
23277: vat metsämaat valtiota varten erotettu ja annettu metsän-
23278: hoitolaitoksen hoidettavaksi ja hallittavaksi. Hinnat näistä
23279: liikametsistä on sittemmin, sen perästä kun joko erittäin ase-
23280: tetut taksoituskomisionit tahi sitte asianomaiset virastot
23281: ja henkilöt ovat niitä arvanneet ja arvioineet, erittäinkin
23282: siihen katsoen, miten lampuodit p~rstyvät itsellensä Innasta-
23283: maan hallussaan olevia tiloja, määrätty verrattain suuriksi
23284: ja luettu pois ostohinnasta sekä pantu yleisen valtiorahas-
23285: ton vastattaviin. Niin on esim. Salinin, Korpiselän ja Saan-
23286: lahden lahjoitusmaista kruununpuistoksi lohkaistujen yh-
23287: teensä 242,465 tynnyrinalaa laajain alain hinta määrätty
23288: 611,196 markaksi, kun lampuodit niiden maiden muusta
23289: osasta tulevat maksamaan ainoastaan 672,170 markkaa,
23290: vaikka tätä osaa on täyteen 407,000 tynnyrinalaa ja se,
23291: paitsi tarpeellista metsää, käsittää melkein kaiken viljellyn
23292: ja viljelykseen kelpaavan maan.
23293: Täten ovat sekä larnpuodit kovin suuritta uhrauksitta,
23294: joihin heidän voimansa toisin ollen luultavasti eivät olisi
23295: ylettyneetkään, voineet omikseen lunastaa viljeltävänänsä
23296: 6 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23297:
23298: ,olleet tilat, että myöskin ennen mainitut, useinkin hyvin
23299: arvokkaat metsät saatu säilytetyiksi huonosta hoidosta ja
23300: haaskanksesta. Sen seikan, että muutamia näitä metsämaita
23301: jo ennen isonjaon lopettamista on asetettu järki:peräisen
23302: metsänhoidon alaiseksi, ei voitane katsoa tuottavan mitään
23303: mainittavaa hankaluutta lam:puodeille, varsinkaan koska
23304: heillä lahJoituksen omistajain aikana ei ollut vapaata käyt-
23305: tövaltaa metsän suhteen, vaan he ainoastaan olivat oikeu-
23306: tetut kotitarpeiksi hakkaamaan sitä metsää, minkä tilanhal-
23307: tija heille sitä varten antoi. Jos kumminkin jonkun lah-
23308: joitusmaan lam:puodit ennen mainittuin metsämaiden eroit-
23309: tamisen kautta saisivat liian :pienet metsä:palstat, niin voi-
23310: tanee joku osa kruunua varten lohkaistuista metsistä antaa
23311: tilanhaitijoille sitä hintaa vastaan, josta valtio on sen hal-
23312: tuunsa ottanut.
23313: Mitä erittäin tulee komissioonin esitykseen että Pällilän
23314: kruununpuiston lohkaisemisen kautta kokonaista yhdeksän-
23315: toista taloa 1 ) muka on jäänyt tarpeellisten metsänaineiden
23316: puutteeseen, niin on muistettava että sen mukaan, mitä Met-
23317: sänhoitohallitus on ilmoittanut, nämä talot, samoin kuin
23318: muutkin Pällilän lahjoitusmaahan kuuluvat tilat, toimite-
23319: tussa isossajaossa ovat saaneet tarvittavan metsämaan. 'fähän
23320: katsoen ja kun nykyisin on annettu määräys, että kaikki se
23321: metsämaa, mikä on niissä puiston alaan kuuluvissaniitty:pals-
23322: toissa, jotka isossajaossa on annettu muutamille tiloille, ovat
23323: korvauksetta ja manttaalia lisäämättä niihin tiloihin yhdis-
23324: tettävät, niin Keisarillinen Senaatti ei ole katsonut olevan
23325: syytä mihinkään huomioon ottaa komissioonin esitystä vielä
23326: 2,500 tynnyrinalan lohkaisemisesta ja puistoista erottami-
23327: sesta ennen mainituille taloille annettavaksi. Keisarilli-
23328: nen Senaatti on kuitenkin sen metsäntarpeiden :puutteen
23329: :poistamiseksi, jota kenties muutamat tilanhaltijat tulevat
23330: kärsimään, ennenkun heidän metsänsä ennättävät' jälleen kas-
23331: vaa, määrännyt että kahdenkymmenen vuoden kuluessa täst-
23332: edes talontarve-aineita puistosta annettakoon hyvin vähäistä
23333:
23334: 1
23335: ) Maakirjanumeroa. Valiokunnan huomautus.
23336: Lahjoitusmaa-alueiden kruununpuistot. 7
23337:
23338: maksua vastaan tahi sattuvissa tapauksissa maksuttakin
23339: niille tilanhaltijoille, joiden metsäpalstoissa ei ole semmoisia
23340: aineita. r
23341: Komissiooni on myöskin lausunut suotavaksi että kaik-
23342: kiin lunastettuihin lahjoitusmaihin, joissa täysin suoritettu
23343: isojako ei sitä mahdottomaksi tee, perustettaisiin yhteisiä eli
23344: n. k. kunnallismetsiä, joita hoitaisi yksi metsävirkamies yh-
23345: dessä osakasten valitseman metsälautakunnan kanssa. Nämä
23346: metsät, joista lähtevät tulot olisivat jaettavat osakkaille hei-
23347: dän tilojensa manttaalien mukaan, lohkaistaisiin yhtenä tai
23348: useampina osina lohkokuntain yhteisestä maasta, sen pe-
23349: rästä kun lampuodintiloille on jaettu tarpeellinen kotimetsä
23350: polttopuita ja muita kotitarpeita varten. Ja on komissiooni
23351: katsonut semmoisen metsätalouden voitavan vaikeuksia ko}l-
23352: taamatta panna toimeen Salmin, Suojärven, Korpiseljän,
23353: Soanlahden, Ilmeen, J aakkiman, W alkjärven, Pyhäjärven,
23354: Sakkolan ja Kivennavan lahjoitustiloilla.
23355: Koska kuitenkin isonjaon sijoitus Sakkolan, J aakkiman
23356: ja Ilmeen tiloilla jo on toimitettu, niin jääpi tietysti kysy-
23357: mys kunnallismetsien sinne perustamisesta sen vuoksi sik-
23358: seen. Suojärven lahjoitusmaasta on mainittava että sen
23359: maan lunastettu osa on valtiolle myyty sillä ehdolla, että
23360: kaikki maa jaetaan lampuodeille. Mitä sitte tulee kunnal-
23361: lismetsäin perustamiseen Pyhäjärven, W alk.iärven, Salmin,
23362: Korpiselän ja Soanlahden lah.ioitustiloille, niin on näiden ti-
23363: lain lampuoteja asiasta kuulusteltu, mutta he ovat mitä jyr-
23364: kimmästi lausuneet vastustavansa kunnallismetsäin perusta-
23365: mista.
23366: Mitä sitten tulee komissioonin muistutukseen niistä suu-
23367: rista vastuksista, joita muka on syntynyt lampuödeille siitä,
23368: että osa hovitiloja on lohkaistu ennenkun isojako tai sen val-
23369: mistus on tapahtunut, niin on tämä muistutus perätön, ku-
23370: ten näkyy siitä mitä seuraa. Lahjoitusmaita lunastettaissa
23371: ovat niihin kuuluvat kanta-asemat eli hovitilat useimmiten
23372: kulkeneet mukana kaupassa. Moni näistä kanta-asemista
23373: on ollut vähäarvoinen sekä rakennusten että tilusten puo-
23374: lesta, ja sen vuoksi jaettu lampuotien kesken tahi sitte an-
23375: 8 :. 19:13. ,,..... .Anomusmietintö N :o 19.
23376:
23377: nettu halullisten henkilöiden viljeltäväksi, jonka ohessa hei-
23378: dät on oikeutettu isonjaon ja verollepanon lopetettua taval-
23379: lisilla kuoletusehdoilla ja verotalon-oikeutta nauttivina ne
23380: omakseen lunastamaan. Toisia taas, laaja-alaisempia, jotka
23381: pitempiä . aikoja ·sitte .ovat olleet tilanomistajan itsensä hal-
23382: littavina ja joiden rakennuksiin ja viljelemiseen runsaampia
23383: kustannuksia on uhrattu, on kruunu katsonut asiakseen hal-
23384: tuunsa ottaa, semminkin koska niille tilojen ostamisen edeltä
23385: käyneessä ·arvauksessa on pantu niin kallis arvo, että lam-
23386: puodit eivät olisi jaksaneet, hallittavinaan olevain tilain
23387: ostohinnan lisäksi, myöskin maksaa takaisin kanta-asemista
23388: suoritettuja hintoja. Siten on tähän asti lunastetuista lah-
23389: joitusmaista seuraavat kanta-asemat eli hovitilat kruunulle
23390: erotettu, nimittäin Kurkijoen hovitila Kurkijoen pitäjässä,
23391: W ehmaisten hovitila Raudun pitäjässä, Petäjärven hovitila
23392: Sakkolan pitäjässä, Ilmeen hovitila Ilmeen kappelissa Hii-
23393: tolan pitäjää, W eikkolan hovitila ynnä Pähkinämäen ulko-
23394: tila W alkjärven pitäjässä sekä Konnitsan ja Kiimajärven
23395: emätalot niinkuin myöskin W ernitsan ja Sortanlahden yh-
23396: teisviljelyksessä olevat hovitilat Pyhäjärven pitäjässä.
23397: Näistä on Kurkijoen, W ehmaisten,. Petäjärven ja Ilmeen ho-
23398: vitilat lohkaistu samalla kuin tiloilla on pidetty isoajakoa.
23399: Kiimajärven hovitilaa sitä vastoin ei ole vielä lohkaistu,
23400: vaan se on jätetty sikseen, kunnes isonjaon lohkosijoitus on
23401: tapahtunut. Mitä taas tulee W eikkolan, Konnitsan, W er-
23402: nitsan ja Sortanlahden hovitiloihin, niin on tosin niiden
23403: ympärysrajat jo väliaikaisesti paalutettu, mutta koska· iso-
23404: jako ei ole vielä tapahtunut, ovat nämät hovitilat samoin
23405: kuin maan alustaa olevat 1 ) lampuodintilatkin jääneet enti-
23406: seen nautintoonsa. Yllä mainittujen maiden lampuodit ei-
23407: vät siis missään tapauksessa vielä ole tulleet kärsimään vas-
23408: tuksia ennen mainitusta paalutuksesta. Jos kumminkin
23409: is9njaon~valmistelua toimitettaissa huomattaisiin että näiden
23410: hovitilain paalutus isommassa määrässä estäisi lampuodin-
23411: til11.in lohkojen sopivata sijoittamista, niin ottanevat kait
23412:
23413: 1
23414: ) Lahjoitusmaahan kuuluvat. Valiokunnan huomautus.
23415: Lahjoitusmaa-alueiden. kruununpuistot. 9
23416:
23417: asianomaiset osakkaat tämän seikan isoajakoa pidettäessä
23418: tarkasti huomioansa ja hovitiloja ympäröivät piirirajat voi-
23419: tanoo silloin sovitella.''
23420: Kun kysymys lahjoitusmaiden lunastamisesta jälleen
23421: vuonna 1885 annettiin valtiosäätyjen käsiteltäväksi, liitet-
23422: tiin asiasta annettuun armolliseen esitykseen myös maini-
23423: tun komissiouin kertomus. Komissiouin edelläkerrotusta eh-
23424: dotuksesta antoi silloinen laki- ja talousvaliokunta lausun-
23425: non, jossa se kannatti komissiouin ehdotusta että yhteismet-
23426: sien muodostamiseen voitaisiin käyttää myös sopivia aloja
23427: kruununpuistoista, kuitenkin ainoastaan lunastusta vastaan.
23428: Vastauksessaan armolliseen esitykseen lausuivat valtiosää-
23429: dyt toivomuksen, että hallitus välipuheiden kautta koettaisi
23430: saada asukkaita lunastetuilla lahjoitusmailla erittäinkin
23431: niissä pitäjissä, joissa isojakoa ei vielä oltu pidetty ja joissa
23432: yhteismetsiä edullisesti sopi saada toimeen, muodostamaan
23433: niitä ja, missä tämä tarkoitus sen kautta saavutettaisiin,
23434: myöntäisi lampuodeille muitakin helpotuksia ja etuja kuin
23435: mitä armollisessa esityksessä oli ehdotettu ja valtiosäädyt
23436: olivat hyväksyneet. Keisarillisen Majesteetin tämän joh-
23437: dosta valtuutettua Senaatin Talousosaston ryhtymään niihin
23438: toimenpiteisiin, jotka valtiosäätyjen äsken kerrottuun esi-
23439: tykseen katsoen nähtäisiin sopiviksi, antoi Senaatti Valtio-
23440: varaintoimituskunnan kirjeen mukaan 6 päivänä toukokuuta
23441: 1887 ylempänä mainitut määräykset yhteismetsien aikaan-
23442: saamisesta valtion lunastamilla lahjoitusmailla. Näiden
23443: määräysten kruununpuistoja koskeva kohta kuuluu seuraa-
23444: vasti:
23445: ,:Mitä taasen niihin metsämaihin tulee, jotka jo ovat tai
23446: vastedes tulevat lahjoitusmaatiloista liikamaina lohkaista-
23447: viksi eivätkä vielä ole kruununpuistoiksi julistetut, on Kei-
23448: sarillinen Senaatti päättänyt, että ne aikanansa ovat kruu-
23449: nunpuistoiksi julistettavat ja semmoisina toistaiseksi pidettä-
23450: vät, ollen kumminkin lampuodeilla oikeus viimeistäänkin vii-
23451: den vuoden kuluessa siitä kun kuoletus heidän tiloistaan on
23452: lakannut, yhtäläisillä takaisinmaksamis-ehdoilla, kuin hei-
23453: dän tiloistaan olivat vahvistetut, kuoletus1Jlaksoilla lunas-
23454: 10 1913. ~ Anomusmietintö N :o 19.
23455:
23456: taa itsellensä yhteismetsäksi nämä kruununpuistot sillä hin-
23457: nalla, josta valtiovarasto on ne haltuunsa ottanut tai johon
23458: ne lohkaisuaikana kohtuullisesti voidaan arvata, lukemalla
23459: kumminkin pois sen summan, jolla sanottujen puistojen tu-
23460: lot valtiovaraston niitä hoitaessa nousevat niistä olleitten
23461: menojen yli; ja tulee tällä tavoin muodostettujen yhteismet-
23462: sien nauttia kaikki ne helpotukset ja edut, jotka ylempänä
23463: A litteran 5, 6 ja 8 kohdassa mainitaan; ja ovat ne hoidet-
23464: tavat metsälain 7 § :ssä olevien määräysten mukaan sekä an-
23465: nettavat tiloille näiden manttaalia enentämällä sillä tavoin
23466: että kruununpuistolle pantu veromäärä jaetaan ja pannaan
23467: eri tilojen laskuun niiden uuden veromäärän suhteen, jossa
23468: suhteessa tilat myös pääsevät osallisiksi y hteismetsään."
23469: Kun 1888 vuoden valtiopäiville annettiin armollinen esi-
23470: tys niiden valtiolainain uudistamisesta, ,jotka olivat otetut
23471: Viipurin ja Mikkelin lääneissä olevien lahjoitusmaiden lu-
23472: nastamista varten, oli esitykseen liitetty Keisarillisen Senaa-
23473: tin Valtiovaraintoimituskunnan kertomus vuodelta 1887
23474: siitä, millä tavoin ·lahjoitustilain lunastamista oli jatkettu.
23475: Tähän kertomukseen on otettu täydellinen selostus pu-
23476: heeksitulleiden määräysten sisällyksestä. Vastauksessaan
23477: armolliseen esitykseen valtiosäädyt ensinnä huomauttavat
23478: 1885 vuoden valtiopäivillä myöntäneensä erinäisiä yleisiä
23479: helpotuksia lahjoitusmaiden asukasten maksamisehtoihin
23480: sekä lausuneensa toivottavaksi, että hallitus koettaisi so-
23481: pimusten kautta saada lunastettujen lahjoitusmaiden asuk-
23482: kaita muodostamaan yhteismetsiä ja, missä sen kautta pääs-
23483: täisiin aijottuun tarkoitusperään, myöntäisi lampuodeille
23484: yhä enemmän helpotuksia ja etuja. Sitten jatkuu vastaus
23485: seuraavasti: ,Nyt esillä olevasta armollisesta esityksestä ja
23486: siihen liitetystä kertomuksesta lunastustoimen jatkamisesta
23487: ovat Säädyt havainneet, että Hallitus myöskin mahdollisim-
23488: massa määrässä on ottanut huomioon Säätyjen vastamainitut
23489: toivomukset. Armollisella julistuksella 25 p:ltä tammi-
23490: kuuta 1886 on Sääty.ien yllämainittu päätös noudatettavaksi
23491: vahvistettu, ja erityisiin toimiin on ryhdytty Säätyjen tar-
23492: koittamaan suuntaan. Mitä erittäin tulee yhteismetsien pe-
23493: Lahjoitusmaa-alueiden kruununpuistot. 11
23494:
23495: rustamiseen, niin ei ole kuitenkaan Hallituksen harrastuk-
23496: silla siihen taivuttaa tilallisia vielä ollut sellaista menes-
23497: tystä, että mitään tulosta siitä voitaisiin Säädyille ilmoit-
23498: taa". Kuten tästä selviää, lausuivat valtiosäädyt nimen-
23499: omaan, että ne toimenpiteet, joihin hallitus puheenalaisessa
23500: asiassa jälkeen 1885 vuoden valtiopäiväin oli ryhtynyt, oli-
23501: vat käyneet valtiosäätyjen tarkoittamaan suuntaan. Ja kun
23502: näihin toimenpiteisiin ilmeisesti ovat luettavat myöskin
23503: useinmainitut Senaatin 6 päivänä toukokuuta 1887 antamat
23504: määräykset, on Valiokunnan mielestä näiden määräysten
23505: katsottava saaneen valtiosäätyjen hyväksymisen. Sitä vas-
23506: toin ovat ne kruununpuistot, jotka ovat semmoisiksi juliste-
23507: tut ennen toukokuun 6 päivää 1887, lopullisia ja niiden suh-
23508: teen ei ole annettu minkäänlaisia lupauksia siitä, että lam-
23509: puotitilojen omistajat olisivat oikeutetut niitä Innastamaan
23510: yhteismetsiksi. Ne ovat siis tavallisia kruununpuisto,ja,
23511: jotka metsälain 2 § :n mukaan ovat käytettävät alituista
23512: metsänhoitoa varten kruunun laskuun.
23513: Valiokunnan saamien tietojen mukaan on allamainituista
23514: lahjoitusmaista erotettu kruununpuistoja
23515:
23516:
23517: Kruununpuiston
23518:
23519: Pitäjä Muistu-
23520: Goalue Pinta- Kruunun-
23521: Lunastus puistoksi tuksia
23522: Nimi ala heh-
23523: taaria hinta Smk. julistamis-
23524: aika
23525:
23526:
23527:
23528: llilä. Muola. Pällilä. 115,886.691 610,000:- 1
23529: 187/ 10 751 Hintaan sisäl-
23530: tyy mhöskin
23531: hmta oviti-
23532: lasta,jokaon
23533: ~ha.
23534:
23535: maa. Salmi. Salmi. 43,094.941
23536: 1
23537: 1820/175 'l
23538: oiselkä. Korpiselkä. Korpiselkä. 63,825.19 } 611,196: 56 1831/to 77 JHintaan sisll.l-
23539: tyy myöskin
23540: » Soanlahti. Soanlahti. 20,190.16 1 » kruunulle
23541: erotettuj en
23542: cokka. Rautjärvi. Ilmes. 2,638.60 35,139:- 1821/283 Hutjakan ja
23543: 1 8
23544: Tuleman ti-
23545: rkeli. Sulkava. Lohikoski. 5,176.69 72,000:- 1 18 /, 1 83 lojen ;y:nnä
23546: eräiden kos-
23547: 1 kien hinnat.
23548: 12 1913. - Anomusmietintö N:o 19.
23549:
23550:
23551: Kruununpuiston
23552: 1
23553: Hoitoalue Pitäjä 1 Muis
23554: Pinta- Krunun-
23555: Lunastus puistokai tuke
23556: Nimi ala heh-
23557: hinta Smk. julistamis-
23558: taria aika.
23559:
23560:
23561: Laatokka. Jaakkima. Besborodk:o. 3,383.94 67,705:22 188/,87
23562: Miehikkä. Miehikkälä. Miehikkälä. 5,023.49 81,250:- 1820/ 687
23563: Laatokka.. Sakkola. Sakkola. 1,998.71 59,722:- 1810/u87
23564: Ruplaa
23565: Rajajoki. Valkjärvi. Nurmijärvi.~ 2,060.41 ()9,508:24 181"/,90
23566: Ruplaa
23567: Laatokka. Pyhäjärvi. Pyhäjärvi. 7,652.92 161,117:92 18'0/ 8 90
23568: Rajajoki. Kivenuapa. Lintula. 10,194.66 650,000:- 1819/.90
23569: » Valkjärvi. Uosukkala. 436.49 ? 192'J.07
23570: Laatokka. Muola. Vendelä. 1,997.68 100,000:- ? J,uovutet
23571: teismet
23572: 1 swxn 1
23573:
23574: Lahjoitusmailla päättyneiden isojakojen jälkeen toimite-
23575: tut veronpanot osottavat tilojen yleensä yksityisomistukseen
23576: saaneen maata noin 2,000 tynnyrin.alaa eli 1,000 hehtaaria
23577: uutta manttaalia kohden, läänin pohjoisosissa paljon enem-
23578: mänkin, mutta vanhaan manttaaliin verraten, joka oli jako-
23579: perusteena isojaossa, toisinaan paljon vähemmänkin eli noin
23580: 500 hehtaaria vanhaa manttaalia kohden. Isojaossa lienee
23581: taas usein sattunut, että tiloille jaetulla metsämaalla on ol-
23582: lut vähän seisovaa metsää, jota isojaossa toimitettu metsäta-
23583: sinkokaan ei ole voinut kokonaan auttaa tai korvata .
23584:
23585:
23586: •
23587: Harkitessaan esilläolevia anomusehdotuksia on Valio-
23588: kunta havainnut niiden tarkoituksena olevan kruununpuis-
23589: tojen lunastamista yhteismetsiksi koskevien Senaatin 6 päi-
23590: vänä toukokuuta 1887 antamien määräysten selventäminen
23591: ja osaksi muuttaminen. Ensinnäkin ehdotetaan, että lahjoi-
23592: Lahjoitusmaa-alueiden kruununpuistot. 13
23593:
23594: tusmaa-alueiden lampuodit ja tilalliset saisivat yhteismet-
23595: siksi lunastaa lankakunnistaan erotetut kruununpuistot, jos
23596: vähintään toinen puoli, tai toisen aiotteen mukaan suurin
23597: osa, lamptiodeista ja tilallisista sitä anoo, mutta jäisi valtio,
23598: toisen aiotteen ehdotuksen mukaan, osakkaaksi yhteismet-
23599: sässä sille osalle, jota ei olisi voitu tilallisille luovuttaa.
23600: Ensimmäinen alote näyttää edellyttävän, että lunastamis': ·
23601: oikeutta käyttävien sallittaisiin lunastaa itselleen sekin osa
23602: kruununpuistoa, johon heidän tilansa voimassa olevan jako~
23603: perusteen mukaan eivät pääsisi osallisiksi, jos tuo metsämaa
23604: annettaisiin lankakunnan kaikille tiloille. Tästä ehdotuk~
23605: sesta on kuitenkin huomautettava, että sen kautta myönnet-
23606: täisiin lunastajille kohtuuton etu ja tapahtuisi vääryys niitä
23607: lankakunnan osakkaita kohtaan, jolla, siihen åikaan kun
23608: lunastamisanomus tehdään, syystä tai toisesta ei olisi tilai-
23609: suutta siihen yhtymään.
23610: Niinikään on otettava huomioon, että koska valtio osta-
23611: essaan låhjoitustiloja on saanut niihin täyden omistusoi-
23612: keuden, valtio epäilemättä on ollut oikeutettu käyttämään
23613: sitä lampuotien hallitsemien tilojen lunastamisen helpoitta-
23614: mista tarkoittavaa menettelyä, että noihin tiloihin kuuluvista
23615: metsämaista on niiden silloisesta hinnasta valtiota varten ero-
23616: tettu se osa metsää, mikä on jäänyt jälelle kun lampuodeille
23617: tarpeelliset metsät on heille luovutettu, vaikka 15 päivänä
23618: toukokuuta 1848 annetun maanmittausohjesäännön 128 § :n
23619: mukaan Viipurin lääni ei ole liikamaan erottamisen alainen,
23620: jos tilalliset tahtovat kaiken maan pitää. Mitään muodollista
23621: vääryyttä näitä lampuoteja kohtaan tämä menettely oikeu-
23622: delliselta kannalta katsoen siis ei sisällä. Syynä siihen, että
23623: metsäalueita on otettu valtion haltuun ja että Keisarillinen
23624: Senaatti vuonna 1887 antamissaan määräyksissä on myön-
23625: tänyt lampuodeille oikeuden vastedes lunastaa tällaisia
23626: alueita yhteismetsiksi, lienee osaksi myöskin ollut pyrkimys
23627: ehkäistä lankakunnan taloihin yksityisesti kuuluvien met-
23628: sien hävittämistä ja saada aikaan metsätaloudellisia näkö-
23629: kohtia silmällä pitäen hoidettuja yhteismetsiä, joita lampuo-
23630: dit eivät isojaon yhteydessä olleet tahtoneet perustaa.
23631: 14 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23632:
23633: Valiokunta, joka ei ole katsonut asiakseen ryhtyä arvos-
23634: telemaan hallituksen edellä kosketeltujen valtiosäätyjen hy-
23635: väksymien määräysten hyödyllisyyttä yhteiskunnalliselta
23636: kannalta, ei ole jättänyt huomioon ottamatta, että kruunun-
23637: puistojen lunastamiselle Keisarillisen Senaatin useinmaini-
23638: tun kirjeen nojalla on syntynyt hankaluuksia sen kautta, että
23639: Senaatti tällaisia lunastamisanomuksia käytellessään on pitä-
23640: nyt niihin myöntymisen ehdottomana edellytyksenä, että
23641: asianomaiseen lankakuntaan kuuluvista entisistä lahjoitus-
23642: tiloista muodostettujen talojen kaikki osakkaat ovat yhty-
23643: neet anomukseen sekä että ennen itse luovutuksen tapahtu-
23644: mista on vaadittu, että kaikki mainitut henkilöt ovat luovu-
23645: tuskirjaan tehdyssä merkinnässä selittäneet olevansa tyyty-
23646: väisiä siinä mainittuun luovutussnmmaan ja sen jakoon ynnä
23647: muihin luovutusehtoihin. Kun lankakunnan talojen osak-
23648: kaita saattaa toisinaan olla satamääriä, on luonnollista, että
23649: sellaisten asiain vireille paneminen ja loppuun saattaminen
23650: näin ollen voi käydä varsin vaikeaksi.
23651: Senaatin kirjeessä 6 päivältä toukokuuta 1887 antamat
23652: määräykset lahjoitusmaista. erotettujen kruununpuistojen
23653: luovuttamisesta yhteismetsiksi eivät kuitenkaan nimeno-
23654: maan estä luovutnksia siinäkin tapauksessa, etteivät kaikki
23655: lankakunnan tilalliset ole sitä anoneet. Huomattava on
23656: myöskin että yhteismetsän hoitosuunnitelman tekemiselle
23657: ja siihen tarpeellisiksi havaituille korjauksille, yhteismet-
23658: sän tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle ja hoitosuunnitel-
23659: man vaivonnalle voi olla hyödyksi, jos valtio, siinä tapauk-
23660: sessa, että joku tahi jotkut tilalliset syystä tai toisesta eivät
23661: ole joutuneet osallisiksi yhteismetsään, olisi siinä osallisena
23662: näiden tilojen osalta. Täten voisi valtio tehokkaammin val-
23663: voa yhteismetsien hoitoa ja käyttämistä. Sillä ei käy kiel-
23664: täminen, että metsälain 7 § :n säännökset ja Senaatin usein-
23665: mainitut määräykset eivät anna Metsähallitukselle tarpeeksi
23666: sananvaltaa yhteismetsien hoitoon ja hallintoon nähden.
23667: Voimassa olevat lainmääräykset yhteismetsistä olisivat sen-
23668: tähden anomusehdotuksissakin mainittujen seikkojen joh-
23669: dosta kehitettävät ,ia korjattavat.
23670: Lahjoitusmaa-alueiden kruununpuistot. 16
23671:
23672: Koska kuitenkin viranomaisten V aliakunnan käsityksen
23673: mukaan pitäisi löytää sopivia keinoja edellä kosketeltujen
23674: hankaluuksien poistamiseksi, mikäli tämä Senaatin usein-
23675: mainittujen määräysten tarkoitukseen nähden on tarpeellista
23676: ja mahdollista, eikä yhteismetsän lunastushinnan laskemi-
23677: nenkaan kaivanne muutoksia tai selvennykSiä useinmainitun
23678: Senaatin kirjelmän määräyksiin, on Valiokunta sitä mieltä,
23679: että Eduskunnan ei ole tarpeen ryhtyä erinäisiin toimen-
23680: piteisiin asiassa.
23681: Edellä esitetyn perusteella V aliakunta siis kunnioittaen
23682: ehdottaa,
23683: että puheenalaiset anomusehdotukset eivät
23684: antaisi aihetta erinäisiin toimenpiteisiin Edus-
23685: kunnan puolelta.
23686:
23687: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1913.
23688:
23689:
23690:
23691:
23692: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
23693: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Lauri A. Yrjö-Koskinen sekä
23694: jäsenet Astala, Hoikka, Häyrynen, Iipponen, Koivisto,
23695: Oskari Laine, Leino, Lylykorpi, Paunu, Pennanen, Perttilä,
23696: Pykälä, Saarinen ja Wirkki sekä varajäsenet Kunnassalo,
23697: Kääriäinen (osaksi) ja Tåg.
23698: 16 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: Vastalauseita.
23704: I.
23705:
23706: Emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmistön
23707: mielipiteeseen, kun he ovat jättäneet kokonaan huomioon
23708: ottamatta vuoden 1911 Valtiopäivilie jätetyn anomuksen
23709: N :o 50 (Laki- ja Talousvaliokunnan liitteet sivu 35) esite-
23710: tyn periaatteen, että toisten lahjoitusmaiden lampuodit ase-
23711: tetaan oikeudellisessa suhteessa erilaiseen asemaan riippuen
23712: vuoden 1887 Armollisen kirjeen epäselvän sanamuodon tul-
23713: kinnasta että ainoastaan niillä lahjoitusmaan tilallisilla,
23714: joiden maista on liikamaita lohkaistu ja jälkeen 1887 julis-
23715: tettu kruununpuistoksi, olisi oikeus lunastaa ne yhteismet-
23716: siksi, jota vastoin niillä, joiden eroitetut liikamaat ovat
23717: julistetut kruununpuistoksi ennen yllä mainittua päivää, ei
23718: sellaista oikeutta olisi, vaikka epäkohdat ovat niin totta-
23719: puhuvia kuin ensinnä Pällilän lahjoitusmaalla, .joka vuonna
23720: 1872 ostettiin valtiolle ja ennen isonjaon alkamista 187 4
23721: siitä Jiikamaana eroitettiin 15,886, 69 hehta.aria, joka liika-
23722: maa vuotta myöhemmin eli vuonna 1875 joulukuun 15 päi-
23723: vänä julistettiin kruununpuistoksi ja tämä edeltäpäin loh-
23724: ka.iseminen vei sellaiseen tulokseen että Muolan pitäjän kes-
23725: kiosassa eri kylissä 19 talonumeroa jäi ilman kotitarve-
23726: metsää ja laidunmaata.
23727: Sakkolan lahjoitustila, jonka valtio osti 1878 ja siitä ero-
23728: tettiin liikamaana 1,998, 70 hehtaaria, joka julistettiin kruu-
23729: nunpuistokai vasta joulukuun 15 päivänä 1887, tuo muo-
23730: dollinen kruununpuistoksi julistaminen muutti oikeussun-
23731: teet sellaisiksi, että Sakkolan lahjoitusmaan tilallisilla on
23732: takaisin osto oikeus, jota Pällilän alustalaisilla ei ole.
23733: Takaisin lunastamisoikeutta niiltä lahjoitusmaatilallisilta,
23734: joidenka tiluksista lohkaistut liikamaat on julistettu kruu-
23735: Vastalause L 17
23736:
23737: nunpuistoksi jälkeen 6 päivän toukokuuta 1887, ei valio-
23738: kunnan enemmistökään ole voinut kieltää, vaan ei kum-
23739: minkaan ole tahtonut esittää mitään toimenpidettä niiden
23740: vaikeuksien poistamiseksi, jotka tekevät mahdottomaksikin
23741: noihin oikeuksiin pääsemisen.
23742: Pitemmältä asiaa selostamatta viittaamme edellä maini-
23743: tun anomuksen perusteluihin ja katsomme oikeaksi ehdottaa
23744:
23745: että Eduskunta lausuisi toivomuksena, ettei
23746: yhden tai jonkun kieltäytyminen tilaosaltansa
23747: käydä kruununpuiston lunastajaksi estä toisia
23748: pääsemästä oikeuksiinsa, vaan saisi Suomen
23749: Valtio tulla poissaolevien osalta osakkaaksi yh-
23750: teismetsään;
23751: että nekin lahjoitusmaista lokkaistut liika-
23752: maat, jotka ennen vuotta 1887 ovat julistetut
23753: kruununpuistoksi, selitettäisiin kuuluvan lunas-
23754: tusoikeuden alaisiksi.
23755:
23756: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
23757:
23758: K. K. Pykälä. A. Leino.
23759:
23760:
23761:
23762:
23763: 2
23764: 18 1913. - Anomusmietintö N :o 19.
23765:
23766:
23767:
23768:
23769: II.
23770: Koska ·emme ole voineet hyväksyä Valiokunnan enem-
23771: mistön mielipidettä mietinnön perustelujen k!Vhteen viimei-
23772: seen kappa1eeseen nähden, niin saamme •esittää eriävän mieli-
23773: piteemme mainittuihin kohtiin.
23774: Mielestämme ei Valiokunnalla o1e mitään syytä antaa
23775: tukea sille käsitykselle, että hallitus tällaisessa miljooniin
23776: markkoihin nousevassa yhteistä kansallisomaisuutta koske-
23777: vassa kysymyksessä voisi tulkita aikaisemmin tehtyjä pää-
23778: töksiä epäedullisemmin kuin tähän saakka, eikä myöskään
23779: nykyiset hallintoviranomaiset liene rmiteDJkään ansainneet
23780: sellaista luottamuslausetta kuin Valiokunta taJhtoo niil~e an-
23781: taa. EhCLotamme m:iJetinnön H sivulla olevan ensimäisen
23782: kappaleen alusta poistettavaksi sanat: - - - ,joka ei ole
23783: katsonut asiakseen ryhtyä arvostelemaan hallituksen edellä
23784: kosketeltujen valtiosäätyj,en hyvä.ksymien määräysten hyö-
23785: dyllisyyttä yhteiskunnallis·elta kannalta" - - - sekä
23786: mietinnön 14 sivun lopulla ja 15 sivun alussa ole'Vat kap-
23787: paleet kokonaan poistettavaksi ja näiden tilalle otettavaksi
23788: näin kuuluvan uuden kappaleen:
23789: ,Huomattava on, että metsälain 7 § :n säännökset ja Se-
23790: naatin useinmainitut määräykset eivät anna :Metsähal.Iituk-
23791: selle tarpeeksi sananva.Uaa yhteismetsien hoitoon ja hallin-
23792: toon nähden. Voimassa olevat lakimääräykset yhteismetsäin
23793: säilymisestä ja hoidosta olisivat siis ensin kehitettävät ja
23794: korjattavat. v,aliokunta ei myöskään näi.:len aJotteiden yh-
23795: teydessä katso asiakseen ryhtyä arvostelemaan hallituksen
23796: edel:läkosketeltuj,en määräysten hyödyllisyyttä yhteiskunnan
23797: kannalta katsoen ja kun tarpeellisia esitöitä ei asiassa ole
23798: tehty, on V aliakunta sitä mieltä, että eduskunta ei ryhtyisi
23799: minkäänlaisiin toimenpiteisiin asiassa.
23800: Vastalause II. 19
23801:
23802: Edellä esitetyn perusteella V aliakunta siis kunnioittaen
23803: ehdottaa,
23804:
23805: että puheenalaiset anomus-ehdotukset eivät
23806: antaisi aihetta erinäisiin toimenpiteisiin Edus-
23807: kunnan puolelta.
23808:
23809: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1913.
23810:
23811: Mikko Virkki. V. Perttilä.
23812: 0. Kunnassalo. Oskari Lylykorpi.
23813: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
23814: 1913. - Anomusmietintö N:o 20.
23815:
23816:
23817:
23818:
23819: 'l'alousvaliokunnan mietintö
23820: N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka tar·
23821: koittaa tutkimuksen toimittamista puutavara·
23822: liikettä haittaavista epäkohdista sekä tärkeim·
23823: pien liikeväylien y. m. valtiolle lunastamista.
23824:
23825: Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
23826: tänyt edellämainitun, edustajain Hahlin y. m. anomusehdo-
23827: tuksen N :o 8, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että
23828: toimitettaisiin tutkimus puutavaraliikettä haittaavista epä-
23829: kohdista ja että tärkeimpiä liikeväyliä, varasto- ja lastaus-
23830: paikkoja lunastettaisiin valtiolle.
23831:
23832:
23833:
23834: Anomusehdotuksen perusteluissa lausuvat alotteenteki-
23835: jät, että puutavaraliikettämme, jolla on varsin tärkeä mer-
23836: kitys maamme taloudessa, voitaisiin suuresti kehittää ja sen
23837: tuottavaisuutta lisätä, jos ne monet epäkohdat, jotka hait-
23838: taavat tätä elinkeinonhaaraa, poistettaisiin. Puutavarakau-
23839: pan alalla on meillä nimittäin selvästi huomattavissa riit-
23840: tävän kilpailun puutetta, joka osaltaan johtuu siitä, että
23841: 1muta raaka-aineena käyttävä teollisuutemme on joutumassa
23842: muutamain suurten, keskenään yhdistyneiden liikkeiden
23843: haltuun. Tällaisia yhtymiä vastaan on kilpailu alottelevain
23844: liikkeiden puolelta miltei mahdoton, näiltä kun puuttuu
23845: monta tärkeätä etua, joita suurliikkeillä on. Ne eivät esim.
23846: ole tilaisuudessa saamaan luotettavia tietoja puutavaramark-
23847: kinain tilasta ja puutavarain hinnoista. Tärkeimmät uitto-
23848: väylät ja suuria vesistöjä yhdistävät tukkikanavat ja -tiet
23849: ovat myöskin suurliikkeiden hallussa. Niinikään eivät aika-
23850: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 20.
23851:
23852: vat liikkeet ole tilaisuudessa saamaan tärkeimmissä vienti-
23853: satamissamme varasto- ja lastauspaikkoja. Kun jalostamat-
23854: toman puutavaran vientiä ulkomaille sen ohella vaikeuttaa
23855: verrattain korkea vientitulli, seuraa tästä, että ostettavan
23856: raaka-aineen määrä ja sen hintakin pääasiallisesti on suur-
23857: liikkeistä riippuva.
23858: Lisäksi mainitaan anomusehdotuksen perusteluissa, että
23859: ammatti-opetus meillä ei tyydytä tarvetta. Korkeampi tek-
23860: nillinen taito Imutavarateollisuuden alalla on puutteellinen,
23861: koskapa emme kykene kilpailemaan puujalostustuotteiden
23862: laadussa emmekä hinnoissa esim. ruotsalaisten kanssa. Sa-
23863: maa todistaa sekin, että meiltä, kannattaa viedä pienempää-
23864: kin puutavaraa ulkomaille jalostamattomana, vaikka sitä
23865: rasittaa korkea vientitulli. Myöskin se seikka, että maa-
23866: hamme tuodaan miljoonien markkojen arvosta kivihiiliä
23867: osottaa, ettemme pysty käyttämään hyväksemme sitä suun-
23868: natonta polttopuumäärää, mikä järkiperäisilläkin hakkuilla
23869: olisi metsissämme tarjona.
23870:
23871:
23872:
23873: Valiokunta katsoo tarpeelliseksi aluksi huomauttaa, että
23874: anomusehdotuksen käsittelyä on vaikeuttanut se, että siinä
23875: kosketellut lukuisat eri asiat eivät ole välittömässä yhtey-
23876: dessä keskenään. Sen vuoksi onkin V aliakunta erikoisesti
23877: kohdistanut lausuntonsa vain tärkeimpiin anomusehdotuk-
23878: sessa viitattuihin seikkoihin.
23879: Aiotteentekijät ovat huomauttaneet, että puutavaraliik-
23880: keen harjoittajille olisi tärkeätä saada nykyistä paremmin
23881: luotettavia tietoja puutavaramarkkinain tilasta ja niillä val-
23882: litsevista hinnoista. Asettamalla ulkomaille kauppa-asia-
23883: miehiä, jotka hankkisivat tällaisia tietoja ja muutenkin olisi-
23884: vat liikkeenharjoittajille puutavarakaupoissa apuna, voitai-
23885: siin nykyisiin oloihin saada siinä suhteessa korjauksia. -
23886: Valiokunnan mielestä ei tämä seikka kaipaa anomuksessa
23887: tarkoitettua tutkimusta ja asiallisestikin on näyttänyt tar-
23888: koituksenmukaisimmalta, että se olisi jätettävä liikkeenhar-
23889: joittajain omasta alotteesta riippuvaksi.
23890: Puutavaraliikettä haittaavat epäkohdat. 3
23891:
23892: Edelleen on alotteessa viitattu siihen, että lauttausoloi-
23893: hin olisi saatava korjauksia. Joskaan aiotteentekijäin väite,
23894: että tärkeimmät uittoväylät olisivat miljoonaliikkeiden hal-
23895: lussa, ei pidä paikkaansa, sillä ovathan ne vesioikeuslain
23896: mukaan kaikille avoinna, ei ole kielettävissä, että vanhan
23897: lauttausasetuksen voimassa ollessa laaditut lauttaussäännöt
23898: ovat puutteellisia ja että lauttaukselle tarpeelliset maa- ja
23899: vesialueet suurten lauttausväylien varsilla ovat sanottuna
23900: aikana yleensä joutuneet muutamien suurten yhtiöiden hal-
23901: tuun. Nykyisen vesioikeuslain mukaan voidaan lauttaus-
23902: säännössä kuitenkin määrätä, että maa- tai vesialue on luovu-
23903: tettava, jos vesistöllä on suurempi yleinen arvo lauttaukseen
23904: nähden. Monille vesistöille onkin jo laadittu uudet lauttaus-
23905: säännöt ja muutamille maamme suurimmista ja tärkeim-
23906: mistä lauttausväylistä ovat ne parhaillaan tekeillä. Näitä
23907: laadittaessa on pidetty silmällä, että lauttaus saadaan, mi-
23908: käli mahdollista, yhteiseksi ja, että puutavaran uittoa var-
23909: ten tarpeelliset nosto-, lajittelu- ja säilytyspaikat tulevat
23910: korvausta vastaan luovutetuiksi lauttaajien käytettäviksi
23911: tai, jos vesistöllä on suurempi merkitys, pakkolunastetuiksi.
23912: Lauttauksen etua on valvottu myös siten, että kruunu on
23913: silloin, kun lauttausväylän kuntoonpaneminen on käynyt
23914: niin kalliiksi, että yksityiset eivät ole olleet halullisia kiin-
23915: nittämään työhön tarvittavia pääomia, toimittanut sen
23916: omalla kustannuksellaan. Näin on tapahtunut esim. Uuk-
23917: sunjoessa, Siikajoessa, Oulujoessa ja Kemijoessa. Tämän
23918: ohella on nostettu kysymys siitä, että valtio auttaisi uitto-
23919: väyläin kuntoonpanemista kuoletuslainoilla.
23920: Metsähallitus on niinikään ehdottanut että valtio yleensä
23921: ottaisi teettääkseen sellaiset työt ja laitteet, joita tarvitaan
23922: eri vesistöjen yhdistämiseksi keskenään. Jo v. 1908 esitti
23923: metsähallitus, että tie- ja vesirakennusten ylihallitus saisi
23924: tehtäväkseen ehdotuksen laatimisen Saimaan ja Päijänteen
23925: vesistöjen yhdistämisestä uittokanavalla ja onkin mainitussa
23926: ylihallituksessa juuri tekeillä tällainen ehdotus. Samoin on
23927: ehdotettu Kitkajärven ja muun Venäjän puolelle laskevan
23928: Kuusamon vesistön yhdistämistä Iijoen vesistöön. Oulun-
23929: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 20.
23930:
23931: järvi on jo yhdistetty uittokanavalla Siikajoen ja Kitka- ja
23932: Livajärven välille on hankittu tukinkuljetuslaitos. Sen
23933: ohessa on ryhdytty toimiin sopivien niputus- ja satamapaik-
23934: kojen hankkimiseksi Tornionjoen ja Oulunsalon välillä, jossa
23935: puutetta sellaisista paikoista on ilmennyt.
23936: Mitä anomusehdotuksessa tehtyyn huomautukseen las-
23937: taus- ja varastopaikoista vientisatamissamme tulee, ovat
23938: puutavarateollisuutta harjoittavat tehtaat, mikäli ne eivät
23939: sijaitse satamien varsilla, tavallisesti vuokranneet niitä kau-
23940: punkikunnilta. Valiokunnan mielestä ei olisi mitään hyö-
23941: tyä odotettavissa näiden paikkain lunastamisesta valtion
23942: omiksi. Samoin kuin kaupunkien olisi vaitionkin ne vuok-
23943: rattava liikkeiden käytettäviksi. Kun näiden alueiden lu-
23944: nastaminen epäilemättä tulisi hyvin kalliiksi, niin ei ole
23945: myöskään luultavaa, että tuo vuokra nykyisestään laskeu-
23946: tuisi, vaan pikemmin päinvastoin.
23947: Siihen nähden, mitä edellä on mainittu niistä toimen-
23948: piteistä, joihin jo on ryhdytty tai ehdotettu ryhdyttäväksi
23949: puutavaraliikettä haittaavien epäkohtain poistamiseksi, ja
23950: kun muut anomusehdotuksessa mainitut seikat ovat sen-
23951: laatuisia, että Eduskunnalla Valiokunnan mielestä ei ole
23952: syytä niiden johdosta tässä yhteydessä erityisiin toimenpi-
23953: teisiin ryhtyä, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
23954:
23955: että Eduskunta antaisi puheenaolevan anv-
23956: musehdotuksen raueta.
23957:
23958:
23959:
23960: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Rau-
23961: tapää, varapuheenjohtaja Kaskinen sekä jäsenet Aromaa
23962: (osittain), Hahl, Redberg (osittain), Inborr, Kananen,
23963: Kautto (osittain), Mynttinen, Mäkelä, V., Oranen (osittain),
23964: Peurakoski, Riihelä (osittain), Saari, Savolainen (osittain),
23965: Typpö, T. (osittain) ja Vahe (osittain) sekä osittain vara-
23966: jäsenet Junnila, KorJOnen, Lohi, Tanttu ja Wäänänen.
23967:
23968: Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1913.
23969: Vastalause. 5
23970:
23971:
23972:
23973:
23974: Vastalause.
23975: Voimatta yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan ano-
23976: musehdotuksen hylkäämisestä tuon tässä esille eroavan
23977: mielipiteeni.
23978: Järkiperäisen metsänhoidon kehittymiselle niin valtion
23979: kuin yksityistenkin mailla on välttämätöntä, että ei aino-
23980: astaan paksummalla, vaan myös ohuemmalla puuaineella on
23981: varma menekki ja hinta tyydyttävä. Siitä eivät nykyään
23982: puutavaraliikkeessä vallitsevat olot kuitenkaan näy antavan
23983: takeita.
23984: Yksityisiin metsänornistajiin nähden ei asiata valaisevaa
23985: tilastoa ole ollut käytettävissä, mutta valtion metsistä tarjo-
23986: tuista puumääristä on toisinaan puolet, jopa enemmänkin,
23987: jäänyt myymättä tai myyty alennettuun hintaan. Metsä-
23988: hallituksessa on viime vuosina alettu houkutella uusia osta-
23989: jia luovuttamalla heille miljoonia runkoja halpaan hintaan
23990: ja pitkällä, jopa kymmenen vuoden, hakkuuajalla.
23991: Hinnat ovat rinnakkaisissakin vesistöissä olleet kovin
23992: erilaiset, eivätkä parhaimmatkaan markkinain tasalla, mikä
23993: nälhdään siitä, että esim. ruotsalaiset, vaikka he ovat oloi-
23994: himme vähemmän perehtyneet ja vaikka heillä on tullikin
23995: maksettavana, ovat huutokaupoiss~t yhtähyvin voineet tar-
23996: jota huomattavasti korkeampia hintoja kuin kotimaiset
23997: ostajat.
23998: Se on myönnettävä, että metsähallitus on ryhtynyt eräi-
23999: siin toimenpiteisiin lauttauksen helpottamiseksi, siten lisä-
24000: täkseen puutavaran menekkiä, mutta ne ovat tähän saakka
24001: näyttäneet olevan riittämättömät epäkohtien poistamiseksi.
24002: Niihin on myöskin ryhdytty silmälläpitäen etupäässä val-
24003: tion metsäin hoitoa. Kun valtion kasvullisen metsämaan
24004: 1913. - Anomusmietintö N :o 20.
24005:
24006: pinta-ala on ainoastaan noin kolmas osa kaikesta kasvulli-
24007: sesta metsämaastamme, sijaiten etupäässä pohjois- ja itä-
24008: Suomessa, näyttää suuri osa maastamme jäävän niistä toi-
24009: menpiteistä osattomaksi. Ei ole myöskään todennäköistä,
24010: että esteitä puutavaraliikkeelle olisi ainoastaan lauttauk-
24011: sessa. Siinä suhteessa huomautan niitä anomusehdotuksen
24012: perusteluissa esiintuotuja tosiasioita, joita valiokunta mie-
24013: tinnössään ei ole voinut tai yrittänytkään kumota.
24014: Tullaksemme selville siitä, mitkä kohdat lähinnä kaipaa-
24015: vat kohentamista ja että toimenpiteisiin tulisi jotain järjes-
24016: telmää, on tarpeen, että asia ensin tutkitaan ja sitten ryhdy-
24017: tään niihin toimiin, joihin tutkimus antaa aihetta.
24018: Puutavaroitten suureen merkitykseen nähden sekä koti-
24019: maisessa kulutuksessa että viennin esineenä, uskallan Edus-
24020: kunnalle kunniottaen ehdottaa anottavaksi,
24021:
24022: että Keisarillinen Majesteetti armossa antais1:
24023: toimittaa tutkimuksen puutavaraliikettä haU-
24024: taavista epäkohdista ja käskisi ryhdyttäväksi
24025: sellaisiin toimenpiteisiin, joihin tutkimus aihetta
24026: antaa.
24027:
24028: Helsingissä huhtikuun 24 p. 1913.
24029:
24030: Eero Hahl.
24031:
24032: Tähän yhdyn.
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Helsing·issä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24038: 1913. - Anomusmietintö N;o 21.
24039:
24040:
24041:
24042:
24043: V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a n m i e-
24044: t i n t ö N :o 10 apurahan myöntämistä Helsin-
24045: gin Palvelijatarkodille Jwskevan anomusehdo-
24046: tuksen johdosta.
24047:
24048: Eduskunta on pöytäkirjanotteella 19 päivältä viime hel-
24049: mikuuta lähettänyt V altiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
24050: käsittelyä varten edustaja Pärssisen y. m. anomusehdotuk-
24051: sen N :o 53, jossa ehdotetaan Keisarilliselta Majesteetilta
24052: anottavaksi, että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myön-
24053: nettäisiin palvelijatarkodin kannattamista varten 5,000 mar-
24054: kan apuraha vuodeksi 1914.
24055:
24056:
24057:
24058: Vuodesta 1900 alkaen on Helsingin Palvelijataryhdistys
24059: ylläpitänyt palvelijatarkotia paikkaa vailla olevien palveli-
24060: jattarien tilapäistä majailemista varten. Viimeisten kolmen
24061: vuoden kuluessa on palvelijatarkodissa majaillut keskimiiä-
24062: rin lähes tuhat henkilöä yhteensä noin 10,000 yönä vuo-
24063: sittain. Tämän hyödyllisen ja vuosi vuodelta laajenevan
24064: palvelijatarkodin ylläpitämiseksi on yhdistys saanut varoja
24065: ottamalla majailijoilta vähäistä korvausta, joka aikaisemmin
24066: oli 25 penniä vuorokaudessa ja nykyään 50 penniä ensimäi-
24067: seltä ja 35 penniä sitä seuraavilta vuorokausilta, sekä tur-
24068: vautumaHa yleisön avuliaisuuteen arpajaisten, juhlien ja ke-
24069: räysten muodossa. Tämän ohella on palvelijatarkoti viime
24070: vuosina saanut vähäistä raha-avustusta myöskin Helsingin
24071: kaupungilta. Vuoden 1912 valtiopäivillä katsoi Eduskunta
24072: puolestaan asianmukaiseksi ottaa vuoden 1913 budjettiin pu-
24073: heenalaisen palvelijatarkodin ylläpitämiseksi 5,000 markan
24074: suuruisen apurahan.
24075: 2 1913. '-- Anomusmietintö · N:o 21.
24076:
24077: Asian harkittuaan on Valiokunta ollut sitä mieltä, että
24078: myöskin vuonna 1914 olisi puheenalaista palvelijatarkotia
24079: valtion puolelta avustettava myöntämällä anomuksessa ehdo-
24080: tettu määrä eli 5,000 markkaa osotettavaksi siitä 50,000
24081: markan määrärahasta siveellisyystyön kannattamiseksi Hel-
24082: singJ.ssa ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa,
24083: . jonka Valiokunta on ottanut budjettiin vuodeksi 1914, ja
24084: saa Valiokunta sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
24085: kunta päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa
24086: anoa,
24087:
24088: että Helsingin Palvelijatoryhdistykselle myön-
24089: nettäisiin vuodeksi 1914 palvelijatarkodin kan-
24090: nattamista varten 5,000 markan apuraha.
24091:
24092: Helsingis13ä 17 päivänä huhtikuuta 1913.
24093:
24094:
24095:
24096: Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
24097: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja Ren-
24098: vall sekä jäsenet von Born, Gylling, Honkajuuri, Hultin,
24099: Kallio, Komu, N eovius ja Tervo sekä osittain varajäsenet
24100: af. Forselles ja Paasonen.
24101:
24102:
24103:
24104:
24105: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24106: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 21.
24107:
24108:
24109:
24110:
24111: S u o m en E d u s k u n n a n a 1a m a i·
24112: n e n a n o m u s apurahan myöntämisestä Hei·
24113: singin Palvelijataryhdistykselle.
24114:
24115:
24116:
24117:
24118: Snurivaltaisin, lrniOllisin Ieiwi
24119: ja Suuriruhtinas!
24120:
24121:
24122:
24123:
24124: Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus 5,000
24125: markan apurahan myöntämisestä Helsingin Palveli-
24126: jataryhdistykselle palvelijatarkodin kannattamista varten
24127: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 21.-
24128:
24129: vuodeksi 1914, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen sääde-
24130: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
24131: Vuodesta 1900 alkaen on Helsingin Palvelijataryhdistys
24132: ylläpitänyt palvelijatarkotia paikkaa vailla olevien palveli-
24133: jattarien tilapäistä majailemista varten. Viimeisten kolmen
24134: vuoden kuluessa on palvelijatarkodissa majaillut keskimää-
24135: rin lähes tuhat henkilöä, yhteensä noin 10,000 yönä vuo-
24136: sittain. Tämän hyödyllisen ja vuosi vuodelta laajenevan
24137: laitoksen ylläpitämiseksi on yhdistys saanut varoja otta-
24138: malla majailijoilta vähäistä korvausta, sekä turvautumaHa
24139: yleisön avuliaisuuteen arpajaisten, juhlien ja keräysten muo-
24140: dossa. Sitä paitsi on palvelijatarkoti viime vuosina saanut
24141: vähäistä raha-avustusta myöskin Helsingin kaupungilta.
24142: Vuoden 1912 valtiopäivillä otti Eduskunta vuoden 1913 bud-
24143: jettiin puheenalaisen kodin ylläpitämiseksi 5,000 markan
24144: apurahan.
24145: Mainitussa kodissa annetaan suojaa sekä maalta pää-
24146: kaupunkiin muuttaneille että yleensä ilman työpaikkaa ole-
24147: ville palvelijattarille ja siten pyritään estämään heitä jou-
24148: tumasta siveelliseen turmioon. Huomioon ottamalla tämän
24149: on Eduskunta ollut sitä mieltä, että puheenalaista palveli-
24150: jatarkotia olisi vuonna 1914 valtion puolelta avustettava
24151: myöntämällä 5,000 markkaa siitä 50,000 markan mää-
24152: rärahasta siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingis'sä
24153: ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa, jonka Edus-
24154: kunta on ottanut budjettiin vuodeksi 1914.
24155: YHä olevan perustuks.ella Eduskunta saa Teidän Keisa-
24156: rilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
24157:
24158: että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myön-
24159: nettäisiin vuodeksi 1914 palvelijatarkodin kan-
24160: nattamista varten 5,000 markan apuraha.
24161: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24162:
24163: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
24164:
24165: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24166: 1913. - Anomusmietintö N :o 22.
24167:
24168:
24169:
24170:
24171: 'l.'alousvaliokunnan mietintö
24172: N :o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
24173: koittaa lainsäännösten aikaansaamista maahan
24174: tuodun jauhetun viljan tarkastuksesta ja kau-
24175: pasta.
24176:
24177: Edellä mainitun, edustajain Torpan y. m. anomusehdo-
24178: tuksen N :o 94 on Eduskunta valmistavaa käsittelyä varten
24179: lähettänyt Talousvaliokuntaan.
24180:
24181:
24182:
24183: Anomusehdotuksessa huomautetaan niistä väärinkäytök-
24184: sistä, joita jauhokaupan alalla on ilmestynyt. Kaupassa
24185: esiintyvät ulkolaiset jauhot ovat monessa tapauksessa olleet
24186: väärennettyjä; ruisjauhot ovat usein olleet sekoitetut mais-
24187: silla, hienoksi jauhetuilla leseillä ja kivennäisaineksilla,
24188: jotka lisäävät tavaran painoa ja sitäpaitsi ovat vahingollisia
24189: ravintoaineina käytettäviksi. Muutenkin on kaupassa esiin-
24190: tyvä ulkolainen jauho, joka on päässyt syrjäyttämään ra-
24191: vintoarvoltaan paremman kotimaisen 'viljatuotteen, laadul-
24192: taan sellaista, että se antaa paljon toivomisen varaa. Kun
24193: tässä tarkoitetut väärennykset ja epäkohdat useinkin ovat
24194: vasta tarkan kemiallisen tutkimuksen kautta selville saata-
24195: vissa eikä nykyisten lainmääräysten kannalta voida teho-
24196: kasta tarkastusta tässä kohden aikaansaada, ovat anomuksen-
24197: tekijät ehdottaneet, että Eduskunta anoisi ,toimenpidettä
24198: lain säätämiseksi maahan tuodun jauhetun viljan tarkastuk-
24199: sesta ja kaupasta sekä että Eduskunta ensi tilassa saisi tästä
24200: armollisen esityksen".
24201: Kun anomuksessa tarkoitettua toimenpidettä ei ole il-
24202: moitetuilla tosiasioilla siksi riittävästi perusteltu, että Valio-
24203: 2 1913.- Anomusmietintö N:o 22.
24204:
24205: kunta sen nojalla olisi voinut luoda itselleen käsityksen
24206: ehdotetun tarkastuksen tarpeellisuudesta, on V aliakunnan
24207: puolesta asiantuntijoina kuultu Helsingin kaupungin labo-
24208: ratorion terveydellisiä tutkimuksia varten johtajaa, Suomen
24209: Osuuskuppojen Keskusosuuskunta r. l :n, Keskusosuusliike
24210: Hankkija r. l:n ja Osakeyhtiö Häkli, Lallukka ja Kumpp:n
24211: toimitusjohtajia sekä Osuusliike Elanto r. l:n hallintoneu-
24212: voston puhenjohtajaa.
24213: Mikäli näiden asiantuntijain lausunnoista käy päättämi-
24214: nen eivät jauholiikkeen alalla esiintyvät, anomuksessa tar-
24215: koitetut epäkohdat ole niin yleisiä kuin anomuksessa on
24216: ilmoitettu. Joskin lienee sattunut, että ulkomailta tuotuihin
24217: jauhoihin on sekotettu vieraita, ravinnoksi kelpaamattomia
24218: aineita, kuuluvat sellaiset tapaukset poikkeuksiin ja useim-
24219: miten ovat todistamattomia, eikä niiden perusteella sen
24220: vuoksi voitane tehdä sitä yleistä päätelmää tällä alalla val-
24221: litsevista väärinkäytöksistä, joihin aiotteentekijät viittaavat.
24222: Helsingin kaupungin laboratoriossa terveydellisiä tutkimuk-
24223: sia varten on v. 1911 kuluessa järjestelmällisesti toimeen-
24224: pantu kemiallisia kokeita, joissa on tarkastettu lukuisista
24225: Helsingin kaupungissa olevista myymälöistä otettuja jauho-
24226: näytteitä, ilman että niissä kuitenkaan on havaittu olevan
24227: muita kivennäisaineita kuin viljan luontaista tuhkaa. Mik-
24228: roskoopillisia tutkimuksia, jotka selvittäisivät missä määrin
24229: eri viljalajeja on toisiinsa sekotettu, ei kuitenkaan ole toi-
24230: mitettu. Syynä moitteisiin jauhojen laatua vastaan lienee-
24231: kin useimmiten se, että ostaja on halunnutkin ala-arvoista,
24232: halpahintaista tavaraa, jonka puhtautta ei myyjän puolelta
24233: ole taattu.
24234: On myönnettävä, että ne toimenpiteet jauhetun viljan
24235: tarkastamiseksi, joihin tähän asti on ryhdytty, eivät ole
24236: riittäviä estämään mahdollisia väärinkäytöksiä puheenaole-
24237: valla alalla, ja ajateltavissa olisikin, että tarpeellisten ha-
24238: vaintojen tekemiseksi olisi hallituksen puolesta ensi aluksi
24239: toimeenpantava eri osissa maata tutkimuksia, joissa ulkoa
24240: tuodut jauhot tarkastettaisiin ei ainoastaan niissä ehkä il-
24241: menevien väärennyksien selvillesaamiseksi vaan myös laa-
24242: Maahan tuodun jauhon tarkastus. 3
24243:
24244: dultaan ja ravintoarvoltaan. Tätä kysymystä käsitellessään
24245: on Valiokunta kuitenkin johtunut siihen mielipiteeseen, että
24246: sellainen tarkastus, jota alatteentekijät ovat anoneet, ei olisi
24247: rajoitettava yksinomaan ulkomailta tuotuihin jauhoihin,
24248: vaan ulotettava kaikkiin ravinto- ja nautintoaineisiin, sekä
24249: kotimaassa valmistettuihin että ulkoa tuotuihin, joiden val-
24250: mistuksessa ja kaupassa saattaa väärinkäytöksiä ilmaantua.
24251: Ne tuontuostakin julkisuudessa näkyneet tapaukset, joissa
24252: pilaantuneita, terveydelle haitallisia ravintoaineita on puut-
24253: iuvan tarkastuksen vuoksi saatu pitää kaupan, ovat Valio-
24254: kunnan mielestä riittävät perustelemaan sen laajemman
24255: tarkastuksen, josta edellä on mainittu. Huomattava on sen
24256: ohella, että ne haitat, joita anomuksessa tarkoitetun toimen-
24257: piteen tulisi poistaa, useimmin esiintyvät ja muutenkin ovat
24258: suuremmat muissa ravinto- ja nautintoaineissa kuin ulkoa
24259: tuoduissa jauhoissa.
24260: Siihen nähden että Valiokunta tämän asian yhteydessä
24261: ei ole katsonut voivansa ulottaa käsittelyään niin laajalle
24262: kuin ylempänä esitetyn johdosta olisi tarpeellista, ja kun ei
24263: ole näyttänyt tarkoituksenmukaiselta anoa lainsäädäntötoi-
24264: ~ menpidettä maahan tuodun jauhetun viljan tarkastuksesta
24265: ja kaupasta ennen muita ravinto- ja nautintoaineita, saa
24266: V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
24267:
24268: että anomus ei antaisi aihetta toimenpiteeseen
24269: Eduskunnan puolelta.
24270:
24271:
24272:
24273: Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
24274: Rautapää, varapuhenjohtaja Koskinen sekä jäsenet Aromaa,
24275: Hahl, Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto, Mynttinen, Ora-
24276: nen, Peurakoski, Saari, Savolainen, Typpö, T. ja Vahe sekä
24277: varajäsenet Oksman ja Tanttu.
24278:
24279: Helsingissä huhtikuun 25 päivänä 1913.
24280: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24281: 1913. - Anomusmietintö N:o 23.
24282:
24283:
24284:
24285:
24286: Lakivali~kunnan mietintö
24287: N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
24288: Haagissa vuonna 1912 pidetyn vekselioikeus-
24289: konferenssin valmistaman kansainvälisen vek-
24290: selisäännön ottamista käytäntöön Suomessa.
24291:
24292: Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lähet-
24293: tänyt edustaja Granfeltin anomusehdotuksen N :o 24 Haagin
24294: vekselioikeuskonferenssin hyväksymän kansainvälisen vek-
24295: selisäännön ottamisesta käytäntöön Suomessa.
24296:
24297:
24298:
24299: Samalla kun liikenne eri kansojen välillä on teollisuuden
24300: kehittyessä ja kaupan kasvaessa käynyt yhä vilkkaammaksi,
24301: ovat myös ne hankaluudet, jotka johtuvat eri maissa voi-
24302: massa olevien lakien erilaisuudesta, tulleet yhä tuntuvam-
24303: miksi ja senvuoksi myös :pyrkimykset niiden tasoittamiseen
24304: yhä voimakkaammiksi. Enemmän kuin millään muulla,
24305: :pyritään kaupan alalla lainsäädännölliseen yhdenmukaisuu-
24306: teen, vaikka yleinen kauppatapa onkin jo siinä suhteessa ai-
24307: kaansaanut huomattavia parannuksia.
24308: Näistä pyrkimyksistä ovat ne, jotka tarkoittavat yhden-
24309: mukaisen vekselilain säätämistä kaikille maille, erittäin huo-
24310: mattavia. Enemmän kuin kenties muilla kauppaoikeuden
24311: aloilla, ovat tässä vallitsevat erilaisuudet omansa synnyttä-
24312: mään vaikeuksia, kun vekseli on yleinen kansainvälinen
24313: maksunvälittäjä. Useissa kansainvälisissä kongresseissa,
24314: joista ensimäinen pidettiin Antwerpenissä jo vuonna 1885, on
24315: tuollaisen yleisen vekselilain aikaansaamista :pohdittu.
24316: Mutta vasta vuonna 1910 tässä astuttiin ratkaiseva askel
24317: eteenpäin, kun Haagissa kokoontui asian valmistamista var-
24318: 2 1913. - Anomusmietintö N:o 23.
24319:
24320: ten täysin virallinen kansainvälinen konferenssi, j.ohon olivat
24321: lähettäneet edustajansa, paitsi erinäiset ulkoeuropalaiset,
24322: miltei kaikki Europan valtiot ja jossa Suomikin oli edustet-
24323: tuna. Tällöin valmistettiin ehdotus yleiseksi vekselilainaksi
24324: kuin myös kansainväliseksi sopimukseksi tämän lain otta-
24325: misesta käytäntöön. Näistä tuli asianomaisten valtioiden
24326: antaa lausuntonsa, joiden nojalla lopulliset ehdotukset laa-
24327: dittaisiin. Näin tapahtuikin ja vuonna 1912 kokoontui toinen
24328: yleinen vekselioikeuskonferenssi, niinikään Haagiin, teke-
24329: mään lopullisen päätöksen ·asiassa. Silloin hyväksyttiin eh-
24330: dotus niin hyvin vekselilaiksi kuin kansainväliseksi sopi-
24331: mukseksi tämän lain ottamisesta käytäntöön. Tässä viime-
24332: mainitus·sa, päivätty 23 päivänä heinäkuuta 1912, sitoutu-
24333: vat siihen osaaottavat valtiot noudatettavaksi säätämään,
24334: kukin valtiosääntönsä määräämällä tavalla, konferensissa
24335: hyväksytyn ehdotuksen mukaisen vekselilain, oikeudella va-
24336: lita sopimuksen lähemmin mainitsemissa erikoislmhdissa eri
24337: säännösten vaihtoehdotusten välillä. Tämä sopimus alle-
24338: kirjoitettiin myöskin Venäjän valtakunnan puolesta.
24339: Esilläolevassa anomusehdotuksessa aiotteentekijä ehdot-
24340: taa, että Eduskunta anoisi armollisen esityksen jättämistä
24341: ensituleville valtiopäiville sanotun ehdotuksen mukaisen
24342: vekselilain säätämisestä myöskin Suomelle, ehdottaen sa-
24343: malla, miten tuon lain eri säännösten vaihtoehdotusten suh-
24344: teen olisi meneteltävä, kuin myös että valtiopäiville annet-
24345: taisiin armollinen esitys, sisältävä ehdotuksen tämän vekseli-
24346: . lain voimaanpanoasetukseksi ja asetukseksi oikeudenkäyn-
24347: nistä vekseliasioissa sekä muiksi mahdollisesti tarvittaviksi
24348: asetuksiksi.
24349: Käsitellessään tätä kysymystä ei Valiokunta voi jättää
24350: huomioonottamatta, mikä hyöty tällaisen yleisen vek-
24351: selilain säätämisestä olisi myöskin Suomelle, huolimatta sen
24352: verrattain pienestä ulkomaisesta kaupasta. Sen ohessa on
24353: muistettava, että meidän nykyinen vekselisääntömme on an-
24354: nettu jo vuonna 1858 ja että siihen ei ole mitään muutoksia
24355: sen jälkeen toimeenpantu, joten se monessa kohden on jo ai-
24356: van vanhentunut ja uudistuksen tarpeessa. Tähän olisi nyt
24357: Kansainväl. vekselisäännön käytäntöön ottaminen. 3
24358:
24359: sitä sopivampi tilaisuus, kun puheena oleva uusi vekseli-
24360: lakiehdotus rakentuu samalle pohjalle kuin nykyinenkin
24361: vekselisääntömme, joten tarpeellinen yhdenjaksoisuus lain-
24362: säädännössä tulisi ylläpidetyksi.
24363: Kun Valiokunta näin ollen on asettunut puoltamaan
24364: anomusehdotusta, ei Valiokunnalta ole jäänyt huomaamatta,
24365: että lainsäädäntö tällä alalla aikaisemmin on ollut luonteel-
24366: taan hallinnollinen. Niin hyvin voimassa oleva 1858 vuo-
24367: den vekselisääntö kuin vanhempi samanlainen asetus vuodelta
24368: 1748 ovat molemmat olleet hallinnollisia. Mutta vaikka on-
24369: kin ymmärrettävää, että aikaisemmin katsottiin vekselioi-
24370: keutta koskevan lain kuuluvan n. k. taloudellisiin asetuksiin,
24371: jotka hallitsija yksin antaa, on kuitenkin huomattava, että
24372: tämä lainsäädäntö luontonsa puolesta on selvästi yleisen lain
24373: piirin lankeava ja että siihen merkitykseenkin nähden, mikä
24374: vekselillä nykyisin on yksityisten oikeussuhteissa, Eduskun-
24375: nan myötävaikutus vekselilain uudistamisessa on tarpeelli-
24376: nen. Tähän tulee vielä lisäksi, niinkuin anomusehdotukses-
24377: sakin jo on huomautettu, että vekselisäännön muuttaminen
24378: ehdotettuun suuntaan vaatii uusia säännöksiä muun muassa
24379: oikeudenkäynnistä vekseliasioissa, mitkä selvästi ovat, niin-
24380: kuin prosessioikeudelliset säännökset yleensä, eduskunta-
24381: lainsäädännön piiriin kuuluvia.
24382: Anomusehdotuksessa on myös kosketeltu kysymystä
24383: siitä, mikä puheeksi tulleeseen vekselilakiehdotukseen eri
24384: kohdissa otetuista vaihtoehdotuksista olisi meillä hyväksyt-
24385: tävä, ja siinäkin suhteessa ehdotettu lausuntoa Eduskunnan
24386: puolelta laadittavassa anomuksessa. Koska tällä kysymyk-
24387: sellä kuitenkin on itse asiaan nähden toisarvoinen merkitys,
24388: ja kun tuollainen lausunto edellyttäisi koko lakiehdotuksen
24389: asiallista käsittelyä, ei Valiokunta katso olevan ehdotettuun
24390: toimenpiteeseen asian nykyisessä tilassa ryhdyttävä.
24391: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Valiokunta kun-
24392: nioittaen ehdottaa alamaisesti anottavaksi,
24393:
24394: että Keisarillinen Majesteetti Eduskunnalle
24395: jättäisi armollisen esityksen, joka sisältää ehdo-
24396: 4 1913. - Anomusmietintö N:o 23.
24397:
24398: tuksen sellaiseksi lainsäädännöksi, mikä on tar-
24399: peellinen Haagissa pidetyn konferenssin hyväk-
24400: symän yhtenäisen kansainvälisen vekselilain
24401: saattamiseksi voimaan Suomessa.
24402:
24403:
24404:
24405: Täl!län asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
24406: taja Söderholm, jäsenet Airola, Hakala, Hannula, Heiskanen,
24407: Anni Huotari, Lilius, Pouti11,inen, Rosenqvist, Ruohtula,
24408: Tuomi, L. Typpö ja Wiljomaa sekä varajäsenet Aronen,
24409: Ka:nervo ja Wuorinen.
24410:
24411: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1913.
24412:
24413:
24414:
24415:
24416: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24417: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 23.
24418:
24419:
24420:
24421:
24422: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
24423: n e n a n o m u s, joka koskee Haagissa vuonna
24424: 1912 pidetyn Jwnferenssin hyväksymän yhte-
24425: näisen kansainvälisen vekselilain voimaan saat-
24426: tamista Suomessa.
24427:
24428:
24429:
24430:
24431: Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
24432: ja Suuriruhtinasl
24433:
24434:
24435:
24436:
24437: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka 'koskee Haa-
24438: gissa vuonna 1912 pidetyn konferenssin hyväksymän yhte-
24439: näisen kansainvälisen vekselisäännön voimaan saattamista
24440: 2 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 23.
24441:
24442: Suomessa, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä
24443: järjestyksessä käsitellyt.
24444: Samalla kun liikenne eri kansojen välillä on teollisuuden
24445: kehittyessä ja kaupan kasvaessa käynyt yhä vilkkaammaksi,
24446: ovat myös ne hankaluudet, jotka johtuvat eri maissa voi-
24447: massa olevien lakien erilaisuudesta, tulleet yhä tuntuvam-
24448: mi'ksi ja sen vuoksi myös pyrkimykset niiden tasoittamiseen
24449: yhä voimakkaammiksi. Enemmän kuin millään muulla
24450: pyritään kaupan alalla lainsäädännölliseen yhdenmukaisuu-
24451: teen, vaikka yleinen kauppatapa onkin jo siinä suhteessa ai-
24452: kaan saanut huomattavia parannuksia.
24453: Näistä pyrkimyksistä ovat ne, jotka tarkoittavat yhden-
24454: mukaisen vekselilain säätämistä kaikille maille, erittäin huo-
24455: mattavia. Enemmän kuin kenties muilla kauppaoikeuden
24456: aloilla ovat tässä vallitsevat erilaisuudet omansa synnyttä-
24457: mään vaikeuksia, kun vekseli' on yleinen kansainvälinen
24458: maksunvälittäjä. Useissa kansainvälisissä kongresseissa,
24459: joista ensimäinen pidettiin Antwerpenissä jo vuonna 1885, on
24460: tällaisen yleisen vekselilain aikaan saamista pohdittu.
24461: Mutta vasta vuonna 1910 astuttiin ratkaiseva askel, kun
24462: Haagissa kokoontui asian valmistamista varten virallinen
24463: kansainvälinen konferenssi, johon olivat lähettäneet edus-
24464: tajansa, paitsi erinäiset ulkoeuropalaiset, miltei kaikki
24465: Europan valtiot ja jossa Suomikin oli edustettuna. Täl-
24466: löin valmistettiin ehdotus yleis•eksi vekselilaiksi kuin myös
24467: kansainväliseksi sopimukseksi tämän lain ottamisesta käy-
24468: täntöön. Näistä ehdotuksista tuli asianomaisten valtioi-
24469: den antaa lausuntonsa, joiden nojalla lopulliset ehdotulkset
24470: laadittaisiin. Näin tapahtuikin, ja vuonna 1912 kokoontui
24471: Haagiin toinen yleinen vekselioikeuskonferenssi tekemään
24472: lopullisen päätöksen asiasta, ja hyvä:ksyttiin silloin ehdotus
24473: ve'kselisäännöksi sekä kansainväliseksi sopimukseksi tämän
24474: ottamisesta käytäntöön. Viimemainitussa 23 päivänä heinä-
24475: kuuta 1912 päivätyssä ehdotuksessa sitoutuvat siihen osaa
24476: ottaneet valtiot noudatettavaiksi säätämään, kukin vaitio-
24477: sääntönsä määräämällä ta\"alla, konferensissa hyväksytyn
24478: ehdotuksen mukaisen v·eikselisäännön, orkeudella valita sop·i-
24479: Kansainväl. vekselisäännön käytäntöön ottaminen. 3
24480:
24481: muks·en lähemmin mainitsemis•sa •erilm~skohdissa eri sään-
24482: nösten vaihtoehdotusten välillä. Tämä sO]Jimus allekirjoi-
24483: tettiin myöskin Venäjän valtakunnan puolesta.
24484: Puheena olevaa asiaa käsitellessään on Eduskunta huo-
24485: mioon ottanut sen hyödyn, joka tällaisen yleisen vekselilain
24486: säätäruisestä olisi myöskin SuomeUe, huolimatta maan ver-
24487: ra:ttain pienestä ulkomaisesta kaup•a;sta. Sen ohessa on muis-
24488: tettava, että Suomen nykyinen veroselisääntö on annettu jo
24489: vuonna 1858, joten se on monessa kohden vanhentunut ja
24490: uudistuksen tarpeessa. Ehdotettu toimenrpide tarjoisi uudi·s-
24491: tukseen sitäkin sopivamman tilaisuuden, kun ky,symyksessä
24492: oleva uusi ehdotus ra:roentuu samaUe pohjalle kuin Suomen
24493: nykyinen vekselisääntö, joten tarpeellinen yhdenjaboisuus
24494: lainsäädännössä •tulisi ylläpi.detyksi.
24495: Eduskunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että veksoeli-
24496: oiroeutta ·koskevat säännökset on aikaisemmin kat.sottu kuu-
24497: luvan n. s. taloudellisen lainsäädännön alaan. Vekselilain-
24498: säädäntö on luonteelta·an kuitenkin selvästi yleisen lain pii-
24499: riin lankeava ja siihen merkitykseenkin nähden, mrkä vek-
24500: seliiHä nykyisin on yksityisten oikeussuhteissa, ' on Edus-
24501: kunnan rnyö·täv.aikutus vekselilainsäädännön uudistamisessa
24502: tarpeellinen. Vekselisäännön muuttaminen ehdotettuun
24503: suuntaan vaatii sitäpaitsi uusia säännöksiä muun muassa
24504: oikeudenkäynnistä vekseliasioissa, jotka ovat, niinkuin pro-
24505: sessi'Oiroeudelliset säännökset yleensä, eduskuntalainlsäädän-
24506: nön piiriin kuuluvia.
24507: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
24508: maisesti anoa,
24509: että Teidän Keisarillinen Majesteettinne an-
24510: taisi Eduskunnalle armollisen esityksen, joka
24511: sisältää ehdotuksen sellaiseksi lainsäädännöksi,
24512: mikä on tarpeellinen Haagissa pidetyn konferens-
24513: sin hyväksymän yhtenäisen kansainvälisen vek-
24514: selilain saattamiseksi voimaan Suomessa.
24515:
24516: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24517:
24518: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1913.
24519: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24520: 1913. - Anomusmietintö N:o 24.
24521:
24522:
24523:
24524:
24525: Maatalousvaliokunnan mie-
24526: t i n t ö N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka
24527: koskee määrärahan myöntämistä karjantarkas-
24528: tusyhdistyksien avustamiseksi.
24529:
24530: Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
24531: hettänyt edustajain Kurikan y. m. anomusehdotuksen, joka
24532: koskee vuotuisen, aluksi 40,000 markan määrärahan myön-
24533: tämistä karjantarkastusyhdistysten avustamista ja niiden
24534: toiminnan ohjaamis- ja neuvontatyötä varten.
24535:
24536:
24537:
24538: Maamme taloudessa on karjanhoidolla suuri merkitys.
24539: Karjatalouden tuotteet muodostavat melkoisen osan kan-
24540: samme ravinnosta ja ovat lähinnä metsätuotteita tärkein
24541: vientitavaramme. Nautakarjan luku nousee nykyisin meillä
24542: puoleentoista miljoonaan ja edustaa lähes kahdensadan mil-
24543: joonan markan pääoma-arvoa. Kun tämän lisäksi ottaa huo-
24544: mioon että vuotuinen, 133 miljoonaan markkaan arvioitu
24545: rehnsato suuremmaksi osaksi karjan kautta tulee ihmisra-
24546: vinnoksi ja muiksi tuotteiksi muutetuksi, on ilmeistä että
24547: karjatalouden edistyminen tai taantuminen koskee koko
24548: maan taloudessa erittäin vaikuttavia arvoja.
24549: Karjanhoito on meillä suurimmaksi osaksi pienviljeli-
24550: jäin elinkeino. Vuonna 1901, jolta vuodelta on olemassa
24551: täydellinen tilasto, oli yhden lehmän omistajia 32,7 % ja
24552: alle 6 lehmän omistajia lähes 80 % kaikista karjanomista-
24553: jista. Karjoja, joissa oli 30 lehmää tai enemmän, oli vain
24554: 0,7 %.
24555: 2 1913. - Anomusmietintö N :o 24.
24556:
24557: Karjatalouden edistämistä tarkoittavista keinoista on, ku-
24558: ten aiotteentekijät huomauttavat, vaikuttavimpia karjan-
24559: omistajien yhteenliittyminen n. s. karjantarkastusyhdistyk-
24560: siksi. Näiden yhdistysten tarkoituksena on karjantuotannon
24561: ja rehnkulutuksen säännöllisen tarkastamisen ja tähän pe-
24562: rustuvan kirjanpidon nojalla selvittää missä määrin yksityi-
24563: set lehmät, lehmäsuvut ja koko karjat osottautuvat kannat-
24564: taviksi. Näin saadut tulokset tarjoavat ainoan varman
24565: pohjan karjan valinnalle ja jalostamiselle polvi polvelta ja
24566: ovat myös omiansa paljastamaan sekä karjanruokinnassa
24567: että karjanhoidossa yleensä löytyvät haitalliset epäkohdat.
24568: Tarkastusyhdistyksen toiminta edellyttää erityisen am-
24569: mattihenkilön eli tarkastuskarjakon paikkaamista, maidon
24570: rasvanmääräyskoneen hankkimista y. m. kuluja kysyviä
24571: toimenpiteitä. Tämän vuoksi tulee vähävaraiselle karjan-
24572: omistajalle usein liian kalliiksi liittyä jäseneksi tarkastus-
24573: yhdistykseen, ellei yhdistystä ulkoapäin avusteta. Ruot-
24574: sissa, Tanskassa ja Norjassa nauttivat tarkastusyhdistykset,
24575: kuten anomusehdotuksessa mainitaan, huomattavia avuf;tuk-
24576: sia yleisistä varoista, kahdessa ensinmainitussa maassa yli
24577: 100,000 kruunun vuodessa. Vuonna 1911 Tukholmassa pi-
24578: detty kansainvälinen maitotalouskongressi lausui myös yk-
24579: simielisenä vakaumuksenaan että karjantarkastustoimintaa
24580: olisi sen kansantaloudellisen merkityksen vuoksi kaikin neu-
24581: voin tuettava.
24582: Meillä ei karjantarkastustoiminta ole läheskään yhtä ke-
24583: hittynyt kuin läntisissä naapurimaissamme. Viime vuosina
24584: on tarkastusyhdistyksiä kuitenkin perustettu yhä kasvavassa
24585: määrin ja oli v. 1911 niiden luku 134 sekä niihin kuuluva
24586: lehmämäärä 38,000. Tarkastusyhdistyksiä avustavat ny-
24587: kyisin ja niiden toimintaa ohjaavat maassa toimivat maan-
24588: viljelys- ja talousseurat, joiden toimesta nämä yhdistykset
24589: ~·leensä ovat syntyneetkin. Samassa määrin kuin uusia tar-
24590: kastusyhdistyksiä on perustettu, ovat seurojen varat kuiten-
24591: kin osottautuneet tähän tarkotukseen riittämättömiksi, vaik-
24592: kakin avustusmäärät harvassa tapauksessa ovat olleet
24593: neljättäkään osaa yhdistyksen menoista. Tämän vuoksi on,
24594: Kar;iantarkastustoiminta. 3
24595:
24596: kuten anomusehdotuksessa huomautetaan, maanviljelys- ja
24597: talousseurojen sekä karjanjalostusyhdistyksien puolelta tar-
24598: kastustoiminnan avustamiseksi tehty erinäisiä apuraha-ano-
24599: muksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet tuloksiin. Näin
24600: ollen ja kun harrastus tarkastusyhdistyksien perustamiseen
24601: on kasvamassa, katsoo V aliakunta haitallisen seisahduksen
24602: välttämiseksi tarkastustoiminnan kehityksessä tarpeen vaa-
24603: timaksi että tätä toimintaa valtion puolelta ryhdytään tehok-
24604: kaammin avustamaan.
24605: Aiotteentekijät ovat esittäneet että anottu määräraha
24606: annettaisiin maassa toimiville neljälle karjanjalostusyhdis-
24607: tykselle. Tahtomatta mitenkään vähäksyä näiden yhdis-
24608: tyksien toiminnan merkitystä kysymyksessä olevalla alalla,
24609: katsoo Valiokunta, huomioon ottaen että sanotut yhdistykset
24610: ja maanviljelysseurat toimintaansa nähden ovat läheisessä
24611: vuorovaikutuksessa sekä koska maanviljelys- ja talousseurat,
24612: kuten edellä on mainittu, nykyisin avustavat karjantarkas-
24613: tusyhdistyksiä, tarkoituksenmukaisemmaksi että sanottujen
24614: yhdistyksien toiminnan avustamiseksi myönnettävä määrä-
24615: raha tulee maanviljelys- ja talousseurojen välityksellä tar-
24616: koitukseensa käytettäväksi.
24617: Mitä tarkastusyhdistysten avustamiseksi tarvittavan
24618: määrärahan suuruuteen tulee, on V aliakunnan mielestä
24619: huomioon otettava seuraavaa. Yhden tarkastusyhdistyksen
24620: vuotuiset menot nousevat yleensä 1,000 a 1,200 markkaan.
24621: Näin ollen ja katsoen siihen, missä määrin yhdistyksen jä-
24622: senet ovat pienkarjojen omistajia, pitää Valiokunta välttä-
24623: mättömänä että yleisistä varoista annettavan avustuksen
24624: tulisi olla 1 / 4- 1 / 2 yhdistyksen menoista.- Jos kaikki yhdis-
24625: tyksen jäsenet ovat vähävaraisia, pienkarjojen omistajia,
24626: on Valiokunnan mielestä suotavaa että avustus on suurem-
24627: pikin. Kun tarkastusyhdistyksien lukumäärä on nopeasti
24628: kasvamassa, näyttää V aliakunnasta anomusehdotuksessa
24629: esitetty määräraha riittämättömältä. Mutta kun toisaalta
24630: Valiokunnan käytettävänä ei ole ollut tilastoa tarkastus-
24631: yhdistyksistä vuodelta 1912 ja koska on vaikeata arvostella
24632: näiden yhdistyksien lisääntymistä ja sen nojalla tarkoin
24633: 4 1913. - Anomusmietintö N :o 24.
24634:
24635: määrätä tarvittavan määrärahan suuruutta, olisi Valiokun-
24636: nan mielestä nyt rajoituttava ainoastaan anomaan riittävän
24637: määrärahan varaamista tarkoitukseen.
24638: Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
24639: kunta yhtyisi anomaan
24640:
24641: että karjantar kastusy hdisty ksien toiminnan
24642: avustamista varten yleisistä varoista varattai-
24643: siin riittävän wuuri vuotuinen määräraha; sekä
24644: että nämä varat myönnettäisiin maassa toimi-
24645: vien maanviljelys- ja talousseurojen kautta
24646: jaettaviksi etupäässä sellaisille tarkastusyhdis-
24647: ty ksille, joiden jäsenet ovat vähävaraisia pien-
24648: karjojen omistajia.
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
24654: Nylander, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet Björk,
24655: Eronen, Grönvall, Hut, :nen, Junes, Kurikka, Lautasalo,
24656: Mäki (osittain), Marttila (osittain), Pullinen, Rannikko,
24657: Sjöstedt-Jussila ja Storbjörk sekä osittain varajäsenet ,Jalo-
24658: nen ja Miettinen.
24659:
24660:
24661:
24662:
24663: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24664: 1913. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 24.
24665:
24666:
24667:
24668:
24669: S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
24670: n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
24671: karjantarkastusyhdistyksien avustamiseksi.
24672:
24673:
24674:
24675:
24676: Snnrivaltaisin, Armollisin Keisari
24677: ja Suuriruhtinas I
24678: rJ
24679:
24680:
24681:
24682:
24683: Eduskunnassa on tehty anomusehdotus vuotuisen määrä-
24684: rahan myöntämisestä karjantarkastusyhdistyksien avusta-
24685: miseksi, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä jär-
24686: 2 1913. - Edu.sk. anom. - Anomusmiet. N:o 24.
24687:
24688: jestyksessä käsitellyt.
24689: Suomessa on karjanhoidolla suuri merkitys. Karjatalou-
24690: den tuotteet muodostavat melkoisen osan kansan ravinnosta
24691: ja ovat lähinnä metsäntuotteita ma:an tärkein vientitavara.
24692: Nautakarjan luku nousee nykyisin puoleentoista miljoonaan
24693: ja edusta;a lähes kahdensadan miljoonan markan pääoma-
24694: arvoa. Kun tämän lisäksi ottaa huomioon, •että vuotuinen,
24695: 133 miljoonaan markkaan arvioitu rehnsato suurimmaksi
24696: osaksi karjanhoidolla muutetaan toisiksi, arvokkaammiksi
24697: tuotteiksi, on ilmeistä, että karjatalouden edistyminen vai-
24698: kuttaa koko maan talouteen.
24699: Suurten karjain omistajain luku on Suomessa verrattain
24700: pieni. Vuonna 1901, jolta vuodelta on olemassa täydel-
24701: linen tilasto, oli yhd·en lehmän omistajia 32,7 % ja alle
24702: kuuden lehmän omistajia lähes 80 % kaikista karj.anomis-
24703: tajista. Karjoja, joissa oli 30 lehmää tai enemmän, oli
24704: vain 0,7 %.
24705: K!arjatalouden ·edisilämistä tarkoittavista k<einoista on vai-
24706: kutt.avimpia karjanomistajien yhteenlliittyminen n. s. kar-
24707: jantarkrustusyihdistyksiksi. Näiden yhdistysten tarkoituk-
24708: sena on •karja-n tuotainnon ja rehutkulutuk.s•en säännöllisen
24709: tarkrustamisen ja tähän perustuvan kirjanvidon noja11a sel-
24710: vittää, missä määrin yksityiset lehmät, l·ehmä:suvut ja ko]w
24711: karjat osottautuvat kannattavi:ksi. Näin saadut tuloks•et
24712: tarjoavat varmimman pohjan karjan valinnalle ja jalosta-
24713: miselle polvi polvelta ja ovat myös omansa paljastamaan
24714: sekä krurja:nruoHnna;ssa että karjanhoidossa yleensä löyty-
24715: vät ·epäkohdat.
24716: Tarkastusyhdistysten toiminta edellyttää erityisen am-
24717: mattihenkilön eli tarkastuskarjakon paikkaamista, maidon
24718: rasvanmääräyskoneen hankkimista y. m. kuluja kysyviä
24719: toimenpiteitä. Tämän vuoksi tulee vähävaraiselle karjan-
24720: omistajalle usein liian kalliiksi liittyä jäseneksi tarkastus-
24721: yhdistykseen, ellei yhdistystä ulkoapäin avusteta. Ruot-
24722: sissa; Tanskassa ja N or.iassa nauttivatkin tarkastusyhdis-
24723: tykset huomattavia avustuksia yleisistä varoista, kahdessa
24724: ensinmainitussa maassa yli 100,000 kruunun vuodessa.
24725: .Karjantarkastustoiminta. 3
24726:
24727: Vuonna 1911 Tukholmassa pidetty kansainvälinen maito-
24728: talouskongressi lausui myös yksimielisenä vakaumuksenaan,
24729: että karjantarkastustoimintaa olisi sen kansantaloudellisen
24730: merkityksen vuoksi kaikin neuvoin tuettava.
24731: Suomessa on viime vuosina perustettu useita tarkastus-
24732: yhdistyksiä eri osissa maata. Vuonna 1911 oli niiden luku
24733: 134 sekä niihin kuuluva l·ehmämäJärä 38,000. Näitä yhd~s
24734: tyksiä avustavat nykyisin ja niitten toimintaa ohjaJavat
24735: maanviljelys- ja talousseurat, joiden toimesta yhdistykset
24736: yleensä ovat syntyneetkin. Samassa määrin kuin uusia tar-
24737: kastusyhdistyksiä on syntynyt, ovat mainittujen seurojen
24738: varat kuitenkin osottautuneet tähän tarkoitukseen riittä-
24739: mättömiksi, vaikkakin avustusmäärät harvassa 'tapauk-
24740: sessa ovat olleet tuskin neljättäkään osaa yhdistysten· me-
24741: noista. Tämän vuoksi on ma·anviljelys- ja talousseurojen
24742: sekä karjanjalos·tusyhdistysten puolelta tarkastustoiminnan
24743: avustamiseksi tehty erinäisiä apuraha-anomuksia, jotka eivät
24744: kuitenkaan ole johtaneet tuloksiin. Näin ollen ja kun har-
24745: rastus tarkastusyhdistyksien perustamiseen on kasvamassa,
24746: olisi haitallisen seisahduksen välttämiseksi karjantarkastus-
24747: toiminnan kehityksessä tätä toimintaa valtion puolelta te-
24748: hokkaasti avustettava.
24749: Koska maanviljelys- ja talousseurat, kuten edellä on mai-
24750: nittu, vaikuttavat tarkastusyhdistyksien syntymiseen, oh-
24751: jaavat ja tukevat niiden toimintaa, katsoo Eduskunta, että
24752: näiden yhdistysten toiminnan avustamiseksi myönnettävä
24753: määräraha tulee sanottujen seurojen välityksellä tarkoituk-
24754: seensa parhaiten käytetyksi.
24755: Mitä tarkastusyhdistysten avusta;misek!si tarvittavan
24756: määrärahan suuruuteen tulee, on huomioon otettava seuraa-
24757: vaa. Yhden tarkastusyhdistyksen vuotuiset menot nouse-
24758: vat yleensä 1,000 å 1,200 markkaan. Näin ollen ja katsoen
24759: siihen, missä määrin yhdistyksen jäs•enet ovat pienkarjojen
24760: omistajia, pitää Eduskunta välttämättömänä, että yleisistä
24761: varoista annetaan avustuksena 1 / 4- 1 / 2 yhdistyksen menoista.
24762: J as kaikki yhdistyksen jäsenet ovat vähävaraisia, on suota-
24763: vaa, että avustus on suurempikin. Kun käytettävänä ei ole
24764: 4 1913. - Ednsk. anom. - Anomusmiet. N :o 24.
24765:
24766: ollut tilastoa tarkastusyhdistyksistä vuodelta 1912 ja koska
24767: on vaikeata arvostella näiden yhdistysten lisääntymistä ja
24768: tarkoin määrätä tarvittavan määrärahan suuruutta, katsoo
24769: Eduskunta oikeaksi rajoittua anomaan riittävän määrä-
24770: rahan varaamista tähän tarkoitukseen.
24771: Edellä esitetyn perusteella Eduskunta sa:a T'eidä:n Kei-
24772: sarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
24773:
24774: että karjantarkastusyhdistyksien toi1H,innan
24775: avustamista varten yleisistä varoista varattai-
24776: siin riittävän suuri vuotuinen määräraha; sekä
24777: että näntä varat myönnettäisiin maassa toimi-
24778: vien maanviljelys- ja talousseurojen kautta
24779: jaettaviksi etupäässä sellaisille tarkastusyhdis-
24780: ty ksille, joiden jäsenet ovat vähävaraisia pien-
24781: karjojen omistajia.
24782:
24783: Suome1n Eduskunta pysyy al,ati j. n. e.
24784:
24785: Helsingissä 30 päivänä'huhtikuuta 1913.
24786:
24787:
24788:
24789:
24790: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
24791: 1913. - Valtiopäiyäpäätös.
24792:
24793:
24794:
24795:
24796: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
24797: päätös,
24798: joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
24799: Helsingissä
24800: 2 päivänä toukokuuta 1913.
24801:
24802: Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Edus-
24803: kunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme var-
24804: sinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettä-
24805: väksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen
24806: Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari
24807: ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m.,
24808: y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme on armossa
24809: katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä 16 päi-
24810: vältä tammikuuta tänä vuonna kutsua Meidät 1 päivänä seu-
24811: raavaa helmikuuta tulemaan kokoon, olemme Me määrättynä
24812: päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
24813: Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaik-
24814: kivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtais-
24815: tuinsalissa 4 päivänä viime mainittua kuuta ynnä myöhem-
24816: min valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tiedoksi erinäi-
24817: siä armollisia "esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisarillinen
24818: Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskus-
24819: teltuamme näistä sekä käyttäen Suomen Perustuslakien mu-
24820: kaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seuraavat
24821: päätökset:
24822: 1 §.
24823: Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osot-
24824: tamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1914,
24825: 2 1913. · - Va.ltiopähiipäätös.
24826:
24827: Me olemme, niinkuin näkyy alamaisesta kir,jelmästämme vii-
24828: me kuluneen huMikuun 7 päivältä, V a'ltiopäiväjärjestyksen
24829: 79 §:ssä mainittujen yleisten menojen suorittamiseen 1914
24830: vuoden valtiopäivistä, huoneiston vuokraamiseen Eduskun-
24831: nan istuntoja varten, Säätytalon, arkiston ja kirjaston hoi-
24832: toa, sekä valtiopäiväasiakirjain rekisterin laatimista varten
24833: osottaneet vuodeksi 1914 kaikkiaan 700,000 markan suu-
24834: ruisen arviomäärärahan.
24835:
24836: 2 §.
24837: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
24838: armollisen esityksen jakolaitoksesta, olemme Me, niinkuin
24839: kirjelmämme äsken kuluneen huhtikuun 18 päivältä osottaa,
24840: eräin muutaksin hyväksyneet ehdotukset asetukseksi jako-
24841: laitoksesta ja asetukseksi, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892
24842: Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston virka-
24843: taloista annetun asetuksen 37 §muutetaan toisin kuuluvaksi.
24844: Samalla Me olemme ilmoittaneet, että mainitussa kirjelmäs-
24845: sämme esitetystä syystä emme ole hyväksyneet armolli-
24846: ,<:essa esityksessä olevia ehdotuksia asetukseksi, jolla 19
24847: päivänä kesäkuuta 1902 annetussa laissa maanvuokrasta
24848: maalla oleva 40 § muutetaan toisin kuuluvaksi, sekä ase-
24849: tukseksi, jolla 12 päivänä maaliskuuta 1909 torpan, lam-
24850: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta annetun ase-
24851: tuksen 38 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
24852: Armolliseen esitykseen liitetyistä ehdotuksista asetuk-
24853: seksi, joka sisältää tarkempia määräyksiä jakolaitoksesta
24854: annetun asetuksen sovelluttamisesta, ja asetukseksi jakolai-
24855: toksen alaan kuuluvista toimituksista kruununtiloilla sekä
24856: siitä, mitä palstatilan erottamisessa kruunulle kuuluvista
24857: rälssi- ja perintötiloista on erityisesti noudatettava, Me olem-
24858: me ylemp.änä mainitussa vastauskirjelmässä lausuneet mie-
24859: lipiteemme.
24860: 3 §.
24861: Keisarilliselta Majesteetilta saatuamme vastaanottaa ar-
24862: mollisen . esityksen, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi
24863: 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun
24864: HJ13. - Valtiopäiväpäätös. 3
24865:
24866: 6 ja 19 §:n sekä 7 luvun 3 §:n muuttamisesta, Me olemme
24867: 28 päivänä viime huhtikuuta alamaisessa kirjelmässä ilmoit-
24868: taneet, että siinä esitetyistä syistä emme ole voineet hyväk-
24869: s;vä armollista esitystä.
24870:
24871: 4 §.
24872: Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esi-
24873: tyksen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmis-
24874: tamisesta vuonna 1914, olemme Me asiasta hyväksyneet niin
24875: kuuluvan asetuksen, kuin Meidän vastaukseksi mainittuun
24876: esitykseen viime kuluneen huhtikuun 28 päivänä antamamme
24877: alamainen kirjelmä osottaa.
24878:
24879: 5 §.
24880: Meille armollisesti annetun leimasuostuntaa koskevan
24881: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme
24882: leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1914, sekä siinä tar-
24883: koituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin ala-
24884: maisessa kirjelmässämme huhtikuun 28 päivältä tänä vuonna
24885: olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
24886:
24887: 6 §.
24888: Keisarillisen Majesteetin armossa Meille antaman esi-
24889: tyksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista
24890: vuonna 1914, olemme Me ottaneet sanottua veroa koskevan
24891: säännöksen leimasuostunnasta hyväksymäämme asetukseen,
24892: kuten alamaisessa kirjelmässämme 28 päivältä viime kulu-
24893: nutta huhtikuuta on ilmoitettu.
24894:
24895: 7 §.
24896: Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen
24897: hankkimisesta vuodeksi 1914 niihin tarpeisiin, joihin vaki-
24898: naiset valtion tulot eivät riitä, Me olemme alamaisessa kir-
24899: jelmässä viime huhtikuun 28 päivältä ilmoittaneet, että Me
24900: olemme, V aitiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin mää-
24901: räysten nojalla ja mainitun kirjelmämme sisältämillä pe-
24902: rusteilla, hyväksyen Meidän V altiovarainvaliokuntamme te-
24903: 4 1913. - Valtiopäiväpäätös.
24904:
24905: kemän laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi 1914,
24906: päättäneet: 1) että hyväksymämme budjetin mukaan on ar-
24907: vioitava valtion kaikki sekä vakinaiset että ylimääräiset me-
24908: not vuonna 1914- lukuunottamatta kulkulaitosrahaston ti-
24909: leihin merkittyjä, IJaloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
24910: ulkopuolella olevista rahastoista suoritettavia menoja -
24911: 99,733,800 markaksi, johon on luettu Meidän erikseen IJäät-
24912: tämät määrärahat; 2) että näiden menojen suorittamiseen,
24913: sittenkuin niistä on vähennetty mallasjuomain valmistuksen
24914: tarkastuskustannukset sekä leimasuostunnan kannanto- .ia
24915: tarkastuskustannukset, on käytettävä: a) valtiorahaston
24916: tulot vuonna 1914, budjetissa arvioituina 101,041/11)0
24917: markaksi; b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä
24918: tarvitaan rahaston 437,500 markaksi arvioituihin asetuk-
24919: senmukaisiin menoihin, jota vastoin tulojen ylijäämä on
24920: rahastossa säilytettävä; c) sotilashuonerahaston tuloi~ta
24921: ja pääomasta se määrä, joka tarvitaan sanotun rahas-
24922: ton asetuksenmukaisiin 600,100 markaksi arvioituihin me-
24923: noihin; 3) että, kun suostuntavarojå vuodeksi 1914 ei siis
24924: tarvita yleistä budjettijärjestelyä varten, leima- ja mallas-
24925: juomasuostunta kannetaan sillä tavalla, kuin Meidän kum-
24926: mastakin suostunnasta erikseen hyväksymässä asetuksessa
24927: on säädetty, ja näiden verojen tuottama tulo, sittenkuin siitä
24928: on vähennetty mallasjuomain valmistuksen tarkastuskustan-
24929: nukset sekä leimasuostunnan kannanto- ja tarkastuskustan-
24930: nukset, siirretään kulkulaitosrahastoon.
24931: 8 §.
24932: Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
24933: armollisen esityksen varojen osottamisesta kansanopetusta
24934: varten vuodeksi 1914, Me olemme, niinkuin alamainen kirje}.
24935: mämme 28 IJäivältä viime huhtikuuta näyttää, niihin tar-
24936: IJeisiin, jotka kirjelmässä tarkemmin luetellaan, myöntäneet
24937: yhteensä 11,945,000 markkaa.
24938: 9 §.
24939: Armollisten esitysten johdosta, joista toinen koskoo sitä
24940: veroa, joka IJaloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
24941: 1913. - Valtiopäiväpliätös. 5
24942:
24943: tettava vuonna 1914, sekä toinen paloviinavarojen käyttä-
24944: mistä vuonna 1914, Me olemme hyväksyneet niin kuuluvan
24945: asetuksen, kuin Keisarilliselle 1\bjesteetille viime huhtikuun
24946: 29 päivänä antamamme alamainen kirjelmä sisältää.
24947:
24948: 10 §.
24949: Sen tuulaakimaksun laskemisen perusteen, jonka Keisa-
24950: rillisen Majesteetin siitä antama armollinen esitys sisältää,
24951: olemme Me hyväksyneet olemaan voimassa vuoden 1916
24952: loppuun asti ja siitä alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen
24953: huhtikuun 29 päivältä ilmoittaneet.
24954: Samalla olemme alamaisessa vastauskirjelmässämme ano-
24955: neet, ·että Keisarillinen Majesteetti antaisi viimeistään vuo-
24956: den 1916 valtiopäiville armollisen esityksen tuulaakimaksun
24957: poistamisesta.
24958:
24959: 11 §.
24960: Meille annetun kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen
24961: esityksen johdosta Me olemme, niinkuin alamaisessa kirjel-
24962: mässä äsken kuluneen huhtikuun 30 päivältä olemme Kei-
24963: sarilliseUe MajesteetiUe ilmoittaneet, mainitulle rahastolle
24964: vuodeksi 1914 hyväksyneet budjetin; ja olemme Me sitä teh-
24965: dessämme laskeneet rahaston tulot yhteensä 75,945,200 mar-
24966: kaksi sekä samaksi vuodeksi osottaneet, paitsi muita kirjel-
24967: massamme mainittuja määrärahoja, uutisrakennustöihin
24968: valmiilla radoilla 4,302,300 markkaa, liikkuvan kaluston
24969: lisäämiseen 3,868,200 markkaa, Savonlinnan-Pieksämäen
24970: ratarakennukseen 3,200,000 markkaa, Pieksämäen-Jyväs-
24971: kylän ratarakennukseen 4,000,000 markkaa, Hiitolan-Kä-
24972: kisalmen ratarakennukseen 2,500,000 markkaa, Ylivieskan-
24973: Iisalmen ratarakennukseen 1,000,000 markkaa ja rautatie-
24974: tutkimuksiin 50,000 markkaa. Samassa kirjelmässä esite-
24975: tyistä syistä Me olemme lausuneet, että vasted·es, ennenkuin
24976: ryhdytään suuria kustannuksia v·aativiin töihin, olisivat ne
24977: perusteellisesti suunniteltavat, jotta ei myöhemmin olisi pak-
24978: ko työn kestäessä kohtuuttomasti poiketa alkuperäisestä kus-
24979: tannusarviosta, sekä sen ohella alarnaisesti anoneet, että Kei-
24980: 6 1913. - Valtiopiiiväpäätös.
24981:
24982: sarillinen Majesteetti, hyväksymällä Eduskunnan alamai-
24983: sessa anomuksessa 15 päivältä marraskuuta 1909 esitetyn
24984: ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivieskan asemalta
24985: Oulun radalla Haapajärven kautta Iisalmeen, suvaitsisi ar-
24986: mollisesti määrätä, että vielä tarpeelliset valmistelevat työt
24987: tätä yritystä varten suoritettaisiin ja että radan rakentami-
24988: seen viipymättä ryhdyttäisiin.
24989: 12 §.
24990: Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen suostun-
24991: nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta, Me
24992: olemme alamaisessa kirjelmässä tältä päivältä Keisarilliselle
24993: Majesteetille ilmoittaneet, ettemme ole katsoneet suostunnan-
24994: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamista vuonna
24995: 1914 tarpeelliseksi emmekä sentä:hden ole hyväksyneet ar-
24996: mollista esitystä.
24997: 13 §.
24998: Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä maanvuokra-
24999: olojen järjestämisestä Me emme ole voineet hyväksyä, kuten
25000: alamainen kirjelmämme tältä päivältä osottaa.
25001: 14 §.
25002: Sittenkuin Meille, voimassa olevien säännösten täyttä-
25003: miseksi, oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Proku-
25004: raattorin kertomus lainkäytöstä ja lakie·n voimassa pitä-
25005: misestä maassa vuonna 1911 sekä Meidän Lakivaliokun-
25006: tamme oli sen johdosta antanut mietinnön, olemme Me ala-
25007: maisella kirjelmällä viime kuluneen huhtikuun 30 päivältä
25008: saattaneet Keisarillisen Majesteetin tietoon sen lainvastai-
25009: sen ja prokuraattorin virkavelvollisuuksien kanssa risti-
25010: riidassa olevan menettelyn, mihin puheenaolevaa kerto-
25011: musta tarkastettaessa prokuraattorinviraston on alamai-
25012: sessa kirjelmässä esitetyllä tavalla havaittu jälleen tehneen
25013: itsensä syypääksi.
25014: 15 §.
25015: Valtiopäiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti on Meidän
25016: Pankkivaliokuntamme tarkastanut Suomen Pankin tilan ja
25017: 1913. - Valtiopäiväpäätös. 7
25018:
25019: hallinnon vuonna 1912 ja siitä antanut lausunnon; ja olem-
25020: me Me tämän lausunnon hyväksyneet sekä kirjelmän kera
25021: viimeksi kuluneen huhtikuun 24 päivältä lähettäneet sen
25022: Pankkivaltuusmiehillemme.
25023:
25024: 16 §.
25025: Alamaisella kirjelmällä huhtikuun 24 päivältä tänä
25026: vuonna Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet,
25027: ketkä henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsija-
25028: miehemme ovat valinneet pankkivaltuusmiehiksemme eroa-
25029: vien sijaan ja Suomen Pankin tilintarkastajiksi sekä pankki-
25030: valtuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehiksi, minkä
25031: ohessa tämä on pöytäkirjanotteella Pankkivaltuusmiehille
25032: tiedoksi annettu.
25033:
25034: 17 §.
25035: Hyväksyttyämme Meidän Pankkivaltuusmiestemme te-
25036: kemän ja Pankkivaliokuntamme kannattaman ehdotuksen
25037: Suomen Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895 annetun ohje-
25038: säännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta, ensinmainitun pykälän
25039: ~:~ellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1901 annetussa
25040: asetuksessa, Me olemme kirjelmässä vastakuluneen huhti-
25041: kuun 24 päivältä anoneet, että Keisarillinen Majesteetti ar-
25042: mollisesti vahvistaisi ja noudatettavaksi julistaisi toisen
25043: asiasta vaihtoehtoisesti hyväksymistämme asetuksista.
25044:
25045: 18 §.
25046: Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ar-
25047: mollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet kertomuk-
25048: sen Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1911, sekä
25049: Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kertomuksen
25050: valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli antanut
25051: asiasta mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me olemme
25052: alamaisen kirjelmän ohella 11 päivältä viime maaliskuuta
25053: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet puheena olevan mie-
25054: tinnön pyytäen, että se annettaisiin Keisarilliselle Suomen
25055: Senaatille.
25056: 8 1913. ~ Valtiopäiväpäätös.
25057:
25058: 19 §.
25059: Pankkivaliokuntamille esityksestä Me olemme kirjelmässä
25060: Yiime maaliskuun 18 päivältä Pankkivaltuusmiehillemme
25061: antaneet määräykset Längmanin testamenttirahastossa Litt.
25062: B. joulukuun 31 päivänä 1912 käytettävissä olevien voitto-
25063: varojen jakamisesta, minkä ohessa Me olemme määränneet,
25064: että kaikkien nyt apurahoja saavain yhdistysten ja laitosten
25065: on vuoden 1916 alussa Pankkivaltuusmiehille annettava se-
25066: lonteko ja tili näiden apurahojen käyttämisestä. Edelleen
25067: olemme päättäneet, että Pankkivaltuusmiesten on tehtävä
25068: ehdotus voittovarojen seuraavaksi jaoksi kolmen vuoden
25069: päästä eli valtiopäiville 1916, sekä myös määränneet, että
25070: Längmanin testamenttirahastoja tulee edelleenkin Suomen
25071: Pankin Johtokunnan hoitaa Pankkivaltuusmiesten valvonnan
25072: alaisena ja Eduskunnan valitsemain pankin tilintarkastajain
25073: niiden hoitoa tarkastaa.
25074:
25075: 20 §.
25076: Suomen Pankin voittovaroista Me olemme päättäneet,
25077: että, jos Meidän tekemämme päätös yhtiön harjoittamasta
25078: pankkiliikkeestä 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun ase-
25079: tuksen 18 §:n muuttamisesta tulee vahvistetuksi, mahdolli-
25080: sesti perustettavalleluotto-osakeyhtiölle Suomen pienviljelys-
25081: tiloja varten sen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttami-
25082: seksi, Suomen Pankille annettavaa sitoumusta vastaan, jonka
25083: sanamuodon valmistaminen jätetään Pankin johtokunnan
25084: tehtäväksi, Suomen Pankin voittovaroista annetaan 4 miljoo-
25085: nan markan suuruinen laina, joka ensimäisten kymmenen
25086: vuoden aikana on koroton, mutta josta sitä seuraavina kym-
25087: menenä vuotena maksetaan 1 % ja sen jälkeen 2 % korko,
25088: ehdolla että yhtiön osakepääoma on oleva vähintään 1
25089: miljoona markkaa, ettei osakkaille saada jakaa 6% korkeam-
25090: paa osinkoa keskimäärin koko kuluneelta toimiajalta, että
25091: osakepääomaa lisättäessä uudet osakkeet ovat täysin makset-
25092: tavat, että yhtiön hallituksen yhtenä jäsenenä ja kahtena
25093: tilintarkastajana tulee olla Suomen Pankin johtokunnan mää-
25094: räämät henkilöt, että yhtiön purkautuessa ne varat, jotka
25095: 1913. - ValtiOI)äiväpäätös. 9
25096:
25097: jäävät jälelle, kun yhtiön velat on ma:ksettu ja osakepääoma
25098: korkoineen takaisin suoritettu, ovat luovutettavat Suomen
25099: Pankille, sekä että Hallitus voi Eduskunnan tekemän pää-
25100: töksen nojalla siinä tapauksessa, että yhtiö ei tä.ytä niitä teh-
25101: täviä, joihin se on sitoutunut, tai toimii vastoin yhtiöjärjes-
25102: tyksen määräyksiä taikka jos irtisanominen muutoin katso-
25103: taan tarpeen vaatimaksi, irtisanoa myönnetyn lainan makset-
25104: tavaksi kahden vuoden kuluttua irtisanomisesta, milloin ei
25105: pitempää maksuaikaa myönnetä.
25106: Sitä paitsi Me olemme sanotuista voittovaroista osotta-
25107: neet Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö nimi-
25108: selle yhtiölle 1 miljoonan markan suuruisen korottoman lai-
25109: nan, ehdolla että laina on Suomen Pankille takaisin suoritet-
25110: tava, jos nykyisen yhtiöjärjestyksen voitto-osinkoa koskevia
25111: määräyksiä muutetaan osakkaille edullisemmiksi, jos uusia
25112: osakkeita annetaan ilman täyttä maksua tai jos yhtiö pu-
25113: retaan, ollen laina viime mainitussa tapauksessa takaisin
25114: suoritettava siitä ylijäämästä, joka jää jälelle, kun yhtiön
25115: muut velat on maksettu.
25116: Jälellä olevat voittovarat 4,552,566 markkaa 42 penniä
25117: siirretään Pankin vararahastoon.
25118: Tämän olemme kirjelmässä viime kuluneen huhtikuun 29
25119: päivältä saattaneet Pankkivaltuusmiestemme tietoon.
25120:
25121: 21 §.
25122: Sen jälkeen kuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n
25123: mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin kerto-
25124: mus valtiovarain tilasta vuonna 1911, on M·eidän Valtiova-
25125: rainvaliokuntamme, jolla myös on ollut tilaisuus ottaa selkoa
25126: valtiovaraston tileistä ja asiakirjoista, Meille siitä antanut
25127: mietinnön, joka sisältää erinäisiä huomautuksia valtiovarain
25128: hoidosta sekä sen yhteydessä olevista kysymyksistä ja hal-
25129: litustoimista; ja olemme Me kaikin puolin hyväksyneet
25130: mietinnössä tehdyt huomautukset sekä 30 päivänä viime ku-
25131: lunutta huhtikuuta alamaisen kirjelmän ke11a Keisarilliselle
25132: Majesteetille lähettäneet mainitun mietinnön pyynnöllä, eWi
25133: se annettaisiin Keisarilliselle Suomen Senaatille niihin toi-
25134: 10 1913. - Valtiopitiväpäätös.
25135:
25136: menpiteisiin ryhtymistä varten, joihin siinä tehdyt huomau-
25137: tukset antavat aihetta, ja että kertomus niistä toimenpiteistä,
25138: joihin mietinnössä olevien muistutusten johdosta on ryh-
25139: dytty, annettaisiin ensi kokoontuvalle Eduskunnalle.
25140:
25141: 22 §.
25142: Sittenkuin Valtuuskunta, joka valtiopäivillä vuonna 1910
25143: asetettiin hoitamaan lääketieteen lisensiaatti Herman Fri-
25144: thiof Antell vainajan testamentin kautta Suomen kansalle
25145: lahjoitettuja kokoelmia, on Meille antanut selonteon toimin-
25146: nastaan vuosilta 1910, 1911 ja 1912 ynnä tilin niistä raha-
25147: varoista, jotka ovat olleet sen käytettävinä, ja Valtuuskun-
25148: nalle on myönnetty vastuuvapaus kertomuksen käsittämältä
25149: ajalta, olemme Me päättäneet edelleen toimessaan pysyttää
25150: mainitun Valtuuskunnan, johon kuuluu viisi varsinaista ja
25151: seitsemän varajäsentä ja jonka jäsenistä valtiopäivillä joka
25152: kolmas vuosi, luettuna 1 päivästä tammikuuta 1907, vali-
25153: taan toinen puoli uudestaan, toisin vuoroin kaksi varsinaista
25154: .ia neljä varajäsentä, toisin vuoroin kolme varsinaista ja kol-
25155: me varajäsentä. Sen ohessa Me olemme antaneet tarkempia
25156: ohjeita Antellin kokoelmien kartuttamiseksi lahjoitetun ra-
25157: haston korkojen käyttämisestä ynnä vahvistaneet Valtuus-
25158: kunnalle erityisen johtosäännön. Edellä olevasta Me ala-
25159: maisessa kirj·elmässä 29 päivältä viime kulunutta huhtikuuta
25160: olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet sekä sa-
25161: malla antaneet tiedon niistä henkilöistä, jotka eronneitten
25162: sijaan on valittu jäseniksi ja varajäseniksi mainittuun Val-
25163: tuuskuntaan. Sitä paitsi on kirjelmä asiasta lähetetty Val-
25164: tuuskunnalle.
25165: 23 §.
25166: Niinkuin alamaisesta kirjelmästämme viime kuluneen
25167: maaliskuun 18 päivältä havaitaan, Me olemme tehdyn edus-
25168: kuntaesityksen johdosta samana päivänä hyväksyneet sekä
25169: Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
25170: täneet asetuksen 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun, yh-
25171: tiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen asetuk-
25172: sen 18 § :n muuttamisesta.
25173: 1913. ~ Valtiopäiväpäätös. 11
25174:
25175: 24 §.
25176: Alamaisella kirjelmällä viime kuluneen huhtikuun 7
25177: päivältä Me olemme, erinäisten eduskuntaesitysten johdosta,
25178: Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lä-
25179: hettäneet samana päivänä hyväksymämme asetuksen niiden
25180: Venäjän valtakunnan alamaisten oikeudesta elinkeinon har-
25181: joittamiseen Suomessa, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
25182: 25 §.
25183: Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme viime
25184: kuluneen huhtikuun 7 päivänä hyväksyneet asetuksen niiden
25185: Suomessa asuvain Venäjän valtakunnan alamaisten kunnal-
25186: lisista oikeuksista, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, ja
25187: alamaisessa kirjelmässä samalta päivältä sen lähettäneet
25188: Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi.
25189: 26 §.
25190: Niillä perusteilla, jotka Meidän alamainen kirjelmämme.
25191: viime huhtikuun 18 päivältä sisältää, Me olemme tehdyn
25192: eduskuntaesityksen johdosta hyväksyneet sekä Keisarillisen
25193: Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähettäneet asetuk-
25194: sen ammattivaltuustoista.
25195: 27 §.
25196: Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hyväk-
25197: syneet asetuksen elinkeinoliikkeiden työsäännöistä ja ala-
25198: maisessa kirjelmässä viime huhtikuun 18 päivältä lähettä-
25199: neet sen Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistetta-
25200: vaksi.
25201: 28 §.
25202: Niinkuin alamaisesta kirjelmästämme viime huhtikuun
25203: 18 päivältä havaitaan, Me olemme tehtyjen eduskuntaesi-
25204: tysten johdosta hyväksyneet sekä Keisarillisen 1\tfajesteetin
25205: armollisesti vahvistettavaksi lähettäneet asetuksen avioliiton
25206: ulkopuolella syntyneistä lapsista.
25207: 29 §.
25208: Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta ja niillä perus-
25209: teilla, jotka alamainen kirjelmämme viimekuluneen huhti-
25210: 12 1913. - Valtiopäiväpäätös.
25211:
25212: kuun 18 päivältä sisältää, Me olemme hyväksyneet asetuksen
25213: avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten perintösuhteista
25214: 'ja sen lähettäneet Keisarillisen Majesteetin armollisesti
25215: vahvistettavaksi.
25216: 30 §.
25217: Alamaisella kirjelmällä viime kuluneen huhtikuun 30
25218: päivältä Me olemme, tehdyn eduskuntaesityksen johdosta,
25219: I\eisarillisen Majesteetin armollisesti vab.vistettavaksi lä-
25220: hettäneet hyväksymämme asetuksen Suomen ulkopuolella
25221: solmittujen avioliittojen pätevyydestä.
25222: 31 §.
25223: Hyväksyttyämme tehtyjen eduskuntaesitysten johdosta
25224: ja niillä perusteilla, jotka alamainen kirjelmämme tältä päi-
25225: vältä sisältää, asetuksen elinkeinon harjoittamisen oikeudes-
25226: ta, olemme Me sen Keisarillisen Majesteetin armollisesti vah-
25227: vistettavaksi lähettäneet.
25228: 32 §.
25229: Tehdyn ehdotuksen johdosta, joka tarkoitti nykyistä
25230: valtiollista asemaa Suomessa koskevan alamaisen adressin
25231: lähettämistä Keisarilliselle Majesteetille, Me olemme viime
25232: maaliskuun 15 päivänä tekemämme päätöksen mukaisesti
25233: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet asiasta alamaisen
25234: adressin.
25235: 33 §.
25236: Tehtyjen ilmoitusten johdosta olemme Me alamaisessa
25237: kirjelmässä viime kuluneen huhtikuun 30 päivältä Keisa-
25238: rilliselta Majesteetilta anoneet, että maan Kenraalikuver-
25239: nööri, Keisarillisen Senaatin puheenjohtajana, armossa käs-
25240: kettäisiin vastedes, häneHe Valtiopäiväjärjestyksen 46 § :n
25241: säännöksessä määrätyn velvollisuuden mukaisesti, Eduskun-
25242: nan valiokunnille toimituttamaan asiakirjat, jotka valioku-
25243: nat katsovat tarvitsevansa.
25244: 34 §.
25245: Erinäisten anomusehdotusten .ia erään eduskuntaesityk-
25246: sen johdosta Me olemme alamaisissa kirjelmissä Keisaril-
25247: liselta Majesteetilta anoneet:
25248: 1913. - Valtiopäiväpäätös. 13
25249:
25250: 1) että maalaiskunnille yleisistä varoista myönnettäi-
25251: siin edullisia kuoletuslainoja kunnallismetsäin hankkimista
25252: varten;
25253: 2) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa mää-
25254: rätä yleistä lasten suojelusta koskevaa lainsäädäntöä valmis-
25255: tettaessa huomioon otettaviksi myöskin ne näkökohdat,
25256: jotka meidän tästä asiasta lähettämässämme alamaisessa
25257: kirjelmässä on esitetty;
25258: 3) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen sopi-
25259: muksen aikaansaamiseksi Valamon ja Konevitsan luostari-
25260: hallitusten kanssa, että kalastajaväestö saisi turvaJtun oikeu-
25261: den kohtuullista maksua vastaan nousta maihin mainituille
25262: luostareille kuuluviin saariin ja käyttää niihin rakennettuja
25263: suojia; sekä että yksityisten mailta maallenousupaikoiksi jo
25264: pyykitetyt rrunta-alueet viipymättä lunastettaisiin valtion
25265: omiksi ja annettaisiin kalastajien käytettäviksi;
25266: 4) että KeisariHinen Majesteetti armollisesti suvaitsisi
25267: käskeä ryhdyttäväksi tarpeelliseen toimenpiteeseen, että
25268: Eduskunnan 15 ja 16 päivänä marraskuuta 1909 hyväksy-
25269: mät asetusehdotukset ammatinvaaralta suojelemisesta, työstä
25270: teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa sekä ammattien-
25271: tarkas>tuksesta viivyttelemättä alistetaan Keisarillisen Ma-
25272: jesteetin tutkittaviksi, ja että sanotut asetusehdoukset ar-
25273: mollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi;
25274: 5) että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen vuo-
25275: deksi 1914 myönnettäisiin 150,000 markan suuruinen määrä-
25276: raha;
25277: 6) että myönnettäisiin 4,000 markan vuotuinen määrä-
25278: raha Maanviljelyshallituksen jaettavaksi matkarahoiksi maan
25279: kotitalous-, keitto- ja emäntäkouluissa toimiville opettajat-
25280: tarille;
25281: 7) että yleinen, koko maata käsittävä maanviljelysnäyt-
25282: tely toimeenpantaisiin sopivaksi katsottavassa paikassa vuon-
25283: na 1916, sekä että näyttelyä varten jo 1914 vuoden menoar-
25284: vioon otettaisiin 200,000 markan määräraha;
25285: 8) että vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saattamista
25286: varten maanviljelyshallinnon käytettävänä olevat vuotuiset
25287: määrärahat korotettaisiin 200,000 markalla;
25288: 14 1913. • - Valtiopii.iväpäätös.
25289:
25290: 9) että myönnettäisiin 300,000 markan määräraha Hal-
25291: lituksen käytettäväksi ensi vuonna, osittain avustuksina työ-
25292: väestön keskuudessa perustetuilla, julkiseen tarkastukseen
25293: alistuville keskinäisille työttömyyskassoille, osittain apu-
25294: rahoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyysrahaston pe-
25295: rustamista tai jo olemassa olevan kehittämistä tahi muun-
25296: laista työttömäin avustamista varten sellaisia anovat;
25297: 10) että vuodesta 1914 alkaen myönnettäisiin 2,000 mar-
25298: kan vuotuinen määräraha käytettä.väksi Meidän alamaisessa
25299: kirjelmässäiD.ome esitetyllä tavalla matka-apurahoiksi maam-
25300: me pakko- ja suojeluskasvatuslaitosten johtajille ja opetta-
25301: jille, sekä että vuodeksi 1914 myönnettäisiin 5,000 markan
25302: suuruinen määräraha kurssien toimeenpanemiseksi samojen
25303: laitosten katsastajia ja hoitajia varten;
25304: 11) että Suomen metsätieteelliselle seuralle toistaiseksi
25305: myönnettäisiin 14,000 markan suuruinen vuotuinen määrä-
25306: raha käytettäväksi metsätaloutta koskeviin tieteellisiin tut-
25307: kimuksiin ja tutkimustulosten julkaisemiseen.
25308: 12) että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myönnettäi-
25309: siin vuodeksi 1914 palvelijatarkodin kannattamista varten
25310: 5,000 markan apuraha;
25311: 13) että Keisarillinen Majesteetti Eduskunnalle jättäisi
25312: armollisen esityksen, jdka sisältää ehdotuksen sellaiseksi
25313: lainsäädännöksi, mikä on tarpeellinen Haagissa pidetyn kon-
25314: ferenssin hyväksymän yhtenäisen kansainvälisen vekselilain
25315: saattamiseksi voimaan Suomessa;
25316: 14) että karjantarkastusyhdistyksien toiminnan avusta-
25317: mista varten yleisistä varoista varattaisiin riittävän suuri
25318: vuotuinen määräraha, sekä että nämä varat myönnettäisiin
25319: maassa toimivien maanviljelys- ja talousseurojen kautta jaet-
25320: taviksi etupäässä sellaisille tarkastusyhdistyksille, joiden
25321: .iäsenet ovat vähävaraisia pienkarjojen omistajia; sekä
25322: 15) että valtiorahaston säästövaroista siirretään 2,000,000
25323: markan määrä suonkuivausrahastoon käytettäväksi sillä ta-
25324: valla, kuin viimeksi mainitusta rahastosta on määrätty tai
25325: vastedes määrätään.
25326: 1913. · _;...· Valtiopiiväpäätus. 15
25327:
25328: Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme maarän-
25329: ueet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen kansan
25330: Edustajat, täm~n allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka
25331: tapahtui Helsingin kaupungissa toisena päivänä toukokuuta
25332: vuonna Vapahtajamme ,Jeesuksen Kristuksen syntymän jäl-
25333: keen tuhat yhdeksänsataa ja kolmetoista.
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: Oskari Tokoi.
25339: puhemies.
25340:
25341:
25342:
25343: J1auri Ingman. Emil Schybergson.
25344: varapuhemies. varapuhemies.
25345:
25346:
25347:
25348:
25349: Werner Aro. Eero Erkko.
25350: Uudenmaan läänin vaali- Uudenmaan läänin vaali-
25351: piiristä. piiristä.
25352:
25353: Onni Hallsten. Vera Hjelt.
25354: Uudenmaan läänin vR:Jli- Nylands läns valkrets.
25355: piiristä.
25356:
25357: E. W. Hänninen. 0. W. Kuusinen.
25358: Uudenmaan läänin vaali- Uudenmaan läänin vaali-
25359: piiristä. piiristä.
25360:
25361: Oskari Laine. U. Lindelöf.
25362: Uudenmaan läänin vaali- N ylands läns valkrets.
25363: piiristä.
25364:
25365: W. Lundström. Oskari Lylykorpi.
25366: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaali-
25367: piiristä.
25368: 16 1913. - Valtiopäiväpältös.
25369:
25370: Kullervo Manner. L. Mechelin.
25371: Uudenmaan läänin vaali- Nylands läns valkrets.
25372: piiristä.
25373:
25374: J. Mynttinen. August Nybergh.
25375: Uudenmaan läänin vaali- Nylands läns valkrets.
25376: piiristä.
25377:
25378: V. Perttilä. G. G. Rosenqvist.
25379: Uudenmaan läänin vaali- Nylands läns valkrets.
25380: piiristä.
25381:
25382: Aatto Siren. Hedvig Sohlberg.
25383: Uudenmaan läänin vaali- Nylands läns valkrets.
25384: piiristä.
25385:
25386: Johan Strömberg. Karl Söderholm.
25387: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
25388:
25389: Karl H. Wiik. R. A. Wrede.
25390: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
25391:
25392: Ida Aalle-Teljo. V. Annala.
25393: Turun läänin eteläisestä vaa- Turun läänin eteläisestä vaa-
25394: lipiiristä. lipiiristä.
25395:
25396: V. M. von Born. Evert Eloranta.
25397: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaa-
25398: lipiiristä.
25399:
25400: Jenny af Forselles. John Hedberg.
25401: Åbo läns södra valkrets. Åbo läns södra valkrets.
25402:
25403: Matti Helenius-Seppälä. J. Kaskinen.
25404: Turun läänin eteläisestä vaa- Turun läänin eteläisestä vaa-
25405: lipiiristä. lipiiristä.
25406:
25407: Kaarle A. Knuutila. P. Kärnä.
25408: Turun läänin eteläisestä vaa- Turun läänin eteläisestä vaa-
25409: lipiiristä. lipiiristä.
25410: 1913. ~ Vaitiopäiväpäätös. 17
25411:
25412: J. W. Latvala. Juho Rannikko.
25413: Turun läänin eteläisestä vaa- Turun läänin eteläisestä vaa-
25414: lipiiristä. lipiiristä.
25415:
25416: S. Wilh. Roos. Fr. W. Sipilä.
25417: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaa-
25418: lipiiristä.
25419:
25420: Julius Sundblom. T. Tainio.
25421: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaa-
25422: lipiiristä.
25423:
25424: Iida Yrjö-Koskinen. E. Aromaa.
25425: Turun läänin eteläisestä vaa- Turun läänin pohjoisesta
25426: lipiiristä. vaalipiiristä.
25427:
25428: Nestor Aronen. Reinh. Grönvall.
25429: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25430: vaalipiiristä. vaali piiristä.
25431:
25432: Edvard Gylling. Edvard Hannula.
25433: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25434: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25435:
25436: Taave .Junnila. Mimmi Kanervo.
25437: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25438: vaali piiristä. vaali piiristä.
25439:
25440: J. F. Kivikoski. I. V. Laine.
25441: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25442: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25443:
25444: Juho Lautasalo. .J. 0. Leivo.
25445: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25446: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25447:
25448: Juho Rainio. J. K. Paasikivi.
25449: Turun läänin pohjoisesta Turun läänin pohjoisesta
25450: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25451:
25452: F. 0. Lilius. Frans Rantanen.
25453: Turun läänin pohjoisestq Tnrun läänin pohjoisesta
25454: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25455: 2
25456: 18 1913. - V aitiopäiväpäätös.
25457:
25458: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. ,Juho Astala.
25459: Turun läänin pohjoisesta Hämeen läänin eteläisestä
25460: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25461:
25462: J. R. Danielson-Kalmari. Oskari ,T alava.
25463: Hämeen läänin eteläisestä Hämeen lää:t1in eteläisestä
25464: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25465:
25466: H. Jalonen. Alma .T okinen.
25467: Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin eteläisestä
25468: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25469:
25470: Wäinö Jokinen. A. Osw. Kairamo.
25471: Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin eteläisestä
25472: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25473:
25474: Otto Marttila. Hulda Salmi.
25475: Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin eteläisestä
25476: vaali piiristä. vaali piiristä.
25477:
25478: Sulo Wuolijoki. LauriA. Yrjö-Koskinen.
25479: Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin eteläisestä
25480: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25481:
25482: Anni Huotari. Anton Huotari.
25483: Hämeen läänin pohjoisesta Hämeen läänin pohjoisesta
25484: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25485:
25486: Heikki Häyrynen. K. Kaakko-oja.
25487: Hämeen läänin pohjoisesta Hämeen läänin pohjoisesta
25488: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25489:
25490: Kaapo Murros. E. Nevanlinna.
25491: Hämeen läänin pohjoisesta Hämeen läänin pohjoisesta
25492: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25493:
25494: Penna Paunu. J. K. Pohjola.
25495: Hämeen läänin pohjoisesta Hämeen läänin pohjoisesta
25496: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25497:
25498: Emil Saarinen. K. E. Linna.
25499: Hämeen läänin pohjoisesta Hämeen läänin pohjoisesta
25500: vaali piiristä. vaali piiristä.
25501: 1913. - Valtiopäiväpäätös. 19
25502:
25503: E. S. Yrjö-Koskinen. M. A. Airola.
25504: Hämeen läänin pohjoisesta Viipurin läänin läntisestä
25505: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25506:
25507: Juhani Arajärvi. Jonas Castren.
25508: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25509: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25510:
25511: Tekla Hultin. Juho Kirves.
25512: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25513: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25514:
25515: Konrad Lehtimäki. Matti Paasivuori.
25516: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25517: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25518:
25519: Hilja Pärssinen.
25520: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25521: vaali piiristä. vaali piiristä.
25522:
25523: Tahvo Riihelä. Juho Tuliko ura.
25524: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25525: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25526:
25527: T. Typpö. A. 0. Wuorimaa.
25528: Viipurin läänin läntisestä Viipurin läänin läntisestä
25529: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25530:
25531: Gust. Arokallio. A. Hanninen.
25532: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25533: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25534:
25535: Yrjö Kiuru. Anton Kotonen.
25536: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25537: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25538:
25539: Juhani Kurikka. Juho Lallukka.
25540: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25541: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25542:
25543: Vihtori Mäkelä. Aapo Nuora.
25544: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25545: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25546: 20 1913. Valtiopäiväpäätös.
25547:
25548: E. Oranen. Matti Poutiainen.
25549: Viipurin läänj.n itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25550: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25551:
25552: Erkki Pullinen. K. K. Pykälä.
25553: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25554: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25555:
25556: Lauri Kr. Relander. P. E. Svinhufvud.
25557: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25558: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25559:
25560: 0. W. Turunen. Nestori Walavaara.
25561: Viipurin läänin itäisestä Viipurin läänin itäisestä
25562: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25563:
25564: Mikko Wirkki. U. Brander.
25565: Viipurin läänin itäisestä Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25566: vaalipiiristä.
25567:
25568: 0. Eronen. K. Hakala.
25569: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25570:
25571: Pekka Huttunen. J. Kananen.
25572: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25573:
25574: 0. Kunnassalo. J. Oskari Peurakoski.
25575: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25576:
25577: Heikki Renvall. Robert Ruohtula.
25578: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25579:
25580: Anni Savolainen. A. Tanttu.
25581: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25582:
25583: Albin W aljakka. J. E. Wiljomaa.
25584: 1fikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
25585:
25586: Kalle W uorinen. Eero Hahl.
25587: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin läntisestä
25588: vaalipiiristä.
25589: 1913. Valtiopäiväpäätös. 21
25590:
25591: S. Heiskanen. Theodor Homen.
25592: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntisestä
25593: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25594:
25595: K. Hämäläinen. H. Kääriäinen.
25596: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntisestä
25597: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25598:
25599: T. Lapveteläinen. Olli Miettinen.
25600: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntises tii
25601: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25602:
25603: Hannes Nylander. P. W. Oksman.
25604: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntisestä
25605: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25606:
25607: Armas Paasonen. A. Salo.
25608: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntisestä
25609: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25610:
25611: Juho Snellman. N. Wäänänen.
25612: Kuopion läänin läntisestä Kuopion läänin läntisestä
25613: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25614:
25615: Albin Koponen. Efr. Kronqvist.
25616: Kuopion läänin itäisestä Kuopion läänin itäisestä
25617: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25618:
25619: S. Kurkinen. Matti Lonkainen.
25620: Kuopion läänin itäisestä Kuopion läänin itäisestä
25621: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25622:
25623: Pekka Pennanen. Onni Puhakka.
25624: Kuopion läänin itäisestä Kuopion läänin itäisestä
25625: vaalipiiristä. vaali piiristä.
25626:
25627: Hugo Rautapää. J. W. Sainio.
25628: Kuopion läänin itäisestä Kuopion läänin itäisestä
25629: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25630:
25631: Onni Talas. P. Tikkanen.
25632: Kuopion läänin itäisestä Kuopion läänin itäisestä
25633: vaalipiiristä. vaali piiristä.
25634: 22 1913. - Valtiopäiväpäätös.
25635:
25636: Helena W atanen. Juho Etelämäki.
25637: Kuopion läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25638: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25639:
25640: Kustaa J alkanen. Johan Kautto.
25641: Vaasan läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25642: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25643:
25644: A. Koivisto. M. Latvala.
25645: Vaasan läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25646: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25647:
25648: A. Listo. Santeri Mäkelä.
25649: Vaasan läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25650: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25651:
25652: Kaarle Mänty. E. Pohjaväre.
25653: Vaasan läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25654: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25655:
25656: Onni Tuomi. KJ. Warvikko.
25657: Vaasan läänin itäisestä Vaasan läänin itäisestä
25658: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25659:
25660: Santeri Alkio. Ernst Estlander.
25661: Vaasan läänin eteläisestä V asa läns södra valkrets.
25662: vaalipiiristä.
25663:
25664: G. Granfelt. Gustaf Gädda.
25665: V asa läns södra valkrets. V asa läns södra valkretB.
25666:
25667: Mauri Honkajuuri. Mikko lip.ponen.
25668: Vaasan läänin eteläisestä Vaasan läänin eteläisestä
25669: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25670:
25671: K. Lanne. Jaakko Mäki.
25672: Vaasan läänin eteläisestä Vaasan läänin eteläisestä
25673: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25674:
25675: Arvid Neovius. Kaarlo Saari.
25676: Vasa läns södra valkrets. Vaasan läänin eteläisestä
25677: vaalipiiristä.
25678: 1913. - V altiopäiväpäätös. 23
25679:
25680: Eric von Troil. August Tåg.
25681: Vasa läns södra valkrets. Vasa läns södra valkrets.
25682:
25683: M. Björk. A. J. Bäck.
25684: Vasa läns norra valkrets. Vasa läns norra valkrets.
25685:
25686: Julius Grotenfelt. Oskari Herttua.
25687: V asa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta
25688: vaali piiristä.
25689:
25690: J. Inborr. Oskari Lahdensuo.
25691: V asa läns norra valkrets. Vaasan läänin pohjoisesta
25692: vaalipiiristä.
25693:
25694: Wilh. Malmivaara. J. Storbjörk.
25695: Vaasan läänin pohjoisesta Vasa läns norra valkrets.
25696: vaali piiristä.
25697:
25698: Juho Torppa. M. V. Hoikka.
25699: Vaasan läänin pohjoisesta Oulun läänin eteläisestä
25700: vaali piiristä. vaalipiiristä.
25701:
25702: Kyösti Kallio. Otto Karhi.
25703: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25704: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25705:
25706: J. A. Komu. A. Leino.
25707: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25708: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25709:
25710: J. A. Mannermaa. Salomo Pulkkinen.
25711: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25712: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25713:
25714: Filip Saalasti. Jaakko Saariaho.
25715: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25716: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25717:
25718: S. Tervo. Leonard Typpö.
25719: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25720: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25721: 24 1913. - ·V altiopäiväpäätös.
25722:
25723: Heikki Törmä. Iisakki V ahe.
25724: Oulun läänin eteläisestä Oulun läänin eteläisestä
25725: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25726:
25727: P. Ahmavaara. Hilda Herrala.
25728: ou'lun läänin pohjoisesta Oulun läänin pohjoisesta
25729: ' vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25730:
25731: Antti J unes. Frans Lehtonen.
25732: Oulun läänin pohjoisesta Oulun läänin pohjoisesta
25733: vaalipiiristä. vaalipiiristä.
25734:
25735: K. A. Lohi. J. Waarala.
25736: Oulun läänin pohjoisesta Oulun läänin pohjoisesta
25737: vaalipiiristä. · vaalipiiristä.
25738:
25739: A. Fränti.
25740: Lapin vaalipiiristä.
25741:
25742:
25743:
25744:
25745: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1913.
25746: VALTIOPÄIVÄT
25747: 1913
25748: ASIAKIRJAT
25749:
25750: LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ
25751:
25752: ASIALUETTELON
25753:
25754:
25755:
25756:
25757: HELSINGISSÄ, 1913.
25758: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOsSA,
25759: Selitys, lybe~yksistä.
25760: Ae = anomusehdotus.
25761: alam.= alamainen.
25762: Am. ja am. = anomusmietintö.
25763: Edk. = Eduskunta.
25764: Ee = eduskuntaesitys.
25765: Em. ja em. = eduskuntaesitysmietintö.
25766: ilm.= ilmoitus.
25767: Ks. = Katso.
25768: Ltv.= Laki- ja talousvaliokunta.
25769: Lv. = Lakivaliokunta.
25770: m. (valiokunnan nimeä osoittavan merkin perässä) = mie-
25771: =
25772: tintö. Siis esim. Lvm. Lakivaliokunnan mietintö.
25773: Mtv. = Maatalousvaliokunta.
25774: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
25775: Pv. = Pankkivaliokunta.
25776: Sv. ja Siv. = Sivistysvaliokunta.
25777: Suurv. = Suuri valiokunta.
25778: Tv. = Talousvaliokunta.
25779: Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
25780: Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
25781: ,A:sialuettelb~
25782: Adressiehdotus. Ehdotus nykyistä valtiollista asemaa
25783: koskevan alamaisen adressin lähettämisestä; Prvm.
25784: n :o 1; Edk :n alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25785:
25786: Alkeisoppilaitokset. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 23;
25787: Vvm. n :o 14 siv. 18 ............................. .
25788:
25789: Alkoholilainsäädäntö. Ks. Rikoslain voimaanpanoasetuk-
25790: sen 20 § .................. , ...................... .
25791:
25792: Almanakka. Vvm. n:o 1.4 siv. 18 ...................... .
25793:
25794: Ammattien tarkastus Vvm. n:o 14 siv. 25 ............. .
25795: - Ks. Työväensuojeluslait.
25796:
25797: Ammattityö. Vvm. n:o 14 siv. 25 ..................... .
25798: - Ks. Elinkeinolaki. "
25799:
25800: Ammattivaltuustot. Ee n :o 30 sisältävä ehdotuksen •ase-
25801: tukseksi ammattivaltuustoista; Työvm. n :o 1;
25802: Suurvm. n:o 4 ja 4 a (em. n:o 2); Edk:n alam.
25803: ehdotus asetukseksi ............................. . V: 1
25804:
25805: Anomusehdotus:·
25806: n :o 1, suomalaisia kalastajia Laatokalla kohtaa-
25807: vien vaikeuksien poistamisesta; Vvm. n:o 9 (am.
25808: n:o 9); Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
25809: n :o 4, määrärahan myöntämisestä kulkulaitosra-
25810: hastosta jaettavaksi kaikkien maantientekoon vel-
25811: vollisten mauttaalien kesken; Vvm. n:o 3. Edk:n
25812: alam. vastaus arm. esitykseen n :o 1 . . . . . . . . . . . . . . r
25813: n :o 8, tutkimuksen toimittamisesta puutavaralii-
25814: kettä haittaavista epäkohdista sekä tärkeimpien Iii-
25815: Asialuettelo.
25816:
25817: keväylien y. m. valtiolle lunastamisesta; Tvm. n:o 7
25818: (am.n:o20) ................ ~ ..................... V:2
25819: n:o 9, valtion kannatusavun myöntämisestä niille
25820: työväen ammattijärjestöille, jotka ensi talven ai-
25821: kana järjestävät työttömäin avustusta; Työvm. n:o
25822: 4 (am. n:o 7); Edk:n alam. anomus ............. .
25823: n:o 12, avustuksen myöntämisestä enimmin rasite- "
25824: tuille tientekolahkoille; Vvm'. n :o 3; Edk :n vastaus
25825: arm. esitykseen n:o t ........................... . I
25826: n:o 13, avustuksen myöntämisestä enimmin kärsi-
25827: vien kuntain kyytirasituksen huojentamiseksi;
25828: Vvm. n:o 3; Edk:n vastaus arm. esitykseen n:o 1
25829: n:o 15, eduskunnan 15 ja 16 p:nä marraskuuta 1909 "
25830: hyväksymien, työväensuojelusta tarkoittavien ase-
25831: tusten voimaansaattamisesta; Prvm. n:o 2 ja 2 a
25832: (am. n:o 6); Edk:n alam. anomus ............... . V:2
25833: n:o 24, Haagissa vuonna 1912 pidetyn vekselioikeus-
25834: konferenssin valmistaman kansainvälisen vekseli-
25835: säännön ottamisesta käytäntöön Suomessa; Lvm.
25836: n:o 6 (am. n:o 23); Edk:n alam. anomus ......... .
25837: n :o 30, niiden lahjoitusmaa-alueiden tilallisten, joi-
25838: den maista on muodostettu kruununpuistoja, oi-
25839: keuttamisesta Innastamaan ne yhteismetsiksi;
25840: Ltvm. n:o 3 (am. n:o 19) ...................... ..
25841: "
25842: n :o 36, määrärahan myöntämisestä suonkuivausra-
25843: hastoon; Vvm. n:o 16 (am. n:o 12); Edk:n alam.
25844: anomus .......................................... .
25845: n:o 36, niiden lahjoitusmaa-alueiden tilallisten, joi-
25846: den maista on muodostettu kruununpuistoja, oi-
25847: keuttamisesta Innastamaan ne yhteismetsiksi;
25848: Ltvm. n:o 3 (am. n:o 19) ...................... ..
25849: "
25850: n:o 39, toimenpiteistä, joiden kautta työnantajia es-
25851: tettäisiin työriitojen aikana saamasta apua val-
25852: tiolta; Työvm. n:o 6 (am. n:o 13) ............... .
25853: "
25854: n:o 45, kuntain veivoittamisesta valtion kannatuk-
25855: sella perustamaan koteja turvattomia lapsia varten;
25856: Sivm. n:o 5 (am. n:o 15) ...................... ..
25857: n:o 50, arm. esityksen antamisesta tuulaakimaksun
25858: lakkauttamisesta; Tvm. n:o 6; Edk:n alam. vastaus
25859: arm. esitykseen n :o 6 .... ; .. .. . .. .. .. . .. .. . . . . . . . II
25860: n:o 53, apurahan myöntämisestä Helsingin Palveli-
25861: jatarkodin kannattamiseksi; Vvm. n:o 10 (am. n:o
25862: 21); Edk:n alam. anomus .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. V: 2
25863: Asialuettelo. 5
25864:
25865: n:o 56, komitean asettamisesta n. s. vivisektioni-
25866: kysymyksen selvittämiseksi; Sivm. n:o 7 (am. n:o
25867: 18) ............................•..........•....... V:2
25868: n:o 61, arm. esityksen antamisesta erinäisiä vuokra-
25869: sopimuksia koskevaksi asetukseksi; M tvm. n :o 5
25870: (am. n:o 16) ................................. •'• .. .
25871: n:o 71, valtioavun ja valtiolainan myöntämisestä "
25872: Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan rakennettavaksi
25873: aijottua rautatietä varten; Vvm. n:o 13 (am. n:o 8)
25874: "
25875: n:o 82, määrärahan myöntämisestä Koulukeittoyh-
25876: distykseHe; Sivm. n:o 1 (am. n:o 1) •.....•.......
25877: n:o 83, kotitalousopetuksen avustamiseksi myönne-
25878: tyn määrärahan korottamisesta; Sivm. n:o 2 (am.
25879: n:o 2); Edk;:n alam. anomus .................... ..
25880: n:o 84, määrärahan myöntämisestä matka-apura-
25881: hoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajattarille;
25882: Sivm. n :o 3 (am. n :o 4); Edk :n alam. anomus ....
25883: n :o 88, arm. esityksen antamisesta laiksi, joka kiel-
25884: täisi kiertelevän eläinten näyttelemisen; Sivm. n:o
25885: 6 (am. n:o 17) ................................. .
25886: n :o 89, kansakoulunopettajain eläkkeiden korotta-
25887: misesta; Vvm. n:o 1 ja 1 a; Edk:n alam. vastaus
25888: arm. esitykseen n:o 13 ......................... . III
25889: n :o 90, määrärahan myöntämisestä matka-apura-
25890: hoiksi suojelukasvatuksen toimihenkilöille; Sivm.
25891: n:o 4 (am. n:o 11); Edk:n alam. anomus ......... . V .•? ~
25892:
25893:
25894:
25895:
25896: n:o 93, apurahan myöntämisestä Suomen metsä-
25897: tieteelliselle seuralle metsähoidollisia tutkimuksia
25898: varten; Tvm. n:o 3 (am. n:o 10); Edk:n alam.
25899: anomus ....,...................................... .
25900: n :o 94, lainsäännösten aikaansaamisesta maahan
25901: tuodun jauhatetun viljan tarkastuksesta ja kau-
25902: pasta; Tvm. n:o 8 (am. n:o 22) ................. .
25903: n:o 95, kunnallismetsäin avustamisesta; Tvm. n:o 4
25904: (am. n:o 14); Edk:n alam. anomus ............... .
25905: n:o 96, määrärahan myöntämisestä yleistä maanvil-
25906: jelysnäyttelyä varten; Mtvm. n:o 1 (am. n:o 3);
25907: Edk :n alam. anomus ............................. .
25908: n:o 97, vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saatta-
25909: miseksi käytettävän määrärahan korottamisesta;
25910: Mtvm. n:o 2 (am. n:o 5); Edk:n alam. anomus ....
25911: n:o 98, määrärahan myöntämisestä karjantarkas-
25912: tusyhdistyksien avustamiseksi; Mtvm. n:o 6 (am.
25913: n:o 24); Edk:n alam. anomus ..................... .
25914: "
25915: 6 Asialuettelo.
25916:
25917: Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnalle. (Antellin ko-
25918: koelmain Valtuuskunnan kertomus.) Vvm. n:o 11;
25919: Edk:n alam. kirjelmä; Edk:n kirjelmä Valtuus-
25920: kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
25921:
25922: Arinollinen esitys:
25923: n:o 1, varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
25924: hin vakinaiset valtion tulot eivät riitä; Vvm. n:o 3;
25925: Edk :n alam. vastaus ............................. . I
25926: n:o 2, leimasuostunnasta; Vvm. n:o 8; Suurvm. n:o
25927: 15; Edk:n alam. vastaus ........................ ..
25928: n:o 3, koskeva suosiuntaveroa pelikorteista Suomen
25929: Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1914; Vvm. n:o 7;
25930: Suurvm. n:o 16; Edk:n alam. vastaus ............. .
25931: n:o 4, suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
25932: veron suorittamisesta; Vvm. n:o 12; Suurvm. n:o 21;
25933: Edk :n alam. vastaus ............................. .
25934: n :o 5, varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten
25935: "
25936: suorittamiseen vuonna 1914; Vvm. n:o 2; Edk:n
25937: alam. vastaus ................................... .
25938: n :o 6, tuulaakimaksun laskemisen perusteesta;
25939: Tvm. n:o 6; Suurvm. n:o 17; Edk:n alam. vastaus II
25940: n:o 7, kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1914; Vvm. n:o
25941: 15; Edk:n alam. vastaus ........................ ..
25942: n:o 8, siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
25943: Suomessa on suoritettava vuonna 1914; Vvm. n:o 4;
25944: Suurvm. n:o 13 ja 13 a; Edk:n alam. vastaus ..... .
25945: n:o 9, paloviinavaroJen käyttämisestä vuonna 1914; "
25946: Vvm. n:o 5; Edk:n alam. vastaus ................ .
25947: n:o 10, suosiuntaverosta mallasjuomain valmistami- "
25948: sesta vuonna 1914; Vvm. n:o 6; Suurvm. n:o 14;
25949: Edk :n alam. vastaus ............................. .
25950: n:o 11, sisältävä ehdotuksen asetukseksi 10f23 p :nä "
25951: heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 6
25952: ja 19 § :n sekä 7 luvun 3 § :n muuttamisesta; Ltvm.
25953: n:o 2; Suurvm. n:o 12; Edk:n alam. vastaus .... .'.
25954: "
25955: n :o 12, jako laitoksesta; Ltvm. n :o 1; Suurvm. n :o 9
25956: ja 9 a; Edk:n alam. vastal.ls .......... , .......... . III
25957: n:o 13, varojen osottamisesta kansanopetusta varten
25958: vuodeksi 1914; Vvm. n:o 1 ja 1 a; Edk:n alam.
25959: vastaus .................."' ....................... .
25960: ·-· n:o 14, maanvuokraolojen järjestämisestä; Mtvm.
25961: "
25962: n:o 4; Suurvm. n:o 18 ja 18 a; Edk:n alam. vastaus
25963: Asialuettelo. 7
25964:
25965: Avioliitto. Ee n.:o 11 sisältävä ehdotuksen laiksi Suomen
25966: ulkopuolella solmittujen avioliittojen pätevyydestä;
25967: Lvm. n:o 3; Suurvm. n:o 19 (em. n:o 12); Edk:n
25968: alam. ehdotus asetukseksi ....................... . V: 1
25969:
25970: Aviottomat lapset:
25971: Ee n :o 8 ja 15 sisältävät ehdotukset asetukseksi
25972: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista (niiden
25973: elatuksesta); Lvm. n:o 1; Suurvm. n:o 6 ja 6 a (em.
25974: n:o 6); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....... .
25975: Ee n :o 8 ja 16 sisältävät ehdotukset asetukseksi "
25976: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista (näiden
25977: lasten perintösuhteista); Lvm. n:o 2; Suurvm. n:o 7
25978: (em. n :o 7) ; Edk :n alain. ehdotus asetukseksi
25979: Ks. Turvakoti.
25980:
25981: Budjetti. Ks. Tulo- ja menoarvio.
25982:
25983: Eduskuntaesitys:
25984: n :o 1, ehdotus laiksi elinkeinolain 19 § :n 1 kohdan
25985: muuttamisesta; Tvm. n:o 5; Suurvm. n:o 20 ja 20 a
25986: (em. n :o 10); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi .... V: 1
25987: n :o 2, ehdotus laiksi työriitojen sovittamisesta;
25988: Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 5 (em. n:o 8) ....... .
25989: n :o 3, ehdotus asetukseksi vesioikeuslain 2 luvun
25990: 18 §:n muuttamisesta; Ltvm. n:o 4 (em. n:o 13) ....
25991: n:o 5, ehdotus asetukseksi jakolaitoksesta; Ltvm. "
25992: n:o 1; Edk:n alam. vastaus arm. esitykseen n:o 12 III
25993: n :o 6, ehdotus rikoslain voimaanpanoasetuksen 20
25994: §:n 2 kohdan muuttamisesta; Lvm. n:o 4 (em. n:o
25995: 14) ...............................•............... V: 1
25996: n:o 7, ehdotus asetukseksi jakolaitoksesta; Ltvm.
25997: n:o 1; Edk:n alam. vastaus arm. esitykseen n:o 12 III
25998: n:o 8, ehdotus asetukseksi avioliiton ulkopuolella
25999: syntyneistä lapsista; Lvm. n:o 1 ja 2; Suurvm. n:o
26000: 6, 6 aja 7 (em. n:o 6 ja 7); Edk:n alam. ehdotukset
26001: asetuksiksi ...................................... . V: 1
26002: n :o 10, ehdotus asetukseksi lasten sekä nuorten
26003: henkilöiden kaupan- ja elinkeinon harjoittamisesta
26004: yleisillä paikoilla; 'l'yövm. n:o 5; Suurvm. n:o 10
26005: (em. n :o 11) ; Edk :n alam. anomus ............... .
26006: n:o 11, ehdotus laiksi Suomen ulkopuolella solmit-
26007: tujen avioliittojen pätevyydestä; Lvm. n:o 3;
26008: Suurvm. n:o 19 (em. n:o 12); Edk:n alam. ehdotus
26009: asetukseksi ...................................... .
26010: 8 Asialuettelo.
26011:
26012: n :o t2, ehdotus. asetukseksi maalisk. 31 p :nä .t879
26013: elinkeinoista annetun asetuksen 1 § :n muuttami-
26014: sesta; Tvm. n:o 1; Suurvm. n:0 2 (.em. n:o 3); Edk:n
26015: alam. ehdotus asetukseksi ....................... . V: 1
26016: n:o 13, ehdotus asetukseksi maalaiskuntain kunnal-
26017: lishallinnosta annetun arm. asetuksen 9 § :n muut-
26018: tamisesta; Tvm. n:o 2; Suurvm .. n:o 3 ja 3 a (em.
26019: n :o 4) ; Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ......... .
26020: n:o 14, ehdotus asetukseksi kunnallishallituksesta
26021: kaupungissa annetun arm. asetuksen 10 ja 53 § :n
26022: muuttamisesta; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3 ja 3 a
26023: (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ... , ..
26024: n :o 15, ehdotus asetukseksi avioliiton ulkopuolella
26025: syntyneistä ·lapsista (niiden elatuksesta); Lvm. n:o
26026: 1; Suurvm. n:o 6 ja 6 a (em. n:o 6); Edk:n alam.
26027: ehdotus asetukseksi . ; ......... , ................. .
26028: n:o 16, ehdotus asetukseksi avioliiton ulkopuolella
26029: syntyneiden lasten perintösuhteista; Lvm. n:o 2;
26030: Suurvm. n:o 7 (em. n:o 7); Edk:n alam. ehdotus
26031: asetukseksi ...................................... .
26032: n:o 18, ehdotus asetukseksi torpan y. m. vuokrauk-
26033: sesta 12 p :nä maalisk. 1909 annetun asetuksen eri-
26034: näisten § :ien muuttamisesta; M tvm. n :o 3 ( em.
26035: n:o 5) •••••••..••.•..•..••.•••..••....••..••••.•.•
26036: n:o 19, ehdotus asetukseksi erinäisten Venäjän ala- "
26037: maisten oikeuksista Suomessa; Tvm. n:o 1 ja 2;
26038: Suurvm. n:o 2 ja 3 (em. n:o 3 ja 4); Edk:n alam.
26039: ehdotukset asetuksiksi ........................... .
26040: n :o 20, ehdotus maatilojen osittamisesta 12 p :nä ke- "
26041: säk. 1895 annetun arm. asetuksen 20 § :n muu ttami-
26042: sesta; Ltvm. n:o 1; Suurvm. n:o 9 ............... . III
26043: n:o 21, ehdotus asetukseksi avustuksen myöntämi-
26044: sestä Suomen Pankin voittovaroista Luotto-osake-
26045: yhtiö Suomen pienviljelystiloja varten nimiselle
26046: yhtiölle; Pvm. n:o 7 (em. n:o 15) .............. .. V: 1
26047: n:o 22, ehdotus asetukseksi Venäjän alamaisten
26048: elinkeino-oikeuksista Suomessa; Tvm. n:o 1;
26049: Suurvm. n:o 2 (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus
26050: asetukseksi ; ..............•... : . . ·....... , , ....... .
26051: n:o 23, ehdotus asetukseksi Venäjän ·alamaisten "
26052: kunnallisista oikeuksista, Suomessa; Tvm. n :o 2;
26053: Suurvm. n:o 3 (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus
26054: asetukseksi : .............. ·. ' ................ ·..... .
26055: n :o 25, ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja
26056: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen
26057: Asialuettel{)c. . 9
26058:
26059: erinäisten pykäläin muuttamisesta; Mtvm. n :o 3
26060: (em. n:o 5) .......................... ,.. , .... , ...•. V:1
26061: n:o 29, ehdotus asetukseksi elinkeinon harjoittami-
26062: sen oikeudesta; Tvm. n :o 5; Suurvm. n :o 20 ja 20 a
26063: (em. n:o 10); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....
26064: n:o 30, ehdotus asetukseksi ammattivaltuustoista;
26065: Työvm. n:o 1, Suurvm. n:o 4 ja 4 a (em. n:o 2);
26066: Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... .
26067: n:o 31, ehdotus asetukseksi elinkeinoliikkeiden työ-
26068: säännöistä; Työvm. n :o 3; Suurvm, n :o 8 ja 8 a
26069: (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....
26070: n:o 32, ehdotus asetukseksi erinäisistä määräyk- "
26071: sistä lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoimin-
26072: nasta ja ammattityöstä; Työvm. n:o 5; Suurvm. n:o
26073: 10 (em. n:o 11); Edk:n alam. anomus ........... .
26074: n:o 34, ehdotus asetukseksi yhtiön harjoittamaa "
26075: pankkiliikettä koskevan asetuksen 18 § :n · muutta-
26076: misesta; Pvm. n:o 2; Suurvm. n:o 1 (em;, n:o 1);
26077: Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... .
26078:
26079: Elinkeinolaki:
26080: Ee n:o 12, ehdotus asetukseksi maaliskuun 31 p:nä
26081: 1879 elinkeinoista annetun arm. asetuksen 1 § :n
26082: muuttamisesta (Venäjän alamaisten elinkeino-oi-
26083: keudet); Tvm. n:o 1; Suurvm. n:o 2 (em. n:o 3);
26084: Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... .
26085: Ee n :o 22, ehdotus asetukseksi Venäjän alamaisten "
26086: elinkeino-oikeudesta Suomessa; Tvm. n :o '1;
26087: Suurvm. n:o 2 (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus
26088: asetukseksi ...................................... .
26089: Ee n:o 1, ehdotus laiksi elinkeinolain 19 §:n 1 koh-
26090: dan muuttamisesta; Tvm. n :o 5; Suurvm. 20 ja 20 a
26091: (em. n:o 10); Edk:n alam. ehdotus asetukse.ksi .., ...
26092: Ee n:o 29, ehdotus asetukseksi elinkeinon harjoitta,.. "
26093: misen oikeudesta; Tvm. n:o 5; Suurvm. n:o 20 ja
26094: 20 a (em. n:o 10); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
26095: Ee n:o 30, ehdotus asetukseksi ammattivaltuus-
26096: toista; Työvm. n:o 1; Suurvm. n:o 4 ja 4a. (em. n:o
26097: 2) ; Edk :n alam. ehdotus asetukseksi •.............
26098: - · Ee n :o 31, ehdotus asetukseksi elinkeinoliikkeiden "
26099: työsäännöistä; Työvm. n:o 3; Suurvm. n:o 8. ja 8 a
26100: (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....
26101: Ee n :o 32, ehdotus asetukseksi lasten ja .nuorten "
26102: henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammattityöstä;
26103: 10. Asialuettelo.
26104:
26105: Työvm. n:o 5; Suurvm; n:o 10 {em. n:o 11); Edk:n
26106: alam. anomus ................................... . V: 1
26107: Ee n:o 10, ehdotus asetukseksi lasten ja nuorten
26108: henkilöiden kaupan- ja elinkeinonharjoittamisesta
26109: kaduilla; Työvm. n:o 5; Suurvm. n:o 10 (em. n:o
26110: H); Edk:n alam. anomus ...................... ..
26111: "
26112: Eläinnäyttely. Ae n:o 88 arm. esityksen antamisesta laiksi,
26113: joka kieltäisi kaiken kiertelevän eläinten näyttele-
26114: misen; Sivm. n:o 6 (am. n:o 17) ................ .. V:2
26115:
26116: Emäntäkoulut. Ks. Kotitalousopetus.
26117:
26118: E vankelisluterilaiset seurakunnat:
26119: Ehdotus arm. asetukseksi, jolla 19 p :nä heinäk.
26120: 1892 Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain
26121: papiston virkataloista annetun asetuksen 3~ § muu-
26122: tetaan toisin kuuluvaksi, sisältyy arm. esitykseen
26123: n:o 12 jakolaitoksesta ............................ . III
26124: niiden vastikerahasto. Kertomus valtiovarain ti-
26125: lasta siv. 72 ..................................... . IV
26126:
26127: Finljanskaja Gaseta. Vvm. n:o 14 siv. 26 ............. .
26128: "
26129: Haagin vekselikonferenssi. Ks. Vekselisääntö.
26130:
26131: Hallituksen jäsenten vastuunalaisuus. Vvm." n:o 14 siv. 86
26132: "
26133: Hallitul,sen toimenpiteet. Kertomusta niistä ei Edk :lle
26134: annettu.
26135:
26136: Henkirahat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 11 ......
26137:
26138: Huoneuston hankkiminen, valtiolaitoksen tarpeeksi Etelä-
26139: Esplanaadikadun varrella; Vvm, n:o 14 siv. 66 ....
26140: "
26141: Hätäapu rahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 66 .. IV
26142: Jakolaitos. Arm. esitys n:o 12 jakolaitoksesta; Ltvm. n:o
26143: 1; Suurvm. n:o 9 ja 9 a; Edk:n alam. vastaus .... III
26144: Ee n:o 5 ja 7, ehdotukset asetukseksi jakolaitok-
26145: sesta; Ltvm. n:o 1; Suurvm. n:o 9 ja 9 a; Edk:n
26146: alam. vastaus arm. esitykseen n :o 12 ............. .
26147: Asialuettelo. 11
26148:
26149: Ee n:o 20, ehdotus maatilojen osittamisesta 12 .p:nä
26150: kesäk. 1895 annetun arm. asetuksen 20 § :n muutta-
26151: misesta; Ltvm. n:o 1; Suurvm .. :n:o 9 .......... ·' III
26152: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 24; Vvm. n:o. 14
26153: siv. 16, 60 ja 61 .......•..•.......•... "'".. ... . . . • . . IV
26154: Ks. Evankelisluterilaiset seurakunnat. Kemijärvi.
26155:
26156: Jauhatettu vilja. Ks. Viljakauppa.
26157:
26158: Juovutusjuomat. Ks. Mallasjuomat. Paloviina. Rikoslain
26159: voimaanpanoasetuksen 20 §.
26160:
26161: Kalastus. Ae n:o 1, suomalaisia kalastajia Laatokalla koh-
26162: taavien vaikeuksien poistamisesta; Vvm. n:o 9 {am.
26163: n:o 9); Edk:n alam. anomus ................... . V:2
26164: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 25; Vvm. n:o 14
26165: siv. 20 ...............•............................. IV
26166: Ks. Vesioikeuslaki. Kruunun kalastukset.
26167:
26168: Kanavat, niiden tulot ja menot. Kertomus valtiovarain
26169: tilasta siv. 10 ja 25; Vvm. n:o 14 siv. 62 ja 68
26170: "
26171: Kansainvälinen vekselisääntö. Ks. Vekselisäjintö.
26172:
26173: Kansakoulu. Ae n :o 89 kansakoulunopettajain, .(;lläkkeit-
26174: ten korottamisesta; Vvm. n:o 1 ja 1 a; Edk:n vas-
26175: taus arm. esitykseen n:o 13 ................ 00 00,. UI
26176: - Arm. esitys n:o 13 varojen osottamisesta kansan-.
26177: opetusta varten vuodeksi 1914; Vvm. n:o 1 ja 1 a;
26178: Edk :n alam. vastaus ............ ; ·.•.... '. .....• ,·,.
26179:
26180: Karjantarkastus. Ae n:o 98 määrärahan myöntämisestä
26181: karjantarkastusyhdistyksien avustamiseksi; Mtvm.
26182: n:o 6 (am. n:o 24); Edk:n alam. anomus ......... . V:2
26183:
26184: Kauppakemialliset laboratoriot. Vvm. n:o 14 siv. 20 ,, •. ,. IV
26185:
26186: Kauppaopetus. Kertomus valtiovarai.n tilasta siv. 27, .••• ,.
26187: Keittokoulut. Ks. Kotitalousopetus.
26188:
26189: Kenraalikuvernööri. Prvm. n :o 5 ...................... .
26190: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 19; Vvm. n:o 14 "
26191: siv. 10 ja 53 .. ·.................. , , ............... .
26192: 151 Asialuettielo.
26193:
26194: Kertomus:
26195: hallituksen toimenpiteistä. Ei annettu Edk:lle.
26196: pankkivaltuusmiesten pankkivaliokunnalle vuo-
26197: delta 1912; Pvm. n:o 5; Suomen Pankin hallintoa
26198: ja tilaa koskevan tarkastuksen johdosta; Edk:n
26199: kirjelmä pankkivaltuusmiehille ................. . IV
26200: postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1911;
26201: Pvrq. n;o 1; Edk:n alam. kirjelmä ............... .
26202: prolwra~~iorin, vuodelta 1911; Lvm. n :o 5; Edk :n
26203: alam. kirjelmä ................................... .
26204: Suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönne-
26205: . tyn määrärahan käyttämisestä ................. .
26206: valtiovarain tilasta, vuodelta 1911; Vvm. n:o 14;
26207: Edk:n alam. kirjelmä ........................... .
26208: senaatin toimituskuntain ja keskusvirastojen vuosi-
26209: kertomusten julkaiseminen; Vvm. n:o 14 siv. 53 ..
26210: Ks~ Antellin kokoelmat. Längmanin testamentti-
26211: "
26212: rahasto.
26213:
26214: Kiertelevät eläinnäyttelyt. Ks. Eläinnäyttely.
26215:
26216: Kirjallisuus. .. Ks. Suomalainen kirjallisuus.
26217:
26218: Komiteakustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta
26219: siv. 27 ••..•...•...•.•.............................
26220:
26221: Korkotulot, valtion. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 11
26222: "
26223: Kotitalousopetus. Ae n:o 83 k.otitalousopetuksen avusta-
26224: miseksi. myönnetyn määrärahan korottamisesta;
26225: Sivm. n:o 2 (am. n:o 2); Edk:n alam. anomus .... V:2
26226: Ae n:o 84, määrärahan myöntämisestä matka-apu-
26227: rahoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajattarille;
26228: Sivm. n:o 3 (am. n:o 4); Edk:n alam. anomus ....
26229:
26230: Koulukeittoyhdistys. Ae n :o 82 määrärahan myöntämi-
26231: sestä Koulukeittoyhdistykselle; Sivm. n:o 1 (am.
26232: n:o 1) ........................................... .
26233:
26234: Koulutoimen Ylihallitus. Vvm. n :o 14 siv. 18 ......... . IV
26235: Kruunun kalastukset ja maatilat, niiden tulot; Kerto-
26236: mus valtiovarain tilasta siv. 9 ja 7 ............. .
26237: - Vvm. n:o 14 siv. 16 ja 57 ......................... .
26238: "
26239: Asialuettel&. 13
26240:
26241: Kruunun metsämaat. Kertomus valtiovarain tilasta siV!.c
26242: 9; Vvm. n:o 14 siv. 7, 16, 57 ja 58 .. .. .. .. .. . .. ... IV
26243:
26244: Kruunun puistot. Ks. Lahjoi.tusmaat.
26245:
26246: Kulkukauppa. Tvm. n:o 5 siv. 22 (em. n:o 10) V: 1
26247:
26248: Kulkulaitosrahasto. Arm. esitys n:o 7 kulkulaitosrahas-
26249: tosta vuodeksi 1914; Vvm. n:o 15; Edk:n alam. vas-
26250: taus ............................... :·.......... .·... III
26251: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 10 ja 47; Vvm.
26252: n:o 14 siv. 69 ja 95 ........................ ~....... IV
26253: - Ks. Tienteko.
26254:
26255: Kunnallisasetukset:
26256: Ee n:o 13, ehdotus asetukseksi maalaiskuntain kun-
26257: nallishallinnosta annetun arm. asetuksen 9 §:n
26258: muuttamisesta; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3 ja 3 a
26259: (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi .... V: 1
26260: Ee n:o 14, ehdotus asetukseksi klinna:Ilishallituk- '
26261: sesta kaupungeissa annetun arm. asetuksen 10 ja
26262: 53 §:ien muuttamisesta. Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 3
26263: ja 3 a (em. n:o 4); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
26264: Ee n :o 23, ehdotus asetukseksi Venäjän alamaisten "
26265: kunnallisista oikeuksista Suomessa; Tvm. n:o 2;
26266: Suurvm. n:o 3 ja 3 a (em. n:o 4); Edk:n alam. eh-
26267: dotus asetukseksi ................... ·. • .... ·.. , ·.• ; • ,1
26268:
26269:
26270: Kunnallismetsäjärjestelmä. Ae n:o 95 sen edistähl.isestä;
26271: Tvm. n:o 4 (am. n:o 14); Edk:n alam. anomus ... ; V:2
26272:
26273: Kyytilaitos. Ae n:o 13 avustuksen myöntämisestä enim-
26274: män kärsivien kuntain kyytirasituksen huojentami-
26275: seksi; Vvm. n:o 3 siv. 54; Edk:n alam. vastaus
26276: arm. esitykseen n :o 1 ................. : ......... .. I
26277:
26278: Käsityönopetusrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
26279: 68; Vvm. n:o 14 siv. 25 ........................ .. IV
26280: . ' ''' i: .{ ;"
26281: Laamannin käräjäjyvärahasto. Kertomus valtiovarain ti-
26282: lasta siv. 71 .............................. , ..•. ,, ..... ._,
26283: "
26284: Laatokka. Ks. Kalastus.
26285: 14 Asialuettelo.
26286:
26287: Lahjoitetut rahastot. Kertomus valtiovarain tilasta
26288: siv. 74 .......... ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
26289: - Ks. Turun lääni.
26290:
26291: Lahjoitusmaat. Ae n:o 30 ja 37 niitten lahjoitusmaa-
26292: alueiden tilallisten, joiden maista on muodostettu
26293: kruununpuistoja, oikeuttamisesta Junastamaan ne
26294: yhteismetsiksi; Ltvm. n:o 3 (am. n:o 19) . . . . . . . . . . V: 2
26295:
26296: L~illiset olot. Ks. Adressiehdotus.
26297:
26298: Lainauslaitosten kruununasiamiesten palkkiot. Vvm. n:o
26299: 14 siv. 56 •.....•...............•.........•....... IV
26300:
26301: Lainausrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 69;
26302: Vvm. n:o 14 siv. 30 ....
26303: "
26304: 0 ••••••••••••••• 0 •••••••••
26305:
26306:
26307:
26308:
26309: Lain käyttö. Ks. Prokuraattorin kertomus.
26310:
26311: Lakivaliokunta:
26312: M i e t. n: o 1, avioliiton ulkopuolella syntyneitä
26313: lapsia koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mi-
26314: käli esitykset kohdistuvat näiden lasten elatuk-
26315: seen; Suurvm. n:o 6 ja 6 a (em. n:o 6); Edk:n alam.
26316: ehdotus asetukseksi ..................... V: 1 0 ••• 0 • • • •
26317:
26318:
26319:
26320:
26321: M i et. n: o 2, avioliiton ulkopuolella syntyneitä
26322: lapsia koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mi-
26323: käli esitykset kohdistuvat näiden rasten perintö-
26324: suhteisiin; Suurvm. n:o 7 (em. n:o 7); Edk:n alam.
26325: ehdotus asetukseksi .............. 0 ••••••••• 0 •••••
26326:
26327:
26328:
26329:
26330: M i et. n: o 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26331: sisältää ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuolella sol-
26332: mittujen avioliittojen pätevyydestä; Suurvm. n:o
26333: 19 (em. n:o 12); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
26334: M i et. n: o 4, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26335: sisältää ehdotuksen rikoslain voimaanpanemisesta
26336: annetun asetuksen 20 § :n 2 kohdan muuttamisesta;
26337: (em. n:o 14) . •'· .. 0 ••• 0 -• • • • • • • • • • • • • • • ; ••••••••••••
26338:
26339:
26340:
26341:
26342: M i e t. n: o 5, Keisarillisen Suomen Senaatin pro-
26343: kuraattorinviraston Suomen Eduskunnalle anta-
26344: man kertomuksen johdosta, joka koskee lainkäyt-
26345: töä ja lakien voimassa pitämistä maassa; Edk:n
26346: alam. kirjelmä .................... 0............... IV
26347: Asialuettelo. 15
26348:
26349: M i e t. n: o 6, anomusehdotuksen .johdosta, joka
26350: koskee Haagissa vuonna 1912 pidetyn vekselioi-
26351: keuskonferenssin valmistaman kansainvälisen vek-
26352: selisäännön ottamista käytäntöön Suomessa; (am,
26353: n:o 23); Edk:n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
26354:
26355: Laki- ja talousvaliokunta:
26356: M i et. n: o 1, arm. esityksen johdosta, joka sisäl-
26357: tää ehdotuksen arm. asetukseksi jakolaitoksesta;
26358: Suurvm. n:o 9 ja 9 a; Edk:n alam. vastaus ....... . III
26359: M i et. n: o 2, arm esityksen johdosta, joka sisäl-
26360: tää ehdotuksen asetukseksi 10/23 p:nä heinäk. 1902
26361: annetun vesioikeulain 2 luvun 6 ja 19 § :n sekä 7 lu-
26362: vun 3 §:n muuttamisesta; Suurvm. n:o 12; Edk:n
26363: alam. vastaus ................................... . II
26364: M i e t. n: o 3, anomusehdotusten johdosta, jotka
26365: tarkoittavat niiden lahjoitusmaa-alueiden tilallis-
26366: ten, joiden maista on muodostettu kruununpuis-
26367: toja, oikeuttamista Innastamaan ne yhteismetsiksi
26368: (am. n:o 19) ..................................... . V:2
26369: M i e t. n: o 4, eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
26370: sältää ehdotuksen 23 p :nä heinäk. 1902 annetun
26371: vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muuttamiseksi (em.
26372: n:o 13) ........................................... . V:1
26373:
26374: Lasten suojelus. Ee n :o 10 ehdotus asetukseksi lasten
26375: sekä nuorten henkilöiden kaupan- ja elinkeinon-
26376: harjoittamisesta yleisillä paikoilla; Työvm. n:o 5;
26377: Suurvm. n:o 10 (em. n:o 11); Edk:n alam. anomus
26378: Ee n:o 32, ehdotus asetukseksi erinäisistä mää- "
26379: räyksistä lasten ja nuorten henkilöiden elinkeino-
26380: toiminnasta ja ammattityöstä; Työvm. n:o 5;
26381: Suurvm. n:o 10 (em. n:o 11); Edk:n alam. anomus
26382: Ae n:o 45 kotien perustamisesta turvattomia lap-
26383: sia ja niiden äitejä varten; Sivm. n:o 5 (am. n:o 15) V:2
26384: Ks. Aviottomat lapset. Suojelukasvatus.
26385:
26386: Lauttaus. Ks. Puutavaraliike. Vesioikeuslaki.
26387:
26388: Leimasuostunta. Arm. esitys n:o 2 leimasuostunnasta;
26389: Vvtn. n:o 8; Suurvm.n:o 15; Edk:U: alam. vastaus I
26390: - Kertomus valtiovarain tilasta siv. 15 . . . . . . . . . . . . . . IV
26391:
26392: Luotsilaitos. Vvm. n :o 3 . . . . . . .. . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. I
26393: - Kertomus valtiovarain tilasta siv. 26 . . . . . . . . . . . . . • IV
26394: 16 Aaia.~uettelo.
26395:
26396:
26397: Luotto..,osake~htiö. Suomea, pienviljelystiloja varten.
26398: Ks. Tilat()n väestö.
26399:
26400: Längmanin t:estamenttiralrasto. Pvm. n :o 3 Längmanin
26401: testamenttirahastojen hoidosta ja niistä kert~ei
26402: den korkovarojen käytt-ämisestä; Edk:n kirjelmä
26403: pankkivaltuusniiehille ; . ; . 1 •••••••• ·•••••• , ••••• , • • IV
26404:
26405: Lääninhallitukset; Kertomus valtiovarain tilasta siv. 75 IV
26406:
26407: Maakauppavero. Tvm. n:ö 5. Ks. Verotus.
26408:
26409: l\laakauppi~sten maksut. Kertom~& valtiovar~in tilasta
26410: siv. 1.1 .........•.......•..•••••..••••••••••..•••.•
26411: "
26412: Maallenousupaikat. Ks. Kalastus.
26413:
26414: Maan hankinta. Ks. Tilaton väestö.
26415:
26416: Maan osittaminen. Ks. Jakolaitos.
26417:
26418: 1\laanviljelyslabm•atoriot. Vvm. n :o 14 siv. 20 ......... .
26419:
26420: Maanviljelysnäyttely. AB n :o 96 määrärahan myöntämi-
26421: sestä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten; Mtvm.
26422: n:o 1 (am. n:o 3); Edk:n alam. anomus ...... , . , . V:2
26423:
26424: Maanviljelysrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 68 IV
26425:
26426: Maanviljelysseurat. Vvm. n:o 14 siv. 62 ..... ,.......... .
26427: "
26428: Maanvuok1•a. Vvm. n:o 14 siv. 63
26429: - Ks. Torpan y. m. vuokra. "
26430:
26431: Maatalousvaliokunta:
26432: M i et. n: o 1, e,duskunnass;1 tehdyn anomuselj.do-
26433: tuksen johdosta, joka koskee määrärahan myöntä-
26434: mistä yleistä maanviljelysnäyttelyä var~en;. (am.
26435: n:o 3); Edk:n alam. anomus ................ ,, . . .. V: 2
26436: M i e t. n: o 2, eduskunnassa tehdyn anomusehdo-
26437: tuksen johdosta, joka koskee vesiperäisten II1ai!fen
26438: viljelys.kuntoon saattamiseksi käytettävän määrä-
26439: rahan korottamista (am .. n:o 5); Edk:n alam. ·
26440: anomus .............•............................
26441: "
26442: Asialuettelo. 17
26443:
26444: M i e t. n: o 3, kahden eduskuntaesityksen johdosta,
26445: jotka koskevat ehdotuksia muutoksiksi torpan,
26446: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
26447: maaliskuun 12 p :nä 1909 annettuun asetukseen
26448: (em. n:o 5) •••.•.•.•.......•..•.•.•...•..•••••..• V: 1
26449: M.i et. n: o 4, arm. esityksen johdosta, joka koskee
26450: maanvuokraolojen järjestämistä; Suurvm. n:o 18
26451: ja 18 a; Edk:n alam. vastaus ..................... . UI
26452: M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka
26453: koskee maanvuokraolojen järjestämistä; (am.
26454: n:o 16) ......................................... . V:2
26455: M i e t. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka
26456: kosk,ee määrärahan myöntämistä karjantarkastus-
26457: yhdistyksien avustamiseksi (am. n:o 24); Edk:n
26458: alam. anomus ........... .- ....................... .
26459:
26460: Maaverot. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 11 ....... . IV
26461:
26462: Majakkamaksut. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 16 ..
26463: "
26464: i\lajoitus, sotaväen. Vvm. n:o 14 siv. 79--84 ............. .
26465: "
26466: i\lallasjuomat. Arm. esitys n:o 10 suostuntaverosta mal-
26467: lasjuomain valmistamisesta vuonna 1914; Vvm. n:o
26468: 6; Suurvm. n:o 14; Edk:n alam. vastaus ......... . II
26469: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 14 ............. . IV
26470: Matka-apuraha. Ks. Kotitalousopetus. Suojelukasvatus.
26471:
26472: Matkustussääntö. Vvm. n:o 14 siv. 54 ................. .
26473:
26474: !Ueijerilconsulentit. Vvm. n:o 14 siv. 61 ............... .
26475: "
26476: Meijerilajnarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 68
26477:
26478: Merenkulkumittaus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 27
26479: "
26480: Metsämaiden lunastamisrahasto. Kertomus valtiovarain
26481: tilasta siv. 69 ................................... .
26482: "
26483: Metsänhoito. Ae n:o 93 apurahan myöntämisestä Suo-
26484: men metsätieteelliselle seuralle metsähoidollisia
26485: tutkimuksia varten; Tvm. n:o 3 (am. n:o 10); Edk:n
26486: alam. anomus ................................... . V:2
26487: 2
26488: lB Asialuettelo.
26489:
26490: Ks. Kruunun metsämaat. Kunnallismetsäjärjestel-
26491: mä. Lahjoitusmaat. Puutavaraliike.
26492:
26493: Näyttely. Ks. Eläinnäyttely. Maanviljelysnäyttely.
26494:
26495: Oppikoulut. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 23; Vvm.
26496: n:o 14 siv. 18 ................................... . IV
26497:
26498: Orkesterit. Vvm. n :o 14 siv. 60 ......................... .
26499: "
26500: Osuuskassat. Ks. Suomen Pankki.
26501:
26502: Pahantapaiset lapset. Ks. Suojelukasvatus.
26503:
26504: Painoasiain Ylihallitus. Vvm. n:o 14 siv. 14 ja 27
26505:
26506: Palkankorotus. Vvm. n:o i4 siv. 19 ja 54 ............... .
26507: "
26508: l'aloviina:
26509: Arm. esitys n:o 8 siitä verosta, joka paloviinan val-
26510: mistamisesta Suomessa on suoritettava vuonna
26511: 1914; Vvm. n:o 4; Suurvm. n:o 13 ja 13 a; Edk:n
26512: alam. vastaus ................................... . II
26513: Arm. esitys n:o 9 paloviinavarojen käyttämisestä
26514: vuonna 1914; Vvm. n:o 4 ja 5; Suurvm. n:o 13 ja
26515: 13 a; Edk :n alam. vastaus ....................... .
26516: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 13 ja 64; Vvm.
26517: n:o 14 siv. 69 ..................................... . IV
26518: Ks. Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §.
26519:
26520: Palvelijatarkoti. Ae n :o 53 apurahan myöntämisestä Hel-
26521: singin Palvelijatarkodin kannattamiseksi; Vvm. n:o
26522: 10 (am. n:o 21); Edk:n alam. anomus ........... . V:2
26523:
26524: Pankkiliike. Ee n:o 34, ehdotus asetukseksi yhtiön har-
26525: joittamaa pankkiliikettä koskevan asetuksen 18 § :n
26526: muuttamisesta; Pvm. n:o 2; Suurvm. n:o 1 (em.
26527: n:o 1); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ......... . V: 1
26528: Kruunun asiamiesten palkkiot; Vvm. n:o 14 siv. 56 IV
26529: Ks. Tilaton väestö. Suomen Pankki.
26530:
26531: Pankkivaliokunta:
26532: M i e t. n: o 1, koskeva Suomen Postisäästöpankin
26533: tilaa ja hoitoa vuonna 1911; Edk:n alam. kirjelmä
26534: "
26535: Asialuettelo. 19
26536:
26537: M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26538: koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10
26539: p :nä toukok. 1886 annetun as·etuksen 18 § :n muut-
26540: tamista; Suurvm. n:o 1 (em. n:o 1); Edk:n alam.
26541: ehdotus asetukseksi ............................. . V: 1
26542: M i e t. n: o 3, Längmanin testamenttirahastojen
26543: hoidosta ja niistä kertyneiden korkovarojen käyt-
26544: tämisestä; Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille .. IV
26545: M i et. n: o 4, Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19
26546: §:äin muuttamisesta; Suurvm. n:o 11; Edk:n alam.
26547: kirjelmä ......................................... .
26548: M i et. n: o 5, Suomen Pankin tilaa ja hallintoa "
26549: vuonna 1912 koskevan tarkastuksen johdosta;
26550: Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille ........... .
26551: M i et. n: o 6, koskeva pankkivaltuusmiesten, pan-
26552: kin tilintarkastajien ja niiden varamiesten vaalia;
26553: Edk:n alam. ilmoitus sanotusta vaalista ......... .
26554: M i e t. n: o 7, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26555: koskee avustuksen myöntämistä Suomen Pankin
26556: voittovaroista Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvil-
26557: jelystiloja varten nimiselle yhtiölle; (em. n:o 15) .. V: 1
26558: M i et. n: o 8, Suomen Pankin käyttämättämistä
26559: voittovaroista; Edk:n kirjelmä pankkivaltuusmie-
26560: hille ............................................. . IV
26561:
26562: Pelikm•tit. Arm. esitys n :o 3 koskeva suostun ta veroa peli-
26563: korteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna
26564: 1914; Vvm. n:o 7; Suurvm. n:o 16; Edk:n alam.
26565: vastaus .......................................... . I
26566: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 15 ........... . IV
26567:
26568: Perintö. Ks. Aviottomat lapset.
26569:
26570: Perustuslakivaliokunta:
26571: M i et. n: o 1, eduskunnassa tehdyn ehdotuksen
26572: johdosta alamaisen adressin lähettämisestä Keisa-
26573: rilliselle Majesteetille; Edk :n alam. kirjelmä ..... .
26574: M i et. n: o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka "
26575: koskee eduskunnan hyväksymien, työväensuoje-
26576: lusta tarkoittavien asetusten voimaansaattamista;
26577: Prvm. n:o 2 a (am. n:o 6); Edk:n alam. anomus .. V:2
26578: M i et. n: o 3, edustajain Maunerin y. rn. eduskun-
26579: nan puhemiehelle antaman kirjelmän johdosta,
26580: jossa vaaditaan erään ehdotetun vastalauseen liit-
26581: 20 Asialuettelo.
26582:
26583: tämistä perustuslakivaliokunnan mietintöön n:o 1 IV
26584: M i et. n: o 4, joka sisältää lausunnon valtiovarain-
26585: valiokunnan eduskunnalle lähettämän kirjelmän
26586: johdosta, mikä koskee valiokunnan päätöksen pä-
26587: tevyyttä siinä tapauksessa, että osa valiokunnan jä-
26588: senistä on kieltäytynyt ottamasta osaa äänestykseen
26589: M i et. n: o 5, eduskunnalle tehdyn ilmoituksen
26590: johdosta, etteivät erinäiset eduskunnan valiokunnat
26591: oHeet saaneet nähdäkseen pyytämiään virallisia
26592: asiakirjoja; Edk:n alam. anomus ................. .
26593: l a u s u n t o talousvaliokunnalle eduskunnan oi- "
26594: keudesta määrätä tuulaakimaksun korkein pro-
26595: sentti; 'l'vm. n:o 6 (arm. esitys n:o 6) ........... . II
26596:
26597: Pienviljelystilat. Ks. Tilaton väestö.
26598:
26599: Poliisilaitos. Vvrn. n:o 14 siv. 14 ja 54 IV
26600:
26601: Postilaitos, sen tulot ja menot. Kertomus valtiovarain
26602: tilasta siv. 15 ja 26; Vvm. n:o 14 siv. 8 ........... .
26603:
26604: Postisäästöpankki, kertomus sen tilasta ja hoidosta
26605: vuonna 1911; Pvm. n:o 1; Edk:n alam. kirjelmä ... .
26606: - Kertomus valtiovarain tilasta siv. 74 ........... .
26607:
26608: Prokuraattorin kertomus, lainkäytöstä ja lakien voimassa
26609: pitämisestä maassa v. 1911; Lvm. n:o 5; Edk:n
26610: alam. kirj-elmä ................................... .
26611:
26612: Puhemiesneuvosto, sen ehdotus työsuunnilelmaksi. Ks.
26613: Työsuunnitelma ................................. .
26614: "
26615: Puutavaraliike. Ae n:o 8 tutkimuksen toimittamisesta
26616: puutavaraliikettä haittaavista epäkohdista sekä
26617: tärkeimpien liikeväylien y. m. valtiolle lunastami-
26618: sesta; Tvm. n:o 7 (am. n:o 20) ................... . V:2
26619: Ks. Vesioikeuslaki.
26620:
26621: Pääoma- ja kuponkivero. Arm. esitys n:o 4 suostunnan-
26622: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
26623: sesta; Vvm. n:o 12; Suurvm. n:o 21; Edk:n alam.
26624: vastaus .......................................... . T
26625:
26626: Rahasääntö. Vvm. n :o 14 siv 4. Ks. Tulo- ja menoarvio.
26627: Asialuettelo. 21
26628:
26629: Rautatie. Ae n :o 71 valtioavun ja valtiolainan myöntä-
26630: misestä Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan raken-
26631: nettavaksi aijottua rautatietä varten; Vvm. n :o 13
26632: (am. n:o 8) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. V: 2
26633: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 10, 25 ja 47; Vvm.
26634: n:o 14 siv. 21, 69 ja 95 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. IV
26635: Ks. Kulkulaitosrahasto.
26636: Rikoslain "·oimaanpanoasetuksen 20 §. Ee n:o 6, ehdotus
26637: asetukseksi sen 2 kohdan muuttamisesta (vangitse-
26638: minen väkijuomain myynnistä,); Lvm. n:o 4 (em.
26639: n:o 14) ........................................... V:1
26640: Santarmit. Vvm. n:o 14 siv. 25 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. IV
26641: Senaatti. Vvm. n:o 14 siv. 11, 52, 54 ja 86 ............... .
26642: Sivistysvaliokunta:
26643: M i e t. n: o 1, määrärahan myöntämistä Koulu-
26644: keittoyhdistykselle tarkoittavan anomusehdotuksen
26645: johdosta; (am. n:o 1) .......................... .. V:2
26646: M i e t. n: o 2, anomusehdotuksen johdosta, joka
26647: tarkoittaa kotitalousopetuksen avustamiseksi
26648: myönnetyn määrärahan korottamista (am. n:o 2);
26649: Edk :n alam. anomus ............................. .
26650: M i e t. n: o 3, määrärahan myöntämistä matka-
26651: apurahoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajat-
26652: tarille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta
26653: (am. n:o 4); Edk:n alam. anomus ................. .
26654: M i e t. n: o 4, anomusehdotuksen johdosta, joka "
26655: tarkoittaa määrärahan myöntämistä matka-apura-
26656: hoiksi suojelukasvatuksen toimihenkilöille (am.
26657: n:o 11); Edk:n alam. anomus .................. ..
26658: M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka "
26659: tarkoittaa kuntain veivoittamista valtion kannatuk-
26660: sella perustama~;tn koteja turvattomia lapsia var-
26661: ten (am. n:o 15) ................................. .
26662: M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta armolli-
26663: sen esityksen antamisesta laiksi, joka kieltäisi kier-
26664: televän eläinten näyttelemisen (am. n:o 17) ..... .
26665: M i ·et. n: o 7, anomusehdotuksen johdosta, joka
26666: tarkoittaa komitean asettamista n. s. vivisektsioni-
26667: kysymyksen selvittämiseksi (am. n:o 18) ....... .
26668: "
26669: Sotilasapumaksu. Vvm. n:o 3 siv. 7; Vvm. n:o 14 siv.
26670: 50, 51 ja 75 ..................................... . IV
26671: 22 Asialuettelo.
26672:
26673: Sotilashuonerahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 63 IV
26674:
26675: Sotilaskasarmit. Vvm. h:o 14 siv. 16 ja 79 ............. .
26676: "
26677: Sotilasrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 62;
26678: Vvm. n:o 14 siv. 75 ............................. .
26679: "
26680: Suojelukasvatus. Ae n :o 90 määrärahan myöntämisestä
26681: matka-apurahoiksi suojelukasvatuksen toimihen-
26682: kilöille; Sivm. n:o 4 (am. n:o 11); Edk:n alam.
26683: anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
26684: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 22; Vvm. n:o 14
26685: siv. 15 ja 55 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
26686:
26687: Suomalainen kirjallisuus. Kertomus sen edistämiseksi
26688: myönnetyn määrärahan käyttämistä varten asete-
26689: tun toimikunnan toiminnasta ................... .
26690:
26691: Suomen Pankki:
26692: pankkivaltuusmiesten kertomus pankkivaliokun-
26693: nalle vuodelta 1912 ynnä liite (yleiskatsaus Suomen
26694: Pankin tilaan ja toimintaan vuosina 1910-1912)
26695: Pvm. n :o 5 Suomen Pankin tilaa ja hallintoa vuonna
26696: 1912 koskevan tarkastuksen johdosta; Edk :n kir-
26697: jelmä pankkivaltuusmiehille ..................... .
26698: Pvm. n:o 8 Suomen Pankin käyttämättämistä voit-
26699: tovaroista, Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille;
26700: (ehdotus että niistä luovutettaisiin osa: Luotto-
26701: osakeyhtiölle Suomen pienviljelystiloja varten Pvm.
26702: n:o 8 siv. 4; Osuuskassojen Keskuslainarahastolle
26703: Pvm. n:o 8 siv 6) ................................. .
26704: Pvm. n :o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka kos- "
26705: k·ee avustuksen myöntämistä Suomen Pankin voit-
26706: tovaroista Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelys-
26707: tiloja varten nimiselle yhtiölle (em. n:o 15) ..... . V:2
26708: Pvm. n:o 4 Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19
26709: §:n muuttamisesta; Suurvm. n:o 11; Edk:n alam.
26710: kirjelmä ......................................... . IV
26711: Pvm. n:o 6 koskeva pankkivaltuusmiesten, pankin
26712: tilintarkastajain ja niden varamiesten vaalia; Edk:n
26713: alam. ilm.oitus ................................... .
26714: "
26715: Suonkuivausrahasto. Ae n:o 36 määrärahan myöntämi-
26716: s·estä suonkuivausrahastoon; Vvm. n:o 16 (am. n:o
26717: 12); Edk:n alam. anomus ....................... . V:2
26718: Asialuettelo. 23
26719:
26720: Kertomus valtiovarain tilasta siv. 74 IV
26721: Ks. Vesiperäiset maat.
26722:
26723: Suostunnanluontoinen pääoma- ja kuponkivero. Ks. Pää-
26724: oma- ja kuponkivero.
26725:
26726: Suostuntarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 37
26727: "
26728: Suuri valiokunta:
26729: M i e t. n: o 1, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26730: koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10
26731: päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 18 § :n
26732: muuttamista; (em. n:o 1); Edk:n alam. ehdotus
26733: asetukseksi ...................................... . V: 1
26734: M i e t. n: o 2, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26735: koskevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
26736: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
26737: jotka eivät ole Suomen kansalaisia; Suurvm. n:o
26738: 2 a; (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi
26739: M i et. n: o 3, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26740: koskevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
26741: kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen kan-
26742: salaisia; Suurvm. n :o 3 a (em. n :o 4) ; Edk :n alam.
26743: ehdotus asetukseksi ............................. .
26744: M i e t. n: o 4, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26745: sisältää ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuus-
26746: toista; Suurvm. n:o 4 a (em. n:o 2); Edk:n alam.
26747: ehdotus asetukseksi ............................. .
26748: M i et. n: o 5, työriitojen sovittamisesta tehdyn
26749: eduskuntaesityksen johdosta; (em. n:o 8) ....... .
26750: M i et. n: o 6, avioliiton ulkopuolella syntyneitä
26751: lapsia koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mi-
26752: käli esitykset kohdistuvat näiden lasten elatuk-
26753: seen; Suurvm. n:o 6 a · (em. n:o 6); Edk:n alam.
26754: ehdotus asetukseksi ............................. .
26755: M i et. n: o 7, avioliiton ulkopuolella syntyneitä
26756: lapsia koskevain eduskuntaesitysten johdosta, mi-
26757: käli esitykset kohdistuvat näiden lasten perintö-
26758: suhteisiin; (em. n:o 7); Edk:n alam. ehdotus ase-
26759: tukseksi ......................................... .
26760: M i e t. n :· o 8, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26761: sisältää asetusehdotuksen elinkeinoliikkeiden työ-
26762: säännöistä; Suurvm. n:o 8 a (em. n:o 9); Edk:n
26763: alam. ehdotus asetukseksi ....................... .
26764: "
26765: 24 Asialuettelo.
26766:
26767: M i et. n: o 9, Keisarillisen Majesteetin armollisen
26768: esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen ase-
26769: tukseksi jakolaitoksesta; Suurvm. n:o 9 a; Edk:n
26770: alam. vastaus ................................... . III
26771: M i et. n: o 10, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26772: koskevat lasten ja nuorten henkilöiden elinkeino-
26773: toimintaa ja ammattityötä; (em. n:o H); Edk:n
26774: alam. anomus ................................... .
26775: M i et. n: o 11, Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja
26776: 19 § :n muuttamisesta; Edk:n alam. kirjelmä ..... .
26777: M i et. n: o 12, armollisen esityksen johdosta, joka "
26778: sisältää ehdotuksen asetukseksi l0/23 päivänä hei-
26779: näkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja
26780: 19 §:n sekä VII luvun 3 §:n muuttamisesta; Edk:n
26781: alam. vastaus ................................... . II
26782: M i et. n: o 13, armollisten esitysten johdosta, jotka
26783: koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna 1914
26784: suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttä-
26785: mistä; Suurvm. n :o 13 a; Edk:n alam. vastaus ....
26786: M i et. n: o 14, armollisen esityksen johdosta, joka "
26787: koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
26788: sesta vuonna 1914; Edk:n alam. vastaus ......... .
26789: M i e t. n :o 15, armollisen esityksen johdosta, joka
26790: koskee leimasuostuntaa; Edk:n alam. vastaus .... I
26791: M i et. n: o 16, armollisen esityksen johdosta, joka
26792: koskee suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
26793: ruhtinaanmaassa vuonna 1914; Edk:n alam. vastaus
26794: M i et. n: o 17, armollisen esityksen johdosta, joka
26795: koskee tuulaakimaksun laskemisen perustetta;
26796: Edk :n alam. vastaus ............................. . II
26797: M i et. n: o 18, armollisen esityksen johdosta, joka
26798: kos,kee maanvuokraoloJen järjestämistä; Suurvm.
26799: n:o 8 a; Edk:n alam. vastaus .................... .. III
26800: M i et. n: o 19, eduskuntaesityksen johdosta, joka
26801: sisältää ehdotuksen laiksi Suomen ulkopuolella sol-
26802: mittujen avioliittojen pätevyydestä; (em. n:o 12);
26803: Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............... . V: 1
26804: M i et. n: o 20, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26805: sisältävät säännöksiä elinkeinon harjoittamisen oi-
26806: keudesta; Suurvm. n:o 20 a (em. n:o 10); Edk:n
26807: alam. ehdotus asetukseksi ........................ .
26808: M i et. n: o 21, armollisen esityksen johdosta, joka "
26809: koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
26810: veron suorittamista vuonna 1914; Edk:n alam. vas-
26811: taus ....•....... , ................................ . I
26812: Asialuettelo. 25
26813:
26814: Taidelaitokset. Vvm. n:o 14 siv. 60 IV
26815:
26816: Talon osto valtiolaitoksen tarpeeksi. Vvm. n:o 14 siv. 66
26817:
26818: Talousvaliokunta:
26819: M i et. n: o 1, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26820: kos'kevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
26821: oikeutta elinkeinon harjoittamiseen Suomessa,
26822: jotka eivät ole Suomen kansalaisia; Suurvm. n:o
26823: 2 ja 2 a (em. n:o 3); Edk:n alam. ehdotus ase-
26824: tukseksi ......................................... . V: 1
26825: M i et. n: o 2, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
26826: koskevat niiden Venäjän valtakunnan alamaisten
26827: kunnallisia oikeuksia, jotka eivät ole Suomen kan-
26828: salaisia; Suurvm. n:o 3 ja 3 a (em. n:o 4); Edk:n
26829: alam. ehdotus asetukseksi ....................... .
26830: M i e t. n: o 3, vuotuisen apurahan myöntämistä "
26831: Suomen metsätieteelliselle seuralle koskevan ano-
26832: musehdotuksen johdosta; (am. n:o 10); Edk:n alam.
26833: anomus ......................................... . V:2
26834: M i et. n: o 4, kunnallismetsäjärjestelmän avusta-
26835: mista tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta;
26836: (am. n:o 14); Edk:n alam. anomus ............... .
26837: M i e t. n: o 5, eduskuntaesitysten johdosta, jotka "
26838: sisältävät säännöksiä elinkeinon harjoittamisen
26839: oikeudesta; Suurvm. n :o 20 ja 20 a (em. n :o 10) ;
26840: Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ................. . V: 1
26841: M i e t. n: o 6, arm. esityksen johdosta, joka kos-
26842: kee tuulaakimaksun laskemisen perustetta;
26843: Suurvm. n:o 17; Edk:n alam. vastaus ............. . II
26844: M i e t. n: o 7, anomusehdotuksen johdosta, joka
26845: tarkoittaa tutkimuksen toimittamista puutavaralii-
26846: kettä haittaåvista epäkohdista sekä tärkeimpien
26847: liikeväylien y. m. valtiolle lunastamista (am. n:o
26848: 20); Edk:n alam. anomus ....................... . V:2
26849: M i e t. n: o 8, anomusehdotuksen johdosta, joka
26850: tarkoittaa lainsäännöksen aikaansaamista maahan
26851: tuodun jauhatetun viljan tarkastuksesta (am. n:o
26852: 22) .............................................. .
26853: "
26854: Teatterit. Vvm. n:o 14 siv. 60 ......................... . IV
26855:
26856: Tienteko. Ae n:o 4, määrärahan myöntämisestä kulku-
26857: laitosrahastosta jaettavaksi kaikkien tientekoon
26858: 26 Asialuettelo.
26859:
26860: velvollisten manttaalien kesken; Vvm. n:o 3 siv. 5z;
26861: Edk:n alam. vastaus arm. esitykseen n:o 1 ..... .
26862: Ae n:o 12, avustuksen myöntämisestä enimmin ra-
26863: sitetuille tientekolahkoille; Vvm. n:o '3 siv. 52;
26864: Edk:n alam. vastaus arm. esitykseen n:o 1 ....... .
26865:
26866: Tilaton väestö. Ee n:o 21, ehdotus asetukseksi avustuk-
26867: sen antamisesta Suomen Pankin voittovaroista
26868: Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja var-
26869: ten nimiselle yhtiölle; Pvm. n:o 7 ('em. n:o '15) V: t
26870: Ks. Pankkiliike. Suomen Pankki. Torpan y. m.
26871: vuokra.
26872:
26873: Tilattoman väestön lainarahasto. Kertomus valtiovarain
26874: tilasta siv. 73 .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .. . IV
26875:
26876: Torpan y. m. vuol{ra:
26877: Arm. esitys n :o l4 maanvuokraolojen järjestämi-
26878: sestä; Mtvm. n:o 4; Suurvm. n:o 18 ja '18 a; Edk:n
26879: alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lJT
26880: Ae n:o 6'1 arm. esityksen antamisesta erinäisiä
26881: vuokrasopimuksia koskevan asetuksen säätämi-
26882: seksi; Mtvm. n:o 5 (am. n:o 16) .. .. .. .. .. .. .. .. .. V: 2
26883: Ee n:o 18, ehdotus asetukseksi torpan y. m. vuok-
26884: rauksesta '12 p :nä maalisk. 1909 annetun asetuk-
26885: sen erinäisten § :ien muuttamisesta; Mtvm. n:o 3
26886: (em. n:o 5) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. V: 1
26887: Ee n:o 25, ehdotus asetukseksi torpan y. m. vuok-
26888: rauksesta '12 p :nä maalisk. '1909 annetun asetuk-
26889: sen erinäisten § :ien muuttamisesta; Mtvm. n:o 3
26890: (em. n:o 5) .................................... ..
26891: ehdotus asetukseksi, jolla 12 p :nä maalisk. 1909
26892: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
26893: rauksesta annetun asetuksen 38 § muutetaan toi-
26894: sin kuuluvaksi (sisältyy arm. esitykseen n:o 12
26895: jakolaitoksesta); Ltvm. n:o 1, Suurvm. n:o 9;
26896: Edk:n alam. vastaus .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . III
26897: ehdotus asetukseksi, jolla 19 p :nä kesäk. 1902 an-
26898: netussa laissa maanvuokrasta maalla oleva 40 §
26899: muutetaan toisin kuuluvaksi (sisältyy arm. esi-
26900: tykseen n:o 12 jakolaitoksesta); Ltvm. n:o 1;
26901: Suurvm. n:o 9; Edk:n alam. vastaus ............. .
26902: Vuokralautakuntien puheenjohtajain palkkiot;
26903: Vvm. n:o 14 siv. 63 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
26904: Asialuettelo. 27
26905:
26906: Tottijärven torpparilakko. Vvm. n:o 14 siv. 94 IV
26907:
26908: Tullilaitoksen tulot ja menot. Kertomus valtiovarain ti-
26909: lasta siv. 11 ja 22; Vvm. n:o 14 siv. 8 ............. .
26910:
26911: Tulo- ja menoarvio. Arm. esitys n :o 1 varojen hankki-
26912: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
26913: tulot eivät riitä; Vvm. n:o 3 ja 3 a; Edk:n alam.
26914: vastaus ....................... : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
26915:
26916: Turun lääni, sen yleisen sairaalan lahjoitusrahasto. Ker-
26917: tomus valtiovarain tilasta siv. 72 . . . . . . . . . . . . . . . . IV
26918:
26919: Turvakoti. Ae n:o 45 kotien perustamisesta turvattomia
26920: lapsia ja niiden äitejä varten; Sivm. n:o 5 (am. n:o
26921: 15) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. .. . . • . . . . . . ... . . . V: 2
26922:
26923: Tuulaaki. Arm. esitys n:o 6 tuulaakimaksun laskemisen
26924: perusteesta; Tvm. n:o 6; Suurvm. n:o 17; Edk:n
26925: alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
26926: Ae n :o 50 arm. esityksen antamisesta tuulaakimak-
26927: sun lakkauttamisesta; Tvm. n:o 6; Edk:n alam. vas-
26928: taus arm. esitykseen n:o 6 ....................... .
26929:
26930: Työhön aivan kykenemättömät. Rahasto niiden hoitoa
26931: varten. Kertomus valtiovarain tilasta .siv. 72 . . . . IV
26932:
26933: Työ riidat. Ee n :o 2, ehdotus laiksi työriitojen sovittami-
26934: sesta; Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 5 (em. n:o 8) . . V: 1
26935: Ae n:o 39 toimenpiteistä sen estämiseksi että työn-
26936: antajat työriitojen aikana saavat apua valtiolta;
26937: Työvrp. n:o 6 (am. n:o 13) .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. .. . V: 2
26938:
26939: Työsuunnitelma täysi-istuntoja ja valiokuntia varten . . IV
26940:
26941: Työsäännöt. Ee n:o 31, ehdotus asetukseksi elinkeino-
26942: liikkeiden työsäännöistä; Työvm. n:o 3; Suurvm.
26943: n:o 8 ja 8 a (em. n:o 9); Edk:n alam. ehdotus
26944: asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
26945:
26946: Työttömät. Ae n :o 9 valtion kannatusavun myöntämi-
26947: sestä niille työväen ammattijärjestöille, jotka ensi
26948: talven aikana järjestävät työttömäin avustusta;
26949: Työvm. n:o 4 (am. n:o 7); Edk:n alam. anomus . . V: 2
26950: 28 Asialuettelo.
26951:
26952: Työväenasiainvaliokunta:
26953: M i et. n: o 1, eduskuntaesityksestä, joka sisältää
26954: ehdotuksen asetukseksi ammattivaltuustoista;
26955: Suurvm. n :o 4 ja 4 a (em. n :o 2) ; Edk :n alam. eh-
26956: dotus asetukseksi ............................... . V: 1
26957: M i et. n: o 2, työriitoj·en sovittamisesta tehdystä
26958: eduskuntaesityksestä; Suurvm. n:o 5 (em. n:o 8) ..
26959: M i et. n: o 3, eduskuntaesityksestä, joka sisältää "
26960: asetusehdotuksen elinkeinoliikkeiden työsäännöis-
26961: tä; Suurvm. n:o 8 ja 8 a (em. n:o 9); Edk:n alam.
26962: ehdotus asetukseksi ............................. .
26963: M i ·et. n: o 4, anomusehdotuksesta, joka tarkoittaa
26964: valtioavun myöntämistä työttömäin avustamiseksi
26965: ensi talven aikana; (am. n:o 7); Edk:n alam.
26966: anomus ......................................... . V:2
26967: M i et. n: o 5, eduskuntaesityksistä, jotka koskevat
26968: lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoimintaa ja
26969: ammattityötä; Suurvm. n:o 10 (em. n:o 11); Edk:n
26970: alam. anomus ................................... . V: 1
26971: M i et. n: o 6, anomusehdotuksesta, joka tarkoittaa
26972: toimenpiteitä sen ·ehkäisemiseksi, että työnantajat
26973: työriitojen aikana saavat apua valtiolta (am. n:o
26974: 13) .............................................. . V:2
26975:
26976: Työväensuojelus. Ks. Lasten suojelus. Palvelijatarkoti.
26977:
26978: Työväensuojeluslait. Ae n :o 15 Eduskunnan hyväksy~
26979: mien, työväensuojelusta tarkoittavien asetusten
26980: voimaansaattamisesta; Prvm. n:o 2 ja 2a (am. n:o
26981: 6) ; Edk :n alam. anomus ......................... .
26982:
26983: Vaivaishoito. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 22; Vvm.
26984: n:o 14 siv. 15 ja 55 . . . . . . . . .. .. .. . .. . . .. . . .. .. . . . .. IV
26985:
26986: Valamon luostari. Ks. Kalastus.
26987:
26988: Valtakunnanduuma ja -neuvosto, niihin valittavien jä-
26989: senten palkkiot; Vvm. n:o 14 siv. 65 ............. .
26990: "
26991: Valtioarkisto. Vvm. n:o 14 siv. 26 .................... ..
26992: "
26993: Va1tion Iainausliike. Vvm. n:o 14 siv. 30 ............... .
26994: Asialuettelo. 29
26995:
26996: Valtion mcnotalous. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
26997: 17, 28 ja 36; Vvm. n:o 14 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. IV
26998:
26999: Valtion tulotalous. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 2,
27000: 29 ja 36; Vvm. n:o 14 .......................... ..
27001:
27002: Valtiopäiväkustannukset. Arm. esitys n:o 5 varain osot-
27003: tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
27004: vuonna 1914; Vvm. n:o 2; Edk:n alam. vastaus I
27005:
27006: Valtiorahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 30 IV
27007:
27008: Valtiovarain tarkastus. Vvm. n:o 14 siv. 15 ja 32 ...•.•••
27009: "
27010: Valtiova1•ain tila. Kertomus siitä vuodelta 1911; Vvm.
27011: n:o 14 ........................................... .
27012:
27013: Valtiovarainvaliokunta:
27014: M i e t. n: o 1, armollisen esityks·en johdosta, joka
27015: koskee varojen osottamista kansanopetusta varten
27016: vuodeksi 1914; Vvm. n:o 1 a; Edk:n alam. vastaus III
27017: M i et. n: o 2, armollisen esityksen johdosta, joka
27018: koskee varain osottamista valtiopäiväkustannus-
27019: ten suorittamiseksi; Edk:n alam. vastaus ....... . I
27020: M i et. n: o 3, armollisen esityks•en johdosta, joka
27021: koskee varojen hankkimista vuodeksi 1914 niihin
27022: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
27023: riitä; Vvm. n:o 3 a; Edk:n alam. vastaus ......... .
27024: M i et. n: o 4, armollisten esitysten johdosta, jotka
27025: koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna 1914
27026: suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttä-
27027: mistä; Suurvm. n:o 13 ja 13 a; Edk:n alam. vastaus II
27028: M i·e t. n: o 5, armollisen esityksen johdosta palo-
27029: viinavarojen käyttämisestä vuonna 1914; Suurvm.
27030: n:o 13 ja 13 a; Edk:n alam. vastaus ............. .
27031: M i et. n: o 6, armollisen esityksen johdosta, joka "
27032: koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
27033: sesta vuonna 1914; Suurvm. n:o 14; Edk:n alam.
27034: vastaus .......................................... .
27035: M i et. n: o 7, armollisen esityksen johdosta, joka
27036: koskee suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri._
27037: ruhtinaanmaassa vuonna 1914; Suurvm. n:o 16;
27038: Edk :n alam. vastaus ... , ......................... . I
27039: 30 Asialuettelo.
27040:
27041: M i et. n: o 8, armollisen esityksen .johdosta, joka
27042: koskee leimasuostuntaa; Suurvm. n:o 15; Edk:n
27043: alam. vastaus ................................... . I
27044: M i et. n: o 9, anomusehdotuksen johdosta,. joka
27045: koskee niiden vaikeuksien poistamista, jotka koh-
27046: taavat kalastajia Laatokan järvellä; (am. n:o 9);
27047: Edk :n alam. anomus ............................. . V:2
27048: M i et. n: o 10, apurahan myöntämisestä Helsingin
27049: Palvelijatarkodille koskevan anomusehdotuksen
27050: johdosta; (am. n:o 21); Edk:n alam. anomus ..... .
27051: M i e t. n: o 11, sen kertomuksen johdosta, jonka
27052: lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Antellin
27053: testamenttaamia kokoelmia ja rahavaroja hoita-
27054: maan asetettu valtuuskunta on vuosilta 1910, 1911
27055: ja 1912 Suomen Eduskunnalle antanut; Edk:n alam.
27056: kirjelmä; Edk:n kirjelmä kokoelmia hoitamaan
27057: asetetulle valtuuskunnalle ....................... . IV
27058: M i e t. n: o 12, armollisen esityksen johdosta, joka
27059: koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
27060: veron suorittamista vuonna 1914; Suurvm. n :o 21;
27061: Edk :n alam. vastaus ............................. .
27062: M i et. n: o 13, Eduskunnassa tehdyn anomusehdo-
27063: tuksen johdosta, joka koskee valtioavun ja valtio-
27064: lainan myöntämistä Hämeenlinnasta Päijänteen
27065: rantaan rakennettavaksi aiottua rautatietä varten;
27066: (am. n:o 8) ..................................... . V:2
27067: M i et. n: o 14, sen kertomuksen johdosta, jonka
27068: Keisarillinen Suomen Senaatti on Eduskunnalle
27069: vuoden 1913 valtiopäivillä antanut valtiovarain ti-
27070: lasta; Edk:n alam. kirjelmä .................... .. IV
27071: M i et. n: o 15, arm. esityksen johdosta, joka kos-
27072: kee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1914; Edk:n
27073: alam. vastaus ................................... . II
27074: M i et. n: o 16, anomusehdotuksen johdosta, joka
27075: koskee määrärahan myöntämistä suonkuivausra-
27076: hastoon; (am. n:o 12); Edk:n alarn. anomus ..... . V:2
27077:
27078: Valtiovelka. Kertomus valtiovarain tilasta. 6:s taulu .. IV
27079:
27080: Vankeinhoito. ·vvm. n:o 14 siv. 12 .................... ..
27081: "
27082: Vararahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 66
27083:
27084: Varatut määrärahat. Vvm. n:o 14 siv. 29 ............. .
27085: "
27086: A,sialuettelo. 31
27087:
27088: Varojen hankkiminen. Ks. Tulo- ja menoarvio.
27089:
27090: Vastalauseen liittäminen perustuslakivaliokunnan mie-
27091: tintöön n :o 1; Prvm. n :o 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27092:
27093: Vekselisääntö. Ae n:o 24, Haagissa v. 1912 pidetyn vek-
27094: selioikeuskonferenssin valmistaman kansainvälisen
27095: vekselisäännön ottamisesta käytäntöön Suomessa;
27096: Lvm. n:o 6 (am. n:o 23); Edk:n alam. anomus V: 2
27097:
27098: Venäläiset koulut. Vvm. n:o 14 siv. 28 . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27099:
27100: Venäläisten oikeudet:
27101: Ee n:ot 12, 19 ja 22, jotka koskevat niiden Venäjän
27102: valtakunnan alamaisten oikeutta elinkeinon har-
27103: joittamiseen Suomessa, jotka eivät ole Suomen kan-
27104: salaisia; Tvm. n:o 1; Suurvm. n:o 2 ja 2 a (em. n:o
27105: 3); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . V: 1
27106: Ee n:ot 13, 14, 19 ja 23, jotka koskevat niiden Venä-
27107: jän valtakunnan alamaisten kunnallisia oikeuksia,
27108: jotka eivät ole Suomen alamaisia; Tvm. n:o 2;
27109: Suurvm. n:o 3 ja 3 a (em. n:o 4); Edk:n alam.
27110: ,ehdotus asetukseksi ............................. .
27111:
27112: Verollepanokustannul•set. Kertomus valtiovarain tilasta
27113: siv. 24 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27114:
27115: Verotus, maakauppavero; 'l'vm. n:o 5 siv. 24 (em. n:o 10) V: 1
27116: Ks. Leimasuostun ta. Mallasjuomat. Paloviina. Peli-
27117: kortit. Pääoma ja kuponkivero. Tulo- ja meno-
27118: arvio. Vesioikeuslaki.
27119:
27120: Vesijärven kanava. Vvm. n:o 14 siv. 68 . . . . . . . . . . . . . . . . IV
27121:
27122: VesiQikeuslaki. Arrri. esitys n:o 11 sisältävä ehdotuksen
27123: asetukseksi 10f23 p :nä heinäk. 1902 annetun vesi-
27124: oikeuslain 2 luvun 6 ja 19 § :n sekä 7 luvun 3 § :n
27125: muuttamisesta (tukkien uittovero); Ltvm. n:o 2;
27126: Suurvm. n:o 12; Edk:n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . II
27127: Ee n:o 3, ehdotus asetukseksi vesioikeuslain 2 lu-
27128: vun 18 §:n muuttamisesta; Ltvm. n:o 4 (em. n:o 13) V: 1
27129: 32 Asialuettelo.
27130:
27131: Vesiperäiset maat. Ae n:o 97, vesiperäisten maiden vilje-
27132: lyskuntoon saattamiseksi myönnetyn määrärahan
27133: korottamisesta; Mtvm. n:o 2 (am. n:o 5); Edk:n
27134: alam. anomus ................................... . V:2
27135: Vvm. n:o 14 siv. 21 ............................... . IV
27136: Ks. Suonkuivausrahasto.
27137:
27138: Viljakauppa. Ae n:o 94 arm. esityksen antamisesta maa-
27139: han tuodun jauhatetun viljan tarkastuksesta ja
27140: kaupasta; Tvm. n:o 8 (am. n:o 22) ............... . V:2
27141:
27142: Vivisektsioni. Ae n:o 56 komitean asettamisesta n. s. vivi-
27143: sektsionikysymyksen selvittämiseksi; Sivm. n:o 7
27144: (am. n:o 18) ..................................... .
27145: "
27146: Vuokralautakunnat. Vvm. n:o ~4 siv. 63 ............... . IV
27147:
27148: Yhteismetsät. Ks. · Kunnallismetsäjärjestelmä. Lahjoi-
27149: tusmaat.
27150:
27151: Ylimääräinen tulo- ja menotalous. Kertomus valtiova-
27152: rain tilasta siv. 16 ja 28 ........................ ..
27153:
27154: , Yliopisto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 23; Vvm.
27155: n:o 14 siv. 17 .................................. ..
27156: "
27157: Ylitetyt määrärahat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 28
27158: "
27159: Äänestyslakko. Valtiovarainvaliokunnassa; Prvm. n :o 4
27160: