<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
150 Käyttäjää paikalla! 0.0056769847869873
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1: VALTIOPÄIVÄT
2:              1914
3: 
4: 
5:  ASIAKIRJAT
6:      ENSIMAINEN, TOINEN JA
7:           KOLMAS OSA
8: 
9: 
10: 
11: 
12:          HELSINGISSÄ 1914
13:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
14:                           Sisä 11 ys:
15:                           Ensimäinen osa.
16: 
17:     Keis. M:tin armoll. esitys N :o 1 maanvuokraolojen järjes-
18: tämisestä.
19:     Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
20:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
21:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
22: 
23:     Keis. M:tin armoll. esity;s N :o 2 leimasuostunnasta vuonna
24: 1915.
25:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
26:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 13.
27:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
28: 
29:     Keis. M:tin armoll. esitys N :o 3 suostunnanluontoisen pää-
30: oma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
31:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
32:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
33:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
34: 
35:     Keis. M:tin armoll. esitys N :o 4 suostuntaverosta mallas-
36: juomista vuonna 1915, sekä mallasjuomain tehdasmaisesta val-
37: mistuksesta.
38:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
39:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
40:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
41: 
42:      Keis. M :tin armoll. esitys N :o 5 siitä verosta, joka palovii-
43: rwn valmistamisesta Suomessa on suoritettava vuonna 1915.
44:      Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1 a.
45:      Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1 a (2).
46:      Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä.
47:      Valtiovarainvaliokunnan tämän sekä armoll. esityksen
48: N :o 9 johdosta antama mietintö N :o 1 b.
49:      Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 18.
50:      Suomen Eduskunnan alamainen va,tans.
51:   2
52: 
53:                            Toinen osa.
54:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 6 varojen hankkimisesta nii-
55: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion lttlot eivät riitä.
56:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
57:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5 a.
58:      Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
59: 
60:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 7 lisäyksestä suosiuntara-
61: haston 1914 vuoden budjettiin.
62:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
63:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
64: 
65:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 8 varain osottamisesta val-
66: tiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1915.
67:      Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
68:      Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
69: 
70:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 9 paloviinarahain budjetista
71: vuodeksi 1915.
72:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
73:     (Ks. armoll. esit. N: o 5).
74: 
75:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 10 kulkulaitosrahastosta
76: vuodeksi 1915.
77:     Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
78:     Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä N :o 51.
79:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
80: 
81:                            Kolmas osa.
82:      Keis. M :tin armoll. esitys N :o 11 normaaliraiteisen rauta-
83: tien rakentamisesta Hiitolan asemalta Karjalan radalta Käki-
84: salmen kaupungin kautta ja Suvannon järven poikki Raudun
85: pitäjässä Keisarikunnan rajalla olevaan Sirkiänsaareen, Riita-
86: lasta Käkisalmen kaupungin kautta ja Kiviniemen kosken
87: poikki Raudun pitäjän samaa rajaa olevaan Raasulin kylään
88: rakennettavan rautatien asemesta.
89:      Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 9.
90:      "Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
91: 
92:     Keis. M:tin armoll. esitys N :o 12, koskeva muutettujr
93: määräyksiä hirven metsästämisestä.
94:     Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
95:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o ~;;
96:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
97:                                                             3
98: 
99:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 13 Suomen Pankin Ohje-
100: säännön 18 ja 19 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
101:     Pankkivaliokunnan siitä antwma mietintö N :o 5.
102:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
103:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
104: 
105:     Keis. M :tin armoll. esitys N :o 14 koskeva lisäystä 9 p :nä
106: marraskuuta 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen anne-
107: tun Armollisen Asetuksen 14 §:ään.
108:     Lakivaliokunnan siitä anta:ma mietintö N :o 4.
109:     Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 20.
110:     Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
111: 1
112: 1
113: 1
114:  1
115:  1
116:   1
117:   1
118:    1
119:    1
120:     1
121:     1
122:      1
123:      1
124:       1
125:       1
126:         1
127:         1
128:          1
129:          1
130:           1
131:       .. 11
132:          1
133:          1
134:                      N:o 1. -     1914:.
135: 
136: 
137: 
138: 
139:                 Keisari II i sen Majesteetin Ar-
140:            mollinen esitys Suomen Ednsknnnalle maan-
141:            vwokraolojen järjestämisestä.
142: 
143:     Maaliskuun 12 p :nä 1909 annetussa Armollisessa ase-
144: tuksessa samana päivänä annetun, torpan, lampuotitilan ja
145: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan a:setuksen sovelta-
146: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin määrät-
147: tiin, että asetuksen voimaan astuessa irtisanomisen varassa
148: olevien sekä muutamien muidenkin vuokrasopimuksien tuli
149: jatkua muutamalla, enintään seitsemällä vuodella. Tämän
150: lainsäädäntötoimenpiteen tarkoituksena oli luoda sellainen
151: väliaika, joka helpottaisi vuokraolojen järjestymistä uuden
152: lainsäädännön mukaisesti ja jonka kuluessa voitaisiin ryh-
153: tyä tarpeellisiin uusiin toimenpiteisiin vuokramiesten ase-
154: man turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kun asetuksessa
155: useimmilLe vuokrasopimuksille määrätty pitennysaika päät-
156: tyy jo vuonna 1916, 8Jsetettiin 29 p:nä lokakuuta 1912
157: komitea antamaan lausuntonsa ja tekemään ehdotuksensa,
158: mihin toimiin olisi ryhdyttävä vuokraoloissa ensiksi mainit-
159: tuna vuonna odotettavissa olevan asiain tilan varalta. Ko-
160: mitea on 6 p :nä helmikuuta 1913 antanut ensimäisen mietin-
161: tönsä ja ehdotuksensa asiasta ja jätettiin sen perustalle val-
162: mistettu Armollinen esitys maanvuokraolojen väliaikaisesta
163: järjestämisestä vuonna 1913 koossa olleelle Eduskunnalle.
164: Alamaisessa vastauskirjelmässä on Eduskunta kuitenkin
165:   2                         N:o 1.
166: 
167: ilmoittanut, että se e1 ole voinut hyväksyä kysymyksessä
168: olevaa Armollista esity,stä. Vastauskirjelmässä mainitaan
169: sitä vastaan esille tuodun vastakkaisia perusteita. Toiselta
170: puolen on väitetty, että Armollisen esityksen perustelut eivät
171: ole omansa vakuuttamaan ky·symyksen alaisessa asiassa ole-
172: van niin tärkeitä ja painavia syitä, että ne oikeuttasivat sää-
173: tämään sellaisia rajoituksia maanomistajien oikeuksiin, kuin
174: Armollisessa esityks·essä on ehdotettu. Toiselta puolen taas
175: mainitaan sitä vastaan esille tuoduksi, että ehdotetut toimen-
176: piteet eivät riittävästi turvaisi vuokramiesten oikeuksia, vaan
177: päinvastoin avaisivat suuria mahdollisuuksia maanomi:stajain
178: mielivallalle.
179:     Se käsittely, .ioka asian osalle on Eduskunnassa tullut,
180: .ia ne muistutukset, joita Armollista esitystä vastaan on
181: Eduskunnwssa t.ehty, näyttävät kuitenkin olevan omiansa
182: vahvistamaan sitä käsitystä, että niin meneteltäessä, kuin
183: Armollisessa esityksessä on ehdotettu, tulevat suunnitellut
184: väliai,kaiset toimenpiteet parhaiten tarkoitustaan vastaa-
185: maan, koska siten molemp]en asianosaisten edut tulevat par-
186: haiten kohtuuden mukaan huomioon otetuiksi, samalla kuin
187: valmistetaan mahdollisuus vuokraoloja lopullisesti järjestä-
188: vien toimenpiteiden aikaansaamis·elle. Nämät seikat huo-
189: mioon ottaen ja kun kysymyksessä olleet toimenpiteet edel-
190: leenkin ovat välitämättömiksi katsottavat, on asiassa laa-
191: dittu uusi Armollinen esitys pääasiassa samojen näkökoh-
192: tien mukaan, joihin vuonna 1913 Eduskunnalle annettu Ar-
193: mollinen esitys perustui ja joista on mainittava seuraavaa.
194:     Maanvuokraolojen nykyistä asemaa arvosteltaessa on otet-
195: tava huomioon, että virallisten tilastotietojen mukaan oli
196: vuonna 1901 talonosan vuokraviljelmien luku kaikkiaan noin
197: 163,000, ja sellaisten vuokraviljelmien luku, joihin sisält~·i
198: vähintään 3 hehtaaria viljeltyä maata, noin 60,000. Omalla
199:                             N:o 1.                          3
200: 
201: maalla olevia viljelmiä oli samana vuonna ainoastaan nmn
202: 110,000. Sanottuna vuonna oli siis noin 60 % viljelmien
203: koko luvusta vuokraviljelmiä. Niistä oli suhteellisesti suu-
204: rin osa kolmessa maamme parhaiten viljellyssä läänissä,
205: TTudeu:w.aau, TuruD ja PoriD sekä Rämeeo lääoissä, joissa
206: niiden lukumäärä oli 78 a 79 % viljelmien koko luvusta.
207: Maanomistajista oli samana vuonna koko maassa 60,s 96
208: sellaisia, joiden maalla ei ollut yhtään talonosan vuokravil-
209: jelmää, ja 17,2 % sellaisia, joiden maalla niitä oli vain yksi.
210:     Vuoden 1901 jälkeiseltä ajalta ei vastaavaa täydelHstä
211: tilastoa toistaiseksi ole valmiina. Vuokrasopimuksien luku-
212: määrästä jälkeen vUJoden 1901 on kuitenkin saatu 439 kun-
213: nan maanvuokraoloista tietoja, jotka perUIStuvat kesällä
214: vuonna 1912 kerättyyn, toistaiseksi vielä käsittelyn-
215: alaisena olevaan yleisen maanvuokratilaston aineistoon.
216: Vuonna 1901 oli näissä 'kunnissa tilattoman väestön alako-
217: mitean julkaiseman tilaston mukaan talonosan vuokraviljel-
218: miä yhteensä 135,042, joihin eivät sisälly lampuotitilat ei-
219: vätkä vähemmän kuin O,o5 ha viljeltyä. maata käsittävät
220: vuokra-alueet. Vuonna 1912 oli samoissa kunnissa torppia,
221: lampuotitiloja ja makitupa-alueita yhteensä 133,220. Esite-
222: tyt luvut tosin kos:Wevat osaksi erilaisia vuokrasuhteita ei-
223: vätkä niin ollen ole toisiinsa täysin verrattavissa. Kuiten-
224: kin ne osoittavat, että torp1)ien, lampuotitilojen ja mäki-
225: tupa-alueiden koko lukumäärän voi edellyttää vuoden 1912
226: tilastoa koSkevien lopullisten laskelmien mukaan nousevan
227: jonkun verran yli 150,000, sekä että asiain tilassa ei ole
228: siis vuoden 1901 jälkeen tapahtunut oleellista, nyt esillä
229: olevaan kysymykseen vaikuttavaa muutosta.
230:     Vertailu vuoden 1901 ja 1912 maanvuokratilastojen vä-
231: lillä näyttää myös osoittavan, ettei toisaalta varsinaisten vil-
232: jelysvuokraajien, torpparien ja lampuotien, ja toisaalta mäki-
233:   4                         N:o 1.
234: 
235: tupa-alueitten vuokraajien lukumäärän välisessä suhteessa
236: ole tapahtunut mitään tuntuvampaa muutosta. Tilattoman
237: väestön aJakomitea arvioi varsinaisten v:i:ljelYJSvuokraajien
238: suhteellisen luvun vuonna 1901 olevan noin 37 % kaikkien
239: maanvuokraajien lukumäärästä. Edellä mainittu 439 kun-
240: taa koskeva vuokra-alueiden lukumäärää taas •jakautuu eri-
241: laisiin vuokra-alueisiin siten, että siitä on torppia ja lam-
242: puotitiloja 51,439 eli 38,6 % ja muut mäkitupa-alueita.
243:     Myös vuokrasopimuksien päättymisvuosista on vuonna
244: 1912 kerätyn tilaston 11erusteella saatu muutamia tietoja.
245: Siten on Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikmelin
246: ja Kuopion lääneistä laskettu vuokmsopimuk,sien päättymis-
247: vuodet yhteensä 228 kunnasta, joissa on vuonna 1912 ollut
248: torppia, lampuotitiloja .ia mäkitupa-alueita yhteensä 112,239.
249: Laskelman tulos osoittaa torppia ja lampuotitiloja koske-
250: vista vuokrasopimuksista noin 32 % olevan :sellaisia, jotka
251: voimassa olevien määräyksien mukaan päättyvät vuonna
252: 1916, ja noin 18 % sellaisia, jotka päättyvät vuosina
253: 1917-22. Mäkitupa-alueista on noin 48 % sellaisia, joita
254: koskevat vuokrasopimukset joko päättyvät vuonna 1916 tai
255: joiden vuokramiehet jo sitä ennen voidaan velvoittaa vuokra-
256: alueistansa luopumaan. Mäkitupasopimuksista päättyy
257: vuosina 1917-22 noin 4 %. 'Näiden prosenttilukujen mu-
258: kaan laskien ja ottamalla huomioon edellä mainittu edelly-
259: tettävissä oleva vuokrasuhteiden koko lukumäärä havaitaan
260: vuonna 1916 päättyvien vuokrasuhteiden lukumäärän nou-
261: sevan kaikkiaan 60 ja 70 tuhannen välille sekä vuosina
262: 1916-22 päättyvien vuokrasuhteitten vastaavan lukumää-
263: rän lähemmäs 80 tuhatta.
264:     Kuten edellä mainittu komitea on lausunt, tulee niiden
265: toimenpiteiden päämääränä, joihin meillä maanvuokraolojen
266: järjestämiseksi ryhdytään, olla varsinaista maanviljelystä
267:                                     N:o 1.                          5
268: 
269:          harjoittavien vuokramiesperheiden pysyttäminen erityisten
270:          viljelmien haitijoina ja omaa viljelystä harjoittavana maan-
271:          viljelysväestönä. Edellä mainitut tilastotiedot osoittavat
272:          kuitenkin, että tällaisen tarkoituksen saavuttamiseksi tar-
273: ----:tfl""B~e.lliset toimenpiteet, olivat ne joko lainsäädäntötoimia
274:          taikka hallinnollista ta:hi raha-asiallista laatua, tulevat ole-
275:          maan erityisen laajakantoisia. Kun ne myös koskevat mo-
276:          nia erilaisia sekä usein huomattavan vaikeasti järjestettäviä
277:          olosuhteita, edellyttävät ne huolellista valmistusta ja moni-
278:          puolista harkintaa. Tämän lisäksi on otettava huomioon se
279:          valtiopäiväjärjestyksen edellyttämä seikka, että asiassa laa-
280:          dittavan asetusehdotuksen lopullinen käsitteleminen Edus-
281:          kunnassa voi siirt.yä ensimäisiin uusien vaalien jäiestä ko-
282:          koontuviin valtiopäiviin. N~in ollen näyttää siltä, että uusia
283:          lopullisia lainsäännöksiä ei paraimmassakaan tapauksessa
284:          voida saada käytäntöön vuodeksi 1916, eikä muitakaan toi-
285:          menpiteitä ehditä niin pian järjestää, että niiden vaikutus
286:          tuntuvana esiintyisi jo sanottuna vuonna tai lähivuosina sen
287:          jälkeen.
288:               Se asiain tila, joka on vuokraoloissa vuonna 1916 ja lähi-
289:           vuosina sen jälkeen odotettavissa, voi kuitenkin, kuten edellä
290:           mainitut tilastotiedot osoittavat, synnyttää arveluttavia häi-
291:           riöitä ja vakaNia yhteiskunnallisia epäkohtia, joiden korjaa-
292:           minen myöhemmin voi käydä valtiomahdeille ylivoimaiseksi
293:           tehtäväksi. Siitä syystä on katsottu välttämättömäksi ryh-
294:           tyä asiassa toimenpiteisiin, jotka vuokramiesperheiUe väli-
295:           aikaisesti turvaavat n:irid,en aseman erityisten viljelmien
296:           haitijoina siihen saakka kunnes oloja lopullisesti järjestävät
297:           toimenpiteet saadaan käytäntöön. Tällaisten väliaikaisten
298:           toimenpiteiden alaisuudesta ei ole katsottu voitavan sulkea
299:           pois mäkitupa-alueitakaan, koska muuten olisi tarpeellista
300:           nyt jo tarkemmin ja toisella tavalla kuin nykyisessä lain-
301:   6                         N:o 1.
302: 
303: säädännössä määritellä raja ;yhdeltä puolen torppien ja lam-
304: puotitilojen ja toiselta puolen mäkitupien välillä, jonka rajan
305: määräämisen tulisi tapahtua vasta oloja lopullisesti järjes-
306: tettäessä.
307:      Näin oUen on katsottu välttämättömäksi saada vuokra-
308: suhteet, jotka ovat torpasta, lampuotitilasta tai mäkitupa-
309: alueesta voimassa 13 p :nä maaliskuuta 1916. mutta päätty-
310: vät lähivuosina sen jälkeen, lainsäädäntötoimen kautta pi-
311: tennetyiksi muutamalla, korkeintaan viidellä vuodella, kui-
312: tenkin sillä tavalla kuin alempana mainitaan.
313:      Tällainen lainsäädäntötoimi tosin koskee saavutettuja
314: oikeuksia, joiden kysymyksessä ollessa lainsäätäjän tulee
315: noudattaa erityistä varovaisuutta. Asiata eri puolilta pun-
316: nitessa on kuitenkin tultu siihen vakaumukseen, ettei ehdo-
317: tettua toimenpidettä voida välttää. Ne tilasto tiedot, joita
318: edellä on esitetty niinhyvin vuokramiesten paljoudesta
319: yleensä kuin myös niiden vuokramiesten luvusta, jotka
320: vuonna 1916 ja lähinnä seuraarvina vuosina ovat vaarassa
321:  joutua pois vuokra-alueiltaan, osoittavat vastaansanomatto-
322:  masti, ·että tässä on niin painava, koko maan menestystä
323:  koskeva etu kysymyksP.'lsä, että ehdotetun lainsäädäntötoi-
324:  men oikeutusta ei saata epäillä.
325:      Kun tällaisessa vuokrasopimuksien jatkamisessa ei kui-
326: tenkruan saa mennä p·itemm!äJUe kuin tarkoitetun päämäärän
327:  saavuttaminen välttämättömästi vaatii, ei voi tulla kysy-
328:  mykseen sellainen vuokrasopimuksien ehdoton pitentäminen,
329:  kuin on säädetty us-ein mainitussa 12 p :nä maaliskuuta 1909
330:  annetussa Armollisessa asetuksessa. Siinä oleviHa määräyk-
331:  sillä ovat vuokrasopimukset pitennetyt ilman että maan-
332:  omistajaUe on annettu tilaisuutta saada vuokra-alue hal-
333:  tuunsa niissäkään tapauksissa, joissa hänen välttämättömät
334:  tarpeensa sitä vaativat, .ia myöntämättä maanomistajalle
335:                             N:o 1.                         7
336: 
337: ma;hdollisuutta saada hänen .ia vuokramiehen ktJskinäistä
338: suhdetta nykyolojen vaatimuksien mukaan järjestetyksi sil-
339: loinkaan, kuin sen entisessä muodossaan ,i-at'kaminen, samalla
340: kuin se tietää maanomistajalle S>elvää taloudellista vahinkoa,
341: ei myöskään ole yleis·en edun kannalta suotava. Tällaiset
342: kohtuuttomuudet ovat asetusehdotuksessa vältetyt.
343:     Näin ollen vuokranantaja ei olisi sen mukaan estetty
344: pitennetyn vuokra-ajan kuluessa saamasta haltuunsa vuokra-
345: aluetta, joka sijaitsee niin, että sen yhdistäminen päätilan
346: viljelyksiin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoitta-
347: mista varten välttämätön taikka jos alue on tarpeellinen
348: teollisuuslaitosta varten käytettäväksi. Mainituissa tapauk-
349: sissa liittyy maanomistajan oman viljelmän huolelliseen hoi-
350: toon sekä teollisuuslaitoksien toiminnan mahdolliseksi teke-
351: miseen ja edistämiseen sellaisia yleisiäkin etuja, että vuokra-
352: miesperheiden aseman turvaamista tällaisten etujen kustan-
353: nuksella ei voida lmhtuudella puoltaa. S&moilla perusteilla
354: on myös toimenpiteiden ulkopuolelle jätetty kaikki ne vuok-
355: ra-a'lueet, joiden omistusoilmus on aikaisemmin kauppa- tai
356: vaihtokirjalla toiselle luovutettu, jos vuokra-alueen viljelyk-
357: set joko kokonaan tai pääasiallisesti muodostavat luovutetun
358: tilan viljellyn alan. Asetus·ehdotuksen 1 § :n määräyksiä ei
359: myöskään kohtuudella voida sovelluttaa silloin, kuin vuok-
360: ranantajan pesässä osallinen tahi hänen jälkeensä perintöön
361: oikeutettu henkilö on eri tilaksi erotuttanut vuokra-alueen
362: ja kun osa tuosta alueesta joutuisi erotetun ti·lan rajojen
363: sisälle; mikä on myös otettu 2 §:ssä huomioon. Jos vuok-
364: ranantaja on saanut vuokra-alueen haltuunsa teollisuuslai-
365: toksen perustamista varten, mutta sittemmin ei perusta:kaan
366: tuollaista laitosta, olisi hänen korvattava vuokrasopi-
367: muks·en ennenaikaisesta lakkaamisesta vuokramiehelle koi-
368: tunut vahinko.
369:   8                            N:o 1.
370: 
371:      Ni<icssä tapauksis·sa, joissa vuokramaksu ei vastaa vuokra-
372: miehen nauttimita ·etuja, on, sam al'la kuin vuokmsopimukset
373:                                         1
374: 
375: 
376: 
377: omt määrätyt pitennettäviksi, vuo'k:ranantajalle myönn~tty
378: malhdo!Hsuus sa:ada vuokramiehen !suoritukset ll'änen ll!autti-
379: miensa etujen mukaan uud,elleen 'arvioiduilksi. Myös tulisi
380: vuokranall!tajallia ·olem'aan oikeus saada vuoikmmiehelle van-
381: hempien sorpimuksien p~msteeHa kuuluvat usein hyvinkin
382: llaaja:t meUsänkäytJtöoikeurlet nykyisiä Olloja vru>taavalle kan-
383: naltle järjes>betyiksi sekä vuokramiehen kotitarpeen mukaan
384: rajoitetuiks~ j1a tarkoin mäiäräty]kisi.       Tällaisten oikeuksien
385: ell!tisessä laajuud<essa<an pysyttäminen ei ain oaJsta'an o:le usein
386:                                                  1
387: 
388: 
389: 
390: haitallinen maJanomistajan omalle twrikoituksenmukaiselle
391: mellsänkäytöUe j·a tuota häneUe '1iuntuV1aia aineeUista vahin-
392: koa, vaan on se myös yleisen hyödyn kanna'lta turmiollinen.
393: Ni:iniikään on vuok11anantaja oikeutettu •Siaamwan vuokramie-
394: hen laidunoikeuden uudelleen järj.eiStetyk:si, sitä kuitenkaJan
395: supi<stamatta. Lis1äksi vuolkmnanltaja Slala to:is·eltle alueelle
396: siirtää niinhyvin metsänkäyttö- ·kuin 'l>ruidunoilkeudenkin, mi-
397: kä:li uuden 1alueen käyttäminen ei tuota vuokrnmielheHe 'koh-
398: tuuton:ta hll!i1it8!a. Jos ede'llä mainitlt•ua la:atua o[evat vuokra-
399: ehtojen muutokset sekä vuokramiehen käyttöoikeuden rajoi-
400: tukset supistavat vuokramiehen ·etuja, on vuokmmakS'Il sen
401: mukiaan supistavat. Naiden määr'äyksien Hsäksi on 3 § :ään
402: kiatsottu tarpeelli•se'ksi oiJtaa säännöksiä siitä, milloin muute-
403: tut vuokvruehdot astuvat voimaan, ·s•ekä vuokramiehen oikeu-
404: desta luopua vuokra-alueesta siinä ta,pauksessa ·että vuokra-
405:                                     1
406: 
407: 
408: 
409: ehtoja vuokranantajan vallitimuksesta muutetaan.
410:       Riita-asiat, jot,ka uusien määräyksien perusteella synty-
411: vät vuokranantajan ja vuokramiehen kesken, ovat asetus-
412: ehdotuksen mukoon ratkaistavai siinä järjestyksessä kuin
413: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12
414: p:nä maaliskuuta 1909 annetussa Armollisessa asetuksessa
415:                              N:o 1.                           9
416: 
417: on vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsitteleruisestä
418: säädetty, ja tnlisi oikeudella olla valta määrätä vuokramak-
419: sun suuruus ja vuokraehdot niissä tapauksissa, joissa asian-
420: osaiset eivät niistä sovi.
421:     Epäselvyyden välttämiseksi on myös katsottu tarpeelli-
422: seksi nimenomaan määrätä, että 12 p :nä maaliskuuta 1909
423: torpan, lallipuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta sa-
424: mana päivänä annetun asetuksen soveltamista aikaisemmin
425: s;yntyneisiin vuokrasuhteisiin koskevan asetuksen säännök-
426: siä noudatettakoon soveltuvilta kohdin myös niihin vuokra-
427: suhteisiin nähden, joita uuden asetuksen määräykset kos-
428: kevat.
429:     Edellä mainittujen periaatteiden mukaan valmistettu
430: asetusehdotus, jonka Keisarillinen Majesteetti tahtoo täten
431: antaa Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
432: 
433: 
434: 
435: 
436:                   Asetus, sisältävä määräyksiä erinäisistä maalis-
437:            kuun 13 p:nä 1916 voimassa olevista torppaa, lampuoti~
438:            tilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
439: 
440:                               1 §.
441:     Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 1916, joko
442: sopimusehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa~alueen
443: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
444: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä ·1909
445: annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla, on voimassa ja
446: jota mainittujen a.setuksien säännökset kös·kevat, on, huo-
447: mioonottaen mitä alempana on sääd·etty, katsottava pit~n
448: netyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien ·,ensin
449: sanotusta päivästä,
450:   10                       N:o 1.
451: 
452:        1       vuoden kuluessa, 5 vuodella
453:        2 tai 3                  4
454:                   "       "          "
455:        4     5                  3
456:           "       "       "          "
457:        6     7                  2
458:           "       "       "          "
459:        8     9                  1
460:           "        "        "            "
461:    Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
462: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
463: 
464:                              2 §.
465:      Jos vuokra-alueen yhdistäminen tilan kotiviljelyksiin tai
466: lampuotitilan yhdistäminen päätilaan on hyvin järjestetyn
467: maanviljelyksen harjoittamista varten välttämätön taikka
468: jos vuokra-alue tarvitaan teollisuuslaitosta varten käytettä-
469: väksi, olkoon vuokranantaja edellisen pykälän määräyksen
470: estämättä oikeutettu saamaan vuokra-alueen ennen sovitun
471: tai määrätyn vuokra-ajan lopussa taikka 1 § :n mukaan pi-
472: tennetyn vuokra-ajan kuluessa laillisena lähtöpäivänä hal-
473: tuunsa, irtisanottuaa]l vuokrasopimuksen vähintään vuotta,
474: sitä ennen.
475:      Sama. olkoon laki, jos osa jakamattamaan pesään kuu-
476:  luvasta tilasta on pesänosa!kkaalle ositettu ja siten syntynyt
477:  uusi tila on kokonaan tai osaksi vuokralla; jos vuokran-
478:  antaja hänen jälkeensä perimään oikeutetnlle on osittanut
479:  sellaisen osan tilastaan, joka on osaksi tai kokonaan vuok-
480:  ralla; niin myös jos vuokranantaja on ennen 1 päivää tammi-
481:  kuuta 1913 kaupan tai vaihdon kautta toiselle luovuttanut
482:  vuokra-alueen eri tilaksi erotettavaksi.
483:       Ellei 1 momentissa mainittua teollisuuslaitosta panna
484:  toimeen, korvai!koon vuokranantaja sen vaJhingon, jonka
485:  vuokrasopimuksen ennenaikainen lakkaaminen vuokramie-
486:  helle tuottaa.
487:                            N:o 1.                        11
488: 
489:                             3 §.
490:     Jos vuokramaksu e1 vastaa vuokramiehen nauttimia
491: etuja, olkoon vuokranantaja oikeutettu saamaan sen uudel-
492: leen määrätyksi.
493:     Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen perusteella
494: metsänkä;yttö- tai laidunoi'keus, olkoon vuokranantajana
495: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramieheU: kotitarpeen
496: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoi-
497: keus uudelleen järjestetyksi, supistamatta kuitenkaan vuok-
498: ramiehen entistä laidunoikeutta. Vuokranantaja olkoon
499: myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokramiehen
500: metsän:käyttö- ja laidunoikeuden, ellei uuden alueen käyttä-
501: minen tuota vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
502:     Jos vuokramiehen edut tulevat 2 momentissa mainituilla
503: rajoituksilla ja muutoksilla supistetuiksi, sovitettakoon
504: vuokramaksu sen mukaan.
505:     Tämän pykälän 1 momentin perusteella uudestaan mää-
506: rätty vuokramaksu laskettakoon pitennetyn vuokra-ajan
507: alusta, jos vuokramaksun muutosta on todistettavasti vaa-
508: dittu vähintään vuotta sitä ennen. Jos vaatimus on tehty
509: myöhemmin, suoritettakoon muutettu vuokramaksu siitä
510: laillisesta lähtöpäivästä alkaen, joka seuraa vuoden kulut-
511: tua sen jälkeen kuin vaatimus on tehty. Muiden vuokra-
512: ehtoihin tehtyjen muutoksien voimaanastumisesta määrät-
513: köön oikeus, e11eivät asianosaiset siitä sovi.
514:     Jos vuokraehtoja vuokranantajan vaatimuksesta muute-
515: taan, olkoon vuokramiehellä oikeus luopua vuokra··alueesta
516: seuraavana lähtöpäivänä.
517: 
518:                             4 §.
519:     Riitaisuudet, jotka 2 ja 3 § :n säännöksiä sovellettaessa
520: asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä järjes-
521:   12                            N:o 1.
522: 
523: tyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
524: rapksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa asetuk-
525: sess.a vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelemisestä
526: säädetään; ja olkoon oikeudella valta määrätä vuokramaksun
527: suuruus ja muut vuokraehdot, elleivät asianosaiset niistä
528: SOVI.
529:                               5 §.
530:     Maaliskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja
531: mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun
532: asetukse:q. soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
533: ~eisiin koskevan asetuksen määräyksiä noudatettakoon so-
534: veltuvilta kohdin niihin vuokrasuhteisiin nähden, joita tä-
535: män asetuksen määräykset koskevat.
536: 
537: 
538:                   Armossa hyväksytty. Tsarskoje              Selossa
539:                17/30 p. tammikuuta 1914.
540: 
541: 
542: 
543:                        Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
544: 
545: 
546: 
547: 
548:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
549:               1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
550: 
551: 
552: 
553: 
554:                  Maatalousvaliokunnan mie-
555:             t i n t ö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin Armol-
556:             lisen esityksen johdosta, joka koskee maan-
557:             vuoliraolojen järjestämistä.
558: 
559:     Esilläolevan armollisen esityksen on Eduskunta lähet-
560: tänyt Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi. Asian kä-
561: sittelyä varten on Valiokunta Senaatista saanut käytettä-
562: väkseen ennakkotietoja 1 p:nä huhtikuuta 1912 voimassa
563: olleita vuokrasopimuksia koskevasta maanvuokratilastosta
564: sekä maanvuokraolojen järjestäJmistä varten asetetun komi-
565: tean toisessa lukemisessa hyväksymät asetusehdotukset,
566: joiden sananmuodosta komitea ei kuitenkaan ole lopullista
567: päätöstä tehnyt.
568: 
569: 
570:     Samalla kuin asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
571: alueen vuokrauksesta 12 p:Hä maaliskuuta 1909 julaistiin,
572: määrättiin samana päivänä annetulla n. s. taannehtivalla ase-
573: tuksella erinäiset, asetuksessa lähemmin mainitut vuokra-
574: sopimukset pitennetyi'ksi muutamilla, enintään seitsemällä
575: vuodella. Tämän lainsäädäntötoimenpiteen tarkoituksena
576: oli luoda sellainen väliaika, joka helpottaisi vuokraolojen
577: järjestymistä uuden lainsäädännön mukaisesti ja jonka ku-
578: luessa voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin uusiin toimenpiteisiin
579: vuokramiesten aseman turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
580: Koska mainittu pitennysaika kuitenkin nyttemmin on osot-
581: tautunut tarkoitusta varten riittämättömäksi, on armollisessa
582: esityksessä ehd·otettu annettavaksi vuokraolojen väliaikaista
583: järjestämistä tarkoittavia säännöksiä.
584:     Virallisten tilastotietojen mukaan oli, kuten armollisessa
585: esityksessäkin huomautetaan, vuonna 1901 talonosan vuokra-
586: 2              1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
587: 
588:  viljelmien luku kaikkiaan noin 163,000, ja sellaisten vuokra-
589:  viljelmien luku, joihin sisältyi vähintään 3 hehtaaria viljel-
590:  tyä •maata, noin 60,000. Omalla maalla olevia viljelmiä oli
591: samana vuonna ainoastaan noin 110,000. Sanottuna vuonna
592: oli siis noin 60 % viljelmien koko luvusta vuo'kraviljelmiä.
593:  Niistä oli suhteellisesti suurin osa kolmessa maamme par-
594: hait·en viljellyssä läänissä, nimittäin· Uudenmaan, Turun ja
595:  Porin sekä Hämeen läänissä, joissa niiden lukumäärä oli 78
596: a 79 % viljelmien koko luvusta, nousten muutamissa kun-
597: nissa 90 % saakka. Maanomistajista oli samana vuonna koko
598:  maassa 60,s % sellaisia, joiden maalla ei ollut yhtään talon-
599: ·osan vuokraviljelmää, ja 17,2 % sellaisia, joiden maalla
600: niitä oli vain yksi.
601:      Vuoden 1901 jälkeiseltä ajalta ei vastaavaa täydellistä
602: tilastoa toistaiseksi ole valmiina. Vuokrasopimuksien luku-
603: määrästä jälkeen vuoden 1901 on kuitenkin saatu 439 kun-
604: nan maanvuokraoloista tietoja, jotka perustuvat kesällä vuon-
605: na 1912 kerättyyn, toistaiseksi vielä käsittelynalaisena ole-
606: vaan yleisen maanvuokratilaston aineistoon. Vuonna 1901
607: oli näissä kunnissa tilattoman väestön alakomitean julkaise-
608: man tilaston mukaan talonosan vuokraviljelmiä yhteensä
609: 135,042, joihin eivät sisälly lampuotitilat eivätkä vähemmän
610: ikuin O,o5 ha viljeltyä maata käsittävät vuokra-alueet.
611: Vuonna 1912 oli samoissa kunnissa torppia, lampuotitiloja
612: ja mäkitupa-alueita yhteensä 133,220. Esitetyt luvut tosin
613: koskevat osaksi erilaisia vuokrasuhteita ·eivätkä niin ollen
614: ole toisiinsa täysin verrattavissa. Kuitenkin ne osottavat,
615: että torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden koko
616: lukumäärän voi edellyttää vuoden 1912 tilastoa koskevien
617: lopullisten laskelmien mukaan nousevan jonkun verran yli
618: 150,000, sekä että asiain tilassa ei vuoden 1901 jälkeen siis
619: ole tapahtunut oleel1ista, nyt esilläolevaan kysymykseen
620: vaikuttavaa muutosta.
621:      Vertailu vuoden 1901 ja 1912 maanvuokratilastojen vä-
622: lillä näyttää myös osoittavan, ettei toisaalta varsinaisten vil-
623: jelysvuokraajien, torpparien ja lampuotien, ja toisaalta mäki-
624: tupa-alueitten vuokraajien lukumäärän välisessä suhteessa
625:               Maanvuokraolojen järjestäminen.                 3
626: 
627: '()le tapahtunut mitään tuntuvampaa muutosta. Tilattoman
628:  väestön alakomitea arvioi varsinaisten viljelysvuokraajien
629:  suhteellisen luvun vuonna 1901 olevan noin 37 % kaikkien
630:  maanvuokraajien lukumäärästä. Edellä mainittu 439 kun-
631:  taa koskeva vuokra-alueiden lukumäärä taas jakautuu eri-
632:  laisiin vuokra-alueisiin siten, että siitä on torppia ja lam-
633:  puotitiloja 51,439 eli 38,6 % ja muut mäkitupa-alueita.
634:       V alidkunnan käytettäväkseen saamien, liitteinä myötä-
635:  seuraavien virallisten ·ennakkotietojen mukaan tulee ,vuonna
636:   1916 päättyvien vuokrasopimuksien lukumäärä olemaan
637:  kaikkiaan noin 61,000, vuosina 1916-22 päättyvien vuokra-
638:   sopimuksien 'lukumäärä noin 76,000, sekä sen jälkeen päätty-
639:   vien sopimuksien lukumäärä vuoteen 1930 saakka noin 1,600
640:   .ia sittemmin noin 1,500 vuodessa." Mainittuihin ennakko-
641:  tietoihin kuuluva taulukko I liitteen sivuilla VI ja VIIosottaa
642:   sellaisia torpasta, lampuotitilasta ja mäkitupa-alueesta teh-
643:   tyjä vuokrasopimuksia, jotka päättyvät vuonna 1916, olevan
644:   suhteellisesti enin Uudenmaan läänissä eli 4 7,a % ja Mik-
645:   kelin läänissä 40,1 % sekä vähimmin Vaasan läänissä eli
646:    22,9 % ja Oulun läänissä 22,s %, vastaavien lukujen ollessa
647:    Häme~n läänissä 38,7, Viipurin läänissä 32,7, Turun ja
648:    Porin läänissä 31,9 sekä Kuopion läänissä 31,5.
649:        Ne lainsäädäntötoimenpiteet, jotka lopullisesti järjestäi-
650:    sivät vuokraolot, eivät voi olla loppuunsuoritettuja niin
651:    pian, että niiden vaikutus ennättäisi esiintyä jo vuonna 1916
652:    tai lähivuosina sen jälkeen. Vuokraoloissa saattaa senvuoksi
653:    syntyä asiain tila, joka voi tuoda mukanaan ristiriitoja ja
654:    hankausta vuokranantajien ja vuokramiesten kesken. Tämän
655:    estämiseksi olisi V aliakunnan mielestä välttämätcntä ryhtyä
656:    väliaikaisiin toimenpiteisiin. Tosin eivät ne, kuten edellä-
657:    mainituista tilastotiedoista ilmenee, ole yhtä tärkeitä kai-
658:    kissa osissa maata, mutta tämä seikka ei kuitenkaan vähennä
659:    niiden välttämättömyyttä vuokraoloja koko maassa silmäillä
660:    pidettäessä.
661:         Armollisessa esityksessä ehdotettu lainsäädäntötoimi to-
662:    sin koskee saavutettuja oikeuksia, joiden kysymyksessä ol-
663:    lessa lainsäätäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta_
664: 4               1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
665: 
666:  Huomioon on kuitenkin otettava, että tässä on kysymyk-
667:  sessä yleinen, koko maan menestymistä koskeva etu sekä
668:  suurilukuisen vähäväkisen väestönosan turvaton a·sema, jon-
669:  ka järjestymistä ei ole jätettävä sattuman varaan. Lisäksi
670:  on huomattava että maaliskuun 12 p :nä 1909 annetun, tor-
671:  pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan
672:  n. s. taannehtivan asetuksen tarkoitusperä jää saavuttamatta
673:  ja sen säätämä pitennys vuokrasuhteissa suurelta osalta
674:  turhaksi, jollei vuokrasopimuksia edelleen 'Pitennetä siksi
675:  kunnes vuokraolot on saatu lopullisesti järjestetyiksi. Kaik-
676:  keen tähän nähden katsoo Valiokunta, että edellälausutun
677:  epäilyksen on väistyttävä ja että siis kysymyksessä oleva
678: lainsäädäntötoimi olisi hyväksyttävä.
679:      Valiokunta ei ole jättänyt huomioonottamatta, että
680:  Eduskunta viime valtiopäivillä on hylännyt samallaisen
681:  armollisen esityksen, kuin esi'lläoleva, etupäässä siitä syystä,
682: ettei Eduskunnalla ollut tietoa siitä, milloin ylempänä
683:  kosketeltuihin, asian lopullista järjestelyä tarkoittaviin toi-
684:  menpiteisiin voitaisiin ryhtyä ja mihin suuntaan ne tuli-
685: sivat käymään. Olisi sen vuoksi ollut erittäin suotavaa,
686: että Eduskunta nyt olisi saanut käsitellä armollista e~itystä
687: yhteydessä mainittua järjestelyä koskevien ehdotuksien
688: kanssa. Koska kuitenkin on todennäköistä, että hallitus,
689: kun sen asettaman maanvuokrakomitean työt nyttemmin
690: ovat valmistumassa, ensi tilassa Eduskunnal1e jättää armol-
691: lisen esityksen asiassa ja ikun Eduskunnalla mietintöön
692: liitteenä otettujen maanvuokrakomitean ehdotusten perus-
693: teella on tilaisuus tutustua siihen suuntaan, johon nämä eh-
694: dotukset tulevat käymään, katsoo Valiokunta, että edellä-
695: mainittu este armollisen esityks·en hyväksymiseen ainakin
696: osaksi on poistunut.
697:      Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen lain-
698: säädäntötoimen tarkoituksena on järjestää maanvuokraolot
699: vain vMiaikaisesti. Tämän vuoksi on V aliakunnan mielestä
700: näitä toimenpiteitä harkittaessa pidettävä silmällä, ettei
701: niiden kautta sanottu vuokraolojen lopullinen järjestely
702: tulisi vaikeutetuksi eikä lainsäätäjä siihen nähden Ejnnakolta
703: sidotuksi. Näin ollen ja kun niiden vuokramiesten asemaa,
704:              Maanvuokraolojen järjestäminen.                5
705: 
706: jotka tämän asetuksen mukaan eivät tulisi saamaan vuokra-
707: sopimuksiaan pitennetyiksi, ei olisi tehtävä epäedullisem•
708: ,maksi kuin niiden, joita lopuHiset toimenpiteet tulevat kos-
709: kemaan, on Valiokunta ehdottanut vain sellaisia määräyksiä
710: poikkeukseksi yleiseen vuokra-ajan jatkamiseen, joita voidaan
711: olettaa otettavan vuokraolojen lopullista järjestämistä kos-
712: keviin asetuksiin. Tästä syystä ei Valiokunta myöskään ole
713: ottanut harkittavaksi kysymystä suuremman korvauksen
714: maksamisesta tämän asetuksen mukaan vuokra-alueiltaan
715: luopuville vuokramiehilJe kuin minlkä 1909 vuoden asetus
716: määrää.
717: 
718: 
719:     Samalla kuin Valiokunta edelläesitetyn nojalla yhtyy        1 §.
720:  armollisessa esityksessä lausuttuun periaatteeseen vuokra-
721: sopimuksien pitentämisestä, katsoo Valiokunta myös asetus-
722: ehdotuksen 1 § :ssä sitä varten ehdotetun ajan riittäväksi
723: antamaan takeita siitä että sen kuluessa vuokraolojen lo-
724: pullista järjestelyä varten tarpeelliset toimenpiteet ennäte-
725: tään saattaa käytäntöön.
726:     Vuokrasopimuksien pitentämistä koskevasta säännöstä         2 §.
727: on asetusehdotuksen 2 § :ssä mainittu erinäisiä poikkeus-
728: tapauksia, joissa vuokranantajalle on myönnetty oikeus
729: saada vuokra-alue haltuunsa pitennetyn vuokra-ajankin ku-
730: luessa. Kun ottaa huomioon, että kysymyksessä oleva lain-
731: säädäntötoimi on tarkoitukseltaan väliaikainen, katsoo Va-
732: Jiokunta kuitenkin, että mainitun oikeuden myöntäminen
733: vuokranantajalle olisi rajoitettava käsittämään ainoastaan
734: sellaisia tapauksia, joissa vuokranantajan edut sitä välttä-
735: .mättömästi vaativat. Käsiteltävänä olevan pykälän mu-
736: ·kaan tulee vuokra-alueen yhdistäminen tilan kotiviljelyk-
737: siin kysymykseen siinä tapauksessa että pääti1an kotivilje-
738: lyksillä ei voi harjoittaa hyvin järjestettyä maanviljelystä
739: ilman vuokra-alueen yhdistämistä siihen. Tällaista järjes-
740: telyä ei kohtuullisesti voida vastustaa, koska vuokraviljel"
741: män yhdistäminen päätilan viljelyksiin täUaisissa tapauk-
742: sissa kansantaloudellisestikin on edullisempaa, kuin vuokra-
743: alueen pysyttäminen erityisenä viljelmänä. Valiokunta on
744: 6              1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
745: 
746: kuitenkin laajentavan tulkinnan estämiseksi sanan:muodol-
747: leen muuttanut avmollisen esityksen määräystä tässä kohden.
748:      Tilastotiedot osottavat, että lampuotitilojen lukumäärä
749: muihin vuokra-alueisiin verraten on vähäinen. Tästä syystä
750: ja kun lampuotitilat eivät tiluskuviollisessa suhteessa yleensä
751: sijaitse niin, että ne olisivat esteenä hyvin järjestetyn maan-
752: viljelyksen harjoittamiselle päätilalla, on Valiokunta pykä-
753: lästä poistanut sanat ,tai lampuotitilan yhdistäminen pää-
754: tilaan". Niinikään on V aliakunta tästä pykälästä poistanut
755: sanat ,taikka jos vuokra-alue tarvitaan teollisuuslaitosta
756: varten" osaksi siitä syystä, että tällaiset tapaukset Valio-
757: kunnan mielestä aniharvoin tulevat kysymykseen ja osaksi
758: koska vuokra-alueen lunastaminen vapaaehtoisella sopimuk-
759: sella ei voine tuottaa teollisuuslaitokselle sanottavia vai-
760: keuksia.
761:      Pysyttäen asetusehdotuksen 2 § :n 2 momentissa olevan
762: säännöksen, mikäli koskee pesänosakkaan tai vuokrananta-
763: jan oikeutta saada osituksen kautta syntyneeseen uuteen ti-
764: laan kuuluva vuokra-alue haltuunsa, on Valiokunta kuiten-
765: kin tässä kohdin katsonut tarpeelliseksi selventää armollisen
766: esityksen määräystä niin, ettei vuokrasopimusta voida lo-
767: pettaa, ellei vuokra-alue sijaitse siten, ettei uuden tilan pää-
768: viljelyksillä voi harjoittaa hyvin järjestettyä maanviljelystä
769: ilman vuokra-alueen siihen yhdistämistä. Väärinkäytöksen
770: välttämiseksi on Valiokunta kuitenkin sen lisäksi ottanut
771:  pykälään määräyksen, jonka mukaan pesänosakas tahi peril-
772:  linen ainoastaan siinä tapauksessa on oikeutettu saamaan
773:  vuokra-alueen haltuunsa, että hän itse pysyvästi ryhtyy
774:  uutta tilaansa asumaan .ia viljelemään.
775:      Vuokramiehen irtisanomista koskevan määräyksen on
776:  Valiokunta pitänyt tarpeellisena selventää nimenomaan mai-
777:  tDitsemalla että irtisanomisen tulee tapahtua ennen vuoden
778:  1916 loiJpua. Siltä varalta ettei muodostetun uuden tilan
779:  ositus kuitenkaan ole ennättänyt tulla laillisesti vahviste-
780:  tuksi vuotta ennen mainittua ajankohtaa, olisi irtisanomi-
781:  nen tehtävä vuoden kuluessa osituksen vahvistuksesta lukien.
782:      On ajateltavissa että vuokranantaja, hänen perillisensä
783:               Maanvuokraolojen järjestäminen.                7
784: 
785: tahi pesänosakas saatfaisivat käyttää oi:keuttaan vuokra-
786:  alueen yhdistämisestä tilaansa muussa tarkoituksessa kuin
787:  edellä on mainittu, esim. palstoittamalla myydäkseen sen
788: vieraalle. Tällaisen, asetuksen tarkoitusperän vastaisen me-
789: nettelyn estämiseksi on V aliakunta ottanut pykälään nimen-
790: omaisen määräyksen siitä että, ellei vuokranantaja vuoden
791: kuluessa lähtöpäivän jälkeen yhdistä vuokra-aluetta tilansa
792: viljelylksiin taikka ellei pesämasakas tai perillinen niinikään
793: vuoden kuluessa lähtöpäivästä lukien ala asua ja viljellä
794: uutta tilanosaa, on hänen vuokra·miehelle suoritettava kor-
795: iVausta sen edun menettämisestä, j.onka tämä tulisi nautti-
796: maan siinä tapauksessa että vuokrasopimus olisi kestänyt
797: asetuksessa mainitun pitennysajan. Kun Valiokunta tässä
798: on käyttänyt sanontatapaa ,asua ja viljellä", joka itsessään
799: Jo sisältää jatkuvaa maataloudellista toimintaa, on Valio-
800: kunta .sillä tahtonut saada lausutuksi että pesänosakkaan
801: ,tahi peril1isen on täytynyt ryhtyä tilalleen perustamaan
802: Qmaa itsenäistä taloutta tarpeellisine maatalousrakennuksi-
803: neen ja irtaimistoineen.
804:     Armollisen esityksen 3 §:n 1 momentissa on määrätty           3 §.
805: että, jos vuokramaksu ei vastaa vuokramiehen nauttimia etuja,
806: {)n vuokranantaja oikeutettu saamaan sen uudelleen määrä-
807: ty ksi. Mietintöön liitetyt tilastolliset ennakkotiedot osatta-
808: vat että torpista ja lampuotitiloista tehtyjen sellaisten vuok-
809: rasopimuksien lukumäärä, joissa vuokra-aika on juokseva,
810: on koko maagsa 26,8 %, niistä Uudenmaan läänissä suhteelli-
811: sesti enin eli 50,6 % ja Vaasa.n läänissä vähimmin eli 12,5 %.
812: Kun kysymyksessä oleva vuokramaksun järjestely etu-
813: päässä tulisi koskemaan juuri tä.Jllaisia vuokrasopimuksia,
814: mutta näiden lukumäärä muihin vuokrasopimuksiin verraten
815: koko maassa on varsin pieni, ei Valiokunta, huomioon ottaen
816: kysymyksessä olevan lainsäädäntötoimen väliaikaisen luon-
817: teen kuin myös että vuokramaksun järjestelystä epäilemättä
818: tulisi aiheutumaan paljon riitaisuuksia, ole katsonut pakotta-
819: vaa syytä olevan puheenalaisen vuokramaksun järjestelyyn.
820: Kun toiseltapuolen määräaikaisessa vuokrasopimuksessa
821: suurimmat epäkohdat vuokramaksuun nähden ilmenevät
822:        8             1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
823: 
824:        vain sellaisissa sopimuksissa, joissa vuokra-aika on yli 50
825:        vuotta, mutta näiden lukumäärä koko maassa on ainoastaan
826:        0,2 %, on V aliakunta poistanut mainitun sekä siitä johtuen
827:        myös saman pykälän 4 ja 5 momentin.
828:            Niistä vuokramiehen etuja koskevista rajoituksista, jotka
829:        mainitaan 3 § :n 2 momentissa on Valiokunta poistanut sään-
830:        nöksen laidunoikeudesta, osaksi koska tämän oikeuden jat-
831:        kaminen kysymyksessä olevaksi vuokrasopimuksien piten-
832:        nysajaksi ei Valiokunnan käsityksen mukaan tuota vuokran-
833:        antajan karja- eikä metsätaloudelle sanottavaa haittaa sekä
834:        osaksi siitä syy.stä että laidunoikeuden uudestaan järjestämi-
835:        nen saattaa synnyttää aiheettomia riitaisuuksia vuokran-
836:        .antajan ja vuokramiehen kesken. Yleensä lienevät maan-
837:        omistajat ennättäneet järjestää laidunolonsa niin, että met-
838:        sälaidun heille, varsinkin varsinaisissa torppariseuduissa,
839:        merkitsee verrattain vähän. Sen sijaan on metsälaidun
840:        torppareille, jotka maataloudellisessa kehityksessä eivät ole
841:        voineet seurata maanomistajain rinnalla, erittäin tärkeä.
842:        Siltä varalta että vuokranantaja sillä alueella, jota vuokra-
843:        mies on käyttänyt laitumena, on toimeenpannut tahi aikoo
844:        toimeenpanna järkiperäisiä metsänhoitoa, on hänellä voi-
845:        massa olevien asetuksien nojalla muita keinoja käytettävä-
846:        nään tarkoituksensa toteuttamiseksi. Kun vuokramiehen met-
847:        sänkäyttöoikeuden uudelleen järjestäminen hänen etujaan
848:        varsinaisesti supistamatta kuitenkin saattaa tuottaa hänelle
849:        haittaa, esim. siinä tapauksessa että vuokramiehen metsän-
850:        käyttöoikeus siirretään entistä kauempana sijaitsevalle alu-
851:        eelle, on V aliakunta tehnyt tästä aiheutuvan lisäyksen 3 § :n
852:        3 momenttiin. Pykälän viimeis·en momentin on Valiokunta
853:        tarpeettomana poistanut.
854: 4 §.       Katsoen siihen että perinnön kautta saatuja vuokra-
855:        alueita koskevat sopimukset yleensä ovat muista vuokrasopi-
856:        muksista poikkeavassa asemassa ja koska niiden uudelleen
857:        järjestäminen sopivimmin voi tapahtua vuokra-olojen lopul-
858:        lisen järjestelyn yhteydessä, on Valiokunta pitänyt tarpeelli-
859:         sena asetusehdotukseen ottaa uuden pykälän, jonka mukaan
860:         sanotut sopimukset ovat eroitetut asetusehdotuksen 2 ja 3 § :n
861:        määräysten alaisuudesta.
862:              Maanvuokraolojen järjestäminen.                9
863: 
864:     Asetusehdortuksen 4 ja 5 § :än, joita vastaa V aliakunnan 5 ja 6 §.
865: asetusehdotuksen 6 ja 5 §, on tehty ·erinäisiä muodollisia
866: ja selventäviä muutoksia.
867:     Sen nojalla, mitä edellä on esiin tuotu, saa V aliakunta
868: kunnioittaen ehdottaa,
869: 
870:                 että Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
871:             iltnoittaisi hyväksyneensä armollisessa esity k-
872:             sessä olevan asetusehdotuksen, tehtyänsä siihen
873:             erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä, näin kuuluvana:
874: 
875: 
876: 
877: Asetus, sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13
878: p:nä 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
879:        tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
880: 
881:                              1 §.
882:     Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 1916, joko
883: sopimusehtoj·en tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
884: vuokrausta koskevan as-etuksen soveltamisesta aikaisemmin
885: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä 1909
886: annetun asetuksen 1 §:n säännöks-en nojalla, on voimassa ja
887: jota mainittujen asetuksien säännökset koskevat, on, huo-
888: mioonottaen mitä alempana on säädetty, katsottav.a piten-
889: netyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien ensin sa-
890: notusta päivästä,
891: 
892:          1       vuoden kuluessa, 5 vuodella
893:          2 tai 3                  4    ,
894:          4     5
895:                     "      ,"     3
896:          6
897:             " 7    "
898:                                   2    "
899:             "      "       "           "
900:          8     9                  1
901:             "        "       "            "
902:    .Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
903: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
904: 10           1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
905: 
906:                               2 §.
907:     V uokranantajalla olkoon 1 § :n estämättä oikeus saada
908: vuokra-alue määrätyn tai sovitun vuokra-ajan lopussa taikka
909: 1 §:n mukaan pitennetyn vuokra-ajan kuluessa laillisena läh-
910: töpäivänä haltuunsa:
911:     1) jos torppa taikka mäkitupa-alue sijaitsee niin, että
912: päätilan kotiviljelyksillä ei voi harjoittaa hyvin järjestet-
913: tyä maanviljelystä ilman vuokra-alueen yhdistämistä
914: siihen;
915:     2) jos osa jakamattamaan pesään kuuluvasta tilasta on
916: pesänosakkaalle ositettu taikka vuokranantaja hänen jäl-
917: keensä perimään oikeutetulle on osittanut osan tilasiaan ja
918: siten s;11ntyneeseen uuteen tilaan kuuluva vuokra-alue sijait-
919: see niin, että tilan pääviljely ksillä ei voi harjoittaa hyvin
920: järjestettyä maanviljelystä ilman vuokra-alueen yhdistä-
921: mistä siihen; kuitenkin ainoastaan, jos pesänosakas taikkUJ
922: perillinen itse alkaa uu,tta tilaa asua ja viljellä; sekä
923:     3) jos vuokra-alue ennen 1 päivää tammikuuta 1913 kau-
924: pan tai vaihdon kautta on luovutettu eri tilaksi erotetta-
925: vaksi.                                                   ·
926:     Vtwkranantaja, joka tahtoo käyttää hyväkseen tässä py-
927: kälässä myönnettyä oikeutta, olkoon velvollinen irtisano-
928: maan vuokramiehen ennen vuoden 1916 loppua taikka jos
929: tämän pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdan edellyttämä ositus
930: ei vuotta ennen sitä ole laillisesti vahvistettu, vuoden ku-
931: luessa sanotusta vahvistuksesta lukien.
932:     Ellei vuokranantaja vuoden kult~essa lähtöpäivän jälkeen
933: yhdistä vuoha-aluetta päätilan viljelyksiin taikka pesän-
934: osakas tai perillinen saman ajan kuluessa ala asua ja viljellä
935: uutta tilanosaa, olkoon velvollinen suorittamaan korvausta
936: sen edun menettämisestä, jonka vuokramies olisi tullut naut-
937: timaan, siinä tapauksessa, että vuokrasopimus olisi kestänyt
938: 1 §:ssä mainitun ajan.
939: 
940:                           3 §.
941:    (Poist.).
942:    Jos vuokramiehellä on 1 §:n mukaan jatketun vuokra-
943: sopimuksen perusteella metsänkäyttöoikeus, ( poist.) olkoon
944:              Maanvuokraolojen järjestäminen.              11
945: 
946: vuokranantajalla valta saada se vuokramiehen kotitarpeen
947: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi (poist.). Vuok-
948: ranantaja olkoon myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään
949: vuokramiehen metsänkäyttöoikeuden (poist.) ellei uuden
950: alueen käyttäminen tuota vuokramiehelle kohtuutonta
951: haittaa.
952:     Jos tässä pykälässä mainitut rajoitukset ja mu,utokset
953: s1~pistavat mtokramiehen etuja taikka muuten tuottavat hä-
954: nelle haittaa, sovitettakoon vuokramaksu sen m·ukaan.
955:     (Poist.).
956:                         4 § {uusi).
957:    Mitä edellä 2 ja 3 §:ssä on säädetty, ei koske sellaista
958: vuokra-aluetta, jonka vuokramies taiklra hänen saantomie-
959: hensä on perinnön vastikkeena saanut.
960: 
961:                             5 §.
962:     Maaliskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja
963: mäkitupa-alueen vuokrauksesta ·samana päivänä annetun
964: asetuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokra-
965: suhteisiin koskevan as•etuks·en 2-6 §:n määräyksiä nouda-
966: tettakoon edelleen (poist.) niihin vuokrasuhteisiin nähden,
967: joita tämän asetuksen määräykset koskevat.
968: 
969:                            6 § (4 §).
970:     Riitaisuudet, jotka tämän asetuksen säännöksiä sovellet-
971: taessa asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä
972: järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
973: vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa ase-
974: tuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelemi-
975: sestä säädetään ( poist.).
976: 
977: 
978: 
979:    Kysymyksessä oleva asetusehdotus koskee saavutettuja
980: oikeuksia ja on siitä syystä käsiteltävä siinä järjestyksessä
981: kuin perustuslain luontoisten kysymysten käsittelemisestä
982: on säädetty. Kun Valiokunta pitää tärkeänä, että asetus-
983: 12            1914. -V. M.- Esitys N:o 1.
984: 
985: ehdotus tulisi jo näillä valtiopäivillä lopullisesti hyväksy-
986: tyksi, ehdottaa Valiokunta EduskunnaHe kunnioittaen:
987: 
988:                 että esilläoleva lainsäätämisasia käsitellään
989:             siinä järjestyksessä, ku,in Valtiopäiväjärjestyksen
990:             60 §:n 2 momentissa on säädetty.
991: 
992:      Helsinki, huhtikuun 7 päivänä 1914.
993: 
994: 
995: 
996:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheen-
997: johtaja Brander, varapuheenjohtaja Tulenheimo ja jäsenet
998: Bredenberg, Eloranta, Eronen, Hiidenheimo, Hirvensalo
999: (osittain), Hjulgr{m, Huttunen, Kiuru, Kääriäinen, Lauta-
1000: salo, Leivo, Marttila, Mäkelin, Mäki, Pullinen, Pulkkinen,
1001: Rannikko, Saalasti, Sjöstedt-,Tussila, Storbjörk (osittain),
1002: Strömberg (osittain), Tanttu, Takoi (osittain) ja Tossavai-
1003: nen sekä osittain varajäsenet Jäykkä, Kujala, Miemois, Mus-
1004: tasilta, Ritavuori, Tolonen, Tåg ja Vänniä.
1005:                          Vastalause.                        13
1006: 
1007: 
1008: 
1009: 
1010:                       Vastalause.
1011:     Kun emme ole voineet hyväksyä Valiokunnan ·enem-
1012: mistön esilläolevaan asetusehdotukseen sisällyttämää 2 § :ä,
1013: esitämme eriävän mieli:piteemme tueksi s·euraavaa:
1014:     Olemme Valiokunnan enemmistön kanssa y.htä mieltä
1015: siinä, että maanvuokraolojen jouduttua niiden nykyiseen se-
1016: kaannustilaan, ovat väliaikaiset, torppariluokkaa suojaavat
1017: lainsäädäntötoimenpiteet tarpeellisia ja välttämättömiä.
1018: Vuonna 1916 ja lähivuosina sen jälkeen uhkaavat häädöt ovat
1019: saatavat ehkäistyiksi niin pitkäksi ajaksi, kuin otaksutaan
1020: tarvittavan maanvuokraajain vapauttamisen toimeenpanoa
1021: varten. Kun torpparikysymys on tällä haavaa kaikkein ki-
1022: pein maamme yhteiskuntataloudellisista kysymyksistä, jonka
1023: perinpohjainen ja lopullinen selvittäminen on merkittävä yh-
1024: teiskunnalliseksi välttämättömyydeksi, 'katsovat allekirjoit-
1025: taneet niiden aikamäärien, mitkä mainitaan Valiokunnan
1026: laatiman aS"etusehdotuksen 1 § :ssä, riittävän sellaisen vapau-
1027: tuslainsäädännön toteuttrumiseen, kuin mitä torpparien it-
1028: sensä taholta on Sosial:idemokratisen eduskuntaryhmän väli-
1029: tyksellä torpparikysymyksessä vaadittu, joten voimme siinä
1030: kohdin yhtyä V alinkunnan ehdotukseen.
1031:     Valiokunta huomauttaa mietinnössään aivan oikein, että
1032: puheenalaisen lainsäädäntötoimenpiteen, siis lähivuosina
1033: päättyväin vuokrasopimusten pitentämisen tarkoituksena on
1034: järjestää maanvuokraolot vain väliaikais·esti. Kuitenkaan
1035: ei Valiokunnan enemmistö ole kaikissa kohdin jaksanut seu-
1036: rata sanottua väliaikaisuuden periaatetta, vaan on tähän
1037: hätälakiin sisällyttänyt säädöksiä, joiden pitäisi, maanomis-
1038: tajainkin kannalta katsottuna, enemmän kuulua ,lopullisten
1039: toimenpiteitten" alaan. V aHokunnan enemmistö, samalla
1040: kun se on meidän ohellamme yhtynyt ehdottamaan v. 1916
1041: 14             1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
1042: 
1043: ja lähivuosina sen jälkeen päättyvien vuokrasopimusten pi-
1044: tentämistä, on asetusehdotukseen kohta tämän säädöksen jäl-
1045: keen hyväksyny·t pykälän, joka, jos se tulisi laiksi, avaisi
1046: laajat mahdollisuudet torpiJarihäädöille. Ja kun häätöjä,
1047: kuten V!l!liokunnan porvarillinen enemmistö on nähnyt hy-
1048: väksi ehdottaa, voitaisiin panna toimeen ilman että häätä-
1049:  jät olisivat velvollisia suorittamaan korvausta niille, joiden
1050: työn ja vaivannäön hedelmät he lain myöntämän oikeuden
1051:  nojalla saisivat riistää, tulisi vastaisuuteen nähden täten
1052:  vahvistetuksi se vaarallinen periaate, että torppareita voi-
1053: taisiin häätää maksamatta heille kohtuuden mukaan kuuluvaa
1054:  korvausta. Jos osa torppareista menettäisi omaisuutensa ja
1055:  töittensä tulokset jo etukäteen, silloin kuin odotellaan lo-
1056:  pullisten järjestelytoimenpiteitten valmistumista, voitaisiin
1057:  korvauskysymystä myöhemmin harkittaessa väittää, että
1058:  koko kysY'mys on periaatteessa tullut ratkaistuksi kieltei-
1059:  seen suuntaan jo silloin, kun lainsäätäjä oikeutti maanomis-
1060:  tajat ottamaan osan vuokratiloista haltuunsa ilman kor-
1061:  t'austa. Olemmekin Valiokunnassa vaatineet, sittenkuin yllä-
1062:  koskete.Jtu häätöpykälä tuli vastoin tahtoamme hyväksy-
1063:  tyksi, että asetusehdotukseen otettaisiin erityinen säädös kor-
1064:  vauksen makswmisesta, mutta tämän vaatimuksemme Valio-
1065:  kunnan enemmistö epäsi.
1066:        V aliakunnan enemmistö on koettanut perustella niitä
1067:  syitä, joiden takia ehdotuksen 2 § :n tarkoittama häätöoi-
1068:  keus olisi maanomistajille myönnettävä. Mietinnössä väi-
1069:  tetään, että erinäisissä tapauksissa vuokranantajan edut
1070:   välttämättömästi vaativat vuokra-alueen yhdistämistä -pää-
1071:   tilan kotiviljelyksiin. Niitä etuja, joita tällainen toimen-
1072:   pide hyvinkin lukuisissa tapauksissa tuottaisi maanomista-
1073:   jille, emme tahdo suinkaan väittää väilläisiksi, sillä saisivat-
1074:   han nämä täten ilmaiseksi haltuunsa torp-pariensa viljelys-
1075:   kuntoon raivaamia tiluksia. Mutta tällöin olisi toki koh-
1076:   tuulEsta, että niin suurista ja ,välttämättömistä" eduista
1077:   maksettaisiin korvausta. Sen maksaminen ei sitäpaitsi ollen-
1078:   kaan heikentäisi häätöjen ,kansantaloudellisestikaan edul-
1079:   lista" merkitystä, johon Valiokunnan enemmistö on myös-
1080:                          Vastalause.                         15
1081: 
1082: kin nähnyt hyväksi viitata perustellessaan tätä väliaikaista
1083: järjestelyä tarkoittavaa lakia.
1084:      Valiokunnan ehdotuksen 2 §, jota hyvällä syyllä voi-
1085: elaan nimittää häätöpykäJläksi, on koristettu sitoviksi näyt-
1086: tämään tarkoitetuilla rajoituksilla. Siinä säädetään, että
1087: häätö voi tapahtua ainoastaan silloin ,jos torppa taikka mä-
1088: kitupa-alue sijaitsee niin, että päätilan kotiviljdyksillä ei
1089: voi harjoittaa hyvinjärjestettyä maanviljelystä ilman vuokra-
1090: alueen y:hdistämistä siihen", ja srumoin että ,jos osa jaka-
1091: mattamaan pesään kuuluvasta tilasta on pesänosakkaalle osi-
1092: tettu taikka vuokranantaja hänen jälkeensä perimään oikeu-
1093: tetulle on osittanut osan tilastaan ja siten s;yntyneeseen uu-
1094: teen tilaan kuuluva vuokra-alue sijaitsee niin, että tilan pää-
1095: viljelyksillä ei voi harjoittaa hyvin järjestettyä maanvilje-
1096: lystä ilman vuokra-alueen yhdistämistä siihen". Vielä sää-
1097: detään, että pesänosakkaan taikka perillisen ·tul€e vuoden
1098: kuluessa lähtöpäivästä lukien ryhtyä itse asumaan ja vilje-
1099: lemään uutta tilaansa sekä että vuokranantajan täytyy sa-
1100: man ajan kuluessa yhdistää anastamansa vuokra-alue pää-
1101: tilan viljelyksiin uhalla, että muussa tapauksessa ovat niin
1102: perillinen, pesänosakas kuin vuokranantajakin velvollisia
1103: suorittamaan häätämiHeen korvausta sen edun menettämi-
1104: sestä, minkä nämä olisivat tulleet nauttimaan vuokrasopi-
1105: muksen jatkuessa 1 §:n mukaan pitennetyn ajan.
1106:      Nämä ehdotukset näyttävät ensi silmäyksellä as€ttavan
1107: melkoisia rajoituksia maanomistajain tunnetulle häätövim-
1108: malle, jota 2 § itse asiassa kuitenkin tahtoo palvella. Todel-
1109: lisuud€ssa avaa pykälä, 'kuten jo olemme ylempänä huo-
1110: mauttaneet, laajat mahdollisuudet häätöjen toimeenpanemi-
1111:  selle. Puheenaolevat rajoitukset ovat laadultaan sellaisia,
1112:  että niiden merkitys tulisi milteipä poikkeuksetta riippu-
1113:  maan siitä tulkinnasta, minkä yksityiset maanomistajat tah-
1114: toisivat niille eri tapauksissa antaa. Kun maanomistaja
1115:  väittäisi, että hänen kotiviljelyksillään ei voi harjoittaa hy-
1116:  vin järjestettyä maanviljelystä ilman vuokra-alueen ;yhdis-
1117:  tämistä siihen, t&pahtuisi käytännössä siten, että vuokra-
1118:  miehen ainoaksi oikeudeksi jäisi vaatia maanomistajan to-
1119: 16             1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
1120: 
1121: distamaan väitteittensä pätevyyden.            Sellaisen vaati-
1122: muksen tapahduttua toinen asianosainen tietystikin pyy-
1123: täisi riidanalaisessa kysymyksessä maatalousammattimies-
1124: ten lausuntoa, ja nämä taas, jo siitäkin syystä, että määri-
1125: telmään ,hyvin järjestetty maanvilj·elys" sisältyy melkeinpä
1126: rannattoman laaja käsite, voisivat empimättä antaa lausun-
1127: non, joka kävisi yhteen maanomistajan tarkoitusten ja mieli-
1128: tekojen kanssa. Tosin olisi vuokramieskin oikeutettu puo-
1129: lestaan tutkituttamaan asian niinikään ammattimiehillä,
1130: mutta vaikka tässä tapauksessa kävisikin siten, että jälem-
1131: min toimitetun tutkimuksen tulokset tukisivat vuokrrumie-
1132: hen oikeutta, ei asia suinkaan olisi vielä tällä ratkaistu vuok-
1133: ramiehen eduksi. Vastakkaiset lausunnot', ios torppari nyt
1134: olisi onnistunut hänen etujaan puoltavanlausunnon saamaan,
1135: joutuisivat vuokralautakunnan harkittaviksi, ja nämä lai-
1136: tokset taas, kuten ko~emus on •osoittanut, ovat nykyisessä
1137: kokoonpanossaan semmoisia, että vuokramiehet niiden väli-
1138: tyksellä vain niissä tapauksissa, joissa millekään tulkin-
1139: nalle ei ole .tilaa, saavat oikeutta. Mitä taas tulee tuo-
1140: mioistuimiin, jotka toisessa ja kolmannessa asteessa ratkai-
1141: sivat näitä maanomistajain ja vuokramiesten välisiä, ilmei-
1142: sesti hyvinkin lukuisiksi paisuvia riitajuttuja, niin huo-
1143: mioon on otettava, että kansan pohjakerrosten luottamus nii-
1144: hinkin laitoksiin on horjahtanut, joten vuokrrumiehet eivät
1145: suinkaan voisi leV'oHisin mielin jättää lain säädösten ilmei~
1146: sesti turvaamiakaan etujaan oikeudellisesti tutkittaviksi.
1147: Ja vaikka nyt joissa'kin tapauksissa kävisi siten, että vuokra-
1148: mies loppujen lopuksi saisi nauttia eittämättömän ja lain
1149: hänelle tarkoittaman oi~euden, olisi sen saavuttaminen voi-
1150: tettavissa vain pitkäaikaiseksi muodostuvalla riidalla. Li-
1151: säksi on huomioonotettava, että oikeusjuttuja aiheuttaisi
1152: melkeinpä jokainen häätöyritys, sillä ymmärrettävää on,
1153: että vai~ka vuokramiehet eivät yl·eensä luotakaan siihen
1154: oikeuteen, jota viralliset laito'kset eri yhteiskuntaluokkiin
1155: kuuluvain kesken jakavat, he silti epätoivoisesti yrittäisivät
1156: pitää eduistaan kiinni aina viimeiseen saakka. Kun siis se
1157: järjestely, jota kyseenalaisen lakiehdotuksen avulla aijo-
1158:                                Vastalause.                          17
1159: 
1160:       taan aikaan saada, johtaisi, jos Valiokunnan enemmistön
1161:       ehdottama 2 § hyväksyttäisiin, lukuisiin häätöihin ja vielä
1162:       lukuisimpiin oikeusjuttuihin, on jo puhtaasti yhteiskunnan-
1163:       kin edun kannalta katsoen välttämätöntä, että sanottu py-
1164:       kälä ehdotuksesta poistetaan.
1165:           Vaikkakin myönnämme, että osa vuokratiloja sijaitsee
1166:       niin, että niiden päätilaan yhdistäminen on kansantaloudel-
1167:       listen etujen mukaista, emme, kun tällä kerralla on kysymys
1168:       vain väliaikaisista toimenpiteistä, katso niiden syiden olevan
1169:       niin painavia, että niiden talkia täytyisi suuri osa vuokra-
1170:       miehiä jättää häätö.ien ja häätöuhan alaisiksi .io ennen torp-
1171:       pariolojen lopullisia järjestelytoimenpiteitä ja ennen kuin
1172:       torpparien luovuttaman omaisuud·en korvauskysymys on rat-
1173:       kaistu, joita toimenpiteitä jo vuoden 1909 n. s. takautuva
1174:       asetus periaatteessa edellytti. Sen lisäksi on häätö.ien salli-
1175: ,..   minen yhteiskunnan etujen kanalta katsoen mitä arvelutta-
1176:       vinta, sen kautta kun tuntuvasti lisättäisiin jo ennestäänkin
1177:       suurta työttömäin joukkoa ja yleistä kurjuutta. Kun hää-
1178:       döt voidaan estää niin pienellä uhrauksella kuin mitä maan-
1179:       vuokraolojen enintään viiden vuoden ajan ennallaan pysyt-
1180:       täminen tietäisi, olisi maanomistajien kannettava se uhraus .
1181:       .ioka asiallisesti ei olisi suinkaan suuri, se kun supistuisi
1182:       vain siihen, etteivät heidän saaliinsa voisi tältä osalta tois-
1183:       taiseksi suurerrtua.
1184:            Näillä ·perusteilla, ja kun olemme varmoja siitä, ettei
1185:       uhdotus korvausvelvollisuuden säätämisestä tämän lain yh-
1186:       teydessä tulisi saavuttamaan kannatusta porvarillisten edus-
1187:       tajain taholta, saamme kunnioittaen ehdottaa,
1188:                      että Eduskunta päättäisi hyljätä V aliakun-
1189:                   nan laatiman asetusehdotuksen 2 §:n.
1190:          Helsingissii 7 päivänä huhtikuuta 1914.
1191:                Jaakko Mäki.          Yrjö Mäkelin.
1192:                J>ekka Huttunen.      Heikki Kääriäinen.
1193:                Juho Lautasalo.       Oliver Eronen.
1194:                Sofia Hjulgren.       l<'rans 1\fustasilta.
1195:                             E. Eloranta.
1196:                                                                 2
1197:                                       Liite 1.                                 1
1198: 
1199: 
1200:        Liite 1.
1201: 
1202: 
1203: 
1204: 
1205:                             Ennakkotietoja
1206: 1 p:nä huhtikuuta 1912 voimassa olleita vuokrasopi-
1207:       muksia koskevasta maanvuokratilastosta.
1208: 
1209:                            Vuokra-alueiden luku
1210: 
1211:                                                          1
1212:                                                           Mäki-1 V u =
1213:           Lääni.                     Torppia Lampuo-1 tupa- 1 alueita
1214:                                               titiloja 1 alueita kaikkiaan
1215:                                                          1         1
1216:                                  1
1217:                                              i1
1218:                                  1
1219:                                                                    1
1220:   Uudenmaan 1 ) • • • • • • • • • •    36281       281        8907 1 12 816
1221:  'l'urun ja Porin ........            13270        199       24620 1 38089
1222:  Hämeen ................               7 350 1     180       15301     22831
1223:  Viipurin ................             1550 '       53       13533 1 15136
1224:  Mikkelin ..............               59391       311        2242      8492
1225:  Kuopion .............. 1             10002        3961       4731     15129
1226:  Vaasan ................ 1            10014 1       35       15 706    25755
1227:  Oulun .................. 1            3331         63 1      9737     13131
1228:             Koko maassa 1 ) 1         55084 1     1518 1     94 777 1 151379
1229: 
1230:    1
1231:      ) Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot Iitin kunnan itäisestä
1232: vuokralautakuntapiiristä, josta ei ole lopullisia tietoja vielä saatu.
1233:                                                                                                                                                           H
1234:                                                                                                                                                           H
1235: 
1236: 
1237:                           Vuokra-alueiden etäisyys maanomistajain omista viljelyksisttY.
1238:                                                                                 .     .                            .        Vuokra-alueita            \
1239:                           '              Torppia                  LampuotltiloJa               Mäkitupa-alueita               yhteensä                \
1240:                           1
1241:                           1                                                                                                                           1   .....
1242:                                    ~. S"
1243:                                                    ~:c!:::oE
1244:                                                    ~ ~.           ~ ;g, gt ~ ;5. E               ~ ;5.   E        ~-   E    ~ ;g, g-       ~ $.   E '     ~
1245:            •• ••
1246:         Laan1
1247:                    •
1248:                             . . . m~b
1249:                           l ~~e.~ IJr
1250:                                                1   ~e.I=S
1251:                                                                ~rn.!:;'!O  ~:~o
1252:                                                                ~~~)j 1 ~:e.)j
1253:                                                                                               ,_.rnl:t. 0
1254:                                                                                               g:~fE-:::1
1255:                                                                                                              CD
1256:                                                                                                              s;c.o
1257:                                                                                                              ~:e,I=S
1258:                                                                                                                             oo~b 11
1259:                                                                                                                            ......
1260:                                                                                                                            ~~e.~
1261:                                                                                                                                            :p;C.o
1262:                                                                                                                                            $0:e.)j
1263:                                                                                                                                                       1
1264:                                                                                                                                                           .....
1265:                                                                                                                                                           ~
1266:                                        :::~o       ~~oS        i!.E~o               ~~o       i!.~~o         ~~oS          i!.~~o          ~~g
1267:                                                                             1
1268:                                                1
1269:                               .,:::::! :0:
1270:                               ~ ~! 1 r~~    ~&~! 1 r~!    ~&~! r~~ ~='&~!                                                                  r~-
1271:                                                                                                                                                       1
1272:                                            m         w         ""'""il!"·            tll      .._. ~· oo      . w            ;tl.
1273:                                                                                                                                00           m p
1274:                                                                                                                                             •         •
1275:                                                                                                                                                       1
1276:                           i    f. ~ ~ ~~i    ~- ~ ~ ~i ~   ~- ~ g ~ ~ s- ~- ~ ~                                                        1   ~ S; ~
1277:                                                                                                                                                           ~
1278:                                                                                                                                                       1
1279: 
1280: 
1281: 
1282: 
1283:                                     %     %       %     %     1%!    \%       %                                                                      %'   f=
1284:  Uudenmaan 1) • • • • • • 1636 45.1 1992 54.9            172 61.3                   109 38.7 6164 69.2 2 743 30.8 7 972 62.2 4844 37.8
1285:  Turun ja Pori11...... 6 025 45.4 7 245 54.6             134 67.5                    65 32.5 16 668 67.7 7 952 32.3 22 827 59.9 15 262 40.1                1
1286:  H~me~n . . . . . . . . . . . .
1287:  Vnpurm ............
1288:                                    2 742 37.s 4 608 62.7
1289:                                      72947.o    82153.o
1290:                                                          119 ~6.1
1291:                                                           3464.3
1292:                                                                                      61 33.9 1:6:0 76.4 3 611 23.6 14 551 63.7 8 280 86.s
1293:                                                                                      1935.7 t8..257.8 571142.2 858556.7 655143.3
1294:                                                                                                                                                           ~
1295:                                                                                                                                                           ....
1296:  .Mikkelin . . . . . . . . . . . . 1609 27.1 4 330 72.9  126 40.6                   185 59.4 1222 54.6 1 020 45.6 2 957 34.8 5 535 65.2                   i
1297:  Kuopion . . . . . . . . . . . . 2 070 20.7 7 932 79.3
1298:  Vaasan .............. 3835 38.3 6179 61.7
1299:                                                          196 49.4
1300:                                                           17 50.o
1301:                                                                                     200 50.6 1 888 39.9 2 843 60.1 4154 27.5 10 975 72.5 1
1302:                                                                                      18 50.o 11654 74.2 4052!25.8 15506 60.210249 39.8 1
1303:                                                                                                                                                           z
1304:                                                                                                                                                           (.:.;
1305:  Oulun . . . . . . . . . . . . . . 1219 36.6 2112 63.4 - -23 36.2                    40 63.s 5 794 59.6 3 943 40.5 7 036 53.6 6 095 46.4
1306:       ----------          ----          --     --      ----         -------------------                                                                   :-
1307:        Koko maassa 1) /19 865136~35.219\ 63.9r- 8IDI54.tl                           697145.9162 9o2l66.4llH875I33.6Is3 588155.2 f67 7in 144.J
1308: 
1309:        1
1310:          ) Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot Iitin kunnan itäisestä vuokralautakuntapiiristä, josta ei ole lopullisia
1311: tietoja vielä saatu.
1312:                      Vuol."rasopimuksien jakautuminen sttullisiin ja kirjallisiin sopimuksiin.
1313: 
1314:                                          Vuokra-alueita, joista on voimassa                  Vuokra-alueita, joista on voimassa
1315:                                              suullinen vuokrasopimus                             kirjallinen vuokrasopimus
1316:           Lääni
1317:                                                                       1   Vuokra-                                       1   Vuokra-
1318:                                         Torppia ja   1 Mäkitupa-           alueita          'rorppia ja    Mäkitupa-         alueita
1319:                                       lampuotitiloja,   alueita                           lampuotitiloja    alueita                       1
1320: 
1321:                                                                           yhteensä                                          yhteensä      1
1322:                                                      1                1                                                 1
1323: 
1324:                                                                       !
1325: 
1326:   Uudenmaan ') ..........
1327:                                                  %')1
1328:                                          1693 43.31
1329:                                                                  %•)j
1330:                                                           6003 67.41       7696
1331:                                                                                    %3)
1332:                                                                                    60.0
1333:                                                                                                    %1)
1334:                                                                                              2216 56.7
1335:                                                                                                                   %•)
1336:                                                                                                             2904 32.6
1337:                                                                                                                                     %")
1338:                                                                                                                              5120 40.0
1339:                                                                                                                                               t'"l
1340:   Turun ja Porin ........                3771 28.01      15609 63.4!      19380    50.9      9698 72.0      9011 36.6       18709 49.1
1341:                                                                                                                                               ==
1342:                                                                                                                                               S'
1343:   Hämeen ...............                 2357 31.31       9303 60.81      11660    51.1      5173 68.7      5998 39.2       11171 48.9        !"'"
1344:   Viipurin ................               683 42.6,       7 375
1345:                                                                  54-.51    8058    53.2       920 57.4      6158 45.5        7078 46.8
1346:   Mikkelin ..............                2700 43.2i         852 38.0       3552    41.8      3550 56.8      1390 62.0        49!0 58.2
1347: 1 Kuopion ...............                3899 37.51       2 21·! 46.8!     6113    40.4      6499 62.5      2517 53.2        9016 59.6
1348:   Vaasan ................                1437 1!.3        7 303 46.51      8740    33.9      8612 85.7      8403 53.5       17 015 66.1
1349: j Oulun._._._._ ..._...........           601 l_'i'.7i    4002 41.11       4603
1350:                                                                               --
1351:                                                                                    35.1
1352:                                                                                      --
1353:                                                                                              2793 82.3      5 735 58.91      8528 64.9
1354:               Koko maassa')       1     17141 fao.sf     52661155.61      698o2146~11       3946i-l69.7l   42116144.41      81 577 153:91
1355: 
1356:       1                                                2
1357:         ) Torppien ja lampuotitilojen koko luvusta. -    ) Mäkitupa-alueiden koko luvusta. -   3) Vuokra-alueiden
1358: 
1359: luvusta kaikkiaan. - ') Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot Iitin kunnan itäisestä vuokralautakuntapiiristä, josta
1360: ei ole lopullisia tietoja vielä saatu.
1361:                                                                                                                                               .....
1362:                                                                                                                                               ~
1363:                                                                                                                                          H
1364:                                                                                                                                          <
1365:        Vuokra-alueiden jakautuminen sen ajan mukaan, jonka ne ovat olleet mwkralle annettuina.
1366: 
1367:                                         Yli 50 v. vuokralla olloita               Korkeintaan 50 v. vuokralla olleita                \
1368: 
1369:          Lääni                 Torppia ja
1370:                                           ----~-·
1371:                                             .. .
1372:                                                             1'
1373: 
1374: 
1375:                                                                   Vuokra-        Torppia ja       .. .
1376:                                                                                                                  1
1377:                                                                                                                      Vuokra-
1378:                                                                                                                                      1
1379:                                                                                                                                          .....
1380:                                                                                                                                          ~
1381:                                                                                                                                          .....
1382:                                lampuoti- . Mattupa-         ,     alueita        lampuoti-       Makltupa-       1    alueita        1   ~
1383:                                  tiloja   1 a ueita.        1    yhteensä          tiloja         alueita        1   yhteensä
1384: 
1385:                                                                                                                                          :<
1386:                                          %')           1%•)1             %')             %')[             1%•)                %•;
1387:   Uudenmaan') ......... .       2 283    58.4  1568 17.6
1388:                                                             1
1389: 
1390:                                                                   3 851 30.0                      7 339   82.4        8965    70.0       f:!=
1391:                                                                                   1626 41.61
1392:  Turun ja Porin ....... .       6290     46.7  4 259 17.3        10 549 27.7      7179 53.3      20361    82.7       27 540   72.3        1
1393:  Hämeen ............... .       3464     46.0  1 714 11.2         5178 22.7       4066 54.01     13 587   88.8       17 653   77.3
1394:   Viipurin ............... .      325    20.3    582 4.3            907 6.o       1'278 79.7     12 951   95.7       14229    94.0       ~
1395:                                                                                                                                          ......
1396:  Mikkelin ............. .       2 638    42.2    173 7.7          2 811 33.1      3 612 57.8      2069    92.3        5 681   66.9       ~
1397:                                                                                                                                          rll
1398:  Kuopion .............. .       2194     21.1    185 3.9          2 379. 15.7     8204 78.9       4 546196.11 12 750 184.31'
1399: 1 Vaasan ............... .      2 502    24.9  1288 8.2           3 790 14.7      7 547 '75.1    14 418 91.8    21 965 85.3              2.:
1400:  Oulun ................. .
1401:             Koko maassa') /
1402:                                   693    20.4    662 6.8
1403:                                20 389 i36:ol -io 43l/Il:o1
1404:                                                                   1355 10.3
1405:                                                                  3o,82o 12o.~1
1406:                                                                                   2 701 /71).6
1407:                                                                                  36,213 /64.o/
1408:                                                                                                   9075 93.2     11776 89.71
1409:                                                                                                  84 346 /89.o/ 120 559 /79.6
1410:                                                                                                                                          =
1411:                                                                                                                                          t:"'
1412: 
1413:       1
1414:        ) Torppien ja lampuotitilojen koko luvusta. -   2) Mäkitupa-alueiden koko luvusta. - 3) Vuokra-alueiden
1415: luvusta kaikkiaan. - ') Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot Iitin kunnan itäisestä vuokralautakuntapiiristä, josta
1416: ei ole lopullisia tietoja vielä saatu.
1417:                                        Vuokrasopimuksien jakautuminen vuokra-ajam mukaan.
1418: 
1419:                                         Torpista ja lampuo~itiloi~ta tehtyjä vuokra-                                     Mäkitupa-alueista tehtyjä vuokrasopimuksia                                i
1420:                                                         soptmuksta                                                                                                                                 1
1421:                                  1- - - - - - - - - ---·-------- - - · - - - - - - - - - - - - - - - ---         -          -----    ------------               ·--------------,----
1422:                                                       joissa vuokra-aika on                            1                                   joissa vuokra-aika on                                   1
1423: 
1424:                                  1----;;;---.---·-·----· ··-. ----------- -· - ·-                                - --                · - · - - - - - - - --·-·· - - - - - - - --                   1
1425:              L ä ä u i            'd   ~1               1              määrä-aika                          ~~-   'd       ~      1            1                 määrä-aika                   ~P1   i
1426: 
1427:                                                                   · f l.... i-1 ~ ~ r ~ ~ ~ t r 1
1428:                                   ~ ~                                                                            ~ ~                                                                               i
1429: 
1430:                                   l i- i ~ ~ r 1 ~ -,-~---~-a-1
1431:                                                                                                        1
1432:                                                                                                        1                              "-'•    1
1433: 
1434: 
1435: 
1436: 
1437:                                              1          1                                                                                     1             1
1438:                                   ~·
1439:                                   =~   (1)   1    <
1440:                                                   ~     ' 1.,..g_
1441:                                                         1"""'"         1$'t :1    8    8        o(t)                       (1)
1442:                                                                                                                      1:::11:1    1     <
1443:                                                                                                                                        ~      1    1
1444:                                                                                                                                                   .....,.       !ll   8          8 og
1445:                                                                                                                                                                                    .,..1:1         1
1446: 1
1447:                                   ~.,..                                <                                             ~.,..
1448: 1                                      ~.
1449:                                                         1   0
1450:                                                             ~          .      1   ..
1451:                                                                                        .<       1:>·
1452:                                                                                                        :                   e.                     0
1453:                                                                                                                                                   :cl
1454:                                                                                                                                                             1   <
1455:                                                                                                                                                                 •
1456:                                                                                                                                                                       ..         < 1:1.
1457:                                                                                                                                                                                                    !
1458:                                                                                                                                                                                     1
1459:                              i                          1         1           1             !                                                                                l                     1
1460:                                                                   1
1461:     Uudenmaan 1), ••• lluku      195             1 978 723              454         547 - 12 3 909 606 5 398 178 320                                                  2 387 9 9 8 907
1462:                             % 5.0                50.6 18.5            11.6        14.0 - 0.3 100.0    6.8 60.6   2.0  3.6                                             26.8 0.1 0.1 100.0               .....
1463:                                                                                                                                                                                                        t:""
1464:                           i
1465: 
1466:     Turun ja Porin .. luku 3691                  3286 768               876       4808 13 27 13469 5490 12015 271 714                                                 6056 49 25 24620                 .....
1467:                                                                                                                                                                                                        ~
1468:                              1
1469: 
1470: 
1471: 
1472:                           1 %   27.4             24.4    5.7           6.5        35.7 0.1 0.2 100.o 22.3 48.8   1.1  2.9                                             24.6 0.2 0.1 100.o
1473:     Hämeen. . . . . . . . 'luku 730              2 364 1 333          1491        1 596 8 8 7 530 857 8 538 597 1499                                                  3 810 - - 15 3011                t-"
1474:                           ' % 9. 7               31.4 17.7            19.8        21.2 0.1 0.1 100.0  5.6 55.8   3.9  9.8                                             24.9         100.0
1475:     Viipurin ........ 'luku 289                    765 106              232         200 5 6 1 603 582 6 712 217 1827                                                  3 965 14 216 13 533
1476:                             % 118.0              47.7    (1.6         14.5        12.5 0.3 0.4 100.0  4.3 49.6   1.6 13.5                                             29.3 0.1 1.6 100.0
1477:     Mikkelin ........ luku        81             2 144 1 638          2 181         200 6 -     6 250  63   691 188 724                                                 574 2       2 242
1478:                             % 1.3                34.3 26.2            34.9         3.2 0.1 -- 100.0   2.8 30.8   8.4 32.3                                             25.6 0.1     100.0 1
1479:     Kuopion ........ luku 104                    2 818 718            4 960       1 778 10 10 10 398   66 1 656 289 1490                                              1225 5 -      4 761
1480:                           i %    1.0             27.1    6.9          47.7        17.1 0.1 0.1 100.0  1.4 35.0   6.1 31.5                                             25.9 0.1 - 100.0
1481:     Vaasan .......... 1luku 975                  1256 llO               523       7.135 40 10100491665 6125 141 440                                                   7162157 1615706
1482:                             %    9. 7            12.5    1.1           5.2        71.o 0.4 0.1 100.o 10.6 39.o   0.9  2.8                                             45.6 l.o 0.1 100.o
1483:                                                                 48l
1484:                              1
1485: 
1486: 
1487: 
1488:     Oulun .......... '!luku 139                    485                  268       2 389 58 7 3 394 584 2 931       88 350                                             5 647 88 49 9 737
1489:                             %    4.1             14.3 1 1.4            7.9        70.4 1.7 0.2 100.o  6.o 30.1 1 0.9  3.6                                             58.o 0.9 0.5 100.o
1490:                          1
1491:       Koko maassa ),lukul6 204,15 09615 444,10 985,18 653,140,80,56 60219 913144 06611 96917 364,30 826,324,315,94 777
1492:                      % 1l.o 26.7        9.6 19.4 33.o 0.2 0.1 100.o 10.5 46.5         2.1    7.s 32.5 0.3 0.3 100.o
1493:                                                                                                                                                                                                        <l
1494:          1
1495:        ) Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot litin kunnan itäisestä vuokralautakuntapiiristä, josta ei ole lopullisia
1496: 
1497: tietoja vielä saatu.
1498:            VI                   1914. -    V. M. -           Esitys N:o 1.
1499: 
1500:                                                                                                  Vuokrasopimuksien
1501: 
1502:                                                                         Vuokra-alueista, joita koskevat vuokra-
1503:                             1
1504:                             ~--------c--1~
1505: 
1506: 
1507: 
1508:                                                        v. 1916, on          [   1917-1922, on          11923-1930, on
1509: 
1510:           Lääni
1511: 
1512: 
1513: 
1514: 
1515:                                 -~~ 971 971 1 947 4 097 6 044 758 2321 9901 277 232 509
1516:                             1
1517: Uudenmaan 1 ) •••• ! luku
1518:                        % -   10.9 7.4 49.8 46.o 47.3 19.4 2.6 1 8.1 . 7.1 2.6 4.1
1519: 'l'urun ,ja Porin .. luku -~2117 2117 3 367 8 765 121321495 ö91\ 2 086 1078 7391817
1520:                        % - 8.6 5.6 25.0 35.6 31.9 11.1 2.4 'i 5.5 1' 8.0 3.0 4.8
1521: Hämeen ........ luku - 11 8511851 2 711 6120 8 8311672 735 2 407li 934 704 1638
1522:                        % - 12.1 8.o 36.o 40.o 38.7 22.2 4.8 . 10.7 12.4 4.6 7.2                        1
1523: Viipurin ......... luku ··- 1 786 1 786 71814 195 4 913 160: 541 7011 71 704 775
1524:                        %     13.2 11.6 44.8 3l.o 32.7 10.o i 4.o,1 4.7 \ 4.4 5.2 5.1   1
1525: 
1526: 
1527: Mikkelin ........ luku        247 1 247 2 925 462 3 387 1 531 249! 1 7801 394. 224 618
1528:                                   1
1529:                        % - 11.o 2.8 46.8 20.6 40.1 124.5 11.1 21.1 ! 6.sl' 10.0 1 7.2
1530: Kuopion ........ luku -       776 776 3 577 1 036 4 613 2 433 492 2 925jt 497 492 1 989
1531:                        % - 16.4 3.8 34.4 21.9 31.5 23.4 10.4 20.4114.4 10.4 13.5
1532: Vaasan .......... luku -- 13191319 1497 4 523 6 020 1266 534 180013371 660 1997
1533:                    1   % -    8.4 4.8 14.9 28.8 22.9 12.6 3.4        7.3 13.314.2 8.1
1534: Oulun ........... i lu ku -~ 730 730 550 2 473 3 023 244 234 ~781 309 34_1 650
1535:                     1 0Yo - 7.5 5.3 16.2 25.4 22.8 7.2 2.4 3.8 9.1 3.o 5.1
1536:    Koko maassa ')llu:u      ~-~9 79719 797117 292131.671~4~ 96319 55913 ~0811316715 89714 09619 99_31
1537:                    1
1538:                        Yo -        10.4   6.5   30.5      33.4       32.3       16.9       3.8   8.7       10.4   4.s   6.6
1539: 
1540:      1)   Näihin lukuihin eivät sisälly tiedot Iitin kunnan itäisestä vuokralautakunta-
1541:                                                                Liite 1.                                                               VII
1542: 
1543: päättymiset.
1544: 
1545: sopimukset päättyvät                          Vuokra-alueista,   Vuokra-aineista, 1                                                                              1
1546:                                                joista on voi-   joista on voimassa i
1547:                                                 massa v. 1909    elinkautinen tai 1                                                                              1'
1548: 
1549:                                               tehty joko suul- perinnöllinen vuok-:                                                                              l
1550:                                                 linen tai alle  rasopimus tai sel- i                                                  Yhteensä
1551:                                                  25 v:n ajalle lainen, jonka päät-[
1552:     1981-1950, on          jälkeen 1950, on    tehty kirjalli-    tymisvuosi on                                                                                  1
1553:                                               nen vuokrasopi- muuten tuntema- !                                                                                  1
1554:                                             1
1555:                                             1
1556:                                                    mus, on            ton, on                                         J
1557: 
1558: 
1559: 
1560: 
1561:              ~--,) -.,- .,"'g- -c-1-l >- c~- - -,- ~·- -c~-~]~ 1;~ -~-~~ ]~,---:-;~~. . ~ ~-oc-"-: ~;:- - ,1,- l >-8- -:-1-'<!- - :o-g-1
1562:                ~~
1563:                et> ~
1564:                         &]· ~e:
1565:                         e'l-'-'·   Cl:i et-
1566:                                               $'~
1567:                                               et> ~
1568:                                                        p-;s·
1569:                                                        ~'-'·
1570:                                                                 ~ p. <D-~ .::-t-......
1571:                                                                 1-'• et-
1572:                                                                           ~~ ~~
1573:                                                                            1   ct> "'               et> e+
1574:                                                                                                              et> 1
1575:                                                                                                              ~ ~
1576:                                                                                                                            ~;·
1577:                                                                                                                           c+......
1578:                                                                                                                                           ~~
1579:                                                                                                                                           et> c+
1580:                                                                                                                                                        ~ ~~
1581:                                                                                                                                                        (!)
1582: 
1583:                ~d       §=e:.      s:~.       ~~     öe_        ;-~            ~             ~~     ~~       ~~            ~e.            ~;;j         ~ ~
1584:                         -·~                   gxe:. """"'SlD                                        ~Ii'                                  g:~l         ~ cco
1585:                                                                            1       :;'
1586:                97-ct>                  """                      • f            se:;          -;·g            S!Xct>       ...... g:
1587:                     :    9)~                     ;-    ;:~
1588:                                                                            1
1589: 
1590:                                                                            1       ~            ~               s:         "'~                               i
1591:                                                                            1             1                            1               1
1592: 
1593: 
1594:    270   953 1 223 336 1 496 1 832 106 196                                     302 215                730 945 3 909 8 907 12 816
1595:   6.9 10.7    9.4    8.6 16.8 14.1 2.7 2.2                                     2.3 5.5               8.2   7.3 100.0 100.0 100.0
1596:  2397 2437 48341280 4087 5367 175 517                                          6923677              5367 904413469 24620 38089
1597:  17.8   9.9 12.6     9.5 16.6 14.1 l.a 2.1                                     l.s 27.3             21.8 23.1 100.o 100.o 100.o
1598:    903 1 959 2 862 459 2 662 3 121    98 398                                   496 753                872 1 625 7 530 15 301 22 831
1599:  12.o 12.s 12.5      6.1 17.4 13.6 1.3 2.6                                     2.2 10.o              5.7   7.1 100.o 100.o 100.o
1600:    130 1610 1 740 154 3 275 3 429     43 393                                   436 327              1 029 1356 1603 13 533 15136
1601:   8.1 11.9 1 11.4    9.6 24.2 22.4 2.7 2.9                                     2.9 20.4              7.6   9.2 100.0 100.0 100.0
1602:    556   482 1038 506 433 939 263 96                                           359   75                49 124 6 250 2 242 8492
1603:   8.9 21.6 112.2     8.1 19.3 10.9 4.2 4.3                                     4.3 1.2               2.2   1.4 100.0 100.0 100.0
1604:  1518 951 2469 936         710 1 646 302 208                                   510 135                  66 20110 398 4 731 15 129
1605:  14.6 20.1 15.9      9.0 15.0 10.4 2.9 4.4                                     3.2 l.s               1.4   l.s 100.o 100.o 100.o
1606:  3 568 2 984 6 552 1 296 3 660 4 956  50 361                                   4111 035             1 665 2 700 10 049 15 706 25 755
1607:  35.5 19.o 26.o 12.9 23.3 18.9 0.5 2.3                                         1.5 10.s             10.6 10.5 100.o 100.0 100.o
1608:  1 042 1 782 2 824 1 015 3 232 4 247  34 195                                   229 200                750 950 3 394 9 737 13 131
1609:  30.7 18.3 21.9 29.9 33.2 32.2 1 l.o 2.o                                       1.1 5.9               7. 7  7.2 100.o 100.o 100.o                   1
1610: 
1611: 
1612: 
1613: LO 384,13158123 54215 982,19 555125.5371107112 36413 43516 417110 528116 945156.602194 777,151379
1614:  18.4 13.9 15.5 10.6 20.6 16.9 1.9 2.5 2.s 11.31 11.1 l11.2 1100.o 1 100.o 100.o
1615: 
1616: •iiristä, josta ei ole lopullisia tietoja vielä saatu.
1617: VIII          1914. -   V. M. -    Esitys N:o 1.
1618: 
1619:      Edellä olevat 1 päivänä huhtikuuta 1912 torpista, lam-
1620: puotitiloista ja mäkitupa-alueista voimassa olleita vuokra-
1621: sopimuksia koskevat tilastonumerot ovat laaditut siten, että
1622:  torppien lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden lukumäärät
1623:  ovat lasketut koko maasta kunnittain, kihlakunnittain ja
1624: läänittäin. Sitten on kusta;kin läänistä valittu niin monta
1625: kunba, että niihin on tullut kuulumaan noin 60 % läänin
1626: kaikista vuokra-alueista. V alinta on toimitettu pitämällä
1627: silmällä, että tilasto on tullut noissa kunnissa hyvin kerä-
1628: tyksi sekä että mukaan on tullut kuntia läänin kaikista
1629: osista, niin että kaikki eri olosuhteet ovat tulleet mahdolli-
1630: suuden mukaan edustetuiksi. Näiden valittujen kuntien ti-
1631: lastoaineisto on otettu yksityiskohtaisen käyttelyn alaiseksi.
1632: Tästä käyttelystä saatujen prosenttilukuj·en perusteella on
1633: sitten laskettu koko läänejä koskevat absoluuttiset luvut. Kun
1634: tilastotyö toistaiseksi on vielä keskeneräinen ja kun ainoas-
1635: taan muutamia lopullisia numeroita on saatu valmiiksi, ei
1636: näille vielä ole voitu saada kuin osittain sellaista kontrollia,
1637: jonka kaikki työn a:lla olevat tilastotaulut valmistuttuaan tu-
1638: levat toisiinsa nähden tarjoamaan. Kuitenkaan ei ole syy
1639: edellyttää vastaisen täydellisemmän kontrollin voivan ai-
1640: heuttaa muuta kuin korkeintaan jonkun vähäpätöisen muu-
1641: toksen edellä oleviin numeroihin.
1642:     Vuokrasopimuksien päättymi.siä koskevan taulun nume-
1643: roihin nähden on huomattava, että ennen vuotta 1916 päät-
1644: tyviksi ovat luetut sellaiset suulliset mäkitupasopimukset,
1645: jotka ovat tehdyt jälkeen 1 p :n tammikuuta 1904, mutta en-
1646: nen 30 p:vää maaliskuuta 1909. Sellaiset vuokrasopimukset,
1647: jotka ovat tehdyt vuonna 1909 joko suullisesti tarkka kir-
1648: jallisesti määräajaksi, alle 25 vuoden, on taulussa erotettu
1649: eri ryhmäksi. Kun ne, lukuunottamatta niitä muutamia ta-
1650: pauksia, joissa vuokra-aika voi 1909 v :n maanvuokra-ase-
1651: tuksen mukaan olla ly hempi kuin 25 vuotta, eivät ole tehdyt
1652: niin kuin mainittu asetus edellyttää, on niiden päättymisai-
1653: kaan nähden kaksi mahdollisuutta. Mikäli ne ovat tehdyt
1654: jälkeen 1909 v:n maanvuokra-asetuksen voimaan astumisen,
1655: voivat ne tulla vahvistetu:i:ksi 50 vuodeksi. Mikäli ne taas
1656:                             I.iite 1.                           IX
1657: 
1658: ovat tehdyt sitä ennen, on niiden katsottava päättyvän
1659: vuonna 1916. Kun t~ettävästi molemmat vaihtoehdot tule-
1660: vat kysymykseen ja kun tarkempaa tietoa vuokrasopimuk-
1661: sien jakautumisesta niiden kesken ei voi saada, on syy jakaa
1662: kysymyksessä olevien vuokrasopimuksien luku tasan molem-
1663: pien vaihtoehtojim kesken. Nämät seikat huomioon ottaen
1664: tulee sellaisia vuokravi•ljelmiä, joiden haltijat tulevat vuonna
1665: 1916 olemaan siinä asemassa, että vuokranantajat ovat tilai-
1666: suudesta heidät vuokra-alueilta häätämään, olemaan taulu-
1667: kon mukaan seura·avart määrät:
1668: 
1669: Ennen v:tta 1916 päättyviä ................. .             9,797
1670:         v:na 1916        ,     ................. .        48,963
1671: Puolet v:na 1909 joko suulHsista tai määräajaksi,
1672:    alle 25 v :n, tehdyistä kirjallisista sopimuksista         1,717
1673:                                              Yhteensä     60,477
1674: 
1675:     Sama·ssa asemassa tulee vuonna 1916 ja lähinnä seuraa-
1676: vina kuutena vuotena olemaan yhteensä 73,644 vuokramiestä.
1677:     Vuosina 1923-30 osoittaa tilasto vuosittain päättyvän
1678: keskimäärin 1,249 vuokrasopimusta ja sen jälkeisten 20 vuo-
1679: den aikana 1,177 vuokrasopimusta.
1680:     Kaikkiin edellä mainittuihin lukuihin tulee lisäksi vuo-
1681: sittain päättyvien elinka.utisten ja perinnöllisten sekä sellais-
1682: ten vuokrasopimuksien lukumäärä, joiden päättymisvuosi on
1683: muusta syystä edeltäpäin tuntematon. Kun tällaisia vuokra-
1684: sopimuksia on kaikkiaan 16,945 ja jos mainittu lukumäärä
1685: ja•etaan tasaisesti päättyväksi 50 vuoden aikana, tulisi vuo-
1686: sittain tällaisista vuokrasopimuksista päättymään n. 339.
1687: Luonnollisesti näistä kuitenkin tulee lähivuosina päättyvien
1688: sopimuksien lukumäärä olemaan huomattavan paljon kor-
1689: keampi·. Myös tällaiset vuokrasopimukset huomioon ottaen
1690: tulee siis v:n 1916 päättyvien vuokrasopimuksien lukumäärä
1691: olemaan kaikkiaan noin 61,000, vuosina 1916-22 päättyvien
1692: vuokrasopimuksien lukumäärä noin 76,000, sekä sen jälkeen.
1693: 
1694:                                                           2
1695: X           1914. -   Y. M. -Esitys N:o 1.
1696: 
1697: päättyvien sopimuksien lukumäärä vuoteen 1930 saakka
1698: noin 1,600 ja sittemmin noin 1,500 vuodessa.
1699: 
1700:     Helsingissä 24 p :nä helmikuuta 1914.
1701: 
1702:                                       Toimeksi saanut:
1703:                                       Kyösti Haataja.
1704:                          Liite II.                        XI
1705: 
1706: 
1707:      Liite II.
1708: 
1709: 
1710: 
1711: 
1712:                 Ehdotus asetnkseksi erinäisten vuokra-
1713:            alueiden pysyttämisestä erityisinä viljelminä.
1714: 
1715:                          1 LUKU.
1716: 
1717:                     Yleisiä määräyksiä.
1718: 
1719:                              1 §.
1720:     Kun vuokrasuhde, jota torpan, l·ampuotitilan ja mäki-
1721: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 an-
1722: netussa asetuksessa tarkoitetaan ja joka on syntynyt ennen
1723: sanotun asetuksen voimaan astumista, joko sopimusehtojen
1724: taikka lain määräyksen perusteella päättyy, olkoon maan-
1725: omistaja, j.os vuokramies tahtoo edelleen vuokra-aluetta hal-
1726: lita eikä ole vuokraoikeuttansa menettänyt, velvollinen anta-
1727: maan sen hänelle uudestaan vuokralle, mikäli tässä asetuk-
1728: sessa ei toisin säädetä. Jos maanomistaja tahtoo mieluum-
1729: min luovuttaa vuokra-alueen vuokramiehelle lunastusta vas-
1730: taan omaksi, olkoon vuokramies, jos hän haluaa vuokra-alu-
1731: eelle jäädä, velvollinen Innastamaan sen ynnä kaiken mitä
1732: siihen kuuluu.
1733:                              2 §.
1734:     Vuokramies älköön olko oikeutettu vaatim&an vuokra-
1735: sopimuksen uudistamista
1736:     1) jos vuokra-alueeseen kuuluu vähemmän kuin kaksi
1737: hehtaaria viljeltyä maata;
1738:     2) jos lampuotitilan yhdistäminen päätilaan taikka muun
1739: vuokr.a-alueen yhdistäminen tilan kotiviljelyksiin on hyvin
1740: järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten ta!1peel-
1741: linen;
1742: XII           1914.- V. M. -Esitys N:o 1.
1743: 
1744:     3) jos vuokra-alueella sen sopivaisuuden takia teollisuus-
1745: laitoksen perustamiseen tai muussa suhteessa ilmeisesti on
1746: paljon suurempi arvo kuin mihin se voitaisiin arvioida, jos
1747: sitä edelleen käytettäisiin entisellä tavalla;
1748:     4) jos tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1913 teh-
1749: dyllä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelyk-
1750: set joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat vuokra-~lueen
1751: maata;
1752:     5) jos vuokramiehellä on niin paljon omaa maata, että hän
1753: voi siinä itsenäistä maanviljelystä harjoittaa.
1754:     Vuokramiehellä älköön myöskään olko oikeutta saada
1755: vuokrasopimusta uudistetuksi, jos tilan, johon vuokra-alue
1756: kuuluu, omistavat jakamattoman pesän osakkaat sekä tilan
1757: jaossa käy välttämättömäksi oman maanviljelyksen harjoit-
1758: tamista varten uudella tilalla ottaa vuokra-alue tai pääasialli-
1759: nen osa siitä maanovista.ian omaan viljelykseen, kuitenkin
1760: ainoasban siinä tapauksessa että jako on ennen vuokra-ajan
1761: loppua alotettu taildm, lmn vuokrasuhde lakkaa vuoden ku-
1762: luessa perinnönjättäjän kuolemasta, saman ajan kuluessa on
1763: määräys osittamistoimitukseen hankittu tai toimitus ])ai-
1764: kalla alotettu. Jos perinnön jättäjä on kuollut ennen sitä
1765: päivää, jolloin tämä asetus astuu voimaan, .ia jos vuokrasuhde
1766:  päättyy vuoden kuluessa sen jälkeen, tulee tilan jaon olla
1767:  alkuun :pantu mainitun ajan kuluessa.
1768: 
1769: 
1770:                               3 §.
1771:     ,Jos maanomistaja ja vuokramies vap,aaehtoisesti so:pivat
1772: joko entisen tai uuden alueen vuokrauksesta taikka luo-
1773: vuttamisesta vuokramiehen omaksi, noudattakoot asian-
1774: osaiset tässä asetuksessa säädettyjen rajoitu'ksien estämättä,
1775: mitä sellaisten sopimusten pätevyydestä on erikseen mää-
1776: rätty.
1777:     ,Jos alue luovutetaan vuokramiehen omaksi, suoritetta-
1778: koon lohko- tai :palstatilaksi erottamisesta aiheutuvat kus-
1779: tannukset sillä tavalla kuin 25 § :n 3 momentissa on säädetty,
1780: elleivät asianosaiset toisin sovi.
1781:                          Liite II.                     XIII
1782: 
1783: 
1784:    Jos sellaista vapaaehtoista sopimusta, kuin 1 momentissa
1785: mainitaan, ei saada aikaan, on kysymys tuomioistuimen pää-
1786: töksellä ratkaistava niiden perusteiden mukaan ja sillä ta-
1787: valla kuin tässä asetuksessa säädetään.
1788: 
1789:                             4 §.
1790:     Kun vuokra-alue vapaaehtoisesti luovutetaan vuokramie-
1791: hen omaksi, saakoon hän nauttia lunastussumman suoritta-
1792: miseksi ja muutenkin samanlaista avustusta, kuin tämän ase-
1793: tuksen mukaan annetaan sille vuokramiehelle, joka saa omis-
1794: tusoikeuden tuomioistuimen päätöksen perusteella. Lunas-
1795: tussumman suorittamiseen asetuksen määräämällä tavalla
1796: tulee olla maanomistajan suostumus.
1797: 
1798:                             5 §.
1799:     Jos vuokrasuhde, jota 1 § :ssä tarkoitetaan, on sopimuk-
1800: sella tai tuomioistuimen päätöksen perusteella uudistettu
1801: taikka jos entisen vuokra-alueen sijasta on vuokramiehelle
1802: sopimuksen mukaan annettu uusi alue, olkoon vuokrasopi-
1803: muksen edelleen uudistamisesta sekä vuokra-alueen tai sen
1804: sijasta 12 § :n mukaan muun alueen lunastamisesta voimassa,
1805: mitä tässä asetuksessa on säädetty. Jos tuomioistuin on
1806: vuoknasuhteen ennen järjestänyt; älköön kuitenkaan 2 § :n
1807: määräyksiä vastoin vuokramiehen tahtoa sovellettako.
1808: 
1809: 
1810:                          2 LUKU.
1811: 
1812:             Vuokrasopimuksen uudistaminen.
1813: 
1814:                             6 §.
1815:     Jos vuokra-alueeseen kuuluu yli kymmenen hehtaaria
1816: viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, olkoon maanomistaja
1817: vuokrasopimusta uudistettaessa oikeutettu vaatimaan alueen
1818: vähennettäväksi, ei kuitenkaan alle sanotun määrän.
1819:     Jos vuokramies haluaa saada aikaisemmin hallitsemansa
1820: alueen pienennetyksi, olkoon siihen oikeutettu, mikäli muun
1821: XIV          1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
1822: 
1823: os.am käyttäminen ei käy maanomistajalle vaikeaksi eikä hän
1824: siitä syystä vastusta alueen pienentämistä.
1825:     Vuokra-aluetta vähennettäessä pysytettäköön vuokra-
1826: miehellä etusijassa hänen ennen nauttimiansa viljeltyjä ti-
1827: luksia.
1828:                              7 §.
1829:      Jos vuokramiehelle on ennen kuulunut oikeus ottaa tilan
1830: maalta metsäntuotteita, nauttikoon myös vastedes vastaavaa
1831: oikeutta, ei kuitenkaan ilman vuokranantajan suostumusta
1832: yli välttämättömän kotitarpeen ja ainoastaan, mikäli maan-
1833: omistaja sen ohessa voi tilalta saada kotitarvepuunsa.
1834:      Vuokramiehelle annettakoon myös, jos hän sitä vaatii,
1835: harkinnan mukaan laidunoikeus vuokra-alueen ulkopuolella
1836: tilan maalla korkeintaan kymmenen vuoden ajaksi, mikäli
1837: hänellä on ennen sellainen oikeus ollut eikä se estä vuokran-
1838: antajaa metsäänsä järkiperäisesti hoitamasta.
1839: 
1840:                             8 §.
1841:    Vuokra-aika määrä ttäköön kahdeksikymmeneksi viideksi
1842: vuodeksi.
1843:    Tuomioistuin määrätköön vuokraehdot ottamalla koh-
1844: tuuden mukaan huomioon kummankin asianosaisen edut.
1845: Vuokramaksua määrättäessä on sa,malla otettava lukuun nii-
1846: den parannuksien arvo, jotka vuokramies on vuokra-alueen
1847: rakennuksiin ja viljelyksi1n tehnyt, niin myös vuO'kraesi-
1848: neen rappio, mikäli parannuksista ja rappiosta on suoritet-
1849: tava korvausta sen mukaan kuin siitä on erittäin säädetty.
1850: 
1851:                             9 §.
1852:     J" oko vuokrasopimus on uudistettu vuokranantajan ja
1853: vuokramiehen vapaaehtoisella välipuheella taikka tuomiois-
1854: tuimen tämän asetuksen mukaan antamalla päätöksellä, ol-
1855: koon vuokranantaja oikeutettu, sittenkuin uudesta vuokra-
1856: ajasta on viisi vuotta kulunut, vaatimaan vuokl"amiestä, jos
1857: hän tahtoo vuokra-aluetta edelleen hallita, lunastamaan sen
1858: oma:ksi.
1859:                           Liite II.                        XV
1860: 
1861: 
1862:      Ellei kumpik<aan asianosainen ole vuoden kuluessa siitä,
1863: kuin tällainen vaatimus on tehty, ryhtynyt omistusoikeuden
1864: luovuttamiseksi toimiin sillä tavalla kuin 22 § :ssä sääde-
1865: tään, älköön maanomistaja uudistako vaatimustaosa ennen-
1866: kuin on kulunut kymmenen vuotta aikaisemman vaatimuk-
1867: sen tekemisestä.
1868:      Jos vuokramies ilmoittaa, ettei hän tahdo vuokra-aluett,}
1869: lunastaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu sanomaan hänet
1870: irti.
1871: 
1872: 
1873:                           3 LUKU.
1874: 
1875:   Vuokra-alueen luovuttaminen vuokramiehen omaksi.
1876: 
1877:                              10 §.
1878:     Mitä 6 § :ssä säädetään vuokra-alueen laajuudesta, nou-
1879: datettakoon myös vuokra-alueen luovuttamisessa vuokra-
1880: miehen oma:ksi.
1881:                              11 §.
1882:     Jos vuokramies, jolle vuokra-,alue luovutetaan omaksi, on
1883: ennen ollut oikeutettu ottamaan vuokra-alueelta tahi sen ul-
1884: kopuolelta metsäntuotteita, annettakoon hänelle niin suuri
1885: ala metsämaata, että hän siitä voi saada arvoltaan v1astaa-
1886: van määrän metsäntuotteita, ei kuitenkaan ilman vuokran-
1887: antajan suostumusta yli sen mikä kotitarvepuun saamiseen
1888: tarvitaan eikä kymmentä hehtaaria enempää sekä ottamalla
1889: huomioon, että maanomistaja.lle jää kotitarvepuun saamiseen
1890: riittävä ala kasvavaa metsämaata.
1891:     Jos useampia vuokra-alueita erotetaan itsenäisiksi ti-
1892: loiksi, muodostettakoon niille annettava metsä tai osa siitti
1893: yhteismetsäksi, kun se mahdolliseksi ja tarkoituksenmukai-
1894: seksi havaitaan.
1895:                              12 §.
1896:     Jos vuokranantaja vaatii vuokramiestä Innastamaan
1897: vuokra-alueen sijasta toisen alueen, johon vuokramiehen har-
1898: kitaan kohtuuden mukaan voivan tyytyä, olkoon hän vel-
1899: XVI          1914. -   V. M. -   Esitys N :o 1.
1900: 
1901: vollinen uudelle alueelle siirtymääm, jos hän tahtoo tässä
1902: asetuksessa vuokramiehelle myönnettyjä etuja hyväksensä
1903: käyttää. Tällaiseen siirt.oon älköön vuokramiestä kuitenkaan
1904: velvoitettako, jos maanomistajan vaatimus on ilmeisesti ai-
1905: heeton.
1906:     Jos vuokramies siirtyy uudelle paikalle, ovat uuden tilan
1907: viljelemiseen tarpeelliset vuokranantajan rakennukset sinne
1908: vuokra-alueelta siirrettävät, mikäli vuokramies sitä haluaa
1909: ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Siirtokustannuk-
1910: sista maksaa vuokramies ja valtio kumpikin puolet.
1911:     Kustannukset vuokramiehen omien rakennuksien siir-
1912: rosta ovat 2 momentissa mainituilla edellytyksillä samoin
1913: suoritettavat.
1914:                               13 §.
1915:     Vuokramiehen omaksi luovutettavan alueen ja siihen
1916: kuuluvien rakennuksien lunastussumman tulee, elleivät asian-
1917: osaiset toisin sovi, olla kaksikymmentä kertaa niin suuri
1918: kuin se vuokramaksu, joka kohtuuden mukaan olisi vuokra-
1919: alueesta suoritettava, jos se silloin annettaisiin vuokralle.
1920:     Jos vuokra-alueella on siinä kasvavan metsän vuoksi tahi
1921: sen sopivaisuuden takia teollisuuslaitoksen perustamiseen
1922: taikka muussa suhteessa erikoinen arvo, jota ei ole vuokra-
1923: maksua laskettaessa otettu huomioon, on lunastussumma
1924: vastaavassa määrässä korotettava.
1925:     Lunastussummaa määrättäessä on tuomioistuimen har-
1926: kinnan mukaan otettava lukuun niiden parannuksien arvo,
1927: jotka vuokramies on vuokra-alueen rakennuksiin ja viljelyk-
1928: siin tehnyt, niin myös vuokraesineen rappio, mikäli paran-
1929: nuksista ja rappiosta on suoritettava korvausta sen mu-
1930: kaan kuin siitä on erittäin säädetty. Sellaisista vuokramie-
1931: hen rakennuksista, jotka hänelle edelleen jäävät, ei korva-
1932: usta lasketa.
1933:                             14 §.
1934:     Lunastussummasta maksaa maanomistajalle valtio neljä
1935: viidettä osaa etukäteen joko rahassa taikka viiden prosentin
1936: korkoa kasvavissa obligatsioneissa tai osaksi kummassakin,
1937:                          Liite II.                     XVII
1938: 
1939: sen mukaan kuin siitä on erittäin säädetty; älköön kuiten-
1940: kaan rahassa suoritettava osa nousko yli neljäntuhannen
1941: marka.n. Jos havaitaan, että lunastettava kiinteistönosa ei
1942: anna kohtuullisen harkinnan mukaan varmuutta neljästä
1943: viidesosasta lunastussumma.a, sovitettakoon täten etukäteen
1944: maksettava osa sen mukaan.
1945:     Siitä lunastussumman osasta, jota ei edellisen mukaan
1946: etukäteen suoriteta, on vuokramiehen maksettava maanomis-
1947: tajalle viisi prosenttia korkoa vuodessa siihen saakka kun-
1948: nes se tulee maksetuksi, sekä sen lisäksi kymmenen vuoden
1949: kuluttua lyhennettävä pääomaa vuosittain kymmenennellä
1950: osalla.
1951:     Korko, josta edellä tässä pykälässä mainitaan, lasketaan
1952: siitä päivästä, jona vuokramies 27 §:n mukaan alkaa tilaa
1953: omist•ajana hallita.
1954: 
1955: 
1956:                           15 §.
1957:     Edellisen § :n 1 momentin mukaan etukäteen maksetusta
1958: l unastussumman ·osasta on vuokramies velvollinen ensi-
1959: mäisten kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin
1960: hän 27 § :n mukaan alkaa tilaa omistajana hallita, suoritta-
1961: maan viisi prosenttia vuotuista korkoa. Sen jälkeen maksa-
1962: koon vuokramies kuuden prosentin vuotuismaksun, josta
1963: viisi prosenttia luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuole-
1964: tukseksi. Kuitenkin olkoon vuokramies oikeutettu yhdellä
1965: kertaa lyhentämään pääomaa suuremmallakin summalla
1966: taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan.
1967:     Mainitun saatavan vakuudeksi voidaan vuokramiestä
1968: kuulematta saada kiinnitys hänen tilaansa; ja olkoon saata-
1969: valla sama oikeus. kuin maksamattomalla kauppahinnalla
1970: sekä etuoikeus ennen sitä lunastussumman osaa, jonka
1971: vuokramies 14 §:n 2 momentin muka~an on suorittava maan-
1972: omistajalle.
1973: XVIII        1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
1974: 
1975:                          4 LUKU.
1976: 
1977: Tuomioistuimesta ja niiden asiain käsitte]ystä, joita tämä
1978:                      asetus koskee.
1979: 
1980:                            16 §.
1981:     Vuokrasopimuksen uudistamista sekä vuokra-alueen omis-
1982: tusoikeuden luovuttamista koskevat oikeudenkäymisasiat,
1983: jotka tämän asetuksen perusteella pannaan vireille, käsittelee
1984: se maanjako-oikeus, j·onka tuomiopiirissä vuokra-alue on, ja
1985: noudatettakoon niiden käsittelyssä, mikäli tässä asetuksessa
1986: ei toisin määrätä, soveltuvilta kohdin, mitä muiden asmm
1987: käsittelemisestä maanjako-oikeudessa on säädetty.
1988: 
1989:                              17 §.
1990:     Jos maanomistaja ja vuokr&mies eivät ole vapaaehtoi-
1991: sesti sopineet vuokra-alueen antamisesta edelleen vuokrallt'
1992: tahi sen myymisestä ja jos vuokramies haluaa aluetta edel-
1993: leen hallita, ilmoittakoon siitä maanomistajalle kuudenkym-
1994: menen päivän kuluessa siitä, kuin hän todistettavasti on saa-
1995: nut muuttokäskyn. Jos muuttokäsky on annettu ennen tä-
1996: män asetuksen voimaanastumispäivää, on aika luettava siitä
1997: päivästä. Jos vuokramiehelle ei ole annettu muuttokäskyä,
1998: on mainittu ilmoitus tehtävä kuudenkymmenen päivän ku-
1999: luessa siitä, kuin vuokranantaja on ulosotonhaltijalta hake-
2000: nut vuokramiehen häätämistä ja hakemuskirjasta on annettu
2001: vuokramiehelle selityksen antamista varten tieto. Saman
2002: ajan kuluessa on vuokramiehen myös ilmoitettava asia
2003: vuokralautakunnalle.
2004:     Jos sellaiset ilmoitukset on tehty, keskeytettäköön häätö-
2005: asian käsitteleminen toistaiseksi.
2006: 
2007:                            18 §.
2008:    Vuokralautakunta koettakoon saada asianosaiset vapaa-
2009: ehtoisesti sopimaan asian. Jos sopimus saadaan aikaan, on
2010: vuokra- tai luovuttamiskirja viipymättä tehtävä ja olkoon
2011: muuten voimassa, mitä 3 ja 4 § :ssä on säädetty.
2012:                           Liite II.                       XIX
2013: 
2014:    Jollei vapaaehtoista sopimusta saada aikaan taikka jos
2015: maanomistaja ei saavu vuokralautakunnan kokoukseen,
2016: vaikka hän on siihen kutsuttu, pyytäköön vuokramies kol-
2017: menkymmenen 11äivän kuluessa siitä, kuin asia vuokralauta-
2018: kunnassa on päättynyt, läänin kuv•ernööriltä maanjako-oikeu-
2019: den määrää:mistä sitä käsittelemään.
2020: 
2021:                           19 §.
2022:    Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä
2023: kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidetty-
2024: ään tarpeen vaatiessa paikalla katselmuksen.
2025: 
2026:                              20 §.
2027:     Maanjako-·oikeuden tulee, ellei vuokramiehen vaatimusta
2028: 2 § :n perusteella havaita aiheettomaksi, ensin ottaa selville,
2029: mitä etuja ja velvollisuuksia vuokramiehellä on aikaisem-
2030: man vuokrasopimuksen mukaan ollut sekä sen jälkeen mää-
2031: rätä vastainen vuokra-alue, vuokra aika, vuokramaksu ja
2032: muut vuokraehdot, niin myös antaa lausuntonsa näistä asian-
2033: asaisille tiedoksi. Jos maanomistaja nostaa kysymyksen
2034: vuokra-alueen taikka, 12 § :n mukaan, muun alueen luovut-
2035: tamisesta lunastusta vastaan vuokramiehen omaksi, määrät-
2036: köön maanjako-oikeus, ellei vuokramies heti lunastamisesta
2037: kieltäydy, myös siten muodostettavan uuden tilan alueen ja
2038: lunastushinnan ottamalla huomioon mitä 13 §:ssä säädetään,
2039: sekä antakoon asianasaisille siitäkin tiedon. Tämän jälkeen
2040: vaatikoon oikeus maanomistajaltJa lopullisen ilmoituksen
2041: siitä, tahtooko hän lunastamista vai ei, sekä edellisessä
2042: tapauksessa vuokramieheltä tiedon, haluaako hän lunastaa
2043: alueen omakseen.
2044:     Jos maanomistaja tahtoo mieluummin uudistaa vuokra-
2045: S·opimuksen, on vuokramieheltä tiedusteltava, suostuuko hän
2046: vuokrasuhteen uudistamiseen maanjako-oikeuden määrää-
2047: millä ehdoilla vai luopuuko hän mieluummin vuokra-alu-
2048: eesta.
2049:      Sitten kuin näin on tapahtunut, julistakoon maanjako-
2050: oikeus päätöksensä asiassa.
2051: XX           1911. -   V. M. -   Esitys N :o 1.
2052: 
2053:                             21 §.
2054:     Maanjako-oikeuden puheenjohtajan ja jäsenten palkki·
2055: oista suorittaa valtio puolen; toinen puoli on jaettava tasan
2056: asianosaisten kesken. Jos vuokramies on peruuttanut vaa-
2057: timuksensa vuokrasopimuksen uudistamisesta ja jos harki-
2058: taan hänen tehneen sen ilman syytä, voidaan hänet velvoit-
2059: taa suuremmal·ta osalta kuin edellä on sanottu taikka yksin
2060: suorittamaan kustannukset maanjako-oikeuden kokouksesta.
2061: 
2062: 
2063:                             22 §.
2064:    Jos maanomistaja vuokrakauden kestäessä tahtoo 9 §:n
2065: muka·an vuokramiehen lunasbmaan vuokra-.alueen omaksi,
2066: ilmoittakoon siitä kirjallisesti vuokramiehelle. Jos asian-
2067: osaiset eivät asiasta vapaaehtoisesti sovi, ·on kummallakin
2068: heistä valta pyytää läänin kuvernööriitä maanjako-oikeuden
2069: määräämistä asiata käsittelemään ja olkoon sen käsittelystä
2070: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä tässä luvussa säädetään.
2071: Kuitenkaan älköön omistusoikeus siirtykö vuokramiehelle
2072: vastoin hänen tahtoaan, ennenkuin on kulunut vuosi maini-
2073: tun ilmoituksen tekemisestä.
2074: 
2075:                           23 §.
2076:     Maanjako-oikeuden päätökseen haetaan tavallisessa jär-
2077: jestyksessä muutosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa.
2078: 
2079: 
2080:                            24 §.
2081:    Jos vuokramies jättää tekemättä ilmoituksen, josta 17
2082: ja 18 § :ssä on mainittu, tahi jos hän vuokralautakunnan
2083: edessä tai maanjako-oikeudessa ilmoittaa, ettei hän ole ha-
2084: lukas vuokra-aluetta taikka 12 § :n mukaan muuta aluetta
2085: omakseen lunastamaan, niin myös jo.s hän maanjako-oikeu-
2086: dessa peruuttaa vaatimuksensa vuokrasopimuksensa uudis-
2087: tamisesta, olkoon hän ve1vollinen heti muuttamaan.
2088:    Kuitenkaan älköön vuokramies 22 § :ssä mainitussa ta-
2089: pauksessa, vaikka häm maanjako-oikeudessa kieltäytyykin
2090:                           Liite II.                     XXI
2091: 
2092: 
2093: aluetta lunastamasta, olko velvollinen muuttamaan ennen-
2094: kuin laillisena lähtöpäivänä irtisanomisen jälkeen.
2095: 
2096: 
2097: 
2098:                          5 LUKU.
2099: 
2100:      Vuokra-alueen erottaminen pienviljelystilaksi.
2101: 
2102:                             25 §.
2103:     Alue, joka tä:män asetuksen määräyksien mukaan tuomio-
2104: istuimen päätöksen perusteella siirtyy vuokramiehen omaksi,
2105: on lohkomaila erotettava itsenäiseksi tilaksi.
2106:     Lohkomisen toimittamisesta ·on jakarnattoman tilan omis-
2107: tajan pidettävä huolta. Ellei hän ole kolmen kuukauden
2108: kuluessa siitä, kuin maanjako-oikeuden päätös on voittanut
2109: lain voiman taikka tullut vaill.vistetuksi, hankkinut maan-
2110: mittaria lohkomista toimitta,maan, olkoon vuokramiehellä
2111: siihen valta.
2112:     Toimitusmaanmittarille tulevan korvauksen suorittakoon
2113: vuokramies, mikäli sitä ei makseta valtion varoista sen mu-
2114: kaan kuin siitä on erittäin säädetty tai vastedes säädetään.
2115: Muut lohkomiskustannukset jaettakoon tas-an maanomistajan
2116: ja vuokramiehen kesken.
2117: 
2118:                            26 §.
2119:     Ennen erottamis.päätöksen anta,mista on kuvernöörin han-
2120: kittava selvitys siitä, kuinka suuri osa lunastussummasta
2121: suoritetaan etukäteen 14 §:n 1 momentin mukaan.
2122:     Erottamispäätöksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten
2123: lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 30 § :ssä siinä mainitun
2124: tapauksen varalta säädetään, mainittava lunastussumman
2125: suuruus, sen suorittamistapa sekä uuden tilan omistajan
2126: velvollisuus maksaa korkoa ja kuoletusta siitä osasta, joka
2127: 14 § :n 1 momentin mukaan etukäteen annetaan, niin myös
2128: se etuoikeus, joka täten etukäteen suoritetulla osana 15 § :n
2129: 2 rnomentin mukaan ·on.
2130: XXII          1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2131: 
2132:     Mitä erottamispäätös lunastussummasta tai muuten sisäl-
2133: tää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain voiman lail-
2134: lisena todistuksena ostajan ja lunastussumman suorittajain
2135: velvoituksista.
2136: 
2137:                              27 §.
2138:     Kun lohkominen on maarekisteriin merkitty, on uusi tila
2139: katsottava tulleen vuokramie1hen omaksi ja hallitkoon hän
2140: sitä uusilla ehdoilla sen kalenterivuosipuoliskon alusta, joka
2141: lähinnä seuraa maarekisteriin merkitsemisen jälkeen.
2142: 
2143: 
2144:                              28 §.
2145:     Jos maanomistaja ja vuokramies ovat, sen mukaan kuin
2146: 3, 18 ja 22 § :ssä säädetään, vapaaehtoisesti sopineet siitä,
2147: että vuokramies lunastaa vuokra-alueen tai sen sijasta j.on-
2148: kin muun alueen omaksi, ja jos vuokramies tahtoo käyttää
2149: l unastussumm.an maksamisessa hyväkseen 14 § :n 1 momen-
2150: tissa mainittua avustusta, ilmoittakoon siitä silloin kuin alue
2151: osittama1la erotetaan. Jos maanomistaja silloin ilmoittaa
2152: suostuvansa siihen, että lunastussumma suoritetaan n:iin kuin
2153: 14 §:ssä mainitaan, niin myös siihen että etukäteen suorite-
2154: tuUe osalle tulee 15 §:n 2 momentissa säädetty oikeus sekä
2155: että lunastussumma toistaiseksi talletetaan niin kuin 32
2156: § :n 2 momentissa säädetään, ottakoon toimitusmaanmittari
2157: vuokramiehen pyynnön ja maanomistajan ilmoituksen
2158: pöytäkirjaan ja antakoon asianosaisten allekirjoittaa sen.
2159: Asian enemmästä käsittelystä olkoon voimassa soveltuvilta
2160: kohdin, mitä tässä asetuksessa säädetään vuokra-alueesta,
2161: jonka vuokramies saa tuomioistuimen päätöksen perusteella
2162: omakseen.
2163: 
2164:                             29 §.
2165:     Tämän asetuksen mukaan perustettu uusi tila olkoon
2166: -päivänä--kuuta 191- pienviljelystiloista annetun Ar-
2167: mollisen asetuksen ·alainen sitten kuin on menetelty sanotun
2168: asetuksen 3 §:n määräyksien mukaan.
2169:                           Liite II.                     XXIII
2170: 
2171:                            30 §.
2172:     Jos ehtona 14 § :n 1 momentissa mainitun valtion avus-
2173: tuksen saamiseen on määrätty tämän asetuksen mukaan pe-
2174: rustettuihin pientiloihin sovellettava:ksi sellaisia omistus-
2175: ja käyttöoikeuden rajoituksia, joista mainitaan pientiloista
2176: annetun Armollisen asetuksen 20 §:ssä, hankkikoon kuver-
2177: nööri vuokramiehen suostumuksen näihin, mikäli sitä ei ole
2178: annettu jo maanjako-oikeudessa taikka maanmittaustoimi-
2179: tuksessa.
2180:     Jos vuokramiehen suostumus on saatu, ovat rajoitukset
2181: otettavat 26 § :ssä mainittuun päätökseen; päinvastaisessa
2182: tapauksessa on asia kokonaisuudessaan katsottava rauen-
2183: neeksi ja olkoot 24 § :n määräykset vastaavasti noudatet-
2184: tavat.
2185: 
2186: 
2187:                           6 I_~UKU.
2188: 
2189: Kiinnityksenhaltijain oikeudesta sekä lunastussumman
2190:              tallettamisesta ja nostamisesta.
2191: 
2192:                              31 §.
2193:     Jos kiinteistö, josta vuokra-alue taikka sen sijasta muu
2194: alue on osittamalla erotettu, on kiinnityksen joihdosta taikka
2195: maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännök-
2196: sien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn raha-
2197: tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon erotettu tila sel-
2198: laisesta vastuusta vapaa.
2199:     Veikajalla olkoon s·en sijaan sama oikeus ·lunastussum-
2200: maan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteimistöön.
2201: 
2202:                             32 §.
2203:      Neljännentoista pykälän 1 momentin mukaan suoritet-
2204: tava osa lunastussummasta on siinä tarkoituksessa, kuin 31
2205: § :·n 2 momentissa säädetään, t·oistaiseksi pidätettävä ja kat-
2206: sottava maanomistajan nimeen talletetuksi.
2207: XXIV          1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2208: 
2209:     Samassa tarkoituksessa ovat myös ne kauppasumman
2210: vähenny,smaksut, jotka vuokramies on sitoutunut itse suo-
2211: rittamaan maanomistajalle, ynnä kasvanut korko toistai-
2212: seksi maksettavat sanotun talletuksen haltijalle.
2213:     Täten talletetut varat ovat saatettavat maanomistajan
2214: hyväksi korkoa kasva:maan.
2215: 
2216:                             33 §.
2217:     Maanomistaja olkoon oikeutettu nostamaan talletetun
2218: lumvstnssumman, jos hän osoittaa, että jakamaton kiinteistö
2219: ei ennen uuden tilan siirtymistä vuokramiehen omaksi ollut
2220: panttina sellaisesta saatavasta tahi oikeudesta, kuin 31 §:ssä
2221: mainitaan, taikka näyttää asianomaisten velkojain tahi, lä-
2222: hinnä seuraavassa momentissa mainitussa tapauksessa, oikeu-
2223: den suostumuksen siihen.
2224:     J"os maanomistaja sen paikkakunnan kihlakunnanoikeu-
2225: dessa, jossa kiinteistö on, todistaa että jälellä olevan tilan
2226: arvo on osittamisen tapahduttua uutisrakennuk.sien, uutisvil-
2227: jelyksien taikka parannetun hoidon kautta lisääntynyt lu-
2228: nastussummaa vastaavalla määrällä, antakoon oikeus maan-
2229: omistajan pyynnöstä hänelle luvan lunastussumman nosta-
2230: miseen. Tällaisen asian 'käsittelyyn haastattakoon hakija
2231: kuultaviksi ne, joille kiinteistö on kiinnityksen johdosta
2232: taikka maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien
2233: säännöksien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn
2234: raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta.
2235:     Lunastussummalle juoksevan koron olkoon maanomistaja
2236: oikeutettu nostamaan, mikäli asianomainen velkoja ei hanki
2237: siihen kieltoa.
2238:                             34 §.
2239:     Niin kauvan kuin vuokramiehellä on suoritettavana 34
2240: § :n 2 momentissa mainitun lunastussumman osaa talletuk-
2241: sen haltijalle, olkoon tämä velvollinen pitämään huolta, että
2242: maanomistajan oikeus lunastussummaan tulee kiinnittämällä
2243: kolmatta miestä vastaan turvatuksi. Maanomistajan eri-
2244: tyistä valtuutusta ei siihen tarvita.
2245:                            Liite II.                       XXV
2246: 
2247: 
2248:                               35 §.
2249:     Jos vuokra-alue on osa sukutilast.a, älköön se estäkö alu-
2250: een siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastussumma on
2251: silloin talletet.tava niinkuin 32 § :ssä sanotaan; ja määrät-
2252: köön Senaatin Talousosasto varojen hoitamisesta sillä tavalla
2253: kuin voidaan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoi-
2254: tusta.
2255:     Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat,
2256: jos hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa
2257: omakseen toisen saman arvoisen kiinteistön kuin luovutet-
2258: tukin oli taikka, jos se oli vähäinen osa koko tilasta, käyttä-
2259: neensä jälellä olevan osan parantamiseen niin paljon varoja
2260: kuin luna:stussummaa vastaa; ja julistakoon Senaatti edeUi-
2261: sessä tapauksessa, että hankittu kiinteistö on pidettävä luo-
2262: vutetun sijasta sukutilana.
2263: 
2264: 
2265:                           7 LUKU.
2266:                     Erityisiä säännöksiä.
2267:                             36 §.
2268:     Siihen saakka kunnes uudet vuokraehdot saadaan joko
2269: asianosaisten sopimuksen tahi tuomioistuimen päätöksen pe-
2270: rusteella määrätyiksi, tai kunnes vuokramies saa omistus-
2271: oikeuden vuokra-alueeseen tai sen sijasta muuhun alueeseen,
2272: taikka kunnes hän tilalta muuttaa, noudatettakoon asian-
2273: osais,ten kesken entisiä vuokraehtoja.
2274: 
2275:                             37 §.
2276:     Jos jälkeen 1 päivän tammikuuta 1914 ja ennen tämän
2277: asetuksen voimaan astumista on tehty sopimus, jolla maan-
2278: omistaja on vuokramiehelle luovuttanut vuokra-alueen tai
2279: sen sijasta muun alueen omaksi, sovellettakoon myös siinä
2280: tapauksessa mitä .4 § :ssä säädetään, kun vuokramies kuver-
2281: nöörille ilmoittaa haluavansa nauttia tässä asetuksessa mai-
2282: nittua avustusta ennenkuin päätös alueen erottamisesta on
2283: annettu.
2284:                                                        3
2285: XXVI          1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2286: 
2287:     Jos sellainen päätös on jo annettu, suoritettakoon kui-
2288: tenkin 14 §:n 1 momentissa mainittu osa lunastussummasta
2289: joko tämän asetuksen mukaan tai erikseen määrättävillä eh-
2290: doilla, mikäli avustusta siinä tarkoituksessä pyydetään ja
2291: asianosaiset siitä sopivat.
2292:     Jos vuokramies on siirtynyt toiseen paikkaan ja asian-
2293: osaiset ovat sopineet vuokranantajan rakennuksien siirtä-
2294: misestä uudelle paikalle, olkoot niiden sekä vuokramiehen
2295: rakennuksien siirtämisestä johtuvien siirtokustannuksien
2296: suorittamisesta 12 § :n määräykset voimassa, ja tulee kustan-
2297: nuksien arvioimista varten pitää paikalla katselmus sen
2298: mukaan kuin siitä erittäin säädetään.
2299: 
2300:                              38 §.
2301:     Tässä asetuksessa määrätty valtion toiminta, joka tarkoit-
2302: taa vuokramiesten avustamista saamaan vuokra-alueet
2303: omiksi, annettakoon, jos se tarkoituksenmukaiseksi havai-
2304: taan, julkisen valvonnan alaisena olevan rahalaitoksen tehtä-
2305: väksi, ja säädetään silloin tällaisesta rahalaitoksesta lähem-
2306: min erityisessä asetuksessa.
2307:                             39 §.
2308:     Etumaksusta ja avustuksesta, joka sen lisäksi, mitä tässä
2309: asetuksessa ·on sää<letty, voidaan myöntää valtion varoista
2310: vuokramiehelle hänen siirtyessään uudelle pientilalle, sää-
2311: detään erittäin.
2312:                             40 §.
2313:     Korko ja kuoletus, joka pientilan omistajan on 15 § :n
2314: mukaan suoritettava, kannetaan kruununverojen yhtey<lessä
2315: ja saadaan, jos sitä ei vapaaehtnisesti suoriteta, ulosmitata
2316: siinä järjestyksessä kuin kruunun veroista on säädetty. J ns
2317: v1:vokramies lyhentää pääiomaa suuremmalla summalla kuin
2318: vuotuismaksuun sisältyy, tehköön sen siinä järjestyksessä
2319: kuin erityisesti määrätään.
2320:                           41 §.
2321:    Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset
2322: antaa Keisarillinen Suomen Senaatti.
2323:                          Liite II.                    XXVII
2324: 
2325: 
2326: 
2327: 
2328:                 Ehdotus asetnkseksi eräiden torpan,
2329:            lampnotitilan ja mäkitupa-alueen vnokrauk-
2330:            sesta 12 p:nä maaliskuuta 1909 ~annetun Ar-
2331:            molliseu asetuksen pykälien muitttamisesta.
2332:                             1 §.
2333:     Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
2334: maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan ja
2335: on varustettu sii'hen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu
2336: niillä varustettavaksi.
2337:     Lampuotitila'ksi sanotaan semmoista vuokra'lla olevaa,
2338: maanviljelykseen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua
2339: tilaa, joka hallintonsa puolesta on päätaion alainen.
2340:     Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka annetaan
2341: vuokralle maanviljelys- tai teo'llisuustyöväestöön kuuluvan
2342: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai per-
2343: heen asunto-alueeksi.
2344:     Torppana tai lampuotitilana älköön kuitenkaan pidettäkö
2345: 'vuokra-aluetta tai vuokralle annettua tilaa, jonka viljelty
2346: pinta-ala, luonnonniittyä lukuunottamatta, on vuokrasopi-
2347: musta tehtäessä suurempi kuin viisikolmatta hehtaaria.
2348: 
2349:                             2 §.
2350:    Sopimus 1 § :ssä mainitun maan vuokraamisesta on teh-
2351: tävä määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään kahdeksi-
2352: kymmeneksiviideksi vuodeksi. Uutistorpasta älköön vuokra-
2353: sopimusta kuitenkaan tehtäkö lyhemmäksi kuin viidenkym-
2354: menen vuoden ajaksi. (Poist.).     -
2355:      Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajaval-
2356: ta.inen omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kau-
2357: XXVIII        1914.- V. M.- Esity~ N:o 1.
2358: 
2359: aksi, kuin vajavaltaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu
2360: tuomioistuimen päätökseen, vahintään viideksi vuodeksi.
2361:     Jos ( poist.) vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-
2362: ajasta, taikka jos vuokra-aika on muissa kuin 2 momentissa
2363: mainituissa tapauksissa (poist.) määrätty (poist.) muulla
2364: tavalla kuin 1 momentissa säädetään, olkoon ·sopimus voi-
2365: massa kaksikymmentäviisi vuotta.
2366:     Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maalis-
2367: kuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä 'lahtöpäivänä. Jos
2368: sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin las-
2369: kettava, noudatettakoon sitä määräystä.
2370:                                3 §.
2371:     Vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty ja vuokra-
2372: kirjaan koko se vastike merkitty, joka vuokramiehen on saa-
2373: mistaan eduista todellisesti suoritettava. Älköön vuotuista
2374: vuokramaksua · vuokrakauden ajalla uudestaan määrättäkö.
2375: Jos vuokra-aika on yli kaksikymmentäviisi vuotta, olkoon
2376: kuitenkin oikeus vuokrakirjassa sopia, että vuokramaksu
2377: voidaan, kun kaksikymmentäviisi vuotta on sen edellisestä
2378: määräämisestä kulunut, määrätä uudelleen. Jolleivät asian-
2379: osaiset silloin uudesta vuokramaksusta sovi, on se vuokra-
2380: lautakunnan määrättävä. A lköön vuokramaksua kuitenkaan
2381: vuokramiehen vuokrakauden aikana tekemien parannuksien
2382: perusteella korotettako.
2383:     Vuo'krasopimukseen olkoon (poist.) oikeus ottaa sellai-
2384: nen määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä
2385: ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla käyvän
2386: hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä.
2387:     Jos asianosaisten välillä syntyy erimielisyyttä siitä, mikä
2388: hinta on pidettävä paikkakunnalla käypänä, on se vuokra-
2389: lautakunnan määrättävä viideksi vuodeksi kerrallaan.
2390:     Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on oikeus
2391: siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 21 § :ssä.
2392:                             6 §.
2393:    Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
2394: vaksi. (Poist.). Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan lailli-
2395:                           Liite II.                     XXIX
2396: 
2397: sesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät ( poist.) ole vuokra-
2398: miehelle kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään
2399: paikalla tarkastuksen, jos se havaitaan tarpeemseksi. Vah-
2400: vistuksesta on sekä kummankin asianosaisen että vuokra-
2401: lautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä mer-
2402: kintä, jossa myös on mainittava aika milloin vuokrakirja
2403: vahvistettiin. Jollei vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt
2404: päätöksessä mainittavat.
2405:     Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
2406: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
2407:     Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
2408: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
2409: muskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voi-
2410: massa mitä 1 ja 2 momentissa 'On säädetty.
2411: 
2412: 
2413:                              7 §.
2414:     Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokrakirjan
2415: nojalla; jota ei ole 6 § :ssä määräty,ssä järjesty~sessä tut
2416: kittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen maata
2417: tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies, vuok-
2418: ranantajalle toimittamansa haasteen nojalla, kihlakunnan-
2419: oikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus mer-
2420: kitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun
2421: saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä on
2422: sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos
2423: katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen
2424: rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokra-
2425: maksusta, ja oikeus havaitsee, että vuokraehdot eivät ole
2426: vuokramiehelle kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen
2427: olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioonottamalla
2428: vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:ssä (poist.) säädetään. Tä-
2429: ten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin lail-
2430: lisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
2431:     Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huolimatta
2432: ei tee kirjallista vuokra,sopimusta, ja .ios hän kuuden kuu-
2433: kauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille
2434: XXX           1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2435: 
2436: semmoista oikeudenkäyntiä kuin 1 momentissa sanotaan,
2437: olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
2438:     V uokmsopim~tksen pitentymisestä erinäisissä tapauksissa
2439: vuokra-ajan päättyessä säädetään 44- §:n 3 momentissa.
2440: 
2441:                             17 §.
2442:     Jos torppaan tai 1ampuotitilaan kuuluva, sen viljelemi-
2443: seen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on
2444: tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuotta-
2445: musta hävinnyt tahi niin vahingoittunut, että se on uudes-
2446: taan rakennettava, on vuokranantajan, ellei ole toisin sovittu,
2447: toimitettava uudestarakentaminen.
2448:     Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu,
2449: on vanhuuttaan rapp,eutunu't ja katselmuksessa julistettu
2450: kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, vuokran-
2451: antajan tilan tai päätaion alueelta osotettava tahi sinne han-
2452: kittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeelliset
2453: puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä vuokra-
2454: miehen hankittava muut aineet ja suoritettava uutisra'ken-
2455: nustyö. Uudesta rakentaminen on toimitettava molempien
2456: asianosaisten hyväksymän suunnitelman mukaan. Jollei
2457: sopimusta saada aikaan, on asia vuokralantakunnan pää-
2458: tettävä.
2459:     Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon myöskin,
2460: jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden .rakennuk-
2461: sen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla yleisesti
2462: käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-
2463: alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan välttämät-
2464: tömäksi.                 •
2465:     Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan velvolli-
2466: suudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankkimiseen
2467: sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuotitilaan kuulu-
2468: vain, maanviljelykseen tarpeellisten rakennusten kunnossa-
2469: pitoon.
2470:     Jos vuokranantaja ei täytä, mitä hän näissä ta]Jauksissa
2471: aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään, olkoon
2472: vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuksella hank-
2473:                           Liite II.                    XXXI
2474: 
2475: kia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö taikka sa-
2476: noutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies olkoon myös-
2477: kin oikeutettu vahingonkorvaukseen.
2478: 
2479:                              20 §.
2480:     Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramiehelle
2481: annettava viimeistään vuorokautta ennen, ellei päivätöiden
2482: suorittamisen aja.sta erittäin ole sovittu.
2483:     Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokranantajalta
2484: saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut tai puolestaan
2485: lähettänyt työvelvollisuutta suorittamaan toisen henkilön,
2486: johon vuokranantaja voi kohtuuden 1nukaan tyytyä, ja ellei
2487: vuokramiehelle annettua sanaa ole peruutett·u edellisenä päi-
2488: vänä, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivätyötä vastaan-
2489: ottamasta.
2490:                             25 §.
2491:     Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on parantanut
2492: vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten ja muiden
2493: laitosten puolesta, jotka ovat vilj-elykseen tarpeelliset, on
2494: oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten
2495: päättyessä katselmuksen mukaan saamaan vuokranantajalta
2496: korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä vuokraesineelle on
2497: näiden parannusten kautta tullut, ei kuitenkaan s,itä kustan-
2498: nusta enempää kuin työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa
2499: tai vuokrasuhteen muuten päättyessä olisi mennyt.
2500:     Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokra-
2501: mies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan huo-
2502: neista sekä vuokramaalla toimeenpan~mistaan viljelysparan-
2503: nuksista. Älköön kuitenkaan huoneista maksettavaa kor-
2504: vausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mii:ä sellaisen perheen,
2505: jota 1 '§:n 3 momentissa tarkotetaan, paikkakunnalla taval-
2506: liset asuinhuoneet välttämättömine ulkohuoneineen arvioi-
2507: daan maksavan.
2508:     Jos joku on maanomistajan luvalla vuokraamisen tarko-
2509: tu,ksessa alkanut viljellä tämän maata tai siihen rakentaa
2510: ja jos maanomistaja ei sittemmin suostu sellaisiin vuokra-
2511: XXXII         1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2512: 
2513: ehtoihin, jotka voidaan säädetyssä järjestyksessä vahvistaa,
2514: olkoon vuokramies alueesta luopttessaan oikeutettu saamaan
2515: maanomistajalta korvausta tekemistään rakennuksista sekä
2516: paranmtksista niinkuin 1 ja 2 momentissa on säädett~J.
2517: 
2518:                                 29 §.
2519:     Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joita vuokran-
2520: antaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan lopussa
2521: }Jois, ellei ole toisin sovittu; pankoon myös ra:kennusten sijan
2522: kuntoon. Jos hän ei vie rakennuksia pois yhden vuoden ku-
2523: luessa, olkoon maanomistaja oikeutettu julkisella huutokau-
2524: yalla myymään ne vuokramiehen laskuun.
2525: 
2526:                              32 §.
2527:      Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henki-
2528: lölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.
2529: Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä vuok-
2530: rakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maanomista-
2531: jan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokra-
2532: lautakunnan tutkittava ja päätettävä.
2533:     Siirtosummaa älköön määräMäkö sitä korvausta suurem-
2534: maksi, jonka vuokramies 25 § :n nojalla olisi oikeutettu saa-
2535: maan, jos vuokralmusi silloin päättyisi, elleivät erityiset
2536: seikat niinkuin rautatien rakentaminen ja teollisuuslaitok-
2537: sen perustaminen aiheuta siirtosumman määräämistä kor-
2538: keammaksi. Siirtosu.mman arvioimista varten on siirtokirja
2539: alistettava vuokralautakunnan vahvistettavaksi; ja nou-
2540: dattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen ja siirtokirjaan
2541: siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6 § :ssä on sanottu.
2542:     Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeutensa
2543: muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan, olkoon
2544: vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
2545:     Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin vuok-
2546: ramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen taikka
2547: jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeu-
2548: tettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa siitä tie-
2549:                           Uite II.                    XXXIII
2550: 
2551: don, Junastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 momentissa
2552: mainitusta siirtosummasta.
2553: 
2554:                             34 §.
2555:     Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot
2556: hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuok-
2557: rasopimusta vuokrakauden loppuun.
2558:     Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä,
2559: olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksis-
2560: taan sa;mallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos sitä
2561: vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuole-
2562: ma;sta ja .ios vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan voi-
2563: van uuteen vuokramieheen tyytyä.
2564:     Samallainen oikeus olkoon myös muulla vuokramiehen
2565: oikeudenomistajalla. Kuitenkin olkoon maanomistaja oikeu-
2566: tettu kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vaatimus
2567: on tehty lunastamaan itselleen vuokraoikeuden siitä sum-
2568: masta, jonka vuokramies olisi ollut oikeutettu saamaan kor-
2569: vauksena tekemistään parannuksista, jos vuokrasuhde olisi
2570: hänen kuollessansa lakannut.
2571:     Perinnönjaossa älköön mwkraoikeutta arv,ioitako edelli-
2572: sessä momentissa mainittua korvaussummaa suuremmaksi.
2573: 
2574:                             44 §.
2575:     Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden umpeenkuluttua
2576: ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokrasopimus lakkaa ir-
2577: tisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava seuraavan
2578: vuokravuoden lopussa. Jos irtisanominen tapahtuu 17, 36
2579: tai 37 § :n nojalla, olkoon vuokramiehellä, jos hän ei tahdo
2580: hyväkseen nauttia tässä mainittua lähtöaikaa, oikeus luopua
2581: vuokra-alueesta sinä lähtöpäivänä, joka lähinnä seuraa kaksi
2582: kuukautta irtisanomisen jä.lestä. (Poist.).
2583:     Jos irtisanorninen tapaht~tu 41 §:n nojalla, olkoon vuok-
2584: ramies velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä, ellei oi-
2585: keus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on jo sitä
2586: ennen muuttaminen. Sama olkoon laki, jos vuokramies on
2587: menettänyt vuokraoikeutensa.
2588: XXXIV         1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2589: 
2590:     Jos vuokramies pysyy paikoillaan kuusi kuukautta sen
2591: jälkeen kuin vuokra-aika on loppunut, eikä vuokranantaja
2592: ole käskenyt häntä muuttamaan pois, katsottakaan entinen
2593: vuokrasopimus sellaisenaan pitennetyksi kymmenen vuoden
2594: ajaksi. Sama olkoon laki, kun näin pitennetty vuokra-aika
2595: edelleen yhden tai useamman kerran päättyy.
2596:                                51 §.
2597:      Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakunnan
2598: puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon toi-
2599: sille katselmusmiehille. (Poist.} Toiselle asianosaiselle on
2600: hakijan annettava todistettavasti tieto vähintään kahdeksan
2601: päivää ennen toimitusta. .T os joku asianosaisten valitse-
2602: mista katselmusmiehistä jää katselmu'kseen tulematta, valit-
2603: koon asianosainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosai-
2604: nen ei sitä tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet
2605: sopivan henlrilön katselmusmieheksi. Jos kutsumuksen saa-
2606: nut asianosainen jää pois, älköön se estäkö katselmuksen
2607: toimi tt.amista.
2608:      Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnan kautta
2609: syystä tai tois·esta saada riittäväksi katsottavan ajan kuluessa
2610: pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jommankumman
2611: asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toimittamiseen.
2612: 
2613:                              55 §.
2614:     ,Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakunnan
2615: toimitukseen tai päätökseen, hakekoon siihen muutosta kih-
2616: lakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava
2617: vastapuolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa katselmuk-
2618: sen jälestä; muussa tapauksessa jääköön katselmuslautakun-
2619: nan toimitus ja päätös voimaan ja pantakoon päätös täytän-
2620: töön, niinkuin ulosottolaissa säädetään välitystuomiosta.
2621:     O!keus pitäköön vuokra-alueella katselmuksen, jos katsoo
2622: sen tarpeelliseksi.
2623:                              57 §.
2624:     Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakun ta. Jos
2625: katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useampia
2626:                           Liite II.                     XXXV
2627: 
2628: 
2629: vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta on
2630: sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava läänin
2631: kuvernöörille ja paikkakunnan tuomarille.
2632:     Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä asetuksessa
2633: on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta kos-
2634: kevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen vä-
2635: lillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä ot-
2636: taa riitakysymys molempien riita:puolten tai heidän lailli-
2637: sesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa käsitel-
2638: täväksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi.
2639:     Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja, joka on
2640: kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellaisen :oovin-
2641: non täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä ulosottolaissa
2642: välitystuomiosta säädetään.
2643:      Asianosainen, joka ei ole noudattanut vuokralautakunnan
2644: kutsumusta saapuroaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyt-
2645: tänyt laillista estettä, rangaistakoon kihlakunnanoikeudessa
2646: virallisen syyttäjän kanteesta enintään kolmensadan markan
2647: sakolla. Sama olkoon laki, jos asianosainen asiata vuokm-
2648: lautakunnassa käsiteltäessä lähtee pois siihen vuokralauta-
2649: kunnalta lupaa saamatta taikka laillista asiamiestä aset-
2650: tamatta.
2651:      Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa valtion
2652: .ia kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia tietoja
2653: sekä yksityisine henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
2654: 
2655:                              59 §.
2656:     Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne (poist.) maan-
2657: omistajat, jotka kunnassa tai piirissä ovat torpan, lampuoti-
2658: tilan tai mäkitupa-alueen vuokra1leantajia, joko yhden tai
2659: kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä sekä kunnassa
2660: tai piirissä asuvat torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-
2661: alueitten vuokramiehet saman määrän varsinaisia ja varajä-
2662: seniä. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies viimeistään
2663: syyskuussa sinä vuonna, jonka loputtua valittujen on lauta-
2664: kuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella valitsijalla yksi
2665: U.äni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
2666: XXXVI        1914.- V. M.- Esitys N:o 1.
2667: 
2668:     Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaalioi-
2669: keutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
2670:     Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan jäsen
2671: käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman kuin yhden
2672: äänivaltaisen puolesta.
2673:     Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaali-
2674: lnettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista
2675: tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä mää-
2676: räyksiä.
2677:                            60 §.
2678:     V uokralauta:kunnan jäsenet valitsevat, vanhimman jäse-
2679: nen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohtajan ja
2680: varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa kaikkia ää-
2681: niä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja ja varapuheen-
2682: johtaja paikkakunnan kihlakunnanoikeuden määrättävä .ia
2683: on tätä varten toimitusta johtaneen vuokralautakunnan jä-
2684: senen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus oikeuden puheen-
2685: johtajalle.
2686:      Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on va-
2687: littu, on hänen läänin kuvernöörille ja paikkakunnan tuo-
2688: marille annettava tieto sekä omasta että vuokralautakunnan
2689: jäsenten vaalista.
2690:                            65 §.
2691:     {Poist.).
2692:     Palkkiot tulo- .ia lähtökatselmuksista suorittaa etukä-
2693: teen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisverojen ta:ksotuk-
2694: sen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alaisten, 59 § :n
2695: 1 momentissa mainittujen vuokrananta.iain ja vuokramiesten
2696: maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kunnallisvero-
2697: jen kannassa.
2698:     Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkit-
2699: koon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustan-
2700: nubet jommankumman asianosaisen vai molempien yhtei-
2701: sesti maksettavat.
2702:     Muista toimituksista maksetaan palkkio vttokralautakun-
2703: nan puheenjohtajalle valtion varoista ja vuokralautakunnan
2704:                           Liite II.                  xxxvn
2705: 
2706: jäsenille kunnan varoista; valtion varoista suoritettavan
2707: palkkion suuruudesta antaa senaatti tm·peellisia määräyksiä.
2708:     Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritettava
2709: palkkio, niin myös vuokralautakunnan jäsenille kunnan ylei-
2710: sistä varoista suoritettava palkkio sekä asiakirjain lunastus-
2711: maksu lasketaan taban mukaan, jonka kihlakunnanoikeus
2712: kuntakokouksen esityksestä tutkii ja noudatettavaksi vah-
2713: vistaa.
2714:                               68 §.
2715:     Vuokralautakunnan päätökseen älköön (poist.) 17 §:n
2716: 2 momentin, 31 § :n 2 momentin j,a 41 §:n 1 momentin mai-
2717: nitsemissa tapauksissa muutosta haettako.
2718:     J o'ka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
2719: joka· tahtoo· valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on
2720: ollut jäävillineo tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että
2721: vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe,
2722: hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
2723: joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän
2724: kuluessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.
2725: 
2726:                           70 §.
2727:    Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin (poist.) kat-
2728: soo sen tarpeelliseksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa
2729: (poist.).
2730:                          71 §.
2731:     Hovioikeuden vuokra-asioissa antamaan tuomioon Ja
2732: kihlakunnanoikeuden päätökseen asiassa, joka        mainitaat~
2733: 3 §:n 3 momentissa, älköön muutosta haettako.
2734: 
2735:                            79 §.
2736:     Tämä asetus ei koske vuokrausta, jonka esineenä on
2737: kruununtaloon, kuninkaankartanoon, sotilas- ja siviilivirka-
2738: kunnan sekä papiston virkataloon ja kaupungin yhdistettyyn
2739: maahan kuuluva torppa tai mäkitupa-alue, sekä kaupungin
2740: muuhun maahan kuuluva torppa, lampuotitila tai mäkitupa-
2741: alue.
2742: XXXVIII      1914.- Y. M.- Esitys N:o 1.
2743: 
2744:     Älköön tätä asetusta myöskään soveUettako valtion tai
2745: kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankkimain
2746: tilanosien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä myöskään
2747: huoneenvuokraan, va:ikka tonttimaa sisältyykin sellaiseen
2748: vuokraan eikä myöskään sellaiseen taajaväkiseen maalaisyh-
2749: dyskuntaan kuuluvan maa-alueen vuokraukseen, jota tarkoi-
2750: tetaan Keisarillisessa asetuksessa 15 p:ltä kesäkuuta 18.98.
2751: 
2752:                             82 §.
2753:     Vuokralautakunnan pöytäkirjat ja muut asiakirjat nii-
2754: hin kuuluvine liitteineen ynnä niistii tehdyt luettelot on sen
2755: puheenjohtajan säilytettävä sillä tavalla ja siinä paikassa,
2756: kuin kuntakokous määrää, sekä toimesta erotessansa jätettävä
2757: seuraajallensa. Säilyttämisestä johtuvat kustannukset suo-
2758: ritetaan kunnan varoista.
2759:                          Uite II.                   XXXIX
2760: 
2761: 
2762: 
2763: 
2764:                Ehdotus asetukseksi 3 panana S) ys-
2765:           kuuta 1886 annetun metsälain 20 §:n muut-
2766:           tamisesta.
2767: 
2768:                             20 §.
2769:     Se, joka tästä lähtien otetaan lampuodiksi, älköön ol'ko
2770: oikeutettu ilman maanomistajan luvatta itse tahi toisen
2771: kautta ha'kkaamaan metsää, joka kuuluu hänen viljelemäänsä
2772: tilaan. Jos maanomistaja on myöntänyt semmoisen hak-
2773: kauksen suuremmasta tai pienemmästä osasta metsäänsä an-
2774: tamatta samalla erityistä lupaa saatujen metsäntuotteiden
2775: myymiseen, käytettäköön metsää ainoastaan talontarpeiksi.
2776:     Sama laki olkoon torppareista 'sekä muista henkilöistä,
2777: jotka toisen maalla asuvat.
2778:     Jos metsänkäyttötapaa ei ole vuokrasopimuksessa lä-
2779: hemmin määrätty, olkoon maanomistaja oikeutettu saamaan
2780: sen järjestetyksi järkiperäisen metsänkäytön vaatimuksien
2781: mukaan siihen katsomatta milloin vuokrasopimus on tehty.
2782: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1914.
2783:            1914. -   8. V. M. -   Esitys N:o 1.
2784: 
2785: 
2786: 
2787: 
2788:                Suuren valiokunnan mietintö
2789:            N :o 6 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
2790:            tyksen johdosta, joka koskee maanvuokraolojen
2791:            järjestämistä.
2792: 
2793:     Armollisessa esityksessä N :o 1 olevan ehdotuksen ase-
2794: tukseksi, sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13
2795: p :nä 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
2796: tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista, ynnä Maata-
2797: lousvaliokunnan sen johdosta antaman mietinnön N :o 8 on
2798: Eduskunta, ensimäisen käsittelyn toimitettuaan, V. J :n 57
2799: § :n mukaisesti Hthettänyt Suureen valiokuntaan.
2800:     Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt
2801: puoltaa as·etusehdotusta h·yväksyttäväksi sellaisena kuin se
2802: on Maatalousvaliokunnan mietinnössä, kuitenkin alempana
2803: mainituilla muutoksilla.
2804:     Kun säännökset armollisessa esityksessä olevan asetus- 2 §.
2805: ehdotuksen 2 §:n 1 momentissa ovat epämääräiset ja sem-
2806: moisina omansa synnyttämään pitkäaikaisia riitoja vuokran-
2807: antajan ja vuokramiehen välillä eivätkä ne toimenpiteet,
2808: joista mainitaan saman pykälän 2 momentissa, ole Fitä laa-
2809: tua, että niiden vuoksi olisi syytä tehdä poikkeusta siitä,
2810: mitä 1 §:ssä säädetään, on Suuri valiokunta ehdottanut ase-
2811: tusehdotuksen 2 § :n kokonaan poistettavaksi, josta on seu-
2812: rannut että 4 § on eri rnomenttina liitetty lähinnä edelliseen
2813: pykälään.
2814:     Näiden muutosten johdosta ovat asetusehdotuksen pykä-
2815: lät saaneet toisen numerojär.jestyksen.
2816:     Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Suuri valiokunta
2817: kunnioittaen ehdottaa,
2818: 
2819:               että Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
2820:            ilmoittaisi hyväksyneensä armollise.rtsa esity k-
2821: 2          1914.- S. V. M.- Esitys N:o 1.
2822: 
2823:             sessä olevan asetusehdotuksen muutettuna näin
2824:             kuuluvaksi:
2825: 
2826: 
2827: Asetus, sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13
2828: p:nä 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
2829:        tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
2830: 
2831:                           1 §,
2832:     Kuten Maatalousvaliokunnan mietinnössä.
2833: 
2834:                           (2 § poist.)
2835: 
2836:                         2 (3 ja 4) §.
2837:     Jos vuokramiehellä on 1 § :n mukaan jatketun vuokra-
2838: sopimuksen perusteella metsänkäyttöoikeus, olkoon vuokran-
2839: antajana valta saada se vuokrrumiehen kotitarpeen mukaan
2840: rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi. Vuokranantaja olkoon
2841: myös oikeutettu toiS'elle alueelle siirtämään vuokramiehen
2842: metsänkäyttöoikeuden, ellei uuden alueen käyttäminen tuota
2843: vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
2844:     Jos tässä pykälässä mainitut rajoitukset ja muutokset
2845: supistavat vuokramiehen etuja taikka muuten tuottavat hä-
2846: nelle haittaa, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan.
2847:     Mitä tässä on säädetty, ei koske sellaista vuokra-aluetta,
2848: jonka vuokramies taikka hänen saantomiehensä on perinnön
2849: vastikkeena saanut.
2850:                             3 §.
2851:     Kuten 5 '§ Maatalousvaliokunnan mietinnössä.
2852: 
2853:                               4 §.
2854:     Kuten 6 § Maatalousvaliokunnan mietinnössä.
2855: 
2856:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1914.
2857: 
2858: 
2859: 
2860:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
2861:          1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 1.
2862: 
2863: 
2864: 
2865: 
2866:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
2867:            n en vastaus armolliseen esitykseen maan-
2868:            vuokraolojen järjestämisestä.
2869: 
2870: 
2871: 
2872: 
2873:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
2874:               ja Suuriruhtinas l
2875: 
2876: 
2877: 
2878: 
2879:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
2880: tyksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen
2881: asetukseksi, sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13
2882: 2        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 1.
2883: 
2884: paiVana 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja
2885: mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
2886:     Kun asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
2887: vuokrauksesta 12 päivältä maaliskuuta 1909 julkaistiin,
2888: määrättiin samana päivänä annetulla n. s. taannehtivalla
2889: asetuksella erinäiset, asetuksessa tarkemmin main:itut vuok-
2890: rasopimukset pitennetyiksi enintään seitsemällä vuodella.
2891: 'l'ämän lainsäädäntötoimenpiteen tarkoituksena oli luoda
2892: väliaika, joka helpottaisi vuokraolojen järjestymistä uuden
2893: lainsäädännön mukaisesti ja jonka kuluessa voitaisiin ryh-
2894: tyä tarpeellisiin uusiin toimenpiteisiin vuokramiesten ase-
2895: man turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Koska mainittu piten-
2896: nysaika kuitenkin on osottautunut tarkoitukseensa riittä-
2897: mättömäksi, on armollisessa esityksessä ehdotettu tätä aikaa
2898: edelleen pitennettäväksi ja annettavaksi muita vuokraolojen
2899: väliaikaista järjestämistä tarkoittavia säännöksiä.
2900:     Niiden virallisten ennakkotietojen mukaan, jotka Edus-
2901: kunnan Maatalousvaliokunta on käytettäväkseen saanut, tu-
2902: lee vuonna 1916 päättyvien vuoluasopimuksien lukumäärä
2903: olemaan kaikkiaan noin 61,000, vuosina 1916-1922 päätty-
2904: vien noin 76,000, sekä sen jälkeen päättyvien sopimuksien
2905: lukumäärä vuoteen 1930 saakka noin 1,600 ja sittemmin noin
2906: 1,500 vuodessa. Torpasta, lampuotitilasta ja mäkitupa-
2907: alueesta tehtyjä vuokrasopimuksia, jotka päättyvät vuonna
2908: 1916, on suhteellisesti enin Uudenmaan läänissä eli 47,3 %
2909: kaikista siellä voimassa olevista vuokrasopimuksista ja
2910: Mikkelin läänissä 40,1 % sekä vähimmin Vaasan läänissä eli
2911: 22,9 % ja Oulun läänissä 22,s %, vastaavien lukujen ollessa
2912: Hämeen läänissä 38,7, Viipurin läänissä 32,7, Turun ja Po-
2913: rin läänissä 31,9 sekä Kuopion läänissä 31,5.
2914:     Vuokraolojen lopulliseen järjestämiseen tarpeelliset
2915: lainsäädäntötoimenpiteet eivät voi tulla suoritetuiksi niin
2916: pian, että niiden vaikutus ennättäisi esiintyä jo vuonna 1916
2917: tai lähivuosina sen jälkeen. Vuokraoloissa saattaa sen vuoksi
2918: syntyä asiain tila, joka voi tuoda mukanaan ristiriitoja ja
2919: hankausta vuokranantajien ja vuokramiesten kesken. Tämän
2920: estämiseksi on välttämätöntä ryhtyä väliaikaisiin toimen-
2921:              Maanvuokraolojen järjestäminen.                  3
2922: 
2923: piteisiin. Tosin eivät ne, kuten edellä mainituista tilasto-
2924: tiedoista ilmenee, ole yhtä tärkeitä kaikissa osissa maata,
2925: mutta tämä seikka ei kuitenkaan vähennä niiden välttä-
2926: mättömyyttä vuokraoloja koko maassa silmällä pidettäessä.
2927:      Armollisessa esityksessä ehdotettu lainsäädäntötoimi to-
2928: sin koskee saavutettuja oikeuksia, joihin nähden lainsäätä-
2929: jän on noudatettava erityistä varovaisuutta. Huomioon on
2930: kuitenkin otettava, että tässä on kysymyksessä yleinen, koko
2931: maan menestymistä koskeva etu sekä suurilukuisen vähä-
2932: väkisen väestönosan aseman vakaannuttaminen. Lisäksi on
2933: huomattava, että 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun,
2934: torpan, lampuotitilan ja mitkitupa-alueen vuokrausta koske-
2935: van n. s. taannehtivan asetuksen tarkoitusperä jää saavutta-
2936: matta ja sen säätrumä rpitennys vuokrasuhteissa suurelta
2937: osalta turhaksi, jollei vuokrasopimuksia edelleen pitennetä
2938: kunnes vuokraolot on saatu lopullisesti järjestetyiksi. Kai-
2939: ken tämän tähden katsoo E·duskunta, että edellä lausutun
2940: epäilyksen on väistyttävä ja että siis kysymyksessä olevaan
2941:  lainsäädäntötoimeen on ryhdyttävä.
2942:      Viime valtiopäivillä Eduskunta hylkäsi samallaisen
2943:  armollisen esityksen kuin esillä ·oleva siitäkin syystä, ettei
2944:  Eduskunnalla ollut tietoa siitä, milloin ylempänä kosketel-
2945:  tuihin, asian lopullista järjestelyä tarkoittaviin toimenpi-
2946:  teisiin voitaisiin ryhtyä ja mihin suuntaan ne tulisivat käy-
2947:  mään. Olisi sen vuoksi ollut erittäin suotava, että Edus-
2948:  kunta nyt olisi saanut käsitellä armollista esitystä mainittua
2949:  järjestelyä koskevien ehdotuksien yhteydessä. Koska kui-
2950:  tenkin ·on todennaköistä, että Hallitus, kun ·sen asettaman
2951:  maanvuokrakomitean työt nyttemmin ovat valmistumassa,
2952:  ensi tila.ssa Eduskunnalle jättää armollisen esityksen asiasta,
2953:  ja kun Eduskunnalla maanvuokrakomitean ehdotusten pe-
2954:  rusteella, j.otka Eduskunta on nähtävä:kseen saanut, on ollut
2955:  tilaisuus tutustua si~hen suuntaan, johon nämä ehdotukset
2956:  tulevat käymään, katsoo Eduskunta, että edellä mainittu
2957:  este armollisen esitY'ksen periaatteelliseen hyväksymiseen
2958:  ainakin osaksi on poistunut.
2959:            4        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 1.
2960: 
2961:                Armollisessa esityksessä ehdotetun lainsäädäntötoimen
2962:            tarkoituksena on järjestää maanvuokraolot vain väliaikai-
2963:            sesti. Tämän vuoksi on Eduskunnan mielestä näitä toimen-
2964:            piteitä harkittaessa pidettävä silmällä, ·etteivät ne vaikeuta
2965:            sanottua vuokra'Olojen lopullista järjestelyä eivätkä enna-
2966:            kolta sido lainsäätä;jää. Näin ollen ja kun niiden vuokra-
2967:            miesten asemaa, jotka tämän asetuksen mukaan ei"\!ät tuli.si
2968:            saamaan vuokras.opimuksiaan pitennetyiksi, ei olisi tehtävä
2969:            epäedullisemmaksi kuin niiden, joita lopulliset toimenpiteet
2970:             tulevat koskemaan, on Eduskunta hyväksynyt vain sellaisia
2971:             määräyksiä poikkeukseksi yleiseen vuokra-ajan jatkamiseen,
2972:             joita voidaan olettaa 'Otettavan vuokraolojen lopullista jär-
2973:             jestä;mistä koskeviin asetuksiin.
2974: 
2975: 1 §.           Samalla kuin Eduskunta edellä esitetyn nojalla on
2976:            yhtynyt armollisessa esityksessä lausuttuun periaatteeseen
2977:            vuokrasopimuksien pitentämisestä, katsoo Eduskunta myös
2978:            asetusehdotuksen 1 § :ssä sitä varten ehdotetun ajan riittä-
2979:            väksi antamaan takeita siitä, että sen kuluessa vuokraolojen
2980:            lopullista järjestelyä varten tarpeelliset toimenpiteet ennä-
2981:            tetään saattaa käytäntöön.
2982: (2 §.)         Vuokrasopimuksien pitentämistä koskevasta säännöstä on
2983:            armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 2 §:ssä mai-
2984:            nittu erinäisiä poikkeustapauksia, joissa vuokranantajal'le on
2985:            myönnetty oikeus saada vuokra-alue haltuunsa pitennetyn
2986:            vuokra-ajankin kuluessa. Ottaen huomioon, että kysymyk-
2987:            sessä oleva lainsäädäntötoimi on tarkoitukseltaan väliaikai-
2988:             nen, ja kun säännökset puheena dlevan pykälän 1 momentissa
2989:             ovat epämääräiset ja semmoisina omansa synnyttämään pit-
2990:             käaikaisia riitoja vuokranantajan ja vuokramiehen välillä,
2991:             eivätkä ne toimenpiteet, joista mainitaan saman pykälän 2
2992:             momentissa, ole sitä laatua, että niiden vuoksi olisi syytä
2993:             tehdä poikkeusta siitä, mitä 1 § :ssä säädetään, on Eduskunta
2994:             päättänyt asetusehdotuksen 2 § :n kokonaan poistettavaksi.
2995: 2 (3) §.        Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 3 § :n
2996:             1 momentissa on määrätty että, jos vuokramaksu ei vastaa
2997:             vuokramiehen nauttimia etuja, vuokranantaja on ·oikeutettu
2998:               Maanvuokraolojen järjestäminen.                 5
2999: 
3000: saamaan sen uudelleen määrätyksi. Edellä mainitut tilas-
3001: tolliset ennakkotiedot osottavat, että torpista ja lampuoti-
3002: tiloista tehtyjen sellaisten vuokrasopimuksien lukumäärä,
3003: JOISsa vuokra-aika on juokseva, on koko maassa 26,s %,
3004: niistä Uud·enmaan läänissä suhteelEsesti enin eli 50,6 %
3005: siellä voimassa olevista vuokrasopimuksista ja Vaasan
3006: läänissä väihimmin eli 12,5 %.             Kun kysymyksessä
3007: oleva vuokramaksun järjestely etupäässä tulisi koskemaan
3008: juuri tällaisia vuokrasopimuksia, mutta näiden lukumäärä
3009: muihin vuokrasopimuksiin verraten koko maassa on varsin
3010: pieni, ei Eduskunta, ottaen huomioon kysymyksessä olevan
3011: lainsäädäntötoimen väliaikaisen luonteen sekä että vuokra-
3012: maksun järjestelystä epäilemättä tulisi aiheutumaan paljon
3013: riitaisuuksia, ole katsonut pakottavaa syytä olevan puheen-
3014: alaisen vuokramaksun järjestelyyn. Kun sitä paitsi
3015: suurimmat epäkohdat vuokramalksuun nähden ilmenevät
3016: vain sellaisissa määräaikaisissa vuokrasopimuksissa, joissa
3017: vuokra-aika on yli 50 vuotta, mutta näiden lukumäärä koko
3018:  maassa on ainoastaan 0,2 %, on Eduskunta poistanut mai-
3019:  nitun 1 momentin sekä siitä johtuen myös saman pykälän
3020:  4 ja 5 momentin.
3021:      Niistä vuokramiehen etuja koskevista rajoituksista, jotka
3022:  mainitaan armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen
3023:  3 §:n 2 momentissa, on Eduskunta poistanut säännöksen lai-
3024:  dunoikeudesta, koska tämän oikeuden jatkaminen kysymyk-
3025:  sessä olevaksi vuokrasopimuksien pitennysajaksi ei tuota
3026:  vuokranantajan karja- eikä metsätaloudelle sanottavaa hait-
3027:  taa, sekä siitäkin ·syystä, että laidunoikeuden uudestaan jär-
3028:  jestäminen saattaa synnyttää riitaisuu'ksia vuokranantajan
3029:  ja vuokramiehen kesken. Yleensä lienevät maanomist!l!jat
3030:  järjestäneet laidunolonsa niin, että metsänlaidun, etenkin
3031:  varsinaisissa torppariseuduissa, merkitsee heille verrattain
3032:  vähän. Sen sijaan on metsälaidun torpparerlle, jotka maata-
3033:  loudellisessa kehityksessä eivät ole voineet seurata maan-
3034:  omistajain rinnalla, erittäin tärkeä. >Siltä varalta että vuok-
3035:  ranantaja sillä alueella, jota vuokramies on käyttänyt laitu-
3036:  mena, on pannut tahi aikoo panna toimeen järkiperäisen met-
3037:           6         1914. -    Edusk. vast. -    Esitys N:o 1.
3038: 
3039:             sänhoidon, ·On hänellä voimassa olevien asetnksien nojalla
3040:             muita keinoja käytettävänään tarkoituksensa toteuttami-
3041:             seksi. Kun vuokramiehen metsänkäyttöoikeuden uud·elleen
3042:             järjestäminen hänen etujaan varsinaisesti supistamatta kui-
3043:             tenkin saattaa tuottaa hänelle haittaa, esim. siinä tapauksessa
3044:             että vuokramiehen metsänkäyttöoikeus siirretään entistä kau-
3045:             empana sijaitsevalle a'lueelle, ·on Eduskunta ottanut tästä
3046:             aiheutuvan lisäyksen 3 § :n 3 momenttiin. Pykälän viimeisen
3047:             momentin on Eduskunta tarpeettomana poistanut. - Koska
3048:             perintönä saatuja vuokra-alueita koskevat sopimukset yleen-
3049:             sä ovat muista vuokrasopimuksista poikkeavassa asemassa,
3050:             ja kun niiden uudelleen järjestäminen sopivimmin voi ta-
3051:             :vahtua vuokraolojen lopullisen järjestelyn yhteydessä, on
3052:             Eduskunta pitänyt tarpeellisena hyväksymänsä asetusehdo-
3053:             tuksen 2 § :n lop:vuun ottaa uuden momentin, jonka mukaan
3054:             sanotut sopimukset ovat erotetut saman pykälän määräys-
3055:             ten alaisuudesta.
3056:   3 ja 4        Asetusehdotuksen 4 .ia 5 §:ään, joita vastaa Eduskunnan
3057: (4 ja 5) §. päättämän asetuksen 3 ja 4 §, on tehty erinäisiä muodollisia
3058:             ja selventäviä muutoksia.
3059:                 Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, ja koska kysymyk-
3060:             sessä oleva lainsäädäntötoimi koskee saavutettuja oikeuksia
3061:             sekä siis on perustuslain luontoisena käsiteltävä niinkuin
3062:             perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai
3063:             kumoamisesta on säädetty Valtiopäiväjärjestyksen 60 § :ssä,
3064:             Eduskunta, joka on ottanut puheena olevan asian Valtio-
3065:             päiväjärjestyksen 57 §:ssä säädetyn kolmen eri käsittelyn
3066:             alaiseksi, Teidän Keisarilliselle Majesteetil'lenne alamaisesti
3067:             ilmoittaa,
3068: 
3069:                           että Eduskunta on hyväksynyt seuraavan
3070:                       asetusehdotuksen, sellaisena kuin Eduskunta on
3071:                       sen toisessa käsittelyssä päättänyt, jätettäväksi
3072:                       lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä
3073:                       kokoontuviin valtiopäiviin:
3074:              Maanvuokraolojen järjestäminen.              7
3075: 
3076: 
3077:                         Asetus,
3078: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 paiVana
3079: 1916 voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäki-
3080:         tupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
3081: 
3082:                             1 §.
3083:     Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 päivänä 1916, joko
3084: sopimusehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäikitupa-alueen
3085: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin
3086: syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päivänä 1909
3087: annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla, on voimassa
3088: ja jota mainittujen asetuksien säännökset koskevat, on,
3089: huomioon ottaen mitä alempana on säädetty, katsottava
3090: pitennetyksi, jos vuokra-aika tulisi päättymään, lukien
3091: ensm sanotusta päivästä,
3092:            1       vuoden kuluessa, 5 vuodella
3093:            2 tai 3                  4
3094:                       "       "          "
3095:            4     5                  3
3096:            6  "  7
3097:                       "       "     2    "
3098:            8
3099:               "  9
3100:                       "       "     1
3101:                                          "
3102:                "       "       "           "
3103:   Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän
3104: mukaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
3105: 
3106:                              2 §.
3107:     Jos vuokramiehellä on 1 § :n mukaan jatketun vuokra-
3108: sopimuksen perusteella metsänkäyttöoikeus, olkoon vuokran-
3109: antajana valta saada se vuokramiehen kotitarpeen mukaan
3110: rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi. Vuokranantaja olkoon
3111: myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokramiehen
3112: metsänkäyttöoikeuden, ellei uuden alueen käyttäminen tuota
3113: vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
3114:     Jos tässä pykälässä mainitut rajoitukset .ia muutokset
3115: supistavat vuokramiehen etuja taikka muuten tuottavat hä-
3116: nelle haittaa, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan.
3117: 8         1914. -    Edusk. vast. -     Esitys N:o 1.
3118: 
3119:    Mitä tässä on säädetty, ei koske sellaista vuokra-aluetta,
3120: jonka vuokramies taikka hänen saantomiehensä on perinnön
3121: vastikkeena saanut.
3122: 
3123:                            3 §.
3124:     Maaliskuun 12 päivänä 1909 torpan, lampuotitilan ja
3125: mäkitupa-alueen vuokrauksesta samana päivänä annetun
3126: asetuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokra-
3127: suhteisiin koskevan asetuksen 2-6 §:n määräyksiä nouda-
3128: tettakoon edelleen niihin vuokrasuhteisiin nähden, joita
3129: tämän asetuksen määräykset koskevat.
3130: 
3131:                              4 §.
3132:     Riitaisuudet, jotka tämän asetuksen säännöksiä sovellet-
3133: taessa asianosaisten kesken syntyvät, ovat käsiteltävät siinä
3134: järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
3135: vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa ase-
3136: tuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asiain käsittelerui-
3137: sestä säädetään.
3138: 
3139: 
3140: 
3141: 
3142:     Suomen Eduskunta pysyy alat:l j. n. e.
3143: 
3144:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1914.
3145: 
3146: 
3147: 
3148: 
3149:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapai:~10ssa, 1914.
3150:                       N:o 2. -      1914.
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155:                 Keisari II i sen 1 aj esteet i n Ar-
3156:            mollinen esitys Suomen Eduskunnalle leima-
3157:            suostunnasta vuonna 1915.
3158:     Joulukuun 13 (26) päivänä 1913 on Keisarillinen Ma-
3159: jesteetti Armossa vahvistanut Eduskunnan 1913 vuoden
3160: valtiopäivillä hyväksymän ehdotuksen asetukseksi leima-
3161: suostunnasta vuodeksi 1914. Koska suostunta on tarpeen
3162: myös vuodeksi 1915, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
3163: antaa Eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen asetukseksi,
3164: jonka perustuksella leimasuostuntaa olisi suoritettava edel-
3165: leenkin vuonna 1915.
3166:     Siihen nähden, että suostunnan lisääminen oli tarpeen,
3167: ehdotettiin Eduskunnalle lähimpäin edellisten vuosien val-
3168: tiopäivillä annetuissa Armollisissa Esityksissä, että leima-
3169: veroa määrättäisiin suoritettavaksi muutamista asiakirjoista,
3170: jotka siihen a'Sti olivat olleet leima vapaita, mutta jotka näyt-
3171: tivät soveliailta verotusesineiltä; ja sellaisina otettiin ase-
3172: tusehdotuksiin notarintodistukset, passit, tullikamarinlas-
3173: kut, tulliprussit, osakekirjat ja vekselit. Siten ehdotetun lei-
3174: maveron lisäyksen on Eduskunta kuitenkin säännöllisesti
3175: evännyt. Eduskunta ei myöskään ole hyväksynyt samoissa
3176: Armollisissa Esityksissä ehdotet.tna muutettua leimaveroa
3177: paloviinan ja muiden juovutusjuomain passituksesta sekä
3178: muusta tavarapassista, elä'kekirjoista, resolutsioneista, pää-
3179: töksistä .ia pöytäkirjanotteista, joissa annetaan lupa annis-
3180:   2                          N:o 2.
3181: 
3182:  keila tahi vähittäinmyydä juovutusjuomia tai väkeviä mal-
3183:  lasjuomia sekä lupa antaa sirkus-, varietee- ja muita näy-
3184:  täntöjä ja pitää karusellia y. m., kauppakirjoista tai muista
3185:  kiinteän omaisuuden luovutuskirjoista, kun sitä luovutetaan
3186:  osakeyhtiölle, niin myös metsänhakkuukontrahd·eista.
3187:      Tämä Armollinen esitys on tehty huomioonottaen Edus-
3188:  kunnan vastamainittu, eroava mielipide. Lisäsuostunnan
3189:  tarpeen tyydyttämiseksi on kuitenkin vieläkin ehdotettu ve-
3190:  roa osakekirjoista ja vekseleisi:Jä samat veromäärät kuin tätä
3191:  ennenkin oli ehdotettu. Toisaalta taas on ehdotettu huojen-
3192:  nuksia virkruvaltakirjo~hin ja muihin niihin verrattaviin asia-
3193:  kirjoihin sekä myöSikin eläkekirjoihin nWhden.
3194:      Määräyksiin, että virkamiehen tulee johonkin toimeen ni-
3195: mitettäessä suorittaa verraten hyvinkin suuret maksut,
3196:  sisältyy kdhtuuttomuutta, koska virkamies siten ei pääse
3197: vähentämättä nauttimaan niitä palkkaetuja, mitkä on kat-
3198: sottu viran hoitam~sta varten tarpeellisiksi. Tähän nähden
3199:  on katsottu mahdolliseksi ehdottaa leimaveroa valtakirjoista,
3200: konstitutorialeista tai muista toimituskirjoista, joilla asete-
3201: taan virkaan tai virkatoimeen, ainoastaan se määrä, mikä
3202: on ehdotettu viranomaisten toimituskirjoista yleensä.
3203:      Eläkekirjain verottamista vastaan puhuvat samat syyt
3204: kuin tässä edellä on virkavaltakirjoista esiintuotu, johon vielä
3205: tulee lisäksi eläkkeensaajan useinkin hädänalainen asema.
3206: Tilihän nähden on asetusehdotuksessa määrätty täysi leima-
3207: vapaus eläkekirjoille.
3208:      Kohtuuden mukaisesti ja samoin kuin edelli:silläkin val-
3209: tiopäivillä an'netussa Armollisessa Esity,ksessä oli ehdotettu,
3210: on rusetusehdotukseen otettu määräys sellaisten asiakirjain
3211: vapauttamisesta leimaverosta, jotka ovat varustettavat Kei-
3212: sarikunnassa säädetyllä leimalla.
3213:     Säännös pelikorttisuostunnasta on jätetty pois eikä sel-
3214: laista suostuntaa, ·siihen nähden että kysymykseen on tullut
3215:                               N:o 2.                          3
3216: 
3217:  pelikorteista maksettavan leimamaksun koroittaminen, eh-
3218:  doteta vuodeksi 1915.
3219:      Vihdoin on leimain käyttäm:Lseen ehdotettu erästä muu-
3220:  tosta. Leimasuostuntaa koskevassa lainsä:ädännössä esiintyy
3221:  leimapaperin käyttäminen varsinaisena leimaamisen muo-
3222: tona ja leimamerkkien käytäntö ainoastaan vaihtoehtoisena.
3223:  Mutta kun leimamerkkien valmistamiskustannukset ovat ai-
3224: van vähäpätö,iset sekä merkkien käytäntö lähettämiseen ja
3225: inventeeraukseen nähden tarjoo suurta mukavuutta, niin on
3226: niiden käytäntö kuitenkin kaikissa ma:i:ssa astunut etusi-
3227: jalle. Ainoastaan sellaisiin yksityisten asiakirjoihin, jotka
3228: ovat leimattavat huolimatta siitä, tulevatko ne julkiselle vi-
3229: ranomaiselle näytettäväksi vai ei, on leimapaperin käyttä-
3230: minen kontrollin kannalta suotava. Tämän mukaisesti tu-
3231: lisi kaikissa niissä tapaufusi,ssa, joissa julk:i:sella viranomai-
3232: sella on tilaisuus tarkastaa veromerkki, käyttää ainoastaan
3233: leimamerkkejä. Leimain käytäntö on kuitenkin Suomessa
3234: luontunut sellaiseksi, että leimapaperia käytetään ainoastaan
3235: vir8Jstoissa, vaikkakin leimamerkkien käytäntö täällä on
3236: soveliainta. Niin ollen ja kun osakekirjoja ja vekseleitä
3237: ei ole katsottu tarvitsevan kirjoittaa leimapaperille ja yk-
3238: sityisten 8isiakirjain leimaaminen asetusehdotuksessa muu-
3239: ten esiintyy aino31staan silloin, kun asiakirja on näytettävä
3240: julkiselle viranomaiselle, niin on siitä tykkänään jätf:tty
3241: pois leimapaperin käytäntö ja sen sijaan pantu määräys,
3242: et'tä leimaveroa on suoritettava yksinomaan varustamalla
3243: asiakirjat leimamerkeiHä. ·Jotta 1915 vuoden alussa ehkä
3244: vielä jälellä oleva leimapaperivarasto saataisiin loppuun ku-
3245: lutetuksi, on kuitenkin asetusehdotukseen pantu tähän kuu-
3246: luva välittävä ,säännös.
3247:      Leimasuostunnan kokonaistuoton vuodelta 1914 on Edus-
3248: kunta laskenut 4,000,000 markaksi. Tulo leimasuostunnasta
3249:                               N:o 2.
3250: 
3251: käsillä olevassa esityksessä vuodeksi 1915 ehdotetun ase-
3252: tuksen mukaan on katsottu voitavan arvioida 6,600,000 mar-
3253: kaksi. Tästä määrästä lukeutuisi vekselien osalle noin
3254: 2,200,000 markkaa ja 27 5,000 markkaa osakekirjain osalle.
3255: Se suostunnan vähennys, mikä olisi seurauksena valtakirjain
3256: ja muiden virkaan nimittämisen johdosta syntyväin asia-
3257: kirjain s~kä eläkekirjain lievemmästä verottamisesta, on las-
3258: kettu yhteensä 75,000 markaksi.
3259:     Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
3260: kunnan hyväksyttäväksi jättää seuraavan asetusehdotuksen:
3261: 
3262: 
3263:                           Ehdotus
3264: 
3265:            Armolliseksi Asetukseksi
3266:             leimasuostunnasta vuonna 1915.
3267: 
3268:                              I LUKU.
3269: Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
3270: 
3271:                               1 §.
3272:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
3273: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
3274: 
3275:    Arvohrja, valtalcirja, pöytälcirjariote y. m.,
3276:     1) jolla nimi tai arv·o, todellisen viran sitä seuraamatta,
3277: annetaan:
3278:     a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
3279: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valta-
3280: kirjan, kun arvonimi on
3281: 
3282:                2 arvo]uokassa, 600 markkaa
3283:                3       "       500
3284:                4               400    "
3285:                          "                "
3286:                              N:o 2.                       5
3287: 
3288:                5 arvoluokassa, 325 markkaa
3289:                6                 250
3290:                                          "
3291:                         ))
3292: 
3293: 
3294:                7        ))       200     ))
3295: 
3296: 
3297:                8                 175
3298:                9
3299:                         "        100
3300:               10
3301:                         "         70
3302:                                          "
3303:               11
3304:                         "         60
3305:                                          "
3306:               12
3307:                         "         45
3308:                                          "
3309:                         ))               ))
3310: 
3311: 
3312:               13                  35
3313:                                          "
3314:                         ))
3315: 
3316: 
3317:               14                  25
3318:                         "                "
3319:        rovastin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
3320:        nimitpastorin arvo . . . . . . . . . . 30
3321:                                                  "
3322:        muu arvojärjestyksessä mai-
3323:           nitsematon arvonimi . . . . 15
3324:                                                  "
3325:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
3326: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
3327: siinä kohdassa on sanottu;
3328:     2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
3329: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
3330:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
3331: ritarihuoneeseen:
3332: 
3333:    muukalaiselle aateliselle suvulle .. 1,000 markkaa
3334:    muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000       ,
3335:    muukalaiselle kreivin suvulle . . . . 3,000
3336:                                                  "
3337:    ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
3338:       taanotettuun sukuun . . . . . . . . 800
3339:                                                      "
3340:    4) jolla vahvi,stetaan v,aakuna tai vaakunan muutos,
3341: 150 markkaa.
3342:   6                          N:o 9.
3343: 
3344: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
3345:    apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
3346:    kaa, maaseudulla 50 markkaa.
3347:          Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
3348:       varustettava, säädetään 2 § :ssä.
3349: K ansalaiskir.fa kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
3350: Lah.foituskir.fa eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
3351:    sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
3352:    lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
3353:    lahjan arvosta.
3354: Lepoa.fankir.fa 10 markkaa.
3355: Myyntikir.fa, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
3356:   vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
3357:   tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
3358:   mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
3359: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevärrnpien tai mie-
3360:    dompien väkijuomain, 5 markkaa.
3361: Patenttikir.fa 20 markkaa.
3362: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
3363:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
3364:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
3365:    tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
3366:    koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
3367:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
3368:    anniskella sellaisia juomia, 100 markkaa;
3369:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
3370:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
3371:    akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
3372:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvi·a,
3373:    kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
3374:                        N:o 2.                         7
3375: 
3376:     a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
3377: delta tai kuukauden osalta:
3378:    sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 markkaa,
3379:     mui'sta yllämainituista näytännöistä ja karusellin
3380: pitämisestä 100 markkaa,
3381:     posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
3382: sesta 3 markkaa;
3383:    b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
3384: jokaisesta näytännöstä :
3385:    sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 markkaa,
3386:    muista yllämainitui,sta näytännäistä 10 markkaa.
3387:     Jos yhdistetään en näytäntötilaisuuksia, joihin
3388: lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsio-
3389: nilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero
3390: laskettava niinkuin olisi kysymys oikeudesta kutakin
3391: näytäutölajia varten erikseen.
3392:     Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- tahi kinemato-
3393: grafinäytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka
3394: välittömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai
3395: miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
3396: sekä mainittuja näytäntöjä että anni,skelun harjoit-
3397: tamista koskeva resolutsioni, päätös tai pöy~täkirjan
3398: ote, kumpikin, varustettava leimalla kaksinkertaiseen
3399: määrään.
3400:     Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
3401: kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
3402: koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetukselli-
3403: sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
3404: kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
3405:   8                         N:o 2.
3406: 
3407: 
3408: Y altaushrja 20 markkaa.
3409: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
3410:   samoin myös valtakirja, konstitutoriali tai muu toimi-
3411:   mituskirja, jolla asetetaan virkaan tai virkatoimeen:
3412:       Kei'sarillisen Sena:a:tin j·a sen toimi•tuskuntain, 5
3413:   markkaa arkilta;
3414:       hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta;
3415:       lääninhalli tuksien, 1 markka ar kilta;
3416:       kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
3417:   sekä maistraattien Ja järjestysoikeuksien, 50 ~nniä
3418:   arkilta.
3419:       Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
3420:   eläkekirja, jälj·ennös viranomaisen luona säilytetystä
3421:   asiakirjrusta, määr'äyskirja yhden viikon tai lyhemmän
3422:   aikaa hoitamaan virkaa tai tointa, notarintodistus,
3423:   passi mRJtJka;a varten ulkopuolelle Suomea, rasitustodis-
3424:   tus, tiedonantopäätös, virkaerokirja, kun ero hake-
3425:   muksetta annetaan, sekä reso1utsioni tai todistus, joka
3426:   kirjoitetaan viranomaiselle ·annettuun rusiakirjaan.
3427: 
3428: 
3429:                              2 §.
3430:       Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
3431:       on varustettava leimalla seuraaviin määriin:
3432: 
3433: K auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
3434:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
3435:    taan:
3436:            jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
3437:       1
3438:        / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
3439: 
3440:       den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
3441:       määrään;
3442:                                                         9
3443: 
3444:        jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
3445:   kaa, mutta ei yli 25,000 markan,% prosenttia kultakin
3446:   täydeltä 100 markalta;
3447:        jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
3448:   1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
3449:   arvosta.
3450:        Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
3451:   jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
3452:   varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
3453:   kerran haetaan.
3454:        Samansuuruinen leima:maksu on suoritettava saman-
3455:   lai•sista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
3456:   moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
3457:   vuokratonttia rakenn~rksineen, kun siirto viranomai-
3458:   selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
3459:   kun siirto viranQmaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
3460:         Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
3461:   ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
3462:   leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
3463:         Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
3464:    nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
3465:    sel1e ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
3466:   leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
3467:    1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
3468:    näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
3469:    todistamiseksi, leimasta vapaa.
3470: 
3471: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuoda:an oikeuteen kiin-
3472:   nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
3473:   desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
3474:       Jos hakkuuoikeuden va:stike ei käy kontrahdista
3475:   ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
3476:   10                      N:o 2.
3477: 
3478:    deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
3479:    myönnetty, 2 markan määrään.
3480: 
3481: Osalcelcirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, %
3482:    prosenttia ·osakkeen nimell~sarvosta;
3483:        kun ne annetaan osa:kepääomaa korotettaessa, 1 pro-
3484:    sentti osakkeen nimellis•arvosta.
3485: 
3486: Perunlcirjoituslcirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:
3487:    a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
3488:       soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
3489:       markan määräitä:
3490: 
3491:    1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
3492:        ,kaan;
3493:    2 :ksi 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000
3494:        markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
3495:    3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000
3496:        markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
3497:    4 :ksi 11 / 10 %• säästöstä, kun se on vähintään 30,000
3498:        markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
3499:    5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
3500:         markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
3501:    6 :ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
3502:         markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
3503:    7 :ksi 8 ft 0 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
3504:         markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
3505:    8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
3506:         kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
3507:    9 :ksi 1 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
3508:         markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
3509:    10 :ksi 1 11 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
3510:         markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan ;
3511:                         N:o 2.                       11
3512: 
3513:              ro
3514: 11 :bi 1 8 /10      säästöstä, kun se On vähintään 200,000
3515:     markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
3516: 12 :bi 2 1 / 10 % sää,stöstä, kun se on vähintään 250,000
3517:     ma:rkkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
3518: 13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
3519:     markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
3520: 14:~si 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
3521:     markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
3522: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
3523:     markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
3524: 16 :ksi 3 3 / 10 %) säästöstä, kun se on vähintään 450,000
3525:     markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
3526: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
3527:     markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk,aan;
3528:              ro
3529: 18 :ksi 3 9/Io      säästöstä, kun se on vähintään 550,000
3530:     markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
3531: 19 :ksi 4 2 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään 600,000
3532:     markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
3533: 20 :ksi 4 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
3534:     markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
3535:              ro
3536: 21 :ksi 4 8/lo      säästöstä, kun se on vähintään 700,000
3537:     markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
3538: 22 :k,si 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
3539:     markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
3540: 23 :ksi 5 4 / 10 % s~ästöstä, kun se on vähintään 800,000
3541:     markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
3542: 24:ksi 5 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
3543:     markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
3544: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
3545:     markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
3546: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
3547:     markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
3548: 12                        N:o 2.
3549: 
3550:              ro
3551:  27 :ksi 6 6/lo säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
3552:      kaan tai enempään.
3553: 
3554:  Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
3555:    säästöstä:
3556:             1 :ssä luokassa Smk. -:20
3557:             2:ssa                 -:30
3558:                       "       "
3559:             3:ssa                 -:40
3560:             4:ssä
3561:                       "       "
3562:                                   -:50
3563:                       "      "
3564:             5:ssä                 -:60
3565:             6 :ssa
3566:                       "       "
3567:                                   -·-: '70
3568:             7 :ssä
3569:                       "       "   -:80
3570:             8:ssa
3571:                       "       ",,
3572:                                     1:-
3573:                       "
3574:             9 :ssä                  1:20
3575:            10 :ssä
3576:                       "        "
3577:                                     1: 50
3578:            11:ssii
3579:                       "       "
3580:                                     1: 80
3581:            12 :ssa
3582:                       "       "
3583:                                     2: 10
3584:                       "       " 2:40
3585:            13 :ssa
3586:            14 :ssä
3587:                       "       "
3588:                                     2: 70
3589:            15:ssä
3590:                       "       "
3591:                                     3:--
3592:            16:ssa
3593:                       "       "
3594:                                     3: 30
3595:            17 :ssä
3596:                       "       "
3597:                                     3: 60
3598:                       "       " 3: 90
3599:            18 :ssa
3600:            19 :ssä
3601:                       "       "
3602:                                     4:20
3603:            20 :ssä
3604:                       "       "
3605:                                    ·4: 50
3606:                       "       "
3607:            21:ssä             , 4: 80
3608:            22:ssa
3609:                       "
3610:                                     5: 10
3611:                       "       "
3612:            23 :ssa                  5:40
3613:            24:ssä
3614:                       "       "
3615:                                     5:70
3616:                       "      " 6:-
3617:            25 :ssä
3618:            26 :ssa
3619:                       "       "
3620:                                     6: 30
3621:                       "       "
3622:            27 :ssä                  6: 60
3623:                       "            "
3624:                            N:o 2.                          13
3625: 
3626:        b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
3627:   siihen katsomatta, onko rin:ta- tahi muuta perillistä vai
3628:   ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
3629:   määrästä;
3630:        c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
3631:   lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
3632:   sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
3633:   sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
3634:   tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
3635:   tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
3636:   sentilla.
3637:        Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
3638:   määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
3639:   joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
3640:    seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkailie anne-
3641:    taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
3642:    omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
3643:        Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
3644:    mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
3645:    annetaan oikeuteen.
3646:         Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl-
3647:    keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
3648:    on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
3649:    joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
3650:    den perunkirj oi tuskirj ain leimaamisen olla toimitettu,
3651:    kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
3652:    vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
3653:         Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
3654:     rinnönj ättäj ältä on jäänyt puoliso tai rinta perillinen,
3655:     on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
3656: 
3657: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
3658:    kruununtilan,     imisionia      haettaessa   siihen,   sekä
3659:   14                         N:o 2.
3660: 
3661:    kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
3662:    siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
3663:    kirja.
3664: 
3665: Testamentti, joka tuodaan vaivattavaksi:
3666:        a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
3667:    mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
3668:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
3669:    arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
3670:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
3671:    mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
3672:    tuulliseksi näkee ;
3673:        b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
3674:   ·keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
3675:    leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
3676:    onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
3677:    taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
3678:    kaan.
3679:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
3680:    relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
3681:    sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
3682:    täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
3683:        Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
3684:    laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
3685:    taiteelliseen tarkoitukseen tahi a.rmeliaisuuslaitokselle
3686:    sekä yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis-
3687:    tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
3688:    kaikki muut testamenti,t, joilla annetaan omaisuutta,
3689:    minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
3690:    paat.
3691: 
3692: Vekseli, olkoonpa vebelinantajan itsensä taikka jonkun
3693:    muun maksettavaksi aJsetettu,
3694:                           N:o 2.                       15
3695: 
3696:        jos veksehsumma on pienempi kuin 200 markk·aa,
3697:   15 penniä;
3698:        jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suu-
3699:   :vempi, 15 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
3700:        Vekseli on ehdottomasti leimaveron <alainen, äl-
3701:   köönkä sitä, olematta asianmukais·esti leimattu, hyväk-
3702:   syttäväksi tahi mak,settavruksi esitettäikö eikä toiselle
3703:   annettako tahi ~siirrettäkö, vaikka se olisikin ulkopuo-
3704:   lella Suomea asetettu.
3705:        J·os vekseli on kirjoitettu maksettavak,si muussa ra-
3706:   halajissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero
3707:   vastaavasta ·summasta Suomen markoissa niiden pysy-
3708:   väisten kurssien muikaan, joilka Kei•sarillisen Suomen
3709:   Senaatin V altiovaraintoimituskunta, katsoen eri raha-
3710:   lajien arvoon rahakauppaliiikkteessä, siinä tarkoituk-
3711:   ·sessa joka neljäs kuukaus,i vi:valli<si,ssa sanomalehdissä
3712:    julkaisee noudatettaviktsi seuraavina kolmena kuukau-
3713:    tena.
3714:        Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee
3715:    kuitenkin, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi
3716:    oikeuteen, taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, oll<a
3717:    leimattu niinkuin velkakirja tai muu saami·stodis:te.
3718:         Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat: posti-
3719:    lähetysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli,
3720:    joka on Suomen ulkopuol·ella maksettavakin, asianmu-
3721:    kaisesti ],eimatun vekselin kia:ksoiskappaleet sekä vek-
3722:    seli, joka on asetettu ennen tammikuun 1 päivää 1915.
3723: 
3724: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
3725:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
3726:    tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
3727:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
3728:   16
3729: 
3730:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
3731:    markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan mm-
3732:    kuin saamistodiste.
3733:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto-
3734:    diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
3735:    leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
3736:    taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
3737:    aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
3738:        Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
3739:    valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
3740: 
3741:                            3 §.
3742:    Leirnasuostnnnan suorittamisesta ovat vapaat:
3743: Kruunu.
3744: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
3745:    Tämä vapaus ei kuitenkaan koske vekselistä ·suoritetta-
3746: vaa leimaveroa.
3747:    1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamirsesta ovat
3748: vapaat:
3749: J{ oulu, kunta Ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
3750:     nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
3751:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
3752: V amton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
3753:    mukaisesti todistettu.
3754: V1:eraan valtion ·tuom·io·isfu,in .fa vir·anornainen aSIOISSa,
3755:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
3756:     tosta koskevia kansainvälis~ä sopimuksia.
3757: 
3758:                             4 §.
3759:    Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
3760:    rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
3761: virallinen syyttäjä on n.iissä ottanut puhevallan, olkoonpa
3762: edesvastausta vaadittu taikka e1;
3763:                             N:o 2.                        17
3764: 
3765:     oikaisu-, kurin pito- ja virkasyyteasioissa;
3766:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
3767:    asioissa, jotka kosikev;at Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
3768: sen jäsenten valitsemista;
3769:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
3770: kokouksessa;
3771:     asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
3772: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
3773: tuille y hdisty ksille;
3774:     asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen
3775: ja kruununmetsätorppain perustamista ~ekä kaskimaiden
3776: hakattavaksi määräämistä; sekä
3777:     posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
3778:     Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
3779: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
3780:     Suomen leimamaksusta vapautetaan niinikään ne kirjoi-
3781: tukset, välikirjat ja asiakirjat, jotka ovat varustettavat Kei-
3782: sarikunnassa säädetyllä leimalla.
3783:                              5 §.
3784:    Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
3785: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
3786: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
3787: 
3788:                          II LUKU.
3789:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
3790:                          valvomisesta.
3791:                              6 §.
3792:     Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
3793: sun alainen, varustettakoon leimamerkillä.
3794:     Niinkauvan kun leimapaperia löytyy v.arast088a, voi-
3795: daan leimamaksun alainen asiakirja kumminkin kirjoittaa
3796: leimapaperille.                                    2
3797:   18                      N:o 2.
3798: 
3799:    Jos suori tettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
3800: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
3801: käytettäköön lähintä pienempää leimaa.
3802: 
3803:                             7 §.
3804:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
3805: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
3806: todistettaman, että pääkirja on varustettu leim11lla ja mi-
3807: hin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
3808: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
3809: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen
3810: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
3811: pääkirjasta puuttuu.
3812:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
3813: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
3814: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
3815: Muiden uskot'tujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
3816: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am-
3817: mattinsa ja kotipaikkansa.
3818: 
3819:                             8 §.
3820:     Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
3821: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti alle'kir-
3822: joittaa, toimit-taa se virkamies, joka on esittänyt asian
3823: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
3824: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
3825: tuskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
3826: menneta, se, joka sen on antanut.
3827: 
3828:                             9 §.
3829:     Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
3830: leimalla varustettava, va:s'tatkoon virkamies, joka asiakir-
3831: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
3832: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
3833:                             N:o 2.                        19
3834: 
3835:     Osakekirjan leimaUa varustamisen toi:mittakoon osake-
3836: yhtiön hallitus.
3837:     Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vek-
3838: selin antaja. Kuitenkin va:statkoon myös jokainen, joka
3839: han®kimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin
3840: taikka joka sellwisen .siirtää tahi hyväksy-ttäväksi tai mak-
3841: settavaksi esittää, siitä, että vekselin leimaami·svelvollisuus
3842: asianmukai·sesti täytetään.
3843: 
3844: 
3845:                         III LUKU.
3846:                      Erinäisiä säännöksiä.
3847: 
3848:                           10 §.
3849:     Virkamiehen päätöksestä, joka .iwskee asiakirjan lei-
3850: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
3851: selle, jonka alainen virkamies on.
3852: 
3853:                             11 §.
3854:    Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirj·an leimalla
3855: varustamisen tai leiman mitättömäksi tekemisen, sakotet-
3856: takoon syyllistä edellisessä tapauksessa puuttuvan leima-
3857: merkin kymmenkertainen määrä ja jälkimäisessä kym-
3858: menen mal"'kkaa, ja korvatkoon yhtiö valtiolle tapahtuneen
3859: vahingon.
3860:                             12 §.
3861:    Joka antaa vebelin, varustamatta sitä säädetyllä lei-
3862: malla, taikka ·siirtää tahi hyV'äksyttäväksi ta:i maksetta-
3863: vksi esittää vekselin, jolm ei ole määrätyllä leimalla va-
3864: rustettu, V'etäköön ·sakkoa puuttuvan leimaveron kymmen-
3865: kertaisen määrän, ei kuitenkaan missään tapauksessa vä-
3866: hempää kuin kabikymmentä markkaa.
3867:   20                       N:o 2.
3868: 
3869:     Jos vekseliä ei ole varustanut asianmukai,sella leimaila
3870: oo, jonka leimattava se olisi ollut, niin olk,oon myös jokai-
3871: nen, joka hankikimansa oikeuden -todistukseksi vastaanottaa
3872: vekselin panematta siihen puuttuvata leimaa, sen edes-
3873: vastauksen alainen, joka edeUä on sä,ädetty vekselin vir-
3874: hool1isestä tai laiminlyödystä leimaamisesta.
3875:     Jos se, joka on vastuunalainen velkselin leimaamisesta,
3876: on laiminlyönyt siihen pannun leiman mitättömäksi teke-
3877: misen, sakotettakoon kymmenen markkaa.
3878:     Tä:ssä pykälässä mainitui,ssa 1Japaurosissa seuratkoon
3879: myös velvtollisuus korvata valtiolle tapahtunut vahinko.
3880: 
3881:                            13 §.
3882:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
3883: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
3884: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
3885: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
3886: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
3887: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
3888: 
3889:                             14 §.
3890:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
3891: joittamisesta tai. muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
3892: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
3893: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
3894: haettakoon leimamwksua takaisin kuvernööriltä, joka päät-
3895: tää, onko se takaisin suoritettava.
3896: 
3897:                              15 §.
3898:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
3899: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
3900: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
3901: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
3902:                           N:o 2.                      21
3903: 
3904: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
3905: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
3906: 
3907:                            16 §.
3908:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
3909: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
3910: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
3911: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
3912: 
3913:                           17 §.
3914:    Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
3915: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
3916: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
3917: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
3918: 
3919:                         18 §.
3920:    Tämä asetus on voimassa 1 päivä,stä tammiikuuta 1915
3921: saman vuoden loppuun.
3922: 
3923: 
3924:               Armossa hyväksytty. 'L'sarskoje       Selossa
3925:            17/30 p. tammikuuta 1914.
3926: 
3927: 
3928: 
3929:                   Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
3930: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
3931:               1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
3932: 
3933: 
3934: 
3935: 
3936:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
3937:             tin t ö N :o 4 armollisen esityksen johdosta,
3938:             joka koskee leimasuostuntaa vuonna 1915.
3939: 
3940:     Viime helmikuun 10 päivänä Eduskunta on, keskustelu-
3941: pöytäkirjan ohella, lähettänyt V altiovarainvaliokuntaan
3942: armollisen esityksen leimasuostunnasta vuodeksi 1915.
3943: Niinikään V aliakunta on Senaa tista saanut tätä esitystä
3944: siellä valmistettaessa syntyneet asiakirjat.
3945: 
3946: 
3947: 
3948:     Armollinen esitys leimasuostunnasta vuod·eksi 1915 on,
3949: niissä kohdin, jotka esityksessä tarkemmin mainitaan, tehty
3950: huomioon ottaen Eduskunnan edellisillä valtiopäivillä hy-
3951: väksymä mielipide. Lisäsuostunnan tarpeen tyydyttämiseksi
3952: on esityksessä kuitenkin jälleen ehdotettu veroa osakekir-
3953: joista sekä vekse}eistä samat veromäärät kuin tätä ennen oli
3954: esitetty.
3955:     Tarkastaessaan armollista esitystä N :o 6 varojen hankki-
3956: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei-
3957: vät riitä, Valiokunta on havainnut, ettei lisäsuostunnan tår-
3958: vetta ole vuodeksi 1915 olemassa. Näin ollen Eduskunnalla
3959: V aliakunnan mielestä ei ole syytä hyväksyä sitä suostun-
3960: nanlisäystä, jota mainitut Hallituksen ehdotukset tietävät.
3961:     Toiselta puolen on armollisessa esityksessä ehdotettu
3962: huojennuksia virkavaltakirjoista ja niihin verrattavista asia-
3963: kirjoista sekä eläkekirjoista maksettavaan leimasuostuntaan.
3964: Valiokunnan mielestä sitä leimaverotusta, jonka alaisena
3965: nämä asiakirjat tätä nykyä ovat, ·ei voida pitää kohtuutto-
3966: mana, eikä Valiokunta siis ole katsonut oikeaksi puoltaa
3967: näitä lievennyksiä.
3968: 2            1914. -   V. M. -    Esitys N:o 2.
3969: 
3970:     Samoinkuin edellisille valtiopäiville annetussa armolli-
3971: sessa esityksessä oli ehdotettu, on esityksen asetusehdotuk-
3972: seen otettu määräys sellaisten asiakirjain vapauttamisesta
3973: leimaverosta, jotka ovat varustettavat Keisarikunnassa sää-
3974: detyllä leimalla. Armollisessa esityksessä ei anneta tietoa
3975: tällaisen säännöksen vaikutuksesta. Todennäköisesti se saisi
3976: tärkeimmän käytännöllisen merkityksensä ·ehdotetusta vek-
3977: seliverosta. Kun Valiokunta kuitenkaan ei ole havainnut
3978: olevan syytä puoltaa tätä veroa, on Valiokunta, kysymystä
3979: yksityiskohtaisesti käsittelemättä, poistanut puheena olevan
3980: säännöksen.
3981:     Armollisessa esityksessä ilmoitetuilla perusteilla on esi-
3982: tykseen sisältyvästä asetusehdotuksesta jätetty pois mää-
3983: räykset, jotka oikeuttavat käyttämään leimapaperia, ja on
3984: sijaan pantu saannös, että leimavero on suoritettava
3985: yksinomaan varustamalla asiakirjat 1-eimamerkeillä. Aino-
3986: astaan jotta 1915 vuoden alussa ehkä vielä jäljellä oleva
3987: 1eimapaperivarasto saataisiin loppuun kulutetuksi, on asetus-
3988: ehdotukseen pantu välittävä säännös. joka tekisi tämän mah-
3989: dolliseksi. Harkittuaan niin hyvin mitä tämän ehdotuksen
3990: puolesta kuin myös mitä sitä vastaan voidaan esittää, Valio-
3991: kunta on tullut siihen käsitykseen, että puheena olevalla
3992: muutoksella saavutettavat edut ovat siksi vähäiset, ettei tois-
3993: taiseksi näytä olevan syytä sen toimeenpanemiseen.
3994: 
3995:     Viime vuoden valtiopäivillä Eduskunta katsoi käytän-
3996: nöllisistä syistä soveliaaksi yhdistää pelikorttisuostuntaa
3997: koskevat määräykset leimasuostunta-asetukseen. Armollisen
3998: esityksen asetusehdotuksesta on säännös pelikorttisuostun-
3999: nasta jätetty pois, eikä muutakaan ehdotusta tästä snostun-
4000: nasta ole Eduskunnalle tehty. Syyksi tähän on armollisessa
4001: esityksessä ilmoitettu, että kysymykseen on tullut pelikor-
4002: teista maksettavan leimamaksun korottaminen.
4003:     Valiokunta on pyynnöstään saanut nähdäkseen erinäisiä
4004: asiakirjoja, jotka Senaatissa ovat syntyneet tästä kysymyk-
4005: sestä ja on Valiokunta niistä havainnut seuraavaa.
4006:     Sittenkun Senaatilta oli vaadittu alamaista lausuntoa
4007: Eduskunnan vastauksesta 1913 vuoden valtiopäiville annet-
4008:                        Leimasuostunta.                        3
4009: 
4010: tuun armolliseen esitykseen pelikorttisuostunnasta, oli Ken-
4011: raalikuvernööri kirjelmässä Senaatille 27 päivältä elokuuta
4012: 1913 nostanut kysymyksen pelikorteista suoritettavan leima-
4013: maksun korottamisesta. Tämän johdosta Senaatti 26 päivänä
4014: marraskuuta sanottua vuotta kääntyi Keisarillisen Majes-
4015: teetin puoleen alamaisella alistuksella. Siinä Senaatti il-
4016: moitti, että, sittenkun Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
4017: 1912 vuoden valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen
4018: p·elikorttisuostunnasta oli lausunut käytännöllisesti edulli-
4019: seksi ja suotavaksi, että ehdotus tästä suostunnasta vast-
4020: edes tehtäisiin Eduskunnalle armollisessa esityksessä leima-
4021: suostunnasta, ja Senaatti oli asiasta antanut vaaditun ala-
4022: maisen lausunnon, Keisarillinen Majesteetti oli 14 päivänä
4023: joulukuuta 1912 suvainnut armossa määrätä, ettei Edus-
4024: kunnan mainittu esitys antaisi aihetta toimenpiteeseen.
4025: Senaatin mielestä Eduskunta, kun se 1913 vuoden valtio-
4026: päivillä, huolimatta siitä, että Eduskunnalle silloinkin oli
4027: annettu eri armollinen esitys pelikorttisuostunnasta, oli
4028: pannut säännöksen tämän suostunnan maksamisesta leima-
4029: suostunta-asetukseen, oli menetellyt kokonaan säännöttö-
4030: mästi ja, yksinomaan sen mukavuuden saavuttamiseksi, että
4031: saattoi käsitellä säännöksen pelikorttisuostunnan maksami-
4032: sesta osana laajemmasta, leimasuostuntaa koskevasta ehdo-
4033: tuksesta, oli yhdistänyt nämä kaksi ehdotusta tavalla, joka
4034:  teki Hallitukselle mahdottomaksi pysyä sen siihen asti nou-
4035: dattamassa ja erinäisistä syistä enemmän tarkoituksenmu-
4036: kaisena pitämässä menettelyssä erottaa säännökset pelikortti-
4037: suostunnasta ja leimasuostunnasta kahteen eri asetukseen.
4038:  Senaatin mielestä voitiin kuitenkin kysymys pelikorttisuos-
4039:  tunnasta vuodeksi 1914 jättää Eduskunnan päättämä.n toi-
4040:  menpiteen varaan, jonka mukaisesti S-enaatti alamaisessa
4041:  kirjelmässä samalta päivältä puolsi Eduskunnan hyväksy-
4042:  mää leimasuostunta-asetusta armolEsesti vahvistettavaksi.
4043:      Senaatti katsoi kuitenkin ensinmainitussa alamaisessa
4044:  kirjelmässään asiakseen alistaa Keisarillisen Maj-esteetin har-
4045:  kintaan, eikö kysymys pelikorttien verottamisesta olisi alis-
4046:  tettava tarkastuksen alaiseksi. Hallinnollista lainsäädäntö-
4047:  tietä syntyneen asetuksen mukaan 22 J)äivältä kesäkuuta
4048:               1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4049: 
4050: 1859 on jokaiselta maassa valmistetulta korttileikiitä suori-
4051: tettava leimamaksu, suuruudeltaan 10 kopeekkaa hopeata,
4052: nykyisessä rahasa 40 penniä leikiitä ja 80 penniä täydeltä
4053: peliltä. Tämä leimamaksu menee valtiorahastoon. Vuoden
4054: 1863 valtiopäiväin alotteesta sekä alkaen vuodesta 1882
4055: armollisen esityksen johdosta on samalla annettu suos-
4056: tuntamääräykset suostuntamaksun kantamisesta pelikor-
4057: teista, mikä maksu on yllämainituista pelikorttimääristä
4058: alkuaan vastaavaisesti 60 penniä ja 1 markka 20 penniä
4059: s·ekä vuodesta 1908 vastaavaisesti 1 markka ja 2 markkaa.
4060: Vihdoin on 29 § :ssä armollista asetusta kauppasuhteista
4061: Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan välillä 29
4062: päivältä toukokuuta 1897 määrätty, että pelikorteista, jotka
4063: lähetetään Keisarikunnasta Suomeen, on suoritettava yhtä-
4064: läiset maksut kuin Suuriruhtinaanmaassa valmistetuista
4065: pelikorteista. Vuonna 1859 vwhvistettu 40 pennin suuruinen
4066: maksu korttileikiitä ei Senaatin mielestä enää vastannut
4067: maksulla alkuperäisesti tarkoitettua ra!ha-arvoa. Sen vuoksi
4068: maksu, erityisesti katsoen siihen, että valtiorahasto Edus-
4069: kunnan kanssa syntyneen nykyisen finanssiristiriidan valli-
4070: tessä oli lisävarain tarpeessa, olisi Senaatin mielestä koro-
4071: tettava. Kun kuitenkin pelikorteista suoritettaviksi pannut
4072: maksut nykyään yhteensä nousevat niin korkeaan määrään
4073: kuin 1 markkaan 40 penniin leikiltä, oli Senaatti ajatellut,
4074: ettei leimamaksua voitaisi korottaa sanottua määrää suurem-
4075: maksi. Näin ollen Senaatti alamaisesti esitti, ettei armollista
4076: esitystä pelikorttisuostunnan suorittamisesta annettaisi 1914
4077: vuoden valtiopäiville, mutta että Senaatti saisi oikeuden Kei-
4078: sarilliselle Majesteetille esittää ehdotuksen armolliseksi ase-
4079: tukseksi, joka sisältäisi pelikorteista menevän leimamaksun
4080: korotuksen sekä mahdollisesti tarpeellisia määräyksiä sano-
4081: tun maksun kantamisesta.
4082:     Tammikuun 13 päivänä 1914 Keisarillinen Majesteetti
4083: suvaitsi armossa suostua tähän 8enaatin esitykseen. Tämän
4084: johdosta Senaatti alamaisessa kirjelmässä saman kuun 20
4085: päivältä päätti anoa Hänen Majesteettinsa armollista vah-
4086: vistusta edellä esitettyjen perusteiden mukaan valmistarual-
4087: leen asetusehdotukselle.
4088:                       Leimasuostunta.
4089: 
4090:     Mainitussa kirjelmässään Senaatti, esitettyään miten pe-
4091: likorttiverotus Suomessa oli kehittynyt, lausui, että pelikor-
4092: teista nykyään kannetaan kahta aivan erilaista maksua, jotka
4093: eroavat toisistaan niin 1hyvin säätämisjärj,estyksensä kuin
4094: myöskin suuruutensa, voimassaolaajan sekä tarkoituksensa
4095: puolesta. Leimamaksu, jonka Hallitsija on määrännyt oman
4096: valtansa nojalla ja jota kannetaan 40 penniä leikiltä, on py-
4097: syväinen ja menee valtiorahastoon. Sitä vastoin suostunta-
4098: vero määrätään Eduskunnan myötävaikutuksella, sitä kan-
4099: netaan 1 markka korttileikiltä, se myönnetään yhdeksi tili-
4100: kaudeksi kerrallaan ja menee suostuntarahastoon. Tällaista
4101: saman verotusesineen kaksinkertaista eriluontoista verotta-
4102: mista Senaatin mielestä ei voitane puoltaa teoretisilla eikä
4103: käytännöllisillä perusteilla. Truhän näihden Senaatti, joka
4104: ilmoitti kaikin keinoin koettavansa keksiä uusia tulolähteitä
4105: valtiorahaston kartuttamiseksi, trumä rahasto kun Senaatin
4106: mielestä nykyisin ei läheskään ole riittävä kaikkien siitä
4107: suoritettavien kustannuksien korvaamiseen, oli tehnyt eddlä
4108: esitetyn alistuksensa 26 päivältä marraskuuta 1913 ja nyt-
4109: temmin valmistanut yllä mainitun asetusehdotuksen.
4110:     Sittemmin on Senaatin esitys armossa hyväksytty ja sen
4111: johdosta on 10 päivänä maaliskuuta 1914 annettu armollinen
4112: asetus leimamaksun kantamisesta pelikorteista Suomessa.
4113: Tämä asetus on yhtäpitävä Senaatin ehdotuksen kanssa. Se
4114: on julaistuna Asetuskokoelmassa nyt kuluvalta vuodelta,
4115: N :ossa 9, ja kuuluu seuraavasti:
4116: 
4117: 
4118:                     .,Armollinen Asetus
4119: leimamaksun kantamisesta pelikodeista
4120:               Suomessa.
4121: Annettu Tsarskoje Selossa helmikuun 25 p :nä (maaliskuun
4122:                      10 p :nä) 1914.
4123:     Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen
4124: Senaatin alamaisesta esityksestä, ollessaan Tsarskoje Se-
4125: lossa 25 p. helmikuuta (10 p. maaliskuuta) 1914, muuttaen
4126: pelikorteista kruunulle kannettavasta leimamaksusta voi-
4127: mrussa olevia säännöksiä, Armossa suva.innut vahvistaa seu-
4128: raavan asetuksen:
4129:              1914. -   V. M. -    Esitys N :o 2.
4130: 
4131:                             1 §,
4132:     Suomessa valmistetuista taikka Keisarikunnan muista
4133: osista sinne tuoduista pelikorteista kannetaan leimamaksua
4134: 1 markka 40 penniä kultakin leikiitä eli 2 markkaa 80 pen-
4135: niä täydeltä peliltä.
4136:                           2 §.
4137:    Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosa;ston asiana on
4138: antaa määräyksiä edellisessä (1 :ssä) pykälässä mainitun
4139: maksun kannosta.
4140:                             3 §.
4141:    Tämä asetus_ astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1911\.
4142:                   Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.''
4143: 
4144:     Har:kitessaan mitä tässä on esitetty, ei Valiokunta ole
4145: voinut olla kiinnittämättä huomiota kysymykseen, onko Hal-
4146: lituksella ollut laillista oikeutta tämän asetuksen antami-
4147: seen.
4148:     V aitiotaloudessa erotetaan kahdenlaisia julkisen vallan
4149: määräyksellä yksityisten maksettavaksi pantuja suorituk-
4150: sia, nimittäin veroja ja maksuja, jolloin jälkimäisillä ymmär-
4151: retään valtiolaitosten tai valtion viranomaisten käyttämi-
4152: sestä säädettyjä erikoissuorituksia. Tällaisten maksujen
4153: säätäminen on, mikäli ne eivät ole leimasuostuntaan kuulu-
4154: via tai muuten Eduskunnan myötävaikutuksella syntyvillä
4155: asetuksilla vahvistetut, Suomen perustuslakien mukaan Hal-
4156: litsijan asiana. Sitä vastoin Hallitusmuodon 45 § :n mukaan
4157: Hallitsija ei ole oikeutettu määräämään mitään uusia veroja
4158: ilman Eduskunnan suostumusta. Tämän perustuslainsään-
4159: nöksen sananmuoto, jossa puhutaan sota-apujen, uusien vero-
4160: jen, sotaväenottojen ja muiden maksujen määräämisestä,
4161: osottaa, että se tarkoittaa kaikenlaatuista veron luonnetta
4162: olevia suorituksia, niiden muusta laadusta riippumatta.
4163:      Maksua, joka määrätään suoritettavaksi maassa valmis-
4164: tetuista pelikorteista, ei vastaa mikään valtion viranomaisen
4165: tai laitoksen maksunsuorittajaHe tekemä erikoispalvelus.
4166: Tämmöiseksi ei näet voida katsoa valmistettujen pelikort-
4167: tien varustamista leima11a, koska itse leimaaruisvelvollisuus
4168:                        Leimasuostunta.                        7
4169: 
4170: on säädetty ainoastaan kontrollin aikaansaamiseksi siitä,
4171: että kauiJpaan lasketuista pelikorteista on suoritettu maa-
4172: rätty maksu. Tästä ,seuraa, että puheenaoleva pelikortti-
4173: maksu on luonteeltaan vero eikä maksu tämän sanan edellä
4174: mainitussa teknillisessä merkityksessä. Näin J>llen Halli-
4175: tusta ei voida katsoa oikeutetuksi ilman Eduskunnan suos-
4176: tumusta antamaan määräystä tämmöisestä suorituksesta.
4177:     Mitä tulee siihen seikkaan, että asetuksella 6 päivältä
4178: huhtikuuta 1842 ja julistuksella 22 päivältä kesäkuuta 1859,
4179: jotka molemmat ovat syntyneet ilman V altiosäätyjen myötä-
4180: vaikutusta, määräyksiä on annettu Suomessa valmistetta-
4181: vista pelikorteista suoritettavasta maksusta, niin Hallituksen
4182: on katsottava niiden antamisella sivuuttaneen laillisen val-
4183: tansa. Näiden määräysten suhteen on kuitenkin huomat-
4184: tava, paitsi että ne annettiin aikana, jolloin Valtiosäädyt ei-
4185: vät säännöllisesti kokoontuneet, että se verotus, joka niissä on
4186: säädetty, on sittemmin saanut kansaneduskunnan' hyväksy-
4187: misen, kun kansaneduskunta, alkaen ensimäisistä näiden ase-
4188: tusten antamisen jälkeen pidetyistä valtiopäivistä, hyväksy-
4189: miinsä suostunta-asetuksiin on ottanut säännöksen myös sen
4190: maksun suorittamisesta, joka näillä Hallituksen määräyk-
4191: sillä on alkujaan sääd,etty. Sen kautta, että Hallitus koko
4192: tämän pitkän ajan kulues·sa on puolestaan hyväksynyt val-
4193: tiopäiväin päätökset, joilla pelikorttien valmistuksesta on
4194:  pantu maksettavaksi suostuntaa, jopa enemmän kuin kol-
4195: menkymmenen vuoden aikana on lisätyn rahatarpeen tä;yttä-
4196: miseksi itse ehdottanut tästä valmistuksesta kannettavaksi
4197: suostuntaveroa, on katsottava Hallituksenkin tunnustaneen,
4198: ettei ole oikeudellisesti mahdollista hallinnollista tietä an-
4199: taa sellai·sta verotusmääräystä, mikä sisältyy 10 päivänä
4200: maaliskuuta 1914 vahvistettuun asetukseen leimamaksun
4201: kantamisesta pelikorteista Suomessa. Tämä asetus on niin
4202: muodoin, mikäli siinä säädetään leimamabun suorittami-
4203: sesta Suomessa valmistetuista pelikorteista,- lainvastainen
4204: eikä sen nojalla siis voida Suomessa valmistetuista pelikor-
4205: teista kantaa leimamaksua.
4206:     Kuten edellä esitetystä nä'kyy, ei se pelikorteista suori-
4207: tettavan leimamaksun korotus, joka puheenaolevalla asetuk-
4208: 8             1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4209: 
4210: sella on määrätty, ole tarkoitettu lisäämään valtion tuloja.
4211: Sen tarkoitus on korvata nykyinen pelikorttisuostunta ja
4212: siten siirtää valtiorahastoon tulo, joka tähän asti muiden
4213: suostuntavarain ohella on ollut Eduskunnan välittömästi
4214: käytettävänä. Tämmöistä valtiorahaston tulojen lisäämistä
4215: Senaatti on perustellut sillä, että tämä rahasto nykyään olisi
4216: lisävarain tarpeessa.
4217:      Käsitellessään armollista esitystä N :o 6 Valiokunta on
4218: valtion tilinpäätöksistä viime vuosilta havainnut, että
4219: valtiorahaston tulot ovat olleet enemmän kuin riittä-
4220: vät rahastoon pantujen menojen suorittamiseen. jopa että
4221: ne olisivat sallineet valtiorahaston varoilla peittää pal-
4222: jon enemmän yleisiä tarpeita kuin mitä on tapahtunut. Se-
4223: naatin väitettä, että valtiorahasto olisi lisättyjen tulojen tar-
4224:  peessa, ei siten voida myöntää oikeaksi.
4225:      Mitä tulee siihen seikkaan, että pelikorttien valmistusta
4226:  nykyään verotetaan kahdella eri verolla, ei tästä ole käytän-
4227:  nössä syntynyt mitään haittoja. Niille teoretisille näkökoh-
4228:  dille, joita saattaa esittää tätä menettelyä vastaan, voidaan
4229:  niin ollen sitä vähemmän antaa mitään merkitystä, kun mo-
4230:  lempien pelikorteista suoritettavien v.erojen tarkoitus on siinä
4231:  suhteessa sama, että ne kannetaan Suomen valtiolle yleisten
4232:  tarpeiden tyydyttämiseksi.
4233:      Harkitessaan kysymystä, tulisiko Eduskunnan päättää
4234:  suostuntaa pelikorttien valmistamisesta vuonna 1915 mak-
4235:  settavaksi, Valiokunta on tullut siihen käsitykseen, ettei
4236:  puheenaolevan suostunnan myöntämiseen mainituksi vuo-
4237:  deksi ole aihetta.
4238: 
4239: 
4240:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
4241: taen ehdottaa:
4242: 
4243:                 että Eduskunta, edellyttäen että leimasuos-
4244:              tunta vuonna 1915 havaitaan tarpeelliseksi, hy-
4245:              väksyisi armollisessa esityksessä olevan ehdotuk-
4246:              sen asetukseksi leimasuostunnasta näin kuulu-
4247:              vana:
4248:                       Leima.o;;uostunta.                    9
4249: 
4250: 
4251:                          Asetus
4252:                      leimasuostunnasta.
4253: 
4254:                           I LUKU.
4255: Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
4256: 
4257:                             1 §.
4258:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
4259: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
4260: 
4261:     Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.,
4262:     1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
4263: annetaan:
4264:     a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
4265: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valta-
4266: kirjan, kun arvonimi on
4267:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
4268:                 3               500
4269:                 4       "       400
4270:                                        "
4271:                 5        ,"       325      "
4272:                 6                 250      "
4273:                 7        "        200
4274:                                            "
4275:                 8        "        175      "
4276:                 9        "        100
4277:                10        "         70      "
4278:                11        "         60      "
4279:                12        "         45      "
4280:                13        "         35      "
4281:                14        "         25      "
4282:                           "                "
4283:         rovastin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
4284:         nimipastorin arvo ......... . 30
4285:         muu arvojärjestyksessä mai-          "
4286:            nitsematon arvonimi .... 15
4287:                                                    "
4288: 10             1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4289: 
4290:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
4291: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
4292: siinä kohdassa on sanottu;
4293:     2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
4294: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
4295:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
4296: ritarihuoneeseen:
4297: 
4298:      muukalaiselle aateliselle suvulle . . 1,000 markkaa
4299:      muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000        ,
4300:      muukalaiselle kreivin suvulle .... 3,000       ,
4301:      ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
4302:         taanotettuun sukuun . . . . . . . . 800
4303:                                                          "
4304:    4) jolla vahvi,stetaan vaakuna tai vaakunan muutos,
4305: 150 markkaa.
4306: 
4307: E l ä k e kirja, j olla e 1 ä k e e 1 i v u o t uin en a p u-
4308:     raha valtion varoista annetaan:
4309:          1) v a k i n a i s e n a e 1 ä k k e e n ä, 1 p r o s en t-
4310:     t i s e n v u {) t u i s e s t a m ä ä r ä s t ä;
4311:          2) ylimääräisenä eläkkeenä:
4312:          k u n e 1 ä k e o n k o r k e i n t a a n 2,0 0 0 m a r k -
4313:     k a a, 5 p r o sen t t i a sen määrästä;
4314:          k u n e 1 ä k e o n s u u r e m p i, 5 p r o s e n t-
4315:     t i a 2,0 0 0 m arka s ta ja 1 0 p r o sen t t i a e 1 ä k-
4316:     k e e n m u u s t a o ,s a s t a .
4317:          .T o s eläke ei o l e 50 0 markkaa suu-
4318:     r e m p i, o n e l ä k e k i r j a 1 ei m a v e r o s t a v a-
4319:      P a a.
4320: 
4321: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
4322:    apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
4323:    kaa, maaseudulla 50 markkaa.
4324:         Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
4325:      varustettava, säädetään 2 § :ssä.
4326: K ansalaislcirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
4327:                      Leimasuostunta.                    11
4328: 
4329: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
4330:   sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
4331:   lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
4332:   lahjan arvosta.
4333: Lepoajankirja 10 markkaa.
4334: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
4335:   vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
4336:   tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
4337:   mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
4338: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
4339:    dompien väkijuomain, 5 markkaa.
4340: Patenttikirja 20 markkaa.
4341: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
4342:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
4343:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
4344:    tai väkeviä mallasjuomia, joka.iselta myyntipaikalta,
4345:    koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
4346:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
4347:    anniskella sellaisia juomia, 100 markkaa;
4348:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
4349:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
4350:    akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
4351:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
4352:    kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
4353:        a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
4354:    delta tai kuukauden osalta:
4355:       sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 markkaa,
4356:        muista yllämainituista näytännöistä ja karusellin
4357:    pitämisestä 100 markkaa,
4358:        posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
4359:    sesta 3 markkaa;
4360:       b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
4361:    jokaisesta näytännöstä:
4362: 12             1914.- V. M.- El!;itys N:o 2.
4363: 
4364:         sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 markkaa,
4365:         muista yllämainitui,sta näytännöistä 10 markkaa.
4366:          Jos yhdistetään eri näytäntötilaisuuksia, joihin
4367:      lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsio-
4368:      nilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero
4369:      laskettava niinkuin olisi kysymys oikeudesta kutakin
4370:      näytäutölajia varten erikseen.
4371:          Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- tahi kinemato-
4372:      grafinäytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka
4373:      välittömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai
4374:      miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
4375:      sekä mainittuja näytäntöjä että anni,skelun harjoit-
4376:      tamista koskeva resolutsioni, päätös tai pöytäkirjan-
4377:      ote, kumpikin, varustettava leimalla kaksinkertaiseen
4378:      määrään.
4379:          Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
4380:      kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
4381:      koulunjohtokunnan puoltolauseen nojalla opetukselli-
4382:      sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
4383:      kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
4384: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toi-
4385:   mitus kirja, jo 11 a asetetaan:
4386:       V a 1 t i o n, k i r k o n t a i s e 11 a i s e e n k u n-
4387:   n a n v i r k a a n, j o h on v a 1 t i on v i r a n o m a i-
4388:   m a i n e n a n ta a v a 1 t a k i r j a n, v i r k a a 'S e u-
4389:   raavasta palkasta, palkkiosta, vuokra-
4390:   raho"ista ja pöytärahoista:
4391:       kun n ä m ä p a l k k a edut o v a t k o r k ei n-
4392:   t aan 2,0 0 0 markkaa, 2 p r o sen t t i a;
4393:       kun ne ovat 2,0 0 0 markkaa suure m-
4394:   m a t, 4 p r o s e n t t i a;
4395:       k a n s a k o u 1u n o p e t t a j a n      t o i m e e n,   2
4396:   p r o s e n t t i a p a 1 k k a u k s e s t a, j o 11 o i n m a a-
4397:   laiskansakoulunopettajan palkkaedut
4398:   lasketaan vuotuisen valtioavun suu-
4399:                         Leimasuostunta.                           lS
4400: 
4401:    r u i s i k s i j a k a u p u n k i e n k a n s a k o u 1 u n-
4402:    opettajien palkat yhtä suuriksi kuin
4403:    p a 1 k a t v a s t a a v i s t a v i r o i s t a m a a 1 l a.
4404:         J o s v i r a n s a a j a ll a e n n e n o n v i r k a, v ä-
4405:    h e n n e t ä ä n s i i t ä l e i m a m a k s u .s t a, j o k a
4406:    uudesta virasta olisi suoritettava, se
4407:    1 e i m a m a k s u, j o k a t ä m ä n a s e t u k s e n m u-
4408:    kaan olisi ollut edellisestä virasta me-
4409:    nevä.
4410:         J o s s i i r t ä m i n e n t o i s e e n v i r k a a n t a-
4411:    P a h t u u i l m a n h a k e m u s t a, e i l e i m a m a k-
4412:    sua suoriteta, eikä myöskään uudeHeen
4413:    m ä ä r ä t t ä e s s ä t o i m i t t a m a a n v i r k a a, j o-
4414:    ka       asetusten           mukaisesti            täytetään
4415:    m ä ä r ä t y i k •S i v u o s i k s i.
4416:         Määräyskirja.sta sellaiseen ammat-
4417:    tiin tahi toimitukseen valtion palve-
4418:    1 u k s e s s a, j o s t a e i v u o s i r a h a n s ä ä n n ö s-
4419:    sä ole määrättyä palkkiota tahi ~uita
4420:    p a l k k a e t u j a, s u o r i t e t a a n l e i m a m a k s u a
4421:    niinkuin              muu·sta           toimituskirjasta
4422:    a l e m p a n a t ä s s ä p y k ä l ä s s ä s ä ä d e t ä ä n.
4423:         Kihlakunnantuomarin                         palkkaedut
4424:    luetaan hänelle virasta erotessa tule-
4425:    van täyden eläkkeen suuruisiksi ja
4426:    k i r k o 11 i s v i r k a k u n t a a n k u u 1 u v i e n v i r-
4427:    r a n h a l t i j a i n p a l k k a e d u t t u o m i o k a p i-
4428:    t u l i n a r v i o n m u k a a n.
4429: Valtauskirja 20 markkaa.
4430: Muut toimituskit·jat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.
4431:   ( poist.):
4432:       Keh3iarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain, 5
4433:   markkaa arkilta;
4434:       hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta;
4435:       lääninhallituksien, 1 markka arkilta;
4436:       kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuk,sien
4437: 14            1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4438: 
4439:      sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien, 50 penniä
4440:      arkilta.
4441:          Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
4442:      (poist.) jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asia-
4443:      kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhemmän
4444:      aikaa hoitamaan virkaa tai tointa, notapntodistus,
4445:      passi matkaa varten ulkopuolelle Suomea, rasitustodis-
4446:      tus, tiedonantopäätös, virkaerokirja, kun ero hake-
4447:      muksetta annetaan, s·ekä resolutsioni tai todistus, joka
4448:      kirjoitetaan viranomaiselle •annettuun wsiakirjaan.
4449: 
4450:                              2 §.
4451:      Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
4452:      on varustettava leimalla seuraaviin määriin:
4453: Kauppalcirja, lahjakirja, vaihtokir.fa tailcka muu luovutus-
4454:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
4455:    taan:
4456:          'jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
4457:    1
4458:      / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
4459:    den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
4460:    määrään;
4461:           jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
4462:    kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1!z prosenttia kultakin
4463:    täydeltä 100 markalta;
4464:           jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
4465:    1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
4466:    arvosta.
4467:           Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
4468:    jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
4469:    varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
4470:    kerran haetaan.
4471:           Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
4472:    laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
4473:    moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
4474:     vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomai-
4475:     selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
4476:                     Leimasuostunta.                    lo
4477:   kun siirto vira@maisen hyväksyttäväksi alistetaan.
4478:       Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
4479:   ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuekirja
4480:   leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
4481:       Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
4482:   nenkuin lainhuudatueta haetaan tai siirto viranomai-
4483:   selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuekirja erikseen
4484:   leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
4485:   1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
4486:   näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
4487:   todistam iseksi, leimasta vapaa.
4488: Metsänhakkuukontrahti) kun se tuodaan oikeuteen kiin·
4489:   nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
4490:   desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
4491:       Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
4492:    ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
4493:    deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
4494:   myönnetty, 2 markan määrään.
4495:    (Poist.)
4496: Perunkirjoituslcirja) kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
4497:    a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
4498:       soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
4499:       markan määräitä:
4500:    1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
4501:        .kaan;
4502:    2 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000
4503:        markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
4504:    3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun ·Se on vähintään 20,000
4505:        markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
4506:    4 :ksi 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
4507:        markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
4508:    5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun <se on vähintään 40,000
4509:         markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
4510:    6 :ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
4511:         markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
4512: 16             1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4513: 
4514:      7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
4515:          markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
4516:      8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
4517:          kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
4518:      9 :ksi 1 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
4519:          markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
4520:      10 :ksi 1 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
4521:          markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
4522:      11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
4523:          markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
4524:      12 :ksi 2 1 / 10 % sää,stöstä, kun se on vähintään 250,000
4525:          markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
4526:      13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
4527:          markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
4528:      14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
4529:          markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
4530:      15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
4531:          markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
4532:      16 :ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,00()
4533:          markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
4534:      17 :ksi 3 6/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
4535:          markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk,aan;
4536:      18 :ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
4537:          markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
4538:      19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
4539:          markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
4540:      20 :ksi 4 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
4541:          markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
4542:      21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
4543:          markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
4544:      22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
4545:          markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
4546:      23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
4547:          markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
4548:      24:ksi 5 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
4549:          markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
4550:      25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
4551:          markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
4552:                    Leimasuostunta.                        17
4553: 
4554: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
4555:     markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
4556: 27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
4557:     kaan tai enempään.
4558: Mabu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
4559:     säästöstä:
4560:             1:ssä luokassa Smk. -:20
4561:             2:ssa               -:30
4562:             3:ssa    "      " -:40
4563:             4:ssä
4564:                      "      " -:50
4565:             5 :ssä   "      "   -:60
4566:             6:ssa    "       " -:70
4567:             7:ssä    "       " -:80
4568:             8:ssa    "       " 1:-
4569:             9 :ssä   "       " 1:20
4570:            10 :ssä   "       " 1: 50
4571:            11 :ssä   "       "   1: 80
4572:            12 :ssa    "      " 2: 10
4573:            13 :ssa    "      " 2:40
4574:            14:ssä    "       "   2:70
4575:            15 :ssä   "       " 3:-
4576:            16:ssa     "      " 3: 30
4577:            17 :ssä    "      " 3: 60
4578:            18 :ssa    "      "   3:90
4579:            19 :ssä    "      " 4:20
4580:            20:ssä     "      " 4:50
4581:            21 :ssä    "      "   4: 80
4582:            22 :ssa    "      "   5: 10
4583:            23 :ssa    "      " 5:40
4584:            24:ssä     "      " 5:70
4585:            25 :ssä
4586:                      "       "   6:-
4587:            26:ssa    "       " 6:30
4588:            27:ssä     "      " 6:60
4589:                        "        "
4590:     b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
4591: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
4592:                                                       2
4593: 18             1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4594: 
4595:      ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
4596:      määrästä;
4597:          c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
4598:      lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
4599:      sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
4600:      sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
4601:      tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
4602:      tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
4603:      sentilla.
4604:           Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
4605:      määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
4606:      joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
4607:      seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
4608:      taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
4609:       omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
4610:           Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
4611:       mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
4612:       annetaan oikeuteen.
4613:           Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl-
4614:       keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
4615:       on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
4616:       joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
4617:       den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
4618:       kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
4619:       vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
4620:           Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
4621:       rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
4622:       on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
4623: 
4624: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
4625:      kruununtilan,   Imisionia haettaessa     siihen, sekä
4626:      kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
4627:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
4628:      kirja.
4629: 
4630: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
4631:          a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
4632:       mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
4633:                        Leimasuostunta.                        19
4634: 
4635:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
4636:    arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
4637:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
4638:    mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
4639:    tuulliseksi näkee;
4640:        b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
4641:    keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
4642:    leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
4643:    onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
4644:    taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
4645:    kaan.
4646:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuole1le, sisa-
4647:    relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
4648:    sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
4649:    täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
4650:        Testamentti puolisolle tahi rintaperi11iselle, opetus-
4651:    laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
4652:    taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliai snuslaitokselle
4653:    sekä yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis-
4654:    tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
4655:    kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
4656:    minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
4657:    paat.
4658:    (Poist.)
4659: Velkakir.fa tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
4660:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
4661:    tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
4662:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintää.n 100 markan
4663:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
4664:    markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
4665:    kuin saamistodiste.
4666:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
4667:    diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
4668:    leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
4669:    taan mikäli silloin ~ysymyksessä olevasta saamisesta
4670:    aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
4671: 20              1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4672: 
4673:         Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
4674:      valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
4675: 
4676:                             3 §.
4677:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
4678: Kruunu.
4679: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
4680:      (Poist.)
4681:    1 § :ssä säädetyn leimamaksun suoritta:mi<sesta ovat
4682: vapaat:
4683: 
4684: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskon-
4685:   nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
4686:   teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
4687: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
4688:    mukaisesti todistettu.
4689: 
4690: V'l:eraan valtion tuomioistuin ja viranomainen aSIOISsa,
4691:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
4692:     tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
4693: 
4694:                                4 §.
4695:     Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
4696:     rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
4697: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
4698: edesvastausta vaadittu taikka ei;
4699:     oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
4700:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
4701:     asioissa, jotka kos®ev,at Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
4702: sen jäsenten vahtsemista;
4703:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
4704: kokouksessa;
4705:     asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
4706: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
4707: tuille yhdistyksille;
4708:                          Leimasuostunta.                           21
4709: 
4710:    asioissa, jotka koskev;at maan lohkomista, uutistalojen
4711: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
4712: h.akattavaksi määräämistä; sekä
4713:    posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
4714:    Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
4715: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
4716:    (Poist.)
4717:                            5 §.
4718:    Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
4719: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
4720: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
4721: 
4722:                             II LUKU.
4723:      Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
4724:                           valvomisesta.
4725:                                 6 §.
4726:    Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
4727: sun alainen, k i r .i o i t e t t a k o o n 1 e i m a p a p e r i 11 e
4728: tai varustettakoon leimamerkillä.
4729:    (Poist.)
4730:    Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
4731: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
4732: käytettäköön lähintä pienempää leimaa.
4733: 
4734:                                 7 §.
4735:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
4736: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
4737: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mi-
4738: hin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
4739: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
4740: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen.
4741: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka
4742: pääkirjasta puuttuu.
4743:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
4744: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
4745: 22           1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4746: 
4747: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
4748: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
4749: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am-
4750: mattinsa ja kotipaikkansa.
4751: 
4752:                             8 §.
4753:     Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami·
4754: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir-
4755: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
4756: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
4757: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
4758: tuskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
4759: menneta, se, joka sen on antanut.
4760: 
4761:                             9 §.
4762:     Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
4763: leimalla varustettava, vas'tatkoon virkamies, joka asiakir-
4764: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
4765: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
4766:     (Poist.)
4767: 
4768: 
4769:                        III LUKU.
4770:                     Erinäisiä säännöksiä.
4771: 
4772:                           10 §.
4773:     Virkamiehen päätöksestä, joka iwskee asiakirjan lei-
4774: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
4775: selle, jonka alainen virkamies on.
4776: 
4777:                        (11 § poist.).
4778:                        (12 § poist.).
4779: 
4780:                        11 (13) §.
4781:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
4782: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
4783:                      I.eimasuostunta.                     23
4784: 
4785: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
4786: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
4787: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
4788: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
4789: 
4790:                           12 (14) §.
4791:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
4792: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
4793: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
4794: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
4795: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät-
4796: tää, onko se takaisin suoritettava.
4797: 
4798:                           13 (15) §.
4799:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
4800: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
4801: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
4802: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
4803: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
4804: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
4805: 
4806:                         14 (16) §.
4807:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
4808: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
4809: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
4810: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
4811: 
4812:                          15 (17) §.
4813:     Jos leimanmyyj ällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
4814: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
4815: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
4816: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
4817: 
4818:                        16 (18) §.
4819:    Tämä asetus on voimass.a 1 päivästä tammirkuuta 1915
4820: saman vuod-en loppuun.
4821: 24           1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4822: 
4823:     Armollisessa esityksessä on leimasuostunnan brutto-
4824: tulo laskettu 6,600,000 markaksi. Tästä määrästä Hal-
4825: litus on arvioinut ehdotetun vekseliveron osalle tulevan
4826: 2,200,000 markkaa ja osakekirjain leimaveron osaUe 27 5,000
4827: markkaa. Kun Valiokunta on ehdottanut molemmat nämä
4828: veronlisäykset hyljättäviksi, on mainitut rahamäärät, yh-
4829: teensä 2,475,000 markkaa, arviolaskusta vähennettävä. Toi-
4830: saalta on siihen lisättävä se 75,000 markan määrä, jolla Hal-
4831: litus on laskenut leimasuostunnan tulon vähentyvän armolli-
4832: sessa esityksessä ehdotetun valtakirjoista ja eläkekirjoista
4833: suoritettavan leimaveron alennuksen johdosta, jota Valio-
4834:  kunta ei ole puoltanut. Tällöin olisi vuonna 1915 brutto-
4835: tulo leimasuostunnasta 4,200,000 markkaa. Tulo voitanee
4836:  kuitenkin arvioida jonkun verran suuremmaksi. Jo vuonna
4837:  1912 leimasuostuntaa kertyi läill.es 4,170,000 markkaa. To-
4838:  sin tämän suostunnan bruttotulo vuonna 1913, Valiokunnan
4839:  saamien tietojen mukaan, on ollut ainoastaan 4,081,340
4840:  markkaa. !futta kun tulo leimasuostunnasta, jonka Edus-
4841:  kunta on nyt kuluvalta vuodelta arvioinut 4,600,000 mar-
4842: kaksi, viimeisten viiden vuoden aikana on keskimäärin vuo-
4843:  dessa lisääntynyt noin 259,000 markalla, ei liene liian roh-
4844:  keata otaksua, että se vuonna 1915 on tuottava tasaluvuin
4845:  4,500,000 markkaa.
4846:      Tämän nojalla Valiokunta, sen tapauksen varalle, että
4847:  V aliakunnan edellä tekemä ehdotus asetukseksi leimasuos-
4848:  tunnasta vuonna 1915 saavuttaa Eduskunnan hyväksymi-
4849:  sen, kunnioittaen ehdottaa,
4850:                että Eduskunta arvioisi leimasuostunnasta
4851:             vuonna 1915 saatavan bruttotulon 4-,500,000
4852:             markaksi.
4853: 
4854: 
4855:     Tilastollisilla tiedoilla siitä, mitä leimasuostuntaan si-
4856: sältyvät eri erät tuottavat, on suuri merkitys niin hyvin
4857: tästä suostunnasta kertyvän tulon oikealle arvioimiselle
4858: kuin maan verotusolojen tuntemiselle. Samanlainen merki-
4859: tys on tilastollisella selvityksellä leimasuostunnan alaisista
4860:                       Leimasuostunta.                       25
4861: 
4862: perunkirjoituskirjoista ja testamenteista, jollainen selvitys
4863: lisäksi antaa arvokasta aineistoa maan varallisuusolojen tun-
4864: temiseen.
4865:     Puheenalaisia tietoja on Suomessa muutamilta vuosilta
4866: hankittu. Viimeiset tilastolliset selvitykset lei'masuostun-
4867: nan eri erien tuotosta ovat vuosilta 1907 ja 1908 sekä leima-
4868: veron alaisista kuolinpesistä vuosilta 1907, 1908 ja 1909.
4869: Tällaisten selvitysten merkitykseen nähden Valiokunnan
4870: mielestä kuitenkin olisi tärkeätä, että kuolinpesätilasto, jo-
4871: hon ainekset ovat suhteellisen helposti saatavissa, vastedes
4872: tehtäisiin jokaiselta vuodelta ja tilastollinen selvitys leima-
4873: suostunnan tuotosta valmistettaisiin esimerkiksi joka kol-
4874: mannelta vuodelta.
4875: 
4876:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1914.
4877: 
4878: 
4879: 
4880: 
4881:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
4882: sten ja jäsenet Danielson-Kalrnari, Gylling, Holsti, Kallio,
4883: Komu (osittain), Lahdensuo, Letonmäki, Lindström, Paa-
4884: sonen (osittain), Pennanen, Peurakoski, Railo, Sainio (osit-
4885: tain), Sillanpää, Takalander (osittain), Talas (osittain), Tu-
4886: nmen, Törngren, Wiljanen ja Wirkkunen, A. H. (osittain)
4887: sekä osittain varajäsenet Häkkinen, Hälvä, Ikonen, Jalonen,
4888: Kilpeläinen, Lindberg, Paavolainen ja Paronen.
4889: 26             1914.- V. M.- Esitys N:o 2.
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                         Vastalause.
4895:     Koska budjetin järjestely vuodeksi 1915 ei vaadi tämän
4896: suostunnan kautta tulevia varoja emmekä muutenkaan voi
4897: suostua varojen myöntämiseen nykyiselle maallemme viha-
4898: mieliselle hallitukselle ehdotamme, että Eduskunta päät-
4899: täisi,
4900:                 että leimasuostuntaa vuonna 1915 ei ole kan-
4901:             nettava.
4902: 
4903:       Ludvig Lindström.             Emil Wiljanen.
4904:      .Jussi Railo.                  Armas Paasonen .
4905:       E . .J. Paronen.               0. W. Turunen.
4906:      Edvard Gylling.                H . .Jalonen.
4907:      Lauri Letonmäki.               .J. W. Sainio.
4908: 
4909: 
4910: 
4911: 
4912:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4913:             1914.- S. V. M.- Esitys N:o 2.
4914: 
4915: 
4916: 
4917: 
4918:                Suuren valiokunnan mietintö
4919:            N :o 13 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
4920:            kee leimasuostuntaa vuonna 1915.
4921: 
4922:     Edellä mainitun armollisen esityksen ynnä Valtiovarain-
4923: valiokunnan sen johdosta antaman mietinnön N :o 4 on Edus-
4924: kunta V. J:n 57 §:n mukaisesti lähettänyt Suureen valio-
4925: kuntaan.
4926:     Asiata käsiteltyään saa Suuri valiokunta kunnioittaen
4927: ehdottaa,
4928:               että Eduskunta, edellyttäen että leimasuos-
4929:            tunta vuonna 1915 havaitaan tarpeelliseksi, hy-
4930:            väksyisi Asetuksen leimasuostunnasta Valtio-
4931:            varainvaliokunnan mietinnössä N :o 4 olevan eh-
4932:            dotuksen mukaan.
4933: 
4934:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
4935: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4936:            1914. - Edusk. vast. - Esitys N:o 2.
4937: 
4938: 
4939: 
4940: 
4941:               SuomenEduskunnan alamainen
4942:            v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolli-
4943:            seen esitykseen leimasuostunnasta vuonna 1915.
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 
4948:         Suurivaltaisin~ lrmollisin Keisari
4949:                    ja Suuriruhtinas f
4950: 
4951: 
4952: 
4953: 
4954:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisess,a esi-
4955: tyksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen
4956: a.setu'kseksi 1eimasuostunnasta vuonna 1915.
4957: 2          1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
4958: 
4959:      Armollinen esitys on niissä ~ohdin, jotka esityksessä
4960: tarkemmin mainitaan, laadittu ottaen huomioon Eduskun-
4961: nan edellisillä valtiopäivillä lausuma mielipide. Katsoen
4962: lisäsuostunnan tarpeelliseksi on Hallitus esityksessä kui-
4963: tenkin ehdottanut veroa osakekirjoista ja vekseleistä suori-
4964: tettavaksi samat määrät kuin muutamille edellisillekin val-
4965: tiopäiville annetuissa armollisissa esityksissä oli esitetty.
4966: Tarkastaessaan armollista esitystä N :o 6 varojen hankkimi-
4967: sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
4968: riitä, Eduskunta on havainnut, ettei lisäsuostuntaa vuodeksi
4969: 1915 tarvita. Näin ollen Eduskunta ei ole hyväksynyt mai-
4970: nittua suostunnanlisäystä.
4971:      Toiselta puolen on armollisessa esityksessä ehdotettu
4972: huojennuksia virkavaltakirjoista ja niihin verrattavista asia-
4973: kirjoista sekä eläkekirjoista maksettavaan leimasuostuntaan.
4974: Eduskunnan mielestä sitä leimaveroa, jota näistä asiakir-
4975: joista tätä nykyä suoritetaan, ei voida pitää kohtuuttomana,
4976: eikä Eduskunta siis ole katsonut olevan athetta suostua näi-
4977: hin lievennyksiin.
4978:      Samoin kuin vuoden 1913 valtiopäiviHe annetussa armol-
4979: lisessa esityksessä oli ehdotettu, on esityksen asetusehdotuk-
4980: s·een otettu määräys sellaisten asiakirjain vapauttamisesta
4981: leimaverosta, jotka ovat varustettavat Keisarikunnassa sää-
4982:  detyllä leimalla. Armollisessa esityksessä ei anneta tietoa
4983:  tällaisen säännöksen vaikutuksesta. Todennäköisesti se saisi
4984:  tärkeimmän käytännöllisen merkityksensä ehdotetusta vek-
4985:  seliverosta. Kun Eduskunta kuitenkaan ei ole havainnut ole-
4986:  van syytä myöntää vekseliveroa, on Eduskunta poistanut
4987:  puheena olevan säännöksen.
4988:      Armolliseen esitykseen sisältyvästä asetusehdotuksesta
4989:  on jätetty pois voima;ssa olevan asetuksen määräykset, jotka
4990:  oikeuttavat käyttämään leima;paperia, ja on sijaan pantu
4991:  säännös, että leimavero on :suoritettava yksinomaan varus-
4992:  tamalla asiakirjat leimamerkeillä. Jotta 1915 vuoden alussa
4993:  ehkä vielä jäljellä oleva leimapaperivarasto saataisiin lop-
4994:  puun kulutetuksi, on asetusehdotukseen otettu välittä.vä
4995:  säännös, joka tekisi tämän mahdolliseksi. Eduskunta on
4996:                       };eimasuostunta.                      3
4997: 
4998: kuitenkin tullut siihen käsitykseen, että puheena olevalla
4999: muutoksella saavutettavat edut ovat siksi vähäiset, ettei
5000: toistaiseksi näytä olevan syytä sen toimeenpanemiseen.
5001: 
5002:      Vuoden 1913 valtiopäivillä Eduskunta katsoi käytän-
5003: nöllisistä syistä soveliaaksi yhdistää pelikorttisuostuntaa
5004: koskevat määräyks·et leimasuostunta-asetukseen. Armollisen
5005: esityksen asetusehdotuksesta on säännös pelikorttisuostun-
5006: nasta kuitenkin jätetty pois, eikä muutakaan ehdotusta tästä
5007: suostunnasta ole Eduskunnalle tehty. Syyksi tähän on ar-
5008: mollisessa esityksessä ilmoitettu, että kysymykseen on tul-
5009: lut pelikorteista maksettavan leimamaksun korottaminen,
5010: .ia onkin sen jälkeen, tämän vuoden maaliskuun 10 päivänä,
5011: annettu armollinen asetus leimamaksun kantamisesta peli-
5012: korteista Suomessa.
5013:      Tämän johdosta Eduskunta on ottanut harkitakseen,
5014: onko Hallituksella ollut laillista oikeutta sanotun asetuksen
5015:  antamiseen.
5016:      Valtiotaloudessa esiintyy kahdenlaisia julkisen vallan
5017: määräyksellä yksityisten maksettavaksi pantuja suorituk-
5018: sia, nimittäin veroja ja maksuja, jolloin jälkimäisillä ymmär-
5019: retään valtiolaitosten tai valtion viranomaisten käyttämi-
5020: sestä säädettyjä erikoissuorituksia. Tällaisten maksujen
5021: säätäminen on, mikäli ne eivät ole leimasuostuntaan kuulu-
5022: via tai muuten Eduskunnan myötävaikutuksella syntyvillä
5023: asetuksilla vahvistetut, Suomen perustuslakien mukaan Hal-
5024: litsijan asiana. Sitä vastoin Hallitusmuodon 45 § :n mukaan
5025: Hallitsija ei ole oikeutettu määräämään uusia veroja
5026: ilman Eduskunnan suostumusta. Tämän perustuslainsään-
5027: nöksen sananmuoto, jossa puhutaan sota-apujen, uusien vero-
5028:  jen, sotaväenotto.ien ja muiden maksujen määräämisestä,
5029:  osottaa, että se tarkoittaa kaikenlaatuisia veron luonnetta
5030:  olevia suorituksia. Kun maksua, joka määrätään suoritetta-
5031:  vaksi maassa valmistetuista pelikorteista, ei vastaa mikään
5032:  valtion viranomaisen tai laitoksen maksunsuorittajalle teke-
5033:  mä erikoispalvelus, seuraa tästä, että puheenaoleva peli-
5034:  korttimaksu on luonteeltaan vero eikä maksu. Hallitusta ei
5035: 4          1914. -· Edusk. vast. -    Esitys N :o 2.
5036: 
5037: sns voida katsoa oikeutetuksi ilman Eduskunnan suostu-
5038: musta antamaan määräystä tämmöisestä suorituksesta.
5039:      Mitä tulee siihen seikkaan, että asetuksella 6 päivältä
5040: huhtikuuta 1842 ja julistuksella 22 päivältä kesäkuuta 1859,
5041: jotka kumpikin ovat syntyneet ilman Valtiosäätyjen myötä-
5042: vaikutusta, on annettu määräyksiä siitä maksusta, joka on
5043: Suomessa valmistettavista pelikorteista suoritettava, niin on
5044: Hallituksen katsottava niiden antamisella sivuuttaneen lail-
5045: lisen valtansa. On ·kuitenkin huomattava, että nämä mää-
5046: räykset annettiin aikana, jolloin Valtiosäädyt eivät sään-
5047: nöllisesti kokoontuneet, ja että se verotus, joka niissä on
5048: säädetty, on sittemmin saanut kansaneduskunnan hyväksy-
5049: misen, kun kansaneduskunta, alkaen ensimäisistä näiden ase-
5050: tusten antamisen jälkeen pidetyistä valtiopäivistä, hyväksy-
5051: miinsä suostunta-asetuksiin on ottanut säännöksen myös sen
5052: maksun suorittamisesta, joka näillä Hallituksen määräyk-
5053: sillä on alkujaan säädetty. Kun Hallitus koko tämän pitkän
5054: ajan kuluessa on puolestaan hyväksynyt valtiopäiväin pää-
5055: tökset, joilla suostuntaa pelikorttien valmistuksesta on mää-
5056: rätty maksettavaksi, vieläpä enemmän kuin kolmenkymme-
5057: nen vuoden aikana on lisätyn rahantarpeen täyttämiseksi
5058: itse ehdottanut tästä valmistuksesta kannettavaksi suostun-
5059:  taveroa, on Hallituksenkin katsottava tunnustaneen, ettei ole
5060:  oikeudellisesti mahdollista hallinnollista tietä antaa sellaista
5061:  verotusmääräystä, mikä sisältyy edellä mainittuun asetuk-
5062:  seen 10 päivältä maaliskuuta 1914. 'Tämä asetus on niin
5063:  muodoin, mikäli siinä säädetään leimamaksua suoritetta-
5064: vaksi Suomessa valmistetuista pelikorteista, lainvastainen,
5065:  eikä sen nojalla siis voida Suomessa valmistetuista pelikor-
5066: teista kantaa leimamaksua.
5067:      Edellä esitetystä nälkyy, ettei se pefikorteista suori-
5068:  tettavan leimamaksun korotus, joka puheena olevalla asetuk-
5069:  sella on määrätty, ole tarkoitettu lisäämään valtion tuloja.
5070:  Sen tarkoitus on korvata nykyinen pelikorttisuostunta ja
5071:  siten siirtää valtiorahastoon tulo, joka tähän asti muiden
5072:  suostuntavarain ohella on ollut Eduskunnan välittömästi
5073:  käytettävänä. Tämmöistä valtiorahaston tulojen lisäämistä
5074:                        J,eimasuostunta.                       5
5075: 
5076: Senaatti on Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne tekemäs-
5077: sään alamaisessa alistuksessa perustellut sillä, että tämä
5078: rahasto nykyään olisi lisävarain tarpeessa.
5079:     Käsitellessään armollista esitystä N :o 6 Eduskunta on
5080: valtion tilinpäätöksistä viime vuosilta kuitenkin havainnut,
5081: että valtiorahaston tulot ovat olleet enemmän kuin riittävät
5082: tähän rahastoon pantujen menojen suorittamiseen, vieläpä
5083: siinä määrin, että ne olisivat sallineet valtiorahaston varoilla
5084: tyydyttää paljon enemmän yleisiä tarpeita kuin mitä on
5085: tapahtunut. Senaatin väitettä, että valtiorahasto olisi lisät-
5086: tyjen tulojen tarpeessa, ei siis voida myöntää oikeaksi.
5087:     Mitä tulee siihen seikkaan, että pelikorttien valmistusta
5088: nykyään verotetaan kahdella eri verolla, ei tästä ole käytän-
5089: nössä syntynyt mitään haittoja. Niille teoreettisille näkökoh-
5090: dille, joita .saattaa esittää tätä menettelyä vastaan, voidaan
5091: niin ollen sitä vahemmän antaa mitään merkitystä, kun mo-
5092: lempien pelikorteista suoritettavien verojen tarkoitus on si-
5093: käli sama, että nämä verot kannetaan Suomen valtiolle yleis-
5094: ten tarpeiden tyydyttämiseksi.
5095:     Harkitessaan kysymystä, olisiko maksettava suostuntaa
5096: pelikorttien valmistamisesta vuonna 1915, ei Eduskunta ole
5097: havainnut olevan ai'hetta puheena olevan suostunnan myön-
5098: tämiseen mainituksi vuodeksi.
5099: 
5100: 
5101:     Armollisessa esityksessä on leimasuostunnan brutto-
5102: tulo arvioitu 6,600,000 markaksi. Tästä määrästä Hallitus
5103: on laskenut ehdotetun vekseliveron osalle tulevan 2,200,000
5104: markkaa ja osakekirjain leimaveron osalle 27 5,000 mark-
5105: kaa. Kun Eduskunta on evännyt molemmat nämä veron-
5106: lisäykset, on mainitut rahamäärät, yhteensä 2,475,000 mark-
5107: kaa, arviolaskusta vähennettävä. Toisaalta on siihen lisät-
5108: tävä se 7 5,000 markan määrä, jolla Hallitus on laskenut
5109: leimasuostunnan tulon vähentyvän armollisessa esityksessä
5110: ehdotetun valtakirjoista ja eläkekirjoista suoritettavan lei-
5111: maveron alennuksen johdosta, jota Eduskunta ei ole 'hyväk-·
5112: synyt. TBten saataisiin vuonna 1915 leimasuostunnasta
5113: 6          1914.- Edusk. vast. --Esitys N:o 2.
5114: 
5115: bruttotuloa 4,200,000 markkaa. Tulo voitanee kuitenkin
5116: arvioida jonkun verran suuremmaksi. Jo vuonna 1912 ker-
5117: tyi leimasuostunnasta lähes 4,170,000 markkaa. Tosin tä-
5118: män suostunnan bruttotulo vuonna 1913 on Eduskunnan
5119: saamien ti,etojen mukaan ollut ainoastaan 4,081,340 mark-
5120: kaa. Mutta kun tulo leimasuostunnasta, jonka Eduskunta
5121: on nyt kuluvalta vuodelta arvioinut 4,600,000 markaksi,
5122: viimeisten viiden vuoden aikana on keskimäärin vuodessa
5123: lisääntynyt noin 259,000 markalla, voidaan otaksua, että se
5124: vuonna 1915 on tuottava tasaluvuin 4,500,000 markkaa.
5125: Tämän nojalla on Eduskunta arvioinut leimasuostunnasta
5126: vuonna 1915 saatavan bruttotulon 4-,500,000 markaksi.
5127: 
5128: 
5129:     Tilastollisilla tiedoilla siitä, mitä leimasuostuntaan si-
5130: sältyvät eri erät tuottavat, on suuri merkitys niin hyvin
5131: tästä suostunnasta kertyvän tulon oikealle arvioimiselle
5132: kuin maan verotusolojen tuntemiselle. Samanlainen merki-
5133: tys on tilastollisella selvityksellä leimasuostunnan alaisista
5134: perunkirjoituskirjoista ja testamenteista, jollainen selvitys
5135: lisäksi antaa arvokasta aineistoa maan varallisuusolojen tun-
5136: temiseen.
5137:     Puheenalaisia tietoja on Suomessa muutamilta vuosilta
5138: hankittu. Viimeiset tilastolliset selvitykset leimasuostun-
5139: nan eri erien tuotosta ovat vuosilta 1907 ja 1908 sekä leima-
5140: veron alaisista kuolinpesistä vuosilta 1907, 1908 ja 1909.
5141: Tällaisten selvitysten merkitykseen nähden Eduskunnan
5142: mielestä kuitenkin olisi tärkeätä, että kuolinpesätila.sto, jo-
5143: hon ainekset ovat verrattain helposti saatavissa, vastedes
5144: tehtäisiin jokaiselta vuodelta ja tilastollinen selvitys leima-
5145: suostunnan tuotosta va1mistettaisiin esimerkiksi .ioka kolman-
5146: nelta vuodelta.
5147: 
5148: 
5149:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
5150: sesti ilmoittaa,
5151:                 että Eduskunta on hyväksynyt asetuksen
5152:             leimasuostnnnasta näin kuuluvana:
5153:                        IJeimasuostunta.                       7
5154: 
5155: 
5156:            Asetus leimasuostunnasta.
5157: 
5158:                               I LUKU.
5159: Lelmasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
5160: 
5161:                                1 §.
5162:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
5163: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
5164: 
5165: 
5166: .Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.,
5167:        1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraa-
5168:    matta, annetaan:
5169:        a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sel-
5170:    lainen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa
5171:    valtakirjan, kun arvonimi on
5172: 
5173:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
5174:                 3        "        500     "
5175:                 4                 400     ,
5176:                 5        ,"       325
5177:                 6                 250     "
5178:                 7
5179:                          "        200     "
5180:                 8
5181:                          "        175     "
5182:                 9        "        100
5183:               10
5184:                           "        70     ,,"
5185:               11
5186:                           "        60     ,,
5187:               12         ,"        45
5188:               13         ,         35     "
5189:               14         ,         25     "
5190:                                           "
5191:        rovastin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
5192:        nimipastorin arvo .. .: ....... 30
5193:        muu arvoj ärj esty ksessä ma1-       "
5194:    nitsematon arvonimi ............ 15      ,
5195: 8            1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
5196: 
5197:          b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä koh-
5198:       dassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä,
5199:       mitä siinä kohdassa on sanottu;
5200:          2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, va-
5201:       paaherran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 mark-
5202:       kaa;
5203:           3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suo-
5204:       men ritarihuoneeseen:
5205: 
5206:        muukalaiselle aateliselle suvulle . . 1,000 markkaa
5207:      . muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000         ,
5208:        muukalaiselle kreivin suvulle . . . . 3,000     ,
5209:        ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
5210:        taanotettuun sukuun . . . . . . . . . . . . 800
5211:                                                      "
5212:          4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos,
5213:       150 markkaa.
5214: 
5215: 
5216: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion varoista
5217:    annetaan:
5218:        1) vakinaisena elä:kkeenä, 1 prosentti sen vuotuisesta
5219:    määrästä;
5220:        2) ylimääräisenä eläkkeenä:
5221:        kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 pl'Osenttia
5222:    sen määrästä;
5223:        kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 markasta
5224:    ja 10 pros·enttia eläkkeen muusta osasta.
5225:        Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on eläk~kir.ia
5226:    leimaverosta va;paa.
5227: 
5228:     Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
5229:        apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
5230:        kaa, maaseudulla 50 markkaa.
5231:           Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
5232:        varustettava, säädetään 2 § :ssä.
5233:                     I,eimasuostunta.                     9
5234: 
5235: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
5236: 
5237: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
5238:   sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
5239:   lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
5240:   lahjan arvosta.
5241: 
5242: Lepoajankirja 10 markkaa.
5243: 
5244: M yyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
5245:    vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
5246:    tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon,
5247:    mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
5248: 
5249: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevä:mpien tai mie-
5250:    dompien väkijuomain, 5 markkaa.
5251: 
5252: Patenttikirja 20 markkaa.
5253: Resolutsioni, päätös tai pöytiikirjanote,
5254:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus an~iskella tai
5255:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
5256:    tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
5257:    koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
5258:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
5259:    anniskella sellaisia juomia, 100 markkaa;
5260:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
5261:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
5262:    akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
5263:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
5264:    kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
5265:        a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
5266:    delta tai kuukauden osalta:
5267:        sirkus- ja varieteenäytännäistä 500 markkaa,
5268:        muista yllämainituista näytännäistä ja karusellin
5269:    pitämisestä 100 markkaa,
5270:        posetiivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittami-
5271:    sesta 3 markkaa;
5272: 10          1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
5273: 
5274:         b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
5275:      jokaisesta näytännöstä:
5276:         sirkus- ja varieteenäytännäistä 50 markkaa,
5277:         muista yllämainitui,sta näytännöistä 10 markkaa.
5278: 
5279:          Jos yhdistetään eri näytäntötilaisuuksia, joihin
5280:      lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsio-
5281:      nilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero
5282:      laskettava niinkuin olisi kysymys oikeudesta kutakin
5283:      näytäutölajia varten erikseen.
5284:          Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- >tahi kinemato-
5285:      grafi.näytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka
5286:      välittömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai
5287:      miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
5288:      sekä mainittuja näytäntöjä että anniskelun harjoit-
5289:      tamista koskeva resolutsioni, päätös tai pöytäkirjan-
5290:      ote, kumpikin, varustettava leimalla kaksinkertaiseen
5291:      määrään.
5292:          Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
5293:      kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
5294:      koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetukselli-
5295:      sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja
5296:      kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
5297: 
5298: 
5299: Valtakirja, konstitutoriali tai mutt toimituskirja, jolla asete-
5300:    taan:
5301:        valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan, johon
5302:    valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa seuraa-
5303:    vasta palkasta, pal1kkiosta, vuokrarahoista ja pöytära-
5304:    hoista:
5305:        kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
5306:    kaa, 2 pros·enttia,
5307:        kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia;
5308:        kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia palk-
5309:    •kauksesta, joUoin maalaiskansakoulunopettajan palkka-
5310:    edut lasketaan vuotu~sen valtioavun suuruisiksi ja kau-
5311:                       Leimasuostunta.                     11
5312: 
5313:    punkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suuriksi kuin
5314:    palkat vastaavista viroista maalla.
5315:        J O'S viransaajalla ennen on vir'ka, vähennetään siitä
5316:    leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava,
5317:    se leimama~su, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
5318:    edellisestä vimsta menevä.
5319:        Jos siirtäminen toiseen virkaan tapwhtuu ilman hake-
5320:    musta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään uudel-
5321:    leen määrättäessä toimittamaa.n virkaa, joka asetusten
5322:    mukaisesti täytetään määrätyilksi vuosiksi.
5323:        Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
5324:    seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
5325:    ole määrättyä pal1kkiota tahi muita palkkaetuja, suorite-
5326:    taan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta alem-
5327:    pana tässä pykälässä säädetään.
5328:        Kihlakunnantuomarin palkka.edut luetaan hänelle
5329:    virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
5330:    kirkollisvirkakuntaan lkuuluvien viranhaltijain pa.lkka-
5331:    edut tuomioka.pitulin arvion mukaan.
5332: V altausk·irja 20 markkaa.
5333: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
5334:        Ke]sarillisen Senaa:tin ja sen toimituskuntain, 5
5335:    markkaa arkilta;
5336:        hovioikeuksien, 2 markkaa 50 penniä arkilta;
5337:        lääninhalli tuksien, 1 markka ar kilta;
5338:        kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
5339:    sekä maistraattien ja järjestysoi~euksien, 50 penniä
5340:    arkilta.
5341:        Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
5342:    jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta,
5343:    määräyskirja yhden viikon tai lyhemmän aikaa hoita-
5344:    maan virkaa tai tointa, notarintodistus, passi mat-
5345:    kaa varten ulkopuolelle Suomea, rasitustodistus, tie-
5346:   ·donantopäätö•s, virkaerokirja, kun ero hakemU'ksetta an-
5347:    netaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan
5348:    viranomaiselle annettuun asiakirjaan.
5349: 12         1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5350: 
5351:                            2 §.
5352:    Alempana mainitut yk,sityisten välikirjat ja asiakirjat
5353: on varustettava leimalla seur3!aviin määriin:
5354: 
5355: K auppalcirja, lahjalcirja, vaihtokirja tailclca muu luovutus-
5356:    lcirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
5357:    taan:
5358:          jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
5359:    1
5360:      / 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
5361:    den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
5362:    määrään;
5363:          jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
5364:    kaa mutta ei yli 25,000 markan, lf2 prosenttia kultakin
5365:    täydeltä 100 markalta;
5366:          jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
5367:    1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
5368:    arvosta.
5369:          Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
5370:    jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
5371:    varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
5372:    kerran haetaan.
5373:          Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
5374:    laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
5375:    moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
5376:    vuokratonttia · rakennuksineen, kun siirto viranomai-
5377:    selle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
5378:    kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
5379:          Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
5380:    ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
5381:    leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
5382:          Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
5383:    nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
5384:     seHe ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen
5385:    leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
5386:     1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
5387:    näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon
5388:     todistamiseksi, leimasta vapaa.
5389:                      Leimasuostunta.                      13
5390: 
5391: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiin-
5392:   nitettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
5393:   desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
5394:       Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
5395:   ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
5396:   deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
5397:   myönnetty, 2 markan määrään.
5398: 
5399: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitävä:ksi tuodaan:
5400:    a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
5401:       soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100
5402:       markan määräitä:
5403: 
5404:    1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
5405:        kaan;
5406:    2 :ksi 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000
5407:        markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
5408:    3 :ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000
5409:        markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
5410:    4:ksi 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
5411:        markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
5412:    5 :ksi 6 / 10 % säästöstä, kun Se on vähintään 40,000
5413:                                    1
5414: 
5415: 
5416:        markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
5417:    6 :ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
5418:        markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
5419:    7 :ksi 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
5420:        markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
5421:    8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
5422:        kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
5423:                ro
5424:    9 :ksi 1 2 / 1 o  säästÖstä, kun 'Se on vähintään 100,000
5425:        markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
5426:    10:ksi 1 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
5427:        markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
5428:    11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
5429:        markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
5430:    12 :ksi 2 1 / 10 % sää1stöstä, kun se on vähintään 250,000
5431:        ma:rkkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
5432: 14          1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
5433: 
5434:      13 :ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
5435:          markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
5436:      14:ksi 2 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
5437:          markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
5438:      15 :ksi 3 % sää:stöstä, kun se on vähintään 400,000
5439:          markkaa, mutta ei nouse 450,000 mar,kkaan;
5440:      16:ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
5441:          markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
5442:      17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
5443:          markkaa, mutta ei nouse 550,000 markk,aan;
5444:      18 :ksi 3 9 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
5445:          markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
5446:      19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
5447:          markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
5448:      20 :ksi 4 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
5449:          markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
5450:      21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
5451:          markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
5452:      22 :ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
5453:          markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
5454:      23 :ksi 5 4 / 10 % sää:stöstä, kun se on vähintään 800,000
5455:          markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
5456:      24 :ksi 5 7 / 10 ;ta säästöstä, kun se on vähintään 850,000
5457:          markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
5458:      25 :ksi 6 % säästöstä, ,kun se on vähintään 900,000
5459:          markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
5460:      26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
5461:          markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
5462:      27 :ksi 6 6 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
5463:          kaan tai enempään.
5464:      Mak,su on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
5465:        säästöstä:
5466:                  1:ssä luokassa Smk. -:20
5467:                  2:ssa               -:30
5468:                  3 :ssa   "      " -:40
5469:                  4:ssä    "      " -:50
5470:                            "        "
5471:                    Leimasuostunta.                        15
5472: 
5473:             5:ssä luokassa Smk. -:60
5474:             6 :ssa               -:70
5475:             7:ssä    "       " -:80
5476:             8:ssa    "       " 1:-
5477:             9:ssä    "       " 1:20
5478:            10:ssä    "       "    1: 50
5479:            11 :ssä   "       " 1: 80
5480:            12 :ssa   "       " 2: 10
5481:            13 :ssa   "       " 2:40
5482:            14:ssä    "       " 2:70
5483:            15 :ssä   "       " 3:-
5484:            16:ssa    "       "    3: 30
5485:            17 :ssä   "       "    3: 60
5486:            18 :ssa   "       " 3: 90
5487:            19:ssä     "      "    4:20
5488:            20:ssä     "      " 4:50
5489:            21 :ssä    "      " 4: 80
5490:            22:ssa     "      "    5:10
5491:            23 :ssa    "      " 5:40
5492:            24 :SISä   "      " 5:70
5493:            25 :ssä   "       "    6:-
5494:            26:ssa    "       " 6: 30
5495:                       "      '\'
5496:            27:ssä                 6:60
5497:                        "        "
5498:     b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
5499: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
5500: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
5501: määrästä;
5502:     c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
5503: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
5504: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
5505: sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä, lisät-
5506: tynä 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia
5507: tahi ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 pro-
5508: sentilla.
5509:     Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
5510: määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
5511: 16          1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
5512: 
5513:      joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
5514:      seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille anne-
5515:      taan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asian-
5516:      omaisesti leimattu kap·pale on oikeuteen annettu.
5517:          Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
5518:      mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
5519:      annetaan oikeuteen.
5520:          Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan j äl-
5521:      keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset
5522:      on pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkir-
5523:      joitusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
5524:      den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
5525:      kun ne annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa
5526:      vainaja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
5527:          Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
5528:      rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen,
5529:      on perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
5530: 
5531: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
5532:      kruununtilan,   Im1s10nia   haettaessa   siihen, sekä
5533:      kruunun virkatalon, kun siirtokirja viranomaiRelle
5534:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppa-
5535:      kirja.
5536: 
5537: Testamentti, joka tuodaan valvottavakai:
5538:          a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
5539:      mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
5540:      markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
5541:      arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
5542:      mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
5543:      mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, kohtuul-
5544:      liseksi näkee;
5545:          b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
5546:      keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
5547:      leimal1a 2 markasta 200 markkaan. siihen katsomatta,
5548:      onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
5549:      taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
5550:      kaan.
5551:                       I1eimasuostunta.                          17
5552: 
5553:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
5554:    relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
5555:    sisarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
5556:    täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
5557:        Testamentti puolisolle tahi rintaperillise1le, opetus-
5558:    laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tietee1liseen tai
5559:    taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
5560:    seld yleensä kaikille laitoksille, säätiöille taikka yhdis-
5561:    tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
5562:    kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
5563:    minkä arvo ei nouse 100 markkaan. ovat leimaflta va-
5564:    paat.
5565: 
5566: Velkakirja tai muu saamistQdiste, kun se kiinnityksen tai
5567:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
5568:    tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
5569:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
5570:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
5571:    markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
5572:    kuin saamistodiste.
5573:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto-
5574:    diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
5575:    leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
5576:    taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
5577:    aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
5578:        Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
5579:    valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
5580: 
5581: 
5582:                           3 §.
5583:    Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
5584: 
5585: Kruunu.
5586: 
5587: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
5588: 
5589: 
5590:                                                             2
5591: 18        1914. -- Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
5592: 
5593:    1 § :ssä s·äädetyn leimamaksun suorittamirsesta ovat
5594: vapaat:
5595: Koulu, kunta ja kunnallinen viranoma1:nen sekä uskon-
5596:   nollinen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
5597:   teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
5598: 
5599: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian·
5600:    mukaisesti todistettu.
5601: 
5602: Vieraan valt·ion tuomioistuin ja viranomainen asioissa,
5603:    jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai·
5604:    tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
5605: 
5606:                                4 §.
5607:     Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
5608:     rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
5609: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
5610: edesvastausta vaadittu taikka ei;
5611:     oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
5612:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
5613:    •asioissa, jotka kosikevrat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
5614: sen jäsenten valitsemista;
5615:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
5616: kokouksessa;
5617:     asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
5618: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten peruste-
5619: tuille yhdistyksille;
5620:     asioissa, jotka koskeVTat maan lohkomista, uutistalojen
5621: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
5622: hakattavaksi määräämistä; sekä
5623:     posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
5624:     Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
5625: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
5626: 
5627:                             5 §.
5628:    Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
5629: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
5630: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
5631:                       I.eimasuostunta.                        19
5632: 
5633: 
5634:                          II LUKU.
5635:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
5636:                          valvomisesta.
5637:                             6 §.
5638:    Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
5639: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai v'arustetta-
5640: koon leimamerkillä.
5641:    Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
5642: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
5643: käytettäköön lähinnä :Pienempää leimaa.
5644: 
5645:                              7 §.
5646:     Milloin a8iallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
5647: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
5648: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mi-
5649: b.in määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
5650: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin
5651: olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseel!
5652: nähden, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärä1lä, joka
5653: pääkirjasta puuttuu_
5654:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
5655: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
5656: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
5657: Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
5658: paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi am-
5659: mattinsa ja kotipaikkansa.
5660: 
5661:                              8 §.
5662:     Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
5663: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir-
5664: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
5665: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
5666: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimi-
5667: tuskirjan varmen tan ut, taikka, jollei toimituskirjaa var-
5668: menneta, se, joka sen on antanut.
5669: 20        1914.- ~Jdusk. vast.- Esitys N:o 2.
5670: 
5671:                             9 §.
5672:     Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
5673: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir
5674: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
5675: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
5676: 
5677: 
5678:                        III LUKU.
5679:                     Erinäisiä säännöksiä.
5680: 
5681:                           10 §.
5682:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
5683: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
5684: selle, jonka alainen virkamies on.
5685: 
5686:                            11 §.
5687:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
5688: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
5689: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
5690: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
5691: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
5692: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
5693: 
5694:                             12 §.
5695:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
5696: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
5697: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
5698: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on.
5699: haettakoon leimamaksua takaisin kuvernööriltä, joka päät-
5700: tää, onko se takaisin suoritettava.
5701: 
5702:                              13 §.
5703:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
5704: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
5705: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
5706: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
5707:                      J1eimasuostunta.                    21
5708: 
5709: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
5710: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
5711: 
5712:                            14 §.
5713:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston as1a on
5714: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
5715: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
5716: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
5717: 
5718:                           15 §.
5719:     Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
5720: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
5721: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
5722: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
5723: 
5724:                         16 §.
5725:    Tämä asetus on voimassa 1 pä:ivästä tammillmutJa 1915
5726: saman vuoden loppuun.
5727: 
5728: 
5729:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
5730: 
5731:    Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
5732: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
5733:                      N:o 3. -     1914.
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738:                K e i s a r illi s e n M a j e s t e e t i n Ar-
5739:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle suostun-
5740:             nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorit-
5741:             tamisesta.
5742: 
5743:     Kun :suostuntarahaston tulojen lisääminen on näyttäyty-
5744: nyt tarpeelliseksi, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut Suo-
5745: men Eduskunnalle ehdottaa, että tämän tarkoituksen saavut-
5746: tamiseksi määrättäisiin erityinen vero maksettavaksi vuonna
5747: 1915.
5748:     Samanlaiset ehdotukset on esitetty Eduskunnalle vuo-
5749: sittain 1910 vuoden valtiopäiviltä alkaen, mutta kaikki tä-
5750: hän suuntaan käyvät Armolliset esitykset, paitsi 1911 vuo-
5751: den valtiopäiville 'annettua, jota Eduskunta ei ole loppuun
5752: käsitellyt, on Eduskunta säännöllisesti evännyt. Pääperuste
5753: Eduskunnan epäävään vastawkseen on ollut se, että ehdo-
5754: tettu uusi suostunta Eduskunnan mielestä ei ollut välttä-
5755: mätön varain han:kkimisek!si niihin tarpeisiin, joihin valtion
5756: vakinaiset varat eivät riitä. Kun kuitenkin rahasäännön jär-
5757: jestämisen vuoksi uusien tulolähteiden etsiminen on aivan
5758: välttämätöntä, niin on katsottu sopivimmaksi uudestaan eh-
5759: dottaa, että tarpeellinen uusi suostunta otetaan verottamalla
5760: osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on talletettu pank-
5761: ki}aitoksiin korkoa kasvamaan tai mikä on sijoitettu palo-
5762: vakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon, osaksi niitä
5763: kork!oja ja osinkoja, joita suomalaisten obligatsionien ja
5764:   2
5765: 
5766: osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perusteella. Siihen
5767: väihäiseen määrään nähden, mitä nyt ehdotettua suostuntaa
5768: tulisi maksettavaksi, ei siitä koitune mitään vaurioita liike-
5769: elämälle, vaan tulisi vero kohtaamaan ainoastaan tuloa tuot-
5770: tavaa omaisuutta. Mitä erittäin tulee palovakuutetun omai-
5771: suuden verotuksen laskemisperusteeseen, niin on, vastoin
5772: Eduskunnan mielipidettä, edelleenkin näyttänyt oikeimmal-
5773: ta, että vero määrätään vakuutusmaksun suuruuden eikä
5774: vakuutetun omaisuuden pääoma-arvon mukaan, koska tämä
5775: arvo ei ole niin suorassa suhteessa omaisuuden tuottoon kuin
5776: vakuutusmaksu.
5777:     Asetusehdotus perustuu siihen periaatteeseen, että vero on
5778: perittävä niin läheltä asianomaisia tulolähteitä kuin suinkin.
5779: Siten tulisi sekä kannanta ja valvonta Y'msinkertaisemmaksi,
5780: että myöskin saavutettaisiin suurin mahdollinen vakuus siitä,
5781: että suostuntaa kertyy siinä määrässä kuin on tarkoitettu.
5782: Ja kun kysymyksen siitä, ketä verorasitus lopulta kohtaa,
5783: ratkaisee rahamarkkinoilla vallits,eva tarjonnan ja kysynnän
5784: välisuhde eikä se seikka, suorittaako veron ensi sijassa ko-
5785: ronsaaja vai koronmaksaja, niin ei välillisen v·eronkantotavan
5786: kaiketi pitäisi synnyttää epäilyksiä oikeudenmukaisen ve-
5787: ronjaon kannalta katsoen. Sen vuoksi määrätään 1 § :ssä
5788: että se vero, mikä on maksettava pankkitalletuksista ja nii-
5789: den vertaisista, pankkiin pannuista varoista, on luettava pois
5790: korkoa maksettaessa tai hyväksi kirjoitettaessa. Niinikään
5791: säädetään 2 § :s,sä, että samanlainen vero on luettava pois ku-
5792: pongista, joka on seurannut kotimaista obligatsionia tahi osa-
5793: ketta. Sen ohessa sisältää 3 § että se vero, mikä on pantava
5794: palovakuutetulle omaisuudelle, on maksettava samana kuin
5795: ne vakuutusmaksut, jotka suoritetaan asri.anomaiselle palova-
5796: kuutusyhtiölle tai paloapuyhdistykselle. Kaikkien yhtiöi-
5797: den, yhdistysten ja obligatsioninantajain tulee sitten, 4 § :n
5798:                             N:o 3.                         3
5799: 
5800: mukaan, yhden kuukauden kuluessa asianomaiseen läänin-
5801: rahastoon suorittaa pidättämänsä ja kantamansa veromäärät.
5802:      Koska Suomen valtion antamista tai takaamista obligat-
5803: sioneista aikaisemmin on säädetty, että niin ne kuin niihin
5804: kuuluvat kupongitkin Suomessa ovat vapaat kaikista jo ole-
5805: vista tai vasta määrättävistä veroista tai maksuista, niin on
5806: nätmä kupongit 2 § :n jälkimäisen momentin mukaan vapau-
5807: tettu kaikista nyt ehdolla olevan verotuksen hyväksi tehtä-
5808: vistä vähennyksistä. Sama etu on pysytettävä Osake;yhtiö
5809: Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassan ennen vuotta 1910
5810: antamilla obligatsioneilla, koska niihin kuuluvat kupongit,
5811: Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistamain määräysten mu-
5812: kaan, ovat vähennyksittä lunastettavat, joskin nämä kupon-
5813: git Suomessa tehtäisiin veron alaisiksi, ja sanottu osakeyhtiö
5814: sentähden on estetty siirtämästä v·eroa obligatsionienhalti-
5815: .iain maksettavaksi. Kun melkein koko se pääoma, joka ai-
5816: kaisempain emissionien kautta on asetettu vastamainitun
5817: yhtiön käytettäväk·si, tätä nykyä on pysyväisiUä perusteilla
5818: ja pitkäksi aikaa lainaksi annettu, niin voisi Hypoteekkikas-
5819: san jo antamain obligatsionien verottaminen kohdata ainoas-
5820: taan kassaa itseänsä, siten vaikeuttaen sen liiketoiminta~.
5821: Mitä taas tulee siihen obligatsionilainaan, jonka Osakeyhtiö
5822:  Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on vuonna 1910 ot-
5823: tanut, niin on Keisarillinen Senaatti, antaessaan resolutsio-
5824:  nin, jolla Hypoteekkikassalle myönnetään lupa samanlaista
5825: tarkoitusta varten laskea liikkeeseen korkoa kasvavia laina-
5826:  obligatsioneja, kirjelmässä 18 p :ltä helmikuuta 1910 huo-
5827:  mauttanut mainittua osakeyhtiötä siitä, että uudelle emis-
5828:  sionille mahdollisesti pantaisiin kuponkiveroa 5 prosenttia
5829:  kuponkien arvosta, joten sanotulla osakeyhtiöllä siis on ollut
5830:  aihetta, antaessaan rakennuslainoja vastamainitun emissio-
5831:  nin kautta kertyneistä varo]sta, ottaa huomioon tuo mahdol-
5832:   4                        N:o 3.
5833: 
5834: lisuus. Tämän johdosta se kuponkivero, mikä pantais.iin vii-
5835: memainitulle emissionille, ei tulisi kohtaamaan Hypoteekki-
5836: kassaa itseänsä, vaan niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat
5837: saaneet sanottuja rakennuslainoja.
5838:     Sen veron, mikä oheen liitetyn ·wsetusehdotuksen 1 § :n
5839: perusteella on suoritettava talletus-, pääoma-, säästökassa-,
5840: juoksevalle ja konttokuranttitilille yksityis- ja säästöpank-
5841: kiin pannui<sta rahoista, on laskettu tulevan tuottamaan
5842: 2,350,000 markkaa. Saman asetusehdotuksen 2 § :n mukaan
5843: menevä kuponkivero tuottanee 1,500,000 markkaa. Vihdoin
5844: on 3 § :ssä mainittu pääomavero laskettu 825,000 markaksi.
5845: Yhteensä voisi siis siitä verotuksesta, mitä asetusehdotuk-
5846: sessa tarkoitetaan, vuonna 1915 olla odotettavissa 4,675,000
5847: markan lisäys suostuntavaroihin.
5848:     Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Eduskun-
5849: nan hyväksyttävälksi esittää seuraavan asetusehdotuksen:
5850: 
5851: 
5852:                Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suostun-
5853:             nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorit-
5854:             tamisesta.
5855: 
5856:                             1 §.
5857:     Kun yksityi<spankki tai säästöpankki vuonna 1915 mak-
5858: saa tai hyväksi kirjoittaa korkoa tallQtus-, pääoma-, säästö-
5859: kassa-, juoksevalle tahi konttokuranttitilille pannuista va-
5860: roista, niin on suostunta, vastaava 5 prosenttia asianomai-
5861: selle hyvitetystä korosta, siitä joka kerta pidätettävä Suo-
5862: men V·kltiova.raston suostuotarahaston hyväksi.
5863: 
5864:                            2 §.
5865:     Kun korko- tai osinkokuponki, joka kuuluu kotimaisen
5866: yrityksen, yleisen tai yksityisen laitoksen ottamaan obli-
5867:                             N:o 3.
5868: 
5869: gatsionilainaan truhi sellaisen suomala~sen osakeyhtiön os,ak-
5870: keeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har-
5871: joittamista, rautatie- tai muuta hanketta, joutuu maksetta-
5872: vaksi vuonna 1915, niin on suostunia, vastaava 5 prosenttia
5873: kupongin arvosta, siitä joka kerta pidätettävä Suomen valtio-
5874: varaston suosiuntarahaston hyvaksi.
5875:     Vapautetut mainitusta verosta ovat ainoastaan ne kupon-
5876: git, jotka kuuluvat Suomen valtion antamiin tahi takaamiin
5877: obligatsioneihin sekä niihin obligatsioneihin, jotka Osake-
5878: yhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on antanut en-
5879: nen 1 päivää tammikuuta 1910.
5880: 
5881:                             3 §.
5882:     Suoritettaessa vuonna 1915 palovakuutusyhtiölle tai pa-
5883: loapuyhdistykselle vakuutusmaksua täissä maassa myönne-
5884: tystä palovakuutuksesta, paitsi ei jälleenvakuutuksesta, on
5885: päälle vakuutu&ma>ksun määrän joka kerta Suomen valtio-
5886: varaston suosiuntarahaston hyväksi suoritettava •suostuntaa
5887: 10 prosenttia tuosta määrästä.
5888: 
5889:                              4 §.
5890:     Ne veromäärät, jotka 1, 2 ja 3 § :n perusteella on pidä-
5891: tetty ja kannettu, on asianomaisen pankin, osakkeen- tai
5892: oblig:atsioninantajan, palovakuutusyhtiön tai paloapuyhdis-
5893: tyksen yhden kuukauden kuluessa siitä kun vero on valtio-
5894: varaston hyväksi kirjoitettu tai kuponki maksettavaksi jou-
5895: tunut, siitä huolimatta onlm sellainen kuponki lunastettu
5896: vai ei, asianomaiseen lääninrahastoon suoritettava Rikoslain
5897: 40 luvun 7 § :ssä säädetyllä uhalla.
5898:     Asianomainen syyttäjä on velvollinen virkaedesvastauk-
5899: sen uhalla pitämään silmällä tämän asetuksen ,sekä sen so-
5900: velluttamisesta annettujen määräysten noudattamista, ja
5901:   6                             N:o 3.
5902: 
5903: ovat niitä vasiiaan tehdyt rikkomukset saatettava.t lailliseen
5904: syytteeseen.
5905: 
5906:                                  5 §.
5907:    Keisarilli-sen Suomen Senaatin a;sia on antaa ne tarkem-
5908: mat määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä edel-
5909: lämainittujen suostuntain debiteeraukseen ja kannantaan
5910: nähden sekä muutenkin tämän asetuksen sovelluttam.ista
5911: ynnä sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tar-
5912: peellisiksi.
5913:                  Armossa hyväks;ytty. Tsarskoje               Selossa
5914:               17/30 p. tammikuuta 1914.
5915: 
5916:                       Ministeri V aitiosihteeri W. Markoff.
5917: 
5918: 
5919: 
5920: 
5921:       Helsingissä, Keisarillisen t::)enaatin kirjapainossa, 1914.
5922:               1914.- V. M.- Esitys N:o 3.
5923: 
5924: 
5925: 
5926: 
5927:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
5928:             ti n t ö N :o 6 armollisen esityksen johdosta,
5929:             joka koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja
5930:             kuponkiveron suorittamista vuonna 1915.
5931: 
5932:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
5933: lähettänyt armollisen esityksen N :o 3 suostunnanluontoisen
5934: pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta. Asian käsittelyä
5935: varten Valiokunta myös on saanut käyt.ettäväkseen asiakir-
5936: jat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armollista esi-
5937: tystä valmistettaessa syntyneet.
5938: 
5939: 
5940: 
5941:     Armollisessa ,esityksessä ehdotetaan, samoin kuin vuoden
5942: 1910 varsinaisille ja vuosien 1911, 1912 ja 1913 valtiopäi-
5943: ville annetuissa armollisissa esityksissä, että suostuntatulo-
5944: jen lisäämistä varten määrättäisiin uusi suostunta otetta-
5945: va~si verottamalla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä
5946: on talletettu pankkilaito-msiin korkoa ·kasvamaan tai mikä
5947: on sijoitettu palovakuutettuihin ra:~ennuksiin ja irtaimis-
5948: toon, osaksi niitä korkoja ja osin~oja, joita kotimaisten obli-
5949: gatsionifln ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perus-
5950: teella.
5951:     Tarkastaessaan armollista esitystä N :o 6, joka koskee
5952: varojen hankkimista vuodeksi 1915 niihin tarpeisiin, joihin
5953: vakinaiset valtion tulot eivät riitä, Valiokunta on havain-
5954: nut, ettei lisättyä suostuntaa tarvita vuoden 1915 budjettiin
5955: otettujen menojen peittämiseksi. Näin ollen V aliakunta
5956: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisessa vastaus-
5957: kirjelmässään Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaisi,
5958: 2             1914.- V. M.- Esitys N:o 3.
5959: 
5960:                 että Eduskunta ei oh~ katsonut suostunnan-
5961:             luontoisen päämna- ja k,uponkiveron suoritta-
5962:             mista vuonna 191.5 tarpeelliseksi eikä sentähden
5963:             ole hy1Jäksynyt annollista esitystä.
5964: 
5965:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1914.
5966: 
5967: 
5968: 
5969:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
5970: sten ja jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling, Holsti, Kallio,
5971: J.Jahdensuo, Letonmäki, Lindström Paasonen, Pennanen,
5972: Peurakoski, Railo (osittain), Sainio, Takolander, Turunen,
5973: Törngren, \Viljanen ja Wirkkunen, A. H., sekä varajäsenet
5974: .Talanen, Paavolainen .ia Paronen.
5975: 
5976: 
5977: 
5978: 
5979:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
5980:             1914. -   S. V. M. -   Esitys N :o 3.
5981: 
5982: 
5983: 
5984: 
5985:                Suuren valiokunnan mietintö
5986:            N:o 14 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
5987:            kee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
5988:            veron suorittamista vuonna 1915.
5989: 
5990:     Käsiteltyänsä yllämainittua asiata~ saa Suuri valiQkunta,
5991: y htyen Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 6 Qleva:an
5992: lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
5993: 
5994:                 että Eduskunta hyväksyisi Valtiovarain-
5995:             valiokunnan ehdotuksen asiassa.
5996: 
5997:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
5998: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
5999:          1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
6000: 
6001: 
6002: 
6003: 
6004:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a ni a i·
6005:            n e n v a s t a u s armolliseen esitykseen, joka
6006:            koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja ku-
6007:            ponkiveron suorittamista vuonna 1916.
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:        Snurivaltalsin, lrmollisin Keisari
6013:               ja Suuriruhtinas I
6014: 
6015: 
6016: 
6017: 
6018:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on 'Eduskunnalle an•
6019: tanut atmQllisen esityksen suost1l!llnanluontoisen pääoma- ja
6020: kup<~nkiv-eron suorittamisesta vuonna 1915.
6021: 2          1914. -'- Edusk. vast. - · Esitys N:o ~ 3.
6022: 
6023:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu, samoin kuin vuo-
6024: den 1910 varsinai,sille ja vuosien 1911, 1912 ja 1913 valtio-
6025: päiviUe amnetuissa armoliisisaa esityksis,sä, että suostunta-
6026: tulojen lisäämistä varten määrättäisiin uusi suostunta otetta-
6027: vaksi verottamalla osaksi sitä keräämtynyttä pääomaa, mikä
6028: on· talletettu pankkilaitoksiin 'korkoa kasvamaan tai mikä
6029: on sijoitettu palovakuutettuihin. rakennuksiin ja irtaimis-
6030: toon, osaksi niitä korkoja ja osinkoja, j·oita kotimaisten obli-
6031: gatsionien ja ösa.kkeiden haJtijai ·nostaViat kuponkien perus-
6032: teella.
6033:     Niinkuiu käy ilmi Eduskunnan tänä päivänä antamasta
6034: alamaisesta vastau:IDsesta armolliseen esitykseen varojen
6035: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
6036: tulot eivät riitä, ei lisättyä suostuntaa tarvita vuodelll 1915
6037: budjettiin otettujen menoj.en peittämiseksi. Näin ollen Edus-
6038: kunta Teidäm Keisarillis·elle M.ajesteetillenne alamaisesti
6039: ilmoittaa,
6040: 
6041:                   että Eduskunta ei ole katsonut suostunnan-
6042:               luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suoritta-
6043:               mista vuonna 1915 tarpeelliseksi eikä sentähden
6044:               ole hyväksynyt armollista esitystä.
6045: 
6046:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
6047: 
6048:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914 .
6049: 
6050: 
6051: 
6052: 
6053:     . Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainoss~, 19f4 ...
6054:                      N:o 4. -      1914.
6055: 
6056: 
6057: 
6058: 
6059:                K e i 8 a r i ll i s e n M a j e 8 t e e t i n Ar-
6060:            mollinen esitys Suomen Eduskunnalle suo8-
6061:            tuntavm·osta mallasjuomista vuonna 1915, sekä
6062:            mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
6063: 
6064:     Suomen Eduskunnalle annetussa Armollisessa esityk-
6065: sessä suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
6066: vuonna 1914 oli ehdotettu, että tämä suostuntavero kannet-
6067: taisiin muutetun veroasteikon mukaan, jolla lähinnä tar-
6068: koitettiin helpottaa maassa olevain pienten olutpanimojen
6069: kilpailua suurempain panimojen kanssa. Kieltämättä, että
6070: ylenevän verotuksen periaatteen edelleen kehittäminen
6071: eräissä suhteissa ansaitsi huomiota, ei Eduskunta kuitenkaan
6072: katsonut voivansa suostua Armollisessa esityksessä ehdotet-
6073: tuihin muutoksiin mallasjuomaverotuksen järjestelmässä,
6074: pääasiassa siihen nähden että oli herätetty ksymys sellaisen
6075: muutoksen aikaansaamisesta mallasjuomaverosta voimassa
6076: oleviin säännöksiin, että veron suuruus tulisi määrätyissä ra-
6077: joissa riippumaan juomien alkoholipitoisuudesta; ja oli Edus-
6078: kunta sen vuoksi päättänyt, että suostuntaveroa mallasjuo-
6079: main valmistamisesta vuonna 1914 oli kannettava samojen
6080: perusteiden mukaan, kuin vuoden 1913 loppuun voimassa
6081: olevassa asetuksessa oli säädetty, sekä anonut, että Eduskun-
6082: nalle vuoden 1914 valtiopäivillä annettaisiin ehdotus ajan-
6083: mukaisemman verotusmenettelyn voimaan panemisesta mal-
6084: lasjuomateollisuuden alalla.
6085:   2                         N:o 4.
6086: 
6087:     Ne ehdotukset Armollisiksi asetuksiksi, jotka nyt anne-
6088: taan Eduskunnalie, nimittäin: 1) mallasjuomista vuonna
6089: 1915 suoritettavasta suostuntaverosta, sekä 2) mallasjuomain
6090: tehdasmaisesta valmistuksesta, ovat sen työn tuloksena, jonka
6091: sanotun muutoksen aikaansaamiseksi mallasjuomaverotuksen
6092: järjestelmään on suorittanut, ensiksi mallasjuomain valmis-
6093: tuksen ylikontrollööri, filosofian maisteri Allan Zilliacus ja
6094: sitten tarkoitusta varten erityisesti asetettu komitea, ja on
6095: uudistuksen perustukseksi pantu ,se periaate, että valmis ta-
6096: vara eikä, niinkuin nykyään, sen raaka-aine on oleva vero-
6097: tuksen esineenä.
6098:     Ehdotuksen mukaan Armolliseksi asetukseksi suostunta-
6099: verosta mallasjuomista tulisi valmis panimotuote väkeviä
6100: mallasjuomia verotettavaksi sekä tavaran alkoholipitoi-
6101: suuden että tuotannon suuruuden mukaan eri juoma-
6102: tehtaissa. Raja verotettavien ja verovapaiden mallas-
6103: juomain välillä pysytettäisiin edelleen 2,5 valyymiprosentin
6104: alkoholipitoisuudessa, mutta väkevät mallasjuomat olisivat
6105: verotukseen nähden jaettavat kahteen veroluokkaan. Väke-
6106: vänä mallasjuomana alemmassa veroluokassa olisi pidettävä
6107: sellaista juomaa, joka täysin valmiissa tilassa sisältää yli 2,5
6108: ja aina 4,5 volyymiprosenttia alkoholia, ja väkevänä mallas-
6109: juomana ylemmässä veroluokassa enemmän kuin 4,5 vo-
6110: lyymiprosenttia alkoholia sisältävää juomaa.
6111:     Niihin sekä teknillisiin että kaupallisiin etuihin katsoen,
6112: mitä suurenlaisella panimolla on pienempään verraten, on
6113: katsottu tarpeelliseksi ei ainoastaan säilyttää valmistuksen
6114: suuruuden mukaan ylenevä verotus vaan myöskin. sitä ke-
6115: hittää jyrkemmällä ylenemisasteikolla kuin nykyinen on.
6116: Oikeudenmukainen verotus lienee saavutettavissa, jossa alem-
6117: paan veroluokkaan kuuluvain väkeväin mallasjuomain tuo-
6118: tanto jaetaan neljään ja ylempään veroluokkaan kuuluvain
6119:                              N:o 4.                         3
6120: 
6121: kolmeen ryhmään. Ensiksi mainitun luokan ryhmät tuli-
6122: sivat käsittämään: 1) valmistusmäärän aina 200,000 litraan
6123: asti; 2) yli 200,000 ja aina 500,000 litraan; 3) yli 500,000
6124: ja aina 1,000,000 litraan; sekä 4) yli 1,000,000 litran; jälki-
6125: mäisen luokan ryhmät taasen: 1) valmistusmäärän aina
6126: 50,000 litraan asti; 2) yli 50,000 ja aina 100,000 litraan asti;
6127: sekä 3) yli 100,000 litran.
6128:     Viime vuosina on Eduskunta vahvistanut sen vähimmän
6129: veromäärän, joka vuodelta on kustakin panimosta suoritet-
6130: tava, 10,000 markaksi. Näin korkea veromäärä kohtaa epä-
6131: oikeudettomasti pieniä, taloudellisesti heikommassa asemassa
6132: olevia panimoja, samalla kuin se ei suurempia koske. On
6133: sen vuoksi tarpeellista tätä määrää alentaa; ja on se nyt ehdo-
6134: tettu 5,000 markaksi. Huojennusta tämän vähimmän mää-
6135: rän maksamisesta näkyy olevan myönnettävä, paitsi niissä
6136: tapauksissa, joissa nykyään annetaan verosumman alennusta,
6137: myöskin valmistajalle, joka verovuod·en aikana on luopunut
6138: oikeudestaan valmistaa väkeviä mallasjuomia.
6139:     Veronalaisten mallasjuomain luokitus vaatii myöskin
6140: eräitä muutoksia 28 ·päivänä joulukuuta 1907 annettuun la-
6141: kiin malla:sjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta ynnä sii-
6142: hen sen muutoksEJen, joka on säädetty asetuksella 30 päivältä
6143: joulukuuta 1912. Tähän asti on puuttunut tarkempia mää-
6144: räyksiä siitä, mitä maUasjuomana on pidettävä. Kun kui-
6145: tenkin se mahdollisuus on olemassa, että maassa tulee val-
6146: mistettavakai päihdyttäviä juomia, jotka laatunsa puolesta
6147: ovat maUasjuomain kaltaisia, ja ne soveltuvain säännösten
6148: puutteessa voisivat välttää kaiken silmälläpidon ja jäädä
6149: mallasjuomain valmistusta sekä verotusta ja kauppaa tar-
6150: koittavien rajoitusten ulkopuolelle, on näyttänyt tarpeelli-
6151: selta saada toimeen määräys siitä, että mallasjuomana on
6152: pidettävä myöskin kaikki ·sellaiset tislaamattomat juomat,
6153:   4                         N:o 4.
6154: 
6155: jotka valmistetaan maltaita käyttämättä, mutta niiden si-
6156: jasta imeltämättömästä viljasta, leivästä ja muista tärkke-
6157: Jyspitoisista aineista ynnä humalasta ja vedestä sekä käy-
6158: mrsen tai muun sellaisen menettelytavan johdosta ovat al-
6159: koholipitoisia.
6160:      Koska nyt ehdotettu muutos mallasjuomaverotuksen
6161: perustuksessa vaatii perinpohjaista muutosta mrullasjuomain
6162: valmistuksen silmälläpidossa, josta mainittu komitea myös-
6163: kin on tehnyt ehdotuksen, ovat säännökset mallasjuomain
6164: tehdasmaisesta valmistuksesta muutenkin laaditut uudestaan
6165: tehokkaamman valvonnan aikaansaamiseksi. Sen johdosta
6166: tulisivat ne toimenpiteet, jotka tähän asti ovat kuuluneet
6167: kuvernööreille, siirtymään mallasjuomavalmistuksen yli-
6168: kontrollöörin tehtäviin. Swmaa tarkoitusta varten on myös-
6169: kin tarpeen määräyksiä siitä, että ne astiat ja pullot, joissa
6170: mallasjuomia panimosta annetaan, ovat varustettavat sellai-
6171: silla merkinnöillä, että tavaran alkuperä, laatu ja vero-
6172: luokka, astian tilavuus ynnä muut seikat siinä ilmoitetaan
6173: niin selvästi, ettei sekaannusta erilaisten mallasjuomain kes-
6174: ken voi syntyä; jota paitsi on kiellettävä mietoa mallasjuo-
6175: maa varten käyttämä:stä nimeä, jossa on sana ,olut" tai
6176: ,portteri", sekä antamasta ulos mallasjuomia, jotka eivät
6177: ole täysin käyneet ja joiden alkoholipitoisuus ennen nautti-
6178: mista vielä voisi lisääntyä, taikka kaupaksi pidettävään
6179: mallasjuomaan sekoittamasta muuta ainetta tai sitä niin pi-
6180: telemästä, että sen alkoholipitoisuus siitä muuttuu. Kaikki
6181: nämä seikat on otettu huomioon tähän liitetyssä ehdotuk-
6182: sessa asetukseksi mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuk-
6183: s·esta.
6184:      Vaikka mallasjuomain valmistuksen silmälläpito vast-
6185: edes tulisi uskoitavaksi siihen tehtävään asianymmärtäville
6186: henkilöille, on kokonaiskustannuksia valvontaviranomaisista
6187:                                     N:o J.                                    5
6188: 
6189: kuitenkin voitu jossain määrin vähentää. Tämän johdosta
6190: näyttää myöskin voitavan hiukan alentaa tarkastusmaksuja
6191: mietojen mallasjuomain valmistuksesta eli 1 1f2 penniin kul-
6192: takin 10 litralta mietoa mallasjuomaa, kuitenkin siten että
6193: tarkastusmaksu yhdestä panimosta on kalenterivuodelta
6194: oleva vähintään 200 markkaa.
6195: 
6196:     Viisivuotiskautena 1909-1913 valmrstettiin verovelvol-
6197: lisia malla,sjuomia s,euraavat määrät:
6198: 
6199:                                                      Valmistettuja juomia,
6200:                    Lukumäärä Kulutettuja 1                   litraa
6201:      Vuosi                    maltaita,              Väkeviä       Mietoja
6202:                     panimoja                    1
6203:                                                      mallas-       mallas-         1
6204:                                 1
6205:                                       kg.       1    juomia 1 juomia
6206:                                                                   1
6207: 
6208: 
6209:  1909•••.......       84            7,312,421       27,095,893         1,457,008
6210:  1910 •........•      70            3,084,659       15,507,013         1,191,283
6211:  1911. .........      67            3,480,986        17,607,048         517,513
6212:  1912 ..........      62            3,451,953        17,689,839         543,020
6213:  1913 ..........      60            3,497,933        17,701,327         471,042    1
6214: 
6215: 
6216: 
6217: 
6218:     Vuosina 1909-1913 on tuotanto verovapa~ssa :pam-
6219: moissa, joissa ainoastaan mietoja mallasjuomia on valmis-
6220: tettu, ollut seuraava:
6221: 
6222:                                                                Valmistettu-
6223:                                                     Kulutettuja ja mietoja
6224:              Vuosi                                   maltaita,    mallas-
6225:                                                                   juomia,
6226:                                                        kg.         litraa
6227: 
6228:                                 i
6229:  1909 ..................... ·1         51              832,018        12,199,240
6230:  1910 •....................•           58               979,378       13,887,375
6231:  1911. .....................           60             1,190,007       16,276,340
6232:  1912 ......................           66            1,240,917        17,274,224
6233:   1913 ......................          66            1,560,505        20,009,550
6234:   6                                                              N:o 4.
6235: 
6236:    Suostuntavero mallasjuomain valmistuksesta oli mainit-
6237: tuna viisivuotiskauiiena:
6238: 
6239: 
6240: Vuonna 1909  ••••••                     0.       0       0   ••••••••                             2,195,418 mk. 22 }J :iä
6241:        1910                                                                                       2,518,726     79
6242:                                                                                                              "       "
6243:              0   •••••••                         0       0   ••••                 0       •••
6244: 
6245: 
6246: 
6247:    "                                                                                              2,812,573     74
6248:        1911
6249:                                                                                                              "       "
6250:              0.       0       •••       0       •••          0   ••       0       ••••
6251: 
6252: 
6253: 
6254:    "
6255:        1912                                                                                       2,802,712     99
6256:                                                                                                              "       "
6257:              0   ••           0   ••••           0       0.      0       ••••••
6258: 
6259: 
6260: 
6261:    "
6262:        1913 .............. noin                                                                   2,858,300
6263:    "                                                                                                          "       "
6264: 
6265:    Tulot mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastus-
6266: mruksuista olivat:
6267: 
6268: 
6269: Vuonna 1909      ••       0       •••••              0       •••••••                        0.   0.   16,640 mk. 80 p:iä
6270:        1910                                                                                           19,573     16
6271:                                                                                                               "      "
6272:                  ••••••                     0   ••••                 0   ••           0   •••••
6273: 
6274: 
6275: 
6276:    "
6277:        1911      •••••              0       ••       0       ••••             0       0   •••••       23,800     14
6278:    "                                                                                                          "      "
6279:        1912                                                                                           24,811     54
6280:                                                                                                               "      "
6281:                  ••       0       ••••••••••                                  0       ••••••
6282: 
6283: 
6284: 
6285:    "
6286:        1913 ................ noin                                                                     31,200
6287:       "                                                                                                       "       "
6288: 
6289:    Eduskunta on arvioinut vuoden 1914 tulot mallasjuoma-
6290: suostunnasta 3,000,000 markaksi ja tarkastusmaksuista
6291: 30,000 markaksi. Kun tästä vähennetään silmälläpitokus-
6292: tannukset, arviolta 80,000 markkaa, tulisi nettotulo tänä
6293: vuonna oiremaan 2,950,000 markkaa.
6294: 
6295: 
6296: 
6297:    Mallasjuomain maahantuonti 11 kuukauden aikana vuo-
6298: sma 1909-1913 näkyy s-euraavasta yleiskatsauksesta:
6299:                                          N:o 4.                          7
6300: 
6301: 
6302:       Mallasjuomia (olutta,                       Tammikuu-marraskuu
6303:        portteria ja muita
6304:          mallasjuomia)                   Keisarikun-1 Ulkomailta j Yhteensä
6305:                                            nasta
6306: 
6307: 
6308:     Astioissa v. 1909 kg.         ....        230       22,613      22,843
6309:         »
6310:               "   1910 ....
6311:                          »                  4,110       23,988      28,098
6312: 1
6313:         >     • 1911 • ....                15,564       28,883      44,447
6314:                 1912
6315:                      " ....                                         30,406
6316:         »                                   5,774       24,632
6317:               "
6318:         •     » 1913 » ....                   346       23,071      23,417
6319: 
6320:     Pulloissa v. 1909 kapp.         ..      3,298        7,041      10,339
6321:         ,.    • 1910         »      ..      8,978        6,134      15,112
6322:         »     »   1911       »      ..      7,457        7,446      14,903
6323:         »     >   1912       ,.     ..      9,031       10,787      19,818
6324:         >
6325:               "   1913       »      ..      6,528       10,518      17,046
6326: 
6327:     Komitea on valmistanut vaihtoehtoisia arviolaskuja mal-
6328: lasjuomasuostunnasta saatavasta valtiotulosta eri veromää-
6329: räin perusteella. Nämä laskelmat perustuvat mallasjuo-
6330: main valmistukseen vuonna 1912. Kun seuraavassa asetus-
6331: ehdotuksessa veromäärät on katsottu kohtuullisesti voitavan
6332: asettaa 12, 14, 16 ja 18 penniksi eri valmistusmäärille alem-
6333: massa veroluokassa sekä 26, 28 ja 30 'Penniksi ylemmässä
6334: veroluokassa, olisi mainittuin laskelmain mukaan suostunta-
6335: vero väkeväin mallasjuomain valmistamisesta sanottuna
6336: vuonna noussut tasaluvuin 2,450,810 markkaan eli
6337: 16,887,984 litrasta mallasjuomia alemmassa veroluokassa
6338: 2,389,036 markkaan ja 228,071 litrasta mallasjuomia ylem-
6339: mässä veroluokassa 61,774 markkaan. Tähän tulee arviolta
6340: 25,910 markkaa korvaukseksi niiden panimojen silmälläpi-
6341: dosta, jotka valmistavat ainoastaan mietoja mallasjuomia.
6342: Näiden laskelmien johdolla ja ottaen huomioon, että tarkas-
6343: tusmaksu on ehdotettu mietojen mallasjuomain valmistami-
6344:   8                             N:o 4.
6345: 
6346: sesta suoritettavaksi myöskin niistä :panimoista, joissa väke-
6347: viä mallasjuomia valmistetaan, voidaan tulot mallasjuoma-
6348: suostunnasta ja tarkastusmaksuista vuonna 1915 arvioida
6349: seuraaviksi:
6350: 
6351: Suostuntaveroa väkevistä mallasjuarnista
6352:    alemmassa veroluokassa .............. 2,413,000:-
6353: Suostuntaveroa väkevistä mallasjuomista
6354:    ylemmässä veroluokassa . . . . . . . . . . . . . .           60,000:-
6355: Tarkastusmaksuja mietojen mallasjuomain
6356:    valmistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,000: -
6357:                                      Yhteensä Smk. 2,500,000:-
6358: 
6359: 
6360:     Tästä on vähennettävä menot silmälläpidosta, jotka ko-
6361: mitean valmistaman ehdotuksen mu'lman uudeksi vuosi-
6362: rahansäännöksi tarkastusviranomaisille voidaan arvioida
6363: noin 75,000 markaksi. Käytettävänä olevat tulot suostunta-
6364: verosta mallasjuomista sekä tarkastusmaksuista vuonna 1915
6365: tulisivat siis olemaan yhteensä
6366:                         2,425,000 markkaa.
6367: 
6368:     Koska Eduskunta siitä Armollisesta esityksestä, joka
6369: Eduskunnalle annetaan varojen hankkimisesta niihin 1915
6370: vuoden tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
6371: lienee havaitseva, että mainittu rahamäärä on otettu huo-
6372: mioon ehdotuksessa suosiuntarahaston budjetiksi, tahtoo
6373: Keisarillinen Majesteetti Eduskunnan hyväksyttäväksi an-
6374: taa seuraavat asetusehdotukset mallasjuomista vuonna 1915
6375: suoritettavasta suostuntaverosta sekä mallasjuomain tehdas-
6376: maisesta valmistuksesta:
6377:                             N:o 4.                            9
6378: 
6379: 
6380:   Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi mallasjuomista vuonna 1915
6381:                 suoritettavasta suostuntaverosta.
6382: 
6383:                              1 §.
6384:    Mallasjuomista, joita valmistetaan tehdasmaisesti, on
6385: vuonna 1915 suostun taveroa suoritettava:
6386:    väkevästä mallasjuomasta, joka kuuluu alempaan vero-
6387: luokkaan,
6388: 
6389:       1- 200,()(X) litran valmistusmäärästä 12 penniälitralta
6390: 200,001- 500,000 »                          14    »      »
6391: 
6392: 500,001-1,()(X),000 »                       16    »      ,.
6393: 
6394:       yli 1,000,000 )             »         18    »      »
6395: 
6396: 
6397: 
6398:    väkevästä mallasjuomasta, joka kuuluu ylempään vero-
6399: luokkaan,
6400: 
6401:      1- 50,000 litran valmistusmäärästä 26 penniä litralta
6402: 50,001-100,000     "            "           28     "      "
6403:     yli 100,000                             30
6404:                    "            "                 "       "
6405:                             2 §.
6406:     Jos panimassa vuoden 1915 kuluessa ei ole valmis-
6407: tettu niin suurta määrää väkeviä mallasjuomia, että suostun-
6408: tamaksu 1 § :n mukaan nousisi viiteentuhanteen markkaan,
6409: on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä koh-
6410: den voi Keisarillinen Suomen Senaatti myöntää jos väkevien
6411: mallasjuomien valmistus vasta sen vuoden aikana on alkanut
6412: tahi valmistaja sen kuluessa on luopunut oikeudestaan val-
6413: mistaa sellaisia juomia, tahi panimo vahingonvalkean tahi
6414: muun tapaturman tähden on ollut pakotettu olemaan pitem-
6415: män ajan vuotta toimettomana.
6416:   10                        N:o 4.
6417: 
6418:                            3 §.
6419:    Suostuntavero pannaan väkevälle mallasjuomalle silloin
6420: kuin se varastotynnyristä otetaan.
6421:    Suoritetun suostuntaveron voi Senaatti määrätä takaisin
6422: maksettavaksi mallasjuomasta, jo'ka on viety maasta.
6423: 
6424:                          4 §.
6425:    Panimo ja valmistettu tavara ovat panttina suostunta-
6426: veron maksamisesta.
6427: 
6428:                              5 §.
6429:     Siitä mitä alempaan ja ylempään veroluokkaan kuulu-
6430: villa väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä niiden val-
6431: mistamisesta ja silmälläpidosta on voimassa, mitä niistä on
6432: erittäin säädetty.
6433: 
6434:                           6 §.
6435:     Senaatin asmna on antaa niitä tarkempia määräyksiä,
6436: jotka suostuntaveron maksunpanoon ja kantamiseen sekä tä-
6437: män asetuksen käyttämiseen nähden muuten havaitaan tar-
6438: peelliseksi.
6439: 
6440: 
6441: 
6442:  Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi mallasjuomain tehdasmaisesta
6443:                         valmistuksesta.
6444: 
6445:                              1 §.
6446:    Mallasjuomalla tarkoitetaan tässä asetuksessa ei ainoas-
6447: taan mallasjuomaa varsinaisessa merkityksessä vaan myös-
6448: kin jokaista viljasta tahi muista tärkkelystä sisältävistä ai-
6449: neista sekä humalaista ja vedestä käymisen avulla tahi
6450: muulla siihen verrattavalla tavalla valmistettua tislaama-
6451: tonta juomaa.
6452:                              ,N:o 4.                         11
6453: 
6454:     Miedoksi kutsutaan mallasjuoma, joka täysin valmiina ei
6455: sisällä enempää kuin 2,5 tilavuusprosenttia alkoholia. Vä-
6456: keväksi mallasjuomaksi, joka kuuluu alempaan veroluokkaan,
6457: kutsutaan juoma, joka täysin valmiina sisältää enemmän kuin
6458: 2,5 ja aina 4,5 tilavuusprosenttiin alkoholia, sekä väke-
6459: väksi mallasjuomaksi, joka kuuluu ylempään veroluokkaan,
6460: juoma, joka sisältää enemmän kuin 4,5 tilavuusprosenttia
6461: alkoholia.
6462:     Mietoa mallasjuomaa älköön valmistetta:ko vierteellä,
6463: jonka ekstraktipitoisuus hiivaa pantaessa on suurempi kuin
6464: kuusi prosenttia Ballingin asteikon mukaan, ellei sitä saa-
6465: tetasellaisen erityisen käsittelyn alaiseksi, ettei se voi saavut-
6466: taa korkeampaa kuin yllä mainitun alkoholipitoisuuden.
6467: 
6468:                             2 §.
6469:    Väkevien mallasjuomain valmistusta varten älköön pani-
6470: maa perustettako, ellei kaupungissa kaupunginvaltuusto tahi,
6471: missä sitä ei ole, raastuvankokous ja maalla varsinainen
6472: kuntakokous tai kunnanvaltuusto ole antanut siihen suostu-
6473: mustansa. Sitä vastoin on jokaisella lupa valmistaa mietoja
6474: mallasjuomia.
6475: 
6476:                              3 §.
6477:      Joka aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittakoon sen vä-
6478: hintään kaksi viikkoa ennen valmistuksen alkamista kirjal-
6479: lisesti mallasjuomain valmistuksen ylitarkastajalle, oheen-
6480: liittäen selvityksen:
6481:      a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa panimo
6482: sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkeviä mallas-
6483: juomia, myöskin siitä, että panimo on laillisesti perustettu;
6484:      b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan har-
6485: joittamaan;
6486:   12                        N:o 4.
6487: 
6488:     c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edustaa
6489: häntä tarkastusasioissa ja vastaa panimon kirjanpidosta;
6490: sekä
6491:     d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja, jos
6492: valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierrevah-
6493: vuus hiivaa pantaessa aiottu kuutta prosenttia suuremmaksi.
6494:     Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joiden
6495: alkuperäinen vierrevahvuus on suurempi kuin kuusi prosent-
6496: tia, on ilmoitukseen sitä paitsi liitettävä todistus siitä, että
6497: ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää pani-
6498: massa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta yli kah-
6499: den ja puolen prosentin, ovat saaneet teollisuushallituksen
6500: hyväksymisen.
6501:     Sellaisen ilmoituksen jättämisestä antakoon ylitarkastaja
6502: kahden viikon kuluessa todistuksen.
6503: 
6504: 
6505:                             4 §.
6506:     Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi
6507: kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kaksi viikkoa
6508: ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava ylitarkastajalle,
6509: jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asianomaiselle
6510: tarkastaj alle.
6511:     Jos valmistusta ei yhden kalenterivuoden aikana harjoi-
6512: teta, katsotaan panimoliike lopetetuksi.
6513: 
6514: 
6515:                             5 §.
6516:     Valmistajan vastuulla on kussakin panimassa pidettävä
6517: kirjoja, jotka ovat tehdyt Keisarillisen Suomen Senaatin an-
6518: tamien määräysten mukaan, ja on valmistaja velvollinen
6519: asianomaisten vaatimuksesta vaiallaan vahvistamaan niiden
6520: yhdenmukaisuuden tosiolojen kans,sa.
6521:                             N:o 4.                        13
6522: 
6523:                             6 §.
6524:     Panimoon, jossa väkeviä mallasjuomia valmistetaan, tahi
6525: siihen kuuluvaan rakennukseen on valmistajan as'etettava ja
6526: kunnossa pidettävä itsetoimivalla mallasmittarilla varustettu
6527: rouhin tai mylly, jonka ylitarkastaja, saatuansa siitä selitel-
6528: män, on hyväksynyt.
6529: 
6530:                             7 §.
6531:    Maltaita, joita käytetään sellaisessa pammossa, missä
6532: väkeviä mallasjuomia valmistetaan, älköön muualla rouhit-
6533: tako kuin panimon omassa, mallasmittarilla varustetussa
6534: myllyssä tai rouhimessa, ja ovat väkevän ja miedon mallas-
6535: juoman valmistamiseen aiotut maltaat rouhittavat ja käytet-
6536: tävät kummatkin erikseen; älköönkä väkevää mallasjuomaa
6537: valmistettaessa huuhdejuomaa tehtäkö.
6538:    Kunkin vuosineljänneksen päättyessä olkoot kaikki sen
6539: kuluessa rouhitut maltaat juoman1Janoon käytetyt.
6540: 
6541:                             8 §.
6542:    Panimossa, jossa väkeviä mallasjuomia valmistetaan, äl-
6543: köön käytettäkö muita aineita kuin maltaita, huma.loita, hii-
6544: vaa ja vettä; panimossa, jossa ainoastaan mietoa mallasjuo-
6545: maa valmistetaan, saatakoon sitä vastoin juomaan panna en-
6546: nen sen käymistä myöskin sokeria.
6547: 
6548:                             9 §.
6549:    Tämän asetuksen säännökset eivät koske kotipanoisia,
6550: ainoastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja ta-
6551: loustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa raken-
6552: nuksissa valmistettuja mallasjuomia.
6553:                            10 §.
6554:    Panimosta saa mietoa malla:sjuomaa, ellei ostaja sitä
6555: nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astiassa tahi pul-
6556:   14                          N:o 4.
6557: 
6558: lossa, jossa on panimon nimi ja sanat: ,c.rra6Jitlt COJIO,ll;OBillfi
6559: Ha:IIHTOK'b", ,mietoa mallasjuomaa" ja ,svag maltdryck".
6560: Astiassa tahi pullossa, jossa väkevää mallasjuomaa pani-
6561: mosta annetaan, tulee olla panimon nimi, juoman veroluokka
6562: ja astian tahi pullon tilavuus, sekä päivämäärä, jona juoma
6563: on astiaan pantu.
6564:     Nämä merkinnät ovat tehtävät pulloihin kiinnitetylle ni-
6565: milipulle, johon mainittu ilmoitus juoman laadusta tulee olla
6566: merkitty vähintään kolme millimetriä korkeilla kirjaimilla,
6567: sekä polttamalla astioihin, paitsi että päivämäärä viimeksi-
6568: mainittuihin merkitään niihin kiinnitetylle lipulle.
6569:      Mietoa mallasjuomaa älköön kutsuttaka nimellä, jossa on
6570: sanat olut tahi portteri.
6571: 
6572:                            11 §.
6573:    Väkevää mallasjuomaa älköön panimosta ulosannettako
6574: ennenkuin se on täysin valmiissa tilassa.
6575:    Kaupaksi pidettävään mallasjuomaan, sittenkuin se on
6576: panimosta ulosannettu, älköön sekoitettako mitään aineita
6577: eikä sitä muuten pideltäkö tarkoituksella muuttaa sen alko-
6578: holipitoisuutta.
6579: 
6580:                             12 §.
6581:     Tämän asetuksen noudattamista sekä panimaiden sil-
6582: mälläpitoa hoitavat lähinnä ylitarkastajan valvonnan alai-
6583: set tarkastajat, jotka teollisuushallitus ylitarkastajan lau-
6584: sunnon vaadittuaan toimeensa asettaa.
6585:     Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia tarkas-
6586: tusviranomaiselle pääsy panimon kaikkiin osiin ja siihen
6587: kuuluviin huoneustoihin sekä korvauksetta hankkia hänen
6588: tarvitsemansa työkalut ynnä apua maltaiden, vierteen ja val-
6589: miin juoman tarkastuspunnitsemiseen ja mittaukseen sekä
6590: astioiden mittaukseen ynnä muuhun.
6591:                             N:o 4.                        15
6592: 
6593:     Kaikki panimoissa pidetyt kirjat ovat pidettävät tarkas-
6594: tusviranomaisen saatavissa.
6595: 
6596:                            13 §.
6597:     Tarkastajan tulee pitää asiaankuulumattomilta salassa
6598: kaikki hänelle virassa ilmoitetut tahi hänen tietoonsa siinä
6599: tulleet panimoa koskevat seikat.
6600: 
6601:                           14 §.
6602:     Miedon mallasjuoman valmistaja suorittaa panimon sil-
6603: mälläpidosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi puoli-
6604: toista penniä kultakin kymmeneltä litralta valmistettua mie-
6605: toa mallasjuomaa.
6606:     Jos panimossa kalenterivuoden kuluessa ei ole valmis-
6607: tettu niin suurta määrää mietoa mallasjuomaa, että korvaus
6608: nousee kahteensataan markkaan, on tämä määrä kuitenkin
6609: suoritettava.
6610: 
6611:                              15 §.
6612:     Tätä asetusta vastaan tehty rikkomus rangaistakoon, ellei
6613: se käsitä rikosta, josta rikoslain mukaan on ankarampi ran-
6614: gaistus, vähintään sadan ja enintään tuhannen markan sa-
6615: kolla. Jos panimon omistaja kieltäytyy noudattamasta mää-
6616: räystä, jonka tarkastusviranomainen on tarkastuksesta an-
6617: tanut tahi korkeampi viranomainen vahvistanut, rangaista-
6618: koon samalla sakolla ja määrätköön tuomioistuin panimon
6619: omistajalle ajan ja uhkasakon tahi muun seuraamuksen mää-
6620: räyksen noudattamista varten.
6621:     Jos rikkomus tarkoittaa suostunta veron ka vai tamista,
6622: rangaistakoon vähintään tuhannen ja enintään viidentuhan-
6623: nen markan sa·kolla tahi vankeudella säännöksen mukaan
6624: rikoslain 38 luvun 11 § :ssä; ja julistettakoon valmistaja sitä
6625:   16                        N:o 4.
6626: 
6627: paitsi kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan tahi
6628: johtamaan.
6629:                            16 §.
6630:     Ylitarkastajan toimenpiteet, jotka tarkoittavat panimo-
6631: liikkeen silmälläpitoa, voidaan kolmenkymmenen päivän
6632: kuluessa tiedoksi antamisesta alistaa teollisuushallituksen
6633: tutkittaviksi, jonka päätöksestä säädetyssä järjestyksessä
6634: voidaan valittaa Senaatin Talousosastoon.
6635: 
6636:                             17 §.
6637:     Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja
6638: ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän asetuksen täytän-
6639: töönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten kat-
6640: sotaan tarvittavan.
6641: 
6642:                            18 §.
6643:    Tätä asetusta on aina suomen- ja ruotsinkielinen kappale
6644: pidettävä julkipantnna sopivassa paikassa kussakin pani-
6645: massa.
6646:                            19 §.
6647:    Tämä asetus, jolla kumotaan joulukuun 28 päivänä 1907
6648: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta annettu laki
6649: sekä siihen joulukuun 30 päivänä 1912 annetulla asetuksella·
6650: tehty muutos, tulee noudatettavaksi 1 päivästä tammikuuta
6651: 1915.
6652:                Armossa hyväksytty. Tsarskoje           Selossa
6653:            17/30 p. tammikuuta 1914.
6654: 
6655: 
6656:                    Ministeri V aitiosihteeri W. Markoff.
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
6662:             1914.- V. M.- Esitys N:o 4.
6663: 
6664: 
6665: 
6666: 
6667:                 Valtiovarainvaliokunnan mie-
6668:            t i n t ö N:o 3 armollisen esityksen johdosta.
6669:            joka koskee suostuotaveroa mallasjuomista
6670:            vuonna 1915, sekä mallasjuomain tehdasmaista
6671:            valmistusta.
6672: 
6673:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltava:ksi
6674: lähettänyt armollisen esityksen mallasjuomista vuonna
6675: 1915 suoritettavasta suostuntaverosta sekä mallasjuomain
6676: tehdasmaisesta valmistuksesta. Valiokuuta on myös käy-
6677: tettäväkseen saanut Keisarillisessa Senaatissa asian käsit-
6678: telyssä syntyneet asiakirjat.
6679: 
6680: 
6681:     Eduskunnan 1913 vuoden valtiopäivillä hyväksymän ja
6682: Keisarillisen Majesteetin 26 päivänä joulukuuta samana
6683: vuonna vahvistaman asetuksen mukaan suoritetaan vuonna
6684: 1914 suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta 80 pen-
6685: niä kultakin kilogrammalta veronalaisessa panimassa rou-
6686: hittuja maltaita, johon määrään lisätään 1% penniä kut-
6687: takin yli 50,000 kilogramman ja aina 150,000 kilogrammaan
6688: asti sekä 4 penniä kultakin yli 150,000 kilogramman samassa
6689: juomatehtaassa verovuoden aikana käytetyltä kilogrammalta
6690: maltaita.
6691:     Armollinen esitys rakentuu tästä kokonaan poikkeavalle
6692: kannalle. Mallasjuomaverotuksen perustukseksi on pantu
6693: se periaate, että valmis tavara eikä, niinkuin nykyään, sen
6694: raaka-aine, on oleva verotuksen esineenä. Valmis tuote
6695: väkeviä maHasjuomia tulisi verotettavaks·i sekä tavaran
6696: alkoholipitoisuuden että tehtaan tuotannon suuruuden mu-
6697: kaan. Raja verotettavien ja verovapaiden mallasjuomain
6698: 2            1914.- V. M. -Esitys N:o 4.
6699: 
6700: välillä pysytettäisiin edelleen 2,5 volyymiprosentin alko-
6701: holipitoisuudessa, mutta väkevät mallasjuomat olisivat
6702: verotukseen nähden jaettavat kahteen veroluokkaan. Väke-
6703: vänä mallasjuomana alemmassa veroluokassa olisi pidettävä
6704: sellaista juomaa, joka täysin valmiissa tilassa sisältää yli
6705: 2,5 ja aina 4,5 volyymiprosenttia alkoholia, ja väkevänä
6706: mallasjuomana ylemmässä veroluokassa enemmän kuin 4,5
6707: volyymiprosenttia alkoholia sisältävää juomaa. Valmistus-
6708: määrän suuruuteen perustuva ylenevä verotus on armolli-
6709: sessa esityksessä ehdotettu edelleen säilytettäväksi, ja on
6710: tätä nousevaa veroasteikkoa kehitetty jyrkemmäksi kuin
6711: mitä se tähän saakka on ollut. Alempaan veroluokkaan
6712: kuuluvien väkeväin mallasjuomain tuotanto on sitä varten
6713: jaettu neljään ja ylempään veroluokkaan kuuluvien kolmeen
6714: ryhmään. Edellisen luokan ryhmät tulisivat käsittämään:
6715: 1) valmistusmäärän aina 200,000 litraan asti; 2) yli 200,000
6716: ja aina 500,000 litraan; 3) yli 500,000 ja aina 1,000,000
6717: litraan; sekä 4) yli 1,000,000 litran. Ylemmän veroluokan
6718: ryhmät taas muodostaisivat: 1) valmistusmäärä aina 50,000
6719: litraan asti; 2) yli 50,000 ja aina 100,000 litraan asti; sekä
6720: 3) yli 100,000 litraa. Näitä tuotantomääriä vastaava vero
6721: tulisi alemman veroluokan ryhmissä olemaan 12, 14, 16 ja 18
6722: penniä litralta sekä ylemmän veroluokan ryhmissä 26, 28 ja
6723: 30 penniä litralta. Lisäksi on ehdotettu, että pienin vero-
6724: määrä, joka juomatehtaasta on vuosittain maksettava, alen-
6725: nettaisiin nykyisestä 10,000 markan määrästä 5,000 mar-
6726: kaksi. Kokonaistulo mallasjuomista suoritettavasta suostun-
6727: taverosta ynnä tarkastusmaksuista vuodeksi 1915 on armol-
6728: lisessa esityk:Jsessä arvioitu ainoastaan 2,425,000 markaksi,
6729: eli noin 433,300 markkaa pienemmäksi kuin mitä tämä vero
6730: tuotti jo vuonna 1913. Armollisen esityksen ehdotus tietää
6731: siis nykyisen mallasveron melkoista alentamista.
6732:      Uuden verotustavan tarpeellisuutta ei armollisessa esi-
6733: tyksessä ole lähemmin selvitetty. Ehdotetun järjestelyn
6734: perusteeksi mainitaan, että Eduskunta vuoden 1913 valtio-
6735: päivillä oli anonut, että Eduskunnalle vuoden 1914 valtio-
6736: päivillä annettaisiin ehdotus ajanmukaisemman verotus-
6737:                   Mallasjuomasnostunta.                    3
6738: 
6739: menettelyn voimaan panemisesta mallasjuomateollisuuden
6740: alalla. Se pyrkimys, mikä Eduskunnalla jo pitemmän aikaa
6741: tässä kohden on ollut, on kuitenkin ensi sijassa kohdistunut
6742: mallasjuomain valmistuksen valvonnassa esiintyvien puut-
6743: teellisuuksien poistamiseen. Niinpä Eduskunta alamaisessa
6744: vastauksessaan 1910 vuoden valtiopäiville annettuun suos-
6745: tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta koskevaan armol-
6746: liseen esitykseen lausui, että mallasveroa tuntuvasti koro-
6747: tettaessa on välttämätöntä myöskin pitää tarkkaa huolta
6748: valvontajärjestelmän te:hokkuudesta, jottei jäisi tilaisuutta
6749: veronkavallukseen. Tämän mukaisesti Eduskunta, tehtyään
6750: selkoa vallitsevan valvontamenettelyn puutteellisuuksista,
6751: katsoi välttämättömäksi, että Hallitus ryhtyy tarpeellisiin
6752: toimenpiteisiin mallassuostuntaa koskevien valvontamää-
6753: räyksien ja muiden tämän asian yhteydessä olevien ase-
6754: tusten saattamiseksi niin tarkoiksi, ettei väärinkäytöksille
6755: jäisi sijaa. Vuoden 1911 valtiopäiville annetussa armolli-
6756: sessa esityksessä, joka koski suostuntaveroa mallasjuomain
6757: valmistamisesta vuonna 1912, i]moitetaankin, että Keisa-
6758: rillinen Majesteetti on 23 päivänä joulukuuta 1910 vahvis-
6759: taessaa.n Eduskunnan hyväksymän asetuksen suostunta-
6760: verosta mallasjuomain valmistuksesta vuonna 1911 armossa
6761: suvainnut sallia Keisarillisen Suomen Senaatin lähimmässä
6762: tulevaisuudessa ottaa tarkemmin harkittavakseen Eduskun-
6763: nan herättämän kysymyksen mallasjuomain valmistuksen
6764: valvontajärjestelmän rmrantamisesta. Kun minkäänlaista
6765: korjausta Eduskunnan yllä viittaamaan epäk01htaan ei
6766: kuitenkaan ollut tapahtunut, katsoi Valtiovarainvalio-
6767: kunta vuoden 1913 valtiopäivillä ,olevan syytä huo-
6768: mauttaa, että Eduskunta odottaa Hallituksen antavan
6769: vuoden 1914 valtiopäiville ehdotuksen uudemman vero-
6770: tusmenettelyn voimaan panemisesta mallasjuomateollisuuden
6771: alalla, jollaisen uudistuksen Eduskunta jo 1910 vuoden
6772: valtiopäivillä on lausunutsuotavaksi". Eduskunta hyväksyi
6773: Valiokunna.n kannan ja lausui alamaisessa vastauksessaan
6774:  28 päivä:ltä huhtikuuta 1913, että Eduskunta odottaa vuo-
6775: den 1914 valtiopäiville saavansa hyväksyttäväkseen ehdo-
6776: 4           1914. -   V. M. -Esitys N:o 4.
6777: 
6778: tuksen ajanmukaisemman verotusmenettelyn voimaan pane-
6779: misesta mallasjuomateollisuuden alalla. Samalla Eduskunta,
6780: huomauttaen että oli nostettu kysymys sellaisen muutoksen
6781: aikaansaamisesta mallasjuomaverotukseen, että veron suu-
6782: ruus tulisi riippumaan juomien alkoholipitoisuudesta, ei kat-
6783: sonut Qlevan syytä hyväksyä armollisessa esityksessä mal-
6784: lasveron perusteeksi ehdotettua valmistusmäärän mukaan
6785: y lenevää verotusasteikkoa.
6786: 
6787:     Armollisessa esityksessä olevaa ehdotusta vastaan voi-
6788: daan tehdä Ulseita muistutuksia. Eduskunnalle ei ole ilmoi-
6789: tettu, miten valvonta uuden verotusmenettelyn käytän-
6790: töön tultua aiotaan järjestää. Ei ole selvitetty, minkälai-
6791: nen kirjanpitovelvollisuus tulisi mallasjuomia valmistaville
6792: tehtaille, montako tarkwstajaa olisi asetettava, mitä
6793: pätevyysehtoja heille määrättävä. Tällaisia seikkoja kos-
6794: kevat säännökset ovat tosin hallinnollista laatua, mutta kun
6795: valvontamääräykset ovat aivan läheisessä yhteydessä itse
6796: verotusjärjestelmän kanssa, katsoo Valiokunta, että ne ar-
6797: mollisen esityksen yhteydessä olisivat olleet Eduskunnan tie-
6798: toon saatettavat, jotta Eduskunta olisi voinut ottaa uuden
6799: valvontamenettelyn täydellisesti arvosteltavakseen sekä har-
6800: kita, tuottaako ja missä määrin uusi verotusjärjestelmä etuja
6801: nykyiseen verraten. Koska siis Eduskunnalle ei ole valmis-
6802: tettu tilaisuutta kysymystä kaikilta puolin harkita, ei Va-
6803: liokunta katso voivansa ehdottaa armollisen esityksen hy-
6804: väksymistä.
6805:     Sitä paitsi armollisessa esityksessä oleva ehdotus tietää
6806: mallasveron melkoista alenta:mista sekä sitä, että mietojen,
6807: verovapaitten mallasjuomain valmistus tulisi väkeviäkin
6808: mallasjuomia valmistavissa tehtaissa sallituksi. Eduskun-
6809: nalla on kuitenkin viime vuosina tässä suhteessa ollut koko-
6810: naan toiseen suuntaan menevät pyrkimykset. Korottaessaan
6811: tuntuvasti suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta on
6812: Eduskunta verotarpeen tyydyttämisen ohella ottanut huo-
6813: mioon raittius- ja yhteiskunnallisia näkökohtia. Niinpä on
6814: Eduskunnan etenkin vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
6815:                   Mallasjuomasuostunta.                    6
6816: 
6817: päättämien verosäännösten tarkoituksena ollut mallasjuo-
6818: main turmiollisen käyttämisen supistaminen. Väkeviä mal-
6819: Jasjuomia valmistavain panimojen lukumäärä onkin vuo-
6820: sina 1909-1913 alentunut 84:stä 60:een ja liikkeensä lo-
6821: pettaneet panimot ovat enimmäkseen olleet maaseudulla,
6822: jossa oluttehtaan vaikutus ympäristöönsä on erittäin tur-
6823: miollinen. Samaan aikaan lisääntyi yksinomaan mietoja ve-
6824: rovapaita mallasjuomia valmistavain tehtaiden lukumäärä
6825: 51 :sta 66 :een sekä myöskin mietojen mallasjuomain valmis-
6826: tusmäärä 12,199,240 litrasta 20,009,550 ~itraan.
6827:     Tulos, johon Eduskunnan kanta maltasjuomain verotta-
6828: misessa on johtanut, on siis osottautunut Eduskunnan tar-
6829: koituksia vastaavaksi. Tämän vuoksi ei näytä olevan syytä
6830: alentaa mallasjuomain valmistuksesta nykyään maksetta-
6831: vaa veroa eikä myöskään sitä 10,000 markan määrää, mikä
6832: väkeviä maUasjuomia valmistavan tehtaan on vuosittain vä-
6833: hintään veroa maksettava. Ei ole myöskään aihetta sallia
6834: verovap,aiden mallasjuomain valmistusta veronalaisissa pa-
6835: nimmssa.
6836:     Valiokunta ehdottaa sen vuoksi, että suostuntaveroa mal-
6837: lasjuomain valmistamisesta vuonna 1915 kannettaisiin samo-
6838: jen perusteiden mukaan, kuin nykyään voimassa olevassa
6839: asetuksessa on säädetty.
6840: 
6841: 
6842: 
6843:     Edellä jo on mainittu, että Eduskunta on ollut pakotettu
6844: useampaankin kertaan koskettelemaan niitä epäkohtia, joita
6845: maHasjuomain verotuksen valvonnassa on ollut havaittavissa.
6846: Että tähänastinen valvontamenette'ly on ollut sangen puut-
6847: teellinen, käy selville myös mallasjuomain verotusta
6848: tarkastamaan asetetun komitean mietinnöstä marraskuun
6849: 22 päivältä 1913. Mietinnön sivulla 15 sanotaan että
6850: panimon valvonta ,itse asiassa on jätetty henkilön varaan,
6851: jolla useimmissa tapauksissa ei ole mitään erityisiä edel-
6852: lytyksiä sellaiseen toimeen. Tarkastajan toiminta onkin
6853: monessa tapauksessa rajoittunut pelkästään sen muodollisuu-
6854: 6            1914.- V. M. -Esitys N:o 4.
6855: 
6856: den suorittamiseen, että hän kaksi kertaa viikossa toteaa
6857: mallasmittarin olevan kunnossa ja juomanpanot päiväkirjaan
6858: viedyiksi. Siitä mitä hänen käyntiensä väliajalla .panimossa
6859: tap·ahtuu, ei hänellä ole paljon tietoa, eikä suinkaan ole mah-
6860: dotonta, että panimassa voisi tapahtua laittomuuksia ilman
6861: että tarkastaja saisi siitä tiedon. Niinpä voitaisiin panimassa
6862: käyttää muualla valmiiksi rouhittuja maltaita tahi niitä
6863: rouhia myllyssä, joka ei ole mallasmittarin yhteydessä,
6864: ilman että tarkastaja voisi saada siitä tietoa". Edelleen huo-
6865: mauttaa komitea, että ,niin kauan kuin vero oli alhainen, ei
6866: ollut olemassa houkutusta veron kavaltamiseen, koska vahin-
6867: gonvruara oli liian suuri mahdollisesti saavutettavaan voit-
6868: toon verrattuna. Mutta sitten kuin vero on korotettu aikai-
6869: semmasta määrästään kahdeksankertaiseksi, on asianlaita
6870: toinen, koska pienemmässäkin määrässä harjoitettu veron
6871: kavaltaminen voi tuottaa ··huomattavan voiton".
6872:      On sangen valitettavaa, että mallasjuomain valmistuksen
6873: valvonta, huolimatta Eduskunnan tekemistä 'huomauiuksis-
6874: ta, käytännössä on niin puutteellinen. Keisarillisen Suomen
6875: Senaatin p&.ätös, joka sisältää tarkempia määräyksiä niitten
6876: lakien käyttämisestä, jotka ovat 28 päivänä joulukuuta 1907
6877: annetut suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
6878: vuonna 1908 ja mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuk-
6879: sesta, edellyttää kuitenkin, että tarkastajiksi asetetaan
6880: henkilöitä, jotka kykenevät hoitamaan tarkastuksessa vaadit-
6881: tavia koneita ja joilla on tarpeelliset tiedot panimotekniikas-
6882: sa. Valiokunta on, hankkimansa selvityksen perusteella, sitä
6883: mieltä, että tarkastuksen puutteellisuus johtuu suurimmaksi
6884: osaksi siitä, että voimassa olevia asetuksia ei tarkoin nou-
6885: dateta. Nämä asetukset velvoittavat tarkastajan mallasmit-
6886: tarin valvonnan ohella tutkimaan ja tarkastamaan, onko
6887: panimopäiväkirja oikea. Velvollisuuksiaan &i tarkastaja täytä
6888:  sillä, että hän toteaa mallasmittarin olevan kunnossa ja juo-
6889: manpanot päiväkirjaan viedyiksi. Tarkastajan tulisi aika
6890: ajoin mitata vierteen määrä ja ekstraktipitoisuus, laskea näi-
6891:  den arvojen ja juomanpanaan käytetyn mallasmäärän perus-
6892:  teella uutostulos, lähettää mallasnäytteitä ylikontrollöörin
6893:                   Mallasjuomasuostunta.                     7
6894: 
6895: laboratoriin tutkittaviksi, ottaa varastotynnyreistä juoma-
6896: näytteitä ja määrätä niiden ekstrakti- ja alkoholipitoisuus
6897: sekä laskea alkuperäinen vierreväkevyys. Kun tarkastus-
6898: viranomaisilla on oikeus tarkastaa panimon myyntikirjatkin,
6899: voitaisiin valvonta saada paljoa tehokkaammaksi, jos he
6900: täyttäisivät voimassa olevien määräysten asettamat velvolli-
6901: suudet. Valvontasäännösten mukaan on kuvernöörin erotet-
6902: tava tarkastajat, jotka laiminlyövät velvollisuutensa tahi
6903: muuten osottautuvat sopimattomiksi tointansa. hoitamaan.
6904:     l:llä esitetyn nojalla V aliakunta kunnioittaen ehdottaa
6905: Eduskunnan lausuttavaksi,
6906: 
6907:                että Hallitus kiinnittäisi huomiota niihin epä-
6908:            kohtiin, jotka nykyään mallasjuomain valmistuk-
6909:            sen silrnälläpidossa ovat vallalla, ja ryhtyisi
6910:            asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden poistami-
6911:            seksi.
6912: 
6913: 
6914: 
6915:    Sen perustuksella, mitä edellä on esitetty, Valiokunta
6916: kunnioittaen ehdottaa,
6917: 
6918:                että Eduskunta, edellyttäen, että suostunta-
6919:             vero mallasjuomista vuonna 1915 havaitaan tar-
6920:             peelliseksi, hyväks;IJisi näin kuuluvan asetuksen:
6921: 
6922: 
6923:                           Asetus
6924:  suostuntaverosta, joka on maksettava mallasjuo-
6925:        main valmistamisesta vuonna 1915.
6926: 
6927:                             1 §.
6928:     V eronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juornateh-
6929: taat, joissa väke1Jiä mallasjuomia valmistetaan.
6930:     Mallasjuomain t•almistamisesta veronalaisessa juomateh-
6931: taassa on vuoden 1915 aikana suoritettava suostuntaveroa
6932: 8              1914.- V. 11.- }jsitys N:o 4.
6933: 
6934: kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogmmmalta siihen
6935: käytettyjä maltaita.
6936:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vu.oden 1915 kuluessa
6937: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
6938: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
6939: lisämaksu ku,ltakin kilograrmnalta maltaita, joka siinä kä;~J
6940: tetään yli sanotun määriin ja aina 150,000 kilogrammaan
6941: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogrammalta
6942: maltaita, joka mtoden 1.915 kuluessa käytetään päälle 150,000
6943: kilo gramman.
6944:                            2 §.
6945:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa mwden 191.") kuluessa
6946: ei käytetä mallasjuomain valmistamiseen joko ollenkaan tai
6947: niin paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan
6948: nousisi kymmeneentuhanteen markkaan, on tämä määrä kui-
6949: tenkin sum·itettava. Helpotusta tässä kohden voi asianomai-
6950: nen Keisarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää,
6951: jos tehdas vahingonvalkean tai tnuun tehdaslaitosta kohdan-
6952: neen tapatunnan tähden on ollut pakotettu olemaan pitem-
6953: män ajan vuotta toimetonna. Muussa tapauksessa älköön
6954: veronperuutusta myönnettäkö.
6955: 
6956:                              3 §.
6957:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
6958: jotka on käytetty sellaisen juoman valmistamiseen, joka
6959:     a) on viety maasta;
6960:     b) valmistettaessa on niin pilaant1tnut, että sitä, luotetta-
6961: van selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää.
6962: 
6963:                               4 §.
6964:     Juomatehdas ja valmistett~t tavara ovat panttina .mos-
6965: tunta'oeron maksamisesta.
6966:                             5 §.
6967:     Mitä vähevällä m.allasjuomalla tm·koitetaan sekä mallas-
6968: juomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalaisessa
6969: tehtaassa, on voimassa, mitä niistä on erittäin säädetty.
6970:                   Mallasjuomasuostunta.                    9
6971: 
6972:                             6 §.
6973:     Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
6974: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon
6975: ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen nähden
6976: m1tuten havaitaan tarpeellisiksi.
6977: 
6978: 
6979: 
6980: 
6981:     V eronalaisten mallasjuomain valmistukseen, johon vuonna
6982: 1911 käytettiin 3,480,986 kilogrammaa maltaita, on vuonna
6983: 1912 mennyt 3,451,953 kilogrammaa sekä seuraavana vuonna
6984: 3,497,933 kilogrammaa maltaita. Maltaiden kulutuksen
6985: vuonna 1914 on Eduskunta arvioinut 3,500,000 kilogram-
6986: maLi. Kun mietojen mallasjuomain vaJmistus, joka vuo-
6987: desta 1912 on noussut 17,27 4,224 litrasta 20,009,550 litraan
6988: vuonna 1913, arvattava!sti tulee edelleenkin nousemaan, ei
6989: maltaiden kulutusta vuonna 1915 voitane arvioida suurem-
6990: maksi kuin 3,500,000 kilogrammaksi, eli samaksi määräksi
6991: kuin Eduskunta sen oli arvioinut vuodeksi 1914. Näin ollen
6992: ja ottaen huomioon veron nousevan asteikon kertyisi mallas-
6993: juomasuostuntaa vuonna 1915 noin 3,000,000 markkaa, johon
6994: tulee lisäksi arviolta 35,000 markkaa mietoja mallasjuomia
6995: valmistavista tehtaista suoritettavaa tarkastusmaksua, yh-
6996: teensä siis 3,035,000 markkaa. Tästä on vähennettävä mal-
6997: lasjuomain valmistuksen silmälläpitokustanmikset, arviolta
6998: 80,000 markkaa. Puhtaan tulon mallasjuomain valmistuk-
6999: sesta vuonna 1915 suoritettavasta suostuntaverosta ynnä sil-
7000: mälläpitomaksuista ehdottaa V aliakunta siis arvioitavaksi
7001: 2,955,000 markaksi.
7002:     Näin ollen saa V aliakunta sen varalta, että V aliakunnan
7003: ehdotus suostuntåverosta, joka on maksettava mallasjuomain
7004: valmistuksesta vuonna 1915, saavuttaa Eduskunnan hyväk-
7005: symisen, kunnioittaen ehdottaa,
7006: 10           1914.- V. M.- Esitys N:o 4.
7007: 
7008:                että Eduskunta arvioisi mallasjuomasuostun-
7009:             nasta vuonna 1915 saatavan nettotulon 2,955,000
7010:             markaksi.
7011: 
7012:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1914.
7013: 
7014: 
7015: 
7016:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
7017: sten sekä jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling, Holsti, Kal-
7018: lio, Komu, Lahdensuo, Letonmäki, Lindström, Paasonen,
7019: Pennanen, Peurakoski, Railo (osittain), Sainio (ositt·ain),
7020: Sillanpää, Takola.nder, Turunen, Törngren, Viljanen ja A.
7021: H. Virkkunen, sekä osittain varajäsenet Häkkinen, Hälvä,
7022: Ikonen, J a:lonen, Kilpeläinen, Lindberg, Luopajärvi, Paa-
7023: volainen, Paronen ja E. Saari.
7024:                         Vastalause.                      11
7025: 
7026: 
7027: 
7028: 
7029:                        Vastalause.
7030:     Koska valtiobudjetin järjestelyä varten vuodeksi 1915 ei
7031: tarvita mitään suostuntaa emmekä muutenkaan tahdo maal-
7032: lemme vihamielisen hallituksen käytettäväksi myöntää suos-
7033: tuntoja ehdotamme Eduskunnan päätettäväksi
7034:                 että vuonna 1915 ei ole rnallasjuomasuostun-
7035:             taa kannettava.
7036: 
7037:    Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1914.
7038: 
7039:    Armas Paasonen.               Emil Wiljanen.
7040:    Lauri J,etonmäki.             E. J. Paronen.
7041:    0. Ikonen.                    Ludvig Lindström.
7042:    0. W. Turunen.                S. Häkkinen.
7043:    Miina Sillanpää.              Edvard Gylling.
7044: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
7045:             1914. -   S. V. .M. -    Esitys N:o 4.
7046: 
7047: 
7048: 
7049: 
7050:                 Suuren vali8kunnan mietintö
7051:             N :o 12 armollisen esityksen johdosta, joka
7052:             koskee suostuntaveroa malJasjuomista vuonna
7053:             1915, sekä mallasjuomain tehdasmaista valmis-
7054:             tusta.
7055: 
7056:     Sittenkun Valtiovarainvaliokunta valmistelevasti on kä-
7057: sitellyt armollisessa esiiyksessä N :o 4 olevia asetusehdotuk-
7058: sia rnallasjuomista vuonna 1915 suoritettavasta suostunta-
7059: verosta ja mallasjuornain tehdasrnaisesta valmistuksesta, on
7060: Eduskunta V . •T:n 57 § :n mukaisesti lähettänyt asian Suu-
7061: reen valiokuntaan.
7062:     Asiata käsiteltyään on Suuri valiokunta päättänyt puol-
7063: taa Eduskunnan hyväksyttäväksi Valtiovarainvaliokunnan
7064: mietinnös<sä N :o 3 olevaa ehdotusta asetukseksi suosi unta-
7065: verosta, joka on maksettava mallasjuomain valmistamisesta
7066: vuonna 1915. Kun tämän asetusehdotuksen mukaan mallas-
7067: juomain valmistus tulisi verotettava·ksi toisella peru:;tukseila
7068: kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu, ei Suuri valio-
7069: kunta myöskään ole voinut kannattaa armollisessa esityk-
7070: sessä olevaa ehdotusta asetukseksi rnallasjuomain tehdasmai-
7071: sesta valmistuksesta.
7072: 
7073:    Yllä esitetyn no.ialla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
7074: ehdottaa,
7075: 
7076:                 että Eduskunta, edellyttäen että suostunta-
7077:             vero rnallasjuomista vttonna 1915 havaitaan tar-
7078:             peelliseksi, h:IJväks;ljisi, samalla kun ehdotus ar-
7079:             rnolliseksi asetukseksi mallasjuornain tehdasmai-
7080: 2          1914.- S. V. M.- Esitys N:o 4.
7081: 
7082:            sesta valmistuksesta hyljätään, näin kuuluvan
7083:            asetttksen:
7084: 
7085: 
7086:                            Asetus
7087:     suostuntaverosta, joka on maksettava mallas-
7088:        juomain valmistamisesta vuonna 1915.
7089: 
7090:     (Niinkuin Valtiovarainvalio'kunnan mietinnössä).
7091: 
7092:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1914.
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
7098:           1914.-- Edusk. vast.- Esitys N:o 4.
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
7104:            n en vastaus armolliseen esitykseen, joka
7105:            koskee suostuntaveroa mallasjuomista vuonna
7106:            1916 sekä mallasjuomain tehdasmaista valmis-
7107:            tusta.
7108: 
7109: 
7110: 
7111: 
7112:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
7113:               ja Suuriruhtinasr
7114: 
7115: 
7116: 
7117: 
7118:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
7119: esityksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuk-
7120: sen asetukseksi mallasjuomista vuonna 1915 suoritettavasta
7121: 2         1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 4.
7122: 
7123: suostuntaverosta sekä asetukseksi mallasjuomain tehdas-
7124: maisesta valmistuksesta.
7125:     Eduskunnan 1913 vuoden valtiopäivillä hyväksymän ja.
7126: Teidän Keisarillisen Majesteettinne 26 päivänä joulukuuta
7127: samana vuonna vahvistaman asetuksen mukaan suoritetaan
7128: kuluvana vuonna suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
7129: sesta 80 penniä kultakin kilogrammalta veronalaisessa
7130: panimassa rouhittuja maltaita, johon määrään lisätään 1112
7131: penniä kultakin yli 50,000 kilogramman ja aiua 150,000
7132: kilogrammaan asti sekä 4 penniä kultakin yli 150,000 kilo-
7133: gramman samassa juomatehtaassa verovuoden aikana käy-
7134: tetyltä kilogrammalta maltaita.
7135:     Armollinen esitys on laadittu tästä kokonaan poikkeavalle
7136: perustukselle. Mallasjuomaverotuksen esineeksi on pantu
7137: valmis ta vara eikä, niinkuin nykyään, siihen käytetty raaka-
7138: aine. Valmis tuote väkeviä mallasjuomia tulisi verotetta-
7139: vaksi sekä tavaran alkoholipitoisuuden että tehtaan tuo-
7140: tannon suuruUiden mukaan. Raja verotettavien ja vero-
7141: vapaiden mallasjuomain välillä pysytettäisiin edelleen 2,5
7142: volyymiprosentin alkoholipitoisuudessa, mutta väkevät
7143: mallasjuomat olisivat verotukseen nähden jaettavat kahteen
7144: veroluokkaan ja nämä luokat kumpikin eri ryhmiin, joissa
7145: vero ylenisi tuotannon suuruuden mukaan kussakin juoma-
7146: tehtaassa. Lisäksi on ehdotettu, että pienin veromäärä,
7147: joka juomatehtaasta on vuosittain maksettava, alennet-
7148: taisiin nykyisestä 10,000 markan määrästä 5,000 mar-
7149: kaksi. Kokonaistulo mallasjuomista suoritettavasta suostun-
7150: taverosta ynnä tarkastusmaksuista vuodeksi 1915 on armol-
7151: lisessa esitykisessä arvioitu ainoastaan 2,425,000 markaksi,
7152: eli noin 433,300 markkaa pienemmäksi kuin mitä tämä vero
7153: tuotti jo vuonna 1913. Armollisen esityksen ehdotus tietää
7154: siis nykyisen mallasveron melkoista alentamista.
7155:     Uuden verotustavan tarpeellisuutta ei armollisessa esi-
7156: tyksessä ole tarkemmin selvitetty. Ehdotetun järjestelyn
7157: perusteeksi on mainittu, että Eduskunta vuoden 1913 valtio-
7158: päivillä oli anonut, että Eduskunnalle vuoden 1914 valtio-
7159:                   Mallasjuomasuostunta.                    3
7160: 
7161: päivillä annettaisiin ehdotus ajanmukaisemman verotus-
7162: menettelyn voimaan panemisesta mallasjuomateollisuuden
7163: alalla. Se pyrkimys, mikä Eduskunnalla jo pitemmän aikaa
7164: tässä kohden on ollut, on kuitenkin ensi sijassa kohdistunut
7165: mallasjuomain valmistuksen valvonnassa esiintyvien puut-
7166: teellisuuksien poistamiseen. Niinpä Eduskunta alamaisessa
7167: vastauksessaan 1910 vuoden valtiopäiville annettuun, suos-
7168: tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta koskevaan armol-
7169: liseen esitykseen lausui, että mallasveroa tuntuvasti koro-
7170: tettaessa on välttämätöntä myöskin pitää tarkkaa huolta
7171: valvonnan tehokkuudesta, jottei jäisi tilaisuutta veron-
7172: kavallukseen. Tämän mukaisesti Eduskunta, tehtyään
7173: selkoa vallitsevan valvontamenettelyn puutteellisuuksista,
7174: katsoi välttämättömäksi, että Hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
7175: toimenpiteisiin mallassuostuntaa koskevien valvontamää-
7176: räyksien ja muiden tämän asian yhteydessä olevien ase-
7177: tusten saattamiseksi niin tarkoiksi, ettei väärinkäytöksille
7178: jäisi sijaa. Vuoden 1911 valtiopäiville annetussa armolli-
7179: sessa esityksessä, joka koski suostuntaveroa mallasjuomain
7180: valmistamisesta vuonna 1912, ilmoitettiinkin, että Keisa-
7181: rillinen Majesteetti on 23 päivänä joulukuuta 1910 vahvis-
7182: taessaan Eduskunnan hyväksymän asetuksen suostunta-
7183: verosta mallasjuomain valmistuksesta vuonna 1911 armossa
7184: suvainnut sallia Keisarillisen Suomen Senaatin lähimmässä
7185: tulevaisuudessa ottaa tarkemmin harkittavakseen Eduskun-
7186: nan herättämän kysymyksen mallasjuomain valmistuksen
7187: valvontajärjestelmän parantamisesta. Kun minkäänlaista
7188: korjausta Eduskunnan yllä viittaamaan epäkohtaan ei
7189: kuitenkaan tapahtunut, katsoi Valtiovarainvaliokunta
7190: vuoden 1913 valtiopäivillä ,olevan syytä huomauttaa,
7191: että Eduskunta odottaa Hallituksen antavan vuoden
7192: 1914 valtiopäiville ehdotuksen uudemman verotusmenet-
7193: telyn voimaan panemisesta mallasjuomateollisuuden alalla,
7194: jollaisen uudistuksen Eduskunta jo 1910 vuoden valtio-
7195: päivillä on lausunut suotavaksi". Eduskunta hyväksyi
7196: Valiokunnan kannan ja lausui alamaisessa vastauksessaan
7197: 28 päivältä huhtikuuta 1913, että Eduskunta odottaa vuo-
7198: 4         1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 4.
7199: 
7200: den 1914 valtiopäiville saavansa hyväksyttäväkseen ehdo-
7201: tuksen ajanmukaisemman verotusmenettelyn voimaan pane-
7202: misesta mailaajuomateollisuuden alalla. Samalla Eduskunta,
7203: huomauttaen että oli herätetty kysymys sellaisen muu-
7204: toksen aikaansaamisesta mallasjuoma verotukseen, että veron
7205: suuruus tulisi riippumaan juomien alkoholipitoisuudesta, ei
7206: katsonut olevan syytä hyväksyä armollisessa esityksessä
7207: mallasveron perusteeksi ehdotettua valmistusmäärän mukaan
7208: ylenevää verotusasteikkoa.
7209: 
7210:      Armollinen esitys antaa aihetta useihin muistutuk-
7211: siin.    Eduskunnalle ei ole ilmoitettu, miten valvonta
7212: uuden verotusmenettelyn käytäntöön tultua aijotaan jär-
7213: jestää. Ei ole selvitetty, minkälainen kirjanpitovelvolli-
7214: suus tulisi mallasjuomia valmistaville tehtaille, montako
7215: tarkastajaa olisi asetettava, mitä pätevyysehtoja heille
7216: määrättävä. Tällaisia seikkoja koskevat säännökset ovat
7217: tosin hallinnollista laatua, mutta kun valvontamääräykset
7218: ovat aivan läheisessä yhteydessä itse verotusjärjestelmän
7219: kanssa, katsoo Eduskunta, että ne olisivat olleet armol-
7220: lisen esityksen yhteydessä Eduskunnan tietoon saatet-
7221: tavat, jotta Eduskunta olisi voinut ottaa uuden valvonta-
7222: menettelyn täydellisesti arvosteltavakseen sekä harkita,
7223: tuottaako ja missä määrin uusi verotusjärjestelmä etuja
7224:  nykyiseen verraten. Koska siis Eduskunnalle ei ole valmis-
7225:  tettu tilaisuutta kysymystä kaikilta puolin harkita, ei Edus-
7226:  kunta ole saattanut armollista esitystä hyväksyä.
7227:       Sitä paitsi armollisessa esityksessä oleva ehdotus
7228:  tietäisi mallasveron melkoista alentamista sekä sitä, että
7229:  mietojen, verovapaitten mallasjuomain valmistus tulisi
7230:  väkeviä mallasjuomia valmistavisaa tehtaissa sallituksi.
7231:  Eduskunnalla on kuitenkin viime vuosina ollut koko-
7232:  naan toiseen suuntaan menevät pyrkimykset. Korottaessaan
7233:  tuntuvasti suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta on
7234:  Eduskunta verotarpeen tyydyttämisen ohella ottanut huo-
7235:  mioon raittius- ja yhteiskunnallisia näkökohtia. Niinpä on·
7236:  Eduskunnan etenkin vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
7237:                   Mallasjuomasuostunta.                  6
7238: 
7239: päättämien verosäännösten tarkoituksena ollut mallasjuo-
7240: main turmiollisen käyttämisen supistaminen. Väkeviä mal-
7241: lasjuomia valmistavain panimojen lukumäärä onkin vuo-
7242: sina 1909-1913 alentunut 84 :stä 60 :een, ja liikkeensä lo-
7243: pettaneet panimot ovat enimmäkseen olleet maaseudulla,
7244: jossa oluttehtaan vaikutus ympäristöönsä on erittäin tur-
7245: miollinen. Samaan aika:an lisääntyi yksinomaan verovapaita,
7246: mietoja mallasjuomia valmistavain tehtaiden lukumäärä
7247: 51 :stä 66 :een sekä mietojen mallasjuomain valmistusmäärä
7248: ] 2,199,240 litrasta 20,009,550 litraan.
7249:     Tulos, johon Eduskunnan kanta maltasjuomain verotta-
7250: misessa on johtanut, on siis osottautunut Eduskunnan
7251: tarkoituksia vastaavaksi. Tämän vuoksi ei ole syytä
7252: alentaa mallasjuomain valmistuksesta nykyään maksetta-
7253: vaa veroa eikä myöskään sitä 10,000 markan määrää, mikä
7254: väkeviä ma:llasjuomia valmistavan tehtaan on vuosittain vä-
7255: hintään veroa maksettava. Ei ole myöskään aihetta sallia
7256: verovapaiden mallasjuomain valmistusta veronalaisissa pa-
7257: nimoissa.
7258:      Eduskunta on sen vuoksi päättänyt, että suosiuntaveroa
7259: mallasjuomain valmistamisesta vuonna 191 5 on kannettava
7260:  samojen perusteiden mukaan, kuin nykyään voimassa ole-
7261: vassa asetuksessa on säädetty.
7262: 
7263: 
7264: 
7265:     Niinkuin edellä lausutusta näkyy, on Eduskunta ollut
7266: pakotettu useampaankin kertaan koskettelemaan niitä epä-
7267: kohtia, joita mallasjuomain verotuksen valvonnassa on ollut
7268: havaittavissa. Että tähänastinen valvontamenettely on ollut
7269: sangen puutteellinen, käy selville myös mallasjuomain vero-
7270: tusta tarkastamaan asetetun komitean mietinnöstä marras-
7271: kuun 22 päivältä 1913. Mietinnön sivulla 15 sanotaan, että
7272: panimon valvonta ,itse asiassa on jätetty henkilön varaan,
7273: jolla useimmissa tapauksissa ei ole mitään erityisiä edel-
7274: lytyksiä sellaiseen toimeen. Tarkastajan toiminta onkin
7275: monessa tapauksessa rajoittunut pelkästään sen muodollisuu-
7276: 6          1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 4.
7277: 
7278: den suorittamiseen, että hän kaksi kertaa viikossa toteaa
7279: mailaamittarin olevan kunnossa ja juomanpanot päiväkirjaan
7280: vieqyiksi. Siitä mitä hänen käyntiensä väliajalla panimosaa
7281: tapahtuu, ei hänellä ole paljon tietoa, eikä suinkaan ole mah-
7282: dotonta, että panimosaa voisi tapahtua laittomuuksia ilman
7283: että tarkastaja saisi siitä tiedon. Niinpä voitaisiin panimosaa
7284: käyttää muualla valmiiksi rouhittuja maltaita tahi niitä
7285: rouhia myllyssä, joka ei ole mailaamittarin yhteydessä,
7286: ilman että tarkastaja voisi saada siitä tietoa". Edelleen huo-
7287: mauttaa komitea, että ,niin kauan kuin vero oli alhainen; ei
7288: ollut olemassa houkutusta veron kavaltamiseen, koska vahin-
7289: gonvaara oli liian suuri mahdollisesti saavutettavaan voit-
7290: toon verrattuna. Mutta sittenkuin vero on korotettu aikai-
7291: semmasta määrästään kahdeksankertaiseksi, on asianlaita
7292: toinen, koska pienemmässäkin määrässä harjoitettu veron
7293: kavaltaminen voi tuottaa 'huomattavan voiton".
7294:     On sangen valitettavaa, että mallasjuomain valmistuksen
7295: valvonta, Eduskunnan tekemistä huomautuksista huolimatta,
7296: on käytännössä niin puutteellinen. Keisarillisen Suomen
7297: Senaatin päätös, joka sisältää tarkempia määräyksiä niitten
7298: lakien käyttämisestä, jotka ovat 28 päivänä joulukuuta 1907
7299: annetut suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
7300: vuonna 1908 ja mallas.iuomain tehdasmaisesta valmistuk-
7301: sesta, edellyttää kuitenkin, että tarkastajiks1 asetetaan
7302: henkilöitä, jotka 'kykenevät hoitamaan tarkastuksessa vaadit-
7303: tavia koneita ja joilla on tarpeelliset tiedot panimotekniikas-
7304: sa. Eduskunta on hankkimansa ,selvityksen perusteella sitä
7305: mieltä, että tarkastuksen puutteellisuus johtuu suurimmaksi
7306: osaksi siitä, että voimassa olevia asetuksia ei tarkoin nou-
7307: dateta. Nämä asetukset velvoittavat tarkastajan mallasmit-
7308: tarin valvonnan ohella tutkimaan .ia tarkastamaan, onko
7309: panimopäiväkirja oikea. Velvollisuuksiaan Ei tarkastaja täytä
7310: sillä, että hän toteaa mailaamittarin olevan kunnossa ja juo-
7311: manpanot päiväkirjaan viedyiksi. Tarkastajan tulisi aika
7312: ajoin mitata vierteen määrä .ia ekstraktipitoisuus, laskea näi-
7313: den arvojen ja .iuomanpanoon käytetyn mallasmäärän perus-
7314: teella uutostulos, lähettää mallasnäytteitä ylikontrollöörin
7315:                   .Hallasjuomasuostunta.                    7
7316: 
7317: laboratoriin tutkittaviksi, ottaa varastotynnyreistä juoma-
7318: näytteitä ja määrätä niiden ekstrakti- ja alkoholipitoisuus
7319: sekä laskea alkuperäinen vierreväkevyys. Kun tarkastus-
7320: viranomaisilla on oikeus tarkastaa panimon myyntikirjatkin,
7321: voitaisiin valvonta saada paljoa tehokkaammaksi, jos tar-
7322: kastajat täyttäisivät voimassa olevien määräysten asettamat
7323: velvollisuudet. Valvontasäännösten mukaan on kuvernöörin
7324: erotettava tarkastajat, jotka laiminlyövät velvollisuutensa
7325: tahi muuten osottautuvat sopimattomiksi tointansa hoita-
7326: maan.
7327:     Yllä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
7328: 
7329:                että Hallitus kiinnittäisi huomiota niihin epä-
7330:            kohtiin, jotka nykyään mallasjuomain valmistuk-
7331:            sen silrnälläpidossa ovat vallalla, ja ryhtyisi
7332:            asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden poistami-
7333:            seksi.
7334: 
7335: 
7336:    V eronalaisten mallasjuomain valmistuks,een, johon vuonna
7337: 1911 käytettiin 3,480,986 kilogrammaa maltaita, on vuonna
7338: 1912 mennyt 3,451,953 sekä seuraavana vuonna 3,497,933
7339: kilogrammaa maltaita. Maltaiden kulutuksen vuonna 1914
7340: on Fiduskunta arvioinut 3,500,000 kilogrammaksi. Kun
7341: mietojen mallasjuomain valmistus, joka vuodesta 1912 on
7342: noussut 17,274,224 litrasta 20,009,550 litraan vuonna 1913,
7343: arvattavasti edelleenkin lisääntyy, ei verotettavien maltai-
7344: den kulutusta vuonna 1915 voitane arvioida suuremmaksi
7345: kuin 3,500,000 kilogrammaksi, eli samaksi määräksi kuin
7346: Eduskunta sen oli arvioinut vuodeksi 1914. Näin ollen
7347: ja ottaen huomioon veron nousevan asteikon kertyisi mallas-
7348: juomasuostuntaa vuonna 1915 noin 3,000,000 markkaa, johon
7349: tulee lisäksi arviolta 35,000 markkaa mietoja mallasjuomia
7350: valmistavista tehtaista suoritettavaa tarkastusmaksua.
7351: Eduskunta on siis arvioinut mallasjuomasuostunnasta ynnä
7352: silmälläpitomaksuista. vuonna 1915 saatavan bruttotulon
7353: 3,035,000 markaksi.
7354: 8          1914. - Edusk. vast. - Esitys N:o 4.
7355: 
7356:     Sekä väkeväin että mietojen mallasjuomain valmistuksen
7357: silmälläpitokustannukset puheena. olevana vuonna nousevat
7358: arviolta 80,000 markkaan.
7359:     Sen perustuksella, mitä edellä on lausuttu, Eduskunta
7360: Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa,
7361: 
7362:                 että Eduskunta, hyljäten armollisessa esityk-
7363:             sessä olevan ehdotuksen armolliseksi asetukseksi
7364:             mallasjuomain tehdasmaisesta valmistu,ksesta, on
7365:             hyväksynyt näin kuultwan asetuksen:
7366: 
7367: 
7368:                         Asetus
7369:     suostuntaverosta, joka on maksettava mallasjuomain
7370:                 valmistamisesta vuonna 1915.
7371: 
7372:                              1 §.
7373:     V eronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne JUoma-
7374: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
7375:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
7376: tehtaassa on vuoden 1915 aikana suoritettava suostuntaveroa
7377: kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogrammalta siihen
7378: käytettyjä maltaita.
7379:     ,Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1915 kuluessa
7380: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
7381: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
7382: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
7383: tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
7384: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogrammalta
7385: maltaita, joka vuoden 1915 kuluessa käytetään päälle
7386: 150,000 kilogramman.
7387: 
7388:                            2 §.
7389:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1915 kuluessa
7390: ei käytetä mallasjuomain valmistamiseen joko ollenkaan tai
7391: niin paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 § :n mukaan
7392: nousisi kymmeneentuhanteen markkaan, on "tämä määrä
7393:                   Mallasjuomasuostunta.                     9
7394: 
7395: kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden voi asian-
7396: omainen Keisarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myön-
7397: tää, jos tehdas vahingonvalkean tai muun tehdaslaitosta
7398: kohdanneen tapaturman tähden on ollut pakotettu olemaan
7399: pitemmän ajan vuotta toimetonna. Muussa tapauksessa
7400: älköön veronperuutusta myönnettäkö.
7401: 
7402:                             3 §.
7403:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
7404: jotka on käytetty sellaisen juoman valmistamiseen, joka
7405:     a) on viety maasta;
7406:     b) valmistettaessa on niin pilaantunut, että sitä, luotet-
7407: tavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää.
7408: 
7409:                            4 §.
7410:     .Tuomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
7411: tun ta veron maksamisesta.
7412: 
7413:                            5 §.
7414:     Mitä väkevällä mallasjuomalla tarkoitetaan sekä mallas-
7415: juomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalaisessa
7416: tehtaassa, on voimassa, mitä niistä on erittäin säädetty.
7417: 
7418:                            6 §.
7419:     Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
7420: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon
7421: ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen nähden
7422: muuten havaitaan tarpeellisiksi.
7423: 
7424: 
7425: 
7426:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7427: 
7428:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
7429: ---------------------~-------·
7430: 
7431: 
7432: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, Hll4.
7433:                      N:o o. - 1914.
7434: 
7435: 
7436: 
7437: 
7438:                 K e i s a r i II i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
7439:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle siitä ve-
7440:             rosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
7441:             messa on suoritettava vuonna 1915.
7442: 
7443:     Keisarillinen Majesteetti oli 17/30 päivänä joulukuuta
7444: 1912 suvainnut Armossa käskeä Keisarillista Senaattia:
7445:     a) että vastedes on valmistettava kaksi eri ehdotusta Ar-
7446: mollisiksi valtiopäiväesityksiksi, toinen veron maksamisesta
7447: paloviinasta., laadittuna asetusehdotuksen muotoon, ja toinen
7448: mainittuun veroon kuuluvista tuloista ja menoista, laadit-
7449: tuna budjettiehdotuksen muotoon; sekä
7450:     b) että niin ehdotukset tulo- ja menosäännöiksi paloviina-
7451: veroa sekä kulkulaitos- ja suosiuntarahastoja varten kuin
7452: myöskin määrärahat kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
7453: tystarkoituksia varten, sittenkuin Eduskunta on mainitut
7454: ehdotukset ja määräykset hyväksynyt, ovat annettavat Ar-
7455: mollisesti hyväksyttäviksi ja sittemmin julkaistavat Suomen
7456: Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelmassa ei Armollisten ase-
7457: tusten vaan Armossa vahvistettujen budjettien muodossa.
7458:      Tämän mukaisesti annettiin 1913 vuoden valtiopäiville
7459: kaksi Armollista esitystä, jotka sisälsivät, toinen ehdotuk-
7460:  sen asetukseksi siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan
7461: valmistamisesta Suomessa vuonna 1914, ja toinen ehdotuk-
7462:  sen paloviinavarojen budjetiksi mainittua vuotta varten.
7463:  Eduskunta otti kuitenkin asetusehdotukseen veron maksami-
7464:  sesta säännöksen, joS'sa oli määrättynä, mihinkä tulot tästä
7465:      2                           N:o 6.
7466: 
7467: verosta olivat käytettävät, s. o. hyväksyi kahden eri Ar-
7468: mollisen esityksen perusteella yhden ainoan asetuksen. Sel-
7469: lainen asetusehdotus ei ole voinut saavuttaa Armollista hy-
7470: väksymistä; ja on 17/30 päivänä joulukuuta 1912 annetun
7471: Armollisen määräyksen mukaisesti vahvistettu erikseen Ar-
7472: mollinen asetus siitä veroota, joka on suoritettava paloviinan
7473: valmistamisesta, sekä paloviinavarojen budjetti. Edellä mai-
7474: nitun asetuksen mukaan suoritetaan paloviinan valmistus-
7475: veroa vuonna 1914 edelleen 2 markkaa litralta.
7476:     Vuosina 1909-1913 on Suomessa valmistettu seuraavat
7477: määrät paloviinaa:
7478: 
7479:          1909, jolloin 26 polttimaa oli toimessa, 7,979,932 litraa
7480:          1910    "    23     "         "    "      5,217,971 "
7481:          1911    "    16     "         "    "      3,529,339 "
7482:          1912    "    19     "         "    "      5,354,122 "
7483:          1913         20               .,   , noin 5,550,000
7484:                  "           "                                "
7485:     Eduskunnan Iaskelmain mukaan tulisi paloviinan val-
7486: mistus vuonna 1914 nousemaan noin 5,500,000 litraan.
7487:     Maassa valmistetun paloviinan kulutus oli mainittuna
7488: viisivuotiskautena seuraava:
7489: 
7490: V. 1909 litraa 7,046,920, josta denaturoitiin 517,037 litraa
7491:    J910        4,893,181                      728,824
7492: "          "                "        "                 "
7493:    1911        5.527,900                      702,397
7494: "          "                "        "                 "
7495:    1912        5,486,844                      789,592
7496: "          "                "        "                 "
7497:    1913 llOin 5,910,000              , noin 800,000
7498:  "                                 "                              "
7499:     Paloviinan kulutuksen vuonna 1914 on Eduskunta ar·
7500: vioinut 5,500,000 litraksi, denaturoitava paloviina siihen
7501: luettuna.
7502:                                                              N:o 5.                                       3
7503: 
7504:    Tulot paloviinaverosta sekä anniskeluverosta Ja tarkas-
7505: tusmaksuista nähdään seuraavasta taulusta:
7506: 
7507:                                                                          Tislauksestaj
7508:                                                                         ja denaturoi-
7509:         Vuosi.
7510:                                     Palovii-                   Annis- misesta suo-~ Yhteensä                  1
7511: 
7512: 
7513:                                     navero.                   keluvero. ,ritettuja tar- Smk.                  ~
7514:                                                                            1   kastu~mak-1
7515:                                                                            !      SUJa.       1
7516: 
7517:                                                                        ;                  '                   1
7518: 
7519: 
7520:  1909 . . . . . . . .. .. . 9,578,340-                         24,444 85         104,633188 9,707,421 731
7521:  1910 ............ 10,213,64!i 58                              24,290 59          93,138 59 10,331,075 76
7522:  1911 . . . . . . . . . . . . 6,681,523 49                     27,153 77          91,50115 6,800,178 41
7523:  1912 ............ 10,572,727 22                               28,747 40          98,909 5810,700,384 20
7524:  1913 noin .•••.... 11,100,000-                                27,000-            95,000[- 11,222,000-
7525:            Yhteensä \48,146,2371291131,6361611                                   48'·'"120 48,,,,,OI.,I'oj
7526:                                                                                               1
7527: 
7528:        Keskimäärin 9,629 2471561 26 3271321                                       96 6371241 9 752 212 02
7529:                                                                                               1   '
7530: 
7531: 
7532: 
7533: 
7534:    Eduskunnan arviolaskun mukaan tulevat sanotut tulot
7535: vuonna 1914 olemaan:
7536: 
7537:       paloviinavero . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,000,000 mk.
7538:       anniskeluvero . . . . . . . . . . . . . . . .       25,000 ,
7539:       tarkastusma.ksut ............. .                    90,000
7540:                                                                   "
7541:       satunnaisia tuloja                                     100 ,
7542:                                                                Yhteensä 12,115,100 markkaa.
7543: 
7544:    Denaturoidusta paloviinasta takaisin maksettu vero edellä
7545: mainittuina viitenä vuotena on noussut seuraaviin määriin:
7546: 
7547:       V. 1909          0   ••  609,530 mk. 07 p:iä
7548:                                 0    0   0   •••         0   ••••
7549: 
7550: 
7551: 
7552: 
7553:       , 1910           ••••••1,300,140 , 59  0   0   ••••••
7554: 
7555: 
7556: 
7557:                                                "
7558:          1911          ••   01,173,001
7559:                                 ••••       61    0   0   •••••
7560: 
7561: 
7562: 
7563:       "                                 "      "
7564:          1912         •••••  1,519,737   0 87••••••••
7565: 
7566: 
7567: 
7568:       " 1913 .......... noin            "      "
7569:       ,                      1,600,000
7570:                                                                                      "                "
7571:     4                                   N:o 5.
7572: 
7573:    Väkiviinajuomain maahantuonti on 11 kuukauden aikana
7574: vuosina 1909-1913 ollut seuraava:
7575:                                                                                                                        1
7576:   Maahantuotuja väkivii- 8;                                  8;        9S"        st        9S" 1
7577:   najuomia(arrakkia, rans- .. 8 ....                         .. 8 .... .. 8 . . . .. 8 ....
7578:                                                                            ..... ~ &T''-" ~8
7579: 1
7580:    kanviinaa, konjakkia,    ::18~                            ::18;:; ..::1§~      ::18;:;       ...
7581:                                                                                               8"'                      1
7582:                                                                                             ~ ~o;
7583: 1
7584: 
7585: i whiskyä, rommia, puns- ~      ~~                           ~ &T"o                OJI>r'"""
7586:     sia, liköörejä y. m.) 1.
7587:                             1>1"" 1                          !'<'"!                ~·,             ~-,         ~-,
7588:                           1       1
7589: 1
7590:                                                      1
7591: 
7592: 
7593: 
7594: 
7595:                                                              '"'~"''1655,938
7596:                                                                                                                        1
7597: 
7598: 
7599: 1
7600: 1   Tynnyreissä ...... kg. 1 4-23,946                 639,584 544,7581
7601:     Pulloissa ........ kapp./ 318,486 418,406 447,612 519,892: 528,3651
7602: 
7603:    Vuosina 1908-1912 on otettu takavarikkoon seuraavat
7604: määrät luvattomasti maahan tuotuja väkiviinajuomia alem-
7605: pana mainittua lajia:
7606: 
7607:     Väkiviinaa, paloviinaa,                                                         1910.
7608:                                   1908.                           1909.                            1911.       1912.
7609:           konjakkia.                                 1                                         1                       1
7610: 
7611:                                                      1                                         1
7612: 
7613:                               1
7614:                                                                                                                        1
7615: 
7616:     Litraa ................. ·1    2,072                           1,618              1,678            2,635     2,484-i
7617:     Pulloa ................ j           727                        1,143              2,713            1,360     1,1731
7618: 
7619: 
7620:     Kymmenvuotiskautena 1903--1912 on maan alioikeuk-
7621: sissa käsitelty seuraava määrä uusia rikosjuttu.ia, joissa on
7622: tehty syyte luvattomasta paloviinan valmistuksesta:
7623:                 Vuonna 1903        ••       81 juttua
7624:                                             0    •••••                     0.
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 
7629:                            1904             81    .,
7630:                     "
7631:                                    ••••••                          0   •••
7632: 
7633: 
7634: 
7635: 
7636:                            1905             72
7637:                     "                            "
7638:                                    0    •••              0    •••••
7639: 
7640: 
7641: 
7642: 
7643:                            1906             63
7644:                     "
7645:                                    ••        0   •••••                     0.
7646: 
7647: 
7648: 
7649:                                                  "
7650:                            1907             81
7651:                    "
7652:                                    •••••••                             0   ••
7653: 
7654: 
7655: 
7656:                                                  "
7657:                            1908            131
7658:                    "
7659:                                    •••           0.           0    ••      0   0
7660: 
7661: 
7662: 
7663: 
7664:                    ,.      1909
7665:                                                  "
7666:                                    •    •  101
7667:                                             0    0       0    •••••
7668: 
7669: 
7670: 
7671:                                                  "
7672:                            1910            172
7673:                     "
7674:                                    •    0   ••••                   0   ••      0
7675: 
7676: 
7677: 
7678:                                                  "
7679:                            1911 .......... 290
7680:                     "                            "
7681:                            1912            350
7682:                     "
7683:                                     0       ••••••                     0.      0
7684: 
7685: 
7686:                                                                                                    "
7687:                                      N:o 5.                      5
7688: 
7689:     Hallitus on useita kertoja lausunut mielipiteensä 2 mark-
7690: kaan litralta nousevaa paloviinan valmistusveroa vastaan,
7691: koska Halitus on katsonut niin korkean veron vähemmän tar-
7692: koituks'enmukaiseksi. Ylempänä osotettu arveluttava lisään-
7693: ny,s niiden rikosasiain lukumäärässä, joissa on tehty syyte
7694: luvattomasta paloviinan valmistuksesta, vahvistaa tämän
7695: käsityksen oikeaksi; mutta kun Eduskunta puolestaan on
7696: yhäti vaatinut Hallituksen ehdottaman veromäärän korot-
7697: tamista 2 markkaan litralta, niin ehdotetaan Eduskunnalle,
7698: että tämä määrä edelleen pysytettäisiin.
7699:     Edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy sanotun ehdotuk-
7700: sen, sekä niiden tietojen mukaan, joita edellisiltä vuosilta on
7701: olemassa, otaksuen että
7702: 
7703: paloviinan valmistus tulee vuonna 1915 ole-
7704:    maan arviolta ................... . 6,000,000 litraa
7705: paloviinan kulutus ................. . 6,000,000 "
7706: denaturoiminen ..................... .      800,000 "
7707: 
7708: voidaan arvata, että vuonna 1915 saadaan:
7709: paloviinaveroa, arviolta . . . . . . . . . . . . 12,000,000 markkaa
7710: anniskel uveroa          ............                25,000
7711:                    "                                          "
7712: tarkastusmaksuja ,              0   •••••••••••      90,000
7713:                                                               "
7714: satunnaisia tuloja    •   0   ••••••   0   •••••••      100
7715:                                                              "
7716:                                        Yhteensä 12,115,100 markkaa.
7717: 
7718:     Edellämainitusta summasta      vähennettyä arviolta
7719: 1,600,100 markkaa denaturoitavasta paloviinasta takaisin
7720: maksettavaa veroa sekä 250,000 markkaa paloviinan val-
7721: mistuksen ja Imupan silmälläpitoa varten sekä paloviina-
7722: asetuksia vastaan tehtyjen rikkomusten syytteeseen saatta-
7723: misesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi .ia palkin-
7724:   6                           N:o 5.
7725: 
7726: noiksi sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä, tulisi netto-
7727: tulo paloviinaverosta vuonna 1915 olemaan 10,265,000 mark-
7728: kaa.
7729:     Siihen katsoen että, niinkuin näkyy Eduskunnalle anne-
7730: tuista ehdotuksista paloviinavarojen .ia kulkulaitosrahaston
7731: budjeteiksi, viimeksi mainittu määrä tarvitaan sanottujen
7732: budjettien järjestämiseksi, annetaan Eduskunnan hyväksyt-
7733: täväk,si seuraava ehdotus a:setukseksi siitä verosta, joka on
7734: suoritettava paloviinan valmistuksesta Suomessa vuonna
7735: 1915:
7736: 
7737: 
7738: 
7739:  Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta, joka on
7740:    suoritettava paloviinan valmistuksesta Suomessa
7741:                      vuonna 1915.
7742: 
7743:     Veroa Suomessa vuonna 1915 valmistetusta paloviinasta
7744: on maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
7745: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä
7746: sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia oUes-
7747: saan   + 15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä
7748: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
7749: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään
7750: tuhannelta viideltäsadalta litraHa, jos vero niin suuresta
7751: valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
7752: 
7753:                  Armossa hyväksytty. Tsarskoje            Selossa
7754:               17/30 p. tammikuuta 1914.
7755: 
7756: 
7757:                       ~Iinisteri   Valtiosihteeri W. Markoff.
7758: 
7759: 
7760:                                -------------
7761:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
7762:                1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:                 Valtiovarainvaliokunnan mie-
7768:             tintö N: o 1 a armollisen esityksen johdosta
7769:             siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
7770:             Suomessa on suoritettava vuonna 1915.
7771: 
7772:     Pöytäkirjan otteella viimeksi kuluneen helmikuun 10
7773: päivältä Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt,
7774: muun muassa, armollisen esityksen N :o 5 siitä verosta, joka
7775: paloviinan valmistamis'esta Suomessa on suoritettava vuonna
7776: 1915.
7777:     KäsiteHessään tätä armollista esitystä, j'ota valmis-
7778: teltaessa Senaatissa syntyneet asiakirjat Valiokunta pyyn-
7779: nöstään on saanut tiedokseen, V aliakunta ei ole voinut
7780: olla kiinnittämättä erityistä huomiota siihen seikkaan, että,
7781: toiselta puolen, kuten armollisessa esityksessäkin ilmoitetaan,
7782: se asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
7783: tamisesta Suomessa, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
7784: 1914, jonka Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä hyväk-
7785: syi, ei ole saanut armollista vahvistusta, toiselta puolen Hal-
7786: litus niin hyvin tästä asiasta kuin leima- ja mallasjuoma-
7787: suostuntain tulon käyttämisestä vuonna 1914 on antanut
7788: määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä Edus-
7789: kunta oli päättänyt.
7790:     Mitä täten on tapahtunut, on Valiokunnan mielestä sitä
7791: laatua, että Valiokunta on l}atsonut asiakseen antaa siitä
7792: Eduskunnalle erityisen mietinnön.
7793: 
7794: 
7795: 
7796:    Vuoden 1891 valtiopäivillä Va1tiosäädyt hyväksyivät
7797: edelleen voimassa olevan asetuksen 9 päivältä kesäkuuta
7798: 2             1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
7799: 
7800: 1892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta. Asetuk-
7801: sen 1 § :n 1 momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan palo-
7802: viinan valmistamisesta on maksettava veroa. Veron suuruu-
7803: desta säädettiin asetuksen 13 § :ssä erittäin, ja asetuksen 74
7804: § :n mukaan piti tämän säännöksen olla voimassa ainoastaan
7805: seuraavan kolmivuotisen varainhoitokauden ajan eli 1894
7806: vuoden loppuun.
7807:     Tämän jälkeen annettiin V altiosäädyille, kun ne vuonna
7808: 1894 seuraavan kerran kokoontuivat, armollinen esitys, joka
7809: sisälsi ehdotuksen asetukseksi ,siitä verosta, joka paloviinan
7810: valmistuksesta Suomessa on suoritettava, sekä paloviinaveron
7811: käyttämisestä ja jakamisesta vuosina 1895-1897", ja sa-
7812: manlaisen armollisen esityksen on Eduskunta saanut kai-
7813: killa sen jälkeen pidetyillä varsinaisilla valtiopäivillä vuo-
7814: teen 1913 asti. Alkaen 1894 vuoden valtiopäiviltä on tämän
7815: mukaisesti paloviinaveron suuruudesta sekä paloviinavarojen
7816: käyttämisestä säädetty samassa armollisessa asetuksessa.
7817:     Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi tästä
7818: asiasta asetuksen, joka niinhyvin paloviinaveron suuruuteen
7819: kuin veron tulon käyttämiseen nähden poikkesi armollisessa
7820: esityksessä ·ehdotetusta.
7821:     Eduskunnan päätöksestä antamllJs.saan alamaisessa lau-
7822: sunnossa, jonka Valiokunta pyynnöstään on saanut nähdäk-
7823: sensä, 'Senaatti teki erinäisiä muistutuksia päätöstä vastaan
7824: sekä mitä tuli veron suuruuteen että erinäisiin paloviina-
7825: varoista suoritettaviin määrärahoihin. Siihen nähden, että
7826: Eduskunnan päätöksellä oli asetuksen muoto, joka Eduskun-
7827: nan hyväksymässä sanamuodossa ainoastaan voidaan joko
7828: hyväksyä tai hyljätä, tiesi se Eduskunnan tekemä armolli-
7829: sesta esityksestä poikkeava päätös, että paloviinavaroista
7830: vuonna 1913 oli menevä maalaiskunnille ja kansanopistoille
7831: yhteensä 2,600,000 markkaa, 'Senaatin mielestä huomattavaa
7832: rajoitusta HaHitsijan perustuslainmukaiseen oikeuteen esteet-
7833: tömästi harkita .s-ekä hyväksyä tai hyljätä menoarvion kun-
7834: kin yksityis·en erän, koska Hallitus, Eduskunnan näin mene·
7835: tellessä, pakotetaan, jotta ei hylkäisi välttämätöntä suostun-
7836: taa, hyväksymään kaikki Eduskunnan täten asetusmuodossa
7837:                         Paloviinavero.
7838: 
7839: hyväksymät menot. Kun nyt kuitenkin Eduskunnan päätös,
7840: Psitetystä ·syystä, oli Eduskunnan hyvä:ksymässä sanamuo-
7841: dossa joko hyväksyttävä tai hyljättävä, niin Senaatti, niiden
7842: tuhoisain seurausten välttämiseksi, jotka hylkääminen tuot-
7843: taisi, piti velvollisuutenaan ehdottaa, että Eduskunnan hy-
7844: väksymä asetusehdotus armollisesti va:hvistettaisiin. Kui-
7845: tenkin Senaatti katsoi asiakseen samaHa ilmoittaa, että Se-
7846: naatti aikoi, Jaatiessaan alalffiaisen ehdotuksen 1913 vuo-
7847: den valtiopäiville annattavaksi armolliseksi esitykseksi palo-
7848: viinruverosta, Keisarillisen Majesteetin harkintaan alistaa,
7849: eikö Eduskunnalle olisi huomautettava sen edellä maini-
7850: tusta, Senaatin mielestä väärästä menettelystä, ·sekä ,mahdol-
7851: lisesti ilmoitettava, ettei Hallitus voisi vastaisuudessa suos-
7852: tua sellaiseen sekaantumiseen Hallitsijan oikeuksiin.
7853:      Tähän Senaatin lausuntoon Kenraalikuvernööri ei puo-
7854: lestaan yhtynyt. Ministerivaltiosihteerille osotetussa kir-
7855: jelmässä, jonka Valiokunta pyynnöstä on saanut nähdäkseen,
7856: Kenraalikuvernööri ilmoitti olevansa sitä mielipidettä, että,
7857: jos kohta Eduskunnan päätös samoinkuin armollinen esitys
7858: paloviinaverosta ja sen tulon käyttämisestä oli tehty ase-
7859: tusehdotuksen muotoon, tämä seikka ei, kuten Senaatti puo-
7860: lestaan oli katsonut, velvoittanut Hallitsijaa joko muutt-a-
7861: matta hyväksymään koko Eduskunnan päätöksen, siis myös
7862: siihen sisältyvät määrärahat, tai kokonaan hylkäämään sen.
7863: Että Eduskunnan määrärahapäätökset, mikäli koskivat pa-
7864: loviinaveron tulon käyttämistä, esiintyivät asetusehdotuk-
7865: sena, oli Kenraalikuvernöörin mielestä uelkkä muotoseikka,
7866:  jolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä; se ei voinut muuttaa
7867: sitä periaatetta, että Hallitus, mitä tulee määräämiseen palo-
7868: viinaveronkin tulon käyttämisestä, on oikeutettu vahvista-
7869: maan tai hylkäämään jokaisen yksityisen Eduskunnan päät-
7870: tämän menon, kunhan vaan Hallitu'l ei mf,ärää näitä varoja
7871: käytettäväksi enempää kuin Eduslmnta en myöntänyt eikä
7872:  muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ] duskunta on anta-
7873:  nut suostumuksensa. Kenraaliku·;ernööri:a mielestä ei voitu
7874: sanoa Eduskunan puheenaolevalla päätöksellään kieltäneen
7875: taikka koettaneen riistää tätä Hallitsijan oikeutta, eikä Edus-
7876: 4             1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
7877: 
7878: kunnal'le siis voitu tässä asiassa panna mitään viaksi, joten ei
7879: myöskään olisi syytä antaaEduskunnalle armollista moitetta.
7880: Edellä esitetyn mukaisesti Kenraalikuvernööri katsoi Halli-
7881: tuksen voivan supistaa niitä määrärahoja, joita Eduskunta
7882: oli päättänyt paloviinavaroista vuonna 1913 annettavaksi eri-
7883: näisiin tarkoituksiin, jossa suhteessa Kenraalikuvernööri
7884: myös teki ehdotuksen. Niinikään Kenraalikuvernööri ehdotti,
7885: että Senaatille annettaisiin armol'linen käsky menetellä niin,
7886: että vastedes Eduskunnalle annettaisiin erityinen armollinen
7887: esitys siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta olisi
7888: suoritettava, mikä esitys sisältäisi ehdotuksen armolliseksi
7889: asetuks()_ksi asiasta, sekä toinen annollinen esitys paloviina-
7890: varojen käyttämisestä, jossa jälkimäisessä asetuksen muotoa
7891: ei olisi käytettävä.
7892:      Tämän jälkeen Eduskunnan hyväksymä asetus palo-
7893: viinaverosta ja sen käyttämisestä sai armollisen vaJhvistuk-
7894: sen, jonka ohessa KeisariUinen Majes·teetti 30 päivänä joulu-
7895: kuuta 1912 'suvaitsi antaa Senaatille sen armollisen käskyn,
7896: joka on esitetty Eduskunnalle näillä valtinpäivillä annetussa
7897: nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä N :o 5,
7898: sivulla 1.
7899:      Tämän käskyn mukaisesti annettiin vuodm 1913 valtio-
7900: päiville kaksi eri armollista esitystä pa.loviinaverosta: toinen,
7901: N :o 8, ,siitä verosta, j'oka paloviinan valmista:misesta Suo-
7902: messa on suoritettava vuonna 1914", joka sisälsi ehdotuksen
7903: armolliseksi asetukseksi asiasta, ja toinen, N :o 9, ,paloviina-
7904: varojen käyttämisestä vuonna 1914", jossa Eduskunnan hy-
7905: väksyttäväksi ehdotettiin ,paloviinavarojen budjetti" sano-
7906: tuksi vuodeksi.
7907:      Valiokunta ei V( i olla erityisesti huomauttamatta, että
7908: tätä kahtiajakoa, jol a tiesi merkittävää muutosta Hallituk-
7909: sen omasta alotteesta syntyneeseen, kahden vuosikymmenen
7910: aikana yhtämittaa n mdatettuun menettelyyn, ei armolli-
7911: sessa esityksessä eiki niissäkään edellämainittujen armol-
7912: list·en esitysten valmistuksessa Senaatissa syntyneissä asia-
7913: kirj.oissa, jotka Valtiovarainvaliokunta pyynnöstään sai näh-
7914: däbeen, Hallituksen puolelta millään tavoin perusteltu.
7915: Tämä on sitä oudom}Jaa, kun, kuten edellä esitetystä käy
7916:                             Paloviinavero.                             5
7917: 
7918: ilmi, puheenaolevaan menettelykysymykseen Hallituksessa
7919: pantiin mitä suurin merkitys.
7920:     Eduskunta ei katsonut olevan syytä suostua Hallituksen
7921: ehdottamaan kahtiaj.akoon. Alamaisessa vastauksessaan
7922: mainittuihin armollisiin esityksiin Eduskunta asiasta lausui:
7923: ,Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan käytettävinä olleista
7924: asiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Hallitus tällä
7925: kertaa on poikennut ennen noudatetusta menettelystä, eikä
7926: Eduskunta ole huomannut siihen olevan pätevää syytä.
7927: Eduskunnan päätökset ovat yhtä ratkaisevia ja sitovia sekä
7928: paloviinan valmistamisesta suoritettavaan veroon että 'Sen
7929: käyttämiseen nähden, kokonaan riippumatta siitä, yhdiste-
7930: täänkö ne tähänastisen menettelyn mukaisesti srumaan ase-
7931: tukseen vai erotetaanko paloviinavarojen käyttöä koske-
7932: vat säännökset verotusasetuksesta eril,leen. Eduskunta on
7933: kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisempana käsitellä yh-
7934: dessä molemmat puheena.laiset esitykset".
7935:     Armollisten esitysten johdosta Eduskunta hyväksyi näin
7936: kuuluvan asetusehdotuksen:
7937: 
7938: 
7939:                                 ,Asetus
7940:    s i i t ä v e r o s t a, j o k a o n s u o r i t e t t a v a p a l o-
7941:    v i i n a n v a 1 m i s t a m i s e s t a S u o m e s s a, s e k ä
7942:    t ä m ä n v e r o n k ä y t t ä m i s e s t ä v u o n n a 1 9 1 4.
7943: 
7944:                                 1 §.
7945:     Veroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
7946: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväkevyyt-
7947: tä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisi-
7948: kymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan             +
7949:                                                       15 asteista
7950: Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko
7951: valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahas-
7952: toon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
7953: litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä vielä on mak-
7954: samatta.
7955:                             2 §.
7956:    Paloviinavero on vuonna 1914 käytettävä:
7957: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
7958:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
7959:                  1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
7960: 
7961:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
7962:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
7963:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
7964:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
7965:    arviolta ........................... . Smk. 250,000:-
7966: Haittiustyön kannattamiseksi ........... .                        100,000:-
7967: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille
7968:    kirjoitetun väkiluvun mukaan hyödylli-
7969:    siä kunnallisia tarpeita varten ....... .                      400,000:-
7970: Maalaiskunnille samain perusteiden mukaan "
7971:    jaettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,000.000:-
7972:                                   ------------~------------
7973:                                          Yhteensä Smk. 5,750,000:-
7974: 
7975:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, menee
7976: kulkulaitosrahastoon".
7977: 
7978: 
7979:     Valiokunta on py;ynnöstään saanut tiedoksensa sen ala-
7980: maisen lausunnon, jonka Senaatti antoi tästä Eduskunnan
7981: päätöksestä. Tässä yhteydessä V aliakunnalla ei ole syytä
7982: kosketella mitä S.enaatti lausunnossaan muistutti Eduskun-
7983: nan päättämää paloviinaveron määrää va.staan, semminkään
7984: kun Senaatti, jotta, kuten lausunnossa sanotaan, vältettäi-
7985: siin jo olevan budjettiriidan kärjistäminen, katsoi voi-
7986: vansa täistä huolimatta ,puoltaa veron <Jttamista Edus-
7987: kunnan ehdottamaan määrään". Mitä tulee kysymykseen
7988: paloviinaveron tulon käyttämisestä, oli Senaatin mielestä
7989: tarpeen erityisesti viipyä siinä seikassa, että, vaikka Edus-
7990: kunnalle oli annettu erityinen armollinen esitys tästä,
7991: Eduskunta kuitenkin oli yhdistänyt tämän kysymyksen sen
7992: kanssa, joka koski suoritettavaa veroa, ja puolestaan hyväk-
7993: synyt yhteisen asetusehdotuksen, jossa ei ainoastaan ollut
7994: määrätty veroa, vaan myös oli säädetty, mihin tarkoituksiin
7995: verovarat olivat käytettävät. Tämän johdosta Senaatti viit-
7996: tasi niinhyvin siihen alamaiseen lausuntoon, jonka Senaatti
7997: oli antanut Eduskunnan alamaisesta vastauksesta 1912 vuo-
7998: den valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen palo-
7999: viinaverosta ja sen käyttämisestä, jossa lausunnossa Senaa-
8000: tin mit>lestä Eduskunnan puheena olevan menettelyn han-
8001:                        Paloviinavero.                       7
8002: 
8003: kaluus ja mahdottomuus jo oli yksityiskohtaisesti tarkas-
8004: tettu, kuin myös edellä mainittuun 30 päivänä joulukuuta
8005: 1912 annettuun armolliseen käskyyn. Tähän katsoen ei Se-
8006: naatin mielestä tätä nykyä v·oinut oHenkaan tulla ky-
8007: symykseen hyväksyä Eduskunnan menettelyä, jonka mu-
8008: kaan paloviinaverosta oHsi annettava yksi yhteinen ase-
8009: tus. Edellä esitettyjen näkökohtain ja ylläma1nitun armol-
8010: lisen määräyksen johdosta Senaatti oli pitänyt tarpeelli-
8011: sena erottaa erityiseksi budjetiksi säännöks-et paloviinavaro-
8012: jen käyttämisestä, jossa suhteessa Senaatti katsoi mahdotto-
8013: maksi hyväksyä Eduskunnan päätöstä 5,000,000 markan
8014: osottamisesta maalaiskunnille, nämä varat kun Senaatin
8015: mielestä olivat välttämättömät kulkulaitosrahaston tulo-
8016: arvion järjestämiseen; ja alisti Senaatti samalla tämän bud-
8017: jetin Keisarillisen Majesteetin armolliseen harkintaan. Se
8018: seikka, että Eduskunta oli pukenut paloviinavarojen käyt-
8019: tämiseen antamansa suostumuksen armollisen asetuksen eh·
8020: dotuksen muotoon, ei Senaatin mielestä suinkaan velvoit-
8021: tanut vahvistamaan Eduskunnan päätöstä juuri siinä ulko-
8022: naisessa muodossa, jonka Eduskunta, Senaatin mielestä
8023: oikeudetta, oli sille valinnut, koska Senaatin ajatuksen mu-
8024: kaan ei oHut epäilyksen alaista, että Eduskunnan rahalli-
8025: sista asioista tekemät päätökset, jotka eivät sisällä yleisiä
8026: oikeussääntöjä, kuuluvat siihen valtiopäiväpäätösten luok-
8027: kaan, jonka asioista eivät V. J:n 75 §:n ensimäisen, vaan
8028: sen toisen momentin säännökset ovat voimassa. Mitä tuli
8029: suoritettavaan veroon, oli Senaatti siitä laatinut ehdotuksen
8030: armolliseksi asetukseksi, jonka Senaatti ilmoitti pitävän tar-
8031: ko;n yhtä Eduskunnan asiasta tekemän päätöksen kanssa,
8032: ja jolle Senaatti samalla anoi armollista hyväksymistä. Jul-
8033: kisuudessa on ilmoitettu, että maan Kenraalikuvernööri yh-
8034: tyi tähän Senaatin lausuntoon.
8035:     Valiokunta ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen
8036: ristiriitaisuuteen, joka tulee ilmi niin hyvin Senaatin kuin
8037: Kenraalikuvernöörin eri tilaisuuksissa antamissa lausun-
8038: noissa paloviina-asiasta. Kenraalikuvernöörin edellä maini-
8039: tussa tätä asiaa koskevassa kirjelmässä esitetään otteita
8040: 8            1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8041: 
8042: eräästä Senaatin alamaisesta alistuksesta 8 päivältä jou-
8043: lukuuta 1911 ja eräästä Senaatin Talousosaston vara-
8044: puheenjohtajan kirjeestä maan Kenraalikuvernöörilie 23
8045: päivältä heinäkuuta 1910. Näiden otteiden mukaan Senaatti
8046: mainitussa alistuksessa on mielipiteenään lausunut, että pe-
8047: rustuslakien mukaan ainoastaan lakisäännökset ovat sen
8048: määräyksen alaiset, jonka mukaan Hallitsija voipi vahvistaa
8049: ne ainoastaan siinä muodossa, jossa Eduskunta on ne hy-
8050: väksynyt, ja että Eduskunnan raha-asialliset päätökset ovat
8051: Hallitusta veivoittavia ainoastaan siinä suhteessa, ettei Hal-
8052: litus voi käyttää suostuntavaroja euempää kuin Eduskunta
8053: on osottanut eikä tarkoituksiin, joita Eduskunta ei ole hy-
8054: väksynyt. Tätä mielipidettä edustettiin ja perusteltiin yksi-
8055: tyiskohtaisesti myös mainitussa Senaatin Talousosaston va-
8056: rapuheenjohtajan kirjeessä, samalla kun siinä osotettiin,
8057: dtä Eduskunnalla on oikeus myöntää määrärahoja suos-
8058: tuntavaroista erityisiin menoihin, jolloin Hallitus on vel-
8059: vollinen joko hyväksymään juuri nämä menot tai jät-
8060: tämään kysymyksessä olevan määrärahan käyttämättä.
8061: ]-lausunnossaan paloviina-asiasta vuodelta 1912 Senaatti sitä
8062: vastoin oli sitä mieltä, että Eduskunnan päätös palo-
8063: viinaverosta ja sen käyttämisestä, kun sillä on asetuksen
8064: muoto, on Eduskunnan hyväksymässä sanamuodossa joko
8065: hyväksyttävä tai hyljättävä. Vuotta myöhemmin annetussa
8066: lausunnossaan Senaatti jälleen edustaa sellaista käsitystä,
8067: ettei tämä ole välttämätöntä, vieläpä sellaista, että Hallitus
8068: un oikeutettu käyttämään määrärahan, jonka Eduskunta on
8069: paloviinavaroista erityiseen tarpeeseen myöntänyt, toiseen
8070: tarkoitukseen. Mitä tulee Kenraalikuvernöörin kantaan vii-
8071: meksi mainitussa kysymyksessä, niin Kenraalikuvernööri
8072: edellä esitetyssä vuonna 1912 antamassaan lausunnossa täy-
8073: dellisesti yhtyi Senaatin ensiksimainitussa alistuksessa sekä
8074: Talousosaston varapuheenjohtajan yllämainitussa kirjeessä
8075: esitettyihin mielipiteisiin, lausuen, että Eduskunta, V. J :n
8076: 43 § :n mukaan osottaessaan suostun tavaroja määrättyi-
8077: hin tarkoituksiin, näissä rajoissa nauttii niin sanottua bud-
8078:                             Paloviinavero.                                 9
8079: 
8080: jetin appropriatsioni-oikeutta 1), eikä tätä lausuntoa muuten-
8081: kaan voida käsittää toisin kuin, että Kenraalikuvernöörin
8082: mielestä Hallitus ei ole oikeutettu käyttämään Eduskunnan
8083: paloviinavaroista erityiseen tarkoitukseen osottamaa määrä-
8084: rahaa muuhun tarkoitukseen kuin tähän Eduskunnan päät-
8085: tämään. Vuotta myöhemmin Kenraalikuvernööri kuitenkin
8086: katsoi mahdolliseksi yhtyä sellaiseen Senaatin ehdotukseen
8087: näiden varojen käyttämisestä, jonka mukaan Hallitsijan tu-
8088: lisi määrätä 5,000,000 markkaa paloviinavaroja toiseen tar-
8089: koitukseen kuin mihin Eduskunta oli ne osottanut.
8090:      Sittemmin annettiin, toiselta puolen, ,armollinen asetus
8091: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on
8092: suoritettava vuonna 1914", toi,selta puolen ,paloviinaraho-
8093: jen budjetti vuodelle 1914". Nämä määräykset, jotka o;vat
8094: julkaistuina Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoel-
8095: massa, 'ed·ellinen N:ossa 36 vuodelta 1913, jälkimäinen N:ossa
8096: 4 vuodelta 1914, ovat näin kuuluvat:
8097: 
8098: 
8099: 
8100:                         ,Armollinen Asetus
8101: 
8102:    s i i t ä v e r o s t a, j o k a o n s u o r i t e t t a v a p a l o-
8103:          viinan valmistamisesta Suomessa
8104:                            v u o n n a 1 9 1 4.
8105: 
8106:      Annettu Livadiassa 26 (13) p:nä joulukuuta 1913.
8107:    Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Eduskunnan ala-
8108: maisesta esityksestä, Livadiassa ollessaan 13f26 p. joulukuuta
8109: 1913 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan Asetuksen siitä
8110: verosta, joka on suoritettava paloviinan valmistamisesta Suo-
8111: messa vuonna 1914.
8112:    Veroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
8113: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväke-
8114: 
8115:        ) Appropriatsioni-oikeudella ymmärretään kansaneduskunnan
8116:       1
8117: 
8118: oikeutta myöntää varoja määrättyihin tarkoituksiin. Varojen myön-
8119: tämiseen liittyvän appropriatsionimääräyksen nojalla hallitus on
8120: velvollinen tekemään kansan~duskunnalle tilin kannettujen varain
8121: käyttämisestä (Jellinek).
8122: 10            1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8123: 
8124: vyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää
8125: viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan         +
8126:                                                          15 as-
8127: teista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suorite-
8128: taan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lää-
8129: ninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kol-
8130: meltasadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä
8131: vielä on maksamatta.
8132: 
8133:                       Ministeri Valtiosihteeri W. MarkoH."
8134: 
8135: 
8136:                       ,Armossa vahvistettu.
8137:             'fsarskoje Salossa Bl p. joulukuuta 1918.
8138:                                 13 p. tammikuuta 1914.
8139: 
8140:                         Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
8141: 
8142: 
8143:          Paloviinarahojen Budjetti vuodelle 1914.
8144:                              Tulot:
8145: 
8146: V eroa paloviinan valmistuksesta ....... . Smk. 11,000,000:-
8147: V eroa paloviinan anniskelusta ......... . "       25,000:-
8148: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja de-
8149:     naturoimismaksuja ................ .           90,000:-
8150: Satunnaisia tuloja ................... . "           100:-
8151:                               --------------------------
8152:                                    Summa Smk. 11,115,100: -
8153: 
8154:                             Menot:
8155: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
8156:    settavaa paloviinaveroa, arviolta ..... Smk.          1,500,000: -
8157: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
8158:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
8159:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
8160:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
8161:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
8162:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
8163:    arviolta .......................•...                   250,000:-
8164: Raittiustyön kannattamiseksi .......... . "               100,000:-
8165: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-   "
8166:    gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
8167:    hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten                400,000:-
8168:                                                  "
8169:                         Paloviinavero.                       11
8170: 
8171: Kulkulaitosrahastoon siirretään ylijäämä,
8172:   arviolta ........................... Smk.       8,865,100:-
8173:                                   Summa Smk. 11,115,100: -
8174:                      Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
8175: 
8176:     Edellä on jo mainittu, että erinäiset niistäkin määräyk-
8177: sistä, jotka Hallitus on antanut Eduskunnan viime valtio-
8178: päivillä tekemäin muiden suostuntapäätösten johdosta, ovat
8179: ristiriidassa näiden päätösten kanssa.
8180:     Käsitellessään viime vuoden vamopäivillä armollista esi-
8181: t;ystä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
8182: set valtion tulot eivät riitä, Eduskunta tuli siihen tulokseen,
8183: että sanotut tulot vuonna 1914 riittävät kaikkiin yleisen
8184: menoarvion piiriin luettuihin menoihin ja ettei siis suostun-
8185: taa näihin tarkoituksiin tarvita. Alamaisessa vastauksessaan
8186: armolliseen esitykseen Eduskunta niinmuodoin ilmoitti päät-
8187: täneensä, muun muassa:
8188:     ,että, kun suostuntavaroja vuodeksi 1914 ei siis tarvita
8189: yleistä budjettijärjestelyä varten, leima- ja ma1lasjuoma-
8190: suostunta kannetaan sillä tavalla, kuin Eduskunnan kum-
8191: mastakin suostunnas ta erikseen hyväksyniässä asetuksessa
8192: on säädetty, ja näiden verojen tuottama tulo, sittenkuin siitä
8193: on vähennetty mallasjuomain valmistuksen tarkastuskustan-
8194: nukset sekä leimasuostunnan kannanto- ja tarkastuskustan-
8195: nukset, siirretään kulkulaitosrahasto on".
8196:     Valiokunta on pyytänyt ja saanut tiedokseen myös sen
8197: al-amaisen lausunnon, jonka Senaatti on antanut tästä Edus-
8198: kunnan päätöksestä. Tässä yhteydessä Valiokunnan tulee
8199: kosketella tätä lausuntoa ainoastaan mikäli se koskee äsken
8200: esitettyä osaa Eduskunnan puheenaolevasta päätöksetitä.
8201: Tässä suhteessa Senaatti lausunnossaan ilmoitti Eduskunnan
8202: alamaisesta vastauksesta armolliseen esitykseen havain-
8203: neensa, että Eduskunta oli asiallisesti käsitellyt ja hyväk-
8204: synyt kaikki esityksessä suostuntarahaston budjettiin viedyt
8205: määrärahat, kuitenkin tehden muutamia lisäyksiä kansan-
8206: opetuksen määrärahoihin ja siirtäen raittiustyön kannatta-
8207: mismäärärahan paloviinavarojen budjettiin. Kun Eduskunta
8208: 12                1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8209: 
8210: samalla oli antanut suostumuksensa leima- ja mallasjuoma-
8211: suostuntain edelleenkantamiseen, ehdolla että tulo niistä
8212: menee suostuntarahastoon, siitä siirrettäväksi kulkulaitos-
8213: rahastoon, niin Senaatti katsoi, että sanotut suostunnat olisi-
8214: vat vahvistettavat ja kannettavat suostuntarahaston hyväksi,
8215: kuitenkin epäämällä niiden tulon siirtämisen kulkulaitos-
8216: rahrustoon. Siten saataisiin suostuntarahastoon summa, joka
8217: riittäisi ,välttämättömimpien suostuntamhaston kannetta- '
8218: vaksi pantujen ja Eduskunnan hyväksymäin menojen suo-
8219: rittamiseen"; lisävarain osottamisesta taas olisi uusi armolli-
8220: nen esity's annettava Eduskunnalle 1914 vuoden valtio-
8221: pä~villä.
8222:      Näiden perusteiden mukaan Senaatti oli laatinut ehdo-
8223: tuksen suostuntarahaston budjetiksi vuodelle 1914. Tämä
8224: ehdotus saavutti armolEsen vahvistuksen, .ionka johdosta
8225: sittemmin Asetuskokoelmassa, N:ossa 3 nyt kuluvalta vuo-
8226: d·elta, julkaistiin seuraava armoUinen määräys:
8227: 
8228:                          ,Armossa vahvistettu.
8229:                Tsarskoje Selossa      31 p. joulukuuta 1913.
8230:                                      13 p. tammikuuta 1914.
8231: 
8232: 
8233:                             Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
8234: 
8235: 
8236:             Suostuotarahaston Budjetti vuodelle 1914.
8237:                                   Tulot:
8238: Säästö 1913 vuoden päättyessä ......... . Smk.                        60,000:-
8239: Kokonaistulo leimasuostunnasta ........ .                          4,600,000: -
8240: Kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta .. . "                        3,030,000:-
8241: Korkoja .............................. .                               1,000:-
8242: Sekalaisia tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ",       200:-
8243:                                    --------------------------
8244:                                          Summa Smk. 7,691,200: -
8245: 
8246:                                     Menot:
8247: Veronkanto- ja tarkastuskustannukset:
8248:   leimasuostunnasta ........ 180,000:-
8249:   mallasjuomasuostunnasta . . 80,000: - Smk.                     260,000: -
8250:                         Paloviinavero.                         13
8251: 
8252: Sekalaisia menoja ..................... . Smk.       200:-
8253: Valtiopäiväkustannuksia ............... .        700,000:-
8254: H. F. Antellin testamenttaamain kokoel-      "
8255:    main hoitoa varten ................. .         15,000:-
8256: Määrärahoja kansanopetusta varten:
8257:    Kaupunkien kansakoululaitokselle (ar-
8258:       viomääräraha) .................. .         715,000:-
8259:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
8260:       tajiston palkkaamiseksi (arviomää-
8261:       räraha) ........................ .       4,070,000; -
8262:    Maalaiskansakouluille, opettajain ja "
8263:       opettajattarien palkkaamiseksi mies-
8264:        ja naiskäsitöiden opettamista varten
8265:       (arviomääräraha) ............... .         150,000:-
8266:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
8267:       tajiston palkankorotuksia (arviomää-
8268:       räraha) ........................ .       1,210,000; -
8269:    Maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
8270:       tajiston eläkkeiksi (arviomääräraha)       200,000:-
8271:    Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
8272:       opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
8273:       raha) .......................... .          55,000:-
8274:    Sairaiden     kansakoulunopettajain    ja
8275:       opettajattarien avustamiseksi ..... .       20,000:-
8276:    Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Kei-
8277:       sarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa
8278:       kansakoulunopettajille ja -opettajat-
8279:       tarille (rajaton siirtomääräraha) ...       25,000:-
8280:   Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlas-
8281:       tenkoulujen avustamiseksi (arvio-
8282:       määräraha) ..................... .          61,000:-
8283:   Kansanopistojen avustamiseksi (rajaton     "
8284:       siirtomääräraha) ................ .        210,000:-
8285:                             --------------------------
8286:                                   Summa Smk. 7,691,200: -
8287: 
8288:                      1finisteri Valtiosihteeri W. Marko:ff."
8289: 
8290: 
8291:     Mitä itse leima- ja mallasjuomasuostunta-asetuksiin tulee,
8292: jotka, sittenkun ne olivat saaneet armollisen vahvistuksen,
8293: ovat noudatettaviksi julaistut, pitä 1ät ne yhtä Eduskun-
8294: nan hyväksymäin asetusten kanssa. Sitä vastoin armol-
8295: lisesti vahvistettu kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi
8296: 14           1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8297: 
8298: 1914 poikkeaa Eduskunnan hyväksymästä, paitsi siinä, että
8299: valtionrautateiden kokonaistulo on otettu 1,000,000 markkaa
8300: suuremmaksi kuin Eduskunta oli laskenut ja että määrä-
8301: raha Ylivieskan-Iisalmen ratarakennukseen on rahaston
8302: menoista poistettu, myös siinä, että, toiselta puolen, Edus-
8303: kunnan päättämää siirtoa mallasjuoma- ja leimasuostun-
8304: noista ei ole budjettiin otettu, toiselta puolen siirto kulku-
8305: laitosrahastoon paloviinavaroista on merkitty 5,000,000
8306: markkaa suuremmaksi kuin Eduskunta oli päättänyt.
8307: 
8308:     Siitä, mitä tässä on esitetty, käy ilmi, millä tavoin ja
8309: missä suhteissa ne toimenpiteet, joihin Hallitus on ryhtynyt
8310: Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemäin paloviinaveroa
8311: sekä leima- ja mallas.iuomasuostuntaa koskevain päätösten
8312: johdosta, ovat ristiriidassa sanottujen päätösten kanssa.
8313:     Mitä ensinnäkin paloviinaveroon tulee, niin on siitä ve-
8314: rosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritet-
8315: tava vuonna 1914, annettu edellä esitetty armollinen asetus.
8316: Sen tarkastaminen osottaa, että se asiallisen sisällyksensä
8317: puolesta on yhtäpitävä Eduskunnan hyväksymän asetuksen
8318: 1 § :n kanssa, mutta että siitä kokonaan puuttuu viimemai-
8319: nitussa olevan 2 § :n sisällys. Näin ollen, kun asetuksen joh-
8320: dannossa sanotaan, että asetus on vahvistettu ,Suomen Edus-
8321: kunnan alamaisesta esityksestä", ei tämä ole totuuden
8322: mukaista. Sillä Eduskunta ei ollut hyväksyn;y·t sellaista
8323: asetusta, vaan toisen, joka paloviinaveron määrää kos-
8324: kevain säännösten ohella sisälsi myöskin määräyksiä tä-
8325: män veron tulon käyttämisestä. A.rmollisesti vahvistettu
8326: Paloviinarahojen Budjetti taas, joka vastaa Eduskunnan hy-
8327: väksymän asetusehdotuksen 2 § :ää, poikkeaa sekä kokoon-
8328: panaltaan ja muodoltaan että sisällykseltään Eduskunnan
8329: päättämistä vastaavista säännöksistä. Sen sijaan, että viime-
8330: mainittuihin oli otettu ainoastaan ne menot, jotka kysymyk-
8331: sessä olevilla varoilla oli suoritettava ja määrätty tarkastus-
8332: y. m. kustannuksiin 250,000 markkaa, raittiustyön kannatta-
8333: miseksi 100,000 markkaa, maan kaikille kunnille jaettavaksi
8334: kuten ennen 400,000 markkaa sekä sen ohella maalaiskun-
8335:                         Paloviinavero.                       16
8336: 
8337: nille 5,000,000 markkaa, ynnä mitä tfumän lisäksi kertyi:si
8338: kulkulaitosrahastoon siirrettäväksi, asetuskokoelmassa jul-
8339: kaistu budjetti, jolla ei ole asetuksen muotoa, sisältää yleis-
8340: katsauksen sekä tuloista että menoista, ja on siitä viimemai-
8341: nittujen joukosta jätetty pois mainittu 5,000,000 markan
8342: määräraha maalaiskunnille, samalla kun tämäkin erä on
8343: määrätty siirrettäväksi kulkulaitosrahastoon.
8344:     Mitä sitten tulee leima- ja mallasjuomasuostuntoihin,
8345: oli Eduskunta, kute.n edellä on esitetty, viime vuoden val-
8346: tiopäivillä osottanut niiden tulon nimenomaan määrät-
8347: tyyn tarkoitukseen, nimittäin kulkulaitosrahastoon siirret-
8348: täväksi, eikä yleensä valtiotarkoituksiin. Sitä vastoin Hal-
8349: litus on määrännyt näistä suostunnoista kertyvän tulon käy-
8350: tettäväksi erinäisten yleisten menojen peittämiseen, joiden
8351: suorittamiseen suostuntavaroilla Eduskunta ei ollut antanut
8352: suostumustaan, vaan päinvastoin sen kieltänyt, havaittuansa
8353: että valtion vakinaiset tulot olivat näihin tarkoituksiin riit-
8354: tävät.
8355: 
8356:     Mitä Hallitus näin muodoin on tehnyt, on jyrkässä risti-
8357: riidassa perustuslakien ja Eduskunnalle niiden mukaan kuu-
8358: luvan oikeuden kanssa.
8359:     Ikivanhoista ajoista on Suomessa ollut lakina, ettei Hal-
8360: litsija ole oikeutettu ilman kansan edustajain suostumusta
8361: määräämään uusia veroja eikä muita suorituksia kansan
8362: maksettaviksi. Tämä periaate, joka tavataan jo 1442 vuo-
8363: den Maanlaissa (Kuninkaan kaari IV, 6), on lausuttuna
8364: Hallitusmuodon 45 § :ssä ja Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5
8365: kohdassa. Näiden perustuslainsäännösten sekä V. J :n 43 § :n
8366: mukaan on ylimääräisten verojen eli suostuntain myöntämi-
8367: nen Eduskunnan asiana, jonka tulee tutkia missä määrin
8368: valti·on vakinaiset varat eivät riitä yleisiin menoihin ja jolla
8369: on oikeus 'harkintansa mukaa.n myöntää tai kieltää suos-
8370: tuntav·eroja. Tähän Eduskunnan oikeuteen kuuluu valta
8371: myöntää suosiuntaveroja tai määrärahoja suostuntavaroista
8372: sekä yleensä valtiotarpeen täyttämiseen että erityisiin tar-
8373: koituksiin. Tämä käy ilmi, muun muassa, Valtiopäiväjär-
8374: 16            1914.- V. M.- Esitys N:o ö.
8375: 
8376: jestyksen 43 § :n säännöksistä, joiden mukaan va-ltiovarain-
8377: valiokunnan tulee osittain ,ehdottaa, miten varoja menojen
8378: suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat
8379: eivät riitä," osittain tarkastaa ja ,lausua mielensä siitä, mi-
8380: ten eduskunnan erityisiin tarkoituksiin myöntämiä määrä-
8381: rahoja on käytetty". Tässä yhteydessä, jossa kysymys ei
8382: ole edellisen perustuslainsäännöksen mukaan tehdyistä Edus-
8383: kunnan päätöksistä, Valiolmnnalla ei ole aihetta enempää
8384: kosketella tästä säännöksestä Eduskunnalle johtuvaa oi-
8385: keutta. Mitä tulee jäilkimäiseen, V. J :n 43 §:n 1 momen-
8386: tissa olevaan ·säännökseen, niin se tietää, että Eduskunta on
8387: oikeutettu, mikäli niin katsoo tarpeelliseksi, määräämään ne
8388: tarkoitukset, joihin suostuntaa on käytettävä. Tästä seuraa,
8389: että Hallitus voi käyttää tai määrätä suostuutuveroja ja
8390: -varoja käytettäviksi ainoastaan niihin tarkoituksiin, joihin
8391: Eduskunta on ne osottanut eikä mihinkään muihin, eikä
8392: enempää kuin Eduskunta on kaikkiaan ja kuhunkin
8393: tarkoitukseen eriksensä myöntänyt. ,T os Hallitus kannattaa
8394: :nyönnetyn suostunnan, mutta ei katso mahdolliseksi käyt-
8395: tää jotakuta Eduskunnan suostuntavaroista myöntämää mää-
8396: rämhaa sillä tavalla kuin Eduskunta •on päättänyt, ei ole
8397: muuta laillista menettelyä kuin että tä:mä rahamäärä vara-
8398: taan, kunnes Hallitus ja Eduskunta ovat voineet yhtyä sen
8399: 1! ä.;yttämisestä.
8400: 
8401:      Päättäen siitä, mitä esitetään Senaatin edelläkerrotussa
8402: alamaisessa lausunnossa Eduskunnan alamaisesta vastauk-
8403: sesta viime vuoden valtiopäivitie annettuun armolliseen esi-
8404: tyl\Jseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, j.oihin va:ki-
8405: naiset valtion tulot eivät riitä, Senaatti on sitä mieltä, että
8406: silloinkin kun ja huolimatta siitä että Eduskunta, kuten viime
8407: vuoden valtiopäivillä tapahtui, on osottanut suostunnat eri-
8408: tyisiin määräämiinsä tarkoituksiin, Hallitus olisi ·oikeutettu
8409: määräämään nämä verot ja varat jokaiseen tarkoitukseen,
8410: joka vain on sitä laatua, ettei Eduskunta ole evännyt valtio-
8411: varojen käyttämistä siihen. On kuitenkin ilmeistä, että täl-
8412: lainen käsitys, joka, jos se olisi oikea, tekisi kokonaan tyh-
8413: jäksi EduskunnaHe kuulurvan oikeud·en määrätä ne erityiset
8414:                        Paloviinavero.                     17
8415: 
8416: tarkoitukset, joihin myönnetty suostunta on käytettävä, on
8417: täydellisesti mielivaltainen ja selvässä ristiriidassa muun
8418: muassa V. J:n 43 §:n 1 momentissa olevan edellämainitun
8419: säännöksen kanssa.
8420: 
8421:     Mitä tässä on sanottu Eduskunnalle kuuluvasta oikeu-
8422: desta, koskee erotuksetta kaikenlaatuisia suostuntaveroja ja
8423: määrärahoja niistä, myöskin paloviinaveroa ja sen tuot-
8424: tamaa tuloa. Paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta
8425: 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetussa asetuksessa on tosin
8426: säännös siitä, että paloviinan valmistamisesta Suomessa on
8427: suoritettava veroa. Mutta tämä s·eikka ei ole muuttanut sitä
8428: oikeussääntöä, että Eduskunnan asiana on määräajaksi sää-
8429: tää suoritetta;vasta paloviinaverosta. Senaatin alamaisessa
8430: lausunnossa Eduskunnan alamaisesta vastauksesta viime val-
8431: tiopäiville annettuihin paloviinaveroa koskeviin armollisiin
8432: esityksiin puhutaan paloviinaveron määrää koskevasta Edus-
8433: kunnan päätöksestä Eduskunnan tekemänä ehdotuksena. Pu-
8434: heenaoleva päätös ei kuitenkaan, kuten edellisessä on oso-
8435: tettu, ole luonteeltaan ehdotus, vaan sitova ja lopullinen
8436: päätös siitä v·erosta, joka on paloviinan valmistamisesta
8437: Suomessa suoritettava. Hallitus ei näin muodoin ole oikeu-
8438: tettu tästä asiasta antamaan muita määräyksiä kuin sem-
8439: moisia, jotka Eduskunta on hyväksynyt. Niinikään on palo-
8440: viinaveronkin suhteen voimassa, että Eduskunnan asiana
8441: on määrätä veron tulon käyttämisestä, eikä Hallituksella ole
8442: oikeutta tästäkään antaa määräyksiä, jotka ovat vasten mitä
8443: Eduskunta siitä on päättänyt. Tämä on voima·ssa, vastoin
8444: mitä Senaatti, päättäen Senaatin alamaisesta lausunnosta
8445: Eduskunnan alamaiseen vastaukseen 1913 vuoden valtio-
8446: päiville annettu~hin armollisiin esityksiin paloviinaverosta
8447: ja sen 'käyttämisestä, edellyttää, riippumatta siitä, esiin-
8448: tyy,kö Eduskunnan päätös pa'loviinavarojen käyttämisestä
8449: asetusehdotuks,ena tai muussa muodossa.
8450: 
8451:     Tässä esitettyä Eduskunnan oikeutta ei tätä ennen mil-
8452: loinka,an ole pantu riidan alaiseksi. Sen vakavan ristirii-
8453:                                                       2
8454: 18           1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8455: 
8456: dan vallitessa, joka viimeksi kuluneina vuosina on syntynyt
8457: Hallituksen ja Eduskunnan välille, Hallitus tosin on erinäi-
8458: sissä tärkeissä kohdin kieltänyt ja loukannut sitäkin oi-
8459: keutta, mikä Eduskunnalle perustuslakien mukaan kuuluu
8460: valtion raha-asiain alalla, ja on Valiokunta toisessa yhtey-
8461: d·essä käsittelevä tätä Hallituksen menettelyä. Mutta edellä-
8462: kerrotuilla toimenpiteillä, joihin Hallitus on ryhtynyt Edus-
8463: kunnan viime vuoden •valtiopäivillä tekemäin suostuntapää-
8464: tösten j'ohdosta, Hallitus on menetellyt tavalla, joka loukkaa
8465: puheenaolevaa vuosisatain katkeamattoman käytännön vah-
8466: vistamaa, riidattomasti Eduskunnalle kuuluvaa suostunta-
8467: oikeutta, kun se on määrännyt paloviina- ja muita suostunta-
8468: varoja käytettävä:ksi toisiin tarkoituksiin kuin mihin Edus-
8469: kunta oli ne myöntänyt.
8470: 
8471:     Kuten edellä on osotettu, ei 26 päivänä joulukuuta 1913
8472: annettu armollinen asetus siitä verosta, joka on suoritettava
8473: paloviinan valmistamisesta Suomessa vuonna 1914, ole
8474: yhtäpitävä sen asetuksen kanssa, jonka Eduskunta tästä
8475: asiasta on hyväksynyt. Kun kuitenkin Eduskunta on lailli-
8476: sessa järjestyksessä päättänyt, että veroa paloviinan val-
8477: mistamisesta Suomessa vuonna 1914 on suoritettava 2 mark-
8478: kaa litralta, ja kun tämä Eduskunnan suostuntapäätös, van-
8479: hastaan Suomessa voimassa olevan m.k:euden mukaan ei vält-
8480: tämättä kaipaa Hallitsijan muodollista vahvistusta, joten
8481: Hallitus ilmankin sellaista vahvistusta saattaa panna sen
8482: toimeen, niin on paloviinaveroa nyt kuluvalta vuodelta suo-
8483: ritettava Eduskunnan sanotun päätöksen mukaisesti.
8484: 
8485:     Edellä esitetyn lisäksi Valiokunta katsoo tarpeelliseksi
8486: tässä puheena olevista Hallituksen määräyksistä lausua:
8487:     että kun 26 päivänä joulukuuta 1913 annettu armollinen
8488: asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
8489: tnmisesta Suomessa 1914, ei ole yhtäpitävä Eduskunnan hy-
8490: väksymän asetuksen kanssa, on se lainvastainen, sekä
8491:     että niin hyvin 13 päivänä tammikuuta 1914 armollisesti
8492: vahvistettu Paloviinarahojen Budjetti vuodelle 1914 kuin
8493:                         Paloviinavero.                       19
8494: 
8495: myös samana päivänä armollisesti vahvistettu Suostuntara-
8496: haston Budjetti vuodelle 1914 sekä niinikään 13 päivänä
8497: tammikuuta 1914 armollisesti vruhvistettu Kulkulaitosrahas-
8498: ton Budjetti vuodeksi 1914, edellä esitetyistä syistä, ovat
8499: perustuslainvastaiset.
8500: 
8501:      Nämä Eduskunnan oikeutta loukkaavat toimenpiteet
8502: ovat syntyneet sen kautta, että Hallitsijan neuvonan-
8503: tajat, unhoittaen perustus'laissa säädetyn velvollisuutensa,
8504: ovat antaneet Keisarille ja Suuriruhtinaalle lainvastaisia
8505: neuvoja, ja osattavat edellä kerrotut tosiasiat, miten tarpeen
8506: vaatimaa olisi ollut, että Valtiopäiväjärjestyksen 33 ja 40
8507: § :ssä edellytetty Hallituksen jäsenten vastuunalaisuus vir-
8508: katointensa laillisuudesta olisi erityisen lainsäädännön
8509: kautta toteutettu. Edellä esitettyä maan Hallituksen jäsen-
8510: ten menettelyä vastaan asiassa, jossa lain säännökset ovat
8511: nimenomaiset ja selvät, täytyy Eduskunnan, Valiokunnan
8512: mielestä, vedota Hallitsijaan. Ja kun Eduskunnan velvolli-
8513: suus on valvoa, ettei Suomen kansan ikivanhaa kallisarvoista
8514: suostuntaoikeutta syrjäytetä, saa V aliakunta kunnioittaen
8515: ehdottaa, että Eduskunta, alamaisessa kirjelmässä Keisa-
8516: rilliselle Majesteetille esittäen mitä edellä kerrotulla tavalla
8517: on vastoin Eduskunnan pemstuslainmukaista suostunta-
8518: oikeutta tapahtunut, alamaisesti anoisi:
8519:                että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armol-
8520:             lisesti käskeä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimen-
8521:             piteisiin, jotta kysymyksessä olevat perustus-
8522:             lainvastaiset määräykset kumotaan ja Eduskttn-
8523:             nalle kuuluva suostuntaoikeus pidetään loukkaa-
8524:             mattomana.
8525: 
8526:    Helsingissä, 21 päivänä maaliskuuta 1914.
8527: 
8528: 
8529: 
8530:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
8531: sten sekä jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling, Holsti, Kal-
8532: 20           1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8533: 
8534: lio (osittain), Komu, Lahdensuo, Letonmäki, Lindström,
8535: Paasonen, Pennanen, Peurakoski, Railo (osittain), Sainio,
8536: Sillanpää, Takolander, Talas, Turunen, Törngren, Viljanen
8537: ja Virkkunen, A. H., ynnä osittain varajäsenet Häkkinen,
8538: Hälvä, Ikonen, Jalonen, Kilpeläinen, Lindberg, Luopajärvi,
8539: Paavolainen ja Saari.
8540:                          Vastalause.                       21
8541: 
8542: 
8543: 
8544: 
8545:                       Vastalause.
8546:     Tehdessään mietinnössä selkoa niistä lainvastaisista
8547:  toimenpiteistä, joihin Hallitus on ryhtynyt Eduskunnan
8548:  1913 vuoden valtiopäivinä tekemien suostuntapäätösten joh-
8549:  dosta, on Valiokunta sivuuttanut sen näistä toimenpiteistä,
8550:  joka 'S~sältää suurimman laittomuuden, samalla kun Valio-
8551: kunta erinäisissä mietinnön kohdissa, joita Valiokunta ei ole
8552: suostunut muuttamaan eikä selventämään, liian ahtaasti tul-
8553: kitsee Eduskunnan suostuntaoikeuksia. Tällä tavoin Valio-
8554: kunta suorastaan antaa tukea Hallituksen laittomille toi-
8555: mille. Näille taantumuksen poluille emme ole voineet Valio-
8556: kunnan enemmistöä seurata.
8557:     Eduskunta hyväksyi 1913 vuoden valtiopäivillä ehdotuk-
8558: sen asetukseksi paloviinaverosta, jossa oli säädetty veron
8559: maksamisesta ja sen käyttämisestä samassa asetuksessa.
8560: Vaikkakin Eduskunnan mielestä sen päätökset olivat yhtä
8561: ratkaisevia ja sitovia sekä paloviinan valmistamisesta suori-
8562: tettavaan veroon että sen käyttämiseen nähden, kokonaan
8563: riippumatta siitä, erotettiinko paloviinavarojen käyttöä kos-
8564: kevat säännökset verotusasetuksesta erilleen vai yhdistet-
8565: tiinkö ne samaan asetukseen, jossa verosta säädettiin, päätti
8566: Eduskunta kuitenkin, esityksestä poiketen, sisällyttää veron
8567: käyttöä koskevat määräykset samaan asetukseen, Jossa sää-
8568: dettiin veron maksamisesta.
8569:     Valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n 1 mom. mukaan Edus-
8570: kunnan päättämä asetusehdotus on muuttamatta vahvis-
8571: tettava tai on se rauennut, ja sitoi Eduskunta siis asetus-
8572: muotoa käyttämällä erotJtamattomasti yhteen määräykset
8573: paloviinaveron suorittamisesta ja sen käyttämisestä, turva-
8574: takseen täten sitä, ettei suostuntavaroja käytettäisi sellai-
8575: siin tarkoituksiin, joihin Eduskunta niitä ei ollut myöntä-
8576: nyt, nimenomaan ei yleisen budjetin järjestelyyn, johon
8577: 22            1914.- V. M. -Esitys N:o 5.
8578: 
8579: Eduskunnan mielestä valtion vakinaiset varat riittivät.
8580: Tämä Eduskunnan menettely, johon, silloin kun Hallitus
8581: pitää kunniassa Eduskunnan oikeuksia raha-asiain alalla,
8582: kenties ei olisi syytä, on täysin paikallaan nykyoloissa, jol-
8583: loin Hallitus laittomasti koettaa pakotta,a Eduskuntaa suos-
8584: tuntoja myöntämään kieltäytymällä sY.orittamasta määrät-
8585: tyjä valtiomenoja valtion vakinaisista tuloista, vaikka nämä
8586: siihen hyvin riittäisivät, voidakseen sensijaan saada varoja
8587: lainvastaisten ja Eduskunnan kieltämien menojen peittämi-
8588: seen.
8589:     Hallituksen olisi näin ollen tullut vahvistaa Eduskun-
8590: nan hyväksymä asetus muuttamattomana. Valiokunnan
8591: mietinnöstä käy kuitenkin selville, että joskin V aliakunnan
8592: mielestä Hallitus ei ole oikeutettu käyttämään paloviinava-
8593: roja toisiin tarkoituksiin kuin Eduskunta ne on myöntänyt,
8594: se kuitenkin on oikeutettu tyydyttämään vain joitakuita
8595: Eduskunnan päättämiä menoja, mutta jättämään toisia tyy-
8596: dyttämättä ja siitä huolimatta kantamaan suostunnan. Tä-
8597: ten tulee kuitenkin selvästi Eduskunnan päätös rikotuksi,
8598: sillä Eduskunta oli erottamattomasti sitonut yhteen päätök-
8599: sensä veron maksamisesta ja sen käyttämistavasta. Kun
8600: Valiokunta ei ole asettunut tälle kannalle, jolla Eduskunta
8601: kieltämättä oli v. 1913 päättäessään paloviinaverosta olemme
8602: pakotetut ehdottamaan,
8603:                 että mietinnön sivulle 17, ensimäisen kappa-
8604:             leen jälkeen, otettaisiin seuraavat kolme näin
8605:             kuuluvaa kappaletta:
8606:     Päätöksensä suosiuntaveron kantamisesta saattaa Edus-
8607: kunta, niinkuin paloviinaveroon nähden on tapahtunut vuo-
8608: desta 1894 ja mallas-, leima- ja pelikorttisuostuntoihin näh-
8609: den jo aikaisemmin, pukea suostunta-asetuksen muotoon. N ä-
8610: mä asetukset ovat sisältäneet, paitsi päätöstä veron suuruu-
8611: desta, määräyksiä sen kantamisesta viranomaisten noudatet-
8612: tavaksi, sekä mitä paloviinaveroon tulee, määräyksiä veron
8613: käyttämisestä, ja toisinaan on näihin asetul~siin myös sisälly-
8614: tetty säännöksiä, joiden tarkoitus on ollut estää Hallitusta
8615: väärällä tavalla käyttämästä suostuntavaroja.
8616:                         Vastalause.                       23
8617: 
8618:     V altiopäiväin päätökset suostunlain kantamisesta eivät
8619: välttämättä kaipaa Hallitsijan vahvistamista. Mutta hyväk-
8620: syessään suostuntaverot asetuksen muodossa ja täten sito-
8621: malla päätöksen veron suorittamisesta erottamattomasti mää-
8622: räyksiin m. m. niiden kantamisen järjestyksestä viranomais-
8623: ten noudatettavaksi ja niiden käyttämisestä, ovatValtiopäivät
8624: samalla alistaneet Keisarin ja Suu,riruhtinaan tutkittavaksi
8625: ja vahvistettavaksi hyväksymänsä asetusehdotuksen yhtenä
8626: kokonaisuutena. Tällainen suostu,ntaveroa koskeva asetus-
8627: ehdotus on, sovelluttamalla valtiopäiväjärjestyksen 75 § :n
8628: 1 mom. säännöstä, joka koskee sellaista lakia, johon vaadi-
8629: taan Keisarin ja Suuri1·uhtinaan sekä Eduskunnan yhtäpi-
8630: tävä päätös, joko muuttamatta vahvistettava tai on se rauen-
8631: nut. V altiopäiväin asetusmuotoon pukemat suostuntapää-
8632: tökset onkin Hallitsija tähän asti poikkeuksetta muuttamat-
8633: tomina vahvistanut ja Hallitus ne sellaisenaan täytäntöön-
8634:  pannut.
8635:     Kun siis Hallitus on edelläkerrotulla tavalla menetellyt
8636: Eduskunnan paloviinaveron suorittamisesta vuonna 19H- hy-
8637: väksymän asetusehdotuksen suhteen, on se myöskin ennen
8638: ktmlumattomalla tavalla loukannut valtiopäiväjärjestyksen
8639: nimenomaista ja selvää määräystä, jonka tässä suhteessa sito-
8640: van voiman Senaatti edelläkerrotussa lausunnossaan 1912
8641: vuoden valtiopäiväin paloviinaveroa koskevan päätöksen
8642: johdosta oli nimenomaan tunnustanut.
8643: 
8644:     Kun sivulla 17 olevan ensimäisen kappaleen kaksi ensi-
8645: mäistä lausetta näyttävät antavan tukea sellaiselle tulkin-
8646: nalle, ettei Eduskunnalla mahdollisesti olisi oikeutta kiel-
8647: tää kokonaan paloviinaveroa, ehdotamme
8648:                että mainitut lauseet poistettaisiin.
8649: 
8650:     Valiokunnan mietinnön sivulla 18 oleva kappale, joka
8651: alkaa sanoilla, ,Kuten edellä on osotettu" on ristiriidassa
8652: sen 1isäysehdotuksen kanssa, jonka edellä sivulle 17 olemme
8653: tehneet, ja sen vuoksi ehdotamme
8654:                että mainittu kappale poistettaisiin.
8655: 24           1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8656: 
8657:     Johdonmukaisena päätelmänä mietinnön sivun 19 alussa
8658: olevista lauselmista ja edellä sivulle 17 ehdottamastamme
8659: lisäyksestä olisi mietintöön lisättävä kappale, jossa viran-
8660: omaisille huomautettaisiin lakien heille asettamista velvolli-
8661: suuksista puheena olevassa asiassa ja ehdotamme senvuoksi,
8662: 
8663:                 että mietinnön sivulla 19 olevan ensimäisen
8664:             kappaleen jälkeen lisättäisiin näin kuuluva kap-
8665:             pale:
8666: 
8667:       että Suomen viranomaiset eivät voi, lakia rikkomatta,
8668: olla osallisina paloviinaveron kantamisessa eivätkä myötävai-
8669: kuttaa Eduskunnan päättämien suostuntavarojen siirtämiseen
8670: muihin tarkoituksiin, kuin mihin Eduskunta ne on osottanut.
8671: 
8672:     Valiokunnan mietinnön :sivulla 19 on kokonaan jätetty
8673: esittämättä, että puheena olevassa asiassa syntyneet laitto-
8674: mat toimenpi·teet ovat i'lmauksena nykyisin maatamme vas-
8675: taan kohdistetusta laittomuuspolitiikasta, ja tyydytty lausu-
8676: maan, että ne ovat aiheutuneet Hallitsijan neuvonantajain
8677: asiassa antamista laittomista neuvoista. Mietintöä olisi sus
8678: täydennettävä täs,sä suhteessa ja ehdotamme senvuoksi
8679: 
8680:                 että sivulla 19 olevan ensimäisen kappaleen
8681:             alktt kuuluisi näin:
8682: 
8683:     N ätnä Eduskunnan oikeutta loukkaavat toimenpiteet ovat
8684: selvänä ilmauksena Suomea vastaan kohdistetusta sortojär-
8685: :iestelmästä, tnutta ovat ne kuitenkin lähinnä syntyneet sen
8686: kautta, että Hallitsijan neuvonantajat j. n. e. (kuten Valio-
8687: kunnan mietinnössä).
8688: 
8689:     Kun nämä ehdotuksemme aiheuttavat muutoksia erinäi-
8690: siin muihinkin kohtiin Valiokunnan mietinnössä, on mieles-
8691: tämme mietintö näiden korjausten toimittamista varten Va-
8692: liokuntaan palautettava, ja ehdotamme senvuoksi
8693:                     Vastalause.                        25
8694: 
8695:            että Ed~tskunta päättäisi palauttaa mietin-
8696:        nön V aUoktmtaan uudelleen muodostettavaksi
8697:        niissä suhteissa, kuin edellä esitetyt mu,utosehdo-
8698:        tukset aiheuttavat.
8699: 
8700: Helsingissä 21 p:nä maaliskuuta 1914.
8701: 
8702:   Miina Sillanpää.                Emil Wiljanen.
8703:   Edvard Gylling.                 J. A. Komu.
8704:   0. W. 'l'urunen.                Lauri I1etonmäki.
8705:   I1udvig Lindström .             Armas Paasonen.
8706:   •J. W. Sainio.                  Jussi Railo.
8707: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
8708:               1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8709: 
8710: 
8711: 
8712: 
8713:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
8714:             tintö N :o 1 a (2} armollisen esityksen joh-
8715:             dosta siitä verosta, joka paloviinan valmista-
8716:             misesta Suomessa on suoritettava vuonna 1915.
8717: 
8718:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt näin
8719: kuuluvan pöytäkirjanotteen:
8720: 
8721: 
8722:       ,T ä y s i - i s t u n t o t i i s tai n a 3 1 p : n ä
8723:                    m a a 1 i s k u u t a 1 9 1 4.
8724: 
8725:                             281 §.
8726:     Siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa,
8727: on suoritettava vuonna 1915 annettua armollista esitystä
8728: N :o 5 valmistelevasti käsiteltäessä laadittu valtiovarain-
8729: valiokunnan mietintö N :o 1 a, joka viime. täysi-istunnossa
8730: vielä pantiin pöydälle tä:hän istuntoon, esitellään mietinnössä
8731: kosketelluu asian ainoata käsittelyä varten.
8732:     Sittenkun on julistettu keskustelu päättyneeksi ja vah-
8733: vistettu puhemiehen selonteko teh'dyistä muutosehdotuksista
8734: oikeaksi, hyväksytään puhemiehen ehdottarua äänestysme-
8735: nettely ja äänestetään tehdyistä ehdotuksista, jolloin edus-
8736: kunta ensin, hyläten kaksi eri muutosehdotusta, jotka tar-
8737: koittavat valiokunnan mietinnön 19 sivulla olevan ponnen
8738: muuttamista, hyväksyy valiokunnan tämän ehdotuksen
8739: muuttamattomana.
8740:     Valiokunnan mietinnön perusteluja vastaan tehdyistä
8741: muutosehdotuksista muut ehdotukset hylätään, paitsi alem-
8742: pana luetellut nimittäin;
8743:              1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8744: 
8745:               että poistettaisiin mietinnön 17 sivulla ole-
8746:            vat lauseet:
8747: 
8748:     ,Paloviinan valmistamisesta Ja tislaamisesta 9 'Päivänä
8749: kesäkuuta 1892 annetussa as·etuksessa on tosin säännös siitä
8750: että paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava
8751: veroa", ja ,Mutta tämä seikka ei ole muuttanut sitä oikeus-
8752: sääntöä, että Eduskunnan asiana on määräajaksi säätää
8753: suoritettavasta paloviinaverosta",
8754: 
8755:                että mietinnön sivulle 17 tai muuhun sopi-
8756:            vaan paikkaan, jonka valiokunta harkinnee, otet-
8757:            taisiin kolme näin kuuluvaa kappaletta:
8758: 
8759:     Päätöksensä suostuotaveron kantamisesta saattaa Edm:-
8760: kunta, niinkuin paloviinaveroon nähden on tapahtunut vuo-
8761: desta 1894 ja mallas-, leima- ja pelikorttisuostuntoihin näh-
8762: den jo aikaisemmin, pukea suostunta-asetuksen muotoon.
8763: Nämä asetukset ovat sisältäneet, paitsi päätöstä veron suu-
8764: ruudesta, määräyksiä sen kantamis·esta viranomaisten nou-
8765: datettavaksi, sekä mitä paloviinaveroon tulee, määräyksiä
8766: veron käyttämisestä, ja toisinaan on näihin asetuksiin myös
8767: sisällytetty sä.ännöksiä, joiden tarkoitus on ollut turvata
8768: myönnettyjen suostuntavaro.ien lainmukaista käyttämistä.
8769:     Valtiopäiväin päätökset suostuntain kantamisesta eivät
8770: välttämättä kaipaa Hallitsijan va:hvistamista. Mutta hy-
8771: väksyessään suostuotaverot asetuksen muodossa ja täten si-
8772: tomalla päätöksen veron suorittamisesta erottamattomasti
8773: määräyksiin m. m. niiden kantamisen järjestyksestä viran-
8774: omaisten noudatettavaksi ja niiden käyttämisestä, ovat Val-
8775: tiopäivät samalla alistaneet Keisarin ja SuuriruMinaan tut-
8776: kittavaksi ja vahvistettavaksi hyväksymänsä asetusehdotuk-
8777: S"en yhtenä kokonaisuutena. Tällainen suostuntaveroa kos-
8778: keva asetusehdotus on, sovelluttamalla valtiopäiväjärjestyk-
8779: sen 75 § :n 1 mom. säännöstä, joka koskee sellaista lakia,
8780: johon vaaditaan Keisarin ja SuuriruMinaan sekä Eduskun-
8781: nan ;vhtäpitävä päätös, joko muuttamatta vahvistettava tai
8782:                        Paloviinavero.
8783: 
8784: on se rauennut. Valtio:päiväin asetusmuotoon pukemat suos-
8785: tunta:päätökset onkin Hallitsija tähän asti poikkeuksetta
8786: muuttamattomina vahvistanut ja Hallitus ne s·ellaisenaan
8787: täytäntöön pannut.
8788:     Kun siis Hallitus on edelläkerrotulla tavalla menetellyt
8789: Eduskunnan paloviinaveron suorittamisesta vuonna 1914 hy-
8790: väksymän asetusehdotuksen suhteen, on se myöskin kuulu-
8791: mattomaila tavalla loukannut valtiopäiväjärjestyksen nimen~
8792: omaista .ia selvää määräystä,
8793: 
8794:                 että mietinnön 18 sivulla oleva, sanoilla
8795:             ,Kuten edellä on osotettu" alkava kappale pois-
8796:             tettaisiin; sekä
8797:                 että mietinnön 18 sivulla, sanoilla ,että kun
8798:             26 päivänä joulukuuta 1913" alkavaan kappa-
8799:             leeseen tehtäisiin lisäys, joten sanottu kohta tu-
8800:             lisi näin kuuluvaksi:
8801: 
8802:     että kun 26 päivänä jm:ilukuuta 1913 annettu armollinen
8803: as·etus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
8804: tamisesta Suomessa 1914, ei ole yhtäpitävä Eduskunnan hy-
8805: väksymän asetuksen kanssa, on se lainvastainen eikä Hallitus
8806: ole ollut oikeutettu määräämään puheena1aista veroa nyt
8807: kuluvalta vuodelta kannettavaksi, vaan olisi Hallituksen pi-
8808: tänyt, jos se ei katsonut voivansa vahvistaa Eduskunnan hy-
8809: väksymä:ä as·etusta, -antaa Eduskunnalle uusi esitys asiasta.
8810:     Hyväksyessään nämä muutokset valiokunnan mietinnön
8811: :perusteluihin, eduskunta samalla päättää :palauttaa mietin-
8812: nön takaisin valiokuntaan hyväksytyistä muutoksista ai-
8813: hentuvaa uudestaan muodostamista varten".
8814: 
8815:    Täten saamansa tehtävän täyttämiseksi Valiokunta on
8816: mietintöönsä N :o 1 a tehnyt Eduskunnan päättämät muu-
8817: tokset sekä sen lisäksi :poistanut viimeisen, sanoilla: ,Jos
8818: Hallitus kannattaa" alkavan lauseen mietinnön sivulla 16
8819: olevasta ensimäisestä kappaleesta ynnä viimeisen, sanoilla:
8820: ,Tämä on voimassa" alkavan lanseen mietinnön sivulla 17
8821: 4             1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8822: 
8823: olevasta, sanoilla: ,Mitä tässä on sanottu" alkavasta kap-
8824: paleesta.
8825:     Tämän mukaan Valiokunnan puheenaol·eva mietintö tulee
8826: olemaan näin kuuluva:
8827: 
8828:     Pöytäkirjan otteeHa viimeksi kuluneen helmikuun 10
8829: päivältä Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan lähettänyt,
8830: muun muassa, armollisen esityksen N :o 5 siitä verosta, joka
8831: paloviinan valmistamis'esta Suomessa on suoritettava vuonna
8832: 1915.
8833:     Käsitellessään tätä armollista esitystä, j'ota valmis-
8834: teltaessa Senaatissa syntyneet asiakirjat Valiokunta pyyn-
8835: nöstään on saanut tiedokseen, Valiokunta ei ole voinut
8836: olla kiinnittämättä erityistä huomiota siihen seikkaan, että,
8837: toiselta puolen, kuten armollisessa esityksessäkin ilmoitetaan,
8838: se asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
8839: tamisesta Suomessa, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
8840: 1914, jonka Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä hyväk-
8841: syi, ei ole saanut armoHista vahvistusta, toiselta puo}en Hal-
8842: litus niin hyvin tästä asiasta kuin leima- ja mallasjuoma-
8843: suostuntain tulon käyttämisestä vuonna 1914 on antanut
8844: määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä Edus-
8845: kunta oli päättänyt.
8846:     Mitä täten on tapahtunut, on Valiokunnan mielestä sitä
8847: laatua, että Valiokunta on katsonut asiakseen antaa siitä
8848: Eduskunnalle erityisen mietinnön.
8849: 
8850: 
8851: 
8852:     Vuoden 1891 valtiopäivillä V a;ltiosäädyt hyväksyivät
8853: edelleen voimassa olevan asetuksen 9 päivältä kesäkuuta
8854: ] 892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta. Asetuk-
8855: sen 1 § :n 1 momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan palo-
8856: viinan valmistamisesta on maksettava veroa. Veron suuruu-
8857: desta säädettiin asetuksen 13 § :ssä erittäin, ja asetuksen 74
8858: § :n mukaan piti tämän säännöksen olla voimassa ainoastaan
8859: seuraavan kolmivuotisen varainhoitokauden ajan eU 1891.
8860: vuoden loppuun.
8861:                        Paloviinavero.
8862: 
8863:    'rämän jälkeen annettiin Valtiosäädyille, kun ne vuonna
8864: 1894 seuraavan kerran kokoontuivat, armollinen esitys, joka
8865: sisälsi ehdotuksen asetukseksi ,siitä verosta, joka paloviinan
8866: valmistuksesta Suomessa on suoritettava, sekä paloviinaveron
8867: käyttämisestä ja jakamrsesta vuosina 1895-1897", ja sa-
8868: manlaisen armollisen esityksen on Eduskunta saanut kai-
8869: killa sen jälkeen pidetyillä varsinaisilla valtiopäivillä vuo-
8870: teen 1913 asti. Alkaen 1894 vuoden valtiopäiviltä on tämän
8871: mukaisesti paloviinaveron suuruudesta sekä paloviinava11ojen
8872: käyttämisestä säädetty sama;ssa armollisessa asetuksessa.
8873:      Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi tästä
8874: asiasta asetuksen, joka niinhyvin paloviinaveron suuruuteen
8875: kuin veron tulon käyttämiseen nähden poikkesi armollisessa
8876: esityksessä 'ehdotetusta.
8877:      Eduskunnan päätöksestä antam31s8aan alamaisessa lau-
8878: sunnossa, jonka Valiokunta pyynnöstään on saanut nähdäk-
8879: sensä, Senaatti teki erinäisiä muistutuksia päätöstä vastaan
8880: sekä mitä tuli veron suuruuteen että erinäisiin paloviina-
8881: varoista suoritettaviin määrärahoihin. Siihen nähden, että
8882: Eduskunnan päätöksellä oli asetuksen muoto, joka Eduskun-
8883: nan hyväksymässä sanamuodossa ainoastaan voidaan joko
8884: hyväksyä tai hyljäJtä, tiesi se Eduskunnan tekemä armolli-
8885: sesta esityksestä poikkeava päätös, että paloviinavaroista
8886: vuonna 1913 oli menevä moolaiskunnille ja kansanopistoille
8887: yhteensä 2,600,000 markkaa, Senaatin mielestä huomattavaa
8888: rajoitusta Hallitsijan perustuslainmukaiseen oikeuteen esteet-
8889: tömästi harkita sekä hyvä:ksyä tai hyljätä menoarvion kun·
8890: kin yksityisen erän, koska Hallitus, Eduskunnan näin mene·
8891: tellessä, pakotetaan, jotta ei hylkäisi välttämätöntä suostun-
8892: taa, hyväksymään kaikki Eduskunnan täten asetusmuodossa
8893: hyväksymät menot. Kun nyt kuitenkin Eduskunnan päätös,
8894:  esitetystä ,syystä, oli Eduskunnan hyvä:ksymässä sanamuo-
8895: dossa joko hyväksyttävä tai hyljättävä, niin Senaatti, niiden
8896: tuhoisain seurausten välttämiseksi, jotka hylkääminen tuot-
8897:  taisi, piti velvollisuutenaan ehdottaa, että Eduskunnan hy-
8898: väksymä asetusehdotus armollisesti vahvi8'tettaisiin. Kui-
8899:  tenkin Senaatti katsoi asiakseen samalla ilmoittaa, että Se-
8900:               1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8901: 
8902: naatti aikoi, laatiessaan alrumaisen ehdotuksen 1913 vuo-
8903: den valtiopäiville annettavaksi armolliseksi esitykseksi palo-
8904: viina!Verosta, Keisarillisen Majesteetin harkintaan alistaa,
8905: eikö Eduskunnalle olisi huomautettava sen ed,ellä maini-
8906: tusta, Senaatin mielestä väärästä menettelystä, 'sekä mahdol-
8907: lisesti ilmoitettava, ettei Hallitus voisi vastaisuudessa suos-
8908: tua sellaiseen sekaantumiseen Hallitsijan oikeu:msiin.
8909:      Tähän Senaatin lausuntoon Kenraalikuvernööri ei puo-
8910: lestaan yhtynyt. Ministerivaltiosihteerille osotetussa kir-
8911: jelmässä, jonka V aliakunta pyynnöstä on saanut nähdäkseen,
8912: Kenraalikuvernööri ilmoitti olevansa sitä mielipidettä, että,
8913: jos kohta Eduskunnan päätös samoinkuin armollinen esitys
8914: paloviinaverosta ja sen tulon käyttämisestä oli tehty ase-
8915: tusehdotuksen muotoon, tämä seikka ei, kuten Senaatti puo-
8916: lestaan oli katsonut, velvoittanut Hallitsijaa joko muutta-
8917: matta hyväksymään koko Eduskunnan päätöksen, siis myös
8918: siihen sisältyvät määrärahat, tai kokonaan hylkäämään sen.
8919: Että Eduskunnan määrärahapäätökset, mikäli koskivat pa-
8920: loviinaveron tulon käyttämistä, esiintyivät asetusehdotuk-
8921: sena, oli Kenraalikuvernöörin mielestä pelkkä muotoseikka,
8922: jolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä; se ei voinut muuttaa
8923: sitä periaatetta, että Hallitus, mitä tulee määräämiseen palo-
8924:  viinaveronkin tulon käyttämisestä, on oikeutettu vahvista-
8925: maan tai hylkäämään jokaisen yksityisen Eduskunnan päät-
8926:  tämän menon, kunhan vaan Hallitus ei määrää näitä varoja
8927:  käytettäväksi enempää kuin Eduskunta on myöntänyt eikä
8928: muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin Eduskunta on anta-
8929:  nut suostumuksensa. Kenraalikuvernöörin mielestä ei voitu
8930:  sanoa Eduskunnan puheenaolevalla päätöksellään kieltäneen
8931: taikka koettaneen riistää tätä Hallitsijan oikeutta, eikä Edus-
8932:  kunnaHe siis voitu tässä asiassa panna mitään viaksi, joten ei
8933: myöskään olisi syytä antaaEduskunnalle armollista moitetta.
8934: Edellä esitetyn mukaisesti Kenraalikuvernööri katsoi Halli-
8935:  tuksen voivan supistaa niitä määrärahoja, joita Eduskunta
8936:  oli päättänyt paloviinavaroista vuonna 1913 annettavaksi eri-
8937:  näisiin tarkoituksiin, jossa suhteessa Kenraalikuvernööri
8938:  myös teki ehdotuk<sen. Niinikään Kenraalikuvernööri ehdotti,
8939:                         Paloviinavero.                          7
8940: 
8941:  että Senaatille annettaisiin armol'linen käisky menetellä niin,
8942:  että vastedes Eduskunnalle annettaisiin erityinen armollinen
8943:  esitys siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta olisi
8944:  suoritettava, mikä esit;ys sisältäisi ehdotuksen armolliseksi
8945:  asetukseksi asiasta, sekä toinen armollinen esitys paloviina-
8946:  varojen käyttämisestä, jossa jälkimäisessä asetuksen muotoa
8947:  ei olisi käytettävä.
8948:      Tämän jälkeen Eduskunnan hyväksymä asetus palo-
8949:  viinaverosta ja sen käyttämisestä sai armollisen valhvistuk-
8950: sen, jonka ohes,sa Keisarimnen Majesteetti 30 päivänä joulu-
8951:  kuuta 1912 <suvaitsi antaa Senaatille sen armollisen käskyn,
8952:  joka on esitetty Eduskunnalle näillä valtiopäivillä ~annetussa
8953:  nyt käsiteltävänä olevrussa armollisessa esityksessä N :~o 5,
8954: sivulla 1.
8955:      Tämän käskyn muka:isesti annettiin vuod~en 1913 valtio-
8956: päiville kaksi eri armollista esitystä paloviinaverosta: toinen,
8957: N :o 8, ,siitä verosta, j<oka paloviinan valmista;misesta Suo-
8958: messa on suoritettava vuonna 1914", joka sisäl<si ehdotuksen
8959: armolliseksi asetukseksi asias:ta, ja toinen, N :o 9, ,paloviina-
8960: varojen käyttämisestä vuonna 1914", jossa Eduskunnan hy-
8961: väksyttäväksi ehdotettiin ,paloviinavarojen budj,etti" sano-
8962: tuksi vuodeksi.
8963:      V aliakunta ei voi olla erityisesti huomauttamatta, että
8964:  tätä kahtiajakoa, joka tiesi merkittävää muutosta Hallituk-
8965: sen omasta alotteesta syntyneeseen, kahden vuosikymmenen
8966: aikana yhtämittaa noudatettuun menettelyyn, ei armolli-
8967: sessa esityksessä eikä niissäkään edellämainittujen armol-
8968: listen es~tysten valmistuksessa Senaatissa syntyneissä asia-
8969: kirjoissa, jotka Valtio'.Tarainvaliokunta pyynnöstään sai näh-
8970: däkseen, Hallituksen puo:Ielta millään tavoin perusteltu.
8971: Tämä on sitä oudompaa, kun, kuten edellä esitetystä käy
8972: iLmi, puheenaolevaan menettelykysymykseen Hallituks,essa
8973: pantiin mitä suurin merkitys.
8974:     Eduskunta ei katsonut olevan syytä suostua Hallituksen
8975: ehdottamaan kahtiaj.akoon. Alamaisessa vastauksessaan
8976: mainittuihin armollisiin esityksiin Eduskunta .asiasta lausui:
8977: ,Eduskunnan Y.altiovarainvaliokunnan käytettä vinä oHeista
8978: 8               1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
8979: 
8980: rusiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Hallitus tällä
8981: kertaa on poikennut ennen noudatetusta menettelystä, eikä
8982: Eduskunta ole huomannut siihen olevan pätevää syytä.
8983: Eduskunnan päätökset ovat yhtä ratkaisevia ja sitovia s·ekä
8984: pal,oviinan valmista;misesta suoritettavaan veroon että ,sen
8985: käyttämiseen nähden, kokonaan riippumatta siitä, yhdiste-
8986: täänkö ne tähänastisen menettelyn mukaisesti :srumaan ase-
8987: tukseen vai erotetaanko paloviinavarojen käyttöä koske-
8988: vat säännökset verotusasetuksesta ·eriHeen. Eduskunta on
8989: kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisempana käsitellä yh-
8990: dessä molemmat puheenalaiset esitykset".
8991:     Armellisten esitysten johdosta Eduskunta hyväksyi näin
8992: kuuluvan asetusehdotuksen:
8993: 
8994: 
8995: 
8996:                                 ,Asetus
8997: 
8998:     siitä verosta, j o k a on suo r i te t ta v a p·a l o-
8999:     v i i n a n v a l m i s t a m i s e s t a S u o m e s s a, s e k ä
9000:     t ä m ä n v e r o n k ä y t t ä m i s e s t ä v u o n n a 1 9 1 4.
9001: 
9002:                                  1 §.
9003:     Veroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
9004: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväkevyyt-
9005: tä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisi-
9006: kymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan            +
9007:                                                        15 asteista
9008: Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko
9009: valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahas-
9010: toon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
9011: litralta, jos vero nii'n suure~ta valmistusmäärästä vielä on mak-
9012: samatta.
9013: 
9014:                             2 §.
9015:    Paloviinavero on vuonna 1914 käytettävä:
9016: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
9017:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
9018:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
9019:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
9020:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
9021:                              Paloviinavero.                                 9
9022: 
9023:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
9024:    arviolta ........................... . Smk. 250,000:-
9025: Raittiustyön kannattamiseksi ........... .                          100,000:-
9026: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille "
9027:    kirjoitetun väkiluvun mukaan hyödylli-
9028:    siä kunnallisia tarpeita varten ....... .                        400,000:-
9029: Maalaiskunnille samain perusteiden mukaan "
9030:    jaettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 5,000.000:-
9031:                                    ------------~--~--------
9032:                                           Yhteensä Smk. 5,750,000:-
9033: 
9034:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, menee
9035: kulkulaitosrahastoon".
9036: 
9037: 
9038:     Valiokunta on py;ynnöstään saanut tiedoksensa sen ala-
9039: maisen lausunnon, jonka Senaatti antoi tästä Eduskunnan
9040: päätöksestä. Tässä yhteydessä Va<liokunnalla ei ole syytä
9041: kosketella mitä Senaatti lausunnossaan muistutti Eduskun-
9042: nan päättämää paloviinaveron määrää vastaan, semminkään
9043: kun Senaatti, jotta, kuten lausunnossa sanotaan, vältettäi-
9044: siin jo olevan budjettiriidan kärjistäm~nen, katsoi voi-
9045: vansa täistä huolimatta ,puoltaa veron ottamista Edus-
9046: kunnan ehdottamaan määrään". Mitä tulee kysymykseen
9047: paloviinaveron tulon käyttämises·tä, oli Senaatin mielestä
9048: tarpeen erityisesti viipyä siinä seikassa, että, vaikka Edus-
9049: kunnalle oli annettu erityinen armorlinen esitys tästä,
9050: Eduskunta kuitenkin oli yhdistänyt tämän kysymyksen sen
9051: kanssa, joka koski suoritettavaa veroa, ja puolestaan hyväk-
9052: synyt yhteisen asetusehdotuksen, jossa ei ainoastaan ollut
9053: määrätty veroa, vaan myös oli säädetty, mihin tarkoituksiin
9054: verovarat olivat käytettävät. Tämän johdosta Senaatti viit-
9055: tasi niinhyvin siihen alamaiseen lausuntoon, jonka Senaatti
9056: oli antanut Eduskunnan alamaisesta vastauksesta 1912 vuo-
9057: den valtiopäiville annettuun armoHiseen esitykseen palo-
9058: viinaverosta ja s·en käyttämisestä, jossa lausunnossa Senaa-
9059: tin mielestä Eduskunnan puheena olevan menettelyn han-
9060: kaluus ja mahdottomuus jo oli yksityiskohtaisesti tarkas-
9061: tettu, kuin myös edellä mainittuun 30 päivänä joulukuuta
9062: 1912 annettuun armolliseen käskyyn. Tähän katsoen ei Se-
9063: 10           1914.- V. M.- Esitys N:o 5.
9064: 
9065: naatin mielestä tätä nykyä voinut oHenkaan tuHa ky-
9066: symykseen hyväksyä Eduskunnan menettelyä, jonka mu-
9067: kaan paloviinaverosta olisi annettava yksi yhteinen ase-
9068: tus. Edellä esitettyjen näkökohtain ja yllämainitun armol-
9069: lisen määräyksen johdosta Senaatti oli pitänyt tarpeelli-
9070: sena erottaa erityiseksi budjetiksi säännökset paloviinavaro-
9071: jen käyttämisestä, jossa suhteessa Senaatti katsoi mahdotto-
9072: maksi hyväksyä Eduskunnan päätöstä 5,000,000 markan
9073: osottamisesta maalaiskunnille, nämä varat kun Senaatin
9074: mielestä olivat välttämättömät kulkulaitosrahaston tulo-
9075: arvion järj-estämiseen; ja alisti Senaatti samalla tämän bud-
9076: jetin Keisarillisen Majesteetin armolliseen harkintaan. Se
9077: seikka, että Eduskunta oli pukenut paloviinavarojen käyt-
9078: tämiseen antamansa suostumuksen armollisen asetuksen eh-
9079: dotuksen muotoon, ei Senaatin mielestä suinkaan velvoit-
9080: tanut vahvistamaan Eduskunnan päätöstä juuri siinä ulko-
9081: naisessa muodossa, jonka Eduskunta, Senaatin mielestä
9082: oikeudetta, oli sille valinnut, koska Senaatin ajatuksen mu-
9083: kaan ei oUut epäilyksen a;laista, että Eduskunnan rahalli-
9084: sista asioista tekemät päätökset, jotka eivät sisällä yleisiä
9085: oikeussääntöjä, kuuluvat siihen valtiopäiväpäätösten luok-
9086: kaan, jonka asioista eivät V. J:n 75 §:n ensimäisen, vaan
9087: sen toisen momentin säännökset ovat voimassa. Mitä tuli
9088: suoritettavaan veroon, oli Senaatti siitä laatinut ehdotuksen
9089: armolliseksi asetukseksi, jonka Senaatti ilmoitti pitävän tar-
9090: koin yhtä Eduskunnan asiasta tekemän päätöksen kanssa,
9091: ja jolle Senaatti samalla anoi armollista hyväksymistä. J ul-
9092: kisuudessa on ilmoitettu, että maan Kenraalikuvernööri yh-
9093: tyi tähän ,Senaatin lausuntoon.
9094:     Valiokunta ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen
9095: ristiriitaisuuteen, joka tulee ilmi niin hyvin Senaatin kuin
9096: Kenraalikuvernöörin eri tilaisuu<ksissa antamissa lausun-
9097: noissa paloviina-asiasta. Kenraalikuvernöörin edellä maini-
9098: tussa tätä asiaa koskevassa kirjelmässä esitetään otteita
9099: eräästä Senaatin alamaisesta alistuksesta 8 päivältä jou-
9100: lukuuta 1911 ja eräästä Senaatin Talousosaston vara-
9101: puheenjohtajan kirjeestä maan Kenraalikuvernöörilie 23
9102:                         Paloviinavero.                        11
9103: 
9104: päivältä heinäkuuta 1910. Näiden otteiden mukaan Senaatti
9105: mainitussa alistuksessa on mielipiteenään lausunut, että pe-
9106: rustuslakien mukaan ainoastaan lakisäännökset ovat sen
9107: määräyksen alaiset, jonka mukaan Hallitsija voipi vahvistaa
9108: ne ainoastaan siinä muodossa, jossa Eduskunta on ne hy-
9109: väksynyt, ja että Eduskunnan raha-asialliset päätökset ovat
9110: Hallitusta veivoittavia ainoastaan siinä suhteessa, ettei Hal-
9111: litus voi käyttää suostuntavaroja enempää kuin Eduskunta
9112: on osottanut eikä tarkoituksiin, joita Eduskunta ei ole hy-
9113: väksynyt. Tätä mielipidettä edustettiin ja perusteltiin yksi-
9114: tyiskohtaisesti myös mainitussa Senaatin Talousosaston va-
9115: rapuheenjohtajan kirjeessä, samalla kun siinä osotettiin,
9116: Pttä Eduskunnalla on oikeus myöntää määrärahoja suos-
9117: tuntavaroista erityisiin menoihin, jolloin Hallitus on vel-
9118: vollinen joko hyväksymään juuri nämä menot tai jät-
9119: tämään kysymyksessä olevan määrärahan käyttämättä.
9120: ]_.~ausunnossaan paloviina-asiasta vuodelta 1912 Senaatti sitä
9121: vastoin oli sitä mieltä, että Eduskunnan päätös palo-
9122: viinaverosta ja sen käyttämisestä, kun sillä on asetuksen
9123: muoto, on Eduskunnan hyväksymässä sanamuodossa joko
9124: hyväksyttävä tai hyljätti1vä. Vuotta myöhemmin annetussa
9125: lausunnossaan Senaatti jälleen edustaa sellaista käsitystä,
9126: ettei tämä ole välttämätöntä, vieläpä sellaista, että Hallitus
9127: un oikeutettu käyttämään määrärahan, jonka Eduskunta on
9128: paloviinavaroista erityiseen tarpeeseen myöntänyt, toiseen
9129: tarkoitukseen. Mitä tulee Kenraalikuvernöörin kantaan vii-
9130: meksi mainitussa kysymyksessä, niin Kenraalikuvernööri
9131: edellä esitetyssä vuonna 1912 antamassaan lausunnossa täy-
9132: dellisesti yhtyi Senaatin ensiksimainitussa alistuksessa sekä
9133: Talousosaston varapuheenjohtajan yllämainitussa kirjeessä
9134: esitettyihin mielipiteisiin, lausuen, että Eduskunta, V. J :n
9135: 43 § :n mukaan osottaessaan suostuntavaroja määrättyi-
9136: hin tarkoituksiin, näissä rajoissa nauttii niin sanottua bud-
9137: jetin appropriatsioni-oikeutta 1 ), eikä tätä lausuntoa muuten-
9138:       1) Appropriatsioni-oikeudella ymmärretään kansaneduskunnan
9139: 
9140: oikeutta myöntää varoja määrättyihin tarkoituksiin. Varojen myön-
9141: tämiseen liittyvän appropriatsionimääräyksen nojalla hallitus on
9142: velvollinen tekemään kansaneduskunnalle tilin kannettujen varain
9143: käyttämisestä (Jellinek).
9144: 12                1914.- y. M.- Esitys N:o 5.
9145: 
9146: kaan voida käsittää toisin kuin, että Kenraalikuvernöörin
9147: mielestä Hallitus ei ole oikeutettu käyttämään Eduskunnan
9148: paloviinavaroista erityiseen tarkoitukseen osottamaa määrä-
9149: rahaa muuhun tarkoitukseen kuin tähän Eduskunnan päät-
9150: tämään. Vuotta myöhemmin Kenraalikuvernööri kuitenkin
9151: katsoi mahdolliseksi yhtyä sellaiseen Senaatin ehdotukseen
9152: näiden varojen käyttämisestä, jonka mukaan Hallitsijan tu-
9153: lisi määrätä 5,000,000 markkaa paloviinavaroja toiseen tar-
9154: koitukseen kuin mihin Eduskunta oli ne osottanut.
9155:      Sittemmin annettiin, toiselta puolen, ,avmollinen asetus
9156: siitä verosta, joka .paloviinan valmistamisesta Suomessa on
9157: suoriiettava ·vuonna 1914", toj,selta puolen ,paloviinaraho-
9158: jen budjetti vuodelle 1914". Nä:mä määräykset, jotka ovat
9159: julkaistuina Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoel-
9160: massa, ·ed>ellinen N :ossa 36 vuodelta 1913, jälkimäinen N :ossa
9161: 4 vuodelta 1914, ovat näin kuuluvat:
9162: 
9163: 
9164: 
9165: 
9166:                           ,Armollinen Asetus
9167: 
9168:      s i i t ä v e r o s t a, j o k a o n s u o r i t e t t a v a p a 1 o-
9169:            viinan valmistamisesta Suomessa
9170:                              v u o,n n a 1 9 14.
9171: 
9172:        Annettu Livadiassa 26 (13) p:nä joulukuuta 1913.
9173: 
9174:     Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Eduskunnan ala-
9175: maisesta esityksestä, Livadiassa ollessaan 13/26 p. joulukuuta
9176: 1913 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan Asetuksen siitä
9177: verosta, joka on suoritettava paloviinan valmistamisesta Suo-
9178: messa vuonna 1914.
9179:     V eroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
9180: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväke-
9181: vyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää
9182: viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan     15 as-     +
9183: teista Oelsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suorite-
9184: taan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lää-
9185: ninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kol-
9186:                           Paloviinavero.                            13
9187: 
9188: meltasadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä
9189: vielä on maksamatta.
9190: 
9191:                        Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
9192: 
9193: 
9194:                       ,Armossa vahvistettu.
9195:              Tsarskoje Selossa 31 p. joulukuuta 1913.
9196:                                 13 p. tammikuuta 1914.
9197: 
9198:                         }finisteri Valtiosihteeri W. Markoff.
9199: 
9200: 
9201:           Paloviinarahojen Budjetti vuodelle 1914.
9202:                              Tulot:
9203: 
9204: V eroa paloviinan valmistuksesta ....... . Smk. 11,000,000: -
9205: Veroa paloviinan anniskelusta ......... .           25,000:-
9206: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja de-
9207:    naturoimismaksuja ................ .             90,000:-
9208: Satunnaisia tuloja ................... .               100:-
9209:                                --------------------------
9210:                                     Summa Smk. 11,115,100: -
9211: 
9212:                              Menot:
9213: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
9214:    settavaa paloviinaveroa, arviolta . . . . . Smk.      1,500,000: -
9215: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
9216:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
9217:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
9218:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
9219:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
9220:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
9221:    arviolta .......................... .                  250,000:-
9222: Raittiustyön kannattamiseksi .......... .                 100,000:-
9223: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
9224:    gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
9225:    hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten                400,000:-
9226: Kulkulaitosrahastoon siirretään ylijäämä,
9227:    arviolta .......................... .                 8,865,100: -
9228:                                      Summa Smk. 11,115,100: -
9229:                        Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
9230: 14            1914.- V. M.- Esitys N:o o.
9231: 
9232:     Edellä on jo mainittu, että erinäiset niistäkin määräyk-
9233: sistä, jotka Hallitus on antanut Eduskunnan viime valtio-
9234: päivillä tekemäin muiden suostuntapäätösten johdosta, ovat
9235: ristiriidassa näiden päätösten kanssa.
9236:     Käsitellessään viime vuoden valtiopäivillä armollista esi-
9237: tystä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
9238: set valtion tulot eivät riitä, Eduskunta tuli siihen tulokseen,
9239: että sanotut tulot vuonna 1914 riittävät kaikkiin yleisen
9240: menoarvion piiriin luettuihin menoih1n ja ettei siis suostun-
9241: taa näihin tarkoituksiin tarvita. Alamaisessa vastauksessaan
9242: armolliseen esitykseen Eduskunta niinmuodoin ilmoitti päät-
9243: täneensä, muun muassa:
9244:      ,että, kun suostuntavaroja vuodeksi 1914 ei siis tarvita
9245: yleistä budjettijärjestelyä varten, leima- ja ma!llasjuoma-
9246: suostunta kannetaan sillä tavalla, kuin Eduskunnan kum-
9247: mastakin suostunnasta erikseen hyväksymässä asetuksessa
9248: on säädetty, ja näiden verojen tuottama tulo, sittenkuin siitä
9249: on vähennetty mallasjuomain valmistuksen tarkastuskustan-
9250: nukset sekä leimasuostunnan kannanto- ja tarkastuskustan-
9251: nukset, siirretään kulkulaitosrahastoon".
9252:      V aliakunta on pyytänyt ja saanut tiedokseen myös sen
9253: alamaisen lausunnon, jonka Senaatti on antanut tästä Edus-
9254: kunnan päätöksestä. Tässä yhteydessä Valiokunnan tulee
9255: kosketella tätä lausuntoa ainoastaan mikäli se koskee äsken
9256: esitettyä osaa Eduskunnan puheenaolevasta päätöksestä.
9257: Tässä suhteessa Senaatti lausunnossaan ilmoitti Eduskunnan
9258:  alamaisesta vastauksesta armolliseen esitykseen havain-
9259: neensa, että Eduskunta oli asiallisesti käsitellyt ja hyväk-
9260: synyt kaikki esityksessä suostuntarahaston budjettiin viedyt
9261:  määrärahat, kuitenkin tehden muutamia lisäyksiä kansan-
9262:  opetuksen määrärahoihin ja siirtäen raittiustyön. kannatta-
9263:  mismäärärahan paloviinavarojen budjettiin. Kun Eduskunta
9264:  samalla oli antanut suostumuksensa leima- ja mallasjuoma-
9265:  suostuntain edelleenkantamiseen, ehdolla että tulo niistä
9266:  menee suostuntarahastoon, siitä siirrettäväksi kulkulaitos-
9267:  rahastoon, niin Senaatti katsoi, että sanotut suostunnat olisi-
9268:  vat vahvistettavat ja kannettavat suostuntarahaston hyväksi,
9269:                         Paloviinavero.                            16
9270: 
9271: kuitenkin epäämällä niiden tulon siirtämisen kulkulaitos-
9272: raha;stoon. Siten saataisiin suostuntarahastoon summa, joka
9273: riittäisi ,välttämättömimpien suostuntara.haston kannetta-
9274: vaksi pantujen ja Eduslmnnan hyväksyrrnäin menojen suo-
9275: rittamiseen"; lisävarain osottamisesta taas olisi uusi armolli-
9276: nen esitY'S annettava Eduskunnalle 1914 vuoden valtio-
9277: päivillä.
9278:      Näiden perusteiden mukaan Senaatti oli laatinut ehdo-
9279: tuksen suostuntarahaston budjet-iksi vuodelle 1914. Tämä
9280: ehdot.us saavutti armoHisen vahvistuksen, jonka johdosta
9281: sitt•emmin Asetuslwkoelmassa, N:ossa 3 nyt kuluvaJta vuo-
9282: delta, julkaistiin seuraava avmollinen määräys:
9283: 
9284:                     ,Armossa vahvistettu.
9285:             Tsarskoje Selossa    31 p. joulukuuta 1913._
9286:                                 13 p. tammikuuta 1914.
9287: 
9288: 
9289:                        Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
9290:                                          '
9291:         Suostuotarahaston Budjetti vuodelle 1914.
9292:                            Tulot:
9293: Säästö 1913 vuoden päättyessä ......... . Smk.    60,000: -
9294: Kokonaistulo leimasuostunnasta ........ .      4,600,000:-
9295: Kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta .. .      3,030,000:-
9296: I{orkoja .............................. .          1,000:-
9297: Sekalaisia tuloja ...................... .           200:-
9298:                             --------------------------
9299:                                   Summa Smk. 7,691,200: -
9300: 
9301: 
9302:                                 Menot:
9303: Veronkanto- ja tarkastuskustannukset:
9304:     leimasuostunnasta . . . . . . . . 180,000: -
9305:     mallasjuomasuostunnasta . . 80,000:- Smk.              260,000:-
9306: Sekalaisia menoja ..................... .                     200:-
9307: Valtiopäiväkustannuksia ............... .                  700,000:-
9308: I-I. F. Antellin testamenttaamain kokoel-
9309:      main hoitoa varten ................. .                15,000:-
9310: 16             1914. -     V. M. -    Esitys N:o 6.
9311: 
9312: Määrärahoja kansanopetusta varten:
9313:   Kaupunkien kansakoululaitokselle (ar-
9314:       viomääräraha) .................. . Smk. 715,000:-
9315:   Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
9316:      tajiston palkkaamiseksi (arviomää-
9317:      räraha) ........................ .                   4,070,000: -
9318:   Maalaiskansakouluille, opettajain ja "
9319:       opettajattarien palkkaamiseksi mies-
9320:       ja naiskäsitöiden opettamista varten
9321:       (arviomääräraha) ............... .                    150,000:-
9322:   Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet- "
9323:      tajhlton palkankorotuksia (arviomää-
9324:      räraha) ........................ .                   1,210,000: -
9325:   Maalaiskansakoulujen varsinaisen opet- "
9326:      tajiston eläkkeiksi (arviomääräraha)                   200,000:-
9327:   Apumaksu kaupunkien kansakoulujen "
9328:      opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
9329:      raha) .......................... .                      55,000:-
9330:   Sairaiden     kansakoulunopettajain               ja
9331:      opettajattarien avustamiseksi ..... .                   20,000:-
9332:   Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Kei-
9333:      sarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa
9334:      kansakoulunopettajille ja -opettajat-
9335:      tarille (rajaton siirtomääräraha) ...                   25,000:-
9336:   Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlas-
9337:      tenkoulujen avustamiseksi (arvio-
9338:      määräraha) ..................... .                      61,000:-
9339:   Kansanopistojen avustamiseksi (rajaton "
9340:      siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . ,   210,000: -
9341:                                ------------~------~----
9342:                                     Summa Smk. 7,691,200: -
9343:                          Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
9344: 
9345:     Mitä itse leima- ja mallasjuomasuostunta-asetuksiin tulee,
9346: jotka, sittenkun ne olivat saaneet armollisen vahvistuksen,
9347: ovat noudatettaviksi ju.laistut, pitä rä;t ne yhtä Eduskun-
9348: nan hyväksymäin a:setusten kans,sa. Sitä vastoin armol-
9349: Esesti vahvistettu kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi
9350: 1914 poikkeaa Eduskunnan hyväksymästä, paitsi siinä, että
9351: valtionrautateiden kokonaistulo on otettu 1,000,000 markkaa
9352: suuremmaktsi kuin Eduskunta oli laskenut ja että määrä-
9353: raha Yliviesk.an-Iisalmen ratarakennukseen on rahaston
9354:                         Paloviinavero.
9355: 
9356: menoista poistettu, myös siinä, että, toiselta puolen, Edus-
9357: kunnan päättämää siirtoa mallasjuoma- ja leimasuostun-
9358: noista ei ole budjettiin otettu, toiselta puolen siirto kulku-
9359: laitosrahastoon paloviinavaroista on merkitty 5,000,000
9360: markkaa suuremmaksi kuin Eduskunta oli päättänyt.
9361: 
9362:     Siitä, mitä tässä on esitetty, käy ilmi, millä tavoin ja
9363: missä .suhteissa ne toimenpiteet, joihin Hallitus on ryhtynyt
9364: Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemäin paloviinaveroa
9365: sekä leima- ja mallas.iuomasuostuntaa koskevain päätösten
9366: johdosta, ovat ristiriidassa sanottujen päätösten kanssa.
9367:     Mitä ensinnäkin paloviinaveroon tulee, niin on siitä ve-
9368: rosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritet-
9369: tava vuonna 1914, annettu edellä esitetty armollinen asetus.
9370: Sen tarkastaminen osottaa, että se asiallisen sisällyksensä
9371: puolesta on yhtäpitävä Eduskunnan hyväksymän asetuksen
9372: 1 § :n kanssa, mutta että siitä kokonaan puuttuu viimemai-
9373: nitussa olevan 2 § :n sisällys. Näin ollen, kun asetuksen joh-
9374: dannossa sanotaan, että asetus on vahvistettu ,Suomen Edus-
9375: kunnan ala:maisesta esityksestä", ei tämä ole totuuden
9376: mukaista. Sillä Eduskunta ei ollut hyväksynyt sellaista
9377: asetusta, vaan toisen, joka paloviinaveron määrää kos-
9378: kevain säännösten ohella sisälsi myöskin määräyksiä tä-
9379: män veron tulon käyttämisestä. Armollisesti vahvistettu
9380: Paloviinarahojen Budjetti taas, joka vastaa Eduskunnan hy-
9381: väksymän asetusehdotuksen 2 § :ää, poikkeaa sekä kokoon-
9382: panaltaan ja muodoltaan että sisällykseltään Eduskunnan
9383: päättämistä vastaavista säännöksistä. Sen sijaan, että viime-
9384: mainittuihin oli otettu ainoastaan ne menot, jotka kysymyk-
9385: sessä olevilla varoilla oli suoritettava ja määrätty tarkastus-
9386: y. m. kustannuksiin 250,000 markkaa, raittiustyön ilmnnatta-
9387: miseksi 100,000 markkaa, maan kaikille kunnille jaettavaksi
9388: kuten ennen 400,000 markkaa sekä sen ohella maalaiskun-
9389: nille 5,000,000 markkaa, ynnä mitä tiilmän lisä:ksi kertyisi
9390: kulkulaitosrahastoon siirrettäväksi, asetuskokoelmassa jul-
9391: kaistu budjetti, jolla ei ole asetuksen muotoa, sisältää yleis-
9392: katsauksen sekä tuloista että menoista, ja on siitä viimemai-
9393:                                                          2
9394: 18            1914.- Y. ll.- Esitys N:o o.
9395: 
9396: nittujen joukosta jätetty pois mainittu 5,000,000 markan
9397: määräraha maalaiskunnille, samalla kun tämäkin erä on
9398: määrätty siirrettäväksi kulkulaitosrahastoon.
9399:     ~Etä sitten tulee leima- ja mallasjuomasuostuntoihin,
9400: oli Eduskunta, kuteJl edellä on esitetty, viime vuoden val-
9401: tiopäivillä owttanut niid€n tulon nimenomaan määrät-
9402: tyyn tarkoitukseen, nimittäin kulkulaitosrahastoon siirret-
9403: täväksi, eikä yleensä valtiotarkoituksiin. Sitä vastoin Hal-
9404: litus on määrännyt näistä suostunnoista kertyvän tulon käy-
9405: tettäväksi erinäisten yleisten menojen peittämiseen, joiden
9406: suorittamiseen suostuntavaroilla Eduskunta ei ollut antanut
9407: snostumustaan, vaan päinvastoin sen kieltänyt, havaittuansa
9408: että valtion vakinaise1 tulot olivat näihin tarlwituksiin riit-
9409: tävät.
9410: 
9411:     Mitä Hallitus näin muodoin on tehnyt, on jyrkässä risti-
9412: riidassa perustuslakien ja Eduskunnalle niiden mukaan kuu-
9413: luvan oikeuden kanssa.
9414:     Ikivanhoista ajoista on Suomessa ollut lakina, ettei Hal-
9415: litsija ole oikeutettu ilman kansan edustajain suostumusta
9416: määräämään uusia veroja eikä muita suorituksia kansa11
9417: maksettaviksi. Tämä periaate, joka tavataan jo 1442 vuo-
9418: den Maanlaissa (Kuninkaan kaari IV, 6), on lausuttuna
9419: Hallitusmuodon 45 § :ssä ja Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5
9420: kohdassa. Näiden pevustuslainsäännösten sekä V . •T:n 43 § :n
9421: mukaan on ylimääräisten verojen eli suostuntain myöntämi-
9422: nen Eduskunnan asiana, jonka tulee tutkia missä määrin
9423: valtion vakinaiset varat eivät riitä yleisiin menoihin ja jolla
9424: on oikeus 'harkintansa mukaan m;y~ntää tai kieltää suos-
9425: tuntav'Croja. Tähän Eduskunnan oikeuteen kuuluu valta
9426: myöntää ,snostuntaveroja tai määrärahoja suostuntavaroista
9427: sekä yleensä valtiotarpeen täyttämiseen että erityisiin tar-
9428: koituksiin. Tämä käy ilmi, muun muassa, Valtiopäiväjär-
9429: jestyksen 43 §:n säännöksistä, joiden mukaan vaHiovarain-
9430: Yaliokunnan tulee osittain ,ehdottaa, miten varoja menojen
9431: suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat
9432: 11ivät riitä," osittain tarkastaa .ia ,lausua mielensä siitä, mi-
9433:                        Paloviinavero.                       19
9434: 
9435: ten eduskunnan erityisiin tarkoituksiin myöntämiä määrä-
9436: rahoja on käytetty". Tässä yhteydessä, jossa kysymys ei
9437: ole edellisen perustuslainsäännöksen mukaan tehdyistä Edus-
9438: kunnan päätöksistä, Valiokunnalla ei ole aihetta enempää
9439: kosketella tästä säännöksestä Eduskunnalle johtuvaa oi-
9440: keutta. }!itä tulee jäilkimäiseen, V .•J :n 43 §:n 1 momen-
9441: tissa olevaan säännökseen, niin se tietää, että Eduskunta on
9442: oikeutettu, mikäli niin katsoo tarpeelliseksi, määräämään ne
9443: tarkoitukset, joihin suostuntaa on käytettävä. Tästä seuraa,
9444: että Hallitus voi käyttää tai määrätä suosiuntaveroja ja
9445: -varoja käytettäviksi ainoastaan niihin tarkoituksiin, joihin
9446: Eduskunta on ne osottanut eikä mihinkään muihin, eikä
9447: enempää kuin Eduskunta on kaikkiaan ja kuhunkin
9448: tarkoitukseen eriksensä m;yöntänyt.
9449: 
9450:     Päättäen siitä, mitä esitetään Senaatin edelläkerrotussa
9451: alamaisessa lausunnossa Eduskunnan a.lamaisesta vastauk-
9452: sesta viime vuoden valtiopäivil.le annettuun armolliseen esi-
9453: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joilh.in vaki-
9454: naiset valtion tulot eivät riitä, Senaatti on sitä mieltä, että
9455: silloinkin kun ja huolimatta siitä että Eduskunta, kuten viime
9456: vuoden valtiopäivillä tapahtui, on osottanut suostunnat eri-
9457: tyisiin määrää.miinsä tarkoituksiin, Hallitus olisi oikeutettu
9458: määräämään nämä verot ja varat jokaiseen tarkoitukseen,
9459: joka vain on sitä laatua, ettei Eduskunta ole evännyt valtio-
9460: varojen käyttämistä siihen. On kuitenkin ilmeistä, että täl-
9461: lainen käsitys, joka, jos se olisi oikea, tekisi kokonaan tyh-
9462: jäksi EduskunnaLle kuuluvan oikeuden määrätä ne erityiset
9463: tarkoitukset, joihin myönnetty suostunta on käytettävä, on
9464: täydellisesti mielivaltainen ja selvässä ristiriidassa muun
9465: muassa V. J:n 43 §:n 1 momentissa olevan edellämainitun
9466: säännöksen kanssa.
9467:      Päätöksensä suosiuntaveron kantamisesta saattaa Edus-
9468: kunta, niinkuin paloviinaveroon nähden on tapahtunut vuo-
9469: desta 1894 ja mallas-, leima- ja pelikorttisuostuntoihin näh-
9470: den jo aikaisemmin, 1mkea, suostunta-asetuksen muotoon. Nä-
9471: mä asetukset ovat sisältäneet, paitsi päätöstä veron suuruu-
9472: 20            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
9473: 
9474: desta, määräyksiä sen kantamisesta viranomaisten noudatet-
9475: tavaksi, sekä mitä paloviinaveroon tulee, määräyksiä veron
9476: käyttämisestä, ja toisinaan on näihin asetuksiin myös sisälly-
9477: tetty säännöksiä, joiden tarkoitus on ollut turvata myönnet-
9478: tyjen suostuntavarojen lainmukaista käyttämistä.
9479:     V altiopäiväin päätökset suostuntain kantamisesta eivät
9480: välttämättä kaipaa Hallitsijan vahvistamista. 1futta hyväk-
9481: syessään suostuntaverot asetuksen muodossa ja täten sito-
9482: malla päätöksen veron suorittamisesta erottamattomasti mää-
9483: räyksiin m. m. niiden kantamisen järjestyksestä viranomais-
9484: ten noudatettavaksi j.a niiden käyttämisestä, ovat Valtiopäi-
9485: vät samalla alistaneet Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkitta-
9486: vaksi ja vahvistettavaksi hyväksymänsä asetusehdotuksen
9487: yhtenä kokonaisuutena. Tällainen suostuntaveroa koskeva
9488: aset:.:sehdotus <m, sovelluttamalla valtiopäiväjärjestyksen 75
9489: § :n 1 mom. säännöstä, joka koskee sellaista lakia, johon vaa-
9490: ditaan Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan yhtäpi-
9491: tävä päätös, joko muuttamatta vahvistettava tai on se rauen·
9492: nut. V altiopäiväin asetusmuotoon pukemat suostuntapää-
9493: tökset onkin Hallitsija tähän asti poikkeuksetta muuttamat-
9494: tomina vahvistanut ja Hallitus ne sellaisenaan täytäntöön
9495: pannut.
9496:     Kun siis Hallitus on edelläkerrotulla tavalla menetellyt
9497: Eduskunnan paloviinaveron suorittamisesta vuonna 1914 hy-
9498: väksymän asetusehdotuksen suhteen, on se myöskin kuulu-
9499: mattomaHa tavalla loukannut valtiopäiväjärjestyksen ni-
9500: menomaista ja selvää määräystä.
9501:     Mitä tässä on sanottu Eduskunnalle kuuluvasta oikeu-
9502: desta, koskee erotuksetta kaikenlaatuisia suostuntaveroja
9503: ja määrärahoja niistä, myöskin paloviinaveroa ja sen
9504: tuottamaa tuloa. Senaatin alamaisessa lausunnossa Edus-
9505: kunnan alamaisesta vastauksesta viime valtiopäiviUe an-
9506: nettuihin paloviinaveroa koskeviin armollisiin esityksiin
9507: puhutaan paloviinaveron määrää koskevasta Eduskunnan
9508: päätöksestä Eduskunnan tekemänä Bhdotuksena. Puheena-
9509: oleva päätös ·ei kuitenkaan, kuten edellisessä on oso-
9510: tettu, ole luonteeltaan ehdotus, vaan sitova .ia lopullinen
9511:                        Paloviinavero.                      21
9512: 
9513: päätös siitä verosta, joka on paloviinan valmistamisesta
9514: Suomessa suoritettava. Hallitus ei näin muodoin ole oikeu-
9515: tettu tästä asiasta antamaan muita määräyksiä kuin sem-
9516: moisia, jotka Eduskunta on hyväksynyt. Niinikään on palo-
9517: viinaveronkin suhteen voimassa, että Eduskunnan asiana
9518: on määrätä veron tulon käyttämisestä, eikä Hallituksella iOle
9519: oikeutta tästäkään antaa määräyksiä, jotka ovat vasten mitä
9520: Eduskun ta siitä on päättän;vt.
9521:         1
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526:      Tässä esitettyä Eduskunnan oikeutta ei tätä ennen mil-
9527: loinkalan ole pantu riidan alaiseksi. Sen vakavan ristirii-
9528: dan vallitessa, joka viimeksi kuluneina vuosina on syntynyt
9529: Hallituksen ja Eduskunnan välille, Hallitus tosin on erinäi-
9530: sissä tärkeissä kohdin kieltäny,t ja loukannut sitäkin oi-
9531: keutta, mikä Eduskunnalle perustuslakien mukaan kuuluu
9532: valtion raha-asiain alalla, ja on Valiokunta toisessa yhtey-
9533: ::lessä käsittelevä tätä Hallituksen menettelyä. Mutta edellä-
9534: kerrotuilla toimenpiteillä, j,oihin HaUitus on ryhtynyt Edus-
9535: kunnan viime vuoden valtiopäivillä tekemäin suostuntapää-
9536: tösten johd,osta, Hallitus on menetellyt tavalla, joka loukkaa
9537: puheenaolevaa vuosisatuin katkeamattoman käytännön va:h-
9538: vistamaa, riidattomasti Eduskunnalle kuuluvaa suostun ta-
9539: oikeutta, kun se on määrännyt paloviina- ja muita suostunta-
9540: varoja käytettävaksi toisiin tarkoituksiin kuin mihin Edus-
9541: kunta oli ne myöntän;yi.
9542: 
9543:     Edellä esitetyn lisäksi V aliakunta katsoo tarpeelliseksi
9544: tässä puheena olevista Hallituksen määräyksistä lausua:
9545:     että kun 26 päivänä joulukuuta 1913 ,annettu armollinen
9546: asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
9547: tamisesta Suomessa 1914, ei ole yhtäpitävä Eduskunnan hy-
9548: väksymän asetuksen kanssa, on se lainvastainen, eikä HaJli-
9549: tus ole ollut. oikeutettu määräämään puheenalaista veroa
9550: nyt kuluvalta vuodelta kannettavaksi, vaan olisi Hallituksen
9551: pitänyt, jos se ei katsonut voivansa vahvistaa Eduskunnan
9552: hyväksymää asetusta, antaa Eduskunnalle uusi esitys
9553: asiasta, sekä
9554: 22            1914. -V. M. -Esitys N:o 5.
9555: 
9556:    että niin hyvin 13 päivänä tammikuuta 1914 armollisesti
9557: vahvistettu Paloviinarahojen Budjetti vuodelle 1914 kuin
9558: myös samana päivänä armolEsesti vahvistettu Suostuntara-
9559: haston Budjetti vuodelle 1914 sekä niinikään 13 päivänä
9560: tammikuuta 1914 armollisesti vahvistettu Kullmlaitosrahas-
9561: ton Budjetti vuodeksi 1914, edellä esitetyistä syistä, ovat
9562: 11erustuslainvastaiset.
9563: 
9564:      Nämä Eduskunnan oikeutta loukkaavat toimenpiteet
9565: ovat syntyneet sen kautta, että Hallitsijan neuvonan-
9566: tajat, unhoittaen perustus'laissa säädetyn velvollisuutensa,
9567: ovat antaneet Keisarilie ja Suuriruhtinaalle lainvastaisia
9568: neuvoja, ja osottavat edellä kerrotut tosiasiat, miten tarpeen
9569: Yaatimaa olisi ollut, että Valtiopäiväjärjestyksen 33 ja 40
9570: § :ssä edellytetty Hallituksen jäsenten vastuunalaisuus vir-
9571: katointensa laillisuudesta olisi erityisen lainsäädännön
9572: kautta toteutettu. Edellä esitettyä maan Hallituksen jäsen-
9573: ten menettelyä vastaan asiassa, jossa lain säännökset ovat
9574: nimenomaiset ja selvät, täytyy Eduskunnan, V alinkunnan
9575: mielestä, vedota Hallitsijaan. Ja kun Eduskunnan velvolli-
9576: suus on valvoa, ettei Suomen kansan ikivanhaa kallisarvoista
9577: suostuntaoikeutta syrjäytetä, saa Valiokunta kunnioittaen
9578: ehdottaa, että Eduskunta, alamaisessa kirjelmässä Keisa-
9579: rilliselle Majesteetille esittäen mitä edellä kerrotulla tavalla
9580: on vastoin Eduskunnan perustuslainmukaista suostunta-
9581: oikeutta tapahtunut, alamaisesti anoisi:
9582: 
9583:                että Keism·illinen Majesteetti suvaitsisi m·mol-
9584:             lisesti käskeä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimen-
9585:             piteisiin, jotta kysymyksessä olevat perustus-
9586:             lainvastaiset määräykset kumotaan ja Eduskun-
9587:             nalle kuuluva suostuntaoikeus pidetään loukkaa-
9588:             mattomana.
9589:      Helsingissä, 14 päivänä huhtikuuta 1914.
9590:                        Paloviina vero.                   ?3
9591: 
9592:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
9593: sten sekä jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling, Holsti, Kal-
9594: lio (osittain), Komu, Lahdensuo, Letonmäki, I.indström
9595: (osittain), Paasonen, Pennanen, Peurakoski, Railo, Sillan-
9596: pää, Törngren, Viljanen ja Virkkunen, A. H., ynnä osittain
9597: varajäsenet HäkkinPn, Ikonen, Jalonen, Kilpeläinen, Paavo·
9598: laineu, I>aronen ja Saari.
9599: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
9600:           1914.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 5.
9601: 
9602: 
9603: 
9604: 
9605:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
9606:            n e n k i r j e 1 mä armollisen esityksen joh-
9607:            dosta siitä verosta, joka paloviinan valmista-
9608:            misesta Suomessa on suoritettava vuonna 1915.
9609: 
9610: 
9611: 
9612: 
9613:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
9614:               ja Suuriruhtinas 1
9615: 
9616: 
9617: 
9618: 
9619:     Käsitellessään Eduskunnalle annettua armollista esi-
9620: tystä N: o 5 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
9621: Suomessa on suoritettava vuonna 1915, Eduskunta ei
9622: 2          1914. -   Edusk. kirj. -   Esitys N :o 5.
9623: 
9624: ole voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen seikkaan,
9625: että Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä hyväksymä
9626: asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
9627: tamisesta Suomessa, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
9628: 1914, ei ole saanut vahvistusta, kuten armollisessa esitykses-
9629: säkin on ilmoitettu, ja että Hallitus niin hyvin tästä asiasta
9630: kuin leima- ja mallasjuomasuostuntain tuottaman tulon käyt-
9631: tämisestä vuonna 1914 on antanut määräyksiä, jotka ovat
9632: ristiriidassa sen kanssa, mitä Eduskunta oli päättänyt. Mitä
9633: täten on tapahtunut, on sitä laatua, että Eduskunta on pitä-
9634: nyt tarpeellisena Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne eri-
9635: tyisesti esittää seuraavaa.
9636: 
9637:      Vuoden 1891 valtiopäivillä V altiosäädyt hyväksyivät
9638: vielä nykyään voimassa olevan asetuksen 9 päivältä kesä-
9639: kuuta 1892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta. Ase-
9640: tuksen 1 § :n 1 momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan
9641: paloviinan valmistamisesta on maksettava veroa. Veron suu-
9642: ruudesta säädettiin asetuksen 13 § :ssä erittäin, ja asetuksen
9643: 74 § :n mukaan piti tämän säännöksen olla voimassa ainoas-
9644: taan seuraavan kolmivuotisen varainhoitokauden ajan eli
9645: 1894 vuoden loppuun.
9646:      Tämän jälkeen annettiin V altiosäädyille, kun ne vuonna
9647: 1894 seuraavan· kerran kokoontuivat, armollinen esitys, joka
9648: sisälsi ehdotuksen asetukseksi ,siitä verosta, joka paloviinan
9649: valmistuksesta Suomessa on suoritettava, sekä paloviinaveron
9650: käyttämisestä ja jakamisesta vuosina 1895-1897", ja sa-
9651: manlaisen esityksen on Eduskunta sitten saanut kaikilla
9652: varsinaisilla valtiopäivillä vuoteen 1913 asti. Alkaen 1894
9653: vuoden valtiopäiviltä on tämän mukaisesti paloviinaveron
9654: suuruudesta sekä paloviinavarojen käyttämisestä säädetty
9655: samassa armollisessa asetuksessa.
9656:      Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi asetuk-
9657: sen, joka niin hyvin paloviinaveron suuruuteen kuin tästä
9658: verosta saatavan tulon käyttämiseen nähden poikkesi armol-
9659: li:sessa esityksessä ehdotetusta,
9660:                        Paloviinavero.                       3
9661: 
9662:     Eduskunnan päätöksestä antam!lls,saan alamaisessa lau-
9663: sunnossa Keisarillinen Suomen Senaatti teki erinäisiä muis-
9664: tutuksia tätä päätöstä vastaan sekä veron suuruuteen että
9665: erinäisiin paloviinavaroista suoritettaviin määrärahoihin
9666: nähden. Koska Eduskunnan päätöksellä oli asetuksen muoto,
9667: jdka Eduskunnan hyväksymässä sanamuodossa ainoastaan
9668: voidaan joko hyväksyä tai hyljätä, tiesi se Eduskunnan te-
9669: kemä armollisesta esityksestä poikkeava päätös, että palo-
9670: viinavaroista vuonna 1913 oli menevä maalaiskunnille ja
9671: kansanopistoille yhteensä 2,600,000 markkaa, Senaatin mie-
9672: lestä huomattavaa rajoitusta Hallitsijan perustuslainmukai-
9673: seen oikeuteen esteettömästi harkita sekä hyväksyä tai hyl-
9674: jätä menoarvion kukin yksityinen erä, Hallitus kun Edus-
9675: kunnan näin menetellessä pakotetaan, jotta ei tarvittaisi hyl-
9676: jätä välttämätöntä suostunta;a, hyväksymään kaikki Edus-
9677: kunnan täten asetusmuodossa 'Päättämät menot. Kun kui-
9678: tenkin Eduskunnan päätös, esitetystä syystä, oli Eduskunnan
9679: hyväksymässä sanamuodossa joko hyväksyttävä tai hyljät-
9680: tävä, niin Senaatti, niiden tuhoisain seurausten välttämi-
9681: seksi, jotka hylkääminen tuottaisi, piti velvollisuutenaan
9682: ehdottaa, että Eduskunnan hyväksymä asetusehdotus armol-
9683: lisesti vahvistettaisiin. Kuitenkin Senaatti katsoi asiakseen
9684: samalla ilmoittaa, että Senaatti aikoi, laatiessaan alamaisen
9685: ehdotuksen 1913 vuoden valtiopäiville annettavaksi armoUi-
9686: seksi esitykseksi paloviinaverosta, Keisarillisen Majesteetin
9687: harkintaan alistaa, eikö Eduskunnalle olisi. huomautettava
9688: sen edellä mainitusta, Senaatin mielestä väärästä menette-
9689: lystä, sekä mahdollisesti ilmoitettava, ettei Hallitus voisi
9690: vastaisuudessa suostua sellaiseen sekaantumiseen Hallitsijan
9691: oikeuksiin.
9692:     Tähän Senaatin lausuntoon Kenraalikuvernööri ei yhty-
9693: nyt vaan Ministerivaltiosihteerille osotetussa kirjelmässä
9694: ilmoitti ·olevansa sitä mielipidettä, että jos kohta Edus-
9695: kunnan päätös samoin kuin armollinen esitys paloviina-
9696: verosta ja siitä saatavan tulon käyttämisestä oli tehty
9697: asetusehdotuksen muotoon, tämä seikka ei, kuten Senaatti
9698: puolestaan oli katsonut, velvoittanut Hallitsijaa joko muutta-
9699: 4          1914. -   Edusk. kirj. -   Esitys N :o 5.
9700: 
9701: matta hyväksymään koko Eduskunnan päätöstä, siis myös
9702: siihen sisältyviä määrärahoja, tai kokonaan hylkäämään sitä.
9703: Että Eduskunnan määrärahapäätökset, mikäli ne koskivat
9704: paloviinaveron tuottaman tulon käyttämistä, esiintyivät ase-
9705: tusehdotuksena, oli Kenraalikuvernöörin mielestä pelkkä
9706: muotoseikka, jolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä; se ei voi-
9707: nut muuttaa sitä periaatetta, että Hallitus, kun on määrät-
9708: tävä paloviinaverosta saatavan tulon käyttämisestä, on oi-
9709: keutettu vahvistamaan tai hylkäämään Eduskunnan päättä-
9710: män jokaisen yksityisen menon, jos vain Hallitus ei määrää
9711: näitä varoja käytettäväksi enempää kuinEduskunta on myön-
9712: tänyt eikä muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin Eduskun-
9713: ta on antanut suostumuksensa. Kenraalikuvernöörin mielestä
9714: ei voitu sanoa Eduskunnan puheena olevalla päätöksellään
9715: kieltäneen tai koettaneen riistää tätä Hallitsijan oikeutta,
9716: eikä Eduskunnalle siis voitu tässä asiassa panna mitään viak-
9717: si, joten ei myöskään olisi syytä antaa Eduskunnalle armol-
9718: lista moitetta. Edellä esitetyn mukaisesti Kenraalikuvernöö-
9719:  ri katsoi Hallituksen voivan supistaa niitä määrärahoja, joita
9720: Eduskunta oli päättänyt paloviinavaroista vuonna 1913 an-
9721: nettavaksi erinäisiin tarkoituksiin, ja tekikin Kenraaliku-
9722: vernööri sitä varten ehdotuksen. Niinikään Kenraalikuver-
9723: nööri ehdotti, että Senaatille annettaisiin armollinen käsky
9724: menetellä siten, että vastedes Eduskunnalle annettaisiin
9725: armollinen esitys siitä verosta, joka paloviinan valmista-
9726: misesta olisi suoritettava, mikä esitys sisältäisi ehdotuksen
9727: armolliseksi asetukseksi asiasta, sekä erityinen armollinen
9728:  esitys paloviinavarojen käyttämisestä, JOssa asetuksen
9729:  muotoa ei olisi käytettävä.
9730:      Eduskunnan hyväksymä asetus paloviinaverosta ja sen
9731:  käyttämisestä sai sitten armollisen vahvistuksen, minkä
9732:  ohessa 'reidän Keisarillinen Majesteettinne 30 päivänä joulu-
9733:  kuuta 1912 'Suvaitsi antaa Senaatille sen annollisen käskyn,
9734:  joka on esitetty Eduskunnalle näillä valtiopäivillä 'annetussa
9735:  armollisessa esityksessä N :o 5.
9736:      Tämän käskyn mukaisesti annettiin vuod~en 1913 valtio-
9737:  päiville kaksi eri armollista esitystä paloviinaverosta: toinen
9738:                        Palovii.navero.                      5
9739: 
9740: ,siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
9741: on suoritettava vuonna 1914", ja toinen ,paloviinavarojen
9742: käyttämisestä vuonna 1914". Näistä edellinen sisälsi ehdo-
9743: tuksen armolliseksi asetukseksi paloviinaveron suuruudesta,
9744: jälkimäinen ehdotuksen paloviinavarojen budjetiksi.
9745:     Tätä kahtiajakoa, joka tietää huomattavaa muutosta Hal-
9746: lituksen omasta alotteesta syntyneeseen, kahden vuosikym-
9747: menen aikana yhtämittaa noudatettuun menettelyyn, ei ole
9748: millään tavoin perusteltu armollisessa esityksessä eikä niissä
9749: asiakirjoissa, jotka ovat syntyneet edellä mainittuja armol-
9750: lisia esityksiä Senaatissa valmistettaessa. Tämä on sitä
9751:  oudompaa, kun puheena olevaan menettelykysymykseen, ku-
9752:  ten edellä esitetystä käy ilmi, Hallituksessa pantiin mitä
9753:  suurin merkitys.
9754:     Eduskunta ei katsonut olevan syytä suostua Hallituksen
9755:  ehdottamaan kahtiajakoon. Alamaisessa vastauksessaan
9756:  mainittuihin armollisiin esityksiin Eduskunta asiasta lausui:
9757:  ,Eduskunnan V,altiovarainvaliokunnan käytettävinä olleista
9758:  asiakirjoista ei käy selville, minkä vuoksi Hallitus tällä
9759:  kertaa on poikennut ennen nouda,tetusta menettely~Stä, eikä
9760:  Eduskunta ole huomannut siihen olevan pätevää syytä.
9761:  Eduskunnan päätökset ovat yhtä ratkaisevia ja sitovia sekä
9762:  paloviinan valmistamisesta suoritettavaan veroon että 'Sen
9763:  käyttämiseen nähden, kokonaan riippumatta siitä, yhdiste-
9764:  täänkö ne tähänastisen menettelyn mukaisesti samaan ase-
9765:  tukseen vai erotetaanko paloviinavarojen käyttöä koske-
9766:  vat säännökset verotusasetuk,sesta eriHeen. Eduskunta on
9767:  kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisempana käsitellä yh-
9768:  dessä molemmat puheena,laiset esitykset".
9769:      Armollisten esitysten johdosta Eduskunta hyväksyi näin
9770:   kuuluvan asetusehdotuksen:
9771: 6            1914. -     Edusk. kirj. -       Esitys N :o 5.
9772: 
9773:                                  ,Asetus
9774:     s i i t ä v e r o s t a, j o k a o n s u o r i t e t t a v a p a 1 o-
9775:     v i i n a n v a l m i s t a m i s e s t a S u o m e s s a, s e k ä
9776:     t ä m ä n v e r o n k ä y t t ä m i s e s t ä v u o n n a 1 9 1 4.
9777: 
9778:                                 1 §.
9779:     Veroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
9780: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväkevyyt-
9781: tä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisi-
9782: kymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan              +
9783:                                                       15 asteista
9784: Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko
9785: valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahas-
9786: toon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
9787: litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä vielä on mak-
9788: samatta.
9789: 
9790:                                         2 §.
9791:    Paloviinavero on vuonna 1914 käytettävä:
9792: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
9793:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
9794:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
9795:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
9796:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
9797:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
9798:    arviolta ........................... . Smk. 250,000:-
9799: Raittiustyön kannattamiseksi ........... .                        100,000:-
9800: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille "
9801:    kirjoitetun väkiluvun mukaan hyödylli-
9802:    siä kunnallisia tarpeita varten ....... .                      400,000:-
9803: Maalaiskunnille samain perusteiden mukaan
9804:    jaettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,000,000:-
9805:                                    ----------------~--~----
9806:                                           Yhteensä Smk. 5,750,000:-
9807: 
9808:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, menee
9809: kulkulai tosrahastoon".
9810: 
9811: 
9812:    Valtiovarainvaliokunta näillä valtiopäivillä on pyyn-
9813: nöstään saanut tiedoksensa sen alamaisen lausunnon, jonka
9814: Senaatti antoi tästä Eduskunnan päätöksestä. Tässä yh-
9815: teydessä Eduskunnalla ei ole syytä kosketella mitä Se-
9816:                         Paloviinavero.                        7
9817: 
9818: naatti lausunnossaan muistutti Eduskunnan päättämää
9819: paloviinaveron määrää vastaan, semminkään kun Se-
9820: naatti katsoi voivansa, jotta vältettäisiin jo olevan budjetti-
9821: riidan kärjistäminen, ,puoltaa veron ottamista Eduskunnan
9822: ehdottamaan määrään". Mitä tulee kysymykseen paloviina-
9823: veron tuottaman tulon käyttämisestä, :piti Senaatti tarpeelli-
9824: sena ottaa erityisesti käs.itteltäväksi sitä seikkaa, että Edus-
9825: kunta, vaikka Eduskunnalle oli annettu erityinen armollinen
9826: esitys asiasta, kuitenkin oli yhdistänyt tämän kysymyksen
9827: sen kanssa, joka koski suoritettavaa veroa, ja :puolestaan hy-
9828: väksynyt yhteisen asetusehdotuksen, jossa ei ainoastaan ollut
9829: määrätty veroa vaan myös oli säädetty, mihin tarkoituksiin
9830: verovarat olivat käytettävät. Tämän johdosta Senaatti viit-
9831: tasi niin hyvin siihen lausuntoon, minkä Senaatti oli an-
9832: tanut Eduskunnan alamaisesta vastauksesta 1912 vuo-
9833: den valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen palo-
9834: viinaverosta ja sen käyttämisestä, jossa lausunnossa Edus-
9835: kunnan puheena olevan menettelyn hankaluus ja mah-
9836: dottomuus jo oli yksityiskohtaisesti tarkastettu, kuin myös
9837: edellä mainittuun 30 päivänä joulukuuta 1912 annettuun
9838: armolliseen käskyyn. Siihen katsoen ei Senaatin mielestä
9839: tätä nykyä voinut ollenkaan tulla kysymykseen hyväk-
9840: syä Eduskunnan menettelyä, jonka mukaan paloviina-
9841: verosta olisi annettava yksi yhteinen asetus. Edellä <?si-
9842: tettyjen näkökohtain ja yllä mainitun armollisen mää-
9843: räyksen johdosta Senaatti oli pitänyt tarpeellisena erottaa
9844: erityiseksi budjetiksi säännökset paloviinavarojen käyttämi-
9845: sestä, jonka tähden Senaatti katsoi mahdottomaksi hyväksyä
9846: Eduskunnan päätöstä 5,000,000 markan osottamisesta maa-
9847: laiskunnille, nämä varat kun olisivat välttämättömät kulku-
9848: laitosrahaston tuloarvion järjestämiseen; ja alisti Senaatti
9849: samalla tämän budjetin Teidän Keisarillisen Majesteettinne
9850: armolEsesti harkittavaksi. Se seikka, että Eduskunta oli
9851: laatinut i)aloviinav.arojen käyttämiseen antamansa suostu-
9852: muksen asetusehdotuksen muotoon, ei suinkaan veivoittaisi
9853: vahvistamaan Eduskunnan päätöstä juuri siinä ulko-
9854: 8          1914. -   Edusk. kirj. -   Esitys N :o 5.
9855: 
9856: naisessa muodossa, jonka Eduskunta, Senaatin mielestä
9857: oikeudetta, oli sille valinnut, koska ei ollut epäilyksen
9858: alaista, että Eduskunnan rahallisista asioista tekemät pää-
9859: tökset, jotka eivät sisällä yleisiä oikeussääntöjä, kuuluvat
9860: siihen valtiopäiväpäätösten luokkaan, josta eivät ole voimassa
9861: Valtiopäiväjärjestyksen 75 § :n ensimäisen, vaan sen toisen
9862: momentin säännökset. Mitä tuli suoritettavaan veroon,
9863: oli Senaatti siitä laatinut ehdotuksen armolliseksi ase-
9864: tukseksi, jonka Senaatti ilmoitti pitävän tarkoin yhtä Edus-
9865: kunnan asiasta tekemän päätöksen kanssa ja jolle Senaatti
9866: samalla anoi armollista hyväksymistä. Julkisuudessa on
9867: ilmoitettu, että maan Kenraalikuvernööri oli yhtynyt tähän
9868: Senaatin lausuntoon.
9869:     Eduskunta ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen
9870: ristiriitaisuuteen, joka tulee ilmi niin hyvin Senaatin kuin
9871: Kenraalikuvernöörin eri tilaisuuksissa antamissa lausun-
9872: noissa paloviina-asiasta. Kenraalikuvernöörin edellä maini-
9873: tussa, tätä asiaa koskevassa kirjelmässä esitetään otteita
9874: eräästä Senaatin alamaisesta alistuksesta 8 päivältä jou-
9875: lukuuta 1911 ja eräästä Senaatin Talousosaston vara-
9876: puheenjohtajan kirjeestä maan Kenraalikuvernöörille 23
9877: päivältä heinäkuuta 1910. Näiden otteiden mukaan Senaatti
9878: mainitussa alistuksessa on mielipiteenään lausunut, että pe-
9879: rustuslakien mukaan ainoastaan lakisäännökset ovat sen
9880: määräyksen alaiset, jonka mukaan Hallitsija voipi vahvistaa
9881: ne ainoastaan siinä muodossa, jossa Eduskunta on ne hy-
9882: väksynyt, ja että Eduskunnan raha-asialliset päätökset ovat
9883: Hallitusta veivoittavia ainoastaan sikäli, ettei Hallitus voi
9884: käyttää suostuntavaroja enempää kuin Eduskunta on osot-
9885: tanut eikä tarkoituksiin, joita Eduskunta ei ole hy-
9886: väksynyt. Tätä mielipidettä perusteltiin yksityiskohtai-
9887: sesti myös mainitussa Senaatin Talousosaston varapu-
9888: heenjohtajan kirjeessä, samalla kun siinä osotettiin, että
9889: Eduskunnalla on oikeus myöntää määrärahoja suos-
9890: tuntavaroista erityisiin menoihin, jolloin HaJlitus on vel-
9891: vollinen joko hyväksymään juuri nämä menot tai jät-
9892:                        Paloviinavero.                       9
9893: 
9894: tämään kysymyksessä olevat määrärahat käyttämättä.
9895: l.Jausunnossaan paloviina-asiasta vuodelta 1912 Senaatti sitä
9896: vastoin oli sitä mieltä, että Eduskunnan päätös palo-
9897: viinaverosta ja sen käyttämisestä, kun sillä on asetuksen
9898: muoto, on Eduskunnan hyväksymässä sanamuodossa
9899: joko hyväksyttävä tai hyljättävä. Mutta vuotta myöhemmin
9900: antamassaan lausunnossa Senaatti edustaa käsitystä, ettei
9901: tämä ole välttämätöntä, vieläpä sitäkin, että Hallitus on
9902: oikeutettu käyttämään määrärahan, jonka Eduskunta on
9903: paloviinavaroista erityiseen tarpeeseen myöntänyt, toiseen
9904: tarkoitukseen. Mitä tulee Kenraalikuvernöörin kantaan vii-
9905: meksi mainitussa kysymyksessä, niin Kenraalikuvernööri
9906: edellä esitetyssä vuonna 1912 antamassaan lausunnossa täy-
9907: dellisesti yhtyi Senaatin ensiksi mainitussa alistuksessa sekä
9908: Talousosaston varapuheenjohtajan yllämainitussa kirjeessä
9909: esitettyihin mielipiteisiin, lausuen, että Eduskunta, Valtio-
9910: päiväjärjestyksen 43 § :n mukaan osottaessaan suostunta-
9911: varoja määrättyihin tarkoituksiin, näissä rajoissa nauttii
9912: niin sanottua budjetin appropriatsioni-oikeutta, eikä tätä
9913: lausuntoa muutenkaan voida käsittää toisin kuin siten, että
9914: Kenraalikuvernöörin mielestä Hallitus ei ole oikeutettu käyt-
9915: tämään Eduskunnan paloviinavaroista erityiseen tarkoituk-
9916: seen osottamaa määrärahaa muuhun tarkoitukseen kuin tähän
9917: Eduskunnan päättämään. Vuotta myöhemmin Kenraali-
9918: kuvernööri kuitenkin katsoi mahdolliseksi yhtyä sellaiseen
9919:  Senaatin ehdotukseen näiden varojen käyttämisestä, jonka
9920:  mukaan Hallitsijan tulisi määrätä 5,000,000 markkaa palo-
9921:  viinavaroja toiseen tarkoitukseen kuin mihin Eduskunta oli
9922:  ne osottanut.
9923:      Sittemmin vahvistettiin ,armollinen asetus siitä verosta,
9924:  joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava
9925:  vuonna 1914", sekä erikseen ,paloviinarahojen budjetti vuo-
9926:  delle 1914". Nämä määräykset, jotka ovat julkaistuina Suo-
9927: men. Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelmassa, ovat näin
9928: kuuluvat:
9929: 10            1914.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 5.
9930: 
9931: 
9932:                           ,Armollinen Asetus
9933:      s i i t ä v e r o s t a, j o k a o n s u o r i t e t t a v a p a l o-
9934:            viinan valmistamisesta Suomessa
9935:                              v u o n n a 1 9 1 4.
9936:        Annettu Livadiassa 26 (13) p :nä joulukuuta 1913.
9937: 
9938:     Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Eduskunnan ala-
9939: maisesta esityksestä, Livadiassa ollessaan 13f26 p. joulukuuta
9940: 1913 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan Asetuksen siitä
9941: verosta, joka on suoritettava paloviinan valmistamisesta Suo-
9942: messa vuonna 1914.
9943:     Veroa Suomessa vuonna 1914 valmistetusta paloviinasta on
9944: maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllisväke-
9945: vyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää
9946: viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan      15 as-    +
9947: teista Oelsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero suorite-
9948: taan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lää-
9949: ninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kol-
9950: meltasadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä
9951: vielä on maksamatta.
9952: 
9953:                            Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
9954: 
9955: 
9956:                          ,Armossa vahvistettu.
9957:                 Tsarskoje Selossa 31 p. joulukuuta 1913.
9958:                                       13 p. tammikuuta 1914.
9959: 
9960:                              Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
9961: 
9962: 
9963:             Paloviinarahojen Budjetti vuodelle 1914.
9964:                                   Tulot:
9965: 
9966: Veroa paloviinan valmistuksesta ........ Smk. 11,000,000:-
9967: Veroa paloviinan anniskelusta . . . . . . . . . .            25,000: -
9968: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja de-
9969:    naturoimismaksuja . . . . . . . . . . . . . . . . . ,     90,000:-
9970: Satunnaisia tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,    100:-
9971:                                             Summa Smk. 11,115,100:-
9972:                                  Paloviinavero.                                  11
9973: 
9974:                                      Menot:
9975: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
9976:    settavaa palqviinaveroa, arviolta . . . . . Smk.                   1,500,000: -
9977: Paloviinan valmistuksen ja Kaupan silmäl-
9978:    läpitoa varten sekä paloviina-asetuksia
9979:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
9980:    seen saattamisesta aiheutuvien kustan-
9981:    nusten korvaamiseksi ja palkinnoiksi
9982:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisestä,
9983:    arviolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,    250,000:-
9984: Raittiustyön kannattamiseksi . . . . . . . . . . . ,                   100,000:-
9985: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
9986:    gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
9987:    hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten                             400,000:-
9988: Kulkulaitosrahastoon siirretään ylijäämä,
9989:    arviolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     8,865,100: -
9990:                                                 Summa Smk. 11,115,100: -
9991:                               Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
9992: 
9993:     Edellä on jo mainittu, että erinäiset niistäkin määräyk-
9994: sistä, jotka Hallitus on antanut Eduskunnan viime valtio-
9995: päivillä tekemäin muiden suostuntapäätösten johdosta, ovat
9996: ristiriidassa näiden päätösten kanssa.
9997:     Viime vuoden valtiopäivillä käsitellessään armollista esi-
9998: tystä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
9999: set valtion tulot eivät riitä, Eduskunta tuli siihen tulokseen,
10000: että sanotut tulot vuonna 1914 riittävät kaikkiin yleisen
10001: menoarvion piiriin luettuihin menoihin ja ettei siis suostun-
10002: taa näihin tarkoituksiin tarvita. Alamaisessa vastauksessaan
10003: Eduskunta niin muodoin ilmoitti päättäneensä, muun
10004: muassa:
10005:     ,että, kun suostuntavaroja vuodeksi 1914 ei siis tarvita
10006: yleistä budjettijärjestelyä varten, leima- ja ma!llasjuoma-
10007: suostunta kannetaan sillä tavalla, kuin Eduskunnan kum-
10008: mastakin suostunnasta erikseen hyväksymässä asetuksessa
10009: on säädetty, ja näiden verojen tuottama tulo, sittenkuin siitä
10010: on vähennetty mallasjuomain valmistuksen tarkastuskustan-
10011: nukset sekä leimasuostunnan kannanto- ja tarkastuskustan-
10012: nukset, siirretään kulkulaitosrahastoon".
10013: 12         1914. -    Edusk. kirj. -      Esitys N:o 5.
10014: 
10015:     Valtiovarainvaliokunta on saanut tiedokseen myös sen
10016: al·amaisen lausunnon, jonka Senaatti on antanut tästä Edus-
10017: kunnan päätöksestä. Tässä lausunnossaan Senaatti ilmoitti
10018: Eduskunnan alamaisesta vastauksesta armolliseen esitykseen
10019: havainneensa, että Eduskunta oli asiallisesti käsitellyt ja hy-
10020: väksynyt kaikki esityksessä suostuntarahaston budjettiin
10021: viedyt määrärahat, kuitenkin tehden muutamia lisäyksiä
10022: kansanopetuksen määrärahoihin ja siirtäen raittiustyön kan-
10023: nattamismäärärahan paloviinavarojen budjettiin. Kun Edus-
10024: kunta samalla oli antanut suostumuksensa leima- ja mallas-
10025: juomasuostuntain edelleen kantamiseen, ehdolla että tulo
10026: niistä menee suostuntarahastoon, siitä siirrettäväksi kulku-
10027: laitosrahastoon, niin Senaatti katsoi, että sanotut suostunnat
10028: olisivat vahvistettavat ja kannettavat suostuntarahaston hy-
10029: väksi, mutta niistä saatavaa tuloa ei olisi siirrettävä kulku-
10030: laitosrahastoon. Siten saataisiin suostuntarahastoon määrä,
10031: joka riittäisi välttämättömimpien suostuntarahaston kan-
10032: nettavaksi pantujen ja Eduskunnan hyväksymäin menojen
10033: suorittamiseen. Lisävarain osottamisesta olisi sitä vastoin
10034: Eduskunnalle 1914 vuoden valtiopäivillä annettava uusi
10035: armollinen esitys.
10036:     Näiden perusteiden mukaan Senaatti oli laatinut ehdo·
10037: tuksen suostuntarahaston budjetiksi vuodelle 1914. Tämä
10038: ehdotus saavutti armollisen vahvistuksen, jonka johdosta
10039: sittemmin Asetuskokoelmassa julkaistiin seuraava armolli-
10040: nen määräys:
10041: 
10042:                      ,Armossa vahvistettu.
10043:              Tsarskoje Salossa    31 p. joulukuuta 1913.
10044:                                  13 p. tammikuuta 1Ql4.
10045: 
10046: 
10047:                         Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
10048: 
10049: 
10050:         Suostuntarahaston Budjetti vuodelle 1914.
10051:                             T u 1 o t:
10052: Säästö 1913 vuoden päättyessä . . . . . . . . . . Smk.    60,000:-
10053: Kokonaistulo leimasuostunnasta ........ .              4,600,000: -
10054:                               Paloviinavero.                                13
10055: 
10056: Kokonaistulo mallasjuomasucstunnasta .                         Smk. 3,030,000:-
10057: Korkoja .............................. . "                             1,000:-
10058: Sekalaisia tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,        200:-
10059:                                     --------------------------
10060:                                           Summa Smk. 7,691,200: -
10061: 
10062:                                Menot:
10063: Veronkanto- ja tarkastuskustannukset:
10064:    leimasuostunnasta ........ 180,000:-
10065:    mallasjuomasuostunnasta . . 80,000: - Smk. 260,000:-
10066: Sekalaisia menoja ..................... .                       200:-
10067: Valtiopäiväkustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . ,   700,000:-
10068: H. F. Antellin testamenttaamain kokoel-
10069:    main hoitoa varten ................. .                    15,000:-
10070: Määrärakoja kansanopetusta varten:                      "
10071:    Kaupunkien kansakoululaitokselle (ar-
10072:       viomääräraha) .................. .                    715,000:-
10073:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet- "
10074:       tajiston palkkaamiseksi (arviomää-
10075:       räraha) ........................ .                  4,070,000: -
10076:    :M:aalaiskansakouluille, opettajain ja "
10077:        opettajattarien palkkaamiseksi mies-
10078:        ja naiskäsitöiden opettamista varten
10079:        (arviomääräraha) ............... .                   150,000:-
10080:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet- "
10081:        tajiston palkankorotuksia (arviomää-
10082:        räraha) ........................ .                 1,210,000:-
10083:    Maalaiskansakoulujen varsinaisen opet- "
10084:        tajiston eläkkeiksi (arviomääräraha)                 200,000:-
10085:    Apumaksu kaupunkien kansakoulujen-
10086:        opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
10087:        raha) .......................... .                    55,000:-
10088:    Sairaiden     kansakoulunopettajain              ja "
10089:        -opettajattarien avustamiseksi .....                  20,000:-
10090:    Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Kei- "
10091:       sarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa
10092:        kansakoulunopettajille ja -opettajat-
10093:        tarille (rajaton siirtomääräraha) ...                 25,000:-
10094:    Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlas-
10095:        tenkoulujen avustamiseksi (arvio-
10096:       määräraha) ..................... .                     61,000:-
10097:    Kansanopistojen avustamiseksi (rajaton
10098:       siirtomääräraha) ................ .                   210,000:-
10099:                                                    "
10100:                                    -------------------------------
10101:                                           Summa Smk. 7,691,200: -
10102:                            Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff."
10103: 14         1914.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 5.
10104: 
10105:     Mitä itse leima- ja mallasjuomasuosturrta-asetuksiin ,tulee,
10106: ovat ne Eduskunnan hyväksymäin asetusten kanssa yhtä-
10107: pitävät. Sitä vastoin armolEsesti vahvistettu kulkulaitos-
10108: rahaston budjetti vuodeksi 1914 poikkeaa Eduskunnan hy-
10109: väksymästä, paitsi siinä että valtionrautateiden kokonaistulo
10110: on merkitty 1,000,000 markkaa suuremmaksi kuin Edus-
10111: kunta oli laskenut ja että määräraha Ylivieskan-Iisalmen
10112: ratarakennukseen on rahaston menoista poistettu, myös siinä
10113: että Eduskunnan päättämää siirtoa mallasjuoma- ja leima-
10114: suostunnoista ei ole budjettiin otettu, sekä että siirto kulku-
10115: laitosrahastoon paloviinavaroista on merkitty 5,000,000
10116: markkaa suuremmaksi kuin Eduskunta oli päättänyt.
10117:     Yllä esitetystä käy ilmi, millä tavoin ja missä koh-
10118: din ne toimenpiteet, joihin Hallitus on ryhtynyt Eduskun-
10119: nan viime valtiopäivillä tekemäin, paloviinaveroa sekä leima-
10120: ja mallasjuomasuostuntaa koskevain päätösten johdosta, ovat
10121: ristiriidassa sanottujen päätösten kanssa.
10122:     Mitä ensinnäkin paloviinaveroon vuodelta 1914 tulee,
10123: niin sen suorittamisesta annetusta asetuksesta näkyy, että
10124: tämä asetus asiallisen sisällyksensä puolesta on yhtäpi-
10125: tävä Eduskunnan hyväksymän asetuksen 1 § :n kanssa,
10126: vaan että siitä kokonaan puuttuu viimemainitussa oleva
10127: 2 §. Kun asetuksen johdannossa sanotaan, että asetus on
10128: vahvistettu ,Suomen Eduskunnan alamaisesta esityksestä",
10129: ei tämä siis ole totuuden mukaista. Sillä Eduskunta ei
10130: ole hyväksynyt sellaista asetusta, vaan toisen, joka palo-
10131: viinaveron maaraa koskevain säännösten ohella sisälsi
10132: myöskin määräyksiä tästä verosta saatavan tulon käyttä-
10133: misestä. Armollisesti vahvistettu paloviinarahojen bud-
10134: jetti taas, joka vastaa Eduskunnan hyväksymän ase-
10135: tusehdotuksen 2 § :ää, poikkeaa sekä muodoltaan että sisäl-
10136: lykseltään Eduskunnan päättämistä vastaavista sään-
10137: nöksistä. Kun viimemainittuihin oli otettu ainoastaan ne
10138: menot, jotka kysymyksessä olevista varoista oli määrätty
10139: suoritettaviksi tarkastus- y. m. kustannuksiin, 250,000 mark-
10140: kaa, raittiustyön kannattamiseksi 100,000 markkaa, maan
10141: kaikille kunnille jaettavaksi kuten ennen 400,000 markkaa
10142:                         Paloviinavero.                      16
10143: 
10144: sekä sen ohella maalaiskunnille 5,000,000 markkaa, ynnä
10145: mitä tämän lisäksi kertyisi kulkulaitosrahastoon siirrettä-
10146: väksi, niin Asetuskokoelmassa julkaistu budjetti, jolla ei ole
10147: asetuksen muotoa, sisältää yleiskatsauksen sekä tuloista että
10148: menoista, ja on viimemainittujen joukosta jätetty pois
10149: 5,000,000 markan määräraha maalaiskunnille, samalla kuin
10150: tämäkin erä on määrätty siirrettäväksi kulkulaitosrahastoon.
10151:     Leima- ja mallas.iuomasuostunnoista saatavan tulon
10152: oli Eduskunta, kuten edellä on esitetty, viime vuoden val-
10153: tiopäivillä osottanut nimenomaan määrättyyn tarkoituk-
10154: seen, nimittäin kulkulaitosrahastoon siirrettäväksi, eikä
10155: yleensä valtiotarkoituksiin. Sitä vastoin Hallitus on
10156: määrännyt näistä suostunnoista kertyvän tulon käytettä-
10157: väksi erma1snn yleisiin menoihin, joiden suorittami-
10158: seen suostuntavaroilla Eduskunta ei ole antanut suostu-
10159: mustaan, vaan päinvastoin sen kieltänyt havaittuansa, että
10160: valtion vakinaiset tulot näihin tarkoituksiin riittäisivät.
10161: 
10162:     Mitä Hallitus näin muodoin on tehnyt, on jyrkässä risti-
10163: riidassa perustuslakien ja Eduskunnalle niiden mukaan kuu-
10164: luvan oikeuden kanssa.
10165:     Ikivanhoista ajoista on Suomessa ollut lakina, ettei Hal-
10166: litsija ole oikeutettu ilman kansan edustajain suostumusta
10167: määräämään uusia veroja eikä muita suorituksia kansan
10168: maksettavaksi. Tämä periaate, joka tavataan jo 1442 vuo-
10169: den Maanlaissa (Kuninkaankaari IV: 6), on lausuttuna
10170: Hallitusmuodon 45 § :ssä ja Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5
10171: kohdassa. Näiden perustuslainsäännösten sekä Valtiopäivä-
10172: järjestyksen 43 § :n mukaan on ylimääräisten verojen eli
10173: suostuntain myöntäminen Eduskunnan asiana, jonka tulee
10174: tutkia, missä määrin valtion vakinaiset varat eivät riitä ylei-
10175: siin menoihin, ja jolla on oikeus harkintansa mukaan myön-
10176: tää tai kieltää suostuntaveroja. Eduskunnan oikeuteen kuu-
10177: luu valta myöntää suosiuntaveroja tai määrärahoja suostun-
10178: tavaroista sekä yleensä valtiotarpeen täyttämiseen että eri-
10179: tyisiin tarkoituksiin. Se käy ilmi muun muassa Valtiopäivä-
10180: 16         1914.- Edusk. kirj.- Esitys N:o 5.
10181: 
10182: järjestyksen 43 § :n säännöksistä, joiden mukaan valtio-
10183: varainvaliokunnan tulee ehdottaa, ,miten varoja menojen
10184: suorittamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtiovarat
10185: eivät riitä", sekä tarkastaa ja ,lausua mielensä siitä, mi-
10186: ten eduskunnan erityisiin tarkoituksiin myöntämiä määrä-
10187: rahoja on käytetty". Jälkimäisen säännöksen noj.alla Edus-
10188: kunta on oikeutettu, mikäli sen katsoo tarpeelliseksi, mää-
10189: räämään ne tarkoitukset, joihin suostuntaa on käytettävä.
10190: Tästä seuraa, että Hallitus voi käyttää tai määrätä suos-
10191: tuntaveroja ja -varoja käytettäviksi ainoaJstaan niihin tar-
10192: koituksiin, joihin Eduskunta on ne osottanut, eikä mihin-
10193: kään muihin, eikä myöskään enempää kuin Eduskunta
10194: on kaikkiaan ja kuhunkin tarkoitukseen eriksensä myön-
10195: tänyt.
10196:     Päättäen siitä, mitä on esitetty Senaatin edellä kerrotussa
10197: lausunnossa Eduskunnan alamaisesta vastauksesta viime
10198: vuoden valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen
10199: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
10200: set valtion tulot eivät riitä, Senaatti on sitä mieltä, että
10201: silloinkin kun ja vaikka Eduskunta, kuten viime vuoden
10202: valtiopäivillä ta]Jahtui, on osottanut suostunnat erityi-
10203: siin määräämiinsä tarkoituksiin, Hallitus olisi oikeutettu
10204: määräämään nämä verot ja varat jokaiseen tarkoitukseen,
10205: joka vain on sitä laatua, ettei Eduskunta ole evännyt valtio-
10206: varojen käyttämistä siihen. On kuitenkin ilmeistä, että täl-
10207: lainen käsitys, joka tekisi kokonaan tyhjäksi Eduskunnalle
10208: kuuluvan oikeuden määrätä ne erityiset tarkoitukset, joihin
10209: myönnetty suostunta on käytettävä, on täydellisesti mieli-
10210: valtainen ja selvässä ristiriidassa muun muassa Valtiopäivä-
10211: järjestyksen 43 § :ssä olevan edellä mainitun säännöksen
10212: kanssa.
10213:     Päätöksensä suostuntaveron kantamisesta saattaa Edus-
10214: kunta laatia suostunta-asetuksen muotoon, niinkuin palovii-
10215: naveroon nähden on tapahtunut vuodesta 1894 alkaen sekä
10216: mallas-, leima- ja pelikorttisuostuntoihin nähden jo aikaisem-
10217: min. Nämä asetukset ovat sisältäneet, paitsi päätöstä veron
10218: suuruudesta, määräyksiä sen kantamisesta, sekä mitä palo-
10219:                        Paloviinavero.                        17
10220: 
10221: viinaveroon tulee määräyksiä veron käyttämisestä, ja toisi-
10222: naan on näihin asetuksiin myös sisällytetty säännöksiä, joi-
10223: den tarkoituksena on ollut turvata myönnettyjen suostunta-
10224: varojen lainmukaista käyttämistä.
10225:     Eduskunnan päätökset suostuntain kantamisesta eivät
10226: välttämättä kaipaa Hallitsijan vahvistamista. Mutta hyväk-
10227: syessään suostuntaverot asetuksen muodossa sekä täten sito-
10228: malla päätöksen veron suorittamisesta erottamattomasti mää-
10229: räyksiin muun muassa niiden kantamisen järjestyksestä ja
10230: niiden käyttämisestä on Eduskunta samalla alistanut Hal-
10231: litsijan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi hyväksymänsä
10232: asetusehdotuksen yhtenä kokonaisuutena. Tällainen suos-
10233: tuntaveroa koskeva asetusehdotus on, sovelluttamalla Val-
10234: tiopäiväjärjestyksen 75 § :n 1 momentin säännöstä, joka kos-
10235: kee sellaista lakia, johon vaaditaan Keisarin ja Suuriruhti-
10236: naan sekä Eduskunnan yhtäpitävä päätös, joko muuttamatta
10237: vahvistettava tai on se rauennut. Eduskunnan asetusmuo-
10238: toon pukemat suostunta:päätökset onkin Hallitsija tähän asti
10239: poikkeuksetta muuttamattomina vahvistanut ja Hallitus ne
10240: sellaisinaan pannut täytäntöön.
10241:      Kun siis Hallitus on edellä kerrotulla tavalla menetellyt
10242: Eduskunnan paloviinaveron suorittamisesta vuonna 1914
10243: hyväksymän asetusehdotuksen kanssa, on se myöskin kuu-
10244: lumattomaila tavalla loukannut Valtiopäiväjärjestyksen
10245: nimenomaista ja selvää määräystä.
10246:      Mitä tässä on sanottu Eduskunnalle kuuluvasta oikeu-
10247: desta, koskee erotuksetta kaikenlaatuisia suostuntaveroja
10248: ja määrärahoja niistä, myöskin paloviinaveroa ja sen
10249: tuottamaa tuloa. Senaatin lausunnossa Eduskunnan ala-
10250: maisesta vastauksesta viime valtiopäiville annettuihin
10251: paloviinaveroa koskeviin armollisiin esityksiin puhutaan
10252: paloviinaveron määrää koskevasta Eduskunnan päätöksestä
10253: Eduskunnan tekemänä ehdotuksena. Puheena oleva päätös
10254: ei kuitenkaan, kuten edellisessä on osotettu,. ole luonteel-
10255: taan ehdotus, vaan sitova ja lopullinen päätös siitä verosta,
10256: joka on paloviinan valmistamisesta Suomessa suoritettava.
10257:  Hallitus ei siis ole oikeutettu tästä asiasta antamaan muita
10258:                                                          2
10259: 18         1914. -   Edusk. kirj. -   Esitys N :o 5.
10260: 
10261: määräyksiä kuin niitä, jotka Eduskunta on hyväksynyt.
10262: Niinikään on paloviinaverostakin voimassa, että Eduskun-
10263: nan asiana on määrätä tästä verosta saatavan tulon käyttä-
10264: misestä, eikä Hallituksella ole oikeutta tästäkään antaa
10265: määräyksiä, jotka ovat vastoin Eduskunnan siitä tekemää
10266: päätöstä.
10267: 
10268:     Puheenalaista Eduskunnan oikeutta ei tätä ennen ole
10269: milloinkaan pantu riidan alaiseksi. Sen vakavan ristirii-
10270: dan vallitessa, joka viimeksi kuluneina vuosina on syntynyt
10271: Hallituksen ja Eduskunnan välille, Hallitus tosin on erinäi-
10272: sissä tärkeissä kohdin kieltänyt ja loukannut sitäkin oi-
10273: keutta, mikä Eduskunnalle perustuslakien mukaan kuuluu
10274: valtion raha-asiain alalla, ja on Eduskunta toisessa yhtey-
10275: dessä käsittelevä tätä Hallituksen menettelyä. Mutta edellä
10276: kerrotuilla toimenpiteillä, joihin Hallitus on ryhtynyt Edus-
10277: kunnan viime vuoden valtiopäivillä tekemäin suostuntapää-
10278: tösten johdosta, Hallitus on menetellyt tavalla, joka loukkaa
10279: puheena olevaa vuosisatain katkeamattoman käytännön va;h-
10280: vistamaa, riidattomasti Eduskunnalle kuuluvaa suostunta-
10281: oikeutta, kun se on määrännyt paloviina- ja muita suostunta-
10282: varoja käytettäväksi toisiin tarkoituksiin kuin mihin Edus-
10283: kunta oli ne myöntänyt.
10284: 
10285:     Edellä esitetyn lisäksi Eduskunta katsoo tarpeelliseksi
10286: tässä puheena olevista Hallituksen määräyksistä lausua:
10287:     että kun 26 päivänä joulukuuta 1913 annettu armollinen
10288: asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
10289: tamisesta Suomessa vuonna 1914, ei ole yhtäpitävä Edus-
10290: kunnan hyväksymän asetuksen kanssa, se on lainvastainen,
10291: eikä Hallitus ole ollut oikeutettu määräämään puheenalaista
10292: veroa nyt kuluvalta vuodelta kannettavaksi, vaan olisi Hal-
10293: lituksen pitänyt, jos se ei katsonut voivansa vahvistaa Edus-
10294: kunnan hyväksymää asetusta, antaa Eduskunnalle uusi esi-
10295: tys asiasta; sekä
10296:     että niin hyvin 13 päivänä tammikuuta 1914 armolEsesti
10297: vahvistettu paloviinarahojen budjetti vuodelle 1914 kuin
10298:                         Paloviinavero.                      19
10299: 
10300: myös samana päivänä armollisesti vahvistettu suostunta-
10301: rahaston budjetti vuodelle 1914 sekä niinikään 13 päivänä
10302: tammikuuta 1914 armollisesti vahvistettu kulkulaitosrahas-
10303: ton budjetti vuodeksi 1914 edellä esitetyistä syistä ovat
10304: perustuslainvastaiset.
10305: 
10306:      Nämä Eduskunnan oikeutta loukkaavat toimenpiteet
10307: ovat johtuneet siitä, että Hallitsijan neuvonantajat, unhot-
10308: taen perustuslaissa säädetyn velvollisuutensa, ovat antaneet
10309: Teidän Keisarilli,selle Majesteetillenne lainvastaisia neu-
10310: voja, ja osottavat edellä kerrotut tosiasiat, miten tarpeen
10311: vaatimaa olisi ollut, että Va.ltiopäiväjärjestyksen 33 ja 40
10312: §: ssä edellytetty Hallituksen jäsenten vastuunalaisuus
10313: virkatointensa laillisuudesta olisi erityisellä lainsäädännöllä
10314: toteutettu. Edellä esitettyä maan Hallituksen Jasen-
10315: ten menettelyä vastaan asiassa, josta lain säännökset ovat
10316: nimenomaiset ja selvät, täytyy Eduskunnan vedota Hallit-
10317: sijaan. Ja kun Eduskunnan velvollisuus on valvoa, ettei
10318: Suomen kansan ikivanhaa kallisarvoista suostuntaoikeutta
10319: syrjäytetä, Eduskunta alamaisesti anoo,
10320: 
10321:                 että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
10322:             1Jaitsisi armollisesti käskeä ryhdyttäväksi tar-
10323:             peellisiin toimenpiteisiin, jotta kysymyksessä
10324:             olevat perustuslainvastaiset määräykset kumo-
10325:             taan ja Eduskunnalle kttuluva suostuntaoiketts
10326:             pidetään loukkaamattomana.
10327: 
10328: 
10329:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10330: 
10331:    Helsingissä, 16 päivänä huhtikuuta 1914.
10332: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
10333:            1914.- V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 
10338:                  Valtiovarainvaliokunnan mie-
10339:             t i n t ö N:o 1 b armollisten esitysten johdosta,
10340:             jotka koskevat paloviinan valmistamisesta
10341:             vuonna 1915 suoritettavaa veroa sekä palo-
10342:             viinarahain budjettia vuodeksi 1915.
10343: 
10344:     Eduskunta on pöytäkirjanotteilla 10 päivältä viimeksi
10345: kulunutta helmikuuta lähettänyt Valtiovarainvaliokuntaan
10346: valmistavaa käsittelyä varten armollisen esityksen N :o 5
10347: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on
10348: suoritettava vuonna 1915, sekä armollisen esityksen N :o 9
10349: paloviinarahain oodjetista vuodeksi 1915. Valiokunta on
10350: myös saanut tiedokseen edellisestä esityksestä lähetekeskus-
10351: telussa annetut lausunnot sekä asiakirjat, jotka ovat syn-
10352: tyneet näitä esityksiä Senaatissa valmistettaessa. Molemmat
10353: esitykset Valiokunta on käsitellyt yhdessä.
10354: 
10355: 
10356:     Mietinnössään N :o 1 a (2) Valiokunta on käsitellyt
10357: niitä Hallituksen toimenpiteitä, jotka esitetään ensimäi-
10358: sellä ja toisella sivulla armollista esitystä N :o 5. Tähän
10359: nähden ja kun Eduskunta sanotun mietinnön johdosta jo
10360: on tehnyt päätöksen, ei Valiokunnalla ole aihetta tässä vii-
10361: pyä näissä asioissa.
10362:     Armollisten esitysten mukaan Eduskunnan tulisi jakaa
10363: päätöksensä vuonna 1915 rsuoritettavasta paloviinaverosta
10364: ja paloviinavarain käyttämisestä <sillä tavoin kahtia, että
10365: kummastakin asiasta säädettäisiin erikseen ja ainoastaan
10366: edellisestä armollisella asetuksella. Kun Hallitus viime vuo-
10367: den valtiopäivillä ehdotti tällaista kahtiajakoa, ei Eduskunta
10368: katsonut olevan aihetta siihen suostua. Valiokunta on sitä
10369: mieltä, etiä Eduskunnalla on sitä vähemmän syytä luopua
10370: 2              1914.- V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10371: 
10372: viimB vuonna hyväksytystä menettelystä, kun tämä menet-
10373: tely on Hallituksen alotteesta syntynyt ja ollut noudatettuna
10374: kahdenkymmenen vuoden aikana.
10375: 
10376:     Paloviinavero on pantava paloviinanvalmistajan makset-
10377: tavaksi koko valmistettavaksi otetulta määrältä, ja jos to-
10378: dellisesti valmistettu määrä, kuten melkein aina tapahtuu,
10379: nousee mainittua määrää jonkun verran suuremmaksi, myös-
10380: kin täten syntyvältä ylitykseltä. Jos denaturoimisen täh-
10381: den tai muusta syystä veroa myöhemmin maksetaan takai-
10382: sin, on tämä veromäärä erikseen tiliteiltävä.
10383:     Tarkastaessaan armoHista esitystä N :o 5 Valiokunta on
10384: kiinnittänyt huomiota siihen, että tästä huolimatta ne vero-
10385: määrät, joilla esityksen sivulla 3 olevien tietojen mukaan
10386: paloviinan valmistajia on eri vuosina paloviinaverosta velo-
10387: tettu, eivät vastaa sivulla 2 annettuja tietoja vastaavana
10388: vuonna valmistetun paloviinan määrästä. Alla olevassa tau-
10389: lussa esitetään missä määrin tilitetyt veromäärät eroavat
10390: siitä, mitä valmistettujen määrien mukaan kunakin vuonna
10391: olisi pitänyt tilittää; vuosilta 1910 ja 1913 on tauluun otettu
10392: paloviinan valmistuksen ylitarkastajalta saatuja tarkem-
10393: pia lukuja.
10394: 
10395: 1            Valmistus- Vero Olisi pitänyt              Tilitetyn ja
10396:              määrä lit- litral- tilittää   On tilitetty tilitettävän
10397: 1   Vuosi                  ta                              erotus
10398:                 raa              Smk.        Smk.
10399:                          Smk.                               Smk.
10400:                                                               1
10401: 
10402:     1909       7,979,932   1:201     9,575,918    9,578,340       +   2,422
10403:                  531,096   1:20        637,315
10404:     1910 {                                       10,213,647       +202,582
10405:                4,686,875   2:-       9,373,750
10406:     1911       3,529,339   2:-       7,058,678    6,681,523       -377,155
10407:     1912       5,354,122   2:-     10,708,244    10,572,727       -lö5,517
10408:     1913       5,545,168   2:-     ll,090,33G    10,941,865       -148,471
10409: 
10410: 
10411:    Valiokunnan hankkimien tietojen mukaan riippuu vuon-
10412: na 1910 tilitetyn määrän suuremmuus osaksi siitä, että eräs
10413:                         Paloviinavero.                        3
10414: 
10415: polttimo oli Senaatilta anonut ja saanut oikeuden valmis-
10416: taa osan vuonna 1910 valmistettavaksi otetusta paloviina-
10417: määrästä eli 72,828 litraa vasta vuonna 1911, jolloin kuiten-
10418: kin asianomainen lääninkonttori on tilittänyt veron vuo-
10419: delle 1910, mutta paloviinan valmistuksen ylitarkastaja
10420: valmistetun viinamäärän vuodelle 1911. Osaksi sanottu
10421: suuremmuus johtuu siitä, että vuoden alusta tammi-
10422: kuun 24 päivään saakka, jolloin asetus vuonna 1910 suoritet-
10423: tavasta korotetusta paloviinaverosta annettiin, polttimot ehti-
10424: vät valmistaa yhteensä 531,096 litraa viinaa ja toisissa lää-
10425: neissä tästä valmi~tusmäärästä veiotettiin •veroa 2 markkaa,
10426: kun sitä vastoin toisissa lääneissä siitä pantiin maksettavaksi
10427: vain edellisenä vuonna voimassa ollut vero 1 markka 20
10428: penniä litralta. Vaja.us vuonna 1911 riippuu osaksi edellä
10429: mainitusta tilitysvirheestä, osaksi tämä, samoinkuin seuraa-
10430: vina vuosina esiintyvät erotukset, johtuu siitä, että muuta-
10431: missa lääneissä ei ole tarkoin noudatettu edellä mainittua
10432: tilityksessä käytettäväksi säädettyä bruttomenettelyä, vaan
10433: on veiotettavasta veromäärästä tileissä vähennetty denatu-
10434: roimisen ynnä muiden syiden takia palautettavaa veroa, jo-
10435: ten sekä tilitetty veromäärä että palautus valtion tilinpää-
10436: töksessä esiintyvät saman verran liian pieninä. Tämän vir-
10437: heellis·en menettelyn kautta ei valtiolle kuitenkaan, Valtio-
10438: konttorin ilmoituksen mukaan, ole syntynyt raha:llista va-
10439: hinkoa. Valiokunnan saamien tietojen mukaan V aitiokont-
10440: tori on nyttemmin ryhtynyt toimenpiteisiin edellä esitetyn
10441: virheellisyyden estämiseksi vastaisuudessa.
10442: 
10443:     Puheenaolevassa armollisessa esityksessä annetaan eri-
10444: näisiä tietoja niinhyvin vä:kijuomain luvallisesta ja luvatto-
10445: ma;sta maahantuonnista viimeksi kuluneina vuosina, kuin
10446: myös maan alioikeuksissa kymmenvuotiskautena 1903-1912
10447: käisitellyistä rikosjutuista, joissa syyte on ollut tehty Juvat-
10448: tomasta paloviinan valmistuksesta. Väkijuomain luvatto-
10449: masta maahantuonnista Valiokunta on saanut tietoja myös-
10450: kin vuodelta 1913. Niiden mukaan tämä tuonti sanottuna
10451: vuonna käsitti 3, 738 litraa ja 3,156 pulloa, mikä tietää mel-
10452: 4           1914.- V. M. -       Esit. N:o 6 ja 9.
10453: 
10454: koista lisääntymistä edellisistä vuosista. Armollisessa esityk-
10455: sessä annetuista tiedoista näkyy, että luvatonta paloviinan
10456: valmitusta koskevain juttujen lukumäärä vuonna 1912 edel-
10457: leen on tuntuvasti kasvanut, ja mikäli Valiokunnalle on il-
10458: moitettu, viittaa.vat tilastolliset tiedot vuodelta 1913, vaikka
10459: eivät vielä olekaan lopullisia, siihen, että näiden juttujen
10460: lisääntyminen on jatkunut viimemainittunakin vuonna. V a-
10461: liokunta edellyttää puheenaolevan lisääntymisen olevan
10462: melkoiselta osalta seurausta siitä, että viime aikoina on
10463: ryhdytty tehokkaammin valvomaan paloviina-asetusten
10464: rikkomusten saattamista syytteeseen.            Kun kuitenkin
10465: tässä kohti edelleen eri osissa maata esiintyy Jaiminlyön-
10466: tiä viranomaisten puolelta, olisi V aHokunnan mielestä
10467: Hallituksen kiinnitettävä asiaan mitä suurinta huomiota
10468: ja ryhdyttävä ta.rmokkaihin toimenpiteisiin, jotta niin-
10469: hyvin paloviinan salapoltto kuin sen salakuljetus .ia muu
10470: luvaton maahantuonti mahdollisuutta myöten estettäi-
10471: siin. Erityisesti olisi ankara valvonta tarpeen Keisari-
10472: kunnan ja Ruotsin rajoilla olevilla seuduilla, joissa väkijuo-
10473:  main salakuljetusta ja luvatonta myyntiä enimmän esiintyy.
10474:     Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että paloviinavero
10475: vuonna 1915 olisi pysytettävä siinä 2 markan määrässä lit-
10476: ralta, mikä sille viimeksi on ollut säädettynä, eikä V aliakun-
10477: nalla ole mitään tätä vastaan muistutettavaa. Mitä tulee
10478: siihen vähimpään paloviinamäärään, jolta vero on kerral-
10479: laan maksettava, niin olisi se armollisen esityksen mukaan
10480: korotettava 1,300 litrasta 1,500 litraan. Tätä ehdotusta ei
10481: esityksessä ole perusteltu, mutta voidaan se Valiokunnan
10482: mielestä hyväksyä.
10483: 
10484:     Armollisissa esityksissä edellytetään, että vuonna 1915
10485: pal·oviinaa valmistetaan ja kulutetaan 6,000,000 litraa, ja tä-
10486: män nojalla arvioidaan bruttotulo paloviinaverosta maini-
10487: tulta vuodelta 12,000,000 markaksi. Nämä arviot näyttävät
10488: kuitenkin olevan jonkun verran liian alhaiset. Varastossa
10489: vuoden lopussa ollut paloviinamäärä on vuodesta 1910 al-
10490: kaen jatkuvasti vähentynyt. Se on paloviinan valmistuksen
10491:                        Paloviinavero.                       6
10492: 
10493: ylitarkastajan antamien tietojen mukaan ollut vuoden 1910
10494: päättyessä 2,892, 736 litraa, vuoden 1911 lopussa 894,17 5
10495: litraa, vuoden 1912 lopussa 761,453 litraa ja vuoden 1913
10496: lopussa 436,398 litraa, ja on todennäköistä, että myöskin ku-
10497: luvan vuoden päättyessä tulee valmistettua paloviinaa ole-
10498: maan vara:stossa vähän, mikä seikka on lisäävä paloviinan
10499: valmistusta ensi vuonna. Denaturoitavaksi aiotun paloviinan
10500: valmistus on viime vuosina ollut tuntuvasti lisääntymässä ja
10501: lisääntyy todennäköisesti myös vuonna1915. Vihdoin on otet-
10502: tava huomioon, että sittenkun poltettujen ja tislattujen väki-
10503: juomain kauppa melkein kaikkialla maassa on keskitetty mo-
10504: nopoliyhtiöiden haltuun, on syytä otaksua, että kotimainen
10505: paloviina tulee syrjäyttämään ulkomailta tuotuja väkijuo-
10506: mia, joiden kulutus viime aikoina on ollut hyvin suuri. Näi-
10507: hin seikkoihin katsoen ja siihen nähden, mitä paloviinave-
10508: rosta edellisinä vuosina saadun tulon nojal1a voidaan päät-
10509: tää, Valiokunta vn arvioinut tästä verosta vuodelta 1915 ker-
10510: tyvän bruttotulvn 12,500,000 markaksi.
10511:     Muut valtiotulot, jotka luetaan paloviinavaroihin, Valio-
10512: kunta on arvioinut seuraavasti: tulon paloviinan anniskelusta
10513: maksettavasta verosta armollisen esityksen mukaan 25,000
10514:  markaksi, kontrollimaksut tislauslaitoksista ja denaturoimis-
10515: maksut, jotka armollisessa esityksessä on arvioitu 90,000
10516: markaksi, 10,000 markkaa suuremmiksi eli 100,000 mar-
10517: kaksi sekä satunnaiset tulot 100 markaksi.
10518:      Tulot paloviinavaroista vuonna 1915 on siis arvioitu
10519: seuraavasti:
10520: 
10521: V eroa paJoviinan valmistamisesta .. Smk. 12,500,000:-
10522: Veroa paloviinan anniskelusta ..... .        25,000:-
10523: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja
10524:                                        "
10525:     denaturoimismaksuja .......... .        100,000:-
10526: Satunnaisia tuloja ............... . "         100:-
10527:                                --------------------------
10528:                                          "
10529:                                 Summa Smk. 12,625,100:-
10530: 
10531:    Paloviinavaroista suoritettavia menoja ovat ensi sijassa
10532: denaturoidusta paloviinasta ·takaisinmaksettava vero sekä
10533: 6           1914.- V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10534: 
10535: kontrollikus.tannukset. Edellisen, joka armollisissa esityk-
10536: sissä on arvioitu 1,600,100 markaksi, Valiokunta edellä mai-
10537: nitulla perusteella on vuodeksi 1915 laskenut 2,000,100 mar-
10538: kaksi. Määrärahan paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
10539: mälläpitoon sekä paloviina-asetuksia vastaan tehtyjen rik-
10540: komusten syytteeseenpanokustannusten korvaamiseen kuin
10541: myös sellaisten rikkomusten ehkäisemisen palkitsemiseen
10542: Valiokunta on merkinnyt armollisen esityksen mukaan
10543: 250,000 markaksi eli yhtä suureksi kuin tätä nykyä.
10544: 
10545:     Edelleen olisi Valiokunnan mielestä paloviinavaroista ar-
10546: mollisen esityksen mukaisesti ja kuten tätä nykyä tapahtuu
10547: annettava 100,000 markkaa raittiustyön kannattamiseen.
10548: Nykyään tämä rahamäärä on jaettuna siten, että siitätulee
10549: Raittiuden Ystäville 70,000 markkaa, Finlands Svenska
10550: Nykterhetsförbund nimiselle seuralle 23,000 markkaa ja
10551: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle 7,000 mark-
10552: kaa. Kun tänä vuonna on syntynyt uusi, Suomen Sosiali-
10553: demokratinen Raittiusliitto niminen raittiu:sjärjestö, johon
10554: tätä nykyä kuuluu noin kolmekymmentä :Paikalli'syhdistystä
10555: ja joka tänä vuonna on saanut Raittiuden Ystäviltä 5,000
10556: markan apurahan, ehdottaa V aliakunta puheenaQlevan raha-
10557: määrän ensi vuonna jaettavaksi seuraavasti: Raittiuden Y stä-
10558: ville 65,000 markkaa, Finlands Svenska N ykterhetsförbund
10559: nimiselle seuralle 20,000 markkaa, Suomen !)piskelevan
10560: Nuorison Rairttiusliitolle 7,000 markkaa ja Suomen So-
10561: sialidemokratiselle Raittiusliitolle 8,000 markkaa. Vihdoin
10562: olisi myös vuodelta 1915 maan kunnille samalla tavalla kuin
10563: tähän asti osotettava paloviinavaroista 400,000 markkaa.
10564: Mitä paloviinavaroja sanotulta vuodelta tämän lisäksi ker-
10565: tyy, Valiokunnan arvion mukaan 9,875,000 markkaa, olisi
10566: siirrettävä kulkulaitosraha·stoon.
10567:     Paloviinavarat olisivat siis vuonna 1915 käytettävät seu-
10568: raavasti:
10569:                        Paloviinavero.                       7
10570: 
10571: Denaturoidusta paloviinasta takaisin
10572:    maksettavaa valmistusveroa, ar-
10573:    violta ........................ Smk.        2,000,100:-
10574: Paloviinan valmistuksen ja kaupan
10575:    silmälläpitoon sekä paloviina-ase-
10576:    tuksia vastaan tehtyjen rikkomus-
10577:    ten syytteeseenpanokustannusten
10578:    korvaamiseen kuin myös sellais-
10579:    ten rikkomusten ehkäisemisen pal-
10580:    kitsemiseen, arviolta .......... .            250,000:-
10581: Raittiustyön kannattamis~ksi ..... .
10582:                                        "         100,000:-
10583: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
10584:                                        "
10585:    'hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
10586:    ltaan, hyödyllisiä kunnallisia tar-
10587:    peita varten ................. .              400,000:-
10588: Kulkulaitosrahastoon, ylijäämä, ar-
10589:                                        "
10590:    violta ....................... .            9,875,000:-
10591:                                          "
10592:                                Summa Smk. 12,625,100:-
10593: 
10594:    Edellä esitetyn nojaUa Va:liokunta, joka armollisessa esi-
10595: tyksessä ehdotettuun säännökseen suoritettavasta paloviina-
10596: verosta on tehnyt vähäisen muodollisen muutoksen, kun-
10597: nioittaen ehdottaa,
10598: 
10599:                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan asetus-
10600:             ehdotuksen:
10601: 
10602:                           Asetus
10603: siitä verosta, joka on suoritettava J>alovlinan valmis-
10604: tamisesta Suomessa sekä tämän veron käyttämi-
10605:                    sestä vuonna 1915.
10606: 
10607:                             1 §.
10608:    V eroa Suomessa vuonna 1915 valmis tetusta paloviinasta
10609: on maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
10610: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä ol-
10611: 8          1914.- V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10612: 
10613: lessaan+   15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan si-
10614: sältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia. Tämä
10615: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
10616: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähin-
10617: tään tuhanneHa viideltäsadalta litralta, jos vero mm suu-
10618: resta valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
10619: 
10620:                             2 §.
10621:    Paloviinavero on vztom"a 1915 käytet-
10622:       tävä:
10623: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
10624:    mälläpitoon sekä paloviina-asetuksia
10625:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
10626:    seenpanokustannusten korvaamiseen
10627:    kuin myös sellaisten rikkomusten eh-
10628:    käisemisen palkitsemiseen, arviolta .. Smk. 250,000:-
10629: Raittiustyön kannattamiseksi ......... . "     100,000:-
10630: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hen-
10631:    gille kirjoitetu.n väkiluvun mukaan,
10632:    hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten ,   400,000:-
10633:                             --------------------------
10634:                                 Yhteensä Smk. 750,000:-
10635:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
10636: nee kulkulaitosrahastoon.
10637: 
10638: 
10639:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1914.
10640: 
10641:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
10642: sUm ja jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling, Holsti, Kallio,
10643: Komu (osittain), Lahdensuo, Letonmäki, Lindström (osit-
10644: tain), Pennanen (osittain), Peurakoski, Railo, Sainio, Sillan-
10645: pää, Takola.nder, Talas, Turunen, Törngren ja Wiljanen sekä
10646: osittain varajäsenet Hälvä, Ikonen, .Jalonen, Kilpeläinen,
10647: Paronen ja Saari.
10648:                         Vastalause 1.                         9
10649: 
10650: 
10651: 
10652: 
10653:                      Vastalauseita.
10654:                                I.
10655:     V aliakunta on käsitellessään raittiustyön kannattamiseksi
10656: annettavan rahamäärän jakoa, alentanut ehdottamamme
10657: 20,000 markan määrärahan Suomen Sosialidemokratiselle
10658: Raittiusliitolle 8,000 markkaan, samalla kun se on myöntä-
10659: nyt Raittiuden Ystäville 65,000 markkaa.
10660:     Tunnettua on, että Raittiuden Ystävien toiminta raittius-
10661: asian edistämiseksi on viime vuosien kuluessa muuttunut yhä
10662: pienemmäksi. Paikallisista raittiusseuroista on kadonnut
10663: kaikki todellinen toimintatarmo niiden kieltolakia harrasta-
10664: vien jäsenien mukana, jotka ovat niistä joukottain eronneet,
10665: kun eivät ole voineet hyväksyä Raittiuden Ystäväin suhtau-
10666: tumista kieltolakikysymykseen. Nämä ainekset ovat perus-
10667: taneet uuden raittiusjärjestön, Suomen Sosialidemokratisen
10668: Raittiusliiton, voidaksensa tarmokkaasti työskennellä rait-
10669: tiusasian edistämiseksi ja viedäkseen sen lopulliseen pää-
10670: määrään - kieltolakiin. Jo nyt on käynyt selville, että tä-
10671: män liiton merkitys maamme työväestön raittiuspyrinnäille
10672: on niin suuri, että ehdottamamme 20,000 mk. määräraha ei
10673: ole korkeaksi arvioitava. Jos Eduskunta nyt, yhtyen Valio-
10674: kunnan porvarillisen enemmistön lausuntoon tässä asiassa,
10675: hylkäisi ehdotuksemme, ja myöntäisi sanotulla liitolle ai-
10676: noastaan 8,000 mkn avustuksen, selitettäisiin tämä teko laa-
10677: joissa kansalaispiireissä varmastikin siten, että Eduskunta,
10678: vaikka ei ole voinutkaan ehdotettua apurahaa kokonaan
10679: evätä, on alentanut sen mahdollisimman vähäiseksi, ja siten
10680: tahtonut ehkäistä työskentelyä kieltolain hyväksi. Edus-
10681: kunnalla, s. o. sen porvarillisella enemmistöllä, ei ole mieles-
10682: 10           1914. -    V. }[. -   Esit. N :o 5 ja 9.
10683: 
10684: tämme tähän varaa, s:i'llä nytkin jo katsellaan saman enem-
10685: mistön kieltolakiharrastulksia laajoissa piireissä epäillen.
10686: Tähän nähden, ja kun asia on myönnettävä tärkeäksi, ehdo-
10687: tamme,
10688:                  että 100,000 mk. määräraha raittiustyön kan-
10689:             nattamiseksi jaettaisiin valiokunnan ehdotuksen
10690:             mukaan, paitsi, että Raittiuden Ystäville ehdo-
10691:             tettu 65,000 mm·kkaa alennettaisiin 53,000 mark-
10692:             kaan, ja Suomen Sosialidemokratiselle Raittius-
10693:             liitolle ehdotettu 8,000 markkaa korotettaisiin
10694:             20,000 markan suuruiseksi.
10695: 
10696:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1914.
10697: 
10698:      Miina Sillanpää.                            H. Jalonen.
10699:                            0. Ikonen.
10700:                        Vastalause II.                      11
10701: 
10702: 
10703: 
10704: 
10705:                              II.
10706:     Kaikkien suostuntain, myöskin paloviinaveron maaraa-
10707: misessä on Eduskunta jo vuosikymmeniä Hallituksen alot-
10708: teesta käyttänyt as-etusmuotoa, kuitenkin siten, että samalla.
10709: kun suostunnan suuruus aina on m'äärätty näissä asetuk-
10710: sissa, sen käyttämistä koskevia säännöksiä ei ole otettu mal-
10711: lasjuoma- ja leimasuostunnoista päätettyihin asetuksiin,
10712: mikä sitä vastoin on tapahtunut paloviinaverosta annetussa
10713: asetuksessa. Katsoen siihen Eduskunnan suosiuntaoikeuden
10714: loukkaamiseen, johon vastamainittu, paloviinaveron käyttä-
10715: mistä koskeva poikkeusmenettely nyttemmin on antanut
10716: Hallitukselle ulkonaisen aiheen, arvelemme asianmukaiseksi,
10717: että Eduskunta myöskin paloviinaverosta päättäessään erot-
10718: taisi budjettimä'äräykset veron myöntämistä ja suuruutta
10719: koskevasta asetuksesta. Tämän perustuksella ehdotamme
10720: kunnioittaen:
10721:                 että Eduskunta hyväksyisi seu'raavan asetu,s-
10722:              ehdotuksen:
10723: 
10724:                           Asetus
10725:         siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan
10726:         'Valmlistamisesta Suomessa vuonna 1915.
10727:     Veroa Suomessa vuonna 1915 valmistetusta paloviinasta
10728: on maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
10729: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä ol-
10730: lessaan +  15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan si-
10731: sältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia. Tämä
10732: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
10733: maks·etaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähin-
10734: 12           1914. -   V. M. -   Esit. N :o 5 ja 9.
10735: 
10736: tään tuhannelta viideltäsadalta litralta, jos vero nnn suu-
10737: resta valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
10738: 
10739: 
10740:      Samoin ehdotamme kunnioittaen:
10741:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan bud-
10742:             jetin paloviinavaroille vuodeksi 1915:
10743: 
10744:                           Tulot:
10745: V eroa pal,oviinan valmistamisesta . . . . . . . . 12,500,000: -
10746: Veroa paloviinan anniskelusta . . . . . . . . . . . .  25,000:-
10747: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja dena-
10748:     turoimismaksuja ................... .             100,000:--
10749: Satunnaisia tuloja .................... .                 100:--
10750:                                        Summa 12,625,100: -
10751: 
10752:                          Menot:
10753: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
10754:    settavaa valmistusveroa, arviolta ..... . 2,000,100: -
10755: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmällä-
10756:    pitoon sekä paloviina-asetuksia vastaan
10757:    tehtyjen rikkomusten syytteeseenpano-
10758:    kustannusten korvaamiseen kuin myös
10759:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisen pal-
10760:    kitsemiseen, arviolta ............... .     250,000:-
10761: Raittiustyön kannattamiseksi ........... .     100,000:-
10762: Kaikille kunnille jaettavaksi niid,en hengille
10763:    kirjoitetun väkiluvun mukaan, hyödylli-
10764:    siä kunnallisia tarpeita varten ....... .   400,000:-
10765: Kulkulaitosrahastoon, ylijäämä, arviolta .. 9,875,000:--
10766:                                   ----------------------
10767:                                       Summa 12,625,100:-
10768: 
10769:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1914.
10770: 
10771:      Onni Hallsten.                J. Oskari Peurakoski.
10772:      J. R. Danielson-Kalmari.      E. Kilpeläinen.
10773:                        Vastalause 111.                     13
10774: 
10775: 
10776: 
10777: 
10778:                              III.
10779:     Valiokunta ehdottaa, että Eduskunta antaisi paloviinan
10780: valmistamisesta suoritettavaa veroa koskevalle päätökselleen
10781: asetusehdotuksen muodon ja että tähän asetusehdotukseen
10782: otettaisiin määräys paloviinavarojen käyttämisestä. Kun
10783: kumminkin Eduskunnan suostuntapäätöskin, jos se puetaan
10784: asetusehdotuksen muotoon, vaatii Hallitsijan vahvistuksen
10785: ja kun toiselta puolen puheenaolevaan suostuotapäätökseen
10786: ei ole tarpeellista ottaa sellaisia säännöksiä, jotka joka ta-
10787: pauksessa vaatisivat Hallitsijan vahvistuksen, olemme Valio-
10788: kunnassa olleet sitä mieltä, että Eduskunnan ei tällä kertaa
10789: tulisi pukea päätöstään asetusehdotuksen muotoon. Valio-
10790: kunnassa olemme myöskin ehdottaneet, että päätöksiä palo-
10791: viinavarojen käyttämisestä ei olisi tehtävä asetusehdotuksen
10792: muodossa.
10793:     Ed·ellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa
10794: Eduskunnan päätettäväksi
10795:                 että veroa Suomessa vuonna 1915 valmiste-
10796:             tusta paloviinasta on maksettava kaksi markkaa
10797:             ku,ltakin litmlta säännöllisväkevyyttä, jolla tar-
10798:             koitetaan sellaista paloviinaa, mikä ollessaan
10799:             +   15 asteista Celsi"Uksen lämpömittarin mukaan
10800:             sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alko-
10801:             holia, ja että tämä vero suoritetaan koko valmis-
10802:             teltavaksi otetulta määrältä, kuitenkin joka kerta
10803:             vähintään tuhannelta viideltäsadalla litralta, jos
10804:             vero niin suuresta valmistusmäärästä vielä on
10805:             maksamatta, sekä
10806:                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan bud-
10807:             jetin paloviinavaroille vuodeksi 1915:
10808: 14           1914.- V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10809: 
10810:                           Tulot:
10811: V eroa paloviinan valmistamisesta ....... . 12,500,000: --
10812: Veroa paloviinan anniskelusta ........... .     25,000:-
10813: Kontrollimaksuja tislauslaitoksista ja dena-
10814:     turoimismaksuja ................... .      100,000:--
10815: Satunnaisia tuloja ..................... .         100:-
10816:                                      Summa 12,625,100: --
10817: 
10818:                           Menot:
10819: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
10820:    settavaa valmistusveroa, arviolta ..... . 2,000,100:-
10821: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmällä-
10822:    pitoon sekä paloviina-asetuksia vastaan
10823:    tehtyjen rikkomusten syytteeseenpano-
10824:    kustannusten korvaamiseen kuin myös
10825:    sellaisten rikkomusten ehkäisemisen pal-
10826:    kitsemiseen, arviolta ............... .         250,000:-
10827: Raittiustyön kannattamiseksi ........... .         100,000:-
10828: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille
10829:    kirjoitetun väkiluvun mukaan hyödylli-
10830:    sia kunnallisia tarpeita varten . . . . . . . .  400,00: -
10831: Kulkulaitosrahastoon ylijäämä arviolta .... 9,875,000:-
10832:                                  ----------------------
10833:                                      Summa 12,625,100: -
10834: 
10835:      Helsingissä huhtikuun 24 p :nä 1914.
10836: 
10837:        Onni Talas.                  Gunnar Takolander.
10838:        Pekka Hälvä.                 Pekka Pennanen.
10839:        Kyösti Kallio.               Oskari Lahdensuo.
10840:                         Rudolf Holsti.
10841: 
10842:      Edelläolevaan ehdotukseen yhtyy
10843:                                  Adolf Törngren.
10844:                        Vastalause 1 V.                     15
10845: 
10846: 
10847: 
10848: 
10849:                              IV .
10850: 
10851:     .Mietinnössään 1 a (2) on valiokunta tehnyt selkoa niistä
10852: laittomista toimenpiteistä, joihin Hallitus on ryhtynyt Edus-
10853: kunnan viime vuoden valtiopäivillä päättämän paloviinave-
10854: ron suhteen ja on Eduskunta samassa yhteydessä paättänyt
10855: lausua ,että kun 26 päivänä joulukuuta 1913 annettu ar-
10856: mollinen asetus siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan
10857: valmistamisesta Suomessa 1914, ei ole yhtäpitävä Eduskun-
10858: nan hyväksymän asetuksen kanssa, on se lainvastainen eikä
10859: Hallitus ole ollut oikeutettu määräämään puheenalaista ve-
10860: roa nyt kuluvalta vuodelta kannettavaksi". Maallemme vi-
10861: hamielisen Hallituks~m käytettäväksi ei myöskään vuodeksi
10862:  191.5 olisi myönnettävä suostunt.avaroja ja ehdotamme sen
10863:  vuoksi Eduskmman päätettäväksi
10864: 
10865:                 että paloviinaveroa ei ole Vttonna 1915 kan-
10866:             nettava.
10867: 
10868:       Edvard Gylling.           0. W. Turunen.
10869:       Ludvig Lindstrim.         J. W. Sainio.
10870:       Jussi Ra.ilo.             Lauri Letonmäki.
10871:                      Emil Wiijanen.
10872: ---------------------------------------------------
10873: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
10874:            1914.- S. V. M.- Esit. N:o 5 ja 9.
10875: 
10876: 
10877: 
10878: 
10879:                 Suuren valiokunnan mietintö
10880:             N :o 18 armollisten esitysten johdosta, jotka kos-
10881:             kevat paloviinan valmistamisesta vuonna 1915
10882:             suoritettavaa veroa sekä paloviinarahain bud-
10883:             jettia vuodeksi 1915.
10884: 
10885:     Eduskunta on V. J :n 57 § :n mukaisesti Suureen valio-
10886: kuntaan lähettänyt armollisen esityksen N :o 5 siitä verosta,
10887: joka paloviinan valmistamisesta .Suomessa on suoritettava
10888: vuonna 1915, sekä Valtiovarainvaliokunnan siitä ynnä palo-
10889: viinarahain budjettia koskevasta armollisesta esityksestä
10890: N :o 9 antaman mietinnön N :o 1 b.
10891:     Asiata käsiteltyään saa Suuri valiokunta kunnioittaen
10892: ehdottaa,
10893:                 että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen siitä
10894:             verosta, joka on suoritettava paloviinan valmis-
10895:             tamisesta Suomessa, sekä tämän veron käyttä-
10896:             misestä vuonna 191.5 Valtiovarainvaliokunnan
10897:             mietinnössä olevan ehdotuksen mukaan.
10898: 
10899:    Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1914.
10900: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
10901:                      -----      --------------- - - - - - -
10902:         1914.- Ednsk. vast.- Esit. N:o 5 Ja 9.
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 
10907:               S n o m e n E d n s k n n n a n a l a m a i·
10908:            ne n v a s t a n s armollisiin esityksiin, jotka
10909:            koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna
10910:            1915 suoritettavaa veroa sekä paloviinarahain
10911:            budjettia vuodeksi 1915.
10912: 
10913: 
10914: 
10915: 
10916:        Snurlvaltaisin~ Armollisin Keisari
10917:                  ja Suuriruhtinas I
10918: 
10919: 
10920: 
10921: 
10922:    Teidän K~isarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
10923: tanut kaksi armollista esitystä, N :o 5 ja 9, joista toinen
10924: koskee sitä veroa, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
10925: 2       1914.- Edusk. vast.- Esit. N:o 5 ja 9.
10926: 
10927: on suoritettava vuonna 1915, ja toinen paloviinarahain bud-
10928: jettia samaksi vuodeksi.
10929:      Näiden armollisten esitysten mukaan Eduskunnan tul~si
10930: jakaa päätöksensä vuonna 1915 suoritettavasta pa.loviinave-
10931: rosta ja paloviinavarain käyttämisestä sillä tavoin kahtia,
10932: että kummastakin asiasta säädettäisiin erikseen ja ainoastaan
10933: edellisestä armollisella asetuhella. Kun Hallitus viime vuo-
10934: den valtiopäivillä ehdotti tällaista kahtiajakoa, ei Eduskunta
10935: katsonut olevan aihetta siihen suostua. Eduskunnalla on
10936: sitä vähemmän syytä luopua viime vuonna noudattamastaan
10937: menettelystä, kun tämä menettely on Hallituksen alotteesta
10938: syntynyt ja ollut käytännössä kahdenkymmenen vuoden ai-
10939: kana.
10940:      Armollisessa esitybf',ssä N :o 5 on annettu erinäisiä tie-
10941: toja niin hyvin väkiviinajuomain luvallisesta ja luvatto-
10942: masta tuonnista viimeksi kuluneina vuosina, kuin myös
10943: maan alioikeuksissa kymmenvuotiskautena 1903-1912
10944: kälsitellyistä rikosjutuista, joissa syyte on tehty luvatto-
10945: masta paloviinan valmistuksesta. Väkiviinajuomain luvat-
10946: tomasta tuonnista on Eduskunnalle annettu tietoja myöskin
10947: vuodelta 1913. Niiden mukaan tämä tuonti käsitti 3,738 lit-
10948: raa ja 3,156 pulloa, mikä tietää melkoista lisääntymistä
10949:  edellisiin vuosiin verraten. Armollisesta esityrksestä näkyy,
10950:  että luvatorrta paloviinan valmistusta koskevain juttujen
10951:  lukumäärä vuonna 1912 -edelleen on tuntuvasti kasvanut, ja
10952:  tilastolliset tiedot vuodelta 1913, vaik,ka eivät vielä olekaan
10953:  lopullisia, viittavat mikäli on ilmoitettu siihen että näiden
10954:  juttujen lisääntyminen on jatkunut viimemainittunakin
10955:  vuonna. Puheena oleva lisääntyminen lienee melkoiselta
10956:  osalta seuraus siitä, että viime aikoina on ryhdytty tehok-
10957:  kaammin valvomaan paloviina-asetusten rikkomusten saat-
10958:  tamista syytteeseen. Kun kuitenkin tässä kohden eri osissa
10959:  maata edelleen esiintyy laiminlyöntiä viranomaisten puo-
10960:  lelta, olisi Hallituksen kiinnitettävä asiaan mitä suurinta
10961:  huomiota ja ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin, jotta
10962:  niin hyvin paloviinan salapoltto kuin sen sala1kuljetus ja
10963:  muu luvaton tuonti mahdollisuutta myöten estettäisiin. Eri-
10964:                        Paloviinavero.                        3
10965: 
10966: tyisesti olisi ankara valvonta tarpeen Keisarikunnan Ja
10967: Ruotsin rajoilla olevissa seuduissa, joissa väkijuomain sala-
10968: kuljetusta ja luvatonta myyntiä enimmän esiintyy.
10969: 
10970:      Hallitus on edellyttänyt, että vuonna 1915 paloviinaa
10971: valmistetaan 6,000,000 litraa, ja tämän nojalla on brutto-
10972: tulo paloviinaverosta mainitulta vuodelta armollisessa
10973: esityksessä arvioitu 12,000,000 markaksi. Nämä arviot
10974: näyttävät kuitenkin olevan jonkun verran liian alhai-
10975: set. Varastossa vuoden lopussa ollut paloviinamäärä on
10976: vuodesta 1910 alkaen jatkuvasti vähentynyt. S.e on palo-
10977: viinan valmistuksen ylitarkastajan antamien tietojen mu-
10978: kaan ollut vuoden 1910 päätty.essä 2,892,736 litraa, vuoden
10979:  1911 lopussa 894,175 litraa, vuoden 1912 lopussa 761,453
10980:  litraa ja vuoden 1913 lopussa 436,398 litraa, ja todennä-
10981:  köistä on, että myöskin kuluvan vuoden päättyessä tulee
10982:  valmistettua paloviinaa ol·emaan varastossa vähän, mikä
10983:  seikka on lisäävä paloviinan valmistusta ensi vuonna. Dena-
10984: turoitavaksi a.ijotun paloviinan valmistus on viime vuosina
10985:  ollut tuntuvasti lisääntymässä ja lisääntyy todennäköisesti
10986:  myös vuonna 1915. Vihdoin on otettava huomioon, että
10987:  sittenkun poltettujen ja tislattujen väkijuomain kauppa mel-
10988:  kein kaikkialla maassa on keskitetty monopoliyhtiöiden hal-
10989:  tuun, kotimainen paloviina nähtävästi tul~e syrjäyttämään
10990:  ulkomailta tuotuja väkijuomia, joiden kulutus viime aikoina
10991:  on ollut hyvin suuri. Näihin seikkoihin perustuen ja siihen
10992:   nähden, mitä paloviinaverosta edellisinä vuosina saadun tu-
10993:   lon nojalla voidaan päättää, Eduskunta on arvioinut tästä
10994:  verosta vuodelta 1915 kertyvän bruttotulon 12,500,000 mar-
10995:   kaksi.
10996:       Muut valtiotulot, jotka luetaan paloviinavaroihin, Edus-
10997:   kunta on arvioinut seuraavasti: tulon paloviinan anniskelusta
10998:   maksettavasta verosta armollisen esityksen mukaan 25,000
10999:   marka.ksi, tislauslaitosten kontrollimaksut ja denaturoimis-
11000:   maksut, jotka armollisessa esityksessä on arvioitu 90,000
11001:   markaksi, 10,000 markkaa suuremmiksi eli 100,000 mar-
11002:   kaksi sekä satunnaiset tulot 100 markaksi.
11003: 4       1914. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 6 ja 9.
11004: 
11005:    Tulot paloviinavaroista vuonna 1915 on siis arvioitu
11006: seuraaviksi määriksi :
11007: 
11008: V eroa paloviinan valmistamisesta      Smk. 12,500,000: -
11009: Veroa paloviinan anniskelusta ..... . "         25,000:-
11010: Tislauslaitosten kontrollimaksuja sekä
11011:     denaturoimismaksuja .......... .           100,000:-
11012: Satunnaisia tuloja ............... .
11013:                                         "          100:-
11014:                             -------------------------
11015:                                        "
11016:                              Yhteensä Smk. 12,625,100:-
11017: 
11018:     Paloviinavaroista suoritettavia menoja ovat ensi sijassa
11019: denaturoidusta paloviinasta takaisin maksettava vero 'sekä
11020: kontrollikustannubet. Edellisen, joka armollisissa esityk-
11021: sissä on arvioitu 1,600,100 markaksi, Eduskunta edellä mai-
11022: nitulla perusteella 0111 vuodeksi 1915 laskenut 2,000,100 mar-
11023: kaksi. Määrärahan paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
11024: mälläpitoa sekä paloviina-asetuksia vastaan tehtyj·en rik-
11025: komusten syytteeseenpanokustannusten korvaamista kuin
11026: myös sellaisten rikkomusten ehkäisemisen palkitsemista var-
11027: ten Eduskunta on merkinnyt armollisen esityksen mukaan
11028: 250,000 markaksi eli yhtä suureksi kuin tätä nykyä.
11029: 
11030:      Edelleen olisi paloviinavaroista armollisen esityksen mu-
11031: kaisesti annettava 100,000 markkaa raittiustyön kannatta-
11032: miseen. N yk;yään tämä rahamäärä on jaettuna siten, että
11033: siitä tulee yhdistykselle Raittiuden Ystävät 70,000 mark-
11034: kaa, Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimiselle seuralle
11035: 23,000 markkaa ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittius-
11036: liitolle 7,000 markkaa. Kun kuluvana vuonna on syntynyt
11037: uusi, Suomen Sosialidemokratinen Raittiusliitto niminen
11038: raittiusjärjestö, johon tätä nykyä kuuluu noin kolmekym-
11039: mentä paikallisyhdistystä ja joka tänä vuonna on saanut
11040: Raittiuden Ystäviltä 5,000 markan apurahan, olisi puheena
11041: oleva rahamäärä ensi vuonna jaettava seuraavasti: Raittiu-
11042: den Ystäville 65,000 markkaa, seuralle Finlands Svenska
11043: Nykterhetsförbund 20,000 markkaa, Suomen Opiskelevan
11044: Nuorison Raittiusliitolle 7,000 markkaa ja Suomen Sosiali-
11045:                                Paloviinavero~                                   5
11046: 
11047: demokratiselle Raittiusliitolle 8,000 markkaa, ja tulee kun-
11048: kin näistä yhdistyksistä ja seuroista antaa Hallitukselle ker-
11049: tomus saamansa apurahan käyttämisestä. Vihdoin on myös
11050: vuodelta 1915 maan kunnille samalla tavalla kuin tähän
11051: asti osotettava paloviinavaroista 400,000 markkaa. Mitä pa-
11052: loviinavaroja sanotulta vuodelta tämän lisäksi kertyy, ar-
11053: vion mukaan 9,875,000 markkaa, on siirrettävä kulkulaitos-
11054: rahastoon.
11055:     Paloviinavarat ovat siis vuonna 1915 käytettävät seu-
11056: raavasti:
11057: 
11058: Denaturoidusta paloviinasta takaisin
11059:     maksettav•aa valmistusveroa, ar-
11060:    violta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   2,000,100: -
11061: Paloviinan valmistuksen ja kaupan
11062:    silmälläpitoon sekä paloviina-ase-
11063:    tuksia vastaan tehtyjen rikkomus-
11064:     ten syytteeseenpanokustannusten
11065:    korvaamiseen kuin myös sellais-
11066:    ten rikkomusten ehkäisemisen pal-
11067:    kitsemiseen, arviolta .......... .                             250,000:-
11068: Raittiustyön kannattamiseksi ..... .
11069:                                                            "      100,000:-
11070: Kai•kiHe kunnille jaettavaksi niiden
11071:                                                            "
11072:     hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
11073:    kaan, hyödyllisiä kunnallisia tar-
11074:    peita varten ................. .                               400,000:-
11075: Kulkulaitosrahastoon ylijäämä, ar-
11076:                                                            "
11077:    violta ....................... .                              9,875,000:-
11078:                                                          "
11079:                                         Yhteensä Smk. 12,625,100: -
11080: 
11081: 
11082:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
11083: 
11084:                    että Eduskunta on hyväksynyt seuraavan
11085:                 asetusehdotuksen:
11086: 6       1914. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o ö Ja 9.
11087: 
11088: 
11089:                        Asetus
11090: siitä verosta, joka on suoritettava paloviinan valmistami·
11091:      sesta Suomessa, sekä tämän veron kbttämisestä
11092:                        vuonna 1916.
11093:                              1 §.
11094:     Veroa Suomessa vuonna 1915 valmistetusta paloviinasta
11095: on mabettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöllis-
11096: väkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä ol-
11097: lessaan+   15 asteista Gelsiuksen lämpömittarin mukaan si-
11098: sältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia. Tämä
11099: vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
11100: maksetaa.n lääninrahastoon, kuitenkin joka kertaa vähintään
11101: tuhannelta viid·eltäsadalta litralta, jos vero niin suuresta
11102: valmistusmäärästä vielä on maksamatta.
11103: 
11104:                             2 §.
11105:     Paloviinavero on vuonna 1915 käytettävä:
11106: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
11107:    mälläpitoon sekä paloviina-asetuksia
11108:    vastaan tehtyjen rikkomusten syyttee-
11109:    seenpanokustannusten korvaamiseen
11110:    kuin myös sellaisten rikkomusten eh-
11111:    käisemisen palkitsemiseen, arviolta .. Smk. 250,000: --
11112: Raittiustyön kannattamiseksi ....... . "       100,000:-
11113: KaikiUe kunnille jaettavaksi niiden han-
11114:    gille kirjoitetun väkiluvun mukaan,
11115:    hyödyllisiä kunnallisia tarpeita varten     400,000:-
11116:                                          "
11117:                            --------------------------
11118:                                Yhteensä Smk. 750,000: --
11119: 
11120:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
11121: nee kulkulaitosrahastoon.
11122:                        Paloviinavero.                        7
11123: 
11124:      Eduskunta on erityisessä alamaisessa kirjelmässä kulu-
11125: van huhtikuun 16 päivältä Teidän Keisarilliselle Majestee-
11126: tillenne esittänyt mielipiteensä niistä Hallituksen toimenpi-
11127: teistä, joista on mainittu armolHsen esityksen N :o 5 sivuilla
11128: 1 ja 2.
11129: 
11130: 
11131: 
11132: 
11133:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
11134: 
11135:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
11136: --------           -----~-
11137: 
11138: 
11139: 
11140: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, l!H4.
11141: II
11142:                      N:o 6. -       1914.
11143: 
11144: 
11145: 
11146: 
11147:                 K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
11148:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle varojen
11149:             hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki·
11150:             naiset valtion tulot eivät riitä.
11151: 
11152:     V aitiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaan on varsinaisten
11153: valtiopäiväin alussa Eduskunnalle annettava esitys varojen
11154: hall'kkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
11155: lot eivät riitä, ja on selvitylkseksi siitä esitykseen liitettävä
11156: laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitule-
11157: vaksi varainhoitovuodeksi.
11158:     Tämän johdosta annetaan Eduskunnalle tähän liitetty
11159: laskelma valtiorahaston varoista sekä niistä vakinaisista ja
11160: ylimääräisistä menoista, jotka Keisarillinen Majesteetti sa-
11161: notun rahaston tilaan nähden on katsonut voitavan myöntää
11162: siitä vuonna 1915 maksettavaksi.
11163:     Niihin tarpeellisiksi katsottuihin menoihin, joita varojen
11164: puutteessa ei ole voitu panna valtiorahaston maksettavaksi,
11165: katsoo Hallitus olevansa pakotettu pyytämään suostuntaa.
11166: Suostuntarahaston budjettiehdotukseen otettujen menojen
11167: suorittaminen riippuu siitä, myöntyykö Eduskunta suos-
11168: tuntaverojen maksamiseen ja anta,ako se Hallituksen käy-
11169: tettäväksi sanottuja menoja varten pyydetyt varat, koska mi-
11170: tään noista suostuntarahastoon viedyistä menoista ei voida
11171: panna valtiorahaston mruksettavaksi.
11172:     Ne menot, joihin siis pyydetään suostuntaa vuodeksi1915,
11173: ovat valtiopäiväkustannukset, muutamat apurahat kunnan-
11174:                            N:o 6.
11175: 
11176: Hiäkärien palkkaamiseen, määrärahat tuberkuloosin vastus-
11177: tamiseksi, siveellisyystyön ja kaatuvatautisten hoitolaitos-
11178: ten avustamiseksi sekä kansanopetukseen ja erinäisiin mui-
11179: hin kulttuuri- ja sivistystarkotuksiin. Kun suostuntarahas-
11180: tosta sitäpaitsi ja ennen kaikkea on suoritettava suostunta-
11181: verojen kannanto- ja tarkastuskustannukset, tulisi siis suos-
11182: tuntarahaston menosäännössä, jos Eduskunta katsoo kaikki
11183: edellämainitut tarpeet olevan vuonna 1915 tyydytettävät,
11184: olemaan seuraavat erät:
11185:     Veronkanto-ja tarkastttskustannnkset. Nämä kustannuk-
11186: set on laskettu leimasuostunnasta 270,000 markaksi ja mal-
11187: lasjuomasuostunnasta 75,000 markaksi, eli yhteensä 34-5,000
11188: markaksi.
11189:     Oikaisnprosentti. Tämän otsakkeen kohdalle merkitään
11190: .200 markkaa.
11191:     Määrärahat:
11192:     I) Valtiopäiväkustannuksia koskevan Armollisen esityk-
11193: sen mukaisesti on 1915 vuoden valtiopäiväin yleisiin menoi-
11194: hin, huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja var-
11195: ten, säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoon sekä sääty-
11196: talon lämmityslaitoksen uudistamiseen laskettu vuonna 1915
11197: tarvittavan 700,000 markan arviomääräraha.
11198:     II) Valtiorahaston laskelmaan vuodelle 1915 on mer-
11199: kitty määrärahoja valtioavun antamiseksi kunnanlääkärien
11200: palkkaamista varten ainoastaan sikäli kuin sellaisia apura-
11201: hoja jo on Armossa myönnetty maksettaviksi 1915 vuoden
11202: tammikuun 1 päivän jälkeiseksi ajaksi. Suosiuntarahaston
11203: budjettiehdotukseen on sentähden otettu sekä ne apurahat,
11204: jotka vuonna 1913 on suoritettu suosiuntarahastosta ja te-
11205: kevät 211,820 markkaa vuodessa, että myöskin ne aikaisem-
11206: min valtiorahastosta suoritetut apurahat, joiden nauttimis-
11207: aika vuonna 1913 on umpeenkulunut tahi vuonna 1914 tulee
11208:                            N:o 6.
11209: 
11210: umpeenkulumaan ja jotka tekevät 30,400 markan vuotuisen
11211: menon. Sitä. paitsi lienee osaksi uusien apurahain antami-
11212: seen ja osaksi vanhain lisäämiseen määrättävä arviolta
11213: 32,780 markkaa, joten puheenalaisen erän loppusumma suos-
11214: tuntarahaston budjettiehdotuksessa nousee 275,000 marlc-
11215: l.~aan.
11216: 
11217:     III) Määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi, joka on
11218: aiottu jaettavaksi tasan Tuberkuloosin vastustamisyhdistyk-
11219: selle ja Kerä.ystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotautisten
11220: hyväksi, otetaan samansuuruiseksi, kuin suostuntarahastosta
11221: vuodeksi 1913 osotettu, eli 400,000 markaksi.
11222:    IV) Siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingissä ja
11223: muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa ehdotetaan niin-
11224: ikään samansuuruinen määräraha, kuin suostuntarahastosta
11225: vuodeksi 1913 osotettu, eli 50,000 markkaa.
11226:     V) Kaatuvatautisten hoitolaitosten avustamiseksi. Ala-
11227: maisessa anomuksessa toukokuun 2 p :ltä 1911 on Edus-
11228: kunta pyytänyt, muun muassa, että tarkotuksenmukaisesti
11229: suunniteltuja, kuntain, yhdistysten tahi yksityisten henki-
11230: löiden alotteesta perustettuja hoitolaitoksia sellaisia kaatuva-
11231: tautisia varten, joiden tauti ei ole pahempaa laatua, avustet-
11232: taisiin riittävällä valtioavulla. Koska valtiovaraston tila ei
11233: salli varojen osottamista tahän tarkotukseen valtiorahastosta, •
11234: ehdotetaan että Eduskunta myöntäisi tähän tarvittavan mää-
11235: rärahan suostuntarahastosta, jos Eduskunta yhä edelleen kat-
11236: soo, että tuota apua olisi myönnettävä. Vuodeksi 1915
11237:  otetaan tätä tarkotusta varten 100,000 markkaa.
11238:       VI) Armollisen määräyksen nojalla kesäkuun 7 (20)
11239:  p :Itä 1912 ehdotetaan suostuotarahastosta osotettavaksi
11240:  4,000 markan suuruinen määräraha matkastipendeiksi yksi-
11241:  tyisten oppikoulujen opettajille ja opettajattarille.
11242:   4                        N:o 6.
11243: 
11244:      VII) Määrärahoja kansanopetusta ja sen yhteydessä ole-
11245:  via tarpeita varten.
11246:      1) Kaupunkien      kansakoululaitokselle     apumaksujen
11247:  myöntämiseksi kaupunkikunnille niiden kansakoulujen yllä-
11248: pitämistä varten Keisarillisen Senaatin päätöksissä 13 p :ltä
11249: maaliskuuta 1895 ja 13 p :ltä marraskuuta 1906 mainituilla
11250: perusteilla, nimittäin niin paljon kuin vastaa 25 % siitä sum-
11251: masta, johon näiden kuntain mainituissa päätöksissä ilmoi-
11252: tetut todelliset menot kansakouluistaan ovat nousseet, on
11253: 1,650,000 markan määräraha, eli samansuuruinen määrä
11254: kuin 1913 vuoden Eduskunta oli laskenut tarvittavan vuo-
11255: deksi 1914, katsottu riittävän myöskin vuodeksi 1915.
11256:      2) Maalaiskansakouluille, varsinaisen opettajiston palk-
11257: kaamiseksi, jonka opettajiston palkkaus suoritetaan tammi-
11258: kuun 11 (24) p:nä 1908 annetun lain nojalla, on 4,300,000
11259: rn,arkan määräraha laskettu tarvittavan.
11260:      3) Maalaiskansakouluille, varsinaisen opettajiston pal-
11261: kankorotuksia. Näitä korotuksia varten, jotka suoritetaan
11262: edellämainitun, 11 (24) p :nä tammikuuta 1908 annetun lain
11263: 2 §:ssä olevan säännöksen mukaisesti, näyttää 1,320,000
11264: markan määräraha olevan varattava.
11265:      4) Maalaiskansakouluille, opettajain ja opettajattarien
11266: '1/alkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden opettamista varten,
11267: jota tarkotusta varten maalaiskunnat ja -koulupiirit Armol-
11268: listen julistusten mukaan 13 p :Itä maaliskuuta 1895 ja 8
11269: p :ltä maaliskuuta 1898 saavat valtiovarastolta avustusta
11270: sen määrän kuin mainituissa asetuksissa on säädetty, tarvi-
11271: taan arvion mukaan 160,000 markkaa.
11272:      5) Maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston eläk-
11273: keiksi, jotka suoritetaan toukokuun 24 :P :nä 1898 annetun
11274: Armollisen Asetuksen nojalla, on, ottamalla huomioon eläke-
11275: ikään joutuvien opettajien ja O:Pettajatarten lukumäärän li-
11276:                            N:o 6.                         5
11277: 
11278: sääntyminen, laskettu tarvittavan 240,000 markan määrä-
11279: ra'ha.
11280:      6) Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston
11281: eläkkeiksi, joka suoritetaan edellisessä kohdassa mainitun,
11282: 24 p :nä toukokuuta 1898 annetun Armollisen Asetuksen no-
11283: jalla, on otettu 62,000 markaksi.
11284:      7) Sairaiden kansakoulunopettajain ja -opettajattarien
11285: avustamiseksi ehdotetaan 100,000 markan määräraha.
11286:      8) Apumaksu kansakoultttalojen ja käsityöhtwneistojen
11287: rakentamiseksi maalaiskuntiin. Tähän tarkotukseen on
11288: 2,000,000 markan määräraha katsottu suotavaksi, jotta uusia
11289: koulutaloja varten annettavien entistään runsaampien ra-
11290: kennusapujen ohella myöskin apurahoja aikaisemmista kan-
11291: sakoulurakennuksista aiheutuneiden suurien velkojen lyhen-
11292: tämiseksi voitaisiin myöntää.
11293:      9) Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille ja
11294: opettajattarille ehdotetaan samansuuruista määrärahaa kuin
11295: tähän tarkotukseen aikaisemmin on myönnetty, eli 30,000
11296: markkaa.
11297:      10) Maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten, jotka
11298: toimeenpannaan kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa
11299: 11 p :nä toukokuuta 1866 annetun Armo1lisen Asetuksen 125
11300: § :n nojalla, ehdotetaan 120,000 markkaa.
11301:      11) Stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten
11302: 40,000 markkaa.
11303:      12) Havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakou-
11304: lttihin sekä havainto- ja muiden opetusvälineiden hankkimi-
11305: seksi kansanopistoihin samansuuruinen 100,000 markan
11306: määräraha kuin puheenalaiseen tarkotukseen aikaisemmin
11307: on myönnetty.
11308:      13) Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa
11309: Aleksanterin- l'liopistossa kansakouhtnopettajille ja -opetta-
11310:   6                        N:o 6.
11311: 
11312: jattarille, jota tarkotusta varten aikaisemmin on määrätty
11313: 80,000 markkaa, ehdotetaan 100,000 markkaa, koska näi-
11314: den kurssien osanottajain lukumäärä on lisääntynyt ja nii-
11315: den ohjelmaa on ehdotettu laajennettavaksi, joka osaltaan
11316: lisää näiden kurssien kustannuksia.
11317:      14) Apumaksu koulutarpeiden ostoon etupäässä varatta-
11318: mille maalaiskansakoulujen oppilaille. Tämä apumaksu on
11319: laskettu 200,000 markaksi siihen katsoen, Mtä sitä käytet-
11320: täisiin koulutarpeiden hankkimiseksi ei kaikille, vaan etu-
11321: päässä varattomille oppilaille.
11322:      15)Kansanlastentarhain kannattamiseksi, jotka näyttä-
11323: vät melkoisesti kasvavan, ehdotetaan 200,000 markan mää-
11324: rärahaa.
11325:      16) Maalaiskansakoulujen varattomien oppilaiden ra-
11326:  vinto- .ia vaatetusavuksi, johon tarkotukseen aikaisemmin
11327:  150,000 markan määräraha ,on laskettu riittävän, otetaan
11328: 250,000 markkaa, koska tästä määrärahasta suoritettavien
11329:  apurahojen pyytäjien lukumäärä on lisääntynyt ja suotavaa
11330:  olisi, että näistä varoista voitaisiin jakaa avustusta myöskin
11331:  alempien kunnallisten maalaiskansakoulujen oppilaille.
11332:      17) Maalaiskuntain ylläpitämien alernpien kansakoulujen
11333:  av'ustamiseksi ehdotetaan 200,000 markan määrärahaa, joka
11334:  määrä on katsottu tarpeelliseksi sen takia että maalaiskun-
11335:  nat ,entistä enemmän ovat ruvenneet perusta;maan tällai-
11336:  sia kouluja.
11337:       18) Maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen avustami-
11338:  seksi, joita kirjastoja kansakoulutoimen järjestämisestä Suo-
11339:  messa 11 p:nä toukokuuta 1866 annetun Armollisen Ase-
11340:  tuksen 122 §:n mukaan on perustettava kaikkiin kansakou-
11341:  luihin, ehdotetaan myönnettäväksi näiden kirjastojen synty-
11342:  misen ja varustamisen tehokkaaseen edistämiseen riittävä
11343:  määräraha, arviolta 50,000 markkaa.
11344:                            N:o 6.                         7
11345: 
11346:     19) Kesävirkistyksen toi1nittamiseksi varsinkin kesä-
11347: siirtolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
11348: kansakoululapsWe merkitään, siihen kasvavaan harrastuk-
11349: seen nähden, jota puheenalaista kansakoululasten terveyden
11350: huolehtimista kohtaan on osotettu, 75,000 markan määrä-
11351: raha.
11352:     20) Maalaiskansakoulujen oppilaspuutarhain avustami-
11353: seksi, joiden perustamista Koulutoimen ylihallitus monen-
11354: moisilla toimenpiteillä on koettanut edistää, mutta joita var-
11355: ten maalaiskunnat eivät ole tahtoneet uhrata varoja tarvit-
11356: tavan maa-alueen vuokraamiseen ja tarpeellisten työkalu-
11357: jen hankkimiseen, ja joita puutarhoja Ylihallitus ei ole kat-
11358: sonut voitavan saada toimeen ilman valtioapua, ehd·otetaan
11359: aluksi ainoastaan 25,000 markan määrärahaa, kun toistai-
11360: seksi ei ole minkäänlaista koJiJemusta paljonko tätä varten
11361: tarvittaisiin varoja.
11362:     21) Kansakoulujen oppilasasuntolain perustamiseksi ja
11363: ylläpitämiseksi maan harvimmin asutuilla seuduilla olevien
11364: kansakoulujen yhteydessä ehdotetaan arviolta 30,000 mar-
11365: kan määrärahaa. Tällaiset asuntolat näyttävät olevan
11366: välttämättömän tarpeellisia mainituilla seuduilla, mutta
11367: kun ei ole odotettavissa kunnilta enemmän kuin yksityisiltä-
11368: kään uhrauksia asian hyväksi, lienee valtiovaraston otettava
11369: pu'heenalainen tehtävä suoritettavakseen.
11370:     22) Korvaus maalaiskunnillc siitä, ·että apumaksu koulu-
11371: tarpeiden ostoon vuonna 1910 näiden kuntien kansakoulu-
11372: jen oppilaille on jäänyt snorittamatta merkitään samansuu-
11373: ruiseksi 462,000 markan määräksi, kuin on ehd·otettu Armol-
11374: lisessa esityksessä varojen osottamisesta kansanopetusta var-
11375: ten vuodeksi 1914 ja jonka määrärahan 1913 vuoden EduR-
11376: kuntakin on hyväksynyt, vaikka sitä käytettäv:inä olevien
11377:   8                          N:o 6.
11378: 
11379: varojen puutteessa ei ole voitu ottaa suostuntarahaston 1914
11380: vuoden budjettiin.
11381:     23) Kansanopistojen av'Ustamiseksi ja ap'Urahoiksi näi-
11382: den opistojen varattomille oppilaille ehdotetaan samansuu-
11383: ruista 360,000 markan määrärahaa, kuin tähän tarkotukseen
11384: on suoritettu vuonna 1913 ja Eduskunta on hyväksynyt
11385: myöskin vuodeksi 1914.
11386:     24) Rakennusav'Ustukseksi kansanopistoille, joista useim-
11387: mat, siitä 600,000 markan apurahasta huolimatta, mikä
11388: vuonna 1913 puheenalaista tarkotusta varten ·on niille jaettu,
11389: ovat hyvinkin suurten rakennuslainain rasittamina tahi
11390: tarpeellisia uudisrakennuksia varten tarvittavien varoJen
11391: puutteessa, on merkitty 200,000 markkaa.
11392: 
11393:        VIII) Määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä var-
11394: ten.
11395:     1) Työväenopistojen avustamiseksi, jota tarkotusta var·
11396: ten 30,000 markkaa on suoritettu vuonna 1913 ja j.onka mää-
11397: rän Eduskunta on hyväksynyt myöskin vuodeksi 1914, ote-
11398: taan tähän 4-0,000 markan määräraha, puheenalaisista opis-
11399: toista johtuviin v•errattain suuriin kustannuksiin nähden.
11400:     2) Luentokurssien kannattamiseksi ehdotetaan 50,000
11401: markkaa eli samansuuruista määrää kuin vuonna 1913 on
11402: suoritettu ja Eduskunta on hyväksynyt myöskin vuodeksi
11403: 1914.
11404:     3) Yleisten kirjastojen edistämiseksi merkitään 70,000
11405: markan määräraha eli samansuuruinen määrä kuin Hallitus
11406: on ehdottanut ja Eduskunta hyväksynyt vuodeksi 1914.
11407: 
11408:        IX) Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattamiseksi.
11409:    1) H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoa
11410: varten tarvitaan vuonna 1915, 1913 vuoden Eduskunnan
11411: päätöksen mukaan, 12,000 markkaa näitä k·okoelmia varten
11412:                             N:o 6.                          9
11413: 
11414: asetetun Valtuuskunnan toiminnasta johtuvien kustannus-
11415: ten suorittamiseksi sekä 3,000 markkaa tarkotuksenmukais-
11416: ten luetteloiden aikaansaamiseksi kokoelmista eli siis 15,000
11417: markan määrärruha.
11418:      2) Apurahaa Suomalaiselle Tiedeakatemialle 21,000
11419: markkaa. Armollisen käskyn mukaan hu'htikuun 13 (26)
11420: p :Itä 1912 on vuosittain suostuntarahaston budjettiehdotuk-
11421: seen otettava Suomalaisen Tiedeakatemian kannattamiseksi
11422: mainitunsuuruinen apuraha, josta 10,000 markkaa Sodan-
11423: kylän magneettisen observatoorin ylläpitämiseksi, 3,000
11424: markkaa siinä tehtyjen havaintoj~n tieteellistä käsittelyä
11425: varten ja 8,000 markkaa akatemian muihin julkaisuihin.
11426:      3) Teatterien sekä soitannollisten seurain ja yritysten
11427: kannattamiseksi on Eduskunta vuodeksi 1914 hyväksynyt
11428: apurahoja 279,000 markan määrään. Siihen nähden että
11429: on syntynyt puheenalaista laatua olevia uusia yrityk-
11430: siä, jotka niinikään ovat valtioavun tarpeessa, on 1915 vuo-
11431:  den budjettiehd.otukseen tätä tarkotu.sta varten otettu
11432: 300,000 markkaa.
11433:      4) Kotiseutututkimusten edistämiseksi ehdotetaan sa-
11434: mansuuruista 10,000 markan apurahaa, kuin suostuntara-
11435: hastosta on määrätty vuodeksi 1913 ja Eduskunta on hy-
11436: väksynyt myöskin vuodeksi 1914.
11437:      Suostuntarahaston menot vuodelta 1915 on sen perus-
11438: teella, mitä tässä edellä on sanottu, laskettu yhteensä
11439: 14,654,200 markaksi.
11440:      V aroiksi, joilla suorittaa vastamainitut menot, on suos-
11441: tuntarahastolla vuonna 1915, kun mitään säästöä vuodesta
11442:  1914 ei v.oi toivoa saata.van, odotettavissa bruttotulot niistä
11443: suostuntaveroista, joita eräissä Eduskunnalle annetuissa
11444:  Armollisissa esityksissä on ehdotettu maksettavaksi, kuin
11445:  myös korkoja ja satunnaisia tuloja. - Niiden laskelmain
11446:   10                       N:o 6.
11447: 
11448: mukaisesti, mitkä on t,ehty leimasuostuntaa, paaoma- ja
11449: kuponkiveroa sekä mallasjuomain valmistuksesta maksetta-
11450: vaa suostuntaa koskevissa Armollisissa esityksissä, voidaan
11451: näistä suostuntm;eroista lähtevät tulot arvioida: leimasuos-
11452: tunnasta 6,600,000 markaksi, pääoma- ja kuponkiverosta
11453: 4,675,000 markaksi ja mallasjuomasuostunnasta 2,500,000
11454: markaksi eli yhteensä 13,775,000 rnm·kaksi. - Korkoja ei
11455: käyne laskeminen 1,000 markkaa enemmäksi. - Satnnnai-
11456: set tulot merkitään 200 mm·kaksi.- Koska nämä suostunta-
11457: rahaston lasketut varat yhteensä tekevät vain 13,776,200
11458: markkaa, niin tarvitaan vielä 878,000 markkaa rahaston
11459: tässä edellä 14,654,200 markaksi laskettujen menojen suorit-
11460: tamiseen, ja on katsottu ma:hdolliseksi elhdottaa rahasto täy-
11461: dennettäväksi siirtämällä siihen tasaluvuin 900,000 mark·
11462: kaa Suomen Pankin voittovaroista, jonka siirron johdosta
11463: suostuntarahastossa syntyisi 22,000 markan säästö.
11464:     Sen perusteella, mitä tässä on ·esiintuotu, on Keisarilli-
11465: nen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa
11466: 
11467:                 että Eduskunta hyväksJJisi seuraavan bud-
11468:             jetin suostuntarahastolle vuodeksi 1915:
11469: 
11470: 
11471:                            Tulot:
11472: Kokonaistulot senraavista suostun ta veroista:      Smk.
11473:     leimasuostunnasta ................. .        6,600,000:-
11474:     pääoma- ja kuponkiverosta ......... .        4,675,000:-
11475:     mal!lasjuomasuostunnasta ........... .       2,500,000:-
11476: K.orko.ia ............................. .            1,000:-
11477: Satunnaisia tuloja ..................... .            200:--
11478: Siirto Suomen Pankin voittovaroista ..... .        900,000:-
11479:                                       Summa 14,676,200:-
11480:                                       N:o 6.                                11
11481: 
11482:                                       Menot:
11483: 
11484: Veronkanto- ja tarkastuskustannukset:
11485:    lermasuostunnasta, arviolta 270,000:-
11486:    mallasjuomasuostunnasta,
11487:        arviolta ............ .   75,000:-                            345,000:-
11488: Oikaisuprosenttia (arviomääräraha) ...... .                             200:-
11489: Valtiopäiväkustannuksia (arviomääräraha) .                           700,000:-
11490: Valtioapua kunnanlääkärien palkkaamiseksi                            275,000:-
11491: Tuberkuloosin vastustamiseksi .......... .                           400,000:-
11492: Siveellisyystyön kannattamiseksi ........ .                           50,000:--
11493: Kaatuvatantisten hoitolaitosten avustamiseksi                        100,000:-
11494: Matkastipendeiksi yksityisten oppikoulujen
11495:    opettajille ja opettajattarille (siirtomää-
11496:    räraha) ........................... .                                4,000:-
11497: 
11498: Määrärahoja kansanopetusta ja sen yhtey-
11499:   dessä olevia tarpeita varten:
11500:    Kaupunkien kansakoululaitokselle (ar-
11501:      viomäärärah!;t) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          1,650,000: --
11502:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
11503:      tajiston palkkaamiseksi (arviomäärä-
11504:       raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   4,300,000: -
11505:    Maalaiskansakouluille, varsinaisen opet-
11506:      tajiston palkankorotuksia (arviomää-
11507:       räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1,320,000: -
11508:    Maalaiskansakouluille, opettajain .ia opet-
11509:       tajattarien palkkaamiseksi mies- ja
11510:       naiskäsitöiden opettamista varten (ar-
11511:      viomääräraha) .................. .                              160,000:-
11512:    Maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
11513:       tajiston eläJkkeiksi (arviomääräraha)                          240,000:-
11514: 12                                N:o 6.
11515: 
11516:  Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
11517:      opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
11518:      raha) ......................... .                            62,000:-
11519:  Sairaiden      kansakoulunopettajain
11520:      -opettajattarien avustamiseksi ..... .                     100,000:-
11521:  Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
11522:      työhuoneistojen rakentamiseksi maa-
11523:      laiskuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2,000,000: -
11524:  Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
11525:      opettajille ja opettajattarille (rajaton
11526:      siirtomääräraha) ................ .                         30,000:--
11527:  Maalaiskansakoulujen jatkokursseja var-
11528:      ten (rajaton siirtomääräraha) ..... .                      120,000:-
11529:  Stipendeiksi kuuntelua. ja opintomatko-
11530:      ja varten ....................... .                         40,000:-
11531:  Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
11532:      laiskansakonluihin sekä havainto- ja
11533:      muiden opetusvälineiden hankkimi-
11534:      nen kansanopistoihin (ra:jaton siirto-
11535:      maararaha) .................... .                          100,000:-
11536:  Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Kei-
11537:      sarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa
11538:      kansakoulunopettajille ja -opettajat-
11539:      tarille (rajaton siirtomääräraha) ....                     100,000:-
11540:  Apumaksu koulutarpeiden ostoon etu-
11541:      päässä varattomille maalaiskansakou-
11542:      lujen opJJilaille (arviomääräraha) ..                      200,000:-
11543:  Kansanlastentar hain            kannattamiseksi
11544:      (rajaton siirtomääräraha) ......... .                      200,000:-
11545:  Maalaiskansakoulujen varattomien opJJi-
11546:      laiden ravinto- ja vaatetusavuksi (ra-
11547:      jaton siirtomääräraha) ........... .                       250,000: ·-
11548:                            N:o 6.                     13
11549: 
11550:    Maalaiskuntain ylläpitämien alempien
11551:      kansakoulujen avustamiseksi (arvio-
11552:      maararaha) .................... .          200,000:-
11553:    Maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
11554:      avustamiseksi (rajaton siirtomäärä-
11555:      raha) ......................... .           50,000:-
11556:    Kesävirkistyksen toimittamiseksi varsin-
11557:       kin kesäsiirtolaissa varattomille, etu-
11558:       päässä sairaille ja heikoille kansa-
11559:       koululapsille (rajaton siirtomäärä-
11560:       raha) ......................... .          75,000:--
11561:    Maalaiskansakoulujen oppilaspuutar hain
11562:      avustamiseksi (rajaton siirtomäärä-
11563:      raha) ......................... .           25,000:-
11564:    Kansakoulujen oppilasasuntolain perus-
11565:       tamiseksi ja ylläpitä:miseksi (raja-
11566:       ton siirtomääräraha) . . .......... .      30,000:-
11567:    Korvausta maalaiskunnille siitä, että
11568:       apumaksu    koulutarpeiden    ostoon
11569:       vuonna 1910 näiden kuntien kansa-
11570:       koulujen oppilaille on jäänyt suorit-
11571:       tamatta ....................... .         462,000:-
11572:    Kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
11573:       rahoiksi näiden opistojen Varatto-
11574:       mille oppilaille (rajaton siirtomäärä-
11575:       raha) ......................... .         360,000:--
11576:    Kansanopistoille    rakennusavustukseksi     200,000:-
11577: 
11578: l\Iäärärahoja yhteiskunnallista valistustyötä
11579:         varten:
11580:     Työväenopistojen avustamiseksi ...... .     40,000:--
11581:   14                             N:o 6.
11582: 
11583:    Luentokurssien kannattamiseksi (rajaton
11584:       siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . .   50,000:-
11585:    Yleisten kirjastojen edistämiseksi ...... .             70,000:-
11586: 
11587: Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattami-
11588:       seksi:
11589:    H. F. Antellin .testamenttaa;main kokoel-
11590:        main hoitoa varten ............... .                15,000:--
11591:    Apurahaa Suomalaiselle Tiedeakatemialle                 21,000:-
11592:    rreatterien sekä soitannollisten seurain ja
11593:        yritysten kannattamiseksi ......... .               300,000:-
11594:    Kotiseutututkimuksen edistämiseksi ... .                 10,000:-
11595:                                    Summa menoja 14,654,200:-
11596: 
11597: Laskettu säästö joulukuun 31 p :nä 1915 ..                 22,000:-
11598:                                              Summa 14,676,200:-
11599: 
11600: 
11601:                  Armossa         hyväksytty.      Tsarskoje   Selossa
11602:               00 p. tammikuuta
11603:                2 p. helmikuuta    1914•
11604: 
11605: 
11606:                       Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
11607: Valtiorahastoa
11608:      koskeva
11609: 
11610: 
11611:  Laskelma.
11612:    16                                 N:o 6.
11613: 
11614:                                              Valtiorahaston tila vuosien
11615: 
11616:                                                           1912             191B
11617:                                                       vrutiontilin-   likimääräisen
11618:                                                        päätöksen        laskelman
11619:                                                         mukaan.          mukaan.
11620: 
11621:                                                                  1~                1~
11622:                   Varat:
11623:  Pano- ja ottotili Suomen Pankissa                    21,778,759 34   20,000,000-
11624:  Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä                        5,886 55       25,000-
11625:  Kassa ........................ .                      4,536,464 48    4,500,000-
11626:  Obligatsionit ................. .                    24,288,965 35   27,500,000 -
11627:    50,610,076: 72; 52,025,000:-
11628:  Varastot:
11629:   Jyviä ...................... .
11630:   Rahaksilyömätöntä kultaa ja ho-
11631:                                                          761,153 59      700,000
11632:                                                                                    -,_l
11633:      peaa ..................... .                      1,468,041 82        70,000
11634:   Sekalaisia varastoja ......... .                     1,114,554 72     1,000,000 -
11635:     3,343,750: 13; 1,770,000:-
11636:  Tulorästit .................... .                     3,874,828 74    5,000,000 -
11637:     3,87 4,828: 7 4; 5,000,000:-
11638:  Lähetteiden tili . . . . . . . . . . . . . . . . j       70,973 55        -       -
11639: 
11640:          70,973: 5G; - : -
11641:  Talletettu Maanviljelyspankkiin ..                      140,697 57      140,000 -
11642:  Pitkäaikaiset lainat ........... .                   15,89!,453 49   22,400,000 -
11643:  Jyvälainat ................... .                         85,858 52       75,000 -
11644:  Saatava kulkulaitosrahastolta ... .                   3,500,000 -     3,500,000 -
11645:  Saatava hätäapurahastolta ..... .                       500,000 -       500,000 -
11646:  Saatava postisäästöpankilta ..... .                      50,000 -        50,000 -
11647:    20,171,009: 58; 26,665,000:-
11648:  Erinäiset ennakkomaksut ....... .                    13,200,633 75   13,800,000 -
11649:  Talletetut arvopaperit ......... .                    1,046,835 12      800,000 -
11650:  Erinäiset velalliset . . .......... .                 2,351,302 80    2,200,000 -
11651:    16,598,771: 67; 16,800,000:-
11652:                                  ~----~------~+------+-1
11653:                                        Summa! 94,669,41ol3911o2,26o,oool-
11654: 
11655:         •) Laskettaessa valtiorahaston tilaa 1913 vuoden päättyessä on otettu
11656: sotilas- ja sotilashuonerahaston lakkautus.
11657:                                                  N:o 6.                                             17
11658: 
11659: 1912 ja 1913 päättyessä. *)
11660: 
11661:                                                                             1912                1913
11662:                                                                         valtion tilin-     likimääräisen
11663:                                                                          päätöksen           laskelman
11664:                                                                           mukaan.             mukaan.
11665: 
11666:                                                                           $nf       11""      $nf     ltu<
11667:                      Velat:
11668:  Rahaston pääoma • . . . . . • • • . . . 0.                             80,099,963 35      89,000,000 -
11669:  Menorästit          ••••••••••••            0   •••••••                 2,553,444 27       2,000,000 -
11670:  Varatut määrärahat             ••   0   0   ••••••••                    6,070,864 68       7,400,000 -
11671:  Suomen Pankin saatava rahapa-
11672:    jalta   ••   0   •••••••••••••••               0   0   ••   0.        1,406,460 62          10,000 -
11673:  Erinäiset talletukset ............                                      1,354,666 48       1,200,000 -
11674:  Postiosotusvarat         0   ••••••••••••                     0.        1,550,314 56       1,000,000
11675:  Erinäiset velkojat           ••••••••••                  0   •••        1,391,962 35       1,400,000
11676:  Eläkekassat ....................                                          241,734 08         250,000 1
11677: 
11678: 
11679: 
11680: 
11681:                                                                     1
11682: 
11683: 
11684: 
11685: 
11686:                                                  Summal                 !l4,669,41013911o2,26o,oool-
11687: 
11688: huomioon 4 (17) p:nä elokuuta 1913 annetulla Armollisella Asetuksella määrätty
11689: 
11690:                                                                                                       2
11691:     18                             N:o 6.
11692: 
11693:                             Laskelma
11694: valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1914 ja 1915.
11695: 
11696:                                                        1914 vuoden       Laskettu
11697:                                                       budjettiehdo-     määrä vuo-
11698:                                                        tuksen mu-       deksi 1915.
11699:                                                           kaan.
11700:                                                          $nf.   lfM'l      $nf.   lfM'l
11701:                   Tulot,                                        1
11702: 
11703: 
11704: 
11705: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion                       1
11706: 
11707:                                                                                   1
11708:              omaisuudesta.                                      1
11709: 
11710: 
11711: Tuloja kruunun maatiloista ......... .                 1,677,000 -       1,700,000 -
11712: Tuloja kruunun kalastuksista ....... .                    85,000 -          85,000 -
11713: Tuloja kruunun metsistä ........... .                 16,300,000 -      16,850,000 -
11714: Tuloja kanavista ................... .                 1,150,000 -       1,200,000-
11715: Tuloja kruunun kaivostöistä . . . . . . . . . .   J       -      -          500001-
11716: Korkoja ........................... .                  1,600,000 -       1,5oo:ooo[J
11717:      20,812,000: - ; 21,385,000: -
11718: 
11719:            Välittömiä veroja.
11720: Maaveroja                                              3,633,000 -       3,660,000 -
11721: Elinkeinoveroja .................... .                   565,000 -         570,000 -
11722: Henkiveroja ....................... .                  2,350,000 -       2,390,000 -
11723:       6,548,000: - ; 6,620,000:-
11724:                                                                                   1
11725: 
11726:                                                                                   i
11727:               Välillisiä veroja.
11728: Tullituloja                                           57,850,000 -      58,950,0001-
11729: Aksiiseja .......................... .                    30,000 -        100,000-
11730:       57,880,000: - ; 59,050,000:-
11731: 
11732:           Sekaluontoisia veroja.
11733: K uolinpesäprosenttia ............... .                  100,000 -        110,000 -
11734: Senttonaalia ....................... .                   180,000 -        180,000 -
11735: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja ... .                   570,000 -        585,000 -
11736: Maksuja yleisistä huveista ......... .                   213,000 -        220,000 -
11737: h:ontrollileima- ja rekisteröiruismaksuja                 99,000 -        110,000 -
11738:        1,162,000: - ; 1,205,000:-
11739:                                                                                           1
11740:                                 N:o 6.                          19
11741: 
11742:                                              1914 vuoden       Laskettu
11743:                                             budjettiehdo-    määrä vuo-
11744:                                              tuksen mu-       deksi 1915.
11745:                                                  kaan.
11746:                                                        --,---1-----.,..--1
11747:                                                $nf     [P-1    $nf       [71&
11748:    Maksuia erinäisten valtiolaitosten
11749:             käyttämisestä.
11750: Postimaksuja ...................... .        8,800,000-       9,175,000-
11751: Majakkamaksuja ................. .           1,550,000-       1,575,000-
11752: Sairasmaksuja yleisissä sairaaloissa .. .     980,000-        1,010,000-
11753: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ..... .       452,000-         465,000-
11754: Sekalaisia vähempiä maksuja ....... .           3,000-           3,000-
11755:      11,785,000: - ; 12,288,000:-
11756: 
11757:            Sekalaisia tuloia.
11758: Kruununsakkorahoja                             425,000 -       425,000
11759:                                                                          -1
11760: Perinnöksiostomaksuja . . ............ .
11761: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-
11762:                                                  8,000 -         7,000
11763:                                                                          -1
11764:   maksua ......................... .           330,000 -       330,000 -
11765: Korvausta kruunun ennakolta maksa-
11766:   mista kustannuksista ............. .         868,000-        880,000 -
11767: Viralliset sanomalehdet ............. .        210,000 -       220,000 -
11768: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ..... .      806,000 -       806,000 -
11769: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä val-
11770:   tionlaitoksissa ................... .        873,000 -       910,000 -
11771: Apumaksuja kunnilta ............... .          635,900 -       636,000 -
11772: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja ..      277,000 -       277,000 -
11773:        4,432,900: - ; 4,491,000: -
11774: 
11775:                 Summa:
11776:     102,619,900: - ; 104,979,000: -
11777: 
11778: 
11779:                 Siirtoja.
11780: Lainausrahastosta, korkoa ........... .        588,000-        588,000-
11781: Kulkulaitosrahastosta, korkoa ....... .        105,000-        105,000-
11782:        693,000: - ; 693,000: -
11783: 
11784:                  Summa vakinaisia tuloja [103,312,900[-1105,672,000[-
11785:    20                              N:o 6.
11786: 
11787:                                                       1914 vuoden     Laskettu
11788:                                                      budjettiehdo-   määrä vuo-
11789:                                                       tuksen mu-     deksi 1915.
11790:                                                           kaan.
11791: 
11792: 
11793:            Ylimääräisiä tuloja.
11794: Ylimääräistä osamaksua lunastettujen
11795:   lahjoitusmaiden lunastushinnasta . . . '               20,000-        20,000-
11796: 
11797: Lisäystä pääomasäästöstä                         i 1,500,000-        1,000,000-
11798:                                       Summa 104,832,9001-106,692,0001-
11799: 
11800:                                                                i
11801:                  Menot.
11802: 
11803:         Vakinaiset valtiomenot
11804:                                                  1
11805: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
11806: Hänen Majesteettinsa välittömästi käy-
11807:   tettäväksi asetettu valtionornaisuus.
11808: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..               475,000-        475,000-
11809: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                   29,900-         30,000-1
11810:          504,900: - ; 505,000: -                                                   1
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 
11815: Korvaus valtakunnan rahastoon Suomen
11816:   Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valta-
11817:   kunnanneuvostoon ja Valtakunnan-
11818:   duumaan valittujen jäsenten säädet-
11819:   tyjen päivärahojen ja matkakustan-
11820:   nusten menoista ................. l                    79,88427       80,000-
11821:          79,884: 27; 80,000: -
11822: 
11823:              H allituslaitokset.
11824: Kenraalikuvernöörinvirka ........... .                 307,600-       308,000-
11825: Keisarillinen Senaatti .............. .               2,189,100-     2,190,000-
11826: V aitiosihteerinvirasto ............... .              423,500-       424,000-
11827: Kenraalikuvernöörinkanslia . . . . . . . . . .   .     408,400-       409,000-
11828:        3,328,600: - ; 3,331,000: -
11829:                                                  1
11830:                              N:o 6.                                 21
11831: 
11832:                                                 1914 vuoden       Laskettu
11833:                                                 bndj ettiehdo-   määrä VUO·
11834:                                                  tnksen mu-      deksi 1915.
11835:                                                     kaan.
11836: 
11837: 
11838: Tuomioistuimet ja Oilceustoimituskun-
11839:                                                            1
11840:    taan kohdistuvat hallinnonhaarat.
11841: Hovioikeudet ...................... .            1,087,7001-     1,088,000-
11842: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ... .            531,643120     546,000-
11843: Viipurin läänin maanjako-oikeus ..... .             17,7601-        18,000-
11844: Lainvalmistelukunta ............... .               53,8001-        54,000-
11845: Vankeinhoitohallitus ............... .              51,4001-        52,000-
11846: Kuritushuoneet ja työvankilat ....... .          1,901,8001-     1,964,000-
11847: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ..... .           1,355,800-      1,401,000-
11848: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslai-
11849:   tokset ........................... .             519,200-       625,000-
11850: Muita vankeinhoidon menoja ....... .               278,500-       279,000-
11851: Erinäisiä määrärahoja .............. .             180,700-       181,000-
11852:       5,978,303: 20; 6,108,000:-
11853: 
11854:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
11855:             hallinnonhaarat.                1
11856:                                                                                1
11857: Lääninhallitukset .................. .           1,514,545 -     1,515,000 -
11858: Kihlakuntain hallinto ............... .          2,848,400 -     2,870,000 -
11859: Muita läänien hallinnon menoja ..... .             130,032 50      131,000 -
11860: Kaupunkien poliisilaitokset ......... .          3,925,900 -     4,000,000 -
11861: Lääkintöhallitus ................... .             161,450 -       162,000 -
11862: Lääkärinhoito maalla ............... .             444,100 -       440,000 -
11863: Helsingin yleinen sairaala ........... .         1,103,500 -     1,104,000 -
11864: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat        1,810,000 -     1,825,000 -
11865: Mielenvikaisten hoitolaitokset ....... .         1,199,900 -     1,205,000 -
11866: Lapsenpäästälaitokset ............... .            115,000 -       115,000 -
11867: Rokotus ........................... .              101,400 -       102,000 -
11868: Tarttuvien tautien ehkäiseminen                    297,000 -       297,000 -
11869: Muita lääkintölaitoksen menoja                     611,510 -       629,000 -
11870: Yleisten rakennusten ylihallitus                   134,300 -       135,000 -
11871: Lääninrakennuskonttorit ............ .              51,635 -        52,000 -
11872: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..                 67,600 -        68,000 -
11873:    22                            N:o 6.
11874: 
11875:                                                   1914 vuoden       Laskettu
11876:                                                  budjettiehdo-     määrä vuo-
11877:                                                   tuksen mu.       deksi 1915.
11878:                                                       kaan.
11879: 
11880:                                                     ~      \11"!     ~       \11"!
11881: 
11882: Tilastollinen päätoimisto ........... .              67,000 -         67,000 -
11883: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamie-
11884:   het ............................. .              155,179 -         156,000 -
11885: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen
11886:   tarkastus ........................ .               62,985 -         63,000 -
11887: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen
11888:   ylläpitämiseksi ................... .            190,690 43        215,0001-
11889: Suomen passitoimisto Pietarissa ..... .            129,770 -         130,000 -
11890: Erinäisiä määrärahoja .............. .             215,840 22        216,000 -
11891:       15,337,737: 15; 15,497,000:-
11892: 
11893: 
11894: V altiovaraintoimituskuntaan lcohdistu-
11895:           vat hallinnonhaarat.
11896: Valtiokonttori ..................... .              138,500 -        143,000 -
11897: Tullihallitus ....................... .             280,900 -        281,000 -
11898: Tullikamarit ja tullitoimitukset ..... .          1,653,345 -      1,714,000 -
11899: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret ..            412,900 -        425,000 -
11900: Muita tullilaitoksen menoja ......... .           1,326,000 -      1,326,000 -
11901: Rahapaja .......................... .                49,400 -         50,000 -
11902: Kruununjyvästöt ................... .                35,900 -         36,000 -
11903: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
11904:   tarkastus ........................ .               30,600 -         31,000 -
11905: Erinäisiä määrärahoja .............. .               28,494 80        29,000 -
11906:         3,956,039: 80; 4,035,000:-
11907: 
11908: 
11909:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
11910:            hallinnonhaarat.
11911: Yleinen revisionioikeus . . . . . . . ...... .      37,800-           38,000-
11912: Revisionikonttori ................... .             98,000-           98,0001-
11913: Metsähallitus ..................... .              227,700-          233,000,-
11914:                                                                            N:o 60                                                            23
11915: 
11916:                                                                                                                    J   1914 vuoden         Laskettu
11917:                                                                                                                        budjettiehdo-      määrä vuo-
11918:                                                                                                                         tuksen muo        deksi 19150
11919: 
11920: 
11921: 
11922:                                                                                                                            kaan.
11923: 
11924: 
11925: 
11926: 
11927: Hoitoalueiden hallinto                                                                                                  1,077,000 -       1,100,000 -
11928: Metsänvartijakoulut     oooo  o   ooo      0       0                       0   0       0   0   0               0         '149,500 -         150,000 -
11929: Muita metsänhoitolaitoksen menoja o o o o                                                                               4,253,000 -       4,413,000 -
11930: Virkatalojen hoito                 0   0   0       0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   o   0   0   0   0          230,300 -         231,000 -
11931: Erinäisiä määrärahoja      o ooo      o        0       0       0   0       0   0               0   0   0       0          138,400 -         139,000 -
11932:       6,211,700: - ; 6,402,000: -
11933: 
11934: 
11935:              Sotilasmenoja.
11936: Rahamaksu asevelvollisuuden suoritta-
11937:   misen sijasta o o o • o o • oo oooo• o           0   •       0   0   0           0   0                               15,000,000 - 16,000,000 -
11938: Erinäisiä määrärahoja             oo oo                    0   0   0   0   0   0   0   0   0           0                  149,737 17   150,000-
11939: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläi-
11940:   sestä sotaväestä ...                     0       0   ••          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           42,251 72         43,000-
11941:      15,191,988: 89; 16,193,000:-
11942: 
11943: 
11944: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
11945:          tuvat hallinnonhaarat.
11946: Tuomiokapitulit            0   ••      0   •       0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0          214,600 -         2l5,000 -
11947: Luterilainen papisto .
11948: Kirkkojen ylläpitoa varten
11949:                                            0       0   0       0   0   0   0
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954:                                                                            0
11955:                                                                                0
11956: 
11957: 
11958: 
11959: 
11960:                                                                                0
11961:                                                                                    0
11962: 
11963: 
11964: 
11965: 
11966:                                                                                    0
11967:                                                                                        0
11968: 
11969: 
11970: 
11971: 
11972:                                                                                        0
11973:                                                                                            0
11974: 
11975: 
11976: 
11977: 
11978:                                                                                            0
11979:                                                                                                0
11980: 
11981: 
11982: 
11983: 
11984:                                                                                                0
11985:                                                                                                    0
11986: 
11987: 
11988: 
11989: 
11990:                                                                                                    0
11991:                                                                                                        0
11992: 
11993: 
11994: 
11995: 
11996:                                                                                                        0
11997:                                                                                                            0
11998: 
11999: 
12000: 
12001: 
12002:                                                                                                            0
12003:                                                                                                                0
12004: 
12005: 
12006: 
12007: 
12008:                                                                                                                0
12009:                                                                                                                           216,300 -
12010:                                                                                                                            52,800
12011:                                                                                                                                       .     217,000 -
12012:                                                                                                                                              53,000 -
12013: Muita kirkollisia yhdyskuntia                                                      0   0   0   0   0   0   0   0
12014:                                                                                                                           155,900 -         161,000 -
12015: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto .                                                                     0   0        2,066,000 -       2,124,000 -
12016: Koulutoimen ylihallitus ..                                         0.      0   •••••••                     0.             279,300 -         291,000 -
12017: N ormaalilyseot ....               0   •   0       0   ••••                0   0   •••         0   •   0   0   0          470,300 -         478,000 -
12018: Klassilliset lyseot                0   0   0       0   •       0   0   0   ••      0   0   0   0   ••••                 1,330,400 -       1,346,000 -
12019: Realilyseot . .0   0   •   0   •   0   0   0       0   •••             0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   •        1,062,200 -       1,079,000 -
12020: Alkeiskoulut . 0   0   0   0   0   0   0.          0   0       0   0   0   0   0.      0   0   0   ••      0.             414,300 -         419,000 -
12021: Tyttökoulut . o • o o •
12022:                0                       0   •       0   ••          0   0   0   0   •   0   •   0   •   0   0   0        1,025,900 -       1,044,000 -
12023: Valtioapua yksityisille kouluille                                                                                       1,932,000 -       2,007,000 -
12024: Muita alkeisoppilaitosten menoja                                                           0   0   °   0   0   0          201,500 -         202,000 -
12025:    24                        N:o 6.
12026: 
12027:                                              1914 vuoden     Laskettu
12028:                                             budjettiehdo-   määrä vuo-
12029:                                              tuksen mu-     deksi 1915.
12030:                                                  kaan.
12031:                                                      ·-;--1------,-
12032:                                                ~      1~      ~       1~
12033: 
12034: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatar-
12035:   seminaarit ....................... .        928,600-       949,000-
12036: Piiritarkastajat .................... .       270,500-       271,000-
12037: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ..       196,900-       222,000-
12038: Kuuromykkäin opetuslaitokset ....... .        582,600-       609,000-
12039: Sokeain opetuslaitokset ............. .       137,200-       139,000-
12040: Tylsämielisten opetuslaitokset ....... .      113,800-       117,000-
12041: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta      22,500-        23,000-
12042: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ..     169,000-       169,000-
12043: Muinaistieteellinen toimikunta ...... .       160,100-       165,000-
12044: Meteorologinen keskuslaitos ......... .        93,900-         94,000-
12045: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ... .      424,600-       404,000-
12046: Erinäisiä määrärahoja .............. .        999,700-      1,028,000-
12047:      13,520,900: - ; 13,826,000: -
12048: 
12049: 
12050: M aanvilielystoimituskuntaan kohdistu-
12051:           vat hallinnonhaarat.
12052: Maanmittauksen ylihallitus ......... .         111,700-       112,000-
12053: Vakauslaitos ....................... .          25,400-        12,000-
12054: Läänien maanmittarikunta .......... .          295,800-       296,000-
12055: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrä-
12056:   rahoja .......................... .          196,000-       196,000-
12057: M aanmittaus- ja verollepanokustannuk-
12058:   sia                                        1,525,000-     1,525,000-
12059: Maanviljelyshallitus ................ .       132,100-       133,000-
12060: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut
12061:   maataloudelliset oppilaitokset .......     1,173,800-     1,214,000-
12062: Muut maataloudelliset oppilaitokset ..        889,300-        923,000-
12063: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ....        61,900-        69,000-
12064: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-
12065:   ratoriot ......................... .          47,000-        50,0001-
12066:                              N:o 6.                            25
12067: 
12068:                                              1914 vuoden     Laskettu
12069:                                             budjettiehdo-   määrä vuo-
12070:                                              tuksen mu-     deksi 1915.
12071:                                                  kaan.
12072: 
12073: 
12074: 
12075: 
12076: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..       231,3001-      232,000-
12077: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit        52,900--      53,000-
12078: Hevoshoito ....................... .          193,600-       194,000-
12079: Eläinlääkintölaitos ................. .       521,400-       525,000-
12080: Kalastuselinkeino .................. .        311,300-       323,000-
12081: Maataloudelliset seurat ............. .      1,293,800-     1,304,000-
12082: Erinäisiä määrärahoja ............. .         455,800-       457,000--
12083:       7,518,100: - ; 7,618,000:-
12084: 
12085: 
12086: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
12087:             hallinnonhaarat.
12088: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus            149,200 -      186,000 -
12089: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta         302,700 -      354,000 -
12090: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ..      1,178,500 -      997,000 -
12091: Kanavat ........................... .        1,107,300 -    1,109,000 -
12092: Postihallitus ....................... .        283,700 -      308,000 -
12093: Postipiirit ......................... .         22,800 -       23,000 -
12094: Postikonttorit ..................... .       2,238,600 -    2,440,000 -
12095: Rautatiepostitoimitus ............... .        723,700 -      753,000 -
12096: Postitoimitukset, postiasemat ja postipy-
12097:   säkit ............................ .       1,192,900 -    1,122,000 --
12098: Muita postilaitoksen menoja ......... .      3,431,300 -    3,332,000 -
12099: Erinäisiä määrärahoja ............. .        1,111,700 -    1,118,000 -
12100:      11,742,400: - ; 11,842,000:-
12101: 
12102: 
12103:  Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
12104:      kohdistuvat hallinnonhaarat.
12105: Luotsilaitos                                 2,983,934-     2,984,000-
12106: Merenmitta uskustan:imksia ......... .         192,792 50    193,000-
12107: Teollisuushallitus  ................. .       163,500-       164,000--
12108:    26                            N:o 6.
12109: 
12110:                                                       1914 vuoden        Laskettu
12111:                                                      budj ettiehdo-     määrä vno-
12112:                                                       tuksen mn-        deksi 1915.
12113:                                                           kaan.
12114: 
12115:                                                         Sinf    11'14     Sinf      11'14
12116: 
12117: 
12118: Ammattientarkastus ................ .                    75,500 -          87,000 -
12119: Teknillinen korkeakoulu ............ .                  471,320 -         498,000 -
12120: Teollisuuskoulut ................... .                  407,000 -         407,000 -
12121: Tampereen teknillinen opisto ....... .                  120,300 -         121,000 -
12122: Käsityöläis- ja ammattikoulut ....... .                 250,000 -         270,000 -
12123: Kauppaopetus ..................... .                    600,000 -         620,000 -
12124: Merikoulut ........................ .                   173,600 -         180,000 -
12125: Merenkuluntarkastus ............... .                    32,600 -          33,000 -
12126: Geologinen toimisto . . .............. .                 80,350 -          81,000 -
12127: Vakuutustentarkastaja .............. .                    8,500 -·          9,000 -
12128: Suomen kauppa-asiamiehet . . . . . . . . . . .   l       15,683 20         16,000 -
12129: Erinäisiä määrärahoja .............. .                  589,980 -         602,000 -
12130:        6,165,059: 70; 6,265,000: -
12131: 
12132:   Talousosaston kansliaan kohdistuvat
12133:            hallinnonhaarat.                                                                 1
12134: 
12135: Suomen valtiöarkisto ............... .                   61,200 -          62,000
12136: Suomen viralli.set sanomalehdet                         109,800 -         110,000 =1        1
12137: 
12138: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ..... .               650,000 -         650,000
12139: Erinäisiä määrärahoja .............. .
12140:         824,000: - ; 825,000: -
12141:                                                           3,000,-           3,000
12142:                                                                                   =1
12143:                                                                                             1
12144: 
12145: 
12146: 
12147:       Sekalaisia yleisiä menoja.                                                            1
12148: 
12149: 
12150: 
12151: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
12152:   naatin käyttövarat ............... .                  274,000 -         274,000 -
12153: Matkakustannuksia ................. .                    45,000 -          45,000 -
12154: Korjauskustannuksia ............... .                 1,400,000 -       1,400,000 -
12155: Uudisrakennuskustannuksia ... .,. ..... .               800,000 -         800,000 -
12156: Komiteakustannuksia ............... .                   200,000 -         200,000 -
12157: Erinäisiä määrärahoja .............. .                2,547,800 40      2,548,000 -
12158:       5,266,800: 40; 5,267,000:-
12159:                                       N:o 6.                                    27
12160: 
12161:                                                             1914 vuoden      Laskettu
12162:                                                             budjettiehdo-   määrä vuo-
12163:                                                              tuksen mu-     deksi 1916.
12164:                                                                 kaan.
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169:       Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
12170:  Siviilivirkakunta                                           3,310,000-     3,350,000-
12171:  Tullivirkakun ta                                             124,000-       124,000-
12172: Postilaitos ......................... .                         28,000-        28,000-1
12173:  Sotilaseläkkeitä .................... .                      984,000-        960,000 -·
12174: ·Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ..                           43,250-        44,000-
12175:  Erinäisiä määrämhoja .............. .                        384,800-        385,000-1
12176:         4,874,050: - ; 4,891,000:-
12177: 
12178:                  Summa:
12179:                                                                                           1
12180:      100,500,463: 41; 102,685,000: -
12181: 
12182:                                                                                           1
12183:                      Siirtoja.
12184: Tilattoman väestön lainarahastoon ....                         300,000-       300,000--
12185: Rahastoon työhön aivan kykenemättö-
12186:   mien henkilöiden hoitoa varten . . . . /                      70,000-        70,000--
12187: Turvattomien lasten hoitorahastoon                              70,000--       70,000-
12188:         440,000: - ; 440,000: -
12189:                                                         1
12190: 
12191:                     Summa vakinaisia menoja             100,940,463141 103,125,000-
12192: 
12193: 
12194: 
12195: 
12196:        Ylimääräiset valtiomenot.                                      1
12197: 
12198: 
12199:                                                                       1
12200: Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hal-                                1
12201: 
12202:              linnonhaarat.
12203: Koppiosaston rakentamiseksi Helsingin                   1
12204: 
12205:   kuritushuoneeseen . . . . . . . . . . . . . . . . .   1      150,000-
12206: Lisäosaston rakentamiseksi Helsingin
12207:   lääninvankilaan sanotussa kaupungis-
12208:   sa olevan kuritushuoneen alueelle ..                          75,000-       175,000-
12209:         225,000: - ; 175,000:-
12210:    28                                                              N:o 60
12211: 
12212:                                                                                                                             1914 vuoden         Laskettu
12213:                                                                                                                            bndjettiehdo-        määrä vno-
12214:                                                                                                                             tnksen mu-          deksi 1916o
12215:                                                                                                                                 kaano
12216: 
12217: 
12218: 
12219: 
12220:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat
12221:              hallinnonhaarato
12222: Helsingin yleisen sairaalan uudisraken-
12223:   nuksia varten o      o   0  o0   o
12224:                                    0   0       0   0   0   0   0       0   0       0   0   0       0   0       0            1,500,000-          1,000,000-
12225: Talon rakentamiseksi Helsinkiin keskus-
12226:                                                                                                                                                            1
12227:   virastojen tarpeeksi                     o   o   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0       0       0          175,000-            175,000-
12228:       1,675,000: - ; 1,175,000:-
12229: 
12230: 
12231:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
12232:           hallinnonhaarato
12233: Metsämaiden ostoa varten valtiolle                                                             0   0   0       0       1     200,000-             200,000-
12234:       200,000; - ; 200,000: -
12235: 
12236: 
12237: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
12238:          tuvat hallinnonhaarato                                                                                                         1
12239: 
12240: 
12241: Uuden museorakennuksen sisustamista
12242:   varten o o o 0   0  ooo
12243:                        0   oo    o 0   0           0   0   0       0       0.      0   0   0   0   0   0       0               30,000 -            35,000 -
12244: Uudis- ja lisärakennustöitä varten Hel-
12245:   singin ruotsalaisen tyttökoulun talossa                                                                                      85,000   -          -       -
12246: Uudis- ja lisärakennustöitä varten Kuo-
12247:   pion suomalaisen klassillisen lyseon
12248:   koulutalossa o o o o o o o o o           0       0   0           0       0   0   0   0   0   0   0   0       0              110,000 -            -          -
12249: Kahden kirkon rakentamista varten Lap-
12250:  piin   0 o o o o o oo o o 0o      0   0   0       0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0       0               25,000 -            25,000 -
12251: Koulutalon rakentamista varten Helsin-
12252:   gin suomalaiselle tyttökoululle                                                      0   0   0   0   o       0               --           -     500,000 -
12253:                                                                                                                                                                   '
12254: Keisarillisen         Aleksanterin-Yliopiston
12255:   uutta luentosalirakennusta varten                                                                    0       0               -        -         300,000 -
12256:         250,000: - ; 860,000:-
12257:                                    N:o 6.                                 29
12258: 
12259:                                                        1914 vuoden     Laskettu
12260:                                                       budjettiehdo-   määrä vuo-
12261:                                                        tuksen mu-     deksi 1915.
12262:                                                            kaan.
12263: 
12264: 
12265: 
12266: 1
12267: 1,   K ulkulaitost:!~:!::~~:~:~. kohdistuvat
12268: 
12269: 1 Juojärven vesistön kanavoimista varten                 290,000-
12270: 1 Aallonmurtajan rakentamista varten
12271: 1
12272: 1
12273:     Sortanlahden satamaan ........... .                  100,000-       132,000-
12274: i Kaupunkien satamarakennusten avus-
12275: !
12276:     tamiseksi ....................... .                  175,000-       150,000-
12277:   Maantien tekemistä varten Kyrön ky-
12278:     lästä Inarin pitäjän kirkonkylään ..                 160,000-       150,000-
12279:              725,000: - ; 432,000: -
12280: 
12281: 
12282: 
12283:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
12284:           kohdistuvat hallinnonhaarat.
12285:      Koulutalon rakentamista varten Tampe-
12286:        reen teknilliselle opistolle ......... .          250,000-       230,000-
12287:      Opetusvälineiden hankkimiseksi Tampe-
12288:        reen teknilliseen opistoon ......... .             31,600-
12289:      .Talviliikenteen järjestämistä varten tar-
12290:        peellisiksi katsottuihin toimenpiteisiin          125,810-
12291:      Teknillisen laboratoorin rakentamiseksi
12292:        Helsinkiin . . .................... .             300,000-       325,000-
12293:      Malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä               30,000-        30,000-
12294:      Luotsiasuntorakennuksen rakentamista
12295:        varten Kemiin ................... .                80,000-       100,000-
12296:      Konelaboratoorien hankkimiseksi teolli-
12297:        suuskouluihin . . ................. .                             40,000-
12298: 
12299:              817,410: - ; 725,000:-
12300: 
12301:                                                   1             1
12302: 
12303:                    Summa ylimääräisiä menoja / 3,892,410/-1 3,567,000/-
12304:     30                                  N:o 6.
12305: 
12306:                                                           1914 vuoden        Laskettu
12307:                                                           budjettiehdo-     määrä vuo-
12308:                                                            tuksen mu-       deksi 1915.
12309:                                                               kaan.
12310: 
12311: 
12312: 
12313: 
12314:                   Yhteenveto.
12315: Vakinaiset tulot ................... .                    103,312,900 - 105,672,000-
12316: !Ylimääräiset tulot ................. .                        20,000-      20,000-
12317: Lisäys pääomasäästöstä                                      1,500,000- 1,000,000-
12318: 
12319:                                              Summa        104,832,900 -    106,692,000-
12320: 
12321: Vakinaiset menot                                          100,940,463 41 103,125,000-
12322: Ylimääräiset menot                                          3,892,410- 3,567,000-
12323: 
12324:                                              Summa 104,832,873 41 106,692,000-
12325: 
12326: Laskettu ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            26 59        -     -
12327: 
12328:                                               Summa I104,832,900\-11o6,692,000\-
12329: 
12330: 
12331: 
12332: 
12333:       Koska osa tässä edellä olevassa 1915 vuoden laskelmassa
12334:  esiintyvistä tulo- ja menoeristä poikkeaa 1914 vuoden bud-
12335:  jettiehdotuksesta, annetaan tässä jäljempänä tarkemmat tie-
12336:  dot olennaisimmista näistä poikkeuksista. Erittäin lienee
12337:  huomautettava että 1915 vuoden menot on laskettu paljo
12338:  vähentäen niitä lisämäärärahoja, mitkä yksityisistä hallin-
12339:  nonhaaroista on ilmoitettu tarpeen vaatimiksi tahi toivotta- ·
12340:  viksi, jonka ohessa ei mitään määrää ole, kuten edellisille
12341:  Valtiopäiville annetuissa laskelmissa, varattu vuoden var-
12342:  rella sattuviin lisä:menoihin.
12343:                                  N:o 6.                     31
12344: 
12345: 
12346: 
12347: 
12348:                 Vakinaiset valtiotulot.
12349:   Tulot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
12350: 
12351:    Tulot kruununmetsistä. Nämä tulot, niihin laskettuna
12352: mitä virkatalojen metsistä on kertynyt, olivat:
12353: 
12354:        vuonna 1910    ••••••      0.   13,007,000 markkaa
12355:               1911                     14,194,000
12356:           "
12357:                       0   •••••••
12358: 
12359: 
12360: 
12361: 
12362:           ,   1912    ••••   0   •••   14,379,000
12363:                                                      "
12364: 
12365:     Vuonna 1913 ovat nämä tulot marraskuun loppuun men-
12366: nessä nousseet 15,254,000 markkaan ja ovat 1914 vuoden
12367: budjettiehdotuksessa lasketut 16,300,000 markaksi.
12368:     Niistä puumääristä, jotka kruununmetsistä on myyty
12369: vuosina 1911, 1912 ja 1913 osaksi yleisillä ja paikallishuu-
12370: tokaupoilla, osaksi erinäisillä välikirjakaupoilla, on ostajilla
12371: tällä hetkellä metsästä ottamatta ja siis myös maksamatta
12372: puita noin 18,800,000 markan arvosta. Vahvistettujen sopi-
12373: musten mukaan on ostajien näistä määristä ennen kevättä
12374: 1914 hakkuutettava 'PUita 6,850,000 markan arvosta sekä
12375: ennen kevättä 1915 11,950,000 markan arvosta. Todennä-
12376: köistä on että puheenaolevista määristä hakataan talvella
12377: 1913-1914 puita noin 11,500,000 markan arvosta ja seu-
12378: raavana talvena (1914-1915) noin 7,000,000 markan ar-
12379: vosta, joka viimemainittu määrä siis vuonna 1915 kertyisi.
12380: - Yleisissä ;puutavarahuutokaupoissa ensi kesänä tulee kau-
12381: paksi tarjottavaksi puita noin 10,000,000 markan arvosta,
12382: josta määrästä ehkä 8,500,000 markan arvosta saadaan myy-
12383: dyksi. Otaksuttavasti tulee näistä viimemainituista puista
12384: noin 5,000,000 markan arvosta hakatuksi ennen kevättä 1915
12385:   32                       N:o 6.
12386: 
12387: ja sinä vuonna siis maksetuksikin. - Lisäksi voidaan otak-
12388: sua paikallishuutokau:poilla ja käsikaupalla myydyistä met-
12389: säntuotteista, torpanveroista, vuokramaksuista y. m. kerty-
12390: vän noin 1,650,000 markkaa, jota paitsi valtion sahalaitok-
12391: sista ja puutavarain hankinnasta valtion rautateille ja muille
12392: valtionlaitoksille voidaan laskea tulevan 2, 700,000 mark-
12393: kaa. - Jos tähän lisätään 500,000 markkaa, jotka voidaan
12394: toivoa kertyvän virkatalojen metsistä myydyistä puumää-
12395: ristä, niin nousevat tulot 16,850,000 markkaan, joka summa
12396: on otettu laskelmaan kruununmetsien 1915 vuoden brutto-
12397: tuloksi.
12398:     Tulot kruunun kaivostöistä. Vaskimalmin hyväksikäyt-
12399: tämistä varten Outokummun vaskimalmialalta Kuusjärven
12400: pitäjässä rakennettu puhdistuslaitos on 1913 vuoden mar-
12401: raskuusta lähtien toimimassa ja tulokset ovat vastanneet
12402: toiveita. Käytännöllisistä syistä ja kun kruunulla on ai-
12403: noastaan puolet tästä yrityksestä, jonka toisena osakkaana
12404: on kauppatoiminimi Hackman & C :o Viipurista, on se nyt-
12405: temmin järjestetty valtion taloudesta erillään olevaksi liik-
12406: keeksi, jolle liikepääoman etukäteen antavat valtio ja Hack-
12407: man & C :o. Määrärahaa valtiovaroista ei näytä toistaiseksi
12408: tähän tarkotukseen tarvittavan. Sitä vastoin voitanee osin-
12409: kana vuodelta 1914 merkitä 1915 vuoden laskelmaan arviolta
12410: 50,000 markkaa. - Edellämainitusta riippumatta on kat-
12411: sottu täydellä syyllä voitavan Geologisen toimiston toimesta
12412: jatkaa malminetsintä- ja tutkimistäitä Kuusjärven pitäjässä
12413: osaksi Hackman & C :on ja osaksi Osakeyihtiön Gutzeit &
12414: C :on maa-alueilla, ja on viimemainittu Osakeyhtiö sitoutu-
12415: nut antamaan osansa näihin kustannuksiin sikäli kuin tut-
12416: kimista toimitetaan sen maalla.
12417:                                            N:o 6.                                33
12418: 
12419:                               Välilliset verot.
12420:    Tullitulot. Tuontitulli tuotti:
12421:        vuonna 1909   •••••••                       0        46,953,000 markkaa
12422:               1910                                          48,813,000
12423:          "
12424:                       •••••                0   0.
12425: 
12426: 
12427:                                                                           "
12428:               1911    •••          0   ••••                 50,953,000
12429:          "                                                                "
12430:               1912                                          54,835,000
12431:           "
12432:                       0       •••••            0   0
12433: 
12434: 
12435:                                                                          "
12436:     Vuonna 1913 on tuontitulli marraskuun loppuun asti
12437: tuottanut 662,000 markkaa enemmän kuin samaan aikaan
12438: vuonna 1912. 1914 vuoden budjettiehdotuksessa on tuonti-
12439: tullista lähtevä tulo laskettu 55,300,000 markaksi. Koska
12440: puheenalainen tulo olennaisesti riippuu taloudellisen elä-
12441: män vaihteluista, näyttää se olevan vuodeksi 1915 lasket-
12442: tava enintään 56,300,000 markaksi. - Vientitulli, joka
12443: vuonna 1913 erittäin edullisten vientiolojen johdosta oli mar-
12444: raskuun loppuun mennessä tuottanut 1,777,000 markkaa ja
12445: vuoden 1914 budjettiehdotuksessa on laskettu 1,600,000
12446: markaksi, näyttää voitavan vuodeksi 1915 merkitä enintään
12447: 1,650,000 markaksi. -     Sahausmaksu, joka vuodelta 1914
12448: on laskettu nousevan 500,000 markkaan, on vuodelta 1915
12449: laskettu 550,000 markaksi, toimitusmaksut 440,000 mar-
12450: kaksi ja sekalaiset pienehköt tulot 10,000 markaksi.- Tulli-
12451: tulojen summa on siis laskelmaan merkitty 58,950,000 mar-
12452: kan määräiseksi, joka vastaa 1914 vuoden budjettiehdotuk-
12453: seen otettuja 57,850,000 markkaa.
12454: 
12455:      Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
12456:    Postimaksut. Nämä maksut tuottivat:
12457:        vuonna 1909        •   0   ••   0   0   •••      0    6,509,000 markkaa
12458:               1910                                           6,981,000
12459:          "
12460:                       •••••••                      0   ••
12461: 
12462: 
12463:                                                                           "
12464:               1911                                           7,402,000
12465:          "
12466:                       •••          0   ••••••
12467: 
12468: 
12469:                                                                           "
12470:               1912                                           7,891,000
12471:           "
12472:                       0       •••      0   •••••
12473: 
12474: 
12475: 
12476:                                                                          "       3
12477:  34                       N:o 6.
12478: 
12479:     Vuonna 1913 ovat nämä maksut marraskuun loppuun
12480: asti olleet 307,000 markkaa suuremmat kuin vastaavan ajan
12481: tulos vuonna 1912. 1914 vuoden budjettiehdotuksessa pu-
12482: heenalaiset maksut on laskettu 8,800,000 markaksi ja vuo-
12483: deksi 1915 on ne katsottu voitavan laskea 9,175,000 mar-
12484: kaksi.
12485: 
12486: 
12487: 
12488:               Lisäys pääomasäästöstä.
12489:     Helmikuun 21 (maaliskuun 6) p :nä 1913 on Romanof-
12490: fien Hallitsijasuvun kolmisatavuotisen hallituksen muistoksi
12491: Armossa käsketty, muun muassa, että Suomen valtiorahas-
12492: tosta on määrättävä maksettavaksi 10,000,000 markkaa sai-
12493: raanhoitolaitosten uudis- ja muutosrakennuksia varten, joka
12494: määräraha on jaettava kymmentä vuotta kohti. Koska noi-
12495: den rahain määrääminen maksettavaksi tavallisista vuotui-
12496: sista tuloista melkoisesti vaikenttaisi vuosi vuodelta kohoa-
12497: vain juoksevain valtiontarpeiden tyydyttämistä, niin on,
12498: myöskin siihen nähden, että tällä määrärahalla on erityisen
12499: Kaikkeinkorkeimman Armonilmaisun luonne, näyttä.nyt oi-
12500: keimmalta että valtiora'haston budjetin tulopuolelle merki-
12501: tään lisä pääomasäästöstä, suuruudeltaan vastaava niitä mää-
12502: rärahoja, mitkä otetaan ylimääräisten menojen joukkoon
12503: edellämainitun Armollisen käskyn perusteella. Sen vuoksi
12504: on 1914 vuoden budjettiehdotukseen pantu 1,500,000 mar-
12505: kan lisä pääomasäästöstä ja 1915 vuoden laskelmaan saman-
12506: lainen 1,000,000 markan lisä.
12507:                           N:o 6.                      35
12508: 
12509: 
12510:               Vakinaiset valtiomenot.
12511:   Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
12512:                     hallinnonhaarat.
12513:     Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet. Lisäys lukeutuu
12514: kihlakunnantuomareille tulevaan käräjäkappajyväin kor-
12515: vaukseen.
12516:     K uritushuoneet ja työvankilat. Lisäyksiä on laskettu
12517: tarvittavan seuraavat määrät nimittäin: näiden laitosten
12518: virka- ja palvelusmiehille määrävuosien p.alveluksesta ase-
12519: tustenmukaisesti menevun palkkionkorotuksiin 5,000
12520: markkaa; vartijain luvun lisäämiseen odotettavana olevan
12521: vankien lukumäärän lisääntymisen johdosta 10,000 mark-
12522: kaa; ruuanpitoon vastamainitusta syystä" ja kun elintarpei-
12523: den hinnat yhä ovat nousemassa 20,000 markkaa; pito- ja
12524: vuodevaattei'hin 5,000 markkaa; tarve- ja työkaluihin 2,000
12525: markkaa; työaineisiin 10,000 markkaa; säästö- ja työ-
12526:  osuusrahoihin 2,000 markkaa; poHtopuihin ja valaistuk-
12527: seen 6,000 markkaa sekä sekalaisiin menoihin 2,000 mark-
12528: kaa. Koko lisäys nousee 62,000 markkaan.
12529:     Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Asetuksenmukaiset
12530: korotukset puheenalaisten vankilain virka- ja palvelusmie-
12531: hille on laskettu nousevan 5,000 markkaan. Muuten ja kun
12532: vankien lukumäärä näissäkin laitoksissa aivan todennäköi-
12533: sesti tulee vuonna 1915 melkoisesti lisääntymään, on seu-
12534: raavat määrärahankorotukset katsottu tarpeen vaatimiksi,
12535:  nimittäin: vartijapalvelijain lisäämiseen 10,000 markkaa;
12536:  ruuanpitoon 15,000 markkaa; pito- ja vuodevaatteisiin
12537: .2,000 markkaa; tarve- ja työkaluihin 2,000 markkaa;
12538: työaineisiin 5,000 markkaa: säästö- ja työosuusrahoiksi
12539:  2,000 markkaa; alkeisopetukseen 2,000 markkaa sekä seka-
12540:   36                       N:o u.
12541: 
12542: laisiin menoihin 2,000 markkaa. Koko lisäys on siis 45,000
12543: markkaa.
12544:     Alaikäisten lainrikkojain kasvatus laitokset. Ruuanpitoa "
12545: varten on merkitty 5,000 markan lisäys.
12546: 
12547:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12548:     Kihlakuntain hallinto. Maalaispoliisikonstaapelien palk-
12549: kaetujen parantamista ja poliisimiesten lisäämistä varten on
12550: merkitty 21,600 markan lisä.
12551:      Kaupunkien poliisilaitos. Lisäys, 74,100 markkaa, ai-
12552: heutuu siitä, että on nostettu kysymys uusien rahasääntö-
12553: jen vahvistamisesta muutamien kaupunkien poliisilaitok-
12554: sille.
12555:     Lääkärinhoito maalla. Vähennys, 4,100 markkaa, syn-
12556: tyy siitä, että 3 kunnalle valtiorahastosta kunnanlääkärien
12557: palkkaamiseen 1914 vuoden lop.puun myönnetyt apurahat
12558: on siirretty niiden menojen luokkaan, joihin vuodeksi 1915
12559: pyydetään määrärahoja suostuntavaroista.
12560:      Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat. Lisäys, 15,000
12561: markkaa, on varattu osaksi hoitohenkilöiden palkkausten
12562: asetuksenmukaisiin korotuksiin ja osaksi sairaalain raha-
12563: sääntöjen erinäisten määrärahain •korottamiseen.
12564:      Mielenvikaisten hoitolaitokset. Lisäys, 5,100 markkaa,
12565: aiheutuu sa:moista seikoista, kuin viimemainitun otsakkeen
12566: kohdalla on kosketeltu.
12567:      Muita lääkintölaitoksen menoja. Tässä on laskettu
12568: 10,000 markan menojenlisä avustuksen antamiseksi sairas-
12569: tuville sekä 7,000 markkaa kiertävien sairaanhoitajattarien
12570: palkkaamiseksi.
12571:      V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen avustamiseksi.
12572: Lisäys, 24,309 markkaa 57 penniä, lukeutuu suojeluskasva-
12573: tuslaitosten ylläpitämisavustukseen.
12574:                             N:o 6.                        37
12575: 
12576: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12577:     V altiokonttori. 4,000 markan lisäys on merkitty osaksi
12578: ylimääräisten apulaisten palkkaetujen parantamista, osaksi
12579: lisääntyväin tarverahamenojen suorittamista varten.
12580:     Tullikamarit ja tullitoimitukset. Siihen nähden, että on
12581: tarvis vuosittain perustaa uusia virkoja ja toimia, joita vaatii
12582: puheeenalaisessa laitoksessa yhä lisääntyvä työmäärä, on
12583: tähän merkitty pyörein luvuin 60,000 markan lisäys.
12584:     Tullilaitoksen rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret.
12585: Kunnossapito- ja käyttökustannuksiin on harkittu tarvitta-
12586: van 12,000 markan lisäys.
12587: 
12588:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12589:     Metsähallitus. Lasketusta lisäyksestä lukeutuu 3,000
12590: markkaa vuokran, polttopuiden ja valaistuksen määrärahoi-
12591: hin sekä 2,000 markkaa tarv.erahoihin.
12592:     Hoitoalueiden hallinto. Lisäys, 23,000 markkaa, on ase-
12593: tuksenmukaisia palkan- ja palkkionkorotuksia.
12594:     Muita metsähallinnon menoja. Lisääntynyt toiminta
12595: kruununmetsissä tuo mukanansa myöskin lisää menoja, jonka
12596: tähden tämän otsakkeen kohdalle on merkitty 150,000 mar-
12597: kan lisäys metsähallinnon erinäisten menojen määrärahaan
12598: ja 5,000 markkaa metsänhoitolaitoksen matkakustannusten
12599: määrärahaan. Sen ohessa on kruunulle jRJettujen tieosuuk-
12600: sien kunnossapitomäärärahaan merkitty lisää 5,000 markkaa.
12601: 
12602:                    Menoja sotilastarpeisiin.
12603:    Rahamaksu asevelvollisuuden suorittamisen sijasta. Tam-
12604: mikuun 10 (23) p :nä 1912 annetun lain nojalla lisääntyy
12605: Suomen kansalaisten mieskohtaisen asevelvollisuuden suorit-
12606: tamisen sijasta valtakunnanrahastoon menevä apumaksu
12607: 1,000,000 markkaa.
12608:   38                       N:o 6.
12609: 
12610:        Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
12611:                      hallinnonhaarat.
12612:    Muita kirkollisia yhdyskuntia. Erinäisten kreikkalais-
12613: katolisten seurakuntain papiston ja kirkonpalvelijain palk-
12614: kausten korottamiseksi merkitään 5,000 markkaa.
12615:     Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Tämän otsakkeen
12616: kohdalle on laskelmaan merkitty lisäykset uusien virkain
12617: ja tointen perustamiseen sekä opetuksen antamiseen erinäi-
12618: sissä aineissa 30,000 markkaa ja museoille ynnä muille tie-
12619: teellisille laitoksille 28,000 markkaa.
12620:     Koulutoimen ylihallitus. . Ylihallituksen menosääntöön
12621: merkitään 1,500 markan korotus puhtaaksikirjoitusmäärära-
12622: haan sekä 9,900 markan määräraha koulumuseon perusta-
12623: mista ja kunnossapitoa varten.
12624:     N ormaalilyseot. N ormaalilyseoille merkitään seuraavat
12625: lisäykset: 500 markkaa virantoimituspalkkioiden määrära-
12626: haan, 2,000 markkaa opetusvälinemäärärahaan sekä 5,200
12627: markkaa ehkä tarvittavia uusia rinnakkaisluokkia varten.
12628:      Klassilliset lyseot. Näille lyseoille on seuraavat lisäyk-
12629: set katsottu tarpeellisiksi: 2,800 markkaa opetusvälinemää-
12630: rärahan lisäämiseksi, 3,200 markkaa poHtopuihin ja valais-
12631: tukseen sekä 9,600 markkaa lisäykseksi rinnakkaisluokkain
12632: y lläpitomäärärahaan.
12633:      Realilyseot. Tämän oppikouluryhmän määrärahoihin
12634: merkitään seuraavat lisäykset: 2,000 markkaa lisäystä ope-
12635: tusvälinemäärärahaan, 5,500 markkaa polttopuihin ja va-
12636: laistukseen sekä 9,000 markkaa rinnakkaisluokkain ~-lläpitä
12637: miseen.
12638:      AlkeiskouZ,ut. Näitä kouluja varten merkitään lisää:
12639: 1,800 markkaa opetusvälinemäärärahaan sekä 2,800 mark-
12640: kaa poHtopuihin ja valaistukseen.
12641:                            N:o 6.                        39
12642: 
12643:     Tyttökoulut. Näille kouluille merkitään seuraavat lisä-
12644: ykset: 5,200 markkaa opetusvälinemäärärahaan, 4,000 mark-
12645: kaa polttopuihin ja valaistukseen sekä 8,900 markkaa rin-
12646: nakkaisluokkain ylläpitämiseen.
12647:     Valtioapua yksityisille kouluille. Erinäisten valtioapujen
12648: lisäämiseksi ja uusien valtioapujen myöntämiseksi on tähän
12649: merkitty 75,000 markan lisäys.
12650:     Kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarit. Seminaa-
12651: reihin kohdistuvat lisäykset ovat 2,050 markkaa ruuanpitäjä-
12652: tärten ja yövartijain palkkauksen lisäämiseen, 4,350 mark-
12653: kaa lisäystä soitannonopetuksen kustantamismäärärahaan,
12654: 2,000 markkaa seminaarien sekalaisiin inäärärahoihin, 5,000
12655: markkaa kotitalousopetuksen järjestämiseksi seminaareihin
12656: sekä 7,000 markkaa jatkoluokkia varten niiden seminaarien
12657: harjoituskouluihin, joissa sellaisia luokkia ei ole.
12658:     Erinäisiä menoja kansakoululaitoksen hyväksi. Tämän
12659: otsakkeen kohdalle on merkitty seuraavat lisäykset: 5,000
12660: markkaa tarvekalujen ja opetusvälineiden hankkimiseksi se-
12661: minaareihin, 10,000 markkaa käsityötaidon edistämiseksi
12662: maalaiskansakouluissa, 2,500 markkaa matkastipendeiksi
12663: seminaarien opettajille ja opettajattarille kasvatusopillis-
12664: tieteellisiä opintoja varten, 6,600 markkaa uusien mies-
12665: ja naiskäsityölajien, puutarhanhoidon sekä maanviljelyksen
12666: opetuskurssien järjestämiseksi virassa oleville kansakoulun-
12667: opettajille ja seminaarien puutarhureille sekä 1,000 markkaa
12668: luentokurssien järjestämiseksi seminaarien auskultanteille.
12669:     Ku,uromykl~äin opetuslaitokset. Helsinkiin perustettua
12670: väliaikaista kuuromykkäin opetuslaitosta varten, joka olisi
12671: vuoden 1914 syyslukukauden alusta alkaen laajennettava
12672: toisella luokalla, sekä Mikkelin kuuromykkäin kouluun tu-
12673: levaa rinnakkaisluokkaa varten on laskelmaan merkitty yh-
12674: teensä 26,000 markkaa.
12675:   40                        N:o 6.
12676: 
12677:     Sokea·in opetuslaitokset. PoHtopuiden ja valaistuksen
12678: määrärahaan merkitään 1,500 markan lisäys.
12679:     Tylsämielisten opetuslaitokset. Ruuanpito- ja vaatetus-
12680: määrärahaa on lisätty 2,200 markkaa ja sekalaisten menojen
12681: määrärahaa 1,000 markkaa.
12682:     Muinaistieteellinen toimikunta. Erinäisten tarpeiden tyy-
12683: dyttämiseksi sekä muutamain määrärahain lisäämiseksi on
12684: merkitty 4,900 markkaa.
12685:     Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Vähennys johtuu
12686: siitä, että Suomalaisen Tiedeakatemian apur8iha, 21,000
12687: markkaa, on vuodeksi 1915 aiottu panna suoritettavaksi
12688: suostuntarahastosta, Armollisen käskyn mukaan huhtikuun
12689: 13 (26) p :ltä 1912.
12690:     Erinäiset määrämhat. Tähän on merkitty 25,000 mark-
12691: kaa kirkollisen lastenopetuksen edistämiseksi ja 3,000 mark-
12692: kaa apurahaksi Nuorten miesten kristilliselle yihdistykselle
12693: sihteerin paikkaamista varten, josta on tehty anomus.
12694: 
12695: MaanviUelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12696:     Vakauslaitos. Kun maaseudulla toimivan vakaajan tu-
12697: lee johtosäännön mukaan joka kolmas vuosi käydä jokai-
12698: sessa piiriinsä kuuluvassa kunnassa ja 1914 on sellainen
12699: vuosi, niin vähenee vakaajain matkakustannusmääräraha
12700: vuonna 1915 13,400 markkaa.
12701:     Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut oppilaitokset. 10,000
12702: markkaa on merkitty siihen nähden, että on nostettu kysy-
12703: mys maanviljelyskoulun perustamisesta Tarvaalan sotilas-
12704: virkataloon, 10,000 markkaa puutarhanhoidon apulaisopetta-
12705: jan palkkaamiseksi Lepaan eli Stjernsundin puutarhaopis-
12706: toon ja opiston erinäisiin lisääntyviin menoihin sekä 20,000
12707: markkaa lisäykseksi valtion maanviljelyskoulutHain me-
12708: noihin.
12709:                            N:o 6.                       41
12710: 
12711:     Muut maataloudelliset oppilaitokset. Lisäyksestä, 33,700
12712: markasta, on 8,000 markan määrä merkitty lisäykseksi maa-
12713: miestalvikurssien määrärahaan, 10,000 markkaa meijeri- ja
12714: karjanhoitokoulut jatkokursseineen nimiseen määrärahaan,
12715: 5, 700 markkaa puutarhakoulujen määrärahaan ja 10,000
12716: markkaa talouskoulujen ja -kurssien määrärahaan.
12717:     Maanviljelystaloudellinen koelaitos. Tätä laitosta var-
12718: ten, jonka uudestaanjärjestämistä nykyään suunnitellaan, on
12719: merkitty 7,100 markan lisäys.
12720:      Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoorit. .Totta
12721: Suomen kylvösiemenyhdistykselle voitaisiin antaa lisättyä
12722: valtioapua sen siementarkastuslaitosta varten, on laskelmaan
12723: merkitty 3,000 markan lisä.
12724:     Eläinlääkintölaitos. Asetuksenmukaisiin määrävuosien
12725: palveluksesta piirieläinlääkäreille annettaviin palkkionkoro-
12726: tuksiin on varattu 3,600 markkaa.
12727:      Kalastus. Palkkaetujen parantamiseksi kalastajahöyry-
12728: laiva ,Nautiluksen" alipäällikkökunnalle ja miehistölle on
12729: merkitty 1, 700 markan lisä .ia kalastuselinkeinon kohotta-
12730: miseksi 10,000 markan lisä.
12731:      Maataloudelliset seurat. Lisäyksestä, 10,200 markasta,
12732: on 5,000 markkaa lisäystä karjanjalostusyhdistyksille myön-
12733: nettyyn määrärahaan, ja 5,000 markkaa on merkitty tarkas-
12734: tusyhdistysten toiminnan edistämiseksi.
12735:     E·rinäisiä määrärahoja. 1,200 markkaa on merkitty, jotta
12736: Maanviljelystieteelliselle seuralle voitaisiin antaa valtio-
12737: apua.
12738: 
12739: 
12740: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12741:    Tie- ja vesirakennusten ylihallitus. ,Muita tie- ja vesi-
12742: rakennusten menoja" nimisen otsakkeen kohdalta on tähän
12743:   42                       N:o 6.
12744: 
12745: siirretty ehdotetun uuden rahasäännön mukaisten palkkaus-
12746: ten varalle 35,000 markkaa, jota paitsi asetuksenmukaisiin
12747: määrävuosien palveluksesta annettaviin 'Palkkionkorotuksiin
12748: on varattu 1,800 markkaa. Koko lisäys tämän otsakkeen
12749: kohdalla on siis 36,800 markkaa.
12750:     Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta. ,Muita tie- ja
12751: vesirakennusten menoja" nimisen otsakkeen kohdalta on tä-
12752: hän siirretty ehdotetun uuden rahasäännön mukaisten palk-
12753: kausten varalle 50,000 markkaa, jota paitsi asetuksenmukai-
12754: siin määrävuosien palveluksesta annettaviin palkan- ja palk-
12755: kionkorotuksiin on varattu 1,300 markkaa. Tämän otsakkeen
12756: kohdalla olevaa määrärahaa on siis lisätty 51,300 markkaa.
12757:     Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Tästä poistuvat
12758: ne 35-,000 ja 50,000 markan suuruiset määrärahat, jotka on
12759: siirretty molempien tässä edellä mainittujen otsakkeiden
12760: kohdalle, jota paitsi korjausmäärärahaa sekä työvälineiden
12761: ja koneiden täydentämis- ja kunnossapitomäärärahaa voita-
12762: neen vähentää, edellistä 1,500 markkaa ja jälkimmäistä
12763: 95,000 markkaa. Koko vähennys on siis 181,500 markkaa.
12764:     Kanavat. Alituisesti kasvavan liikenteen takia on ka-
12765: navain henkilökunnan lisäämiseksi varattava 1,700 markkaa.
12766:     Postihallitus. Erinäisten ylimääräist·en virkamiesten
12767: asettamiseksi vakinaiselle palkkakannalle on varattu 23,000
12768: markkaa. Tämä lisäys aiheuttaa kuitenkin vastaavan vä-
12769: hennyksen muita postilaitoksen menoja varten myönnettyyn
12770: määrärahaan. Asetuksenmukaisia määrävuosien palveluk-
12771: sesta annettavia palkkionkorotuksia varten on merkitty
12772: 1,300 markkaa, jonka tähden koko lisäys tämän otsakkeen
12773: kohdalla on 24,300 markkaa.
12774:     Postikonttorit. Erinäisissä postikonttoreissa palvelevien
12775: y,Jimääräisten virkamiesten ja postiljoonien a;settamiseksi
12776: vakinaiselle palkkakannalle sekä erinäisten konttorien ko-
12777:                              N:o 6.                         43
12778: 
12779:  rottamiseksi ylempään ,palkkioluok.kaan Ja postiljoonien
12780:  palkkioiden kor,ottamiseksi muutam~ssa kalliimmissa paik-
12781:  kakunnissa on varattu 175,000 markkaa. Tämä lisäys ai-
12782:  heuttaa kuitenkin samalla vähennyksen muita postilaitok-
12783:  sen menoja varten myönnettyyn määrärahaan. Asetuksen-
12784:  mukaisiin määrävuosien palveluksesta annettaviin palkkion-
12785:  korotuksiin on varattu 3,400 markkaa. Koska muutamat
12786:  liian ahtaat postikonttorihuoneistot todennäköisesti tulevat
12787:  laajennettaviksi ja tästä seuraa lisätty polttopuiden ja valais-
12788:  tuksen tarve, on tähän merkitty 15,000 markan lisäys vuok-
12789:  rwmäärärahaan ja 5,000 markan lisäys polttopuiden ja va-
12790:  laistuksen määrärahaan. Kun konttorien henkilökuntaakin
12791:  on melkoisesti lisätty, on 'tarvemäärärahaan varattu lisää
12792:  3,000 markkaa. Koko lisäys tämän otsakkeen kohdalla nou-
12793:  see siis 201,400 markkaan.
12794:      Rautatiepostitoimitus. Usei<len ylimääräisten postiljoQ-
12795:  nien asettamiseksi vakinaiselle palkkakannalle sekä erinäis-
12796:  ten virkamiesten ja postiljoonien palkkioiden korottamiseksi
12797:  on varattu 18,000 markkaa. Tätä lisäystä vastaa kuiten-
12798:  kin vähennys muita postilaitoksen menoja varten myönne-
12799:  tyssä määrärahassa.        Asetuksenmukaisiin määrävuosien
12800: ·palveluksesta annettaviin palkkionkorotuksiin on laskettu
12801:  1,300 markkaa sekä matkakustannuksiin, virkamiesten ja
12802:  pQStiljoonien lukumäärän lisääntymisen takia, 10,000 mark-
12803:  kaa. Koko lisäys on 29,300 markkaa.
12804:      Postitoimitukset, postiasemat ja postipysäkit. Syntyviä
12805:  uusia postitoimistoja varten on varattu 20,000 markkaa ja
12806:  vuokrain korotusta ja lisääntyvää polttopuiden tarvetta var-
12807:  ten on tähän merkitty lisää 9,100 markkaa, eli kaikkiaan
12808:  29,100 markan lisäys.
12809:      Muita postilaitoksen menoja. Postiliikenteen alituisen
12810:  lisääntymisen takia tarvitaan määrärahain lisäystä ylimää-
12811:   44                       N:o 6.
12812: 
12813: räisten apulaisten palkkaamiseen arviolta 40,000 markkaa,
12814: postiljoonien päiväralhoihin 15,000 markkaa, postinkuljetus·
12815: kustannuksiin, siitä syystä että nämä urakkahuutokaupoissa
12816: vuosi vuodelta kohoavat, 40,000 markkaa, kaavakkeihin y.
12817: m. 10,000 markkaa sekä tarveka1uihin, koska muutamia
12818: uusia postikonttorihuoneistoja tulee lisää, 11,700 markkaa.
12819: Koko lisäys nousee 116,700 markkaan.
12820:     Sitä vastoin jäävät pois ne määrärahat, yhteensä 216,000
12821: markkaa, ylimääräisten virkamiesten ja postiljoonien aset-
12822: tamiseksi vakinaiselle ,palkkakannalle sekä palkkioluokkain
12823: korottamiseksi, jotka tässä edellä ovat siirretyt otsakkeiden
12824: ~ohdalle: Postihallitus, Postikonttorit ja Rautatiepostitoi-
12825: mitus. Laskettu koko välhennys tämän otsakkeen kohdalla
12826: tulisi siis olemaan 99,300 markkaa.
12827:     Erinäisiä määrärahoja. Laskelmaan on merkitty 6,300
12828: markan lisäys, jotta valtioapua merenkulkulaitosten edis-
12829: tämiseksi nimistä määrärahaa voitaisiin korottaa.
12830: 
12831: 
12832: 
12833:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
12834:                      hallinnonhaarat.
12835: 
12836:      A.mmattientarkastus.   Kanslianapulaisten palkkaami-
12837: seksi ammattientarkastajille on tähän merkitty lisäystä pu-
12838: peenalaiseen määrärahaan 11,500 markkaa.
12839:     Teknillinen korkeakoulu. Mieskohtaisiksi palkkauksen-
12840: lisäyksiksi kolmelle professorille sekä Keisarillisen Senaatin
12841: käytettäväksi asetetun, Teknilliselle korkeakoululle myön-
12842: netyn määrärahan tarpeelliseksi katsotuksi lisäämiseksi kuin
12843: myöskin erinäisten laboratoorien kunnossapitokustannusten
12844: korottamiseksi merkitään tähän kaikkiaan 26,000 markan
12845: lisä.
12846:                             N:o '6.                       45
12847: 
12848:     Käsityölais- ja ammattikoulut. Käsityöläis- ja ammat-
12849: tikoulujen valtioapumäärärahaa on katsottu olevan korotet-
12850: tava 20,000 markkaa.
12851:      Kauppaopetus. 20,000 markan lisä on merkitty, jotta
12852: voitaisiin tyydyttää oletettua lisääntyvää valtioavun tar-
12853: V'etta sekä uusia ,kauppaopistoja varten että rinnakkaisope-
12854: tusta, jatkokursseja y. m. varten nykyisissä opistoissa.
12855:     Merikoulut. Merimieskoulnu ylläpitämiseksi Maarian-
12856: haminan kaupungissa merkitään tähän arviolta 6,400 mar-
12857: kan lisäys.
12858:     Erinäisiä määrärahoja. Käsityötaidon edistämismää-
12859: rära:ha on näyttäytynyt riittämättömäksi, jonka tähilen
12860: 12,000 markan lisäys siihen on katsottu ,tarpeelliseksi.
12861: 
12862: 
12863: 
12864: 
12865:               Ylimääräiset valtiomenot.
12866:   Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12867:     Lisäosaston rakentamiseksi Helsingin lääninvankilaan
12868: sanotussa kaupungissa olevan kuritushuoneen alueelle. Hel-
12869: singin lääninvankilaan ei ole viime vuosina voitu sijoittaa
12870: kaikkia niitä vangittuja henkilöitä, joita sinne on passitettu,
12871: vaan on ollut välttämätöntä vankilan ääressä olevasta, yksi-
12872: tyiselle henkilölle kuuluvasta rakennuksesta vuokrata huo-
12873: neistoja, joihin on 'Perust,ettu vankilan n. s. lisäosasto. Kun
12874: vankimää.Jiä yhä on kasvamassa, on 1914 vuoden rahasäännön
12875: järjestelyssä ehdotettu Helsingin kurituehuoneen alueelle ra-
12876: kennettavaksi koppirakennus, jossa olisi sijaa noin 100 van-
12877: gi,Ue, lääninvankilan lisäosa;stona käytettäväk'Si. Täihän tar-
12878: vittava mää:uäraha on laskettu 350,000 markaksi, joista
12879: 75,000 markkaa suaritettaisiin vuonna 1914 ja 175,000
12880:   46                      N:o 6.
12881: 
12882: markkaa vuonna 1915 sekä loput, 100,000 markkaa, vuonna
12883: 1916. 1915 vuoden laskelmaan merkitään siis ehdollisesti
12884: 175,000 markkaa.
12885: 
12886: 
12887:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12888:     Helsingin yleisen sairaalan uudisrakennuksia varten.
12889: Helmikuun 21 (maaliskuun 6) p:nä 1913 on Armossa käs-
12890: ketty määrätä valtiorahastosta maksettavaksi 10,000,000
12891: markkaa sairaanhoitolaitosten uudis- ja muutosrakennuksia
12892: varten. Tästä rahamäärästä on 1914 vuoden budjettiehdo-
12893: tukseen otettu 1,500,000 markkaa uudisrakennuksia varten
12894: Helsingin yleiseen sairaalaan, ja 1915 vuoden laskelmaan
12895: merkitään samaa tarkotusta varten vieläkin 1,000,000 mark-
12896: kaa.
12897:     Talon rakentamiseksi Helsinkiin keskusvirastojen tar-
12898: peeksi. Kysymyksen noustua uudisrakennuksen rakentami-
12899: sesta keskusvirastoja varten valtion osalle taloa ja tonttia
12900: osoten :o 10 Kostantin1nkadun varrella Helsingin kaupun-
12901: gissa, on 1914 vuoden budjettiehdotukseen otettu ehdollisena
12902: määrärahana tätä tarkotusta varten 17 5,000 markkaa, jota
12903: paitsi 1915 vuoden lasimimaan on niinikään ehdollisesti mer-
12904: kitty samaa tarkotusta varten vielä!kin 175,000 markkaa.
12905: 
12906: 
12907:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12908:     Metsämaiden ostoa varten valtiolle. Kesäkuun 1 (14)
12909: p:nä 1910 on Keisarillinen Senaatti Armossa valtuutettu,
12910: jos valtiovaraston tila sallii, vuosittain viiden vuoden ai-
12911: kana ottamaan rahasääntöehdotuksiin tätä tarkotusta varten
12912: enintään 350,000 markan määräraiha. Tämän valtuutuksen
12913: nojalla on pantu rahasääntöön 100,000 markkaa vuonna
12914:                            N:o 6.                        47
12915: 
12916: 1911, 200,000 markkaa vuonna 1912 ja 200,000 markkaa
12917: vuonna 1913, jonka ohessa on vuodeksi 1914 ·ehdotettu raha-
12918: sääntöön pantavaksi niinikään 200,000 markkaa. Vaikka
12919: suotavaa olisi että voitaisiin vähä_n suuremmassa määrässä,
12920: kuin mitä viime vuosina on ·ollut laita, valtiolle ostaa met-
12921: sämaita milloin niitä kohtuullisesta hinnasta ehkä vielä on
12922: saatavissa, niin on 1915 vuoden laskelmaan varojen niuk-
12923: kuuden takia tätä tarkotusta varten merkitty ainoastaan
12924: 200,000 markkaa.
12925: 
12926: 
12927:  Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12928:                          haarat.
12929:     Uuden museorakennuksen sisustamista varten. Huhti-
12930: kuun 9 (22) p :nä 1910 on tätä tarkotusta varten Armolli-
12931: sesti periaatteessa hyväksytty enintään 373,847 markan
12932: määräraha. Tästä määrärahasta on pantu rahasääntöön
12933: 38,000 markkaa vuonna 1911, 40,000 markkaa vuonna 1912
12934: ja niinikään 40,000 markkaa vuonna 1913, jonka ohessa vuo-
12935: deksi 1914 on ehdotettu rahasääntöön pantavaksi 30,000
12936: markkaa. Puheenalaisten töiden jatkamista varten vuonna
12937: 1915 on merkitty 35,000 markkaa.
12938:     Kahden kirkon rakentamista varten Lappiin. Kun
12939: pinta-alaltaan erittäin laajan Sodankylän lapinseurakunnan
12940: jakaminen kolmeen eri ·Seurakuntaa-n on katsottu tarpeelli-
12941: seksi ja kahdelle siten syntyvälle uudelle seurakunnalle olisi
12942: rakennettava kirkot yleisillä varoilla, niinkuin muutkin La-
12943: pin lcirkot on rakennettu, niin on 1914 vuoden rahasäännön
12944: järjestelyn yhteydessä ehdotettu myönettäväksi tätä tarko-
12945: tusta varten 100,000 markan määräraha, joka olisi suoritet-
12946: tava neljän vuoden aikana 25,000 markkaa vuodessa. Tästä
12947: määrästä on vuonna 1914 pantu rahasääntöön 25,000 mark-
12948:   48                      N:o 6.
12949: 
12950: kaa ja 1915 vuod,en laskelmaan merkitty niinikään 25,000
12951: markkaa.
12952:     Koulutalon rakentamista varten Helsingin suomalaiselle
12953: tyttökoululle. Uud·en kC?ulutalon-l'akentamista varten Hel-
12954: sinkiin, johon koulutaloon sijoitettaisiin vanha suomalainen
12955: tyttökoulu jatko-opistoineen sekä yliopistoon johtavine jat-
12956: koluokkineen, ·ja jonka kokonaiskustannukset on laskettu
12957: nousevan 960,000 markkaan, ·on vuonna 1913 pantu raha-
12958: sääntöön ehdollisena määrära;hana 300,000 markkaa. Koska
12959: tätä koulutaloa vuonna 1913 ei ole ruvettu rakentamaan,
12960: joten 1913 vuoden määräraha on käytettävissä vuonna 1914,
12961: niin viimemainituksi vuodeksi ei ole merkitty mitään lisä-
12962: määrärahaa, mutta otetaan 1915 vuoden laskelmaan tätä
12963: tarkotusta varten 500,000 markkaa. Loput tarvittavista va-
12964: roista, 160,000 markkaa, ipantåisii:ri rahasääntöön vuonna
12965: 1916.
12966:     Keisarillisen Aleksanterin- Yliopiston uutta luentosali-
12967: rakennusta varten, johon tarkotukseen toukokuun 15
12968: (28) p :nä 1909 ja helmikuun 1 (14) p :nä 1911 Armossa on
12969: myönnetty 585,000 markkaa rakennusmäärärahaksi ja 40,000
12970: markkaa sisustamista varten, eli yhteensä 625,000 markkaa,
12971: suoritettavaksi kahtena peräkkäin seuraavana vuotena, mer-
12972: kitään vuodeksi 1915 ·300,000 markkaa.
12973: 
12974: 
12975: Kullmlaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12976:     Aallonmurtajan rakentamista varten Sortanlahden. sata-
12977: maan. Tätä tarkotusta varten on huhtikuun 9 (22) p :nä
12978: 1910 Armollisesti p~riaatteessa myönnetty 232,000 markkaa,
12979: joista 100,000 markkaa sisältyy 1914 vuoden budjettiehdo-
12980: tukseen ja loput, 132,000 markkaa, merkitään 1915 vuoden
12981: laskelmaan.
12982:                           N:o 6.                       49
12983: 
12984:     Kaupunkien satamarakennusten avustamiseksi. Tätä tar-
12985: kotusta varten on sekä vuonna 1912 että vuonna 1913 pantu
12986: rahasääntöön 300,000 markkaa ja vuodeksi 1914 ehdollisesti
12987: merkitty 17 5,000 markkaa. Vuodeksi 1915 sisältyy laske1-
12988: maan niinikään ehdollisesti 150,000 markkaa.
12989:     Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä Inarin pitäjän
12990: kit·konkylään. 'rämän työn kustannus on laskettu 310,000
12991: markaksi, ja 1914 vuoden budjettiehdotukseen on otettu tätä
12992: tarkotusta varten 160,000 markkaa. Loput, 150,000 mark-
12993: kaa, merkitään vuodeksi 1915.
12994: 
12995: 
12996:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
12997:                     hallinnonhaarat.
12998:     Koulutalon rakentamista varten Tampereen teknilliselle
12999: opistolle. .Maaliskuun 8 (21) p :nä 1913 on tähän tarkotuk-
13000: seen Armossa myönnetty 730,000 markan määräraha, suo-
13001: ritettavaksi vuosina 1913, 1914 ja 1915. Siitä määrästä on
13002: vantu rahasääntöön vuonna 1913 250,000 markkaa ja vuonna
13003: 1914 niinikään 250,000 markkaa. Loput, 230,000 markkaa,
13004: merkitään 191.5 vuoden laskelmaan.
13005:     Teknillisen laboratoorin rakentamiseksi Helsinkiin. Tek-
13006: nillisen korkeakoulun jo vuosikausia suunnitellun labora-
13007: toorirakennuksen kokonaiskustannus on laskettu 860,000
13008: markaksi, joista 1914 vuoden budjettiehdotukseen on otettu
13009: 300,000 markkaa ja 1915 vuoden laskelmaan merkitään
13010: 325,000 markkaa. Lovut, 231\,000 markkaa, pantaisiin
13011: rahasääntöön vuonna 191G.
13012:     Malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä. Niinkuin !li-
13013: kaisemmin tässä laskelmassa valtion kaivostöistä koituvista
13014: tuloista puhuttaessa jo on huomautettu, nii;vt1ävät kaikki
13015: asianhaarat pnoltavan malminetsintii.ien jatkamista Knusjär-
13016:                                                       4
13017:   50                           N:o 6.
13018: 
13019: ven pitäjässä ja on siis sitä tarkotusta varten vuodeksi 1915
13020: ehdollisesti merkitty samansuuruinen määräraha kuin 1914
13021: vuoden budjettiehdotukseen, eli 30,000 markkaa.
13022:    Luotsiasuntorakennuksen rakentamista varten Kemiin.
13023: Tähän tarkotukseen on kokonaiskustannus nykyjään laskettu
13024: 180,000 markaksi, joista 80,000 markkaa on otettu ehdolli-
13025: seksi määrärahaksi 1914 vuoden budjettiehdotukseen ja
13026: 100,000 markkaa niinikään ehdollisesti merkitään vuodeksi
13027: 1915.
13028:     Konelaboratoorien hankkimiseksi teollisuuskouluihin
13029: Helmikuun 1 (14) p:nä 1911 on Armossa määrätty, että pu-
13030: heenalaiseen tarkotukseen saadaan _käyttää, valtiorahaston
13031: varain mukaan, 160,000 markan määrä, jaettuna neljälle
13032: vuodelle. Kun näillä laboratooreilla on suuri merkitys ope-
13033: tuksen menestymiseen nähden, niin on laskelmaan merkitt;v
13034: 40,000 markkaa tätä tarkotusta varten.
13035: 
13036: 
13037: 
13038: 
13039:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13040:                 1914. -   V. M. -    Esitys N:o 6 .
13041: 
13042: 
13043: 
13044: 
13045:           •
13046: 
13047:                  Valtiovarainvaliokunnan mie-
13048:               ti n t ö N :o 5 armollisen esityksen johdosta,
13049:               joka koskee varojen hankkimista vuodeksi 1915
13050:               niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
13051:               eivät riitä.
13052: 
13053:     Viimekuluneen helmikuun 10 päivänä Eduskunta on,
13054: keskustelupöytäkirjan keralla, lähettänyt Valtiovarainvalio-
13055: kunta.an armollisen esityks•en N :o 6 varojen hankkimisesta
13056: niihin tarpeisii'n, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
13057: Niinikään V aliakunta on Senaatista saanut tätä esitystä
13058: siellä valmistetb1essa syntyneet asiakirjat.
13059:     Tässä yhteydessä Valiokunta on käsitellyt Valiokunnan
13060: valmisteltavaksi lähetetyn edustaja Halosen y. m. tekemän
13061: anomusehdotuksen N :o 84 määrärahan myöntämisestä toi-
13062: menpiteitä varten metsärajan alenemisen ehkäisemiseksi La-
13063: pin kihlakunnassa.
13064: 
13065: 
13066:     Tarkasta.essaan esillä olevaa armollista -esitystä Valio-
13067: kunta on ennen muuta havainnut, että se on rakennettu sa-
13068: malle perustuslainvastaiselle perusteelle kuin vastaavat esi-
13069: tykset lähinnä edellisiltä vuosilta.
13070:     Tämä ilmenee erittäin siinä armollisess'a esityksessä jäl-
13071: leen tehdyssä ilmoituksessa, että niiden menojen suorittami-
13072: nen, joihin esityksessä on pyydetty suostuntaa, riippuu siitä,
13073: myöntyykö Eduskunta suosiuntaverojen maksamiseen ja an-
13074: taako se Hallituksen käytettäväksi sanottuja menoja varten
13075: pyydetyt varat, koska mitään noista suosiuntarahastoon vie-
13076: dyistä menoista ei voida panna valtiorahaston maksettavaksi.
13077:     Tässä julkituotu Hallituksen kanta on jo u_seamman vuo-
13078: den kuluessa ollut määräävänä Hallituksen menettelylle
13079: valtion raha-asiain hallinnossa.
13080: 2              1914. -    V. M. -Esitys N:o 6.
13081: 
13082:      Ensrmäisen ilmauksensa tämä kanta sai Valtios,ihteerin-
13083: viraston kirjeessä 24 päivältä kesäkuuta 1904, jonka virkaa
13084: tekevä Kenraalikuvernööri kirjelmällä 29 päivältä samaa
13085: kuuta lä!hetti Senaattiin ja. jossa ilmoitettiin, että Keisarilli-
13086: nen Majesteetti oli .suvainnut edellisenä päivänä armossa
13087: käskeä Senaattia Suomen Suuriruhtinaanmaan tulo- ja me-
13088: noarvioehdotuksen       laadinnassa noudattamaan seuraavia
13089: sääntöjä:
13090:      ,1. Suomen valtiovarat, paitsi sotilashuonekassaan kuu-
13091: luvia, ovat jaettavat valtiorahaston ja suostuntarahaston kes-
13092: ken, ja on ensiksi mainituksi yhdistettävä la.kkautettavat
13093: valtio-, sotilas-, vaivais- ja työhuone- ynnä Turun läänin
13094: säästärahastot, sekä jälkimäiseksi suostunta-, paloviina- ja
13095: kulkulåitosrahastot.
13096:      2. Valtiorahastosta suoritetaan: a) rahamäärät, jotka
13097: ovat maksettavat Valtakunnanrahastolle Suomen valtion
13098:  osuutena valtakunnan yleisistä menoista; b) kustannukset
13099: hallintoa ja oikeudenhoitoa varten asetettujen valtiolaitosten
13100:  ylläpidosta; c) kustannukset sellaisten rautateiden raken-
13101: tamisesta ja ylläpidosta, joilla on yleinen merkitys Valtakun-
13102: naUe, samoin kuin niistä muutostöistä Suomen rautateillä,
13103:  jotka ovat tarpeen suoranaisen yhteyden aikaansaamiseksi
13104:  Keisarikunnan ja Suomen rautatieverkkojen välillä; d) kus-
13105:  tannukset maan hankkimisesta tilattomalle väestölle; e) kus-
13106:  tannukset korkeampain ja keskikoulujen ylläpidosta sekä
13107: osittain lää:kintölaitoksesta.
13108:       3. Suostuntarahastosta maksetaan sellaiset menot rauta-
13109:  teiden ja muiden kulkulaitosten varustamisesta ja ;ylläpi-
13110:  dosta, kansanopetuksesta, lääkintölaitoksesta sekä yleishyö-
13111:  dyllisten tarkoitusten edistämisestä, joita ei ole pantu valtio-
13112:  rahastosta suoritettaviksi.
13113:       4. Valtiorahastoon siirretään vuosittain 475,000 mark-
13114:  kaa leimaveron ja 660,000 markkaa viinaveron antamasta
13115:  tulosta."
13116:       Nämä määräykset, jotka valtiovaliokunta 1904-1905
13117:  vuosien valtiopäivillä oli saanut tiedokseen, V altiosää-
13118:  dyt silloin ottivat tarkastuksen alaisiksi. Alamaisessa vas-
13119:  tauksessaan armolliseen esitykseen N :o 12 Valtiosäädyt esit-
13120:  tämillään perusteilla osottivat, että annetut määräykset sekä
13121:  yleiseltä sisällykseltään että erinäisiltä yksityiskohdiltaan
13122:  olivat soveltumattomat perustuslakeihin ja Eduskunnalle nii-
13123:                     Budjetin järjestely.                    3
13124: 
13125: den mukaan kuuluvaan suostuntaoikeuteen, sekä esittivät
13126: tämän johdosta alamaisesti, että Keisarillinen Majesteetti
13127: suvaitsisi armossa määrätä, että kesäkuun 23 päivänä 1904
13128: annettuihin sääntöihin Suomen tulo- ja menoarvioehdotuki;en
13129: laatimisesta tehtäisiin semmoiset muutokset, kuin oli tar-
13130: peen niiden saattamiseksi yhtäpitäviksi sen kanssa mitä voi-
13131:  massa olevat perustuslainsäännökset Valtiosäätyjen vero-
13132: suosiuntaoikeudesta määräävät, sekä ettei sanottuja sään-
13133: töjä toistaiseksi pantaisi täytäntöön.
13134:      Sittenkun Senaatti vaaditussa alamaisessa lausunnossa
13135: tästä Valtiosäätyjen anomukS'esta oli sitä puoltanut paitsi
13136: mitä tuli määräykseen vaivais- ja työhuonerahaston sekä
13137: Turun läänin säästörahaston la:kkauttamisesta, jonka Se-
13138: naatin mielestä tuli heti tapahtua, suvaitsi Keisarillinen Ma-
13139:  jesteetti 16 päivänä maaliskuuta 1905 armossa suostua Se-
13140: naatin esitykseen. Lähinnä seuraavana aikana ei kuiten-
13141: kaan näyttänyt olevan tarpeellista ryhtyä asiassa enempiin
13142: toimenpiteisiin.
13143:      Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta, käsitellessään
13144:  armollista esitystä varojen hankkimis·esta niihin tarpeisiin,
13145:  joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, päätti, muun mu-
13146:  assa, että Eduskunnan osottamat varat, sikäli kuin kävisi-
13147:  vät menojen suorittamiseen tarpeellisiksi, olivat suostunta-
13148:  rahastosta valtiorahastoon siirrettävät. Tämän Eduskunnan
13149:  päätöksen ja niiden perustelmain johdosta, jotka Eduskunta
13150:  samoilla valtiopäivillä oli esittänyt alamaisessa vastaukses-
13151:  saan armolliseen esitykseen sotilastarpeisiin suoritettavasta
13152:  apumaksusta, Keisarillinen Majesteetti 30 päivänä tammi-
13153:  kuuta 1908 suvaitsi Eduskunnan vastauskirjelmiin merkitä
13154:  kaksi samanluontoista päätöstä, joista jälkimäinen oli näin
13155:  kuuluva:
13156:      , Minä käsl"en, että Eduskunnan myöntämät suostunnat
13157:  ovat kannettavat ja käytettävät kuten ennenkin, sekoitta-
13158: .matta niitä valtio-, sotilas- ja muiden hallituksenrahastojen
13159:  kanssa, sekä tahdon vieläkin Eduskunnalle lausua, että mää-
13160:  räämisvalta näiden rahastojen suhteen kuuluu Minulle
13161:  yksin".
13162:               1914. -    V. .M. -   Esitys N:o 6.
13163: 
13164:      Mietinnössä, jonka Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
13165: 1910 vuoden valtiopäivillä antoi sen kertomuksen johdosta,
13166: jonka Senaatin V altiovaraintoimituskunta oli sanotuilla val-
13167: tiopäivillä Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta, minkä
13168: mietinnön Eduskunta hyväksyi ja lähetti Keisarilliselle Ma-
13169: jesteetiHe, anoen että se annettaisiin Senaatille, valiokunta
13170: lausui, ettei Eduskunnan mainitusta päätöksestä voitu tulla
13171: sellaiseen johtopäätökseen, kuin edellä oleva armollinen lau-
13172: suma edellyttää. Valiokunnan käsityksen mukaan Edus-
13173: kunta oli ainoastaan tahtonut tarkoin sovelluttaa budjetin
13174: järjestelyyn kohdistuvia Valtiopäiväjärjestyksen 26 ja 43
13175: § :n säännöksiä, joiden mukaan suostuntavaroja on osotettava
13176: valtiotarpeiden suoritukseen ainoastaan mikäli valtiovaras-
13177: ton vakinaiset tulot €ivät siihen riitä.
13178:      Sittemmin Keisarillinen Majesteetti suvaitsi 22 päivänä
13179: maaliskuuta 1911
13180:      1) antaa K enraalikuvernöörille ja Senaatille teht.äväksi,
13181: 16 päivänä maaliskuuta 1905 annetun armollisen määräyksen
13182: täytäntöön panoa varten, viipymättä, yhteydessä kysymys-
13183: ten kanssa Suomen valtiorahaston välittömistä tarpeista ynnä
13184:  menoista, jotka yleisten valtakunnantarpeiden tyyd;y-ttä-
13185: mistä varten pannaan sen suoritettaviksi, käydä tarkasta-
13186:  maan 23 päivänä kesäkuuta 1904 armossa vahvistettuja
13187:  sääntöjä, jotta Suomen hallinnollista lainsäädäntötietä tulisi
13188: vahvistetuksi varma ra:joitus hallituksen ja edus·kunnan ra-
13189:  hastojen välille, sekä
13190:      2) käskeä, että vastedes ja kunnes kysymys Suomen bud-
13191:  jetin laadintatavasta on järjestetty, säännöksi määrätään,
13192:  ettei mitään siirtoja eikä lainoja valtiorahastosta suostunta-
13193:  rahastoon sallita.
13194:      Näiden määräysten täyttämisek~i Senaatti valmisti eh-
13195:  dotukset kahdeksi armollieeksi asetukseksi, joista toinen si-
13196:  sälsi ohjeita, joita Senaatin olisi noudatettava tehdessään
13197:  alamaisia ehdotuksia Valtiopäiväjärjestyksen 26'§:ssä mai-
13198:  nituksi armolliseksi esitykseksi varojen hankkimisesta nii-
13199:  hin tarpeisiin, jnihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja
13200:  toinen koski sotilasra;haston sekä sotilashuonerahaston lak-
13201:                      Budjetin järjestely.
13202: 
13203: kauttami.sta ja yhdistämistä valtiorahastoon. Nämä ehdo-
13204: tukset Senaatti alamaisessa kirjelmässä 8 päivältä joulu-
13205: kuuta 1911 alisti Keisarillisen Majesteetin harkintaan.
13206:      Valiokunta on pyynnöstään saanut nähdäkseen jäljen-
13207: nöksen tästä Senaatin alistuksesta. Valiokunta ei katso
13208: asiakseen käydä yksityiskohtaisesti osottamaan missä suh-
13209: teissa tässä laajassa asiakirjassa esitetyt eri mielipiteet ovat
13210: perustuslainvastaiset taikka muuten väärät tai harhaan vie-
13211: vät. Sitävastoin on pantava merkille, että Senaatti
13212: alistuksessaan lausui, että pysyväinen määrättyjen me-
13213: nojen paneminen suostuntavaroista suoritettavaksi, vaikka
13214: valtiorahaston varat osottautuvat riittäviksi niihin, tietäisi
13215: poikkeamista Suomen budjettioikeuden perusperiaatteesta,
13216: ja että se olisi mahdollinen panna toimeen ainoastaan Edus-
13217: kunnan suostumuksella. Tämmöistä muutosta Senaatti puo-
13218: lestaan ei katsonut suotavaksi. Senaatti hyväksyi kuitenkin
13219: kaikin puolin 23 päivänä kesäkuuta 1904 annettujen sään-
13220:  töjen perusaja;tuksen rahastoj,en jaosta ja eihdotti niin ollen,
13221:  että tämä periaate toteutettaisiin ankarasti rajoittamalla toi-
13222:  sistaan valtiorahaston ja suostuntarahaston menot yhdeksi
13223:  vuodeksi kerrallaan. Tällaisen toimenpiteen Senaatti katsoi
13224:  mahdolliseksi toteuttaa tarkoin pysymällä budjettioikeuden
13225:  v·oimassaolevissa säännöksissä ja niin ollen ilman Eduskun-
13226:  nan myötävaikutusta, koska toiselta puolen vuotuinen varo-
13227:  jen osottaminen tarkoituksiin, joihin valtiorahaston varat
13228:  eivät riitä, lain mukaan on Eduskunnan asiana, kun taas toi-
13229:  selta puolen Hallituksella on täysi vapaus käyttää valtio-
13230:  rahastoa niihin tarpeisiin, jotka se katsoo sopivaksi panna
13231:  tästä rahastosta tyydytettäviksi, ja Hallituksen asiana on,
13232:  kuten Senaatin mielestä välillisesti myös käy ilmi Valtio-
13233:  päiväjärjestyksen 26 § :stä, ratkaista, mitä menoja se, jos
13234:  varat ovat riittämättömät, ei voi panna valtiorahastoon ja
13235:  siksi viepi siihen luokkaan, joka jätetään Eduskunnan har-
13236:  kittavaksi.
13237:      Pääasiallisesti näiden perusteiden mukaan Senaatti oli
13238:  laatinut ensimäisen edellämainituista asetusehdotuksista.
13239:  Se!l mukaan Senaatin tulisi, tehdessään alamaisia ehdotuk-
13240: 6             1914. -    V. M. -    Esitys N:o 1).
13241: 
13242: s1a Suomen Eduskunnalle annettavaksi armollise'ksi esityk-
13243: seksi varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
13244: naiset valtion tulot eivät riitä, noudattaa seuraavaa:
13245:     ,I. Ensiksi luetellaan lasketut vakinaiset valtion tulot.
13246:     II. Sen jälkeen esitetään niiden menojen laskelma, jotka
13247: aiotaan panna suoritettaviksi edellämainituista varoista, jol-
13248: loin menoiksi etupäässä merkitään siirrot valtakunnanrahas-
13249: toon ja hallituslaitosten voimassapitokusta,nnukset sekä Ar-
13250: mollisimmin määrävuosiksi myönnetyt apurahat, ja on sen
13251: ohessa otettava huomioon välttämättömyys turvata valtio-
13252: rahaston varapääoman tarpeenmukainen lisääntyminen.
13253:     III. Sitten seuraa luettelo niistä menoista, joihin vaki-
13254: naiset valtion tulot eivät riitä, jolloin tähän luetteloon etu-
13255: päässä merkitään veronkanto- ja tarkastuskustannukset
13256: suostuntaveroista, valtiopäiväkustannukset, Antellin kokoel-
13257: main hoitok,p.stannukset ja kansakoululaitoksen menot sekä
13258: sen jälkeen ne apumaksut, jotka kruunu suorittaa kunnilie
13259: -niitä tapauksia lukuunottamatta, jolloin kruunu sellaisilla
13260: maksuilla edistää omia yrityksiään- niin myös määrärahat
13261: yleisten si vistystarpeitten, erittäinkin sosiaalipoliittisten
13262: yritysten, tyydyttämiseksi.
13263:     IV. Lopuksi mainitaan, ettei III kohdan mukaan eri-
13264: tyisesti lueteltuja menoja missään tapauksessa puheenalai-
13265: S'ena vuotena panna valtiorahaston varoista suoritettaviksi,
13266: jonka tähden näiden menojen suorittaminen tulisi riippumaan
13267: siitä, katsooko eduskunta mahdolliBeksi suorittaa sanotut
13268: menot eduskunnan kä;yiettävinä olevista varoista."
13269:     Mikäli tiedetään, ei Kenraalikuvernööri yhtynyt Senaa-
13270: tin ehdotukseen. Valiokunta on Valtiopäiväjärjestyksen 46
13271: § :n nojalla pyytänyt saada nähdäkseen Kenraalikuvernöörin
13272: asiasta antaman lausunnon, mutta on Senaatin Talousosas-
13273: ton Kanslia kirjeessä 18 päivältä kuluvaa huhtikuuta tämän
13274: johdosta Valiokunnalle ilmoittanut, ettei ,Senaatin Puheen-
13275: johtaja ole katsonut mahdolliseksi suostua tähän pyyntöön.
13276: V aliakunta ei näin ollen voi antaa tietoa siitä, mitä Ken-
13277: raalikuvernööri on puheenaolevasta asiasta esiintuonut.
13278:     V aliakunnan käytettä vinä olleista asiakirjoista näkyy
13279: kuitenkin, ettei Senaatin ehdotus semmoisenaan saavuttanut
13280: armollista hyväksymistä, vaan annettiin, Kenraalikuvernöö-
13281: rin esityksestä, 17 päivänä elokuuta 1913 armollinen asetus
13282:                       Budjetin järjestely.                        7
13283: 
13284: ,budgettisäännöistä Suomen Suuriruhtinaanmaalle". Se on
13285: julaistuna Asetuskokoelmassa N :ossa 22 vuodelta 1913, ja
13286: on näin kuuluva:
13287: 
13288:                       ,Armollinen Asetus
13289: b u d g et t i s ä ä n n ö i s t ä S u o m e n S u u r i r u h t i-
13290:                          n a a n m a a ll e.
13291:      Annettu Pi:etarhovissa, 4/17 p :nä elokuuta 1913.
13292: 
13293: 
13294:     Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Kenraali-
13295: kuvernöörin alamaisesta esityksestä, ollessaan Pietarhovissa
13296: 4/17 päivänä elokuuta 1913 suvainnut Armossa käskeä:
13297:  • Että 10/23 päivänä kesäkuuta 1904 Suomen Suuriruhti-
13298: naanmaan valtion tulo- ja menoarvion laatimista varten Ar-
13299: mossa vahvistettujen sääntöjen sijaan sekä muuttamalla,
13300: täydentämällä ja kumoamaHa muita tähän kuuluvia sää-
13301: döksiä 1 päivästä tammikuuta 1914 on säädettävä seuraavat
13302: säännöt:
13303:     1. Armossa tutkittaviksi toimitetaan vuosittain erityiset
13304: tulo- ja menosäännöt Suomen eri rahastoille: a) valtiorahas-
13305: tolle, b) suostuntarahastolle, c) paloviinarahoille sekä d)
13306: kulkulaitosrahastolle. Kun sanotut tulo- ja menosäännöt
13307: ovat Armossa vahvistetut, julkaistaan ne Suomen Suuri-
13308: ruhtinaanmaan As-etuskokoelmassa. Kaikki näissä tulo- ja
13309: menosäännöissä Armos.sa vahvistetut tulo- ja menoerät ottaa
13310: Keisarillinen Suomen Senaatti sittemmin yleiseen vuotui-
13311: seen Suuriruhtinaanmaan tulojen ja menojen yhdistelyyn,
13312: ilman mitään muutoksia tai lisäyksiä. Mainittu yhdistely
13313: julkaistaan niinikään Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-
13314: kokoelma;ssa.
13315:     2. Valtiorahaston menosääntöön merkitään määrärahat:
13316: a) Suomen kruunun maksujen suorittamiseen Valtakunnan
13317: räntteriaan, jollei näitä maksuja varten ole osotettu eri-
13318: tyisiä lähteitä, b) hallituslaitosten ynnä virka- ja palvelus-
13319: miesten ylläpitämiseen, paitsi niitä, joille palkkaus suorite-
13320: taan toisista lähteistä, sekä c) muihin tarpeisiin, jotka voi-
13321: massa olevien säädösten tai erityisten Armollisten käskyjen
13322: mukaisesti ovat tämän rahaston varoilla tyydytettävät.
13323: Paitsi tällaisia määräyksiä, voidaan menosääntöön myöskin
13324: ottaa määrärahoja tarpe]siin, joita ei mainita erityisissä
13325: laeissa tai Armollisissa käskyissä, mutta jotka ovat kii-
13326: 8             1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13327: 
13328: reellistä laatua. Tällaisia määrärahoja voidaan ainoastaan
13329: tähän hankitulla erityisellä Armollisella luvalla suorittaa.
13330:     3. Ne menot, joita Hänen Majesteettinsa Keisari ei katso
13331: mruhdollisesti .määrätä suoritettaviksi valtiorahastosta tai
13332: muista yksinomaan Hänen määrättävinään olevista lähteistä,
13333: esitetään Suomen Eduskunnalle ja suoritetaan, kun Edus-
13334: kunta on myöntänyt ja Hänen Majesteettinsa Keisari on Ar-
13335: mossa vahvistanut vastaavat määrärahat, sen mukaan kuin
13336: nämät määrärahat sen sallivat.
13337:     4. Valtiopäivilie on ensi sijassa tehtävä esitys määrä-
13338: rahojen myöntämisestä: a) veronkanto- ja tarkastuskustan-
13339: nuksiin suostuntaveroista, b) va.ltiopäiväkustannuksiin, c)
13340: Eduskunnan huostassa olevien laitosten aiheuttamiin kustan-
13341: nuksiin, d) Eduskunnan takaamien lainojen koronmaksu- ja
13342: kuoletuskustannuks:iin, e) kulkulaitosten rakentamisesta ja
13343: ylläpitämisestä kulkulaitosrahaston varoi1la aiheutuviin kus-
13344: tannuksiin, sekä f) menoihin kansakoululaitosta ynnä kult-
13345: tuuri- ja sivistystarkoituksia varten, mikäli näitten tarpeit-
13346: ten tyydyttäminen -ei ole pantu valtiorahaston menosään-
13347: töön.
13348:                    Ministerivaltiosihteeri W. Markoff".
13349: 
13350: 
13351:     Tämän asetuksen määräykset lähtevät siinä suhteessa
13352: samasta periaatteellisesta katsantotavasta, kuin 23 päivänä
13353: kesäkuuta 1904 annetut säännöt, että nekin edeHyttävät
13354: jyrkkää valtiovarojen ja valtiobudjetin •kahtiajakoa, toiselta
13355: puoLen sellaiseen osaan, josta Hallitsija määrää kokonaan
13356: riippumatta Eduskunnan harkinnasta, toiselta sellaiseen,
13357: josta Eduskunta Hallitsijan kanssa päättää.
13358:     Suomen kansaneduskunta on eri tilaisuuksissa osottanut,
13359: ettei tällainen kahtiajako ole sopusoinnussa maan ~perustus
13360: lakien kanssa.
13361:     Vuosien 1904-1905 valtiopäivillä Valtiosäädyt edellä-
13362: mainitussa alamaisessa vastauksessaan armolliseen esityk-
13363: seen N :o 12, silmällä pitäen 23 päivänä kesäkuuta 1904
13364: annettuja sääntöjä, tästä esiintoivat muun muassa:
13365:     Kun 17 72 vuoden Hallitusmuodon 45 § :n mukaan uutta
13366: veroa ei saa määrätä Valtiosäätyjen suostumuksetta ja kun
13367: 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan mukaan
13368:                      Budjetin järjestely.                      9
13369: 
13370: Valtiosäädyillä on valta vapaa;sti antaa mitä valtion voi-
13371: massapitämistä varten tarpeelliseksi näihdään sekä oikeus
13372: siitä Hallitsi,ian kanssa tuumia ja sovitel·la, niin on ilmeistä,
13373: että Valtiosäädyillä joka kerta, kun ehdotus varojen myön-
13374: tämisestä johonkin valtiotarpeeseen niille esitetään, on oikeus
13375: tutkia tarvetta. Mainittujen vanhempien perustuslainsään-
13376: nösten mukaisesti on myöskin 1869 vuoden Valtiopäivä-
13377: järjestyksen 36 §:ssä - jota nykyään voimassa olevassa
13378: Valtiopäiväjärjestyksessä vastaa 43 § - nimenomaan lau-
13379: suttu, että varojen myöntämisen maan tarpeitten ·täyttä-
13380: miseksi pitää perustua hankittuun selvitykseen siitä, ·etteivät
13381: valtiovara;ston vakinaiset ·tulot siihen riitä. Vastamainitut
13382: perustuslainsäännökset eivät myönnä valtion tulo- ja meno-
13383: arvion ja;kamista kahteen toisistaan aivan erotettuun osas-
13384: toon, joiden kesken tulot ja menot olisivat pysyväisesti jaetut,
13385: sillä tästä voisi olla seurauksena, että V altiosäätyjen olisi
13386: pakko lisätä suostuntaveroja siinäkin tapauksessa, että valtio-
13387: rahaston tulot olisivat mel'koisesti menoja suure·mmat. Se
13388: asianha,ara, että suostuntaverojen tulo- ja menoarvio ala-
13389: osastoineen eli rahastoineen on käsitelty vrultiorahaston tulo-
13390: ja menoarviosta erillään olevana tulo- ja menoarvion osas-
13391: tona, ei anna tukea uudelle säännö:kJselle, sillä siirtämällä
13392: vakinaisten val·tiovarojen ylijäämiä suostuntavarojen tileihin
13393: on huomioon otettu se ·perustuslakien :periaate, joka on sel-
13394: vimmin ju'lkilausuttuna edellämainitussa Valtiopäiväjärjes-
13395: tyksen 36 §:n säännöksessä, ja jonka mukaan suostuntoja ei
13396: saa lisätä siinä tapauksessa, että vakinaisia tuloja on käy-
13397: tettävissä.
13398:     Vielä laaj-emmin on Eduskunta 1911 ja 1912 vuosien
13399: valtiopäivillä alamaisissa vastauksissoaan armollisiin esityk-
13400: siin varojen han'kkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
13401: valtion tulot eivät riitq, osottanut puheenaolevan, 17 päivänä
13402: elokuuta 1913 annetun asetuksen ja ny•t esillä olevan armol-
13403: lisen esityksen perusteena ol·evan katsantotavan soveltumat-
13404: tomuuden Suomen perustuslakien säännöksiin. Viitaten
13405: näihin lausuntoihin, joihin Eduskunta myöskin viime vuoden
13406: valtiopäivillä on vedonnut, Valiokunta, mitä tulee nyt anne-
13407: 10            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13408: 
13409: tun ·asetuksen säännöksiin, katsoo tarpeelliseksi lausua seu-
13410: raavaa.
13411:     Yhdistys- ja V akuuskirjan 5 kohdan sekä voimassa
13412: olevan Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla Eduskunnalla
13413: on kieltämätön oikeus vapaasti harkita tarvitaanko ja minkä
13414: verran lisäystä vakinaisiin valtiotuloihin, sekä tämän har-
13415: kintansa perusteella myöntää tai kieltää suostuntaa. Hallit-
13416: sijalla on oikeus lakien rajoissa käyttää vakina.iset valtiovarat
13417: maan hyödyksi ja parhaaksi. Mutta tätä oikeutta vastaa vel-
13418: vollisuus mahdollisuutta myöten suorittaa niistä valtion
13419: kaikki menot. Hallituksen asiana on luonnollisesti myös,
13420: valmistaessaan Eduskunnalle Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n
13421: mukaan vuosittain annettavan esityksen, muodostaa itselleen
13422: mielipide niin hyvin siitä, missä määrin va;kinaiset valtio-
13423: varat kaipaavat lisäystä, kuin myös, jos se niin katsoo tar-
13424: peelliseksi, siitä, mihin tarpeisiin suostuntaa on Eduskun-
13425: nalta pyydettävä. Tämä on mainitun perustuslainsäännöksen
13426: oikea sisäl'lys ja tarkoitus. Mutta se ei, enempää kuin mikään
13427: muu lain kohta, anna oikeutta Hallitukselle ennakolta kiel-
13428: tää erinäisten valtiomenojen suorittamista vakinaisista va-
13429: roista, eikä tässä kohti ole erotusta sillä, annetaanko tuollai-
13430: nen kielto vuodeksi kerrallaan vai pysyväisesti. Mainit-
13431: tujen perustuslainsäännösten mukaan tulee sen kysymyksen
13432: ratkaisun, mitä valtion tarpeisiin kulloinkin on annettava,
13433: olla Hallitsijan ja Eduskunnan välil<lä tapahtuvan sovittelun
13434: tulos, ja on siinä vakinaisista valtiotuloista maksettavaksi
13435: pantava, tarpeiden laadusta riippumatta, se määrä yleisiä
13436: menoja, jonka suorittamiseen sanottujen varain, huomioon-
13437: ottaen mitä Eduskunta on asiata tarkastettuaan esiintuonut,
13438: havaitaan riittävän.
13439:     Armollinen asetus budjettisäännöistä jättää tosin, kuten
13440: vertaus sen 2 ja 3 kohd·an välillä osottaa, mahdolliseksi
13441: panna va.Uiorahastosta suoritettavi'ksi muitakin menoja, kuin
13442: ne, jotka 2 kohdassa on lueteltu. Sikäli asetus on Senaatin
13443: ehdotuksen mukainen. Mutta asetuksen 3 ja 4 kohta,
13444: samoinkuin se yleinen tarkoitus, jonka saavuttamiseksi
13445: se on annettu, kuitenkin edellyttää, että sen mukaan
13446:                      Budjetin järjestely.                   11
13447: 
13448: Eduskunnalta on pyydettävä suostuntaa riippumatta va-
13449: kinaisten valtiovarain kulloisestakin tilasta, ja että pää-
13450: tös siitä, minkä verran menoja on pantava vakinai-
13451: .sista valtiotuloista maksettavaksi, on ·tehtävä jo ennen
13452: kuin Eduskunta on tarkastanut näiden tulojen riittä-
13453: väisyyden sekä riippumatta siitä, mitä Eduskunta tästä
13454: havaitsee j·a e:siintuopi, jonka mukaisesti myös on säädetty,
13455: että määrättyjä yleisiä tarpeita voidaan tyydyttää ainoastaan
13456: mikäli Eduskunta on tarkoitukseen myöntänyt varoja.
13457: Siitä, mitä Valiokunta edellä on esittänyt, käy ilmi, että
13458: tällaiset säännökset, vastoin mitä Senaatti alistuksessaan 8
13459: päivältä joulukuuta 1911 on erinäisissä tässä puheenaole-
13460: vissa suhteissa tahtonut osottaa, ovat perustuslakien vastai-
13461: set ja erityisesti estä'vät sen sovittelun, jonka niiden mukaan
13462: tulee Hallitsijan ja Eduskunnan välillä tapahtua valtion tar-
13463: peiden tyydyttämisestä.
13464: 
13465: 
13466:     Tätä menettelyä, joka puheenaolevalla asetuksella on
13467: tahdottu tehdä pysyväiseksi järjestykseksi, on Hallitus jo
13468: eri kertoja noudattanut val·tion talouden vuosittaisessa jär-
13469: jestämisessä.
13470:     Hallitus on katsonut ja julistanut sen laskelman,
13471: jonka se Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaan on
13472: Eduskunnalle antanut valtion vakinaisista varoista, ja
13473: jonka osottaman tuloksen mukaan .se on Eduskunnalta suos-
13474: tuntaa pyytänyt, lopulliseksi ilmoitukseksi niistä menoista,
13475: joita Hallitus valtiorahaston tilaan nähden ei missään ta-
13476: pauksessa ole paneva valtiorahaston maksettavaksi, ja johon
13477: mitään muutosta ei voida tehdä Eduskunnan tarkastuksen
13478: johdosta; ja on Hallitus myös todellisuudessa menetellyt
13479: näiden ilmoitustensa mukaisesti.
13480:     Eduskunta on sekä 1911 että 1912 vuoden valtiopäivillä,
13481: edellä mainituissa alaJIDaisissa vastauskirjelmissään, lausu-
13482: nut ja perustus•lainsäännöksillä osottanut, ettei puheena-
13483: oleva laskelma ole eikä voi olla sellainen lopullisesti vah-
13484: vistettu budjetti, johon Eduskunta ei saisi tehdä minkään-
13485: 12            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13486: 
13487: laisia muutoksia tai oikaisuja. Tämä käy ilmi myös siitä,
13488: mitä Val~okunta edellä on esittänyt. Puheenaoleva Halli-
13489: tuksen kanta ja menettely on näin muodoin jyrkässä risti-
13490: riidassa Suomen budj·etti:oikeuden :perusteiden kanssa.
13491:     Hallituksella samoinkuin Eduskunnalla on sitä vähem-
13492: män syytä pitää kysymyksessä olevaa laskelmaa lopullisena,
13493: kun itse asiain luonnossa on, että v·aikka tämä kauan ennen
13494: asianomaista vuotta valmistettava laskelma olisi tehty mah-
13495: dollisuutta myöten tarkasti, vaHiotalouden tu'los saattaa osat-
13496: tautua siitä tuntuvasti poikkeavaksi. Pitkä kokemus todis-
13497: taa, että vakinaisten valtiovarain tod·ellinen muodostuminen
13498: säännöllisesti on ollut melkoista edullisempi kuin mitä
13499: Hallitus on laskelmassaan ja siihen perustuvassa esityk-
13500: sessä olettanut. Tästä on kansaneduskunta voinut eri ker-
13501: toja esittää sitovia todistuksia valtion päätetyistä tileistä.
13502: Mitä kysymyksessä olevaan aikaan tulee, saattoi Edus-
13503: kunta viime valtiopäivillä, alamaisessa vastauksessaan ar-
13504: molliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin,
13505: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, näy·ttää, ettei Hal-
13506: litukselta, edes sotilasapumaksun suorittamisen ohella, olisi
13507: puuttunut vakinaisia valtiovaroja niiden tarpeiden tyydyt-
13508: tämiseen, jotka viime vuosina, Hallituksen tässä puheena-
13509: olevan perustuslainvastaisen menettelyn johdosta, ovat jää-
13510: neet määrärahoja vaille, kun näet valtiorahaston tulot kaik-
13511: kina vuosina 1910, 1911 ja 1912 olisivat hyvin riittäneet
13512: kaikkiin näihin tarpeisiin. Vuonna 1910 Hallitus poisti
13513: Eduskunnan armollisten esitysten johdosta päättämiä sivis-
13514: tys- y. m. menoja 1,635,400 mar'kkaa, sillä perustuksella,
13515: ettei Eduskunta oHut osottanut niihin suostuntaa, mutta
13516: valtiorahaston ylijäämä, sittenkun rahaston kaikki sekä va-
13517: kinaiset että yl~määrä~set menot ynnä 9,000,000 markan suu-
13518: ruinen siirto sotilasrahastoon sotilasapuma:ksua varten oli
13519: suoritettu, nousi 4,910,000 markk!l!an. Vuonna 1911 ·oli sa-
13520: malla perusteella paistettuja määrärahoja 3,025,900 mark-
13521: kaa, mutta valtiorahaston ylijäämä oli 3,578,000 markkaa.
13522: Vuonna 1912 poistettiin niinikään Eduskunnan erikse~n
13523:  päättämiä kansansivistys- y. m. menoja noin 7,545,000 mark-
13524:                      Budjetin järjestely.                    13
13525: 
13526: kaa, samalla kun valtiora:haston ylijäämä teki vähän yli
13527: 4,85 7,DOO markkaa.
13528:     Katsoen siihen, että Hallitus vuonna 1911 ensi ker-
13529: ran varsinaisesti ilmoitti Eduskunnalle, ettei valtiorahas-
13530: ton maksettavaksi missään tapauksessa saisi panna mitään
13531: niistä määrärahoista, j.oihin Eduskunnalta pyydettiin suos-
13532: tuntaa, perustellen tämän päätöksen nimenomaan valtiora-
13533: haston tulojen riittämättömyyd·ei.lä, lisättäköön edellä esi-
13534: iettyihin numeroihin vielä seuraavat vuodelta 1912, jota vii-
13535: memainittu päätös ja ilmoitus koski. Eduskunnalle anne-
13536: tussa armollisessa esitykses.sä va'ltiorahaston kaikkien tulojen
13537: oli arvioitu vuonna 1912 tuottavan yhteensä 87,997,400
13538: markkaa. Rahaston menojen, niihin luettuna 11,000,000
13539: markan .siirto sotilasraihastoon sotilasapumaksua varten, oli
13540: taas arvioitu tekevän 87,996,710 markkaa. Odotettu ylijää-
13541: mä oli siis ainoa~sta;an 690 markkaa. Todellisuudessa valtio-
13542: rahaston tulot, Eduskunnalle näillä valtiopäivil'lä valtiova-
13543: rain tilasta vuonna 1912 annetun kertomuksen mukaan, joka
13544: sisältää valtion lopul'lisen tilinpäätöksen sanotulta vuodelta,
13545: tuottivat 96,678,388 markkaa 13 penniä. Ne olivat siis enem-
13546: män kuin 8,680,000 markkaa suuremmat kuin miksi Halli-
13547: tus oli katsonut oikeaksi laskea ne Eduskunnalle annetussa
13548: esityksessä. Rahaston todelliset menot, kaikki siirrotkin lu-
13549: kuunotettuina, tekivät 91,821,186 markkaa 3 penniä. Halli-
13550: tus oE siis todellisuudessa havainnut ma.hddlliseksi suorittaa
13551: valtiorahastosta runsaasti 3,824,000 markka;a ·enemmän me-
13552: noja, kuin mitä Eduskunnalle oli ilmoitettu. Mainitun tu-
13553: lojen muodostumisen johdosta oli tulos valtiora:haston talou-
13554: desta tästä huolimatta se, että rahastoon vuoden kuluessa
13555: syntyi, ei niinkuin Hallitus oli EduskunnaUe ilmoittanut
13556: todennäköiseksi, 690 markan, vaan 4,857,202 markan 10 pen-
13557: nin suuruinen tulojen ylijäämä. Siten valtiorahaston todel-
13558: linen tila vuonna 1912, siinäkin tapauksessa, että sotilas-
13559: apumaksu otetaan'lukuun ja ilman mitään lisää raha;ston
13560: pääomasta, olisi sallinut panna rahastosta maksettavaksi lä-
13561: hes 5 miljoonaan markkaan nousevan osan niistä menoista,
13562: joihin Eduskunnalta vaadittiin suostuntaa.
13563: 14            1914~- V. M.- Esitys N:o 6.
13564: 
13565: 
13566:      Siitä, mitä tässä on esitetty, käypi osittain jo ilmi sekin,
13567: ettei Hallitus omastakaan puolestaan katso Eduskunnalle
13568: esittämäänsä vakinaisten valtiotulojen ja -menojen arviota
13569: sillä tavoin lopulliseksi ja sitovaksi, ettei va'ltiorahaston me-
13570: noja voitaisi siitä lisätä. Selvästi näkyy ·tämä siitä, että
13571: vuosittain vahvistettuihin budjetteihin säännöllisesti jo on
13572: pantu enemmän menoja valtiorahaston osalle kuin Eduskun-
13573: nalle annettuun vastaavaan laskelmaan, samalla kuin tulot-
13574: kin on arvioitu suuremmiksi. Vuonna 1912 oli tämä meno-
13575: jen lisä 4,378,596 markkaa 57 penniä, vuonna 1913 se oli
13576: 3,079,877 markkaa 52 penniä, ja nyt kuluvana vuonna Se-
13577: naatin valmistama valtiorahaston rahasääntöehdotus osottaa
13578: menojen loppusumman, joka on 3,760,273 markkaa 41 pen-
13579: niä suurempi kuin viime vuonna Eduskunnalle annetussa
13580: laskelmassa edellytetty.
13581:      Osaltaan se seikka, että todelliset tulot ja menot, jopa
13582: nekin arviot, jotka Hallituksessa tehdään asianomaisen vuo-
13583: den rahasäännön laadinnassa, tällä tavoin poikkeavat Halli-
13584: tuksen Eduskunnalle antamista laskelmista, aiheutuu sii-
13585: täkin että nämä laskelmat ovat varsin puutteellisesti laa-
13586: ditut. Valiokunta tulee tässä asian'haaraan, jolla myöskin on
13587: suuri merkityksensä niiden tärkeiden, Eduskunnan oikeutta
13588: mitä vakavimmin koskevain kysymysten käsittelyssä, jotka
13589: tässä ovat huomion esineinä.
13590:      J.o useaJmman kerran Eduskunnalla on ·ollut syytä kiin-
13591:  nittää Hallituksen huomiota niihin vaati'muksiin, jotka pu-
13592:  heena olevan laskelman valtion vakinaisista varoista ja tar-
13593:  peista tulee täyttää voida;kseen vastata tarkoitustaan.
13594:      Tarkastaessaan esillä olevaan armolliseen esitykseen liit-
13595: tyvää laskelmaa, Valiokunta on huomannut, että se kentiesi
13596:  enemmän kuin mikään aikaisempi antaa aihetta muistu-
13597:  tuksiin. Valiokunta on laatinut tässä alempana seu-
13598:  raa~van taulun osottamaan miten ne numerot, jotka edus-
13599:  tavat tulojen ja menojen määrää nyt kulttvana vuonna Hal-
13600:  lituksen viime vuoden valtiopäiville antamassa laskelmassa,
13601:  poikkeavat niistä, joiksi Senaatti on merkinnyt samat tulot
13602:  ja menot tämän vuoden budjettiehdotukseen.
13603:                                                 Budjetin järjestely.                             16
13604: 
13605: 
13606:                       Valtiopäivilie 1913 annetun armollisen esityksen ja 1914
13607:                                 vuoden rahasääntöehdotuksen vertailu.
13608:     (Selvyyden vuoksi on arm. esityksen numeroihin lisätty sotilasrahas-
13609: toon ja sotilashuonerahastoon luetut erät).
13610:                                                  Arm. esitys     1914 vuoden       Lisäystä
13611: 1
13612: 
13613:                                                                                                 Vähennyk·
13614:                                                 1913 vuoden      rahasääntö-      arm. esityk- siä arm. esic
13615:                                                 valtiopäiville     ehdotus           se en       tyksestä
13616: 
13617:                   T u 1 ot.                1
13618: 
13619: 
13620: 
13621:         1 Os. Tilukset ja muu val-
13622: 
13623:         2   })
13624:               tio-omaisuus •.......
13625:                     '
13626:                                            1:)   20,27~1""--
13627:               Välittömiä veroja .... ) 6,511,000.~
13628:                                                                   20,812,000:~
13629: 
13630:                                                                    6,548,000:~
13631:                                                                                     823,900:~
13632: 
13633:                                                                                      37,000:-
13634:                                                                                                   290,000:~
13635: 
13636:                                                                                                        -
13637:         3 " Välillisiä veroja .....       56,974,000:~            57,880,000:-      906,000:-           ~
13638: 
13639: 
13640: 
13641: 
13642:         4   })Sekaluontoisia veroja 3) 1,148,000:~                 1,162,000:-       17,000:-         3,000:~
13643: 
13644:         5 » Maksuja valtio laitos-
13645:               ten käyttämisestä ....      11,182,000:-            11,785,000:--     611,000:-         8,000:-
13646:         6   ))Sekalaisia tuloja ..... 1•) 4,264,900:-              4,432,900:-      168,000:~          -
13647:                            Yhteensä         5
13648:                                                 )100,358,000:-   102,619,900:~     2,562,900:-    301,000:-
13649:         Siirrot ....•...............                 345,000:~      693,000:-       500,000:~     152,000:-
13650:         Ylimääräiset tulot .........                 100,000:~       20,000:-           --         80,000:-
13651:         Lisäys valtio rahaston pää-
13652:              omasta ..••......••....                  -            1,500,000:- 1,500,000:-              -
13653:                                  Yhteensä 1 100,803,000:~1       104,832,900:~1 4,562,900:-1      53,3000:-
13654: 
13655: 
13656:     1
13657:                        Menot.
13658:                        Vakinaiset.
13659:         1 P. L. K. M.:n käyttövarat
13660:                 ja valtio-omaisuus . ")              430,000:-      504,900:-         74,900:~          -
13661: 
13662:         2    »   Korv. valtiorahast.
13663:                       duman j_äsent. men.          80,000:-1          79,884:27         -               115:73
13664:         3        »     Hallituslaitokset ..     3,137,000:--       3,328,600:-      193,100:-          1,500:-
13665:         4        >     Tuomioistuimet ...       5,837,000:~        5,978,303:20     145,643:20         4,340:~
13666: 
13667:         5        »     Sivilitoimituskunta     14,750,000:~       15,337,737:15     724,272:72    136,535:57
13668:         6        »     V altiovaraintoimi-
13669:                       tuskunta ..........       3,863,000:-        3,956,039:80      122,345:-        29,305:20
13670:         7        >     Kamaritoimitusk. .. ') 6,129,600:-          6,211,700:-       127,200:-        45,100:-
13671:         8        ))    Sotilasmenoja ....• 8 ) 15,220,000:-       15,191,988:89         -             28,011:11
13672:           16               1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13673: 
13674:                                   Arm. esitys                1914 vuoden        Lisäystä    Vähennyk-
13675:                                  1913 vuoden                  rahasääntö-     arm. esityk- siä arm. esi-
13676:                                  valtiopäiville                 ehdotus           se en       tyksestä
13677: 
13678:   9 P. L. Kirkollisasiaintoi-
13679:           mituskunta ......•.   12,483,000:-                  13,520,900:- 1,100,700:-          62,800:-
13680:  10   »    Maanviljelystoimi-
13681:           tuskunta •.........    7,535,000:~·                  7,518,100:-      277,000:-      293,900:-
13682:  11   »    Kulkulaitostoimi-
13683:           tuskunta .•........   11,168,000:-·-                11,742,400:-      594,600:-       20,200:-
13684:  12   »    Kauppa- ja teolli- 1                1
13685:                                                          1
13686: 
13687: 
13688:           suustoimituskunta .    5,981,000:-                   6,165,059:70     459,406:50     275,346:80
13689:  13   »   Talousos~-Rton
13690: 
13691:           kanslia ............       816,000:-                   824,000:-       11,000:-        3,000:-
13692:  14   »    Sekalaisia menoja. i"J 5,793,000:-1                 5,266,800:40     400,000:-      926,199:60
13693:  15   »   Eläkkeitä ja yleisiä \
13694:           apurahoja ......... 110) 4,618,000:-1                4,874,050:-      296,250:-!___40,200:-
13695:                      Yhteensä   11
13696:                                      )   97,840,600:-        100,500,463:41    4,526,417:42   1,866,554:01
13697: 
13698:  Vuoden kuluessa sattuvia
13699:    lisämenoja varten .......                200,000-              -                 -          200,000:-
13700:  Siirtoja ••.................. 12)          592,000:-           440,000:-           -          152,000:-
13701:                      Yhteensä            98,632,600 -        100,940,463:41    4,526,417:42 2,218,554:01
13702: 
13703: 
13704:           Ylimääräiset:
13705:  Oikeustoimituskunta ......                 150,000:--           225,000:-    75,000:-             -
13706:  Sivilitoimituskunta ........               200,000:-          1,675,000:- 1,500,000-           25,000:-
13707:  Kamaritoimituskunta ......                 350,000:-            200,000:--     -              150,000:-
13708:  Kirkollistoimituskunta ....                360,000:-            250,000:-  220,000:-          330,000:-
13709:  Kulkul.aitostoimituskunta ..               590,000:-            725,000:-      260,000:-      125,000:-
13710: 
13711: 
13712:                                             ~,000,-1
13713:  Kauppa- ja teollisunstoimi-
13714:     tuskurita ...............                                    817,410:-      567,410:-       40,000:-
13715:  Sattuvia lisämenoja varten .               oOO,OOO.-             -                 -          500,000:-
13716:                      Yhteensä 1 101,072,600:-1 104,832,873:411 7,148,827:421 3,388,554:01
13717: 
13718:         1 ) Tähän sisältyy sotilasrahaston tuloja 608,100 mk ja sotilashuonerahaston tu-
13719: loja 330,000 mk. 2) 'sotilasrahastosta 1,570,000 mk. 3 ) Sotilasrahastosta 258,000 mk.
13720: ') Sotilasrahastosta 1,400 mk ja sotilashuonerahastosta 100 mk. 5 ) Yhteensä sotilas-
13721: rahastosta 2,437,500 mk ja sotilashuonerahastosta 330,100 mk.         6 ) Sotilasrahastosta
13722: 56,000 mk. 7) Sotilasrahastosta 500 mk ja sotilashuonerahastosta 100 mk. 8) Sotilas-
13723:  rahastosta 15.214,000 mk. 9) Sotilarahastosta 15,000 mk. 10) Sotilashuonerahastosta
13724:  600,000 mk. 11) Tästä on sotilasrahaston tilissä 15,285,500 mk. ja sotilashuonerahaston
13725:  tilissä 600,100 mk. 12) Siitä sotilasrahastosta valtiorahastoon 152,000 mk.
13726:                      Budjetin järjestely.                       17
13727: 
13728:      Tästä taulusta näkyy, kuinka suuri tämä erotus Halli-
13729: tuksen omien ehdotusten ja arvioiden välillä on. Laskelmain
13730: ;yksityiskohtainen vertaaminen osotta;a, että ne tapaukset
13731: ovat poikkeuksia, joissa HalEtuksen viime vuonna Eduskun-
13732: nalle ilmoittamat menosummat vastaavat mitä tämän vuo-
13733: den budjettiehdotukseen todellisuudessa on otettu. Että muu-
13734: toksia, jotka enimmäkseen ovat lisäyksiä, on ollut välttä-
13735: mätöntä tehdä, selviää useissa tapauksis.sa jo siitä, että Edus-
13736: kunnaUe viime vuoden valtiopäivillä .annetussa laskelmassa
13737: 1914 vuoden menoista, kuten nyt on käynyt ilmi, ei
13738: aina ollut otettu huomioon sellaisialma:n tiettyjä menojen
13739: lisäyksiä, kuin eri virastojen virkamiehille määrävuosien
13740: palveluksen jälkeen asetusten mukwan tulevia Jlalkkionkoro-
13741: tuksia, jotka suurissa virkakunnissa sawttavat vuosittain
13742: nousta tuntuviin summiin. Valiakuntakaan ·ei kiellä niitä
13743: vaikeuksia, jotka kohtaavat menojen tarkkll!a arvioimista
13744: kauan ennen asianomaista vuotta. Esitetty esimerkki osot-
13745: taa kuitenkin, että huomautettuun tarkkuuden puutteeseen
13746: on sellaisiakin syitä, joiden poistamiDJen va:atii ainoastaan
13747: suurempaa huolellisuutta asianomaisten virastojen ja virka-
13748:  miesten puolelta. Lisäksi näkyy tästä taulusta, että Hal-
13749: litus katsoo voivansa valtiotalouden todellisessa järjestämi-
13750: sessä mielin määrin poiketa Eduskunnalle antamastaan las-
13751:  kelmasta, jota ilmeisesti ei ole tehtykään siinä mielessä, että
13752:  Hallitus siinä pysyisi.
13753:      Sen, nojalla mitä edellä on esitetty ja katsoen niin hyvin
13754:  niihin vaikeuksiin ja viivytyksiin, jotka Eduskunnalle an-
13755:  netun .laskelman puutteellisuudesta ja Hallituksen lasroel-
13756:  masta tekemistä poikkeamisista johtuvat valtiovarainvalio·
13757:  kunnan suoritettavalle valmistelutyölle, kuin myös ja ennen
13758:  kaikkea siihen seikkaan, ·ettei Eduskunnan asiain nykyisessä
13759:  tilassa ole mahdollista tehdä suostuntapäätöksiiilnsä sen mu-
13760:  kaan, mitä valtiovarain tila todellisuudessa vaatii, Va-
13761:  liokunta katsoo tarpeelliseksi uudistaa ne muistutuk-
13762:  set ja vaatimukset, jotka Eduskunta viime vuoden
13763:  valtiopäivillä tästä asiasta teki. Eduskunnalle annettava
13764:  laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista olisi näin
13765:                                                             2
13766: 18            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13767: 
13768: muodoin tehtävä mahdollisimman tarkka ja todellisuutta vas-
13769: taava. Sen valmistamisessa Hallituksen tulisi itselleen sel-
13770: vittää kaikkien menojen sekä suuruus että laatu, jotka se
13771: katsoo tarpeelliseksi asianomaisena vuonna suorittaa, ja val-
13772: tiotalouden todellisessa järjestämisessä olisi mahdollisuutta
13773: myöten tarkoin pysyttävä siinä suunnitelmassa, joka pu-
13774: heenaolevassa laskelmassa on esitetty, niin että ainoastaan
13775: välttämättömästä aiheesta, joka laskelmaa tehtäessä ei ole
13776: ollut tunnettu, ryhdyttäisiin yrityksiin ja määrättäisiin me-
13777: noja, joita laskelmassa ei ole huomioon otettu.
13778:     Lopuksi Valiokunnan tulee kosketella yhtä huomattavaa
13779: sei:kkaa, joka niinikään ilmenee siinä perustuslainvastaisessa
13780: menettelyssä, jota Hallitus nykyään noudattaa raha-asiain
13781: järjestelyssä ja joka on yhteydessä sen edellä huomautetun
13782: lain tukea vailla olevan menettelyn kanssa, että Hrullitus te-
13783: kee päätöksen siitä, mitä menoja pannwan vakinaisista va-
13784: roista suoritettavaksi, kiinnittämättä huomiota siihen, mitä
13785: Eduskunta on asiasta esiintuonut.
13786:     V aliakunta on pyynnöstään saanut nähdaksensä Senaatin
13787: alamaisen lausunnon Eduskunnan vastauksesta viime vuo-
13788: den vaitiopäiville annettuun armolliseen esitykseen varojen
13789: osottamisesta ni~hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
13790: eivät riitä. Siinä Senaatti, viitaten edellä mainittuun Kei-
13791: sarillisen Jltiajesteetin lausumaan 30 päivältä tammikuuta
13792: 1908, ettei Eduskunnan myöntämiä suostuntoja voida s,ekoit-
13793: taa valtio-, sotilas- ja muiden hallituksenrahastojen varojen
13794: kanssa sekä että näiden rahastojen käyttämisoikeus kuuluu
13795: yksinomaan Hänen Majesteetilleen, on ilmoittanut tämän
13796: vuoksi katsovansa ainoaksi oikeaksi jättää kaikki Eduskun·
13797: nan valtio- ja sotilasrahastojen budj,ettiin tekemät muutokset
13798: sekä Eduskunnan sanottuja rahastoja koskevat ehdotukset
13799: tarkastamatta.
13800:      Siitä, mitä V aliakunta edellä on lausunut, käy ilmi,
13801: että tämänkaltainen menettely, jota Senaatti itse teossa
13802: on noudattanut, on kokonaan vastoin Hallituksen 'Pe-
13803: rustuslainmukaista velvolHsuutta. Se sovittelu Hallitsijan
13804: kanssa, johon Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan
13805:                      Budjetin järjestely.                     19
13806: 
13807: mukaan Eduskunta on oikeutettu siitä, mitä maan tar-
13808: peisiin on annettava, vaatii, että Hallitus ottaa tun-
13809: nollisen tarkastuksen alaiseksi mitä Eduskunta on voinut
13810: katsoa tarpeelliseksi 'esiintuoda vakinaisten valtiovarain riit-
13811: täväisyydestä ja käyttämisestä, sekä vasta tämän tarkastuk-
13812: sen jälkeen ja sen perusteella sekä pitäen kunniassa Edus-
13813: kunnan perustuslainmukaisen oikeuden, tekee asiasta pää-
13814: töksensä sen mukaan, mitä havaitaan maan edun ja par-
13815: haan vaativan. Eduskunnan puheenalaistep. lausuntojen
13816: jättäminen tarkastamista vaille on, kokonaan riippu-
13817: matta siitä, millä tavoin erilaatuiset valtiovarat ti'litetään ja
13818: mitä niiden käyttämisoikeudesta on voimassa, Hallituksen
13819: puolelta menettelyä, joka yhtä suuresti loukkaa Eduskun-
13820: nan nimenomaista perustuslainmukaista oikeutta kuin jokai-
13821: sen Hallituksen luonnollista velvoUisuutta. Erityisesti on
13822: Senallltin mainitusta menettelystä lausuttava, että se myös
13823: loukkaa Hallitsijan oikeutta, se kun riistää Keisarilta ja
13824: Suuriru<htinaalta tilaisuuden saada tietoonsa vastuunalaisten
13825: neuvonantajainsa mielipiteen siitä, mitä Eduskunta on esiin-
13826: tuonut, sekä mahdollisuuden tehdä päätöksensä seHaisen
13827: asianmukaisen selvityksen perusteella, joka on välttämätön,
13828:  jotta Yhdistys- ja Vakuuskirjan usein mainitun 5 kohdan
13829: säännös tulisi oikein noudatetuksi.
13830: 
13831:     Se laittomuusjärjestelmä valtion raha-as.iain hallinnossa,
13832: jota Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi edellisessä suh-
13833: teerlisen laajasti käsitellä, on johtanut, sitä enemmän kuta
13834: kauemmin ja jyrkemmin Hallitus on sitä soveltanut, mitä
13835: vahin:gollisimpiin seurauksiin. Tärkeät yleiset tarpeet, jotka
13836: välttämättä kai:paavat ja joihin valtion rahallinen tila hy-
13837: vin olisi sallinut antaa kannatusta yleisistä varoista, ovat,
13838: tuntuvaksi vahingoksi kansan elämälle, useina vuosina joko
13839: jääneet tätä kannatusta aivan vaille tai saaneet sitä vain
13840: riittämättömästi. Ja viimeksi Hallitus, kuten Valiokunta
13841: mietinnössään N :o 1 a (2) on esittänyt, saman perustuslain-
13842: vastaisen järjestelmän ylläpitämiseksi, on mennyt niin pit-
13843: käHe, että on useammalla tavalla loukannut Eduskunnan tä-
13844: hän asti aina riidattomana pidettyä suostuntaoikeuttakin.
13845: 20             1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
13846: 
13847:     Kaikkeen tähän katsoen ja nojaten siihen, mitä Valio-
13848: kunta edellä on esittänyt, Valiokunta katsoo velvollisuudek-
13849: seen kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta, alamaisessa
13850: vastauksessaan esiHä olevaan armolliseen esitykseen, kään-
13851: tyisi Keisarin ja SuuriruMinaan puoleen alamaisesti anoen:
13852: 
13853:                 että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi a1··
13854:             mossa käskeä Senaattia niin toimimaan, ett-ä se
13855:             laskelma valtion vakinaisista varoista ja tar-
13856:             peista, joka Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mu-
13857:             kaan on liitettävä Edusknnnalle annettuvaan ar-
13858:             molliseen esitykseen varojen hankkimisesta nii-
13859:             hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei-
13860:             vät riitä, tulee mahdollisimman tarkka ja todel-
13861:             lisuutta vastaava;
13862:                 ettei mainittuun armolliseen esitykseen pan-
13863:             taisi ennakkomääräy ksiä, jotka eivät ole sopu"
13864:             soinnussa Eduskunnan perustuslaissa säädetyn
13865:             oikeuden kanssa vapaasti harkita missä mää1·in
13866:             vakinaiset valtiovarat riittävät menojen S'Uoritta-
13867:             miseen; sekä
13868:                 että Keisarillinen Majesteetti armossa vel-
13869:             voittaisi Senaatin, alamaisessa lausunnossaan
13870:             Eduskunnan vastauksesta armolliseen esitykseen
13871:             varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
13872:             vakinaiset valtion tulot eivät riitä, alistamaan
13873:             Hänen Majesteettinsa tutkittavaksi kaikki, mitä
13874:             Eduskunta tässä vastauksessaan on saattanut
13875:             vakinaistenkin valtiovarain arvioimisesta ja
13876:             käyttämisestä esiintuoda, sekä siitä ilmoittamaan
13877:             oman mielipiteensä.
13878: 
13879: 
13880: 
13881:     V aliakunta on edellisessä kiinnittänyt huomionsa niihin
13882: seikkoihin, jotka Valiokunnan mielestä ovat pääasiat nykyi-
13883: sessä lainvastaisessa hallitusjärjestelmässä raha-asiain alalla.
13884: Tämän lisäksi Valiokunnan tulee, niiden määräysten joh-
13885:                      Budjetin järjestely.                   21
13886: 
13887: dosta, jotka on annettu 17 päivänä elokuuta 1913, vielä esit-
13888: tää seuraavaa.
13889:      Edellämainitun, sanottuna päivänä annetun asetuksen 1
13890: kohdan määräykset muuttavat sitä valtion tulo- ja meno-
13891: arvion laadintajärjestystä, joka säädettiin armollisella ase-
13892: tuksella 3 päivältä toukokuuta 1899 Suomen SuuriruMinaan-
13893: maan valtiovaraston kassa- ja tililaitoksen uudestaan-jär-
13894: .i·estämisestä. Tällä kauan valmistetulla ja tarpeelliseksi ha-
13895: vaitulla uudis·tustoimenpiteellä toteutettiin kirjanpidon puo-
13896: lesta meidänkin maa,ssamme, muun muassa, valtiobudjetin
13897: eheyden periaate, joka kaikkialla on havaittu nykyajan val-
13898: tiotalouden hoidossa välttämättömäksi. Sen sijaan 17 päi-
13899: vänä elokuuta 1913 annettu asetus sikäli palaa aikaisemmin
13900: noudatettuun puutteelliseen järjestykseen, että sen mukaan
13901: Suomen Suuriruhtinaanma.alle vastedes ei enää ole annettava
13902: yhtenäistä valtiobudjettia, vaan on korkeimmassa paikassa
13903: vahvistettava ja Asetuskokoelmassa julaistava. erityiset tulo-
13904: ja menosäännöt Suomen eri rahastoille, joiden tulo- ja meno-
13905: eristä Senaatin sittemmin tulee kokoonpanna ja Asetusko-
13906: koelmassa julaista yleinen vuotuinen Suuriruhtinaanmaan
13907: tulojen ja menojen yhdistely.
13908:      Hal'lituksella on, kuten Valtiosäädyt 1904-1905 vuo-
13909: den valtiopäivillä edellämainitussa alamaisessa kirjelmässään
13910: lausuivat, oikeus tehdä muutoksia valtion tililaitoksen ja
13911: tulo- ja menoarvion teknilliseen järjestämiseen. Valtio-
13912: säätyjen mielestä asialle ei kuitenkaan voinut olla eduksi,
13913: et~ä valtionkirjanpidon sääntöjä usein muutetaan. Jo tästä
13914: syystä Valtiosäädyistä olisi ollut suotavaa, että sen
13915: ti<lilaitoksen sekä tulo- .ia menoarviojärjestelmän sovellutta-
13916: mista, joka melkoisilla vaikeuksilla vuodesta 1901 a'lJmen oli
13917: pantu käytäntöön, ·ei olisi 1904 vuoden säännöillä saatettu
13918: uusien määräysten alaiseksi. Tähän lausuntoon Valiokunta,
13919: mitä tulee 17 päivänä elokuuta 1913 annettuun asetukse<?n,
13920: katsoo olevan sitä enemmän syytä yhtyä, kun tämän ase-
13921: tuksen 1 kohdan määräykset, joskohta eivät käytännössä
13922: tuottanekaan aivan suurta vahinkoa, tietävät periaatteellista
13923: palautumista jo voitetulle teknmisen järjestyksen kannalle,
13924: 
13925: 
13926:                                     •
13927: 22            1914.- V. M. --Esitys N:o 6.
13928: 
13929: mutta katsoo Valiokunta sen lisä'ksi olevansa velvollinen
13930: huomauttamaan, että Hallituksella ei ole valtaa tehdä Edus-
13931: kunnan suostumuksetta sellaisia muutoksia tiHlaitokseen
13932: tahi budjetin laatimiseen, jotka jossakin suhteessa sotisivat
13933: pernS'tuslakia tahi muuta Eduskunnan myötävaikutuksella
13934: syntynyttä lakia va;staan.
13935:     Asetuksen 2 kohdan säännöksis'tä vaatii erityistä huo-
13936: miota määräys, että vwltiomhaston menosääntöön on merkit-
13937: tävä, muun muassa, määräraha Suomen kruunun maksuj·en
13938: suorittamiseen Valta'kunnan räntteriaan, j.ollei .näitä mak-
13939: suja varten ole osotettu erityisiä lähteitä. Näillä maksuilla
13940: tarkoitettanee lähinnä niitä rallaeriä, joita osittain jo on eri
13941: kertoja suoritattu, osittain pantu menoarvioon rahamaksun
13942: suorittamiseksi Suomen va•ltiovaroista Keisarikunnan valtio-
13943: rahastoon niin hyvin asevelvollisuuden suorittamisen sijasta
13944: kuin myös Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä Keisari-
13945: kunnan lainsäädäntölaitoksiin valittavien jäsenten päivära-
13946: hoihin ja matkakustannuksiin ynnä vihdoin maan Kenraali-
13947: kuvernöörin ja hänen •rupulaisensa palkkain maksua varten.
13948: Kaikista näistä maksuista Eduskunta on eri tilaisuuksissa
13949: osottanut, ettei niitä ilman Eduskunnan suostumusta voida
13950: laillisesti pamna Suomen valtiovaroista maksettaviksi ja tu-
13951: lee Valiokunta alempana edeHeen käsittelemään tätä kysy-
13952:  mystä.
13953:      Yhteydessä tässä puheena olleen asetuksen kanssa on,
13954:  niinikään 17 päivänä elokuuta 1913, annettu kaksi muuta
13955:  asetusta. N·ekin ovat julkaistuina 1913 vuod·en Asetus-
13956:  kokoelman N :ssa 22 ja ovat näin ·kuuluvat:
13957: 
13958: 
13959:                      ,Armollinen Asetus
13960: jonka nojalla siirrot tai ennakkomaksut
13961:   v a 1 t i o r a h a s t o s t a E d u s k u n n a n r a h a s-
13962:                    t o i h i n 1 a k k a a v a t.
13963:      Annettu Pietarhovissa, 4/17 p :nä elokuuta 1913.
13964:    Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Kenraali-
13965: kuvernöörin alwmais·esta esityksestä, ol'lessaan Pietarhovissa
13966: 
13967:                            t
13968:                        Uudjetin järjestely.                             23
13969: 
13970: 4/17 palVana elokuuta 1913 suvainnut Armossa vahvistaa
13971: seuraavan As·etuksen:
13972:     Ei mitään siirtoja tai ennakkomaksuja valtiorahastosta
13973: Eduskunnan rahastoihin älköön sallittako.
13974:                    Ministeri-Valtiosihteeri W. Markoff".
13975: 
13976: 
13977: 
13978:                        ,Armollinen Asetus
13979:   k o s k e v a s o t i l a s- j a s o t i l a s h u o n e r a h a s-
13980:                t o j e n l a k k a u t t a m i s t a.
13981:       Annettu Pietarhovissa, 4/17 p :nä ·elokuuta 1913.
13982:     Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen
13983: Senaatin alamaisesta esityksestä, ollessaan Pietarhovissa
13984: 4/17 päivänä elokuuta 1913 suvainnut Armossa määrätä:
13985:     Että sotilasrahasto ja sotilashuonerahasto ovat 1913 vuo-
13986: den päättyessä lakkautettavat sekä näiden rahastojen varat
13987: ja velat siirrettävät valtiorahastoon, jonka kirjoihin myös
13988: kaikki mainittujen lakkautettavien rahastojen tulot ja menot
13989: 1914 alusta ovat merkittävät.
13990:                    Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff".
13991: 
13992:      Mitä tulee edelliseen näistä asetuksista, niin sekin, enna-
13993: kolta ja kerta kaikkiaan kieltäessään kaikki siirrot ja en-
13994: nakkomaksut valtiorahastosta suostunnanluontoisten varain
13995: tileille, on vastoin niitä perustuslainsäännöksiä, joihin Va-
13996: liokunta edellisessä on useamman kerran viitannut. Pu-
13997: heenaoleva asetus on lisäksi katsottava toiselta puolen Halli-
13998: tuksen kannalta tarpeettomaksi, kun varojen siirto ja en-
13999: nakkomaksujen suoritus valtiorahastosta ei voi tapahtua il-
14000: man Hallitsijan suostumusta, toiselta puolen Hallitsijan oi-
14001: keutta rajoittavaksi, koska se estää Senaattia vapaasti eh-
14002: dottamasta vakinaisten valtiovarain käyttämistä sillä tavalla
14003: kuin maan edun kulloinkin havaitaan sitä vaativan.
14004:     Kolmas puheenaolevista' 17 päivänä elokuuta 1913 anne-
14005: tuista asetuksista määrää, että sotilas- ja sotilashuonerahastot
14006: ovat sanotun vuoden päättyessä lakkautettavat ja yhdistet-
14007: tävät vaHiorahastoon.
14008: 24            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14009: 
14010:     Mitä sotilasrahastoon tulee, sisältyi siitä vastaava maa-
14011: räys jo 23 päivänä kesäkuuta 1904 annettuihin sääntöihin,
14012: vaikka määräys, edellä kenotusta syystä, .silloin jäi toimeen-
14013: panematta. Edellä mainitussa vastauksessaan armolliseen
14014: esitykseen N :o 12 Valtiosäädyt 1904-1905 vuoden valtio-
14015: päivillä tästä asiasta lausuivat:
14016:     ,Kysymys ei'kö sotilaslaitoksen vakinaisia tuloja enää
14017: ole valtiontileihin pantava erilleen yleisen valtiorahaston tu-
14018: loista, ei sekään ole hallinnollinen asia, koska ne määräykset,
14019: joiden mukaan eräät maatilat ja verot on osotettu sotilaalli-
14020: siin tarpeisiin, ·perustuvat ruotujakolaitokseen, johon, Halli-
14021: tusmuodon 18 § :n mukaisesti, ei mitään muutosta käy teke-
14022: minen muutoin kuin Hallitsijan ja Valtiosäätyjen yhtäpitä-
14023: vällä päätöksellä."
14024:      Yhtyen tähän Valtiosäätyjen lausuntoon, Valiokunta
14025:  sotilasrahaston .ia sotilashuonerah&ston nyt määrätyn lak-
14026: kauttamisen johdosta katsoo tarpeellis·eksi lausua vielä seu-
14027: raavaa.
14028:      Kuten edellä mainittiin, on Hallituksella oikeus ennen
14029: huomautetuilla rajoituksilla tehdä muutoksia valtion tilin-
14030: pidon muodolliseen tapaan ja järjestykseen. Mutta tä-
14031: mä ei oikeuta Hallitusta ilman Eduskunnan suostu-
14032:  musta lakkauttamaan valtion sotilasrahastoa. Sotilas-
14033:  rahasto perustuu Hallitusmuodon edellä mainitun 18
14034:  §:n säännökseen. Sen säilyttämistä vaatii myöskin Ase-
14035:  velvollisuuslain 122 §, joka niinikääJn on perustuslain luon-
14036:  toinen ja jonka nojalla kustannuks,et Suomen sotaväen va-
14037:  rustuksesta ja yllä'P1dosta ovat maksettavat käytettävissä
14038:  olevista sotilasrahaston varoista, ja mitä sen yli tarvitaan,
14039:  suoritettava niillä rahavaroiUa, joita kansaneduskunta sitä
14040:  varten määrää. Kun näillä säännöksillä on perustuslain
14041:  pyhyys ja sellaista lakia on sovellettava sanamuodon mu-
14042:  kaan, seura:a siitä, että sotilasrahastoa ei voida lakkauttaa
14043:  muutoin kuin Eduskunnan suostumuksella ja siinä järjes-
14044:  tyksessä kuin perustuslain muutoksesta on säädetty.
14045:      Mitä tulee sotilashuonerahastoon, joka on valtion sotilas-
14046: eläkekassa, syntyi se siten, että ne valtiotulot ja maksut, jotkA
14047:                     Budjetin järjestely.                   25
14048: 
14049: Ruotsin vallan aikana menivät ijäkkäiden sotamiesten eläke-
14050: laitoksen, V adstenan sotil<ashuoneen hyväksi, sittenkun Suo-
14051: mi oli yhdistetty Venäjän valtakuntaan, osotettiin edelleen
14052: sotilaseläkkeiden suorittamiseen ja pantiin erityisen rahas-
14053: ton kirjoihin, joka sai sotilashuonekassan nimen. Sittem-
14054: min 1888 vuoden valtiopäiville annettiin armollinen esitys,
14055: joss·a, muun muassa, ehdotettiin, että kun sotilashuonerahas-
14056: ton korkotulot riittivät sotilaselä:kkeiden maksamiseen, tä-
14057: hän rahastoon menevät vero- ja maksutulot alkaen 1889 vuo-
14058: den alusta luettaisiin yleiseen sotilasrahastoon. Valtiosää-
14059: dyt hyväfusyivät armollisessa esityksessä asiasta ehdotetun
14060: asetusehdotuksen, joka sittemmin sai Keisarillisen Majes-
14061: teetin vahvistuksen ja annettiin 11 päivänä helmikuuta 1889.
14062:      Kuten edellisestä käy ilmi ja yllämainitussa 1888 vuoden
14063: valtiopäiviile annetussa armoUisessa esityksessä nimeno-
14064: maan lausutaan, kuuluvat sotilashuonerahastonkin varat Suo-
14065: men sotilaslaitokselle. Ne ovat sen vuoksi Hallitusmuodon
14066: 18 § :n mukaisesti käytettä.vät erityiseen tarkoitukseensa
14067: eikä Hallitus ole oikeutettu ilman Eduskunnan suostumusta
14068: yhdistälmään niitä yleiseen va1tiorahastoon.
14069:      Sen nnjalla, mitä tästä on esitetty, Valiokunta katsoo
14070: ve1vollisuudekseen kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta,
14071: vastauksessaan esillä olevaa.n armolliseen esitykseen, alamai-
14072:  sesti anoisi:
14073: 
14074:                että 17 päivänä elokuuta 1913 annettu asetus
14075:             koskeva sotilas- ja sotilashuonerahastojen lak-
14076:             kauttamista kumottaisiin.
14077: 26            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14078: 
14079: 
14080: 
14081: 
14082:     Valtiopäiväjärjesty;rosen 43 § :n mukaan Valiokunnan tu-
14083: lee ensiksi arvioida valrtion menot vuonna 1915 ja sen jäl-
14084: keen tutkia, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden
14085: menojen suorittamiseen käytettävissä sekä, jos lisävarojen
14086: tarvetta ilmenee, tehdä ehdotukset varojen hankkimisesta tä-
14087: män tarpeen täytrtämisernsi.
14088:     Menoja arvioidessaan Valiokunta on ottanut huomioon
14089: armollisen esityksen laskelmat ja tiedonannot, Eduskunnan
14090: määräraha-asioista erikseen tekevät päätökset ynnä edellä
14091: mainitun Valiokunnan valmisteltavaksi lähetetyn anomus-
14092: ehdotuksen sekä vihdoin eri virastoista saadut tiedot. Mi-
14093: käli eri menoja ei ole seuraavassa erikseen kosketeltu, on
14094: V alidkunta merkinnyt ne armollisen esityksen määriin.
14095: 
14096: 
14097:     Ennenkuin Valiokunta siirtyy menojen yksityiskohtai-
14098: seen tarkrustamiseen, tulee V aHokunnan kosketella erästä 30
14099: päivänä tammikuuta tänä vuonna annettua armollista mää-
14100: räystä, jonka perusteella lisäyksiä us·eiden virkaJkuntien me-
14101: noihin on· •otettu tämän vuoden menosääntöehdotukseen ja
14102: armollisen esityksen loaskelmaan vuodeksi 1915. Tämä mää-
14103: räys on annettu alamaisen alistuksen johdosta, jonka Senaatti
14104: oli tehnyt sittenkun se komitea, .ionka Senaatti oli asettanut
14105: valmistelevasti käsittelemään Senaattiin soaapuneita esityksiä
14106: ja hakemuksia erinäisten virka- ja palvelusmiesten palkka-
14107: etujen parantamisesta, oli antanut mietintönsä kaikista ennen
14108: 1911 vuoden loppua Senaattiin tulleista palkanjärjestelyha-
14109: kemuksista ja siellä sama·sta asiasta ·syntyneistä kysymyk-
14110: sistä. Tämän alistuksen johdosta on mainitulla armollisella
14111: määräyksellä 'Senaatille annettu valta yhdessä Kenra:aliku-
14112: vernöörin kanssa mää.rätä ne lähemmät perusteet, joiden mu-
14113: kaan, tarkoitusta varten vahvistettujen rahamääräin rajoissa,
14114: ky.symyksessä olleid•en eri virkakuntain virkamiesten pal'k
14115: kaetuja on parannettava.
14116:                       Budjetin järjestely.                      27
14117: 
14118:      Eduskunta on jo useilla va:ltiopäivillä laursunut toivo-
14119: muksen, että, milloin tuntuvampi palklmusmenojen lisäys
14120: on ky·symykseSisä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lau-
14121: sua wsiasta mielipiteensä, ja ettei kdkonaisten virka- ja pal-
14122: velusmiesryhmien palkkauksia ainakaan vaJkinaisesti koro-
14123: tettaisi, ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn pe-
14124: rus•ileet ovat määrätyt. Sitä paitsi Eduskunta on 1910 vuo-
14125: den va'ltiopäivillä anonut virkamiesolojen tutkimi.sta, niin
14126: että virkamiesiien työ- ja paLkkasuhteet tulisivat seikkape-
14127: räisen tarkastuksen alaisiksi. Tämän vuoksi ja kun valtio-
14128: varainvaliokunta viime vuoden valtiopäivillä ei ollut saanut
14129: Hallitukselta mitään sellaisia tietoja ja selvityrosiä, joiden
14130: nojalla olisi ollut mahdo'lHsta käydä kysee1ssä olevaa laajaa
14131: palkkauskysymystä riittävän perinpohjaisesti tarkastamaan,
14132: sekä siihen katsoen, että HalHtus käyttää palkanparannuk-
14133: sia, sellaisina kuin niitä viime aikoina on myönnetty tai
14134: suunniteltu, silminnähtäväJsti myös laittomuusjärjestelmän
14135: edistämisen tarkoituksessa, ei Eduskunnan mielestä asiain
14136: silloisessa tilass·a ollurt .syytä ottaa va;ltiomeno.ien laskelmaan
14137: sitä 1,050,000 markan määrärahaa, joka armollisessa esityk-
14138: sessä oli 14 pääluokkaan merkitty puheenaolevain palkan-
14139: parannusten myöntämiseen.
14140:      Sittenkun tämä kysymys nyttemmin, va,stoin kaikkia
14141: näitä Eduskunnan toivomuksia ja anomuksia, edellä mai-
14142: nitun armollisen määräyksen antamisella on korkeimmassa
14143: paikassa ratkaistu, ei Valiokunta ole vorinut menojen laskel-
14144: masta poistaa puheenaolevaa tarkoitusta varten armolliseen
14145: esitykseen merkittyjä rahamääriä. Valiokunta ei kuitenkaan
14146: voi olla lausumatta, että tapahtunut palkankorotuskysymyk-
14147: sen ratkaisu ei ole sopusoinnussa niiden periaatteiden kanssa,
14148: joita Hallituksen tällaisessa, Edus'kmi:nan suostuntaoikeutta
14149: läheisesti, joskohta välillisesti, koskevassa tärkeässä asiassa
14150: tulisi noudattaa. Samalla Valio'kuniia katsoo velvollisuudek-
14151: seen huomauttaa, ettei sillä, enempää kuin viime valtiopäi-
14152: vam valtiovarainvalidkunnalla, ole ollut tilaisuutta arvos-
14153: tella myönnettyjen palkankorotusten tarpeellisuutta.
14154: 28           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14155: 
14156: 
14157:                  Vakinaiset menot.
14158:     1 pääluokka: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
14159: Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu
14160: valtio-omaisuus. V aitiorahastosta menevät Keisarillisen
14161: Majesteetin käyttövarat on armollisella määräyksellä 21
14162: päivältä heinäkuuta 1913 korotettu 75,000 markalla ja te-
14163: kevät siten yhdessä sotilasrahastosta meneväin käyttöva-
14164: rain kanssa 475,000 markkaa.-- Pääluokan menojen koko-
14165: naissumma merkitään armollisen esityksen mukaisesti
14166: 505,000 markaksi.
14167: 
14168:     2 pääluokka: Valtiopäiväkustannuksia. Eduskunnan
14169: päätöksen mukaan otetaan valtiopäiväkustannuksiin vuo-
14170: deksi 1915 kaikkiaan 700,000 markkaa, mikä tekee toisen
14171: pääluokan menojen koko määrän.
14172:     ,Korvaus valtakunnan rahastoon Suomen Suuriruhti-
14173: naanmaan väestöstä V altakunnanneuvostoon ja Valtakunnan-
14174: duumaan valittujen jäsenten säädettyjen päivärahain ja
14175: matkakustannu,sten menoista." Armollisen esityksen las-
14176: kelmaan on tälläkin kertaa, nyt toisen pääluokan paikalle,
14177: otettu 80,000 markan suuruinen erä tähän tarkoitukseen.
14178: Kun 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annettu venäläinen laki
14179: ei ole Suomessa oikeudellisesti pätevä eikä Eduskunta sentäh-
14180: den ole valinnut edustajia Keisarikunnan lainsäätäjäkama-
14181: reihin, ei Venäjän Valtakunnanrahastoon suoritettaviksi
14182: saata tulla senlaisia menoja, joita tässä tarkoitetaan. Valio-
14183: kunta ei niin muodoin ole ottanut sanottua määrärahaa
14184: budjettiin.
14185: 
14186:     3 pääluokka: Hallituslaitokset. - Kenraalikuvernöö-
14187: rinvirka. Eduskunta on eri kertoja mielipiteenään lausunut,
14188: ettei kaikkia tähän otettuja määrärahoja voida pitää todel-
14189: lisen tarpeen vaatimina. Armollisessa esityksessä ne kui-
14190: tenkin esiintyvät edelleen korotettuina 16,000 markalla.
14191: Kun Valiokunta on saanut tietää, että tämä korotus käsit-
14192:                      Budjetin järjestely.                     29
14193: 
14194: tää kaksi ainoastaan vuodeksi 1914 aiottua määrärahaa, ei
14195: Valiokunnalla ole ollut syytä ottaa sitä huomioon tulevaksi
14196: vuodeksi, vaan on kenraalikuvernöörinviran menot merkitty
14197: entiseen määräänsä eli kaikkiaan 292,000 markaksi. - Kei-
14198: sarillinen Senaatti. Senaatin menot, jotka tähän otetaan
14199: armollisen esityksen mukaisesti 2,190,000 markkaan, ovat
14200: viimeisenä vuonna nousseet tuntuvasti eli yli 150,000 mark-
14201: kaa, suureksi osaksi sen laittomuusjärjestelmän johdosta,
14202: joka nykyään vallitsee maan hallituksessa. Lisäysten jou-
14203: kossa, jotka sikäli ovat vain näennäiset, että Senaatin toimi-
14204: tuskuntain käyttövarat on eri pääluokista nyttemmin siir-
14205: retty tänne, on 4,000 markan vuotuinen mieskohtainen palk-
14206: kion lisäys, joka 30 päivänä tammikuuta 1914 on korkeim-
14207: massa paikassa myönnetty oikeusosaston jäseneksi kutsu-
14208: tulle senaattorille Eugraf Nymanille. Mieskohtaisten palk-
14209: kion lisäysten myöntäminen on Valiokunnan mielestä hyl-
14210: jättävä. Tässä tapauksessa on vielä erityisesti huomattava,
14211:  että asianomaiselta puuttuu laissa säädetty pätevyys hallitse-
14212: maansa virkaan. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Viitaten
14213:  siihen, mitä Eduskunta eri tilaisuuksissa, viimeksi alamai-
14214:  sessa vastauskirjelmässään 28 päivältä huhtikuuta 1913, on
14215:  lausunut kenraalikuvernöörinkanslian menojen kohtuutto-
14216:  masta suuruudesta ja noususta, Valiokunta huomauttaa, että
14217:  sanotui:"ta lausunnoista huolimatta näitä menoja edelleen
14218:  on lisätty noin 20,000 markalla. !Jisäys johtuu tällä kertaa
14219:  etupäässä siitä, että armollisella asetuksella 13 päivältä
14220:  tammikuuta 1914 kanslian puhtaaksikirjoitustöiden suorit-
14221:  tamista varten on perustettu viisitoista kopistin virkaa, joisoa
14222:  palkkaus nousee kaikkiaan 28,500 markkaan. Tästä huoli-
14223:  matta ei kanslian 32,000 markan suuruista puhtaaksikirjoi-
14224:  tusmäärärahaa ole vähennetty kuin toisella puolella. Kaik-
14225:  kiaan kenraalikuvernöörinkanslian menot on ensi vuodeksi
14226:  laskettu 409,000 markkaan. -- Pääluokan menojen loppu-
14227:  summa on 3,315,000 markkaa.
14228: 
14229:    4 pääluokka: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun-
14230: taan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tämän pääluokan me-
14231: 30           1914.- Y. M.- Esitys N:o 6.
14232: 
14233: not eivät osota huomattavampia muutoksia. Lisäykset joh·
14234: tuvat pääasiallisesti joko verohinnan noususta tai virka- ja
14235: palvelusmiehille asetusten mukaan tulevista palkkionkoro-
14236: tuksista taikka vankien luvun jatkuvasta lisääntymisestä,
14237: joka muun muassa vaatii asettamaan vankiloihin ylimää-
14238: räistä palveluskuntaa, ja elintarpeiden hintain noususta. -
14239: Erinäisiä määrärahoja. Tähän Valiokunta on merkinnyt
14240: 15,000 markkaa oikeusavun myöntämiseksi Suomen Maan-
14241: vuokraajain Liitolle, josta Eduskunta on päättänyt tehdä
14242: alamaisen anomuksen. - Pääluokan menojen loppusumma
14243: on tällä tavoin 6,123,000 markkaa.
14244: 
14245:    5 pääluokka: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hal·
14246: Jinnonhaarat. - Lääninhallitukset. Tähän tarkoitukseen
14247: Hallitus oli ottanut vuodeksi 1914 viime vuoden valtiopäi-
14248: ville annettuun armolliseen esitykseen 1,374,000 markkaa,
14249: jonka summan Eduskunta merkitsi laskelmaansa. Kuluvan
14250: vuoden ra:hasääntöehdotuksessa nämä menot kuitenkin
14251: esiintyvät 1,514,545 markka:na, mikä summa esitykseen
14252: on otettu myös vuodeksi 1915, tasoitettuna 1,515,000 mark-
14253: kaan. Lisäyksestä on 51,600 markkaa lisäystä määrära-
14254: haan ylimääräisten apulaisten paikkaamista varten, jota
14255: lisäystä on perusteltu lääninhallitusten työn jatkuvalla
14256: enenemisellä. Sitä paitsi menosummaan sisältyy 95,000
14257: markkaa palkkauksen lisäysten antamisE·ksi lääninhallitus-
14258: ten virkamiehille edellä mainitun armollisen määräyksen
14259: nojalla 30 päivältä tammikuuta 1914. - Kihlakttntain hal-
14260: linto. Näissäkin menoissa, jotka V aliakunta niinikään on
14261: katsonut olevansa pakotettu ottamaan armollisen esityksen
14262: määrään eli 2,870,000 markkaan, on viime yuonna tapahtu-
14263: nut suuri nousu. Se tekee kaikkiaan yli 330,000 markkaa,
14264: johon ensi vuodeksi vielä tulee 21,600 markkaa. Lisäyk-
14265:  sestä on 50,000 markkaa otettu palkanparannuksen an-
14266: tamiseksi kruununvoudeille edellä mainitun, 30 päivänä
14267: tammikuuta 1914 annetun annollisen määräyksen perus-
14268: teella, 44,010 markkaa parannetuiksi palkkaeduiksi 225
14269:  polisikonstaapelille armollisen määräyksen nojalla 27 päi-
14270:                     Budjetin järjestely.                   31
14271: 
14272: vältä elokuuta 1901, 60,025 markkaa palkkioiksi konstaa-
14273: peleille, joiden virat ovat syntyneet armollisen asetuksen
14274: nojalla 10 päivältä elokuuta 1898, sekä 160,270 markkaa
14275: palkkioiksi viimemainitun asetuksen nojalla perustettujen
14276: ylimääräisten nimismiesten, polisikomisarioiden ja ylimää-
14277: räisten konstaapelien virkain ·haltijoille. - Muita läänien
14278: hallinnon menoja. Tähän merkitään armollisen esityksen
14279: summa 131,000 markkaa. Edellisestä vuodesta tapahtunut
14280: 21,000 markan lisäys johtuu pääasiallisesti siitä, että matka-
14281: kustannuksiin otettua arviomäärärahaa on katsottu tarpeel-
14282: liseksi korottaa.
14283:     Kaupunkien polisilaitokset. Tähän nykyisen hallitus-
14284: järjestelmän vallitessa niin suuria kustannuksia kysyvään
14285: tarkoitukseen oli 1913 vuoden menosääntöön otettu 3,837,520
14286: markkaa, ja viime vuoden valtiopäiville annettuun laske1-
14287: maan Hallitus oli vuodeksi 1914 merkinnyt näihin menoihin
14288: 3,860,000 markkaa, jonka määrän Eduskunta kuitenkin, esit-
14289: tämillään syillä, vähensi 3,400,000 markkaan. Kuluvan vuo-
14290: den rahasääntöehdotukseen Senaatti on tähän tarkoitukseen
14291: ottanut 3,925,900 markkaa, mikä on 65,900 markkaa enem-
14292: män kuin Hallituksen vuosi sitten arvioima tarve, ja vuo-
14293: deksi 1915 on armolliseen esitykseen tähän summaan edel-
14294: leen pantu 74,100 markan lisäys, joten rahamäärä tekee ta-
14295: san 4,000,000 markkaa. Lisäyksestä 'viime vuodesta nyt
14296: kuluvaan vuoteen, joka menosäännössä tekee kaikkiaan
14297: 88,380 markkaa, on 84,680 markkaa Senaatin ehdottamaa
14298: lisäystä rahasäännö.ssä olevaan 1,970,000 markan suuruiseen
14299: määrärahaan polisin väliaikaiseksi lisäämiseksi maan kau-
14300: pungeissa, josta määrärahasta 1913 vuoden menosäännössä
14301: oli eri kaupunkien polisilaitosten osalle jaettu 1,946, 788 ja
14302: Senaatin käytettävänä 23,212 markkaa. Ehdottamaansa li-
14303: säystä Senaatti on perustellut etupäässä eräiden pienempäin
14304: kaupunkien polisilaitoksen uudestajärjestämisellä, joka ase-
14305: tuksella 18 päivältä helmikuuta 1904 on määrätty toimeen-
14306:  pantavaksi.
14307:     Kaupunkien polisil-aitosten menojen yhtämittaisen li-
14308:  sääntymisen Eduskunta viime vuonna merkitsi huolestutta-
14309: 32           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14310: 
14311: vaksi ilmiöksi, johon on vakavasti käännettävä huomiota.
14312: Eduskunnan mielestä oli täysi syy epäillä, eivätkö ne vaa-
14313: timukset, joita eri viranomaiset tekevät milloin minkin
14314: kaupungin polisivoiman vahvistamiseksi, ole aiheettomia
14315: ja yleisen järjestyksen valvonnan vuoksi tarpeettomia. Po-
14316: lisihoidon kannalta olisi ensi sijassa huolehdittava siitä,
14317: että polisikunta sekä päällystöön että miehistöön nähden
14318: on kunnollinen ja nauttii väestön luottamusta, sekä ettei
14319: polisivoimaa käytetä järjestyksen ylläpitämiselle vieraisiin
14320: tarkoituksiin.
14321:     Uudistaen tämän lausunnon ja mitä Eduskunta muutoin
14322: samassa yhteydessä asiasta esiintoi, johon kaikkeen Halli-
14323: tus ei ole kääntänyt huomiota, ja kun Hallitus osittain ei ole
14324: ollenkaan, osittain on vain epätyydyttävästi perustellut
14325: uudet lisäykset puheenaoleviin rahamääriin, mitkä lisäykset
14326: toistaiseksi vielä ovat vain Senaatin ehdotuksia, ei Valio-
14327: kunta ole katsonut tarpeelliseksi ottaa niitä huomioon ensi
14328: vuoden menojen arvioimisessa. V aliakunta on vakuutettu,
14329: että kaikki oikeutetut vaatimukset, jotka on asetettava
14330: kunnolliselle järjestysvallalle Suomen kaupungeissa, voi-
14331: daan saada tyydytetyiksi oikein käyttämällä ne enemmän
14332: kuin runsaat määrärahat, jotka 1913 vuoden rahasäännössä
14333: on tätä tarkoitusta varten osotettu. Näin ollen Valiokunta
14334: on merkinnyt tämän menon, tasaisin kymmenin tuhansin,
14335: 3,840,000 markaksi.
14336:     Lääkärinhoito maalla. Kunnan läf1kärien palkkaamiseksi
14337: tarpeellisista apurahoista on armollisessa esityksessä mer-
14338: kitty valtiorahaston la,skelmaan ainoastaan ne, jotka on
14339: asianomaisille vakuutettu 1915 vuoden tammikuun 1 päivän
14340: jälkeiseksi ajaksi, mutta kaikki muut tähän tarkoitukseen
14341: tarvittavat määrärahat on s.iirretty suostuntarahastosta suo-
14342: ritettaviksi. Armolli,sessa esityksessä mainitaan, että vuonna
14343:  1913 on tähän tarkoitwkseen suostuntarahastosta suoritettu
14344:  211,820 markkaa, ja että ne apurahat, joiden nauttiruisaika
14345: on vuosina 1913 ja ] 914 kulunut umpeen, ovat yhteensä
14346:  30,400 markkaa vuodessa, jonka ohessa uusiin apurahoihin
14347:  ja vanhojen lisäämiseen tarvitaan arviolta 32,780 markkaa,
14348:                      Budjetin järjestely.                      33
14349: 
14350: joten erän loppusumma on 275,000 markkaa. Valiokunta
14351: on jo edellä esittänyt, että se Hallituksen kanta, että eräitä
14352: määrättyjä valtiomenoja ei missään tapauksessa panna val-
14353: tiorahastosta maksettavaksi, on väärä. Hallituksen menettebr
14354: kunnanlääkärien palkkaamiseksi tarpeellisten apurahain suh-
14355: teen onkin jo, kuiJen Eduskunta 1913 vuoden valtio'Päivillä,
14356: käsitellessään puheena olevaa määrärahaa, on huomauttanut,
14357: aikaansaanut häiriötä maan sairaan- ja terveydenhoidon
14358: alalla, ja on Hallituksen menettely ristiriidassa niiden vaati-
14359: musten kanssa, joita tässä kohden on asetettava sen toi-
14360: minnalle. V aliakunta on lisännyt edellä mainitun määrän,
14361: ~7 5,000 markkaa, armollisen esityksen laskelmassa mainit-
14362: tuun määrärahaan, joten ryhmän loppusumma on noussut
14363: 715,000 markkaan.
14364:      Tarttuvien tautien ehkäiseminen. Veneerisen tartunnan
14365: ehkäisemiseksi on rahasääntöön ollut otettuna 270,000 mar-
14366: kan suuruinen arviomääräraha. Koko tätä rahamäärää ei
14367: edellisinä vuosina ole tarkoitukseen käytetty, jonka vuoksi
14368: se vuodeksi 1915 samoin kuin nyt kuluvaksi vuodeksi on
14369: alennettu 245,000 markkaan. V aliakunta on ottanut tämän
14370: summan la:skelmaansa, mutta ei voi olla huomauttamatta,
14371: että tilaston mukaan vaikeammat veneeriset taudit maan
14372: pääkaupungissa osattavat lisääntymistä, joten määrärahan
14373: alentaminen tuntuu oudolta.
14374:      Muita lääkintölaitoksen m11noja. Tähän ryhmään on
14375: luettu m. m. määräraha r~epokoti Tilkan rakennUJsten lämmit-
14376: tämiseksi ja vartioimiseksi. V aliakunnalle annetuista tämän,
14377: Lääkintöhallituksen ylitirehtöörin T. Laitisen ennen omista-
14378: man lepokodin valtiolle ostoa koskevista asiakirjoista näkyy,
14379: että varsinaisena aiheena ostoon on ollut lisäsijojen tarve ve-
14380: nerisia tautia sairastaville naisille. Tähän tarkoitukseen
14381: sairaalaa ei kuitenkaan ole käytetty. Valiokunta ei voi
14382:  olla huomauttamatta tästä seikasta, siihen nähden että sai-
14383: raalan ostoa mainittuun tarkoitukseen Lääkintöhallitus erit-
14384: täin kiireellisenä toimenpiteenä mitä lämpimimmin oli puol-
14385: tanut samoin kuin senkin vuoksi, että tähän laitokseen si-
14386: joitettu melkoinen pääoma nykyään on hyötyä tuottamatta.
14387:                                                            3
14388: 34            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14389: 
14390: Nämä tosiasiat ovat Valiokunnassa antaneet aihetta epäi-
14391: lyksiin onko tätä asiaa riittävästi valmisteltu, ja katsoo
14392: Valiokunta, että erityisesti olisi otettava tutkittavaksi, onko
14393: valti'on etu tässä ostokysymyksessä tullut varteenotetuksi.
14394: V aliakunta tahtoo kiinnittää Eduskunnan huomiota myöskin
14395: siihen, että Hallitus on jättänyt piirimielisairaalat yleensä
14396: avustusta vaille, vaikka Hallitus itse on ehdottanut varoja
14397: tähän tarkoitukseen käytettäväkSi valtiorahastosta. Varoja
14398: ei suinkaan olisi 'tähän tarkoitukseen puuttunut eikä mui-
14399: takaan syitä Hallituksen menettelyyn ole esitetty. 'rähän
14400: r;yhmään V a:liokunta myöskin on merkinnyt armollisessa
14401: esityksessä suostuntarahastosta suorit.ettavaksi ehdotetun
14402: 400,000 markan määrärahan tuberkulosin va:stustamiseksi,
14403: ja olisi tämä määräraha tasan jaettava Tuberkulosin vastus-
14404: tamisyhdistykselle ja Keräystoimi:kunnalle vähävaraisten
14405: keuhkotautisten h;yväksi. Ryhmän menojen loppusumma on
14406: täten 1,029,000 markkaa.
14407:     Painoasiain ylihallitus ja asiamiehet. Eri tilaisuuksis-
14408: sa Eduskunta on huomauttanut, että Painoasiain ylihallitus
14409: on tarpeeton sen jälkeen kuin ennakkosensuuri on poistettu.
14410: Sen ohessa on Valti,ovarainvaliokunta 1912 vuoden valtio-
14411: päivillä ollut pakote'ttu v:altiovaraston tilast'a antamas,saan
14412: mietinnössä toteamaan, että valtion varoja on ylihailituk-
14413: sessa käytetty tavalla, joka on omansa herättämään vaka-
14414: via arveluja. Näillä valtiopäivillä Valtiovarainvaliokunta
14415: on kiinnittänyt huomiota siihen, että samaa on tapahtunut
14416: ylihallituksen yhteyteen perustetussa sanomalehtien kään-
14417: nöstoimistossa. Sentähden n:akyy EduskunnaHa olevan
14418: syytä uudistaa aikaisemmin esitetty vaatimuksensa, että Pai-
14419: noasiain ylihallitus mahdollisimman pian lakkautettaisiin.
14420: Jos Painoasiain ylihallitus edelleen pysyisi toiminnassa
14421: vuonna 1915, ja kun Valiokunnan moittima valtion varain
14422: käyttö kohdistuu määrärahaan asiamiesten palkkaamiseksi
14423: sekä käännösten y. m. suorittamiseen, ja tämä määräraha
14424: näyttää muutoinkin olevan aiheettoman suuri, katsoo Valio-
14425: kunta, että se voitaisiin supistaa noin 70,000 markkaan, jonka
14426:                     Budjetin järjestely.                  35
14427: 
14428: vuoksi Valrokunta on laskenut kaikki tämän luvun menot
14429: 118,000 markaksi.
14430:      Erinäisiä määrärahoja. Vuoden 1914 rahasääntöehdotll'k-
14431: ses·sa on Senaatti korottanut K·eisarillisen Senawtin käyttö-
14432: varoja polisitarkoituksia varten 50,000 markasta 60,000
14433: markkaan ja ottanut tämän rahamäärän myöskin 1915 vuo-
14434: den laskelmaan. Valiokunnan hankkimien tietojen mukaan
14435: tätä määrärahaa on käytetty myös lainvastaisiin tarkoituk-
14436: siin, eikä Valiokunta ole katsonut oikeaksi ottaa Senaatin
14437: ehdottamaa lisäystä laskelmaansa.- Tähän ryhmään Valio-
14438: kunta ön myöskin pannut ne määrärahat siveellisyys-
14439: työn kannattamiseksi Helsingissä ja muissa isonpuolei-
14440: sissa Suomen kaupungeissa, 50,000 markkaa, sekä kaa-
14441: tuvatautisten hoitolaisten avustamiseksi 100,000 markkaa,
14442: jotka armollisessa esityksessä on ehdotettu suostunta-
14443: rahaston menosääntöön otettaviksi. Samalla Valiokunta
14444: ehdottaa, että edellisestä määrärahasta otettaisiin se
14445: 5,000 markan apuraha, jota Eduskunta tämän vuoden
14446: maaliskuun 6 päivänä on päättänyt anoa Helsingin
14447: P8:lvelijataryhdistyksen palvelijatarkodin ylläpitämiseksi.
14448: Myöskin on Valiokunta tähän ryhmään lukenut sen 15,000
14449: mwflkan apurahan, jonka Eduskunta 24 päivänä maaliskuuta
14450: on päättänyt anoa vuonna 1915 an:nettavaksi Suomen Ylei-
14451: selle Palokuntaliitolle. Ryhmän määräranat ovat siten yh-
14452: teensä 371,000 markkaa. - Muut vääluokan menot otetaan
14453: armollisen esityksen arvion mukaan, joten pääluokan loppu-
14454: summa on 16,129,000 markkaa.
14455: 
14456:    6 pääluokka: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistu-
14457: vat hallinnonhaarat. - Muita tullilaitoksen rnenoja. Vuo-
14458: den 1913 valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
14459: arvioidaan vuodemsi 1914 nämä menot 1,238,000 markaksi,
14460: kun ne taas 1913 vuoden menosäännössä ovat 1,117,800
14461: maflkkaa. Vuoden 1914 menosääntöön Senaatti on tätä var-
14462: ten ehdottanut otettava:ksi 1,326,000 markkaa. Lisäys 1913
14463: vuoden menosääntöön on aiheutunut 'Siitä, että kasvaneen
14464: 36            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14465: 
14466: liikenteen takia on otettu uusia ylimääräisiä tarkastusmie·
14467: hiä, konttorikirjoittajia ja vahtimesta:reja, osaksi vain pur-
14468: jehdusajaksi, jota varten menoja on li,sätty 23,200 markkaa,
14469: ja siitä ·että tullilaitoksessa palvelevien henikilöid'8ll palkko-
14470: jen korottamiseksi on 'edellä mainitun, tammikuun 30 päi-
14471: vänä 1914 annetun armollisen määräyksen nojalla otettu
14472:  185,000 markan määJräraha. Kun Valiokunta tulojen arvioi-
14473: misessa on merkinnyt tullilaitoksen toimitusmaksut 650,000 ·
14474: markaksi, on täihän otettava menojen jouktkoon swma summa,
14475: joten tämän ryhmän 1oppusummalksi tulee· 1,536,000 mark-
14476: lraa. - Leimakonttori. Valiokunta, jonka mielestä leima-
14477: suostuntaa on kannettava myös vuonna 1915, on tätä
14478: suostunta'a koskevasta armollisesta esityksestä antalllas-
14479: saan mietinnössä tehnyt siitä lfudotukisensa sekä tähän
14480: menoryhmään ottanut 180,000 markk,aa mainitun suostun-
14481: nan kannanto- j.a tarkastuskustannuksiin, joihin kuitenkaan
14482: ei, kuten aikaisemmin, luet.a pelikorttien leimaamisesta
14483: aiheutuvia kustannuksia. - Erinäisiä määrärahoja. Kun
14484: Senaatti oli 1913 vuoden valtiopäiville annetun armoUi-
14485: sen esityksen bske1mas,sa alentanut sen apurahan, jota
14486:  Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö on vuo-
14487:  desta 1903 asti nauttinut, 20,000 markasta 10,000 mar-
14488: kaksi, kiinnitti Eduskunta alamaisessa vastalauseessaan
14489: huomiota mainitun laitoksen yl,eishyödylliseen toimintaan ja
14490: lausui, ettei Keskuslainarahaston ,siihen asti nauttima 20,000
14491: markan apuraha ole ollut tarp,eettoman :suuri ·eikä sen vähen-
14492: tämiseen ole perusteellista syytä, jonka vuoksi Eduskunta
14493: korotti puheena olevan ryhmän määrärahat 10,000 markalla.
14494:  Hallitus on kuitenkin 1914 vuoden menosääntöehdotukseen
14495: ottanut tätä tarkoitusta varten vain 10,000 markkaa ja sa-
14496: ma määrä on otettu myö·s 1915 vuoden budjettilaskelmaan.
14497:  Viitaten niihin perusteluihin, jotka Ecluslkunta 1913 vuoden
14498:  valtiopäivillä esitti, on Valiokunta nytkin mainittua tarkoi-
14499:  tusta varten korottanut ryhmän määrärahat 10,000 marka1la
14500: eli yhteensä 39,000 marka;ksi. - Muut ryhmän menot ·ote-
14501: taan armollisen esity\ksen mukaisesti, joten pääluokan loppu-
14502:  summa on 4,435,000 markkaa.
14503:                     Budjetin järjestely.                    37
14504: 
14505:      7 pääluokka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
14506: linnonhaarat. - Revisionikonttori. Tähän ryhmään lue-
14507: taan armollisessa esityksessä sotila,srahas·tosta ja s'Otilas-
14508: huonerahastosta maksettava oikaisuprosentti, edellinen 500
14509: markkaa ja jälkimäinen 100 markkaa. V aliakunta on siihen
14510: lisännyt ne 200 markkaa, jotka armollisessa esityksessä siv. 2
14511: ovat samaan tarkoitukseen merkityt suostuntarahastosta
14512: meneviksi, joten ryhmän menot ovat yhteensä 98,200 mark-
14513: kaa. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Vuoden 1913
14514: valtiopäivillä Eduskunta lausui suotavaksi, että koska tämän
14515: ryhmän loppusumma, joka 1914 vuoden budjetissa oli ehdo-
14516: tettu 4,179,000 markaksi, luonnollisesti vuosi vuodelta kas-
14517: vaa, vastedes amnollisessa esityksessä sopivalla tavalla tar-
14518: kemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin ryhmään sisältyvät
14519:  erikoiset määrärahat. Laati:massaan 1914 vuoden menosään-
14520:  töehdotuksessa Senaatti on korottanut edellä mainitun ·sum-
14521:  man 74,000 marka,lla eli 4,253,000 markaksti, joten korotus
14522:  vuoden 1913 menosäännöstä, joka päättyi 3,943,000 mark-
14523:  kaan, on 310,000 markkaa. Tästä on 300,000 markkaa li-
14524:  sätty ,Erinäisiä metsähallinnon menoja" varten (7 P. L.
14525: II: 9) ja 10,000 markkaa kruunulle jaettujen tieosuuksien
14526:  kunnossapitoon. Näille valtiopäiville annetun armollisen
14527:  esityksen laskelmassa vuodeksi 1915 tämän ryib.män määrä-
14528:  rahat edelleen korotetaan 160,000 markalla. Mutta sellaista
14529:  erittelyä ja selvityostä, jonka Eduskunta vuonna 1913 lausui
14530:  tarpeelliseksi, ei ole armollisessa esityobessä annettu, vaan
14531:  ainoastaan mainittu mihin viimeksimainittu 160,000 markan
14532:  lisäys tarvitaan. Valiokunta yhtyy täysin Eduskunnan
14533:  vuonna 1913 lausumaan kantaan, että yhä lisääntyvä hak-
14534:  kuu kruununmetsissä, teiden ja siltojen ylläpito ja t€lko sekä
14535:  vesiperäist.en maid<en kuivatus, sikäli kun nämä työt tule-
14536:  vat tarkoituksenmukaisesti suoritetuiksi, ova.t kruununmet-
14537:  sien järkiperäiseen taloudenhoitoon kuuluvia. Kun armolli-
14538:  sessa esitykses•sä ei ole annettu sellaisia tarlwmpia tietoja
14539:  niiden määrärahojen käyttämisestä, jotka tilitetään puheena-
14540:  olevaan ryhmään, kuin Eduskunta on lausunut suotavaksi,
14541:  on Valiokunta ko0ettanut tässä kohden saada lisätietoja, jotka
14542:  esitetään seuraavassa.
14543: 38            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14544: 
14545:     Arviomäärärahasta ,Erinäisiä metsähallinnon menoja",
14546: joka vuonna 1913 oli 1,700,000 markkaa ja nykyään on
14547: 2,000,000 markkaa, ovat alla luetellut työt vuonna 1913 vaa-
14548: tineet varoja seuraavat määrät:
14549: 
14550: Leimaaminen ja puiden merkitseminen                131,578: 94
14551: Hakkausalojen raivaus- ynnä karsimistyöt ..         65,063:83
14552: Hakkuun valvonta ..................... .           170,067: 14
14553: Metsähallinnon puolesta toimitettavat hakka-
14554:    ukset .............................. .          357,484: 04
14555: Metsännuoreunus ja taimistojen perkaus ... .        87,196: 23
14556: Metsän arvioiminen ja metsän järjestely ... .      316,996: 36
14557: Rajain avaaminen ...................... .           10,011:03
14558: Teitten, polkujen ja siltain ylläpito ja teko ..   104,032:48
14559: Uskotuille miehille maksettavat palkat ... .           853:06
14560: Ylimääräisiä palkkauksia ............... .          61,897: 33
14561: Uittoväylien perkaukset ................. .        158,197: 54
14562: Ylimääräinen vartioiminen ............... .         68,404: 62
14563: Rakennustyöt ......................... .            92,227: 73
14564: Vesiperäisten maiden kuivattaminen ....... .       179,247:83
14565: Erinäiset työt ......................... .          86,741:84
14566:                                   Summa Smk. 1,890,000:--
14567: 
14568:      Vuonna 1912 käytettiin puheenaolevasta yleisestä määrä-
14569: rahasta vesiperäisten maiden kuivattamiseen 169,100 mark-
14570: kaa. Kuten edellä olevasta näkyy, on tähän tarkoitukseen
14571: viimeksi kuluneena vuonna käytetty noin 10,000 markkaa
14572: enemmän. V alinkunnan mielestä puheenaoleva tarkoitus on
14573: :sitä Laatua, että metsähallinnon on syytä kiinnittää sii-
14574: hen suurempaa huomiota kuin mikä sen osalle tähän a;sti
14575: on tullut. Valiokunta viittaa tässä suhteessa siihen lausun-
14576: toon, jonka Eduskunta vuonna 1913 on hyväksynyt tarkas-
14577: taessaan sille annettua kertomusta valtiovarain tilasta
14578: vuonna 1911.
14579:      Käsitellessään edustaja Halosen y. m. anomusehdotusta
14580: mää~rahan myöntämisestä toimenpiteitä varten metsärajan
14581: a}enemisen ehkäisemiseksi Lapin kihlakunnassa, on Valio-
14582:                    Budjetin järjestely.                  39
14583: 
14584: kunnalla ollut käytettävänä Metsähallitu~sen asiasta antama
14585: lausunto. Siitä käy selville että Metsähallitus jo pitemmän
14586: aikaa on !kiinnittänyt huomiota anomusehdotuksessa mainit-
14587: tuun tosiasiaan ja vuonna 1907 Senaatille ,e'hdottanut eri-
14588: tyisen lmmisionin asettamista tutkimaan metsärajaseutuja
14589: sekä laatimaan ehdotuksia toimenpiteistä metsärajan alene-
14590: misen ehkäisemiseksi, mikä komisioni on antanut asiasta
14591: mietinnön. Siitä näkyy että metsärajan alenemisen syyt
14592: ovat monellaiset ja edelleen ansaitsevat laajoja tutkimuksia,
14593: jotka etupäässä tulisivat kuulumaan p'emstettavaksi ehdo- •
14594: tetun metsätieteellisen koelaitoksen tehtäviin, ion!ka aikaan-
14595: saamisen lä!himmässä tulevaisuudessa Valiokunta katsoo
14596: tositarpeen vaat:ianaksi. Koska Metsahallitus aikoo, kunnes
14597: mainittu lmelaitos perustetaan, edelleen jatkaa tutkimuk-
14598: siaan puheena olevalla alalla sekä myöskin Lapin soiden
14599: metsänl}asvukelpoisuuden ja suojelusoditusten tarpeellisuu-
14600: den selville saamiseksi, mutta ei katso siihen tarvitsevansa
14601: erityistä määrärahaa vuonna 1915, ei V aliakunta ole sellaista
14602: laskelmaansa ottanut.
14603:     Valiokunta on armollisen esit;yksen laskelman mukaan
14604: merkinnyt puheenaolevan ryhmän menot 4,413,000 mar-
14605: kaksi.
14606:     Erinäisiä määrärahoja. Kesäkuun 30 päivänä 1913
14607: annetun armo1lisen määräyksen nojalla Senaatti on 1914
14608: vuoden menosääntöehdotuksesta poistanut kontrollin kustan-
14609: tamiseksi Tilattoman väestön lainarahastosta myönnettyjen
14610: lainain käyttämisestä valtiorahaston menosäännössä tähän
14611: saakka olleen 40,000 markan määrärahan ja siirtänyt sen
14612: suoritettavaksi mainitun lainarahaston koroista menosäännön
14613: ulkopuolella. Koska valtiorahastosta vuosittain on siirretty
14614: ja armollisessa esityksessä myöskin vuodeksi 1915 ehdote-
14615: taan siirrettäväksi 300,000 markkaa Tilattoman väestön
14616: lainarahastoon, merkitsee edellämainittu kontrollimaksun
14617: siirtäminen valtiorahastosta lainarahaston suoritettavaksi
14618: tämän rahaston todellisen apurahan vähentämistä 40,000
14619: markalla. Kun Valiokunta ei ole saattanut huomata, että
14620: tähän vähentämiseen on riittävää syytä, on Valiokunta, sii-
14621: 40            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14622: 
14623: nä toivossa, että edellä mainittu armollinen määräys peruu-
14624: tetaan, edelleen ottanut puheena olevan määrärahan tähän
14625: ryhmään, ja merkinnyt ryhmän summaksi 179,000 markkaa.
14626: - Pääluokan loppusumma on 6,442,200 markkaa.
14627: 
14628:     8 pääluokka: Sotilasmenoja. Armollisen esityksen
14629: laskehuaan sisältyy jälleen rahamaksu Venäjän valtakun-
14630: nanrahastoon Suomen kansalaisten mieskohtaisen asevelvolli-
14631: suuden suorittamisen sijasta, ja on tätä maksua varten vuo-
14632: deksi 1915 otettu 16,000,000 markkaa. Eduskunta on ennen
14633: useammilla valtiopäivillä osottanut, ettei tämän maksun suo-
14634: rittamiseen ore laillista perustetta.
14635:      Tähän viitaten Valiokunta ehd·ottaa Eduskunnan lau-
14636: suttavaksi,
14637:                ettei Eduskunta voi ottaa laskelmaansa
14638:             vuodeksi 1915 sotilasapumaksun suorittamista;
14639:             sekä
14640:                ettei tällainen varainsuoritus voi laillisesti
14641:             tapahtua.
14642: 
14643:     V aliakunta on näin ollen menoj.en laskelmasta poistanut
14644: puheenaolevan 16,000,000 markan rahamäärän.
14645:     Muut tähän pääluokkaan kuuluvat menot Valiokunta
14646: on mer:kinnyt esityksen laskelman määriin. Menoista kuuluu
14647: 6,000 markkaa valtiorahastoon ja 187,000 markkaa. sotilas-
14648: rahastoon. - Pääluokan menojen kokonaissumma on täten
14649: 193,000 markkaa.
14650: 
14651:    9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
14652: tuvat hallinnonhaarat. Tässä pääluokassa tänä ja ensi
14653: vuonna esiintyvistä menojen lisäyksiestä Valiokunta katsoo
14654: asiakseen ilmoittaa seuraavaa:
14655:     Luterilaiset seurakunnat. Tämän vuoden rah3isääntö-
14656: ·ehdotuksen yhteydessä Senaatti on ehdottanut tuomiokapi-
14657: tulien asessorien palkkausta lisättäväksi kaikkiaan 12,000
14658: markalla. Valiokunnan mielestä ei tähän palkankorotukseen
14659: ole riittävää a:i:hetta, mutta kun alistus siitä jo on tehty, on
14660:                     Budjetin järjestely.                   41
14661: 
14662: Valiokunta katsonut korotuksen poistamis·en laskelmasta
14663: hyödyttömäksi, jonka vuoksi puheena olevat menot on
14664: otettu armollisen esityksen määriin. - Marraskuun 12 päi-
14665: vänä 1913 Senaatti on tehnyt alamaisen alistuksen
14666: kontrahtirovastien palkan parantamisesta, josta lisäys
14667: Luterilaisen papiston kdhdalla pääasiallisesti johtuu. -
14668: Muita kirkollisia yhdyskuntia. Kreikkalais-venäläisen kir-
14669: kon määrärahoja on vuoden 1913 rahasäännöstä koro-
14670: tettu 23,800 markalla, josta 13,400 markkaa tulee Hel-
14671: singin kreikkalais-venäläisen seurakunnan papiston, 7,400
14672: markkaa varapiispan ja 3,000 markkaa Kotkan kaupungin
14673: kreikkalais-venäläisen papiston palkkaamiseksi. Kaikkiaan
14674: on Suomen valtion raha.säännössä tätä nykyä määrärahoja
14675: kreikkalais-venäläisen kirkon hyväksi 154,300 markkaa.
14676: Tästä summasta on kuitenkin vähennettävä 23,712 markkaa
14677: 4,0 penniä, jotka eivät ole varsinaista valtiomenoa, vaan
14678: valtiovaroista suoritettua korvausta kreikkalais-venäläisille
14679: luostareille nä]den Suomen valtiolle luovuttwmista maa-
14680: alueista ja kalastuksista. Jäljelle jää siten vuotuista avus-
14681: tusta Suomen valtiovaroista kreikkalais-venäläiselle kirkolle
14682: tasaluvuin 130,000 markkaa. Tämä tekee kutakin Suomen
14683: kreikkalais-venäläistä asukasta 'kohti runsaasti 2 markkaa
14684: 50 .penniä, mikä on enemmän kuin 16 kertaa niin paljon,
14685: kuin Suomen valtio antaa avustusta kirkollisiin tarkoituksiin
14686: kutakin maan evankelis-luterilaista asukasta kohti. Kre]k-
14687: kalais-venäläisen papiston paikkaamisesta valtiolle aiheutu-
14688: vien menoden viime vuosina tapruhtunutta lisääntymistä ei
14689: näin ollen voida pitää oikeuden mukaisena, sitä vähemmän,
14690: kun suurin osa siitä on tullut Helsingin kreikkalais-venä-
14691: läisen seurakunnan osalle, jonka jäsenet ovat suhteellisesti
14692: varakkaita. Tämän seurakunnan pitäisi kyetä itse suo-
14693: rittamaan menonsa. Valiokunta katsuo sen vuoksi tarpeelli-
14694: seksi uudistaa Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä teke-
14695: män lausunnon Helsingin kneikkalais-venäläisen seurakun-
14696: nan papiston palkkaamiseksi annetusta lisäavusta, ja Valio-
14697: kunta odottaa, että viipymättä toteutetaan ne toimen-
14698: piteet, joihin Senaatti on rylhtynyt, jotta täJmän seurakunnan
14699: 42            1914. ~V. M.- Esitys N:o 6.
14700: 
14701: jäsenet, jotka nykyään eivät suorita pa.pistolleen palkkaa,
14702: vastedes tulisivat ottamaan siihen osaa, mitkä toimenpiteet,
14703: mikäli Valiokunta on saanut tietää, edelleen ovat kesken.
14704:      Alkeisopetus . .Alkeisoppilaitosten menojen lisäys johtuu
14705: etupäässä 16 •päivänä syyskuuta 1913 annetusta armol-
14706: lisesta asetuksesta, jolla näiden oppilaitosten opettaja-
14707: virat ja palkkaus niissä on osittain uudestajärjestetty.
14708: -Muita alkeisoppilaitosten menoja. Tähän kuuluu se 4,000
14709: markan suuruinen määräraha, joka armollisessa esityksessä
14710: ehdotetaan osotettavaksi suostuntaraha,stosta matkastipen-
14711: deiksi yksityisten oppikoulujen opettajiUe ja opettajatta-
14712: rille, ja jonka myöntämistä Valiokunta puoltaa. Tämä ei
14713: kuitenkaan aiheuta esityksen la·skelmaan tälle kohdalle
14714: otetun 202,000 markan suuruiHen rahamäärän korottamista,
14715: koska, mikäli V alinkunta on voinut todeta, tämä summa
14716: riittää myös puheena olevan määrärahan suorittamiseen.
14717:      Kansakoulujen valtioavustus. Armollisessa esityksessä
14718: pyydetään jälleen Eduskuntaa osottamaan suostuntavaroja
14719: kansakoululaitoksen ylläpitoon samoinkuin yhteiskunnallista
14720: valistustyötä varten. Asiasta ei kuitenkaan ole nyt, kuten
14721: ennen on tapahtunut, annettu Eduskunnalle ·erityistä esi-
14722: tystä, ja se perustelu, jonka nojalla esillä olevassa esityksessä
14723: eri määrärahain suuruus ehdotetaan määrättäväksi, on enim-
14724: mäkseen hyvin puutteellinen. Valiokunta ·on verrannut
14725: armollisen esityksen ehdotukset siihen alistukseen, jonka
14726: Koulutoimen Ylihallitus on asiasta Senaattiin tehnyt, ja
14727: tästä alistuksesta sekä saamistaan lisätiedoista hakenut täy-
14728:  dennystä esityksen perusteluihin. Sen nojalla mitä Valio-
14729: kunta täten on havainnut, V aliakunta on menojen joukkoon
14730: ottanut seuraavat tähän kuuluvat määrärahat armollisessa
14731: esityksessä ehdotettuihin summiin: kaupunkien kansakoulu-
14732: laitokselle 1,650,000 markkaa, maalaiskansakouluille, varsi-
14733: naisen opettajiston palkkaamiseksi 4,300,000 markkaa, maa-
14734: laiskansakoul uille, varsinaisen opettajiston palkankorotuk-
14735: siin 1,320,000 markkaa, maalaiskansakouluille, opettajain ja
14736: opettajattarien palkkaamiseksi mies- ja naiskäsitöiden opet-
14737: tamista varten 160,000 markkaa.
14738:                    Budjetin järjestely.                  43
14739: 
14740:     'l'ämän mukaan tulisivat kysymyksessä olevat menot
14741: vuonna 1915 tekemään 7,430,000 markkaa.
14742:     Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Niiden määrä-
14743: rahain lisäksi, jotka armollisen esityksen laskelmaan on
14744: merkitty, pyydetään esityksessä Eduskuntaa osottamaan
14745: määrärahoja suostuntavaroista erinäisiin tähän ryhmään
14746: kuuluviin tarkoituksiin. Valiokunta on ottanut nämä määrä-
14747: rahat laskehuaan armollisessa esityksessä ehdotettuihin sum-
14748: miin, paitsi mitä tulee apumaksuun koulutarpeiden ostoon
14749: maalaiskansakoulujen oppilaille ja korvaukseen maalais-
14750: kunnille siitä, että apumaksu koulutarpeiden ostoon vuonna
14751: 1910 on jäänyt suorittamatta. Ensinmainittu määräraha
14752: olisi, aikaisemmilta vuosilta saadun kokemuksen nojalla
14753: ja kun tämä avustus on osottanut tehokkaasti edistävänsä
14754: koulukäynnin yleisyyttä maaseudulla, sekä huomioon ot-
14755: taen, että Eduskunta on vuodeksi 1914 katsonut 400,000
14756: markan rahamäärän tähän tarkoitukseen tarpeen vaati-
14757: maksi, Valiokunnan mielestä vuodeksi 1915 määrättävä
14758: 600,000 markaksi, jota summaa Koulutoimen Ylihallitus
14759: on tarkoitukseen ehdottanut. Niinikään V aliakunnan
14760: mielestä kunnille olisi säilytettävä oikeus käyttää tästä
14761: määrärahasta annettavat avustukset koulutarpeiden os-
14762: toon yleensä kansakoulujensa oppilaille, jonka vuoksi
14763: armollisessa esityksessä määrärahalle annettu nimi olisi
14764: tämän mukaisesti muutettava. Korvauksen antaminen
14765: maalaiskunnille siitä, että apumaksu koulutarpeiden os-
14766: toon vuonna 1910 näiden kuntain kansakoulujen op-
14767: pilaille on jäänyt suorittamatta, on Valiokunnan mielestä
14768: kohtuuden mukaista. Mutta kun Hallitus ei ole ottanut
14769:  1914 vuoden rahasääntöön Eduskunnan tähän tarkoitukseen
14770: hyväJksymää määrärahaa ja valtion tulot vuonna 1914
14771: Eduskunnan laskelman mukaan riittävät tähän tarkoituk-
14772: seen, ei Eduskunnalla Valiokunnan mielestä ole syytä ottaa
14773: tätä määrärahaa 1915 vuoden budjettiin. Kirjastoja varten
14774:  annettavan apurahan nimeä olisi myös täydennettiilvä määrä-
14775: rahan tarkoituksen mukaan. Mitä tulee määrärahaan :ha-
14776: vainto- ynnä muiden opetusvälineiden hankkimiseen, olisi
14777: 44           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14778: 
14779: Valiokunnan mielestä, kuten Koulutoimen Ylihallitus on
14780: esittänyt, kansakoulujen osalle siitä tulevan apurahan käyt-
14781: töoikeus ulotettava yleensä opetusvälineiden, eikä vain ha-
14782: vaintovälineiden hankkimisen edistämiseen, koska varsinkin
14783: tarpeellisten voimistelu- ja urheiluvälineiden puute maalais-
14784: kansakouluissa on tuntuva ja koulujen kannattajat ovat vas-
14785: tahakoisia niitä yksinomaan omin varoin hankkimaan, eikä
14786: määräraha, Koulutoimen Ylihallituklsen !ilmoituksen /mu-
14787: kaan, tämän vuoksi kaipaa korotusta. Määrärahasta olisi
14788: myös vuonna 1915 tuleva 90,000 markkaa kansakoulujen ja
14789: 10,000 markkaa kansanopistojen osalle.
14790:     Tässä esitetyn nojalla Valiokunta on ottanut laskelmaan
14791: seuraavat tähän kuuluvat määrärahat: kansakoulutalojen ja
14792: käsityöhuoneistojen rakentamiseksi maalaiskuntiin 2,000,000
14793: markkaa, kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä ala-
14794: kansakoulujen ja kiertokoulujen opettajille ja opettajatta-
14795: rille 30,000 markkaa, maalaiskansakoulujen jatkokursseja
14796: varten 120,000 markkaa, stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
14797: matkoja varten 40,000 markkaa, havainto- y. m. opetusväli-
14798: neiden hankkimiseksi fuaalaiskansakouluihin ja kansanopis-
14799: toihin 100,000 markkaa, yliopistollisten jatkokurssien toi-
14800: meenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille
14801: 100,000 markkaa, koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulu-
14802: jen oppilaille 600,000 markkaa, kansanlastentarhain kannat-
14803: tamiseksi 200,000 markkaa, maalaiskansakoulujen varatto-
14804: mien oppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi 250,000 markkaa,
14805: maalaiskuntain ylläpitämien alempien kansakoulujen avus-
14806: tamiseksi 200,000 markkaa, maalaiskansakoulujen oppilas-
14807: kirjastojen avustamiseksi 50,000 markkaa, kesävirkistyksen
14808: toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa varattomille, etu-
14809: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille 75,000 mark-
14810: kaa, maalaiskansakoulujen oppilaspuutarhain avustamiseksi
14811: 25,000 markkaa, kansakoulujen oppilasasuntolain perustami-
14812: seksi ja ylläpitämiseksi 30,000 markkaa, kansanopistojen
14813: avustamiseksi ja apurahoiksi näiden opistojen varattomille
14814: oppilaille 360,000 markkaa, rakennusavustukseksi kansan-
14815: opistoille 200,000 markkaa.
14816:                    Budjetin järjestely.                  45
14817: 
14818:      Nämä määrärahat tekevät ylhteel'lsä 4,380,000 markkaa.
14819: Kun siihen lisä'tään armollisen esityksen laske1maan sisäl- ,
14820: tyvä 222,000 markan rahamäärä, tulee täJmän menorY'himän
14821: loppusummaksi 4,602,000 markkaa.
14822:      Yhteiskunnallista valistustyötä varten. Niiden määrä-
14823: rahain lisäksi, jotka tähän tarkoitukseen on otettu esityksen
14824: laskelmaan, ja jotka yhteensä tekevät 169,000 markkaa, eh-
14825: dotetaan armollisessa esityksessä, että Eduskunta osattaisi
14826: suostuntavaroista kaikkiaan 160,000 markkaa työväenopisto-
14827: jen avustamiseksi, luentokurssien kannattamiseksi sekä
14828: yleisten kirjastojen edistämiseksi. Valiokunta katsoo puo-
14829: lestaan, että Eduskunnan tulisi edelleen hyväksyä näma
14830: määrärahat, kuiteTIJkin !korottamalla atJurahan työväenopis-
14831: tojen avustamiseksi 50,000 markkaan, koska työväenopis-
14832: toja jo on monissa kaupungeissa ja eräissä muissa ·on, val-
14833: tioavun toi'Vossa, ryihdytty toimiin opistojen perustamiseksi,
14834: sekä huomioon ottaen, että työväenopistojen vuotuiset kus-
14835: tannukset, joiden määrästä valtioavunkin suuruus riippuu,
14836: nousevat varsin korkeiksi. Valiokunta on niin muodoin
14837: ottanut laskelmaan seuraavat täihän kuuluvat määrärahat:
14838: työväenopistojen avustamiseksi 50,000 markkaa, luentokurs-
14839: sien kannattamiseksi 50,000 markkaa, yleisten kirjastojen
14840: edistämiseksi 70,000 markkaa.
14841:      Tämän mukaan merkitään tämän kohdan menot kaik-
14842: kiaan 339,000 markaksi.
14843:     Tieteen ja taiteen kannattarniseksi. Armollisessa esityk-
14844: s•essä ehdotetaan H. F. Antellin testamenttaa:main lrokoel-
14845: main \hoitoa varten 15,000 markikaa, a·puraJhruksi Suomalai-
14846: selle Tiedeakatemialle 21,000 markkaa ja kotiseutututkimus-
14847: ten edistämiseksi 10,000 markkaa eikä Valiokunnalla ole mi-
14848: tään muistuttamista näitä määrärahoja vastaan. Mitä tulee
14849: teatterien sekä soitannollisten seurain ja yritysten kannatta-
14850: miseksi ehdotettuun 300,000 markan rahamäärään, sisältyy
14851: siihen 100,000 markikaa pääasiallisesti apurahan antamiseksi
14852: kot:irmaisen oopperan ylläpitämistä varten sekä 45,000 mark-
14853: kaa apuraihaksi Aktiebolaget HeLsingfors Filharmoniska
14854: Sällskap nimisdle osakeyhtiölle konserttiorkesterin yllä-
14855: 46           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14856: 
14857: pitämiseksi Helsingin kaupungissa. Edellisen apura;han
14858: myöntämiseen ei Valiokunnan mielestä toistaiseksi ole
14859: syytä, jälikimäinen taas on katsottava nyttemmin tarpeetto-
14860: mabi, sittenkun mainitun osakeyhtiön ja Helsingin kau-
14861: pungin välillä on syntynyt sopimus, jonka johdosta yhtiö
14862: lakkaa yllä11itämästä omaa orkesteria. Toiselta puolen
14863: Valiokunta on katsonut o•levan syytä ·ottaa tähän 24,000
14864: markkaa avustuksen antamiseksi työväenteattereille.
14865:     Näin ollen olisi V aliakunnan mielestä tieteen ja taiteen
14866: kannattamiseksi, sen 404,000 markan suuruisen rahrumäärän
14867: lisäksi, joka armollisen esityksen laskelmaan on otettu, mer-
14868: kittäNä 225,000 markkaa eli kaikkiaan 629,000 markkaa.
14869:     Erinäisiä määrärahoja. Se tuntuva lisäys, joka tässä
14870: esiintyy kuluvan vuoden rahasääntöehdotuksessa samoin-
14871: kuin esityksen laskelmaan ensi vuodeksi otetussa rahamää-
14872: rässä, johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että Hallitus on 14
14873: pääluokasta tänne siirtänyt erinäisiä määrärahoja. Näiden
14874: joukossa on venäläisten koulujen asioita varten asetetun
14875: komitean käytettäväksi myönnetty 468,353 markan suurui-
14876: nen rahamäärä, jota Senaatti kuluvan vuoden rahasäännön
14877: järjestelyssä on ehdottanut korotettavaksi 171,64 7 markalla
14878: eli kaiJkkiaan 640,000 markkaan. Eduskunnalle ei ol·e
14879: annettu mitään tietoa niistä tarpeista, joihin tämä Senaatin
14880: lisäehdotus perustuu. Valiokunta on tosin saanut nähdäk-
14881: seen Kenraalikuvernöörinkanslian kirjelmän 11 päivältä hei-
14882: näkuuta 1913 Senaatin Kirkollisasiaintoimituskunnalle,
14883: jossa ilmoitetaan, miten puheenaoleva määräraha vuonna
14884: 1913 on käytetty. Tästä kirjelmästä ei kuitenkaan käy ilmi
14885: muuta kuin miten määrärahasta mainittuna vuonna suorite-
14886: tut menot jakautuvat seuraavien ryhmien kesken: 1) alkeis-
14887: koulujen ylläpitomenoja, 2) koulujen varustamiseen opetus-
14888: välineillä, huone- ja tarvekaluilla y. m., 3) koulutonttien
14889: lunastukseen, 4) koulutaloj·en rakentamiseen, 5) maksutto-
14890: mien · kirjasto-lukusalien avustukseen. Epäilemätöntä on,
14891: että puheenaolevaa määrärahaa käytetään myös Raja-Kar-
14892: jalan suomalaisen väestön epäkansallistuttamista tarkoitta-
14893: vien koulujen perustamiseen ja ylläpitoon. Tähän katsoen
14894:                     Budjetin järjestely.                   47
14895: 
14896: ja sen nojalla, mitä Eduskunta vuonna 1912 ja 1913 on tästä
14897: asiasta esittänyt, johon Valiokunta tässä viittaa, Valio-
14898: kunta, samoin kuin Eduskunta mainittujen vuosien valtio-
14899: päivillä, on katsonut oikeaksi ottaa puheena olevaan tarkoi-
14900: tukseen ainoastaan sen 100,000 markan rahamäärän, minkä
14901: Eduskunta aina vuodesta 1904 on merkinnyt budjetin meno-
14902: puolelle. Tämäkin summa tekee kunkin Suomen venäjän-
14903: kielisen asukkaan osalle noin 13 markkaa 60 penniä, eli lähes
14904: kaksi kertaa niin paljon kuin valtio uhraa yleisiin koulutar-
14905: koituksiin keskimäärin maan suomen- ja ruotsinkielistä asu-
14906: kasta kohti.
14907:     Siihen katsoen mitä edellä on esitetty näiden varain käyt-
14908: tämisestä, Valiokunta katsoo asiakseen kunnioittaen ehdot-
14909: taa, ·että Eduskunta vastauksessaan tähän armolliseen esi-
14910: tykseen alamaisesti a noisi:
14911: 
14912:                 ettei puheena olevia varoja käytettäisi koulu-
14913:             jen eikä muiden laitosten ylläpitoon, jotka tm·-
14914:             koittavat väestön houkuttelemista luopumaan
14915:             kansallisuudestaan.
14916: 
14917:    Sen jO'hdosta, että Eduskunta on päättänyt ala-
14918: maisesti anoa apurahan rrnyöntäimistä yhteensä 50,000
14919: markan määrään erinäisille urheilu- ja voimisteluliitoille,
14920: on V ali<okunta täihän ottanut mainitun summan. Menojen
14921: kokonaissummaksi tälle kohdalle on edellisen mukaisesti
14922: merkitty 538,000 markkaa. - Pääluokan menojen ·loppu-
14923: summa on 25,541,000 markkaa.
14924: 
14925:     10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu-
14926: vat hallinnonhaarat. EroavaisuUJdet toiselta puolen kulu-
14927: van vuoden rahasääntöehdotuksen ja esityksen laskelman,
14928: toiselta puolen viime vuoden menojen välillä maanmittaus-
14929: virkakunnassa johtuvat pääasiallisesti siitä, ettei maanmit-
14930: tarikunnan uudestaanjärjestämistä vielä ole pantu toimeen,
14931: vaan on tätä varten maanmittauslaitoksen erinäisten meno-
14932: jen kohdalle merkitty 160,000 markkaa. - Erinäisiä määrä-
14933: 48           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
14934: 
14935: rahoja. Viime vuoden valtiopäivillä Eduskunta teki alamai-
14936: sen anomuksen yleisen maanviljelysnäyttelyn toimeeniJane-
14937: misesta vuonna 1916, anoen siinä myös, että jo 1914 vuoden
14938: menosääntöön tarkoitusta varten otettaisiin 200,000 markan
14939: määräraha, minkä Eduskunta myös merkitsi laskelmaansa.
14940: Mikäli Valiokunta on saanut tietää, ei Senaatti, jonka lau-
14941: suntoa anomuksesta on vaadittu, vielä ole asiaa käsitellyt.
14942: Kuluvan vuoden rahasääntöehdotukseen ei Senaatti myös-
14943: kään ole ottanut määrärahaa puheenaolevaan tarkoitukseen,
14944: eikä semmoista ole merkitty armollisen esityksen laskelmaan
14945: seuraavaliekaan vuodelle. Kun asian käsittely kuitenkin
14946: on vireillä, on V aliakunnasta näyttänyt tarpeelliselta mer-
14947: kitä 1915 vuoden menojen joukkoon tälle kohdalle 200,000
14948: markkaa. Niinikään Valiokunta on tähän ottanut 200,000
14949: markkaa siltä varalta, että Keisarillinen Majesteetti suostuu
14950: Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemään alamaiseen ano-
14951: mukseen, että vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saatta-
14952: mista varten maanviljelyshallinnon käytettävänä olevat
14953: vuotuiset määrärahat korotettaisiin mainitulla summalla,
14954: josta anomuksesta, mikäli Valiokunta on saanut tietää, on
14955: vaadittu Senaatin lausuntoa, mutta joka Senaatissa vielä on
14956: käsittelemättä. Valiokunta on tälle kohdalle merkinnyt
14957: myöskin 150,000 markkaa kotitalousopetuksen avustamiseksi
14958: sekä 4,000 markkaa matka-apurahain myöntämistä varten
14959: kotitalous-, keitto- ja emäntäkoulujen opettajattarille, joiden
14960: määrärahain myöntämisestä Eduskunta on päättänyt tehdä
14961: alamaiset anomukset. Sen anomuksen johdosta, jonka Edus-
14962: kunta on päättänyt tehdä rakennusavustuksen myöntämi-
14963: sestä maamieskouluja varten, on Valiokunta tähän tarkoi-
14964: tukseen merkinnyt 150,000 markkaa. Vihdoin on Valio-
14965: kunta tähän merkinnyt 50,000 markan määrärahan maanvil-
14966: jelys- ja talousseuroille erinäisten sivuelinkeinojen edistä-
14967: miseksi pienviljelijäin keskuudessa, jonka määrärahan
14968: myöntämisestä Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt
14969: tehdä alamaisen anomuksen. - Pääluokan erinäisten mää-
14970: rärahain summa on täten 1,211,000 markkaa ja koko pää-
14971: luokan loppusumma 8,372,000 markkaa.
14972:                     Budjetin järjestely.                      49
14973: 
14974:    11 pääluokka: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistu-
14975: vat hallinnonhaarat. Tämän pääluokan menot, sikäli kuin
14976: kuuluvat yleisen menoarvion piiriin, eivät anna aihetta eri-
14977: tyisiin lausuntoihin V aliakunnan puolelta. Ne merkitään
14978: iaskelmaan armollisen esityksen mukaisesti, kaikkiaan
14979: 11,842,000 markkaan.
14980:     12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
14981: Irohdistuvat hallinnonhaarat. Vuoden 1913 rahasääntöön
14982: oli otettu määrärahoja luotsilaitosta varten 2,553, 726 mark-
14983: kaa, jota paitsi 21 päivänä heinäkuuta 1913 korkeimmassa
14984: paikassa myönnettiin 300,000 markkaa lisäyksiksi luotsilai-
14985: toksessa palvelevain palkkaukseen sekä aavistamattomiin tar-
14986: lJeisiin Senaatin käytettäväksi. Armollisen esityksen laske1-
14987: maan on luotsilaitosta varten merkitty 2,984,000 markkaa
14988: ja meren:rnittauskustannuksiin 193,000 markkaa. Jo 1912
14989: vuoden valtiopäivillä Eduskunta lausui, että, kun Suomen
14990: luotsi- ja majakkalaitos helmikuun 13 (26) päivänä 1912
14991: annetun armollisen määräyksen johdosta on se'kä sotilaalli-
14992: sessa että 'hallinnollisessa suhteessa alistettu Venäjän meri-
14993: ministeriön alaiseksi ja niin muodoin lakannut olemasta suo-
14994: malaisena laitoksena, ei enää ole olemassa laillista perustusta
14995: yHämainittujen määrärahojen maksamiselle. Valiokunta on
14996: sen vuoksi laskelmasta poistanut nämä määrärahat. Kuiten-
14997: kin on ryhmästä erotettu määrärahat jäänmurtajahöyrylai-
14998: voja varten, yhteensä 420,000 markkaa, syystä, että nämä
14999: laivat eivät .ale luotsilaitokseen kuuluvia. Kysymyksessä
15000: oleva määräraha on siirretty ryhmään erinäisiä määrärahoja,
15001: joka tämän johdosta on noussut 1,022,000 markkaan.
15002:      Siihen laittomuustilaan nähden, joka nykyään vallitsee
15003: maan luotsilaitoksessa, sekä niihin va:hingollisiin seurauk-
15004: siin katsoen, jotka siitä johtuvat, Valiokunta kunnioittaen
15005: ehdottaa, että Eduskunta vastauksessaan tähän armolliseen
15006: esitykseen alamaisesti anoisi:
15007:                 että Suomen luotsi- ja majakkalaitos jälleen
15008:             tehtäisiin Suomen lakiin perustuvaksi ja Suuri-
15009:             ruhtinaanmaan hallituksen alaiseksi laitokseksi.
15010:                                                           4
15011: 50            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15012: 
15013:      Armossa suostumaila tähän anomukseen Keisarillinen
15014: !'Iajesteetti myös on tekevä mahdolliseksi antaa, joskin vain
15015: osaksi, oikeutta niille luotsi- ja majakkalaitoksen upseereille
15016: sekä virka- ja palvelusmiehille, jotka luotsilaitoksen alistu-
15017: misen johdosta Keisarikunnan hallituksen alaiseksi ovat il-
15018: man omaa syytänsä tulleet tuntuvasti kärsimään.
15019:      Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Tästä aiheutu-
15020: viin kustannuksiin, jotka V aliakunta armollisen esityksen
15021: mukaisesti on arvioinut 80,000 markaksi, otetaan tähän mai-
15022: nittu summa, edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy Valio-
15023: kunnan mietinnön N :o 3. - :Pääluokan menojen kokonais-
15024: määrä on 3,588,000 markkaa.
15025: 
15026:     13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat
15027: hallinnonhaarat. Tämän pääluokan menot Valiokunta on
15028: merkinnyt laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
15029: 825,000 markaksi.
15030: 
15031:     14 pääluokka: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraali-
15032: kuvernöörin ja Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Armolli-
15033: sessa esityksessä sisältyy tähän menoryhmään 30,000 mar-
15034: kan apuraha venäjänkielisen sanomalehden (Finljandskaja
15035: Gaseta) julkaisemiseksi. Viitaten siihen, mitä Eduskunta
15036: tästä määrärahasta on aikaisemmilla valtiopäivillä lausunut,
15037: V aliakunta ilmoittaa, ettei se ole katsonut voivansa ottaa
15038: tätä määrärahaa laskelmaansa. Tämän johdosta ryhmän me-
15039: not ovat alentuneet 244,000 markaksi. - Erinäisiä määrä-
15040: mhoja. Tästä menoryhmästä on, kuten edellä mainittiin,
15041: armollisen esityksen laskelmassa siirretty 9 pääluokkaan
15042: muun muassa venäläisten koulujen komitean käytettäväksi
15043: asetettu määräraha. Edelleen on, sittenkun erinäisten virka-
15044: miesten palkankorotuskysymys on saanut edellämainitun
15045: ratkaisun, tähän tarkoitukseen viime vuoden menosäännössä
15046: tälle kohdalle erityiseksi menomomentiksi otettu 700,000
15047: markan suuruinen määräraha poistettu. Sitä vastoin on
15048: niinikään tähän ryhmään kuuluvaa, ,Asetuksiin tai ennen
15049: annettuihin armollisiin määräyksiin perustuvia tarpeita
15050:                      Budjetin järjestely.                    51
15051: 
15052: varten, joita rahasääntöön ei ole erittäin merkitty" nimistä
15053: arviomäärärahaa, joka 1913 vuoden rahasäännössä oli
15054: 1,200,000 markkaa, korotettu 100,000 markalla. Lisäystä
15055: on Senaatti perustellut osittain sillä, että jos vuoden kuluessa
15056: havaitaan tarpeelliseksi uudestamuodostaa jonkun tai joi-
15057: denkuiden virastojen menosäännöt, siitä mahdollisesti joh-
15058: tuva menojen lisäys olisi otettava tästä määrärahasta, osit-
15059: tain muilla mahdollisesti esiintyvillä tarpeilla.
15060:     Edelleen on armollisen ·esityksen laskelmassa tähän otet-
15061: tu 200,000 markan lisäys määrärahaan matkastipendeiksi
15062: venäjänkielen oppimista varten sekä 30,000 markkaa venä-
15063: jänkielen voimaanpanosta Suomen virastoissa aiheutuviin
15064: valmistaviin toimenpiteisiin. Ensinmainittu määräraha on
15065: nyt jo 200,000 markkaa vuodessa. Sen lisäämistä kaksin-
15066: kertaiseksi, josta Senaatti kuluvan vuoden rahasääntöehdo-
15067: tuksessa on tehnyt alamaisen alistuksen, ei V aliakunnan
15068: mielestä voida pitää todellisen ja oikeutetun tarpeen vaa-
15069: timana. Näin ollen ja kun puheenaolevan tuntuvan lisä-
15070: menon tarpeellisuutta ei ole Hallituksen puolelta miten-
15071: kään perusteltu, ja kun asiasta ei vielä ole lopullista päätöstä
15072: olemassa, ei Valiokunta ole katsonut oikeaksi ottaa sitä las-
15073: kelmaansa. Samoilla perusteilla V aliakunta myös on me-
15074: noista poistanut jälkimäisen puheenaolevista määrärahoista,
15075: jonka tarkoitus on varsinaisesti edistää venäjänkielen voi-
15076: maanpanoa Suomen virastoissa ja maan kielten syrjäyttä-
15077: mistä niistä. Tämän ryhmän menot tekevät täten 2,318,000
15078: markkaa ja on koko päluokan loppusumma 5,007,000
15079: markkaa.
15080: 
15081:    15 pääluokka: Eläkkeitä ja ylimääräisiä apurahoja.
15082: - Sivilivirkakunta. Eläkkeet ja apurahat, jotka suoritetaan
15083: valtiorahastosta, sekä sotilashuonerahastosta menevät soti-
15084: laseläkkeet otetaan armollisessa esityksessä arvioituihin
15085: määriin.
15086:     Lisäksi kuuluvat tähän määrärahat kansakoululaitoksen
15087: eläkkeihin .ia apurahoihin. Valiokunta ei ole havu innut
15088: syytä muistutukseen niitä määriä vastaan, joiksi nämä
15089: 52               1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15090: 
15091: määrärahat armollisessa esityksessä ehdotetaan, ja on niin ol-
15092: len ottanut laskelmaan seuraavat tähän kuuluvat määrä-
15093: rahat: maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston eläk-
15094: keiksi 240,000 markkaa, apumaksu kaupunkien kansakou-
15095: lujen opettajiston eläkkeiksi 62,000 markkaa, sairaiden
15096: kansakoulunopettajain Ja -opettajattarien avustamiseksi
15097: 100,000 markkaa.
15098:     Pääluokan loppusumma on tämän mukaan 5,293,000
15099: markkaa.
15100: 
15101: 
15102: 
15103:     Täten arvioidut vakinaiset menot
15104: tekevät ........................ Smk                      98,310,200: --
15105:    Niiden lisäksi on otettava huo-
15106: mioon seuraavat siirrot:
15107: 'l'ilattoman väestön
15108:     lainarahastoon   Smk. 300,000: --
15109: Rahastoon työhön
15110:     aiVan kykene-
15111:     mättömäin hen-
15112:     kilöiden hoitoa
15113:     varten ...... .        70,000:-
15114: 'fu;rvattomien las-
15115:                       "
15116:     ten hoitorahas-
15117:     toon ........ .        70,000:-                          440,000:-
15118:                            "                       "
15119:    Vakinaisten menojen ja siirtojen loppu-
15120: summa on siten . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   98,750,200: -
15121: 
15122: 
15123: 
15124:                    Ylimääräiset menot.
15125:     Eduskunta laski 1913 vuoden valtiopäivillä vuodeksi
15126: 1914 ylimääräiset menot 5,415,000 markaksi. Vuoden 191.1-
15127: ra:hasääntöehdotukseen on ylimääräisiä menoja otettu ai-
15128:                     Budjetin järjestely.                   53
15129: 
15130: noastaan 3,892,410 markkaa. Vuodeksi 1915 on armollisen
15131: esityksen laskelmaan merkitty ylimääräisiä menoja 3,567,000
15132: markkaa. Niiden töiden tarpeellisuus, jotka tähän meno-
15133: arvioon sisältyvät, on armollisessa esityksessä, muutamia
15134: poikkeuksia lukuunottamatta, Valiokunnan mielestä tyydyt-
15135: tävästi peruste:Itu.
15136: 
15137:    Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15138: Armollisessa esityksessä ilmoitetuilla perusteilla merki-
15139: tään tähän 175,000 markkaa lisäosaston rakentamiseksi
15140: Helsingin lääninvankilaan.
15141: 
15142:    Sivilitoimituskuntaan     kohdistuvat    hallinnonbaarat.
15143: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia varten, johon
15144: tarkoitukseen kuluvan vuoden rahasääntöehdotukseen on
15145: otettu 1,500,000 markkaa, merkitään vuodeksi 1915 armoUi-
15146: sen esityksen mukaisesti 1,000,000 markkaa.
15147:     Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt alamaisesti
15148: anoa, että hoidon hankkimiseen mielisaimille määrättäisiin
15149: ennen vuoden 1917 loppua käytettäväksi valtiovaroja
15150: 5,000,000 markkaa, joista 3,250,000 markkaa Oulun lääniin
15151: perustettavan keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseen .ia
15152: kuntoon panemiseen sekä 1,750,000 markkaa kuntaryhmäin
15153: a:lotteesta perustettavien, tarkoituksenmukaisesti suunnitel-
15154: tujen piirimielisairaalain ja yksityisten kuntain mielisairaa-
15155: lain avustamiseen; ja että tästä määrärahasta vuoden 1915
15156: rahasääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa. Valiokunta on
15157: sitä mieltä, että viimemainitusta rahamäärästä 1,200,000
15158: markkaa olisi otettava Oulun läänin keskuslaitosta sekä
15159: 800,000 markkaa kunnallisia piirimielisairaaloita varten
15160: ja on laskelmaan merkinnyt nämä rahamäärät.
15161:     ,Jo vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta teki anomuk-
15162: sen keuhkotautisten kansanparantolain perustamisesta, ja
15163: on tämän johdosta Eduskunnan laatimaan budjettiin vuo-
15164: sittain otettu määräraha tähän tarkoitukseen. Viimeksi
15165: Eduskunta 1913 vuoden valtiopäivillä varasi 600,000 mark-
15166: kaa Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään perustettavaa
15167:              1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15168: 
15169: keuhkotautisten kansanparantolaa varten. Tätä maarara-
15170: haa ei kuitenkaan ole otettu 1914 vuoden rahasääntöön eikä
15171: Eduskunnalle annettuun laskelmaan vuodeksi 1915. Valio-
15172: kunta ei voi olla huomauttamatta, että kysymys tämän pa-
15173: rantolan rakentamisesta kuitenkin oli jo vuonna 1910 kehit-
15174: tynyt niin pitkälle, että, sittenkun oli tehty päätös erään
15175: Kuortaneen pitäjässä olevan maa-alueen pakkoluovutuksesta
15176: valtiolle tätä tarkoitusta varten, ja alueen lunastushinta oli
15177: pakkoluovutustoimin määrätty, Keisarillinen Majesteetti 9
15178: päivänä elokuuta sanottua vuotta oli armossa käskenyt, että
15179: määrärahan sanotun lunastushinnan ·suorittamiseksi saisi
15180: merkitä menosääntöön, kuitenkin ainoastaan siinä tapauk-
15181: sessa, että se valtiovaraston tilaan nähden harkitaan mahdol-
15182: liseksi, ja oli Hänen Majesteettinsa sen ohessa nähnyt hy-
15183: väksi sallia Senaatin vastedes sopivassa tilaisuudessa tehdä
15184: alamaisen alistuksen tarpeellisen määrärahan myöntämisestä
15185: puheenalaisen parantolan rakentamiseen ja muihin siitä ai-
15186: heutuviin menoihin. Senaatin käskystä on sittemmin myös
15187: laadittu piirustukset ja kustannusarvio 100 potilaalle tar-
15188: koitetun kansanparantolan rakentamista varten mainitulle
15189: alueelle.
15190:     Kun tämä laitos edelleen on kipeän tarpeen vaatima ja
15191: valtion rahallinen tila sallii ryhtyä sen rakentamiseen, on
15192: Valiokunta sitä varten tähän merkinnyt 600,000 markkaa
15193: eli saman määrän kuin Eduskunta viime vuonna.
15194:     Määrämhan Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia
15195: varten Hallitus on armollisessa esityksessä ilmoittanut aiko-
15196: vansa suorittaa valtiorahaston pääomasäästöstä. Valiokun-
15197: nan mielestä muutkin edellä mainitut sairaanhoitolaitosten
15198: aikaansaamista tarkoittavat määrärahat ovat sitä laatua,
15199: että ne olisivat näistä säästövaroista otettavat. Tämän joh-
15200: dosta Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
15201: vastauksessaan tähän armolliseen esitykseen alamaisesti
15202: anOISl:
15203:                 että valtiorahaston pääomasäästöstä myönnet-
15204:             täisiin käytettäväksi vuonna 1915 Oulun lääniin
15205:             perustettavan mielisairaiden keskuslaitoksen ra-
15206:                     Budjetin järjestely.                 55
15207: 
15208:             kentamiseen 1,200,000 markkaa, kunnall.isten
15209:             mielisairaalain avustamiseen 800,000 markkaa
15210:             ja Kuortaneen pitäjään rakennettavaa keuhko-
15211:             tautisten kansanparantolaa varten 600,000 mark-
15212:             kaa.
15213: 
15214:     Tälle kohdalle on laskelmaan otettu myös Eduskun-
15215: nan hyväksymän anomuksen mukaan 300,000 markan suu-
15216: ruinen määräraha käytettäväksi ensi vuonna osittain avus-
15217: tuksina työväestön keskuudessa :perustetuille työttö.myys-
15218: kassoille osittain apumhoina kunnille, jotka pysyväisen
15219: työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa olevan
15220: kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista varten
15221: sellaisia anovat.
15222:     Jos, kuten on todennäköistä, vuonna 1915 Suomes·sa tulee
15223: toimeenpantavaksi yleinen väenlasku, tarvitaan siihen sekä
15224: sen tulosten tilastolliseen käyttelyyn melkoinen rahasumma
15225: muutaman vuoden kuluessa. Tätä tarkoitusta varten Valio-
15226: kunta on vuodeksi 1915 laskelmaansa ottanut 100,000 mark-
15227: kaa. Tämä on tapahtunut sillä edellytyksellä, että Suomen
15228: viranomaiset toimittavat tämän väenlaskun ja että siinä han-
15229: kittu ensiaineisto käytellään Suomessa.
15230:     Talon rakentamiseksi Helsinkiin keskusvirastojen tar-
15231: peeksi on armollisen esityks·en laskelmaan otettu 17 5,000
15232: markkaa sekä vuodeksi 1914 että vuodeksi 1915. Valio-
15233: kunta on saanut tietää, että ky.symys tämän rakennusyrityk-
15234: sen toteuttamisesta vielä on kokona•an valmistamaton. Näin
15235: ollen Valiokunnalla ei ole ollut aihetta ottaa puheenaolevaa
15236: ra'hamäärää laskelmaan.
15237:     Tämän ryhmän ylimääräisten menojen loppusumma on
15238: täten 4,000,000 markkaa.
15239: 
15240:    Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15241: Kesäkuun 14 :päivänä 1910 on Senaatti valtuutettu käyt-
15242: tämään viiden vuoden aikana vuosittain 350,000 markkaa
15243: metsämaiden ostamise1en valtiolle. Tälmän nojalla on vuonna
15244: 1911 käytetty 100,000 markkaa, vuonna 1912 on käytetty
15245: 56           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15246: 
15247: 200,000 markkaa ja vuonna 1913 niinikään 200,000 mark-
15248: kaa. Vuodeksi 1914 on rahasääntöehdotukseen otettu tätä
15249: tarkoitusta varten samoin 200,000 markkaa, mikä raha-
15250: määrä myös vuodeksi 1915 on merkitty armollisen esityksen
15251: laskelmaan. Viitenä vuonna 1911--1915 tulisi siis tähän
15252: tarkoitukseen käytetyksi kaikkiaan 900,000 markkaa, eli
15253: melkoista vähemmän kuin mainittu armollinen määräys
15254: edellytti. Kun puheena oleva tarkoitus, metsämaiden osta-
15255: minen valtiolle, on katsottava sangen hyödylliseksi, on
15256: Valiokunta vuodeksi 1915 merkinnyt sitä varten 350,000
15257: markkaa, mikä summa on tämän menoryhmän kokonais-
15258: määrä.
15259: 
15260:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
15261: haarat. Kansallismuseon uuden rakennuksen sisustamista
15262: varten ei armollisen esityksen laskelmaan ole myöskään vuo-
15263: dek-si 1915 otettu kuin 35,000 markkaa. Valiokunta on mer-
15264: kinnyt lasitelmaansa tämän summan, mutta ei voi olla uudis-
15265: tamatta, mitä Eduskunta viime vuonna on lausunut sen me-
15266: nettelyn epätarkoituksenmukaisuudesta, joka ilmenee Halli-
15267: tuksen suhtautumisessa tähän tehtävään, kun välttämättö-
15268: mien töiden suorittamista pitkitetään monen vuoden kuluessa,
15269: joiden aikana 'kallisarvoinen valtio-omaisuus sen vuoksi ei voi
15270: tuottaa tarkoi,tettua hyötyä. - Muiden armo'llisessa esityk-
15271: sessä tähän otettujen määrärahain johdosta Valiokunta ei ole
15272: havainnut syytä muistutukseen. Ne otetaan laskelmaan
15273: esityksen mukaisesti, ja on tämän ryhmän ylimääräis-
15274: ten menojen kokonaissumma siten 860,000 markkaa.
15275: 
15276:    Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon
15277: haarat. Kuluvan huhtikuun 20 päivänä Eduskunta on päät-
15278: tänyt alamaisesti anoa Joutsenon, Jääsken, Nuijamaan ja
15279: Lappeen pitäjäin rajamailla olevan Konnunsuon kuivatta-
15280: mista valtion toimesta sekä että ,ensi vuoden menoarvioon
15281: varattaisiin tarkoitusta varten 65,000 markkaa. Sen joh-
15282: dosta on Valiokunta tähän ottanut mainitun rahamäärän.
15283: Kun muita Maanviljelystoimituskunnan hallinnonhaaroihin
15284:                      Budjetin järjestely.                     57
15285: 
15286: kohdistuvia ylimääräisiä menoja ei ole, on tämän ryhmän
15287: näiden menojen kokonaismäärä 65,000 markkaa.
15288: 
15289:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
15290: rat. Tähän otetaan, armollisen esityksen mukaisesti, aal-
15291: lonmurtajan rakentamista varten Sortanlahden satamaan
15292: 132,000 markkaa, erinäisten kaupunkien satamarakennus-
15293: ten avustamiseksi 150,000 markkaa ja maantien tekemistä
15294: varten Kyrön kylästä Inarin pitäjan kirkonkylään 150,000
15295: markkaa. - Koska keskeneräinen Lapuanjoen perkaustyö
15296: saatujen tietojen mukaan 1914 vuoden alusta välttämättö-
15297: mästi oli m'äärärahan tarpeessa, jotta työsuunnitelma voi-
15298: taisiin taloudellisesti edullisella tavalla toteuttaa, otti Edus-
15299: kunta viime vuoden valtiopäivillä tätä työtä varten laskel-
15300: maansa 500,000 mal'lkkaa. Tätä määrärahaa ei ole otettu
15301: 1914 vuoden rahasääntöön, ja on Valiokunnan saamien tie-
15302: tojen mukaan työtä voitu jatkaa ainoastaan varoilla, jotka
15303: on otettu vaJkinaisessa menosäännössä •olevasta nykyään
15304:  400,000 :markan suuruisesta määrärahasta tie- ja vesiraken-
15305:  nustöihin. Kun puheenaolevan suurehkon työn teettäminen
15306:  tällä määrärahalle hidastuttaa työn edistymistä ja vähentää
15307:  mahdollisuutta suorittaa muita töitä, joihin määräraha tar-
15308:  vitaan, on V aliakunta Lapuanjoen perkaamiseen ottanut
15309: tähän erityisen 500,000 markan määrärahan. - Kaikkiaan
15310:  tämän ryhmän menot tekevät 932,000 markkaa.
15311: 
15312:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
15313: linnonhaarat. Armollisen esityksen laskelmassa tähän mer-
15314: kityistä määrärahoista Valiokunnan mielestä muut eivät
15315: anna aihetta muistutukseen kuin se, joka on otettu luotsi-
15316: asuntorakennuksen teeitämistä varten Kemiin. Kun luotsi-
15317: laitos tätä nykyä on Keisarikunnan hallituksen alainen, ei
15318: V aliakunnan käsityben mukaan ole mahdollista käyttää
15319: Suomen valtiovaroja mihinkään sen ylläpitäJmisen yhtey-
15320: dessä olevaan tarkoitukseen, ja ·on V aliakunta sen vuoksi
15321: poistanut menojen joukosta tämän 100,000 markan suurui-
15322: 58            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15323: 
15324: sen määrärahan. Tällä tavQin tulee tämän ryhmän ylimää-
15325: räisten menojen loppusummaksi 625,000 markkaa.
15326:     Täten lueteltujen ylimääräisten menojen summa on
15327: 7,007,000 markkaa.
15328: 
15329: 
15330: 
15331:     Käsitellessään armollista esitystä kulkulaitosrahastosta
15332: Valiokunta on havainnut, -että tämä rahasto kipeästi kaipaa
15333: suurehkoa lisäystä varoihinsa. Tämän johdQsta Valiokunta
15334: on ottanut 1915 vuoden budjettiin 10,000,000 markan suu-
15335: ruisen ylimääräisen siirron kulkulaitosrahastoon.
15336:     Tämän huhtikuun 18 päivänä Eduskunta on päättänyt
15337: anoa, että maa}aiskuntien tilattoman väestön lainakassoilla
15338: Tilattoman väestön lainarahaston kautta jaettavaksi varat-
15339: taisiin vuodeksi 1915 yhteensä 1,000,000 markkaa. Tämän
15340: anomuksen tyydyttämiseksi Valiokunta on ottanut 1915
15341: vuoden budjettiin 1,000,000 markan ylimääräisen siirron
15342: Tilattoman väestön lainarahastoon.
15343: 
15344:    Tulos edellä ·esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta
15345: on sns seuraava.:
15346: Vakinaisia menoja ja siirtoja . . . . . . Smk.   98,750,200:-
15347: Ylimääräisiä menoja ja siirtoja . . . . ,        18,007,000: -
15348:                        ------------------------------
15349:                             Yhteensä Smk. 116,757,200:-
15350: 
15351:    Tähän eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eivätkä palovii-
15352: navaroihin kuuluvat menot.
15353: 
15354: 
15355: 
15356: 
15357:     Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
15358: kaisesti tarkastaessaan, missä määrin valtion vakinaiset varat
15359: riittävät näiden menojen suorittamiseen, Valiokunta on ha-
15360: vainnut seuraavaa:
15361:                     Budjetin järjestely.                     59
15362: 
15363: 
15364:             Vakinaiset valtion tulot.
15365:    (V aitiorahasto, sotilasrahasto ja sotilashuonerahasto)
15366: 
15367:     Armollisen esityksen mukaan valtiorahaston tulot vuonna
15368: 1915, joihin on luettu myös kaikki sotilas- ja sotil!l!shuone-
15369: rahastoihin menevät tulot, eivät riittäisi edes rahastoon esi-
15370: tyksessä pantuihin menoihin, vaikka niihin eivät sisälly
15371: kaikki edellisessä lukuun otetut, vaan tarvittaisiin rahaston
15372: }Jääomasäästöstä 1,000,000 markan lisäys, joka esityksen las-
15373: kelmassa on otettu tulojen joukkoon, koska ylimääräisiin
15374: menoihin 6 päivänä maaliskuuta 1913 annetun armollisen
15375: määräyksen johdosta on pantu yhtä suuri määräraha sairaa-
15376: larakennuksiin, ja, niinkuin armollisessa esityksessä ilmoite-
15377: taan, on näyttänyt oikeimmalta, että valtiorahaston vuotuis-
15378: ten budjettien tulopuolelle merkitään rahaston pääomasääJS-
15379: töstä lisä, joka suuruudeltaan vastaa niitä määrärahoja,
15380: jotka mainitun armollisen käskyn perusteella pannaan yli-
15381: määräisten menojen joukkoon.
15382:     Tarkastettuaan esityksen laskelmassa noudatettua tulojen
15383: arvioimista, Valiokunta on tullut ,siihen varmaan mielipi-
15384: teeseen, että valtiorahaston tulot siinä jälleen on arvioitu
15385: tuntuvasti pienemmiksi kuin mitä päteväin perusteiden no-
15386: jalla on täysi syy ed·ellyttää. Pitkällisen kokemuksen voi-
15387: daan sanoa näyttävän, että Eduskunnan valtiovarainvalio-
15388: kuntakaan tuskin voipi välttää valtiorahaston tulojen ar-
15389: vioimista liian alhaisiksi. Näin ollen Valiokunta on pyrki-
15390: nyt 1seuraavassa mahdollisimman tarkasti saamaan selville,
15391: mihin määriin }Juheenaol,evain eri tulojen voidaan odottaa
15392: ensi vuonna todennäköisesti nousevan, eikä ole karttanut
15393: tuntuvienkaan korotusten tekemistä armollisen esityksen
15394: laskelmaan, milloin pätevää syytä korotukseen on näyt-
15395: tänyt olevan. Silti V aliakunta ei luule unhoittaneensa
15396: mitä tarpeellinen varovaisuus tulevaisuuden arvioimisessa
15397: vaatii. Missä muuta ei ole alempana sanottu, on Valio-
15398: kunta laskelmaan merkinnyt tulot armollisen esityksen mu-
15399: kaisesti.
15400: 60            1914. -   V. M. -   Esitys N :o 6.
15401: 
15402:   1 osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
15403: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot,
15404: jotka vuonna 1912 tuottivat lähes 1,817,000 markkaa, Valio-
15405: kunta on edellisten vuosien antaman tulohen nojalla, josta
15406: V aliakunta viittaa Eduskunnalle annetuissa kertomuksissa
15407: valtiovarain tilasta oleviin numeroihin, arvioinut 1,850,000
15408: markkaan. Valtiorahaston osalle tästä on merkitty 1,300,000
15409: ja sotilasrahaston osalle 550,000 markkaa. - Tulnja kruu-
15410: nunmetsistä. Näiden tulojen arvioimiseen nähden Valio-
15411: kunta viittaa siihen, mitä armollisen esityksen laskelmaan
15412: liitetyissä selityksissä on esitetty. Tuloista on valtiorahas-
15413: toon pantu 16,350,000 ja sotilasraha.stoon 500,000 markkaa.
15414: - Korkoja. Korkotuloja on Valiokunnan tekemäin lasku-
15415: jen mukaan valtiorahastoon ensi vuonna odotettavana aina-
15416: kin 1,350,000 ma:rkkaa, sotilasrahastoon 10,000 ja ·sotilas-
15417: huonerahastoon 340,000 markkaa. Tämän mukaan on kor-
15418: kotuloja laskelrnaan otettu 1, 700,000 markkaa. - Osaston
15419: tulojen loppusumma on 21,735,000 markkaa.
15420: 
15421:     2 osasto: Välittömiä veroja. - Maaveroja. Verohin-
15422: nan noustessa ovat maaverojen tuottamat tulot olleet lisään-
15423: tymässä, tehden 3,625,000 markkaa vuonna 1912. Valio-
15424: kunta on katsonut oikeaksi vuodeksi 1915 arvioida ne
15425: 3,700,000 markkaan, josta valtiorahastoon on merkitty
15426: 2,100,000 ja sotilasrahastoon 1,600,000 markkaa. - Kun
15427: muut tämän osaston tulot arvioidaan esityksen mukaisesti,
15428: on osaston loppusumma 6,660,000 markkaa.
15429: 
15430:     3 osasto: Välillisiä veroja. Täihän sisältyvät tullitulot,
15431: jotka ovat Suomen valtion rahallisesti tiiltkeimmät verotulot.
15432: Niiden oikeasta arvioimisesta etupäässä riippuu, missä mää-
15433: rin tulojen arvio tulee todellisuutta vastaava. Kuten seu-
15434: raavasta yhdistelmästä näkyy, on Hallitus, mutta myös
15435: Eduskunta, vaikka onkin säännöllisesti korottanut armollisen
15436: esityksen arviota, laskenut tuHitulojen määrän kaikilta tau-
15437: lukossa esiintyviltä vuosilta liian alhaiseksi.
15438:                                Budjetin järjestely.                                61
15439: 
15440:            Tullitulot (3 Os. I, 1-5; tasaisin tuhansin markoin)
15441: 
15442:                                          ~wroj'~Iroii~wHI~Iro3
15443:                                                                 1        1
15444: 
15445: 
15446:                                                                          1     '
15447:     Arm. esityksen mukaan 46,500,000 48,160,000 50,520,000 52,500,000
15448:     Eduskunnan arvion mu-
15449:       kaan . . . . . . . • • . . . . . 48,500,000 50,000,000 52,000,000 54,000,000
15450:     Todellinen tulos . . . . . . 50,770,000 53,050,000 57,096,000 58,324,0001
15451: 
15452:      Kuten armollisen esityksen laskelma selityksineen tar-
15453:   kemmin osottaa, arvioipi Hallitus tullitulojen vuonna 1915
15454:   tuottavan kaikkiaan 58,950,000 markkaa eli ainoastaan vä-
15455:   hän yli 600,000 markkaa enemmän kuin mitä niistä kertyi
15456:   jo viimeksi kuluneena vuonna. Valiokunta katsoo toden-
15457: . näköiseksi, että näin alhainen arvio jäisi paljon alapuolelle
15458:   todellisuutta. Edellisten vuosien kokemuksen perusteella
15459:   Valiokunta puolestaan on arvioinut eri tullimaksuista
15460:   vuonna 1915 odotettavan tulon seuraavasti:
15461: 
15462:  Tuontitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   61,000,000: -
15463:  Vientitulli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1,650,000: -
15464:  Sahausmaksu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          550,000: -
15465:  Toimitusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             650,000: -
15466:  Sekalaisia vähempiä tuloja . . . . . . . . . . . . . .                  10,000:-
15467:                                           --------------------------
15468:                                                  Summa 63,860,000: -
15469: 
15470:      'l1ämän mukaisesti tnllitulot on laskelmaan otettu
15471:  63,860,000 markaksi.
15472:      Aksiseja. Ryhmään on kuulunut tässä yhteydessä ai-
15473:  noastaan kesäkuun 22 päivänä 1859 annettussa armollisessa
15474:  julistuksessa säädetty leimamaksu pelikorteista. .Tämä
15475:  maksu on tuottanut vajaata 30,000 markkaa ·vuodessa. Ar-
15476:  mollisen esityksen laskelmassa on t'älle kohdalle kuitenkin
15477:  ensi vuodeksi merkitty 100,000 markkaa. Lisäyksen on kat-
15478:  sottava johtuvan siitä, että, sen mukaan kuin Eduskunnalle
15479:  näillä valtiopäivillä annetussa armollisessa esityksessä lei-
15480: 62           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15481: 
15482: masuostunnasta vuonna 1915 on ilmoitettu, Hallituksessa jo
15483: armollista esitystä valmistettaessa oli nostettu kysymys pu-
15484: heenaolevan leimamaksun korottamisesta, josta sittemmin,
15485: 10 päivänä tämän vuoden maaliskuuta, on annettu armolli-
15486: nen asetus.
15487:    · Viitaten siihen, mitä V aliakunta tästä asiasta on esit-
15488: tänyt 1Ilietinnössään leimasuostuntaa koskevasta armollisesta
15489: esityksestä, Valiokunta ilmoittaa, että tämä asetus, mikäli
15490: siinä säädetään leimamaksun suorittamisesta Suomessa val-
15491: mistetuista pelikorteista, on lainvastainen eikä sen nojalla
15492: siis voida Suomessa valmistetuista pelikorteista kantaa
15493: leimamaksua. Tulojen laskelmasta on Valiokunta näin ol-
15494: len poistanut kysymyksessä olevan erän. - Osaston tulojen
15495: loppusumma on edelli'Sen mukaan 63,860,000 markkaa.
15496: 
15497:     4 osasto: Sekaluontoisia veroja. - Sentonalin tulo
15498: kuuluu sotilasrahastoon. Tämän raha,ston osuus virkaylen-·
15499: nys- ja toimitu,smaksuista arvioidaan 70,000 markaksi. -
15500: Maksuja yleisistä huveista. Näistä maksuista kertyvän tu-
15501: lon, joka viime vuosilta osottaa melkoista nousua, Valio-
15502: kunta on arvioinut 230,000 markaksi. Nämä maksut tuot-
15503: tavat palj·on hankaluutta huvitilaisuuksien toimeenpanijoille,
15504: ovatpa usein myös aiheena rettelöihin heidän ja järjestys-
15505: vallan välillä. Toiselta puolen niiden rahallinen merkitys
15506: valtiolle on vähäinen. Näin ollen nämä maksut olisivat V a-
15507: liokunnan mielestä poistettavat. -- Osaston tulojen loppu-
15508: summa on edellisen mukaan 1,215,000 markkaa eli 10,000
15509: markkaa suurempi kuin esityksen laskelmassa.
15510:     5 osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi-
15511: sestä. - Majakkamaksuja. Koska lailliset edellytykset näi-
15512:  den maksujen kantamiseen, niinkuin Eduskunta jo aikai-
15513:  semmilla valtiopäivillä on huomauttanut, ovat poistuneet
15514: luotsilaitoksessa toimeenpantujen lainvastaisten muutosten
15515:  johdosta, on Valiokunta sen mukaisesti kuin Eduskunta on
15516:  tehnyt kaksilla edellisillä va:ltiopäivillä poistanut tämän
15517:  tuloerän budjetista. - Sairasmaksuja yleisissä sairaaloissa .
15518: .Edellisten vuosien tiEnpäätösten perusteella V aliakunta on
15519:                    Budjetin järjestely.                   63
15520: 
15521: korottanut tätä tuloerää 140,000 markalla eli 1,150,000
15522: markkaan. -- Osaston tulojen kokonaissumma on siten
15523: 10,793,000 markkaa.
15524: 
15525:     6 osasto: Sekalaisia tuloja. - Kruununsakkorahoja
15526: voidaan edellisten vuosien kokemuksen perusteella odottaa
15527: vuonna 1915 kertyvän 435,000 markkaa eli 10,000 markkaa
15528: enemmän kuin esityksen laskelmassa on edellytetty.-- Kor-
15529: vausta kruunttn ennakolta maksamista kustannuksista. I'ätä-
15530: kin tuloryhmää Valiokunta on edellisten vuosien tilinpää-
15531: tösten nojalla katsonut oikeaksi jonkun verran korottaa,
15532: jonka vuoksi se on merkitty 950,000 markaksi. -Muita se-
15533: kalaisia ja satunnaisia tnloja. Nämä tulot on samalla perus-
15534: teella otettu 290,000 markaksi. Siitä tulee valtiorahaston
15535: osalle 284,900 markkaa, sotilasrahaston 5,000 markkaa ja
15536: sotilashuonerahaston 100 markka. - Osaston kaikki tulot
15537: tekevät edellisen mukaan 4,584,000 markkaa.
15538: 
15539: 
15540: 
15541:     Tässä esitetyt valtiotulot vuonna 1915 olisivat
15542: 108,84-7,000 markkaa.
15543:     Ylimääräisiä tuloja otetaan armollisen esityksen la::.-
15544: kelman mukaan huomioon 20,000 markkaa, tulona hinas-
15545: tettujen lahjoitusmaiden lunastushinnasta suoritettavasta
15546: ylimääräisestä osamaksusta.
15547:     Tähän tulevat lisäksi siirrot valtiorahastoon lainaus- ja
15548: kulkulaitosrahastoista. Jälkimäinen siirto, joka on korko-
15549: hyvitystä valtiorahastosta kulkulaitosrahastolle annetusta
15550: lainasta, tekee 105,000 markkaa. Lainausrahaston korko-
15551: tuloista on, armollisen julistuksen mukaan 11 päivältä heinä-
15552: kuuta 1887, paitsi sanotussa julistuksessa mainittua 76,000
15553: markan rahamäärää, vuosittain siirrettävä valtiorahastoon
15554: summa, joka kunkin vuoden vuosirahasääntöä järjestettäessä
15555: määrätään. Armollisen esityksen laskelman mukaan olisi
15556: tämä summa vuodeksi 1915 määrättävä 588,000 markaksi.
15557: Kun valtiorahaston tulot eivät ole tällaisen va;hvistuksen
15558: 64           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15559: 
15560: tarpeessa ja lainausrahasto kipeästi kaipaa enemmän varoja
15561: kuin siinä nykyään on käytettävänä, Valiokunta katsoo,
15562: että puheenaoleva siirto olisi supistettava, ja on sen vuoksi
15563: vähentänyt sen 500,000 markalla.
15564:     Siirtojen kokonaissumma on täten 193,000 markkaa.
15565: 
15566:     Kaikki vakinaiset valtiotulot vuonna 1915 olisivat edel-
15567: lisen mukana yhteensä 109,060,000 markkaa.
15568:     Siitä tulee valtiorahaston osalle 105,804,900 markkaa,
15569: sotilasrahaston osalle 2,915,000 markkaa ja sotilashuonera-
15570: haston osalle 340,100 markkaa.
15571:     Näistä varoista ovat kaikki valtiorahaston tulot pe-
15572: rustuslain mukaan käytettävissä valtiomenojen suoritta-
15573: miseen. Näihin tuloihin tulee lisäksi edellämainittu
15574: 1,000,000 markan määrä valtiorahaston pääomasäästöstä.
15575: Siinä tapauksessa, että Eduskunta päättää tehdä edellä si-
15576: vulla 51 ehdotetun anomuksen ja Keisarillinen Majesteetti
15577: suvaitsee siihen suostua, lisääntyy valtiorahaston käytettä-
15578: vissä olevain varain määrä edelleen 2,600,000 markalla ja
15579: tekee kaikkiaan 109,404,900 markkaa. Sotilasrahaston
15580: tulot ovat käytettävät niihin erityisiin tarkoituksiin, joita
15581: varten tämä rahasto on perustettu, joten rahaston tu-
15582: loista on tässä yhteydessä huomioon otettava ainoastaan
15583: se määrä, johon rahastosta suoritettavat menot laskel-
15584: man mukaan nousevat. Nämä menot ovat kaikkiaan 395,500
15585: markkaa, siihen luettuna 152,000 markan suuruinen vas-
15586: tike sotilasrahaston osuudesta sotilasvirkatalojen hoito-
15587: kustannuksiin, joka määrä on kysymyksessä o:levassa järjes-
15588: telyssä huomioon otettava. Rahaston tulojen ylijäämä,
15589: 2,519,500 markkaa, on rahastossa säilytettävä.
15590:     Sotilashuonerahaston menot tekevät 560,100 markkaa.
15591: Kaikki rahaston tulot tulevat käytetyiksi menojen suoritta-
15592: miseen ja sen lisäksi on ra:haston pääomasta otettava 220,000
15593: markkaa.
15594:     Tämän mukaan olisi yllä arvioitujen vuonna 1915 kysy-
15595: mykseen tulevien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettä-
15596: vinä seuraavat varat:
15597:                     Budjetin järjestely.                   65
15598: 
15599: Valtiorahaston tulot ............. . Smk. 105,804,900:-
15600: Lisäys valtiorahaston pääomasääs-
15601:    töstä ....................... . ,        3,600,000:-
15602: Sotilasrahaston tuloja ........... .         395,500:-
15603: Sotilashuonerahaston tulot ....... .
15604:                                       "      340,100:-
15605: Sotilashuonerahaston pääomasta ... .
15606:                                       "      220,000:-
15607:                            --------------------------
15608:                                       "
15609:                             Yhteensä Smk. 110,360,500: -
15610: 
15611:     Kaikkien 1915 vuoden menojen on, kuten edellä on mai-
15612: nittu, laskettu tekevän 116,757,200 markkaa. Tästä mää-
15613: rästä on kuitenkin vähennettävä laskelmaan otetut leimasuos-
15614: tunnan kannanto- ja tarkastuskustannukset, 180,000 mark-
15615: kaa, sekä menot mallasjuomain valmistuksen silmälläpidosta,
15616: 80,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oi'kaisurahoja eli yh-
15617: teensä 260,200 markkaa, koska nämä menot, mainittujen
15618: suostuntaverojen kantamisesta aiheutuneina, ovat niiden
15619: tuottamalla tulolla korvattavat. Budjetin järjestelyssä vuo-
15620: deksi 1915 kysymykseen tulevat menot ovat siten
15621: 116,497,000 markkaa. Kun näiden menojen suorittamiseen
15622: käytettävissä olevien varojen summa on 110,360,500 mark-
15623: kaa, havaitaan, että vakinaiset valtion varat eivät riitä
15624: valtion yleiseen budj-ettiin otettavien menojen suorittami-
15625: seen vuonna 1915, vaan että syntyy lisävarojen tarve, joka,
15626: siinä tapauksessa, että valtiorahaston käytettävissä oleviin
15627: varoihin ·edellisen mukaan luetaan 3,600,000 markkaa ra-
15628: haston pääomasää:stöstä, on suuruudeltaan 6,136,500 mark-
15629: kaa.
15630:     Harkitessaan kysymystä tämän lisätarpeen täyttämi-
15631: sestä Valiokunta on ensiksi ottanut huomioon suostunta-
15632: rahaston odotettavan säästön 1914 vuoden päättyessä.
15633:     Valtion tilinpäätöksen mukaan vuodelta 1912 suostunta-
15634: rahaston säästö sanotun vuoden lopussa, jonka Eduskunta
15635: oli arvioinut 3,823,000 markaksi, oli 3, 757,896 markkaa
15636: 38 penniä. Kuten valtiovarainvaliokunta viime vuoden
15637: valtiopäivillä saamiensa ennakkotietojen nojalla saattoi
15638: ilmoittaa, osattavat valtion tilit vuodelta 1912, että .ios
15639:                                                        5
15640: 66            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15641: 
15642: suostuntarahaston varoja sanottuna vuonna olisi käytetty
15643: Eduskunnan päätösten mukaisesti, rahaston säästö vuoden
15644: päättyessä olisi ollut suurempi.
15645:     Suostuntarahaston pääomasäästö 1912 vuoden alkaessa
15646: oli 2,796,224 markkaa 85 penniä. Vuoden kuluessa rahas-
15647: tolla oli tuloja kaikkiaan 7,085,64 7 markkaa 45 penniä,
15648: joten sen varat vuonna 1912 yhteensä tekivät 9,881,872
15649: markkaa 30 penniä. Näistä varoista Eduskunta oli, mää-
15650: rätyillä edellytyksillä, myöntänyt Hallituksen käytettä-
15651: väksi korkeintaan 5,814,542 markkaa 80 penniä. Tämän
15652: rahamäärän rajoissa pysyi vielä se budjetti, joka armollisellu
15653: asetuksella 26 päivältä helmikuuta 1912 annettiin suostunta-
15654: rahastolle mainituksi vuodeksi. Tämän asetuksen mukaan,
15655: joka muissa suhteissa kokonaan syrjäytti Eduskunnan pää-
15656: töksen, oli suostuntarahastosta vuonna 1912 suoritettava:
15657: 
15658: leima- ja pelikorttisuostuntain kanto- ja
15659:     valvontakustannuksiin ........... Smk. 170,000:-
15660: mallasjuomasuostunnan s :n ......... .       80,000:-
15661: valtiopäiväkustannuksia ............ . "    702,000: ·-
15662: Antellin kokoelmain hoitoon ....... .
15663:                                           "  15,000:-
15664: sekalaisia menoja ................. .     "     200:-
15665: määrärahoja kansakoululaitosta varten " 4,84 7,342: 80
15666:                              --------------------------
15667:                                           "
15668:                                 Yhteensä Smk. 5,814,542: 80
15669: 
15670: 
15671:    Todellisuudessa     käytettiin   suostuntarahaston     varoJa
15672: vuonna 1912:
15673: 
15674: leima- ja pelikorttisuostuntain kanto- ja
15675:     valvontakustannuksiin . . . . . . . . . . . Smk. 185,703: 06
15676: mallasjuomasuostunnan s :n ......... . ,,              79,661:-
15677: valtiopäiväkustannuksiin ........... .                681,361: 54
15678: Antellin kokoelmain hoitoon ....... . "                15,000:-
15679:                                                  "
15680: määrärahoja kansakoululaitosta varten               5,162,250: 32
15681:                              --------------------------
15682:                                           "
15683:                                 Yhteensä Smk. 6,123,97 5: 92
15684:                     Budjetin järjestely.                  67
15685: 
15686:     Vuonna 1912 suostuntarahaston varoja siten käytettiin
15687: 309,433 markkaa 12 penniä enemmän kuin Eduskunta oli
15688: korkeintaan myöntänyt.
15689:     Eduskunta esitti jo viime vuoden valtiopäivillä vastauk-
15690: sessaan armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin
15691: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sen
15692: vaatimuksen, että tämä Eduskunnan myöntämien määrä-
15693: rahain ylittäminen, jommoista ennen ei ole tapahtunut, on
15694: valtion tileissä korjattava. Alamaisessa lausunnossaan
15695: Eduskunnan mainitusta vastauksesta Senaatti on lausu-
15696: nut, ettei tämä voi tapahtua, esittäen syyksi, että elokuun
15697: 17 p'äivänä 1913 annetulla armollisella asetuksella kaikki
15698: siirrot ja •ennakkomaksut valtiorahastosta suostunnanluontoi-
15699: siin varoihin on kielletty. Tämän mietinnön alussa on oso-
15700: tettu, että mainittu asetus on perustuslainvastainen. Se ei
15701: siis voi olla esteenä puheenaolevan korjauksen toimeenpane-
15702: miselle. Sitä paitsi •sanottu asetus ei voi koskea sellaista
15703: suoritusta valtiorahastosta suostuntarahastoon, joka tässä
15704: on kysymyksessä, koska tämä Eduskunnan vaatimus ei
15705: tarkoita apulisän siirtämistä suostuntarahastoon varoista,
15706: jotka laillisesti kuuluvat valtiorahastolle, vaan suos-
15707: tuntarahastolle kuuluvan rahamäärän palauttamista tähän
15708: rahastoon, josta se väärin on väihennetty. Keisarillisen
15709: Majesteetin tarkoitusten mukaista ei saata olla, että Se-
15710: naatti tulkits·ee Hänen Majesteettinsa määräyksiä sillä
15711:  tavalla, kuin tässä on tapahtunut.
15712:      Edellä esitettyyn nähden Valiokunta katsoo asiakseen
15713:  ehdottaa, että Eduskunta, uudistaen viime vuoden valtio-
15714:  päivillä esittämänsä vaatimuksen, vastauksessaan tähän
15715: armolliseen esitykseen lausuu odottavansa:
15716:                 että se 309,4-33 markan 12 pennin raha-
15717:             miiärä, joka vuonna 1912 on käytetty suostunta-
15718:             varoja yli Eduskunnan myöntämän korkeimman
15719:             määrän, suostuntarahastolle korvataan.
15720: 
15721:    Tämän perusteella V aliakunta on katsonut oikeaksi ottaa
15722: puheenaolevan rahamäärän huomioon arvioidessaan suos-
15723: tuntarahastossa vuonna 1915 käytettävinä olevat varat.
15724: 68            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15725: 
15726:     Valtion tilit vuodelta 1913 eivät vielä ole päätetyt.
15727: Valiokunta on kuitenkin hankkinut saatavissa olevia ennak-
15728: kotietoja suostuiitarahaston tuloista ja menoista mainittuna
15729: vuonna sekä rahaston todennäköisestä tilasta sen päättyessä.
15730: Näiden tietojen mukaan tekivät suostuntara·haston tulot
15731: vuonna 1913 kaikkiaan 7,ll6,086 markkaa 54 penniä. Kun
15732: rahaston pääomasäästö vuoden alussa oli tilinpäätöksen mu-
15733: kaan 3, 757,896 markkaa 38 penniä, oli suostuntarahastossa
15734: vuonna 1913 varoja käytettävänä kaikkiaan 10,873,982
15735: markkaa 92 penniä. Rahaston menot vuonna 1913 olivat
15736: mainittujen ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 10,412,216
15737: markkaa 90 penniä, mikä summa on 926,983 markkaa 10
15738: penniä vähemmän kuin Eduskunnan korkeintaan myön-
15739: tämä 11,339,200 markan määrä. Suostuntarahaston pää-
15740: omasäästö 1913 vuoden päättyessä oli edellisen mukaan
15741: 461,766 markkaa 2 penniä.
15742:     Suostuntarahaston tulot vuonna 1914 Eduskunta on
15743: arvioinut kaikkiaan 7,630,000 markaksi sekä rahastosta sa-
15744: mana vuonna suoritettavat menot ja määrärahat yhteensä
15745: samaan summaan. Vuoden 1914 päättyessä tulee rahastossa
15746: siten olemaan edellisestä vuodesta jäänyt pääomasäästö,
15747: edellisen mukaan 461,766 markkaa 2 penniä, sekä mitä
15748: rahastoon 1914 vuoden kuluessa voipi kertyä korko- ynnä
15749: sekalaisia tuloja, joita ei kuitenkaan voida arvioida huomat-
15750: tavampaan määrään. Kun tähän lisätään edellä mainittu
15751: suostuntarahastolle vuodelta 1912 tuleva korvaus, 309,403
15752: markkaa 12 penniä, voidaan rahastossa 1915 vuoden alkaessa
15753: oleva säästö arvioida tasaluvuin 800,000 markaksi.
15754:     Tämän lisäksi Valiokunta suostuntatarpeen täyttämi-
15755: sessä on ottanut huomioon tulon leima- ja mallasjuoma-
15756: suostunnoista, joiden myöntämisestä vuodeksi 1915 Valio-
15757: kunta, sillä edellytyksellä, että ne havaitaan tarpeellisiksi,
15758: mietinnöissään N :o 3 ja 4 on tehnyt ehdotukset. Näissä
15759: mietinnöissä V aliakunta on arvioinut bruttotulon leima-
15760: suostunnasta 4,500,000 markaksi ja bruttotulon mallasjuoma-
15761: suostunnasta 3,035,000 markaksi. Kun näistä määristä vä-
15762: hennetään sanottujen suostunt,'\in kannanto- ja tarkastus-
15763:                     Budjetin järjestely.                      69
15764: 
15765: kustannukset, yhteensä 260,200 markkaa, jää niistä käytet-
15766: tävänä olevaksi tuloksi 7,27 4,800 markkaa. Jos tähän lisä-
15767: tään korko- ja sekalaisia tulo,ja arviolta 25,200 markkaa,
15768: tulee suostuntarahaston tulojen kokonaismääräksi vuonna
15769: 1915 7,300,000 markkaa. Yhdessä rahaston pääomasäästön
15770: kanssa puheenaolevan vuoden alkaessa tämä tekee vuonna
15771: 1915 käytettävissä olevia suostuntarahaston varoja kaik-
15772: kiaan 8,100,000 markkaa.
15773:     Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on
15774: 6,136,500 markkaa, johon lisäksi tulevat suostuntain kan-
15775: nosta aiheutuvat !kustannukset, 260,200 markkaa, havaitaan,
15776: että yllä luetellut suostuntaverot riittävät tämän tarpeen
15777: täyttämiseen, anta:en yhdessä rahaston pääoman kanssa li-
15778: säksi ylijäämään, arviolta 1,963,500 markkaa, joka on Edus-
15779: kunnan vastedes käytettävänä.
15780: 
15781: 
15782: 
15783: 
15784:    Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja
15785: menot olisivat edellisen mukaan vuonna 1915 seuraavat:
15786: 
15787: 
15788: 
15789:                        Valtiotulot.
15790:                 E n s i m ä i n e n o s a s t o.
15791: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
15792:                                                        Smk.
15793: Tuloja kruunun maatiloista (V altiorah.) ..         1,300,000: -
15794:   ,       ,       ,        (Sotilasrah.) ..           550,000:-
15795:   ,       ,    kalastuksista (Valtiorah.)              85,000:--
15796:           ,    metsistä (Valtiorah.) ... .         16,350,000:-
15797:           ,       ,     (Sotilasrah.) .. .            500,000:-
15798:   "       ,    kanavista (Valtiorah.) ..            1,200,000: -
15799:           ,    kaivostöistä (Valtiorah.) .             50,000:-
15800:    "
15801: 70           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15802: 
15803: Korkoja (Valtiorah.) .. ;--.............. .    1,350,000:-
15804:    ,    (Sotila;srah.) ................ .         10,000:-
15805:    ,    (Sotilashuonerah.) ........... .        340,000:-
15806:    ,    (Suostuntarah.) ............. .           25,000:-
15807:                        21,760,000:-
15808: 
15809: 
15810:                     T o i n e n o s a s t o.
15811:                      Välittömiä veroja.
15812: Maaveroja (Valtiorah.) ............... .       2,100,000: -
15813:     ,     (Sotilasrah.) .............. .       1,600,000: -
15814: Elinkeinoveroja (Valtiorah.) .......... .        570,000:-
15815: Henkiveroja (Valtiorah.) ............. .       2,390,000: -
15816:                        6,660,000:-
15817: 
15818:                    K o l m a s o s a s t o.
15819:                       Välillisiä veroja.
15820: Tullitulot (Valtiorah.) ....... ~ ....... .    63,860,000: -
15821: Aksiseja (Suostuntarah.) ............ .         3,035,000:-
15822:                        66,895,000: -
15823: 
15824:                     N e l j ä s o s a s t o.
15825:                    Sekaluontoisia veroja.
15826: Leimasuostunta (Suostuntarah.) ....... .        4,500,000: -
15827: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) ..... .         110,000:-
15828: Sentonalia (Sotilasrah.) ............... .        180,000: ---
15829: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio-
15830:    rah.) ........................... .           515,000:-
15831: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Sotilas-
15832:    rah.) ........................... .            70,000:--
15833: Maksuja yleisistä huveista (Valtiorah.) ..       230,000:-
15834: Kontrollileima- ja rekisteröimismaksuja
15835:    (Valtiorah.) ..................... .          110,000:-
15836:                         5,715,000:-
15837:                     Budjetin järjestely. .
15838: 
15839:                     V i i d e s o s a s t o.
15840:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
15841:                       (Val tiorahasto).
15842: Postimaksuja ....................... .      9,17 5,000: --
15843: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa ..  1,150,000: -
15844: Oppilasmaksuja koululait.oksissa ....... .    465,000:-
15845: Sekalaisia vähempiä maksuja ............. .      3,000:-
15846:                       10,793,000: -
15847: 
15848: 
15849:                    K u u d e s o s a s t o.
15850: 
15851:                      Sekalaisia tuloja.
15852: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.) ..... .          435,000:-
15853: Perinnöksiostomaksuja (V altiorah.)                7,000:-
15854: Lunastettujen maatilain kauppahinnanmak-
15855:    suja (Valtiorah.) ................. .         330,000:-
15856: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
15857:    kustannuksista (Valtiorah.) ....... .         950,000:-
15858: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.) ... .       220,000:-
15859: Keisarillisen Senaatin kirja•paino (Valtio-
15860:    rah.) ........................... .           806,000:-
15861: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion
15862:    laitoksissa (Valtiorah.) ........... .        910,000:-
15863: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) ..... .         636,000:-
15864: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
15865:    (Valtiorah.) ..................... .          284,900:-
15866: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
15867:    (Sotilasrah.) ..................... .           5,000:-
15868: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
15869:    (Sotilashuonerah.) ............... .              100:-
15870: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
15871:    (Suostuntarah.) .................. .              200:-
15872:                        4,584,200: -
15873: 72            1914.-- V. M.- Esitys N:o 6.
15874: 
15875:                   Ylimääräistä 'Daltiotuloa.
15876: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
15877:    hinnasta (Valtiorah.) ............. .              20,000:-
15878:                         20,000:-
15879:                   Summa: 116,427,200:-
15880: Siirtoja:
15881:    Lainausrahastosta valtiorahastoon ....        88,000:-
15882:    Kulkulaitosrahastosta valtiorahastoon ..     105,000:-
15883:    J..;isäystä valtiorahaston pääomasäästöstä 3,600,000: -
15884:                   Summa siirtoja: 3,793,000:-
15885:            Summa valtiotuloja: 120,220,200: -.
15886: 
15887: 
15888: 
15889: 
15890:                       Valtiomenot.
15891:                      Vakinaiset menot.
15892:              E n s i m ä i n e n P ä ä l u o k k a.
15893: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteet-
15894: tinsa välittömästi käytettäväksi asetetttt 1-'altio-omaisutts.
15895: Keisarillisen Majesteetin       käyttövarat
15896:    (Valtiorah.) .................... .                419,000:-
15897: Keisarillisen Maj•esteetin käyttövarat (Soti-
15898:    lasrah.) ......................... .               56,000:-
15899: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                 30,000:-
15900:                           505,000:-
15901: 
15902:                  T o i n e n P ä ä l u o k k a.
15903:                  V altiopäiväkustannuksia.
15904: Yleiset kustannukset ................. .              610,000:-
15905: Eduskuntahuoneistot ................. .                90,000:-
15906:                          700,000:-
15907:                           Budjetin järjestl'lY.                       73
15908: 
15909:                      K o l m a s P ä ä l u o k k a.
15910:                             H allituslaitokset.
15911: Kenraalikuvernöörinvirka ............ .                      292,000: ·-
15912: Keisarillinen Senaatti ............... .                    2,190,000:-
15913: Valtiosihteerinvirasto ................ .                    424,000:-
15914: Kenraalikuvernöörinkanslia ........... .                     409,000:-
15915:                         3,315,000: -
15916: 
15917: 
15918:                      Ne 1 j ä s Pää 1 u o k k a:
15919: 
15920:   Tuomioistuimet ja Oikeustoimitttskuntaan kohdistuvat
15921:                     hallinnonhaarat.
15922: Hovioikeudet ....................... .                      1,088,000: -
15923: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ..... .                     546,000:-
15924: Viipurin läänin maanjako-oikeus ....... .                      18,000:-
15925: Lainvalmistelukunta ................. .                        54,000:-
15926: V ankeinhoitohallitus ................. .                      52,000:-
15927: Kuritushuoneet ja työvankilat ....... .                     1,964,000: -
15928: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ....... .                    1,401,000: --
15929: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitokset                   525,000:--
15930: Muita vankeinhoidon menoja ......... .                        279,000:---
15931: Erinäisiä määrärahoja                                         196,000:--
15932:                         6,123,000:-
15933: 
15934: 
15935:                       V i i d e s P ä ä 1u o k k a.
15936: 
15937:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15938: Lääninhallitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1,515,000:-
15939: Kihlakuntain hallinto ............... .                     2,870,000: -
15940: Muita läänien hallinnon menoja ....... .                      131,000:--
15941: Kaupunk1en poliisilaitokset ........... .                   3,840,000: -
15942: Lääkintöhallitus .................... .                       162,000:-
15943: Lääkärinhoito maalla . . .............. .                     715,000:-
15944: 74           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
15945: 
15946: Helsingin yleinen sairaala ........... .         1,104,000: -
15947: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .      1,825,000: -
15948: Mielenvikaisten hoitolaitokset ......... .       1,205,000: --
15949: Lapsenpäästälaitokset ................ .           115,000:--
15950: Rokotus ........................... .              102,000:-
15951: Tarttuvien tautien ehkäiseminen                    297,000:-
15952: Muita lääkintölaitoksen menoja ....... .         1,029,000:-
15953: Yleisten rakennusten ylihallitus ....... .         135,000:-
15954: Lääninrakennuskonttorit ............. .             52,000:-
15955: Muita rakennusvirkakunnan menoja ... .              68,000:-
15956: Tilastollinen päätoimisto ............. .           67,000:--
15957: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet         118,000:-
15958: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
15959:     kastus .......................... .            63,000:-
15960: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
15961:     pitämiseksi . . .................... .        215,000:-
15962: Suomen passitoimisto Pietarissa ....... .         130,000:-
15963: Erinäisiä määrärahoja ............... .           371,000:-
15964:                        16,129,000: -
15965: 
15966: 
15967:                 K u u d e s P ä ä 1 u o k k a.
15968: 
15969: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15970: V aitiokonttori . . .................... .        143,000:-
15971: Tullihallitus ....................... .           281,000:-
15972: Tullikam'arit ja tullitoimistot ......... .      1,714,000:-
15973: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret ..         425,000:-
15974: Muita tullilaitoks,en menoja ........... .       1,536,000:-
15975: Rahapaja .......................... .               50,000:-
15976: Kruununjyvästöt ................... .              36,000:-
15977: Leimakonttori . . .................... .          180,000:-
15978: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
15979:     tarkastus, ....................... .           31,000:-
15980: Erinäisiä rmäärärahoja ............... .           39,000:-
15981:                         4,435,000:-
15982:                      Budjetin järjestely.                      75
15983: 
15984:               S e i t s e m ä s P ä ä 1 u o k k a.
15985:    Kamaritoimitus ku,ntaan ko1l,distuvat hallinnon haarat.
15986: Yleinen revisionioikeus ............... .               38,000:-
15987: Revisionikonttori (Valtiomh.) ......... .               97,400:-
15988:         ,         (Sotilasrah.) ........ .                 500:-
15989:         ,         (Sotilashuonerah.) .... .                100:-
15990:         ,         (Suostuntarah.) ...... .                 200:-
15991: Metsähallitus                                          233,000:--
15992: Hoitoalueiden hallinto ............... .             1,100,000: -
15993: Metsänvartijakoulut ................. .                150,000:-
15994: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... .            4,413,000: --
15995: Virkatalojen hoito ................... .               231,000:-
15996: Erinäisiä määrärahoja                                  179,000:-
15997:                         6,442,200:-
15998: 
15999:                \
16000:               K a h d e k s a s P ä ä 1 u o k k a.
16001:                         Sotilasmenoja.
16002: Erinäisiä määrärahoja (Valt.iorah.) .... .              6,000:-
16003:                ,       (Sotilasrah.) .... .           144,000: ·-
16004:     "
16005: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
16006:    sotaväestä (Sotilasrah.) ........... .              43,000:-
16007:                         193,000:--
16008: 
16009: 
16010:                Y h d e k s ä s P ä ä 1 u o k k a.
16011: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat. hallinnonhaarat.
16012: Tuomiokapitulit ..................... .                215,000:-
16013: Luterilainen papisto ................. .               217,000:-
16014: Kirkkojen ylläpitoa varten ........... .                53,000:-
16015: Muita kirkollisia yhdyskuntia ......... .              161,000:--
16016: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ... .           2,124,000:-
16017: Koulutoimen ylihallitus .............. .               291,000:-
16018: N ormaalilyseot ..................... .                478,000:-
16019: Klassilliset lyseot ................... .            1,346,000: -
16020: 76                                  1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16021: 
16022: Realilyseot             0           0       0       0       0           0       0        0           0       0       0           0       o       0       0       o           0           0           0           0           0           0           0           0       0       0               1,079,000: --
16023: Alkeiskoulut                                0       0       0           0       0        0           0       0       0           0       0       0       0.-                 0           o           0           o           0           o           0           0       0       0                 419,000:--
16024: Tyttökoulut                     0           0       0           •       0       0        o           0       0       0           0       0       0       0       0           0           o           0           0           0           0           0           0       o       0               1,044,000:-
16025: Valtioapua yksityisille kOuluille                                                                                                                                                                    o           0           0           0           0           0       0       0               2,007,000:-
16026: Muita alkeisoppilaitosten menoja                                                                                                                                                                     0           0           0           o           0           0       0       o                 202,000:-
16027: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
16028:     naarit      0       0           0       0       0           0       0       0            0       0       0       0           0       0       ••              0           0           0           0.                      0           o           0           0       0       0                949,000:-
16029: Piiritarkastajat                                            0           0       ·0       0           0       0       0           0       0       o       0       0           0           o           o           o           o           0           o           0       o       0           0    271,000:-
16030: Kansakoulujen valtioavustus                                                                                                                                                  0               0       0           o           0           o           0           0       0       •               7,430,000:-
16031: Erinäisiä kansaJkoululaitdksen menoja                                                                                                                                                                                                                                        o       0           4,602,000:-
16032: Kuuromykkäin opetuslaitokset ...                                                                                                                                                                                             0               0           0       0       ••                        609,000:--
16033: Sokeain opetusl'aitokset                                                                                                 0       0       o       0       0       0           0               0           •           0       0           0           0           •       0       0                139,000:-
16034: Tylsämielisten opetuslaitokset                                                                                                                                               0               0       0               0           •           0           •       0       ••                       117,000:-
16035: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta                                                                                                                                                                                                                                                0          23,000:--
16036: Yhteiskunnallista valitustyötä                                                                                                                                                           0               0           0           •           o           0           •       0       0             339,000:-
16037: Muinaistieteellinen toimikunta                                                                                                                                                           0               0           0           0           0           0       0           ••                    165,000:--
16038: Meteorologinen keskuslaitos                                                                                                                                  0       0           •           0           0           0           0           o           0           0       0       0              94,000:-
16039: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi .                                                                                                                                                                                                                                 0       0           •         629,000:-
16040: Erinäisiä määrärahoja                                                                                                    0           0       o       0       o       0           o           0               •       0               0           o           0       o       0       0             538,000:-
16041:                          25,541,000:-
16042: 
16043:                                             K y m m e n e s P ä ä l u o k k ao
16044: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarato
16045: Maanmittauksen ylihallitus                                                                                                                                   0       0           0               0           0           0           0           0           0       0       0           •         112,000:-
16046: V a:kauslaitos                                  o       •           0       o       0            o       0       0           0       0       0       0       0       •               0           0           0           0           0           0           0       •       0       0              12,000:-
16047: Läänien maanmittarikunta                                                                                                                                     0       0               0           0           0           0           0           0.                  0       0       0             296,000:-
16048: Erinäisiä maanmit.tauslaitoksen määrära-
16049:     hoja0   0       0       0           0       0       0           0       0        0           0       0       0           0       0       0       0       0       0           0               0           0           0           0           0           0       0.              0             196,000:-
16050: Uaanmittaus- ja verollepanokustannuksia                                                                                                                                                                                                                                                          1,525,000: -
16051: Maanviljelyshallitus                                                                                     0       0           0       0       0       0       0       0               0           0           0           0           0           0           0       0       0           0         133,000: ---
16052: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
16053:     taloudelliset oppilaitokset                                                                                                                                                      0           0           0           0           0           0           0       0       0           0       1,214,000: ---
16054: Muut maataloudelliset oppilaitokset                                                                                                                                                                                                                          0       0       0           •         923,000:-
16055: Maanviljelystaloudellinen koelaitos                                                                                                                                                                                                                          0       0       0           0          69,000:-
16056: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
16057:     torit   o       0       o           0       0       •           0       0        0           o       0       o           0.              0       0       0           0           0           0           0           0           0           0           0       0       0           0          50,000:-
16058:                      Budjetin järjestely.                        77
16059: 
16060: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ....              232,000:-
16061: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit ..             53,000:-
16062: Hevoshoito ......................... .                 194,000:-
16063: Eläinlääkintölaitos .................. .               525,000:-
16064: Kalastuselinkeino ................... .                323,000:-
16065: Maataloudelliset seurat ............. .              1,304,000:-
16066: Erinäisiä määrärahoja . . .............. .           1,211,000:-
16067:                          8,372,000: -
16068: 
16069:              Yhdestoista Pääluokka.
16070: K ulkulaitostoimituskuntaan      kohdistuvat      hallinnonhaarat.
16071: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ..... .            186,000:--
16072:  ,   ,         ,        insinöörikunta . . .           354,000:-
16073: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... .             997,000:-
16074: Kanavat ........................... .                1,109,000:-
16075: Postihallitus ....................... .                308,000:-
16076: Postipiirit ......................... .                 23,000:-
16077: Postikonttorit ...................... .              2,440,000: -
16078: Rautatiepostitoimistot ............... .               753,000:-
16079: Postitoimitukset, postiasemat ja -pysäkit            1,222,000:-
16080: Muita postilaitoksen menoja ........... .            3,332,000:-
16081: Erinäisiä määrärahoja ............... .              1,118,000: -
16082:                          11,842,000; -
16083: 
16084:             K a h d e s t o i s t a P ä ä l u •J k k a.
16085:      Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
16086:                      hallinnon haarat.
16087: Teollisuushallitus ................... .                  164,000:-
16088: Ammattientarkastus ................. .                     87,000:-
16089: Teknillinen korkeakoulu ............. .                   498,000:-
16090: Teollisuuskoulut .................... .                   407,000:-
16091: Tampereen teknillinen opisto .......... .                 121,000:-
16092: Käsityöläis- ja ammattikoulut ......... .                 270,000:-
16093: Kauppaopetus ...................... .                     620,000:-
16094: Merikoulut ......................... .                    180,000:-
16095: 78             1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16096: 
16097: Merenkuluntarkastus ................ .                  33,000:-
16098: Geologinen toimisto ................. .                 81,000:-
16099: Vakuutustarkastaja .................. .                  9,000:--
16100: Suomen kauppa-asiamiehet ........... .                  16,000:-
16101: Mallasjuomain valmistuk!sen silmä:lläpito               80,000:--
16102: Erinäisiä määrärahoja ............... .              1,022,000: -
16103:                       3,588,000: -
16104: 
16105:              K o 1 m a s t o i s t a P ä ä 1 u o k k a.
16106:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16107: Suomen V aitioarkisto ................ .                   62,000:-
16108: Suomen viralliset sanomalehdet ....... .                  llO,OOO:-
16109: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ...... .                650,000:-
16110: Erinäisiä määrärahoja ............... .                     3,000:-
16111:                         825,000:-
16112: 
16113:              Neljästoista Pääluokka.
16114:                    Sekalaisia yleisiä menoja.
16115: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
16116:     naatin käyttövarat ............... .              244,000: -·
16117: Matkakustannuksia .................. .                  45,000:-
16118: Korjauskustannuksia ................. .              1,400,000:-
16119: U utisrakennuksia .................... .              800,000:-
16120: Komiteakustannuksia . . .............. .               200,000:-
16121: Erinäisiä määrärahoja ............... .              2,318,000:-
16122:                        5,007,000: -
16123: 
16124:               Viidestoista Pääluokka.
16125:                 Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
16126: Sivilivirkakunta .................... .              3,350,000:-
16127: Tullivirkakunta ..................... .               124,000:-
16128: Postilaitos ......................... .                28,000:-
16129: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta)             560,000:--
16130:                     Budjetin järjestely.                  79
16131: 
16132: Samoin (V aitio rahastosta) ............ .      400,000:-
16133: Kansakoulunopettajain eläkkeitä ....... .       240,000:-
16134: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ..... .        44,000:-
16135: Erinäisiä määrärahoja ............... .         385,000:-
16136: Samoin kansakoululaitoks,essa ......... .       162,000:-
16137:                         5,293,000:-
16138: 
16139:         Summa. vakinaisia menoja: 98,310,200:-
16140: 
16141:                           Sii1·toja.
16142: Tilattoman· väestön lainarahastoon              300,000:-
16143: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
16144:     henkilöiden hoitoa varten ......... .        70,000:-
16145: Turvattomain lasten hoitorahastoon ... .         70,000:-
16146:                 Summa siirtoja: 440,000:-
16147: 
16148:         Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
16149:                     98,7 50,200: --
16150: 
16151: 
16152: 
16153:                    Ylimääräiset menot.
16154:     Oikeustoimitushtntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16155: Helsingin läänivankilan lisärakennus            175,000:-
16156:                         175,000:-
16157: 
16158:      Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16159: Helsingin yleisten sairaalain uutisraken-
16160:    nuksia varten .................... .       1,000,000: -
16161: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mieli-
16162:    ,sairasten keskuslaitosta varten ..... .   1,200,000: -
16163: Kunnallisia mrelisairaaloita varten ... .       800,000:-
16164: Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään
16165:    perustettavaksi aiottua keuhkotautis-
16166:    ten kansanparantolaa varten ....... .        600,000:-
16167: 80            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16168: 
16169: Kannatusavun myöntämiseksi osittain kun-
16170:    nille, osittain työttömyysapukassoille
16171:    työttömäin avustamiseksi .......... .         300,000:-
16172: Yleisen väenlaskun to:i!meenpanoa varten         100,000:-
16173:                        4,000,000:-
16174: 
16175: 
16176:      Kamaritoim,ituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16177: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle ..... .        350,000:-
16178:                       350,000: ·-
16179: 
16180: 
16181: [(irkollisasiaintoimituskuntaan kohdi,stuvat hallinnonhaarat.
16182: 
16183: Uuden museorakennuksen sisustamista ..            35,000:-
16184: Kahden kirkon rakentamiseksi Lappiin ..           25,000:--
16185: Koulutalon rakentamista varten Helsingin
16186:    suomalaiselle tyttökoululle ......... .       500,000:-
16187: Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston uutta
16188:    luentosali rakennusta varten ....... .        300,000:--
16189:                          860,000:-
16190: 
16191: 
16192:  M aanviljelystoimituskumtaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16193: Konnunsuon kuivattamiseen .......... .            65,000:-
16194:                       65,000:-
16195: 
16196:  [(ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16197: Aallonmurtajan rakentamiseksi Sortanlah-
16198:    den satamaan . . .................. .         132,000:-
16199: Kaupunkien satamarakennusten avustami-
16200:    seksi ........................... .           150,000:-
16201: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä
16202:    Inarin pitäjän kirkonkylään ....... .         150,000:-
16203: Lapuanjoen perkaamiseen ............ .           500,000:-
16204:                        932,000:-
16205:                            Budjetin järjestely.                         81
16206: 
16207: Kauppa- ja teollis1tustoimituskuntaan kohd1'stuvat hallinnon-
16208:                            haarat.
16209: Koulutalon rakentamista varten Tampereen
16210:      teknilliselle opistolle .............. .                  230,000:-
16211: 'l'eknillisen laboratorion rakentamiseksi
16212:      Heisinkin ....................... .                       325,000:-
16213: Malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä ..                       30,000:-
16214: Konelaboratorien hankkimiseksi teollisuus-
16215:      kouluihin ....................... .                        40,000:-
16216:                             625,000:-
16217: 
16218:        Summa ylimääräisiä valtiomenoja: 7,007,000:-
16219: 
16220: Ylimääräinen siirto kulkulaitos1ahastoon                    10,000,000: -
16221: Ylimääräinen siirto Tilattoman väestön
16222:    lainarahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1,000,000: -
16223:          Summa ylimääräisiä siirtoja: 11,000,000:-
16224: 
16225:                   Summa menoja 116,757,200:-
16226: 
16227: 
16228: 
16229: 
16230:     Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu ja nojautuen
16231: V aitiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin säännökseen
16232: Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
16233: kunta alamaisesti ilmoittaisi:
16234: 
16235:                    1) että Eduskunta puolestaan hyväksyen
16236:                edellä olevan budjetin vuodeksi 1915 on arvioi-
16237:                nut valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset että
16238:                ylimääräiset menot vuodeksi 1915 - lukuunot-
16239:                tamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkittyjä,
16240:                paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion ulko-
16241:                puolella olevista rakastoista suoritettavia me-
16242:                noja- 116,757,200 markaksi;
16243: 82    1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16244: 
16245:          2) että näiden menojen suorittamiseen on ensi
16246:      sijassa käytettävä:
16247:          a) valtiorahaston tulot vuonna 1915, edellä
16248:      olevassa budjetissa arvioituina 105,804,900 mar-
16249:      kaksi;
16250:           b) valtiorahaston pääomasäästöstä, armol-
16251:      lisen määräyksen nojalla 1,000,000 markkaa
16252:      ja Eduskunnan päättämän alamaisen anomuksen
16253:      mukaan 2,600,000 markkaa, yhteensä 3,600,000
16254:      markkaa;
16255:          c) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tar-
16256:      vitaan rahaston edellä 395,500 markaksi arvioi-
16257:      tuihin asetustenmukaisiin menoihin, jota vastoin
16258:      tulojen ylijäämä on rahastossa säilytettävä;
16259:          d) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
16260:      se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston asetus-
16261:      tenmukaisiin 560,100 markaksi arvioiluihin me-
16262:      noihin;
16263:           3) että edellä mainittujen menojen suoritta-
16264:      miseksi - lukuunottamatta sotilasrahaston ja
16265:      sotilashuonerahaston menoja -- mikäli valtiora-
16266:      haston tulot ja edellä mainittu siirto rahaston
16267:      pääomasäästöstä eivät riitä, osotetaan suostunta-
16268:      rahaston varoista enintään 6,3.96, 700 markkaa,
16269:      kuitenkin siten, että nämä varat, sittenkun niistä
16270:      on vähennetty mallasjuomain valmistusten tar-
16271:       kastuskustannukset sekä laimasuostunnan kan-
16272:      nanto- ja tarkastuskustannukset, käytetään ai-
16273:      noastaan kansakoululaitoksen, kansanopistojen,
16274:      työväenopistojen ja kansankirjastojen menoihin;
16275:           4) että suostuntarahaston vahvistamiseksi
16276:      osotetaan tulot leima- sekä mallasjuomasuostun-
16277:      nasta, Eduskunnan kummastakin suostunnasta
16278:      hyväksymän asetuksen mukaan; sekä
16279:           .5) että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
16280:       täessä budjettivuoden lopputulos todellisuudessa
16281:                     Budjetin järjestely.                   83
16282: 
16283:             osottautuu edullisemmaksi kuin miksi Eduskunta
16284:             sen ylläolevilla edellytyksillä on arvioinut, on
16285:             vastaava määrä palautettava suostuntarahastoon.
16286: 
16287:    Helsingissä, huhtikuun 26 päivänä 1914.
16288: 
16289: 
16290: 
16291:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
16292: sten sekä jäsenet Danielson-Ka'lmari, Gylling, Holsti, Kallio,
16293: Komu, Lahdensuo, Letonmäki, Lindström, Paasonen (osit-
16294: tain), Pennanen, Peurakoski, Railo, Sainio (osittain), Sillan-
16295: pää (osittain), Takolander, Talas, Turunen; Törngren, Wil-
16296: janen ja Virkkunen (osittain) sekä osittain varajäsenet Häk-
16297: kinen, Hälvä, Ikonen, Jalonen, Kilpeläinen, Lindberg,
16298: Luopajärvi, Paavolainen, Paronen ja Saari.
16299: 84           1914. -V. M.- Esitys N:o 6.
16300: 
16301: 
16302: 
16303: 
16304:                     Vastalauseita.
16305:                               I.
16306:     Valiokunta on mietintönsä 54 sivulla ehdottanut Edus-
16307: kunnan alamaisesti anottavaksi ,että valtiorahaston pää-
16308: omasäästöstä myönnettäisiin käytettäväksi vuonna 1915
16309: Oulun lääniin perustettavan mielisairaiden keskuslaitoksen
16310: rakentamiseen 1,200,000 markkaa, kunnallisten mielisairaa-
16311: lain avustamiseen 800,000 ~arkkaa ja Kuortaneen pitäjään
16312: rakennettavaa keuhkotautisten kansanparantolaa varten
16313: 600,000 markkaa".
16314:     Mielestämme ei Eduskunnalla ole syytä anoa puheena-
16315: olevia menoja varten myönnettäväksi valtiorahaston pääoma-
16316: säästöä, kun kerran Valiokunnan laskelmien mukaan suos-
16317: tuntavaroja jää käyttämättä 1,963,500 markkaa, joten Valio-
16318: kunnan ehdottamaa siirtoa kulkulaitosrahastoon tarvitsisi
16319: vähentää vain 636,500 markalla, jotta valtion tulot riittäisi-
16320: vät mainittujen menojen suorittamiseen. Va1tiorahaston
16321: pääomasäästön käyttämistä kyseessä oleviin suurisuuntai-
16322: siin yrityksiin voitaisiin kyllä puolustaa, elleivät valtion
16323: tulot niihin riittäisi, mutta kun tulot, kuten mietinnöstä
16324: käy selville, niihin riittävät, tuntuu anomus valtiorahaston
16325: pääomasäästön käyttämisestä aiheettomalta.
16326:     Edellä olevan perusteella ehdotamme,     .
16327:                 että mietinnön 54 sivulla oleva ponsi, siir-
16328:             toa koskeva osa perusteluista ja tulopuolelta
16329:             2,600,000 markan suuruinen siirto laskelmista
16330:             poistetaan.
16331: 
16332:    Armollisessa esityksessä on arvioitu tullitulot vuodeksi
16333: 1915 kokonaisuudessaan 58,950,000 markaksi. Tämä arvio
16334: on epäilemättä liian alhainen. Valiokunta on ne arvioinut
16335:                        Vastalause 1.                       86
16336: 
16337: 63,860,000 markaksi ja on siinä mielestämme mennyt päin-
16338: vastaiseen liiallisuuteen. Katsoen siihen, että ahtaitten ra-
16339: haolojen ohessa kulunut talvi on m. m. ollut epäedullinen
16340: puuliikkeitten harjoittajille, joten nähtävästi saadaan pää-
16341: omia tavallista vähemmän maahan, on ,otamsuttava, että
16342: kansan ostokyky vuonna 1915 ei aivan tuntuvasti kasva ja
16343: kun lisäksi ottaa huomioon, että tullitulot vuonna 1913 oli-
16344: vat 58,324,000 markkaa, jolloin nousu edellisestä vuo-
16345: desta oli vaan 1,228,000 markkaa, näyttää noin 2,250,000
16346: markan vuotuinen nousu vuosille 1914 ja 1915 arviolas-
16347: kuissa kyllin riittäväitä ja sentähden ehdotamme,
16348:                että tullitulot vuodeksi 1915 Eduskunnan
16349:             budjetissa arvioitaisiin 62,860,000 markaksi.
16350: 
16351:     Mitä menoihin tulee, niin on Valiokunnan enemmistö hyl-
16352: jännyt m. m. Efudotuksemme apurahan myöntämisestä enim-
16353: min rasitetuille tientefkolahkoi1le ja kyytilaitoksen avusta-
16354: misesta, jota varten Eduskunta on vuosien 1912 ja 1913 val-
16355: tiopäivillä ottanut määrärahan budjettilaskelmaansa. Näillä
16356: valtiopäivillä on Laki- ja talousvaliokunta esitysehdotuksen
16357: perusteella ehdottanut muutoksia 15 päivänä tammikuuta
16358: 1883 teitten ja siltain tekemisestä ja 'kunnossapitämisest.'i
16359: maalla annettuun asetukseen ja siinä katsonut valtion vel-
16360: vollisuudeksi avustaa enimmin rasitettuja tientekolahkoja,
16361: sekä ehdottanut siihen vuosittain :käytettäväksi valtion va-
16362: roja 600,000 markkaa. Tällaisen avustuksen on Valtiova-
16363: rainvaliokuntakin puolestaan katsonut mahdolliseksi. Koska
16364: tuollaisen apurahan tarve on myöskin vuonna 1915 olemassa,
16365: niin olisi mielestämme budjettiin otettava sitä varten 600,000
16366: markan suuruinen määräraha. Hallituksen asiaksi jäisi lä-
16367: hemmin määrätä jakotapa huomioonottamalla ne perustelut,
16368: jotka Eduskunta vuonna 1913 valtiopäivillä ,esitti. Ehdo-
16369: tamme siis Eduskunnan päätettäväksi,
16370:                että enimmin rasitettujen tientekolakkojen
16371:             avustamiseen otettaisiin 600,000 markan suurui-
16372:             nen määräraha budjettiin.
16373: 86            1914. -   V. M.- Esitys N:o 6.
16374: 
16375:     Eduskunnassa on tehty anomus apurahan myöntämisestä
16376: kyytilaitoksen avustamiseksi. Sitäpaitsi Eduskunta on vuo-
16377: den 1910 valtiopäivillä hyväksynyt lain, jonka 10 § :n mu-
16378: kaan kyytilaitoksesta johtuvat menot olisivat maksettavat
16379: valtiovaroista. Koska sanottu asetus, joskin se saavuttaisi
16380: Hallitsijan hyväksymisen, astuisi voimaan vasta 1 :päivänä
16381: tammikuuta 1916, on mielestämme otettava vuotta 1915
16382: varten, kuten edellisinäkin vuosina, 200,000 markan määrä-
16383: raha ja sentähden ehdotamme Eduskunnan päätettäviilksi,
16384: 
16385:                 että kyytilaitoksen kannattamista varten
16386:             otettaisiin budjettiin 200,000 markan suuruinen
16387:             määräraha.
16388: 
16389: 
16390:     Jos Eduskunta edellämainitut ehdotuksemme hyväksyy,
16391: ja jos siirtona kulkulaitosrahastoon otetaan laskelmiin V a-
16392: liokunnan enemmistön ehdottarua 10,000,000 markan siirto-
16393: määräraha, niin arvioidut valtion tulot ja ehdotettu suos-
16394: tunta eivät riitä valtion menojen täyttämiseksi. Ko'Ska
16395: kumminkin kulkulaitosrahastoon vuotta 1915 varten ei tar-
16396: vitse noin suurta siirtomäärärahaa, vaan 6,500,000 markan
16397: siirto riittää täyttämään kulkulaitosbudjetissa ilmenevän
16398: vajauksen, ehdotamme Eduskunnan päätettäväksi,
16399: 
16400:                 että siirtona kulkulaitosrahaston budjettiin
16401:             otettaisiin 6,500,000 markkaa.
16402: 
16403: 
16404:     Näistä muutoksista aiheutuisi, jos Eduskunta ne hyväk-
16405: syisi, että tarvittaisiin näin hyväksyttyjen menojen suorit-
16406: tamiseksi 900,000 markkaa enemmän varoja kuin Valiokun-
16407: nan ehdotuksen mukaan. Kun kumminkin mietinnön mu-
16408: kaan on jäänyt melkoinen osa suostuntavaroja käyttämättä,
16409: niin voisi kyseessä olevan 900,000 markan suuruisen määrän
16410: ottaa suo!'>tuntavaroista, joten suostuntaa tulisi käytettäväk-
16411: si 7,296,700 markkaa.
16412:                   Vastalause 1.                       87
16413: 
16414: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16415:            että mietintö palautettaisi~n V altiovarainva-
16416:        liokuntaan muodosteltavaksi laskelmiin, perus-
16417:        teihin ja lopp,uponsiin nähden sen mukaan kuin
16418:        ehdotuksestamme aiheutu'u.
16419: 
16420: Helsingissä 26 p:nä huhtikuuta 1914.
16421: 
16422:      Kyösti Kallio.           Onni Talas.
16423:      Oskari Lahdemuo.         Pekka Pennanen.
16424:                   Rudolf Holsti.
16425: 88           1914.- V. M. '-Esitys N:o 6.
16426: 
16427: 
16428: 
16429: 
16430:                             II.
16431: 
16432:     V akuutettuina että V aliakunnan budjettijärjestely, jos
16433: Eduskunta sen hyvaksyy, on enentävä nykyisen valtiollisen
16434: ristiriidan tulhoisia seurauksia, olemme suunnitelleet siihen
16435: erinäisiä olellisia muutoksia.
16436:     Jokaiseen rahasääntöehdotukseen nähden täytyy tehdä se
16437: vaatimus, että se rakentuu todellisuuden pohjalle eli toisin
16438: sanoen, että menot ja tulot ainakin kaikissa pääkohdissaan
16439: merkitään siihen sellaisina kuin kaiken todennäköisyyden
16440: mukaan tiedetään niiden muodostuvan. Tätä Valiokunta ei
16441: ole tehnyt. Vaikkakin täytyy 'katsoa täysin varmaksi, että
16442: hallitus kaikista Eduskunnan vastalauseista huolimatta on
16443: vuonna 1915 Suomen kansalaisten mieskohtaisen asevelvolli-
16444: suuden vasti>kkeeksi suorittava valtakunnan rahastoon
16445: 16,000,000 markkaa ja käyttävä luotsilaitoksen ylläpitoon
16446: 3,177,000 markaksi arvioidun määrärahan, on Valiokunta
16447: jättänyt edellisen näistä eristä, - jotka yhteensä tekevät
16448: noin 1 / 6 osan vakinaisista ja ylimääräisistä valtiomenoista,
16449: - kokonaan ja jälkimäisenkin suurimmalta osalta laske1-
16450: mansa ulkopuolelle. Nyt niinkuin aikaisemmillakin val-
16451: tiopäivillä Valtiovarainvaliokunta tällä poistamisella tie-
16452: tysti tarkoittaa sen tosiasian korostamista, että puheena
16453: olevan vastikkeen suorittaminen valtakunnanrahastoon,
16454: kun se tapahtuu ilman Eduskunnan suostumusta, on
16455: lainvastainen Ja että samom Suomen luotsilaitoksen
16456: asettaminen Venäjän meriministeriön alaiseksi, on ta- '
16457: pahtunut ristiriidassa maamme perustuslakien kanssa.
16458: Laillisuuden näkökohta ei kuitenkaan millään tavoin
16459: vo1 vaatia menettelyä, joka tekee Valiokunnan val-
16460: mistaman budjetin ennakkolaskelmana arvottomaksi, säi-
16461: lyttäen sille vain valtiollisen vastalauseen merkityksen.
16462: Sen kautta että Eduskunta laskelmassaan ottaa huomioon
16463:                        Vastalause II.                       89
16464: 
16465: karkki todella suoritettaviksi tulevat menot, se ei suinkaan
16466: riistä itseltään oikeutta vaatia laillisuuden täyttä palautta~
16467: mista Suomen valtiovarojen käyttämisessä.
16468:     Mutta lisäksi Valiokunnan suorittama menettely, joh-
16469: taen siihen että tärkeät kulttuuritarpeet jäävät täyttämättä,
16470: suuresti vahingoittaa maan henkistä ja aineellista viljelystä.
16471: Varat, jotka Valiokunta on merkinnyt kulttuuritarkoituk-
16472: siin, käyttää hallitus juuri sotilasmiljoonien ja luotsilaitok-
16473: sen vaatimien menojen suorittamiseen. Vaihtelevin keinoin,
16474: mutta aina yhtä turhaan on Valtiovarainvaliokunta jo mo-
16475: nen vuoden ajan koettanut tätä estää.
16476:     Nyttemmin V aliakunta ei enää ole ha:kenut uusia Jar-
16477: jestelytapoja, vaan on rakentanut !budjetin jo kaksi vuotta
16478: takaperin koeteltuun vaikka silloin pettäneeseen edellytyk-
16479: seen. Edellytys on se, että hallitus suostuu siirtämään val-
16480: tiorahaston varoja kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi. Siir-
16481: rettävävä summa, joka vuonna 1912 oli 9 miljonaa markkaa,
16482: on tällä kertaa korotettu 10 miljonaan. Kieltämätöntä on-
16483: kin, että kulkulaitosrahasto tarvitsee vahvistusta, sillä val-
16484: mistavien laskujen mukaan tulee siinä vuonna 1915 ole-
16485: maan runsaasti 5 miljoonan markan vajaus. Mutta ne ar-
16486: voisat Valiokunnan jäsenet, jotka vastaavat puheenaole-
16487: vasta siirtoehdotuksesta, tietävät yhtä hyvin. kuin me
16488: muutkin, että tuosta 10 milj :n summasta ei vähäinenkään
16489: osa todellisuudessa joudu kulkulaitosrahaston hyväksi siitä
16490:  puhumattakaan, että sivistys- ja muut kulttuuripyrinnöt
16491:  joutuvat kärsimään.
16492:      Nykyinen olotila on niin vakava, että teennäiset, kaik-
16493:  kea todellisuuden pohjaa vailla olevat budjettiehdotukset
16494:  ovat yhtä vähän siihen kuin Eduskunnan arvoon soveltuvia.
16495:  Kansamme itseverotusoikeus, se oikeus, jonka perustuslaki
16496:  ja vuosisatoja vanha käytäntö valtion talouteen nähden
16497:  Eduskunnalle takaavat, on vaarassa, ja lähellä on samalla
16498:  se vaara, että Suomen valtion .omaisuus, vuosikymmenien
16499:  kuluessa kootut säästöt ja vastaiset, suoranaisina ja väliUi-
16500:  sinä veroina hankittavat tulot joutuvat yhä enenevinä mää-
16501:  rin käytettäviksi maallemme vieraisiin ja elinehtoihimme so-
16502:  veltumattomiin tarkoituksiin. Toisaalta taas kaikki oleelli-
16503: 90            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16504: 
16505: set siteet ·hallituksen ja kansan välillä 'katkeavat ja hallitus
16506: kadottaa sen siveellisen auktoriteetin, joka on terveen valtio-
16507: elämän välttämätön ehto ja jonka puuttuessa .kans!lllaiset nä-
16508: kevät hallinnossa vain sortovaltaa ja sen edustajissa yhteis-
16509: kunnan vihollisia. Niidenkin, jotka ovat taipuvia erottamaan
16510: hallituksen edut maan tarpeista, täytynee vähitellen huoma-
16511: ta, mitä nykyisten olojen ja erityisesti valtiovarojen hoidossa
16512: noudatetun järjestelmän jatkuminen niin toiselle kuin toi-
16513: sellekin tietää.
16514:      Kysymys Suomen osanotosta valtakunnan puolustuksen
16515: vaatimiin rasituksiin, on ollut valtiollisen ristiriidan lähtö-
16516: kohtana, ja finanssiselkkauksetkin ovat lä:hinnä juuri tämän
16517: kysymyksen aiheuttamat. Niin pian kuin se saataisiin, aina-
16518: kin väliaikaisesti tyydyttävällä tavalla ratkaistuksi, olisi
16519: päävaikeus budjetin järjestämisessä J)oistunut. Käsityksemme
16520: on sentähden se, että Eduskunnan tulisi nimenomaan tässä
16521: kysymyksessä täyttä totta yrittää sovittelua. Ymmärtääk-
16522: semme se ei olekaan mahdotonta. Tosin Eduskunta ei nyt,
16523: enemmän kuin ennenkään voi luopua oikeudestaan yhdessä
16524: hallitsijan kanssa päättää miten Suomen kansan on täytet-
16525: tävä velvollisuutensa oman maan ja valtakunnan puolus-
16526: tuksessa. Mutta koskaan ei Eduskunta ole kieltänyt tätä
16527: velvollisuutta. Se on päinvastoin ilmoittanut, että Suomen
16528: kansa on valmis sen täyttämiseen, kunhan tämä vain voi
16529: tapahtua tavalla, joka ei ole maan valtiosäännön kanssa ris·
16530: tiriidassa. Kahdesti, vuosien 1904-05 ja 1907 valtiopäivillä
16531: kansaneduskunta on teossa toteuttanut tämän ilmoituksen,
16532: myöntämällä Suomen valtiovaroista sotilasapumaksun val-
16533: takunnanrahastoon. Sen jälkeen Eduskunta ei ole katsonut
16534: tällaista myöntämistä mahdolliseksi ei'kä meidärrkään ehdo-
16535: tuksemme sitä semmoisenaan tarkoita. Monestakin syystä
16536: pidämme parempåna jonkunverran toisenlaisen järjestelyn.
16537: Asianmukaisinta olisi, niin on käsityksemme, että Edus-
16538: kunta asettaisi Keisarin ja Suuri r u h tinaa n käy-
16539: tettäväksi sotila-starkoituksiin sen rahamäärän, joka ar-
16540: mollisessa esityksessä ilmoitetaan sotilasaiJumaksuna suori-
16541: tettavaksi valtakunnanrahastoon. Suomen oikeuden kan-
16542:                       Vastalause II.                      91
16543: 
16544: nalta tällaista päätöstä vastaan ei käy mitään muistuttami-
16545: nen. Niinikään on kieltämätöntä, että kysymyksessä oleva
16546: rahamäärä, kun muitten kansojen kantamat sotilaalliset ra-
16547: situkset otetaan huomioon, ei ole niin suuri, että sen myön-
16548: täminen siitä syystä olisi katsottava mahdottomaksi.
16549:     Rohkenemme sentähden 8:nnen pääluokan (siv. 40) me-
16550: noihin nähden ehdottaa Eduskunnan alamaisesti ilmoitetta-
16551: vaksi:
16552:                  ettei mitään sotilasapumaksun suorittamista
16553:              valtakunnanrahastoon voi ilman Eduskunnan
16554:              suostumusta laillisesti tapahtua; sekä
16555:                  että Eduskunta helpottaakseen sotilasasian
16556:              perustuslainmukaista järjestelyä on puolestaan
16557:              päättänyt, että kuusitoista miljoonaa markkaa
16558:              Suomen valtiovaroja on vuonna 1915 käytettäiJä
16559:              sotilastarkoituksiin tavalla, jonka Keisari ja
16560:              Suuriruhtinas suvaitsee määrätä.
16561: 
16562:     Niinkuin vuosina 1912 ja 1913 on Valiokunta nytkin
16563: bud.jettiehdotuksestaan poistanut meno.puolelta määrärahan
16564: luotsilaitosta varten ja tulopuolelta majakkamaksut. Tähän
16565: poistamiseen, joka tietää luotsilaitoksen täydellistä erotta-
16566: mista Suomen valtion rahasäännöstä, ei nähdäksemme ole mi-
16567: tään aihetta, sillä pyyh'kimällä mainitut menot ja tulot ei
16568: Eduskunta vähimmässä:kään määrin edistä laillisuuden pa-
16569: lauttamista luotsilaitoksen hallinnossa. Ehdotamme sentäh-
16570: den-muuten puoltaen siv. 49 olevaa pontta,
16571:                 että luotsilaitoksen menot samoin kuin ma-
16572:             jakkamaksutkin merkitään budjettiin armollisen
16573:             esityksen mukaisesti.
16574:     Kun sotilasmiljoonat ja määräraha luotsilaitosta varten
16575: otetaan rahasääntöön, eivät Valiokunnan ehdottamat mallas-
16576: juoma- ja leimasuostunnat riitä budjetissa syntyvän vail-
16577: lingin täyttämiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi sentähden
16578: lisättävä Suomen Pankin voittovaroja.
16579:     Jos Eduskunta hyväksyy tässä tekemämme muutoseh-
16580: dotukset, muodostuu budjetin lopputulos seuraavasti:
16581: 92              1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16582: 
16583:                                Menot:
16584: V alkinaisia menoja ja siirtoja . . . . . . Smk. 101,507,200:-
16585: Ylimääräisiä menoja ja siirtoja . . . . ,          8,007,000: -
16586: Sotilaskustannuksia varten . . . . . . . . ,      16,000,000: --
16587:                               ----------------------------
16588:                                  Yhteensä Smk 125,514,200:--
16589: 
16590: 
16591:                                Tulot:
16592: Valtiorahaston tulot                            Sm:k 107,379,900:-
16593: Sotilasrahaston tulot . . . . . . . . . . . .    ,     2,915,000: -
16594: Sotilashuonerahaston tulot . . . . . . . .       ,       340,100:-
16595:           ,          pääomasäästöä               , ·     220,000: -
16596: Valtiorahaston pääomasäästöä . . . . .           ,     3,600,000:-
16597: SuostuntaraJhaston varoja . . . . . . . . .      ,    11,059,200: -
16598:                               ----------------------------
16599:                                  Yhteensä Smk 125,514,200:-
16600: 
16601:     Koska mietinnössä olevien laskelmien mukaan, joita vas-
16602: taan meillä ei ole syytä muistutuksiin, suostuntarahaston
16603: säästö 1915 vuod·en alussa voidaan arvioida 800,000 markaksi
16604: ja sen bruttotulot vuonna 1915 7,560,200 markaksi, eli sen
16605: varat mainittuna vuotena yhteensä 8,360,200 markaksi, tar-
16606: vitaan sen vahvistamiseksi vielä 2,699,000 markkaa. Tähän
16607: ehdotamme käytettäväksi Suomen Pankin voittovaroja,
16608: joista siis Eduskunnan tulisi päättää siirtää viimeksi mai-
16609: nittu määrä suostuntarahastoon.
16610:     Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
16611: että Eduskunta mietinnön sivuilla 81 ja 82 olevien ponsien
16612: asemesta hyväksyisi näin kuuluvat:
16613: 
16614:                   1) että Eduskunta puolestaan hyväksyen
16615:               edellä olevan budjetin vuodeksi 1915 on arvioi-
16616:               nut valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset että
16617:               ylimääräiset menot vuodeksi 1915 - lukuun-
16618:               ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
16619:               tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
16620:               ulkopuolella olevista rakastoista suoritettavia me-
16621:               noja - 125,514,200 markaksi;
16622:                      Vastalause II.                     93
16623: 
16624:               2) että Eduskunta näiden menojen suoritta-
16625:            miseksi on ensi sijassa ottanut huomioon:
16626:               a) valtiorahaston tulot vuonna 1915 edellä
16627:           olevassa budjetissa arvioituina 107,379,900 mar-
16628:           kaksi,
16629:               b) valtiorahaston pääomasäästöä armollisen
16630:            määräyksen nojalla 1,000,000 markkaa ja Ed,us-
16631:           kunnan päättämän alamaisen anomuksen mukaan
16632:           2,600,000 markkaa, yhteensä 3,600,000 markkaa,
16633:               c) sotilasrahaston tulot vuonna 1915, edellä
16634:           olevassa budjetissa arvioituina 2,915,000 mat-
16635:           kaksi,
16636:               d) sotilashuonerahaston tulot vuqnna 1915,
16637:           edellä olevassa budjetissa arvioituna 340,100
16638:           markaksi, ja siirtona sotilashuonerahaston pää-
16639:           omasta 220,000 markkaa;
16640:               3) että Eduskunta, siihen nähden, että vasta
16641:           htetellut tulot ja siirrot budjetissa tehdyn las-
16642:           kelman mukaan eivät riitä edellä mainittujen me-
16643:           nojen suorittamiseen, on osottanut suostuntara-
16644:           haston varoista 11,059,200 markkaa, kuitenkin
16645:           siten, että nämä varat käytetään yksinomaan nii-
16646:           hin Eduskunnan edellä olevassa budjetissa hy-
16647:           väksymiin tarkoituksiin, joita varten armolU-
16648:           sessa esityksessä suostuntavaroja ehdotetaan
16649:           myönnettäväksi;
16650:               4) että Eduskunta suostuntarahaston vah-
16651:           vistamiseksi on myöntänyt leima- ja mallas-
16652:           juomasnostuntain, Ednskunnan kustakin suos-
16653:           tunnasta hyväksymän asetuksen mukaan, vuonna
16654:           1915 tuottamat tulot, sekä tämän lisäksi Suomen
16655:           Pankin voittovaroja 2,699,000 markkaa.
16656: 
16657:     Sen ohessa ehdotamme kunnioittaen Eduskunnan alamai-
16658: sesti anottavaksi,
16659:               että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
16660:           täessä budjettivuoden lopputulos todellisuudessa
16661: 94            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16662: 
16663:             osottautuu edullisemmaksi kuin miksi Edus-
16664:             kunta sen ylläolevilla edellytyksillä on arvioi-
16665:             nut, on vastaava määrä palautettava suostunta-
16666:             rahastoon.
16667: 
16668:      Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1914.
16669: 
16670:        J. R. Danielson-Kalmari.     Onni Hallsten.
16671:        J. Oskari Peurakoski.        E. Kilpeläinen.
16672:                        Vastalause 111.                      95
16673: 
16674: 
16675: 
16676: 
16677:                              III.
16678: 
16679:     V aliakunnan enemmistö ei ole laatinut edelläolevaa mie-
16680: tintöä sellaiseksi, että siinä Suomen kansan etujen kannalta
16681: otettaisiin arvosteltavaksi esityksessä oleva valtion tulojen
16682: ja menojen laskelma. V aliakunnan ehdotus budjetin järjes-
16683: telyksi vuodeksi 1915 on myöskin senlaatuinen, ettemme voi
16684: mitenkään sitä kannattaa. Olemme senvuoksi pakoitPtut
16685: tässä esiintuomaan oman kantamme, samalla kun ilmoitam-,
16686: me, ettemme ole voineet yhtyä valiokunnan mietintöön.
16687:      Suomen valtiovaroja on vanhoista ajoista saakka käy-
16688: tetty melkein yksinomaan yläluokan etuja silmällä pitäen,
16689: ja on se ollut virkamiesluokka, joka valtion tuloista on it-
16690: selleen anastanut pääosan. Maanomistajat ja muutkin por-
16691: variryhmät ovat kyl'lä viime aikoina onnistuneet yhä kas-
16692: vavassa määrin saamaan luokkaetunsa huomioon otetuksi
16693: budjetin laadinna:ssa, mutta siitä huolimatta on Suomen val-
16694: tion menosäännöllä kuitenkin yhä vielä pääasiassa entinen
16695: virkamiesbudjetin leima. Kotimaisten lisäksi ovat aivan
16696: viime vuosina yleisvaltakunnalliset virantavottelijat pääs-
16697: seet saaliinjaolle, ja parina viime vuotena ovatkin pääasialli-
16698: simmat muutokset Suomen menosäännössä aiheutuneet juuri
16699: näiden ainesten palkkavaatimusten tyydyttämisestä, samalla
16700: kun nykyinen hallitus on la,ittomuusjärjestelmän tukemi-
16701: seksi suostutellut kotimaisiakin virkamiehiä palkankorotuk-
16702: silla.
16703:      Kansan syvien rivien tarpeisiin on sitä vastoin Suomen
16704: valtionbudjetissa varoja riittänyt vain mitättömän vähän.
16705: Kansakoululaitoksen menoja lukuunottallllatta ei budjetissa
16706: ole mitään huomattavampaa miljoon81erää, minkä voisi sanoa
16707: tarlmittavan työtätekevän kansan laajain kerrosten 'kipeäin
16708: 96            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16709: 
16710: tarpeitten tyydyttämistä. Kaiken kaikkiaan tuskin muuta
16711: kuin viides osa n. s. yleiseen budjettiin otetuista 1ähes 120
16712: miljoonaan markkaan nousevista valtiomenoista voidaan kat-
16713: soa käytettävän varsinaisesti työtätekevän kansan hyvä:ksi.
16714:      Valiokunnassa emme hallituksen laatimaa menojen las-
16715: kelmaa ole voineet saada muodostumaan juuri lainkaan kan-
16716: salle edullisemmaksi, osaksi valiokunnan porvarillisten jä-
16717: senten vastustuksen vuoksi, osaksi siitä syystä, että Edus-
16718: kunnan enemmistö on aikaisemmin asettunut sille kannalle,
16719: ettei Eduskunnalla ole oikeutta poistaa tai vähentää virka-
16720: mieskuntain vahvistettuja vuosirahansääntöjä eikä muita-
16721: kaan Hallitsijan vahvistamia määrärahoja, jotka muodosta-
16722: vat suurimman osan koko menosäännöstä.
16723:      Vaikka menoista näin pieniä rippeitä lankee köyhälis-
16724: tön osa1le, perustuu Suomen valtionbudj-etin tulopuoli pää-
16725: asiassa köyhä:Iistöltä ri:i'rstettyihin verotuloihin. Ainoastaan
16726: pieneksi osaksi. verottaa nimittäin Suomen valtio por-
16727: varistoa ja kansan varakkaampia kerroksia, mutta pääosan
16728: tuloista kerää se verottamalla kansan laajojen ker-
16729: ro'sten kulutusta tulleilla .ia muilla välimsillä verotus-
16730: muodoilla. Venäjää lukuunottamatta löytää tuskin koko
16731: maailmasta toista maata, jossa näin häikäilemättömällä ta-
16732: va'lla koko verokuorma sälytetään köyhäilistön kannettavaksi
16733: ja jossa tästä huolimatta niin mitättömän vähän käytetään
16734: näiden veronmaksajien etuja silmälläpitäen.
16735:      Kaikkeen tähän katsoen .ei se]'lainen valtionbudjetti
16736: kuin mietintöön sisältyvä mit~enkään voi olla hyväksyttävä,
16737: eikä mielestämme niin muodoin Eduskunta, niinkuin valio-
16738: kunta ~ehdottaa, saattane Hallitsijalle ilmoittaa hyväksy-
16739: neensä valiokunnan mietinnössä olevan tulojen ja menojen
16740: laskelman vuodelle 1915. Päinvastoin tulisi Eduskunnan
16741: mielestämme edellä esitetyillä perusteilla vastauskirjelmäs-
16742: sään Hallitsijalle ilmoittaa,
16743: 
16744:                että mietinnössä oleva hallituksen esitykseen
16745:             pääasiassa perttstuva valtionbudjetti vttodeksi
16746:             1915 ei ole Suomen kansan etu,jen mukainen eikä
16747:             maalle hyödyksi ja parhaaksi. ·
16748:                        Vastalau8e Ill.
16749: 
16750:      Useilla valtiopäivillä on Eduskunta ollut pakotettu totea-
16751: maan, että hallitus valtiovarain hoidon alalla on toteutta-
16752:  nut samoja laittomia, kansallemme tu~miollisia tarkoitus-
16753:  periä, jotka sen toiminnan muillakin aloilla vuosi vuodelta
16754:  yhä räikeämpinä ovat esiintyneet. Eduskunnan päätöksistä
16755: huolimatta on hallitus käyttänyt sille myönnettyjä varoja
16756: omien laittomien tarkoitusperiensä ajamiseen, mutta jättä-
16757: nyt sen sijaa:n tyydyttämättä sellaisia kyHäkin vaatimatto-
16758: mia kansan etua tarkoittavia menoja, joita työväen edusta-
16759: jain on Eduskunnassa porvariston vastustuksesta huolimatta
16760: onnistunut saada läpiajetuksi. Voidakseen oikein häiritse-
16761: mättä käyttää valtion vakinaisia varoja sotilasmiljooniin,
16762: yleisvaltakunnallisiin tarkoituksiin ja virkamieskunnan ai-
16763: heuttamiin kustannuksiin, on hallitus ilmoittanut, että
16764: Eduskunnan myöntämästä suostunnasta tulee kokonaan
16765: jäämään riippumaan, suoritetaanko Suomen valtion varoista
16766: lainkaan mitään kansansivistys- ja sosialipoliittisiin, halli-
16767: tuksen mielestä vähemmän tärkeisiin tarkoituksiin. T&ssä
16768: mielessä on hallitus antanut mietinnössä mainitun asetuksen
16769: budjettisäännöistä ja on se tällä teollaan ilmoittanut tule-
16770: vansa enti:stä julkeammin ylläpitämään valtionbudjetin vir-
16771: kavaltaista leimaa ja tulevansa sitä edclleen kehittämään,
16772: alistamalla Suomen valtionbudjetin tärkeimmäksi tehtäväksi
16773: Venäjän sotalaitoksen ja Suomea vastaan kohdistetun sorto-
16774: politiikan menojen suorittamisen. Valiokunta on näitä
16775: sääntöjä arvostellut niid,en laittomuuden kannrulta, mutta ei
16776: ole suostunut mietintöönsä ottamaan mitään lausuntoa halli-
16777: tuksen menettelyn edellä mainitusta perussyystä, jonka me-
16778: nettelyn kärki kohdistuu mitä kipeimmällä tavalla Suomen
16779: työtätekevään väestöön. ·
16780:     Seurauksena tästä haillituksen menettelystä on ollut, että
16781: kaikki ne tärkeät uudistukset, joita työtätekevän luo-
16782: kan sorrettu tila nykyisessä kapitalistisessa yhteiskun-
16783: nassa vaatii, ovat jääneet kokonaan toteuttamatta, hallitus
16784: kun on kieltänyt niihin tarpeelliset rahavarat. Näin on käy-
16785: nyt -työväen tyött.örnyysavustuksen, sairas- ja tapaturma-
16786: vakuutuksen sekä yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysva-
16787:                                                         7
16788: 98            1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16789: 
16790: kuutuksen, jotka, sikäli kuin niitä kotimainen porvaristo-
16791: kaan ·ei vastusta, kuitenkin jäävät hallituksen kansanviholli-
16792: suuden takia toteuttamatta. Yleinen oppivelvollisuus on sa-
16793: masta syystä tullut hyljätyksi, ja terveyden- ja sairaan-
16794: hoitoa varten on hallitus säännöllisesti kieltänyt Eduskun-
16795: nan osottamia rahavaroja käyttämästä. Eduskunnan päät-
16796: tämä kieltolaki on jäänyt vahvistamatta siitä syystä, että
16797: yhtä vähän oman maamme porvaripuolueet katsovat voivansa
16798: tulla toimeen ilman alkoholijuomista kertyviä valtiotuloja
16799: kuin nykyinen sortohallituskaan, joka niitä tarvitsee pistin-
16800: miljooniin. Venäläinen sortovalta ja kotimainen porvaristo
16801: ovat myös käsi kädessä toimineet tehdäkseen tyhjäksi vält-
16802: tämättömän verotusolojen uudistuksen, joka siirtäisi edes
16803: jonkun osan verokuormasta, joka nyt ylen raskaana painaa
16804: työtätekevää luokkaa, omistavien väestöluokkien kannetta-
16805: vaksi. Ja juuri nykyisin ollaan hankkeissa ryhtyä kuulu-
16806: mattoman raskailla leipätulleilla rikastuttamaan vieraan
16807: maan viljakauppiaita ja samalla lisäämään valtion tuloja,
16808:  joista ei kuitenkaan hwllituksen ilmoituksen mukaan tulla
16809:  käyttämään pienintä:kään osaa kansan hyväksi.
16810:       Välttiilmätön johtopäätös siitä, mitä vastalauseemme en-
16811:  simäisessä osassa olemme lausuneet Suomen valtionbudjetin
16812:  luonteesta ja mitä tässä olemme hallituksen häikäilemättö-
16813:  mästä budjettipolitiikasta esiintuoneet, on, ettei Eduskunnan
16814:  vuodeksi 1915 tulisi mitään suostuntavaroja myöntää halli-
16815:  tuksen käytettäväJksi.
16816:       Kaikista edellä esittämistämme tosiseikoista huolimatta
16817:  on kuitenkin valiokunnan enemmistö, taipuen hallituksen
16818:  vaatimuksiin, yhä vastedeskin päättänyt suostuntaveroja
16819:  kannettavaksi. Niistä ehdotuksista budjetin järjestelyksi,
16820:  joita vwliokunnan porvarilliset jäsenet ovat tehneet, käy sel-
16821:  västi ilmi, että tämä enemmistö on ollut yksimielinen siinä,
16822:  että budjetti vuodelle 1915 on järjestettävä tosioloisest1 huo-
16823:  mioonottaen useammilla edellisillä valtiopäivillä laittomiksi
16824:   selitetyt sotilasmiljoonat. Ainoastaan se tapa, millä näiden
16825:  miljoonien suorittaminen olisi budjettiin merkittävä, on ai-
16826:   heuttanut pienempiä erimielisyyksiä. Suomettarelaisten
16827:                        Vastalause III.                      99
16828: 
16829: edustajien taholta on ehdotettu, että sen suuruinen summa
16830: kuin mikä armollisessa esityksessä on merkitty Venäjälle
16831: suoritettavaksi sotilasapumaksuksi, otettaisiin budjettiin
16832: Hallitsijan käytettäväksi sotilastarkoituksiin. Tämän ehdo-
16833: tuksen kautta, joka itse asiassa merkitsee laittomuuteen suos-
16834: tumista, tulisi Suomen kansalta vaadittavaksi suostunta-
16835: veroja yhtä laitonta kuin kansalle vastenmielistä:kin tarkoi-
16836: tusta, vieraan maan sotavoiman ylläpitämistä varten. Nii-
16837: den porvarillisten ryhmäin edustajat, jotka mielellään tahto-
16838: vat käyttää perustuslaillist.en nimeä, eivät ole katsoneet voi-
16839: v:ansa suostua tuoliaiseen budjetin järjestelyyn. Vaikka he-
16840: kin ovat sotilasmiljoonat budjetin järjestelyssä huomioon ot-
16841: taneet, ovat he tahtoneet kirjanpitotempuilla tämän tosiasian
16842: saada puetuksi jonkun verran miellyttävämpään muotoon.
16843: He ovat uudelleen tarttuneet samaan menettelyyn, jonka he
16844: jo useana edellisenä vuonna ovat saaneet ajetuksi Eduskun-
16845: nan päätöks~ksi huolimatta siitä, että tämä menettely edel-
16846: listen vuosien kokemusten perusteella on osottautunut sangen
16847: turmioiJJiseksi ja Eduskunnan budjettioikeudelle vaaralli-
16848: seksi. Tämä kanta on saanut valiokunnassakin enemmistön
16849: päätöksen.
16850:     Valiokunnan budjettijaoston hyväksymän valtion tulo-
16851: jen ja menojen laskelman mukaan vuodeksi 1915 olisivat
16852: valtion va:kinaiset varat riittäneet kaikkien laillisten me-
16853: nojen p13ittämiseen, eikä sii·s mitään todellista suostunta-
16854: tarvetta esiintynyt. Sittenkuin kaikki lailliset suorituk-
16855: set oli otettu huomioon, nousivat päinvastoin valtion käy-
16856: tettävissä olevat vakinaiset varat v. 1915 tuon laskelman
16857: mukaan noin 7,000,000 markkaa menoj•a suuremmiksi. Tä-
16858: män perusteella valiokunta ensimäisessä lukemisessa mie-
16859: tintöönsä hyväksyikln näin kuuluvan, budjettilaskelmiin pe-
16860: rustuvan johtopäätöksen:
16861:      ,Budjetin järjestelyssä vuodeksi 1915 kysymykseen tu-
16862: levat menot ovat siten 105,170,000 markkaa. Kun näiden
16863:  menojen suorittamiseen käytettävissä olevien varojen summa
16864:  on 111,965,500 markkaa, havaitaan, että vakinaiset valtion
16865:  varat täysin riittävät valtion yleiseen budjettiin otettavien
16866: 100           1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
16867: 
16868: sekä vakinaisten että ylimääräisten menojen suorittamiseen
16869: vuonna 1915, vieläpä antavat 6, 795,500 marikaksi arvioidun
16870: ylijäämän. Mitään lisäystä suostuntavaroista ei sen vuoksi
16871: ole yleistä budjettijärjestelyä varten tarpeen. Edellisestä
16872: näkyy myös, ettei suostunnan tarv·etta tähän tarkoitukseen
16873: syntyisi siinäkään tapauksessa, että yllämainittua 2,600,000
16874: markan ylimääräistä a:pulisää valtioraha;ston pääomasääs-
16875: töstä ei tulisi myönnettäväksi."
16876:     Saadakseen kuit·enkin näyttämää:n siltä kuin suostuntoja
16877: tarvittaisiin, ehdotti valiokunnan enemmistö 11 miljoonan
16878: markan siirron kulkulaitosrahrustoon tämän rahaston vah-
16879: vistamiseksi y. m. tekaistuja menoja. Itse asiassa tämän
16880: kautta tarpeelliseksi tullut suostuntavarain myöntäminen
16881: merkitsee varojen varaamista sotilasmiljoonien suorittami-
16882: seksi, mikä näkyy jo siitäkin, että suostuntavarat yhdessä
16883: sen vakinais.ten valtiovarain ylijäämän kanssa, jonka valio-
16884: kunta oli todennut, melkein tasan nousee sotilasmiljoonain
16885: vaatimaan summaan.
16886:     Tällainen budjetin järjestely ei ole ainoastaan epä-
16887: suora, vaan on 1S'e, kuten jo kyllin selvästi on osottautunut.,
16888: Eduskunnan budjettioikeuksien säilyttämisen kannalta tur-
16889: miollinen eikä se myöskään tarjoa mitään takeita tärkeiden
16890: uudistuskysymysten vaatimien menojen tyydyttämisestä.
16891:     Mietinnön lopullisessa lukemisessa on valiokunnan
16892: enemmistö vielä yrittänyt jonkun verran hyväksymän-
16893: sä budjetin järjestelyn oikeata luonnetta peitellä, mutta ot-
16894: taen edellä esitetyn huomioon, voi tämänkin budjetin perus-
16895: teella päättää, ettei myöskään vuoden 1915 budjetin järjes-
16896: telyn kannalta mitään tarvetta suostuntavarojen myön-
16897: tämiseen esiinny. Ottaen tässä huomioon mitä edellä siv.
16898: 1-4 olemme esittäneet olisi sen vuoksi valiokunnan vas-
16899: taukses-saa.n armolliseen esitykseen ehdotettava Eduskunnan
16900: päätettäväksi:
16901: 
16902:                 että Eduskttnta, hyljäten armolliset esityk-
16903:             set leima- ja mallasjuomasuostuntain sekä palo-
16904:             viinaveron lr,antamisesta on päättänyt, että vuon~
16905:                        Vastalause UI.                       101
16906: 
16907:             na 191{) ei ole kannettava le'ima- ja mallasjuoma-
16908:             suostuntoja eikä paloviinaveroa.
16909: 
16910: 
16911: 
16912:     Vaikka edellä esitetyistä syistä emme ole voineetkaan
16913: saada budjettia muodostumaan työväen etujen mukaiseksi,
16914: ja kun kokemuksesta tiedämme, ettei Eduskunnassa tulla
16915: sallimaan äänestystä useimpain budjettiin otettujen meno-
16916: eräin poistamisesta, tahdomme kuitenkin ehdottaa eräitä
16917: korjauksia valiokunnan mietintöön tä;ssä kohden.
16918:     Kaupunkien polisilaitost.en menoerän on valiokunta mer-
16919: kinnyt 3,840,000 ma11kaksi, mikä merkitsee 440,000 ma,rkan
16920: korotusta Eduskunnan viime vuonna tähän tarkoitukseen
16921: päättämään 3,400,000 markan summaan. .Mielestämme ei
16922: polisilaitokseHe ole annettava tällaista tunnustusta ja eh-
16923: dotamme senvuoksi, että tämä menoerä a,lennettaisiin
16924: 3,400,000 markkaan.
16925:      EdeUeen on menosäännöstä mielestämme poistettava se
16926: 50,000 markan menoerä, joka sisältyy 5 pääluokan erinäi-
16927: siin määrärahoihin, ja joka on käytetty maamme polisilai-
16928: toksen lisämenojen täyttämiseksi. V 2,liokunnalle annetun
16929: tiedonannon mukaan määrärahaa olisi käytetty pääasialli-
16930: sesti eläikke:irbi ja apurahoiksi virantoimessa haavotetuille
16931:  polisetlle ja heidän perheilleen, mutta mikäli senaatin kir-
16932: janpidosta on käynyt selville, on huomattava osa siitä men-
16933: nyt tarkoituksiin, jotka ovat vahingolliset ja lainvastaiset.
16934: Niinpä siitä on maksettu korvaukset yhdenv·ertaisuuslain
16935: uhrien Venäjälle raahaamisesta, kaikenlaiset vartioimispalk-
16936: kiot, ostettu poliisiherrojen ratsuhevosia y. m. Ehdotamme
16937:  sen vuoksi tämän määrärahan poistettavaksi.
16938:      Se 1,000,000 markan määrä, jonka Eduskunta on päät-
16939: tänyt anoa Tilattoman 'Väestön lainarahaston kautta lainoina
16940:  jaettavaksi tilattoman 'Väestön Iainakassoi:lle, on luonteeltaan
16941:  seulaatuinen menoerä, että siihen on ,käytettävä valtiora:has-
16942: ton pääomasäästöä, ja ehdotamme sen vuoksi, että mainittu
16943: 102           1914. -   V. M. -    Esitys N:o 6.
16944: 
16945: erä budjettiin merkittäisiin siirtona valtiorahaston pääoma-
16946: säästöstä.
16947:     Jos yllämainitut :vähennykset tehdään valiokunnan meno-
16948: laskelmaan, muodostuu menojen loppusumma, lukuunotta-
16949: matta siirtoa kulkulaitosrahastoon, 105,007,000 ma:r:kaksi,
16950: käytettävissä olevien valtion vakinaisten varojen ollessa
16951: 110,360,500 markkaa. Tulojen ylijäämä 5,353,500 markkaa
16952: olisi siirrettävä kulkulaitosrahastoon ja tulemme kulkulai-
16953: tosrahastoa koskevassa valiokunnan mietinnössä ehdotta-
16954: maan, että tähän rahastoon mahdollisesti tarvittavat lisä-
16955: varat sinne siirrettäisiin valtiorahaston pääoma,säästöstä.
16956: 
16957: 
16958:     Valiokunnan mietinnössä tehdään selkoa niistä vaati-
16959: muks~sta,    joita on asetettava hallituksen EduskunnaUe
16960: Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaisesti esittämään tulojen
16961: ja menojen laskelmaan nähden. V ruliokunnan enemmistö ei
16962: ole mietintöön ottanut lausuntoa siihen suuntaan, että, kuten
16963: Eduskunta aikaisemminkin Qn lausunut, Eduskunnan
16964: f~nanssioikeuksia tässä kohden koskevat perustuslainsään-
16965: nökset ed,ellyttävät tuon laskelma111 olevan pätevän. Sen
16966: takia ehdotamme Valiokunnan mietintöön sivuHe 18 ensim-
16967: mäisen ka!ppaleen jälkeen lisättäväksi seuraavaa:
16968:     ,Eduskunnalle annettava tulojen ja menojen laskelma
16969: tulee siis oHa sillä tavoin tehty, kuin tähän kuuluvat perus-
16970: tuslainsäännökset edellyttävät. Eduskunnan suostuntaoikeu-
16971: desta m. m. johtuu, että tuo laskelma on laadittava sellai-
16972: seksi, että se tosioloihin perustuvana eikä keinotekoisesti
16973: soviteltuna osoittaa, missä määrin valtion vakinaiset tulot
16974: riittävät 'laillisten menojen suorittamiseen. Tässä yhteydessä
16975: on Valiokunnan myös lrmsuttava, että hallituksen Eduskun-
16976: nalle esittämä ja Eduskunnan vahvistama tulojen ja menojen
16977: laskelma on pääasiallisesti sellaisenaan noudatettava, ettei
16978: se perusta, jolla Eduskunta on tehnyt suostuntapäätöksensä,
16979: tulisi järkytetyksi".
16980:     Tästä j.ohtuen ehdotamme myös, että valiokunnan mie-
16981: tinnössä sivulla 20 olevan ponsisikermän ensimäinen ponsi
16982:                       Vastalause lll.                          108
16983: 
16984: tulee viimeiseltä osaltaan, lisää:mällä sanat ,perustuslain
16985: edellyttämällä tavalla, kuulumaan seuraavalla tavalla:
16986:                , - - - joihin vakinaiset valtion tulot
16987:            eivät riitä, tulee p e r u s t u s l a i n e d e ll y t-
16988:            t ä m ä ll ä t a v a ll a mahdollisimman tarkka
16989:            ja todellisuutta vastaava".
16990: 
16991:    Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1914.
16992: 
16993: 
16994: 
16995:      Edvard Gylling.               I..auri Letonmäki.
16996:      J,udvig Lindström.             Heikki Jalonen.
16997:      0. W. 'l'urunen.              J. W. Sainio.
16998:      Jussi Railo.                  Emil Wiljanen.
16999:      J. A. Komu.                   Miina Sillanpää.
17000: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
17001:               1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
17002: 
17003: 
17004: 
17005: 
17006:                 Valtiovarainvaliokunnan mie-
17007:             t i n t ö N :o 5 a armollisen esityksen johdosta,
17008:             joka koskee varojen hankkimista vuodeksi 1915
17009:             niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
17010:             eivät riitä.
17011: 
17012:      Koska Eduskunta, käsitellessään Valtiovarainvaliokun-
17013: nan mietintöä N :o 5 armollisen esityksen johdosta, joka kos-
17014: kee varojen hankkimista vuodeksi 1915 niihin tarpeisiin,
17015: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, on päättänyt hy-
17016: väksyä mainitun mietinnön muutoin, paitsi että ylimääräis-
17017: ten menojen joukkoon kulkulaitostoimituskuntaan kohdis-
17018: tuvain hallinnonhaarojen kohdalle on otettava 200,000 mar-
17019: kan suuruinen määräraha kyytilaitoksen kannattamista var-
17020: ten, sekä että mietinnön sivulla 82 olevan ponnen loppuosa
17021: a:lka,en sanoista ,kuitenkin siten, että" poistetaan, saa Valio-
17022: kunta kunnioittaen ehdottaa mainittuun mietintöön tehtä-
17023: väksi seuraavat muutokset.
17024: 
17025:     Siv. 57. l{ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hal-
17026: linnonhaarat nimiseen ryhmään kuuluvan .100,000 markan
17027: määrärahan J_japuanjoen perkaamiseksi jälkeen olisi lisät-
17028: tävä: - Eduskunta on vuoden 1910 valtiopäivillä armolli-
17029: sen esityksen mukaan hyvä:ksynyt asetuksen, jonka 10 § :n
17030: mukaan kyytilaitoksesta johtuvat menot olisivat valtiova-
17031: roista suoritettavat. Koska tämä asetus, jos se tulee armol-
17032: lisesti vahvistetuksi, astuu voimaan vasta 1 päivänä tam-
17033: mikuuta 1916, on Eduskunta, samoin kuin 1913 vuoden val-
17034: tiopäivillä, budjettiin ottanut avustuksen myöntämiseksi eri-
17035: näisille kunnille kyytilaitoksen kannattamiseksi 200,000
17036: markan määrärahan.
17037: 2                 1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
17038: 
17039:          Tämä lisäys aiheuttaa mietintöön seuraavat muutokset:
17040: 
17041: Siv. 57          932,000 markkaa muuttuu 1,132:000 markaksi
17042:      58        7,007,000                  7,207,000   t
17043: 
17044:     ~     ~   18,007,000            >)   18,207,000         ~
17045: 
17046: 
17047:           ~  116,757,200            >)  116,957,200
17048:          65 116,767,200     ~
17049:                                     * 116,967,200           ~
17050: 
17051: 
17052:     ~     >) 116,497,000               ~116,697,000   •
17053:           ~    6,136,500               ~  6,336,500   *
17054:     •>   69    6,136,500    •          ~  6,336,500   •
17055:           • 1,963,500       ~          ~  1,763,500   •
17056:     •    80      932,000    •             1,132,000
17057:          81    7,007,000    ~
17058:                                     •     7,207,000
17059:     >)    ~  116,757,200    ~         ~ 116,957,200   •>
17060: 
17061:     •>    • 116,767,200             • 116,967,200 •
17062:     ~    82    6,396,700    ~
17063:                                     •     6,696,700         ~
17064: 
17065: 
17066: 
17067: 
17068:    Edellä mainitun lisäyksen sekä Eduskunnan päättämän
17069: poiston takia kolmannesta ponnesta tulevat ponnet olemaan
17070: seuraavat:
17071: 
17072:                     1) että Eduskunta puolestaan hyväksyen
17073:                 edellä olevan budjetin vuodeksi 1915 on arvioi-
17074:                 nut valtiorahaston kaikki sekä vakinaiset että
17075:                 ylimääräiset 'menot vuodeksi 1915 - lukuunot-
17076:                 tamatta kulkulaitosrahaston tUeihin merkittyjä,
17077:                 paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion ulko-
17078:                 puolella olevista rahastoista suoritettavia menoja
17079:                 - 116,957,200 markaksi;
17080:                     2) että näiden menojen suorittam·iseen on ensi
17081:                 sijassa käytettävä:
17082:                     a) valtiorahaston tulot vuonna 1915, edellä
17083:                 olevassa budjetissa arvioituina 105,804-,900 mar-
17084:                 kaksi;
17085:                   Budjetin järjest.eb.                    3
17086: 
17087:               b) valtiomhaston pääomasäästöstä, armoUi-
17088:           sen määräyksen nojalla 1,000,000 markkaa ja
17089:           Ed·uskunnan päättämän alamaisen anomuksen
17090:           mukaan 2,600,000 markkaa, yhteensä 3,600,000
17091:           markkaa;
17092:               c) sotilasrahaston tuloista s'e määrä, mikä
17093:           tarvitaan rahaston edellä 395,500 markaksi ar-
17094:           vioituihin asetusten mukaisiin menoihin, jota
17095:           vastoin tulojen ylijäämä on rahastossa säilytet-
17096:           tävä;
17097:               d) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
17098:           se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston asetus-
17099:           tenmukaisiin 560,100 markaksi arvioiluihin me-
17100:           noihin;
17101:               3) että edellä mainitt~tjen menojen suoritta-
17102:           miseksi - lukuunottamatta sotilasrahaston ja
17103:           sotilashuonerahaston menoja - mikäli ·valtiora-
17104:           haston tulot ja edellä mainittu siirto rahaston
17105:           pääomasäästöstä eivät riitä, osotetaan suostunta-
17106:           rahaston varoista enintään 6,596,700 markkaa;
17107:               4) että suostuntamhaston vahvistamiseksi
17108:           osotetaan tulot leima- sekä mallasjuomasuostun-
17109:           nasta, Edu.skunnan kummastakin suostunnasta
17110:           hyväksymään asetuksen mukaan; sekä
17111:               5) että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
17112:           täessä budjettivuoden lopp·utulos todellisuudessa
17113:           osottautw1 edullisemmaksi kuin miksi Eduskunta
17114:           sen ylläolevilla edellytyksillä on arvioinut, on
17115:           vastaa·va määrä palautettava suostuntarahastoon.
17116: 
17117:    Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
17118: 
17119: 
17120: 
17121: 
17122:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
17123: HallSten sekä jäsenet Danielson-Kalmari, Holsti, Kallio,
17124: 4            .1914.- V. M.- Esitys N:o 6.
17125: 
17126: Lahdensuo, Letonmäki, Lindström, Paasonen, Pennanen,
17127: Railo, Sainio, Sillanpää, Takolander, Talas, Törngren, Wil-
17128: janen ja A. H. Virkkunen sekä varajäsenet Häkkinen ja
17129: Kilpeläinen.
17130: 
17131: 
17132: 
17133: 
17134:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
17135:           1914. -    Edusk. vast. -     Esitys N:o 6.
17136: 
17137: 
17138: 
17139: 
17140:                Suomen Eduskunnan alama~
17141:             ne n v a s t a u s armolliseen. esitykseen varo·
17142:             jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin va-
17143:             kinaiset valtion tulot eivät riitä.
17144: 
17145: 
17146: 
17147: 
17148:         Snurlvaltaisin, lrmollisin Keisari
17149:                ja Suuriruhtinas r
17150: 
17151: 
17152: 
17153: 
17154:    Teidän Kei:sariUinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
17155: tanut armollisen esityksen varojen hankkimisesta niihin vuo-
17156: den 1915 tarpeisiin, joihin vakinaiset va.ltion tulot eivät riitä.
17157: 2        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
17158: 
17159:       Tarkastaessaan armollista esitystä Eduskunta on ennen
17160: muuta havainnut, että se on rakennettu samalle perus-
17161: tuslainvastaiselle pohjalle kuin vastaavat esitykset lä-
17162: hinnä edellisinä vuosina. Tämä ilmenee e6ttäin siinä armol-
17163: lisessa esityksessä jälleen tehdyssä ilmoituksessa, että nii-
17164: den menojen suorittaminen, joihin esityksessä on pyydetty
17165: suostuntaa, riippuu siitä, myöntyykö Eduskunta suostunta-
17166: verojen maksamiseen ja antaako se HaUituksen käytettä-
17167: väksi sanottuja menoja varten pyydetyt varat, koska mitään
17168: noista ,suostuntarahastoon viedyi:stä menoista ei voida panna
17169: valtiorahaston maksettavaksi. Jo usean vuoden kuluessa on
17170: tämä Hallituksen kanta määrännyt sen menettelyn valtion
17171: raha-asiain hallinnossa.
17172:       Ensrmäisen ilmauksensa tämä kanta sai Valtiosihteerin-
17173: viraston kirjeessä 24 päivältä kesäkuuta 1904, jonka virkaa
17174:  toimittava Kenraalikuvernööri kirjelmällä 29 päivältä sa-
17175:  maa kuuta lähetti Senaattiin ja jossa ilmoitettiin, että Tei-
17176:  dän Keisarillinen Majesteettinne oli suvainnut edellisenä
17177: ·päivänä armossa käskeä Senaattia Suomen suuriruhtinaan-
17178:  maan tulo- ja menoarvioehdotuksen laadinnassa noudatta-
17179:  maan seuraavia sääntöjä:
17180:       ,1. Suomen valtiovarat, paitsi sotilashuonerahastoa,
17181:   ovat jaettavat valtiorahastoksi ja suostuntarahastoksi ja on
17182:   ensiksi mainittuun yhd:Lstettävä lakkautettaviksi aijotut
17183:   valtio-, sotilas-, vaivais- ja työhuone- ynnä Turun läämin
17184:   säästörahastot, sekä jälkimäiseen suostuntarahasto, palovii-
17185:   navarat ja kulkulaitosrahasto.
17186:       2. Valtiorahastosta suoritetaan: a) rahamäärät, jotka
17187:   ovat maksettavat valtakunnanrahastoUe Suomen valtion
17188:   osuutena valtakunnan yleisistä menoista; b) menot halli-
17189:   tuslaitosten ja tuomioistuinten voimassa pitämiseen; c) me-
17190:   not sellaisten rautateiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen,
17191:   joilla on yJeinen merkitys valtakunnalle, samoin kuin Suo-
17192:   men rautateillä toimitettaviin muutostöihin suoranaisen yh-
17193:   teyden aikaansaamiseksi Keisarikunnan ja Suomen rauta-
17194:   tieverkkojen välillä; d) menot maan hankkimiseen Suomen
17195:   tilattomalle väestölle; e) menot ·korkeampain oppilaitosten
17196:   ja alkeiskoulujen ylläpitämiseen sekä osittain terveydenhoi-
17197:   toa varten.
17198:        3. Suosiuntarahastosta ovat suoritettavat sellaiset me-
17199:   not rauta,teiden ja muiden kulkwlaitosten rakentamiseen ja
17200:                     Budjetin järjestely.                     3
17201: 
17202: ylläpitämiseen, kansanopetukseen, terveyden hoitoon sekä
17203: yleishyödyllisiin tarkoitukisiin, joita ei ole pantu va.ltio-
17204: rahastoon kuuluviksi.
17205:     4. Valtiorahastoon siirretään vuosittain 475.000 mark-
17206: kaa leimasuostunnan ja 660,000 markkaa paloviinaveron
17207: tuottamista tuloista."
17208: 
17209:       Nämä määräykset, jotka Valtiovaliokunta 1904-1905
17210: vuosien valtiopäivillä oli saanut tiedokseen, Valtiosää-
17211: dyt silloin ottivat tarkastuksen alaisiksi. Alamaisessa vas-
17212: tauksessaan armolliseen esitykseen N :o 12 V altiosäädyt esit-
17213: tämillään perusteilla osottivat, että annetut määräykset sekä
17214: yleiseltä sisällykseltään että erinäisiltä yksityiskohdiltaan
17215: olivat soveltumattomat perustuslakeihin ja kansaneduskun-
17216: nalle niiden mukaan kuuluvaan suostuntaoikeuteen, sekä
17217: esittivät tämän johdosta alamaisesti, että Teidän Keisarilli-
17218: nen Majesteettinne suvairtsisi armossa määrätä, että kesä-
17219: kuun 23 päivämä 1904 annettuihin sääntöihin Suomen tulo-
17220:  ja menoarvioehdotuksen laatimisesta tehtäisiin semmoiset
17221:  muutokset, kuin oli tarpeen niiden saattamiseksi yhtäpitä-
17222:  viksi sen kanssa, mitä voimassa olevat perustuslainsään-
17223: nökset Valtiosäätyjen v·erosuostuntaoikeudesta määräävät,
17224:  sekä ettei sanottuja sääntöjä toistaiseksi pantaisi täytäntöön.
17225:       Sittenkun Senaatti vaaditussa alamaisessa lausunnossa
17226:  tästä V.altiosäätyjen anomuksesta oli sitä puoltanut, paitsi
17227:  mitä tuli määräykseen vaivais- ja työhuonerahaston sekä
17228:  Turun läänin säästörahaston la:kkauttamisesta, jonka Se-
17229:  naatin mielestä tuli heti tapahtua, suvaitsi Teidän Keisa-
17230:   rillinen Majesteettinne 16 päivänä maaliskuuta 1905 ar-
17231:   mossa suostua Senaatin esitykseen. Lähinnä seuraavana ai-
17232:  kana ei kuitenkaan ryhdytty asiassa enempiin toimenpitei-
17233:   sun.
17234:       Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta, käsitellessään
17235:  armollista esitystä varoj·en hankkimisesta niihin tarpeisiin,
17236:   joihin vakinaiset valtion tulot eivä;t riitä, päätti muun mu-
17237:   assa, että Eduskunnan osottamat varat, sikäli kuin kävisi-
17238:  vät menojen suorittamiseen tarpeellisiksi, olivat suostunta-
17239:   rahastosta valtiorahastoon siirrettävät. Sekä tämän pää-
17240:   töksen että niiden perustelmain johdosta, jotka Eduskunta
17241: 4         1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
17242: 
17243: samoilla valtiopäivillä oli esittänyt alamaisessa vastaukses-
17244: saan annolliseen esitykseen sotilastarpeisiin suoritettavasta
17245:  apumaksusta, Teidän Keisarillinen Majesteettinne 30 päi-
17246:  vänä tammikuuta 1908 suvaitsi Eduskunnan vastauskirjel-
17247:  miin tehdä kaksi sisällykseltää;n samaHaista merkintää,
17248:  joista jälkimäinen oli näin kuuluva:
17249:      ,Minä käsken, että Eduskunnan myöntämä;t suostunnat
17250: ovat kannettavat ja käytettävät kuten ennenkin, sekoitta-
17251:  matta niitä valtio-, sotilas- ja muiden hallituksen rahastojen
17252:  varoihin, ja tahdon vieläkin Eduskunnalle lausua, että mää-
17253: rääruisvalta näiden rahastojen suhteen kuuluu Minulle
17254: yksin".
17255:      Mietinnössä, jonka Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta
17256: 1910 vuoden valtiopäivillä antoi sen kertomuksen johdosta,
17257:  jonka Senaatin valtiovaraintoimituskunta oli sanotuilla val-
17258: tiopäivillä Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta, minkä.
17259:  mietinnön Eduskunta hyväksyi ja lähetti Teidän Keisarilli-
17260:  selle Majesteetillenne, anoen että se annettaisiin Senaatille,
17261: Valioku:nta lausui, ettei Eduskunnan mainitusta päätöksestä
17262:  voitu tulla sellaiseen johtopäätökseen, kuin edellä oleva ar-
17263: mollinen merkintä edellyttää. Valiokunnan käsityksen mu-
17264: kaan Eduskunta oli ainoastaan tahtonut tarkoin sovelluttaa
17265:  budjetin järjestelyyn kohdistuvia Valtiopäiväjärjestyksen
17266: 26 ja 43 §:n säännöksiä, joiden mukaan suostuntavaroja on
17267: osotettava valtiotarpeiden suoritukseen ainoastaan mikäli
17268: valtiovaraston vakinaiset tulot eivät siihen riitä.
17269:      Sittemmin Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsi
17270: 22 päivänä maaliskuuta 1911
17271:      1) antaa Kenraalikuvernöörille ja Senaatille tehtäväksi,
17272: 16 päivänä maaliskuuta 1905 annetun armollisen määräyksen
17273: täytäntöön panoa varten, viipymättä, yhteydessä kysymys-
17274: ten kanssa Suomen valtiorahaston välittömistä tarpeista ynnä
17275: menoista, jotka yleisten valtakunnantarpeiden tyydyttä-
17276: mistä varten pannaan sen suoritettaviksi, käydä tarkasta-
17277: maan 23 päivänä kesäkuuta 1904 armossa vahvistettuja
17278: sääntöjä, jotta Suomen hallinnollista lainsäädäntötietä tulisi
17279: vahvistetuksi varma rajoitus hallituksen ja edus·kunnan ra-
17280: hastojen välille, sekä
17281:                      Budjetin järjestely.
17282: 
17283:     2) käskeä, että vastedes ja kunnes kysymys Suomen bud-
17284: jetin laadintatavasta on järjestetty, säännöksi määrätään,
17285: ettei mitään siirtoja eikä lainoja valtiorahastosta suostunta-
17286: rahastoon sallita.
17287:     Näiden määräysten täyttämiseksi Senaatti valmisti eh-
17288: dotukset kahdeksi armollieeksi asetukseksi, joista toinen si-
17289: sälsi ohjeita, joita Senaatin olisi noudatettava tehdessään
17290: alamaisia ehdotuksia Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:ssä mai-
17291: nituksi armolliseksi esitykseksi varojen hankkimisesta nii-
17292: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja
17293: toinen koski sotilasrruhaston sekä sotilashuonerahaston lak-
17294: kauttamista ja ;yhdistämistä valtiorahastoon. Nämä ehdo-
17295: tukset Senaatti alamaisessa 'kirjelmässä 8 päivältä joulu-
17296: kuuta 1911 aEsti Teidän Keisarillisen Majesteettinne har-
17297: kintaan.
17298:     Eduskunta ei katso tarpeelliseksi käydä yksityiskohtai-
17299: sesti osottamaan, missä määrin tässä laajassa asiakirjassa,
17300: josta Valtiovarainvaliokunta on pyynnöstään saanut nähdäk-
17301: seen jäljennöksen, esitetyt eri mielipiteet ova•t perustuslain-
17302: vastaiset taikka muuten väärät tai harhaan vievät. Sitä
17303: vastoin on pantava merkille, että Senaatti alistuks·essaan
17304: lausui, että pysyväinen määrättyjen menojen paneminen
17305: suostuntavaroista suoritettavaksi, vaikka valtiorahaston va-
17306: rat osottautuvat riittäviksi niihin, tietää poikkeamista
17307: Suomen budjettioikeuden perusperiaatteesta, ja että se on
17308: mahdollinen panna toimeen ainoastaan Eduskunnan suos-
17309: tumuksella. Tämmöistä muutosta Senaatti puolestaan ei
17310: katsonut suotavaksi. Senaatti hyväksyi kuitenkin kai-
17311: kin puolin 23 päivänä kesäkuuta 1904 annettujen sään-
17312: töjen perusajatuksen rahastojen jaosta .ia ehdotti siis, että
17313: tämä periaate toteutettaisiin tarkasti erottamalla toisis-
17314: taan valtiorahaston ja suostuntara:haston menot yhdeksi
17315: vuodeksi kerrallaan. Tällaisen toimenpiteen Senaatti katsoi
17316: mahdolliseksi toteuttaa tarkoin pysymä:llä budjettioikeu-
17317: desta voimassa olevissa säännöksissä ja niin ollen ilman
17318: Eduskunnan myötävaikutusta, koska toiselta puolen vuotui-
17319: nen varojen osottaminen tarkoituksiin, joihin valtiorahaston
17320: 6        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
17321: 
17322: varat eivät riitä, lain mukaan on Eduskunnan asiana, kun
17323: taas toiselta puolen Hallituksella on täysi vapaus käyttää
17324: valtiorahastoa niihin tarpeisiin, jotka se katsoo sopivaksi
17325: panna tästä rahastosta tyydytettäviksi, ja Hallituksen asia-
17326: na on, kuten Senaatin mielestä välillisesti myös käy ilmi
17327: Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:stä, ratkaista, mitä menoja
17328: Hallitus, jos varat ovat riittämättömät, ei voi panna valtio-
17329: rahaston suoritettaviksi ja tästä syystä viepi siihen luok-
17330: kaan, joka jätetään Eduskunnan harkittava~si.
17331:      Pääasiallisesti näiden perusteiden mukaan Senaatti oli
17332:  laatinut ensimäisen edellä mainituista :asetusehdotuksista.
17333:  Sen mukaan Senaatin tulisi, tehdessään alamaisia ehdotuk-
17334:  sia Suomen Eduskunnalle annettavaksi armolliseksi esityk-
17335:  seksi varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vaki-
17336:  nais,et valtion tulot eivät riitä, noudattaa seuraavaa:
17337:     ,I. Ensiksi luetellaan lasketut vakinai<>et valtion tulot.
17338:     II. Sen jälkeen esitetään niiden menojen laskelma, jotka
17339: aijotaan panna suoritettaviksi edellä mainituista varoista,
17340: jolloin menoiksi etupäässä merkitään siirrot valtakunnanra-
17341: hastoon ja hallituslaitosten voimassapitokustannukset sekä
17342: Armollisimmin määrävuosiksi myönnetyt apurahat, ja on
17343: sen ohessa .otettava huomioon välttämättömyys turvata val-
17344: tiorahaston varapääoman tarpeenmukainen lisääntyminen.
17345:     III. Sitten seuraa luettelo niistä menoista, joi'hin vaki-
17346: naiset valtion tulot eivät riitä, jolloin tähän luetteloon etu-
17347: päässä merkitään veronkanto- ja tarkastuskustannukset
17348: Sllostuntaveroista, valtiopäiväkustannukset, Antell:in kokoel-
17349: main hoitokustannukset ja kansakoululaitoksen menot sek:i.
17350: sen .iälkeen ne apumaksut, jotka kruunu suorittaa kunnille
17351: -niitä tapauksia lukuunottamatta, jolloin kruunu sellaisilla
17352: maksuilla edistää omia yrityksiään- niin myös määrärahat
17353: yleisten sivistystarpeitten, erittäinkin sosiaalipoliittisten
17354: yritysten, tyydyttämiseksi.
17355:     IV. Lopuksi mainitaan, ettei III kohdan mukaan eri-
17356: tyisesti lueteltu.ia meno.ia missään tapauksessa puheenalai-
17357: sena vuotena panna valtiorahaston varoista suoritettaviksi,
17358: .ionka tähden näiden menojen suorittaminen tulisi riip-pumaan
17359: siitä, katsooko eouskunta mahdolliseksi suorittaa sanotut
17360: menot eduskunnan käytettävinä olevista varoista."
17361:                      Budjetin järjestely.                      7
17362: 
17363:     Mikäli tiedetään, ei Kenraalikuvernööri yhtynyt Senaa-
17364: tin ehdotukseen. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta on
17365: Valtiopäiväjärjestyksen 46 §:n nojalla pyytänyt saada näh-
17366: däkseen Kenraalikuvernöörin asiasta antaman lausunnon,
17367: mutta on Senaatin Talousosaston kanslia kirjeessä 18 päi-
17368: vältä kuluvaa huhtikuuta tämän johdosta ilmoittanut, ettei
17369: Senaatin puheenjohtaja ole katsonut mahdolliseksi suostua
17370: tähän pyyntöön. Eduskunta ei näin ollen ole saanut tietoa
17371: siitä, mitä Kenraalikuvernööri on puheena olevasta asiasta
17372: esiintuonut.
17373:      Kä;ytettävinä olleista asiakirjoista näkyy kuitenkin, ettei
17374:  Senaatin ehd·otus semmoisenaan saavuttanut armollista hy-
17375:  väksymistä, vaan annettiin Kenraalikuvernöörin esityksestä
17376:  17 päivänä elokuuta 1913 armollinen asetus ,budgettisään-
17377: nöistä Suomen Suuriruhtinaanmaalle", mikä asetus on vuon-
17378: na 1913 julkaistu Asetuskakoelmassa.
17379: 
17380:      Tämän asetuksen määräykset lähtevät siinä suhteessa
17381: samasta periaatteellisesta katsantotavasta, kuin 23 päivänä
17382: kesäkuuta 1904 annetut säännöt, että nekin edeUyttävät
17383: jyrkkää valiiova:l'Ojen ja valtiobudjetin kahtiajakoa siten,
17384: että toisesta osasta Hallitsija määrää kokonaan riippumatta
17385: Eduskunnan harkinnasta ja toisesta osasta Eduskunta Hal-
17386: litsijan rinnalla r>äätt'ää.
17387:      Suomen kansaneduskunta on eri tilaisuuksissa osottanut,
17388: ettei tällainen kahtiajako ole sopusoinnussa maa,n ·perustus-
17389: lakien kanssa.
17390:      Vuosien 1904-1905 valtiopäivillä Valtiosäädyt edel,lä.
17391: mainitussa alamaisessa vastauksessaan armolliseen ·esityk-
17392: seen N :o 12, silmällä pitäen 23 päivänä kesäkuuta 1904
17393: annettuja sääntöjä, tästä esiintoivat muun muassa seuraa-
17394: vaa.
17395:      Kun 1772 vuoden Hallitusmuodon 45 § :n mukaan uutta
17396: veroa ei saa määrätä V altiosäätyjen suosttumuksetta ja kun
17397: 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan mukaan
17398: Valtiosäädyillä on valta vapaasti antaa mitä valtion voi-
17399: massa pitämistä varten tarpeelliseksi nähdään sekä oikeus
17400: siitä. Hallitsijan kanssa tuumia ja sovitel·la, niin on ilmeistä,
17401: 8         1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
17402: 
17403: että Valtiosäädyillä joka kerta, kun ehdotus varojen myön-
17404: tämisestä johonkin valtiotarpeeseen niille esitetään, on oikeus
17405: tutkia tarvetta ja hylätä taikka hyväksyä ehdotus. Mai-
17406: nittujen vanhempien perustuslainsäännösten mukaisesti on
17407: myöskin 1869 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ssä -
17408: jota vastaa nykyään voimassa olevassa V aitiopäiväjärjes-
17409: tyksessä 43 § -          nimenomaan lausuttu, että varojen
17410: myöntämisen maan tarpeitten täyttämiseksi pitää perus-
17411: tua hankittuun selvitykseen siitä, etteivät valtiovaraston
17412: vakinaiset tulot siihen riitä. Vasta mainitut perustus-
17413: lainsäännökset eivät myönnä valtion tulo- ja menoarvion
17414: jakamista kahteen toisistaan aivan erotettuun osastoon,
17415: joiden kesken tulot ja menot olisivat pysyväisesti jae-
17416: tut, sillä tästä voisi olla seurauksena, että Valtiosäätyjen
17417: olisi pakko lisätä suostuntaveroja silloinkin, kun valtio-
17418: ra.haston tulot o1isivat melkoisesti menoja suuremmat. Se
17419: asianhaara, että suostuntavero.ien tulo- ja menoarvio ala-
17420:  osastoineen eli rahastoineen on käsitelty valtiorahaston tulo-
17421:  ja menoarviosta erillään olevana tulo- ja menoarvion osas-
17422:  tona, ei anna tukea uudelle säännökselle, sillä siirtämällä
17423:  vakinaisten valtiovaroj.en ylijä'ämiä suostuntavarojen tileihin
17424:  on otettu huomioon se perustuslakien periaate, joka on sel-
17425:  vimmin julkilausuttuna edellä mainitussa 1869 vuoden Val-
17426:  tiopäiväjärjestyksen 36 §:n säännöksessä ja jonka mukaan
17427:  suostuntoja ei saa lisätä siinä tapauksessa, että vakinaisia
17428:  tuloja on käytettävissä.
17429:      Vielä laajemmin on Eduskunta 1911 ja 1912 vuosien
17430:  valtiopäivillä alamaisissa vastauksissaan armollisiin esityk-
17431:  siin varojen han'kkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
17432:  valtion tulot eivät riitä, osottanut puheena olevan, 17 päivänä
17433:  elokuuta 1913 annetun asetuksen ja nyt esillä olevan armol-
17434:  Esen esityksen perusteena olevan katsantotavan soveltumat-
17435:  tomuuden Suomen perustuslakien säännöksiin. Viitaten
17436:  näihin lal!.suntoihin, joi'hin Eduskunta myöskin viime vuoden
17437:   valtiopäiviUä on vedonnut, Eduskunta. katsoo tarpeelliseksi
17438:  nyt annetun asetuksen säännöksistä lausua seuraavaa.
17439:       Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 kohdan sekä voimassa
17440:  olevan Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla Eduskunnalla
17441:                      Budjetin järjestely.                     9
17442: 
17443: on kieltämätön oikeus vapaasti harkita, tarvitaanko ja minkä
17444: verran lisäystä vakinaisiin va:ltiotuloihin, sekä tämän har-
17445: kintansa perusteella myöntää tai kiel'tää suostuntaa. Hallit-
17446: sijalla on oikeus lakien rajoissa käyttää vakinaiset valtiovarat
17447: maan hyödyksi ja parhaaksi. Mutta tätä oikeutta vastaa vel-
17448: vollisuus mahdollisuutta myöten suorittaa niistä valtion
17449: kaikki menot. Hallituksen asiana on luonnollisesti myös,
17450: valmistaessaan Eduskunnalle Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n
17451: mukaan vuosittain annettavan esityksen, muodostaa itselleen
17452: mielipide niin hyvin siitä, missä määrin vakinaiset valtio-
17453: varat kaipaava't lisäystä, kuin myös, jos se niin katsoo tar-
17454: peelliseksi, siitä, mihin tarpeisiin snostuntaa on Eduskun-
17455: nalta pyydettävä. Tämä on mainitun perustuslainsäännöksen
17456: oikea sisällys ja tarkoitus. Mutta se ei, enempää kuin mikään
17457: muu lain kohta, anna oikeutta Ha:l'litukselle ennakolta kiel-
17458: tää erinäisten valtiomenojen suorittamista vakinaisista va-
17459:  roista, eikä tässä ole erotusta sillä, annetaanko tuollai-
17460:  nen kielto vuodeksi kerrallaan vai pysyväis·esti. Mainit-
17461: tujen perustuslainsäännösten mukaan tulee sen kysymyksen
17462:  ratkaisun, mitä valtion tarpeisiin kuHoinkin on annettava,
17463:  olla Hallitsijan ja Eduskunnan väliHä tapahtuvan sovittelun
17464:  tulos, ja on ·siinä vakinaisista valtiotuloista maksettavaksi
17465:  pantava, tarpeiden laadusta riippumatta, se määrä yleisiä
17466:  menoja, jonka suorittamiseen sanottu.i·en varain havaitaan
17467:  riittävän, kun otetaan huomioon, mitä Eduskunta on asiata
17468:  tarkastettuaan esiintuonut.
17469:       Armollinen asetus budjettisäännöistä jättää tosin, kuten
17470:  vertaus sen 2 ja 3 kohdan välillä osot'taa, mahdolliseksi
17471:  panna va.Itiorahastosta suoritettavifksi muitakin menoja, kuin
17472:  ne, jotka 2 kohdassa on lueteltu. Sikäli on asetus Senaatin
17473:  ehdotuksen mukainen. Mutta l}setuksen 3 ja 4 kohta,
17474:  samoin kuin se yleinen tarkoitus, jonka saavuttamiseksi ase-
17475:  tus on annettu, kuitenkin edellyttää, että Eduskunnalta on
17476:   pyydettävä suostuntaa riippumatta vakinaisten vaitiovarain
17477:   kulloisestakin tilasta, ja että päätös siitä, minkä verran me-
17478:   noja on pantava vakinaisista valtiotuloista maksettavaksi, on
17479:   tehtävä .io ennen kuin Eduskunta on tarkastannt näiden
17480: 10        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
17481: 
17482: tulojen riittä.väisyyde.n sekä riippumatta siitä, mitä Edus-
17483: kunta tästä havaitsee .ia •esiintuo. Ja tämän mukaisesti
17484:  on myös säädetty, että määrättyjä yleisiä tarpeita voidaan
17485: tyydyttää ainoastaan mikäli ·Eduskunta on tarkoitukseen
17486:  myöntänyt varoja. Edellä •esitetystä käy ilmi, että tällai-
17487: set säännökset, vastoin mitä Sena~dti alistuksessaan 8 päi-
17488: vältä joulukuuta 1911 on tahtonut ·osottaa, ovat perustus-
17489: lakien vastaiset ja erityisesti estävät sen sovittelun, jonka
17490: tulee perustuslain mukaisesti Hallitsijan ja Eduskunnan vä-
17491: lil1ä tapahtua valtion tarpeiden tyydyttämisestä.
17492: 
17493:     Tätä menettelyä, joka puheena olevalla asetuksella on
17494: ta1hdottu tehdä pysyväiseksi .iärjestykseksi, on Hal1itus jo
17495: eri kertoja noudattanut valtion menosäännön vuosittaisessa
17496: järjestämisessä.
17497:     Hallitus on katsonut sen laskelman, jmrka se Valtio-
17498: päiväjärj.estyksen 26 § :n mukaan on Ed.uskunnalle antanut
17499: valtion vakinaisista varoista ja jonka osottaman tuloksen
17500: mukaan se on Eduskunnalta suostuntaa pyytänyt, lopuUi-
17501: seksi ilmoitukseksi niistä meno:i:sta, j·oita Hani tus valtio-
17502: rahaston tilaan nähden ·ei missään tapauksessa ole paneva
17503: valtiorahaston maksettavaksi, ja julistanut, ettei tähän las-
17504: kelmaan mitään muutosta voida tehdä Eduskunnan tarkas-
17505: tuksen johdosta. Todellisuudessa on Hallitus menetellytkin
17506: näiden ilmoitustensa mukaisesti.
17507:     Sekä 1911 että 1912 vuoden valtiopäivillä on Eduskunta
17508: edellä mainituissa alamaisissa vastauskirjelmissään lausu-
17509: nut ja perustuslainsäännöksillä osottanut, ettei puheena
17510: oleva laskelma ole eikä voi ol]a sellainen lopullisesti vah-
17511: vistettu budjetti, johon Eduskunta ei saisi tehdä minkään-
17512: laisia muutoksia tai oikaisuja. Tämä kä.y ilmi myös siitä,
17513: mitä Eduskunta edellä on esittänyt. Puheena oleva Halli-
17514: tuksen kanta ja menettely on siis jyrkässä ristiriidassa Suo-
17515: men budjettioikeuden perusteiden kanssa.
17516:     Hallituksella samoin kuin Eduskunnalla on sitä vähem-
17517: män syytä pitää kysymyksessä olevaa laskelmaa lopullisena.
17518:                      Budjetin järjestely.                    11
17519: 
17520: kun itse asia}n luonnosta johtuu, että, vaikka tämä kauan en-
17521: nen asianomaista vuotta valmistettava laskelma olisi tehty
17522: mahdollisimman tarkasti, valtiotalouden tulos saattaa osat-
17523: tautua siitä tuntuvasti :poi-kkeavaksi. Pitkä kokemus todis-
17524: taa, että valtion vakinaisten tulojen ja niillä suoritettujen
17525: menojen erotus todellisuudessa on säännöllisesti muodostu-
17526: nut melkoista edullisemmaksi kuin mitä Hallitus on las-
17527: kelmassaan ja siihen :perustuvassa esityksessä olettanut.
17528: Tästä on kansa·neduskunta voinut eri kertoja esittää sitovia
17529: todistuksia valt}on :päätetyistä tileistä. Mitä kysymyksessä
17530: olevaan aikaan tulee, saa<ttoi Eduskunta viime valtiopäi-
17531: villä alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen va-
17532: rojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
17533: tion tulot eivät riitä, todistaa, ettei Hallitukselta edes soti-
17534: lasapumaksun suorittamisen ohella olisi :puuttunut vakinai-
17535: sia valtiovaroja niiden tarpeiden tyydyttämiseen, jotka vii-
17536: me vuosina ovat Hallituksen perustuslainvastaisen menette-
17537: lyn johdosta jääneet määrärahoja vaille, kun näet valtiora-
17538: haston tulot vuosina 1910 ja 1911 olisivat hyvin riittäneet
17539: kaikkiin näihin tarpeisiin. Vuonna 1910 Hallitus :poisti
17540: Eduskunnan armollisten esitysten johdosta :päättämiä sivis-
17541: tys- y. m. menoja 1,635,400 markkaa sillä :perustuksella,
17542: rttei Eduskunta ol'lut osottanut niihin suostuntaa, mutta
17543: valtiorahaston ylijäämä, sittenkun raha;ston kaikki sekä va-
17544: kinaiset että ylimääräiset menot ynnä 9,000,000 markan suu-
17545: ruinen siirto sotilasrahastoon so'tilasa:puma:ksua varten oli
17546: suoritettu, nousi 4,910,000 markka;an. Vuonna 1911 oli sa-
17547: malla :perusteella :paistettuja määrärahoja 3,025,900 mark-
17548: kaa, vaikka valtiorahaston ylijäämä oli 3,578,000 markkaa.
17549: Vuonna 1912 :poistettiin niinikään Eduskunnan erikseen
17550: :päättämiä kansansivistys- y. m. menoja noin 7,545,000 mark-
17551: kaa, samalla kun valtiora:haston ylijäämä teki vähän yli
17552: 4,857,000 markkaa.
17553:      Koska Hallitus vuonna 1911 ensi kerran varsinaisesti
17554: ilmoitti Eduskunnalle, ettei valtiorahaston m31kseitavaksi
17555:  missään tapauksessa ,saisi :panna mitään niistä määrärahoista,
17556:  joihin Eduskunnalta :pyydettiin suostuntaa, :perustellen tä-
17557: 12        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
17558: 
17559: tä päätöstä nimenomaan valtioraha,ston tulojen riittämät-
17560: tömyydellä, lisättäköön edellä esitettyihin numeroihin
17561: vielä seuraavat vuodelta 1912, jota viimemainittu päätös ja
17562: ilmoitus koski. 'Eduskunnalle annetussa armollisessa esityk-
17563: sessä oli arvioitu valtiorahaston kaikkien tulojen vuonna
17564:  1912 tuottavan yhteensä 87,997,400 markkaa. Rahaston me-
17565:  nojen, niihin luettuna 11,000,000 markan siirto S<otilasrahas-
17566: toon sotilasapumaksua varten, oli taas arvioitu tekevän
17567:  87,996,710 markkaa. Odotettu y.lijäämä oli siis ainoastaan
17568:  690 markkaa. Todellisuudessa valtiorahaston tulot tuotti-
17569:  vat 96,678,388 markkaa 13 penniä, kuten selviää Eduskun-
17570:  nalle näillä valtiopäivillä valtiovarain tilasta vuonna 1912
17571:  annetusta kertomuksesta, joka sisältää valtion •lopullisen
17572:  tilinpäätöksen sanotulta vuodelta. Ne olivat siis enem-
17573: män kuin 8,680,000 markkaa suuremmat kuin miksi Halli-
17574:  tus o:li katsonut oikeaksi laskea ne Eduskunnalle annetussa
17575:  esitybessä. Rahaston todelliset menot, kaikki siirrotkin lu-
17576:  kuun otettuina, tekivät 91,821,186 markkaa 3 penniä. Halli-
17577:  tus oli siis todellisuudessa havainnut mahdolliseksi suorittaa
17578:  valtiorahastosta runsaasti 3,824,000 markkaa enemmän me-
17579:  noja, kuin mitä Eduskunnalle oli ilmoitettu. Mutta edellä
17580:  mainittu tulojen kohoaminen ai'heutti tästä huolimatta sen,
17581:  että tuloksena valtiorahaston taloudesta ei ollut, niinkuin
17582:  Hallitus oli Eduskunnalle ilmoittanut todennäköiseksi, 690
17583:  markan, vaan 4,857,202 markan 10 pennin suuruinen
17584:   ylijäämä. Siten valtiorahaston todellinen tila vuonna 1912,
17585:  vaikka sotilasapumaksukin otetaan lukuun, olisi ilman mi-
17586:  tään lisäystä rahaston pääomasta sallinut panna rahastosta
17587:  maksettavaksi lähes 5 miljoonaan markkaan nousevan osan
17588:  niistä menoista, joihin Eduskunnalta vaadittiin suostuntaa.
17589:       Siitä, mitä täs:sä on esitetty, käy osittain jo ilmi sekin,
17590:  ettei Hallituskaan katso Eduskunnalle esittämäänsä vaki-
17591:  naisten valtiotulojen ja -menojen arviota sillä tavoin lopulli-
17592:  seksi ja sitovaksi, ettei valtiorahaston menoja voitaisi lisätä.
17593:  Selvästi näkyy tämä siitä, että vahvistettuihin budjetteihin
17594:  vuosittain säännöllisesti jo on pantu enemmän menoja val-
17595:   tiorahaston os,q,lle kuin Eduskunnalle annettuun vastaavaan
17596:                     Budjetin järjestely.                  13
17597: 
17598: laskelmaan, samalla kuin tulotkin on arvioitu suuremmiksi.
17599: Vuonna 1912 oli tämä menojen lisä 4,378,596 markkaa 57
17600: penniä, vuonna 1913 se oli 3,079,877 markkaa 52 penniä, ja
17601: Senaatin kuluvaksi vuodeksi valmistama valtiorahaston ra-
17602: hasääntöehdotus osottaa menojen loppusumman, joka on
17603: 3,760,273 markkaa 41 penniä suurempi kuin viime vuonna
17604: Eduskunnalle annetussa laskelmassa oli edellytetty.
17605:     Osaltaan se seikka, että todelliset tulot ja menot, jopa
17606: nekin arviot, jotka Hallituksessa tehdään asianomaisen vuo-
17607: den rahasäännön laadinnassa, tällä tavoin poikkeavat Halli-
17608: tuksen Eduskunnalle antamista laskelmista, aiheutuu sii-
17609: täkin, että nämä 1laskelmat ovat varsin puutteellisesti laa-
17610: ditut. Asial.la on kuitenkin suuri merkitykseDJSä niiden tär-
17611: keiden, Eduskunnan oikeutta mitä vakavimmin koskevain
17612: kysymysten käsittelyssä, joista tässä on puhe.
17613:     Jo useamman kerran Eduskunnalla on ollut syy·tä kiin-
17614: nittää Hallitsijan huomiota niihin vaatimuksiin, jotka pu-
17615: heena olevan laskelman valtion vakinaisista varoista ja tar-
17616: peista tulee täyttää voidakseen vastata tarkoitustaan.
17617:     Tarkastaessaan esillä olevaan armolliseen esitykseen lii-
17618: tettyä laskelmaa Eduskunta on huomannut, että se kentiesi
17619: enemmän kuin mikään aikaisempi antaa aihetta muistu-
17620: twksiin. Seuraavaan tauluun otetut luvut osottavat, miten
17621: Hallituksen viime vuoden valtiopäiville annettuun laske1-
17622: maan otetut tulot ja menot poikkeavat niistä määristä, joiksi
17623: Senaatti on merkinnyt samat tulot ja menot laatimaansa
17624:  1914 vuoden budjettiehdotukseen.
17625:            14           1914. -            Edusk. vast. -          Esitys N:o 6.
17626: 
17627: 
17628:            Valtiopäiville 1913 annetun armollisen esityksen ja 1914
17629:                      vuoden rahasääntöehdotuksen vertailu.
17630:     (Selvyyden vuoksi on armollisen esityksen numeroihin lisätty sotila!
17631: rahastoon ja sotilashuonerahastoon luetut erät.)
17632:                                        1
17633:                                                Arm. esitys      1914 vuoden        Lisäystä    Vähennyk·
17634:                                                1913 vuoden      rahasääntö-      arm. esityk- siä arm. esi
17635:                                                valtiopäiville     ehdotus            se en      tyksestä
17636: 
17637:              Tu 1 ot.
17638:  1 Os. Tilukset ja muu val- 1
17639:                                        1
17640:           tio-omaisuus ........ 1? 20,~78,100~-                  20,812,000:--     823,900:-     290,000:-
17641:  2   ))   Välittömiä veroja .... ) 6,oll ,ooo.-
17642:           Välillisiä veroja ..... ! 56,974,000:-
17643:                                                                   6,548,000:-       37,000:-        -
17644:  3   »                                                           57,880,000:-      906,000:-        -
17645:  4   ))   Sekaluontoisia veroja ') 1,148,000:-                    1,162,000:-       17,000:-       3,000:-
17646:  5   »    Maksuja valtio laitos-
17647:           ten käyttämisestä ....      11,182,000:-               11,785,000:--     611,000:-       8,000:-
17648:      ,                            1
17649:  6        Sekalaisia tuloja ..0
17650:                                   1') 4,264,900:-
17651:                                   ••                              4,432,900:-      168,000:-        -
17652:                     Yhteensä               5
17653:                                                )100,358,000:-   102,619,900:-     2,562,900:-    301,000:-
17654:  Siirrot ....................                      345,000:-       693,000:-       500,000:-     152,000:-
17655:  Ylimääräiset tulot .........                      100,000:-         20,000:-          --         80,000:-
17656:  Lisäys valtiorahaston pää-
17657:       omasta ...........•....                        -            1,500.000:-     1,500,000:-       -
17658:                         Yhteensä       1
17659:                                                100,803,000:-1 104,832,900:-1 4,562,900:-1        533,000:-
17660: 
17661: 
17662:            Menot.
17663:           Vakinaiset:
17664:  1 P. L. K. M.:n käyttövarat
17665:          ja valtio-omaisuus ")       430,000:-                      504,900:-       74,900:-
17666:  2    »   Korv. valtiorahast.
17667:          duuman jäsent. men.          80,000:-                       79,884:27                       115:~
17668: 
17669:  3        Hallituslaitokset ..     3,137,000:-                    3,328,600:--     193,100:-       1,500:-
17670:  4        Tuomioistuimet ...       5,837,000:--                   5,978,303:20     145,643:20      4,340:-
17671:  5        Sivilitoimituskunta     14,750,000:-                   15,337,737:15     724,272:72    136,535:1
17672:  6        Va1tiovaraintoimi-
17673:          tuskunta .........•       3,863,000:-                    3,956,039:80     122,345:-      29,305:~
17674: 
17675:  7        Kamaritoimitusk.  .. ')  6,129,600:-                    6,211,700:-      127,200:-      45,100:-
17676:  8        Sotilasmenoja ..     8) 15,220,000:--
17677:                               o ••                               15,191,988:89                    28,011:]
17678:                                  Budjetin järjestely.
17679: 
17680:                                   Arm. esitys            1914 vuoden       Lisäystä    Vähennyk-
17681:                                  1913 vuoden              rahasääntö-     arm.esityk- siä arm. esi-
17682:                                  valtiopäiville             ehdotus          se en       tyksestä
17683: 
17684:   9 P. L. Kirkollisasiaintoi-
17685:          mituskunta ........             12,483,000:-     13,520,900:- 1,100,700:-          62,800:-
17686:  10 »     Maanviljelystoimi-
17687:          tuskunta ..........              7,535,000:-·     7,518,100:-      277,000:-      293,900:-
17688:  11 »     Kulkulaitostoimi-
17689:          tuskunta ..........             11,168,000:--    11,742,400:-      594,600:-       20,200:-
17690:  12 »     Kauppa- ja teolli- 1
17691:          suustoimituskunta                5,981,000:-      6,165,059:70     459,406:50     275,346:80
17692:  13   »   Talousosaston
17693:           kanslia ............      816,000:-                824,000:-       11,000:-        3,000:-
17694:  14   »    Sekalaisia menoja ") 5,793,000:-                5,266,R00:40     400,000:-      926,199:60
17695:  15   »   Eläkkeitä ja yleisiä
17696:           apurahoja ......... 10) 4,618,000:-              4,874,050:-      296,250:-       40 ,200:---;-
17697:                     Yhteensä    11
17698:                                      )   97,840,600:-    100,500,463:41 4,526,417:42      1,866,554:01
17699: 
17700:  Vuoden kuluessa sattuvia
17701:    lisämenoja varten .......               200,000-           -                 -          200,000:-
17702:  Siirtoja ...................• 12)         592,000:-         440,000:-          -          152,000:-
17703:                     Yhteensä             98,632,600:-    100,940,463:41    4,526,417:42   2,218,554:01
17704: 
17705:           Ylimääräiset:
17706:  Oikeustoimituskunta ......                 150,000:--       225,000:-        75,000:--        -
17707:  Sivilitoimituskunta ........               200,000:-      1,675,000:-     1,500,000:-      25,000:-
17708:  Kamaritoimituskunta ......                 350,000:-        200,000:--         -          150,000:-
17709:  Kirkollistoimituskunta ....                360,000:-       250,000:-       220,000:-      330,000:-
17710:  Kulkulaitostoimituskunta ..                590,000:-        725,000:-      260,000:-      125,000:-
17711:  Kauppa- ja teollisuustoimi-
17712:     tuskunta ...............                290,000:-        817,410:-       567,410:-      40,000:-
17713:  Sattuvia lisämenoja varten                 500,000:-         -                 -          500.000:-
17714:                     Yhteensä 1 101,072,600:-1 104,832,873:411 7,148,827:421 3,388,554:01
17715: 
17716:        1) Tähän sisältyy sotilasrahaston tuloja 608,100 mk. ja sotilashuonerahaston tu-
17717: loja 330,000 mk. 2), Sotilasrahastosta 1,570,000 mk. 3) Sotilasrahastosta 258,000 mk.
17718: ') Sotilasrahastosta 1,400 mk. ja sotilashuonerahastosta 100 mk. 3 ) Yhteensä sotilas-
17719: rahastosta 2,437,500 mk. ja sotilashuonerahastosta 330,100 mk. 8 ) Sotilasrahastosta
17720: 56,000 mk. 7) Sotilasrahastosta 500 mk. ja sotilashuonerahastosta 100 mk. 1) Sotilas-
17721: rahastosta 15,214,000 mk. 9) Sotilarahastosta 15,000 mk. 10) Sotilashuonerahastosta
17722: 600,000 mk. ll) Tästä on sotilasrahaston tilissä 15,285,500 mk. ja sotilashuonerahaston
17723: tilissä 600,100 mk. 12) Siitä sotilasrahastosta valtiorahastoon 152,000 mk.
17724: 16        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
17725: 
17726:      Tästä taulusta näkyy, kuinka suuri erotus on Halli-
17727: tuksen omien ehd·otusten ja arvioiden välillä. Laskelmain
17728: yksityiskohtainen vertawminen osottaa, että ne tapaukset
17729: ovat :poikkeuksia, joissa HaLlituksen viime vuonna Eduskun-
17730: nalle ilmoittamat menosummat vastaavat, mitä tämän vuo-
17731: den budjettiehdotukseen todellisuudessa on otettu. Että muu-
17732: toksia, jotka enimmä:kseen ovat lisäyksiä, on ollut välttä-
17733: mätöntä tehdä, selviää useissa tapauksissa jo siitä, että Edus-
17734: kunnalle viime vuoden valtiopäivillä .annetussa laskelmassa
17735: 1914 vuoden menoista, kuten nyt on käynyt ilmi, ei
17736: aina oltu otettu huomioon sellaisiakaan tiettyjä menojen
17737: lisäyksiä, kuin eri virastojen virkamiehille määrävuosien
17738: :palveluksen jälkeen asetusten muka;an tulevia palkkionkoro-
17739: tuksia, jotka suurissa virkakunnissa saattavat vuosittain
17740: nousta tuntuviin määriin. Eduskunta ei kiellä niitä vai-
17741: keuksia, jotka kohtaavat menojen tarkkaa arvioimista kauan
17742: ennen asianomaista vuotta. Esitetty esimerkki osottaa
17743: kuitenkin, että huomautettuun tarkkuuden puutteeseen
17744: on seLlaisiakin syitä, joiden poistamin:en vruatii ainoastaan
17745: suurempaa huolellisuutta asianomaisten vir.astojen ja virka-
17746: miesten puolelta. Lisäksi näkyy tästä taulusta, että Hal-
17747: litus katsoo voivansa valtion menosäännön lopullisessa jär-
17748: jestämisessä mielin määrin poiketa Eduskunnalle antamas-
17749: taan laskelmasta, jota ilmeisesti ei ole tehtykään siinä mie-
17750: lessä, että Hallitus siinä aikoisi pysyä.
17751:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ja kun Eduskunnan
17752: ei asiain nykyisessä tilassa ole mahdollista tehdä suostunta-
17753: päätöksiänsä sen mukaan, mitä valtiovarain tila todellisuu-
17754:  dessa vaatii, Eduskunta katsoo tarpeelliseksi uudistaa ne
17755: muistutukset ja vaatimukset, jotka Eduskunta viime vuo-
17756: den valtiopäivillä tästä asiasta teki. Eduskunnalle annet-
17757: tava laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista olisi
17758:  siis tehtävä mahddlisimmån 1tarkka ja todellisuutta vastaa-
17759: va. Sitä valmistettaessa Hallituksen tulisi itselleen selvit-
17760: tää kaikkien menojen sekä suuruus että laatu, jotka se kat-
17761: soo tarpeelliseksi asianomaisena vuonna suorittaa, ja valtion
17762: tulo- ja menoarvic*l lopullisessa järjestelyssä olisi mikäli
17763:                      Budjetin järjestely.                     17
17764: 
17765: mahdollista tarkoin pysyttää siinä suunnitelmassa, joka pu-
17766: heena olevassa laskelmassa on esitetty, niin että ainoastaan
17767: välttämättömästä aiheesta, joka laskelmaa tehtäessä ei ole
17768: ollut tunnettu, ryhdyttäisiin yrityksiin ja määrättäisiin me-
17769: noja, joita laskelmassa ei ole huomioon otettu.
17770:     Yhteydessä sen edellä huomautetun, lain tukea vailla ole-
17771: van menettelyn kanssa, että Hallitus päättää, mitä menoja
17772: osotetaan valtion v,akinaisista varoista suoritettaviksi, välit-
17773: tämättä siitä, mitä Eduskunta on esiintuonut, on Hallituk-
17774: sen nykyään raha-asiain järjestelyssä noudattama seuraava
17775: menettely.
17776:      Alamaisessa lausunnossa Eduskunnan vastauksesta vii-
17777: me vuoden valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen
17778: varojen osottamisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
17779: tion tulot eivät riitä, Senaatti on viitannut Teidän Keisa-
17780: rillisen Majesteettinne edellä mainittuun merkintään 30 päi-
17781: vältä tammikuuta 1908, jossa lausutaan, ·ettei Eduskun-
17782: nan myöntämiä suostuntoja ole sekoitettava valtio-, sotilas-
17783: ja muiden hallituksenrahastojen varoihin ja että oikeus näi-
17784: d,en rahastojen käyttämiseen kuuluu yksinomaan Teidän
17785: Maiesteetillenne, sekä on ilmoittanut tämän merkinnän
17786: takia pitävänsä ainoana oikeana jättää tarkastamaita kaikki
17787: Eduskunnan valtio- ja sotilasrahastojen budjettiin päättä-
17788: mät muutokset sekä Eduskunnan näitä rahastoja koskevat
17789: ehdotukset.
17790:      Tämä Senaatin menettely on kokonaan vastoin maan hal-
17791: lituksen perustuslainmukaista velvollisuutta. Yhdistys- ja
17792: Vakuuskirjan 5 kohdan mukaan on Eduskunta oikeutettu
17793: ryhtymään Hallitsijan kanssa sovitteluun siitä, mitä maan
17794: tarpeisiin on annettava; ja se velvoittaa Hallitusta ottamaan
17795: tunnollisen tarkastuksen alaiseksi kaiken, mitä Eduskunta on
17796: esiintuonut vakinaisten valtiovarain riittäväisyydestä ja
17797: käyttämisestä. Vasta tämän tarkastuksen jälkee-n ja sen
17798: perusteella sekä pitäen kunniassa Eduskunnan perustuslain-
17799: mukaisen oikeuden on Hallituksen tehtävä asiasta päätök-
17800: s·ensä sen mukaan, minkä havaitsee maan edun ja parhaan
17801: vaativan. Jättäessään Eduskunnan puheenalaiset lausun-
17802:                                                           2
17803: 18        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
17804: 
17805: not tarkastamatta, loukkaa Hallitus yhtä suuresti Edus-
17806: kunnan selvää perustuslainmukaista oikeutta kuin jokaisen
17807: hallituksen luonnollista v·elvoll~suutta. Näin on asianlaita
17808: kokonaan riippumatta siitä, millä tavoin erilaatuiset valtio-
17809: varat merkitään tileihin ja mitä oikeudesta niiden käyttä-
17810: miseen on voimassa. Senaatin mainittu menet·tely loukkaa
17811: myöskin Hallitsijan oikeutta, se kun riistää Teidän Keisa-
17812: rilliselta MajesteetiHanne tilaisuuden saada tietoonne vas-
17813: tuunalaisten neuvonantajainne mi•elipiteen ,siitä, mitä Edus-
17814: kunta on esiintuonut, sekä mahdollisuuden tehdä päätök-
17815: senne asianmukaisen selvityksen perusteella, niinkuin on
17816: välttämätöntä, jotta Yhdistys- ja V akuuskii-jan 5 kohdan
17817: säännös tulisi noudatetuksi.
17818: 
17819:      Se lll!ittomuusjär.iestelmä valtion raha-asiain hallinnossa,
17820: .iota Eduskunta on tässä ylempänä verrattain laajasti kä-
17821: sitellyt, on johtanut erittäin vahingollisiin seurauksiin, ja
17822:  näin on ta.pahtunut sitä enemmän, kuta ·kauemmin ja jyr-
17823:  kemmin Hallitus on tätä järjestelmää soveltanut. Tärkeät
17824:  yleiset tarpeet, jotka välttämättä kaipaavat kannatusta ylei-
17825:  sistä varoista ja joihin valtion rahallinen tila hyvin olisi
17826:  sailinnut sitä antaa, ·ovat useina vuosina .i·oko jääneet tätä
17827:  kannatusta aivan vaille tai saaneet sitä vain riittämättö-
17828:  mästi. Siitä on kansan elämälle koitunut tuntuvaa vahin-
17829:  koa. Niinkuin Eduskunta alamaisessa kirjelmässään kulu-
17830:  van huhtikuun 16 päivältä paloviinan valmistamisesta
17831:  vuonna 1915 suoritettavasta verosta Eduskunnalle annetun
17832:  armollisen esityksen johdosta on lausunut, on Hallitus sa-
17833:  man perustuslainvastaisen järjestelmän ylläpitämiseksi nyt-
17834:  temmin mennyt niin pitkälle, että Hallitus useammalla
17835:  tavalla on loukannut Eduskunnan tähän asti aina riidatto-
17836:  mana pidettyä suostuntaoikeuttakin.
17837:      Kaikkeen tähän katsoen ja nojaten siihen, mitä Edus-
17838:  kunta ed·ellä on esittänyt, Eduskunta alamaisesti anoo,
17839: 
17840:                  että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
17841:              vaitsisi armossa käskeä Senaattia niin toimi-
17842:                      Budjetin järjestely.                    19
17843: 
17844:             maan, että siitä laskelmasta valtion vakinaisista
17845:             varoista ja tarpeista, joka Valtiopäiväjärjestyk-
17846:             sen 26 §:n mukaan on liitettävä Ed~tskunnalle
17847:             annettavaan armolliseen esitykseen varojen hank-
17848:             kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
17849:             tion tulot eivät riitä, tulee mahdollisimman
17850:             tarkka ja todellisuutta vastaava;
17851:                 ettei mainittuun armolliseen esitykseen pan-
17852:             taisi ennalckomääräyksiä, .iotka eit,ät ole sopu-
17853:             soinnussa Eduskunnan perustuslaissa säädetyn
17854:             oikeuden kanssa vapaasti harkita, missä määrin
17855:             vakinaiset valtiovarat riittävät meno.ien suoritta-
17856:             miseen; sekä
17857:                 että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
17858:             mossa velvoittaisi Senaatin alamaisessa lausun-
17859:             nossaan Eduskunnan vastauksesta armolliseen
17860:             esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpei-
17861:             siin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
17862:             alistamaan Teidän Majesteettinne tutkittavaksi
17863:             kaiken, mitä Eduskunta tässä vastauksessaan on
17864:             saattanut vakinaistenkin valtiovarain arvioimi-
17865:             sesta ja käyttämisestä esiintuoda, sekä siitä il-
17866:             moittamaan oman mielipiteensä.
17867: 
17868: 
17869:     Eduskunta on edellisessä kiinnittänyt huomionsa niihin
17870: seikkoihin, jotka Eduskunnan mielestä ovat pääasiat nykyi-
17871: sessä lainvastaisessa hallitusjärjestelmässä raha-asiain alalla.
17872: Tämän lisäksi Eduskunta, niiden määräysten johdosta, jotka
17873: on annettu 17 päivänä elokuuta 1913, vielä esittää seuraavaa.
17874:     Ed·ellä mainitun a.setuksen 1 kohdan määräykset muut-
17875: tavat sitä valtion tulo- ja menoarvion laadintajärjestystä,
17876: joka säädettiin armollisella asetuksella 3 p&ivältä touko-
17877: kuuta 1899 Suomen Suuriruhtinaanmaan vaHiovaraston kas-
17878: sa- ja tililaitoksen uudestaanjärj•estämisestä. Tällä kauan
17879: va1mistetulla ja tarpeelliseksi havaitulla uudistustoimenpi-
17880: teellä Suomessakin toteutettiin valtion kirjanpidossa m. m.
17881: 20       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
17882: 
17883: valtiobudjetin eheyden periaate, joka kaikkialla on ha-
17884: vaittu nykyajan valtiotalouden hoidossa välttämättömäksi.
17885: Sen sijaan 17 päivänä elokuuta 1913 annettu asetus sikäli
17886: palaa aikaisemmin noudailettuun puut·teelliseen järjestyk-
17887: seen, että sen mukaan Suomen Suuriruhtinaanmaalle vast-
17888: edes ei enää ole annettava yhtenäistä valtiobudjettia, vaan
17889: on korkeimmassa paikassa vahvistettava ja Asetuskokoel-
17890: massa julkaistava erityiset tulo- ja menosäi1nnöt Suomen eri
17891: rahastoille, joiden tulo- ja menoeristä Senaatin sittemmin
17892: tulee kokoonpanna ja Asetuskokoelmassa julkaista yleinen
17893: vuotuinen Suuriruhtinaanmaan tulojen ja menojen yhdistely.
17894:      Hallituksella on, kuten Valtiosäädyt 1904-1905 vuoden
17895: valtiopäivillä edellä mainitus,sa alamaisessa kirjelmässään
17896: lausuivat, oikeus tehdä muutoksia valtion tililaitoksen ja
17897: tulo- ja menoarvion teknilliseen järjestämiseen. Valtio-
17898: säätyjen mielestä asialle ei kuitenkaan voinut olla eduksi,
17899: että valtion kirjanpidon sää:ntöjä us•ein muutetaan. Jo tästä
17900: syystä Valtiosäädyistä olisi ollut suotavaa, että sen
17901: ti<lilaitoksen sekä tulo- ja menoarviojärjestelmän sovellutta-
17902: mista, joka melkoisilla vaikeuksilla vuodesta 1901 a'lkaen oli
17903: pantu käytäntöön, ei olisi 1904 vuoden säännöillä saatet~u
17904:  uusien määräysten alaiseksi. Elokuun 17 päivänä vuonna
17905:  1913 annetusta asetuksesta on sitä enemmän syytä antaa sa-
17906:  mallainen lausunto, koska tämän asetuksen 1 kohdan mää-
17907:  räykset, vaikka ne eivät käytännössä tuottanekaan aivan
17908:  suurta vahinkoa, tietävät periaatteellista palautumista jo
17909:  vanhentuneelle teknillisen järjestyksen kannalle. Tämän li-
17910:  säksi Eduskunta huomauttaa, että Hallituksella ei ole valtaa
17911:  tehdä Eduskunnan suostumuksetta sellaisia muutoksia tili-
17912:  laitokseen tahi budj·etin laatimiseen, jotka ovat jossakin
17913:  suhteessa perustuslakia tahi muuta Eduskunnan myötä-
17914:  vaikutuksella syntynyttä lakia vastaan.
17915:      Asetuksen 2 kohdan sää:tmöksistä vaatii erityistä huo-
17916:  miota määräys, että valtiorahaston menosääntöön on merkit-
17917:  tävä muun muassa määräraha Suomen kruunun maksujen
17918:  suorittamiseen valtakunnanräntteriaan, jollei näitä maksuja
17919:  varten ole osotettu erityisiä lähteitä. Näillä maksuilla
17920:                      Budjetin järjestely.                    21
17921: 
17922: tarkoitettanee lähinnä niitä ra.haeriä, joita osittain jo on eri
17923: kertoja suoritettu, osittain pantu menoarvioon rahamaksun
17924: suorittamiseksi Suomen valtiovaroista Keisarikunnan valtio-
17925: rahastoon niin hyvin asevelvollisuuden suorittamisen sijasta
17926: kuin myös Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä Keisari-
17927: kunnan lainsäädäntölaitoksiin valittavien jäsenten päivära-
17928: hoiksi ja matkakustannuksien korvaukseksi ynnä vihdoin
17929: maan Kenraalikuvernöörin ja hänen apulaisensa palkkain
17930:  maksua varten. Kaikista näistä maksuista Eduskunta on
17931:  eri tilaisuuksissa osotianut, ·ettei niitä ilman Eduskunnan
17932:  suostumusta voida laillisesti panna Suomen valtiovaroista
17933:  maksettaviksi, ja tul•ee Eduskunta alem'pana edelleen käsit-
17934:  telemään tätä kysymystä.
17935:       Yhteydessä tässä puheena olleen asetuksen kanssa on
17936:  niinikään 17 päivänä elokuuta 1913 annettu kaksi muuta
17937:  asetusta, jotka nekin ovat julkaistuina Asetuskokoelmassa.
17938:  Toisen mukaan siirrot tai ennakkomaksut ,valtiorahastosta
17939:  Eduskunnan rahastoihin" määrätään lakkautettaviksi ja toi-
17940:  nen koskee sotilas- ja sotilashuonerahastojen lakkauttamista
17941:  sanotun vuoden päättyessä ja niiden yhdistämistä valtio-
17942:  rahastoon.
17943:       Edellinen näistä asetuksista, j.oka ennakolta ja .kerta
17944:  kaikkiaan kieltää 'kaikki siirrot ja ennakkomaksut val-
17945:  tiorahastosta suostunnanluontoisten varain til.eiHe, on vas-
17946:  toin niitä perustuslainsäännöksiä, joihin Eduskunta edelli-
17947:  sessä on usean kerran viitannut. Puheena oleva asetus
17948:   on lisäksi katsottava sekä Hallituksen kannalta tarpeetto-
17949:   maksi, koska varojen siirto ja ennakkomaksuj•en suoritus
17950:   valtiorahastosta ei voi tapahtua ilman Hallitsijan suostu-
17951:   musta, että myöskin Hallitsijan oikeutta rajoittavaksi, koska
17952:   se estää Senaattia vapaasti ehdottamasta Keisarilie ja Suuri-
17953:   ruhtiuaalle vakinaisten valtiovarain käyttämistä sillä ta-
17954:   valla kuin maan edun kulloinkin havaitaan sitä vaativan.
17955:       Mitä sotilasrahaston lakkauttamiseen tulee, oli siitä mää-
17956:   rätty jo 23 päivänä kesäkuuta 1904 annetuissa säännöissä,
17957:   vaikka tämä määräys edellä kerrotusta syystä silloin jäi toi-
17958:   meenpanematta. Usein mainitussa vastauksessaan armolli-
17959: 22        1914. -    Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
17960: 
17961:  seen esitykseen !N:o 12 Valt.i:osäädyt 1904-1905 vuoden
17962:  valtiopäivillä tästä .asiasta 'lausuivat:
17963:      ,Kysymys e~kö sotilaslaitoksen vakinaisia ·tu1oja enää
17964: ole valtiontileihin pantava erilleen y1eisen valtiorahaston tu-
17965: loista, ei sekään ole hallinnollinen asia, koska ne määräykset,
17966: joiden mukaan eräät maatilat ja verot on osotettu sotilaalli-
17967: siin tarpeisiin, 'Perustuvat ruotujakolaitokseen, johon, Halli-
17968: tusmuodon 18 §:n mukaisesti, ei mitään muutosta käy teke-
17969: minen muutoin kuin Hallitsijan ja Va.ltiosäätyjen yhtäpitä-
17970: vällä päätöksellä."
17971:      Yhtyen tähän Valtiosäätyjen lausuntoon katsoo Edus-
17972:  kunta tarpeelliseksi sotil·asrahaston ja sotilashuonerahaston
17973:  nyt määrätyn lakkauttamisen johdosta lausua vielä seu-
17974: raavaa.
17975:      Kuten edellä mainittiin, on Hallituksella oikeus ennen
17976: huomautetuilla rajoituksilla tehdä muutoksia valtion tilin-
17977: pidon muodolliseen tapaan ja järjestykseen. ~Iutta tä-
17978: mä ei oikeuta Hallitusta ilman Eduskunnan suostu-
17979: musta lakkauttamaan valtion sotilasrahastoa. Sotilas-
17980: rahasto perustuu Hallitusmuodon edellä mainitun 18
17981: §:n säännökseen. Sen säilyttämistä vaatii myöskin Ase-
17982: velvollisuuslain 122 §, joka niinikääm on perustuslain luon-
17983: toinen ja jonka nojalla kustannuks,et Suomen sotaväen va-
17984: rustuksesta ja yllrupidosta ovat maksettavat kruytettävissä
17985: olevista sotilasrahaston varoista, ja mitä sen yli tarvitaan, on
17986: suoritettava niillä rahavaroilla, joita kansaneduskunta sitä
17987: varten määrää. Kun näillä säännöksillä on perustuslain
17988: pyhyys ja sellaista lakia on sovellettava sanamuodon mu-
17989: kaan, seuraa siitä, että sotilasrahastoa ei voida lakkauttaa
17990: muutoin kuin Eduskunnan suostumuksella ja siinä järjes-
17991: tyksessä kuin perustuslain muutoksesta on säädetty.
17992:      Sotilashuonerahasto, joka on valtion sotilaseläkekassa,
17993: on syntynyt siten, että ne valtiotulot ja maksut, jotka
17994: Ruotsin vallan aikana menivät ijäkkäiden sotamiesten eläke-
17995: laitoksen, V adstenan sotilashuoneen hyväksi, osotettiin, sen
17996: jälkeen kun Suomi oli yhdistetty Venäjän valtakuntaan, edel-
17997: leen sotilaseläkk~eiden suorittamiseen ja pantiin erityisen ra-
17998:                     Budjetin järjestely.                   23
17999: 
18000: haston kirjoihin, joka sai sotila,shuonekassan nimen. Sittem-
18001: min annettiin 1888 vuoden valtiopäiville armollinen esitys,
18002: jossa muun muassa ehdotettiin, että koska sotilashuone-
18003: kassan korkotulot riittivät sotilaseläkkeiden maksamiseen,
18004: tähän rahastoon menevät verot ja maksut alkaen 1889
18005: vn:oden alusta luettaisiin yleiseen sotilasrahastoon. Valtio-
18006: säädyt hyväksyivät armollisessa esityksessä o}evan asetus-
18007: ehdotuksen, joka sittemmin sai Keisarillisen Majesteetin
18008: vahvistuksen ja annettiin 11 päivänä helmikuuta 1889.
18009:     Kuten edellisestä käy ilmi ja yllä mainitussa 1888 vuo-
18010: d,en valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä nimen-
18011: omaan lausutaan, kuuluvat s·otilashnonerahastonkin varat
18012: Suomen sotilaslaitokselle. Ne ovat sen vuoksi Hallitusmuo-
18013: don 18 § :n mukaisesti käytettävät erityiseen tarkoitukseensa,
18014: eikä Hallitus ole oikeutettu ilman Eduskunnan suostumusta
18015: yhdistämään niitä yleiseen valtiorahastoon.
18016:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
18017: sesti anoo,
18018:                että 17 päivänä elokuuta 1913 annettu asetus
18019:             koskeva sotilas- ja sotilashuonerahastojen lak-
18020:             kauttamista kumottaisiin.
18021: 24       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18022: 
18023: 
18024:     Vwltiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on Eduskunta
18025: ensin arvi·oinut valtion menot vuonna 1915 ja sen jälkeen
18026: tutkinut, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on •äiden
18027: menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä tämän tarka,s-
18028: tuksen perustuksella harkinnut, onko tarvetta lisävarojen
18029: hankkimis·een.
18030:     Menoja arvioidessaan Eduskunta on ottanut huomioon
18031: määräraha-asioista erikseen tekemänsä päätökset sekä eri vi-
18032: rastoista saadut lisätiedot. Mikäli eri menoja ei ·ole seuraa-
18033: vassa erikseen kosketeltu, on Eduskunta merkinnyt ne ar-
18034: mollisen esityksen mukaisesti.
18035: 
18036: 
18037:     Ennenkuin Eduskunta siirtyy menojen yksityiskohtai-
18038: seen tarkastamiseen, on kosketeltava erästä kuluvan vuo-
18039: den tammikuun 30 päivänä annettua armollista mää-
18040: räystä, jonka perusteella lisäyksiä useiden virkakuntien me-
18041: noihin on otettu tämän vuoden menosääntöehdotukseen ja
18042: armollisen esityksen 1-askelmaan vuodeksi 1915. Tämä mää-
18043: räys on annettu alamaisen alistuksen johdosta, jonka Senaatti
18044: oli tehnyt, sittenkun se komitea, jonka Senaatti oli asettanut
18045: valmistelevasti käsittelemään Senaattiin saapuneita esityksiä
18046: ja hakemuksia erinäisten virka- ja palvelusmiesten palkka-
18047: etujen parantamisesta, oli antanut mietintönsä kaikista ennen
18048: 1911 vuoden loppua Senaattiin tulleista palkanjärjestelyha-
18049: kemuksista ja siellä samasta asiasta syntyneistä kysymyk-
18050: sistä. Tämän alistuksen johdosta on mainitulla armollisella
18051: määräyksellä Senaatille annettu valta yhdessä Kenraaliku-
18052: vernöörin kanssa tarkemmin määrätä ne perusteet, joiden
18053: mukaan, tarkoitusta varten vahvistettujen rahamääräin ra-
18054: joissa, ky.symybessä olleiden eri virkakuntain virkamiesten
18055: palkkaetuja on parannettava.
18056:     Eduskunta on jo useilla valtiopäivillä lausunut toivo-
18057: muksen, että, milloin tuntuvampi palkkausmenojen lisäys
18058: on kysymyksessä, Eduskunnalle annettaisiin tilaisuus lau-
18059: sua wsiasta mielipiteensä, ja ettei kokonaisten virka- ja pal-
18060: velusmiesryhmien palkkauksia ainakaan vakinaisesti koro-
18061:                      Budjetin järjestely.                   25
18062: 
18063: tettaisi, ennenkuin virkamiesolojen yleisen järjestelyn pe-
18064: rus,1Jeet ovat määrätyt. Sitä paitsi Eduskunta on 1910 vuo-
18065: den valtiopäivillä anonut virkamiesolojen tutkimista, niin
18066: että virkamiesten työ- ja palkkasuhteet tulisivat seikkape-
18067: räisen tarka,stuksen alaisiksi. Tämän vuoksi ja kun Valtio-
18068: varainvaliokunta viime vuoden valtiopäivillä ei saanut
18069: Hallitukselta mitään sellaisia tietoja ja selvityrnsiä, joiden
18070: nojalla olisi ollut mahdollista käydä kyseessä olevaa laajaa
18071: palkkauskysymystä riittävän perinpohjaisesti tarkastamaan,
18072: sekä siihen katsoen, että Hallitus käyttää palkanparannuk-
18073: sia, sellaisina kuin niitä viime aikoina on myönnetty tai
18074: suunniteltu, silminnähtäväisti myös laittomuusjärjestelmän
18075: edistämisen tarkoituksessa, ei Eduskunnan mielestä asiain
18076: silloisessa tilassa ollut ,syytä ottaa valtiomenojen laskelmaan
18077: sitä 1,050,000 markan määrärahaa, joka armollisessa esityk-
18078: sessä oli 14 pääluokkaan merkitty puheena olevain palkan-
18079: parannusten myöntämiseen.
18080:      Kun tämä kysymys nyttemmin, huolimatta kaikista
18081: näistä Eduskunnan toivomuksista ja anomuksista, edellä
18082: mainitun armollisen määräyksen antamisella on korkeim-
18083: massa paikassa ratkaistu, ei Eduskunta ole voinut menojen
18084: laskelmasta poistaa puheena olevaa tarkoitusta varten ar-
18085: molliseen esitykseen merkittyjä rahamääriä. Eduskunta ei
18086: kuitenkaan voi olla lausumatta, että tämä ratkaisu ei ole
18087: sopusoinnussa niiden periaatteiden kanssa, joita Hallituksen
18088: tällaisessa, Eduskunnan suostuntaoikeutta läheisesti, vaikka
18089: välillisesti, koskevassa tärkeässä asiassa tulisi noudattaa.
18090: Samalla Eduskunta pitää tarpeellisena huomauttaa, ettei
18091: sillä ole ollut tilaisuutta arvostella myönnettyjen palkan-
18092: korotusten tarpeellisuutta.
18093: 
18094: 
18095: 
18096: 
18097:                  Vakinaiset menot.
18098:     1 pääluokka: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
18099: Hänen Majesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu
18100: valtio-omaisuus. Valtiorahastosta menevät Keisarillisen
18101: 26       1914. ~ Edusk. vast. -      Esitys N:o 6.
18102: 
18103: Majesteetin käyttövarat on armollisella määräyksellä 21
18104: päivältä heinäkuuta 1913 korotettu 75,000 markalla ja te-
18105: kevät siten yhdessä sotilasrahastosta meneväin käyttöva-
18106: rain kanssa 475,000 markkaa.--- Pääluokan menojen koko-
18107: naissumma otetaan 1budjettiin armollisen esityksen mukai-
18108: sesti 505,000 markaksi.
18109: 
18110:     2 pääluokka: Valtiopäiväkustannuksia. Eduskunnan
18111: päätöksen mukaan otetaan valtiopäiväkustannuksiin vuo-
18112: deksi 1915 kaikkiaan 700,000 markkaa, mikä tekee toisen
18113: pääluokan menojen koko määrän.
18114:     ,Korvaus valtakunnan rahastoon Suomen Suuriruhti-
18115: naanmaan väestöstä V altakunnanneuvostoon ja Valtakunnan-
18116: duumaan valittujen jäsenten säädettyjen päivärahain ja
18117: matkakustannusten menoista." Armollisen esityksen las-
18118: kelmaan on tälläkin kertaa, nyt toiseen pääluokkaan,
18119: otettu 80,000 markan suuruinen erä tähän tarkoitukseen.
18120: Kun 17 (30) päivänä kesäkuuta 1910 annettu venäläinen laki
18121: ei ole Suomessa oikeudellisesti pätevä eikä Eduskunta sentäh-
18122: den ole valinnut edustajia Keisarikunnan lainsäädäntölai-
18123: toksiin, ·ei Venäjän valtakunnanrahastoon suoritettaviksi
18124: saata tulla senlaisia menoja, j-oita tässä tarkoitetaan. Edus-
18125: kunta ei niin muodoin ole ottanut sanottua määrärahaa
18126: budjettiin.
18127: 
18128:     3 pääluokka: Hallituslaitokset. - Kenraalikuvernöö-
18129: rinvirka. Eduskunta on eri kertoja mielipiteenään lausunut,
18130: ettei kaikkia tähän otettuja määrärahoja voida pitää todel-
18131: lisen tarpeen vaatimina. Armollisessa esityksessä ne kui-
18132: tenkin esiintyvät edelleen korrotettuina 16,000 markalla.
18133: Kun Eduskunta on saanut tietää, että tämä korotus käsit-
18134: tää kaksi ainoastaan vuodeksi 1914 aijottua määrärahaa, ei
18135: ole ollut syytä ottaa sitä huomioon tulevaksi vuodeksi,
18136: vaan on kenraalikuvernöörinviran menot merkitty enti-
18137: seen määräänsä eli kaikkiaan 292,000 markaksi. - Kei-
18138: sarillinen Senaatti. Senaatin menot, jotka tähän otetaan
18139: armollisen esityksen mukaisesti 2,190,000 markaksi, ovat
18140:                     Budjetin järjestely.                   27
18141: 
18142: vnme vuonna nousseet tuntuvasti eli yli 150,000 mark-
18143: kaa, suureksi osaksi sen laittomuusjärjestelmän johdosta,
18144: joka nykyään vallitsee maan hallituksessa. Lisäysten jou-
18145: kossa, jotka sikäli ovat vain näennäiset, että Senaatin toimi-
18146: tuskuntain käyttövarat on eri pääluokista nyttemmin siir-
18147: retty tänne, on 4,000 markan vuotuinen mieskohtainen palk-
18148: kion lisäys, joka 30 päivänä tammikuuta 1914 on korkeim-
18149: massa paikassa myönnetty oikeusosaston jäseneksi kutsu-
18150: tulle senaattorille Eugraf Nymanille. Mieskohtaisien palk-
18151: kionlisäysten myöntäminen on Eduskunnan mielestä hyl-
18152: jättävä. Tässä tapauksessa on vielä erityi,sesti huomat-
18153: tava, että asianomaiselta puvttuu laissa säädetty päte-
18154: vyys virkaa:nsa. -      K enraalikuvernöörinkanslia. Vaikka
18155: Eduskunta eri tilaisuuksissa, viimeksi alamaisessa vastaus-
18156: kirjelmässään 28 päivältä huhtikuuta 1913, on tehnyt
18157: muistutuksen kenraalikuvernöörinkansli~n menojen koh-
18158: tuuttomasta suuruudesta ja noususta, on näitä menoja
18159: edelleen lisätty noin 20,000 markalla. Lisäys johtuu
18160: tällä kertaa etupäässä siitä, että armollisella asetuk-
18161: sella 13 päivältä tammikuuta 1914 kanslian puhtaaksikir-
18162: joitustöiden suorittamista varten on perustettu viisitoista
18163: kopistin virkaa, joissa palkkaus nousee kaikkiaan 28,500
18164: markkaan. Tästä huolimatta ei kanslian 32,000 markan suu-
18165: ruista puhtaaksikirjoitusmäärärahaa ole vähennetty kuin
18166: toisella puolella. Kaikkiarun kenraalikuvernöörinkanslian
18167: menot on ensi vuodeksi laskettu 409,000 markkaan.- Pää-
18168: luokan menojen loppusumma on 3,315,000 markkaa.
18169: 
18170:     4 pääluok.k:a: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun-
18171: taan kohdistuvat hallinnonhaarat. Tämän pääluokan me-
18172: not eivät osota huomattavia muutoksia. Lisäykset joh-
18173: tuvat pääasiallisesti joko verohinnan noususta tai virka- .ia
18174: palvelusmiehille asetusten mukaan tulevista palkkionkoro-
18175: tuksista taikka vankien luvun jatkuvasta lisääntymisestä,
18176: joka muun muassa vaatii asettamaan vankiloihin ylimää-
18177: räistä palveluskuntaa, ja elintarpeiden hintain noususta. -
18178: Erinäisiä määrärahoja. Tähän on merkitty 15,000 markkaa
18179: 28       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18180: 
18181: oikeusavun myöntämiseksi Suomen Maanvuokraajain Lii-
18182: tolle, josta Eduskunta on päättämyi tehdä alamaisen an<J-
18183: muksen. - Pääluokan menojen loppusumma on tällä tavoiB.
18184: 6,123,000 markkaa.
18185: 
18186:     5 pääluokka: Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hal-
18187: linnonhaarat. - Lääninhallitukset. Tähän tarkgitukseen
18188: Hallitus oli ottanut vuodeksi 1914 viime vuoden Valtiopäi-
18189: vilie annettuun armolliseen esitykseen 1,3 74,000 markkaa,
18190: jonka määrän Eduskunta merkitsi budjettiin. Kuluvan
18191: vuoden rahasääntöehdotuksessa nama menot kuitenkin
18192: ovat 1,514,545 markkaa, mtkä määrä esityk,seen on otettu
18193: myös vuodeksi 1915, tasoitettuna 1,515,000 marbtksi. -
18194: Kihlakuntainhallinto. Näissäkin menoissa, jotka Edus-
18195: kunta niinikää:n on katsonut oleva:nsa pakotettu ottamaan
18196: armollisen esityksen määrään eli 2,870,000 markkaan,
18197: on viime vuonna tapahtunut suuri, yli 330,000 markan,
18198: nousu. Siihen tulee ensi vuodeksi vielä 21,600 markkaa.
18199: Lisäyksestä on 50,000 markkaa otettu palkanparannuksen
18200: antamiseksi kruununvoudeille edellä mainitun, 30 päivänä
18201: tammikuuta 1914 annetun annollisen määräyksen perus-
18202: teella, 44,010 markkaa palkkaetujen parantarnisek~si 225
18203: poliisikonstaa'pelille armollis·en määräyksen nojalla 27 päi-
18204: vältä elokuuta 1901, 60,025 markkaa palkkioiksi konstaa-
18205: peleille, joiden virat ovat syntyneet armollisen asetuksen
18206: nojalla 10 päivältä elokuuta 1898, sekä 160,270 markkaa
18207: palkkioiksi viimemainitun asetuksen nojalla perustettujen
18208: ylimääräisten nimismiesten, polij,sikomisarioiden ja ylimää-
18209: räisten konstaapelien virkain haltijoille. - Muita läänien
18210: hallinnon menoja. Tähän merkitään armollisen esityksen
18211: määrä 131,000 markkaa. ·Edellisestä vuodesta tapahtunut
18212: 21,000 markan lisäys johtuu pääasialiisesti siitä, että matka-
18213: kustannuksiin otettua arviomäärärahaa on katsottu tarpeel-
18214: liseksi korottaa.
18215:      Kaupunkien poliisilaitokset. Tähä:n nykyisen hallitus-
18216: järjestelmän vallitessa niin suuria kustannuksia kysyvään
18217: tarkoitukseen oli 1913 vuoden menosääntöön otettu 3,837,520
18218:                     Budjetin järjestely.                   29
18219: 
18220: markkaa, ja viime vuoden valtiopäiville annettuun !askel-
18221: maan Hallitus oli vuodeksi 1914 merkinnyt näihin menoihin
18222: 3,860,000 markkaa, jonka määrän Eduskunta kuitenkin esit-
18223: tämillään syillä vähensi 3,400,000 markkaan. Kuluvan vuo-
18224: den rahasääntöehdotukseen Senaatti on tähän tarkoitukseen
18225: ottanut 3,925,900 markkaa, mikä on 65,900 markkaa enem-
18226: män kuin Hallituksen vuosi sitten arvioima tarve, ja vuo-
18227: deksi 1915 on armolliseen esitykseen tähän määrään edel-
18228: leen pantu 7 4,100 markan lisäys, joten rahamäärä on tasan
18229: 4,000,000 markkaa.
18230:     Kaupunkien poliitsilaitosten menojen yhtämittaisten li-
18231: sääntymisen Eduskunta viime vuonna merkitsi huolestutta-
18232: vaksi ilmiöksi, johon on vakavasti käännettävä huomiota.
18233: Eduskunnan mielestä oli täysi syy epäillä, eivätkö ne vaa-
18234: timukset, joita eri viranomaiset tekevät milloin minkin
18235: kaupungin poliisivoiman vahvistamiseksi, ole aiheettomia
18236: ja yleisen järjestyksen valvontaa varten tarpeettomia. Olisi
18237: ensi sijassa huolehdittava siitä, että poliisikunta sekä pääl-
18238: lystöön että miehistöön nähden on kunnollinen ja nauttii
18239: väestön luottamusta, sekä ettei poliisivoimaa käytetä järjes-
18240: tyksen ylläpitämiselle vieraisiin tarkoituksiin.
18241:     Kun Hallitus ei ole ensinkään varteen ottanut mitään
18242: siitä, mitä Eduskunta edellä mainitussa tilaisuudessa asiasta
18243: esiintoi, eikä ollenkaan tai vain epätyydyttävästi perustellut
18244: uudet lisäykset puheena oleviin rahamääriin, mitkä lisäyk-
18245: set toistaiseksi vielä ovat vain Senaatin ehdottamia, niin
18246: Eduskunta, viitaten siihen, mitä asiasta viime vuonna lausui,
18247: on jättänyt kyseenalaiset lisäykset huomioon ottamatta ensi
18248: vuoden menoja arvioidessaan. Eduskunta on vakuutettu,
18249: että kaikki oikeutetut vaatimukset, jotka on asetettava kun-
18250: nolliselle järjestysvallalle Suomen kaupungeissa, voidaan
18251: saada tyydytetyiksi oikein käyttämällä ne enemmän kuin
18252: runsaat määrärahat, jotka 1913 vuoden rahasäännössä on
18253: tätä tarkoitusta varten osotettu. Näin ollen Eduskunta on
18254: merkinnyt tämän menon, tasaisin kymmenin tuhansin,
18255: 3,840,000 markaksi.
18256: 30        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
18257: 
18258:      Lääkärinhoito maalla. Kunnanlääkärien palkkaamiseksi
18259: tarpeellisista apurahoista on armollisessa -esityksessä mer-
18260: kitty valtiorahaston laskelmaan ainoastaan ne, jotka on
18261: asianomaisille jo myönnetty 1915 vuoden tammikuun 1 päi-
18262: vän jälkeiseksi ajaksi, mutta kaikki muut tähän tarkoituk-
18263: seen tarvittavat määrärahat on siirretty suostuntarahastosta
18264: suoritettaviksi. Armollisessa esityksessä on mainittu, että
18265: vuonna 1913 on tähän tarkoitubeen suostuntarahastosta suo-
18266: ritettu 211,820 markkaa, ja että ne apurahat, joiden nautti-
18267: ruisaika on vuosina 1913 ja 1914 kulunut umpeen, ovat yh-
18268: teensä 30,400 markkaa vuodessa, minkä ohessa uusiin apu-
18269: rahoihin ja vanhojen lisäämiseen tarvitaan arviolta 32,780
18270: markkaa, joten erän loppusumma on 275,000 markkaa. Edus-
18271: kunta on jo edellä esittänyt vääräksi sen Hallituksen kannan,
18272: että eräitä määrättyjä valtiomenoja ei missään tapauksessa
18273: panna valtiorahaston maksettavaksi. Hallituksen menettely
18274: mainitussa apurahakysymyksessä onkin jo, kuten Eduskunta
18275:  1913 vuoden valtiopäivillä, käsitellessään puheena olevaa
18276:  määrärahaa, on huomauttanut, aikaansaanut häiriötä maan
18277:  sairaan- ja terveydenhoidon alalla, ja on tämä meneUely
18278:  ristiriidassa niiden vaatimusten kanssa, joita on asetettava
18279:  Hallituksen toiminnalle. Eduskunta on siis lisännyt edellä
18280:  mainitun määrän, 27 5,000 markkaa, armollisen esityksen
18281: laskelmassa esiintyvään määrärahaan, joten ryhmän loppu-
18282:  summa on noussut 715,000 markkaan.
18283:      Tarttuvien tautien ehkäiseminen. Venerisen tartunnan
18284:  ehkäisemi·seksi on rahasäännössä ollut 270,000 markan suu-
18285:  ruinen arviomääräraha. Koko tätä rahamäärää ei edellisinä
18286:  vuosina ole tarkoitukseen käytetty, ionka vuomsi se vuodeksi
18287:  1915, samoin kuin nyt kuluvaksi vuodeksi, on alennettu
18288:  245,000 markkaan. Eduskunta on ottanut tämän määrän
18289:  budjettiin, mutta ei voi olla huomauttamatta, että vai-
18290:  keal.aatuiset veneriset taudit maam pääkaupungissa tilaston
18291:  mukaan asottavat lisää·ntymistä, joten määrärahan alenta-
18292:  minen tuntuu oudolta.
18293:       Muita lääkintölaitoksen menoja. .Tähän ryhmään on
18294:  luettu m. m. määräraha I .. epdkoti Tilkan rakennusten lämmit-
18295:                      Budjetin järjestely.                     31
18296: 
18297: tämiseksi Ja vartioimiseksi. Tämän, lääkintöhallituksen
18298: ylitirehtöörin T. Laitisen ennen omistaman lepokodin val-
18299: tiolle ostoa koskevista asiakirjoista näkyy, että varsinaisena
18300: aiheena ostoon ·on ollut lisä:sijojen tarve venerisiä tauteja sai-
18301: rastaville naisille. Sairaalaa ei kuitenkaan ol·e käytetty tä-
18302: hän tarkoitukseen. Eduskunta ei voi olla huomauttamatta
18303: tästä seihsta, koska lääkintöhallitus erittäin kiireellisenä
18304: toimenpiteenä mitä lämpimimmin oli puoltanut sairaalan
18305: ostoa mainittuun tarkoitukseen ja koska tähän laitokseen si-
18306: joitettu melkoinen pääoma nykyään on hyöt;yä tuottamatta.
18307: Nämä tosias~at ovat Eduskunnassa antaneet aihetta epäilyk-
18308: siin, onko tätä asiaa riittävästi valmisteltu, ja katsoo Edus-
18309: kunta, että olisi otettava erityisesti tutkittavaksi, onko val-
18310: tion etu tässä ostokysymyksessä tullut varteen otetuksi. Toi-
18311: selta puolen Hallitus on jättänyt piirimieli.sairaalat yleensä
18312:  avustamatta, vaikka Hallitus itse on ehdottanut varoja
18313: tähän tarkoitukseen käytettäväksi valtiorahastosta. Varoja
18314:  ei suinkaan olisi tähän tarkoitukseen puuttunut eikä mui-
18315:  takaan syitä Hallituksen menettelyyn ole esitetty. Samaan
18316:  ryhmään Eduskunta myöskin on merkinnyt armoUisessa
18317:  esityksessä suostuntarahastosta suorit·ettavaksi ehdotetun
18318:  400,000 markan määrärahan tuberkuloosin vastustamiseksi,
18319:  ja olisi tämä määräraha tasan jaettava ·Tuberkuloosin vastus-
18320:  tamrsyhdistykselle ja Keräystoimikunnalle vähävaraisten
18321:  keuhkotautisten hyväksi. Ryhmän menojen 'loppusumma on
18322:  1,029,000 markkaa.
18323:      Painoasiain ylihallitus ja asiamiehet. Eri tilaisuuksis-
18324:  sa Eduskunta on huomauttanut, että painoasiain ylihallitus
18325:  on tarpeeton sen jälkeen kuin ennakkosensuuri on poistettu.
18326:  Myöskin on Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta 1912 vuo-
18327:  den valtiopäivillä ollut pakotettu valtiovaraston tilasta anta-
18328:  massaan mietinnössä tote.amaan, että valtion varoja on yli-
18329:  hlllllituksessa :imytetty tavalla, joka on omansa herättämään
18330:  vakavia arveluja. Näillä valtiopäivillä Valtiovarainvalio-
18331:  kunta on niinikään valtiovaraston til·asta antama;ssaan mie-
18332:   tinnössä kiinnittänyt huomi.ota siihen, ·että samaa on tapah-
18333:   tunut ylihallituksen yhteyteen perustetussa sanomalehtien
18334: 32       1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 6.
18335: 
18336: käännöstoimistossa. Sentähden Eduskunta uudistaa aikai-
18337: semmin esitetyn v~aatimuksensa, että painoasiain ylihallitus
18338: mahdollisimman pian lakkautetaan. J ns painoasiain yli-
18339: h&llitus ed·elleen pysyisi toiminnassa vuonna 1915, ja kun
18340: Eduskunnan moittima valtion varain käyttö kohdistuu mää-
18341: rärahaan asiamiesten palkka.amiseksi sekä käännösten y. m.
18342: suorittamiseen, ja tämä määräraha näyttää muutoinkin ole-
18343: van a.iheettoman suuri, on Eduskunta supistanut sen noin
18344: 70,000 markkaan ja siten laskenut kaikki tämän luvun me-
18345: nnt 118,000 markaksi.
18346:     Erinäisiä määrärahoja. Vuoden 1914 rahasääntöehdotuk-
18347: sessa on Senaatti korottanut käyttövaro.iansa poliisitarkoi-
18348: tuksia varten 50,000 markasta 60,000 markkaan ja ottanut
18349: tämän rahamäärän myöskin 1915 vuod·en laskelmaan. Koska
18350: Eduskunnan hankkimien tietoj•en mukaan tätä määrärahaa
18351: on käytetty osittain myös lainvastaisiin •tarkoituksiin, ei
18352: Eduskunta ole katsonut oikeaksi ottaa Senaatin ehd·ottamaa
18353: lisäystä budjettiin. -      Tähän ryhmään Eduskunta on
18354: myöskin pannut ne määrärahat siveellisyystyön kannattami-
18355: seksi Helsingissä ja muissa isonpuoleisissa 'Sunmen kaupun-
18356: geissa, 50,000 markkaa, sekä kaatuvatautisten hnitolaisten
18357: avustamiseksi, 100,000 markkaa, jotka armollisessa esityk-
18358: sessä on ehdotettu •suostuntarahaston menosääntöön otetta-
18359: viksi. Samalla Eduskunta ehd·ottaa, että edellisestä määrä-
18360: rahasta otettaisiin se 5,000 markan apuraha, jota Eduskunta
18361: tänä päivänä on pääittänyt anoa Helsingin Palvelijataryh-
18362: disty,ksen palvelijatarkodin ylläpitämiseksi. Myöskin on tä-
18363: hän ryhmään luettu se 15,000 markan apuraha, jonka Edm-
18364: kunta tänää·n on päättänyt anoa vuonna 1915 annettavaksi
18365: Suomen Yl,eiselle Palokuntaliitolle. Ryhmän määrärahat
18366: ovat siten yhteensä 371,000 markkaa. - Muut pääluokan
18367: menot otetaan armollisen esityksen arvion mukaan, joten
18368: pääluokan loppusumma nn 16,129,000 markkaa.
18369: 
18370:    6 pääluokka: Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistu-
18371: vat hallinnonhaarat. - Muita tullilaiteksen menoja. Vuo-
18372:                     Budjetin järjestely.                  33
18373: 
18374: dcn 1913 valtiopäiville annetus.sa armollisessa esityksessä
18375: arvioitiin vuodeksi 1914 nämä· menot 1,238,000 markaksi,
18376: kun ne 1913 vuoden menosäännössä olivat 1,117,800 mark-
18377: kaa. Vuoden 1914 menosääntöön Senaatti on tätä varten eh-
18378: dottanut otettavaksi 1,326,000 markkaa. Kun Eduskunta
18379: tuloja arvioidessaan on merkinnyt tullilaitoksen toimitus-
18380: maksut 650,000 markaksi, on tähän otettava menojen jouk-
18381: koon     sama maara.         Ryhmän loppusummaksi tulee
18382: 1,536,000 markkaa. - Leimakonttori. Eduskunta, joka on
18383: päättänyt l·eimasuostunnan kannettavaksi myös vuonna 1915,
18384: on tätä suostuntaa koskevaan .armolliseen esitykseen anta-
18385: massaan vastauksessa tehnyt siitä ilmoituksen sekä tä-
18386: hän menoryhmään ottanut 180,000 markkaa mainitun suos-
18387: tunnan kannanto- ja tarkastuskustannuksiin, joihin kuiten-
18388: kaan ei, kuten aikaisemmin, sisälly pelikorttien leimaami-
18389: sesta aiheutuvia, kustannUiksia. - Erinäisiä määrärahoja.
18390: Kun Senaatti oli 1913 vuoden valtio·päiville annetun armol-
18391: lisen ·esityksen las·koelmassa vahentänyt sen apurahan, jota
18392: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiö on vuo-
18393: desta 1903 asti nauttinut, 20,000 marhsta 10,000 mar-
18394: kak,si, kiinnitti Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
18395: huomiota mainitun laitoksen yleishyödylliseen toimintaan ja
18396: lausui, ettei Keskuslainarahaston siihen asti nauttima 20,000
18397: markan apuraha ole ollut tarpeettoman suuri ·eikä sen vähen-
18398: tämiseen ole perusteellista syytä, jonka vuoksi Eduskunta
18399: korotti puheena olevan ryhmän määrärahat 10,000 maJ:ikalla.
18400: Hallitus on kuitenkin 1914 vuoden menosääntöehdotukseen
18401: ottanut Keskuslainarahaston avustamiseksi vain 10,000
18402: markkaa, ja sama määrä on otettu myös 1915 vuoden bud-
18403: jettilaskelmaan. Viitaten 1913 vuoden valtiopäivillä esittä-
18404: miinsä perusteluihin on Eduskunta nytkin mainittua tarkoi-
18405: tusta varten korottanut ryhmän määrärahat 10,000 markalla
18406: eli yhteensä 39,000 markaksi. - Muut. ryhmän menot ote-
18407: taaJl armollisen esityksen mukaisesti, joten pääluokan loppu-
18408: summa on 4,435,000 markkaa.
18409: 34        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18410: 
18411:      7 pääluokka: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
18412: linnonhaarat. - Revisionikonttori. Tähän ryhmään lue-
18413: taan armolhsessa esityksessä sotilasrahastosta ja s'otilas-
18414: huonerahastosta maksettava oikai,supros.entti, edellinen 500
18415: markkaa ja jälkimäinen 100 markkaa. Eduskunta on sii-
18416: hen lisännyt ne 200 markkaa, jotka armollisessa esityksessä
18417: ovat samaan tarkoitukseen merkityt suostuntarahastosta
18418: meneviksi, joten ryhmän menot ovat yhteensä 98,200 mark-
18419: kaa. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Vuoden 1913
18420: valtiopäivillä Eduskunta lausui suotavaksi, että koska tämän
18421: ryhmän loppusumma, joka 1914 vuoden budjetissa oli ehdo-
18422: tettu 4,179,000 markaksi, luonnollisesti vuosi vuodelta kas-
18423: vaa, vastedes arrnollisessa esityksessä sopivalla tavalla tar-
18424: kemmin eriteltäisiin ja perusteltaisiin ryhmään sisältyvät
18425: erikoiset määrärahat. Laatimassaan 1914 vuoden menosään-
18426: töehdotuksessa 8enaatti on korottanut edellä mainitun sum-
18427: man 74,000 markalla eli 4,253,000 markaksi. Korotus vuo-
18428: den 1913 menosäännöstä, joka päättyi 3,943,000 markkaan,
18429: on siis 310,000 markkaa. Tästä on 300,000 markkaa li-
18430: sätty ,Erinäisiä metsähallinnon menoja" varten (7 P. L.
18431: II: 9) ja 10,000 markkaa kruunulle jaettujen tieosuuksien
18432: kunnossapitoon. Näille valtiopäiville annetun armollisen
18433: esityksen laskehnassa vuode!ksi 1915 tämän ryhmän määrä-
18434: rahat edelleen on korotettu 160,000 markalla. Mutta sellaista
18435: erittelyä ja selvity~stä, jonka Eduskunta vuonna 1913 lausui
18436: tarpeelliseksi, ei ole armollisessa esityksessä annettu, vaan
18437: ainoastaan ilmoitettu, mihin viimeksi mainittu 160,000 mar-
18438:  kan lisäys tarvitaan. Eduskunta on nyt samoin kuin vuonna
18439:  1913 sitä mieltä, että yhä lisää;ntyvä hakkuu kruununmet-
18440: sissä, teiden ja siltojen teko ja ylläipito sekä vesiiJeräisten
18441: maiden kuivatus, sikäli kuin nämä työt tulevat tarkoituksen-
18442: mukaisesti suoritetuiksi, ovat kruununmet,sien järkiperäi-
18443: seen taloudenhoitoon kuuluvia. Kun armollisessa esityksessä
18444:  ei ole annettu tarkempia tietoja niiden mää.rärahojen käyttä-
18445: misestä, jotka tilitetään puheena olevaan ryhmään, on Edus-
18446: kunta ollut pakotettu ne itselleen hankkimaan.
18447:                      Budjetin järjestely.                   35
18448: 
18449:     Arviomäärärahasta ,Erinäisiä metsähallinnon menoja",
18450: joka vuonna 1913 oli 1,700,000 markkaa ja nykyään on
18451: 2,000,000 markkaa, ovat alla luetellut työt vuonna 1913 vaa-
18452: tineet varoja seuraavat määrät:
18453: 
18454: Leimaaminen ja puiden merkitseminen                131,578: 94
18455: Rakkausalojen raivaus- ynnä karsimistyöt ..         65,063: 83
18456: Hakkuun valvonta ..................... .           170,067: 14
18457: Metsähallinnon puolesta toimitettavat hakka-
18458:    ukset .............................. .          357,484: 04,
18459: Metsän nuoreunus ja taimistojen perkaus .. .        87,196:23
18460: Metsän arvioiminen ja metsän järjestely ... .      316,996: 36
18461: Rajain avaaminen ...................... .           10,0ll: 03
18462: Teitten, polkujen ja siltain teko ja ylläpito ..   104,032:48
18463: Uskotuille miehille maksettavat palkat ... .           853:06
18464: Ylimääräisiä palkkauksia ............... .          61,897:33
18465: Uittoväylien perkaukset ................. .        158,197: 54
18466: Ylimääräinen vartioiminen ............... .         68,404: 62
18467: Rakennustyöt ......................... .            92,227: 73
18468: Vesiperäisien maiden kuivatus ........... .        179,247: 83
18469: Erinäiset työt ......................... .          86,741:84
18470:                                 Yhteensä 'Smk. 1,890,000:-
18471: 
18472:      Puheena olevasta yleisestä määrärahasta käytettiin vuon-
18473: na 1912 vesiperäisten maiden kuivattamiseen 169,100 mark-
18474: kaa. Kuten edellä olevasta näkyy, on siihen viimeksi kulu-
18475: neena vuonna käytetty noin 10,000 markkaa enemmän.
18476: Eduskunnan mielestä puheena oleva tarkoitus on sitä laatua,
18477: että metsähallinnon on syytä kiinnittää siihen suurempaa
18478: huomiota kuin tähän asti. Eduskunta viittaa tässä suhteessa
18479: siihen lausuntoon, jonka Eduskunta vuonna 1913 on hyväk-
18480: synyt tarkastaessaan siHe annettua kertomusta valtiovarain
18481: -tilasta vuonna 19ll.
18482:      KäJsitellessää:n näillä valtiopäivillä tehtyä anomusehdo-
18483: tu.sta määräraha1n myöntämisestä toimenpiteitä varten met-
18484: särajan alenemisen ehkäisemiseksi Lapin kihlakunnassa, on
18485: Eduskunta huomannut, että metsäha1litus jo pitemmän
18486: 36        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18487: 
18488: aikaa on kiinnittänyt huomiota anomusehdotuksessa käsi-
18489: teltyyn asiaan ja vuonna 1907 ·SenaatiUe ehdottanut eri-
18490: tyisen lmmisionin asettamista tutkimaan metsärajaseutuja
18491: sekä laatimaan ehdotuksia toimenpiteistä metsärajan alene-
18492: m~sen ehkäisemiseksi, ja on komisioni antanut asiasta
18493: mietinnön. Siitä näkyy, että metsärajan alenemisen syyt
18494: ovat monellaiset ja edelleen ansaitsevat laajoja tutkimuksia,
18495: jotka etupäässä tulisivat kuulumaan P'erustettavalksi ehdo-
18496: ·tetun metsä:tieteellis·en koelaitoksen tehtäviin, minkä aikaan-
18497: saamisen lähimmässä tulevaisuudessa Eduskunta katsoo
18498:  t·ositarpeen vaatimaksi. Koska metsähallitus aikoo, kunnes
18499: mainittu laitos on perustettu, jatkaa tutkimuksiaan puheena
18500: olevalla alalla sekä myöskin Lapin soiden met.sänkasvu-
18501: kelpoisuuden ja' suojelusojituksen .tarpeelJisuuden selville
18502: saamiseksi, mutta ei katso siihen brvitsevansa erityistä
18503: määrärahaa vuonna' 1915, ei Eduskunta ole sellaista bud-
18504:  jettiin ottanut.
18505:      Eduskunta on armollisen esityksen laskelman mukaan
18506: merkinnyt puheena olevan ryhmän menot 4,413,000 mar-
18507: kaksi.
18508:      Erinäisiä määrärahoja. Kesäkuun 30 päivänä 1913
18509: annetun armollisen määräyksen nojalla Senaatti on 1914
18510: vuoden menosääntöehdotuksesta poistanut kontrollin kustan-
18511: tamiseksi Tilattoman väestön lainarahastosta myönnettyjen
18512: lainain käyttämis.estä valtiorahaston suoritettwvana tahän
18513: saakka olleen 40,000 markan määrärahan ja siirtänyt sen
18514:  mruksettava:ksi mainitun lainarahaston koroista menosäännön
18515: ulkopuolt:Jlla. Koska valtiorahastosta vuosittain on siirretty
18516: ja a:rmollises1sa esityksessä myöskin vuodeksi 1915 ehdot~
18517: taan siirrettäväksi 300,000 markkaa Tilattoman väestön
18518: lainarahastoon, merkitsee edellä mainittu kontrollimaksun
18519: siirtäminen valtiorahastosta lainarahaston suoritettavaksi
18520: tämän rahaston todellisen apurahan vähentämistä 40,000
18521:  markalla. Eduskunta, joka ei ole saattanut huomata riit-
18522: tävää syytä tähän vähentämiseen, on toivoen, että edellä
18523:  mainittu armollinen määräys peruutetaan, edelleen ottanut
18524:  puheena olevan määrärahan tähän ryhmään, joten ryhmän
18525:                     Budjetin järjestely.                  37
18526: 
18527: summaksi tulee 179,000 markkaa.            Pääluokan loppu-
18528: summa on 6,442,200 markkaa.
18529: 
18530:     8 pääluokka: Sotilasmenoja. Armollisen esityksen
18531: laskelmaan sisältyy jälleen rahamaksu Venäjän valtakun-
18532: nanrahastoon Suomen lr,ansalaisten mieskohtaisen asevelvolli-
18533: suuden suorittamisen sijasta, ja on tätä maksua varten vuo-
18534: deksi 1915 otettu 16,000,000 markkaa. Eduskunta on ennen
18535: useilla valtiopäivillä osottanut, ettei tämän maksun suo-
18536: rittamiseen ole laillista perustetta.
18537:      Tähän viitaten Eduskunta lausuu,
18538: 
18539:                ettei Eduskunta voi ottaa laskelmaansa
18540:             vuodeksi 1915 sotilasapumaksun suorittamista;
18541:             sekä
18542:                ettei tällainen varainsuoritus voi laillisesti
18543:             tapahtua.
18544: 
18545:     Eduskunta on tästä syystä budjetista poistanut puheena
18546: olevan 16,000,000 markan rahamäärän.
18547:     Muut tähän pääluokk·aan kuuluvat menot Eduskunta on
18548: ottanut budjettiin esityksen laskelman määriin. Menoista
18549: kuuluu 6,000 markkaa valtiorahastoon ja 187,000 markkaa
18550: sotillasrahastoon. - Pääluokan menojen kokonaissumma on
18551: 193,000 markkaa.
18552: 
18553:    9 pääluokka: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
18554: tuvat hallinnonhaarat. - L~tterilainen papisto. Kulu-
18555: van vuoden rahasääntöehdotuksen yhteydessä Senaatti on
18556: ehdottanut tuomiokapitulien asessorien palkkausta lisättä-
18557: väksi kaikkiaan 12,000 markal.la. Eduskunnan mielestä ei
18558: tähän pallmnkorotukseen ole riittävää aihetta, mutta kun
18559: alistus siitä jo on tehty, on Eduskunta katsonut korotuksen
18560: poistamisen budjetis.ta hyödyttömäksi, jonka vuoksi pu-
18561: heena olevat menot •on otettu armollisen esityksen määriin.
18562: - Muita kirkollisia yhdyskuntia. Kreikkalais-venäläisen
18563: kirkon määrärahoja on vuoden 1913 raha·säännöstä korotettu
18564: 38       1914. -    Edusk. vast. -   Esitys N :o 6.
18565: 
18566: 23,800 markalla, josta 13,400 markkaa tulee Helsingin
18567: kreikkalais-venäläisen seurakunnan papiston palkkaamiseksi.
18568: Kaikkiaan on Suomen valtion rahasäännössä tätä nykyä
18569: määrärahoja kreikkalais-venäläisen kirkon hyväksi 154,300
18570: markkaa. Tästä määrästä on kuitenkin vähennettävä 23,712
18571: markkaa 40 IJenniä, jotka ·eivät ole varsinaista valtio menoa,
18572: vaan valtiovaroista suoritettua korvausta kreikkalais-venä-
18573: läisil1e luostareille näiden Suomen valtiolle luovuttamista
18574: ma.a-alueista ja kalastubista. Jäljelle jää siten vuotuista
18575: avustusta Suomen valtiovaroista kreikkalais-venäläiselle kir-
18576: kolle tasaluvuin 130,000 markkaa. Tämä on kutakin kreik-
18577: kalais-venäläiseen kirkkokuntaan kuuluvaa ;Suomen asukasta
18578: kohti runsaasti 2 markkaa 50 •penniä, mikä on ·enemmän kuin
18579: 16 kertaa niin paljon, kuin Suomen valtio ant~a avustusta
18580: kirkollisiin tarkoituksiin kutakin maan evankelis-luterilaista
18581: asukasta kohti. Kreikka.lais-venäläisen IJapiston paikkaami-
18582: sesta v•altiolle aiheutuvien menojen viime vuosina tapahtu-
18583: nutta lisääntymistä ·ei näin ollen voida IJitää ·oikeuden mu-
18584: kaisena, sitä vähemmän kun suurin osa siitä on tullut Hel-
18585: singin kreikkalais-venäläisen seurakunnan osalle, jonka jä-
18586: senet ovat suhteellisesti varakkaita. Tämän seurakunnan pi-
18587: täisi kyetä its·e suorittamaan menonsa. Eduskunta sen vuoksi
18588: uudistaa Eduskunnan viime vuoden valtiopäivillä tekemän
18589: lausunnon Helsingin kreikkalais-venäläisen seurakunnan pa-
18590: piston palkkaamiseksi annetusta lisäavusta toiv.oen, että vii-
18591: pymättä toteutetaan Senaatissa vireille pannut toimenpiteet
18592: mainitun seurakunnan jäsenten veivoittamiseksi ottamaan
18593: osaa parpis.tonsa palkkaamiseen.
18594:      Muita alkeisoppilaitosten menoja. Tähän kuuluu se
18595: 4,000 markan suuruinen määräraiha, joka armollisessa
18596: esityksessä on ehdotettu osotettavaksi suostuntarahastosta
18597: matka-apurahoiksi yksityisten oppikoulujen opettajille ja
18598: opettajattarille ja jonka myöntämisen Eduskunta hyväksyy.
18599: Tämä ei kuitenkaan aiheuta •esity.ksen laskelmaan tälle koh-
18600: dalle otetun 202,000 markan suuruisen erän korottamista,
18601: koska tämä määrä, mikäli Eduskunta on voinut todeta,
18602: riittää myös puheena olevan määrärahan suorittamiseen.
18603:                      Budjetin järjestely.                     39
18604: 
18605:     Kansakoulujen valtioavustus. Armollisessa esityksessä
18606: on jälleen kehotettu Eduskuntaa osottamaan suostuntavaroja
18607: kansakoululaitoksen ylläpitoon samoin kuin yhteiskunnal-
18608: lista valistustyötä varten. Asiasta ei kuitenkaan ole nyt,
18609: kuten ennen on trupahtunut, annettu Eduskunnalle erityistä
18610: esitystä, ja se :perustelu, jonka nojalla esillä olevassa esityk-
18611: sessä eri määrärahain suuruus ehdotetaan määrättäväksi, on
18612: enimmä:kseen hyvin puutteellinen. Eduskunta on ryhmän
18613: menojen joukkoon budjettiin ottanut armollisen esityksen
18614: mukaisesti seuraavat määräraha,t: kaupunkien kansakoulu-
18615: laitokselle 1,650,000 markkaa, sekä maalaiskansakouluille
18616: varsinaisen opettajiston palikkaamise'ksi 4,300,000 markkaa,
18617: varsinaisen opettajiston palkankorotuksiin 1,320,000 mark-
18618: kaa sekä opettajain ja opettajattarien pwlkkaamiseksi mies-
18619: ja naiskäsitöiden opettamista varten 160,000 markkaa.
18620: Tämän mukaan tulisivat puheena,laiset menot vuonna 1915
18621: olemaan 7,430,000 markkaa.
18622:     Erinäisiä kansakoululaitoksen rnenoja. Niiden määrä-
18623: rahain lisäksi, jotka armollisen esityksen laskelmaan on
18624: merkitty, on esityksessä kehotettu Eduskuntaa ottamaan
18625: määrärahoja suostuntavaroista erinäisiin tähän ryhmään
18626: kuuluviin tarkoituksiin. Eduskunta on ottanut nämä määrä-
18627: rahat bud•jettiin niinkuin armollisessa esityksessä on ehdo-
18628: tettu, paitsi mitä tulee a.:pumaksuun koulutarpeiden ostoon
18629: maalaiskansakoulujen oppilaille ja korvaukseen maalais-
18630: kunnille siitä, että apumaksu koulutarpeiden ostoon vuonna
18631: 1910 on jäänyt suorittamatta. Ensin mainitun määrärahan
18632: on Eduskunta, aikaisemmilta vuosilta saadun kokemuksen
18633: nojalla ja kun tämän avustuksen on havaittu tehokkaasti
18634: edistävän koulunkäynnin yleisemmäksi tulemista maaseu-
18635: dulla, s·ekä huomioon ottaen, että Eduskunta on vuodeksi
18636: 1914 katsonut 400,000 markan rahamäärän ·tähän tarkoituk-
18637: seen tarpeen vaatimaksi, vuodeksi 1915 merkinnyt budjettiin
18638: 600,000 markaksi, jota määrää koulutoimen ylihallitus on
18639: tarkoitukseen ehdottanut. Niinikään olisi Eduskunnan mie-
18640: lestä kunnille säilytettävä oikeus käyttää tästä määrärahasta
18641: 40       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18642: 
18643: annettavat avustukset koulutarpeiden ostoon kansakoulujen
18644: oppilaille yleensä, jonka vuoksi armollisessa esityksessä
18645: määrärahalle annettu nimi on tämän mukaisesti muutettu.
18646: Korvauksen antaminen maalaiskunnille siitä, että apumaksu
18647: koulutarpeiden ostoon vuonna 1910 näiden kuntain kansa-
18648: koulujen oppilaille on jäänyt suorittamatta, on kohtuuden
18649: mukaista. Mutta kun Hallitus ei ole ottanut 1914 vuoden
18650: rahasääntöön Eduskunnan tähän tarkoi·tukseen hyväksymää
18651: määrärahaa ja valtion tulot vuonna 1914 Eduskunnan las-
18652: kelman mukaan siihen riittävät, ei Eduskunnalla ole syytä
18653: ott·aa tätä määrärahaa 1915 vuoden budjettiin. Kirjastoja
18654: varten annettavan apurahan nimeä on myös täydennetty
18655: määrärahan tarkoituksen mukaan. Mitä tulee määrärahaan
18656: havainto- ynnä muiden opetusvälineiden hankkimiseen, olisi
18657: koulutoimen yliha,llituksen ·ehdotuksen mukaisesti kansa-
18658: koulujen osalle siitä tulevan rupurahan käyttöoikeus ulot·et-
18659: tava yleensä opetusvälineiden, eikä vain havaintovälineiden
18660: hankkimisen edistämiseen, koska varsinkin tarpeellisten v-oi-
18661: mistelu- ja urheiluvälineiden puute maalaiskansakouluissa
18662: on tuntuva ja koulujen kannattajat ovat vastahakoisia niitä
18663: yksinomaan omin varoin hankkim&an, eikä määräraha, kou-
18664: lutoimen yliha.Uituksen antamll!n ilmoituksen mukaan, tä-
18665: män vuoksi kaipaa korotusta. Määrärahasta olisi myös
18666: vuonna 1915 tuleva 90,000 markkaa kansakoulujen ja 10,000
18667: markkaa kansanopistojen osalle.
18668:      Edellä ·esitetyn nojalla Eduskunta on ottanut budjettiin
18669: seuraavat tähän kuuluvat määrärahat: kansakoulutalojen ja
18670: käsityöhuoneistojen rakentamiseksi maalaiskuntiin 2,000,000
18671: markkaa, kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä ala-
18672: kansakoulujen ja kiertokoulujen opettajille ja opettajatta-
18673: rille 30,000 markkaa, maalaiskansakoulujen jatkokursseja
18674: varten 120,000 markkaa, apurahoiksi kuuntelua ja opinto-
18675: matkoja varten 40,000 markkaa, havainto- y. m. opetusväli-
18676: neiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopis-
18677: toihin 100,000 markkaa, yliopistollisten jatkokurssien toi-
18678: meenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille
18679: 100,000 markkaa, koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulu-
18680:                     Budjetin järjestely.                   41
18681: 
18682: jen oppilaille 600,000 markkaa, kansanlastentarhain kannat-
18683: tamiseksi 200,000 markkaa, maalaiskansakoulujen varatto-
18684: mien oppilaiden ravinto- ja vaatetusavuksi 250,000 markkaa,
18685: maalaiskuntain ylläpitämien alakansakoulujen avustami-
18686: seksi 200,000 markkaa, maalaiskansakoulujen oppilaskir-
18687: jastojen avustamis·eksi 50,000 mm~kkaa, ·kesävirkistyksen
18688: toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa varattomille, etu-
18689: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille 75,000 mark-
18690: kaa, maalaiskansakoulujen oppilaspuutarhain avustamiseksi
18691: 25,000 markkaa, kansakoulujen oppilasasuntolain perustami-
18692: seksi ja ylläpitämiseksi 30,000 markkaa, kansanopistojen
18693: avustamiseksi ja apurahoiksi näiden opistojen varattomille
18694: oppilaille 360,000 markkaa, rakennusavustukseksi kansan-
18695:  opistoille 200,000 markkaa. Nämä määrärahat ovat yhteensä
18696:  4,380,000 markka,a. Kun siihen hsätään armollisen esityk-
18697:  sen laskelmaan sisältyvä 222,000 markan rahamäärä, tulee
18698:  menoryhmän loppusummaksi 4,,602,000 markkaa.
18699:      Yhteiskunnallinen valistustyö. Niiden mää,rärahain
18700: lisäksi, jotka tä:hän tarkoitukseen on otettu esityksen
18701:  laskelmaan ja jotka yhteensä ovat 169,000 markkaa, on
18702:  armollisessa esityksessä ehdotettu, että 'Eduskunta osattaisi
18703: suostuntavaroista kaikkiaan 160,000 markkaa työväenopisto-
18704:  jen avustamiseksi, luentokurssien kannattamiseksi sekä
18705:  yleisten kirjastojen edistämiseksi. Eduskunta on hyväk-
18706:  synyt nama määrärahat, kuitenkin korottamalla apu-
18707:  rahan työväenopistojen avustamiseksi 50,000 markkaan,
18708:  koska työväenopistoja jo on monissa k'aupungeissa ja eräissä
18709:  toisissa on valtioavun toivog,sa ryhdytty toimiin opistojen
18710:  perustamiseksi, sekä huomioon ottaen, että työväenopistojen
18711:  vuotuiset kustannukset, joiden määrästä valtioavunkin suu-
18712:  ruus riippuu, nousevat varsin korkeiksi. Eduskunta on niin
18713:  muodoin ·ottanut budjettiin seuraavat tähän kuuluvat määrä-
18714:  rahat: työväenopistojen avustamiseksi 50,000 markka·a,
18715:  luentokurssien kannattamiseksi 50,000 markkaa, yleisten
18716:  kirjastoj,en -edistämiseksi 70,000 markkaa. Tämän kohdan
18717:  menot on siis merkitty kaikkiaan 339,000 markaksi.
18718: 42       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
18719: 
18720:      Tieteen ja taiteen kannattaminen. Armollisessa esi-
18721: tyksessä on ehdotettu Antellin kokoelmain hoitoa varten
18722: 15,000 markkaa, ·apurahaks.i Suomalaiselle T~edeakate
18723: mialle 21,000 markkaa j.a kotiseutututkimusten edistä-
18724: miseksi 10,000 markkaa. Eduskunnalla ei ole mitään
18725: muistuttamista näitä määrärahoja vastaan. Tea.tterien
18726: sekä soitannollisten seurain ja yritysten kannattamiseksi
18727: ehdotettuun 300,000 markan rahamäärään sisältyy 100,000
18728: markkaa pääasiallisesti apurahan antamiseksi kotimaisen
18729: oopperan ylläpitämistä varten sekä 45,000 markkaa
18730: apurahaksi Aktiebolaget Helsingfors Filharmoniska Säll-
18731: skwp nimiselle osakeyhtiölle konserttiorkesterin ylläpitä-
18732: miseksi Helsingin kaupungissa. Edellisen apurahan myön-
18733: tämiseen ei toistaiseksi ole syytä; jälkimäinen taas on
18734: katsottava nyttemmin tarpeettomaksi, sittenkun mainitun
18735: osa.keyhtiön ja Helsingin kanpungin välillä on syntynyt so-
18736: pimus, jonka johdosta yhtiö lakkaa ylläpitämäJstä omaa or-
18737: kesteria. Toiselta puolen Eduskunta on katsonut olevan
18738: syytä ottaa tähän 24,000 markkaa avustuksen antamiseksi
18739: työväenteattereille. Tieteen ja taiteen kannattamiseksi on
18740: siis Eduskunta sen 404,000 markan suuruisen rahamäärän
18741: lisäksi, joka armolli,sen esityksen laskelmaan on merkitty,
18742: ott!l!nut budjettiin 225,000 markkaa ·eli kaikkiaan 629,000
18743: markkaa.
18744:      Erinäisiä määrärahoja. Se tuntuva lisäys, joka tässä
18745: esiintyy kuluvan vuoden rahasääntöehdotuksessa samoin
18746: kuin esityksen laskelmaan ensi vuodeksi otetussa rahamää-
18747: rässä, johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että Hallitus on 14
18748: pääluokasta tänne siirtänyt erinäisiä määrärahoja. Näiden
18749: joukossa on venäläisten koulujen asioita varten asetetun
18750: komitean käytettäväksi myönnetty 468,353 markan suurui-
18751: nen rahamäärä, jota Senaatti 1914 vuoden rahasäännön
18752: järjestelyssä on ehdottanut korotettavaksi 171,64 7 markalla
18753: eli kaikkiaan 640,000 markkaan. Eduskunnalle ei ole
18754: annettu tietoa niistä tarpeista, joihin tämä Senaatin lisäeh-
18755: dotus perustuu. Tosin on saatu nähtäväksi kenraalikuver-
18756: nöörinkanslian kirjelmä 11 päivältä heinäkuuta 1913 S.e-
18757:                     Budjetin järjestely.                   43
18758: 
18759: naa tin kirkollisasiaintoimituskunnaUe, jossa ilmoitetaan,
18760: miten puheena oleva määräraha vuonna 1913 on käytetty.
18761: Mutta tästä kirjelmästä ei käy ilmi muuta kuin miten mää-
18762: rärahasta mainittuna vuonna suoritetut menot jakautuvat
18763: seuraavien ryhmien kesken: 1) alkeiskoulujen ylläpitoon,
18764: 2) koulujen varustamiseen opetusvälineillä, huone- ja tarve-
18765: kaluilla y. m., 3) koulutonttien lunastukseen, 4) koulutalojen
18766: rakentamiseen, 5) maksuttomien kirjasto-lukusalien avus-
18767: twkseen. Puheena olevaa määrärahaa käytetään nähtävästi
18768: myös Raja-Karjalan suomalaisen väestön epäkansallistutta-
18769: mista tarkoittavien koulujen perustamiseen ja ylläpitoon.
18770: Tähän katsoen ja sen nojalla, mitä Eduskunta vuonna 1912
18771: ja 1913 on esittänyt, Eduskunta on ottanut puheena olevaan
18772: tarkoitukseen ainoastaan sen 100,000 markan rahamä:ärän,
18773: minkä Eduskunta aina vuodesta 1904 on merkinnyt budjetin
18774: menopuolelle. Tämäkin määrä tekee kunkin Suomen venäjän-
18775: kielisen asukkaan .osalle noin 13 markkaa 60 penniä, eli
18776: lähes kaksi kertaa niin pa'ljon kuin valtio uhraa yleisiin
18777: koulutarkoituksiin keskimäärin maan suomen- ja ruotsin-
18778: kielistä asukasta kohti.
18779:     Siihen .katsoen, mitä edellä on esitetty näiden varain
18780: käyttämisestä, Eduskunta alamaisesti anoo,
18781: 
18782:                ettei puheena olevia varoja käytettäisi koulu-
18783:             jen eikä muiden laitosten ylläpitoon, jotka tar-
18784:             koittavat väestön houkuttelemista luopumaan
18785:             kansallisuudestaan.
18786: 
18787:     Kun Eduskunta on päättänyt alamaisesti anoa apurahan
18788: myöntämistä yhteensä 50,000 markan määrään erinäisille
18789: urheilu- ja voimisteluliitoille, on budjettiin otettu mainittu
18790: erä. Menojen kokonaissummabi tälle kohdalle on edellisen
18791: mukaisesti merkitty 538,000 markkaa. - Pääluokan meno-
18792: jen loppusumma on 25,541,000 markkaa.
18793: 
18794:    10 pääluokka: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistu-
18795: vat hallinnonhaarat. - Erinäisiä määrärahoja. Viime vuo-
18796: 44       1914. -    Edusk. vast. -   Esitys N :o 6.
18797: 
18798: den valtiopäivillä Eduskunta teki alamaisen anomuksen
18799: yleisen maanviljely,snäyttelyn toimeenpanemisesta vuonna
18800: 1916 anoen siinä myös, että jo 1914 vuoden menosään-
18801: töön tarkoitusta varten otettaisirn 200,000 markan mää-
18802: räraha', minkä Eduskunta myös merkitsi budjettiin. Mikäli
18803: Eduskunta on saanut tietää, ei Senaatti, jonlka lausuntoa
18804: anomuksesta on vaadittu, vieläJ ole asia8! käsitellyt.
18805: Kuluvan vuoden rahasääntöehdotukseen ei Senaatti myös-
18806: kään ole ottanut määrärahaa puheena olevaan tarkoitukseen,
18807: eikä semmoista ole merkitty armollisen esityksen laskelmaan
18808: seuraavaliekaan vuodelle. Kun asian käsittely kuitenkin
18809: on vir,eillä, on Eduskunnasta näyttänyt tarpeelliselta mer-
18810: kitä 1915 vuoden menojen joukkoon tälle kohdalle 200,000
18811: markkaa. Niinikääin EduskThnt'a >On tähän ottanut 200,000
18812: markkaa' siltä varrulta, että Teidän Keisarillinen Majes-
18813: teettinne suostuu Eduskunnan viime valtiopäivillä tekemään
18814: alamaiseen anomukseen, että vesiperäisten maiden viljelys-
18815: kuntoon saattamista varten maanviljelyshallinnon käytet-
18816: tävänä olevat vuotuiset määrärahat korotettaisiin mainitulla
18817: erällä, josta anomuksesta, mikäJli Eduskunta on saa.nut
18818: tietää, on vaadittu Senaatin lausuntoa, mutta joka Senaa-
18819: tissa vielä on käsittelemättä. Eduskunta on tälle kohdalle
18820: merkinnyt myöskin 150,000 markkaa kotitalousopetuksen
18821: avustamiseksi sekä. 4,000 markkaa matka-apurahoiksi koti-
18822: talous-, 'keitto- ja emäntäkoulujen opettajattarille, joiden
18823: määrärahain myöntämisestä Eduskunta on päättänyt tehdä
18824: alamaiset anomukset. Sen anomuksen johdosta, jonka Edus-
18825: kunta on päättänyt tehdä rakennusavustuksen myöntämi-
18826: sestä maamieskouluja varten, on tähän tarkoitukseen otettu
18827: 150,000 markkaa. Vihdoin on Eduskunta tähän ottanut
18828: 50,000 markan määräraha'n maanviljelys- ja talousseuroille
18829: erinäisten sivuelinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin kes-
18830: kuudessa, jonka määrärahan myöntämisestä Eduskqnta
18831: myöskin on näillä valtiopäivillä päättänyt tehdä alamaisen
18832: anomuksen. - Pääluokan erinäisten määrärahain summa on
18833: täten 1,211,000 markka:a ja koko pääluokan loppusumma
18834: 8,372,000 markkaa.
18835:                     Budjetin järjestely.                  45
18836: 
18837:    11 pääluokka: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistu-
18838: vat hallinnonhaarat. Tämän pääluokan menojen suorittami-
18839: seksi, sikäli kuin ne kuuluvat yleiseen menoarvioon, ·ote-
18840: taan budjettiin armollisen esityksen mukais·esti kaikkiaan
18841: 11,842,000 markkaa.
18842: 
18843: 
18844:     12 pääluokka: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan
18845: kohdistuvat hallinnonhaarat. Vuoden 1913 rahasääntöön
18846: oli otettu määrärahoja luotsilaitosta varten 2,553, 726 mark-
18847: kaa, jota paitsi 21 päivänä heinäkuuta 1913 korkeimmassa
18848: paikassa myönnettiin Senaatin käytettäväksi 300,000 mark-
18849: kaa lisäykseks.i luotsilaitoksessa palvelevain palkkaukseen
18850: ·sekä aavistamaiiomiin tarpeisiin. Armollisen esityksen las-
18851: kelmaan on luotsilaitosta varten merkitty 2,984,000 markkaa
18852: ja merenmittauskustannuksiin 193,000 markkaa. Jo 1912
18853: vuoden valtiopäivillä Eduskunta lausui, että kun Suomen
18854: luotsi- ja majakkalaitos helmikuun 13 (26) päivänä 1912
18855: annetun armollisen määräyksen johdosta on sekä sotilaalli-
18856: sessa että hallinnollisessa suhteessa alistettu Venäjän meri-
18857: ministeriön alaiseksi ja niin muodoin lakannut olemasta suo-
18858: malaisena laitoksena, ei enää ole laillista perustusta määrä-
18859: rahojen maksamiselle luotsilaitoksen yllät>itärmiseksi. Edus-
18860: kunta on sen vuoksi budjetista poistanut nämä määrärahat.
18861: Kuitenkin on ryhmästä erotettu määrärahat jäänmurtaja-
18862: laivoja varten, yhteensä 420,000 markkaa, 'koska nämä laivat
18863: eivät ole luotsilaitokseen kuuluvia. Kysymyksessä oleva
18864: erä on siirretty ryhmään erinäisiä määrärahoja, joka tämän
18865: johdosta on noussut 1,022,000 markkaan.
18866:     Ottaen huomioon sen laittomuustilan, joka nykyään val-
18867: litsee maan luotsilaitoksessa, sekä ne vahingolliset seurauk-
18868: set, jotka siitä johtuvat, Eduskunta alamaisesti anoo,
18869: 
18870:                että Suomen luotsi- ja majakkalaitos jälleen
18871:            tehtäisiin Suomen lakiin perustuvaksi ja Suuri-
18872:            ruhtinaanmaan hallituksen alaiseksi laitokseksi.
18873: 46        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N:o 6.
18874: 
18875:      Armossa suostumaHa tähän anomuks·een Teidän Keisa-
18876: rillinen Majesteettinne myös •on tekevä mahdolliseksi antaa,
18877: joskin vain osaksi, oik·eutta niille luotsi- ja majakkalaitok-
18878: sen upseereille sekä virka- ja palvelusmieh:Llle, jotka luotsi-
18879: laitoksen ralistamisen johdosta Keisarikunnan hallituksen
18880: alais·eksi ovat ilman omaa syytänsä joutuneet tuntuvasti
18881: kärsimään.        Pääluokan menojen kokonaismäärä on
18882: 3,588,000 markkaa.
18883: 
18884:     13 pääluokka: Talousosaston kansliaan kohdistuvat
18885: hallinnonhaarat. Tämän pääluokan menot Eduskunta on
18886: merkinnyt    budjettiin   armollisen    esity'ksen   mukaisesti
18887: 525,000 markaksi.
18888: 
18889:    14 pääluolla: Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraali-
18890: kuvernöörin ja Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Armolli-
18891: sessa esityksessä tähän menoryhmään on otettu 30,000 mar-
18892: kan apuraha venäjänkielisen sanomalehden (Finljandskaja
18893: Gaseta) julkaisemiseksi. Sen nojalla, mitä asiasta on aikai-
18894: semmilla valtiopäivillä lausuttu, Eduskunta ei ole katsonut
18895: voivansa ottaa tätä määrärahaa budjettiin. Tämän johdosta
18896: ryhmän menot ovat alentuneet 244,000 markaksi.
18897:     Vihdoin on armollisen esityksen laskelmassa ·tähän otet-
18898: tu 200,000 markan lisäys määrärahaan matkarahoiksi venä-
18899: jänkielen oppimista varten sekä 30,000 markkaa venäjäD'kie-
18900: len käytäntöön saattamisesta Suomen virastoissa aiheutuviin
18901: valmistaviin toimenpiteisiin. Ensin mainittu määräraha on
18902: nyt jo 200,000 markkaa vuodessa. Sen lisäämistä kaksin-
18903: kertaiseksi, josta Senaatti kuluvan vuoden rahasääntöehdo-
18904: tuksessa on tehnyt alamaisen alistuksen, ei voida pitää to-
18905: deUisen ja oikeutetun ·tarpeen va:atimana. Näin ollen ja kun
18906: puheena olevan tuntuvan lisämenon tarpeellisuutta ei ole
18907: Hallituksen puolelta mitenkään perusteltu, ja kun asiasta
18908: ei vielä ole lopullista päätöstä olemassa, ei Eduskunta ole
18909: ottanut sitä: budjettiin. Samoilla perusteilla Eduskunta
18910:                            Budjetin järjestely.                           47
18911: 
18912: myös on menoista poistanut jälkimäisen puheena olevista
18913: määrärahoista, jonka tarkoitus on varsinaisesti edistää venä-
18914: jänkiel•en käytäntöön saattamista Suomen virastoissa ja maan
18915: kielten syrjäyttämistä niistä.- TäJmän ryhmän menot ovat
18916: 2,318,000 markkaa, ja on koko pääluokan loppusumma
18917: 5,007,000 markkaa.
18918: 
18919:     15 pääluokka: Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. -
18920: Sivilivirkakunta. Eläkkeet ja apurahat, jotka suoritetaan
18921: valtiorahastosta, sekä sotilashuonerahastosta menevät soti-
18922: laseläkkeet otetaan armollisessa esityksessä arvioituihin
18923: määriin.
18924:     Lisäksi kuuluvat tähän määräralJa,t kansa·koululaitoksen
18925: eläkkeihin ja apurahoihin. Eduskunta ei ole havainnut
18926: syytä muistutukseen niitä määriä vastaan, joiksi nämä
18927: määräraha•t armollisessa esityksessä on ehdotettu, ja on niin
18928: ollen ottanut budjettiin seuraavat tähän kuuluvat erät: maa-
18929: laiskansakoulujen varsinaisen opettajiston eläkkeiksi 240,000
18930: markkaa, apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston
18931: eläkkeiksi 62,000 markkaa, sairaiden kansakoulunopettajain
18932: ja -opettajattarien avustamiseksi 100,000 markkaa. - Pää-
18933: luokan loppusumma on tämän mukaan 5,293,000 markkaa.
18934: 
18935: 
18936: 
18937: 
18938:    Arvioidut vakinaiset menot ova·t
18939: yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   98,310,200: -
18940:    Niiden lisäksi on otettava huo-
18941: mioon seuraavat siirrot:
18942: 'l'ilattoman väestön
18943:     lainarahastoon   Smk. 300,000: --
18944: Rahastoon työhön
18945:     aivan kykene-
18946:     mättömäin hen-
18947:     kilöiden hoitoa
18948:     varten ...... .        70,000:-
18949:                             "
18950: 48        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
18951: 
18952: 'rurvattomien las-
18953:    ten hoitorahas-
18954:    toon ......... Smk.       70,000:- Smk.        440,000:-
18955:                              ==========---------
18956:    Vakinaisten menojen ja siirtojen loppu-
18957: summa on siten .................. Smk.         98,750,200:-
18958: 
18959: 
18960:                 Ylimääräiset menot.
18961:     Eduskunta arvioi 1913 vuoden valtiopäivillä ylimääräi-
18962: set menot vuodeksi 1914 yhteensä 5,415,000 markaksi. Vuo-
18963: den 1914 rahasääntöehdotukseen on ylimääräisiä menoja
18964: otettu ainoastaan 3,892,410 markkaa. Vuodeksi 1915 on ar-
18965: mollisen esityksen laskelmaan merkitty ylimääräisiä menoja
18966: 3,567,000 markkaa. Niiden töiden tarpeellisuus, jotka tähän
18967: menoarvioon sisältyvät, cm armollisessa esityksessä, muuta-
18968: mia poikkeuksia lukuun ottamatta, ·tyydyt·tävästi perusteltu.
18969: 
18970:      Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
18971: Armollisessa esityksessä ilmoitetuilla perusteilla merki-
18972: tään tähän 175,000 markkaa lisäosaston rakentamiseksi
18973: Helsingin lääninvankilaan.
18974: 
18975:      Sivilitoimituskuntaan    kohdistuvat    hallinnonhaarat.
18976: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia varten, johon
18977: tarkoitukseen kuluvan vuoden rahasääntöehdotukseen on
18978: otettu 1,500,000 markkaa, merkitään budjettiin vuodeksi
18979: 1915 armollisen esityksen mukaisesti 1,000,000 markkaa.
18980:     Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt alamaisesti
18981: anoa, että hoidon hankkimiseen mielisaiTaiHe määrättäisiin
18982: ennen vuoden 1917 loppua käytettäväksi valtiovaroja
18983: 5,000,000 markkaa, joista 3,250,000 markkaa Oulun lääniin
18984: perustettavan keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseen ja
18985: kuntoon panemiseen sekä 1,750,000 markkaa kuntaryhmäin
18986: a:lotteesta perustettavien, tarkoituksenmukaisesti suunnitel-
18987: tujen piirimielisairaalain ja yksityisten kunta.in mielisairaa-
18988:                     Budjetin järjestely.                   49
18989: 
18990: lain avustamiseen; ja että tästä määrärahasta vuoden 1915
18991: rahasääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa. Eduskunta on
18992: sitä mieltä, että viimemainitusta rahamäärästä 1,200,000
18993: markkaa olisi otettava Oulun läänin keskuslaitosta sekä
18994: 800,000 markkaa kunnallisia piirimielisairaaloita varten
18995: ja on budjettiin merkinnyt nämä rahamäärät .
18996:     .Jo vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta teki anomuk-
18997: sen kansanparantolain perustamisesta keuhkotautisia varten,
18998: ja on tämän johdosta Eduskunnan laatimaan budjettiin vuo-
18999: sittain otettu määräraha tähän tarkoitukseen. Viimeksi
19000: Eduskunta 1913 vuoden valtiopäivillä varasi 600,000 mark-
19001: kaa Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään perustettavaa
19002: kansanparantolaa varten keuhkotautisille. Tätä määrära-
19003: haa ei kuitenkaan ole otettu 1914 vuoden rahasääntöön eikä
19004: Eduskunnalle annettuun laskelmaan vuodeksi 1915. Edus-
19005: kunta ei voi olla huomauttamatta, että kysymys tämän pa-
19006: rantolan rakentamisesta kuitenkin oli jo vuonna 1910 kehit-
19007: tynyt niin pitkälle, että Teidän Keisarillinen Majesteet-
19008: tinne, siUenkun oli 'tehty päätös erään Kuort&neen pitä-
19009: jässä olevan maa-&lueen pakkoluovutuksesta V'altiolle tähäm
19010: tarkoitukseen ja alueen lunastushinta oli pakkoluovutustoi-
19011: min määrätty, oli 9 päivänä elokuuta, sanottuna vuonna
19012: armossa käskenyt, että määräraha mainitun lunastushinnan
19013: suorittamiseksi saadaan merkitä menosääntöön, kuitenkin
19014: ainoastaan siinä tapauksessa, että se valtiovaraston til,aan
19015: nähden harkitaan mahdolliseksi, ja oli Teidän Keisarillinen
19016: Majesteettinne sen ohessa nähnyt hyväksi sallia Senaatin
19017: vastedes sopivassa tilaisuudessa tehdä alamaisen alistuksen
19018: tarpeellisen määrärahan myöntämisestä puheenalaisen paran-
19019: tolan rakentamiseen ja muihin siitä aiheutuviin menoihin.
19020: Senaatin 'käskystä on sittemmin myös laadittu piirustukset ja
19021: kustannusarvio 100 potilaalle tarkoitetun kansanparantolan
19022: rakentamista varten mainitulle alueelle. Kun 'tämä laitos
19023: edelleen on kipeän tarpeen vaatima ja valtion rahallinen tila
19024: sallii ryhtyä sen rakentamiseen, on Eduskunta sitä varten
19025: tähän merkinnyt 600,000 markkwa eli saman määrän kuin
19026: vnme vuo:nna.
19027:                                                        4
19028: 50       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
19029: 
19030:     Määrära:han Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia
19031: varten Hallitus on armollisessa esityksessä ilmoittanut aiko-
19032: vansa suorittaa valtiorahaston pääomasäästöstä. Eduskun-
19033: nan mielestä muutkin edellä mainitut sairaanhoitolaitosten
19034: aikaansaamista tarkoittavat määrärahat ovat sitä laatua,
19035: että ne olisivat näistä säästövaroista otettavat. Tämän joh-
19036: dosta Eduskunta a.lamaisesti anoo,
19037: 
19038:                että valtiorahaston pääomasäästöstä myönnet-
19039:            täisiin käytettäväksi vuonna 1915 Oulun lääniin
19040:            perustettavan mielisairaiden keskuslaitoksen ra-
19041:            kentamiseen 1,200,000 markkaa, kunnallisten
19042:            mielisairaalain avustamiseen 800,000 markkaa
19043:            ja K uortaneen pitäjään rakennettavaa keuhko-
19044:            tautisten kansanparantolaa varten 600,000 mark-
19045:            kaa.
19046: 
19047:     Tälle kohdalle on budjettiin otettu myös Eduskunnan
19048: hyväksymän anomuksen mukaan 300,000 markan suu-
19049: ruinen määräraha käy•tettäväksi työttömyyden aiheuttaman
19050: hädän lievittämiseksi apurahoina, osittain avustuksina työ-
19051: väestön keskuudessa perustetuille työttömyyskassoille, osit-
19052: tain apurahoina kunnille, jotka sellaisia anovat pysyväisen
19053: työttömyysrahaston perustamiseksi tai jo olemassa olevan
19054: kehittämiseksi tahi muunlaiseksi työttömäin avustamiseksi.
19055:     Jos, kuten on todennäköistä, vuonna 1915 Suomessa tulee
19056: toimeen pantavaksi yleinen väenlasku, tarvitaan siihen sekä
19057: sen tulosten tilastolliseen käyttelyyn melkoinen rahasumma
19058: muutaman vuoden kuluessa. Tarkoitusta varten Eduskunta
19059: on vuodeksi 1915 budjettiin ottanut 100,000 markkaa. Tä-
19060: mä on tapahtunut sillä edellytyksellä, että Suomen viran-
19061: omaiset toimittavat väenlaskun ja että siinä hankittu ensi-
19062: aineisto käytellään Suomes·sa.
19063:     Talon rakentamiseksi Helsinkiin keskusvirastojen tar-
19064: peeksi on armollisen esityksen laskelmaan otettu 17 5,000
19065: markkaa sekä vuodeksi 1914 että vuodeksi 1915. Koska
19066: Eduskunta on saanut tietää, että kysymys tämän rakennus-
19067:                    Budjetin järjestely.                   51
19068: 
19069: ;yrityksen toteuttamisesta vielä on kokonaan v·almi~tamaton,
19070: ei Eduskunnalla ole ollut aihetta ottaa puheena olevaa raha-
19071: määrää budjettiin.
19072:     Tämän ry·hmän ylimääräisten menojen loppusumma on
19073: 4,000,000 markkaa.
19074: 
19075:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19076: Kesäkuun 14 päivänä 1910 on Senaatti valtuutettu viiden
19077: vuoden aikana käyttämääm vuosittain 350,000 markkaa
19078: metsämaiden ostamiseen valtiolle. Tärrnän nojalla on vuonna
19079: 1911 käytetty 100,000 markkaa, vuoden 1912 kuluessa
19080: 200,000 markkaa ja vuonna 1913 niinikään 200,000 mark-
19081: kaa. Vuodeksi 1914 on rahasääntöehdotukseen otettu tätä
19082: tarkoitusta varten samoin 200,000 markkaa, mikä raha-
19083: määrä myös vuodeksi 1915 on merkitty armollisen esityksen
19084: laskelmaan. Viitenä vuotena 1911-1915 tulisi siis tähän
19085: tarkoitukseen käytetyksi kaikkiaan 900,000 markkaa eli
19086: melkoista vähemmän kuin mainittu armollinen määräys
19087: edellytti. Kun puheena oleva tarkoitus, metsämaiden osta-
19088: minen valtiolle, on katsottava sangen hyödylliseksi, on
19089: Eduskunta vuodeksi 1915 ottanut sitä varten budjettiin
19090: 350,000 markkaa, mikä on tämän menoryhmäm kokonais-
19091: määrä.
19092: 
19093: 
19094:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
19095: haarat. Kansallismuseon uuden rakennuksen sisustamista
19096: varten on armol:lisen esityksen laskelmaan vuodeksi 1915
19097: otettu ainoastaan 35,000 markkaa. Eduskunta on ottanut
19098: budjettiin tämän määrän, mutta ei voi olla uudistamatta,
19099: mitä Eduskunta viime vuonna on lausunut sellaisen menet-
19100: telyn epätarkoituks-enmukaisuudesta, joka ilmenee Hallituk-
19101: sen suhtautumisessa tähän tehtävään, kun välttämättömien
19102: töiden suorittamista pitkitetään vuosikausia, jolloin kallis-
19103: arvoinen valtio-omaisuus ei voi tuottaa tarkoitettua hyötyä.
19104: - Muiden armollisessa esityksessä tähän otettujen määrä-
19105: rahojen johdosta Eduskunta ei ole havainnut syytä muistu-
19106: 52        1914. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
19107: 
19108: tukseen. Ne otetaan budjettiin esityksen mukaisesti. Ryh-
19109: män ylimääräisten menojen kokonaissumma on siten
19110: 860,000 markkaa.
19111: 
19112:     Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
19113: haarat. Eduskunta on tänään päättänyt alamaisesti anoa,
19114: että Joutsenon, Jääsken, Nuijamaan ja Lappeen pitäjäin
19115: rajamailla oleva Konnunsuo kuiv·atettaisiin valtion toimesta
19116: s-ekä että ensi vuoden menoarvioon varattaisiin tarkoitusta
19117: varten 65,000 markan määräraha. 8en johdosta on Edus-
19118: kunta budjettiin ottanut mainitun erän. Kun muita maan-
19119: viljely·stoimitusknnnan haHinnonhaaroihin kohdistuvia yli-
19120: määräisiä menoja ei ole, on tämäm ryhmän ylimääräisten
19121: menojen kokonaismäärä 65,000 markkaa.
19122: 
19123: 
19124:      Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
19125: rat. Koska keskeneräinen Lapuanjoen perkaustyö saatu-
19126: jen •tietojen mukaan 1914 vuoden alusta välttämättömäs•ti
19127: oli määrärahan tarpeessa, jotta työsuunnitelma voitaisiin
19128: ta;loudellis·esti edullisella tava.lla toteuttaa, otti ·Eduskunta
19129: viime vuoden valtiopäivillä tätä työtä varlen laskelmaansa
19130: 500,000 markkaa. Määrärahaa •ei kuitenkaan ole otettu
19131: 1914 vuoden rahasääntöön, ja on Eduskunnan saamien tie-
19132: tojen mukaan työtä voitu jatkaa ainoastaan varoilla, jotka
19133: on otettu vrukinaisessa menosäännössä olevasta nykyään
19134: 400,000 markan suuruisesta määrärahasta tie- ja vesi-
19135: ra'kennustöihin. Kun puheena olevan suurehkon työn
19136: teettäminen tällä määrärahalla viivästyttää työn valmis-
19137: tumista ja vähentää mahdollisuutta suorittaa muita töitä,
19138: joihin sanottua määrärahaa tarvitaan, on Edus•kunta
19139: Lapuanjoen perkaamiseen ottanut budjettiin erityisen
19140: 500,000 markan määrärahan. -              Eduskunta on vuoden
19141: 1910 valtiopäivillä armollisen esityksen mukaan hyväk-
19142: synyt asetuksen, jonka 10 §:n mukaan kyytilaitoksesta
19143: johtuvat menot olisivat valtiovaroista suoritettavat. Koska
19144: tämä asetus, JOS se tulee armollisesti vahvistetuksi,
19145:                    Budjetin järjestely.                  63
19146: 
19147: astuu voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 1916, on
19148: Eduskunta, samoin kuin 1913 vuoden valtiopäivillä, bud-
19149: jettiin ottanut avustuksen myöntämiseksi erinäisille kun-
19150: nille kyytilaitoksen kannattamiseksi 200,000 markan mää-
19151: rärahan. -     Kaikkia·an tämän ryhmän menot tekevät
19152: 1,132,000 markkaa.
19153: 
19154:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
19155: linnonhaarat. Armollisen esityksen laskelmassa tähän mer-
19156: kityistä määrärahoista muut eivät anna aihetta muistutuk-
19157: seen kuin se, joka tarkoittaa luotsiasuntorakennuksen teet-
19158: tämistä Kemiin. Kun luotsilaitos nykyään on Keisari-
19159: kunnan hallituksen a.lainen, ei Eduskunta katso mahdolli-
19160: seksi käyttää Suomen valtiovaroja mihinkään sen ylläpitä-
19161: misen yMeydessä olevaa:n tarkoitukseen, ja on Eduskunta
19162: sen vuoksi poistanut menojen joukosta tämän 100,000 mar-
19163: kan 'suuruisen määrämhan. Näin tulee ryhmän ylimää-
19164: räisten menoj•en loppusummaksi 625,000 markkaa.
19165:     Ylimääräisten menojen kokonaissumma on 7,207,000
19166: markkaa.
19167: 
19168: 
19169: 
19170:     Käsitellessään armollista esitystä kulkulaitosrahastosta
19171: Eduskunta on havainnut, että tämä rahasto kipeästi kaipaa
19172: suurehkoa lisäystä varoihinsa. Tämän johdosta Eduskunta
19173: on ottanut 1915 vuoden budjettiin 10,000,000 markan suu-
19174: ruisen ylimääräisen siirron kulkulaitosrahastoon.
19175:     Tänä päivänä Eduskunta on päättänyt anoa, että
19176: maalaiskuntien tilattoman väestön lainakassoille lainoina
19177: Tilattoman väestön lainarahastO'n kautta jaettavaksi va-
19178: rattaisiin vuodeksi 1915 yhteensä 1,000,000 markkaa.
19179: Edellyttäen, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne tä-
19180: hän anomukseen .suostuu, Eduskunta on ottanut 1915
19181: vuoden budjettiin 1,000,000 markan ylimääräisen siirron
19182: Tilattoman väestön lainarahastoon.
19183: 54         1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 6.
19184: 
19185: 
19186:    Tulos edellä 'esitetystä valtion tarpeiden arvioimisesta
19187: on sns seuraava:
19188: Vakinaisia menoja ja siirtoja . . . . . . Smk.   98,7 50,200: -
19189: Ylimääräisiä menoja ja siirtoja . . . . ,        18,207,000: -
19190:                              Yhteensä Smk. 116,957,200: -
19191: 
19192:    Tähän eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eivätkä palovii-
19193: navaroihin kuuluvat menot.
19194: 
19195: 
19196: 
19197: 
19198:     Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
19199: kaisesti tarkastaessaan, mis,sä määrin valtion vakinaiset varat
19200: riittävät näiden menojen suorittamiseen, Eduskunta on ha-
19201: vainnut seuraavaa.
19202: 
19203: 
19204:               Vakinaiset valtion tulot.
19205:      (Valtiorahasto, sotilasrahasto ja sotilashuonerahasto.)
19206: 
19207:     Armollisen esityksen mukaan valtiorahaston tulot vuonna
19208: 1915 eivät riittäisi edes rahaston suoritettavaksi ·esityk-
19209: sessä ilmoitettuihin menoihin, vaikka niihin eivät sisälly
19210: kaikki edellisessä lukuun otetut, vaan tarvittaisiin rahaston
19211: pääomasäästöstä 1,000,000 markan lisäys, joka esityksen las-
19212: kelmassa on otettu tuloj-en joukkoon.
19213:     Tarkastettuaan esityksen laskelmassa noudatettua tulojen
19214: arvioimista, Eduskunta on tullut siihen varmaan mielipi-
19215: teeseen, että valtiorahaston tulot siinä jälleen on arvioitu
19216: tuntuvasti pienemmiksi kuin päteväin perusteiden nojalla
19217: täytyy edellyttää. Pitkällinen kokemus näyttää, että
19218: Eduskuntakaan tuskin voi:vi välttää valtiorahaston tulojen
19219: arvioimista liiatn alhaisiksi. Näin oHen Eduskunta on pyr-
19220: kinyt seuraavassa mahdollisimman tarkas·ti saama.an sel-
19221:                     Budjetin järjestely.                    55
19222: 
19223: ville, mihin määriin puheena olevat eri tulot ensi vuonna
19224: todennäköisesti nousevat, eikä Eduskunta ole karttanut tun-
19225: tuvienkaan korotusten tekemistä armollisen esityksen la,s-
19226: kelmaatn, milloin pätevää syytä korotukseen on näyttänyt
19227: olevan. Silti Eduskunta ·ei ole unhoittanut, mitä tarpeellinen
19228: varovaisuus vastaisia mahdollisuuksia arvioidessa vaatii.
19229: Ellei alempana ole toisin sanottu, on budjettiin merkitty
19230: tulot armollisen esityksen mukaisesti.
19231: 
19232:   1 osasto: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
19233: omaisuudesta. - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot,
19234: jotka vuonna 1912 tuottivat Jähes 1,817,000 markkaa,
19235: Eduskunta on edellisten vuosien tulosten nojalla arvioinut
19236: 1,850,000 markaksi. Valtiorahaston osalle tästä on merkitty
19237: 1,300,000 ja sotilasrahaston ·osalle 550,000 markkaa. -
19238: Tuloja kruununmetsistä. Eduskunta viittaa siihen, mitä ar-
19239: mollisen esityksen laskelmaan liitetyissä selityksissä on näi-
19240: den tulojen arvioimisesta esitetty. Tuloista on valtiorahas-
19241: toon pantu 16,350,000 ja sotilasraha,stoon 500,000 markkaa.
19242: - Korkoja. Korkotuloja on Eduskunnan tekemäin lasku-
19243: jen mukaan valtiorahastoon ensi vuonna odotettavana aina-
19244: kin 1,350,000 markkaa, sotilasrahastoon 10,000 ja sotilas-
19245: huonerahastoon 340,000 markkaa. Tämän mukaan on kor-
19246: kotuloja budjettiin otettu 1,700,000 markkaa. - Osaston
19247: tulojen loppusumma on 21,735,000 markkaa.
19248: 
19249:     2 osasto: Välittömiä veroja. - Maaveroja. Verohin-
19250: nan noustessa ovat 'maavero.ien tuottamat tulot olleet lisään-
19251: tymässä, tehden 3,625,000 markkaa vuonna 1912. Edus-
19252: kunta on katsonut oikeaksi vuodeksi 1915 arvioida ne
19253: 3, 700,000 markaksi, josta valtiorahastoon on merkitty
19254: 2,100,000 ja sotilasrahastoon 1,600,000 markkaa. - Kun
19255: muut tämän osaston tulot arvioidaan esityksen mukaisesti,
19256: on osaston loppusumma 6,660,000 markkaa.
19257: 
19258:      3 osasto: Välillisiä veroja. Tähän sisältyvät tullitulot,
19259: ,iotka ovat Suomen valtion rahallisesti tärkeimmät verotulot.
19260: 56            1914. -       Edusk. vast. -Esitys N:o 6.
19261: 
19262: Niiden oikeasta arvioimisesta etupäässä riippuu, missä mää-
19263: rin tulojen arviosta tulee todellisuutta va,staava. Kuten seu-
19264: raavas-ta yhdistelmästä näkyy, on Hallitus, mutta myös
19265: Eduskunta, vaikka onkin säännöllisesti korottanut armollisen
19266: esityksen arviota, bskenut tullitulojen määrän kaikilta tau-
19267: lukossa esiintyviltä vuosilta liian alhaiseksi.
19268: 
19269: 
19270:            Tullitulot (3 Os. I, 1-5; tasaisin tuhansin markoin)
19271: 
19272:                                        1910        1911        1912        1913
19273: 
19274: 
19275: 
19276:      Arm. esityksen mukaan 46,500,000 48,160,000 50,520,000 52,500,000
19277:      Eduskunnan arvion mu-
19278:        kaan . . . . . . . . . . . . . . 48,500,000 50,000,000152,000,000 54,000,000
19279:      Todellinen tulos . . . . . . 50,770,000 53,050,000 57,096,000 58,324,000
19280: 
19281:    Kuten armollisen esityksen laskelma selityksineen tar-
19282: kemmin osottaa, on Hallitus arvioinut tulEtulojen vuonna
19283: 1915 tuottavan kaikkiaan 58,950,000 markkaa eli ainoastaan
19284: vähän yli 600,000 markkaa enemmän kuin niistä kertyi
19285: jo viimeksi kuluneena vuonna. Eduskunta, jonka mielestä
19286: näin alhainen arvio todennäköisesti jäisi paljon alapuolelle
19287: todellisuutta, on edellisten vuosien kokemuksen perusteella
19288: arvioinut eri tullimaksuista vuonna 1915 odotettavan tulon
19289: seuraavasti:
19290: 
19291: Tuontitulli                        Smk. 61,000,000: -
19292: Vientitulli .                            1,650,000:-
19293: Sahausma;ksu ................... .
19294:                                     "      550,000:-
19295:                                     "
19296: Toimitusmaksut ................. .         650,000:-
19297: Sekalaisia vähempiä tuloja
19298:                                     "       10,000:-
19299:                                           Yhteensä Smk. 63,860,000:-
19300: 
19301:     Tämäm mukaisesti tullitulot on budjettiin merkitty
19302: 63,860,000 markaksi.
19303:                     Budjetin järjestely.                    57
19304: 
19305:     Aksiiseja. Ryhmään on kuulunut tässä yhteydessä ai-
19306: noastaan kesäkuun 22 päivänä 1859 annetussa armollisessa
19307: julistuksessa säädetty leimamaksu pelikorteista. Tämä
19308: maksu on tuottanut vajaan 30,000 markkaa vuodessa. Ar-
19309: mollisen esityksen laskelmassa on tälle kohdalle kuitenkin
19310: ensi vuodeksi merkitty 100,000 markkaa. Lisäyksen on kat-
19311: sottava johrtuvam siitä, että Hallituksessa, sen mukaan kuin
19312: EduskunnaHe näillä valtiopäivillä annetussa armollis·essa
19313: esityksessä ·leirnflisuostunnasta vuonna 1915 on ilmoitettu, jo
19314: armollista esitystä valmistettaes,sa oli herätetty kysymys pu-
19315: heena olevan leimamaksun korottamisesta, josta sittemmin,
19316: 10 päivänä tämän vuoden maaliskuuta, on annettu armolli-
19317: nen asetus.
19318:     Viitaten ·siihen, mitä Eduskunta tästä asiasta on esit-
19319: tänyt alamaisessa vastauksessaan leimasuostuntaa koskevaan
19320: armolliseen esitykseen, Eduskunta ilmoittaa, että mainittu
19321: asetus, mikäli siinä säädetään leimamaksun suorittamisesta
19322: Suomessa valmistetuista pelikorteista, on lainvastainen ja
19323: ettei sen nojalla siis voida Suomessa valmistetuista peli-
19324: korteista kantaa leimamaksua. Tulojen laskelmassa on
19325: Eduskunta tästä syystä poistanut kysymyksessä olevan
19326: erän. - Osaston tulojen lopJlusumma on edellisen mukaan
19327: 63,860,000 markkaa.
19328: 
19329:     4 osasto: Sekaluontoisia veroja. - Senttonaalin tulo
19330: kuuluu sotilasrahastoon. Tämän rahaston osuus virkaylen-
19331: nys- ja toimitusmaksuista arvioidaan 70,000 markaksi. -
19332: Maksuja yleisistä huveista. Näistä maksuista kertyvän tu-
19333: lon, joka viime vuosilta osottaa melkoista nousua, Edus-
19334: kunta on arvioinut 230,000 markaksi. Puheena olevat mak-
19335: sut tuottavat paljon hankaluutta huvitilaisuuksien toimeen-
19336: panijoille, ovatpa usein myös aihee1na rettelöihin heidän ja
19337: järjestysvallan välillä. Toiselta puolen niiden raha-asiallinen
19338: merkitys valtiolle on vähäinen. Eduskunnan miel•estä olisi-
19339: vat nämä mabut siis poistettavat. - Osaston tulojen loppu-
19340: summa on edellisen mukaan 1,215,000 markkaa eli 10,000
19341: markkaa suurempi kuin esityksen laskelmassa.
19342: 58       1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 6.
19343: 
19344:   5 osasto: Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi-
19345: sestä.- Majakkamaksuja. Koska laillisia edellytyksiä näi-
19346: den maksujen kantamiseen, niinkuin Eduskunta jo aikai-
19347: semmilla valtioiJäivillä on huoma,uttanut, IJUuttuu luotsi-
19348: laitoksessa toimeeniJa'llt\ljen lainvastaisten muutosten joh-
19349: dosta, on Eduskunta, samoin kuin kaksiHa edellisillä val-
19350: tioiJäivillä, poistanut tämän tuloerän budjetista. -     Sai-
19351: rasmaksuja yleisissä sairaaloissa. EdeHisten vuosien ti.lin-
19352: IJäätösten IJerusteella Eduskunta on korottanut tätä tulo-
19353: erää 140,000 markalla eli 1,150,000 markkaan. - Osaston
19354: tulojen kokonaissumma on siten 10,793,000 markkaa.
19355: 
19356:      6 osasto: Sekalaisia tuloja. - Kruununsakkorahoja
19357: voidaan edellisten vuosien kokemuksen perusteella odottaa
19358: vuonna 1915 kertyvän 435,000 markkaa eli 10,000 markkaa
19359: enemmän kuin esityksen laskelmassa on edellytetty. -- Kor-
19360: 'Musta kruumtn ennakolta maksamista kustannuksista. Tätä-
19361: kin tuloryhmää Eduskunta on edellisten vuosien tilinpää-
19362: tösten nojalla katsonut oikeaksi jonkun verran korottaa,
19363: jonka vuoksi se on merkitty 950,000 markaksi. - Muita se-
19364: kalaisia ja satunnaisia tnloja. Nämä tulot on samalla perus-
19365:  teella arvioitu 290,000 marka,ksi. Siitä tu1ee valtiorahaston
19366: osalle 284,900 markkaa, sotilasrahaston fi,OOO markkaa ja
19367: sotilashuonerahaston osalle 100 markkaa. - Osaston kaikki
19368: tulot tekevät 'edellisen mukaan 4,584,000 markkaa.
19369: 
19370:    Tässä esitetyt valtiotulot vuonna 1915 ovat siis arvioidut
19371: 108,847,000 markaksi.
19372: 
19373:    -Ylimääräisiä tuloja otetaan armollisen esityksen lab-
19374: kelmrvn mukaan huomioon 20,000 markkaa, joka on tuloa
19375: lunastettujen lahjoitusmaiden 'luna.stushinnasta suoritetta-
19376: vasta ylimääräisestä osamaksusta.
19377: 
19378:    Tähän tulevat lisäksi siirrot valtiorahastoon lainaus- .ia
19379: kulkulaitosrahastoista. Jälkimäinen siirto, joka on korko-
19380:                      Budjetin järjestely.                    59
19381: 
19382: hyvitystä valtiorahastosta kulkulaitosrahastolle annetusta
19383: lainasta, on 105,000 markkaa. Lainausrahaston korko-
19384: tuloista on, armollisen julistuksen mukaan 11 päivältä heinä-
19385: kuuta 1887, paitsi sanotussa julistuksessa mainittua 76,000
19386: markan rahamäärää, vuosittain siirrettävä valtiorahastoon
19387: erä, joka kunkin vuoden vuosirahasääntöä järjestett&essä
19388: määrätään. Armollisen esityksen laskelman mukaan olisi
19389: tämä erä vuodeksi 1915 määrättävä 588,000 markabi.
19390: Kun valtiorahaston tulot eivät ole tällaisen vahvistuksen
19391: tarpeessa ja lainausrahasto kipeästi kaipaa enemmän varoja,
19392: Eduskunta katsoo, että puheena olevaa siirtoa. olisi supis-
19393: tettava, ja on sen vuoksi vähentänyt sitä 500,000 markalla.
19394:     Siirtojen kokonaissumma on täten 193,000 markkaa.
19395: 
19396:     Kaikki vakinaiset valtiotulot vuonna 1915 ovat edelli-
19397: sen mukaan arvioidut yht,eensä 109,060,000 markaksi.
19398:     Siitä tulee valtiorahaston osalle 105,804,900 markkaa,
19399: sotilasrahaston osalle 2,915,000 markkaa ja sotilashuonera-
19400: haston osalle 340,100 markkaa.
19401:     Näistä varoista ovat kaikki valtiorahaston tulot perus-
19402: tuslain mukaan käytettävissä valtiomenojen .suorittamiseen.
19403: Siihen tulee lisäksi edellä mainittu 1,000,000 markan määrä
19404: valtiorahaston pääomasäästöstä. Siinä tapauksessa, että Tei-
19405: däm Ke~sarillinen Maj,esteettinne suvaitsee suostua edeHä
19406: siv. 50 Eduskunnan esittämään alamaiseen anomukseen, li-
19407: sääntyy valtioraha.ston käytettävissä olevain varain määrä
19408: edelleen 2,600,000 markalla ja tekee kaikkiaan 109,404,900
19409: markka·a. Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin eri-
19410: tyisiin ta.rkoituksiin, joHa varten tämä raha,sto on perustettu,
19411: joten rahaston tuloista on tässä yhteydessä huomioon otettava
19412: ainoastaan se määrä, mihin ra~hastosta suoritettavat menot
19413: laskelman mukaan nousevat. Nämä menot ovat kaikkiaan
19414: 395,500 markkaa, siihen luettuna 152,000 markan suuruinen
19415: vastike sotilasrahaston osuudesta ~sotilasvirkata·lojen hoito-
19416: kustannuksiin, jo·ka määrä on kysymyksessä o:levassa järjes-
19417: telyssä huomioon otettava. Rahaston tulojen ylijäämä,
19418: 2,519,500 markkaa, on rahastossa säilytettävä.
19419: 60         1914. -     Edusk. vast. -Esitys N:o 6.
19420: 
19421:    Sotilashuonerahaston menot ovat 560,100 markkaa.
19422: Kaikki rahaston tulot tulevat käytetyiksi menojen suoritta-
19423: miseen ja sen lisäksi on ra;haston :pääomasta otettava 220,000
19424: markkaa.
19425:     Tämän mukaan olisi vuonna 1915 kysymykseen tule-
19426: vien valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettävinä seuraavat
19427: varat:
19428: Valtiorahaston tulot .............. Smk. 105,804,900:--
19429: J..~isäys valtiorahaston pääomasääs-
19430:      töstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , 3,600,000:-
19431: Sotilasrahaston tuloja . . . . . . . . . . . . ,              395,500: -
19432: Soti!lashuonerahaston tulot . . . . . . . . ,                 340,100:-
19433: Sotilashuonerahaston :pääomasta . . . .                    ,   220,000:-
19434:                                 ----------~--------------
19435:                                  Yhteensä Smk. 110,360,500: --
19436: 
19437:     Kaikkien 1915 vuoden menojen on, kuten edellä on mai-
19438: nittu, laskettu tekevän 116,957,200 markkaa. Ti1stä mää-
19439: rästä on kuitenkin vähennettävä laskelmaan otetut leimasuos-
19440: tunnan kannanto- ja tarkastuskustannukset, 180,000 mark-
19441: kaa, sekä menot ma.Uasjuomain valmistuks•en silmällä :pi-
19442: dosta, 80,000 markkaa, ynnä 200 markkaa oikaisurahoja eli
19443: yhteensä 260,200 markk&a, koska nämä menot, mainittujen
19444: suostuntaverojen kantamisesta aiheutuneina, ovat niiden
19445: tuottamalla tulolla korvattavat. Budjetin järjestelyssä vuo-
19446: deksi 1915 kysymykseen tulevat menot ovat siten
19447: 116,697,000 markkaa. Kun näiden menoj·en suorittamiseen
19448: käytettävissä olevien varojen summa on 110,360,500 mark-
19449: kaa, eivät siis vakinaiset valtion varat riitä valtion yleiseen
19450: budjettiin otettavien menojen suorittamiseen vuonna 1915,
19451: vaan syntyy lisäv-aroj.en tarve. Jos valtiorahaston käytettä-
19452: vissä oleviin varoihin edellisen mukaan luetaan 3,600,000
19453: markkaa rahaston pääomasäästöstä, tarvitaan siis 6,336,500
19454: markkaa.
19455:     Harkitessaan kysymystä tämän lisätarpeen täyttämi-
19456:  sestä Eduskunta on ·ensiksi ottanut huomioon suostunta-
19457:  rahast-on säästön 1914 vuoden :päättyessä.
19458:                      Budjetin järjestely.                     61
19459: 
19460:     Valtion tilinpääitöksen mukaan vuodelta 1912 suostunta-
19461: rahaston säästö, jonka Eduskunta oli arvioinut 3,823,000
19462: markaksi, oli 3,757,896 markkaa 38 penniä. Kuten Valtio-
19463: varainvaliokunta viime vuoden valtiopäivillä saamiensa en-
19464: nakkotietojen nojalla saattoi ilmoittaa, osattavat valtion tilit
19465: vuodeHa 1912, että suostuntarahaston säästö sanotun vuoden
19466: päätty.essä olisi ollut suurempi, jos rahaston varoja olisi käy-
19467: tetty Eduskunnan päätösten mukaisesti.
19468:     Suostuntarahaston pää:omasäästö 1912 vuoden alkaessa
19469: oli 2,796,224 markkaa 85 penniä. Vuoden kuluessa rahas-
19470: tolla oli tuloja kaikkiaan 7,085,647 markkaa 45 penniä,
19471: joten sen varat vuonna 1912 olivat yhteensä 9,881,872
19472: markkaa 30 penniä. Näistä varoista Eduskunta oli, mää-
19473: rätyillä edellytyksillä, myöntänyt Hallituksen käytettä-
19474: väksi korkeintaan 5,814,542 markkaa 80 penniä. Sen raha-
19475: määrän rajoissa pysyi vielä se !budjetti, joka armollisella as·e-
19476: tuksella 26 päivältä helmikuuta 1912 vahvistettiin suostun-
19477: tarahastolle mainituksi vuodeksi. Tämän ·asetuksen mukaan,
19478: joka muissa kohdin kokonaan syrjäytti Eduskunnan pää-
19479: töksen, oli suostuntarahastosta vuonna 1912 suoritettava:
19480: 
19481: Leima- Ja pelikorttisuostuntain kan-
19482:    nanto- ja va.lvontakustannuksiin . . Smk, 170,000:-
19483: Malla,sjuomasuostunnan s :n ........ . ,      80,000:-
19484: V:altiopäiväkustannuksiin .......... . ,     702,000:-
19485: Antellin kokoelmain hoitoon ....... . ,       15,000:-
19486: Sekalaisiin menoihin .............. . ,           200:-
19487: Määrärahoja kansakoululaitosta varten    , 4,84 7,342: 80
19488:                                  Yhteensä Smk. 5,814,542: 80
19489: 
19490:    Todellisuudessa     käytettiin   suostuntarahaston     varoja
19491: vuonna 1912:
19492: 
19493: Leima- ja pelikorttisuostuntain kan-
19494:    nanto- ja valvontakustannuksiin . . Smk.         185,703: 06
19495: MaUasjuomasuostunnan s :n . . . . . . . . . ,        79,661:-
19496: 62        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N:o 6.
19497: 
19498: V aitiopäiväkustannuksiin . . . . . . . . . . . Smk. 681,361:54
19499: Antellin kokoelmain hoitoon ....... .                 15,000:-
19500: Määrärahoja .ka.nsakoululaitosta varten          " 5,162,250: 32
19501:                                              "
19502:                                 Yhteensä Smk. 6,123,975: 92
19503:     Vuonna 1912 suostuntarahaston varoja siten käytettiin
19504: 309,433 markkaa 12 penniä enemmän kuin Eduskunta oli
19505: korkeintaan myöntänyt.
19506:     Eduskunta esitti jo 1913 vuoden valtio:väivillä va,stauk-
19507: sessaan armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin
19508: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sen
19509: vaatimuksen, että tämä Eduskunnan myöntämien määrä-
19510: rahain ylittäminen, jommoista ennen ei ole tapahtunut, on
19511: valtion tileissä korjattava.     Alamaisessa lausunnossaan
19512: Eduskunnan mainitusta vastauksesta Senaatti on lausunut,
19513: ettei sellaista korjausta voida tehdä, esittäen syyksi, että
19514: elokuun 17 päivänä 1913 annetulla armollisella asetuksella
19515: kai:kki siirrot ja ennakkomaksut valtiorahastosta suostunnan-
19516: luontoisiin varoihin on 1kielletty. Edellä on jo osotettu,
19517: että mainittu asetus on perustuslainvastainen. Se ei siis
19518: voi estää puheena olevan korjauksen toimeenpanemista.
19519: Sitä paitsi sanottu asetus ei voi koskea sellaista suoritusta
19520: valtiorahastosta suostuntarahastoon, joka tässä on kysymyk-
19521: sessä, koska tämä Eduskunnan vaatimus ei tarkoita apu-
19522: lisän siirtämistä suostuntarahastoon varoista, jotka lail-
19523: lisesti kuuluvat valtiorahastolle, vaan suostuntarahastolle
19524: kuuluvan rahamäärän palauttamista tähän rahrustoon, josta
19525: se väärin on vähennetty. Teidän Keisarillisen Majestet-
19526: tinne tarkoitusten mukaista ei saata olla, että Senaatti tul-
19527: kitsee Teidän Majesteettinne määräyksiä sillä tavalla, kuin
19528: tässä on tapahtunut.
19529:     Edellä esitettyyn nähden Eduskunta, uudistaen Edus-
19530: kunnan viime vuoden valtiopäivillä esittämän vaatimuksen,
19531: lausuu odottavansa,
19532:                että se 309,433 markan 12 pennin raha-
19533:             määrä, joka vuonna 1912 on käytetty suostunta-
19534:             varoja yli Eduskunnan myöntämän korkeim-
19535:             man rnäärän, stwstuntarahastolle korvataan.
19536:                     Budjetin järjestely.                   63
19537: 
19538:      Tämän perusteella ,Eduskunta 'On katsonut oikeaksi ottaa
19539: puheena olevan rahamäärän huomioon arvioidessaan suos-
19540: tuntarahastossa vuonna 1915 käytettävinä olevat varat.
19541:     Valtion tilit vuodelta 1913 eivät vielä ole päätetyt,
19542: mutta saatavissa olevain ennakkotietojen mukaan tekivät
19543: suostuntarahaston tulot vuonna 1913 kaikkiaan 7,l16,086
19544: markkaa 54 penniä. Kun rahaston pääomasäästö vuoden
19545: alussa oli tilinpäätöksen mukaan 3,757,896 markkaa 38 pen-
19546: niä, oli suostuntarahastossa vuonna 1913 varoja käytettä-
19547: vänä kaikkiaan 10,873,982 markkaa 92 penniä. Rahaston
19548: menot vuonna 1913 olivat mainittujen ennakkotietojen mu-
19549: kaan kaikkiaan 10,412,216 markkaa 90 penniä, mikä on
19550:  926,983 markkaa 10 penniä vähemmän kuin Eduskunnan
19551: myöntämä korkein määrä l1,339,200 markkaa. Suostunta-
19552: rahaston pääomasäästö 1913 vuoden päättyessä oli edellisen
19553: mukaan 461,766 markkaa 2 penniä.
19554:      Suostuntarahaston tulot vuonna 1914 Eduskunta on
19555:  arvioinut kaikkiaan 7,630,000 markaksi sekä rahastosta sa-
19556:  mana vuonna suoritettavat menot yhteensä samaksi mää-
19557:  räksi. Vuoden 1914 päättyessä tulee rahastossa siten ole-
19558:  maan edellisen vuoden pääomasäästö, 461,766 markkaa 2
19559:  penniä, sekä mitä rahastoon 1914 vuoden kuluessa kertyy
19560:  korko- ynnä sekalaisia tuloja, joita ei kuitenkaan saata ar-
19561:  vioida huomattavampaan määrään. Kun tähän lisätään
19562:  edellä mainittu suostuntarahastolle vuodelta 1912 tuleva kor-
19563:  vaus, 309,433 marlrkaa 12 penniä, voidaan rahastossa 1915
19564:  vuoden alkaessa oleva säästö arvioida tasaluvuin 800,000
19565:  markaksi.
19566:      Tämän lisäksi 'Eduskunta ,suostuntatarpeen täyttämi-
19567:  seksi on ottanut huomioon tulon leima- ja mallasjuomasuos-
19568:  tunnoista, jotka Eduskunta on päättänyt kannettaviksi
19569:  vuonna 1915. Eduskunta on arvioinut bruttotulon leima-
19570:  suostunnasta 4,500,000 markaksi ja bruttotulon mallas-
19571:  juomasuostunnasta 3,035,000 markaksi. Kun näistä mää-
19572:  ristä vähennetään sanottujen suostuntain kannanto- ja tar-
19573:  kastuskustanukset, yhteensä 260,200 markkaa, jää niistä
19574: 64        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N:o 6.
19575: 
19576: käytettävänä olevaksi tuloksi 7,274,800 markkaa. Jos tä-
19577: hän lisätään korko- ja sekalaisia tuloja arviolta 25,200 mark-
19578: kaa, tulee vuonna 1915 suostuntarahaston tulojen kokonais-
19579: määräksi 7,300,000 markkaa. Yhdessä rahaston yllä mai-
19580: nitun pääomasäästön kanssa on vuonna 1915 käytettävissä
19581: olevia suostuntarahaston varoja kaikkiaan 8,100,000 mark-
19582: kaa.
19583:     Kun suostunnan tarve, kuten edellä mainittiin, on
19584: 6,336,500 markkaa, johon lisäksi tu1evat suostuntain kan-
19585: nasta aiheutuvat kustannukset, 260,200 markkaa, riittävät
19586: siis yllä luetellut suostuntiwerot tämän tarpeen tyydyttämi-
19587: seen, antaen yhdessä rahaston pääoman kanssa lisäksi yli-
19588: jäämän, arviolta 1,763,500 markkaa, joka on Eduskunnan
19589: vastedes käytettävänä.
19590: 
19591: 
19592: 
19593: 
19594:   Kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot .JH
19595: menot •ovat edellis·en mukaan vuonna 1915 seuraavat:
19596: 
19597: 
19598: 
19599:                        Valtiotulot.
19600:                 E nsimäinen          o s a s t o.
19601: 
19602: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
19603:                                                         Smk.
19604: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.) ..           1,300,000:-
19605:   ,       ,       ,        (Sotilasrah.) ..            550,000:-
19606:   ,       ,    kalastuksista (Valtiorah.)               85,000:--
19607:   ,       ,    metsistä (Valtiorah.) ... .          16,350,000: --
19608:   ,       ,       ,     (Sotilasrah.) .. .             500,000:-
19609:   ,       ,    kanavista (Valtiorah.) ..             1,200,000: ---
19610:   ,       ,    kaivostöistä (Valtiorah.) .              50,000:-
19611:                     Budjetin järjestely.                 65
19612: 
19613:                                                  Smk.
19614: Korkoja (Valtiorah.) ................. .       1,350,000:-
19615:    ,    (Sotilasrah.) ................ .          10,000:-
19616:    ,    (Sotilashuonerah.) ........... .        340,000:-
19617:    ,    (Suostuntara:h.) ............. .         25,000:-
19618:                        21,760,000:-
19619: 
19620:                    T o i n e n o s a s t o.
19621:                      Välittömiä veroja.
19622: Maaveroja (Valtiorah.) ............... .       2,100,000:-
19623:     ,     (Sotilasrah.) .............. .       1,600,000:-
19624: Elinkeinoveroja (Valtiorah.) .......... .        570,000:-
19625: Henkiveroja (Valtiorah.) ............. .       2,390,000: -
19626:                        6,660,000: -
19627: 
19628:                    K o 1 m a s o s a s t o.
19629:                      Välillisiä veroja.
19630: Tullitulot (Valtiorah.) ............... .     63,860,000: -
19631: Aksiiseja (Suostuntarah.) ............ .       3,035,000:-
19632:                        66,895,000: -
19633: 
19634:                    N e 1 j ä s o s a s t o.
19635:                    Sekaluontoisia veroja.
19636: Leimasuostunta (Suostuntarah.) ...... .       4,500,000: -
19637: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) ..... .       110,000:-
19638: Senttonaalia (Sotilasrah.) ............. .      180,000:-
19639: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtio-
19640:    rah.) ..................... · · ·. · · ·     515,000:-
19641: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Sotilas-
19642:    rah.) ........................... .           70,000:-
19643: Maksuja yleisistä huveista (Valtiorah.) ..      230,000:-
19644: Kontrqllileima- ja reki.steröimismaksu.ia
19645:    (Valtiorah.) ..................... .         110,000:-
19646:                         5,715,000:-
19647:                                                      5
19648: 66        1914. -   Edusk. vast. -       Esitys N:o 6.
19649: 
19650:                      V i i d e s o s a s t o.
19651: 
19652:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
19653:                        (V al tiorahasto).
19654:                                                      Smk.
19655: Postimaksuja                                9,175,000:--
19656: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa ..  1,150,000:-
19657: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ....... .     465,000:--
19658: Sekalaisia vähempiä maksuja ............. .     3,000:-
19659:                        10,793,000:-
19660: 
19661:                     K u u d e s o s a s t o.
19662: 
19663:                       Sekalaisia tuloja.
19664: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.) ..... .             435,000:-
19665: Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.)                    7,000:-
19666: Lunastettujen maatilain kauppahinnanmak-
19667:    suja (V altiorah.) ................. .           330,000: ---
19668: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
19669:    kustannuksista (Valtiorah.) ....... .            950,000:-
19670: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.) ... .          220,000:-
19671: Keisarillisen Senaatin kirja·paino (Valtio-
19672:     rah.) ..................... · · · · · · ·       806,000:-
19673: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion
19674:    laitoksissa (Valtiorah.) ........... .           910,000:-
19675: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) ..... .            636,000:-
19676: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
19677:     (Valtiorah.) ..................... .            284,900:-
19678: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
19679:     (Sotilasrah.) ..................... .                5,000:-
19680: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
19681:     (Sotilashuonerah.) ............... .                  100:-
19682: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja
19683:     (Suostuntarah.) .................. .                  200:-
19684:                          4,584,200: -
19685:                           Budjetin järjestely.                      67
19686: 
19687:                        Ylimääräistä 'Daltiotuloa.
19688: Ylimääräistä osamaksua lunastettujen lah-                    Smk.
19689:    joitusmaiden hinnasta (Yaltiorah.) ..                     20,000:-
19690:                                  20,000:-
19691:                       Yhteensä: 116,427,200:-
19692: Siirtoja:
19693:    Lainausrahastosta vai tiorahastoon                         88,000:-
19694:    Kulkulaitosrahastosta valtiorahastoon ..                  105,000:-
19695:    J..~isäystä valtiorahaston pääomasäästöstä              3,600,000:-
19696:                   Yhteensä siirtoja: 3, 793,000: -
19697:              Yhteensä valtiotuloja: 120,220,200: -
19698: 
19699: 
19700:                            Valtiomenot.
19701:                            Vakinaiset menot.
19702:                  ]! n s i m ä i n e n p ä ä 1 u o k k a.
19703: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteet-
19704: tinsa välittöm,ästi käytettäväksi asetettn valtio-omaisu·us.
19705: Keisarillisen Majesteetin            käyttövarat
19706:    (Valtiorah.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..    419,000:-
19707: Keisarillisen Maj•esteetin käyttövarat (Soti-
19708:    lasrah.) ......................... ,                      56,000:-
19709: Rakennusten ja laitosten kunno.ssapito                       30,000:-
19710:                                 505,000:-
19711: 
19712:                      T o i n e n p ä ä 1 u o k k a.
19713:                        V altiopäiväkustannuksia.
19714: Yleiset kustannukset ................. .                    610,000:-
19715: Eduskuntahuoneistot ................. .                      90,000:-
19716:                                 700,000:-
19717: 68          1914. -      Edusk. vast. -         Esitys N:o 6.
19718: 
19719:                      K o l m a s p ä ä l u o k k a.
19720:                             Hallituslaitokset.
19721:                                                              Smk.
19722: Kenraalikuvernöörinvirka ............ .                     292,000: ·--
19723: Keisarillinen Senaatti ............... .                   2,190,000:-
19724: Valtiosihteerinvirasto .............. : ..                  424,000:-
19725: Kenraalikuvernöörinkanslia ........... .                    409,000:-
19726:                         3,315,000:-
19727: 
19728: 
19729:                       N e l j ä s p ä ä l u o k k a.
19730:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
19731:                        hallinnonhaarat.
19732: Hovioikeudet ....................... .                     1,088,000: -
19733: Kihl'akunnan- ja raastuvanoikeudet ..... .                   546,000:-
19734: Viipurin läänin maanjako-oikeus ....... .                     18,000:-
19735: Lainvalmistelukunta ................. .                       54,000:-
19736: V ankeinhoitohallitus ................. .                     52,000:-
19737: Kuritushuoneet j.a työvankilat ....... .                   1,964,000: -
19738: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ....... .                   1,401,000:-
19739: Alaikäisten lainrikkojain kasvatuslaitokset                  525,000:--
19740: Muita vankeinhoidon menoja ......... .                       279,000:-
19741: Erinäisiä määrärahoja ............... .                      196,000:-
19742:                         6,123,000:-
19743: 
19744: 
19745:                       V i i d e s p ä ä 1 u o k k a.
19746:        Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19747: Lääninhallitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..   1,515,000:-
19748: Kihlakuntain hallinto ............... .                    2,870,000:-
19749: Muita läänien hallinnon menoja ....... .                     131,000:-
19750: Kaupunkien poliisilaitokset ........... .                  3,840,000: ·-
19751: Lääkintöhallitus .................... .                      162,000:-
19752: I.1ääkärinhoito maalla . . .............. .                  715,000:-
19753:                     Budjetin järjestely.                   69
19754: 
19755:                                                     Smk.
19756: Helsingin yleinen sairaala ........... .          1,104,000:-
19757: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .       1,825,000: -
19758: Mielisairasten hoitolaitokset .......... .        1,205,000: -
19759: Synnytyslaitokset ................... .             115,000:-
19760: Rokotus ........................... .               102,000:-
19761: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ....... .           297,000:-
19762: Muita lääkintölaitoksen menoja ....... .          1,029,000:-
19763: Yleisten rakennusten ylihallitus ....... .          135,000:-
19764: Lääninrakennuskonttorit ............. .              52,000:-
19765: Muita rakennusvirkakunn:an menoja ... .              68,000:-
19766: Tilastollinen päätoimisto ............. .            67,000:-
19767: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet          118,000:-
19768: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
19769:     kastus .......................... .             63,000:-
19770: Vaivaishoidon ja suojeli:Lskasvatuksen yllä-
19771:     pitämiseksi . . .................... .         215,000:-
19772: Suomen passitoimisto Pietarissa ....... .          130,000:-
19773: Erinäisiä määrärahoja ............... .            371,000:-
19774:                         16,129,000: -
19775: 
19776:                  K u u d e s p ä ä 1 u o k k a.
19777: 
19778: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19779: V aitiokonttori . . .................... .         143,000:-
19780: Tullihallitus ....................... .            281,000:-
19781: Tullikam'arit ja tullitoimistot ......... .       1,714,000:-
19782: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret ..          425,000:-
19783: Muita tullilaitoks,en menoja ........... .        1,536,000:-
19784: Rahapaja .......................... .                50,000:-
19785: Kruununjyvästöt ................... .                36,000:--
19786: Leimakonttori . . .................... .            180,000:-
19787: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
19788:     tarkastus ....................... .             31,000:-
19789: Erinäisiä määrärahoja ............... .             39,000:-
19790:                          4,435,000:-
19791: 70         1914. ~ Edusk. vast. -          Esitys N:o 6.
19792: 
19793:                S e i t s e m ä s p ä ä 1 u o k k a..
19794:      Kama1·itoimitusk1tntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19795:                                                             Smk.
19796: Yleinen revisionioikeus ............... .                   38,000:-
19797: Revisionikonttori (Valtiora,h.) ......... .                 97,400:-
19798:          ,        (Sotilasrah.) ...... , ..                    500:-
19799:         ,         (Sotilashuonera.h.) .... .                   100:-
19800:         ,         (Suostuntarah.) ...... .                     200:-
19801: Metsähallitus                                              233,000:--
19802: Hoitoalueiden hallinto ............... .                 1,100,000: -
19803: Metsänvartijakoulut ................. .                    150,000:-
19804: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ..... .                4,413,000: --
19805: Virkatalojen hoito ................... .                   231,000:-
19806: Erinäisiä määrärahoja                                      179,000:-
19807:                         6,442,200:-
19808: 
19809:                K a. h d e k s a. s p ä ä 1 u o k k a..
19810:                          Sotilasmenoja.
19811: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) . . .. .                 6,000:-
19812:                ,        (Sotilasrah.) .... .              144,000: ·-
19813:     " Suomeen sijoitetusta venäläisestä
19814: Menoja
19815:    sotaväestä (Sotila:srah.) ........... .                 43,000:-
19816:                          193,000:-
19817: 
19818:                Y h d e k s ä s p ä ä 1 u o k k a.
19819: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19820: Tuomiokapitulit ..................... .                    215,000:-
19821: Luterilainen papisto ................. .                   217,000:-
19822: Kirkkojen ylläpitoa varten ........... .                    53,000:-
19823: Muita kirkollisia yhdyskuntia ......... .                  161,000:--
19824: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ... .               2,124,000:-
19825: Koulutoimen ylihallitus .............. .                   291,000:-
19826: N ormaalilyseot ..................... .                    478,000:--
19827: Klassilliset lyseot ................... .                1,346,000: -
19828:                              Budjetin järjestely.                           71
19829: 
19830:                                                                     Smk.
19831: Realilyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1,079,000: --
19832: Alkeiskoulut ....................... .                              419,000:--
19833: Tyttökoulut ........................ .                            1,044,000: -
19834: V aitioapua yksityisille kouluille ....... .                      2,007,000:-
19835: Muita alkeisoppilaitosten menoja ....... .                          202,000:-
19836: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
19837:     naarit .......................... .                             949,000:--
19838: Piiritarkastajat ...................... .                           271,000:-
19839: Kansakoulujen valtioavustus ......... .                           7,430,000:-
19840: Erinäisiä kansrukoululaitoksen menoja ..                          4,602,000: -
19841: Kuuromykkäin opetuslaitokset ........ .                             609,000:--
19842: Sokeain opetuslaitokset ............... .                           139,000:--
19843: Tylsämielisten opetuslaitokset ......... .                          117,000:-
19844: Muita aistivialliskoululaitoksen menoja ..                           23,000:-
19845: Yhteiskunnallista valistustyötä ....... .                           339,000:-
19846: Muinaistieteellinen toimikunta ........ .                           165,000:-
19847: Meteorologinen keskuslaitos ........... .                            94,000:-
19848: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ... .                            629,000:-
19849: Erinäisiä määrärahoja ............... .                             538,000:-
19850:                                25,541,000:-
19851: 
19852:                     K y m m e n e s p ä ä 1 u o k k a.
19853: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19854: Maanmittauksen ylihallitus ........... .                           112,000:-
19855: Vakauslaitos ....................... .                              12,000:-
19856: Läänien maanmittarikunta ........... .                             296,000:-
19857: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrära-
19858:    hoja ............................ .                             196,000:-
19859: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia                           1,525,000:-
19860: Maanviljelyshallitus ................. .                           133,000:--
19861: Valtion koulutilat ja sinne sijoitetut mM-
19862:    taloudelliset oppilaitokset ......... .                        1,214,000: --
19863: Muut maataloudelliset oppilaitokset ... .                           923,000:-
19864: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ... .                            69,000:-
19865: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
19866:    toriot .......................... .                              50,000:--
19867: 72       1914. -                          Edusk. vast. -                                                                                  Esitys N:o 6.
19868: 
19869:                                                                                                                                                                                    Smko
19870: MaanViljelysinsinöörit ja agronoomit ooo                                                                                                          0                               232,000:--
19871: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit oo                                                                                                                                        53,000:-
19872: Hevoshoito        0oo 0   0oo 0 oo0   0               0   0       0   0                   0       0       0               0       0       0       0       0       0   0           194,000:--
19873: Eläinlääkintölaitos ooo ooo o o oo ooo        0                       0                                   0   0           0                       0                               525,000:-
19874: Kalastuselinkeiu           o     o      o 0       0   0   0       0   0           0       0       0       0       0       0       0       0       0               0   0           323,000:-
19875: Maataloudelliset seurat      ooooo ooo ooo                                0       0                                       0                                                     1,304,000:-
19876: Erinäisiä määrärahoja      o o o oo     ooo                   0       0           0               0       0                       0       0       0                       0     1,211,000:-
19877:                         8,372,000: --
19878: 
19879:                       Y h d e s t o i s t a p ä ä l u o k k ao
19880: K ulkulaitostoimituskuntaan                                                                               kohdistuvat                                                         hallinnonhaarato
19881: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus oo ooo                                                                                                        0                                186,000:-
19882:                         insinöörikunta                                                                                                                                             354,000:-
19883:  " " tie- ja vesirakennusten
19884:                                                                                                                                                           0       0   0
19885: 
19886: 
19887: 
19888: 
19889: Muita           "             menoja                                                                                                              0       0       0   0            997,000:-
19890: Kanavat   0  o oo
19891:               0    oo      oo 0  o o
19892:                                   0   0o o            0   0       0   0                   0       0       0       0               0       0       0               0              1,109,000:-
19893: Postihallitus oo o oooooooo oo oooo o o
19894:                                       0   0                                                                   0                                   0                   0            308,000:-
19895: Postipiirit oo o o oo oo  0   0  ooo  0o  0                       0   0                   0       0       0                       0       0       0               0   0             23,000:-
19896: Postikonttorit                0  o0   0   0       0   0   0       0   0       0   0       0       0       0       0       0       0       0       0           0   0   0          2,440,000: -
19897: Rautatiepostitoimistot                 o                          0   0   0       0       0       0       0   0   0       0       0       0       0               0   0            753,000:-
19898: Postitoimitukset, postiasemat ja -pysäkit                                                                                                                                        1,222,000:-
19899: Muita postilaitoksen menoja      o     o                                                  0       0       0       0           0   0       0       0               0   0          3,332,000:-
19900: Erinäisiä määrärahoja      oo      oo  o o                        0   0                   0       0       0   0                   0       0       0               0              1,118,000: -
19901:                        11,842,000: -
19902: 
19903:                   K a h d e s t o i s t a p ä ä l u o k k ao
19904:      Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
19905:                      hallinnonhaarato
19906: Teollisuushallitus oo   o                             0   0       0           0   0       0           0   0   0   0           0   0       0           0       0   0   0           164,000:-
19907: Ammattientarkastus oo o                                           0           0   0       0       0       0   o o 0               0       0       0           o   0   0            87,000:-
19908: Teknillinen korkeakoulu                                                       0       0   0           0   0   0   0           0   0       0       0           0   0   0           498,000:-
19909: Teollisuuskoulut                      0   0       0   0   0       0   0       0       0       0       0   0   0       0       0       0       0       0       0   0   0           407,000:-
19910: Tampereen teknillinen opisto                                                                      0       0   o   0           0   0       0       0           0   0   0           121,000:-
19911: Käsityöläis- ja ammattikoulut                                                                             0   0   0       0       0       0       0       0       0   0           270,000:-
19912: Kauppaopetus o        o           0   0   0       0       0       0   0       0   0       0       0       0   0   0           0   0       0       0           0   0   0           620,000:-
19913:                     Budjetin järjestl'IY.                         73
19914: 
19915:                                                         Smk.
19916: Merikoulut ......................... .                 180,000:-
19917: Merenkuluntarkastus ................ .                  33,000:-
19918: Geologinen toimisto ................. .                 81,000:-
19919: Vakuutustarkastaja .................. .                  9,000: ---
19920: Suomen kauppa-asiamiehet ........... .                  16,000:-
19921: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito                 80,000:-
19922: Erinäisiä määrärahoja ............... .              1,022,000: -
19923:                       3,588,000: ·-
19924: 
19925:            K o 1 m a s t o i s t a p ä ä l u o k k a.
19926:    Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19927: Suomen valtioarkisto ................. .                  62,000: ··-
19928: Suomen viralliset sanomalehdet ....... .                 110,000:-
19929: Keisarillisen Senaatin kirjarpaino ...... .              650,000:-
19930: Erinäisiä määrärahoja ............... .                    3,000:-
19931:                         825,000:-
19932: 
19933:             Ne l j ä s toista p ä ä lu o k k a.
19934:                  Sekalaisia yleisiä menoja.
19935: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
19936:     naatin käyttövarat ............... .               244,000: -·
19937: 1Iatkakustannuksia .................. .                 45,000:-
19938: Korjauskustannuksia ................. .              1,400,000:-
19939: U utisrakennuksia .................... .               800,000:-
19940: Komiteakustannuksia ........ , ....... .               200,000:-
19941: Erinäisiä määrärahoja ............... .              2,318,000: -
19942:                        5,007,000: -
19943: 
19944:             V i i d e s t o i s t a p ä ä l u o k k a.
19945:               Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
19946: Sivilivirkakunta .................... .              3,350,000:-
19947: Tullivirkakunta ............... ·...... .              124,000:-
19948: 74          1914. -   Edusk. vast. -Esitys N:o 6.
19949: 
19950:                                                  Smk.
19951: Postilaitos ......................... .          28,000:-
19952: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta)       560,000: -~
19953: Samoin (Valtiorahastosta) ............ .        400,000:-
19954: Maalaiskansakoulujen opettajain eläkkeitä       240,000: ---
19955: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ..... .        44,000:-
19956: Erinäisiä määrärahoja ............... .         385,000:-
19957: Samoin kansakoululaitokselle ......... .        162,000:--
19958:                        5,293,000:-
19959:         Yhteensä vakinaisia menoja: 98,310,200:-
19960: Siirtoja:
19961: Tilattoman väestön lainarahastoon               300,000:--
19962: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
19963:    henkilöiden hoitoa varten ......... .          70,000:-
19964: Turvattomain lasten hoitorahastoon ... .          70,000:---
19965:               Yhteensä siirtoja: 440,000:-
19966:         Yhteensä vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
19967:                       98,750,200:--
19968: 
19969: 
19970:                       Ylimääräiset menot.
19971:      Oikeustoimituskuntaan kohdist-uvat hallinnonhaarat.
19972: Helsingin lääninvankilan lisärakennus           175,000:-
19973:                        175,000:-
19974: 
19975:      Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19976: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuk-
19977:    nuksia varten ..................... .       1.000.000: -
19978: Oulun lääniin rakennettavaa mielisairasten
19979:    keskuslaitosta varten ............... .     1,200,000: --
19980: Kunnallisia mielisairaaloita varten ... .        800,000:-
19981: Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään
19982:    perustettavaksi aijottua keuhkotautis-
19983:    ten kansanparantolaa varten ....... .         600,000:-
19984:                                               Budjetin järjestely.                                                                               75
19985: 
19986:                                                                                                                                           Smko
19987: 
19988: 
19989: 
19990: Kannatusavun myöntämiseksi osittain kun-
19991:    nille, osittain työttömyysapukassoille
19992:    työttömäin avustamiseksi                                                       0       0   o       o   o   o   o   o   o   o   o       300,000:-
19993: Yleis·en väenlaskun toimeenpanoa varten                                                                                                   100,000:-
19994:                        4,000,000:-
19995: 
19996:    Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
19997: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle                                                                             0   0   0   0   0   0       350,000:-
19998:                       350,000:--
19999: 
20000: K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarato
20001: Uuden museorakennuksen sisustamiseen                                                                                          o   o       35,000:-
20002: Kahden kirkon rakentamiseksi Lappiin                                                                                          o   o       25,000:-
20003: Koulutalon rakentamista varten Helsingin
20004:    suomalaiselle tyttökoululle                                                            0   0       0   0   o   o   o   0   0   •       500,000:-
20005: Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston uutta
20006:    luentosalirakennusta varten                                                                o       o   o   o   o   o   o   o   o       300,000:-
20007:                          860,000:-
20008: 
20009:  Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
20010: Konnunsuon kuivattamiseen                                                         o       o       0   o   •   o   o   o   o   o   o        65,000:-
20011:                       65,000:-
20012: 
20013:   K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
20014: Aallonmurtajan rakentamiseksi Sortanlah-
20015:    den satamaan                       o   0   0   0   o   o   o   •       o   o       o   0       0   o   o   o   o   o   o   o   o       132,000:-
20016: Kaupunkien satamarakennusten avustami-
20017:    seksi  0   o   0   o   o   o   o   o   o   0   0   0   0   0   0       0   0       0   0       0   o.      0   0   0   0   0   o       150,000:-
20018: Maantien tekemistä varten Kyrön kylästä
20019:    Inarin -pitäjän kirkonkylään                                                                       0   0   o   o   o   o   o   0       150,000:-
20020: Lapuanjoen perkaamiseen                                               0       0       0   o       o   o   o   0   o   o   o   o   o       500,000:-
20021: A vustukseksi erinäisille kunnille kyytilai-
20022:    toksen kannattamiseksi                                                 0   0       0   0       0   0   0   0   0   ••      0   0   0   200,000:--
20023:                         1,132,000:-
20024:     76         1914. -    Edusk. vast. -       Esitys N:o 6.
20025: 
20026:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
20027:                               haarat.
20028:     Koulutalon rakentamista varten Tampereen                   Smk.
20029:          teknilliselle opistolle . . ............ .          230,000:-
20030:     'l'eknillisen laboratorion rakentamiseksi
20031:          Helsinkiin ...................... .                 325,000:-
20032:     Malminetsintöihin Kuusjärven pitäjässä ..                 3ö,OOO: --
20033:     Konelaboratorioiden hankkimiseksi teolli-
20034:          suuskouluihin                                         40,000:-
20035:                                 625,000:-
20036: •        Yhteensä ylimääräisiä valtiomenoja: 7,207,000:-
20037: 
20038:     Ylimääräinen siirto kulkulaitosrahastoon                  10,000,000:-
20039:     Ylimääräinen siirto tilattoman väestön
20040:        lainarahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  1,000,000: -
20041:            Yhteensä ylimääräisiä siirtoja: 11,000,000:-
20042:                    Yhteensä menoja: 116,957,200:-
20043: 
20044: 
20045: 
20046: 
20047:        Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu,, ja nojautuen
20048:     Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin säännökseen
20049:     Eduskunta a,lamaisesti ilmoittaa,
20050: 
20051:                     1) että Eduskunta puolestaan hyväksyen
20052:                  edellä olevan budjetin vuodeksi 1915 on arvioi-
20053:                  nut valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset että
20054:                  ylimääräiset menot vuodeksi 1.915- lukuun ot-
20055:                  tamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkittyjä,
20056:                  paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion ulko-
20057:                  puolella olevista rakastoista suoritettavia me-
20058:                  noja - 116,957,200 markaksi;
20059:                 Budjetin järjestely.                   77
20060: 
20061:            2) että näiden menojen suorittamiseen on ensi
20062:        sijassa käytettävä:
20063:            aj valtiorahaston tulot vuonna 1915, edellä
20064:        olevassa budjetissa arvioituina 105,804,900 ma·r-
20065:        kaksi;
20066:            b} valtiorahaston pääomasäästöstä, armol-
20067:        lisen määräyksen nojalla 1,000,000 markkaa
20068:        ja Eduskunnan päättämän alamaisen anomuksen
20069:        mukaan 2,600,000 markkaa, yhteensä 3,600,000
20070:        markkaa;
20071:            c) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tar-
20072:        vitaan rahaston edellä 395,500 markaksi arvioi-
20073:        luihin asetusten mukaisiin menoihin, jota vastoin
20074:        tulojen ylijäämä on rahastossa säilytettävä;
20075:            d) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
20076:        se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston asetus-
20077:        ten mukaisiin 560,100 markaksi arvioituihin me-
20078:        noihin;
20079:            3) että edellä mainittujen menojen suoritta-
20080:        miseksi - lukuun ottamatta sotilasrahaston ja
20081:        sotilashuonerahaston menoja -- mikäli valtiora-
20082:        haston tulot ja edellä mainitt·u siirto rahaston
20083:        pääomasäästöstä eivät riitä, osotetaan suostunta-
20084:        rahaston varoista enintään 6,596,700 markkaa;
20085:            4} että suostuntarahaston vahvistamiseksi
20086:        osotetaan tulot leima- sekä mallasjuomasuostun-
20087:        nasta, Eduskunnan lwmmastakin suostunnasta
20088:        hyväksymän asetuksen mukaan; sekä
20089:            5) että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
20090:        täessä budjettivuoden lopputulos todellisuudessa
20091:        osottautuu edullisemmaksi kuin miksi Eduskunta
20092:        sen ylläolevilla edellytyksillä on arvioinut, vas-
20093:        taava määrä on palautettatla suostuntarahastoon.
20094: 
20095: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. ·e.
20096: 
20097: Helsingissä M päivänä huhtikuuta 1914.
20098: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20099:                      N:o 7. -      1914:.
20100: 
20101: 
20102: 
20103: 
20104:                 K e i s a r illi s e n M a je s t e e t i n Ar-
20105:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle lisäyk-
20106:             sestä suostuotarahaston 1914 vuoden budjettiin.
20107: 
20108:      Kun melkoinen osa suostuntara:hastoon luettuja ja 1913
20109: vuoden Eduskunnan asiallisesti hyväksymiä menoja on täy-
20110: tynyt jättää sanotulle rahastolle Armossa vahvistettuun
20111: 1914 vuoden budjettiin ottamatta, koska Eduskunta ei ole
20112: osottanu tniiden suorittamiseen tarvittavia varoja, on Kei-
20113: sarillinen Majesteetti tahtonut tällä esityksellä antaa Edus-
20114: kunnalle tilaisuuden määrätä lisäyksenä suostuntarahaston
20115: 1914 vuoden budjettiin tarpeelliset varat välttämättömim-
20116: pien Eduskunnan asiallisesti hyväksymäin tarpeiden tyydyt-
20117: tämiseksi. Terveydenhoitoa kuin myös kansanopetusta sekä
20118: muita valistus- ja kulttuuritarkoituksia varten lienevät seu-
20119: raavat lisämäärärahat otettavat 1914 vuoden budjettiin.
20120:      Valtioapua kunnanlääkärien palkkaamiseksi 260,000
20121: markkaa.
20122:      Määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi, joka on aiottu
20123: jaettavaksi tasan Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle ja
20124: Keräystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi,
20125: -f-00,000 markkaa.
20126:      Määräraha siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingissä
20127: ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa 50,000 mark-
20128: kaa.
20129:      Määrära;ha matkastipendeiksi yksityisten oppikoulujen
20130: opettajille ja opettajattarille 4,000 markkaa.
20131:   2                         N:o 7.
20132: 
20133:      Määrärahoja kansanopetusta vm·ten:
20134:     1) Kaupunkien kansakoululaitokselle. Koska suostunta-
20135: rahaston 1914 vuoden budjettiin jo on otettu 715,000 markan
20136: määräraha apurahojen antamiseksi kaupunkikunnille, las-
20137: kemalla 12 ;-2 % kaupunkien kansakoululaitoksesta johtu-
20138: vista menoista, tarvitaan tämän avustuksen korottamiseksi
20139: 25 %:iin lisää 715,000 markkaa.
20140:      2) Sairaiden kansakoulunopettajain ja -opettajattarien
20141: avustamiseksi, jota tarkotusta varten budjettiin jo on otettu
20142: 20,000 markkaa, ehdotetaan lisää 80,000 markkaa.
20143:      3) Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä pikku-
20144: lastenkoulujen opettajille ja opettajattarille 30,000 markkaa.
20145:      4) Maalaiskansakoulujen jatkoktH·sseja varten 120,000
20146: markkaa.
20147:      5) Stipendeiksi kuunteluaja opintomatkoja varten 30,000
20148: markkaa.
20149:     6) Havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakoului-
20150: hin sekä havainto- ja m~dden opetusvälineiden hankkimiseksi
20151: kansanopistoihin 100,000 markkaa.
20152:      7) Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa A lek-
20153: santerin- Yliopistossa kansakoul·unopettajille ja -opettajatta-
20154: rille, jota tarkotusta varten budjettiin jo on otettu 25,000
20155: markkaa, tarvitaan lisää 55,000 markkaa.
20156:      8) Apumaksu koulutarpeiden ostoon etupäässä varatto-
20157:  mille maalaiskansakoulujen oppilaille 100,000 markkaa.
20158:      9) Kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin kesäsiir-
20159:  toloissa vm·attomille, etupäässä sairaille ja heikoille kansa-
20160:  koululapsille 50,000 markkaa.
20161:      10) Kansanlastentm·hain kannattamiseksi 100,000 mark-
20162:  kaa.
20163:      11) Jfaalaiskansakoulujen varatlomien oppilaiden ra-
20164:  vinto- ja vaatetusavuksi 150,000 markkaa.
20165:                            N:o 7.                        3
20166: 
20167:     12) Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlastenkoulujen
20168: avustamiseksi, jota tarkotusta varten budjettiin jo on otettu
20169: 61,000 markkaa, tarvitaan lisää 39,000 markkaa.
20170:     13) Maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen avustami-
20171: seksi 25,000 markkaa.
20172:     14) Kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näiden
20173: opistojen varattomille oppilaille. Budjettiin on tätä tarko-
20174: tusta varten otettu 210,000 markkaa ja vuodesta 1913 on jä-
20175: lellä lähemmäs 29,000 markan varattu säästö. Kun tarvit-
20176: tava määräraha on laskettu 360,000 markaksi, tarvitaan lisää
20177: 121,000 markkaa.
20178:    Määrärahoja yhteiskurmallista valistustyötä varten:
20179:    1) Luentokurssien kannattamiseksi 50,000 markkaa.
20180:    2) Työväenopistojen avustamiseksi 30,000 markkaa.
20181:     Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattamiseksi:
20182:     1) Teatterien sekä soitannollisten seurain ja yritysten
20183: kannattamiseksi. 1913 vuoden valtiopäivillä on tätä tarko-
20184: tusta varten Hallitus ehdottanut ja Eduskunta hyväksynyt
20185: määrärahoja, jotka yhteensä tekevät 279,000 markkaa. Kun
20186: tähän määrään luettu, kotimaisen oopperan ylläpitämisapu-
20187: rahaksi varattu 90,000 markan määrärahaerä näyttää voita-
20188: van vähentää 30,000 markaksi, ja kun Oulun soitannollinen
20189: seura, jonka orkesteria ja orkesterikoulua varten on laskettu
20190: 6,000 markan määräraha, on lakkauttanut toimintansa, tar-
20191: vitaan puheenalaiseen tarkotukseen nyttemmin 213,000
20192: markkaa.
20193:     2) Kotiseutututkimuksen edistämiseksi 10,000 markkaa.
20194:     Kaikki edellämainitut määrärahat tekevät yhteensä
20195: 2,732,000 markkaa, jonka määrän Eduskunta voisi osottaa
20196: Suomen Pankin 1913 vuoden käytettävissä olevista voitto-
20197: varoista.
20198:   4                                   N:o 7.
20199: 
20200:    Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, on Keisarilli-
20201: nen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa
20202:                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lisäyk-
20203:                 sen suostuntarahaston 1914- vuoden btu1jettiin:
20204: 
20205:                                      Tulot:
20206: Siirto Suomen Pankin voittovaroista                                   2,732,000:-
20207:                                                       Summa           2,732,000:-
20208: 
20209:                                      Menot:
20210: V aitioapua kunnanlääkärien palkkaamiseksi                             260,000: --
20211: Tuberkuloosin vastustamiseksi . . . . . . . . . .                      400,000: -
20212: Siveellisyystyön kannattamiseksi . . . . . . . .                        50,000:-
20213: Matkastipendeiksi yksityisten oppikoulujen
20214:     opettajille ja opettajattarille (siirtomäärä-
20215:     raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      4,000: -
20216: Määrärahoja kansanopetusta varten:
20217:     Kaupunkien kansakoululaitokselle (arvio-
20218:         määräraha)                                                     715,000:--
20219:     Sairaiden kansakoulunopettajain ja -opet-
20220:         tajattarien avustamiseksi ......... .                           80,000:-
20221:      Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
20222:          sekä pikkulastenkoulujen opettajille ja
20223:          opettajattarille (rajaton siirtomäärä-
20224:         raha) ......................... .                                30,000:-
20225:      Maalaiskansakoulujen jatkokursseja var-
20226:          ten (rajaton siirtomääräraha) ..... .                          120,000:-
20227:      Stipendeiksi kuuntehia ja opintomatko-
20228:          ja varten ....................... .                             30,000:-
20229:      Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
20230:          laiskansakonluihin sekä havainto- ja
20231:                           N:o 7.                       5
20232: 
20233:       muiden opetusvälineiden hankkimi-
20234:       seksi kansanopistoihin (rajaton siirto-
20235:      maararaha) ..................... .         100,000:-
20236:   Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisa-
20237:       rillisessa    Aleksanterin-Yliopistossa
20238:       kansakoulunopettajille ja -opettajatta-
20239:       rille (rajaton siirtomääräraha) ....       55,000:--
20240:   Apumaksu koulutarpeiden ostoon etu-
20241:       päässä varattomille maalaiskansakou-
20242:       lujen oppilaille (arviomäärära'ha) ..     100,000:-
20243:   Kesävirkistyksen toimittamiseksi varsin-
20244:       kin kesäsiirtolaissa varattomille, etu-
20245:       päässä sairaille ja heikoille kansakou-
20246:       lulapsille (rajaton siirtomääräraha) ..    50,000:-
20247:   Kansanlastentarhain kannattamiseksi (ra-
20248:       jaton siirtomääräraha) ........... .      100,000:-
20249:   Maalaiskansakoulujen varattomien oppi-
20250:       laiden ravinto- ja vaatetusavuksi (ra-
20251:       jaton siirtomääräraha) ........... .      150,000: -·
20252:   Maalaiskuntain ylläpitämien pientenlas-
20253:       ienkoulujen avustamiseksi (arviomää-
20254:       räraha) ....................... .          39,000:-
20255:   Maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
20256:       avustamiseksi (rajaton siirtomäärä-
20257:       raha)                                      25,000:-
20258:   Kansanopistojen avustamiseksi ja apura-
20259:       hoiksi näiden opistojen varattomille
20260:       oppilaille (rajaton siirtomääräraha)      121,000:-
20261: Määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä
20262:   varten:
20263:   Luentokurssien kannattamiseksi (rajaton
20264:       siirtomääräraha)                           50,000:--
20265:   6                            N:o 7.
20266: 
20267:   Työväenopistojen avustamiseksi                         30,000:-
20268: Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattami-
20269:   seksi:
20270:   Teatterien sekä soitannollisten seurain ja
20271:       yritysten kannattamiseksi . . . . . . . .         213,000:-
20272:   Kotiseutututkimuksen edistämiseksi . . . .             10,000: -·
20273:                                       -----------------------
20274:                                           Summa 2, 732,000: -
20275: 
20276: 
20277:       Armossa hyväksytty.
20278:                                 P· tammikuuta 1914
20279:       TsarskoJ·e S e l OSSa 202 p. helmikuuta     ·
20280: 
20281: 
20282: 
20283:                       Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
20284: 
20285: 
20286: 
20287: 
20288:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20289:              1914. -   V. H. - Esitys N:o '·
20290: 
20291: 
20292: 
20293: 
20294:                Valtiovarainvaliokunnan mie·
20295:             t i n t ö N:o 7 armollisen esityksen johdosta.
20296:             joka koskee lisäystä suostuntarahaston 1914
20297:             vuoden budjettiin.
20298: 
20299:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
20300: lähettänyt armollisen esityksen N :o 7 lisäyksestä suostunta-
20301: rahaston 1914 vuoden budjettiin ja on Valiokunta myös
20302: saanut tiedokseen lähetekeskustelussa asiasta annetun lau-
20303: sunnon. Niinikään Valiokunta on saanut vastaanottaa asia-
20304: kirjat, jotka ovat syntyneet tätä esitystä Senaatissa val-
20305: misteltaessa.
20306: 
20307: 
20308:     Armollisessa esityksessä sa·notaan että, kun meLkoinen
20309: osa suosiuntarahastoon luettuja ja 1913 vuoden Eduskunnan
20310: asiallisesti hyväksymiä menoja on täytynyt jättää sanotulle
20311: rahastolle armossa vahvistettuun 1914 vuoden budjettiin
20312: ottamatta, koska Eduskunta ei ·ole osottanut niiden suoritta-
20313: miseen tarvittavia varoja, Keisarillinen Majesteetti on tah-
20314: tonut tällä esityksellä antaa Eduskunnalle tilaisuuden mää-
20315: rätä lisäyksenä suostuntaraha:ston 1914 vuoden budjettiin
20316: tarpeelliset varat välttämättömimpien Eduskunnan asialli-
20317: sesti hyväksymäin tari>'eiden tyydyttämiseksi.
20318:     Tämä armollinen esitys perustuu siis samaan käsitykseen
20319: Suomen budjettioikeud·esta, kuin 1911 ja 1912 vuoden val-
20320: tiopäivillä Eduskunnalle annetut esitykset lisävarain myön-
20321: tämisestä kansakoululaitosta ynnä erinäisiä muita tarkoi-
20322: tuksia varten. Puheena olevan käsityksen mukaan Hallitus
20323: olisi oikeutettu vaatimaan Eduskuntaa osottamaan suoStUJl-
20324: taa erinäisiin yleisiin menoihin riippumatta siitä, missä mää-
20325: 2             1914. -    V. M. -   Esitys N:o 7.
20326: 
20327: rin vakinaiset valtiovarat kaipaavat tätä varten lisäystä,
20328: sekä, jollei Eduskunta tähän vaatimukseen ·suostu, pelkäs-
20329: tään tällä perustuksella ja riippumatta vakinaisten valtio-
20330: varein riittäväisyydestä, jättämään kysymyksessä olevat
20331: tarpeet t;yyd;yttämäitä.
20332:      Eduskunta on eri tilaisuuksissa osottanut, Pttä tällainen
20333: käsitys Hallituksen oikeudesta ja Eduskunnan velvollisuu-
20334: desta on jyrkästi ristiriidassa perustuslakien kanssa, joiden
20335: mukaan suostuntaa on myönnettävä ainoastaan mikäli vaki-
20336: naiset valtiovarat eivät riitä menojen suorittamiseen ja
20337: jotka eivät oikeuta Hallitusta tästä riippumatta jättämään
20338: määrättyjä menoja Eduskunnan myöntämän suostunnan
20339: vart11an.
20340:       Armollisessa esityksessä ei sanota, että Hallitukselta
20341: puuttuisi varoja niiden yleisten tarpeiden tyydyttämiseen,
20342: joihin esityksessä vaaditaan Eduskuntaa lisävaroja osotta-
20343: maan. Itse asiassa onkin epäilemätöntä, että valtiorahaston
20344: varat hyvin sallivat näidenkin menojen suorittamisen.
20345:       Vuosina 1910 ja 1911, .Jmll'a Hallitus jätti suo-
20346: rittamatta. joukon Eduskunnan päättämiä menoja sillä
20347: perustuksella, ettei Eduskunta ollut osottanut niihin
20348: suostuntavaroja, olisivat vakinaiset valtion tulot täysin
20349:  riittäneet, paitsi kaikkiin rahastosta suoritettuihin me-
20350:  noihin, myöskin näiden määrärahain maksamiseen, vieläpä
20351: olisivat, siinäkin tapauksessa, et.tä poistetut menot olisi suori-
20352:  tettu, antaneet ylijäämän, joka vuonna 1910 olisi ollut noin
20353:  3,275,000 markkaa .ia vuonna 1911 noin 552,000 markkaa.
20354:  Vuonna 1912 oli valtiorahaston ylijäämä 4,857,000 mark-
20355:  kaa, ja kun Hallitus silloin poisti Eduskunnan erikseen
20356:  päättämiä määrärahoja aina 7,545,000 markkaan, ei edellä
20357:  mainittu ylijäämä tosin olisi riittänyt sen peittämiseen,
20358:  mutta erotus 2,688,000 markkaa on kuitenkin 1,040,000
20359:  markkaa pienempi ·kuin molempien edellisten vuosien yli-
20360:  jäämien summa. Vuodelta 1913 valtion tilit eivät vielä
20361:  ole päätetyt eikä V aliakunnalla sen vuoksi ole tilaisuutta
20362:  antaa lopullista tietoa valtiorahaston talouden tuloksesta
20363:  sanotulta vuodelta. On kuitenkin epäilemätöntä, että ra-
20364:               Lisäys 1914 vuoden budjettiin.                 3
20365: 
20366: haston tuloista silloinkin on syntynyt melkoinen ylijäämä.
20367: Hallituksen arvion mukaan, joka on esitetty edellä mai-
20368: nitussa armollisessa esityksessä N :o 6, tämä ylijäämä
20369: olisi noin 1,200,000 markkaa. Mutta kun yksistään tuonti-
20370: tulli vuonna 1913 on tuottanut noin 3,450,000 markkaa
20371: enemmän kuin rahasäännössä oli edellytetty, on valtiorahas-
20372: ton tulojen antama todellinen ylijäämä vuodelta 1913 var-
20373: maa:n pa'ljoa suurempi, joskin valtion menot olisivat todelli-
20374: suudessa olleet vuoden menosä.äntöön otettuja jonkun ver-
20375: ran suuremma;t.
20376:     Mitä tulee vuoteen 1914, josta tässä lähinnä on kysymys,
20377: niin jo Senaatin tälle vuodelle valmistaman ra;hasääntöehdo-
20378: tuksen mukaan valtiorahastoon vuonna 1914 kertyvist.ä tu-
20379: loista syntyy noin 2,392,000 markan suuruinen ylijäämä, sit-
20380: tenkun tuloista vähennetään kaikki rahastosta maksettavaksi
20381: pannut vakinaiset menot, vieläpä niiden joukossa lainvastaiset
20382: 15,000,000 markan 'Suuruinen maksu Venäjän valtakunnan-
20383: rahastoon sotilastarpeisiin ja luotsilaitoksen menot. Tosin
20384: kuluisi tämä ylijäämä Senaatin ehdotuksen mukaan valtio-
20385: rahastoon ylimääräiseen rahasä,<intöön vuodelle 1914 pantui-
20386: hin menoihin, jotka kaikkiaan tekevät 3,892,410 markkaa ja
20387: joihin tämän mukaan siis lisä:ksi tarvittaisiin rahaston pää-
20388: omasäästöstä 1,500,000 mal'kkaa. Varmana voidaan kuiten-
20389: kin pitää, että todel'linen tulos valtiorahaston tulojen ja me-
20390: nojen muodostumisesta nyt kuluvana vuonna tulee olemaan
20391:  edullisempi. Niinpä Eduskunta puolestaan viime vuoden val-
20392: tiopäivillä arvioi ne tulot, jotka Hallitus lukee valtiorahall-
20393: toon, 104,065,600 markaksi, johon silloin ei vielä ole luettu
20394:  edellä mainittu 1,500,000 markan lisäys valtiorahaston pää-
20395:  omasäästöstä. Kun tähän summaan lisätään ma,jakkamak-
20396:  suista kertyvä tulo, Hallituksen arvion mukaan 1,500,000
20397:  markkaa, saadaan 107,065,600 markkaa valtiorahaston koko-
20398:  naistuloksi vuonna 1914. rrämä summa on 3, 732,700 mark-
20399:  kaa suurempi kuin se tulojen arvio, .ionka perustuksella
20400:  Senaatin valmistama valtiorahaston rahasääntöehdotus vuo-
20401:  delle 1914 on laadittu. Pitkällinen kokemus on osottanut,
20402: 4            1914.- V. M.- Esitys N:o 7.
20403: 
20404: etteivät Eduskunnan tekemät arviot valtiorahaston tuloista
20405: ole olleet liian korkeita, eikä ole mitään syytä otaksua, että
20406: niin tulisi olemaan laita nyt kuluvaankaan vuoteen nähden.
20407: Näin ollen voidaan rpitää täysin todennäköisenä, että valtio-
20408: rahaston tuloista vuonna 1914, siinäkin tapauksessa, että
20409: niistä suoritetaan kaikki ne, melkoiselta osalta lainvastaiset
20410: menot, jotka sisältyvät Senaatin rahasääntöehdotukseen, on
20411: syntyvä ylijäämä, joka suuruudeltaan on ainakin runsaasti
20412: 3 miljoonaa markkaa.
20413:      Ne määr!lrahat, joiden suorittamiseen €sillä olevassa ar-
20414: mollisessa esityksessä Eduskuntaa kehoitetaan vuodeksi 1914
20415: osottamaan suostuntaa, eivät yhteensä nouse edes tähän sum-
20416: maan, vaan tekevät kaikkiaan 2,732,000 markkaa. Näin
20417: ollen Eduskunnalla V aliakunnan mielestä ei ole aihetta
20418: myöntyä esityks€ssä tehtyyn varain pyyntöön. Ehdotus
20419: kaikkien näiden määrärahain myöntämisestä on Hallituksen
20420: tekemä, ja on Eduskunta puolestaan ne hyväksynyt. Halli-
20421: tus ei myöhemminkään ole kieltänyt puheena olevien määrä-
20422: rahain tarpeellisuutta, jotka päin vastoin armolJi.sessa esi-
20423: tyksessä tunnustetaan välttämättömiksi. Näin ollen ja sii-
20424: hen nähden, mitä edellä on osotettu vakinaisten valtiovarain
20425: riittäväisyydestä kysymyksessä oleviin menoihin, Eduskunta
20426: katsonee tarpeelliseksi lausua odottavansa, että näiden mää-
20427: rärahain suorittamisesta annetaan armollinen käsky.
20428: 
20429:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
20430: että Eduskunta päättäisi vastauskirjelmässään Keisarilli-
20431: selle Majesteetille alamaisesti ilmoittaa,
20432: 
20433:                  että Eduskunta on havainnut annollisessa
20434:             esityksessä mainitut tarpeet voitavan tyydyttää
20435:             vakinaisista valtiovaroista ilman lisäystä suos-
20436:              tuntavaroista, joten Eduskunta ei ole esitystä
20437:             hyväksynyt; sekä
20438:                  että .Eduskunta odottaa Keisarillisen Majes-
20439:             .teetin armossa rnääräävän, että armollisessa esi-
20440:             Usäys 191-t vuoden budjettiin.                 6
20441: 
20442:            tyksessä luetellut 'määrärahat, yhteensä 2,732,000
20443:            markkaa, ovat varainhoitovuonna 19U suoritet-
20444:             tavat.
20445: 
20446: 
20447:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
20448: 
20449: 
20450: 
20451:     Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan e n s i-
20452: m ä i n en o s a s t o, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
20453: puheenjohtaja Hallsten sekä jäsenet Danielson-Ka:lmari,
20454: Gylling, Holsti, Kallio, Letonmäki (osittain), Lindberg,
20455: Lindström, Paasonen, Sainio, Sillanpää, Talas (osittain),
20456: Törngren, Viljanen ja A. H. Virkkunen, sekä osittain vara-
20457: jäsenet Kilpeläinen ja Paavolainen.
20458: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20459: ~--------------------------·---·-----~----··
20460:          1914.- Edusk. vast. -      Esitys N:o 7.
20461: 
20462: 
20463: 
20464: 
20465:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
20466:            n e n v a s t a u s armolliseen esitykseen, joka
20467:            koskee lisäystä suostuntarahaston 1914 vuoden
20468:            budjettiin.
20469: 
20470: 
20471: 
20472: 
20473:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
20474:               ja Suuriruhtinas r
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 
20479:    Teidän Keisarillinen Majesteetti'llne on Eduskunnalle an-
20480: tanut armollisen esityks·en, joka koskee lisäystä suostunta-
20481: rahaston 1914 vuoden budjettiin.
20482: 2         1914. -   Edusk. vast. -Esitys N:o 7.
20483: 
20484:     Armollisessa esityksessä on sanottu, että Hallituksen on
20485: täytynyt jättää melkoinen osa suostuntarahastoon luettuja
20486: j.a 1913 vuoden Eduskunnan hyväksymiä menoja sanotulle
20487: rahastolle armossa vahvistettuun 1914 vuoden budjettiin ot-
20488: tamatta, koska Eduskunta ei ole osottanut niiden suorittami-
20489: seen tarvittavia varoja. Tämä esitys perustuu samaan käsi-
20490: tykseen Suomen budj·ettioikeudesta, kuin 1911 ja 1912 vuo-
20491: den valtiopäivillä Eduskunnalle annetut esitykset lisävarain
20492: myöntämisestä kansakoululaitosta ynnä erinäi:5iä muita tar-
20493: koituksia varten. Puheena olevan käsityksen mukaan Hal-
20494: litus olisi oikeutettu vaatimaan Eduskuntaa osottamaan
20495: suostuntaa erinäisiin yleisiin menoihin siihen katsomatta,
20496: missä määrin vakinaiset valtiovarat tätä varten kaipaavat
20497: lisäystä, sekä, jollei Eduskunta tähän vaatimukseen suostu,
20498: pelkästään tällä perustuksella j.a riippumatta vakinaisten
20499: valtiovarain riittäväisyydestä jättäimään kysymyksessä ole-
20500: vat tarpeet tyydyttämättä.
20501:     Eduskunta on eri tilaisuuksissa osottanut, että ·tällainen
20502: käsitys Hallituksen oikeudesta ja Eduskunnan velvollisuu-
20503: desta on jyrkässä ristiriidassa perustuslakien kanssa. Niiden
20504: mukaan on myönnettävä suostuntaa ainoastaan mikäli vaki-
20505: naiset valtiovarat eivät riitä menojen suorittamiseen, eivätkä
20506: ne oikeuta Hallitusta jättämään määrättyjä menoja sen va-
20507: raan, myöntääkö Eduskunta, vaikka ·vakinaiset valtiovarat
20508: niihin riittävät, tarkoitukseen suostuntaa.
20509:       Armollisessa esityksessä ei olekaan sanottu, että Halli-
20510: tukselta puuttuisi varoja niiden yleisten tarpeiden tyydyttä-
20511: miseen, joihin esityksessä vaaditaan Eduskuntaa lisävaroja
20512: osottamaan. Itse asiassa onkin epäilemätöntä, että valtio-
20513: rahaston varat hyvin sallivat näidenkin menojen suoritta-
20514: mlsen.
20515:      Vuosina 1910 ja 1911, joina Hallitus jätti suorittamatta
20516: joukon Eduskunnan päättämiä menoja sillä perustuksella,
20517: ettei Eduskunta ollut osottanut niihin suostuntavaroja, oli-
20518: sivat vakinaiset valtion tulot täysin riittäneet ei ainoastaan
20519: kaikkiin rahastosta suoritettuihin menoihin vaan myöskin
20520: näiden määrärahain maksamiseen, vieläpä olisivat, siinäkin
20521:               Lisäys 1914 vuoden budjettiin.                 3
20522: 
20523: tapauksessa että poistetut menot olisi suoritettu, antaneet
20524: ylijäämän, joka vuonna 1910 olisi ollut noin 3,275,000 mark-
20525: kaa ja vuonna 1911 noin 552,000 markkaa. Vuonna 1912 oli
20526: valtiorahaston ylijäämä 4,857,000 markkaa, ja kun Hallitus
20527: silloin poisti Eduskunnan erikseen päättämiä määrärahoja
20528: yhteensä 7,545·,000 markkaa, ei edellä mainittu ylijäämä
20529: tosin olisi riittä·nyt sen peittämiseen, mutta erotus 2,688,000
20530: markkaa on kuitenkin 1,040,000 markkaa pienempi kuin
20531: molempien edellisten vuosien ylijäämien summa. Vuodelta
20532: 1913 valtion tilit eivät vielä ole päätetyt; on kuitenkin
20533: epäilemätöntä, että valtiorahaston tuloista silloinkin on syn-
20534: tynyt melkoinen ylijäämä. Hallituksen arvion mukaan
20535: tämä ylijäämä olisi noin 1,200,000 markkaa. Mutta kun
20536: yksistään tuontitulli vuonna 1913 on tuottanut noin
20537: 3,450,000 markkaa enemmän kuin rahasäännössä oli edel-
20538: lY'tetty, on valtiorahaston tulojen antama todellinen ylijäämä
20539: vuodelta 1913 varmaan paljoa suurempi, joskin valtion me-
20540: not olisivat todellisuud•essa olleet vuoden menosääntöön
20541: otettuja jonkun vermn suuremmat.
20542:     Vuonna 1914, josta tässä lähinnä on kysymys, syntyisi
20543: Senaatin valmistaman rahasääntöehdotuksen mukaan valtio-
20544: rahastoon kertyvistä tuloista noin 2,392,000 markan suu-
20545: ruinen ylijäämä, sittenkun tuloista on vähennetty kaikki ra-
20546: hastosta maksettaviksi pannut vakinaiset menot, niiden
20547: joukossa myöskin lainvastaiset 15,000,000 markan suuruinen
20548: maksu Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin ja
20549: luotsilaitoksen menot. Tosin kuluisi tämä ylijäämä Senaatin
20550: ehdotuksen mukaan valtiorahaston ylimääräiseen rahasään-
20551: töön vuodelle 1914 pantuihin menoihin, jotka ovat yhteensä
20552: 3,892,410 markkaa ja joihin tämän mukaan siis lisäksi tar-
20553: vittaisiin rahaston pääomasäästöstä 1,500,000 markkaa.
20554: Varmana voidaan kuitenkin pitää, että todellinen tulos val-
20555: tiorahaston tulojen ja menojen muodostumisesta nyt kulu-
20556: vana vuonna tulee olemaan edullisemrpi. Viime vuod·en val-
20557: tiopäivillä arvioi Eduskunta puolestaan ne tulot, jotka Hal-
20558: litus lukee valtiorahastoon, 104,065,600 markaksi, johon sil-
20559: loin ei vielä ole luettu edellä mainittua 1,500,000 markan li-
20560: 4         1914.- Edusk. vast. -Esitys N:o 7.
20561: 
20562: säystä valtiorahaston pääomasäästöstä. Kun mainittuun tulo-
20563:  määrään lisätään majakkamaksuista kertyvä tulo, Hallituk-
20564: sen arvion mukaan 1,500,000 markkaa, saadaan 107,065,600
20565: markkaa valtiorahaston kokonaistuloksi vuonna 1914. Tämä
20566:  summa on 3, 732,700 markkaa suurempi kuin s-e tulojen ar-
20567: vio, jonka perustuksella Senaatin valmistama valtiorahaston
20568: rahasääntöehdotus vuodelle 1914 on laadittu. Pitkällinen
20569: kokemus on osottanut, etteivät Eduskunnan tekemät arviot
20570: valtiorahaston tuloista ole olleet liian korkeita, ja on täysi
20571: syy otaksua, ettei näin tule olemaan asianlaita nyt kulu-
20572: vanakaan vuotena. Näim ollen voidaan pitää täysin toden-
20573: näköisenä, että valtiorahaston tuloista vuonna 1914 on syn-
20574: tyvä ainakin runsaasti 3 miljoonan markan ylijäämä, siinä-
20575: kin tapauksessa, että suoritettaisiin kaikki ne lainvastaiset-
20576: kin menot, jotka sisältyvät Senaatin rahasääntöehdotukseen.
20577:     Ne määrärahat, joiden suorittamiseen on esillä olevassa
20578: armollisessa esityksessä Eduskuntaa kehoitettu osottamaan
20579: suostuntaa vuodeksi 1914, eivät yhteensä vastaa mainittua
20580: ylijäämää, ne kun kaikkiaan ovat 2,732,000 markkaa. Tämän
20581: vuoksi Eduskunta ei katso tarpeelliseksi suostua esityksessä
20582: tehtyyn varain pyyntöön. Hallitus oli tehnyt ehdotuksen
20583: kaikkien puheena olevain määrärahain myöntämisestä ja
20584: Eduskunta on puolestaan ne hyväksynyt. Myöhemminkään
20585: ei Hallitus ole kieltänyt puheena olevien määrärahain tar-
20586: peellisuutta, jotka armollisessa esityksessä päin vastoin on
20587: tunnustettu välttämättömiksi. Näin ollen ja siihen nähden,
20588: mitä edellä on osotettu vakinaisten valtiovarain riittäväisyy-
20589: destä kysymyksessä oleviin menoihin, Eduskunta odottaa,
20590: että näiden määrärahain suorittamisesta annetaan armoilinen
20591: käsky.
20592:     Edellä esitetY'n nojalla Eduskunta T·eidän Keisarilliselle
20593: Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa,
20594: 
20595:                 että Eduskunta on havainnut armollisessa
20596:             esityksessä mainitut tarpeet voitavan tyydyttää
20597:             vakinaisista valtiovaroista ilman lisäystä suos-
20598:             tuntavaroista, joten Eduskunta ei ole esitystä
20599:             hyväksynyt; sekä
20600:           lJsiys 1914 vuoden budjettiin.              6
20601: 
20602:             että Eduskunta odottaa Teidän Keisarillisen
20603:         Majesteettinne armossa määräävän, että armolli·
20604:         sessa esityksessä luetellut määrärahat, yhteensä
20605:         2,732,000 markkaa, ov(lt varainhoitovuonna 19U
20606:         suoritettavat.
20607: 
20608: 
20609: Suomen EduS~kunta py,syy ala.ti j. n. e.
20610: 
20611: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1914.
20612: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20613:                      N:o 8. -       1914.
20614: 
20615: 
20616: 
20617: 
20618:                K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
20619:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle varain
20620:             osottamisesta valtiopäiväkustannusten suoritta-
20621:             miseen vuonna 1915.
20622: 
20623:     Suomen Eduskunta on vuodeksi 1914 osotta,nut yhteensä
20624: 700,000 markan suuruisen arviomäärärahan Valtiopäiväjär-
20625: jestyksen 79 § :'Ssä mainittujen yleitsten menojen suorittami-
20626: seen 1914 vuoden valtiopäivistä, huoneiston vuokraamiseen
20627: Eduskunnan istuntoja varten, säätytalon, arkiston ja kirjas-
20628: ton hoitoa sekä valtiopäiväasiakirjain rekisterin tekemistä
20629: varten. Sen määrärahan laskenta, mikä vuodeksi 1915 tar-
20630: vitaan valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, on tehty seu-
20631: raavilla perusteilla:
20632:     Edustajanpalkkiot on laskettu säännölliseksi määräksi
20633: 1,400 markaksi kutakin edustajaa kohti eli 200 edustajalle
20634: yhteensä 280,000 marka,ksi. Edustajain matkakustannukset
20635: taas on •arvioitu 19,000 markaksi. Nämä kaksi menoerää
20636: tekevät siis yhteensä 299,000 markkaa.
20637:     Valtiopäiväin yleiset kustanmtkset, joihin kuuluvat mää-
20638: rärahat puhemiehen palkkiota, kansliamenoja ja painatus-
20639: kustannuksia, ilmoituksia sekä satunnaisia ja arvaamattomia
20640: menoj.a varten, ovat lasketut nousevan 274,000 markkaan.
20641:     Kustannuksiin Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta on
20642: merkitty 37,000 markkaa.
20643:     Säätytalon menosääntö lienee merkittävä 31,000 mar-
20644: kaksi, kun taas Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
20645: sääntö olisi merkittävä 51,000 markaksi.
20646:   2                           N:o 8.
20647: 
20648:      Valtiopäiväasiakirjain rekisterin laatimista varten e1
20649: enää tarvita eri määrärahaa, sitä vastoip. lienee Säätytalon
20650: lämmityslaitoksen uudistamista varten vuodeksi 1915 mer·
20651: kittävä 8,000 ma.rkan arviomääräraha.
20652:     . Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
20653: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1915, ovat siis
20654: seuraavat:
20655: Edustajain palkkiot ja matkakustannukset     Smk. 299,000
20656: Valtiopäiväin yleiset kustannukset ....... .      274,000
20657:                                               "
20658: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ......... .         37,000
20659:                                               "
20660: Säätytalon menosääntö ................. . .,       31,000
20661: Eduskunnan väliaikaisen huoneitSton meno-
20662:    sääntö ............................ .           51,000
20663:                                               "
20664: Sä:ätytalon lämmityslaitoksen uudistamista
20665:    varten                                           8,000
20666:                                                      "
20667:                                         Yhteensä Smk. 700,000
20668: 
20669:     Sen perusteella, mitä tässä edellä on esiintuotu, on Kei-
20670: sarillinen Maj.esteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
20671:                  että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
20672:              §:ssä mainittujen yleisten menojen suorittami-
20673:              seen 1915 vuoden valUopäivistä, huoneiston
20674:              vuokraamiseen Edu.skunnan istuntoja varten,
20675:              säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa sekä Sää-
20676:              tytalon lämmityslaitoksen uudistamista varten
20677:              osottaisi vuodeksi 1915 kaikkiaan 700,000 mar-
20678:              kan suuruisen arviomäärärahan.
20679:                  Armossa hyväksytty. Tsarskoje             Selossa
20680:              17/30 p. tammikuuta 1914.
20681:                      :Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
20682: 
20683:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20684:              1914. -    V. M. -     Esitys N:o 8.
20685: 
20686: 
20687: 
20688: 
20689:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
20690:             ti n t ö N :o 2 armollisen esityksen johdosta,
20691:             joka koskee varain osottamista valtiopäiväkus-
20692:             tannusten suorittamiseen vuonna 1915.
20693: 
20694:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
20695: lähettänyt armollisen esityksen N :o 8 varain osottamisesta
20696: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1915.
20697: 
20698: 
20699:     Muutamat armollisessa esityks.essä arvioidut 1915 vuoden
20700: valtiopäivien kustannusten erät poikkeavat vastaavista 1914
20701: vuoden valtiopäiviä varten Eduskunnan päättämistä eristä.
20702:     Valtiopäiväin yleisten kustannusten määräraha on koro-
20703: tettu 273,000 markasta 274,000 markaksi.
20704:     Samoin on Eduskunnan kirjastoa ja arkistoa varten tar-
20705: vittava määräraha korotettu 34,000 markasta 37,000 mar-
20706: kaksi, ja on siinä j·o otettu huomioon Eduskunnan maalis-
20707: kuun 3 päivänä asetettavaksi päättämän ylimääräisen kir-
20708: jastoapulaisen palkka. Kirjaston menosääntö tulisi niin ol-
20709: len seuraavaksi: Palkat: kirjastonhoitajan 5,000 markkaa,
20710: kirjastonhoitajan apulaisen 4,000 markkaa, ylimääräisen apu-
20711: laisen 2,500 markkaa, vahtimestarin 1,875 markkaa, yhteensä
20712: 13,37 5 markkaa, kirjojen osto 17,500 markkaa, kirjojen sito-
20713: minen 5,200 markkaa ja S·ekalaisia menoja 925 markkaa.
20714: V ahokunnan mielestä on tämä kirjaston määrärahan korotus
20715: luonnollinen seuraus Eduskunnan useilla eri valtiopäivillä
20716: lausumasta mielipite~;stä, että kirjastoa olisi, jotta se vastaisi
20717: tarkoitustaan, asianomaisesti kartutettava ja hoidettava. Tä-
20718: ten on kirjasto jo tullut arvokkaaksi valtioticted l isen ja yh-
20719: 2            1914. -   V. M. -    Esitys N:o 8.
20720: 
20721: teiskuntapoliittisen kirjallisuuden kokoelma:ksi, jonka kirja-
20722: varoja., mikäli tämä voi tapahtua tuotta.matta haittaa eduR-
20723:  kuntatyölle, myöskin on annettu Eduskunnan ulkopuolella
20724: olevien henkilöiden käytettäväksi tieteellistä tutkimustyötä
20725: varten. Jos kirjastoa edelleen kartutetaan tähän asti nou-
20726: datetun suunnitelman mukaan, kasvavat luonnollisesti yhä
20727: edelleen sen asianmukaiseen hoitoon tarvittavat kustannuk-
20728: set. Kun parin vuoden kuluttua nykvirren huoneisto käv
20729: tarkoitukseensa riittämättömäksi, tulee myöskin välttämättö-
20730: mäksi sille hankkia Säätytalossa sopivia lisähuoneita, mikä
20731: silloin aiheuttaa erinäisiä lisättyjä menoja. Valiokunta on
20732: tahtonut tähän kiinnittää Eduskunnan huomiota, samalla
20733: kun V aliakunta puolestaan mielipiteenään lausuu, ettei tä-
20734: män takia ole syytä luopua tähän saakka kirjaston kartutta-
20735: misessa ja hoidossa noudatetuista näkökohdista.
20736:     Säätytalon lämmityslaitoksen uudistaminen lähimmässä
20737: tulevaisuudessa on osottautunut tarpeelliseksi, joten tätä tar-
20738: koitusta varten 1915 menosääntöön otettu määräraha on
20739: asianmukainen.
20740:     Muut armollisen esityksen laskelmassa mainitut erät
20741: ovat samat kuin vastaavat erät vuodelle 1914.
20742:     Koska Valiokunta on harkinnut, että armollise.ssa esityk-
20743: sessä olevan laskelman mukainen määräraha, 700,000 mark-
20744: kaa, tarvitaan 1915 vuoden valtiopäiväkustannusten suorit-
20745: tamiseen, saa V aliakunta kunnioittaen Eduskunnan päätettä-
20746: väksi ehdottaa,
20747: 
20748:                 että Eduskunta hyväksyisi armollisen esi-
20749:             tyksen.
20750: 
20751:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1914.
20752: 
20753: 
20754: 
20755:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
20756: sten ja jäsenet Gylling, Danielson-Kalmari, Holsti, Komu
20757: (osittain), Lahdensuo, Letonmäki, Lindström (osittain), Paa-
20758:                  Valtiopäiväkustannukset.                   3
20759: 
20760: sonen (osittain), Pennanen, Peurakoski, Railo, Sainio, Sillan-
20761: pää, Takolander (osittain), Talas (osittain), Turunen (osit-
20762: tain), Törngren (osittain), Wiljanen ja Wirkkunen sekä
20763: varajäsenet Häkkinen, Hälvä, Jalonen, Kilpeläinen, Luopa-
20764: järvi, Paavolainen ja Paronen.
20765: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20766:          1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 8.
20767: 
20768: 
20769: 
20770: 
20771:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i·
20772:            n e n v a s t a u s armolliseen esitykseen, joka
20773:            koskee varain osottamista valtiopäiväkustan-
20774:            nusten suorittamiseen vuonna 1915.
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 
20779:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
20780:               ja Suuriruhtinas Y
20781: 
20782: 
20783: 
20784: 
20785:    Teidäm. Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnrulle
20786: antanut armoll:isen esityksen varain osottamisesta valtiopäi-
20787: väkustalllnusten suorittamiseen vuonna 1915.
20788: 2         1914.- Edusk. vast. -Esitys N:o 8.
20789: 
20790:     Muutamat armollisessa esityks·essä arvioidut 1915 vuoden
20791: valtiopäivien •kustannusten erät poikkeav•at vastaavista 1914
20792: vuoden valtiopäiviä varten Eduskunnan päättämistä eristä.
20793:     V altiopäiväin yleisten kustannusten määräraha on koro-
20794: tettu 273,000 markasta 274,000 markaksi.
20795:     Samoin on Eduskunnan kirjastoa ja arkistoa varten tar-
20796: vittava määräraha korotettu 34,000 markasta 37,000 mar-
20797: kaksi, ja on siinä otettu huomioon Eduskunnan viime-
20798: kuluneen maaliskuun 3 päivänä asetettav.aksi päättämän
20799: ylimääräisen kirjastoapulaisen palkka. Kirjaston meno-
20800: sääntö tulee niin ollen seuraavaksi: kirjastonhoitajan palkka
20801: 5,000 ma.rkkaa, kirjastonhoitajan a.pulaisen 4,000 markkaa,
20802: ylimääräisen apulaisen 2,500 markkaa ja vahtimestarin 1,87 5
20803: markkaa, eli palkat yhteensä 13,37 5 markkaa; kirjojen osto
20804: 17,500 sekä kirjojen sitominen 5,200 markkaa; ja sekalaisia
20805: menoja 925 markkaa. Puheenalainen kirjasto on jo tullut
20806: arvokkaaksi valtiotieteellisen ja yhteiskuntapoliittisen kir-
20807: jallisuuden kokoelmaksi, jonka kirjavaroja, mikäli tämä voi
20808: tapahtua tuottamatta haittaa eduskuntatyölle, myöskin on
20809: annettu Eduskunnan ulkopuolella olevien henkilöiden käy-
20810: tettäväksi etupäässä tieteellistä tutkimustyötä varten. Jos
20811: kirjastoa edelleen kartutetaan tähän asti noudatetun suunni-
20812: telman mukaan, kasvavat luonnollisesti edelleenkin sen
20813: asianmukaiseen hoitoon tarvittavat kustannukset.
20814:     Säätytalon lämmityslaitoksen uudistaminen lähimmä·ssä
20815: tulevaisuudessa ·on osottautunut tarpeelliseksi, joten tätä tar-
20816: koitusta varten 1915 vuoden menosääntöön otettu määräraha
20817: on asianmukainen.
20818:     Koska Eduskunta on harkinnut, että armollisessa esityk-
20819: sessä olevan laskelman mukainen määräraha, 700,000 mark-
20820: kaa, tarvitaan 1915 vuoden valtiopäiväkustannusten suorit-
20821: tamiseen, Eduskunta Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne
20822: alamaisesti ilmoittaa,
20823:                  että Eduskunta on hyväksynyt armollisen
20824:              esityksen.
20825:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20826:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1914.
20827:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20828:                     N:o 9. -       1914.
20829: 
20830: 
20831: 
20832: 
20833:               K e i s a r i II i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
20834:            mollinen esitys Suomen Eduskunnalle paiovii-
20835:            narahain budjetista vuodeksi 1915.
20836: 
20837:     Armollisen Asetuksen mukaan elokuun 4 (17) p :Itä 1913
20838: budjettisäännöistä Suomen Suuriruhtinaanmaalle annetaan
20839: Eduskunnalle tässä esityksessä ehdotus paloviinarahain
20840: budjetiksi vuodelle 1915.
20841:     Armollisessa esityksessä siitä verosta, joka paloviinan
20842: valmistamisesta vuonna 1915 on suoritettava, on valmiste-
20843: tun paloviinan verosta lähtevä kokonaistulo vuodelta 1915
20844: arvioitu 12,000,000 markaksi ynnä paloviinan anniskelu-
20845: verosta lähtevä tulo 25,000 markaksi sekä kontrollimaksut
20846: tislauslaitoksista ja denaturoimismaksut 90,000 markaksi.
20847: Kun tähän lisätään sekalaisia tuloja 100 markkaa, niin on
20848: paloviinarahain tulojen summa 12,115,100 markkaa.
20849:      Paloviinarahain menojen joukkoon on ensinnäkin mer-
20850: kittävä arviolta 1,600,100 markan erä denaturoidusta palo-
20851: viinasta takaisin maksettua veroa. Paloviinan valmistuksen
20852: ja kaupan silmälläpitoon sekä paloviina-asetuksia vastaan
20853: tehtyjen rirkkomusten syytteeseenpanokustannusten kor-
20854: vaamiseen kuin myös tuollaisten rikkomusten ehkäisemisen
20855: palkitsemiseen tarvitaan kuten ennenkin arviolta 250,000
20856: markkaa.          Raittiustyön kannattamiseen osotettanee
20857: 100,000 markkaa sekä kunnille se 400,000 markan apuraha,
20858: mitä ne jo pitemmät ajat ovat vuosittain saaneet hyväkseen
20859: nauttia. Loput paloviinarahat tarvitaan kulkulaitosrahas-
20860: ton vahvistamiseen ja ovat siis ehdotetut siihen rahastoon
20861: siirrettäviksi.
20862:    2                                    N:o 9.
20863: 
20864:    Vastasanotun perusteella on Keisarillinen Majesteetti
20865: tahtonut Armossa ehdottaa
20866:                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan budje-
20867:                  tin paloviinarahoille vuodeksi 191.5:
20868:                            Tulot:                Smk.
20869: V ero valmistetusta paloviinasta ......... . 12,000,000:-
20870: V ero paloviinan anniskelusta ........... .     25,000:-
20871: Kontrollimaksut tislauslaitoksista ja denatu-
20872:     roimismaksut                                90,000:-
20873: Satunnaiset tulot                                 100:-
20874:                                                       Summa 12,115,100:-
20875:                                    Menot:
20876: Denaturoidusta paloviinasta takaisin mak-
20877:    settu valmistusvero, arviolta . . . . . . . . . .                1,600,100:-
20878: Paloviinan valmistuksen ja kaupan silmäl-
20879:    läpitoon 'Sekä paloviina-asetuksia vas-
20880:    taan tehtyjen rikkomusten syytteeseen-
20881:    panokustannusten korvaamiseen kuin
20882:    myös sellaisten rikkomusten ehkäisemi-
20883:    sen palkitsemiseen, arviolta ......... .                          250,000:-
20884: Raittiustyön kannattamiseksi ........... .                           100,000:-
20885: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden hengille
20886:    kirjoitetun väkiluvun mukaan, hyödylli-
20887:    siä kunnallisia tarpeita varten . . . . . . . .                   400,000: -
20888: Kulkulaitosrahastoon siirretään ylijäämä, ar-
20889:    violta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   9,765,000:-
20890:                                                       Summa 12,115,100:-
20891:                      Armossa hyväksytty. Tsarskoje                       Selossa
20892:                  17/30 p. tammikuuta 1914.
20893:                            Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
20894:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20895:              1914,- V. M. -Esitys N:o 9.
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 
20900:                 Valtiovarainvaliokunnan mie·
20901:            t i n t ö N :o 8 annollisen esityksen johdosta,
20902:            joka koskee pa]oviinarahain budjettia vuodeksi
20903:            1915.
20904: 
20905:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistavan
20906: käsittelyä val'ten lähettänyt armollisen esityksen N :o 9
20907: paloviinarahain budjetista vuodeksi 1915.
20908:     Tämän johdosta Valiokunta kunnioittaen ilmoittaa kä-
20909: sitelleensä tämän armollisen esityksen yhdessä armollisen
20910: esityksen kanssa N :o 5, joka koskee paloviinan valmistami-
20911: sesta vuonna 1915 suoritettavaa veroa; ja on Valiokunta
20912: mietinnössään N:o 1 b antanut lausunnon molemmista
20913: näistä esityksistä.
20914: 
20915:    Hefsingis:<ä, 24 pUivänä huhtikuuta 191,1.
20916: 
20917: 
20918: 
20919: 
20920:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Hall-
20921: sten ja jäsenet Danielson-Ralmari, Gylling, Holsti, Kallio,
20922: Lahdensuo, J. . etonmäki, Lindström, Pennanen, Peurakoski,
20923: Railo, Sainio, Sillanpää, Takolander, Talas, Turunen, Törn-
20924: gren ja vVi1janen .sekä varajäsenet Jalonen, Kilpeläinen ja
20925: Paronen.
20926: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
20927:                      N:o 10. -        1914.
20928: 
20929: 
20930: 
20931:                 Keisarillisen Majesteetin Ar·
20932:             mollinen esitys Suomen Eduskunnalle kulku-
20933:             laitosrahastosta vuodeksi 1915.
20934: 
20935:     Kulkulaitosrahaston tila vuoden 1913 lopussa selviää
20936: alempana olevftsta Suomen valtiokonttorin laskemasta bi-
20937: lanssista.
20938: 
20939:               Vastaavata:
20940:  Vaitiovaraston pano- ja ottotili Suo- 1
20941:    men Pankissa .....................       400,000 -
20942:                             .
20943:  Rautatiehallituksen sama ········. 1,600,000 -
20944:  Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä .. 5,000,000 -
20945:  Kassa ..............................     1,400,000 -
20946:  Obligatsioneja .......................   2,500,000 -    10,900,000 -
20947:  Varastot:
20948:    Valtionrautateiden tarveainevaras-
20949:      tot ............................    14,000,000 -
20950:    Varastot rautatierakennuksilla ....      500,000 -    14,500,000 :-
20951:  Tulorästejä:
20952:    Paloviinaverorahat   ..............    2,500,0001-
20953:    Sekalaisia tulorästejä ............      800,000-      3,300,000 -
20954:  Erinäisiä etumakRuja ..... ······ ... 2,000,0001-
20955:  Erinäisiä velallisia ..................    500,000-      2,500,000 -
20956:                                 Summa        -      -    31,200,000 -
20957:              Vastattavaa:
20958:  Pääoma •...••••••.•••..............         -      -     6,200,000 -
20959:  Velkaa valtiorahastolle  ............    3,500,000 -
20960:  Velkaa laamanninkäräjäjyvärahastolle     3,854,000 --    7,354,000 -
20961:  Menorästejä: Paloviinaverorahoja ...     1,400,0001-
20962:                Sekalaisia menorästejä        25,000-      1,425,000 -
20963:  Varattuja määrärahoja ..............        -      -    15,000,000 -
20964:  Erinäisiä velkojia ..................    1,200,000 -
20965:  Erityisissä virastoissa palvelevien
20966:    henkilöiden leskien- ja orpoinkassa       21,000 -     1,221,000 -
20967:                                 Summa 1      -     1-1   31,200,0001-
20968:   2                        N:o 10.
20969: 
20970:     Edelläolevan bilanssin mukaan on kulkulaitosrahastossa
20971: vuoden 1914 alkaessa ollut 6,200,000 markan pääoma, eli
20972: siis 3,200,000 markkaa enemmän kuin vuodebi 1914 vah-
20973: vistetussa rahasäännössä oli edellyteilty. Kun tähän tulee
20974: lisäksi että valtionrautateiden kokonaistulo, joka vuonna
20975: 1913 on ollut 59,000,000 markkaa, hyvin todennäköisesti
20976: vuonna 1914 nousee vähintäänkin 6~,000,000 markaksi eli
20977: 1,000,000 markkaa suuremmaksi kuin viimemainitun vuo-
20978: den rahasäännössä on laskettu, niin voitanee 1914 vuoden
20979: rahasäännössä mainittu ylijäämä 482,040 mark!kaa korottaa
20980: tasaluvuin 4,700,000 mal'lkaksi .ia tämän suuruisena säästy-
20981: mänä siirtää vuodeksi 1915.
20982: 
20983: 
20984:              Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1915.
20985:     I. Valti:onrautateiden kokonaistulo.     Tämä tulo on
20986: noussut, tasaluvuin, seuraaviin määriin: vuonna 1905
20987: 31,700,000 markkaan, vuonna 1906 35,865,000 markkaan,
20988: vuonna 1907 39,595,000 markkaan, vuonna 1908 40,837,000
20989: markkaan, vuonna 1909 41,880,000 markkaan, vuonna 1910
20990: 44,260,000 markkaan, vuonna 1911 50,06Q,OOO markkaan,
20991: vuonna 1912 53,480,000 markkaan ja nousee todennäköisesti
20992: vuonna 1913 59,000,000 markkaan. Lisäys on keskimäärin
20993: noin 3,400,000 markkaa, jonka tähden 1914 vuoden koko-
20994: naistulo voidaan arvioida 62,400,000 markaksi. Kun tähän
20995: vielä lisäksi tulee se tulo, jota voidaan odottaa Pieksämäen
20996: -Savonlinnan radalta, joka vuonna 1914 avataan liiken-
20997: teelle, ja joka tulo on arvioitu 700,000 markaksi, niin voi-
20998: daan 1915 vuoden tulo aivan todennäköisesti laskea
20999: 66,500,000 markaksi.
21000:     II. Paloviinan myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
21001: pitämisestä 9 p :nä kesäkuuta 1892 annetun Armollisen ase-
21002:                            N:o 10.                       3
21003: 
21004: tuksen mukaan maksetaan kulkulaitosrahastoon kaksi vn-
21005: dennestä niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka juoppouden
21006: ehkäisemiseksi harjoittavat väkijuomain vähittäismyyntiä
21007: ja anniskelua. Kulkulaitosrahastolla oli näistä voittova-
21008: roista tuloa vuosina 1909-1913:
21009: 
21010:     Vuonna 1909            1,272,398 markkaa 41 penniä
21011:            1910            1,342,218         35
21012:       "                                  "         "
21013:            1911            1,012,005         66
21014:        "                                 "         "
21015:            1912            1,120,221     ~'
21016:                                              39
21017:        "                                           "
21018:       ,. 1913              1,477,858         85
21019:                                           "         "
21020:     Puheenalaisista voittovaroista vuonna 1914 lähtevän tu-
21021: lon on Eduskunta laskenut 1,500,000 markaksi. Siihen näh-
21022: den, että kaupungit nyttemmin yhä laajemmaHa ovat jättä-
21023: neet väkijuOOlakaupan mainituille yhtiöille, on tämä tulo
21024: vuodelta 1915 laskettu 1,700,000 markaksi, jonka ohessa kul-
21025: kulaitosrahaston osuus paloviinarahoista, Suomen Eduskun-
21026: nalle paloviinarahain käyttämisestä vuonna 1915 annetun
21027: Armollisen esityksen mukaan, on laskettu 9, 765,000 mar-
21028: kaksi.
21029:     III. Korot.     Sijoitetuista varoista puheenalaisena
21030: vuonna rahastolle tulevat korot on merkitty arviolta 300,000
21031: markaksi.
21032:     IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on rahasääntöön
21033: merkitty arviolta 10,100 markaksi.
21034:     Kulkulaitosrahaston kaikki tulot vuonna 1915 nousisi-
21035: vat siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 78,275,100
21036: markkaan. Jos tähän lisäksi pannaan 1914 vuoden loppuun
21037:  kertyväksi laskettu säästö 4,700,000 markkaa, niin tulisivat
21038: kaikki.rahaston varat vuodelta 1915 nousemaan 82,975,100
21039: markkaan.
21040:   4                        N:o 10.
21041: 
21042: 
21043:             Kulkulaitosraljaston menot vuonna 1915.
21044: 
21045:      I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö.
21046:      Vuoden 1914 rahasäännössä on tämä menoerä laskettu
21047: 46,992,000 markaksi.
21048:      Rautatiehallituksen tekemän liikimääräisen laskelman mu-
21049: kaan tekisivät vuodeksi 1915 tarvittavat lisämäärärahat:
21050:      1) keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle ja linjahal-
21051: linnolle: erinäisten uusien virkain perustamiseen ja vakinai-
21052: sen palvelijakunnan lisäämiseen 102,600 markkaa, lisäys
21053: määrärahoihin eri konttorien ylimääräisten apulaisten palk-
21054: kaamiseksi 19,200 markkaa, asetuksenmukaiset palkkion-
21055: korotukset 12,800 markkaa, painatuskustannuksiin 70,000
21056: markkaa, sairaanhoitokustannuksiin 12,500 markkaa, kään-
21057: tämiskustannuksiin 6,000 markkaa, 'polttopuihin ja valais-
21058: tukseen 9,600 markkaa, virkasijaispalkkioihin 10,500 mark-
21059: kaa, matka- ja päivärahoiksi 2,300 markkaa sekä oppikurs-
21060:  sien järjestämiseksi liikenneosaston aiemmalle henkilökun-
21061: nalle 30,000 markkaa. Koko lisäys tätä osastoa varten tekee
21062:  siis 275,500 markkaa;
21063:       2) liikenneosastolle: asetuksenmukaiset palkkionkoro-
21064:  tukset sekä siirrot korkeampaan palkkausluokkaan 177,200
21065: markkaa, uudet virat ja vakinaisen henik.ilökunnan lisääminen
21066: 400,000 markkaa, apu ylimääräiselle henkilökunnalle sai-
21067: raustapauksissa 40,000 markkaa, lisäys sijaisten määrära-
21068: haan 45,000 markkaa ja virantoimitusmäärärahaan 55,000
21069:  markkaa, aineiden ja tarvekalujen kulutus 130,000 markkaa
21070:  sekä määräraha liikenteen käyntiinpanemiseen Savonlinnan
21071:  -Pieksämäen radalla 92,200 markkaa, eli kaikkiaan
21072:  939,400 markkaa;
21073:       3) rataosastolle: asetuksenmukaiset palkkionkoretukset
21074:  sekä siirrot korkeampaan palkkausluokkaan 10,800 markkaa,
21075:                           N:o 10.                        5
21076: 
21077: uus1 rakennusmestarinvirka 3,000 markkaa, maa- ja taide-
21078: töitä varten 50,000 markkaa, raidetta varten 128,600 mark-
21079: kaa, huonerakennuksia varten 75,000 markkaa, sähkölen-
21080: nätin- ja puhelinjohtoja varten 20,000 markkaa sekä Sa-
21081: vonlinnan-Pieksämäen radan haltuunottamista varten
21082: 98,000 markkaa, eli kaikkiaan 385,400 markkaa; sekä
21083:      4) koneosastolle: asetuksenmukaiset palkkionkorotukset
21084: ja siirrot korkeampaan palkkausluokkaan 48,000 markkaa,
21085: uusien virkain perustamiseen ja henkilökunnan lisäämiseen
21086: 80,000 markkaa, vuokrarahat 44,000 markkaa, lisäys viran-
21087: toimitusTahoihin 10,000 markkaa, henkilökunnan asuntojen
21088: lämmitykseen 3,500 mar~kaa, poltto- ja muihin käyttöainei-
21089: siin 1,555,000 markkaa, tarveaineiden hankkimiseen 2,000
21090: markkaa, veturin, tenderin ja vaunujen kunnossapitoon
21091: 320,000 markkaa, uusiin työkoneisiin 20,000 markkaa sekä
21092: liikenteen ylläpitämiseen Savonlinnan-Pieksämäen radalla
21093: 144,500 markkaa, eli yhteensä 2,227,000 markkaa.
21094:      Kaikkia osastoj-a varten yhteensä tulisi vakinaisten me-
21095: nojen lisäys siis nousemaan 3,827,300 markkaan, jonka täh-
21096:  den vakinainen menosääntö voidaan arvioida tasaluvuin
21097:  50,820,000 markaksi.
21098:      II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat.
21099:      Se määräraha, joka menee avuksi valtionrautateiden elä-
21100:  kekassaan, on laskettu olev·an korotettava arviolta 5,000
21101:  markkaa. Tämä ~enoerä on siis rahasääntöehdotukseen
21102:  merkitty 887,000 markaksi.
21103:      m. Korot ja lainojen vähennysmaksut.
21104:      Menot puheenalaisiin tarkoituksiin vaativat seuraavat
21105:  määrärahat vuodeksi 1915: korkoa ja kuoletusta 1889 vuoden
21106:  lainasta 1,624,000 markkaa, 1895 vuoden lainasta 735,500
21107: markkaa, 1898 vuoden lainasta 1,982,100 markkaa, 1901 vuo-
21108: den lainasta 1,021,500 markkaa, 1903 vuoden lainastR
21109:   6                       .N:o 10.
21110: 
21111: 408,600 markkaa ja 1909 vuoden lainasta 2,226,600 mark-
21112: kaa sekä valtiolainoista suoritettaviin toimituspalkkioihin ja
21113: kustannuksiin 40,700 markkaa, eli yhteensä 8,039,000 mark-
21114: kaa. Tähän tulevat l~säksi korot laamanninkäräjäjyvärahas-
21115: tolle 154,160 markkaa ja valtiorahastolle 105,000 markkaa.
21116:      IV. Oikaisuprosentti. Tämä menoerä on rahasääntö-
21117: ehdotukseen merkitty 500 markaksi.
21118:      V. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla.
21119:      Liitteessä, joka seuraa tämän esityksen mukana, tehdään
21120: tarkemmin selkoa niistä erityisistä uudisrakennustöistä, jotka
21121: Rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan olisivat valmiilla
21122: radoilla suoritettavat vuonna 1915.
21123:      Suurin tätä varten ehdotetuista määrärahoista, nimit-
21124:  täin 2, 788,000 markkaa, on merkitty käytettäväksi kiskojen
21125: vaihtamiseen Pietarin-Viipurin rataosalla raskaampiin ja
21126:  lujempiin. Tämän työn välttämättömyyden on nyttemmin
21127:  selvittänyt sitä tarkoitusta varten asetettu komitea, ja tämä
21128:  selvitys ynnä seikkaperäinen työn perustelu on tavattavana
21129:  ylempänä mainitussa tämän esityksen oheen pannnssa liit-
21130:  teessä. Sitä lähinnä suurin määräraha, 950,000 markkaa,
21131: tarvitaan Fredriksbergin ratapihan uudestaanjärjestämiseen,
21132: jonka ohessa Helsingin asematalon ja pikatavararakennuk-
21133: sen valmiiksi rakentamista varten on merkitty 195,200 mark-
21134: kaa ja Helsingin ratapihan uudestaanrakentamista varten
21135:  150,000 markkaa. Sen työnjaon ja näihin Helsingissä ja
21136:  Fredriksbergissä suoritettaviin töihin käytettäväin määrära-
21137:  hain jaon mukaan, joka oli otettuna Armolliseen esitykseen
21138:  kulkulaitosrahastosta vuodelle 1910, olisi Fredriksbergissä
21139:  tehtävän työn varalle voitu merkitä 1,000,000 markkaa sekä
21140:  sen lis@si 250,000 markkaa siitä vuotta 1914 kohti jaetusta
21141:  määrärahasta, jota määrää ei merkitty viimemainitun vuoden
21142:  työnkustannusarvioon, mutta koska niin suuri määräraha,
21143:                            N:o 10.                         7
21144: 
21145: ratapihatöiden jonkun verran viivästymisen vuoksi, ei tulisi
21146: vuonna 1915 käytetyksi, on katsottu sopivammaksi merkitä
21147: ainoastaan se määrä, mikä vuoden ajalla tullee kulumaan.
21148: Lisäbi ehdotetaan määrärahoja erinaisiin tarpeellisiksi kat-
21149: sottuihin töihin, joista tärkeimmät ovat: täydellisen aseman
21150:  rakentaminen Dibunin ja odotusrakennuksen tekeminen
21151: Grafskajan pysäkesillan ääreen, uusien raiteiden laskeminen
21152: pysäkesiltoineen Pietarin aseman luo, uuden rautatiesillan
21153: rakentaminen Kymijoen ja maasillan rakentaminen Leppä-
21154: kosken joen yli, Pietarin-Valkea,saaren rataosan siltain
21155: uudestaanrakentaminen ja vahvistaminen, Kotkan ratapihan
21156: uudestaanrakentaminen, Turun asematalon toisenlaiseksi
21157: muuttaminen ynnä pikatavaraosaston y. m. lisärakennus,
21158: uuden pääraiteen laskeminen Fredriksbergin ja Esbon vä-
21159: lille, sora:aottopaikan lunastaminen .Järvelän aseman luota
21160: sekä erinäiset lisärakennus- ja muutostyöt U delnajan, Simo-
21161: lan, Kajaanin, Kari~in, Seinäjoen ja Kokkolan asemilla ja
21162: Kirjokiven pysäkesillan luona. Tähän tulee vielä lisäksi
21163:  erinäisiä liikenteen turvallisuutta tarkoittavia töitä, nimit-
21164: täin: linjablokkeerausten laittaminen Esboon ja Hopla:ksiin
21165: sekä , vaihde- ja signaalivakuuslaitteiden asettaminen rata-
21166: osille Pietari-Helsinki ja Riihimäki-Toijala-Turku, ve-
21167:  turinkääntölavain asettaminen Viipurin, Kouvolan ja Fred-
21168:  riksbergin asemille.
21169:      Rahasääntöehdotukseen vuodeksi 1915 on, mainitun eh-
21170:  dotuksen mukaisesti, uudisrakennuk'Sia varten valmiilla ra-
21171:  doilla otettu arviolta 6,825,300 markkaa.
21172:      V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen.
21173:      Rautatiehallituksen tätä lisäämistä koskevassa ehdotuk·
21174:  sessa, mainitaan tarvittavaksi 18 matkustajajunanveturia
21175:  raskaampaa mallia a 100,000 markkaa, 5 yhdistettyä boggie-
21176:   mallista I ja II luokan päivämatkustajavaunua a 40,000
21177:   8                        N:o 10.
21178: 
21179: markkaa, 5 II ja III luokan samanlaista vaunua a 35,000
21180: markkaa, 15 III luokan samanlaista vaunua a 28,000 mark-
21181: kaa, 15 konduktöörinvaunua a 9,500 markkaa, 5 pakaasi-
21182: vaunua a 7,000 markkaa, 15 lämmin- ja kylmevaunua
21183: a 6, 700 markkaa, 100 umpinaista jarrutonta tavaravaunua
21184: a 4,200 markkaa, 200 samanlaista ilmajarrulla varustettua
21185: vaunua a 4,800 markkaa sekä 100 samanlaista käsijarrullista
21186: vaunua a 4,500 markkaa, 20 trukilla varustettua avonaista
21187: tavaravaunua a 5,800 markkaa, 50 kaksiakselista avonaista
21188: jarrutonta tavaravaunua a 3,800 markkaa, 100 samanlaista
21189: ilmajarrullista vaunua a 4,400 markkaa sekä 50 yhtäläistä
21190: käsijarrullista vaunua a 4,100 markkaa, jonka ohessa kaasu-
21191: lamppuj-en muuttamista varten hehkuvalolampuiksi on mer-
21192: kitty 100,000 markkaa.
21193:     Mitä tässä edellä ehdotettuun liikkuvan kaluston lisää-
21194: miseen tulee, niin on huomautettava, että uusien veturien lu-
21195: kumäärä on laskettu vaunuston lisääntymisen suhteessa sa-
21196: main perusteiden mukaan kuin mitkä tähänkin asti ovat ol-
21197: leet voimassa. V eturien puute on aika-ajoin ollut hyvin tun-
21198: tuva, ja nykyistä veturistoa on siis pidettävä liian niukkana,
21199: jonka tähden on katsottu tarpeen vaativan 18 uutta veturia.
21200: Vilkkaan matkustajaliikenteen aikana, jolloin samalla isom-
21201: pia sotaväenkuljetuksia on tapahtunut, on vaunujen määrä
21202: näyttäytynyt riittämättömäksi, niin ettei reservivaunuja ole
21203: ollut saatavana, vaan on täytynyt käyttää katettuja tavara-
21204: vaunuja matkustavaisten kuljetukseen. Matkustajavaunujen
21205: lukumäärän lisääminen on sentähden välttämättömän tar-
21206: peellinen. Mutta myöskin tavaravaunujen puute on viime
21207: vuosina ajoittain ollut hyvin tuntuva. Tavaravaunujen run-
21208: 'laampaa lisää/mistä on sentähden katsottu tarpeelliseksi, ja
21209: erilaatuisten tavaravaunujen lukumäärä on laskettu sen ko-
21210: kemuksen mukaan, mikä nykyisestä liikenteestä saadaan.
21211:                            N:o 10.                        9
21212: 
21213: Paremman va:laistuksen laittamiSJta vanhempiin matkustaja-
21214: vaunuihin on katsottu olevan kiirehdittävä, osaksi siitä
21215: syystä, että matkustava yleisö on sitä jo kauan vaatinut,
21216: osaksi sentähden, että hehkuvalovalaistuksen käytäntöönot-
21217: taminen tuottaa rautateille huomioonotettavaa hyötyä kaa-
21218: sunmenekin säästymisen kautta. Kun tätä työtä ei ole pi-
21219: dettävä korjaustyönä, koska se lisää liikkuvan kaluston ar-
21220: von, niin siihen meneviä kustannuksia ei ole pantu varsi-
21221: naisesta vaunujenkorjausmäärärahasta maksettaviksi, vaan
21222: on merkitty liikkuvan kaluston lisäämismäärärahain yh-
21223: teyteen.
21224:     Edellä esitetyn nojalla on liikkuvan kaluston lisäämiseksi
21225: 19t,5 vuoden rahasääntöehdotukseen merkitty arviolta
21226: 5, 754,000 markan määräraha.
21227:      VI. Määrärahat rautatierakennuksiin. Jyväskylän-
21228: Pieksämäen ratarakennus.
21229:      Tällä radalla, jolle 1914 vuoden loppuun asti on myön-
21230: netty määrärahaa kaikkiaan 5,500,000 markkaa, alotettiin
21231: työt syyskuussa 1913, ja sanottuna sekä seuraavana vuonna
21232: tullaan toimittamaan pääasiallisesti kaivuu- ja louhintatöitä,
21233: rumpujen ja siltain perustustöitä sekä huonerakennusten yh-
21234: den osan salvamistöitä. Vuonna 1915 jatketaan näitä töitä,
21235:  erittäinkin noita laajaperäisiä maantasoitustöitä kummalla-
21236:  kin puolella Leppävettä, siltoja ja rumpuja muurataan sekä
21237:   hankitaan rautapäällyste muutamiin siltoihin, myöskin ase-
21238:  mataloja ja huonerakennuksia osittain salvettaisiin. Radan
21239:  itäosalla Pieksämäen ja Hankasalmen välillä voitanee maan-
21240:  tasoitustyöt saattaa loppuun vuonna 1915. Määrärahasta on
21241: myöskin varattava tarpeellisen paljo maan lunastamiseen
21242: sekä liikkuvan kaluston hankkimiseen rataa varten. Jos
21243:  rata on saatava valmiiksi 1917 vuoden loppuun, täytyy töi-
21244:   10                       N:o 10.
21245: 
21246: den tasaista toimittamista varten vuonna 1915 määrätä vä-
21247: hintäänkin 5,000,000 markkaa.
21248: 
21249:              H iitolan-Raasulin ratarakennus.
21250:      Tätä rataa varten on 1914 vuoden loppuun menness1i
21251: myönnetty määrärahoja kaikkiaan 3,500,000 markkaa. Työt
21252: alotettiin lokakuussa vuonna 1913 ja niitä toimitet::tan ;;;en
21253: ja seuraavan vuoden 1914 ajalla pääasiallisesti Hiitolan-
21254: Käkisalmen välimatkalla, mutta viimemainittuna vuonna
21255: myöskin radan eteläosalla, sittenkun lopullinen suunta on
21256:  saatu vahvistetuksi. Vuonna 1915 lienee etupäässä rataosa
21257: Hiitola-Käkisalmi ra;kennettava valmiiksi, jotta se sanot-
21258: tuna vuonna syksyllä voitaisiin luovuttaa väliaikaiselle lii-
21259: kenteelle, sekä lopulla osalla toimitettava pääasiallisesti
21260: maantasoitustöitä ja siltain ja rumpujen perustustöitä niin
21261: laajalta kuin käytettävänä olevat määrärahat myöntävät.
21262: Kun 1915 vuoden määrärahasta myöskin on varattava rahaa
21263: pakkoluovutuskustannu~siin ja liikkuvan kaluston jonkun
21264: osan hankkimiseen, niin on vuodeksi 1915, jos mieli saada
21265: rata kokonaisenaan avatuksi liikenteelle vuonna 1917, oso-
21266: tettava 5,000,000 markan määräraha.
21267:      VII.    Määräraha rautatietutkimuksiin.       Rautatietut-
21268: kimuksista aiheutuvien kustannusten suorittamiseksi mää-
21269:  rättänee vuodeksi 1915, Tie- ja vesirakennusten ylihallituk-
21270: sen ehdotuksen mukaan, 50,000 markkaa.
21271:      VIII. Määräraha Haminan rautatieosakeyhtiön enim-
21272:  päin osakkeiden ostamista varten.
21273:      Kun Haminan rautatieosakeyhtiö, joka omistaa Inkeroi-
21274: sen--Haminan rautatien, erinäisirssä Keisarilliseen Senaat-
21275:  tiin tuoduissa kirjoituksissa on tarjonnut sanottua rataa Suo-
21276:  men valtion lunastettavaksi 1,400,000 markan hinnasta, on
21277:  yhtiön johtokunta, sen perästä kuin oli pidetty neuvotteluja
21278:                            N:o 10.                       11
21279: 
21280: sen ja Keisarillisen Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan kes-
21281: ken, nyttemmin ilmoittanut yhtiön olevan taipuvaisen mel-
21282: koisesti helpottamaan hintaa ja myymään Inkeroisen-Ha-
21283: rninan rautatien rakennuksineen, liikkuvine ja muine kalus-
21284: toineen sekä varastoineen, sernmoisina kuin nämä ovat yhtiön
21285: 31 p :nä joulukuuta 1913 tekemän tilinpäätöksen mukaan,
21286: Suomen valtiol,le kahdeksansadan tuhannan (800,000) Suo-
21287: men markan kauppahinnasta, siihen luettuina yhtiön kaik-
21288: kien velkain maksamiseen tarvittava määrä, sillä ehdolla
21289: että valtio ottaa radan haltuunsa 1 p :stä heinäkuuta 1914 ja
21290: että kauppahinta heti suoritetaan. Siltä vara-lta, että puheen-
21291: alaista rataa kuitenkaan ei voitaisi mainituilla ehdoilla val-
21292: tiolle ostaa, on yhtiön johtokunta samalla ilmoittanut että
21293:  kaikki osakkeet, paitsi muutamia harvoja, ovat johtokunnalla
21294:  myytävänä sellaisesta hinnasta, joka vastaa sitä arvoa, mikä
21295:  niillä tulee olemaan radan vastamainitun hinnanlaskennan
21296:  mukaan, jossa tapauksessa maksuun heti tarvittava summa
21297:  nousisi ainoastaan noin 200,000 markkaan ja radan vastainen
21298:  lopullinen valtion haltuun ottaminen voitaisiin lykätä val-
21299:  tiolle soveliaampaan ajankohtaan.
21300:       Inkeroisen-Haminan rautatien rakentamiseen, joka rau-
21301:   tatie on 26 kilometriä pitkä ja jonka rakennuskustannukset
21302:  ovat nousseet 1,627,513 m&rkkaan 62 penniin, on kulunut
21303:  Haminan rautatieosakeyhliön koko 800 osakkeeseen jaettu
21304:  800,000 markan suuruinen osakepääoma, Haminan kaupun-
21305:  gin antama 400,000 markan apuraha ja valtiolta saatu
21306:  '100,000 markan kannatus, jota paitsi yhtiön on ollut pakko
21307:  hankkia melkoiset lainat lii'kJkuvaa kalustoa ja täydennys-
21308:  täitä varten.
21309:       Näihin asianhaaroihin nähden on yhtiön radasta vaati-
21310:   maa hintaa, 800,000 markkaa, jotka vastaavat ainoastaan
21311:   lähemmäs 30,000 markkaa ratakilometriä kohti, pidettävä
21312:   12                       N:o 10.
21313: 
21314: erittäin kohtuullisena; ja kun rata, jonka rakentamista ja
21315: liikennöittämistä varten yhtiö on alistunut melkoisiin talou-
21316: dellisiin uhrauksiin, sitä paitsi ei ole mikään merkityksetön
21317: osa tämän maan rautatiekulkulaitoksista, niin näyttää ole-
21318: van päteviä syitä radan valtiolle ostamiseen mainitull::t
21319: hinnalla.
21320:     Välitön yhtiön kaiklkien sitoumusten lunastaminen, s. o.
21321: suoranainen 800,000 markan menomäärä, näyttäisi kuitenkin
21322: vaikealta siihen nähden, ettei mitään tähän tarkoitukseen
21323: käytettäviä varoja tätä nykyä ole kulkulaitosrahastossa, ja
21324: kun on tarvis varata rahoja Pietari-Nikolainkaupungin
21325: strategisen päälinjan valmiiksi saattamiseen.
21326:     Kuitenkin ja kun Haminan rautatieyhtiö ei katso voi-
21327: vansa lykätä tämän asian ratkaisua pitempää aikaa eteen-
21328: päin, voinee valtio saadaJkseen radan vrustaisen lopullisen luo-
21329: vutuksen varmaksi heti käyttää hyvä!kseen yhtiön vaihtoeh-
21330: toista tarjousta ja lunastaa enimmät yhtiön osakkeet ylem-
21331: pänä kerrotun laskuperusteen mukaan, s. o. noin 25 %:sta
21332: niiden nimellistä arvoa, johon tarvittaisiin ainoastaan noin
21333: 200,000 markkaa. Sillä tavoin valtio voisi milloin tahansa
21334: lopullisesti ottaa radan haltuunsa sen nykyisen hinnan
21335: 800,000 maJ'kan ollenkaan kohoamatta.
21336:      Sen perusteella, mitä tässä on lausuttu, on ehdotukseen
21337: kulkulaitoston rahasäännöksi merkitty 200,000 markan mää-
21338: räraha.
21339:      I -VIII osastojen kohdalla mainitut 1915 vuoden menot
21340:  nousevat yhteensä 82,834,,960 markkaan.
21341:      Kun tätä menojen summaa 82,834,960 markkaa vastaan
21342:  asetetaan odotettavissa olevat varat 82,97 5,100 markkaa, tu-
21343:  lee kulkulaitosrahastossa vuoden lopussa olemaan 140,140
21344:  markan ylijäämä.
21345:      'rässä esitettyjen laskelmain ja ehdotusten perusteella on
21346:  Keisarillinen Majesteetti tahtonut
21347:                                                           N:o 10.                                                              13
21348: 
21349:                           Eduslmnnan hyväksyttäväksi antaa seuraa-
21350:                        van ehdotuksen ku,lku.Zaitosrahaston rahasään-
21351:                        nöksi vuodeksi 1915:
21352: 
21353: 
21354:                  Kulkulaitosrahaston rahasääntö vuodeksi 1915.
21355: 
21356: 
21357:                                                                                                                                     1~
21358:                                                                                                      1       1
21359: 
21360: 
21361: 
21362: 
21363:                                                                                                              1
21364:                                Varat:                                                                1
21365:                                                                                                              ,
21366:                                                                                                              1
21367: Säästymä vuodelta 1914 .. , . . . . . . . . .    -      -1                                                        4,700,000-
21368: Valtionrautateiden kokonaistulo . . . . 66,500,000                                                       -1
21369: Osuus anniskelu- ja vähittäismyynti-                                                                         1
21370: 
21371: 
21372:   yhtiöiden nettovoitosta . . . . . . . . . . 1,700,000                                                  -1
21373: Samoin paloviina verorahoista . . . . . .     9,765,000 -/                                                                          1
21374: 
21375: 
21376: ~;;:ur:~~~. J~ ·~~~u·~ ~:~s:...e,_·~-~:.:~:. ~o.:. .~:. :~ .: . :. .:..:-\==:; :~; ; ~'~·~; ; ~; ;0~ L._7.:. :8: z,2:.7~5:. :.,1: 0~0+/-=,
21377:                                                                                        3
21378: 
21379: 
21380:                                                               Summa                        -             -       82,975,100 -
21381: 
21382: 
21383: 
21384: 
21385:                                lUenot:
21386: Valtionrautateiden vakinainen meno-
21387:   sääntö ......................... .                       -    -                                                50,820,000 -
21388: Eläkkeet ja erityiset määrärahat . . . .                   -    -
21389:                                                                                 1
21390:                                                                                                                     887,000-
21391: Valtiolainain vuotuismaksut sekä pro-
21392:   visionit ja kulut niistä ......•.....                 8,039,000-
21393: Korko laamanninkäräjäjyvärahastolle                      154,160-
21394: Korko valtiorahastolle ....•.........                    105,000-                                                 8,298,160-
21395: Oikaisuprosenttia . . • • . . . . . . . . . . . . . . 1                                                                500-
21396: ]däärärahat:                                          1
21397: 
21398:   Uudisrakennustöitä varten valmiilla ,
21399:     radoilla, arviolta . . . . . . . . . . . . . . / 6,825,300-
21400:   Liikkuvan kaluston lisäämiseksi,                                              1
21401:                                                                                                                                          1
21402:     arviolta .. . .. .. .. . .. . . . . . . . .. .. . 5,754,000-                1
21403:                                                                                                                  12,579,300          -1
21404: 14                                      N:o 10.
21405: 
21406: 
21407:                                                                      f'tiil 1
21408: 
21409: 
21410: 
21411: 
21412:   Jyväkylän-Pieksämäen rataraken-1
21413:     nusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,000,000-
21414:   Hiitolan-Raasulin ratarakennusta
21415:                                                            1
21416:     varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 5,000,000 -        10,000,000-
21417:   Rautatietutkimuksiin ............ .                                 ~~-          50,000-
21418:   Haminan rautatieosakeyhtiön enim-
21419:     päin osakkeiden ostamiseen . . . . ~·
21420:                                                        1
21421:                                                                      1-           200,000 -
21422: Ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. .. .             \-           140,140-
21423:                                    ---------7------~~----~·~
21424:                                            Summa 1                   !--/ 82,975,1001-
21425: 
21426:                    Armossa hyväksytty. Tsarskoje                                    Selossa
21427:                 17/30 p. tammikuuta 1914.
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                             Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
21432:                          N:o 10.                       15
21433: 
21434: 
21435: 
21436: 
21437:                          Liite.
21438: Ehdotus uudisrakennuksia varten valmiilla rautateillä
21439:                    vuonna 1915.
21440: 
21441: 
21442: 
21443: 1 Määräraha sen ennakkomaksun korvaamiseksi,
21444:      joka Keisarillisen Senaatin päätöksen mu-
21445:      kaan kesäkuun 2 p :Itä 1910 on saatu
21446:      töiden lopettamiseksi uudella asuinraken-
21447:      nuksella Pietarissa ................... .      120,000-
21448: 2 Kahden uuden raiteen sekä laiturin rakenta-
21449:      minen matkustajaliikennettä varten Pieta-
21450:      rin asemalla ......................... .       88,000-
21451: 3 Määräraha lopullisen ehdotuksen laatimiseksi
21452:      Pietarin matkustajaratapihan ja aseman
21453:       uudestaan rakentamista varten ......... .      30,000-
21454: 4 Lisämääräraha raidejärjestelmän uudestaan
21455:      järjestämiseksi Udelnajan asemalla ..... .     192,000-
21456: 5 Lisämää:Färaha täydellisen aseman rakenta-
21457:       mista varten Dibunin laiturille sekä uutta
21458:       odotusrakennusta varten Grafskajan lai-
21459:                                                             1
21460:       turille ................................ .    200,000-
21461: 6 Uusi 18 m. pitkä kääntölava raskaita vetu-
21462:       reita varten asetettava Viipurin asemalle      30,000-
21463:  7 Veturi tallin poistaminen Simolan asemalta
21464:       sekä sivuraiteiden pitentäminen siellä ..      22,500-
21465:  8 Uusi 18 m. pitkä kääntölava raskaita vetureita
21466:       varten asetettava Kouvolan asemalle ....       30,000-
21467:  9 Uusi rautatiensilta kahta raidetta varten ra-
21468:       kennettava Kyminjoen yli Korian aseman
21469:       luona. Koko kustannus laskettu 920,000
21470:       markaksi. Vuonna 1915 ehdotetaan käy-
21471:       tettäväksi                                    287,000-
21472:  16                         N:o 10.
21473: 
21474: 
21475:                                                        1   ~ ~
21476: 10 Lisämääräraha Kotkan asemapihan uudestaan __,;__-!f-J
21477:       rakentamista varten                     200,000-
21478: 11 Kirjokiven laiturin odotusvajaan rakennettava
21479:       lisäksi yksi konttorihuone sekä asuinraken-
21480:       nus ulkohuoneineen rakennettava kirjan-
21481:       pitäjälle ja sähkölennättäjälle siellä ..... .       26,000-
21482: 12 Tavaramakasiinin ja purkamisraiteen rakenta-
21483:       minen Kymin tehtaalle vievän haararadan
21484:       viereen tehtaan luo ................... .             5,700-
21485: 13 Talli- ja myllyraiteiden muuttaminen Kajaa-
21486:       nin asemalla ......................... .              3,100-
21487: 14 24 hehtaarin suuruisen maa-alueen lunasta-
21488:       minen Horanottopaikaksi Järvelän aseman
21489:       luona sekä raiteen rakentaminen sinne ..             160,000-
21490: 15 Leppäkosken aseman luona olevan saman-
21491:       nimellisen sillan puuviaduktien ja vanhan
21492:       rautajänteen vaihtaminen uusiin rautajän-
21493:       teisiin. Koko työ laskettu maksavaksi Smk.
21494:       514,600, joista vuonna 1915 ehdotetaan
21495:       käytettäväksi ......................... .            250,000-
21496: 16 Uusi 18 m. pitkä kääntölava raskaita vetureita
21497:       varten asetettava Fredriksbergin asemalle            30,000-
21498: 17 Töiden jatkaminen uusien matkustahjunien
21499:       raiteiden pitentämistä varten Helsingistä
21500:       Fredriksbergiin sekä viimemainitun rata-
21501:       pihan uudestaan järjestämistöiden alotta-
21502:       miseksi .... ·'· ........................ .          950,000-
21503: 18 Lisämääräraha Helsingin uuden asemahuo-
21504:       neen ja pikatavararakennuksen rakenta-
21505:       mista varten. Loppumääräraha ......... .             195,200-
21506: 19 Lisämääräraha Helsingin asemapihan uudes-
21507:       taan rakentamista varten ............. .             150,000-
21508: 20 Uuden torin sekä katukäytävien tasotus ja ki-
21509:       veäminen Helsingin uuden asemaraken-
21510:       nuksen etelä- ja länsipuolella ........... .         198,000-
21511:                           N;o 10.                           17
21512: 
21513: 
21514: 
21515:   1
21516: 21 1 Uusi suurempi tavaramakasiini siihen kuulu-
21517:         vine raiteineen rakennettava Karisin ase-
21518:     '   malle ................................ .
21519:     1
21520: 22 Lisämääräraha toisen pääraiteen rakentamista
21521:         varten Fr.f;l~riksbergin ja Esbon asemien
21522:         välille ............................... .
21523: :z:; Blokki- ja signaalilaitoksen muuttaminen ja
21524:         täydentäminen Esbon asemalla toisen ra-
21525:         kennettavan pääraiteen takia sekä uuden
21526:         sellaisen laitoksen rakentaminen Roplaksin
21527:         uudelle asemalle ..................... .      29,900
21528: 24 Lisämääräraha Turun asemahuoneen muutos-
21529:         töitä varten ja pikatavaraosaston lisäraken-
21530:         tamiseksi y. m. vuodelle 1914 laaditun
21531:         uudisrakennusehdotuksen ohessa toimite-
21532:         tun ehdotuksen mukaan ............... .      200,000
21533: 25 Laitoksen rakentaminen Seinäjoen asemalle
21534:         likaveden puhdistamista varten sanotulta
21535:         asema-alueelta                                30,000-,
21536: 26 Kokkolan tavaramakasiiniin rakennettava läm-
21537:         min osasto, osasto tulleita tavaroita varten
21538:         sekä huone vaununpeitteiden kuivattamista
21539:         varten ............................... .      16,000-
21540: 27 Pietarin-Viipurin välisellä rataosalla 80 km
21541:         matkalla vaihdettava nykyiset ratakiskot 1
21542:         raskaampiin 40 kiloa juoksumetriä kohti
21543:         painaviin ki~koihin; samanlaisia ratakis-
21544:         koja hankittava sitäpaitsi 20 km matkaa
21545:         varten vaihdon jatkamiseksi alkupuolella
21546:         vuotta 1916 sekä radasta murrettujen rata-
21547:         kiskojen tarkistamiseen tarvittavien konei-
21548:         den hankkiminen ja asettaminen ....... . 2,788,000-
21549: 28 Kiskojen vaihdosta johtuva siltojen uudestaan
21550:         rakentaminen ja lujittaminen rataosalla
21551:         Pietari-Valkeasaari ................. .      162,000-
21552:                                                         2
21553:  18                       N:o 10.
21554: 
21555: 
21556: 
21557: 
21558: 29j1 Määräraha vaihde- Ja. signaaliturvalaitosten
21559:      asettamista varten nopeakulkuisten mat-
21560:      kustajajunien kulettaville rataosille Pie-
21561:      tari-Helsinki ja Riihimäki-Toijala-
21562:      Turku ...............     o   ••••••••••   o   o   •••         ;
21563:                                                                         75,000-
21564: 30 Määräraha Insinööri 0. 0. Gleim'ille makset-
21565:      tujen ennakkomaksujen korvaamiseksi eh-
21566:      dotusten laatimisesta Tampereen ja Han-
21567:      gon ratapihojen uudestaan järjestämistä
21568:      varten Kulkulaitostoimituskunnan kirjel-
21569:      mien mukaan tammikuun 25 p :Itä 1900, 1
21570:      ja elokuun 22 p :Itä 1907 ...........          o   •   •   •   •   45,000 -~
21571:                                                 Summa 1 6,825,3001-
21572: 
21573:     Tarkemmin valaistakseen tässä edellä oleviin kohtiin
21574: merkittyjä, uudisra],ennuksiin käytettäviä määrärruhaja on
21575: Rautatiehallitus lausunut seuraavaa:
21576:     1) ,Määräraha sen ennakkomaksun korvaami>seksi, joka
21577: Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan 'kesäJkuun 2 p :ltä
21578: 1910 on saatu töiden lopettamiseksi uudella asuinraken-
21579: nuksella Pietarissa Smk. 120,000."
21580:     Rautatiehallituksen esityksestä on Keisarillinen Senaatti
21581: yllämainittuna päivänä oikeuttanut Rautatiehallituksen hal-
21582: lussaan olevista varoista etukäteen käyttämään puheenalais-
21583: ten töiden loppuunsaattamiseksi tarvittavan rahamäärän
21584: sekä samalla käskenyt Rautatiehallituksen tämän ennakko-
21585: maksun korvaamiseksi vastedes ottaa vastaava määrä laa-
21586: dittavaansa valtionrautateiden menosääntöehdotukseen.
21587:     2) ,Kahden uuden raiteen rakentaminen matkustaja-
21588: junia varten Pietarin asemalle 88,000 markkaa."
21589:     Viime aikoina on useita junan myöhästymisiä tapahtu-
21590: nut Pietarin asemalla ja on vaikuttavana syynä niihin muun
21591:                            N:o 10.                       19
21592: 
21593: muassa mainittu raidelukumäärän vähyys asemalla sekä läh-
21594: teviä että tulevia matkustajajunia varten. Viimekuluneina
21595: kesinä on nimittäin usein tapahtunut että erinäiset matkus-
21596: tajajunat ovat tulleet asemalle niin perätysten, että on oltu
21597: pakotettu antamaan jälkimäisen junan odottaa semafoorin
21598: edessä kunnes on ehditty pois'taa tulolaiturien luona seisovat
21599: junat. Tällaisen epäkohdan välttämiseksi on ko'lmas raide
21600: ynnä siihen kuuluva laituri rakennettava tulevia matkustaja-
21601: junia varten. Samoin kolmas raide lä:hteviä matkustajajunia
21602: varten. Kun nyttemmin tavaraliikenne on muutettu uudelle
21603: ratapihalle Kulikovon kentälle, voidaan näille raiteille saada
21604: sijaa hajottamalla vanha lähtevien tavaroiden makasiini ja
21605: käyttämällä näin saatua vapaata paikkaa tätä varten. Kus-
21606: tannukset makwsiinin hajottamisesta ja uusien ehdotettujen
21607: raiteiden rakentamisesta sekä tarpeellisista raidejärjeste-
21608: lyistä nousee kustannusarvion mukaan 88,000 markkaan.
21609:     3) ,Määräraha lopullisen ehdotuksen laatimiseksi Pie-
21610: tarin matkustajaratapihan uudestaan rakentamista varten
21611: 30,000 markkaa."
21612:     Niiden 12 vuoden aikana, jotka ovat kuluneet siitä kun
21613: Insinööri Gleim laati ehdotuksensa muun muassa Pietarin
21614: matkustajaratapihan muuttwmista varten, ovat olesuhteet
21615: muuttuneet, uusia kokemuksia tehty ja uusia näkökohtia
21616: ilmestynyt, joita on huomj,oon otettava ratapihaa uudestaan
21617: rakennettaessa. Niin on esimerkiksi katsottu sopivammaksi
21618: asettaa se rata paikallisjunia varten, jolla lilkevoimana on
21619: aiottu ·käyttää sähköä ja joka on ehdotettu rakennettavabi
21620: ratapihan itäosaan ja ulottuvaksi N evan rantaan, ratapihan
21621: länsiosaan ja päättyväksi aseman luona, sittenkun kaupun-
21622: gin raitiotiet ovat muutetut sähköraiteiksi, jotka erittäin
21623: sopivasti yhdistyvät Suomen rautatieasemaan, jonka vuoksi
21624:  höyry laivaliike asemalle ja sieltä pois on melkein lakannut.
21625:   20                       N:o 10.
21626: 
21627: Gleimin ehdotukseen on sentähden muutobia tehtävä, ja
21628: otetaan tätä varten vuode~le 1915 30,000 markan määräraha.
21629:     4) ,Lisämääräraha raid·ejärjestelmän uudestaan järjes-
21630: tämiseksi Udelnajan asemalla 192,000 markkaa."
21631:     Kirjelmässä N :o 84/976 tammikuun 23 päivältä 1912 il-
21632: moitti Rautatiehallitus Kulkulaitostoimituskunnalle että
21633: Valtiotiinsten Ylihallitus oli hyljännyt Rautatiehallituksen
21634: anomuksen saada lunastaa maa-alueen n.k. Udelnajan puis-
21635: tosta Udelnajan asema-alueen laajentamista varten ja anoi
21636: tämän johdosta saada käyttää sanottua maanlunastusta ja
21637: tarpeellisia raiderakenteita varten myönnetyistä rahoista
21638: 290,000 markkaa raidejärjestelmän uudestaan järjestämi-
21639: seksi Udelnajan asemalla myötäliitetyn piirustuksen mukai-
21640: sesti ilman maanlunastusta, saadakseen sen tyydyttäväm-
21641: pään ja liikenteen turvallisuutta enemmän vastaavaan kun-
21642: toon. Tähän antoi myöskin Keisarillinen Senaatti myönty-
21643: myksensä ja ilmoitti· siitä Rautatiehallitukselle Kulkulaitos-
21644: toimituskunnan kirjelmässä N :o 605 maaliskuun 29 päivältä
21645: 1912.
21646:     Kuitenkin täytyi ehdotusta muuttaa ennenkuin Venäjän
21647: Rautatiehallitus voi sen hyväksyä, koska myöhemmin an-
21648: nettujen .määräysten mukaan raiteet ehdotetuna ratapihalla
21649: ovat asetettavat vaakasuoriksi, sen sijaan että ne ensimäi-
21650: sessä ehdotuksessa olivat vähän kaltevat. Tämä sekä sano-
21651: tun Rautatiehallituksen vaatimus, että ainakin puolet lai-
21652: turien pituudesta ovat varustettavat katoilla, kohotti melkoi-
21653: sesti kustannusta, ja nousee se kustannusarvion mukaan
21654: 482,000 markkaan. Tämän johdosta otetaan vuodelle 1915
21655: 192,000 markan lisämääräraha.
21656:     5) , Lisämääräraha täydellisen aseman rakentamista
21657: varten Dibunin laiturille sekä uutta odotusrakennusta var-
21658: ten Graffskajan laiturille 200,000 markkaa."
21659:                            N:o 10.                       21
21660:      Vuoden 1914 uudisrakennusehdotusten joukkoon oli
21661: myöskin otettu ehdotus täydellisen aseman rakentamisesta
21662: Dibunin laiturille sekä uuden odotusrakennuksen rakenta-
21663: misesta Graffskajan laiturille. Kustannusarvion mukaan
21664: nousisi kustannus 785,000 markkaan, josta vuodelle 1914
21665: anottiin 200,000 markkaa.
21666:      Töiden jatkamiseksi vuonna 1915 anotaan 200,000 mar-
21667: kan lisämäärärahaa.
21668:      6) ,Uusi 18 m. pitkä kääntölava raskaita vetureita var-
21669: ten asetettava Wiipurin asemalle 30,000 markkaa."
21670:      Rautatien nykyisten kääntölavojen pituus on 12.5-13.85
21671: m. ja ovat ne lasketut kantamaan rautatien nykyisiä vetu-
21672: reita. Vahvempien ja painavaropien sekä pitempien vetu-
21673: rien hankkiminen vaatii kuitenkin että osa kääntölavoista
21674: sellaisten veturien kulettavilla radoiUa vaihdetaan pitempiin
21675: ja vahvempiin. Sen kustannus nousee 30,000 markkaan.
21676:      7) ,Veturitallin poistaminen Simolan asemalta sekä si-
21677: vuraiteiden pitentäminen siellä 22,500 markkaa."
21678:      Jo tavallisissa olosuhteissa on Simolan asema useiden sa-
21679: maan aikaan saapuvien junien yhtymäpai:kka, mutta vielä
21680: suuremmassa määrässä on laita tämä kesillä leirikokousten
21681:  aikana, kun suuria sotilasjoukkoja on kuljetettava Lap-
21682: peenrantaan, jolloin Simolan asema joka kerta sivuutetaan.
21683: Niinä aikoina vaaditaan paljon aseman päiällystöltä ja hen-
21684:  kilökunnalta sekä aseman kyvyltä vastaanottaa junia. On
21685:  ryhdyttävä sentähden toimenpiteisiin, joita ilman suurem-
21686:  pia ·kustannuksia voidaan toteuttaa ja joiden kautta etenkin
21687:  päällystölle käy helpommaksi valvoa saapuneita junia sekä
21688: valmistaa niille paikkaa asemalla. Sellainen toimenpide,
21689:  joka verrattain pienillä kustannuksilla voitaisiin toteuttaa,
21690:  olisi asemalla olevan veturitallin hajottaminen sekä aseman
21691:  edustalla olevien raiteiden pitentäminen itäänpäin. Talli
21692:   22                       N:o 10.
21693: 
21694: estää nimittäin nyt näkemästä asemalta idästäpäin tulevia
21695: junia ennenkuin ovat tulovaihteen luona ja kuljettajia näke-
21696: mästä asemaa aikaisemmin, ja samoin se estää pitentä-
21697: mäistä mainittuja raiteita. Hajottamalla veturitallin saavu-
21698: tettaisiin ei ainoastaan laajempi . näköala, vaan voitaisiin
21699: myöskin pitentää jokaista sanotuista raiteista noin 120 m.,
21700: jolloin myöskin jonkun verran pitemmät junat voisivat aset-
21701: tua lyhimmälle niistä. Koska tallia moneen vuoteen ei ole
21702: käytetty vetureita varten, vaan kaminapuiden säilytyspaik-
21703: kana, voidaan ilman sitä helposti tulla toimeen, ja ehdotetaan
21704: se sentähden haj'otettavabi ja aseman edustalla olevat rai-
21705: teet pitennettäviksi itäänpäin niin pitkälle kuin mahdollista.
21706: Kustannus nousee kustannusarvion mukaan 22,500 mark-
21707: kaan.
21708:     8) ,Uusi 18 m. pitkä •kääntölava raskaita vetureita var-
21709: ten asetettava Kouvolan asemalle 30,000 markkaa."
21710:     Otetaan 6 :unessa kohda;ssa mainittujen syiden perus-
21711: teella.
21712:     9) ,Uusi rautatiensilta kahta raidetta varten raken;{;t:.
21713: tava Kyminj,oen yli Korian aseman luona. Koko kustan-
21714: nus laskettu 920,000 mar'kaksi, josta vuonna 1915 ehdote-
21715: taan käytettäväksi 287,000 markkaa."
21716:     Kyminjoen sillan tarkastuslaskut näyttävät että jo ny-
21717: kyisten veturien paino aika:ansaa liian suuren jännityksen
21718: keskijänteessä. J askin siltaa nykyään voidaan liikennöidä
21719: vaarinottamalla tarpeellista varovaisuutta, estää se kuiten-
21720: kin käyttämästä nykyistä raskaampaa liikkuvaa kalustoa ja
21721: on sentähden lähimmässä tulevaisuudessa joko vahvistettava
21722: tahi uudestaan rakennettava.
21723:     Jos keskijänne, joka vuonna 1870 ra:kennettiin keittorau-
21724: dasta monijakoisena kaideansaana pehmeillä diag"onaaleilh
21725: ja ajorata ylhäällä, vahvistettaisiin, tulisi se, kuten koke-
21726:                            N:o 10.                       23
21727: 
21728: mus samankaltaisista silloista osottaa, ameen huonon laa-
21729: dun takia erittäin vaaralliseksi se'kä 'sillan muodon vuoksi
21730: kalliiksi, joten sitä ei voida puoltaa.
21731:     10) Uudisrakennusehdotuksiin vuodelle 1914 on Rauta-
21732: tiehallitus ottanut 2'00,000 markan suuruisen määrärahan
21733: töiden alkamiseksi Kotkan asemapihan uudestaan järjestä-
21734: mistä varten, silloin oheenliitetyn kustannusarvion ja perus-
21735: telun mukaisesti. Näiden töiden jatkamiseksi vuonna 1915
21736: ehdotetaan myönnettäväksi 200,000 markan lisämääräraha.
21737:     11) ,Kirjokiven laiturin odotusvajaan rakennettava li-
21738: sää yksi konttorihuone sekä asuinrakennus ulkohuonei-
21739: neen rakennettava kirjanpitäjälle ja sähkölennättäjälle siellä
21740: 26,000 markkaa."
21741:     Vuoden 1914 menosääntöehdotu"ffiseen otettiin siinä .mai-
21742: nittujen syiden perusteella yhden toisen kirjurin ja yhden
21743: sähkölennättäjän paikka Kirjokiven laiturilla, joita varten
21744: asuntoja on rakennettava kun sellaisia ei ole niillä seuduin
21745: vuokrattavissa. Samoin on konttorihuone hankittava, joka
21746: sopivimmin saadaan laajentamalla nykyistä odotusvajaa
21747: lisärakennuksella. Kustannus nousee kustannusarvion mu-
21748: kaan 26,000 markkaan.
21749:     12) ,Tavaramakasiinin ja purkamisraiteen rakentami-
21750: nen Kymin tehtaalle vievän haararadan viereen tehtaan luo
21751: 5,700 markkaa."
21752:     Vähä väliin ovat asianomaiset liikennöitsijät lähettäneet
21753: anomuksia täydellisen, kaikkien käytettävissä olevan ase-
21754: man ra:kentamista varten Kymin tehtaan luo, ilman että
21755: heidän anomuksensa kuitenkaan on voinut antaa aihetta mi-
21756: hinkään toimenpiteisiin siitä johtuvien 'kustannusten takia,
21757: vaikkakin siitä olisi suuri hyöty ei ainoastaan yleisölle vaan
21758: myöskin rautatielle itselleen. Voidakseen kuitenkin edes jos-
21759:   24                       N:o 10.
21760: 
21761: sain määrin palvella yleisöä ja samalla helpottaa rautatien
21762: omaa työtä tehtaan luona, ehdotetaan rakennettavaksi sinne
21763: ohikulkuraide ja tavaramakasiini, joka nyttemmin käy mah-
21764: d-olliseksi sittenkun Kymin tehdas on sitoutunut luovutta-
21765: maan maata tarkotukseen. Kustannus nousee kustannus-
21766: arvion mukaan 5, 700 markkaan.
21767:     13) ,Talli- ja myllyraiteiden muuttaminen Kajaanin
21768: asemalla 3,100 markkaa."
21769:     Höyrymyllyraiteen lähtövaihde Kajaanin aseman luona
21770: on nyt niin asetettu, että tavaramakasiinin laiturin luona sei-
21771: sovat vaunut ovat poistettavat joka kerta kun raidetta on
21772: käytettävä, joka tuottaa siksi paljon hankaluutta, että vaihde
21773: olisi muutettava noin 30 m. itäänpäin. Talliraiteen vaihde
21774: taasen lähtee nyt makasiiniraiteesta, niin että veturi voi
21775: tulla sanotulle raiteelle vasta sitten kun makasiinin luona
21776: seisovat vaunut ovat työnnetyt pois, joka suuresti haittaa
21777: vaunujen lastaamista ja purkamista. Tämän välttämiseksi
21778: olisi vaihde muutettruva pääraiteeseen. Kustannus näistä
21779: töistä nousee kustannusarvion mukaan 3,100 markkaan.
21780:     14) ,24 hehtaarin suuruisen maa-alueen lunastaminen
21781: soranottopaikaksi Järvelän aseman luona sekä raiteen ra-
21782: kentaminen sinne 160,000 markkaa."
21783:     Neljännessä ratajaksossa (rataosalla Riihimäki-Kymin-
21784: joki) löytyvistä soranottopaikoista alkaa soransaanti lop-
21785: pua, jonka vuoksi uusia on hankittava. Tutkittaessa tässä
21786: tarkoituksessa 'seutuja rautatielinjan läheisyydessä on Jär-
21787: velän aseman luona löydetty melkoisen hyvää soraa sisäl-
21788: tävä soramäki ainoastaan 1 Y2 km. matkan päässä rautatie-
21789: linjasta ja joka siis sopisi soranottopaikaksi. Maan omistaja
21790: vaatii tosin jotenkin korkeata hintaa siitä, mutta kun mi-
21791: tään muuta sopivaa mäkeä ei löydy linjan läheisyydessä ja
21792: soraa välttämättömästi tarvitaan, ei ole muuta neuvoa, kuin
21793:                            N:o 10.                       25
21794: 
21795: lunastaa tarpeellisen suuri alue tästä sorapaikaksi. Kustan-
21796: nus nousee kustannusarvion mukaan 160,000 markkaan.
21797:      15) ,Leppäkosken aseman luona olevan samannimelli-
21798: sen sillan puuviaduktien ja vanhan rautajänteen vaihtami-
21799: nen uusiin rautajänteisiin. Otetaan vuodelle 1915 250,000
21800: markkaa."
21801:      Leppäkosken sillan muodostaa 3 jännettä, nimittäin
21802: yksi laatikonmuotoisista levykannattajista muodostettu rau-
21803: tainen keskijänne ja 2 sivujännettä puusta. TDimitettujen
21804: tarkastuslaskujen mukaan nousee jännitys keskijänteessä
21805: pääkannattajien alalaidassa nykyisten veturien kulkiessa
21806: sillan yli ja tuulen paino lukuunotettuna, 1,068 kg. cm 2
21807: kohti, ollen siis 25 % suurempi kuin ,sille vanhalle rauta-
21808: aineelle on sallittu. Rautajänne on sentähden varmuuden
21809: takia välttämättömästi uudestaan rakennettava. Kun kum-
21810: mankin puusillan perustll'kset ovat epäluotettavat ja kaipaa-
21811: vat suuria korjauksia sekä tulen vaaraan nähden alituista
21812: vartioimista, on edullisinta rakentaa samalla koko silta
21813: uudestaan.
21814:     U udestaanrakentamisehdotuksessa ovat maatuet ja pilarit
21815: ehdotetut rakennettaviksi heti kahta raidetta varten, koska
21816:  on oletettava että läheisessä tulevaisuudessa toinen raide on
21817:  rakennettava Riihimäeltä pohjoiseen päin ja koska lisäkus-
21818:  tannukset nyt ovat pienet verrattuina niihin kustannuksiin,
21819:  joita myöhemmin tapahtuva laajentaminen tuottaisi. Sitä-
21820:  paitsi on epävarmaa voidaanko vastaisuudessa ollenkaan
21821:  jatkaa muureja, sillä maakerrosten laadun takia voi perus-
21822:  tusta kaivettaessa ja uusia paaluja lyötäessä perustukset
21823:  helposti va:hingoittua ja koko sillan pysyväisyys käydä epä-
21824:  varma:ksi.
21825:      Kustannus uudestaanrakentamisesta nousee kustannus-
21826:  arvion mukaan 514,600 markkaan, joista vuodelle 1915 ote-
21827:  taan 250,000 markkaa.
21828:   26                       N:o 10.
21829: 
21830:     16) ,Uusi 18m. pitkä kääntölava raskaita vetureita var-
21831: ten asetettava Fredriksbergin asemalle 30,000 markkaa."
21832:     Otetaan 6 :unessa kohdassa mainittujen syiden perus-
21833: teella.
21834:     17) Töiden jatkaminen uusien matkustajajunien raitei-
21835: den pitentämistä varten Helsingin asemalta Fredriksbergiin
21836: sekä tämän ratapihan uudestaan järjestäminen tarkoittaa,
21837: että vuonna 1915 alettaisiin rakentaa uusia katusiltoja
21838: Eläintarhassa sekä kallionampumista ja muita maatöitä sa-
21839: nottuja raiteita varten ja niiden jatkamiseksi Sörnäisten haa-
21840: raradan yli. Sitäpaitsi on asetettava muutamia tilapäisiä
21841: raiteita tavarajunia varten Fredriksbergin asemalla. Näi-
21842: den töiden kustannus on ehdotuksen mukaan laskettu
21843: 950,000 markaksi.
21844:     18) Helsingin uusien asemarakennusten töiden lopetta-
21845: miseksi ehdotetaan myönnettäväksi vuodelle 1915 Smk.
21846: 195,200, jotka ovat jälellä koko työtä varten vahvistetusta
21847: määrärahasta Smk. 4,395,160: - .
21848:     19) ,,Lisämääräraha Helsingin asemapihan uudestaan
21849: rakentamista varten 150,000 markkaa."
21850:     Puheena olevalla erällä on tarkotus jatkaa niitä töitä,
21851: jotka ovat mainitut Kulkulaitostoimituskunnan kertomuk-
21852: sessa Valtiopäivilie 1910 ja koskevat Helsingin tavararata-
21853: pihan laajentamista. Vuonna 1915 lopetettaisiin Töölön lah-
21854: den yli johtavan sillan työt sekä sen luona olevat raiteet ja
21855: vaihteet asetettaisiin. Aikaisemman kustannusarvion mu-
21856: kaan nousee näiden töiden kustannus 150,000 markkaan.
21857:     20) ,Uuden torin sekä katukäytävien tasotus ja kiveä-
21858: minen Helsingin uuden asemarakennuksen etelä- ja länsi-
21859: puolella 198,000 markkaa.''
21860:     Vahvistetussa asemapiirroksessa Helsingin uutta asema-
21861: huonetta varten ehdotettu, sen etelä- ja länsipuolella oleva
21862:                             N:o 10.                        27
21863: 
21864: avonainen paikka on oleva täysin käyttökelpoinen ja valmis,
21865: kun uusi asemahuone avataan, jonka vuoksi määräraha ta,r-
21866: peellisia täyte-, tasotus- ja kiveämistäitä sekä tarvittavia
21867: katukäytäviä varten on saatava vuonna 1915. Kustannus
21868: näistä töistä nousee kustannusarvion mukaan 198,000 mark-
21869: kaan.
21870:     21) ,Uusi suurempi tavaramakasiini siihen kuuluvine
21871: raiteineen rakennettava Karisin asemalle 41,900 markkaa."
21872:     Nykyinen tavaramakasiini Karisin asemalla on sekä
21873: liian pieni että aseman tultua neljältä taholta tulevien junien
21874: yhtymäpaikaksi sopimattomasti asetettu, sillä tavaramaka-
21875: siiniahan haaraantumisa;semalla on käytettävä toiselta ra-
21876: dalta tulevien ja toiselle radaHe lähetettäväksi aiottujen ta-
21877: varoiden uudestaan kuormaamista varten ja tästä syystä
21878: tulee sen olla sellaisella paikalla, että tavarajunat sinne hel-
21879: posti pääsevät, jota tarkotusta nykyinen tavaramakasiini ei
21880: vastaa, kun se on asetettu asemalaiturille pääraiteen luo.
21881: Päästääkseen niistä hankaluuksista, joita tällainen makasii-
21882: nin väärin asettaminen tuottaa ja joihin kuuluu vaunujen
21883: vaikeat vaihtamistyöt, junien myöhästymiset ja tapaturman
21884: uhat, on sentähden uusi sopivammin asetettu makasiini
21885: rakennettava, joka ei ainoastaan ole tehtävä nykyistä suu-
21886: remmaksi vaan myöskin varustettava konttorihuoneella,
21887: lämmin vaunutavaroiden säilytyshuoneella sekä huoneelia
21888: vaununpeitteiden kuivattamista varten. Kustannus nousee
21889: kustannusarvion mukaan 41,900 markkaan.
21890:     22) , Lisämääräraha toisen pääraiteen rakentamista var-
21891: ten Fredriksbergin ja Esbon asemien välillä 270,000 mark-
21892: kaa."
21893:     Kun kustannusarvio toisen raiteen rakentamista varten
21894: rataosalla Fredriksberg-Esho laadittiin, edellytettiin että
21895: määräraha myönnettäisiin työn suorittamiseksi 2 vuoden ai-
21896:   28                      N:o 10.
21897: 
21898: kana. Mutta kun tarpeellista määrärahaa ei voitu saada työn
21899: suorittamiseksi tällä ajalla, vaan työaika ali pitennettävä
21900: 3 vuodeksi, on alkuperäinen kustannusarvio lisättävä 20,000
21901: markalla, eli 1,350,000 markasta 1,370,000 markkaan, vas-
21902: taten pääasiallisesti työnjohtokustannuksia kolmantena vuo-
21903: tena. Kun vuonna 1913 saatiin 600,000 markan määräraha
21904: ja vuodeksi 1914 on anottu 500,000 markkaa, siis yhteensä
21905: 1,100,000 markkaa, jää jälelle vuodelle 1915 otettavaksi
21906: 270,000 markkaa.
21907:      23) ,Blokki- ja signaa1lilaitoksen muuttaminen ja täy-
21908: dentäminen Es'bon asemalla toisen rakennettavan pääraiteen
21909: takia sekä uuden sellaisen laitoksen rakentaminen Hoplaksin
21910: uudelle asemalle 29,900 markkaa."
21911:      Nykyiset blokki- ja signaalilaitokset Esbon asemalla
21912:  ovat rakennetut yhtä raidetta varten. Toisen rakennettavan
21913: raiteen takia on erinäisiä muutoksia ja täydennyksiä teh-
21914:  tävä, joiden kustannus nousee 4,100 markkaan.
21915:      Hoplaksin laiturin asemaksi muuttamisen johdosta on
21916:  myöskin tänne asetettava täydellinen blokki- ja signaali-
21917:  laitos, jonka kustannus kustannusarvion mukaan nousee
21918:  25,800 markkaan.
21919:      24) Sittenkun vuoden 1914 uudisrakennusehdotukseen
21920:  on otettu Smk. 90,000 töiden alottamiseksi Turun asemara-
21921:  kennuksen uudestaan ja lisärakentamista varten, ehdotetaan
21922:  että niiden jatkamiseksi vuonna 1915 myönnetään 200,000
21923:  markan lisämääräraha, eli jäännös kustannussummasta yllä-
21924:  olevan ehdotuksen mukaan.
21925:      25) ,Laitoksen rakentaminen Seinäjoen asemalle lika-
21926:  veden puhdistamista varten sanotulta a;sema-alueelta 30,000
21927:  markkaa."
21928:      Kaasutehtaalta, veturitallista, k311lpy- ja pesutuvista
21929:   y. m. tuleva likavesi Seinäjoen asemalla, joka on kovin epä-
21930:                            N:o 10.                        29
21931: 
21932: puhdasta, johdetaan aseman ohi juoksevaan Pajuluoman
21933: ojaan. Alapuolella sitä paikkaa, missä likavesi juoksee
21934: ojaan, asuu kuitenkin monta perhettä, jotka ottavat vettä
21935: siitä, .ia nämä ovat useita kertoja valittaneet että vesi sillä
21936: tavalla turmeltuu. Nykyään on Rautatiehallitus vieläpä
21937: haasteessa tämän tähden. Kun likavettä ei voida muulla
21938: keinoin poistaa kuin johtamalla se ojaan, ei ole muuta kei-
21939: noa näiden valitusten välttämiseksi, kuin puhdistaa se an-
21940: tamalla v·eden kulkea puhdistuslaitoksen kautta ennen kuin
21941: se lasketaan ojaan. Kustannus Seinäjoelle sopivalle laitok-
21942: selle nousee 30,000 markkaan.
21943:      26) ,K<1kkolan tavaramakasiiniin rakennettava lämmin
21944: osasto, osasto tulleita tavaroita varten sekä huone vaunun-
21945: peitteiden kuivattamista varten 16,000 markkaa."
21946:      Kokkolan vanhaa tavara.ma'kasiinia käytetään yhä edel-
21947: leen sekä lähteviä että tulevia taJVaroita varten, mutta se on
21948: jo tarkotukseen liian pieni, josta jo kauvan on valitettu. Eri
21949: osasto tuHeita tavaroita varten oli:si saatava makasiinia pi-
21950: tentämällä. Tämän yhteydessä olisi rakennettava huone
21951: lämminvaunutavaroiden säilyttämiseksi, jota yhä edelleen
21952: kaivataan. Samoin huone vaununpeitteiden kuivattamista
21953: varten. Sen kustannus tulisi piankin korvatuksi siten että
21954: vaununpeitteiden kestäväisyysaika pitentyisi sen kautta että
21955: niitä !l!Semalle tultua heti voitaisiin kuivattaa.
21956:      Lisärakennuksen kustannus nousee kustannusarvion mu-
21957:  kaan 16,000 markkaan.
21958:      27) Kuulee usein yleisön valittavan, että matkustajaju-
21959: nat kulkevat liian hita!l!sti, että tungos niissä on sietämätön
21960: vaunujen liian pienen lukumäärän ta'kia, ettei löydy tar-
21961: peeksi monta läpi'kulkevaa vaunua sekä että junat usein
21962: myöhästyvät eivätkä voi noudattaa vahvistettuja aikatau-
21963:  luja. Sitäpaitsi asetetaan vaatimuksia että suuret postijunat
21964:   30                       N:o 10.
21965: 
21966: pysähtyisivät useilla laitureilla. Syyt siihen että yleisön
21967: vaatimuksia ei aina voida täyttää ovat osaksi taloudellista,
21968: osaksi teknillistä laatua.
21969:      Jos tarkastamme olosuhteita meidän eniten liikennöi-
21970: dyillä radoilla eteläosassa maata, huomaamme että liike
21971: niillä kohta on saavuttanut sen rajan, jonka yli ratojen ny-
21972: kyinen varustus ei salli mennä. Ei junien nopeutta eikä pi-
21973: tuutta voida lisätä muuten kuin hankkimalla raskaampia
21974: vetureita. Useampia läpikulkevia vaunuja tahi useampia
21975: matktistajavaunuja, suuremman tilan saavuttamiseksi, ei
21976: sentähden voida asettaa meidän suurempiin postijuniin, ja jos
21977: nämä jostain syystä myöhästyvät, on melkein mahdoton li-
21978: sätä nopeutta niin että myöhästymisaika saavutettaisiin.
21979: Jos suurten junien täytyy pysähtyä monella laituril[a, myö-
21980: hästyvät ne auttamattomasti, sillä nykyisillä vetureilla ei
21981: voida saavuttaa sitä aikaa, joka menee hukkaan kun juna
21982: on pysäytettävä ja jälleen pantava kulkemaan. Huomioon-
21983: ottamalla taasen aikatauluissa seisoruisajat kaikiNa laitu-
21984: reilla pitentyy junien saapumisaika päätyasemille suuressa
21985: määrässä.
21986:      Myöskin tavaraliikenne on riippuvainen ratojen varus-
21987: tuksesta. Nykyiset veturit eivät voi vetää toivottavaa vau-
21988: numäärää. Seurauksena tästä on että nämä ovat jaettavat
21989: useammille junille ja siis useampia vetureita käytettävä
21990: kuin olisi tarvis, jos ne olisivat tarpeeksi raskaat. Tämän
21991: kautta tulevat sekä kuletuskustannukset suuremmiksi että
21992: tavaran saapuminen määräpaikalle jonkun verran viivyte-
21993: tyksi.
21994:      Kuten näkyy johtuvat siis nykyiset hankaluudet juna-
21995:  liikenteessä pääasiallis·esti siitä että nykyiset veturit ovat
21996: liian hei'kot. Mutta vahvemmat ja raskaammat veturit vaa-
21997: tivat vahvempia kiskoja ja siltoja.
21998:                            N:o   10:                     31
21999: 
22000:     Voidakseen siis yhä edelleen ilman häiriöitä hoitaa alin-
22001: omaa kasvavaa liikennettä ja voidakseen täyttää sen vaati-
22002: muksia meidän eniten liikennöidyillä radoilla, on välttämä-
22003: tön pakko vaihtaa näitllä radoilla nykyiset kiskot vahvem-
22004: piin sekä toimittaa tarpeelliset siltojen vahvistamiset. Vasta
22005: sitten voidaan hankkia tarpeelliset raskaammat veturit.
22006:     Vuonna 1912 teki Rautatiehallitu-s alistuksen määrära-
22007: han myöntämistä varten vuodelle 1913 voidakseen alottaa
22008: 40 kilon ratakiskojen asettamista rataosalla Pietari-Vii-
22009: puri. Eduskunnalle vuonna 1912 annettuun, Kulkulaitos-
22010: rahastoa vuodelle 1913 koskevaan esityk~een oli myöskin tä-
22011: mä määräraha otettu. Vastaukseksi sanottuun esitykseen
22012: ilmoitti Edus'kunta antaneensa kiskojen ehdotettua vaihta-
22013: mista koskevan kysymyksen sillä kertaa raueta, mutta pyysi
22014: samalla että kaikenpuolisen tutkimuksen kautta otettaisiin
22015: selvä raskaiden kiskojen tarpeellisuudesta ennenkuin esitys
22016: tässä tarkoituksessa jälleen tehtäisiin. Tämän johdosta
22017: asetti Keisarillinen Senaatti marraskuun 15 päivänä 1912
22018: komitean tämän kysymyksen selvittämiseksi. Tämä komitea
22019: mainitsee lausunnossaan helmikuun 18 päivältä 1913, että
22020: osa]la Valtionrautateiden pääradoista on nykyisten raitei-
22021: den kantavuus jo täysin käytetty ja että lii'kkeen edelleen
22022: kehittymistä, mitä sekä junien painoon että nopeuteen tulee,
22023: ei voida ajatella ilman että rataa vahvistetaan panemalla
22024: vahvempia kiskoja.
22025:     Ne radat, joilla kiskojen vaihto ensiksi tulisi kysymyk-
22026: seen, ovat:
22027: Helsinki-Pietari ................. .        642 km. raidetta
22028: Riihimäki-Toijala-Turku ........ .          204
22029:                                                  "     "
22030: Helsinki-Karis-Turku ........... .          200
22031:                                                  "     "
22032: Toijala-Tampere                              40
22033:                                                   "      "
22034:                                  Yhteensä 1,086 km. raidetta
22035:   32                       N:o 10.
22036: 
22037:     Sitä suuremmallla syyllä kun näillä radoilla olevat 30
22038: kiloa juoksumetriä kohti painavat kiskot nyt jo ovat niin
22039: kuluneet että niiden vaihtaminen uusiin kaikilla radoilla
22040: on toimitettava, ehdotetaan että ne vaihdetaan vahvempiin
22041: noin 40 kiloa juoksumetriä kohti painaviin kiskorhin. Tä-
22042: män kautta voitaisiin veturien akselipainoa lisätä 12 :sta
22043: 16 tonniin, niiden vetokyky 36 a 45 %:ia sekä veturieu
22044: nopeus 100 kilometriin tunnissa. Näillä vetureilla voitai-
22045: siin nykyisten kuriirijunien keskinopeus lisätä 65 :sta
22046: 90:een kilometriin tunnissa tahi, säilyttämällä nykyinen
22047: nopeus, niiden suuruutta lisätä 30 :sta 41 a 44 :ään akseliin.
22048: Postijunissa, joissa nyt on korkeintaan 40 a 50 akselia, voi-
22049: taisiin akselien lukumäärä lisätä 60 a 70 :een säilyttä:mällä
22050: nykyinen keskinopeus. KäyttäiiDällä suurempaa nopeutta
22051: vähentyisi a:kselien lukumäärä vastaavassa määrässä. Sa-
22052: moin voitaisiin tavarajuniin, säilyttämällä niiden nykyinen
22053: nopeus, ottaa paljon enemmän akseleita kuin nykyään.
22054:     Tämä mahdollinen •suurempi junanopeus täyttäisi siis
22055: sekä liikenteen vaatimukset suuremman junanopeuden
22056: aikaansaamisesta Turun ja Pietarin välille että mat-
22057: kustaJVan yleisön tarpeen saada nopeampaa rautatie-
22058: yhteyttä maan suurempien kaupunkien välille. 1\futta paitsi
22059: näitä välillisiä etuja tuottaisi suurempien junien. käyttämi-
22060: nen suoranaista voittoa valtionrautateille ja maalle. Nyt
22061: jo esii?tyvä tarve saada vielä yksi yöjuna Helsingin ja
22062: Pietarin välille voitaisiin täyttää lisäämällä vaunujen luku-
22063: määrää nykyisissä yöjunissa. Tätä nykyä säännöllisesti
22064: kulkevat täydennysjunat rataosilla Viipuri-Pietari ja Rii-
22065: himäki-Tampere voitaisiin poistaa ja yhdistää vakituisiin
22066: tavarajuniin. Näin pois jääneiden junien vetovoiman (vetu-
22067: rien) kustannus voidaan laskea noin 800,000 markkaan
22068: vuotta kohti, joka niinmuodoin olisi puhdas tulo valtion-
22069:                              N:o 10.                         33
22070:   rautatei'1le. Sitä paitsi säästyisi näitä junia varten tarvitta-
22071:   van miehistön, veturinkuljettajain ja lämmittäjäin, konduk-
22072:   töörien sekä jarrumiesten palkat ja virantoimitusrahat.
22073:       Sen kautta että kiskot tulevat vahvemmiksi ja ratapölk-
22074:   kyjen lukumäärä jonkun verran lisääntyy, tulee raide jäy-
22075:   kemmäksi eikä kulkevien junien kautta niin helposti vi-
22076:   kaannu. Seurauksena tästä on ·että raidetta ei tarvita niin
22077:   usein tarkistaa ja että kunnossapitokustannukset pienene-
22078:   vät. Paljonko vuosittain tämän kautta säästyy on kuiten-
22079:   kin hyvin vaikea laskea.
22080:       Mutta tämä ratakiskojen vaihtaminen tuottaa vielä yh-
22081:   den voiton. Kiskot eniten liikennöidyillä rataosilla, joissa
22082:   kiskon paino on 22,343 Hioa, ovat jo niin kuluneet että nii-
22083:   den vaihtaminen uusiin pikemmiten on alotettava, jota paitsi
22084:   tämä kiskonmalli läheisessä tulevaisuudessa käy liian hei-
22085:   koksi alituisesti kasvavan liikenteen ylläpitämiseksi näilHi
22086: · rataosilla. Tällainen vahvempiin ratakiskoihin muuttumi-
22087:   nen, johtuva lisääntyvästä tavavain vuorovaihdosta ja pa-
22088:   rempain kulkuneuvojen tarpeellisuudesta, on ilmiö, joka
22089:   huomataan rautateiden kehityksessä useimmissa maissa.
22090:   Niin esimerkiksi on Ruotsissa, j·ossa olosuhteet ovat jotensa-
22091:   kin ·samat kun meillä, asetettu valtionrautateihin vuosina
22092:   1910 .ia 1911 pääraiteen vahvistamiseksi painavampia rata-
22093:   kiskoja, edellisenä vuonna 187 ja jälkimäisenä 144 kilo-
22094:   metrin pitkälle rataosalle. AsettamaHa aikaisemmin luetel-
22095:   luista radoista otetut 30 kilon kiskot näihin rataosiin käy
22096:   mahdolliseksi käyttää suurempia junia ja suurempaa no-
22097:   peutta, jota paitsi siitä myöskin on se suuri etu, että uudet
22098:   tavaravaunut täysin lastattuina ilman että niitä tarvitaan
22099:   uudelleen kuormata voivat kulkea näillä rataosilla, joten
22100:   lastauskyky tulee edullisemmin käytetyksi ja kuljetus ta-
22101:   loudellisesti nykyistä paremmaksi. Tämän kautta käy suo-
22102:                                                              3
22103:   34                          N:o 10.
22104: 
22105: ranainen tavaraliikenne uudelleen lastaamatta mahdolli-
22106: seksi muun muassa näiden rataosien ja Keisarikunnan vä-
22107: lillä.
22108:      Nykyisten 22,343 kilon painoisten kiskojen vaihtaminen
22109: radasta murrettuihin 30 kiloa painaviin kiskoihin ehdote-
22110: taan toimitettavaksi seuraavilla rataosiNa, nimittäin:
22111: 
22112: Km 385 (Inkilän ja Ojajärven 81Semien välillä)-
22113:    Sortavalaan ............................. 106 km.
22114: Antrea-W uoksennis•ka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 ,
22115: Kotka-Kouvola-Kuopio .................... 324 ,
22116:                                                 Yhteensä 468 km.
22117: 
22118: 
22119:     Sittenkun sivuraiteita varten erinäisillä asemilla vielä
22120: on varattu kiskoja 120 km. raidetta varten, jää murretuista
22121: vielä jäljelle 30 kiiJ.on painoisia kiskoja 498 km. pitkää rai-
22122: detta varten. Nämä ehdotetaan asetettaviksi uusiin raken-
22123: nettaviin ratoihin, joihin ne ovat täysin kelpaavia, myöskin
22124: huomioonottamalla niillä odotettavaa liikettä.
22125:     Jotta yllä ehdotettujen 40 kilon kiskojen asettaminen
22126: tuottaisi tarkoituksenmukaista hyötyä, on se toimitettava
22127: mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ehdotetaan sentähden
22128: tätä varten 10 vuotta. Vuodessa tulisi siis vaihdetuksi
22129: noin 100 km.
22130:     Vuonna 1915 ehdotetaan vaihdettavaksi kiskoja 80 km.
22131: matkaliJ.a rataosalla Pietari-Viipuri. Tämän lisäksi olisi
22132: kiskoja ja kiskotarpeita hankittava vielä 20 km. pitkää ra-
22133: taa varten voidakseen alottaa vaihtamista heti keväällä
22134: 1916, ennenkuin uusia kiskoja sitä vuotta varten on saatu.
22135: Tämän kautta ansaitaan kallisarvoinen työaika, sillä koke-
22136: mus on osottanut että tilatut kiskot tavallisesti saadaan
22137:                              N:o 10.                          35
22138: 
22139: aikaisimmin kesä:lmussa mutta tavallisesti heinä- ja elo-
22140: kuussa.
22141:     8aad:akseen murretut kisk!ot taasen sellaiseen kuntoon
22142: että niitä voi käyttää muissa radoissa, ovat ne tarkistetta-
22143: vat, jota tarkoitusta varten ehdotetaan hankittavaksi eri-
22144: koiskoneita.
22145:     Ehdoteta,an sentähden myönnettäväksi yl'lämainittuja
22146: tarpeita varten vuodelle 1915 seuraavat määrärahat:
22147: 
22148: Täydellinen kiskojen vaihtami-
22149:    nen toimitettava 80 km. pit-
22150:    källä rataosalla . . . . . . . . . a 28,000 -   2,240,000 mk.
22151: Kiskoja ynnä kiskotarpeita v·a-
22152:    ralla vuodelle 1916, 20 km.
22153:    pitkää raidetta varten . . . . a 24,000 -        480,000
22154:                                                                    "
22155: Koneita y. m. laitoksia murret-
22156:    tujen ratakiskojen tarkis-
22157:    tamista varten                                    68,000
22158:                                                                    "
22159:                                   Yhteensä Smk. 2,788,000:-
22160: 
22161:     28) Koska vanhemmat sillat eivät ole rakennetut niitä
22162: veturipainoja varten, jotka tulevat käytäntöön raskaimilla
22163: kiskoilla varustetuilla radoilla, ovat, kiskoja vaihdettaessa,
22164: nämä srllat vahvistettavat. Tämän työn suorittamiseksi
22165: rataosalla Pietari-Walkeasaari ehdotetaan myönnettäväksi
22166: 162,000 markan määräraha kustannusarvion mukaan.
22167:     29) ,Määräraha vaihde- ja signaaliturvalaitosten aset-
22168: tamista varten nopeakulkuisten kuriirijunien kulettaville
22169: rataosille Pietari-Riihimäki-Helsinki ja Riihimäki-Toi-
22170: jalar-Turku 75,000 markkaa".
22171:     Rataosille Pietari-Riihimäki-Helsinki ja Riihimäki-
22172: Toijala---Turku, joillla kuriirijunia kulkee, on välttämätön
22173:   36                          N:o 10.
22174: 
22175: asettaa tarpeelliset vaihde- ja signaaliturvalaitokset junien
22176: kulun turvaamiseksi. Tämä on sitä välttämättömämpi kuin
22177: junat liikkeen kasvamisen takia kohtaavat toisensa useim-
22178: milla asemilla. Etupäässä on näitä varmuuslaitoksia ase-
22179: tettava niille asemille, joiden jommassakummassa päässä on
22180: käyrä, tahi missä asemalile tullessa löytyy suuri kaltevuus,
22181: niin että kuljettaja jo jonkun matkan 'Päässä asemalta saa
22182: selville onko hänen jostain sattuneesta syystä pysähdyttävä
22183: asemalle. Sellaisten laitosten asettamista varten muutamille
22184: asemille pyydetään 75,000 markan suuruista määrärahaa.
22185:      30) ,Määräraha Insinööri C. 0. Gleim'ille maksettujen
22186: ennakkomaksujen korvaamiseksi ehdotusten laatimisesta
22187: Tampereen ja Hangon ratapihojen uudestaan järjestämistä
22188: varten Kul1kulaitostoimituskunnan kirjelmien mukaan tam-
22189: mikuun 25 p :ltä 1900, N :o 82, ja elokuun 22 p :ltä 1907,
22190: N :o 977, 45,000 markkaa."
22191:      Insinööri Gleimille on sitä myöten kun hän on toimitta-
22192:  nut piirustuksia maksettu hänen vaatimansa korvaus, joka
22193:  tileihin on merkitty ennakkomaksuna. Näiden ennakkomak-
22194: sujen korvaamista varten pyydetään 45,000 markan suu-
22195:  ruista määrärahaa.
22196: 
22197: 
22198: 
22199: 
22200:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
22201:              1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22202: 
22203: 
22204: 
22205: 
22206:               Valtiovarainvaliokunnan mie-
22207:            ti n t ö N :o 11 armollisen esityksen johdosta,
22208:            joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1915.
22209: 
22210: 
22211:     Eduskunta on viime helmikuun 11 päivänä lähettänyt
22212: keskustelupöytäkirjan seuraamana Valtiovarainvaliokuntaan
22213: valmistelevaa käsittelyä varten armollisen esityksen kulku-
22214: laitosrahastosta vuodeksi 1915. Valiokunta on myös käy-
22215: tettäväkseen saanut Keisarillisessa Senaatissa tätä armol-
22216: lista esitystä käsiteltäessä s;yntyneet asiakirjat.
22217: 
22218: 
22219: 
22220: 
22221:   • Armollisessa esityksessä tehdään selkoa, kulkulaitosra-
22222: hastossa vuoden 1913 säästön arvioimiseksi, rahaston toden-
22223: näköisestä tilasta vuoden 1913 lopussa. Koska rahaston
22224: tilinpäätös nyttemmin on tehty, on Valiokunnalla tilaisuus
22225: esittää siihen perustuva lopullinen bilanssi vuodelta 1913:
22226: 2                      1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22227: 
22228: 
22229:                     Aktiva.
22230:     Valtiovaraston pano- ja ottotili Suo-
22231:        men Pankissa ................. .                            408,608 55
22232:     Rautatiehallituksen pano- ja ottotili
22233:        Suomen Pankissa ............... .                          1,288,000-
22234:     Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä ..                         5,352,423 98
22235:     Kassa ...........•..................                          1,339,123 85
22236:     Obligatsioneja ..................... .                        1,290,558 15    9,678,714 53
22237:                                                                            1
22238:     Varastot:
22239:      Valtionrautateiden tarveaineva-
22240:         rasto ......................... .                     14,285,932 33
22241:      Varastot rautatierakennuksilla ... .                        540,524 73 14,826,457 06
22242: 
22243:     Tulorästejä:
22244:       Paloviinaverorahoja . . . . . . . . . . . . . .             1,056,604 35
22245:       Sekalaisia .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..              1,376,699 58    2,433,303 93
22246:     Erinäisiä ennakkomaksuja . . . . . . . . . .                  2,210,171197
22247:         »     velallisia. . . . . . . . . . . . . . . . . .         235,263 62    2,445,435 59
22248:                                           --------~==~~~~~~~
22249:                                              Yhteensä                -     -     29,383,911 11
22250: 
22251:                   Passiva.
22252:     Rahaston pääoma ................. .                                           5,051,619 07
22253:     Velka valtiorahastoon ............. .                         3,500,000-
22254:       " laamanninkäräjäjyvärahastoon .                            3,854,000-      7,354,000 '
22255:     Menorästejä:
22256:       Paloviinaverorahoja ............. .                           793,365 38
22257:       Sekalaisia ...........•.......•....                             6,99467    800,36005
22258:     Varattuja määrärahoja ....•.........                                    - 14,923,524 52
22259:     Erinäisiä velkoja .............•....                          1,234,618 65
22260:     Leski- ja orpokassa henkilöitä varten,
22261:        jotka kuuluvat erityisiin laitoksiin                         19,788 82     1,254,407 47
22262:                                           -------F====~~~~~I
22263:                                              Yht~ensä         1      -     1-1 29,383,1111111
22264: 
22265:     Vuoden 1913 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ar-
22266: mollisessa esityksessä arvioidaan kulkulaitosrahaston säästö
22267: vuoden 1913 lopussa 2,900,000 markaksi. Eduskunta ko-
22268: rotti tämän summan erinäisten arviolaskujen p.erustuks·ella
22269: 3,000,000 markaksi, jona summana se on otettu myös tain-
22270:                     Kulkulaitosrahasto.                   3
22271: 
22272: mikuun 13 päivänä 1914 armossa vahvistettuun kulkulai- '
22273: tosrahaston budjettiin vuodeksi 1914. Mainittu budjetti
22274: eroaa Eduskunnan hyväksymästä siinä, että Hallitus ei ole
22275: suostunut siirtämään leimasuostunnasta ja mallasjuom&suos-
22276: tunnasta kertyviä yhteensä 7,370,000 markaksi arvioituja
22277: tuloja suostuntarahastosta kulkulaitosrahastoon, kuten Edus-
22278: kunta 1913 vuoden valtiopäivillä oli päättänyt. Tulopuo-
22279: lelle on sensijaan merkitty osuus paloviinarahoista 5,000,000
22280: markkaa suurempana kuin Eduskunta sen oli päättänyt,
22281: eli yhteensä 8,865,100 markan määränä sekä valtionrauta-
22282: teiden kokonaistulo 1,000,000 markkaa suurempana kuin
22283: Eduskunnan arvioima, eli 61,000,000 markkana. Tulopuoli
22284: päättyy näin ollen armollisesti vahvistetus,sa kulkulaitos-
22285: rahaston budjetissa 74,575,200 markkaan eli 1,370,000 mark-
22286: kaa pienempään summaan kuin Eduskunnan hyväksymä.
22287: Menopuolelta on Hallitus jälleen vähentänyt Ylivieskan-
22288: Iisalmen ratarakennukseen merkityn 1,000,000 markan mää-
22289:  rärahan. Vahvistettu budjetti vuodelle 1914 päättyy siten
22290:  370,000 markkaa pienempään ylijäämään kuin Eduskunnan
22291:  hyväksymä eli 482,040 markan säästöön. Armollisessa esi-
22292:  tyksessä arvioidaan valtionrautateiden kokonaistulon vuonna
22293:  1914 nousevan 62,400,000 markaksi, eli 1,000,000 markkaa
22294:  suuremmaksi kuin saman vuoden rahasäännössä on laskettu,
22295:  sekä ilmoitetaan kulkulaitosrahaston pääoman vuoden 1914
22296:  alkaessa todennäköisesti olevan 6,200,000 markkaa, eli
22297:  3,200,000 markkaa enemmän kuin viimemainituksi vuodeksi
22298:  vahvistetussa rahasäännössä oli edellytetty. Näin ollen on
22299:  esityksessä laskettu tasaluvuin 4, 700,000 markan suuruisen
22300:  säästymän siirtyvän vuodelle 1915. Koska vuoden 1913 tilin-
22301:  päätöksen mukaan kulkulaitosrahaston pääoma vuoden 1913
22302:  päättyessä kuitenkin oli ainoastaan 5,051,619 markkaa 7 pen-
22303:  niä eli noin 1,148,400 markkaa pienempi kuin armollisessa
22304:  esityksessä oleva vastaava summa, ja valtionrautateiden tu-
22305:  lot kuluvan vuoden alkukuukausina eivät ole osottaneet nou-
22306:   sua, ei ylijäämää vuoden 1914 lopussa voitane arvioida
22307:   suuremmaksi kuin tasaluvuin 3,550,000 markaksi.
22308: 4               1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22309: 
22310:     Eduskunta on, käsitellessäitn Valtiovarainvaliokunnan
22311: mietintöä N :o 1 a (2) armollisen esityksen johdosta siitä
22312: verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
22313: tettava vuonna 1915, lausunut mielensä siitä perustuslain-
22314: vastaisesta ja Eduskunnan oikeutta loukkaavasta menette-
22315: lystä, jota Hallitus on noudattanut vahvistaessaan kulku-
22316: laitosrahastolle budjetin, joka suuresti poikkeaa Eduskunnan
22317: hyväksymästä, ja päättänyt alamaisesti anoa, että Hänen
22318: Keisarillinen :Majesteettinsa suvaitsisi armollisesti käskeä
22319: ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta kysymyk-
22320: sessä olevat perustuslainvastaiset määräykset kumotaan.
22321: Koska tämä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, on Valio-
22322: kunta ollut pakotettu rakentamaan laskelmansa nykyään
22323: vallitsevien olojen pohjalle.
22324: 
22325: 
22326: 
22327:             Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1915.
22328: 
22329:    I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Alem-
22330: pana olevat luvut osattavat valtionrautateiden vakinaista
22331: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin otetut
22332: määrät sekä minkä verran niistä ·on Rautatiehallituksen tilin-
22333: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasalu-
22334: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta:
22335:     Vuosi         Menosääntö    Vakinaiset menot   Menojen lisäys
22336:                      Smk.             Smk.            Smk.
22337:     1909           39,000,000     35,592,000         276,000
22338:     1910           39,500,000     36,046,000         454,000
22339:     1911           37,510,000     36,201,000         155,000
22340:     1912           38,300,000     38,718,000       2,517,000
22341:     1913           40,183,000     41,095,000       2,377,000
22342: 
22343:     Vuoden 1914 budjettiin on valtionrautateiden vakinaista
22344: menosääntöä varten merkitty 46,992,000 markkaa ja ehdo-
22345: tetaan armollisessa esityksessä vuodeksi 1915 siihen lisät-
22346: täväksi yhteensä 3,827,300 markkaa. Tästä lisäyksestä tar-
22347:                     Kulkulaitosrahasto.                    5
22348: 
22349: vitaan yhteensä 585,600 markkaa erinäisten uusien virkojen
22350: perustamiseen sekä vakinaisen palvelijakunnan ja henkilö-
22351: kunnan lisäämiseen.      Keskushallinnossa ynnä toimisto-
22352: osastossa ja linjahallinnossa V aliakunnan saamien tietojen
22353: mukaan on uusia virkoja perustettava osaksi liikenteen
22354: kasvamisen, osaksi järjestettävän yhdysliikenteen vuoksi
22355: Keisarikunnan rautateiden kanssa. Tahän on armollisessa
22356: esityksessä merkitty 102,600 markkaa. Liikenneosaston me-
22357: nojen lisäys, 400,000 markkaa, tarvitaan ylimääräisten vir-
22358: kailijain vakinaisiksi tekemistä varten Eduskunnan 1913
22359: vuoden valtiopäivillä tekemän päätöksen mukaisesti. Rata-
22360: osaston menojen lisäys on 3,000 markkaa. Koneosaston me-
22361: nojen suureneminen taas, joka on 80,000 markkaa, aiheutuu
22362: veturimiehistön lisäyksestä. 8e liikenteen kasvaminen, jonka
22363: yhdysliikenne Keisarikunnan kanssa. ja lisäksi tulleet uudet.
22364: radat voidaan olettaa tuottavan vanhoilla. radoilla, on ar-
22365: vioitu niin suureksi, että veturimiehistö käy riittämättö-
22366: mäksi, vaikkakin kuluvaksi vuodeksi ehdotetut uudet vetu-
22367: rinkuljettajan- ja lämmittäjäntoimet otetaan huomioon. Sen
22368: epäkohdan korjaamiseksi, että melkoinen määrä lämmittäjiä
22369: ja veturinpuhdistajia tarpeettoman kauvan palvelee yli-
22370: määräisinä veturinkuljettajina ja lämmittäjinä, on syytä
22371: lisätä vakinaista henkilökuntaa.
22372:     Erikoista huomiota on syytä kiinnittää veturien poltto-
22373: ja muiden käyttöaineiden menojen suureen kasvamiseen.
22374: Vuonna 1912 nousivat nämä menot 5,993,864 markkaan
22375: ja ylittivät 1,075,664 markalla tarkoitusta varten sano-
22376: tuksi vuodeksti myönnetyn menoerän. Viime vuonna nou-
22377: sivat samat menot 6,635,224 markkaan eli 1,237,224
22378: markkaa yli arvioidun menoerän. Täksi vuodeksi tä-
22379: hän tarpeeseen myönnetty määräraha tulee arvattavasti
22380: osottautumaan liian pieneksi, se 'kun on ainoastaan 5,941,800
22381: markkaa, eli siis paljoa pienempi kuin viime vuoden menot.
22382: Liikenteen kasvaessa ja rautatieverkon laajentuessa tulee
22383: tämä menoerä vuosi vuodelta yhä suuremmassa määrässä li-
22384: sääntymään. Ottaen huomioon tämän sekä kivihiilen ja
22385: polttopuiden hinnan nousun, on V aHokunta tahtonut panna
22386: 
22387: 
22388:            '
22389: 6            1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22390: 
22391: kyseenalaiseksi, eikö sähkön käytäntöön ottaminen tulisi
22392: liikevoimana valtionrautateillä ajan pitkään taloudellisesti
22393: edullisemmaksi. Ulkomailta saadut kokemukset ovat myös
22394: omansa antamaan tukea sille käsitykselle, että maassa, jonka
22395: lukuisissa valtion omistamissa kaskissa olevaa vesivoimaa
22396: voitaisiin valtion ·toimesta ryhtyä käyttämään sähkön syn-
22397: nyttämiseen, sähkö saattaisi rautateillä tulla suhteellisesti
22398: huokeimmaksi. liikevoimaksi. Tämän vuoksi V aliakunta
22399: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan lausuttavaksi,
22400: 
22401:                että Hallitus antaisi tutkia, voitaisiinko Suo-
22402:             men valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoimaksi,
22403:             sekä valmistaisi asiasta Eduskunnalle annetta-
22404:             van kaikinpuolisen selvityksen.
22405: 
22406:     Viime vuoden valtiopäiville annetussa, kulkulaitosrahas-
22407: toa vuodeksi 1914 koskevassa armolllisessa esityksessä eh-
22408: dotettiin 3,900,000 markan erän budjettiin ottamista Rau-
22409: tatiehallituksen puoltamasta sekä valtionrautateiden vir-
22410: kamiesten että palveluskunnan palkkain parantamisesta
22411: aiheutuvan menon korvaamiseksi. Alamaisessa vastauk-
22412: sessaan tähän armolliseen esitykseen lausui Eduskunta,
22413: että jos kahteen alimpaan palkkausluokkaan kuuluvien pal-
22414: velusmiesten palkkaus järjestetään siten, ettei kenenkään
22415: varsinainen kuukausipalkka ole 100 markkaa pienempi, ai-
22416: heuttaa tämä saatujen tietojen mukaan edellämainitun
22417: 3,900,000 markan määrän lisäksi noin 900,000 markan me-
22418: non vuodeksi 1914. Koska Eduskunnan mielestä valtionrau-
22419: tateiden virka- ja palvelusmiesten palkkausolot olivat ase-
22420: tettavat täydellis,en järjestelyn alaisiksi ja pienimpiä palk-
22421: koja nauttivien palvelusmiesten tarpeet silloin erikseen otet-
22422: tavat huomioon, otti Eduskunta edellämainittujen tarkoi-
22423: tusten toteuttamiseksi vuoden 1914 budjettiin yhteensä
22424: 4,800,000 markan määrär~han.
22425:     Myöntäessään tämän määrärahan Eduskunta edellytti,
22426: että korotettu palkkaussääntö olisi astunut voimaan vuo-
22427: den 1914 alusta, sitä suuremmalla syyllä kun 1913 vuoden
22428:                     Kulkulaitosrahasto.                     7
22429: 
22430: valtiopäivil1e annetussa armoHisessa esityksessä lausuttiin
22431: suotavaksi, että uusi palkkaussääntö olisi voitu ottaa nou-
22432: datettavaksi jo viimeksi mainittuna vuonna. Nämä edelly-
22433: tykset eivät valitettavasti k:uitenkaan ole toteutuneet. Tie-
22434: dusteltaessa asiaa on Rautatiehallituksesta Valiokunnalle
22435: ilmoitettu, että tämä kysymys on vielä Keisarillisessa Se-
22436: naatissa käsittelyn alaisena. Mainitulta hallitukselta on Va-
22437: liokunta myös saanut tietää, että Eduskunnan päättämä
22438: 900,000 markan määräraha on riittämätön alimpiin palk-
22439: kausluokkiin kuuluvain palvelijain palkkausolojen paranta-
22440: miseksi siinä määrässä kuin Eduskunta oli lausunut suota-
22441: vaksi.
22442:     Valiokunnan saamien tietojen mukaan on tekeillä ehdo-
22443: tus uudeksi palkkaussäännöksi, jossa otetaan huomioon
22444: edellä mainittu toivomus ja jonka mukaan tarpeelliseksi kat-
22445: sotun asteellisuuden säilyttämiseksi muutamiin alimpiin
22446: palkkausluokkiin kuuluvain palvelijain palkka tulisi jonkun
22447: verran ]mrkeammaksi kuin Rautatiehallituksen vume
22448: vuonna tekemän suunnitelman mukaan. Tämän uuden
22449: palkkaussäännön käytäntöön ottaminen aiheuttaisi Valio-
22450: kunnan saamien tietojen mukaan, jos se, kuten Valiokunta
22451: katsoo suotavaksi, pannaan toimeen 1914 vuoden alusta,
22452: mainittuna vuonna arviolta 500,000 markan lisämenon sekä
22453: 1915 vuoden aikana sen lisäksi vielä noin 150,000 markkaa.
22454: Näin ollen on Valiokunta ottanut 1915 vuoden budjettiin
22455: molempien edellä mainittujen vuosien tarpeita varten yh-
22456: teensä 1,150,000 markkaa.
22457:     Armollisessa esityksessä on merkitty 30,000 markan
22458: määräraha oppikurssien järjestämiseksi liikenneosaston
22459: alemma.lle palvelijakunnalle. V aliakunnan saamien tieto-
22460: jen mukaan ovat nämä kurssit aiotut siten järjestettäviksi,
22461: että niitä pidettäisiin eri paikkakunnilla, etupäässä suu-
22462: remmissa maaseutukaupungeissa. Kursseihin osanottajat tu-
22463: levat saamaan kursseilla oloajalta täyden palkan, mutta tulee
22464: heidän itse palkata sijaisensa.
22465:     Koska osanotto näihin kursseihin käy taloudellisesti
22466: rasittavaksi niin hyvin maaseudulla kuin erittäinkin Hel-
22467: singissä, ja koska valtionrautateille on taloudellista 'hyötyä
22468: 8             1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22469: 
22470: siitä, että palvelijakunta tulee tehtäviinsä täysin pereh-
22471: tyneeksi, on Valiokunta sitä mieltä, että kursseilla oloajalta
22472: olisi avustusta myönnettävä sekä liikenneosaston palvelus-
22473: kunnan oppikursseihin osaaottaville että myös koneosaston
22474: veturinkuljettaja- ja lämmittäjäkurssien oppilaille. Tätä
22475: varten Valiokunta on Rautatiehallituksen käytettäväksi eh-
22476: dottanut budj,ettiin merkittäväksi 75,000 markkaa, joten
22477: määräraha oppikurssien järjestämiseksi aiemmalle palvelija-
22478: kunnalle tulisi olemaan kaikkiaan 105,000 markkaa.
22479:      Armollisessa 'esityksessä olevien, vaUionrautateiden va-
22480: kinaista menosääntöä koskevien muiden lisämäärärahojen
22481: suhteen ei Validkunnalla ole ollut mitään huomautettavaa,
22482: sillä ne on aiheuttanut etupäässä liikenteen kasvaminen sekä
22483:  osaksi myös tarveaineiden hintojen nousu. Valiokunta eh-
22484:  dottaa siis ne kaikki merkittäviksi vuoden 1915 menosään-
22485:  töön.
22486:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdottaa Valiokunta,
22487:  että vuoden 1915 budjettiin merkitään valtionrautateiden
22488:  vakinaista menosääntöä varten 52,0-$5,000 markkaa.
22489:      II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Armollisessa esi-
22490:  tyksessä on tämä määräraha laskettu olevan korotettava
22491:  5,000 markalla. Valiokunta, jolla ei ole mitään muistutta-
22492:  mista ehdotettua korotusta vastaan, on budjettiin merkinnyt
22493:  armollisessa esityksessä olevan määrän 887,000 markkaa.
22494:      Ill. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Näihin tar-
22495:  koituksiin ehdottaa Valiokunta merkittäväksi armollisessa
22496:  esityksessä lasketun määrän, 8,298,160 markkaa.
22497:      IV. Oikaisuprosentti. Tähän on merkitty 500 markkaa.
22498:      V. A. Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Armollista
22499:  esitystä seuraavassa liitteessä tehdään selkoa niistä erityi-
22500:  sistä uutisrakennustöistä, jotka, kuten esityksessä sanotaan,
22501:  Rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan olisivat valmiilla
22502:  radoilla suoritettavat vuonna 1915.
22503:      Tämä selonteko on sikäli puutteellinen, että siinä ainoas-
22504:  taan ilmoitetaan, paljoko määrärahoja arvioidaan tarvittavan
22505:   vuodeksi 1915, mutta ei ole esitetty täydellisiä kustannus-
22506:  arvioita. sellaisista uutistakennustöistä, jotka useina vuosina
22507:  tulevat vaatimaan suuria menoeriä. Niri.npä armollisessa esi-
22508:                      Kulkulaitosrahasto.                       9
22509: 
22510: tyksessä ei ole täydellistä kustannusarviota suurimmasta tä-
22511: hän kuuluvasta menoerästä (arrn. esit. 'liitteen N :o 27), joka
22512: tarkoittaa ehdotettua kiskojen vaihtamista raskaarnpiin ja
22513: lujernpiin Suomen valtionrautateiden pääradoilla. Ilmoite-
22514: taan vain se rahamäärä, joka tarvittaisiin vuonna 1915, jol-
22515: loin tultaisiin varustamaan rataosa Pietari-Viipuri ras-
22516: 'kaarnrnilla kiskoilla. Kuitenkin annetaan tiedoksi, että ne
22517:  radat, joilla kiskojen vaihto ensiksi tulisi kysymykseen, ovat:
22518: 
22519: Helsinki-Pietari .................. .         642 km raidetta
22520: Riihimäki-Toijala-Turku ......... .           204 "
22521: Helsinki-Karis-Turku ............ .                     "
22522:                                               200 "
22523: Toijala-Tampere                                40       "
22524:                                                     "      "
22525:                                  Yhteensä 1,086 km raidetta
22526: 
22527:      Vuoden 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ar-
22528: mollisessa esityksessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913
22529: ·ehdotettiin 1,000,000 markan kulkulaitosrahaston budjet-
22530: tiin ottamista ratakiskojen vaihtamista varten raskaarn-
22531: piin ja lujernpiin Pietarin-Viipurin rataosalla. Alamai-
22532: sessa vastauksessaan mainittuun armolliseen esitykseen
22533: Eduskunta ilmoitti antaneensa •kiskojen ehdotettua vaih-
22534: tamista koskevan kysymyksen sillä kertaa raueta, mutta
22535: anoi, että kysymys painavaropien ratakiskojen tarpeellisuu-
22536: desta monipuolisen tutkimuksen kautta selvitettäisiin, ennen-
22537: kuin määrärahoja tätä tarkoitusta varten uudelleen ehdo-
22538: tetaan myönnettäväksi. Keisarillinen Senaatti asettikin
22539: tämän johdosta komitean antamaan lausuntoa raskaampien
22540: kiskojen tarpeellisuudesta Suomen valtionrautateitten pää-
22541:  radoilla. Komitea lausuu 18 päivänä helmikuuta 1913
22542:  antamassaan mietinnössä, että kokemus ulkomailta, jossa
22543:  päärad·oilla käytetään huomattavasti vahvempia ja ras-
22544: kaampia kiskoja kuin Suomessa, on osottanut, että raskaarn-
22545:  rnilla kiskoilla varustettu rata tarvitsee paljoa vähemmän
22546: kunnossapitokustannuksia kuin heikommilla kiskoilla varu:-;-
22547:  tettu, etenkin jos tulee kysymykseen suurempi kulkunopeus.
22548:  Liikenne Sunmen valtionrautateillä on lisääntynyt viime ai-
22549:       10              1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22550: 
22551:       koina suuressa määrin. Niin:pä matkustajain luku :päivää
22552:       kohti radaila Helsin:ki-Hämeenlinn:a-Pietari oli:
22553:               VUOSina 1896-1900                 752 henkeä
22554:                       1901-1905               1,044
22555:                  "    1906-1910               1,462
22556:                                                       "
22557:                   "                                    "
22558:           Myös tavaraliikenne päivää kohti on lisääntynyt vuo-
22559:       desta 1896, ja on se ollut
22560: 
22561:            VUOSina 1896-1900 :päivässä ........ 652 tonnia
22562:                    1901-1905           ........ 845
22563:               "    1906-1910     "     ........ 989 "
22564:               "                    "                       "
22565:           Lisääntynyt liikenne on aiheuttanut sen, ettJi on täy-
22566:       tynyt käyttää useampia ja pitempiä junia kuin ennen.
22567:       Pitemmät ja raskaammat junat taa,s vaativat raskaampia ja
22568:       voimakkaampia vetureita, joita ei voi ottaa käytäntöön, kun
22569:       radan kantoisuus on jo täysin käytetty. Komitea on, kat-
22570:       SO'en tähän sekä muihin sen mietinnössä esitettyihin seik-
22571:       koihin, jotka mainitaan myös armollisessa esityksessä siv.
22572:       29-35, ollut sitä mieltä, että mahdollisrmman pian pitäisi
22573:       toimittaa kiskojen vahvistaminen radoilla Helsinki--Pietari,
22574:       Riihimäki-Toijala-Turku, Toijala-Tampere sekä Hel-
22575:       sirrki-Karis-Turku. Näille rataosille, joilla nykyään on
22576:       30 kilogrammaa ja sitä vähemmän metriä kohti painavat kis-
22577:       kot, ehdottaa komitea asetettavaksi ainakin 40 kilogrammaa
22578:       painavat kiskot. Täten vapaaksi joutuneet kiskot voitaisiin
22579:       käyttää osittain uusiin, vastedes rakennettaviin rautateihin,
22580:       osittain vanhoilla rautateillä olevain 22,343 kilogrammaa
22581:       metriä kohti painavain kiskojen vaihtamiseen 30 kilogram-
22582:       maa metriä kohti painaviin. Kustannuks,et radan varusta-
22583:       misesta 40 kilogrammaa metriä kohti painavilla kiskoilla on
22584:       komitea laskenut nousevan '27 ,340 markkaan kilometriä
22585:       kohti. Tästä olisi kuitenkin vähennettävä entisten, 30 kilo-
22586:       grammaa metriä kohti painavain kiskojen arvo, noin 10,350
22587:       markkaa kilometriltä, joten lopulliset kustannukset supis-
22588:       tuisivat 16,990 markkaan kilometriltä.
22589: jj
22590: !''
22591:                     Kulkulaitosrahasto.                    11
22592: 
22593:      Armollisessa esityksessä, joka perustuu mainitun komi-
22594: tean mietintöön, ehdotetaan, että vuotta 1915 varten osotet-
22595: taisiin 2,788,000 markkaa nykyään käytännössä olevien kis-
22596: kojen vaihtamiseen 40 kilogrammaa metriä kohti painaviin
22597: Pietarin-Viipurin rataosalla. V aliakunnan mielestä on
22598: tämä menoerä riittävästi perusteltu, minkä vuoksi Valiokunta
22599: ehdottaa s·en hyväksyttäväksi. Samalla tahtoo Valiokunta
22600: kuitenkin huomauttaa, että ensi valtiopäiville annettavassa
22601: kulkulaitosrahastoa koskevassa armollisessa esityksessä olisi,
22602: samalla kun siinä pyydetään määrärahoja ratakiskojen vaih-
22603: tamiseksi nykyistään lujempiin, annettava täy<.lellisempi
22604: suunnitelma siitä, miten Hallitus aikoo jatkaa kysymyk-
22605: sessä olevaa ratakiskojen vaihtamista.
22606:     Niinikään ei ole lähinnä suurimman määrärahan suhteen
22607: (N :o 17), joka ilmoitetaan tarvittavan Fredriksbergin rata-
22608: pihan uudestaan järjestämiseen, tehty Eduskunnalle selkoa
22609: edes likimääräisestä kustannusarviosta. Armollista esitystä
22610: seuraavassa liitteessä mainitaan vain, että töiden jatkaminen
22611: uusien matkustajajunaraiteiden pitentämistä varten Helsin-
22612: gin asemalta Fredri'ksbergiin sekä tämän ratapi'han uudes-
22613: taan järjestäminen tarkoittaa, että vuonna 1915 pantaisiin
22614: alulle uusien katusiltojen rakentamistyöt Eläintarhassa •sekä
22615: suoritettaisiin kallionlouhimista ja muita maatöitä sanottuja
22616: raiteita varten ja niiden jatkamiseksi Sörnäisten haararadan
22617: yli. Koska kysymyksessä on kuitenkin, Valiokunnan hank-
22618: kimien tietojen mukaan, niin suurten rakennustöiden alotta-
22619: minen, että niiden kokonaiskustannukset nousevat lähemmäs
22620: 10 miljoonaan markkaan, olisi armolliseen esitykseen tullut
22621: liittää tarkka ja täydellinen selonteko tehtävien töiden laa-
22622: dusta. Valiokunta on ·kuitenkin vuodeksi 1915 budjettiin
22623: merkinnyt ehdotetun 950,000 markan määrärahan, koska ne
22624: t.yöt, jotka sanottuna vuonna armollisessa esityksessä ehdo-
22625: teta·an suoritettavaksi, eivät siedä lykkäystä.
22626:      Samalla tahtoo Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että
22627: ensi valtiopäiville annettavaan armolliseen esitykseen tulee
22628: sisällyttää täydellinen ja tarkka selonteko sekä eri vuosille
22629: jakautuva kustannusarvio niistä uutisrakennustöistä, joita
22630: Fredriksbergin asemalla on suunniteltu toimitettavaksi.
22631: 12           1914. -   V. M. -   Esitys N:o 10.
22632: 
22633:     Armollisessa esityksessa ehdotetuista muista maarara-
22634: hoista on otettava huomioon seuraavaa. Kesäkuun 2 päivänä
22635: 1910 on Keisarillinen Senaatti oikeuttanut Rautatiehalli-
22636: tuksen käyttämään ennakkomaksua 120,000 markkaa töiden
22637: lopettamiseksi uudella a:suinrakennuksella Pietarissa (N :o 1).
22638: Koska tämä ennakkomaksu on myönnetty edellytyksellä,
22639: että vastedes vastaava määrä on otettava laadittavaan val-
22640: tionrautateiden menosääntöön, puoltaa Valiokunta mainitun
22641: määrän hyväksymistä. Siihen katsoen, että Pietarin ase-
22642: malla raidelukumäär'än vähyyden tähden usein on sattunut
22643: junain IllYöhästymisiä, on kolmas raide ymiä siihen kuu-
22644: luva laituri tulevia matkustajajunia varten sekä myös kol-
22645: mas raide lähteviä matkustajajunia varten sinne rakennet-
22646: tava. Nämä tulevat arvion mukaan (N :o 2) maksamaan
22647: 88,000 markkaa.
22648:      Se ehdotus, minkä insinööri Gleim on tehnyt 12 vuotta
22649: sitten Pietarin matkustajaratapihan muuttamista varten, on
22650:  osottautunut olosuhteitten muuttumisen ja kasvaneen liiken-
22651:  teen vuoksi epätäydelliseksi. Armonisessa esityksessä mai-
22652:  nituilla syillä puoltaa V aHokunta 30,000 markan mää-
22653:  rän myöntämistä lopullisen ehdotuksen laatimiseksi Pieta-
22654:  rin matkustajaratapihan uudestaan rakentamista varten
22655:   (N:o 3).
22656:      Raidejärjestelmän uudestaan järjestämiseksi U delnajan
22657:  asemalla (N :o 4) on armollisessa esity.ksessä pyydetty lisä-
22658:  määrärahaa 192,000 markkaa. Udelnajan asemal1a raken-
22659:  nettavat uutisrakennustyöt ovat jo pitemmän aikaa olleet
22660:  kysymyksenalaisina. Ensimäinen määräraha, 165,000 mark-
22661:  kaa, myönnettiin tähän tarkoitukseen vuonna 1899. Määrä-
22662:  raha huomattiin kuitenkin riittämättömäksi edes laajentamis-
22663:  töitä varten tarvittavan maan lunastamiseen. Vuoden 1910
22664:  varsinaisilla valtiopäiviNä myönnettiin ta11koitukseen
22665:  150,000 markan Esämääräraha. Vuoden 1912 valtiopäiville
22666:  annetussa armollisessa esityks·essä kulkulaitosrahrustosta il-
22667:  moitetaan, että U delnajan asematalo olisi vilkkaan liiken-
22668:  teen vuoksi kauan sitte ollut uudestaan rakennettava, mutta
22669:  varain puutteessa sitä ei ole voitu tehdä. Kun Keisarikun-
22670:                     Kulkulaitosrahasto.                   13
22671: 
22672: nan Rautatiehallitus oli ehdottomasti vaatinut asematalon
22673: uudestaan rakennettavaksi, ehdotettiin esityksessä 181,600
22674: markan määrän budjettiin ottamista, johon summaan kustan-
22675: nusarvion ilmoitettiin nousevan. Koska sanotun työn suorit-
22676: taminen oli käynyt välttämättömäksi, niin Eduskunta, vaik-
22677: kakin huomauttaen että Udelnajan uusi asematalo tulee var-
22678: sin kalliiksi, merkitsi hyväksymäänsä budjettiin ehdotetun
22679: määrän. Näille valt~opäiville annetussa armollisessa esityk-
22680: sessa ilmoitetaan, että alkuperäistä rakennussuunnitelmaa on
22681: täytynyt suuresti muuttaa, koska Venäjän Rautatiehallitus
22682: ei ole sitä semmoisenaan hyväksynyt. Kokonaiskustan-
22683: nukset ilmoitetaan nyt nousevan 482,000 markkaan, josta
22684: vuodelle 1915 ehdotetaan budjettiin otettavaksi 192,000
22685: markan määrä. Kustannusarvion suurenemiseen ovat osal-
22686: taan vaikuttaneet edeltä anaamattomat asianhaarat, minkä
22687: vuoksi Via,liokunta, joka on hankkinut asiasta tarpeellisen
22688: lisäselvityksen ja yksityiskohtaisen kustannusarvion, ehdot-
22689: taa armollisessa esityksessä vuodeksi 1915 merkityn 192,000
22690: markan määrärahan hyväksyttäväksi.
22691:      Viime vuoden valtiopäivillä myönsi, Eduskunta 200,000
22692: markkaa Dibunin laiturin muuttamista varten täydelliseksi
22693: asemaksi sekä parannuksia varten Grafskajan laiturin lii-
22694:  kenneoloihin (N :o 5). Kokonaiskustannukset näistä uutis-
22695:  rakennustöistä nousevat 785,000 markkaan. Valiokunnalla
22696: ei ole mitään huomauttamista sitä vastaan, että vuodeksi
22697:  1915 merkitään näiden töiden jatkamista varten armollisessa
22698:  esityksessä ehdotettu 200,000 markan lisämääräraha. Myös
22699: ovat seuraavat uutisrakennustyöt Valiokunnan mielestä sem-
22700:  moisinaan hyväksyttävät: uusi 18 metriä pitkä kääntölava
22701:  raskaita vetureita varten Viipurin asemalle 30,000 markkaa
22702:  (N :o 6), samanlaiset kääntölavat Kouvolan ja Fredriksbergin
22703:  asemille, kumpikin 30,000 markkaa (N:o 8 ja N:o 16), ve-
22704:  turitallin poistaminen Simolan asemalta sekä sivuraiteiden
22705:  pitentäminen siellä 22,500 markkaa (N :o 7).
22706:      Uusi rautatiesilta kahta raidetta varten Kyminjoen yli
22707:  Korian aseman •luona (N :o 9) ehdotetaan armoUisessa esi-
22708: 14           1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22709: 
22710: tyksessä rakennettavaksi 920,000 markan kustannuksilla.
22711: Vuonna 1915 tulisi tästä käytettäväksi 287,000 markkaa.
22712: Ottaessaan selvää tästä sekä sen yhteydessä määrära-
22713: hasta (N :o 15) Leppäkosken aseman luona olevan sillan
22714: puuviaduktien Ja vanhan rautaiänteen vaihtamisesta
22715: uusiin rautajänteisiin, jonka uutisrakennuksen koko kus-
22716: tannusarvio nousee 514,600 markkaan ja johon on
22717: vuonna 1915 ehdotettu käytettäväksi 250,000 markkaa, sekä
22718: myös 162,000 markan määrärahasta (N :·o 28), joka koskee
22719: kiskojen vaihdosta johtuvaa siltojen uudestaan rakentamista
22720: ja lujittamista rataosalla Pietari-Valkeasaari, on Valio-
22721: kunta saanut tietää, että nämä työt ovat ehdottoman välttä-
22722: mättömiä, sillä niiden toistaiseksi lykkääminen on omansa
22723: saattamaan liikenteen turvallisuuden vaaranalaiseksi. Va-
22724:  liokunta on ne kaikki siis merkinnyt budjettiin.
22725:      Kustannusarvio Kotkan asemapihan uudestaan järjestä-
22726: mistä varten (N :o 10) oli ilmoitettu Eduskunnalle viime val-
22727: tiopäiville annetussa armollisessa esityksessä, ja päättyi sa-
22728: nottu arvio 975,000 markkaan. Eduskunta hyväksyi kulu-
22729: vaa vuotta varten budj-ettiin otettavaksi 200,000 markan
22730: määrärahan. Saatujen tietojen mukaan vaatii töiden sään-
22731: nöllinen jatkuminen esityksessä ehdotetun 200,000 markan
22732: määräraihan myös vuodeksi 1915. - Määrärahat: 26,000
22733: markkaa Kirjokiven laiturille rakennettavia lisärakennuk-
22734: sia varten (N :o 11), 5,700 markkaa tavaramakasiinin ja
22735:  purkamisraiteen rakentamista varten Kymin tehtaalle vie-
22736: vän haararadan viereen tehtaan luo (N :o 12), 3,100 mark-
22737: kaa talli- ja myllyraiteiden muuttamiseksi Kajaanin ase-
22738:  malla (N :o 13), ovat Valiokunnan mielestä sellaisia, joiden
22739:  johdosta ei ole mitään huomautettavaa. Välttämätön näyt-
22740: tää niinikään olevan yhteensä 160,000 markan määräraha
22741:  24 hehtaarin suuruisen maa-alueen lunastamiseksi soranotto-
22742:  paikaksi Järvelän aseman luona sekä raiteen rakentamiseksi
22743:  sinne, (N :o 14), vaikkakin 84,000 markan hinta, mikä saa-
22744: tujen tietojen mukaan tulisi käytettäväksi tämän maa-alueen
22745:  lunastamiseen, tuntuu liian korkealta.
22746:                      Kulkulaitosrahasto.                    16
22747: 
22748:     Määrärahat (N :ot 18, 19 ja 20) 195,200 markkaa Hel-
22749: singin uusien asemarakennusten töiden lopettamiseksi,
22750: 150,000 markan lisämääräraha Helsingin asemapihan uu-
22751: destaan rakentamista varten ja 198,000 markkaa uuden torin
22752: sekä katukäytävien tasottamiseksi ja kiveämiseksi Helsin-
22753: gin uuden asemarakennuksen etelä- ja länsipuolella, ovat sel-
22754: laisia, joiden budjettiin ottamista vaatii töiden valmistumi-
22755: nen Helsingin asemarakennuksella.
22756:     Muita armollisessa esityksessä mainittuja uutisrakennus-
22757: töitä varten (N :ot 21, 22, 23, 24, 25, 26, 29 ja 30), jotka
22758: osaksi ovat jo aikaisemmin Eduskunnan hyväksymiä, osaksi
22759: sellaisia, että niitä ei saatujen tietojen mukaan voida lykätä,
22760: on Valiokunta myös budjettiin merkinnyt määrärahat armol-
22761: lisen esityksen mukaisesti ja ehdottaa siis, että Eduskunta
22762: hyväksyisi vuodeksi 1915 uutisrakennuksia varten valmiilla
22763: radoilla yhteensä 6,825,300 markkaa.
22764:     V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Armollisessa esi-
22765: tyksessä on tämän nimikkeen kohdalle merkitty määrära-
22766: hoja 18 uuden raskaampimallisen matkustajav,eturin hank-
22767: kimiseen, yhteensä 1,800,000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan
22768: määrärahoja ,seuraavia tarpeita varten: 5 yhdistettyä boggie-
22769: mallista I ja II luokan päivämatkustajavaunua, yhteensä
22770: 200,000 markkaa, 5 boggiemallista II ja III luokan päivä-
22771: matkustajavaunua, yhteensä 175,000 markka, 15 III luokan
22772: samanlaista vaunua, yhteensä 420,000 markkaa, 15 konduk-
22773: töörivaunua, yhteensä 142,500 markkaa, 5 pakaasivaunua,
22774: yhteensä 35,000 markkaa, 15 lämmin- ja kylmevaunua, yh-
22775: teensä 100,500 markkaa, 100 umpinaista jarrutonta tavara-
22776: vaunua yhteensä 420,000 markkaa, 200 samanlaista ilmajar-
22777: runa varustettua vaunua, yhteensä 960,000 markkaa, 100
22778: samanlaista käsijarrullista vaunua 450,000 markkaa, 20 tru-
22779: killa varustettua avonaista tavaravaunua, yhteensä 116,000
22780: markkaa, 50 kaksiakselista avonaista jarrutonta tavaravau-
22781: nua, yhteensä 190,000 markkaa, 100 samanlaista ilmajar-
22782: rullista vaunua, yhteensä 440,000 markkaa sekä 50 yhtä-
22783: läistä käsijarrullista vaunua, yhteensä 205,000 markkaa,
22784: jonka ohessa kaasulamppujen muuttamista varten hehkuva-
22785: 16           1914. -   V. M. -   Esitys N :o 10.
22786: 
22787: lolampuiksi on merkitty 100,000 markkaa. Nämä lisätyt
22788: määrärahat ilmoitetaan armollisessa esityksessä Rautatiehal-
22789: lituben ehdotuksen mukaan tarvittavan.
22790:      Ottaessaan asiasta tarkempaa selkoa on Valiokunta ha-
22791: vainnut, että liikkuvan kaluston hyvinkin suuri lisääminen
22792: on välttämättömän tarpeellinen. Niinhyvin veturien kuin
22793: myös sekä matkustaja- ·että tavaravaunujen lukumäärä on
22794: riittämätön. Aikaisemmin puheena ollut veturien poltta-
22795: ja muiden tarveaineiden kulutuksen suuri lisääntyminen on
22796: osittain selitettävissä siten, että on •pakko, veturien heik-
22797: kouden ja niiden liian pienen lukumäärän tälhden, rasittaa
22798: vetureita enemmän kuin niiden rakenne sallisi. Tästä on
22799: seurauksena, että veturit tulevat tavallista aikaisemmin
22800: käyttökelvottomiksi, ja polttoaineiden kulutus on suhteetto-
22801: man paljo suurempi kuin silloin, jos olisi raskaampimalliset
22802: veturit käytännössä tai veturien työkykyä ei liiaksi rasitet-
22803: taisi. Tämän vuoksi olikin Rautatiehallitus ehdottanut ras-
22804: kaampimallisten veturien luvun lisäämistä 20:llä, armolli-
22805: sessa esityksessä mainittujen 18 asemesta. Myös tavara-
22806: vaunuja, joiden puutetta jo monen vuoden kuluessa on
22807: valitettu, oli Rautatiehallitus ehdottanut rakennettavaksi
22808: suuremman määrän kuin armollisessa esityksessä sanotaan.
22809:  Tä:män johdosta, ja koska on odotettavissa että yhdysliikenne
22810: Keisarikunnan kanssa tulee liikennettä lisäämään, on V a-
22811: liokunta sitä mieltä, että armollisessa esityksessä ehdotet-
22812:  tujen veturien lisä:ksi olisi rakennettava tulevana vuonna
22813:  2 raskaampima;llista veturia, joka toimenpide aiheuttaa
22814:  200,000 markan lisäyksen Hallituksen tekemiin laskelmiin,
22815:  sekä sitä paitsi 20 trukilla varustettua avonaista tavara-
22816: vaunua a 5,800 markkaa, joka taas aiheuttaa 116,000 mar-
22817: kan lisämenon. Mainitut lisäykset ovat sellaisia, joita
22818: jo Rautatiehallitus Keisarilliseen Senaattiin antamas-
22819:  saan ehdotuksessa on katsonut tarpeellisiksi. Näistä ai-
22820:  heutuisi yhteensä 316,000 markan lisämeno yli armollisessa
22821:  esityksessä arvioidun määrän.
22822:       Eduskunta on jo useamman kerran lausunut, että sel-
22823:  lais·ten vaunujen rakentamista, joissa on myöskin I luo-
22824:                      K ulk:ulaitosrahasto.                 17
22825: 
22826:  kan -osastoja, olisi vältettävä, koska ne tuo11tavat rauta-
22827:  tielaitokselle tappiota. Tämän vuoksi, ja kun Eduskunta
22828:  viime vuoden valtiopäivillä on myöntänyt varoja 4 yhdis-
22829:  tetyn I ja II luokan boggiemallisen vaunun rakentamiseen,
22830:  ei Valiokunta nyt voi ·ehdottaa hyväksyttäväksi armol-
22831: lisessa esityksessä mainittua ehdotusta 5 yhdistetyn I ja II
22832: luokan boggiemallisen päivämatkustajavaunun rakentami-
22833: sesta. SiHä 200,000 markan määrärahalla, mikä näiden vau-
22834:  nujen rakentamiseen olisi tullut käytetyksi, ehdottaa Valio-
22835: kunta rakennettavaksi kaksiakselisia avonaisia jarruttornia
22836: tavaravaunuja.
22837:      Edellä esitetyn nojalla on liikkuvan kaluston lisäämi-
22838:  seksi vuoden 1915 budjettiin ehdotettu merkittäväksi yh-
22839:  teensä 6,070,000 markkaa.
22840:      Koska valaistus niinhyvin vanhoissa kuin uudemmissa-
22841: kin matkustajavaunuissa on antanut aihetta moniin ja oi-
22842: keutettuihin muistutuksiin, •tahtoo Valiokunta mielipitee-
22843: nään 'lausua, että -olisi mahdollisimma;n pian ryhdyttävä ar-
22844: mollisessa esityksessä mainittuihin toimenpiteisiin asian kor-
22845: jaamiseksi.
22846:      VI. Määrärahat rautatierakennuksiin. Kustannukset
22847: Jyväskylän--Pieksämäen ratarakennukseen arvioitiin vuo-
22848: den 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa armol-
22849: Ji&essa esityksessä 11,900,000 markaiksi. Näille valtio-
22850: päiville annetussa esitylksessä on ilmoitettu, että työt
22851: mainitulla ratarakennuksella, jolle sanotaan 1914 vuo-
22852: den loppuun myönnetyn määrärahaa kaikkiaan 5,500,000
22853: markkaa, on alotettu viime vuoden syyskuussa ja että viime
22854: sekä tänä vuonna tullaan toimittamaan pääasiallisesti kai-
22855: vuu- j·a louhintatöitä, rumpujen ja siltain perustamistäitä
22856: sekä huonerakennusten yhd•en osan salvamistöitä. Vuonna
22857: 1915 ilmoitetaan näitä töitä jatkettavan, etenkin laajaperäi-
22858: siä maantasoitustöitä kummallakin puolella Leppävettä, sil-
22859: toja ja rumpuja muurattavan •sekä hankittavan rautapääl-
22860: lyste muutamiin siltoihin ja myöskin asemataloja ja huone-
22861: rakennuksia osittain .salvettavan. Radan itäosalla Pieksä-
22862: mäen ja Hanlmsalmen välillä luullaan maantasoitustyöt saa-
22863:                                                        2
22864: 18           1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22865: 
22866: tavan loppuun vuonna 1915. Määrärahasta olisi varat-
22867: tava tarpeellisen paljo maan lunastamiseen sekä iliik-
22868: kuvan kaluston hankkimiseen rataa varten. Että rata saa-
22869: taisiin v·almiiksi 1917 vuoden loppuun, ehdotetaan armolli-
22870: sessa esityksessä töid~n tasaista toimittamista varten vuonna
22871: 1915 määrättäväksi Jyväskylän-Pieksämäen rataraken-
22872: nukseen 5,000,000 markkaa.
22873:     Viime vuoden valtiopäiville annetussa, kulkulaitosrahas-
22874: toa vuodeksi 1914 koskevassa armollisessa esityksessä oli
22875: ilmoitettu, että seikkaperäisiä tietoja töiden suuruudesta ja
22876: kustannuksista ei vielä voitu antaa. V aEokunnan hankki-
22877: mien tietojen mukaan on Tie- ja V·esirakennusten ylihalli-
22878: tuksessa tehty puheenalaista ratarakennusta varten uusi
22879: entistä täydellisemrpi kustannusarvio, jonka mukaan rata-
22880: rakennusta varten tulisi viime vuodesta alkaen käytetyksi
22881: seuraavat rahamäärät:
22882:            Vuonna                      Smk.
22883:             1913                     2,000,000:-
22884:             1914                     4,000,000: -
22885:             1915                     5,000,000:-
22886:             1916                     4,000,000:-
22887:             1917                     1,170,000: -·
22888:                          Yhteensä 16,170,000:-
22889: 
22890:      Tästä käy siis ilmi, että radan alkuperäinen kustannus-
22891: arvio, joka oli 11,900,000 markkaa, on jo tässä kustannus-
22892: arviossa suuresti ylitetty. Valiokunta ei voi olla huomaut-
22893: tamatta, että tästä kustannusarvion ylityksestä olisi ollut ar-
22894: mollisessa esityksessä mainittava.       '
22895:      Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen antamien tieto-
22896: jen mukaan voitaisiin ensi vuonna menestyksellisesti käyt-
22897: tää suurempikin summa Jyväskylän-Pieksämäen rata-
22898: rakennukseen, kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu.
22899: Mainitun Ylihallituksen taholta onkin Keisarilliselle Senaa-
22900: tille ehdotettu 6,000,000 markan käyttämistä puheenalai-
22901: seen ratarakennukseen vuonna 1915. Katsoen kustannus-
22902:                      l{ulkulaitosrahasto.                     19
22903: 
22904: arvion melkoiseen nousemiseen sekä siihen, että rataraken-
22905: nus, jolle 1914 vuoden loppuun asti on myönnetty määrä-
22906: rahaa kaikkiaan 6,000,000 markkaa eikä 5,500,000 markkaa,
22907: kuten armollisessa esityksessä on sanottu, olisi saatava val-
22908: miiksi vuoden 1917 loppuun, ehdottaa Valiokunta, että Jy-
22909: väskylän-Pieksämäen ratarakennusta varten vuodeksi 1915
22910: myönnettäisiin 6,000,000 markan määräraha.
22911:     Hiitolan-Raasulin ratarakennukseen vuodeksi 1915 eh-
22912: dottaa Valiokunta osotettavaksi armollisessa esityksessä eh-
22913: dotetun määrän 5,000,000 markkaa.
22914:     Ylivieskan-Haapajärven-Iisalmen rautatien rakenta-
22915: miseen, jota Eduskunta anoi vuoden 1909 toisiHa valtiopäi-
22916: villä, on Eduskunta vuosina 1911, 1912 ja 1913 kulkulaitos-
22917: rahaston budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrärahan.
22918: Nämä Eduskunnan päätökset on Hallitus kuitenkin jättänyt
22919: huomioon ottamatta. Ratasuunnalla ei ole toimitettu edes
22920: täydellista koneellista tutkimusta. Valiokunta pitää tarpeel-
22921: lisena, että tutkimukset ja valmistavat työt toimitetaan jo
22922: kuluvana vuonna ja että mainitun radan rakennustöihin vii-
22923: pymättä ryhdytään.
22924:     Tämän vuoksi Valiokunta ehdottaa, että Eduskunta päät-
22925: täisi a1amaisesti anoa,
22926: 
22927:                 että Keisarillinen Majesteetti, hyväksymällä
22928:             Eduskunnan alamaisessa anomuksessa 15 päi-
22929:             vältä marraskuuta 1909 esitetyn ehdotuksen yh-
22930:             dysradan rakentamisesta Ylivieskan asemalta
22931:             Oul·un radalla Haapajärven kautta I isalmeen,
22932:             su.vaitsisi armollisesti määrätä, että vielä tarpeel-
22933:             liset valmistelevat työt tätä yritystä varten suo-
22934:             ritettaisiin ja että radan rakentamiseen viipy-
22935:             mättä ryhdyttäisiin.
22936: 
22937:     Sen tapauksen varalta, että päätös saa armollisen vah-
22938: vistuksen, on V aliakunta mainittua ratarakennusta varten
22939: budjettiin ottaimt 1,000,000 markan määrärahan.
22940: 20            1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
22941: 
22942:     VII. Määräraha rautatietutkimuksiin. Vuosittain osote-
22943: tusta 50,000 markan määrärahasta rautatietutkimuksiin on
22944: Valiokunnan saamien tietojen mukaan käytetty viimeisinä
22945: vuosma seuraavat määrät:
22946:            Vuonna                                Smk.
22947:             1911 ................. 11,358: 20
22948:             1912 ................. 50,000:-
22949:             1913 . . . . . . . . . . . . . . . . . 28,241: 88
22950: 
22951:     Vaikka rautatietutkimuksia viime aikoina on suoritettu
22952: vasta etupäässä silloin, kun jonkun radan rakentamiseen on
22953: päätetty ryhtyä, jolloin siitä johtuvat kustannukset on mer-
22954: kitty asianomaisen rautatien rakennuskustannusten tiliin, on
22955: syytä säilyttää vuoden 1915 budjetissa armollisessa esityk-
22956: sessä ehdotettu 50,000 markan määräraha, koska lähimmässä
22957: tulevaisuudessa on ryhdyttävä tutkimaan :uusia ratasuuntia.
22958: Valiokunta elhdottaa sen vuoksi budjettiin tätä varten otet-
22959: tavaksi 50,000 markkaa.
22960:     VIII. Määräraha Haminan rautatieosakeyhtiön enimpäin
22961: osakkeiden ostami.'lta varten. Armollisessa esityksessä ilmoi-
22962: tetaan, että Haminan rautatieosakeyhtiö, joka omistaa Inke-
22963: roisen-Haminan 26 'kilometriä pitkän normaaliraiteisen
22964: rautatien, on tarjonnut tämän rautatien valtion lunas-
22965: tettavaksi 1,400,000 markan hinnasta. Neuvottelujen jäl-
22966: keen on yhtiön johtokunta kuitenkin myöhemmin ilmoit-
22967: tanut yhtiön olevan taipuvaisen melkoisesti helpottamaan
22968: hintaa ja myymään Inkeroisen-Haminan rautatien ra-
22969: kennuksineen, liikkuvine ja muine kalustoineen sekä va-
22970: rastoineen, semmoisina kuin näm'ä ovat ylhti,ön 31 päi-
22971: vänä joulukuuta 1913 tekemän tilinpäätöksen mukaan,
22972: Suomen valtiolle 800,000 markan hinnasta, siihen luet-
22973: tuna yhtiön kaikkien velkain maksamiseen tarvittava
22974: määrä, sillä ehdolla, että valtio ottaa radan haltuunsa 1 päi-
22975: västä heinäkuuta 1914 ja että kauppahinta heti suoritetaan.
22976: Siltä varalta, että puheenalaista rataa kuitenkaan ei voitaisi
22977: mainituilla ehdoilla valtiolle ostaa, on yhtiön johtokunta sa-
22978:                              Kulkulaitosrahasto.                                                             21
22979: 
22980: maila ilmoittanut, että kaikki osakkeet, paitsi muutamia har-
22981: voja, ovat johtokunnalla myytävänä sellaisesta hinnasta, joka
22982: vastaa sitä arvoa, mikä niillä tulee olemaan radan vastamai-
22983: nitun hinnanlaskennan mukaan, jossa tapauksessa maksuun
22984: heti tarvittava summa nousisi ainoastaan noin 200,000 mark-
22985: kaan ja radan vastainen lopullinen valtion haltuun ottami-
22986: nen voitaisiin lykätä valtiolle soveliaampaan ajankohtaan.
22987:     Hallitus ilmoittaa, että radan rakennuskustannukset
22988: ovat nousseet 1,627,513 markkaan 62 penniin, johon on ku-
22989: lunut yhtiön 800,000 markan pääoman lisäksi Haminan kau-
22990: pungin antama 400,000 markan apuraha ja valtiolta saatu
22991: 400,000 markan kannatus, jota paitsi yhtiön on ollut :pakko
22992: hankkia melkoiset lainat liikkuvaa kalustoa ja täydennys-
22993: töitä varten. Kun radan hinta nykyisen tarjouksen mukaan
22994: tulisi vastaamaan 30,000 markkaa ratakilometriä kohti, pi-
22995: tää Hallitus sitä erittäin kohtuullisena. Siihen katsoen kui-
22996: tenkin, ettei mitään tähän tarkoitukseen käytettäviä varoja
22997: tätä nykyä ole kulkulaitosrahastossa, ja kun on tarvis varata
22998: rahoja Pietarin-Nikolainkaupungin strategisen päälinjan
22999: valmiiksi saattamiseen, ehdotetaan armollisessa esityksessä,
23000: että Eduskunta päättäisi käyttää hyväksi yhtiön vathtoeh-
23001: toista tarjousta ja lunastaa enimmät yhtiön osakkeet ylem-
23002: pänä kerrotun laskuperusteen mukaan, eli noin 25 % :sta
23003: niiden nimellistä arvoa, johon tarvittaisiin ainoastaan noin
23004: 200,000 markkaa.
23005:     Valiokunnan saamien .tietojen mukaan on Haminan rau-
23006: tatie keskimääräiselle pääoma-arvolle, joka vuonna 1913
23007: oli 1, 755,890 markkaa 84 penniä, vuodesta 1901 alkaen
23008: tuottanut seuraavan määrän korkoa:
23009: 
23010:        V. 1901 ..... . .                  0.      0.   0   0   0   ••••            ..              + 0,24%
23011:           1902     ..                 •   0   •••      0   ••      •   0.      0   0   ... + 0,26 "
23012:        ," 1903 ... . .     .. ..  0   •••                      •   •   •   •   •   0   . . + 1,16 ,
23013:           1904
23014:         " 1905
23015:                  •   •   0   ••   •••••            0   ••      0   •   •   0   ••
23016:                                                                                              + 2,02 ,
23017:                                                                                        . . . + 0,54 "
23018:        " 1906 .. . . . . .
23019:                  ••••         0   •••         0.   0.      0   •••         0   ••
23020: 
23021: 
23022: 
23023: 
23024:                                                   0.   0   •••••               0   0   • . . + 2,20 "
23025:        " 1907
23026:        "
23027:                  0   0   ••   0.      0.      0   •••      0       •••         0   0.      0
23028:                                                                                              + 3,59 "
23029:                                                                                                0
23030: 22            1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
23031: 
23032:        V. 1908   ••••••             0.      0   ••       0.      0   ••   0   •••   0
23033:                                                                                         + 1,77%
23034:        , 1909 .. . .               . ... . . .
23035:                                             •••••            0
23036:                                                                                         + 2,32
23037:                                                                                           2, 74 ,
23038:        , 1910      0 . . ..
23039:                        •••      0   0                •   •   0   0   ••   0   •••
23040:                                                                                         + 1,74 ,,
23041:        , 1911      •   •   0 .. . . .....
23042:                                0.   0   0
23043:                                                                                         + 2,05,
23044:        , 1912      0 ..•••      0. .... . .      •   0.      0   0
23045:                                                                                         +
23046:        , 1913    ...     . . . . . . . ...                                              + 3,ss ,
23047:     OtaksumaUa, että keskimääräisenä paaoma-arvona,
23048: 1, 755,890 markan 84 pennin asemasta olisi se 800,000 mar-
23049: kan määrä, jolla Haminan rautatieosakeyhtiön johtokunta
23050: on sanottua rataa tarjonnut valtion luna:stettava1ksi, olisivat
23051: va:staavat prosentit viideltä viimeiseltä vuodelta seuraavat:
23052: 
23053:        V. 1909                                                                             5,99%
23054:        " 1910                                                                              5,09 ,
23055:        , 1911                                                                              3,30 ,
23056:        , 1912                                                                              4,50 ,
23057:        , 1913                                                                              8,52 ,
23058: 
23059:     On. kuitenkin huomioon otettava, että radan valtiolle jou-
23060: duttua 800,000 markan hinnasta, radan tuottama voit;t,o
23061: ei voi muodostua niin edulliseksi kuin ylläolevat nume-
23062: rot näyttävät, sillä saatujen tietojen mu'kaan täytyy radan
23063: korjauksiin käyttää huomattavia määriä valtion varoja.
23064: Siitä huolimatta on radan lunastaminen nyt kyseessä ole•
23065: vasta hinnasta V alliokunnan mielestä vrultiolle edulli-
23066: nen. Valiokunta ei voi kuitenkaan 1Juoltaa sitä tapaa,
23067: jolla armollisessa esityksessä ehdotetaan tämä rata valtiolle
23068: lunastettavaksi. Jos nimittäin valtio osakkeita ostamalla
23069: joutuisi Haminan rautatieosakeyhtiön osakkaruksi, viivästyisi
23070: siitä radan täydellinen valtion haltuun siirtyminen, ja asiain
23071: väliaikainen järjestely, valtio kun olisi ainoastaan yhtenä
23072: osakkaana yksityisessä rautatieyhtiössä, olisi omansa tuot-
23073: tamaan valtiolle hankaluuksia. V aliakunta ehdottaa siis, että
23074: Eduskunta päättäisi kulkulaitosrahaston budjettiin ottaa
23075: 800,000 markkaa Haminan-Inkeroisen radan valtiolle lu-
23076: nastamista varten.
23077:                     Kulkulaitosrahasto.                   23
23078: 
23079:    Kulkulaitosrahaston menot olisivat siis vuonna 1915
23080: Valtiovarainvaliokunnan laskelmien mukaan 86,975,960
23081: markkaa.
23082: 
23083: 
23084: 
23085: 
23086:          Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1915.
23087:     l. Valtionrautateiden kokonaistulo. Armollisen esityk-
23088: sen mukaan ovat valtionrautateiden kokonaistulot viime vuo-
23089: sjna nousseet keskimäärin 3,400,000 markalla, ja koska ne
23090: vuonna 1913 todellisuudessa olivat 58,636,275 markkaa, voi-
23091: taisiin sen mukaan arvioida niiden vuonna 1915 todennäköi-
23092: sesti nousevan noin 65,500,000 markaksi. Tähän olisi lisät-
23093: tävä 700,000 markan tulo, jota voidaan odottaa Pieksämäen
23094: -Savonlinnan radalta. Kos'ka armollisessa esityksessä kui-
23095: tenkin on vuoden 1914 tulo !katsottu voitavan arvioida
23096: 62,400,000 markaksi, on Valiokunta budjettiin merkinnyt
23097: valtionrautateiden 'kokonaistulon vuonna 1915 armollisen esi-
23098: tyksen mukaisesti 66,500,000 markaksi.
23099:     II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
23100: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinarahoista. Edel-
23101: lisen näistä eristä on Valio'kunta laskenut armollisen esi-
23102: tyksen mukaisesti 1,700,000 markaksi ja jälkimäisen
23103: 9,875,000 markaksi, mitkä määrät Valiokunta siis ehdottaa
23104: kulkulaitosrahaston budjettiin otettaviksi.
23105:     II!. Korot. Armollisen esityksen mukaisesti on Valio-
23106: kunta ne ottanut 300,000 markaksi.
23107:     IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on niinikään ar-
23108: mollisen esityksen mukaisesti merkitty 10,100 markaksi.
23109:     V. Siirto valtiorahastosta. Valiokunnan ehdotuksen mu-
23110: kaisesti on laskelmaan merkitty 10,000,000 markan siirto
23111: valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon. Mainitun siirron
23112: kautta syntyy kulkulaitosrahastoon 4,959,140 markan yli-
23113: jäämä vuoteen 1916. Tämä on kuitenkin riittämätön peit-
23114: tämään uutisrakennustöiden ja uusien ratojen rakentamisen
23115: kustannuksia, jotka lähimmässä tulevaisuudessa joutuvat
23116: 24             1914. -   V. M. -    Esitys N :o 10.
23117: 
23118: suoritettaviksi ja jotka Valiokunnan saamien tietojen mu-
23119: kaan tulevat nousemaan monta kertaa suurempaan summaan
23120: kuin mainittu ylijäämä sekä siten vaatimaan melkoisten
23121: rahamäärien hankkimista.
23122:     VI. Korvaus postinkuljetuksesta. Eduskunta lausui
23123: alamaisessa vastauksessaan viime vuoden valtiopäiville an-
23124: nettuun, valtion varoja ja tarpeita koskevaan armolliseen
23125: esitykseen, että Eduskunta pitää jo tilinpidon kannalta
23126: täysin oikeutettuna ja asianmukaisena vaatimuksena, että
23127: postinkuljetusmenot, jotka Eduskunta viime vuosina on
23128: budjettiin merkinnyt 1,000,000 markan suuruisina ovat val-
23129: tiorahastosta kulkulaitosrahastolle korvattavat. Valiokunta,
23130: joka ei ole mainittua summaa merkinnyt laskelmiinsa, eh-
23131: dottaa, että Eduskunta uudistaisi edellämainitun lausun-
23132: non.
23133:     Kulkulaitosrahaston tulot olisivat siis Valiokunnan las-
23134: kelmien mukaan kaikkiaan 88,385,100 markkaa.
23135: 
23136: 
23137: 
23138: 
23139:    Edellä esitettyjen näkökohtien ja laskelmien nojalla saa
23140: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
23141: 
23142:                  että Eduskunta hyväksyisi kulkulaitosrahas-
23143:              tolle vuodeksi 1915 seuraavan budjetin:
23144: 
23145: 
23146: 
23147:        Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1915.
23148: 
23149:                             T u 1 o t:
23150: 
23151: Säästö vuodelta
23152:   1914 ...... .                             Smk.      3,550,000: -
23153: Valtionrautatei-
23154:   den kokonais-
23155:   tulo . . . . . . . . Smk. 66,500,000: -
23156:                    Kulkulaitosrahasto.                   25
23157: 
23158: Osuus vä:hittäis-
23159:   myynti- ja an-
23160:   niskel uyhtiöi-
23161:   den nettovoi-
23162:   tosta ...... . Smk. 1,700,000:-
23163: Paloviinarahoja        9,875,000: --
23164: Korkoja ..... .    "     300,000:--
23165: Oikaisurahoja ja "
23166:   satunnaisia tu-
23167:   loja ....... .          10,100:-
23168: Siirto valtiora- "
23169:   hastosta ....       10,000,000:- Smk. 88,385,100:-
23170:                    "
23171:                              Yhteensä Smk. 91,935,100:-
23172: 
23173:                          Menot:
23174: Valtionrautatei-
23175:   den vakinainen
23176:   menosääntö ..                         Smk. 52,045,000: -
23177: Eläkkeet ja en-
23178:   näiset määrä-
23179:   rahat ...... .                                887,000:--
23180: Valtiolainain                            "
23181:   vuotuismaksut
23182:   sekä provisio-
23183:   nit ja kulut .. Smk.   8,039,000:-
23184: Korko laaman-
23185:   ninkäräjäjyvä-
23186:   rahastolle . . .        154,160:-
23187: Korko valtiora- "
23188:   hastolle .....           105,000:-          8,298,160: -
23189:                     "                    "
23190: Oikaisuprosenttia                                   500:-
23191: Uutisrakennus-                           "
23192:   töihin valmiilla
23193:   radoilla, arvi-
23194:   olta ....... .         6,825,300: -
23195:                    "
23196: 26           1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
23197: 
23198: Liikkuvan kalus-
23199:   ton    lisäämi-
23200:   seen, arviolta Srrrk.   6,070,000: -   Smk. 12,895,300: -
23201: Jyväskylän-
23202:   Pieksämäen
23203:   ratarakennuk-
23204:   seen ....... .          6,000,000: -
23205: Hii tolan-Raa-
23206:                     "
23207:   sulin ratara-
23208:   kennukseen ..           5,000,000:-
23209: Ylivieskan-Ii-      "
23210:   salmen rata-
23211:   rakennukseen            1,000,000: -         12,000,000: -
23212:                     "                     "
23213: Rautatietutki-
23214:   muksiin ....                                     50,000:--
23215: Haminan yksi-                             "
23216:   tyisen rauta-
23217:   tien ostamiseen                                800,000:-
23218: Ylijäämä vuoteen
23219:                                           "
23220:   1916 ........                                 4,959,140:-
23221:                                           "
23222:                               Yhteensä Smk. 91,935,100:-
23223: 
23224:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1914.
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:     Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi m ä i-
23230: n e n o s a s t o, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheen-
23231: johtaja Hallsten sekä jäsenet Danielson-Kalmari, Gylling,
23232: Holsti (osittain), Kallio, Letonmäki, Lindberg, Lindström,
23233: Paasonen, Sainio, Sillanpää, Talas, Törngren, Wiljanen ja
23234: A. H. Virkkunen, sekä osittain varajäsenet Aromaa, Kilpe-
23235: läinen ja Paavolainen.
23236:                          Vastalause I.                         27
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 
23241:                      Vastalauseita.
23242:                                I.
23243: 
23244:      Vuoden 1913 valtiopäivillä hyväksyi Eduskunta puoles-
23245: taan otettavaksi kulkulaitosbudjettiin 4,800,000 markkaa
23246: rautatienvirkamiesten ja palvelijakunnan palkankorotuksia
23247: varten. Armollisessa esit;y'ksessä oli tähän tarkoitukseen
23248: ehdotettu 3,900,000 markkaa. .Mietinnön mukaan seurasi
23249: palkkaussuunnitelmasta rautateiden tilastokonttoorin laatima
23250: liite, jonka mukaan alin palkka vuokrarahoineen oli suun-
23251: niteltu 1,320-2,400 markaksi vuodessa. .Mainitussa valio-
23252: kunnan mietinnössä sanotaan, että valiokunnalle on myöskin
23253: ilmoitettu, että jos 16 ja 17 palkkausluokkiin kuuluvien
23254: palvelijain palkkaus järjestetään siten, ettei kenenkään var-
23255: sinainen kuukausipalkka ole 100 markkaa pienempi*), tämä
23256: aiheuttaisi noin 900,000 markan vuotuisen lisämenon edellä
23257: mainitun lisäksi. Tämän jälkeen lausui valiokunta vielä,
23258: että palkkausolot sen mielestä ovat otettavat täydellisen jär-
23259: jestelyn alaisiksi ja ehdotti varattavaksi tätä varten
23260: 4,800,000 markkaa. Tämän hyväksyi myös Eduskunta.
23261: Näin ollen ei ole Eduskunta mitään suoranaista palkkaus-
23262: listaa hyväksynyt, vaikka voidaankin katsoa sen esittäneen
23263: sen mielipiteen, että rulin palkka olisi paitsi vuokrarahoja
23264: 100 markkaa kuukaudessa. Hallitukselle jäi vapaat kädet
23265: järjestää asia ja käyttää palkankorotuksiin 4,800,000 mark-
23266: kaa. Hallitus on tavallisella virastohitaudella ryhtynyt
23267: asiaan, eikä ole panm1t sitä vi~lä toimeen, vaan nyt rientää
23268: valiokunta kauppaamaan noita korotuksia varten lisää
23269: vielä 500,000 markkaa vuodessa, vaikka jo 4,800,000 mar-
23270: 
23271:       *) (Tähän tulee lisäksi vuotuiset vuokrarahat 300-1,200mark-
23272: kaa ja palkankorotukset).
23273: 28            1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
23274: 
23275: kan määrärahana voitaisiin tuntuvat korotukset saada toi-
23276: meen. Mainittakoon tässä esimerkkinä, että rautateiden ti-
23277: lastokonttorin ehdotuksen mukaan voi nuoremman ratames-
23278: tarin :palkka vuosittain sellaisella :paikkakunnalla, jossa on
23279: kalleimmat elintarpeet vuokrarahoineen nousta 1,054 mark-
23280: kaa, telegrafi-insinöörille 1,800 markkaa, asema:päälliköiHe
23281: .ia ylemmine virkamiehille noin 1,000 markkaa :päätirehtöö-
23282: rille 7,000 markkaa. Kun ':Palkat vaihtelevat 1,500-25,000
23283: markan välillä, niin luulisi Eduskunnan voivan uskoa, että
23284: Hallitus voi asteettaisin 3Jsian järjestää 4,800,000 markalla,
23285: jonka se ennen on myöntänyt, eikä ryhtyä keskeneräiseen
23286: suunnitelmaan kau:p:paa:maan 500,000 markkaa vuotta 1914
23287: ja 650,000 markkaa vuotta 1915 varten.
23288:      Edel~ä olevan :perusteella ehdotan,
23289: 
23290:                  että Eduskunta poistaisi mietinnön laskel-
23291:              mista 1,150,000 markan määrärahan, jonka V a-
23292:              liokunta on varannut sanottuun tarkoitukseen
23293:              vuosia 1914 ja 1915 varten.
23294: 
23295:    Jos tämän ehdotukseni Eduskunta hyväksyisi, niin ai-
23296: heutuisi siitä, että asiaa koskevat :perustelut mietinnön 7 si-
23297: vulta :poistetaan alkaen lauseesta: Mainitulta hallitukselta
23298: on V aliakunta j. n. e. seuraavan ka:p:paleen lo:p:puun.
23299:    Tästä myöskin seuraisi, että laskellmissa ylijäämä tulisi
23300: 1,150,000 markkaa suuremmaksi.
23301: 
23302:      Helsingissä 29 :päivänä huhtikuuta 1914.
23303: 
23304: 
23305:                                            Kyösti Ka1lio.
23306:                       Vastalause II.                      29
23307: 
23308: 
23309: 
23310: 
23311:                             II.
23312: 
23313:     Valtiovarainvaliokunnan laatima edellä oleva kulkulai-
23314: tosrahaston menosääntö perustuu siihen edellytykseen, että
23315: Hallitus suostuu siirtämään yleisistä valtiovaroista rahas-
23316: ton vahvistamiseksi 10,000,000 markkaa. Kun tämän edel-
23317: lytyksen toteutuminen ei ole varma, on pelättävä, että ra-
23318: hastoon syntyy jo tulevana vuonna runsaasti 5,000,000 mar-
23319: kan vajaus. Tämän lisäksi on otettava huomioon, että val-
23320: tionrautateiden uutisrakennuksiin ja Eduskunnan päättä-
23321: mien uusien ratojen rakentamiseen lähivuosina tarvitaan
23322: sangen huomattavia menoeriä. Näin ollen on suurenpuolei-
23323: sen valtiolainan ottaminen kulkulaitosrahaston vahvistami-
23324: seksi läheisessä tulevaisuudessa välttämätön. Saan siis
23325: kunnioittaen ehdottaa,
23326:                että Eduskunta, voidakseen valtuuttaa maan
23327:            Hallituksen ottamaan kulkulaitosrahaston vah-
23328:            vistamiseksi valtiolainan, antaisi V altiovarain-
23329:            valiokunnalle toimeksi ehdottaa tarvittavan lai-
23330:            nan suuruttden ja sen ottoehdot.
23331: 
23332:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1914.
23333: 
23334:                                   Artturi H. Virkkunen.
23335: 
23336: 
23337:    Tähän yhtyvät:
23338: 
23339:    J. R. Danielson-Kalmari.              Onni Hallsten.
23340: 30           1914. -   V. M. -     Esitys N :o 10.
23341: 
23342: 
23343: 
23344: 
23345:                             III.
23346: 
23347:      Eduskunnassa tehdyn anomuksen johdosta rautatiellä
23348: työsken~levien     työläisnaisten asettamisesta vakinaiselle
23349: palkkauskannaUe, jonka anomuksen Eduskunta lähetti Val-
23350: tiovarainvaliokuntaan, olemme V aliakunnassa ehdottaneet,
23351: että mainittu kysymys käsiteltäisiin kulkulaitosrahastoa
23352: koskevan mietinnön yhteydessä, samoin kuin on ennenkin
23353: tehty samantapaisia anomuksia käsiteltäessä. Tämän ehdo-
23354: tuksemme kuitenkin hylkäsi valiokunnan porvarillinen
23355: enemmistö, saadakseen kysymyksen siten tapettua.
23356:      Mielestämme ansaitsevat anomuksessa esitetyt näkökoh-
23357: dat rautatiellä palvelevain naisten aseman parantamisesta
23358: täyden huomion.
23359:      RautatielQä työskentelevien naisten työ on matkustavan
23360: yleisön sekä mukavuuden että terveyden kannalta tärkeätä.
23361: On välttämätöntä että asemat ja vaunut puhdistetaan huo-
23362: lellisesti, sillä muuten voi niistä he'lposti tautien tartunta
23363: levitä rautatietä käyttävän yleisön kautta kansan sekaan.
23364: Siivoojan työ on yleensä sekä raskasta että epäterv·eellistä.
23365: Ammattitaudit heidän joukossaan ovatkin aivan yleisiä.
23366: Mutta kun rautatiellä työskentelevät naiset eivät O'le vaki-
23367: naisia, eivät he myöskään saa enempi sairasapua kuin elä-
23368: kettäkään joko sairaaksi tai kokonaan työhön kykenemättö-
23369: mäksi joutuessaan.
23370:      Että nämä naistyöläiset rautatiellä ovat edesmenneiden
23371: rautatieläisten leskiä, jotka voivat saada pienen eläkkeen,
23372: ei muuta asiaa, heistä kun on kokonaista 75 .% perheellisiä,
23373: joista moniaalla voi olla suurikin perhe elätettävänä. Les-
23374: ken osalle tuleva eläke on useimmiten aivan mitätön, (pie-
23375: nin eläke 150 mk. yhteensä leskelle ja lapsille) eikä ole pai-
23376: kallaan, että se otetaan lukuun palkkaa työstä ma:ksettaessa.
23377:                        Vastalause II.                      31
23378: 
23379:     Rautatiehallituksesta ilmoitettiin olevan vireil:lä kysy-
23380: myksen vaunu- y. m. siivoomisen antamisesta urakalla toi-
23381: mitettavaksi. Mielestämme ei urakkajärjestelmä ole oikea.
23382: Ensinnäkin terveydelliset syyt puhuvat sitä vastaan, sillä
23383: yleensä on tunnettua, miten huolimattomasti urakkatyö teh-
23384: dään, ja toiseksi ei työn antaminen uraka:He suinkaan saata
23385: siivoojia tarpeettomiksi, vaan jättää heidät välikäsien pa~
23386: velukseen. Luonnollinen seuraus olisi, että urakoitsijat koit-
23387: taisivat hyötyä siivoojain ja rautatien kustannuksella mah-
23388: dollisimman paljon. On varsin outoa ja aivan sopimatonta,
23389: että valtionrautateillä osa henkilökuntaa jätettäisi urakoit-
23390: sijain käsiin. Sen sijaan olisi valtion puolelta järjestettävä
23391: heidän asemaansa siihen suuntaan kuin puheena olevassa
23392: anomuksessa ehdotetaan.
23393:     YHäolevan johdosta ehdotamme mietinnön sivulle 8 toi-
23394: sen kappaleen jälkeen otettavaksi seuraava kohta:
23395:     ,Valiokunta on tällä kohdalla ottanut käsiteltäväkseen
23396: edu'staja Pärssisen y. m. anomuksen, koskeva rautatiellä pal-
23397: velevain työläisnaisten aseman parantamista. V aliakunta on
23398: saanut Rautatiehallitukselta tietoja, jonka mukaan rauta-
23399: tiellä työskentelevien siivoojain ynnä makuuvaunupalveli-
23400: jain koko lukumäärä on 277, joista 75 % perheellisiä. Miltei
23401: suurin osa näistä siivoojista on edesmenneiden rautatieläisten
23402: leskiä, joten monet nauttivat joskin pienempää eläkettä mies-
23403: vainajansa jälkeen. Osalla siivoojista on toi:mi vain sivutoi-
23404: mena. Palkat vaihtelevat 8-65 mk. kuulta. Rautatiehalli-
23405: tuksen laskelman mukaan aiheuttaisi naistyöläisten asetta-
23406: minen vakituiseFle palkkauskannalle 162,798 markan lisä-
23407: menon. Valiokunta on sitä mieltä, että rautatiellä työsken-
23408: televien naisten palkkausolot tarvitsevat korjausta. Katsoen
23409: heidän työnsä laatuun sekä siihen, että monet heistä ovat
23410: palvelleet rautatiel1ä pitemmän ajan 'saamatta osakseen min-
23411: käänlaisia palkankorotuksia tai eläkettä vanhaksi joudut-
23412: tuaan, on kohtuullista että heidät asetetaan vakinaiseen ase-
23413: maan. On luonnollista, että kysymykseen vakinaiseksi aset-
23414:  tamisesta tulee, kuten anomuksessakin edellytetään, ainoas-
23415: taan ne, jotka katsotaan työskentelevän vakinaisessa toi-
23416:  messa rautatiellä.
23417: 32            1914.- V. M.- Esitys N:o 10.
23418: 
23419:     Että jotkut näistä naistyöläisistä voivat saada pienen
23420: eläkkeen miesvainajansa jälkeen, ·ei voi olla esteenä vaki-
23421: tuiselle paikalle asettamiselle, koska se eläke on useimmiten
23422: aivan mitättömän pieni. Eikä ole oikein, että sitä otetaan
23423: lukuun palkkaa työstä maksettaessa.
23424:     V aliakunta siis ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi, että
23425: rautatiellä vakituisessa toimessa olevat työläisnaiset asete-
23426: taan vakituiselle palkkauskannalle".
23427: 
23428: 
23429:     Valiokunta ei ole lainkaan ottanut käsiteltäväksi työ-
23430: olojen järjestämistä valtion työmailla koskevaa kysymystä,
23431: jonka eräs Eduskunnan jäsen asian lähetekeskustelussa erit-
23432: täin pyysi tarkastelun alaiseksi ottamaan. Vaikkakaan
23433: emme tässä ole tilaisuudessa koskettelemaan tähän kysy-
23434: mykseen koko laajuudessaan, tahdomme kuitenkin ehdottaa
23435: että Eduskunta Valiokunnan mietinnön sivulle 8 ottaisi
23436: seuraavan lisäyksen:
23437:     ,Valiokunta ei voi olla kiinnittämättä huomiota valtion
23438: rautatierakennusten työoloihin. Jo siinä mietinnössä, jonka
23439: valtiovarainvaliokunta 1912 vuoden valtiopäivrllä antoi sen
23440: kertomuksen johdosta, jonka Senaatti oli antanut Eduskun-
23441: nalle valtiovarain tilasta vuonna 1910, lausui Valiokunta,
23442: että sen tietoon oli tullut, että näissä töissä olevia työnteki-
23443: jöitä rasittivat kaikenmoiset vaikeudet, jotka ainakin osit-
23444: tain pitäisi olla poistettavissa. Oli valitetttu että työpalkat
23445: usein olivat liian niukat, ettei mitään oltu tehty tyydyttä-
23446: väin asuntojen hankkimiseksi harvaan asutuilla seuduilla,
23447: missä vuokra-asuntoja ei ollut saatavana, etteivät työntekijät
23448: saaneet tarpeellista apua sairaanhoidon lmstantamiseksi, kuin
23449: myös että työväenjärjestöihin kuuluvia työntekijöitä koh-
23450: dellaan nurjamielisesti. Valiokunta tämän johdosta piti tar-
23451: peellisena lausua, että rautatierakennusten työolot järjeste-
23452: tään sillä tavoin, ettei oikeutettua aihetta edelläkerrotun
23453: laatuisiin valituksiin enää ilmaantuisi.
23454:     Tämän lausunnon perusteella ja valtiovarainvaliokunnan
23455: kulkulaitosrahastoa koskevassa mietinnössään tekemän eh-
23456:                       Vastalause III.                      33
23457: 
23458: dotuksen johdosta Eduskunta sanottuna vuonna katsoikin
23459: tarpeelliseksi että uusilla rautatierakennuksilla ja muilla-
23460: kin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen alaisilla t;yöpai-
23461: koilla asetetaan vuonna 1913 kaksi ammatintarkastajaa val-
23462: vomaan työoloja. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus on an-
23463: tamassaan lausunnossa tällaista toimenpidettä vastustanut.
23464: Valiokunta, jonka mielestä edelleenkin Eduskunnan vuoden
23465: 1912 valtiopäivillä vaatimat toimenpiteet ovat tarpeellisiksi,
23466: kuitenkin katsoo
23467:                 että uusilla rautatiemkenmtksilla ja muilla-
23468:             kin Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen alai-
23469:             silla työpaikoilla asetetaan vuonna 1915 kaksi
23470:             ammatintarkastajaa valvomaan työoloja.
23471: 
23472:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1914.
23473: 
23474:       JJudvig Lindström.          J. W. Sainio.
23475:       Edvard Gylling.             Emil Wiljanen.
23476:       Armas Paasonen.             Lauri IJetonmäki.
23477:                     Miina Si11anpää.
23478: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23479:                 ------ -------- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23480:  Suomen Eduskunnan
23481: Valtiovarainvaliokunta.
23482: 
23483:      Helsingissä          S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23484: Toukokuun 1 p:nä 1914.
23485:        N:o 51.
23486: 
23487: 
23488: 
23489: 
23490:          Tämän vuoden huhtikuun 30 päivänä päätti Eduskunta
23491:     V:altiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 11, armollisen esi-
23492:      tyksen johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi
23493:      1915, sivulla 6 olevan ponnen sijaan hyväksyä näin kuulu-
23494:     van: , että Hallitus, annettuaan tutkia voidaanko Suomen
23495:     valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoimaksi, antaisi Edus-
23496:     kunnalle kaikin puoliseen .g.elvitykseen rp.erustuvan ehdotuk-
23497:     sen asiasta" sekä tämän johdosta palauttaa mietinnön Valio-
23498:      kuntaan.
23499:         Näin ollen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että mai-
23500:     nitun ponnen edellä olevat perustelut alkaen 5 sivun lähinnä
23501:     viimeisellä rivillä alkavasta laus·eesta: ,Ottaen huomioon"
23502:     j. n. e. otettaisiin alamaiseen vastauskirjelmään näin kuulu-
23503:     vina: ,Näin ollen ja koska kivihiilen ja polttopuiden hinta
23504:     nousee, on Eduskunta tahtonut panna kyseenalaisebi, eikö
23505:     sähkön käytäntöön ottaminen tulisi valtionrautateillä liike-
23506:     voimana ajan pitkään taloudellisesti edulliseksi. Ulkomailta
23507:     saadut kokemukset ovat myös omansa antamaan tukea sille
23508:     käsitykselle, ·että maassa, jonka lukuisissa, osaksi valtion
23509:     omistamissa koskissa ·olevaa vesivoimaa voitaisiin valtion
23510:     toimesta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen, sähkö
23511:     saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmaksi liikevoimaksi.
23512:     Kun Hallitus, kuten Eduskunnan tietoon on tullut, on aset-
23513:     tanut komitean tutkimaan asiaa ja koska on suotava, että
23514:     Eduskunnalle aikanaan annetaan tieto tutkimuksien tulok-
23515:     sista, on Eduskunta päättänyt lausua
23516: 2
23517: 
23518:                 että Hallitus annettuaan tutkia voidaanko
23519:             Suomen valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoi-
23520:             maksi, antaisi Eduskunnalle kaikinpuoliseen sel-
23521:             vitykseen perustuvan ehdotuksen asiasta.
23522: 
23523: 
23524:              Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
23525: 
23526:                        Onni Hallsten.
23527: 
23528:                                            Sulo V uolijoki.
23529: 
23530: 
23531: 
23532: 
23533:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23534:          1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
23540:            n en v a s t a u s armolliseen esitykseen kul-
23541:            kulaitosrahastosta vuodeksi 1915.
23542: 
23543: 
23544: 
23545: 
23546:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
23547:               j.a Suuriruhtinas f
23548: 
23549: 
23550: 
23551: 
23552:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
23553: tanut armollisen esityksen, joka koskee kulkulaitosrahastoa
23554: vuodeksi 1915.
23555: 2 ·        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 10.
23556: 
23557:       Vuoden 1913 valtiO'päivillä Eduskunnalle annetussa kul-
23558:  kulaitosrahastoa koskevassa armollisessa esityksessä on
23559:  rahaston säästö vuoden 1913 lopussa arvioitu 2,900,000
23560:  markaksi. Eduskunta korotti tämän määrän erinäisten
23561:  arviolaskujen perustuksella 3,000,000 markaksi, jona se
23562:  on otettu myös tammikuun 13 päivänä 1914 armollisesti
23563:  vahvistettuun kulkulaitosrahaston budjettiin vuodeksi 1914.
23564:   Mainit·tu budjetti eroaa Eduskunnan hyväksymästä siinä,
23565:   että Hallitus ei ole suostunut siirtämään leimasuostunnasta
23566:   ja mallasjuomasuostunnasta kertyviä, yhteensä 7,370,000
23567:   markaksi arvioituja tuloja suostuntarahastosta kulkulaitos-
23568:   rahastoon, kuten Eduskunta 1913 vuoden valtiopäivillä oli
23569: . päättänyt. Tulo:Puolelle on sen sijaan merkitty osuus palo-
23570:   viinarahoista 5,000,000 markkaa suuremmaksi kuin Edus-
23571:   kunta sen oli :Päättänyt eli yhteensä 8,865,100 markaksi
23572:   sekä valtionrautateiden kokonaistulo 1,000,000 markkaa suu-
23573:   remmaksi, kuin Eduskunta sen oli arvioinut, eli 61,000,000
23574:   markaksi. Tulo:Puoli päättyy näin ollen armollisesti vah-
23575:   vistetussa kulkulaitosrahaston budjetissa 74,575,200 mark-
23576:   kaan eli 1,370,000 markkaa :Pienempään määrään kuin
23577:   Eduskunta oli hyväksynyt. Menopuolelta on Hallitus
23578:   välhentänyt Ylivieskan-Iisalmen ratarakennukseen merki-
23579:   tyn 1,000,000 marka·n määrärahan. Vahvistettu budj·etti
23580:   vuodelle 1914 :Päättyy siten 370,000 markkaa pienem:Pään
23581:   ylijäämään kuin Eduskunnan hyväksymä eli 482,040 mar-
23582:   kan säästöön. Armollisessa esityksessä on valtionrautatei-
23583:   den kokonaistulo vuonna 1914 arvioitu nousevan 62,400,000
23584:   markaksi eli 1,400,000 markkaa suuremmruksi kuin saman
23585:   vuoden rahasäännössä ·On laskettu, ja on kulkulaitosrahas-
23586:   ton pääoman vuoden 1914 alkaessa ilmoitettu todennäköi-
23587:   sesti olevan 6,200,000 markkaa eli 3,200,000 markkaa enem-
23588:   män kuin viimemainituksi vuodeksi vahvistetussa rahasään-
23589:    nössä oli edellytetty. Näin ollen on ·esityksessä laskettu tasa-
23590:   luvuin 4, 700,000 markan suuruisen säästön siirtyvän
23591:    vuodelle 1915. Koska vuoden 1913 tilinpäätöksen mukaan
23592:    kulkulaitosrahaston pääoma vuoden 1913 päättyessä kuiten-
23593:    kin oli ainoastaan 5,051,619 markkaa 7 penniä ·eli noin
23594:                      Kulkulaitosrahasto.                       3
23595: 
23596: 1,148,400 markkaa pienempi kuin armollisessa esityksessä
23597: oleva vastaava määrä, ja kun valtionrautateiden tulot kulu-
23598: van vuoden alkukuukausina eivät ole osottaneet nousua, ei
23599: ylijäämää vuoden 1914 lopussa voitane arvioida suurem-
23600: maksi kuin tasaluvuin 3,550,000 markaksi.
23601:     Käsitellessään armollista esitystä N :o 5 siitä verosta,
23602: joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava
23603: vuonna 1915, on Eduskunta erityisessä alam~isessa kirjel-
23604: mässä viime 'huhtikuun 16 päivältä esittänytlmielipiteensä
23605: siitä perustuslainvastaisesta ja Eduskunnan &ikeutia louk-
23606: kaavasta menettelystä, jota Hallitus on noudattanut vahvis-
23607: taessaan kulkulaitosrahastolle budjetin, mikä suuresti poik-
23608: keaa Eduskunnan hyväksymästä, ja päättänyt alamaisesti
23609: anoa, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi ar-
23610: mollisesti käskeä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin,
23611: jotta kysymyksessä olevat perustuslainvastaiset määräykset
23612: kumotaan. Koska tämä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut,
23613: on Eduskunta ollut pakotettu rakentamaan laskelmansa ny-
23614: kyään vallitsevien olojen pohjalle.
23615: 
23616: 
23617: 
23618:             Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1915.
23619: 
23620:    1. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Alem-
23621: pana olevat luvut osattavat valtionrautateiden vakinaish
23622: menosääntöä varten kulkulaitosrahaston budjettiin otetut
23623: määrät sekä minkä verran niistä on rautatiehallituksen tilin-
23624: päätöksen mukaan kunakin vuonna todellisuudessa tasa1u-
23625: vuin käytetty, kun jätetään eläkkeet huomioon ottamatta:
23626:     Vuosi         Menosääntö    Vakinaiset menot   Menojen lisäys
23627:                      Smk.             Smk.            Smk.
23628:     1909           39,000,000     35,592,000         276,000
23629:     1910           39,500,000     36,046,000         454,000
23630:     1911           37,510,000     36,201,000         155,000
23631:     1912           38,300,000     38,718,000       2,517,000
23632:     1913           40,183,000     41,095,000       2,377,000
23633: 4         1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 10.
23634: 
23635:       Vuoden 1914 budjettiin on valtionrautateid·en vakinai-
23636:  sia menoja varten otettu 46,992,000 markkaa, ja on ar-
23637:  mollisessa esityksessä ehdotettu vuodeksi 1915 siihen lisät-
23638:  täväksi yhteensä 3,827,300 markkaa. Tästä lisäyksestä
23639:  tarvitaan yhteensä 585,600 markkaa erinäisten uusien vir-
23640:  kojen :perustamiseen sekä vakinaisen henkilökunnan lisää-
23641:  miseen. Keskushallinnossa ynnä toimisto-osastossa ja lin-
23642:  jahallinnossa on Eduskunnan saamien tietojen mukaan
23643:  perustettava uusia virkoja osaksi liikenteen kasvamisen,
23644:  osaksi Keisarikunnan rautateiden kanssa järjestettävän
23645:  yhdysliikenteen vuoksi. Liikenneosaston menojen lisäyk-
23646:  sen aiheuttaa ylimääräisten virkailijain vakinaisiksi ot-
23647: taminen Eduskunnan 1913 vuoden valtiopäivillä tekemän
23648: päätöksen mukaisesti. Koneosaston menojen suureneminen
23649:  johtuu veturimiehistön lisäämisestä. Se liikenteen kasvami-
23650:  nen, jonka yhdysliikenne Keisarikunnan kanssa ja valmis-
23651: tuneet uudet radat voidaan olettaa tuottavan vanhoilla ra-
23652: doilla, on arvioitu niin suureksi, että veturimiehistö käy
23653:  riittämättömäksi, vaikk~kin kuluvaksi vuodeksi ·ehdotetut
23654: uudet v·eturinkuljettajan- ja lämmittäjäntoimet otetaan huo-
23655: mioon. Sen epäkohdan korjaamiseksi, että melkoinen määrä
23656: lämmittä:jiä ja veturinpuhdistajia tarpeettoman kauvan :pal-
23657: velee ylimääräisinä veturinkuljettajina ja lämmittäjinä, on
23658: syytä lisätä vakinaista henkilökuntaa.
23659:      Erikoista huomiota on kiinnitettävä veturien poltta-
23660: ja muiden käyttöaineiden menojen suureen kasvamiseen.
23661: Vuonna 1912 nousivat nämä menot 5,993,864 markkaan
23662: ja ylittivät 1,07 5,664 markalla tarkoitusta varten sano-
23663: tuksi vuodeks!i myönnetyn menoerän. Viime vuonna nou-
23664: sivat samat menot 6,635,224 markkaan eli 1,237,224 mark-
23665: kaa y.li arvioidun menoerän. Tähän tarpeeseen kuluvaksi
23666: vuodeksi myönnetty määräraha tulee arvattavasti osoitautu-
23667: maan liian pieneksi, se kun on ainoastaan 5,941,800 mark-
23668: kaa eli siis melkoisesti pienempi kuin viime vuoden menot.
23669: Liikenteen kasvaessa ja rautatieverkon laajentuessa tulee
23670: tämä menoerä vuosi vuodelta yhä lisääntymään.· Näin ollen
23671: ja koska kivihii·len ja :poltto:puiden hinta nousee, on Edus-
23672:                      J{ulkulaitosrahasto.                    5
23673: 
23674: kunta tahtonut asettaa kyseenalaiseksi, eikö sähkön käytän-
23675: töön ottaminen tulisi valtionrautateillä liikevoimana ajan
23676: pitkään taloudellisesti edullisemmaksi. Ulkomailta saadut
23677: kokemukset ovat myös omansa antamaan tukea sille käsi-
23678: tykselle, että maassa, jonka lukuisissa, osaksi valtion omis-
23679: tamissa koskissa olevaa vesivoimaa voitaisiin vaHion toi-
23680: mesta ryhtyä käyttämään sähkön synnyttämiseen, sähkö
23681: saattaisi rautateillä tulla ehkä huokeimmaksi liikevoima:ksi.
23682: Kun Hallitus, kuten ~Eduskunnan tietoon on tullut, on aset-
23683: tanut komitean tutkimaan asiaa ja koska on suotava, että
23684: Eduskunnalle aikanaan annetaan tieto tutkimuksien tulok-
23685: sista, on Eduskunta päättänyt lausua,
23686: 
23687:                 että Hallitus annettuaan tutkia, voidaanko
23688:             Suomen valtionmutateillä ottaa sähköä liikevoi-
23689:             maksi, antaisi Edus,kunnalle kaikinpzwliseen sel-
23690:             vitykseen perustuvan ehdotuksen asiasta.
23691: 
23692: 
23693:     Vuoden 1913 valtiopäiville annetussa, kulkulaitosrahas-
23694: toa vuodeksi 1914 koskevassa armollisessa esityksessä eh-
23695: dotettiin 3,900,000 markan erän ottamista budjettiin val-
23696: tionrautateiden virkamiesten ja palveluskunnan palkkain
23697: parantamisesta aiheutuvan menon korvaamiseksi. Alamai-
23698: sessa vastauksessaan tähän armolliseen esitykseen lausui
23699: Eduskunta, että jos kaht·een alimpaan palkkausluokkaan
23700: kuuluvien pa·lv·elusmiesten palkkaus järjestetään siten, ettei
23701: kenenkään varsinainen kuukausipalkka ole 100 markkaa pie-
23702: nempi, aiheuttaa trumä saatujen tietojen mukaan edellä mai-
23703: nitun 3,900,000 markan määrän lisäbi noin 900,000 markan
23704: menon vuodeksi 1914. Koska Eduskunnan mielestä valtion-
23705: rautateiden virka- ja palvelusmiesten 'Palkkausolot olivat
23706: asetettavat täydellisen järjestelyn alaisiksi ja pienimpiä
23707: palkkoja nauttivien palvelusmiesten tarpeet silloin erikseen
23708: otettavat huomioon, otti Eduskunta edellä mainittujen tar-
23709: koitusten toteuttamiseksi vuoden 1914 budjettiin yhteensä
23710: 4,800,000 markan määrärahan.
23711: 6        1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
23712: 
23713:     Myöntäessään tämän määrärahan Eduskunta edelly'tti,
23714: että korotettu palkkaussääntö astuisi voimaan vuoden
23715: 1914 alusta, sitä suuremmalla syyllä kun 1913 vuoden
23716: valtiopäiviHe a•nnetussa kulkulaitosrahastoa koskevassa ar-
23717: mollisessa esityksessä lausuttiin suotavaksi, että uusi palk-
23718: kaussääntö olisi voitu ottaa noudatettavaksi jo viimeksi mai-
23719: nittuna vuonna. Nämä edellytyks·et eivät valitettavasti kui-
23720: tenkaan ole toteutuneet. Tiedustelbessa asiaa on Eduskunta
23721: saanut tietääi että tämä •kysymys vielä on Keisarillisessa
23722: Suomen Sena\tissa käsittelyn alaisena ja että Eduskunnan
23723: päättämä 900,000 markan määräraha ei täysin riitä alimpiin
23724: palkkausluokkiin kuuluvain palvelijain palkkausolojen pa-
23725: rantamiseksi siinä määrässä kuin Eduskunta oli lausunut
23726: suotavaksi.
23727:     Eduskunnan .saamien tietojen mukaan on tekeillä ole-
23728: va.ssa uudessa palkkaussääntöehdotuksessa, jossa otetaan
23729: huomioon edellä mainittu toivomus, myöskin katsottu tar-
23730: peelliseksi asteellisuuden säilyttämiseksi as·ettaa muutamiin
23731: muihinkin alimpiin palkkausluokkiin kuuluvain palvelijain
23732: palkka jonkun verran korkeammaksi kuin rautatiehallituk-
23733: sen viime vuonna tekemässä suunnitelmassa: Tämän uuden
23734: palkkaussäännön käytäntöön ottaminen aiheuttaisi Edus-
23735: kunnan saamien tietoj-en mukaan,' jos se, kuten Eduskunta
23736: katsoo suotavaksi, pannaan toimeen 1914 vuoden alusta,
23737: mainittuna vuonna arviolta 500,000 markan lisämenon sekä
23738:  1915 vuoden aikana sen lisäksi vielä noin 150,000 markan
23739:  menojen korotuksen. Eduskunta on näin ollen ottanut 1915
23740:  vuoden budjettiin molempien edellä mainittujen vuosien tar-
23741:  peita varten yhteensä 1,150,000 markkaa.
23742:      Armollisessa esityks(;lssä on merkitty 30,000 markan
23743:  määräraha oppikurssien järjestämiseksi liikenneosaston
23744:  aiemmalle pa:lvelijakunnalle. Eduskunnan saamien tieto-
23745:  jen mukaan ovat nämä kurssit aijotut siten järjestettäviksi,
23746:  että niitä pidettäisiin eri paikkakunnilla, etupäässä suu-
23747:  remmissa maaseutukaupungeissa. Kursseihin osanottajat tu-
23748:  levat saamaan kursseilla oloajaltaan täyden palkan, mutta on
23749:  heidän itse palkattava sijaisensa. Koska osanotto näihin
23750:                      Kulkulaitosrahasto.                      7
23751: 
23752: kursseihin käy taloudellisesti rasibtavaksi niin hyvin maa-
23753: seudulla kuin ·erittäinkin Helsi>ngissä, ja koska valtionrauta-
23754: teille on taloudellista hyötyä siitä, että palvelijakunta tulee
23755: tehtäviinsä täysin pereihtyneeksi, on Eduskunta sitä mieltä,
23756: että olisi myönnettävä avustusta sekä liikenneosaston pal-
23757: veluskunnan oppikursseihin osaa ottaville että myös kone-
23758: osaston veturinkuljettaja- ja lämmittäjäkurssien oppiiaiHe
23759: siltä ajalta, jolloin he ottavat kursseihin osaa. Tätä varten
23760: Eduskunta on rautatiehallituksen käytettäväksi budjettiin
23761: ottanut 75,000 markkaa, joten määräraha oppikurssien jär-
23762: jestämiseksi aJemmalle palvelijakunnalle tulisi olemaan
23763: kaikkiaan 105,000 markkaa.
23764:     Muista armollisessa esityksessä olevista valtionrautatei-
23765: den vakinaista menosääntöä koskevista määrärahojen lisäyk-
23766: sistä ei Eduskunnalla ole ollut mitään huomautettavaa,
23767: sillä ne on aiheuttanut etupäässä liikenteen kasvaminen sekä
23768: osaksi myös tarveaineiden hintojen nousu. Eduskunta on
23769: siis ottanut ne karkki vuoden 1915 menosääntöön.
23770:      Sen nojalla, mi'tä edellä on esitetty, on Eduskunta vuo-
23771: den 1915 budjettiin ottanut valtionrautateid·en vakinaista
23772: menosääntöä varten yhteensä 52,045,000 markkaa.
23773:     II. Eläkkeet ja erinä·iset määrärahat. Armollisessa esi-
23774: tyksessä on .tämä määräraha laskettu 5,000 markkaa suu-
23775: remmaksi kuin vuodeksi 1914, ja on Eduskunta, jolla ei
23776: ole muistuttamista ehdotettua korotusta vastaan, budjettiin
23777: ottanut armollisessa esityksessä ehdotetun määrän 88i,OOO
23778: markkaa.
23779:     III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Näihin tar-
23780: koituksiin on Eduskunta ottanut budjettiin armollisessa esi-
23781: tyksessä lasketun määrän 8,298,160 markkaa.
23782:     IV. Oikaisuprosentti. Täitä varten on budjettiin otettu
23783: 500 markkaa.
23784:     V. a) Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Armollista
23785: esitystä seuraavassa liitteessä on tehty selkoa niistä erityi-
23786: sistä uutisrakennustöistä, jotka olisivat valmiilla radoilla
23787: suoritettavat vuonna 1915.
23788: 8        1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
23789: 
23790:     Tämä selonteko on sikäli puutteellinen) että siinä ainoas-
23791: taan ilmoitetaan, paljonko määrärahoja arvioidaan tarvitta-
23792: van vuodeksi 1915, mutta ei esitetä täydellisiä kustannus-
23793: arvioita sellaisista uutisrakennustöistä, jotka useina vuosina
23794: tulevat vaatimaan suuria menoeriä. Nilinpä armollisessa esi-
23795: tyksessä ei ole täydellistä kustannusarviota suurimmasta
23796: tähän· kuuluvasta erästä, jolla kustannettaisiin ehdotettua
23797: kiskojen vaihtamista raskaampiin ja lujempiin Suomen val-
23798: tionrautateiden pääradoilla. Ilmoitetaan vain se rahamäärä,
23799: joka tarvittaisiin vuonna 1915, jolloin tultaisiin varusta-
23800: maan rataosa Pietari-Viipuri raskaammilla kiskoilla. Kui-
23801: tenkin annetaan tiedoksi, että ne radat, joilla kiskojen vaihto
23802: ensiksi tulisi kysymykseen, ovat:
23803: 
23804: Helsinki-Pietari .................. .        642 km raidetta
23805: Riihimäki-Toijala-Turku ......... .          204
23806: Helsinki-Karis-Turku ............ .          200 "     "
23807: Toijala-Tampere                               40  "    "
23808:                                                    "      "
23809:                                 Yhteensä 1,086 km raidetta.
23810: 
23811:     Vuoden 1912 valtiopäiviHä Eduskunnalle annetussa ar-
23812: mollisess.a esityksessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913
23813: ehdotettiin 1,000,000 markan ottamista kulkulaitosrahas-
23814: ton budjettiin ratakiskojen vaihtrumista varten raskaam-
23815: piin ja lu.iempiin Pietarin-Viipurin rataosalla. Alamai-
23816: sessa vastauksessaan mainittuun armolliseen esitykseen
23817: Eduskunta ilmoitti antaneensa kiskojen ehdotettua vaih-
23818: tamista kosk:evan kysymyksen sillä kertaa raueta, mutta
23819: anoi, että kysymys painavampien ratakiskoj,en tarpeellisuu-
23820: desta monipuolis,en tutk~muksen kautta selvitettäisiin, ennen-
23821: kuin määrärahoja tätä tarkoitusta varten uudelleen ehdo-
23822: tetaan myönnettäväksi. 1Sen:aatti asettikin tämän johdosta
23823: komitean antamaan lausunnon raskaampien kiskojen tar-
23824: peellisuudesta Suomen valtionrauta'teitten pääradoilla. Ko-
23825: mitea lausuu 18 päivänä helmikuuta 1913 antamassaan mie-
23826: tinnössä, että k:ok:emus ulkomailta, jossa pääradoilla käyte-
23827: tään huomattavasti vahvempia ja raskaampia kiskoja kuin
23828:                     Kulkulaitosrahasto.                      9
23829: 
23830: Suomessa, on osottanut, ·että raskaammilla 'kiskoil·la varus-
23831: tettu rata kaipaa paljoa vähemmän kunnossapitokustannuk-
23832: sia kuin 'heikommilla kiskoilla varustettu, etenkin jos kulku-
23833: nopeus on melkoinen. Liikenne Suomen valtionrautateillä
23834: on viime aikoina lisääntynyt suuressa määrin. Niinpä mat-
23835: kustajain luku päivää kohti radalla Helsinki-Hämeenlinna
23836: -Pietari oli:
23837: 
23838:        VUOSina 1896-1900                  752 henkeä
23839:                1901-1905                1,044
23840:           "    1906-1910                1,462     "
23841:            "                                      "
23842:     Myös tavaraliikenne on lisääntynyt vuodesta 1896, ja on
23843: se päivää kohti ollut:
23844: 
23845:        vuosina 1896-1900                   652 tonnia
23846:                1901-1905                   845
23847:           "
23848:                1906-1910                   989
23849:                                                    "
23850:            "                                       "
23851:     Lisääntyneen liikenteen takia on täytynyt käyttää
23852: useampia ja .pitempiä junia kuin ·ennen. Pitemmät ja
23853: raskaammat junat taas vaativat raskaampia ja voimak-
23854: kaampia vetureita, joita ei voi ottaa käytäntöön, kun
23855: radan kantoisuus ei sitä salli. Komitea on, katsoen tähän
23856: sekä muihin sen mietinnössä esitettyihin seikkoihin, ollut
23857: sitä mieltä, että mahdollisimman pian pitäisi radoilla Hel-
23858: sinki-Pietari, Riihimäki-Toijala-Turku, Toijala-Tam-
23859: pere sekä Helsinki-Karis-Turku toimittaa kiskojen vaih-
23860: taminen vahvempiin. Näille rataosille, j.oilla nykyään on 30
23861: kilogrammaa tai sitä vähemmän metriä kohti painavat kis-
23862: kot, ehdottaa komitea asetettavaksi ainakin 40 kilogrammaa
23863: painavat kiskot. Täten vapaaksi joutuneet kiskot voitaisiin
23864: käyttää vastedes rakennettaviin rautateihin tai vanhoilla
23865: rautateillä olevain 22,343 kilogrammaa metriä kohti paina-
23866: vain kiskojen vaihtamiseen 30 kilogrammaa metriä kohti
23867: painaviin. Kustannukset radan varustamisesta 40 kilogram-
23868: maa metriä kohti painavilla kiskoil'la on komitea laskenut
23869: 10        1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
23870: 
23871:   nousevan 27,340 markkaan kilometriä kohti. Tästä olisi
23872:   kuitenkin vähennettävä entisten, 30 kilogrammaa metriä
23873:   kohti painavain kiskojen arvo, noin 10,350 markkaa kilo-
23874:   metriltä, joten lopulliset kustannukset supistuisivat 16,990
23875:   markkaan kilometriltä.
23876:        Armollis.essa esityksessä, joka perustuu mainitun komi-
23877:   tean mietintöön, on ehdotettu, että vuotta 1915 varten osotet-
23878:   taisiin 2,788,000 markkaa Pietarin-Viipurin rataosalla ny-
23879:   kyään käytännössä olevien kiskojen vaihtamiseen 40 kilo-
23880:   grammaa metriä kdhti painaviin. Eduskunnan mielestä on
23881:   tämä menoerä riittäväst,i perusteltu, minkä vuoksi Edus-
23882:   kunta puolestaan on sen hyväksynyt. ·Samalla tahtoo Edus-
23883:   kunta kuitenkin huomauttaa, että ensi valtio;päiville annet-
23884:   tavassa kulkulaitosrahastoa koskevassa armollisessa esityk-
23885:   sessä olisi, kun siinä pyydetään määrärahoja ratakiskojen
23886: · vaihtamiseksi nykyistään lujempiin, annettava täydellisempi
23887:   suunnitelma siitä, miten Hallitus aikoo jatkaa kysymyk-
23888:   sessä olevaa ratakiskojen vaihtamista.
23889:        Lähinnä suurin määräraha ilmoitetaan tarvittavan Fred-
23890:   riksbergin ra-tapihan uudestaan järjestämiseen, mutta armol-
23891:   lisessa esityks·essä ei tehdä selkoa tämän työn edes liki-
23892:   määräisestä kustannusarviosta. Mainitaan vain, että töiden
23893:   jatkaminen uusien matkustajajunaraiteiden pitentämistä
23894:   varten Helsingin asemalta Fredriksbergiin sekä tä:män rata-
23895:   pihan uudestaan järj-estäminen tarkoittaa, että vuonna 1915
23896:   pantaisiin alulle uusien katusiltojen rakentamistyöt Eläin-
23897:   tarhassa sekä suoritettaisiin kallionlouhimista ja muita maa-
23898:   töitä sanottuja raiteita varten ja niiden jatkamiseksi Sör-
23899:    näil'lten haararadan y1i. Koska on kysymyksessä niin suur-
23900:   ten rakennustöiden alottaminen, että niiden kokonaiskustan-
23901:   nuks·et nous·evat lähemmäs 10 miljoonaan markkaan, olisi
23902:    armolliseen esitykseen tullut liittää täydellinen selonteko
23903:   tehtävien töiden laadusta. Eduskunta -on kuitenkin vuodeksi
23904:    1915 budjettiin oiltanut ehdotetun 950,000 markan määrä-
23905:    rahan, koska ne työt, jotka sanottuna vuonna armollisessa
23906:   esityksessä on ehdotettu suoritettavaksi, eivät siedä lyk-
23907:   käystä. .Samalla Eduskunta kuitenkin huomauttaa, että ensi
23908:                     Kulkulaitosrahasto.                   11
23909: 
23910: valtiopäiville annettavaan armolliseen esitykseen on otettava
23911: sekä täydellinen ja tarkka selonteko että eri vuosille jakau-
23912: tuva kustannusarvio niistä uutisrakennustöistä, joita Fred-
23913: riksbergin asemalla on suunniteltu toimitettavaksi.
23914:     Armollisessa esityksessa ehdotetuista muista määrära-
23915: hoista on otettava huomioon seuraavaa. Kesäkuun 2 päivänä
23916: 1910 on Senaatti oikeuttanut rautatiehallituksen käyttä-
23917: mään ennakkomaksua 120,000 markkaa töiden lopettami-
23918: seksi uudella asuinrakennuksella Pietarissa. Koska tämä
23919: ennakkomaksu on myönnetty edellytyksellä, että vastaava
23920: määrä otetaan vastedes valtionrautateiden menosääntöön, on
23921: Eduskunta hyväksynyt mainitun määrän. Siihen katsoen,
23922: että Pietarin asemalla raidelukumäärän vähyyden tähden
23923: usein on sattunut junain myöhästymisiä, on kolmas raide
23924: ynnä siihen kuuluva laituri tulevia matkustajajunia varten
23925: sekä myös .kolmas raide lähteviä matkustajajunia varten
23926: sinne rakennettava. Nämä tulevat arvion mukaan maksa-
23927: maan 88,000 markkaa.
23928:     Raiteiden uudestaan järjestämiseksi U delnajan ase-
23929: malla on armollisessa esityksessä pyydetty lisämäärä-
23930: rahaa 192,000 markkaa. Udelnajan asemalla suoritettavat
23931: uutisrakennustyöt ovat jo kauan olleet harkittavina. En-
23932: simäinen määräraha, 165,000 markkaa, myönnettiin tähän
23933: tarkoitukseen vuonna 1899. Määrära;ha huomattiin kui-
23934: tenkin riittämättömäksi edes laajentamistöitä varten tarvit-
23935: tavan maan lunastamiseen. Vuoden 1910 varsinaisilla val-
23936: tiopäivillä myönnettiin mainittuun tarkoitukseen 150,000
23937: ma:rkan lisämääräraha. Vuoden 1912 va'ltiopäiville anne-
23938: tu:ssa armollisessa esityksessä kulkulaitosrahastosta ilmoi-
23939: tettiin, että Udelnajan asematalo olisi vilkkaan liiken-
23940: teen vuoksi jo aikoja sitten ollut uudestaan rakennettava,
23941: mutta varain puutteessa sitä ei ole voitu tehdä. Kun Kei-
23942: sarikunnan rautatiehallitus oli ehdottomasti vaatinut ase-
23943: matalon uudestaan rakennettavaksi, ehdotettiin esityksessä
23944: 181,600 markan määrän budjettiin ottamista, johon sum-
23945: maan kustannusarvion ilmoitettiin nousevan. Koska sano-
23946: tun työn suorittaminen oli käynyt välttämättömäksi, Edus-
23947: 12       1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
23948: 
23949: kunta otti ehdotetun määrän hyvä:ksymäänsä budjettiin.
23950: Näille valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
23951: on ilmoitettu, että alkuperäistä rakennussuunnitelmaa on
23952: täytynyt suuresti muuttaa, koska Venäjän rautatiehallitus
23953: ei ole sitä semmoisenaan hyväksynyt. Kokonaiskustan-
23954: nukset ilmoitetaan nyt nousevan 482,000 markkaan, josta
23955: vuodelle 1915 ehdotetaan budjettiin otettavaksi 192,000
23956: markan määrä. Kustannusarvion suurenemiseen ovat osal-
23957: taan vaikuttaneet edeltä arvaamattomat asianhaarat, minkä
23958: vuoksi Eduskunta, jonka Valtiovarainvaliokunta on hank-
23959: kinut asiasta tarpeellisen 1is&selvityksen ja yksityiskohtai-
23960: sen kustannusarvion, on budjettiin ottanut armollisessa esi-
23961: tyksessä vuoderosi 1915 ehdotetun 192,000 markan määrä-
23962: rahan.
23963:     Viime vuoden valtiopäivillä myönsi Eduskunta 200,000
23964: markkaa Dibunin laiturin muuttamista varten täydelliseksi
23965: asemaksi sekä parannuksia varten Grafskajan laiturin lii-
23966: kenneoloihin. Näiden uutisrakennustöiden kokonaiskustan-
23967: nukset nousevat 785,000 markkaan. Eduskunta on hyväksy-
23968: nyt, että vuodeksi 1915 merkitään näiden töiden jatkamista
23969: varten armollisessa esityksessä ehdotettu 200,000 markan
23970: määräraha.
23971:     Uusi rautatiesilta kahta raidetta varten Kymijoen yli
23972: Korian aseman luona on armollisessa esityksessä ehdotettu
23973: rakennettavaksi 920,000 markan kustannuksella. Vuonna
23974: 1915 tulisi tästä käytettäväksi 287,000 markkaa. Ottaes-
23975: saan selvää tästä sekä sen yhteydessä määrärahasta Lep-
23976: päkosken aseman luona olevan sillan puuviaduktien ja van-
23977: han rautajäuteen vaihtamisesta uusiin rautajänteisiin, jonka
23978: uutisrakennuksen koko kustannusarvio nousee 514,600 mark-
23979: kaan ja johon on vuonna 1915 ehdotettu käytettäväksi
23980: 250,000 markkaa, sekä myös 162,000 markan määrärahasta,
23981: joka koskee kiskojen vaihdosta johtuvaa >siltojen uudestaan
23982: rakentamista ja lujittamista rataosalla Pietari-V alkeasaari,
23983: on Eduskunta saanut tietää, ·että nämä työt ovat ehdottoman
23984: v-älttämättömiä, sillä niiden toistaiseksi lykkäaminen on
23985: omansa saattamaan liikenteen vaaranalaiseksi. Eduskunta
23986: on näin ollen merkinnyt ne kaikki budjettiin.
23987:                     Kulkulaitosrahasto.                    13
23988: 
23989:     Kotkan asemapihan uudestaan järjestämisestä laadittu
23990: kustannusarvio ilmoitettiin Eduskunnalle viime valtiopäi-
23991: ville annetussa armollisessa esityksessä 975,000 markaksi.
23992: Eduskunta hyväksyi kuluvaa vuotta varten budjettiin otet-
23993: tavaksi 200,000 markan määrärahan. Saatujen tietojen mu-
23994: kaan vaatii töiden säännöllinen jatkuminen esityksessä eh-
23995: dotetun 200,000 markan määrärahan myös vuodeksi 1915.
23996:     Muut armollis·essa esityksessä mainitut uutisrakennus-
23997: työt on Edus'kunta hyväksynyt sekä ottanut niitä varten
23998: tarvittavat mäläirärahat armollisen esityksen mukaisesti bud-
23999: jettiin.
24000:     Uutisrakennustöitä varten valmiil<la radoilla on siis bud-
24001: jettiin otettu yhteensä 6,825,300 markkaa.
24002:     V. b} Liikkuvan kaluston lisääminen. Armollisessa esi-
24003: tyksessä on tämän nimikkeen kohdalle merkitty määrära-
24004: hoja 18 uuden raskaampimallisen matkustajaveturin hank-
24005: kimiseen yhteensä 1,800,000 markkaa. Lisä:ksi on ehdotettu
24006: määrärahoja .seuraavia tarpeita varten: 5 yhdistettyä boggie-
24007: mallista I ja II luokan päivämatkustajavaunua, yhteensä
24008: 200,000 markkaa; 5 yhdistettyä boggiemallista II ja III
24009: luokan päivämatkustaja vaunua, yhteensä 17 5,000 markkaa;
24010: 15 III luokan samanlaista vaunua, yhteensä 420,000 mark-
24011: kaa; 15 konduktöörivaunua, yhteensä 142,500 markkaa; 5
24012: ma:tkatavaravaunua, yhteensä 35,000 markkaa; 15 lämmin-
24013: ja kylmevaunua, yhteensä 100,500 markkaa; 100 umpinai.sta
24014: jarrutauta tavaravaunua, yhteensä 420,000 markkaa; 200 sa-
24015: manlaista ilmajarruMa varustettua vaunua, yhteensä 960,000
24016: markkaa; 100 samanlaista käsijarrul~ista vaunua, yhteensä
24017: 450,000 markkaa; 20 trukilla varustettua avonaista tavara-
24018: vaunua, yhteensä 116,000 markkaa; 50 kaksiakselista avo-
24019: naista jarrutauta tavaravaunua, yhteensä 190,000 markkaa;
24020: 100 samanlaista ilmajarrullista vaunua, yhteensä 440,000
24021: markkaa; sekä 50 yhtäläistä käsijarrullista vaunua, yhteensä
24022: 205,000 markkaa; jonka ohessa kaasulamppujen muuttamista
24023: varten hehkuvalolampuiksi on merkitty 100,000 markkaa.
24024: Nämä lisätyt määrärahat on armonisessa ·esityksessä ilmoi-
24025: tettu rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan tarvittavan.
24026: 14       1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
24027: 
24028:      Eduskunta on otettuaan asiasta selmoa havainnut,
24029: että liiklkuvan kaluston hyvinkin suuri lisääminen on vält-
24030: tämättömän tarpeellinen, sillä niin hyvin veturien kuin
24031: matkustaja- ja tavaravaunujen lukumäärä on riittämätön.
24032: Aikaisemmin puheena ollut veturien poltto- ja muiden
24033: tarveaineiden kulutuksen suuri lisääntyminen on osittain
24034: selitettävissä siten, että on pakko, veturien heikkouden
24035: ja niiden liian pienen lukumäärän tähden, ra.sittaa vetu-
24036: reita enemmän kuin niiden rakenne sallisi. Tästä on
24037: seurauksena, että veturit tulevat tavallista aikaisemmin
24038: käyttökelvottomiksi ja että polttoaineiden kulutus on suh-
24039: teettomasti suurempi kuin silloin, jos olisi raskaampi-
24040:  malliset veturit käytännössä tai veturien työkykyä ei
24041: liiaksi rasitettaisi. Tämän vuoksi olikin rautatiehallitus
24042: ehdottanut ra:skaampimallisten veturien luvun lisäämistä
24043:  20:llä, armollisessa esityksessä mainittujen 18 asemesta.
24044:  Myös tavaravaunuja, joiden puutet·ta jo monen vuoden ku-
24045: luessa on valitettu, oli rautatiehallitus ehdottanut raken-
24046:  nettavaksi suuremman määrän kuin armollises.sa esityks-essä
24047:  sanotaan. Tämän johdosta ja koska on odotettavissa, että
24048:  yhdysHikenne Keisarikunnan kanssa tulee liikennettä lisää-
24049:  mään, on Eduskunta sitä mieltä., että armollises8a esityk-
24050:  sessä ehdotettujen veturien lisäksi olisi rautatiehallituksen
24051:  tekemän ·ehdotuksen mukaisesti rakennettava vuonna 1915
24052:  2 raskaampimallista v·eturia, mikä aiheuttaisi 200,000 mar-
24053:  kan lisäyksen Hallituksen tekemiin laskelmiin, sekä sitä
24054:  paitsi 20 trukilla varustettua avonaista tavaravaunua a
24055:  5,800 markkaa, joka taas aiheuttaa 116,000 markan lisä-
24056:  menon. Näistä johtuisi yhteensä 316,000 markan lisämeno
24057:  yli armoUisessa esityksessä arvioidun määrän.
24058:       Eduskunta on jo use31mman kerran lausunut, että sel-
24059:  lais-ten vaunujen rakentamista, joissa on myöskin I luo-
24060:  kan osastoja, olisi vaJ.t.ettävä, koska ne tuottavat rauta-
24061:  tielaitokselle tappiota. Tämän vuoksi ja kun Eduskunta
24062:  viime vuoden v~ltiopäivillä on myöntänyt varoja 4 yhdis-
24063:  tetyn I ja II luokan boggiemallisen vaunun rakentamiseen,
24064:  ei Eduskunta nyt voi hyväksyä armollisessa -esityksessä
24065:                     J{ulkulaitosrahasto.                   15
24066: 
24067: mainitiua ehdotusta 5 yhdistetyn I ja II luokan boggiemal-
24068: lisen päivämatkustajavaunun rakentamisesta. Sillä 200,000
24069: markan määrärahalla, mikä näiden vaunujen rakentamiseen
24070: olisi tullut käy,tetyksi, oHsi Eduskunnan mielesiä rakennet-
24071: tava kaksiakselisia avonaisia jarruttornia tavaravaunuja.
24072:      Edellä esitetyn nojalla on liikkuvan kaluston lisäämi·
24073: seksi vuode'll 1915 budjettiin otettu yhteensä 6,070,000
24074: markkaa.
24075:      Koska valaistus niin hyvin vanhoissa kuin uudemmissa-
24076: kin matkustajavannoissa on antanut aihetta moniin ja oi-
24077: keutetiuihin muistutuksiin, olisi mahd,ollisimman pian ryh-
24078: dyttävä armollisessa esityksessä mainitiuihin toimenpitei-
24079: siin asian korjaamiseksi.
24080:      VI. Määrärahat rautatierakennuksiin. Kustannukset
24081: Jyväskylän--Pieksämäen ratarakennukseen arvioitiin vuo-
24082:  den 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa armol-
24083: lisessa esityksessä 11,900,000 markaksi. Jotta rata saatai-
24084:  siin valmiiksi 1917 vuoden loppuun, on armollisessa esi-
24085:  tyksessä töiden tasaista toimittamista varten ehdotettu
24086:  vuonna 1915 määrättäväksi Jyväskylän-Pieksämäen rata-
24087:  rakennukseen 5,000,000 markkaa.
24088:      Viime vuoden valtiopäiville annetussa, kulkulaitosrahas-
24089: toa vuodeksi 1914 koskevassa armollisessa esityksessä oli
24090:  ilmoitettu, että seikkaperäisiä tietoja töiden suuruudesta ja
24091:  kustannuksista ei vielä voitu antaa. Nytiemmin on tie-
24092:  ja vesimkennusten ylihallitus tehnyt puheenalaista ratara-
24093:  kennusta varten uuden entistä täydellisemmän kustannus-
24094:  arvion, jonka mukaan ratarakennusta varten tulisi vume
24095:  vuodesta alkaen käytetyksi seuraavat rahamäärät:
24096: 
24097:        Vuonna 1913 .........       2,000,000 markkaa
24098:               1914 .........       4,000,000
24099:           " 1915 .........         5,000,000    "
24100:           "                                     "
24101:               1916 .........       4,000,000
24102:           " 1917 .........         1,170,000    "
24103:            "                                      "
24104:                         Yhteensä 16,170,000 markkaa.
24105: 16        1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
24106: 
24107:      Tästä käy siis ilmi, että radan alkuperäinen kustannus-
24108:  arvio, joka oli 11,900,000 markkaa, on jo tässä kustannus-
24109:  arviossa suuresti ylitetty. Eduskunta ei voi olla huomaut-
24110: tamatta, että tästä ylityksestä olisi ollut armollisessa esi-
24111:  tyksessä mainittava.
24112:      Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen antamien tieto-
24113:  jen mukaan voitaisiin ensi vuonna edullisesti käyttää suu-
24114:  rempikin rahamäärä Jyväskylän-Pieksämäen rataraken-
24115:  nukseen, kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu. Maini-
24116: tun ylihallituksen taholta ,onkin Senaatille ehdotettu
24117:  6,000,000 markan käyttämistä puheenalaiseen rataraken-
24118: nukseen vuonna 1915. Katsoen kustannusarvion melkoiseen
24119: nousemiseen sekä siihen, että ratarakennus, jolle 1914 vuo-
24120: den loppuun asti on myönnetty määrärahaa kaikkiaan
24121: 6,000,000 markkaa eikä 5,500,000 markkaa, kuten armolli-
24122: sessa esityksessä on sanottu, olisi saatava valmiiksi vuoden
24123:  1917 loppuun, on Eduskunta :puheena olevaa ratarakennusta
24124: varten vuodeksi 1915 menosääntöön ottanut 6,000,000 mar-
24125: kan määrärahan.
24126:      Hiitolan-Raasulin ratarakennukseen vuodeksi 1915 on
24127: Eduskunta merrosääntöön ottanut armollisessa esityksessä
24128: ehdotetun määrän 5,000,000 markkaa.
24129:      Ylivieskan-Haapajärven-Iisalmen rautatien rakenta-
24130: miseen, jota Eduskunta anoi vuoden 1909 toisina valtiopäi-
24131: villä, on Eduskunta vuosina 1911, 1912 ja 1913 kulkulaitos-
24132: rahaston budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrärahan.
24133: Nämä Eduskunnan :päätöks·et on Hallitus kuitenkin jättänyt
24134: huomioon ottamatta. Ratasuunnalla ei ole toimitettu edes
24135: täydellistä koneellista tutkimusta. Eduskunta pitää tarpeel-
24136: lisena, että tutkimukset ja valmistavat työt toimitetaan jo
24137: kuluvana vuonna ja ·että mainitun radan rakennustöihin vii-
24138: pymättä ryhdytään. Tä:män vuoksi Eduskunta alamaisesti
24139: anoo,
24140:                  että Teidän Keisarillinen Majesteettinne, hy-
24141:              väksymällä Eduskunnan alamaisessa anomuk-
24142:              sessa 15 päivältä marraskuuta 1909 esitetyn eh-
24143:              dotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivieskan
24144:                        Kulkulaitosrahasto.                      17
24145: 
24146:                asemalta Oulun radalla Haapajärven kautta li-
24147:                salmeen, su.vaitsisi armollisesti määrätä, että
24148:                vielä tarpeelliset valmistelevat työt tätä yritystä
24149:                varten suoritettaisiin ja että radan rakentami-
24150:                seen viipymättä ryhdyttäisiin.
24151: 
24152:      Sen tapauksen varalta, että tämä päätös saa armollisen
24153:  vahvistuksen, on Eduskunta mainittua ratarakennusta var-
24154:  ten budjettiin ottanut 1,000,000 markan määrärahan.
24155:      VII. Määräraha rautatietutkimuksiin. Vuosittain osote-
24156:  tusta 50,000 markan määrärahasta rautatietutkimuksiin on
24157:  Eduskunnan saamien tietojen mukaan käytetty viimeisinä
24158: ·vuosina seuraavat määrät:
24159: 
24160:        Vuonna 1911                       Smk. 11,358: 20
24161:               1912                        "   50,000:-
24162:           "   1913                        "   28,241: 88
24163:            "
24164:      Vaikka rautatietutkimuksia viime aikoina on yleensä
24165: suoritettu vasta sitten, kun jonkun radan rakentamiseen on
24166: päätetty ryhtyä, jolloin siitä johtuvat kustannukset on mer-
24167: kitty asianomaisen rautatien rakennuskustannusten tiliin, on
24168: syytä säilyttää vuoden 1915 budjetissa armollisessa esityk-
24169: sessä ehdotettu 50,000 markan määräraha, koska lähimmässä
24170: tulevaisuudessa on ryhdyttävä tutkimaan uusia ratasuuntia,
24171: ja on Eduskunta sen vuolksi budjettiin täitä tarvetta varten
24172: ot,tanut 50,000 markkaa.
24173:      VIII. Määräraha Haminan rautatieosakeyhtiön enimpäin
24174: osakkeiden ostamista varten. Armollisessa esityksessä ou
24175: ilmoitettu, että Haminan rautatieosakeyhtiö, joka omistaa
24176: Inkeroisen-Haminan ~6 kilometriä pitkän normaaliraitei-
24177: sen rautatien, .on tarjonnut tämän rautatien valtion lunas-
24178: tettavaksi 800,000 markan hinnasta, jos osto tapahtuu
24179: ennen heinäkuun 1 päivää vuonna 1914 ja kauppahinta heti
24180: suoritetaan, taikka valtion ostettavaksi melkein kaikki osak-
24181: keet paitsi muutamia ha.rvoja yhteensä 200,000 markasta,
24182: j·olloin radan vastainen lopullinen ottaminen valtion hal-
24183:                                                             2
24184:  18       1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
24185: 
24186:  tuun voisi siirtyä valtiolle soveliaampaan aikaan. Viimeksi
24187:  mainittua muotoa on armollisessa esityksessä puollettu käy-
24188:  tettäväksi.
24189:      Eduskunnan saamien tietojen mukaan on Haminan rauta-
24190:  tie, jonka alkuperäiset rakennuskustannukset ovat olleet
24191:  1,627,514 markkaa, keskimääräiselle pääoma-arvolleen, joka
24192:  vuonna 1913 oli 1,755,891 markkaa, vuodesta 1901 alkaen
24193:  tuottanut seuraavan määrän korkoa:
24194: 
24195:         Vuonna 1901     ••••            0   0   0   •••         0
24196:                                                                       + 0,26
24197:                                                                     ••• 0,24 0.
24198:                                                                                   01
24199:                                                                                   10
24200:                1902                                                   +
24201:                                                     . . . . . . . . . + 1,16 "
24202:                         •   0   ••••••••                        0   •••••
24203: 
24204: 
24205: 
24206:            "   1903     ••      0   0   0   ••
24207: 
24208: 
24209: 
24210:            "   1904                                                     2,02 "
24211:                                                                       + 0,54
24212:                                                                       + 2,20 ""
24213:                         •••••               0   ••      0.      0   ••   0   ••
24214: 
24215: 
24216: 
24217:            "   1905     •••         0   •••••••••••                           0
24218: 
24219: 
24220: 
24221:            "
24222:            "
24223:                1906     ••••            0   ••      0   ••••         0
24224: 
24225:                                                                       + 3,59 "
24226:                                                                          •••
24227: 
24228: 
24229: 
24230: 
24231:            "
24232:                1907         ••••            0   •••         0   ••   0
24233:                                                                       +  0   ••
24234: 
24235:                                                                                   '~
24236: 
24237: 
24238:            "
24239:                1908     •••••••••••••
24240: 
24241:                                                                       + 2,74
24242:                                                                         1,77
24243:                                                                          0
24244: 
24245: 
24246: 
24247:                                                                               "
24248:                                                                              ••
24249: 
24250: 
24251: 
24252: 
24253:            "
24254:                1909     •••••••••••••••
24255: 
24256:                                                                       + 2,32 "0
24257: 
24258: 
24259: 
24260: 
24261:            "
24262:                1910     •   •   •   0   •••         0.      0.      0.
24263: 
24264:                                                                       + 1,74 "
24265:                                                                          0   ••
24266: 
24267: 
24268: 
24269: 
24270:            "
24271:                1911     •••••••••                           0   0
24272: 
24273:                                                                       + 2,05
24274:                                                                     •••••
24275: 
24276: 
24277: 
24278:                                                                               "
24279:            "
24280:                1912     ••••••••                        0.      0
24281: 
24282:                                                                       + 3,88 "
24283:                                                                     •••      0.
24284: 
24285: 
24286: 
24287: 
24288:             "
24289:                1913     0   •••••••                     0   •••••••
24290: 
24291:                                                                       +       "
24292:       Vaikkakin radan korjauksiin täytyisi käyttää melkoisia
24293: ' määriä valtionvaroja, olisi kuitenkin rad'an lunasta.minen
24294:   vaaditusta 800,000 markan hinnasta valtiolle edullinen.
24295:   Eduskunta ei sitä vastoin voi hyväksyä sitä, että valtio
24296:   osakkeita ostarn:alia tulisi Haminan rautatieosakeyhtiön
24297:   osakkaaksi, koska silloin vain viivästyisi radan täydellinen
24298:   valtion haltuun siirtyminen, ja asiain väliaikainen järjes-
24299:   tely, valtio kun olisi ainoastaan yhtenä osakkaana yksityi-
24300:   sessä rautatieyhtiössä, olisi omansa tuottamaan valtiolle
24301:   hankaluuksia. Eduskunta on näin ollen päättäny,t kulkulai-
24302:   tosrahaston budjettiin ottaa 800,000 markkaa Inkeroisen-
24303:   Haminan radan valtiolle lunastamiseksi.
24304:                    K ulkulaitosrahasto.                  19
24305: 
24306:    Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1915 ovat sns
24307: Eduskunnan hyväksymän arviolaskun mukaan 86,975,960
24308: markkaa.
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313:          Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1915.
24314: 
24315:     I. Valtionrautateiden kokonaistulo. Armollisen esityk-
24316: sen mukaan ovat valtionrautateiden kokonaistulot viime vuo-
24317: sina lisääntyneet keskimäärin noin 3,400,000 markalla vuo-
24318: dessa, ja koska ne vuonna 1913 todellisuudessa olivat
24319: 58,636,275 markkaa, voitaisiin sen mukaan arvioida niiden
24320: vuonna 1915 todennä:köisesti nousevan noin 65,500,000
24321: markkaan. Tähän olisi lisättävä 700,000 markan •tulo, jota
24322: voidaan odottaa Pieksämäen~Savonlinnan radalta. Koska
24323: armollisessa esityksessä kuitenkin on vuoden 19l4 tulo kat-
24324: sottu voitavan arvioida 62,400,000 markaksi, on Eduskunta
24325: budjettiin pannut valtionrautateiden kokonaistulon vuonna
24326: 1915 armollisen esityksen mukaisesti 66,500,000 markaksi.
24327:     II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
24328: myyntiyhtiöiden nettovo'itosta sekä paloviinarahoista. Edel-
24329: lisen näistä eristä orr Eduskunta laskenut armollisen esi-
24330: tyksen mukaisesti 1,700,000 markaksi ja jälkimäisen
24331: 9,875,000 markaksi, mitkä määrät Eduskunta siis on hy-
24332: väksynyt kulkulaitosrahaston budjettiin otettaviksi.
24333:     II!. Korot. ArmoHisen esityksen mukaisesti on Edus-
24334: kunta ne ottanut 300,000 markaksi.
24335:     IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on niinikään ar-
24336: mollisen esityksen mukaisesti otettu budjettiin 10,100 mar-
24337: kaksi.
24338:     V. Siirto valtiorahastosta. Eduskunta on budjettiin ot-
24339: tanut 10,000,000 markan siirron valtiorahastosta kulkulai-
24340: tosrahastoon. Mainitun siirr·on kautta syntyy kulkulai-
24341: tosrahastoon 4,959,140 markan ylijäämä vuoteen 1916.
24342: Tämä on kuitenkin riittämätön peittämään uutisrakennus-
24343: 20         1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
24344: 
24345: töiden ja uusien ratojen rakentamisen kustannuksia, jotka
24346: lähimmässä tulevaisuudessa joutuvat suoritettaviksi ja Edus-
24347: kunnan saamien tietojen mukaan tulevat nousemaan monta
24348: k~rtaa suuremmiksi kuin mainittu ylijäämä sekä siten vaati-
24349: maan melkoisten rahamäärien hankkimista.
24350:     VI. Km·vaus postinkuljetuksesta. Eduskunta lausui
24351: alamaisessa vastauksessaan viime vuoden valtiopäiville an-
24352: nettuun, valtion varoja ja tarpeita koskevaan armolliseen
24353: esitykseen, että Eduskunta pitää jo tilinpidon kannalta
24354: täysin oikeutettuna ja asianmukaisena vaatimuksena, että
24355: postinkuljetusmenot, jotka Eduskunta viime vuosina on
24356: budjettiin ottanut 1,000,000 markan suuruisina, ·ovat val-
24357: tiora:hast,osta kulkulaitosrahastolle korvattavat. Eduskunta
24358: ei ole mainittua erää ottanut budjettiin, mutta on päät-
24359: tänyt uudistaa edellä mainitun lausunnon.
24360:     Kulkulaitosrahaston tulot on siis Eduskunta vuodeksi
24361: 1915 arvioinut kaikkiaan 88,385,100 markaksi.
24362: 
24363: 
24364: 
24365: 
24366:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
24367: sesti ilmoittaa,                                    ·
24368: 
24369:                  että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitos-
24370:               rahastolle vuodeksi 1915 seuraavan budjetin:
24371: 
24372: 
24373: 
24374:         Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1915.
24375: 
24376:                               Tulot.
24377: 
24378: Säästö vuodelta 1914 . . . . . . . . . . . . . . Smk.   3,550,000:-
24379: Valtionrautatei-
24380:   den kokonais-
24381:   tulo . . . . . . . . Smk. 66,500,000:-
24382:                    K ulkulaitosrahasto.                 21
24383: 
24384: Osuus anniske-
24385:    lu- ja vähit-
24386:   täismyyntiyh-
24387:   tiöiden netto-
24388:   voitosta . . . . Smk. 1,700,000:-
24389: Paloviinarahoja          9,875,000: --
24390:                      "
24391: Korkoja ..... .            300,000: ---
24392: Oikaisurahoja ja    "
24393:   satunnaisia tu-
24394:   loja ....... .            10,100:-
24395: Siirto valtiora-    "
24396:   hastosta ....         10,000,000:- Smk. 88,385,100: -
24397:                    "
24398:                             Yhteensä Smk. 91,935,100: -
24399: 
24400: 
24401:                         Menot.
24402: 
24403: Vwltiomautateiden vakinainen meno-
24404:   sääntö ....................... . Smk. 52,045,000: -
24405: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat          "     887,000:-
24406: Valtiolainain
24407:   vuotuismaksut
24408:   sekä provisio-
24409:   nit ja kulut . . Smk. 8,039,000: -
24410: Korko laaman-
24411:   ninkäräjäjyvä-
24412:   rahastolle . . .            154,160:-
24413: Korko valtiora-
24414:                          "
24415:   hastolle .....              105,000:-        8,298,160:-
24416:                          "                 "
24417: Oikaisuprosenttia                                   500:-
24418:                                            "
24419: Uutisrakennus-
24420:   töihin valmiilla
24421:   radoilla, arvi-
24422:   olta . . . . . . . . Smk. 6,825,300:-
24423: Liikkuvan kalus-
24424:   ton    lisäämi-
24425:   seen, arviolta             6,070,000:- Smk. 12,895,300:-
24426:                     "
24427: 22         1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
24428: 
24429: Jyväskylän-
24430:   Pieksämäen
24431:   ratarakennuk-
24432:   seen ....... . Smk. 6,000,000: -
24433: Hii to lan-Raa-
24434:   sulin ratara-
24435:   kennukseen ..                     5,000,000: --
24436: Ylivieskan-Ii-              "
24437:   salmen rata-
24438:   rakennukseen            ,         1,000,000:- .Smk. 12,000,000:-
24439: Rautatietutkimuksiin ..... . . . . . . . "                      50,000:-
24440: Haminan yksityisen rautatien ostami-
24441:   seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,  800,000: -
24442: Y:lijäämä vuoteen 1916 . . . . . . . . . . . . ,             4,959,140:-
24443:                                 --------------------------
24444:                                   Yhteensä Smk. 91,935,100:-
24445: 
24446: 
24447:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24448: 
24449:      Helsingissä 1 päivänä toulkokuuta 1914.
24450: 
24451: 
24452: 
24453: 
24454:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
24455: 111
24456:                     N:o 11. - 1914.
24457: 
24458: 
24459: 
24460: 
24461:                K e is a ri II i s e n :k a j e s t e e t i n A r-
24462:            m o 11 i n e n e s i t y s Suomen Eduskunnalle
24463:            normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta
24464:            Hiito1an asemalta Karjalan radalta Käkisalmen
24465:            kaupungin kautta ja Suvannon järven poikki
24466:            Raudun pitäjässä Keisarikunnan rajalla olevaan
24467:            Sirkiänsaareen, Hiitolasta Käkisalmen kaupun-
24468:            gin kautta ja Kiviniemen kosken poikki Rau-
24469:            dun pitäJän samaa rajaa lähellä olevaan Raa-
24470:            sulin kylään rakennettavan rautatien asemesta.
24471: 
24472:     Siinä Armollisessa esityksessä, joka annettiin 1912 vuo-
24473: den Eduskunnalle rautatien rakentamisesta Hiitolan ase-
24474: malta Raudun pitäjän Raasulin kylään, lähdettiin siltä nä-
24475: kökannalta, että rata vedettäisiin suorinta mahdollista suun-
24476: taa Hiitolan ·pitäjästä Räisälän pitäjän kautta Keisarikun-
24477: nan rajalle. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt tätä eh-
24478: dotusta, vaan päätti puolestaan että puheenalainen rautatie
24479: on vedettävä Käkisalmen kaupungin kautta, ja Keisarilli-
24480: nen Majesteetti on 30 (17) p :nä joulukuuta 1912 antamal-
24481: Iaan Armollisella käskyllä Eduskunnan alamaisesta esityk-
24482: sestä myöskin suvainnut Armossa määrätä:
24483:     että normaaliraiteinen rautatie, jonka kiskot painavat 30
24484: kilogrammaa juoksevaa metriä kohti, rakennetaan Hiitolan
24485: Memalta Käkisalmen kaupungin kautta W uoksessa olevan
24486: Kiviniemen kosken poikki Raudun pitäjän Raasulin kylään
24487: arvioiduilla 14,750,000 markan kustannuksilla.
24488:   2                        N:o 11.
24489: 
24490:     Tämän johdosta on Tie- ja vesirakennusten Ylihallituk-
24491: sen toimesta tehty täydelliset ehdotukset ja kustannuslas-
24492: kelmat tuollaisen ratarakennuksen varalta, ja tulisi tämä
24493: rata 108,43 kilometriä pitkä ja maksaisi 17,500,000 markkaa.
24494:  Sen johdosta, että Eduskunta on ollut sitä mieltä, että rata
24495: olisi vedettävä Käkisalmen kaupungin kautta, on syntynyt
24496: kysymys eikö voitaisi, vetämällä rata Suvannon poikki Kei-
24497: sarikunnan rajalle jonkun verran idemmäksi kuin Raasulin
24498: kylään, rakentaa lyhempää ja maalaatuolojen puolesta sopi-
24499: vampaa rataa ja sillä myös saavuttaa muutamia muita etuja;
24500: ja on Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksella myöskin ollut
24501: tehtävänä tutkimusten toimittaminen ja kustannusehdotuk-
24502: sen tekeminen sellaisen radan varalle. Siten toimitetut tut-
24503: kimukset ovat osottaneet että rautatie voidaan rakentaa Su-
24504: vannon järven poikki tuottamatta vaikeuksia ja kysymättä
24505: paljokaan suurempia kustannuksia. Ylihallituksen tekemän
24506: ehdotuksen mukaan tulisi radalla Pikonjoelle asti olemaan
24507: sama suunta kuin Riitalasta Kiviniemen kosken poikki joh-
24508: tavalla radalla, mutta Pikonjoelta se vedettäisiin Keisari-
24509: kunnan rajalle Pyhäjärven rantaa pitkin Sakkolan kirkon
24510: lähistöön ja Suvannon järven rantaa pitkin Kekkilänsal-
24511: melle, joka paitsi Kiviniemen koskea on ainoa kohta, missä
24512: tälle radalle voidaan saada y limenopaikka. Sanotun salmen,
24513: joka on 600 metriä leveä, jakaa siinä oleva saari kahteen
24514: haaraan, joista soukempi voidaan kokonaan täyttää ja toisen
24515: haaran poikki rakentaa silta, johon tarvitaan 4 kappaletta
24516: 60 metrin pituista kaarta ja kääntösilta, jossa on 12 metrin
24517: laajuinen vapaa aukko. Veden syvyys, joka Suvannossa
24518: yleensä on suuri, on tässä salmessa siltapaikan kohdalla
24519: ainoastaan 3-5 metriä. Lähdettyään Suvai:mon syvästä
24520: laaksosta jatkuu linja pitkin tasaisia kangasmaita Raudun
24521: kirkonkylään sekä edelleen Palkealan kreikkalais-katolisen
24522:                            N:o 11.                        3
24523: 
24524: kirkon ohitse ja Huuhdin kylän kautta Keisarikunnan ra>
24525: jalla olevaan Sirkiänsaaren kylään. Tämä Hiitolan-Käki-
24526: salmen-Suvannon-Huuhdin--Sirkiänsaaren linja, Tie- ja
24527: vesirakennusten ylihallituksen II vaihtoehdoksi merkitsemä,
24528: tulisi 105,54 kilometriä pitkä ja on laskettu kaikkiaan mak-
24529: savan 18,300,000 markkaa. Kummra.ssakin tapauksessa
24530: tulevat lisäksi kustannukset Hiitolan aseman uudestaanra-
24531: kentamisesta 930,000 markkaa.
24532:     Suvannon yli kulkeva vaihtoehtoinen linja II tulisi 2,89
24533: kilometriä lyhemmäksi, mutta kustannukset kuitenkin
24534: 800,000 markkaa suuremmiksi kuin Kiviniemen kosken poik-
24535: ki Raasuliin vievän linjan, joka on merkitty vaihtoeht. I. En-
24536: sinmainitun linjan enemmyyskustannukset riippuvat niistä
24537: suuremmista kustannuksista, mitä Suvannon silta kysyy
24538: Yerrattuna Kiviniemen kosken siltaan.
24539:     Se että Suvannon yli kulkeva linja Suomen puolella
24540: tulee ainoastaan 2,89 kilometriä lyhempi kuin Kiviniemen
24541: kautta kulkeva, perustuu rajalinjan viistoon suuntaan Raa-
24542: suliin ja Sirkiänsaareen ehdotetuilla yht;ymiskohdilla. Tar-
24543: kemman selon saamiseksi yllämainittujen linjain pituuden
24544: erosta on verrattava kummankin Hiitolasta Pietariin vievän
24545: linjan pituutta. Pietarin-Toksovan-Raasulin linja on
24546: 62,13 kilometriä pitkä ja Pietarin-Toksovan-Sirkiänsaaren
24547: linja taas, johon viimemainittuun kohtaan Keisarikunnan ra-
24548: jain sisällä kulkeva osa yllämainittua rautatietä tulee vedet-
24549: täväksi, on 56,6o kilometriä pitkä. Hiitolan-Raasulin-
24550: Pietarin linja tulisi siten olemaan 170,56 kilometriä ja Hii-
24551: tolan-Huuhdin-Sirkiänsaaren-- Pietarin linja taas 162,14
24552: kilometriä pitkä eli siis 8,42 kilometriä lyhempi kuin ensin-
24553: mainittu linja.
24554:     Niistä laskelmista, joita on tehty puheenalaisten ratojen
24555: virtuaalisesta pituudesta, käy selville, että Pikonjoen--Kivi-
24556:   4                        N:o 11.
24557: 
24558: nien:i.en-Raasulin radan virtuaalinen pituus tulisi, todellisen
24559: pituuden ollen 47,45 kilometriä, olemaan Pietariin päin 94,95
24560: kilometriä sekä Pietarista päin 62,06 kilometriä eli keski-
24561: määrin 78,25 kilometriä, kun Pikonjoen-Suvannon-Sir-
24562: kiänsaaren linjan virtuaalinen pituus tulisi, todellisen pituu-
24563: den ollen 44,55 kilometriä, olemaan Pietariin päin 72,39 kilo-
24564: metriä sekä Pietarista päin 56,17 kilometriä eli keskimäärin
24565: 64,28 kilometriä. Mitä tulee vuotuisiin kustannuksiin rauta-
24566: tien käyttämisestä vaihtoehtoisten ehdotuksien mukaan, niin
24567: on tässä kohden tehdyistä laskelmista käynyt selville, että
24568: ne pitemmällä linjalla, jossa on suurempia nousuja, tekisivät
24569: noin 85,000 markkaa vuodessa enemmän kuin Pikonjoen-
24570: Suvannon-Sirkiänsaaren linjan käyttämisestä. Rahtimak-
24571: sut jälkimäisellä linjalht tulisivat, Suomen valtion rauta-
24572: teillä voimassa olevien tariffien mukaan laskettuina, kai-
24573: kenlaisten tavarain kuljetuksesta aina Pietariin saakka niin-
24574: ikään olemaan alemmat. Myöskin kulkuaikaan nähden tulisi
24575: Kiviniemen radalla ()]evien suurien nousujen ja kaareutu-
24576: misien tähden lyhemmällä ja tasaisemmalla raidalla olemaan
24577: melkoinen ero jokaisen junan kulu:ssa: nimittäin noin 23
24578: minuuttia Pietariin päin se;kä Pietarista päin 14 minuuttia,
24579: kun junan no1)eus on 38,4 kilometriä tunnissa.
24580:      Niinkuin näkyy siitä mitä on sanottu, tulisivat vuotuiset
24581: käyttökustannukset Suvannon poikki kulkevalla radalla mel-
24582: koista pienemmiksi kuin Kiviniemen poikki kulkevalla ra-
24583: dalla ja olennainen ajan säästö saavutettaisiin jokaiselle ju-
24584: nalle, jonka ohessa rahtimaksut tulisivat jonkun verran pie-
24585: nemmiksi tavaroita kuljetettaessa Pietariin asti, jonka vuoksi
24586:  ja kun Hiitolan-Pietarin rata on tarkotettu välittämään
24587:  läpikulkuliikennettä toisaalta Ruotsin, Norjan ja koko Suo-
24588:  men kahden kolmanneksen sekä toisaalta Keisarikunnan
24589:  rauta\ieverkon välillä, näyttää siis lyhemmälle linjalle ole-
24590:                            N:o 11.                         5
24591: 
24592: van annettava etusija Kiviniemen kosken poikki johtavan
24593: linjan rinnalla. Tässä on myöskin huomattava että lyhem-
24594: mällä linjalla on erikoisen suuri merkitys siihen tavaraan,
24595: pääasiallisesti halkoihin, puutavaraan ja hakattuun kiveen
24596: nähden, mitä Karjalasta viedään Pietariin, jollaisista ta-
24597: varoista ei suoriteta kalliita rahtimaksuja, kun sen ohessa
24598: se vilja, mikä Keisarikunnasta tuotaisiin Suomeen, niinikään
24599: voitaisiin saada jonkun verran halvemmalla. Näihin seik-
24600: koihin katsoen ei ole mitään merkitystä sillä 800,000 mar-
24601: kan enemmyyskustannuksella, minkä Suvannon poikki ra-
24602: kennettava rata vaatisi.
24603:     Huomaamatta ei ole jäänyt, että Kiviniemelle syntyisi
24604: suhteellisesti suuri liikennekeskus, jos rautatie vedettäisiin
24605: Kiviniemen kosken poikki, mutta ne epäkohdat, mitkä rau-
24606: tatien vetäminen Suvannon poikki aikaansaattaisi Kivinie-
24607: men yläpuolella Vuoksen varrella oleville seuduille sekä
24608: osalle Walkjärven pitäjää, voitaisiin jossakin määrin kor-
24609: jata kaivaroalla kanava Kiviniemen kannaksen poikki, joka
24610: kysymys on otettu käsiteltäväk>si ala-Vuoksen laskemisen ja
24611: järjestelyn selvitteiemisen yhteydessä.
24612:     Mitä paikallisiin etuihin tulee, näyttää sen jäiestä olevan
24613: etupäässä tärkeätä, että saadaan aikaan mahdollisimman
24614: suora rautatieyhteys Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven pitä-
24615: jistä Käkisalmen kaupunkiin. Metsäpirtin kunta sekä Tai-
24616: paleenjoen ja Suvannon järve~ itäpuolen ympäristöseudut
24617: taas jäisivät Kiviniemen kosken poikki rakennettavan radan
24618: kautta syrjään. Sillä liikenteen lisällä, joka yhdestä tai
24619: toisesta noista seuduista tulisi radan osaksi, ei ole enemmän
24620: kuin näiden seutujen muillakaan liikennetarpeilla katsottava
24621: olevan ratkaisevaa merkitystä tulevan rautatien suunnan
24622: ratkaisemiselle, jonka rautatien pääasiallinen määrä on olla
24623: renkaap.a emäradassa, joka yhdistää Pietarin kaupungin
24624:   6                           N:o 11.
24625: 
24626: Vaasan rataan. Muuten on näillä seuduilla purjehdusaikana
24627: hyvä kulkuyhteys, nimittäin Vuoksen laakson seudulla
24628: Paakkolan kanavan kautta Antrean asemalle Karjalan radan
24629: varrelle ja Taipaleenjoen seudulla Laatokkaa myöten Pie-
24630: tarin, Käkisalmen, J aakkiman y. m. satamiin.
24631:     Esitetyistä vaihtoehtoisista suunnista antamissaan lau-
24632: sunnoissa ovat sekä Tie- ja vesirakennusten Yl:i:hallitus että
24633: Rautatiehallitus yksimielisesti puoltaneet Pi'konjoen-Su-
24634: vannon-Sirkiänsaaren linjaa eli II:sta vaihtoehtoa.
24635:     Kun siihen nähden, mitä tässä on esitetty, rakentamalla
24636: rautatie Pikonjoelta Suvannon poikki Huuhdin-Sirkiän-
24637: saaren kylään Raudun pitäjään, sen sijaan kuin rakennet-
24638: taisiin rata Pikonjoelta Kiviniemen kosken poikki Raudun
24639: pitäjän Raasulin kylään, voidaan saada edullisempi sekä
24640: lyhempi ja liikennekannalta sopivampi rata, niin Hänen
24641: Keisarillinen Majesteettinsa tahtoo ehdottaa:
24642:                   että Eduskunta tahtoisi, luopuen aikaisem-
24643:              masta päätöksestään että rakennettaisiin nor-
24644:              maaliraiteinen mutatie Hiito_lan asemalta Kar-
24645:              jalan radalta Käkisalmen ja Raudun pitäjän
24646:              kautta, päättää että sen sijaan normaaliraiteinen
24647:              rautatie, jonka kiskot painavat 30 kilogrammaa
24648:              juoksevaa metriä kohti, on arvioidulla 18,300,000
24649:              markan kustannuksella rakennettava Hiitolan
24650:              asemalta Käkisalmen kaupungin kautta ja Su-
24651:              vannon järven 71li Huuhdin--Sirkiänsaaren ky-
24652:               lään Rauchtn pitäjään I{ eisarikunnan rajalle,
24653:               jossa se yhdistettäisiin Pietarista Toksovan kaut-
24654:               ta Huuhtia kohti rakenteilla olevaan rautatiehen.
24655:       A rmossa hyva''k sy tty. T sarsk OJe
24656:                                         · S e1ossa 25 P·
24657:                                                       p. Helmikuuta
24658:                                                          Maaliskuuta
24659:                                                      10
24660: 1914.
24661:                          Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
24662: 
24663:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
24664:             1914.·- V. M:.- Esitys N:o 11.
24665: 
24666: 
24667: 
24668: 
24669:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
24670:             t i n t ö N :o 9 armollisen esityksen johdosta,
24671:             joka koskee normaaliraiteisen rautatien raken-
24672:             tamista Hiitolan asemalta Karjalan radalta
24673:             Käkisalmen kaupungin kautta ja Suvannon
24674:             järven poikki Raudun pitäjässä Keisarikunnan
24675:             rajalla olevaan Sirkiänsaareen, Hiitolasta Käki-
24676:             salmen kaupungin kautta ja Kiviniemen kosken
24677:             poikki Raudun pitäjän samaa rajaa lähellä
24678:             olevaan Raasulin kylään ra.kennettavan rauta-
24679:             tien asemesta.
24680: 
24681:     Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Valtio-
24682: varainvaliokuntaan lähettänyt armollisen esityksen N:o 11
24683: normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Hiitolan a:>'tlrnaHa
24684: Karjalan radalta Käkisalmen kaupungin kautta .ia Suvannon
24685: järven poikki Raudun pitiidässä Keisarikunnan rajalla ole-
24686: vaan Sirkiänsaareen, Hiitolasta Käkisalmen kaupungin
24687: kautta ja Kiviniemen kosken poikki Raudun pitäjän SaJ!llaa
24688: rajaa läiliellä olevaan Raasulin kylään rakennettllivan rauta-
24689: tien asemesta. Valiokunta on myös asiaa käsitellessään saa-
24690: nut käytettäväkseen Keisarillisessa Senaatissa armollista
24691: esitystä valmisteltaessa syntyneet asiakirjat .
24692:     •To vuoden 1911 valtiopäivillä annettiin Eduskunnalle
24693: armollinen esitys nonmaaliraiteisen rautatien rakentamisesta
24694: Raudun pitäjän Raasnlin kylästä Vuoksessa olevan Kivi-
24695: niemen kosken yli ja sieltä Räisälän kunnan kautta Karjalan
24696: radalla olevalle Hiitolan asemalle. Koska mainittu rata-
24697: rakennl.ls Eduskunnan mielestä kaipasi tarkempaa .ia perin-
24698: pohjaisempaa selvittelyä, ilmoitti Eduskunta alamaisessa
24699: vastauksessaan, että Eduskunta ei ollut voinut ottaa ar-
24700: 2            1914. -   V. M. -   E.sit7s N :o 11.
24701: 
24702: mallista esitystä lopullisesti käsiteltäväksi. Vuoden 1912
24703: valtiorpäiville annettiin samasta asiasta uusi armollinen
24704: esitys, jossa ehdotettiin, että normaaliraiteinen rautatie ra-
24705: kennettaisiin Raudun pitäjän Raasulin kylästä Vuoksessa
24706: olevan Kiviniemen kosken poikki Konnitsan ja U nnunkosk<en
24707: kautta Raukolan pitäjän kirkonkylään ja sieltä mahdolli-
24708: simman suoraa suuntaa Karjalan mdalla olevalle Hiitolan
24709: asemalle arvioiduilla 13,900,000 markan kustannuksilla.
24710: Tämän radan pituus olisi tullut olemaan noin 100 kilo-
24711: metriä. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt armollisessa
24712: esityksessä olevaa ehdotusta, vaan päätti esittämillään syillä,
24713: että normaaliraiteinen rautatie, jonka kiskot painaisivat
24714: 30 kilogrammaa juoksevaa metriä kohti, oli rakennettava
24715: Riitalan asemalta Käkisalmen kaupungin kautta Kivinie-
24716: men kosken poikki Raudun pitäjän Raasulin kylään arvioi-
24717: duilla 14,750,000 markan kustannuksilla. Eduskunnan hy-
24718: väksymä rata, jonka pituus on 108,43 kilometriä, on siis
24719: noin 8 kilometriä pitempi kuin armollisessa esityksessä eh-
24720: dotettu. Eduskunnan päätös saavutti 30 päivänä joulukuuta
24721: 1912 armollisen vahvistuksen, ja on puheenalaista rautatietä
24722: varten myönnetyistä määrärahoista Tie- ja vesirakennusten
24723: ylihallituksesta saatujen tietojen mukaan kuluvan vuoden
24724: huhtikuun 1 päivään mennessä .käytetty kaikkiaan noin
24725: 500,000 markkaa rakennustöihin rataosalla Hiitola-Käki-
24726: salmi, jolla on toimitettu syyskuusta 1913 a:lkaen kallion
24727: louhimista ja maan kaiva;mista se:kä siltojen ja rumpujen
24728: perustamista, minkä ohessa Käkisalmen asemalla on tehty
24729: täyttämis- ja tasoitustöitä sekä perustus laskettu yhtä asuin-
24730: rakennusta varten.
24731:     Kun Eduskunnan tietoon oli tullut, että oli tutkittavaksi
24732: otettu sellainenkin ratasuunta, joka poikkesi Eduskunnan
24733: päättämästä ja armolEsesti vahvistetusta suunnasta siten,
24734: ettei rata kulkisi Kiviniemen kosken kohdalla Vuoksen yli,
24735: vaan johdettaisiin Suvannon poikki noin 15 kilometriä idem-
24736: pänä, lausui Eduskunta 30 päivänä huhtikuuta 1913, alamai-
24737: sessa vastauksessaan kulkulaitosrahastoa koskevaan armolli-
24738: seen esitykseen, ettei seHainen muutos saa tapahtua, ilman
24739:                   Hiitolan-Raasulin mta.                     3
24740: 
24741:  että Eduskunnalla on armollisen esityksen perustuksella ol-
24742:  lui tilaisuus siitä tehdä päätöksensä. Eduskunnalle onkin
24743:  näillä valtiopäivillä annettu armollinen esitys, jossa ehdote-
24744:  taan, että Eduskunta tahtoisi, luopuen aikaisemmasta pää-
24745: töksestään, että rakennettaisiin normaaliraiteinen rautatie
24746:  Hiitolan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen ja Raudun
24747:  pitäjän kautta, päättää. että sen sijaan norrnaaliraiteinen
24748:  rautatie, jonka kiskot painavat 30 kilogrammaa juoksevaa
24749:  metriä kohti, on rakennettava Hiitolan asemalta Käkisalmen
24750: kaupungin kautta ja Suvannon järven yli Huuhdin-Sirkiän-
24751:  saaren kylään Raudun pitäjään Keisarikunnan rajalle, jossa
24752: se yhdisteitäisiin Pietarista Toksovan kautta Huuhtia kohti
24753:  rakenteilla olevaan rauta tiehen. Ehdotettu rata tulisi veder-
24754: täväksi Pikonjoelta, johon se Riitalasta Käkisalmen kautta
24755: kävisi Eduskunnan hyväksymää suuntaa, Pyhäjärven ran-
24756: taa pitkin Sakkolan kirkon lähistöön ja sieltä Suvannon jiir-
24757: ven rantaa pitkin Kekkilänsalmelle, missä se johdettaisiin
24758: Suvannon yli. Siitä rata jatkuisi Raudun kirkonkylän itä-
24759: puolitse sekä edelleen Palkealan kreikkalais-katolisen kirkon
24760: ohitse ja Huuhdin kylän kautta Keisarikunnan rajalla ole-
24761: vaan Sirkiänsaaren kylään. Tämä Hiitolan-Käkisalmen-
24762: Suvannon-Huuhdin-Sirkiänsaaren linja tulisi olemaan
24763: 105,54 kilometriä pitkä ja ovat kustannukset siitä arvioidut
24764: 18,300,000 markaksi, kun taas kustannukset Eduskunnan
24765: päättämän Hiitolan-Käkisalmen--,--Ki viniemeil-Raasulin
24766: radasta lopullisen arvion mukaan nousisivat 17,500,000
24767: markkaan. Kummankin ratasuunnan arvioitujen kustannus-
24768: ten lisäksi tulisi Hiitolan aseman uudestaan rakentamisesta
24769: 930,000 markkaa. Huolimatta siitä, että ehdotettu Su-
24770: vannon poikki .kulkeva linja olisi Eduskunnan päättämää
24771: lJ."hempi, tulisivat sen kustannukset 800,000 markkaa suu-
24772: remmiksi, ja johtuu tämä Suvannon yli rakennettavan sillan
24773: aiheuttamista menoista.
24774:      Armollisessa esityksessä olevaa ehdotusta puolustetaan
24775: ensiksikin sillä, että Suvannon poikki vedettävä rata jo
24776: Suomen puolella tulisi olemaan 2,s9 kilometriä Kiviniemen
24777: kautta kulkevaa rataa ly'hempi. Eri linjojen pituutta toi-
24778: 4            1914. -   V. M. -Esitys N:o 11.
24779: 
24780: siinsa verrattaessa ()n kuitenkin otettava lukuun myöskin
24781: niiden jatkot Venäjän pu()lella. Pietarin-Toksovan-Raa-
24782: sulin linja on 62,13, Pietarin-Toksovan-Sirkiänsaaren
24783: linja taas 56,6o kilometriä pitkä. Ratasuunta Hiit()la-Raa-
24784: suli-Pietari tulisi siten olemaan 170,56 kilometriä, kun taas
24785: linja Hiitola-Huuhti-Sirkiänsaari-Pietari olisi 162,14
24786: kilometriä. Viimeksi mainittu linja tietäisi siten koko mat-
24787: kalle Hiitola-Pietari 8,42 kilometrin hnhennystä. MyöK-
24788: kin maanlaatuolot ehdotetulla Suvannon linjalla maini-
24789: taan edullisemmiksi. Pikonjoen-Kiviniemen-Raasulin ra-
24790: dan virtuaalinen pituus tulisi nimittäin, tooellisen pituuden
24791: ollessa 47,45 kilometriä, olemaan Pietariin päin 94,95 kilomet-
24792: riä sekä Pietarista päin 62,o(; kilometriä eli keskimäärin
24793: 78,25 kilometriä, kun Pikonjoen-Suvannon_____,Sirkiänsaaren
24794: linjan virtuaalinen pituus taas tulisi, todellisen pituuden
24795: ollessa 44,55 kilometriä, olemaan Pietariin päin 72,39 kilo-
24796: metriä sekä Pietarista päin 56,17 kilometriä eli keskimäärin
24797: 64,28 kilometriä. Vuotuiset kustannukset rautatien käyttä-
24798: misestä on pitemmällä eli Raasulin linjalla, jossa on suurem-
24799: pia nousuja, laskettu tekevän noin 85,000 markkaa vuodessa
24800: enemmän kuin Pikonjoen~Suvannon-Sirkiänsaaren linjan
24801: käyttämisestä. Rahtimaksut jälkimäisellä linjalla tulisivat,
24802: Suomen valtion rautateillä voimassa olevien tariffien mu-
24803: kaan laskettuina, ,tavarain kuljetuksesta aina Pietariin
24804: saakka niinikään olemaan alemma:t. Myöskin tulisi Kivi-
24805:  niemen radalla olevien suurien nousujen ja kaareutumisien
24806: tähden junain kulkuaika jonkun verran pitemmäksi kuin
24807:  Suvannon radalla: nimittäin noin 23 minuuttia Pietariin
24808: päin sekä Pietarista päin 14 minuuttia, kun junan nopeus
24809:  on 38,4 kilometriä tunnissa.
24810:     Edellisessä mainittujen seikkain nojalla ja huomioon ot-
24811: taen ensi sijassa sen merkityksen, mikä kyseessä olevalla
24812:  radalla tulisi kauttakulkuliikenteelle olemaan, se kun aikaa
24813: ja rahtimaksu.ia säästäen välittäisi läpikulkuliikennettä toi-
24814: saal,ta Ruotsin, Norjan ja koko Suomen kahden kolmannek-·
24815:  sen sekä toisaalta Keisarikunnan rautatieverkon välillä,
24816:  armollisessa esityksessä on annettu etusija ehdotetulle ly-
24817:                  Hiitolan-Raasulin rata.                    5
24818: 
24819: hemmälle linjalle Kiviniemen Jloikki kulkevan radan nn-
24820: nalla.
24821:     Ne näkökohdat, joilla al"111o1lisessa esityksessä perus-
24822: tellaan kauttakulkuliikenteen kannalta sitä, että Karjalan
24823: radalta Pietariin rake-nnettava rautatie olisi saatava mah-
24824: dollisimman lyhyeksi, ovat Valiokunnan mielestä huo-
24825: miota ansaitsevat. Vuosien 1911 ja 1912 valtiopäiville
24826: annettujen armollisten esitysten mukaan lyhenee nimit-
24827: täin, kun kyseessä olevan radan ja J yväskylän-Pieksä-
24828: mäen-Savonlinnan yhdysratojen valmistuttua rautatie
24829: tulee johdetuksi läpi Keski-Suomen suoraan Pietarista
24830: Vaasan radalle, matka Pietariin 60 ·kilometriä niistä osista
24831: Suomen valtionrautateitä, jotka ovat Haapamäen ·aseman
24832: pohjoispuolella, 66 kilometriä Pieksämäkeä pohjoisemmilta
24833: rataosilta sekä 62 kilometriä Elisenvaaraa }}ohjoisemmilta
24834: rataosilta, joten voidaan otaksua, e-ttä Pietariin suuntautuva
24835: liikenne enemmän kuin puolesta a1aan rantatieverkon piiriä
24836: tulisi käymään tätä tietä. Näiden seutujen ja Pietarin väli-
24837: nen liikenne on nyt .io :-;angen huomattava ja tulee varmaan
24838: kasvamaan samassa suhteessa kuin taloudellista vaurastu-
24839: mista tapahtuu ja varsinkin kulkuneuvot Keski- ja Pohjois-
24840: Suomessa kehittyvät. Tälle liikenteelle on maan yleisen
24841: edun kannalta erittäin tärkeätä, että kyseessä oleva Kar-
24842: jalankannaksen halkaiseva rantatie, joka tulee olemaan
24843: osana yhdestä maan huomattavimpia emäratoja, vedetään
24844: mwhdollisimman suoraa suuntaa. Va:liokunnalle annettujen
24845: ny>kyisten liikenneolojen perustuksella tehtyjen likimää-
24846: räisten arviolaskelmain mukaan tietäisi radan lyhentäminen
24847: noin 8,5 kilometrillä rahtimaksuissa ja henkilöliikenteessä
24848: likipitäen neljännesmiljoonaa markkaa vä·hemmän kustan-
24849: nuksia vuodessa rautatien käyttäjille.
24850:     A.rmollisessa esityksessä on, ehdotettaessa radalle lyhem-
24851: pää suuntaa, pidetty kyllä silmällä kauttakulkuliikennettä
24852: ja sen tarpeita, mutta siinä ei ole omistettu riittävää huo-
24853: miota paikallisiin oloihin ja niihin kehitysmahdollisuuksiin,
24854: jotka tämä rata, sopivalla tavalla vedettynä, voisi Karjalan-
24855: kannakselle tuotta-a. Ehdotettu ratasuunta tuli-si nimittäin
24856:  6            1914.- V. M.- Esitys N:o 11.
24857: 
24858:   kulkemaan Suvannon yli noin 15 kilometrin päässä Kivinie-
24859:   mestä. RaJan rakentaminen siten, että se ei tulisi kosketta-
24860:   maan mainittua pai'kkaa, olisi kuitenkin Valiokunnan mie-
24861:   lestä erehdys. Kiviniemi on Vuoksen vesistössä se kohta,
24862:   joka tarjoaa rantatielle luonnollisen ja vähimmillä kustan-
24863:   nuksilla aikaansaatavan ylimenopaikan. Siinä on koski,
24864:   jonka vesivoiman on laskettu nousevan 19,720:een hevos-
24865:   voimaan keski-matalanveden aikana. Siinä yhtyvät lännestä,
24866:   luoteesta ja idästä tulevat laivareitit, se on huomattava Kar-
24867:   jalankannaksen maanteiden yhtymäpaikka ja ympärillä ole-
24868:   vain knntain luonnollinen liikekeskns. Armollisessa esitykses-
24869:   säkin myönnetään, että Kiviniemelle, jos rautatie vedettäisiin
24870:   siinä olevan kosken poikki, syntyisi suhteellisesti suuri lii-
24871:   kennekeskus, mutta oletetaan, että ne epäkohruat, mitkä rau-
24872:   tatien vetäminen Suvannon poikki aikaansaattaisi Kivinie-
24873:   men yläpuolella Vuoksen varrella oleville seuduille sekä
24874:   osalle Valkjärven pitäjää, voitaisiin jossakin määrin korvata
24875: · kaivaroalla kanava Kiviniemen kannaksen poikki, joka ky-
24876:   symys esityksessä ilmoitetaan otetun käsiteltäväksi ala-
24877:   Vuoksen laskemisen ja järjestelyn selvittelyn yhteydessä.
24878:   Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava kanava ei kui-
24879:   tenkaan voi korvata sitä, että suuren vesistön luonuoliisin
24880:   ylimenokohta ja laajan paikkakunnan liikennetarvetta pa-
24881:   raiten tyydyttämään soveltuva })aikka ilman pa:kottavaa
24882:   syytä sivuutetaan rautatietä rakennettaessa.
24883:       Kauttakulkuliikenteen edut eivät vaadikkaan rataa ve-
24884:   dettäväksi niin, että Kiviniemi joutuisi siitä syrjään. Har-
24885:   kitessaan, eikö armollisen esityksen tarkoitusta voitaisi saa-
24886:   vuttaa muulla tavoin kuin hyväksymällä esityksessä ehdo-
24887:   tettu ratasuunta Sirkiänsaari-Suvanto--Käkisalmi, on Va-
24888:   liokunta tullut siihen käsitykseen, että rakennettava rautatie
24889:   parhaiten palvelisi sekä yleistä että paikallista tarvetta, jos
24890:   se vedettäisiin Raasulista Kiviniemeen ja siitä suoraan Hii-
24891:   tolaan pääasiallisesti sitä suuntaa, joka ehdotettiin Edus-
24892:   kunnan hyväksyttävaksi 1912 vuoden valtiopäiville anne-
24893:   tussa armollisessa esityksessä, jonka mukaan rata olisi tul-
24894:   lut vedettäväksi Kiviniemen kosken poikki Konnitsan .ia
24895:                   Hiitolan-.Raasulin rata.                   7
24896: 
24897: Unnnnkosken kautta Raukolan pitäjän kirkonkylään ja
24898: sieltä mahdollisimman suoraa suuntaa Karjalan radalla ole-
24899: valle Hiitolan asemalle. Kun Hiitolan-Käkisalmen rata-
24900: osalla Eduskunnan tekemän päätöksen mukaan jo on ryh-
24901: dytty alustaviin töihin ja nirhin käytetty, niinkuin edelli-
24902: sessä on mainittu, noin 500,000 markkaa, on Valiokunta sitä
24903: mieltä, että kyseessä oleva rata olisi Kaukolasta vedettävä
24904: Kaarlahden kautta Hiitolaan. .Ja kun Käkisalmen kaupunki
24905: paikkakunnan vanhana satamakaupunkina sekä liike- ja si-
24906: vistyspaikkana myöskin olisi saatettava rautatieverkon yh-
24907: teyteen, olisi Kaarlahdesta rakennettava haararata Käkisal-
24908: meen. Niihin töihin ja suunnitelmiin, joita jo on tehty rata-
24909: osalla Hiitola-K&kisalmi, ei Valiokunnan tässä ehdottarua
24910: ratasuunta Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta saatu-
24911: jen tietoj-en mukaan aiheuttaisi muita muutoksia, kuin
24912: että huonerakennusten luvun vähennystä Käkisalmen ase-
24913: malla seuraisi vastaava lisäys Kaarla!hden haarautumis-
24914: a:semallå, jota paitsi Kaarlahden nykyistä asemapaikkaa
24915: olisi siirrettävä noin kilometri pohjoisemmaksi, jotta sa,atai-
24916: siin sivurad3!lle ja Kaukolasta tulevalle radalle sovelias
24917: yhtymiskohta.
24918:     Valiokunnan ehdottama rata tulisi siten käymään samaa
24919: suuntaa kuin ehdotti 15 päivänä helmikuuta 1912 antamas-
24920: saan mietinnössä se komitea, joka oli asetettu toimittamaan
24921: taloudellista tutkimusta rautatietä v&rten Raasulin kylästä
24922: Raudun pitäjässä Hiitolan asemalle Karjalan radalla, vaihto-
24923: ehtoisesti joko suoraan Kiviniemeltä Hiitolaan tai Käkisal-
24924: men kaupungin kautta. Tehtyjen tutkimusten mukaan
24925: tulisi radan Raasul1---'Kiviniemi-Konnitsa-U nnunkoski-
24926: Kaarlahti-Hiitola pituus olemaan 100,ao kilometriä ja
24927: Käkisaimesta Kaarlahteen jobdettavan haararadan pituus
24928: 17 kilometriä. Kauttakulkuliikennettä palveleva rataosa
24929: Pietari-Hiitola tulisi jotenkin yhtä pitkäksi kuin armolli-
24930: sessa esityksessä ehdotettu Suvannon p<Jikki kulkeva linja.
24931:     Mitä Valiokunnan ehdottamain ratojen Raasuli-Kivinie-
24932: ini-Konnitsa-Unnunkoski-Ka:arlahti~Hiitola ja Kaar-
24933: Iahti-Käkisaimi rakennuskustannuksiin tulee, maksaisi
24934: 8           1914.- V. M.- Esitys N:o 11.
24935: 
24936: ensinmainittu rata sa.atu.ien tietojen mukaan noin 16,096,000
24937: markkaa ja viimemainittu noin 2,720,000 markkaa, eli
24938: kumpikin yhteensä siis noin 18,816,000 'markkaa. Vuo-
24939: den 1912 valtiopäivillä päättämänsä radan Raasuli-
24940: Kiviniemi-Käkisalmi-Hiitola kustannukset arvioi Edus-
24941: kunta samoilla valtiopäivillä 14,7 50,000 markaksi, josta
24942: vuotta 1913 varten myönnettiin käytettäväksi 1,000,000
24943: markkaa ja viime vuoden valtiopäivillä kuluvaa vuotta
24944: varten 2,500,000 markkaa. Armollisessa esityksessä ilmoi-
24945: tetaan, että Tie- ja vesirakennusten yliha.lJituksen toimesta
24946: sanottua ratarakennusta vart-en on teht;v täydelliset ehdo-
24947: tukset ja kustannuslaskelmat ja nousisivat ne 17,500,000
24948: markan määrään, ylittäen siten 2, 750,000 markalla vuoden
24949: 1912 arvion.
24950:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
24951: dottaa, että Eduskunta, armollisen esityksen johdosta muut-
24952: taen 1912 vuoden valtiopäivillä t-ekemänsä, Hiitolan-Raa-
24953: sulin rautatien suuntaa koskevan päätöksen, päättäisi,
24954: 
24955:                 että normaaUraiteinen mutatie, jonka kicSkot
24956:             painavat 30 kilogrammaa juoksevaa metriä kohti,
24957:             rakennetaan Raudun pitäjän Raasulin kylästä
24958:             Kiviniemen- K onnitsan- U nnunkosken-Kau-
24959:             kolar~r-Kaarlahden kautta Hiitolan asemalle ar-
24960:             vioiduilla 16,096,000 markan kttstannuksilla;
24961:                 että normaaliraiteinen haararata, jonka kiskot
24962:             painavat 30 kilogran~maa juoksevaa nwtriä kohti,
24963:             rakennetaan Kaarlahden asemalta Käkisalmen
24964:             kauptmkiin arvioiduilla 2,720,000 markan kus-
24965:             tannuksilla; sekä
24966:                 että töiden alottamisen ehdoksi mainituilla
24967:             radoilla määrätään, että asianomaiset kunnat
24968:             tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat
24969:             vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan
24970:             maa- ja vesialueen lunastus sekä rautatien ai-
24971:             kaansaamien haittojen korvaus saattaa n(Yti,Sta
24972:                  Hiitolan-'-Raasulin rata..                9
24973: 
24974:             yli sen nzäärän, minkä Hallitus erityisen arvion
24975:             mukaan kohtuulliseksi näkee.
24976: 
24977:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
24978: 
24979: 
24980: 
24981:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi-
24982: m ä i ne n osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
24983: puheenjohtaja Hallsten sekä jäsenet Danielson-Kaimari
24984: (osittain), G;ylling, Holsti, Letonmäki (osittain), Lindberg,
24985: Lindström, P.aasonen, Sainio, Sillanpää, Talas (osittain),
24986: Törngren, Viljanen ja A. H. Virkkunen, sekä varajäsenet
24987: Kilpeläinen, Paavolainen .ia Pykälä.
24988: 10          1914.- V. M.- Esitys N:o 11.
24989: 
24990: 
24991: 
24992: 
24993:                     Vastalauseita.
24994:                              I.
24995: 
24996:     Valiokunta on mietinnössään esittänyt, että normaalirai-
24997: teinen haararata, jonka kiskot painavat 30 kilogrammaa
24998: juoksevaa metriä kohti, rakennetaan Kaarlahden asemalta
24999: Käkisalmen kaupunkiin arvioiduilla 2,720,000 markan kus-
25000: tannuksilla. Kun mielestämme liihnne mainitulla haara-
25001: radalla tulee olemaan verrattain pieni on tarpeetonta sanot-
25002: tua rataa varustaa 30 kilogrammaa juoksevaa metriä kohti
25003: painaviHa kiskoilla. Myöskään ei yhdysliikenne pääradan
25004: kanssa sanotulta haararadalta välttämättä kaipaa pääradan
25005: kanssa yhtä raskasta päällysrakennetta vaan voi se, lisäkus-
25006: tannuksia vaunujen kuormituksessa .ia purkamisessa tuotta-
25007: matta, olla keveämpikin.
25008:     Maassamme on useita ratoja, joissa kiskojen paino on ai-
25009: noastaan 22, 343 kilogrammaa juoksevaa metriä kohti, eikä
25010: yhdysliikenne näiltä radoilta Helsingin--PiLtarin rataosan
25011: kanssa, jonka kiskot painavat 30 kilogrammaa juoksevaa
25012: metriä kohti, tuota mitään lisäkustannuksia. Kun kustan-
25013: nukset rataosalta Kaarlahti-Käkisalmi, jos sanottu haara-
25014: rata rakennettaisi 25 kilogrammaa juoksevaa metriä koh-
25015: den painavilla kiskoilla, tulisi Tie- ja vesirakennusten yli-
25016: hallituksen V aliolmnnalle antamien tietojen mukaan 100,000
25017: markkaa halvemmaksi, saamme kunnioittaen ehdottaa, että
25018: Eduskunta hyväksyisi Valiokunnan mietinnössä olevan toi-
25019: sen ponnen näin kuuluvana:
25020: 
25021:                että normaaliraiteinen haaramta, jonka kis-
25022:             kot painavat 25 kilogrammaa juoksevaa metriä
25023:             kohti, rakennetaan Kaarlahden asemalta Käki-
25024:                   Vastalau8e 1.                   11
25025: 
25026:        salmen kanpunkiin arvioiduilla 2,620,000 mar-
25027:        kan kustannuksilla.
25028: 
25029: Helsingissä, 28 päivänä huhtikuuta 1914.
25030: 
25031: Armas Paasonen.             Emil Wiljanen.
25032: J. W. Sainio.               K. K. Pykälä.
25033: 12           1914.- V. I . - Esitys N:o ll.
25034: 
25035: 
25036: 
25037: 
25038:                                II.
25039: 
25040:     Ol~me Valiokunnassa esittäneet, että olisi asetuttava
25041: sen päätöksen kannalle, jonka Eduskunta vuonna 1912 teki
25042: kysymyksessä olevassa rautatieasiassa, ja että Valiokunnan
25043: olisi siis ehdotettava arm. esitys hyljättäväksi.
25044:     Valiokunta onkin hyljännyt sen muutosehdotuksen, joka
25045: sisältyy arm. esitykseen, mutta sen sijaan ehdottaa Valio-
25046: kunta radan suuntalan sellaisia muutoksia, jotka Eduskunta
25047: vuonna 1912 on jo hyljännyt ja joita ei nyt armollisessa
25048: esityksessäkään pyydetä.
25049:     Olemme yhtä mieltä Valiokunnan enemmistön kanssa
25050: siinä, että armolliseen esitykseen sisältyvä ehdotus Kivinie-
25051: men syrjäyttämisestä on hyljättävä. Mutta emme voi puoltaa
25052: Valiokunnan omiakaan pyrkimyksiä jo aikaisemmin pääte-
25053: tyn ja liyväksytyn radan suunnan muuttamisesta.
25054:     Valiokunta esittää Bhdottamiensa ratasuuntien etuna sen,
25055: että Karjalan radalta Pietariin rakennettava rautatie saa-
25056: taisiin siten jonkunverran (7,87 km.) lyhemmäksi, joka ai-
25057: heuttaisi rahtima;ksui'S'Sa ja henkilöl·iikenteessä lähes 250,000
25058: markan vuotuisen säästön. Emme tahdo väittää, ettei näissä
25059: laskelmissa olisi ehkä otettu huomioon sitä, ettei rahtimak-
25060: suja, varsinkaan pitemmillä matkoilla, lasketa yksin kilo-
25061: metrin, vaan täysin kymmenin, joten vajaan 10 km. lyhennys
25062: ei siis läheskään aina tarvitse tietää rahtimaksu.ien nousua.
25063: Mutta voinemme huomauttaa, että V aliakunnan laskelmat
25064: pen1stuvat joka tapauksessa olettamu·ksille ja vertauskoh-
25065: dille, jotlm eivät ole täysin vestaavia, ja ovat siis ainakin
25066: siinä suhteessa enemmän tai vähemmän epävarmoja.
25067:     Mainittujen matkan lyhennyksen ja siitä johtuvien to-
25068: dellisten tai kuviteltujen etujen rinnalla on kuitenkin ver-
25069:                         Vastalause II.                      13
25070: 
25071: ta.iltava niitä syitä, jotka puhuvat VaJiokunnan ehdotusta
25072:  vastaan.
25073:      Vertailussa on hu<>mattava, että Valiokunnan ehdotta-
25074: rualle Ka:arlahden-Kiviniemen väliselle rataosalle ei ole
25075: olemassa kustannuslaskelmia, joten ei voida tietää, mitä rau-
25076: tatie tulisi sillä rataosalla maksamaan. Tutkimuksissa tie-
25077: detään todetuksi, että ma&suhteet Kaarlahdesta Eaukolan
25078: kirkolle ovat mitä· epäsuotuisimmat ratara:kennukselle.
25079: Asiata tuntevalta taholta on sanottu, että rataosa Kaariahti
25080: -Kaukolan kirkonkylä tulee maksamaan rata:kilometriä
25081: kohti ehkä neljä kertaa sen, minkä ra basu unta Käkisa:lm i----
25082: Kiviniemi maksaisi ratakil<>metriä kohti. Valiokunta on
25083: kyllä arvioinut ehdottamansa pääradan rakennuskustannuk-
25084: sia ja merkinnyt ne 16,096,000 markaksi eli siis noin 160,000
25085: markaksi ratakilometriltä. Edellämainittujen vaikeitten
25086: maasuhteitten takia voi'tanee kuitenkin joltisellakin varmuu-
25087: della sanoa, ettei rakennuskustannuksia Wlida Valiokunnan
25088: ehdottamalla linjalla arvioida ainaka·an huokeammiksi kuin
25089: miksi ne ovat lopullisesti lasketut Eduskunnan jo vuonna
25090: 1912 päättämällä linjlalla, el-i noin 161,400 markaksi rata-
25091: kilometriä kohti. Päinvastoin on tä;ysi sy3· olettaa Valiokun-
25092: nan ehdottaman suunnan tulevan kalliimmaksikin, varsinkin
25093: kun sitoumuksia maa-alueitten luovuttamisesta ei liene Va-
25094: liokunnan ehdot1Jama1la uudella suunnalla olemassa.
25095:      Mutta vaikkapa olettaisikin rakennuskustannusten mo-
25096: lemmilla edellämainituilla ratasuunnilla pysyvän kilometriä
25097: kohti edes suunnilleen samana, niin tietäisi Valiokunnan eh-
25098: dotus sittenkin suurta lisämenoa va-ltiolle. Vuonna 1912
25099: päätetty rata Hiitola-Kä:kisalmi-Kiviniemi-Raasuli tu-
25100: lisi noin 108,43 km. pituinen. Valiokunnan ehdottama pää-
25101: rata ja sivurata tulisi yhteensä 117,60 km. Valiokunnan t"lh-
25102: dotus sisältää siis rakennettaVlaa tietä 9,17 km. enemmiin kuin
25103: Eduskunnan vuonna 1912 tekemä .ia Hallitsijan hyväksymä
25104: päätös. Tästä koituisi sas lisämenoa tasaisin luvuin
25105: 1,500,000 mk.
25106:     Edelleen on Valiokunnan ehdottamasta muutQksesta at-
25107: heutuvaksi vahingoksi 'laskettava se työ, joka Kaarlahden---
25108: 14          1914. -V. M. ,..- Esitys N:o 11.
25109: 
25110: Kä:kisalmen välillä sekä Kä:kisalmen asema-aluetta järjes-
25111: täessä on tehty yksinoma:an kauttakulkuliikettä silmälläpi-
25112: täen ja jota sivurata ei olisi vaatinut. Kwarlahden aseman
25113: muuttaminen Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti olisi
25114: myöskin välttämätön, mutta tietäisi tehdyn työn hukkaa-'
25115: mista ja kustannusten kohoamista. Mainitsemamme tappiot
25116: ovat asiantuntevalla taihalla arvioidut, eräitten ehkä suori-
25117: tettavaksi joutuvien korvausten kanssa, noin 500,000 mar-
25118: kaksi. :Mainittakoon vielä, että Käkisalmen kaupungin lu-
25119: paama 300,000 markan kannatusapu lienee myös Valiokun-
25120: nan ehdotuksen toteutettua menetetty.
25121:     Mitä sitten tuohon Valiokunnan ehdottamaan sivurataan
25122: tulee, niin on Eduskunta vuonna 1912 lausunut käsitykse-
25123: nään, ,että tällaiset lyhyet haararadat ovat liikenteen jär-
25124: jestämiselle, varsinkin mitä liikkuvan kaluston käyttämiseen
25125: tulee, vastuksellisia ja tuottavat suuria kulunkeja". Tätä
25126: Eduskunnan lausuntoa asiantuntevilta tahoilta lausutut
25127: mielipiteet poikkeuksetta tukevat. Puhumattakaan muista
25128: sivuradan liikennöitsemisestä johtuvista tappioista ja lisä-
25129: kustannuksista jo yksin se erityinen liikkuva kalusto, jota
25130: sivurata edellyttää, on laskettu tulevan maksamaan yli
25131: 200,000 markkaa.
25132:     Edelläosoitetun nojalla voidaan siis laskea V aliakunnan
25133: ehdotuksen tuottavan valtiolle lisämenoa noin 2,500,000
25134: markkaa. 1\Iainitsemiimme laskelmiin eivät sisälly ne vuo-
25135: tuiset liikamenot, jotka johtuvat mainitsemastamme Valio-
25136:  kunnan ehdotukseen sisältyvästä 9,17 km. pitemmyydestä,
25137: noin 100,000 markkaa vuodessa ja sivuradan liikennöitsemi-
25138: sestä johtuvista lisäkustannuksista, joita ei Eduskunta ei-
25139: vätkä ammattimiehet ole suinkaan vähäksi arvostelleet.
25140:     Näin toivomme voineemme osoittaa, että Valiokunnan
25141: esittämät etuudet eivät suinkaan ole ilmaiseksi saatavissa,
25142: vaan voitaisiin ne saada kalliistikin maksaa.
25143:     :Myönnämme kyllä, ettei muodollisia esteitä aikaisemmin
25144: tehdyn ja Hallitsijan hyväksrnän päätöksen muuttamiseen
25145: ole. :Mutta toisaalta katsomme, että painavia ja vastaan-
25146: sonamatto'mia niiden syiden täytyisi olla, joiden nojalla voi-
25147:                        Vastalause II.                       15
25148: 
25149: taisiin jo olemassaolevasta päätöksestä luopua, varsinkin
25150: tässä tapauksessa, kun mielipide paikkakunnalla näyttää
25151: ainakin yhtä yleisesti kuin aikaisemminkin tukevan jo pää-
25152: tettyä ja hyväksyttyä suuntaa. Eduskunta on jo vuosia
25153: sitten päättänyt rakennettavaksi uusia rautateitä koko jou-
25154: kon, ja mahdollisesti voisi näistä päätöksistä etsimällä löy-
25155: tää yhtä ja toista tarkistamisen varaa. Sanomattakin on sel-
25156: vää, mikä epävarmuuden tila siitä aiheutuisi, kun rautatien
25157: lopullisesta suunnasta ei olisi takeita vielä sittenkään, kun
25158: työt suurelta osalta ovat pantuna hyvään alkuun, kuten ky-
25159: symyksessä olevassa asia:ssa on laita.
25160:     Kaiken edelläsanotun nojalla rohkenemme kunnioittaen
25161: ehdottaa,
25162:                  että Ed,uskunta, päättäen pysyä vttonna 1912
25163:              tehdyn päätöksen kannalla kysymyksessä ole-
25164:              vassa rautatieasiassa, hylkäisi annollisen esi-
25165:              tyksen.
25166: 
25167:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
25168: 
25169:                                      Pekka PaavoJainen
25170: 
25171:     Tähän yhtyy pääasiassa
25172:                                         Julius J..indberg
25173: 
25174:     Yhdyn ylläolevan vastalauseen ponteen,
25175: 
25176:                                         Miina Sillanpää.
25177: 16            1914. -   V. M. -      Esitys N :o 11.
25178: 
25179: 
25180: 
25181: 
25182:                               III.
25183: 
25184:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitetään Eduskun-
25185: nalle annetussa arm{)llisessa esityksessä n :o 11 ja koska
25186: Valiokunnan ehdottama linja Kaarlahti-Riviniemi-Raa-
25187: suli ei .kauttakulkuliikenteen kannalta tuota etuja armolli-
25188: sessa esityksessä ehdotettuun Käkisalmi-Suvanto----Sirkiän-
25189: saari linjaan verrattuna, mutta sen kautta käy tarpeelliseksi
25190: rakentaa erityinen haararata Käkisalmeen, mikä haararata
25191: todenmukaisesti tulee oiemaan huonosti kannattava ja lii-
25192: kenteen kannalta epämukava, ehdotamme kunnioittaen
25193: 
25194:                  että Ed7tskunta päättäisi hyväksyä arrnolli-
25195:              sessa esityksessä olevan ehdotuksen.
25196: 
25197:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
25198: 
25199:      Onni Hallsten.                         Adolf Törngren.
25200: 
25201: 
25202: 
25203: 
25204:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25205:           1914. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 11.
25206: 
25207: 
25208: 
25209: 
25210:                 Suomen Eduskunnan alama~
25211:             n e n v a s t a u s armolliseen esitykseen nor-
25212:             maaliraiteisen rautatien rakentamisesta Hiito-
25213:             lan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen kau-
25214:             pungin kautta ja Suvannon järven poikki Rau-
25215:             dun pitäjässä Keisarikunnan rajalla olevaan
25216:             Sirkiänsaareen, Hiitolasta Käkisalmen kaupun-
25217:             gin kautta ja Kiviniemen kosken poikki Rau-
25218:             dun pitäjän samaa rajaa lähellä olevaan Baasu-
25219:             lin kylään rakennettavan rautatien asemesta.
25220: 
25221: 
25222: 
25223: 
25224:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
25225:                ia Suuriruhtinas l
25226: 
25227: 
25228: 
25229: 
25230:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
25231: tyksessä ehdottanut, että Eduskunta, luopuen aikaisemmasta
25232: päätöksestään että rakennettaisiin normaaJiraiteinen rautatie
25233: 2        1914.- Edusk. vast.- Esitys N:o 11.
25234: 
25235: Hiitolan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen ja Raudun
25236: pitäjän kautta, päättäisi, että sen sijaan normaaliraiteinen
25237: rautatie, jonka kiskot -painavat 30 kiLogrammaa juoksevaa
25238: metriä kohti, on arvioidulla 18,300,000 markan kustannuk-
25239: sella rakennettava Hiitolan asemalta Käkisalmen kau-pungin
25240: kautta ja Suvannon järven yli Huuhdin-Sirkiänsaaren ky-
25241: lään Raudun -pitäjään Keisarikunnan rajalle, jossa se yhdis-
25242: tettäisiin Pietarista Toksovan kautta Huuhtia kohti raken-
25243: teilla olevaan rautatiehen.
25244:      Vuoden 1912 valtio-päiville annetun armollisen esityk-
25245: sen johdosta päätti Eduskunta, että normaaliraiteinen rauta-
25246: tie, jonka kiskot -painaisivat 30 kilogrammaa juoksevaa met-
25247: riä kohti, oli rakennettava Hiitolan asemalta Käkisalmen
25248: kau-pungin kautta Kiviniemen kosken -poikki Raudun -pitä-
25249: jän Raasulin kylään arvioidulla 14,750,000 markan kus-
25250: tannuksella. Tämä Eduskunnan päätös saavutti 30 päivänä
25251: joulukuuta 1912 armollisen vahvistuksen, ja on -puheen-
25252: alaista rautatietä varten myönnetyistä määrärahoista tie- ja
25253: vesirakennusten ylihallituksesta saatujen tietojen mukaan
25254: kuluvan vuoden huhtikuun 1 -päivään käytetty kaikkiaan
25255: noin 500,000 markkaa rakennustöihin rataosalla Hiitola-
25256: Käkisalmi.
25257:      Armollisessa esityksessä ehdotettu rautatie tulisi ole-
25258: maan 105,54 kilometriä -pitkä, ja ovat sen kustannukset ar-
25259: vioidut 18,300,000 markaksi, kun kustannukset Eduskunnan
25260: -pääitämästä HiitoJan-Kä'kisalmen-Kiviniemen-Raasulin
25261: radasta lo-pullisen arvion mukaan nousisivat 17,500,000
25262: markkaan. Kummankin ratasuunnan arvioitujen kustannus-
25263:  ten lisäksi tarvittaisiin Riitalan aseman uudestaan raken-
25264: tamiseen 930,000 markkaa.
25265:      Ehdotettua suunnan muuttamista on armollisessa esi-
25266: tyksessä -perusteltu sillä, että rautatiematka Pietariin tulisi
25267:  yhteensä 8,42 kilometriä lyhemmäksi, mikä vähentäisi ra-
25268: dan vuotuisia käyttökustannuksia ja tekisi junain kulkuajan
25269: lyhemmäksi sekä rahti- ja matkakustannukset pienemmiksi.
25270:                  Hiitolan-Raasulin rata.                    3
25271: 
25272:      Armollisessa esityksessä on, ehdotettaessa radalle ly-
25273: hempää suuntaa, pidetty silmällä kauttakulkuliikennettä
25274: ja sen tarpeita, mutta siinä ei ole omistettu riittävää huo-
25275: miota paikallisiin oloihin ja niihin kehitysmahdollisuuksiin,
25276: jotka tämä rata, s·opivalla tavalla suunnattuna, voisi Karja-
25277: lan kannakseMe tuottaa. Ehdotettu ratasuunta tulisi nimit-
25278: täin kulkemaan Suvannon yli noin 15 kilometrin päässä
25279: Kiviniemestä. Rautatien rakentaminen siten, että rata ei tu-
25280: lisi koskettamaan mainittua paikkaa, olisi kuitenkin Eduf'-
25281:  kunnan mielestä erehdys. Kiviniemi on Vuoksen vesistössä
25282: se kohta, jossa on rautatielle luonnollinen ja vähimmillä kus-
25283: tannuksilla aikaansaatava y limenopaikka. Siinä on koski,
25284:  jonka vesivoima on arvioitu 19,720 hevosvoimaksi keski-
25285: matalanveden aikana. Täällä yhtyvät lännestä, luoteesta ja
25286: idästä tulevat laivareitit, se on huomattava Karjalan kan-
25287:  naksen maanteiden yhtymäpaikka ja ympärillä o"levain kun-
25288: tain luonnollinen liikekeskus. Armollisessa esityksessäkin
25289: myönnetään, että Kiviniemeen, jos rautatie rakennettaisiin
25290:  siinä olevan kosken yE, syntyisi verrattain suuri liikenne-
25291:  keskus, vaan oletetaan, että ne epäkohdat, mitkä rautatien
25292: suuntaaminen Suvannon poikki aikaansaattaisi Kiviniemen
25293: yläpuolella Vuoksen varrella oleville seuduille sekä osalle
25294: Valkjärven pitäjää, voitaisiin jossakin määrin korvata kaiva-
25295:  malla kanava Kiviniemen kannaksen poikki, joka kysymys,
25296:  esityksessä olevan ilmoituksen mukaan, on ·otettu käsiteltä-
25297:  väksi Ala-Vuoksen laskemisen ja järjestelyn selvittelemisen
25298:  yhteydessä. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettava ka-
25299:  nava ei kuitenkaan voi korvata sitä, että suuren vesistön
25300:  luonnollisin ylimenokohta ja laajan paikkakunnan liikenne-
25301:  tarvetta paraiten tyydyttämään soveltuva paikka ilman pa-
25302:  kottavaa syytä sivuutetaan rautatietä rakennettaessa.
25303:       Eduskunnan mielestä eivät rataa lyhentämällä kautta-
25304:  kulkuliikenteelle saavutettavat edut ole niin suuret, että ne
25305:  voisivat puoltaa Kiviniemen sivuuttamista. Tähän nähden
25306:   ja kun Eduskunnan mielestä ei i'lman erittäin painavia syitä
25307:   ole muutettava Eduskunnan ennen tekemää ja Hallitsijan
25308: 4         1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 11.
25309: 
25310: vahvistamaa päätöstä, Eduskunta Teidän Keisarilliselle Ma-
25311: jestectillenne alamaisesti ilmoittaa,
25312: 
25313:                  että Eduskunta on hyljännyt armollisen esi-
25314:              tyksen.
25315: 
25316: 
25317:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25318: 
25319:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
25320: 
25321: 
25322: 
25323: 
25324:     B elsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25325:                        N:o 12'. -     1914.
25326: 
25327: 
25328: 
25329: 
25330:                    J(eisarillisen Majesteetin Ar·
25331:                moiUnen esitys Suomen Eduskunnalle, koskeva
25332:                muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
25333: 
25334:         Kun 1908 vuoden toisille Valtiopäivilie oli annettu Ar-
25335:     mollinen esitys, koskeva muutettuja määräyksiä hirven met-
25336:     sästämisestä, on Eduskunta 9 p :nä lokakuuta 1908 päivä-
25337:     tyssä kirjelmässä alamaisesti ilmoittanut hyväksyneensä sen
25338:     Armollisen esityksen paitsi mitä tulee siihen aikaan, milloin
25339:     hirveä saa metsästää, sekä siihen määräykseen, että kaa-
25340:     dettujen hirvien lukumäärästä on tehtävä ilmoitus. Edus-
25341:     kunnan muuttama asetusehdotus ei ole kuitenkaan saavut-
25342:     tanut Armollista vahvistusta, vaan on Keisarillinen Majes-
25343:     teetti suvainnut Armossa käskeä valmistaa asiasta uuden
25344:     asetusehdotuksen Eduskunnalle jätettäväksi.
25345:         Tämän Armollisen käskyn täyttämiseksi annettiin Edus-
25346:     kunnalle v. 1911 Armollinen esitys asiasta, mutta Edus-
25347:     kunta on 24 p:nä toukokuuta 1911 päivätyssä alamaisessa
25348:     vastauksessaan ilmoittanut, että Eduskunta ei ole ehtinyt
25349:     käsitellä loppuun tätä asiaa.
25350:          Tämän johdosta on Keisarillinen Majesteetti täten tah-
25351: '   tonut Eduskunnan uudestaan käsiteltäväksi jättää Armol-
25352:     lisen esityksen ynnä siinä olevan ehdotuksen Armolliseksi
25353:      asetukseksi 20 p :nä lokakuuta 1898 annetun, metsästystä
25354:      koskevan asetuksen 13 ja 31 § :n muuttamisesta.
25355:          Niiden hirvenmetsästystä rajoittavain määräysten joh-
25356:      dosta, jotka voimassa oleva metsästyslwki sisältää, on kruunu
25357:                            N:o 12.
25358: 
25359: velvollinen korvaamaan hirvien aikaansaattaman vahingon,
25360: ja on tämä korvaus viimeksi kuluneina vuosina noussut seu-
25361: raaviin määriin: 1907 120,403 markkaan, 1908 120,364
25362: markkaan, 1909 108,318 markkaan, 1910 80,482 markkaan,
25363: 1911 57,048 markkaan, 1912 32,942 markkaan ja 1913
25364: 44,191 markkaan. Syytä on siis vieläkin olemassa että muu-
25365: tetuilla määräyksillä helpQtetaan hirvenmetsästystä ja siten
25366: kruunulta poistetaan hirvien ai'kaansaattaman vahingon kor-
25367: vaamisen velvollisuus. Sen vuoksi olisi hirven metsästä-
25368: minen, muuttamalla 1898 -yuoden asetusta, julistettava ei
25369: kielletyksi, vaan luvalliseksi, edelleen olisi hirven metsäs-
25370: tämisen oikeus tehtävä riippumattomaksi jonkun maa-alueen
25371: hallitsemista koskevasta määräyksestä, ja vihdoin olisi sitä
25372: aikaa, jolloin metsästäminen on luvallista, hallinnollisessa
25373: lainsäädäntöjärjestyksessä pitennettävä. :Mitä erittäi.D.kin
25374: tulee siihen aikaan, jolloin hirvenmetsästys sopivimmin pi-
25375: täisi olla luvallista, niin voidaan syystä varoa että hirven-
25376: ikanta joutuisi suurelle vähenemiselle alttiiksi, jos annettai-
25377: siin lupa metsästää hirviä joulukuun alkupuoliskon aikana,
25378: koska maa silloin on lumen peitossa ja hirviä sentähden on
25379: kovin helppo löytää ja ajaa takaa, jota paitsi koirashirven
25380: erottaminen naaraasta tähän aikaan käy vaikeammaksi, kos-
25381: ka koirashirvi silloin jo voipi menettää sarvensa. Lokakuun
25382: puolivälistä marraskuun puoliväliin taas on maa vielä pal-
25383: jas, mutta ilma kuitenkin siksi viileä, että ammutun hirven
25384: Hhoja ei ole vaikea säilyttää, jQta paitsi paritusaika silloin
25385: on ohitse. Sentähden näyttää olevan syytä saattaa hirven-
25386: metsästys luvalliseksi tähän aikaan vuodesta. Jottei hirven-
25387: kanta kuitenkaan joutuisi kovin suurta vauriota kärsimään,
25388: on katsottu tarpeelliseksi että ainoastaan koirashirveä salli-
25389: taan metsästää, mutta naarashirvi ja samanvuotinen hirven-
25390: vasikka pidetään koko vuoden rauhoitettuina.
25391:                            N:o 12.                        3
25392: 
25393:     Koska kaadettujen 1hirvien lukumäärästä on tehtävä il·
25394: moitus, näyttää tarpeelliselta että sen laiminlyömisestä mää-
25395: rätään rangaistus, jonkatähden sitä tarkoittava määräys taas
25396: on pantu asetusehdotukseen.
25397:     Mainitut muutetut määräykset hirvenmetsästy~stä
25398: vaativat semmoista 31 § :n jälkimäisen osan muutosta, että
25399: hirven mainitseminen jätetään siitä pois.
25400:     Jos hirvenmetsästys tulisi luvalliseksi niin laajalti kuin
25401: nyt on ehdotettu, jäisi 'kruunun velvollisuus korvata hir-
25402: vien aikaansaattama vahinlro pois ja muutkin 20 p :nä loka-
25403: kuuta 1898 annettuun Armolliseen julistukseen ja 2 p :nä
25404: elokuuta 1905 annettuun Armolliseen asetukseen pannut
25405: tarkemmat määräykset hirven metsästämisestä voitaisiin
25406: kumota.
25407: 
25408: 
25409: 
25410:                 Ehdotus Armolllseksi asetukseksi 20 p:ni
25411:             lokakuuta 1898 metsästyksesti annetun Armol-
25412:             lisen Asetuksen 13 ;Ja 31 §:n muuttamisesta.
25413: 
25414:     Täten säädetään että 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyk-
25415: sestä annetun Asetuksen 13 ja 31 § muutetaan kuulumaan
25416: niinkuin seuraa:
25417: 
25418:                             13 §.
25419:     Koirashirveä on, ainoastaan jos Armollinen Asetus siitä
25420: hallinnollista lainsäätämistietä annetaan, lupa metsästää
25421: lokakuun 16 päivän alusta marraskuun 14 päivän loppuun
25422: asti. Naarashirvi sekä samanvuotinen hirvenvasikka ovat
25423: sitä vastoin rauhoitettuja.
25424:     Kaadettujan hirvien lukumäärästä on maanomistajan
25425: tahi sen, jolla muuten on metsij.stysoikeus; tehtävä kirjalli-
25426:   4
25427: 
25428: nen ilm<>itus asianomaiselle kruununnimismiehel'le ennen
25429: joulukuun loppua. Joka sellaisen ilmoittamisen laiminlyö,
25430: vetäköön srukkoa enintään viisikymmentä markkaa.
25431: 
25432:                              31 §.
25433:     Joka luvattomasti pyytää, tappaa, haavoittaa tahi muu-
25434: ten metsästää tai häiritsee otuksia niiden rauhoitusajalla,
25435: tahi luvattomasti koiraHa metsästää luvattomana aikana,
25436: tahi pesästä ottaa tai hävitt-ää 18 § :ssä mainittujen lintujen
25437: munia, sakotettakoon enintään sata markkaa. Jos otus on
25438: hirvi, olkoon sakko vä:hintään viisikymmentä ja enintään
25439: viisisataa markkaa.
25440:     Otus ja munat, jotka näin saadaan, tahi niiden arvo me-
25441: nevät kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija itse on
25442: tehnyt sen rikoksen tahi saalis on kaiken vuotta rauhoitettu
25443: otus, mutta muussa tapauksessa metsästysoikeuden halti-
25444: jalle.
25445: 
25446: 
25447:       Armosaa hyväksytty.
25448:                . Se1ossa 1!6
25449:       T sarsk OJe            p. Helmikuuta. 1914
25450:                          10 p. Maaliskuuta.     •
25451: 
25452: 
25453: 
25454:                     Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
25455: 
25456: 
25457: 
25458: 
25459:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25460:               1914. - V. M. -Esitys N:o 12.
25461: 
25462: 
25463: 
25464: 
25465:                 Laki- ja talousvaliokunnan
25466:             m i e t i n t ö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin
25467:             armollisen esityksen johdosta, joka koskee muu-
25468:             tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
25469: 
25470:      Edellämainitun arm. esityksen N:o 12 on Suomen Edus-
25471: kunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki- ja
25472: talousvaliokuntaan, joka myöskin pyynnöstään on saanut
25473: vastaanottaa asiata Keisarillisessa Senaatissa käsiteltäessä
25474: kertyneet asiakirjat.
25475:      Puheenalaisesta asiasta annettiin Eduskunnalle jo 1907
25476: vuoden valtiopäivillä arm. esitys, joka tarkoitti hirvenmet-
25477: sästyksen ·tekemistä luvalliseksi 1 päivästä syyskuuta sa-
25478: mankuun 15 päivän loppuun saakka. Tätä arm. esitystä ei
25479: Eduskunnassa ehditty ottaa muuta kuin valtiopäiväjärjestyk-
25480: sen säätämän ensimäisen käsittelyn alaiseksi. Tämän johdosta
25481: jätettiin sama arm. esitys Eduskunnalle 1908vuoden ensimäi-
25482: sillä valtiopäivillä, mutta asia ei silloinkaan tullut loppuun-
25483: käsitellyksi ennen valtiopäivien hajoittamista. Sitten annet-
25484: tiin mainittu esitys 1908 vuoden toisille valtiopäiville, jol-
25485: loin Eduskunta esityksen periaatteessa hyväksyi, tehden
25486: siihen kuitenkin, paitsi muodollisia korjauksia, muutoksen
25487: säännökseen siitä, minä aikana hirveä olisi lupa metsästää,
25488: sekä poistaen määräyksen velvollisuudesta tehdä kirjallinen
25489: ilmoitus asianomaiselle kruununnimismiehelle kaadettujen
25490: hirvien luvusta. Eduskunnan siten hyväksymä asetusehdo.-
25491: tus ei kuitenkaan saanut Hallitsijan vahvistusta. Vielä an-
25492: nettiin 'hirven metsästämisestä uusi arm. esitys vuoden 1911
25493: Eduskunnalle. Tämä esitys, jota Eduskunta ei ehtinyt lop-
25494: 2             1914.- V. M.- Esitys N:o 12.
25495: 
25496: puun käsitellä, määräsi muun muassa, että koirashirveä, jos
25497: arm. asetus siitä hallinnollista lainsäädäntötietä annettaisiin,
25498: olisi lupa metsästää 16 päivästä lokakuuta alkaen marras-
25499: kuun 14 päivän loppuun saakka. Nyt kyseenalainen arm.
25500: esitys on sisällöltään aivan samanlainen kuin vuoden 1911
25501: Eduskunnalle annettu.
25502: 
25503: 
25504: 
25505:     Ennen kun tämä arm. esitys Eduskuntaan saapui, oli
25506: Eduskunta Valiokuntaan lähettänyt ed, Lylykorven y. m.
25507: anomusehdotuksen N :o 52 uuden metsästysasetuksen säätä-
25508: misestä. Käsiteltyään mainittua ed uskunta-alotetta on V a-
25509: liokunta johtunut siihen tulokseen, että voimassa oleva met-
25510: sästysasetus 20 päivältä lokakuuta 1898 olisi omaksumalla
25511: periaate metsästyksen yleistyttämisestä uudistettava. Valio-
25512: kunnan ehdotuksen mukaisesti on Eduskunta kuluvan huhti-
25513: kuun 16 päivänä päättänyt kääntyä Hallituksen puoleen ano-
25514: muksella,
25515:     että metsästyksestä lokakuun 20 päivänä 1898 annettu
25516: asetus perinpohjin tarkastettaisiin ja Eduskunnalle viimeis-
25517: tään vuoden 1916 valtiopäivillä annettaisiin esitys uudeksi
25518: metsästysasetukseksi, joka olisi rakennettu periaatteille:
25519:     että metsästys kruunun metsämailla olisi kaikille Suo-
25520: men kansalaisille luvallista;
25521:     että metsästys yksityisten tiluksilla olisi luvallista kun-
25522: nan asukkaille niinä vuodenaikoina, jolloin metsästyksestä ei
25523: olisi haittaa maanviljelykselle ja karjanhoidolle; ja
25524:     että kunnille metsästysoloja sen piirissä järjestettäessä
25525: jätettäisiin valta antaa tarkempia hyödyllisen metsänriistan
25526: suojelemista tarkoittavia määräyksiä.
25527:     Edellä esitettyyn nähden ja koska siis metsästyslainsää-
25528: däntömme perinpohjaista uudistusta on päätetty anoa, ei
25529: Valiokunta katso syytä olevan ehdottaa mitään osittaisia
25530: muutoksia tuohon lainsäädäntöön. Valiokunta saa näin ol-
25531: lrn kunnioitta·en ehdottaa,
25532:                  Hirven metsästämisestä.                 3
25533: 
25534:                että Eduskunta hylkäisi puheenalaisen arm.
25535:            esityksen.
25536: 
25537:    Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1914.
25538: 
25539: 
25540:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
25541: Sopanen, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Aalle-Teljo
25542: (osittain), Ahmala, Gädda, Halonen, Iipponen, (osittain),
25543: Isaksson (osittain), Koivisto (osittain), Linna, Lohi, Lon-
25544: kainen (osittain), Lylykorpi, Saarelainen, Saarinen, Turkia
25545: (osittain) ja Virkki sekä varajäsenet Käkelä, Kääriäinen,
25546: 'ruomela ja Tåg (osittain).
25547: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25548:            1914.- S. V. M.- Esitys N:e U.
25549: 
25550: 
25551: 
25552: 
25553:               Suuren valiokunnan mietint6
25554:            N:o 15 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
25555:            tyksen johdosta, joka koskee muutettuja mää-
25556:            räyksiä hirven metsästämisestä.
25557: 
25558:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään tätä asiata, päättänyt
25559: yhtyä Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 8 olevaan
25560: ehdotukseen,
25561: 
25562:               että Eduskunta hylkäisi puheenalaisen ar-
25563:            mollisen esityksen.
25564: 
25565:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
25566: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25567:          1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 12.
25568: 
25569: 
25570: 
25571: 
25572:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
25573:            n en v a s t a u s armolliseen esitykseen, joka
25574:            koskee muutettuja määräyksiä hirven metsästä-
25575:            misestä.
25576: 
25577: 
25578: 
25579: 
25580:        Suurtvaltalsln~ Armonisin Keisari
25581:                    ja Suuriruhtinas I
25582: 
25583: 
25584: 
25585: 
25586:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
25587: tyksessä jättänyt Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen
25588: asetukseksi 20 päivänä lokakuuta 1898 metsästyksestä anne-
25589: 2         1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 12.
25590: 
25591: tun .asetuksen 13 ja 31 § :n muuttamisesta, jonka asetusehdo-
25592: tuksen mukaan hirvenmetsäst.ystä helpotettaisiin ja siten
25593: kruunulta poistettaisiin hirvien aikaansaaman vahing.on kor-
25594: vaamisen velvollisuus.
25595:     Etduskunta on, niinkuin näkyy sen alamaisesta kirjel-
25596: mästä kuluvan huhtikuun 16 päivältä, siitä tehdyn anomus-
25597: ehdotuksen johdosta päättänyt 'kääntyä Hallituksen puoleen
25598: anom uksella,
25599:     että metsästyksestä lokakuun 20 päivänä 1898 annettu
25600: asetus perinpohjin tarkastettaisiin ja Eduskunnalle viimeis-
25601: tään vuoden 1916 valtiopäivillä annettaisiin esitys uudeksi
25602: metsästysasetukseksi, joka olisi rakennettu seuraaville peri-
25603: aatteille: että metsästys kruunun metsämailla olisi kaikille
25604: Suomen kansalaisille luvallinen; että metsäst.ys yksityisten
25605: tiluksilla olisi luvalEnen kunnan asukkaille niinä vuoden-
25606: aikoina, jolloin siitä ei olisi haittaa maanviljelykselle ja kar-
25607: jan:hoidolle; ja että kunnille, metsästysoloja niiden piirissä
25608: järjestettäessä, jätettäisiin valta antaa tarkempia hyödylli-
25609: sen metsänriistan suojelemista tarkoittavia määräyksiä.
25610:     Koska siis Suomen metsästyslainsäädännön perinTJoh-
25611: jaista uudistusta on IJäätetty anoa, ei Eduskunta katso syytä
25612: olevan tehdä nyt mitään osittaisia muutoksia tähän lainsää-
25613: däntöön. Eduskunta näin ollen alamaisesti ilmoittaa,
25614:                 että Eduskunta on hyljännyt puheenalaisen
25615:              armollisen esityksen.
25616: 
25617:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25618: 
25619:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1914.
25620: 
25621: 
25622: 
25623: 
25624:     Helsir1gissä, Keisarillisen Senaatin kil'japainossa, 1914.
25625:                     1914. -     N:o 13.
25626: 
25627: 
25628: 
25629: 
25630:                K e i s a ri 11 i s e n M a j e s t e e t i n Ar·
25631:            mollineo esitys Suomen Eduskunnalle Suomen
25632:            Pankin Ohjesäännön 18 ja 19 §:n muuttami-
25633:            sesta toisin kuuluviksi.
25634: 
25635:     Vuoden 1908 toisilla ja 1913 vuoden valtiop.äivillä on
25636: Eduskunta alamaisesti ehdottanut, että korkein määrä,
25637: minkä verran Suomen Pankin liikkeessä olevat setelit saa-
25638: vat nousta pankin setelinannan vakuutena olevaa arvon-
25639: vastinetta suuremmaksi, olisi ensinmainituilla valtiopäi-
25640: villä tehdyn päätöksen mukaan, 50 miljO'onaa ja, viime-
25641: mainituilla valtiopäivillä tehdyn päätök•sen mukaan, 70
25642: miljoonaa markkaa sekä että sellai,sten ulkomaisten lainain
25643: korkein määrä, joita otetaan pankin metallikassan vah-
25644: vistamiseksi, korotettaisiin 10 miljoonasta 20 miljoonaan
25645: markkaan.
25646:     Edellämainitut Eduskunnan al81maiset ehdotukset alis-
25647: tettiin Armolliseen harkintaan; mutta on Hänen Keisarilli-
25648: nen Majesteettinsa suvainnut jättää ne huomioon ottamatta
25649: sekä samalla käskenyt antaa Eduskunnalle Armollisen esi-
25650: tyksen asiasta.
25651:     Puheenalaisista kysymyksistä kattamattoman setelin-
25652: auto-oikeuden laajentaminen Eduskunnan elhdottamaan mää-
25653: rään 70,000,000 markkaan ei anna aihetta vastustamiseen,
25654: min:kätälhden vastaavan muutoksen aikaansaaminen Suomen
25655: Pankin ohjesääntöön on mahdollista. Sen sijaan Hallitus ei
25656: voi hyväksyä Eduskunnan ehdotuksen oikeellisuutta pankin
25657:   2                        N:o 13.
25658: 
25659: metallikassanvahvistamiseksi ulkomaalta otettavien lainojen
25660: korkeimman määrän korottamisesta, koska Hallituksen mie-
25661: lestä ulkomaisten lainojen ottaminen mainitussa tarkoituk-
25662: sessa ei yleensä ole suotavaa.
25663:     Määräys Suomen Pankin oikeudesta ottaa ulkomaisia
25664: lainoja on ensi kerran otettu pankin 1875 vuoden ohjesään-
25665: töön, jonka 7 §:ssä samotaan: ,Pankin ruetaHikassan pitää
25666: aina nousta vähintään kymmeneen miljoonaan markkaan;
25667: ja sentähden, jos on syytä odottaa että suurempi määrä
25668: liikkeessä olevia Pankin seteleitä tulee sisäänvaihdetta-
25669: vnksi, ovat tarpeelliset toimet ajoissa pidettävät siitä, ettei
25670: metallikassa pääse alenemaan alle mainitun määrän. Sel~
25671: laisessa tarkoituksessa on maan Hallituksella oikeus, tut-
25672: kittuansa Pankkiedusmiesten esittelyä siitä, Säätyjen puo-
25673: lesta taata ulkomaan laina tahi krediitti." Sellaisen lainan
25674: tai krediitin suuruus määrättiin silloin 8 miljoonaksi mar-
25675: kaksi, mutta sittemmin vuonna 1895 korotettiin nykyiseen
25676: m iiäräänsä 10 miljoonaan markkaan.
25677:     rra1oudelliset olosuhteet ja p.ankin asema siihen aikaan,
25678: kun puheenalainen määräys vahvistettiin pankin ohje-
25679: siiäntöön, olivat aivan toiset kuin nykyään. Silloin pankki
25680: saattoi todellakin metallilmssansa vahvistamiseksi tarvita
25681: ulkomaista lainaa. Mutta nykyään on asianlaita aivan
25682: toinen. Pan'kin metallikassa nousee 36 miljoonaan ja muut
25683: setelinannon vakuutena olevat varat 102 miljoonaan
25684: markkaan. Jos näyttäytyisi tarpeen vaatimaksi lisätä
25685: pankin metallikassaa, on pankilla täysi mahdollisuus,
25686: kansainvälisen luottoliikkeen suunnattomaan kehitykseen
25687: nähden, muuttaa rahaksi joku määrä vastaavien puolelle
25688: merkityistä varoistaan ja, ostamalla sillä 'kultaa, heti täy-
25689: dentää massaansa. Tämä tietystikin edell;yttää, että pankin
25690: vastaavilla on määrättyä joustavuutta .ia että ne sisältävät
25691:                             N:o 13.                         3
25692: 
25693:  suurimmaksi osaksi jollei yksinomaan helposti rahaksi
25694:  muutettavia arvoja, mikä on ehdoton vaat1mu>s jokaiselle
25695:  setelipankille, eikä Suomen Pankki tässä suhteessa tee
25696:  mitään poikkeusta. Kerrotusta selviää, ettei ny'kyään ole
25697:  mitään välttämättömyyttä ulkomaisen lainan ottamiseen
25698:  erityisesti metallikassan vahvistamiseksi. Päinvastoin on
25699:  sekä tarpeetonta, että myöskin vähemmän suotavaa säilyttää
25700:  nykyään ulkomaisten lainain ottamisoikeutta, sillä, kuten
25701:  käytäntö osottaa, mainittua oikeutta voidaan käyttää katta-
25702:  matonta setelistöä koskevan lainmääräyksen kiertämiseen.
25703:  On nimittäin huomattava, että Suomen Pankb on neljä
25704:  kertaa, tarvitakseen muka vahvistaa metallikassaansa, otta-
25705:  nut ulkomaisia lainoja, mutta todellisuudessa vain kaksi
25706:  kertaa käyttänyt ·osan tä'hän tarkoitukseen saamastaan
25707:  lainasta, nimittäin vuonna 1878 siirryttäessä kultaraha-
25708:  lmntaan ja vuonna 1892 kadon sattue•ssa. Kahtena muuna
25709: kertana ei pank'ki ole lainkaan nostanut sille myönnettyjä va-
25710:  roja, vaan on tyytynyt ainoastaan kreditii vien ottamiseen,
25711: sama'Ua osoittaen niiden määrän bi:lanssissaan metalliseen
25712: valuuttaan kuuluvana. Näin on pankki laajentanut vastaa-
25713: vassa mä,älrfussä setelinantD-oikeuttaan, sen ohessa mitenkään
25714: lisäämättä metallika:ssaansa. Vaikka itse asiassa tällöin ei ote
25715: otettu anitään l'ainaa, vaan ainoastaan myönnetty määrätty
25716: kreditiivi tarpeen varalta, on kuitenkin ulkomaan pankeille
25717: maksettu määrätyt vä:litysrpalkkiot. Sellaista wsiantilaa ei
25718: tietystikään voida pitää oikeana, puhumattakaan siitä,
25719: että •Se •on ristiriida•ssa puheenaolevan lainmääräyksen pe-
25720: rusajatuksen kanssa, sillä tämä määräys epäilemättä tar-
25721: koittaa yksinomaan Suomen Pankin metallisen vaihto-
25722: kwssan vahvistamista, vaan ei niin sanotun metallisen
25723: valuutan lisäämistä. Senpätä:hden ja kun kerran katsotaan
25724: mahdolliseksi korottaa liikkeessä olevan kattamattoman
25725:   4                        N:o 13.
25726: 
25727: setelistön korkeinta määrää, olisi vastaista varten tehtävä
25728: mahdottomaksi sellainen, pankin ohjesäännön vielämainitun
25729: määräyksen väärin tulkitseminen ja pankin setelinauto-
25730: oikeuden laajentaminen tarkoituksettomalla välityspalkkioi-
25731: d-en maksamisella ulkomaisille lainanvälittäjille, ilman että
25732: setelien vaihdon vakuutena olevat pankinvarat sen kautta
25733: todellisesti lisääntyisivät. Hallituksen mielestä olisi siis,
25734: samalla kuin kattamattomana liikkeeseen laskettavien sete-
25735: lien korkein määrä korotetaan 70 miljoonaan markkaan,
25736: Suomen Pankin ohjesäännön 19 § :stä poistettava määräys
25737: pankin oikeudesta ottaa ulkomaisia lainoja.
25738:     Edelläkerrotun perusteella Keisarillinen Majesteetti on
25739: suvainnut antaa Eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraavan
25740: ehdotuksen Armolliseksi asetukseksi:
25741: 
25742: 
25743: 
25744:                        Ehdotus
25745:   A1·molliseksi Asetukseksi Suomen Pankin ohjesäännön
25746:      18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
25747: 
25748:     Muuttaen Suomen Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895
25749: annettua ohjesääntöä ja 10 päivänä heinäkuuta 1901 erityi-
25750: sistä muutoksista sanottuun ohjesääntöön annettua asetusta,
25751: säädetään tämän kautta, että 18 ja 19 § :n pankin oh.ie-
25752: säännössä tulee kuulua näin:
25753: 
25754:                             18 §.
25755:     Pankin setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta enin-
25756: tään seitsemänkymmentä miUoonaa markkaa suuremmaksi
25757: pankin setelinannan vakuutena olevaa arvoainetta, joksi
25758: luetaan niin pankin meta:llikassa ynnä rahaksi lyöty Suo-
25759: men hopearaha kuin myöskin pankin riidattomat saatavat
25760:                               N:o 13.
25761: 
25762: sen ulkomaisilta asiamiehiltä ynnä J}ankin omistamat ulko-
25763: mailla maksettavat vekselit sekä ulkomaan rahan määräi-
25764: set obligatsionit, korkoliput ja setelit.
25765:      Liikkeessä olevina seteleinä ovat myöskin pidettävät
25766: r)ankin Suomen rahan määräiset osotukset ja muut vaadit-
25767: taessa maksettavat sitoumukset kuin myös sisällä o-levat
25768: myönnettyjen kassakreditiivien määrät .
25769:      .f os asianhaarat väHtämättömästi vaativat, voi Senaatin
25770: 'l'alouso-sasto, Pankkivaltuusmiesten esityksestä, myöntää,
25771: että sitä määrää, minkä verran pankin setelit yllä mainitun
25772: säännöksen nojalla saavat nousta päälle sen setelinannan
25773: vakuutena olevien arvoaineitten, saa väliaikaisesti lisätä
25774: enintään kymmenellä miljoonalla markalla. Toimenpide,
25775: johon tässä suhteeHsa on ryhdytty, on kuitenkin, pysyäk-
25776: ;;een voimassa kauemmin kuin seuraaviin valtiopäiviin,
25777: alisteHava Edusknnnan harkittavaksi ja päätettäväksi.
25778: 
25779:                           19 §.
25780:    ~ietallikassana pidetään:
25781:    raha,ksi lyöty ja lyömätön kulta sekä
25782:    rahapajassa oleva -pankin kulta.
25783:    Pankin metallikassaa ei saa pysyttää kahtakymmentä
25784: miljoonaa markkaa p.ienempänä.
25785: 
25786: 
25787:    Armo:-sa hyväks~·tty.
25788:    Tsarskoj·e. Selossa ~-.P~_,.li_sl<_~ut!l
25789:                         4 p. Huht1kuuta
25790:                                             1"14
25791:                                              ''  ·
25792: 
25793: 
25794: 
25795:                      Min~steri   Valtiosihteeri W. Markoff.
25796: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25797:             1914. -   V. M. -   Esitys N:o 13.
25798: 
25799: 
25800: 
25801: 
25802:                Pankkivaliokunnan mietintö
25803:            N :o  5 Keisarillisen Majesteetin armollisen
25804:            esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
25805:            armolliseksi asetukseksi Suomen Pankin Ohje-
25806:            säännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuu-
25807:            luvaksi.
25808: 
25809:    Eduskunta on pöytäkirjan otteella kuluvan huhtikuun
25810: 16 päivältä lähettänyt yllämainitun armollisen esityksen
25811: Pankkivaliokuntaan valmistelavaa käsittelyä varten.
25812: 
25813: 
25814:      Armollinen esitys poikkeaa Eduskunnan viime valtio-
25815: päivillä hyväksymästä asiaa koskevasta asetusehdotuksesta
25816: siinä kohden, että Suomen Pankin ohjesäännöstä ehdotetaan
25817: kokonaan poistettavaksi sen 19 §:ssä oleva.t säännökset me-
25818: ta,llikassan va.hvistrumiseksi valtion takuulla otettavasta
25819: ulkomaisesta lainasta eli krediitistä, jonka määräämistä
25820: enintään 20 miljoonaksi markaksi nykyisen 10 miljoonan
25821: markan asemasta Eduskunta on ehdottanut.
25822:      Kun ky,symys Suomen Pankin jättrumisestä Valtiosääty-
25823: jen takuuseen ja hoidettavaksi oli esillä vuosien 1863-64
25824: valtiopäivillä, ehdotti Pankbvaliokunta kyseessäoleva.t mää-
25825: räykset ulkomaisesta lainasta näin kuuluviksi:
25826:      ,Hallitus oikeutetaan, lisävaroja tarvittaessa Pankin
25827: hopeavarastossa, ja harkittuaan Pankkiedusmiesten siitä
25828: tehdyn esityksen, Säätyjen puolesta takaamaan ulkomaisen
25829: lainan tahi krediitin, koskeva korkeintaan kahdeksan mil-
25830: joonaa ma.rkkaa Suomen rahaa, mitkä varat olisivat valtio-
25831: laitoksen varaksi sisäänlainattavat ja Pankin käytettäväksi
25832: jätettävät, Pankin sitoumista rva,staan takasinmaksusta
25833: määrätyn kuoletusajan sisällä edesvastaamaan".
25834: 2            1914. -V. M. -       Esitys N:o 13.
25835: 
25836:     Kun Hallitus ja Valtiosäädyt eivät päässeet yksimieli-
25837: seen päätökseen, raukesi kysymys Pankin ottamisesta valtio-
25838: säätyjen huostaan sillä kertaa, mutta jo 1867 vuoden valtio-
25839: päivillä tuli kysymys uudelleen käsiteltäväksi ja saatettiin
25840: ratkaisuun. Säätyjen tällöin hyväksymä ja Keisarillisen
25841: Majesteetin 9 päivänä joulukuuta 1867 vahvistama asetus
25842: Suomen Pan:kin hallinnosta ja hoidosta tuli 13 § :ssä sisäl-
25843: tämään samallaiset säännökset ulkomaisesta lainasta kuin
25844: -edellä on mainittu.
25845:     Näistä säännöksistä käy ilmi, etteivät ne tarkoittaneet
25846: sellaista tilapäistä luottoa, jota sittemmin eri kerroilla tämän
25847: lainkohdan nojalla on otettu, vaan pikemmin kuoletuslainaa
25848: Pankin rahastojen pitempiaikaista vahvistamista varten.
25849:     Voimassa olevassa ohjesäännössä kuuluu vastaava mää-
25850: räys seuraavasti:
25851:     ,Metallikassan vahvistamiseksi on maan hallituksella
25852: valta, tarkastettuaan pankkivaltuusmiesten siitä tekemän eh-
25853: dotuksen, Säätyjen puolsta taata enintään kymmenen mil-
25854: joonan markan suuruinen ulkomainen laina tahi krediitti,
25855: mitkä varat otetaan lainaksi valtiovaraston puolesta ja anne-
25856: taan pankin käytettäviksi sillä ehdolla että pankki sitoutuu
25857: vastaamaan niiden takaisin maksamisesta säädetyn ajan ku-
25858: luessa."
25859: 
25860: 
25861:     Jo 1867 vuoden valtiopäiväin Pankkivaliokunta huo-
25862: mautti, että Suomen Pankilla nauttimansa suuren luotta-
25863: muksen ja hyvän nimensä nojalla kyllä oli mahdollisuuksia
25864: ilman Hallituksen apuakin hankkia ulkomailta tarpeen tullen
25865: kassanvahvistusta. Niihin aikoihin, jolloin Pankki tuli val-
25866: tiosäätyjen huostaan, saattoi valtion myötävaikutus ulko-
25867: maista lainaa otettaessa olla hyödyksi. Nykyään sitävas-
25868: toin on Suomen Pankki jo sil~si vakavarainen ja tunnettu
25869: rahalaitos, ettei tällaista tukea tarvita.
25870:     Tämän lainkohdan nojalla on vuosina 1878, 1892, 1908
25871: ja 1913 hankittu Pankille ulkomainen krediitti. Kahdella
25872: viime kerralla ei siltä ole ollenkaan rahoja nostettu. Sen si-
25873:         Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen.
25874:                                                             ,,
25875:                                                             iJ
25876: 
25877: 
25878: 
25879: 
25880: jaan on Pankki ohjesääntönsä mukaisesti saanut laskea sille
25881: näin myönnetyn luoton metalliseen valuuttaan kuuluvaksi ja
25882: siten voinut vastaavalla määrällä lisätä setelinantoaan. Kun
25883: nyt Pankin kattap1aton setelinauto tulisi lisättäväksi 40 mil-
25884: joonasta markasta 70 miljoonaan markkaan, käy Pankille
25885: sen kautta mahdolliseksi huonoinakin aikoina tyydyttävällä
25886: tavalla täyttää setelipankille kuuluvat tehtävät, kunhan
25887: vaan, kuten Pankkivaliokunta jo ennen on huomauttanut,
25888: käyttämätön setelinauto säännöllisissä oloissa pidetään mel-
25889: koisesti suurempana kuin tähän asti. Välttämättömäin asian-
25890: haarain varalta on Pankilla voimassa olevain määräysten
25891: mukaisesti tilaisuus ylimääräisesti lisätä setelinautoaan 10
25892: miljoonalla markalla.
25893:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, ja kun armollinen
25894: esitys muissa kohdin on aivan srumallainen, kuin Eduskunnan
25895: viime valtiopäivillä hyväksymä ehdotus, Valiokunta kun-
25896: nioittaen ehdottaa:
25897: 
25898:                 että Eduskunta hyväksyisi armollisessa esi-
25899:             tyksessä olevan asetusehdotuksen mttuttamatto-
25900:             mana.
25901: 
25902:    Helsingissä huhtikuun 18 p:nä 1914.
25903: 
25904:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
25905: bergson, varapuheenjohtaja Anton Huotari sekä jäsenet Aa-
25906: kula, Arokallio, Kanervo, Lonkainen, Mänty, Paunu, Pykälä,
25907: Tanttu, W aljakka, W arvikko ja Wänniä.
25908: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25909:            1914. -   S. V. M. -   Esitys N:o 13.
25910: 
25911: 
25912: 
25913: 
25914:                Suuren valiokunnan mietintö
25915:            N:o 11 Keisarillisen Majesteetin armoJlisen
25916:            esityksen johdosta Suomen Pankin Ohjesäännön
25917:            18 .ia 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
25918: 
25919:     Yllämainittua asiata käsiteltyään, saa Suuri valiokunta,
25920: ,vht;ren Pankkivaliokunnan mietinnössään. N :o 5 antamaan
25921: lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
25922: 
25923:                että Eduskunta hyväksyisi arrnollisessa esi-
25924:            tyksessä olevan asetusehdotuksen muuttamatto-
25925:            m,ana.
25926: 
25927:    Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1914.
25928: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 191!.
25929:        1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 13.
25930: 
25931: 
25932: 
25933: 
25934:              S u o m e n Ed u s k u n n a n a 1 a m a i-
25935:           n en v a s t a u s armolliseen esitykseen Suo-
25936:           men Pankin ohjesäännön 18 ja 19 §:n muutta-
25937:           misesta toisin kuuluviksi.
25938: 
25939: 
25940: 
25941: 
25942:        Snnrlvaltaisin, Armollisin Keisari
25943:               ja Suuriruhtinas I
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 
25948:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
25949: antanut armollisen esityksen Suomen Pankin ohjesäännön
25950: 18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
25951: 2        1914. -   Edusk. vast. -     Esitys N:o 13.
25952: 
25953:       Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että Suomen
25954:   Pankin 19 päivänä helmikuuta 1895 vahvistetun ja asetuk-
25955:   sella 10 päivältä heinäkuuta 1901 osittain muutetun ohje-
25956:   säännön 18 ja 19 § muutettaisiin siten, että Pankin katta-
25957:   maton setelinauto-oikeus laajennettaisiin 70 miljoonan mar-
25958:  kan korkeimpaan määrään, ja on samalla ehdotettu koko-
25959:   naan lakkautettavaksi se ohjesäännön 19 § :ssä oleva säännös,
25960:   että maan hallituksella on valta Pankin metallikassun vah-
25961:   vistamiseksi Eduskunnan puolesta taata enintään 10 miljoo-
25962: . nan markan suuruinen ulkomainen laina tahi krediitti, mitkä
25963:   varat otetaan lainaksi valtiovaraston puolesta ja annetaan
25964:   Pankin käytettäviksi sillä ehdolla, että Pankki sitoutuu vas-
25965:   taamaan lainan takaisin maksamisesta säädetyn ajan ku-
25966:   luessa.
25967:        Puheena olevasta 19 § :n säännöksestä, samoin kuin sitä
25968:   ennen voimassa olleista vastaavista määräyksistä, käy ilmi,
25969:   ettei sillä ole tarkoitettu Pankin tilapäisen luotantarpeen
25970:   tyydyttämistä, vaan pikemmin kuoletuslainan ottamista
25971:   Pankin rahastojen pitkäaikaista vahvistamista varten.
25972:        Jo 1867 vuoden valtiopäiväin Pankkivaliokunta huo-
25973:    mautti, että Suomen Pankilla nauttimansa suuren luotta-
25974:   muksen ja hyvän maineensa nojalla kyllä oli mahdollisuuksia
25975:    ilman Hallituksen apuakin hankkia ulkomailta tarpeen
25976:    tullen varoja kassansa vahvistamiseksi. Niihin aikoihin,
25977:   jolloin Pankki tuli Valtiosäätyjen huostaan, saattoi val-
25978:   tion myötävaikutus ulkomaista lainaa otettaessa olla
25979:    hyödyksi. Nykyään sitä vastoin on Suomen Pankki jo siksi
25980:    vakavarainen ja tunnettu rahalaitos, ettei tällaista tukea
25981:   tarvita. Kun Pankin kattamaton setelinauto-oikeus tulee
25982:   laajennettavaksi 40 miljoonasta markasta 70 miljoonaan
25983:    markkaan, käy Pankille mahdolliseksi huonoinakin aikoina
25984:   tyydyttävällä tavalla täyttää setelipankille kuuluvat tehtä-
25985:    vät, kunhan vaan käyttämätön setelinauto-oikeus säännölli-
25986:    sissä oloissa pidetään melkoisesti suurempana kuin tähän
25987:    asti. ,Jos asianhaarat välttämättömästi vaativat, on Pankilla
25988:    ~itä paitsi voimassa olevain määräysten mukaisesti tilaisuus
25989:    ylimääräisesti lisätä setelinautoaan 10 miljoonalla markalla.
25990:        Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen.             3
25991: 
25992:     Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, Eduskunta alamai-
25993: sesti ilmoittaa,
25994: 
25995:                että Eduskunta on hyväksynyt armollisessa
25996:            esityksessä olevan asetusehdotuksen mutdtamat-
25997:            tomana.
25998: 
25999: 
26000:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26001: 
26002:    Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1914.
26003: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914,_
26004:                      1914. -      N:o 14.
26005: 
26006: 
26007: 
26008: 
26009:                 K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
26010:             mollinen esitys Suomen J<Jduskunnalle koskeva
26011:             lisäystä 9 p:nä marraskuuta 1868 kiinnityk.
26012:             sestä kiinteään omaisuuteen annetun Armolli·
26013:             sen asetuksen 14 §:ään.
26014: 
26015:     Suomen Hypoteekkiyhdistys on alamaisesti anonut, että
26016: sille vahvistettaisiin uusi ohjesääntö, jossa muun muassa eh-
26017: dotetaan lainanottajain vastuunalaisuus Yhdistyksen sitou-
26018: muksista laadultaan muutettavaksi.
26019:     Nykyään voimassa olevan ohjesäännön mukaan lainan-
26020: ottajain vastuuna1aisuus Yhdisty'ksen sitoumuksista ei ole
26021: vahvistettu määrätyksi summaksi, vaan on se rajaton ja sa-
26022: malla yksinomaan henkilökohtainen, koskapa voimassa ole-
26023: vien lainsäännösten mukaan kiinnitys lainanottajan omai-
26024: suuteen vahvistetaan ainoastaan saadun lainan ja siitä m&k-
26025: settavien korkojen vakuudeksi eikä sen vakuudeksi, että Yh-
26026: distyksen sitoumukset täytetään. Sen ohessa voivat kiinteis-
26027: töjen omistajat pantata tilansa, vieläpä Yhdistyksen tietä-
26028: mättä, toisen ja kolmannen kiinnityksen ehdolla ja sittem-
26029: min myydä ne kolmannelle, kenties maksukyvyttömälle hen-
26030: kilölle, sekä siten riistää Yhdistykseltä kaiken todellisen va-
26031: kuuden.
26032:     Vaikka tähän asti kysymys vaknudesta ei ole 'käytän-
26033: nössä tullut toteutettavaksi, koska Yhdistys alhaisen lainaus-
26034: rajan ja liikkeen säännöllisen hoidon: ~tähden ei ole kärsinyt
26035: vahinkoja, niin olisi kuitenkin hyvin suotava, jotta kaikkien.
26036:   2                         N:o 14.
26037: 
26038: y,hdisty\k<sen sitoumuksirsta k,eskinäisesti vastaavien jäsenten
26039: edut 'kuin myöskin kruunun eräistä Yhdistyksen ulkomai-
26040: sista lainoista myöntämästään valtiontakuusta ~hkä johtu-
26041: vat vaatimukset tulisivat tarpeellisessa määrässä ja yhtä-
26042: läisesti turvatuiksi, että Yhdistykselle valmistettaisiin mah-
26043: dollisuus saada lainanottajilta tarpeellinen vakuus ei mies-
26044: kohtaisuuden vaan esineoikeuden pohjalla. Kuitenkin pitää,
26045: toiselta puolen, toukO'kuun 25 päivänä 1859 annetun hypo-
26046: teekkiyhdistyksen ehtoja ja yleisiä perusteita koskevan
26047: Armollisen Julistuksen ja Yhdistyksen ohjesäännön mukaan,
26048: jonka perusteella Yhdistyksen aikaisemmat obligatsioni-
26049: sitoumukset on annettu, lainanottajien vastuunalaisuus
26050: olla rajaton, kun taas toiselta puolen marraskuun 9 päi-
26051: vänä 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuteen annettu
26052: Armollinen asetus (J 4 §) ei salli jonkun omaisuuden
26053: kiinnittämistä sellaisen saamisen vakuudeksi, joka ei ole
26054: suuruudeltaan määrätty. Tähän nähden Suomen Hypo-
26055: teekkiyhdistys ehdottaa että, jos vararahasto huomattai-
26056: siin riittämättömäksi peittämään Yhdistyksen vajautta,
26057: vastuunalaisuutta rajoitettaisiin siten, että vuosittain suo-
26058: ritettaisiin enintään lf2 % lainasta vastaava lisäkorko,
26059: joka määrä merkiti:äisiin siihen velkasitoumukseen, jonka
26060: vakuudeksi kiinnitys otetaan. Tällainen vastuuvelvollisuu-
26061: den rajoitus kuitenkin tietäisi sen vakuuden tosiasiallista
26062: vähentämistä, minkä ohjesääntö antaa aikaisemmin liikkee-
26063: seen laskettujen obligatsionien omistajille. Sitä paitsi on
26064: otettava huomioon, että, jos Yhdistys kärsii ta~ppioita, ne
26065: obligatsionien omistajat, jotka eivät aikanaan ole saaneet
26066: heille obligatsioneista tulevia rahamääriä, niin myös kruunu,
26067: jos se antamansa vakuuden johdosta ~m sellaisia määriä suo-
26068: rittanut, voivat Yhdistyksen osamiehiltä heti hakea ulos koko
26069: tappiomäärän. Tähän nä:hden sen summan puoleksi prosen-
26070:                            N:o 14.                        3
26071: 
26072: tiksi rajoittaminen, mikä vuosittain voidaan hakea ulos, epäi-
26073: lemättä tietää sekä obligatsionien omistajain että kruunun
26074: oikeuksien vähentämistä.
26075:     Tämän perusteella HaHitus ei ole katsonut mahdolliseksi
26076: m;vöntää tehtäväksi tuollaista muutosta Suomen Hypoteekki-
26077: yhdistyksen ohjesääntöön. Mutta kun keskinäisestä vastuun-
26078: alaisuudesta johtuvain vaatimusten kiinnityksellä turvaami-
26079: nen osamiehiä-lainanottajia kohtaan Hallituksen mielestä
26080: on erinomaisen tä1•keätä, on Hallitus o!lut sitä mieltä, että
26081: voimassa olevia lainsäännöksiä olisi muutettava siihen suun-
26082: taan, että jäsentensä keskinäiseen yhteisvastuuseen lJerus-
26083: tuvain hypoteek'kiyhdistysten osamiesten-lainanottajain vas-
26084: tuunalaisuus kailcella yhdistykselle pantatulla kiinteällä
26085: omaisuudellaan sekä saamistaan lainoista ja niistä mene-
26086: vistä m8iksuista Bttä myöskin ],aikista. yhdistyksen sitou-
26087: muksista voisi siältyä siihen kiinnity.kseen, mikä tuollaisen
26088: lainan vakuudeksi hankitaan.
26089:     Sen perusteella, mitä tässä on esitetty, Hänen Keisarilli-
26090: nen Majesteettinsa tahtoo Eduskunnalle hyväksyttäväksi
26091: jättää seuraavan ehdotuksen Armolliseksi asetukseksi mar-
26092: raskuun 9 päivänä 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuu-
26093: teen annetun Armollisen asetuksen 14 §:ään tehtävästä
26094: lisäyksestä.
26095: 
26096: 
26097:                        Ehdotus
26098: Armolliseksi asetukseksi 9 p:nä marraskuuta 1868 kiinni-
26099: tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun Armollisen asetuk-
26100:             sen 14 §:ään tehtävästä lisäyksestä.
26101: 
26102:     Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun Armolli-
26103: sen asetuksen 14 § :ää täydennetään seuraavalla muistutuk-
26104: sella:
26105:   4                           N:o 14.
26106: 
26107:     , Tämän lain määräykset eivät estä sitä, että kiinnitys
26108: joka vahvistetaan jäsentensä keskinäiseen yhteisvastuuseen
26109: perustuvan hypoteekkiyhdisty ksen antaman lainan vakuu-
26110: deksi, saa käsittää osamiehen-lainanottajan vastuunalaisuu-
26111: den kaikella yhdistykseen panttaamallaan omaisuudella sekä
26112: saamastaan lainasta siitä menevine maksuineen että myöskin
26113: kaikista yhdistyksen sitoumuksista sen mukaan, missä suh-
26114: teessa näiden sitoumusten yhteinen summa on yhteisvastuun
26115: sovelluttamisen hetkellä vielä kuolettamattoman lainan
26116: summaan".
26117: 
26118: 
26119:       Armossa hyväksytty.
26120:       T sarsk OJe
26121:                · S l , 22 p. Maaliskuuta 1914
26122:                   e ossa T-p. Huhtikuuta      .
26123: 
26124: 
26125: 
26126:                      Min:i:steri Valtiosihteeri W. Markoff.
26127: 
26128: 
26129: 
26130: 
26131:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
26132:              1914. --V. M.- Esitys N:o 14.
26133: 
26134: 
26135: 
26136: 
26137:                Lakivaliokunnan mietintö
26138:             N:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
26139:             tyksen johdosta, joka koskee lisäystä 9 päivänä
26140:             marraskuuta 1868 kiinnityksestä kiinteään
26141:             omaisuuteen annetun asetuksen 14 §:ään.
26142: 
26143:     Tämän armollisen esityksen on Eduskunta pöytäkirjan-
26144: otteen ohella lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten
26145: Lakivaliokuntaan, joka myös on saanut vastaanottaa asiaa
26146: valmisteltaessa Keisarillisessa Suomen Senaatissa syntyneet
26147: asiakirjat.
26148: 
26149: 
26150:     Esityksessä ehdotetaan, että kiinnityksestä kiinteään
26151: omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annettu asetus
26152: muutettaisiin siten, että ,jäsentensä keskinäiseen yhteisvas-
26153: tuuseen perustuvain hypoteekkiyhdistysten osamiesten-lai-
26154: nanottajain vastuunalaisuus kaikella yhdistykselle panta-
26155: tulla kiinteällä omaisuudellaan sekä sarumistaan lainoista
26156: ja niistä menevistä maksuista että myöskin kaikista yhdis-
26157: tyksen sitoumuksista voisi sisältyä siihen kiinnitykseen,
26158: mikä tuollaisen lainan vakuudeksi hankitaan". Sen sijaan
26159: että nykyään voidaan myöntää kiinnitys ainoastaan suuruu-
26160: deltaan määrätyn lainan vakuudeksi, tarkoitetaan tässä
26161: tehdä mahdolliseksi suuruudeltaan epämääräisen sitoumuk-
26162: sen kiinnittäminen hypoteekkiyhdistyksen vakuudeksi, jota
26163: varten sitä tarkoittava ,muistutus" olisi lisättävä sanotun
26164: asetuksen 14 §:ään. Muutoks·en perusteeksi esiintuodaan,
26165: että Suomen Hypoteekkiyhdistyksen nykyisen ohjesäännön
26166: mukaan lainanottajain vastuunalaisuus yhdistyksen sitou-
26167: muksista ei ole vahvistettu määrätyksi summaksi, vaan on
26168: se rajaton, joten sitä ei voida nykyisen lainsäädännön mu-
26169: 2            1914.- V. M.- Esitys N:o 14.
26170: 
26171: kaan kokonaisuudessaan kiinnittää, vaan jää se suurelta osal-
26172: taan yksinomaan henkilökohtaiseksi. Tästä johtuvien ·epä-
26173: kohtien poistamiseksi on yhdistys ottanut siihen ohjesääntö-
26174: ehdotukseensa, jonka se on jättänyt Hallituksen vahvistet-
26175: tavaksi, sellaisen tämän vastuunalaisuuden rajoittamista tar-
26176: koittavan määräyksen, että tarpeen tullen suoritettaisiin
26177: enintään 1h % lainasta vastaava lisäkorko, joka määrä mer-
26178: kittäisiin siihen velkasitoumukseen, jonka vakuudeksi kiin-
26179: nitys otetaan, joten tämä vastuunalaisuus muuttuisi esine-
26180: oikeudelliseksi. Koska kuitenkin vastuuvelvollisuuden ra-
26181: joittaminen mainitulla tavalla tietäisi kruunun ja yhdistyk-
26182: sen ant~tmain obligatsionien omistajain oikeuksien vähentä-
26183: mistä, ei Hallitus ole ka.tsonut mahdolliseksi myöntää teh-
26184: täväksi tuollaista muutosta Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
26185: ohjesääntöön, vaan on pitänyt parempana kiirmitysasetuk-
26186: sen muuttamista ·ehdotetulla tavalla.
26187:      Vaikka tosin on myönnettävä, että vastuunalaisuuden
26188: rajoittaminen sillä tapaa, kuin Hypoteekkiyhdistys oli suun-
26189: nitellut, teoreettisesti voisi tietää jossain määrin sen vakuu-
26190: den vähentämistä, minkä yhdistyksen nykyinen ohjesääntö.
26191: myöntäen rajattomaJ;J. vastuunalaisuuden, määrää, niin tii.llä
26192: seikalla ei kuitenkaan voi olla mitään käytännöllistä merki-
26193: tystä siihen vakavaraisuut>een nähden, jonka yhdistys jo on
26194: saavuttanut. Kun mahdollisen tappion peittämiseksi oli<:i
26195: käytettävänä yhdistyksen vararahasto, joka tekee yli 5 %
26196: sen sitoumuksista, ja sanottu llz % lisäkorko sekä sen li-
26197: säksi vielä tarpeen rtullen vuotuismaksuihin sisältyvä kuo-
26198: letusmäärä, ei kaiken todennäköisyyden mukaan mikään
26199:  tappio voi uhata enempää yhdistyksen obligats:i,onien omis-
26200:  tajia kuin valtiotakaan sen antamasta takuusta. Näid~n
26201: edun kanijalta ei sentähden ehdotettu lainmuutos ole tar-
26202: peellinen.
26203:      :Mutta lainanottajan vastuunalaisuuden laajentaiUinen
26204: armollisessa esityksessä ehdotellulla tavalla käsittämään
26205: kiinnityksen perusteella koko hänen kiinteimistönsä olisi
26206: epäilemättä omansa aivan liiaksi supistamaan niin hyvin
26207: hnnen kuin myöhemmin vahvistettujen kiinnitysten haltijain
26208:              Kiinnitysasetuksen muuttaminen.                  3
26209: 
26210: oikeutta. Kun tällöin olisi aina ·epätietoista, mihin määriin
26211: kiinnitetty sitoumus voisi nousta, ei kiinteimistön omista-
26212: jalla olisi paljon mahdollisuuksia saa;da siihen myöhempiä
26213: kiinnityksiä, ja jos se joskus onnistuisikin, niin olisi myö-
26214: hempien kiinnitysten haltijain oikeus aina vaaralle altisna
26215: joutua mitättömäksi, kun 'koko kiinteistön arvo voitaisiin
26216: käyttää hypoteekkiyhdistykselle tehdyn sitoumuksen täyt-
26217: tämiseen.
26218:     Voitai.siin mahdollisesti katsoa, että tällainen järjes-
26219: telmä kuitenkin voisi jossain määrin olla hypoteekkiyhdis-
26220: tykselle edullinen, kun sille m. m. kävisi obligatsionilainan
26221: ottaminen ilman valtiotakuuta helpommaksi, jos :1\;eskinäinen
26222: vastuunalaisuus voitaisiin armollisen esityksen ehdottamalla
26223: tavalla kiinnittää. Kun yhdistys kuitenkin aina voi merkitä
26224: velkakirjoihinsa keskinäisen vastuunalaisuuden käyttämisen
26225: varalta korkeamman koron kuin tod·ellakin tahdotaan kan-
26226: taa ja tämä luonnollisestikin voidaan kiinnittää, joten siis
26227: saataisiin paljon yksinkertaisemmalla ja lainanottajalle edul-
26228: lisemmalla keinolla esityl\!sen tarkoitusperä toteutetuk·si, ei
26229: mikään hypoteekkiyhdistyksenkään etu näytä puoltavan
26230: tällaista muutosta.
26231:     Koska siis ei ole olemassa mitään todellista tarvetta eh-
26232: dotettuun lainmuutokseen, joka toisi kiinnitysJainsäädän-
26233: töömme aivan uuden periaatteen, ei Valiokunta ole katsonut
26234: syytä olevan kannattaa armollisessa esityksessä olevaa eh-
26235: dotusta, vaan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta ala-
26236: maisessa vastaus'kirjelmässään KeisarilliseUe Majesteetil~e
26237: ilmoittaisi,
26238: 
26239:                 että Eduskunta ei ole hyväksynyt armollista
26240:             esitystä.
26241: 
26242: 
26243: 
26244: 
26245:    Tämän asian käsittelyyn ovat olleet osallisina puheen-
26246: johtaja Lilius, jäsenet Airola, Aronen, Hakala, Heiskanen,
26247: 4             1914. -   V. M. -   Esitys N :o 14.
26248: 
26249: Anni Huotari, Alma Jokinen, Kykkling, Lapveteläinen,
26250: Dagmar Neovius, Stenbäck, Tulikoura, Tuomikoski, L.
26251: Typpö ja Iida Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Furuhjelm,
26252: Kanervo, Retulainen ja Wiik.
26253: 
26254:     Helsingissä huhtikuun 25 päivänä 1914.
26255: 
26256: 
26257: 
26258: 
26259:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
26260:            1914.- S. V. M.- Esitys N:o 14.
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:               Suuren valiokunnan mietintö
26266:            N:o 20 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
26267:            tyksen johdosta, joka koskee lisäystä 9 päivänä
26268:            marraskuuta 1868 kiinnityksestä kiinteään
26269:            omaisuuteen annetun asetuksen 14 §:ään.
26270: 
26271:     Sittenkun Sunri valiokunta on käsitellyt yllämainittua
26272: asiata, saa Valiokunta, yhtyen Lakivaliokunnan mietinnössä
26273: N :o 4 olevaan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
26274: 
26275:                että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
26276:            mnssään Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaisi
26277:            jättäneensä armollisen esityksen hyväksymättii.
26278: 
26279:    Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1914.
26280: -~-~--~------~------          ~-----~-   -·---~--------
26281: 
26282: 
26283: 
26284: 
26285: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
26286:          1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 14.
26287: 
26288: 
26289: 
26290: 
26291:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
26292:             n en vastaus armolliseen esitykseen, joka
26293:             koskee lisäystä 9 päivänä marraskuuta 1868
26294:             kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun
26295:             asetuksen 14 §:ään.
26296: 
26297: 
26298: 
26299: 
26300:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
26301:               ja Suuriruhtinas r
26302: 
26303: 
26304: 
26305: 
26306:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että kiinnityksestä
26307: kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annettu
26308: asetus, niinkuin esityksen perusteluissa sanotaan, ,olisi
26309: 2        1914. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 14.
26310: 
26311: muutettava siihen suuntaan, että jäsentensä keskinäiseen yh-
26312: teisvastuuseen perustuvain hypoteekkiyhdistysten osamies-
26313: ten-lainanottajain vastuunalaisuus kaikella yhdistykselle
26314: pantatulla kiinteällä omaisuU'dellaan sekä saamistaan lai-
26315: noista ja niistä menevistä maksuista että myöskin kaikista
26316: yhdistyksen sitoumuksista voisi sisältyä siihen kiinnityk-
26317: seen, mikä tuollaisen lainan vakuudeksi hankitaan". Sitä
26318: tarkoittava lisäys olisi tehtävä sanotun asetuksen 14 §:ään.
26319: Muutoksen perusteeksi on armollisessa esityksessä esiin-
26320: tuotu, että 'Suomen Hypoteekkiyhdistyksen nykyisen oh-
26321: jesäännön mukaan lainanottajan vastuunalaisuus yhdis-
26322: tyksen sitoumuksista ei ole vahvistettu määrätyksi sum-
26323: maksi, vaan on se rajaton, joten sitä ei voida nykyään voi-
26324: massa olevan lainsäädännön mukaan sellaisenaan kiinnittää
26325: lainanottajan omaisuuteen. Tähän nähden on sanottu yh-
26326: distys ottanut siihen ohjesääntöehdotukseen:sa, jolle se on
26327: alamaisesti anonut vahvistusta, sellaisen tämän rvastuunalai-
26328: suuden rajoittamis,ta tarkoittavan määräyksen, että tarpeen
26329: tullen suoritettaisiin vuosittain enintään 1/z % lainasta vas-
26330: taava lisäkorko, joka määrä merkittäisiin siihen velkasitou-
26331: mukseen, minkä v.akuu!leksi kiinnitys otetaan. Koska vas-
26332: tuuvelvollisuuden rajoittaminen mainitulla tavalla kuitenkin
26333: tietäisi yhdistyksen antamain obligatsionien omistajain sekä
26334: kruunun oikeuksien vähentämistä, ei Hallitus ole katsonut
26335: mahdolliseksi myöntää tehtäväksi tuollaista muutosta Suo-
26336: men Hypoteekkiyhdistyksen ohjesääntöön, vaan on pitänyt
26337: parempana kiinnitysasetuksen muuttamista ehdotetuna ta-
26338: valla.
26339:     Vaikka onkin myönnettävä, että vastuunalaisuuden
26340: rajoittaminen sillä tapaa, kuin Hypoteek'kiyhdistys oli suun-
26341: nitellut, teoreettisesti tietäisi jossain määrin sen vakuu-
26342: den viilientäimistä, minkä yhdistyksen nykyinen ohjesääntö
26343: määrää, niin tällä seikalla ei kuitenkaan voi olla mitään
26344: käytännöllistä merkitystä siihen vakavaraisuuteen nähden,
26345:  jonka yhdistys jo on saavuttanut. Kun sattuvan tappion
26346: peittämiseksi olisi käytettärvänä yhdistyksen vararahasto,
26347: joka tekee yli 5 % sen sitoumuksista, ja sanottu 1/z % lisä-
26348:              Kiinnitysasetuksen muuttaminen.                 3
26349: 
26350: korko sekä sen lisäksi vielä vuotuismaksuihin sisältyvä kuo-
26351: letusmäärä, ·ei kaiken todennäköisyyden mukaan mikään
26352: tappio voi uhata enempää yhdistyksen obligatsionien omis-
26353: tajia kuin valtiotakaan sen antamasta takuusta. Näiden
26354: edun kannalta ei sentähden ehdotettu lainmuutos ole tar-
26355: peellinen.
26356:     Mutta jos lainanottajan vastuunalaisuus armollises.sa
26357: esityksessä ehdotetulla tavalla kohdistettaisiin kiinnityksen
26358: perusiieella hänen kiinteistöönsä, olisi se epäilemättä omansa
26359: liiaksi supistamaan niin hyvin hänen kuin myöhemmin vah-
26360: vistettujen kiinnitysten haltijain oikeutta. Kun tällöin olisi
26361: aina epätietoista, mihin määriin kiinnitetty sitoumus voisi
26362: nousta, ei kiinteistön omistajalla olisi paljon mahdollisuuksia
26363: saada myöhempiä kiinnityslainoja, ja jos se joskus onnis-
26364: tuisikin, niin olisi myöhempien kiinnitysten haltijain oikeus
26365: aina vaarassa joutua mitättömäksi, kun kiinteistön koko arvo
26366: voitaisiin käyttää yhdistykselle tehdyn sitoumuksen täyt-
26367: tämiseen.
26368:     Voitaisiin mahdollisesti katsoa, että tällainen järjestelmä
26369: olisi jollekin hypoteekkiyhdistykselle edullinen, knn sille
26370: m. m. voisi käydä obligatsionilainan ottaminen ilman valtio-
26371: takuuta helpommaksi, jos keskinäinen vastuunalaisuus saa-
26372: taisiin armollisen esityksen ehdottamalla tavalla kiinnittää.
26373: Kun sellainen yhdistys kuitenkin voi merkitä velkakirjoi-
26374: hinsa keskinäisen vastuunalaisuuden käyttämisen varalta
26375: korkeamman koron kuin todellakin tahdotaan ottaa ja tämä
26376: luonnollisestikin voidaan kiinnittää, joten siis saataisiin yk-
26377: sinkertaisemmalla ja lainanottajalle edullisemmalla keinolla
26378: esityksen tarkoitusperä toteutetuksi, ei mikään yhdistyksen-
26379: kään etu näytä puoltavan tällaista muutosta.
26380:     Koska ei ole olemassa mitään todellista tarvetta eh-
26381: dotettuun lainmuutokseen, joka toisi Suomen kiinnityslain-
26382: säädäntöön aivan uuden periaatteen, ei Eduskunta ole kat-
26383: sonut syytä olevan yhtyä armollisessa esityksessä olevaan
26384: ehdotukseen. Eduskunta siis Teidän Keisarilliselle Majes-
26385: teetil1enne alamaisesti ilmoittaa,
26386: 4        1914. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 14;.
26387: 
26388:                 että Edusknnta e·i ole hyväksynyt arrnollista
26389:             esitystä.
26390: 
26391:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26392: 
26393:     Helsingissä 30 päivänä hu,htikuuta 1914.
26394: 
26395: 
26396: 
26397: 
26398:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
26399: