<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

98 Käyttäjää paikalla! 0.0092730522155762

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1914_IV | ASK_1914_I_III | ASK_1914_V | HAK_1914 | Liite_1914_I_XI | PTK_1914_I | PTK_1914_II | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:               1914
3: 
4: 
5:  ASIAKIRJAT
6:              VIIDES OSA
7:                   I, II
8: 
9: 
10: 
11: 
12:          HELSINGISSÄ 1914
13:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
14:                                      Sisällys.
15:                                               1.
16:                                                                                      Edusk.
17:                                                                                    esit. miet.
18: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 1 vuoden 1912 valtio-
19:   päivillä lepäämään jätetyistä ehdotuksista asetuleseksi
20:   pientiloista ja asetuleseksi Suomen maalaisväestön astt-
21:   tusrahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1 .
22:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 1.
23:       Suomen Eduskunnan päättämät alamaiset ehdotuk-
24:          set asetuksiksi.
25: 
26: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 vuoden 1911 valtio-
27:   päivillä lepäämään jätetyistä ehdotuksista asetuleseksi
28:    pientiloista ja asetuleseksi Suomen maalaisväestön
29:   asutusrahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        2
30:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 2.
31: 
32: Talousvaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesitysten joh-
33:    dosta, jotka koskevat paloviinan ja muidf:'n poltettujen
34:    tahi tislattujen väkijuomien myynnistä, kuljetuksesta ja
35:    varastossa pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 an-
36:    netun asetuksen 10 ja 28 § :n muuttamista . . . . . . . . . .                              3
37:        Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5.
38: 
39: Lakivaliokunnan mietintö N:o 1 eduskuntaesityksen joh-
40:    dosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslaina-
41:    kiinnityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     4
42: 
43: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesi-
44:    tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen 23 p :nä heinä-
45:    kuuta 1902 annetun Vesioikeuslain .re luvun 18 § :n
46:    mu·uttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5
47:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
48:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 4 a.
49:       Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
50:           päättämä ahumainen ehdotus asetukseksi.
51:                                                                    Edusk.
52:                                                                  esit. miet.
53: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesi-
54:    tyksestä, joka sisältää ehdotuksen laiksi apurahan
55:    myöntämisestä tyiittömyyskassoille . . . . . . . . . . . . . . . . .   6
56:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
57:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 7 a.
58:       Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
59:           päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
60: 
61: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 2 koskeva teiden.
62:    Ja siltain mkentamista ja kunnossapitämistä maalla . .                                          7
63:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 19.
64:        Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö
65:            N:o 19 a.
66: 
67: Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen joh-
68:    dosta, joka sisältää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun' 1, 2,
69:    3 ja 4 § :n ku.moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   '8
70:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
71:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 8 a.
72: 
73: Pankkivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen joh-
74:    dosta, joka koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliik-
75:    keestä 10 p:ltä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 8,
76:    9 ja 13 § :äin muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   9
77:        Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 9.
78: 
79: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 7 eduskuntaesi-
80:    tyksen johdosta, joka .sisältää ehdotuksen voimassa ole-
81:    van Merilain 31 §:n muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           10
82:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 17.
83: 
84: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 6 Eduskunnassa
85:    tehdyn, voimassa olevan metsästysasetuksen eräiden py-
86:    käläin muuttamista tarkoittavan eduskuntaesityksen joh-
87:    dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   11
88:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 10.
89: 
90: Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesityksen joh-
91:   dosta, joka koskee rangaistusten täytäntöönpanoasetuk-
92:   sen 3 luvun 3 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       12
93:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N:o 16.
94:       Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
95:          päättämä alamainen ehdotus asetukseksi.
96:                                         II.
97: 
98:                                                                              Anom.
99:                                                                               miet.
100: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 1 anomusehdotuk-
101:    sen johdosta, joka koskee apurahan myöntämistä työn-
102:    puutteen takia hätää kärsit·ien avustamiseksi . . . . . . . .                 1
103:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
104: 
105: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 2 apurahan myön-
106:    tämistä Helsingin Pal1>elijatarkodille koskevan ano-
107:    musehdotuks·en johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2
108:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
109: 
110: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 1 määrärahan myöntä-
111:    mistä matka-apurahoiksi lcotitalous- y. m. koulujen opet-
112:    tajattarille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta                           3
113:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
114: 
115: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 anomusehdotuksen joh-
116:    dosta, jqka tarkoittaa kotitalousopetuksen avustamiseksi
117:    myönnetyn määrärahan learottamista . . . . . . . . . . . . . . . .            4
118:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
119: 
120: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 3 määrärahan myöntä-
121:    mistä erinäisille 11,rheilu- ja voimisteluliitoille tarkoitta-
122:    van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         5
123:       -Suomen Ed11skunnan alamainen anomns.
124: 
125: Talousvaliokunnan mietintö N :G 1 anomusehdotuksen joh-
126:     dosta, joka koskee Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta
127:     1909 allcoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
128:     tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta
129:     sekä denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden valmis-
130: ' , tuksesta. maahantuonnista ja myynnistä hyväksymäin
131:     asetusten voimaan saattamista ... : . . . . . . . . . . . . . . . . . .       6
132:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
133: 
134: Talous.valiokunnan mietintö N :o 3 anomusehdotuksen joh-
135:    dosta, joka koskee toimenpiteitä luvattoman väkijuo-
136:    main myynnin ja anniskelun ehkäisemiseksi . . . . . . . . . .                  7
137:                                                                                                A.nom.
138:                                                                                                    miet.
139: ~aatalousvaliokunnan     mietintö N :o 3 anomusehdotuksen
140:      johdosta, joka koskee valtiolainan ottamista "Suomen,
141:      maalaisväestön asutusmhaston" 1;ahvistamiseksi                                                   8
142:         Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 3.
143:         Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä.
144: 
145: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuksen
146:   johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä Suomen
147:   Maanvuokraajain Liitolle maanvuokraajain oikeusavus-
148:   tusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              9
149:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
150: 
151: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuk-
152:    sen johdosta, joka tarkoittaa valtiom,un myöntämistä
153:    työttömäin avus{amiseksi ensi talven aikana . . . . . . . .                                       10
154:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
155: 
156: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 5 Eduskunnassa
157:    tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee rahas-
158:    ton perustamista yleisen työkyvyttömyys- ja t•anhuusva-
159:    lmulul.:sen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     U
160:       Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä 28 p :ltä huhtik.
161:            191±.
162:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
163: 
164: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 määrärahan myöntä-
165:    mistä S·uornen Eläinsuojelusyhdistykselle eläinrääkkäyk-
166:    sen ehkäisemiseksi tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
167:    dosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     12
168: 
169: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotuksen
170:   johdosta, joka koskee ammattitaitoisen asiamiehen aset-
171:   tamista suomalaisten maitotaloustuotteiden myyntiä var-
172:   ten Venäjälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            13
173:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
174: 
175: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 apurahan myöntämistä
176:    Kotikasvat11,syhdistykselle sen toiminnan kannattami-
177:    seksi ja laajentamiseksi tarkoittavan anomusehdotuksen
178:    johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        :1.4
179:                                                                    Anom.
180:                                                                     miet.
181: Tulliasiainvaliokunnan mietintö N :o 1 anomusehdotuksen
182:    johdosta, joka tarkoittaa Suomeen ulkovalloista tuota-
183:    van viljan jättämistä edelleen tullittomaksi . . . . . . . . . . 15
184:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
185: 
186: Talousvaliokunnan mietintö N :o 4 anomusehdotuksen joh-
187:    dosta, joka koskee apurahan myöntämistä Suomen Ylei-
188:    selle Palokuntaliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               16
189:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
190: 
191: Talousvaliokunnan mietintö N :o 5 anomusehdotusten joh-
192:    dosta, jotka koskevat varojen myöntämistä mielisairas-
193:    hoidon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                17
194:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
195: 
196: Talousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotusten joh-
197:    dosta, jotka koskevat erinäisiä paikallisia sairastupa-
198:    kysymyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          18
199: 
200: Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 3, eräiden Eduskun-
201:    nassa tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tar-
202:    koittavat laillisten olojen palauttamista maahan                                                19
203:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
204: 
205: Talousvaliokunnan mietintö N :o 7 anomusehdotuksen joh-
206:    dosta, joka koskee määrärahan myöntämistä valtiova-
207:    roista kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavaksi rahas-
208:    toksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   20
209: 
210: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen
211:   johdosta, joka koskee kotimaisen kylvösiemenkaupan
212:   suojelemista ja vakaannuttamista ......... -.........                                            21
213:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
214: 
215: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 7 anomusehdotuksen
216:   johdosta, joka koskee valtioavun myöntämistä maamies-
217:   koulujen rakennusavustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          22
218:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
219: 
220: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 4, määrärahan
221:    myöntämisestä eräitten eniten rasitettujett tientekolak-
222:    kojen avttstamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              23
223:                                                                                               Anom.
224:                                                                                                   miet.
225: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 9 anomusehdotuksen
226:   johdosta, joka koskee lainain myöntämistä maalaiskun-
227:   tain tilaUoman väestön lainakassoille . . . . . . . . . . . . . . . .                             24
228:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
229: 
230: 
231: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 3 anomusehdo-
232:    tuksen johdosta, koskeva maatilojen osittamisesta 12 päi-
233:    vänä kesäkuuta 1895 annetun Keis. asetuksen 41 §:n
234:    muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          25
235:       I"aki- ja talousvaliokunnan samasta asiasta antama
236:           mietintö~ N: o 3 a.
237: 
238: 
239: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 5 metsästystä kos-
240:    kevan lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                               26
241:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
242: 
243: Maatalouavaliokunnan mietintö N :o 10 anomllilehdotuksen
244:   johdosta, joka koskee Konnunsuon kuivattamista valtion
245:   kustannuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              27.'
246:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
247: 
248: Talousvaliokunnan mietintö N :o 8 anomusehdotuksen joh-
249:    dosta, joka koskee toimenpiteitä sairaskotien perustami-
250:    seksi parantumatto.masti sairaita varattornia henkilöitä
251:    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     28
252:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
253: 
254: Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 11 anomusehdotuksen
255:   johdosta, joka koskee määrärahan myöntämistä maanvil-
256:   jelys- ja talousseuroille erinäisten sivuelinkeinojen edis-
257:   tämiseksi pienviljelijäin keskuudessa . . . . . . . . . . . . . . . .                             29
258:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
259: 
260: Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuksen joh-
261:    dosta, joka tarkoittaa esityksen antamista eduskunnalle
262:    yhteiskunnallista lastenhoitoa järjestäväksi laiksi                                              30
263:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
264:                                                                                        Ano111.
265:                                                                                         miet.
266: Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 6 anomusehdotuk-
267:    sen johdosta, joka tarkoittaa tutkimuksen toimittamista
268:    siirtolaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   31
269:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
270: 
271: 
272: Suomen Eduskunnan Päätös.
273: 
274: 
275: Asial u ettelo.
276: 1
277: 1
278: 
279: 1
280: 
281: 1
282: 
283:     1
284: 
285:     1
286: 
287:     1
288: 
289:         1
290: 
291:         1
292: 
293:         1
294: 
295:             1
296: 
297:             1
298: 
299:             1
300: 
301:                 1
302: 
303:                 1
304: 
305:                 1
306: 
307:                     1
308:          1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
309: 
310: 
311: 
312: 
313:                 Maatalousvaliokunnan mie-
314:             ti n t ö N :o 1 vuoden 1912 valtiopäivillä lepää-
315:             mään jätetyistä ehdotuksista asetuksekSi pien-
316:             tiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön
317:             asutusrahastosta.
318: 
319:     Säädetyn käsittelyn jälkeen 1912 vuoden valtiopäivillä
320: päätti Eduskunta jättää sanamuodoltaan hyväksyri::Länsä ase-
321: tusehdotuksen pientiloista ja asetusehdotuksen Suomen maa-
322: laisvä:estön a:sutusrahasrtosta lepäämään -ensimäisiin uusien
323: vaaHen jäiestä kokoontuviirn valtiopäiviin. Nämä asetuserh-
324: dotuikset on Eduskunta lähettänyt Maatalousvaliokunrnan
325: val misteltaviksi.
326: 
327: 
328:       Maanhankinta tilattomalle väestölle on tehtävä, joka vaa-
329: tii valtion ja. yhteiskunnan puolelta tarmokasta toimintaa ja
330: entistä melkoista suurempia rahallisia uhrauksia. Valtion
331: varoista on tähän saakka oman maan hankkimiseen tilatto-
332: 'llllalle viileställe käytetty, lukuunottamatta Viipurin lää-
333: nin lahjoitusmaiden lunastamiseen käytettyjä varoja sekä
334: erinäisiä tähän verrattaviin tarkoituksiin myönnettyjä pie-
335: nempiä määriä, pääasial1isesti , Tilattoman väestön laina-
336: rahaston" varoja, joita nykyään on yhteensä tasaluvuin
337: 13,150,000 marklma. Tämän lisäksi on yrleisestä va1tiorahas-
338: tosta myönnetty taswluvuin 5,611,000 markkaa eräiden suu-
339: rempien tilojen ostamiseen ositettuina luovutettaviksi ti-
340: lattomaan väestöön kuuluville henkilöille sekä eräälle kuu-
341:  nalUe s-amaan tarkoitu'ksleen käytettävruksi annettu 1,300,000
342: markan laina. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin osottautu-
343: neet riittämättömiksi niinhyvin mainitun väestön lukuisuu-
344: 2       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
345: 
346: teen kuin myös siihen harrastukseen nähden, jolla se näyttää
347: pyrkivän hankkimaan itselleen omaa maata.
348:     Jatkuvan asutustoiminnan tarkoitusperänä tulisi olla te-
349: hokkaammin kuin tähän asti helpottaa sen suurilukuisen
350: kansanosan maanhankintaa, joka ,elää maanviljelyksestä,
351: mutta ei om~sta maata. Tähän kansanosaan kuuluu lä-
352: hinnä maataloustyöstä elävä irtonainen väestö sekä maanvil-
353: jelystorppain haltijat ja muut heidän veroisensa vuokramie-
354: het. Näiden kansanryhmien taloudellisen ja yhteiskunnalli-
355: sen aseman parantaminen siten, että niihin kuuluvat henki-
356: löt valtion avustuksella suuremmassa määrin kuin tähän asti
357: pääsisivät pienviljelystilojen omistajiksi sekä saisivat asunto-
358: olonsa parannetuiksi, on käynyt yhä kipeämmän tarpeen
359: vaatimaksi.
360:     Huomioonottamalla toisaalta tilaUoman maalaisväestön
361: oman edun ja toisaalta valtion oikeutetun vaatimuksen saada
362: takeita siitä että sen asutustoiminnan edistämiseksi tekemät
363: uhraukset tulevat tuloksellisella tavalla käytetyiksi, katsoo
364: Valiokunta tarkoituksenmukaisen asutustoiminnan vaativan
365: että muodostettavat pientilat asetetaan omistus- ja käyttö-
366: oikeuteen nähden erinäisten rajoittruvien määräysten alai-
367: siksi. Tällaisiin rajoituksiin, jotka luonteeltaan samalla
368: kuitenkin ovat pientilain oloja turvaavia, kuuluisivat määrä-
369: ykset siitä, ettei sama henkilö ilman asianomaista lupaa saa
370: omistaa useampaa, kuin yhden tällaisen tilan, ettei pientilaa
371: tai osaa siitä saa viljellä yhdysviljelyksessä muun maan
372: kanssa eikä toiselle vuokrata, kuin myös että oikeus pien-
373: tilan kiinnittämiseen on rajoitettu; samoin määräykset yh-
374: teismetsän, milloin sellainen on pientiloille eroitettu, ja
375: muun yhteisomaisuuden käyttämisestä. Näistä rajoituksista
376: tulisi muiden, paitsi yhteismetsää ja muuta yhteisomaisuutta
377: koskevien, lakata voimassa olemasta niin pian kuin pien-
378: tilojen muodostamiseksi myönnetyt lainat ovat täysin suo-
379: ritetut, koska menestyksellisen maanviljelyksen kannalta
380: katsoen ei näytä tarkoituksenmukaiselta valtion puolelta pi-
381: temmäksi kuin laina-ajaksi liiallisella säännöstelyllä rajoit-
382: taa pientilain haltijain omistus- ja käyttöoikeutta tiloihinsa,
383:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.             3
384: 
385: Yhteisme1Jsää ja muuta yhteiso.maisuutta 'koskevat ra-
386: joitukset olisivat sitävastoin pysytettävät voimassa kunnes·
387: kaikki osakkaat ovat edellämainituista rajoituksista vapaat,
388: minkä jälkeen yhteisomaisuuteen nähden olisi sovellutettava
389: tä!Haisesta omaisuudesta annettuja Y'l<eisiä määräyksiä.
390: Hyvin järjestetty ja menestyksellinen metsätalous edel-
391: lyttää yleensä verrattain pitkiä ajanjaksoja ja järjestelmäl-
392: lisesti jatkuvaa toimintaa, mikä periaate jo aikaisemmassa-
393: kin metsälainsäädännössä on otettu huomioon.
394:      Edellä on jo huomautettu että jatkuva ja tehokas asutus-
395: toiminta vaatii entis~en verraten melkoista suurempia va-
396: roja. Toisaalta edellyttää näiden varojen tarkoituksenmu-
397: kainen käyttäminen ja asutustoiminnan johtaminen, paitsi
398: kokemusta ja taitoa raha-asiain hoidossa yleensä, myös asu-
399: tustoiminnan ja maatalouden tuntemusta. Kun nykyään
400: toimivat valtion tai yhteiskunnalliset luotto- ja muut raha-
401: laitokset eivät viimemainitussa suhteessa riittävissä määrin
402: omaa vaadittavia edellytyksiä, ,katsoo Valiokunta välttämät-
403: tömaksi että p,erustetaan erityinen, ti'l.attoman väestön maan-
404: hankinnan edistämistä tarkoittava rahasto asianomaisine joh-
405: tdkuntineen. TäLlaisen rahaston perustamisen varalta on
406: Eduskunta 1912 vuoden V1alltiopäivillä Suomen Pankin voit-
407: tovaroista myöntänyt 2 milj. markkaa. Nämä varat samoin-
408: kuin myös ne, jotka Eduskunta vastedes tar]mitusta varten
409: saattaa myöntää, tai jotka muuHa tavoin sitä varten hanki-
410: taan, olisivat hoidettavat erityisenä rahasbona, nimeltä ,Suo-
411:  men maalaisväestön a;sutusra!hrusto". Koska kysymys :vahaston
412:                                             1
413: 
414: 
415: 
416:  varojen kartuttamisesta vaatii aika ajoin uutta harkintaa, on
417:  Vialiokunnan mielestä tarlkoituksenmuikaista että asiasta an-
418:  nettavaan asetukseen otetaan ainoastaan rahaston perusta-
419:  mista ja sen hoitoa koskevat yleiset määräykset.
420:      Nykyisten ,Tilattoman väestön lainarahastoa" koskevien
421:  määräysten mukaan voivat kunnat, · maanviljelysseurat
422:  ja maanosto-osuuskunnat välittää lainoja tilattomille maan-
423:  hankintaa varten. Ehdotettu välitystoimi on Valiokunnan
424:  mielestä kuitenkin rajoitettava ainoastaan kuntiin, osaksi
425:  siitä syystä että kunnille myönnettyjen lainojen takaisin
426: 4       1914. -    Eduskuntaesitysmietintu N :o 1.
427: 
428: ma;ksu on varmimmin taattu ja osaksi koska kunnat par-
429: haiten kykenevät arvostelemaan asutustoiminnan paikallista
430: tarvetta ja sen menestymisen edellytyksiä alueillaan.
431:     Mitä Suomen maalaisväestön asutusrahaston hoitoon tu-
432: lee, on Valiokunta katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että sitä
433: varten asetetaan erityinen johtokunta, jossa olisi puheenjoh-
434: taja ja kaksi jäsentä. Kun rahasto tulee käsittämään niin-
435: hyvin yleisiä kuin myös Eduskunnan siihen myöntämiä
436: tai takaamia varoja, on Valiokunnan mielestä asianmukaista
437: että Hallitsija nimittäisi johtokunnan puheenjohtajan ja että
438: jäsenten asettaminen, esim. neljäksi v"Rodeksi kerrallaan, us-
439: kottaisiin Suomen Pankin Valtuusmiehille. Jäsenten täl-
440: lainen nimittämistapa olisi toiseltakin kannalta katsoen pai-
441: kallaan. On mahdollista, että rahaston toiminta tuottaa
442: taptpioita, joista Eduskunnalle on selonteko annettava, minkä-
443: vuoksi on oikeinta, että Eduskunta rahaston johtokunnan
444: kokoonpanoon vaikuttamalla ottaa kantaakseen osan vas-
445: tuunalaisuutta rahaston toiminnan johdosta.
446:      Asutusrahaston johtokunnan tehtäviin kuuluisi lainaus-
447: liikettä koskevien tarkempien ohjeiden antaminen. Näihin
448: sisältyisivät m. m. määräy{kset siitä, ovatko ja minkä verran
449: kunnat oikeutettuja ottamaan tästä toiminnasta aiheutuvien
450: suoranaisten hallintokustannustensa korvaukseksi tilatbo-
451: mille antamistaan lainoista suurempaa korkoa kuin itse rll,-
452: hastolle suorittavat. Sitävastoin olisi kunnallisten laina.
453: kassain ohjesääntöjen vahvistaminen sekä rahastosta myön-
454: nettyjen lainojen käyttämisen tarkastusta koskevien mää-
455: räysten antaminen oleva hallinnollinen asia. Johtokunnan
456: tulisi myös olla Hallitukselle avullisena tilattoman väestön
457: maanhankintakysymystä koskevissa asioissa, antaa niistä
458: lausuntoja ja tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ehdotuksia.
459: Rahaston tilien ja hallinnon tarkastus tapahtuisi niihin eri
460: keinoihin nähden, joilla siihen varoja hankitaan, parhaiten
461: siten, että tilintarkastajista Senaatti valitsisi puolet ja Suo-
462: men Pankin tilintarkastajat toisen puolen. Kertomus ra-
463: haston toiminnasta olisi samasta syystä annettava sekä Hal-
464: litukselle että Eduskunnalle, jolla olisi tilaisuus asianomai-
465:    Tilattomap väestön maanhankinnan edistäminen.            5
466: 
467: sessa valiokunnassa sitä tarkastuttaa ja tehdä ne päätökset,
468: joihin asianhaarat aihetta antaisivat.
469: 
470: 
471: 
472:      Voi herätä kysymys siitä, onko erityinen asutusrahasto
473: tarpeellinen, jos yksityisestä alotteesta perustetaan ,Luotto-
474: osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten", jonka pe-
475: rustamisen varalta Eduskunta 1913 vuoden valtiopäivillä
476: on päättänyt lainana varata 4 milj. markkaa. On kui-
477: tenkin otettava huomioon ·että tilattomain maanhankinta
478: on niin laaja ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä että siinä
479: on toiminnan tilaa ja tarvetta useammallekin laitokselle.
480: Yhtä vähän kuin Asutusrahasto te~ee mainitun Luotto-osake-
481: yhtiön laatuisen yrityksen tarpeettomaksi, yhtä vähän voi
482: viimemainitun perustaminen aiheuttaa sitä että Asutusra-
483: haston aikaansaamisesta olisi luovuttava. Asutusrahastolla
484: on lisäksi Luotto"osakeyhtiön rinnalla eräitä etevämmyyk-
485: sm. Kun Asutusrahaston toiminnasta on annettava kerto-
486: mus Eduskunnalle, tulee se olemaan pysyväisen ja terveel-
487: lisen tarkastuksen ja arvostelun alaisena Eduskunnan puo-
488: lelta. Asutusrahasto kykenee myös parhaiten toimimaan
489: yleisenä ja puolueettomana laitoksena. On myös todennä-
490:  köistä että Asutusrahasto voimakkaana ja koko maata käsit-
491: tävänä voi riittävän tehokkaasti huolehtia siitä, että ne hin-
492:  nat, mitkä hankittavasta maasta maksetaan, tulevat pysy-
493:  mään niin alhaisina, että uudet pientilalliset saamillaan ti-
494:  loilla todella kykenevät harjoittamaan kannattavaa ja me-
495:  nestyksellistä maataloutta.
496: 
497: 
498: 
499: 
500:                      Asetus pientiloista.
501:    Koska ei ole tarkoituksenmukaista yksityiskohtaisesti         2 §.
502: määritellä minkälaisia niiden tilojen tulee olla, jotka voi-
503: daan esilläolevan asetuksen alaisiksi asettaa, on asetusehdo-
504:         6        1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
505: 
506:           tuksen 2 § :ssä vain viitattu niihin tarkoituksiin, joihin pu-
507:           heenaolevat tilat ovat aiotut käytettäviksi ,ja ainoastaan ylei-
508:           senä periaatteena tilojen suuruuteen nähden lausuttu, ettei
509:           tällainen tila saa olla suurempi, kuin että omistaja voi sitä
510:           pääasiallisesti omilla ja perheensä työvoimilla viljellä, koska
511:           suurempien tilojen muodostaminen ei ole tilattoman väestön
512:           maanhankinnassa tarkoituksena.
513:     3 §.      Niistä muodollisuuksista, joita on noudatettava tilaa ase-
514:           tuksen alaiseksi asetettaessa kuin myös sitä jälleen asetuk-
515:           sen alaisuudesta pois siirrettäessä, on määräyksiä otettu 3
516:           § :än. Tilan julistaminen pientilaksi näyttää parhaiten so-
517:           veltuvan lainhuudatustilaisuuteen, koska siten tarpeelliset
518:           merkinnät tulevat tehdyiksi lainhuudatuspöytäkirjaan ja
519:           kiinnekirjaan, milloin sellainen annetaan, mitkä asiakirjat,
520:           muun muassa, kiinnitystä haettaessa ovat kihlakunnanoikeu-
521:           delle esitettävät ja siten oikeudelle antavat varman selvi-
522:           tyksen tilan pientilaominaisuudesta.
523:     4 §.      Asetusehdotuksen mukaan tulee tilan säilyttää pientila-
524:           ominaisuutensa siksi kunnes laina, joka sen muodostamiseksi
525:           on myönnetty, on täydelleen suoritettu ja sen vakuudeksi ti-
526:           laan vahvistettu kiinnitys kuoletettu. Poikkeuksena tästä
527:           säännöstä on kuitenkin 4 §:ssä edellytetty se tapaus, että
528:           pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saatavasta,
529:           josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista syntyneen
530:           panttioikeuden nojalla on vastaava, jolloin tila kadottaa
531:           pientilaominaisuutensa.
532: 6 ja 7 §.     Asetusehdotuksen 6 ja 7 § :än on otettu säännöksiä, joi-
533:           den tarkoituksena toiselta puolen on mahdollisen keinottelun
534:           ehkäisemiseksi vaikeuttaa yksiin käsiin kokoamasta useam-
535:           pia pientiloja ja toiselta puolen estää käyttämästä tilaa,
536:           antamalla sen vuokralle muuhun, kuin asetusehdotuksessa
537:           aiottuun tarkoitukseen. Kun jokainen tällainen pientila on
538:           tarkoitettu yhtä perheitä varten, ei tilan osittaminen yleensä
539:           ole suotava, minkä vuoksi tällainen osittaminen samoinkuin
540:           myös tilan lohkaisemattoman osan myyminen on tehty riip-
541:           puvaksi asutuslautakunnan harkinnasta ja luvasta.
542:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.           7
543: 
544:      Maanviljelyksen menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä 8 §.
545: on tarpeellisen luoton saanti. Kun kuiten:kin harkitsematon
546: luoton käyttäminen on pientilain taloudelle vielä vaaralli-
547: sempi kuin suuremmalle maanviljelykselle, on 8 § :än otettu
548: määräyksiä, joiden mukaan pientilain haltijain oikeus kiin-
549: nittää tilojaan on rajoitettu muutamiin tositarpeiden vaati-
550: miin tapauksiin.
551:      Edelläesitetyt pientilain haltijain omistus- ja käyttö-10-18 §. ·
552: oikeutta koskevat rajoitukset ovat, kuten mainittu, aiotut
553: kestä!mään määräajaksi eli kunnes laina, josta asetusehdo-
554: tuksen 5 § :ssä mainitaan, on suoritettu. Esillä olevien 10-
555: 18 § :n yhieismetsää ja muuta yhtei·somaisuutta koskevien
556: säännöksien tarkoituksena on sitävastoin osaksi pysyä voi-
557: massa osakkaaseen nähden, joka ennen muita osakkaita on
558: päässyt vapaaksi yllämainituista määräaikaisista omistus- ja
559: käyttöoikeuden rajoituksista, osaksi että mainittu yhteis-
560: omaisuus jää tällaisesta omaisuudesta annettuj.en yleisten
561: määräysten alaiseksi senkin jälkeen kuin kaikki osakkaat
562: ovat vapautuneet määräaikaisista rajoituksista.
563:       Huomioon ottaen että tilattoman väestön maanhankinta- 19 §.
564: asia, iJullaksoeen oikeaan suuntaan johdetuksi ja tarkoituks•en-
565: mukaisesti järjestetyksi, edellyttää jatkuvaa toimintaa, on
566: 19 § :än otettu määräys siitä että jokaisessa maalaiskun-
567: nassa, missä asutustoimintaa huomattavammassa määrin har-
568:  joitetaan, on asetettava asutuslautakunta, johon kuuluu esi-
569:  mies ja tarpeellinen määrä jäseniä. Kun on oletettava, että
570:  tilattomat, joiden etua maanhankinta lähinnä koskee, sekä
571:  sellaioset pienviljelijät, joilla jo on saavutettua kokemusta
572:  tähän kuuluvissa asioissa, tuntevat ja voivat arvostella niitä
573:  edellytyksiä, jotka asutustoiminnan menestyminen vaatii,
574:  on katsottu tarpeelliseksi, että vähintään puolet sanotun
575:  lautakunnan jäsenistä tulee olla mainittuihin kansanluok-
576:  kiin kuuluvia henkilöitä.
577:       Asutuslautakunnan esimiehen ja jäsenten palkkaamiseen
578:  nähden on, koska kunta lauta:kunnan asettaa ja se toimii
579:  kunnan puolesta, pidetty muodollisesti oikeimpana ja käy-
580:  tännöllisimpänä, että kunta myös suorittaa mainituille toimi-
581:         8       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
582: 
583:         henkilöille tulevat palkkiot, vaikka toiselta puolen tässä yh-
584:         teydessä ei ole tahdottu tarkemmin määritellä, mistä va-
585:         roista puheenaolevat palkkiot lopullisesti maksetaan.
586: 20 §.       Paitsi edellä jo mainittuja asetukseen otettuja pientilan
587:         haltijan omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, on 20 § :äu
588:         vielä pantu määräys, joka. varaa mahdollisuuden lainaa
589:         myönnettäessä valtion rahastosta tai kunnallisesta lainakas-
590:         sasta sopia muistakin rajoituksista olemaan lainan irtisano-
591:         misen uhalla voimassa laina-aikana. Tällaisina lisärajoituk-
592:         sina mainittakoon haltijan veivoittaminen järkiperäisesti vil-
593:         jelemään tilansa maita, kunnossapitämään siinä olevat ra-
594:         kennubet, kielto ilman erityistä lupaa luovuttaa tila kol-
595:         mannelle henkilölle y. m.
596: 
597: 
598: 
599: 
600:              Asetus Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
601:  2 §.       Yhdenmukaisesti asutustoiminnan edellä esitetyn tarkoi-
602:         tusperän kanssa on esillä olevan asetusehdotuksen 2 §:än
603:         otettu määräyksiä, jotka tekevät malhdolliseksi toteuttaa
604:         asutustoiminnan eri tehtäviä. On ajateltu että kunnat Asu-
605:         tusrahastosta saamillaan varoilla ostaisivat tilattomille osi-
606:         tettaviksi. ja luovutettaviksi etupäässä kokonaisia tiloja tai
607:         suurempia maa-alueita, koska täten maata yleensä voidaan
608:         saada halvemmalla, kuin ostettaessa pienempiä tiloja tai ti-
609:         lanosia, jotapaitsi tällainen ryhmäasutus tarjoaa pientilojen
610:         haitijoille tilaisuuden yhtyä erilaisiin osuustoiminnallisiin
611:         yrityksiin. Sen ohella on kunnille varattu valta antaa suo-
612:         ranaisiakin lainoja mainittuun kansanluokkaan kuuluville
613:         henkilöille pientilojen hankkimiseksi ja välttämättömien ra-
614:         kennuksien rakentamiseksi näillä tiloilla. Tällaisissa tapa-
615:         uksissa olisi myös erityisesti huolehdittava siitä, että tila
616:         hintaan ja muihin talouden kannattavaisuuteen vaikuttaviin
617:          edellytyksiirr nähden on ostajalle mahdollisimman edulli-
618:          nen. Edelleen ja koska sekin osaltaan saattaisi parantaa
619:          maaseudun asunto-oloja ja myös vaikuttaa edistävästi uutis-
620:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.           9
621: 
622: viljelykseen, voidaan Asutusrahastosta vielä myöntää kun-
623: nille varoja joko maan hankkimiseksi, joka sitten vuokrattai-
624: siin tilattomille, tai viljelys- ja rakennuslainojen antamiseksi
625: henkilöille, jotka ovat tällaista maata saaneet vuokr~lle.
626:     Kun kokonaisten tilojen ostossa osittelu on toimitettava
627: maatalouden ja asutuksen vaatimuksia silmällä pitäen, on
628: katsottu tarpeelliseksi, että ositussuunnitelma alistetaan
629: Asutusrahaston johtokunnan harkittavaksi ja hyväksyttä-
630: väksi. On ilmeistä, että johtokunta, joskaan nimen-
631: omaista määräystä ei siinä suhteessa ole, tiedustelee asian-
632: tuntijan mieltä, ennenkuin se hyväksyy sanotun ositussuun-
633: nitelman.
634:     Edellä on osotettu, miten tarpeellista on asettaa takeita a §.
635: siitä, etteivät pientilat joutuisi keinottelun alaisik,si ja asu-
636: tustoiminnan tarkoitusperä siten jäisi saavuttamatta. Tä-
637: hän nähden on 3 '§ :än otettu säännös, jonka mukaan edellä-
638: mainituilla varoilla muodostettujen pientilojen tulee omis-
639: tus- ja käyttöoikeuteen nähden olla pientiloja koskevan ar-
640: mollisen asetuksen alaisina. Tästä yleisestä säännöstä on
641: kuitenkin sallittu tehdä poikkeuksia niissä tapauksissa, jol-
642: loin tällainen menettely kohtaisi vaikeuksia tai muuten osot-
643: tautuisi tarpeettomaksi, kuten asianlaita varsinkin saattaisi
644: olla, milloin kysymyksessä ovat sellaiset tilat, joita ei ole
645: tarkoitettu itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen vaan
646: asuntotiloiksi. Yleensä ei pientiloja koskevan asetuksen
647: säännösten sovelluttaminen pienempiin asuntotiloihin näytä
648:  olevan läheskään yhtä tärkeä, kuin varsinaisiin maanvilje-
649: lystiloihin nähden.
650:      Kun pientilojen haltijat voisivat joutua varsin epävar-
651:  maan, jopa turvattomaankin asemaan, jos tila, josta nämä
652:  pientilat ovat muodostetut, on suurilla kiinnityksillä rasi-
653: tettu, on esilläolevan pykälän 2 momentissa yleisenä peri-
654:  aatteena lausuttu, että ennenkuin lainaa myönnetään tilan
655:  ostamiseksi mainittuun tarkoitukseen, ovat siihen aikaisem-
656:  min vahvistetut kiinnitykset kuoletettavat. On kuitenkin
657:  samalla pidetty tarpeellisena varata Asutusrahaston johto-
658:  kunnalle valta asianomaisen asutuslautakunnan esityksestä
659:        10      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
660: 
661:        sallia tällaisten kiinnitysten edelleenkin pysyä voimassa,
662:        milloin se harkitsee tämän voivan tapahtua ilman että pien-
663:        viljelijäin edut tämän kautta joutuvat vaaraan.
664: 5 §.        Uusien viljelystilojen syntymisen edistämiseksi on 5
665:        § :än otettu säännös siitä, että milloin viljelemättömälle
666:        maalle perustetaan maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
667:        tuvia uutistiloja, voidaan Asutusrahaston johtokunnan har-
668:        kinnan mukaan tätä tarkoitusta varten myöntää lainoja ta-
669:        vallista lieveromillä ehdoilla.
670: 6 §.        Paikallisilla asutuslautakunnilla tulee olemaan tärkeä
671:        tehtävä asutustoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa.
672:        Tähän nähden ja koska olisi suotavaa, että asutuslautakun-
673:        tien esimiehi.ksi saataisiin asutustoimintaan perehtyneitä ja·
674:        näissä toimissa jatkuvasti pysyviä henkilöitä, on tarpeen
675:        asettaa näiden toimihenkilöiden palkkiot riittäviksi. Kun
676:        esimiesten paikkaaminen samoinkuin korvauksen maksami-
677:        nen lautakuntien jäsenille saattaisi kunnille käydä rasitta-
678:        vaksi ja huomioon ottaen että, jos palkkaukset pantaisiin
679:        yksinomaan kuntien suoritettaviksi, tämä helposti voisi lai-
680:        mentaa kuntien halua asutustoiminta-asian ajamiseen, on
681:        tarkoituksenmukaisena pidetty 6 '§ :än ottaa määräys, joka
682:        oikeuttaa Asutusrahaston johtokunnan myöntämään rahas-
683:        ton varoista määrärahoja asutuslautakuntien esimiesten ja
684:        jä.senten palkkaamiseksi.
685:            Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
686:        kunnioittaen ehdottaa,
687: 
688:                       että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
689:                   Majesteetin armollisesti vahvistettaviksi lähet-
690:                   täisi seuraavat asetusehdotukset:
691:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.           11
692: 
693: 
694: 
695: 
696:                      Asetus pientiloista.
697: 
698:                            1 LUKU.
699:                 Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
700: 
701:                              1 §.
702:     Tiloja, jotka tilattoman ·maalaisväestön maanhankinnan
703: edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
704: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
705: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
706: asettaa sellaisten omistus- ja käyttöoikeutta koskevien ra-
707: joitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen 2 ja 3 luvussa sa-
708: notaan.
709: 
710:                               2 §.
711:     Ensimmäisessä <§:ssä mainitut tilat voivat olla tarkoitet-
712: tuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen tai :pääasiallisesti
713: olemaan tilan omistajan ja hänen :perheensä asuntona. Äl-
714: köön sellainen tila olko suurempi kuin että omistaja voi sitä
715: :pääasiallisesti omilla ja perheensä työvoimilla viljellä.
716:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava mitä maatilojen
717: osittamisesta on säädetty.
718: 
719:                              3 §.
720:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena :pien-
721: tilana, ennenkuin kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
722: myöntäessään 19 § :ssä mainitun asutuslautakunnan lausun-
723: non nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on merkintä teh-
724: tävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan, jos sel-
725: lainen annetaan.
726:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
727: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
728: 12       1914. -     Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
729: 
730: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
731: viranomaiselle.
732:     Kun toisessa luvussa säädetyt pientilan omistus- ja käyt-
733: töoikeutta koskevat rajoitukset ovat lakanneet voimassa ole-
734: masta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus kihlakunnan-
735: oikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä merkinnän teke-
736: mistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2 momentissa mai-
737: nitulle viranomaiselle.
738:                              4 §.
739:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saa-
740: tavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista syn-
741: tyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se pien-
742: tilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä ilmoi-
743: tuksen sekä tuomarille, että maarekisteriä pitävälle viran-
744: omaiselle.
745: 
746: 
747:                               2 LUKU.
748: P i e n t i 1 o j e n o m i s t u s- j a k ä y t t ö o i k e u d e s t a.
749:                             5 §.
750:    Pientilat, joista 1 §:ssä on säädetty, ovat niin kauan
751: kuin ne ovat kiinnitetyt valtion rahaston tai tilattoman
752: maalaisväestön maanhankinnan avustamiseksi muodostetun
753: kunnallisen lainakassan antamasta lainasta niiden rajoitus-
754: ten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
755: 
756:                             6 §.
757:    Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
758: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
759:    Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
760: tai osaa siitä viljeltäkö yhd;ysviljelyksessä muun maan
761: kanssa tai sitä toiselle vuokrattako.
762: 
763:                             7 §.
764:      Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa osi-
765:  tettako älköönkä sellaisesta tilasta loh'kaisematonta osaa
766:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.                 13
767: 
768: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvai'hdolla tilasta
769: luovutettako.
770:     Pientilan osittaminen sallirf!taikoon milloin kunnan asti-
771: t.usolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat
772: tekevät sen suotavaksi.
773:     Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, milloin
774: pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivaromiksi vil-
775: jellä.
776:                              8 §.
777:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
778: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai muun
779: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta lai-
780: nasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain tar-
781: vetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman to-
782: distuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
783: käytetään tarpeelliseen uutisrakennukseen tai vanhan ra-
784: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
785: lykseen siinä; pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta
786: sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta; ja olkoon vii-
787: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvalli-
788: nen, vaikka saamisoikeus on toiselle siirretty.
789: 
790:                              9 §.
791:     Jos pientilan omistaja rikkoo 6 § :ssä olevia määräyksiä,
792: olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5 § :ssä on mainittu.
793: 
794: 
795:                             3 LUKU.
796:   Y h t e i s e s t ä m e t s ä s t ä j a m u u s t a y h t e i s-
797:                        omaisuudesta.
798:                             10 §.
799:    Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on niiden
800: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
801: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
802: tavalla kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
803: 7 § :ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
804: 14      1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
805: 
806:                           11 §.
807:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoito-
808: ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hallinto-
809: lautakunnalle.
810: 
811:                           12 §.
812:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakasten
813: keskuudestaan pääluvun mukaan kolmeksi vuodeksi kerral-
814: laan valitsemaa jäsentä. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan
815: kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudes-
816: taan hallintolautakunnan esimiehen.
817: 
818:                              13 §.
819:     Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
820: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
821: mukaan.
822:     Jos pientila on tarkoitettu pääasiallisesti asunnoksi har-
823: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
824: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
825: omaisuuteen.
826: 
827:                           14 §.
828:     Ohjesäännön yhteismetsän hallinnosta ja käyttämisestä
829: vahvistaa, sittenkun osakkaille on annettu tilaisuus tehdä
830: ehdotus asiasta ja asutuslautakunta on siitä antanut lau-
831: suntonsa, se viranomainen, jonka tehtävänä 10 § :ssä mai-
832: nitun metsänhoitosuunnitelman vahvistaminen on.
833:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
834: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
835: siihen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
836:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön sisäl-
837: lyksesta annetaan hallinnollista tietä.
838: 
839:                            15 §.
840:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi metsän
841: haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyttää
842: sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöä,
843:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.        16
844: 
845: olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin rikoslain 33
846: luvun 7 § :ssä säädetään.
847:     Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
848: syytteen.
849:                            16 §.
850:     Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
851: käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty tahi
852: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet.
853: Osakkailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten
854: paljon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käy-
855: vältä eläimeltä.
856:                             17 §.
857:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
858: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, bn
859: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla kuin ku-
860: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
861: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
862: sunnon hankittuaan, määrää.
863:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
864: seksi tarpeekseen käyttää, vuokrattava joko osakkaalle
865: taikka jollekin toiselle.
866:                            18 §.
867:     Osakkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
868: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
869: murretuksi senkään jälkeen kuin 2 luvussa säädetyt pien-
870: tilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat
871: lakanneet voimassa olemasta.
872: 
873: 
874:                            4 LUKU.
875:               E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
876:                            19 §.
877:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
878: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
879: hin tilattoman väestön hyväksi ryhdytään.
880: 16      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
881: 
882:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
883: jäseniä, joista vähintään puolet tulee olla tilattomaan maa-
884: laisväestöön kuuluvia henkilöitä tai pienten maatilojen omis-
885: tajia. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenteri-
886: vuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä ei
887: ole, kuntakokou.s, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan
888: mitä laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja
889: jäsenet saavat palkkiota kunnalta. Määrärahan myöntä-
890: misestä yleisistä varoista asutuslautakunnan esimiehen ja
891: jäsenten palkkaamiseksi on erittäin säädetty.
892:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on'
893: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnasta
894: on sääd.etty.
895:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
896: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
897: 
898:                                20 §.
899:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka
900: tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myönnet-
901: täessä valtion rahastosta tai tilattoman maalaisväestön maan-
902: hankinnan avustamiseksi perustetusta kunnallisesta laina-
903: rahastosta sopia muistakin rajoituksista, jotka koskevat tilan
904: viljel.emistä ja niillä olevain rakennusten kunnossapitoa sekä
905: tilan kolmannelle henkilölle luovuttamista tai muuta sel-
906: laista, olemaan lainan irtisanomisen uhalla voimassa laina-
907: aikana.
908:     Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vastaan päte-
909: vät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
910: 
911: 
912: 
913: 
914:      Asetus Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
915: 
916:                            1 §.
917:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
918: perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön asu-
919: tusrahasto".
920:    Tilattoman väestön mäanhankinnan edistäminen.             t7
921: 
922:    Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tähän
923: rahastoon hankitaan, määrätään erikseen.
924: 
925:                               2 §.
926:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja· tilattomaan
927: maalaisväestöön kuuluvien hen:Kilöiden avustamiseksi saa-
928: maan etupäässä itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän
929: maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pientiloja.
930:     Lainaksi saamillaan varoilla on kunnan etupäässä ostet-
931: tava kokonaisia tiloja tai suurempia maa-alueita ositetta~
932: viksi ja vuotuismaksuja vastaan tai muilla ehdoilla tiiatto-
933: mille luovutettaviksi. Myöskin olkoon kunnalla valta antaa
934: suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan kuuluville
935: henkilöille pientilojen hankkimiseksi, missä pientilan muo-
936: dostuminen, hintaan ynnä muihin asianhaaroihin nähden,
937: paikalla toimitetun arviomisen kautta havaitaan tulevan
938: edulliseksi, sekä välttämättömien rakennusten rakentami-
939: seksi sellaisilla tiloilla.
940:     Milloin kunta on saanut lainan kokonaisen tilan tai suu-
941: remman maa-alueen ostami.seen ositettavaksi ja luovutetta-
942: vaksi tilattomille, on ositussuunnitelma 7 §:ssä mainitun
943: johtokunnan tarkastettava ja hyväksyttävä.
944:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kunnille
945: lainoja käytettäviksi
946:     a) tilojen tahi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
947: että niistä luovutetaan tilattomaan maalaisväestöön kuulu-
948: ville henkilöille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
949:   · b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen sanottuun
950: kansanluokkaan kuuluville henkilöille, jotka tällaiseen maa-
951: han ovat itselleen hankkineet pitkäaikaisen ja turvatun
952: käyttöoi'keuden.
953: 
954:                              3 §.
955:     Edellisessä § :ssä mainittujen varojen avulla muodostet-
956: tujen tilojen. tulee omistus- ja käyttöoikeuteen nähden olla
957: niiden määräysten alaisia, .kuin pientiloja·. koskevassa ar-
958: mollisessa asetuksessa säädetään. Kuitenkin olkoon asutus-
959:                                                          2
960: 18      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 1.
961: 
962: lautakunnalla, milloin on kysymyksessä muullaisen, kuin
963: itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvan tilan
964: muodostaminen, oikeus harkita, onko laina myönnettävä
965: ilman että sen avulla muodostettava tila tulee sanotun ase-
966: tuksen, alaiseksi.
967:     Älköön lainaa 'kunnallisesta lainakassasta, joka on pe-
968: rustettu edellisessä § :,ssä sanotuista varoista, myönnettä\:ö,
969: älköönkä kunnan sellaisilla varoilla ostamaa tilaa ositettuna
970: tilattomille luovutettako, ennenkuin tilaan muusta, kuin sa-
971: notussa § :ssä mainitusta velasta mahdollisesti vahvistettu
972: kiinnitys on kuoletettu, ellei Asutusrahaston johtokunta
973: asutuslautakunnan esityksestä ole sellaisen kiinnityksen
974: edelleen voimassa pysyttämiseen suostunut.
975: 
976:                              4 §.
977:     Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
978: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät it.
979: seänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maata-
980: loustyöllä, torpparit ja heidän vertaisensa toisen maan vil-
981: jelijät niihin luettuina, taikka ovat maalais-käsityöläisiä
982: tahi kuuluvat irtaimeen tilapäisellä työllä elävään maalais-
983: väestöön.
984: 
985:                              5 §.
986:     Kunnille myönnettäväin kouletuslainain vuotuismaksut
987: määrää Asutusrahaston johtokunta sellaisia perusteita nou-
988: dattaen, että rahaston lainanantoliikettä, vaikkei se tarkoi-
989: takaan voittoa, käy harjoittaminen ilman korkotappiota.
990: Annettaessa lainoja pientiloista voimassa olevan armollisen
991: asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
992: tuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle maalle,
993: olkoon johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta
994: koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta
995: enintään kuudeksi vuodeksi.
996:     Kunnan, joka haluaa rahastosta lainaa 2 § :ssä mainit-
997: tuihin tarkoituksiin, on johdoksi lainavarojen käyttämisessä
998: laadittava ohjesääntö, joka lähetetään rahaston johtokun-
999:    Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.            19
1000: 
1001: nalle ja jonka johtokunta oman Jausuntonsa ,kera antaa
1002: Kei,sarillisen Senaatin Talousosaston vahvistettavaksi.
1003:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
1004: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon usko-
1005: nut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan päätök-
1006: seen älköön muutosta haettako.
1007:     Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset antaa
1008: rahaston johtokunta.
1009:                            6 §.
1010:     Johtokunta myöntäköön, milloin sen tarpeelliseksi nä-
1011: kee, Asutusrahaston varoista kunnille määrärahoja käytet-
1012: täväksi asutuslautakuntien esimiesten palkkioiksi. Sama
1013: oikeus olkoon johtokunnalla myös asutuslautakunnan jäsen-
1014: ten palkkioihin nähden.
1015:                              7 §.
1016:      Suomen maalaisväestön Asutusrahastoa hoitaa johto-
1017: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
1018:      Puheenjohtajan nimittää Kei,sari ja Suuriruhtinas.
1019:      Johtokunnan jäsenet asettavat Eduskunnan valitsemat
1020: Pankkivaltuusmiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kuiten-
1021: kin eroaa arvan mukaan kahden vuoden kuluttua siitä, kun
1022: ensiksi määrätyt jäisenet toimeensa ryhtyivät, toinen heistä,
1023: ja on hänen sijaansa uusi jäsen neljäksi seuraavaksi vuo·
1024: dek<si määrättävä.
1025:      Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapautta,
1026: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
1027: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
1028: virkavapautta ja viransijais-en määräävät pankkivaltuus-
1029: miehet.
1030:      Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet Ja muut apulaiset
1031: ottaa rahaston johtokunta.
1032:                              8 §.
1033:    Johtokunta kokoontuu, kun se as1am käsittel~rä varten
1034: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä puheen-
1035: johtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta yksi-
1036: mieliset.
1037: 20       1914. -:- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1038: 
1039:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
1040: osaa asian käJsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
1041: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
1042:     Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyt-
1043: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
1044:                             9 §.
1045:      Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
1046: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
1047:                              10 §.
1048:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkaJStaa neljä tilintarkas-
1049: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
1050: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
1051: varamiesten joukosta toiset kaksi.
1052:     Kertomus rahaston toiminnasta on vuosittain annettava
1053: sekä Hallituksen että Eduskunnan tarkastettavaksi.
1054:                           11 §.
1055:     Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
1056: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
1057:                             12 §.
1058:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
1059: tilattoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
1060: muista sen yhteydessä olevista asioista.
1061:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioi<sta eh-
1062: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
1063: 
1064: 
1065:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
1066: Brander, varapuheenjohtaja Tulenheimo ja jäsenet Breden-
1067: berg, Eloranta (osittain), Eronen, Hirvensalo, Huttunen,
1068: Lautasalo, Marttila (osittain), Mäkelin (osittain), Mäki,
1069: Pulkkinen, Rannikko, Saalasti, Sjöstedt-Jussila, Storbjörk
1070: ja Takoi sekä osittain varajäsenet Hjulgrim, Leiv·o ja Tossa-
1071: v:unen.
1072:      Helsingissä, maaliskuu•n 2 p:nä 1914.
1073:                          Vastalause.                        21
1074: 
1075: 
1076: 
1077: 
1078:                       Vastalause.
1079:     Koska emme voi yhtyä kannattamaan Maatalousvalio-
1080: kunnan mietintöön N :o 1 sisältyviä asetuksia pientiloista
1081: ja Suomen maalaisväestön asutusrahastosta, niin pyydämme
1082: täten esittää mielipiteemme.
1083:     Tilattoman väestön asuttamistoiminnan rinnalla, joka on
1084: kylläkin tärkeä ja vaatii yhteiskunnan puolelta tarpeellista
1085: tukea, on nykysistä yhteiskuntapoliittisista ja maatalous-
1086: kysymyksistä torppariväestön vapauttaminen vieläkin tär-
1087: keämpi, joka vaatii aivan erikoisia ja nimenomaan siihen
1088: tarkoitukseen soveltuvia toimenpiteitä. Tämä kysymys on
1089: sitäkin tärkeämpi kun se on erittäin kiirellinen, sillä v. 1909
1090: annetun n. k. takantuvan asetuksen vaikutusajan loppuun
1091: kuluttua useita kymmeniä tuhansia maanvuokraajia joutuu
1092: häätöuhan alaisiksi ja mahdollisesti ajetuiksi pois konnuil-
1093: taan. Että tämä kysymys on tärkeä ja vaatii aivan eri-
1094: koisia ja tälle kysymykselle ominaisia toimenpiteitä, on
1095: tässä eduskunnassakin jo usein osoitettu. Onpa hallituksen-
1096: kin jo täytynyt kiinnittää asiaan siksi paljon huomiota, että
1097: se on asettanut komitean asiaa tutkimaan ja ehdottamaan joi-
1098: takin toimenpiteitä. Komitean työn tulokset eivät, valitet-
1099: tavaa kyllä, ole vielä joutuneet tämän eduskunnan nähtä-
1100: viksi ja käsiteltäviksi. Yhtä valitettavaa on sekin, ettei
1101: eduskunta., monista tehdyistä a:lotteista huolimatta, ole suos-
1102: tunut ottamaan tätä mainitsemaamme tärkeintä kysymystä
1103: käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen. Mutta selvää on, että
1104: ei enempää eduskunta kuin hallituskaan voi tämän tärkeän
1105: asian ratkaisua kokonaan sivuuttaa.
1106:     Kun nyt kuitenlkin puhoona olevat asetusehdotukset si-
1107: sällykseltään ja vielä enemmän tarkoitukseltaan ovat sellai-
1108: sia, että niiden avulla jo etukäteen, ennenkuin eduskunta on
1109: tätä tärkeää kysymystä perinpohjin tutkinut ja siinä kan-
1110: tansa määritellyt, ryhdytään luomaan normeja ja puit-
1111: 22       1914. -    EduskuntaesiQ'smietintö N:o 1.
1112: 
1113: teita, joiden mukaan tämän ratkaisun sitten tulisi tapahtua,
1114: niin on sellainen mielestämme perin turmiollinen, sillä se
1115: tulisi suuresti rajoittamaan eduskunnan vastaisia toimen-
1116: piteitä tässä tärkeässä asiassa.
1117:     Sitäpaitsi asetusehdotus pientiloista on koko sisällyk-
1118: seltään sellainen, ettemme mitenkään saata sitä hyväksyä, se
1119: kun tarkoittaa erään kovin ahtaasti, niin hyvin viljelmien
1120: laajuuteen kuin muuhun'kin talolldelliseen toimintaan määri-
1121: tellyn ja rajoitellun erikoisen maanviljelijäluokan luomista,
1122: joka epäilemättä joutuisi vaikeisiin kosketuksiin yleisen ta-
1123: loudellisen kehityksen kanssa. Asetusehdotuksella Suomen
1124: maalaisväestön asutusrahastosta on taasen tarkoitus tukea
1125: ja edesauttaa edellämainitunlaisen maanviljelijäluokan syn-
1126: tymistä.
1127:     Koska näiden asetusehdotusten avulla, niiden laiksi tul-
1128: tua, iloiseltapuolen suuresti raj'Oitettaisiin ja vaikeutettaisiin
1129: torppariväiestön <luo n no 11 i s ta ja asianmukaista ra;tkai-
1130: sua ja toiseltapuolen pyritään teennäisesti luomaan uusi
1131: maanviljelijäluokka, jonka olemassaolo saattaa joutua hyvin-
1132: kin pahoin ristiriitaan taloudellisen kehityksen kanssa, niin
1133: emme mitenkään saata hyväksyä esilläolevia asetuseh-
1134: dotuksia.
1135:      Sen nojalla mitä edellä olemme esiintuoneet rohkenem-
1136: me kunnioittaen ehdottaa,
1137:                 että eduskunta päättäisi hylätä asetusehdo-
1138:              tukset pientiloista ja Suomen maalaisväestön
1139:              asutusrahastosta.
1140:      Helsingissä maaliskuun 2 p :nä 1914.
1141:        0. Tokoi.                         Oskari Leivo.
1142:        P. Huttunen.                      Juho Lautasalo.
1143:        J. Mäki.                          Oliver Eronen.
1144:        Sofia Hjulgren.                   Otto Marttila.
1145: 
1146: 
1147: 
1148:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
1149:     1914. -     S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
1150: 
1151: 
1152: 
1153: 
1154:                   Suuren valiokunnan mietintö
1155:               N :o 1 vuoden 1912 valtiopäivillä lepäämään
1156:               jätetyistä ehdotuksista asetukseksi pientiloista
1157:               ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asutus-
1158:               rahastosta.
1159: 
1160:     Käsitellessään Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 1
1161: olevia asetusehdotuksia ,pientiloista" ja ,Suomen maalais-
1162: väestön asutusrahastosta" on Suuri valiokunta päättänyt
1163: puoltaa niitä Eduskunnan hyväksyttäviksi.
1164:     Suuri valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa,
1165:                    että Eduskunta hyväksyiS'i ja Keisarillisen
1166:               Majesteetin armollisesti vahvistettaviksi lähet-
1167:               täis-i Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 1
1168:               olevat ehdotukset Asetttkseksi pientiloista ja
1169:               AsetuksekS'i Suomen tnaalaisväestön €UJutusrahas-
1170:               tosta.
1171:                                                                                   1
1172:    Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1914.
1173:                                                                                   1
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 
1178:                                                                               1
1179:                                                                               1
1180: 
1181: 
1182:                                                                           1
1183:                                                                           1
1184: 
1185: 
1186: 
1187: 
1188:                                                                       1
1189:                                                                       1
1190: 
1191: 
1192:                                                                   1
1193:                                                                   1
1194: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
1195:   1914.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                Suomen Eduskunnan erinäisten
1201:            eduskuntaesitysten johdosta plilittlimlit a 1 a-
1202:            m a i s e t e h d o t u k s e t asetukseksi pien-
1203:            tiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön
1204:            asutusrahastosta.
1205: 
1206: 
1207: 
1208: 
1209:        Sunrlvaltalsin, lrmollisin Keisari
1210:                ja Suuriruhtinas I
1211: 
1212: 
1213: 
1214: 
1215:     Vuoden 1912 valtiopäivillä tehtiin erinä1s1a anomus-
1216: ja eduskunta'()sity ksiä, jotka tarkoittivat tilattoman väestön
1217: maanhankinnan edistämistä. Näiden johdosta hyväksyi
1218: 2   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesltysmiet. N:o l.
1219: 
1220: Eduskunta säädetyn käsittelyn jälkeen ehdotukset asetuk-
1221: seksi pientiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asu-
1222: tusrahastosta, mutta päätti jättää ne Valtiopäiväjärjestyk-
1223: sen 57 §:n mukaisesti lepäämään ensimäisiin uusien vaa-
1224: lien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin. Kun Eduskunta
1225: uusien vaali€n jälkeen kokoontui näille 1914 vuoden valtio-
1226: päiville, otti Eduskunta ylempänä mainitut lepäämään jäte-
1227: tyt asetusehdotukset lopullisesti käsiteltävikseen, l1yväksyen
1228: ne 1912 vuoden valtiopäivien päättämässä muodossa.
1229:     Maanhankinta tilattomalle väestölle on t€htävä, joka
1230: vaatii valtion ja yhteiskunnan puolelta tarmokasta toi-
1231: mintaa ja suuria rahallisia uhrauksia. Valtion varoista
1232: on tähäm saakka oman maan hankkimiseen tilatto-
1233: malle väestölle käytetty, lukuun ottamatta Viipurin lää-
1234: nin lahjoitusmaiden lunastamiseen käytettyjä varoja sekä
1235: erinäisiä tähän verrattaviin tarkoituksiin myönnettyjä. pie-
1236: nempiä määnä, pääasiaUisesti ,Tilattoman väestön laina-
1237: rahaston" varoja, joita nykyään on yhteensä tasaluvuin
1238: 13,150,000 markkaa. Yleisestä valtiorahastosta on tämän li-
1239: säksi myönnetty tasaluvuin 5,611,000 markkaa eräiden suu-
1240: rempien tilojen ostamiseen ositettuina luovutettaviksi ti-
1241: lattomaan väestöön kuuluville henkilöille sekä eräälle kun-
1242: nalle samallaiseen tarkoitukseen käytettäväksi annettu
1243: 1,300,000 mar'kan laina. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin
1244: osottautuneet riittämättömiksi niin hyvin mainitun väestön
1245: lukuisuuteen kuin myös siihen harrastukseen nähden, jolla
1246: se pyrkii hankkimaan itselleen omaa maata.
1247:     Jatkuvan asutustoiminnan tarkoitusperänä tulisi olla te-
1248: hokkaammin kuin tähän asti helpottaa sen suurilukuisen
1249: kansanosan maanhankintaa, joka elää maanviljelyksestä
1250: mutta ei omista maata. Tähän 1kansanosaan kuu'luu lä-
1251: hinnä maataloustyöstä elävä irtonainen väestö sekä maanvil-
1252: jelystorppain haltijat ja muut heidän veroisensa vuokra-
1253: miehet. Näiden kansanryhmien taloudellisen ja yhteiskun-
1254: nallisen aseman par&ntaminen siten, että niihin kuuluvat
1255: henkilöt valtion avustuksella suuremmassa määrin 'kuin tä-
1256: hän asti pääsisivät pienv~ljelystilojen omistajiksi sekä saisi-
1257:        Tilatloman väestön maanhankinnan edistäminen.          3
1258: 
1259: vat asunto-olonsa ,pa;rannetuiksi, on käyny,t yhä kipeäm-
1260: män tarpeen vaatimaksi.
1261:       Otta.en huomioon toisaalta tilattoman maalaisväestön
1262: oman edun ja toisaalta valtion oikeutetun vaatimuksen saada
1263: takeita siitä, että sen asutustoiminnan edistämiseksi tekemät
1264: uhraukset tulevat tuloksellisella tavalla käytetyiksi, katsoo
1265: Eduskunta tarkoituksenmukaisen asutustoiminnan vaativan,
1266: että muodostettavat pientilat asetetaan omistus- ja käyttö-
1267: oikeuteen nähden erinäisten l'ajoittruvien määräysten alai-
1268: siksi. Näihin rajoituksiin, jotka luonteeltaan samalla ovat
1269:  pientilain oloja turvaavia, kuuluisivat määräykset siitä,
1270:  ettei sama henkilö ilman asianomaista lupaa saa omistaa
1271:  useampaa kuin yhden tällaisen tilan, ettei pientilaa tai
1272:  osaa siitä saa viljellä yhdysviljelyksessä muun maan
1273:  kanssa eikä toiselle vuokrata, kuin myös että oikeus pien-
1274:  tilan kiinnittämiseen on rajoitettu; samoin kuuluisivat nii-
1275:  hin määräykset yhteismetsän, milloin sellainen on pienti-
1276:  loille erotettu, ja muun yhteisomaisuuden käyttämisestä.
1277:  Rajoituksista tulisi muiden, paitsi yhteismetsää ja muuta
1278:  yhteisomaisuutta koskevien 1 lakata olemasta voimassa niin
1279:  pian kuin pientilojen muodostamiseksi myönnetyt lainat
1280:   ovat täysin suoritetut, koska menestyksellisen maanviljelyk-
1281:   sen kannalta katsoen ei nä:ytä tarkoituksenmukaiselta val-
1282:   tion puolelta pitemmäksi kuin laina-ajaksi liiallisella sään-
1283:   nöstelyllä rajoittaa pientilain haltijain omistus- ja käyttö·
1284:   oikeutta tiloihinsa. Yhteismetsää ja muuta yhteisomaisuutta
1285:   koskevat rajoitukset olisivat sitä vastoin pysytettä,vät voi-
1286:   massa, kunnes kaikki osakkaat ovat edellä mainituista ra-
1287:   joituksista vapaat, minkä jälkeen yhteisomaisuuteen nähden
1288:   olisi sovellutettava tällaisesta omaisuudesta: annettuja ylei-
1289:   siä määräyksiä;. Hyvin järjestetty ja menestyksellinen met-
1290:    sätalous ·edellyttää yleensä verrattain pitkiä: ajanjaksoja ja
1291:    järjestelmällisesti jatkuvaa toimintaa, mikä periaate jo ai-
1292:    kaisemmassakin metsälainsäädännössä on otettu huomioon.
1293:        Edellä on jo huomautettu, että jatkuva ja tehokas asutus-
1294:    toiminta vaatii entiseen verraten melkoista suurempia va-
1295:    roJa. Toisaalta edellyttää näiden varojen tarkoituksenmu-
1296: 4   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1297: 
1298:  kainen käyttäminen ja asutustoiminnan johtaminen, paitsi
1299:  kokemusta ja taitoa raha-asiain hoidossa yleensä, myös asu-
1300:  tustoiminnan ja maatalouden tuntemusta. Kun nykyään
1301:  toimivat valtion tai muut yhteiskunnalliset luotto- ja raha-
1302:  laitokset eivät viimemain~tussa suhteessa riittävissä määrin
1303:  omaa vaadittavia edellytyksiä, katsoo Eduskunta välttämät-
1304:  tömäksi, että perustetaan erityiuen tilattoman välestön maan-
1305:  hankinnan edistämistä tarkoittava rahasto asianomaisine joh-
1306:  takuntineen. TäHaisen rahaston perustamisen varalta on
1307:  Eduskunta 1912 vuoden VlaJltiopäivillä Suomen Pankin voit-
1308:  tovaroista jo myöntänyt 2,000,000 markkaa. Nämä varat
1309: samoin kuin myös ne, jotka Eduskunta vastedes tarkoitusta
1310:  vart·en saattaa myöntää tai jotka muulla tavoin sitä varten
1311:  hankitaan, olisivat hoidettavat erityisenä rahastona, nimellä
1312: ,Suomen maalaisväestön asutusrahasto". Koska kysymys
1313: rahaston varojen kartuttamisesta vaatii aikaajoin uutta har-
1314: kintaa, on Eduskunnan mielestä tarkoituksenmukaista, että
1315: asiasta annettuvaan asetukseen otetaan ainoastaan rahaston
1316: perustamista ja s·en hoitoa koskevat yleiset määräykset.
1317:      Tilattomun väestön lainarahastoa koskevien nykyisten
1318: määräysten mukaan voivat kunnat, maanviljelysseurat
1319: ja maanosto-osuuskunnat välittää sanotusta rahastosta lai-
1320: noja tilattomille maanhankintaa varten. Ehdotettu välitys-
1321: toimi on Eduskunnan mielestä kuitenkin rajoitettava ainoas-
1322: taan kuntiin, koska kunnille myönnettyjen lainojen takaisin
1323: maksu on varmimmin taattu ja koska kunnat parhaiten ky-
1324: kenevät arvoste1emaan asutustoiminnan tarvetta ja sen me-
1325: nestymisen edellytyksiä alueillaan.
1326:      Mitä Suomen maalaisväestön asutusrahaston hoitoon tu-
1327: lee, on Eduskunta katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että sitä
1328: varten asetetaan erityinen johtokunta, jossa olisi puheenjoh-
1329: taja ja kaksi jäsentä. On asianmukaista, että Hallitsija ni-
1330: mittää johtokunnan puheenjohtajan ja että jäsenten asetta-
1331: minen, esim. neljäksi vuodeksi kerrallaan, uskotaan Suomen
1332: Pankin Pankkivaltuusmiehille. Kun rahaston toiminta saat-
1333: taa tuottaa tappiota, josta Eduskunnalle on selonteko annet-
1334: tava, on oikeinta, että Eduskunta rahaston johtokunnan ko-
1335:         Tilatloman väestön maanhankinnan edistäminen.          5
1336: 
1337: koonpanoon vaikuttamalla ottaa kantaakseen osan vastuun-
1338: alaisuutta rahaston toiminnan johdosta.
1339:     Asutusrahaston johtokunnan tehtäviin kuuluisi lainaus-
1340: liikettä koskevien tarkempien ohjeiden antaminen. Näihin
1341: sisältyisivät m. m. määräykset siitä, ovatko ja minkä verran
1342: kunnat oikeutettuja ottamaan tästä toiminnasta aiheutuvien
1343: suoranaisten hallintokustannustensa korvauheksi tilatta-
1344: mille antamistaan lainoista suurempaa korkoa, kuin itse ra-
1345: hastolle suorittavat. Sitä vastoin olisi kunnallisten laina-
1346: kassain ohjesääntöjen vahvistaminen sekä rahastosta myön ·
1347: nettyj.en lainojen käyttämisen tarkastusta koskevien mää-
1348: räysten antaminen oleva hallinnollinen asia. Johtokunnan
1349: tulisi myös olla Hallitukselle avullisena tilattoman väestön
1350: maanhankintakysymystä koskevissa asioissa, antaa niistä
1351: lausuntoja ja tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ehdotuksia.
1352: Rahaston tilien ja hallinnon tarkastus tulisi parhaiten jär-
1353: jestetyksi siten, että tilintarkastajista Senaatti valitsisi puo-
1354: let ja Suomen Pankin tilintarkastajat toisen puolen. Ker-
1355: tomus rahaston toiminnasta olisi annettava sekä Hallituk-
1356: selle että Eduskunnalle, jolla olisi .tilaisuus asianomai-
1357: sessa valiokunnassa sitä tarkastuttaa ja tehdä ne päätökset,
1358: joihin asianhaarat aihetta antaisivat.
1359:     Hyväksymäinsä asetusten erikoiskohtaisista määräyk-
1360: 5istä pyytää' Eduskunta seuraavassa tehdä selkoa.
1361: 
1362: 
1363:                      Asetus pientiloista.
1364:      Koska ei ole tarkoituksenmukaista yksityiskohtaisesti          2 §.
1365: määritellä, minkäilaisia niiden tilojen tulee olla, jotka voi-
1366: daan puheena olevan asetuksen alaisiksi asettaa, on asetus-
1367: ehdotuksen 2 § :ssä vain viitattu niihin tarkoitu:ksiin, joihin
1368: tilat ovat aijotut käytettäviksi, ja ainoastaan yleisenä peri-
1369: aatteena tilojen suuruuteen nähden lausuttu, -ettei tila saa
1370: olla suurempi, kuin että o:lll.istaja voi sitä pä!äasiallisesti
1371: omilla ja perheensä työvoimilla viljellä!, koska suurempien
1372: tiloj-en muodostaminen ei ole tilattoman väestön maanhan-
1373: kinnan tarkoituks·ena.
1374:          6   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1375: 
1376:   3 §.         Niistä muodollisuuksista, joita on noudatettava tilaa ase-
1377:           tuksen alaiseksi asetettaessa kuin myös sitä jälleen asetuk-
1378:           sen alaisuudesta pois siirrettäessä, on määräyksiä otettu 3
1379:           § :ään. Tilan julistaminen pientilaksi näyttää parhaiten so-
1380:           veltuvan lainhuudatustilaisuuteen, kos'ka siten tarpeelliset
1381:           merkinnät tulevat tehdyiksi lainhuudatus·pöytäkirjaan ja
1382:           kiinnekirjaan, milloin sellainen annetaan, mitkä asiakirjat
1383:           kiinnitystä haettaessa ovat kihlakunnanoikeudelle esiteitä-
1384:           vät ja siten antavat oikeudelle varman selvityksen tilan
1385:           pientilaominaisuudesta.
1386:     4 §.        Asetusehdotuksen mukaan tulee tilan säilyttää pientila-
1387:            ominaisuutensa, kunnes laina, joka sen muodostamiseksi
1388:            on myönnetty, on täydelleen suoritettu ja sen vakuudeksi ti-
1389:            laan vahvistettu kiinnitys kuoletettu. Poikkeuksena tästä
1390:            säännöstä on kuitenkin 4 §:ssä edellytetty se tapaus, että
1391:            pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saatavasta,
1392:            josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista syntyneen
1393:            panttioikeuden nojalla on vastaava, jolloin tila kadottaa
1394:            pientilaominaisuutensa.
1395: 6 ja 7 §.       Asetusehdotuksen 6 ja 7 §:ään on otettu säännöksiä,
1396:            joiden tarkoituksena toiselta puolen on keinottelun ehkäi-
1397:            semiseksi vaikeuttaa yksiin 'käsiin kokoamasta useampia
1398:            pientiloja ja toiselta puolen estää käyttämästä tilaa anta-
1399:             malla sen vuokralle muuhun, kuin asetusehdotuksessa aijot-
1400:            tuun tarkoitukseen. Kun jokainen pientila on tarkoitettu
1401:             yhtä perhettä varten, ei tilan osittamiruen yleensä ole suo-
1402:             tava, minkä vuoksi osittaminen samoin kuin myös tilan loh-
1403:             kaisemattoman osan myyminen on tehty asutuslautakunnan
1404:             harkinnasta ja luvasta riippuvaksi.
1405:   s §.          Maanviljelyksen menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä
1406:             on tarpeellisen luoton saanti. Kun kuitenkin harkitsematon
1407:             luoton käyttäminen on pientilain taloudelle vielä vaaralli-
1408:             sempi kuin suuremmalle maanviljelykselle, on 8 § :ään otettu
1409:             määräyksiä, joiden mukaan pientilain haltijain oikeus kiin-
1410:             nittää tilojaan on rajoitettu muutamiin tositarpeiden vaati-
1411:             miin tapauksiin.
1412:  t0-18 §.        Pientilain haltijain omistus- ja käyttöoikeutta koskevat
1413:              rajoitukset ovat aijotut kestämään mä1äräajan eli kunnes
1414:        TilaUoman väestön maanhankinnan edistäminen.         7
1415: 
1416: laina, josta asetusehdotuksen 5 § :ssä mainitaan, on: suori-
1417: tettu. Asetusehdotuksen 10-18 § :n yhteismetsälä ja muuta
1418: yhteisomaisuutta koskevien säännöksien tarkoituksena on,
1419: että ne pysyvät voimassa osakkaaseen nähden, joka en-
1420: nen muita osakkaita on päässyt vapaaksi yllämainituista
1421: määräaikaisista omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksista,
1422: ja että mainittu yhteisomaisuus jää tällaisesta omaisuudesta
1423: annettujen yleisten määräysten alaiseksi senkin jälkeen,
1424: kuin kaikki osakkaat ovat vapautuneet määräaikaisista ra-
1425: joituksista.                                                 .
1426:     Koska tilattoman väestön maanhankinta, tullakseen 19 §.
1427: oikeaan suuntaan johdetuksi ja tarkoituksenmukaisesti jär-
1428: jestetyksi, edellyttää jatkuvaa toimintaa, on 19 §:ään
1429: otettu määräys siitä, että jokaisessa maalaiskunnassa, missä
1430: asutustoimintaa huomattavrummassa määrin harjoitetaan,
1431: on asetettava asutuslautakunta, johon kuuluu es1m1es
1432: ja tarpeellinen maara Jasema. Kun on oletettava, että
1433: tilattomat, joiden etua maanhankinta lähinnä koskee, sekä
1434: sellaiset pienviljelijät, joilla jo on saavutettua kokemusta
1435: tähän kuuluvissa asioissa, tuntevat ja voivat arvostella niitä.
1436: edellytyksiä, joitw asutustoiminnan menestyminen vaatii,
1437: on katsottu tarpeelliseksi, että vähintään puolet sanotun
1438: lautakunnan jäsenistä tulee olla mainittuihin kansanluok-
1439: kiin kuuluvia henkilöitä.
1440:      Asutuslautakunnan esimiehen ja jäsenten palkkaamiseen
1441: nähden on, koska kunta lautakunnan asettaa ja tämä toimii
1442: kunnan puolesta, pidetty oikeana ja käytännöllisenä, että
1443:  kunta myös suorittaa mainituille toimihenkilöille tulevat
1444: palkkiot, vaikka toiselta puolen tässä yhteyd-essä ei ole tah-
1445:  dottu tarkemmin määritellä, mistä varoista puheena olevat
1446:  palkkiot lopullisesti maksetaan.
1447:      Paitsi edellä jo mainittuja asetukseen otettuja pientilan 20 §.
1448:  haltijan omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, ~n 20 § :ään
1449:  vielä pantu määräys, jdka varaa mahdollisuuden lainaa
1450:  myönnettäessä valtion rahastosta tai kunnallisesta lainakas-
1451:  sasta sopia muistakin rajoituksista olemaan lainan irtisano-
1452:  misen uhalla voimassa laina-aikana. Tällaisina lisärajoituk-
1453:        8   1914. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o J.
1454: 
1455:        sina mainittakoon haltijan veivoittaminen järkiperäisesti vil-
1456:        jelemään tilansa maita, kunnossa pitämään siinä olevat ra-
1457:        kennukset sekä kielto ilman erityistä lupaa luovuttaa tila
1458:        kolmannelle henkilölle.
1459: 
1460: 
1461:             Asetus Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
1462: 2 §.       Yhdenmukaisesti asutustoiminnan ylempänä esitetyn
1463:        tarkoitusperän kanssa on tämän asetusehdotuksen 2 § :ään
1464:        otettu määräyksiä, jotka tekevät ma'hdolliseksi toteuttaa
1465:        asutustoiminnan eri tehtäviä. On aljateltu, että kunnat Asu-
1466:        tusrahastosta sarumillaan varoilla ostaisivat tilattomille osi-
1467:        tettaviksi ja luovutettaviksi etupäässä kokonaisia tiloja tai
1468:        suurempia maa-alueita, koska täten maata yleensä voidaan
1469:        saada halvemmalla, kuin ostettaessa pienempiä tiloja tai ti-
1470:        lanosia, jota paitsi tällainen ryhmäasutus tarjoaa pientilojen
1471:        haitijoille tilaisuuden yhtyä erilaisiin osuustoiminnallisiin
1472:        yrityksiin. Sen ohella on kunnille varattu valta antaa suo-
1473:        ranaisiakin lainoja mainittuun kansanluokkaan kuuluville
1474:        henkilöille pientilojen hankkimiseksi ja välttämättömien ra-
1475:        kennuksien rakentamiseksi näille tiloille. Tällaisissa ta-
1476:        pauksissa olisi myös erit.yisesti huolehdittava sii'tä:, että ti-
1477:        lan hinta ja muut taloud·en kannattavaisuuteen vaikutta-
1478:        vat edellytykset ovat ostajalle mahdollisimman edn!Hset.
1479:        Edelleen ja koska sekin osaltaan saattaisi parantaa maa-
1480:        seudun asunto-oloja ja myös vaikuttaa edistävästi uutis-
1481:        viljelykseen, voidaan Asutusrahastosta myöntää kunnille
1482:         varoja joko maan hankkimiseksi, joka sitten vuokrattai-
1483:        siin tilattomille, tai viljelys- ja rakennuslainojen antamiseksi
1484:        henkilöille, jotka ovat tällaista maata saaneet vuokralle.
1485:            Kun kokonaisten tilojen ostossa osittelu on toimitettava
1486:        maatalouden ja asutuksen vaatimuksia silmällä pitäen, on
1487:        katsottu tarpeelliseksi, että ositussuunnitelma alistetaan
1488:        Asutusrahaston johtokunnan harkittavaksi ja hyväksyttä-
1489:        väksi. On ilmeistä, että johtokunta, joskaan nimen-
1490:        omaista määräystä ei siitä ole, tiedustelee asiantuntijan
1491:         mieltä, ennenkuin se hyväksyy sanotun ositussuunnitelman.
1492:        Tilatloman väestön maanhankinnan edistäminen.         9
1493: 
1494:      Edellä on osotettu, miten tarpeellista on asettaa takeita 3 §.
1495: siitä, etteivät pientilat joutuisi keinottelun alaisiksi ja asu-
1496: tustoiminnan tarkoitusperä siten jäisi saavuttamatta. Tä-
1497: hän nähden on 3 § :ään otettu sää;nnös, jonka mukaan edellä
1498: mainituilla varoilla muodostettujen pientilojen tulee omis-
1499: tus- ja käyttöoikeuteen nähden olla pientiloja koskevan ase-
1500: tuksen alaisina. Tästä yleisestä säännöstä; on kuitenkin sal-
1501: littu tehdä poikkeuksia niissä tavauksissa, jolloin tällainen
1502: menettely kohtaisi vaikeuksia tai muuten osottautuisi tar-
1503: peettomaksi, kuten asianlaita saattaisi olla varsinkin sil-
1504: loin, kun kysymyksessä ovat sellaiset .tilat, joita ei ·ole
1505: tarkoitettu itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen vaan
1506: asuntotiloiksi. Yleensä ei pientiloja koskevan asetuksen
1507: säännösten sovelluttaminen pienempiin asuntotiloihin näytä
1508: olevan läheskään yhtä tärkeä, kuin varsinaisiin maanvilje-
1509:  lystiloihin.
1510:       Kl].n pientilojen haltijat voisivat joutua varsin epävar-
1511:  maan, jopa turvattomaankin asemaan, jos tila, josta nämä
1512:  pientilat ovat muodostetut, on suurilla kiinnityksillä rasi-
1513:  tettu, on 3 § :n 2 momentissa yleisenä periaatteena lausuttu,
1514:  että siihen aikaisemmin vahvistetut kiinnitykset ovat kuo-
1515:  letettavat enn·enkuin lainaa myönnetään tilan ostamiseksi
1516:  mainittuun tarkoitukseen. Samalla on pidetty tarpeellisena
1517:  varata Asutusrahaston johtokunnalle valta asianomaisen
1518:  asutuslautakunnan esityksestä sallia tällaisten kiinnitysten
1519:   edelleenkin pysyä voimassa, milloin se harkitsee tämän voi-
1520:  van tapahtua pienviljelijäin etujen siten joutumatta vaa-
1521:   raan.
1522:       Uusien viljelystilojen syntymisen edistämiseksi on 5        5 §.
1523:  § :ään otettu säännös siitä, että Asutusrahaston johtokunnan
1524:   harkinnan mukaan voidaan, milloin viljelemättömälle maalle
1525:   perustetaan maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia
1526:   uutistiloja, tätä tarkoitusta varten myöntää lainoja taval-
1527:   lista lieveromillä ehdoilla.
1528:       Asutustoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa tu-      6 §.
1529:   lee paikallisilla asutuslautakunnilla olemaan tärkeä tehtävä.
1530:   Tähän nähden ja koska olisi suotavaa, että asutuslauta'kun-
1531: 10 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o t.
1532: 
1533: tien esimiehiksi saataisiin asutustoimintaan perehtyneitä ja
1534: näissä toimissa jatkuvasti pysyviä •henkilöitä, on tarpeen
1535: asettaa näiden toimihenkilöiden palkkiot riittäviksi. Kun
1536: esimiesten paikkaaminen, samoin kuin korvauksen maksami-
1537: nen lautakuntien jäsenille, saattaisi kunnille käydä rasitta-
1538: vaksi ja huomioon ottaen, että palkkausten määrääminen
1539: yksinomaan kuntien suoritettaviksi helposti voisi lai-
1540: mentaa kuntien halua asutustoiminta-asian ajamiseen, on
1541: tarkoituks<enmukaisenaJ pidetty ottaa 6 §:ään määräys, joka
1542: oikeuttaa Asutusrahaston johtokunnan myöntämään rahas-
1543: ton varoista määrärahoja asutuslautakuntien esimiesten ja
1544: jä.senten palkkaamiseksi.
1545:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
1546: sesti ilmoittaa,
1547:                  että Edusku,nta on hyväksynyt ja Teidän
1548:             KeisarilUsen Majesteettinne tutkittavaksi ja vah-
1549:             vistettavaksi lähettää seuraavat asetusehdotuk-
1550:             set:
1551: 
1552: 
1553:                      Asetus pientiloista.
1554: 
1555:                            1 LUKU.
1556:                 Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
1557: 
1558:                               1 §.
1559:     Tiloja, jotka tila.ttoman maalaisväestön maanhankinnan
1560: edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
1561: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
1562: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
1563: asettaa sellaisten omistus- ja käyttöoikeutta koskevien ra-
1564: joitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen 2 ja 3 luvussa sa-
1565: notaan.
1566:                               2 §.
1567:     Ensimäisessä pykälässä mainitut tilat voivat olla ta.rkoi-
1568: tettuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen tai pääasialli-
1569:        TiJattoman vaestön maanhankinnan edistaminen.                 11
1570: 
1571: sesti olemaan tilan omistajan ja hänen perheensä asuntona.
1572: Älköön sella-inen tila olko suurempi kuin että omistaja voi
1573: sitä pääasiallisesti omilla ja. perheensä työvoimilla viljellä.
1574:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava., mitä maatilojen
1575: osittamisesta on säädetty.
1576: 
1577:                              3 §.
1578:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
1579: tilana, ennenkuin kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
1580: myöntäessään 19 § :ssä mainitun asutuslautakunnan lausun-
1581: non nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on merkintä teh-
1582: tävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan, jos sel-
1583: lainen annetaan.
1584:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
1585: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoitus
1586: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
1587: viranomaiselle.
1588:     Kun 2 luvussa säädetyt pientilan omistus- ja käyttö-
1589: oikeutta koskevat rrujoitukset ovat lrukanneet voima,ssa ole-
1590: masta, on omistajan siitä tehtävä ilmoitus kihlakunnan-
1591: oikeudelle, ja on se tuomarin toimenpiteestä merkinnän teke-
1592: mistä varten maarekisteriin ilmoitettava 2 momentissa mai-
1593: nitulle viranomaiselle.
1594:                              4 §.
1595:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi saa-
1596: tavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista syn-
1597: tyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se pien-
1598: tilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä ilmoi-
1599: tuksen sekä tuomarille että maarekisteriä pitävälle viran-
1600: omaiselle.
1601: 
1602:                               2 LUKU.
1603: 
1604: P i e n t i l o j e n o m i s t u s- j a k ä y t t ö o i k e u d e s t a.
1605: 
1606:                             5 §.
1607:    Pientilat, joista 1 §:ssä on säädetty, ovat niin kauan
1608: kuin ne ovat kiinnitetyt valtion rahaston tai tilattoman
1609: 12 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1610: 
1611: maalaisväestön maanhankinnan avustamiseksi muodostetun
1612: kunnallisen lainakassan antamasta lainasta niiden rajoitus-
1613: ten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
1614: 
1615:                             6 §.
1616:    Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
1617: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
1618:     Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
1619: tai osaa siitä viljeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan
1620: kanssa tai sitä toiselle vuokrattako.
1621: 
1622:                              7 §.
1623:     Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa osi-
1624: tettako älköönkä sellaisesta tilasta loh'kaisematonta osaa
1625: myytäkö tahi maata vapaaehtoi:sella tilustenvaib.dolla tilasta
1626: luovutettako.
1627:     Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
1628: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat
1629: tekevät sen suotavaksi.
1630:     Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettakö, · milloin
1631: pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivaromiksi vil-
1632: jellä.
1633:                              8 §.
1634:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
1635: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen laina:kassan tai muun
1636: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta lai-
1637: nasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain tar-
1638: vetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman to-
1639: distuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
1640: käytetään tarpeelliseen uutisrakennukseen tai vanhan ra-
1641: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
1642: lykseen siinä; pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta
1643: sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta; ja olkoon vii-
1644: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvalli-
1645: nen, vaikka saamisoikeus on toiselle siirretty.
1646:                              9 §.
1647:     Jos pientilan omistaja rikkoo 6 § :ssä olevia määräyksiä,
1648: olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5 § :ssä on mainittu.
1649:       Tilattoman väestön maanhankinnan edistäminen.                   13
1650: 
1651: 
1652:                             3 LUKU.
1653:   Y h t e i s e s t ä m e t s ä s t ä j a m u u s t a. y h t e i s-
1654:                        o m a i s u u d e s t a.
1655: 
1656:                             10 §.
1657:    M·etsämaata, joka pientiloja muodostettaessa on niiden
1658: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
1659: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
1660: tavalla, kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsäilain
1661: 7 § :ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
1662: 
1663:                           11 §.
1664:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoito-
1665: ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hallinto-
1666: lautakunnalle.
1667: 
1668:                           12 §.
1669:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakasten
1670: keskuudestaan pääluvun mukaan kolmeksi vuodeksi kerral-
1671: laan valitsemaa jäsentä. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan
1672: kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudes-
1673: taan hallintolautakunnan esimiehen.
1674: 
1675:                              13 §.
1676:     Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
1677: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
1678: mukaan.
1679:     Jos pientila on tarkoitettu pääasiallisesti asunnoksi, har-
1680: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
1681: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
1682: omaisuuteen.
1683: 
1684:                           14 §.
1685:    Ohjesäännön yhteismetsän hallinnosta ja käyttämisestä
1686: vahvistaa, sittenkun osakkaille on annettu tilaisuus tehdä
1687: 14 1914. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1688: 
1689: ehdotus asiasta ja asutuslautakunta on siitä antam,It lau-
1690: suntonsa, se viranomainen, jonka tehtävänä 10 § :ssä mai-
1691: nitun metsänhoitosuunnitelman vahvistaminen on.
1692:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
1693: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
1694: siihen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
1695:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön sisäl-
1696: lyksestä annetaan hallinnollista tietä.
1697: 
1698: 
1699:                             15 §.
1700:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi metsän
1701: haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyttää
1702: sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöä,
1703: olkoon rangaistus ja muu seuraamus, niin.kuin rikoslain 33
1704: luvun 7 § :ssä säädetään.
1705:     Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä.
1706: syytteen.
1707: 
1708:                            16 §.
1709:     Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
1710: käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty tahi
1711: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet.
1712: Osakkailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten
1713: paljon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käy-
1714: vältä eläimeltä.
1715: 
1716:                             17 §.
1717:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
1718: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, on
1719: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla, kuin ku-
1720: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
1721: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
1722: sunnon hankittuaan, määrää.
1723:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
1724: seksi tarpeekseen käyttää, vuokrattava joko osakkaalle
1725: taikka jollekin toiselle.
1726:       Tilatloman väestön maanhankinnan edistäminen.        lo
1727:                            18 §.
1728:     Osakkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
1729: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
1730: murretuksi senkään jälkeen, kuin 2 luvussa säädetyt pien-
1731: tilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat
1732: lakaDneet voimassa olemasta.
1733: 
1734:                            4 LUKU.
1735:               E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
1736:                               19 §.
1737:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
1738: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
1739: hin tilattoman väestön hyväksi ryhdytään.
1740:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
1741: jäseniä, joista vähintään puolet tulee olla tilattomaan rnaa-
1742: laisväestöön kuuluvia henkilöitä tai pienten maatilojen omis-
1743: tajia. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenteri-
1744: vuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä. ei
1745: ole, kuntakokous, jolloin sov·eltuvilta kohdin noudatetaan,
1746: mitä laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja
1747: jäsenet saavat palkkiota kunnalta. Määrärahan myöntä-
1748: misestä yleisistä varoista asutuslautakunnan esimiehen ja.
1749: jäsenten palkkaamiseksi on erittäin säädetty.
1750:     Asiain .käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
1751: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakunnaBta.
1752: on säädetty.
1753:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
1754: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
1755: 
1756:                               20 §.
1757:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka
1758: tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myönnet-
1759: täessä valtion rahastosta tai tilattoman maalaisväestön maan-
1760: hankinnan avustamiseksi perustetusta kunnallisesta laina-
1761: rahastosta sopia muistakin rajoituksista, jotka koskevat tilan
1762: 16 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1763: 
1764: viljelemistä ja sillä olevain rakennusten kunnossapitoa sekä
1765: tilan kolmannelle henkilölle luovuttamista tai muuta sel-
1766: laista, olemaan lainan irtisanomisen ul:lalla voimassa laina-
1767: aikana.
1768:     Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vastaan päte-
1769: vät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
1770: 
1771: 
1772: 
1773:     Asetus Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
1774: 
1775:                              1 §.
1776:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
1777: perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön asu-
1778: tusrahasto".
1779:     Siitä, missä järjestyksessä ja millä tawalla' va,roja tähän
1780: rahastoon hankitaan, määrätään erikseen.
1781: 
1782:                              2 §.
1783:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
1784: maalaisväestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saa-
1785: maan etupäässä itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän
1786: maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pientiloja.
1787:     Lainaksi saamillaan varoilla on kunnan etupäässä ostet-
1788: tava kokonaisia tiloja tai suurempia maa-alueita ositetta-
1789: viksi ja vuotuismaksuja vastaan tai muilla ehdoilla tilatta-
1790: mille luovutettaviksi. Myöskin olkoon kunnalla valta antaa
1791: suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan kuuluville
1792: henkilöille pientiloj.en hankkimiseksi, missä pientilan muo-
1793: dostuminen, hintaan ynnä muihin asianhaaroihin nähden,
1794:  paikalla toimitetun arviomisen kautta havaitaan tulevan
1795: edulliseksi, sekä välttämättömien rakennusten rakentami-
1796: seksi sellaisilla tiloilla.
1797:     Milloin kunta on saanut lainan kokonaisen tilan tai suu-
1798: remman maa-alueen ostamiseen ositettavaksi ja luovutetta-
1799: vaksi tilattomille, on ositussuunnitelma 7 §:ssä mainitun
1800: johtokunnan tarkastettava ja hyväksyttävä.
1801:        Tilatloman väestön maanhankinnan edistaminen.         1'l
1802: 
1803:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kunnille
1804: lainoja käytettäviksi
1805:     a) tilojen tahi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa,
1806: että niistä luovutetaan tilattomaan maalaisväestöön kuulu-
1807: ville henkilöille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
1808:     b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen sanottuun
1809: kansanluokkaan kuuluville henkilöille, jotka tällaiseen maa-
1810: han ovat itselleen hankkineet pitkäaikaisen ja turvatun
1811: käyttöoi'keuden.
1812:                              3 §.
1813:     Edellisessä. pykä.lässä mainittujen varojen avulla muo-
1814: dostettujen tilojen tulee omistus- ja käyttöoikeuteen nähden
1815: olla niiden mää:räysten alaisia, kuin pientiloja koskevrussa ar-
1816: mollisessa asetuksessa säädetään. Kuitenkin olkoon asutus--
1817: lautakunnalla, milloin on kysymyksessä muullaisen kuin
1818: itsenäisen maanviljelyk·sen harjoittamiseen soveltuvan tilan
1819: muodostaminen, oikeus harkita, onko laina myönnettävä
1820: ilman että sen avulla muodostettava tila tulee sanotun ase-
1821: tuksen alaiseksi.
1822:     Älköön lainaa ·kunnallisesta lainakassasta, joka on :pe-
1823: rustettu edellisessä pykälässä sanotuista varoista, myönnet-
1824: täkö, älköönkä kunnan sellaisilla varoilla ostamaa tilaa osi-
1825: tettuna tilattomille luovutettako, ennenkuin tilaan muusta,
1826: kuin sanotussa pykälässä mainitusta velasta mahdollisesti
1827: vahvistettu kiinnitys on kuoletettu, ellei Asutusraha.ston
1828: johtokunta asutuslautakunnan esityksestä ole sellaisen kiin-
1829: nityksen edelleen voimassa pysyttämiseen suostunut.
1830: 
1831:                              4 §.
1832:     Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
1833: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät it-
1834: seänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maata-
1835: loustyöllä, torpparit ja heidän vertaisensa toisen maan vil-
1836: jelijät niihin luettuina, taikka ovat maalaiskäsityöläisiä
1837: tahi kuuluvat irtaimeen tilapäisellä työllä elävään maalais-
1838: väestöön.
1839: 18 1914.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
1840: 
1841:                             5 §.
1842:     Kunnille myönnettäväin kuoletuslainain vuotuismruksut
1843: määrää Asutusrahaston johtokunta sellaisia IJerusteita nou-
1844: dattaen, että rahaston lainanantoliikettä, vaikkei se tarkoi-
1845: takaan voittoa, käy harjoittaminen ilman korkotappiota.
1846: Annettaessa lainoja pientiloista voimassa olevan armollisen
1847: asetuksen alais·ten, maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
1848: tuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle maalle,
1849: olkoon johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta
1850: koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta
1851: enintään kuudeksi vuodeksi.
1852:     Kunnan, joka haluaa rahastosta lainaa 2 §:ssä mainit-
1853: tuihin tarkoituksiin, on johdoksi lainavarojen käyttämisessä
1854: laadittava ohjesääntö, . joka lähetetään rahaston johtokun-
1855: nalle ja jonka johtokunta oman .lausuntonsa ·kera antaa
1856: Keisarillisen Senaatin Talousosaston vahvistettavaksi.
1857:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
1858: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon usko-
1859: nut. I.Jainan myöntämistä koskevaan lautakunnan päätök-
1860:  seen älköön muutosta haettako.
1861:      Tarkemmat lainausliikettä kosk·evat määräykset antaa
1862:  rahaston johtokunta.
1863: 
1864:                            6 §.
1865:     .Johtokunta myöntäköön, milloin sen tarpeelliseksi nä-
1866: kee, Asutusrahaston varoista kunnille määrärahoja käytet-
1867: täväksi asutuslautakuntien esimiesten palkkioiksi. Sama
1868: oikeus olkoon johtokunnalla myös asutuslautakunnan jäsen-
1869: ten palkkioihin nähden.
1870: 
1871:                            7 §.
1872:    Suomen maalaisväestön asutusrahastoa hoitaa johto-
1873: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
1874:    Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas.
1875:    Johtokunnan jäsenet asettavat Eduskunnan valitsemat
1876: Pankkivaltuusmiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kuiten-
1877: kin eroaa arvan mukaan kahden vuod·en kuluttua siitä, kun
1878:       Tilatloman väestön maanhankinnan edistäminen.         19
1879: 
1880: ensiksi määrätyt jäJsenet toimeensa ryhtyivät, toinen heistä,
1881: ja ·on hänen sijaansa uusi jäsen neljäksi seuraavaksi vuo-
1882: de~si määrättävä.
1883:      Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapautta,
1884: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
1885: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
1886: virkavapautta ja viransijaisen määräävät Pankkivaltuus-
1887: miehet.
1888:      Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet Ja muut apulaiset
1889: ottaa rahaston johtokunta.
1890: 
1891:                              8 §.
1892:     Johtokunta kokoontuu, kun se as1am käsittelyä varten
1893: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä, puheen-
1894: johtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta yksi-
1895: mieliset.
1896:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
1897: osaa asian käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
1898: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
1899:     Jiiävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyt-
1900: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
1901: 
1902:                              9 §.
1903:      Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
1904: rillinen Senaatti Pa.nkkiva.ltuusmiesten ehdotuksesta.
1905: 
1906:                              10 §.
1907:     Rahaston til·ejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
1908: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
1909: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
1910: varamiesten joukosta toiset kaksi.
1911:     Kertomus rahaston toiminnasta on vuosittain annettava
1912: sekä Hallituksen että Eduskunnan tarkastettavaksi.
1913: 
1914:                           11 §.
1915:     Rahastosta annettujen lainoj.en käyttämisen tarkastuk-
1916: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
1917: 20 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1918: 
1919:                             12 §.
1920:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
1921: tilattoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
1922: muista sen yhteydessä olevista asioista.
1923:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista eh-
1924: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
1925: 
1926: 
1927:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
1928: 
1929:    Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1914.
1930: 
1931: 
1932: 
1933: 
1934:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
1935:          1914. -   EduskuntaesitysmietinW N :o 2.
1936: 
1937: 
1938: 
1939: 
1940:                  M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e-
1941:             t i n t ö N :o 2 vuoden 1911 valtiopäivillä le-
1942:             päämään jätetyistä ehdotuksista asetukseksi
1943:             pientiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväes-
1944:             tön asutusrahastosta.
1945: 
1946:     Säädetyn käsittelyn jälkeen 1911 vuoden valtiopäivillä
1947: päätti Eduskunta jättää sanamuodoltaan hyväksymänsä ase-
1948: tusehdiotuksen pientiloirsta ja asetusehdotuksen Suomen ma;a-
1949: laisväestön asutusrahastosta lepäämään ensimmäisiin uusien
1950: vaalien jäiestä kokoontuviin valtiopäiviin. Nämä asetuseh-
1951: rlotukset on Edus1mnta lähettänyt Maatalousvaliokunnan
1952: vallffiisteltaviksi.
1953: 
1954: 
1955: 
1956:     Eduskunta on paitsi esilläolevia asetusehdotuksia Maa-
1957: talousva:liokuntaan valmisflel1Javiksi lähettänyt samaa asiaa
1958: tarkoittavia, Eduskunnan 1912 vuoden valtiopäivillä lepää-
1959: mään jättämiä ehdotuksia asetukseiksi pienmoista ja ase-
1960: tukseksi Suomen maalaisväestön asutusrahastosta. Näitä ase-
1961: tusehdotuksia toisiinsa verrattaessa on Valiokunta katsonut
1962: Eduskunnan 1912 vuoden V a;ltiopäiviHä sanamuodo.Jtaan
1963: hyväksymät asetusehdotukset esilläolevia ehdotuksia tarkoi-
1964: tuksenmukaisemmiksi ja selvemmiksi. Kun Valiokunta tä-
1965: män vuoksi on käsittelyn pohjaksi ottanut ensiksimainitut
1966: asetusehdotukset ja niistä Eduskunnalle antanut mietintönsä
1967: n:o 1, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
1968: 
1969:                että esilläolevat Eduskunnan 1911 vuoden
1970:             Valtiopäivillä sanam'ttodoltaan hyväksyrnät ase-
1971: 2        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
1972: 
1973:             tusehdotukset pientiloista ja Suomen maalais-
1974:             väestön asutusrahastosta saisivat raueta.
1975: 
1976: 
1977: 
1978:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
1979: Brander, varapuheenjohtaja Tulenheimo ja jäsenet Breden-
1980: herg, E[oranta (osittain), Eronen, Hirvensalo, Huttunen, Lau-
1981: tasa'to, Marttila (osittain), Mäki, Pulkkinen, R&nnikko, Saa-
1982: lasti, Sjöstedt-Jussila, Storhjörk ja Tokoi sekä varajäsenet
1983: Hjulgren, I_Jeivo ja Tossavainen.
1984: 
1985:     Helsingissä, maaliskuun 2 p :nä 1914.
1986: 
1987: 
1988: 
1989: 
1990:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
1991: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
1992:     1914.- S. V. M. -     Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
1993: 
1994: 
1995: 
1996: 
1997:                Suuren valiokunnan mietintö
1998:            N :o 2 vuoden 1911 valtiopäivillä lepäämään
1999:            jätetyistä ehdotuksista asetukseksi pientiloista
2000:            ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asutus-
2001:            rahastosta.
2002: 
2003:    Suuri valiokunta on, käsiteltyänsä yllämainittua asiata,
2004: päättänyt yhtyä Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 2
2005: olevaan ehdotukseen,
2006:               että puheena olevat, Eduskunnan 1911 vuo-
2007:            den valtiopäivillä sanamuodoltaan hyväksymät
2008:            asetusehdotukset pientiloista ja Suomen maalais-
2009:            väestön asutusrahastosta saisivat raueta.
2010: 
2011:    Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1914.
2012:          1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2013: 
2014: 
2015: 
2016: 
2017:                Talousvaliokunnan mietintö
2018:            N :o 2 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
2019:            kevat paloviinan ja muiden poltettujen tahi
2020:            tislattujen väkiviinajuomien myymisestä, kul-
2021:            jetuksesta ja varastossa pitämisestä 9 päivänä
2022:            kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 10 ja 28 §:u
2023:            muuttamista.
2024: 
2025:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmiste-
2026: levaa käsittelyä varten edustaja Serlachiuksen eduskunta-
2027: esityksen N :o 5, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi palo-
2028: viinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen vä:kiviinajuo-
2029: main myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä 9
2030: päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 10 §:n ja 28 §:n
2031: 1 momentin muuttamisesta, sekä edustaja Sopasen y. m.
2032: eduskuntaesityksen N :o 15, joka sisältää ehdotuksen saman
2033: asetuksen 10 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 
2038:     Kumpikin puheena olevista eduskuntaesityksistä tarkoit-
2039: taa edellämainitun asetuksen 10 § :ssä säädetyn· jakoperus-
2040: teen muuttamista, jonka mukaan vähittäismyynti- ja annis-
2041: keluyhtiöiden liikkeestä saatu puhdas voitto nykyään on jaet-
2042: tava siten, että kolme viidettä osaa menee asianomaiselle
2043: kaupungille ja kaksi viidettä osaa kulkulaitosrahastoon.
2044: Edustaja Serlachiuksen eduskuntaesityksessä ehdotetaan sitä
2045: paitsi sellainen muutos saman asetuksen 28 § :n 1 moment-
2046: tiin1 että, paloviinan tuonnin yhä pysyessä kiellettynä,
2047: 2        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2048: 
2049: muita väkiviinajuomia saisivat maahan tuoda ainoastaan vä-
2050: hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöt.
2051:     Valiokunta on mietinnössään N :o 1 ehdottanut anotta-
2052: vaksi, että Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909 hy-
2053: väksymät asetukset alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
2054: sesta y. m. sekä denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden val-
2055: mistuksesta y. m. vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatet-
2056: taviksi. Näin ollen ei V aliakunnasta ole näyttänyt asian-
2057: mukaiselta nyt käydä tekemään muutoksia asetukseen, jonka
2058: kokonaan kumoamista yleisen kieltolain kautta on ~hdotettu
2059: anottavaksi.
2060:     Tästä syystä. V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
2061: 
2062:                että puheena olevat eduskuntaesitykset saisi-
2063:             vat raueta.
2064: 
2065:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1914.
2066: 
2067: 
2068: 
2069:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
2070: ner, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa, Hedberg,
2071: Inborr (osittain), Jäykkä, Kautto, Koponen, Leinonen,
2072: Leivo, Mäkelä, Saari, K., Savolainen, Sinkko, Typpö, T.,
2073: V aarala ja V ahe (osittain) sekä varajäsen Listo.
2074:                        Vastalause 1.                       3
2075: 
2076: 
2077: 
2078: 
2079:                     Vastalauseita.
2080:                              I.
2081:     Valiokunnan kielteistä menettelyä edellämainittuihin
2082: eduskuntaesityksiin nähden emme voi hyväksyä. Vastakkai-
2083: sen ajatuksemme tueksi pyydämme esittää pari tapausta
2084: Eduskunnan entisistä menettelytavoista.
2085:     Vuonna 1907 laadittiin Eduskunnassa ,Laki alkoholi-
2086: pitoi·s.ten aineiden va'lmistuksesta, maahantuonnista, myyn-
2087: nistä, ku'ljetuksesta ja varastossapidosta". Mutta tämä ei
2088: ollut esteenä väliaikaisten pikkuparannuksien tekemiselle,
2089: sillä samalla istuntokaudella valmistui myös ,Laki mallas-
2090: juomien tehdasmaisesta valmistuksesta".
2091:     Kun vuoden 1907 Eduskunnan laatimaa kieltolakia ei
2092: aikanaan vahvistettu ja sen johdosta vuoden 1909 valtiopäi-
2093: villä laadittiin uusi kieltolaki, niin kumminkin kieltola'ki-
2094: ehdotuksille Hallitsijan vahvistusta odotettaessa otettiin
2095: vuoden 1912 valti<>päivillä käsitcitäväksi ja va:lmistettiin
2096: ,Asetus eräistä viinien ja muitten miedompien väkijuomien
2097: kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun
2098: armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n muuttamisesta" sekä ,Asetus
2099: tammikuun 24 päivänä 1902 annetun armollisen asetuksen
2100: muuttamisesta, mikäli sen .kautta on muutettu 2 § :ää ase-
2101: tuksessa 2 päivältä huhtikuuta 1883 mallasjuomain myy-
2102: misestä ja anniskelemisesta ja 2 § :ää asetuksessa 9 päivältä
2103: kesäkuuta 1892, joka koskee erinäisten sanotun 1883 vuoden
2104: asetuksen säännösten muuttamista".
2105:     Käsi.tyksemme mukaan kieltolakia kos·kevan edustaja
2106: Saaren y. m. tekemä anomusehdotus sekä Valiokunnan rau-
2107: 4        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
2108: 
2109: keaviksi ehdottamat esitysehdotukset eivät estä toistensa kä-
2110: sittelyä, j'a sentähden ehdotamme,
2111: 
2112:               että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan mietin-
2113:            nön sekä palauttaisi asian Valiokuntaan takaisin
2114:            muodostettavaksi eduskuntaesityksissä tehtyjen
2115:            ehdotusten mukaiseksi.
2116: 
2117:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1914.
2118: 
2119:     K. V. Jäykkä.                 Mikko I,einonen.
2120: 
2121:     Tähän yhtyy
2122:                                   J. Waarala.
2123:                         Vastalause II.                       5
2124: 
2125: 
2126: 
2127: 
2128:                               II.
2129: 
2130:      Kun emme ole voineet yhtyä siihen kielteiseen kantaan,
2131: jolle Talousvaliokunnan enemmistö on Valiokunnan mietin-
2132: nössä käsiteltyihin eduskuntaesityksiin nähden asettunut,
2133: esitämme tässä eriävän mieiipiteemme.
2134:      Viitaten niihin perusteluihin, joilla Valiokunnan mietin-
2135: töön N :o 1 liittämässämme vastalauseessa olemme esittäneet
2136: edustaja Saaren y. m. ehdotuksen hylkäämistä, huomautam-
2137: me sen lisäksi, että sensuuntainen muutos, kuin eduskunta-
2138: esityksissä tarkoitetaan, on ilmeisesti oikeutettu ja suotava
2139: eikä myöskään pitäisi olla mahdoton saada sitä toteutetuksi.
2140: Niin ollen ei ole pätevää syytä jättää tällaista eduskunta-
2141: esitystä tekemättä anomuksen tähden, jo'lla muusta puhumat-
2142: takaan ei voi olla mitään käytännöllis•tä merkitystä. Mutta
2143: joskin Edus.kunta vastoin luuloamme pitäisi sopivana vielä
2144: toistamiseenkin mennä anomaan esittämänsä kieltolain vah-
2145: vistamista, emme sittenkään katso mahdottomaksi ryhtyä sel-
2146: laisiin toimenpiteisiin, että muutamiin kipeimpiin epäkoh-
2147: tiin juovutusjuomalainsäädännössä voitaisiin väliaikaisesti
2148: tehdä korjauksia, odoteltaessa kieltolain ratkaisua, joka näyt-
2149: tää olevan yhä enemmän epämääräisen tulevaisuuden va-
2150: rassa. Luopumatta si'lti kieltolain periaatteesta ka.tsomme
2151: kuitenkin asianmukaiseksi, että Eduskunta, noudattaen 1912
2152: vuoden valtiopäivillä omaksumaansa kantaa, ryhtyy epä-
2153: kohtien tällä alalla osittaiseen korjaamise~n ja ehdotamme
2154: siis,
2155:                  että edustajain Sm·lachiuksen ja Sopasen
2156:              eduskuntaesitykset palautetaan Talousvaliokun-
2157:              taan asiallisesti käsiteltiiJ2{ksi.
2158: 
2159:          J. Kaskinen.                    E. Sinkko.
2160: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
2161:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2162: 
2163: 
2164: 
2165: 
2166:                Suuren valiokunnan mietintö
2167:            N :o 5 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
2168:            kevat paloviinan ja muiden poltettujen tahi tis-
2169:            lattujen väkiviinajuomien myymisestä, kulje-
2170:            tuksesta ja varastossa pitämisestä 9 päivänä
2171:            kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 10 ja 28 §:n
2172:            muuttamista.
2173: 
2174:    Eduskunta on V. J :n 57 § :n mukaisesti Suureen valio-
2175: kuntaan lähettänyt yllämainitut eduskuntaesitykset ynnä
2176: Talousvaliokunnan niiden johdosta antaman mietinnön
2177: N:o 2.
2178:    Saatuaan Talousvaliokunnalta pyytämänsä, tähän liite-
2179: tyn lausunnon sauottujen eduskuntaesitysten sisällyksestä,
2180: on Suuri valiokunta, asiata käsiteltyään, päättänyt yhtyä
2181: Talousvaliokunnan ehdotukseen,
2182: 
2183:               että puheena ole1xrt edusku,ntaesitykset saisi-
2184:            vat raueta.
2185: 
2186:    Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1914.
2187:     2    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2188: 
2189:                                                           Liite.
2190: Suomen Eduskunnan
2191: 
2192: TALOUSVALIOKUNTA.
2193:                         Suomen Eduskunnan Suurelle
2194: Helsingissä 6 päivänä          valiokunnalle.
2195:   huhtikuuta 1914.
2196:         N!! 9.
2197: 
2198: 
2199: 
2200:         Kirjelmän mukana viimekuluneen maaliskuun 16 päi-
2201:     vältä on Suuri valiokunta lähettänyt kaksi eduskuntaesitystä,
2202:     jotka koskevat paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislat-
2203:     tujen väkijuomien myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
2204:     pitämisestä 9 päivänä lmsäkuuta 1892 annetun asetuksen
2205:     10 ja 28 § :n muuttamista, Talousvaliokuntaan lausunnon
2206:     saamiseksi mainittujen eduskuntaesitysten sisällyksestä.
2207: 
2208:         Molemmissa eduskuntaesityksissä ehdotetaan paloviinan
2209:     myymisestä y. m. 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun ase-
2210:     tuksen 10 § :n muuttamista. Tässä pykälässä säädetään, että
2211:     vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden liikkeestä saatu puh-
2212:     das voitto on jaettava 'siten, että kolme viidettä osaa menee
2213:     sille kaupungille, jossa yhtiön liikettä harjoitetaan, ja kaksi
2214:     viidettä osaa kulkulaitosrahastoon. Edustaja Serlachiuksen
2215:     eduskuntaesityksessä N :o 5 ehdot·etaan, että kaksi viidettä
2216:     osaa mainituista voittovaroista menisi edelleenkin kulkulai-
2217:     tosrahastoon, mutta että kaksi viidettä osaa jaettaisiin asu-
2218:     ka:sluvun mukaan maan maalaiskuntain kesken ja yksi vii-
2219:     des osa lankeaisi sille kaupungille, jossa yhtiön liikettä har-
2220:     joitetaan. Edustaja Sopasen y. m. eduskuntaesityksessä N :o
2221:     15 taasen ehdotetaan puheena olevat voittovarat jaettaviksi
2222:     siten, että kaksi viidettä osaa menisi ku:lkulaitosrahastoon,
2223:     yksi viides osa sille kaupungille, jossa yhtiön liikettä har-
2224:     joitetaan, yksi viides osa kaikille maalaiskunnille asukas-
2225:     luvun mukaan lähinnä edellisen vuoden henkikirjoituksen
2226:     perusteella ja yksi viides osa valtiol'le erityiseen rahastoon
2227:     työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuslaitoksen pohjava-
2228:     roiksi.
2229:                            Liite.
2230: 
2231:      Yhtiöistä, joiden ha:ltuun voitiin kaupungissa uskoa
2232: kaikki väkiviinajuomain vähittäismyynti ja anniskelu ja joi-
2233: den tuli harjoittaa liikettään ,siveellisyyden edistämiseksi",
2234: mainittiin ensi kerran paloviinan myymisestä y. m. 16 päi-
2235: vänä heinäkuuta 1886 annetun asetuksen 9 § :ssä. Asiaa
2236: käsitellessään vuoden 1885 valtiopäivillä Valtiosäädyt lisäsi-
2237: vät armolliseen esitykseen määräyksen, joka tulikin mainit-
2238: tuun asetukseen näin kuuluvana: ,Sellaisen yhtiön liikkeestä
2239: syntyvä voitto on, kuuden prosentin koron yhtiön pääomalle
2240: ja hoitokustannukset poisluettua, käytettävä yleishyödylli-
2241: siin tarkoituksiin, ei kuitenkaan seHaisiin, joista kaupunki- '
2242: kuntien itse tulee jäseniänsä veroittamalla huolta pitää".
2243:      Vuoden 1891 valtiopäiville annetussa armollisessa esi-
2244: tyksessä ehdotettiin puheenalaisten yhtiöiden liikkeestä saatu
2245: puhdas voitto jaettavaksi siten, että puolet menisi kulku'lai-
2246: tosra;hastoon, neljäs osa sille kaupungille, jossa yhtiön lii-
2247: kettä 'harjoitetaan, kahdeksas osa talous- ja maanviljelys-
2248: seuroille ja kahdeksas osa yhtiölle. Esitettyä muutosta pe-
2249: rusteltiin muun muassa sillä, että yhtiöiden voittovaroja oli
2250: käytietty tarkoituksiin, joiden yleishyödyllisyys joskus oli
2251: saattanut olla epäiltävä, jota paitsi rahoja toisinaan oli käy-
2252: tetty sellaisiinkin tarpeisiin, mitkä oikeastaan olisivat olleet
2253: kunnan suoritettavat. Näin ollen katsottiin armdllisessa esi-
2254: tyksessä oikeammaksi, että puolet puheena olevista voitto-
2255: varoista joutuisivat todellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin,.
2256: joiden yleishyödyllisyydestä ei saattanut olla epäilystä, ja
2257: että jollakin osalla sanotuista voittovaroista, joihin myöskin
2258: maaseutu tuottaa lisää, edistettäisiin erittäin maalaiseEnkei-
2259: noja hyödyttäviä yrityksiä. Kaupungeilla, joihin näitä yh-
2260: tiöitä oli perustettu, ja yhtiöiHe itselleen tahdottiin pysyttää
2261:  oikeus määrätä osa voittovaroista käytettäväksi ,yleishyö-
2262: dyllisiin tarkoituksiin, etupäässä semmoisiin, jotka tarkoitta-
2263:  vat raittiuden edistystä, mutta ei sellaisiin, joista kunnan
2264:  itse jäsenten>Sä verottamisella tulee huolta 'Pitää".
2265:      Mainittujen valtiopäivien Talousvaliokunta oli sitä miel-
2266: tä, et1;ä 'PUheenalaisen liikkeen koko voiton jättäminen yksin-
2267:  omaan kaupunkikuntain nautittavaksi, niinkuin siihen asti
2268: 4    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2269: 
2270: oli tapahtunut, kieltämättä oli kohtuutonta maaseutua koh-
2271: taan, joka melkoisessa märässä lisää yhtiöiden tuloja. Sitä
2272: paitsi saattoi valiokunnan käsityksen mukaan sellainen jär-
2273: jestely houkutella kaupunkeja pitämään paloviinaliikettä
2274: kunnan tu'lolähteenä ja sen järjestämisessä ja valvomisessa
2275: tavoittamaan muita tarkoitusperiä kuin raittiuden ja siveel-
2276: lisyyden edistämistä. Koska kuitenkin toiselta puolen kau-
2277: punkien etupäässä oli kärsittävä hankaluuksia paloviinan
2278:  kaupasta, muun muassa suoranaisia kustannuksia järjestyk-
2279:  sen ylläpitoa varten, näytti kohtuus vaativan säilyttämään
2280: kaupungeille jonkun osan voitosta. Sitä vastoin ei valio-
2281: kunta katsonut tarpeelliseksi, että maalaiskunnat ja maan-
2282: viljelys- ja talousseurat saisivat mitään yhtiöiden voitosta,
2283:  koska sellaisia erityisiä seikkoja, jotka vaativat kaupun-
2284:  geille osallisuutta puheena oleviin varoihin, maalaiskuntiin
2285:  nähden ei ollut olemassa ja koska hallitus oli jo riittävästi
2286:  antanut valtioapua yl'lämainituille seuroille. Näin ollen piti
2287:  valiokunta sellaista jakoa oikeudenmukaisena ja sopi-
2288:  vana, että yhtiöiden, jotka tarkoittavat väkiviinajuomien vä-
2289:  hittäismyynnin ja anniskelun harjoittamista ,juoppouden
2290:  ehkäisemiseksi eikä oman edun takia", tuottamasta puh-
2291:  taasta voitosta kolme neljättä osaa menisi kulkulaitosrahas-
2292:  toon ja yksi neljä!S osa sille kaupungille, jossa yhtiö toimii,
2293:  ka u punginvaltuusmiesten käytettäväksi yleishyödyllisiin
2294:  tarkoituksiin, etupäässä sellaisiin, jotka tarkoittavat rait-
2295:  tiuden, järj·estyksen ja valistuksen edistämistä.
2296:       Ainoastaan Ritaristo ja Aateli päätti, että myöskin
2297:  maa'laiskuntain tulisi saada joku osa mainituista varoista.
2298:  Yhteensovituksessaan ehdotti Talousvaliokunta, että puh-
2299:  das voitto puheena olevien yhtiöiden liikkeestä jaettaisiin
2300:  siten, että kolme vii.dettä osaa tulisi sille kaupungille, jossa
2301:  yhtiön liikettä harjoitetaan, ja kaksi viidettä osaa menis1
2302:  kulkulaitosrahastoon. Tämä tulikin V altiosäätyjen päätök-
2303:  seksi, ja vahvistettiin sitten 9 päivänä kesäkuuta 1892 niiden
2304:  hyväksymä asetus, jossa kaupunkikunnalle tulevat voitto-
2305:  varat määrättiin käytettäväksi ,yleishyödyllisiin tarkoituk-
2306:  siin, ei kuitenkaan sellaisiin, joista kunnat itse ovat velvolli-
2307:  set pitämään huolta ,jäseniään verottamalla."
2308:                              Liite.                           5
2309: 
2310:      Kun kysymys heräsi nykyisen juovutusjuomalainsää-
2311: dännön perinpohjaisesta uudistamisesta, asetti Senaatti, ku-
2312: ten tunnettu, sitä varten komitean, joka 25 päivänä loka-
2313: kuuta 1904 antoi mietintönsä ja ehdotuksensa asiassa. Ko-
2314: mitean ehdotuksen mukaan oli juovutusjuomien vähittäis-
2315: myynti ja anniskelu sa'llittava ainoastaan siinä tapauksessa·,
2316: että kaupungin äänivaltaiset jäsenet raastuvankokouksessa,
2317: jossa kullakin olisi vain yksi ääni, sen harjoittamiseen suos-
2318: tuisivat. Raastuvankokouksen sallimaa vähittäismyyntiä ja
2319: anniskelua sai ehdotuksen mukaan harjoittaa ainoastaan
2320: monopoliyhtiö. Jos mainitun komitean ehdotukset olisivat
2321: tulleet käytäntöön, olisi kysymys . yhtiöiden voittovarojen
2322: jakamisesta käynyt varsin tärkeäksi. Sen vuoksi komitea
2323: panikin mietinnössään erikoista huomiota asiaan. Kun yh-
2324: tiöjärjestelmällä, lausui komitea, on tahdottu saada yksityi-
2325: sen voitonp;yynti pois juovutusjuomaliikkeestä, ei tietysti mi-
2326: tenkään saa johtaa asioita sille tolalle, että tämän yksityi-
2327: sen voitonhimon tilalle tulisi kokonaisen kunnan hienom-
2328: paan muotoon pukeutunut, mutta silti vielä paljoa voimak-
2329: kaampi ja sitkeärumin puoltansa pitävä voitonhimo. Komi-
2330: tea ehdotti, että puheena olevista varoista olisi ensin ollut
2331: korvattava silloisissa oloissa tarpeelliseksi katsottu juovu-
2332: tusjuomatehtaiden lunastu's. Mutta jä;ljelle jääneid·en voitto-
2333: varain pääosa olisi ol'lut luovutettava yleiselle työkyvyttö-
2334: myys- ja vanhuusva;kuutuslaitokselle. Ainoastaan 10 % va-
2335: roista ehdofti komitea jaettavaksi kaikille maan kunnille
2336: asukasluvun perustuksella, ja olisi kuntien, tähänastisten
2337: väärinkäytösten välttämiseksi, tullut käyttää nämä varat
2338: laissa tarkkaan määrättyihin tarkoituksiin, nimittäin kun-
2339: taan kuuluvien alkoholistien parantaiffiiseen, raittiusyhdis-
2340: tysten avustamiseen sekä raittiusravintolain ja kirjastojen
2341: kannattamiseen.
2342:      Komitean ehdotukset tulivat esitysehdotuksina osittaisen
2343:  käsittelyn alaisiksi vuosien 1904----05 valtiopäivillä, ja eh-
2344:  dotti silloin Tai ousvaliokunta, että puheenalaisista voittova-
2345:  roista ensiksi otettaisiin enintään 10 % mallasjnomatehtaiden
2346:  lunastukseen, että 15 7~ menisi sille kaupungille, jossa yhtiö
2347: 6     1914. -   S. V. M. -    Edoskuntaesitysmiet. N:o 3.
2348: 
2349:   on liikettään harjoittanut, ja 25 .% kaikkien kaupunki- ja
2350:  maalaiskuntien kesken jaettavaksi edellisen vuoden henki-
2351:  kirjoituksen osottaman asuka:sluvun mukaan sekä että jään-
2352:  nös eli 50 76 olisi luovutettava yleiselle työkyvyttömyys- ja
2353:  vanhuusvakuutuslaitokselle. Kaupunki- ja maalaiskunnille
2354:  tulevat varat olivat valiokunnan ehdotuksen mukaan käytet-
2355:  tävät kansankirjastojen ja lukusalien perustamiseen ja kan-
2356:  nattamiseen sekä muihin kansansivistystä ·suoranaisesti edis-
2357:  täviin tarkoituksiin, joista kunta ei ollut itse velvollinen pitä-
2358:  mään huolta jäseniään verottamalla, ynnä raittiustyön ja
2359:  hyväntekeväisyyden avustamiseen. Valtiosäädyt eivät kui-
2360:  tenkaan ryhtyneet silloisten olosuhteiden vallitessa asiaa
2361:  päättämään.
2362:       Edustaja Sopasen y. m. alotteessa on myöskin viitattu
2363:  Norjan .ia Ruotsin lainsäädäntöön puheena olevalla alalla.
2364:       Norjassa käytetään paloviinan y. m. myynnistä ja an-
2365:  niskelusta 17 päivänä toukokuuta 1904 annetun lain mukaan
2366:   monopoliyhtiöiden puhdas voitto niin, että siitä menee 15 %
2367:  kunnalle, jossa yhtiö toimii, 10 % yhtiölle ja 10 % ·läänin
2368:  "kaikille kunnille väkiluvun mukaan sekä jäännös eli 65 %
2369:   valtiolle. Yhtiön ja läänin kuntien osuus on käytettävä
2370:   sellaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, joista kunnat eivät
2371:   ole lain mukaan velvolliset pitämään huolta. Valtiolle me-
2372:   nevä osuus oli vuoden 1910 loppuun :pantava työkyvyttö-
2373:   myys- ja vanhuusvakuutusrahastoon; sen jälkeen oli val-
2374:   tion osuuden käyttämisestä määrättävä erityisellä lailla.
2375:       Ruotsissa ·oli palloviinan myyntiä koskevassa asetuksessa
2376:   9 päivältä kesäkuuta 1905 säädetty, että yhtiöiden tuotta-
2377:   masta puhtaasta voitosta .ia suorittamista maksuista kau-
2378:   pungeissa 29 % meni kaupungeille ja jäännös kruunulle, jolle
2379:   maaseutuyhtiöiden voitto lankesi kokonaisuudessaan. Niistä
2380:   osuuksista, jotka siten menivät kruunu'lle, tuli täanän suorit-
2381:   taa yhtä sadatta osaa kaikista valtakunnassa kerääntyneistä
2382: \ maksuista ja voittovaroista vastaava määrä raittiuden edis-
2383:   tämiseen ja juoppouden seurausten korjaamiseen sekä väki-
2384:   luvun perusteella jakaa lääninedustuslaitokselle ja niille
2385:   kaupungeille, jotka eivät siihen ota osaa, 1 / 5 kaikista palo-
2386:                              Liite.                           1
2387: 
2388: viinanmyyntivaroista ynnä talousseuroille 1 / 8 kaiki:sta näistä
2389: varoista. Jäljelle jääneet varat jaettiin kaikkien maan kun-
2390: tien kesken väkiluvun perusteella. Mutta nyttemmin on
2391:  tällä alalla pantu toimeen perinpohjainen muutos. Ruotsin
2392: valtiopäivillä hyväksyttiin 30 päivänä toukokuuta 1913
2393: laki, jonka tarkoituksena on vapauttaa viinarahoista riip-
2394:  puvaisina olleet kunnat, lääninedustuslaitos ja talousseu-
2395: rat tästä riippuvaisuudesta. Uudet tämän vuoden alusta
2396: vDimaan astuneet asetukset säätävät, että yhtiöistä ei
2397: saa olla mitään voittoa osakkaille, lukuun ottamatta
2398: 5 % :n korkoa yhtiöön panemistaan käteisistä varoista,
2399: eikä mitään taloud~llista etua kunnalle ja että niiden puh-
2400: das voitto menee kokonaisuudessaan va:ltiolle. Erityisten
2401: valtionkomiteain valmistamien laskelmien mukaan saavat
2402: kaupungit, eräät kauppalat, lääninedustuslaitos ja ta-
2403: lousseurat korvausta menettämistään viinavoittorahoista,
2404: joka korvaus kaupunkeihin ja kauppaloihin nähden kuiten-
2405: kin lakkaa vuonna 1935. Sitä paitsi suoritetaan n. s. kunta-
2406: osuuksien korvaukseksi määrätty osa kansa- ja pientenlasten-
2407: koulujen opettajain palkasta valtiovaroista. Kaikki valtion
2408: tulot juovutusjuomain valmistuksesta .ia myynnistä lasketaan
2409: yhteen ja se, mikä nousee yli valtiotarpeisiin niistä varatun
2410: määrän, pannaan erityiseen korkoa kasvavaan juovutusjuo-
2411: mavarojen rahastoon, joka käytetään ensi sijassa juovutus-
2412: juomaliikkeen supistamisesta tai lopettamisesta johtuvien
2413: taloudellisten seurausten selvittämiseen. Tällä tavoin on
2414: Ruotsissa päästy niin 11itkälle, €ttä kunnat, lääninedustus-
2415: 1aitos ja talousseurat eivät enää ole riippuvaisia juovutus.iuo-
2416: makaupan tuottamista tuloista.
2417:      Niinkuin 'edellisestä nä:kyy, käy kehitys siihen suuntaan,
2418: että kaupunkikuntiakin koetetaan vapauttaa siitä monopoli-
2419: yhtiöiden voittovaroista riippuvasta asemasta, missä ne meil-
2420: lä vielä ovat. Edustaja Serlachiuksen alotteessa on huomat-
2421: tavissa sama pyrkimys, sillä sen perusteluissa nimenomaan
2422: huomautetaan siitä viettelyksestä, mikä kaupungeilla on ylen
2423: rnnsaissa viinavoittovarDissa. Mutta Valiokunnan mielestä ei
2424: asia korjaantuisi esillä olevien eduskuntaesitysten kautta,
2425: 8    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2426: 
2427: joissa ehdotetaan myöskin maa:la.iskuntien kiinnittämistä
2428: samoihin voittovaroihin. Näin tekemällä saatettaisiin nekin
2429: jossakin määrin juovutusjuomaliikkeestä riippuvarsiksi. Si-
2430: ten syntyisi uusi vaikeus entisten lisäksi juovutusjuomakiel-
2431: lon toteuttamisel'le. Kun keinojen löytäminen niiden tarpei-
2432: den tyydyttämiseen, mihin kaupungeissa on totuttu viina-
2433: voittovaroja käyttämään, jo tuottaa tarpeeksi suurta vai-
2434: keutta, kävisi näistä varoista luopuminen vieläkin hankalam-
2435: maksi, jos myöskin maalaiskunnissa olisi luotu paloviina-
2436: kaupan tuoitamilla varoilla tyydytettäviä tarpeita.
2437:      Pyrkimys viinavoittovarojen käyttämiseen ainoastaan
2438: laissa mahdollisimman tarkkaan määrättyihin tarkoituksiin
2439: on myöskin kokonaan sivuutettu puheena olevissa eduskunta-
2440:  esityksissä. Nykyisessä varojen käyttämisessä on epäile-
2441:  mättä esiintynyt suuria väärinkäytöksiä, joihin edustaja
2442:  Sopasen y. m. alotteessakin viitataan. Suomen virallisen ti-
2443:  laston ,Alkoholitilastoa" nimisen sarjan toisessa osassa, joka
2444:  ilmestyi vuonna 1913, huomautetaan, että asetuksen mää-
2445:  räystä voittovarojen käyttämisestä sellaisiin yleishyödylli-
2446:  siin tarkoituksiin, joista kunnat eivät ole velvolliset itse
2447:  pitämään huolta jäseniään verottamalla, ei ole läheskään
2448:  kaikkialla noudatettu. Lainvastaisesti viinavoittovaroista
2449:  otetuista menoista mainitaan puheena olevassa virallisessa
2450:  tilastossa esimerkiksi varsinaiset kansakoulu- ja vaivais-
2451:  hoitomfmot, kaupungin katujen korjaukset, katuvalaistus,
2452:  taksoitusluettelojen IJainaHaminen, poliisien va.atetusapu,
2453:  toripöytien hankkiminen, uusien salkkujen hankkiminen val-
2454:  tuustolle ja va;ltuuston l)Öytäkirjojen puhtaaksikirjoittami-
2455:  nen y. m. Mutta tämäkään epäkohta ei korjautuisi alotteissa
2456:  tehtyjen ehdotusten kautta. Päinvastoin saisivat maalais-
2457:  kunnat, jos tahtovat, panna suoraan kunnan rahastoon sen
2458:  osuuden, mitä alotteissa niille ehdotetaan.
2459:      Edellä esitetyistä syistä ei Valiokunta ole voinut yhtyä
2460:  ednskuntaesitJ-'ksissä tehtyihin ehdotuksiin puheenalaisten
2461:  voittovarojen jakoon nähden.
2462: 
2463:    Edustaja Serlachiuksen alotteessa ehdotetaan myöskin
2464: paloviinan myymisestä y. m. annetun asetuksen 28 §:n
2465:                            Liite.                          9
2466: 
2467: muuttamista. Perusteluissa mainitaan, että ulkomaalai-
2468: set väkijuomakauppiaat pitävät väkiviinajuomia varrant-
2469: tivarastossa, josta kukin yksityinen tekemällä tilauksen hei-
2470: dän paikallisasiamieheltään speditöörin välityksellä heti,
2471: usein samana päivänä, saa tilaamansa tavarat valmiiksi tul-
2472: lattuina kotiin lähetetyksi. Kun täten voi ,ulkomaalta" ti-
2473: lata miltei kuinka pienet määrät väkiviinajuomia tahansa ja
2474: saa tilaan;tansa tavarat yhtä mutkattomasti ja miltei yhtä
2475: piankin kuin tekemällä ostoksensa jossakin väkijuomamyy-
2476: mälässä, saattavat kaikki kaupunkikuntain ponni-stukset vä-
2477: kijuomien vähittäismyynnin rajoittamiseksi tahi kieltämi-
2478: seksi helposti käydä aivan tehottomiksi. Näin ollen on alot-
2479: teessa ehdotettu voimassa olevaan asetukseen sellaista muu-
2480: tosta, että paloviinan tuonnin yhä pysyessä kiellettynä muita
2481: väkiviinajuomia saataisiin maahan tuoda ainoastaan vähit-
2482: täismyynti- ja anniskeluy.htiöiden välityksellä.
2483:     V aliakunta on eduskuntaesityksen tekijän kanssa samaa
2484: mieltä siitä, että mainitusta epäkohdasta, jonka laillisuu-
2485: desta alotteessa on lausuttu epäilys, olisi saatava loppu.
2486: Mutta kun Eduskunta on näillä valtiopäivinä päättänyt
2487: Hallitsijalle tehdä alamaisen anomuksen, jossa pyydetään
2488: nykyään voimassa olevien juovutusjuoma-asetusten kumoa-
2489: mista yleisen kieltolain kautta, ei Valiokunta voi puoltaa
2490: tämänkään eduskuntaesityksen osan hyväksymistä.
2491:     Kaiken sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Talous-
2492: valiokunta, asiaa uudelleen harkittuaan, Suurelle valiokun-
2493: nalle kunnioittaen ilmoittaa pysyvänsä mietinnössään N :o 2
2494: esitetyssä ehdotuksessa,
2495:                 että puheena olevat eduskuntaesitykset sai-
2496:             sivat raueta.
2497: 
2498:                Talousvaliokunnan puolesta:
2499:                         J. Kaskinen.
2500: 
2501:                                  Matti Helenius-Seppälä.
2502: 10   1914.- S. V. M.- EdusJmntaesitysmiet. N:o 3.
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507:                      Eriävä mielipide.
2508: 
2509:     Allekirjoittaneiden mielestä olisi Talousvaliokunnan ol-
2510: lut Suurelle valiokunnalle tehtävä ehdotus siitä, minkä si-
2511: sällyksen ja sananmuodon eduskuntaesitysten pohjalla laa-
2512: dittava asetusehdotus olisi saapa, jos Suuri valiokunta päät-
2513: täisi mainittuja eduskuntaesityksiä puoltaa. Sitä varten oli-
2514: kin Talousvaliokunnan jaosto valmistanut asetusehdotuk-
2515: sen, jonka perusteluissa myöskin lausuttiin, että jos Suuri
2516: valiokunta päättää laatia asiasta asetusehdotuksen, olisi sen
2517: huomautettava tämän lainsääoii,ntötoimenpiteen väliaikai-
2518: suudesta, koska Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909
2519: hyväksymät alkoholilainsäädännön uudistamista tarkoitta-
2520: vat asetusehdotukset vielä ovat ratkaisematta, ja että ehdo-
2521: tetun asetuksen voimaanastumisaika olisi jätettävä Hallitsi-
2522: jan määrättäväksi.
2523:     Kun olemme edelleen sitä mieltä, jolle asetuimme Ta-
2524: lousvaliokunnan mietintöön N :o 2 liittämässämme vastalau-
2525: seessa, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
2526:                 että Suuri valiokunta ryhtyisi asiallisesti
2527:             käsittelemään alotteita, sekä
2528:                 että Suuri valiokunta käsittelynsä pohjaksi
2529:             asettaisi seuraavan asetusehdotuksen:
2530: 
2531: 
2532:                         Asetus
2533: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
2534: juomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämi-
2535: sestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun armollisen asetuk-
2536: sen 10 ja 28 §:n muuttamisesta sekä 11 §:n kumoamisesta.
2537:    Kumoten 11 § :n 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetussa
2538: armollisessa asetuksessa paloviinan ja muiden poltettu.ien
2539:                            Liite.                         11
2540: 
2541: tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetubesta
2542: ja varastossa pitämisestä säädetään täten, että saman ase-
2543: tuksen 10 ja 28 § muutetaan niilin kuuluviksi:
2544: 
2545:                            10 §.
2546:     1. Se puhdas voitto yhtiön liikkeestä, josta 9 §:ssä mai-
2547: nitaan, on jaettava siten, että kaksi viidettä osaa menee
2548: kulkulaitosrahastoon ja kolme viidettä osaa erityiseen ra-
2549: hastoon, joka on käytettävä yleisen työkyvyttömyys- ja van-
2550: huusvakuutuslaitoksen pohjavaroiksi.
2551:     2. Yhtiön on suoritettava kunkin vuoden voittovarat
2552: ennen seuraavan huhtikuun loppua lääninrahastoon; ja ovat
2553: edellisessä momentissa mainitun erityisen rahaston varat
2554: hoidettavat Suomen Valtiokonttorissa korkoa tuottavalla ta-
2555: valla, kunnes yleinen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
2556: tuslaitos saadaan toimeen.
2557: 
2558:                             11 §.
2559:    Kumotaan.
2560: 
2561:                            28 §.
2562:     1. Paloviinan tuominen Suomeen on kielletty. Muita
2563: väkiviinajuomia saavat maahan tuoda ainoastaan 9 § :ssä mai-
2564: nitut vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöt, jotka myöskin
2565: ovat velvolliset tavanmukaista kauppavoittoa vastaan muusta
2566: maasta hankkimaan ostajan tilaamaa sellaista juomaa. Palo-
2567: viinan ja muiden väkiviinajuomien tuonnista venäläisen sota-
2568: väen tarv·etta varten olkoon kuitenkin voimassa, mitä siitä
2569: erittäin on säädetty.
2570:     2. Jos maahan luvattomasti tuotu paloviina ote·taan ta-
2571: kavarikkoon ja tuomitaan menetetyksi, on se 'Senaatin Ta-
2572: lousosaston määräämällä tavalla ja asianomaisen valvonnan
2573: alaisena denaturoitava sekä teknilliseen tarpeeseen m;yytävä.
2574: Muu luvattomasti maahan tuotu väkiviinajuoma on myyi;ävä
2575: 3 momentissa mainitulla tavalla.
2576:     3. Maassa valmistettu paloviina, joka on julistettu mene-
2577: tetyksi, sekä myöskin paloviina, joka on joutunut ulosottoon
2578: 12    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
2579: 
2580: maksamattomasta verosta tahi ehkä' tuomittavan sakon va-
2581: kuudeksi, on asianomaisen lääninhallituksen määräyk-
2582: sen mukaan myytävä maalla tislauslaitokseen tahi kau-
2583: pungissa julkisella huutokaupalla, viimeksi mainitussa ta-
2584: pauksessa ei kuitenkaan vähemmin erin kuin viisikymmentä
2585: litraa, jos tavara siihen määrään nousee.
2586:     4. Keräytyvä myymähi.nta suoritetaan lääninrahastoo:n,
2587: ja pannaan viinanpolttorahojen tileihin.
2588:     5. Maalla ja kauppalassa ei saa menetetyksi tuomittua
2589: tahi ulosottoon joutunutta paloviinaa julkisella huutokau-
2590: palla tarjota.
2591:     6. Jos ei voida menetettyä tahi ulosottoon joutunutta
2592: tavaraa myönnetyllä tavalla saada parkalla myydyksi ja jos
2593: sen määrä on niin vähäinen, ettei kats·ota sen arvon vastaa-
2594: van toiseen paikkakuntaan kuljettamisen kustannusta, olkoon
2595: lääninhallituksen määrättävä, onko tavara sillä välin kruu-
2596: nun varalle varastoon pantava vaiko sen kanssa muulla ta-
2597: voin meneteltävä.
2598: 
2599:      Tämä asetus astuu voimaan . . päivänä .... kuuta 19 ...
2600: 
2601:      H:lsi::gi:rä 6 päivänä huhtikuuta 1914.
2602: 
2603:      K. V. Jäykkä.                        Mikko J,einonen.
2604: 
2605: 
2606: 
2607: 
2608:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
2609:          1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
2610: 
2611: 
2612: 
2613: 
2614:                 Lakivaliokunnan mietintö
2615:             N :o 1 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
2616:             tää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityk-
2617:             sestä.
2618: 
2619:     Eduskunta on Lakivaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
2620: tänyt edustaja Liston tekemän eduskuntaesityksen N :o 4,
2621: sisältävä ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityksest.ä.
2622: 
2623: 
2624:     Suomen nykyinen teoslainaa koskeva lainsäädäntö on
2625: kokonaisuudessaan peräisin 1700-luvulta. Vuoden 1734
2626: laissa on tällaisista lainoista yksi ainoa säännös, nim. Kaup-
2627: pakaaren 17 luv. 7 §:ssä: ,jos joku antaa teoslainan vuori-
2628: teollisuus- tai muiden sellaisten laitosten käyttämiseen, ol-
2629: koon hänellä etuoikeus siihen, mitä sillä on valmistettu".
2630: Teoslainanantajalle myönnetään siis tässä ilman kiinnittä-
2631: mistäkin etuoikeus siinä tarkoitettujen laitosten valmisteihin.
2632: Samalla kannalla oli vielä Käsitehdas- ja Käsityöprivilegiot
2633: toukokuun 29 päivältä 1739, jossa kuitenkin sanottu etuoi-
2634: keus ulotettiin käsityöliikkeillekin annettujen teoslainain
2635: vakuudeksi. - Mutta pian säädettiin kiinnitys etuoikeu~en
2636: ehdoksi. Asetuksessa 24 päivältä helmikuuta 17 48 vuori- ja
2637: ruukkilaitosten teoslainoista määrättiin, että sen, joka vuori-
2638: työn käyttäjälle antoi teoslainan, tuli siitä tehdä kirjallinen
2639: sopimus, joka sitten oli vuorikäräjissä kiinnitettävä ja sulat-
2640: tomäellä yleisölle julkiluettava. Maksun saatavalleen sai
2641: lainanantaja laitoksen valmisteista, joita ei saatu muille
2642: myydä ja joiden hinta määrättiin vuorikäräjissä. Ranta-,
2643: messinki- tai kupariruukkien käyttäjälle annetusta teoslai-
2644: nasta oli sopimuskirja kiinnitettävä vuorikolleegissa ja tuotti
2645: 2        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
2646: 
2647: se sitten lainanantajalle etuoikeuden ruukin kalustoon ja ta-
2648: varoihin, vielä:pä, jos laina ei täten tullut maksetuksi, oikeu-
2649: den ottaa ruukki omaan hoitoonsa, kuitenkin vain korkein-
2650: taan kahdeksi vuodeksi, minkä ajan kuluttua lainanantaja
2651: kadotti nämä etuoikeutensa. Tämä oikeus ruukin käyttämi-
2652: seen poistettiin kuitenkin Kunink. selityksellä 30 päivältä
2653: kesäkuuta 1762, jossa teoslainanantajalle myönnettiin oikeus,
2654: ellei hän saanut saatavaansa suoritetuksi ruukin raaka-ai-
2655: neista ja valmisteista, käyttää siihen tarkoitukseen myös itse
2656: kiinteimistö. - Tehdas- ja käsiteollisuuslaitoksista annettu
2657: Hallisääntö 2 :päivältä huhtikuuta 1770, joka astui aikai-
2658: semman, toukokuun 21 päivänä 1739 annetun samanlaisen
2659: säännön sijalle, sääsi taas että siinä mainituille tehtaille ja
2660: niille käsityölaitoksille, jotka eivät ole ,ammattiasetuksen
2661: alaisia", annetut teoslainat ovat hallioikeudessa kiinnitet-
2662: tävät, ja nauttii lainanantaja sen nojalla vakuutta laitoksen
2663: ,tarvekaluista". Jos teoslainaB.ottaja joutuu maksukyvyttö-
2664: mäksi, on lainanantajana näihinkin laitoksiin nähden oikeus
2665: enintään kahden vuoden aikana käyttää niitä hyödykseen
2666: maksun saamiseksi.
2667:     Myöhemmin on näihin asetuksiin toimeenpantu ainoas-
2668: taan ne muuttuneista oloista johtuneet muutokset, että kun
2669: asetuksella 22 päivältä maaliskuuta 1854 vuorioikeudet
2670: Suomessa lakkautettiin, samalla määrättiin, että vuorikai-
2671: voksille ja ruukeille annetun teoslainan kiinnittäminen oli
2672: kihlakunnanoikeudessa toimitettava, ja kun samoin joulu-
2673: kuun 12 päivänä 1859 annetulla julistuksella hallioikeudet
2674: täällä lakkautettiin, jätettiin niiden tehtävät maistraattien
2675: toimeksi.
2676: 
2677:     Tässä pääpiirteissään esitetty teoslainalainsäädäntömme
2678: on lähtöisin aivan toisenlaisista taloudellisista oloista kuin
2679: nykyiset ovat. Sen jälkeen :kun tämä lainsäädäntö astui
2680: voimaan, on teollisuuden ennen aavistamaton kehitys antanut
2681: teollisuuslaitoksille aivan toisellaisen luonteen ja toiminta-
2682: tavan. Suomessa tehtänee tuskin enää milloinkaan sellaisia
2683: teoslainaso:pimuksia, kuin tämä lainsäädäntö edellyttää ja
2684:                      Teoslainakiinnitys.                      3
2685: 
2686: säännöstelee. Varsinaisten teoslainojen asemasta, joista
2687: maksu olisi suoritettava valmisteissa, tavataan nykyään
2688: miltei yksinomaan tavallisia velkasitoumuksia, joiden va-
2689: kuudeksi kiinnitystä haetaan laitosten kalustoihin, raaka-
2690: aineisiin ja valmisteihin maistraateissa tahi, milloin on kysy-
2691: myksessä vuorikaivokset sekä rauta- ja vaskitehtaat, kihla-
2692: kunnanoikeuksissa. Lainkäyttö, joka oli aikaisemmin tällai-
2693: siin sitoumuksiin nähden epäröiväHä kannalla, on myöhem-
2694: min tässä suhteessa vakaantunut, mukaantuen ajan tarpeiden
2695: ja vaatimusten mukaan.
2696:     Epävakaisuutta on kuitenkin vielä ilmaantunut useihin
2697: tärkeisiin tätä lainsäädäntöä koskeviin kysymyksiin nähden,
2698: kuten esim. siinä, mitkä elinkeinoliikkeet voivat olla teos-
2699: lainakiinnityksen esineinä, minkälaisten sitoumusten vakuu-
2700: deksi ja mihin omaisuuteen kiinnitystä voidaan myöntää,
2701: minkä oikeuden kiinnitys tuottaa, minkä viranomaisen on
2702: vahvistettava kiinnitys maaseudulla olevaan tehtaaseen,
2703: mikä vaikutus on kiinnityksen pysyväisyyteen nähden teol-
2704: lisen laitoksen siirtymisellä toiselle omistajalle tahi toiseen
2705: pa.ikkaan, mikä oikeus on eri aikoiura vahvistettujen kiinni-
2706: tysten haltijoilla toisiinsa verraten kiinnitettyyn omaisuu-
2707: teen, onko teoslainakiinnitys niinkuin muukin kiinnitys
2708:  aika ajoin uudistettava j. n. e.
2709: 
2710:       Kun tällainen asiantila luonnollisesti on omansa tuotta-
2711:   maan suuressa määrin epävarmuutta tähän kuuluvissa
2712: · oikeussuhteissa, kääntyi meillä jo aikaisin lainsäätäjän
2713:   huomio tämän lainsäädännön puutteisiin. V. 1877 valtio-
2714:   päivillä siitä tehdyn alamaisen anomuksen johdosta jätettiin
2715:   1882 v:n valtiopäiville armollinen esitys kiinnityksestä
2716:   kone- ja teollisuus- sekä niiden kanssa yhdenlaatuisiin lai-
2717:   toksiin. Tämän asetusehdotuksen 1 § :n mukaan olisi kiin-
2718:   nitys sallittu ,laitokseen vuorielinkeinoa varten, sahaan,
2719:   myllyyn, käs.i.teollisuuslaitokseen, tehtaaseen ja muuhun sem-
2720:   moiseen kone- tahi teollisuuslaitokseen, niinkuin myöskin
2721:   kirja- ja taidepainoon". Kiinnitystä ei kuitenkaan saisi
2722:   myöntää edellämainittua laatua olevaan laitokseen, kun se
2723: 4         1914. -   EdUskUiltaesitysmietintö N :o 4.
2724: 
2725: on sijoitettu vuokrattuun huoneustoon ta:hi huoneeseen, jota
2726: kiinnitysasetuksen mukaan ei saa kiinnittää omistajan
2727: sitoumuksista. Kiinnitys käsittäisi 2 § :n mukaan ,ainoas-
2728: taan laitokseen kuuluvia rakennuksia, kiinteitä laitoksia ja
2729: koneita, kun myöskin työaseita, kalustoja ja muita aineita,
2730: jotka ovat laitoksen aineksina ja liikkeen harjoittamiseen
2731: tarpeellisia." Sitä vastaan kiinnitykseen ei luettaisi
2732: ,valmiita teoksia, eikä myöskään raaka-aineita ja muita
2733: tarpeita, jotka ovat aiotut laitoksen käyttärmisessä kulu-
2734: tettaviksi j'a alituisesti uudistettaviksi". Valtiosäädyissä
2735: syntyi kuitenkin asiasta erimielisyyttä, sikäli että aino-
2736: astaan Pappis- .ia Talonpoikaissäädyt hyväksyivät eh-
2737: dotuksen, joskin erinäisillä muutoksilla, kun taas Rita-
2738: risto ja Aateli sekä Porvarissääty sen hylkäsivät. Hyl-
2739: kääiDisen syynä näyttää olleen se, että katsottiin ehdo-
2740: tettujen määräysten liian suuressa määrin raj'oittavan teos-
2741: lainakiinnityksen käyttämistä sekä olevan omiaan pikem-
2742: min vähentämään ·kuin lisäälillään teollisuudenharjoittajalla
2743: siihen saakka - jos kohtakaan ei täysin laillistetulla ta-
2744: valla - ollutta mahdollisuutta tarjota teollisuuslaitoksiin
2745: kuuluvaa irtaimistoaan luoton vakuudeksi. Sen jälkeen
2746: esiintyi tämä kysymys eduskuntaesityksenä vielä 1888 vuo-
2747: den valtiopäivillä, mutta ei ehtinyt silloin tulla edes valio-
2748: kunnassa käsiteltävaksi. Sillä välin se komitea, joka oli ase-
2749: tettu valmistamaan ehdotusta asetukseksi yksityisparrkeista,
2750: oli saanut tehtävä:kseen harkita myös kysymystä luottolain-
2751: säädäntöömme tarvittavista uudistuksista, ja huomautti se
2752: vuonna 1884 antamassaan mietinnössä uuden teoslainakiin-
2753: nitystä koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta. Sittem-
2754: min jätti Keisarillinen Senaatti lainvalmistelukunnan toi-
2755: meksi valmistaa asiasta täydellisen lakiehdotuksen, minkä
2756: tehtävän se suorittikin antamalla 27 päivänä maaliskuuta
2757: 1901 päivätyn mietinnön asiasta.
2758:     Tähän lainvalmistelukunnan laatimaan ehdotukseen nyt
2759: käsiteltävänä oleva asetusehdotus mitä läheisimmin liittyy,
2760: eroten siitä asiallisesti vain siinä, että käsityöläisliikkeetkin
2761:                       Tooslainakiinnitys.                      5
2762: 
2763: ovat tässä otetut niiden liikkeiden joukkoon, joiden omai-
2764: suuteen teoslainakiinnitys voidaan vahvistaa.
2765: 
2766: 
2767: 
2768:      Epävarmuus lainkäytössä, josta ylempänä huomautettiin,
2769: ei voi olla vahingollisesti vaikuttamatta teollisuuteen ja liike-
2770: elämään. Teoslainakiinnitystä koskevan lainsäädännön jär-
2771: jestäminen ajan vaatimusten mukaisesti olisi omansa edistä-
2772: mään teo'llisuuttamme vakaannuttamaH·a luotto-oloja, kun si-
2773: ten tarjottaisiin elinkeinonharjoittajille keino mieskohtaisen
2774: luoton korvaamiseen realiluotolla, jonka kautta niinhyvin
2775: la.inanottajalle tarjottaisiin tilaisuus helpomman ja huokeam-
2776: man luoton saamiseen kuin myös voitaisiin supistaa meillä
2777: liiaksikin 'käytettyä vekseli- ja takausjärjestelmää kaikkine
2778: siitä johtuvine haittoineen. Missä määrin tällaisen luoton
2779: tarve on meillä olemassa, sitä on omansa osottamaan se tilas-
2780: to, jonka lainvalmistelukunta on ylläsanotussa mietinnössään
2781: esittänyt ja joka osottaa että v.v. 1891-1900 oli Helsingin,
2782: Turun, Viipurin, Tampereen ja Nikolainkaupungin mais-
2783: traateissa vahvistettu ja uudistettu kiinnityksiä yhteensä
2784: 314 teoslainalle, jotka yhteensä edustivat enemmän kuin
2785: 31,500,000 m'k. pääomaa. Jo se seikka että täten kymmeniä
2786: miljoonia markkoja on lainattu aivan puutteellisen lain-
2787: säädännön ja epävarman lainkäytön turvissa, vaatii välttä-
2788: mättä lainsäädäntötoimenpidettä.
2789:      Valiokunta on tähän nähden katsonut lainsäädäntöuudis-
2790: tuksen tällä alalla tositarpeen vaatimaksi ja myös havainnut,
2791: että eduskuntaesitykseen sisältyvä asetusehdotus on omansa
2792: tyydyttämään tätä tarvetta ja vastaa niitä vaatimuksia, joita
2793: lainsäädännölle tässä suhteessa on ·asetettava.
2794: 
2795:     Harkitessaan kysymystä siitä, millaisia elinkeinoliikkeitä
2796: varten teoslainakiinnitys olisi myönnettävä, katsoo Valio-
2797: kunta ilmeiseksi, että ne laitokset, etupäässä vuorikaivokset
2798: ja tehtaat ynnä yleensä laajempi jalostusteollisuus, jotka
2799: nykyään käyttävät teoslainakiinnitystä, vastedeskin saavat
2800: 6         1914. -   Edusk.untaesitysmietintii N:o 4.
2801: 
2802: nauttia luottoa samassa muodossa, sekä että myöskin saha-
2803: ja kirjapainoliikkeet ynnä muut näihin verrattavat teolliset
2804: laitokset tulevat osallisiksi samasta edusta. Sitä vastoin ei
2805: asianlaita näytä olevan yhtä selvä käsityöliikkeisiin ja maan-
2806: viljelybeen nähden.
2807:       Mitä ensinnäkin käsityöliiJrlkeisiin tulee, on tosin myön-
2808: nettävä, että pienten käsityöliikkeiden harjoittajat, jotka
2809: käyttämättä kalliimpihintaisia työvälineitä valmistaV'at
2810: tuotteensa pääasiallisesti tilauksesta ja joiden varastot
2811: yleensä ovat pieniä, omistavat niin vähän teoslainan vakuu-
2812: deksi kelpaavaa omaisuutta, että he jo kiinnitysmenettelyn
2813: aiheuttamien kustannusten vuoksi nähtävästi vain vähässä
2814: määrin tulisivat tätä luottojärjestelmää käyttämään. Toi-
2815: nen on sitä vastoin asianlaita niiden etenkin suurem-
2816:  missa kaupungeissamme eri aloilla työskentelevien käsi-
2817: työläisten, jotka liikke:Usiinsä tarvitsevat useampien tuhan-
2818: sien markkojen arvoisia koneita ja runsaita raaka-aine- ja
2819:  valmistevarastoita. Kun tällaisten käsityöliikkeiden 'har-
2820: joittajat tämän vuoksi tarvitsevat verrattain suuria pääomia,
2821:  ovat he nykyään luontontarpeensa tyydyttämiseksi pa:kote-
2822: tut turvautumaan takaus- ja vekselijärjestelmään, joutuen
2823: siten kärsimään sen tuottamista epäkohdista. Heille olisi
2824:  epäilemättä erittäin ·edullista saada luottotarpeensa toisella
2825: tavalla tyydytety'ksi, ja näyttää heidän liikkeeseensä kuulu-
2826: van omaisuuden, joka säännöllisesti uudistetaan, tarjoavan
2827:  tälle heidän tarpeelleen sopivan pohjan. TäUaista reali-
2828:  vakuutta varten kävisi luoton saaminen heille helpomma:ksi
2829:  ja huokeammaksi. On sen ohessa huomattava, että samalla
2830:  kun käsityöliikkeissä 'koneiden käyttö käsityön rinnalla on
2831:  tullut yhä tav-a:llisemmaksi, käsityöliikkeiden ja tehdaslai-
2832:  tosten välinen ero on käynyt hyvin epämääräiseksi, joten
2833:  sen ylläpitäminen teoslainakiinnityksen saamiseen nähden
2834:  useinkin voisi kohdata vaikeuksia. Tähän nähd·en V aliakunta
2835:  ei ole puolestaan epäillyt yhtyä esity·sehdotukseen siinä, että
2836:  myös käsityöliikkeiUe myönnettäisiin oikeus ~eoslainakiinni­
2837:  tyksen saamiseen.
2838:        Mitä sitten maanviljelykseen tulee, ei tosin periaatteelli-
2839:  !'lelta kann~lta liene mitään ronistuttamista sitä vastaan, että
2840:                      Teoslainakiinnitys.                      7
2841: 
2842: teoslainalainsäädäntö ulotettaisiin tähänkin elinkeinoon.
2843:  Käytännölliseltä kannalta katsoen näyttää kuitenkin epäil-
2844:  tävältä, olisiko sellaisesta toimenpiteestä todellista hyötyä
2845:  maanviljelykselle. Maanomistaja, joka on luoton tarpeessa,
2846:  käyttää 'luonnollisesti etU'päässä kiinteistöään realivakuu-
2847:  tena. Jos hän, sittenkun kiinteistö on täyteen arvoonsa
2848:  kiinnitetty, vielä!kin tarvitsee vieraita varoja elinkeinonsa
2849:  harjoittamiseen, lienee, siihenkin nähden ettei maanviljelys
2850:  yleensä tuota yhtä suurta korkoa siihen käytetylle pää-
2851: omalle kuin teollisuus, todennäköistä ettei tätä elinkeinoa
2852:  voida jatkuvan velanteon avulla ·edelleen ylläpitää, vaan olisi
2853:  pelättävä, että maanomistwja, joka on siihen määrin velkaan-
2854: tunut, ettei hänelle ole mahdollista .saada luottoa kiinteistö-
2855: kiinnitystä vastaan, käyttäisi teoslainana saamiaan varoja
2856: mieskohtaisiin tarpeisiinsa eikä maanviljelyksen edistämi-
2857: seksi. Vuokramaan viljelijöihin nähden asianlaita puheena-
2858: olevassa suhteessa tosin on toinen, sillä heillähän ei ole
2859: kiinteimistöä asetettavana lainan pantiksi, joten voisi näyt-
2860: tää suotavalta, että heille valmistettais.iin tilaisuus luoton
2861: hankkimiseen teoslainakiinnitystä v·astaan. Vuokraviljelijän
2862: teoslainatarvetta on lainsäädännössämme kumminkin osit-
2863: tain jo tyydytetty muulla järjestelyllä. Jos vuokraaja on
2864: maanomistaja'lta luette1on mukaan v.a.staanottanut tilan vilje-
2865: lemisessä käytettäviksi eläimiä, työkaluja tahi muuta ta-
2866: varaa ja niitä on huonosoti hoid·ettu tahi hävitetty, on maan-
2867: omistajalla, 9 päivänä marraskuuta 1868 etuoikeudesta an-
2868: netun asetuksen 6 § :n säännöksen mukwan, sellaisena kuin
2869: tämä lainpai•kka on asetuksessa 19 päivältä kesäkuuta 1902,
2870: etuoikeus tästä aiheutuneen vahingon korvaamiseen nähden
2871: vuokraajan paikalla olevaa.n irtaimistoon, joten siis vuokraa-
2872: ja tällaista vakuutta vastaan voi maanomistajalta saada käy-
2873: tettäväkseen elinkeinonsa harjoittamiseen tarpeellisia työ-
2874: välineitä ja muuta irtaimistoa. Torpan, lampuotitilan ja
2875: mäkitupa-alueen vuokrau'ksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909
2876: annetun asetuksen 30 § :n samoin kuin 19 päivänä kesä-
2877: kuuta 1902 maanvuokrasta maalla annetun lain 55 §:n sään-
2878: nöksen mukaan on maanomistajalla valta pidättää vuokraR-
2879: 8        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
2880: 
2881: jan vuokra-alueella olevaa omaisuutta, jollei vuokraaja aseta
2882: vakuutta muun muassa sellaisen maanomistajan käDsimän va-
2883: hingon korvaamisesta, josta edellä on mainittu. Jos vuokraaja
2884: voisi, kiinnittämällä irtaimistonsa, hankkia itselleen teos-
2885: lainan muiltakin kuin viljelemänsä maan omistajalta, jou-
2886: tuisivat teoslainanantajan panttioikeus sekä maanomis-
2887: tajan mainittu pidättämisoikeus toistensa kanssa risti-
2888: riitaan, jonka ratkaisemiseksi eri lainsäädäntötoimenpide
2889: olisi välttämätön. Koska vuokraajan luotousaantia maan-
2890: omistajalta jo ylläsanotun lainsäädännön kautta on melkoi-
2891: sesti huojennettu ja sen omaisuuden arvo, minkä vuokraaja
2892: olisi tilaisuudessa tarjoomaan pantiksi teoslainanantajall'e,
2893: maanomistajan laissa määrättyyn pidätys- ja etuoikeuteen
2894: nähden useimmissa tapauksissa olisi hyvin vä:häinen, ei
2895: Valiokunta ole kat.sonut syytä olevan ulottaa teoslainajär-
2896: jestelmää vuokramaan yhtä vähän kuin omankaan maan
2897: viljelijöihin.
2898: 
2899:     Itsestään on selvää, että teoslainakiinnityksen esineenä
2900: voi olla ainoastaan irtain omaisuus. Elinkeinonharjoitta-
2901: jan tulee saada käyttää luottonsa vakuutena kaikkea sellaista
2902: irtainta omaisuutta, jolla voipi olla huomattavampi arvo reali-
2903: vakuutena, ja sellaiseksi omaisuudeksi on luettava koneet ja
2904: kalusto sekä muut liikkeen harjoittamiseen käytettävät esi-
2905: neet, kuin myöskin raaka-aineet sekä valmiit ja keskentekoi-
2906: set tuotteet. Totta kyllä on, että raaka-aineet ja tuotteet
2907: ovat liikkeissä alituisen vaihtelun alaisina ja sentähden voi-
2908: taisiin mahdollisesti pitää niitä vähemmin sopivina kiinni-
2909:  tyksen esineiksi. Koska kuitenkin ne pysyvät, ainakin ta-
2910: vallisissa oloissa, määrältään ja arvoltaan suunnilleen sa-
2911: moina uusien tullessa säännöllisesti kulutettujen tai myy-ty-
2912:  jen sijalle, ei tämä seikka voi tehdä näitä varastoja vähem-
2913:  min sopiviksi pantties:ineiksi. Elinkeinonharjoittajan omis-
2914: tamat liikkeeseen kuuluvat rakennukset, milloin niitä ei voida
2915: kiinteistönä kiinnittää, ovat niinikään otettavat tällaisten
2916:  panttiesineitten joukkoon. Luonnollisestihan ei karken tämän
2917:  omaisuuden tarvitse olla samasta teoslainasta kiinnitetty,
2918:                       Tooslainakiinnitys.                       9
2919: 
2920: vaan voivat esim. koneet olla kiinnitettyinä yhden, valmis-
2921: teet toisen teoslainan vakuudeksi, samoin kuin myös osa
2922: kustakin omaisuuden lajista, kun se vain on muusta omaisuu-
2923: desta selvästi erotettu, voi olla kiinnityksen esineenä. Tär-
2924: keätä on vain että kiinnitetty omaisuus on niin tarkoin mää-
2925: rätty, että siitä ei epätietoisuutta S\Ynny. Sitä varten on sää-
2926: dettävä, että se pail&:a, esim. tontti tai muuten rajoitettu alue
2927: tahi rakennukset, m1ssa omaisuus löytyy, on kiinnitystä
2928: haettaessa tarkoin ilmoitettava.
2929: 
2930:     Teoslainakiinnitystä koskevaa lainsäädäntöä uudistet-
2931: taessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen kysymyk-
2932: seen, tuleeko teoslainakiinnityksen tuottaa teoslainanantajal-
2933: le panttioikeuden kiinnitettyyn omaisuuteen vaiko ainoastaan
2934: etuoikeuden. Tätä :kysymystä ratkaistaessa on silmällä pidet-
2935: tävä, että teoslainanantaJja, mikäli on mahdollista, turvataan
2936: teoslainanottajan häviötilan tuottamasta tappiosta, mutta
2937: toiselta puolen on varottava, ettei vilpiiltömässä mie'lessä ta-
2938: pahtunut omaisuuden saanto jää tarpeellista oi'keusturvaa
2939: vaille ja ettei myöskään panna es·teitä teoslainanottajan liik-
2940: keen säännölliselle harjoittamiselle.
2941:     Lainsäädäntö, joka myöntäisi teoslainanantajalle aino-
2942: astaan etuoi'keuden kiinniteiltyyn omaisuuteen, antaisi hä-
2943: nelle verrattain vähäpätöisen vakuuden, koska etuoikeus on
2944: voimassa ainoastaan niin kauan kuin kiinnitetty omaisuus
2945: on velallisen oma. Niin pian kun omaisuus luovutettaisiin
2946: toiselle henkilölle lakkaisi etuoikeus, vaikkakin omaisuus
2947: edelleen olisi siinä paikassa, jossa se oli ilmoitettu säilytettä-
2948: vän kiinnitystä haetta.essa. On siis selvä, että teoslainanottaja
2949: luovuttamalla teoslainatavaraa toiselle voisi tehdä mitättö-
2950: mäksi etuoikeuden, teoslainanantaj•an ·sitä ennen voimatta
2951: saada ajoissa siitä tietoa, koska irtaimiston kaupan pätevyy-
2952: deksi ei meillä vaadita sen julkisuuteen saattamista, vaikka
2953: omaisuus jääkin myyjän haltuun. Sen ohessa on huomat-
2954: tava, että etuoikeutta, joka ei liity esineoikeuteen, useim-
2955: missa tapauksissa voidaan käyttää ainoastaan velkoj.an kon-
2956: kurssissa. Ulosmittauksen tapahtuessa toisen velkojan
2957: 10        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
2958: 
2959:  saamisen suorittamiseksi voi teoslainanantaja käyttää etu-
2960:  oikeuttansa aino!l!staan niissä harvoissa tapauksissa, jolloin
2961:  teoslainasaaminen jo on maksettavaksi tuomittu.
2962:      Teoslainanantajan oikeus tulisi epäilemättä pa.raiten
2963: turvatuksi, jos hänelle myönnettäisiin täydellinen panttioi-
2964:  keus kiinnitettyyn omaisuuteen, niin että teoslainanantaja
2965:  muiden edellä saisi maksun pantatusta omaisuudesta huoli-
2966:  matta siitä kenen hallussa ja missä se on. Tällainen järjes-
2967: tely kuitenkin vaikenttaisi suuresti teoslainanottajan ljik-
2968: keen harjoittamista sekä haittaisi kolmannen henkilön teos-
2969: lainakiinnityksen vahvistamisen jälkeen omaisuuteen saamia
2970:  oikeuksia. Nämä epäkohdat vältetään, jos asia järjestetään
2971: eduskuntaesityksen mukaisesti siten, että kiinnitetty omai-
2972: suus on panttina teoslainasta ainoastaan niin kauan kun se
2973:  säilytetään teoslainakiinnityshakemuksessa ilmoitetussa pai-
2974: ·kassa. Kun ']Janttioikeus tavaraan, joka on viety pois, la'k-
2975: kaisi, jos poisvieminen jo'htuu liikkeen säännöllisestä ta-
2976: varanvaihdosta, niin tämä ei vaikuttaisi haitallisesti liikkee-
2977: seen, ja teoslainanantajan oikeus taasen tavaran täten vaih-
2978: tuessa ei joutuisi vaaraan, koska panttioi'keus käsittäisi
2979: myöskin tavaran, joka tuotaisiin pois viedyn sijaan, sikäli
2980: kun uusi tavara on samaa lajia kun se, johon kiinnitys on
2981: vahvistettu. Niin kauan kun kiinnitetty omaisuus on ilmoi-
2982: tetussa paikassa, ei sen myynti tai panttaaminen muille tulisi
2983: v-aikuttamaan teoslainanantajan oikeuteen. Siinä ta-pauJ,_
2984: sessa, että omaisuus vietäisiin pois vastoin teoslainanantajan
2985: kieltoa tai ilmeisesti loukkaamaHa hänen oikeuttaan eikä
2986: poisvieminen myöskään johtuisi liikkeen säännöllisestä tava-
2987: ranvaihdosta, tulisi panttioikeus jäämään voimaansa, jos teos-
2988: lainanantaja määrätyn ajan kuluessa nostaisi kanteen omai-
2989: suuden takaisin tuomiseksi. Luonnollisesti ei sellaista kan-
2990: netta voitaisi hyväksyä siinä tapauksessa että kolmas hen-
2991: kilö on saanut omaisuuden vilpittömässä mielessä.
2992:     Kun näin järjestetty panttioikeus tuottaisi lainananta-
2993: jalle tyydyttävän varmuuden, eikä myöskään yleinen oikeus-
2994: turva siten joutuisi vaaranalaiseksi, on Valiokunta tässä
2995: kohden asettunut eduskuntaesityksen kannalle.
2996:                      Teoslainakiinnitys.                      11
2997: 
2998:     Esitettyään tässä ylempänä ne periaatteet, joihin asetus-
2999: ehdotus teoslainakiinnityksestä perustuu, siirtyy V aliakunta
3000: nyt tekemään selkoa siinä olevista tärkeimmistä erikoissään-
3001: nöksistä, samalla huomauttaen, että Valiokunta on muodolli-
3002: sista ja 'kielellisistä syistä katsonut tarpeelliseksi uudestaan
3003: muodostella useita tämän asetusehdotuksen pykäliä.
3004: 
3005: 
3006:                            1 Luku.
3007:     Tähän pykälään tehty lyhennys on johtunut yksinomaan            1 §.
3008: muodollisista eikä asi[!,llisista syistä, koska siinä käytetty
3009: sanamuoto ,niihin verrattavan teollisen laitoksen" käsittää
3010: myöskin poisjätetyillä sanoilla ,ruukki", ,mekaaninen lai-
3011: tos" ja ,tehdasmainen yritys" tarkoitetut laitokset.
3012:     Siinä tapauksessa että teoslainakiinnitys ja kiinteistö-        3 §.
3013: kiinnitys on vahvistettu samaan teolliseen 'laitokseen, saat-
3014: taisi velkojain välillä syntyä riitaisuutta esim. siitä, kum-
3015: manko kiinnityksen alaisia ne laitoksen koneet ovat, jotka
3016: ovat siihen kuuluvaan rakennukseen yhdistetyt, kun niitä
3017: toiselta puolen voidaan pitää kiinteistön osana ja siis siihen
3018: vahvistetun kiinnityksen alaisina, mutta toisaalta voivat
3019: myös olla koneisiin myönnetyn teoslainan vakuutena. Tä-
3020: män vuoksi ja kun yleinenkään laki ei sisäl'lä tästä mitään
3021: säännöksiä, on välttämätöntä asetuksessa määrätä, milloin
3022: tällainen omaisuus on katsottava 'kiinteistöön, milloin irtai-
3023: mistoon kuuluvaksi. Tarkkaa rajaa ei tosin voida tässä suh-
3024: teessa vetää, vaan täytyy tämän seikan jossain määrin jäädä
3025: oikeuden harkittavaksi, mutta voidaan kuitenkin lausua ylei-
3026: nen periaate ohjeeksi tällaisten kysymysten ratkaisemiselle.
3027: Eduskuntaesityksessä on ehdotettu, että kyseenalainen omai-
3028: suus on katsottava kiinteistöön kuuluvaksi, milloin se on sel-
3029: laisessa yhteydessä kiinteistön tahi laitoksen kanssa, joka
3030: saadaan kiinteistönä kiinnittää, että tämä melkoisesti vahin-
3031: g·oittuisi tahi kävisi puutteelliseksi, jos omaisuusesineet siitä
3032: erotettaisiin. Kun tämä on sopusoinnussa yleisten lainopil-
3033: listen periaatteiden kanssa eikä tarkemrp,aa määritelmää voi-
3034: tane tästä antaa, on Valiokunta sen hyväksynyt, sitä kuiten-
3035: kin jossain määrin selventäen.
3036:             12       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3037: 
3038:                   Jos maa ja sillä oleva ra:kennus, jotka ovat kuuluneet
3039:               eri omistajille, oston :ffiautta tai muuten sittemmin joutuvat
3040:               samalle henkilölle, on yleisten säännösten mukaan rakennus
3041:               katsottava kiinteistöön kuuluvaksi, joten siis kiinteistöön
3042:               ennen vahvistettu ·kiinnitys tulisi ulottumaan rakennukseen-
3043:               kin ja tähän myönnetty teoslainakiinnitys taas häviämään.
3044:               Tällainen asiantila ei ole kohtuullinen vaan olisi omans·a
3045:               suuressa määrin vähentämään sel'laiseen rakennukseen vah-
3046:               vistetun teoslainakiinnityksen arvoa. Kun ei kuitenkaan ole
3047:               olemassa mitään pätevää syytä sellaiseen järjestelyyn, on
3048:               tarpeellista ottaa asetukseen erityinen säännös siitä, että
3049:               rakennuksen ja maan omistusoikeuden joutuminen samalle
3050:               henkilölle ei vaikuta teoslainakiinnityksen pysyväisyyteen
3051:               vaan tulee tämä pysymään entisellään. Myöhemmin vahvis-
3052:               tettu kiinteistökiinnitys tu'lee kyllä rasittamaan rakennus-
3053:               takin, mutta sillä on silloin teoslainakiinnitystä heikompi
3054:               oikeus.
3055: 4ja 5 § (esi-     Niinkuin ylempänä jo on huomautettu, on teoslainasta
3056: tyksen 4, 5 kiinnitetty omaisuus lainan panttina niin kauan kuin tämä
3057:   ja 6 §). omaisuus on siinä paikassa, missä se kiinnitystä haettaessa
3058:               on ilmoitettu säilytettävän. 'Säännös on saanut tämän muo-
3059:               don esitysehdotuksen sanamuodon sijasta ,niin kauan kuin
3060:               tämä omaisuus on asianomaisen laitoksen alueella", kun
3061:               viimemainittua sanontaa ei voida pitää käsityöliikkeisiin
3062:               soveltuvana. Niin pian kun omaisuus viedään ilmoitetulta
3063:               paik:a1ta pois, lakkaa panttioikeus, ellei poisvieminen ole ta-
3064:               pahtunut 4 § :n 1 momentissa sanotulla tavalla. Koska kui-
3065:               tenkin on tarpeellista säätää joku määräaika, jonka kuluttua
3066:               teoslainanantajan p.anttioikeus joka tapauksessa on katsot-
3067:               tava lakanneeksi, on tämä aika 5 '§ :ssä määrätty kuukau-
3068:               deksi, jonka ajan V aliakuntakin on pitänyt sopivana.
3069:                   4 §:n 2 momentissa on Valiokunta niiden tapausten jou-
3070:               kosta, jolloin teoslainanantaja ei saa kie'ltää omaisuuden
3071:               poisviemistä, jättänyt pois sen, jolloin jälelle jäävä osa omai-
3072:               suudesta katsotaan riittävän lainanantajan tyydyttämiseksi,
3073:               kun tällainen määräys epäilemättä olisi omansa synnyttä-
3074: 
3075: 
3076: 
3077: 
3078:        •
3079:                     Teoslainakiinnitys.                    13
3080: 
3081: mään riitaisuuksia omaisuuden arvosta ja siitä, kenelle sen
3082: arvioiminen kuuluu.
3083:      Kun säännös tällaisen luvattoman poisviemisen estämi-
3084: sestä läheisesti liittyy edellisiin säänöksiin, on Valiakunta
3085: katsonut sopivammaksi ottaa eduskuntaesityksen 5 § :ssä
3086: siitä annetun määräyksen viimeiseksi momentiksi 4 § :ään.
3087: Sen ohessa on Valiokunta muuttanut sä:ännöstä siinä kohden
3088: että, samalla kun oikeus ·estää luvatonta omaisuuden pois-
3089: viemistä on jätetty paitsi poliisi- myös ulosottoviranomai-
3090: selle, näiden valtaa on sikäli katsottu tarpeelliseksi supis-
3091: taa, ettei niiUä olisi oikeutta, niinkuin eduskuntaesityksessä
3092: on ehdotettu, sallia poisvietäväksi osrua kiinnitetystä omai-
3093: suudesta, kun niillä ei yleensä voida katsoa olevan riittä-
3094: viä edellytyksiä kysymyksen arvostelemiseen. Myöskään
3095: ei ole pidetty suotavana, että teoslainanantaja itse saisi
3096: turvaamistoimenpiteisiin tässä suhteessa ryhtyä, kun se
3097: voisi help'Osti jo'htaa hänen puoleltaan väärinkäytöksiin.
3098:      Vaikkakin voimassa olevat säännökset teoslainasta näyt- 6 § (7 §).
3099: tävät edellyttävän, että teoslainanantaja on mieskohtaisessa
3100: suhteessa teoslainanottajaan sekä että teoslainasitoumuksen
3101: siis tulisi olla asetettu hänen nimelleen, on käytäntö kum-
3102: minkin ainakin muutamissa oikeuksissa kehittynyt siihen,
3103: että haltijaliekin asetettujen lainasitoumusten vakuudeksi on
3104: myönnetty kiinnitys. Koska epävarmuutta tästä seikasta
3105: on olemassa eikä pätevää muistutusta voi tehdä sitä vas-
3106: taan, että teosl·aina:kiinnitys myönnetään sellaisten:kin laina-
3107: sitoumusten vakuudeksi, on nimenomainen säännös tästä
3108: otettu asetusehdotuksen 6 § :ään.
3109:      Koska lainkäytössä on ilmaantunut erimielisyyttä myös- 7 § (8 §).
3110: kin siitä, mikä oikeus samaan omaisuuteen vahvistetuilla eri
3111: teoslaina:kiinnityksillä on toisiinsa vermten, eikä syytä liene
3112: poiketa siitä periaatteesta, joka tässä 1kohden on voimassa
3113: kiinteistökiiimityksiin nähden, on tähän § :ään otettu kiin-
3114: teistökiinnitystä koskevasta a:setuksesta vastaav.at määräyk-
3115: set.
3116:      Kielto yhden osakkaan osuuden kiinnittämisestä erikseen 8 § (9 §).
3117: sen omistajan sitoumuksesta on johtunut niin hyvin siitä,
3118:            14       1914. -    Eduskunta.esitysmietintö N:o 4.
3119: 
3120:              ettei yksityiselle osakkaalle voida myöntää ti1aisuutta yksi-
3121:              tyisiä tarpeitaan varten ottaa laina;a käyttämällä luottokei-
3122:              noa, joka on luotu tarpeellisen liikepääoman hankkimista
3123:              varten e'lirrkeinoliikkeille, kuin myös siitä syystä, että
3124:              useissa tapauksissa olisi vaikeata määrätä, mitkä omaisuus-
3125:              esineet vastaavat osa:kkaan osuutta.
3126: 10 § (11 §).      Asetusehdotuksen 4 § :n säännöksen mukaan pysyy
3127:              teoslainanantajan panttioikeus kiinnitettyyn omaisuuteen,
3128:              paitsi siinä mainituissa tapauksissa, voimassa ainoastaan
3129:              niin kauan kuin omaisuus on siinä paikassa, missä sitä
3130:              kiinnitystä 'haettaessa on ilmoitettu säilytettävän. Koskei
3131:              kumminkaan liene syytä kieltää teoslairranottaja:lta valtaa,
3132:              loukkaamatta teoslainanantajan oikeutta, tarpeen vaatiessa
3133:              siiirtää kiinnitettyä omaisuutta muuanne, on asetusehdotuk-
3134:              sen 10 §:ään otettu säännös siitä, että teoslainanottaja voi,
3135:              säilyttämällä teoslainanantajan panttioi:keuden kiinnitettyyn
3136:              omaisuuteen, muuttaa omaisuuden toiseen paikkaan, jos hän
3137:              tekee muutosta sellaisen ilmoituksen kuin 20 § :ssä sääde-
3138:              tään. Koska esitysehdotuksen 4 § :ssä oleva säännös että
3139:              mainittu panttioikeus pysyy voimassa niin kauvan kun kiin-
3140:              nitetty omaisuus on asianömaisen laitoksen alueella on muu-
3141:              tettu siten kuin edel'lä on 'sanottu, on nyt puheena oleva §
3142:               esitys~ehdotuksessakin muutettu.
3143: 13 § (14 §).       Ne määräykset, jotka eduskuntaesityksen 4 ja 5 § :ssä
3144:              ovat säädetyt teoslainanantajan oikeuden turvaamiseksi, oli-
3145:               sivat monasti riittämättömät, ellei hänelle myönnettäisi
3146:              mahdollisuutta vaatia heti maksua kun teoslainasta kiinni-
3147:              tettyä omaisuutta on viety pois eikä muuta omaisuutta ole
3148:               sijaan tuotu, ja jos paikalla olevan omaisuuden ei katsota
3149:               riittävän teoslainanantajan tyydyttämiseksi tai vastaavan
3150:               lainaa annettaessa mahdollisesti sovittua määrää tai arvoa,
3151:               tahi jos kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti tai
3152:               se siihen määrin turmeltuu, että teos'lainanantåjan vakuus
3153:               huomattavasti vähenee, tai jos teoslainanottaja on jättänyt
3154:               tekemättä 20 § :ssä säädetyn ilmoituksen kiinnitetyn omai-
3155:               suuden muuttamisesta. Siltä varalta on 13 § :ssä säädetty,
3156:               ~että teoslaina on, jos lainanantaja sitä vaatii, § :ssä maini-
3157:                      'l1eoslainakiinnitys.                   15
3158: 
3159: tuissa tapauksissa heti maiksettava, vaikkei se sopimuksen
3160: mukaan vie~ä olisikaan maksettavaksi langennut. Sellaisiin
3161: tapauksiin on § :n 1 'kohdassa luettu nekin, kun liike,
3162: jota varten teoslaina on annettu, myydään ta:hi vuokra-
3163: taan toiselle. Sillä vaikkei teoslainanantajan panttioikeutta
3164: sellaisilla toimenpiteillä tehdä mitättömiksi, ei häneltä kum-
3165: minkaan, siihen mieskohtaiseen luottamukseen nähden, joka
3166: lainanantajalla nähtävästi useinkin lainaa myönnettäessä on
3167: teoslainanottajaan, ole katsottu kohtuudella voitavan kiel-
3168: tää oikeutta saada pääomansa irti liikkeestä, joka on joutu-
3169: nut toisiin käsiin. Sitä vastoin ei ole katsottu syytä olevan
3170: myöntää teoslainanantajalle samaa oikeutta siinä tapauk-
3171: sessa, että liike perinnön tahi testamentin kautta on joutu-
3172: nut toiselle, syystä että, kun liikkeen siirtyminen silloin ei
3173: perustu vapaaehtoiseen ,sopimukseen, kuolinpesän osakkaalle
3174: ei olisi tuotettava taloudellista häviötä teoslainasta kiinnite-
3175: tyn omaisuuden äkillisen rahaksimuuton kautta. Selvää lie-
3176: nee ·että teoslainanantaja ja teoslainanottaja nimenomaisella
3177: sopimuksella voivat saattaa tämän pykälän määräykset te-
3178: hottomiksi.
3179: 
3180: 
3181: 
3182:                           2 Luku.
3183:     Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on kiinnitys 17 § (18 ja
3184: teoslainan vakuudeksi haettava kaupunkien maistraateissa       20 §).
3185: paitsi niissä tapauksissa, kun on kysymys vuorikaivoksista
3186: tahi rauta- ja vaskitehtaista, jolloin kihlakunnanoikeus tässä
3187: kohden on asianomainen oikeus. Koskei mitään pätevää syytä
3188: liene tällaisen vanhentuneen järjestelyn ylläpitämiseen ja
3189: hakemukset kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä ovat jä-
3190: tettävät asianomaiseen alioikeuteen, on Valiokunta katsonut,
3191: että kaikki teoslainakiinnitystäkin koskevat rusiat ovat oi-
3192: keusvirastojen käsiteltävät.
3193:     Eduskuntaesityksen 18 '§ :ssä on määrätty, että teoslaina-
3194: kiinnitys on haettava sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa
3195: asianomainen laitos on. Tätä määräystä ei Valiokunta ole
3196: 16       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3197: 
3198:  katsanut tarkoituksenmukaiseksi. Voisi nimittäin sattua,
3199:  että &e omaisuus, jonka teollisuuslaitoksen omistaja tahtoo
3200: teoslainasta k.iinnityttä.ä, sijaitsee paikassa, joka on eri tuo-
3201:  miopiirissä kuin itse teollisuuslaitos, sekä että sanotulla pai-
3202:  kalla joko ei harjoiteta mitäiän liikettä teollisuuslaitoksen
3203:  lukuun tahi ainoastaan jotakin vähäistä työtä, siellä ole-
3204:  matta mitään varsinaista laitosta. Jos eduskuntaesityksen
3205: mainittu määräys hyvaksyttäisiin, voisi erimitelisyyttä syn-
3206: tyä siitä, olisiko kiinnitys haettava sen paikkakunnan oi-
3207: keudessa, jossa kiinnitettävä omaisuus k1innitystä haettaessa
3208: ilmoitetaan 'säilytettävän, tahi siellä, missä teallisuuslaitos
3209: sijaitsee. V aiiokunnan mielestä vältetään kaikki epäselvyys,
3210: jos säädetään, että se tuomioistuin on tässä kohden asian-
3211: omainen oikeus, jonka tuomiopiirissä kiinnitettävä omaisuus
3212: on. Tällaista määräystä vastaan voidaan kyllä tehdä se
3213: muistutus, että liikkeenharjoittaja, jolla on kiinnitettävää
3214: omaisuutta monen eri oikeuden tuomiopiirissä, näin ollen ei
3215: voisi samassa oikeudessa saada kaikkea omaisuuttansa teos-
3216: lainasta ·kiinnitetyksi, mutta näyttää täimä haitta, joka näh-
3217: tävästi esiintyisi vain verrattain harvoissa tapauksissa, kum-
3218: minkin vähäiseltä niitten etujen rinnalla, jotka täten saavu-
3219: tettaisiin. Kuten edellä on huomautettu, poistaisi nimittäin
3220: tällainen määräys kaiken epäselvyyden oikeuspaikkaan näh-
3221: den, ja jos esimerkiksi jonkun liikkeen varastopaikka olisi
3222: kaukana pääliikkeestä olevalla paikkakunnalla, voitaisiin
3223: silloin välittömästi saman paikkakunnan oikeudesta saada
3224: tietoa varastopaikassa säilytettyä omaisuutta ehkä rasitta-
3225: vista kiinnityksistä.
3226:     Eduskuntaesityksen 20 § :ssä on määrätty, että jos liik-
3227: keen käyttämiseen tarvitaan viranomaisille tehty ilmoitus
3228: tahi lupa, ~en, joka hakee teoslainakiinnitystä, tulee, paitsi
3229: muita asiakirjoja, oikeuteen jättää todistus siitä, että sellai-
3230: nen ilmoitus on tehty tahi lupa hankittu, tahi, jos laina on
3231: otettu jo olemassa olevalle liikkeelle, viranomaisen todistus
3232: siitä, että teoslainanottaja harjoittaa tätä liikettä. Koska
3233: kiinnityksen vahvistaminen voisi viivästyä sen johdosta, että
3234: joskus ehkä vaikeuksia voisi ilmaantua tällaisia todistuk-
3235:                      Teoslainakiinnitys.                    17
3236: 
3237: sia viranomaisilta hankittaessa, eikä näitä todistuksia kum-
3238: minkaan voitaisi :pitää :pätevinä näytöksinä siitä, että liik-
3239: keenharjoittaja omistaa kiinnitettävän omaisuuden, ei V a-
3240: liokunta ole katsonut .syytä olevan hyväksyä tätä eduskunta-
3241: esityksen määräystä, eikä niiden asiakirjain joukkoon, jot·ka
3242: asetusehdotuksen 17 § :n mukaan ovat kiinnitystä haettaessa
3243: esitettävät, sentähden ole määrätty liitettäväksi sellaisia t·o-
3244: distuksia kuin edellä on mainittu, vaan on eduskuntaesityk-
3245: sen 20 § kokonaisuudessaan poistettu.
3246:      Kun teoslainakiinnitys edellyttää, että laina on annettu 18 § (19 §).
3247: määrätyn teollisen laitoksen tai liikkeen perustamista tahi
3248: käyttämistä varten, tulee sitoumuskirjan, jonka perusteella
3249: kiinnitystä haetaan, olla niin laaditun, että mainittu seikka
3250: siitä käy selville. Sitoumuskirjassa on vielä luonnollisesti
3251: mainittava lainan suuruus, määrättynä vissiksi summaksi
3252: rahaa tahi tavaraa, tahi, jos velka perustuu liikkuvaan luot-
3253: toon, suurimmaksi rahamääräksi, johon se saattaa nousta,
3254: koska myöhempi lainanantaja muuten ei voisi varmuudella
3255: arvioida lainanottajan ·hänelle tarjoamaa vakuutta. Kun
3256: kiinnitetty omaisuus on teoslainan panttina ainoastaan niin
3257: kauan kun se säilytetään määrätyssä paikassa, on sitoumuk-
3258: sessa m;\rös mainittava tuo paikka. Valiokunta on kuitenkin
3259: laatinut uuteen muotoon edus'kuntaesityksen säännöksen
3260: tästä, saattaaksensa sen ;y"hdenmukaisuuteen sen muutetun
3261: sisälly ksen kanssa, minkä Valiokunta on antanut 10 ja 17
3262: § :lle (11 ja 18 §). Eduskuntaesityksen mukaan tulisi sitou-
3263: muksessa vielä olla teoslainanottajan todistajilla vahvistettu
3264: suostumus teoslaina:kiinnityksen myöntämiseen. Ei näytä
3265: kuitenkaan olevan syytä ottaa täihän sellaista määräystä, jol-
3266: laista ei löydy kiinteimistökiinnityksestäkään säädettynä.
3267: Mitään haittaa ei Valiokunnan mielestä johtuisi siitä, että
3268: teoslainanottajan suostumus kiinnitykseen annetaan eri kir-
3269: jelmässä tahi suullisesti oikeudessa. Olisihan sitäpaitsi mei-
3270: dän lainsäädännöllemme yleensä vierasta muodollisuutta,
3271: jos määrättäisiin että sitoumuskirjassa ehdottomasti on oleva
3272: lainanottajan suostumus silloinkin, kun hän itse hakee sitou-
3273: muskirjan kiinnittämistä.
3274:            18       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3275: 
3276: 19 § (21 ja   Eduskuntaesityksen 21 ja 22 § :ssä mainitut määräy1kset
3277:   22 §).    menettelytavasta teoslainakiinnitysas]oiden käsitt·elyssä on
3278:              Valiokunta yhdistänyt yhteen :py'kälään. Yleensä vaadi-
3279:              taan tässä lainanottajan suostumus kiinnityksen vahvistami-
3280:              seen. Kun teoslainanottajan sitoumu'ksessa kuitenkin on
3281:              mainittava :pai'kka, missä kiinnitettäväksi aiotun omaisuuden
3282:              tulee sijaita, sekä teoslainanottajan siis on katsottava myön-
3283:              täneen, että tämä omaisuus on oleva saatavast•a :panttina, niin
3284:              ei se seikka, että teoslainanottaja jiVlestä:päin ilman laillista
3285:               syytä vastustaa 'kiinnitystä tai haastettuna kiinnitysha'ke-
3286:                                                               1
3287: 
3288: 
3289: 
3290:              muksesta kuultavaksi jää oikeuteen saapumatta, voi olla es-
3291:              teenä kiinnityksen ;,ahvistamiselle, vaan voidaan tällöin me-
3292:              netellä niinkuin vastaavassa tapauksessa kiinnityksestä kiin-
3293:              teään omaisuuteen on säädetty. Srumoin on silloinkin mene-
3294:              teltävä, kun hakemusta vastaan ilmaantuu sellainen este,
3295:               esim. kiinnityksen vahvistamisen e:pääminen kolmannen hen-
3296:              kilön :puolelta, että asia on katsottava riitaiseksi.
3297: 20 § (23 §).      Eduskuntaesity'ksen 23 § sisältää säännöksiä siitä, miten
3298:              teoslainanottajan on meneteltävä, jos hän haluaa toiseen :paik-
3299:               kaan muuttaa laitoksen, jota varten teoslainakiinnitys on
3300:               va'hvistettu. Nämä säännökset on Valiokunta k•atsonut tar-
3301:               koituksenmukaisiksi ja ottanut .ne asetusehdotukseen, muut-
3302:               taen ne kumminkin yhdenmukaisiksi sen :periaatteen kanssa,
3303:               joka ilmenee asetusehdotuksen 10 ja 17 § :ssä. Eduskuntaesi-
3304:               tyksestä kumminkin :puuttuu määräys siitä, 'kenen siinä ta-
3305:               pauksessa, että ilmoitus muutosta on tehty orkeuden :puheen-
3306:               johtajalle, on oikeudelle annettava teoslainakiinnitys:pöytä-
3307:               kirjaan merkittäviksi tiedot :pykälässä mainitusta muutosta.
3308:               Koska tämä uudistettu ilmoitus on tehtävä oikeudelle sen
3309:               istunnossa, on Vaiilokunta katsonut luonnolliseks•i, että h a-
3310:                                                                            1
3311: 
3312: 
3313:               kijan tahi hänen valtuutta:mansa edustajan, eikä oikeuden
3314:               :puheenjohtajan, onpidettävä huoli siitä, että se tulee määrä-
3315:               ajalla toimitetuksi ja ottanut siitä nimenomaisen määräyksen
3316:               :pykälään. Tällainen määräys on sopusoinnussa lainsäädän-
3317:               nössämme yleensä val'lits·evan :periaatteen kanssa, että kunkin
3318:               tu·lee itse valvoa oikeuttaan, ja muun muassa kiinteistön
3319:                kiinnitystä koskevan asetuksen 29 §:n kanssa, jonka mu-
3320:                      Teeslainakiinnitys.                     1~
3321: 
3322: 
3323: kaan sen, joka ilmoittaa kiinnityksen uudistettavaiksi väli-
3324: käräjissä, on pidettävä huoli siitä, että uusi ilmoitus uudista-
3325: misesta rakimääräisissä käräjissä tehdään merkintää varten
3326: kiinnityspöytä:kirjaan.
3327: 
3328: 
3329: 
3330:                           3 LUKU.
3331:     Tämän pykälän toinen momentti on tähän otettu syystä, 25 § (28 §).
3332: että on ajateltavissa, että alioikeuden päätökseen, jolla teos-
3333: lainakiinnitys on vahvistettu, haetaan ylemmässä oikeudessa
3334: muutosta, esim. sillä perusteella että vahvistettu kiinnitys
3335: loukkaa kolmannen henkilön parempaa oikeutta kiinnitet-
3336: tyyn omaisuuteen. Jos alioikeuden päätös sitten muutetaan,
3337: on tarpeellista että siitakin tehdään merkintä teoslainakiinni-
3338: tyspöytäkirjaan, jota varten jäljennös ylemmän oikeuden
3339: päätöksestä on tässä määrätty virkateitse alioikeudelle lithe-
3340: tettäväksi.
3341:     Kun se yhden vuoden aika, jonka kuluessa ennen tämän 26 § (29 §).
3342: asetuksen voimaan astumista vahvistettu teoslaina;kiinnitys
3343: on uudistettava, näyttää liian lyhyeltä, sen laiminlyömisestä
3344:  johtuvaan ankaraan seuraukseen nähden, on Valiokunta pi-
3345: tänyt tarpeellisena pidentää tämän ajan kahdeksi vuodeksi.
3346: 
3347: 
3348: 
3349:     Teoslainakiinnitystä koskevan asetusehdotuksen 13 § oi-
3350: keuttaa tosin teoslainanantajan oikeutensa turvaamiseksi,
3351: kun se on saatettu vaaraan, erinäisissä tapauksissa vaati-
3352: maan heti maksua saatavastaan, vaikkei laina sopimuksen
3353: mukaan vielä olisi'kaan maksettavaksi langennut. Kuitenkin
3354: on pidettävä luonnollisena, että teoslainanantaja myös voi
3355: näissä tapauksissa vaatia teos'lainanottajan asettamista kon-
3356: kurssitilaan. Sekin seikka, että niiden asianhaarain selvit-
3357: tely, jotka aiheuttavat teoslainan ennenaikaisen suorituksen,
3358: voidaan tavallisesti helpommin esittää oikeudenkäynnissä
3359: kuin kirjallisesti ulosotonhaltijan luona, antaa tukea täl-
3360: 20       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3361: 
3362: l~iselle säännökselle.     Sen vuoksi on tarpeellista että
3363: teoslainakiinnitystä koskevan lainsäädäntöuudistuksen yh-
3364: teydessä tehdään voimassa olevaan konkurssisääntöön tä-
3365: mänmukainen muutos, ja on sitä varten säännön 6 § :ään
3366: tehty sellainen lisäys, että, jollei teoslainanottaja ole
3367: kahdeksan paiVan kuluessa kehoituksen saatuaan tyy-
3368: dyttänyt teoslainanantajaa teoslainasta, joka edellämaini-
3369: tun asetusehdotuksen 13 § :n 2, 3 ja 4 kohdan mukaan on
3370: joutunut maksettavaksi, on teoslainanantajalla oikeus vaatia
3371: teoslainanottajan omaisuuden luovuttamista konkurssiin .
3372: .Jos taas mainitun py kä:län 1 kohdan mukaan liike, jota var-
3373:  ten teoslaina on annettu, lakkautetaan, toiselle luovutetaan
3374:  tahi annetaan vuokra:lle, ei teoslainanantajan oikeuden sen
3375:  kautta voida katsoa välittömästi joutuneen vaaranalaiseksi
3376:  eikä hänen olevan oikeutetun turvautumaan konkurssimenet-
3377:  telyyn.
3378:       46 § :ään on tarpeellista 'tehdä sellainen lisäys, että vii-
3379:  meisten kolmenkymmenen päivän kuluessa ennen konkurssin
3380:  alkua vahvistettu teoslainakiinnitys velasta, jonka syntyessä
3381:  sellaista vakuutta ei ole luvattu, on oleva konkurssissa teho-
3382:  ton. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että yhden velkojan
3383:  suosimista toist'en velkojain kustannuksella vältettäisiin, ja
3384:   liittyy se siihen mitä samassa tarkoituksessa on kiinteistö-
3385:  kiinnitykseen nähden säädetty.
3386: 
3387: 
3388: 
3389: 
3390:      Valiokunta on eduskuntaesityksen mukaisesti katsonut,
3391: että teoslainakiinnityksen tulee tuottaa lainanantajal'le pant-
3392: tioikeuil laillisesti kiinnitett.yyn omaisuuteen. Teoslaina-
3393: kiinnitys antaa siis velallisen joutuessa konkurssiin velko-
3394: jalle samanarvoisen etuoikeuden maksun sa~miseen kuin on
3395: käteisen irtaimen pantin tai ,sellaisen tavaran haltijalla, joka
3396: pitää tavaraa luonaan saa:misensa vakuutena. Tästä aiheutuu
3397: asianmukainen muutos 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun
3398: etuoikeusasetuksen 3 § :n 2 momenttiin.
3399:                      'reoslainakiinnitys.                  21
3400: 
3401:      Tämän yhteydessä on Valiokunta kiinnittänyt huomiota
3402: velallisen liikkeessä työskentelevien työntekijöiden ja pal-
3403: kollisten palkkasaatavien turvaamiseen sellaisissa tapauk-
3404: sissa, jolloin teoslainanottaja luovuttaa omaisuutensa kon-
3405: kurssiin. Etuoikeusasetus näyttää tässä kohden kaipaa-
3406: van lisäystä. Varsinkin se seikka, että teoslainakiinnitysoi-
3407: keus ulotetaan myöskin käsityöliikkeenharjoittajiin, joilla ei
3408: useinkaan ole sanottavasti muuta omaisuutta kuin työnteko-
3409: välineet, raaka-aineet ja valmiit sekä valmistuksenalaiset
3410: tuotteet, mitkä kaikki voidaan teoslainan vakuudeksi kiin-
3411: nittää, tekee peljättäväksi, että työntekijät monesti kon-
3412: kurssin tapahtuessa menettäisivät palkkansa. Se olisi
3413: kuitenkin kohtuutonta, sillä työpalkka on työntekijälle elä-
3414: män tarpeiden tyydyttämistä varten välttämätön tu'lo, jonka
3415: menettäminen aiheuttaisi hänelle suuria taloudellisia vai-
3416: keuksia. Teoslainakiinnitystä koskevan lainsäädännön tar-
3417: koituksena on myöskin ainoastaan terveen kehityksen edistä-
3418: minen teoLlisessa tuotannossa, joten työntekijäin palkka-
3419:  saatavien turvaaminen ei ole ristiriidassa asetusehdotuksen
3420: tarkoituksen kanssa.
3421:      Kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä annetun asetuksen
3422:  22 § :ssä, sellaisena kuin se on asetuksessa 3 päivältä joulu-
3423:  kuuta 1895, säädetään, että kiinnitetystä taikka muuten saa-
3424:  tavan panttina olevasta kiinteästä omaisuudesta saadaan en-
3425:  nen kiinnityksen haltijan saamista ottaa ,viimeisen ja ku-
3426:  luvan vuoden palkat" niille, jotka kiinteistön hoitoa varten
3427:  ovat omistajan vakinaisessa palveluksessa. Säännöksen palk-
3428:  kojen maksamisesta näin pitkältä ajalta taaksepäin on ai-
3429:  heuttanut se, että kiinteistöjen hoidossa olevat palkolliset
3430:  tavallisesti työnskentelevät vuosisopimuksen nojalla ja että
3431:  palkat suoritetaan palvelusvuoden loputtua. Teollisuus,lai-
3432:  toksissa ja käsityöliikkeissä sitä vastoin maksetaan työpalkat
3433:  yleisesti yhden kuukauden taikka sitä lyhemmän ajan ku-
3434:  luttua, joten niissä harvemmin työpalkkoja on maksamatta
3435:   yhtä kuukautta pitemmältä ajalta. Tämä seikka on siis otet-
3436:   tava huomioon määrättäessä pisin aika, jolta työntekijäin
3437:  työpalkat ovat ennen teoslainanantajan saatava,a makset-
3438:  tavat.
3439: 22      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3440: 
3441:     Troslaina.nantajan oikeutta ei edelläsanottu etuoikeus
3442: myöskään saata vaaranalaiseksi, sillä onhan hänellä lainaa
3443: antaessaan ja myöhemminkin tilaisuus arvioida, kuinka suu-
3444: reksi työntekijäin palkkasaatavat korkeintaan voivat nousta
3445: ja sen perusteella päättää, mikä arvo kiinnitetyllä omaisuu-
3446: della voi olla lainan va:kuutena.
3447:     Lakivaliokunta on edellämainituilla perusteilla tehnyt
3448: tämän asetuksen 3 § :n 2 momenttiin lisäyksen, jonka mukaan
3449: teoslainanottajan omaisuudesta on suoritettava hänen työn-
3450: tekijöidensä ja palkollistensa maksamattomat palkat yhden
3451: kuukauden ajalta ennenkuin teoslainanantaja saa maksun
3452: saata.vastaan.
3453: 
3454:     Voimassa olevien teoslainakiinnitystä koskevien asetuk-
3455: sien mukaan on teoslainakiinnityksen katsottu tuottavan ai-
3456: noastaan etuoikeuden omaisuuteen, johon teoslainakiinnitys
3457: on vahvistettu, ja määrätään sen vuoksi etuoikeusasetuksen
3458: 20 § :s,sä, ettei teoslainanantaja toisen velkojan saamisesta
3459: velallisen luona tapahtuneessa ulosmittauksessa ole oikeu-
3460: tettu ruukkiin tll!hi tehtaaseen annetusta teoslainasta saa-
3461: maan maksua ulosmitatusta teostavarasta, jollei sitä myös
3462: ole teoslainasaamisesta ulosmitattu. Tämä edellyttää, että
3463: teoslainanantaja on voittanut tuomion saamis,elleen.
3464:     Kun teoslainakiinnitystä koskevan asetusehdotuksen 4
3465: § :n mukaan teoslainakiinnitys tuottaa pa;nttioikeuden kiin-
3466: nitettyyn omaisuuteen, on teoslainanantaja siis, kun tuol-
3467: laista omaisuutta ulosmitataan muusta lainanottajan velasta,
3468: oikeutettu saamaan maksun omaisuuden kauppahinnasta, jos-
3469: kaan sitä ei o}e hänen saamisestaan ulosmitattu, ja sen vuoksi
3470: ovat sanat ,ruukkiin tai tehtaaseen annetusta teoslainasta"
3471: poistettu 20 § :stä.
3472:     Edellämainituista syistä ovat myöskin seuraavat sanat
3473: ,maanomistajalle tulevasta huoneiden tai tilusten rll!ppeu-
3474: den korvauksesta" jätetty pykälästä pois, koska 19 päivänä
3475: kesäkuuta 1902 annetun maanvuokralain 55 §:n ja torpan,
3476: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä
3477: maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 30 §:n mukaan maan-
3478:                          'reoslainakiinnitys.                           23
3479: 
3480:  omistajalla on pidätysoikeus tilalla ol.evaan vuokramiehen
3481:  irtaimeen omaisuuteen vuokramiehen puutteellisesta raken-
3482:  nusten kunnossa pitämisestä ja rappeudesta johtuvasta ve-
3483:  lasta, ja maanomistajalla siis on oikeus maksun saantiin tuon
3484:  omaisuuden kauppahinnasta, vaikkei sitä olisikaan maan-
3485:  omistajan korvausvaatimuksesta ulosmitattu.
3486: 
3487: 
3488: 
3489:      Yhtäpitävästi sen ka;nssa, mitä Kunink. kirjeessä 16 päi-
3490:  vältä heinäkuuta 1776 sekä 6 päivänä elokuuta 1861 anne-
3491:  tun Keis. asetuksen 2 kohdassa on määrätty erityisten pöy-
3492:  täkirjain pitäJmisestä lainhuudatus, kiinnitys-, holhous- ja
3493:  arvi'oehtoasioissa, ovat teoslainakiinnitystä koskevat asiat
3494:  myös merkittävät eri pöytäkirjaan, jonka pidosta ja lähet-
3495:  tämis,estä hovioikeuteen olisi annettava samallaiset määräyk-
3496:  set kuin edellämainituista pöytäkirjoista on säädetty. Kun
3497:  nämät määräykset kuitenkin luonteeltaan ovat hallinnollisia,
3498:  olisi tämän johdosta ha)llinnollista tietä annettava asiasta eri-
3499:  tyinen asetus.
3500: 
3501: 
3502:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
3503:  nioittaen 'ehdottaa,
3504:                  että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
3505:               Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jättäisi
3506:               seuraavat asetusehdotukset:
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                  Asetus teoslainakiinnityksestä.
3511: 
3512:                                1 LUKU.
3513:      0 i k e u d e s t a t e o s 1 a i n a k i i n n i t y k s e e n.
3514:                                   1 §.
3515:      Joka tehtaan, sahan, vuorikaivoksen, kirjapainon tai nii-
3516: ' hin verrattavan teollisen laitoksen tahi käsityöliikkeen pe-
3517: 24      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3518: 
3519: rustamista tai käyttämistä varten haluaa ottaa teoslainan
3520: ja sen vakuudeksi kiinnityttää liiklweseensä kuuluvaa ir-
3521: tainta omaisuutta, noudattakoon mitä asetuksen 2 luvussa
3522: säädetään.
3523:                            2 §.
3524:     Teoslainan vakuudeksi saadaan kiinnittää seuraavan-
3525: laatuinen omaisuus:
3526:     1) rakennukset, koneet, ·kalusto, työkalut ynnä muut
3527: liikkeen harjoittamiseen käytettävät esineet, kuin myös
3528:     2) raaka-aineet sekä valmiit ja keskentekoiset tuotteet.
3529: 
3530:                               3 §.
3531:     Jos rakennus tai muu 2 § :n 1 kohdassa mainittu esine on
3532: kiinteistön osana tai s.ellaisessa yhteydessä kiinteistön tahi
3533: laitoksen kanssa, joka saadaan kiinteistönä kiinnittää, että
3534: se osa kiinteistöä tahi laitosta, johon rakennus tai esine on
3535: yhdistetty, melkoisesti vahingoittuu tai käy puutteelliseksi,
3536: jos ne erotetaan, älköön sellainen omaisuus olko teoslaina-
3537: kiinnityksen alainen.
3538:     Jos maa ja sillä oleva rakennus, joka on teoslainasta kiin-
3539: nitetty, joutuvat saman henkilön omiksi, on kiinnitys ra-
3540: kennuksiin ed·elleenkin voimassa.
3541: 
3542:                              4 §.
3543:     Omaisuus, johon teoslainakiinnitys on vahvistettu, on
3544: panttina lainasta niin kauvan kuin se on -siinä paikassa, jossa
3545: sitä 17 ja 20 § :ssä olevien määräysten mukaisesti on ilmoi-
3546: tettu säilytettävän, mutta la!kkaa panttioikeus, jos omaisuus
3547: viedään sieltä pois, ellei poisvieminen ole tapahtunut vastoin
3548: teoslainanantajan kieltoa tahi hänen oikeuttaan muuten il-
3549: meisesti loukkaamalla, eikä se, jonka hallussa omaisuus on,
3550: ole sitä vilpittömässä mielessä saanut.
3551:     Älköön teoslainanantajana olko valtaa kieltää lainasta
3552: kiinnitetyn omaisuuden poisviemistä, jos se johtuu liikkeen
3553: säännöllisestä tavaranvaihdosta tai jos lainanottaja asettaa
3554: täyden vakuuden siitä, mitä aiotaan poisviedä.
3555:                      Teoslainakiinnitys.                     25
3556: 
3557:     Teoslainanantajalla olkoon valta, milloin hänen oikeu-
3558: tensa sitä vaatii, ulosotto-tai poliisiviranomaisen avulla estää
3559: omaisuuden poisvieminen, ja vastatkoon teoslainanottaja
3560: tästä samoin kuin kiellon toimittamisesta johtuneista kustan-
3561: nuksista.
3562:                                5 §.
3563:     Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on vastoin 4 § :n
3564: säännöksiä viety pois, olkoon teoslainanantajalla valta kuu-
3565: kauden kuluessa siitä tiedon saatuaan laillisessa järjestyk-
3566: sessä nostaa kanne omaisuuden palauttamiseksi, uhalla että·
3567: panttioikeus siihen omaisuuteen muutoin lakkaa.
3568: 
3569:                             6 §.
3570:     Teoslainakiinnitys saadaan vahvistaa nimitetylle henki-
3571: lölle tai hänen määräämällensä taikka haltijalle asetetun vel-
3572: kakirjan vakuudeksi.
3573: 
3574:                             7 §.
3575:    Vahvistettu teoslainakiinnitys olkoon voimassa siitä päi-
3576: västä, jolloin kiinnityshakemus oikeuteen annettiin.
3577:    Jos sama omaisuus on kiinnitetty useammasta saatavasta,
3578: olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus myöhemmän
3579: edellä ja samanpäiväisillä kiinnityksillä sama oikeus.
3580: 
3581:                             8 §.
3582:     Jos ka:ksi tahi useammat yhdessä omistavat liikkeen,
3583: äl!köön yhden osuutta siihen kuuluvassa irtaimistossa teos-
3584: lainasta edkseen kiinnitettälkö.
3585: 
3586:                             9 §.
3587:     Älköön ka:hiden tai useamman liikkeen omaisuutta kiin-
3588: nitettäkö samasta teoslainasta, ellei samalla määrätä, kuinka
3589: suuresta osasta lainaa kunkin liikkeen omaisuus on panttina.
3590: 
3591:                            10 §.
3592:    Kun teoslainasta kiinnitetty omaisuus muutetaan toiseen
3593: paikkaan, säilyy teoslainanantajan oikeus sellaiseen uudella
3594: 26      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
3595: 
3596: paikalla olevaan omaisuuteen, jota teoslainakiinnitys koskee,
3597: jos ilmoitus muutosta on tapahtunut niinkuin 20 §:ssä sää-
3598: detään.
3599:                              11 §.
3600:     Jos teoslainasta kiinnitetty, vakuutettu omaisuus vahin-
3601: goittuu, on teoslainanantajalla yhtäläinen oikeus omistajalle
3602: tulevaan vakuutussummaan kuin hänellä oli vakuutettuun
3603: omaisuuteen, ollen kuitenkin omistajalla, milloin sanottu
3604: omaisuus ei ole ulosmitattu tahi konkurssin tai hukkaamis-
3605: kiellon alaisena, oikeus itse kantaa mainittu va:kuutus-
3606: summa, jos hän asettaa va1kuuden siitä, että se käytetään
3607: vahingoittuneen uudistamiseksi tai kuntoon saattamiseksi.
3608: 
3609:                             12 §.
3610:     ,Jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta ulosmitataan
3611: muusta vdasta, saakoon teoslainanantaja omaisuuden myyn-
3612: tihinnasta maksun niinkuin Ulosottolain 4 luvun 12 § :ssä
3613: ja 6 luvun 3 ja 5 § :ssä säädetään, ellei se osa omaisuudesta,
3614: jota ei ole ulosmitattu, ilmeisesti riitä hänen tyydyttämi-
3615: 8ekseen.
3616:                               13 §.
3617:     Vaikka teoslaina sopimuksen mukaan ei olisi vielä mak-
3618: settavaksi langennut, on se kuitenkin lainanantajan vaati-
3619: muksesta heti maksettava:
3620:     1) jos se liike, jota varten teoslaina on annettu, lakkau-
3621: tetaan, tai toiselle luovutetaan tahi vuokralle annetaan;
3622:     2) jos teoslainasta .kiinnitettyä omaisuutta on viety 11ois
3623: eikä muuta omaisuutta ole sijaan tuotu, ja jos paikalla ole-
3624: van omaisuuden ei katsota riittävän teoslainanantajan tyy-
3625: dyttämiseksi tai vastaavan lainaa annettaessa mahdollisesti
3626: sovittu~ määrää tai arvoa;
3627:     3) jos kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti
3628: tai se siinä määrin turmeltuu, että teoslainanantajan vakuus
3629: huomattavasti vähenee; sekä
3630:     4) jos teoslainanottaja on jättänyt tekemättä 20 §:ssä
3631: säädetyn ilmoituksen kiinnitetyn omaisuuden muuttamisesta.
3632:                      'l'eoslainakiinnitys.                  27
3633: 
3634:                            14 §.
3635:     Jos teoslaina on maksettavaksi langennut ja teoslainan-
3636: antaja tahtoo maksua saatavasiansa ainoastaan teoslainan va-
3637: kuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, hakekoon omaisuuden
3638: käyttämistä velan maksuksi sen paikkakunnan ulosotonhalti-
3639: jalta, jossa omaisuus on.
3640:                             15 §.
3641:     Jos teoslainanottaja on kiinnitetyn teoslainasitoumuksen
3642: lunastanut tai se muulla tavoin on hänelle jälleen joutunut,
3643: olkoon hänellä oikeus antaa teoslainasitoumus toiselle, kiin-
3644: nitysoikeuden pysyessä entisellään, jos kiinnitys silloin vielä
3645: on v01massa.
3646:                             16 §.
3647:     Jos sitoumusta, jonka vakuudeksi teoslainakiinnitys on
3648: vahvistettu, ei ole lunastettu, uudistuttakoon teoslainanan-
3649: taja sen kymmenen vuoden kuluessa sen vahvistamisesta
3650: lukien, ja pysyköön hänellä sitten se oikeus, mikä hänellä
3651: alkuperäisen kiinnityksen nojalla oli. Saman oikeuden tuot-
3652: taa kiinnitys, joo se edelleen kymmenen vuoden kuluessa
3653: uudistetaan.
3654:     Jos teoslainanantaja jättää kiinnityksen kymmenen vuo-
3655: den kuluessa uudistamatta, on kiinnitysoikeus lakannut.
3656: 
3657: 
3658:                           2 LUKU.
3659: 
3660:    Teoslainakiinnityksen hakemisesta,
3661:       u u d i s t a m i s e s ta j a k u o l et ta-
3662:                         m i se s ta.
3663: 
3664:                            17 §.
3665:    Teoslainakiinnitys on kirjallisesti haettava sen paikka-
3666: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa kiinnitettävä omaisuus
3667: on. Ha:kemuksessa on ilmoitettava se tontti tai vuokra-
3668: paikka kaupungissa tahi se alue maalla taikka ne raken-
3669: nukset, missä kiinnitettävän omaisuuden tulee sijaita ollak-
3670: sensa teoslainan panttina; ja on hakemukseen liitettävä:
3671: 28      1914. -    Eduskunta.esitysmietintö N:o 4.
3672: 
3673:     1) alkuperäinen sitoumuskirja; ja
3674:     2) maanmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön
3675: laatima asemakartta ja selitys siitä alueesta, missä kiinni-
3676: tettävä omaisuus on oleva, ellei tämä ole muuten tarkoin
3677: määrätty.
3678:     Mainittu lainasitoumus on oikeudessa ju~kiluettava ja
3679: sanasta sanaan jäljennettävä oikeudessa pidettävään erityi-
3680: seen teoslainakiinnityspöytäkirjaan sekä edellämainittu
3681: kartta ja selitys, jos sellaisia on oikeuteen jätetty, liitettävä
3682: pöytäkirjaan.
3683:                             18 §.
3684:     Teosla.inasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä:
3685:     1) ilmoitus siitä, että velka on laa;dultaan teoslaina
3686: sitoumuksessa määrättyä liikettä varten;
3687:     2) lainan suuruus, määrättynä vissiksi summa~ksi rahaa
3688: tahi tavaraa tahi, jos vel'ka perustuu liikkuvaan luottoon,
3689: suurimmaksi ra:hamäärä:ksi, johon se saattaa nousta;
3690:     3) ilmoitus 17 § :ssä mainitusta paikasta, jossa kiinni-
3691: tettävä omaisuus on oleva; sekä
3692:     4) teoslainanotta.ian allekirjoitus, todistajain vahvista-
3693: mana.
3694:                              19 §.
3695:     Kun teoslainasitoumus havaitaan tehdyksi kuten 18 § :ssä
3696: säädetään ja tämän asetuksen muutkin säännökset täyte-
3697: tyiksi sekä teoslainanottaja on antanut todistajain vahvista-
3698: man kirjallisen suostumuksensa teoslainan kiinnittämiseen,
3699: vahvistakoon oikeus kiinnityksen teoslainanottajaa kuule-
3700: matta; ja on todistus vahvistetusta kiinnityksestä sitoumus-
3701: kirjaan merkittävä ja siinä ilmoitettava, mistä päivästä
3702: alkaen kiinnitys on voimassa .
3703:     .Jollei sitoumuskirja ole niin laadittu kuin 18 § :ssä sano-
3704: taan, tai jos hakijan vaatimus on ilmeisesti perusteeton,
3705: hyljättäköön hakemus heti.
3706:     Jos teoslainanottaja ei ole antanut kirjallista suostu-
3707: musta kiinnittämiseen, tai jos hakemusta vastaan ilmaantuu
3708: sellainen este, että oikeus katsoo asian riitaiseksi, on asiassa
3709:                      Teoslainakiinnitys.                      29
3710: 
3711: niin meneteltävä kuin vastaavissa tapauksissa kiinnityksestä
3712: kiinteään omaisuuteen on säädetty.
3713: 
3714:                                20 §.
3715:     Jos teoslainanottaja haluaa toiseen paikkaan muuttaa
3716: teoslainasta kiinnitetyn omaisuuden, ilmoittakoon sen kir-
3717: jallisesti oikeudelle, joka kiinnityksen vahvisti, tai oikeuden
3718: puheenjohtajalle viimeistään kuukautta ennen muuttoa ja
3719: antakoon samalla todistuksen siitä, että muutto tapaili.tuu
3720: teoslainanantajan tieten, sekä liittäköön sellaisen selvityksen
3721: siitä paikasta, johon omaisuus siirretään, kuin 17 § :ssä
3722: säädetään, uhalla että teoslaina muuten teoslainanantajan
3723: vaatimuksesta on heti maksettava. Tästä ilmoituksesta on
3724: todistus annettava tai merkittävä sitoumuskirjaan, jos se on
3725: esitetty, sekä tarpeelliset tiedot siitä teoslainakiinnityspöytä-
3726: kirjaan merkittävä. Jos ilmoitus on tehty puheenjohtajalle,
3727: tulee hakijan ensi istuntOipäivänä tehdä asiasta ilmoitus
3728: oikeud:elle.
3729:      Kun kiinnitetty omaisuus muutetaan tuomiopiirin ulko-
3730: puolella olevaan paikkaan, lähettäköön oikeus tai sen puheen-
3731: johtaja viipymättä sen paikkakunnan tuomioistuimelle mai-
3732: nitun ilmoituksen siihen liitettyine asiakirjoineen ynnä
3733: hakijan kustannuksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä
3734:  teoslainakiinnitystä koskevista pöytäkirjoista. Nämä tiedot
3735: ottakoon tuomioistuin lähimpänä oikeuden istuntopäivänä
3736:  teoslainakiinnityspöytäkirjaansa sekä antakoon siitä vaadit-
3737:  taessa todistuksen.
3738:      Jos teoslainanottaja laiminlyö mitä tässä pykälässä on
3739:  säädetty, olkoon teoslainanantajana valta, ennenkuin muutto
3740:  on tapahtunut, tehdä sellainen ilmoitus teoslainanottajan
3741:  kustannuksella.
3742:                                21 §.
3743:      Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön teos-
3744:  lainanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityksen on vahvis-
3745:  tanut, tai jos kiinnitetty omaisuus on muutettu toisen tuomio-
3746:  istuimen piiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakun-
3747:  nalla alkuperäisen teoslainasitoumuskirja'n ja merkittäköön
3748: 30      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3749: 
3750: siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teoslainanantajalla
3751: kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirja muulle a;li-
3752: oikeudelle, jonka tulee teoslainakiinnityspöytäkirjaansa ly-
3753: hyesti merkitä sen sisällys ja sen antopäivä, missä oikeudessa
3754: ja milloin kiinnitys on myönnetty s•ekä, jos kiinnitys on
3755: uudistettu, milloin tämä on tapahtunut; merkittäköön myös
3756: sitoumuskirjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen uudis-
3757: tam~sta varten ·esitetty. Siitä tehdyn pöytäkirjan antakoon
3758: hakija sitten 16 § :ssä mainitun ajan kuluessa siihen oikeu-
3759: teen, joka on asianomainen uudistamaan kiinnityksen; ja
3760: olkoon näin toimitetulla kiinnityksen uudistuksella sama
3761: pätevyys 'kuin jos sitoumuskirja olisi alkuperäisenä esitetty.
3762:     Jos sitousmuskirja on joutunut hukkaan, noudatettakoon
3763: mitä kiinteään omaisuuteen myönnetyn kiinnityksen uudis-
3764: tamisesta on säädetty.
3765: 
3766:                              22 §.
3767:     Joka haluaa kuolettaa teoslainakiinnityksen joko koko-
3768: naan tai osaksi s·en takia, että teoslaina on vastaavalta mää-
3769: räitä maksettu tai sitoumus muutoin lakannut olemasta voi-
3770: massa tahi että kiinnitetyn omaisuuden omistaja on oikeu-
3771: tettu sitoumuksesta määräämään, esitettäköön sitoumuskirja
3772: alkuperäisenä sille oikeudelle, joka on kiinnityksen vah-
3773: vistanut, tai, jos kiinnitetty omaisuus on muutettu toisen
3774: tuomioistuimen piiriin, tämän paikka!kunnan oikeudelle; ja
3775: merkittäköön siitä todistus sitoumUS'kirjaan.
3776:     Jos sitoumuskirja on joutunut hukkaan ja se on kuole-
3777: tettu niinkuin asiakirjain kuoletuksesta on säädetty, mer-
3778: kittäköön mainittu todistus sitoumuskirjan jäljennökseen,
3779: joka kuolettamisen jälkeen käy alkuperäisestä.
3780: 
3781:                             23 §.
3782:     Jos aikaisempi teoslainakiinnitys ta:hdotaan asettaa etu-
3783: oikeuteen nahden myöhemmän teoslainakiinnityksen jä;lkeen
3784: ja aikaisemman kiinnityksen haltija si~hen suostuu, on siinä
3785: meneteltävä niinlkuin 22 § :ssä teoslainakiinnityksen kuolet-
3786: tamisesta on säädetty; ja merkitköön oikeus todistuksen
3787:                      Teoslainakiinnitys.                    31
3788: 
3789: siihen sitoumuskirjaan, jon!ka vakuudeksi aikaisempi kiin-
3790: nitys oli vahvistettu.
3791: 
3792: 
3793: 
3794:                            3 LUKU.
3795: 
3796:               E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
3797: 
3798:                           24 §.
3799:    Joka ei tyydy oikeuden :päätökseen teoslainakiinnitystä
3800: koskevassa asiassa, hakekoon siihen muutosta valittamalla.
3801: 
3802:                               25 §.
3803:     Jos :päätöstä, jolla alioikeus on kokonaan tai osaksi hy-
3804: lännyt hakemuksen teoslainakiinnityksestä, on ylemmässä
3805: oikeudessa muutettu, olkoon hakija velvollinen kaupungissa
3806: kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin muutospäätös on tul-
3807: lut lainvoimaiseksi, ja maalla viimeistään niillä lakimääräi-
3808: sillä käräjillä, jotka mainitun ajan kuluttua ensiksi pidetään,
3809: esittämällä muutospäätöksen ilmoittamaan asian uudelleen
3810: alioikeudessa käsiteltäväksi, uhaUa että muussa tapauksessa
3811: tämän päätöksen nojalla annettava teoslaina'kiinnitys on
3812: voimassa siitä päivästä, jona päätös alioikeudelle esitettiin.
3813:     Kun alioikeuden päätös teoslainakiinnityksen vahvista-
3814: misesta ylemmän oikeuden päätöksellä on muutettu, lähetet-
3815: täköön jäljennös päätöksestä alioikeudelle merkinnän teke-
3816: mistä varten teoslainakiinnityspöytäkirjaan.
3817: 
3818:                             ·26 §.
3819:     Teoslainakiinnitykseen nähden, joka on vahvistettu en-
3820: nen tämän asetuksen voimaan astumista, on noudatettava
3821: vanhempaa lakia, mutta on kiinnitys, pysyäkseen voimassa,
3822: kahden vuoden kuluessa sen jälkeen uudistettava siinä oi-
3823: keudessa, joka, jos uutta teoslainakiinnitystä silloin haettai-
3824: siin, olisi asianomainen ottamaan hakemuksen käsiteltävWk-
3825: seen, sekä sittemmin sanotussa oikeudessa edelleen uudistet-
3826: tava niinkuin 16 § :ssä on säädetty. Saman oikeuden tulee
3827: 32      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3828: 
3829: ottaa käsiteltäväkseen nekin teoslainakiinnitysasiat, joista
3830: mainitaan 22 ja 23 § :ssä.
3831: 
3832:                              27 §.
3833:     Jos teoslainanantaja, jonka saatava on kiinnitetty ennen
3834: tämän asetuksen voimaanastumista, haluaa saatavalleen sel-
3835: laisen oikeuden kuin teoslainakiinnitys tämän asetuksen mu-
3836: kaan tuottaa, antruknon sen ajan kuluessa ja sille oikeudelle,
3837: .ioka 26 § :ssä mainitaan, saatavansa perusteena olevan si-
3838: toumuskirjan ynnä uuden, 18 § :n säännösten mukaan laa-
3839: ditun sitoumuksen sekä 17 '§ :ssä mainitun selvityksen, ja
3840: vahvistettakoon, ellei laillista estettä ole, kiinnitys olemaan
3841: voimassa siitä päivästä, jolloin edellinen kiinnitys haettiin,
3842: ja tuottakoon se tässä asetuksessa .säädetyn oikeuden. Tästä
3843: on uuteen sitoumuskirjaan merkittävä todistus ja entinen si-
3844: toumuskirja, varustettuna merkinnällä siitä, että se on päte-
3845: vyytensä menettänyt, annettava teoslainanottajalle.
3846: 
3847:                             28 §.
3848:    Tämä asetus, jolla kumotaan mitä Kauppakaaren 17 lu-
3849: vun 7 §:ssä ja helmikuun 24 päivänä 1748 annetussa ase-
3850: tuksessa vuori- ja ruukkiteollisuuteen annetusta teoslainasta
3851: sekä Hallisäännössä huhtikuu 2 päivältä 1770 ynnä näihin
3852: asetuksiin tehdyissä muutoksissa on teoslainasta määrätty,
3853: astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ...
3854: 
3855: 
3856: 
3857: 
3858: Asetus 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssi-
3859:   säännön 6 ja 46 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
3860: 
3861:     Täten säädetään, että 9 päivänä marraskuuta 1868 an-
3862: netun konkurssisäännön 6 ja 46 §, sellaisina kuin ne ovat
3863: asetuksessa 3 päivaltä joulukuuta 1895, muutetaan näin
3864: kuuluviksi:
3865:                        Te081afnakiinnitys.
3866: 
3867:                                  6 §.
3868:        Paitsi mitä 5 §:ssä on myönnetty, olkoon myöskin velko-
3869:   jalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää, valta Oi-
3870:   keudessa hakea velallisen omaisuuden luovuttamista kon-
3871:   kurssiin seuraavissa tapauksissa:
3872:        a) jos yksi tahi useammat muut velkojat ovat pyytäneet
3873:   velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi ja peljättävä on va-
3874:   roja puuttuvan hakijan tyydyttämiseksi siinä tapauksessa
3875:   että: ulosmittaus saatetaan loppuun;
3876:       b) jos velallinen, velkojainsa vahingoksi, hukkaa tai kät-
3877:   kee varojansa;
3878:        c) jos ulosmittaus velan tähden on velallisen luona ta-
3879:   pahtunut ja varoja sen maksamiseen ei ole ollut; kuitenkaan
3880:   älköön sellaisen saamisen tähden, josta velallinen on tehnyt
3881:   Ulosottolain 3 luvun 3 § :ssä mainitun valan, omaisuutta
3882:   määrättäkö 'luovutettavaksi, ellei hyväksyttävää syytä näy-
3883:   tetä, että velallinen salaa varoja, jotka hän sen jälkeen on
3884:   saanut ja jotka ovat velan maksamiseen käytettävät;
3885:        d) jos velallista, joka on kauppias, julkisen notarion
3886: • kautta tahi todistajain läsnä ollessa on kehotettu maksamaan
3887:   riidatonta ja maksettavaksi langenuutta velkaa, mutta hän
3888:   on ka'hdeksan päivää tahi kauemmin laiminlyönyt velkojan
3889:   tyydyttämistä;
3890:        e) jos velallinen ei ole kahdeksan päivän kuluessa kehoi-
3891:   tuksen saatuaan tyydyttänyt velkojaa teoslainasta, joka 1:1
3892:   §:n 2, 3 ja 4 kohdan mukaan asetuksessa teoslainakiinnityk-
3893:   sestä on joutunut maksettavaksi;
3894:      · f) jos jompikumpi velkaantuneen pesän avio'J)uolisoista
3895:   on Oikeudessa vaatinut pesäeroa ja Oikeus ei ole vaatimusta
3896:   hyljännyt.
3897:       ·Kun' velkoja hakee velallisen veivoittamista omaisuutensa
3898:   luovuttamiseen, ilmoitta:koon hakija m;vöskin, mikäli :hän
3899:   tietää, velallisen muutkin saamamiehet, ja velallinen kut~ut­
3900:   takoon viipymättä, Oikeuden tahi sen J)uheenjahta.ian toi-
3901:   mesta, määrättynä päivänä Oikeuteen hakemuksesta kuulusc
3902:   tettavaksi. .Jos hän ei heti saata näyttää voivansa tyydyttäa
3903:                                                            3
3904: hakijaa, taikka jos hän ei tii.n,.än saamisesta laita otollista
3905: ta.lt;11,~sta, tahi ~ll,ll,ta, va~ll,u~ta, päättä]r(il>v. O~eus, ~ ve-
3906: l~lliset;l oma,isuus on luovutettava. Ellei velalli~~ten, s~­
3907: tu.ansa ~uts\llllul,tsen, ~ule saapuville, tJ:lll'kl>l>n Oikeus kui-
3908: tenkin samanlaisen päätl>ksen, jos syytä on.
3909: 
3910:                                 46 §.
3911:      a} Kai~ki mitä velallwe11, petolli~;~en menettelyn tahi
3912: muun viipillisyyden kautt~t, jost~t (86 §.:ssä j•a. 87 §.:n h kqh-
3913: <\a,.s~a) puhutaan, on vel•kojainsa vahingoksi kon;kurssipe$istä
3914: toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta :{lesään ta-
3915: kaisin.
3916:      b) Jos velallinen on lahjoittamalla hukannut sen ar-
3917: voista omaisuutta, ·että velkojille on siitä lfiullut tuntuva va-
3918: hinko, ja jos ·ennen konkurssin alkua ei ole kulunut enem-
3919: pää kuin kolmekymmentä päivää siitä, kuin irtaimen tava-
3920: ran lahjaksi antaminen tapahtui, taikka kiinteän omaisuuden
3921: lahjoitukselle haettiin lainhuudatusta, peräytyköön se lahja.
3922: Sama olkoon laki, milloin jostakin velallisen on;taisuudesta
3923: on tehty myynti-, vaihto-, vuokra- tahi mliu sellainen sopi-
3924: mus, ja esillä olevista asianhaaroista V'Oidaan nähdä sopi-
3925: muksen pääasiallisesti olevan lahjan laa'tuisen taikka tarkoit-
3926: tavan velkojain oikeuden loukkaamista. Kun omaisuus tä-
3927: ten takaisin saadaan, ·maksakoon konkurssipesä siihen pan-
3928: nut fiå.l'})ee!Hset k<nst&eukset, niia myös, jas. t~elta. puolelta
3929: on jota.kin maksettu, mitä siten on ulosannettu tahi se.t\
3930: arv()Jl.
3931:       c) J·os velallinen viimeisin& kolDllenaky·mmel'lenä pji;vä.nä
3932: ennen 'k~urssi». alku~ on tehnyt vMinuh~n. jQn~~ kAutta
3933: ~. velkojie11 vahillg()ksi, on I11Veun11t. i®onkiJ:t "e~tou~1lk­
3934: seen a.sianhaarain ollessa sellaisia, ·että sillä, jon~a kanssa
3935: väliimhe tehtiin, on ollut perusileellin,en ·syy •ot~-sua. v:el!alli-
3936: seUa olevan vilpillisen aikomuksen, pu:r:kautuko.o11 sekin väli-
3937: puhe.
3938:      d), Jos ve~~;tllinen viimeisinä loolmenakymm,enenä päiv~ä
3939: enneJJ. ~onkur$sill alkua on maksanut vela&, ioka. e11nen k®-
3940: ImFssin alkua ei ollut maksettl),vaksi langennut, niin peräy-
3941:                      TeoslaiuJdinnit;vs.
3942: 
3943: tyköön se maksu, saama;m.jehen kuitenkaan estymättä saa-
3944: migl;ansa. konkurssissa vaatimasta. Kun on kysymys vek-
3945: selistä, joka on tehty v,elallisen m!llksettavaksi, älköön kui-
3946: tenkaan ·kanuetta jo tapahtuneen maksun takaisin antami-
3947: sesta saatako tehdä muuta kuin sitä vastaan, jonka puolesta
3948: vekseli on tehty tahi, jos se on velallinen itse, ensimmäistä
3949: vastaanottajaa vastaan.
3950:     e) Jos velallinen viimeisinä kolmenakymmenenä päivänä
3951: ennen konkurssin alkua on ·antanut pantin velasta, joka ei
3952: ole langennut maksettavaksi ennen konkurssin a;lkua ja jota
3953: otettaessa semmoista vakuutta ei ole määrätty, olkoon pant-
3954: taus mitätön.
3955:     f) Jos viimeksimainittuna aikana on jonkun velkojan
3956: saamisesta ulosmitattu kiint,eää omaisuutta, j•oka ei ole ollurt
3957: sen velan panttina, tahi irtainta tavaraa, johon velkojalla ei
3958: ole ollut panttioikeutta; niin peräytyköön u}osmitattu omai-
3959: suus tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäJli se vielä on
3960: ulosottomiehen tallessa, konkurssipesään.
3961:     g) J'Os omaisuus, johon velkojilla on takaisinsaantioi-
3962: keus, on joutunut kolmannelle miehelle semmoisen saannon
3963: kautta, että hän nähdään oikeutetuksi omaisuuden pitämään,
3964: taikka jos omaisuus muutoin on niin hukattu tahi hävitetty,
3965: ettei sitä voida ta;kaisin antaa; saakoon konkurssipesä tava-
3966: ran arvoa myöten vahingostansa ·palkinnon siltä, joka omai-
3967: suuden on velalliselta vastaanottanut.
3968:     h) Kiinnitys, joka viimeisinä 'kolmena'kymmenenä päi-
3969: vänä ennen konkurssin alkua on annettu velallisen kiinteään
3970: omaisuuteen, olkoon mitätön, ellei kiinnitystä ole perustettu
3971: velan syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksamattoman
3972: kauppasumman oikeutta •koskeviin säännöksiin, taikka ennen
3973: nyt mainittua aikaa tehtyyn nautinto- tahi muun oikeuden
3974: myönnyty'ksen tahi tuomioistuimen määräykseen. Jos vii-
3975: meisinä kolmenakymmenenä päivänä ennen konkurssin alkua
3976: on vahvistettu teoslainakiinnitys velasta, jonka syntyessä
3977: sellaista vakuutta ei ole luvattu, olkoon teoslainakiinnitys
3978: mitätön. Kiinnitys, jeka on annettu 'kuolleen miehen jälkeen-
3979: jääneeseen omaisuuteen, olkoen, jos ·pesä laillisessa ajassa
3980: 36       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
3981: 
3982: luovutetaan konkurssiin, pätevä ainoastaan jos se on annettu
3983: tässä mainitulla pernstuksella ja se perustus on saanut
3984: alkunsa ennen kuolemantapausta.
3985:     i) Jos 'havaitaan, että jo'ku, jonka perillinen velallinen
3986: on, testamentilla tahi lahjalla on loukannut jälkimäisen
3987: laillista oikeutta; olkoon tämän velikojilla valta, ellei sel-
3988: laisen toimen moittimisen aika ole päättynyt, ajaa moite-
3989: kannetta velallisen sijassa; ja menköön konkurssipesään,
3990: mitä sen kautta saadaan.
3991: 
3992: 
3993: 
3994: 
3995: Asetus 9 päivänä marraskuuta 1868 velkojain oikeudesta
3996:      ja etuudesta toistensa edellä makson saamiseen
3997:     konkurssiin luovutetusta omaisuudesta annetun
3998:            asetuksen 3 ja 20 §:n muuttamisesta.
3999: 
4000:     Täten säädetään, että 3 ja 20 § 9 päivänä marraskuuta
4001: 1868 annetussa asetuksessa velkojain oikeudesta ja etuudesta
4002: toistensa edeHä maksun saamiseen 'konkurssiin luovutetusta
4003: omaisuudesta, sellaisina kuin mainitut pykälät ovat asetuk-
4004: sessa 3 päivältä joulukuuta 1895, muutetaan näin kuulu-
4005: viksi:
4006:                             3 §.
4007:     Jolla irtain pantti on hallussansa, hän saakoon siitä
4008: maksun ennen kaikkia muita. Sama oikeus olkoon käsityö-
4009: läiselläkin siitä työstä, minkä hän on hallussaan vielä ole-
4010: vaan tavaraan pannut. Jos jollakulla muutoin on toisen
4011: irtainta tavaraa hallussaan ynnä oikens pitää se takanaan
4012: saamisensa vakuutena, olkoon 'hänellä myös yhtäläinen etu-
4013: oikeus siihen.
4014:     Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on
4015: teoslainan panttina. Kuitenkin on, ennenk1t in teoslainan-
4016: antaja saa maksun kiinnitetystä omais1tudesta, suoritettava
4017: velallisen omaisuudesta hänen palkollistensa ja työnteki-
4018: jäinsä palkat yhden kuukauden ajalta.
4019:                       Teoslainakiinnitys.                     37
4020: 
4021:                               20 §.
4022:     Kun ulosmitattu kiinteä omaisuus, laiva tai laivassa
4023: oleva tavara myydään, on panttisaaminen sekä, kysymyksen
4024: ollessa kiinteästä omaisuudesta, ulosteko ja paikkamäärä,
4025: jolla on etuoikeus panttaamisen edellä, ensinnä maksettava,
4026: siinä !keskinäisessä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin siitä
4027: on erittäin säädetty.
4028:     Muutoin ol:koon velkoja myöskin ulosmittauksessa, jota
4029: toisen velkojan hyväksi toimitetaan, oikeutettu maksun saa-
4030: miseen ulosmitatusta omaisuudesta samalla etuoikeudella,
4031: mikä hänelle ylempäna olevain säännösten mukaan olisi
4032: konkurssissa tuleva, mutta ei kuitenkaan ( poist.) ulosteoista,
4033: saamisesta, joka on mainittu 4, 9 tahi 10 § :ssä, taikka korva-
4034: uksesta tahi varoista, joista puhutaan 13 § :ssä, jos ei omaisuus
4035: ole siitäkin saamisesta ulosmitattu. Omaisuuden ulosmittaa-
4036: misesta ja myymisestä sekä kauppalhinnan jakamisesta ja
4037: muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä
4038: toimesta syntyvät kulut ovat ensinnä kauppahinnasta mak-
4039: settavat, ellei jokin kulunki ole syntynyt vain erityisen
4040: saamiHen eduksi, jossa tapauksessa sellainen kulunki on
4041: ma'ksettava lähinnä sen saamisen edellä.
4042: 
4043: 
4044: 
4045:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
4046: johtaja Lilius, varapuheenjohtaja von W eisserrberg, jäsenet
4047: A.irola, Aronen, Hakala, Heiskanen, Anni Huotari, Alma
4048: Jokinen, Kykkling, Lapveteläinen, Dagmar N eovius, Pou-
4049: tiainen, Stenbäck, Tanner, Tulikoura, Tuomikoski ja L.
4050: Typpö sekä varajäsenet Furuhjelm, P. Ikonen, Kanervo,
4051: Löthman ja Retulainen.
4052: 
4053:    Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1914.
4054: 38       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
4055: 
4056: 
4057: 
4058: 
4059:                      Vastalauseita.
4060:                               I.
4061: 
4062:      Eduskuntaesitykseen sisältyvän rusetusehdotuksen samom
4063: kuin m;yös lainvalmistelukunnan teoslainakiinnityksestä laa-
4064: timan lakiehdotuksen mukaan olisi kiinnityksen esineenä
4065: oleva ainoastaan sellainen omaisuus, joka on sen laitoksen
4066: tahi liikkeen alueella, jonka harjoittamista varten teoslaina
4067: on annettu. Lakivaliokunta on aruitenkin muuttanut ase-
4068: tusehdotuksen siten, että teoslainakiinnitys voitaisiin vah-
4069: vistaa myös omaisuuteen, joka on toisella paikalla, tahi vie-
4070: läpä toisena paikkakunnallakin kuin missä liikettä harjoite-
4071: taan. Puolestani en ole voinut kannattaa Valiokunnan eh-
4072: dotusta tässä kohdin.
4073:      Tunnettua on, että Suomen lain mukaan irtaimen pant-
4074: taus yleensä voi tapahtua ainoastaan omaisuuden jättämisellä
4075: saamamiehen haltuun. Poikkeuksia tästä m~rönnettäessä
4076: on noudatettava suurta varovaisuutta, ettei yleinen oikeus-
4077: turvallisuus saatettaisi vaaranalaiseksi. Teoslainakiinni-
4078: tykseen nähden ei minusta sellaista vaaraa näy olevan tar-
4079: jona, jos kiinnitys ainoastaan käsittää omaisuuden, mikä on
4080: kysymyksenalaisen laitok,sen tahi liikkeen alueella ja joka
4081: siis, kuten lainvalmistelukunta perusteluissaan huomauttaa,
4082: ei ole vapautettu siitä itsekullekin näkyvästä ulkonaisesta
4083: yhteydestä, mikä on olemassa teolli<sen laitoksen tahi liikkeen
4084: ja sen tarvekalujen sekä raaka-aineiden ja valmisteiden vä-
4085: lillä. Tässä tapauksessa voi henkilö, joka esim. haluaa ostaa
4086: sellaista omaisuutta eikä aio heti sitä siirtää muualle, aina
4087: olettaa, että laitoksen tahi liikareen käyttämistä varten on
4088: mahdollisesti otettu teoslaina, josta omaisuus on panttina.
4089:                          Vil8talatl8e 1.
4090: 
4091: Toisenlaiseksi käy asianiaita ,sitä vastoin, jos sallitaan, kuten
4092: Valiokunta ehdottaa, sellaisen tavaravaraston kiinnittäminen,
4093: jolla ei ole mitään ulkonaista yhteyttä teollisen laitoksen
4094: ta1hi liikkeen kanssa. Silloin ei ole olemassa mitään sellaista,
4095: joka osoittaisi tavaravaraston oltwan kiinnibetyn, vaan s'e,
4096: joka vilpittömin mie'lin ostaa varaston tahi ottaa sen vastaan
4097: käteispanttina, tu1lee ehkä vasta myöhemmin tietämään va-
4098: raston olevan täydeltä arvoltaan kiinnitetyn.
4099:     Tämän johdosta katson yleisen oikeusturvallisuuden vaa-
4100: tivan, että 'lieoslainakiinnitykseen sisällytetään ainoastaan
4101: sellainen omaisuus, joka on sen laitoksen tahi liikkeen
4102: alueella, jota varten teoslaina on otettu, ja saan sen vuoksi
4103: kunnian ehdottaa,
4104:                  ettii asetusehdotuksen 10, 13, U, 17, 18, 20,
4105:               21 ja 22 § hyväksyttäisiin näin kuuluvina:
4106: 
4107:                               10 §.
4108:     Jos liike, jonka käyttämiseen teoslai»a on annettu, siir-
4109: retään, säilyy teoslainanantajan oikeus sellaiseen uudella pai-
4110: kalla olevaan omaisuuteen, jota teoslainakiinnitys koskee,
4111: jos ilmoitus muutosta on tapruhtunut niinkuin 20 §:ssä sää-
4112: detään.
4113:                               13 §.
4114:     Vaikka teoslaina sopimuksen mukaan ei olisi vielä mak-
4115: settavaksi langennut, on ·Se kuitenkin lainanantajan vaati-
4116: muksesta heti maksettava:
4117:     1) jos se liike, jota varten teoslaina on annettu, lakkau-
4118: tetaan, tai toiselle luovutetaan tåhi vuokralle annetaan;
4119:     2) jos teoslainasta kiinnitettyä omaisuutta on viety pois
4120: eikä muuta omaisuutta ole sijaan tuotu, ja jos paikalla ole-
4121: van omaisuuden ei katsota riittävän teoslainanantajan tyy-
4122: dyttämiseksi tai vastaavan lainaa annettaessa :mahdollis~sti
4123: sovittua määrää tai arvoa;
4124:     3) jos 'kiinnitettyä omaisuutta hoidetaan niin huonosti
4125: tai se siinä määrin turmeltuu, että teoslainanantajan vakuus
4126: huomattavasti vähenee; sekä
4127:     4) jos teM~lainanottaja on jättä,nyt tekemättä 20 § :gsä
4128: sääd·etyn ilmoituksen liikkeen muuttamisesta.
4129: 40       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
4130: 
4131:                             14 §.
4132:     Jos ~eoslaina on maksettavaksi langennut ja teoslainan-
4133: antaja tahtoo maksua saatarvastansa ainoastaan teoslainan va-
4134: kuudeksi kiinnitetystä omaisuudesta, ha:kekoon omaisuuden'
4135: käyttämistä velan maksuksi sen paikkakunnan ulosotonhalti-
4136: jalt~t jossa kyseenalaista liikettä harjoitetaan.
4137: 
4138: 
4139:                             17 §.
4140:     Teoslainakiinnitys on kirjallisesti haettava sen paikka-
4141: kunnan yleisessä alioikeudessa, jossa kyseenalaista liikettä.
4142: harjoitetaan. Hakemuksessa on ilmoitettava se tontti tai
4143: vu~;>krapaikka kaupungissa tahi se alue maalla, taikka ne.
4144: rakennukset, missä liikettä harjoitetaan ja missä kiinnitet-
4145: tävän omaisuuden tulee sijaita ollaksensa teoslainan pant-
4146: tina; ja on hakemukseen liitettävä:
4147:     1) alkuperäinen sitoumuskirja; ja
4148:     2) maanmittarin tai muun asianymmärtävän henkilön
4149: laatima asemakartta ja selitys liikkeen alueesta, (poist.)
4150: ellei tämä ole muuten tarkoin määrätty.
4151:     2 mom. samoin kuin Valiokunta.
4152: 
4153:                                18 §.
4154:     Teoslainasitoumuskirjassa tulee olla merkittynä:
4155:     1) ilmoitus siitä, että velka on laadultaan teoslaina sitou-
4156: muksessa määrättyä liikettä varten;
4157:     2) lainan suuruus, määrättynä vissiksi summaksi rahaa
4158: tahi tavaraa tahi, jos velka perustuu liikkuvaan luottoon,
4159: suurimmaksi rahamääräksi, 'johon se saattaa nousta;
4160:     3) ilmoitus alueesta, missä liikettä harjoitetaan taikka on
4161: aiottu harjoittaa; sekä
4162:     4) teoslainanottajan allekirjoitus, todista.jain vahvista,
4163: mana.
4164:                               20 §.
4165:     Jos teoslainanottaja haluaa toiseen paikkaan muut.taa
4166: liikkeen, jonka käyttämistä varten teoslainakiinnitys on:
4167: myönnetty, ilmoittakoon sen kirjallisesti oikeudelle, joka
4168: kiinnityks~n va.hvisti, tai oikeuden puheenjohtajalle viimeis-
4169:                          Vastalause L                         41
4170: 
4171: tä.äl;l kuukautta ennen muuttoa ja anta:koon samalta todistuk-
4172: sen· siitä, että muutto tapahtuu teoslainanantajan tieten,
4173: sekä liittäköön sellaisen selvityksen siitä paikasta, johon liike
4174: siirr·etään, kuin 17 § :ssä säädetään, uhalla että teoslaina muu-
4175: ten teoslainanantajan vaatimu~sesta on heti maksettava.
4176: T~stä ilmoituksesta on todistus annettava tai merkittäv~ si-
4177: toumuskirjaan, jos se on esitetty, sekä tarpeelliset tiedot
4178: siitä teoslainakiinnityspöytäkirjaan merkittävä. Jos ilmoi-
4179: tus on. tehty pwheenjohtajaHe, tulee· hakijan ensi istuntopäi-
4180: vänä tehdä asiasta ilmoitus oikeudelle.
4181:      Kun liike muutetaan tuomiopiirin ulkopuolella olevaan
4182: paikkaan, lä.hettäköön oikeus tai sen puheenjohtaja viipy-
4183: mjittä sen paikkakunnan tuomioistuim.elle mainitun ilmoi-
4184: tuksen siihen liitettyine asiakirjoineen ynnä hakijan kus-
4185: tannuksella kirjoitettavan otteen kaikista tätä teoslainakiin-
4186: nitystä koskevista IJÖytäkirjoista. Näunä tiedot ottakoon tuo-
4187: mioistuin lähimpä,nä oikeuden istuntopäivänä teoslainaikiin-
4188: nityspöytäkirjaansa sekä antakoon siitä vaadittaesaa todis-
4189: tuksen.
4190:      3 mom. samoin kuin Valiokunta.
4191: 
4192:                               21§.
4193:     Kun teoslainakiinnitys on uudistettava, näyttäköön teos-
4194: lainanantaja sille oikeudelle, joka kiinnityksen on va1hvis-
4195: tanut, tai jos kyseenalainen liike on muutettu toisen tuomio-
4196: istuimen IJiiriin, oikeudelle viimeksi mainitulla paikkakun-
4197: naUa alkuperäisen teoslainasitoumuskirjan ja merkittäköön
4198: siihen todistus uudistuksesta. Olkoon teoslainanantajana
4199: kuitenkin oikeus esittää mainittu sitoumuskirja muulle ali-
4200: oikeud·elle, jonka tulee teoslainakiinnityspöytäkirjaansa ly-
4201: hyesti merkitä sen sisälly·s ja s·en antopäivä, missä oikeudessa
4202: ja mil1oin kiinnitys on myönnetty sekä, jos kiinnitys on
4203: uudistettu, mil'loin tämä on tapahtunut; merkittäköön myös
4204: sitoumuskirjaan todistus siitä, että se on kiinnityksen uudis-
4205: tamista varten esitetty. Siitä te1hdyn pöytäkirjan antakoon
4206: hakija sitten 16 § :ssä mainitun ajan kuluessa siihen oikeu-
4207: teen, joka on asianomainen uudistamaan kiinnityksen; ja
4208: 42        1914. -   EduskuntaMitJ&mietintö N:o 4.
4209: 
4210: olkoon näin toimitetulla kiinnityksen l'lU:distuksella ·stma.
4211: pätevyys kuin jos sitoumuskirja ·0lisi alkuperäisenä -esit~tty.
4212:     2 mom. samoin kuin Valiokunta.
4213: 
4214:                               22 §.
4215:     Joka haluaa kuolettaa teoslainakiinnityksen joko koko-
4216: naan tai osaksi sen takia,· että teoslaina on vastaavalta mu-
4217: rältä maksettu tai sitoumus mtmtoin lakannut olematta voi-
4218: massa tahi että kiinnitetyn omaisuuden omistaja ()!l oikeu-
4219: tettu sitoumuksesta määräämään, esitettäkMn sitoum:uskitja
4220: aiJ:kuperäisenä sille oikeudeUe, joka on kiinnityksen vahvis-
4221: tanut, tai, jos liike on muutettu toisen t'ltOmioistuimen pii·
4222: riin, tämän paikkakunnan oikeudelle; ja tnerkittäköön siitä
4223: todistus sitoumuskirjaan.
4224:     2 motn. samoin kuin V a.liokltnta.
4225: 
4226:      Helsingissä 18 päivänä mail\liskuuta 1914.
4227: 
4228:                                          Gösta Stenbäck.
4229:                          Vastalause II.                         43
4230: 
4231: 
4232: 
4233: 
4234:                                II.
4235: 
4236:      Kun en voi yhtyä Lakivaliokunnan enemmistöön siinä,
4237: että asianomaisen oikeuden on myönnettävä teoslainakiinni-
4238:  tys jo silloin, jos kiinnityksen hakija näyttää alkuperäisen
4239: sitoumuskirjan ja asemakartan tai muun tödisteen siitä alu-
4240: eesta, missä kiinnitettävä omaisuus on oleva, vaan olisi ym-
4241: märtääkseni oikeusvaarojen välttämiseksi myöskin näiden
4242: selitysten lisäksi näytettävä, että liikkeen harjoittamiseen
4243: ·on myönnetty asianomainen lupa, milloin sella~sta tarvitaan,
4244: tai tehty laissa säädetty ilmoitus liikkeen harjoittamisesta,
4245: eli, jos laina. on 'Otettu ja kiinnitystä haetaan jo olemassa ole-
4246:  valle liikkeelle, todistus, että liikettä vielä harjoitetaan, niin
4247: pyydän kunnioittaen Eduskunnalle ehdottaa,
4248: 
4249:                  että Lakivaliokunnan mietinnön 17 § perns-
4250:              teluista poistettaisiin kappale joka alkaa sanoilla
4251:              ,Eduskuntaesityksen 20 §:sMä ...... " ja päiit-
4252:              tyy sanoihin ,20 § kokonai,suudessaan poistettu"
4253:              sekä 17 §:n 1 momenttiin lisättäisiin 3 kohta
4254:              näin kuuluvana:
4255: 
4256:     3) jos liikkeestä on tehtävä asianmukainen ilmoitus tahi
4257: sen harjoittamiseen hankittava viranomaisen lupa, todistus
4258: tällaisen ilmoituksen tekemisestä tai luvan saamisesta sekä,
4259: jos laina on otettu jo olemassa olevalle liikkeelle, myöskin
4260: kaupungissa maistraatin ja maalla kunnallislautakunnan esi-
4261: miehen todisttu siitä että teoslainanottaja harjoittaa tätä lii-
4262: kettä.
4263:     Helsingissä maaliskuun 18 päivänä 1914.
4264: 
4265:                                             Juho Tnlikoura.
4266: 44       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
4267: 
4268: 
4269: 
4270: 
4271:                                III.
4272: 
4273:      Kun Lakivaliokunnan enemmistö, pyrkiessään turvaa-·
4274: maan palkansuorituksen työntekijöille, on koettanut toteut-
4275: taa tätä itsessään kylläkin hyväksyttävää tarkoitusperää
4276: määräämällä että näiden palkka yhdeltä kuukaudelta on
4277: suoritettava kiinnitetystä teoslainaomaisuudesta päältäpäin,
4278: emme puolestamme voi tätä säännöstä .hyväksyä. Jos kerta
4279: myönnetään teoslainakiinnityksen tuottavan panttioikeuden
4280: eikä vain etuoikeutta kiinnitettyyn omaisuuteen, niin siitä
4281: johtuu, että yhtä vähän kuin käteispantin haltijan tarvitsee
4282: väistyä jonkun toisen velkojan velvoiteoikeudellisen vaa-
4283: teen edestä, yhtä vähän voidaan asettaa tällaista vaatimusta
4284: teoslainakiinnityksen haltijalle. Tämä olisi täydellisessä ris-
4285: tiriidassa panttioikeuden esineoikeudellisen luonteen kanssa.
4286: Se seikka, että kiinteimistöstä otetaan ennen siihen kiinni-
4287: tetyn velan suorittamista sen hoitoon tarpeellisten palkollis-
4288: ten palkat, ei anna tukea täHaiselle menettelylle, kun silloin
4289: on kysymyksessä vain harvat vä:littömästi tilan viljelykseen
4290: osaaottavat palkolliset, joiden palkkojen suuruus on aina
4291: tarkoilleen määrättävissä, mutta tässä ehdotetaan suoritetta-
4292: vaksi kaikkien lainanottajan työntekijäin palkat, vaikka he
4293: mahdollisesti olisivat olleet työssä muulla paikkakunnalla
4294: ja aivan toisenlaatuisessakin laitoksessa kuin se, missä kiin-
4295: nitetty omaisuus on valmistettu, eivätkä siis ole olleet mis-
4296:  sään tekemisissä tämän omaisuuden valmistamvsen kanssa.
4297:  Lainanantajan kävisi tällöin aivan mahdottomaksi edeltä-
4298: päin arvata, kuinka useille työntekijöille tällainen etuoikerts
4299:  olisi tuleva, josta luonnollisesti seuraisi, ettei hän voisi panna
4300: teoslainakiinnityksen tuottamalle vakuudelle sanottavaa ar-
4301:  voa eikä siis olisi h,alukas teoslainan antamiseen, joten tä-
4302:                        Vastalause lll.                      46
4303: 
4304: män lainsäädäntöuudistuksen koko päämäärä tämän vuoksi
4305: jäisi saavuttamatta.
4306:     Sen ohessa olisi kaikkea muuta kuin johdonmukaista, että
4307: työntekijöille myönnettäisiin tällainen etuoikeus vain siinä
4308: tapauksessa, että liikkeessä olisi teoslainakiinnitys olemassa,
4309: kun taas heillä. kaikissa muissa tapauksissa ei olisi sel-
4310: laista oikeutta. Vaikeata, miltei mahdotonta olisi myöskin,
4311: ilman siitä annettavia erityisiä säännöksiä, jakaa palkka-
4312: määrät siinä tapauksessa, että liikkeessä on eri omaisuus-
4313: ryhmiä kiinnitetty eri henkilöille, näiden eri ryhmien kes-
4314: ken suoritettavaksi.
4315:     Kun tämä määräys siis olisi ilmeisessä ristiriidassa teos-
4316: lainakiinnityksen käsitteen ja päämäärän kanssa ja omansa
4317: suuressa määrin vähentämään tämän lainsäädäntöuudistuk-
4318: sen merkitystä ja sen tuottamaa hyötyä, emme voi hyväk-
4319: syä enemmistön siinä suhteessa tekemää päätöstä vaan
4320: rohkenemme ehdottaa,
4321: 
4322:                että puheenalainen etuoikeusasetuksen 3 §:n
4323:             2 mom. hyväksyttäisiin eduskuntaesityksen mu-
4324:             kaisesti näin kuuluvana:
4325: 
4326:     ,Sama olkoon laki siihen omaisuuteen nähden, joka on
4327: teos lainan panttina."
4328: 
4329:     Helsingissä 18 p :nä maaliskuuta 1914.
4330: 
4331:     F. 0. Lilius.                        Gösta Stenbäck.
4332:     A. v. Weissenberg.                   S. Heiskanen.
4333:                           L. Typpö.
4334: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4335:         1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
4336: 
4337: 
4338: 
4339: 
4340:                Laki- ja talousvaliokunnan
4341:            m i e t i n t ö N : o 1 eduskuntaesityksen joh-
4342:            dosta, joka sisältää ehdotuksen 23 p:nä heinä-
4343:            kuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18
4344:            §:n muuttamisesta.
4345: 
4346:     Eduskunta on pöytakirjan otteella 17 päivä.ltä helmi-
4347: kuuta 1914 lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten I.aki-
4348: ja talousvaliokuntaan edustaja Arosen y. m. eduskunta-
4349: esityksen N :o 11.
4350: 
4351: 
4352:     Eduskuntaesityksen tekijät lausuvat, että puutavarateol-
4353: lisuuden kehityttyä maassamme yhä suuremmaksi ja sen mu-
4354: kana metsätuotteiden lauttauksenkin vuosi vuodelta lisään-
4355: nyttyä olivat eräät voimassa olevan Vesioikeuslain säännök-
4356: set metsäntuotteiden lauttaamisesta osottauiuneet riittämät-
4357: tömiksi käytännöllisen tarpeen vaatimalla tavalla järjestä-
4358: mään lauttauksen synnyttämiä oikeussuhteita ja poistamaan
4359: eräitä sen tuottamia haittoja. Erittäinkin olivat ne Vesi-
4360: oikeuslain määräykset, jotka koskivat uponneiden tai uppoa-
4361:  maisillaan olevien puiden nostamista, näyttäytyneet tar-
4362: koitustaan vastaamattomiksi. Tunnettua oli nimittäin, että
4363: suunnaton joukko puita jokaisella uittokaudella jäi virumaan
4364: vesistöjen pohjaan, aiheuttaen vesistöjen mataloitumista, jopa
4365: kapeilla paikoilla veden patoutumistakin, sekä tuottaen hait-
4366: taa yleiselle liikenteelle samoin kuin kalastuselinkeinolle.
4367: Vaikka lauttaustavaran ,omistajien velvollisuus lain mukaan
4368:  olisi ollut viipymättä toimittaa uponneet tai uppoamaisillaan
4369:  olevat puunsa pois v.esistöistä, •huolehtivat he verrattain
4370:  harvoin tällaisesta vesistöjen puhdistamisesta, olivatpa kuten
4371: 2        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
4372: 
4373: kokemus osotti valmiit oi:keudenkäyn:ninkin avulla estämään
4374: muitakin henkilöitä ottamasta ylös sanotunlaisia puita.
4375: ':Dällaiseen menettelyyn saivat lauttaustava;ran omistajat
4376: tukea siitä Vesioikeuslain 2 luvun 18 § :n määräyksestä,
4377: että UIJonneen tai uppoamaisillaan vedessä olevan puun sai,
4378: paitsi veden omistajaa, ottaa IJois vain se, jo<ka siitä kärsi
4379: haittaa. Useasti oli sitäpaitsi eriävän tulkinnan varassa,
4380: kenen oli katsottava puheenalaisessa suhteessa 'kärsivän
4381: haittaa, eikä haittaa kärsiväJkään varattomuuden tai muun
4382: syyn takia monessa tapauksessa itse saattanut ryhtyä IJuita
4383: vedestä nostamaan.
4384:      Korjausta kaiiJasi myös se mainitun § :n määräys, että
4385: uponnut puu, jota omista:ja ei nostanut ylös vuoden 'kuluessa,
4386: katsottiin hylätyksi, samoinkuin sekin yhden vuoden aika-
4387: määräys, jonka kuluessa upouneen tai uppoamaisillaan olleen
4388: IJuun omistaja voi nosto- ja kuulutuslmlut maksamalla
4389: lunastaa vedestä nostetun puun.
4390:      Mainitsemiensa epäkohtien poistamiseksi ehdottavat
4391: esityksentekijät Vesioikeuslain 2 luvun 18 § :n muutettavaksi
4392: sillä tavoin, että ken tahansa saisi todistajain läsnä ollessa
4393: viedä lähellä olevalle rannalle upouneen tai uppoamaisil-
4394: laan vedessä olevan IJUun, jota ei viipymättä otettu pois; ja
4395:  joutuisi IJUU nostajan omaksi, ellei sen omistaja julkisesti
4396:  annetun ilmoituksen jälkeen viimeistään kol'men kuukauden
4397: kuluessa maksanut nosto- ja ilmoituskuluja se'kä vienyt pois
4398:  puuta.
4399:      Uponnut IJUU, jota omistaja ei nostanut viimeistään
4400:  ennen uittokauden kalenterivuoden lopiJua, sitävastoin kat-
4401:  sottaisiin hylätyksi.
4402: 
4403: 
4404:     Ennen nykyisen Vesioikeuslain voimaan astumista ei
4405: lainsäädännössämme ollut osotettuna keinoa niiden epäkoh-
4406: tain korjaamiseen, joita uponneiden ja uppoamaisillaan ole-
4407: vien puiden veteen jättäminen tuotti. Tämän puutteen pois-
4408: tamiseksi otti komitea, joka 1 päivänä lokakuuta 1889 oli
4409: asetettu valmistamaan ehdotusta lakisäännöksiksi vesioikeu-
4410:          Vesioikeuslain 2 l. 18 §:n muuttaminen.              3
4411: 
4412: desta, metsäntuotteiden lauttausta koskevaan asetusehdotuk-
4413: seensa säännöksen, jonka mukaan uppoamaisillaan lauttaus-
4414: väylässä pystyssä olevan puun sai vesistön omistaja tai muu,
4415: joka siitä kärsi haittaa, viedä lähimmälle rannalle; ja joutui
4416: puu nosta.jan omaksi, jo'llei sen omistaja vuoden kuluessa,
4417: saatuaan siitä paikkakunnan kirkossa julkaistulla kuulutuk-
4418: sella muistutuksen, saapunut m!ftksamaan kuulutus- ja nosto-
4419: kuluja sekä viemään pois puuta.
4420:     Up·onnut puu, jota. omistaja tai lauttaaja ei nostanut,
4421: katsottiin hylätyksi ja joutui vesistön omistajan tai muun
4422: omaksi, jolka sii'tä 'kärsi haittaa ja s•en nosti.
4423:     Valtiosäädyille 1900 vuoden valtiopäivillä asias·ta annet-
4424: tuun armolliseen ·esitykseen sisältyvän vesioikeuslainehdo-
4425: tuksen 2 luvun 18 § :ssä oli puheenalainen säännös muodos-
4426: tettu sillä tavoin, että uppoamaisillaan vedessä pystyssä sei-
4427: sovan puun, jota ei otettu pois käskystä ja joka tapauksessa
4428: ennen sen vuoden lauttausajan loppua, sai vedenomistaja
4429: tahi se, j.oka siitä kärsii haittaa, viedä lähellä olevalle ran-
4430: nalle, ja joutui puu hänen omakseen, ellei sen omistaja pitä-
4431: jän kirkossa kuuluttamalla annetun kehoituksen jälkeen vuo-
4432: den kuluessa maksanut nosto- ja 'kuulutuskuluja se'kä vienyt
4433: pois puuta.
4434:     Uponnut puu, jota omistaja ei nostanut ylös vuoden
4435: kuluessa, katsottiin hylätyksi.
4436:     Vesioilmusvaliokunta, jonka valmisteltavaksi yllämai-
4437: nittu · armollinen esitys oli lähetetty, lausui asiasta anta-
4438: massaan mietinnössä, että esityksen mukaan alkaisi oi'keus
4439: upouneen tahi uppoaanaisillaan olevan puun nostoon vasta
4440: sitten kun omistaja määräiajan 'kuluessa ei itse ollut poistanut
4441: puuta. Niihin suuriin haittoihin nähden, joita tällaisen puu-
4442: tavaran vesistössä viruminen tuotti, ja kun olisi vaikeata
4443: päättää kauanko uponnut puu oli pohjassa maannut, ei valio-
4444: kunta puolestaan katsonut olevan syytä tällä tavalla rajoit-
4445: taa asianomaisen oikeutta puunomistajan kustannuksella
4446: poistaa vesistöstä uponnutta tahi uppoamaisillaan olevaa
4447: lauttaustavaraa, minkätähden ja kun valiokunta myöskään
4448: ei katsonut että mitään erotusta kysymyksenalaisessa suh-
4449: 4        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4450: 
4451: teessa pitäisi tehdä upouneen ja uppoamaisillaan olevan puun
4452: välillä, valiokunta antoi 2 luvun 18 §:He sellaisen muutetun
4453: sanamuodon, kuin sillä voimassa olevassa Vesioikeuslaissa
4454: sitten tuli olemaan.
4455:     Vuoden 1911 Eduskunnalle ovat edustaja Aronen y. m.
4456: jättäneet aivan samansisältöisen eduskuntaesityksen kuin
4457: nyt käsiteltävänä oleva. Laki- ja talousvaliokunnan enem-
4458: mistö ehdotti kuitenkin esitystä hylättäväksi; (katso V aitio-
4459: päivät 1911, Asiakirjat V, Eduskuntaesitysmietintö N :o 12).
4460: Eduskunta ei sanotuilla valtiopäivillä ehtinyt esitystä lop-
4461: puun käsitellä.
4462:     Sama eduskuntaesitys jätettiin edelleen vuoden 1912
4463: Eduskunnalle, mutta asianomainen valiokunta ei siitä ehti-
4464: nyt mietintöä laatia.
4465:     Lopuksi eduskuntaesitys myös jätettiin vuod·en 1913
4466: Eduskunnalle. Laki- ja talousvaliokunnan enemmistö oli
4467: nyt esitystä puoltavalla kannalla ja ehdotti esityksen sel-
4468: laisenaan hyväksyttäväksi; (kts. Valtiopäivät 1913, Asia-
4469: kirjat V, Eduskuntaesitysmietintö N :o 13). Eduskunta ei
4470: nytkään ehtinyt esitystä loppuun käsitellä.
4471: 
4472: 
4473:     Vertailun vuoksi mainittakoon seuraavaa lainsäädännön
4474: kannasta esillä olevaan kysymykseen nähden niissä maissa,
4475: joissa olot ovat eniten meikäläisten olojen kaltaiset.
4476:     Ruotsin 30 päivänä joulukuuta 1880 annetun lauttaus-
4477: säännön 18 §:ssä säädetään että, jos puu on uponnut ylei-
4478: seen lauttausväylään sellaisella paikalla, jossa se voi aihe-
4479: uttaa mataloitumista tai muuta haittaa, pitäköön kuninkaan
4480: käskynhaltija sellaisen puun poisviemisestä samaHaista
4481: tointa, kuin lauttausrakennuksen kunnQssapitämisestä 17 § :n
4482: 1 momentissa sanotaan; olkoon myös rannanomistajana tai
4483: muulla, joka puun veteen jättämisestä voi kärsiä haittaa,
4484: valta ilmotuksen ja katselmuksen jälkeen, niinkuin maini-
4485: tun § :n 2 momentissa säädetään, nostaa puu lauttaajien
4486: kustannuksella. Sillä tavoin ylösotettu puu saata'koon
4487: kustannusten peittämiseksi myydä julkisella huutdkaupalla.
4488:           Vesioikeuslain 2 1. 18 §:n muuttaminen.               5
4489: 
4490:  Mitä on sanottu u11onneesta puusta on voimassa myös
4491: uppoamaisillaan lauttausväylässä pystyssä olevaan puuhun
4492: nähden.
4493:     Edelläviitattu 17 § taasen säätää, että jollei kulkuväy-
4494: län turvaamiseksi tai suojaksi lauttauksen aiheuttavalta va-
4495: hingolta määrättyjä rakennuksia pidetä kunnossa, vaatikoon
4496: kuninkaan kä.skynhaltija lauttaajia sen täyttämään tai, jos
4497: niin vaa'ditaan, korjauttakoon heti puutteellisuuden heidän
4498: kustannuksellaan.
4499:     Jos suojarakennuksen kunnossapidon laiminlyönnin
4500: kautta syntyy vaaraa vesilaitokselle tai muulle omaisuudelle
4501: eikä puutteellisuutta nopeasti paranneta sittenkuin lauttaus-
4502: hallitukselle tai sille, joka piirissä johtaa lauttausta, on siitä
4503: ilmoitettu; olkoon myös se, joka laiminlyönnistä voi kärsiä
4504: haittaa, oikeutettu lauttaajien kustannuksella itse toimitta-
4505: maan työn, sittenkuin paikkakunnan kruununpalvelija pai-
4506: kalla pitämässään katselmukS'essa on todistanut puutteelli-
4507: suuden olevan olemassa.
4508:     Norjan vesioikeuslaki 1 päivältä heinäkuuta 1887 taasen
4509: sisältää asiasta seuraavat määräykset.
4510:     Tukit ja muut esineet, jotka tavataan uponneina yleistä
4511: liikettä välittävään vesistöön sekä ovfllt liikkeelle esteeksi ja
4512: haitaksi, ja joiden omistajaa ei tiedetä, tai joita omistaja ei
4513: nosta nimismi~hen (tai kaupungissa poliisimestarin) hänelle
4514: määräämän sopivan ajan kuluessa, voi mainittu viranomainen
4515: antaa muiden nostaa.
4516:     Vesistöissä, joissa puutavaraa lautataan, on lauttaushalli-
4517: tuksen asiana pitää hudlta uponneiden tu'kkien nostamisesta.
4518: Jollei mainittu hallitus kehoituksen saatuaan prdä huolta
4519: että nostaminen toimitetaan tyydyttävällä tavalla ja kyllin
4520: nopeasti, on nimismies (poliisimestari) oikeutettu luovutta-
4521: maan nostamisen muille.
4522:     Jos nostetussa tukissa on tunnettu merkki, on omista-
4523: jalla oikeus vaatia tukki luovutettavaksi hänelle sitä vastaan
4524: että maksetaan sopiva osa kaikista nostaruistyöstä aiheutu-
4525: neista kustannuksista.
4526: 6        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
4527: 
4528:     Yleisesti tunnetut ja myöskin kyseenalaisen eduskunta-
4529: esityksen vastustajain myöntämät ovat ne haitat, jotka ai-
4530: heutuvat vesistöjen pohjaan uponneista ja vedessä uppoamai-
4531: sillaan olevista puista. Sellainen puutavara on ensiksikin
4532: vahingo'ksi kalastu:kselle, minkä ohessa se erittäinkin
4533: kapeassa juoksevassa vedessä voi matkaansaattaa veden
4534: patoutumista. Edelleen on ilmeistä, että vesistöjen pohjaan
4535: jätetyt puut aiheuttavat kulkuväylien mataloittumista,, ollen
4536: siten suurena esteenä keskusliikkeelle. Lopuksi on havaittu,
4537: kuten valiokunnan asiantuntija vuoden 1911 valtiopäivillä
4538: huomautti, että vesistön pohjaan kasaantuneet cpuut voivat
4539: saada aikaan suuren veden kohoamisen, vieläpä tulviakin ja
4540: siten tuntuvasti vahingoittaa rannanomistajia. Edelläesite-
4541: tystä ilmenee, että tällainen puutavara, samalla kun se
4542: suoranaisesti on haitaksi rannanomistajille, myöskin vahin-
4543: goittaa yleisiä etuja.
4544:     Harkitessaan eduskuntaesityksen sisällystä on valio-
4545: kunnan enemmistö tuilut siihen •käsitykseen, että tehokkaana
4546: keinona vesistöjen puhdistamiseksi veteen jätetyistä puista
4547: on, kuten esity'ksessä ehdotetaan, oikeuden myöntäminen
4548: jokaiselle nostaa vedestä sinne jätettyjä, uponneita tahi
4549: uppoamaisillaan olevia puita. Kuten 'kokemus uuden Vesi-
4550: oikeuslain voimaan astuttua on osoittanut, eivät veden-
4551: omistajat ja muut puista haittaa kärsivät ole suuremmassa
4552: määrin käyttäneet hyväkseen heille tuon lain 2 luvun 18
4553: § :n myöntämää oikeutta ja riittävällä toimeliaisuudella koet-
4554: taneet poistaa vesistöistä niihin jätettyjä puutavaroita. Ja
4555: edelleen eivät vedenomistajat ynnä muut nostoon oikeutetut
4556: aina ole olleet suostuvaisia antamaan sivullisille lupaa
4557: veteen jääneiden puiden 'keräämiseen. Tämä huomautus
4558: koskee etupäässä tukkiylhtiöitä, jotka omistavat vesistöjen
4559: rannoi'lla sijaitsevia tiloja; ja voivat nämä kieltäytymällä
4560:  kosketeltua lupaa antamasta tuntuvasti vahingoittaa muita
4561: saman vesistön rannoilla asuvia. Vielä ·on muistettava että
4562: Vesioi'keuslain 2 luvun 18 §:n sananmuodon epämääräisyy-
4563:  destä (,veden omistaja ta:hi muu, joka siitä kärsii haittaa")
4564:  on ollut seurauksena, että usein on oHut vaikeata ratkaista
4565:          Vesioikeuslain 2 l. 18 §:n muuttaminen.               7
4566: 
4567: ketkä kärsivät veteen jätetyistä puutavaroista sellaista hait-
4568: taa, että he ovat katsottavat oikeutetuiksi puiden keräämi-
4569: seen; ja tästä taasen on, kuten edusk. esityksen tekijät oi-
4570: kein ovat huomauttaneet, aiheutunut riitoja ja selkkauksia
4571: puunomistajien ja nostajain välillä. Tämä epävarmuuden
4572: tila, joka on ollut suurena esteenä vesistöjen puhdistamiselle,
4573: häviäisi, jos nosto-oikeus annettaisiin jokaiselle.
4574:      Toiselta puolen enemmistön mielestä ei voida määräystä
4575: vastaan, joka esitetyllä tavalla irroittaa oikeuden nostaa
4576: veteen jätetty puu veden omistus- tahi nautinto-oikeudesta,
4577: päteviä vastaväitteitä tehdä. V edenomistajalla tahi muulla
4578: puista haittaa kärsiväliä ei voida periaatteellisesti katsoa ole-
4579: van vedessä olevaan vieraaseen omaisuuteen parempaa. nosto~
4580:  oikeutta kuin sivullisillalkaan. Ei myöskään ole perus-
4581: teellista syytä ·otaksua, että tuon oikeuden kaikille myöntä-
4582: misestä seuraisi vä:ärin käytöksiä ja keinottelua. Samaa
4583:                           1
4584: 
4585: 
4586: 
4587:  mieltä oli myöskin eräs valiokunnassa asiantuntijana kuultu
4588: tukkiyhtiön palveluksessa oleva henkilö. Mitä loiJU:ksi tulee
4589:  siihen väitteeseen, että lauttaajat nyt ehdotetun määräyksen
4590: tultua laiksi olisivat pakoitettuja palkkaamaan suuria työ-
4591:  miesjoukkoja, jotka heti 1auttauksen 'Päätyttyä kokoaisivat
4592:  veteen jääneet puut, niin olisi tästä valiokunnan enemmistön
4593:  mielestä vaan hyötyä - puutavaranomistajat tämän kautta
4594:  ainoastaan täyttäisivät velvollisuutensa.
4595:      Käsitellessään ·kysymystä siitä määräajasta, jonka
4596:  kuluessa puutavaranomistajan tulee suorittaa ilmoitus- ja
4597:  nostokulut, on Valiokunta katsonut voivansa hyväksyä
4598:  eduskuntaesityksessä olevan määräyksen. Se ep·ävarmuu-
4599:  den tila, jonka veteen jätetyn puun nostaminen välittömästi
4600:  synnyttää, on tehtävä mahdollisimman lyhyeksi; on kerras-
4601:  saan sietämätöntä, kun puunomistaja voimassa olevan lain
4602:  mukaan saattaa kokonaisen vuoden vaijeta, ennenkuin hän
4603: ilmaisee ratkaisunsa puun omistamisen suhteen. Tietoisuus
4604:  siitä, että korvaus nostokustannuksista vasta on kaukaisessa
4605:  tulevaisuudessa saatavissa ja että ·IJUU, jo'ka eifikä kauvan on
4606:  maannut vedessä sekä sitten vuoden tahi ehkä enemmänkin
4607:  on ollut rannalla, hyvin usein saattaa menettää niin paljon
4608: 8        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o ö.
4609: 
4610: arvostaan, ettei sen hinta enää vastaa nostokustannuksia,
4611: vaikuttaa, että varsinkin vähävaraiset eivät katso voivansa
4612: ryhtyä puiden kokoamiseen; ja tehokasta vesistöjen puhdis-
4613: tamista ei näin ollen saada arkaan.
4614:      Mitä taas tulee eduskuntaesityiksen määräykseen maalle
4615: nostetun puun poisviemisestä, on valiokunta sitä mieltä,
4616: että tuo määräys on kokonaan poistettava. Sillä korvauksen
4617: suorittaminen nostajalle ja puun poisvieminen eivät tarvitse
4618: olla toisistaan riippuvaisia. Voi nim. usein'kin sattua, kun
4619: aikaa on lyhennetty, että aika puun poisviemiselle tulisi ole-
4620: maan peräti sopimaton ja että puunomistaja pitäisi edulli-
4621: sempana rannanomistajan kanssa tehtävän eri sopimuksen
4622: nojalla jättää puutavara rannalle sen poisviemiselle sopi-
4623: vampaan aikaan. Eikä myöskään ·ole mitään aihetta myön-
4624: tää kuluistaan ja vaivoistaan korvauksen saaneelle nostajalle
4625: tilaisuutta vielä senkin jälkeen, jos omistaja laiminlöisi sa-
4626:  malla viedä puun pois, saada sen omakseen.
4627:      Eduskuntaesityksen määräystä puutavaranomistajalle
4628:  nostosta annettavasta ilmoitu'ksesta ei valiokunta ole voi-
4629: nut pitää onnistuneena. Tuo määräys voi näet, kuten ai-
4630:  kaisemmilla valtiopäivillä on huomautettu, epämääräisyy-
4631: tensä kautta antaa aihetta erimielrsyyksiin siitä, mitä on
4632:  julkiseksi ilmoitukseksi katsottava. Toiselta puolen ei
4633:  myöskään Vesioikeuslain vastaava säännös ole tyydyttävä;
4634:  yleisesti tunnettua on näet, että kuulutukset kirkossa 'har-
4635:  voin joutuvat oi'kean asianomistajan tietoon. Edelleen ei
4636:  myöskään ilmoitusta sanomalehdessä sen tuottamien kustan-
4637:  nuksien vuoksi ole valiokunnan mielestä pidettävä käytän-
4638:  nöllisenä. Silmällä pitäen kummankin asianosaisen etua on
4639:   valiokunta sitävastoin parhaimmaJksi ilmoitusmuodoksi kat-
4640:  sonut paikkakunnalla ol·evalle lauttauksen päällysmiehelle
4641:   tapahtuvaa välitöntä (suullista tai kirjallista) tiedoksiantoa.
4642:  Vesioikeuslain 2 luvun 13 § :stä käy selville, että lauttauksen
4643:   päällysmies on oikeellinen puunomistajan edustajana täm-
4644:   möisen ilmoituksen vastaaD.'ottamaan. Jos kuitenkin laut-
4645:  tauksen päällysmies ·ei olisi paikkakunnalla tavattavissa -
4646:   kuten asianlaita usein olisi esim. noston tapahtuessa myö-
4647:          Vesioikeuslain 2 1. 18 §:n muuttaminen.             9
4648: 
4649: hempään syksyllä - , niin saattaisi nostaja silloinkin pie-
4650: nellä kustannuksella pitää huolta helposti todistettavasta
4651: tiedoksiannosta lähettämällä vastaanottotodistu'ksella varus-
4652: tetun sisäänkirjoitetun kirjeen, josta lähettäjälle jäävän
4653: jäljennöksen postiviranomainen oikeaksi todistaisi, puiden-
4654: omistaj;an liikekonttooriin. Viimeksimainitusta saa nostaja
4655: tiedon puissa olevista leimoista ja paikkltkunnan kruunun-
4656: nimismieheltä; (katso Vesioikeuslain 2 luvun 12 §:ää).
4657:     Mitä lopuksi tulee lakiehdotuksen toiseen momenttiin,
4658: niin on valiokunnan enemmistö katsonut ehdotettua määrä-
4659: aikaa siksi lyhyeksi, että puutavaranomistajat eivät sen ku-
4660: luessa ehtisi kerätä veteen uponneita puitan:sa; ja on enem-
4661: mistö tämän vudksi tullut siihen käsitykseen, että lakiehdo-
4662: tusta tässä kohden ei ole hyväksyttävä. Toiselta puolen ei
4663: taas käy kieltäminen, että se aika, jolloin valtaus uponneeseen
4664: puuhun on oleva luvallinen, ei ole Vesioikeuslain 2 luvun 18
4665: §:n 2 momentin nojalla tarkalleen määrättävissä ja että tästä
4666: aiheutuu epävarmuutta ja oikeusriitoja. Kosketeltu puutteel-
4667: lisuus laissa voidaan valiokunnan m~elestä kuitenkin parem-
4668: min korjata eräällä toisella kuin eduskuntaesityksessä ehdo-
4669: tetuna tavalla. .Jos nimittäin puiden omistaj,a velvoitettai-
4670: siin leimaamaan tavaraansa myöskin osoituksen siitä vuo-
4671: desta, jona veteen la1skeminen tapahtuu, voitaisiin miltei
4672: aina varmuudella ratkaista, onko kyseenalainen määräaika
4673: kulunut umpeen, vai ei. Valiokunnan enemmistö on yllä-
4674: sanotun nojalla päättänyt ehdottaa Vesioikeuslain 2 luvun
4675:  18 § :n 2 momentin pysyttämistä muuttamattomana, mutta
4676: sen sijaan sellaisen lisäyben tekemistä tuon lain 2 luvun
4677: 12 § :ään, että kosketeltu täydellisempi puiden leimaaminen
4678: tulisi käytännössä noudatetuksi .
4679:              •
4680:     Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
4681: dottaa,
4682: 
4683:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
4684:             Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
4685:             täisi seuraavan asetitsehdotnksen:
4686: 10       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o ö.
4687: 
4688: 
4689: 
4690:                         Asetus
4691: jolla muutetaan 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
4692:    Vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 §§ näin kuuluviksi:
4693: 
4694:    Täten ·säädetään, että 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 an-
4695: netun Vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 §§ muutetaan näin
4696: kuuluviksi:
4697: 
4698: 
4699:                            12 §.
4700:     Ennenlkuin lauttaukseen ryhdytä:än, on lauttauksen
4701: päällysmies asetettava sekä lauttaustavaraan pantava sellai-
4702: nen sen omistajaa osottava merkki, joka voidaan erottaa
4703: toisten puutavaramerkeistä, kuin myöskin sen vuosiluvun
4704: viimeinen numero, jona puu veteen lasketaan. Ilmoitus
4705: pä:ällysmiehestä ja merkin kuva on vähintään 'kolmea viikkoa
4706: ennen annettava nimismiehelle kussakin piiris·sä, jonka
4707: sisällä lauttaus on tapahtuva.
4708:     Lauttaukseen, jota aijotaan yhtaikaa toimittaa eri osissa
4709: suurempaa vesistöä, on asetettava eri päällysmiehet kukin
4710: alueellensa, m~kä älköön olko suurempi •kuin että päällys-
4711: mies on yleisön hel1posti tavattavissa.
4712:     Mitä tässä on sanottu ei sovellu maanomistajaan, joka
4713: omasta metsästään tahi lyhyen matkan lauttaa kotitarve-
4714: puita.
4715: 
4716: 
4717:                            18 §.
4718:     U ponneen tahi uppoamaisillaan vedessä olevan puun, jota
4719: ei viipymättä oteta pois, saakoon jokainen todistajain läsnä
4720: ollessa viedä lähellä olevalle rannalle ja joutukoon puu nos-
4721: tajan omaksi, ellei sen omistaja viimeistään kolmen kuukau-
4722: den kuluessa, sittenkun asiasta on paikkakunnalla olevalle
4723: lauttauksen päällysmiehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lähe-
4724:          Vesioikeuslain 2 I. 18 §:n muuttaminen.         11
4725: 
4726: tetty ilmoitus puun omistajalle todisteellisesti saapunut,
4727: maksa nosto- ja ilmoituskuluja.
4728:     Uponnut puu, jota omistaja ei nosta vuoden kuluessa,
4729: katsotaan hylätyksi.
4730: 
4731:    Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1914.
4732: 
4733: 
4734: 
4735:     A_,sian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja So-
4736: panen, varapuheenjohtaja Paunu (osittain) ja jäsenet Aalle-
4737: Teljo (osittain), Ahmala, Gädda (osittain), Halonen (osit-
4738: tain), Iipponen, Isaksson (osittain), Koivisto, Linna, Lohi,
4739: Lonkainen, Lylykorpi, Saarelainen, Saarinen, Turkia ja
4740: Wirkki sekä varajäisenet Käkelä, Kääriäinen, Partanen, Tuo-
4741: mela ja Tåg (osittain).
4742: 12       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
4743: 
4744: 
4745: 
4746: 
4747:                       Vastalause.
4748:     Kun emme ole voineet hyväksyä V alrokunnan enemmis-
4749: tön omaksumaa kantaa siitä, että upouneen tai uppomaisil-
4750: laan olevan puun 'ken tahansa saisi vedestä nostaa ja viedä
4751: lähellä olevalle rannalle, esitämme täten eriävän mielipi-
4752: teemme.
4753:     Kun laki jo myöntää vedenomistajaUe tahi haittaa kär-
4754: sivälle oikeuden puunomistajalle siitä ilmoittamatta nostaa
4755: vedestä puun ja vesioikeuslain 7 luvun 3 § :ssä on säädetty
4756: rangaistus puunomistajalle, joka ennen vuoden lauttausajan
4757: loppua jättää ottamatta pois puun, joka on jäänyt uppoa-
4758: maisilleen veteen, katsomme näiden lainsäännösten ja eten-
4759: lcin viimeksi kosketelluu niistä tehokkaan noudattamisen
4760: toistaiseksi riittävän turvaamaan vesistöjen puhdistamista
4761: hukkuneista ja hukkumaisillaan olevista puista. Meistä
4762: näyttää hyvin arveluttavalta asettua tässä kohdin enem-
4763: mistön ·omaksumaUe periaatteelliselle kannalle, että kuka
4764: tahansa, olematta veden omistaja tai kärsimättä mi-
4765: tään haittaa uponneesta tai uppomaisillaan olev&sta puusta
4766: saisi ryhtyä sellaisia puita vedestä nostamaan.         Pu-
4767: humattakaan siitä, että omistus- tai nautinto-oikeuden hal-
4768: tijalle yleisten oikeussä:äntöjen mukaan etupäässä on varat-
4769: tava oikeus ja tilaisuus poistaa sellaisia vieraita esineitä,
4770: jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet hänen alueelleen,
4771: näyttää tällaisten asiaan kuulumattomien henkilöiden väliin-
4772: tulo käytännölliseltäkin kannalta katsoen tarpeettomalta,
4773: sillä missä rannan tai veden omistaja taik1ka joku muu to-
4774: della kärsii haittaa uponneista tai uppoamaisillaan olevista
4775: puista, ryhtyy hän epäilemättä myös tarpeellisiin toimiin
4776: sen poistamiseksi. Sitä paitsi aiheutuisi tämän oikeuden
4777: myöntämisestä kaikille epäilemättä väärinkäytöksiä sekä
4778:                          Vastalause.                         13
4779: 
4780: lisäkustannuksia lauttauksen harjoitta:jille ilman että Valio-
4781: kunnan enemmistön tarkotusperää, vesistöjen puhdistamista,
4782: kuitenkaan saavutettaisi. Ja näitä kustannuksia, kun ne
4783: eivät ole välttämättömän tarpeellisia, olisi kuiten'kin vältet-
4784: tävä, eikä puutavaraliikkeen harjoittamista ole ilman pakot-
4785: tavia syitä vai'keutettava.
4786:     Edellä esitetyn perusteella me siis ehdotamme, että 18
4787: § :n ensimäiselle 'kohdalle annettaisiin seuraava sanamuoto:
4788:                 ,Uponneen tai uppoamaisillaan olevan puun,
4789:             jota ei viipymättä oteta pois, saakoon veden omis-
4790:             taja tai muu, joka siitä kärsii haittaa, todistajain
4791:             läsnäollessa viedä lähellä olevalle rannalle ja
4792:             joutukoon puu nostajan omaksi, ellei sen omis-
4793:             taja kolmen kuukauden kuluessa, sittenkun
4794:             siitä on paikkakunnalla olevalle lauttauksen
4795:             päällysmiehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lähe-
4796:             tetty ilmoitus puunomistajalle todisteellisesti
4797:             saapunut, maksa nosto- ja ilmoituskuluja."
4798: 
4799:    Helsingissä, 17 päivänä maaliskuuta 1914.
4800: 
4801:       E. W. Sopanen.                   A. Koivisto.
4802:       Yrjö Halonen.                    August Tåg.
4803: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4804:      HH4.- S, V. li.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
4805: 
4806: 
4807: 
4808: 
4809:                 Suuren Yaliokunnan mietintö
4810:             N :o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
4811:             tää ehdotuksen 2:3 päivänä heinäkuuta 1902 an-
4812:             netun Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muutta-
4813:             misesta.
4814: 
4815:     Suuri valiokunta on, käsitellessään Laki- ja talousvalio-
4816: kunnan tästä asiasta antamaa mietintöä N :o 1, puoltanut
4817: siinä olevaa asetusehdotusta hyväksyttäväksi. Kuitenkin on
4818: Suuri valiokunta ehdottanut asetuksen nimen ja johdannon
4819: muodollisesti korjattavaksi.
4820:     Yllä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
4821: ehdottaa,
4822:                  että Ednskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
4823:             Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi liihct-
4824:             tiiisi seuraavan asetu,sehdot~tksen:
4825: 
4826:                            Asetus
4827: ( poist.) 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeus-
4828:           Jain H luvun 12 ja 18 §:n muuttamisesta.
4829: 
4830:    'räten säädetään, että 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 an-
4831: netun Vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 § muutetaan näin
4832: kuuluviksi:
4833:     (12 .ill 18 § niinkuin Laki-· ja talousvl'lliokunnan mietin-
4834: nössä).
4835: 
4836:    HelsingisBä 23 päiv1inii maaliskuuta 1914.
4837: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4838:     HH4.- S. V. M.- Eduskunta.e.'!itysmiet. N;o 1),
4839: 
4840: 
4841: 
4842: 
4843:                 Suuren valiokunnan mietintö
4844:             N:o 4 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
4845:             sältää ehdotuksen 28 päivänä heinäkuuta 1902
4846:             annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muut-
4847:             tamisesta.
4848: 
4849:      Ecluskuntr1 on asian toisessa käsittelyssä hyväksynyt
4850: As·etuksen 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun Vesi-
4851: oikeuslain II luvun 12 ja 18 § :n muuttamisesta Suuren
4852: valiokunnan mietinnössä N :o 4 olevan ehdotuksen mukai-
4853: ;-;esti, 18 §:n kuitenkin muutettuna näin kuuluvaksi:
4854: 
4855:                               18 §.
4856:      Upouneen tai uppoamaisillaan (poist.) olevan puun, jota
4857: ei viipymättä oteta pois, saakoon veden omistaja tai rnuu,
4858: jolca siitä kärsii haittaa, iodistajain läsnäollessa viedä lä-
4859: hellä olevalle rannalle ja joutukoon puu nostajan omaksi,
4860: ellei sen omistaja (poist.) kolmen kuukauden kuluessa, sit-
4861: tenkun siitä on paikkakunnalla olevalle lauttauksen päällys-
4862: miehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lähetetty ilmoitus puun-
4863: omistajalle todisteellisesti saapunut, maksa nosto- ja ilmoi-
4864: tuskuluja.
4865:      Uponnut lJUU, jota omistaja ei nosta vuoden kuluessa,
4866: katsotaan hylätyksi.
4867: 
4868: 
4869:     Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta on asia tois-
4870: tamiseen ollut,Suuren valiokunnan käsiteltäviinä. Valiokunta
4871: on kuitenkin pysynyt entisellä kannallaan ja saa siis kun-
4872: nioittaen ehdottaa,
4873:                 että Eduskunta hyväksyisi 18 §:n Asetuk-
4874:             sessa 10/2:3 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
4875: 2    Wl4.- S. V. M.- l~duskuntaesitysmict. N:o i.
4876: 
4877:             Vesioikeuslain II luvun 12 ja 18 §:n rm.tUtta-
4878:             rnisesta näin kuuluvana:
4879: 
4880:                              18 §.
4881:     U ponneen tahi uppoamaisillaan vedessä olevan puun, jota
4882: ei viipymättä oteta pois, saakoon jokainen todistajain läsnä
4883: ollessa viedä lähellä olevalle rannalle ja joutukoon puu nos-
4884: tajan omaksi, ellei sen omistaja viimeistään kolmen kuukau-
4885: den kuluessa, sittenkun asiasta on paikkakunnalla olevalle
4886: lauttauksen päällyPmiehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lähe-
4887: tetty ilmoitus puun omistajalle todisteellisesti saapunut,
4888: maksa nosto- ja ilmoituskuluja.
4889:     Uponnut puu, jota omistaja ei nosta vuoden kuluessa,
4890: katsotaan hylätyksi.
4891: 
4892:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1914.
4893: 
4894: 
4895: 
4896: 
4897:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
4898:    1914.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
4899: 
4900: 
4901: 
4902: 
4903:                S u o m en E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
4904:            tyksen johdosta päättämä a 1 a m a i n en e h-
4905:            d o t u s asetukseksi 10/23 päivänä heinäkuuta
4906:            1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 12 ja
4907:            18 §:n muuttamisesta.
4908: 
4909: 
4910: 
4911: 
4912:        Suurivaltalsin, lrmollisin Keisari
4913:               ja Suuriruhtinas I
4914: 
4915: 
4916: 
4917: 
4918:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntoositys 23 päi-
4919: vänä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18
4920: § :n muuttamisesta, ja on Eduskunta sen säädetyssä jär-
4921: 2   19 t4. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
4922: 
4923:  jestyksessä käsitellyt.
4924:       Yleisesti tunnetut ovat ne haitat, jotka aiheutuvat ve-
4925:  sistöjen pohjaan uponneista ja uppoamaisillaan vedessä ole-
4926:  vista puista. Sellai•nen puutavara on vahingoksi kalastuk-
4927:  selle, minkä ohella se voi erittäinkin kapeassa virtave-
4928:  dessä saattaa veden patoutumaan. Vesistöjen pohjaan jä-
4929:  tetyt puut aiheuttavat kulkuväylien mataloitumista, ollen
4930:  siten suurena esteenä liikenteelle, ja voivat kasaantumisel-
4931:  laan saada aikaan suuria vedenkohoamisia, vieläpä tulvia-
4932:  kin ja siten tuntuvasti vahingoittaa rannanomistajia.
4933:       V esistöj.en puhdi•stamista veteen jätetyistä puista voisi
4934:  lainsäätäjä edistää melkoisesti ly hentämällä sitä Vesioikeus-
4935:  lain 2 luvun 18 § :ssä määrättyä yhden vuoden aikaa,
4936:   jonka kuluessa upouneen tai uppoamaisillan vedessä ole-
4937:   van puun omistajan on joko luovuttava omistusoikeudestaan
4938:  puuhun taikka maksettava ylösotto- ja kuulutuskulut sekä
4939:  vietävä puu pois. Kun korvaus nostokustannuksista vasta
4940:  pitkän ajan kuluttua on saatavissa ja kun puu, joka kauan
4941:   on maannut vedessä sekä sitten vuoden tahi ehkä enem-
4942:   mänkin ollut rannalla, hyvin usein on menettänyt niin pal-
4943:   jon arvostaan, ettei sen hinta enää vastaa nostokustannuk-
4944:   sia, niin tietoisuus tästä on vaikuttanut, etteivät muut kuin
4945:   puunomistajat yleensä ole katsoneet voivansa ryhtyä korjaa-
4946:   maan tällaisia puita pois.
4947:       Eduskunnan mielestä on puheenalaisesta Vesioikeuslain
4948:   kohdasta kokonaan poistettava siinä oleva määräys puun
4949: · poisviemisestä. Sillä korvauksen suorittamisen nostajalle ja
4950:   puun poisviemisen ei tarvitse olla toisistaan riippuvai:sia.
4951:   Voisi nimittäin useinkin sattua, jos aikaa lyhennettäisiin,
4952:   että aika puun poisviemiselle tulisi olemaan peräti sopima-
4953:   ton ja että puunomistaja pitäisi edullisempana rannanomis-
4954:   tajan kanssa tehtävän eri sopimuksen nojalla jättää puu-
4955:   tavara toistaiseksi rannalle. Ei myöskään ol•e mitään ai-
4956:   hetta myöntää kuluistaan ja vaiv·oistaan korvauksen jo saa-
4957:   neelle nostajalle tilaisuutta vielä senkin jälkeen saada puu
4958:   omakseen, jos omistaja on laiminlyönyt viedä sen pois.
4959:                  Vesioikeuslain muuttaminen.                  3
4960: 
4961:      Vesioikeuslain säännös upon:neen tai uppoamaisillall!n ole-
4962: van puun omistajaUe sellaisen puun nostosta annettavasta
4963: ilmoituksesta ei myöskään ole tyydyttävä. Yleisesti tunnet-
4964: tua on näet, että kuulutukset kirkossa harvoin joutuvat
4965: asianomistajan tietoon. Myöskään ei ilmoittamista sa-
4966: nomalehdissä ole kustannusten vuoksi pidettävä käytännöl-
4967: lisenä. Silmällä pitäen kummankin asianomaisen etua on
4968: sitä vastoin parhaimmaksi ilmoitusmuodoksi katsottava
4969: suullinen tai kirjallinen tiedoksiauto paikkakunna.lla ole-
4970: valle lauttauksen päällysmiehelle. Vesioikeuslain 2 luvun 13
4971: § :stä käy selville, että lauttauksen päällysmies on oikeelli-
4972: nen puunomistajan edustajana tämmöisen ilmoituksen vas-
4973: taanottamaan. J.os kuitenkin lauttauksen päällysmies ei
4974: olisi paikkakunnalla tavattavissa, kuten asianlaita usein
4975: olisi noston tapahtuessa myöhemmin syksyllä, niin saat-
4976: taisi nostaja silloinkin pienellä kustannuksella pitää huolta
4977: helposti todistettavasta tiedoksiannosta lähettämällä vas-
4978: taanottotodistuksena varustetun sisäänkirjoitetun kirjeen
4979: puunomistajan liikekonttoriin.
4980:      Kun se aika, jolloin upouneen tai uppoamaisillaan olevan
4981: puun ·haltuun ottruminen on oleva luvallinen, ei ole Vesioi-
4982: keuslain 2 luvun 18 § :n 2 momentin nojalla tarkalleen mää-
4983: rättävissä, mistä aiheutuu epävarmuutta ja oikeusriitoja, on
4984: tämä laissa oleva puutteellisuus Eduskunnan mielestä sa-
4985: malla korjattava. 8e voi tapahtua siten, että puiden omis-
4986: la.ia veivoitetaan leimaamaan tavaraansa osotuksen siitä
4987: vuodesta, jona puut veteen lasketaan. Tästä leimasta voi-
4988: daan päättää, onko kyseenalainen määräaika kulunut um-
4989: peen vai eikö. Eduskunta on sentähden tehnyt Vesioikeus-
4990: lain 2 luvun 12 § :ään senmukaisen li,säyksen.
4991:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta ahmaisesti ilmoittaa,
4992: 
4993:                 että Ed~tskunta on hyväksynyt ja Teidän
4994:             Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
4995:             tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
4996:             asetusehdotu,ksen:
4997: 4   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
4998: 
4999:                           Asetus
5000: 10/23 paiVana heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain
5001:           2 luvun 12 ja 18 §:n muuttamisesta.
5002:     Täten sääd·etään, että 10/23 päivämä heinäkuuta 1902 an-
5003: netun Vesioikeuslain 2 ·luvun 12 ja 18 § muutetaan näin
5004: kuuluviksi:
5005:                              12 §.
5006:     Ennenkuin lauHaukseen ryhdytään, on lauttauksen pääl-
5007: lysmies a~setettava sekä lauttaustavaraan pantava sellainen
5008: sen omistajaa osottava merkki, joka voidaan erottaa toisten
5009: puutavaramerkeistä, kuin myöskin sen vuosiluvun viimeinen
5010: numero, jona puu veteen lasketaan. Ilmoitus päälly,smie-
5011: hestä ja merkin kuva on vähiutää1n kolmea viikkoa ennen
5012: annettava nimismiehelle kussakin piirissä, jonka .si,sä:llä laut-
5013: taus on taiJahtuva.
5014:     Lauttaukseen, jota aijotaan yhtaikaa toimittaa eri osissa
5015: suurempaa vesistöä, on asetettava eri pää:lly·smiehet kukin
5016: alueellensa, mikä älköön olko suurempi kuin että päällys-
5017: mies on yle~sön helposti tavattavissa.
5018:     Mitä tässä on sanottu, ei sovellu maanomistajaan, joka
5019: omasta metsästään tahi ly,hy·en matkan lauttaa kotitarve-
5020: puita.
5021:                              18 §.
5022:     Uponueen tai uppoamaisilla.an olevan IJUun, jota ei vii-
5023: pymättä oteta pois, saakoon veden omistaja tai muu, joka
5024: siitä kärsii haittaa, todistajain läsnäollessa viedä lähellä
5025: olevalle rannalle, ja joutukoon puu nostajan omaksi, ellei sen
5026: omistaja kolmen kuukauden kuluessa, sittenkun siitä on
5027: paikkakunnalla olevalle lauttauksen päällysmiehelle ilmoi-
5028: tettu, taikka kirjeessä lähetetty ilmoitus puunomistajalle
5029: todisteellisesti saapunut, maksa nosto- ja ilmoituskuluja.
5030:     UIJonnut puu, jota omistaja ei nosta vuoden kuluessa,
5031: katsotaan hyljätyksi.
5032: 
5033:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
5034:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1914.
5035: 
5036:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
5037:          1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5038: 
5039: 
5040: 
5041: 
5042:                 Työväenasiain valiokunnan
5043:             m i e t i n t ö N :o 3 eduskuntaesityksestä. joka
5044:             sisältää ehdotll.ksen laiksi apurahan myöntä-
5045:             misestä työttömyyskassoille.
5046: 
5047:     Edellämainitun, edustaja Paasivuoren y. m. eduskunta-
5048: esityksen N :o 3 on Eduskunta lähettänyt vaJmistavaa käsit-
5049: telyä varten Työväenasiain valiokuntaan.
5050: 
5051: 
5052:     Pakoliinen työttömyys palkkansa varassa elävän työ-
5053: väestön keskuud·es·sa on suurimpia epäkohtia nykyajan yh-
5054: teiskunnassa. Johtuen erilaisista syistä, varsinkin nykyi-
5055: sestä tuotantotavasta rii11puvista tuotannon vaihteluista ja
5056: eräiden töiden rajoittumisesta määrättyihin vuodenaikoihin,
5057: on s~ vuosittain 'laajemmassa tai suppeammassa muodossa
5058: uusiutuva ilmiö, josta, työttömille ja heidän läheisilleen ai-
5059: heutuvain kärsimysten ohella, koituu tuntuvaa vahinkoa
5060: erittäinkin 1työväeiJiluoikalle sekä yhteilskunnaille ko'lmnai-
5061: suudessa:an työvoimain jäädessä käyttämättä ja välilli-
5062: sesti muullakin tavoin. Varsin tärkeänä yhteiskunnan
5063: tehtävänä täytyy sen vuoksi pitää toimiin ryhtymistä täl-
5064: laisen työttömyyden johdosta, joka tosin ei ole kokonaan
5065: vältettävissä, mutta jonka laajuutta j,a vai'kutuksia voidaan
5066: tarkoituksenmukaisin toimenpitein melkois·esti rajoittaa.
5067: Osittain on työttömyyden syntyminen ehkäistävissä siten,
5068: että valtion ja kuntain työt, mikäli mahd·ollista, järjestetään
5069: todennä:köisesti ilmaantuvaa työttömyyttä silmällä pitäen.
5070: Osittain voidaan työttömyyttä vähentää hankkimalla työt-
5071: tömille tarjona olevaa työtä julkisen työnvä:lityksen avulla
5072: tai toimittamalla heille erityi:siä töitä. Ja mikäli nämä
5073: keinot eivät riitä, voi yhteiskunta eri tavoin lievittää sen
5074: 2        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5075: 
5076: seurauksia. Tätä tarkoittavista toimenpiteistä on huomatta-
5077: vin valtion tai kunnan toimesta taikka avustuksella järjes-
5078: tetty työttömyysvakuutus.
5079:      Tällaista va:kuutusta on sosialivakuutuksen muiden haa-
5080:  rain rinnalla viime aikoina suunniteltu monella eri tavoin
5081: toimeenpantava:ksi, ja sitä on jo muutamissa valtioissa
5082:  ja kumiissa eri muodoissa toteutettu. Vuonna 1895 järjesti
5083: S:t Gallenin kaupunki samannimisen kanttoonin edellisenä
5084: vuonna hyväksymän lain nojalla kaikkia ammatteja kos-
5085: kev·an pa:kollis·en työttömyysvakuutuksen, mutta kahden vuo-
5086: den kuluttua yritys epäonnistuneena lopetettiin. Jo pari
5087: vuotta aikaisemmin oli yleinen vapaaehtoinen työttömyys-
5088: vakuutus pantu toimeen Bernin kaupungissa, ja ·samaa jär-
5089: jestelmää on sittemmin toteutettu muutamissa muissa kau-
5090: pungeissa, mutta mainittavaa merkitystä se ei ole saavut-
5091: tanut. Yleisemmin on otettu käytäntöön sellainen vakuutus-
5092: muoto, että yleisillä varoilla tuetaan sitä sangen huomat-
5093: tavaa yksityistä työttömyysvakuutusta, jota työväen ammat-
5094: tijärjestöt keskuudessaan ovat järjestäneet. Tätä n. s. Gen-
5095: tin järjestelmää, jonka esikuvana on Gentin kaupungissa
5096: Belgiassa vuodesta 1901 toimeenpantu vakuutus, on sovel-
5097: lettu useissa kau'punkikunnissa eri maissa. Ranskassa ja
5098: eräissä muissa maissa myöntä:ä myös valtio avustusta
5099: yksityisille työttömyyskassoille. Saman järjestelmän mu-
5100: kainen on se lakisääteinen työttömyysvakuutus, jo'ka N or-
5101: jas.sa ja Tanskassa on saatu aikaan, edellisessä m~assa 12
5102: päivänä kesäkuuta 1906 annetun ja 15 päivänä elokuuta 1911
5103: uudistetun sekä Tanskassa 9 päivänä huhtikuuta 1907 jul-
5104: kaistun lain nojalla. Sitävastoin on Englannin tunnettu,
5105: joulukuun 16 :ntena 1911 päivätty sosialivakuutusla:ki eräillä
5106: taval'lista suuremman työttömyysvaaran alaisilla ammatti-
5107: aloilla saattanut voimaan pakollisen, valtion järjestämän
5108: työttömyysvakuutuksen, ja vain tämän täydennyksenä se
5109: soveltaa Gentin järjestelmää niihin ammatteihin, joihin va-
5110: kuutuspakko ei ulotu.
5111:     :Meidänkin maassamme on yhteiskunnan toimesta tai
5112: avustuksella järjestettyä työttömyysvakuutusta jo jonkun
5113:                     Työttömyys vakuutus.                         3
5114: 
5115: aikaa suunniteltu. Niinpä esitettiin eräässä 1907 vuoden sekä
5116: 1908 vuoden molemmilla valtiopäivillä tehdyssä anomuseh-
5117: dotuksessa a.nottavaksi erinäisten muiden työttömyyden lie-
5118: vittämistä tarkoittavien toimenpiteiden ohella myös työttö-
5119: myysvakuutuksen toimeenpanoa. Eduskunta, sel vitellen aiot-
5120: teen johdosta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemäs-
5121: sään anomuksessa tällaisen vakuutuksen tarpeellisuutta, ei
5122: kuitenkaan katsonut olevan syytä tässä kohden hyväksyä
5123: anomusehdotusta, koska hallitus, s,en jälkeen kun alote oli
5124: tehty, syyskuussa 1908 oli asettanut komitean tutkimaan,
5125: voitaisiinko meiUä valtion ja kunnan avustuks·eHa aikaan-
5126: saada puheenaolevaa vaikuutusta, sekä tutkimuksensa nojalla
5127: laatimaan asiasta ehdotuksen. Tämä komitea onkin 6 päi-
5128: vänä heinäkuuta 1911 antanut m:i<etintönsä sekä, puol-
5129: taen työttömyysvakuutuksen toimeenpanemista maassamme,
5130: valmistanut ehdotuk»•en laiksi apurahan myöntämisestä
5131: työttömyyskassoille ynnä siihen liittyvän ehdotuksen ase-
5132: tukseksi, joka sisältää tarkempia määräyksiä lain sovelta-
5133: misesta. Sittemmin tehtiin viime valtiopäivillä pääasialli-
5134: sesti tähän lakiehdotukseen nojautuva eduskuntaesitys, joka,
5135: kun sitä ei si'lloin ehditty käsitellä, on näi'llä valtiopäivillä
5136: uudistettu.
5137: 
5138: 
5139:     Edellämainittu komitea on, suunnitellessaan järjestetyn
5140: työttömyysvakuutuksen toimeenpanemista maassamme, pää-
5141: tynyt siihen käsitykseen, elttä meillä toistaiseksi olisi otettava
5142: käytäntöön valtion ja kunnan avustama työväen keskinäi-
5143: nen työttömyysvakuutus, joskin yleistä pakollista vakuu-
5144: tusta olisi pidet.tävä si•nä pälä:rnääränä, .io•hon tuli·si pyrkiä.
5145: Asiasta valmistamaansa lakiehdotukseen, joka suureksi
5146: osaksi nojautuu Tanskan ja Norjan vastaaviin 1akeihin, on
5147: komitea niin ollen ottanut määräJ'ksiä työttömyyskassoille
5148: yleisistä varoista myönnettävästä apurahast:a sekä niistä eh-
5149: doista, jotka kassojen, apurahaa saadakseen, tulisi tä;yttää.
5150: Koska työttömyyskassoista ·ei ole toistaiseksi yleisiä laki-
5151: määräyksiä annettu, on ehdotukseen sitäpaitsi sisällytetty
5152: ~±        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o ().
5153: 
5154:  muutamia, avustettavia kassoja koskevia tämänluontoisia
5155:  :5äännöksiä.
5156:      Mitä ensiksi tulee kassojen täytettäviin ehtoihin, on ko-
5157:  mitea ollut sitä mieltä, että kassojen vaiJaata harkintavaltaa
5158:  asioistaan tulisi rajoittaa ainoastaan, mikäli yhteiskunnan
5159:  tai kassojen oma etu sitä välttämättä vaatii. Tämän peri-
5160:  aatteen mukaisesti lakiehdotuksessa, eräiden kassain kokoon-
5161:  panoa ja toimintaa koskevien yleisten säännösten ohella,
5162:  lähinnä ainoastaan mainitaan ne seikat, joista kassan sään-
5163:  nöissä on määrättävä, jotta se täyttäisi tämänluuntoisille
5164:  kassoille ;yleensä asetettavat vaatimukset. Sen ohessa on
5165: komitea katsonut tarpeelliseksi ottaa ehdotukseensa erinäisiä
5166:  osakkaaksi pääsemistä, osakasmaksuja ja osa·kkaille suori-
5167:  tettavaa avustusta koskevia rajoittavia määräyksiä.
5168:      Näiden säännösten mukaan tulisi työttömyyskassan, srua-
5169:  dakseen a.purahaa yleisistä varoista, olla joko erillinsn taikka
5170: johonkin järjestöön yhdistetty mutta toiminnaltaan siitä
5171: erotettu pa:lklmtyöntekijäin apukassa, jo<ka, käsittäen yhden
5172: tai useampia ammatteja, jakamattomana tai paikallisiin
5173: osastoihin jaettuna, ulottaa toimintansa koko maahan tai sen
5174: osaan, ja joka osakkailtaan, ryhmitellen heidät tai heitä ryh-
5175: mittelemä~tä, lmntaa maksuj1a j'a iheiUe antaa työttömyyden
5176: kohdatessa avustusta, mikäli eivät ole sellaisia, joilla ei ole
5177: oikeutta avustuksen saamiseen. Kassan asi'anmukaisesti vah-
5178: vistetuissa säännöissä olisi, paitsi kassan tarkoitusta osotta-
5179: vaa kassan nimeä, sen toiminta-aluetta ja -aJaa sekä kotipai'k-
5180: kaa, määrättävä muun muassa kassan osakka1aksi pääsemisen
5181: ehdot ja osakkuudesta erottamisen syyt, sekä kassalle suori-
5182: tettaV'alt maksut ja osakkaJan oikeud,et; minkä ohessa niiden
5183: tulisi 'sisältää tarpeelliset määräykset vuosittain tai pitemmin
5184: väliajoin pidettävästä kassan varsinaisesta kokouksesta, sen
5185: hallituksesta, v;araill'hoitota;vasta ja hallinnon tarkastamisesta
5186: sekä sääntöjen muuttamisesta ja kassan purkamisesta, varteen
5187: otta;en että sen varoja viimeksimainitussa ta,pauksessa ei saa
5188: jakaa os·akasten kesken. ·Osakkaaksi pääsemisen oiikeus olisi,
5189: huomioon ottamalla että avustukseen oikeutettu henkilö voi
5190: olla osakkaana vain yhdessä titllaisessa kassassa, varattava
5191:                     Työttömyysvakuutus.                        5
5192: 
5193: jokaiselle 18-60 vuotiaal'le henkilöl'le, joka täyttää kassan
5194: säännöissä määrätyt ehdot; jotapaitsi 60-vuotiaskin voitaisiin
5195: ottaa osakkaaksi, jos hän on kuulunut toiseen samanlaiseen
5196: kassaan j'a 30 päivän kuluessa siitä erottuaan pyrki1 osak-
5197: kaaksi, tahi jos hänelle ei tule oikeutta avustu'ksen saamiseen.
5198: Osakasmaksut, .joita maksuj1aan laiminlyönyt ja sen vuoksi
5199: kassasta luopuneeksi katsottava osakas ei voisi saada takai-
5200: sin, olisi niin määrättävä, että ne ynnä yleisistä varoista
5201: myönnettävä 'apuraha todennäköisesti riittävät kassan sitou-
5202: musten täyttämiseen, ja tulisi ikassaHe säännöissä varata oi-
5203: keus tarpeen vaatiessa korottaa maksuja tai vähentää avus-
5204: tusta. Kassan myöntämä avustus taas voitaisiin kassan hal-
5205: lituksen harkinnan mukaan suorittaa rahas:-a tai luonnos;;:a
5206: joko päivä-, vuokra- tai matka-avustuksena. Päiväavustns,
5207: jota, samaten kuin vuokra-avustusta, saisi anta:a vasta 6-1!\
5208: päivän odotusajan jä;lkeen 6 lähinnä edellistä lmukautt'a täl-
5209: laiseen ka.s·saan knuluneelle ja siltä ajalta säädetyt rna:ksut
5210: suorittaneelle osakkaalle, olisi säännöissä määrättävä enin-
5211: tään 2 / 3 :ksi osakasten tai osakasryhmän tava1'lisesta päivit-
5212: täisestä työansrosta, vähintään 50 penniksi .ia korkeintaan
5213: :l marka:ksi, sekä 12 peräkkäin seuraavan kuukauden aikana
5214: enintään 90 päivältä myönnettävaksi. Tämän 12 kuukauden
5215: aikana osakkaalle annettava avustus, oE se mitä laatua
5216: tahansa, saisi kaikkiruan nousta korkeintaan siiheen määrään,
5217: mikä hänelle saman ajan kuluessa o'lisi voitu maksaa päivä-
5218: avustuksena; ja milloin osakas k1olmena vuonna peräkkäin on
5219: saanut suurimman sallitun 'avustuksen. voitaisiin sitä hänelle
5220: sen jälkeen antaa vasta 12 kuukauden kuluttuR, ios hän siltii
5221: ajalta on osaka:smaksunsa säännö'l'lis'esti suorittanut. Sitä-
5222: vastoin ei se seikka, että osakas ottaa suorittaakseen lyhyt-
5223: aikaisen tilapäisen työn, josta ansio on kassalta s1aatavaa
5224: avustusta pienempi, estäisi kassaa myöntämästä hänelle
5225: tämän ja hänen ansionsa välistä erotusta. .Ta vihdoin
5226: kielletään la:kiehdotuksessa avustuks'en antaminen osak-
5227: kaalle, joka on osallinen työlakkoon tai työnsulkuun, sairaA
5228: tai työkyvytön, kassan hallituksen harkinnan mukaan
5229: pätevättä syyi!tä työgj;ään eronnut tai pätevällä s:v:vllä siitä
5230: 6        1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5231: 
5232: E>rotettu taikka joka ilman ha'llituksen hyväksymää syytä
5233: kieltäytyy vastaanottamasta sen tarjoamaa, hänen kykyänsä
5234: vastaaVlaa ja kohtuullisesti palkattua työtä.
5235:      Mitä sitten tulee kassoille y~eisistä varoista annettavaan
5236: apurahaan, niin komitean ehdotuksen mu'kaan senaatti myön-
5237: täisi hakemuksesta edellämainitut ehdot täyttävälle kassalle
5238: oikeuden saada niiu suuren apurahan, että tämä vastaa kassan
5239: hoitokustannusten puolta määrää ynnä kolmannesta siitä
5240: avustuksesta, minkä kassa on maksanut Suomessa ainakin
5241: kaksi viimeistä vuotta asuneille osakkaiHeen. 8ellaisen osak-
5242: kaan osalta, joika asuu paikkakunnal~la, missä on kunnallinen
5243: i yönvälitystoimisto, annettaisiin kuitenkin apurahaa ainoas-
5244: taan, .ios näytetään, ettei mainittu toimisto ole voinut avus-
5245: tetulle hankkia hänen kykyään vastaavaa ja kohtuulli:sesti
5246: palkattua työt.ä. Apuraha, joka saataisiin nostaa asianomai-
5247: i'esta lääninrahastosta, olisi kassalle suoritettava puolivuo-
5248: sittain, ei kuitenkaan a.i.alta, jol1oin sen osakasluku on 50 :ttä
5249: pienempi, eikä vuosipuoliskolt.a, jona sen osakasmaksut, apu-
5250: rahaa lukuun ottamatta, eivät vastaa tulojen puolta määrää.
5251: Kassan myöntämän avuiStu'ksen nojaUa täten maksetusta
5252: määrästä <tulisi sen kunnan, missä avustuksen saanut, muisosa
5253: kuin valtion töissä ollut osakas lähinnä edellisten kahden
5254:  vuoden aikana on viimeksi asunut 6 :kuukautta yhteen jak-
5255: soon, kerran vuodessa suorittaa valtiolle takaisin puolet, ja
5256: sata:ttaisi kun1a sitäpaitsi maksaa kassalle osakkaan puolesta.
5257:  l1änen osakasmaksunsa, tästä koitumatta avustetulle vai-
5258:  vaisavun tuottamia seuraamu'ksia. Senaatti voisi myöskin
5259: erinäisistä lakiehdotuksessa mainituista syistä peruuttaa
5260:  kassalle myönnetyn oikeuden saada mainittua apurahaa sekä
5261:  antaa tällaisen oikeuden enintään vuoden ajaksi semmoisel-
5262:  lekin työttömyyskassal'le, joka ei täytä edel'lämainittuja eh-
5263:  toja, jos kassa on toiJUinut ainalkin 6 kuukautta ennen lain
5264: voimaan astumista ja 6 kuukauden kuluessa tämän jälkeen
5265: sitä anoo.
5266:      Niistä puheenaolevia kassoja ·tarkoittavista yleisistä sään-
5267:  nöksistä. jotka edel'lämainittujen määrä:ysten ohella on laki-
5268:  ehdotukseen otettu, on etupäässä mainittava ne, jotka koske-
5269:                     Työttömyysvakuutus.                         7
5270: 
5271:  vat kassojen oikeutta ottaa vasta:an lahjoituksia ynnä testa-
5272:  mentteja ja kas,sain asettamista senaaiin määrättävän tarkas-
5273:  tusviranomaisen valVImman alaisiksi, sekä määräys siitä,
5274:  ettei kassasta tulevaa avustusta voida ulosottaa osakkaan
5275:  yksityisestä velasta.
5276:      Täten selostetusta komitean ehdotuksesta eroaa käsillä
5277:  olevaan eduskuntaesitykseen sisältyvä lakiehdotus pääasial-
5278:  lisesti seuraavissa kohdin: alin ikäraja kassan osakkaaksi
5279:  pääsemistä varten esitetään 16 vuod·eksi; päiväavustuksen
5280:  suuruus o1isi laissa määrättävä ainoastaan komitean esittä-
5281:  min ehdottornin luvuin ja lyhin odotusaika säädettävä kol-
5282:  meksi päiväksi; yleisistä varoista annettava apuraha olisi
5283:  laskettava kassalle suoritettujen osakasmaksuj·en mukaan ja
5284: tulisi sen olla 2 / 3 kassan osakasten lähinnä edellis·enä puolen
5285: vuoden ai'karra suorittamista maksuista; työtön olisi velvol-
5286: linen vastaanottamaan vain sellaista kassan hallituksen tai
5287: kunnallisen työnvälitystoimiston tarjoamaa työtä, josta mak-
5288: setaan tariffisopimuksen mukainen tai avustettavan amma-
5289: tissa paikkakunnaila tavallinen palkka; selvitystä siitä, että
5290: avustuksen saanut on kääntynyt kunnallisen työnvä:litystoi-
5291: miston puoleen, ei tulisi vaatia, milloin kassa tai se järjestö,
5292: jonka yhteyteen kassa on 'Perustettu, on omia jäseniään var-
5293: t~n järjestänyt maksuttoman työnvälityksen; kassassa tulisi
5294: olla vähintään 50 avustukseen oikeutettua osakasta, ja taT-
5295: vitsisi osakasmaksuj·en vastata vain 1 / 3 kassan tuloista, apu-
5296: rahaa lukuun ottamrutta. Sitäpailtsi on lakiehdotuksesta jä-
5297: ·tetty pois apurahan peruuttamista koskeva säännös ja sa-
5298: maten määräys siitä, että kunta voi suorittaa osakkaan puo-
5299: lesta hänen osakasmaksunsa.
5300: 
5301: 
5302:    Eduskuntaesitystä käsitellessä.än on Valiokunta kiinnit-
5303: tänyt huomiota siihen, että pakollista työttömyyttä, niin-
5304: kuin eduskunta useissa työttömäin avustamisesta tekemis-
5305: sään anomuksi·ssa on huomauttanut, ilmaantuu maassamme
5306: nykyään joka vuosi varsin laajalti ja että järjestetty työttö-
5307: myysvakuutus yleisesti tunnustetaan erääksi niistä toimen·
5308: 8         1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5309: 
5310: piteistä, joihin yhteiskunnan tulisi tämän epäkohdan joh-
5311: dosta ryhtyä. Tällaisen vakuutuksen toimeenpaneminen
5312: kohtaa kyllä vakuutusteknil'liseltä kannalta erinäisiä vai-
5313: keltksia. Työttömyysvaara on eri ammateissa var.sin erilai-
5314: nen, ja työttömyyden laajuus, jota osottavaa käyttökelpoista
5315: tilastoa ei meillä enempää kuin muissakaan maissa ole saatu
5316: aikaan, vaihiJelee eri aikoina tuntuvasti, jotapaitsi vakuutus-
5317: ed:ellytyksen, työnpuutteen, toteaminen, samaten kuin työttö-
5318: mäin tarpeellinen silmällä pitäminen, voi oHa sangen vai-
5319: keata. Ulkomailla saavutettu kokemus osottaa kuitenkin,
5320: että tällaista vakuutusta voidaan näistä vaikeuksista huoli-
5321: matta menestyksellä toteuttaa. ValiO'kunta katsoo sen vuoksi
5322: erittäin suotavaksi, että meilläkin saadaan aikaan järjestet-
5323: tyä ltyöttömyys>v>akuutusta, jonka tarpeellisuu·iJta eduskunta
5324: edellämainitussa, 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä teke-
5325: mässiiän anomuksessa jo on huomauttanut ja jonka toimeen-
5326: panemiseen maassamme useissa muissakin työttömäin avus-
5327: tamista. koskevissa anomuksissa on viitattu.
5328:      Haettaessa soviv.aa vaJkuutusmuotoa ·on V a1liokunruan mie-
5329: lestä rajoituttava niihin järjestelmiin, joiden kestävyyttä jo
5330: on muualla käytännössä koeteltu. Näistä tarjoo ainoastaan
5331:  kaikki palkkatyöläiset käsittävä pakollinen vakuutus riittä-
5332: vät takeet siitä, että vakuutus saadaan täysin tehokkaaksi, ja
5333:  sitä täytyykin sen vuoksi pitää päämääränä, johon työttö-
5334:  myysvakuutuksessa tulee pyrkiä. Tällaisen toimeenpanemi-
5335:  nen on kuitenkin pal.ioa vaikeampi kuin muiden vakuutus-
5336:  muotojen, ja kun siitä, samaten kuin osittaisesta pakollisesta
5337:  vakuutuksesta, toistaiseksi on varsin vähän kokemusta, ei
5338:  Valiokunta pidä pakollisen vakuutuksen käytäntöön otta-
5339:  mista nykyoloissa sopivana. Kun ·saavutetun kokemuksen
5340:  nojrulla yleistä vapaaehtoista vakuutusta taas ei voitane kat-
5341:  soa tarkoitusta vastaavaksi, on Valiokunnan mielestä jär.ies-
5342:  tettyä. työttömyysvakuutusta · toistaiseksi toteutettava siinä
5343:  muodossa, että yhteiskunta rahallisesti kannattaa t;vöväen
5344:  keskinäisiä va:kuutusyrityksiä. Tällä tavoin vakuutusta kyl-
5345:  läkään ei aluksi saataisi ulottumaan kuin muutamiin työläis-
5346:  r;vhmiin, sillä uU{Iomailla IS'aatu kokemus osotltaa, että yl>eensä
5347:                      Työttömyysvakuutus.                        '9
5348: 
5349:   vain ammatilliset järjestöt panevat tällaista vakuutusta toi-
5350:   meen, ja näihin järjestöihin kuuluu meil'lä vain vähäinen
5351:   osa palkkatyöntekijöistä. Mutta tähän järjestelmään liittyy
5352:   toiselta puolen eittämäfitömiä etuja siinä suhteessa, että sen
5353:   avulla voida:an edellämainittuja, tämäntapaista vakuutusta
5354:   kohtaavia vaikeuksia huomattavassa määrässä voittaa. Se
5355:   seikka, että vakuutetut tällöin yleensä toimivat samanlai-
5356:   silla työaloiNa, helpottaa työttömyysvaaran arvioimi·sta, ja
5357:   kun vakuutetut tuntevat toisensa ja kunkin etu vaatii, ettei
5358:   avustusta voida saada oikeudettomasti, käyvät myöskin työt-
5359: . tömyyden syyn selville saaminen ja työttömäin valvonta
5360:   helpommiksi. Tälle järjestelmälle on myös luettava ansioksi,
5361:   että se Jllojautuu työvfuestön i•t&eavusltukseen. Sitäpaitsi va-
5362:   pauttuva.t täten valt~o ja kunnat vakuutuksen järj·estämis{)stä
5363:   .ia hoitamisesta, j·olloin näistä johtuvat kustannukset voidaan
5364:   saada vermttain pieniksi eikä tyytymättömyyttä synny yhtä
5365:   palj10n lkuin julkisten yhdyskuntain hoiltaessa kassoja. Täl-
5366:   laista keskinäistä työttömyysvakuultusta onkin 'ffi/a:wssamme
5367:   ainakin neljän ammatt:iJliiton keskuudessa j1o pantu alulle, ja
5368:   todennäköisesti tu!li·si , yleisistä varoista saatarva nahallinen
5369:   lmnnaJtus ailitaruaan virikettä useiden uusien ka•ssojen pc-
5370:   rustamrs>een.
5371:        Valiokunnan on myöskin ollut harkittava, olisiko työ-
5372:    väen perustamille työttömyyskassoille yleisistä varoista tä-
5373:   ten annettava aJPUraha valtion, kunnan vai kummankin suo-
5374:   ritettava. Kun 'huolenpito työttömistä on kwtoottaVIa lähinnä
5375:   kuntien tehltävaksi, näytttää luonnoUisel~a, e1Jtä kunnat
5376:   ain1a.kin ottavaJt ·osaa mainitun a.purahan stwritta;miseen,
5377:    sitä suuremmalla syyllä, kun työttömyysvakuutus tulee jon-
5378:   kun verran vähentämään ~iiden köyhäinhoitomenoja. Mutta
5379:   tois<P;kseen voidaan tällainen velv10llisuus kohtuuden mukai-
5380:   sesti asettaa myöskin valtiolle, koska työttömyys useissa
5381:   tapauksissa ei johdu yksistään paikallisista, vaan myöskin
5382:   ;yhteiskunnassa yleensä vallitsevista olosuhteista, ja koska
5383:   siitä sitäpaitsi joutuu kärsimään koko yhteiskunta. Valio-
5384:   kunnan mielestä tulisi näin ollen sekä valtion että kuntain
5385:    ottaa osaa puheenadlevan apurahan maksamiseen, ja sopisi
5386:   tämä jakaa niin, että kumpikin suorittaa puolet. ~äyttää
5387:        10        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5388: 
5389:        Jmitenkin käytännöllisimmältä, että valtio etukäteen antaa
5390:        kassoille koko apurahan ja sen jälkeen perii asianomaisilta
5391:        .kunnilta niiden osuudet.
5392:            Mitä vihdoin tulee niihin ehtoihin, joilla oikeus apurahan
5393:        saamiseen olisi kassoiHe myönnettävä, on Valiokunnan mie-
5394:        lestä lähdettävä •siitä periaatteesta, että kassan oikeutta har-
5395:        kintansa mukaan järjestää toimintansa tulisi rajoittaa ainoas-
5396:        taan, mikäli tämä joko yhteiskunnan tai kassan oman edun
5397:        kannalta on välttämätöntä. Etupäässä olisi kassoilta vaadit-
5398:        dittava, attä ne säärutöihinsä attavalt määräyksiä sellai-
5399:        sista seikoista, joista hyvin järjestetyllä krussalla tuloo
5400:        olla tarkat ohjeet. Mutta sitäpaitsi pitää Valiokunta tar-
5401:        peellisena, että kassaHe asetetaan eräitä vaatimuksia varsin-
5402:        ·kin osa:kkaaksi pääsemisen, osakasmaksujen ja osakkaille
5403:        annettavan avustuksen suhteen.
5404:            Näitä näkökohtia silmällä pitäen on Valiokunta, pääasial-
5405:        lisesti nojautuen käsiteltävänä olevaan eduskuntaesitykseen,
5406:        valmistanut tähän liitetyn ehdotumsen asetukseksi apurahan
5407:        myöntämisestä työttömyyskassoille, johon ehdotukseen, kun
5408:        tällaisia k!lissoja koskevia yleisiä säännöksiä ei nykyä:än ole,
5409:        myöskin on otettu erinäisiä tämäntapaisia määräyksiä.
5410: 
5411: 1 §.        Asetus tulisi koskemaan palkkatyöntekijäin keskinäisiä
5412:         työttömyyskassoja. Tällaista asetuksen tarkoittamain henki-
5413:        'löryhmien määrittelyä on Valiokunta pitänyt riittävänä,
5414:         koska palkkatyöntekijä-käsite jo lienee kylliksi vakiintunut.
5415:         Sitävastoin on asetuksessa määrättävä, tuleeko työttömyys-
5416:        kassan, saadakseen apurahaa yleisistä varoi·sta, olla muodol-
5417:        lisesti aivan itsenäinen; ja kun ei näyitä ·olevan riirtltävää ai-
5418:         hetta Tanskan lain tavoin asettaa kassalle tällaista ehtoa,
5419:        on Valiokunta, Norjan vastaavaa lakia seuraten, asetusehdo-
5420:        tukseen ottanut sel'lais·en sä:ännöksen, että kassa voi oHa
5421:         myöskin yhdistettynä järjestöön, jolla on muitakin tarkoi-
5422:        tuksia, jos kassan toiminta on tarkkaan erotettu järjestön
5423:         muusta toiminnasta ja siitä tehdään erityiset tilit. Norjan
5424:         laista on kuitenkin poikettu siinä suhteessa, ettei ole kat-
5425:         sottu voitavan velvoittaa tällaiseen järjestöön yhdistettyä
5426:                     Työttömyys vakuutus.                11
5427: 
5428: kassaa myöntämään myöskin järjestöön kuulumattomille,
5429: samassa ammatissa toimiville henkilöille oikeutta kassassa
5430: vakuuttautua työttömy;yden varalta.
5431:     Asetusehdotuksen 1 § :ään on Valiokunta myöskin otta-
5432: nut tar~lliset määräykset kassan toiminta-alueesta. Täl-
5433: löin on otettu huomioon, että on olemassa työväenjärjestöjä,
5434: joiden toiminta käsittää koko maan, ja että kassan toiminnan
5435: ulottaminen laaj-alle alueelle yleensä on omansa lisäämään
5436: sen vakavaraisuutta. Toisekseen ei näytä olevan syytä kiel-
5437: tää oikeutta apurahan sa:a:miseen s:ellai,silta paikallisilta
5438: kassoilta, joiden taloudellinen asema on kyllin vakava; ja
5439: samaten tu:lee laajemmalla alueella toimivalia kassalla olla
5440: oi'keus jakaautua paikaUisiin osastoihin.
5441:     Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä ottaa asetus- 2 §.
5442: ehdotukseen määräystä siitä, minkä viranomaisen tulee
5443: kassan säännöt vahvistaa. Sitävastoin on tarpeen lue-
5444: tella ne seikat, joista kassain sääntöihin täytyy vaatia
5445: määräyksiä, ja on Valiokunta pitänyt sopivana näistä
5446: Jaadittuun luetteloon ottaa myöskin muutamia sääntöjen si-
5447: sällystä koskevia ohjeita. Mitä erittäinkin tulee kassojen toi-
5448: minta-alaan, on kassojen vakavaraisuudelle epäilemättä
5449: eduksi, että niiden toiminta käsittää vain yhden ammatin
5450: tai useita sellaisia, jois,sa työttömyysvaara on jotenkin yhtä
5451: suuri; mutta kun rajoitusten säätäminen tässä suhteessa
5452: voisi tarpeettomasti vaikeuttaa paikallisten kassain perusta-
5453: mista, ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä tällaisten
5454: rajoitusten tekemiseen. Niinikään on näyttänyt tarpeetto-
5455: malta määrätä ka·ssan varsinainen kokous vuosittain pidettä-
5456: väksi, koska tämä saattaisi käydä laajalla alueella toimivalle
5457: kassalle rasittavaksi ja hallinnon ynnä tilien vuotuisesta tar-
5458: kastamisesta voidaan muullakin tavoin pitää riittävästi
5459: huolta. Väärinkäytösten välttämiseksi on asetusehdotuksessa
5460: sitävastoin kielletty jakamasta kassan varoja osakkaille kas-
5461: saa purettaessa.
5462:      Asetusehdptuksen 3-5 § :ään on Valiokunta ottanut tar- 3-5 §.
5463:  peellisiksi havait.semansa rajoitukset kassojen oikeuteen
5464: määrätä osakkaa ksi pääsemisestä. Puolueellisuuden välttä-
5465:                 1
5466:       12        1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5467: 
5468:         miseksi ehdotetaan säädettävä'ksi, että osakkaaksi on otettava
5469:         jokainen si·ksi pyrkivä työntekijä, joka täyttää kassan sään-
5470:         nöissä määrätyt ehdot. Myöskin iän suhteen on rajoituksia
5471:         tarpeen. Vanhojen henkilöiden työttömyysvaara on mel-
5472:         koista suurempi kuin muiden, ja sellaisten ottaminen osak-
5473:         karksi heikentää niin ollen kassojen taloudellista asemaa.
5474:         Valiokunnan miE!lestä on sen vuoksi osakkaaksi pääsemisen
5475:         ehdoksi säädettävä sopiva ylin ikäraja, estämättä kuitenkaan
5476:         tällä tavoin tarpeettomasti henkilöitä siirtymästä kassasta
5477:         toiseen. Kun toisekseen ei myöskään näytä sopivalta sallia
5478:         aivan nuorten henkilöiden liittymistä kassoihin, ·on Valio-
5479:         kunta ottanut asetusehdotukseen tässäkin suhteessa rajoit-
5480:         tavan säännö·ksen, jossa raja on määrätty verrattain alhai-
5481:         seksi, koska ei tulisi jättää niitä nuoria henkilöitä, joita
5482:          työttömäin joukossa on varsin runsaasti, työttömyysvakuu-
5483:         tuksen tuottamista eduista kokonaan osattomiksi ja koska
5484:         täytyy pitää suotavana, että 'työläisiä jo aikais·een toltutetaan
5485:          huolehtimaan toimeentulostaan vaikeinakin työaikoina. Näi-
5486:          den kassoja sitovain ohjeiden ohella on vielä tarpeen keinot-
5487:          telujen estämiseksi rsäätää, että sama henkilö voi samaan ai-
5488:          kaan olla osakkaana vain yhdessä sellaisessa kassassa, jolla
5489:          on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista. Edellämainit-
5490:          tujen rajoitusten estämättä tul'ee kassojen kuitenkin voida
5491:          ottaa yhteyteensä henkilöitä, jotka tahtovat päästä osak-
5492:          kaiksi yksinomaan edistääkseen kassain toimintaa.
5493: 6·-8 §.      Mitä tulee osakasmaksuihin, on V aliakunnan mielestä
5494:          tarpeen ottaa asetukseen niiden määrää;mis·estä sellainen ylei-
5495:          nen säännös, että niiden, yleisistä varoista myönnettävän
5496:          apurahan kera, tulee todennäköisesti riittää kassan sitoumus-
5497:          ten täyttämiseen. Kun kuitenkin voi vaikeina työttömyys-
5498:          aikoina sattua, että kassan vakinaiset tulot eivät riitä meno-
5499:          jen peittämiseen, täytyy säännöissä sitäpaitsi olla määrätty-
5500:          nä, että osakasmaksut voidaan korottaa tai avustus vähen-
5501:          tää. Määrätessään nämä maksut tulee kassalla oHa oikeus
5502:          ottaa huomioon eri henkilöryhmäin erilainen, työttömyys-
5503:           vaara ja muutenkin eroavat olosuhteet sekä sen nojalla
5504:          ryhmitellä osakkaansa, joiden eri suuruiset osakasmaksut
5505:                    Työttömyysvakuutus.                     13
5506: 
5507: aiheuttavat eroavaisuutta myöskin avustuksessa. Kun kas-
5508: san säännöllisen toiminnan turvaamiseksi on tärkeätä, että
5509: osakasmaksut saadaan ajoissa kannetuksi, on V aliakunnan
5510: mielestä välttämättä kassan säännöissä määrättävä myöskin
5511: se aika, jonka kuluessa maksut viimeistään on suoritettava,
5512: ja on osakas, joka tässä suhteessa laiminlyö velvol'lisuutensa,
5513: katsottava kassasta luopuneeksi. Tällaiselle osakkaalle ei
5514: voi myöntää oikeutta saada suorittamiaan maksuja takai-
5515: sin, koska kassa on ollut hänen puolestaan vastuussa sinä
5516: aikana, jona hän on kassaan kuulunut, ja seilaisen maksu-
5517: velvollisuuden säätäminen kassalle voisi tälle tuottaa odot-
5518: tamattomia menoja. Sitävastoin voi panna kysymyksen alai-
5519: seksi, tulisiko henkilön, joka on eronnut kassasta siirtyäk-
5520: seen toiseen kassaan, saada suorittamistaan maksuista takai-
5521: sin jo'kin osa, joka siirrettäisiin siihen kassaan, mihin hän
5522: liittyy; mutta kun kassain osakasmaksut ja muutkin olv-
5523: suhteet saattavat olla sangen erilaiset, tul.isi Valiokunnan
5524: mielestä tämä seikka, samaten kuin muutkin tällaiseen siir-
5525: toon liittyvät oi'keudelHset kysymykset, jättää kassojen it-
5526: sensä määrättävä:ksi. Asetusehdotukseen ei ole myös.kään
5527: otettu säännöksiä siitä, että työttömyysavustusta saavalta
5528: osakkaalta ei voida maksuja vaatia ja että sairauden vuoksi
5529: maksujaan suorittamatta jättänyt henkilö ei ole edellämaini-
5530: tun maksujen •laiminlyömisestä johtuvan seuraamuksen alai-
5531: nen, koska ensiksimainittu seikka on katsottu aivan luonnol-
5532: liseksi ja jälkimäisen taas kassat epäilemättä sääntöjään
5533: laatiessaan ottavat kohtuuden mukaan huomioon.
5534:      Se tarpeelliseksi katsottu säännöstely, joka koskee kas-
5535: sojen m;yönnettävää avustusta, on otettu asetusehdotuksen
5536: 9-16 §:ään.
5537:      Avustuksen laadun suhteen Valiokunta ei ole havainnut 9 §.
5538: olevan sy;ytä rajoitusten tekemiseen. Kun erilaiset olosuh-
5539: teet saattavat vaatia erilaisen avustuksen myöntämistä, tu[ee
5540: kassalla olla oikeus antaa sekä päivä- ja vuokra- että matka-
5541: arvustusta ja voidaan avustws stlioritrtaa j10ko raha;ssa tai luon-
5542: nossa. Kuitenkin •on kwtsoilb1 tarpeelliseksi ottaa tästäkin
5543: säämnös a•setUisehdotukseen.
5544:          14      1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5545: 
5546:  10 §.      Se aika, josta alkaen avustusta voidaan antaa, on Va-
5547:         liokunnan mielestä ka'hdella eri tavalla rajoittavasti mää-
5548:         rättävä. Kun avustusta saavan henkilön tulee ottaa osaa
5549:         niiden varojen kokoamiseen, joista avustus suoritetaan, ja
5550:         kun siitä, että osakas heti tai pian kassaan liityt'tyään saisi
5551:         avustusta, voisi olla seurauksena, että lukuisat henkilöt
5552:         vasta työttömiksi jouduttuaan tai aavistaessaan työttömiksi
5553:         pian joutuvansa pyrkisivät kassan osakkaiksi ja että monet,
5554:         saatuansa jälleen työltä, luQipuisivat kassasta, täytyy kaiSsoja
5555:         velvoittaa myöntämään osakkaiHeen avustusta vasta sitten,
5556:         kun he säädetyn ajan ovat tällaiseen kassaan kuuluneet ja
5557:         siltä ajalta suorittaneet osakasmaksunsa. Tämä aika määrä-
5558:         tään asetusehdotuksP--ssa 6 kuukaudeksi. Toisekseen ei avus-
5559:         tusta myöskään tule antaa aivan lyhytaikaisen työttömyy-
5560:         den sattuessa eikä yleensäkään työttömyyden ensi päivinä,
5561:         koska sellaisen myöntäminen voisi käydä ·kassalle varsin ra-
5562:         sittavaksi ja monesti myöskin on vaikeata tarkastaa lyhyt-
5563:         aikaisen työttömyyden s;yitä, jotapaitsi työläisiä voidaan
5564:         kohtuuden mukaan vaatia järjestämään, mikäli mahdollista,·
5565:         olonsa niin, että työttömyyden sattuessa voivat tulla toimeen
5566:         lyhyen a;jan. Kun od·otusaika ei myöskään soo olla varsin
5567:         pitkä, jos mieli kassan vastata tarkoitustaan, on tämä aika
5568:         asetusehdotuksessa määrätty 6--15 päiväksi. Näiden rajoi-
5569:         tusten ei tulisi kuitenkaan koskea matka-avustul!!sen anta-
5570:         mista, koska kaikille kassan osakkaille voi olla tärkeätä,
5571:         että paikalliset työmarkkinat vapautuvat liiallisesta työ-
5572:         voimain tarjonnasta.
5573:  11 §:n      Avustuksen suuruutta määrättäessä on otettava huo-
5574: 1 mom. mioon, että osakkaille perheineen turvataan riittävä toimeen-
5575:         tulo, mutta samalla jätetään tarpeeksi yllykett~ uuden työn
5576:          hankkimiseen. Avustuksen tulee sen vuo'ksi olla työttömän
5577:         tavallista työansiota jonkun verran pienempi. Asianmukai-
5578:         sinta olisi näin ollen määrätä avustuksen suuruus avustet-
5579:         tavan oma,a työansiota silmällä rpittäen. Kun tällai:Sta menet-
5580:         telyä ei kuitenkaan voi pitää hyvin järjestettyyn vakuu-
5581:         tukseen soveltuvana, se kun estäisi kassoja säännöissään
5582:          tarkkaan määräämästä avustuksen suuruutta, on Valiokun-
5583:                    Työttömyysvakuutus.                     16
5584: 
5585:  nan mielestä tässä suhteessa otettava perustukseksi kaikkien
5586:  osakasten tai eri osakasryhmäin tavalliseksi harkittu päivit-
5587:  täinen t;yöansio, ja tulisi avustuksen olla enintään 2 / 3 tästä
5588:  määrästä. Sitäpaitsi näyttää olevan syytä myöskin ehdot-
5589:  tornin 'luvuin rajoittaa avustuksen suuruutta ja määrätä se
5590:  vähintään 50 penniksi ja korkeintaan 3 markaksi päivää
5591:  kdhti.
5592:       Rajoituksia on tarpeen myöskin avustusajan suhteen. Jos 11 §:n 2
5593:  työttömälle voitaisiin avustusta antaa rajoittamatta avus- mom., l2
5594:  tusaikaa, tulisivat muutamat osakkaat hyötymään suh'teet- ja 13 §.
5595:  tomasti muihin verraten sekä kohtuuttomasti rasittamaan
5596:  kassaa. V aliakunta on sen vuoksi sisällyitänyt asetusehdo-
5597:  tu·kseen tässä suhteessa sopiviksi katsottuja rajoittavia mää-
5598:  räyksiä.
5599:       Vaikeata on yleisellä säännöksellä ratkaista, tuleeko ja 14 §.
5600:  millä tavoin pienen tilapäisen työn suorittamisen vaikuttaa
5601:   avustuksen saantiin. On !kohtuutonta jättää henkilö, joka
5602:  tä:llä tatVuin ottaa hankkiakseen itselleen vähäisen työansi10n,
5603:  kokona•an iyöbtömyysavustuks·esta osrutitomaksi, mutta toi-
5604:  sekseen saattaisi avustuksen myöntäminen myöskin johtaa
5605:   väärinkäytöksiin, esim. siten, että yksityinen työnantaja
5606:   kassan antaman avustuksen turvissa hankkisi itselleen työ-
5607:   voimaa tavallista halvemmalla. Valiokunta on sen vuoksi
5608:   katsonut sopivimmaksi jättää avustuksen myöntämisen täl-
5609:   laisessa tapauksessa kassan oman harkinnan varaan, kuiten-
5610:   kin sillä rajoituksella, että osalkas tällöin voi saada korkein-
5611: . taan sen määrän, mikä vastaa täyden avustuksen ja hänen
5612:  työansionsa vWlistä erotusta.
5613:       Vihdoin on mitä tärkeintä velvoittaa kassoja järjestä- 15 §.
5614:   mään toimintansa niin, että ne. myöntävät avustusta vain
5615:  työnpuutlteesta johtuvan työttömyyden sattuessa ja siten
5616:   todella vastaavat sitä, mitä työttömyysva·kuutuksella tarkoi-
5617:   tetaan. Niinpä eivät kassat saa antaa avustusta sellaisille
5618:   osakkaille, jotka •sairauden, tapaturman tai työkyvyttömyy-
5619:   den vuoksi ovat työttömiä. Näistä on huolehdittava sairas-,
5620:   tapaturma- ja tyokyvyitömyysvakuutuksen avulla; ja koska
5621:   työttömyysvakuutus ei sovi sosialivakuutuksen pohjaksi,
5622:         16       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5623: 
5624:         kuuluu näiden vakuutushaarain tehtäviin myöskin niiden
5625:         työnpuutteen vuoksi työttömäin henkilöiden avustaminen,
5626:         jotka sairauden, tapaturman tai muun syyn takia ovat työ-
5627:         hön kykenemättömiä. Työhukkoon tai työnsulkuun osaUi-
5628:         sille ei työttömyyskassojen myöskään sovi antaa avustusta,
5629:         koska näiden luonne siten muuttuisi ja yhteiskunta joutuisi
5630:         puolueellisesti tukem'aan toista riita11uolta toisen vahingoksi;
5631:         mutta lakon tai sulun päätyttyä tulisi kassalla olla oikeus
5632:         avustaa osakasta, ·jolka mainitun osallisuutensa takia 'on
5633:         joutunut työttöllläJksi. Ja edelleen on avustus evättävä siltä,
5634:         joka on pätevättä syyttä työstään eronnut tai pätevällä
5635:         syyllä siitä erotettu taikka joka riittävättä aiheetta kiel-
5636:         täytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua sopivaa työtä.
5637:         Viimemainitussa tapauksessa on kuiltenkin vaadii:JtaiVa, että
5638:         tarjotusta työstä maksetaan ammatissa noudatetun tariffin
5639:         mukainen tai muuten tavallinen palkka, koska osakkaan
5640:         veivoittaminen vastaanottamaan huonommin palkattua työtä
5641:         voisi työntekijäin vahingoksi aikaansaada palkkojen alene-
5642:         mista. Muuten täytyy V aliakunnan mielestä tässä kQihden
5643:         ja samoin työstä eroamisen ja erottamisen suhteen tarpeelli-
5644: 16 §.   nen harkintavalta jättää kassan hallitukselle, jolle toisek-
5645:         seen myöskin on us·kottava avustuksen laadun. ja suuruuden
5646:         määrääminen kassan sääntöjen asettamissa puitteissa.
5647: 17 §.        Se apuraha, joka edellämainituilla ehdoilla tulisi kas-
5648:         soille yleisistä varoista annettavaksi, voidaan määrätä joko
5649:         korvaukseksi kassan hoitokustannlllksista taikka osakasmak-
5650:         sujen tai kassojen suorittaman avustu'ksen mukaan. Kun
5651:         hoitokustannusten korvaaminen, vaikkapa vain osaksi, hel-
5652:         posti voisi johtaa siihen, että niitä tarpeettomasti lisätään,
5653:         näyttää sopivammalta ottaa perustukseksi joko osakasmaksut
5654:         tai suoritettu avustus. Edellisessä tapauksessa käy •kassoille
5655:         mahrdolliseksi eduUisina vuosina kartuttaa varojaan ja siten
5656:         turvata maksukykyisyyttään. Valiokunta pitää kuitenkin
5657:         periaatteelliselta kannalta oikeampana, että apuraha anne-
5658:         taan työttömyysavustusta silmällä pitäen ja siis osittaisena
5659:         korvauksena siitä, mitä kassat todella ovat joutuneet työttö-
5660:         myyden j.ohdosia suorittamaan. Jos apuraha m~settaisiin
5661:                   Työttömyysvakuutus.                    17
5662: 
5663: vakuutusmaksujen nojalla; täytyisi sitäJpairtsi kuntain osuus
5664:  määrätä kunnassa asuvain osakasten luvun perustuksella,
5665: huomioon ottamatta työttömyyden laajuutta eri paikkakun-
5666: nilla, jolloin saattaisi olla seurauksena, että kunnan osuus
5667:  sellaiselle kassalle myönnetystä apurahasta, jon'ka toiminta-
5668:  alue käsittää useampia kuntia, tulisi olemaan aivan epä-
5669: oikeudrenmukaisessa ,sulubeessa siiihen työlttömyysa,vustukseen,
5670: minkä kunnaJSsa asuvat osakkaat ovat saaneet. ValiokU.llJta on
5671: sen vuoksi sitä mieltä, että apuraha on maksettava kassan
5672:  suorittaman avustuksen mukaan ja, kun ei näytä olevan
5673: syytä vaatia, että osaJkas on määrätyn ajan oleskellut maassa,
5674: kaikille osarkkaille annettua avustusta silmällä pitäen.
5675:      Apurahan suuruutta määrättäessä on Valiokunnan mie-
5676: lestä otettava huomioon, että kassoille taataan riittävä ra-
5677: hallinen kannatus yleisistä varoista, mutta samalla jätetään
5678: tarpeeksi suuri osa työttömyysavustuksesta o'Sakasten suori-
5679: tettavilla varoilla maksettavaksi. Sitäpaitsi näyttää tarkoi-
5680: tuksenmukaiseLta täJl.löin suveltaa perheellisyysperiaaiJettoa,
5681: niin että apurahaa perheellisille myönnetyn avu'Stu'ksen
5682: osalta annetaan jonkun verran enemmän ;kuin perh'eettömäin
5683: kohdalta. Tämä jaotltelu ei vielä velvoi'btaisi ~assoja n1ou-
5684: dattamaan samaa menettelyä, mutta todennäköisesti se ajan
5685: pitkään johtaisi siihen, että nekin avustuksen suuruutta
5686: määrätessään ottavat tämän, Valiokunnan mielestä sangen
5687: tärkeäm näkökohdan huomioon. Näiden perusteiden mukai-
5688: sesti on asetusehdotuksessa oleva säännös laadittu.
5689:      Koska kassat saavat antaa avu'Stusta ainoastaan työn- 18 §.
5690: puutteen johdosta työttömille henkilöille, täytyy niiltä
5691: vaatia, että ovat vuorovaikutuksessa ,kunnallisten työnväli-
5692: tystoimistojen tai -asiamiesten kanssa siellä, missä näitä on.
5693: Sellainen yhteistoiminta, jota kaikkialla, missä työttömyys-
5694: vakuutusta on järjestetty, pidetään erittäin tärkeänä, helpot-
5695: taa myös valtion ja 'kunnan viranomaisille kassojen toimin-
5696: nan tavkastamista. Tätä vaatimusta ei Valiokunnan mie-
5697: lestä kuitenkaan ole syytä asettaa kassalle, jos tämä itse tai
5698: se järjestö, jonka yhteyteen 1\:assa on perustettu, on jäseniään
5699: varten järjestänyt maksuttoman työnvälityksen.
5700:                                                      2
5701:         18        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5702: 
5703: 19 §        Asetusehdotuksen mukaan jou~uisivat kassat etukäteen
5704:         suorittamaan osakkai'lleen sen osan työttömyysavustuksesta,
5705:         mikä niille on yleisistä varoista tuleva, ja on kassoilla sen
5706:         vuoksi tärl\;eätä saada apuraha pian käytettäväkseen. Toi-
5707:         sekseen on niille myöskin eduksi voida nostaa tämä mah-
5708:         dollisimman läJheltä. V a1iokunta arvelee, että asetusehdo-
5709:         tukseen otettu säännös näissä kohdin tarjoaa tyydyttävän
5710:         ratkaisun.
5711: 20 §.       Kun aivan pienet kassat helposti joutuvat taloudellisiin
5712:         vaikeuksiin, jos useat osakka:at tulevat samaan aikaan työt-
5713:         wmik!si, eikä 'S ellaisten perustalffi~sta niin ollen !tulisi edi,stää
5714:                         1
5715: 
5716: 
5717: 
5718:         antamalla yleisistä varoista kannatusta, näyttää olevan tar-
5719:         peen asetuksessa määrätä apurahan saamiseen vaadittava
5720:         pienin osa;kaslu:ku, ja tulisi tämän, Valiokunnan harkinnan
5721:         mukaan, olla 50. Mutta syytä ei näytä olevan rajoittaa tätä
5722:         määrää niin, että kaikkien osakkaiden tulisi olla avustukseen
5723:         oikeutettuja, koska ne, j-otka suorittavat ma;ksuja, voimatta
5724:         saada avustusta, vain helpottavat kassan pysymistä maksu-
5725:         kykyisenä. Sitävastoin täytyy kassalta vaatia, että osakas-
5726:         maksut ovat ainakin puolet sen tuloista, joihin ei tällöin
5727:         lueta yleisistä va1'oiSita tulevaa apura;haa.
5728: 21 §.       Kassoilla myönnetyn oikeuden apurahan saamiseen tulisi
5729:         tietenkin olla peruutettavissa, jos ne edellytykset, joilla tämä
5730:         oikeus on annettu, oleellisesti muuttuvat. Valiokunta on
5731:         katsonut tarpeelliseksi mainita nämä tapaukset asetusehdo-
5732:         tuksessa.
5733: 22 §.       Mitä sitten tulee kuntain osuuteen kassoille myönnettä-
5734:         västä apurahasta, voidaan tämä Valiokunnan mielestä sopi-
5735:         vasti jakaa näiden kesken siten, että osuuden suorittaa se
5736:         kunta, jossa avustuksen saanut osakas lähinnä edellisten
5737:         kahden vuoden aikana on viimeksi oleskellut 6 kuukautta
5738:         yhteen jaksoon. Ellei selvästi voida osottaa kuntaa, joka tä-
5739:         män mukaisesti olisi velvollinen maksamaan osuuden, taikka
5740:         jos avustuksen sa;anut osakas on kunnassa oleskel'lut valtiota
5741:         varten tehdyissä töissä, tulisi valtion yksin maksaa koko
5742:         apuraha. Täten kunnan osalle tulevia eriä, jotka voidaan
5743:         suorittaa joko kunnan yleisistä v~aroista tai erityisestä kun-
5744:                    Työttömyysvakuutus.                     19
5745: 
5746: nallisesta työttömyysrahastosta, ei näytä olevan syytä vaatia
5747: useammin kuin kerran vuodessa ma,ksettaviksi. Asetusehdo- 23 §.
5748: tukseen on myöskin katsottu tarpeelliseksi ottaa säännös
5749: siitä, että kunta osakkaan puolesta voi suorittaa osakasmak-
5750: sut tai osan niistä, tämän tuottamatta avustetulle vaivais-
5751: avun saamisesta aiheutuvia s·euraamuk1sia.
5752:     Kun ne edut, mitkä työttömyysvakuu:tuksella tahdotaan 26 §.
5753: työttömille turvata, voitaisiin heiltä osaksi riistä:ä, jos kas-
5754: sa!sta tuJleva avustus olilsi heidän veiaSiaan ulos•ortJetttavis•sa.
5755: on tätä tarkoittava kielto tarpeen. Niinikään näyttää olevan
5756: syytä turvata järjestöön yhdistetyn kassan asemaa.
5757:     Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että ne kassat, 28 §.
5758: jotka saavat apurahaa yleisistä varoista, asetetaan julkisen
5759: tarkastuksen alaisiksi. Tämä valvonta olisi uskottava se-
5760: naatin määrättävän tarkastusviranomaisen toimeksi. Samoin 29 §.
5761: tulisi senaatin antaa ne tarkemmat määräykset, mitkä ase-
5762: tuksen soveltamista varten havaitaan tarpeellisiksi.
5763:      Kun näyttää o'levan suotavaa, että asetuksen voimaan- 30 §.
5764: astuessa jonkun aikaa toimineet kassat voisivat, vaikkakaan
5765: eivät täytä asetuksessa säädettyjä ehtoja, saada apura:haa
5766: siltä ajalta, mikä kuluu sääntöjen saattamiseen asetuksen
5767: mukaisiksi, on asetusehdotukseen otelttu 1säännös, jonka no-
5768: j·aHa tämä kä.y mahdoUiseksi.
5769: 
5770: 
5771: 
5772:     Mihin maaraan työttömyyskassoille tämän asetusehdo-
5773: tuksen mukaan yleisistä varoista annettava apuraha tulisi
5774: kohoamaan, on vaikeata arvioida, kun tarpeellisia tilasto-
5775: tietoja ei ole saatavissa. Työttömyysvakuutuskomitea on
5776: kuitenkin esittänyt laskelman siitä, miten suuriksi nämä kus-
5777: tannukset komitean ehdotuksen mukaan saattaisivat nousta,
5778: ja on komitea arvioinut vuotuista apurahaa suunnilleen
5779: 180,000 markaksi, josta valtion osaUe jäirsi nroin 110,000
5780: markkaa ja 70,000 markkaa joutuisi kuntien suoritettavaksi.
5781: Valid1mnnan hyväksymän asetusehdotuksen mukaan tulisi
5782: apuraha olemaan tuntuvasti suurempi. Jos lähtee siitä ko-
5783: 20       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5784: 
5785: mitean olettamuksesta, että kassain suorittamat vuotuiset
5786: avustukset enintään nousilsivat 480,000markkaan, ja jos tästä
5787: määrästä puolet tulisi perheellisten osalle, saataisiin yleisistä
5788: varoista tarvittava apuraha 280,000 markaksi, josta. valtio
5789: joutuisi maksamaan vähän enemmän kuin puolet. Kun ote-
5790: taan huomioon, että eduskunta ka:ksilla viime valtiopäivillä
5791: on anonut 300,000 markan määrära!haa valtion menosäänltöön
5792: otettavaksi ja käytettäväksi osittain juuri työttömyyskassain
5793: avustamiseen, ja kun edellä esiltetty arv~o, ainakin mitä lähi-
5794: vuosiin tulee, todennaköisesti on aivan liian korkea, ei työt-
5795: tömyysva:kuutuksen toteuttaminen Valiokunnan ehdotta-
5796: massa muodossa tuottaisi valtiolle suuriakaan rahallisia me-
5797: noja. Kunnille tulevaa osuutta ei voi myöskään pitää koh-
5798: tuuttomana, yksistään jo siitä syystä, että tällainen va:kuu-
5799: tus, kuten edellä {l'U huomautettu, tulisi ainakin jonkun ver-
5800: ran vähenitämään niiden nykyään varsin suuria köyhäinhoi-
5801: tomenoja.
5802: 
5803: 
5804:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
5805: taen ehd·ottaa,
5806: 
5807:                 että Eduskunta hyväksyisi ja KeisaYillisen
5808:             Majesteetin aYmollisesti ·vahvistettavaksi lähet-
5809:             täisi seumavan asetusehdotuksen:
5810:                    'l'yöttömyysvakuutus.                     21
5811: 
5812: 
5813: 
5814: 
5815:                          Asetus
5816:       apurahan myöntämisestä työttömyyskassoille.
5817: 
5818:                              1 §.
5819:     Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sel-
5820: laista palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden
5821: kohdatessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten
5822: heiltä kantaa määrätyt maksut.
5823:     Työttömyyskassan toiminlta.-alueena voi uHa koko maa tai
5824: sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
5825: Sellainen kas1sa saa myöskin ol'la yhdistettynä yhdisty kisee'll
5826: tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
5827: kassan toiminta on tarkkaan erotettu yhdistyksen tai lii'ton
5828: muus'ta toilffiinnasta ja siitä ,tehdää:n eriltyis<:t tilit.
5829:     Työttömyyskassa voi saada apurahaa yleisistä varoista
5830: alempana olevain määräysten mukaan.
5831: 
5832:                              2 §.
5833:     Työttömyyskassalla tulee olla asianomaisen viranomai-
5834: sen vahvistamat säännöt, joissa määrättäköön:
5835:     1) kassan nimi, joka "sisältää sanan ,työttömyyskassa"
5836: joko erikseen tahi liitettynä muuhun sanaan;
5837:     2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
5838: ulottaa toimintansa, sekä kassan kotipaikka, jossa sen hal-
5839: litus sijaitsee;
5840:     3) ka:ssan osakkaaksi pääs'emisen ehdot sekä ne syyt,
5841: joilla osaka;s voidaan kassasta evottaa;
5842:     4) kassalle suoritettavat maksut, niiden laskemisen pe-
5843: rusteet ja niiden kantotapa;
5844:     5) osa:kkaan oikeudet;
5845:     6) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
5846: 22       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
5847: 
5848:      7) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kolme
5849: jäsentä ja riittävästi varajäseniä, on järjestettävä sekä kuinka
5850: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
5851:      8) kassan toimintavuosi ja sen varain hoitobpa, jolloin
5852: on erikseen määrättävä vararahaston muodostamisesta ja
5853: käyttämisestä sekä miten varat saatetaan korkoa tuottamaan
5854: .ia kuinka kassan omistamat vakuuskirjat säilytetään ja tar-
5855: kastetaan;
5856:      9) kassan hallinnon ja tilien vuotuinen tarkastaminen
5857: sekä päätöksen tekeminen k;unakin vuonna hallituksen vas:
5858: tnuvapaUJdesta;
5859:      10) minkä ajan kuluessa säännöissä määrättävän toi-
5860: mintakauden päätyttyä ja miten on pidettävä kassan var-
5861: sinainen kokous, jossa esitetään hallituksen selonteko kas-
5862: san hallinnosta ja tilasta ynnä muut sellaisen kokouksen
5863: käsiteltäviksi säännöissä määrätyt asiat sekä valitaan hal-
5864: lituksen jäsenet ja varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat eroa-
5865: ruisvuorossa taikka jotka muusta syystä ovat eronneet, ynnä
5866: tilientarkastajat ja varatarkastajat; ottaen huomioon että
5867: vaaleissa samoin kuin kassan muista as:itoista päättä-
5868: vät välittömästi tai välillisesti edustajainsa kautta kassan
5869: osakkaat, joilla asiain ratkaisussa on kullakin yksi ääni;
5870:      11) miten kassan kokouksista on ilmoitettava sekä tar-
5871: peelli,set ·tiedonannot toimirtetitava sen osakkaille;
5872:      12) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttamisesta
5873: on tehtävä; sekä
5874:      13) missä tapauksessa ja miten kassan saa purkaa sekä
5875: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
5876: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
5877: 
5878:                             3 §.
5879:      Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokaisella·
5880: työntekijällä, joka täyttää kassan säännöissä määrätyt eh-
5881: dot.
5882:                             4 §.
5883:    Osakkaaksi työttömyyskassaan otettakoon työntekijä,
5884: joka on täyttänyt kuusitoista, vaan ei kuuttakymmentä ikä-
5885:                     1.'yöttömyysvakuutus.                      23
5886: 
5887: vuotta. V anhempikin henkilö voidaan kuitenkin ottaa kas-
5888: san osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää kuin kolmekym-
5889: mentä päivää siitä, kun hän erosi toisesta työttömyyskas-
5890: sasta, jolla on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista.
5891:     Sellavsia osakkailta, joille ei tule oiroeutta avustuksen saa-
5892: miseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädettyjen
5893: rajoitusten estämättä.
5894:                             5 §.
5895:    Työttömyyskassan osakas älköön samaan aikaan olko
5896: osakkaana toisessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus saada
5897: apumhaa yleisistä vamista. Tämä määräys ei kuitenkaan
5898: koske osakasta, jolla ei ole oikeutta avustuksen saamiseen.
5899:                             6 §.
5900:     Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa am-
5901: matin, työpaikan, perheolojen. asuinpaikan tahi muiden sa-
5902: mankaltaisten perusteiden mukaan sekä eri ryhmille mää-
5903: rätä eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
5904:                             7 §.
5905:     Osakasmaksut on niin määrättävä, että ne ynnä tä-
5906: män asetuksen mukaan yleisistä varoista myönnettävä apu"
5907: raha todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämi-
5908: seen.
5909:     Kassalle on sen säännöissä varattava oikeus osakasmak-
5910: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tämä
5911: osottautuu tarpeelliseksi.
5912:                             8 §.
5913:     Työttömyyskassan osakas, joka ei säännöissä määrättä-
5914: vän ajan kuluessa suorita osakasmaksujaan, katsottakoon
5915: kassasta luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada
5916: takaisin ennen suorittamiansa maksuja.
5917: 
5918:                             9 §.
5919:     Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
5920: päivä-, vuokra- tahi matka-avustuksena.
5921:     Avustus annettakoon joko rahassa tahi luonnossa.
5922: 24       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
5923: 
5924:                             10 §.
5925:      Työttömyyskassan osakkaalla älköön olko oikeutta saada
5926: avustusta, ennenkuin hän on ollut osakkaana sellaisessa työt-
5927: tömyyskassassa, j1olla. on oikeus saada apurahaa yleisistä va-
5928: roista, vähintään kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja siltä
5929: ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköön1kä myöskään,
5930: ennenkuin hän on oNwt työttömänä säännöissä nräärälttävän
5931: odotusadan, joka ei saa olla kuuMa päivää ly<hempi eikä
5932: viittä/toista päivää pitempi. Matka-avustusta v·oidaan kui-
5933: tenkin myänltää osakkaalle, vaikka hän ei täytä mainit-
5934: tuja 'ehtoja.
5935: 
5936:                            11 §.
5937:     Päiväavustus määrättäköön työttömyyskassan säännöissä
5938: eninitään kahdeksi kolmannekseksi kassan osa:kasten taikka,
5939: kun osakkaat on ryhmitett.y 6 §:ssä säädekyllä tavalla, kun-
5940: kin osakasryhmän ta,valliseslta työansiosta päivää koihti, ei
5941: kuitenkaan viittäkymmentä penniä välhemmäk si erkä lmhnea
5942:                                                1
5943: 
5944: 
5945: 
5946: markkaa enemmäksi.
5947:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
5948: toista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
5949: vaksi enemmältä kuin yhdeksältäkymmeneltä päivältä.
5950: 
5951:                             12 §.
5952:     Avustus, jonka työttömyyskassa myöntää osakikaalleen
5953: kahdentoista peräkkäin seuraavan kuukaud'ell aikana, älköön
5954: kaikkiaan nousko enempään kuin mitä kassa olisi saman
5955: ajan kuluessa voinut häne'lle maksaa päiväavustuksena.
5956: 
5957:                             13 ·§.
5958:     Työttömyy&kassan osakkaalla, jolle kolmena peräkkäin
5959: seuraavana vuotena on maksettu suurin säännöissä sallittu
5960: avustus, älköön olko oikeutta saada avustusta, ennenkuin sen
5961: jälkeen on kulunut kaksitoista kuu'kautta ja hän siltä ajalta
5962: on säännöllisesti suorittanut osakasmaksunsa.
5963:                      Työttömyysvakuutus.                         26
5964: 
5965:                             14 §.
5966:     Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas ottaa suo-
5967: rittaakseen lyhytaikaisen tilapäisen työn, josta hän saa pie-
5968: nemmän työansion kuin se avustus on, mikä häneHä on oi-
5969: keus kassalta saada, voi kassa myöntää hänelle niin suuren
5970: osan tästä avustuksesta, että s•e ynnä hänen työansionsa vas-
5971: taa täyttä avustusta.
5972:                              15 §.
5973:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
5974:     1) työlakon tai'IDka työnswlun aikana osakkaalle, joka on
5975: siihen osallinen;
5976:     2) sairaalle tai työkyvyttömäl'le osakkaalle;
5977:     3) osal&aalle, joka kassan ·ha:llituksen harkinnan mu-
5978: kaan on pät€'Vä'ttä syyttä evonnutt työstään taikka pä'tevällä
5979: syyllä siitä erotettu; älköönkä
5980:     4) osakkaaHe, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
5981: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta sen tarjoamaa, hä-
5982: nen kykyänsä ja ammattitaitoansa vastaavaa työtä, josta
5983: maksetaan tariff]sopimuksen mukainen tahi, ellei tariffiso-
5984: pimusta ole, avustusta anovan työssä paikkakunnalla tavalli-
5985: nen palkka.
5986:                              16 §.
5987:     Osakkaalle suoritettavan avustuksen laadun ja suuruu-
5988: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyska;ssan hal-
5989: litus, noud·attaen mitä kassan säännöissä siitä on säädetty.
5990: 
5991:                                17 §.
5992:      TyöttömyyskassaHe myöntää KeisariUinen Suomen Se-
5993: naatti hakemuksesta oikeuden ·saada yleisistä varoista apu-
5994: ralhaa alempana säädeltySISä suhteessa siihen määrään, minkä
5995: kassa on maksanut osakkailleen.
5996:      Apurahaa SUIOriiJetaan kaksi ikolilll3!nnesta siitä, mitä kassa
5997: on edellisen puolen vuoden kuluessa maksanut osakkailleen,
5998: joi'lla sinä aikana on ·ollut yksi tai useampia alaikäisiä lap-
5999: sia, ja puolet siitä, miltä kaS'Sa on maksanut muille osa:kkaiil-
6000: leen.
6001:      Milloin työttömyysavustus on annettu luonnossa, laske-
6002: taan apumha paikkakunnan sinoisen käypähinnan mu'kaan.
6003: 26        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6004: 
6005:                                18 §.
6006:      Miaoin työttömyyJskassa on myöntänyt avustusta O'Sak-
6007: kaalleen, joka asuu paikka1kunnal.la., missä on kunnallinen
6008: työnvälitystoirrnisto tai -asiamies, mak,setaan tä~män avus:tuk-
6009: ·sen nojalla a.puraihaa yleis~stä vamrsta ainoaslta.an, jos kaSISa
6010: näyttää, ·että työnväJlitystoimis:to tai -asiamies ei ole voinut
6011: sinä aikana, joilta avustus on maksettu, hankkia avustuksen
6012: saaneelle 'hänen kykyärrsä ja ftmmattitaitoansa vastaavaa
6013: työtä, josta olisi mabettu tariffi.'Siopimuksen mukainen ·tahi,
6014: ellei tariffisopimusta ole, avustulksen saaneen työssä paikka-
6015: kunnalla tavaJline.n palkka.
6016:      Kuitenkruan ällköön 1 momentissa mainittua elhltoa ase-
6017: tettalw kassalle, jos tämä itse tahi se yhdistys tai yhdistys-
6018: ten liitto, jonka yhlteyteen kassa on perustettu, omia jäse-
6019: niään varten on .iäöes.tänyt m·aksuttoman työn:välityksen.
6020:                               19 §.
6021:     Työttömyyskassal'le 17 § :n mukaan yl-eisistä varoista tu-
6022: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
6023: takin puoliåolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
6024: taa tämän llipurahan sen läänin lääninra!hastosta, jossa kassan
6025: kotipaikka on.
6026:                               20 §.
6027:     Apu~·ahaa yleisistä varoista älköön maksettako työttö-
6028: myyskassalle siltä ajalta., jona sen osakasluku on viittäkym-
6029: mentä pienempi, älköörrkä vuosipuoliskolta, jona kassalle
6030: suoritetut osakasmaksut eivät vastaa kassan tulojen puolta
6031: määrää. Tuloihin ei silloin lueta yleisistä varoista saatua
6032: apurahaa eilkä sella~sia lahjoituksia, joiden pääomaa ei saa
6033: käyttää kassan menoihin.
6034:                              21 §.
6035:   Työttömyyskassalle myönnetyn oikeuden saada apurahaa
6036: yleisistä varoista voi Senaatti peruuttaa:
6037:     1) jos 1kassan sääntöihin tehdään ·sellainen muutos, ettei
6038: kassa täytä kaikkia apurahan myöntämistä varten säädet-
6039: tyjä ehtoja;
6040:                     Työttömyysvakuutus.                      27
6041: 
6042:     2) jos kassa vilpillisesti koettaa hankkia itselleen suu-
6043: rempaa apurahaa yleisistä varoista kuin mihin sillä on oi-
6044: keus;
6045:     3) jos kassa käyttää varojaan muihin kuin s·en säännöissä
6046: mainittuihin tarkoituksiin; tahi
6047:     4) jos kassaa muuten ei hoideta sääntöjensä ja voimassa
6048: olevain asetusten mukaan eikä kassa muistutuksen saatuaan
6049: ryhdy toimenpiteisiin sellaisen epäkohdan poistamiseksi.
6050: 
6051:                              22 §.
6052:      Kun työttömyyskassalle on 17 § :n mukaan yleisistä va-
6053: rois:ta mabettu apuraiha., sUJorilttakoon siitä valtiolle puolet
6054: se kunta, missä avustuksen saanut osakas lähinnä edellisten
6055: kahden vuoden aikana on viimeksi asunut kuusi kuukautta
6056: yhteen jaksoon, lukien ensimäisestä päivästä, jolta puheena
6057: oleva avustus on maksettu. Siten kunnan suoritettavaksi tu-
6058: levat apurahan osuudet ovat kerran vuodessa asianomaisen
6059: kuv·ernöörin vaatimuksesta lääninrahastoon toimitettavat.
6060:      Apurahan osuutta, josta 1 momentissa säädetään, älköön
6061: kunnalta vaadittako, jollei voida selvästi näyttää, että kunta
6062: mainitun momewtin mukaan on v·elvollinen osuuden maars'a-
6063: mrsoon, taikka jos avustuksen !Saanut on oleskellut kunnassa
6064: va•ltiota varten suoritetuissa töissä.
6065: 
6066:                            23 §.
6067:     MiHoin kunta ma.kisaa työttömyYislmssan osakkaan puo-
6068: lesta hänen osakasmaksunsa .tai O'san niistä, ei sellainen kun-
6069: nan antama apu twota avursltatulle vaivaisavun saamisesta
6070: aiheutuvia seuraamuksia.
6071: 
6072:                           24 §.
6073:     Työttömyyskassalla on oikeus vastaanottaa lahjoituksia
6074: ja testamentteja.
6075:                            25 §.
6076:    Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta kan-
6077: taa ja ·Vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukaisesta
6078: 28       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6079: 
6080: kirjanpidos•ta, kultakin toimintavuodelta l31atia tilinpäätös ja
6081: kertomus kassan hallinnosta, ryhtyä kaikkiin hallintotoimii:n,
6082: joihin kassan sääntöjen mukaan ei tarvita eri valtuutust.a.,
6083: sekä kokoonkutsua kassan kokoukset.
6084:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
6085: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
6086: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta., taikka saako
6087: hatlitus jollekulle jrusenelleen tai muulle henkilöHe antaa toi-
6088: meksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hallinnosta.
6089:     Haaste tai muu julkis·en viranomaisen tiedonanto on pi-
6090: dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituksen
6091: jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
6092: 
6093:                               26 §.
6094:      Työttömyyskassan os·a:kikaan yksityisen velan maksami-
6095: seksi ei voida ulosottaa hänelle kassaJsta tulevaa avustusta.
6096:      Jos kass·a on yhdistettynä yhdistykseen tai yhdistysten
6097: liittoon, jolla on muitaki:u. tarkoituksia, void·a.an kassan va-
6098: rat panna takavarikkoon tahi ulosottaa ainoastaan kassan
6099: omasta velasta.
6100: 
6101:                             27 §.
6102:     Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
6103: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
6104:     Valitus kuvernöörin toimenpiteestä kassaa koskevass·a
6105: asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talou~ioista
6106: yleensä on säädetty.
6107: 
6108:                             28 §.
6109:     Työttömy"y·skassa on Senaa·tin määrättiilvän tarkastusvi-
6110: ranomaiS'en silmälläpidon alainen.
6111: 
6112:                          29 §.
6113:     Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset,
6114: jotka tämän asetuksen soveltamista varten havaitaan tar-
6115: peellisiksi.
6116:                     Työttömyysvakuutus.                        29
6117: 
6118:                             30 §.
6119:     Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
6120: kuukautta, ennenkuin tämä asetus astuu voimaan, voi Se-
6121: naatti myöntää oikeuden saada apurahaa yleisistä varoista
6122: vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät täytä mainittua
6123: oikeutta varten tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja. Sellaista
6124: oikeutta on haettava vuoden kuluessa asetuksen voimaan as-
6125: tuttua.
6126: 
6127:                          31 §.
6128:    Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
6129: 
6130: 
6131: 
6132:       Arsian käsitte}jryn ovat otJtaneeJt osaa puheenjohtaja Erk-
6133: ko, VJarapuheenj:ohtaja E. S. Yrjö-Kaskinen, jäsenet Hjelt,
6134: .T a!lava, Kiiskinen, Latva, Latvala, Lundström, Nikula
6135: (osittain), P.aasivuori, Peura (!osittain), Pohjaväre (osiutain),
6136: Pärssinen, Saha ja W a.lkama (osittain) sekä varajäsenet Iko-
6137: nen (osittain), Kauniainen (osittain), Kiuru (osittain), Leh-
6138: tonen (0!3ittain), Oksman (osittain), Rauanheimo (osittain)
6139: ja Storgårds.
6140: 
6141:    Helsingissä, 16 päivänä maaliskuuta 1914.
6142: 30        1914. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
6143: 
6144: 
6145: 
6146: 
6147:                        Vastalauseita.
6148:                                   1.
6149:      Kun tämän asetuksen toiminta-alue on tarkoitettu koko
6150: maata käsittäväksi ja on to'dennaköistä, että myöskin
6151: maaseuduilla tultaisiin työttömyyskassoja perustamaan,
6152: olisi mielestäni syytä oi keuttaa maas·euduilla syntyvät työt-
6153:                             1
6154: 
6155: 
6156: 
6157: tömyyskassat valtioavun saantiin vähemmällä jäsenmää-
6158:  rällä kuin se viisikymmentä, jota V aliakunta ehdottaa.
6159:      Maaseuduilla löytyy lukuisasti pienempiä teollisuus-
6160:  ja kotiteollisuuslaitoksia sekä maanviljelys- ja metsätyö-
6161:  läisryhmiä, joiden keskuudessa voisi syntyä työttömyyskas-
6162: ·soja, .i•OIS niilhin m!liksa.vain jäsenluku 'a.lennetltaisii:n kolmeen-
6163: kymmeneen.
6164:      Valmistamalla maaseututyöväelle tilaisuutta asemansa
6165: parantamiseen, voidaan parhaiten estää työläis·iä siirty-
6166:  mästä kaupunke~hin yhä enemmän aiheuttamaan työttö-
6167: myyttä näis•sä ja suuremmissa teollisuuskeskuksissa.
6168: 
6169:      Edellä sanotun nojalla ehdotan,
6170: 
6171:                  että Eduskunta hyväksyisi tämän asetuksen
6172:               20 § näin kuuluvana:
6173: 
6174: 
6175:                              20 §.
6176:    Apuraha yl•eisistä varoista älköön maksettako työttö-
6177: myyska·ssalle siltä ajalta, jon'a sen osak.a.sluku, (}U kaupunki-
6178: kunnissa viittä'kymmentä ja maalaiskunnissa kolmeakym-
6179: mentä pienempi, ä;]köönkä vu'osipuoli1Sikolta, j1ona .kassalle
6180:                         Vastala\186 1.                      31
6181: 
6182: swor~tetut osakatsmalk'sut eivä•t vastaa krussan tulojen puolta
6183: maaraa. Tulorhin ei silloin lueta yleisistä varoista saatua
6184: apurahaa eikä seliaisia lahjoituksia, joiden pääomaa ei saa
6185: käyttää kassan menoi!hin.
6186: 
6187: 
6188: 
6189:    Helsingissä, 16 päivänä maaliskuuta 1914.
6190: 
6191:                                            Matti Latvala.
6192:    Ponteen yhtyy
6193:                                               Vera Hjelt.
6194:         32        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6195: 
6196: 
6197: 
6198: 
6199:                                        II.
6200: 
6201:               Ollen eräissä kohdin .toista mieltä V aliakunnan kanssa,
6202:         saamme esittää eroavan mielipiteemme.
6203: 10 §.         Valiokunta ehdottaa, ettei odotusaikaa työttömyyskas-
6204:         san säännöissä saa määrätä 6 päivää. ·lyhemmäksi eikä 15
6205:         l)äivää pitemmäksi. Tuollainen määräys lyhimmästä salli-
6206:         tusta odlotusaja,sila on miel·estämme kohtuuton ja rajoitetaan
6207:         siUä tarpeettoman paljon :kas•soj1en vapautta .iärjestää toimin-
6208:         tansa osa:kkaittensa etua ja tarpeita v&staavalla ta:valla.
6209:         N.orjan vastaavassa laissa on lyhin ·sallittu odiOtusaik•a mää-
6210:         riiltty kolmeksi päiväksi, eikä siitä tietääksemme ol•e siellä
6211:         mitään haittoja kassojen menestyroseUe ollut, Emmekä usko,
6212:         että jos meilläikin kassoille tässä kohdin saadaan suurempi
6213:         vapaus, kuin mitä V a'liokunta ehdottaa, että siitä kassoille
6214:         haittaa tulee. Siksi ehdotamme, että ]yhin sallittu odotus-
6215:         aika asetuksessa määrättäisiin kolmeksi päiväksi.
6216: 11 §.         V a.Iiokunta ehdottaa, että päivittäin· suoritettavan työt~
6217:          tömyysavustuksen kassan säännöissä saa m'äärätä ,enintään
6218:         2/
6219:            3 kassan osa:kasryhmän tavallisesta työa;nsiosta päivää
6220:         kohti, ei kuitenkaan 50 penniä vähemmäksi ei'kä 3 markkaa
6221:         enemmäiksi". Kun tuo määritelmä on niin venyvä käsite,
6222:         että sitä voi jokainen selittää omalla tavallaan, niin olisi se
6223:         tarpeettomana poistettava. Vääri:nkäytösten estämiseksi
6224:         mielestämme riittäi.si, jos a:setu:ksessa määrättäisiin päivit-
6225:         täisen avustuksen alin ja ylin raja, joista mikään kassa ei
6226:         saisi iJloi'keta. Tätä ehdotustamme vastaan tehtänee se huo-
6227:         mautus, että sen mukaan jossain huonosti palkatussa amma-
6228:         tissa, Vloisiva;t työläiset saada joka päivän työansiotaan vas-
6229:         ta•avaa, tai vieläikin suureropaJa päivittäistä avustusta ja siten
6230:         edistettäisiin teeskenneltyä työttömyyttä. Tällä väitteellä
6231:                        Vastalause II.                        33
6232: 
6233: ei ku~tenkruan käy,tännöllisessä elämässä ole mitään arvoa.
6234:  Päiv~ttäisen avustuks•en määrääminen enintäin 3 mal'lkaksi
6235: päivältä tekee kaikille paremmin palkatuille ammattilaisille
6236: mainitun laatuisen keinottelun malhdottomaksi, ja huonosti
6237: pallmrtut työläisryhmät eivät taas voi maksaa niin korkeita
6238: osaikasanaksuja, että ·sellainen keinottelu olisi heiHekään
6239: m•ahdollista. Siis wsiain näinollen emme katso o1evan mi-
6240: tään pätevää ·syytä ma.initun säädöksen 11 2 / 3 oswkasryhmän
6241: truvallisesta työansiosta" as·etukseen ottamiseen, ja siksi eh-
6242: dotammekin, että .se poistetaa;n.
6243:      Sitten emme myöskaän hyväksy sitä V aliakunnan ehdo- 17 §.
6244: tusta, ·että y leisi•stä varoista ka:sso~lle wpurahaa annettaisiin
6245: sillä perumeeHa, minkäv.erran kassat 'O'sottavat lähinnä edel-
6246: l~senä •aikana osakkailleen työttömyy.savustusta antaneensa.
6247: Mieles•tämme on kas'S'oille paljlon edullisempaa, jos niille ylei-
6248: sirstä varoista rupurahaa suoritetaan sillä perusteella, minkä
6249: verran osakkaat lä!hirm1ä edel'lä kulun·eena aikana ovat jäsen-
6250: eli osakasmaksuja .suorittaneet. Kassoj·en suoritti8Jillat työt-
6251: rWmyy·savustukset vaihtelevat hyvien ja hu1o:nojen ai'kojen
6252: mumaan, riippuen siitä, paljonko avustusta saa;neita työttö-
6253: miä rkunakin aikana on ollut, ja yleisistä varoista suoritert-
6254: tava apum'ha •Sen perusteen mukaan tulisi •Samaten vaihltele-
6255: mwan.
6256:      Mutta jos ka1ssat saavat y1e~sistä varroista apurahoja suo-
6257: ritettujen sisääDJmaksujen perusteena, jotka eiväJt ole niin
6258: paljon hyvistä ja huonoista ajoista riippuvia, niin kassoilla
6259: on suurempi mruhdolilisuus karl.uttaa huonojen ai.Jr.oj·en varaJ.le
6260: v.araraha:stojruan, kuten komemus Tanskassa osotta;a.
6261:      M·aini.tussa maa.ssa työiJtömyyskassoiUe anneta;an apura-
6262: ha:a osakasmaksujen p·erusteella. Ja siellä työttömyyskassat
6263: avat menestyneet paremmin kuin missää;n muualla. Niinpä
6264: kerl'lotaanlkin, että 31 päivänä maaHskuuiJa 1913 oli siellä
6265: 55 työttömyy•sapuka;ssaa, joissa oli 120,289 jäsenJtä. Krusso-
6266: jen vuositulot t·ekivät 2,692,431 kruunua, josta jäsenma;ksut
6267: tekivät 52,4 %. Menot teki'Vät 1,888,786 kruunua. Kasso-
6268: jen vamt tilivuoden ;päättyessä ilekivät 2,382,111 kruunua.
6269: Näin suurenmoisia tuloksia -työttömyyS'kassojen toiminnasta
6270:                                                          3
6271:         34        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
6272: 
6273:          ei voida muista maista osattwa. V:aliokunta, sam.oinkuin
6274:          komi'te:akin, on asetu~seensa ,otitanut kaikki ne määräykset
6275:         Norjan laista, mitkä siinä ovat epäiedu:llisia kassoille. Muu-
6276:          terrkaan V ali!okunnan ehdotus ei meitä tyydytä. Ehdotettu
6277:         a;pura:ha on mielestämme ri:llttämäitön. Edellä mainituista
6278:         syistä ehdotamme, että 17 § saisi sen muodon j:a sisällön,
6279:         kuin alempana esitetään.
6280: 20 §.        Valiokunnan ehdotuks,en mukaan yLeisistä varoista apu-
6281:         rahain osuutta työttömyyskassalle 'ei makseta siLtä ajalta,
6282:         jona sen osakasluku on 50 vienempi, eikä siltä vu:osipuo-
6283:         1is~o1ta, j1ona kassalle suoritetut osakasmaksut eivät va·sta.a
6284:         kassan tulojen puolta määrää.
6285:              Kun asetusehdotuksen 4 jia 5 § mukaan ]m;ssoihin voi kuu-
6286:         lua lmhd,enlaisia jäseniä, niin olisi säädetltävä, että ainakin
6287:         50 jäsentä pitäisi olla työttömyysavustukseen oikeutet-
6288:         tuja, koska muuten ne ka,ssat, j1ois.sa on paljon sellaisia jäse-
6289:         niä, j.oil1a ei 'Ole oikeutta saada avustusiba, tulev,at edulli-
6290:         sempaan a1semaan kuin edellämainitut. Ko'htuutonta mie-
6291:         lestämme on myöskin apurahain sruannin ehdoksi määrätä,
6292:         että jäsenmaksujen tulee muodostaa vähintäin puolet kassan
6293:         tuloista. Tällä määräyksellä vaikeu/tetruan huonosti palkat-
6294:         tujen työläisryhmien ~eskuudessa työtrtömyys'kassojen pe-
6295:         rustamista, niissä kun osa/kasmaksuja ei 'heti alussa voida
6296:         tarpee~si korkeiksi asettrua. Mie1estäJmme riittäisi, jos ase-
6297:         tuksessa tässä kohden määrättäisiin, että osakasmaksujen
6298:         tulee tehdä vähintäin 1/s massan tuloista.
6299:              Edelläesitettyjen perusteluj,en nojalla ·ehdotamme,
6300: 
6301:                        että Eduskunta hyväksyisi apurahan myön-
6302:                     tämistä työttömyyskassoille koskevan asetuksen
6303:                     seuraavat pykälät näin kuuluvina:
6304: 
6305:                                     10 §.
6306:             Työttömyyskassan osakkaana älköön olko oikeutta sa:ada
6307:         avustusta, ennerrkuin hän ,on ollut osakkaana sellaisessa
6308:         työttömyyskassassa, jolla on ·oikeus saada apurahaa ylei-
6309:         sistä varoista, vähintäin kuusi läihinnä edellistä kuukautta
6310:                          Vastalause II.                         35
6311: 
6312: ja siltä ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköönkä myös-
6313: kään ennen'kuin hän on o1lut työttömänä säännöissä määrät-
6314: tä:vän odotuisaja.n, joka ei saa :olla kolmea päivää lyJ:u~mpi,
6315: eikä viittätoista päivää pitempi. Matka-avustusta widaam
6316: kuitenkin myöntää osaikkaalle, vaikka hän ei täytä mainit-
6317: tuja ehtoja.
6318: 
6319:                            11 §.
6320:     Kassan säännöissä älköön päivittäistä avustusta määrät-
6321: täkö viittäkymmentä penniä vähemmäksi eikä kolmea mark-
6322: kaa enemmäksi.
6323:     Säännöissä älköön myönnertiäkö päiväavustusta kaihden-
6324: voista peräkkäin seuraavan kuukauden aikan,a ma;ksetta~
6325: Vlaksi enmnmältä kuin yhdeksältäkymmeneltä päirvälltä.
6326: 
6327:                             17 §.
6328:     Työttömyyskassalle myöntää Ke,isarillinen Senaatti ha-
6329: kemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apurahan, joka
6330: tekee kaksi kolmannesta kassan osakasten lähinnä edellisenä
6331: p1~olenvuoden aikana kassalle suorittamista osakasmaksuista.
6332: 
6333: 
6334:                                 20 §.
6335:      Apuraha;a yleisistä va~oista älköön maksettako työttö-
6336: myyskassalle siltä ajalta, jona sen avustukseen oikeutettujen
6337: osakasten luku on viittä!k;y"mmentä pienempi, älköönkä vuosi-
6338: puoliskolta, jona kwssaHe suoritetut osakasmaksut eivät vas-
6339: taa yhtä kolmannesta kassan tuloista. Tuloihin ei silloin
6340: lueta yleisistä varoi,s.ta sa;rutua apura:ha'a eikä sellaisia la:h-
6341: joiltuksia, joidetn päälomaa ei saa käyttää kassan menoihin.
6342: 
6343:     Helsingissä, maaliskuun.16 päivänä 1914.
6344: 
6345:      Matti Paasivuori.                    Osk. Jalava.
6346:      Hilja Pärssinen.                     Frans Lehtonen.
6347:      Aura Kiiskinen.                      P. W. Oksman.
6348:      William Lundström.                   J. Peura.
6349: Helsin~\'issä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
6350:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6351: 
6352: 
6353: 
6354: 
6355:                Suuren valiokunnan mietintö
6356:            N :o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
6357:            tää ehdotuksen laiksi apurahan myöntämisestä
6358:            työttömyyskassoille.
6359: 
6360:     Eduskunta on V. J:n 57 §:n mukaisesti Suureen valio-
6361: kuntaan lähettänyt yllämainitun eduskuntoosityksen ynnä
6362: Työväenasiain valiokunnan sen johdosta antaman mietinnön
6363: N:o 3.
6364:     Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt puol-
6365: taa Eduskunnan hyväksyttäväksi Työväenasiain valiokun-
6366: nan mietinnössä olevaa asetusehdotusta, kuitenkin alempana
6367: mainituiUa muutoksilla.
6368:     Asetusehdotuksen 2 § :n alusta on Suuri valiokunta 3 § :n   2 §.
6369: kohdalla esitetystä syystä poistanut sanat ,asianomaisen
6370: viranomaisen vahvistamat". Ensi'ksi mainitun pykälän 2
6371: kohdan loppuosasta on Suuri valiokunta ehdottanut sel-
6372: vyyden vuoksi muodostettavaksi eri (3) kohdan, josta
6373: on johtunut, että seuraavien kohtien järjestysnnumerot ovat
6374: muuttuneet. Kun Työväenasiain valiokunnan asetusehdotuk-
6375: sen 8 § :ssä edellytetäan, että työttömyyskassan säännöissä
6376: on määräys myöskin siitä, milloin kassan osakasmak-
6377: sut ovat suoritettavat, on Suuri valiokunta ehdottanut 2 § :n
6378: 5 kohtaan lisättäväksi tätä koskevan säännömsen. Toimin-
6379: tansa varmentamiseksi voi työttymyyskassa muodostaa paitsi
6380: vararahastoa muita ehkä tarpeellisia rahastoja, joitten pe-
6381: rustamistavasta ja käyttämisestä kassan säännöissä myöskin
6382: olisi määrättävä. Sen vuoksi on Suuri valiokunta lisännyt
6383: 9 kohtaan sitä tarkoittavan säännöksen. Seuraavan kohdan
6384: on Suuri valiokunta ehdottanut siten muutettavaksi, että
6385: työttömyyskassoille jäisi tilaisuus määrätä toimintakau-
6386:              2   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6387: 
6388:                  tensa kalenterivuotta pitemmäksi tai lyhemmäksl'kin. Koska
6389:                  kassan osakkaille olisi jätettävä oi'keus säännöissä määrätä
6390:                 osakasten äänioikeudesta ,sekä miten kassan toimihenkilöiden
6391:                 vaalissa ja sen muista asioista päätettäessä on meneteltävä,
6392:                 on Suuri valiokunta poistanut loppuosan Työväenasiain va-
6393:                 liokunnan a;setusehdotuksen 2 § :n 10 momentista ja ehdotta-
6394:                 nut pykälään lisättäväksi uuden momentin, joka tulisi saa-
6395:                 maan järjestysnumeron 12.
6396:       3 §.          Kun asetusehdotuksessa ei ole säännöstä siitä, mille
6397:                viranomaiselle työttömyyskassain sääntöj·en vahvistaminen
6398:                 kuuluu, j·a Suuren valiokunnan mielestä on asianmu:kaista,
6399:                että tämä tehtävä tulee sille viranomaiselle, joka myöntää
6400:                'kassoille apurahaa yleisistä varoista, on Suuri valiokunta
6401:                ehdottanut, että asetusehdotukseen otettaisiin uusi pykälä
6402:                 (3 §), jossa säädetään niin hyvin kenen on haettava sään-
6403:                näille vahvistusta kuin minkä viranomaisen ratkaistaviin
6404:                asia kuuluu.
6405:   4 ja 5 §.         Miten työttömyyskassa on perustettava, siitä olisi ase-
6406:                tusehdotuksessa myöskin säädettävä. Suuri valiokunta on
6407:                sen vuoksi ehdottanut, ·että asetukseen otettaisiin kaksi uutta
6408:                pykälää (4 ja 5 §), j.otka ,sisältävät säännöksiä mainitussa
6409:                suhteessa. Seuraavien pykälien numerojärjestys tulisi siitä
6410:               syystä muuttumaan.
6411: 6 (3 ja 4) §.       Asetusehdotuksen 3 ja 4 § :n on Suuri valiokunta muodol-
6412:               lisesta syystä ehdottanut yhdistettäväksi yhdeksi pykäläksi,
6413:               joka tulisi saamaan järjestysnumeron 6. Sitä paitsi on Suuri
6414:                valiokunta katsonut, että 4 § olisi asiallisestikin muu-
6415:                tettava. Kun 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetussa ase-
6416:               tuk,sessa, j.oka koskee teollisuusammateissa olevien työnteki-
6417:               jäin suojelemista, ja Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtio-
6418:               päivillä hyväksymässä ehdotuksessa asetukseksi työstä teol-
6419:               lisuus- ynnä eräissä muiss·a ammateissa nuoreksi työnteki-
6420:               jäksi luetaan se, joka on täyttänyt viisitoista vaan ei kah-
6421:               deksaatoista vuotta, ja voimassa olevan holhouslain mukaan
6422:               viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saa itse hallita, mitä
6423:               hän omalla työllänsä voi ansaita., ei Suuren valiokunnan mie-
6424:               lestä ole syytä säätää alinta ikärajaa osakkakksi pääse-
6425:                    Työttömyysvakuutus.                      3
6426: 
6427: mistä varten työttömyyskassaan kuudeksitoista vuodeksi,
6428: vaan olisi tämä ikäraja määrättävä joko viideksitoista taikka
6429: kahdeksaksitoista vuodeksi. Jos alin ikäraja kassan osak-
6430: kaaksi pääsemistä varten asetettaisiin kahdeksaksitoista vuo-
6431: deksi, jäisivät kuitenkin kaikki nuoret työntekijät osatta-
6432: miksi työttömyysvakuutuksen eduista. Kun kassan osakas-
6433: maksuja määrättäessä voidaan ottaa huomioon myöskin osak-
6434: kaan työpaikka, ja kassan säännöissä on määrättävä osak-
6435: kaiden äänioikeudesta, ei nuorten työntekijäin liittyminen
6436: työttömyyskassaan tuottane haittaa. Sen vuoksi on Suuri
6437: valiokunta ehdottanut alimman ikärajan viideksitoista vuo-
6438: deksi. Kuuttakymmentä vuotta vanhempi henkilö voidaan
6439: Työväenasiain valio'kunnan asetusehdotuksen 4 '§ :n mukaan
6440: ottaa työttömyyskassan osakk~ksi, jollei ole kulunut enem-
6441: pää kuin kolmekymmentä päivää siitä kuin hän ·erosi toisesta
6442: työttömyyskassassa, jolla on oikeus saada apurahaa ylei-
6443: sistä varoista. Koska mainittu aikamäärä tuntuu liian ly-
6444: hyeltä, on Suuri valiokunta ehdottanut sen pitennettäväksi
6445: kuudeksikymmeneksi päiväksi.
6446:      Kun työttymyyskassan osakastenoikeudenmukaisen ryh- 8 (6) §.
6447: mittelyn aikaansaamiseksi on tarpeen ottaa huomioon myös-
6448: kin se aika, minkä osakas on kuulunut kassaan, on Suuri
6449: valiokunta 8 § :ään lisännyt tätä tarkoittavan säännöksen.
6450:      Se lisäys, joka on tehty asetusehdotuksen 9 § :ään, on 9 (7) §.
6451: aiheutunut 2 § :n 9 (8) kohda,ssa olevasta säännöksestä.
6452:      Asetusehdotuksen 12 § :n 1 momentissa säädetään, ettei 1 2 (10) §.
6453: työttömyys'kassan osakkaalla ole oikeutta saada avustusta,
6454: ennenkuin hän on ollut kassan osakkaana vähintään kuusi
6455: kuukautta. Vaikkakin tällainen säännös on tarpeen vaatima,
6456:  johtaisi sen sovelluttaminen kuitenkin kohtuuttamuuteen
6457: silloin kun kassan osakas, jonka ammatin tahi työpaikan
6458: vaihdon vuoksi on täytynyt erota yhdestä kassasta, joutuu
6459:  työttömäksi ennerrkuin hän niin kauan on ollut toisen kassan
6460:  jäsenenä, että hän siitä voisi saada avustusta. Suuri valio-
6461:  kunta on sen vuoksi ehdottanut 12 § :ään lisättäväksi 2 mo-
6462:  mentin, jonka mukaan kassat mainitussa tapauksessa voivat
6463:  keskenään sopia avustuksen antamisesta kassasta toiseen
6464:  siirtyneelle osakkaalle.
6465:              4   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6466: 
6467: 13 tll) §.       Työttömyyskassasta annettavan päiväavustuksen kor-
6468:             keimpana määränä tulisi Suuren valiokunnan mielestä olla
6469:             lmlme markkaa siinäkin tapauksessa, että jollekin kassan
6470:             osakkaalle perheellisyyden vuoksi olisi tuleva korotettu
6471:             avustus. Suuri valiokunta on sen vuoksi ehdottanut tämän
6472:             suuntaisen lisäyksen 13 § :ään.
6473: ltl (14) §.      Siitä 12 § :n 1 momentissa olevasta säännöksestä, että
6474:             työttömyskassan osakas ei ole oikeutettu saamaan avustusta
6475:             ennenkuin hän on ollut säännöissä määrätyn ajan työttö-
6476:             mänä, olisi myönnettävä poikkeus siinä tapauksessa, että osa-
6477:             kas, joka on tehnyt tilapäistä lyhytaikaista työtä ja silloin
6478:             saanut 16 § :ssä mainitun avustuksen, uudelleen joutuu työt-
6479:             tömäksi. Suuri valiokunta on sen vuoksi ehdottanut 16
6480:             §:ään otettavaksi uuden momentin, minkä mukaan tällainen
6481:             kassan osakas on oikeutettu heti työttömäksi jouduttuaan
6482:             saamaan sen avustuksen, johon hän muuten on oikeutettu.
6483:             Selvyyden vuoksi on 12 § :ään lisätty tätä säännöstä vas-
6484:             taava 3 :s momentti.
6485: 17 (15) §.      Koska työttömyyskassan osakkaalla on katsottava olevan
6486:             oikeus kieltäytyä ryhtymästä työlakon tahi työnsulun alai-
6487:             sena olevaan työhön, jos sel1aista hänelle tarjottaisiin, on
6488:             Suuri valiokunta 17 §:n 4 kohtaan tehnyt sitä tarkoittavan
6489:             lisäyksen.
6490: 20 (18) §.       Kun Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä hyväksy-
6491:             män, työnvälitystointa koskevan asetusehdotuksen mukaan
6492:             myöskin yhdistys on oikeutettu harjoittamaan työnvälitys-
6493:             toimintaa, ei Suuri valiokunta ole katsonut syytä olevan
6494:             vapauttaa työttömyyskassaa siitä todistamisvelvollisuudesta,
6495:             joka sille apurahan saamista varten asetusehdotuksen 20
6496:             § :ssä on säädetty, siinäkään tapauksessa, että kassa itse tahi
6497:             se yhdistys ta:i yhdistysten liitto, jonka yhteyteen kassa on
6498:             perustettu, omia jäseniään varten on järjestänyt työnväli-
6499:             tyksen. Sen vuoksi on Suuri valiokunta ehdottanut 20 § :n
6500:             2 momentin poistettavaksi ja tehnyt s:iitä aiheutuneen muu-
6501:             toksen saman pykälän 1 momenttiin.
6502: 23 (21) §.      Työttömyyskassalle, jonka toiminta on antanut aihetta
6503:             muistutuksiin asianomaisen tarkastusviranomaisen puolelta,
6504:                    Työttömyysvakuutus.                     5
6505: 
6506: olisi annettava aikaa huomautettujen epäkohtien korjaa-
6507: miseksi, ennenkuin sille myönnetty oikeus saada apurahaa
6508: yleisistä varoista voidaan peruuttaa. Suuri valiokunta on
6509: sen tähden muodostanut asetusehdotuksen 23 § :n tämän mu-
6510: kais-eksi.
6511:      Asetusehdotuksensa 22 § :ssä on Työväenasiain valio- 24 (22) §.
6512: kunta ehdottanut, että puolet yleisistä varoista työttömyys-
6513: kassalle maksetusta ,apurahasta olisi velvollinen valtiolle
6514: suorittamaan se kunta, missä avustuksen saanut osakas lä-
6515: hinnä edellisten kahden vuoden aikana on viimeksi asunut
6516: kuusi kuukautta yhteen jaksoon, lukien ensimäisestä päi-
6517: västä, jolta avustus on maksettu; Tätä säännöstä Suuri va-
6518: liokunta ei ole saattanut puoltaa. Vaikka työttömyyskas-
6519: sasta annettua avustusta ei voida pitää vaivaisavun laa-
6520: tuisena, on kuitenkin oikeudenmukaista, ·että se kunta,
6521: joka olisi velvollinen huolehtimaan työttömyyskassan
6522: osakkaasta, jos hän sairauden vuoksi tahi muusta syystä
6523: joutuisi vaivaisavun tarpeeseen, myöskin korvaa valtiolle
6524: sille tulevan osuuden työttömyyskassalle suoritetusta apu-
6525: rahasta. Kun sitä paitsi Työväenasiain valiokunnan ehdot-
6526: t&man säännöksen soveltaminen käytännössä epäilemättä tu-
6527: lisi aiheuttamaan vaikeuksia, mutta vaivaishoitoasetuksen
6528: soveltamisessa jo on saavutettu pitkäaikainen kokemus, on
6529: Suuri valiokunta ehdottanut 22 § :n siten muutettavaksi, että
6530: kysymyksessä olevan apurahan osuuden valtiolle suorittaisi
6531: se kunta, missä avustuksen saaneella, hänelle avustusta an-
6532: nettaessa, oli kotipaikkaoikeus vaivaishoitoon nähden, ja
6533: Pttä, jos kunta väittää ettei avustuksen saaneella ole koti-
6534: paikkaoikeutta siinä kunnassa, kuvernöörin on ratkaistava
6535: asia niinkuin vaivaishoitoa koskevista asioista on säädetty.
6536: Tämän muutoksen jcilidosta on Suuri valiokunta ehdottanut
6537: tarpeettomana poistettavaksi Työväenasiainvaliokunnan ase-
6538: tusehdotuksen 22 §:n 2 momentin.
6539:     Kun työttömyyskassalla ilman eri säännöstäkin on oikeus (24, §).
6540: vastaanottaa lahjoituksia ja testamentattuja varoja, on Suuri
6541: valiokunta ehdottanut tarpeettomana poistettavaksi Työ-
6542: väenasiain valiokunnan asetusehdotuksen 24 § :n.
6543:         6    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6544: 
6545: 30 §.       Työväenasiain valiokunnan ehdottamasta asetuksesta
6546:         puuttuu säännö.s siitä, miten purettavaksi päätetyn työttö-
6547:         myyskassan loppusuoritus on toimitettava. Suuri valiokunta
6548:         on pitänyt tarpeellisena tällaista säännöstä ja on siitä syystä
6549:         ehdottanut asetukseen otettavaksi uuden pykälän, joka on
6550:         saanut järjestysnumeron 30.
6551:             Paitsi yllä selostettuja muutoksia, on Suuri valiokunta
6552:         ehdottanut muodollisia korjauksia asetuksen erinäisiin py-
6553:         käliin.
6554:             Vihdoin on Suuri valiokunta asetukselle ·ehdottanut muu-
6555:         tetun nimen, joka paremmin kuin Työväenasiainvaliokunnan
6556:         ehdottama vastaa asetuksen sisällystä.
6557:             Edellä esitetyn perustuksella saa Suuri valiokunta kun-
6558:         nioittaen ehdottaa,
6559: 
6560:                         että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
6561:                     Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
6562:                     täisi seuraavan asetusehdotuksen:
6563: 
6564: 
6565:                                  Asetus
6566:             työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa
6567:                              yleisistä varoista.
6568: 
6569:                                       1 §.
6570:             Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sel-
6571:         laista palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden
6572:         kohdatessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten
6573:         heiltä kantaa määrätyt maksut.
6574:             Työrttömyysk·assan toiminta-alueena voi olla koko maa tai
6575:         sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
6576:         Sellainen kas1sa saa myöskin ol'la yhdistettynä yhdisrtyksee'll
6577:         tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
6578:         kassan toiminta on tarkkaan erotettu yhdistyksen tai liiton
6579:         muusta toiminnasta ,ja si:Utä ,tehdään erilty]s,ert tilit.
6580:             Työttömyyskassa, joka täyttää tässä asetuksessa sää-
6581:         detyt ehdot, saa apurahaa yleisistä varoista alempana ole-
6582:         vain määräysten mukaan.
6583:                     Työttömyysvakuutus.                       7
6584: 
6585:                                 2 §.
6586:     Työttömyyskassalla tulee olla {poist.) säännöt, joissa on
6587: määrättät;ä;
6588:     1) kassan nimi, joka sisältää sanan ,työttömyyskassa"
6589: joko erikseen tahi liitettynä muuhun sanaan;
6590:     2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
6591: ulottaa toimintansa; ( poist..)
6592:     3) kassan kotipaikka, jossa sen hallitus sijaitsee;
6593:      4) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot, sekä ne syyt,
6594: joilla osakas voidaan kassasta erottaa;
6595:      5) kassatie suoritettavat maksut, niiden laskemisen pe-
6596: rusteet, sekä niiden maksuaika ja kantotapa;
6597:      6) osakkaan oikeudet;
6598:      7) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
6599:     8) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kolme
6600: jäsentä ja riittävästi varajäseniä, on järjestettävä sekä kuinka
6601: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
6602:     9) (poist.) miten vararahasto ja muita ehkä tarpeellisia
6603: rahastoja on muodostettava ja varoja niihin siirrettävä, sekä
6604: miten näitä rahastoja on käytettävä; niin myös miten varat
6605: saatetaan korkoa kasvaviksi ja millä tavoin kassan (poist.)
6606: vakuuskirjat ovat ·säilytettävät ja tarkastettavat,·
6607:     10) kassan toimintavuosi, sekä minkä ajan kuluessa kas-
6608: san tilinpäätös on tehtävä ja tilit tarkastettavat;
6609:      11) milloin (poist.) ja miten on pidettävä kassan varsi-
6610: nainen kokous, jossa esitetään hallituksen kertomus kassan
6611: hallinnosta ja tilasta ( poist.), päätetään hallituksen vastuun-
6612: vapaudesta ja muista sääntöjen sellaisessa kokouksessa
6613: käsiteltäviksi määräämistä asioista, sekä valitaan hallituk-
6614: sen jäsenet ja varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat eroamis-
6615: vuorossa tai ( poist.) eronneet, niin myös tilintarkastajat ja
6616: varatarkastajat ( poist.);
6617:      12) osakasten äänioikeus sekä miten kassan toimihenki-
6618: löiden vaalissa ja kassan muista asioista päätettäessä on
6619: meneteltävä;
6620:     13) millä tavoin kassan kokouksista on ilmoitettava sekä
6621: muut tiedonannot toimitettava sen osakkaille;
6622: 8   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6623: 
6624:     U) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttamisesta
6625: on tehtävä; sekä
6626:    15) missä tapauksissa ja miten kassan saa purkaa sekä
6627: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
6628: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
6629: 
6630:                               3 § .•
6631:     Työttömyyskassan perustajain, joina tulee olla vähintään
6632: kolme henlcilöä tai, jos kassa on johonkin yhdistykseen tai
6633: yhdistysten liittoon yhdistettynä, yhdistyksen tai liiton hal-
6634: litus, on haettava kassan säännäille vahvistus sen läänin ku-
6635: vernööriltä, jossa kassan kotipaikka tulee olemaan; ja on ku-
6636: vernöörin, hankittuaan asianomaisen tarkastusviranomaisen
6637: lausunnon asiasta, viivyttelemättä oman lausuntonsa ohessa
6638: lähetettävä hakemus Keisarillisen Suomen Senaatin ratkais-
6639: tavaksi.
6640:     Sääntöihin sen jälkeen tehty muutos ei ole pätevä, en-
6641: nenkuin sille on samalla tapaa saatu vahvistus.
6642: 
6643:                                4 §.
6644:     Sittenkun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, tu-
6645: lee sen perustajain kir·jallisesti kutsua halukkaita merkit.se-
6646: mään itsensä oskkaiksi kassaan, ja on kutsumttskirjoituksessa,
6647: jonka perustajat omakätisesti allekirjoittavat, oleva oikeaksi
6648: todistettu jäljennös säännöistä sekä rnäärättJ;nä se aika, enin-
6649: tään kaksi vuotta sääntöjen vahvistamisesta lnkien, jonka
6650: kuluessa kokous kassan toiminnan alottamista 'Varten on pi-
6651: dettävä.
6652: 
6653:                              5 §.
6654:    J olesikin päiväksi kutsumuskidoituksessa määrätyn ajan
6655: kuluessa tulee perustajain, siinä järjestyksessä kuin työttö-
6656: myyskassan kokouksista on säännöissä määrätty, kuts1J,a osak-
6657: kaaksi kirjoittautuneet kokoukseen päättämään kassan toi-
6658: minnan alottamisesta.
6659:    Jos tässä kokouksessa läsnä olevain osakkaaksi kirjoit-
6660: tautuneiden enemmistö päättää, että työttömyyskassa on
6661:                     Työttömyysvakuutus.                         9
6662: 
6663: saata,va toimeen, niin kassa on pidettävä perustettuna sekä
6664: hallituksen ja tilintarkastajain vaali toimitettava. Muussa
6665: tapauksessa olkoon kysymys kassan perustamisesta rauen-
6666: nut.
6667:     Jollei kokousta ole 4- §:ssä mainitun ajan kuluessa pi-
6668: detty, älkööt osakkaaksikirjoitukset enää olko sitovia.
6669: 
6670:                           6 (3 ja 4) §.
6671:     Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on joka1sella
6672: työntekijällä, joka (poist.) on täyttänyt viisitoista vaan ei
6673: kuuttakymmentä ikävuotta ja täyttää kassan säännöissä mää-
6674: rätyt ehdot. V anhempikin henkilö voidaan kuitenkin ottaa
6675: kassan osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää kuin kuusi-
6676: kymmentä päivää siitä, kuin hän erosi toisesta työttömyys-
6677: kassasta, jolla on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista.
6678:     Sellaisia osakkaiJta, joille ei tule oi:lmutta avustukBen saa-
6679: miseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädettyjen
6680: rajoitusten estämättä.
6681: 
6682:                           7 (5) §.
6683:     Työttömyyskassan osakas saakoon samaan aikaan (poist.)
6684: avustusta (poist.) ainoastaan yhdestä sellaisesta kassasta,
6685: jolla on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista. (Poist.).
6686: 
6687:                            8 (6) §.
6688:    Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa am-
6689: matin, kassan osakkaana oloajan, työpalkan, asuinpaikan,
6690: perheolojen ta'hi muiden (poist.) perusteiden mukaan sekä eri
6691: ryhmille määrätä eri 'Suuret osakasmaksut ja avustukset.
6692: 
6693:                           9 (7) §.
6694:    Osakasmaksut on niin määrättävä, että ne ynnä tä-
6695: män asetuksen mukaan yleisistä varoista myönnettävä apu-
6696: raha todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämi-
6697: seen sekä sääntöjen määräämiin siirtoihin vara- ja muihin
6698: rahastoihin.
6699: 10 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6700: 
6701:     Kassalle on sen säännöissä varattava oikeus osakasmak-
6702: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tämä
6703: osottautuu tarpeelliseksi.
6704: 
6705:                          10 (8) §.
6706:    Työttömyyskassan osaka<s, joka ei säännöissä määrätyn
6707: ajan kuluessa suorita osakasmasujaan, katsottakoon kassasta
6708: luopuneeksi, älköönkä hänellä olko orkeutta saada takaisin
6709: ennen suorittamiansa maksuja.
6710: 
6711:                          11 (9) §.
6712:    Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
6713: päivä-, vuokra- tahi matka-avustuksena.
6714:    Avustus annettakoon joko rahassa tahi luonnossa.
6715: 
6716:                           12 (10) §.
6717:      Työttömyyskassan osakkaana älköön olko oikeutta saada
6718: avustusta, ennenkuin hän on siinä kassassa ollut osakkaana
6719: ( poist.) vähintään kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja siltä
6720: ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköön myöskään,
6721: ennenkuin hän on ol:lrut työttömänä säännöis·sä määrättävän
6722: odotusaja:n, joka ei saa ol1a kuultta päivää ly<hempi eikä
6723: viittäJtoista päivää pitempi. Matka-avnstwsta voidaan kui-
6724: tenkin myön'tää osakkaalle, vaikka hän ei täytä mainit-
6725: tuja ehtoja.
6726:      Kassat voivat keskenään sopia avustuksen antami-
6727: sesta sille, joka ammatin tahi työpaikan vaihdoksen joh-
6728: dosta siirtyy osakkaaksi kassasta toiseen, vaikka hän ei ole.
6729: ollut kuutta kuukautta osakkaana siinä kassassa, johon hän
6730: on viimeksi liittynyt. Siirtyminen ei edellytä avustuksen
6731: saantia useammalta päivältä, kuin mitä 13 §:n 2 momen-
6732: tissa on säädetty.
6733:      Jos avustusta kassasta nauttiva osakas saa työtä, joka ei
6734: kestä kuutta päivää kauemmin, saakoon heti työttömäksi jäl-
6735: leen jouduttuaan kassasta avustusta, jos hän muutoin on sii-
6736: hen oikeutettu.
6737:                    Työttömyysvakuutus.                     11
6738: 
6739:                          13 (11) §.
6740:     (Poist.} Työttömyyskassan säännöissä älköön pazva-
6741: avustusta määrättäkö (poist.) viittäkymmentä penniä vä-
6742: hemmäksi eikä kolmea markkaa enemmäksi, tähän luettuna
6743: myöskin 19 §:n 2 momentin mukaan perheellisyyden perus-
6744: teella annettava korotettn avustus.
6745:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
6746: toista peräkkäin 'seuraavan kuukauden aikana maksetta-
6747: vaksi enemmältä kuin yhteensä yhdeksältäkymmeneltä päi-
6748: vältä.
6749:                          u (12) §.
6750:    Päivä-, vuokra- ja matka-avustus, jonka työttömyyskassa
6751: myöntää osakkaalleen kahdentoista peräkkäin seuraavan
6752: kuukauden aikana, älköön kaikikiaan nousko enempään kuin
6753: mitä kassa olisi saman ajan kuluessa ollut hänelle päivä-
6754: avustuksena maksava.
6755: 
6756:                         15 (13) §.
6757:    Työttömyyskassa (poist.), joka kolmenkymmenenkuu-
6758: den peräkkäin seuraavan kuukauden aikana on osakkaalle
6759: maksanut suurimman säännöissä sallitun avustuksen, älköön
6760: antako hänelle avustusta, ennenkuin sen jälkeen on kulunut
6761: kaksitoista kuukautta ja hän tältä ajalta on säännöllisesti
6762: suorittanut osakasmaksunsa.
6763: 
6764:                            16 (14) §.
6765:      Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas (poist.) te-
6766: kee lyhytaikaista tilapäistä työtä, josta hänen työansionsa
6767: on pienempi kuin se avustus, ( poist.) mikä hänellä on oikeus
6768: työttömyyskassaHa saad·a, voi kassa hänelle myöntää avus-
6769: l:u.sta sen verran, että tämä ynnä :häne.n työansionsa vastaa
6770: täyttä avustusta.
6771:      Osakas, joka on nauttinut tässä pykälässä mainittua avus-
6772: tusta, saakoon 12 § :n säännöksen estämättä heti työttömäksi
6773: jotuluttuaan sen avustuksen, johon hän muutoin on oikeutettu.
6774: 12 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6775: 
6776:                           17 (15) §.
6777:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
6778:     1) työlakossa tai työnsulussa olevalle osakkaalle;
6779:     2) sairaalle tai työkyvyttömäl'le osakkaalle;
6780:     3) osakkaalle, joka kassan ha!llituksen harkinnan mu-
6781: kaan on pätevä'ttä syyttä eronnult työstään taikka päteväUä
6782: syyllä siitä erotettu; älköönkä
6783:     4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
6784: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua,
6785: hänen kykyänsä tahi ammattitaitoansa vastaavaa, työlakosta
6786: tai työnsulusta vapaata työtä, josta maksetaan tariffisopi-
6787: muksen mukainen tahi, ellei tariffisopimusta ole, avustusta
6788: anovan työssä paikkakunnalla tavallinen palkka.
6789: 
6790:                          18 (16) §.
6791:     Osakkaalle suoritettavan avustuksen laadun ja suuruu-
6792: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyskassan hal-
6793: litus, noudattaen mitä tässä asetuksessa ja kassan säännöissä
6794: siitä on säädetty.
6795: 
6796:                          19 (17) §.
6797:     Työttömyyskassalle on ( poist.) Senaatin, hakemuksesta,
6798: myönnettävä oikeus saada yleisistä varoista apurahaa alem-
6799: pana säädetyssä suhteessa siihen määrään, minkä kassa on
6800: maksanut osakkailleen.
6801:     Apurahaa suoritetaan kaksi kolmannesta siitä, mitä kassa
6802: on edellisen puolen vuoden kuluessa maksanut osakkailleen,
6803: joilla sinä aikana on ollut yksi tai us·eampia alaikäisiä lap-
6804: sia, ja puolet siitä, mitä kassa on maksanut muille osak-
6805: kailleen.
6806:     Kun työttömyysavustus on annettu luonnossa, laske-
6807: taan apuraha paikkakunnan (poist.) käypähinnan mukaan.
6808: 
6809:                         20 (18) §.
6810:    Milloin työrttömyy~skassa on myöntänyt avustuSita osak-
6811: kaalleen, joka asuu paikkaikunnalla, missä on kunnallinen
6812:                    Työttömyysvakuutus.                      13
6813: 
6814: työnvälitystoimisto tai -asiamies, taikka milloin kassa itse
6815: tahi se yhdistys tai yhdistysten liitto, jonka yhteyteen kassa
6816: on perustettu, omia jäseniään varten on järjestänyt työnväli-
6817: tyksen, maksetaan (poist.) kassalle apurahaa yleisistä va-
6818: roista ainoastaan, jos se näyttää ettei tällaisella työnväli-
6819: tyksellä ole voitu sinä aikana, jolta avustus on maksettu,
6820: hankkia avustuksen saaneelle hänen kykyänsä tai ammatti-
6821: taitoansa vastaavaa työtä, josta olisi maksettu tariffisopi-
6822: muksen mukainen tahi, ellei tariffisopimusta ole, avustuk-
6823: sen saaneen työssä :Paikkakunnalla tavallinen palkka.
6824:     (2 mom. poist.)
6825:                          21 (19) §.
6826:     Työttömyyskassalle 19 § :n mukaan yleisistä varoista tu-
6827: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
6828: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
6829: taa tämän apurahan sen läänin lääninrahastosta, jossa kassan
6830: kotipaikka on.
6831:                          22 (20) §.
6832:     Apurahaa yleisistä varoista älköön maksettako työttö-
6833: myyskassalle siltä ajalta, jona sen osakasluku on viittäkym-
6834: mentä pi·enempi, älköönkä vuosipuoliskolta, jona kassalle
6835: suoritetut osakasmaksut eivät nouse kassan tulojen puoleen
6836: määrään. Tuloihin ei silloin lueta yleisistä varoista saatua
6837: apurahaa eikä sellaisia lahjoituksia, joiden pääomaa ei saa
6838: käyttää kassan menoihin.
6839: 
6840:                           23 (21) §.
6841:     Jos apurahaa yleisistä varoista nattttivaa työttömyys-
6842: kassaa ei hoideta lain ja sääntöjensä mukaan, tai jos tarkas-
6843: tusviranomainen havaitsee, ettei kassa tarjoo riittäviä takeita
6844: sitoumustensa täyttämisestä, on kassan hallitus kuvernöörin
6845: toimesta käskettävä esittämään asia lähinnä seuraavalle var-
6846: sinaiselle tai ylimääräiselle kassan kokoukselle.
6847:     Ellei kassa ryhdy toimeen huomautettujen epäkohtain
6848: korjaamiseksi, voidaan siltä kieltää apurahan saaminen, kun-
6849: nes korjaus on tapahtunut.
6850: 14 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6851: 
6852:                           24 (22) §.
6853:     Kun työttömyyskassalle on 19 § :n mukaan yleisistä va~
6854: roista maksettu apurahaa, suorittakoon siitä valtiolle puolet
6855: se kunta, missä avustuksen saaneella osakkaalla, häneru
6856: avustusta annettaessa, oli kotipaikkaoikeus vaivaishoitoon
6857: nähden. Siten kunnan suoritettavaksi tulevat apurahan
6858: osuudet ovat kerran vuodessa asianomaisen kuvernöörin vaa-
6859: timuksesta lääninrahastoon toimitettavat.
6860:     Jos kunta väittää, ettei avustuksen saaneella ole koti-
6861: paikkaoikeutta siinä kunnassa, ratkaiskoon kuvernööri asian
6862: niinkuin vaivaishoitoa koskevista asioista on säädetty.
6863: 
6864:                           25 (23) §.
6865:     Jos kunta maksaa työttömyyskassan osaJkkaan puo-
6866: lesta hänen osakasmaksunsa tai osan siitä, ei sellainen kun-
6867: nan antama apu tuota avusitetulle vaivaisavun ,saamisesta
6868: aiheutuvia seuraamuksia.
6869: 
6870:                          (24 § poist.).
6871:                           26 (25) §.
6872:     Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta kan-
6873: taa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukaisesta
6874: kirjanpidosta, { poist.) laatia tilinpäätös ja kertomus kassan
6875: hallinnosta, sekä ryhtyä kaikkiin hallintotoimiin, joihin
6876: kassan sääntöjen mukaan ei tarvita eri valtuutusta {poist.).
6877:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
6878: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
6879: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, taikka saako
6880: hal'litus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle antaa toi-
6881: meksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hallinnosta.
6882:     Haaste tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on pi-
6883: dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituksen
6884: jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
6885: 
6886:                         27 (26) §.
6887:    Työttömyyskassan varoja voidaan {poist.) panna taka-
6888: varikkoon tahi ulosottaa ainoastaan kassan omasta velasta.
6889:                    Työttömyysvakuutus.                     15
6890: 
6891:    Osakkaan velan maksamiseksi ei voida ulosottaa hänelle
6892: kassasta tulevaa avustusta.
6893: 
6894:                          28 (27) §.
6895:     Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
6896: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
6897:     Valitus kuvernöörin toimenpiteestä kassaa koskevassa
6898: asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talousasiois~a
6899: yleensä on säädetty.
6900: 
6901:                        29 (28) §.
6902:    Työttömyyskassa on Senaatin määrättävän tarkastusvi-
6903: ranomaisen silmälläpidon alainen.
6904: 
6905:                            30 §.
6906:    Jos tehdään päätös työttömyyskassan purkamisesta, on
6907: kassan kokouksessa päätettävä:
6908:     1) kenen tulee selvitysmiehinä ottaa haltuunsa kassan
6909: omaisuus ja toimittaa loppttsuoritus, johon toimeen myöskin
6910: kassan hallituksen jäseniä käypi valitseminen; sekä
6911:     2) mitä loppusuorituksessa muutoin on varteen otettava.
6912:     Selvitysmiesten toimivaltaan ja velvollisuuksiin nähden
6913: on muutoin noudatettava tämän asetuksen säännöksiä ja kas-
6914: san säännöissä sen hallituksesta annettuja määräyksiä.
6915: 
6916:                       81 (29) §.
6917:     Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset,
6918: jotka tämän asetuksen soveltamista varten havaitaan tar-
6919: peellisiksi.
6920:                          32 (30) §.
6921:    Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
6922: kuukautta, ennenkuin tämä asetus astuu voimaan, voi Se-
6923: naatti myöntää oikeuden saada apurahaa yleisistä varoista
6924: vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät täytä mainittua
6925: oikeutta varten tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja. Sellaista
6926: 16 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6927: 
6928: oikeutta on haettava vuoden kuluessa asetuksen voimaan as-
6929: tuttua.
6930:                       33 (31) §.
6931:    Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
6932: 
6933:    Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1914.
6934: 
6935: 
6936: 
6937: 
6938:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
6939:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6940: 
6941: 
6942: 
6943: 
6944:                 Suuren valiokunnan mietintö
6945:             N :o 7 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
6946:             sältää ehdotuksen laiksi apurahan myöntämi-
6947:             sestä työttömyyskassoille.
6948: 
6949:     Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta Suuren valio-
6950: kunnan mietinnössä N :o 7 ol<evan ehdotuksen mukaisesti hy-
6951: väksynyt Asetuksen työttömyyskassoista, joilla on oikeus
6952: saada apurahaa yleisistä varoista. Kuitenkin on Eduskunta
6953: siitä poistanut 4 ja 5 § :n sekä muuttanut 3, 12, 13, 19 ja
6954: 20 § :n näin kuuluvaksi:
6955:                              3 §.
6956:     Työttömyyskassan perustajain, joina tul•ee olla vähintään
6957: kolme henkilöä tai, jos kassa on johonkin yhdistykseen tai
6958: yhdistysten liittoon yhdistettynä, yhdistyksen tai liiton hal-
6959: litus, on haettava kassan säännäille vahvistus sen l'äänin
6960: kuvernööriltä, jossa kassan kotipaikka tulee olemaan; ja on
6961: kuvernöörin, hankittuaan asianomaisen tarkastusvirano-
6962: maisen lausunnon asiasta, viivyttelemättä oman lausuntonsa
6963: ohessa lähetettävä hakemus Keisarillisen Suomen Senaatin
6964: ratkaistavaksi.
6965:     Sääntöihin sen jälkeen tehty muutos ei ole pätevä, en-
6966: nenkuin sille on ( poist.} saatu vahvistus.
6967: 
6968:                           12 §.
6969:     Työttömyyskassan osakkaalla älköön olko oikeutta saa-
6970: da avustusta, ennenkuin hän on siinä kassassa ollut osak-
6971: kaana vähintään kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja siltä
6972: ajalta suorittanut S'äädetyt maksunsa, 'älköön myöskään,
6973: ennenkuin hän on ollut työttömänä säännöissä määrätyn
6974: 2   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6975: 
6976: odotusajan, joka ei saa olla kuutta päivää lyhempi eikä
6977: viittätoista päivää pitempi. Matka-avustusta voidaan kui-
6978: tenkin myöntää osakkaalle, vaikka hän ei täytä mainittuja
6979: ehtoja.
6980:      Kassat voivat keskenään sopia avustuksen antamisesta
6981: sille, joka ammatin tahi työpaikan vaihdoksen johdosta siir-
6982: tyy osakkaaksi kassasta toiseen, vaikka hän ei ole ollut
6983: kuutta kuukautta osakkaana siinä kassassa, johon hän on
6984: viimeksi liittynyt. Siirtyminen ei edellytä avustuksen saan-
6985: tia useammalta päivältä, kuin mitä 13 § :n 2 momentissa on
6986: säädetty.
6987:      Jos avustusta kassasta nauttiva osakas saa työtä, joka
6988: ei kestä kuutta päivää kauemmin, saakoon heti työttömäksi
6989: jälleen jouduttuaan kassasta avustusta, jos hän muutoin on
6990: siihen oikeutettu.
6991:                             13 §.
6992:     Työttömyyskassan saannmssa älköön päiväavustusta
6993: mä:ärättäkö viittäkymmentä penniä vähemmäksi eikä kol-
6994: mea markkaa enemmäksi, tähän luettuna myöskin sellainen
6995: korotettu avustus, joka kassan sääntöjen mukaan ehkä tulee
6996: osakkaalle, jolla on yksi tahi useampia viittätoista vuotta
6997: nuorempia lapsia.
6998:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
6999: toista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
7000: vaksi enemmältä kuin yhteensä yhdeksältäkymmeneltä päi-
7001: vältä.
7002:                              19 §.
7003:     Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Suomen Se-
7004: naatti hakemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apu-
7005: rahaa alempana säädetyssä suhteessa siihen määrään, minkä
7006: kassa on maksanut osakkailleen.
7007:     Apurahaa suoritetaan kaksi kolmannesta siitä, mitä kassa
7008: on edellisen puolen vuoden kuluessa maksanut osakkailleen,
7009: joilla sinä aikana on ollut yksi tai useampia alle viidentoista
7010: vuoden ikäisiä lapsia, ja puolet siitä, mitä kassa on maksanut
7011: muille osakkailleen.
7012:                    Työttömyysvakuutus.                       3
7013: 
7014:    Kun työttömyysavustus on annettu luonnossa, lasketaan
7015: apuraha paikkakunnan käypähinnan mukaan.
7016: 
7017:                             20 §.
7018:     Milloin työttömyyskassa on myöntänyt avustusta osak-
7019: kaaHeen, joka asuu paikkakunnalla, missä on kunnallinen
7020: työnvälitystoimisto tai -asiamies, taikka milloin kassa itse
7021: tahi se yhdistys tai yhdistysten liitto, jonka yhteyteen kassa
7022: on perustettu, omia jäseniään varten on järjestänyt työnväli-
7023: tyksen, maksetaan kassalle apurahaa yleisistä varoista ai-
7024: noastaan, jos se näyttää ettei tällaisella työnvälityksellä ole
7025: voitu sinä aikana, jolta avustus on maksettu, hankkia avus-
7026: tuksen saaneelle hänen kykyänsä tai ammattitaitoansa vas-
7027: taavaa, työlakosta ja työnsulusta vapaata työtä, josta olisi
7028: maksettu tariffisopimuksen mukainen tahi, ellei tariffisopi-
7029: musta ole, avustuksen saaneen työssä paikkakunnalla taval-
7030: linen palkka.
7031: 
7032: 
7033:     Kun asia Eduskunnan päättämien muutosten johdosta
7034: toistamiseen on ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
7035: Valiokunta puoltanut Eduskunnan päätöstä, mikäli se kos-
7036: kee asetusehdotuksen 4 ja 5 § :n poistamista. sekä 3 § :n 2
7037: momentin, 12 ja 20 § :n muuttalillista. Suuri valiokunta on
7038: kuitenkin katsonut että, sittenkun 4 ja 5 § :n säännökset on
7039: poistettu, myöskin 3 § :n 1 momentissa oleva määräys siitä,
7040: kenen on haettava vahvistus työttömyyskassan säännöille,
7041: on käynyt tarpeettomaksi, ja on siis päättänyt ehdottaa pu-
7042: heena olevan momentin sen mukaan muutettava:ksi.
7043:     Suuri valiokunta ei ole saattanut kannattaa Eduskun-
7044: nan hyväksymää 13 (11) § :ää semmoisenaan. Koska työttö-
7045:                                                 '
7046: myyskassan osakas, jolla on työhön kykenemättömiä          .
7047:                                                        lapsia,
7048: on katsottava olevan korotetun avustuksen tarpeessa, vaik-
7049: kakin lapset olisivat viittätoista vuotta vanhemmat, on Suuri
7050: valiokunta ehdottanut tätä tarkoittavan säännöksen lisättä-
7051: vä·ksi 13 (11) § :n 1 momenttiin. Tämä muutos on aiheutta-
7052: 4     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7053: 
7054: nut vastaavan muutoksen myöskin 19 (17) § :n 2 moment-
7055: tiin, jota Suuri valiokunta sitä paitsi on ehdottanut muo-
7056: dollisesti korjattavaksi.
7057:     Sen johdosta että 4 ja 5 § on poistettu ovat kaikki niitä
7058: seuraavat pykälät saaneet uudet järjestysnumerot.
7059:     Yllä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
7060: ehdottaa,
7061:                 että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen työttö-
7062:             myyskassoista, joilla on oikeus saada apttrahaa
7063:             yleisistä varoista, näin kuuluvana:
7064: 
7065: 
7066: 
7067:                          Asetus
7068:     työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa
7069:                      yleisistä varoista.
7070:                              1 §.
7071:     Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sel-
7072: laista palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden
7073: kohdatessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten
7074: heiltä kantaa määrätyt maksut.
7075:     Työttömyyskassan toiminta-alueena voi olla kolw maa tai
7076: sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
7077: Sellainen kaSiSa saa myöskin olla yhdistettynä yhdistykseen
7078: tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
7079: ka.ssan toiminta on tarkkaan erotettu yhdrstyksen tai liiton
7080: muusta toiminnasta ja siitä ,tehdään eriityisert tilit.
7081:     Työttömyyskassa, joka täyttää tässä asetuksessa sää-
7082: detyt ehdot, saa apurahaa yleisistä varoista alempana ole-
7083: vain määräysten mukaan.
7084: 
7085:                             2 §.
7086:     Työttömyyskassalla tulee olla säännöt, joissa on mää-
7087: rättävä:
7088:     1) kassan nimi, joka sisältää sanan ,työttömyyskassa"
7089: joko erikseen tahi liitettynä muuhun sanaan;
7090:                     Työttömyysvakuutus.                       5
7091: 
7092:     2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
7093: ulottaa toimintansa;
7094:     3) kassan kotipaikka, jossa sen hallitus sijaitsee;
7095:     4) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot, sekä ne syyt,
7096: joilla osakas voidaan kassasta erottaa;
7097:     5) kassalle suoritettavat maksut, niiden las'kemisen pe-
7098: rusteet, sekä niiden maksuaika ja kant.otapa;
7099:      6) osakkaan oikeudet;
7100:      7) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
7101:     8) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kolme
7102: jäsentä ja riittävästi varajäseniä, on järjestettävä sekä kuinka
7103: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
7104:     9) miten vararahasto ja muita ehkä tarpeellisia rahas-
7105: toja on muodostettava ja varoja niihin siirrettävä, sekä miten
7106: näitä rahastoja on käytettävä; niin myös miten varat saa"
7107: tetaan korkoa kasvaviksi ja millä tavoin kassan vakuuskirjat
7108: ovat säilytettävät ja tarkastettavat;
7109:     10) kassan toimintavuosi, sekä minkä ajan kuluessa kas-
7110: san tilinpäätös on tehtävä ja tilit tarkastettavat;
7111:      11) milloin ja miten on pidettävä kassan varsinainen
7112: kokous, jossa esitetään hallituksen kertomus kassan hallin-
7113: nosta ja tilasta, päätetään hallituksen vastuunvapaudesta
7114: ja muista sääntöjen sellaisessa kokouksessa käsiteltäviksi
7115: määräämistä asioista, sekä valitaan hallituksen jäsenet ja
7116: varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat eroamisvuorossa tai
7117: eronneet, niin myös tilintarkastajat ja varatarkastajat;
7118:     12) osakasten äänioikeus sekä miten kassan toimihenki-
7119: löiden vaalissa ja kassan muista asioista päätettäessä on
7120: meneteltävä;
7121:     13) millä tavoin kassan kokouksista on ilmoitettava sekä
7122: muut tiedonannot toimitettava sen osakkaille;
7123:     14) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttamisesta
7124: on tehtävä; sekä
7125:      15) missä tapauksissa ja miten kassan saa purkaa sekä
7126: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
7127: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
7128: 6   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7129: 
7130:                             3 §.
7131:     Työttömyyskassan (poist.) säännäille haetaan vahvistus
7132: sen läänin kuvernööriltä, jossa kassan kotiJ).aikka tulee ole-
7133: maan; ja on kuvernöörin, hankittuaan asianomaisen tarkas-
7134: tusviranomaisen lausunnon asiasta, viivyttelemättä oman lau-
7135: suutonsa ohessa lähetettävä hakemus Keisarillisen Suomen
7136: Senaatin ratkaistava!ksi.
7137:     Sääntöihin sen jälkeen tehty muutos ei ole pätevä, en-
7138:  nenkuin sille on saatu vahvistus.
7139: 
7140:                          4 (3 ja 4) §.
7141:     Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokaisella
7142: työntekijällä, joka on täyttänyt viisitoista vaan ei kuutta-
7143: kymentä ikävuotta ja täyttää kassan säännöissä määrätyt
7144: ehdot. V anhempikin henkilö voidaan kuitenkin ottaa kassan
7145: osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää kuin kuusikymmentä
7146: päivää siitä, kuin hän erosi toisesta työttömyyskassasta,
7147: jolla on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista.
7148:     Sellaisia osakkaita, joille ei tule oikeutta avustuben saa-
7149: miseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädettyjen
7150: rajoitusten estämättä.
7151: 
7152:                             5 §.
7153:     Työttömyyskassan osakas saakoon samaan aikaan avus-
7154: tusta ainoastaan yhdestä sellaisesta kassasta, jolla on oikeus
7155: saada apurahaa yleisistä varoista.
7156: 
7157:                             6 §.
7158:     Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa am-
7159: matin, kassan osakkaana oloajan, työpaikan, asuinpaikan,
7160: perheolojen tahi muiden perusteiden mukaan sekä eri ryh-
7161: mille määrätä ·eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
7162: 
7163:                             7 §.
7164:    Osakasmaksut on niin määrättävä, että ne ynnä tä-
7165: män asetuksen mukaan yleisistä varoista myönnettävä apu-
7166: raha todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämi-
7167:                   Työttömyysvakuutus.                     7
7168: 
7169: seen sekä sääntöjen määräämiin siirtoihin vara- Ja muihin
7170: rahastoihin.
7171:     Kassalle on sen säännöissä varattava oikeus osakasmak-
7172: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tämä
7173: osottautuu tarpeelliseksi.
7174:                             8 §.
7175:    Työttömyyskassan osakas, joka ei säännöissä määrätyn
7176: ajan kuluessa suorita osakasmasujaan, katsottakoon kassasta.
7177: luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada takaisin
7178: ennen suorittamiansa maksuja.
7179: 
7180:                            9 §.
7181:     Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
7182: päivä-, vuokra- tahi matka-avustuksena.
7183:    Avustus annettakoon joko rahassa tahi luonnossa.
7184: 
7185:                             10 §.
7186:      Työttömyyskassan osakkaalla älköön olko oikeutta saada
7187: avustusta, ennenkuin hän on siinä kassassa ollut osakkaana
7188: vähintäin kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja siltä
7189: ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköön myöskään,
7190: ennenkuin hän on ollut työttömänä säännöissä määrätyn
7191: odotusajan, joka ei saa oHa kuutta päivää lyhempi eikä
7192: viittätoista päivää pitempi. Matka-avustusta voidaan kui-
7193: tenkin myöniää osa:kkaalle, vaikka hän ei täytä mainit-
7194: tuja ·ehtoja.
7195:      Kassat voivat keskenään sopia avustuksen antamisesta
7196: sille, joka ammatin tahi työpaikan vaihdoksen johdosta
7197: siirtyy osakkaaksi kassasta toiseen, vaikka hän ei ole ollut
7198: kuutta kuukautta osakkaana siinä kassassa, johon hän on
7199: viimeksi liittynyt. Siirtyminen ei edellytä avustuksen
7200: saantia useammalta päivältä, kuin mitä 11 §:n 2 momentissa
7201: on säädetty.
7202:      Jos avustusta kassasta nauttiva osakas saa työtä, joka
7203: ei. kestä kuutta päivää kauemmin, saakoon heti työttömäksi
7204: jälleen jouduttuaan kassasta avustusta, jos hän muutoin
7205: on siihen oikeutettu.
7206: 8   1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7207: 
7208:                            11 §.
7209:     Työttömyyskassan saann01ssä älköön päiväavustusta
7210: määrättäkö viittäkymmentä penniä vähemmäksi eikä kol-
7211: mea markkaa enemmäksi, tä)län luettuna myöskin sellainen
7212: korotettu avustus, joka kassan sääntöjen mukaan ehkä tulee
7213: osakkaaHe, jolla on yksi tahi useampia viittätoista vuotta
7214: nuorempia tai muuten työhön kykenemättömiä lapsia.
7215:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
7216: toisia peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
7217: vaksi enemmältä kuin yhteensä yhdeksältäkymmeneltä päi-
7218: vältä.
7219:                            12 §.
7220:    Päivä-, vuokra- ja matka-avustus, jonka työttömyyskassa
7221: myöntää osakkaalleen kahdentoista peräkkäin seuraavan
7222: kuukauden aikana, älköön kaimkiaan nousko enempään kuin
7223: mitä kassa olisi saman ajan kuluessa ollut hänelle päivä-
7224: avustuksena maksava.
7225: 
7226:                           13 §.
7227:     Työttömyyskassa, joka kolmenkymmenenkuuden peräk-
7228: käin seuraavan kuukauden aikana on osakkaalle maksanut
7229: suurimman säännöissä sallitun avustuksen, älköön antako
7230: hänelle avustusta, ennenkuin sen jälkeen on kulunut kaksi-
7231: toista kuukautta ja hän tältä ajalta on säännöllisesti suo-
7232: rittanut osakasmaksunsa.
7233: 
7234:                            u §.
7235:    Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas tekee ly-
7236: hytaikaista tilapäistä työtä, josta hänen työansionsa QU pie-
7237: nempi kuin se avustus, mikä hänellä on oikeus työttömyys-
7238: kassalta saada, voi kassa hänelle myöntää avustusta- sen
7239: verran, että tämä ynnä hänen työansionsa vastaa täyttä
7240: avustusta.
7241:    Osakas, joka on nauttinut tässä pykälässä mainittua
7242: avustusta, saakoon 10 § :n säännöksen estäm'ättä heti työttö-
7243: mäksi jouduttuaan sen avustuksen, johon hän muutoin on
7244: oikeutettu.
7245:                    Työttömyysvakuutus.                      9
7246: 
7247:                              15 §.
7248:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
7249:     1) työlakossa tai työnsulussa olevalle osakkaalle;
7250:     2) sairaalle tai työkyvyttömäl'le osakkaalle;
7251:     3) osakkaalle, joka kassan 'hallituksen harkinnan mu-
7252: kaan on pätervä:ttä syyttä eronnurt työstään taikka pätevällä
7253: syyllä siitä erotettu; älköönkä
7254:     4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
7255: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua,
7256: hänen kykyänsä tahi ammattitaitoansa vastaavaa, työlakosta
7257: tai työnsulusta vapaata työtä, josta maksetaan tariffisopi-
7258: muksen mukainen tahi, ellei tariffisopimusta ole, avustusta
7259: anovan työssä paikkakunnalla tavallinen palkka.
7260: 
7261:                            16 §.
7262:     Osakkaalle suoritettavan avustuksen 'laadun ja suuruu-
7263: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyskassan hal-
7264: litus, noudattaen mitä tässä asetuksessa ja kassan säännöissä
7265: siitä on säädetty.
7266:                            17 §.
7267:     Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Suomen Se-
7268: naatti hakemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apu-
7269: rahaa alempana säädetyssä suhteessa siihen määrään, minkä
7270: kassa on maksanut osakkailleen.
7271:     Apurahaa suoritetaan kaksi kolmannesta siitä, mitä kassa
7272: on edellisen puolen vuoden kuluessa maksanut osakkailleen,
7273: joilla sinä aikana on ollut yksi tai useampia viittätoista
7274: vuotta nuorempia tahi muuten työhön kykenemättömiä lap-
7275: sia, ja puolet siitä, mitä kassa on maksanut muille osak-
7276: kailleen.
7277:     Kun työttömyysavustus on annettu luonnossa, lasketaan
7278: apuraha paikkakunnan käypähinnan mukaan.
7279: 
7280:                            18 §.
7281:    Milloin työttömyYJSkassa on myöntänyt avustuata osak-
7282: kaalleen, joka a,guu paikkaJkunnalla, missä on kunnallinen
7283: 10 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7284: 
7285: työnvälitystoimisto tai -asiamies, taikka milloin kassa itse
7286: tahi se yhdistys tai yhdistysten liitto, jonka yhteyteen kassa
7287: on perustettu, omia jäseniään varten on järjestänyt työnväli-
7288: tyksen, maksetaan kassalle apurahaa yleisistä varoista ai-
7289: noastaan, jos se näyttää ettei tällaisella työnvälityksellä ole
7290: voitu sinä aikana, jolta avustus on maksettu, hankkia avus-
7291: tuksen saaneelle hänen kykyänsä tai ammattitaitoansa vas-
7292: taavaa, työlakosta ja työnsulusta vapaata työtä, josta olisi
7293: maksettu tariffisopimuksen mukainen tahi, ellei tariffisopi-
7294: musta ole, avustuksen saaneen työssä paikkakunnalla taval-
7295: linen palkka.
7296:                              19 §.
7297:     Työttömyyskassalle 17 §:n mukaan yleisistä varoista tu-
7298: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
7299: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
7300: taa tämän apurahan sen läänin lääninra!hastosta, jossa kassan
7301: kotipaikka on.
7302:                             20 §.
7303:     Apurahaa yleisistä varoista älköön maksett31ko työttö-
7304: myyskassalle siltä ajalta, jona sen osakasluku on viittäkym-
7305: mentä pienempi, älköönkä vuosipuoliskolta, jona kassalle
7306: suoritetut osakasmaksut eivät nouse kassan tulojen puoleen
7307: määrään. Tuloihin ~i silioin lueta yleisistä varoista saatua
7308: apurahaa e~kä sellaitSia lahjoituksia, joiden pääomaa ei saa
7309: käyttää kassan menoihin.
7310: 
7311:                              21 §.
7312:     Jos apurahaa yleisistä varoista nauttivaa työttömyys-
7313: kassaa ei hoideta lain ja sääntöjensä mukaan, tai jos tarkas-
7314: tusviranomainen havaitsee, ettei kassa tarjoo riittäviä takeita
7315: sitoumustensa täyttämisestä, on kassan hallitus kuvernöörin
7316: toimesta käskettävä esittämään asia lähinnä seuraavalle var-
7317: sinaiselle tai ylimääräiselle kassan kokoukselle.
7318:     Ellei kassa ryhdy toimeen huomautettujen epäkohtain
7319: korjaami'Seksi, voidaan siltä kieltää apurahan saaminen,
7320: kunnes korjaus on tapahtunut.
7321:                     Työttömyysvakuutus.                       11
7322: 
7323:                             22 §.
7324:     Kun työttömyyskassalle on 17 §:n mukaan yleisistä va-
7325: roista maksettu apura!haa, suorittakoon siitä valtiolle puolet
7326: se kunta, missä avustuksen saaneelia osakkaalla, hänelle
7327: avustusta annet.taessa, oli kotipaikkaoikeus vaivaishoit.oon
7328: nähden. Siten kunnan suoritettavaksi tulevat. apurahan
7329: osuudet ovat kerran vuodessa asianomaisen kuvernöörin vaa-
7330: timuksesta lääninrahastoon toimitettavat.
7331:     Jos kunta väittää, ettei avustuksen saaneelia ole koti-
7332: paikkaoikeutta siinä kunnassa, ratkaiskoon kuvernööri asian
7333: niinkuin vaivaishoitoa koskevista asioista on säädetty.
7334: 
7335:                              23 §.
7336:     Jos kunta maksaa työttömyyskassan osakkaan puo-
7337: lesta hänen osakasmaksunsa tai osan siitä, ei sellainen kun-
7338: nan antama apu tuota avus:tetulle vaivaisavun saamisesta
7339: aiheutuvia seuraamuksia.
7340: 
7341:                             24 (25) §.
7342:     Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta kan-
7343: taa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukaisesta
7344: kirjanpidosta, laatia tilinpäätös ja kertomus kassan hallin.
7345: nosta sekä ryhtyä kaikkiin hallintotoimiin, joihin kassan
7346: sääntöjen mukaan ·ei tarvita eri valtuutusta.
7347:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
7348: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
7349: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, taikka saako
7350: hal'litus jollekulle jäsenalleen tai muulle henkilölle antaa toi-
7351: meksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hallinnosta.
7352:     Haaste tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on pi-
7353: dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituksen
7354: jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
7355: 
7356:                           25 (26) §.
7357:     Työttömyyskassan varoja voidaan panna takavarikkoon
7358: tahi ulosottaa ainoa'staan kassan omasta velasta.
7359: 12 1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7360: 
7361:    Osakkaan velan maksamiseksi ei voida ulosottaa hänelle
7362: kassasta tulevaa avustusta.
7363: 
7364:                          26 (27) §.
7365:     Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
7366: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
7367:     Valitus kuvernöörin toimenpiteestä kassaa koskevassa
7368: asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talousasioista
7369: yleensä on säädetty.
7370: 
7371:                        27 (28) §.
7372:    Työttömyyskassa on S.enaatin määrättävän tarkastusvi-
7373: ranomaisen silmälläpidon alainen.
7374: 
7375:                            28 §.
7376:    Jos tehdään päätös työttömyyskassan purkamisesta, on
7377: kassan kokouksessa päätettävä:
7378:    1) kenen tulee selvitysmiehinä ottaa haltuunsa kassan
7379: omaisuus ja toimittaa loppusuoritus, johon toimeen myöskin
7380: kassan hallituksen jäseniä käypi valitseminen; sekä
7381:    2) mitä loppusuorituksessa muutoin on varteen otettava.
7382:    Selvitysmiesten toimivaltaan ja velvollisuuksiin nähden
7383: on muutoin noudatettava tämän asetuksen säännöksiä ja kas-
7384: san säännöissä sen hallituksesta annettuja määräyksiä.
7385: 
7386:                             29 §.
7387:     Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset,
7388: jotka tämän asetuksen soveltamista varten havaitaan tar-
7389: peellisiksi.
7390:                             30 §.
7391:    Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
7392: kuukautta, ennenkuin tämä asetus astuu voimaan, voi Se-
7393: naatti myöntää oikeuden saada apurahaa yleisistä varoista
7394: vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät täytä mainittua
7395: oikeutta varten tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja. Sellaista
7396:                   Työttömyysvakuutus.                  13
7397: 
7398: oikeutta on haettava vuoden kuluessa asetuksen voimaan as-
7399: tuttua.
7400:                          31 §.
7401:    Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
7402: 
7403: 
7404: 
7405:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
7406: -~----------
7407: 
7408: 
7409: 
7410: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
7411:     1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 
7416:                 S u o m e n E d u s kunnan eduskuntaesi-
7417:             tyksen johdosta päättämä al a m a i n e n e h-
7418:             d o t u s asetukseksi työttömyyskassoista, joilla
7419:             on oikeus saada apurahaa yleisistä varoista.
7420: 
7421: 
7422: 
7423: 
7424:        Suurivaltaisin, lrmollisin lBlsarl
7425:                ja Suuriruhtinas I
7426: 
7427: 
7428: 
7429: 
7430:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduslkuntaesitys, joka si-
7431: sältää ehdotuksen I,aiksi apurahan myöntämisestä työt-
7432: tömyyskassoille, ja on Edusk\mta sen säädetyssä järjesty~-
7433: 2   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7434: 
7435:  sessä käsitellyt.
7436:       Pakollinen työttömyys palkkatyöntekijäin keskuudessa
7437: on suurimpia epäkohtia nykyajan yhteiskunnassa. Johtuen
7438:  erilaisista syistä, varsinkin nykyisestä tuotantotavasta riip-
7439: puvista tuotannon vaihteluista ja eräiden töiden rajoittumi-
7440: sesta määrättyihin vuodenaikoihin, on se vuosittain laajem-
7441:  massa tai suppeammassa muodossa uusiintuva ilmiö, josta
7442:  aiheutuu kärsimyksiä työttömille ja heidän läheisilleen ja
7443:  koituu tuntuvaa vwhinkoa erittäinkin työväenluokalle, mutta
7444: myöskin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan, välittömästi
7445: siten, että työvoimia jää käyttämättä, ja välillisesti muu-
7446: tenkin. Varsin tärkeänä yhteiskunnan tehtävänä täytyy sen
7447: vuoksi pitää toimiin ryhtymistä tällaisen työttömyyden joh-
7448:  dosta, joka tosin ei ole kokonaan vältettävissä, mutta jonka
7449: laajuutta ja vaikutuksia voidaan tarkoituksenmukaisin toi-
7450: menpit-ein melkoisesti .rajoittaa. Osittain .on työttömyyden
7451: syntyminen ehkäistävissä siten, että valtion ja kuntain työt,
7452: mikäli mahdollista, järjestetään todennäköisesti ilmaantuvaa
7453: työttömyyttä silmällä pitäen. Osittain voidaan työttömyyttä
7454: vähentää hankkimalla tarjona olevaa työtä julkisen työnväli-
7455:  tyksen avulla tai 'toimittarnal'la erityisiä töitä. Mikäli nämä
7456:  keinot eivät riitä, voi yhteiskunta eri tavoin lievittää työttö-
7457:  myyden seurauksia. Tätä tarkoittavista toimenpiteistä on
7458:  huomattavin va;ltion tai kunnan toimesta taikka avustuksella
7459:  järjestetty työttömyy.svakuutus.
7460:       Tällaista vakuutusta on sosialivakuutuiksen muiden h.aa·
7461: rain rinnalla viime aikoina suunniteltu monella eri tavoin
7462:  toimeenpantavaksi, ja on sitä jo muutamis:sa maissa eri muo-
7463:  doissa toteutettu. Suomessakin on jo jonkun aikaa suunni-
7464: teltu yhtei~lmnnan toimesta tai avustuksella järjestettyä
7465: työttömyysvakuutusta. Niinpä vuoden 1908 toisilla valtio-
7466: päivillä asiasta tehdyn anomusehdotuksen johdosta Hal-
7467: litus a•setti komitean tutkimaan, voitaisiinko Suomessa val-
7468: tion ja kunnan avustu'kseHa aikaansaada työttömyysvakuu-
7469: tusta, sekä tutkimustensa nojalla laatimaan asiasta ehdotuk-
7470: ::;en. Komitea sai tehtävänsä suoritetuksi vuonna 1911, ja
7471:                        Työttömyyskassat.                      3
7472: 
7473: tämän komitean ehdotuksiin nojautuu ,asiasta tehty edus-
7474: kuntaesitys.
7475:     Edellä mainittu komitea on suunnitellessaan järjestetyn
7476: työttömyysvakuutuksen toimeen panemista tullut siihen
7477: käsitykseen, että toistaiseksi olisi otettava käytäntöön val-
7478: tion ja kunnan avustama työväen keskinäinen työttömyys-
7479: vakuutus, joskin yleistä pakollista vakuutusta olisi pidet-
7480: tävä sinä päämääränä, johon tulisi pyrkiä. Asiasta valmis-
7481: tamaansa lakiehdotukseen, joka pääkohdissaan rakentuu
7482: samoille periaatteille kuin Tanskan ja Norjan vastaavat lait,
7483: on komitea ottanut määräyksiä työttömyyskassoille yleisistä
7484: varoista myönnettävästä apurahasta sekä niistä ehdoista,
7485: jotka kassojen apurahaa saadakseen tulisi täyttää. Koska
7486: työttömyyskassoista ei ole toistaiseksi yleisiä lakimääräyk-
7487: siä annettu, on ehdotukseen sitä paitsi sisällytetty muutamia
7488: tämänluontoisia säännöksiä.
7489: 
7490:     Eduskuntaesitystä käsitellessään on Eduskunnan huomio
7491: kiintynyt siihen, että pakollista työttömyyttä, niinkuin
7492: Eduskunta useissa työttömäin avustamisesta tekemissään
7493: anomuksissa on huomauttanut, ilmaantuu Suomessakin
7494: nykyään jo:ka vuosi varsin I,aajalti ja että yhte:Uskunnan sään-
7495: nöstelemä työttömyysvwkuutus ylleisest.i tunnustetaan erääksi
7496: niistä toimenpiteistä, joihin olisi tämän epälmhdan johdosta
7497: ryhdyttävä. Tällaisen vakuutuksen toimeenpanoa kohtaavat
7498: kyHä vakuutusteknilliseltä kannalta erinäiset vaikeudet.
7499: Työttömyysvaara on eri allllmateissa varsin erilainen ja
7500: työttömyyden laajuus, jota osottavaa käyttökelpoista ti-
7501: lastoa ei Suomessa enempää kuin muissakaan maissa ole saatu
7502: aikaan, vaihtelee eri aikoina tuntuvasti, jota paitsi vakuu-
7503: tusedellytyksen, työnpuutteen, toteaminen ja työttömäin tar-
7504: peellinen silmällä pitäminen voi olla sangen vaikeata. Ulko-
7505: mailla saavutettu kokemus osottaa kuitenkin, että tällainen
7506: vakuutus voidaan näistä vaikeuksista huolimatta menestyk-
7507: sellä toteuttaa. Eduskunta katsoo sen vuoksi erittäin suota-
7508: vaksi, että Suomessa:kin saadaan arkaan järjestetty työttö-
7509: myysvakuutus, jonka tarpeellisuutta Eduskunta edellä mai-
7510: 4   1914. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7511: 
7512: nitussa, 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemässään ano-
7513: muksessa jo on huomauttanut ja jonka toimeenpanemiseen
7514: useissa muissakin työttömäin avustamista koskevis'Sa ano-
7515: muksissa on viitattu.
7516:     Haeiltaessa sopivaa vakuutusmuotoa on Eduskunnan mie-
7517: lestä rajoituttava niihin j&rjestelmiin, jotka muullilla saatu
7518: kokemus jo on osottanut kelrvollisiksi. Ainoastaan kai<kki
7519: palkkatyoläiset käsittävä ·pa'kollinen vakuutus tarjoaisi riit-
7520: tävät takeet siitä, että vakuutus saadaan täysin tehokkaaksi,
7521: ja sitä täytyykin sen vuoksi pitää päämääränä, johon työttö-
7522: myysv.akuutuksessa tulee pyrkiä. Tällaisen toimeenpano
7523: on kuitenkin •paljoa vaikeampi kuin muiden työttömyys-
7524: vakuutuksen muotojen, ja kun siitä, samaten kuin osittai-
7525: sesta pakollisesta vakuutuksesta, toistaiseksi on varsin vähän
7526: kokemusta, ei Eduskunta pidä pakollis-en vakuutuksen käy-
7527: täntöön ottamista täillä alalla nykyoloissa so·pivana. Kun
7528: saavutetun kokemuksen nojalla yleistä vapaaehtoista vakuu-
7529: tusta taas ei voitane katsoa tarkoitusta vastaavaksi, on Edus-
7530: kunnan mielestä järjestettyä työttömyysvakuutusta toistai-
7531: seksi toteutettava siinä muodossa, että yhteiskunta ·rahalli-
7532: sesti kannattaa työväen keskinäisiä vakuutusyri:tyksiä.
7533: Tällä tavoin vakuutusta kyUäkään ei aluksi saataisi ulottu-
7534: maan kuin muutamiin työläisryhmiin; sillä ulkomailla saatu
7535: kokemus osoiltaa, että yleensä vain ammatiJiliset järjestöt
7536: panevat tällaista vakuutusta toimeen, ja näihin järjestöihin
7537: kuuluu Suomessa vain vähäinen osa palkkatyöntekijöistä.
7538: Mutta tahän järjestelmään liittyy toiselta puolen eittämättö-
7539: miä etuja siinä ·Suhteessa, että sen avuNa voidaan edellä mai-
7540: nittuja, tällaista vakuutusta kohtaaviavaikeuksia huomatta-
7541: vassa määrässä voittaa. Se seikka, että vakuutetut taliöin
7542: yleensä toimivat samruJil.ai•silla työaloilla, helpottaa työttö-
7543: myysvaaran arvioimista, ja kun vakuutetut tuntevat toisensa
7544: ja kunkin .e~u vaatii, ettei avustusta voida saada oikeudetto-
7545: masti, käy myöskin työttömyyden syyn selville saaminen ja
7546: työttömäin valvonta helpommaksi. Täl'le järjestelmälle on
7547: myös luettav.a ansio·ksi, että se nojautuu työvä·estön itse-
7548: avustukseen. .Sitä paitsi vapautuvat täiten valtio ja kunnat
7549:                        Työttömyyskassat.                      6
7550: 
7551: vakuutuksen järjestämisestä ja hoitamisesta, josta seuraa,
7552: että kustannukset voidaan saada verrattain pieniksi eikä
7553: tyytymättömyyttä synny yhtä paljon kuin julkisten yhdys-
7554: kuntain hoitaessa kassoj.a. Tällaista keskinäistä työttömyys-
7555: vakuutusta onkin .Suomes.sa ainakin neljän ·ammattiliiton
7556: keskuudessa jo pantu alulle, ja todennäköisesti tulisi ylei-
7557: sistä varoista sawtava ra:halEnen kannatus .antamaan viri-
7558: kettä useiden uusien kassojen perustamiselle.
7559:      Eduskunta on myöskin harkinnut, olisiko työväen pe-
7560: rustamille työttömyyskassoille yleisistä varoista täten an-
7561: nettava apuraha valtion vai kunnan v·aiko kummankin suo-
7562: rittettava. Kun huolenpito työttömistä on kaJtsottaVIa lähinnä
7563: kuntien tehltävä:ksi, näylttää luonnollisel·ta, etJtä kunnat
7564: ottavat osaa mainitun apurahan suorittamiseen, sitä suu-
7565: remmalla syyllä, kun. työttömyysvakuutus tulee jonkun
7566: verran vähentämään niiden köyhäinhoitomenoja. Mutta
7567: tällainen velvollisuus voidaan kohtuuden mukaisesti asettaa
7568: myöskin valtiolle, koska työttömyys useissa tapauksissa ei
7569: johdu yksistään paikallisista, vaan myöskin yhteiskunnassa
7570: yleensä vallitsevista olosuhteista, ja koska siitä sitä paitsi
7571: joutuu kärsimään koko yhteiskunta. Näin ollen tulee sekä
7572: valtion että kuntain ottaa osaa 'puheena olevan rupurahan
7573: maksamiseen, ja sopii tämä jakaa niin, että kumpikin suo-
7574: rittaa puolet. Näyttää kuitenkin 'käy'tännöHisimmältä, että
7575: val'tio etukäteen antaa ka;ssoille koko apurahan ja sen jälkeen
7576: perii asianomaisilta kunniLta niiden osuudet.
7577:      Mitä vihdoin tulee niihin ehtoihin, joilla oikeus apurahan
7578: saamiseen olisi kass'oille myönnettävä, on Eduskunnan mie-
7579: lestä lähdettävä ,siitä periaatteesta, että kassan oikeutta har-
7580: kintansa mukaan järj·estää toimintansa tulisi rajoittaa ainoas-
7581: taan, mikäli tämä joko y1hteiskunnan tai :kassan oman edun
7582: kannalta on välttämätöntä. Etupäässä olisi kassailta vaa-
7583: dittava, että ne ·säällltöihinsä D'tlt:avrut määräyksiä sellai-
7584: sista seikoista, joista hyvin järdestetyllä krussall.a tulee
7585: olla tarkat ohjeet. Mutta sitä paitsi pitää Eduskunta tar-
7586: peellisena, että kas8aHe asetetaan eräitä vaatimuksia varsin-
7587: kin osakkaaksi pääsemiseen, osakasmaksuihin ja osakkaille
7588:  annettavaan avustukseen nähden.
7589:         6   1914. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7590: 
7591:            Näitä näkökohtia silmällä pitäen on tähän liitetty asetus-
7592:         ehdotus laadittu.
7593: 
7594:  1 §.        Asetus tulisi koskemaan palkkatyöntekijäin keskinäisiä
7595:         työttömyyskassoja. Tällaista asetuksen tarkoittamain henki-
7596:         löryhmien määrittelyä on Eduskunta pitänyt riittävänä,
7597:         koska palkkatyöntekijä-käsite jo on kylliksi vll!kiintunut.
7598:         Sitä vastoin on .asetuksessa määrättäivä, tuleeko työttömyys-
7599:         kassan, saadakseen apurahaa yleisistä varo~sta, olla muodol-
7600:         l~sesti aivan itsenäinen; ja kun ei näyrt;ä :olevan riirtJtävää ai-
7601:         hetta Tanskan lain tavoin asettaa kassa'lle tällaista ehtoa,
7602:         on Eduskunta, Norjan va staav.aa lakia seuraten, asetusehdo-
7603:                                     1
7604: 
7605: 
7606: 
7607:         tukseen ottanut säännöksen, että kassa voi olla myöskin yh-
7608:         di·stettynä järjes'töön, jolla on muitakin tarkoituksia, jos kas-
7609:         san toiminta on tarkkaan erotettu järjestön muusta toimin-
7610:         nasta ja siitä tehdään erityiset tilit. Norjan laista on kui-
7611:         tenkin poikettu siinä, ettei ole katsottu voit.av.an velvoittaa
7612:         järjestöön yhdistettyä kassaa myöntämään myöskin järjes-
7613:         töön kuu'lumattomille, samassa ammatissa toimiville henki-
7614:         löille oikeutta kassassa vakuuttautua työttömyyden varalta.
7615:              Asetusehdotuksen 1 §:ään on otettu myöskin määräykset
7616:         ~assan toiminta-alueesta. Tällöin on otettu huomioon, että
7617:          on työväenjärj.es.töjä, joiden toiminta käsittää koko maan, ja
7618:         .että kassan toiminnan ulottaminen laajalle allueeHe yleensä
7619:         on omansa lisäämään sen vakavaraisuutta. Myöskään ei
7620:         näytä olevan syy•tä kieltää oikeutta apurahan saamiseen sel-
7621:         laisilta paikallisilta kassoilta, joiden taloudellinen asema on
7622:         kyllin vakava.
7623: 2 §.         A·setusehdotuksen 2 § :ssä on lueteltu ne seikat, joista
7624:          kassain sääntöihin täytyy ottaa määräyksiä. Kassojen vaka-
7625:          varaisuudelle voisi olla ·eduksi, että nii:den t~iminta käsittäisi
7626:          yhden ammatin tai ainoastaan sellaisia, joissa työttömyys-
7627:          vaara on jotenkin yhtä suuri; mutta kun rajoi-tusten •säätä-
7628:          minen tässä suhteessa voisi tarpeettomasti vaikeuttaa ·paikal-
7629:          listen kassain perustamista, ei Eduskunta ole katsonut ole-
7630:          van syytä tällaisten rajoitusten tekemi•seen. Koska varsrnai-
7631:                        Työttömyyskassat                        7
7632: 
7633: sen kokouksen pitäminen vuosittain saattaisi käydä laajai!Ia
7634: alueella toimivalle kassalle rasittava~ksi .ia hallinnon ynnä
7635: tilien vuotuisesta tarkastamisesta voidaan muullakin tavoin
7636: pitää riittävästi huolta, on Eduskunta muodostellut 11 koh-
7637: dan niin, että kassan säännöissä saadaan määrätä, milloin
7638: kas·san varsinainen kokous videtään. Väärinkäytästen vält-
7639: tämiseksi on sitä vastoin kielil·etty jakamasta kaS<San varoja
7640: osakkaille kassaa purettaessa. Kun asetusehdotuksen 8 § :ssä
7641: edellytetään, että työttömyy.ska·ssan •säännöissä on määräys
7642: myöskin siitä, milloin kassan osaka·smaksut ovat suoritetta-
7643: vat, o·n 2 § :ään otettu tätä koskeva säännös. Toimintansa
7644: varmentamiseksi voi työttömyyskassa muodostaa pait·si vara-
7645: rahastoa muita eh'kä tarpeellisia rahastoja, joiden perusta-
7646:  mistavasta ja käyttämisestä kassan säännöissä myöskin olisi
7647: määrä;ttävä, ja on sitä tarkoittava säännös otettu tähän py-
7648: kälään. Koska kassan osakkaille olisi jätettävä oikeus sään-
7649: nöis·sä määrätä osakasten äänioikeudesta sekä miten kassan
7650: toimihenkilöiden vaalissa ja sen muista asioi•sta päätettäessä
7651: on meneteltävä, ei niistä ole asetusehdotukseen mitään raj.oit-
7652: tavia säännöksiä otettu.
7653:     Eduskunnan mielestä on asianmukaista, että työttömyys- 3 §.
7654: kassain sääntöjen vahvistaminen annetaan sen ;viranomaisen
7655: tehtäväksi, joka myöntää kass•oille a11urahaa yleisistä va-
7656: roista, ja on asetusehdotuk•sen 3 §:ään otettu sen mukainen
7657: määräys.
7658:     Asetusehdotuksen 4-5 § :ä:än on otettu tarpeelolisiksi ha- 4 ja. 5 §.
7659: vailtut mjoitukset kassoden oikeuteen määrätä osakkaaksi
7660: pää•semisestä. Puolueellisuuden välttämiseksi on säädetty,
7661: että osakkaaksi on otettava j•okainen siksi pyrkivä työn-
7662: tekijä, joka täyttää kassan säännöissä määrätyt ehdot. Myös-
7663: kin ikään nähden ikärajoituksia tarvitaan. Vanhojen !hen-
7664: kilöiden työttömyysvaara on melkoista suurem11i kuin mui-
7665: den ja sellaisten •ottaminen osa:kkaiksi heikentää siis kassojen
7666: taloudellista asemaa. Eduskunnan mielestä on sen vuoksi
7667: osakkaaksi pääsemisen ehdoksi säädettävä sopiva ylin ikä-
7668: raja, estämättä kuitenkaan henkilöitä tarpeen mukaan siir-
7669: tymästä kassasta toiseen. Kysymyksessä alimman ikärajan
7670:       8   1914.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7671: 
7672:         määräämisestä pääsyä varten työttömyyskassaan jäseneksi
7673:         on huomattava, että 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetussa
7674:         asetuksessa teollisuusammateissa olevain työntekijäin suoje-
7675:         lemisesta sekä Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäi-
7676:         villä hyväksymässä ehdotuksessa asetukseksi työstä teolli-
7677:         suus- ynnä eräissä muissa ammateissa luetaan nuoreksi työn-
7678:         tekijäksi se, joka on täyttänyt 15 vaan ei 18 vuotta, ja että
7679:         voimassa olevan holhouslain mukaan 15 vuotta täyttänyt
7680:         holhottava saa itse 'hallita, mitä hän omalla työllään voi an-
7681:         saita. Tähän nähden ja koska ei ole jätettävä nuoria henki-
7682:         löitä työttömyysvakuutuksen tuottamista eduista osatto-
7683:         miks1 ja kun on pidettävä suotavana, että työläiset jo aikai-
7684:         sin tottuvat huolehtimaan toimentulostaan, on syytä oikeut-
7685:         taa nuoret työntekijät pääsemään työttömyyskassojen osfllk-
7686:         kaiksi jo 15 vuoden ijällä. Kun kassan osakasmaksuja mää-
7687:         rättäessä voidaan ottaa ilmomioon myöskin osakkaan työ-
7688:         pal~ka ja kassan säännöissä on määrättävä osakkaiden ääni-
7689:          oikeudesta, ei nuorten työntekijäin liittyminen työttömyys-
7690:         kassaan tuottane haittaa. - Työttömyyskassojen sitovain
7691:         ohjeiden ohella on vielä tarpeen keinottelujen estämiseksi
7692:         säätää, että sama henkilö voi samaan aikaan olla osakkaana
7693:         vain yhdessä sellaisessa kassassa, jolla on oikeus saada apu-
7694:         rahaa yleisistä varoista. Edellä mainittujen rajoitusten estä-
7695:          mättä tulee kassojen kuitenkin v.oida ottaa yhteyteensä hen-
7696:          kilöitä, jotka tahtovat päästä osakkaiksi yksinomaan edis-
7697:          tääkseen kassain toimintaa.
7698: 6·-8 §.      Mitä tulee osakasmaksuihin, on Eduskunnan mielestä
7699:          tarpeen ottaa asetukseen niiden määräämisestä sellainen ylei-
7700:          nen säännös, että niiden yleisistä varoista myönnettävän
7701:          apurahan kera tulee todennäköisesti riittää kassan sitoumus-
7702:          ten täyttämiseen. Kun kuitenkin voi vaikeina työttömyys-
7703:          aikoina sattua, että kassan vakinaiset tulot eivät riitä meno-
7704:          jen peittämrseen, täytyy säännöissä sitä paitsi olla määrätty,
7705:          että osakasmaksuja voidaan korottaa tai 'avustu&ta vähen-
7706:          tää. Määrätessään nämä maksut tulee kassalla oHa oikeus
7707:          ottaa huomioon eri henkilöry hmäin erilainen työttömyys-
7708:          vaara ja muutenkin eroavat olosuhteet sekä sen nojalla
7709:                       Työttömyyskassat                        9
7710: 
7711: ryhmitellä osakkaansa, joiden eri suuruiset osakasmaksut
7712: aiheuttavat eroavaisuutta myöskin avustuksessa. Kun kas-
7713: san säännöllisen toiminnan turvaamiseksi on tärkeätä, että
7714: osakasmaksut saadaan ajoissa kannetuiksi, on välttä-
7715: mättä kassan säännöissä määrättävä myöskin se aika.,
7716: jon:ka kuluessa maksut viimeistään on suoritettava, ja
7717: on osakas, joka tässä suMeessa laiminlyö velvollisuutensa,
7718: katsottava kassasta 1uopuneeksi. Tällaiselle osakkaalle ei
7719: voida myöntää oikeutta saada suorittamiaan maksuja takai-
7720: sin, koska kassa on ollut 'hänen puolestaan vastuussa sinä
7721: aikana, jona hän on kassaan kuulunut, ja se'llaisen maksu-
7722:  velvollisuuden säätäminen voisi kassalle tuottaa odotta-
7723:  mattomia menoja. Sitä vastoin voi panna kysymyksen alai-
7724: seksi, tulisiko henkilön, joka on eronnut kassasta siirtyäk-
7725: seen toiseen kassaan, saada suorittamistaan maksuista takai-
7726: sin jo'kin osa, joka siirrettäisiin siihen kassaan, mihin hän
7727: liittyy. Kun kuitenkin kassain osakasmaksut ja muutkin
7728:  olosuhteet saattavat olla sangen erilaiset, on tämä seikka, sa-
7729:  maten kuin muutkin tällaiseen siirtoon liittyvät oikeudeHi-
7730:  set kysymykset, jätettävä kassojelll itsensä määrättäväksi.
7731:  Asetusehdotukseen ei ole myöskään otettu säännöksiä siitä,
7732:  että työttömyysavustusta saavalta osakikaalta ei voida mak-
7733:  suja vaatia ja että sairauden vuoksi maksujaan suorittamatta
7734:  jättänyt henkilö ei ole edellä mainitun maksujen laiminlyö-
7735:  misestä jo•htuvan seuraamuksen alainen, koska ensiksi mai-
7736:  nittu seikka on katsottu luoomollis•eksi ja jälkimäisen taas
7737:  kassat epäilemättä sääntöjään laatiessaan ottavat kohtuuden
7738:  mukaan huomioon.
7739:      Työttömyysavustuksen laatuun nä:hden ei Eduskunta ole         9 §.
7740:  havainnut olevan syytä rajoitusten tekemiseen. Kun erillai-
7741:  set olosuhteet saattavat vaatia erilaisen avustuksen myöntä-
7742:  mistä, tulee kassalla olla oikeus antaa päivä-, vuokra- tahi
7743:  matka-avustusta, ja voidaan avustus suorittaa joko rahassa
7744:  tai luonnossa. Kuitenkin on katsottu tarpeelliseksi ottaa
7745:  tästäkin säännös asetusehdotukseen.
7746:      Se aika, josta alkaen avustusta voidaan antaa, on Edus-       10 §.
7747:  kunnan mielestä kahdella eri tavalla rajoittavasti mää-
7748:          10 1914.- Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7749: 
7750:          rättävä. Kun avustusta saavan henkilön tulee ottaa osaa
7751:          niiden varojen 'kokoamiseen, joista avustus suoritetaan, ja
7752:          kun siitä, että osakas heti tai pian krussaan liityt'tyään saisi
7753:          avustusta, voisi olla seurauksena, että lukuisat henkilöt
7754:          vasta työttömiksi jouduttuaan tai varoessaan työttömiksi
7755:          pian joutuvansa pyrkisivät kassan osakkaiksi ja että monet,
7756:          saatuansa jälleen työltä, luopuisivat kas•sa.s-ta, täytyy ikaJssoja
7757:          velvoittaa myöntämään osakkaiHeen avustusta vasta sitten,
7758:          kun he säädetyn ajan ovat tällaiseen kassaan kuuluneet ja
7759:          siltä ajalta suorittaneet osakasmaksunsa. Tämä aika määrä-
7760:          tään asetusehdotuksessa 6 kuukaudeksi. Kun kuitenkin täl-
7761:          laisen säännöksen sovelluttaminen, niin tarpeellinen kuin sel-
7762:          lainen säännös 'onkin, johtaisi kohtuuttomuuteen silloin kun
7763:          kassan 'Osakas, jonka ammatin tahi työpaikan vaihdon vuoksi
7764:          on täytynyt erota yhdestä kassasta, joutuu työttömii:ksi, en-
7765:          nenkuin lrän niin kauan on ollut toisen kassan jäsenenä, että
7766:          hän siitä voisi saada avustusta, on pykälään otettu säännös,
7767:          jonka mukaan kassat mainitussa tapauksessa voivat keske-
7768:          nään sopia avustuksen antamisesta kassasta toiseen siirty-
7769:          neelle asaikkaalle. Avustusta ei myöskään tule antaa aivan
7770:          lyhytaikaisen työttömyyden sattuessa eikä yleensäkään työ·t-
7771:          tömyyden ensi päivinä, koska sellaisen myöntäminen voisi
7772:          käydä kassalle varsin rasittavaksi ja monasti myöskin on
7773:          vaikeata tarkastaa lyhytaikaisen työttömyyden syitä, jota
7774:          paitsi työläisiä voidaan kohtuuden mukaan vaatia järjestä-
7775:          mään, m~käli maihd.ollista, olonsa niin, että työttömyyden
7776:          sattuessa voivat tulla toimeen lyhyen ajan. Kun odotusaika
7777:          ei saa olla varsin pitkäkään, jos mieli kassan vastata tarkoi-
7778:          tustaan, on tämä aika asetusehdotuksessa määrätty 6-15
7779:          päivälksi. Näiden rajoitusten ei tulisi kuitenkaan koskea
7780:          matka-avustuksen antamista, koska kaikille kassan osak-
7781:          kaille voi olla tärkeätä, että paikalliset työmarkkinat vapau-
7782:          tuvat liiallisesta työvQimain tarjonnasta.
7783: 11-13 §.     Avustuksen suuruutta määrättäessä on otettava huo-
7784:          mioon, että osakkaille perheineen turvataan riittävä toimeen-
7785:          tulo, mutta samalla jätetään tarpeeksi yllykettä uuden työn
7786:          hankkimiseen. Sentähden näyttää olevan syytä ehd'ottomin
7787:                       Työttömyyskassat                     11
7788: 
7789: luvuin rajoittaa avustuksen suuruutta, ja on se määrätty
7790: vähintään 50 :penniksi ja korkeintaan 3 markaksi :päivää
7791: kohti, tähän luettuna myöskin sellainen korotettu avustus,
7792: joka kassan sääntöjen mukaan tulee osakkaalle, jolla on
7793: yksi tai useampia 15 vuotta nuorempia tai muuten työhön
7794: kykenemättömiä lapsia.
7795:      Ra3·oituksia on tarpeen myös-kim avustusaikaan nähden.
7796: Jos työttömälle voitaisiin wvustusta antaa rajoittamatta
7797: avustusaikaa, tulisivat muutamat osa.kkaat hyötymään mui-
7798: hin verraten sekä kohtuuttomasti rasittamaan kassaa. Edus-
7799: kunta on sen vuok.si sisällyttänyt asetusehdotukseen tässä
7800: kohden so:pivilksi katsottuja rajoitt.avia määräyksiä.
7801:      Vaikeata on yleisellä säännö'ksellä ratkaista, tuleeko ja 14 §.
7802: millä tavoin pienen tilapäisen työn suorittamisen vaikuttaa
7803: avustuksen saantiin. On !kohtuutonta jättää henkilö, joka
7804: tä'llä taiViQin ottaa hankkiakseen it,selleen vahäisen työansiiOn,
7805: kokonwan iyöttömyysavustuks·esta ·ol'lru!Jtomaksi, mutta toi-
7806: sekseen saattaisi avustuksen myöntäminen myöskin joib.taa
7807: väärinkäytöksiin, esim. siten, että yksityinen työnantaja
7808: kassan antaman avustuksen turvissa hankkisi itselleen työ-
7809: voimaa tavallista halvemmalla. Eduskunta on sen vuoksi
7810: katsonut sopivimmaksi jättää avustuksen myöntämisen täl-
7811: laisessa tapauksessa kassan oman harkinnan varaan, kuiten-
7812: kin sillä rajoitu'ksella, että osalkas tällöin voi saada korkein-
7813: taan sen määrän, mikä vastaa täyden avustuksen ja hänen
7814: työansionsa välistä erotusta.
7815:      Siitä 10 § :n 1 momentissa .olevasta säännöksestä, että
7816: ty·ött.ömyyskas.san osa·kas ei ole oikeutettu saamaan avus-
7817: tusta, ennenkuin hän on 'Ollut säännöissä määrätyn ajan t.yöt-
7818: tömänä, on Eduskunnan mielestä myönnettävä :poikkeus
7819: siinä tapauksessa, että osakas, joka on tehnyt tila päistä lyhyt-
7820: aikaista työtä ja silloin saanut 14 §:ssä mainitun avustuksen,
7821: uudelleen joutuu työttömäksi, ja on siitä syystä :pykälään
7822: otettu säännös, minkä mukaan tallainen kassan osakas on oi-
7823: keutettu heti työttömäksi jouduttuaan saamaan sen avustuk-
7824: sen, johon hän muuten on oikeutettu.
7825:               12 1914.- Edusk. asetusehd. -!Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7826: 
7827: 15 ja 16 §.       Mitä tärkeintä on velvoittaa kassat järjestämään •toimin-
7828:               tansa niin, että ne myöntävät avustusta vain työnpuutteesta
7829:               johtuvan työttömyyden sattuessa ja siten todella va;staavat
7830:               sitä, mitä työttömyysvakuutuksella tarkoitetaan. Niinpä
7831:               eivät kassat saa antaa avustusta osakkaille, jotka sai-
7832:               rauden, tapaturman tai .työkyvyttömyyden ·vuoksi ovat
7833:               työttömiä. Näistä on huolehdittava sairas-, tapaturma- ja
7834:               työkyvyttömyysvakuutuksen avulla, ja kuuluu näiden va-
7835:               kuutushaarain tehtäviin myöskin niiden työnpuutteen vuoksi
7836:               työttömäin henkilöiden avustaminen, jotka sairauden, tapa-
7837:               turman tai muun syyn takia sittemmin joutuvat työhön ky-
7838:               kenemättömiksi. Työlakkoon tai työsulkuun osallisille ei
7839:               työttömyyskassojen myöskään sovi antaa avustusta, koska
7840:               näiden luonne siten muuttuisi ja yhteiskunta joutuisi ·puo-
7841:               lueellisesti tukemaan toista riitapuolta toisen vahingoksi;
7842:               mutta lakon tai sulun päätyttyä tulee kassalla olla oikeus
7843:               avustaa osalkasta, joka mainitun osaUisuutensa takia on jou-
7844:               tunut työttömäksi. Myöskin on avustus evättävä siltä, jdka
7845:               on pätevattä syyttä työstään eronnut tai pätevällä syyllä
7846:               siitä erotettu taikka joka riittävättä aiheetta kieltäytyy otta-
7847:               masta vasta•an hänelle tarjottua, hänen kykyänsä tai am-
7848:               mattitaitoansa vastaavaa työtä. Viimemainitussa trupauk-
7849:               sessa on kuitenkin va•adittava, että tarjotusta työstä makse-
7850:               taan ammatissa noudatetun tariffin mukainen tai muuten ta-
7851:               val!linen palkkia, koska osakkaan veivoittaminen tekemään
7852:               huonommin palkattua työtä voisi työntekijäin vahingoksi ai-
7853:               kaansaada palkkojen alenemista. Samoin on työttömyys-
7854:               kassan osakkaalla katsottava olevan oikeus kieltäytyä ryhty-
7855:               mästä työlakon tahi työnsulun alaisena olevaan työhön.
7856:               Muuten täytyy tässä kohden ja samoin työstä eroamiseen ja
7857:               erottamiseen nähden .ta!1peellinen harkintavalta jättää kassan
7858:               hallitukselle, jolle toisekseen myöskin on uskottava avustuk-
7859:               sen laadun ja suuruuden määrääminen kassan sääntöjen a'Set-
7860:               tamissa puitteissa.
7861:    17 §.          Se apuraha, j·oka edellä mainituilla ehdoilla tulisi kas-
7862:               soille yleisistä varoista annettavaksi, voidaan määrätä jO'ko
7863:               korvaukseksi kassan hoitokustannulksista taikka osakasmak-
7864:                             1
7865:                       Työttömyyskassat.                    13
7866: 
7867: sujen tai •ka:ssojen suorittaman avustuksen mukaan. Kun
7868: hoitokustannusten korvaaminen, vaikkapa vain osaksi, hel-
7869: posti voisi jo'htaa siihen, että niitä tarpeettomasti lisätään,
7870: näyttää sopivammalta ottaa perustukseksi joko osakasmaksut
7871: tai suoritettu avustus. Edellisessä tapauksessa käy •kassoille
7872: mahdolliseksi eduUisina vuosina kartuttaa varojaan ja siten
7873: turvata maksukykyisyyttään. Eduskunta pitää kuitenkin
7874: periaatteelliselta kannalta oikeampana, että a.puraha anne-
7875: taan työttömyysavustusta silmällä pitäen ja siis osittaisena
7876: korvauksena siitä, mitä kassat todella ovat joutuneet työttö-
7877: myyden johdosta suorittamaan.
7878:     Apurahan suuruutta määrättäessä on otettava huomioon,
7879: että kassoille taataan riittävä rahallinen kannatus yleisistä
7880: varoista., mutta samana jätetään tarpeeksi suuri osa työttö-
7881: myysavustuksesta osakasten suoritettavilla varoilla lffiakset-
7882: tavaksi. <Sitä paitsi näyttää tarkoituksenmukaiselta, että
7883: apurahaa perheellisille myönnetyn avustuksen os•alta anne-
7884: taan jonkun verran •enemmän kuin perheettömäin kohdalta.
7885: Näiden perusteiden mukaisesti on asetusehdotuksessa oleva
7886: säännös laadittu.
7887:     Asetusehdotuksen mukaan joutuvat 'kas·s•at ·etukäteen suo- 19 §.
7888: rittamaan osakkailleen senkin •osan työttömyysavustuksesta,
7889: mikä niille on yleisistä va:roista tuleva, ja on kassoiUe sen
7890: vuoksi tärkeätä saada apuraha pian käytettäväkseen. Toi-
7891: sekseen on niille lffiyöskin eduksi voida nostaa tämä mah-
7892: dollisimman läiheltä. Eduskunta katsoo, että asetusehdotuk-
7893: seen otettu säännös, että apuraha suoritetaan toimintavuoden
7894: kummaltakin puoliskolta erikseen asianomaisesta 'läänin-
7895: rahastosta, tarjoaa tyydyttävän ratkaisun.
7896:     Kun aivan pienet kassat helposti joutuisivat taloudeltli- 20 !j.
7897: siin vaikeuksiin, jos useat osakkaat tulisivat samaan aikaan
7898: työttömiksi, eikä 'sellaisten perustamista niin ollen tulisi
7899: edistää antamalla yleisistä varoista kannatusta, näyttää ole-
7900: va;n ta.rpeen asetuksessa määrätä •apurahan saamiseen vaa-
7901: dittava pienin osakasluku. Kassalta täytyy myös vaatia,
7902: että osakasma'ksut •ovat ainakin 'Puolet ,sen twloista, joihin ei
7903: tällöin lueta yleisistä varoista tulevaa apurahaa.
7904:          14 1914. - Edusk. asetusebd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7905: 
7906:  21 §.          Kassoi'He myönnetyn oikeuden apurahan saamiseen tulee
7907:             tietenkin olla peruutettavissa, jos ne edellytykset, joilla tämä
7908:             oikeus on annettu, oleellisesti muuttuvat. Eduskunta on
7909:             katsonut tarpeelliseksi mainita nämä tapaukset asetusehdo-
7910:             tuksessa.
7911:   22 §.         Mitä sitten tulee kuntain korvattavaan osuuteen ka:ssoille
7912:             myönnettävästä apurahast.a, voidaan tämä sopivasti jakaa
7913:             näiden kesken siten, että o•suuden suorittaa se kunta, jossa
7914:             avustuksen saaneella hänelle avustusta annettaessa oli 'koti-
7915:             paikkaoikeus vaivaishoitoon nähden. Jos kunta väittää, ettei
7916:             avustuksen saaneella ole kotipaikkaoikeutta siinä kunnassa,
7917:             ratkaisee kuv·ernööri a•sian niinkuin vaivaishoitoa koskevista
7918:             asioista on sääd1etty. .Kunnan maksettavia eriä, jotlka voi-
7919:             daan suorittaa joko kunnan yileisistä varoista tai erityisestä
7920:             kunnallisesta työttömyysrahastosta, ei näytä o1ev3!n syytä
7921:             vaatia useammin kuin kerran vuodessa maksettaviksi.
7922:   25 §.         Kun ne edut, mitkä työttömyysvakuutuksella tahdotaan
7923:             työttömille turva.ta, voitaisiin heiltä osaksi riistää, j'Os kas-
7924:             sasta tuJeva avustus olisi heidän velastaan ulosotettavissa,
7925:             on tätä tarkoittava kielto tarpeen.
7926: 27 ja 29 §.     Eduskunnan mielestä on välttämätöntä, että ne kassat,
7927:             jotka saavat apurahaa yleisistä varoista, asetetaan julkisen
7928:             tarkastuksen alaisiksi. Tämä valvonta olisi uskottava Se-
7929:             naatin määrättävän tarkastusviranOJmaisen toimeksi. Samoin
7930:             tulisi Senaatin antaa ne tarkemmat määräykset, mitkä ase-
7931:             tuksen soveltamista varten havaitaan tarpeellisiksi.
7932:   30 §.         Kun näyttää olevan suotavaa, että asetuksen voimaan-
7933:             astuessa jonkun aikaa toimineet kassat voisivat, vaikkakaan
7934:             eivät täytä asetuksessa säädettyjä ehtoja, saada apurahaa
7935:             siltä ajalta, mikä kuluu sääntöjen saattamiseen asetuksen
7936:             mukaisiksi, on asetusehcrotukseen otettu säännös, jonka no-
7937:             jalla tämä käy mahdolliseksi.
7938: 
7939: 
7940:             Mihin maaraan työttömyyskassoille tämän asetusehdo-
7941:          tuksen mukaan yleisistä varoista annettava apuraha tulisi
7942:          kohoamaan, on vaikeata arvioida, kun tarpeellisia. tilasto-
7943:                      Työttömyyskassat                       15
7944: 
7945: tietoja ei ole saatavissa. Työttömyysvakuutuskomitea on
7946: kuitenkin esittänyt laskelman siitä, miten suuri'ksi nä:mä
7947: kustannukset komitean ehdotuksen mukaan saattaisivat
7948: nousta, ja on komitea arvioinut vuotuisten apurahain nou-
7949: sevan suunnilleen 180,000 markkaan, josta valtioon osaUoe
7950: jäisi noin 110,000 markkaa ja 70,000 markkaa joutuisi kun-
7951: tien suo-ritettavaksi. Eduskunnan hyväksymän asetusehdo-
7952: tuksen mukaan tulisi apuraha olemaan suurempi. Jos lähtee
7953: siitä komitean olettamuksesta, että kassain suorittamat vuo-
7954: tuiset avustukset •enintään nousisivat 480,000 markkaan, ja
7955: jos tästä määrästä puolet tulisi perheellis•ten osalle, saatai-
7956: siin yleisistä varoista tarvitta'Va apuraha 280,000 markaksi,
7957: j·osta va[tion .rasitu'kseksi jäisi vähän enemmän kuin puolet.
7958: Kun otetaan huomioon, että Eduskunta kaksilla viime val-
7959: tiopäivillä on anonut 300,000 markan määrärahaa valtion
7960: menosääntöön otettavaksi ja käytettäväksi osittain juuri
7961: työttömyyskassain avustamiseen, ja 'kun edellä esitetty arvio,
7962: ainakin mitä lähivuosiin tulee, todennäköisesti on aivan Eian
7963: korkea, ei työttömyysvakuutuksen toteuttaminen Eduskun-
7964: nan hyväksymässä muodossa tuottaisi vaitiolle suuria'kaa:n
7965: mhaUisia menoja. KunniHe 'tulevaa osuutta ei voida myös-
7966: kään pitää kohtuuttomana, yksistään jo siitä syystä, että
7967: tä/lilainen vakuutus, kuten ed·ellä on huomautettu, tulisi vä-
7968: hentämään niiden köyhäinhoitomenoja.
7969:      Sen nojliJlla, mitä edellä ·on esitetty, Eduskunta alamai-
7970: sesti ilmoittaa,
7971:                että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
7972:             Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
7973:             tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
7974:             asetusehdotuksen:
7975: 
7976:                           Asetus
7977:   työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa
7978:                    yleisistä varoista.
7979:                            1 §.
7980:     Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sel-
7981: laista palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden
7982:  16 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7983: 
7984:   kohdatessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten
7985:   heiltä kantaa määrätyt maksut.
7986:       Työttömyyskassan toiminita-alueena voi -olla koko maa tai
7987: . sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
7988:   S-ellainen kas1sa saa myöskin oWa yhdistettynä yhdisJtykseen
7989:   tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
7990:   ka.c;san toiminta on tarkkaan eTotettu yhdiJsty~sen tai liiton
7991:   muusta toiiiDinnasta ja siirtä 1tehdään eriltyi~et tilit.
7992:        Työttömyyskassa, joka täyttää tässä asetuksessa sää-
7993:   detyt ehdot, saa apurahaa yleisistä varoista alempana ole-
7994:   vain määräysten mukaan.
7995: 
7996:                                 2 §.
7997:      Työttömyyskassalla tulee olla säännöt, joissa on mää-
7998:  rättävä:
7999:      1) kassan nimi, joka sisältää sanan ,työttömyyskassa"
8000:  joko erikseen tahi liitettynä muuhun sanaan;
8001:      2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
8002:  ulottaa toimintansa;
8003:    · 3) kassan kotipaikka, jossa sen hallitus sijaitsee;
8004:       4) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot, sekä ne syyt,
8005:  joilla osakas voidaan kassasta erottaa;
8006:       5) kassaHe suoritettavat ma;ksut, niiden laskemisen pe-
8007:  rusteet, sekä niiden maksuaika ja kantotapa;
8008:       6) osakkaan oikeudet;
8009:       7) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
8010:      8) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kolme
8011:  jäsentä ja riittävästi varajäseniä, on järjestettävä sekä kuinka
8012:  pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat; ·
8013:      9) miten vararahasto ja muita ehkä tarpeellisia rahas-
8014:  toja on muodostettava ja varoja niihin siirrettävä, sekä miten
8015:  näitä rahastoja on käytettävä; niin myös miten varat saa-
8016:  tetaan korkoa kasvaviksi ja millä tavoin kassan vakuuskirjat
8017:  ovat .säilytettävät ja tarkastettavat;
8018:      10) kassan toimintavuosi, sekä minkä ajan kuluessa kas-
8019:  san tilinpäätös on tehtävä ja tilit tarkastettavat;
8020:                      Työttömyyskassat                    17
8021: 
8022:     11) milloin ja miten on pidettävä kassan varsinainen
8023: kokous, jossa esitetään ha'llituksen kertomus kassan hallin-
8024: nosta ja tilas~a, päätetään hallituksen vastuunvapaud~ta
8025: ja muista sääntöjen sellaisessa kokouksessa käsiteltäviksi
8026: määräämistä asioista, sekä valitaan hallituksen jäsenet ja
8027: varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat eroaruisvuorossa tai
8028: eronneet, niin myös tilintarkastajat ja varatarkastajat;
8029:     12) osakasten äänioikeus sekä miten kassan toimihenki-
8030: löiden vaalissa ja kassan muista asioista päätettäessä on
8031: meneteltävä;
8032:     13) millä tavoin kassan kokouksista on ilmoitettava sekä
8033: muut tiedonannot toimitettava sen osakkaille;
8034:     14) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttamisesta
8035:  on tehtävä; sekä
8036:      15) missä tapauksissa ja miten kassan saa purkaa sekä
8037:  mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
8038:  mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
8039: 
8040:                             3 §.
8041:     Työttömyyskassan säännöille haetaan vahvistus sen lää-
8042: nin kuvernööriltä, j·ossa kassan kotipaikka tulee olemaan;
8043: ja on kuvernöörin, hankittuaan asianomaisen tarkastus-
8044: viranomaisen lausunnon asiasta, viivyttelemättä oman lau-
8045: suntonsa ohessa lähetettävä hakemus Keisarillisen· Suomen
8046: Senaatin ratkaistavaksi.
8047:     Sääntöihin sen jälkeen tehty muutos ei ole pätevä, en-
8048: n~mkuin sille on saatu vahvistus.
8049: 
8050: 
8051:                              4 §.
8052:     Oikeus pä.ästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokaisella
8053: työntekijällä, joka on täyttänyt viisitoista vaan ei kuutta-
8054: kymmentä ikävuotta ja täyttää kassan säännöissä määrätyt
8055: ehdot. Vanhempikin henkilö voidaan kuitenkin ottaa kassan
8056: osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää kuin kuusikymmentä
8057: päivää siitä, kuin hän erosi toisesta työttömyyskassasta,
8058: jolla on oikeus saada apurahalJ. yleisistä varoista.
8059: 18 1914. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8060: 
8061:     Sellaisia osakka:iJta, joille ei tule oi:k,eutta avustuksen saa-
8062: miseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädettyjen
8063: rajoitusten estämättä.
8064:                             5 §.
8065:     Työttömyyskassan osakas saakoon samaan aikaan avus-
8066: tusta ainoastaan yhdestä sellaisesta kassasta, jolla on oikeus
8067: saada apurahaa yleisistä varoista.
8068: 
8069:                                6 §.
8070:     Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa am-
8071: matin, kassan osakkaana oloajan, työpaikan, asuinpaikan,
8072: perheolojen tahi muiden perusteiden mukaan sekä eri ryh-
8073: mille määrätä eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
8074: 
8075:                             7 §.
8076:     Osakasmaksut on niin määrättävä, että ne ynnä tä-
8077: män asetuksen mukaan yleisistä varoista myönnettävä apu-
8078: raha todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämi-
8079: seen sekä sääntöjen määräämiin siirtoihin vara- ja muihin
8080: rahastoihin.
8081:     Kassalle on sen säännöissä varattava oikeus osakasmak-
8082: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tämä
8083: osottautuu tarpeelliseksi.
8084:                            8 §.
8085:     Työt~ömyyskassan   osakas, joka ei säännöissä määrätyn
8086: ajan kuluessa suorita osakasma'ksujaan, katsottakoon kas-
8087: sasta luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada ta-
8088: kaisin ennen suorittamiansa maksuja.
8089: 
8090:                                 9 §.
8091:     Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
8092: päivä-, vuokra- tahi matka-avustuksena.
8093:     Avustus annettakoon joko rahassa tahi luonnossa.
8094: 
8095:                           10 §.
8096:    Työttömyyskassan osakkaalla älköön olko oikeutta saada
8097: avustusta, ennenkuin hän on siinä kassassa ollut osakkaana
8098:                     Työttömyyskassat                     19
8099: 
8100: vähintäin kuusi lähinnä edellistä kuukautta ja siltä
8101: ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, älköön myöskään,
8102: ennenkuin hän on ollut työttömänä säännöissä määrätyn
8103: odotusa3am, joka ei saa olla kuultta päivää lythempi eikä
8104: viittäitoista päivää pitempi. Matka-avU!stusta voidaan kui-
8105: tenkin myönltää osakk:aaUe, vaikka hän ei täytä mainit-
8106: tuja ehtoja.
8107:      Kassat voivat keskenään sopia aV'Ilstuksen antamisesta
8108: sille, joka ammatin tahi työpaikan vaihdoksen johdosta
8109: siirtyy osakkaaksi kassasta toiseen, vaikka hän ei ole ollut
8110: kuutta kuukautta osakkaana siinä kassassa, johon hän on
8111: viimeksi liittynyt. Siirtyminen ei edellytä avustuksen
8112: saantia useammalta päivältä, kuin mitä 11 § :n 2 momentissa
8113: on säädetty.
8114:      Jos avustusta kassasta nauttiva osakas saa työtä, joka
8115: ei kestä 'kuutta päivää kauemmin, saakoon heti työttömäksi
8116: jälleen jouduttuaan kassasta avustusta, jos hän muutoin
8117: on siih·en oikeutettu.
8118: 
8119:                            11 §.
8120:     Työttömyyskassan saannmssa älköön päiväavustusta
8121: määrättäkö viittäkymmentä penniä vähemmäksi eikä kol-
8122: mea markkaa enemmäksi, tähän luettuna myöskin sellainen
8123: korotettu avustus, joka kassan sääntöjen mukaan ehkä tulee
8124: osakkaaHe, jolla on yksi tahi useampia viittätoista vuotta
8125: nuorempia tai muuten työhön 'kykenemättömiä lap·sia.
8126:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
8127: toista peräkkäin ·s·euraavan kuukauden aiikana maksetta-
8128: vaksi enemmältä kuin yhteensä yhdeksältäkymmeneltä päi-
8129: vältä.
8130:                            12 §.
8131:    Päivä-, vuokra- ja matka-avustus, jonka työttömyyskassa
8132: myöntää osakkaalleen kahdentoista peräkkäin seuraavan
8133: kuukauden aikana, älköön kaikikiaan nousko enempään kuill
8134: mitä kassa olisi saman ajan kuluessa ollut hänelle päivä-
8135: avustuksena maksava.
8136: 20 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8137: 
8138:                           13 §.
8139:     Työttömyyskassa, joka kolmenkymmenenkuuden peräk-
8140: käin seuraavan kuukauden aikana on osakkaalle maksanut
8141: suurimman säännöissä sallitun avustuksen, älköön antako
8142: hänelle avustusta, ennenkuin sen jälkeen on kulunut kaksi-
8143: toista kuukautta ja hän tältä ajalta on säännöllisesti suo-
8144: rittanut osakasmaksunsa.
8145: 
8146:                              14 §.
8147:   · Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas tekee ly-
8148: hytaikaista tilapäistä työtä, josta hänen työansioiJisa 'On pie-
8149: nempi kuin se avustus, mikä hänellä on oikeus työttömyys-
8150: kassaHa saada, voi kassa hänelle myöntää avustusta sen
8151: verran, että tämä ynnä hänen työansionsa vastaa täyttä
8152: avustusta.
8153:     Osakas, joka on nauttinut tässä pykälässä mainittua
8154: avustusta, saakoon 10 §:n säännöksen estämättä heti työttö-
8155: mäksi jouduttuaan sen avustuksen, johon hän muutoin on
8156: oikeutettu.
8157:                              15 §.
8158:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
8159:     1) työlakossa tai työnsolussa olevalle osakkaalle;
8160:     2) sairaalle tai työkyvyttömätle osakkaalle;
8161:     3) osal&aalle, joka kassan haJllituksen harkinnan mu-
8162: kaan on pätevä:ttä syyttä eronnutt työstään taikka pätevällä
8163: syyllä siitä erotettu; älköönkä
8164:     4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
8165: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua,
8166: hänen kykyänsä tahi ammattitaitoansa vastaavaa, työlakosta
8167: tai työnsulusta vapaata työtä, josta maksetaan tariffisopi-
8168: muksen mukainen tahi, ellei tariffisopimusta ole, avustusta
8169: anovan työssä paikkakunnalla tavallinen palkka.
8170: 
8171:                             16 §.
8172:     Osakkaalle suoritettavan avustuksen 'la.adun ja suuruu-
8173: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyskassan haJ-
8174: litus, noudattaen mitä tässä asetuksessa ja kassan säännöissä
8175: siitä on säädetty.
8176:                      Työttömyyskassat                        21
8177: 
8178:                            17 §.
8179:     Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Suomen Se-
8180: naatti hakemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apu-
8181: rahaa alempana säädetyssä suhteessa siihen määrään, minkä
8182: kassa on maksanut osakkailleen.
8183:     Apurahaa suoritetaan kaksi kolmannesta siitä, mitä kassa
8184: on edellisen puolen vuoden kuluessa maksanut osakkailleen,
8185: joilla sinä aikana on ollut yksi tai useampia viittätoista
8186: yuotta nuorempia tahi muuten työhön kykenemättömiä la.p-
8187: sia, ja puolet siitä, mitä kassa on maksanut muille osak-
8188: kailleen.
8189:     Kun työttömyysavustus on annettu luonnossa, lasketaan
8190: apuraha paikkakunnan käypähinnan mukaan.
8191: 
8192: 
8193:                              18 §.
8194:     MiHoin tyMtömyyJskassa on myöntänyt avustusta osak-
8195: kaalleen, joka asuu paikkakunnalla, missä on kunnallinen
8196: työnvälitystoimisto tai -asiamies, taikka milloin kassa itse
8197: tahi se yhdistys tai yhdistysten liitto, jonka yhteyteen kassa
8198: on perustettu, omia jäseniään varten on järjestänyt työnväli-
8199: tyksen, maksetaan kassalle apurahaa yleisistä varoista ai-
8200: noastaan, jos se näyttää, ettei tällaisella työnvälityksellä ole
8201: voitu sinä aikana, jolta avustus on maksettu, hankkia avus-
8202: tuksen saaneelle hänen kykyänsä tai ammattitaitoansa vas-
8203: taavaa, työlakosta ja työnsulusta vapaata työtä, josta olisi
8204: maksettu tariffisopimuksen mukainen tahi, ellei tariffisopi-
8205: musta ole, avustuksen saaneen työssä paikkakunnalla taval-
8206: linen palkka.
8207: 
8208:                             19 §.
8209:     Työttömyyskassalle 17 §:n mukaan yleisistä varoista tu-
8210: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
8211: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
8212: taa tämän apurahan sen läänin lääninra:hastosta, jossa kassan
8213: kotipaikka on.
8214: 22 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8215: 
8216:                              20 §.
8217:    Apurahaa yleisistä varoista älköön maksetta~ko työttö-
8218: myyskassalle siltä ajalta, jona sen osakasluku on viittäkym-
8219: mentä pienempi, älköönkä vuosipuoliskolta, jona kassalle
8220: suoritetut osakasmaksut eivät nouse kassan tulojen puoleen
8221: määrään. Tuloihin ·ei s'il'loin lueta yleisistä varoista saatua
8222: apurahaa eillrä sella]sia lahjoituksia, joiden pääomaa ei saa
8223: käyttää kassan menoihin.
8224: 
8225:                              21 §.
8226:     Jos apurahaa yleisistä varoista nauttivaa työttömyys-
8227: kassaa ei hoideta lain ja sääntöjensä mukaan, tai jos tarkas-
8228: tusviranomainen havaitsee, ettei kassa tar.ioo riittäviä takeita
8229: sitoumustensa täyttämisestä, on kassan hallitus kuvernöörin
8230: toimesta käskettävä esittämään asia lähinnä seuraavalle var-
8231: sinaiselle tai ylimääräiselle kassan kokoukselle.
8232:     Ellei kassa ryhdy toimeen huomautettujen epäkohtain
8233: korjaam]seksi, voidaan siltä kieltää apurahan saaminen,
8234: kunnes korjaus on tapahtunut.
8235: 
8236:                             22 §.
8237:     Kun työttömyyskassaUe on 17 § :n mukaan yleisistä va-
8238: roista maksettu apuraJhaa, suorittakoon siitä valtiolle puolet
8239: se kunta, missä avustuksen saaneella osakkaalla hänelle
8240: avustusta annettaessa oli kotipaikkaoikeus vaivaishoitoon
8241: nähden. Siten kunnan suoritettavaksi tulevat apurahan
8242: osuudet ovat kerran vuodessa asianomaisen kuvernöörin vaa-
8243: timuksesta lääninrahastoon toimitettavat.
8244:     Jos kunta väittää, ettei avustuksen saaneelia ole koti-
8245: paikkaoikeutta siinä kunnassa, ratkaiskoon kuvernööri asian
8246: niinkuin vaivaishoitoa koskevista asioista on säädetty.
8247: 
8248:                          23 §.
8249:     Jos kunta maksaa työttömyyskassan osakkaan puo-
8250: lesta hänen osakasmaksunsa tai osan siitä, ei sellainen kun-
8251: nan antama apu twota avursltatulle vaivaisavun saa,misesta
8252: aiheutuvia seuraamuksia.
8253:                      Työttömyyskassat.                      23
8254:                              24 §.
8255:     Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta kan-
8256: taa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukaisesta
8257: kirjanpidosta, laatia tilinpäätös ja kertomus kassan hallin-
8258: nosta sekä ryhtyä kaikkiin hallintotoimiin, joihin kassan
8259: sääntöjen mukaan ei tarvita eri valtuutusta.
8260:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatiko ja missä
8261: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
8262: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, taikka saako
8263: haNitus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle antaa toi-
8264: meksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hallinnosta.
8265:     Haaste tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on pi-
8266: dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituksen
8267: jäsenistä on s•en saanut säädetyssä järjestyksessä.
8268: 
8269:                             25 §.
8270:    Työttömyyskassan varoja voidaan panna takavarikkoon
8271: tahi ulosottaa ainoa,staan kassan omasta velasta.
8272:    Osakkaan velan maksamiseksi ei voida ulosottaa l1änelle
8273: kassasta tulevaa avustusta.
8274: 
8275:                             26 §.
8276:     Laillinen tuomioistuin työttömyyskwssaa vastaan noste-
8277: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
8278:     V alitms kuvernMrin .toimenpiteestä kassaa koskevassa
8279: asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talousasioista
8280: yleensä on säädetty.
8281:                           27 '§.
8282:    Työttömyyskassa on Senaa·tin määrälttävän tarka.stusvi-
8283: ranomaisen silmälläpidon alainen.
8284: 
8285:                            28 §.
8286:    Jos tehdään päätös työttömyyskassan purkamisesta, on
8287: kassan kokouksessa päätettävä:
8288:    1) kenen tulee s·elvitysmiehinä ottaa haltuunsa kassan
8289: omaisuus ja toimittaa loppusuoritus, johon toimeen myöskin
8290: kassan hallituksen jäseniä käypi valitseminen; sekä
8291: 24 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8292: 
8293:    2) mitä loppusuorituksessa muutoin on varteen otettava.
8294:    Selvitysmiesten toimivaltaan ja velvollisuuksiin nähden
8295: on muutoin noudatettava tämän asetuksen säännöksiä ja kas-
8296: san säännöissä sen hallituksesta annettuja määräyksiä.
8297: 
8298:                          29 §.
8299:     Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset,
8300: jotka tämän asetuksen soveltamista varten havaitaan tar-
8301: peellisiksi.
8302:                             30 §.
8303:     Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
8304: kuukautta, ennenkuin tämä asetus astuu voimaan, voi Se-
8305: naatti myöntää oikeuden saada apurahaa yleisistä varoista
8306: vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät täytä mainittua
8307: oikeutta varten tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja. Sellaista
8308: oikeutta on haettava vuoden kuluessa asetuksen voimaan as-
8309: tuttua.
8310:                          31 §.
8311:    Tämä asetus astuu voimaan ....................... .
8312: 
8313: 
8314: 
8315:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8316: 
8317:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
8318: 
8319: 
8320: 
8321: 
8322:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
8323:           1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8324: 
8325: 
8326: 
8327: 
8328:                 JJ a k i- j a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n
8329:             m i et i n t ö N:o 2 koskeva teiden ja siltain
8330:             rakentamista ja kunnossapitämistä maalla.
8331: 
8332:     Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta Laki- ja
8333: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Pennasen y. m.,
8334: Gäddan y. m. ja Ahmavaaran y. m. eduskuntaesitykset N :o
8335: 6, 16 ja 17, jotka kaikki sisältävät lakiehdotuksia teiden ja
8336: siltain rakentamisesta ja kunnossapitämisestä.
8337: 
8338: 
8339: 
8340:     Jo vanhemmista ajoista saakka on katsottu tientekorasi-
8341: tuksen maalla olleen siksi yleisluontoisen, että tuon rasituk-
8342: sen suorittaminen kuului koko yhteiskunnalle. Ja senpä
8343: vuoksi se pantiinkin kaiken maan kannettavaksi. Että näin
8344: tapahtui, oli täy·sin yhtäpitävää mainitun katsantokannan
8345: kanssa ja johtui se sen aikuisista oloista. Maaseudulla ei
8346: siihen aikaan ollut sanottavasti muita kuin maanomistajia
8347: ja irtainta väkeä. Yksistään maanomistajilla oli jotakin mer-
8348: kitystä yhteiskunnassa- heillä yksistään oli tientekoon tar-
8349: vittavia juhtia .ia muita työvälineitä, jotapaitsi he pääasial-
8350: lisesti tarvitsivatkin teitä. Tätä katsantokantaa hyvin ku-
8351: vaava onkin vanhempiin lakeihin otettu säännös: ,kaikki
8352: ovat velvolliset siltaa rakentamaan ja tietä raivaamaan, niin
8353: hyvin se jolla on kylästä pienempi osa, kuin se jolla suu-
8354: rempi, kukin osuutensa mukaan". Tämä osottaa, että tuolla
8355: säännöksellä kaiken maan velvollisuudesta suorittaa tienteko
8356: oltiin panevinaan ·sanottu rasitus koko yhteiskunnalle.
8357:     Sama periaate lausutaan myöskin 1734 vuoden lain Rak.
8358: K :n 25 luvun 8 § :ssä: ,kaikki, jotka maalla omistavat talon
8359: 2         1914. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
8360: 
8361: tai taloa viljelevät, ovat velvolliset tekemään teitä ja raken-
8362: tamaan siltoja, älköötkä kuninkaankartanot ja karjatalot-
8363: kaan olko siitä vapaat." Mutta tämä säännös, joka vanhem-
8364: pina aikoina tiesi sitä, että kaikki ne, jotka pääasiallisesti
8365: teitä tarvitsivat, myöskin olivat velvolliset niitä tekemään
8366: ja rakentamaan, oli sittemmin, kun uusia elinkeinoja ja useita
8367: muitakin yhteiskuntaluokkia oli syntynyt ja maataviljelevä
8368: väestö tullut muodostamaan ainoastaan yhden niistä, johta-
8369: nut siihen, että puheenalainen rasitus oli tullut jäämään yh-
8370: den ainoan yhteiskuntaluokan kannettavaksi.
8371:      Kaikilla niillä valtiopäivillä, joilla kysymys tienteko-
8372: rasituksen uudestaan järjestämisestä on ollut esillä ennen
8373: 15 p :nä tammikuuta 1883 annetun asetuksen voimaan astu-
8374: mista, onkin sellainen asiaintila myönnetty periaatteellisesti
8375: vääräksi, ja katsottu ,oikeudenmukaiseksi, 'että huolenpito
8376: teistä, jotka tuottivat hyötyä koko yhteiskunnalle, kuului
8377: valtiolle ja kaikkien kansalaisten kustannettava:ksi. Mutta
8378: vaikka periaate tientekorasituksen siirtämisestä valtiolle
8379: näin tunnustettiin, niin ei käytännöllisistä syistä kuitenkaan
8380: katsottu voitavan ryhtyä suurempiin toimenpiteihin tämän
8381: periaatteen toteuttamista varten. Mainitulla asetukseHa,
8382: josta seuraa.vassa lyhyesti tehdään selkoa, ulotettiin tien-
8383: tekorasitusta ainoastaan muutamiin uusiin verotusesineihin.
8384:      Sanotun asetuksen mukaan kuuluu maanteiden, siltojen
8385: ja  lossien ra:kentamis- ja kunnossapitovelvollisuus manttaa-
8386: ljin pannun maan, verollepantujen torppain ja ulkopalstain
8387:  omistajille ja haltijoille, maalla oleville teollisuuslaitoksille
8388:  sekä valtiolle sen omistamien kruununpuistojen puolesta.
8389:  Sanotun velvollisuuden täyttämistä varten on maa jaettuna
8390:  n. k. tientekolahkoihin, joiden jäsenien tulee pitää huolta
8391:  lahkon alueella olevista teistä. Lahkon muodostaa käräjä-
8392:  kunta; ollen kuitenkin käräjäkuntaan kuuluvilla kun-
8393:  nilla lupa sopimuksen kautta jakaa keskenään tientekorasi-
8394:  tus. Myös saattaa aikaisemmin tapahtuneen jaon perus-
8395:  teella määrätty, käräjäkuntaa suurempi tahi pienempi tien-
8396:  tekolahko edelleen pysyä muuttuma<ttomana. Maanomista-
8397:  jat ja haltijat suorittavat tientekovelvollisuutensa luonnossa,
8398:                           Tienteko.                           3
8399: 
8400: jotavastoin teollisuuslaitokset ottavat osaa teiden raken-
8401: tamiseen ja kunnossapitoon rahalla. Tientekolahkolla on
8402: kuitenkin oikeus jättää teittensä tekeminen ja kunnossa-
8403: pito joko kokonaan tahi osaksi urakkamiehen haltuun, ja lah-
8404: kon maanomistajilla on siis t}laisuus täten vapautua itse-
8405: kohtaisesti mainittuja töitä toimittamasta. Tientekorasitus
8406: suoritetaan manttaalin mukaan; tässä kohden on 1883
8407: vuoden asetus ainoastaan vahvistanut aikaisemman lain-
8408: säädännön omaksuman periaatteen. Samaa perustetta
8409: on noudatettava myöskin kruununpuistojen, verotettujen
8410: torppien ja ulkopalstojen sekä teollisuuslaitoksien osalli-
8411: suutta tientekorasitukseen määrättäessä; ja nämä kaikki ovat
8412: siis manttaaliin pantavat. Sanotussa tarkoituksessa on en-
8413: sin arvioitava se tientekokustannusten määrä, joka yhden
8414: manttaalin 'tilalle tientekolahkossa jakaantuu, ja sen jäl-
8415: keen tulee paikkakunnan takseerauslautakunnan tehdä ehdo-
8416: tus kruununpuistoille, verollepannuille torpille ja ulkopals-
8417: toille sekä teollisuuslaitoksille pantavasta manttaaHsta. Tämä
8418: ehdotus on annettava kuntakokoukselle, jonka päätös on jä-
8419: tettävä kuvernöörin vahvistettavaksi. Kuvernöörin päätös
8420: alistetaan sitten Senaatin Talousosaston tutkittavaksi, mi-
8421: käli se koskee kruununpuistojen manttaaliinpanoa. Vuoden
8422: 1883 asetus ei sen tarkemmin osoita, millä perusteilla rnant-
8423: taali nyt puheenalaisille verotusesineille on laskettava.
8424: Eikä asetuksesta myöskään käy selville, onko kruununpuis-
8425: toista ja teollisuuslaitoksista lähtevä vuotuinen tulo tahi nii-
8426:  den pääoma-arvo ratkaiseva; edellisen olettamuksen puolesta
8427:  puhuu kuitenkin asetuksen 4 § :n sanamuoto.
8428:      Tämä asetus ei kuitenkaan jo mainitusta syystä ole voinut
8429:  poistaa päiväjärjestyksestä kysymystä maan vapauttami-
8430:  sesta tientekorasituksesta, minkä ohessa vielä on terästetty,
8431:  että tientekorasitus on kovin epätasaisesti jaettu tienteko-
8432:  lahkojen kesken.
8433:      Tyytymättömyys voima,ssa olevaan tielainsäädäntöön on
8434:  aiheuttanut lukuisia valtiopäiväalotteita ja muita sanotun
8435:  lainsäädännön muuttamista tarkoittavia ehdotuksia. Sitt.en-
8436:  knn tientekoasia jo vuosien 1885, 1888 ja 1891 valtiopäivillä
8437: 4:         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8438: 
8439:   oli ollut päiväjärjestyksessä, asetti Senaatti vuoden 1894
8440:  V altiosäätyjen alamaisen anomuksen johdosta komitean,
8441:   jonka tuli laatia ehdotus muutetuiksi säännöiksi teitten ja
8442:   siltain tekemisestä maalla. Tämä komitea valmisti vuonna
8443:   1899 tilastollisiin tutkimuksiin perustuvan laajan mietinnön.
8444:   Sanottuun mietintöön perustui sitten vuosien 1904--05 Val-
8445:   tiosäädyille, samoin kuin vuosien 1907, 1908 ja 1909
8446:   Eduskunnille annetut arm. esitykset, joi~a ei kuitenkaan
8447:   valtiopäivillä ehditty loppuun käsitellä. Edelleen jätet.tiin
8448:   vuosina 1910, 1911 ja 1912 Eduskunnalle erinäisiä lainsää-
8449:   däntöalotteita. - Näistä Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt
8450:   loppuun käsitellä muita kuin vuonna 1911 jätetyn edus-
8451:   kuntaesityksen, jonka Eduskunta hylkäsi.
8452:        Alempana tehdään selkoa arm. esityksissä sekä edellä-
8453:   mainitun komitean ja valtiopäivävaliokuntain mietinnöissä
8454: . ilmenevistä periaatteista.
8455:        Siitä, kenen tulee ottaa osaa maanteiden rakentamiseen
8456:    ja ylläpitoon, ovat lakiehdotukset toisella kannalla kuin
8457:   1883 vuoden asetus. Ne rakentuvat sille periaatteelle, että
8458:   maanteiden teko- ja kunnossapitovelvollisuus kuuluu kai-
8459:   kille, koska nuo tiet suoranaisesti tahi välillisesti tuottavat
8460:   kaikille hyötyä, niissä on ehdotettu, että tientekorasituk-
8461:   sen tulee k>ohdata manttaaliin pantua maata, verollepantuja
8462:   torppia ja ulkorpalstoja, kruununpuistoja ja muita kruunun-
8463:    maita, joita ei ole manttaaliin pantu, sekä maalla kunnallis-
8464:   verotuksen alaista tuloa, joka ei aiheudu mainituista kiin-
8465:   teimistöistä. Sitävastoin on, kun on ollut kysymyksessä
8466:   kaupunkilaisten osanotto tientekorasitukseen maalla, oltu
8467:   eri mieltä. Samalla kun arm. esitykset yhtäpitävästi tie-
8468:   komitean mietinnön kanssa ja valiokunta vuosien 1904-05
8469:    valtiopäivillä ovat asettuneet sille kannalle, että puheenalai-
8470:    sen rasituksen ei tulisi koskea kaupunkikuntia, ovat valio-
8471:   kunnat myöhäisemmillä valtiopäivillä ulottaneet tienteko-
8472:    velvollisuuden myös viimeksimainittujen yhteisöjen jäseniin.
8473:        Eri käsityksiä on myöskin esitetty siitä, onko tienteko-
8474:    velvollisuus edelleen oleva paikallinen asia, vai onko se tu-
8475:    leva yhteisEiksi 'koko maalle. Tiekomitea ja tientekoa koske-
8476:                           Tienteko.                          5
8477: 
8478: vat arm. esitykset ovat omaksuneet ensiksi mainitun vaih-
8479: toehdon ja ehdottaneet, että kunta maalla on oleva tienteko-
8480: la.hkona, myöntäen samalla myöskin aikaisemmin määrä-
8481: tyille kuntaa pienemmille tahi suuremmille tientekolahkoille
8482: pätevyyttä. Tätä kantaa perusteltaessa on esiintuotu, että
8483: kustannukset teiden teosta tulevat vähäisemmiksi, jos tien-
8484: tekolahko alaltaan on pieni ja jos tientekovelvollisuuden
8485: täyttämisestä saavat vastata ja huolehtia paikallisten sitei-
8486: den yhteenliittämät yhteisön jäsenet. Edelleen on huomau-
8487: tettu, että maantiet ovat lakanneet olemasta yleisiä kulku-
8488: yhteyden välittäjiä, sittenkun sisäiset järvikulkuneuvot ovat
8489: melkoisesti kehittyneet ja rautatieverkkomme ulotettu mil-
8490: tei kaikkiin osiin maata. - Valiokunta vuosien 1904-05
8491: valtiopäivillä asettui päinvastaiselle kannalle: koettaen ta-
8492: voittaa mahdollisimman täydellistä tasoitusta tientekorasi-
8493: tuksen j.akamisessa maaseudun asukkaiden kesken, ehdotti
8494:  valiokunta, että koko maa määrättäisiin olemaan yhtenä ai-
8495: noana tientekolahkona. Kuitenkin oli valiokunnan lakiehdo-
8496:  tuksen mukaan teiden rakentamisen ja kunnossapitämisen
8497:  järjestäminen oleva paikallinen asia ja uskottava kuntien
8498:  toimitettavaksi; siten näet tulisi kunnallinen itsehallinto-
8499:  periaate toteutetuksi myöskin tieoloihin nähden. Hyläten
8500:  tientekolahkojärjestelmän ovat valiokunnat kaikilla seuraa-
8501:  villa valtiopäivillä ehdottaneet, että valtio kokonaan ottaisi
8502:  toimittaaksensa maanteiden rakentamisen ja kunnossapidon.
8503:  Kuitenkin on se periaate, että teiden kunnossapitämisen toi-
8504:  ~eenpano erityisten tiehallitusten kautta jätettäisiin maa-
8505:  laiskunnille, säilytetty myöskin viimeksi kosketelluissa va-
8506:  liokuntain mietinnöissä. Sillä tavoin on toivottu saatavan ai-
8507:   kaan, etteivät tientekokustannukset vaitionkaan pitäessä
8508:  huolta teiden teosta nousisi suuremmiksi kuin. tientekolah-
8509:   kojärjestelmää noudatettaessa.
8510:       Mitä siihen perusteeseen tulee, jonka mukaan kunkin
8511:   verovelvollisen osallisuus tientekorasitukseen olisi määrät-
8512:   tävä, niin on arm. esitys vuosien 1904-05 valtiopäivillä
8513:  liittyen vuoden 1883 asetukseen pitänyt kiinni manttaalista.
8514:  Esityksen mukaan oli ensin se tttlomäärä, jonka kunnassa
8515: 6         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8516: 
8517: olevan koko manttaalin verotilan harkittaisiin keskimäärin
8518: vuosittain tuottavan, arvioitava; ja sitten oli sanotun ar-
8519: vioimisen tulosta sekä muista kiinteimistöistä lähtevää tuot-
8520: toa ja muita rasituksenalaisia tuloja huomioonottaen mant-
8521: taali pantava myöskin viimeksikosketelluille verotusesi-
8522: neille. Tällöin oli manttaali kruununpuistoille ynnä
8523: muille kruununrnai11e, verollepannuiHe torpille ja ulko-
8524: pa1stoiHe, teollisuuslaitoksille ja maakaupoille määrät-
8525: tävä yhtä suureksi kuin manttaaliHe pannulle maalle; jota-
8526: vastoin muulle tulolle oli määrättävä neljä kertaa pienempi
8527: manttaali. V erollepantujen torppain ja ulkopalstain sekä
8528: kruununpuistojen ynnä muiden kruununmaiden vuositulot
8529: olivat määrättävät erikoisen arvioimisen kautta, jota vas-
8530: toin muita tuloja määriteltäessä viimeinen kunnallistaksoitus
8531: oli ratkaiseva. Manttaalin pysyttämistä on puolustettu
8532: vetoamalla siihen, että manttaaliin perustuva tientekorasitus
8533: voidaan katsoa pysyväiseksi, maatiloja rasittavaksi veroksi
8534: ja että näin ollen sanotun perusteen muuttaminen liian
8535: tuntuvasti tulisi vaikuttamaan yksityisiin oikeussuhteisiin.
8536:     Kaikki myöhäisemmät tientekolainsäädännön muutta-
8537: mista tarkoittavat ehdotukset ovat hylänneet manttaalijär-
8538: jestelmän. On huomautettu, että erinäiset asianhaarat, kuten
8539: uudet viljelysmahdollisuudet, muutetut kulkureitit ja lähis-
8540: tössä syntyvät suuremmat teollisuuslaitokset ja näiden
8541: aikaansaarnat edullisemmat myyntipaikat, joiden arvoa
8542: manttaaliin panossa ei ole otettu huomioon, saattavat aikoj~n
8543: kuluessa melkoisesti muuttaa talon todellista arvoa. Ja
8544: tämän vuoksi on katsottu, että manttaaliin perustuva tien-
8545: tekorasitus ei kohtaa eri maatiloja oikeassa suhteessa niiden
8546: veronmaksukykyyn. Uudeksi perusteeksi on ehdotettu n. k.
8547: tieäyriä, joka olisi määrättävä verovelvollisien tuloja silmäl-
8548: läpitäen. Tulomäärän selville saamiseksi olisi nojauduttava
8549:  kunnallistaksoitukseen. Se tulomäärä, jonka tulisi vastata
8550:  yhtä veroäyriä, on yleensä määrätty sadaksi markaksi;
8551:  (valiokunta v. 1907 määräsi sen kahdeksisadaksi markaksi ja
8552:  samo~ myöskin vuosien 1907, 1908 ja 1909 arm. esitykset,
8553:  kun muun kuin kiinteimistöstä tahi teollisuuslaitoksista
8554:                               Tienteko.                         7
8555: 
8556:     lähtevän tulon verotus oli kysymyksessä). Kuitenkin on
8557:     vähävaraisten suojelemiseksi liikarasitukselta ehdotettu
8558:     alimmaksi verotettavaksi tulomääräl{'si 800 markan tuloa
8559:     ja ylenevää verotusasteikkoa otettavaksi käytäntöön.
8560:     :M:uuten ovat näissä ·ehdotuksissa kruununpuistot ja muut
8561:     kruununmaat nyt puheenalaisessa suhteessa asetetut erikois-
8562:     <tsemaan. Vuosien 1904--1905 valtiopäivien valiokunnan
8563:     ehdotuksen mukaan tuli kruunun kiinteimistöjensä puolesta
8564:     tieverona maksaa kymmenesosa maan tientelwon yhtenä
8565:     vuonna menevistä kokonaiskustannuksista .. Mikään erityi-
8566:     nen kruununmaiden pääoman tahi tulojen atrvioiminen ei siis
8567:     tullut kysymykseen. Vuoden 1907 ja myöhäisemmissä esi-
8568:     tyksissä sitävastoin määrättiin, että kruununmaiden pääoma-
8569:      arvot olisivat arvioitavat ja 3 % täten saaduista arvoista
8570:     olisi katsottava kruununmaiden säästyneeksi vuosituloksi,
8571: '    jolle oli pantava tieäyriä. V aliakunta vuoden 1907 valtio-
8572:     päivillä oli muuten samalla kannalla kuin a:rm. esitykset,
8573:      paitsi että sen mielestä kruununmaiden verotettavaksi vuosi-
8574:      tuloksi olisi luettava 5 % niiden arvioidusta pääoma-arvosta.
8575:     Lopuksi ehdottivat valiokunnat vuosien 1910 ja 1911 valtio-
8576:      päivillä, että kruununmaita olisi verotettava pitämällä sil:
8577:      mällä niiden vuotuisia ko'konaistuloja ja että kustannukset
8578:     tien tekemisestä ja kunnossapitämisestä kannettaisiin erityi-
8579:     sen tieveron maksamisesta ja käyttämisestä annetun asetuk-
8580:      sen mukaan.
8581:          Harkittaessa onko tientekovelvollisuus suoritettava luon-
8582:     nossa vai rahassa, orvat tiei}mmitea ja myöskin arm. esitys
8583:     vuodelta 1904 ehdottaneet, että manttaaliin pannun maan,
8584:      verollepantujen torppain ja ulkopalstain haltijain sekä
8585:     - arm. esityksen mukaan - myöskin kruunnn puistojensa
8586:      puolesta tulisi luonnossa pitää huolta maanteiden kunnossa-
8587:      pidosta. Sen sijaan tulisi muiden verovelvollisten suorittaa
8588:      tieveronsa ra'hassa. Kuitenkin voisi teitä rakennettaessa
8589:      myöskin maanomistajille tulla kysymykseen rahaveron suo-
8590:      rittaminen. Viimeksimainituilla olisi joka tapauksessa an-
8591:      tamalla tieosuutensa kunnossapito urakalle tilaisuus vapau-
8592:      tua rasitustansa luonnossa suorittamasta.
8593: 8         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8594: 
8595:      Kaikkien muiden uudistusehdotuksien mukaan olisi jo-
8596: kaisen tientekovelvollisen otettava rahalla osaa puheenalai-
8597: seen rasitukseen. Tämän yhteydessä on huomattava, että
8598: viimeksimainitut ehdotukset ovat hyväksyneet urakkajärjes-
8599: telmän: tientekolahkon tahi kunnan tuli huutokaupan
8600: kautta antaa teiden kunnossapito urakalle määräajaksi; ja
8601: sitä varten tuli tien olla jaettuna osiin eri urakkatarjoumuk-
8602: sia varten. Tämän kautta on tahdottu niille maanomista-
8603: jille, jotka eivät katso tierasituksen rahassa suorittamista
8604: edulliseksi, valmistaa tilaisuutta huutamalla itsellensä so-
8605: piva tieosuus suorittaa rasituksensa luonnossa. Urakka-
8606: järjestelmää käyttämällä on sitä paitsi tahdottu saavuttaa
8607: se etu, että teiden kustannukset riippuisivat paikallisesta
8608: kysynnästä ja tarj-onnasta eivätkä siis kohoaisi todellisia
8609: kustannuksia ylemmäksi.
8610:      Lopuksi on vielä huomautettava, että arm. esityk-
8611:  set vuosilta 1904, 1907, 1908 ja 1909, jotka, kuten edellä
8612:  on mainittu, rakentuvat sille periaatteelle että teiden teko on
8613: paikallinen asia, ovat koettaneet helpottaa tientekorasitusta
8614: ehdottamalla, että valtio kymmenesosalla yhteenllasketui·sta
8615: "tiekustannuksista ottaisi osaa tientekorasitukseen. Vuoden
8616: 1904-05 valtio11äiville annetun esityksen mukaan oli tuo
8617:  valtion apumaksu annettava kaikille tientekolahkoille itse
8618:  kunkin kustannusten mukaan; mitään rasituksen tasoitta-
8619:  mista tämän kautta siis ei saavutettaisi. Sitä vastoin tar-
8620: koitti myohäisimmissä arm. esityksissä ehdotettu val-
8621:  tioapu myöskin teiden kunnossapitokustannusten tasaamista
8622:  eikä ainoastaan helpottamista; ja se oli esityksien mukaan
8623:  suoritettava ainoastaan niille kunnille, missä todellinen tie-
8624:  kustannus olisi koko maan keskimääräistä kustannusta kor-
8625:  keampi.
8626: 
8627: 
8628: 
8629: 
8630:     Kun Valiokunta nyt käy lähemmin tal"lkast!l!maan valio-
8631: kuntaan lähetettyjen eduskuntaesitysten asiallista sisällystä,
8632: niin havaitaan, että ed. Ahmavaaran y. m. eduskunta-
8633:                           Tienteko.                            9
8634: 
8635: esitys on yleensä samanlainen sisällöltään kuin vuosien
8636: 1907, 1908 ja 1909 Eduskunnalle annetut arm. esityk-
8637: set. Ed. Pennasen y. m. .eduskunta.esitys taas on
8638: pääpiirteissään samanlainen kuin valiokuntain mietin-
8639: nöt vuosien 1910 Ja 1911 valtiopäivillä. Kuitenkin
8640: lasketaan ed. Pennasen esitykcsen muk3!an kunnallis-
8641: verotuksen alaisesta tul1osta kaupungissa yksi veroäyri
8642: kust3!kin 200 markasta, joten siis kaupunkilaisiUe ehdo-
8643: tettu tierasitus mainitun eduskuntaesityksen mukaan on
8644: vaan puolet viimeksi sanottujen valiokuntain ehdottamasta
8645: vastaavasta rasituksesta. Ed. Gäddan y. m. eduskuntaesitys,
8646: joka muilta kohdin pääasiallisesti on ed. Pennasen esityksen
8647: kanssa yhtäpitävä, eroaa tästä ja valiokuntain mietinnöistä
8648: taas siinä tärkeässä kohdassa, että ed. Gäddan esitykseen ei
8649: sisälly mitään lakiehdotusta tieveron maksamisesta ja käyt-
8650: tämisestä. Siinä ehdotetaan sen sijaan, että maanteiden te-
8651: koon ja kunnossapitämiseen tarvittavat kustannukset olisi-
8652: vat suoritettavat kulkulaitosrahaston käytettävinä olevista
8653: varoista ja, jos niin tarvittaisiin, niistä varoista, joita Edus-
8654:  kunta tarkoitusta varten osottarsi. Näin jäisi siis kaikki
8655:  tientekorasituksesta aiheutuva kustannus yksinomaan val-
8656:  tiovaraston kannettavaksi, jota vastoin tämä kustannus ed.
8657:  Pennasen y. m. ehdotuksen mukaan tulisi ainoastaan etu-
8658:  käteen yleisistä varoista suoritettavaksi ja sitten kannetta-
8659:  van tieveron muodossa valtiorahastolle korvatuksi.
8660:       Kaikissa ylempänä kosketelluissa eri aikoina tehdyissä
8661:  alotteissa kuvastuu voima·kkaasti tuon useita vuosikymmeniä
8662:  päiväjärjestyksessä olleen tientekokysymyksen pikaisen ja
8663:  onnellisen ratkaisun tarve. Mutta samaa yksimielisyyttä,
8664:  joka on aiotteille sanotussa tarkoituksessa yhteistä, ei enää
8665:  kuitenkaan ole niissä eri E!hdotuksissa, joita on tehty asian
8666:   ratkaisemiseksi. Tämä eroavaisuus taas johtuu niistä moni-
8667:   naisista erilaatuisista eduista, joita tässä olisi yhteen sovi-
8668:   teltava, jota paitsi sellaista ratkaisua, joka· kaikin puolin
8669:   tyydyttäisi kaikkia niitä, joita asia tulee koskemaan, ei edes
8670:   ole mahdollista saavuttaa. Kaikille uudistuksille on nim.
8671:   ominaista, että ne erikoistapauksissa tuottavat toiselle vä-
8672: 10        1914. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8673: 
8674: hempiä etuja kuin toiselle ja että ne koskevat toiseen ko-
8675: vemmin kuin toiseen. Näin ollen voi lainsäädäntötyö tällä
8676: alalla viedä toivotuille ]Jerille yksistään molemminpuolisella
8677: hyvällä tahdolla ja myönnytyksillä.
8678:     Jää siis tarkastettruvaksi, onlm ja missä määrin näillä
8679: eduskuntaesityksillä edellytyksiä saada asia järjestetyksi.
8680:     Mitä nyt ensiksi tulee ed. Gäddan esitykseen, joka on
8681: pisimmälle menevä, ei Valiokunta katso voivansa ]Juoltaa
8682: niin perinpohjaista muutosta tieoloissamme.
8683:     Muistettava on, ,että tieolomme ovat vuosisatoja olleet
8684: järjestettyjä pääasiallisesti samalla tavalla kuin nytkin ja
8685: että siis maahan kuuluva tientekorasitus on syvästi päässyt
8686: juurtumaan taloudelliseen elämäämme, ollen tuosta rasituk-
8687: sesta johtuvat kustannukset kuten kaikki muutk·in rasituk-
8688: set muUJll muassa maatilain luovutuksessa otettu huomioon
8689: tilan arvoa vä~1entävänä asianhaarana. Ei näin ollen näytä
8690: olevan järkevän lainsäädäntö']Jolitiikan mukaista katkaista
8691: kehityksen kulkua ja siirtyä tientekojärjestelmään, joka olisi
8692: aivan uusi ja oloillemme tähän saakka vieraille peri-
8693: aatteille rakennettu. Vertailun vuo'ksi sopi:J;lee tässä yhtey-
8694: dessä mainita, että Euroopan sivistysmaissa valtion suoras-
8695: taan kunnossa']Jitämät tiet muodostavat ainoastaan vähäisen
8696: osan kaikista teistä: Ranskassa 6 prosenttia, Baijerissa 8
8697: prosenttia, Saksissa 18 ]Jrosenttia; Tanska;ssa ei valtio ol-
8698: lenkaan ota osaa teiden tekemiseen ja kunnossapitoon. Mitä
8699: ed. P·ennasen y. m. eduskuntaesitykseen tulee, niin sitä
8700: vastaan voidaan ensiksikin tehdä tuo usein ennenkin esitetty
8701: muistutus, että tienteon kuuluessa valtiolle kustannukset
8702: siitä nousisivat melkoisesti suurem'miksi kuin tientekolahko-
8703: järjestelmää noudatettaessa. Näin tulisi e]Jäilemättä asian-
8704: laita olemaan huolimatta siitä, ·että valtio jättäisi maanteit-
8705: ten kunnossapidon lähemmän toimeen]Janemisen maalais-
8706: kunnille. Ilmeistä on näet, että tientekokustannukset ovat
8707: erilaiset aina sen mukaan, toimittaako kunta (tahi muu
8708: paikallinen alue) tuon työn valtion puolesta ja valtion kus-
8709: tannuksella - jonkunmoisena kruunun työnjohtajana - ,
8710: taikka tapahtuuko työn suoritus siten, että suorituksessa
8711:                          Tienteko.                        11
8712: 
8713: osallisen kunnan jäsenet itse vast·aavat työkustannuksista -
8714: saaden siis välittömästi tuntea rasituksen näiden kustannuk-
8715: sien kohoamisesta. Ainoastaan viimeksimainitussa tapauk-
8716: sessa tientekovelvolliset tekevät voitavansa pitääkseen
8717: nuo kustannukset niin alhaisina kuin suinkin. Ennen
8718: kaikkea tekee tämän eduskuntaesityksen vastenmieliseksi
8719: siihen liittyvä erityinen asetus tieverosta. V aliakunnan
8720: mielestä ei ole valtiollisesti hyvin harkittua nykyoloissa
8721: säätää pysyvää veroa, jota Eduskunta ei saisi poistetuksi il-
8722: man hallituksen suostumusta, minkä ohessa muukin vaara
8723: voisi olla tarjona tällaisen veron säätämisestä. Vielä on
8724: huomattava, että tässä esitysehdotuksessa suunnitellun uu-
8725: den tientekojärjestelmän toteuttaminen vaatisi melkoista
8726: asiantuntemusta ja melkoisia kustannuksia; jota paitsi täl-
8727: laisen järjestelmän toimeenpanosta tulisi olemaan seurauk-
8728: sena, että muutamat kunnat saisivat suorittaa apulisiä toi-
8729: sille kunnille ja siten kantaa suurempaa rasitusta kuin tähän
8730: asti. Muutoin valiokunnan enemmistön mielestä ei myöskään
8731: ole esitetty perusteellisia syitä siihen, että kaupunkikuntia
8732: velvoitettaisiin käymään osallisiksi maantierasitukseen, jota
8733: 1)aitsi yhdenmukaista verotusta tuskin voitaisiin aikaan-
8734: saada, kun varallisuussuhteet maaseudulla ja varsinkin suu-
8735: remmissa kaupungeissa ovat aivan erilaiset. Sen ohessa täy-
8736: tyisi kai samalla ottaa ratkaistavaksi tuo taloudellisesti tär-
8737: keä ka,tujen kunnossa'pitoa koskeva kysymys, joka kuiten-
8738: kaan ei olisi läheskään helppo tehtävä.
8739:      Mitä lopuksi tulee ed. .&hmavaaran y. m. eduskunta-
8740: esitykseen, on se lähinnä nyt voima;ssa olevaa laikia.
8741: Se pysyttää tientekorasituksen paikallisena, mutta lisää vero-
8742: tusesineitä ulottamalla tientekorasituksen nykyisestään mui-
8743: hinkin kruununmaihin, joita ei ole manttaaliin pantu, sekä
8744:  muuhun kunnallisverotuksenalaiseen tuloon maalla, joka
8745:  nousee vä:hintään 800 markkaan vuodessa, jota paitsi valtio
8746:  antaisi teiden kunnossapitokustannusten helpottamiseksi ja
8747:  tasaamiseksi, enintään 10 prosenttia yhteenlasketuista puh-
8748: taista teiden kunnossapitomenoista koko maassa. Ed. Ahma-
8749: vaaran y. m. esitystä vastaan täytyy kuitenkin tosiolojen
8750: 12        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8751: 
8752: kannalta muistuttaa, että mahdollisuuksia tätä nykyä ei ole
8753: olemassa saada tientekoasia jä.rjestety'ksi edes tämänkään
8754: verrattain kohtuullisen esityksen kautta s·en johdosta, että
8755: verotusesineihin sisältyy kaikki kunnallisverotuksenalainen
8756: tulo, joka nousee vähintään 800 markkaan. Kun Valio-
8757: kunta sen ohessa vielä on sitä mieltä, ettei tieasia, kaikista
8758: valmisteluista huolimatta, näidenkään aiotteiden kautta tu-
8759: lisi ratkaistuksi tavalla, joka olisi omiaan tasottaruaan tä-
8760: män rasituksen oikeuden ja kohtuuden mukaan ja tavalla,
8761: joka antaisi takeita siitä, että me niillä lisäkustannuksilla,
8762: jotka asian hyväksi tulisivat uhratuiksi, myöskin saisimme
8763: entisten huonojen teittemme sijaan parempia teitä, ei Valio-
8764: kunta ole voinut puoltaa ainoatakaan vastaanottamistaan
8765: eduskuntaalotteista sellaisenaan hyväksyttäväksi. Valio-
8766: kunta, joka on täysin tietoinen siitä, että tieolot maassamme
8767: eivät ole tyydyttävällä kannalla, mutta myöskin siitä, että li-
8768: säselvitystä asian täydelliseUe ratkaisulle on tarpeen, katsoo
8769: että olisi osittaisia parannuksia väliaikaisesti aikaansaatava.
8770: Olisi etenkin pyrittävä aikaansaamaan suurempaa tasausta
8771: tientekorasituksessa eri paikkakuntien kesken maassamme,
8772: minkä ohessa my·öskin rasitukseen osallisten lukumäärä
8773: olisi jonkun verran laajennettava. Juuri tasotuksen aikaan-
8774: saa/lllinen on Valiokunnan mielestä ensimäinen ja kiireelii-
8775: sin tehtävä, sillä, kuten V ruliokunnan laatimasta taulukosta
8776: Liite I on hll!vaitta.vissa, on tientekorasitus peräti epäta-
8777: sainen r.ri parkkakuntien kesken; ja tu1eehan oikeusperiaate-
8778: kin tyydytetyksi tasottamiseen ryhtymällä. Valiokunta on
8779: tullut siihen käsitykseen, että nykyoloissa mahdollisiksi kat-
8780: soitujen parannuksien aikaansaamiseksi voimassa olevaa tie-
8781: asetusta ei olisi tarpeen kokonaan kumota, vaan että mai-
8782: nittu tarkoitus saavutettaisiin tekemällä muutoksia ja li-
8783: säyksiä eräisiin asetuksen pykäliin. Kun Valiokunta nyt
8784:  käy esittämään niitä näkökohtia ,joita silmäillä pitäen uu-
8785: distussäännökset lakiin olisivat laadittavat, pyytää Valio-
8786: kunta vielä erityisesti huomauttaa, että Valiokunta pyrkii
8787: ainoastaan luomaan väliaikaista järjestelyä, joka olisi vaan
8788: askel kehityksessä tientekolainsäädäntömme perinpohjaisem-
8789: paa uudistamista kohti.
8790:                            Tienteko.                           13
8791: 
8792:      Ratkaistaessa keihin tientekorasitus olisi ulotettava, on
8793: V aliakunta ollut sitä mieltä, että vuoden 1883 asetuksessa
8794: mainittujen lisäksi vielä kruunun maat, joille ei ole mant-
8795: taalia pantu, ,sekä maakauppa, apteekit ja kauppapankki-
8796: liikkeet maalla olisivat velvoitettavat olemaan osallisina tie-
8797: rasitukseen, jota paitsi rasituksen tasaamiseksi yleisistä
8798: varoista olisi valtioavustuksena suoritettava noin 1 i~
8799: teiden yhteenlaskettuja kunnossapitokustannuksia koko
8800: maassa vastaava rahrumäärä. Mitä kruununmaihin tulee,
8801: myönnetään yleisesti periaatteellisesti oikeaksi, ettei ole
8802: mitään syytä nyt puheenaolevassa suhteessa tehdä eroa
8803: kruununpuistojen ja muiden kruununmaiden välillä, sillä
8804: talojen manttaaliinpanossa on niihin kuuluvat metsämaat-
8805: kin otetut lukuun, ja että, kun nämät maatilat ottavat
8806: osaa tientekorasitukseen koko manttaalinsa mukaan, koh-
8807: tuuskin vaatii, että kruunu metsämaittensa puolesta velvoi-
8808: tetruan tähän rasitukseen osalliseksi. Mitä sitten tulee
8809: kauppaliikkeisiin, niin kysymys niiden· osanotosta tien-
8810: tekoon ei ole uusi.        Jo 1867 vuoden valtiopäiville
8811: annetussa arm. esityh!s,essä, jonka kolme säätyä hy-
8812: väksyi, ehdotettiin, että maakau:ppiaatkin 'velvoitettai-
8813: siin ottamaan osaa tientekomsitukseen, koska maakaup-
8814: pa ja teollisuuslaitokset olivat samassa asemassa. Sit-
8815: ten oli kysymys taas esillä 1877-78 vuoden valtiopäivillä,
8816: mutta raukesi, kun kaksi säätyä jäi kahta vastaan. Maakau-
8817: pan verottamista vastaan tientekorasituksen hyväksi esiin-
8818: tuotiin silloin, että maakaupan suhteen puuttui sellainen
8819: objektiivinen mittakaava veroperusteen määräämiseksi kuin
8820: teollisuuslaitoksiin nähden oli tarjona niiden tuotteissa, jonka
8821: tähden pelättiin maaikauppaa tul'ta,van verottamaan liiaksi;
8822: että verotus tientekorasituksen hyväksi tulisi vaikuttamaan
8823: epäedullisesti maakauppaan sen kilpailussa kaupunkien
8824: kauppaliikkeiden kanssa; ja 'ettei ollut syytä <verottaa liikettä,
8825: joka osaltaan belpotti maanviljelystuotteiden menekkiä. Nä-
8826: mät syyt eivät Valiokunnan mielestä kuitenkaan ole vakuut-
8827: tavia eivätkä ne osaksi enää pidä paikkaansa, jonka vuoksi
8828: Valiokunta ilman vähintäkään epäilystä on ottanut maa-
8829: kaupan verotusesineiden joukkoon sitäkin suuremmalla
8830: 14        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8831: 
8832: syyllä, kun kauppaliikkeet maalla suuremmassa määrässä
8833: kuin muut tarvitsevat ja käyttävät maan teitä. Ja kun ker-
8834: ran katsotaan teollisuus- ja kaupiJaliikkeet sopiviksi vero-
8835: tusesineiksi, ei .ole syytä olla u1ottamatta verovelvollisuutta
8836: myöskin apteekki- ja pankkiliikkeihin maalla. Mainitun
8837: valtioavustuksen kohtuullisuuden puolesta puhuu kieltä-
8838: mättä se seikka, että yleisten teiden kunnossapitoa, kuten
8839: useasti on huomautettu, tavallaan voidaan pitää valtiotar-
8840: kotuksena, jonka tyydyttämiseen kaikikien yihteiskunta-
8841: jäsenten on oltava osallisina. Tällainen valtioavustus,
8842: kun se on hyvin järjestetty, näyttää samalla olevan parhain
8843: muoto sellaisten osanottoa varten tientekorasitukseen, jotka
8844: katsotaan olevan vapautettavat suoranaisesta osallisuudesta
8845: siihen. Millä tavoin tämä periaate on laissa ilmaistava sekä
8846: myöskin millä perusteilla ja missä määrin 'kosketeltua val-
8847: tioapua olisi suoritettava sekä eniten rasittuneiden tien-
8848: tekolahkojen kesken jaettava, tulee alempana esitettäväksi.
8849:     Valiokunta koettaa tässä yhteydessä eräillä numero-
8850: tiedoiUa valaistaJ nykyistä tientekorasitustamme sekä osot-
8851: taa, minkälaatuisiksi tientekosuhteet meillä muodostuisivat,
8852: jos ne järjestettäisiin Valiokunnan tekemän ehdotuksen poh-
8853: jalla.
8854:     a) Tientekokomitean antamien tietojen mukaan oli Suo-
8855: men maanteitten ·pituus vuonna 1898 eri lääneissä kuten
8856: seuraa:
8857:      Uudenmaan      läänissä ........                              2,034 kilometriä
8858:      Turun ja Porin    n     ......                                3,276
8859:      Hämeen            ,.                ••••         0   •••      2,862     "
8860:                                                                              "
8861:      Viipurin                ........                              4,089     ,.
8862:      Mikkelin           ,
8863:                         ~    ........                              2,036     ,.
8864:      Kuopion                 ........                              3,192
8865:      Vaasan                  ........                              4,256
8866:                        "
8867:      Oulun läänissä, Lapinmaata     lu-                                      "
8868:         kuunottamatta .     o   0.   o   0   0.   o   •   0.   0   3,728     ,.
8869:    Maanteitten kokonaispituus maassamme (Lapinmaata lu-
8870: kuunottamatta) teki siis yllämainittuna vuonna 25,473kilo-
8871:                          Tienteko.                         15
8872: 
8873: metriä. Sen jälkeen ovat maantiet jonkun verran enentyneet,
8874: mutta varmoja tilastollisia tietoja niiden nykyisestä pituu-
8875: desta puuttuu. Ne voitanee kuitenkin arvostella noin 27,000
8876: kilometriksi.
8877:     Kustannukset maanteiden, siltojen ja lossien kunnossa-
8878: pitämisestä kesän aikana sekä lumireenvedosta, lumen luo-
8879: misesta ja yleisen talvitien viitoittamisesta tekivät vuonna
8880: 1894 kaikkiaan 2,843,108 markkaa 39 penniä, joihin kus-
8881: tannuksiin olivat osalliset
8882: 
8883: maanviljelystilat .............. . 2,698,220: 02 markalla
8884: teollisuuslaitokset ............. . 113,587: 69
8885: kruunu puistojensa puolesta .... : .  31,304: 68
8886: 
8887: 
8888:     Nämä kustannukset - lukuunottamatta kruununpuisto-
8889: jen suorittamia- jakaantuivat eri läänejä kohti seuraavasti:
8890: 
8891:    Uudenmaan      lääni              259,819: 27 markkaa
8892:    Turun ja Porin                    501,303:96
8893:                     "                               "
8894:    Hämeen                            285,957: 91    ,,
8895:    Viipurin                          331,193: 59    '~
8896:    Mikkelin                          186,402:21
8897:    Kuopion                           246,480: 78    ,,
8898:    Vaasan                            559,686: 01
8899:                                                     "
8900:    Oulun                             440,959:98
8901: 
8902: 
8903:    Keskimäärin kustannus kilometrin pituisen maantien
8904: kunnossapidosta oli vuonna 1894:
8905: 
8906:     Uudenmaan      läänissä              127: 74 markkaa
8907:     Turun ja Porin                       153:02
8908:                        "                            "
8909:     Hämeen                                99:92
8910:     Viipurin
8911:                        "
8912:                                           81:-      ,"
8913:                        "
8914:     Mikkelin                              91:55
8915:                        "
8916:                                           77:22
8917:                                                      ",
8918:     Kuopion
8919:                        "                              ,
8920:     Vaasan                               131: 51
8921:                          "
8922: 16         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
8923: 
8924:      Oulun läänissä, Lapinmaata lu-
8925:         kuunottamatta ........... .                                 118: 28 markkaa
8926:      Koko maassa . . .............. .                               110:38
8927:                                                                                "
8928:     Maanviljelystilain manttaalimäärä ja keskimääräiset
8929: tientekokustannukset manttaalia kohti olivat vuonna 1894
8930: kokonaisluvuissa kuten seuraa:
8931: 
8932: 
8933:                    Läänissä                            Mant-        Kustannukset
8934:                                                        taalia
8935: 
8936: 
8937:         Uudenmaan ..........                           2 295         113 markkaa
8938:         Turun ja Porin ........                        4965     !    100
8939:         Hämeen      ••••      0   •••••••••            2414          118
8940:         Viipurin    0   •••••••••••••                  2027          163
8941:         Mikkelin            ••••••   0   ••   0   ••   1203          154
8942:         Kuopion ..............                         1633          150
8943:         Vaasan      0   •   ••••••••••••               263!)         212
8944:         Oulun  0          ... ..
8945:                    •••••••••                            2088         2Ll
8946:         Koko maassa ........                           19 267        145
8947: 
8948:      b) Kruununmaiden yhteenlaskettu pinta-ala Metsähalli-
8949: tuksen vielä painattamatta olevan vuoteen 1912 kohdistuvan
8950: kertomuksen mukaan on 12,615,840,96 ha tai siis lähes kol-
8951: masosa maamme koko pinta-alasta. Tästä aluemäärästä,
8952: josta sijaitsee yksistään Oulun läänissä 11,3 milj. ha (siitä
8953: T..~apissa 5,5 milj.), on kruununpuistoja 1,945,561,12 ha, kruu-
8954: nun liikamaita 10,622,361,11 ha sekä kruunun omistamaa
8955: veronluontoista maata 47,918,73 ha. Viimeksimainittu
8956: kruunun omistama maa ei tietenkään voi tulla kysymyk-
8957: seen kruunun liikamaille .ia kruununpuistoille nyt puheen-
8958: alaisessa suhteessa veroja määrättäessä. Kruununpuistoille
8959: tähän asti pantu manttaalimäärä tekee 227,ss. Kuitenkin
8960: on huomattava, että läheskään kaikille kruununpuistoille ei
8961: vielä ole manttaalia määrätty ja että mainitusta Metsähalli-
8962: tuksen selvityksestä ei käy ilmi, miten paljon kruununpuis-
8963: toja vuonna 1912 vielä oli manttaalia vailla. Metsähalli-
8964:                          Tienteko.                          17
8965: 
8966: tuksen vuosikertomuksen mukaan vuodelta 1910 oli mant-
8967: taaliinpantuja kruununpuistoja 1,042,1R8,44 ha ja manttaa-
8968: lia vailla 9levia 895,818 ha; ja ensimainitulla kruunun-
8969: alueella oli 196,85 manttaalia.
8970:     Jakamalla numerot 1,042,188,44 ja 196,85 saadaan tie-
8971: tää, että manttaaliinpannuissa kruununpuistoissa vuonna
8972: 1910 yksi manttaali vastasi keskimäärin noin 5,317 ha
8973: maata. Kun nyt kruununpuistojen ja liikamaiden yhteen-
8974: laskettu lukumäärä nykyään tekee 12,567,922,23 ha, niin
8975: olisi, jos edelleenkin otaksutaan yhden manttaalin vastaa-
8976: van 5,317 ha maata, jota aluemäärää voitanee pitää liiankin
8977: edullisena valtiolle, verotettavien kruununmaiden yhteiseksi
8978: manttaalimääräksi tuleva noin 2,364 manttaalia. Koska
8979: manttaaliinpannuilla mailla -         kruununpuistoja luke-
8980: matta - tätä nykyä on yhteensä 19,152 manttaalia, niin
8981: seuraa tästä, että kruunu puistojensa ja muiden alueidensa
8982: puolesta Valiokunnan ehdotusta nouda tettaessa tulisi otta-
8983: maan osaa tientekovelvollisuuden suorittamiseen noin kah-
8984: deksasosalla siitä määrästä, jonka muut maanomistajat pu-
8985: beenalaisena rasituksena tätä nykyä suorittavat.
8986:     c) Eri elinkeinoja maalla harjoittavain tulot vuodelta
8987: 1904 olivat kunnallistaksoitusta varten arvioidut seuraavalla
8988: tavalla:
8989: Maanviljelystilojen omistajat ja hal-
8990:    tijat ....................... .      170,823,105 markkaa
8991: Teollisuudenharjoittajat (yksityiset
8992:    ja yhtiöt) .................. .       19,113,178
8993: Kauppaliikkeenharjoittajat (yksityi-
8994:                                                         "
8995:    set ja yhtiöt) ............... .       8,966,693
8996:                                                         "
8997:     Apteekkeja oli maalla vuonna 1911 kaikkiaan 148. Jos
8998: keskimäärin tulo apteekilta arvioidaan 7,000 markaksi, niin
8999: tekivät maaseudun apteekkien yhteenlasketut tulot sanot-
9000: tuna vuonna 1,036,000 markkaa. Yksityispankkiliikkeitä
9001: oli maaseudulla 31 päivänä joulukuuta 1912 33. Näiden
9002: 18          1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9003: 
9004: kunnallisverotuksesta Valiokunta ei kuitenkaan ole ollut ti-
9005: laisuudessa luotettavia tietoja saamaan.
9006:      Jos siis kauppaliikkeistä ja apteekeista johtuvat tulot
9007: joutuisivat tientekorasituksen alaisiksi, niin lisäisi tämä ve-
9008: rotettavaa tulomäärää noin 10 miljoonalla markalla, johon
9009: vielä olisi laskettava pankkiliikkeiden vuositulot. Huomat-
9010: tava muuten on, että tulot kauppaliikkeistä ovat vuodesta
9011: 1904 jonkun verran kasvaneet, mikäli osaksi voidaan päät-
9012: tää erinäisistä V aliakunnan hankkimista tämän vuoden kun-
9013: nallisverotukseen perustuvista tiedoista eri maalaiskunnista.
9014:      Koska nyt maanrviljelystilain omistajat ovat verotettuja
9015:  170,823,105 markan tuloista, niin vastaa siis yhtä manttaa-
9016:  lia noin 8,920 markan tulot. Jos tämä määrä pidetään pe-
9017:  rusteena kauppaliikkeiden ja apteekkien tuloille manttaalia
9018:  määrättäessä, niin havaitaan, että näistä karttuisi yhteensä
9019:  1,121 manttaalia.
9020:       d) Edelläesitetyn mukaan ottavat tientekovelvollisuu-
9021:  den täyttämiseen nykyään osaa
9022:      maanviljelystilat .......... .                   19,152 manttaalilla
9023:      kruunu puistojensa puolesta ..                      228
9024:                                                                      "
9025:     Tientekovelvollisten yhteinen manttaalimäärä on siis
9026: 19,380 manttaalia.
9027:     Mitä maalla oleviin teollisuuslaitoksiin tulee, niin niiden
9028: manttaaliinpano ei ole tapahtunut yhtenäisiä periaatteita
9029: huomioonottaen; eikä näin ollen ole mahdollista näiden lai-
9030: toksien kunnallisverotuksen alaisia tuloja silmällä pitäen
9031: luotettavasti arvioida niiden yhteenlaskettua manttaalimää-
9032: rää.
9033:     ,Jos Valiokunnan ehdottamat uudistukset pantaisiin toi-
9034: meen, tulisi tientekorasitus kuulumaan siinä jo osallisien li-
9035: säksi
9036: kauppaliikkeille ja apteekeille . . . . . .                  1,121 manttaalilla
9037: toistaiseksi manttaalia vailla oleville
9038:     kruununpuistoille ja kruunun liika-
9039:     maille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2,136
9040:                                                                          "
9041:                           Tienteko.                         19
9042: 
9043:      Kun kauppaliikkeistä saatava manttaalimäärä kai'kella
9044: todenmukaisuudella jonkun verran nousee ja vielä otetaan
9045: huomioon pankkiliikkeiden manttaali, niin lisääntyisi ny-
9046: kyisten v·erovelvollisten manttaalimäärä kaikkiaan noin
9047: 3,300 manttaalilla eli siis noin kundesosalla entisestä mää-
9048: rästään.
9049:      Mitä edelleen tulee tientekolahkoibin ja niiden laajuu-
9050: teen, on Valiokunta ollut sitä mieltä, että vuoden 1883 ase-
9051: tuksen niitä koskevia säännöksiä olisi edelleen noudatettava.
9052: Sitä epätasaisuutta tientekorasituksen jakaantumisessa, joka
9053: johtuu nykyisestä lahkojärjestelmästä, olisi kuitenkin koe-
9054: tettava poistaa omistamalla se periaate valtiovarojen kautta
9055: tapahtuvasta avustuksesta, joka on ollut ebdotettuna vuo-
9056: sien 1907-8-9 arm. esityksis•sä saiilloinkuin ed. Ahm'a-
9057: vaaran y. m. eduskuntaesityksessä.
9058:      Harkitessaan sitä perustetta, jon!ka mukaan kunkin
9059:  tientekovelvollisen rasitus olisi määrättävä, on V a1iokunta
9060:  johtunut siihen käsitykseen, että myös tässä kohdin olisi voi-
9061: massa olevan oikeuden säännöksiä edelleen kehitettävä.
9062: Maatiloille pantua manttaalia olisi siis edelleen pidettävä
9063: perusteena sekä luonnossa suoritettavan tien1mnnossapito-
9064:  rasituksen jakoa että raha-avun maksamista varten. - Tä-
9065:  män johdosta olisivat, kuten nykyäänkin tapahtuu, kruu-
9066:  nunpuistot, •veroUepannut torpat ja ulkopalstat sekä teolli-
9067:  suuslaitokset manttaaliin pantavat ja sellainen tiemanttaali
9068:  pantava muillekin verotusesineille.
9069:      Kruununmaille manttaalia pantaessa on kaksi eri me-
9070:  nettelytapaa valittavana. Ensiksi voidaan menetellä vuonna
9071:  1848 annetun maanmittausohjesäännön 139 § :ssä jo ilmi-
9072:  lausutun }leriaatteen mukaan ja siis arvioida manttaali ve-
9073:  rollepantavan kiinteimistön laajuutta huomioonottaen. Tätä
9074:  menettelytapaa on ainakin Senaatti meillä noudattanut vuo-
9075:  den 1883 jälkeen kruununpuistoille nyt pulheenalaista rasi-
9076:  tusta varten manttaalia pantaessa. Senaatti on alueiden
9077:  laajuutta silmälläpitäen määrännyt manttaalin kaikkiaan
9078:  214 kruununpuistolle, kuten Suomen Metsänhoitoyhdistyk-
9079:  sen julkaisusta vuodelta 1911 selvenee. Tällöin on Senaatti
9080: 20        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9081: 
9082: tavallisesti laskenut kruununmaille viittä kertaa pienemmän
9083: manttaalin kuin mitä voimassaolevan maanmittausohjesään-
9084: nön mukaan on enintään pantava varsinaisen maanviljelys-
9085: tilan vastaavalle tilusalueelle. Ainoastaan poikkeustapauk-
9086: sissa on muutamille asemansa puolesta hyvin sijoitetuille
9087: kruununpuistoille määrätty neljä kertaa pienempi manttaali.
9088:      Toinen menettelytapa tahtoo perustaa manttaalin arvioi-
9089: misen yksistään siihen arvoon, mikä on verotettavan tilan
9090: tuotolle laskettava. Kun ensiksi alettiin suunnitella kruu-
9091: nunpuistojen verollepanoa 1883 vuoden asetuksen astuttua
9092: voimaan, niin oltiin yleensä sitä mieltä, että puistojen ke,;-
9093: kimääräiset tulot pitemmän ajan kuluessa olivat perusteeksi
9094: pantavat. Kuten edellisestä esityksestä tientekolainsäädän-
9095: nön ~ehdotuksista on käynyt selviHe, ovat arm. esitykset
9096: vuosilta 1904, 1907, 1908 ja 1909 sekä myöskin yleensä
9097: valtiopäivävaliokunnat hyväksyneet viimeksi kosketellun
9098: menettelytavan.
9099:      Kun läMee siitä käsityksestä että kiinteimistön tulot
9100: ovat manttawliinpanossa ratkaisevia, niin voidaan tulojen
9101: määrästä selkoa otettaessa .iotko ottaa huomioon tosiasialliset
9102: tulot joitain määrätyltä ajanjaksolta taikka voidM'n määrätä
9103: tulot .ioksikin murto-osa'hi kiinteimistölle arvioidusta pää-
9104: oma-arvosta. Viimeksimainittua arvioimistapaa on pi-
9105: detty käytännöllisempänä kruununpuistoille manttaalia pan-
9106: taessa:. Näin seuraavista syistä:
9107:      1 :o) metsä!hallinnon kirjanpidosta on yleensä mahdotonta
9108:  saada selkoa kuinka suuri tulo kustakin kruununpuistosta
9109:  on. koska tulot .ia menot koko hoitoa1ueelle lasketaan talon-
9110: dellisena yksikkönä eikä joka puistosta erikseen; ja
9111:      2:o) tulo kruununpuistosta riippuu eri vuosien hakkuu-
9112: määristä ja voi sentähden suuresti vaihdella, minkä ohessa
9113:  eriiät vuodet voivat .iäädä aivan tulottomiksi.
9114:      Manttaalia teollisuuslaitoksille, maakaupoille, aptee-
9115: keille ja pankkiliikkeille määrättäessä olisi Valiokunnan mie-
9116: lestä noudatettava vuoden 1904 arm.· esityksessä ehdotet-
9117: tu.ia pariaatteita. Silmälläpitäen viiden viimeisen vuoden
9118: kunnallistaksoitusta olisi ensin arvioitava se tulomäärä,
9119:                            Tienteko.                          21
9120: 
9121: jonka tientekolahkossa oleva yhden manttaalin maatila kes-
9122: kimäärin vuosittain tuottaa. Ja sitten olisi täten saadun tu-
9123: loksen perusteella ja huomioonottamalla teollisuuslaitoksien,
9124: maakauppojen, apteekkien ja pankkiliikke~den viiden viime
9125: vuoden keskimääräiset tulot, myöskin näille manttaali pan-
9126: tava. Koska tulot teollisuuslaito'ksista, maa!kaupoista, ap-
9127: teekeista ja pankkiliikkeistä saattavat eri vuosina suuresti
9128: vaihdella, ei niille määrätty manttaali kuitenkaan saisi olla
9129: noudatettavana kauvemmin kuin viisi vuotta, minkä jälkeen
9130: se olisi uudistettwva.
9131:     Mitä edelleen tulee siihen kysymykseen, onko tienteko-
9132: rasitus suoritettava rahassa vai luonnossa, niin on Valio-
9133: kunta sitä mieltä, että luonnossasuoritus olisi edelleen jäävä
9134: manttaaliinpantujen maatilojen sekä verollepantujen torp-
9135: pien ja ulkopalstojen v·elvollisuudeksi, jotavastoin kruunun-
9136: puistojen ja muiden k•ruununmaiden, teollisuuslaitoksien,
9137: maakauppojen, apteekkien ja pankkiliikkeiden puolesta olisi
9138: vero suoritettava rahassa. V aliakunnan ehdotus eroaa siis
9139: kruununpuistoihin nä:hden voimassa olevasta oikeudesta.
9140: Tämä Valiokunnan ehdotus johtuu siitä, että kruunulle on
9141: mukavampaa suorittaa rasitus rahassa kuin luonnossa ja
9142: että se tientekolahkon kannaltakin on edullisempaa. Sillä
9143: vaikkakin erityisiä kruununmaita aikojen kuluessa on julis-
9144: tettu kruununpuistoiksi ja ne sen kautta olisivat tulleet vei-
9145: vallisiksi ottamaan osaa tientekorasitukseen luonnossa, ovat
9146: ne siitä huolimatta jääneet siitä vapaiksi. Niiden saaminen
9147: siihen osallisiksi olisi edellyttänyt uutta tienjakoa, jota tien-
9148: tekolahkot yksistään sen saavuttamiS'eksi eivät ole tienjaosta
9149: johtuvan suuren kustannuksen tähden ryhtyneet toimeen-
9150: panemaan. Ne rahalliset avustukset, jotka Valiokunnan eh~
9151: dotuksen mukaan kertyisivät tientekolahkon kassaan, voi-
9152: taisiin etupäässä käyttää uusien teiden rakentamiseen, los-
9153: sien ;dläpitoon, siltojen korjauksiin, johon on laskettu me-
9154: nevän 6 %, ja teiden kunno>sapitoon talvisaikana, josta kus-
9155: tannus on laskettu 10 % koko kus1annuksesta, sekä erityi-
9156: siin muihin menoihin ja, jos varoja riittää, luonnossa suori-
9157: tettavan rasituksen lieventämiseksi.
9158: 22       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
9159: 
9160:     Mitä lopuksi tulee kysymykseen siitä, tulisiko uusien
9161: lainsäännösten koskea paitsi maanteitä myöskin kyläteitä,
9162: on huomattava, että vuoden 1883 asetuksen 5 § :n mukaan
9163: (Jn kylät·eiden rakentaminen ja kunnossapitäminen niiden
9164: maantientekoon velvollisten toimitettava, jotka kylätietä
9165: käyttävät. Tästä periaatteesta on V aliakunnan mielestä
9166: edeUeenkin pidettä·vä kiinni, ja tulisivat siis ehdotuksessa
9167: mainitut uudet tientekovelvolliset olemaan osallisina ei ai-
9168: noastaan maantien vaan myöskin kylätien teossa, mikäli
9169: sitä tarvitsevat ja käyttävät.
9170:      Harkitessaan, millä tavoin tientekorasituksen tasaamista
9171: tarkoittava valtioapu olisi määrättävä ja jaettava, on Valio-
9172: kunta kyllä ottanut va-rteen, että murto-osan kaikista tien-
9173: tekokustannuksista maksettavaksi määrääminen olisi asialli-
9174: sempaa. Mutta kun toisaalta päin se tilasto, jonka nojalla
9175: tientekokustannukset koko maassa ovat lasketut, perustuu
9176: vuodelta 1894 hankittuihin tietoihin ja siis on 20 vuotta
9177: vanha, niin ei voida pitää tätä tilastoa ja siihen perustuv1a
9178: laskelmia täysin luotettavina ja voisi senjohdosta sekä Edus-
9179:  kunnan että Hallituksen puolelta syntyä e11äilyksiä ja epä-
9180:  varmuutta sen määrän suhteen, johon tuolla tavalla laskettu
9181:  avustus voisi nousta. Tällaisten epäilysten ja epävarmuuden
9182: poistamiseksi on Val1okunta pitänyt soveliaampana, että en-
9183:  na!kolta määrätty vuotuinen määräraha yleisistä varoista
9184:  tähän tasotustarkotukseen annetaan. Ja kun maan tienteko ..
9185:  kustannukset koko maassa yllämainituissa valiokuntain mie-
9186: tinnöissä ovat niissä esitetyillä perusteilla lasketut lähes .5
9187:  milj. markan suuruisiksi ja ne sittemmin epäilemättä ovat
9188:  nousseet osaksi kallistuneiden työpalkkojen osaksi vilkas-
9189:  tuneen liikenteen vuoksi, olisi V aliakunnan mielestä
9190:  600,000 markan määräraha vastaava noin 1 / 8 kaikista
9191: kustannuksista tähän tarkoitukseen varattava.             Mää-
9192:  rära-hasta olisi suhtee11isesti jaettava avustusta niille
9193:  tientekolahkoille, joiden rasitus havaittaisiin koko maan
9194:  keskimääräistä rasitusta suuremmaksi; ja jaossa olisi
9195:  otettava huomioon kunkin avustettavan lahkon tosiasialliset
9196:  tientekokustannukset ja apurahamäärät tämän mukaan so-
9197:                            Tienteko.                          23
9198: 
9199: vitettavat. Tientekokustannu:ksien maaran selvillesaami-
9200: seksi olisivat kaikki maassa olevat lahkot velvoitettavat tar-
9201: joamaan teiden kunnossapidon kolmeksi vuod.eksi urakalle.
9202: Urakkatarjoumusten tulisi kohdistua lahkon koko tiemäärän
9203: kunnossapitoon joko yhdessä tai useammassa erässä; tä-
9204: män kautta saavutettaisiin luotettava selvitys todellisista
9205: teiden kunnossapitokustannuksista eri tientekolahkoissa ja
9206: koko maassa ja sen kautta myöskin tarvittava peruste avus-
9207: tusmääriirahan jakamista varten. Teiden kunnossapidon
9208: urakalletarjoamisesta tulisi asianomaisen kunnallislautakun-
9209: nan pitää huolta ja .toimittaa se. Kunnallislautakunnan tu-
9210: lisi sitten, hankittuaan tientekovelvollisten lausnnno.n urak-
9211: katarjoumuksista, lähettää huutokauppapöytäkirja tiente-
9212: kovelvollisten ja oman lausuntonsa kanssa sekä tientekolah-
9213: kon eri kuntien meno- ja tuloarviot lähinnä edellisen kolmen
9214: vuoden ajalta kuvernöörille, joka taas lähettäisi ne edel-
9215: leen oman lausuntonsa seuraamana Tie- ja vesirakennusten
9216: ylihallitukselle, jonka sitten tulisi jakaa va.ltioapu sikäli kun
9217: sitä tarvitaan .ia sikäli kun sitä riittää tientekolahkojen kes-
9218: ken ja määrätä se asianomaisen kuvernöörin kautta makset-
9219: tavaksi. Siinä ta,pauksessa että määrära.haa, tasauksen suo-
9220: ritettua, vielä olisi jälellä, olisi ylijäämä käytettävä kaik-
9221: kien tientekolahkojen tierasituksen helpottamiseksi. Va-
9222: liokunnan mielestä olisi sopivaa jättää nämä toimen-
9223: piteet mainitulle keslmsvirastolle, jonka alaiseksi tie-
9224: olot yleensä maassamme pitäisi asettaa, ja jonka 6 p :nä elok.
9225: 1887 annetun johtosäännön 1 § :ssä nimenomaan sanotaan,
9226: että ylihallituksen tehtävänä on m. m. käsitellä asioita, jotka
9227: koskevat siltojen ja muiden tierakennusyritysten suoritta-
9228: mista, sekä Senaatille ehdottaa toimenpiteitä, jotka tarkoit-
9229: tavat kulkuneuvojen parantamista. Siihen nälhden että
9230: maanomistajille eräissä seuduin tientekorasituksen rahassa
9231: suorittaminen saattaisi tuottaa vaikeuksia, ei Valiokunnan
9232: mielestä· teiden antamista urakal1e kuitenkaan olisi mää-
9233: rättävä ehdottoman pakolliseksi, vaan olisi maanomistajille,
9234: jos 2 / 3 heistä puolustaa tientekorasituksen luonnossa suo-
9235: rittamista, jätettävä val.ta siitä päättää.
9236: 24        1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9237: 
9238:     Missä määrin tämä valtioavustus tulisi eri tienteko-
9239: lahkojen hyväksi ja tasaisi rasitusta, nä1hdään Valiokunnan
9240: laatimasta taulukosta, Liite II.
9241:      Valiokunnan ehdotuksen mukaan aikaansaataisiin siis:
9242:      1 :o uusien verotusesineiden .suorittaman veron kautta
9243: yleisen tientekorasituksen lieventämistä ainakin 15 prosen-
9244: tilla; sekä
9245:      2 :o valtioavustuksen kautta täydellinen tasaus eri tien-
9246:  tekolahkojen välillä.
9247:      Näihin parannuksiin Valiokunnan mielestä toimen-
9248: piteiden tällä kertaa pitäisi rajoittua tientekoasian järjestä-
9249: misessä. Sillä, kuten Valiokunta edellä jo on viitannut, ei
9250:  asia, huolimatta kaikista valmisteluista, Valiokunnan mie-
9251:  lestä vieläkään ole riittävästi selvitetty.
9252:      Muut Valiokunnan asetusehdotukseen tekemät vähäiset
9253: muutokset kuin ylläkosketellut lienevät senlaatuiset, ettei-
9254: vät ne kaivanne erityistä perustelemista.
9255:      Edelläesitetyn nojalla saa Valiokunta, joka katsoo sen
9256:  ehdottamien muutosten sisältyvän alotteisiin, kunnioittaen
9257:  ehdottaa
9258:                    että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
9259:                Majesteetin arrnollisesti vahvistettavaksi lähet-
9260:                täisi seumavan asetusehdotuksen:
9261:                          Tienteko.                         25
9262: 
9263: 
9264: 
9265: 
9266:                         Asetus
9267: 15 päivänä tammikuuta 1883 teiden ja siltain tekemisestä
9268: ja kunnossapitämisestä maalla annetun Keisarillisen Ase-
9269:         tuksen 2, 3, 4, 5 ja 13 §:n muuttamisesta.
9270: 
9271:     Täten säädetään, että 15 päivänä tammikuuta 1883 tei-
9272: den ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla an-
9273: netun Keisarillisen Asetuksen 2, 3, 4, 5 ja 13 § muutetaan
9274: näin kuuluviksi:
9275:                              2 §.
9276:     Kustannuksiin yleisten teiden ja niiden siltojen tekemi-
9277: sestä ja kunnossapitämisestä ovat osallisina seuraavat vero-
9278: tusesineet:
9279:     a) kaikki manttaaliin pantu maa, lukuunottamatta kui-
9280: tenkaan uudistaloja ja muita vapaavuosia nauttivia maa-
9281: tiloja, kunnes niistä on suoritettava täysi vero;
9282:      b) verollepannnt torpat ja nlkopalstat, joita omistusoi-
9283: keudella tai vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
9284:      c) kruununpuistot ja muut kruununmåat, joita ei ole
9285: manttaaliin pantu; ja
9286:      d) kunnallisverotuksen alaiset teollisuuslaitokset sekä
9287: kauppa-, apteekki- ja pankkiliikkeet maalla.
9288:      Maanteiden kunnossapitokustannuksien tasaamiseksi ja
9289: helpottamiseksi antaa valtio, sen lisäksi että se kruunun-
9290: 1Juistojen ja muun kruununmaan puolesta on osallisena sa-
9291: nottuun rasitukseen, vuosittain kuusisataatuhatta markkaa,
9292: mikä määrä suoritetaan kulkulaitosrahaston varoista ja jae-
9293: taan suhteellisesti niiden eniten rasitettu,jen tientekolakko-
9294: jen kesken, joiden tientekokustannukset ovat suu,remmat
9295: koko maan keskimääräistä kustannusta manttaalilta. Yli-
9296: jäämä käytettäköön kaikkien tientekolakkojen tierasituksen
9297: helpottamiseksi.
9298: 26       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
9299: 
9300:                             3 §.
9301:     Jokainen käräjä:kunta on tästedes eriksensä oleva tien-
9302: tekolahkona, jonka velvollisuus on 4 § :ssä määrättyjen pe-
9303: rusteitten mukaan tehdä ja kunnossapitää tiet ja sillat
9304: piirinsä sisällä; kuitenkin on käräjäkunnan kunnilla lupa,
9305: jos he yhteisesti niin suostuvat, jakaa keskenään tienteko-
9306: rasitus. Niillä seuduilla, joilla tientekolahkona on käräjä-
9307: kuntaa suurempi piiri, jää'köön se semmoiseksi niin kauaksi
9308: kuin tientekoon velvolliset siihen tyytyvät. Jos käräjä-
9309: kunta on jaettu kahteen tai useampaan tientekolahkoon,
9310: iilköön siinä tehtäkö muutosta, elleivät käräjäkunnan kaikki
9311: kunnat siihen suostu tai asianomainen viranomainen, kuntain
9312: ollessa eri mieltä, sitä ole myöntänyt. Jos jossakin tienteko-
9313: lahkossa on kalliimpi silta ja sen voimassapitäminen katso-
9314: taan tulevan ylen raskauttavaksi, olkoon tientekolahkolla
9315: valta kuvernöörin luona lukea lähimpänä olevain tienteko-
9316: la:hkojen, kihlakunnan tai koko läänin veivoittamista otta-
9317: maan osaa semmoisen sillan ylläpitämiseen. Kuvernöörin
9318: tulee, sittenkuin asianomaisia on asiassa kuulusteltu, pää-
9319: töksen kautta, josta tavallisessa järjestykessä saa valittaa,
9320: antaa lausuntonsa hakemu'ksesta, ja, jos on syytä suostua
9321: siihen, sen 01hessa määrätä, mitkä tientekolaihkot ovat velka-
9322: päät sillan rakentamiseen ja kunnossapitämiseen ottamaan
9323: osaa ja missä määrässä se on tapahtuva, ja katsottakoon
9324: parhaasta päästä siihen hyötyyn, jota itsekullakin sillasta
9325: on.
9326:      Maantien sekä siihen kuuluvien siltojen, rump1tjen ja
9327: lossien kunnossapito sekä talviteiden aukipitäminen talvis-
9328: aikana on kunnallislautakunnan toimesta tarjottava urakalle
9329:  kolmen vuoden ajaksi ja tulee tien sitä varten olla jaettuna
9330: osiin, joiden pituuden tientekolahko määrää. Huutokauppa
9331: on toimitettava syysknun kuluessa sen edellisenä vuonna,
9332:  jona urakka alkaa, ja se on tiedoksi annettava, kttten kun-
9333: nallisten kuulutusten ilmoittamisesta on määrätty. Jos
9334:  urakkatw·joumusten hyväksymisestä syntyy erimielisyyksiä
9335:  ja kaksikolmasosaa manttaaliin pannun maan sekä verolle-
9336:  pantujen torppien ja ulkopalstojen kokouksessa läsnä ole-
9337:                           Tienteko.                          2'1
9338: 
9339: vista omistajista ja haltijoista tientekorasituksen suoritta-
9340: miselle mää1·ätyn perusteen mukaan haluaa snorittaa tien-
9341: tekovelvollisuutensa luonnossa, olkoon se sallittu. Kun uusi
9342: tie, silta tai lossi on mkennettava noudatettakoon soveltn-
9343: uissa osissa mainittuja 1nääräyksiä.
9344:      Tientekolruhko, joka on velvollinen laittamaan ja voimassa
9345: pitämään lossia eli lauttaa jonkin veden ylitse, määrätköön
9346: miten siitä annetut määräykset ovat täytettävät. Saman-
9347: lainen oikeus olkoon tientekolahkolla myöskin lauttarahan
9348: määrän suhteen, josta tehty päätös kuitenkin on kuvernöörin
9349: tutkittavaksi jätettävä. Taksan, jonka mukaan lauttarahaa
9350: saapi ottaa, antaa kuvernööri ja pitää sen ol1a lauttapaika1 Ia
9351: julki naulattuna.
9352:      Jos vesistö, jonka ylikulkua varten lautta on laitettava
9353: ja kunnossapidettävä, on eri tientekolahkojen rajalla, sopi-
9354: koot nämä keskeniiän lautan pitämisen tavasta .ia lmstan-
9355: nuksista.
9356:                               4 §.
9357:      Maanteiden tekeminen ja kunnossapitäminen luonnossa
9358: on 2 §:n a ja b kohdissa mainittu.ien kiinteistöjen velvolli-
9359: suutena, jota vastoin uudistilain siksi, knn uusi tienjako
9360:  toimitetaan, sekä mniden tientekovelvollisten tulee rahalla
9361: ottaa osaa tientekorasitukseen. Siellä, missä krunnunpuis-
9362:  toille ennen tämän asetuksen voimaan astltmista on tienosa.
9363: jaettu l'llonnossa hnnnassapideltÖ1Jäks·i, olkoon se nnodatetta-
9364:  vana kunnes uttsi tienjako on toimitettu.
9365:      Manttaali ja siellä, missä manttaalin vähennys tai lisäys
9366:  on tapahtunut, uusi manttaali on perusteena kunkin tienteko-
9367:  velvollisen osuuden määräämiselle maantientekorasitttksesta.
9368:  Kruununpuistot ja muut kruununmaat, verollepannut torpat
9369:  ja ulkopalstat, teollisuuslaitokset, maakaupat, apteekit ja
9370:  pankkiliikkeet ovat sen vuoksi manttaaliin pantavat näille
9371:  viideltä viime vuodelta aTvioidun keskimääräisen tulomääTän
9372:  mukaan ja huomioon ottaen sitä tuloa, minkä yhden mant-
9373:  taalin maatilan tientekolahkossa viiteen vuoteen kohdistuvan
9374:  arvioimisen perusteella harkitaan keskimäärin vttodessa
9375:  tuottavan. Asianomaisen taksoituslautakunnan t·ulee tästä
9376: 28       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
9377: 
9378: tehdä ehdotus ja antaa se kuntakokottksen tutkittavaksi.
9379: Kuntakokouksen päätös lähetettäköön sitten kuvernöörin
9380: vahvistettavaksi; ja kuvernöörin päätös on, mikäli se koskee
9381: kruununpuistojen ja kruununmaiden manttaaliinpanoa, Se-
9382: naatin Talousosaston tutkittavaksi alistettava.
9383:     K ruununpuistoille ja muille kruununmaille sekä verolle-
9384: pannuille torpille ja ulkopalstoille näin pantu rnanttaali
9385: pysyy muuttumattomana voimassa, jota vastoin muille
9386: ~Jerotusesineille määrätty manttaali on joka viides vttosi
9387: uudelleen arvioitava.
9388:     K unnallislautakunnan tulee joka vuosi, huutokaupan
9389: nojalla, laatia täydellinen meno- ja tuloarvio tienteko-
9390: kustannuksista seuraavaksi kalenter'ivuodeksi ja jättää se
9391: tientekovelvollisten yleisessä kuntakokouksessa päätettä-
9392: väksi. Hyväksytty tulo- ja menoarvio ynnä huutokauppa-
9393: pöytäkirja on kunnallislautakunnan sitten tammiktmn
9394: kuluessa annettmm asianomaiselle krwununnimismiehelle,
9395: joka oman lausuntonsa kanssa ne lähettää kuvernöörille.
9396: Näiden tietojen nojalla laatii ktwernööri yhdistelmän ku,nkin
9397: lääniin kuuluvan tientekolahkon puhtaista menoista ja toi-
9398: mittaa ne ynnä oman lausuntonsa Tie- ja vesirakennusten
9399: ylihallitukselle, joka lopullisesti määrää valtioavun jaon
9400: 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
9401: 
9402:                               5 §.
9403:     Velkapäät tekemään ja kunnossapitämään kylätietä sekä
9404: sen siltoja ja rumpuja ovat kaikki ne tilanhaltijat ilman
9405: eroituksetta ja muut jo mainitut tientekovelvolliset, jotka
9406: sitä tietä käyttävät. Osallisuus semmoiseen tientekoon
9407: määrätään manttaalin mukaan, mutta myös tarpeen mukai-
9408: sesti katsoen si:i'hen eri hyötyynkin, jota itsekullekin tiestä
9409: tulee. Päätös, jolla kuvernööri on määrännyt kruunun-
9410: puiston tai muun kruununmaan osallisuudesta kylätiehen,
9411: on alistettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
9412:     Kruununpuistot ja muut kruununmaat, joita ei ole mant-
9413: taaliin pantu, teollisuuslaitokset sekä kauppa-, apteekki- ja
9414: pankkiliikkeet maalla, jotka ovat osallisia kylätien kunnossa-
9415:                           Tienteko.                        29
9416: 
9417: pitämiseen, ottavat siihen osaa rahalla, joka simä tavoin kuin
9418: tien osakkaat keskenään sopivat ylöskannetaan ja tien kun-
9419: nossa.pitämiseksi käyt.etään.
9420: 
9421:                               13 §.
9422:     Maantie on talvisal!kaan (poist.) auki pidettävä lumireen
9423: vetäJmisellä tai lumen luomisella (poist.).
9424:     Asianomaisten tientelwvelvollisten hakemuksen johdosta
9425: saa kuvernööri, missä seudun olot sitä vaativat, myöntää
9426: vapautuksen velvollisuudesta talvisaikaan pitää yleistä
9427: maantietä auki lumirekeä vetämällä ja niillä seuduilla,
9428: joilla yleinen talvitie 14 § :n mukaan on awoinna ku~jet­
9429: tavaksi, ilmaantuneita asianhaaroja tutkittuaan, suoda hel-
9430: poitusta maan tien a ukipitämis-vei vollisu udessa; kuitenkin
9431: on maantie keväällä hyvissä ajoin kuljettavaksi laitettava.
9432:     Semmoisilla paikoilla, joissa ympärillä olevien aitojen
9433: takia tai muusta syystä paljon lunta kokoontuu tielle, niin
9434: että sitä ainoastaan vaivoin ja suurilla kulungeilla talvis-
9435: aikaan voi kuljettavassa kunnossa pitää, olkoon, paikka-
9436: kunnan kruununnimismiehen tutkinnon mukaan, lupa johtaa
9437: tie syrjälle sellaisista paikoista, kun se mukavasti ja ilman
9438: maanomistajan vahinkoa voi tapahtua tahi jos tämä siihen
9439: suostuu, vaikka hänelle tuleekin haittaa tien avaamisesta;
9440: ja tulee kruununpalvelijain näyttää soveliain suunta sem-
9441: moiselle tielle ja asianomaisten sitten pitää sitä tarpeelli-
9442: sessa kunnossa.
9443: 
9444: 
9445: 
9446:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1917.
9447: Sitä ennen on kuitenkin asetuksen mukaan ryhdyttävä sen
9448: sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistavii:n toimiin.
9449: 
9450: 
9451: 
9452:    Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
9453: 30       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9454: 
9455:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja S.o-
9456: }Janen, varapuheenjohtaja Pannu sekä jäsenet Aalle-Tel.io
9457: (osittain), &hmala (osittain), Gädda (osittain), Halonen
9458: (osittain), Iipponen, Isaksson (osittain), Koivisto (osittain),
9459: I.;inna. Loihi (osittain), Lonkainen, Lylykorpi, Saarelainen
9460: (osittain), Saarinen (osittain), Turkia (osittain) ja Wirkki
9461: (osittain) sekä vara.irusenet Käkelä, Kääriäinen, Partanen,
9462: 'l'uomela ja Tåg (osittain).
9463:                        Vastalause I.                        31
9464: 
9465: 
9466: 
9467: 
9468:                      Vastata useita.
9469: 
9470:                               I.
9471: 
9472:      Valiokunta selostaessaan teiden ja siltojen rakentamis- ja
9473: kunnossapitokysymyksen historiikkia huomauttaa, että jo
9474: vanhemmista ajoista saakka on tunnustettu oikeaksi se peri-
9475: aate, että huolenpito teistä, jotka tuottavat hyötyä koko yh-
9476: teiskunnalle, kuuluu oikeastaan valtiolle ja kaikkien kansa-
9477: laisten kustannettavaksi. Mutta vaiklm tämä periaate on
9478: aina tunnustettu oikeaksi, ei sitä käytännössä ole tahdottu
9479: toteuttaa.
9480:      Näin ollen olisi voinut toivoa, että nyt vihdoinkin valio-
9481: kunta olisi ryhtynyt tätä oikeaa periaatetta toteuttamaan,
9482: siten että se olisi Eduskunnalle ehdottanut tälle periaatteelle
9483: rakennetun asetuksen hyväksyttäväksi. Mutta kuten valio-
9484:  kunnan mietinnöstä käypi selville, ehdottaa valiokunta ai-
9485: noastaan pientä korjausta nyt voimassa olevaan asetukse(•n.
9486:      Olemme valiokunnassa kannattaneet pääasiallisesti sel-
9487:  laisia asetusehdotuksia, jotka sisältyivät ed. Pennasen y. m.
9488:  eduskuntaesitykseen, ja olemme edelleenkin sillä kannalla.
9489:  Ne perustelut, mitä valiokunta mietinnön sivuilla 10 ja 11
9490:  esittää näitä asetusehdotuksia vastaan, ovat niin heikkoja ja
9491:  monta kertaa jo niin perusteellisesti kumottu eduskun'nan
9492: aikaisemmissa asiakirjoissa, että emme katso tarpeelliseksi
9493:  ryhtyä niitä tässä seikkaperäisemmin koskettelemaan.
9494:      Vaikkakin käsityksemme aP,ian suhteen eroaa näin jyr-
9495:  kästi valiokunnan enemmistön käsityksestä, emme kuiten-
9496:  kaan ole katsoneet tarpeelheksi liittää valiokunnan mietin-
9497:  töön vastalauseena sellaisia asetusehdotuksia kuin ed. Pen-
9498:  nasen y. m. eduskuntaesitys sisältää, seuraavista syistä.
9499: 32       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9500: 
9501:      Koska valiokunta on melkoisella enemmistöllä hylänn;yt
9502: tälle periBJatteelle rakennetut asetusehdotukset ja Eduskun-
9503: nassa on aivan samanlaiset puoluevoimasuhteet määräämässä,
9504: ·niin ei ole ollenkaan todennäköistä, että käsityksemme saisi
9505: Eduskunnassakaan suhteellisesti suurempaa kantavuutta, jo-
9506: ten tämän tarkoitusperän saavuttaminen näyttää nykyoloissa
9507: aivan toivottomalta.
9508:      Koska valiokunnankin ehdotus on parannus asiain nykyi-
9509: seen tilaan, vaikkakin pieni, eikä se mitenkään ole esteenä
9510: vastaisuudessa asiaa edelleen ajam'asta tarkoittamBJamme
9511: päämäärään, sekä koska mietinnön perusteluissakin pidetään
9512: tämä valiokunnan vain v ä 1 i aikaisena toimen p i-
9513: t e en ä, emme katso tarpeelliseksi tällä kertaa mitään vas-
9514: taehdotusta tehdä, sillä parempi on pienikin askel eteenpäin
9515: kun ei mitään.
9516: 
9517: 
9518:       K. A. Lohi.                   P. Saarelainen.
9519:                         Vastalause II.                         33
9520: 
9521: 
9522: 
9523: 
9524:                               II.
9525:     Koska valiokunnan enemmistö on maanteiden ylläpidosta
9526: johtuvan rasituksen jakamisessa kaikkien yhteiskuntakerros-
9527: ten kannettavaksi poikennut käsittelyn pohjaksi ensin ase-
9528: tetulta ed. Pennasen y. m. aiotteen pohjalta, ryhtyen
9529: suunnittelemaan ainoa$taan osittaisia korjauksia voimassa
9530: olevaan tielakiin, ja muun muwssa luopunut kokonaan kau-
9531: punkilaisten veivoittamisesta osaa ottamaan tiera$itukseen,
9532: lausuen mietinnön sivulla 11, ,ettei ole esitetty perusteellisia
9533: syitä siihen", vaikka jo aikaisemmin on katsottu oikeuden-
9534: mukaiseksi, että huolenpito te:Ustä, jotka tuottavat hyötyä
9535: koko yhteiskunnalle, tulisi kuulua valtiolle ja kaikkien kan-
9536: salaisten kustannettavaksi, ja sensijaan on katsonut voivansa
9537: tierasituksen osallisuutta ulottaa maaseudun pikkukauppoi-
9538: hin, samalla kun miljoona-liikkeet kaupungeissa. jäisivät
9539: kokonaan vapaiksi, olemme näissä suhteissa jo valiokun-
9540: nassa ilmilausuneet eriävän 'kantamme. l\futta kun valio-
9541: kunta mietintönsä sivulla 13 lausuu pitävänsä ehdottamaansa
9542: uudistusta väliaikaisena, samalla kun se olisi vaan askel
9543: kehityksessä tientekolainsäädäntömme perinpohjaista uudis-
9544: tamista kohti, ja kun valiokunnan ehdotusten kautta saa-
9545: taisiin ainakin osittaisia helpotuksia tierasituksesta eniten
9546: kärsiville, niin emme ole tahtoneet liittää mitään muutos-
9547: ehdotusta mietintöä vastaan.
9548:    Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
9549: 
9550:       Mikko Iipponen.           A. Koivisto.
9551:                     M. Tuomela.
9552: 
9553: 
9554:     Ollen jyrkästi sitä mieltä, että tiera$itus on saatava pois-
9555: tetuksi manttaalilta kaikkien kansalaisten kannettavaksi,
9556:                                                            3
9557: B4       1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9558: 
9559: olen minä siihen nähden, ettei nykyään ole mitään toiveita
9560: tämän vaatimuksen täydellisempään toteuttamiseen, vaan
9561: että sen läpiajaminen n;yt olisi hyödytön, katsonut olevani
9562: pakotettu tällä kertaa kannattamaan sellaisia osittaisia ja
9563: väliaikaisia parannuksia tässä suhteessa kuin Valiokunnan
9564: ehdotus sisältää, koska nekin suuressa määräJssä helpottaisi-
9565: vat varsinkin maamme vähäraraisempia ja harvaan asuttuja
9566: seutuja. Minä siis yhdyn edelläolevaan vastalauseeseen
9567: sikäli kuin siinä kosketellaan tämän tiekysymyksen peri-
9568: aatteellista puolta.
9569: 
9570:                                           Yrjö Halonen.
9571:                        Vastalause 111.                       35
9572: 
9573: 
9574: 
9575: 
9576:                               III.
9577: 
9578:     Maanteiden tekemiseen ja kunnossapitoon maalla on v.
9579: 1883 annetun asetuksen mukaan velvollinen jokainen, joka
9580: maalla omistaa tahi viljelee manttaaliin pantua maata sekä
9581: verollepantujen torppien ja ulkomaiden, pajastojen, tehdas-
9582: ten, sahain, myllyjen, joissa maksuja vastaan jauhatetaan,
9583: oluttehdasten ja paloviinapolttimojen haltijat, niin myös
9584: kruunu puistojensa edestä. Tämän lainpaikan mukaan on
9585: maanteiden tekeminen ja kunnossapito pääasiassa manttaa-
9586: linomistajain suoritettava. Aikaisempi lainsäädäntö, kuten
9587: v. 1442 annettu Kristofferin Maalain Rakennuskaari, mää-
9588: räsi teid·en tekemisen ja kunnossapid·on yksinomaan mant-
9589: taalira,situkseksi. Samoin määrättiin v. 1734 lain Raken-
9590: nuskaaren 25 luvussa, jonka 8 § kuuluu: ,Kaikki, jotka
9591: maalla omistavat talon tai taloa viljelevät, ovat velvolliset
9592: tekemään teitä ja rakentamaan siltoja, älköötkä kuninkaan
9593: kartanot ja karjatalotkaan olko siitä vapaat." Tällä tavoin
9594: on vuosisatain kuluessa tientekor111situksesta tullut manttaa-
9595: leille vakinainen työvero, j·oka manttaaliverotuksessa on
9596: myöskin huomioon otettu.
9597:      Maata omistavan luokan pyrkimyktsenä on ollut jo use-
9598: amman vuosikymmenen ajan ·saada huojennusta tästä tei-
9599: den tekemis- ja kunnossapitovelvollisuudesta, ja ovat he
9600: tässä pyrkimyksessään jonkun verran onnistuneetkin, sillä
9601: v. 1883 annettu asetus teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
9602: maalla siirsi osan tästä rasituksesta teollisuuslaitosten kan-
9603: nettavaksi. Mutta tämä maanomistajain pyrkimys on mennyt
9604: jo niin pitkälle, että he vaativat siirrettäväksi tämän verovel-
9605: voUisuutensa kaikkien kansalaisten kannettavaksi. Tässä tar-
9606: koituksessa on nytkin koossaolevilla valtiopäivillä tehty kol-
9607: 36       1914.- Eduskuntaesitysmietintl N:o 7.
9608: 
9609: me esitysehdotusta, joissa ehdotetaan, että maanteiden teke-
9610: minen ja kunnossapito suoritettaisiin valtiovaroilla ja yh-
9611: dessä niistä ehdotetaan säädettävä:ksi erityinen tieverolaki,
9612: jolla koottaisiin varat tähän tarkoitukseen muun muassa
9613: manttaaliin pantua maata omistamattomalta työväestöitä
9614: maalla ja kaupungeissa.
9615:     Laki- ja talousvaliokunnan enemmistö ei ole katsonut
9616: tällä kerralla olevan syytä ryhtyä niin perinpohjaiseen ja
9617: laajakantoiseen uudistukseen käJsiksi kuin esitysehdotuksissa
9618: ehdotetaan, vaan on katsonut kohtuulliseksi ehdottaa muu-
9619: tettavaksi vuonna 1883 teiden tekemisestä ja kunnossapi-
9620: dosta annetun asetuksen eräitä pykäliä siten, että entisten
9621: lisäksi tulisivat ottamaan osaa tientekorasitukseen kruunun-
9622: puistot ja muut kruununmaat, joita ei ole manttaaliin pantu,
9623: kunnallisverotuksen alaiset teollisuuslaitokset sekä kauppa-,
9624: apteekki- ja pankkiliikkeet maalla. Tämän lisäksi ehdottaa
9625: Valiokunnan enemmistö, että kulkulaitosrahaston varoista
9626: annettaisiin vuosittain 600,000 markkaa jaettavaksi suhteelli-
9627: sesti niiden eniten rasitettujen tientekolahkojen kesken, joi-
9628: den tientekokustannukset ovat suuremmat koko maan keski-
9629: määräistä kustannusta manttaalilta. Vaikka me myönnäm-
9630: rnekin nykyisessä tientekojärjestelmässä olevan puutteita
9631: ja epäta:saisuuksia, jotka johtuvat pääasiassa huonosta
9632: manttaalijaosta, niin emme ole voineet ryhtyä kannatta-
9633: maan Valiokunnan ehdotusta tässä asiassa. Tämä on tapah-
9634: tunut ensinnäkin siitä syystä, että me katsomme teiden teke-
9635: mis- ja kunnossapitovelvollisuuden kuuluvan manttaaleille
9636: työverona, jonka poistaminen ansiottomasti korottai!si maati-
9637: lain arvoa, jota arvonnousua ei nykyoloissa millään tavalla
9638: voitaisi palauttaa yhteiskunnalle, jolle se ehdotetun uudis-
9639: tuksen tapahduttua kuuluisi. Toisena pahana esteenä tälle
9640: maanomistajain ajamalle uudistukselle on meidän mieles-
9641: tämme pidettävä sitä, ·että nykyisten verotusol,ojen vallitessa
9642: on maamme työväestö suhteellisesti raskaammin verotettu
9643: tuloihinsa verraten, kuin muut kansankerrokset. Ennen-
9644: kuin yhteiskunnan niskoille voidaan vierittää edes sitä osaa
9645: tientekorasituksista, jota V aHokunnan mietinnössä esitetään,
9646:                        Vastalaose 111.                       37
9647: 
9648: niin sitä ennen olisi meidän mielestämme kiinnitettävä suu-
9649: rempaa huomiota verotusolojen uudistukseen. Vasta sitte
9650: kun nykyiset työväenluokkaa suhteellisesti raskaammin ra-
9651: sittavat v•erotusolot saadaan muutetuiksi paremmalle kan-
9652: nalle ja suurempia tuloja ja pääomia ankarammin rasittava
9653: asteettain nouseva tulo- ja varallisuusverotusuudistus saa-
9654: daan toteutetuksi, niin vasta sen jälkeen voidaan ~ttaa har-
9655: kittavaksi, olisiko tällainen verolahja maanomistajille annet-
9656: tava. Nykyään ei maanomistajaluokka ole niin heikossa
9657: taloudellisessa asemassa, että se tällaista verolahjaa kaipaisi.
9658:     Vaikka me olemmekin sitä mieltä, että maantientekorasi-
9659: tus kuuluu maataomistavalle luokalle, niin emme kuitenkaan
9660: ole ryhtyneet vastustamaan Valiokunnan mietinnössä ehdo-
9661: tettua tientekovelvollisten luvun lisäämistä 2 § :n c- ja d-
9662: kohdissa ehdotetulla tavalla, mutta emme kuitenkaan voi
9663: hyväksyä V aliakunnan enemmistön ehdotusta, e'ttä valtio-
9664: val'oista vuosittain lahjoitettaisiin manttaalinomistajille
9665: 600,000 markkaa, sillä tämän lahjan kautta tulisi työväestö-
9666: kin välillisesti ottamaan osaa tähän rasitukseen. Valtio uh-
9667: raa nyt jo varoja maanomistajaluokan hyväksi vuosittain
9668: noin 7 V:z miljoonaa markkaa, joten tältäkin kannalta
9669: katsottuna emme pidä sopivana tätä lisälahjan antamista
9670: maanomistajille. Niinikään emme ole voineet hyväksyä 2
9671: § :n d-kohdan sanamuotoa Valiokunnan ehdottamassa muo-
9672: dossa, koska katsomme sen mukaan joutuvan kaikkien pien-
9673: tenkin teollisuuslaitosten nimeä kantavain liikkeiden otta-
9674: maan osaa tientekorasitukseen. Siksi ehdotimmekin, että
9675: kaikki ne teollisuusliikkeet, joiden kunnallisverotuksen alai-
9676: nen tulo ei nouse 2,000 markkaan, vapautettaisiin tämän rasi-
9677: tuksen suorittamisesta. Tämän ehdotuksen V aliakunnan
9678: enemmistö kuitenkin hylkäsi.
9679:     Ryhtymättä tekemään asetusehdotukseen yksityiskohtai-
9680: sia muutosehdotuksia, ehdotamme ylläolevilla perusteilla,
9681: 
9682:                että Eduskunta päättäisi hyljätä asetusehdo-
9683:             tuksen teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
9684: 38       1914.- Edusk.untaesitysmietlntl N:o 7.
9685: 
9686:             maalla 15 p:nä tammik. 1883 annetun asetuksen
9687:             erinäisten pykäläin muuttamisesta.
9688: 
9689:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
9690: 
9691:          Oskari Lylykorpi.           Matti Turkia.
9692:          Heikki Ahmala.              Emil Saarinen.
9693:          Matti Lonkainen.            Mikko Virkki.
9694:          E. Käkelä.                  Penna Paunu.
9695:                        Vastalause IV.                      39
9696: 
9697: 
9698: 
9699: 
9700:                              IV.
9701: 
9702:     Koska en ole voinut yhtyä Valiokunnan mietintöön tei-
9703: den rakentamista ja kunnossapitäm~stä koskevan lainsää-
9704: dännön uudistamiS<esta, pyydän täten saada esiintuoda eriä-
9705: vän mielipiteeni.
9706:     Valiokunnan esityksestä kysymyksen käsittelystä viimei-
9707: sinä kymmenenä vuotena käy selville, että useita ehdo-
9708: tuksia on ilmaantunut osaksi arm. esityksinä osaksi val-
9709: tiopäiväalotteina, jotka ovat tarkoittaneet tientekorasituksen
9710: perinpohjaista uudelleen järjestämistä. Näille valtiopäiville
9711: jätetyt alatteet tarkoittavat samaa. Tästä huolimatta on V a-
9712: liokunta ehdottanut ainoastaan vähempiä muutok!sia voimas-
9713: saolevaan oikeuteen. V aliakunnan ehdotuksen mukaan jäisi
9714: suurin osa tientekorasituksesta edelleen maanviljelijöitä ra-
9715: sittamaan ja olisi se suoritettava manttaalin s. o. saman van-
9716: hentuneen ja väärän veroperusteen mukaan kuin aikaisem-
9717: min. Erinäisiä pienempiä verotusesineitä tulisi tosin lisää,
9718: minkä ohessa V aliakunta edes jossain määrin tasottaakseen
9719: tientekorasitusta eri tientekolahkojen kesken on ehdottanut,
9720: että valtio avustaisi 600,000 markalla vuosittain. Tähän si-
9721: sältyy Valiokunnan uudistukset tientekokysymystä ratkais-
9722: taessa.
9723:     Jo 1863 vuoden valtiopäivät lausuivat, että tientekokysy-
9724: mystä ei voitaisi oikeudenmukaisesti ratkaista, jollei valtio
9725: ottaisi tiet tehdäkseen. Valiokunta ei tietenkään ole voinut
9726: tätä mielipidettä kumota, mutta katsoo Valiokunta kuitenkin,
9727: että mainittuun suuntaan menevä ratkaisu ei vielä ole mah-
9728: dollinen. Valiokunnan mielestä vaatii asia lisäselvitystä huo-
9729: limatta siitä, että se jo viidenkymmenen vuoden aikana on
9730: ollut miltei jokaisilla valtiopäivinä ja kahdessa komiteassa
9731: käsittelyn alaisena.
9732: 40        .1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9733: 
9734:       Minun ja eräiden muid·en valtiopäivämiesten koossaole-
9735:   ville valtiopäiville jättämässä eduskuntaesityksessä ehdote-
9736:   taan, että valtio ottaisi tienteon toimekseen ja että siitä joh-
9737:   tuvat kustannukset suoritettaisiin kulkulaitosrahastosta.
9738:        Tätä ·esitystä vastaan esittää V aliakunta tuon vanhan ja
9739:   h.yvin tunnetun väitteen, että tiesuht·eemme vuosisatoina
9740:   ovat olleet järjestettyinä pääasiallisesti samoin kuin nytkin
9741:   ja että siis maahan .yhdistynyt tientekorasitus on s;vvästi
9742:   juurtunut taloudelliseen elämäämme, ollen muun muassa sa-
9743:   notusta rasituksesta johtuneet kustannukset kuten muutkin
9744:   rasitukset otettu huomioon kiinteimistöjä luovutettaessa nii-
9745:   den arvoa vähentävänä asianhaarana. Tämä on ainoastaan
9746:   teoreettirren keksintö, jolla useimmissa tapauksissa ·ei ole mi-
9747:   tään vastaavaisuutta todellisuud-esa. Haluaisin todellakin
9748:   tietää, kuinka monta sellaista talonkauppaa voitaisiin näyt-
9749:   tää, joissa sellaisia korkolaskelmia on tehty, että tienteko-
9750:   rasitus ja muu maavero on pantu kredit-puolelle kauppa-
9751:   hintaa määriteltäessä. Jos valtio ottaisi tienteon toimittaak-
9752:   seen, niin talojen hinnat eivät siitä nousisi; mutta talollisten
9753:   verorasituksessa tietäisi se helpotusta.
9754:        Valiokunta väittää ed·elleen ehdotustani vastaan, ettei ole
9755:   järkevän lainsäädäntöpolitiikan mukaista kaikaista kehityk-
9756:   sen kulkua ja siirtyä täydellisesti uuteen ja olosuhteillemme
9757:   vieraisiin periaatteisiin rakennettuun tientekojärjestelmään.
9758:   Mietinnön ensimäisessä kappaleessa huomauttaa Valiokunta,
9759:   että jo vanhoina aikoina katsottiin tientekorasituksena olevan
9760:   sellaista .yleistä merkitystä,. että sen suorittaminen oli koko
9761:   yhteiskunnan asia. Se sei'kka että rasitus vieritettiin maan-
9762:   omistajain ni·skoille seurasi taas siitä, että nämä olivat ai-
9763:   noat, jotka siihen aikaan olivat kykeneviä yleisiä menoja
9764: . kestämään. Nyt on asianlaita toinen. Kehitys on aikojen
9765:   kuluessa johtanut siihen, että uusia elinkeinoja on syntynyt
9766:   ja useita muita yhteiskuntaluokkia ilmaantunut, jotka yhtä
9767:   hyvin jollei paremminkin kuin maataviljelevä väestö voivat
9768:   olla osallisina yhteiskunnallis·essa rasituksessa. Tienteko-
9769:   rasitusta koskeva lainsäädäntö on siis jäänyt kehityksestä
9770:   ,iälelle; ja tästä seuraa, että suurempi askel on välttämätön.
9771:                       V asta.Iause IV.                     41
9772: 
9773:     Mitä taas tulee ehdotukseeni että tientekorasituks-en kus-
9774: tannukset suoritettaisiin kulkulaitosrahastosta, on Valio-
9775: kunta myöntänyt minun siinä olevan oikeassa, koska Valio-
9776: kunta on ehdottanut, että se määrä, jonka valtio tulisi suo-
9777: rittamaan, maksettaisiin samll!sta rahastosta. Valiokunta
9778: ol~si samalla voinut täysin omaksua mainitun periaatteen,
9779: sillä tietenkään ei voida katsoa, ettei valtio kykenisi kanta-
9780: maan rasitusta, jonka suorittaminen nyt on yhden ainoan
9781: yhteiskuntaluokan velvollisuutena.
9782:     Koska katson, että tientekokysymystä .io kauan ja perin-
9783: pohjin on valmistettu ja että nykyään olisi aika ryhtyä rat-
9784: kaisemaan kysymystä tavalla, joka jo kauan on pi,detty ai-
9785: noana oikeana s. o. jättämällä teiden teko valtiolle, saan
9786: kunnioittaen ehdottaa
9787: 
9788:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
9789:             Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
9790:             täisi ehdotuksen asetukseksi, joka olisi yhtäpi-
9791:             tävä sen ehdotuksen kanssa, mikä sisältyy minun
9792:             y. m. koossa oleville valtiopäiville jättämään
9793:             eduskuntaesitylcseen N :o 16.
9794: 
9795:    Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
9796: 
9797:                                           Gustaf Gädda.
9798:                                           LHte ll.                                    43
9799: 
9800:       Liite II.
9801: 
9802: 
9803: 
9804:                                   Luettelo
9805: niistä tientekolahkoista, joissa 1899 vuoden tiekomitean ti-
9806: laston mukaan tientekorasitus nousee manttaalilta laskettua
9807: keskimäärää, 150 markkaa, suuremmaksi kuin myöskin las-
9808: kelma siitä rahamäärästä, joka niille tulisi suoritettavaksi
9809: tientekorasituksen tasaamista varten.
9810: 
9811:                                           Kunnassa Nykyinen 1 Avustus          Koko
9812:                                           yhteensä   rasitus 1 manttaa-       avustus~
9813:            Kunta.
9814:                                           manttaa- manttaa- lia kohti          määrä
9815:                                             lia.   lia kohti.   Smk.           Smk.
9816: 
9817:                                       1            1                      1
9818:                                                              1            1
9819:      Uudenmaan lääni.
9820:  Helsingin pitäjä ........                  112
9821:                                                    i   366
9822:                                                              ',
9823: 
9824: 
9825: 
9826:                                                                   216
9827:                                                                           1
9828: 
9829: 
9830:                                                                                24192
9831:  Tuusula ................                    45        157          7            315     1
9832: 
9833:  Askula ................                     49        219         69           338l
9834:  Pukkila ................                    20        190         40            800
9835:  MyrskyJä ..............                     29        174         24          696
9836:  Artjärvi ................                   22        205         55        1210
9837:  Lappträski ............                     57        184        34         1938
9838:  Elimäki ................                    88        210        60         5280
9839:  Anjala    ••   00   ••••••••••••            22        159         9           198
9840:                                                                           '
9841:  Jaala  ••••••••      0   •••••••••          17        185        35           595
9842:  Orimattila ..............                   61        195        45         2 745
9843:                                                                             ---
9844:                                                                             41350
9845:   Turun ja Porin lääni.
9846:   Pertteli ................                  34        173        23             782
9847: 1 Uskela ................                    54        226        76            4104
9848:   Ulvila ................                    32        227        77            2464
9849:   Porin maaseurak. ......                    27        227        77            2079
9850:   Nakkila ............ ---·~                 37        227        77            2849
9851: 44         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9852: 
9853:                                       Kunnassa Nykyinen Avustus           Koko
9854:                                       yhteensä  rasitus   manttaa-       avustus·
9855:            Kunta.
9856:                                       manttaa- manttaa- lia kohti         määrä
9857:                                         lia.   lia kohti.  Smk.           Smk.
9858: 
9859:               '                               1                      1
9860:                                   1
9861:  KuUaa ................           1      14        227       77            847
9862:  Noormarkku       •••••••••   0          15    1   211       61            915
9863:  Ahlainen ..............                 16        212       62            992
9864:                                                1
9865:  Pomarkku ..............                  9    1
9866:                                                    196       46            414
9867:  Merikarvia .. , , ........
9868:                                   1            1
9869:                                   1
9870:                                   1
9871:                                   1
9872:                                          15    1
9873:                                                i   213       63            945
9874:  Siikainen ..............
9875:                                   1
9876:                                   1      12        212       62            744
9877:   lkaalin~n ..............               73   11   158        8            584
9878:   Jämiiärvi ..............               14    1
9879:                                                    204       54            756
9880:   Parkano ................               20    1
9881:                                                1
9882:                                                    362      212           4240
9883:   Kankaanpää ..........                  27        316      166           4482
9884:   Karvia ................                11
9885:                                                1
9886:                                                    320      170           1870
9887:   Honkaioki ....... · ......              8        320      170           1360
9888:   Suodenniemi ..........                 18        169       19            342
9889:   Lavia ................                 18        155        5             90
9890:   Tyrvää ................                80        157        7            560
9891:   Kiikoinen ..............                9        154        4             36
9892:   Huittinen ..............               92        167       17           1564
9893: 1 Vampula ..............                 30        173       23            690
9894:   Kauvatsa ..............                21        200       50           1050
9895:   Loimaa ................               105        289      139          14595
9896:   Metsämaa ..............                12        281      131           1572
9897:   Alastaro ..............                47        202       52           2444
9898:   Karinainen ............                15        172       22            330
9899:   Pöytyä ................                58        219       69           4002
9900:   Yläne ..................               21        163       13            273
9901:   Prunkkala ..............               23        173       23            529
9902:   Oripää ................                 4        242       92              368
9903: 1 Raisio ..................              54        175       25           1350
9904:                                                                          --
9905:                                                i                         60192
9906:                                               !
9907:        Hämeen lääni.
9908:   Ruovesi ................               53        383      233          12349
9909:   Kuru .. ········ ........              18        229       79           1422
9910:   Taisko   ................              34        228       78            i652
9911:                                                 Liite II.                            45
9912: 
9913:                                                 Kunnassa Nykyinen 1 Avustus     Koko :
9914: 1            Kunta.
9915:                                                 yhteensä  rasitus   manttaa.   avustus- l
9916: 1                                               manttaa- manttaa-~Iia kohti     määrä 11
9917:                                                    lia.  lia kohti.  Smk.       Smk. 111
9918: 
9919:                                             1
9920: 1
9921:   Orivesi .................                 1
9922:                                                    62        165       15'       930    1
9923:                                                                                         1
9924: 
9925: 1 Pirkkala   ..............                        66        236       86       5676
9926: II
9927:   Ylöjärvi ..............                          21        241       91       1911    1
9928: 
9929:   Messukylä ..............                         40        170       20        800
9930: 1 Tammela ..............                           88                  23       2024
9931: 1
9932:                                                              173
9933: 1                                                                                       1
9934: ! Jokioinen ..............                         34        179       29        986
9935:   Urjala ..................                        57        194       44       2508
9936:   Renko      ••   ••••••      •••••••   0
9937:                                                    25        176       26        650
9938:   Jämsä ..................                         58        170       20       1160
9939:   Korpilahti ..............                        39        210       60       2340
9940:                                                                                35408
9941:          Viipurin lllni.
9942:      Uusikirkko     ••••••••••         00
9943:                                                    52        250      100       5200
9944:      Kuolemajärvi ..........                       25        164       14         350
9945:      Pyhtää ................                       16        211       61         976
9946:      Kymi  •••••••••      0   ••••••••
9947:                                                    14        364      214       2996
9948:      Vehkalahti ······ ......                      49        189       39       1911
9949:      Virolahti    ••••   00   ••••••••
9950:                                                    33        181       31       1023
9951:      Miehikkälä     ............        0
9952:                                                    21        157        7         147
9953:      Sippola ................                      30        184       34       1020
9954:      Luumäki ..............                        39        204       54       2106
9955:      Savitaipale ............                      36        190       40       1440
9956:      Joutseno ..............                       31        225       75       2325
9957:      Ruokolahti     00   ••••••••••
9958:                                                    67        185       35       2345
9959:      Kirvu ..................                      50        194       44       2200
9960:      Jääski  ••••••••••••         00   ••
9961:                                                    46        377      227      10442
9962:      Muola ..................                      50        225       'i5      3 750
9963:      Heinjoki ..............                       11        235       85         935
9964:      Kivennapa ..............                      73        320      170      12410
9965:      Rautu ................                        28        270      120       3360
9966:      Käkisalmen maaseur. ..                        15        217       67       1005
9967:      Kaukola ................                      28        196       46       1288
9968:      Hiitola y. m. ..........                      51        285       85       4385
9969: 46               1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
9970: 
9971:                                                   1 Kunnassa     Nykyinen Avustus           Koko 1
9972:                                                       yhteensä    rasitus   manttaa-       avustus- '
9973:              Kanta.
9974: 1
9975:                                                       manttaa-   manttaa- lia kohti         mällril i
9976:                                                          lia.    lia kohti.  Smk.           Smk.
9977:                                                   1
9978: 
9979: 
9980:                                                                                        1
9981:                                                   1
9982:     Kurkijoki ..............                             51         285       135           6885
9983:     Ruskeata y. m. ........                              30         258       108           3240
9984:     Sortavalan maaseur.....                       1      77         306       156          12012
9985:     Uukuniemi ............                        1
9986:                                                          30         201        51           1530    1
9987: 
9988:     Impilahti ..............                      1      37         332       182           6734
9989:                                                                                            --
9990:                                                                                            91965
9991:          Mikkelin lääni.                                                                            1
9992: 
9993: 
9994:     Heinola ..... ." ..........                          28         199        49         1372      1
9995: 
9996: 
9997:     Sysmä    ••••••••         00   ••••••                47         172        22         1034
9998:     Hartola ................                             30         264       114         3420
9999:     Luhanka ..............                                6         170        20          120
10000:     Joutsa ................                              18         360       210         3780
10001:     Leivonmäki ............                              13         270       120         1560
10002:                                                                                        1
10003: 
10004:     Mäntyharju      0   •••••••••••                      72         290       140        10080
10005:                                                                                        1
10006: 
10007:     Kangasniemi ..........                               65         223        73         4745
10008:     Hirvensalmi. ...........                             37         294       146         5402
10009:     Jäppilä ................                              9         209        59          531
10010:     Karimäki ..............                              80         184        34         2720
10011:     Enonkoski ............                                7         162        12           84
10012:                                                                                          --
10013:                                                                                          34848
10014:          Kuopion lääni.
10015:     Pielisjärvi    ••   00   ••••   00   ••   0          90         157         7             630
10016:     Juuka .................                              53         214        64            3392
10017:     Nurmes ................                              81         163        13            1053
10018:     Rautavaara      0   •••••••••••                      13         168        18             234
10019:     Eno ....................                             34         159         9             306
10020:     Pälkjärvi ..............                             24         161        11             264
10021:     Liperi. .................                            74         187        37            2738
10022:     Iisalmi y. m. ..........                            104         185        35            3640
10023:     Pielavesi ..............                             54         179        29            1566
10024:     Keitele  0   •••••••••••••••                         15         203        53             795
10025:     Tuusniemi       •••••••••••               0          34         157         7             238
10026:     Karttula      ..............                         34         165        15             ~~0
10027:                                                                  Liite II.                                   47
10028: 
10029:                                                                  Kunnassa Nykyinen          Avustus     Koko
10030: 1                                                                yhteensä  rasitus         manttaa-    avustus-
10031:             Kn n ta.
10032:                                                                  manttaa- manttaa-         lia kohti    määrä
10033:                                                                     lia.  lia kohti.          Smk.      Smk.
10034:                                                              1
10035: 
10036: 
10037: 1
10038: 
10039: 1 Rautalampi ............                                           44        273            123        5412
10040: 1                                                                         1
10041:   Wesanto           0   •••••••••••••                               11        278            128        1408
10042: 1 Leppävirta                •••••••••••                  0          77    1   266            116        8 932
10043: 1
10044: 
10045:   Suonnejoki                0   •••••••••            ••             38        201             51        1938
10046: 1
10047: 1                                                                                                      --
10048:                                                                           1
10049:                                                                                                        33056
10050:          Vaasan lääni.
10051:   Lapväärti ..............                                          43        200             50         2150
10052:   Kristiinankaup. y. m. ..                                          11        200             "50          550
10053:   Siipyy    .........                 0   •   ••••••                13        200             50           650
10054:   Isojoki   •   0   ••      ••••••••••••                            29        170             20           580
10055:   Karijoki. ...............                                         13        170             20           260
10056:   Närpiö    ••      0   •   ••••••••••••                            97        230             80         7 760
10057: 1 Teuva  ..................                                         41        300            150         6150
10058:   Jalasjärvi        ••••••••••••                     0   0
10059:                                                                     33        240             90         2970
10060:   Peräseinäjoki                  ••••••••            00               9       240             90           810
10061:   Kauhajoki ..............                                          32        300            150         4800
10062:   Kurikka ................                                          35        160             10           350
10063:     Ilmajoki ..............                                         63        179             29         1827
10064:     Seinäjoki       •••••         0   ••      ••••   00             13        179             29           377
10065:     Korsnääsi ..............                                        35        230      1      80         2800
10066:     Övermarkki ............                                         26        230             80         2080
10067:     Maalahti ..............                                         48        256            106         5088
10068:     Petolahti ..............                                        13        265            115         1495
10069:     Sulva ..................                                        36        210             60         2160
10070:     Pirttikylä ..............                                       22        226             76         1672
10071:     Mustasaari ............                                        106        24l             91         9646
10072:     Koivulahti· ............                                        33        241              91        3003
10073:     Laihia ...... ··- ........                                      95        171             21         1995
10074:     Jurva ........ ·..........                                      21        165              15          315
10075:     Vähäkyrö ..............                                         80        155               5          400
10076:     Isokyrö ................                                        78        155               5          390
10077:     Ylistaro ...............                                        78        293            143        11154
10078:     Wöyri .................                                        114        158               8           912
10079: 48         1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
10080: 
10081:                                                                    Kunnassa, Nykyinen Avustus           Koko        1
10082: 
10083:                                                                    yhteensä   rasitus   manttaa-       avustus...
10084:            Kunta.
10085:                                                                    manttaa- manttaa- lia kohti          määrä
10086:                                                                       lia.   lia kohti.  Smk.            Smk.
10087: 
10088:                                                                                                    1
10089:                                                                                                    1
10090:                                                                             1
10091:   Oravainen ..............                                            35        184   :    34      1
10092:                                                                                                          1190
10093:                                                                                                    1
10094:                                                                             1
10095:   Ylihärmä      •••••••••                        0   ••   ••          16        168        18      1      288
10096:                                                                                                    !
10097:   Kauhava       ••••••••                     0   •••      ••          52        216        66            3432
10098:   Pietarsaaren pit. .......                                           63    1
10099:                                                                             1
10100:                                                                                 165   1    15             945
10101:   Purmo   ••••          00      00   ••      ••••••                   20    1
10102:                                                                                 154   1     4              80
10103:   Luoto                                                               16    !   198   1
10104:                                                                                            48             768
10105:                                                                                       i
10106:            ••   0   0   ••••••••••••
10107:                                                                             1
10108: 
10109:   Weteli ................                                             19        356       206            3914
10110: 1
10111:   Perho   ••••••                0   •••••••••                         17        187        37             629
10112:   Halsua ................                                              6        310   1   160             960
10113:                                                                                       1
10114:   Kaustinen ..............                                            20        307       157            3140
10115:   Alaveteli ..............                                            19        159         9             171
10116:   Kälviä ................                                             36        172        22             792
10117:   Ullava ................                                              5        158         8              40
10118:   Lohtaja ................                                            39        267       117            4563
10119:                                                                             1
10120:   Himanka       0   •   ••••••••••••                                  21        273       123            2583
10121:   Kannus ................                                             30        238        88            2640
10122:   Toholampi ............                                       1
10123:                                                                       23        300       150            3450
10124:                                                                                                                     1
10125: 
10126:   Lestijärvi ..............                                            5        300       150             450
10127:   Lappajärvi ............                                             26        161        11             286
10128:   Wimpeli       ••••            0   •••      ••••••                   10        253       103            1030
10129:   Evijärvi      ••      0   •   ••••••••••                            23        228        78            1794
10130:   Kortesjärvi ............                                            20        339       189            3780
10131:   Alajärvi      00      0   •   ••••••••••                            20        240        90            1800       j
10132: 
10133:   Soini ..................                                            13        160   1
10134:                                                                                            10             130
10135:                                                                                       1                             i
10136:   Lehtimäki. .............                                             7        229        79             553
10137:   Kuortane ..............                                             20        236        86            1720
10138:   Alavus   ••••••••                  0   •   ••••         00          25        307       157            ö925
10139:   Töysä ..................                                             8        368       218            1744
10140:   Keuruu ................                                             30        289       139            4170
10141:   Pihlajavesi           ••      00   ••      ••••••                     7       259       109             763
10142:                                                                                                                 1
10143: 
10144:   Multia ................                                             15        214        64             960
10145:   Wirrat ................                                             30        316       166            4980
10146:   Ätsä.ri ..................                                          18        330       180            3240
10147:                                             Ui te II.                                 49
10148: 
10149:                                             Kunnassa 1' Nykyinen Avustne      Koko
10150:                                             yht.eensä    rasitus .manttaa-   a.vustu~-
10151:              Kun ta.
10152:                                             manttaa- i manttaa- lia kohti     määrä
10153:                                                lia.   Jua kohti.   Smk.       Smk.
10154: 
10155: 
10156: 
10157:     Laukaa ...... ········ ...                 36        271       121          4356
10158:     Petäjävesi ............                    13        ö79       229          2977
10159:     Jyväskylä maaseur. .....                   31        440       290          8990
10160:     Saarijärvi ..............                  43        333       183          7 869
10161:     Uurainen ..............             '
10162:                                                12        339       189          2268
10163:     Karstula ..............                    29        225        75          2175
10164:     Wiitasaari ............                    32        321       171          5472
10165:     Pihtipudas .. ······ ....                  25        300       150          3750
10166:     Kivijärvi    ••••••   ••••••   00
10167:                                                16        300       150          2400
10168:     Sumiainen ............                       5       300       150            750
10169:     Konginkangas ..........                      5       300       150              750
10170:                                                                              174U21
10171:                                                                 Yhteensä     470840 '1
10172:                                                                                           1
10173:           Oulun läini.                                                                    1
10174:     Liminka ................                   77         180        30         2310
10175:     Oulun pitäjä ............                  47        218         68         3196 1
10176:                                                                                       1
10177: 
10178:     Oulunsalo ..............                   16        165         15          240 1
10179:     Muhos .................                    64        224         74         4736 11
10180:                                                                                      !
10181:     Utajärvi ...............                   37        2'24        74         2573 t
10182:     Kiiminki ..............                    18        ilOB       153         2754 i
10183:     Ylikiiminki ............                   20         809       159         3180 1
10184:     Haukipudas ............                    42        182         32         1344
10185:     Pudasjärvi .. ..........
10186:                     ~                          Gl        299        149         9089 1
10187:     Taivalkoski    •••••   0   ••••••          15        200         50           750 11
10188:     Kuusamo ..............                     60         188        38         2280
10189:                                                                                        [
10190:                                                                                           1
10191: 
10192: 
10193: 
10194:     Alavieska ..............                   23        220         70         1610
10195:     Kalajoki ..............                    45        288        138         6210
10196: 1
10197: 
10198: 
10199: 
10200: 
10201:     Rautio ................                     lO       29B        143         1430
10202:     Ylivieska. ..............                  35        367        217         7 595 11
10203:     Sievi ..................                   ao        187         37         1110
10204:                                                                                        1
10205:     Pyhäjoki ..............                    48        21B         li3        3024 !
10206:     Merijiirvi   ..............         i       18       2Hl         63         llö4
10207:                                                                                 4
10208: 50              1914. -         Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
10209: 
10210:                                                   1 Kunnassa i Nykyinen i Avustus       Koko
10211:                                                     yhteensä i rasitus , manttaa- 1 avustus~           '
10212:                 Kun ta.
10213:                                                   1 manttaa- : manttaa-     lia kohti : mlilträ
10214:                                                   1
10215:                                                        lia.  1 lia kohti. i    Smk.     Smk.
10216:                                                   1
10217: 
10218:                                                   1
10219:                                                                '
10220: 
10221:     Oulainen      ..............                  1      45           :l13        63         ~835
10222: 
10223:     Saloisten p .   •••   ••   ••   •••   •   0          27           220        70          1 tl90
10224:     Salon kap. .............                             14           295       145          2030
10225: !
10226:     Vihanti     .. ······· .......                       25           255       105          2625
10227:     Siikajoki ..............                             23           161         11           253
10228:     Revonlahti ............                              17           178        23            391
10229:     Rantsila ................                            35           366       216          7 560
10230:     Haapajärvi .............                             H2           350       200          6400
10231:     Pyhäjärvi ..............                             43           355       205          8815
10232:     Kärsämäki ······· ......                             27           288       138          3 726
10233:     Haapavesi .............                              43           321       171          7 353
10234:     Nivala ................                              41           38ts      238          9 758
10235:     Piippola ................                            29           213        63          1827
10236:     Pulkkila ................                            25           465       315          7 875
10237:     Kestilä ................                             18           iH4       164          2952
10238:     Paltamo ...............                              3tl          222        72          2736
10239:     Kajaanin maa>:~eur.......                            31           i>91      241          7 471
10240:     Kemi   00   ••••••••••••••••                         37           21)0       80          2960
10241:     'rervola ................                            29           317       167          ·~ tl43
10242: 
10243:     Karunki ................                             14           159         9           126
10244:      Ylitornio ..............                            35           380       230          8050
10245:     Rovaniemi ............                               50           400       2ö0         12500
10246:     Kemijärvi ..............                             15           268        118         1770
10247:                                                                              Yhteensä      161 311
10248: 
10249: 
10250:                 Eri läänit saisivat seuraavan määrän kukin.
10251:                                                                          i             1               :
10252:                                                                          · Manttaalia , Kilometriii ·
10253:                                                                Smk.
10254:                                                                             kohti.        kohti.
10255: 
10256: 
10257: 
10258:      Uudenmaan             lääni              •••••••• i       41350         18: 01        17: 94
10259:      Turun ja Porin                           ••••••••    1    60192         12: 12        18: 37
10260:                                     Liite II.                                       51
10261: 
10262: 
10263:                                             Smk.     ' Manttaalia J Kilometriä 1
10264:                                                      ,  kohti.    1 kohti.
10265:                                                      '              1
10266: 
10267: 
10268: 
10269:     Hämeen     lääni   ..............       35408        14: 66
10270:                                                                     l
10271:                                                                     ,1·   12: 37
10272:                                                                                      1
10273: 
10274: 
10275: 
10276: 
10277:     Viipurin           ..............       91965        -15: 37          2'2: 49
10278: j   Mikkelin           .............. !     ö4848        :!H: 9fi         17: 11
10279:     Kuopion            0   •••••••••••••    33056        20: 24           10: 35
10280:     Vaasan             ..............      1740'21       65: 56           40: 88
10281:     Oulun              ..............      161311        77: 23           43: 27
10282:                            Koko maassa     632151        32: 81           24: 81
10283: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914,
10284:       1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10285: 
10286: 
10287: 
10288: 
10289:                 Suuren valiokunnan mietintii
10290:             N :o 19 eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos·
10291:             kevat teiden ja siltain rakentamista ja kunnossa-
10292:             pitämistä maalla.
10293: 
10294:       Käsitellessään Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä.
10295:   N:o 2 olevaa ehdotusta asetukseksi 15 päivänä tammi-
10296:   kuuta 1883 teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapitä-
10297:   misestä maalla annetun Keisarillisen asetuksen 2, 3, 4, 5 ja
10298:   13 § :n muuttamisesta on Suuri valiokunta, joka asian rahalli-
10299:   sesta puolesta on saanut vastaanottaa pyytämänsä, tähän
10300:   liitetyt lausunnot Valtiovarainvaliokunnalta sekä Laki- ja
10301:   talousvaliokunnalta, päättänyt puoltaa sanottua asetusehdo-
10302:   tusta, kuitenkin alempana mainituilla muutoksilla.
10303:       Kun 2 § :n 2 momentissa ei ole säännöstä siitä, miten 9 §.
10304:   valtion apurahan jako on toimitettava, on Suuri valiokunta
10305:   tähän momenttiin ottanut määräyksiä siitä.
10306:       Nykyään voimassa olevan asetuksen mukaan on maantie a §.
10307:   talvisaikaan kaikkien tientekoon velvollisten yhtej.sesti auki
10308:   pidettävä. Puheena olevassa asetusehdotuksessa ei kuiten-
10309: . kaan ole siitä mitään säädetty. Sen vuoksi ja kun Suuren
10310:   valiokunnan mielestä 3 § :n 2 momentin säännökset olisivat
10311:   sovellutettavat myöskin maanteiden auki pitämiseen talvis-
10312:   aikaan, on Suuri valiokunta tähän monmenttiin tehnyt sen
10313:   suuntaisen muutoksen.
10314:       As·etusehdotuksen 4 § :ssä edellytetään, että maantiet, 4 §.
10315:   niiden tekemistä ja kunnossapitämistä varten luonnossa, jae··
10316:   taan asianomaisten tientekovelvollisten kesken; mutta kun
10317:   sanotussa pykälässä ei siitä ole nimenomaista säännöstä, on
10318:   Suuri valiokunta katsonut tarpeelliseksi tähän ottaa sitä
10319:   koskevan lisäyksen.
10320: 2    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10321: 
10322:     Paitsi edellä selostettuja muutoksia on Suuri valiokunta
10323: ehdottanut muodollisia korjauksia asetusehdotuksen eri koh-
10324: tiin.
10325:     Sen nojalla mitä yllä on esitetty s'aa Suuri valiokunta
10326: kunnioittaen ehdottaa,
10327:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
10328:            Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
10329:            täisi seuraavan asetusehdotuksen:
10330: 
10331: 
10332: 
10333: 
10334:                         Asetus
10335: 15 päivänä tammikuuta 1883 teiden ja siltain tekemisestä
10336: ja kunnossapitämisestä maalla annetun Keisarillisen Ase-
10337:         tuksen 2, 3, 4, 5 ja 13 §:n muuttamisesta.
10338: 
10339:    Täten säädetään, että 15 päivänä tammikuuta 1883 tei-
10340: den ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla an-
10341: netun Keisarillisen Asetuksen 2, 3, 4, 5 ja 13 § muutetaan
10342: näin kuuluviksi:
10343: 
10344:                             2 §.
10345:     Kustannuksiin yleisten teiden ja niihin kuuluvien silto-
10346: jen tekemisestä ja kunnossapitämisestä ovat osalilisina,
10347: (poist.):
10348:     a) kaikki manttaaliin pantu maa, paitsi uudistalot ja
10349: muut vapaavuosia nauttivat maatilat niin kauan kuin niistä
10350: ei suoriteta täyttä veroa;
10351:     b) verollepannut torpat ja ulkopalstat, joita omistusoi-
10352: keudella tai vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
10353:     c) kruununpuistot ja muut kruununmaat, joita ei ole
10354: manttaaliin pantu; ja
10355:     d) maalla sijaitsevat teollisuuslaitokset sekä kauppa-,
10356: apteekki- ja pankkiliikkeet, jotka ovat kunnallisverotuksen
10357: alaiset.
10358:                           Tienteko.                          3
10359: 
10360:     Valtio antaa vuosittain kulkulaitosrahaston varoista kuu-
10361: densadantuhannen markan apurahan maanteiden kunnossa-
10362: pitokustannuksien lasaarniseksi ja helpottamiseksi niille
10363: tientekolahkoille, joiden tientekokustannukset ovat suurem-
10364: mat koko maan keskimääräistä kustannusta manttaalilta.
10365: Tästä apurahasta jaetaan avustuksina ne määrät, joilla
10366: kunkin tientekolahkon kustannukset nousevat yli sanotun
10367: keskimäärän. Jos varat eivät siihen riitä, alennettakoon
10368: avustusmäärät suhteellisesti; jos ylijäämää syntyy, käytet-
10369: täköön se kaikkien tientekolakkojen tierasituksen helpotta-
10370: miseksi.
10371: 
10372:                               3 §.
10373:     Jokainen käräjäkunta on tästedes eriksensä oleva tien-
10374: tekolahkona, jonka velvollisuus on 4 § :ssä määrättyjen pe-
10375: rusteitten mu'kaan teh'dä ja kunnossapitää tiet ja sillat
10376: piirinsä sisällä; kuitenkin on käräjäkunnan kunnilla lupa,
10377: jos h€ yhteisesti niin suostuvat, jakaa keskenään tienteko-
10378: rasitus. Niillä seuduilla, joilla tientekolahkona on käräjä-
10379: kuntaa suurempi piiri, jääköön se semmoiseksi niin kauan
10380: kuin tientekoon velvolliset siihen tyytyvät. Jos käräjä-
10381: kunta on jaettu kahteen tai useampaan tientekolahkoon,
10382: älköön siinä tehtäkö muutosta, elleivät käräjäkunnan kaikki
10383: kunnat siihen suostu tai asianomainen viranomainen, kuntain
10384: ollessa eri mieltä, sitä ole myöntä.nyt. Jos jossakin tienteko-
10385: lahkossa on kalliimpi silta ja sen voimassapitäminen katso-
10386: taan tulevan ylen raskauttavaksi, olkoon tientekolahkolla
10387: valta kuvernöörin luona hakea lähimpänä ol,evain tienteko-
10388: la:hkojen, kihlakunnan tai koko läänin veivoittamista otta-
10389: maan osaa semmoisen sillan ylläpitämiseen. Kuvernöörin
10390: tulee, sittenkuin asianomaisia on asiassa kuulusteltu, pää-
10391: töksen kautta, josta tavallisessa järjestykessä saa valittaa,
10392: antaa lausuntonsa hakemuksesta ja, jos on syytä suostua
10393: siihen, sen ohessa määrätä, mitkä tientekolahkot ovat velka-
10394: päät sillan rakentamiseen ja kunnossapitämiseen ottamaan
10395: osaa ja missä määrässä se on taiJahtuva, ja katsottakoon
10396: parhaasta päästä siihen hyötyyn, jota itsekullakin sillasta
10397: on.
10398: 4    1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10399: 
10400:     Maantien sekä siihen kuuluvien siltojen, rumpujen ja
10401: lossien kunnossapitäminen sekä 'maanteiden ja yleisten talvi-
10402: teiden aukipitäminen talvisaikana on kunnallislautakunnan
10403: toimesta hut~tokaupalla tarjottava urakalle kolmen vuoden
10404: ajaksi; ja tulee tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pi-
10405: tuuden tientekolahko määrää. Huutokauppa on toimitettava
10406: syyskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona urakka al-
10407: kaa, ja se on tiedoksi annettava, kuten kunnallis,ten kuulu-
10408: tusten ilmoittamisesta on määrätty. Jos sen jälkeen k~in
10409: urakkahuutokauppa on toimitettu kaksikolmasosaa mantt~a'­
10410: liin pannun maan sekä verollepantujen torppien ja ulkopals-
10411: tojen kuntakokouksessa läsnä olevista omistajista ja haiti-
10412: joista tientekorasituksen suorittamiselle määrätyn perusteen
10413: mukaan haluaa suorittaa tientekovelvollisuuden luonnossa,
10414: olkoon se sallittu. Kun uusi tie, silta tai lossi on rakennet-
10415: tava, noudatettakoon soveltuvissa osissa mitä nyt on mää-
10416:  rätty.
10417:      Tientekolahko, joka on velvollinen laittamaan ja voimassa
10418:  pitämään lossia eli lauttaa jonkin veden ylitse, määrätköön
10419:  miten siitä annetut määräykset ovat täytettävät. Saman-
10420:  lainen oikeus olkoon tientekolahkolla myöskin lauttarahan
10421:  määrän suhteen, josta tehty päätös kuitenkin on kuvernöörin
10422:  tutkittavaksi jätettävä. Taksan, jonka mukaan lauttarahaa
10423:  saapi ottaa, antaa kuvernööri, ja pitää sen olla lauttapaikalla
10424:  julki naulattuna.
10425:      Jos vesistö, jonka ylikulkua varten lautta on laitettava
10426:  ja kunnossapidettävä, on eri tientekolahkojen rajalla, sopi-
10427:  koot nämä keskenään lautan pitämisen tavasta ja kustan-
10428:  nuksista.
10429: 
10430:                               4 §.
10431:     Siltä varalta, että maantien tekeminen ja kunnossapitä-
10432: minen toimitetaan luonnossa, ovat maantiet ja sillat, niiden
10433: tekemisen ja kunnossapidon suhteen, määrätyssä järjestyk-
10434: sessä jaettavat 2 §:n a) ja b) kohdissa mainittujen kiinteistö-
10435: jen välillä. Sitä vastoin uudistilat, kunnes uusi tienjako toi-
10436: mitetaan, sekä muut tientekovelvolliset ottavat osaa tien-
10437:                            Tienteko.
10438: 
10439: tekorasitukseen rahalla. Siellä, missä kruununpuistoille
10440: ennen tämän 3/Setuksen voimaan astumista on tienosa jaettu
10441: luonnossa kunnossapidettäväksi, olkoon se noudatettavana,
10442: kunnes uusi tienjako on toimitettu.
10443:     Tientekovelvollisen osuus tientekorasituksesta on mää-
10444: rättävä vo'imassa olevan manttaalin perustuksella. Kruu-
10445: nunpuistot ja muut kruununmaat, verollepannut torpat
10446: ja ulkop.alstat, teollisuuslaitokset, sekä kauppa-, apteekki- ja
10447: pankkiliikkeet ovat sen vuoksi manttaaliin pantavat näille
10448: viideltä viime vuodelta arvioidun keskimääräisen vuositulon
10449: mukaan ja huomioon ottaen, mitä yhden manttaalin maa-
10450: tilan tientekolahkossa arvioidaan viidessä vuodessa keski-
10451: määrin tuottavan vuotuista tuloa. Asianomaisen taksoitus-
10452: lautakunnan tulee tästä tehdä ehdotus ja antaa se kunta-
10453: kokouksen tutkittavaksi. Kuntakokouksen päätös lähetettä-
10454: köön sitten kuvernöörin vahvistettavaksi; ja kuvernöörin
10455: päätös on, mikäli se koskee kruununpuistojen ja kruunun-
10456: maiden manttaaliinpanoa, Senaatin Talousosaston tutkitta-
10457: vaksi alistettava.
10458:     Kruununpuistoille ja muille rkruununmaille sekä verolle-
10459: pannuille torpille ja ulkopalstoille (poist.) pantu manttaali
10460: pysyy muuttumattomana voimassa, jota vastoin muille
10461: verotusesineille määrätty manttaali on joka viides vuosi
10462: uudelleen arvioitava.
10463:     Kunnallislautakunnan tulee joka vuosi, 3 §:ssä mainitun
10464: huutokaupan nojalla, laatia täydellinen meno- ja tuloarvio
10465: tientekdkustannuksista seuraavaksi kalenterivuodeksi ja jät-
10466: tää se tientekovelvollisten (poist.) kuntakokouksessa hyväk-
10467: syttäväksi. Vahvistettu meno- ja tuloarvio ynnä huutokaup-
10468: papöytäkirja on kunnallislautakunnan sitten tammikuun ku-
10469: luessa annettava asianomaiselle kruununnimismiehelle, joka
10470: oman lausuntonsa kanssa ne lähettää kuvernöörille. Näiden
10471: tietojen nojalla laatii kuvernööri yhdistelmän kunkin lääniin
10472: kuuluvan tientekolahkon mwsimenoista ja toimittaa ne ynnä
10473: oman lausuntonsa tie- ja vesirakennusten yliha:Ilitukselle,
10474: joka lopullisesti määrää va.ltion apurahan jakamisesta
10475: 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
10476: 6    1914.- S. V. ~1. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10477: 
10478:                               5 §.
10479:     Velkapäät tekemään ja kunnossapitämään kylätietä sekii
10480: sen siltoja ja rumpuja ovat kaikki ne tilanhaltijat ilman
10481: eroituksetta ja muut 2 §:ssä mainitut tientekovelvolliset,
10482: jotlka sitä tietä käyttävät. Osallisuus semmoiseen tientekoon
10483: määrätään manttaalin mukaan, mutta myös tarpeen mukai-
10484: sesti katsoen sii:hen eri hyötyynkin, jota itsekullekin tiestä.
10485: tu1ee. Päätös, jolla kuvernööri on määrännyt kruununpuis-
10486: ton tai muun kruununmaan osallisuudesta kylätiehen, on
10487: alistettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
10488:      Kruununpuistot ja muut kruununmaat, joita ei ole mant-
10489: taaliin pantu, teollisuusl,aitokset sekä kauppa-, apteekki- ja
10490: pankkiliikkeet {poist.), jotka ovat osallisia kylätien kun-
10491: nossapitämiseen, ottavat siihen osaa rahalla, joka sillä ta-
10492: voin kuin tien osakkaat keskenään sopivat ylöskannetaan ja
10493:  tarkoitukseensa käytetään.
10494: 
10495:                              13 §.
10496:     Maantie on talvisaikaan auki pidettävä lumireen vetämi-
10497: sellä tai lumen luomisella.
10498:     Asianomaisten tientekovelvollisten hakemuksen johdosta
10499: saa kuvernööri, missä seudun olot sitä vaativat, myöntää
10500: vapautuksen velvollisuudesta talvisaikaan pitää yleistä
10501: maantietä auki lumirekeä vetämällä ja niillä seuduilla,
10502: joilla yleinen talvitie 14 §:n mukaan on aNoinna kulj,et-
10503: tavaksi, ilmaantuneita asianhaaroja tutkittuaan, suoda hel-
10504: poitusta maantien aukipitämis-velvollisuudessa; kuitenkin
10505: on maantie keväällä hyvissä ajoin kuljettavaksi laitettava.
10506:     Semmoisilla paikoilla, joissa ympärillä olevien aitojen
10507: takia tai muusta syystä paljon lunta kokoontuu tielle, niin
10508: että sitä ainoastaan vaivoin ja suurilla kulungeilla talvis-
10509: aikaan voi kuljettavassa kunnossa pitää, olkoon, paikka-
10510: kunnan kruununnimismiehen tutkinnon mukaan, lupa johtaa
10511: tie syrjälle sellaisista paikoista, kun se mukavasti ja ilman
10512: maanomistajan vahinkoa voi tapahtua tahi jos tämä siihen
10513: suostuu, vaikka hänelle tuleekin haittaa tien avaamisesta;
10514: ja tulee ,kruununpalvelijain näyttää soveliain suunta sem-
10515:                           Tienteko.                          7
10516: 
10517: moiselle tielle ja. asianomaisten sitten pitää sitä ta.rpeelli-
10518: ~essa kunnossa.
10519: 
10520: 
10521:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1917.
10522: Sitä ennen on kuitenkin asetuksen mukaan ryhdyttävä sen
10523: sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toimiin.
10524: 
10525: 
10526: 
10527:    Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1914.
10528: 8      1914.- S. V. M. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10529: 
10530:     Suomen Eduskunnan                             Liite 1.
10531: YALTI OY ARAIRVALIOKURTA
10532: 
10533:       Helsingissä           Eduskunnan Laki- ja talous-
10534: huhtikuun 21 p:nä 1914.           valiokunnalle
10535: 
10536:          N:o 3G.
10537: 
10538: 
10539: 
10540: 
10541:     Kirjeessä kuluvan huhtikuun 17 päivältä on Laki- ja ta-
10542: lousvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa
10543: sen johdosta, että Laki- ja talousvaliokunta mietinnössään
10544: N :o 2 teiden ja siltojen kunnossapitämisestä maalla on muun
10545: muassa ehdottanut, että maanteiden kunnossapitokustannuk-
10546: sien tasaamiseksi ja helpoittamiseksi kulkulaitosrahaston va-
10547: roista suoritettaisiin vuosittain 600,000 markkaa jaettavaksi
10548: eniten rasitettujen tielahkojen kesken.
10549:     Tämän johdosta saa Valiokunta, joka pitää arveluttavana,
10550: että jonkun menoerän suorittaminen erityisestä rahastosta
10551: määrätään laissa, jonka muuttamiseksi vaaditaan Keisarin
10552: ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan yhtäpitävä päätös, mieli-
10553: piteenään lausua, etteivät rahalliset näkökohdat estä kysy-
10554: myksessä olevan 600,000 markan vuotuisen rahasumman
10555: suorittamista valt~on varoista, mutta että Valiokunnan mie-
10556: lestä olisi soveliainta aina kutakin vuotta varten erikseen
10557: määrätä, mistä erityisistä varoista kysymyksessä oleva me-
10558: noerä suoritetaan.
10559: 
10560:               Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
10561: 
10562:                            Onni Hallsten.
10563: 
10564: 
10565:                         Eriävä mielipide.
10566:     I.1aki- ja talousvaliokunnan kirjelmään olisi Valtiovarain-
10567: valiokunnan ollut vastattava s'euraavasti:
10568:                           Liite 1.                         9
10569: 
10570:     ,On pidettävä varsin arveluttavana, että jonkun meno-
10571: erän suorittaminen erityisestä rahastosta määrätään laissa,
10572: jonka muuttamiseen vaaditaan Hallitsijan ja Eduskunnan
10573: yhtäpitävä päätös. Oikeaan järjestykseen myöskin kuuluu,
10574: ettei määräystä menoerän suuruudesta tuollaiseen lakiin si-
10575: sällytetä, vaan on tämä seikka, samoinkuin kysymys siitä,
10576: miten varoja on menojen suorittamiseksi hankittava, vuo-
10577: deksi kerrallaan Valtiopäiväjärjestyksen edellyttämällä ta-
10578: valla harkittava. Tämän ohessa Valtiovarainvaliokunta
10579: mielipiteenään lausuu, että maanteiden kunnossapitovelvolli-
10580: suus on maanomistukseen liittyvä rasitus, jonka poistami-
10581: seen tai vähentämiseen olisi ryhdyttävä vasta verotusolojen
10582: yleisen järjestelyn yhteydessä".
10583: 
10584:       Edvard Gylling.                Emil Wiljanen.
10585:       Ludvig Lindström.              E. J. Paronen.
10586:       Jussi Railo.                   H. Jalonen.
10587:       J. W. Sainio.                  J,auri Letonmä.ki.
10588:       Armas Paasonen.                0. W. Turunen.
10589: 10     1914.- S. V. M.- Edoskuntaesitysmiet. N:o 7.
10590:   Suomen Eduskunnan                                Liite II.
10591:  LAKI· JA TALOUSYALIOIUBTA
10592: 
10593:      Helsingissä
10594:                               Suomen Eduskunnan Suurelle
10595: huhtikuun 21 p:nä 1914.
10596:                                     Valiokunnan e.
10597: 
10598:          N:o 24.
10599: 
10600: 
10601: 
10602: 
10603:    Viitaten Suuren valiokunnan kirjeeseen N :o 14 tämän
10604: kuun 16 päivältä saa Laki- ja talousvaliokunta kunniottaen
10605: lähettää Valtiovarainvaliokunnan asiasta lähettämän lau-
10606: sunnon.
10607:    Muuten saa Laki- ja talousvaliokunta omana lausunto-
10608: naan esiintuoda, ettei Valiokunta ole katsonut syytä olevan
10609: luopua -entisestä päätöksestään määrärahan maksamisesta
10610: kulkulaitosrahaston varoista.
10611:    Valiokunnan vähemmistö olisi sitä vastoin tahtonut kan-
10612: nattaa Valtiovarainvaliokunnan kirjeeseen liitettyä eriävää
10613: mielipidettä.
10614: 
10615:              Laki- ja talousvaliokunnan puolesta:
10616: 
10617:                              E. W. Sopanen.
10618: 
10619:                                         Ilmari Tavaststjerna.
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
10625:      1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10626: 
10627: 
10628: 
10629: 
10630:                Suuren valiokunnan mietintö
10631:            N :o 19 a eduskuntaesitysten johdosta, jotka
10632:            koskevat teiden ja siltain rakentamista ja
10633:            kunnossapitämistä maalla.
10634: 
10635:     Asian toisessa käsittel;rs•sä on Eduskunta päättänyt
10636: hyljätä Suuren valiokunnan mietinnössä N :o 19 olevan
10637: ehdotuksen asetukseksi 15 päivänä tammikuuta 1883 teiden
10638: ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla annetun
10639: Keisarillisen asetuksen 2, 3, 4, 5 ja 13 §:n muuttamisesta.
10640:     Tämän johdosta on asia uudestaan ollut Suuren valio-
10641: kunnan käsiteltävänä. Valiokunta ei kuitenkaan ole saat-
10642: tanut kannattaa Eduskunnan päätöstä, vaan on pysynyt
10643: entisessä ehdotuksessaan. Mutta koska Eduskunta, asetus-
10644: ehdotusta yksityiskohtaisesti tarkastaessaan, ennenkuin
10645: Eduskunta teki hylkäyspäätöksensä, on 2 § :n 2 momentiu
10646: alusta poistanut säännöksen siitä, että tässä momentissu
10647: mainittu apuraha on suoritettava kulkulaitosrahaston va-
10648: roista, on Suuri valiokunta muuttanut sanotun momentin
10649: säännöstä siten, että puheena oleva rupuraha on suoritettavR
10650: varoista, joista Hallitus ja Eduskunta kulloinkin päättävät.
10651:     Yllä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnioittaen
10652: ehdottaa,
10653:                että Eduskunta hyväksyisi Asetuksen 15
10654:            päivänä tammikuuta 1883 teiden ja siltain teke-
10655:            misestä ja kunnossapitämisestä maalla annetun
10656:            Keisarillisen asetnksen 2, 3, 4, 5 ja 13 §:n
10657:            muuttamisesta, sellaisena kuin se on Suuren
10658:            valiokunnan mietinnössä N:o 1.9, asetuksen 2 §:u
10659:            kuitenkin twuntettuna näin k?tuluvaksi:
10660: 2    1914.-8. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 7.
10661: 
10662:                              2 §.
10663:     Kustannuksiin yleisten teiden ja niihin kuuluvien silto-
10664: jen tekemisestä ja kunnossapitämisestä ovat osallisina:
10665:     a) kaikki manttaaliin pantu maa, paitsi uudistalot ja
10666: muu't vapaavuosia nauttivat maatilat niin kanan kuin niistä
10667: ei suoriteta täyttä veroa;
10668:     b) verollepannut torpat ja ulkopalstat, joita omistusoi-
10669: keudella tai vakaalla asukasoikeudella hallitaan:
10670:     c) kruununpuistot ja muut kruununmwat, joita ei ole
10671: manttaaliin pantu; ja
10672:     d) maalla sijaitsevat teollisuuslaitokset sekä kauppa-,
10673: apteekki- ja pankki1ii'kkeet, jotka ovat kunnallisverotuksen
10674: alaiset.
10675:     Valtio antaa vuosittain varoista, joista Hallitus ja Edus-
10676: kunta kulloinkin päättävät, kuudensadantuhannen markan
10677: apurahan maanteiden kunnossapitokustannuksien tasaami-
10678: seksi ja helpottamiseksi niille t·ientekolahkoille, joiden tien-
10679: tekokustannukset ovat suuremmat koko ma;an keskimääräistä
10680: kustannusta manttaalilta. Tä;stä apurahasta jaetaan avui'-
10681: tuksina ne määrät, joilla kunkin tientekolahkon kustannuk-
10682: set nousevat yli sanotun keskimäärän ..Jos varat eivät siihen
10683: riitä, alennettakoon avustusmäärät suhteellisesti; jos yli-
10684: jäämää syntyy, käytettäköön se kaikkien iientekDlahkojen
10685: tierasituksen helpottamiseksi.
10686: 
10687:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1914-.
10688: 
10689: 
10690: 
10691: 
10692:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
10693:          1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
10694: 
10695: 
10696: 
10697: 
10698:                Lakivaliokunnan mietintö
10699:             N:o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
10700:             tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja
10701:             4 §:n kumoamisesta.
10702: 
10703:    Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi l.ähet-
10704: tänyt edustaja ·Wiikin y. m. eduskuntaesityksen N :o 25 Ri-
10705: koslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 § :n kumoamisesta.
10706: 
10707: 
10708: 
10709:     Käsitys uskontorikoksista on aikain kuluessa suuresti
10710: muuttunut. Aikaisemmin käsitettiin Jumalan pilkkaaminen
10711: Jumalaan itseensä kohdistuvaksi loukkaukseksi, ja sentäh-
10712: den oli myös luonnollista, että rangaistuksen, joka oli oleva
10713: hyvitys korkeimman olennon lepyttämiseksi ja hänen vi-
10714: hansa ja. kostonsa torjumiseksi, täytyi olla ankarimman,
10715: minkä laki tunsi, nim. kuolemanrangaistuksen. Tällä kan-
10716: nalla oli vielä 1734 v:n laki. Vaikkei tätä ankaraa ran-
10717: gaistusmääräystä liene lain antamisen jälkeen koskaan so-
10718: vellettu, oli tuo vanha käsitystapa kuitenkin siksi juurtunut,
10719: että kun Kustaa III, aikansa vapaamielisten virtausten vai-
10720: kutuksesta, asetuksella 20 päivältä tammikuuta 1779 lie-
10721: vensi rangaistusjärjestelmäämme, poistaen kuolemanrangais-
10722: tuksen useista rikoksista, rangaistus Jumalan pilkkaamisesta
10723: kuitenkin jätettiin entiselleen.
10724:     Vähitellen muuttui tämä käsitystapa, ja sen vaikutuk-
10725: sesta tulivat rangaistukset, niin meillä kuin muuallakin,
10726: lievemmiksi, samalla kun rikoslakien tätä rikosta koskevat
10727: säännökset saivat aivan toisen luonteen. Aikaisemmin val-
10728: linneen yhtenäisen käsitystavan sijaan tuli kuitenkin tässii
10729: kohden suuri mielipiteiden eroavaisuus. Tämä on havaitta-
10730: 2        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o' 8.
10731: 
10732: vana niin tieteisopissa kuin lainsäädännössä ja on aikaan-
10733: saanut sen, että kysymys uskontorikoksista on riida.nalaisim-
10734: pia kohtia koko rikosoikeuden alalla. Siitä kyllä oltanee
10735: jokseenkin ;yksimielisiä, että Jumala sellaisenaan ei ole
10736: ihmisten loukkausten ylettyvillä eikä siis kaipaa lainsuo-
10737: jaa loukkauksia vastaan. Erimielisyys koskee sen sijaan
10738: sitä, mikä on pidettävä tämän rangaistusmääräyksen suo.iaa-
10739: mana oikeushyvänä. Samalla kun toiset käsittävät rikos-
10740: objektiksi uskonnon sellaisenaan tahi uskonnollisen vakau-
10741: muksen, katsovat toiset tällaisten säännösten tarkoituksena
10742: olevan suojella kansalaisten uskontovapautta tai myös itse
10743: yhteiskuntaa, jonka järjestyksen ylläpitämiseksi ja tarkoi-
10744: tusperän saavuttamiseksi uskonnolla on suuri merkitys.
10745: Yleisimmin vallalla olevan käsityksen mukaan on tällaisen
10746: säännöksen tarkoituksena uskonnollisten tunteiden suojele-
10747: minen sekä yksilön itsensä että m;yös yhteiskunnan edun
10748: kannalta.
10749:     Tämän erimielisyyden johdosta ovat myös eri maiden
10750: lainsäädännöt tässä suhteessa hyvinkin eriäviä. Toisissa ta-
10751: vataan uskontorikokset yhdistettyinä eri rikosryhmäksi, toi-
10752: sissa taas ovat niitä koskevat säännökset siroitettuina rikos-
10753: lain eri osiin. Suurta vaihtelua osoittavat myös tähän kuu-
10754: luvien rikosten määrittelyt. Osoitteeksi siitä, miten eri ta-
10755: valla tätä kysymystä on lainsäädännössä järjestetty, otetta-
10756: koon tähän lyhyt katsaus Skandinavian ja muutamissa
10757: Keski-Europan maissa siitä voimassa oleviin säännöksiin ja
10758: muutamiin uusiin rikoslakiehdotuksiin.
10759:      Ruotsin rikoslaissa, jossa löytyy eri uskontorikoksia kä-
10760: sittävä luku, määrätään (7 luvun 1 ja 2 § :ssä ,sellaisina kuin
10761:  ne ovat laissa 28 päivältä lokakuuta 1887) Jumalan,
10762: hänen pyhän sanansa ja sakramenttien pilkkaamisesta van-
10763:  keusrangaistustJa enintään yksi vuosi, sekä jumalanpalve-
10764: luksen pilkkaamisesta sakkoa tahi vankeutta enintään kuusi
10765: kuukautta, ja tulee pilkkaamisen, ollaksensa rangaistava,
10766: aiheuttaa yleistä pahennusta.
10767:      Norjan rikoslaissa vuodelta 1902, jossa ei löydy eri lukua
10768: uskontorikoksista vaan jossa kysymyksessä olevat rikokset
10769:        Rikoslain 10 luv. 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoaminen.           3
10770: 
10771: ovat yleistä järjestystä ja rauhaa koskevien rikosten jou-
10772: kossa, määrätään (142 § :ssä) julkisesta pilkanteosta jonkun
10773: valtakunnassa luvallisen uskontokunnan opista sakkoa tahi
10774: vankeutta enintään kuusi kuukautta.
10775:     Tanskan rikoslaissa vuodelta 1866 säadetään (156 § :ssä)
10776: uskontorikoksia käsittävässä 15 luvussa maassa luvallisen
10777: uskontokunnan opin tahi jumalanpalveluksen pilkkaamisesta
10778: vähintään kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeus-
10779:  rangaistus tai, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät,
10780: sakkoa.
10781:     Saksan rikoslaissa vuodelta 1871 on myÖskin eri (11)
10782: luku uskontorikoksia varten, ja rangaistaan sen mukaan
10783:  (166 §:ssä) julkinen Jumalan pilkkaaminen, joka aikaansaa
10784: pahennusta, jonkin kristillisen kirkon tahi muun valtakun-
10785: nassa tunnustetun uskontokunnan tahi sen laitosten tai tapo-
10786: jen julkinen häpäiseminen sekä ilkivallan harjoittaminen kir-
10787: kossa tahi muussa uskonnollisia kokouksia varten varatussa
10788: paikassa vankeudella enintään kolmeksi vuodeksi. Uudessa
10789: rikoslakiehdotuksessa vuodelta 1909 määrätään (155 § :ssä)
10790: korkeintaan kahden vuoden vankeusrangaistus sille, joka jul-
10791: kisuudessa ilkeämielisesti ja häpäisevällä tavalla Jumalaa
10792: pilkkaa. Joka julkisesti ja ilkeämielisest.i häväisee kristillistä
10793: kirkkoa tai sallittua uskontokuntaa, rangaistaan (156 § :ssä)
10794: vankeudella korkeintaan kahdeksi vuodeksi tai sa:kolla enin-
10795: tään kolmetuhatta markkaa.
10796:     1 tävallan rikoslakiehdotus vuodelta 1909 eri uskonto-
10797: rikoksia koskevassa 19 luvussa määrää (244 § :ssä) vankeutta
10798: vähintään kaksi viikkoa ja enintään kaksi vuotta sille, joka
10799: julkisesti häpäisemällä ja ivaamalla pilkkaa Jumalaa, tahi
10800: koettaa tehdä uskonnon halveksittavaksi tahi sen hävittää,
10801: sekä vankeutta vähintään kolme päivää ja enintään kuusi
10802: kuukautta, tahi sakkoa 20-2,000 kr. jonkun laillisesti tun-
10803: nustetun kirkon tahi uskontokunnan opin, kirkollisten tapo-
10804: jen tahi laitoksien julkisesta pilkkaamisesta.
10805:     Sveitsin rikoslakiehdotuksessa vuodelta 1908 ei löydy
10806: rangaistusta Jumalan pilkkaamisesta vaan määrää se luvussa
10807: rauhanrikkomisesta (187 art.) jumalanpalveluksen tahi us-
10808: 4        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
10809: 
10810: konnollisen toimituksen tahallisesta häiritsemisestä, estämi-
10811: sestä tahi julkisesta pilkkaamisesta, tahi jumalanpalveluk-
10812: seen tai uskonnolliseen toimitukseen käytetyn paikan tahi
10813: esineen tahallisesta häpäisemisestä vankeusrangaistusta (8
10814: päivästä 2 vuoteen) tahi sakkoa (3-5,000 fr.).
10815:     Sveitsissä ehdotettuun tapaan on asia järjestetty Rans-
10816: kassa, Italiassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
10817: 
10818:      Suomen rikoslaissa ovat kaikki uskontorikokset otetut
10819: erityiseen, 10 :nteen lukuun. Tämän luvun 1 § määrää sille,
10820: joka julkisesti pilkkaa Jumalaa, kuritushuonetta korkein-
10821: taan neljä vuotta tahi vankeutta; jos teko on katsottava ta-
10822: pahtuneeksi ajattelemattomuudesta tahi pikaisuudesta, on
10823: rangaistus sakkoa tahi vankeutta korkeintaan kuusi kuu-
10824: kautta. Joka taas julkisesti tekee pilkkaa .Tumalan pyhästä
10825: sanasta, taikka jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen
10826: tahi suvaitun uskokunnan opista, sakramenteista tahi kirkol-
10827: lisista tavoista, rangaistaan 2 § :n mukaan vankeudella kor-
10828: keintaan kuudeksi kuukaudeksi tai enintään kahdensadan
10829: markan sakolla. Saman luvun 3 ja 4 § säätää rangaistuksen
10830: sille, joka estää tai häiritsee yleistä jumalanpalvelusta tahi
10831: hartaudenharjotusta yksityisessä kokouksessa. V. 187 5 ri-
10832: koslakiehdotuksen mukaan oli rangaistus Jumalan pilkkaa-
10833: misesta enintään kaksi vuotta kuritushuonetta, ja peruste-
10834: luissa huomautetaan nimenomaan, että rangaistus oli mää-
10835: rätty siihen katsoen, että rikos ei voi kohdata Jumalan omaa
10836: majesteettia, johon ihmisten rikokset eivät ulotu, vaan että
10837: se voi loukata ainoastaan ihmisten kunnioitusta korkeinta
10838: olentoa kohtaan. Armollisessa esityksessä uudeksi rikos-
10839: laiksi 1888 vuoden valtiopäiville ehdotetaan Jumalan pilk-
10840: kaamisesta kuritushuone- tai vankeusrangaistusta enintään
10841: kaksi vuotta tahi sakkoa vähintään viisikymmentä mark-
10842: kaa. Näillä valtiopäivillä asiata varten asetetussa erityi-
10843: sessä rikoslakivaliokunnassa muutamat jäsenet puolusti-
10844: vat vielä tuota vanhaa käsityskantaa, että rikos oli tähdätty
10845: korkeimman olennon persoonaa vastaan ja että se oikeas-
10846:       Rikoslain 10 luv. 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoaminen.        5
10847: 
10848: taan oli sovitettava hengen menettämisellä, minkä tähden
10849: he vaativat rangaistusta huomattavasti korotettavaksi. Hei-
10850: dän vaatimuksestaan muutti valiokunta rangaistuksen ku-
10851: ritushuonerangaistukseksi enintään neljäksi vuodeksi tahi
10852: vankeudeksi, mutta tämän korotuksen vastapainoksi ehdotet-
10853: tiin lievempi rangaistus, jos pilkkaaminen tapahtui ajattele-
10854: mattomuudesta tahi pikaisuudesta. Valtiosäädyt hyväksyi-
10855: vätkin säännöksen rikoslakivaliokunnan tekemän ehdotuksen
10856: mukaisesti. Ritaristo ja Aateli sekä Porvarissääty tekivät
10857: tosin päätöksen rangaistuksen alentamisesta armollisen esi-
10858: tyksen määriin, mutta luopuivat siitä Pappis- ja Talonpoi-
10859: kaissäätyjen jyrkästi asettauduttua kannattamaan valio-
10860: kunnan ehdotusta. Miten eriävät mielipiteet tässä kohden
10861: olivat valtiopäivillä, on omiaan osottamaan sekin, että sa-
10862: malla kun mainitulla tavalla ehdotettiin kuolemanrangais-
10863: tuksen pysyitämistä Jumalan pilkkaamisesta, toisaalta taas
10864: vaadittiin, että rangaistus tällaisesta teosta kokonaan pois-
10865: tettaisiin.
10866:     Eduskuntaesityksessä huomautetaan näiden säännösten
10867: vanhentuneisuutta ja että ne eivät enää vastaa muuttunutta
10868: oikeuskäsitystä, johon nähden ehdotetaan, että ne koko-
10869: naan poistettaisiin, erittäinkin kun erinäiset muut Rikoslain
10870: säännökset, nim. 24 luv. 1 §, 25 luv. 12 § ja 42 1uv. 7 §, an-
10871: tavat aivan riittävän suojeluksen milloin se näyttää tar-
10872: peelliselta.
10873:     Ei voitane kieltää, ettei erittäinkin ensimäinen puheek-
10874: situlleista 10 luvun säännöksistä ole vanhentunut, perustuen
10875: se vielä osaksi tuohon vanhaan, muualla jo yleisesti hyljät-
10876: tyyn katsantotapaan, että rikos kohdistuu itse Jumalaan.
10877: Tämä käy selville niin hyvin puheenalaisen säännöksen anka-
10878: rista rangaistusmääristä, kuin myös siitä, että tämä rikos on
10879: otettu Rikoslakiin ensimäiseksi kaikista rikoksista. Tälle
10880: kohdalle on kuitenkin annettu toinen tulkinta kuin mitä
10881: sen sanamuoto näyttää sisältävän, niin että tämä rangais-
10882: tava teko on meillä yleisesti käsitetty kohdistuvaksi, ei it-
10883: seensä .Tumalaan, vaan lähinnä uskonnollisiin tunteisiin.
10884: 6        1H14. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
10885: 
10886: Tästä johtuukin että tämänkaltaisista rikoksista on yleensä
10887: tuomittu verrattain lieviä rangaistuksia. Niinpä vuonna
10888: 1912, jolta on tilastollisia lukuja viimeksi tarjolla, oli koko
10889: maassa rangaistuksiin 10 luvun rikkomisesta tuomituista
10890: 49 henkilöstä ainoastaan 1 tuomittu vapausrangaistukseen
10891: (vankeuteen), mutta tilastosta ei käy selville, kuinka suureen
10892: rangaistukseen ja minkä sanotun luvun pykälän rikkomi-
10893: sesta kukin tuomittiin.
10894:     Mutta vaikkakin on myönnettävä, että kysymyksessä
10895: oleva säännös siinä muodossa, jossa se rikoslaissamme esiin-
10896: tyy, on, niinkuin eduskuntaesityksessä esiintuodaan, van-
10897: hentunut, ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut voivansa
10898: hyväksyä siinä tehtyä ehdotusta säännöksen kumoamisesta
10899: kokonaisuudessaan. Asetuttakoon tämän säännöksen suo-
10900: jaamaan oikeushyvään nähden mille teoreettiselle kannalle
10901: hyvänsä, näyttää kuitenkin meidän kansamme enemmistön
10902: katsootakannan mukaan tässä tarkoitetun oikeushyvän vaati-
10903: van, ainakin vielä toistaikseksi, rikoslain tarjoamaa suoje-
10904: lusta. Uskonnon auktoriteettia ei kylläkään ylläpidetä maal-
10905: lisilla rangaistuksilla, mut'ta niin kauan kuin uskonto muo-
10906: dostaa useille kansalaisille suurimpia elämänarvoja, näyttää
10907: heidän tunteensa tässä kohden ansaitsevan lainsäätäjän suo-
10908: jelusta. Ei voi myöskään olla yhteiskunnan edun mukaista,
10909: että rankaisematta saisi koettaa heikentää sitä tukea, jonka
10910: uskonnollinen mieliala, ollen m. m. vahvana vastamotiivina
10911: rikollisuudelle, tuottaa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämi-
10912: seksi, tahi että uskontorikoksissa esiintyvä raakuus saisi
10913: jäädä rankaisematta.
10914:      Valiokunta katsoo siis, että nyt lähinnä kysymyksessä
10915: olevan 1 § :n, samoinkuin myös sen kanssa läheisessä yhtey-
10916: dessä olevan 2 § :n poistaminen aikaansaisi huomattavan
10917: aukon rikoslainsäädännössämme eikä vastaisi kansamme oi-
10918: keuskäsitystä, eikä sentähden ole voinut siinä kohden yhtyä
10919: edusknntaesitykseen. Koska nämä pykälät nyt kuitenkin
10920: ovat tulleet käsittelyn alaisiksi ja ne ovat, kuten ylempänä
10921: .io huomautettiin, nykyisessä muodossaan vanhentuneita, on
10922: Valiokunta katsonut asiakseen saattaa ne ajan vaatimusten
10923:        Rikoslain 10 luv. 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoaminen.          7
10924: 
10925: mukaiseen asuun, vaikka kohta on myönnettävä että tällä
10926: uudistuksella ei ole sanottavaa käytännöllistä merkitystä
10927: siihen tulkintaan katsoen, jota näihin pykäliin nähden on
10928: jo yleisesti noudatettu.
10929:     Syistä, joihin ylempänä on viitattu, on Valiokunta sitä
10930: mieltä, että Jumalan pilkkaaminen, vaikkakin se edelleen
10931: siis olisi rangaistava, ei olisi, kuten voimassa olevassa laissa,
10932: pidettävä erikoisena rikoksena, vaan että se olisi yhdistettävä
10933: 2 § :ssä mainittujen uskontorikosten kanssa, joihin se luon-
10934: teeltaan täydellisesti kuuluu. Sen kautta vältettäisiin 1 § :n
10935: nykyisessä muodossaan helposti synnyttämä käsitys, että
10936: tämä rikos olisi kohdistettu Jumalaa vastaan .ia että ran-
10937: gaistusmääräys siis tarkoittaisi hänen suojaamistaan, ja saa-
10938: taisiin ulkonaisestikin ilmaistuksi tämän teon läheinen yh-
10939: teys nykyisessä 2 § :ssä mainittujen tekojen kanssa, tullen
10940: se nyt niiden ohella yhdeksi saman uskontorikoksen ilmaisu-
10941: muodoksi.
10942:      Nykyisessä 2 §:ssä säädetään rangaistusta Jumalan py-
10943: hän sanan, jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi
10944: suvaitun uskokunnan opin, sakramenttien tahi kirkollisten
10945: tapojen pilkkaamisesta. Koska se, joka tekee pilkkaa Juma-
10946: lan pyhästä sanasta tahi sakramenteista, ilmeisesti samalla
10947: myöskin pilkkaa uskonoppia, ei Valiokunta ole pitänyt tar-
10948: peellisena 1 ja 2 § :n sijaan ehdotetussa 2 § :ssä erittäin mai-
10949: nita .Tumalan pyhää sanaa eikä sakramentteja, erittäinkin
10950: kun näitä ei luetella minkään muun maan, paitsi Ruotsin,
10951: tätä koskevissa säännöksissä.
10952:      Sen johdosta että 1 § :ssä oli Jumalan pilkkaamisesta
10953: alkujaan säädetty yksinomaan vapausrangaistus, otettiin
10954: §:ään 1888 vuoden valtiopäivillä lievempi rangaistusmääräys
10955: siltä varalta, että pilkkaaminen tapahtuisi ajattelematto-
10956: muudesta tahi pikaisuudesta. Koska Valiokunnan ehdotta-
10957: massa, 1 § :ääkin vastaavassa 2 § :ssä on säädetty myöskin
10958: sakkorangaistusta, ei Valiokunta ole katsonut eri rangaistus-
10959: määriä tarpeelliseksi siltä varalta, että pilkkaaminen on ta-
10960: pahtunut ajattelemattomuudesta tahi pikaisuudesta.
10961:      Mitä 3 ja 4 § :ään tulee, on selvä, että niissä mainittujen
10962: rikosten tulee olla rangaistuksen alaisia. Ecluskuntaesityk-
10963: 8        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
10964: 
10965: sessä ei tätä myöskään ole voitu kieltää, mutta oletetaan
10966: f'iinä, että kysymyksessä olevat teot, jos sanotut lainpaikat
10967: kumottaisiin, voitaisiin rangaista Rikoslain 24 luv. 1 § :n, 25
10968: luv. 12 §:n ja 42 luv. 7 §:n mukaan. Valiokunta .katsoo kui-
10969: tenkin, että useissa tapauksissa näitä pykäliä ei kävisi sovel-
10970: luttaminen. Niin esim. yleisen jumalanpalveluksen estämi-
10971: nen ei useimmiten ole sellainen rauhanrikos, josta säädetään
10972: 24 luv. 1 § :ssä. Koskien taas 25 luv. 12 § :n sovelluttamista
10973: on huomattava, että tämä lainkohta edellyttää teko-ob.iektina
10974: yksityisen henkilön eikä sellaista henkilöyhtymää, jonka
10975: 3 § :ssä mainittu uskokunta muodostaa. Niissäkin tapauksissa,
10976: jolloin 25 luv. 12 §:ää mahdollisesti voitaisiin käyttää nyt
10977: puheenalaisiin rikoksiin, tuottaisi se seikka, että rikos, jota
10978: silloin olisi arvosteltava, kuten edellä on mainittu, yksilöihin
10979: kohdistuneena, on tehty useita kohtaan ja monestikin useilla
10980: eri teoilla, lainkäyttäjälle vaikeuksia, erityisesti rangaistuk-
10981: sen määräämiseen nähden. Sitä paitsi täytyy 3 §:ssä maini-
10982: tun rikoksen asian luonnon mukaan olla yleisen syytteen
10983: alaisen, kun taas yksityisen henkilön pakottaminen 25 luv.
10984:  12 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa on asianomistajarikos.
10985: Jumalanpalveluksen, kirkollisen toimituksen tahi uskonnon-
10986: harjoittamisen häiritseminen meluamaHa tahi muulla pa-
10987: hennusta aikaansaavana tavalla. voitaisiin tosin rangaista
10988: 42 lnv. 7 §:n mukaan, jos jumalanpalvelus, kirkollinen toi-
10989: mitus tahi uskonnon harjoittaminen pidetään kirkossa tahi
10990:  muulla yleisellä paikalla, vaan sitä vastoin ei pykälää voi-
10991: taisi käyttää yksityis-essä kokouksessa tapahtuneen uskonnon
10992: harjoittamisen häiritsemisestä rangaistaessa. Tähän nähden
10993: Valiokunta ei ole voinut }moltaa eduskuntaesityksessä tehtyä
10994: ehdotusta puheenalnisten pykälien :poistamisesta.
10995: 
10996:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
10997: taen ehdottaa,
10998: 
10999:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
11000:             Keisarillisen Maje.<?teetin armolli.~esti vahvistet-
11001:             tavaksi lähettäL<~i seuraat,an asetusehdotuksen:
11002:       Rikoslain 10 luv. 1, 2, 3 ja 4 §:n kumoaminen.        9
11003: 
11004:                         Asetus
11005:      Rikoslain 10 luvun 1 §:n kumoamisesta ja 2 §:n
11006:                      muuttamisesta.
11007: 
11008:    Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 § kumotaan, sääde-
11009: tään että saman luvun 2 § muutetaan näin kuuluvaksi:
11010: 
11011: 
11012:                          10 LUKU.
11013: 
11014:                              2 §.
11015:     Joka julkisesti, rienaamalla Jumalaa tahi muulla tavalla
11016: pilkkaa jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi su-
11017: vaitun uskokunnan oppia tahi kirkollisia tapoja; rangaista-
11018: koon vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi tahi
11019: enintään kahdensadan markan sakolJa..
11020: 
11021: 
11022: 
11023: 
11024:     'l'ämän asian käsittelyyn -ovat ottaneet osaa puheen.ioh-
11025: taja Lilius, varapuheenjohtaja von W eissenberg, jäsenet Ai-
11026: rola, Aronen, Hakala, Heiskanen, Anni Huotari, Alma Joki-
11027: nen, Kykkling, Lapveteläinen, Dagmar N eovius, Stenbäck,
11028: Tulikoura., Tuomikoski, L. Typpö ja Iida Yrjö-Koskinen
11029: sekä varajäsenet Kanervo, Löthman, Poutiainen ja Wiik.
11030: 
11031:    Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
11032: 10      1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
11033: 
11034: 
11035: 
11036: 
11037:                     Vastalauseita.
11038:                               I.
11039: 
11040:     Valiokunta ehdottaa Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n sään-
11041: nökset edelleen säilytettäviksi, mietinnön 6 :lla sivulla ole-
11042: vassa toisessa kappaleessa esitettyjen syiden perusteella,
11043: kuitenkin muodostelemalla ne uudelleen ja alentamalla 1
11044: § :n korkeinta rangaistusmäärää.
11045:      Mainitussa kappaleessa olevat perustelut tuntuvat kovin
11046: heikoilta. Todellisesti uskonnollismieliset ihmiset eivät
11047: näytä vaativan, että heidän uskonnollisia tunteitaan suojel-
11048: Iaan julkiselta pilkalta, tuomitsemalla piikallista esitystapaa
11049: käyttäneet vankeuteen tai sakkoihin. Eikä se olisi oikeuden-
11050: mukaistakaan. Ihmisten tunteet ovat monenlaisia ja niitä
11051: voidaan kaikkia loukata yhtä kipeästi muullakin tavoin,
11052: kuin pilkkaamalla, sekä yksityisesti että julkisesti. Kun
11053: muista täten tapahtuneista loukkauksista ei ole säädetty
11054: rangaistusta, ei siihen ole syytä tässäkään tapauksessa. Syyt-
11055: teitä Jumalan ja uskonnonoppien pilkkaamisesta nostavatkin
11056: tavallisesti painoviranomaiset omasta alotteestaan tai po-
11057: liisiviranomaisten ilmiannosta tuomiokapitulien lausunnon
11058: perusteella, yleisten puheiden taikka painotuotteiden johdos-
11059: ta, joita ainoastaan perin ahdasmielis·en tulkinnnan avulla
11060: voidaan pitää pilkallisina, ja joita kuulijat tai lukijat eivät
11061: pidä loukkaavina. Jos yksityisten henkilöiden puolelta
11062: ilmiautoja tehdään, johtuvat ne todennäköisesti vihamieli-
11063: syydestä tai muista vähemmän hyväksyttävistä syistä. Näin
11064: ollen ei voida katsoa kansan oikeuskäsityksen vaativan täl-
11065: laisten rangaistusmääräysten säilyttämistä edes toistaiseksi-
11066: kaan, kuten valiokunta esittää.
11067:                          Vastalause 1.                         11
11068: 
11069:      Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on monenlaisia kultturi-
11070: tekijöitä m. m. erilaisia laitoksia, järjestöjä ja aatevirtauksia.
11071: Niiden ei katsota tarvitsevan lainsäädännön turvaa pilk-
11072: kaamaila tapahtuvia heikentämisyrityksiä vastaan, koska
11073: niitä pidettänee siksi lujina, että ne kestävät mahdollisesti
11074: käytettävät pilkalliset arvostelutkin, taikka jos eivät kestä,
11075: niin silloin niillä ei ole muutenkaan olemassaolon edellytyk-
11076: Sia.   Uskontoakaan, vaikkapa. se katsottaisiinkin yhdeksi
11077: tällaisista kultturitekijöistä, ei ole syytä asettaa poikkeuk-
11078: selliseen ja etuoikeutettuun asemaan. Yhteiskunnan arvo ja
11079: yksinkertaisinkin johdonmukaisuus vaatii suomaan kaikille
11080: samaa oikeusturvaa. Enemmän kuin pilkka, voipi tällaisia
11081: harrastuksia heikentää asiallinen vastustus ja vakava ar-
11082: vostelu. Sellaista ei kuitenkaan voida kieltää uskontoon-
11083: kaan nähden.
11084:      Minkäänlainen tositarve yksityisten taikka yhteiskun-
11085: nan puolelta ei siis mielestämme vaadi Jumalan ja uskonnon
11086: pilkkaa rankaisevien säännösten säilyttämistä rikoslaissa.
11087: Nämä säännökset ovatkin peräisin pimeäitä keski-ajalta, jol-
11088: loin tuhansittain ihmisiä tuomittiin kuolemaan kerettiläi-
11089: sinä ja jumalanpilkkaa.iina. Useiden maiden laeista ovat ne
11090: jo tyyten poistetut ja kehitys käy kaikkialla siihen suun-
11091: taan, että loputkin jäännökset poistetaan. Kun sitäpaitsi
11092: niitä säännöksiä meillä, nykyisten olojen vallitessa, käyte-
11093: tään välikappaleina paino- ja lausuntovapautta ahdistel-
11094: taissa, niin on jo mielestämme aika, ja täysin päteviä syitä,
11095: niiden poistamiseen.
11096:      Olemme valiokunnassa ehdottaneet, että myöskin 3 ja 4: §
11097: puheenaolevasta luvusta kumottaisiin ja niiden sijaan otettai-
11098: siin rikoslakiin sopivaan lukuun rangaistusmääräyksiä niin-
11099: hyvin uskonnollisten kuin muunlaistenkin kokousten ja
11100: juhlatilaisuuksien estämis·estä ja häiritsemisestä. 'l'ätä eh-
11101: dotusta ei valiokunnassa otettu edes asiallisesti käsiteltä-
11102: väksi. Koska kuitenkin on tarpeellista suojata näitä tilaisuuk-
11103: sia häiriöiltä, olemme katsoneet sopivammaksi, että mainitut
11104: pykälät, jotka koskevat uskonnollisen kokoontumistilaisuu·k-
11105: sien .ia toimituksien ehkäisemistä ja niiden häiritsemistä,
11106: 12      1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
11107: 
11108: edelleen säilytettäisiin, kuitenkin alentamalla kohtuuttoman
11109: korkeita rangaistusmääräyksiä samalle tasolle kuin muista-
11110: kin tämänluontoisista järjestysrikoksista on säädetty.
11111:    Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
11112: 
11113:                että EdttSkunta, hyläten valiokunnan ehdo-
11114:            tuksen, puolestaan hyväksyisi ja Keisarillisen
11115:            Majesteetin armollisesti vahvistettavak.n lähet-
11116:            täisi seuraavan asetusehdotuksen:
11117: 
11118: 
11119:                         Asetus
11120: Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta sekä 3 ja 4 §:u
11121:                       muuttamisesta.
11122:     Samalla kun Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § kumotaan, sää-
11123: detään, että saman lain 10 luvun 3 ja 4 § muutetaan näin
11124: kuuluviksi:
11125: 
11126:                         1 0 luku.
11127:                            3 §.
11128:    Joka väkivallalla tahi väkivaltaa uhaten tahallansa es-
11129: tää jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun
11130: uskokunnan pitämästä jumalanpalvelusta tahi muuta kir-
11131: kollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta; rangaistakoon
11132: vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi taikka enintään
11133: kolmensadan markan sakolla.
11134:     (Poist.)
11135:     Jos joku meluamalla tahi muulla tavoin pahennusta ai-
11136: kaansaattama'lla tahallansa häiritsee sellaista jumalanpalve-
11137: lusta, kirkollista toimitusta tahi uskonnonharjoitusta; ol-
11138: koon rangaistus vankeutta korkeintaan kolme kuukautta
11139: taikka sakkoa enintään kaksisataa markkaa.
11140:                            4 §.
11141:    Joka 3 § :ssä sanotulla tavalla estää tahi häiritsee Suo-
11142: messa tunnustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan jä-
11143:                         Vastalause 1.                      13
11144: 
11145: senien hartauden harjoitusta yksityisessä kokouksessa; ran-
11146: gaistakoon, jos hän sai sellaisen harjoituksen estetyksi, van-
11147: keudella korkeintaan neljäksi kuukaudeksi tai enintään kah-
11148: densadan markan sakolla.
11149: 
11150:    Helsingissä 2 p :nä huhtikuuta 1914.
11151: 
11152:       K. Hakala.               Nestor Aronen.
11153:       Anni Huotari.            T. Lapveteläinen .
11154:       .J. A. Tuomikoski.       Mimmi Kanervo.
11155:                       Alma Jokinen.
11156: 14       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
11157: 
11158: 
11159: 
11160: 
11161:                                II.
11162: 
11163:     Vaikkakin Rikoslain 10 luvun 2 §Valiokunnan ehdotuk-
11164: sessa koskee myöskin Jumalan pilkkaamista, eli törkeimpä.ä
11165: muotoa, jossa rikokset uskonoppia vastaan voivat ilmaantua,
11166: on V aliakunnan enemmistö kumminkin määrännyt rangais-
11167: tuksen § :ssä ainoastaan korkeintaan kuuden kuukauden van-
11168: keudeksi tahi enintään kahdensadan markan sakoksi. Koska
11169: tässä rikoksessa usein voi ilmetä suurta ilkeämielisyyttä
11170: sekä raakaa muitten ihmisten usk>Onnollisten tunteiden häpäi-
11171: semistä, on mainittu rangaistus mielestämme liian alhainen,
11172: etenkin verraten niin hyvin siitä voimassa olevassa laissa
11173: säädettyyn rangaistukseen kuin myös niihin rangaistuksiin,
11174: joihin voidaan tuomita monesta muusta rikoslaissamme mai-
11175: nitusta rikoksesta, .kuten esim. julkisesta herjauksesta, josta
11176: Rikoslain 27 luvun 1 § :n 2 mom. mukaan korkein rangaistus
11177: on kahden vuoden vankeus. Kuten V aliakunnan mietintöön
11178: otetusta katsauksesta havaitaan on Saksan rikoslakiehdotuk-
11179: sessa vuodelta 1909 samoin kuin eräitt~m muittenkin maitten
11180: rikoslaeissa Jumalan pilkkaamisesta pysytett~y korkeampi
11181: rangaistus kuin V aliakunnan enemmistön ehdottama. Kun
11182: siis emme voi yhtyä Valiokunnan enemmistön mielipiteeseen
11183: mitä ·sanottuun rangaistusmäärään tulee, ehdotamme
11184: 
11185:                 että rangaistus 10 luvun 2 §:ssä määrättäisiin
11186:              vankeudeksi korkeintaan yksi vuosi tahi sakoksi.
11187: 
11188:      Helsingissä 2 p:nä huhtikuuta 1914.
11189: 
11190:        A. v. Weissenberg.            F. 0. Lilius.
11191:        Iida Yrjö-Koskinen.           L. Typpö.
11192: 
11193: 
11194:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
11195:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 8.
11196: 
11197: 
11198: 
11199: 
11200:               Suuren valiokunnan mietintö
11201:            N:o 8 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
11202:            tää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja
11203:            4 §:n kumoamisesta.
11204: 
11205:   Käsiteltyänsä yllämainittua asiata, saa Suuri valiokunta
11206: kunnioittaen ehdottaa,
11207: 
11208:                että Eduskunta puolestansa hyväksyisi ja
11209:            Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistet-
11210:            tavaksi lähettäisi Lakivaliokunnan mietinnössä
11211:            N :o 2 olevan ehdotuksen Asetukseksi Rikoslain
11212:            10 luvun 1 §:n kumoamisesta ja 2 §:n muutta-
11213:            misesta.
11214: 
11215:    Helsingissä 17 päivänä huhtiikuuta 1914.
11216: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
11217:     HU 4. -     S. V. M. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 8.
11218: 
11219: 
11220: 
11221: 
11222:                   Suuren valiokunnan mietintö
11223:               N :o 8 a eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
11224:               sältää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja
11225:               4 §:n kumoamisesta.
11226: 
11227:    Yllämainitun asian torsessa käsittelyss'ä on Eduskunta
11228: hyväksynyt Asetuksen Rikoslain 10 luvun 1 § :n kumoa-
11229: misesta ja 2 § :n muuttamisesta Suuren valiokunnan mietin-
11230: nössä N :o 8 olevan ehdotuksen mukaan, paitsi mikäli koskee
11231: sanottua 2 §:ää, jonka Eduskunta on päättänyt näin kuulu-
11232: vaksi:
11233: 
11234: 
11235:                              10 LUKU.
11236:                              2 §.
11237:    Joka julkisesti (poist.) pilkkaa jonkun Suomessa tun-
11238: nustetun, luvallisen tahi suvaitun uskokunnan oppia (poist.);
11239: rangaistakoon Vankendella korkeintaan kolmeksi kuukau-
11240: deksi tahi enintään sadan markan sa;kolla.
11241: 
11242: 
11243:     Kun asia Eduskunnan päättämän muutoksen johdosta
11244: uudestaan on orlut Suuren valiokunnan käsiteltävänä, on
11245: Valiokunta pysynyt ennen tekemässään ehdotuksessa ja saa
11246: siis kunnioittaen ehdottaa,
11247: 
11248:                  että Eduskunta hyväksyisi Rikoslain 10 lu-
11249:               vun 2 §:n näin kuuluvana:
11250: 
11251: 
11252:                              10 LUKU.
11253: 
11254:                              2 §.
11255:     Joka julkisesti, rienaamalla Jumalaa tahi muulla tavalla
11256: pilkkaa jonkun Suomessa tunnustetun, luvallisen tahi su-
11257: 2    1914.- S. V. M.- Edm;lruntaesitysmiet. N:o 8.
11258: 
11259: vaitun uskdkunnan oppia tahi kirkollisia tapoja; rangaista-
11260: koon vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi tahi
11261: enintään kahdensadan markan sakolla.
11262: 
11263:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
11264: 
11265: 
11266: 
11267: 
11268:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1914.
11269:          1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11270: 
11271: 
11272: 
11273: 
11274:                 Pankkivaliokunnan mietintö
11275:             N :o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
11276:             yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10 p:nä
11277:             toukokuuta 1886 annetun asetuksen 8, 9 ja 13
11278:             §:äin muuttamista.
11279: 
11280:     Eduskunta on Pankkivaliokunnan valmisteltavaksi lä-
11281: hettänyt edustaja Kallion y. m. tekemän eduskuntaesityksen
11282: N :o 10, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi 10 päivänä tou-
11283: kokuuta 1886 annetun ja 11 päivänä huhtikuuta 1901 anne-
11284: tulla asetuksella erinäisissä kohdissa mnutetun, yhtiön har-
11285: joittamaa pankkiliikettä koskevan asetuksen 8, 9 ja 13 § :äin
11286: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
11287: 
11288: 
11289:     Eduskuntaesitys tarkoittaa yhteisen pankkitarkastajan
11290: asettamista kaikille yksityispankeille. Kuten esityksenteki-
11291: jät mainitsevat, asettui jo se komitea, joka vuonna 1884 sai
11292: valmiiksi ehdotuksen vielä voimassa olevaksi 1886 vuoden
11293: pankkiasetuks~ksi, sille kannalle, että niiden julkisten asia-
11294: miesten sijasta, joita yksityispankkeihin oli asetettu valtion
11295: puolelta tapahtuvaa valvontaa hoitamaan, määrättäisiin kai-
11296: kille yksityispankeille yhteinen pankkitarkastaja. Komitea
11297: perusteli ehdotustaan sillä, että pankkitarkastukseen täysin
11298: pystyviä henkilöitä oli siksi harvassa, että sopivan julkisen
11299: asiamiehen asettaminen kullekin yksityispankille erikseen
11300: kävisi pankkien luvun lisääntyessä vaikeaksi. Lisäksi huo-
11301: mautti komitea, että pankit maksoivat julkisille asiamiehil-
11302: leen siksi pientä palkkiota, etteivät nämä voineet hoitaa teh-
11303: täviään muuna kuin sivutoimena, jotavastoin yhteiselle pank-
11304: kitarkastajalle voitaisiin suorittaa sellainen palkka, että
11305: 2         1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11306: 
11307:  tämä voisi omistautua yksinomaan tarkastustyönsä toimit-
11308:  tamiseen. Pankkien silloiseen harvalukuisuuteen nähden
11309:  katsoi komitea tarkastaja.lle tarkastustyön ohella jäävän ai-
11310:  kaa pankkitilaston laatimiseen ja julkaisemiseen, lausunto-
11311:  jen antamiseen senaatille pankkialaa koskevista asioista,
11312: vielä11ä maan säästöpankkienkin toiminnan valvontaan. Sen
11313:  johdosta että komiteassa oli lausuttu epäilyksiä valtion tar-
11314: kastuksen ulottamisesta pankkeihin, koska se voisi saattaa
11315: yleisön sellaiseen väärään käsitykseen, että valtiontarkas-
11316: taja yksityiskohtaisesti seuraisi pankin toimintaa ja että val-
11317: tio :::itc11 olisi jonkunlaisessa edesvastuussa pankin sijoituk-
11318: sista, esiintoi komitea valtion tarkastuksen tehtävänä olevan
11319: ainoastaan valvoa, että pankki noudatti voimassa olevia mää-
11320: räyksiä, ja tutkia niiden tietojen oikeaperäisyyttä, joita
11321: pankki yleisölle toiminnastaan antoi. Komitean tässä suh-
11322: teessa tPkemät ehdotukset eivät kuitenkaan tulleet 1886 vuo-
11323: den pankkiasetuksessa huomioonotetuiksi.
11324:     Samalla kannalla oli myöskin vuonna 1896 asetettu ko-
11325: mitea, jonka tehtävänä oli ehdottaa erinäisiä muutoksia sa-
11326: nottuun pankkiasetukseen. Pankkitarkastajan tehtäviin näh-
11327: den oli tämä komitea edeltäjänsä kannalla. Tällä välin oli-
11328: vat kuitenkin maamme pankkiolot siksi suuressa määrin ke-
11329: hittyneet, että paitsi pankkitarkastajaa ehdotettiin asetetta-
11330: vaksi hänelle yksi tai useampia apulaisia, jonka lisäksi pi-
11331: dettiin tarpeellisena, että erityiset asiamiehet edelleen toimi-
11332: sivat niissä pankeissa, jotka laskevat liikkeeseen obligatsio-
11333: neja. Säästöpankit olivat jo vuonna 1895 saaneet oman tar-
11334: kastajajärjestelmänsä.
11335:     Viimeksimainitun komitean ehdotuksen johdosta annet-
11336: tiin 1897 vuoden valtiopäiville armollinen esitys siitä, että
11337: muutamat pykälät yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä kos-
11338: kevassa asetuksessa muutettaisiin toisin kuuluviksi. Siinä
11339: ehdotettiin muun muassa, että yksityispankkien liikkeen
11340: valvontaa varten asetettaisiin yhteinen tarkastaja. Valtio-
11341: säädyt eivät tätä ehdotusta hyväksyneet, vaan annettiin sit-
11342: temmin 1900 vuoden valtiopäiville asiasta uusi armollinen
11343: esitys, josta valtion tarkastusta koskeva muutosehdotus oli
11344:              Pankkiasetuksen muuttaminen.                   3
11345: 
11346: jätetty pois. 'fämän esityksen vaLtiosäädyt sitten hyväk-
11347: syivät ja annettiin asiaa koskeva asetus vuonna 1901. Pan-
11348: kintarkastus jäi siis entiselleen.
11349:     Yksit;y:ispankkien toiminnan tarkastamista varten on
11350: edelleen kullakin pankilla erityinen asiamiehensä, jonka teh-
11351: tävät käyvät ilmi tähän mietintöön liitetystä vuonna 1891 an-
11352: netusta johtosäännöstä ja siihen viime vuonna tehdystä niin-
11353: ikään tähän mietintöön liitetystä lisäyksestä. Pankkitilas-
11354: ton laatiminen ja julkaiseminen on nyttemmin erityisen val-
11355: tiovaraintoimituskunnassa olevan virkamiehen tehtävänä.
11356: 
11357: 
11358: 
11359:     Uudenkaarlep,y,yn Osakepankin vararikko, kaikkine sen
11360: yhteydessä ilmitulleine väärinkäytöksineen, on ollut omiaan
11361: saattamaan yleisen pohdinnan alaiseksi kysymJI'ksen entistä
11362: tehokkaamman pankkitarkastuksen aikaansaamisesta.
11363:     Samaan suuntaan meneviä vaatimuksia esitettiin Sak-
11364: sassa, kun siellä Leipziger Bank vuonna 1901 joutui vara-
11365: rikkoon. Tämä pankki oli vanha, arvossa pidetty rahalai-
11366: tQs, jolla oli aikaisemmin ollut setelinanto-oikeuskin. Sit-
11367: temmin oli pankki luopunut tästä oikeudesta, mutta nautti
11368: senkin jälkeen suurien omien rahastojensa ja. tunnetun hy-
11369: vän nimensä kautta suurta luottamusta. Todisteena tästä
11370: voidaan mainita, että pankilla vielä toimintansa viime ai-
11371: kQina oli hoidettavana miljaardin markan arvoon nouseva
11372: määrä arvopapereita, jotka vararikan sattuessa olivat täydel-
11373: lisessä järjestyksessä. Kun tämä rahalaitos onnettomien
11374: sijoitusten takia lakkautti ma:ksunsa ja sekä osakepää-
11375: oma että puolet tallettajien saamisista huomattiin mene-
11376: tetyiksi, oli mieliala Saksassa hyvinkin kiihtynyt ja ylei-
11377: sesti vaadittiin pankkien asettamista valtion tarkastuksen
11378: alaisiksi. Ehdotettuja toimenpiteitä tarkemmin harkitessa
11379: kuitenkin pidettiin parhaimpana antaa asian raueta.
11380:     Meidän olomme ovat tässä suhteessa jossain määrin toi-
11381: senlaiset, kun yksityisparrkkimme jo ennestään ovat valtion
11382: tarkastuksen alaisia. Näin ollen ja kun tämä tarkastus
11383: 4        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11384: 
11385: Uudenkaarlepyyn Osakepankkiin nähden on osottautunut
11386: kelvottomaksi, on meillä kysymys siitä, eiköhän tätä valtion
11387: tarkastusta voitaisi saada todella tehokkaaksi.
11388:     Esityksentekijät vetoavat valtion asettaman säästöpank-
11389: kien tarkastuksen tuottamiin hyviin tuloksiin, mutta Valio-
11390: kunnan mielestä on tässä kohden otettava huomioon, että
11391: säästöpankkien liike on aivan toisenlaista kuin yksityis-
11392: parrkkien. Säästöpankkien liike on siinä määrin yksinker-
11393: taista sekä lainanottoon että lainaksiautoon nähden, ettei
11394: sitä voida verratakaan siihen monimutkaiseen koneistoon,
11395: joka on yksityispankin hoidossa tarpeellinen. Sitäpaitsi
11396: säästöpankin liike ainakin suurimmalta osalta rajoittuu sen
11397: oman kotikunnan piiriin, JOtavastoin pienemmätkin yksi-
11398: tyispankit harjoittavat lii'kettä maan eri osissa. Nämä eroa-
11399: vaisuudet jo vaikuttavat sen, että se tarkastus, joka säästö-
11400: pankeissa on osottautunut hyvinkin tehokkaaksi, saattaa
11401: yksityispankeissa olla tarkoitustaan vastaamaton.
11402:     On muistettava, että säästöpankkien tarkastuksen tehtä-
11403: vänä on säästöpankkien tarkastajalle annetun johtosäännön
11404: mukaisesti muun muassa ,tarpeellisilla neuvoilla ja tie-
11405: doilla auttaa säästöpankkien hallituksia ja isäntiä sekä kun-
11406: tia ja yksityisiä henkilöitä, jotka aikovat perustaa säästö-
11407: pankin." Tällaisen tarpeelliseksi osottautuneen neuvonnan
11408: hankkimista säästöpankkilaitoksen edistämiseksi voidaan
11409: kyllä pitää valtion velvdlisuutena, mutta näin ei suinkaan
11410: ole asianlaita yksityispankkeihin, yhtä vähän kuin muihin-
11411: kaan yksityistä voittoa tarkoittaviin 1iikeyrit;vksiin nähden.
11412: 
11413: 
11414:      IJlkomaisista oloista on Valiokunta katsonut sy;yiä ole-
11415: van asian yhteydessä esiintuoda, että pankkien asettaminen
11416: valtion tarkastuksen alaisiksi on niissä maissa, missä täl-
11417: .laista tarkas'tusta on olemassa, nimittäin Pohjois-Amerikassa
11418: ja Ruotsissa, selitettävissä siten, ettei Pohjois-Amerikan Yh-
11419: dysvalloissa ole ikeskusrpankkiR, vaan suuri määrä setelejä.-
11420: antRvia pankkilaitoksia, joiden valvonta valtion puolelta
11421: on ollut välttämätön, jotta ei setelinanto-oikeutta päästäisi
11422:                Pankkiasetuksen muuttaminen.
11423: 
11424: väärinkäyttämään, ja että Ruotsissa €:nnen oli yksityispan-
11425: keilla setelinanto-oikeus. Meilläikin ensimäinen yksityis-
11426: pankki laski liikkeeseen setelejä.
11427:      Valiakunnan mielestä näyttävät myöskin Ruotsin olot
11428: f>levau omiansa tekemään epäilyksen alaiseksi, johtaisiko
11429:  ky,seenalainen esitysehdotus niihin tuloksiin, joita sillä on
11430: tarkoitettu. Ruotsissa on pankkiyhtiöiden toiminnan val-
11431: vonta uskottu viisimiehiselle kollegialliselle virastolle ,Pank-
11432: kitarkastukselle", johon kuuluu päällikkönä pankkitarkas-
11433: taja sekä jäseninä kaksi assistenttia, sihteeri ja apujäsen.
11434: Vaikkakin pankkien tarkastus on ollut tunnetusti hyvissä
11435: käsissä, ei siihen kuitenkaan ole oltu erikoisen tyytyväisiä.
11436: Viime vuosina on sattunut useita pankkiselkkauksia eikä
11437: :pankkitarkastu~ ole kyennyt niitä torjumaan.        Pankkitar-
11438: kastusta vastaan julkisuudessa tehdyt muistutukset ovat an-
11439: taneet tälle aihetta virallisessa lausunnossa vuodelta 1907
11440: tuoda esiin, mitä merkitystä sen toimittamalle tarkastuk-
11441: selle on annettava. Tässä lausunnossa huomautetaan pank-
11442: kitarkastuksen toimittaman kontrollin arvoa useinkin liioi-
11443: teltavan, kun jätetään huomioonottamatta, että pankeilla on
11444: ja täytyykin olla vapaat kädet, tietysti niissä rajoissa, joita
11445: voimassa olevat määräykset aSdttavat. Pankkitarkastus
11446: saattaa kyllä huomauttaa jollekin pankille, esim. että se
11447: liikkeessään liiaksi nojautuu muilta pankeilta saamaall'la
11448: luottoon tai liian suurpssa määrässä sekaantuu johonkin lii-
11449: keyritykseen taikka jättää riittävästi valvomatta toimihen-
11450: kilöittensä tehtävien suorittamista. Mutta jollei pankin hal-
11451: linto näistä huomautuksista välitä, jatkuu liike entiseen ta-
11452: l)aan eikä pankkitarkastus, vaikka siinä olisi edustettuna
11453: korkein mahdollinen määrä älyä ja asiantuntemusta, voi es-
11454: tää pankin johdon suuntautumista vaaralliselle tolalle. Pank-
11455: kitarkastuksen pääasialliseksi tehtäväiksi jää täten valvoa,
11456: että pankki noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja antaa.
11457: yleisölle täysin oikeat sekä valaisevat tiedot liikkeestään.
11458: Näiden tietojen perusteella on sitten yleisön pankkien vaka-
11459: -varaisuutta> arvosteltava.
11460: 6        1914. -   Eduskunta.esitysmietintö N :o 9.
11461: 
11462:     Valiokunnasta on näyttänyt siltä, kuin voitaisiin meillä
11463: ny1kyisenkin järjestelmän voimassa ollessa saada aikaan sa-
11464: man verran kuin Ruotsissa edelläkerrotusta asianomaisten
11465: omasta lausunnosta päättäen, kunhan vaan julkisiksi asia-
11466: miehiksi ja erittäinkin senaatin valtiovaraintoimituskuntaan
11467: näitä asioita varten otettaisiin sopivia henkilöitä ja tarkas-
11468: tusta koskevia määräyksiä täydennettäisiin. Mitä Uuden-
11469: kaarlepyyn Osakepankin asiaan tulee, olisi julkisella asia-
11470: miehellä, jolla jo aikaisemmin oli epäilyksiä siitä, ettei
11471: kaikki ollut oikealla tolalla, Valiokunnan mielestä kyllä ol-
11472: lut mahdollisuuksia estää väärinkäytöksiä saavuttamasta
11473: sellaista laajuutta ja jatkumasta niin pitkän ajan ku-
11474: luessa. Mutta .ios kerran johdutaan siihen, että on enemmän
11475: kysymys sopivist.a henkilöistä kuin itse järjestelmästä, ei
11476: näytä olevan mitään takeita siitä, että ehdotetun muutoksen-
11477: kaan kautta saataisiin parannusta aikaan.
11478:     Esitysehdotuksen tekijät ovat myöskin viiianneet siihen~
11479: että tarkastustoimi voitaisiin uskoa Suomen Pankille. Va-
11480: liokunnasta ei ole näyttänyt sopivalta, että Suomen Pan-
11481: kille annettaisiin tällainen lisätehtävä, joka olisi ulkopuo-
11482: lella sen varsinaista toimintaa. Lisäksi on otettava huo-
11483: mioon, että se valvonta, jota Suomen Pankki luotonautajana
11484: on patkoitettu harjoittamaan yksityispankkeihin nähden, on
11485: jo osottautunut riittämättömäksi. Kun Suomen Maanvilje-
11486: lys- ja Teollisuuspankki aikanaan joutui vararikkoon, kadot-
11487: tivat tallettajat suuren osan rahoistaan ja Suomen Pankki
11488: itsekin kärsi tuntuvia tappioita.
11489:     Uudenkaarlepyyn Osakepankkiin , nähden voidaan mai-
11490: nita, että sitä ikoko olemassa olonsa aikana liikepiireissa
11491: katseltiin epäilevin silmin eikä se myöskään nauttinut Suo-
11492: men Pankilta luottoa, muuta kuin sen verran, että sillä täy-
11493:  sin varmaa osakevakuutta vastaan oH vähäinen kreditiivi
11494:  Suomen Pankin Vaasan konttorissa.
11495:     Parempia tuloksia kuin esitysehdotuksessa suunnitellun
11496: tarkastusjärjestelmän muuttamisen kautta on Valiokunnassat
11497: lausuttu voitavan eh1kä saavuttaa, jos pankkiasetuksessa ole-
11498:  via rangaistusmääräyksiä ja vastuuvelvollisuutta pankkien
11499:               Pankkiasetuksen muuttaminen.                   7
11500: 
11501: toimihenkilöihin nähden kovennettaisiin. Myöskin on kat-
11502: ~ottu  puheenaolevassa suhteessa olevan hyötyä siitä, että
11503: pankkiasetuksessa säädettäisiin määrätty suhde, jonka tulisi
11504: olla pankin omien rahastojen ja sen lainanoton välillä. Ta-
11505: loudellisen elämän meillä kehittyessä ovat pankkia1ommekin
11506: muodostuneet sellaisitksi, että koko pankkilainsäädäntömme
11507: saattaisi kaivata uudistamista. Tämä kysymys on kuiten-
11508: kin käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen ulkopuolella,
11509: joten Valiokunnalla ei ole ollut syytä asian tätä puolta enem-
11510: pää kosketella.
11511: 
11512: 
11513:      Se valtion puolelta tapahtunut valvonta, jonka tarkoi-
11514: tuksena on ollut pitää huolta siitä, etteivät kiinteistöpankit
11515: eivätkä myöskään ne kauppapankit, joilla on erityinen kiin-
11516: teistö-osasto, 1aske liikkeeseen obligatsioneja ilman vastaa-
11517: vaa vakuutta, on osottautunut täysin tarkoituksen mukai-
11518: seksi, eivätkä esityksentekijät vaadikkaan tässä kohden muu-
11519: toksia tehtäväksi.
11520: 
11521: 
11522:    Kaiken sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Valiokunta
11523: kunnioittaen ehdottaa
11524:                että Eduskunta antam kyseenalaisen edus-
11525:             kuntaesityksen raueta.
11526: 
11527:     Helsingissä 2 p :nä huhtikuuta 1914.
11528: 
11529: 
11530: 
11531: 
11532:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Schy-
11533: bergson, varapuheenjohtaja Anton Huotari sekä jäsenet
11534: Aakula, Arokallio, Kanervo, Lonkainen, Mänty, Paunu,
11535: Pykälä, Tanttu, W aljakka, Warvilim j.a Wänniä.
11536: 8        t 914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11537: 
11538: 
11539: 
11540: 
11541:                        Vastalause.
11542:     Kun en ole voinut yhtyä Pankkivaliokunnan enemmis-
11543: tön mielipiteeseen esilläolevan eduskuntaesityksen käsitte-
11544: lYJssä hyväksyttyihin perusteluihin ja ponsiin nähden, saan
11545: esittää eriävän mielipiteeni.
11546:     V alidkunnan ,enemmistön mielestä on pankkiliike sitä
11547: laatua, ettei mikään tarkastus voi täysin varmasti elhkäistä
11548: väärirrkäytöksiä. Jos tällainen katsantokanta 'olisi oikea,
11549: olisi ryhdyttävä to~menpiteisiin koko nykyään Q}evan tar-
11550: kastuksen poistamiseksi. Kieltämätön tosiasia on, että
11551: yleensä luotetaan liikepankkeihin juuri senkin tähden, kun
11552: luullaan niiden olevan valtion tarkastuksen alaisena. Ei ole
11553: pitkää aikaa siitä, kun Uuclenkaarlepyyn pankin vakavarai-
11554: suus herätti epäluuloja ympäristön väestössä, siinä määrin,
11555: että ruvettiin perimään talletuksia pois pankista. Silloin
11556: pankin julkinen asiamies antoi vakuutuksen, että pankki
11557: on täysin vakavarainen. Seuraus oli se, että pankki sai tal-
11558: letuksia noin 150,000 markkaa muuta:maa päivää ennen kon-
11559: kurssia. Minä olen täysin vakuutettu siitä, että jos pankki-
11560: tarkastus parannetaan ajan vaatimuksia vastaavaksi, tulisi
11561: se ainakin jossain määrin estämään pankkikonkursseja.
11562: Kaiken tämän perusteella rohkenen kunnioittavimmin eh-
11563: dottaa,
11564:                 että Eduskunta lähettäisi esillä olevan Pank-
11565:              kivaliokunnan mietinnön takaisin valiokuntaan
11566:              muutettavaksi eduskuntaesityksen mukaiseksi.
11567:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1914.
11568: 
11569:                                            K. K. Pykälä.
11570:                              Liite.                           9
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 
11575:      Johtosääntö Suomen yksityispankkien Valtion-
11576:                      asiamiehille.
11577: 
11578:                                §1.
11579:     Valt}onasiamiehen, joka on Keisarillisen Senaatin Val-
11580: tiovaraintoimituskunnan alainen ja jolla pitää o.Ua tarpeel-
11581: liset tiedot pankkioloista, tulee silmälläpitää että pankin hal-
11582: litus noudattaa voimassa olevaa lakia ja pankille vahvistet-
11583: tuja sääntöjä, sekä muuten tarkkuudella seurata sekä pankin
11584: toimintaa yleensä että pankin harjoittamia eri toimintahaa-
11585: roja. Valtionasiamies älköön olko sen pankin osakkaana.
11586: jonka asiamiehenä hän on.
11587: 
11588:                              § 2.
11589:     Yllämainitussa tarkoituksessa tulee Valtionasiamiehen
11590: tarkasti valvoa:
11591:     1) että, ellei pankki heti ole täysin suorittanut osake-
11592: pääomaa, se ei saa alkaa toimintaansa ennenkun niin suuri
11593: osa sanottua pääomaa on tullut suoritetuksi kuin siinä suh-
11594: teessa on säännöissä määrättynä;
11595:     2) että osakepääoma tulee täysin suoritetuksi säännöissä
11596: määrätyn ajan kuluessa;
11597:     3) että karkki pankin hallituksen jäsenet sekä myöskin
11598: kaikki avonaisen pankkiliikkeen osakkaat, jonka toimintaa
11599: valvomaan asiamies on määrätty, ovat Suomen kansalaisia;
11600:     4) että rekisterikirjaa pankin sääntöjen mukaan pide-
11601: tään;
11602:     5) että pankin pohjarahastoa ei vähennetä eikä sen osak-
11603: keita hyväksytä pankille annettujen sitoumusten vakuu-
11604: deksi;
11605:     6) että säännöksiä vararahaston muodostamisesta Ja sen
11606: käyttämisestä asianmukaisesti noudatetaan;
11607: 10        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
11608: 
11609:     7) että pankki ei harjoita muuta liikettä kuin mihin se
11610: on saanut oikeuden, sekä ettei pankki laske liikkeeseen kor-
11611: koa tuottavia velkasetelejä (obligatsioneja), ellei se ole hank-
11612: kinut siihen erityistä lupaa, kuin myöskin että, jos pankilla
11613: vielä on setelin ulosanto-oikeus, sitä ei uloteta pitemmälle
11614: kuin siinä suhteessa on myönnetty;
11615:     8) että pankki, jos sillä on oikeus ulosantaa korkoa tuot-
11616: tavia velkasetelejä, ei mene ulommaksi sille sitävarten myön-
11617: nettyä oikeutta;
11618:     9) että arvomäärä, joka on asetettu korkoa tuottavien
11619: velkasetelien ulosantamisen vakuudeksi, on olemassa ja että
11620: sen muodostavat siinä suhteessa määrätyt vakuudet;
11621:     10) että pankkia koskevat tiedonannot, jotka ovat sano-
11622: malehdissä julkaistavat, niihin asianmukaisesti toimitetaan.
11623: 
11624:                               § 3.
11625:     Valtionasiamiehen tulee sitäpaitsi:
11626:     1) jos panwki, olkoonpa sillä oikeus antaa lainaobligat-
11627: sioneja tahi ei, joutuu konkurssitilaan, Keisarilliseen Senaat-
11628: tiin siitä heti tehdä ilmoitus;
11629:     2) jos pankin varat ovat alentuneet 90 % :tiin tahi
11630:  75 %:tiin Keisarilliselle Senaatille siitä viipymättä ilmoit-
11631: taa, tiedoksi tekemällä toimenpiteet, joihin sen johdosta on
11632: ryhdytty;
11633:     3) .ios pankki on toiminnassaan mennyt ulommaksi
11634: lakia tahi muuten poikennut siitä taikka jättänyt täyttä-
11635: mättä sääntöjensä mukaiset velvollisuutensa, Keisarilli-
11636: selle Senaatille siitä ilmoittaa;
11637:     4)    joka kuukaudelta V altiovaraintoimituskuntaan
11638: lähettää alempana olevan kaavan mukaan laadittu selon-
11639: teko pankin tilasta sekä katsoa, että summittainen ilmoi-
11640: tus siitä 10 päivänä toukokuuta 1886 annetun Armollisen
11641: asetuksen 10 § :n I kohdan mukaan, virallisiin lehtiin toimi-
11642: tetaan, jotapaitsi Valtionasiamiehen tulee mainittuun toimi-
11643: tuskuntaan jättää pankin vuosi- ja tilintarkastuskertomus;
11644: sekä
11645:     5) ennen toukokuun loppua Valtiovaraintoimituskun-
11646: taan antaa edellisen vuoden vuosikertomus, joka käsittää se-
11647:                             Liite.                          11
11648: 
11649: lonteon Valtionasiamiehen vuoden aikana tekemistä havain-
11650: noista pankin liiketoimintaan näihden sekä ilmoituksen minkä
11651: kurssin mukaan pankin hallussa olevat velkMetelit (obligat-
11652: sionit), konttokuranttisaamiset ja ulkomaan rahassa olevat
11653: velat ova.t tiEnpäätökseen otetut.
11654: 
11655:                               § 4.
11656:      V lliltionasimies on oikeutettu:
11657:     1) läsnäolemaan pankin hallituksen kokouksissa kuin
11658: myöskin tilintarkastuksessa ja yhtiökokouksissa sekä niissä
11659: pöytakirjaan tekemään muistutuksia, joihin syytä ilmaantuu;
11660:     2) niin usein kuin hän tarpeelliseksi näkee, tarkasta-
11661: maan sekä pankin pää- että haarakonttorien kirjoja, rahas-
11662: toja ynnä lainauspapereita ja muita asiakirjoja;
11663:     3) mikäli mahdollista ennen kunkin kuukauden 15 päi-
11664: vää saamaan pankin hallitukselta hänelle lähetettynä hy-
11665: väksytyn kaavan mukaan laaditun ilmoituksen pankin ti-
11666: lasta viimeksi kuluneen kuukauden lopulla;
11667:     4) pankin hallitukselta hyvissä ajoin saamaan tiedon sen
11668: kokouksista sekä tilintarkastuksesta ja yhtiökokouksesta;
11669: sekä
11670:     5) niin pian kun pankin vuosi- ja tilintarkastuskerto-
11671: mukset ovat painetut, saamaan kappaleen niitä pankin halli-
11672: tuksen toimesta luokseen lähetetyksi.
11673: 
11674: 
11675: 
11676: 
11677:     Vuonna 1913 annettu lisämåäräys yksityispankkien
11678:                   valtionasiamiehille.
11679: 
11680:     Nojautuen pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, 10 päi-
11681: vänä toukokuuta 1886 annetun Armollisen asetuksen 8 § :ään,
11682: on Keisarillinen Senaatti nähnyt hyväksi, lisäykseksi maa-
11683: liskuun 4 päivänä 1891 Suomen yksityispankkien valtion-
11684: asianmieheile vahvistettuun johtosääntöön, määrätä, että pan-
11685: kin julkinen asiamies on velvollinen siitä edeltäkäsin ilmoit-
11686: 12       1914. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
11687: 
11688: tamatta, tekemään tarkastusmatkoja pankin haarakonttorei-
11689: hin, suurimpiin konttoreihin ainakin kerra.n vuodessa ja pie-
11690: nempiin konttoreihin silloin, kun sen tarpeelliseksi katsoo,
11691: tarkastaakseen haarakonttorin kirjoja, rahastoja ja lainaus-
11692: papereita ja muita asiakirjoja; ja on asiamiehen tarkastus-
11693: matkan jälkeen ensiksi lähetettävän kuukau:;iraportin yht~­
11694: dessä ilmoitettava Valtiovaraintoimituskunnalle tarkastuk-
11695: sesta ja sen tuloksesta. Sen ohessa on Keisarillinen Se-
11696: naatti määrännyt, että julkinen asiamies saa nauttia tar-
11697: kastusmatkoillaan matkakustannusten ja päivärahan kor-
11698: vausta helmikuun 16 päivänä 1891 Suomen Suuriruhtinaan-
11699: maalle annetun Armollisen matkustussäännön 5 :nen luokan
11700: mukaan, mikä korvaus pankin on sille annetun laskun pe-
11701: rusteella asianomaiseen Lääninrahastoon viivyttelemättä
11702: toimitettava sieltä julkiselle asiamiehelle kuittia vastaan
11703: suoritettavaksi. Tämän saa Valtiovaraintoimi.tuskunta, Kei-
11704: sarillisen Senaatin päätöksen mukaisesti, Hallintoneuvos-
11705: tolle tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoittaa.
11706: 
11707: 
11708: 
11709: 
11710:       Helsingiss~   Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
11711:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 9.
11712: 
11713: 
11714: 
11715: 
11716:                Suuren valiokunnan mietintl
11717:            N:o 9 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
11718:            yhtiön harjoittainasta pankkiliikkeestä 10 päi-
11719:            vänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 8, 9
11720:            ja 13 §:n muuttamista.
11721: 
11722:     Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n mukaisesti on Eduskunta
11723: Suureen valiokuntaan lähettänyt yllämainitun eduskunta-
11724: esityksen ynnä Pankkivaliokunnan sen johdosta antaman
11725: mietinnön N :o 2.
11726:     Asiata ,käsiteltyään, saa Suuri valiokunta, yhtyen Pank-
11727: kivaliokunnan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa
11728: 
11729:               että Eduskunta antaisi kyseena1Alisen edus-
11730:            kuntaesityksen raueta.
11731: 
11732:    Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1914.
11733: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
11734:         1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
11735: 
11736: 
11737: 
11738: 
11739:                 Laki· ja talousvaliokunnan
11740:             m i e t i n t ö N:o 7 eduskuntaesityksen joh·
11741:             dosta, joka sisältää ehdotuksen voimassa olevan
11742:   .         1Ierilain 31 §:n muuttamiseksi .
11743: 
11744:     Ed. Tulikouran y. m. edellämainitun eduskuntaesityksen
11745: N :o 14 on Eduskunta pöytäkirjanotteella 20 päivältä
11746: helmikuuta 1914 läJhettänyt Laki- ja talousvaliokunnan
11747: valmistelevasti käsiteltäväksi.
11748: 
11749: 
11750: 
11751:      Esityksentekijät lausuvat ehdotuksensa perusteluissa
11752: muun muassa, että vaikka 9 päivänä kesäkuuta 1873 anne-
11753: tussa Merilaissa myönnettiin maalaislaivoille yhtäläinen oi-
11754: keus purjehtia ulkomerillä kuin kaupunkilai·slaivoillekin,
11755: säädettiin siinä samalla, että laivat, joissa. ei ollut määrä-
11756: tyn opinnäytteen suorittanutta päällysmiestä, saivat välit-
11757: tää liikennettä ainoastaan sisävesillä, Laatokalla, Suomen-
11758: lahdella, Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä, Itämeren var-
11759:  rella oleviin Venäjän satamiin ja Tukho'lmaan. Vaikka
11760: tämä laki näytti entisestään laajentavan rannikkolaivojen
11761: purjehdusaluetta, niin se todellisuudessa supisti tuota aluetta,
11762: siiTä sanotunlaisten laivojen pienen tuottavaisuuden tähden
11763:  ei niihin kannattanut palkata opinnäytteen suorittanutta
11764:  päällysmiestä, jolla oli laajempi purjehdusoikeus. Tämä
11765: rajoitus on raskaana taakkana painanut rannikkopurjehti-
11766: joita ja suhteellisesti vähentänyt maamme meriliikettä ulko-
11767: maalaisten eduksi.
11768:      Merilain puheenalaiset säännökset johtuivat esityksen-
11769:  tekijäin otaksuman mukaan siitä, että koetettiin varmentaa
11770:  suurempien kauppalaivoj.en kehitysmahdollisuutta ja ai-
11771: 2       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
11772: 
11773: kaansaada lisäystä tietopuolisen ammattisivistyksen omaa-
11774: vien laivojen päälliköiden lukumäärässä. Käytäntö oli kui-
11775: tenkin selvästi todistanut, etteivät nämä syyt olleet pitäneet
11776: paikkaansa. Ulkomaalaiset rannikkopurjehtijat olivat va-
11777: paampien lakiensa nojalla olleet kyllin voimakkaat kilpai-
11778: luun ja lopputulokseksi oli tullut, että meriliikkeemme oli
11779: meille tuottanut tappiota. Koska rannikkolaivurimme oli-
11780: vat vaaratta ohjanneet aluksensa Suomenlahden, Ahvenan-
11781: meren ja Pohjanlahden karisilla väylillä ·sekä Itämeteliä
11782: aina Libaun satamaan asti, niin ei ollut a;siallista syytä edel-
11783: leen rajoittaa heidän purjehdusoikeuttaan, vaan vaativat
11784: olosuhteet heille valmistamaan tilaisuuden kilpailuun ulko-
11785: maalaisten kanssa.
11786:     Näillä syillä ehdottavat esityksen allekirjoittajat, että
11787: Merilain 31 § :ään, sellaisena kuin mainittu lainpaikka kuu-
11788: luu muutettuna Keisarillisella asetuksella 11 päivältä mar-
11789: raskuuta 1889, tehtäisiin seuraava lisäys:
11790:     ,Päällysmiehenä purjelaivoilla, joita käytetään edelli-
11791: sessä momentissa sanottuihin satamiin sekä kaikkiin sata-
11792: miin Itämeren, Skagerrakin ja Kattegatin rannoilla Kris-
11793: tianiaan saakka, oikeutetaan olemaan mainittua opinnäy-
11794: tettä suorittamatonkin Suomen kansalainen, joka voi näyt-
11795: tää vähintäin kolmen vuoden aikana purjehtineensa tällä
11796: alueella, sekä asianymmärtäväisen antaman todistuksen siitä,.
11797: että tuntee lokin, luodin, karttakortin ja korupassin käytön,
11798:  sumusignaalit ja kansainväliset merenkulkusäännöt".
11799: 
11800:                                                             •
11801:     Ryhtyessään käsittelemään puheenalaista eduskuntaesi-
11802: tystä on Valiokunta pitäny·t tarpeellisena lyhyesti selostaa
11803: niitä pätevyysvaatimuksia, jotka eräissä Itämereen rajoit-
11804: tuvissa maissa on asetettu meikäläisiä rannikkolaivureita
11805: vastaaville laivanpäälliköille, ja PYs-tää Valiokunta tässä
11806: lyhyesti esittää näitä vaatimuksia koskevien säännösten si-
11807: sällön.
11808:     Ruotsissa on voimassa purjelaivan päällikön kelpoisuus-
11809: vaatimuksista Kunink. a;setus 19 päivältä maaliskuuta 1912.
11810:               Merilain 31 §:n muuttaminen.                   3
11811: 
11812: Asetus eroittaa merimatkat n. k. sisäisellä alueella matkoista
11813: Itämerellä. Edellisiin kuuluvat: matkat sisäjärvillä ja
11814: joilla sekä saariston sisä.puolella merellä; matkat saaris-
11815: ton ulkopuolella merirajaan saakka; matkat Juutinrauman
11816: luona sijaitsevien paikkojen välillä; ja matkat Kristianian
11817: vuonolla Laurvigiin saakka. Kelpoisuusehtoina kuljettaa
11818: purjelaivaa, jonka kantavuus nousee 50 tonniin tai siitä
11819: ylitse, vaaditaan mainituilla matkoilla:
11820:     a) että asianomainen henkilö on 19 vuotta täyttänyt
11821: Ruotsin alamainen, joka omistaa normaali väriaistin sekä
11822: hyvän näön ja kuulon;
11823:     h) että hän täytettyään 14 vuotta on palvellut 24 kuu-
11824: kautta kannella, josta ajasta vähintäin 12 kuukautta purje-
11825: laivassa; ja
11826:     c) että ·hän tutkinnossa merikoulun johtajan luona on
11827: näyttänyt tuntevansa merikortin, kompassin, suunnan mää-
11828: räämisen ·sekä voimassaolevat lakimääräykset, jotka kos-
11829: kevat toimenpiteitä laivojen yhteentörmäyksien estämiseksi
11830: ja mitä laivan matalikolle joutuessa on huomioon otettava.
11831:     Matkoihin Itämerellä luetaan: muut matkat Itämerellä
11832: kuin ylempänä mainitut sekä matkat Itämeren kanssa yhte;r-
11833: dessä olevilla kulkuvesillä linjoi•hin Lindesnäs-Hanstholm
11834: sekä Eshjerg-Texel saakka. Kelpoisuusehdot purjelaivan
11835: päälliköille mainituilla matkoilla ovat samat kuin matkoilla
11836: sisäalueella, jos purjelaivan kantavuus on 100 tonnia pie-
11837: nempi. Jos kantavuus nousee 100 tonniin tai siitä ylitse,
11838: vaaditaan:
11839:     a) että asianomainen henkilö on 19 vuotta täyttänyt
11840: Ruotsin alamainen, joka omistaa normaali väriaistin sekä
11841: hyvän näön ja kuulon;
11842:     h) että hän täytettyään 14 vuotta on palvellut 36 kuu-
11843: kautta kannella, joista vähintäin 12 kuukautta .purjelaivalla
11844: ja 6 kuukautta höyrylaivalla; seb
11845:     c) että ·hän on merikoulussa suorittanut ·ensimäisen luokan
11846: laivurintutkinnon, johon aineina kuuluvat matematiikka,
11847: merenkulkuoppi, merimiesoppi, äidinkieli ja oppi meren-
11848: kulkua koskevista asetuksista.
11849: 4       1914. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
11850: 
11851:      Tanskan laki merielinkeinosta y. m. 25 päivältä maalis-
11852: kuuta 1892 asettaa oikeuden kuljettaa tanskalaista laivaa,
11853: jonka kantavuus on yli 20 muttei päälle 100 tonnin, sanotun
11854: lain 19 § :n mainitsemilla rajoitetuilla matkoilla riippuvaksi
11855: siitä, että asianomainen on saanut laivanpäällikön tai ,saette-
11856: skip.per'in ,todistuksen. ,Saetteskipperin" todistuksen saami-
11857: seen vaaditaan: a) että asianomainen on suorittanut ,saette-
11858: skipperin" tutkinnon; b) että hän 14 vuotta täytettyään on
11859: kulkenut merellä vähintään kaksi vuotta, joista ainakin yh-
11860: den vuoden merimiehenä; c) että hän on Tanskan alamainen
11861: tai ,että hän vastaisessa tapauksessa täyttää eräät lain lähem-
11862:  min mainitsemat vaatimukset; d) että hän on täysivaltainen;
11863: e) ettei hänen ole tuomiolla katsottu ansainneen yleistä työtä
11864: rangaistukseksi teosta, joka yleis,en mielipiteen mukaan on
11865:  häpeällinen, ja f) että hän 14 vuotta täytettyään on hy-
11866: väksytty näkökyvyn tarkastuksessa. Rajoitetulla matkalla
11867: (,indskraenket Fart") ymmärretään puheenalaisessa laissa
11868: osaksi matkaa itäänpäin viivasta, joka on vedetty Lindes-
11869: näs'istä Te~el'iin, mutta ltämer,een nähden ei kuitenkaan
11870: matkaa pohjoispuolelle 58 :tta leveysastetta, osaksi purjeh-
11871: dusta, joka mitä Fäärsaariin tulee tapahtuu saarten näkö-
11872: sällä. Lisättävä vielä on, että kuluvan vuoden alussa on
11873: hallitus esittänyt kaksi uutta lakiehdotusta meripurjehdus-
11874:  opetuksesta ja meriliikenteestä, joissa ehdotuksissa erinäis-
11875: ten laivapäällikköjen (,saetterskipper" niihin luettuna.) pä-
11876:  tevyysvaatimuksia on korotettu.
11877:      Saksassa on 25 -päivänä syyskuuta 1869 annettu mää-
11878:  räyksiä -pätevyystodistuksista Saksan kaup-palaivojen -pääl-
11879:  liköille ja perämiehille. Näiden määräysten mukaan käsi-
11880:  tetään rannikkolaivakululla matkoja Pohjanmer€llä 61 :een
11881:  asteeseen pohjoista leveyttä ja Itämerellä
11882:      a) merialuksilJa, joiden kantavuus on vähempi kuin 30
11883:  tonnia,
11884:      b) kaikensuuruisilla aluksilla, jotka eivät etene ranni-
11885:  kolta 20 meripeninkulmaa kauemmaksi eivätkä kuljeta mat-
11886:   kustajia, ja
11887:      c) pienillä kalastusaluksilla sekä luotsi- ja huvialuksilla.
11888:                Merilain 31 §:n muuttaminen.                   5
11889: 
11890:     Kulkua lyhyillä matkoilla ovat sanottujen määräysten
11891: mukaan matkat Pohjalliillerellä 61:een asteeseen pohjoista
11892: leveyttä sekä Itämerellä merialuksilla, joiden kantavuus on
11893: 30 tonnista 100 tonniin. Sellaista laivakulkua taasen, joka
11894: ulotetaan rannikkolaivakulun ja lyhyiden matkain kulun
11895: edellämainittuja rajoja ulommaksi, kutsutaan kuluksi pit-
11896: killä matkoilla. Kysymys onlw rannikkolaivan kuljetta-
11897: jalta vaadittava pätevyystodistus ja minkälainen hänen päte-
11898: vyytensä tulee olla, on Saksassa jätetty eri valtioiden halli-
11899: tusten ratkaistavaksi. Päästäkseen lyhyi-llä matkoilla kul-
11900: kevan laivan päälliköksi vaaditaan, että on suorittanut
11901: ,Schifferpriifung fiir kleine Fahrt" nimisen tutkinnon, jo-
11902: hon aineina kuuluvat saksankieli, matematiikka, merenkul-
11903: kuoppi j'a muut merimiehenammattiin kuuluvat tiedot. En-
11904: nenkuin tämä tutkinto saadaan suorittaa vaaditaan, että
11905: asianomainen 15 vuotta täytettyään on tehnyt vähintään 60
11906: kuukautta kestäneen merimatkan.
11907:     Puheenahtisen tutkinnon suorittai:nisesta ovat vapautet-
11908: tuja ne, jotka ovat hyväksytyt perämiehentutkinnossa.
11909:     Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että Norjassa 7 päi-
11910: vänä huhtikuuta 1906 annettu laki luvasta kuljettaa aluk-
11911: sia y. m. säätää, että jokainen on oikeutettu kulj-ettamaan
11912: purjealuksia, joiden nettokantavuus on 25 tonnia tai vä-
11913: hempi, ja höyryaluksia, joiden bruttokantavuus on 25 tonnia
11914: tai vähempi, minkälaisilla matkoilla tahansa. Samaten saa
11915: kuka hyvänsä kuljettaa minkäsuuruisia purjealuksia ta-
11916: hansa kotimaisilla matkoilla ja huvialuksia kaikilla mat-
11917: koilla.
11918:     Voidakseen olla päällikkönä purjealuksilla, a) joiden
11919: nettokantavuus on yli 25 tonnin, matkoilla Pohjanmerellä
11920: ja Vienanmerellä, b) joiden nettokantavuus on yli 25 ton-
11921: nin 80 tonniin saakka, matkoilla Ruotsiin aina Y stadin kau-
11922: punkiin asti sekä varsinaiseen Tanskan kuningaskuntaan,
11923: tulee asianomaisella olla todistus että hän saa sellaisilla mat-
11924: lwilla kuljettaa purjealusta. Sanotunlainen todistus on an-
11925: nettava jokaise.Ue, joka
11926: 6       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
11927: 
11928:     1) on täyttänyt 21 vuotta; 2) täytettyään 15 vuotta on
11929: palvellut merimiehenä vähintään 30 kuukautta, niistä aina-
11930: kin 18 kuukautta purjealuksella; 3) on saanut todistuksen
11931: tutkimaan oikeutetun merikoulun johtajalta tahi johtokun-
11932: nalta että hän tuntee :korttikarttojen, lo1dll-, luodin ja kom-
11933: passin käytön sekä kansainväliset laivanohjaussäännöt, hätä-
11934: ja sumusignaalit sekä p·elastuslaitteet. Tämän todistuksen
11935: korvaa todistus suoritetusta perämiehentutkinnosta tai N or-
11936: jan kala!Stushallinnon alaisten purjehduskurssien tutkinto-
11937: todistus.
11938: 
11939: 
11940:     Niinkuin ·edelläolevasta katsauksesta näkyy, lähenevät
11941: ne kelpoisuusehdot, joita esityksentekijät ehdottavat vaadit-
11942: taviksi Kristianiaan saakka 1JUrjelaivoja kuljettavilta henki-
11943: löiltä, vaatimuksia ulkomailla. Valiokunta, joka kyllä pitää
11944: tärkeänä, että rannikkopurjehtijoillemme valmistetaan tilai-
11945: suus menrenkulussa kilpailla ulkomaalaisten rannikkopur-
11946: jehtijoiden kanssa, ei kuitenkaan ole katsonut voivansa esitys-
11947: ehdotusta puoltaa. Huomioonotettava on nimittäin seuraava:
11948:     Suomen merikouluille 27 p :nä hulhtikuuta 1899 vahvis-
11949: tetun johtosäännön 4 §:n mukaan on Senaatin asiana määrätä
11950: sopiviin 'Paikkoihin perustettavaksi merimieskouluja, jotka
11951: lähinnä ovat aijottuja laivureita ja perämiehiä varten sellai-
11952: silla aluksilla, joiden kuljettajina voimassa olevien sääntöjen
11953: mukaan ei tarvitse olla laivapäällikön tutkinnon suoritta-
11954: neita. Tämän määräyksen nojalla on useam1Jia merimies-
11955: kouluja maahamme perustettu ja on valtio niitä varten
11956: uhrannut melkoisia rahamääriä. Koulujen pakolliset opetus-
11957: aineet ovat laskuoppi, mittausoppi, merenkulkuoppi, oppi
11958: merenkulkua koskevista asetuksista, maantiede, pu!ljepiirus-
11959: tus, suomen- ja ruotsinkieli sekä höyrykoneoppi. Opetus
11960: kouluissa on maksuton ja niiden läpikäyminen vaatii ainoas-
11961: taan viisi kuukautta. V aHokunnan mielestä ovat merimies-
11962: kouluissa saavutettavat tiedot se vruhin tietomäärä, mikä joka
11963: tapauksessa on vaadittava purjelaivojen päälliköiltä, jotka
11964: ovat oikeutettuja kuljettamaan aluksiaan Kristianiaan saakka.
11965:                Merilain 31 §:n muuttaminen.                   7
11966: 
11967: Muistettava on, että rannikkolaivoillakin miehistön elämä ja
11968: kuolema usein riippuu päällikön taidosta ja kunnollisuudesta.
11969: Laivan päällikön tehtäviin kuuluu ei ainoastaan huolenpito
11970: laivan johdosta vaan myöskin erinäisten laivaliikkeestä joh-
11971: tuvien taloudellista laatua olevain tehtäväin toimittaminen.
11972: Tähän katsoen edellyttää jokaisen purjelaivaliikkeen talou-
11973: dellinen menestyminen, että laivapäälliköltä vaaditaan, että
11974: hän omistaa ne tiedot ja asiantuntemuksen, jotka ovat vält-
11975: tämättömät hänen toimeensa sisältyvien kauppa-alaan kuu-
11976: luvien tehtävien kunnollista hoitamista varten. Kokemus on
11977: osoittanut, että tutkinnonkin suorittaneet laivan päälliköt
11978: eivät puuttuvain kauppatietojen vuoksi aina ole olleet teh-
11979: täviensä tasalla, vaikkakin he merikouluissa ovat saa-
11980: neet opetusta oman maan merioikeudessa ja meriliikettä kos-
11981: kevassa taloudellisessa lainsäädännössä. Sitä suurempi syy
11982: on vaatia, että Kristianiaan saakka purjehtiviita laivanpääl-
11983: liköiltä ainakin vaaditaan ne ammattitiedot, jotka opetus
11984: merimieskouluissa tarjoaa. Muutamia kuukausia kestävä
11985: opiskelu on pidettävä ehdottomasti parempana takeena saa-
11986: vutetusta asiantuntemuksesta kuin jonkin asianymmärtävän
11987: luona suoritettu suullinen tutkinto, jonka kautta yleensä ei
11988: voida tutkittavan tiedoista luotettavaa selvitystä saada. -
11989: Muuten on peljättävä, että merimieskoulumme menettäisivät
11990: miltei kaiken merkityksensä, jos esitysehdotuksen mukaan
11991: suullisessa tutkinnossa saatu pätevyystodistus oikeuttaisi
11992: puheenalaiseen laajaan merenkulkuun.
11993:      Valiokunta on sitä paitsi saanut tietää, että eräs Senaatin
11994: ll!settama komitea paraillaan valmistaa ehdotusta uutta
11995: asetusta varten, joka muuttamalla 15 päivänä huhtikuuta
11996:  1874 annettua Keis. asetusta siitä, mitä päällikkyy-
11997:  den suhteen suomalaisissa kaupunki- ja maalaisiaivoissa
11998:  on vaarinotettavaa, tulisi sisältämään uusia säännök-
11999:  siä muun muassa purjelaivojen päälliköiden pätevyyseh-
12000:  doista. Tämä ehdotus sisältää määräyksen siitä, että pääl-
12001: liköiksi purjelaivoissa, joiden kantavuus ei ole yli 200 regis-
12002:  teritonnia ja joiden matkat eivät ulotu Skagenin niemen pa-
12003:  rallellipiiriä etäämmäksi, kelpaisivat kaikki merimieskoulun
12004: 8       1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
12005: 
12006: läpikäyneet henkilöt. Ja tä!hänkin nähden on Valiokunta
12007: katsonut sitä vähemmän syytä olevan ryhtyä kosketeltua
12008: lainpaikkaa muuttamaan esityksentekijäin ehdottamalla
12009: tavalla.
12010:     Edellä esitetyillä perusteilla saa Valiokunta kunnioittaen
12011: ehdottaa,
12012:                 että Eduskunta epäisi esilläolevan eduskunta-
12013:             esityksen.
12014: 
12015:     Helsingissä, 18 päivänä huhtikuuta 1914.
12016: 
12017: 
12018:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
12019: Sopanen, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Aalle-Teljo
12020: (osittain), Ahmala, Gädda (osittain), Halonen (osittain),
12021: Iipponen, Isaksson, Koivisto, Linna, Lohi, Lonkainen
12022: (osittain), Lylykorpi, Saarelainen (osittain), Saarinen,
12023: (osittain), Turkia ja Wirkki sekä varajäsenet Käkelä,
12024: Kääriäinen, Partanen, Tuomela ja Tåg (osittain).
12025: 
12026: 
12027: 
12028: 
12029:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12030:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 10.
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:                Suuren valiokunnan mietintö
12036:            N :o 17 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisäl-
12037:            tää ehdotuksen voimassa olevan Merilain 31 §:n
12038:            muuttamiseksi.
12039: 
12040:    Yllämainittua asiata käsiteltyään saa Suuri valiokunta,
12041: yhtyen Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössään N :o 7
12042: antamaan lausuntoon, kunnioitta;en ehdottaa,
12043:               että Eduskunta epäisi puheena olevan edus-
12044:            kuntaesityksen.
12045: 
12046:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
12047: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12048:          1914.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
12049: 
12050: 
12051: 
12052: 
12053:                llaki~ ja talousvaliokunnan
12054:            m i e t i n t ö N : o 6 Eduskunnassa tehdyn.
12055:            voimassa olevan metsästysasetuksen eräiden
12056:            pykäläin muuttamista tarkoittavan eduskunta-
12057:            esityksen johdosta.
12058: 
12059:     Suomen Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten
12060: Laki- ja talousva.liokuntaau lähettänyt ed. Lohen y. m. alle-
12061: kirjoittaman eduskuntaesityksen N :o 7, joka tarkoittaa loka-
12062: kuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräi-
12063: den pykäläin muuttamista.
12064: 
12065: 
12066: 
12067:     Puheenalainen eduskuntaesitys tarkoittaa, samoin kuin
12068: eräät vuoden 1908 mo'lemmille ja vuoden 1909 toisille valtio-
12069: päiville jätetyt eduskunta-alotteet, sellaisten muutosten ai-
12070: kaansaamista, että metsästys kruununpuistoissa ja kruunun
12071: käyttämättämillä mailla tehtäisiin luvalliseksi maan pohjoi-
12072: simpain paikkakuntain asukkai'lle heidän kotiseuduillaan;
12073: että se laissa myönnetty oikeus lennon aikana ja kuvilta rau-
12074: hoitusaikanakin pyytää eräitä vesilintulajeja, joka on voi-
12075: massa saaristossa, ulotettaisiin myöskin Lapin kihlakuntaan
12076: ja Suojärven pitäjään Sa'lmin kihlakunnassa; että eräiden lin-
12077: tujen rauhoitusajoista ja koiran käyttämisestä noudatettavia
12078: säännöksiä muutettaisiin; sekä että sitä poikkeusaluetta, mil-
12079: le laki on myöntänyt oikeuden käyttää ansaa ja laukkua met-
12080: sälintujen pyynnissä, laajennettaisiin, ja erotus ansojen, sa-
12081: timien ja loukkujen käyttämiseen nähden poistettaisiin. Tä-
12082: män ehdotuksen mukaan metsästysasetuksen 5, 14, 21, 23
12083: ja 33 § tulisivat muutettaviksi.
12084: 2        1914. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 11.
12085: 
12086:      Samalla kun tämä eduskuntaesitys Eduskuntaan saapui,
12087: lähetti Eduskunta Valiokuntaan myös ed. Lylykorven y. rn.
12088: anomusehdotuksen N:o 52 uuden metsästysasetuksen säätä-
12089: misestä. Käsiteltyään mainittua eduskunta-alotetta on Va-
12090: liokunta johtunut siihen tulokseen, että voimassa oleva met-
12091: sästysasetus 20 päivältä lokakuuta 1898 olisi oma!ksumalla
12092: periaate metsästyksen yleistyttämisestä uudistettava. Valio-
12093: kunta on tähän katsoen päättänyt ehdottaa, että Eduskunta
12094: kääntyisi Hallituksen puoleen anomuksella,
12095:      että metsästyksestä lokakuun 20 päivänä 1898 annettu
12096: asetus perinpohjin tarkastettaisiin ja Eduskunnalle viimeis-
12097: tään vuoden 1916 valtiopäivillä annettaisiin esitys uudeksi
12098: metsästysasetukseksi, joka olisi rakennettu periaatteille:
12099:      että metsästys kruunun metsämailla olisi kaikille Suo-
12100: -men kansalaisille luvallista;
12101:      että metsästys yksityisten tiluksilla olisi luvallista kun-
12102: nan asukkaille niinä vuodenaikoina, jolloin metsästyksestä ei
12103: D'lisi haittaa maanvilje'lykselle ja karjanhoidolle; ja
12104:      että kunnille metsästysoloja sen piirissä järjestettäessä
12105:  jätettäisiin valta antaa tarkempia hyödyllisen metsänriistan
12106: ~uojelemista tarkoittavia määräyksiä.
12107:      Edel•lä esitettyyn nähden ja koska siis metsästyslainsää-
12108: däntömme perinpohjaista uudistusta on ehdotettu anotta-
12109:  vaksi, ei V aliakunta katso syytä olevan ehdottaa mitään osit-
12110:  taisia muutoksiå tuohon lainsäädäntöön. Valiokunta saa
12111:  näin ollen kunnioittaen ehdottaa,
12112: 
12113:                 että Eduskunta antaisi puheenalaisen edus-
12114:              kuntaesityksen raueta.
12115: 
12116:     HeLsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
12117: 
12118: 
12119: 
12120: 
12121:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja So-
12122: lJanen, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Aalle-Teljo (osit-
12123:                                                            3
12124: 
12125: tain), Ahmala, Gädda (osittain), Halonen, Iipponen (osit-
12126: tain), Isaksson, Koivisto, Linna, Lohi, Lonkainen, Lyly-
12127: korpi, Saarelainen (osittain), Saarinen, Turkia (osittain) ja
12128: Virkki (osittain) sekä varajäsenet Käkelä, Partanen, Tuo-
12129: mela ja Tåg (osittain).
12130: ---------------------------------------------------
12131: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12132:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 11.
12133: 
12134: 
12135: 
12136: 
12137:                 Suuren valiokunnan mietintö
12138:             N :o 10 Eduskunnassa tehdyn, voimassa olevan
12139:             metsästysasetuksen eräiden pykäläin muutta-
12140:             mista tarkoittavan eduskuntaesityksen joh-
12141:             dosta.
12142: 
12143:     Sittenkun Suuri valiokunta on käisitellyt Laki- ja talous-
12144: valiokunnan valmisteltavana ollutta edustaja Lohen y. m.
12145: eduskuntaesitystä N :o 7, joka tarkoittaa 20 päivänä loka-
12146: kuuta 1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden py-
12147: käläin muuttamista, on Suuri valiokunta yhtynyt Laki- ja
12148: talousvaliokunnan mietinnössä N :o 6 olevaan ehdotukseen,
12149: 
12150:                että Eduskunta antaisi puheenalaisen edus-
12151:             kuntaesityksen raueta.
12152: 
12153:    Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1914.
12154: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa., 1914.
12155:          1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
12156: 
12157: 
12158: 
12159: 
12160:                 Lakivaliokunnan mietintö
12161:             N :o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
12162:             rangaistusten täytäntöönpanoasetuksen 3 luvun
12163:             3 §:n muuttamista.
12164: 
12165:     Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmistelbavaksi lähet-
12166: tänyt edustaja Dagmar Neoviuksen·y. m. tekemän eduskunta-
12167: esitiksen N :o 22, sisältävä ehdotuksen asetukseksi rangais-
12168: tusten täytäntöönpanoasetuksen 3 luvun 3 § :n muuttami-
12169: sesta.
12170: 
12171: 
12172:     Eduskuntaesityksessä ehdotetwan, että sanottu 3 §, jonka
12173: mukaan miespuolisia kuritushuonevankeja, jotka rangaistus-
12174: laitoksessa ovat käyttäytyneet hyvin ja joita ei yksinäis-
12175: huoneessa pidetä, saadaan käyttää pakkotöihin ulkoilmassa,
12176: laitoksen ulkopuolellakin, muutettaisiin, poistamalla sään-
12177: nöksestä sana ,miespuolisia", siten että naispuolisiakin kuri-
12178: tushuonevankeja voitaisiin käyttää tuollaiseen ulkoilmatyö-
12179: hön. Esityksen perusteluissa huomautetaan, että jos kerta
12180: pidetään hyöclyllisenä järjestää miespuolisille kuritushuone-
12181: vangeille tilaisuutta työskentelyyn ulkoilmassa, etenkin van-
12182: kisiirtoloissa, niin naispuolistenkin kuritushuonevankien pi-
12183: täisi päästä samasta edusta osallisiksi.
12184:     Tämän ehdotuksen oikeutusta ei voitane kieltää. Vanki-
12185: siirtolailla voi epäilemättä olla yhtä tärkeä tehtävä täytet-
12186: tävänä naispuolisiin kuin miespuolisiin kuritushuonevankei-
12187: hin nähden. Tällaisten siirtolain voidaan katsoa liittyvän
12188: luonnollisella tavalla meillii noudatettuun iiriläiseen vanki-
12189: kiärjestelmään, joka rakentuu sille periaatteelle, että vangin
12190: kohtelu, aina sen mukaan kuin rangaistus häneen vaikuttaa
12191: 1,1arantavasti, muuttuu asteettain ankarammasta lievemmäksi,
12192: 2        1914. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 12.
12193: 
12194: hänen siirt,ves;,;ä alemma;,;ta rangaistusluokasta ylempään .Ja
12195: ,-,aades>'a siten yhä suurempia vapautuksia. Väliasteena en-
12196: nen ehdonalaista vapauttamista on työskenteh· vankisiirto-
12197: lassa kieltämättä tähän järjestelmään h;nin soveltuva, ol-
12198: len erittäinkin omansa poistamaan niitä haittoja, jotka pitkä-
12199: aikaisesta vapausrangaistuksesta aiheutuva vieraantuminen
12200: todellisesta elämästä tuo mukanaan, .ia kasvattamaan vankia
12201: Yapruata elämää varten, samalla kun se saattaa suoranaisesti
12202: edistää hänen toimeentulomahdolli:muksiaan hänen vapaalle
12203: jalalle päästyään.
12204:       Se ero, minkä puheenaluiJten p~·kälii tekee miespuolisten
12205: ja naispuolisten vankien välillä, ei ilmeisestikään ole johtu-
12206: nut mistään periaatteellisista vaan puht,aasti käytännölli-
12207: sistä syistä, kun lakia laadittaes:;a nähtävästi vain raskaam-
12208: pien kivi- ja maatöiden, jotka eivät sovellu naisvangeille.
12209: katsotWn tässä voivan tulla kysymykseen. Kielt:ämättä on
12210: sopivan työn hankkiminen tässä suhteessa miespuolisille
12211:  vangeille helpompaa kuin naispuolisille. Senpä tähden lie-
12212:  neekin työsiirtoluita naisvankeja varten vain poikkeuksena
12213: ulkomailla olemassa. Kun tällaisten työsiirtolain aikaansaa-
12214:  minen naisille ei kuitenkaan näytä mahdottomalta, vaan so-
12215:  pivia töitä ulkoilmassa voidaan heille järjestää eri aloilla,
12216:  esim. sillä tavalla kuin eduskuntaesityksessä mainitaan, on
12217: täysi syy poistaa lainsäädännöstä se este, minkä se nykyään
12218: His10ä suhteessa uaisvangeille asettaa.
12219:      Yhtyen siis kannattamaan eduskuntaesity:-<tä, Yaliokunta
12220: kunnioittaen ehdottaa,
12221: 
12222:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
12223:             Majesteetin a1·mollisesti vahvistettavaksi lähet-
12224:             täisi seuraavan asetu.selulotuksen:
12225:     Rangaist. täytäntöönpanoasetuksen muuttaminen.          3
12226: 
12227: 
12228:                           Asetus
12229:    19 päivänä joulukunta 1889 annetun rangaistusten
12230:       täytäntöönpanoa koskevan asetuksen :3 luvun
12231:                   :3 §:n muuttamisesta.
12232:     Täten säädetään, että 19 päivänä joulukuuta 1889 an-
12233: netun rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen
12234: 3 luvun 3 § muutetaan näin kuuluvaksi:
12235: 
12236:                              3 §.
12237:     (Poist.) Kuritushuone-vankeja, jotka rangaistuslaitok-
12238: sessa ovat kä.yttäytyneet hyvin ja joita ei yksinäishuoneessa
12239: pidetä, saattaa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää pakko-
12240: töihin ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, vaan ei päästää
12241: yhteen vapaiden työntekijäin kanssa.
12242: 
12243: 
12244: 
12245:  . Tämän as1an kä:;ittel;ys~ä ovat olleet osallil'5ina puheen-
12246: johtaja lJilius, varapuheenjohtaja von Weissenberg, jäsenet
12247: Airola, Aronen, Hakala, Anni Huotari, Alma .Jokinen,
12248: Kykkling, Lapveteläinen, Dagmar Neovius, Stenbäck, Tuli-
12249: koura, Tuomikoski, L. Typpö ja Iida Yrjö-Koskinen sekä
12250: varajäsenet Furuhjelm, P. Ikonen ja Kanervo.
12251: 
12252:    Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1914.
12253: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12254:     1914.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
12255: 
12256: 
12257: 
12258: 
12259:                Suuren valiokunnan mietintö
12260:            N :o 16 eduskuntaesityksen johdosta, joka kos·
12261:            kee rangaistusten täytäntUönpanoasetuksen 3
12262:            luvun 3 §:n muuttamista.
12263: 
12264:    Eduskunta on V. J :n 57 § :n mukaisesti Suureen valio-
12265: kuntaan lähettänyt yllämainitun eduskuntaesityksen ynnä
12266: Lakivaliokunnan sen johdosta antaman mietinnön N :o 3 .
12267:    .Asiata kä;siteltyään sa.a Suuri valiokunta kunnioittaen
12268: ehdottaa,
12269:                että EdtMkunta hyväksyisi ja Keism·illisen
12270:            Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
12271:            täisi Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 3 olevan
12272:            ehdotuksen Asetukseksi 19 päivänä joulukuuta
12273:            1889 annetun rangaistusten täytäntöönpanoa kos-
12274:            kevan asetuksen 3 luvun 3 §:n muuttamisesta.
12275: 
12276:    Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1914.
12277: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12278:   1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
12279: 
12280: 
12281: 
12282: 
12283:                S u o m e n E d u s k u n n a n eduskuntaesi-
12284:            tyksen johdosta päättämä a 1 a m a i n e n e h-
12285:            d o t u s asetukseksi 19 päivänä joulukuuta
12286:            1889 annetun rangaistusten täytäntöönpanoa
12287:            koskevan asetuksen 3 luvun 3 §:n muuttami-
12288:            sesta.
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
12294:               ja Suuriruhtinas I
12295: 
12296: 
12297: 
12298: 
12299:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys rangais-
12300: tusten täytäntöönpanoasetuksen 3 luvun 3 § :n muuttami-
12301: sesta, ja on Eduskunta tämän esityksen säädetyssä järjes-
12302: 2 1914.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 12.
12303: 
12304: tyksessä käsitellyt.
12305:     Sanotun lainkohdan mukaan miespuolisia kuritushuone-
12306: vankeja, jotka rangaistuslaitoksessa ovat käyttäytyneet hy-
12307: vin ja joita ei yksinäis'huoneessa pidetä, saadaan käyttää
12308: pakkotöihin ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin. Tätä
12309: säännö,stä on nyt ehdotettu muutettavaksi siten, että naisrpuo-
12310: lisiakin kuritushuonevankeja voitaisiin käyttää sellaiseen
12311: työhön.
12312:      Eduskunta pitää tätä ehdotusta oikeana. Vankisiirto-
12313: loilla voi epäilemättä olla yhtä tärkeä tehtävä naispuoli-
12314: siin kuin miespuolisiin kuritushuonevankeihin nähden. Täl-
12315: laiset siirtolat näyttävät läheisesti liittyvän maassa nou-
12316: datettuun iiriläiseen vankilajärjestelmään, joka rakentuu
12317: sille periaatteelle, että vangin kohtelu, sikäli kuin rangaistus
12318: vaikuttaa häneen parantavasti, asteettain muuttuu ankaram-
12319: masta <lievemmäksi hänen siirtyessään alemmasta rangaistus-
12320: luokasta yl·empään ja saadessaan siten yhä enemmän va-
12321: pauksia. Väliasteena ennen ehdonalaista vapauttamista on
12322: työskentely vankisiirtola:ssa kieltämättä tähän järjestelmään
12323: hyvin soveltuva. Erittäinkin on se omansa poistamaan niitä
12324: haittoja, jotka pitkäaikaisesta vapausrangaistuksesta aiheu-
12325: tuva vieraantuminen todellis·esta elämästä tuo mukanaan, ja
12326: k!lisvattamaan vankia vapaata elämää varten, samalla kun se
12327: saattaa suoranaisesti edistää hänen toimeentulomahdollisuuk-
12328: siaan hänen vapaaksi päästyään.
12329:      Se erotus, minkä puheenru1ainen pykälä tekee miespuo-
12330: listen ja naispuolisten vankien välillä, ei ole johtunut peri-
12331: aatteellisista vaan käytännöllisistä syistä, kun lakia laadit-
12332: taessa nälhtävästi vain raskaampien kivi- ja maatöiden, jotka
12333: eivät sovellu naisvangehlle, katsottiin voivan tulla kysy-
12334: mykseen. Epäilemättä on sopivan ulkoilmatyön hankkimi-
12335: nen miespuolisille vangeille helpompaa kuin naispuolisille.
12336: Mutta kun työsiirtolain aikaansaaminen naispuolisille van-
12337: geille ei näytä mahdottomalta ja sopivia töitä ulkoilmassa
12338: voidaan heille järjestää eri aloilla, katsoo Eduskunta, että on
12339: täysi syy poistaa nykyisestä lainsäädännöstä puheena oleva
12340: este.
12341:       Rangaist. täytäntöönpanoasetuksen muuttaminen.      3
12342: 
12343:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
12344: sesti ilmoittaa,
12345:                että Ednskunta on hyväksynyt ja Teidän
12346:            Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
12347:            tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
12348:            asetusehdotuksen:
12349: 
12350: 
12351:                         Asetus
12352:    19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rangaistusten
12353:       täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 3 luvun
12354:                   3 §:n muuttamisesta.
12355: 
12356:    Täten säädetään, että 19 päivänä joulukuuta 1889 anne-
12357: tun rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 3 lu-
12358: vun 3 § muutetaan näin kuuluvaksi:
12359: 
12360:                             3 §.
12361:     Kuritushuone-vankeja, jotka rangaistuslaitoksessa ovat
12362: käyttäytyneet hyvin ja joita ei yksinäishuoneessa pidetä,
12363: saattaa, tarpeen mukaan vartioituina, käyttää pakkotöihin
12364: ulkoilmassa, laitoksen ulkopuolellakin, vaan ei päästää yh-
12365: teen vapaiden työntekijäin kanssa.
12366: 
12367: 
12368: 
12369:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12370: 
12371:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1914.
12372: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12373: II
12374:              1914. -   Anomusmietintö N:o 1.
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                Työväenasiain valiokunnan
12380:            m i e t i n t ö N:o 1 anomusehdotuksen joh-
12381:            dosta, joka koskee apurahan myöntämistä työn-
12382:            puutteen takia hätää kärsivien avustamiseksi.
12383: 
12384:     Eduskunta on kuluvan kuun 16 :ntena päivätyllä pöytä-
12385: kirjanotteella lähettän;yt Työväenasiain valiokuntaan val-
12386: misteltavaksi edustaja Walpas-Hännisen y. m. anomusehdo-
12387: tuksen N :o 4 apurahan myöntämisestä työn puutteen takia
12388: hätää kärsivien avustamiseksi Suomen Ammattijärjestön
12389: välityksellä. Samalla on Valiokunnalle ilmoitettu, että
12390: Eduskunta on päättänyt, huomioon ottaen V. J :n 72 §:n
12391: säännöksen, käsitellä tämän asian kiireellisenä. Valiokunta
12392: on s'en vuoksi kokoonnuttuaan heti ottanut a;sian valmistel-
12393: tavakseen.
12394: 
12395: 
12396:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa mainitaan,
12397: että työnpuutteesta johtuvaa työttömyyttä on kuluvana twl-
12398: vena ilmaantunut maassamme tavallista enemmän ja että siitä
12399: aiheutunutta hätää, jonka lievittämiseksi valtio ja kunnat
12400: eivät ole ryhtyneet mihinkään huomattavampiin toimenpi-
12401: teisiin, ei voida yksityisillä avustuksilla riittävästi torjua.
12402: Anomuksentekijät esittävät sen vuoksi Eduskunnan kiireel-
12403: lisesti anottavaksi, että Suomen valtion varoista annetaan
12404: mahdollisimman pian 250,000 markkaa pakollisen työnpuut-
12405: teen takia hätää kärsimään joutuneiden avustamiseksi ja että
12406: tuo summa annetaan Suomen Ammattijärjestön jaettavaksi
12407: mainituilla hätää kärsiville Suomen eri osissa.
12408:     Eduskunta on useilla va.ltiopäivillä tekemissään anomuk-
12409: sissa huomarrttanut, että pakollinen työttömyys on maas-
12410: 2              1914. -   Anomusmietintö N :o 1.
12411: 
12412: samme tullut jokavuotiseksi ilmiöksi, joka ei ainoastaan
12413: tuota yksityisille henkilöille kärsimyksiä, vaan myöskin ai-
12414: heuttaa yhteiskunnalle tuntuvaa vauriota, ja sen vuoksi ano-
12415: nut valtion varoista määrärahaa työttömäin avustamiseksi.
12416: Varoen tällaista työttömyyttä ilmaantuvan tänäkin talvena,
12417: jopa todennäköisesti sangen laajalti, anoi eduskunta myöskin
12418: viime valtiopäivillä, että myönnettäisiin 300,000 markan
12419: määräraha hallituksen käytettäväksi kuluvana vuonna,
12420: osittain avustuksina työväestön k!eskuudessa perustetuille,
12421: julkiseen tarkastukseen alistuville keskinäisille työttömyys-
12422: kassoille, osittain apurahoina kunnille, jotka pysyväisen
12423: työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa olevan
12424: kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista varten
12425: sellaisia anovat. Tämä anomus ei ole vielä johtanut siinä
12426: esitettyyn toimenpiteeseen.
12427:     Työnpuutteen aiheuttamaa työttömyyttä on kuitenkin
12428: kuluvanakin talvena ilmaantunut sangen laajalti. Mitään
12429: varsinaista tilastollista selvitystä tällaisen työttömyyden
12430: laajuudesta maassamme ei ole, mutta yleisesti tunnetaan, että
12431: työttömäin lukumäärä on huolestuttavan suuri, jopa pai-
12432: koittain, varsinkin Helsingissä, tuntuvasti suurempi kuin
12433: edellisinä vuosina. Tätä valaisevat osaltaan myöskin tiedot
12434: kunnallisten työnvälitystoimistojen toiminnasta viime kuu-
12435: kausina ja samoin Helsingissä viime kuun 29 päivänä vapaa-
12436: ehtoisen ilmoittautumisen perusteella toimitettu työttömäin
12437: laskeminen. Edellisten mukaan oli:
12438: 
12439:                                                           •ryöha.ke- Avonaisia   T~y~:t-
12440:                                                             muksia   paikkoja    paJ{~oja
12441: Helsingissä:    lokakuussa   a   o   •   '•   •   •   •    1,358        681         584
12442:                 marraskuussa ......                        1,598        705         597
12443:                 joulukuussa .......                        1,315        780         667
12444:                 tammikuussa . . .....                      2,597      1,542       1,449
12445:                              Yhteensä 6,868                           3,708       3,297
12446: 
12447: 1 p. lokak. 1912-31 p. tammik.
12448:    1913 ....................... 4,390                                 2,572       2,005
12449:                         Työttömien avustaminen.                                                    3
12450:                                                                        TyBhake-   Avonaisia Ti!.ytet-
12451:                                                                         muksia    paikkoja    tyjä
12452:                                                                                             paikkoja
12453: 
12454: Turussa:            lokakuussa ........                                   158         15         10
12455:                     marraskuussa ......                                   219         33         25
12456:                     joulukuussa ........                                  250         92         91
12457:                     tammiimussa .......                                   188         56         56
12458:                                                  Yhteensä                 815        196        182
12459:    p. lokak. 1912-31 p. tammik.
12460:     1913 .......................                                          789        224        213
12461: 
12462: 
12463: Porissa:            marraskuussa ......                                    38         17         11
12464:                     joulukuussa ........                                   25         21         15
12465:                     tammikuussa                   ••••     0   0   0       29         24         13
12466:                                              Yhteensä                      92         62         39
12467: 1 p. marrask. 1912-31 p. tammik.
12468:    1913    •   0   •••••••••••••••••••••                                  164         89         42
12469: 
12470: 
12471: Tampereella: lokakuussa • 0.                          0   ••••            201        138        116
12472:              marraskuussa ......                                          255        148        127
12473:              joulukuussa                     •••••         '0.            216         77         76
12474:              tammikuussa . . .....                                        302         98         96
12475:                                              Yhteensä                     974       461        415
12476: 1 p. lokak. 1912-31 p. tammik.
12477:    1913    ••••••••••       0   0   0   ••   0   •••••••                  816       3,19       321
12478: 
12479: \Viipurissa:        lokakuussa • • . . • • 0.                            340        206        118
12480:                     marraskuussa                  0   •••••              308        134         93
12481:                     joulukuussa ........                                 149         85         51
12482:                     tammikuussa .......                                  307        115         78
12483:                                              Yhteensä 1,104                         540        340
12484: 1 p. lokak. 1912-31 p. tammik.
12485:    1913 ....................... 1,225                                               456        300
12486: 4            1914. -    Anomusmietintö N :o 1.
12487:                                                    Työha.ke-   Avonaisia. Tltytet-
12488:                                                                             t 'ä
12489:                                                     mnksia.    paikkoJa.
12490:                                                                           pa.~oja.
12491: Waasassa:     l()kakuussa   •••      0   •••   0       174         91          79
12492:               marraskuussa ......                      206         41          34
12493:               joulukuussa   0.   0   ••   0.   0       313        122         111
12494:                             Yhteensä                   693        254         224
12495: 1 p. lokak.-31 p. jouluk. 1912                         431        271         184
12496: 
12497: 
12498: Oulussa:      marraskuussa ......                      271       .236         169
12499:               joulukuussa ........                     132        107          91
12500:               tammikuussa . . .....                    109        118          82
12501:                             Yhteensä                   512        461         342
12502: 1 p. marrask. 1912-31 p. tammik.
12503:    1913 .......................                       399         218        179.
12504: 
12505: 
12506: Mainittu työttömäin laskeminen taas osoitti, että Helsin-
12507: gissä laskupäivinä oli työttöminä ainakin 1,399 henkilöä,
12508: joista kokonaan työttömiä oli 1,062; jotapaitsi kaupungin
12509: työlaitoksessa oli 158 työttömiin luettavaa henkilöä. Työt-
12510: tömiksi ilmoittautuneista oli 678:lla elätettävänä paitsi it-
12511: seään kaksi henkilöä tai useampia, ja heistä lukeutui noin
12512: 67 % rakennus- ja lähes 12 % ulkotyöläisiin, joid·en ryh-
12513: mien keskuudessa työttömyys kunnallisten työnvälitystoi-
12514: mistojen tietojen mukaan muuallakin ylipäänsä on suurin.
12515:     Tämän laajan työttömyyden ehkäisemiseksi ja varsinkin
12516: sen aiheuttaman hädän lievittämis·eksi on ryhdytty erinäi-
12517: siin toimenpiteisiin. Helsingissä on kunta asettanut erityisen
12518: hätäapukomitean, jonka a:lotteesta kuluvana talvena muun
12519: muassa teetetään varsina~sia kunnan töitä jonkun verran
12520: enemmän kuin edellisinä vuosina ja näiden lisäksi erinäisiä
12521: hätäaputöiden luontoisiksi järjestettyjä, kunnalle tarpeellisia
12522: töitä; minkä ohessa kunta on myöntänyt 10,000 markkaa
12523: jaettavaksi avustuksina työnpuutteessa oleville. Niinikään
12524: ovat erinäiset yksityiset järjestöt, joko kunnan avustuksella
12525:                  Työttömien avustaminen.                     5
12526: 
12527: tai ilman sellaista, toimineet työttömäin keskuudessa vallit-
12528: sevan hädän lievittämiseksi, osaksi jakamalla puutteen-
12529: alaisille avustusta, osaksi järjestämällä hätäaputöitä, joissa,
12530: samoinkuin kunnan toimeenpanemissa, osa niistä, jotka on
12531: merkitty kunnallisen työnvälitystoimiston välityksellä työ-
12532: paikan saaneiksi, ovat saaneet työtä. Myöskin on työväen
12533: keskuudessa asetettu avustuskomiteoita, jotka ovat panneet
12534: liikkeelle avustuksen keräyslistoja, asettaneet joskus kadu:Hle
12535: ja toreille keräys·patoja sekä panneet toimeen huveja, joista
12536: voitto on langennut avustusrahastoon. Lisäksi ovat työväen-
12537: järjestöt koonneet apua keskuudestaan ja antaneet sitä rahas-
12538: toistaan. Noilla ja muilla toimenpiteillä on saatu eräitä
12539: tuloksia. Esim. Helsingin rakennustyöväestön järjestöjen
12540: työttömyyskomitea on näihin päiviin asti saanut kootuksi
12541: noin 20,000 markkaa Helsingin työttömil1e jaettavaksi.
12542: Mikäli Valiokunna.lla on tiedossaan, on ainakin muutamissa
12543: muissa kaupungeissa ryhdytty samanlaisiin toimenpiteisiin.
12544: Mutta siitä huolimatta on työttömyyttä edelleen paikoittain
12545: sangen laajalti ja puute työttömäin keskuudessa suuri.
12546: Niinpä oli Helsingin kunnallisessa työnvälitystoimistossa
12547: kuluvan kuun 19 päivänä työttömiksi merkitty 1,120 työ-
12548: läistä. .Ja todennäköisesti tulee työnsaanti varsinkin raken-
12549: nusteollisuuden ala'Ha jonkun aikaa olemaan huono.
12550:     Tähän asiaintilaan ei näytä olevan tehokasta parannusta
12551: aikaansaatavissa ilman valtion myötävaikutusta. Edellä-
12552: mainituissa anomuksissa onkin Eduskunta jo useat ker-
12553: rat esittänyt ne syyt, mitkä sen mielestä vaativat val-
12554: tiota tukemaan työttömyyden ehkäisemistä ja sen seuraus-
12555: ten lievittämistä tarkoittavaa toimintaa myöntämällä sitä
12556: varten sopivan määrärahan. Nykyisen, tavallista suurem-
12557: man työttömyyden aikana olisi valtiolta eritoten odotettava
12558: avustusta, vieläpä sellaista, että varojen käyttäminen vallit-
12559: sev·an kipeän puutteen lievittämiseksi voi tapahtua kyllin
12560: nopeasti ja tehokkaasti. Koska viime valtiopäivillä teh-
12561: dyssä, edellä kosketellussa anomuksessa esitetty avustamis-
12562: tapa ei näytä tarkoituksenmukaiselta nyt enää, sen jälkeen
12563: kun anomusta ei dle aikaisemmin esitetty Hallitsijan hyväk-
12564:              1914. -   Anomusmietintö N:o 1.
12565: 
12566: syttäväksi, on Valiokunnan mielestä tarpeen tehdä asiassa
12567: uusi anomus. Määrärahaa olisi anottava myönnettäväksi
12568: kuntien ohella sellaisille järjestöille, jotka työttömiä avus-
12569: tamaHa tai hätäaputöitä järjestämällä toimivat työttömyyden
12570: aiheuttaman hädän lievittämiseksi. Tarkemmat määräykset
12571: järjestöjen tätä tarkoittavan toiminnan tarkastuksesta ovat
12572: tietenkin hallituksen annettavat.
12573:     Asian rahallisesta puolesta on Valiokunta pyytänyt Val-
12574: tiovarainvaliokunnan lausuntoa, joka seuraa tämän mietin-
12575: nön mukaan.
12576:     Edellä esitetyn nojalla V aliakunta kunnioittaen ehdottaa
12577: Eduskunnan anottavaksi,
12578: 
12579:                 että valtion varoista mahdollisimman pian
12580:             myönnettäisiin 250,000 markan määräraha työt-
12581:             tömyyden aiheuttaman hädän lievittämiseksi
12582:             osittain avustuksina tällä alalla toimiville jär-
12583:             jestöille osittain kunnille, jotka työttömäin avus-
12584:             tamista tai hätäaputöiden järjestämistä varten
12585:             varoja anovat.
12586: 
12587: 
12588: 
12589:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Erkko,
12590: varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen, jäsenet Hjelt, Hän-
12591: ninen (osittain), Jalava (osittain), Kiiskinen, Latva, Lat-
12592: vala, Lundström, Nikula (osittain), Paasivuori, Peura, Poh-
12593: javäre (osittain), Pärssinen, Saha, Takalander (osittain) ja
12594: Walkama sekä varajäsenet Kauniainen (osittain), Lehtonen,
12595: Oksman (osittain) ja Storgårds (osittain).
12596: 
12597:    Helsingissä, 27 päivänä helmikuuta 1914.
12598:                         Vastalause 1.                        7
12599: 
12600: 
12601: 
12602: 
12603:                      Vastalauseita.
12604:                               l.
12605: 
12606:     Pitäen tarpeellisena lisätä edellä olevaan anomusehdo-
12607: tukseen eräitä tietoja ja selventää sen eräitä kohtia ynnä
12608: esittää valtiolta anotta:van apurahan jakamisesta käytän-
12609: nöllisen ja torkotukseen soveltuvan ehdotuksen pyydämme,
12610: 
12611:                 että Eduskunta hyväksyisi anomusehdotuk-
12612:             sen perustelujen neljännellä sivulla alhaalla alka-
12613:             van kappaleen ynnä sitä smtraavan kappaleen
12614:             sijaan seuraavat perustelut:
12615: 
12616:     Edellä oleva tilasto osottaa, että kuluvan vuoden tammi-
12617: kuul1a jätettiin kuuden kaupungin kunnallisiin työnvälitys-
12618: toimistoihin yhteensä 3,532 työhakemusta, mutta paikkoja
12619: täytettiin niiden välityksellä sinä aikana vain 1, 774, joten
12620: noin puolet hakemuksista oli tehty turhaan. Viipurissa oli
12621: näiden määrä yli 3 / 4 hakemuksista. Kun työn saanti on
12622: noiden toimistojen välityksellä ollut niin vähäistä, eivät tie-
12623: tenkään kaikki niiden toimintapaikoilla olevat työttömät
12624: ole jättäneet niihin hakemuksia, vaan on työttömien todelli-
12625: nen lukumäärä suurempi kuin mainituista numeroista nä-
12626: kyy. Suomen puutyöntekijäin liitolle oli viime tammikuulla
12627: ilmoitettu sen osastoista 325 työtöntä. Sen liiton 1,149 kir-
12628: vesmiehestä oli silloin työttöminä 256 eli 22,8 %. Tuusulan
12629: 21 järjestyneestä kirvesmiehestä kärsi 19 työnpuutetta ja
12630: Riihimäen 58 :sta 45. Liiton kirvesmiesten osalle tulikin
12631: tammikuulla yhteensä 5,082 työtöntä päivää, puuseppien
12632: y. m. 755; sairaspäiviä oli lisäksi edellisillä 397 ja jälki-
12633: mäisililä 237. Moiset numerot saavat olettamaan, että pakol-
12634: 8              1914.- Anomusmietintö N:o 1.
12635: 
12636:  Esta työttömyyttä on nykyisin huolestuttavan paljon maa-
12637:  seuduilla ja kaupungeissa. Monien tuhansien henkilöiden
12638:  tiedetään kärsineen siitä jo monia viikkoja ja useiden heistä
12639:  yli neljäkin kuukautta.
12640:       Suuri osa työläisistä on saanut niin pieniä palkkoja, että
12641:   ei ole voinut säästää huonon ajan varaksi. Työttömiksi jou-
12642:   duttuaan on heidän täytynyt myydä tai pantata kotitava-
12643:   roitaan, vaatteitaan ja työkalujaan. Säästöjään kulutta-
12644:   neista on osa joutunut samaan tilaan. Puute on heikanta-
12645:   nut jo kauhistuttavasti monia ja aiheuttanut tautien vas-
12646:   tustuskyvyn vähenemistä ja sairauksia sekä eräissä tapauk-
12647:   sissa rikoksia ja mielipudlisuutta.
12648:       Yhteiskunnan velvollisuus olisi turvata jäsentensä elä-
12649:   misoikeutta. Suomen kunnissa ovat kuitenkin varallisuuteen
12650:   ja vääryyteen perustuvan äänestysjärjestelmän nojalla val-
12651:   lassa pääasiallisesti varakkaat kansankerrokset. Osaksi siitä
12652:   on johtunut, että kunnat eivät ole riittävästi tai eivät ensin-
12653:   kään käyttäneet keinoja, joilla ne olisivat voineet vähentää
12654:   työttömyyttä ja lieventää sen seurauksia. Helsingin kunta
12655:   on tosin järjestänyt eräitä töitä työnpuutteen takia. Lisäksi
12656:   on se hiukan avustanut eräiden hätäaputöiden teetättämistä.
12657:   Muutamista s~llaisista on kuitenkin maksettu kurjan pieniä
12658:   palkkoja. N.e ja kunnan avustus niiden lisänä voivat tehdä
12659:   sellaisella hätäaputyöllä valmistettujen tavarain tuotanto-
12660:   kustannukset teetättäjille halvemmiksi kuin millä tavalli-
12661: . sella työhinnalla teetättävät saavat samanlaisia tuotteita.
12662:   Kauppamarkkinoilla voivat edelliset syrjäyttää näitä ja
12663:   syöstä siten tavallisella hinnalla tekeviä työttömiksi. Sen-
12664:   rankseksi sellaisesta hätäapujärjestelmästä voi tulla, että
12665:   työväen elintarpeiden ostamiskyky vain heikkenee ja tä-
12666:   mäkin vähentää osaltaan niiden kaupaksi menoa ja lisää
12667:   työttömyyttä.
12668:       Kunnallisen avustustoiminnan riittämättömyys ilmenee
12669:   Helsingissä selvästi. Esim. rakennustyöväen järjestöjen
12670:   työttömyyskomitealle oli ilmotettu tääHä viime tammikuun
12671:   24 päivään mennessä 1,093 työn!>uutteessa olevaa, mutta
12672:   kuluvan he'lmikuun 17 päivänä oli sama!lle komitealle ilmo-
12673:                         Vastalause 1.                        9
12674: 
12675: tettu 1,4 78 työttöminä silloin olevia ja heillä elätettäviä
12676: 4,245. Siis työttömyyden takia hätää kärsivien määrä oli
12677: mainituista avustustoimenpiteistä huolimatta yhä lisäänty-
12678: nyt. Viipurissakin oli saman kuun alulla 953 työttömyys-
12679: hädässä olevia.
12680:      Suoranaista hätäavustusta ovat kunnat antaneet mität-
12681: tömän vähän. Useiden työttömyyskuukausien kuluessa on
12682: Helsingin kaupunki ja'attanut 10,000 mk. rahaa. Siitä ei
12683: olisi riittänyt paria markkaa täällä hätää kärsivää kohti.
12684:      Työväen keskuudessa on asetettu avustuskomiteoita, jot-
12685: ka ovat panneet liikkeelle avustuksen keräyslistoja, asetta-
12686: neet joskus kaduille ja toreille keräyspatoja ja panneet toi-
12687: meen huveja, joista voitto on langennut avustusrahastoon.
12688: Lisäksi ovat työväenjärjestöt koonneet apua keskuudestaan
12689: ja antaneet sitä rahastoistaan. Esim. jo mainittu Helsingin
12690: rakennustyöväen järjestöjen työttömyyskomitea on saanut
12691: kootuksi noin 20,000 markkaa Helsingin työttömille jaetta-
12692: vaksi. Tuo komitea on kuitenkin voinut jakaa apua nai-
12693: mattomiU.e ainoastaan verrattain harvoissa tapauksissa ja
12694: verrattain pieniä, vain noin 3 markan eriä, perheellisille
12695: sentään määräajoin jatkuvaa avustusta, mutta ovat avustus-
12696:  summat oNeet perhettä kohti kovin pieniä, nimittäin 4-5
12697: markkaa viikolta ja vieläkin vähemmän perheen aikuisille
12698:  sekä lapsien avustamiseksi vähän lisää siihen. Niinkään
12699: vaatimatonta avustusta ei ole riittänyt kaikille tarvitseville.
12700:      Kokemukset osottavat, että yksityistä avustusta ei saada
12701: parhaillakaan ponnistuksilla riittäväksi. Se pyrkii sitä-
12702: paitsi vähenemään kerä;yksen kestäessä kauvan. Nykyi-
12703:  sinkin on se vaara. Työttömyyden loppumista sitävastoin
12704: ei voida odottaa vielä pitkään aikaan. Yhä kovempaan hä-
12705: tään joutuvia tarvitsevia tul·ee olemaan paljon maaliskuulla
12706: ja melkoisesti huhrtikuullakin.
12707:      Suomen Eduskunnan ensimäisiin velv·ollisuuksiin kuu-
12708:  luisi myötävaikuttaminen siihen, että tuhansia niin vaikeaan
12709:  asemaan joutuneita uutteria ja kelvollisia kansalaisia avuste-
12710:  taan. Sen olisi vaadittava, että hallitus antaisi valtion va-
12711:  roista ensi hätään jonkun isohkon summan ja ryhtyisi myös
12712: 10            1914.- Anomusmietintö N:o 1.
12713: 
12714: järjestämään sopivia töitä. Rahat olisi annettava sillä ta-
12715: valla, että ne tulisivat nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti jae-
12716: tuiksi pakollisen työnpuutteen takia todella hätää kärsiville.
12717: Suomen Ammattijärjestö voisi epäilemättä suorittaa parhai-
12718: ten avustuksen jakamisen. Sillähän on osastoja joka taholla
12719: Suomessa ja niillä toimi- ja valiokuntia jo valmiina, jota-
12720: paitsi useat osastot ovaJt jo asettaneet erityisiä ·avustustoi-
12721: mikuntia ja voivat pian asettaa niitä, ellei jo ole. Sellaiset
12722: toimikunnat ovat työläisten, itsensä valvonnan alaisia ja
12723: vastuuvelvollisia tehtävistään heille. Ammattijärj•estön toi-
12724: mikunta on vastuuvelvollinen osastoilleen ja niiden valitse-
12725: malle edustajakokoukselle. Siten olisi moninkerta~set ta-
12726: keet, että :rn:theena oleva avustus tulisi jaetuksi mahdolli-
12727: simman hyvin sekä että sitä voitaisiin ruveta jakamaan
12728: pian sen saatua. ,Juuri avunannan joutuisuus 001 välttä-
12729: mättömästi tarpeen, kun hätä riehuu ylen uhkaavana.
12730:     Pyydämme kunnioittaen Eduskunnan anomaan,
12731: 
12732:                  että Suomen valtion varoista annetaan mah-
12733:              dollisimman pian 250,000 markkaa pakollisen
12734:              työttömyyden takia hätää kärsimään joutunei-
12735:              den a·IJustamiseen ja
12736:                  että tuo summa annetaan Suomen Ammatti-
12737:              järjestön jaettavaksi mainituille hätää kärsiville
12738:              Su.omen eri osissa.
12739: 
12740:      Helsingissä, helmikuun 27 p :nä 1914.
12741: 
12742:        Matti Paasivuori.              E. Walpas.
12743:        Osk. Jalava.                   Aura Kiiskinen.
12744:        J. Peura.                      Frans Lehtonen.
12745:        W. Lundström.                  Hilja Pärssinen.
12746:                         Vastalause II.                        11
12747: 
12748: 
12749: 
12750: 
12751:                                II.
12752: 
12753:      Ei näytä olevan syytä puheenalaisen kysymyksen tapai-
12754: sessa asiassa perusteluissa vedota hallitukseen suorastaan
12755: niin sanoakseni rajoituksien - kenties monenkinlaisten -
12756: aikaansaamise~si ky,symyksessä olevain varain saamista var-
12757: ten. Sitäva;stoin pitäisi Eduskunnan puolelta ponnessa aset-
12758: taa sellainen ehto, ettei määrärahaa saa suorittaa, jollei niiltä
12759: järjestöiltä, jotka siitä tulevat osallisiksi, vaadita julkista
12760: tiliä siitä, millä tavoin varat ovat käytetyt.
12761:     Kun en Työväenasiain valiokunnassa ole onnistunut saa-
12762: maan käsitykselleni kannatusta, rohkenen ehdottaa, että si-
12763: vulla 5 mietinnön :pontta lähinnä ol-evan kappaleen viimei-
12764: nen lause, joka kuuluu: ,Tarkemmat määräykset järjestöjen
12765: tätä tarkoittavan toiminnan tarkastuksesta ovat tietenkin
12766: hallituksen annettavat", :poistettaisiin ja että sen sijaan ponsi
12767: muutetaan näin kuuluvaksi:
12768:                 että valtion varoista mahdollisimman pian
12769:             myönnettäisiin 250,000 markan määräraha työt-
12770:             tömyyden aiheuttaman hädän lieventämiseksi,
12771:             annettavaksi osittain kunnille, osittain avustuk-
12772:             sina tällä alalla toimiville julkiseen tarkastuk-
12773:             seen alistuville järjestöille, jotka työttömäin
12774:             avustamista tai hätäaputöiden järjestämistä var-
12775:             ten varoja anovat.
12776: 
12777:    Helsingissä, helmikuun 27 p :nä 1914.
12778: 
12779:                                                 Vera Hjelt.
12780: 12                              Liite.
12781: 
12782: 
12783:      Suomen Eduskunnan
12784:   Valtiovarainvaliokunta
12785: 
12786:        Helsingissä
12787: helmikuun 26 p:nä 1914.
12788: 
12789:           N:o 12.
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 
12794:         'I' y ö v ä e n a s i a i n   v a 1 i o k u n n a ll e.
12795: 
12796: 
12797:     Kirjelmässä eilis·päivältä Työväenasiainvaliokunta, jonka
12798: valmisteitavaksi Eduskunta on lähettänyt ed. Valpas-Hän-
12799: nisen y. m. anomusehdotuksen N :o 4 apurahan myöntämi-
12800: sestä työn puutteen takia hätää kärsivien avustamiseksi, on,
12801: oheenliittäen mietintöluonndksensa, pyytänyt asiasta Valtio-
12802: varainvaliokunnan lausuntoa.
12803:     Tämän johdosta Valtiovarainvaliokunta saa kunnioittaen
12804: esittää seuraavaa:
12805:     Se tarkoitus, johon kysymyksessä olevassa alotteessa eh-
12806: dotetaan anottavaksi apurahaa, on Valtiovarainvaliokunnan
12807: mielestä sitä laatua, että yleisiä varoja voidaan siihen käyt-
12808: tää. Tälle kannalle Eduskuntakin on asettunut, kun se, vii-
12809: meksi 1913 vuoden valtiopäivillä, päätti Keisarilliselta Ma-
12810: jesteetilta alamaisesti anoa 300,000 markan suuruisen mää-
12811: rärahan myöntämistä työn puutteesta työttöminä olevain
12812: avustamiseksi anomuksessa tarkemmin ilmoitetulla tavalla.
12813:     Mitä muuten tulee kysymyksen rahalliseen puoleen, saa
12814: Valiokunta ilmoittaa, että Eduskunta viime vuoden valtio-
12815: päivillä, käsitellessään armo'llista esitystä varojen hankki-
12816: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei-
12817: vät riitä, puolestaan havaitsi, että sanotut tulot vuonna 1914
12818: tulisivat täysin riittämään muun muassa siihen, että niistä
12819: suoritettaisiin mainittu Eduskunnan anoma määräraha työt-
12820:                             Liite.                          13
12821: 
12822: tömäin avustamiseksi, mikä oli 50,000 markkaa suurempi
12823: kuin Työväenasiain valiokunnan mietintöluonnoksessa tähän
12824: tarkoitukseen nyt suunniteltu. Sen laskelman mukaan, joka
12825: liittyy nyt koolla olevilla valtiopäivillä Eduskunnalle an-
12826: nettuun armol1iseen esitykseen N :o 6, johon laskelmaan ei
12827: sisälly mitään määrärahaa nyt kysymyksessä olevaan tar-
12828: koitukseen, valtiorahaston tulojen ja menojen muodostus
12829: vuonna 1914 tosin tulisi olemaan epäedullisempi, kun näet
12830: rahaston menojen peittämiseen tulojen lisäksi tarvittaisiin
12831: rahaston pääomasäästöstä lähes 1,500,000 markkaa. Niitä
12832: arvioimisia ja muita perusteita, joihin tämä laskelma raken-
12833: tuu, ei Valiokunta vielä ole voinut tarkastaa. Mutta katsoen
12834: niin hyvin edellä mainittuun tulokseen, johon Eduskunta
12835: 1913 vuoden valtiopäivillä asiata tutkiessaan tuli, kuin myös-
12836: kin edellisinä vuosina saavutettuun kokemukseen, joka osoit-
12837: taa, että valtiorahaston tuloista vuosittain on syntynyt mel-
12838: koinen ylijäämä, mikä vuonna 1912 teki 4,857,202 markkaa
12839: 10 penniä, ei Valiokunnan mielestä voi o'lla epäilystä siitä,
12840: että valtion vakinaisten varain tila hyvin sallii puheena-
12841: olevan määrärahan myöntämisen.
12842: 
12843: 
12844:               Valtiovarainvaliokunnan puolesta
12845: 
12846:                        Onni Hallsten.
12847: 
12848:                                            E. Nevanlinna.
12849: 
12850: 
12851: 
12852:                       EI"iävä mielipide.
12853: 
12854:      Kun mielestämme Valtiovarainvaliokunnan lausunnos-
12855: saan Työväenasiain valiokunnalle olisi tul'lut esittää mieli-
12856: piteenään, että varat työttömäin avustamiseksi nyt kuluvan
12857: talven kuluessa olisi osoitettava Suomen Pankin voittova-
12858: roi·sta vuodelta 1913, emme ole voineet Valiokunnan yllä
12859: 14             1914.- Anomusmietintö N:o 1.
12860: 
12861: esitettyyn lausuntoon yhtyä, vaan saamme mielipiteenämme
12862: esiintuoda,
12863:                että puheena oleva määräraha myönnetään
12864:              Suomen Pankin vuoden 1913 voittovaroista.
12865: 
12866:      Aika ja paikka kuin yllä.
12867: 
12868:        Edvard Gylling.                   J. W. Sainio.
12869:        Ludvig Lindström.                 Lauri Letonmäki.
12870:        Armas Paasonen.                   J. A. Komu.
12871:        Julius Railo.                     0. W. Turunen.
12872:        Emil Wi)janen.                    Miina Sillanpää.
12873: 
12874: 
12875: 
12876: 
12877:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12878:      1914. -     Edusk. anom. -   Aliomusmiet. N:o 1.
12879: 
12880: 
12881: 
12882: 
12883:                   Suomen Eduskunnan alama~
12884:                n e 11 a n o m u s apurahan myöntämisestä
12885:                työnpuutteen takia hätää kärsivien avusta·
12886:                miseksi.
12887: 
12888: 
12889: 
12890: 
12891:         Sunrlvaltaisin, !rmollisin Keisari
12892:                ja Suuriruhtinas I
12893: 
12894: 
12895: 
12896: 
12897:     Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
12898: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen apurahan myöntä-
12899: misestä työnpuutteen takia hätää kärsivie]l avustamiseksi,
12900: 2     1914:~ .- Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 1.
12901: 
12902:     Useilla valtiopäivillä tekemissään anomul>::sissa on Edus-
12903: kunta huomauttanut, että pakollinen työttömyys on Suomessa
12904: tullut jokavuotiseksi ilmiöksi, joka ei ainoastaan tuota
12905: yksityisille henkilöille kärsimyksiä, vaan myöskin ai-
12906: heuttaa yhteiskunnalle tuntuvaa vauriota, ja sen vuoksi ano-
12907: nut valtion varoista määrärahaa työttömäin avustamiseksi.
12908: Varoen tällaista työttömyyttä ilmaantuvan tänäkin tal-
12909: vena, jopa todennäköisesti sangen laajalti, anoi Eduskunta
12910: viime valtiopäivillä, . että myönnettäisiin 300,000 markan
12911: määräraha Hallituksen käytettäväksi kuluvana vuonna,
12912: osittain avustuksina työväestön keskuudessa perustetuille,
12913: julkiseen tarkastukseen alistuville keskinäisille työttömyys-
12914: kassoille, osittain apurahoina kunnille, jotka pysyväisen
12915: työttömyysrahaston perustamista tai jo olemassa olevan
12916: kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avustamista varten
12917: sellaisia anovat. 'fämä anomus ei ole vielä johtanut siinä
12918: esitettyyn toim.enpiteeseen.
12919:     TyöniH:iutteen aiheuttamaa työttömyyttä on kuiteJlkin
12920: kuluvana talvena ilmaantunut. sangen laajalti. Mitään
12921: varsinaista tilastollista selvitystä tällaisen työttömyyden
12922: laajuudesta Suomessa ei ole, mutta yleisesti tunnetaan, että
12923: työttömäin lukumäärä on huolestuttavan suuri, jopa pai-
12924: koittain, varsinkin Helsingissä, tuntuvasti suurempi kuin
12925: edellisinä vuosina.
12926:     Tämän laajan työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen ai-
12927: heuttaman hädän lievittämiseksi on muutamissa kaupun-
12928: geissa sekä kunnan että yksityisten järjestöjen puolelta ryh-
12929: dytty erinäisiin toimenpiteisiin. Mutta siitä huolimatta on
12930: työttömyydestä johtuva puute edelleen työttömäin keskuu-
12931: dessa suuri. Ja todennäköisesti tulee työn saanti, varsinkin
12932: rakennusteollisuuden alalla, jonkun aikaa olemaan huono.
12933:     Tähän asiaintilaan ei näytä olevan tehokasta parannusta
12934: aikaansaatavissa ilman valtion myötävaikutusta. Edellä
12935: mainituissa anomuksissa onkin Eduskunta jo useat ker-
12936: rat eSittänyt ne syyt, mitkä sen mielestä vaativat val-
12937: tiota tukemaan työttömyyden ehkäisemistä ja sen seuraus-
12938: ten lievittämistä tarkoittavaa toimintaa myöntämällä sitä
12939:                  Työttömien avustaminen.
12940: 
12941: varten sopivan määrärahan. Nykyisen, tavallista suurem-
12942: man työttömyyden aikana olisi valtiolta eritoten odotettava
12943: sellaista avustusta, että varojen käyttäminen vallitsevan
12944: kipeän puutteen lieventämiseksi voisi tapahtua kyllin
12945: nopeasti ja tehokkaasti. Koska viime valtiopäivillä teh-
12946: dyssä, edellä kosketellussa anomuksessa esitetty avustamis-
12947: tapa ei enää näytä tarkoituksenmukaiselta, kun anomusta
12948: ~i ole aikaisemmin esitetty Teidän Keisarillisen Majesteet-
12949: tinne hyväksytiäväksi, on tarpeen tehdä asiassa uusi anomus.
12950: Määrärahaa olisi myönnettävä kuntien ohella sellaisille jär-
12951: jestöille, jotka työttömiä avustamaHa tai hätäaputöitä jär-
12952: jestämällä toimivat työttömyyden aiheuttaman hädän lievit-
12953: tämiseksi. Tarkemmat määräykset järjestöjen tätä tarkoit-
12954: tavan toiminnan tarkastuksesta ovat tietenkin Hallituksen
12955: annettavat.
12956:    Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
12957: selta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
12958:                että· valtion varoista mahdollisi~nman 'pian
12959:            myönnettäisiin 250,000 markan määräraha työt-
12960:            tömyyden aihettttaman hädäti lieventämiseksi,
12961:            osittain avustuksina tällä alalla toimiville jär-
12962:            jestöille osittain kunnille, jotka työttömäin avus-
12963:            tamista tai hätäaputöiden järjestämistä varten
12964:            varoja anovat.
12965: 
12966:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12967: 
12968:    Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1914.
12969: Helsingissä. Kehuniilisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
12970:              1914. -   Anomusnlietintö N :o 2.
12971: 
12972: 
12973: 
12974: 
12975:               Työväenasiain valiokunnan
12976:            m i e t i n t ö N:o 2 apurahan myöntämistä
12977:            Helsingin Palvelijatarkodille koskevan anomus-
12978:            ehdotuksen joMosta.
12979: 
12980:     Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
12981: valmisteHavaksi edustajain Sillanpään ja Pärssisen anomus-
12982: ehdotuksen N :o 21, joS'sa esitetään Eduskunnan anottavaksi,
12983: että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myönnettäisiin vuo-
12984: deksi 1915 palvelijatarkodin kamiattamista varten 5,000
12985: markan apuraha.
12986: 
12987: 
12988:     He1s1ngin Pal velijataryhdistys on vuodesta 1900 alkaen
12989: ylläyJitänyt kotia, jossa työpaikkaa vailla olevat palvelijat-
12990: taret saavat tilapäisesti asua. Tässä kodissa on viimeisten
12991: neljän vuoden kuluessa majaillut keskimäärin noin 1,000
12992: henkilöä yhteensä lähes 10,000 yönä vuosittain. Saadakseen
12993: varoja palvelijatarkodin ylläpitämiseksi on yhdistyksen,
12994: joka majailijoilta on yleensä kantanut vähäisen maksun,
12995: nykyään 50 penniä ensimäiseltä ja 35 penniä seuraavilta
12996: vuorokausilta, ollut pakko arpajaisia, juhlia ja keräyksiä
12997: toimeenpanemalla turvautua yleisön avuliaisuuteen. Vuo-
12998: desta 1905 alkaen on yhdistys miltei säännöllisesti saanut
12999: raha-avustusta myöskin Helsingin kaupungilta, vaihdellen
13000: tämä avustus 1,500 markasta 3,500 markkaan vuodessa. Val-
13001: tionvaroista on laitokselle niinikään myönnetty vuosia 1913
13002: ja 1914 varten 4,000 markkaa kumpaistakin kohti.
13003:     Valiokunta on asiaa käsitellessään kiinnittänyt huomiota
13004: siihen, että puheenaolevassa palvelijatarkodissa tarjotaan
13005: suojaa maalta pääkaupunkiin tulleille, kokemattamille nuo-
13006: 2              1914. -   Anomusmietintö N :o 2.
13007: 
13008: rille naisille sekä muillåin ilman työ1mikkaa oleville palve-
13009: l1jattarille ja siten koetetaan, heille annetun taloudellisen
13010: avun ohella, estää heitä joutumasta siveelliseen turmioon.
13011: Tähän tunnustusta ansaitsevaan pyrkimykseen nähden ja
13012: huomioon ottaen, että Eduskunta jo kaksilla viimeisillä
13013: valtiopäivillä on anonut 5,000 markan määrärahaa puheen-
13014: alaisen palvelijatarkodin ylläpitämiseksi, puoltaa Valio-
13015: kunta, joka sille esitetystä selvityksestä on havainnut kodin
13016: toimivan tukalissa taloudellisissa oloissa, anomusehdotusta
13017: hyväksyttäväksi.
13018:     Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan ala-
13019: mais·esti anottavaksi,
13020: 
13021:                 että Helsingin Palvelijataryhdistykselle myön-
13022:            nettäisiin vuodeksi 1915 palvelijatadwdin yllii-
13023:            pitiirnistä 'oarten 5,000 markan apnraha.
13024: 
13025: 
13026: 
13027:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjnhtaja
13028: Erkko, varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen, jäsenet
13029: Hjelt, ,Jalava, Kiiskinen, Latva, Latvala (osittain), Lund-
13030: ström, Nikula (osittain), Paasivuori, Peura, Pohjaväre
13031: (osittain), Pärssinen (osittain), Saha, Takalander (osittain)
13032: ja Valkama (osittain) sekä osittain varajäsenet Kauniainen,
13033: Kiuru, I~ehtonen, Oksanen, Rauanheimo ja Storgårds.
13034: 
13035:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1914.
13036: 
13037: 
13038: 
13039: 
13040:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin INrjapainossa, 1914.
13041:       1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 2.
13042: 
13043: 
13044: 
13045: 
13046:                S u o m en E d u s k u n n a n a l a m a i-
13047:            n e n a n o m u s apurahan myöntämisestä. Hel-
13048:            singin Palvelijataryhdistykselle.
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
13054:               ja Suuriruhtinas I
13055: 
13056: 
13057: 
13058: 
13059:    Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus 5,000 mar-
13060: kan apurahan myöntämisestä Helsingin Palvelijataryhdis-
13061: tykselle vuodeksi 1915 palvelijatarkodin y1läipitämiseksi,
13062: 2      1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 2.
13063: 
13064: ja on Eduskunta tämäJn ehdotuksen ·säädetyssä järjestyksessä
13065: käisitellyt.
13066:      Helsingin Palvelijataryhdistys on vuodesta 1900 alkaen
13067: ylläpitänyt kotia, jossa työpai'kkaa vailla olevat palvelijat-
13068: taret saavat t~la.päisesti asua. Tässä kodissa on viimeisten
13069: neljän vuoden kuluessa majaillut vuosittain keskimäärin
13070: 1,000 henkilöä yhteensä lähes 10,000 yönä. Saadakseen
13071: varoja palve1ijatarkodin ylläpitämiseksi on yhdistyksen,
13072: joka majailijoilta orr yleensä kantanut vain vähäisen maksun,
13073: ollut pakko arpajaisia, juhlia ja keräyksiä· toimeenpanemalla
13074: turvautua y1leisön avuliaisuuteen. Vuodesta 1905 alkaen on
13075: yhdistys saanut avustusta myöskin Helsingin kaupungilta.
13076: V aitiovaroista on laitokselle niinikä:än myönnetty vuosiksi
13077: 1913 ja 1914 kumpaistakin vuotta kohti 4,000 markkaa.
13078:      Puheena olevassa pa1velijatarkodissa annetaan suojaa
13079: maalta pääikaupunkiin tulleille, kokemattamille nuorille nai-
13080: sille sekä muillekin ilman työpaikkaa oleville palvelijatta-
13081: rille, ja siten koetetaan, heille annetun taloudellisen avun
13082: ohella, estää heitä joutumasta siveelliseen turmioon. Tämän
13083: tunnustusta ansaitsevan pyrkimyksen huomioon ottaen on
13084: Eduskunta sitä mieltä, että puheenalaista palvelijatarkotia,
13085: jo'ka Eduskunnan saamien tietojen mukaan toimii tukalissa
13086: taloudellisissa oloissa, olisi valtion puolelta rahallisesti avus-
13087: tettava.
13088:      Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta alamaisesti anoo
13089: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne,
13090: 
13091:                   että Helsingin Palvelijataryhdistykselle
13092:              myönnettäisiin vuodeksi 1915 palvelijatarkodin
13093:              ylläpitämistä varten 5,000 markan apuraha.
13094: 
13095:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13096: 
13097:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
13098: 
13099: 
13100: 
13101:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13102:               1914. -   Anomusmietintö N :o 3.
13103: 
13104: 
13105: 
13106: 
13107:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
13108:             N :o 1 määrärahan myöntämistä matka-apura-
13109:             hoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajattarille
13110:             tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
13111: 
13112:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
13113: tänyt ed. Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
13114: N :o 14, jossa ehdotetaan anottavaksi, että hallitus myön-
13115: täisi 4,000 markan vuotuisen rahamäärän jaettavaksi matka-
13116: apurahoina maan kotitalous-, keitto- ja emäntäkoulujen opet-
13117: tajattarille.
13118:     Samansisältöinen anomusehdotus oli eduskunnan käsi-
13119: teltävänä vuoden 1913 valtiopäivillä. Alote antoi silloin ai-
13120: hetta alamaiseen anomukseen, jossa eduskunta m. m. lausui,
13121: että kotitalousopetus viime vuosina Suomessa on ripeästi
13122: kehittynyt, ja että anomusehdotuksessa mainittujen koulu-
13123: jen opettajatarten ammattikasvatukseen olisi kiinnitettävä
13124: enemmän huomiota. Eduskunta katsoi sen tähden, että
13125: näissä kouluissa toimiville opettajattarille olisi valmistettava
13126: tilaisuutta opintomatkoilla hankkimaan itselleen kokemusta
13127: sekä kartuttamaan ammattitietojaan.
13128:     Sivistysvaliokunta yhtyy puolestansa kaikin puolin sii-
13129: hen, mitä eduskunta edellisillä valtiopäivillä asiasta lausui.
13130: Onpa tarve, jonka tyydyttämistä anomusehdotus tarkoittaa,
13131: entisestä lisääntynytkin. Kuluneen vuoden aikana on näet
13132: valtioapua hakenut kokonaista kolmetoista uutta koulua.
13133: Tämä tuntuva lisäys antaa Valiokunnan mielestä uutta tu-
13134: kea tehdylle ehdotukselle.
13135:     Valiokunnan saamien tietojen mukaan Keisarillinen Se-
13136: naatti ei ole ottanut vuoden 1913 valtiopäivillä pyydettyä
13137: määrärahaa rahasääntöehdotukseen vuodelle 1914. Valio-
13138: 2             1914.- Anomusmietintö N:o 3.
13139: 
13140: kunnan mielestä ei kuitenkaan ole syytä jättää asia raukea-
13141: maan, ja sen tähden Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että
13142: Eduskunta, uudistaen v. 1913 tekemänsä anomuksen, päät-
13143: täisi anoa,
13144:                että myönnettäisiin 4,000 markan vuotuinen
13145:             määräraha maanviljelyshallituksen jaettavaksi
13146:             matka-apurahoina maan kotitalmts-, keitto- ja
13147:             emäntäkouluissa toimiville opettajattarille.
13148: 
13149:     Helsingissä, maaliskuun 2 päivänä 1914.
13150: 
13151: 
13152: 
13153:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kil-
13154: linen, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Ala-Kulju,
13155: Annala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko,
13156: Laine, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom, V aljakka,
13157: Vihersalo ja P. Virkkunen sekä varajäsenet Grönvall (osak-
13158: si), Jaskari (osaksi), Kiuru, Laakkonen (osaksi) ja Lind-
13159: berg.
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 
13164:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13165:       1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 3.
13166: 
13167: 
13168: 
13169: 
13170:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
13171:             n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
13172:             matka-apurahoiksi kotitalous- y, m. koulujen
13173:             opettajattarille.
13174: 
13175: 
13176: 
13177: 
13178:        &mrlvaltaisin, Arn10llisin Keisari
13179:               ja Suuriruhtinas r
13180: 
13181: 
13182: 
13183: 
13184:     Eduskunnaissa on .tehty anomusehdotus vuotuisen maa-
13185: rärahan myöntämisestä jaettav·aksi matka-apurahoina maan
13186: kotitalous-, keitto- ja emäntäkoulujen opettajattarille. Edus-
13187: 2    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 3.
13188: 
13189: kunta on tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsi-
13190: tellyt.
13191:     Te'hdessään vuoden 1913 valtiopäivillä alamaisen runo-
13192: muksen tästä asiasta Eduskunta huomautti, että kotitalous-
13193: opetus Suomessa on viime vuosina ripeästi kehittynyt ja että
13194: puheena olevain koulujen opettajatarten ammattikasvatuk-
13195: seen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota valmistamaila
13196: niille tilaisuutta opintomatkoilla hankkimaan itselleen koke-
13197: musta ja kartuttamaan ammattitietoja:an.
13198:     Kysymyksessä oleva määrärahan tarve on sen jälkeen:
13199: entisHstäänkin lisääntynyt. Siitä IQll todistuksena, Bttä vii-
13200: meksi kuluneen vuoden aikana 13 uutta koulua on hakenut
13201: valtioapua.
13202:     Edellä esitetyn nojalla ja viitaten siihen, mitä Edus-
13203: kunta vuoden 1913 valtiopäivillä asiasta tekemässään ano-
13204: muksessa esiintoi, Eduskunta ·Teidän Keisarilliselta Majes-
13205: teetiHanne alamaisesti anoo,
13206: 
13207:                että myönnettäisiin 4-,000 markan vuotuinen
13208:             määräraha maanviljelyshallituksen jaettavaksi
13209:             matka-apurahoina maan kotitalous-, keitto- ja;
13210:             emäntäkouluissa toimiville opettajattarille.
13211: 
13212:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13213: 
13214:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuwta 1914.
13215: 
13216: 
13217: 
13218: 
13219:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1.914.
13220:              1914. -   Anomusmietintö N :o 4.
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
13226:             N :o 2 anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoit-
13227:             taa kotitalousopetuksen avustamiseksi myönne-
13228:             tyn määrärahan korottamista.
13229: 
13230:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
13231: tänyt edustaja Iida Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdotuksen
13232: N :o 13, jossa ehdotetaan anottavaksi, -että kotitalousopetuk-
13233: sen avustamista varten myönnetty määräraha korotettaisiin
13234: 200,000 markaksi vuosittain.
13235:     Tätä ennen on eduskunta kolmasti tehnyt alamaisen ano-
13236: muksen määrärahojen myöntämisestä talouskoulujen ja
13237: -kurssien avustamiseksi, nim. vuosien 1911 ja 1912 valtiopäi-
13238: villä, jolloin eduskunta anoi, että vuosiksi 1912 ja 1913
13239: myönnettäisiin 120,000 markan suuruinen määräraha sanot-
13240: tua tarkoitusta varten, sekä 1913 vuoden valtiopäivillä, jol-
13241: loin eduskunta vuodeksi 1914 anoi 150,000 markan suurui-
13242: nen määrärahan myöntämistä. Viitaten näihin aikaisempiin
13243: alamaisiin anomuksiin, joiden kautta eduskunta uudistuvasti
13244: on tunnustanut talouskoulujen ja -kurssien avustamisen ylei-
13245: sillä varoilla välttämättömäksi, pyytää Sivistysvaliokunta
13246: nyt tehdyn anomusehdotuksen johdosta esittää seuraavaa.
13247:     Valiokunnan saamien tietoj-en mukaan on senaatin
13248: valmistamassa rahasä~ntöehdotuksessa vuodelle 1914 ta·
13249: pahtunut perinpohjainen muutos niiden määrärahojen ryh-
13250: mittelyssä, joita toimessaoleville talouskouh~_ille ja -kurs-
13251: seille on myönnetty. Tähä11 asti on suurin osa avustuksesta
13252: tullut suoritetuksi rahasääntöön otetusta yleisestä 150,000
13253: markan suuruisesta määrärahasta, jonka varsinaisena tarkoi-
13254: tuksena on tyydyttää tilapäisesti esiintyviä tarpeita maan-
13255: 2            1914. -   Anomusmietintö N :o 4.
13256: 
13257: viljelyksen ja sen sivuelinkeinojen alalla. Mutta nyttemmin
13258: se summa, joka v. 1913 oli tästä yleisestä määrärahasta
13259: myönnetty talouskouluille ja -kursseille, yhteensä 74,200
13260: markkaa, on siitä kokonaan eroitettu sekä yhdistetty raha-
13261: säännössä olleeseen erityiseen määrärahaan talouskouluja
13262: ja -kursseja varten, joka, muuan 2,000 mk. suuruinen käyt-
13263: tämätön erä mukaan luettuna, on noussut 22,000 markkaan.
13264: Täten yhdistetty summa on lisätty 3,800 markalla, jotenka
13265: rahasääntöehdotuksessa vuodelle 1914 talouskoulujen ja
13266: -kurssien avustamiseksi on käytettävänä tasan 100,000 mark-
13267: kaa.
13268:     Täten on siis kyllä syntynyt yhtenäinen määräraha koti-
13269: talousopetuksen avustamista varten, jommoisen muodosta-
13270: mista eduskunta edellisillä valtiopäivillä katsoi toivotta-
13271: vaksi. Mutta kun ylempänä mainittu muutos on tapahtunut
13272: pääasiassa maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen hyväksi
13273: myönnetyn määrärahan kustannuksella, josta siis nyttem-
13274: min ei enää voi käyttää varoja kotitalousopetuksen hyväksi,
13275: ei se varojen puute, jonka poistamista kysymyksenalai-
13276: sesta asiasta tehdyt aiotteet ovat tarkoittaneet, ole raha-
13277: säännössä tapahtuneen uuden ryhmityksen kautta vähen-
13278: tynyt.
13279:     Viime vuosina on käsitys talouskoulujen ja -kurssien tar-
13280: peellisuudesta maassamme ilmeisesti voittanut alaa. Siitä
13281: ovat todistuksena ilmaantuneen tarpeen tyydyttämiseksi
13282: tehdyt lukuisat uudet yritykset, jotka, samoinkuin useat jo
13283: toimivat koulut, laajentamishankkeissaan ja tilapäisissä
13284: avuntarpeissaan, kärsivät varojen puutetta.
13285:     Nyt rahasääntöehdotukseen otetusta 100,000 markan
13286: suuruisesta määrärahasta on ainoastaan 5,800 markkaa vielä
13287: käytettävänä. Mutta avustusanomuksia on senaatissa vuo-
13288: deksi 1914 kokonaista 22. Näiden joukossa on 8 anomusta,
13289: jotka tarkoittavat jo toimiville kouluille myönnettyjen mää-
13290: rärahojen korottamista tai kerta kaikkiaan tarvittavien sum-
13291: mien myöntämistä joko rakennustöitä varten tai muiden tila-
13292: päisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Uusia kouluja ja kurs-
13293: seja, joille on anottu avll,stqsta, on J4. Niille on pyydetty
13294:              Kotitalousopetuksen avustaminen.                 3
13295: 
13296: vuotuista avustusta v:sta 1914 alkaen, mutta sen ohella mel-
13297: kein kaikille apurahoja kerta kaikkiaan, perustamis- y. m.
13298: kustannusten suorittamiseksi. Vaikka maanviljelyshallitus,
13299: joka näistä anomuksista on antanut lausuntonsa, lukuisissa
13300: tapauksissa on katsonut välttämättömäksi tuntuvasti supis-
13301: taa pyydettyjä summia, nousee maanviljelyshallituksen
13302: myönnettäviksi puoltamien määrärahojen yhteenlaskettu
13303: summa 107,900 markkaan, josta 53,200 markkaa vuotuista
13304: avustusta vuodesta 1914 alkaen, sekä 54,700 markkaa kerta
13305: kaikkiaan tänä vuonna perustamis-, rakennus- y. m. kus-
13306: tannuksiin.
13307:     Paitsi niitä anomuksia, jotka maanviljelyshallituksen
13308: lausuntojen ohella jo ovat senaatissa ratkaistavina, on maan-
13309: viljelyshallituksessa pari anomusta, joita ei vielä ole senaat-
13310: tiin lähetetty. Sen lisäksi on tiedossa alotteita, jotka antavat
13311: aihetta odottamaan uusia avustusanomuksia.
13312:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, katsoo Sivistysvalio-
13313: kunta, että talouskouluja ja -kursseja varten käytettävä mää-
13314: räraha on tuntuvasti nykyisestään korotettava. Samoin pyy-
13315: tää Valiokunta nyt, kuten sivistysvaliokunta aikaisemmilla-
13316: kin valtiopäivillä kotitalousopetuksen avustamista koske-
13317: vissa mietinnöissään on esittänyt, mielipiteenään lausua, että
13318: korotus on tarpeellinen etupäässä sitä varten, että voitaisiin
13319: vähävaraisten oppilaitten hyväksi kullekin koululle varata
13320: runsaasti vapaapaikkoja ja apurahoja, ja että iltakursseja
13321: voisi tulla järjestetyksi vähävaraisia naisia varten.
13322:     Mitä vihdoin pyydettävän summan suuruuteen tulee,
13323: ovat muutamat Valiokunnan jäsenet katsoneet, että pyydetty
13324: summa kokonaan olisi tarkoitukseen myönnettävä. Valio-
13325: kunta on kuitenkin sitä mieltä, että tämänkaltaisten määrä-
13326: rahojen korotuksen, erittäin siihenkin nähden, että näiden
13327: koulujen järjestely parhaillaan on vasta harkinnan alaisena,
13328: tulisi tapahtua asteettain; kun myöskään ei rahasääntöehdo-
13329: tukseen vuodelle 1914 ole otettu sitä määrärahaa, jonka
13330: myöntämistä eduskunta vuoden 1913 valtiopäivillä anoi,
13331: katsoo Valiokunta, että Eduskunnan nyt olisi rajoituttava
13332: 4             1914.- Anomusmietintö N:o 4.
13333: 
13334: pyytämään samaa kuin edellisillä valtiopäivillä. Valiokunta
13335: sentähden ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
13336:                että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen
13337:             vuodeksi 1915 myönnettäisiin 150,000 markan
13338:             suuruinen määräraha.
13339: 
13340:     Helsingissä, maaliskuun 4 päivänä 1914.
13341: 
13342: 
13343: 
13344: 
13345:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa 'puheenjohtaja Kil-
13346: linen, varapuheenjohtaja Jokinen, jäsenet Ala-Kulju, An-
13347: nala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko, Laine,
13348: Löthman, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom, Val-
13349: jakka, Vihersalo ja P. Virkkunen sekä varajäsenet Jaskari
13350: (osittain), Kiuru (osittain), Laakkonen (osittain) ja Lind-
13351: berg (osittain).
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 
13356:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13357:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 4.
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
13363:           n e n a n o m u s kotitalousopetuksen avus'tami-
13364:           seksi myönnetyn määrärahan korottamisesta.
13365: 
13366: 
13367: 
13368: 
13369:       Suurlvaltalsin, lrmolllsln Keisari
13370:               ja Suuriruhtinas I
13371: 
13372: 
13373: 
13374: 
13375:    ·Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka tarkoitta·a
13376: kotitalousopetuksen avustamiseksi niyönnetyn määrärahan
13377: korottamista, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen sääde-
13378: 2     1914. - Edusk. anom. -       Anomusmiet. N:o 4.
13379: 
13380: tyssä järjeSityksessä käsitellyt.
13381:     Eduskunnan saamien tietojen mukaan on Suomen Senaa-
13382: tin valmistamassa rahasääntöehdotuksessa vuodelle 1914 ta-
13383: pahtunut muutos niiden määrärahojen ryhmittelyssä, joista
13384: toimessa oleville talouskouluille ja -kursseille on myönnetty
13385: avustusta. Tähän asti on suurin osa avustuksista suoritettu
13386: rahasääntöön otetusta yleisestä 150,000 markan suuruisesta
13387: määrärahasta, jonka varsinaisena tarkoituksena on tyydyt-
13388: tää tilapäisesti esiintyviä tarpeita maanviljelyksen ja sen
13389: sivuelinkeinojen alalla. Mutta nyttemmin se rahamäärä, joka
13390: vuonna 1913 oli tästä yleisestä määrärahasta myönnetty ta-
13391: louskou~uille ja -kursseille, yhteensä 74,200 markkaa, on
13392: siitä kokonaan erotettu sekä yhdistetty rahasäännössä ollee-
13393: seen erityiseen määrärahaan talouskouluja ja -kursseja var-
13394: ten, joka on noussut 22,000 markkaan. Näihin rahamääriin
13395: on lisätty 3,800 markkaa, joten rahasääntöehdotuksessa vuo-
13396: delle 1914 on talo~skoulujen j·a -kurssien avusta;miseksi käy-
13397: tettävissä tasan 1~(},000 markka;a.
13398:      Näin on kyllä syntyny•t yhtenäinen määräraha koti-
13399: talousopetuksen avustamista val'lten, jollaisen muodostami-
13400: sen Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä katsoi toivotta-
13401:  vaks.i. Mutta kun mainittu muutos on tap81Munut pää-
13402:  asiassa maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinoj·en hyviilksi
13403:  myönnetyn määrärahan kustannuksella, josta siis nyttem-
13404:  min ei enää voida käyiltää varoja kotitalousopetuksen hy-
13405:  väksi, ei se varogen puute, jonka poistamista Eduskunnan
13406:  useilla edellisillä valti•opäivillä tekemät alamaiset anomukset
13407:  ovrut tarkoittaneet, ole rahasäännössä ta'Pahtuneella uudella
13408:  ryhmityksellä vähentynyt.
13409:      Viime vuosina on käsitys talouskoulujen ja -kurssien tar-
13410:  peellisuudesta Suomessa ilmeisesti voittanut alaa. Siitä ovat
13411:  todistuksena lukuisat yritykset uusien koulujen ja kurssien
13412:  aikaan saamiseksi. Näitä hankkeita samoin kuin useiden jo
13413:  toimivien koulujen toimintaa haittaa varojen puute.
13414:      Kuluvan vuoden mhasäiiintöehdotukseen otetusta 100,000
13415:  markan suuruisesta määräraha.sta on ainoastaan 5,800 mark-
13416:  kaa enää käytettävänä. Mutta vuodeksi 1914 anotuista avus-
13417:              Kotitalousopetuksen avustaminen.                 3
13418: 
13419: tuksista on Senaatissa vielä ratkaisematta 22. Näiden jou-
13420: kossa on 8 anomusta, jotka tarkoittavat jo toimiville kou-
13421: luille myönnettyjen määrärahojen korottamista tai kerta
13422: kailrkiaan tarvittavien määrien myöntä!mistä joko raken-
13423: nustöitä varten tai muiden tilapäisten tarpeiden tyydyttä-
13424: miseksi. Uusia 'kouluja ja kursseja, joille on anottu avus-
13425: tusta, on 14. Niille on pyydetty vuotuista avustusta v:sta
13426: 1914 alkaen, mutta sen ohella melkein kaikille apurahoja
13427: kerta kaikkiaan perustamis- y. m. kustannusten suorittami-
13428: seksi. Vaikka maanviljelyshallitus, joka näistä anomuksista
13429: on antanut lausuntonsa, lukuisissa tapauksissa on katsonut
13430: välttämättömäksi tuntuvasti supistaa pyydettyjä määriä,
13431: nousee maanviljelyshallituksen myönnettävi:ksi puoltamat
13432: määrärahat yMeenlaskettuina 107,900 markkaan, joista
13433: 53,200 markkaa olisi vuotuista avustusta vuodesta 1914 al-
13434: kaen, sekä 54,700 markkaa kerta kaikkiaan tänä vuonna
13435: perustamis-, rakennus- y. m. kustannuksiin.
13436:     Paitsi niitä anomuksia, jotka maanviljelyshallituksen
13437: lausuntojen ohella jo ovat Senaatissa ratkaistavina, on maan-
13438: viljelyshallituksessa pari anomusta, joita ei vielä ole Senaat-
13439: tiin lähetetty. Sen lisäksi on tiedossa alotteita, jotka antavat
13440: aihetta odottamaan uusia avustusanomuksia.
13441:      Tästä käy selville, että talouskouluja ja -kursseja varten
13442:  käytettävää määräraJhaa on tuntuvasti korotettava. Tämä
13443: korotus on tallPeellinen ~tupäässä sitä varten, että ·kuhunkin
13444:  kouluun voitaisiin varattomille oppilaille varata runsaasti
13445:  vapaapaikfkoja ja apurahoja sekä järjestää iltakursseja vähä-
13446:  varaisilla naisille.
13447:      Eliellä esitetyn nojalla Eduskunta Teidän Keisarilliselta
13448:  Majesteetiltanne alamaisesti anoo,
13449:                että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen
13450:             vuodeksi 19.15 myönnettäisiin 150,000 markan
13451:             suuruinen määräraha.
13452: 
13453:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13454: 
13455:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
13456: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13457:              1914. -- Anomusmietintö N:o 5.
13458: 
13459: 
13460: 
13461: 
13462:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
13463:             N :o 3 määrärahan myöntämistä erinäisille ur-
13464:             heilu- ja voimisteluliitoille tarkoittavan ano-
13465:             musehdotuksen johdosta.
13466: 
13467:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
13468: tänyt edustaja Holstin y. m. anomusehdotuksen N :o
13469: 63, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että Suomen
13470: Voimistelu- ja Urheiluliiton hoidettavaksi ja osaksi välittö-
13471: mästi sen itsensä, osaksi Suomen Naisten Voimisteluliiton,
13472: Suomen Uimaliiton ja Suomen Palloliiton käytettäväksi
13473: myönnettäisiin 50,000 markkaa vuosittain. Tämän anomus-
13474: ehdotuksen johdosta pyytää Valiokunta esittää seuraavaa_
13475:      Tätä ennen on eduskunnassa kaksi eri kertaa tehty alot-
13476: teita, joiden tarkoituksena on ollut voimistelun ja urheilun
13477: avustaminen yleisillä varoilla. Ensi kerran esitettiin vuo-
13478: den 1909 toisilla valtiopäivillä anomusehdotus määrärahan
13479: myöntämisestä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle vuo-
13480: deksi 1910, joka anomusehdotus ei kuitenkaan ennättänyt
13481: tulla käsittelyn alaiseksi. Sitäva'stoin aiheutti vuoden 1912
13482: valtiopäivillä esitetty anomusehdotus, joka tarkoitti valtio-
13483: avustuksen myöntämistä työväen voimistelu- ja urheiluseu-
13484: roil1e, eduskunnan alamaisesti anomaan, että vuodeksi 1913
13485: myönnettäisiin 28,000 markan suuruinen määräraha, josta
13486: summasta anomuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla 20,000
13487: markkaa jaettaisiin ruumiillisen työn tekijäin muodosta-
13488: mille voimistelu- ja urheiluseuroille näiden toiminnan avus-
13489: tamiseen ja 8,000 markkaa käytettäisiin voimistelun ja ur-
13490: heilun opettajain ynnä opettajatarten valmistamiseen. Tämä
13491: alamainen anomus ei kuitenkaan ole saavuttanut hyväksy-
13492: mistä.
13493: 2               1914.- Anomusmietintö N:o 5.
13494: 
13495:      Viitaten siihen, mitä Eduskunta edellämainitussa ano-
13496: muksessaan on esiintuonut, ei Sivistysvaliokunta, jonka aset-
13497: tama jaosto asiaa valmistellessaan on asiantuntijana kuul-
13498: lut lehtori Ivar Wilskmania, epäile lausua, että voimistelu
13499: ja urheilu on yksi tärkeimpiä keinoja ei ainoastaan kan-
13500: samme nuorison ruumiillisen kunnon ja terveyden kohotta-
13501: miseksi, vaan myöskin sen siveellisten ominaisuuksien ke-
13502: hittämiseksi terveeseen suuntaan. On runsaasti esimerkkejä,
13503: jotka osoittavat, että harrastus urheiluun ja voimisteluun on
13504: omiansa kääntämään nuorison mielen pois velttoudesta, va-
13505: hingollisten nautintoaineiden käyttämisestä ja joutohetkien
13506: kuluttamisesta t.oimettDmnudessa tai niiden viettämisestä
13507: ala-arvoisissa huvituksissa.
13508:     Ilahuttavassa määrässä on voimistelun ja urheilun har-
13509: rastus vi1me vuosina maassamme voittanut alaa. Kuten
13510: suurimman, koko maata ja sen kaikkia kansankerroksia
13511: käsittävän voimistelu- ja urheilujärjestön, Suomen Voimis-
13512: telu- ja Urheiluliiton, vuosikertomuksista käy ilmi, on sekä
13513: voimistelu- ja urheiluseurojen että niiden jäsenten luku-
13514: määrä nopeasti kasvanut. Niinpä oli jäsenluku mainitussa
13515: liitossa allamainittuina vuosina seurruava:
13516:          Vuosi   1907   1908   1909    1910     1911    1912
13517:     Jäsenluku    3,065 8,633 11,056 14,345 16,099 19,748
13518: 
13519:     Vuodesta 1913 ei vielä ole lopullista tietoa, mutta
13520: on syytä .otaksua, että jäsenluku sanottuna vuonna
13521: nousi n. 25,000 :een. Myöskin muut voimistelu- ja ur-
13522: heiluliitot, kuten Suomen Naisten V oimisteluliitto, Suo-
13523: men Uimaliitto y. m., osoittavat kukin alallaan voimistelu-
13524: ja urheiluharrastuksen kasvamista. Tästä nopeasta edistyk-
13525: sestä on kuitenkin ollut luonnollisena seurauksena, että vält-
13526: tämättömien kustannusten suorittamiseksi tarvittavat tulo-
13527: lähteet vuosi vuodelta ovat osoittautuneet yhä riittämättö-
13528: mämmiksi vastaamaan lisääntyviä tarpeita. Toistaiseksi on
13529: nimittäin varojen hankinnassa ollut pakko turvautua mel-
13530: kein yksinomaan voimistelijain ja urheilijain omiin vaati-
13531:          Määräraha voimistelu- ja urheiluseuroille.             3
13532: 
13533: mattomiin jäsenmaksuihin tai yksityiseen asianharrastuk-
13534: seen ja uhrautuvaisuuteen. Mutta tämä alkaa ajan pitkään
13535: ja tarpeiden lisääntyessä käydä yhä vaikeammaksi, josta on
13536: suurta haittaa voimistelu- ja urheiluharrastuksille etenkin
13537: varattomien kansankerrosten piirissä.
13538:     Samoinkuin vuoden 1912 valtiopäivillä katsoo Sivistys-
13539: valiokunta nytkin, että yleisiä varoja olisi käytettävä voi-
13540: mistelu- ja urheiluharrastusten edistämiseen maassamme,
13541:     Mitä valtionavustuksen käyttämiseen tulee, saa Valio-
13542: kunta periaatteellisena käsityksenään lausua, että sen avulla
13543: olisi etupäässä koetettava edistää voimistelun ja urheilun
13544: harrastusta laajoissa kansankerroksissa. Valtion avustusta
13545: kysymyksessä olevaan tarkoitukseen Vali'Okunnan mielestä
13546: puoltaa se niin hy'Vin ruumiillisesti kuin henkisesti kasvatta-
13547: va vaikutus, mikä voimistelulla ja urheilulla on nuorisoon.
13548: Mutta tästä johtuu myöskin, ettei valtion myöntämiä varoja
13549: pitäisi saada käyttää kilpailujen toimeenpanemiseen; vielä
13550: vähemmän saisi tulla kysymykseen niiden käyttäminen yk-
13551: sityisten henkilöiden valmistamiseen kilpailuja varten.
13552:     Koska Valiokunnan mielestä aiotteentekijäin ehdotukset
13553: varojen jakamisesta. monessa kohdin eivät näytä tarkoituk-
13554: senmukaisilta, ehdottaa Valiokunta, joka loppusummaan
13555: nähden yhtyy aiotteentekijäin ehdotukseen, määrärahan
13556: jaettavaksi seuraavasti:
13557: 1. Suomen Naisten Voimisteluliitollr ....... .  5,000 mk.
13558: 2. Suomen Uimaliitolie ................... . 5,000 "
13559: 3. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle ... . 40,000 "
13560:                                             ~-------
13561:                                          Yhteensä 50,000 Plk.
13562: 
13563:     Ensinmainittu liitto on menestyksellä toiminut jo vuo-
13564: desta 1896 alkaen. Se ei ole nauttinut minkäänlaista avus-
13565: tusta yleisistä varoista. Mutta Valiokunnan mielestä ·ne
13566: kesakurssit, joita mainittu liitto on toimeenpannut etupäässä
13567: johtajatarten valmistamiseksi naisten voimisteluseuroja var-
13568: ten, ovat siksi tärkeät, että mainittu liitJto voidaksensa jatkaa
13569: ja kehittää tätä toimintaansa hyvin ansaitsee sen avustuksen
13570: 4             1914. -   Anomusmietintö N :o 5.
13571: 
13572: yleisistä varoista, jonka Valiokunta ehdottaa sille myönnet-
13573: täväksi.
13574:      Mitä Suomen Uimaliittoon tulee, joka sääntöjensä mu-
13575: kaisesti työskentelee m. m. uintiopetuksen edistämiseksi Suo-
13576: messa, on sillä Valiokunnan mielestä suuri ja tärkeä tehtävä.
13577: Eri kaupunkien uimaseurat ovwt kyllä toimineet suurella
13578: menestykseUä, m. m. toimeenpanemalla kursseja uimataidon
13579: kohottamiseksi. Erittäin tärk~äksi on myöskin katsottava,
13580: että varattomat kaupunkilaislapset niiden toimesta kesäai-
13581: kana ovat saaneet tilaisuutta virkistävään uimiseen. Mutta
13582: sekä uimisen harrastus että täito ovat kuitenkin meidän vesi-
13583: riwkaassa maassaJIUme suuresti kehityksen tarpeessa, jota lu-
13584: kuisat hukkumist-apaukset myöskin selvästi todistaVlat. Olisi
13585: sen tähden toivottavaa, että. Suomen Uimaliitto saisi käytet-
13586: täväkseen varoja, joiden avuHa se voisi ulottaa toimintansa.
13587: nykyistään laajemmalle. Valiokunnan 'käsityksen mukaan
13588: liitolle ehdotettu avustus tekisi sille mahdolliseksi kesäisin
13589: toimeenpanna uimakursseja eri paikkakunnilla, sekä kau-
13590: pungeissa että maaseudulla, kuin myöskin julkaista helppo-
13591: tajuisia kirjasia laadoihin piireihin halvalla tai ilmaiseksi
13592: levitettäviksi.
13593:     Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi suurin osa pyy-
13594: dettävästä määrärahasta luovutettavaksi Suomen Voimis-
13595: telu- ja Urheiluliiton käytettäväksi. Mainittu liitto on tosin
13596: tähän asti nauttinut 4,000 markan suuruista valtioapua,
13597: mutta tämä määrä on liiton toiminnan nykyiseen laajuuteen
13598: ja, monipuolisuuteen nähden aivan riittämätön. Kuten mie-
13599: tinnössä ylempänä annetuista tiedoista käy ilmi, on kansan
13600: nuoriso laajoin joukoin liittynyt niihin seuroihin, jotka kuu-
13601: luvat täihän liittoon. Saatujen tietojen mukaan on liiton ny-
13602: kyisistä jäsenistä n. 90 % luettava ruumiillisen työn tekijäin
13603: joukkoon. Tästäkin syystä Valiokunnan ylempänä lausuma
13604: ])eriaate varojen käyttämisestä tulee parhaiten toteutetuksi,
13605: jos suurin osa varoista luovutetaan juuri tämän lii-ton käy-
13606: tettäväksi.
13607:     Harkitessaan kys;ymystä siitä, mihin yksityiskohtaisiin
13608: tarkoituksiin varat Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton väli-
13609:          Määräraha voimistelu- ja urheiluseuroille.           5
13610: 
13611: tyksellä lähinnä olisivat käytettävät, on Valiokunta ottanut
13612: huomioonsa, että Eduskunta vuoden 1912 valtiopäivillä anoi
13613: 20,000 markan myöntämistä nimenomaan ruumiillisen työn
13614: tekijäin muodostamille voimistelu- ja urheiluyhdistyksille,
13615: mikä määräraha viime valtiopäivillä otettiin myöskin tämän
13616: vuoden menoarvioon. Kun on kysymys liitosta, joka jäsen-
13617: tensä puolesta on niin kokoonpantu, kuin Suomen Voimis-
13618: telu- ja Urheiluliitto, on itsestään selvää, että liitolle myön-
13619: netyt varat pääasiassa tulevat juuri ruumiillisen työn teki-
13620: jäin voimistelu- ja urheiluharrastusten !hyväksi käytetyiksi.
13621: Kuitenkin tahtoo Valiokunta viitaten eduskunnan yllämai-
13622: nittuun alamaiseen anomukseen lausua, että puheenaolevasta
13623: määrärahasta vähintään 20,000 markkaa olisi käytettävä, ku-
13624: ten mainitussa anomuksessa ehdotetaan, nimenomaan sellais-
13625: ten voimistelu- ja urheiluseurain avustamiseen, jotka toimi-
13626: vat vähävaraisen kansan, työväestön piirissä, etupäässä voi-
13627: misteluhuoneiden vuokraamiseen, harjoitusvälineiden hank-
13628: kimiseen ja joissakin tapauksissa johtajien palkkaamiseen.
13629:     Pitemmälle V aHokunta puolestaan ei katso olevan syytä
13630: tehdä ehdotuksia Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle tar-
13631: koitettujen varojen jaottelusta. Valiokunta kuitenkin huo-
13632: mauttaa, että on eräitä tarkoitusperiä, jotka enemmän kuin
13633: muut kaipaavat avustusta. Niinpä S13imat syyt, jotka ovat
13634: olleet aiheena Valiokunnan ehdotukseen 5,000 markan myön-
13635: tämisestä Suomen Naisten Voimisteluliitolle kesäkurssien
13636: toimeenpanemiseksi johtajatarten valmistamista varten, pu-
13637: huvat sen puolesta, että miespuolistenkin voimistelu- ja ur-
13638: heiluseurojen johtajien valmistamiseen on käytettävä varoja..
13639: Tähän seikkaan kiinnitti eduskunta huomiota myöskin
13640: vuoden 1912 valtiopäivillä, anoen johtajien ja johtajattarien
13641: valmistamis·een 8,000 markkaa vuodessa. ·Mikäli varoja riit-
13642: tää, saattaisi myöskin olla syytä myöntää stipendejä varat-
13643: tomille voimistelijoille ja urheilijoille heidän voidakseen
13644: ottaa osaa niihin kursseihin, joita toimeenpannaan johtajien
13645: valmistamiseksi ja kehittämiseksi. Edelleen olisi sangen tär-
13646: keätä saada kustannetuksi helppotajuista voimistelu- ja ur-
13647: heilukirjallisuutta ilmaiseksi jaettavaksi seurojen jäsenille.
13648: 6             1914.- Anomusmietbitö N:o 5.
13649: 
13650:     Mitä Suomen Palloliittoon tulee, jolle anomuksentekiJät
13651: myöskin ovat ehdottaneet avustusta, ei Valiokuumin mielestä
13652: ole syytä ehdottaa tämäntapaiselle erikoisliitolle avustusta
13653: anottavaksi yleisistä varoista.
13654:     Kuten vuoden 1912 valtiopäivillä on Sivistysvaliokunta
13655: nytkin sitä mieltä, että myönnettävien määrärahojen käyt-
13656: täminen olisi asetettava 'lääkintöhallituksen tarkastuksen
13657: alaiseksi.
13658:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty pyytää Sivistysvalio-
13659: kunta kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
13660:                 että Suomen Naisten Voimisteluliitolle myön-
13661:             nettäisiin 5,000 markan suuruinen vuotuinen
13662:             apuraha etupäässä voimisteluseurain johtajatar-
13663:             ten valmistamista varten;
13664:                 että Suomen Uimaliitolle myönnettäisiin pe-
13665:             rusteluissa mainittuja tarkoituksia varten 5,000
13666:             markan suuruinen vuotuinen määräraha;
13667:                 että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle
13668:             myönnettäisiin 4-0,000 markan suuruinen vuotui-
13669:             nen määräraha, josta vähintään 20,000 markkaa
13670:             olisi perusteluissa mainitulla tavalla käytettävä
13671:             nimenomaan ruumiillisen työn tekijäin muodos-
13672:             tamain voimistelu- ja urheiluseurain avustami-
13673:             seen.
13674:     Helsingissä maaliskuun 7 p :nä 1914.
13675: 
13676: 
13677:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kil-
13678: linen, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Ala-Kulju,
13679: Annala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko,
13680: Laine, Löthman, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom,
13681: W aljakka, Wihersalo ja P. Virkkunen sekä varajäsenet
13682: Grönvall (osittain), J askari (osittain), Kiuru (osittain),
13683: Laakkonen (osittain), Lindberg ja Peura (osittain).
13684: 
13685: 
13686:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13687:       1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 5.
13688: 
13689: 
13690: 
13691: 
13692:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
13693:            n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
13694:            erinäisille urheilu- ja voimisteluliitoille.
13695: 
13696: 
13697: 
13698: 
13699:         Snnrlvaltaisin, Armollisin Keisari
13700:                ja Suuriruhtinas I
13701: 
13702: 
13703: 
13704: 
13705:     Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt nä:illä
13706: valtiopäivillä tehdyn: anomusehdotuksen, että Suomen
13707: Voimistelu- ja Urheiluliiton hoidettavaksi ja osaksi välittö-
13708: 2       1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 5.
13709: 
13710: mästi sen itsensä, osaksi Suomen Naisten Voimisteluliiton,
13711: Suomen Uimaliiton ja Suomen Palloliiton käytettäväksi
13712: myönnettäisiin 50,000 markkaa vuosittain.
13713:      Eduskunta teki vuoden 1912 valtiopäivillä alamaisPn
13714: anomuksen, että vuodeksi 1913 myönnettäisiin 28,000 mar-
13715: kan suuruinen määräraha, josta anomuksessa tarkemmin
13716: esitetyllä tavalla 20,000 markkaa jaettaisiin ruumiillisen
13717: työn tekijäin muodostamille voimistelu- ja urheiluseuroille
13718: näiden toiminnan avustamiseen ja 8,000 markkaa käytet-
13719: täisiin V·oimistelun ja urheilun opettajain ynnä opetta.jatarten
13720: vahnistamiseen. Tämä anomus ei kuitenkaan saavuttanut
13721: Teidän Keisarillisen Majesteettinne hyväksymistä.
13722:      Viitaten siihen, mitä Eduskunta edellä mainitussa ano-
13723: muksessaan on esiintuonut, Eduskunta lausuu, että voimis-
13724: telu ja urheilu on tärkeimpiä keinoja ei ainoastaan kan-
13725: samme nuorison ruumiillisen kunnon ja terveyden kohotta-
13726: miseksi, vaan myöskin sen siveellisten ominaisuuksien ke-
13727: hittämiseksi terveeseen suuntaan. Harrastus urheiluun ja
13728: voimisteluun on omansa kääntämään nuorison mielen pois
13729: vel ttoudesta, vahingollisten nautintoaineiden käyttämisestä
13730: ja joutohetkien kuluttamisesta toimettomuudessa tai niiden
13731: yiettämisestä ala-arvoisissa huvituksissa.
13732:      Ilahutiavassa määrässä on voimistelun ja urheilun har-
13733:  rastus viime vuosina Suomessa voittanut alaa. Kuten
13734:  suurimman, koko maata ja sen kaikkia kansankerroksia
13735: käsittävän voimistelu- ja urheilujärjestön, Suomen Voimis-
13736: t·elu- ja Urheiluliiton toiminnasta kä•y ilmi, on sekä voimis-
13737: telu- ja urheiluseurojen että niiden jä1senten lukumäärä no-
13738:  peasti kasvanut. Niinpä oli jäsenluku mainitussa liitossa
13739:  a.Uamainittuina vuosina seuraava:
13740: 
13741:            Vuosi   1907   1908   1909    1910     1911    1912
13742:      Jäs·enlulru   3,065 8,633 11,056 14,345 16,099 19,748
13743: 
13744: 
13745:       Vuodesta 1913 ei vielä ole lopullista tietoa., mutta
13746: on     syytä otaksua, että jäsenluku srunottuna vuonna
13747:          Mäftritraha voimistelu- J« urhetluseuroille.         3
13748: 
13749: nousi noin 25,000:een. Myöskin muut voimistelu- ja ur-
13750: hei'luliitot, kuten Suomen :Naisten Voimisteluliitto ja Suo-
13751: men Uimaliitto, osottavat kukin alallaan voimistelu- ja
13752: urlleiluiharrastuksen kas.vwmista. Tästä nopeasta edistyk-
13753: sestä on kuitenkin ollut luonnollisena seurauksena, että vält-
13754: tämättömien kustannusten suorittamiseksi tarvittavat tulo-
13755: lähteet vuosi vuodelta ovat osottautuneet yhä riittämättö-
13756: mämmiksi vastaamaan lisääntyviä tarpeita. Tähän asti on
13757: nimittäin varojen hankinnassa ollut pakko turvautua mel-
13758: kein yksinomaan voimistelijain ja urheilijain omiin jäsen-
13759: maksuihin tai yksityiseen asianharrastukseen ja uhrautu-
13760: vaisuuteen. Mutta ajan \PtJtään ja tarpeiden lisääntyessä
13761: käy tämä yhä vaikeammalsi,';Msta on suurta haittaa voi-
13762: mistelu- ja urheiluharrastuksille \(ltenkin varattomien kan-
13763: sankerrosten piirissä.
13764:      Samv~n kuin vuoden i 1912 valtiopäivillä katsoo Edus-
13765: kunta nytkin, että valti~n avustusta ·olisi annettava voimis-
13766: telu- ja urheiluharrastusten edistämiseen Suomessa. Sen
13767: avulla olisi etupäässä koetettal(a edistää voimistelun ja ur-
13768: heilun harrastusta laajoissa kaits'ånkerroksissa. Valtion
13769: avustusta kysymyk·sessä olevaan tarkoitu_kseen puoltaa se
13770: niin hyvin ruumiillisesti kuin henkisesti ~vattava vai-
13771: kutus, mikä voimistelulla ja urheilulla on nuor~IQpn. Mutta
13772: tästä johtuu myöskin, ettei valtion myöntämiä var~ kysy-
13773: myksessä olevaan tarkoitukseen Eduskunnan mielestä ulisi
13774: käyttää kilpailujen järjes·tämiseen; vielä vähemmän s isi
13775: tulla ;kysymykseen niiden käyttäJminen yksityisten henkii" i-
13776: den valmistamiseen kilpailuja varten.
13777:     Nämä näkökohdat huomioon ottaen on Eduskunta sitä
13778: mieltä, että valtion puolelta olisi rahallista avustusta, myön-
13779: nettävä allaluetelluille voimistelu- ja urheiluliitoille seuraa-
13780: vat määrät:
13781: 
13782:    Suomen Naisten VoimisteluliitoHe ....... . 5,000 mk.
13783:    Suomen Uimaliitolle ................... . 5,000 "
13784:    Su·omen Voimistelu- ja Urheiluliitolle ... . 40,000 "
13785:                                          Yhteensä 50,000 mk.
13786: 4      1914. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 5.
13787: 
13788:      Ensinmainittu liitto on menestyksellä toiminut jo vuo-
13789: desta 1896 alkaen. Se ei ole nauttinut minkäänlaista avus-
13790: tusta yleisistä varoista. Mutta ne kesäkurssit, joita mainittu
13791: liitto on pannut toimeen etupäässä johtajatarten valmistami-
13792: seksi naisten voimisteluseuroja varten, ovat siksi tärkeät,
13793: että mainittu liitto voidaksensa jatkaa ja kehittää tätä toi-
13794: mintaansa hyvin ansaitsee puheena olevan avustuksen.
13795:      Suomen Uimaliitolla, joka sääntöjensä mukaisesti työs-
13796: kentelee m. m. uintiopetuksen edistämiseksi Suomessa, on
13797: epäilemättä suuri ja tärkeä tehtävä. Eri kaupunkien uima-
13798: seurat ovat kyllä toimineet suurella menestyksellä, m. m.
13799: panemalla toimeen kursse,ja/fjnataidon. kohottamiseksi.
13800: Erittäin tärkeä!ksi on myö~n 1atsottava, että varattomat
13801: kaupunkilaislapset niiden;4;oimesta kesäaikana ovat saaneet
13802: tilaisuutta virkistävään: .uimiseen. Uimisen harrastus j~
13803: taito ovat kuitenkin 'Suomen vesirikkaassa maassa ~uuresti
13804: kehityksen tarpeessa, jota luku~at hukkumistapaukset
13805: myöskin selvästi todistavat. On sentähden toivottavaa,
13806: että Suomen Uimaliitto sal'J. 'Käytettäväkseen varoja, joi-
13807: den avulla se voi ulQ#t'a~ toimintansa nykyistään laa-
13808: j~mm~lle. Liito~ _ehdo~ettu a-:ustus tek~si s_ille. mahdol-
13809: liseksi panna kesä1sm tmmeen mmakursseJa en paikkakun-
13810: nilla, sekä/.iaupungeissa että maaseudulla, kuin myöskin
13811: julkaistJ.('helppotajuisia kirjasia Jaajoihin piireihin halvalla
13812: tai i .t aiseksi levitettäviksi.
13813:        dellä tehdyn ~askel1man mukaan tulisi suurin osa yllä-
13814: m inituS!i;a määrärahasta luovutettavaksi Suomen Voimis-
13815:    lu- ja Urheiluliiton käytettäväksi. Mainittu liitto on tosin
13816:  tähän asti nauttinut 4,000 markan suuruista valtioapua,
13817:  mutta tämä määrä on liiton toiminnan nykyiseen laajuuteen
13818:  ja monipuolisuuteen nähden aivan riittämätön. Nuoriso on
13819:  laajoin joukoin liittynyt niihin seuroihin, jotka kuuluvat
13820:  tähän liittoon. Tietojen mukaan on liiton nykyisistä jäse-
13821:  nistä noin ·90 % luettava ruumiillisen työn tekijäin jouk-
13822:  koon. Tähän nähden ja jotta ylempänä lausuttu periaate
13823:  varojen käyttämisestä parhaiten tulisi toteutetuksi, on Edus-
13824:  kunta sitä mieltä, että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle
13825:         Määrärahn voimistelu- ja urheiluseuroille.           5
13826: 
13827: ehdotetusta 40,000 markan määrärahasta vähintään 20,000
13828: markkaa olisi käytettävä nimenomaan sellaisten voimistelu-
13829: ja urheiluseurain avustamiseen, jotka toimivat vähävaraisen
13830: kansan, työväestön piirissä, etupäässä voimisteluhuoneiden
13831: vuokraamiseen, harjoitusvälineiden hankkimiseen ja joissa-
13832: kin tapauksissa johta~ien palkkaamiseen.
13833:      Samat syyt, jotka ovat olleet aiheena ehdotukseen 5,000
13834: markan myöntämisestä Suomen Naisten Voimisteluliitolle
13835: kesäkurssien järjestämiseksi johtajatarten valmistamista
13836: varten, puhuvat sen puolesta, että miespuolistenkin voimis-
13837: telu- ja urheiluseurojen johtajien valmistamiseen on käy-
13838: tettävä varoja. Tähän seikkaan kiinnitti Eduskunta huo-
13839: miota myöskin vuoden 1912 valtiopäivillä, anoen johtajien
13840: ja johtajattarien valmistamiseen 8,000 markkaa vuodessa.
13841: Mikäli varoja riittää, saattaa myöskin olla syytä myöntää
13842: apurahoja varattomille voimistelijoille ja urheilijoille, jotta
13843: he voisivat ottaa osaa niihin kursseihin, joita järjestetään
13844:  johtajien valmistamiseksi ja kehittämiseksi. Edelleen on
13845:  sangen tärkeätä saada kustannetuksi heippotajuista voimis-
13846:  telu- ja urheilukirjallisuutta ilmaiseksi jaettavaksi seurojen
13847:  jäsenille.
13848:      Kuten vuoden 1912 valtiopäivillä on Eduskunta nytkin
13849:  sitä mieltä, että myönnettävien määrärahojen käyttäminen
13850:  olisi asetettava lääkintöhallituksen tarkastuksen alaiseksi.
13851:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
13852:  sesti anoo,
13853: 
13854:                 että Suomen Naisten Voimisteluliitolle myön-
13855:             nettäisiin 5,000 markan suuruinen vuotuinen .
13856:             apuraha etupäässä voimisteluseurain johtajatar-
13857:             ten valmistamista varten;
13858:                 että Suomen Uimaliitolle myönnettäisiin pe-
13859:             rusteluissa mainittuja tarkoituksia varten 5,000
13860:             markan suuruinen vuotuinen määräraha; ja
13861:                 että Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle
13862:             myönnettäisiin 40,000 markan suuruinen vuotui-
13863:             nen määräraha, josta vähintään 20,000 markkaa
13864: 6     1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 5.
13865: 
13866:             olisi perusteluissa mainitulla tavalla käytettävä
13867:             nimenomaan ruumiillisen työn tekijäin muodos-
13868:             tamain voimistelu- ja urheiluseurain avustami-
13869:             seen.
13870: 
13871: 
13872:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13873: 
13874:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
13875: 
13876: 
13877: 
13878: 
13879:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
13880:               1914. -   Anomusmietintö N:o 6.
13881: 
13882: 
13883: 
13884: 
13885:                 Ta 1 o u svaliokunnan mietintö
13886:             N:o 1 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
13887:             Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909 al-
13888:             koholipitoisten aineiden valmistuksesta, maa-
13889:             hantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja va-
13890:             rastossapidosta sekä denaturoitujen alkoholi-
13891:             pitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
13892:             nista ja myynnistä hyväksymäin asetusten voi-
13893:             maan saattamista.
13894: 
13895:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmistele-
13896: vaa käsittelyä varten edustaja K. Saaren y. m. tekemän
13897: anomusehdotuksen N :o 32, joka koskee Eduskunnan 15 päi-
13898: vänä marraskuuta 1909 alkoholipitoisten aineiden valmis-
13899: tuksesta, lllaahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja va-
13900: rastossapidosta sekä denaturoitujen alkoholipitoisien ainei-
13901: den valmistuksesta, maahantuonnista ja myynnistä hyväk-
13902: symäin asetusten voimaan saattamista.
13903: 
13904: 
13905:     Vuoden 1907 valtiopäiviä lopetettaessa esitti Eduskun-
13906: nan puhemies Suomen kansan hartaimpana toivomuksena,
13907: että Keisarillinen Majesteetti suosiollisesti vastaanottaisi
13908: Eduskunnan lokakuun 31 päivänä 1907 päättämän ylen tär-
13909: keän lakiehdotuksen, joka koski väkijuomain tuottaman tur-
13910: mion ehkäisemistä. Tämän lakiehdotuksen alkoholipitoisten
13911: aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje-
13912: tuksesta ja varastossapidosta tarkoituksena oli rajoittaa
13913: enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etylialkoholia sisäl:
13914: täväin aineiden käyttö yksinomaan lääkinnöllisiin, teknilli-
13915: siin ja tieteellisiin tarpeisiin. Mainitun lain olisi siinä ole-
13916: van määräyksen mukaan pitänyt osi'ttain astua voimaan
13917: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 6.
13918: 
13919: 1 päivänä heinäkuuta 1909, mutta se esitettiin Hallitsijalle
13920: vasta 4 päivänä joulukuuta 1909, jolloin sitä oli mahdo-
13921: tonta enää sellaisenaan vahvistaa. Hylätessään tämän ensi-
13922: mäisen kieltolakiehdotuksen Keisarillinen Majesteetti kui-
13923: tenkin antoi Senaatin toimeksi laatia uuden ehdotuksen
13924: armolliseksi esitykseksi, jonka tulisi mahdollisimmassa mää-
13925: rässä lähennellä Eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta ja
13926: jossa samalla olisi otettava huomioon ne muistutukset, mitä
13927: Keisarikunnan ministerit olivat aikaisemmin tehneet Suomen
13928: alkoholilainsäädäntöön nähden.
13929:     Eduskunta oli sillä välin puheenalaisen lainsäädäntötoi-
13930: menpiteen tärkeyteen nähden käsittänyt velvollisuudekseen
13931: ottaa asian eduskuntaesitystietä uudelleen käsiteltäväksi.
13932: Marraskuun 15 päivänä 1909 hyväksyi Eduskunta uuden
13933: asetusehdotuksen, joka rakentui samoille periaatteille kuin
13934: 1907 vuoden kieltolakiehdotus. Siinä on otettu mahdollisuu-
13935: den mukaan varteen ne muistutukset, jotka Senaatti oli
13936: tammikuun 28 päivänä 1909 antamassaan alamaisessa lau-
13937: sunnossa tehnyt sanottua la:kiehdotusta vastaan, sekä Kei-
13938: sarikunnan ministerien huomautukset. Niinpä oli 1907 vuo-
13939: den lakiehdotuksen mukaan alkoholipitoisten aineitten val-
13940: mistus ja maahantuonti varattu valtion yksinoikeudeksi,
13941: jota ei saisi toiselle luovuttaa, jota vastoin 1909 vuoden eh-
13942: dotus, viivytyksen välttämiseksi aiotun lainsäädännön toi-
13943: meenpanossa, salli tuollaista valmistusta ja maahantuontia
13944: harjoitettavan asianmukaisen tarkastuksen alaisena toimi-
13945: van yhtiön välityksellä. Sitä poikkeusasemaa silmälläpitäen,
13946: jossa maahan sijoitettu venäläinen sotaväki on, hyväksyttiin
13947: tässä kohden määräys, jonka mukaan kieltolaki ei koskisi
13948: alkoholipitoisten juomain maahantuontia ja hankkimista ve-
13949: näläisen sotaväen tarpeeksi. Toinen poikkeus tehtiin kautta-
13950: kulkuliikenteen hyväksi sekä ulkomaista liikennettä välittä-
13951: viin suomalaisiin matkustajalaivoihin nähden. Käytännölli-
13952: sistä syistä erotettiin denaturoitujen alkoholipitoisien ai-
13953: neitten valmistusta ja. myyntiä koskevat säännökset eri
13954: asetukseksi.
13955:                    Alkoholilainsiädäntö.                     3
13956: 
13957:     Keisarikunnan kauppaministeri oli vuonna 1908, lausun-
13958: nossaan eräästä Keisarillisen Senaatin aikaisemmasta juo-
13959: vutusjuomalakiehdotuksesta, vastustanut sitä Senaatin lau-
13960: sumaa käsitystä, että kauppasopimukset ulkovaltojen kanssa
13961: vaikuttaisivat Suomen alkoholilainsäädäntöön. Eduskun-
13962: nan kieltolakiehdotuksessa asetuttiin nimenomaan kauppa-
13963: ministerin kanna.Ile, että kauppasopimukset eivät tee tässä
13964: kohden minkäänlaista estettä. Mitä taas Keisarikunnan ja
13965: Suomen välisiin kauppasuhteisiin tulee, huomautettiin ase-
13966: tusehdotuksen perusteluissa, ettei kieltolain voimaanpanemi-
13967: sella ole niihin nähden mainittavaa merkitystä, kun Venä-
13968: jältä Suomeen tuotujen denaturoimattomain alkoholipitois-
13969: ten aineitten arvo on aivan vähäpätöinen ja denaturoitujen
13970: aineiden tuonti olisi edelleenkin sallittu.
13971:      Eduskunta ei jättäny,t huomioon ottamatta sitä valtion tu-
13972: lojen vähennystä, mikä aluksi saattaisi olla seurauksena
13973: kieltolaista. Tässä ei kuitenka:an, niinkuin Senaattikin edellä
13974: mainitussa lausunnossaan oli huomauttanut, tarvinnut ottaa
13975: lukuun juovutusjuomista saatavien tullitulojen vähenemistä,
13976: koska sen todennäköisesti korvaisi muiden kulutustavarain
13977: lisääntynyt maahantuonti. Sen ohella ei olisi unhotet-
13978: tava, että juovutusjuomakiellon vaikutuksesta myöskin
13979: monta huomattavaa menoerää, niinkuin poliisilaitoksen, van-
13980: kein-, sairaan- ja köyhäinhoidon kustannukset, tuntuvasti
13981: vähenisi sekä että kansan veronmaksukyky yleisen hy-
13982: vinvoinnin lisääntymisen johdosta kasvaisi. Eduskunta
13983: lausui joka tapauksessa odottavansa hallitukselta alotetta
13984: sen vähennyksen korvaamiseen nähden, joka kieltolain voi-
13985:  massaolon alkuaikoina tietenkin oli ilmenevä suostuntava-
13986:  roissa; ja tilaisuuden varaamiseksi tähän ei uuden asetuksen
13987:  voimaanastumis-aikaa määrätty tarkemmin, kuin että ase-
13988:  tuksen tulisi astua voimaan kahden vuoden kuluttua sen
13989:  vahvistamista seuraavan kesäkuun ensimäisestä päivästä
13990:  lukien.
13991:      Kun Eduskunta, niinkuin edellä on osoitettu, oli vuonna
13992:  1909 asiassa hyväksymästään asetusehdotuksesta poistanut
13993:  ne puutteellisuudet, joita käytännön kannalta oli väitetty
13994: 4             1914.- Anomusmietintö N:o 6.
13995: 
13996: o1evan 1907 vuoden la:kiehdotuksessa, sekä siinä myös ot-
13997: tanut varteen ne seikat, mitkä edellämainitun joulukuun 4
13998: päivänä 1909 annetun armollisen määräyksen mukaan Se-
13999: naatin tuli ottaa huomioon alkoholilainsäädännön uudistusta
14000: koskevan esitysehdotuksen laatimisessa, olisi Keisarillisen
14001: Senaatin pitäny•t voida viivyttelemättä esittää mielipi-
14002: teensä asiassa. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut. :Mikäli
14003: tiedetään, on Senaatti vastamainitun armollis·en määräyk-
14004: sen johdosta 21 päivänä tammikuuta 1910 asian käsittelyä
14005: varten keskuudestaan asettanut valiokunnan, johon myös-
14006: kin 13 päivänä toukokuuta 1910 lykättiin kysymys lau-
14007: sunnon antamisesta Eduskunnan jälkimäisen asetusehdo-
14008: tuksen johdosta. Mutta tämä valiokunta ei liene ryhtynyt
14009: työhön senkään jälkeen, kun Eduskunta kääntyi Keisarilli-
14010: sen Majesteetin puoleen alamaisella anomuksella 24 päivältä
14011: toukokuuta 1911 asian jouduttamisesta. Tällainen toimetto-
14012: muus osoittaa, että Sena~tti, syrjäyttäen velvollisuutensa
14013: noudattaa Hallitsijan määräystä, ei ole asiassa menetellyt
14014: Keisarillisen Majesteetin selvästi ilmoittaman tahdon eikä
14015: Eduskunnan toivomusten mukaisesti. Näin ollen on V alia-
14016: kunnan mie1estä Eduskunnan velvollisuus alamaisesti esittää
14017: Suomen kansan syvä mielipaha Senaatin viivyttelystä
14018: puheena olevalla alalla ja siitä johtuvasta kansan laajojen
14019: kerrosten hartaasti odottaman juovutusjuomakieltolain viipy-
14020: misestä.
14021:     Juovutusjuomalainsäädännön uudistus raittiuden edistä-
14022: miseksi on tätä nykyä useissa maissa päiväjärjestyksessä.
14023: Kuten Eduskunta vuoden 1909 valtiopäivillä huomautti, ei
14024: va:kaumukseen vetoava raittiustyö, niin tärkeä kuin se on
14025: ollut ja yhä edelleen on oleva, yksin kykene tekemään loppua
14026: alkoholijuomain hävityksistä, vaan on siihen tarpeen alko-
14027: holiliikkeen ehkäiseminen kieltolakisäädännön kautta. Kei-
14028: sarillinen Majesteetti on eri tilaisuuksissa ilmoittanut kor-
14029: kean tahtonsa olevan, että raittiutta kaikin tavoin edistetään.
14030: Tähänkin nähden on Valiokunnan mielestä Eduskunnan
14031: syytä uudelleen tehdä Halitsija.lle anomus asiasta.
14032:                   Alk:oholilainsäädäntö.                   6
14033: 
14034:    Edellä esitetyn nojalla V aHokunta kunnioittaen ehdottaa
14035: alamaisesti anottavaksi,
14036: 
14037:                että Keisarillinen Majesteetti käskisi ryhdyt-
14038:            täväksi toimenpiteeseen, että Suomen Eduskun-
14039:            nan marraskuun 15 päivänä 1909 hyväksymä
14040:            asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
14041:            maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
14042:            varastossapidosta sekä asetus denaturoitujen al-
14043:            koholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
14044:            tuonnista ja myynnistä pian toimitetaan K ei-
14045:            sarillisen Majesteetin tutkittaviksi; ja
14046:                että sanotut asetukset armollisesti vahvistet-
14047:            taisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
14048: 
14049:    Helsingisf'iä 6 päivänä maaliskuuta 1914.
14050: 
14051: 
14052: 
14053:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
14054: ner, varapuheenjohtaja Kaskinen, jäsenet Aromaa, Hedberg,
14055: Inborr (osittain), Jäykkä, Kautto, Koponen, Leinonen (osit-
14056: tain), Leivo, Mäkelä, Saari, K., Savolainen, Sinkko, Typpö,
14057: T., Waarala ja Vahe (osittain) sekä varajäsenet Listo, Py-
14058: kälä (osittain) ja Salmi (osittain).
14059: 6             1914.- Anomusmietintö N:o 6.
14060: 
14061: 
14062: 
14063: 
14064:                         Vastalause.
14065:     Kun emme ole saattaneet yhtyä Talousvaliokunnan enem-
14066: mistön omaksumaan kantaan edustaja Saaren y. m. tekemän
14067: anomusehdotuksen N :o 32 johdosta, esitämme tässä eriävän
14068: mielipiteemme.
14069:     Vaikkakin me edelleen olemme väkijuomalainsäädäntöön
14070: nähden samaHa kieltdlain periaatteen kannalla, joka on julki-
14071: lausuttu Eduskunnan 1909 vuoden valtiopäivillä hyväksy-
14072: tyissä asetusehdotuksissa, emme silti voi pitää sopivana ja
14073: Eduskunnan arvon mukaisena kääntyä Valiokunnan enem-
14074: mistön ehdottamalla anomuksella Hallitsijan puoleen, kun
14075: Edus'kunta jo kerran tätä ennemmin, 1911 vuoden valtiopäi-
14076: villä, oli samallaisen anomuksen tehnyt, toivottua tulosta kui-
14077: tenkaan saavuttamatta. Kieltolain aikaansaamiseen ei ano-
14078: muksen uudistaminen ilmeisesti voisi mitään vaikuttaa. Mutta
14079: sitä vastoin on hyvinkin mahdollista, että se tulisi Eduskun-
14080: nassa, niinkuin se on tullut V aliokunnassakin, esteeksi osit-
14081: taisten parannusten aikaansaamista tarkoittava'lle yrityk-
14082: seHe, jolla todella voisi olla joitakin toteutumisen mahdolli-
14083: suuksia.
14084:     Me senvuoksi ehdotamme,
14085: 
14086:                että edustaja Saaren y. m. tekemä ehdotus ei
14087:             aiheuttaisi toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
14088: 
14089:          J. Kaskinen.                       E. Sinkko.
14090: 
14091: 
14092: 
14093:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
14094:       1914. -    Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 6.
14095: 
14096: 
14097: 
14098: 
14099:                Suomen Ed u s kunnan a 1 a m a i-
14100:             nen anomus Eduskunnan 15 päivänä marras-
14101:             kuuta 1909 alkoholipitoisten aineiden valmis-
14102:             tuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje-
14103:             tuksesta ja varastossapidosta sekä denaturoitu-
14104:             jen alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
14105:             maahantuonnista ja myynnistä hyväksymäin
14106:             asetusten voimaan saattamisesta.
14107: 
14108: 
14109: 
14110: 
14111:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14112:              ~
14113: 
14114: 
14115: 
14116: 
14117:               ja Suuriruhtinas!
14118: 
14119: 
14120: 
14121: 
14122:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee
14123: Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909 alkoholipitoisten
14124: 11i:neiden valmis~uk~;~esta, maahantuonnista, myynnistä? kl1l-
14125: 2     1914. -   Edusk. anom. -       Anomusmiet. N:o 6.
14126: 
14127: jetuksesta ja varastossa]Jidosta sekä denaturoitujen alkoholi-
14128: ]Jitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
14129: nistä hyväksymäin asetusten voimaan saattamista; ja on
14130: Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä
14131: käsitellyt.
14132:      Vuouen 1907 valtiopäivillä Eduskunta puolestaan hy-
14133: väksyi ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti
14134: vahvistettavaksi lähetti lakiehdotuksen alkoholipitoisten
14135: aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kulje-
14136: tuksesta ja varastossa]Jidosta. Sen tarkoituksena oli rajoit-
14137: taa enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etylialkoholia
14138: sisältäväin aineiden käyttö yksinomaan lääkinnöllisiin, tek-
14139: nillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin; ja olisi tämän lain ]Jitänyt
14140: osittain astua voimaan 1 ]Jäivänä heinäkuuta 1909, mutta
14141: se esitettiin Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne vasta 4
14142: päivänä joulukuuta sanottuna vuonna, jolloin sitä siis ei enää
14143: käynyt vahvistaminen. Teidän Keisarillinen Majesteettinne
14144:  antoi kuitenkin, samalla kuin mainittu lakiehdotus hyljät-
14145: tiin, Suomen Senaatin toimeksi laatia uuden ehdotuksen
14146: armolliseksi esitykseksi, jonka tulisi mahdollisimmassa
14147: määrässä lähennellä Eduskunnan hyväksymää lakiehdotusta
14148:  ja jossa samalla olisi otettava huomioon ne muistutukset,
14149:  mitä Keisarikunnan ministerit olivat aikaisemmin tehneet
14150:  Suomen alkoholilainsäädäntöön nähden.
14151:      Eduskunta oli sillä välin puheenaJaisen lainsäädäntötoi-
14152:  menpiteen suureen tärkeyteen näihden ottanut asian edus-
14153:  kuntaesitystietä uudelleen käsiteltäväksi. Marraskuun 15
14154:  päivänä 1909 hyväksyi Eduskunta asetusehdotuksen alko-
14155:  holipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
14156:  myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta; ja oli tämä
14157:  rakennettu samoille periaatteille kuin 1907 vuoden kielto-
14158:  lakiehdotus. Siinä ön mahdollisuuden mukaan otettu var-
14159:  teen ne muistutukset, jotka Senaatti oli tammikuun 28 päi-
14160:  vänä 1909 antamassaan alamaisessa lausunnossa tehnyt sa-
14161:  nottua lakiehdotusta vastaan, sekä Keisarikunnan ministe-
14162:  rien huomautukset. Niinpä oli 1907 vuoden lakiehdotuksen
14163:  mukaan alkoholipitoisien aineitten valmistus ja maahan-
14164:                     Alkoholilainsäädäntö.                     3
14165: 
14166: tuonti varattu valtion yksinoikeudeksi, jota ei saisi toiselle
14167: luovuttaa, kun sitä vastoin 1909 vuoden ehdotus viivytyksen
14168: välttämiseksi aijotun lainsäädännön toimeenpanossa salli
14169: tuollaista valmistusta ja maahantuontia harjoitettavan asian-
14170:  mukaisen tarkastuksen alaisena toimivan yhtiön välityk-
14171: sellä. Pitäen silmällä sitä poikkeusasemaa, jossa Suomeen
14172: sijoitettu venäläinen sotaväki on, hyväksyttiin määräys,
14173: jonka mukaan kieltolaki ei koskisi alkoholipitoisten juomain
14174: maahantuontia ja hankintaa venäläiselle sotaväelle. Toi-
14175: nen poikkeus tehtiin kauttakulkuliikenteen hyväksi sekä
14176: ulkomaista liikennettä välittäviin suomalaisiin matkustaja-
14177: laivoihin nähden. Käytännöllisistä syistä erotettiin dena-
14178: turoitujen alkoholipitoisten aineitten valmistusta, maahan-
14179: tuontia ja myyntiä koskevat säännökset eri asetukseksi.
14180:     Keisarikunnan kauppaministeri oli vuonna 1908, lausun-
14181: nossaan eräästä Suomen Senaatin aikaisemmasta juovutus-
14182: juomalakiehdotuksesta, vastustanut sitä Senaatin esittämää
14183: käsitystä, että kauppasopimukset ulkovaltojen kanssa vai-
14184: kuttaisivat Suomen alkoholilainsäädäntöön. Eduskunnan
14185: kieltolakiehdotuksessa asetuttiin niinikään sille kannalle, että
14186: kauppasopimukset eivät tässä ole miksikään esteeksi. Mitä
14187: taas Keisarikunnan ja Suomen välisiin kauppasuhteisiin
14188: tulee, huomautettiin asetusehdotuksen perusteluissa, ettei
14189: kieltolain voimaanpanemisella ole niihin nähden mainittavaa
14190: merkitystä, kun Venäjältä Suomeen tuotujen denaturoimat-
14191: tomain alkoholipitoisten aineitten arvo on aivan vähä-
14192: pätöinen ja denaturoitujen aineiden tuonti olisi edelleenkin
14193: sallittu.
14194:     Eduskunta ei jättänyt huomioon ottamatta sitä valtion
14195: tulojen vähennystä, mikä aluksi saattaisi olla seurauksena
14196: kieltolain toimeenpanemisesta. Tässä ei kuitenkaan, niin-
14197: kuin Senaattikin edellä mainitussa lausunnossaan oli huo-
14198: mauttanut, tarvinnut ottaa lukuun juovutusjuomista saa-
14199: tavien tullitulojen vähenemistä, koska sen todennäköisesti
14200: korvaisi muiden kulutuståvarain lisääntyvä tuonti. Sen
14201: ohella ei ollut unhotettava, että juovutusjuomakiellon vai-
14202: kutuksesta myöskin monta huomattavaa menoerää, niin-
14203: 4    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 6.
14204: 
14205: kuin poliisilaitoksen, vankein-, sairaan- ja vaivaishoidon
14206: kustannukset, tuntuvasti vähenisi sekä että kansan veron-
14207: maksukyky yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen johdosta
14208: kasvaisi. Eduskunta lausui joka tapauksessa odottavansa
14209: Hallitukselta alotetta sen vähennyksen korvaamiseksi,
14210: joka kieltolain voimassaolon alkuaikoina tietenkin ilmes-
14211: tyisi suostuntavaroissa; ja jotta tähän olisi tilaisuutta,
14212: ei uuden asetuksen voimaanastumisaikaa määrätty tarkem-
14213: min, kuin että asetuksen tulisi astua voimaan kahden vuo-
14214: den kuluttua sen vahvistamista seuraavan kesäkuun ensi-
14215: mäisestä Däivästä lukien.
14216:     Kun Eduskunta, niinkuin edellä on osotettu, oli vuonna
14217: 1909 asiassa hyväksymästään asetusehdotuksesta poistanut.
14218: ne puutteellisuudet, joita käytännön kannalta oli väitetty
14219: olevan 1907 vuoden lakiehdotuksessa, sekä siinä myös otta-
14220: nut varteen ne seikat, mitkä edellä mainitun armollisen mää-
14221: räyksen mukaan Senaatin tuli ottaa huomioon alkoholilain-
14222: säädännön uudistusta koskevan esitysehdotuksen laatimi-
14223: sessa, olisi Senaatin :Pitänyt voida viivyttelemättä esittää
14224: mielipiteensä asiasta. Niin ei !kuitenkaan ole tapahtunut.
14225: Mikäli tiedetään, on Senaatti vastamainitun armollisen mää-
14226: räyben johdosta 21 päivänä tammikuuta 1910 asian käsit-
14227: telyä varten ·keskuudestaan asettanut valiokunnan, johon
14228: myöskin 13 päivänä toukokuuta 1910 lykättiin kysymys
14229: lausunnon antamisesta Eduskunnan jälkimäisen asetusehdo-
14230: tuksen johdosta. Mutta tämä valiokunta ei liene ryhtynyt
14231: työhön senkään jälkeen, kun Eduskunta 24 päivänä touko-
14232: kuuta 1911 Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne teki ala-
14233: maisen anomuksen asian jouduttamisesta. Tällainen toi-
14234: mettomuus osottaa, että Senaatti, syrjäyttäen velvollisuu-
14235: tensa noudattaa Hallitsijan määräystä, ei ole asiassa mene-
14236: tellyt Teidän Keisarillisen Majesteettinne selvästi ilmoitta-
14237: man tahdon eikä Eduskunnan toivomusten mukaisesti. Näin
14238: ollen on Eduskunnan velvollisuus alamaisesti esittää Suo-
14239: men kansan syvä mielipaha Senaatin viivyttelystä puheena
14240: olevalla alalla ja siitä johtuvasta kansan laajojen kerrosten
14241: hartaasti odottaman juovutusjuomakieltolain viipymisestä.
14242:                    Alkoholilainsäädäntö.                    5
14243: 
14244:     J uovutusjuomalainsäädännön uudistus raittiuden edistä-
14245: miseksi on tätä nykyä useissa maissa päiväjärjestyksessä.
14246: Kuten Eduskunta vuoden 1909 valtiopäivillä huomautti, ei
14247: vakaumukseen vetoava raittiustyö, niin tärkeä kuin se on
14248: ollut ja yhä edelleen on oleva, yksin kylmne tekemään loppua
14249: alkoholijuomain aikaansaamista vaurioista, vaan on siihen
14250: tarpeen alkoholiliikkeen ehkäiseminen kieltolakisäädännöllä.
14251:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta uudelleen alamai-
14252: sesti anoo,
14253: 
14254:                 että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
14255:            käskisi ryhdyttäväksi toimenpiteeseen, että
14256:            Eduskunnan marraskuun 15 päivänä 1909 hy-
14257:            väksymä asetus alkoholipitoisten aineiden val-
14258:            mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kul-
14259:            jetuksesta ja 'Darastossapidosta sekä asetus dena-
14260:            turoitujen alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
14261:            sesta, maahantuonnista ja myynnistä pian toimi-
14262:            tetaan Teidän Keisarillisen Majesteettinne tut-
14263:            kittaviksi; ja
14264:                 että sanotut asetukset armollisesti vahvistet-
14265:              taisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
14266: 
14267: 
14268:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
14269: 
14270:    Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1914.
14271: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
14272:              1914. -   Anomusmietintö N:o 7.
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 
14277:                'l1 a l o u s v a Ii o k u n n a n
14278:                                               mi et i nt ö
14279:             N :o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
14280:             toimenpiteitä luvattoman väkijuomain myyn-
14281:             nin ja anniskelun ehkäisemiseksi.
14282: 
14283:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan Valmistele-
14284: vaa käsittelyä varten edustajain E. S. Yrjö-Koskisen ja Tu-
14285: lenheimon anomusehdotuksen N:o 40, joka koskee toimen-
14286: piteitä luvattoman väkijuomain myynnin ja anniskelun
14287: ehkäisemiseksi.
14288: 
14289: 
14290:     Esillä olevassa alotteessa ehdotetaan anottavll)ksi, että
14291: hallitus valmistuttaisi armollisen esi'tyksen semmoisista
14292: lisäyksistä voimassa olevaan väkijuomien valmistamista,
14293: kauppaa ja anniskelua koskevaan lainsäädäntöön, joiden
14294: kautta, osittain kovennetuilla rangaistusmääräyksillä, osit-
14295: tain eräissä tapauksissa viranomaisille myönnetyllä pidättä-
14296: misoikeudella, puheenalaisten aineiden luvaton kauppa ja
14297: anniskelu voitaisiin tehokkaasti ehkäistä.
14298:     Epäkohta, johon anomusehdotuksessa viitataan, kaipaa
14299: epäilemättä korjausta. Valiokunta ei kuitenkaan ole katso-
14300: nut asianmukaiseksi ottaa ·tätä alotetta asiallisen käsittelyn
14301: alaiseksi sen jälkeen, kun se mietinnössään N :o 1 on ehdot-
14302: tanut anottavaksi, että Keisarillinen Majesteetti vahvistaisi
14303: Eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909 hyväksymät
14304: alkoholipitoisten aineiden valmis~tusta y. m. sekä denaturoi-
14305: tujen alkoholipitoisten aineiden valmistusta y. m. koskevat
14306: asetukset, joiden kautta kaikki nykyään voimassa olevat
14307: juovutusjuomien valmistusta .ia kauppaa koskevat asetukset
14308: kumottaisiin.
14309: 2           1914. -   Anomusmietintö N:o 7.
14310: 
14311:     Näin ollen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
14312: 
14313:                ettei anomusehdotus antaisi aihetta toimen-
14314:            piteeseen Eduskunnan puolelta.
14315: 
14316:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1914.
14317: 
14318: 
14319: 
14320:     Asian käsittelyyn ova-t ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
14321: ner, varapuheen:johtaj·a Kaskinen, jäsenet Aromaa, Hedberg,
14322: Inborr (osittain), Jäykkä, Kautto, Koponen, I.Jeinonen,
14323: Leivo, Mäkelä, Saari, K., Savo'lainen, Sinkko, Typpö, T.,
14324: Vaarala ja Vahe (osittain) sekä varajäsen Listo.
14325:                        Vastalause.                      3
14326: 
14327: 
14328: 
14329: 
14330:                     Vastalause.
14331:     Talousvaliokunnan mietintöön N :o 2 tekemillämme pe-
14332: rusteilla pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
14333: 
14334:                että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan mietin-
14335:            nön sekä palauttaisi asian Valiokuntaan muodos-
14336:            teltavaksi anomuksessa tarkoitetun ehdotuksen
14337:            suuntaiseksi.
14338: 
14339:    Helsingissä- 6 päivänä maaliskuuta 1914.
14340: 
14341:    K. V. Jäykkä.                Mikko J,einonen.
14342:    J. Waarala.                  J. Kaskinen.
14343: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin lrirjapainossa, 1914.
14344:               1914.- Anomusmietintö N:o 8.
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 
14349:                Maatalousvaliokunnan mle·
14350:             t i n t ö N :o 3 anomusehdotuksen johdosta,
14351:             job koskee valtiolainan ottamista ,Suomen
14352:             maalaisväestön asutusrahaston" 1Tahvistami-
14353:             seksi.
14354: 
14355:     Eduskunta. on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
14356: l&hettänyt edustajain Ahmavaaran y. m. anomusehdotuksen
14357: N :o- 70 valtiolainan ottamisesta ,Suomen maalaisväestön
14358: asntusra.haston" va:hvistamiseksi.
14359: 
14360: 
14361: 
14362:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämi-
14363: seksi on Maatalousvaliokunta Eduskunnan hyväksyttäväksi
14364: ehdottanut asetusehdotukset pientiloista ja Suomen maalais-
14365: väestön asutusrahastosta. Jos viimeksimainitun asetusehdo-
14366: tuksen mukainen asutusrahasto saadaan aikaan, on myös
14367: huolehdittava siitä että se saa toimintaansa varten tarpeelli-
14368: sia varoja. Tältä varalta on Eduskunta myös 1912 vuoden
14369: valtiopäivillä myöntänyt Suomen Pankin voittovaroista 2
14370: miljoonaa markka.a. Kun vastaisen asutustoiminnan tarkoi-
14371: tultseha on suuremmassa määrin kuin tähän asti helpottaa
14372: aekii suurliukuisen irtonaisen maalaistyöväestön että maan-
14373: viljelystorppain haltijain ja heidän vertaistensa vuokramies-
14374: ten maahhankintaa, on ilmeistä että mainittu määrä riittää ai-
14375: noastaan Asutusrahaston toiminnan alullepanemiseen. Va-
14376: liokunnan saamien tietojen mukaan on tarkoitukseen vara-
14377: tuista yleisistä valtionvaroista asutustoimintaa varten kun-
14378: tien puolelta, niiden perustamille lainakassoille tähän · asti
14379: jo anottu yli 30 miljoonaa markkaa, josta määrästä .ei edes
14380: 2             1914.- Anomusmietintö N:o 8.
14381: 
14382: täyttä 1 / 3 ole voitu myöntää. Kun edellytykset varojen
14383:  saantiin ovat olleet vähäiset, on sitä paitsi moni kunta, jolla
14384:  olisi harrastusta alueellaan asutustoimintaa harjoittaa, jät-
14385: tänyt varoja tähän tarkoitukseen hakematta. Vaikka ano-
14386: musehdotuksessa mainittu määrä eli 25 miljoonaa markkaa
14387: Valiokunnan mielestä ei todennäköisesti riitä kuin lähim-
14388: miksi vuosiksi, on Valiokunta kuitenkin katsonut tällä ker-
14389: taa voitavan siihen tyytyä, koska kysymys lisävarojen hank-
14390: kimisesta paremmin voidaan ottaa harkittavaksi ja päätettä-
14391: väksi sen jälkeen, kun on saavutettu kokemusta siitä osit-
14392: tain uudesta asutusjärjestelmästä, joka sisältyy edellämainit-
14393: tuihin asetusehdotuksiin.
14394:      Samalla kun Valiokunta periaatteessa. yhtyy aiotteente-
14395: kijäin mielipiteeseen Asutusrahaston vahvistamisesta ehdo-
14396: tetuna määrällä, on Valiokunta kuitenkin katsonut toisen
14397: varojen hankintamuodon, kuin anomusehdotuksessa maini-
14398: tun, tarkoituksenmukaisemmaksi. Valiokunta katsoo nimit-
14399: täin Asutusrahaston toiminnalle olevan •edullisempaa että ra-
14400: hasto itse hankkii tarvitsemansa varat, koska se siten VQi
14401: toimia vapaammin ja omintakeisemmin, kuin valtion välit-
14402: tömästi hankkimain varain turvin, samalla kun edesvastuu
14403: lainasitoumuksista antaa takeita varojen oikeasta ja tarkoi-
14404: tuksenmukaisesta käyttämisestä. Sellaisena, miksi Asutus-
14405: rahasto on suunniteltu järjestettäväksi, on se katsottava it-
14406: senäiseksi juridiseksi henkilöksi, vaikkakin sen hallinnon
14407: kokoonpanon määrää osaksi Hallitus, osaksi Eduskunta ja
14408: on se näin ollen esteetön itsenäisesti menemään sitoumuksiin
14409: niiden varojen s&amiseksi, jotka sen toiminta vaatii. Huo-
14410: mioon ottaen että Asutusrahasto edellämainitun sitä koske-
14411: van asetusehdotuksen mukaan tulisi osittain Eduskunnan
14412: vaikutusvallan ja valvonnan alaiseksi ja edellyttäen että
14413: Eduskunta puolestaan suostuu valtiontakuun myöntämiseen
14414: Asutusrahaston lainasitoumuksista, ei myöskään ole syytä
14415: epäillä Valiokunnan esittämän varojen hankintamuodon me-
14416: nestymistä.
14417:      Sen nojalla, mitä ede1la on esiintuotu, saa Valiokunta
14418: kunnioittaen ehdottaa,
14419:           Suolnen maalaisväestön asutusrahasto.           3
14420: 
14421:                että jos asutusmhasto maalaisväestön maan-
14422:            hankinnan edistämiseksi V aliakunnan ehdotta-
14423:            man asetuksen mukaisesti perustetaan ja se ottaa
14424:            määräajan kuluessa kuoletettavan koti- tai ulko-
14425:            maisen lainan, laskemalla tarpeen mukaan
14426:            liikkeeseen korkeintaan 4- lf2 prosentin korkoa
14427:            kasvavia obligatsioneja yhteensä enintään 25 mil-
14428:            joonan markan määrään, Eduskunta puolestaan
14429:            suostuu valtiontakuun myöntämiseen siten synty.
14430:            neiden sitoumusten täyttämisestä.
14431: 
14432:    Helsingissä maaliskuun 5 p :nä 1914.
14433: 
14434: 
14435: 
14436:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
14437: Brander, varapuheenjohtaja Tulen:heimo ja jäsenet Breden-
14438: berg, Eronen (osittain), Eloranta (ositta.in), Hirvensalo,
14439: Huttunen, Lautasalo, Marttila (osittain); Mäki, Pulkkinen,
14440: Rannikko, Saalasti, Sjöstedt-Jussila, Storbjörk ja Tokoi
14441: sekä osittain varajäsenet Hjulgren, Leivo ja Tossavainen.
14442: 4            1914. ~ Anomusmietiilta N:o 8.
14443: 
14444: 
14445: 
14446: 
14447:                        Vastalause.
14448: 
14449:     Viitaten Maatalousvaliokunnan mietintöön n:o 1 liitet-
14450: tyyn vastalauseeseen, jossa olemme ehdottaneet sanottuun
14451: mietintöön sisältyvät asetusehdotukset hylättäviksi, syystä,
14452: että mainitut .asetus-ehdotukset sisällykseltään ja vielä enem-
14453: män tarkoitukseltaan ovat mielestämme sellaisia, että ne
14454: suuressa määrin vaikenttaisivat itse torpparikysymyksen
14455: oikeudenmukaista ratkaisua, ja kun nyt kyseessä oleva ehdo-
14456: tus tietää näiden, mielestämme epäkäytännöllisten, jopa tur-
14457: miollistenkin toimenpiteiden tukemista, emme myöskään
14458: saata yhtyä kannattama{tn tässä ehdotettua valtiontakuun
14459: myöntämistä, ennenkuin eduskunta on torpparien vapautta-
14460: ruiskysymyksen oikeudellisen puolen tyydyttävästi ratkais-
14461: sut, minkävuoksi esillä oleva ehdotus olisi mielestämme hy-
14462: lättävä.
14463:     Olemme valiokunnassa ehdottaneet asian lähettämistä
14464: Valtiovarainvaliokuntaan lausunnon saamiseksi siitä, onko
14465: kyseessäoleva lainahomma sitä laatua ja sellaisille peruateille
14466: rakennettu, että se ilman suurta tappion vaaraa ja yleisiä
14467: rasituksia lisäämättä voitaisiin käytäntöön saattaa, mutta on
14468: valiokunnan enemmistö tämän mielestämme painavan seikan
14469: syrjäyttänyt. Senvuoksi j.a kun katsomme edelläesitetyn
14470: selityksen ennen asian lopullista ratkaisua välttämättömäksi
14471: ehdotamme,
14472: 
14473:                 että Edu.sku.nta päättäisi ennen asian lopul-
14474:             lista ratlca.isua lähettää anomusehdotuksen V al-
14475:                    Vastalause.                         6
14476: 
14477:         tiovarainvaliokuntaan edellä esitetyn lausuntum
14478:         antamista varten.
14479: 
14480: Helsingissä 5 p :nä maaliskuuta 1914.
14481: 
14482:     0. To.lmi.                   s. Hjulgren.
14483:     J. Mäki.                     Juho Lautasalo.
14484:     0. Marttila.                 E. Eloranta.
14485:     P. Huttunen.                 0. Eronen.
14486: 
14487: 
14488: Edellä olevaan ponteen, vaan ei perusteluihin, yhtyy
14489: 
14490:                                  Juho Rannikko.
14491: Helsingisslt, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
14492:        1914.- S. V. M.- Anomusmietintö N:o 8.
14493: 
14494: 
14495: 
14496: 
14497:                 Snuren valiokunnan mietintö
14498:             N:o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
14499:             valtiolainan ottamista ,Suomen maalaisväes-
14500:             tön asutusrahaston" vahvistamiseksi.
14501: 
14502:     Valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n mukaisesti on Eduskunta
14503: Suureen valiokuntaan lähettänyt edellä mainitun anomuseh-
14504: dotuksen ynnä Maatalousvaliokunnan sen johdosta antaman
14505: mietinnön N :o 3.
14506:     Saatuaan Valtiovarainvaliokunnalta pyytämänsä, tähän
14507: liitetyn lausunnon asiasta, on Suuri valiokunta, asiata käsi-
14508: teltyään, päättänyt kannattaa Maatalousvaliokunnan mietin-
14509: nössä olevaa ehdotusta.
14510:     Kun Eduskunta nyttemmin on hyväksynyt ehdotukset
14511: asetuksiksi pientiloista ja Suomen maalaisväestön asutus-
14512: rahastosta, ja kun näyttää asianmukaiselta että, samalla
14513: kuin nämä asetukset lähetetään Hallitsijan tutkittaviksi ja
14514: vahvistettaviksi, sen yhteydessä Keisarilliselle Majesteetille
14515: esitetään Eduskunnan alamainen anomus puheena olevan val-
14516: tiontakuun vahvistamisesta, saa Suuri valiokunta siis kun-
14517: nioittaen ehdottaa,
14518: 
14519:                 että, jos asutusrahasto maalaisväestön maan-
14520:             hankinnan edistämiseksi Eduskunnan puolestaan
14521:             hyväksymän asetuksen mukaisesti perustetaan ja
14522:             se ottaa määräajan kuluessa kuoletettavan koti-
14523:             tai ulkomaisen lainan, laskemalla tarpeen mu-
14524:             kaan liikkeeseen korkeintaan ..f. 1;2 prosentin kor-
14525:             koa kasvavia obligatsioneja yhteensä enintään
14526:             25 miljoonan mm·kan määrän, Eduskunta puo-
14527:             lestaan suostuu, valtiontaku·un myöntämiseen si-
14528:             ten syntyneiden sitoumusten täyttämisestä; sekä
14529: 2      1914.- S. V. M.- Anomusmietintö N:o 8.
14530: 
14531:               että asia lähetettäisiin Keisarin ja Suuriruhti-
14532:            naan arrnollisesti vahvistettavaksi yhdessä eh-
14533:            dotusten kanssa asetuksiksi pientiloista ja Suo-
14534:            men maalaisväestön asutnsrahastosta.
14535: 
14536:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1914.
14537:                                 Liite.                                 3
14538: 
14539:   Suomen Eduskunnan
14540: VALTIOVARAINVALIOKUNTA
14541:                             S u u r e 11 e v a l i o k u n n a 11 e.
14542:  Helsinki 21 p:nä maalis-
14543:        kuuta 1914
14544:          N:o 21.
14545: 
14546:         Kirjelmässä kuluvan maaliskuun 16 päivältä Suuri va-
14547:    liokunta on pyytänyt Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa
14548:    siitä, onko Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 3 edelly-
14549:    tetty Suomen Maalaisväestön Asutusrahaston lainanotto sitä
14550:    laatua ja sellaisille perusteilla rakennettu, että se ilman
14551:    suurta tappion vaaraa ja yhteiskunnalle suuria rasituksia
14552:    tuottamatta voidaan käytäntöön saattaa.
14553:        Tämän johdosta Valtiovarainvaliokunta saa kunnioittaen
14554:    esittää seuraavaa:
14555:        V aliakunnan mielestä ei kysymyksessä olevasta laina-
14556:    hankkeesta ole odotettavana ainakaan mitään mainittavaa
14557:    tappion vaaraa. Sen asetuksen 2 § :n mukaan, jonka Edus-
14558:    kunta puolestaan on näillä valtiopäivillä hyväksynyt Maa-
14559:    laisväestön Asutusrahastosta, tulee rahastosta annettavaksi
14560:    lainoja ainoastaan kunnille, jotka sitten voivat edellä mai-
14561:    nitussa § :ssä säädetyllä tavalla käyttää ne lainoilla tarkoi-
14562:    tetun tuloksen saavuttamiseen. Koska asianomainen kunta
14563:    täten on vastuussa lainaehtojen täyttämisestä, mitkä ehdot
14564:    asetuksen 5 § :n mukaan vielä ovat siten määrättävät, ettei
14565:    Asutusrahaston lainausliike tuota tappiota, niin ei Rahasto
14566:    voi joutua kärsimään vahinkoja lainauksestaan muusta syys-
14567:    tä kuin sen johdosta, että edellä mainitun asetuksen 5 § :n
14568:    mukaan Rahaston johtokunnalla on valta myöntää vapautta
14569:    koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisessa,
14570:    enintään kuudeksi vuodeksi, sellaisista lainoista, jotka anne-
14571:    taan Eduskunnan näillä valtiopäivillä hyväksymän pien-
14572:    tiloja koskevan asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoit-
14573:    tamiseen soveltuvain uudistilojen perustamiseen viljelemät-
14574:    tömälle maalle. On tietysti mahdotonta edeltäkäsin tark-
14575:    kaan arvioida, kuinka suuri osa Asutusrahastosta myönnet-
14576:    tävien lainain kokonaismäärästä tulee käytettäväksi viime-
14577:    mainittuun tarkoitukseen. Sen ei kuitenkaan missään ta-
14578: 4      1914.- S. V. M.- Anomusmietintö N:o 8.
14579: 
14580: pauksessa pitäisi voida nousta viidenteenkään osaan kaik-
14581: kien lainain pääomasummasta. Niin ollen 25 miljoonan lai-
14582: nalla harjoitettu lainanauto ei voisi tuottaa ]mheenaolevaa
14583: korkotappiota enempää kuin että Asutusrahasto, edellytet-
14584: tynä että sen hoitokustannukset tulevat tekemään noin
14585: 40,000 markkaa vuodessa, vapaavuosien umpeen kuluttua
14586: vielä omistaisi Rahastolle jo myönnE>tystä 2 miljoonan mar-
14587: kan avustuksesta niin suuren osan, että Rahaston hoitokus-
14588: tannukset edelleen voitaisiin ainakin suurimmaksi osaksi
14589: suorittaa tämän pääomajäännöksen koroilla. On siis toden-
14590: mukaista, että mainittu Asutusrahastolle jo nyt m;yönnetty
14591: 2 miljoonan markan apuraha pääasiallisesti riittää peittä-
14592: mään kaiken sen tappion, mikä Rahastolle voisi syntyä
14593: 25 miljoonan markan suuruisella lainalla harjoitettavasta
14594: liikkeestä. Ymmärtäväisesti järjestämällä puheenaolevan
14595: lainanoton Asutusrahasto myös saattaa, olkoon laina koti-
14596: mainen tai ulkomainen, miltei kokonaan välttää sen korko-
14597: tappion, joka voisi syntyä, jos laina joutuisi Rahaston käy-
14598: tettäväksi erissä, joiden sijoittaminen ei heti voisi tapahtua
14599: tarpeeksi edullisesti.
14600:     Näin ollen kysymyksessä olevan lainahankkeen ei myös-
14601: kään voida odottaa tuottavan rasituksia yhteiskunnalle.
14602: Kuten edellä mainittiin, tulisivat tosin kunnat olemaan vas-
14603: tuussa Asutusrahaston varoilla harjoitettavasta lainausliik-
14604: keestä. Mutta siinäkään tapauksessa, että Asutusrahaston
14605: laina tulisi otettavaksi niin epäedullisilla ehdoilla, että
14606: 4lh % :n lainan pääoman alennus olisi 10 %, ei Rahaston
14607: tarvitsisi asettaa lainanantoehtojansa niin raskaiksi, että
14608: niiden täyttäminen yleensä muodostuisi lopullisille lainan-
14609: saajille vaikeaksi. Jos poikkeustapauksissa ehkä näin kävi-
14610: sikin, voipi siitä sitä vähemmän syntyä mitään lisäystä kun-
14611: nallisiin rasituksiin, kun se itsenäisten maanhaltijain lisäys,
14612: jonka tämä lainausliike tuottaisi, olisi omansa huomatta-
14613: vasti lisäämään kuntain vaurautta.
14614:               Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
14615:                        Onni Hallsten.
14616:                                            E. Nevanlinna.
14617:                            Liite.                          5
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622:                      Eriävä mielipide.
14623: 
14624:     Kysymyksessä olevan lainahankkeen täytyy katsoa tuot-
14625: tavan tappion vaaraa. Tämä johtuu osittain siitä, että Asu-
14626: tusrahasto tulisi myöntämään myös lainoja, jotka alkuai-
14627: koina olisivat korottornia ja joiden kuoletuskin silloin lyk-
14628: käytyisi, osittain siitä, että Rahaston täytyisi itsensä kan-
14629: taa kaikki liikkeen hoitokustannukset, jotka, kun on otet-
14630: tava huomioon myös kunnallisten asutuslautakuntain menot,
14631: voivat nousta melkoisiin summiin. Vahingon vaaraa johtuu
14632: myös siitä, että Rahasto tuskin voisi heti tarpeeksi edulli-
14633: sesti sijoittaa koko ottamaansa erää, josta Rahastolle voisi
14634: syntyä J:luomattava korkotappio.
14635:     Niinikään on katsottava, että tämä lainahanke tulee li-
14636: säämään yleisiä rasituksia. Kokemus tilattomilie tähän asti
14637: annetuista maanhankintalainoista osottaa, että lainaehdot
14638: useissa tapauksissa jäävät lainansaajilta täyttämättä. To-
14639: dennäköisesti tulisi tätä tapahtumaan Asutusrahastonkin
14640: lainausliikkeessä, sitä enemmän, kun Rahaston lainaehdot
14641: tulisivat olemaan rasittavammat. Silloin lainanottajain si-
14642: toumukset siirtyisivät kuntain täytettäviksi, mikä ei voisi
14643: tapahtua kunnallisia rasituksia lisäämättä.
14644:     Vihdoin puhuu kysymyksessä olevan valtiontakuun an-
14645: tamista vastaan sekin seikka, että valtion itsensä todennä-
14646: köisesti lähimmässä tulevaisuudessa täytyy laajassa mitassa
14647: käyttää luottoansa varojen hankkimiseksi osittain maan-
14648: vuokraolojen suunnitellun erittäin tärkeän järjestämisen to-
14649: teuttamista varten, osittain ehkä myös kulkulaitosrahaston
14650: tarpeisiin.
14651:     Näistä syistä Valiokunnan olisi tullut Suurelle valiokun-
14652: nalle ilmoittaa, että nykyisin ei Valtiovarainvaliokunnan
14653: 6     1914.- S. V. M.- Anomusmietintö N:o 8.
14654: 
14655: mielestä olisi valtion takausta kyseessä olevaan lainahank-
14656: keeseen myönnettävä.
14657: 
14658:     Ludvig Lindström.                  Emil Wiljanen.
14659:     S. Häkkinen.                       H. Jalonen.
14660:     Miina Sillanpää.                   J. A. Komu.
14661:     0. W. Turunen.                     0. Ikonen.
14662:     Lauri Letonmäki.                   Edvard Gylling.
14663: 
14664: 
14665: 
14666: 
14667:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
14668:      1914. -   Edusk. kirj. -   Anomusmiet. N:o 8.
14669: 
14670: 
14671: 
14672: 
14673:                Suomen Ed u s kunnan a 1 a m ai-
14674:            n en k i r j e 1 m ä valtiontakuun myöntämi-
14675:            sestä ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston"
14676:            vahvistamiseksi otettavasta lainasta.
14677: 
14678: 
14679: 
14680: 
14681:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
14682:               ja Suuriruhtinas I
14683: 
14684: 
14685: 
14686: 
14687:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtiolainan otta-
14688: misesta ,Suomen maalaisväestön asutusrahaston" vahvista-
14689: miseksi, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä jär-
14690: 2     1914. -   Edusk. kirj. -     Anomusmiet. N:o 8.
14691: 
14692: jestyksessä käsitellyt.
14693:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
14694: on Eduskunta viime maaliskuun 17 päivänä hyväksynyt eh-
14695: dotukset asetukseksi pientilois<ta ja as-etukseksi Suomen maa-
14696: laisväestön asutusraha,stosta sekä lähettänyt ne Teidän Kei-
14697: sarillisen Majesteettinne tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
14698: Jos viimeksi mainitun asetusehdotuksen mukainen asutus-
14699: rahrusto saadaan aikaan, on myös huolehdittava siitä, että
14700: tämä rahasto saa toimintaansa varten tarpeellisia varoja.
14701: Tältä varalta on Eduskunta jo 1912 vuoden valtiopäivinä
14702: myöntänyt Suomen Pankin voittovaroista 2,000,000 mark-
14703: kaa. Kun vastaisen asutustoiminnan tarkoituksena on suu-
14704: remmassa määrin kuin tähän asti helpotta.a sekä suurilukui-
14705: sen ivtonaisen maalaistyöväestön että maanviljelystorppain
14706: haltijain ja heidän vertaistensa vuokramiesten maanhankin-
14707: taa, on ilmeistä, että mainittu määrä riittää ainoas•taan asu-
14708: tusrahaston toiminnan alulle panemiseen. Eduskunnan saa-
14709: mien tietojen mukaan on tarlmitukseen varatuista yleisistä
14710: valtiovaroista asutustoimintaa varten kuntien perustamille
14711: lainakassoille tähän asti jo anottu yli 30,000,000 markkaa,
14712:  josta määrästä kuitenkaan ei edes täyttä lmlmasosaa ole
14713: voitu myöntää. Kun edellytykset varojen saantiin ovat ol-
14714: leet väihäiset, on sitä paitsi moni kunta, jolla olisi harras-
14715: tusta harjoittaa alueellaan asutustoimintaa, jättänyt varoja
14716: tähän tarkoitukseen hakematta. Eduskunta pitää sen vuoksi
14717: tarpeellisena, että puheena olevaa asutusrahastoa vahviste-
14718: taan •hankkimalla sille lainavaroja ainakin lähinnä seuraa-
14719:  vain vuosien varaHe, ja voi raha•ston tarv·e aluksi tuHa
14720: tyydytetyksi noin 25,000,000 markan :rahamäärällä. Mitä
14721:  tämän lisäk.lsi vastedes ehkä tarvitaan, voidfl!an paremmin ot-
14722: taa ·harkittavaksi ja päätettäväksi, kun on saatu kokemusta
14723: siitä asutusjärjestelmä:stä, joka sisältyy edellä mainittuihin
14724: asetus ehdotuksiin.
14725:      Asutusrahaston toiminnalle näyttää olevan tarkoituk-
14726:  senmukaista, että rahasto itse hankkii tarvitsemansa varat,
14727:  koska rahasto siten voi toimia vapaammin ja omintakeisem-
14728:  min kuin valti'On välittömästi hankkimain varain turvin, sa-
14729:                Vaitiootakuun myöntäminen.                    3
14730: 
14731: malla kuin ed·esvastuu lainasitoumuksista antaa takeita va-
14732: rojen oikeasta ja tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä.
14733: Sellaisena, miksi Asutusrahasto on suunniteltu järjestettä-
14734: väksi, on se katsottava itsenäiseksi juridiseksi henkilöksi,
14735: vaikkakin sen johtokunnan kokoonpanon määrää osaksi Hal-
14736: litus ja osaksi Eduskunta. Näin oHen on rahasto esteetön it-
14737: senäisesti menemään sitoumuksiin saadakseen niitä V•aroja,
14738: joita sen toiminta vaatii. Eduskunta on sen vuoksi puoles-
14739: taan suostunut myöntämään valtion takuun siltä varalta,
14740: että Asutusrahasto ottaa enintään 25,000,000 markan suu-
14741: ruisen obligatsionilainan •korkeintaan 4 % % korkoa vas-
14742: taan.
14743:     •Sen nojalla, mitä edellä .on esiintuotu, Eduskunta T·eidän
14744: K·eisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa ·päät-
14745: täneensä,
14746:                   että, jos asutusrahasto maalaisväestön maan-
14747:               hankinnan edistämiseksi Eduskunnan puolestaan
14748:               hyväksymän asetuksen mukaisesti perustetaan ja
14749:               se ottaa määräajan kuluessa kuoletettavan koti-
14750:               tai ulkomaisen lainan laskemalla tarpeen mu-
14751:               kaan liikkeeseen korkeintaan 4 1h prosentin kor-
14752:               koa kasvavia obligatsioneja yhteensä enintään
14753:               25,000,000 markan määrän, Eduskunta puo-
14754:               lestaoo suostuu valtiontalcuun myöntämiseen si-
14755:               ten syntyneiden sitoumusten täyttämisestä.
14756: 
14757:     Tämän asian Eduskunta alamaisesti lahettää
14758: 
14759:                 Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
14760:             sesti vahvistettavaksi yhdessä ehdotusten kanssa
14761:             asetuksiksi pientiloista ja Suomen maalaisväestön
14762:             asutusrahastosta.
14763: 
14764:    .Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
14765: 
14766:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
14767: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
14768:               1914.- Anomusmietintö N:o 9.
14769: 
14770: 
14771: 
14772: 
14773:                  Maatalousvaliokunnan mie-
14774:             t i n t ö N : o 4 anomusehdotuksen johdosta,
14775:             joka kosJiee määrärahan myöntämistä Suomen
14776:             Maanvuokraajain Liitolle maanvuokraajain
14777:             oikeusavustusta varten.
14778: 
14779:      Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
14780: lähettänyt edustajain Marttilan y. m. anomusehdotuksen
14781: N :o 75 määrärahan myöntämisestä Suomen Maanvuokraa-
14782: ja.in Liitolle maanvuokraajain oikeusavustusta varten.
14783: 
14784: 
14785:     Hyvältä oikeudenkäytöitä vaaditaan, että sen kautta se,
14786: mikä todella on oikeata, vahvistetaan noudatettavaksi. Suo-
14787: men oikeuden mukaan on tämän katsottu riita-asioissa olevan
14788: parhaiten saavutettavissa siten, '!lttä asianosaiselle itselleen
14789: on jffitetty niiden perusteiden esittäminen, joista hänen oikeu-
14790: tensa johtuu, tuomioistuimen asiana ollessa ohjata ja järjes-
14791: tää oikeudenkäyntimenettelyä sekä sille esitettyjen asian-
14792: haarojen perusteella antaa asiasta päätös. On sen vuoksi
14793: välttämätöntä, että se asianlaita, jota tuomioistuimen on
14794: arvosteltava, asianosaisten puolelta esitetään ja selvitetään
14795: täydellisesti ja oikein. Valtion on kuitenkin pidettävä huolta
14796: siitä, ettei asianosaiselle tässä kohden aseteta sellaisia vaati-
14797: muksia, että hän, kykenemättömänä niitä täyttämään, saattaa
14798: menettää oikeutensa. Sen vuoksi ja kun asianosaiselta usein
14799: puuttuu kykyä asiansa selvään esittämiseen, on muutamien
14800: maiden lainsäädäJtDöissä laintuntevan asiamiehen käyttämi-
14801: nen asianosaisen apuna erinäisiRsä tll!pauksissa tehty pakolli-
14802: seksi. Vaikkei tämä periaate olekaan meillä oikeudenkäy-
14803: tössä toteutettuna, olisi kuitenkin päästävä siihen, että ta-
14804: 2             1914. ....:._ Aiuimusmietintö N:o 9.
14805: 
14806: pauks~ssa, joissa laki erikoistapaukseen nähden asianasaisille
14807: a.settaa suuria vaikeuksia asiaan vaikuttavien seikkojen sel-
14808: vittämisessä, lainoppineita avustajia käy.tettäisiin, koskei
14809: muussa tapauksessa lainsäädännön tarkoitusta saavuteta.
14810: Tämän vuoksi tulisi Valiokunnan mielestä myös valtion, mil-
14811: loin lainkäyttö koskee sellaisia asioita, joilla on suuri yhteis-
14812: kunnallinen merkittys, •olla apuna sii1hen että yksityinen
14813: asianosainen voi käyttää ·hyväkseen lainoppineen henkilön
14814: avustusta.
14815:     Uuden maanvuokralainsäädännön soveltaminen vallitse-
14816: viin vuokrasuhteisiin asettaa kieltämättä selvitettäväksi mel-
14817: koisen määrän erittäin monimutkaisia ja mainitun lainsää-
14818: dännön erikoistuntemusta kysyviä oikeustapauksia. On näin
14819: ollen luonnQHista, etteivät vuokramiehet useimmiten itse
14820: kykene asioitaan ajamaan. Myöskään eivät he varattomina
14821:  ole tilaisuudessa apunaan käyttämään päteviä nvustajia.
14822: Tämän vuoksi .ia koska tässä on kysymyksessä suurilukui-
14823: sen, vähävaraisen yhteiskuntaluokan oikeudellisen aseman
14824: turvaaminen, katsoo Valiokunta, että anomusehdotuksessa
14825: mainittu vuokramiesten oikeusavustus on tehtävä, joka an-
14826: saitsee valtion tukea ja kannatusta.
14827:     V aliakunnan saamien tietojen mukaan on Suomen Maan-
14828: vuokraajain Liiton toimesta vuosina 1910-1913 vuokra-
14829: miehiä avustettu 134 asiassa vuokralautakunnissa, 152 asi-
14830: assa kihlakunnanoikeuksissa, 70 asiassa hovioikeuksissa ja 7
14831: asiassa kuvernöörinvirastoissa. Näistä on vuokralautakun-
14832: nissa 83 asiaa saatu sovintoon ja 75 asiaa päättynyt kihla-
14833: kunnanoikeuksissa vuokramiesten ja 16 asiaa vuokrananta-
14834: jain voittoon. Hovioikeuksissa on 23 asiaa päättynyt vuokra-
14835: miesten ja 10 vuokranantajain eduksi.· Kuvernöörinviras-
14836: toissa ovat vastaavat määrät olleet 4 ja 3. Tästä oikeusavus-
14837: tuksesta, jota puheenaolevana ajanjaksona on annettu sekä
14838: Liittoon kuuluville että siihen kuulumattomille, on Liitto
14839: kantanut keskivaraisilta avustuksen saajilta matkakulut ja
14840: varakkaammilta sen lisäksi palkkiotakin, mutta varatto-
14841: mille on avustusta annettu niillä varoilla, joita Liiton jäsen-
14842: maksuilla, vapaaehtoisilla lahjoituksilla y. m. on tarkoitusta
14843: varten kertynyt.
14844:               Maanvuokraajain oikeusavustus.                    3
14845: 
14846:     Katsoen edelläesitetyssä tilastossa oleva~n avustusten lu-
14847: kumäärään, ,mikä kuitenkaan ·ei osota oikeusapua tarvinneit-
14848: ten määrää, Liitto kun ei ole voinut antaa avustusta lähes-
14849: kään kaikille, jatka sitä ovat pyytäneet, ja koska sen ohessa
14850: vielä on todennäköistä että, tietoisuuden levitessä siitä että oi-
14851: klimsapua on saatavissa, avunpyytäjien lukumäärä tulee huo-
14852: mattavasti nousemaa·n, on Valiokunnan mielestä anomuseh-
14853: dotuksessa esitetty avustusmäärä pidettävä k<1htuullisena.
14854: Toiselta puolen f'i se nimittäin myöskään ole niin suuri että
14855: se millään tavoin voisi edistää turhanaikaista käräjörmiS1ha-
14856: lua, oikeusapua kun luonnollisesti tultaisi antarrnaan etu-
14857: päässä sellaisissa tapauksissa, joissa mahdollisuus menestyk-
14858: selliseen oikeuden•käyntiin on varmin.
14859:     Hyväksyessään anomusehdotuksen tarkoituksen katsoo
14860: Valiokunta kuitenkin olevan tarpeen asettaa muutamia eh-
14861: toja takeeksi siitä, että kysymyksessä olevaa oikeusavustusta
14862: varten myönnettävät varat tulevat oikein käytetyiksi. Suo-
14863: men Maanvuokraajain I.1iitto, jonka tarkoituksena on oUa
14864: yhdyssiteenä SuQmen Maanvuokraajain kesken ja työsken-
14865: nellä heidän asemansa kohottamiseksi .ia etujensa val vomi-
14866: seksi m. m. järjestämällä taloudellista yhteistoimintaa
14867: vuokraajain kesken ja valvomalla maatalousalalla aikaan-
14868: saatujen lainsäädännöllisten uudistusten sovel'luttamista, on
14869: paikallisine, maan eri osissa toimivine osastoineen kyllä
14870: pätevä kysymyksessä olevaa oikeusavustusta järjestämään ja
14871: antamaan. Valiokunnan mielestä on avustus kuitenkin ulo-
14872: tettava vuokramiehiin, jotka ovat sen tarpeessa, katsomatta
14873: siihen kuuluvatko Suomen lfaanvuokraajain Liittoon taikka
14874: ei. Selvää on myös että kysymyksessä olevilla varoilla annet-
14875: tava oikeusavustus on rajoitettava ainoastaan sellaisiin riita-
14876: asioihin, jotka aiheutuvat vuokrasuhteista. Oikeusavustuksen
14877: tarkoitusperän saavuttamiseksi pitää Valiokunta lisäksi vält-
14878: tämättömänä että niiltä henkilöiltä, jotka tulevat toimimaan
14879: vuokramiesten avustajina, vaaditaan sa.mallainen pätevyys,
14880: kuin oikeudenkäynti-asiamiehistä ylemmässä oikeudessa on
14881: säädetty Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :ssä. Sen mu-
14882: kaan ei oikeudenkäynti-asiamiehenä saisi käyttää ketään,
14883: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 9.
14884: 
14885: joka ei ole maan yliopistossa käynyt sellaista tutkintoa lain-
14886: opissa kuin tuomarinviran toimittamiseen on säädetty. Vih-
14887: doin on Valiokunnan mielestä asianmukaista että varojen
14888: käyttämisestä annetaan vuosittain täydellinen tilitys ynnä
14889: ilmoitus m. m. siitä kuinka monessa asiassa neuvoja on pyy-
14890: detty ja kuinka monessa oikeudenkäynnissä oikeusavustusta
14891: on annettu, miten monessa asiassa oikeudenkäynti on päät-
14892: tynyt avustettujen eduksi ja kuinka monessa näiden vahin-
14893: goksi.
14894:     Sen noja;lla, mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
14895: kunnioittaen ehdottaa EduS'kunnan anottavaksi,
14896:                 että vuodeksi 1915 Suomen Maanvuokraajain
14897:             Liitolle myönnettäisiin viidentoistatuhannen
14898:             markan määräraha käytettäväksi edellämainit-
14899:             tuja ehtoja huomioon ottaen maanvuokraajn,in
14900:             oikeusavustukseen.
14901:     Helsingissä, maaliskuun 13 p :nä 1914.
14902: 
14903: 
14904: 
14905:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa vali'Okunnan I
14906: osaston puheenjohtaja Brander, varapuheenjohtaja Tulen-
14907: heimo ja jäsenet Eloranta, Eronen, Hjulgren, Kääriäinen,
14908: Lautasa:lo, Pulkkinen, Rannikko, Sjöstedt-Jussila, Storbjörk
14909: (osittain), Tanttu (osittain) ja Tokoi (osittain) sekä osittain
14910: varajäsenet Jäykkä, Käkelä, Lindberg, Pehkonen ja Rita-
14911: vuorl.
14912:                         Vastalause.                         5
14913: 
14914: 
14915: 
14916: 
14917:                       Vastalause.
14918:     Valiokunnan kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että oi-
14919: keusavustusta maanvuokraajat vuokra-asioissa tarvitsevat ja
14920: että siinä heitä olisi avustettava. Mutta kun Valiokunta
14921: avustuksen jakamisen ehdottaa toimitettavaksi Suomen
14922: Maanvuokraajain Liiton välityksellä, joka tietääksemme on
14923: tavallaan puoluejärjestö, kun se sääntöihinsä on ottanut val-
14924: tiollisen toiminnan ja edelleen on toiminut sosialidemokraat-
14925: tien puolue-etujen mukaisesti, olemme Valiokunnassa olleet
14926: epäilevällä kannalla, josko Eduskunta voi valtion varoja
14927: tällaisen järjestön käytettäväksi myöntää.
14928:      Tämän eriävän mielipiteemme ilman erityistä vastaeh-
14929: dotusta olemme pitäneet tarpeellisena Valiokunnan mietin-
14930: töön liittää.
14931: 
14932:    Helsingissä, maaliskuun 13 p :nä 1914.
14933: 
14934:    Salomo Pulkkinen.                      K. V . .Jäykkä.
14935: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1914.
14936:       1914. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 9.
14937: 
14938: 
14939: 
14940: 
14941:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
14942:            n e n a n o m u s apurahan myöntämisestä Suo-
14943:            men Maanvuokraajain Liitolle maanvuokraa-
14944:            jain oikeusavustusta varten.
14945: 
14946: 
14947: 
14948: 
14949:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14950:               ja Suuriruhtinas I
14951: 
14952: 
14953: 
14954: 
14955:     Eduskunta on säädetyssä järjestyks-essä käsitellyt näillä
14956: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen määrärahan myön-
14957: tämisestä Suomen Maanvuokraajain Liitolle maanvuokraa-
14958: 2      1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 9.
14959: 
14960: Jam oikeusavustusta varten.
14961:     Uuden maanvuokralainsäädännön !Soveltaminen asettaa
14962: kieltämättä selvitettäväiksi melkoiS>en mää.rän ·erittäin moni-
14963: mutkaisia ja mainitun lainsäädännön enikoistuntemusta ky-
14964: syviä oikeus.tapauksia. Näin ollen eivät vuokramiehet useim-
14965: miten itse kykene a1sioitaan wjamaan. Myöskään eivät he
14966: varattom:ina ole tilaisuud·essa käyttämää.n 'Päteviä avustajia.
14967: Tämän vuoksi ja kos'ka tässä on kysymyksessä suurilukui-
14968: sen, vähävaraisen y>hteiskuntaluokan oikeudellisen aseman
14969: turvaaminen, katsoo Eduskunta, että vuokramiesten oikeus-
14970: avustus ansaitsee valti10n kannatusta.
14971:     Eduskunnan saamien tietojen mukaan on Suomen Maan-
14972: vuokraajain Liiton toimesta vuosina 1910-1913 vuokra-
14973: miehiä avustettu 134 asiassa vuokralautakunnissa, 152
14974: asiassa kihlakunnanoikeuksissa, 70 asiassa hovioikeuksissa
14975: ja 7 asiassa kuvernöörinvirastoissa. Näistä on vuokralauta-
14976: kunnissa 83 asia·a saatu sovitetuiksi ja 75 a1siaa päii>ttynyt
14977: kihlakunnanoikeuk!sissa vuokramieste1n ja 16 asiaa vuolkran-
14978: antajain voittoon. Hovioikeuksissa on 23 asiaa päättynyt
14979: vuokramiesten ja 10 vuokranantajain eduksi. Kuvernöörin-
14980: virastoissa ovat vastaavat luvut oHeet 4 ja 3. Tästä oi-
14981: keusavustuksesta, jota puheena olevana ajanjaksona on an-
14982: nettu s•ekä sanottuun liittoon kuuluville että siihen kuulu-
14983: mattomille, on liitto kantanut keskivaraisilta avustuksen
14984: saatiilta matkakulut ja varakkaammilia s•en lisäksi palkkio-
14985:  takin, mutta varattomille on avustusta annettu niiHä va-
14986: roilla, joita liiton jäs•enmak!suilla, vapaaehtoisilla lahjoituk-
14987: silla y. m. on tarkoitusta varten kertynyt.
14988:     Katsoen edellä esitetyssä tilastossa olevaan avustusten
14989: määrään ja kun tietoisuuden levitessä siitä että oikeusapua
14990: on saatavissa, avunpyytäjien lukumäärä varmaankin huo-
14991: mattavasti tulee nousemaan, on Eduskunnan mielestä 15,000
14992: markkaa pidettävä kohtuullisena avustuksena Suomen Maan-
14993: vuokraajain Liitelie sanottua tarkoitusta varten.
14994:     Eduskunta katsoo kuitenkin olevan tarpeen asettaa muu-
14995: tamia ehtoja takeeksi siitä, että kysymyksessä olevaa oikeus-
14996:               Maanvuokraajain oikeusavustus.                    3
14997: 
14998: avustusta varten myönnettävät varat tulevat oikein käyte-
14999: tyiksi. Suomen M.aanvuokraajain Liitto, jonka tarkoituk-
15000: sena on oUa yhdyssiteenä Suomen maanvuokmajain kesken
15001: ja työskennellä heidän asemansa kohottamiseksi ja etujensa
15002: valvomiseksi m. m. järjestämällä taloudellista yhteistoimin-
15003: taa vuokraajain kesken ja valvomalla maatalousalalla ai-
15004: kaansaatujen lainsäädännöllisten 1mdistusten sovellutta-
15005:  mista, on paikaUisine, maan eri osi,ssa toimivine osastoi-
15006: n~en pätevä kysymyksessä olevaa oikeusaNustusta järjes.tä-
15007: mään ja antamaan. Eduskunnan mielestä on avustus kui-
15008: tenkin ulotettava vuokramiehiin, jotka ovat sen tarpeessa,
15009: katsomatta siihen, kuuluvatko he Suomen Maanvuokraajain
15010: Liittoon. 'Selvää on myös, että kysymyksessä olevilla
15011: varoilla annettava oikeusavustus on rajoitettava ainoas-
15012: taan sellaisiin riita-asioihin, jotka aiheutuvat vuokrasuh-
15013: teista. Oikeusavustuksen tarkoitusperäm saavuttamiseksi pi-
15014: tää Eduskunta lisätksi väilttämättömänä, ~ttä niiltä henki-
15015: löiltä, jotka tul·evat toimimaan vuokramiesten avustajina,
15016:  vaaditarun samallarnen pät·evyys, kui'n O~keud·enkäymiskaa­
15017:  ren 15 luvun 2 §:ssä on säädetty oikeud:enkäynti81Siamiehistä
15018: ylemmässä oikeudessa. Sen mukaan ei oikeudenkäynti-
15019: asiamiehenä saisi käyttää ketään, joka ei ole maan yliopis-
15020:  tossa •suorittanut sellaista tutkintoa lain01piss·a, ·kuin tuoma-
15021: rinviran toimittamista varten   on  sääd•etty. Vihdoim on asian-
15022: mukaista, että varoj'8ll käyttämisestä annetaan vuosittain
15023: täydellinen tilitys ynnä ilmoitus m. m. siitä, kuinka monessa
15024:  asiassa neuvoja on pyydetty ja kuinka monessa oikeud•en-
15025:  käymni•ssä oikeusavustusta on annettu, miten monec;sa asiassa
15026:  oik•eud·enkäynti on päättynyt avustettujen eduksi ja kuinka
15027:  monessa näid·en vahingoksi.
15028:      Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta ala-
15029: maisesti anoo,
15030: 
15031:                  että mtodeksi 1915 Suomen Maanvuokraajain
15032:              Liitolle myönnettäisiin 15,000 markan määrä-
15033:              raha käytettäväksi edellä mainittuja ehtoja huo-
15034: 4     1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 9.
15035: 
15036:            mioon ottaen maanvuokraajain oikeusavustuk-
15037:            seen.
15038: 
15039:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15040: 
15041:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
15042: 
15043: 
15044: 
15045: 
15046:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15047:               1914. -   Anomusmietintö N:o 10.
15048: 
15049: 
15050: 
15051: 
15052:                 Työväenasiain valiokunnan
15053:             m i e t i n t ö N : o 4 anomuselJdotuk.sen joh-
15054:             dosta, joka tarkoittaa valtioavun myöntämistä
15055:             työttömäin avustamisek.si ensi talven aikana.
15056: 
15057:     Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
15058: valmisteltavaksi edustaja Jalavan y. m. anomusehdotuksen
15059: N :o 93 V'altion kannatusavun myöntämisestä niille työväen
15060: ammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestävät työt-
15061: tömäin avustusta.
15062: 
15063: 
15064:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa pyydetään
15065: ]~duskuntaa   anomaan, että valtion 1915 vuoden menosään-
15066: töön otettaisiin 500,000 markan määräraha hallituksen käy-
15067: tettäväksi esiintyvän tarpeen mukaan raha-avustuksena työ-
15068: väen ammattijärjestöille, jotka omille jäsenilleen suorittavat
15069: työttömyysavustusta, sekä ammattijärjestöille tahi niiden
15070: valitsemille avustuskomiteoille, jotka määrätyllä paikkakun-
15071: nalla ottavat järjestääkseen ammattijärjestöihin kuulumat-
15072: tomien työttömyysavun tarvitsijain avustamisen; ja tulisi
15073: avustuksen edellisessä tapauksessa olla 2 / 3 siitä määrästä,
15074: minkä ammattijärjestöt osattavat kunakin kuukautena ensi
15075: talven aikana sellaista avustusta suorittaneensa, sekä jälki-
15076: mäisessä niin suuri, että täydellisiä työttömyyttä kärsivä
15077: avu~hakija, jolle ei voida toimittaa mitään sopivaa työtä,
15078: saisi päivää kohti avustusta vähintään puolet paikkakun-
15079: nalla tavallisesta ammattinsa päiväpalkasta, ja osittaista
15080: työttömyyttä kärsivä niin paljon, että palkka ja avustus yh-
15081: teensä tekisivät vähintään 2 / 3 tavallisesta päiväpalkasta.
15082:              1914. -   Anomusmietintö N:o 10.
15083: 
15084:     Työttömäin avustamisesta valtion varoilla on edu~nta
15085: tehnyt anomuksia jo use~lla vaJltiopäivillä. Vuonna · 1913
15086: anottiin, että myönnettäisiin 300,000 markan määräraha hal-
15087: lituksen käytettäväksi vuonna 1914, osittain avustuksina
15088: työväestön keskuudessa perustetuille, julkiseen tarkastuk-
15089: seen alistuville keskinäisille työttömyyskassoille, osittain
15090: apurahoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyysrahaston
15091: perustamista tai jo olemassaolevan kehittämistä tahi muun-
15092: laista työttömäin avustamis'ta varten sellaisia anovat. Kun
15093: tämä anomus ei ole kuitenkaan vielä johtanut siinä ehdotet-
15094: tuun toimenpiteeseen ja työttömyyttä on kuluvana talvena
15095: ilmaantunut sangen suuressa määrässä, esitti Eduskunta
15096: näillä valtiopäivillä, että valtion varoista mahdollisimman
15097: pian myönnettäisiin 250,000 markan määräraha työttömyy-
15098: den aiheuttaman hädän lievittämiseksi osittain avustuksina
15099: tällä alalla toimiville järjestöille osittain kunnille, jotka
15100: työttömäin avustamista tai hätäaputöiden järjestämistä var-
15101: ten varoja anovat.
15102:     Viimeksi mainittu anomus tarkoittaa työttömyyden
15103: a111euttaman hädän lievittämistä tämän vuoden aikana.
15104: Mutta työnpuutteen aiheuttamaa työttömyyttä tulee epäile-
15105: mättä .ensi talvenakin ilmaantumaan, jopa todennäköi-
15106: sesti sangen laajalti. Yhteiskunnan on tähän epäkohtaan,
15107: joka tuottaa tuhoisia seurauksia, kiinnitettävä huomiota jo
15108: senkin vuoksi, että se suureksi osaksi johtuu yhteiskunnan
15109: nykyisestä taloudellisesta rakenteesta. Valiokunnan mielestä
15110: voidaan täydellä syyllä vaatia, että valtio raha-avustusta
15111: myöntämällä tukee työttömyyden ehkäisemistä ja sen seu-
15112: rausten lievittämistä tarkoittavaa toimintaa, koska tämä teh-
15113: tävä voi käydä kunnille taloudellisesti liian rasittavaksi. Näin
15114: ollen pitää Valiokunta tarpeellisena, että näillä valtiopäivillä
15115: tehdään anomus työttömyyden ehkäisemiseksi ja sen aiheutta-
15116: man hädän lievittämiseksi käytettävän määrärahan ottami-
15117: sesta 1915 vuoden menosääntöön. Valtioavun myöntäminen
15118: olisi järjestettävä pääasiassa niiden periaatteiden mukaan,
15119: jotka eduskunta 1912 ja 1913 vuosien valtiopäivillä teke-
15120: missään anomuksissa on esittänyt, kuitenkin sillä lisäyk-
15121:           'böttömäin avustus ensi talven aikana.              3
15122: 
15123:  sellä, että apurahaa voisivat saada työntekijäin keskinäisten
15124: työttömyyskassain ja kuntain ohella myöskin erinäiset työt-
15125: tömäin avustamiseksi toimivat järjestöt.
15126:      Ensi sijassa pitäisi valtion tukea työläisten keskinäisiä
15127: t.yöttömyysvakuutusyrityksiä. Tähän saakka on meillä pe-
15128:  rustettu vain harvoja työttömyyskassoja, jotka kaikki ovat
15129:  ammattijärjestöjen jäsenten keskinäisiä. Yleisistä varoista
15130:  luvattu apuraha olisi kuitenkin epäilemättä omiansa edistä-
15131:  mään tällaisen, yhteiskunnankin kannalta tärkeän vakuu-
15132: tuksen kehittymistä maassamme. Kun sitäpaitsi on toden-
15133:  näköistä, että meillä tarpeelliseksi käynyt järjestetty työttö-
15134:  myysvakuutus tulee toimeenpantavaksi siten, että valtio
15135:  vuosittain, määrätyssä suhteessa, avustaa työntekijäin pe-
15136: -rustamia työttömyyskassoja, jonka mukainen on myöskin
15137:  se asetusehdotus apurahan myöntämisestä työttömyyskas-
15138:  soille, minkä Valiokunta on hyväksynyt ja lähettänyt Edus-
15139:  kunnan käsiteltäväksi, voi valtio jo nyt, asettamalla tilapäi-
15140:  sesti myöntämänsä avustuksen ehdoksi, että kassat ainakin
15141:  jossain määrin täyttävät työttömyysvakuutukselle yleisesti
15142:  asetettuja vaatimuksia sekä alistuvat julkiseen tarkastuk-
15143:  seen, sopivasti edistää järj-estetyn työttömyysvakuutuksen
15144:  aikaansaamista meillä. Tämäntapaisille kassoille myönnet-
15145:  tävän apurahan tulisi olla 2 / 3 siitä määrästä, minkä ne
15146:  edellisen puolen vuoden aikana osattavat työttömyysavus-
15147:  tusta maksaneensa sellaisille osakkailleen, joilla on yksi tai
15148:  useampia alaikäisiä lapsia, ja puolet siitä, mitä ne ovat mak-
15149:  saneet muille osakkailleen.
15150:      Edellä esitetyllä tavalla järjestetystä avustuksesta jäisi
15151:  kuitenkin suuri osa työttömistä osattomaksi jo siitä syystä,
15152:  että keskinäisten työttömyyskassojen perustaminen ammatil-
15153:  lisesti järjestymättömien työläisten keskuudessa kohtaa mo-
15154:  nenlaisia vaikeuksia. Valtion on sen vuoksi annettava apu-
15155:  rahoja myös sellaisille järjestöiUe, jotka työttömiä avusta-
15156:  vat, etupäässä niille, jotka sopivaa työansiota järjestämällä
15157:  toimivat työttömyyden ai'heuttaman hädän lievittämiseksi.
15158:  Tarkemmat määräykset järjestöjen tätä tarkoittavan toi-
15159:  minnan tarkastuksesta ovat hallituksen annettavat.
15160: 4            1914. -   Anomusmietintö N:o 10.
15161: 
15162:        Myoskin kuntain välityksellä tulee valtion avustaa työt-
15163: tömiä. Kunnat ovat erittäin sopivat toimimaan työttömyyden
15164: j!:l, sen seurausten torjumiseksi alueillaan, ne kun tarjoavat
15165: riittävät takeet siitä, että niille annetut apurahat tulevat
15166: tarkoitusta vastaavalla tavalla käytetyiksi.
15167:        Mainittava on, että syyskuun 16 ja 17 päivänä 1912 pi-
15168: detyt Suomen ensimäiset kaupunkipäivät antoivat valtuus-
15169: kunnalleen tehtäväksi tarkemmin valmistella kysymystä,
15170: mihin toimenpiteisiin kaupunkikuntain olisi ryhdyttävä
15171: työttömyyden vastustamiseksi tehokkaalla tavalla, sekä ensi
15172: tuleville kaupunkipäiville, jotka pidetään tulevana vuonna,
15173: esittää ne ehdotukset, joihin tämä selontekro voi antaa aihetta.
15174:        Kunnat voivat, varsinkin valtion myöntämän avustuksen
15175: tukemina, perustaa ja kehittää pysyväisiä työttömyysrahas-
15176: toja. Taistelussa työttömyyttä vastaan käy niille tarpeelli-
15177: seksi ryhtyä kunnallisen työnvälityks·en laajentamiseen ja
15178: eri kuntien työnvälityslaitosten yhteistoiminnan kehittämi-
15179: seen. On näet tunnettu asia, että useinkin esiintyy samaLla
15180:  kertaa työn puutetta yhtäällä, mutta työntekijäin puutetta
15181: toisaalla. Tämä epäkohta saataisiin ainakin osaksi autetuksi
15182: tehokkaalla työnvälityksellä. Valiokunta on ollut sitä mieltä,
15183:  että kuntain pitäisi myöskin kiinnittää huomiotansa yleisten
15184: töittensä järjestämiseen esim. niin, että talvella suoritettai-
15185: siin, mikäli mahdollista, kaikki sellaiset työt, mitkä ilmasto-
15186: suhteid€n vuoksi suinkin käyvät päinsä. Varsinkin työttö-
15187: myysaikoina pitäisi kaupun1kien, joissa työläisten asunto-olot
15188: vuokrien ka!Jleuden tähden ovat vaikeat, ryhtyä rakentamaan
15189:  kunnallisia työväenasuntoja, koska siten valmistettaisiin
15190: työnpuutteessa oleville monipuolista työtilaisuutta, samalla
15191: kuin edistettäisiin kunnan työntekijäin hyvinvointia vastai-
15192: suudessa.
15193:        Kun kaupunkien ponnistukset työttömäin avustamiseksi
15194: käyvät kaupungeille ylivoimaisiksi, elleivät maalaiskunnat-
15195: kin ryhdy vastaaviin toimenpiteisiin työolojensa ja työn-
15196: välityksen järjestämiseksi, olisi työttömyyskysymys otettava
15197:  pohdittavaksi myöskin maalaiskunnallispäivillä sekä kun-
15198: nallishallituksissa, ja valtion avustusta myönnettävä niille
15199:          Työttömäin avustus ensi talven aikana.              5
15200: 
15201: maalaiskunnillekin, jotka johonkin edellä viitatuista toimen-
15202: piteistä ryhtyvät.
15203:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta, jonka mielestä
15204: 300,000 markan määräraha ensi vuodeksi olisi riittävä, kun-
15205: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
15206:                että myönnettäisiin 300,000 mm·kan maara-
15207:            mha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna
15208:            työttömyyden aiheuttaman hädän lievittämiseksi
15209:            apurahoina, osittain työntekijäin keskuudessa
15210:            perustetuUle keskinäisille työttömyyskassoille ja
15211:            muille työttömäin avustamiseksi toimiville jär-
15212:            jestöille, osittain kunnille, jotka pysyväisen työt-
15213:            tömyysrahaston perustamista tai jo olemassa ole-
15214:            van kehittämistä tai muunlaista työttömäin
15215:            avustamista varten sellaisia anovat.
15216: 
15217: 
15218: 
15219:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
15220: Erk'ko, varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen (osittain),
15221: jäsenet Hjelt, J aiava (osittain), Kiiskinen, Latva, Latvala,
15222: Lundström, Paa.sivuori, Peura (osittain), Pohjaväre (osit-
15223: tain), Pärssinen, Saha ja 'Valkama sekä varajäsenet Aalle-
15224: Teljo (osittain), Kauniainen, Lehtonen (osittain), Oksman
15225: (osittain), Rauanheimo (osittain) ja Storgårds.
15226: 
15227:    Helsingiss, maaliskuun 16 päivänä 1914.
15228: 6            1914. -   Anomusmietintö N:o 10.
15229: 
15230: 
15231: 
15232: 
15233:                        Vastalause.
15234:     Valiokunta myöntää, että työttömyys suureksi osaksi
15235: johtuu yhteiskunnan nykyisestä taloudellisesta rakenteesta
15236: ja että täydeHä syyllä voidaan vaatia, että valtio raha-
15237: avustusta myöntämällä tu'kee työttömyyden ehkäisemistä ja
15238: sen seurausten l,ieventämistä tarkoittavaa toimintaa. V alia-
15239: kunnan olisi mielestämme pitänyt ehdottaa, että Eduskunta
15240: hyvälksyisi anottavaksi 500,000 markkaa sanottuun tarkoi-
15241: tukseen, jota anomuksen tekijätkin ehdottavat.
15242:     Valiokunta kuitenkin ehdottaa anottavaksi ainoastaan
15243: 300,000 markkaa, mikä mielestämme on riittämättömän pieni
15244: summa laajan työttömyyshädän lieventämiseksi maamme eri
15245: osissa, ja tämän'kin rahaerän ehdottaa V aliakunta epämää-
15246: räisessä ponnessaan jaettavaksi siten, että on epäilyksen-
15247: alaista, tu:lisivatko nuo varat oikeana ja tarkoitustaan vas-
15248: taavalle tavalla työttömyyshätää kärsiville jaetuiksi.
15249:     Valiokunta ehdottaa varoja myönnettäväksi, osittain
15250: työntekijäin keskuudessa perustetuille keskinäisille työttö-
15251: myyskassoille. Tämä määritelmä mielestämme on epämää-
15252: räinen sen vuoksi, ettei maassamme sen niroeliisiä työttö-
15253: myyskassoja ole ja tämän johdosta voitaisiin Eduskunnan
15254:  päätöstä· tulkita niin, että työväen ammattijärjestöt, joilla
15255: muutamilla on työttömyys- ja matka-apukassoja, jäävät
15256: anomuksen ulkopuolelle. Lisäksi Valiokunta ehdottaa etu-
15257:  päässä myönnettäväksi apurahoja sellaisille järjestöille, jotka
15258: hätäaputöitä järjestämällä toimivat työt'tömyyden aiheutta-
15259: man hädän lieventämiseksi. Tämänlaatuisessa avustusmuo-
15260:  dossa piilee se vaara, että hätäaputyöllä valmistettujen ta-
15261:  varain tuotantokustannukset tulevat teettäjilleen halvem-
15262: miksi kuin tavalliseNa työhinnoilla teetettäessä, ja kauppa-
15263: markkinoilla voivat hätäaputyön tuotteet syrjäyttää muita
15264:  tuotteita ja syöstä siten tavallisella palkalla työtätekeviä
15265:  työläisiä työttömiklsi. Myöskin on seurauksena sellaisesta
15266:                           Vastalause.                           7
15267: 
15268: hätäaputyöstä se, ,että työväen elintarpeiden ostokyky vain
15269: heikkenee ja siten osa~taan vähenee tavarain kaupaksi meno,
15270: ja lisääntyy yhä työttömyys. Tämän lisäksi voivat ar-
15271: meliaisuuden ja hyväntekeväisyyden valhenaamarin taakse
15272: ]ymynneet keinottelijat käyttää hyvä:kseen lähimmäistensä
15273: hädänalaista tilaa, teettämällä työtä viheliäisestä polkuhin-
15274: nasta, vieläpä saaden tästä tehtävästään korvausta valtion
15275: var~isa, joten tällä tavalla käytetyt varat eivät tulisi tar-
15276: koitustaan vastaavasti hyödyttämään työttömyyshädässä
15277: olevia.
15278:      Emme myös voi hyväksyä Valiokunnan sitä ehdotusta,
15279: että kunnat tulisivat osallisi'ksi anotuista varoista, koska kat-
15280: somme ilman muuta kuntien velvollisuudeksi avustaaja tu-
15281: kea rahoillaan työttömyyshädässä olevia asukkaitaan, ja kun
15282: kokemus on osoittanut, etteivät kunnat läheskään riittävästi
15283: ---monet kunnat eivät ensinkään- ole valittäneet hätää 'kär-
15284: sivien työläistensä kohtalosta. Kunnat eivät meidän mieles-
15285: tämme siis sellaista luottamusta Eduskunnan puolelta tässä
15286: asiassa ansaitse, että niille olisi syytä ehdottaa valtion
15287: varoja luovutettaviksi.
15288:      Valiokunnan ehdotus työttömien avustamiseksi on näin
15289: ollen mielestämme näennäistä laatua, kun varojen saanti on
15290: asetettu mainittujen ehtojen taak!se. Tämän vuoksi katsomme
15291: Eduskunnan velvollisuuksiin kuuluvan, että maamme eri
15292: osien tuhansia, vaikeassa asemassa olevia. kelvollisia ja re-
15293: hellisiä työläisiä avustetaan ja että Eduskunta varoja anoo
15294: tarkoitukseen käytettäväksi niin paljon ja sillä tavalla kuin
15295: anomuksessa on e'hdotettu. Työväen ammaJttijärjes0t voivat
15296: epäilemättä suorittaa parhaiten avustuksen jakamisen, niillä
15297: kun on osastoja maamme eri osissa, kaupungeissa ja maalais-
15298: kunnissakin. Ne voivat asettaa työläisten itsensä valitsemia
15299: erityisiä avustuskomiteoita, jotka toimivat järjestöjen val-
15300: vonnan alla ja ovat vastuuvelvollisia niille. Ammattijär-
15301: jestöjen omat toimikunnat taasen ovat samaten vastuuvel-
15302: vollisia osastoilleen ja niiden valitsemille edustajakokouk-
15303: sille, tarjoten siten moninkertaiset takeet siitä, ettei avustusta
15304: tulla väärin käyttämään.
15305: 8            1914. -    Anomusmietintö N:o 10.
15306: 
15307:     Edellä esitetyn johdosta pyydämme kunnioittaen eh-
15308: dottaa, että Eduskurrta hylkäisi V a!liokunnan ehdotuksen ja
15309: päättäisi anoa:
15310:                  että työttömien työläisten avustamiseksi ew,s-i
15311:              talven aikana valtion varoista annetaan raha-
15312:              avustusta:
15313:                  1: ksi ni·ille työväen ammattijärjestöille, jotka
15314:              omille jäsenilleen suorittavat työttömyysa'vus-
15315:              tusta, kaksi kolmannesta siitä määrästä, minkä
15316:              ne osoittavat kunakin kuukautena yllämainittuna
15317:              aikana tuollaista avustusta suorittaneensa, ja
15318:                  2:ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
15319:              sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskomi-
15320:              teoille, jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat
15321:              järjestääkseen ammattijärjestöihin kuulumatto-
15322:              mien työttömyysavun tarvitsijain q.vustamisen,
15323:              jaettavaksi näille työttömille siten, että täydel-
15324:              listä työttömyyttä kärsivä avunhakija, jolle ei
15325:              voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saa päivää
15326:              kohti avustusta vähintäin puolet paikkakunnalla
15327:              tavallisesta ammattinsa päiväpalkasta ja osit-
15328:              taista työttömyyttä kärsivä saa niin paljon, että
15329:              palkka ja avustus yhteensä tekevät vähintäin
15330:              kaksi kolmannesta tavallisesta päiväpalkasta;
15331:              sekä
15332:                   että vuoden 1915 valtion kulunkiarvioehdo--
15333:              tukseen otetaan 500,000 markan määräraha hal-
15334:             lituksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mukaan
15335:              yllämainittuun tarkoitukseen.
15336:     Helsingissä,· maaliskuun 16 päivänä 1914.
15337: 
15338:          Osk:. Jalava.                 Aura Kiisk:inen.
15339:          Matti Paasivuori.             P. W. Ok:sman.
15340:          W. Lundström.                 E. PoWaväre.
15341:          Hilja Pärssinen.              J. Peura.
15342: 
15343: 
15344:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15345:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 10.
15346: 
15347: 
15348: 
15349: 
15350:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
15351:            n e n a n o m u s määrärahan myöntämisestä
15352:            työttömäin avustamiseksi vuonna 1915.
15353: 
15354: 
15355: 
15356: 
15357:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
15358:                ja Suuriruhtinas I
15359: 
15360: 
15361: 
15362: 
15363:     Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
15364: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka tarkoittaa val-
15365: tioavun myöntämistä työttömäin avustamiseksri ensi vuonna.
15366: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 10.
15367: 
15368:     Työttömäin avustamisesta valtion varoilla on Eduskunta
15369: tehnyt alamaisia anomuksia jo useilla. valtiopäivillä. Vii-
15370: meksi anoi Eduskunta vuoden 1913 valtiopäivillä, että
15371: myönnettäisiin 300,000 markan määrära:ha Hallituksen käy-
15372: tettäväksi vuonna 1914, osittain avustuksina työväestön kes-
15373: kuudessa perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville
15374: keskinäisille työttömyyskassoille, osittain apurahoina kun-
15375: nille, jotka pysyväisen työttömyysrahaston perustamista tai
15376: jo olevan kehittämistä tahi muunlaista työttömäin avusta-
15377: mista varten niitä anovat. Kun tämä anomus ei kuitenkaan
15378: vielä oHut johtanut siinä anottuun toimenpiteeseen ja työttö-
15379: myyttä oli äsken kuluneena talvena ilmaantunut sangen suu-
15380: ressa määrässä, anoi Eduskunta näillä valtiopäivillä, että val-
15381: tion varoista mahdollisimman pian myönnettäisiin 250,000
15382: markan määräraha työttömyyden aiheuttaman hädän lievit-
15383: tämiseksi, osittain avustuksina tällä alalla toimiville järjes-
15384: töille osittain kunnille, jotka työttömäin avustamista tai
15385: hätäa.putöiden järjestämistä varten varoja anovat.
15386:     Viimeksi mainittu anomus tarkoittaa työttömyyden
15387: aiheuttaman hädän lievittämistä tämän vuoden aikana.
15388: Mut'ta työnpuutteen aiheuttamaa työttömyyttä tulee epäile-
15389: mättä ensi vuonnakin ilmaantumaan, jopa todennäköi-
15390: sesti sangen laajalti. Yhteiskunnan on tähän epäkohtaan,
15391: joka tuottaa tuhoisia seurauksia, kiinnitettävä huomiota jo
15392: senkin vuoksi, että se suureksi osaksi johtuu yhteiskunnan
15393: nykyisestä taloudellisesta rakenteesta. EduskuiJJnan mie-
15394: lestä on oikein', että. valtio raha-avustusta myöntämällä tu-
15395: kee työttömyyden ehkäisemistä ja sen seurausten lievittä-
15396: mistä tarkoittavaa toimintaa, koska tämä tehtävä voi kun-
15397: nille käydä taloudellisesti liian rasittavaksi. Näin ollen pi-
15398: tää Eduskunta tarpeE!llisena alamaisesti anoa työttömyyden
15399: aiheuttaman hädän lievittäm~seksi käytettävän määrärahan
15400: ottamista 1915 vuoden menosääntöön.
15401:     Valtioapua olisi myönnettävä pääasiassa niiden peri-
15402: aatteiden mukaan, jotka Eduskunta vuosien 1912 ja 1913
15403: valtiopäivillä tekemissään anomuksissa on esittänyt, 1mi-
15404: tenkin sillä lisäyksellä, että apura;haa voisivat saada
15405:                  Työttömäin avustaminen.                    3
15406: 
15407: työntekijäin keskinäisten työttömyyskassain ja 1kuntain
15408: ohella myöskin erinäiset työttömäin avustamiseksi toimivat
15409: järjestöt.
15410:      Ensi sijassa pitäisi valtion tukea työläisten keskinäisiä
15411: työttömyysvakuutusyrityksiä. Tähän saakka. on perus-
15412: tettu vain harvoja työttömyyskassoja, jotka kaikki ovat
15413: ammattijärjestöjen jäsenten keskinäisiä. Yleisistä varoista
15414: luvattu a.puraha olisi epäilemättä omiansa edistämään täl-
15415: laisen, yhteiskunnankin kannalta tärkeän vakuutuksen
15416: kehittymistä Suomessa. Kun sitä paitsi on todennäköistä,
15417: että tarpeelliseksi käynyt järjestetty työttömyysvakuu-
15418: tus tulee toimeenpantavaksi siten, että valtio vuosittain,
15419: määrätyssä suhteessa, avustaa työntekijäin perustamia
15420: työttömyyskassoja, jonka mukainen on myöskin Eduskunnan
15421: hyväksymä ja a'lamaisella kirj-elmällä 28 päivältä huhti-
15422: kuuta Teidän Keisarilhsen Majesteettinne armollis,esti vah-
15423: vistettavaksi läJhettämä asetus·ehdotus työttömyyskassoista,
15424: jorlla on oikeus saada wpura'haa yleisistä varoista, voi val-
15425: tio jo nyt, asettamalla tilapäisesti myöntämänsä avustuksen
15426: ehdoksi, että kassat aina'kin jossain määrin täyttävät työttö-
15427: myysvakuutukselle yleisesti asetettuja vaa,timuksia sekä
15428: alistuvat julkiseen tarkastukseen, sopivasti edistää järjeste-
15429: tyn työttömyysvakuutuksen aikaansaamista. Tämäntapai-
15430:  siHe kassoille myönnettävän a.purahan tulisi olla kaksi kol-
15431:  masosaa siitä määrästä, minkä ne edellisen puolen vuoden
15432:  aikana osottavat maksaneensa työttömyysavustusta sellai-
15433:  sille osakkailleen, joilla on yksi tai useampia viittätoista
15434:  vuotta nuorempia tai muuten työhön ky,kenemättömiä lapsia,
15435:  ja puo'let siitä, mitä ne ovat marksaneet muille osakkaiUeen.
15436:       Näin järjestetystä avustuksesta jäisi kuitenkin suuri
15437:  osa työttömistä osattomaksi jo siitä syystä, että keski-
15438:  näisten työttömyyskassojen perustaminen ammatillisesti
15439:  järj.estymättömie:n työläisten keskuuteen kohtaa monen-
15440:  laisia vaikeuksia. Valtion on sen vuoksi arunettava apu-
15441:  rahoja myös sellaisille järjestöille, jotka työttömiä avusta-
15442:  vat, etupäässä niille, jotka sopivaa työansiota hankkimalla
15443: 4     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 10.
15444: 
15445: toimivat työttömyyden aiheuttaman hädän lievittämiseksi.
15446:  Tarkemmat määräykset järjestöjen tätä tarkoittavan toi-
15447: minnan tarkastuksesta ovat Hallituksen annettavat.
15448:      Myöskin kuntain välityksellä tulee valtion avustaa työt-
15449: tömiä. Kunnat ovat erittäin sopivat toimimaan työttömyyden
15450: j~, sen seurausten torjumiseksi alueillaan, ne kun tarjoavat
15451:  riittäviä takeita siitä, että niille annetut apurahat 'tul•evat
15452: tarkoitusta vastaavalla tavalla käytetyiksi.
15453:      Kunnat voivat, varsinkin valtion myöntämän avustuksen
15454: tukemina, perustaa ja kehittää pysyväisiä työttömyysrahas-
15455: toja. Taistelussa työttömyyttä vastaan käy niille tarpeelli-
15456: seksi ryhtyä kunnallisen työnvälityks-en laajentamiseen ja
15457: eri kuntien työnvälityslaitosten yhteistoiminnan kehittämi-
15458: seen. On näet tunnettua, että useinkin esiintyy samalla
15459: kertaa työn puutetta yhtäällä, mutta työntekijäin puutetta
15460: toisaalla. Tämä epäkohta saataisiin ainakin osaksi autetuksi
15461: tehokkaalla työnvälityksellä. Kuntain pitäisi myöskin jär-
15462: jestää yleiset työnsä niin, että talvella suoritettaisiin,
15463: mikäli mahdollista, kaikki sellaiset työt, mitkä ilmasto-
15464: suhteiden vuaksi suinkin käyvät päinsä. Varsinkin työttö-
15465: myysaikoina pitäisi kaupunkien, joissa työläisten asunto-olot
15466: vuokrien kalleuderu tähden ovat huonot, ryhtyä rakentamaan
15467: kunnallisia työväenasuntoja, koska siten valmistettaisiin
15468: työnpuutteessa oleville monipuolista työtilaisuutta, samalla
15469: kun edistettäisiin kunnan työntekijäin hyvinvointia vastai-
15470: suudessa.
15471:      Kun kaupunkien ponnistukset työttömäin avustamiseksi
15472: käyvät kaupungeille ylivoimaisiksi, elleivät maalaiskunnat-
15473: kin ryhdy vastaaviin toimenpiteisiin työolojensa ja työn-
15474: välityksen järjestämiseksi, olisi valtion avustusta myönnet-
15475: tävä myöskin niiHe maalaiskunnille, jotka ryhtyvät johonkin
15476: edellä viitatuista toimenpiteistä.
15477:      Edellä esitetyn noja.lla Eduskunta alamaisesti anoo Tei-
15478: dän Keisarilliselta Majesteetiltanne,
15479: 
15480:                että myönnettäisiin 300,000 markan maara-
15481:             raha Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna
15482:              Työttömäin avustaminen'.                     5
15483: 
15484:         työttömyyden aiheuttaman hädän lievittämiseksi
15485:         apurahoina, osittain työntekijäin keskuudessa
15486:         perustetuille keskinäisille työttömyyskassoille ja
15487:         muille työttömäin avustamiseksi toimiville jär-
15488:         jestöille, osittain kunnille, jotka pysyväisen työt-
15489:         tömyysrahaston perustamista tai jo olemassa ole-
15490:         van kehittämistä tai muunlaista työttömäin
15491:         avustamista varten sellaisia anovat.
15492: 
15493: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15494: 
15495: Helsilllgissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
15496: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15497:               1914.- Anomusmietintö N:o 11.
15498: 
15499: 
15500: 
15501: 
15502:                 1.1 yöväenasiain valiokunnan
15503:             m i e t i n t ö N:o 5 Eduskunnassa tehdyn ano-
15504:             musehdotuksen johdosta, joka koskee rahaston
15505:             perustamista yleisen työkyvyttömyys- ja van-
15506:             huusvakuutuksen toteuttamiseksi.
15507: 
15508:     Eduskunta on va1mistelevaa käJSittelyä varten Työväen-
15509: asiain valiokuntaan lä)hettänyt edustaja Rudolf Rolstin y. m.
15510: anomusehdotuksen N :o 94, joka koskee Suomen Pankin hoi-
15511: toon jältettävän rahaston perustamista yleisen työky>Vyttö-
15512: myys- ja vanhuusvakuutuksen toteutta.miseksi.
15513: 
15514: 
15515: 
15516:     Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus on, muodossa tai
15517: toisessa, jo pantu toimeen useassa Europan ma.assa, jopa sen
15518: ulkopuolellakin. Kaikkialla, missä tämä vakuutus on järjes-
15519: tetty yleiseksi rtai mahdollisimman laajassa määrässä koko
15520: työväestöä koskevaksi, vaatii sen toteuttaminen runsaasti
15521: valtion varoja, sielläkin, missä kusta.nnukset eivät ole koko-
15522: naan jätetyt valtion kannettaviksi.
15523:     Kun Suomessa nousi tästä asiasta ensi kerran puhe 1888
15524: vuoden valtiopäivillä porvarissäädyssä työväenvakuutuksesta
15525: tehdyn anomuksen johdosta, pyydettiin hallitusta tutkitutta-
15526: maan, voitaisiinko ja millä tavalla sekä kuinka laajaperäisenä
15527: maassamme aikaansaada m. m. yleinen valtion määräämä ja
15528: suojelema työväen vanhuusvakuntus. Säätyanomuksen joh-
15529: dosta hallitus asetti komitean, jonka enemmistö mietinnössään
15530: ehdotti 'kysY'my'ksen vanhuusvakuutuksesta lykättäväksi,
15531: kunnes Sa:ksassa juuri vä'hää ennen toimeenpannosta työ-
15532: 2             1914.- Anomusmietintö N:o 11.
15533: 
15534: kyvyttömyysvakuutuksesta oli saatu kokemusta. Komitean
15535: vähemmistö ehdotti lkuitenkin heti ryhdyttäväksi toimen-
15536: piteisiin, ja tulisi sen mielestä valtion suoranaisesti edistää
15537: työväen työkyvyttömyys- ja vanhuusva:kuutusta suomalla
15538: sille suoranaista rahallista kannatusta valtion varoista. Tämä
15539: vähemmistön ehdotus ei kuitenkaan siUoin vielä johtanut mi-
15540: hinkään toimenpiteisiin.
15541:     Vuoden 1900 valtiopäivillä anoivat valtiosäädyt, että
15542: hallitus hankkisi selvityksen parhaimma·sta tavasta, jolla
15543: voitaisiin edistää työväen ja sivhen verrattavien henkilöiden
15544: vakuwtusta sellaisen pysyvän työhön kykenemättömyyden
15545: varalta, joka johtuu vanhuudesta tai muista syistä, paitsi
15546: työssä kohtaavasta tlllpaturmasta. Tämän johdosta asetti
15547: senaatti v. 1904 komitean, joka v. 1908 antamassaan mie-
15548: tinnössä esitti ehdotuksen laiksi työkyvyttömyys- ja van"
15549: huusvakuutuksesta. Tämä ehdotus perustui Saksan esimerkin
15550: mukaan pakolliseen valkuutukseen, jonka kustannukset jaet-
15551: taisiin vakuutetun työntekijän, hänen työnantajansa sekä
15552: valtion kesken. Komitean ehdotuksen mukaan nousisi va-
15553: kuutettujen luku noin yhteen miljoonaan ja eläkeoikeute-
15554: tuksi pääsisi vakuutettu, joka tulee pysyväst-i työkyvyttö-
15555: mäksi tai saavuttaa 65 rvuoden ijän. Kuhunkin eläkkeeseen
15556: valtio antaisi 50 markkaa vuodessa. Sitäpaitsi valtio suorit-
15557: taisi kaikki tämän, val.tion huostassa ja hoidos•sa olevoo va-
15558: kuutuslaitoksen hoitokustannukset. Kun komitean suun-
15559: nittelujen mukaan eläkkeen suuruus riippuu suoritetuista
15560: va·kuutusmaksuista ja kun vakuutustoiminnan alkuaikoina
15561: vanhempien vakuut.ettuj·en hyväksi ei ·ehdi karttua niin pal-
15562: jon vakuutusmaksusuorituksia, että he eläkkeelle joutues-
15563: saan voisivat näiden nojalla saada edes vähintä eläkemaksu-
15564: määrää, ehdotti komitea, että valtio suorittaisi näiden
15565: hyväksi tarvittavia maksuja. Näillä perusteilla laski komi-
15566: tea, että valtion menot vakuutuslaitoksen ja vakuutettujen
15567: hyväksi nousisivat vakuutuslaitoksen toiminnan ensi vuosina
15568: kaikkiaan noin 4 miljoonaan markkaan vuodessa, alentuen
15569: väJhiteUen siten, että tä.mä menoerä laitoksen 10 ja 11 toimin-
15570: tavuotena olisi noin 3 miljoonaa markkaa, jonka jälkeen se
15571:       Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusrahasto.           .,
15572:                                                            iJ
15573: 
15574: 
15575: 
15576: kohoaisi vähitellen, kunnes saavuttaisi säännöllisen määrän,
15577: mikä tulisi olemaan noin 9 miljoonaa markkaa vuodessa.
15578:     Vuoden 1910 valtiopäivillä eduskunta anoi, että halli-
15579: tus ensi tilassa valmistuttaisi ehdotuksen laiksi työkyvyttö-
15580: myys- ja vanhuusvakuutuksesta, joka olisi pääasiallisesti
15581: rakennettu edellämainitun invaliditeettivakuutuskomitean
15582: laatiman ehdotuksen pohjalle, huomioon ottaen eräitä vakuu-
15583: tuksen yleisemmäksi tekemistä tarkoittavia toivomuksia.
15584:     Tämä eduskunnan anomus tosin ei ole vielä johtanut
15585: tuloksiin, mutta kansan laajat 'kerrokset ha.rlaa.sti odotta-
15586: vat, että työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus tulisi mah-
15587: dollisimman pian toteutumaan. Kuten edellä on osotettu,
15588: vaatii tämä suuri uudistus siinäkin muodossa, missä si'tä
15589: edellä on suunniteltu, heti käytäntöön tultuaan suuria
15590: summia myös valtion puolelta. Näiden varojen hankki-
15591: minen vakuutuslaitoksen toiminnan alkuaikoina, ennen-
15592: kuin asia verotusuudistuksella tai muilla toimenpiteillä
15593: on ehditty järjestää säannölliselle kannalle, tuottaa epäile-
15594: mättä vaikeuksia. Sen vuoksi on tarpeellista, että eduskunta
15595: ryhtyy hetimiten toimenpiteisiin varojen jo ennakolta varaa-
15596: miseksi puheenaolevan vakuutuksen toteuttamista varten.
15597: Juuri tällaisen ennakkohuolenpidon avulla on esim. Ruot-
15598: sissa voitu viime vuonna saada voimaan tätä pakollista
15599: kansanvakuutusta koskeva laki. Jo vuonna 1895 valtio-
15600: päivät varasivat mainitun lain toteuttamisen helpottamiseksi
15601: l ,400,000 kruunua ja ovat sittemmin kunakin seuraavana
15602: vuotena vielä osottaneet samaan tarkoitukseen yhtä suuren
15603: määrän, joten kuluvan vuoden alusta, eli lain voimaan-
15604: astumisen hetkellä, valtiolla oli tähän tarkoitukseen koossa
15605: 35,848,000 kruunun suuruinen rahasto.
15606:     Kieltämättä Suomessakin helpotetaan tämän suuren ;-'h-
15607: teiskunna.llisen uudistuksen aikaansaamista, jos eduskunta
15608: jo hyvissä ajoin ryhtyy hankkimaan tähän tarkoitukseen
15609: tarvittavia varoja. Kun vakuutuslaitos on suunniteltu
15610: valtion laitokseksi, näyttää sopivimmalta, että sitä varten
15611: jo ennakolta varatut varat annetaan Suomen Pankin hoidet-
15612: taviksi ja korkoa tuottavalla tavalla kartutettaviksi.
15613: 4            1914. -   Anomusmietintö N :o 11.
15614: 
15615:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit-
15616: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
15617: 
15618:                 että tällä varainhoitokaudella määrättäisiin
15619:             kaksi miljoonaa markkaa Suomen Pankin säily-
15620:             tettäväksi erikoisena 1·ahastona, joka aikoinaan
15621:             käytettäisiin yleisen työkyvyttömyys- ja van-
15622:             huusvakwutuksen toteuttamiseen.
15623: 
15624: 
15625: 
15626:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
15627: Erkko, varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen (osittain),
15628: jäsenet Hjelt, Jalava (osittain), Kiiskinen, Latva, Latvala,
15629: Lundström, Paasivuori, Peura (osittain), Pohjaväre (osit-
15630: tain), Pärssinen, Saha ja Walkama sekä varajäsenet Aalle-
15631: Teljo (osittain), I•konen (osittain), Kauniainen (osittain),
15632: Lehtonen (osittain), Oksman (osittain), Rauanheimo (osit-
15633: tain) ja Storgårds.
15634: 
15635:     Helsingissä 16 päivänä ma:aliskuuta 1914.
15636:                         Vastalause.                         5
15637: 
15638: 
15639: 
15640: 
15641:                       Vastalause.
15642: 
15643:     Valiokunnan enemmi>stö, vaikka onkin pitänyt puheena
15644: oleV\aa uudistusta niin lruajana, että se käytännöSISä toteu-
15645: tettuna tulee vaaltimaan suuria summia valtion varoja, on
15646: kumminkin asettunut puoltamaan vain kahden miljoonan
15647: markan määrärahaa tähän tarkoitukseen. Allekirjoittaneit-
15648: ten mielestä on tuo rahamäärä uudistuksen kiireellisyyteen
15649: ja laajuuteen nähden mitättömän pieni. Viipyisi vuosikym-
15650: meniä ennenkuin vanhuusvakuutusta mahdollisesti voitaisiin
15651: toteuttaa, jos siihen tarkoitukseen tällä tavoin ja näin vähin
15652: erin varoja koottaisiin. Kä!sityksemme mukaan olisi jo
15653: tällä varainhoitokaudella anottava neljän miljoonan markan
15654:  suuruista summaa, joka sekään ei ole asian tärkeyteen ja
15655: laajuuteen nähden suuri, :pikemmin päinva.giJoin.
15656:      Valiokunnan enemmistö ei myöskään ole tahtonut lausua,
15657:  mistä varoista nuo heidän anomansa kruksi miljoonaa mark-
15658: kaa olisi otettava. Puolestamme olemme ehdottaneet, että
15659:  tätä puheenalaista rahamäärää olisi anottava Suomen Pan-
15660:  kin voittovaroista, etenkin kuin tällä kertaa näyttää olevan
15661:  suurin mahdollisuus saada .sitä tietä tämä tärkeä ra·hasto
15662:  perustetuksi.
15663:      Mielestämme Suomen Pankin voittovarojen tähän tarkoi-
15664:  tukseen käyttäminen on oikeuden mukaista senkin tähden,
15665:  että Pankki saa suureksi osaksi voittonsa antamalla lainoja
15666:  teollisuuden harjoittajille, jotka taas vuorostaan keräävät
15667:  voittonsa siltä kansanluokalta - työväeltä - joka kipeim-
15668:  min kaipaa vanhuusvakuutusuudistuksen :pikaista toteutta-
15669:  mista.
15670: 6            1914. -   Anomusmietintö N :o 11.
15671: 
15672:     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme Eduskunnan anot-
15673: tava1ksi,
15674:                 että tällä varainhoitokaudella siirrettäisiin
15675:             Suomen Pankin voittovaroista vuodelta 1913
15676:             neljä miljoonaa markkaa Suomen Pankin hoi-
15677:             dossa säilytettäväksi erikoisena rahastona, joka
15678:             tarvittaissa käytettäisiin yleisen vanhuusvakuu-
15679:             tuksen toteuttamiseen; sekä
15680:                 että Eduskunnan päätös on ehdollinen, siksi
15681:             kunnes Pankkivaliokunta ehtii asiasta antaa lau-
15682:             sunnon.
15683: 
15684:     Helsingissä 16 p :nä maaliskuuta 1914.
15685: 
15686:        Aura Kiiskinen.              W. Lundström.
15687:        Osk. Jalava.                 Frans Lehtonen.
15688:        P. W. Oksman.                Hilja Pärssinen.
15689:        Matti Paasivuori.            E. Pobjaväre.
15690: 
15691: 
15692: 
15693: 
15694:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15695:       Eduskunnan
15696: JAL TIOV ABAIIIY ALIOK DNT A
15697:                                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15698:    Huhtikuun 28 päi-
15699:       'vänä 1914.
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 
15704:            Eduskunta on tämän vuoden maaliskuun 20 päivänä
15705:        käsitellessään Työväenasiain valiokunnan mietintöä N :o 5
15706:        anomusehdotuksen johdosta, joka koskee ra1haston perusta-
15707:        mista yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen to-
15708:        teuttamiseksi, periaatteellisesti päättänyt että mainittuun
15709:      . tarkoitukseen on varoja varattava sekä Valtiovarainvalio-
15710:        kunnalle antanut ehdotuksen tekemisen siitä, mikä määrä
15711:        varoja tällä kertaa riittää varatt1waksi ja mistä nämä varat
15712:        ovat otettavat. Valtiovarainvaliokunnan tekemän pyynnön
15713:        johdosta on Pankkivaliokunta kirjeessä tämän huhtikuun
15714:        4 päivältä ilmoittanut, että Suomen Pankin vahvaan asemaan
15715:        nähden sen voittovaroja kyllä voidaan käyttää puheena ole-
15716:        vaan tarkoitukseen, ei kuitenkaan suurempaa määrää kuin
15717:        Työväenasiain valiokunnan edellä mainittuun mietintöön
15718:        liitetyssä vastalauseessa on ehdotettu eli 4,000,000 markkaa.
15719:             Kuten Valiokunnan mietinnöstä N :o 5 armollisen esi-
15720:        tyksen johdosta, joka koskee varojen hankkimista vuodeksi
15721:        1915 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
15722:        riitä, käy selvillle, ei tarvita käyttää Suomen Pankin voitto-
15723:        varoja 1915 vuoden rahasääntöön otettavien menojen peittä-
15724:        misern.
15725:            Edellä esitetyn nojalla Valiokunta, jonka mielestä ei
15726:        ainakaan tällä kertaa olisi puheena olevaan tarkoitukseen
15727:        varattava valtiorahaston varoja, kunnioittaen ehdottaa Edus-
15728:        kunnan päätettäväksi,
15729: 
15730:                         että Suomen Pankin voittovaroista vuodelta
15731:                      1913 siirrettäisiin 4,000,000 markkaa erityiseksi
15732:                      Suomen Pankin hoidossa säilytettäväksi rakas-
15733:         toksi, jonka varat vastedes ovat käytettävät
15734:         yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen
15735:         toteuttamiseksi.
15736: 
15737:          Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
15738: 
15739:                     Onni Hallsten.
15740: 
15741: 
15742: 
15743:                                        Sulo W uolijoki.
15744: 
15745: 
15746: 
15747: 
15748: H:elsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15749:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
15750: 
15751: 
15752: 
15753: 
15754:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
15755:           n e n a n o m u s rahaston perustamisesta ylei-
15756:           sen vanhuus· ja työkyvyttömyysvakuutuksen
15757:           toteuttamiseksi.
15758: 
15759: 
15760: 
15761: 
15762:       Snurlvaltalsin, lrmollisin Keisari
15763:              ja Suuriruhtinasr
15764: 
15765: 
15766: 
15767: 
15768:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus Suomen Pankin
15769: hoitoon jätettävän rahaston perustamisesta yleisen työky-
15770: vyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamiseksi, ja on
15771: 2    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
15772: 
15773: Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä kä-
15774: sitellyt.
15775:     Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus on jo muodossa
15776: tai toisessa pantu toimeen useassa maassa Europassa ja sen
15777: ulkopuolellakin. Milloin tämä vakuutus on järjestetty ylei-
15778: seksi tai mahdollisimman laajassa määrässä koko työväestöä
15779: koskevaksi, vaatii sen toteuttaminen runsaasti valtion va-
15780: roja, vaikkakin sen kustannuksia ei kokonaan jätetä valtion
15781: kannettavi'ksi.
15782:     Vuoden 1900 (Va1tiopäivillä anoivat Valtiosäädyt, että
15783: Hallitus hankkisi, selvityksen parhaimmasta tavasta, jolla
15784: voitaisiin edistää työväien ja siiJhen verrattavien henkilöiden
15785: vakuutusta sella~sen pysyvän työhön kykenemättömyyden
15786: varalta, joka johtuu vanhuudesta tai muista syistä, paitsi
15787: työssä kohtaavasta tapaturmasta. Sen johdosta asetettiin
15788: vuonna 1904 komitea, joka vuonna 1908 antamassaan mie-
15789: tinnössä esitti ehdotuksen 'laiksi työkyvyttömyys- ja van-
15790: huusvll!kuutuksesta. Tämä ehdotus .perustui pakolliseen
15791: vakuutukseen, josta kustannukset tulisivat vakuutetun työn-
15792: tekijän, hänen työnantajansa sekä valtion suoritettaviksi.
15793: Komitean ehdottama vakuutus tulisi käsittämään noin mil-
15794: joonan henkeä, ja eläkkeen saisi vakuutettu, joka tulee py-
15795: syvästi työkyvyttömäksi tai saavuttaa 65 vuoden ijän. Ku-
15796: hunkin eläkkeeseen valtio antaisi 50 markkaa vuodessa.
15797: Sitä paitsi valtio suorittaisi perustettavaksi ehdotetun va-
15798: kuutuslaitoksen hoitokustannukset. Kun komitean suun-
15799: nittelujen mukaan eläkkeen suuruus riippuisi suoritetuista
15800: vakuutusmaksuista, ja kun vakuutustoiminnan alkuaikoina
15801: vanhempien vaikuutettujen hyväksi ei ehtisi karttua niin pal-
15802: jon vakuutusmaksuja, että nämä vakuutetut eläkkeelle joutu-
15803: essaan voisivat va'kuutusma;ksujen nojalla saada edes pienim-
15804: män eläkemäärän, ehdotti komitea, ·että valtio suorittaisi
15805: näiden hyväksi tarvittavat lisämaksut. Näillä perusteilla
15806: laski komitea, että valtion menot vakuutuslaitoksen ja va-
15807: kuutettujen hyväksi nousisivat vakuutuslaitoksen toiminnan
15808: ensi vuosina kaikkiaan noin 4,000,000 markkaan vuodessa,
15809: alentuen vähitellen siten, että tämä menoerä laitoksen 10 :tenä
15810: ja 11 :tenä toimintavuotena olisi noin 3,000,000 markkaa,
15811:       Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusrahasto.             3
15812: 
15813: jonka jälkeen se vähitellen kohoaisi, kunnes saavuttaisi sään-
15814: nöllisen määränsä, mikä tulisi olemaan noin 9,000,000 mark-
15815: kaa vuodessa.
15816:      Vuoden 1910 valtiopäivillä Eduskunta anoi, että Halli-
15817: tus ensi tilassa va,lmistuttaisi ehdotuksen l,aiksi työkyvyttö-
15818: myys- ja vanhuusvakuutuksesta, joka olisi rakennettu pää-
15819: asiallisesti edellä mainitun komitean laatiman e'hdotuksen
15820: pohjalle, kuitenkin huomioon ottaen eräitä vakuutuksen ylei-
15821: semmäksi tekemistä tarkoittavia toivomuksia.
15822:      Tämä Eduskunnan anomus tosin ei ole vielä johtanut
15823: tuloksiin, mutta kansan laajat 'kerrokset hartaasti odotta-
15824: vat, että vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus tulisi mah-
15825: dollisimman pian toteutumaan. Kuten yllä on osotettu, vaa-
15826: tii tämä suuri yhteiskunnallinen uudistus siinäkin muodossa,
15827: missä sitä edellä mainitulla tavalla on suunniteltu, heti käy-
15828: täntöön tultuaan suuria rahamääriä myös valtion puolelta.
15829: Näiden varojen hankkiminen vakuutuslaitoksen toiminnan
15830: alkuaikoina, ennenkuin asia verotusuudistuksella tai muilla
15831: toimenpiteillä on ehditty järjestää säännölliselle kannalle,
15832: tuottaa epäi'lemättä vaikeuksia. Sen vuoksi on tarpeen ajoissa
15833:  ryhtyä toimenpiteisiin varojen jo ennakolta varaamiseksi pu-
15834:  heena olevan vakuutuksen toteuttamista varten. Juuri täl-
15835: laisen ennakkohuolenpidon avulla on esim. Ruotsissa voitu
15836: viime vuonna saada voimaan pakollista kansanvakuutusta
15837: koskeva laki. Jo vuonna 1895 Ruotsin valtiopäivät varasi-
15838:  vat sellaisen lain toteuttamisen helpottamiseksi 1,400,000
15839:  kruunua, ja ovat ne sittemmin kunakin seuraavana vuotena
15840:  vielä osottaneet samaan tarkoitukseen yhtä suuren määrän,
15841:  joten kuluvan vuoden alusta, eli lain voimaanastumisen het-
15842:  kellä, valtiolla oli tähän tarkoitukseen koossa 35,848,000
15843:  kruunun suuruinen rahasto.
15844:      Kieltämättä Suomessakin helpotetaan puheena olevan
15845: suuren uudistuksen aikaansaamista, jos jo hyvissä ajoin ryh-
15846:  dytään hankkimaan tarkoitukseen tarvittavia varoja. Edus-
15847:  kunnasta sentähden näyttää sopivalta, että sitä varten nyt
15848:  jo osotetaan varoja ja että ne annetaan Suomen Pankin hoi-
15849:  dettavaksi ja korkoa tuottavalla tavalla kartutettavaksi.
15850: 4     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11.
15851: 
15852:    Sen nojalla, mitä edellä on ,esitetty, Eduskunta Teidän
15853: Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoo,
15854:                 että yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysva-
15855:             kuutuksen toteuttamista varten perustettaisiin
15856:             erityinen Suomen Pankin hoidossa säilytettävä
15857:             rahasto.
15858: 
15859:    Edellyttäen, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
15860: armossa hyväksyy tämän anomuksen, on Eduskunta samalla
15861: päättänyt,
15862:                että Suomen Pankin voittovaroista vuodelta
15863:             1913 osotetaan mainittuun rahastoon 4,000,000
15864:             markkaa.
15865: 
15866:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15867: 
15868:     Helsingissä 1 päivänä toukokuuta 1914.
15869: 
15870: 
15871: 
15872: 
15873:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15874:              1914.- Anomusmietintö N:o 12.
15875: 
15876: 
15877: 
15878: 
15879:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
15880:             N : o 4 määrärahan myöntämistä Suomen
15881:             Eläinsuojelusyhdistykselle   eläinrääkkäyksen
15882:             ehkäisemiseksi tarkoittavan anomusehdotuksen
15883:             johdosta.
15884: 
15885:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
15886: tänyt edustaja Halosen anomusehdotuksen N :o 59, jossa eh-
15887: dotetaan Eduskunnan anottavaksi, että Suomen Eläinsuoje-
15888: lusyhdistykselle myönnettäisiin tarpeeksi suuri vuotuinen
15889: apuraha eläinrääkkäyksen eh'käisemistä varten tukinveto-
15890: paikoilla. Anomusehdotuksen johdosta Va1iokunta pnrtää
15891: esittää seuraavaa.
15892: 
15893:     Asiata harkitessaan on Valiokunta ottanut huomioansa
15894: niin hyvin sen, että maamme voimassaoleva rikoslaki säätää
15895: rangaistusta sille, ,joka omaa tai toisen eläintä kohdeHes-
15896: saan on osoittanut ilmeistä julmuutta" (R. L. 43 luku 5 §),
15897: kuin senkin että eduskunta 1909 vuoden toisilla valtiopäi-
15898: villä puolestaa~n antoi tälle lainkohdalle sisällyksen, jonka
15899: mukaan ei vain tahallinen vaan myöskin törkeästä tuotta-
15900: muksesta aiheutuva rikos olisi rangaistava, ja että eduskunta
15901: samassa yhteydessä melkoisesti kohotti rangaistuksen ylintä
15902: radaa. Mutta on ilmeistä, että lainsäädäntötoimet eivät yk-
15903: sistänsä riitä väärinkäytöksiä vastaJan.
15904:     Eläinsuojeluaaatteen hyväksi toimivat maamme lukuisat
15905: eläinsuojelusyhdistykset, joista vanhin, ,Turun eläinsuo-
15906: jelusyhdistys", perustettiin jo v. 1871. Nykyisistä yhdis-
15907: tyksistä on suurin ,Suomen Eläinsuojelusyhdistys", jolle
15908: anomusehdotuksessa ehdotetaan apurahaa anottavaksi. Se
15909: perustettiin v. 1900, ja ilmoitta:a säännöissään tarkoituksensa
15910: olevan ,levittää eläinsuojelusaatetta ja toimia sen toteutta-
15911: 2            1fn4. - Anomusmietintö N:o 12.
15912: 
15913: miseksi jokapäiväisessä elämässä, herättämällä rakkautta
15914: kaikkiin eläimiin, etenkin kotieläimiin, sekä niin laajoihin
15915: piireihin kuin suinkin teroittaa mieliin tämän aatteen tär-
15916: keyttä siveellisessä, taloudellisessa ja terveydellisessä suh-
15917: teessa". Yhdistyksen toiminnan nykyistä laajuutta osoit-
15918: taa; että yhdistykseen tätä nykyä kuuluu kokonaista 491
15919: haaraosastoa, joista 201 täysi-ikäisiä ja 290 nuorisoa varten.
15920: Jäsenluku on edellisessä n. 6,000 ja jälkimäisessä ainakin
15921: 15,000 henkeä. Yhdistys on tähän asti suorittanut työnsä
15922: melkein yksinomaan yksityisiltä saaduilla varoilla. Avus-
15923: tusta yleisistä varoista on yhdistys nauttinut ainoastaan v.
15924: 1913, jolloin senaatti sille myönsi 1,000 markkaa henkilön
15925: lähettämiseksi maamme pohjoisiin seutuihin neuvomaan po-
15926: roiniehiä ajanmukaisesti teurastamaan, kuohitsemaan ja mt:lr-
15927: kitsemään poroja. Samana vuonna on yhdistys sitäpaitsi
15928: yleistä toimintaansa varten anonut 5,000 markan suuruista
15929: valtionavustusta. Tästä hakemuksesta, joka vielä on rat-
15930: kaisematta, ovat lääkintöhallitus ja maanviljelyshalHtus an"
15931: taneet puoltavat lausuntonsa.
15932:      Mitä tulee nimenomaan siihen eläinrää:kkäy kseen, jonka
15933: ehkäisemistä anomusehdotus tarkoittaa, niin on jo tätä ennen
15934: eri tahoilla kiinnitetty huomiota siihen, että vetojuhtien koh-
15935: t-elu tukinvetopaikoilla monasti antaa suurestikin toivomisen
15936: varaa. Niinpä eri läänien kuvernöörit v. 1910 kehoittivat
15937: alaisiaan nimismiehiä valvomaan, ettei ,yleisissä tukki-
15938: ajoissa työhön käytettäisi raajarikkoisia, lyötettyjä ja pe-
15939: rin laihOja hevosia". Samoin metsähallitus v. 1911 eri-
15940: tyisillä kiertokirjeillä vetojuhtien suojelemisesta hakkuupai-
15941: koilla kruununmetsissä kehoitti kaikkia metsäviranomaisia
15942: valvomaan m. m., ettei eläinrääkkäystä missään muodossa
15943: harjoiteta, ja että rääkkääjät mikäli mahdollista saatetaan
15944: syytteeseen. Maamme eläinsuojelusyhdistykset ovat niin-
15945: ikään kiinnittäneet huomiota asiaan. Mutta vaikklt töifMn-
15946: piteihin onkin ryhdytty eläinrääkkäyksen ehkäisemiseksi
15947: tällä alalla on Valiokunnan mielestä kuitenkin ilmeigtä, että
15948: eläinsuo.ielusharrastuksilla edelleen on paljon tehtävää sillä-
15949: kin erikoisalana, jota anotnusehdotu~S koskee.
15950:       lfäärä.raha Suomen Eläinsuojelu.syhdbtykselle.          3
15951: 
15952:     Anomusehdotusta käsitellessään V aliakunta kuitenkin
15953: on kiinnittänyt. huomionsa siihen, että Suomen Eläinsuoje-
15954: luayhdistys on anonut hallitukselta avustusta yleistä toi-
15955: mintaansa varten, johon luonnollisesti sisältyy esilläolevassa
15956: anomusehdotuksessa tarkoitettu erikoistehtäväkin. Tämii
15957: Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen vielä ratkaisuaan odot·
15958: tava anomus, jolle tämän yhdistyksm innokkaan ja yleishyö-
15959: dyllisen toiminnan vuoksi hallitus toivottavasti tulee omista-
15960: maan suosiollista huomiota, tekee Valiokunnan mielestä eh-
15961: dotetun toimenpiteen toisen määrärahan anomisesta tarpeetto-
15962: maksi, josta sy;ystä Valiokunta ei katso olevan syytä puol-
15963: taa anomusta.
15964:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, pyytää Sivistysvalio-
15965: kunta kunnioittaen ehdottaa,
15966:                 ettei anomusehdotus anna aihetta toimen-
15967:             piteeseen Eduskunnan puolelta.
15968: 
15969:    Helsingissä maaliskuub. 13 p :nä 1914.
15970: 
15971: 
15972: 
15973: 
15974:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Killi-
15975: nen, varapuheenjohtaja \V. ;rokinen, jäsenet Ala-Kulju, An-
15976: nala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko, Laine,
15977: Löthman, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom, Wal-
15978: jakka, Wihersa;Io ja P. Virkkunen sekä varajäsenet Jaskari
15979: (osittain), Laakkonen (osittain) Lindberg (osittain) ja Peura
15980: (osittain).
15981: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
15982:               1914.- Anomusmietintö~N:o 13.
15983: 
15984: 
15985: 
15986: 
15987:                  Maatalousvaliokunnan lllie-
15988:             t i n t ö N :o o anomusehdotuksen johdosta, ;Wka
15989:             koskee ammattitaitoisen asiamiehen asettamista
15990:             suomalaisten maitotaloustuotteiden myyntiä
15991:             varten V enäjålle.
15992: 
15993:     Valmistavaa käsittelyä varten on Eduskunta .Maataldus-
15994: valiokuntaan lähettänyt edustajain G. A. Bredenbergin y. m.
15995: anomusehdotuksen N :o 65, jossa ehdotetaan käännyttäväksi
15996: Hallituksen puoleen anomuksella, että ammattitaitoinen asia-
15997: mies Suomen maitotaloustuotteiden myyntiä vår'tM V eiia-
15998: jälle erittäinkin Pietariin ja Moskovaan heti asetettaisiin.
15999: 
16000: 
16001: 
16002:      Maitotaloustuotteilla on maamme vientitavarana varsin
16003: huomattava merkitys, joten on luonnollista, että hallitus koet-
16004: taa edistää niiden vientiä. Tähän saakka ovat hallituksen
16005: toimenpiteet pääasiassa kohdistuneet voin viennin edistämi-
16006: seksi Englantiin. Vioin kuletuksen helpottamiseksi rauta-
16007: teillä on myönnetty rahtialennuksia, on järjestetty kulke-
16008: maan erityi>siä jäähdytysvaunuja sekä erikarsia voiju-
16009: ni,a, on huolehdittu voin tarkastamisesta ja lajittelemisesta
16010: ennen lähetystä, voin ulosviennin helvottamiseksi on avus-
16011: tettu nopeakulkuisien laivojen. hankkimista ja voimarkki-
16012: noita Englannissa valvomaan on valtion avustuksella pal-
16013: kattu erityinen ammattitaitoinen asiamies.
16014:      Seurauk,sena täS'tä kai:kesta on ollut, että Suomen voi
16015: Englannin ,markkinoilla on saavuttanut varman menekin.
16016:      Maitotaloustuotteiden viennistä muualle ei hallituk-
16017: semme. sitävastoin ole sanottavasti huolehtinut. Yksityi-
16018: s,estä yrittelijäisyydestä on kuitenkin . mait{)taloustuotteita
16019: 2                        1914.- Anomusmietintö N:o 13.
16020: 
16021: ryhdytty lähettämään Venäjälle ja on niitä sinne viimeisenä
16022: vuosikymmenenä viety tasaluvuin:
16023:                                             Voita     Juustoa    Maitoa ja kermaa
16024:     Vuonna                                   kg.        kg.            kg
16025:      1904    •       0   ••••••            244,000     716,000    3,223,000
16026:      1905 • • • • • • 0.                   357,000     678,000    4,471,000
16027:      1906        •   0   ••   0   •••      218,000     639,000    5,654,000
16028:      1907    0       •••••••               173,000     830,000    5,994,000
16029:      1908    •       0   ••••••            172,000     714,000    6,820,000
16030:      1909 ........                         191,000     765,000    7,391,000
16031:      1910    •••••                0   ••   477,000     814,000    9,603,000
16032:      1911        ••      0   0.   0   ••   341,000     987,000   10,796,000
16033:      1912    ••          0   ••   0   ••   420,000     917,000   11,746,000
16034:      1913 ........                         678,000   1,219,000   16,574,000
16035: 
16036:      Nibmä numerot osottavat, että maitotaloustuotteiden, eri-
16037: tyi,sesti maidon, vienti on noussut siksi trusaisesti ja varmasti,
16038: että on täysi syy edellyttää jatkuvaa menekin kasvamista.
16039: Pietarin asukasluvun lisääntyminen ja maidon käytön wli-
16040: tuinen kasvaminen siellä ovat myöskin omiansa lisäämään
16041: maidon tarvetta ja kysyntää. Lisäksi on Suomi läheisyy-
16042: tensä vuoksi luonnollinen maidon tuotantoalue Pietaria var-
16043: ten. Nykyään tuodaan Venäjältä Pietariin maitoa 'aina 500
16044: kilometrin päibstä. Pitemmälle tämä alue tuskin voinee ulot-
16045: tua, sillä suurkaupungit Moskova, N owgorod y. m. tarvit-
16046: sevat omat tuotantopiirinsä ja kuluttavat ympäristöjensä
16047: maidon. Lisääntyvä tarpeensa on Pietarin näin ollen aina,kin
16048: suurimmaksi osaksi tyydytettävä Suomen maidolla. Suoma-
16049: laisten on vaan pystyttävä tarjoamaan hyvää taJVaraa ja
16050: osattava järjes,tää liiketoimintansa oikealla tavalla.
16051:      Nykyään on kuitenkin maamme maitotaloustuotteiden
16052: lähettäjillä varsin suuria vaikeuksia voitettava;na. Mai-
16053: don rahti rautateillämme un n. 2 1 / 2 kertaa kalliimpi kuin
16054: Venäjällä, joten maitoa on vaikea tarj,ota maastamme yhtä
16055: huokealla kuin Venäjältä käsin. .Täähdytys- ja lämmitys-
16056: vaunuja ei ole järjestetty säännöllisesti kulkemaan ja sen
16057: vuoksi maito usein jäätyy tahi muuten pilaantuu. Näiden
16058: epäkohtien poistamis-ebi S'8kä yleensä maidon kuletuksen
16059:          Maitotaloustuotteiden myynti Venäjälle.              3
16060: 
16061: helpottamiseksi on maanviljelijäin järjestöjen sekä yksityis-
16062: ten maanJViljelijäin taholta tehty haHitukseJ.le useita ano-
16063: muksia, muuta ne eivät ole j·O'htaneet toivottuihin tuloksiin.
16064:      Pieta.rin kauppaolojen sekä venäläisten tapojen tuntemat-
16065: tomuus vaikeuttaa myöski-n maidon sekä yleensä maitota-
16066: ·loustuotteiden vientiä sekä myyntiä ja on se aiheuttanut
16067: suuria tappioita.
16068:      Näin o·Hen on tärkeätä, että hallituk·sen taholta ryh-
16069: dyttäisiin ripeisiin toimenpiteisiin maitotaloustuotteiden
16070:  viennin järjestämiseksi Venäjälle. Muuten on pelättävissä,
16071:  ettei vienti lisäänny toivattavassa määrässä ja että suoma-
16072:  laisten maitotaloustuotteiden maine joutuu kärsimään. Ensi-
16073:  mä:iJsiä toimenpiteitä olojen järjestämiseksi olisi Valiokunnan
16074: mielestä ammattitaitoisen asiamiehen rusettaminen ja yhtyy
16075:  siis V aitokunta kannattamaan anomusehdotusta.
16076:      Valiokunnan mielestä tulisi asiamiehen ol·la maitotalou-
16077: teen sekä käytälrrnöllisesti että tietopuolisesti perEihtynyt ja
16078:  hänellä pitäisi •ol'la tuntemusta sekä kotimaan että Venäjän
16079:  kauppaoloissa. Hänen tehtäviinsä kuuluisi saattaa Suomen
16080:  maitotaloustuotteet tunnetuiksi Venäjän mar'IDkinoilla, ottaa
16081:  selville menekkipaikkoja, antaa luotettavia tietoja markki-
16082:  nain tilasta, avustaa neuvoilla maitotaloustuotteiden valmis-
16083:  tajia ja myyjiä sekä myötävaikuttaa yleensä maitotalons-
16084: tuotteid•en kuletuksen ja myynnin hel·pottamiseen.
16085:       Pietarissa on tosin nykyään olemassa Suomen kauppa-
16086:  asiamies, mutta kun hän ei ole ammattimies maitotalous-
16087: alalla, ei hänellä ole edel'lytyksiä maitotaloustuotteiden kau-
16088:  pam järjestämi·s·een.
16089:       Edellä esitettyyn viitaten ehdottaa Valiokunta kunnioit-
16090: taen, että Edu11kunta ala.maisesti a.noisi
16091:                 että ammattitaitoinen asiamies Suomen maito-
16092:             taloustuotteiden viennin ja myynnin edistämi-
16093:             seksi Venäjälle heti asetettaisiin.
16094: 
16095: 
16096: 
16097:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Valiokunnan II
16098: osaston puheenjohtaja Saalwsti, vara.puheenjohtaja Pullinen
16099: 4             1914.- Anomusmie~ntö N:o 13.
16100: 
16101: ja jäsenet Bredenberg, Hiidenheimo, Hirv,ensalo, B;uttunen,
16102: Kiuru Co:sittain), Marttila (risittain), Mäki, Lel.:Vo _(osittain),
16103: Strömberg (osittain) ja Tassavaineri (ositta.in) ·sekä vara-
16104: jäsenet Jäykkä (osittain), Kujala (,o:sittain), Mustasi'lta ja
16105: Tol1onen ·(osittain)~        ·
16106: 
16107:     Helsingissä 17 p:nä maaliskuuta 1914.
16108: 
16109: 
16110: 
16111: 
16112:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa1 1914.
16113:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 13.
16114: 
16115: 
16116: 
16117: 
16118:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
16119:             n e n a n o. m u s ammattitaito)sen asiamiehen
16120:             asettamisesta suomalaisten maitotaloustuottei-
16121:             den myyntiä varten Venäjälle.
16122: 
16123: 
16124: 
16125: 
16126:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
16127:                ja Suuriruhtinas T
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 
16132:     Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus, että am-
16133: mattitaitoinen asiamies Suomen maitotaloustuotteiden myyn-
16134: tiä varten Venäjälle, erittäinkin Pietariin ja Moskovaan, heti
16135: 2    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 13.
16136: 
16137: asetettaisiin, ja on Eduskunta tä:män ehdotuksen säädetyssä
16138: järjestyksessä käsitellyt.
16139:     Maitotaloustuotteilla on vientitavarana Suomesta varsin
16140: huomattava merkitys, joten on luonnollista, että Hallitus
16141: koettaa edistää niiden vientiä. Tähän saakka ovat Hallituk-
16142: sen toimenpiteet pääasiassa kohdistuneet voin viennin edistä-
16143: miseksi Englantiin. Voin kuljetuksen helpottamiseksi rauta-
16144: teillä on myönnetty ra'htialennuksia·, on järjestetty kulke-
16145: maan erity]siä jäähd;ytysvaunuja 'Sekä erikoisia voiju-
16146: nia, on !huolehdittu voin tarkastam]sesta ja lajittelemisesta
16147: ennen lähety,stä, voin viennin helpottamiseksi on avus-
16148: tettu nopeakulkuisten laivojen hankkimista, ja voimarkki-
16149: noita Englannissa valvomaan on valtion avustuksella pal-
16150: kattu erityinen ammattitaitoinen asiamies. Seurauks·ena
16151: tästä kaikesta on ollut, että suomalainen voi on Englannin
16152: markkinoilla saavuttanut varman menekin.
16153:     Maitotaloustuotteiden viennistä muualle ei Hallitus sitä
16154: vastoin ole sanottavasti huolehtinut. Yksityisestä yritteliäi-
16155: syydestä on kuitenkin maitotaloustuotteita ryhdytty lähet-
16156: tämään Venäjälle ja on niitä sinne viimeisenä vuosikymme-
16157: nenä viety tasaluvuin:
16158:                                           Voita      Juustoa·~   Maitoa ja kermaa
16159:     Vuonna                                 kg          kg              kg
16160:      1904    •••••               0   ••   244,000     716,000     3,223,000
16161:      1905    0.      0.      0   0   ••   357,000     678,000     4,471,000
16162:      1906    ••      0   0   0.      0.   218,000     639,000     5,654,000
16163:      1907    ••••            0   ••   0   173,000     830,000     5,994,000
16164:      1908    ••      0   •••••            172,000     714,000     6,820,000
16165:      1909    ••      0   ••      0   ••   191,000     765,000     7,391,000
16166:      1910    •   0   0.      0   •••      477,000     814,000     9,603,000
16167:      1911    0   ••••            0   ••   341,000     987,000    10,796,000
16168:      1912    •••••               0   ••   420,000     917,000    11,746,000
16169:      1913    0.      0   ••      0   0.   678,000   1,219,000    16,574,000
16170: 
16171:     Nämä numerot osottavat, että maitotaloustuotteiden, eri-
16172: tyisesti maidon, vienti on noussut siksi tasaisesti ja varmasti,
16173: että on täysi syy edellyttää menekin jatkuvaa kasvamista.
16174:          Maitotaloustuotteiden myynti Venäjälle.             3
16175: 
16176:           '
16177: Pietarin asukasluvun lisääntyminen ja maidon kulutuksen
16178: alituinen kasvaminen siellä ovat myöskin omiansa lisäämään
16179: maidon tarvetta ja kysyntää. Lisäksi on Suomi läiheisyy-
16180: tensä vuoksi luonnollinen maidon tuotantoalue Pietaria var-
16181: ten. N ykyää;n tuod·aan Pietariin maitoa maaseudulta Venä-
16182: jällä aina 500 kilometrin pää;stä. PiliemmäHe tämä alue tus-
16183: kin voinee ulottua, sillä suurkaupunki Moskova y. m. tarvit-
16184: sevat omat tuotantopiirinsä ja kuluttavat ympäristöjensä
16185: maidon. Pietarin on näin ollen ainaJkin suurimmaksi osaksi
16186: tyydytettävä lisääntyvä tarpeensa Sucrmesta tuodulla mai-
16187: doHa. Suomalaisten on v1aan py.styttävä tarjoamaan hyvää
16188: tavaraa ja osattava järjestää liiketoimintansa oikealla ta-
16189: valla.
16190:     Nykyään on kuitenkin maitotaloustuotteiden lähettäjillä
16191: varsin suuria vaikeuksia voitettavana. Maidon rahti Suo-
16192: men rautateillä on noin 2 1;2 kertaa kalliimpi kuin Venä-
16193: jällä, joten maitoa on vai•kea täältä myydä yhtä huokealla
16194: kuin Venäjältä käsin. Jäähdytys- ja lämmitysvaunuja ei
16195: ole järjestetty säännöllisesti kulkemaan ja sen vuoksi maito
16196: usein jäätyy tai muuten pilaantuu. Näiden epäkohtien
16197: poistamiseksi, se<kä yleensä maidon kuljetuksen helpottami-
16198: seksi on maanviljelijäin järjestöjen sekä yksityisten maan-
16199: viljelijäin taholta tehty Hallitukselle useita anomuksia,
16200: mutta ne eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.
16201:     Pietarin kauppaolojen sekä venäläisten tapojen tuntemat-
16202: tomuus vaikeuttaa myöskin maid·on ja muiden maitotalous-
16203: tuotteiden vientiä se'kä myyntiä, ja on se aiheuttanut suuria
16204: tappioita.                                                !i ~·
16205:     Näin ollen on tärkeätä, et.tä Hallitu:msen taholta ryh-
16206: dytään ri'peisiin toimenpiteisiin maitotaloustuotteiden vien-
16207: nin järjestämiseksi Venäjälle. Muuten on pelättävissä, ettei
16208: vienti lisäänny toiv·ottavassa määrässä ja että suomalais-
16209: ten maitotaloustuotteiden maine joutuu kärsimään. Ensi-
16210: mäisiä toimenpiteitä olojen järjestäimiseksi olisi ammatti-
16211: taitoisen asiamiehen asettaminen. Asiamiehen tulisi olla
16212: maitotalouteen sekä käytännöllisesti että tietopuolisesti pe-
16213: rehtynyt ja hänellä pitäisi oUa tuntemusta sekä Suomen
16214: 4    1914.,- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 13.
16215: 
16216: että Venäjän kauppaoloista. Hänen tehtäviinsä kuuluisi
16217: saattaa Suomen maitotaloustuotteet tunnetuiksi Venäjän
16218: markkinoilla, ottaa selville menekkipaikkoja, antaa luotetta-
16219: via tietoja markkinain tilasta, avustaa neuvoilla maitotalous-
16220: tuotteiden valmistajia ja myyjiä sekä yleensä toimia maito-
16221: taloustuotteiden kubetuksen ja myynnin helpottamiseksi.
16222:     Pietarissa on tosin nykyään olemassa Suomen kauppa-
16223: asiamies, mutta kun hän ei ole ammattimies maitotalouden
16224: alalla, ei hänellä ole edellytyksiä maitotaloustuotteiden kau-
16225: pwn järiestämiseen.
16226:     Edellä esitettyyn viitaten Eduskunta alamaisesti anoo,
16227: 
16228:                 että ammattitaitoinen asiamies Suomen maito-
16229:             taloustuotteiden viennin ja myynnin edistämi-
16230:             seksi Venäjälle heti asetettaisiin.
16231: 
16232: 
16233:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16234: 
16235:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1914.
16236: 
16237: 
16238: 
16239: 
16240:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
16241:             1914.- Anomusmietintö N:o 14.
16242: 
16243: 
16244: 
16245: 
16246:               Sivistysvaliokunnan mietintö
16247:            N:o 5 apurahan myöntämistä Kotikasvatus-
16248:            yhdistykselle sen toiminnan kannattamiseksi
16249:            ja laajentamiseksi tarkoittavan anomusehdo-
16250:            tuksen johdosta.
16251: 
16252:      Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
16253: tänyt edustaja Ala-Kuljun y. m. anomusehdotuksen N :o 55,
16254: jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että myönnettäi-
16255: siin vuosittainen 10,000 markan suuruinen apuraha Koti-
16256: kasvatusyhdistykselle sen toiminnan kannattamiseksi ja
16257: laajentamiseksi. Anomusehdotuksen johdosta :pyytää Valio-
16258: kunta esittää seuraavaa.
16259:      Kotikasvatusyhdistys, joka :perustettiin v. 1907, toimii
16260: senaatin lokakuun 9 :päivänä 1912 yhdistykselle vahvista-
16261: mien sääntöjen mukaisesti kristillisen maailmankatsomuksen
16262: :pohjalla kotikasvatuksen 'hyväksi koko maassa. Yhdistys
16263: ilmoittaa säännöissään toteuttavansa tarkoitustaan ,lähet-
16264: tämällä esitelmän :pitäjiä, julkaisemalla aikakauskirjoja
16265: ja toirmintansa alaan kuuluvaa kirjallisuutta, :panemalla
16266: toimeen kodinpäiviä ja kotl!kasvatusopillisia kursseja, perus-
16267: tamalla haaraosastoja, hankkimalla hoitoa kodittomille lap-
16268:  sille ja edistämällä suojelusrkasvatusta". Tätä nykyä yhdis-
16269: tyksellä, jonka johto on Helsingissä, on kolme haaraosastoa,
16270: nim. T·orniossa, Kymissä ja Porvoossa. Jäsenluku oli v.
16271:  1913 noin 120 henkeä.
16272:       Kotikasvatusyhdistyksen perustamisesta on kulunut yli
16273: kuusi vuotta, mutta yhdistys on oHut varsinaisessa toimin-
16274:  nassa ainoastaan parina viime vuonna. Se on julkaissut ai-
16275:  ka:kauslehteä ,Koti", jota Werner Söderström 0. Y. Por-
16276:  voossa nyttemmin kustantaa, sekä myöskin julkaissut ja le-
16277:  vittänyt jonkun verran muutakin kirjallisuutta. Pääasiassa
16278: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 14.
16279: 
16280: sen toiminta kuitenkin on kohdistunut esitelmätilaisuuksien
16281: järjestämiseen. Tähän asti on yhdistyksen toimesta pidetty
16282: yhteensä yli 900 esitelmää. Annetuista tiedoista käy ilmi,
16283: että kuulijain lukumäärä yleensä on ollut sangen runsas.
16284: Yhdistyksen työ on suoritettu pääasiallisesti yksityisiltä
16285: asianharrastajilta kerätyillä tai ·eri 1kunnilta saaduilla va-
16286: roilla. Hallitukselta yhdistys eri kertoja on saanut apu-
16287: rahoja sekä v:sta 1913 alkaen 2,000 markan suuruisen vuo-
16288: tuisen avustuksen yleisistä varoista.
16289:      Vaikka Sivistysvaliokunta puolestaan ei ole voinut yh-
16290: tyä siihen perin surulliseen käsitykseen kansamme nuori-
16291: sosta ja sen elämästä, joka ilmenee anomusehdotuksen perus-
16292: teluista, tunnustaa Valiokunta, että kotikasvatus maassam-
16293: me on :kehityksen tarpeessa. Valiokunnan enemmistö ei kui-
16294: tenkaan ole voinut puoltaa erikoisen määrärahan myöntä-
16295: mistä kysymyksessä olevalle Kotikasvatusyhdistykselle.
16296: Tälle kannalle on Valiokunnan enemmistö tullut osittain
16297: eri syistä.
16298:      Melkoinen osa Valiokunnan jäsenistä on sitä mieltä, että
16299: kotikasvatu'ksen paTantamis·eksi ensi sijassa ovat tarpeellisia
16300: tehokkaat yhteiskunnalliset uudistukset. Valistustyöltäkään
16301: ei tässä suhteessa kuiten:kaan voi merkitystä kieltää. Mutta
16302: mitä Kotikasvatusyhdistyksen harjottamaan valistustyöhön
16303: tulee, on yhdistys tähänastisella toiminnallaan osottanut,
16304:  että sen työ ei ole omiaan laajempaa luottamusta ·eikä me-
16305:  nestystä saavuttamaan. Mainitun yhdistyksen julkinen toi-
16306:  minta on suurelta osalta muodostunut yksipuolisten uskon-
16307:  nollisten ·käsitysten levitystyöksi, mihin EduSkunta ei voine
16308:  tässä yhteydessä varoja myöntää, kun sellainen toiminta jo
16309:  ennenkin periaatteellisesti on sulettu kannatuksen ulkopuo-
16310:  lelle kahdessakin yleistä valistustoimintaa ·koskevassa ta-
16311:  pauksessa, nimittäin sekä luentotoiminnan kannattamiseksi
16312:  että suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi varoja myön-
16313:  nettäessä. Kun Kotikasvatusyhdistys puheenaolevassa toi-
16314:  minnassaan kaiken lisäksi on käynyt harjottamaan jopa suo-
16315:  ranaista puolueagitatsionityötä, on näiden Valiokunnan jä-
16316:  senten mielestä sitä vähemmän paikallaan käyitää valtion-
16317:           Kotikasvatusyhdistyksen avustaminen.              3
16318: 
16319: varoja yksipuolisesti tämän yhden puolueyhdistyksen hy-
16320: väksi.
16321:     Toinen osa Valiokunnan enemmistöä ei ole voinut yhtyä
16322: edellä esitettyyn käsitykseen Kotikasvatusyhdistyksestä,
16323: vaan on päinvastoin mielihyvällä tutustunut anomusehdo-
16324: tuksen selvitykseen yhdistyksen menestyksellisestä toimin-
16325: nasta. Siihen nähden, että yhdistys toiminnalleen on laati-
16326: nut sangen laajan ohjelman, josta se toistaiseksi on toteut-
16327: tanut vain osan, että yhdistys ei muutenhan vielä näytä
16328: _saavuttaneen täysin varmoja toimintamuotoja eikä sitä va-
16329: kavuutta, joka olisi vaadittava ennenkuin eduskunta sille
16330: ryhtyy anomaan vuotuista avustusta, ja että, kuten edellä
16331: on mainittu, yhdistys jo nauttii vuotuista avustusta yleisistä
16332: varoista, on kuitenkin nyt kysymyksessä oleva osa Valio-
16333: kunnan enemmistöä anomusehdotukseen nähden myöskin
16334: asettunut kielteiselle kannalle.
16335:     Edellä esitettyyn viitaten pyytää Valiokunta kunnioit-
16336: taen ehdottaa,
16337:                 että anomusehdotus ei anna aihetta toimen-
16338:             piteeseen Eduskunnan puolelta.
16339: 
16340:    Helsingissä maaliskuun 18 p:nä 1914.
16341: 
16342: 
16343: 
16344:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kil-
16345: linen, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Ala-Kulju,
16346: Annala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko,
16347: Laine, Löthman, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom,
16348: Waljakka, Wihersalo ja P. Virkkunen sekä varajäsenet
16349: J askari (osittain), Laakkonen (osittain) ja Lindberg (osit-
16350: tain).
16351: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 14.
16352: 
16353: 
16354: 
16355: 
16356:                        Vastalause.
16357: 
16358:     Kuten edelläolevasta mietinnöstä näkyy, on ,melkoinen
16359: osa Valiokunnan jäsenistä" perustellut !hylkäävän kantansa
16360: kyseessäolevaan asiaan näihden muun muassa sillä, että Koti-
16361: kasvatusyhdistyksen tähänastinen toiminta olisi suurelta
16362: osalta muod!ostunut yksipuolisten uskonnollisten käsitysten
16363: levitystyöksi. Mikäli tällä tarkoitetaan lausua julki uskon-
16364: nosta irtautuvan kasvatuksen suotavuus, valitamme tällaista
16365: hylkäämisperustelua ja vastustamme sitä. Vastustettava on
16366: sekin väite, että KotikasvatusJnhdistys olisi käynyt harjotta-
16367: maan suoranaista puolueagitatsionityötä. Puoluetoiminnan
16368: avustamista yleisillä varoilla emme mekään pitäisi sopivana.
16369: On valitettavaa, että ei voida tahi ei tahdota erottaa kaikista
16370: purdlueharrastuksista erillään olevaa työtä, jonka on herät-
16371: tänyt vilpitön, kaikista syrjävaikuttimista vapaa pyrkimys
16372: parantaa kasvatuksellisia o1oja. Olemme vakuutetut siitä,
16373: että Kotikasvatusyhdistyksen toimintaan eivät tällaiset syy-
16374: tökset satu.
16375:     Sen jälkeen kun Kotikasvatusyhdistys uudelleen herä-
16376: tettiin eloon, on se viime aik·oina kiinnittänyt yhä laajane-
16377: vien piirien huomiota puoleensa, vaikka tilastolliset numerot
16378:  sen toiminnan eri :puolista toistai,seksi ovatkin vaatimatto-
16379:  mat. Selvästi on kuitenkin käynyt ilmi, että yhdistys suu-
16380: rella inD!olla ja menestyksellä ~on työ·skennellyt kotien herät-
16381: tämiseksi tajuamaan laajalti laiminlyötyjä kasvatuksellisia
16382: velvollisuuksia. Tällaista herätystyötä pidämme nykyisenä
16383:  aikana erittäin tärkeänä. Kun suurempi valtioavustus tekisi
16384:  yhdistykselle mruhdolliseksi laajemmin ja monipuolisemmin
16385: toteuttrumaan tarkoitusperiänsä, joil1e, samoin kuin yhdistyk-
16386:                         Vastalause.
16387: 
16388: sen tähänastiselle toiminnalle, annamme tunnustuksen, saam-
16389: me kunnioittaen ehdottaa,
16390:               että Eduskunta päättäisi anoa 10,000 markan
16391:            suuruisen vuotuisen apurahan myöntämistä Koti-
16392:            kasvatusyhdistykselle sen toiminnan kannatta-
16393:            miseksi ja laajentamise"ksi.
16394: 
16395:    Helsingissä, maaliskuun 18 p:nä 1914.
16396: 
16397:        Paavo Virkkunen.         Evellina Ala-Kulju.
16398:        Mikko Jaskari.           Wilb. Malmivaara.
16399:        J. P. Kokko.             Johannes Laine.
16400:        Kurt Killinen.           Julius Lindberg.
16401:                     Tilda Löthman.
16402: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
16403:             1914.- Anomusmietintö N:o 1&.
16404: 
16405: 
16406: 
16407: 
16408:                Tulliasiainvaliokunnan                  mie-
16409:            t i n t ö N :o 1 anomusehdotuksen johdosta, joka
16410:             tarkoittaa Suomeen ulkovalloista tuotavan vil-
16411:             jan jättämistä edelleen tullittomaksi.
16412: 
16413:    Eduskunta on Tulliasiainvaliokunnan valmisteltavaksi
16414: lähettänyt edustaja Railon y. m. tekemän anomusehdo-
16415: tuksen siitä, että vireillä olevat hankkeet tullimaksun aset-
16416: tamiseksi ulkovalloista Suomeen tuotavalle jauhetulle ja
16417: jauhamattomalle viljalle saisivat raueta. Asiaa käsiteltyään
16418: Valiokunta saa täten Eduskunnalle esittää seuraavaa.
16419: 
16420:     Viime vuosisadan alkupuoliskolla, jolloin maatalous
16421: vielä oli Suomen miltei ainoa tärkeä elinkeino, tyydytti ko-
16422: timaisen viljan tuotanto tavallisina vuosina viljan tar-
16423: peen ja hyvinä vuosina riitti viljaa maasta vietäväksikin.
16424: SeUaisissa oloissa pidettiin tarpeellisena toiselta puolen
16425: tuontitulleilla ja ajoittain tuontikieliollakin suojella koti-
16426: maista viljan tuotantoa ulkomaista kilpailua vastaan ja toi-
16427: selta puolen turvata kuluttajain etuja varsinkin katovuosien
16428: aikana asettamalla esteitä viljan viennille.
16429:     Kun Suomi liitettiin Venäjän valtakuntaan, jäi vilja-
16430: kauppa Ruotsin kanssa rauhansopimuksen nojalla vapaaksi
16431: ja saatiin myöskin Keisarikunnasta esteettömästi tuoda vil-
16432: jaa maahan. Suomen Hallituskonselji t.eki kuitenkin jo 1811
16433: vuoden lopulla alistuksen viljan tuonnin kieltämisestä, ja
16434: seuraavan vuoden maaliskuussa annettiin armollinen julistus,
16435: jonka mukaan kaikenlaista viljaa, vehniä ja vehnäjauhoja
16436: lukuunottamatta, ki·ellettiin tuomasta Suomeen sekä Keisari-
16437: kunnasta että ulkovalloista.
16438: 2             1914. -   Anomusmietintö N :o 11).
16439: 
16440:       Jo elokuussa 1812 määrättiin kuitenkin viljan tuonti
16441:  Keisarikunnasta jälleen luvalliseksi. Sen jälkeen on vilja-
16442:  kauppa Suomen ja Keisarikunnan välillä ollut täysin vapaa.
16443:      Viljakauppa ulkovaltojen kanssa on sitävastoin ollut
16444:  monenlaisten säännösten alaisena. Sittenkun viljan vienti
16445:  ulkovaltoihin aikaisemmin oli ollut osaksi kielletty, asetet-
16446:  tiin se vuonna 1817 annetussa vientitullitaksassa tullinalai-
16447:  se'ksi. Vientitulleja alennettiin vuonna 1819 julkaistussa
16448:  vientitullitaksassa, mutta pysyivät ne sitte muuttumatto-
16449:  mina voimassa 1860-luvulle asti. Viljan tuonti ulkoval-
16450: loista oli pääasiallisesti kielletty vuoteen 1821, jolloin kiel-
16451: lon sijasta säädettiin tuntuvat tuontitullit. Niitä alennettiin
16452: vasta 1850-luvulla, jolloin Suomen raskaita tullimaksuja
16453: yleensäkin lievennettiin.
16454:      Tammikuun valiokunnassa vuonna 1862 oli kysymys
16455: viljatullien poistamisesta harkittavana, ja 1863-1864 vuo-
16456: sien valtiopäiville Hallitsija antoi armollisen esityksen, jossa
16457: py~·dettiin Yaltiosäätyjen lausuntoa viljakaupan saattami-
16458: sesta täysin vapaaksi. Antamassaan vastauksessa Valtio-
16459: säädyt yksimieliS'esti puolsivat tällaista uudiS'tusta. Joulu-
16460: kuun 12 päivänä 1864 annetulla asetuksella .iulistettiinkin
16461: jau:hamattoman rukiin, ohran, kauran, vehnän ja tattarin
16462: ynnä näistä viljalajeista valmistettujen jauhojen, ryynien ja
16463: maltaiden sekä herneiden ja perunain tuonti ja vienti kiel-
16464: loista, tullista ja merenkulkumaksusta vapaiksi seuraavan
16465: vuoden alusta lukien.
16466:      Vuodesta 1865 alkaen näi'hin asti on viljan tuonti ja
16467: vienti - lukuunottamatta maissin, riisin ja hirssin tuon-
16468: tia - ollut tullitonta, ja vain poikkeustapauksissa on vilja-
16469: tullikysymys ollut huomion alaisena. Viime aikoina on Suo-
16470: men kansan kuitenkin ollut pakko kiinnittää vakavaa huo-
16471: miota tähän kysymykseen, koS'ka Keisarikunnassa on suun-
16472: niteltu sellaisia muutoksia Suomen tullita:ksaan, että ulko-
16473: valloista tuotava vilja asetettaisiin tullinalaiseksi, Keisari-
16474: kunnasta tuotavan viljan edelleenkin pysyessä tullittomana.
16475: Vuonna 1911 asetti Keisarikunna.n hallitus komitean, jonka
16476: tuli harkita, mitä keinoja olisi käytettävä venäläisen viljan
16477:              Viijan jättämisestä tullittomaksi.               3
16478: 
16479: menekin edistämiseksi Suomessa. Komitea, jonka puheen-
16480: johtajana oli salaneuvos Langovoi, päätti ehdottaa, että ulko-
16481: valloista Suomeen tuotavasta jauhamattomasta viljasta,, riisiä
16482: lukuunottamatta, olisi maksettava tullia 30 kopeekkaa puu-
16483: dalta brutto, mikä vastaisi noin 4 markkaa 90 penniä 100
16484: kilogrammalta, ja että Suomeen ulkovalloista tuotavista jau-
16485: hoista olisi suoritettava 45 kopeekan tulli puudalta brutto,
16486: mikä maksu vastaisi noin 7 markkaa 35 penniä 100 kilo-
16487: grammalta. Nykyään koossa olevalle Valtakunnanduumalle
16488: on Keisarikunnan kauppa- ja teollisuusministeri jättänyt
16489: lakiehdotuksen, jossa ehdotetaan Suomeen ulkovalloista tuo-
16490: tavalle rukiille, ohralle, kauralle, vehnälle ja tattarille ase-
16491: tettavaksi tullia: a) jyville sekä myös herneille ja hiiren-
16492: herneille 4 markkaa 30 penniä 100 kilogrammalta brutto ja
16493: b) jauhoille ja ryyneille 6 markkaa 50 penniä 100 kilogram-
16494:  malta brutto. Mikäli Venäjällä on julkisuuteen tullut, on
16495:  Suomen Senaatti, jonka lausuntoa kauppa- ja teollisuusmi-
16496:  nisterin mainitusta ehdotuksesta oli vaadittu, ilmoittanut
16497: käsityksenään, että aiottuja viijatulleja on yleisten valta-
16498: kunnan etujen kamualta pidettävä tarkoituksenmukaisilla
16499:  ja etteivät, mitä erityisesti Suomeen tulee, tämän maan ta-
16500:  loudelliset edut tuon toimenpiteen toteuttamisen takia jou-
16501:  tuisi kärsimään mainittavaa vahinkoa. Senaatti yhtyi siis
16502:  kauppa- ja teollisuusministerin mielipiteeseen.
16503: 
16504:     Se toimenpide, jota Keisarikunnan viranomaisten taholla
16505: täten on suunniteltu, on Suomelle taloudellisesti vahingolli-
16506: nen ja sen oikeutta loukkaava.
16507:     Ehdotettujan viljatullien taloudellisten vaikutusten sel-
16508: vittämiseksi on tarpeen lyhyt katsaus viljan viljelyksen ja
16509: maahantuonnin kehitykseen Suomessa.
16510:     Maatalouden alalla on maassa viime vuosikymmeninä
16511: tapahtunut muutos siihen suuntaan, että leipäviljan vilje-
16512: lyksestä yhä enemmän on siirrytty kauran, heinien ja muun
16513: karjanrehun viljelykseen. Kokemus on osottanut, että kar-
16514: janhoito tuottaa varmemman toimeentulon kuin viljan vilje-
16515: lys, jolle maan kylmä ilmanala ja karu maaperä asettavat
16516: vaikeita esteitä. Kehitystä on .iouduttanut 1880-luvulla ta-
16517: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 16.
16518: 
16519: pahtunut viljanhintain tuntuva aleneminen maailmanmark-
16520: kinoilla.
16521:     Tapahtuneen muutoksen johdosta on Suomen karjanhoito
16522: ripeästi edistynyt, jotavastoin leipäviljan tuotanto yli-
16523: päänsä ei ole lisääntynyt. Maan asukasluvun kasvaessa ja
16524: yhä suuremman väestönosan siirtyessä maatalouden alalta
16525: kaupunkeihin tai teollisuuden palvelukseen maaseudulla on
16526: kotimaisen leipäviljan tuotanto yhä vähemmässä määrin tyy-
16527: dyttänyt viljan tarvetta. Jo 1860-luvulla, jolloin viljakauppa
16528: tehtiin vapaaksi, oliviljamtuonti muodostunutjokavuotise'ksi
16529: säännölliseksi ilmiöksi. Sen jälkeen on viljan tuonti kasvanut
16530: monenkertaiseksi. Erityisen nopeasti se on lisääntynyt kah-
16531: den viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomen
16532: kauppatilaston mukaan on jyviä, valmisteita niistä ja palko-
16533: hedelmiä viisivuotiskausien vuotuisin keskimäärin ajanjak-
16534: sona 1891-1910 ja kolmena viimeksi kuluneena vuotena
16535: tuotu seuraavien rahamäärien arvosta:
16536: 
16537:        1891-1895    •   •   0    35.4 milj. mk .
16538:                                 ••••••••••               0
16539: 
16540: 
16541: 
16542: 
16543:        1896-1900                 49,2        ,
16544:                                  66,7 "
16545:                     •   0   •••   0   0   0.   0   ••   0.
16546: 
16547: 
16548: 
16549: 
16550:        1901-1905    •••••••               0  ,.
16551:                                               ••   0.   0.
16552: 
16553: 
16554: 
16555: 
16556:        1906-1910    0            81.8 "
16557:                         ••••••••••                  0   ••
16558: 
16559: 
16560: 
16561: 
16562:         /- 1911  .............. 10l.o "      "
16563:                                              ~'
16564:            1912                  87,3  "
16565:                                              ~'
16566:                     •••••••               0   •••••      0
16567: 
16568: 
16569: 
16570: 
16571:            1913     ••••••       99.o ,"
16572:                                       0   •••,,    0.   0.
16573: 
16574: 
16575: 
16576: 
16577:     Viljatavarain tuontiarvo on puheenalaisena aikana siten
16578: kasvanut suunnilleen kolminkertaiseksi.
16579:     Verrattomasti tärkeimmät tuoduista viljatavaroista ovat
16580: ruis ja vehnä. Vielä 1880-luvulla oli rukiin sato kolme ker-
16581: taa suurempi kuin rukiin tuonti, mutta nykyään on edelli-
16582: nen jo jälkimäistä pienempi. Vehnän viljelys maassa on
16583: varsin vähäpätöinen. Kotimainen vehnä tyydytti 1880-lu-
16584: vulla ainoastaan noin 1 / 10 tarpeesta ja vehnän kulutuksen
16585: myöhemmin erittäin suuresti lisääntyessä on kotimaisen veh-
16586: nän merkitys käynyt vielä monin kerroin pienemmäksi ulko-
16587: maisen vehnän merkityksen rinnalla.
16588:                 Viljan jättämisestä tnllittomaksi.                        5
16589: 
16590:     Puheena olevien kahden tärkeimmän viljalajin sadon ja
16591: tuonnin välistä suhdetta ajanjaksona 1891-1910 vuotuisia
16592: keskimääriä käyttämällä sekä vuonna 1911, johon viimeksi
16593: julaistut tiedot sadosta kohdistuvat, kuvaa tarkemmin seu-
16594: raava taulu:
16595: 
16596: 1
16597: 
16598: 
16599: 1
16600:                                     Ruis            1    Vehnä
16601: !         Vuosittain                                                      1
16602:                                 Sato     j Tuonti 1 Sato      11'uonti
16603: 1
16604: i
16605:                                         Milj. kilogrammaa
16606: !
16607: 1
16608: 
16609: 1
16610: 1
16611:     1891-1895   ............    285.8       171.8       3.8        55.6
16612: 1
16613:     1896-1900   ............    304.1       243.7       3.8        83.9
16614:     1901-1905   ............    266.5       355.1       3.0       109.2
16615:     1906-1910  ............     286.9       304.9       3.6       150.5
16616:     1911 ..................     238.9       427.7       3.8       173.4
16617: 
16618:      Tuonnissa on, paitsi jauhamatonta viljaa, luonnollisesti
16619: otettu huomioon myöskin jauhot ja ryynit, jotka asianmu-
16620: kaisia reduktsionilukuja käyttämällä on muunnettu jauha-
16621: mattomaksi viljaksi.
16622:     Jo Venäjän maantieteellinen asema selittää sen, että
16623: suuri osa Suomen tarvitsemasta vieraasta viljasta tuodaan
16624: Keisarikunnasta. Viljatavarain edellä mainitusta koko tuon-
16625: tiarvosta on Venäjän osalle vuosittain tullut seuraavat mää-
16626: rät:
16627:         1891-1895              25.o milj. mk. eli 70.5 %
16628:         1896-1900              32.6               66.3
16629:                                44.1l "
16630:                                             " "        "
16631:         1901-1905                                 67.3
16632:         1906-1910              35.,0 "      "
16633:                                             ,  "  42,7
16634:                                                        "
16635:            1911                46.3  "         "  45.8 "
16636:                                34.7 "
16637:                                             " "
16638:            1912                                   39.7 "
16639:            1913                37.8 "      ," " 38,2 "
16640:                                         "           "         "
16641:    Viljan tuonti Venäjältä osottaa tämän mukaan viime
16642: vuosikymmenen puolivälistä alkaen hyvin tuntuvaa suhteel-
16643: 6                  1914. -           Anomusmietintö N :o lö.
16644: 
16645: lista vähennystä. Absoluuttisestikin on tämä tuonti viime
16646: vuosina yleensä ollut pienempi kuin 1900-luvun alkuvuosina.
16647:     Tärkeimpien tuontitavarain, nimittäin rukiiden sekä
16648: ruis- ja vehnäjauhojen, koko tuontia ja erikseen niiden tuon-
16649: tia Venäjältä valaisee seuraava taulu:
16650:                                                                                            1
16651:                       Rukiit1>              Ruisjauhoja             V ebnäjauhoja
16652:     Vuosit-      Koko    Venäjän     Koko            Venäjän       Koko    Venäjän
16653:      tl>in      tuonti- osuus siitä tuonti-         osuus siitä   tuonti- osuus siitä
16654:                 määrä,              määrä,
16655:                 tonnia tonnia\ % tonnia
16656:                                  1
16657:                                                 tonnia 1     ..
16658:                                                              0/
16659:                                                                   määrä,
16660:                                                                   tonnia tonnia\ %
16661:                                                                          1
16662: 
16663: 
16664: 
16665: 
16666:  1891-1895 31844 26006 81.7 86629 58073 67.0 31762 21602 68.0
16667:  1896-1900 46984 43446 92.6 122198 89046 72.9 48207 25883 53.7
16668: 11901-1905 65973 54672 82.9 179563 152360 84.9 62917 25606 40.71
16669:  1906-1910 62131 30031 48.3 150 769 91673 60.8 85884 19184 22.3
16670:  1911   ....
16671:            78328 29742 38.0 217 026 142205 65.5 998.'53 17537 17.61
16672:  1912   ....
16673:            49392 22900 46.4 161939 84248 52.0 95472 17385 18.2
16674:  1913   ....
16675:            65610 35453 54.0 196030 97 779 49.9 114136 14550 12.s!
16676: 
16677:       Vastaavat tuontiarvot ovat seuraavat:
16678: 
16679:                        Rukiita                Ruisjauhoja             Vehnäjauhoja      .1
16680:     Vuosit-      Koko Venäjän osuus Koko 1 Venäjän                  Koko      V enll.jän 1
16681:      tain       tuonti-     siitä   tuonti- osuus siitä            tuonti-   OSUUS S•itä
16682:                  arvo,               arvo, 1                        arvo,
16683:                  tuh.   tuh., "!.     tuh.   tuh., %                tub.     tuh.,o/0
16684:                   mk.   mk.           mk.    mk.                     mk.     mk.
16685:                                                 1
16686: 
16687: 
16688: 11891-1895 4963          4011         80.8 12944 8742        67.6 9344       7079 75.8
16689:  1896-1900 6214          5713         91.9 18465 13442       72.8 13531      7691 56.8
16690:  1901-1905 9263          7658         82.7 28013 23732       84.7 1604!)     7379 46.0
16691:                                                                                  1
16692:  1906-1910 11144         5493         49.s 27860 17 334      62.2 26684      7102 26.6
16693:  1911    ....
16694:            13316         5056         38.o 38316 25597       66.8 32236      7 541123.4
16695: !1912 .... 8891          4122         46.4 29992 16007       53.4 30901      7 475,24.2
16696:  1913 ...• 11154         6027         54.o 36263 18578       51.2 33704      5820 17.s
16697: 
16698:    Edellä esitetyt 'luvut osottavat, että. varsinkin vehnäjau-
16699: hojen tuonti Venäjältä viime aikoina on vähentynyt. V snä-
16700:               Viljan jättämisestä tnllittomaksi.                           7
16701: 
16702: läiset ruisjauhot ovat melkoista paremmin säilyttäneet ase-
16703: mansa.
16704:     Muilla viljatavaroilla, joille on ehdotettu asetettavaksi
16705: viljatulli, on verrattomasti pienempi merkitys Suomen tuon-
16706: nissa kuin edellä mainituilla. Niiden ·koko tuontia sekä
16707: Venäjän osuutta siitä vuonna 1913 valaisee seuraava taulu:
16708: 
16709:                             Koko     Venäjän osuus      Koko   Venäjän osuus
16710:                            tuonti-       siitä         tuonti-     siitä
16711:      Tavaralaji
16712:                            määrä,
16713:                             tonnia   tonnia 1   .,.     arvo,
16714:                                                       tuh.mk. tuh,mk.l o;,
16715: 
16716:                                                              1
16717: 
16718:  Vehniä ............          368   33   8.9            92      8     8.9
16719:  Vehnäryynejä ....          4239    46   1.1          1356     15     1.1
16720:  Kauroja ..........        14546 14102 96.9           1891   1833    96.9
16721:  Kaurajauhoja .....            43    2   5.4            24      1     4.9
16722:  Kauraryynejä .....         7 403   84   1.1          2295     26     1.1
16723:  Ohria ............         8538 3085 36.1            1615    524    32.6
16724:  Obrajauhoja   0   •••••      178  126 71.1             42     29    69.8
16725:  Ohraryynejä ......         2066    64   3.1           474     13     2.8
16726:  Tattaria ..........            2    2 100.0             0.4    0.4 100.0
16727:  Tattarijauhoja ....           15   15 100.0             7      7 100.01
16728: 1 Tattariryynejä....        1231   955 77.6            350    267    76.4
16729:  Herneitä ..........        2784 1716 61.6             728    429 ' 58.91
16730: 
16731:     Tärkein näistä tuontitavaroista on kaura. J auhamatonta
16732: kauraa tuodaan Suomeen melkein yksinomaan Venäjältä,
16733: jotavastoin kauraryynejä ja -jauhoja pääasiallisesti hanki-
16734: taan ulkovalloista.
16735:     Venäläisen viljan merkitystä rSuomen tuonnissa ei kaup-
16736: patilasto kuitenkaan riittävästi valaise. Tässä tilastossa ei
16737: tavaran tuontimaaksi merkitä sitä maata, jossa tavara on
16738: tuotettu, vaan se maa, josta tavara välittömästi on kulje-
16739: tettu . .Mitä esim. meritse tapahtuvaan tavaranvaihtoon tulee,
16740: katsotaan tuontimaaksi se maa, jossa tavara viimeksi on las-
16741: tattu laivaan. 'Seurauksena tästä on muun muassa, että pal-
16742: jon venäläistä alkuperää olevia viljatavaroita kauppatilas-
16743: tossa esiintyy Saksasta tuotuina. Tunnettu tosiasia on, että
16744: 8           1914. -   Anomusmietintö N :o 15.
16745: 
16746: suuret määrät varsinkin Etelä-Venäjällä tuotettuja vilja-
16747: tavaroita tuodaan Suomeen Saksan kautta, jossa ne usein
16748: ensin jalostetaan.
16749:     Jos tahdotaan verrata toisiinsa venäläisen ja saksalaisen
16750: viljan tuontia Suomeen, sa!lidaan jäJkimäiseen nähden epäi-
16751: lemättä parempaa johtoa Saksan vientitilastosta kuin Suo-
16752: men tuont1tilastosta. Saksasta vietiin rukiita sekä ruis- Ja
16753: vehnäjauhoja Suomeen vuonna 1913 seuroovat määrät:
16754: 
16755:        rukiita                         20 462 tonnia
16756:        ruisjauhoja .............. .    71 095   ,
16757:        vehnäjauhoja ............ .     38 716
16758:                                                  "
16759:     Nämä määrät, joihin venäläiset, amerikkalaiset ja muut
16760: läpikulkutavarat eivät sisälly, ovat paljon pienemmät kuin
16761: ne, jotka Suomen kauppatilasto ilmoittaa Saksasta tuoduiksi.
16762: Tämän tilaston mukaan tuotiin puheena olevia tavaroita
16763: viime vuonna Saksasta seuraavat määrät:
16764: 
16765:        rukiita .................. .     30 132 tonnia
16766:        ruisjauhoja .............. .     98128
16767:        vehnäjauhoja ............. .     77 269    "
16768:                                                   "
16769:     Kun Saksan vientitilastosta saatuja lukuja verrataan
16770: Suomen tilaston mukaan maahan Venäjältä tuotuihin mää-
16771: riin ja samalla otetaan huomioon, että paljon venäläistä vil-
16772: jaa tulee Suomeen Saksan kautta, havaitaan ;helposti, että
16773: venäläisen viljan merkitys Suomen viUan tuonnissa todelli-
16774: suudessa yhä edelleenkin on suurempi kuin saksalaisen vil-
16775: jan.
16776:     Vaikka Venäjä siten vieläkin on Suomen tärkein viljan-
16777: tuontimaa, on viljan tuonti sieltä, kuten edellä jo on oso-
16778: tettu, viime aikoina suhteellisesti vähentynyt.
16779:     Tämän ilmiön perussyynä on epäilemättä ollut venäläi-
16780: sen viljakaupan puutteellinen järjestely. Suomen liikemies-
16781: piireissä valitetaan yleisesti, että venäläiset viljanmyyjät;
16782: harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, eivät tarjoo ostajille
16783: samanlaisia etu.ia kuin muut viljan myyjät.
16784:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.              9
16785: 
16786:     Jo se seikka, että venäläisillä viljanmyyjillä vain poik-
16787: keustapauksissa on edustajia Suomessa, vaikuttaa haitalli-
16788: sesti venäläisen viljan menekkiin. Saksalaisten viljakaup-
16789: piaiden täällä saavuttama menestys on suureksi osaksi joh-
16790: tunut siitä, että heillä on tarmokkaita asiamiehiä, jotka aina
16791: ovat valmiit palvelemaan ostajia ja siten säästämään näiltä
16792: vaivannäköä.
16793:     Suurena epäkohtana pidetään sitä, että venäläisten vil-
16794: jakauppiaiden kanssa usein on vaikea saada aikaan termii-
16795: nakauppoja, joten suomalaiset ostajat eivät riittävässä
16796: määrin voi käyttää hyväkseen 'konjunktuurien vaihteluja.
16797: Saksalaiset viljakauppiaat sitävastoin eivät aseta esteitä
16798: termiinakauppojen päättämiselle. Suuriarvoinen etu on se-
16799: kin, että Saksasta tuleva vilja voidaan saada pankkirem-
16800: burssia vastaan, jotavastoin venäläinen vilja yleensä on mak-
16801: settava 'käteisellä.
16802:     Venäläisistä viljatavaroista esim. ruisjauhot ylipäänsä
16803: eivät ole varustetut tavaramerkeil'lä. Selvää on kuitenkin,
16804: että tällaiset merkit saattaisivat suuresti edistää kelvollisen
16805: tavaran menekkiä. Muiden maiden kauppiaat pitävät tava-
16806: rruinsa varustamista merkeillä ja näiden rekisteröimistä vält-
16807: tämättömänä.
16808:     Vaikka venäläinen vilja, varsinkin vehnäjauhot, laad ul-
16809: taan on hyvää, ovat kuitenkin Venäjältä tulleet viljalähetyk-
16810: set antaneet aihetta painaviin muistutuksiin. Usein on hyvän
16811: tavaran joukossa aivan ala-arvoista, joskus vieraita esineitä-
16812: kin, kuten kiviä, hietaa y. m.
16813:     Venäläisen viljan pakkaus ei ole yhtä tyydyttävä kuin
16814: muun Suomeen tuodun viljan. Harvinaista ei ole, että venä-
16815: läisiä ruisjauhoja lähetetään vanhoissa paikatuissa säkeissä,
16816: jotka nostettaessa helposti repeytyvät. Saksalaiset sitävas-
16817: toin lähettävät jauhot uusissa vahvoissa säkeissä. Vehnäjau-
16818: hot tulevat ulkovalloista tavallisesti 50 tai 100 kilogrammaa
16819: painavissa sakeissä, jotka enemmän miellyttävät ostajia kuin
16820: venäläiset 5 puudan säkit. Niinikään ostajat antavat etu-
16821: sijan puuvillasäkeille venäläisten jutesäkkien rinnalla.
16822:     Vaikea epäkohta on se, ettei venäläinen vilja suinkaan
16823: aina täsmällisesti saavu perille sovittuun määräaikaan. Var-
16824: 10           1914. -   Anomusmietintö N:o lö.
16825: 
16826: sinkin Sisä-Venäjältä tuleva vilja viipyy usein liian kauan.
16827: Viljaa ulkovalloista tilattaessa voivat ostajat sitävastoin
16828: luottaa siihen, että vilja oikeissa ajoin tulee perille.
16829:      Ulkovalloista ostetaan vilja yleensä cif-kaupalla, joten
16830: suomalaisilta säästyvät tavaran kuljetuksesta määräpaik-
16831: kaan johtuvat toimet. Venäläiset vil.ifbnmyyjät tekevät sitä-
16832: vastoin yleensä fob-kauppoja ja pitävät huolta ainoastaan
16833: viljan kuljetuksesta lähimmälle rautatieasemalle taikka Pie-
16834: tariin. Tärkeätä olisi kuitenkin, että viljaa Venäjältäkin voi-
16835: taisiin saada cif- tai cf-kaupalla Suomeen. Tähän olisi sitä
16836: enemmän syytä, kun venäläiset myllyt voivat tavarain kul-
16837: jetukseen nähden saavuttaa etuja, joita yksiiyisten vil.ian-
16838: osta.ialin on mahdoton hankkia.
16839:      Vihdoin on mainittava se seikka, että venäläiset vilja-
16840: kauppiaat usein eivät ole halukkaita tekemään kirjallisia
16841: sopimuksia, jotka kuitenkin ostajalle olisivat varsin tär-
16842: keitä, ne kun turvaisivat hänen oikeuksiaan.
16843:      Venäläisen viljakaupan järjestely - jonka puutteelli-
16844: suus on VenäjäHäkin tunnustettu - siis täysin riittä-
16845: västi selittää sen ilmiön, että venäläinen vilja on jonkun
16846:  verran joutunut syrjään kilpailussa Suomen viljamarkki-
16847:  noilla.
16848:      Muista syistä, jotka ovat vaikuttaneet samaan suuntaan,
16849:  on ensi sijassa mainittava Saksan valtakunnan vientipoli-
16850: tiikka. Viljanviejille myönnetään Saksassa vuonna 1906 an-
16851:  netun lain nojalla huomattavia etuja.
16852:      Ottamalla huomioon ne toivomukset, jotka suomalaisten
16853:  viljanostajain taholta asetetaan, voisivat venäläiset vilja-
16854:  kauppiaat epäilemättä helposti suuressa määrin lisätä tuot-
16855:  teidensa menekkiä Suomessa.
16856:      Suoranaisen rautatieyhdysliikenteen aikaansaaminen
16857:  Suomen ja Venäjän välillä tulee osaltaan edistämään venä-
16858:  läisen viljan myyntiä Suomeen. Viljan kuljetus tulee sil-
16859:  loin mukavammaksi ja halvemmaksi kuin nykyään, sillä ta-
16860:  varaa ei enää tarvitse purkaa Pietarissa, vaan voidaan se
16861:  myyntipaikalta lähettää suoraan Suomeen. Kuljetuskustan-
16862:  nusten laskeminen kä;v nykyistä helpommaksi va,rsinkin
16863:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.             11
16864: 
16865: snna tapauksessa, että saadaan aikaan suoranainen tariffi
16866: viljalle, kuten tarkoitus lienee.
16867:     Ilman minkäänlaisia pakkotoimenpiteitä voi nam ollen
16868: venäläisen viljan menekki Suomessa tuntuvasti parantua.
16869: Venäläiset viljakauppiaat ovat kuitenkin vaatineet pakko-
16870: toimenpidettä, joka erittäin syvästi vaikuttaisi Suomen oloi-
16871: hin, nimittäin korkeiden viljatullien asettamista ul'koval-
16872: loista Suomeen tuotavalle viljalle. Näiden tullien avulla he
16873: toivovat voivansa supistaa ulkovalloista tulevan tuonnin mi-
16874: tättömiin ja saavuttaa entistä korkeammat hinnat tavaroil-
16875: leen Suomen markkinoilla.
16876:     Epäilemätöntä on, että venäläiset viljakauppiaat niiden
16877: viljatullien avulla, jotka Keisarikunnan hallitus on ehdotta-
16878: nut, onnistuisivat ulkomaalaisilta valloittamaan Suomen
16879: viljamarkkinat melkein kokonaan. Nämä tullit ovat niin
16880: korkeita, että viljan tuonti ulkovalloista vain poikkeusta-
16881: pauksissa saattaisi tulla kysymykseen. Niinpä ehdotettu
16882: tulli vastaa rukiin nykyisestä hinnasta suunnilleen neljättä
16883: osaa ja ruisjauhojen hinnasta noin kolmatta osaa. V ehnä-
16884: jauhojen hinnasta tulli tosin muodostaa melkoista pienem-
16885: män osan, joten on ajateltavissa, että vehnäjauhoja
16886: tullin asettamisen jälkeenkin jonkun verran tuotaisiin ulko-
16887: valloista, mutta varmaa on, että tämä tavara kaikkein
16888: ~murimmalta osalta tullimuutoksen tapahduttua olisi tuotava
16889: Venäjältä.
16890:     Kun kilpailu ulkovaltojen kanssa siten melkein koko-
16891: naan tulisi lakkaamaan, on luonnollista, että venäläiset vilja-
16892: kauppiaat pyrkisivät hyötymään etuoikeutetusta asemas-
16893: taan korottamalla Suomeen myymäinsä tavarain hintoja.
16894: Tämä tosin edellyttää yhteistoimintaa heidän kesken,
16895: mutta varmana voidaan pitää, että tällaista yhteist.oimin-
16896: taa s;yntyisi, kun otetaan huomioon, kuinka suuressa mää-
16897: rin Suomi olisi riippuvainen niistä hinnoista, jotka venäläi-
16898: set viljakauppiaat määräisivät tavaroilleen. Kuvaava on so-
16899: kerikaupan alalla Suomessa syntynyt asiaintila. Kun vuon-
16900:  na 1897 venäläiselle raakasokerille asetettiin tulli, joka oli
16901:  14 markkaa 100 kilogrammaa kohti alempi kuin muulle
16902: 12           1914.- Anomusmietintö N:o 15.
16903: 
16904: Suomeen tuotavalle raakaso'kerille määrätty tulli, väitettiin
16905: venäläiseltä taholta aluksi, että venäläisten raakasokerin
16906: tuottajain keskinäinen kilpailu johtaisi siihen, etteivät so-
16907: kerin hinnat Suomessa mainittavasti nousisi. Raakasokerin
16908: myynti järjestettiin kuitenkin pian niin, että venäläisille
16909: kävi mwhdolliseksi varsin tuntuvasti kohottaa Suomeen myy-
16910: tävän raakasokerin hintoja.
16911: 
16912:     Vaikeata on arvioida, minkä verran viljan hinnat ehdo-
16913: tetun tullimuutoksen johdosta Suomessa kohoisivat. Vaikka
16914: otaiksuttaisiin, etteivät hinnat nousisikaan tullin koko mää-
16915: rällä, on selvä, että pienemmälläkin hintojen nousulla olisi
16916: hyvin suuri vaikutus Suomen taloudelliseen elämään. Jos ole-
16917: tetaan, että koko se määrä tullinalaisiksi ehdotettuja vilja--
16918: tavaroita, joka vuonna 1913 tuotiin Suomeen, olisi tuotu Ve-
16919: näjältä ja että hintojen nousu olisi vastannut ainoastaan
16920: puolta tullin määrää, olisi Suomen tullimuutoksen johdosta
16921: ollut maksettava maahan tuodusta viljasta suuuniiloon 12 1;2
16922: miljoonan markan lisämeno. Erityisen suureksi kävisi lisä-
16923: meno sellaisina vuosina, jolloin Venäjällä saadaan huono sato
16924: ja venäläisen viljan hinnat muodostuvat tavallista korkeam-
16925: miksi. Sellaisissa oloissa saattaisivat hinnat helposti nousta
16926: melkein koko tullin määrällä. Jos Suomessa samaan aikaan
16927: sattuisi kato, olisivat seuraukset vieläkin turmiollisemmat.
16928:     Maahan tuotavan viljan kallistuminen saisi aikaan sen,
16929: että myöskin kotimaisen viljan hinnat kohoisivat. Tästä
16930: koituisi tietenkin hyötyä niille maanviljelijöille, jotka tuot-
16931: tavat viljaa myytäväksi. Mahdollista on myös, että koti-
16932: maista viljan viljelystä edullisempien viljanhintojen jO'h-
16933: dosta laajennettaisiin. Suomen maataloudella •kokonaisuu-
16934: dessaan ei ehdotetuista viljatulleista kuitenkaan olisi hyö-
16935: tyä. Nykyoloissa Suomen lukuisa pienviljelijäluokka ostaa
16936: leipäviljaa säännöllisissäkin oloissa ja silloin, kun vuoden-
16937: tulo on huono, on melkoinen osa keskisuurtenkin tilai:i:t omis-
16938: tajista pakoitettu niin tekemään. Viljaa voivat myydä Suv-
16939: men maanviljelijöistä etupäässä suurviljelijät eivätkä hekään
16940: kaikki, koska useain maatalous on karjanhoidon varassa .
16941: .Jyrkkä suunnanmuutos maataloudessa, siirtyminen karjan-
16942:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.             13
16943: 
16944: hoidosta viljan viljelykseen, tietäisi Suomessa vallitsevan
16945: yleisen käsityksen mukaan taka-askelta ja kohtaisi lisaksi
16946: suuria vaikeuksia. Viljellyn maan ja sen hedelmällisyyden
16947: äkillistä lisäämistä ei käy ajatteleminen. Jos viljan vilje-
16948: lystä tullien asettamisen jälkeen yritettäisiin huomattavam-
16949: min lisätä, täytyisi tämän ainakin aluksi melkoisessa määrin
16950: tapahtua heinien ja muiden rehnkasvien viljelyksen kustan-
16951: nuksella. Erityisen haitallisesti vaikuttaisivat viljatullit
16952: Pohjois-Suomen maatalouteen. Ilmasto tekee siellä viljan
16953: viljelyksen hyvin vaikeaksi ja paikottain mahdottomaksikin,
16954: jotell! maatalous näissä seuduissa nykyään melkein koko-
16955: naan perustuu karjanhoitoon. Pohjois-Suomen köyhissä
16956: oloissa elävän väestön toimeentulon tekisivät viljatullit
16957: siten nykyistäkin vaikeammaksi. Mainittava on vielä,
16958: että viljatullit todennäköisesti kohottaisivat Suomen maata-
16959: louden tuotantokustannuksia, sillä viljan kallistuminen te-
16960: kisi työpalkkojen parantamisen tarpeen vaatimaksi.
16961:      Muilla tuotannon aloilla kuin maataloudessa viljatullit
16962:  vaikuttaisivat yksinomaan haitallisesti, sillä ne tekisivät
16963: tuotantokustannusten lisäämisen tarpeelliseksi ja vähentäisi-
16964:  vät siten kotimaisen tuotannon kykyä kilpailla ulkomaisen
16965: kanssa.
16966:      V enäläiseltä taholta on tosin viitattu siihen, että ehdo-
16967:  tettu tullimuutos edistäisi Suomen myllyteollisuutta. Hy-
16968:  vin epäiltävää on kuitenkin, voisivatko Suomen verrattain
16969:  vähäpätöiset jauho- ja ryynimyllyt pitkiin aikoihin menes-
16970:  tyksellä kilpailla suurten venäläisten rmyllyjen kanssa. Suo-
16971:  messa oli virallisen teollisuustilaston mukaan vuonna 1911
16972:  ainoastaan 21 myllyä, jotka valmistivat jauhoja ja ryynejä
16973:  kauppaa varten, ja oli niiden tuotannon bruttoarvo yhteensä
16974:  vain ll,s milj. markkaa.
16975:       Kuten edellä esitetystä on käynyt selville, kohottaisivat
16976:  ehdotetut viljatullit epäilemättä melkoisesti kansan elinkus-
16977:  tannuksia. Erittäin arveluttavaa on, että ne raskaimmin
16978:  kohtaisivat vähävaraisia kansanluokkia. Näid~:m taloudessa
16979:  on leipäravinnolla paljon suurempi merkitys kuin ylem-
16980:  pien kansanluokkien. Valtion kustannuksella toimitetun,
16981: 14           1914. -   Anomusmietintö N:o 16.
16982: 
16983: eräiden ammattityöläisryhmien toimeentuloehtoja koskevan
16984: tilastollisen tutkimuksen mukaan nousivat keskikokoisen
16985: huonekunnan leipä-, jauho-, ryyni- ja muut sellaiset menot
16986: vuosina 1908-1909 niiden työläisten keskuudessa, joi-
16987: den vuositulot olivat lähes 1700 markkaa, keskimäärin
16988: noin 237 markkaan, mikä vastasi 14,1 % huonekunnan kai-
16989: kista menoista. Niissä tutkituissa talouksissa, joiden tulot
16990: olivat alimmat, olivat vastaavat keskimääräiset menot
16991: noin 148 markkaa eli 15,s % menojen koko määrästä.
16992: Kun ehdotetut viljatullit keskimäärin vastaavat runsaasti
16993: neljättä osaa rukiiden ja niinikään runsaasti kolmatta
16994: osaa työväen leipäravinnossa vielä tärkeämpien ruisjau-
16995: hojen nykyisestä hinnasta, olisi keskikokoisten työväen-
16996: perheiden tarvitsemistaan viljatavaroista vuosittain mak-
16997: settava kymmeniä markkoja enemmän kuin tätä nykyä.
16998: Suomen työväestä on kuitenkin suuri osa kaupungeissakin
16999: ja varsinkin maaseudulla pakoitettu tyytymään melkoista
17000: pienempiin tuloihin. Tällaiset työläisryhmät eivät kuiten-
17001: kaan voi leipäravinnon määrää sanottavasti supistaa. Mui- .
17002: den ravintoaineiden, varsinkin karjantuotteiden, kulutusta
17003: täytyisi siis vähentää, viljatullien korottaessa niidenkin tuo-
17004: tantokustannuksia. Kulutuksen rajoittaminen, vieläpä en-
17005: tistä huonompien ravintoaineiden käyttäminen ei voisi olla
17006: vahingollisesti vaikuttamatta työväenluokan terveydellisiin
17007: oloihin.
17008:     Viljatullien !lli.heuttama lisämeno vaikenttaisi ei ainoas-
17009: taan vähävaraisten taloudellista toimeentuloa, vaan epäile-
17010: mättä myöskin heidän sivistyspyrintöjään. Näiden edisty-
17011: minen riippuu suureksi osaksi siitä, liikeneekö niihin varoja,
17012: sittenkun välttämättömät elämäntarpeet on saatu tyydyte-
17013: tyiksi.
17014:      Työpalkat tulisivat todennäköisesti kyllä viljatullien
17015: aiheuttaman elintarpeiden hinnan nousun johdosta jonkun
17016: verran kohoamaan, mutta tuskin ainakaan aluksi samassa
17017: määrin kuin elinkustannukset kallistuisivat.
17018:      Se seikka, että ruis, joka on vähävaraisten tärkein leipä-
17019: vilja, on ~hdotettu samojen tullimaksujen alaiseksi kuin
17020:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.             15
17021: 
17022: vehnä, osottaa, kuinka vähän Suomen alempien kansanker-
17023: rosten etuja on otettu huomioon viljatulleja suunniteltaessa.
17024:     Kohoavien elinkustannusten johdosta tulisi vehnän käyt-
17025: täminen vähävaraisten keskuudessa epäilemättä vähene-
17026: mään. Tämä merkitsee elink'annan huononturnista, johon
17027: olisi vai'keata mukaantua.
17028: 
17029:      Kaikki edellä esitetty osottaa, että ehdotetut viljatullit
17030: eivät hyödyttäisi, vaan päinvastoin erittäin tuntuvasti va-
17031: hingoittaisivat Suomen taloudellisia etuja.
17032:     Vielä turmiollisemmat vaikutukset kuin edellä on esi-
17033: tetty olisi viljatulleilla siinä tapauksessa, ~ttä tullimääriä
17034: myöhemmin edelleen korotettaisiin, niinkuin on mahdollista,
17035: koska aika_isemmin suunniteltuja tullimääriä Valtakunnan-
17036: duumalle jätetyssä lakiehdotuksessa on jonkun verran alen-
17037: nettu, jotta, kuten puheena olevassa lakiehdotuksessa lausu-
17038: taan, uusiin olosuhteisiin siirtyminen helpottuisi.
17039:      Sen hyödyn, jota tullin asettamisella ulkovalloista Suo-
17040: meen tuotavalle viljalle tarkoitettanee saavuttaa, saisi naut-
17041: tia ainoastaan osa Keisarikunnan myllytehtailijoista ja vilja-
17042: kauppiaista. Suomen kansan kannettavaksi pantaisiin siis
17043: painava taakka, jotta eräät rajoitetut piirit Keisarikunnassa
17044: voittaisivat vastaavia taloudellisia etuja. Sellainen menet-
17045: tely Suomen kansan mielestä tuntuisi hyvin kohtuuttomalta
17046:  ja olisi omansa siinä synnyttämään kä,sityksen, että tätä
17047:  valtakunnan osaa tahdotaan taloudellisesti sortaa. Täm-
17048: möistä suunnitelmaa vastaan olisi Eduskunnan lausuttava
17049:  vl11Stalauseensa ja vaadittava, että siitä luovutaan.
17050:      Myötävaikuttamalla ehdotettujen viljatullien säätämi-
17051: seen Suomen Hallitus, jonka velvollisuus on valvoa maan
17052:  hyötyä ja parasta, ottaa kannettavakseen raskaan vastuun.
17053:      Sellaisten viljatullisäännösten toimeenpano, jotka ovat
17054: syntyneet Keisarikunnan joko hallinnollisten tai lainsää-
17055: däntöviranomaisten päätöksestä, merkitsisi myös Suomen
17056:  valtiosäännön loukkaamista sekä Keisarikunnan valtiovallan
17057: väkivaltaista toimenpidettä Suomen ja sen asukasten onnen
17058: tnrmelemis~ksi.
17059: 16           1914.- Anomusmietintö N:o 15.
17060: 
17061:     Edellä esitettyyn viitaten Valiokunta kunnioittaen eh-
17062: dottaa, että Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltansa
17063: Keisarilta anoa,
17064: 
17065:                että hankkeet tullimaksun asettamiseksi ul-
17066:             kovalloista Suomeen tuotavalle jauhamattomalle
17067:             ja jauhettdle viljalle sekä ryyneille saisivat
17068:             raueta.
17069: 
17070: 
17071: 
17072:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tan-
17073: ner, varapuheenjohtaja Arokallio, jäsenet Aakula, Daniel-
17074: son-Kalmari, Gadolin, Grönvall, Isaksson, Kanervo, Kau-
17075: niainen, Laakkonen, Nurmela, Railo, Tuomi, Walavaara,
17076: von Weissenberg (osittain), Wiik sekä varajäsenet Hultin,
17077: Kujala (osittain), Listo ja Lohi (osittain).
17078: 
17079:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1914.
17080:                          Vastalause.                          17
17081: 
17082: 
17083: 
17084: 
17085:                        Vastalause.
17086:     Valiokunnassa olemme esittäneet, että jo mietinnön ylei-
17087: nen rake•mc s~·lvyydeD .in Yahvemman todistusvoiman saa-
17088: vuttamiseksi esitykseen olisi ollut muodostettava melkoisesti
17089: toisenlaiseksi. Sen ohella olemme tärkeissä yksityiskohdissa
17090: tehneet ehdotuksia, jotka ovat sisältäneet mielestämme vält-
17091: tämättömiä lisäyksiä mietintoön, mutta j'oita enemmistö ei
17092: ole tahtonut siihen ottaa.
17093:     Paitsi, että mietinnössä ei viitatakaan siihen että vireillä
17094: oleva viljatullihankekin on ilmaus Venäjän vallassaolijain
17095: yleisestä sortopolitiikasta, puuttuu mietinnöstä varsinkin
17096: seuraavissa kohdin mielestämme välttämättömät lisäykset.
17097: 
17098: 
17099:          Viljatullin vaikutus Suomen köyhälistöön.
17100: 
17101:     Tätä asianpuolta käsitellään valiokunnan mi:etinnössä
17102: sivulla 13 viimeisen kappaleen alusta sivulle 14 viimeisen
17103: kappaleen alkuun asti. Valiokunnan kovin puutteellisen ja
17104: ylimalkaisen esityksen asemesta olisi mielestämme as1a
17105: ollut esitettävä pääasiassa seuraavaan tapaan:
17106: 
17107:     Kuten edelläesitetystä on selville käynyt, k<'lhottaisivat
17108: ehdotetut viljatullit epäilemättä melkoisesti koko Suomen
17109: kansan elinkustannuksia. Raskaimmin kuitenkin tulisivat
17110: niiden vaikutukset kohtaamaan työväenluokkaa ja yleensä
17111: vähävaraisia kansanluokkia. Maamme työ~äestön elintarve-
17112: kustannuksista ei ole olemassa yleispäteviä tutkimuksia.
17113: Valtion kustannuksella on lmitenkin tehty eräs tilastollinen
17114: tutkimus, joka koskee vain pientä ryhmää eräitä sellaisia
17115: ammattityöläisiä, jotka elävät tun~uvasti työväen keski-
17116: määräistä elintasoa paremmissa oloissa. Kun otettiin las-
17117:                                                           2
17118: 18           1914.- Anomusmietintö N:o 15.
17119: 
17120: kuissa huomioon kaikki ne tulot, mitkä tällaisissa oloissa
17121: elävillä keskikokoisilla työläisperheillä oli, niin nousivat
17122: niiden vuositulot keskimäärin lähes 1,700 markkaan. Täl-
17123: laisen työväenperheen leipä-, jauho-, ryyni- ja muut saman-
17124: laiset menot nousivat vuosina 1908-1909 keskimäärin noin
17125: 237 markkaan, mikä vastasi 14,1 % perheen kaikista me-
17126: noista. Tällaistenkin työläisperheitten Leipäravinnon hinta·
17127: tulisi tullien kautta hJiomattavasti kohoamaan. Mutta suh-
17128: teellisesti suuremmaksi tulisi kohoaminen sellaisissa työ-
17129: läisryhmissä, joideu tulot ovat edelläesitettyjä pienemmät.
17130: Leipäravintoon tarvittavan rahamäärän suhteellinen osuus
17131: on tällaisten pientuloisten työläisryhmien vuosituloista
17132: suurempi kuin parempituloisten. Edellämainitunkin tila,ston
17133: piiriin kuuluvien pienpaikkaisten perheitten keskimääräiset
17134: leipäravintomenot olivat edellämainittuina vuosina keski-
17135: määrin 148 markkaa. Vaikka tämä määrä rahassa on 89
17136: markkaa parempipaikkaisten työläisperheitten edellä esi-
17137: tettyjä keskimääräisiä leipäravintomenoja pienempi, tekee
17138: se kuitenkin näiden perheitten vuosituloista 15,s %, eli
17139: 0, 7 % enemmän kuin vastaava meno edellisillä. Tällaisille
17140: työläisryhmille, tulisi tulleista johtuva korotus olemaan jo
17141: paljon raskaampi rasitus kuin aikaisemmin mainituille työ-
17142: läisryhmille.
17143:      Suomen palkkatyöväen ja muun vähävaraisen väes-
17144: tön suuren enemmistön elintaso on kuitenkin edellä-
17145: esitettyä paljon alhaisempi. Varsinkin maaseudulla ovat
17146: köyhälistöläisperheitten tulot tavattoman pienet. Mutta lei-
17147: päravinnon osuutta nämäkään lukuisat työläisperheet eivät
17148: voi ·supistaa joutumatta kärsimään puutteellisesta ravit-
17149: semisesta johtuvia seurauksia. Tästä pientuloisimmasta
17150: työväestöstä sekä kaupungeissa että maaseudulla elää-
17151: kin jo nyt suuri osa erittäin tukalissa taloudellisissa
17152: oloissa. Osa kärsii suorastaan nälkää. Vallitseva kallis aika
17153: on tätä työväestön elämän kurjuutta viime vuosina suuresti
17154: lisännyt. Viljatullit tulisivat tätä kurjuutta vielä tuntuvasti
17155: lisäämään. Jo nyt heikosti toimeentuleville työläisryhmille
17156:                          VastalalM.                       19
17157: 
17158:  muodostuisi pysyvän puutteenalaisuuden tila ja siitä kär-
17159:  sivien lukumäärä suurenisi.
17160:      Ehdotetut tullimäärät vastaisivat keskimäärin runsaasti
17161:  neljättä osaa rukiiden ja niinikään kekimäärin runsaasti kol-
17162:  matta osaa ruisjauhojen hinnoista. Viimeksi mainitulla sei- .
17163:  kalla olisi varsinkin työväestön toimeentuloon erittäin va-
17164: hingollinen vaikutus, koska ruisjauhot työväen leipäravin-
17165: nossa ovat tärkein osa. Keskikokoiset työläisperheet pako-
17166: tettaisiin noiden tullien kautta vuosittain maksamaan noin
17167:  50-70 markkaan enemmän kuin ennen leipäravinnostaan.
17168:      Leipäravinnon hinnan kohoaminen aiheJittaisi myös työ-
17169: väestön muiden elintarpeitten hinnan kohoamista ja kulutuk-
17170: sen supistamista. Viljatullien vaikutuksesta karjantuottei-
17171: denkin hinnat tulisivat kohoamaan ja niiden käyttäminen
17172: tulisi siten pakosta vähenemään. Tila'lle tulisivat kaiken-
17173: laiset keinotekoiset tämän alan valmisteet, jotka eivät ra-
17174: vintopitoisuudessa ole luonnollisten veroisia.
17175:      Työväestön ja ikaikkian vähävaraisten kansankerrosten
17176: terveydelle koituisi myös viljatullien seurauksena turmiota.
17177: Puutteellinen ravint.o ja vielä enemmän nälän kärsiminen
17178: vaikuttaisi tässä suhteessa epäedullisesti. Täysikasvuiseen
17179: väestöönkin nämä vaikutukset ovat perin turmiolliset. Mutta
17180: vielä kamalammat olisivat nämä vaikutukset köyhälistön
17181: lapsiin nähden. Tämä tosiasia jo yksin on riittävä osoita-
17182: maan, että viljatullien seuraukset Suomen köyhälistölle oli-
17183: sivat ei ainoastaan lähimmässä tulevaisuudessa va;hingolli-
17184: set vaan koko sen tulevaisuudelle turmiollisia.
17185:      Asuntokurjuus on jo nyt maassamme suuri ja aiheuttaa
17186: köyhälistöluokalle sekä terveydellisiä että siveellisiä vau-
17187: rioita. Kun ravinnon hinnan kohoamisen jälkeen työväestön
17188: täytyisi supistaa asumiseen tarvittavia menoja, aiheutuisi
17189: siitä lisää asuntokurjuutta ja myös lisää. terv~ydellisiä ja
17190: siveellisiä vaurioita.
17191:     Työväen sivistystarpeet tyydytetään nykyisissäkin olois-
17192: sa vasta niillä varoilla, mitkä jäävät yli elintarvemeli()jen.
17193: Viljatulleista olisi seurauksena, että työväestö ei enää voisi
17194: 20           1914.- AnoiJ).usmietintö N:o 15.
17195: 
17196: tyydyttää niitäkään sivistystarpeita kuin nykyisin. Varo-
17197: jen käyttäminen sivistystarpeiden tyydyttämiseksi entistä
17198: suuremmassa ·määrässä ja senkautta köyhälistön sivistysta-
17199: :-:on kohottaminen kävisi tällöin mahdottomaksi, ja vä-
17200: henisi niiden lukumäärä, jotka omin voimin yleensä jaksa-
17201: vat sivistysharrastuksiaan jonkunverran tyydyttää.
17202:      Työpaikkojen pitäisi tuntuvasti kohota, jotta työväen elin-
17203: taso viljatullien käytäntöön tultua pysyisi edes nykyisellään.
17204: Palkat tulisivat todennäköisesti kyllä viljatullien aiheutta-
17205: man hinnan nousun johdosta jonkun verran kohoamaan.
17206: :Mutta ei ole suinkaan odotettavissa, että läheskään kaikkien
17207: työväenryhmllin osaksi tulisi mitään palkkojen kohoamista,
17208: ja tuskin niillekään työväen ryhmille, joiden })alkat kohoai-
17209: sivat, se kohoaminen vastaisi tapahtuvaa elinkustannusten
17210: kallistumista. Sitäp~titsi juuri puutteenalaisimpaan väestöön
17211: kuuluu myös laajoja kerroksia, joiden toimeentulo joko pe-
17212: rustuu ainoastaan pieneksi osaksi tai ei ollenkaan suoranai-
17213: seen palkkatyöhön ja joille niinmuodoin kaikkein vähim-
17214: min voisi tulla kysymykseen minkäänlaisen avun saanti
17215: kestääkseen näin aiheutuvaa rasitusta.
17216: 
17217: 
17218: 
17219: Vaativatko Venäjän kansan enemmistön edut viljatullin
17220:               . asettamista Suomeen~
17221: 
17222:     Mietinnön sivulla 15 on puhuttu siitä kenen etujen vaa-
17223: timia ovat ne viljatullihankkeet, joilla maatamme nyt uha-
17224: taan. Valiokunnan enemmistö ei ole tässäkään kohdassa
17225: imostunut ottamaan mietintöön sen tärkeän seikan totea-
17226: mista, että Venäjän pohjakerrosten, Venäjän IJalkkatyöläis-
17227: köyhälistön ja talonpoikien edut eivät vaadi tällaisen ras-
17228: kaan leipäveron asettamista Suomen kansan kannettavaksi.
17229: Nehän kärsivät itseki-n viljan verottamisesta ja taistelevat
17230: sitä vastaan.
17231:                           Vastalause.                        21
17232: 
17233:    Tämän selvittäminen ja siten Yetoaminen Venäjän kansan
17234: syvien rivien etuhin olisi mielestämme omansa vahvistamaan
17235: Eduskunnan tästä asiasta tekemän anomuksen arvoa.
17236: 
17237: 
17238:                  Virkamiehet ja viJjatullit.
17239: 
17240:     Mietinnön sivulla 15 puhutaan viljatullihan~keen oikeu-
17241: dellisesta puolesta. Olemme ehdottaneet siihenkin selven-
17242: tävää lisäystä, mutta valiokunnan enemmistö on sen hy-
17243: lännyt. Mielestämme olisi kuitE>nkin tähän kohtaan välttä-
17244: mätöntä ottaa lisäys, jossa lausuttaisiin että Suomen viran-
17245: omaiset eivät voisi, lakia rikkomatta, myötävaikuttaa ja
17246: edesauttaa sanotussa lainvastaisessa järjestyksessä synty-
17247: neitten tullimääräyksien toteuttamista.
17248: 
17249: 
17250:  Viljatullin vaatijain vetoaminen Suomen suurviljelijäin
17251:                           etuihin.
17252: 
17253:     Kun Valiokunnan mietinnössä selitetään, että puheena-
17254: olevista viljatulleista olisi etua ainakin osalle Suomen suur-
17255: viljelijöistä, ja kun on julkisuudessakin kuulunut yksityisiä
17256: ääniä, jos kohta toistaiseksi harvinaisia, jotka viittaavat
17257: sellaiseen suomalaisen viljan myyjäin etuilemishaluun odo-
17258: tetun Venäjän viljatullin turvissa, että Venäjän vallassaoli-
17259: jat nyt mahdollisesti voivat koettaa puolustuksekseen vedota
17260: niihin ääniin ja yh:lensä Suomen suurviljelijäin etuihin, niin
17261: olisi mielestämme Eduskunnan välttämätöntä selittää sel-
17262: västi, että tämän viljatullihankkeen ajaminen Suomen suur-
17263: viljelijäin etujenkaan nimessä olisi vielä paljon turm.iollisem-
17264: paa ja kansan etujen kannalta paljon tuomittavampaa kuin
17265: mitä viljatullin ajaminen on voinut olla missään muussa
17266: maassa.
17267:     Asian luonteen vaatimasta kiireellisestä käsittelystä joh-
17268: tuneen ajan vähyyden vuoksi emme ole olleet tilaisuudessa
17269:              1914.- Anomusmietintö N:o 15.
17270: 
17271: pukemaan ehdotuksiamme vielä tässä lopulliseen muotoon.
17272: Mutta jotta kuitenkaan Eduskunnan anomus ei millään ta-
17273: valla viivästyisi, emme tahdo mietintöä sen puutteellisuu-
17274: desta huolimatta ehdottaa palautettavaksi takaisin valiokun-
17275: taan, vaan toivomme voivamme edellä esittämiemme perus-
17276: teiden mukaiset ehdotuksemme esittää asiaa käsiteltäessä
17277: Eduskunnalle.
17278: 
17279:       Jussi Railo.                 Onni 'fuomi.
17280:       A. Laakkonen.                P. Aakula.
17281:       Nestori Walavaa.ra.          Mimmi I{anervo.
17282: 
17283:    Pääkohtiin ybt;y;y
17284:                                              K. H. Wiik.
17285: 
17286: 
17287: 
17288: 
17289:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
17290:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
17291: 
17292: 
17293: 
17294: 
17295:                  S u o m en E d u s k u n n a n a 1a m a i-
17296:             n e n a n o m u s Suomeen ulkovalloista tuota-
17297:             van viljan jättämisestä edelleen tullittomaksi.
17298: 
17299: 
17300: 
17301: 
17302:         Snnrtvaltatsln, !rmolllsln Keisari
17303:                ja Snnrlrubtlnas r
17304: 
17305: 
17306: 
17307: 
17308:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, että vireillä ole-
17309: vat hankkeet tullimaksun asettamiseksi ulkovalloista Suo-
17310: meen tuotavalle jauhetulle ja jauhamattomalle vi>!jalle saisi~
17311: 2    1914. -    Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 1ö.
17312: 
17313: vat raueta, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä
17314: järjestyksessä käsitellyt.
17315: 
17316:       Viime vuosisadan alkupuoliskolla, jolloin maatalous
17317: vielä oli Suomen miltei ainoa tärkeä elinkeino, tyydytti ko-
17318: tima:.isen viljan tuota;nto tavallisina vuosina viljan tar-
17319: peen ja hy'Vinä vuosina riitti viljaa maasta vietäväksikin.
17320: SeUaisissa oloissa pidettiin tarpeellisena toiselta puolen
17321: tuontitulleilla ja ajoittain tuontikieliollakin suojella koti-
17322: maista viljan tuotantoa ulkomaista kilpailua vastaan ja toi-
17323: selta puolen turvata kuluttajain etuja varsinkin katovuosien
17324:  aikana a;settamalla esteitä viljan viennille.
17325:       Kun Suomi liitettiin Venäjän valtakuntaan, jäi vilja-
17326:  kauppa Ruotsin kanssa rauhansopimuksen nojalla vapaaksi
17327:  ja saatiin m8'ö*in Keisarik«tnasta. estt~ttöm.ästi tuoda vil-
17328:  jaa maahän. ~uotn~n Hallihlskonselji t~ki kuitenkin jo 1811
17329:  vuoden lopulla alli!tukMn vilioo. tuonnin kieltämisestä, ja
17330:  seuraavan vuoden riläahskUttssa äliMttiin armollinen julistus,
17331:  jonka mukaan kaiken'lai<sta viljaa, vehniä ja vehnäjauhoja
17332:  lukuunottamatta, kiellettiin tuomasta Suomoon sekä Keisari-
17333:  kunnasta että ulkovalloista.
17334:       Jo elokuussa 1812 määrättiin kuitenkin viljan tuonti
17335:  Keisarikunnasta jälleen luvalliseksi. Sen jälkeen on vilja-
17336:  kauppa Suomen ja Keisarikunnan välillä ollut täysin vapaa.
17337:       Viljakauppa ulkovaltojen kanssa on sitä vastoin ollut
17338:   monenlaisten säännösten alaisena. Sittenkun viljan vienti
17339:  ulkovaltoihin aikaisemmin oli ollut osaksi kielletty, asetet-
17340:   tiin se vuonna 1817 annetussa vientitullitaksassa tullinalai-
17341:   s·eksi. Viljan tuonti ulkovaHoista oli pääasiallisesti kielletty
17342:   vuoteen 1821, jolloin kiellon sijasta säädettiin tuntuvat tuon-
17343:   titullit. Niitä alennettiin vasta 1850-luvulla, jolloin Suo-
17344:   men raskaita tullimaksuja yleensäkin lievennettiin.
17345:       Tammikuunvaliokunnassa vuonna 1862 oli kysymys
17346:   viljatullien poistamisesta harkittavana, ja 1863-1864 vuo-
17347:   sien valtiopäiville Hallitsija antoi armollisen esityksen, jossa
17348:   py~rdettiin Valtiosäätyjen lausuntoa viljakaupan saattami-
17349:   sesta täysin vapaaksi. Alamaisessa vastauksessaan mainit-
17350:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.               3
17351: 
17352: tuun armolliseen esitykseen Valtiosäädyt puolsivat tällaista
17353: uudistusta. Joulukuun 12 päivänä 1864 annetulla asetuk-
17354: sella julistettiinkin jauhamattoman rukiin, ohran, kauran,
17355: vehnän ja tattarin ynnä näistä viljalajeista valmistettujen
17356: jauhojen, ryynien ja maltaiden seikä herneiden ja perunain
17357: tuonti ja vienti kiellosta, tullista ja merenkulkumaksusta
17358: vapaiksi seuraavan vuoden alusta lukien.
17359:      Vuodesta 1865 alkaen näi•hin asti on viljan tuonti ja
17360: vienti - lukuunottamatta maissin, riisin ja hirssin tuon-
17361: tia - ollut tullitonta, ja vain poikkeustapauksissa on vilja-
17362: tullikysymys ollut huomion alaisena. Viime aikoina on Suo-
17363: men kansan kuitenkin ollut pakko kiinnittää vakavaa huo-
17364: miota tähän kysymykseen, koska Keisarikunnassa on suun-
17365: niteltu sellaisia muutoksia Suomen tullita:ksaan, että ulko-
17366: valloista tuotava vilja asetettaisiin tullinalaiseksi, Keisari-
17367: kunnasta tuotavan viljan edelleenkin 11ysyessä tullittomana.
17368: Vuonna 1911 asetti Keisarikunn&n hallitus komitean, jonka
17369: tuli harkita, mitä keinoja olisi käytettävä venäläisen viljan
17370: menekin edistämiseksi Suomessa. Komitea, jonka puheen-
17371: johtajana oli salaneuvos Langovoi, päätti ehdottaa, että ulko-
17372: valloista Suomeen tuotavasta jauha.mattomasta viljasta, riisiä
17373: lukuun ottamatta, olisi maksettava tullia 30 kopeekkaa puu-
17374: dalta brutto, mikä vastaisi noin 4 markkaa 90 penniä 100
17375: kilogrammalta, ja että Suomeen ulkovalloista tuotavista jau-
17376: hoista olisi suoritettava 45 kopeekan tulli puudalta brutto,
17377:  mikä maksu vastaisi noin 7 markkaa 35 penniä 100 kilo-
17378: grammalta. N;rkyään koossa olevalle valtakunnanduumalle
17379:  on Keisarikunnan kauppa- ja teollisuusministeri antanut
17380: lakiehdotuksen, jossa ehd·otetaan Suomeen ulkovalloista tuo-
17381: tavalle rukiille, ohralle, kauralle, vehnälle ja tattarille ase-
17382:  tettavaksi tullia: a) jyville sekä myös herneille ja hiiren-
17383:  herneille 4 markkaa 30 penniä 100 kilogrammalta brutto ja
17384: b) jauhoille ja ryyneille 6 markkaa 50 penniä 100 kilogram-
17385: malta brutto. Mikäli on julkisuuteen tullut, on Suomen
17386:  Senaatti, jonka lausuntoa ·kauppa- ja teollisuusministerin
17387:  mainitusta ehdotu'ksesta oli vfladittu, ilmoittanut käsi-
17388: tyksenään, että aiottuja viljatulleja on yleisten valta-
17389: 4     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 15.
17390: 
17391: kunnan etujen karunalta pidettävä tarkoituksenmukaisina
17392: ja etteivät, mitä erityisesti Suomeen tulee, tämän maan ta-
17393: loudelliset edut mainitun toimenpiteen toteuttami,sen takia
17394: joutuisi kärsimään sanottavaa vahinkoa. Senaatti yhtyi siis
17395: kauppa- ja teollisuusministerin mielipiteeseen.
17396: 
17397:     Se toimenpide, jota Keisarikunnan viranomaisten taholla
17398: täten on suunniteltu, on Suomelle taloudellisesti vahingolli-
17399: nen ja Suomen oikeutta loukkaava.
17400:     Ehdotettujen viljatullien taloudellisten vaikutusten sel-
17401: vittämiseksi on tarpeen lyhyt katsaus viljan viljelyk~n ja
17402: maahantuonnin kehitykseen Suomessa.
17403:     Maatalouden alalla on Suomessa viime vuosikymmeninä
17404: tapahtunut muutos siihen suuntaan, että leipäviljan vilje-
17405: lyksestä yhä enemmän on siirrytty kauran, heinän ja muun
17406: karjanrehun viljelykseen. Kokemus on osottanut, että kar-
17407: janhoito tuottaa varmemman toimeentulon kuin viljan vilje-
17408: lys, jolle maan kylmä ilmanala ja karu maaperä asettavat
17409: vaikeita esteitä. Kehitystä on jouduttanut 1880-luvulla ta-
17410: pahtunut viljan hintain tuntuva aleneminen maailmanmark-
17411: kinoilla.
17412:      Tapahtuneen muutoksen johdosta on Suomen karjanhoito
17413: ripeästi edistynyt, jotavastoin leipäviljan tuotanto yli-
17414: päänsä ei ole lisääntynyt. Maan asukasluvun kasvaessa ja
17415: väestön yhä suuremman osan siirtyessä maatalouden ala'lta
17416: kaupunkeihin tai teollisuuden palvelukseen maaseudulla on
17417: kotimaisen leipäviljan tuotanto yhä vähemmässä määrin tyy-
17418: dyttänyt viljan tarvetta. Jo 1860-luvulla, jolloin viljakauppa
17419:  tehtiin va!Jaaksi, oli viljalJl tuonti muodostunutjokavuotise'ksi
17420: säännölliseksi ilmiöksi. Sen jälkeen on viljan tuonti kasva,nut
17421: monenkertaiseksi. Erityisen nopeasti se on lisääntynyt kah-
17422: den viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomen
17423: kauppatilaston mukaan on jyviä, valmisteita niistä .ia palko-
17424: hedelmiä viisivuotiskausien vuotuisin keskimäärin ajanjak-
17425: sona 1891-1910 ja kolmena viimeksi kuluneena VUQtena
17426: tuotu seuraavien rahamäärien arvosta:
17427:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.                                                         5
17428: 
17429:        1891-1895       •••••••             0   ••••••                     35.4 milj. mk.
17430:        1896-1900                                                          49.2
17431:                                                                                 "     "
17432:                        0   ••   0   ••••       0.   0   ••          0
17433: 
17434: 
17435: 
17436: 
17437:        1901..:._1905                                                      66.7
17438:                                                                                 "     "
17439:                        ••••••••                0   ••   0       0.
17440: 
17441: 
17442: 
17443: 
17444:        1906-1910                                                          81.8
17445:                                                                                 "     "
17446:                        ••••••         0    ••••         0       ••
17447: 
17448: 
17449: 
17450: 
17451:           1911                                                           10l.o
17452:                                                                                 "     "
17453:                        0   ••••••••••                   0       0   0
17454: 
17455: 
17456: 
17457: 
17458:           1912                                                            87.3
17459:                                                                                 "     "
17460:                        ••••••         0    0   ••••••
17461: 
17462: 
17463: 
17464: 
17465:           1913                                                            99.0
17466:                                                                                     "      "
17467:                        ••••••••                0.   0   ••          0
17468: 
17469: 
17470: 
17471: 
17472:     Viljatavarain tuontiarvo on puheenalaisena aikana siten
17473: kasvanut suunnilleen kolmenkertaiseksi.
17474:     Tärkeimmät tuoduista viljatavaroista ovat ruis ja
17475: vehnä. Vielä 1880-luvulla oli rrukiin sato kolme kertaa
17476: suurempi kuin rukiin tuonti, mutta nykyään on edelli-
17477: nen jo jälkimäistä pienempi. V ehnäu viljelys maassa on
17478: vähäpätöinen. Kotimainen vehnä tyydytti 1880-luvulla
17479: ainoastaan noin 1 / 10 tarpeesta ja vehnän kulutuksen myö-
17480: hemmin erittäin suuresti lisääntyessä on kotimaisen vehnän
17481: merkitys käynyt monin kerroin pienemmäksi ulkomaisen
17482: vehnän merkityksen rinnalla.
17483:    Vehnän ja rukiin sadon ja tuonnin välistä suhdetta ajan-
17484: jaksona 1891-1910 vuotuisia keskimääriä käyttämällä sekä
17485: vuonna 1911, jo·hon viimeksi .iulaistut tiedot sadosta kohdis-
17486: tuvat, kuvaa tarkemmin seuraava taulu:
17487: 
17488:                                                    Ruis                         1       Vehnä
17489:           Vuosi                           Sato              1
17490:                                                                     Tuonti      1   Sato   J   Tuonti
17491:                                                             1
17492: 
17493:                                                         Milj. kilogrammaa
17494:                                                                                 1
17495: 
17496: 
17497: 
17498:  1891-1895  ............                  285.8                         17l.s        3.3         55.5
17499:  1896-1900  ............                  304.1                         243.7        3.8         83.9
17500:  1901-1905 ............                   26G.o                         355.1        3.0        109.2
17501:  1906-1910 ............                   286.9                         304.9        3.6        150.5
17502:  1911 ..................                  238.9                         427.7        3.8        173.4
17503: 
17504:     Tuonnissa on, paitsi jauhamatonta viljaa, luonnollisesti
17505: otettu huomioon myöskin jauhot ja ryynit, jotka asianmu-
17506: 6      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 15.
17507: 
17508: kaisia reduktsionilukuja käyttämällä on muunnettu jauha-
17509: mattomaksi viljaksi.
17510:     Jo Venäjän maantieteellinen asema selittää sen, että
17511: suuri osa Suomen tarvitsemasta vieraasta viljasta tuodaan
17512: Keisarikunnasta. Viljatavarain edellä mainitusta koko tuon-
17513: tiarvosta on Venäjän osalle vuosittain tullut seuraavat mää-
17514: rät:
17515:             1891-1895                   25.0 milj. mk. eli 70.5 %
17516:             1896-1900                   32.6               66.3
17517:             1901-1905                   44.9
17518:                                               "
17519:                                                   .." " 67.3 "
17520:                                                         "
17521:                                                                                        ..
17522:             1906-1910                   35,o               42.7       ~ ~
17523: 
17524: 
17525:                1911                     46.3
17526:                                               "     "      45.8
17527:                                                                 "
17528:                1912                     34.7  "     "   "  39.7
17529:                                                                 "
17530:                1913                     37.8
17531:                                               "     "   "  38.2 "
17532:                                                   "     "             "                "
17533:     Viljan tuonti Venäjältä osottaa tämän mukaan viime
17534: vuosikymmeRen puolivälistä alkaen hyvin tuntuvaa suhteel-
17535: lista vähennystä. A'bsoluuttisestikin on tämä tuonti viime
17536: vuosina yleensä ollut pienempi kuin 1900-luvun alkuvuosina.
17537:     Tärkeimpien viljatavarain, nimittäin rukiiden se'kä
17538: ruis- ja vehnäjauhojen, k'Oko vuotuista tuontia ja erikseen
17539: niiden tuontia Venäjältä valaisee seuraava taulu:
17540:                                                                                                 1
17541: 
17542: 
17543:                         Rukiita              Ruisjauhoja                      Vehnäjauhoja
17544:               1
17545:                                                                                                 1
17546:                    Koko    Venäjän       Koko      Venäjän                   Koko    Venäjän 1
17547:                                                                             tuonti- osuus siitä ~
17548:     Vuosi
17549:                   tuonti- osuus siitä   tuonti-   osuus siitä
17550:                   määrä,                määrä,                              määrä,
17551:                   tonnia tonnia!%       tonnia    tonnia 1   0
17552:                                                                  /o         tonnia tonnial %
17553:                                                                                    1
17554: 
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 1891-1895 31844 26006 81.7 86 629 58073 67.0 31762 21602 68.0
17559: 1896-1900 46 984 43446 92.6 122198 89046 72.9 48207 25883 53.7
17560: 1901-1905 65 973 54672 82.9 179563 152360 84.9 62917 25606 40.7
17561: 1906-1910 62131 30031 48.3 150 769 91673 60.8 85884 19184 22.s
17562: 1911   ....
17563:           78328 29 742 38.0 217026 142 205 65.6 99853 17537 17.6
17564: 1912   ....
17565:           49392 22900 46.4 161939 84248 52.0 95472 17 385 18.2
17566: 1913   ....
17567:           65610 35453 54.0 196 030 97779 49.9 114136 14550 12.8
17568: 
17569:      Vastaavat tuontiarvot ovat seuraavat:
17570:                 Viljan jättämisestä tullittomaksi.                                        7
17571: 
17572:                      Rukiita            1      Ruisjauhoja              Vehnäjauhoja
17573: 
17574:                Koko Venäjän osuus Koko              Venäjän           Koko      Venäjän
17575:               tuonti-      siitä      tuonti-      osuus siitä       tuonti-   osuu~ siitä
17576:   Vuosi
17577:                arvo,                   arvo,                          arvo,
17578:                tuh.   tuh.              tuh.           tuh.,          tuh.
17579:                 mk.   mk.        "lo    mk.            mk.     Ofo     mk.
17580:                                                                                tuh-1•/0
17581:                                                                                mk.
17582:             1                1       1
17583: 
17584: 1891-1895 4963        4011       80.8 12944 8 742 67.6 9344                    7079 75.8
17585: 1896-1900 6214        5 713      91.9 18465 13442 72.8 13531                   7691 56.8
17586: 1901-1905 9263        7658       82.7 28013 23 73284.7 16045                   7 379146.0
17587: 1906-1910 11144       5493       49.3 27 860 17 334
17588:                                                   62.2 26684                   7102 26.6
17589: 1911 .... 13316       5056       38.0 38316 25597 66.8 32236                   7 541 23.4
17590: 1912 ....   8891      41221      46.4 29992 16007 53.4 30901                   7 475 24.2
17591: 1913  .... 11154      60271      54.0 36263 18578 51.2 33704                   5820 17.8
17592: 
17593:     Edellä esitetyt luvut osottavat, että varsinkin vehnäjau-
17594: hojen tuonti Venäjältä viime aikoina on vähentynyt. V Gnä-
17595: läiset ruisjauhot ovat melkoista paremmin säilyttäneet ase-
17596: mansa.
17597:     Muilla viljatavaroilla, joille on ehdotettu asetettavaksi
17598: viljatulli, on paljoa pienempi merlkitys Suomen tuonnissa
17599: kuin edellä mainituilla. Niiden koko tuontia selkä Venäjän
17600: osuutta vuonna 1913 valaisee seuraava taulu:
17601:                              Koko           Venäjän osuus        Koko    Venäjän osuus
17602:                             tuonti-             siitä           tuonti-       siitä
17603:     Tavaralaji
17604:                             määrä,                               arvo,
17605:                              tonnia         tonnia 1     %     tuh. mk. tuh. mk.l   '1,
17606: 
17607:  Vehniä ............              368          33   8.9           92      8     8.9
17608:  Vehnäryynejä ....              4239           46   1.1         1356     15     1.1
17609:  Kauroja ..........            14546        14102 96.9          1891   1833    96.9
17610:  Kaurajauhoja ....                 43           2   5.4           24      1     4.9
17611:  Kauraryynejä ....              7 403          84   1.1         2295     26     1.1
17612:  Ohria •......•....             8538         3085 36.1          1615    524    32.6
17613:  Ohrajauhoja ......               178         126 71.1            42     29    69.3
17614:  Ohraryynejä ......             2066           64   3.1          474     13     2.8
17615:  Tattaria ..........                2           2 100.0            0,4    0.4 lOO.o 1
17616:  Tattarijauhoja ....               15          15 100.0            7      7   100.0
17617:  Tattariryynejä ....            1231          955  77.6          350    267    76.4
17618:  Herneitä ..........            2784         1716 61.6           728 1 429     58.9
17619: 8    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 15.
17620: 
17621:     Tärkein näistä tuontitavaroista on kaura. J auhamatonta
17622: kauraa tuodaan Suomeen melkein yksinomaan Venäjältä,
17623: jota vastoin kauraryynejä ja -jauhoja pääasiallisesti hanki-
17624: taan ulkovalloista.
17625:     Venäläisen viljan merkitystä Suomen tuonnissa ei kaup-
17626: patilasto kuitenkaan riittävästi valaise. Tässä tilastossa ei
17627: tavaran tuontimaaksi merkitä sitä maata, jossa tavara on
17628: tuotettu, vaan se maa, josta tavara välittömästi on kulje-
17629: tettu. Mitä esim. meritse tapahtuvaan tavaranvaihtoon tulee,
17630: katsotaan tuontimaaksi se maa, jossa tavara viimeksi on las-
17631: tattu laivaan. Seurauksena tästä on muun muassa, että pal-
17632: jon venäläistä alkuperää olevia viljatavaroita kauppatilas-
17633: tossa esiintyy Saksasta tuotuina. Tunnettu tosiasia on, että
17634: suuret määrät varsinkin Etelä-Venäjällä tuotettuja vilja-
17635: tavaroita tuodaan Suomeen Saksan kautta, jossa ne usein
17636: ensin jalostetaan.
17637:     Verrattaessa venäläisen ja saksalaisen viljan tuontia Suo-
17638: meen saadaan jälkimäiseen nähden epäilemättä parempaa
17639: johtoa Saksan vientitilastosta kuin Suomen tuontitilastosta.
17640: Saksasta vietiin rukiita sekä ruis- ja vehnäjauhoja Suomeen
17641: vuonna 1913 seuraavat määrät:
17642:        rukiita                          20 462 tonnia
17643:        ruisjauhoja .............. .     71 095
17644:                                                  "
17645:        vehnäjauhoja ............ .      38 716
17646:                                                   "
17647:     Nämä määrät, joihin venäläiset, amerikkalaiset ja muut
17648: läpikulkutavarat eivät sisälly, ovat paljon pienemmät kuin
17649: ne, jotka Suomen kauppatilasto ilmoittaa Saksasta tuoduiksi.
17650: Tämän tilaston mukaan tuotiin puheena olevia tavaroita
17651: viime vuonna Saksasta seuraavat määrät:
17652:        rukiita .................. .      30 132 tonnia
17653:        ruisjauhoja .............. .      98128
17654:        vehnäjauhoja ............. .      77 269
17655:                                                    "
17656:                                                    "
17657:    Kun Saksan vientitilastosta saatuja lukuja verrataan
17658: Suomen tilaston mukaan Keisarikunnasta Suomeen tuotuihin
17659:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.               9
17660: 
17661: maanm ja samalla otetaan huomioon, että paljon venäläi'Stä
17662: viljaa tulee Suomeen Saksan kautta, havaitaan helposti, että
17663: venäläisen viljan merkitys Suomen viljan tuonnissa todelli-
17664: suudessa yhä edelleenkin on suurempi kuin saksalaisen vil-
17665: jan.
17666:     Vaikka Venäjä siten vieläkin on Suomen tärkein viljan-
17667: tuontimaa, on viljan tuonti sieltä, kuten edellä jo on oso-
17668: tettu, viime aikoina suhteellisesti vähentynyt.
17669:     Tämän ilmiön perussyynä on epäilemättä ollut venäläi-
17670: sen viljakaupan puutteellinen järjestely. Suomen liikemies-
17671: piireissä valitetaan yleisesti, että venäläiset viljan myyjät,
17672: harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, eivät ta.rjoo ostajille
17673: samanlaisia etuja kuin muut viljan myyjät.
17674:     Jo se seikka, että venäläisiHä viljan myyjillä vain poik-
17675: keustapauksissa on edustajia Suomessa, vaikuttaa haitalli-
17676: sesti venäläisen viljan menekkiin. Saksalaisten viljakaup-
17677: piaiden täällä saavuttama menestys on suureksi osaksi joh-
17678: tunut siitä, että heillä on tarmokkaita asiamiehiä, jotka aina
17679: ovat valmiit palvelemaan ostajia ja siten säästämään näiltä
17680: vaivannäköä.
17681:     Suurena epäkohtana pidetään sitä, että venäläisten vil-
17682: jakauppiaiden kanssa usein on vaikea saada aikaan termii-
17683: nakauppoja, joten suomalaiset ostajat eivät riittävässä
17684: määrin voi käyttää hyväkseen konjunktuurien vaihteluja.
17685: SaJksalaiset viljaikauppiaat sitä vastoin eivät aseta esteitä
17686: termiinakauppojen päättämiselle. Suuriarvoinen etu on se-
17687: kin, että Saksasta tuleva vilja voidaan saada pankkirem-
17688: burs.sia vastaan, jota vastoin venäläinen vilja yleensä on mak-
17689: settava käteisellä.
17690:     Venäläisistä viljatavaroista esimerki,ksi ruisjauhot yli-
17691: päänsä eivät ole varustetut tavaramerkillä. Selvää on kui-
17692: tenkin, että tällaiset merkit saattaisivat suuresti edistää kel-
17693: vollisen tavaran menekkiä.· Muiden maiden kauppiaat pitä-
17694: vät tavarainsa varustamista merkeillä ja näiden rekisteröi-
17695: mistä välttämättömänä.
17696:     Laadultaan on venäläinen vilja, vallankin mitä tulee
17697: vehnäjauhoihin, kylläkin hyvää, mutta Venäjältä tulleet
17698: 10   1914. - Edusk. anom. -       Anomusmiet. N:o 15.
17699: 
17700: viljalähetykset ovat antaneet aihetta painaviin muistutuksiin.
17701: Usein on hyvän tavaran joukossa aivan ala-arvoista, joskus
17702: vieraita esineitäkin, kuten kiviä, hiekkaa y. m.
17703:      Venäläisen viljan pakkaus ei ole yhtä tyydyttävä kuin
17704: muun Suomeen tuodun viljan. Harvinaista ei ole, että venä-
17705: läisiä ruisjauhoja lähetetään vanhoissa paikatuissa säkeissä,
17706: jotka nostettaessa helposti repeytyvät. Saksalaiset si·tä vas-
17707: toin lähettävät jauhot uusissa vahvoissa säkeissä. Vehnäjau-
17708: hot tulevat ulkovalloista tavallisesti 50 tai 100 kilogrammaa
17709: painavissa säkeissä, jotka enemmän miellyttävät ostajia kuin
17710: venäläiset 5 puudan säkit. Niinikään ostajat antavat etu-·
17711: sijan puuvillasäkeille venäläisten jutesäkkien rinnalla.
17712:      Vaikea epäkohta on se, ettei venäläinen vilja suinkaan
17713: aina tä-smällisesti saavu perille sovittuun määräaikaan. V ar-
17714: sinkin Sisä-Venäjältä tuleva vilja viipyy usein liian kauan.
17715: Viljaa ulkovalloista tilattaessa voivat ostajat sitä vastoin
17716: luottaa siihen, että vilja oikeissa ajoin tulee perille.
17717:      Ulkovalloista ostetaan vilja yleensä cif-kaupa1la, joten
17718: tavaran ku'ljetuksesta määräpaikkaan johtuvat toimet sääs-
17719: tyvät viljan ostajilta. Venäläiset viljan myyjät tekevät sitä
17720: vastoin yleensä fob-kauppoja ja pitävät huolta. ainoastaan
17721: viljan kuljetuksesta lähimmälle rautatieasemalle taikka Pie-
17722: tariin. Tärkeätä kuitenkin olisi, että viljaa Venäjältäkin voi-
17723: taisiin saada cif- tai cf-•kaupalla Suomeen.
17724:      Vihdoin on mainittava, että venäläiset viljakauppiaat
17725:  usein eivät ole halukkaita tekemään kirjallisia sopimuksia,
17726:  jotka. kuitenkin ostajalle ·olisivat .varsin tärkeitä, ne kun
17727:  turvaavat hänen oikeuksiaan.
17728:      Venäläisen viljakaupan järjestely, jonka puutteellisuus
17729:  on VenäjäHäkin tunnustettu, siis täysin riittävästi selittää
17730:  seu. ilmiön, että venäläinen vilja on jonkun verran joutunut
17731:  syrjään kilpailussa Suomen viljamarkkinoilla.
17732:      Muista syistä, jotka ovat vaikuttaneet samaan suuntaan,
17733:  on ensi sijassa mainittava Saksan valtakunnan vientipoli-
17734:  tiikka. Viljan viejille myönnetään Saksassa vuonna 1906
17735:  annetun lain nojalla huomattavia etuja.
17736:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.              11
17737: 
17738:      Ottamalla huomioon suomalaisten viljan ostajain toivo-
17739: muksia voisivat venäläiset vil}akauppiaat suuressa määrin
17740: lisätä myymänsä tavaran menekkiä Suomessa.
17741:      Suoranaisen rautatieyhdysliikenteen aikaansaaminen
17742: Suomen ja Keisarikunnan välillä tulee osaltaan edistämään
17743: venäläisen viljan myyntiä Suomeen. Vi.Ijan kuljetus tulee
17744: silloin mukavammaksi ja halvemmalksi kuin nykyään, sillä
17745: tavaraa ei enään tarvitse purkaa Pietarissa, vaan voidaan se
17746: myyntipaikalta lähettää suoraan Suomeen. Kuljetuskustan-
17747: nusten laskeminen käy nykyistä helpommaksi varsinkin
17748: siinä tapauksessa, että saadaan aikaan suoranainen tariffi
17749: viljalle.
17750:      Ilman minkäänlaisia pakkotoimenpiteitä voi näin ollen
17751: venäläisen viljan menekki Suomessa lisääntyä. Venäläiset
17752: viljakauppiaat ovat kuitenkin vaatineet pakkotoimenpidettä,
17753: joka erittäin syvästi vaikuttaisi Suomen oloihin, nimittäin
17754: korkeiden viljatullien asettamista ulkovalloista Suomeen
17755: biotavalle viljalle.
17756:      Epäilemätöntä on, että venäläiset viljakauppiaat niiden
17757: viljatullien avulla, jotka Keisarikunnan hallitus on ehdotta-
17758: nut, onnistuisivat valloittamaan Suomen viljamarkkinat
17759: melkein kokonaan. Nämä tullit ovat niin korkeita, että
17760:  viljan tuonti ulkovalloista vain poikkeustapauksissa saattaisi
17761:  tulla kysymykseen. Niinpä ehdotettu tulli vastaa rukiin
17762:  nykyisestä hinnasta suunnilleen neljättä osaa .i·a ruisjauhojen
17763:  hinnasta noin kolmatta osaa. Vehnäjauhojen hinnasta tulli
17764:  tosin muodostaa melkoista pienemmän osan, joten on ajatel-
17765:  tavissa, että vehnäjauhoja tullin asettamisen jälkeenkin
17766:  jonkun verran tuotaisiin ulkovalloista, mutta varmaa on,
17767:  että tämä tavara kaikkein suurimmalta osalta tullimuutoksen
17768:  tapahduttua olisi tuotava Venäjältä.
17769:      Kun kilpailu ulkovaltojen kanssa siten melkein koko-
17770:  naan tulisi lakkaamaan, on luonnollista, että venäläiset vilja-
17771:  kauppiaat pyrkisivät hyötymään etuoikeutetusta asemas-
17772:  taan korottamalla Suomeen myymäinsä tavarain hintoja.
17773:  Tämä tosin edellyttää yhteistoimintaa heidän kesken,
17774:  mutta varmana voidaan pitää, että tällaista yhteistoimin-
17775: 12    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 15.
17776: 
17777: taa syntyisi, kun otetaan huomioon, kuinka suuresti Suomi
17778: olisi riippuvainen niistä hinnoista, jotka venäläiset vilja-
17779: kauppiaat määräisivät tavaroilleen.
17780:     Vaikeata on arvioida, minkä verran viljan hinnat ehdo-
17781: tetun tullimuutoksen johdosta Suomessa kohoisivat. Vaikka
17782: otaksuttaisiin, etteivät hinnat nousisikaan tullin koko mää-
17783: rällä, on selvä, että pienemmälläkin hintojen nousulla olisi
17784: suuri vaikutus Suomen taloudelliseen elämään. Jos ole-
17785: tetaan, että koko se määrä tullinalaisiksi ehdotettuja vilja-
17786: tavaroita, joka vuonna 1913 tuotiin Suomeen, olisi tuotu Ve-
17787: näjältä ja että hintojen nousu olisi vastannut ainoastaa.n
17788: puolta tullin määrää, olisi tullimuuto!ksen jo'hd·osta Suomelle
17789: maahan tuodusta viljasta koitunut suunnilleen 12 7~ mil-
17790: joonan markan lisämeno. Erityisen suureksi kävisi lisämeno
17791: sellairsina vuosina, joHoin V enäjäUä saadaan huono sato
17792: ja venäläisen viljan hinnat ovat tavallista korkeammat.
17793: Sellaisissa oloissa saattaisivat hinnat helposti nousta melkein
17794: tullin koko määrällä. .Tos Suomessa samaan aikaan sattuisi
17795: kato, olisivat seuraukset vieläkin turmiollisemmat.
17796:     Maahan tuotavan viljan kallistuminen saisi aikaan sen,
17797: että myöskin kotimaisen viljan hinnat kohoisivat. Tästä
17798: koituisi tietenkin hyötyä niille maanviljelijöille, jotka tuot-
17799: tavat viljaa myytäväksi. Mahdollista on myös, että koti-
17800: maista viljan viljelystä edullisempien viljan hintojen joh-
17801: dosta laajennettaisiin. Suomen maataloudella 'kokonaisuu-
17802: dessaan ei ehdotetuista viljatulleista kuitenkaan olisi hyö-
17803: tyä. Nykyoloissa Suomen lukuisa pienviljelijäluokka ostaa
17804: leipäviljaa säännöllisissäkin oloissa ja silloin, kun vuoden-
17805: tulo on huono, on melkoinen osa keskisuurtenkin tilain omis-
17806: tajista pakoitettu niin tekemään. Viljaa voivat myydä Suo-
17807: men maanviljelijöistä etupäässä suurviljelijät, eivätkä hekään
17808: kaikki, koska useain maatalous on karjanhoidon varassa.
17809: Jyrkkä suunnanmuutos maataloudessa, siirtyminen karjan-
17810: hoidosta viljan viljelykseen, tietäisi Suomessa vallitsevan
17811: yleisen käsityksen mukaan taka-askelta ja kohtaisi lisäksi
17812: suuria vaikeuksia. Viljellyn maan ja sen hedelmällisyyden
17813:              Viljan jättämisestä tullittomaksi.            13
17814: 
17815: äkillistä lisäämistä ei käy ajatteleminen. Jos viljan vilje-
17816: lystä tullien asettamisen jälkeen yritettäisiin huomattavam-
17817: min lisätä, täytyisi tämän ainakin aluksi melkoisessa määrin
17818: tapahtua heinän ja muiden rehnkasvien viljelyksen kustan-
17819: nuksella. Erityisen haitallisesti vaikuttaisivat viljatullit
17820: Pohjois-Suomen maatalouteen. Ilmasto tekee siellä viljan
17821: viljelyksen hyvin vaikeaksi ja paikottain mahdottomaksikin,
17822: joten maatalous näissä seuduissa nykyään melkein koko-
17823: naan perustuu karjanhoitoon. Pohjois-Suomen köyhissä
17824: oloissa elävän väestön toimeentulon tekisivät viljatullit
17825: siten nykyistäkin vaikeammaksi. Mainittava on vielä,
17826: Bttä viljatullit todennäköisesti kohottaisivat Suomen maata-
17827: louden tuotantokustannuksia, sillä viljan kallistuminen te-
17828: kisi työpalkkojen parantamisen tarpeen vaatimaksi.
17829:     Muihin tuotannon aloihin viljatullit vaikuttaisivat yksin-
17830: omaan haitallisesti, sillä ne tekisivät tuotantokus:tannusten
17831: lisäämisen tarpeelliseksi ja vähentäisivät siten kotimaisen
17832: tuotannon kykyä kilpailla ulkomaisen kans'sa.
17833:     Venäläiseltä bholta on tosin viitattu siihen, että ehdo-
17834: tetut viljatullit edistäisivä't Suomen myllyteollisuutta. Hy-
17835: vin epäiltävää kuitenkin on, voisivatko Suomen verrattain
17836: vähäpätöiset jauho- ja ryynimyllyt pitkiin aikoihin menes-
17837: tyksellä kilpailla suurten venäläisten myllyjen kanssa. Suo-
17838: messa oli virallisen teollisuustilaston mukaan vuonna 1911
17839: ainoastaan 21 myllyä, jotka valmistivat jauhoja ja ryynejä
17840: kauppaa varten, ja oli niiden tuotannon bruttoarvo yhteensä
17841: vain 1I.s milj. markkaa.
17842:     Kuten edellä esitetystä on käynyt selville, kohottaisivat
17843: viljatullit epäilemättä melkoisesti kansan elinkustannuksia.
17844: Erittäin arveluttavaa on, että ne raskaimmin kohtaisivat
17845: vähävaraisia kan'sanluokkia. Näiden taloudessa on leipä-
17846: ravinnolla paljon suurempi merkitys kuin varakkaampien
17847: kansanluokkien. Valtion kustannuksella toimitetun, eräiden
17848: ammattityöläisryhmien toimeentuloehtoja koskevan tilas-
17849: tollisen tutkimuksen mukaan nousivat keskikokoi'sen huo-
17850: nekunnan leipä-, jauho-, ryyni- ja muut sellaiset menot
17851: 14   1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
17852: 
17853: vuosina 1908-1909 niiden työläisten keskuudessa, JOI-
17854: den vuositulot olivat lähes 1700 markkaa, keskimäärin
17855: noin 237 markkaan, mikä vastasi 14.1 % huonekunnan kai-
17856: kista merroista. Niissä tutkitoissa talouksissa, joiden tulot
17857: olivat alimmat, olivat vastaavat keskimääräiset menot
17858: noin 148 markkaa eli 15.s % menojen koko määrästä.
17859: Kun ehdotetut viljatullit suunnilleen vastaavat neljättä osaa
17860: rukiiden ja niinikään noin kolma'tta osaa työväen lei:pä-
17861: ravinnO'ssa vielä tärkeämpien ruisjauhojen nykyisestä hin-
17862: nasta, olisi keskikokoisten työväenperheiden tarvitsemistaan
17863: viljatavaroista vuosittain maksettava kymmeniä markkoja
17864: enemmän kuin tätä nykyä. Suomen työväes'tä on kuitenkin
17865: suuri osa kaupungeissakin ja varsinkin maaseudulla pakoi-
17866: tettu tyytymään melkoista pienempiin tuloihin kuin edellä
17867: mainitussa tutkimuksessa huomioon otetut työntekijät.
17868: Kun leipäravinnon määrää ei sanottavasti voida supistaa,
17869: täytyisi muiden ravintoainerden, etenkin karjantuotteiden,
17870: kulutusta vähentää, varsinkin koska viljatullit korottaisivat
17871: niidenkin tuotantokustannuksia. Kulutuksen rajoittaminen,
17872: vieläpä entistä huonompien ravintoaineiden käyttäminen, ei
17873: voisi olla vahingollisesti vaikuttamatta työväenluokan ter-
17874:  veydellisiin ol<>ihin.
17875:      Viljatullien aiheuttama lisämeno vaikenttaisi ei ainoas-
17876: taan vähävaraisten taloudellista toimeentuloa, vaan epäile-
17877: mättä myöskin heidän sivistyspyrintöjään. Näiden edisty-
17878:  minen riippuu suureksi osaksi siitä, liikeneekö niihin varoja,
17879: sittenkun välttämättömät c1ämäntarpeet on saatu tyydyte-
17880: tyiksi.
17881:      Työpalkat tulisivat todennäköisesti kyllä viljatullien
17882: aiheuttaman elintarpeiden hinnan nousun johdosta jonkun
17883:  verran kohoamaan, mutta tuskin ainakaan aluksi sama;ssa
17884:  määrin kuin elinkustannukset kallistuisivat.
17885:      Se seikka, että ruis, joka on vähävaraisten tärkein leipä-
17886:  vilja, on ehdotettu samojen tullimaksujen alaiseksi kuin
17887:  vehnä, osottaa, kuinka vähän Suomen alempien kansanker-
17888:  rosten etuja on' otettu huomioon viljatulleja suunniteltaessa.
17889:              Viljan jättimisestä tollittomaksi.             15
17890: 
17891:      Kohoavien elinkustannusten johdosta tulisi vehnän käyt-
17892: täminen vähävaraisten keskuudessa epäilemättä vähene-
17893: mään. Tämä merkitsisi elinkannan huonontumista.
17894:      Kaikki edellä esitetty osottaa, että ehdotetut viljatullit
17895: eivät hyödyttäisi, vaan päinvastoin erittäin tuntuvasti va-
17896: hingoittaisivat Suomen taloudellisia etuja.
17897:      Vielä turmiollisemmat vaikutukset kuin edellä on esi-
17898: tetty olisi viljatulleilla siinä tapauksessa, että tullimääriä
17899: myöhemmin edeHeen korotettaisiin, niinkuin on mahdollista,
17900: koska aikaisemmin suunniteltuja tullimääriä Valtakunnan-
17901: duumalle annetussa lakiehdotulksessa on jonikun verran alen-
17902: nettu, jotta, kuten puh~ena olevas·sa lakiehdotuksessa lausu-
17903: taan, uusiin olosuhteisiin siirtyminen helpottuisi.
17904:      Sen hyödyn, jota tullin asettamisella ulkovalloista Suo-
17905:  meen tuotavalle viljalle tarkoitettanee saavuttaa, saisi naut-
17906:  tia ainoastaan osa Keisarikunnan myllytehtailijoista ja vilja-
17907:  kauppiaista. Suomen kansan kannettavaksi pantaisiin siis
17908:  painava taakka, jotta eräät rajoitetut piirit Keisarikunnassa
17909:  voittaisivat vastaavia taloudellisia etuja. Sellainen menet-
17910:  tely Suomen kansan mielestä tuntuisi hyvin kohtuuttomalta
17911:  ja olisi omansa siinä synnyttämään käisityksen, että tätä
17912:  vaitaJkunnan osaa tahdotaan taloudellisesti sortaa. Tällaista
17913:  suunnitelmaa vastaan Eduskunta lausuu vastalauseensa ja
17914:  vaatii, että siitä luovutaan.
17915:      Myötävaikuttamalla ehdotettujen viljatuHien säätämi-
17916:  seen Suomen hallitus, jonka velvollisuus on valvoa maan
17917:  hyötyä ja parasta, ottaa kannettavakseen raskaan vastuun.
17918:      Sellaisten viljatullisäännösten toimeenpano, jotka ovat
17919:  syntyneet Keisarikunnan joko hallinnollisten tai lainsää-
17920:  däntöviranomaisten päätökse'stä, merkitsisi myös Suomen
17921:   valtiosäännön loukkaamista sekä Keisarikunnan valtiovallan
17922:  väki,valtaista toimenpidettä Suomen ja sen asukasten onnen
17923:  turmelemiseksi.
17924: 
17925:      EdeUä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
17926:  liselta Majesteetiltannc alamaisesti anoa,
17927: 16    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 15.
17928: 
17929:                 että hankkeet tullimaksun asettamiseksi ul-
17930:              kovalloista Suomeen tuotavalle jauhamattomalle
17931:              ja jauhetulle viljalle sekä ryyneille saisivat
17932:              raueta.
17933: 
17934: 
17935: 
17936:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17937: 
17938:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1914.
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
17944:              1914.- Anomusmietintö N:o 16.
17945: 
17946: 
17947: 
17948: 
17949:                Ta 1 o u svaliokunnan mietintö
17950:             N:o 4 anomusehdotuksen johdosta., joka koskee
17951:             apura.hau myöntämistä Suomen Yleiselle Palo-
17952:             kuntaliitolle.
17953: 
17954:    Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan Valmistele-
17955: vaa käsittelyä varten edustaja Latvan y. m. anomusehdo-
17956: tuksen N :o 9 apurahan myöntämis~estä Suomen Yleiselle
17957: Palokuntaliitolle.
17958: 
17959: 
17960:      Alotteessa ehdotetaan anottavaksi, että yleisistä varoista
17961: vuodeksi 1915 myönnettäisiin rSuomen Yleiselle Palokunta-
17962: liitolle 10,000 markan suuruinen määräraha, josta 5,000
17963: markkaa olisi käytettävä palosammutusta •koskevan tarkas-
17964: tuksen ja neuvontatyön toimeenpanemiseen liiton sääntöjen
17965: mukaisesti ynnä palosammutusoppikurssien järjestämiseen
17966: palokuntalaisille sekä 5,000 markkaa liiton apurahaston kar-
17967: tuttamiseen.
17968:      Kun Suomessa on ammattipalokuntia ainoastaan muuta-
17969: missa kaupungeissa, on järjestetty palosammutustoimi
17970: yleensä vapaaehtoisten palokuntien varassa. Jotta tällä
17971: alalla saataisiin tarpeellista parannusta ja kehitystä aikaan,
17972: päätettiin· vuonna 1906 perustaa Suomen Yleinen Palokunta-
17973: liitto, joka alotti varsinaisen toimintansa 1 :päivänä tammi-
17974: kuuta 1910. Liiton sääntöjen mukaan on sen tarkoituksena
17975: edistää maan palotoimen kehitystä ja sen muodostumista yh-
17976: tenäiseksi, olla eri :palokuntien välisenä yhdyssiteenä ja
17977: edistää uusien palokuntien perwstamista sekä antaa avus-
17978: tusta sellaisille liittoon kuuluvien :palokuntien jäsenille, joita
17979: tulipaJoissa taikka harjoituksissa on kohdannut tapaturma
17980: taikka jotka todistettavasti niissä ovat saaneet taudin. Suo-
17981: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 16.
17982: 
17983: men Yleisen Palokuntaliiton ohjelmaan kuuluu muun muassa
17984: ylläpitää pääkaupungilssa teknillistä toimistoa, jonka tehtä-
17985: vänä on avustaa tai välittää palokalujen ostoa ja koettelua,
17986: pyydettäessä avustaa palotoimen järjestämistä jollakin paik-
17987: kakunnalla sekä, mikäli mahdollista, lähettää neuvojia palo-
17988: kunnille ja esitelmänpitäjiä IJerustamaan uusia palokuntia.
17989:     Vaikka Suomen Yleinen Palokuntaliitto käytettävissä
17990: olleiden varojen riittämättömyyden takia on voinut toteut-
17991: taa vain osittain edellä mainittua työohj,elmaansa, on sen
17992: tähänastinen toiminta jo ennättänyt osottaa, että liiton vai-
17993: kutuksesta on ajan mittaan oleva suurta hyötyä maan palo-
17994: sammutustoimen kehitykselle.
17995:     Maan noin 250 vapaaehtoisesta palokunnasta kuuluu tätä
17996: nykyä lähemmäs satakuuta puheena olevaan liittoon. Näis-
17997: sä palokunnissa ovat liiton toimesta pätevät 'ammattimiehet
17998: pitäneet järjestelmällisiä tarkastuksia, joissa on, erityisesti
17999: laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti, otettu huomioon
18000: seuraavat seikat: yleiset olosuhteet, hälyytyslaitos, veden-
18001: sa:anti, ruiskut, }etkut, tikapuut ja pelrustuskalut, erinäiset
18002: kalut, kuljetusolot, toiminta-alue, palokalujen säilytyshuone,
18003: miehistön varusteet, vakuutus tapaturman varalta ja ter-
18004: veydenhoitotoimi, kokoushuoneistot, harjoitukset, l)alopalve-
18005: luksesta koituvat menot, paikkakunnan muut palosuojelus-
18006: laitokset, kokonaisvaikutus paikkakunnan palotoimesta.
18007: l!yöskin sellaisille palokunniHe, jotka eivät kuulu liittoon,
18008: on pyydettäessä annettu neuvoja ja ohjeita.
18009:     Suomen Yleinen Palokuntaliitto on ottanut useita tär-
18010: keitä alotteita tulipalovaaran torjumiseksi tai ainakin vä-
18011: hentämiseksi. Muun muassa on Keisarilliselle S.enaatille an-
18012: nettu anomus yleisen rakennus- ja palojärjestyssäännön ai-
18013: kaansaamiseksi maassa sekä tulenvaarallisten öljyjen kaup-
18014: paa ja varastossapitoa koskeva anomus. Maan kaikille ku-
18015: vernööreille on tehty anomus erityisten Suomen Yleisen Pa-
18016: lokuntaliiton keskushallinnon laatimien turvallisuusmää-
18017: räysten käytäntöön saattamisesta kinematografiteaattereita
18018: varten. Sitä paitsi on valmistettu ehdotus palosammutus-
18019: toimen järjestämiseksi maan pienemmissä ja keskikokoisissa
18020:            Yleisen Palokuntaliiton avustaminen.                3
18021: 
18022: kaupungeissa ja lähetetty se asianomaisille kaupunginviran-
18023: omaisille.
18024:     Useita palosammutustointa koskevia lentokirjasia on lii-
18025: ton toimesta julkaistu painosta ja levitetty ilmaiseksi liit-
18026: toon kuuluville palokunnille.
18027:     Erityistä mainitsemista ansaitsee se tulipalo- ja harjoi-
18028: tustilaisuuksissa loukkaantuneiden palokuntalaisten avusta-
18029: ruis-toiminta, johon jo edellä viitattiin. Tätä varten on Suo-
18030: men Yleinen Palokuntaliitto perustanut apurahaston, joka
18031: toimii Keisarillisen Senaatin 13 päivänä marraskuuta 1909
18032: va·hvistaman ohjesäännön nojalla. Apurahastosta, jonka pää-
18033: oma 31 päivänä joulukuuta 1913 oli 35,883 markkaa, avus-
18034: tetaan niitä liittoon kuuluvien palokuntien jäs"eniä, joita pa-
18035: lokunnan tehtäviin kuuluvia töitä suoritettaessa on kohdan-
18036: nut tapaturma tai'kka jotka todistettavasti muuten ovat sen
18037: johdosta sairastuneet ja siten lyhyemmäksi taikka pitem-
18038: mäksi aikaa menettäneet työkykynsä. Sitä paitsi annetaan
18039: apua tällaisen tapaturman tai sairauden johdosta kuolleiden
18040: palokuntalaisten omaisille.
18041:     Suomen Yleisellä Palokuntaliitolla on siksi tärkeä teh-
18042: tävä sekä palokuntaharrastuksen että palosammutustaidon
18043: levittämisessä meidän tällä alalla vielä kehittymättömissä
18044: oloissa, että Valiokunnan mielestä liitto hyvin ansaitsee
18045: avustusta yleisistä varoista. Erittäin tahtoo Valiokunta huo-
18046: mauttaa, että kun valtion omaisuus ei ole vakuutettu tuli-
18047: palon varalta, valtiolla on oman suoranaisen etunsa kannalta
18048: täysi aihe tarpeellisten varojen myöntämisellä kannattaa sel-
18049: laista toimintaa, joka kuuluu Suomen Yleisen Palokunta-
18050: liiton ohjelmaan. Myöskin on Valiokunnan mielestä syytä
18051: ottaa asiassa huomioon, että ne monet keskinäiset paloapu-
18052: yhdistykset, joita on perustettu maaseudulla 17 päivänä
18053: huhtikuuta 1908 paloapuyhdistyksistä annetun lain perus-
18054: tuksella ja jotka riittäväin vararahastojen puutteessa tois-
18055: taiseksi toimivat heikolla taloudellisella pO'hjalla, tarvitsevat
18056: järjestetyn palosammutustoiminnan tukea. Tässä kohden voi
18057: Suomen Yleisen Palokuntaliiton neuvontatyöstä olla paljon
18058: hyötyä.
18059:              1914. -   Anomusmietintö N :o 16.
18060: 
18061:     Valiokunta on sitä mieltä, että Suomen Yleisen Palo-
18062: kuntaliiton tulisi entistä enemmän kohdistaa vaikutustaan
18063: niihin maalaiskuntiin, joissa ei vielä ole palokuntaharras-
18064: tusta olemassa. Sen vuoksi on Valiokunta 11itänyt tarpeelli-
18065: sena korottaa alotteessa Suomen Yleisen Palokuntaliiton
18066: neuvontatyötä varten ehdotetun 5,000 markan apurahan
18067: 10,000 markaksi, jotta neuvontatyötä ja oppikursseja voitai-
18068: siin suunnitella niin, että niistä hyötyisi sekin osa maas:eu-
18069: tua, jossa palokuntaharrastus vielä on tuntematon. Sitä vas-
18070: toin pitää Valiokunta liiton apurahastoa varten ehdotetun
18071: 5,000 markan apurahan nykyoloissa riittävänä.
18072:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
18073: anottavaksi,
18074:                että Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle vuo-
18075:             deksi 1915 muönnettäisiin valtionvMoista 15,000
18076:             markan stturuinen apuraha.
18077: 
18078:    Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1914.
18079: 
18080: 
18081: 
18082:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
18083: ner, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), jäsenet Aromaa,
18084: Hedberg, Inborr, Jäykkä, Kautto (osittain), Koponen, Lei-
18085: nonen, Leivo, Mäkelä, Saari, K. Savolainen, Sinkko, Typpö,
18086: T ., V aarala ja V ahe sekä varajäsenet Listo (osittain) ja Vää-
18087: nänen (osittain).
18088: 
18089: 
18090: 
18091: 
18092:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
18093:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
18094: 
18095: 
18096: 
18097: 
18098:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
18099:            n en a n o m u s valtionapurahan myöntämi-
18100:            sestä Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle.
18101: 
18102: 
18103: 
18104: 
18105:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
18106:               ja Suuriruhtinas I
18107: 
18108: 
18109: 
18110: 
18111:     Eduskunta on säiädetyssä järjestyksess-ä käsitellyt näiHä
18112: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka tarkoittaa
18113: valtion apurahan myöntä:mistä Suomen Yl·eiselle Palokunta-
18114: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
18115: 
18116: liitolle.
18117:      Kun Suomessa on ammattipal·okuntia ainoastaan muuta-
18118: missa kaupungeissa, on järjestetty palosammutustoi:mi
18119: maa!Ssa yleensä vapaaehtoisten palokuntien varassa. Jotta
18120: tällä a~alla sa·ataisiin tarpeellista parannusta ja kehitystä
18121: aikaan, perustettiin vuonna 1906 Suomen Yl-einen Palokunta-
18122: liitto, joka alotti varsinaisen toimintansa 1 päivänä tammi-
18123: kunta 1910. r~iiton sääntöj,en mukaan on sen tarkoituksena
18124: edistää maan palotoimen kehitystä ja s·en muodostumista yh-
18125: tenäiseksi, olla eri palokuntien väliseiJiä yhdyssiteenä ja
18126: edistää uusien palokuntien perustamista sekä antaa avus-
18127: tusta liittoon kuuluvi'8ll palokuntien jäsenille, j-oita tulipa-.
18128: loissa taikka harjoituksissa on ko•hdannut tapaturma taikka
18129: jotka todistettavasti niissä ovat saaneet taudin. Palokun-
18130: taliiton ohjelmaan kuuluu muun muassa y'1läpitää maan pää-
18131: kaupungissa teknillistä ·toimistoa, jonka tehtävänä on avus-
18132: taa tai välittää palokalujen ostoa ja koettelua, pyydettäessä
18133: avustaa 'Palotoimen järjestämistä jollakin paikkakunnalla
18134: sekä, mikäli mahdollista, 1ahettää neuvojia palokunnille ja
18135: esitelmänpitäjiä perustamaan uusia palokuntia.
18136:      Vaikka Palokuntaliitto sen käytettävinä olleiden varo-
18137: jen riittämättömyyden takia on voinut vain osittain toteut-
18138: taa edellä mainittua työohje1maansa, on sen tälhäna:stinen
18139: toiminta jo ennättänyt osottaa, että liiton vaikutuksesta on
18140: oleva suurta 'hyötyä maan palotoimen kehitykselle.
18141:      Suomen noin 250 vapaae'htoisesta palokunnasta kuuluu
18142: tätä nykyä lähes 100 puheena olevaan liittoon. Näissä pa-
18143: lokunnissa ovat päteväJt ammattimiehet liiton toimesta pitä-
18144: neet järjestelmällisiä tarkastuksia, joissa erityisesti laaditun
18145: tarkastussuunnitelman mukaisesti on otettu huomioon seu-
18146: raavat se:lkat: yl·eiset olosuhteet, hälyytyslaitos, vedensaanti,
18147: ruiskut, letkut, tikapuut ja p•elastuska!lut, erinäiset kalut,
18148: kuljetusolot, toiminta-alue, pa.lokalujen säilytyshuone, mie-
18149: histön varustukset, vakuutus tapaturman varalta ja tervey-
18150: denhoitotoimi, kokoushuoneistot, harjoitukset, palopalveluk-
18151: sesta koituvat menot, paikkakunnan muut palosuojeluslai-
18152: tokset sekä palotoimen yleinen tila paikkakunnalla. Myöskin
18153:            Yleisen Palokuntaliiton avustaminen.                 3
18154: 
18155: palokunnille, jotka eivät kuulu liittoon, on pyydettäessä
18156: annettu neuvoja ja ohjeita.
18157:     Palokuntaliitto on tehnyt useita tärkeitä alotteita palo-
18158: vaaran torjumiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Muun
18159: muassa on Keisarilliseen Suomen Senaattiin annettu anomus
18160: yleisen rakennus- ja palojärjestyssäännön aikaansaamisesta
18161: sekä anomus tulenvaarallisten öljyjen kaupasta ja varas-
18162: tossapidosta. ]\faan kaikille kuvernööreille on tehty esitys
18163: liiton keskushallinnon laatimien erityisten turvallisuusmää-
18164: räysten käytäntöön saattamisesta kinematografiteattereita
18165: varten. Sitä paitsi on valmistettu ehdotus palotoimen järjes-
18166: tämiseksi maan keskikokoisissa ja pienemmissä kaupungeissa
18167: ja se lähetetty asianomaisille kaupunginviranomaisille.
18168:      Useita palosammutustoimintaa koskevia kirjasia on liiton
18169: toimesta julkaistu painosta ja levit·etty ilmaiseksi liittoon
18170: kuuluville pa.lokunni'lle.
18171:     Erityisesti on mainittava se palokuntalaisten avustamis-
18172: toiminta, johon Palokuntaliitto on ryhtynyt. Tätä varten
18173: on liitto perustanut apurahaston, joka toimii Senaatin 13 päi-
18174: vänä marraskuuta 1909 vahvistaman ·o·hjesäännön nojalla.
18175: Apurahastosta, jonka pääoma 31 päivänä joulukuuta 1913
18176: oli 35,883 markkaa, annetaan avustusta niille 1liittoon kuulu-
18177: vien palokuntien jäsenille, joita palokunnan tehtäviin kuulu-
18178: via töitä suoritettaessa on kohdannut tapaturma taikka jotka
18179: todistettavasti muuten ovat sen johdosta sairastuneet ja siten
18180: joksikin aikaa menettäneet työkykynsä. Sitä paitsi anne-
18181: taan a.pua tällaisen tapaturman tai sairauden johdosta kuol-
18182: leiden palokuntalaisten omaisille.
18183:      Suomen Yleisellä Palokuntaliitolla on siksi tärkeä teh-
18184: tävä se:Wä palokuntaharrastuksen •että palosammutustaidon
18185: levittämisessä Suomen tällä ala'l'l·a vielä k~hittymättömissä
18186: oloissa, että liitto hyvin ansaitsee avustusta yleisistä varoista.
18187: Kun valtion omaisuus ei ole vakuutettu tulipalon varalta, on
18188: valtiolla oman suoranaisen etunsa kannalta täysi aihe tar-
18189: peellisten varoj.en myöntämisellä kannattaa s·ellaista toi-
18190: mintaa, joka kuuluu liiton ohjelmaan. Myöskin on syytä
18191:  ottaa huomioon, että ne monet keskinäiset paloapuyhdistYk-
18192: 4      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 16.
18193: 
18194: set, jotka toimivat maaseudulla 17 päivänä huhtikuuta
18195: 1908 paloapuyhdistyksistä annetun lain perustuksella ja
18196: jotka riittäväin vararahastojen ·puutteessa toistaiseksi työs-
18197: kentelevät heikolla taloudellisella pohjalla, tarvitsevat jär-
18198: jestetyn palotoimen tukea. Tässä kohden voi liiton neu-
18199: vontatyöstä olla paljon hyötyä.
18200:     Eduskunta on sitä mieltä, että Palokuntaliiton tulisi
18201: entistä enemmän kohdistaa vaikutustaan niihin maalais-
18202: kuntiin, joissa ei vielä ole palokuntaharrastusta olemrussa.
18203: Sen vuoksi on Eduskunta pitänyt tarpeellisena, että liiton
18204: neuvontatyötä varten myönnettäisiin vuodeksi 1915 valtio-
18205: a.pua 10,000 markkaa, jotta neuvontatyötä ja oppikursseja
18206: voitaisiin suunnitella niin, että niistä hyötyisi sekin osa
18207: maaseutua, jossa palokuntalharrastus vielä on tuntematon.
18208: Sen lisäsi olisi liiton apurahaston vahvistamiseksi myön-
18209: nettävä 5,000 markan apuraha.
18210:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta :Teidän Keisarilliselta
18211: MajesteetiHanne alamaisesti anoo,
18212: 
18213:                että Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle vuo-
18214:             deksi 1915 myönnettäisiin valtiovaroista 15,000
18215:             markan suuruinen apuraha.
18216: 
18217:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
18218: 
18219:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
18220: 
18221: 
18222: 
18223: 
18224:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
18225:              1914.- Anomusmietintö N:o 17.
18226: 
18227: 
18228: 
18229: 
18230:               Talousvaliokunnan mietintö
18231:            N:o 5 anomusehdotusten johdosta, jotka koske-
18232:            vat va1·ojen myöntämistä mieli<mirashoidou
18233:            edistämiseksi.
18234: 
18235:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmistela-
18236: vaa käsittelyä varten edustaja Walkaman y. m. anomusehdo-
18237: tuksen N :o 8, että valtiovaroista myönnettäisiin 5,000,000
18238: markkaa hoidon hankkimiseksi mielisairaille, käytettäväksi
18239: vuosien 1914, 1915 ja 1916 kuluessa Oulun lääniin perus-
18240: tettavan mielisairashoitokeskuslaitoksen osittaiseen rakenta-
18241: miseen ja n. k. piirimielisairaalain sekä yksityisten kuntain
18242: rakentamien suurempien mielisairaalain avustukseen, sekä
18243: edustaja Kaskisen y. m. anomusehdotuksen N :o 41, että
18244: kuntien alotteesta perustettuja ja perustettavia, tarkoituk-
18245: senmukaisesti suunniteltuja piirimielisairaaloita kannatet-
18246: taisiin riittävällä valtioavulla.
18247:     Käsitellessään asiaa on Valiokunta asiantuntijoina kuul-
18248: lut Päätirehtööri, professori Taav. Laitista ja Ylilääkäri,
18249: tohtori Ernst Arn. Thermania.
18250: 
18251: 
18252:     Mielisairashoidon järjestäminen valtion toimesta voidaan
18253: Suomessa katsoa alkaneeksi jo toista sataa vuotta sit-
18254: ten. Vuonna 1771 muutettiin nimittäin Seilin spitaalisai-
18255: raala N auvon saaristossa turvalaitokseksi mielisairaita var-
18256: ten. Vuonna 1841 valmistui Lapinlahden keskuslaitos, ja sa-
18257: moihin aikoihin järjestettiin 4 houruinkoppia kuhunkin lää-
18258: ninsairaalaan, paitsi Uudenmaan läänin. Kun sitten vuo-
18259: sien 1877-78 valtiopäivillä Valtiosäädyt olivat armollisen
18260: esityksen johdosta osottaneet 900,000 markkaa houruinhoi-
18261: don parantamiseksi, avattiin vuonna 1882 Turun, Viipurin,
18262: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 17.
18263: 
18264: Vaasan, Oulun ja Mikkelin vastaanottolaitokset. Vuonna
18265: 1885 valmistui Niuvanniemen parannus- ja hoitolaitos Kuo-
18266: pion kaupungin läheisyydessä ja vuonna 1889 Käkisalmen
18267: turvalaitos. Pitkäniemen keskuslaitos Tampereen läheisyy-
18268: dessä avattiin vuonna 1900. Sen jälkeisistä valtion toi-
18269: menpiteistä ansaitsee, muutamia entisten laitosten uudistus-
18270: ja laajennustöitä lukuun ottamatta, mainitsemista ainoas-
18271: taan osaston rakentaminen mielisairaita vankeja varten Ka-
18272: kolan lmritushuoneen yhteyteen.
18273:     Kuntien toimenpiteisiin tällä alalla oli lähtökohtana 28
18274: päivänä toukokuuta 1889 sairasmielisten hoidosta annetussa
18275: asetuksessa oleva määräys, että vaivaistalo.ja perustettaessa
18276: niihin oli järjestettävä vähintään kolme paikkaa varattornia
18277: mielisairaita varten. Samana päivänä annetulla julistuk-
18278: sella velvoitettiin kunnat toimittamaan tarkoituksenmu-
18279: kaista hoitoa niille mielisairaille, jotka eivät lähimmän
18280: ympäristönsä toimesta voi sellaista saada. Tämän johdosta
18281: tulivat monet kunnat perustaneeksi köyhäin'hoitotalojensa
18282: mielisairasosastoihin useampia paikkoja, kuin mainitussa ase-
18283: tuksessa säädettiin vähimmäksi määräksi. Köyhäinhoitota-
18284: loissa tavataan osastoja, joissa on 8, 10 ja 12 paikkaa, jopa
18285: poikkeustapauksissa vieläkin us,eampia. :.Muutamissa kau-
18286: punkikunnissa ovat köyhäinhoitotalojen mielisairasosastot
18287: kehittyneet todellisiksi kunnallisiksi mielisairaaloiksi. Tu-
18288: run .ia Viipurin kaupungit ovat P·erustaneet ajanmukaiset
18289: kunnalliset mielisairaalat ja Helsingin kaupungilla on te-
18290: keillä suuri mielisairaala Sipoossa. Muutamissa muissakin
18291: kaupunkikunnissa on ryhdytty tässä kohden valmistaviin
18292: toimenpiteisiin. Samoin on yksi maalaiskuntaryhmä, johon
18293: kuuluvat Harjavallan y. m. kunnat, rakentanut n. s. kunnal-
18294: lisen piirimielisairaalan.
18295:     Yksityisistä mielisairaslaitoksista mainittakoon Kam-
18296: mion sairaala Helsingissä ja Suomen kirkon sisälähetysseu-
18297: ran diakonilaitos Sortavalassa.
18298:     Edellä mainituissa laitoksissa on seuraava määrä sairas-
18299: paikkoja: valtion laitoksissa 1,439, Harjavallan piirimieli-
18300: sairaalassa 32, kuntien mielisairaaloissa ja köyhäinhoitota-
18301:                Mielisairashoidon edistäminen.                 3
18302: 
18303: loissa, joista ei ole varmaa tietoa saatavissa, noin 2,000 sekä
18304: yksityisissä mielisairaslaitoksissa 100. Kaikissa laitoksissa
18305: on siis yhteensä noin 3,500 sairaspaikkaa. Näin saatu luku
18306: supistuu melkoisesti, jos otetaan huomioon ainoastaan ne
18307: laitokset, joissa annetaan järjestettyä mielisairashoitoa. Sel-
18308: laiseksi ei voida sanoa hoitoa useimmissa köyhäinhoitotalojen
18309: yhteyteen rakennetuissa mielisairasosastoissa.
18310:     Valtion mielisairashoitokomitean toimeenpaneroan tutki-
18311: muksen mukaan oli koko maassa vuoden 1906 lopulla kaik-
18312: kiaan 11,710 mielisairasta, joista 1,886 kaupungeissa ja 9,824'
18313: maaseudulla. Näistä oli noin 7,000 laitoshoidon tarpeessa.
18314: Kun vuonna 1912 valtionlaitoksissa, yksityisissä mielisairaa-
18315: loissa ja köyhäinhoitotaloissa oli sairaspaikkoja noin 3,500,
18316: tarvittaisiin maassa laitospaikkoja ainakin sama verta lisää.
18317:     Eduskunta teki vuoden 1907 valtiopäivillä anomuksen,
18318: että mielisairasten hoitoa tarkoittavista laitoksista annettai-
18319: siin Eduskunnalle armollinen esitys, jossa olisi otettu huo-
18320: mioon Eduskunnan esittämä s~unnitelma mielisairashoidon
18321: järjestämiseksi, ja että hallitus, riippumatta tämän armol-
18322: lisen esityksen valmistumisesta, jo sitä ennen ryhtyisi toi-
18323: menpiteisiin keskuslaito'ksen perustamiseksi mielisairaita
18324: varten Oulun lääniin. Vuoden 1911 valtiopäivillä anoi
18325: Eduskunta, että kuntain alotteesta perustettavia, tarkoituk:
18326: senmukaisesti suunniteltuja piirimielisairaaloita kannatettai-
18327: siin riittävällä valtioavulla, sekä että valtioavun ehdot mää-
18328: rättäisiin niin kohtuullisiksi ja selviksi, että kunnat voisivat
18329: ryhtyä 'tällaisia sairaaloita Ferustamaan. Nämä Eduskun-
18330: nan alamaiset anomukset eivät ole vielä johtaneet mihinkään
18331: tulokseen. Eduskunta on vuoden 1907 valtiopäivillä teke-
18332: mänsä päätöksen johdosta ottanut vuosittain budjettiin
18333: määrärahan Oulun lääniin perustettavaa mielisa;rasten
18334: keskuslaitosta varten, viimeksi 1913 vuoden valtiopäivillä
18335: 1,000,000 markkaa vuoden 1914 varalle. Näitä määrära-
18336: hoja ei kuitenkaan ole tähän asti otettu rahasääntöön.
18337:     Vuonna 1905 asetti hallitus komitean selvittelemään
18338: kysymyksessä olevaa asiaa ja siitä tekemään ehdotuksen
18339: koko sen laajuudessa. Tämä komitea onkin mietintönsä
18340: 4            1914. - Anomusmietintö N :o 17.
18341: 
18342: ens1ma1sessä osassa, joka ilmestyi vuonna 1909, tehnyt
18343: seikkaperäisesti selkoa mielisairasoloista Suomessa ja esittä-
18344: nyt laajan ohjelman olojen järjestämiseksi paremmalle kan-
18345: nalle. Komitean laatima ehdotus ei ole johtanut uusien
18346: mielisairaalain perustamiseen.
18347:      Sitä myöten kuin inhimillisempi katsantokanta voitti
18348: alaa ja vallitsevat puutteet puheena olevalla alalla entistä
18349: selvemmin huomattiin, astui päiväjärjestykseen kysymys
18350: omien piirimielisairaalain perustamisesta kunnille. Omin
18351: neuvoin eivät maalaiskunnat kuitenkaan voi tällaisiin
18352: kalliisiin yrityksiin ryhtyä, vaan ovat ne valtion
18353: avustuksesta riippuvaisia. Saadakseen varmuutta siitä,
18354: mille kannalle hallitus asettuisi kuntien yhteistoimintaan
18355: nähden puheena olevalla alalla, kääntyi eräs kuntaryhmä
18356: Senaatin puoleen kyselyllä, voisivatko kunnalliset piirimieli-
18357: sairaalat ja missä määrin saada apua yleisistä varoista.
18358: Kyselyn johdosta teki Senaatti, Lääkintöhallitusta ja ku-
18359: vernöörejä kuultuaan, asiasta esityksen korkeimpaan paik-
18360: kaan. Helmikuun 21 päivänä 1899 antoi Hallitsija Senaa-
18361: tille valtuuden myöntää yleisistä varoista kunnille pu-
18362: heenalaista tarkoitusta varten avustusta Senaatin lähemmin
18363: määrättävillä ehdoilla. Niinkuin Eduskunnan vuoden 1911
18364: :valtiopäivillä tekemässä anomuksessa on mainittu, eivät
18365: kunnat kuitenkaan voineet tämän avustuksen saamiseksi
18366: asetettujen liian ankarien ehtojen takia sitä hyväkseen käyt-
18367: tää. Näin jäi kunnallisen mielisairashoidon tarkoituksenmu-
18368: kaisempi järjestely piirimielisairaalain kautta toteuttamatta
18369: pitemmäksi aikaa. Ainoastaan aikaisemmin mainittu Harja-
18370: vallan y. m. kuntien ryhmä alistui Senaatin ehtoihin ja pe-
18371: rusti kunnallisen piirimielisairaalan.
18372:      Viime vuosikymmenen lopulla heräsi piirimielisairaala-
18373: aate uudelleen eloon. Erinäiset kuntaryhmät kääntyivät
18374: hallituksen puoleen anomuksilla, joissa valtion apurahaa
18375: piirimielisairaalahankkeille pyydettiin annettavaksi ennen
18376: mainituista ehdoista osittain poikkeamalla. Senaatti vaatikin
18377: vuonna 1907 edellä mainitulta mielisairashoitokomitealta eh-
18378: dotukset uusiksi mallipiirustuksiksi puheenalaisia sairaa-
18379:               Mielisairashoidon edistäminen.                 5
18380: 
18381: loita. varten. Saatuaan nämä seuraavan vuoden alussa,
18382: käski Senaatti Lääkintöhallituksen laatimaan ehdotuksen
18383: ohjesäännöksi piirimiel;sairaaloita varten sekä harkitsemaan,
18384: olisivatko määräyks·et sen valtioavun suuruudesta, jota 21
18385: päivänä helmikuuta 1899 annetun armollisen kirjeen mukaan
18386: voitiin myöntää, tai ne ehdot ja määräykset, jotka oli val-
18387: tioavun myöntämiseen nähden asetettu, muutettavat, sekä
18388: siinä tapauksessa tekemään ehdotuksensa asiassa. Lausun-
18389: nossaan ehdotti Lääkintöhallitus valtioapueriä korotetta-
18390: viksi. Mutta kunnat, mikäli niiltä lausunnoita asiasta vaa-
18391: dittiin, vastustivat näiden uusienkin ehtojen vahvistamista.
18392: Asiaa harkittuaan Senaatti ei katsonutkaan voivansa vah-
18393: vistaa mallipiirustuksia eikä Lääkintöhallituksen ehdotuk-
18394: sia, vaan antoi Lääkintöhallituksen tehtäväksi, yhdessä mieli-
18395: sairashoitokomitean, Vaivaishoidontarkastajan ja Yleisten
18396:  rakennusten ylihallituksen kanssa, laatia uudet ehdotukset
18397: piirim; elisairaalain piirustuksiksi kustannusarvioineen sekä
18398: ehdotukset asianhaarain aiheuttamiksi muiksi toimen-
18399: piteiksi.
18400:      Mainittujen viranomaisten yhteinen S'ovitteluehdotus val-
18401: mistui vuonna 1911. Siinä tehtiin suuri myönnytys laitosten
18402:  rakennuksiin nähden sikäli, että kunnille voidaan jättää,
18403: mitä sairaalain ulko- ja talousrakennuksiin tulee, täysin va-
18404: paat kädet, jolloin mallipiirustuksiin liitetyt näiden raken-
18405: nusten piirustukset jäisivät vain jonkinlaisten malliluonnos-
18406:  ten asemaan. Siten ovat piirimielisairaalain kustannusarviot
18407:  voineet tuntuvasti alentua. Ehdotuksessa lausuttiin sitä
18408:  paitsi mahdolliseksi, että kuntain ylipäänsä ei olisi pakko
18409:  omaksua juuri mallipiirustuksia, .ios hankkivat piirustuksia
18410: sellaisia hinnaltaan huokeampia sairaalarakennuksia varten,
18411:  jotka asianomainen kuvernööri Lääkintöhallitusta kuul-
18412:  tuaan hyväksyy. Valtioapuehtoihin on ehdotuksessa niin-
18413:  ikään tehty melkoisia huojennuksia ja selvityksiä. Niinpä
18414:  tulisi rakennus- ja kalustoavun takaisinmaksu kysymykseen
18415:  ainoastaan, jos laitos lakkautetaan siinä vallitsevain epäkoh-
18416:  tain vuoksi taikka sairaala kuntain omasta tahdosta sulje-
18417:  taan, ennenkuin kymmenen vuotta on kulunut sen avaami-
18418: 6            1914.- Anomusmietintö N:o 17.
18419: 
18420: sesta, jolloin kunnat kuitenkin saisivat lukea hyväkseen kul-
18421: takin vuodelta, minkä laitos on toiminut, 10 % saadusta val-
18422: tioavusta. Laitoksen lääkäriksi olisi jokainen toimeensa oi-
18423: keutettu lääketieteen lisensiaatti kelpoinen, mutta olisi vaali
18424: alistettava Lääkintöhallituksen hyväksyttäväksi. Laitok-
18425: seen saisi myöskin ottaa äkillisesti sairastuneita, mikäli
18426: niille ei ole saatu ja niin kauvaksi kuin niille ei saada paik-
18427: kaa valtion sairaaloissa. Valtion avustus voitaisiin, maan
18428: eri osien erilaiseen varallisuuskantaan nähden, määrätä suh-
18429: teelliseksi. Lopuksi oli lausuttu toivomuksena, että valtio,
18430: muun avustuksensa ohella, ottaisi osaa henkilökunnan palk-
18431: kaukseen ainakin kolmannella osalla.
18432:      Siinä toivossa, että Senaatti näin uudelleen muodostet-
18433: tujen valtioapuehtojen mukaisesti suostuisi myöntämään
18434: kunnille tarpeellista avustusta, on tähän asti jo 12 kuntaryh-
18435: mää eri osissa maata Jlyytänyt valtioapua suunnittelemiaan
18436: piirimielisairaaloita varten, joihin keskimäärin tulisi 60 sai-
18437: raspaikkaa; ja on Lääkintöhallitus puoltanut niille kutakin
18438: sairaspaikkaa kohti rakennusapua 1,000 markkaa, sisustus-
18439: avustusta 150 markkaa ja vuotuista sairashoitoavustusta 250
18440: markkaa sekä kolmannen osan hoitohenkilökunnan palkasta.
18441: Senaatti ei ole mainittuja anomuksia vielä ratkaissut.
18442: 
18443: 
18444:     Kukin sivistyskansa on velvollinen järjestämään tarkoi-
18445: tuksenmukaista hoitoa niille jäsenilleen, jotka eivät kykene
18446: itsestään huolta pitämään, niinku;n on mielisairasten laita.
18447:     Kun köyhäinhoitotaloihin varatut paikat nähtävästi
18448: ovat tarkoitetut ainoastaan eristyssuojiksi, joihin mielisai-
18449: raat voidaan sulkea tullakseen itselleen ja muille vaaratta-
18450: miksi, jäävät sairaat siellä asiantuntevaa hoitoa vaille, ja
18451: heidän paranemismahdollisuutensa ovat näin ollen sangen
18452: vähäiset. Sama on laita niiden mielisairaiden, jotka anne-
18453: taan elätteelle, puhumattakaan niistä sairaista, joista ei ku-
18454: kaan huolehdi. Mielisa;raspaikkojen riittämättömyys ai-
18455: heuttaa sairaiden omaisille .ia kunnallisille viranomaisillekin
18456: usein voittamattomia vaikeuksia, kun potilaalle saadaan
18457:               Mielisairashoidon edistäminen.               7
18458: 
18459: odottaa paikkaa valtion laitoksissa kuukausia, jopa vuosia-
18460: kin. Kansataloudelli:sestikaan ei ole yhdentekevää, että
18461: se työvoima, joka mielisairaille sopivaa parannushoitoa toi-
18462: mittamalla voitaisiin osaksi pelastaa yhteiskunnalle, nyt
18463: menee hukkaan ja että tällaisten sairaiden elättämiseen vuo-
18464: desta vuoteen on uhrattava huomattavia varoja. Näihin epä-
18465: kohtiin nähden pitää Valiokunta tarpeellisena, että Edus-
18466: kunta uudelleen kääntyy asiassa Hallitsijan puoleen.
18467:     Kun mielisairasten hoito etupäässä kuuluu valtiolle, on
18468: V aliakunnan mielestä välttämätöntä, että ainakin Ouluun
18469: suunnitellun keskuslaitoksen rakentaminen viipymättä alo-
18470: tetaan.
18471:     Mutta koska yksistään tällä ei edes kipein tarve vielä
18472: tule tyydytetyksi, on myöskin kuntain alotteesta perustetta-
18473: via mielisairaaloita kannatettava riittävällä valtioavulla.
18474:     Puheena oleviin tarkoituksiin katsoo Valiokunta vuoden
18475: 1917 loppuun tarvittavan valtiovaroja yhteensä 5,000,000
18476: markkaa, ja olisi tästä vuodeksi 1915 osotettava arviolta
18477: 2 miljoonaa markkaa. Sanotuilla varoilla voitaisiin ra-
18478: kentaa niin suuri osa Oulun lääniin aijotusta keskuslaitok-
18479: sesta, että sinne tulisi noin 500 sairaspaikkaa, sekä avustaa
18480: 12 piirimielisairaalaa, joihin voitaisiin ottaa yhteensä noin
18481: 720 hoidokasta. Lisäksi voitaisiin avustaa yksityistenkin
18482: kuntien perustamia suurempia mielisairaaloita. Täten saa-
18483: taisiin lähimmässä tulevaisuudessa ainakin noin 1,200 uutta
18484: hoitopaikkaa mielisairaille eri osissa maata ja sen kautta
18485: kaikkein kipein mielisairashoidon puute poistetuksi.
18486:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
18487: alamaisesti anottavaks],
18488: 
18489:                 että hoidon hankkimiseen mielisaimille mää-
18490:             rättäisiin ennen vuoden 1917 loppua käytettä-
18491:             välcsi valtiovaroja 5,000,000 markkaa, joista
18492:             3,250,000 markkaa Oulun lääniin perustettavan
18493:             keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseen ja kun-
18494:             toon panemiseen sekä 1,750,000 mm·kkaa. kunta-
18495:             ryhmäin alotteesta pentstettavien, tarkoituk-
18496: 8            1914.- Anomusmietintö N:o 17.
18497: 
18498:            senmukaisesti suunniteltujen piirimielisairaalain
18499:            ja yksityisten kuntain mielisairaalain avustami-
18500:            seen; ja
18501:                että tästä määrärahasta vuoden 1915 raha-
18502:            sääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa.
18503: 
18504:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1914.
18505: 
18506: 
18507: 
18508:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
18509: ner, varapuheenjohtaja Kaskinen (osittain), jäsenet Aromaa
18510: (osittain), Hedberg, Inborr, .Jäykkä, Kautto (osittain), Ko-
18511: ponen, Leinonen (osittain), Leivo (osittain), Mäkelä (osit-
18512: tain), Saari, K., Savolainen, Sinkko, Typpö, T., \Vaarala,
18513: \Vahe sekä varajäsenet Listo, Nikula, Pykälä (osittain) ja
18514: Wäänänen.
18515: 
18516: 
18517: 
18518: 
18519:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
18520:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
18521: 
18522: 
18523: 
18524: 
18525:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
18526:            n en a n o m u s varojen myöntämisestä mieli-
18527:            sairashoidon edistämiseksi.
18528: 
18529: 
18530: 
18531: 
18532:        Suurivaltaisin, Armolllsin Keisari
18533:                ja Suuriruhtinas I
18534: 
18535: 
18536: 
18537: 
18538:    Eduskunnassa on tehty kaksi anomusehdotusta valtio-
18539: varojen myöntämisestä mielisairashoidon edistämiseksi, ja on
18540: Eduskunta ne säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.           .
18541: 2    1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 17.
18542: 
18543:      Mielisairasten hoitoa varten on valtion, kuntain ja yksi-
18544: tyisten laitoksissa seuraava määrä sairaspaikkoja: valtion
18545: laitoksissa 1,439, Harjavallan kunnallisessa piirimieli-
18546: sairaalassa 32, kuntien mielisairaaloissa ja köyhäinhoito-
18547: taloissa, joista ei ole varmaa tietoa saatavissa, noin 2,000
18548: sekä yksityisissä mielisairaslaitoksissa 100. Kaikissa näissä
18549: laitoksissa on siis yhteensä noin 3,500 sairaspaikkaa
18550: mielisairaita varten. Näin saatu luku supistuu melkoisesti,
18551: jos otetaa.n huomioon ainoastaan ne laitokset, joissa annetaan
18552: järjestettyä mielisairashoitoa. Sellaisena ei voida pitää
18553: hoitoa useimmissa: köyhäinhoitotalojen mielisairasosastoissa.
18554:      Valtion asettaman mielisairashoitokomitean toimittaman
18555: tutkimuksen mukaan oli koko maassa vuoden 1906 lopulla
18556: kaikkiaan 11,710 mielisairasta, joista 1,886 kaupungeissa ja
18557: 9,824 maaseudulla. Näistä oli noin 7,000 laitoshoidon tar-
18558: peessa. Kun valtion laitoksissa, yksityisissä sairaaloissa ja
18559: köyhäinhoitotaloissa on noin 3,500 paikkaa mielisairaille,
18560: tarvittaisiin siis maassa sellaisia paikkoja ainakin sama verta
18561: lisää.
18562:      Eduskunta teki vuodm 1907 valtiopäivillä Teidän
18563: Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisen anomuksen, että
18564:  mielisaira.sten hoitoa tarkoittavista laitoksista annettai-
18565:  siin Eduskunnalle armollinen esitys, jossa olisi otettu huo-
18566:  mioon Eduskunnan esittämä suunnitelma mielisairashoidon ·
18567: jäTjestäJIDiseksi, ja että Hallitus, riippumatta tämän armol-
18568:  lisen esityksen valmistumisesta, jo sitä ennen ryhtyisi toi-
18569:  menpiteisiin keskuslaitdksen perustamiseksi mielisairaita
18570: varten Oulun lääniin. Vuoden 1911 valtiopäivillä anoi
18571:  Eduskunta, että kuntain alotteesta perustettavia, tarkoituk-
18572:  senmukaisesti suunniteltuja piirimielisairaaloita kannatettai-
18573: siin riittävällä valtioavulla, sekä että valtioavun ehdot mää-
18574:  rättäisiin niin kohtuullisiksi ja selviksi, että kunnat voisivat
18575:  ryhtyä tällaisia sairaaloita perustamaan. Eduskunta on
18576:  vuoden 1907 valtiopäivillä tekemänsä päätöksen johdosta
18577:  ottanut vuosittain budjettiin määrärahan Oulun lääniin
18578:  perustettavaa mielisairasten keskuslaitosta varten, viimeksi
18579:  1913 vuoden valtiopäivillä 1,000,000 markkaa vuoden 1914
18580:               Mielisairashoidon edistäminen.               3
18581: 
18582: Yaralle. Mutta nämä Eduskunnan toimenpiteet eivät ole
18583: johtaneet mihinkään tulokseen.
18584:     Kukin sivistyskansa on velvollinen järjestämään tarkoi-
18585: tuksenmukaista hoitoa niille jäsenilleen, jotka eivät kylmne
18586: itsestään huolta pitämään, niinkuin on mielisairasten laita.
18587: Sitä myöten kuin inhimillisempi katsantotapa mielisai-
18588: raiden hoitoon nähden on Suomessa voittanut alaa ja val-
18589: litsevat puutteet on entistä selvemmin huomattu, on
18590: täällä astunut päiväjärjestykseen kysymys omien piiri-
18591: mielisairaalain perustamisesta kunnille. Omin neuvoin eivät
18592: maalaiskunnat kuitenkaan voi tällaisiin kalliisiin yrityksiin
18593: ryhtyä., vaan ovat ne valtion avustuksesta riippuvaisia.
18594: Helmikuun 21 päivänä 1899 onkin Teidän Keisarillinen
18595: Majesteettinne armossa antanut Suomen Senaatille valtuuden
18596: myöntää yleisistä varoista kunnille piirimielisairaalain
18597: aikaansaamista varten avustusta Senaatin tarkemmin maa-
18598: rättävillä ehdoilla. Niinkuin Eduskunnan vuoden 1911
18599: valtiopäivillä tekemässä anomuksessa on mainittu, eivät
18600: kunnat kuitenkaan ole voineet tämän avustuksen saamiseksi
18601: asetettujen liian ankarien ehtojen takiw sitä hyväkseen
18602:  käyttää. Ainoastaan Harjavallan "J'. m. kuntien ryhmä
18603:  perusti kunnallisen piirimielisairaalan.
18604:      Kun erinäiset kuntaryhmät olivat tehneet Hallitukselle
18605:  anomuksia, joissa valtion apurathaa piirimielisairaalahank-
18606:  keille on pyydetty annettavaksi ennen mainituista ehdoista
18607:  osittain poikkeamalla, on eräiden viranomaisten yhteisestä
18608: toimesta vuonna 1911 valmistettu uusi suunnitelma sellais-
18609: ten sairaalain avustamista varten valtiovaroilla. Tämän
18610:  mukaan kunnille voidaan jättää täysi vapaus mielensä
18611:  mukaan mkentaa piirimielisairaalain ulkohuone- ja talous-
18612:  rakennukset, ja on siinä muutenkin pidetty mahdollisena,
18613:  että kuntain ei tarvitsisi käyttää virallisia mallipiirus-
18614:  tuksia, jos vain hankkivat piirustuksia sellaisia hinnal-
18615: taan huokeampia sairaalarakennuksia varten, jotka asian-
18616:  omainen kuvernööri läakintöhallitusta kuultuaan hyväksyy.
18617:  Valtioapuehtoihin on suunnitelmassa niinikään tehty mel-
18618:  koisia huojennuksia ja selvityksiä. Niinpä tulisi rakennus-
18619: 4     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
18620: 
18621: Ja kalustoavun takaisinmaksu kysymykseen ainoastaan,
18622: jos laitos lakkautetaan siinä vallitsevain epäkohtain
18623: vuoksi taikka sairaala kuntain omasta tahdosta sulje-
18624: taan ennenkuin kymmenen vuotta on kulunut sen avaami-
18625: sesta, jolloin kunnat kuitenkin saisivat lukea hyväkseen,
18626: kultakin vuodelta, minkä laitos on toiminut, 10 % saadusta
18627: valtioavusta. Lääkäriksi sellaiseen laitokseen olisi jokai-
18628: nen lääketieteen lisensiaatti kelpoinen, mutta olisi vaali
18629: alistettava lääJkintöha1lituksen hyväksyttäväksi. Laitok-
18630: seen saisi myöskin ottaa äkillisesti sairastuneita, mikäli
18631: niille ei ole saatu ja niin kauaksi kuin niille ei saada paik-
18632: kaa valtion sairaaloissa. Valtion avustus voitaisiin, maan
18633: eri osien erilaiseen varallisuuskantaan nähden, määrätä suh-
18634: teelliseksi. Lopuksi on lausuttu toivomuksena, että valtio,
18635: muun avustuksensa ohella, ottaisi osaa henkilökunnan palk-
18636: kaukseen ainakin kolmannella osalla.
18637:      Siinä toivossa, että Senaatti näin uudelleen muodostet-
18638: tujen valtioapuehtojen mukaisesti suostuisi myöntämään
18639: kunnille tarpeellista avustusta, on tähän a;sti jo 12 kuntaryh-
18640: mää eri osissa maata pyytänyt valtioapua suunnittelemiaan
18641:  piirimielisairaaloita varten, joihin keskimäärin tulisi 60 sai-
18642: raspaikkaa kuhunkin; ja on lääkintöhallitus puoltanut
18643:  niille kutakin sairaspaikkaa kohti rakennusapua 1,000
18644: markkaa, sisustusavustusta 150 markkaa ja vuotuista sairas-
18645: hoitoavustusta 250 markkaa sekä sitä paitsi kolmannen osan
18646:  hoitohenkilökunnan palkasta. Senaatti ei ole näitä ano-
18647:  muksia vielä ratkaissut.
18648: 
18649:     Kun köyhäinhoitotaloissa mielisairaille varatut paikat
18650: näJhtävästi ovat tarkoitetut ainoastaan eristyssuojiksi, joihin
18651: mielisairaat voidaan sulkea tullakseen itselleen ja muille
18652: vaarattomiksi, jäävii!t nämä sairaat siellä asiantuntevaa hoitoa
18653: vaille, ja heidän paranemismahdollisuutensa ovat siis sangen
18654: vähäiset. Sama on laita niiden mielisairaiden, jotka anne-
18655: taan elätteelle, puhumattakaan niistä sairaista, joista ei ku-
18656: kaan huolehdi. Mielisairaspaikkojen riittämättömyys ai-
18657: heuttaa sairaiden omaisille ja kunnallisiHe viranomaisiHekin
18658:               Mielisairashoidon edistäminen.                 6
18659: 
18660: usein voittamattomia vaikeuksia, kun potilaalle täytyy
18661: kuukausia, jopa vuosiakin odottaa paikkaa valtion laitok-
18662: sissa. Kansantaloudellisestikaan ei ole yhdentekevää, että
18663: se työvoima, joka voitaisiin mielisairaille sopivaa parannus-
18664: hoitoa toimittamalla osaksi pelastaa yhteiskunnalle, nyt
18665: menee hukkaan ja että tällaisten sairaiden ylläpitoon' vuo-
18666: desta vuoteen on uhrattava huomattavia varoja. Näihin epä-
18667: kohtiin nähden Eduskunta pitää tarpeellisena uudelleen
18668: asiassa kääntyä Teidän Keisarillisen Majesteettinne puoleen.
18669:      Kun mielisairasten hoito etupäässä kuuluu valtiolle, on
18670: Eduskunnan mielestä välttämätöntä, että aina.kin Ouluun
18671: suunnitellun keskuslaitoksen rakentaminen valtion toimesta
18672: viipymättä alotetaan.
18673:      Mutta koska yksistään tällä laitoksella ei edes kipein
18674: tarve vielä tule tyydytetyksi, on myöskin kuntain alotteesta
18675: perustettavia mielisairaaloita kannatettava riittäväJlä val-
18676: tioavulla.
18677:      Puheena oleviin tarkoituksiin katsoo Eduskunrta vuoden
18678: 1917 loppuun tarvittavan valtiovaroja yhteensä 5,000,000
18679: markkaa, ja olisi tästä vuodeksi 1915 osotettava arviolta
18680:  2,000 1000 markkaa. Sanotuilla vwroilla voitaisiin rakentaa
18681: niin suuri osa Oulun lääniin aijotusta keskuslaitoksesta,
18682:  että sinne tulisi noin 500 saira.spaikkaa, sekä avustaa
18683:  12 piirimielisairaalaa, joihin voitaisiin ottaa yhteensä noin
18684:  720 hoidokasta. Lisäksi voitaisiin avustaa yksityistenkin
18685: kuntien perustamia suurempia mielisairaaloita. Täten saa-
18686: taisiin lähimmässä tulevaisuudessa ainakin noin 1,200 uutta
18687:  hoitopaikkaa mielisairaille eri osissa maata ja sen kautta
18688:  kaikkein kipein mielisairashoidon puute poistetuksi.
18689:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti Teidän
18690:  Keisarilliselta Majesteetiltanne anoo,
18691: 
18692:                 että hoidon hankkimiseen mielisairaille mää-
18693:             rättäisiin ennen vuoden 1917 loppua käytettä-
18694:             väksi valtiovaroja 5,000,000 markkaa, joista
18695:             3,250,000 'Jinarkkaa Oulun lääniin perustettavan
18696:             keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseeJ1- ja kun-
18697: 6    1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 17.
18698: 
18699:             toon panemiseen sekä 1,750,000 markkaa kunta-
18700:             ryhmäin alotteesta perustettavien, tarkoituk-
18701:             senmukaisesti suunniteltujen piirimielisairaalain
18702:             ja yksityisten kuntain mielisairaalain avustami-
18703:             seen; ja
18704:                 että tästä määrärahasta vuoden 1915 raha-
18705:             sääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa.
18706: 
18707:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
18708: 
18709:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
18710: 
18711: 
18712: 
18713: 
18714:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.   J!
18715:              JH1 4. -   Anomusmietintö N :o 18.
18716: 
18717: 
18718: 
18719: 
18720:                  'l'alousvaliokunnan mietintö
18721:             N :o 6 anomusehdotusten johdosta, jotka koske-
18722:             vat erinäisiä paikal1isia sairastupakysymyk-
18723:             siä.
18724: 
18725:     gduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmiste-
18726: levaa käsittelyä varten edustaja Pulkkisen y. m. anomuseh-
18727: dotuksen N :o 6 :<airastuvan perustamisesta Hyrynsalmen
18728: kirkonkylään ja edustaja Nurmelan y. m. anomusehdotuksen
18729: N :o 7 sairastuvan perustamisesta Turtolan kuntaan.
18730: 
18731: 
18732:     Vuoden 1909 valtiopäivill'ä käsitteli Talonsval iolmnta
18733: anomusehdotuksia sairastupien perustamisesta Sodankylän
18734: ja Hyrynsalmen kirkonkyliin. Talousvaliokunta silloin lau-
18735: sui periaatteessa kannattavansa näiden anomusehdotusten
18736: tarkoitusta, mutta ehdotti ne hyljättäviksi siitä syystä, että
18737: tällaisten puhtaasti paikallisten asiain käsittely mukavim-
18738: min voi tapahtua hallinnollista tietä.
18739:     Sen mukaan kuin Valiokunta on saanut tietoonsa, on hal-
18740: litus perust:mut Sodankylä1in, lVIuonionniskaan .ia Inariin
18741: sairastupia, jotka jo ovat väliaikaisesti toimessa. Kun pu-
18742: heenalaiset toimenpiteet välittömästi 'kuuluvat hallinnolli-
18743: selle alalle, ehdottaa Valiokunta kunnioittaen,
18744: 
18745:                 että Ednskunta antaisi puheena ole1Jien ano-
18746:             Ynttsehdotusten razteta.
18747: 
18748:    Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1914.
18749:              1914. -   Anomusmietintö N :o 18.
18750: 
18751:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
18752: ner, jäsenet Aromaa, Hedberg, Inborr, Jäykkä (osittain),
18753: Kautto, Koponen, Leinonen, Leivo (osittain), Mäkelä (osit-
18754: tain), Saari, K., Savolainen, Sinkko, Typpö, T., Vaarala ja
18755: Yahe selrä varajäsenet Lista (osittain) ja Nikula (osittain).
18756: 
18757: 
18758: 
18759: 
18760:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
18761:              1914. -.Anomnsmietintö N:o 19.
18762: 
18763: 
18764: 
18765: 
18766:                 P e r u s t u s l a k i v a Ii o k u n n a n m i e-
18767:             t i n t ö N :o 3, eräiden Eduskunnassa tehtyjen
18768:             anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat
18769:             laillisten olojen palauttamista maahan.
18770: 
18771:     Eduskunta on Perustuslakivaliokunnan valmisteltaviksi
18772: lähettänyt edustajain Sopasen y. m. anomusehdotuksen n :u
18773: 29, n. s. yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittujen Suomen
18774: kansalaisten palauttamisesta laillisiin oikeuksiinsa ja saman
18775: lain toteuttamiseksi aijottujen enempien toimenpiteitten lak-
18776: kauttamisesta, edustajain Mannermaan ja Koiviston anomus-
18777: ehdotuksen n :o 26, venäjänkielen käytön laajentamista tar-
18778: koittavien toimenpiteitten lakkauttamisesta sekä voimassa-
18779: olevien kieliasetusten noudattamisesta, edustajain Arvid Neo-
18780: viuksen y. m. anomusehdotuksen n:o 27, laillisen järjestyk-
18781: sen palauttamisesta maahan, sekä edustajain Hautasen y. m.
18782: anomusehdotuksen n :o 28, laillisten olojen palauttamisesta
18783: ja Suomen oikeusjärjestyksen voimaansaattamisesta. Valio-
18784: kunnalle on myös toimitettu sanottuja anomusehdotuksia
18785: Eduskunnassa esiteltäessä syntyneet keskustelupöytäkirjat,
18786: minkä ohessa Valiokunta on Keisarillisen Senaatin puheen-
18787: johtajan välityksellä saanut vastaanottaa erinäisiä asiaa va-
18788: laisevia asiakirjoja.
18789:     Koska sanotut neljä anomusehdotusta kaikki tarkoittavat
18790: Suomessa vallitsevien laittomien olojen korjaamista, on Va-
18791: liokunta käsitellyt ne yhdessä; ja saa V a:liokunta, sen teh-
18792: tyään, kunnioittaen ehdottaa,
18793: 
18794:                että Eduskunta päiittäisi Keisa'filliselle Ma-
18795:            jesteetille lähettää settraa·vansisiiltöisen alamai-
18796:            sen anomuksen:
18797: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
18798: 
18799: 
18800:     Suurivalta isin, A. r molli s i n Keisari Ja
18801:                 Suuriruhtinas!
18802:     Eduskunta on nykyisillä valtiopäivillä alamaisessa adres-
18803: sissa Teidän Keisarilliselle liajesteetillenne jo esittänyt Suo-
18804: men kansan syvät huolet Suomen oikeuden ja edun syrjäyt-
18805: tämisen johdosta Suuriruhtinaskunnan hallituksessa ja hal-
18806: linnossa sekä esiintuonut, kuinka välttämätöntä on, että sen
18807: olot jäl'leen saatetaan oikeuden varmalle pohjalle. Seuraukset
18808: Suomen asiain johdossa viime arkoina noudatetusta yleisestä
18809: suunnasta ja siihen 11erustuvasta menettelystä ovat kuitenkin
18810: käyneet maalle niin turmiollisiksi ja uhkaavat tuottaa sen
18811: valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle sElllaista tuhoa,
18812: että Eduskunta on velV'ollinen seikkaperäisemmällä selon-
18813: teolla kiinnittämään Teidän Keisarillisen Majesteettinne
18814: huomiota niihin.
18815: 
18816:     On käynyt yhä selvemmin ilmi, että se katsantokanta,
18817: joka viime aikoina on määräävästi vaikuttanut Venäjän hal-
18818: lituksen politiikkaan Suomessa, oleellisesti eroaa siitä,
18819: jota Suomen yhdistämisestä asti Venäjän valtakuntaan lähes
18820: vuosisadan aika noudatettiin. Viimeksimainitulle katsan-
18821: tokannalle ominaista oli, että tahdottiin järjestää Suomen
18822: olot Suomen kansan luonteen, tapojen ja taipumusten
18823: mukaisiksi. Suomen vapaata sivistyksellistä ja taloudellista
18824: kehitystä tahdottiin turvata kansan tarpeita vastaavilla,
18825: kansan itsensä hyväksymillä laeilla. Valtiollista ja yhteis-
18826: kunnallista toimintaa maassa, sen hallintoa, lainkäyttöä
18827: y. m. johtamaan perustettiin laitoksia, joissa toimi tähän kan-
18828: sakuntaan kuuluvia, sen oloihin ja tapoihin perehtyneitä
18829: henkilöitä. Tämä pyrkimys tuli ilmi heti Suomen oloja
18830: maan valloituksen jälkeen järjestettäessä. Keisari Aleksan-
18831: teri I useissa tilaisuuksissa lausui tahtonsa ja tarkoituksensa
18832: olevan, että Suomen kansa, kansakuntien joukkoon korotet-
18833: tuna, saisi elää omien lakiensa vallan alaisena, omissa sisäi-
18834: sissä asioissaan vapaana. Hän oli, omien sanojensa mukaan,
18835: vakuutettu siitä, että sitä hallitusmuotoa ja niitä lakeja,
18836:               Laillisten olojen palauttaminen.               3
18837: 
18838: jotka Suomen kansan ]uontoon, tapoihin ja sivistykseen
18839: sopivina, monina aikoina olivat olleet sen yhteiskunnallisen
18840: vapauden ja rauhan perustuksena, ei voitu näiden vaaratta
18841: vähentää tai rikkoa. Sentähden hän heti tämän maan hal-
18842: litsijakai jouduttuaan mitä juhlaliisirumin .ikuisiksi ajoiksi
18843: vakuutti ja vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä ne
18844: eri- ja muut orkeudet, joita kukin sääty erittäin ja kaikki
18845: asujamet yhteisesti valtiosäännön mukaan olivat nauttineet.
18846: Sentähden hän myös asetti Suomelle suomalaisista miehistä
18847: kokoonpannun eri hallituksen, jonka tuli Hallitsijan nimessä
18848: toimittaa maassa sivilihallintoa ja oikeudenkäyttöä viimei-
18849: sessä oikeusasteessa riippumattomana kaikesta muusta val-
18850: lasta kuin lakien ja siitä, minkä Hallitsija niiden nojalla
18851: harjoitti.
18852:      Tälle pohjalle ovat maan seuraavat Hallitsijat rakenta-
18853: neet, noudattaen maan perustuslakeihin perustuvaa halli-
18854: tusta ja hallintoa Suomessa. Keisari Aleksanteri II val-
18855: misti Suomelle tilaisuuden huomattavaan yhteiskunnalliseen
18856: ja valtiolliseen edistykseen elvyttämällä uudestaan edus-
18857: kuntatoiminnan ja saattamalla kansan suuren enem-
18858: mistön kielen käytäntöön maan julkisessa elämässä. Suo-
18859: men kehitystä sen kansallisella pohjalla edisti myös Keisari
18860: Aleksanteri III m. m. erinäisillä toimenpiteillä suomenkie-
18861: len virallisen käytön enentämiseksi sekä laajentamalla kan-
18862: sanedustuksen toimivaUan valtiopäiville annetun esitysoikeu-
18863: den kautta.
18864: 
18865:     Tällaisissa valtiotoimissa ilmenevistä periaatteista koko-
18866: naan poikkeava on ollut se katsantokanta, joka, lyhyttä
18867: väliaikaa lukuunottamatta, sitten viime vuosisadan loppu-
18868: vuosien on määrännyt venäläisen politiikan suunnan ja toi-
18869: menpiteet Suomessa. Suomen kansan vapautta omien lakien
18870: turvissa, kotimaisten laitosten avulla kehittyä sen luonnetta
18871: ja tarpeita vastaavalla tavalla on pyritty suuressa mää-
18872: rässä supistamaan. Lakien säätäminen useista Suomen si-
18873: säiseen kehitykseen mitä oleellisimmin vaikuttavista asioista
18874: on ta'hdottu antaa venäläisille lainsäädäntölaitoksille,
18875: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
18876: 
18877: joiden jäsenille Suomen erikoiset olot ja tarpeet ovat vie-
18878: raita. Suomen asiain korkein johto on tahdottu antaa Keisa-
18879: rikunnan Ministerineuvostolle. Maan sisäisen hallinnon joh-
18880: toon on yhä enenevässä määrässä pantu venäläisiä miehiä,
18881: joille 'Suomen kansa, sen harrastukset, tavat ja kieli, sen
18882: lait ja laitokset ovat aivan vieraat, ja näille avustajiksi on
18883: taloudellisia etuja ja erikoista suojaa lupaamalla saatu suo-
18884: malaisiakin miehiä.
18885:     Tämän uuden järjestelmän pyrkimykset ilmenivät Kei-
18886: sarikunnan Ministerineuvoston alotteesta syntyneessä, touko-
18887: kuun 20 (kesäkuun 2) päivänä 1908 annetussa armollisessa
18888: määräyksessä Keisarikunna:n etuja koskevain Suomen asiain
18889: käsittelyn järjestyksestä, millä määräyksellä Ministerineu-
18890: voston tehtävitksi annettiin mainitunlaisten Suomen kysy-
18891: mysten tarkastaminen ja lausuntojen antaminen niistä.
18892: Tämän Suomen valtiosääntöä syrjäyttämällä syntyneen ja
18893: sisällykseltäänkin Suomen perustuslakien kanssa ristirii-
18894: dassa olevan määräyksen nojalla on Ministerineuvosto it-
18895: selleen hankkinut vaikutusvallan melkeinpä kaikkiin Hallit-
18896: sijan ratkaistaviksi alistettuihin Suomen asioihin nähden. Se
18897: ,välitön suhde", jossa Suomen Keisarillisen Senaatin helmi-
18898: kuun 9 (21) päivänä 1816 annetun julistuksen mukaan pitäisi
18899: olla Keisariin ja Suuriruhtinaaseen, on täten todellisuudessa
18900: laannut. Asian luonnosta johtuu, Bttä Ministerineuvoston
18901: Suomen asioihin sekaantuminen on tuottanut Suomelle
18902: vahingollisia seurauksia jo sen johdosta, että Ministeri-
18903: neuvostolla ei voi olla sitä Suomen olojen ja sen tar-
18904: peiden tuntemusta, jota vaaditaan Suomen asiain oikeaan
18905: arvostelemiseen. Tämän lisäksi tulee, että Suomen kansan
18906: menestykselle aivan vieraat ja vahingolliset valtiolliset näkö-
18907: kohdat yleensä ovat määränneet Ministerineuvoston toimen-
18908: piteet Suomeen nähden.
18909:     Vielä laajakantoisemmaksi muodostui Suomelle viha-
18910: mielisen politiikan tarkoitusten toteuttamista varten V enä-
18911: jällä annettu laki ,niiden Suomea koskevien lakien ja asetus-
18912: ten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen
18913:               Laillisten olojen palauttaminen.                5
18914: 
18915:  merkitys", joka laki, sittenkuin sen olivat hyväksyneet Kei-
18916:  sarikunnan lakiasäätävät laitokset, kesäkuun 17 (30) päivänä
18917:  1910 saavutti armollisen vwhvistuksen. Vaikka Suomen pe-
18918:  rustuslakien mukaan, jotka Venäjän Hallitsi.iat juhlallisesti
18919:  ovat vakuuttaneet ja vahvistaneet, lakia voidaan Suomessa
18920:  säätää, muuttaa tahi kumota vain Suomen Eduskunnan suos-
18921: tumuksella. paitsi mikäli koskeen. s. taloudellista lainsäädän-
18922:  töä, joka kuuluu Hallitsijalle yksin, tahtoo mainittu venä-
18923: läinen laki myöntää Keisarikunnan lakiasäätäville laitoksille
18924:  oikeuden säätää lakeja, jotka ovat tarkoitutet olemaan Suo-
18925:  messa noudatettavina.
18926:      Siinä lainsäädäntöjär.iestyksessä, joka 1910 vuoden laissa
18927: on määrätty, annettiin sittemmin laki tammikuun 10 (24)
18928: päivältä 1912, koskeva ,sitä vastiketta, joka Suomen valtio-
18929: varaston on valtakunnanrahastoon rahana maksettava Suo-
18930: men kansalaisten suoritettavan mieskohtaisen asevelvollisuu-
18931: den sijasta", sekä laki tammikuun 20 (helmikuun 2) päivältä
18932: 1912 ,muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksis-
18933: saan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa."
18934:      Eduskunta on tätä ennen, muun muassa alamaisessa ano-
18935: muksessaan toukokuun 29 päivältä 1912, joka koskee Suo-
18936: men perustuslakien voimassapitämi:;;tä, osottanut, ettei näillä
18937: säännöksillä Suomessa voi olla lain pyhy;yitä ja etteivät ne
18938: niinmuodoin ole tämän maan viranomaisia ja kansalaisia vel-
18939: vottavia. Sama koskee kaikkia lakeja ja määräyksiä, joita on
18940: annettu tai annetaan kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 .iu lkais-
18941: tujen säännösten nojalla. Mutta juuri siitä syystä, ettei näillä
18942: laeilla ole oikeudellista pätevyyttä Suomessa, ovat toimenpi-
18943: teet niiden soveltamiseksi synnyttäneet lukuisia laadultaan
18944: mitä vakavimpia selkkauksia, joista useissa tapauksissa on
18945: aiheutunut suuria kärsimyksiä lainkuuliaisille kansalaisille.
18946: Kun edellämainittu laiton sotilasa-pumaksu Eduskunnan
18947: huomautuksista 'huolimatta on valtakunnanrahaston suori-
18948: tettu, vaikkei Eduskunta o'le varoja tarkoitukseen osottanut,
18949: on siten aikaansaatu arveluttava häiriö valtiotaloudessa.
18950:      Sillä ajalla, joka on kulunut siitä, kun Eduskunta teki
18951: edellämainitun alamaisen anomnksen. on Senaatin toime~ta
18952: (j            1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
18953: 
18954: jo muutamina vuosina Suomen virallisten lehtien liitteenä
18955: julkaistussa ,Suomea koskevien yleisvaltakunnallista mer-
18956: kitystä olevien lakien ja asetuksien kokoelmassa" ilmestynyt,
18957: muiden muassa, seuraavat venäläiset määräykset, joita näh-
18958: tävästi siten on tahdottu saattaa Suomessa noudatettaviksi:
18959:      syyskuun 3 (elokuun 21) päivänä 1912 armollinen mää-
18960: räys, jonka Johtavalle Senaatille on jättänyt Oikeusminis-
18961: teri Venäjän ja Ranskan välillä kirja:llisten ja taiteellisten
18962: teosten suojelemiseksi tehdyn Sovintokirjan vahvistuksesta;
18963:      lokakuun 1 (14) päivänä 1913 Oikeusministerin Hallit-
18964: sevalle Senaatille ilmoittama määräys, koskeva luettelon
18965: vahvistamista Keisarikunnan eri alojen oppilaitoksista mer-
18966: kinnän kera niistä oikeuksista, jotka Suomessa tunnuste~
18967: taan näiden oppilaitosten oppimäärä,n suorittaneille henki-
18968: löille;
18969:      marraskuun 29 (joulukuun 12) lläivänä 1913 armollinen
18970: määräys, ·jonka on Hallitsevalle Senaatille jättänyt Oikeus-
18971: ministeri Venäjän ja Saksan välillä kirjallisten ja taiteellis-
18972: ten teosten suojelemiseksi tehdyn Sopimuskirjan vahvistuk-
18973: sesta; sekä
18974:      joulukuun 3 (16) päivänä 1913 Valtakunnanneuvoston
18975: helmikuun 7 päivänä 1906 Armossa vahvistettu lausunto,
18976: koskeva sotaväen kutsumis•esta siviliviranomaisten avuksi
18977:  annettujen sääntöjen muuttamista.
18978:      Mitä tulee yllämainittuun kahteen Sopimuskirjaan, niin
18979:  on huomattava, että maaliskuun 15 päivänä 1880 julkaistu
18980:  asetus kirjailijain ja taiteilijain oikeudesta tuotteisiinsa, joka
18981:  asetus on syntynyt Valtiosäätyjen m~'ötävaikutuksella,
18982: myöntää Hallitsijalle oikeuden julistaa asetuksen säännökset,
18983:  osaksi talli kokonaisuudessaan, molemminpuolisuuden eh-
18984:  doilla, käytettäviksi myöskin kirjailijan ja taiteilijan teosten
18985:  suhteen muissa valtioissa, joiden kanssa sopimus siinä asiassa
18986:  päätetään. Puheenaolevissa .sopimuksissa on kuitenkin mää-
18987:  räyksiä, jotka poikkeavat mainitussa asetuksessa olevista.
18988:  Venäläis-ranskalaista sopimusta koskevassa lausunnossaan
18989:  esittikin Suomen Senaatti, samalla kuin se huomautti
18990:  sopimuksen määräysten olmran Suomelle ~o~päedullisia, että
18991:               IJBillisten olojen palauttaminen.               7
18992: 
18993: oli välttämätöntä asianmukaisessa järjestyksessä eräissä koh-
18994: din muuttaa Suomessa t.ästä asiasta voimassa olevia sään-
18995: nöksiä. Kun tätä tarkoittavaa armollista esitystä kuiten-
18996: kaan ei ole Eduskunnalle annettn, niin on ilmeistä, ettei tämä
18997: sopimus v·oi Suomessa olla voimassa sikäli kuin se on vas-
18998: toin sanottua eduskuntalakia. Sama on asianlaita myöskin
18999: venäläis-saksa:laisen sopimuksen, josta ei edes Senaatin lau-
19000: suntoa ole vaadittu ..
19001:     Yllämainitun venäläisten oppilaitosten luettelon on Ken-
19002: raalikuvernööri yhdenvertaisuusla.in nojalla vahvistanut, ja
19003: tarkoittaa se niiden oikeuksien määräämistä, joita Keisari-
19004: kunnan oppilaitosten kurssin suorittaneet saisivat nauttia
19005: Suomessa. Kun Suomen lait eivät anna Kenraa.likuvernöö-
19006: rille valtaa mainitunlaiseen toimenpiteeseen, ei sillä voi olla
19007: oikeudellista pätevyyttä.
19008:      Mitä tulee Keisarikunnassa voimassa olevain sotilas-
19009: avun antamista siviliviranomaisille koskevain määräysten
19010: julkaisemiseen, niin pyritään sen kautta lainvastaisesti ku-
19011: moamaan Suomessa voimassa oleva tammikuun 20 päivänä
19012: 1896 annettu mainittua asiaa koskeva asetus. Venäläisten
19013: määräysten ulottamisen kautta Suomeen tahdotaan nähtä-
19014: västi antaa vallanpitäjille entistäkin laajempi mahdollisuus
19015: kä;yrttää sotilasapua, milloin katsovat tarkoitustensa sellaista
19016: vaativan.
19017: 
19018: 
19019:     Niiden ta:rlkoitusperien toteuttaminen, jotka ilmenevät
19020: yllämainituista y 1eisval takunna llisessa lainsäädän töjärjes-
19021: tyksessä syntyneistä laeista, on ollut mahdollinen ainoastaan
19022: sikäli kuin hallituselimet ovat siihen myötävaikuttaneet.
19023: Tuollaisen myötävaikutuksen aikaansaamiseksi on sekä ylem-
19024: piä että alempia virkoja täytetty miehillä, jotka joko kannat-
19025: tavat nykyistä maalle vahingollista valtiollista järjestelmää
19026: taikka muista syistä suostuvat noudattamaan hallituksen
19027: lainvastaisiakin määräyksiä, mutta joilla ei ole pätevyyttä
19028: eikä tarpeellista maan olojen tuntemusta tai joilta puuttuu
19029: tahtoa ottaa varteen sen oikeutta ja etua. Erinäisissä t.apauk-
19030: 8            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19031: 
19032: sissa on myöskin yhdenverta.isuuslain nojalla, mutta vas-
19033: toin maan perustuslakeja, suomalaisten v\rkojen hoito us-
19034: kottu Venäjän alamaisille.
19035:      Vallitsevan sortojärjestelmän toteuttamisyrityksiä on
19036: ensi sijassa johtanut maan Kenraalikuvernööri.             Ne
19037: monilukuiset toimenviteet, joihin Kenraalikuvernööri tässä
19038: tarkoituksessa on ryhtynyt: hänen alotteensa säännöksiksi,
19039: jotka tulisivat supistamaan Suomen autonomiaa, ja se inno-
19040: kas kannatus, minkä kaikki sitä tarkoittavat suunnittelut
19041: ovat hänen puoleltaan saaneet; hänen johdollaan tapahtuneet
19042: yritykset venäläisten lakien väkivaltaiseksi soveltamiseksi
19043: Suomessa; hänen kielteinen suhtautumisensa kaikkiin
19044: Suomen Eduskunnan maan oikeuksien puolustamif'ta ja
19045: sen truloudellista ja sivistyksellisiä edistystä tarkoittaviin
19046: päätöksiin; hänen ehrlotuksensa Eduskunnan finanssi-
19047: vallan ja anomusoikeurlen lainvastaiseksi supistamiseksi;
19048: hänen käskystään tapahtuneet Suomen kansalaisille pe-
19049: rustuslainsäännöksell!i turvattujen yleisten kansalaisoike-
19050: uksien loukkaukset; - tämä kaikki osottaa, että Kenraali-
19051: kuvernööri, jonka hänelle armossa vahvistetun ohje-
19052: säännön mukaan tulisi huolehtia siitä, ,että maan asuja-
19053: mille turvataan laki ja niiden oikein saadut erikoisedut, oi-
19054: keudet ja vapaudet", ei anna arvoa Suomen kansan oikeu-
19055: tlEJle enempää kuin sen edullekaan. On ilmeistä, että tällai-
19056: nen nykyisen Kenraalikuvernöörin suhtautuminen siihen
19057: tehtävään, jonka Suomen laki hänelle määrää, ja sen kansan
19058: oikeuskäsitykseen ja etuun, .ionka hallinnon esimieheksi hä-
19059: net on asetettu, vaikutuksiltaan on ollut niin Suomen kuin
19060: valtakunnankin edun kannalta mitä vahingollisin.
19061:      Toiminnassaan on Kenraalikuvernööri saanut auliin
19062: välikappaleen Senaatin talousosastosta, jonka kokoonpano,
19063: sen jälkeen kuin olosuhteet pakottivat sen lainkuuliaiset
19064: suomalaiset jäsenet jättämään toimensa, on muuttunut sel-
19065: laiseksi, ettei se ensinkään vastaa niitä vaatimuksia, joita
19066: voidaan ja täytyy asettaa maan korkeimmalle hallitusviras-
19067: tolle. Vaikka Senaatin .iäseniäkin koskee, mitä perustuslaki
19068: viroista ;deen~ä säätää. ja vaikka erityisesti elokuun
19069:               J,aillisten olojen pala.uttaminen.             9
19070: 
19071: {) (18) päivänä 1809 Hallituskonseljille vahvistetun ohje-
19072: säännön mukaan konseljin jäsenet ovat otettavat Suomen
19073: kansalaisista, mikä yllämainitussa armollisessa julistuksessa.
19074: helmikuun 9 (21) päivältä 1816 vahvistettiin sikäli, että Suo-
19075: men Keisarillisen Senaatin, miksi Hallituskonseljia senjäl-
19076: keen oli nimitettävä, jäsenet vastedes samoin kuin siihenkin
19077: asti olivat valittavat ainoastaan synnynnäisistä suomalai-
19078: sista tai Suomeen asettuneista .ia Suomen kansalaisoikeuden
19079: saaneista miehistä, niin voidaan tätä nykyä ainoastaan noin
19080: toista puolta talousosaston jäseniä pitää Suomen kansalai-
19081: sina. Varapuheenjohtaja ja useat jäsenet ovat venäläisiä.
19082: jotka eivät tunne maan kieliä eivätkä sen lakeja .ia oloja.
19083: Viimeksimainittu pitää paikkansa myöskin useimpiin ,suo-
19084: malaisiin" jä:=:eniin nähden, he kun aikaisemmin ovat eläneet
19085: ja toimineet yksinomaan maan ra.iain ulkopuolella. Senaa-
19086: tille 13 päivänä syyskuuta 1892 annetun ohjesäännön 4 § :n
19087: määräyksestä huolimatta, että oikeustoimituskunnan päälli-
19088: kön .ia vähintäänkin 'kahden talousosaston senaattorin pitää
19089: ol'la lainopiJineita sekä kokeneita .ia taitavia tuomarintoi-
19090: missa, on Senaatin talousosaston senaattoreista nykyään ai-
19091: noastaan yksi suomalainen lakimies.
19092:      Kun tähän vielä tulee että Senaatin esittelijöiksi uReissa
19093: tapauksissa on nimitetty henkilöitä, jotka eivät ole olleet
19094: siihen päteviä, on searauksena ollut että Senaatin toiminta
19095: varsinkin mitä tulee lainsäädäntöasioihin on supistunut aivan
19096: vähiin. Vaikka yhteiskunnallinen. varsinkin suurilukuisen .ia
19097: ahtaissa taloudellisissa oloissa elävän t.vöväenluokan suojele-
19098: mista sekä aineellista ja henkistä kohottamista tarkoittava
19099: uudistustyö maassa vallitsevien olojen takia olisi kipeän tar-
19100: peen vaatima, ja vaikka Eduskunta on tehnyt lukuisia sel-
19101: laista uudistusta tarkoittavia anomuksia, ei Eduskunnalle
19102: ole, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, annettu muita
19103: Hallituksen esityksiä kuin sellaisia, jotka tarkoittavat varo-
19104: jen myöntämistä valtion tarpeisiin. Suuri määrä Eduskun-
19105: nan päättämiä tärkeitä lakiehdotuksia .ia muita asioita on
19106: jo vuosikausia saanut odottaa sanotun osaston käsittelyä. Jo
19107: 1912 vuoden valtiopäivillä päättä.mässään alamaisessa ano-
19108: 10           1914. -   Anomusmietintö N:o ·19.
19109: 
19110: mi.1ksessa huomautti Eduskunta tästä lainsäädännössä vallit-
19111: sevasta pysähdystilasta, mutta Eduskunnan siinä tekemät
19112: huomautukset ovat jääneet miltei kokonaan tuloksettomiksi.
19113: Hallitsijalle lopullista ratkaisua varten esittelemättä ovat
19114: yhä edelleen, muiden muassa, Eduskunnan jo vuosia sitten
19115: hyväksymät ehdotukset maalais- ja kaupunkikuntain kun-
19116: nallisasetuksiksi sekä asetus väkijuomien valmistuksen,
19117: tuonnin ja myynnin kiellosta. Parannusta tässä kohden tus-
19118: kin lienee odotettavissa, vaikkakin, niinkuin on ehdotettu,
19119: talousosaston jäsenten lukumäärää lisättäisiin, ellei osaston
19120: kokoonpanoa muuteta ottamalla huomioon maan oikeutta ja
19121: etua. Lainsäädäntötyölle ei voi nykyoloissa olla haittaa
19122: tuottamatta, että oikeusosaston jäsenten velvollisuutta käsi-
19123: tellä lainsäädäntökysymyksiä on rajoitettu.
19124:      Vallitsevan laittomuusjärjestelmän kannattajana on
19125: esiintyn;vt myöskin maan nykyinen Ministrrivaltiosihteeri.
19126: On niin ollen ilmeistä, että Teidän Keisarilliselle Majestee-
19127: tillenne esiteltävät Suomen asiat joutuvat yksipuolisen selvi-
19128: tyksen alaisiksi, ja ettei siis Teidän Keisarillinen Majesteet-
19129: tinne lähimmiltä neuvonantajiltaan voi saada tosiolojen mu-
19130: kaista esitystä Suomessa vallitsevasta tilasta .ia tämän maan
19131: lakien todellisesta sisällyksestä.
19132:      Viimeaikaisista henkilömuutoksista Senaatin oikeusosas-
19133: tossa, jonka tehtävänä on ,hoitaa ylimpänä tuomioistuimena
19134: varsinaista lainkäyttämistä ja pitää huolta siitä että oikeutta
19135: maassa lain ja asetusten mukaisesti hoidetaan", ilmenee pyr-
19136: kimys saattaa myöskin maan korkein tuomioistuin vallitsevan
19137: laittomuu::;politiikan vaikutusten alaiseksi. Niinpä on tä.män
19138: osaston varapuheenj.ohtajaksi nimitetty eräs talousosaston
19139: jäsen, joka viimeksimainitussa toimessaan oli ottanut osaa
19140: maan valtiosäännön kanssa ristiriidassa oleviin toimenpiteisiin.
19141: Åskettäin on oikeusosaston jä.s.eneksi nimitetty henkilö, jolta
19142: puuttuu korkeimman tuomioistuimen jäseniltä perustuslain
19143: nojalla varudittavaa lainoppineisuutta sekä. kokeneisuntta ja
19144: taitoa tuomarintoimissa. Edelleen on tietoon tullut, että aina-
19145: kin yksi ·henkilö on nimitetty oikeusosaston jäseneksi vasta
19146: .sen jälkeen kuin hän oli ilmoittanut suostuvansa sovellutta-
19147:               I..aillisten olojen palauttaminen.             11
19148: 
19149: maan asetuksia, jotka kesäkuun 17 (30) päivänä 1910
19150: annetun lain nojalla ovat annetut yleisvalbkunnallisessa
19151: lainsäädäntöjärjestyksessä. Tällaiset toimenpiteet ovat tun-
19152: tuvasti heikentäneet korkeimman oikeuden pätevyyttä tuo-
19153: marintehtäväänsä sekä horjuttaneet sitä luottamusta, jota
19154: maan korkeimman tuomioistuimen tulee nauttia yhteiskun-
19155: nan puolelta.
19156:      Prokuraattorinvirkaa on hoidettu tavalla, joka ei ole
19157: vastannut tämän viran haltijan y1levää tehtävää valvoa, että
19158: lakia ja asetuksia kaikissa virkapaikoissa noudatetaan ja
19159: vaarinotetaan, ,niin ettei kukaan ylhäinen eikä alhainen, ei
19160: rikas eikä köyhä tule laillisessa oikeudessaan mitään kärsi-
19161: mään." Vaikka Kenraalikuvernöörin ja Senaatin talonosas-
19162: ton toiminta sekä yleiseltä suunnaltaan että monituisissa
19163: yksityiskohdissa on ollut lainvastaista, ei prokuraattori tiet-
19164: tävästi ole sitä vastaan tehnyt se Haista muistutusta, johon.
19165: Senaatin ohjesäännön 51 § hänet velvoittaa. Päinvastoin
19166: puheenaolevan viran viimeinen haltija, venäläinen lakimies,
19167: tuki Senaatin tämänsuuntaista toimintaa. Erinäisissä Venä-
19168: jällä Suomen asiain käsittelyä varten asetetuissa komiteoissa
19169: jätti hän valvomatta tämän maan etuja, vieläpä omasta
19170: alotteestaankin ehdotti toimenpiteitä, jotka ilmeisesti olivat
19171: ristiriidassa Suomen oikeuden kanssa. Sen lisäksi ryhtyi
19172: hän itsekin useihin toimenpiteisiin, joita täytyy pitää lain-
19173: vastaisina. Niinpä ]Jrokuraattori snojellaksensa syytteistä
19174: kuvernöörejä ja poliisivirkamiehiä, jotka laittomuuspolitii-
19175: kan toteuttamista edistäessään rikkoivat maan voimassa ole-
19176:  via lakeja, koetti pidättää itselleen vallan päättää syytteen
19177: nostamisesta ja. ajamisesta sanottuja virkamiehiä vastaan,
19178: vaikkei hän 1lain mukaan ole oikeutettu estämään yleistä
19179:  syyttäjää kannetta nostamasta. Niinikään hän muutamissa
19180: tapauksissa, joissa syyte jo oli nostettu, yritti saada sen pe-
19181:  ruutetuksi ennenkuin oikeus oli ottanut asian lopullisesti tut-
19182: kiaksensa. Yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen edistämi-
19183:  seksi kehotti prokuraattori kiertokirjeellä kaikkia syyttäjiä
19184:  sattuvissa tapauksissa nostamaan syytteitä kehotuksesta tot-
19185:  telemattomuuteeu, muiden muassa, sanottua lainvastaista
19186: 12           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19187: 
19188: asetusta vastaan. Sellaisia syytteitä nostettiinkin erinäisiä
19189: sanomalehtiä vas1aan, jotka olivat lausuneet. että maan vir-
19190: kamiesten tuli noudattaa vain maan oikeita lakeja. Kun
19191: tuomioistuimet hylkäsivät nämä kanteet, koetti prokuraat-
19192: tori saada aikaan syytteitä virkavirheestä niiden jäseniä vas-
19193: taan. Sy;vttäjiä, jotka eivät ottaneet noudattaaitseen tätä ke-
19194: hoitnsta, rangaistiin ankarasti. Erästä kuvernööriä kehoitti
19195: prokuraattori. yhdenvertaisuuslain nojalla. kieltäytymään
19196: panettamasta täytäntöön asianomaisen ylioikeuden määräystä
19197: ilman la1llista syytä vangitun henkilön päästämisestä va-
19198: paaksi. Toiselta 1molen TJrokuraattori useissa ta.pauksissa
19199: lainrikoksiin nähden. jotka olisivat vaatineet hänen asiaan
19200: n'htymistään, jätti velvollisuutensa täyttämättä.
19201:     Prokuraattorinviran viimeisen vakinaisen haltijan noin
19202: vuosi sitten tapahtuneen kuoleman jälkeen on virkaa hoita-
19203: nut prokuraattorinapulainen, suomalainen lakimies. Ei ole
19204: tunnettua että hänkään olisi ryhtynyt virkavelvollisuutensa
19205: mukaisiin toimenpiteisiin Kenraalikuvernöörin ja Senaatin
19206: laittomien toimenpiteiden johdosta.
19207:      ~fyöskin kuvernöörinvirkoja täytettäessä on maan menes-
19208: tyksen valvominen saanut väistyä sille turmidllisten poliit-
19209: tisten näkökohtain tieltä. Kuvernööreiksi on nimitett;v hen-
19210: kilöitä, joilta puuttuu maassa voimassaolevien lakien ja val-
19211: litsevien olosuhteiden riittävää tuntemusta, mutta jotka ovat
19212: taipuvaisia noudattamaan nykyisen hallitusjärjestelmän
19213: määräyksiä. Erittäinkin ovat Viipurin sekä Turun ja Porin
19214: Hiänien kuvernöörit osottaneet ,iulkeata Suomen voimassa
19215: olevien lakien haheksimista.
19216:      Keskusvirastojen taholta Hallituksen suunnitelmia vas-
19217: taan tähdätyn mahdollisen vastustuksen heikentämiseksi on
19218: herätetty kysymys siitä, että niissä virastoissa, joiden ko-
19219: koonpano on kolleginen, ]läällikölle annettaisiin yksinpäättä-
19220: misoikeus. Huomiota on myöskin herättänyt, että virasto-
19221: päällikköiden palkkaetuja tuntuvasti on korotettu.
19222:      Perustuslainsäännöstä virkain täyttämisestä Suomen kan-
19223: salaisilla on rikottu eri tapauksissa. Niinpä on erään kes-
19224: kusviraston ylitirehtööriksi nimitetty venäläinen upseeri.
19225:               Laillisten .olojen palauttaminen.             13
19226: 
19227: Ylimääräiseksi v.i.rkamieheksi prokuraattorintoimituskun-
19228: taan on otettu henkilö) joka ei ole Suomen kansalainen. Sa-
19229: moin on erinäisten alempien virkojen hoito Senaatin talous-
19230: osastossa sekä toimia poliisilaitoksissa uskottu Venäjän ala-
19231: maisille, ja, jotta tällaisille ynnä muille henkilöille voitai-
19232: siin valmistaa tietä virkoihin, siitä huolimatta että heillä ei
19233: ole ollut lain määräämää pätevyyttä, on erinäisissä tapauk-
19234: sissa Hallitsijan erivapautusoikeutta käytetty tavalla, joka
19235: on ristiriidassa vakiintuneen käytännön kanssa.
19236:      Sitä perustuslain määräystä, että taito, ansio, kokemus
19237: ja koeteltu kansalaiskunto ovat ainoana perustuksena ete-
19238: vämmyyteen viran saamiseksi, on viime vuosien laittomuus-
19239: politiikan vallitessa lukuisia kertoja syrjäytetty. Useihin
19240: virkoihin, esimerkiksi tärkeihin lääninsihteerinvirkoihin, on
19241: nimitetty henkilöitä, joiden aikaisempi toiminta ei takaa
19242: heillä olevan yllämainittuja ominaisuuksia.
19243:      Murtaakseen sen vastarinnan Hallituksen perustuslain
19244: vastaisia pyrkimyksiä vastaan, jota virkamiehistössä on huo-
19245: mattu, ovat viranomaiset useissa tapauksissa väärinkäyttä-
19246: neet kurinpidollista rankaisuoikeutta. Niinpä on virkamie-
19247: hiä, jotka eivät ole tahtoneet myötävaikuttaa yhdenvertai-
19248: suuslain tai muiden laittomain asetusten ja käskyjen noudat-
19249: tamiseen, rangaistu virantoimituserolla tai sakolla, vieläpä
19250: virkansa menettämiselläkin. Onpa tapahtunut, että läänin-
19251: hallitusten esittelijöitä, jotka lain mukaan ovat oikeutetut
19252: merkitsemään kuvernöörin päätöksestä eriävän mielipiteensä
19253: pöytäkirjaan, on rangaistu ainoastaan senvuoksi, että he ovat
19254: käyttäneet sanottua oikeuttansa valtiollista luontoa olevissa
19255: asioissa. Useita kruununnimismiehiä on rangaistu, osin vi-
19256: raltapanollakin, sentähden että he olivat ottaneet osaa
19257: heidän keskinäisten asiainsa pohtimista varten pidettyyn
19258: lai'lliseen kokoukseen.     Kurinpitorangaistuksia on myös
19259: poliittisissa tarkoituksissa käytetty virkamiehiä vastaan,
19260: jotka ovat käyttäneet kaikille kansalaisille perustus-
19261: laissa vakuutettuja kokoontumis- ja lausunto-oikeuksia. Mo-
19262: nessa tapauksessa on sen ohessa virastojen palvelukessa ole-
19263: via. ylimääräisiä virkamiehiä, jotka la:ittomien asetusten so-
19264: 14           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19265: 
19266: velluttamisen vastustamisesta tai muuten poliittisista syistä
19267: ovat saaneet tyytymättömyyttä osatkseen, ilman muuta pois-
19268: tettu, jotapaitsi viranomaiset ovat pikkumaisella tavalla vai-
19269: nonneet eron jo saaneita:kin virkamiehiä siten vaikeuttaak-
19270: sensa niiden toimeentuloa. Jopa on ilmiauto osanotosta myö-
19271: tätunnonosotuksiin lainkuuliaisille virkamiehille aiheuttanut
19272: virasta erottamista ja muita rangaistuksia. Vastikään on
19273: Senaatti kehottanut kuvernöörejä ja keskusvirastoja ahke-
19274: rammin kuin tähän saakka käyttämään kurinpidollista ran-
19275: kaisuoikeuttaan.
19276:     Sopusoinnussa tämän kanssa on, että Hallitus julkaise-
19277: massaan julistuksessa on luvannut aineellista ja siveellistä
19278: kannatusta niille virkamiehille, jotka virkatoiminnassaan
19279: edistävät lainvastaisen politiikan toteuttamista Suomessa.
19280: 
19281: 
19282:     Hallitusvallan yritykset syrjäyttämällä maan valtio-
19283: sääntöä täällä sovelluttaa yleisvaltakunnallisessa lainsää-
19284: däntöjärjestyksessä julkaistuja säännöksiä ovat edelleen joh-
19285: taneet sellaiseen menettelyyn lainkuuliaisia virkamiehiä vas-
19286: taan, joka on ollut omiaan mitä suurimmassa määrässä louk-
19287: kaamaan kansan oikeudentuntoa.
19288:     Edellämainitussa anomuksessaan toukokuun 29 päivältä
19289: 1912 esiintoi Eduskunta, että yleisva!ltakunnallisessa lain-
19290: säädäntöjärjestyksessä saman vuoden tammikuun 20 (helmi-
19291: kuun 2) pä:ivänä annetun n. s. yhdenvertaisuuslain sovellut-
19292: taminen oli omansa synnyttämään runsaasti ristiriitoja, se
19293: kun ulottui yhteiskuntaelämän mitä useimmille eri aloille,
19294: sekä että sanotun lain rangaistus- ja oikeudenkäyntimää-
19295: räykset saisivat aikaan sen, että väkivalta kohtaisi Suomen
19296: virkamiehiä ja kansalaisia sentä!hden,· että he pitävät kiinni
19297: maan oikeista laeista ja kieltäytyvät tottelemasta vastoin
19298: Suomen perustuslakia annettuja käskyjä. Seurauksena hal-
19299: lituksen yrityksistä sovelluttaa tätä lakia onkin ollut, että
19300: suuri joukko lainkuuliaisia Suomen virkamiehiä mainittuun
19301: lakiin sisältyvien rangaistus- ja rangaistusmenett~lymää­
19302: räysten mukaan on viety Keisarikuntaan ja sen tuomioistui-
19303:               Laillisten olojen palauttaminen.               15
19304: 
19305: missa tuomittu ankariin rangaistuksiin, joita nama virka-
19306: miehet joko jo ovat kärsineet tahi paraikaa kärsivät venä-
19307: läisessä vankilassa. Useita muita virkamiehiä, joita vastaan
19308: sellainen rangaistusmenettely jo on pantu vireille, odottaa
19309: sama kohtalo.
19310:      Mainitun lain voimaanpanemista valmisti Kenraaliku-
19311: vernööri erikoisella kiertokirjeellä, jossa ku vernööre.iä käs-
19312: kettiin kehottamaan kailkkia alaisiaan virkamiehiä ja viran-
19313: omaisia välttämättä ja suurimmassa määrässä antamaan
19314: apuaan niille venäläisille tutkintotuomareille, jotka tulisivat
19315: tutkimaan yhdenvertaisuuslakia vastaan tehtyjä ,rikoksia".
19316:      Yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen ensimäiseksi uhriksi
19317: joutui Viipurin maistraatti, kun se kieltäytyi vastaanotta-
19318: masta Venäjän alamaisen elinkeinoilmoitusta, jonka oheen ei
19319: o'llut pantu Suomen lain mukaan sellaisessa tapauksessa tar-
19320: peellista kuvernöörin lurpakirjaa elinkeinon harjoittamiseen.
19321: Läänin kuvernöörin ilmiannosta ryhdyttiin yhdenvertaisuus-
19322: lain nojalla maistraatin jäseniä vastaan rangaistusmenette-
19323: lyyn. Alustavan kuulustelun toimittivat Keisarikunnan iut-
19324: kintotuomarit; ja kun maistraatin jäsenet eivät vapaaehtoi-
19325: sesti saapuneet näiden venäläisten virkamiesten eteen, joilla
19326: ei ole lai:llista toimivaltaa Suuriruhtinaskunnassa, toi poliisi
19327: heidät kuulusteluun. Tämän jälkeen vaadittiin pidätetyiltä
19328: vapauden menettämisen uhalla takausta, jommoisella menet-
19329: telyllä ei ole tukea Suomen laissa. Yksi heistä, joka ei alistu-
19330: nut tätä laintonta vaatimusta noudattamaan, vangittiin ja
19331: sU'ljettiin Viipurin poliisimestarin käskystä lääninvankilaan,
19332: kunnes läänin kuvernööri lähetti hänet Pietarissa olevaan
19333: vankilaan, jossa häntä pitemmän aikaa säilytettiin. Maist-
19334: raatin puheenalaisia jäseniä syytettiin sittem'min venäläi-
19335: sessä tuomioistuimessa, joka tuomitsi heidät kunkin yhden-
19336: vertaisuuslain vastustamisesta pidettäväksi kuusi kuukautt11
19337: vankeudessa.
19338:      Pääasiassa yhtäläistä menettelyä on sen jälkeen kah-
19339: dessa eri tapauksessa noudatettu saman maistraatin jäseniä
19340: va;staan, jotka näissä oikeudenkäynneissä on tuomittu, paitsi
19341: lisävankeusrangaistuksiin, virkansa menettämiseen sekä kel-
19342: 16           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
19343: 
19344: vottomiksi määräajaksi valtion tai kunnan palvelukseen.
19345: Myöhemmin on vielä Viipurin maistraatti toisessa kokoon-
19346: panossa jol!-tunut samallaisen vainon alaiseksi.
19347:     Sama kohtalo, jonka alaiseksi Viipurin maistraatti on
19348: joutunut, on myöskin kohdannut Uudenkaupungin, Hämeen-
19349: linnan ja l.;appeenrannaan maistraatteja, joiden jäsenet ve-
19350: näläinen tuomioistuin on tuominnut rangaistukseen yhden-
19351: vertaisuuslain vastustamisesta. Myöskin .erästä kruunun-
19352: voutia on rangaistu siitä, että hän on kieltäytynyt vastaan-
19353: ottamasta Venäjän alamaisten elinkeinoilmoituksia, kun he
19354: eivät ole näyttäneet kuvernöörin lupakirjaa elinkeinon har-
19355: joittamiseen, sekä samoin erästä kuntakokouksen pu-
19356: heenjohtajaa, joka on kieltäytynyt kuntakokoukselle esittä-
19357: mästä Venäjän alamaisen luvanpyyntöä mallas- ja väkijuo-
19358: main anniskeluun.
19359:     Myöskin Helsingin maistraattia vastaan on ryhdytty
19360: samallaiseen menettelyyn, ja uusia yhdenvertaisuusselk-
19361: kauksia voi synt;yä, mrlloin vain Venäjän alamainen mais-
19362: traattiin tai kruununvoudille jättää elinkeinoilmoituksen
19363: tahi milloin yhdenvertaisuuslain sovelluttamista muutoin
19364: vaaditaan.
19365:     Ei voi kuitenkaan jäädä mainitsematta, että on ollut sel-
19366: laisiakin viranomaisia ja virkamiehiä, jotka ovat sovellutta-
19367: neet yhdenvertaisuusla.kia taikka noudattaneet sen nojalla
19368: annettuja määräyksiä, siten poiketen Suomessa voimassa
19369: olevasta laista.
19370: 
19371:     Edellä kerrotut toimenpiteet Viipurin maistraattia vas-
19372: taan aiheuttivat, että myös Viipurin hovioikeus sekaantui
19373: niihin selkkauksiin, joihin yhdenvertaisuuslain sovelluttami-
19374: nen oli syynä.
19375:     Se maistraatin jäsen, joka oli vangittu ja suljettu läänin-
19376: vankilaan syystä että hän oli kieltäytynyt asettamasta ta-
19377: kansta, valitti hovioikeuteen siitä, että häneltä laittomasti
19378: oli riistetty vapaus ja että häntä pidettiin vangittuna. Tä-
19379: män johdosta määräsi hovioikeus sanotun maistraatin jäse-
19380: nen viipymättä päästettäväksi vapaaksi sekä käski läänin
19381:               Laillisten olojen palauttaminen.                17
19382: 
19383: kuvernööriä pitämään huolta määräyksen täytäntöönpanos-
19384: ta, samalla kuin hovioikeus jätti asiakirjat kanneviskaalin-
19385: virastolle asiainhaarain vaatimaa toimenpidettä, s. o. syyt-
19386: teen nostamista varten kerrotun vangitsemisen johdosta.
19387:      Senaatin prokuraattorin sähköteitse antaman ohjeen mu-
19388: kaisesti kieltäytyi kuvernööri kuitenkin noudattamasta ho-
19389: vioikeuden määräystä. Tästä kuvernöörin kieltäytymisestä
19390: ilmoitti hovioikeus Senaatille alamaisessa kirjelmässä 9 päi-
19391: vältä syyskuuta 1912. Yhdenvertaisuuslakiin vedoten jätti
19392: kuitenkin Senaatin talousosasto, jossa hovioikeuden kirjelmä
19393: syyskuuun 25 päivänä esitettiin, hovioikeuden esityksen var-
19394: teen ottamatta. Tämän ohessa päätti osasto, koska hovioi-
19395: keuden jäsenet, osaston mielestä, olivat tehneet itsensä syy-
19396: päiksi sanotun lain vastustamiseen, että asiakirjat olivat
19397: Kenraalikuvernöörilie tehtävää ilmoitusta varten toimitetta-
19398: vat Senaatin oikeusosastolle; josta kaikesta talousosasto il-
19399: moitti Kenraalikuvernöörille.
19400:      Saatuaan tämän Senaatin päätöksen tiedokseen, esiintoi
19401: hovioikeus, uudessa alamaisessa kirjelmässä lokakuun 3 päi-
19402: vältä, viitaten aikaisemman kirjeensä sisällykseen, että Se-
19403: naatin päätökseltä, jolla Senaatti oli jättänyt hovioikeuden
19404:  edellisen esityksen huomioon ottamatta, puuttui lain tukea.
19405: Sen ohessa hovioikeus, huomauttamalla, että Senaatin ohje-
19406: säännön mukaan Senaatin oikeusosaston tulee pitää huolta
19407:  siitä, että oikeutta maassa hoidetaan lain ja asetusten mu-
19408: kaisesti, ilmoitti mainitulle osastolle näin tapahtuneesta lain-
19409: käytön ehkäisemisestä.
19410:      Asiaa oikeusosastossa käsiteltäessä lokakuun 10 päivänä
19411:  1912 jätti osaston enemmistö hovioikeuden vastamainitun
19412: kirjelmän huomioon ottamatta, perustellen päätöksensä sillä,
19413: ettei hovioikeus ollut pätevä arvostelemaan Senaatin toimen-
19414: piteitä. Sen ohessa päätti sama enemmistö, huomauttaen,
19415:  ettei ollutSenaatin asiana sen laajemmin tutkia hovioikeuden
19416:  menettelyä, saattaa asiakirjat Kenraalikuvernöörille. Vä-
19417:  hemmistö katsoi, ettei talousosaston ilmoitus eikä hovioikeu-
19418:  den kirjelmä antaneet aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
19419: 
19420:                                                           2
19421: 18            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19422: 
19423:     Suomen kansalaisille on perustuslaissa vakuutettu hen-
19424: kilökohtainen loukkaamattomuus. Tämä tietää, ettei Suo-
19425: men kansalaiselta saa riistää hänen vapauttansa muuten kui:rt
19426: niillä edellytyksillä, jotka Suomen lain mukaan ovat vangit-
19427: semisen perusteina. Sellaisen henkilön vangitseminen ja
19428: vankilaan paneminen, joka ainoastaan oli ilmiannettu siitä,
19429: ettei hän ollut ottanut noudattaakseen venäläistä asetusta,
19430: jolla Suomessa ei ole lain voimaa, oli niin muodoin ilmeisesti
19431: laiton teko, ja Viipurin hovioikeuden ryhtyminen asiaan
19432: vangitun eduksi oli oikeusjärjestyksen ylläpitämistä tar-
19433: koittava lain vaatima toimenpide. Kieltäytyessään nou-
19434: dattamasta hovioikeuden käskyä teki sitä vastoin Viipu-
19435: rin läänin kuvernööri itsensä syypääksi virkavelvollisuu-
19436: tensa tahalliseen laiminlyömiseen. Talousosaston menet-
19437: tely puheenalaisessa asiassa sisältää suoranaisen myötävai-
19438: kutuksen Suomen oikeusjärjestyksen loukkaamiseen. Oikeus-
19439: osasto taasen on jättämällä hovioikeuden esitystä kannatta-
19440: matta laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia oikeudenhoi-
19441: don voimassapitämisestä. Sen ohessa ovat Senaatin molem-
19442: pain osastojen edelläkerrotut päätökset edistäneet niitä laitto-
19443: mia ja mieltäkuohuttavia toimenpiteitä, joihin hovioikeuden
19444: menettelyn vuoksi puheena olevassa asiassa on ryhdytty nii-
19445: tä hovioikeuden jäseniä vastaan, jotka olivat ottaneet osaa
19446: asian käsittelyyn. Kun Kenra•alikuvernööri sittemmin vaati
19447: sanottujen hovioikeuden jäsenten saattamista syytteeseen ve-
19448: näläisessä tuomioistuimessa yhdenvertaisuuslain vastustami-
19449: sesta, saattoi hän nimittäin tämän vaatimuksensa tueksi vii-
19450: tata sekä talousosaston että oikeusosruston päätökseen tässä
19451: asiassa.
19452:     Sittemmin hovioikeuden presidenttiä ja jäseniä vastaan
19453: Venäjällä vireille pantu oikeudenkäynti, jossa viimeksimai-
19454: nitut, samoin kuin edellisessä mainitut maistraatinjäsenet-
19455: kin, huomauttivat; ettei venäläinen tuomioistuin ollut oikeu-
19456: tettu ottamaan kannetta käsiteltäväkseen, ja kieltäytyivät
19457: ryhtymästä asiassa vastaamaan, päättyi siten, että kaksi-
19458: kymmentäkolme Viipurin hovioikeuden varsinaista ja apu-
19459: jäsentä tuomittiin kärsimään yhden vuoden ja neljän kuu-
19460:               Laillisten olojen palauttaminen.               19
19461: 
19462: kauden vankeusrangaistusta sekä julistettiin virkansa me-
19463: nettäneiksi j,a kelvottomiksi kymmenen vuoden kuluessa hoi-
19464: tamaan valtion tahi kunnan virkoja. Ainoastaan hovioikeu-
19465: den presidentti vapautettiin, koska katsottiin käyneen sel-
19466: ville, ettei hän ollut tahtonut vastustaa yhdenvertaisuuslakia.
19467:     :Myöskin ne toimenpiteet, joihin ryhdyttiin Uudenkaupun-
19468: gin maistraattia vastaan, ovat aiheuttaneet enempiä selk-
19469: kauksia. Sittenkuin maistraatin jäsenet olivat Turun hovi-
19470: oikeudelle ilmoittaneet heitä kohdanneesta laittomasta van-
19471: gitsemisesta sekä vaatineet Turun poliisimestarille ja tämän
19472: apulaiselle rangaistusta siitä, päätti hovioikeus, muun muas-
19473: sa, vaatia näiden virkamiesten selitystä asiasta. Turun ja
19474: Porin läänin kuvernööri, jonka asiana oli panna hovioikeu-
19475: den määräys täytäntöön, kieltäytyi kuitenkin yhdenvertai-
19476: suuslakiin vedoten ryhtymästä asian vaatimiin toimenpitei-
19477: siin sekä pyysi ettei häntä vastedes vaivattaisi sellaisilla
19478: tehtävillä. Ja vaikka hovioikeus on tästä tehnyt alamaisen
19479: ilmoituksen Senaattiin, ei oikaisua ole saatu.
19480:      Ne virkamiehet, jotka venäläinen tuomioistuin näin muo-
19481: doin on tuominnut rangaistukseen yhdenvertaisuuslain vas-
19482: tustamisesta, on väkivallalla viety Pietariin ja siellä teljetty
19483: vankilaan. Osa heistä 'On jo kärsinyt heille tuomitun van-
19484: keusrangaistuksen; mutta parastaikaa on kaksikymmentä
19485: suomalaista tuomaria eli suurin osa Viipurin hovioikeuden
19486: jäsenistä, neljä maan kaupunkien maistraattien jäsentä ja
19487: yksi kuntakokouksen esimies kärsimässä tällaista rangais-
19488: tusta venäläisessä vankilassa.
19489:     Vuoden 1772 Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella
19490: Suomen miehellä on oikeus tulla tuomituksi siinä tuomiois-
19491: tuimessa, jonka piiriin hän Suomen lain mukaan kuuluu, ja
19492: 1734 vuoden lain oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 § :n
19493: mukaan laillinen oikeus rikosasioissa on sen paikkakunnan
19494: tuomioistuin, jossa rikos on tehty. On niin ollen ilmeistä,
19495: että niiltä tuomioilta, joita venäläinen tuomioistuin on ju-
19496: listanut yhdenvertaisuusjutuissa Suomen 'kansalaisia vas-
19497: taan, puuttuu oikeudellinen pätevyys Suomessa. Se seikka,
19498: että tuomioistuin on julistanut tuomitut virkansa menettä-
19499: 20           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19500: 
19501: neiksi ja määräajaksi kelvottomiksi valtion virkoihin tahi
19502: kunnallisiin toimiin, ei näin ollen oikeudellisesti velvoita tä-
19503: män maan viranomaisia.
19504:     Senaatti on kuitenkin oikeustoimituskunnan toukokuun 30
19505: päivänä 1913 kuvernööreille ja muille viranomaisille lähet-
19506: tämässä kiertokirjeessä Kenraalikuvernöörin esityksestä käs-
19507: kenyt näitä pitämään huolta siitä, että virat, joiden haltijat
19508: Keisarikunnan tuomioistuin yhdenvertaisuuslain vastusta-
19509: misesta on tuominnut virkansa menettäneiksi, täytetään sekä,
19510: kun virkamiehiä tahi muita henkilöitä sanotusta syystä on
19511: julistettu kelpaamattomiksi valtion virkoihin tahi kunnalli-
19512: siin toimiin, siitä lähemmin määrätyllä tavalla kuulutta-
19513: maan ja, jos näille henkilöille siitä huolimatta uskottaisiin
19514: tällaisia toimia, ryhtymään olosuhteitten vaatimiin toimen-
19515: piteisiin, jota määräystä myöhemmin on täydennetty toi-
19516: sella, jonka mukaan sanotuille henkilöille ei saisi uskoa
19517: palkattomiakaan kunnallisia luottamustoimia. Ja sitten
19518: kuin suurin osa Viipurin hovioikeuden jäseniä oli vangittu
19519: ja viety Pietariin kärsimään heille tuomittua vankeusran-
19520: gaistusta, Senaatti syyskuun 27 päivänä 1913 kehoitti hovioi-
19521: keutta ryhtymään toimenpiteisiin niiden asessorinvirkojen
19522: täyttämiseksi, joita niiden lailliset haltijat mainituista syistä
19523: eivät voineet hoitaa, sekä käski sen ohessa hovioikeutta uu-
19524: delleen julistamaan haettavaksi erinäisiä virkoja hovioikeu-
19525:  dessa, koska näiden virkojen aikaisemmat hakijat kuuluivat
19526:  niihin virkamiehiin, jotka oli viety Pietariin. Näitä mää-
19527:  räyksiä on hovioikeus myöskin noudattanut, ja kysymyk-
19528: sessä olevat virat on lainvastaisesti täytetty uusilla miehillä.
19529:      Sellaiset ovat yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen tä-
19530:  hänastiset tulokset olleet. Varmaankaan ei niillä Venäjän
19531: alamaisilla, joilla on ollut aikomus täällä harjoittaa elinkei-
19532:  noa, ole ollut minkäänlaista etua niistä laajennetuista oi-
19533:  keuksista, joita heille on tahdottu antaa; ja käytännölliseltä
19534:  kannalta katsoen tuntuu koko tämä menettely aivan tarkoi-
19535:  tuksettomalta. Mutta luuloteltu yleisvaltakunnallinen etu
19536: on jo uhrikseen vaatinut kymmeniä lainkuuliaisia suomalai-
19537:               Laillisten olojen palauttaminen.               21
19538: 
19539: sia virkamiehiä. Mikä maan oikeusjärjestyksen loukkaus sii-
19540: hen tosiasiaan sisältyy käy edellä esitetystä ilmi.
19541:     On vielä mainittava muuan Senaatin talousosaston toimen-
19542: pide, jonka yhdenvertaisuuslaki on aiheuttanut. Suomessa
19543: voimassa olevien asetusten mukaan on henkikirjoitus eräiden
19544: kansalaisoikeuksien ja -velvollisuuksien perusteena. Muun
19545: muassa on kunnallisten oikeuksien ja valtiollisen vaalioikeu-
19546: den käyttämisen ehtona, että asianomainen on ollut tässä
19547: maassa hengillepantuna. Vaikkei vät henkikirjoitusta koske-
19548: vat asetukset sisällä määräyksiä muitten kuin Suomen kan-
19549: salaisten ottamisesta henkikirjoihin, antoi Senaatti tehdäk-
19550: seen mahdolliseksi yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen
19551: myöskin sanottuihin oikeuksiin nähden viime vuoden alussa
19552: määräyksen, että Suomessa asuvat Venäjän alamaiset, jotka
19553: eivät ole Suomen kansalaisia, ovat, juutalaisia lukuunotta-
19554: matta, otettavat henkikirjoihin. Ja kun valtiollisen vaalioi-
19555: keuden edellytyksenä myös on, ·että asianomainen on suorit-
19556: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edelli-
19557: sen vuoden kruununverot, täydennettiin sanottua määräystä
19558: joku aika sitten toisella, joka sisälsi, että maassa asuvien Ve-
19559: .aäläisten myöskin tulee suorittaa henkirahat. Kun Valtio-
19560: säätyjen m;yötävaikutuksella syntynyt, vuonna 1865 annettu
19561: asetus henkirahojen suorittamisesta nimenomaan määrää,
19562: ettei sellaisten Suomessa asuvain henkilöiden, jotka eivät ole
19563: Suomen kansalaisia, maksettavaksi saa panna henkirahoja,
19564: niin on viimeksi mainittu Senaatin määräys ilmeisesti lain-
19565: vastainen. Mutta vaikkapa Suomessa asuvat Venäjän ala-
19566: maiset näiden määräysten nojalla otettaisiin henkikirjoihin
19567: ja vaikkapa he suorittaisivatkin henkirahoja, niin eivät he
19568: kuitenkaan sen nojalla voi saada täällä kunnallisia oikeuksia
19569: ei'kä valtiollista vaalioikeutt·a, sillä kunnallisasetusten ja
19570: Valtiopäiväjärjestyksen mukaan kuuluvat sanotut oikeudet
19571: ainoastaan Suomen kansalaisille. Yritykset laittomasti ulot-
19572: taa nämä oikeudet Venäjän alamaisiin aiheuttaisivat uusia
19573: laajakantoisia selkkauksia.
19574: 22           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19575: 
19576:       Että nykyisen valtiollisen suunnan edustajat eivät epäile
19577: tarkoitustensa toteuttamiseksi panna alttii:ksi Suomen kansan
19578: kalleimpia elinehtoja käy ilmi myöskin niistä viimeai-
19579: kaisista toimenpiteistä ja suunnitelmista, jotka tarkoittavat
19580: maan kotimaisten kielten syrjäyttämistä hallintoelinten toi-
19581: minnasta ja venäjänkielen asettamista niiden tilalle. Nämä
19582: pyrkrmykset uhkaavat tehdä tyhjäksi pitkäaikaisen, aikai-
19583: sempien Hallitsijain useilla' toimenpiteillä edistämän työn,
19584: joD!ka tuloksena on ollut, että Suomen asujamia nykyään
19585: maan virastoissa palveliaan heidän omalla kielellään.
19586:       Venäjänkielen asema Suomen julkisessa elämässä oli ai-
19587: kaisemmin järjestetty tavalla, joka vastasi maan väestössä
19588: vallitsevia kielellisiä oloja. Kun Suomen koko väestöstä, joka
19589: nykyään nousee yli 3 miljoonan, ainoastaan vähäinen osa,
19590: noin 8,000, on venäjänkieltä puhuvia, joutuvat maan
19591: viranomaiset melkein yksinomaan käsittelemään maan
19592: suomalaista ja ruotsalaista väestöä !koskevia asioita. Suo-
19593: men- ja ruotsinkielen tunteminen on niin ollen välttämätön
19594: edellytys, jotta viranomaiset menestyksellä voisivat täyttää
19595: tehtäviänsä. Niiden haittojen poistamiseksi, jotka aikaisem-
19596: min johtuivat maassa oleville venäjänkielisille siitä, että
19597: venäjänkielisia kirjoituksia ja asiakirjoja ei yleensä otettu
19598: vastaan maan viranomaisissa, säädettiin vuonna 1866, että
19599: niiden Suomen alamaisten, joiden äidinkieli oli venäjä, kir-
19600: joituksia ja asiakirjoja venäjänkielellä oli esteettömästi vas-
19601: taanotettava maan tuomioistuimissa ja virastoissa. Venäjän-
19602: kieli tuli myöskin käytäntöön niissä Suomen hallintoviras-
19603: toi:ssa, joitten dli oltava kirjevaihdossa Keisarikunnan viran-
19604: omaisten kanssa, ja käytännöllisistä syistä vaadittiin venä-
19605: jänkielen taitoa erinäisiltä virkamiehiltä, sekä liikennelaitok-
19606: ·si,ssa ja virastoissa muutamilla paikkakunnilla että myös
19607: Venäjän rajaseudulla, missä venäjänkielisten palveleminen
19608: tuli kysymykseen. Kun Suomen asiat esiteltiin Hallitsijalle,
19609: laadittiin niitä koskevat asiakirjat tarpeellisen laajasti
19610: myös venäjänkielellä ja tät'ä kieltä käytettiin Teidän Majes-
19611: teettimie Suomen kansliassa niin paljon kuin puheenalainen
19612: tarkoitus vaati.
19613:               Laillisten olojen palauttaminen.              23
19614: 
19615:     Venäjänkieltä on Suomen oppikouluissa opetettu siinä
19616: määrin, että sen kautta on la.skettu hyvä pohja niiden vastai-
19617: sille opinnoille, jotka antautuvat toimintaan aloilla, missä
19618: perehtyminen tähän kieleen on välttämätöntä. Asianomaiset
19619: tarkastajat ovat arvostelleet venäjänkielen opetuksen tuloksia
19620: hyviksi.
19621:     Tätä järjestystä, joka perustui maassa vallitseviin kieli-
19622: oloihin ja jota oli helppo kehittää käytännöllisten tarpeitten
19623: mukaan, ovat nykyisen valtiollisen suunnan edustajat tahto-
19624: neet kokonaan muuttaa. Heidän toimissaan ja ehdotuksis-
19625: saan ilmenee perusajatuksena, että Suomen hallintoviran-
19626: omaisten kielenä tulee, maassa vallitsevista kielioloista huoli-
19627: matta, olla venäjänkieli. Jopa on viime aikoina tahdottu vel-
19628: voittaa kunnallisiakin viranomaisia eräissä tapauksissa käyt-
19629: tämään venäjänkieltä.
19630:     Tämä uusi suunta ilmeni julistuskirjassa 20 päivältä
19631: kesäkuuta 1900, jossa venäjänkieli määrättiin viralliseksi kie-
19632: leksi maan keskushallintovirastoissa ja lääninhallituksissa
19633: sekä annettiin asianomaisten viranomaisten toimeksi pitää
19634: huolta siitä, että maan hallintolaitosten virkamiehistö tuli
19635: siten kokoonpannuksi, että venäjänkieli määräaikojen kulu-
19636: essa voitaisiin niissä ottaa käytäntöön asioita käsiteltäessä.
19637: Seuraavana vuonna annettiin armollinen määräys, että vaki-
19638: naisiin virkoihin Senaatin talousosaston toimituskunnissa ja '
19639: kansliassa sekä maan ylihallituksissa ja kuvernöörinviras-
19640: toissa oli vastedes asetettava ainoastaan venäjänkieltä taita-
19641: via henkilöitä, sekä että virat sellaisten henkilöiden puut-
19642: teessa olivat pidettävät avonaisina ja ainoastaan väliaikai-
19643: sesti semmoisten virkamiesten hoidettavina, jotka eivät osan-
19644: neet sanottua kieltä, ja vuonna 1902 määrättiin, että ennes-
19645: tään olevat rajoitukset, mitä tuli muiden kuin Suomen kansa-
19646: laisten oikeuteen päästä virkoihin Suomessa, eivät enää olleet
19647: voimassa syntyperäisiin venäläisiin nähden.
19648:     Valtiosäätyjen huomautettua alamaisessa anomu·ksessa
19649: 31 päivältä joulukuuta 1904 lai'llisen järjestyksen palautta-
19650: miseksi Suomessa olevan välttämätöntä, paitsi muuta, että
19651: julistuskirja 20 päivältä kesäkuuta 1900 niin muutettaisiin,
19652: 24           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
19653: 
19654: että suomen- ja ruotsinkielet hallinnossa ja lainsäädännössä
19655: saisivat niille luonnon- ja oikeudenmukaisesti tulevan sijan,
19656: kumottiin mainittu 1900 vuoden julistuskirja sekä palau-
19657: tettiin pääasiallisesti ennen vuotta 1899 vallinnut tila, mitä
19658: tuli kotimaisten kielten käyttöön hallinnnon kielenä, asetuk-
19659: sella 3 päivältä toukokuuta 1906. Venäjänkielen käyttämi-
19660: sestä annettiin viimeksimainitussa asetuksessa määräyksiä,
19661: joiden mukaan kaikki Kenraalikuvernööriitä ja kenraali-
19662: kuvernöörinkansliasta lähtevät kirjelmät olivat kirjoitetta-
19663: vat venäjänkielellä, mutta oli Senaattiin ja muihin Suomen
19664: virastoihin sekä tässä maassa oleville virkamiehille mene-
19665: viin kirjelmiin liitettävä suomalainen tai ruotsalainen kään-
19666: nös. Valtiosihteerinvirastossa oli käytettävä venäjänkieltä
19667: kirjelmissä Kenraalikuvernöörille ja hänen kanslialleen sekä
19668: Venäjän viranomaisille. Lait ja asetukset, jotka Hallitsija
19669: oli vahvistanut, olivat lähetettävät Kenraalikuvernöörilie ja
19670: Senaattiin sekä venäjän- että suomen- ja ruotsinkielisinä, ja
19671: niihin kirjelmiin, joilla Hallitsijan päätökset annettiin tie-
19672: doksi, oli liitettävä oikeaksi todistetut suomen- tai ruotsin-
19673: kieliset käännökset. Suomen passitoimiston oli käytettävä
19674: venäjänkieltä Kenraalikuvernöörilie ja hänen kansliaansa
19675: sekä Venäjän viranomaisille menevissä kirjelmissään, mutta
19676: muussa kirjeenvaihdossaan suomen- tai ruotsinkieltä. Se-
19677: naatissa oli käytettävä kotimaisia kieliä, mutta Hallitsijalle
19678: meneviin alamaisiin alistuksiin ja lausuntoihin sekä Ken-
19679: raalikuvernöörille lähetettäviin kirjelmiin oli liitettävä ve-
19680: näläinen käännös. Samoin oli maan kuvernöörien menetel-
19681: tävä lähettäessään kirjelmiä Kenraalikuvernöörilie ja Ve-
19682: näjän viranomaisille. Muuten jäi edelleen voimaan edellä-
19683: mainittu säännös vuodelta 1866 Suomen tuomioistuinten ja
19684: virastojen velvollisuudesta ottaa vastaan venäjänkielisiä kir-
19685: joituksia ja asiakirjoja.
19686:      Vaikka mainittu asetus 3 päivältä toukokuuta 1906 yhä
19687: on voimassa, on erityisesti Senaatin talousosastossa, val-
19688: litsevan valtiollisen järjestelmän johdosta, kotimaisten
19689: kielten käyttämistä suuressa määrässä syrjäytetty. Siitä
19690: alkaen kuin talousosaston jäsenten paikkoja on vastoin
19691:               Laillisten olojen palauttaminen.              25
19692: 
19693: perustuslakia ruvettu täyttämään venäläisillä miehillä,
19694: on venäjänkielen käyttäminen talousosastossa lisäänty-
19695: nyt, ja sittenkuin tämän osaston varapuheenjohtajaksi
19696: viime vuonna nimitettiin venäläinen, on asiain suullinen kä-
19697: sittely ja päättäminen osaston istunnoissa muuttunut koko-
19698: naan venäjänkieliseksi. Täten poiketaan edellämainitun 1906
19699: vuoden asetuksen määräyksistä ja rikotaan 6 § :ää asetuksessa
19700: 19 päivältä kesäkuuta 1902 suomen- ja ruotsinkielen käyttä-
19701: misestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomai-
19702: sissa, jonka mukaan kollegisen viraston jäsenellä on oikeus
19703: viraston keskusteluissa käyttää sitä kieltä, suomeatai ruotsia,
19704: jonka hän katsoo itselleen soveliaimmaksi. Kotimaisten kiel-
19705: ten syrjäyttäminen on osottautunut asiain käsittelylle erit-
19706: täin haitalliseksi. Kun harvat talousosaston virkamiehistä
19707: tyydyttävästi osaavat venäjänkieltä ja useat virkamiehet ei-
19708: vät tätä kieltä lainkaan ymmärrä, jäävät asiain esittelijät
19709: useinkin tietämättömiksi siitä, mitä asiasta on puhuttu ja
19710: päätetty. Siitä huolimatta on heidän velvollisuutensa laatia
19711: päätöksistä johtuvat toimituskirjat maan kielelle ja nimikir-
19712: joituksenaan varmentaa ne Senaatin päätöksen kanssa yhtä-
19713: pitäviksi. Tästä menettelystä on myöskin seurannut, että
19714: vaikka 69 ja 70 § :ssä Senaatin ohjesäännössä 13 päivältä
19715: syyskuuta 1892 on määrättynä, että talousosastossa käsitel-
19716: tävät asiat esittelee, asianomaisessa toimituskunnassa tapa.h-
19717: tuneen valmistelun jälkeen, esittelijäsihteeri tai muu Senaa-
19718: tin määräämä esittelijä, asiain suullisen esittelyn nykyään
19719: yleensä toimittavat toimituskuntain päälliköt, joista useim-
19720: mat ovat maan lakeihin ja oloihin perehtymättömät. Esit-
19721: telijän mielipide tulee kuuluviin ainoastaan lyhyenä mer-
19722: kintänä painettuun esittelylistaan. Kun esittelijä suurem-
19723: missa ja laajemmissa valitusasioissa antaa kirjallisen lau-
19724: sunnon, on tästä toimitettava käännös venäjänkielelle, ennen-
19725: kuin asiat joutuvat Senaatin käsiteltäviksi. Että asiain
19726: käyttelyssä täten syntyy epävarmuutta, hankaluutta ja vii-
19727: vytystä sekä että näkökohdat, joiden mukaan asiat ovat rat-
19728: kaistavat, jos mieli päätösten tulla maalle parhaaksi hyö-
19729: dyksi, eivät voi tulla tarpeellisessa määrässä huomioon ote-
19730: 26            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19731: 
19732: tuiksi, on selvää .. Vielakin haitallisemmiksi käyvät seurauk-
19733: set tästä sen kautta, että avonaisia virkoja Senaatissa täy-
19734: tettäessä, niinkuin erinäiset nimitykset ovat osottaneet, taito,
19735: kokemus ja kunto ovat saaneet väistyä vähemmän kelpoi-
19736: suuden tieltä, jonka puolella on ollut taitoa käyttää venä-
19737: jänkieltä.
19738:     Maan asiain käsittelylle eduksi ei myöskään ole voinut
19739: olla, että kenraalikuvernöörinkanslian virat nyttemmin on
19740: täytetty venäläisillä, joiden sekä suomen- ja ruotsinkielen
19741: taito että maan lakien ja olojen tuntemus näkyy ole-
19742: van varsin puutteellinen. Yksin<kertaistenkin asiain selvit-
19743: telemiseen täytyy kan<slian tehdä tiedusteluja Senaatin toi-
19744: mituskunnilta ja maan keskusvirastoilta, joiden ennestään-
19745: kin runsas työ sen kautta on lisääntynyt. Kaikki asiat
19746: käsitellään kenraal:lkuvernöörinkansliassa, 31 päivänä joulu-
19747: kuuta 1909 annetun armollisen määräyksen mukaan, venä-
19748: jänkielellä, ja kaikki toimituskirjat laaditaan venäjäksi sekä
19749: lähetetään määräpaikkaansa liittämättä niihin käännöksiä
19750: suomen- tai ruotsinkielelle. Asiain käsittely kenraalikuver-
19751: nöörinkansliassa, jossa on sangen suuri määrä virkamiehiä,
19752: joiden palkkaukseen tarvittavat varat edustavat huomattavaa
19753: erää maan menosäännössä, on siis joutunut tilaan, joka on
19754: maalle vahingollinen.
19755:     Niistä haitallisista seurauksista huolimatta, joita venä-
19756: jänlkielen laajem]Ji käytäntöönotto maan virastoissa, kuin
19757: mikä vastaa maassa vallitsevia kielellisiä oloja tai aiheutuu
19758: eräiden Keisarikunnan ja Suomen viranomaisten keskinäi-
19759: sestä vuorovaikutuksesta, on tuottanut, suunnitellaan nykyi-
19760: sen valtiollisen suunnan edustajain puolelta toimenpiteitä,
19761: joiden tarkoitus on melkein kokonaan syrjäyttää maan koti-
19762: maisia kieliä niiden asemasta virallisina kielinä Suomessa.
19763: Tässä tarkoituksessa on Suomen Kenraalikuvernööri, yleis-
19764: valtakunnallista lainsäädäntötietä edelleen käsiteltäväksi,
19765: valmistuttanut lakiehdotuksen, jonka mukaan m. m. kirje-
19766: vaihdon ja asiain käsittelyn toimittaminen venäjäksi olisi
19767: säädettävä yleisenä sääntönä valtiosihteerinvirastossa ja
19768: passitoimistossa heti, Senaatin talousosastossa ja pro-
19769:                Laillisten olojen palauttaminen.                 27
19770: 
19771: kuraattorintoimituskunnassa viimeistään kolmen vuoden
19772: kuluessa ja Suomen keskusvirastoissa sekä kuvernöörien
19773: luona ja lääninhallituksissa viimeistään viiden vuoden
19774: kuluessa.    Suomalaisten laitosten ja virkamiesten, joi-
19775: den kirjeenvaihto ja asiainkäsittely ehdotuksen mukaan
19776: tapahtuisi venäjäksi, velvollisuus käyttää maan kieliä
19777: olisi rajoitettava siihen, että niiden tulisi varustaa alku-
19778: peräiset venäjänkieliset asiakirjansa käännöksellä asian-
19779: omaiselle paikalliselle kielelle ollessaan kirjevaihdossa
19780: niiden suomalaisten laitosten kanssa, joilla ei ole venäjän-
19781:                        1
19782: 
19783: 
19784: kielen kääntäjiä eikä määrärahoja venäjänkielisiin käännök-
19785: siin, sekä niiden suomalaisten virkamiesten kanssa, jotka
19786: eivät ole velvolliset taitamaan venäjää kuin myös Suomen
19787: kansalavsten kanssa, jotka eivät ole valtion palveluksessa,
19788: paitsi sellaisten heistä, jotka tiettävästi osaavat venäjää.
19789: Talousosaston senaattorien, prokuraattorin, kuvernöörien ja
19790: Suomen keskushallitusten päällikköiden virkoihin sekä eri-
19791: näisiin virkoihin mainituissa laitoksissa ja maalaispoliisilai-
19792: toksissa, postissa, tullissa ja rautatiellä olisi nimitettävä aino-
19793: astaan venäjänkieltä taitavia henkilöitä. Senaatin tehtä-
19794: väksi olisi annettava yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin
19795: kanssa ryhtyä kaikkiin tarvittaiviin toimenpiteisiin Senaa-
19796: tin alaisten laitosten henkilökunnan saattamiseksi sille kan-
19797: nalle, että venäjänkieli voidaan ottaa menestyksellä käytän-
19798: töön niiden kirjevaihdossa ja asiainkäsittelyssä.
19799:     Yhteydes1sä edellämainitun suunnitelman kanssa koti-
19800: maisten kielten syrjäyttämiseksi maan virastoissa on, että
19801: Senaatin on armossa käsketty mahdollisimman pian antaa
19802: alamainen esitys sekä niistä muutoksista, jotka on tehtävä
19803: Senaatin alaisten oppilaitosten lukusuunnitelmiin venäjän-
19804: kielen opetuksen 'laajentamiseksi, että myöskin siitä, että
19805: ylioppilaiden pääsemiseksi yliopistoon sekä lakitiedetten-
19806: kandidaattitutkinnon ja lainopillisiin, kameraaEsiin ja hal-
19807: linnollisiin virkoihin oikeuttamista varten säädettyjen tut-
19808: kintojen suorittamisoikeuden saavuttamiseksi vastedes olisi
19809: vaadittava menestyksellä suoritettu ja tarpeellisen laaja kuu-
19810: lustelu venäjänkielessä. Tämän johdosta on Senaatti kehot-
19811: 28           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19812: 
19813: tanut koulutoimen ylihallitusta lähettämään Senaattiin mah-
19814: dollisimman pian ehdotuksen venäjänkielen opetuksen uudis-
19815: tamiseksi alkeisoppilaitoksissa siten, että henkilöillä, jotka
19816: ovat päättäneet kurssin sellaisessa oppilaitoksessa, jolla on
19817: oikeus päästää oppilaita yliopistoon, olisi hyvien teoreettis-
19818: ten pohjatietojen ohella sellainen käytännöllinen taito mai-
19819: nitussa kielessä, että voivat yliopistossa kuunnella venäjän-
19820: kielisiä luennoita ja pystyvät ilmaisemaan ajatuksensa mai-
19821: nitulla kielellä sekä myös kirjallisesti sitä käyttämään, vaik-
19822: kakin tehden oikeinkirjoitus- ja tyylillisiä virheitä. Sen
19823: ohessa on Senaatti, suunnitellen paljon pitemmälle meneviä
19824: muutoksia, kuin mitä Senaatille annettu armollinen käsky
19825: sisälsi, pyytänyt yliopiston sijaiskanslerilta tietoa siitä,
19826: voiko Senaatti odottaa, että yliopisto tulee järjestämään ai-
19827: nakin muutamissa pakollisissa aineissa ja, jos mahdollista,
19828: jokaisessa tiedekunnassa venäjänkielisiä luentoja, mikä Se-
19829: naatin mielestä olisi tarpeellista ni~den henkilöiden venäjän-
19830: kielen taidon kartuttamiseksi, jotka ovat käyneet alkeisoppi-
19831: laitokset, samoin kuin Senaatin ehdottaman venäjänkielen
19832: opetuksen uudistamiselle.
19833: 
19834:     Eduskunnan on tämän johdosta huomautettava, että
19835: edellä mainitut suunnitelmat kotimaisten kielten syrjäyttä-
19836: miseksi sisältönsäkin puolesta ovat ristiriidassa Suomelle
19837: vakuutetun autonomian kanssa. Suomen oikeusjärjestyksen
19838: mukaan on nimittäin tä,ssä maassa voimassa se periaate,
19839: että kansan kielen tulee olla hallinnon kielenä. Tämä
19840: periaate oli i:kivanhoista ajoista julkilausuttuna Ruotsin
19841: oikeudessa, sillä jo Maanlaki sääsi, ettei vierasta oikeutta
19842: saanut tuoda maahan sekä että kaikki tuomiot olivat kirjoi-
19843: tettavat ruotsiksi. Tähän perustuu 1734 vuoden lain 0. K:n
19844: 24 luvun 3 § :n säännös, joka kieltää käyttämästä tuomiossa
19845: ulkomaan lakia tai vierasta kieltä, säännös, joka ilmaisee
19846: valtiohallintoon yleisesti soveltuvan periaatteen. Tämä peri-
19847: aate, jonka soveltaminen Suomessa aikaisemmin oli epätäy-
19848: dellistä sikäli, että valtiohallinnossa käytettyä kieltä tunsi
19849: ainoastaan vähempi osa Suomen väestöä, tuli sittemmin
19850:               Laillisten olojen palauttaminen.               29
19851: 
19852: Keisarien Aleksanteri II :sen ja Aleksanteri III :nen aikana
19853: täydellisemmin valtiohallinnossa toteutetuksi sen kautta, että
19854: kansan enemmistön kieli sai siinä yhä enemmän sijaa.
19855:      Se vastustus, minkä edelläkerrotut toimenpiteet ja suun-
19856: nitelmat kotimaisten kielten syrjäyttämiseksi ovat Suomessa
19857: kohdanneet, perustuu sen ohessa siihen vakaumukseen, että
19858: jos ne toteutetaan, maan hallintolaitokset eivät kykene tyy-
19859: dyttävästi täyttämään varsinaisia, maan asujamistoon koh-
19860: distuvia tehtäviänsä. Asiain menestyksellistä käsittelyä ja
19861: ratkaisua varten maan viranomaisissa on nimittäin välttä-
19862: mätöntä, että se tapahtuu maan kielillä, ja että asian-
19863: omaisille annetaan heitä ko.skevat päätökset alkuperäi-
19864: sinä heidän omalla kielellään. Sellainen menettely, että
19865: asiat käsitellään ja päätökset niistä annetaan kielellä,
19866: jota asianosaiset eivät ymmarra, tuottaa arveluttavia
19867: haittoja. Maan asujamille vieraan kielen käyttäminen
19868: viranomaisten asiainkäsittelyssä tulisi sitäpaitsi luomaan
19869:  syvän juovan heidän ja kansan välille. Niiden muutosten
19870:  kautta, joita Senaatti suunnittelee venäjänkielen opetuksen
19871: suhteettoman suureksi lisäämiseksi maan oppikouluissa ja
19872:  yliopistossa, tulisi, kun muun opetuksen täytyisi suurem-
19873:  massa tai vähemmässä määrässä astua syrjään tilan hankki-
19874:  miseksi venäjänkielen opetukselle, opetus näissä oppilaitok-
19875:  sissa pahasti kärsimään ja niiden tärkeän kulttuuritehtävän
19876:  suorittaminen suuresti vaikeutetuksi. Senaatin suunnitelmiin
19877:  näkyy lisäksi sisältyvän, että sellaistenkin henkilöiden, jotka
19878:  aikovat esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon palveluk-
19879:  seen tai opettajatoimiin eri aloilla, olisi hankittava heille
19880:  käytännöllisesti katsoen aivan tarpeeton, perusteellinen ve-
19881:  näjänkielen taito. Tähänastinen kokemus viittaa siihen, että
19882:  seurauksena Kenraalikuvernöörin suunnitelmien toimeen-
19883:  panosta myöskin tulisi olemaan, että välttämätöntä asiallista
19884:  pätevyyttä vailla olevia henkilöitä nimitettäisiin virkoihin
19885:  vain sillä perusteella, että heillä on venäjänkielen taitoa.
19886:      Ne muutokset, joita Kenraalikuvernööri ylempänä esi-
19887:  tetyllä tavalla on suunnitellut, ovat niin kaikkea perustusta
19888:  vailla Suomen todellisissa väestö- ja kielioloissa, että ne
19889: 30           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
19890: 
19891: esiintyvät pelkästään yrityksenä Suomen virastojen ja vi-
19892: ranomaisten epäkansallistuttamiseksi ja siten tietävät arve-
19893: luttavaa uhkaa maan sisäiselle itsenäisyydelle.
19894: 
19895: 
19896: 
19897:     Vallitsevan laittomuuspolitiikan ilmauksena on edelleen
19898: esiintynyt Hallituksen järjestelmällinen pyrkimys supistaa
19899: yleisiä kansalaisvapauksia ja mielivaltaisesti laajentaa hal-
19900: lintoviranomaisten toimivaltaa. Tämä koskee etupäässä pe-
19901: rustuslaissa elokuun 20 päivältä 1906 Suomen kansalaisille
19902: vakuutettua lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta,
19903: jota puheena olevana aikana on monin tavoin loukattu. Sen
19904: ohessa on ryhdytty monellaisiin toimenpiteisiin, joiden tar-
19905: koituksena on ollut näiden oikeuksien vapaan käyttämisen
19906: ehkäiseminen.
19907:     Tehokasta avustusta tässä toiminnassaan on Hallitus saa-
19908: nut painoasiain ylihallitukselta. Niinpä on mainittu vi-
19909: rasto ilmeisessä ristiriidassa yllämainitun perustuslain
19910: kanssa koettanut ylläpitää vaatimusta, että aikakautisen
19911: painotuotteen julkaisemiseen on hankittava lupa, sekä saanut
19912: aikaan -syytteitä tämän laiminlyömisestä. Niinikään lain-
19913: vastaisesti on ylihallitus useissa tapauksissa aikaansaanut
19914: kiellon tuoda mall)han ulkomaalaista aikakautista julkaisua.
19915: Lukuisissa syytteissä majesteetinrikoksista, joita viime vuo-
19916: sina painoasiain ylihallituksen ilmiannosta on ajettu, on
19917: ollut huomattavissa pyrkimys venyttämään puheenaolevan
19918: rikoksen käsitettä yli kohtuullisten rajojen. - Tätä toimin-
19919: taansa varten tarvitsee painoylihallitus melkoisia työvoimia,
19920: ja onkin viime vuosina painoasiamiesten lukumäärää enen-
19921: netty, vaikka Eduskunta on esittänyt, että jokainen lisäys
19922: ylihallituksen kustannuksiin on ristiriidassa maan hyödyn
19923: ja menestyksen kanssa.
19924:     Kokouksissa harjoitetulle kansalaisten vapaalle lausunto-
19925: oikeudelle on samoin puheenaolevana ajanjaksona asetettu
19926: lainvastaisia rajoituksia ja esteitä. Erittäin työväenjärjestö-
19927: jen toimeenpanemat iltama- ja huvitilaisuudet ovat joutu-
19928:               Laillisten olojen palauttaminen.               31
19929: 
19930: neet poliisin rettelöimisen alaisiksi. Niinpä on useita ker-
19931: toja tapahtunut, että julkisissa kokouksissa ja muissa tilai-
19932: suuksissa, joita on toimeenpantu asianomaisen ilmoituksen
19933: tapahduttua ja luvallisessa tarkoituksessa, puhujia on es-
19934: tetty esittämästä lausuntojaan, tahi että läsnäolevat poliisi-
19935: henkilöt puheenpitotilaisuudessa aiheettomasti ovat keskeyt-
19936: täneet puhujan. Erityistä huomiota on herättänyt, että
19937: useissa tapauksissa on kansanedustajia täten estetty puhu-
19938: masta. Nämä kiellot, joita toisinaan on pantu täytäntöön
19939: sellaisellakin väkivallalla, että rauhallisten kansalaisten
19940: turvallisuus ja henkilökohtainen loukkaamattomuus on jou-
19941: tunut kärsimään, ovat sitäpaitsi aiheuttaneet, että itse ko-
19942: kouskin on tullut estetyksi tahi hajotetuksi. Vaalivapauden-
19943: kin tärkeätä periaatetta on eräissä tapauksissa poliisiviran-
19944: omaisten puolelta loukattu. Ne esteet taas, joita on pantu
19945: huomattavien ulkomaalaisten esiintymiselle, ja tapa, jolla
19946: kiellot tällöin on pantu täytäntöön, ovat nekin osottaneet
19947: poliisiviranomaisten kykenemättömyyttä ymmärtämään teh-
19948: täväänsä sekä toimivaltansa käyttämisen edellytyksiä.
19949:     Paitsi edellä kosketeltuja hallinnollisen mielivallan il-
19950: mauksia on esiintynyt muitakin taipumuksia kansalaisten
19951: mielivaltaiseen holhoukseen. Niinpä on esitetty sellainen la-
19952: kiin perustumaton vaatimus, että juhlaohjelmat ovat enna-
19953: kolta alistettavat poliisin tarkastettaviksi juhlarunoihin, näy-
19954: telmäkappaleihin, kuvaelmiin, musiikkinumeroihin y. m.
19955: nähden. Useissa tapauksissa on poliisi vaatinut saada tie-
19956: toonsa niiden puheiden ja runojen sisällyksen, joita oli tar-
19957: koitus pitää tai lausua, sekä kieltänyt sellaisten näytelmä-
19958: kappaleiden esittämisen, joita ei ollut painoasiain ylihalli-
19959: tuksen julkaisemassa ,luvallisten" näytelmien luettelossa.
19960: Juhlia ja muita sentapaisia tilaisuuksia on kiellettykin toi-
19961: meenpanemasta, ellei vaadittuja ohjelmamuutoksia tehtäisi.
19962: Onpa poliisi mennyt niinkin pitkälle, että se iltaman pitämi-
19963: sen ehtona on vaatinut nähtäväkseen iltamaa toimeenpane-
19964: van järj.estön tilit. Kun asianomaiset ovat kieltäytyneet
19965: noudattamasta tuollaisia lainvastaisia vaatimuksia ja niistä
19966: huolimatta toimeenpanneet kokouksia ja juhlia, ovat poliisi-
19967: 32           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
19968: 
19969: viranomaiset väkivallalla, vieläpä käyttämällä sotilasapua-
19970: kin, hajoittaneet rauhallisesti kokoontuneet kansalaiset. Po-
19971: liiseja, jotka ovat kieltäytyneet näihin väkivaltaisuuksiin
19972: osaa ottamasta, on heti erotettu toimistaan.
19973: 
19974:     Myöskin nyt puheena olevana ajanjaksona ovat viran-
19975: omaiset sakon uhalla koettaneet pakottaa erinäisiä raittius-,
19976: nuoriso- ja työväenjärjestöjä antamaan tietoja järjestöjen
19977: jäsenluvusta, johtokunnan jäsenistä, näiden valtiollisista
19978: mielipiteistä y. m. Samallaisia tietoja on vaadittu ainakin
19979: osalta maassa toimivia vapaaehtoisia palokuntia.
19980: 
19981:     Yleensä on poliisin esiintymisessä, eritoten suuremmissa
19982: kaupungeissa, voinut huomata lisääntyvää häikäilemättö-
19983: myyttä yhteiskunnan jäseniä kohtaan. Jopa on tapahtu-
19984: nut että pidätettyjä henkilöitä poliisilaitoksessa on pidelty
19985: niin pahoin, että he sen johdosta ovat menettäneet henkensä.
19986: Poliisilaitosten rappeutumiseen on ilmeisesti ollut syynä,
19987: että poliisikuntaan on otettu vähemmän arvokkaita ainek-
19988: sia sekä henkilöitä, jotka eivät edes tunne maan kieliä.
19989: Tämä ei koske ainoastaan poliisilaitosten miehistöä, vaan
19990: myös päällikkökuntaa, johon on otettu sellaisiakin henki-
19991: löitä, joita sittemmin on ollut pakko rikosten tähden siitä
19992: erottaa. Sekaantumiset yksityisten henkilöiden tekoihin,
19993: joilla ei ole ollut mitään tekemistä yleisten asiain kanssa,
19994: niinkuin esimerkiksi määräyksillä, joilla on. kielletty juhla-
19995: valaistusten, liputtamisien ja kunnianosoitusten toimeenpa-
19996: nemista, ovat osoittaneet pyrkimystä laajentaa viranomais-
19997: ten valvontaa ja säännöstelemistä. Tästä aiheutuneet rette-
19998: löimiset ovat olleet omiaan herättämään paheksumista.
19999: 
20000:     Tavallaan erikoista luonnetta ovat olleet ne henkilöllisen
20001: turvallisuuden loukkaukset, joihin eräs venäläinen viran-
20002: omainen, Viipurin linnoituksen komendantti, on tehnyt it-
20003: sensä syypääksi. Tämä vallankäyttö on nojautunut venä-
20004: läisiin asetuksiin, jotka tosin on julkaistu Suomen ase-
20005: tuskokoelmassa, mutta joilla, niinkuin Eduskunta jo tätä
20006:               Laillisten olojen palauttaminen.               33
20007: 
20008: ennen on esittänyt, ·ei ole oikeudellista pätevyyttä Suo-
20009: messa, ja on siihen sisältynyt toimenpiteitä, jotka sellaisi-
20010: naankin ovat soveltumattomia Suomen oikeuteen ja yhteis-
20011: kuntajärjestykseen. Jo vuonna 1912 koossa ollut Eduskunta
20012: katsoi olevansa velvollinen lahettämään Teidän Keisarilli-
20013: selle Majesteetinenne alamaisen anomuksen sen johdosta, että
20014: mainittu komendantti oli Viipurin kaupunkia ja sen ympä-
20015: ristöä useamman neliöpeninkulman alan käsittäväitä n. s.
20016: linnoitusalueelta karkoittanut erään sanotussa kaupungissa
20017: asuvan sanomalehdentoimittwjan ja Eduskunnan jäsenen,
20018: jonka valtiollinen esiintyminen oli herättänyt komendantin
20019: tyytymättömyyttä. Kesällä samana vuonna antoi komen-
20020: dantti käskyn linnoitusalueelta poistumiseen kahdelle enti-
20021: selle luotsille, joitten oli ilmoitettu avustaneen merenkulki-
20022: joita yksityisellä luotsauksella. Näiden kieltäytyessä sanot-
20023: tua laitonta käskyä noudattamasta, veivät poliisiviranomai-
20024: set heidät väkivallalla sanotulta alueelta. Kun joku vuosi
20025: takaperin muutamat Viipurissa ilmestyvät sanomalehdet oli-
20026: vat sisältäneet kirjoituksia, jotka komendantin mielestä
20027: ,paitsi sitä, että niissä hallitusvallasta oli käytetty sopimat-
20028: tomia lausetapoja, luonteeltaan olivat tottelemattomuuteen
20029: kehottavia", antoi komendantti läänin kuvernöörin välityk-
20030: sellä ilmoittaa sanomalehtien toimittajille, että nämä, jos sel-
20031: laisia kirjoituksia edelleenkin julkaistaisiin lehdissä, heti
20032: karkoitettaisiin linnoitusalueelta. Tämä uhka on joku aika
20033: takaperin pantu täytäntöön siten, että kolmea erään sano-
20034: tussa kaupungissa ilmestyvän sanomalehden toimittajaa vaa-
20035: dittiin kolmen päivän kuluessa lähtemään mainitulta linnoi-
20036: tusalueelta sekä että heidät, kun he eivät noudattaneet tätä
20037: vaatimusta, kuvernöörin toimesta häikäilemättömällä ta-
20038: valla vietiin pois linnoitusalueelta. Ne valitukset, jotka sa-
20039: notut toimittajat ovat prokuraattorinvirastoon tehneet heille
20040: tapahtuneesta väkivallasta, on virkaa toimittava prokuraat-
20041: tori jättänyt huomioon ottamatta.
20042:     Yllämainitut lainvastaiset toimenpiteet ovat suuressa
20043: määrin häirinneet yhteiskunnan rauhaa, ja henkilökohtaista
20044: 
20045:                                                          3
20046: 34            1914.- Anomusmietintö N:o 19.
20047: 
20048: turvallisuutta puheenalaisissa osissa maata u:hkaavat alati
20049: uudet loukkaukset.
20050: 
20051: 
20052: 
20053:     Tällainen on pääpiirteiltään nykyinen tila Suomessa.
20054: Edellisessä esityksessä siitä ei ole otettu puheeksi valtiotaiou-
20055: den alalla vallitsevia epäkohtia. Niistä antaa Eduskunta
20056: lausuntonsa toisessa yhteydessä.
20057:     Mutta huolimatta maassa yleisesti vallalla olevasta tyy-
20058: tymättömyydestä niihin toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty
20059: nykyisen järjestelmän tarkoitusperien toteuttamiseksi, huoli-
20060: matta niistä kärsimyksistä, joita yritykset toteuttaa tämän
20061: järjestelmän aiheuttamia laittomia määräyksiä ovat tuotta-
20062: neet lainkuuliaisille Suomen 'kansalaisille, eivät vallanpitä-
20063: jät näy tahtovan poiketa ,siltä tieltä, jolle 'kerran ovat lähte-
20064: neet. Päinvastoin suunnitellaan uusia 'Suomelle turmiollisia
20065: ja sen oikeutta loukkaavia toimenpiteitä. Eräitä lakiehdo-
20066: tuksia on jo annettu Keisarikunnan lakiasäätävien laitosten
20067: käsiteltäviksi, toisia lainsäädäntötoimia valmistellaan Venä-
20068: jän ministeriöissä ja venäläisissä komiteoissa aikanaan käsi-
20069: teltäviksi yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
20070: 
20071:     Näistä hankkeista on ensi sijassa mainittava se, joka kos-
20072: kee Suomen Suuriruhtinaskunnan alueen silpomista yhdistä-
20073: mällä Kivennavan, Uudenkirkon ja Terijoen pitäjät Keisari-
20074: kuntaan. Jo toukokuun 29 päivänä 1912 lähettämässään,
20075: tätä asiaa koskevassa alamaisessa anomuksessa on Edus-
20076: kunta esiintuonut ne vakavat huolet, joita tämä yritys Suo-
20077: men historiallisesti vakaantuneen alueellisen eheyden hävit-
20078: tämiseksi on herättänyt Suomen kansassa, ja osoittanut, että
20079: sen toteuttaminen tietäisi Suomen valtiosäännön loukkaa-
20080: mista sekä 'kansallista vääryyttä. Kuitenkin on lakiehdotus
20081: asiasta, sittenkuin sitä oli valmisteltu venäläisessä komiteas-
20082: sa sekä erinäisissä ministeriöissä, äskettäin annettu Ministe-
20083:  rineuvoston käsiteltävä:ksi. Suomen kansa ei kuitenkaan voi
20084:               Laillisten olojen palauttaminen.
20085: 
20086: lakata vaatimasta, että tästä sen oikeutta niin syvästi louk-
20087: kaavasta suunnitelmasta luovutaan.
20088: 
20089:     Valtakunnanduumalle on jo annettu lakiehdotus hevos-
20090: ja kuljetusasevelvollisuudesta Suomessa, ja kysymys myös-
20091: kin laivojen pakollisesta luovuttamisesta sotatarpeeseen on
20092: annettu komitean käsiteltäväksi. Kysymys hevos- ja kul-
20093: jetusasevelvollisuudesta pantiin venäläisten viranomaisten
20094: toimesta vireille pari vuotta takaperin. Ministerineuvostolle
20095: antamassaan lausunnossa Senaatti vastoin Suomen oikeus-
20096: järjestystä puolsi asian käsittelyä ja ratkaisua n. s. valta-
20097: kunnanlainsäädäntötietä. Lakiehdotuksessa olevan määräy k-
20098: sen johdosta, että rikokset aijottua lakia vastaan olisivat Kei-
20099: sarikunnan tuomioistuinten käsiteltävät Keisarikunnan la-
20100: kien mukaan, ·ei Senaatti, määräyksen lainvasta]suudesta
20101: huolima:tta, tehny't muistutusta, vaan vieläpä huomautti
20102: seHaisen lainsäädäntötoimenpiteen tarpeellisuudesta, jonka
20103: kautta kerta kaikkiaan säädettäsiin, e'ttä yleisvaltakunnalli-
20104: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä syntyneitä laJkeja vastaan
20105: tehdyt rikokset ovat käsiteltävät v·enäläisissä tuomioistui-
20106: missa ja rangaistavat V~enäjän lain mukaan. Suomen kansa-
20107: laisten vel voittaminen venäläisellä lainsäädäntötoimena sota-
20108: tarpeeseen luovuttamaan hevosia ja 'laivoja sekä, kuten myös-
20109: kin on ehdotettu, automobiileja sisältäisi kuitenkin perustus-
20110: lain suojaaman yksityisen omistusoikeuden loukkaamisen ja
20111: olisi raskas uusi rasitus Suomen kansalle.
20112: 
20113:     Niinikään ·On V altakunnanduumalle annettu ehdotus
20114: laiksi Suomessa tehtyjen valtiorik·osten ja valtiollisten vai-
20115: kutinten aiheuttamioen rikosten alistamisesta Keisarikunnan
20116: yleisten la:kien alle. Ehdotettu laki, joka näin ollen on
20117: tarkoitettu annettavaksi Suomen perustuslakia syrjäyt-
20118: tämällä, pyrkii aikaansaamaan olennaisia muutoksia Suo-
20119: men rikoslakiin, kun tärkeitä osia siitä korvattaisiin
20120: Keisarikunnan rikoslain säännöksillä. Se pyrkii sen
20121: ohessa muuttamaan Suomessa voimassa olevaa oikeu-
20122: denkäyntijärjestystä siihen määrään, että kuulustelujen
20123: 36           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20124: 
20125: toimeenpaneminen kysymyksessä olevaa laatua olevien
20126: rikosten. aiheuttamissa jutuissa voitaisiin uskoa venäläi-
20127: sille poliisiviranomaisille sekä että venäläiset tutkinto-
20128: tuomarit suorittaisivat alustavan tutkimuksen, jonka jäl-
20129: keen tuomion julistaminen jäisi Pietarissa olevan tuomiois-
20130: tuimen tehtäväksi. Ehdotus tarkoittaa siis yhdenvertaisuus-
20131: lai.ssa olevien rangaistusmenetelmällisten määräysten ulot-
20132: tamista useihin muihinkin rikoksiksi katsottuihin tekoihin.
20133: Nämä määräykset ovat ristiriidassa sellaisten oikeusperiaat-
20134: teiden kanssa, joita kaikkien sivistysmaiden lainsäädännössä
20135: jo aikoja sitten on yksimielisesti sovellutettu; ennen kaik-
20136: kea ne ovat ristiriidassa sen Suomen yleisessä laissa nimen-
20137: omaan julkilausutun periaatteen kanssa, että rikosta on tut-
20138: kittava sillä paikkakunnalla, jolla se on tapahtunut, sekä
20139: että tuomio on sen tuomioistuimen annettava, jonka oikeus-
20140: alueella rikos on tehty, samoin kuin senkin, Suomen perus-
20141: tuslaissa olevalla säännöksellä, 1772 vuoden Hallitusmuodon
20142: 16 §,vahvistetun periaatteen kanssa, ettei ketään saa syyttää
20143: toisessa tuomioistuimessa kuin siinä, joka lain mukaan on
20144: hänen oikea oikeus paikkansa. Nykyajan rikosoikeudelliset
20145: opit, joille uudenaikaiset rikoslait ovat rakennetut, vaativat
20146: erityisiä vakuuksia siitä, ettei syytettä rikoksesta nosteta
20147: vastuuttoman henkilön perusteettomasta ilmiannosta: ne vaa-
20148: tivat tarkkaa alustavaa tutkintoa kaikissa niissä tapauksissa
20149: joissa rikollisuus ei välittömästi ole käynyt ilmi rikoksen-
20150: tekijän tapaamisesta itse teossa. Mutta puheenalaisessa laki-
20151: ehdotuksessa kiinnitetään niin vähän huomiota tällaisiin va-
20152: kuuksiin, että venäläinen prokuraattori voi tahi hänen tulee-
20153: kin syytteen perusteeksi panna vieläpä ,yksityisiltä henki-
20154: löiitä saapuneita tietoja", mikä epäilemättä synnyttäisi urk-
20155: kija- ja salaisen ilmiantojärjestelmän. Vielä arveluttavam-
20156: maksi kävisi asia sen kautta, että juttua käsittelisi venäläi-
20157: nen tuomioistuin, joka ei ymmärrä sitä kieltä, jota syytetty
20158: puhuu, ja joka ei ensinkään tunne niitä paikallisia oloja,
20159: joissa ilmiannettu teko on tapahtunut.
20160:      Yllä esitetyt seikat esiintyvät oikeuden kannalta vielä-
20161: kin vaarallisempina, kun otetaan huomioon, ettei ainoastaan
20162:               Laillisten olojen palauttaminen.                37
20163: 
20164: sellaisia tekoja, joilla sinänsä on poliittisen rikoksen luonne,
20165: vaan myöskin useita muita rikollisia tekoja, jos ne on tehty
20166: ,poliittisista vaikuttimista", vieläpä sellaisiakin tekoja, joita
20167: Suomen rikosoikeuden kannalta ei voida l,eimata rikollisiksi,
20168: ehdotuksen mukaan voidaan siirtää suomalaisen tuomio-
20169: istuimen tuomiovallan ulkopuolelle ja saattaa venäläisen
20170: tuomioistuimen harkittaviksi. Rikollisen teon vaikuttimen
20171: selville saaminen on kuitenkin usein hyvin vaikeaa, eri-
20172: toten ennenkuin asia on ollut tuomioistuimen käsiteltävänä.
20173: Ehdotuksesta tuntuu selville käyvän, että puheena olevaa
20174: määräystä on aijottu ulottaa sellaiseenkin tapaukseen, että
20175: suomalainen virkamies, joka Suomen perustuslain ja virka-
20176: vaiansa mukaan on velvollinen kaikissa virkatoimissaan
20177: sovelluttamaan Suomen lakia, kieltäytyy sovelluttamasta
20178: venäläistä lakia, joka vastoin Suomen perustuslakia on
20179: annettu yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
20180: Tällaisen Suomen lakeja kohtaan osotetun uskollisuuden
20181: leimaaminen rikokseksi on itse sen perustuksen järkyttä-
20182: mistä, jolle yhteiskuntajärjestys on rakennettu. Suomen
20183: kansan täytyy tässä suunnitelmassa nähdä uusi yritys Suo-
20184: men kansalaisten laissa turvatun valtiollisen ja yhteis-
20185: kunnallisen toiminnan ehkäisemiseksi. Kaikkia oikeinajat-
20186: televia ja velvollisuutensa tuntevia Suomen kansalaisia,
20187: niin virkamiehiä kuin muitakin, kehoittaisi heidän oma-
20188: tuntonsa asettumaan jokaisen kohdmltaan tätä lakia vrustaan
20189: huolimatta niistä vainoista, joitten alaisiksi he tästä jou-
20190: tuisivat.
20191: 
20192:     Eräänlaisessa yhteydessä viimeksi mainitun kysymyksen
20193: kanssa on Keisarikunnan oikeusministerin joku aika sitten
20194: esittämä ehdotus laiksi siitä, miten laajalle on ulotettava Kei-
20195: sarikunnan rikoslakien voima Suomessa tehtyjä rikoksia kos-
20196: kevissa jutuissa ja Suomen lakien voima Keisarikunnassa
20197: tehtyjä rikoksia koskevissa jutuissa, sekä näiden juttujen
20198: käsittelyjärjestyksestä. Tämä lakiehdotus määrää, muun
20199: muassa, että kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa, mi-
20200: nisterivaltiosihteeri ja hänen apulaisensa sekä niiden viras-
20201: 38           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20202: 
20203: tojen virkamiehet, jotka avustavat heitä heidän tehtävissään,
20204: Senaatin varapuheenjohtajat ja jäsenet, prokuraattori ja ku-
20205: vernöörit, y. m. ovat vastuunalaisia kaikista virkarikoksista
20206: Keisarikunnan yleisten lakien mukaan; ja perustellaan ehdo-
20207: tuksessa tätä sillä, ettei näitä virkamiehiä, he kun hoitavat
20208: hallitustehtäviä, voida katsoa suomalaisiksi virkamiehiksi
20209: sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä käsitys on kuiten-
20210: kin väärä. Suomen voimassa olevien perustuslakien mukaan
20211: tulee maan virkamiesten olla Suomen miehiä ja niiden viran-
20212: omaisten, joiden avulla Hallitsija hoitaa maan hallitusta,
20213: suomalaisia viranomaisia. Kenraalikuvernöörinvirkaa kat-
20214: sotaan kuitenkin vakiintuneen käytännön perusteella venä-
20215: läisenkin miehen voivan hoitaa. Mutta hänen valtansa ja toi-
20216: mintansa on määritelty suomalaisissa asetuksissa, ja hän on
20217: sen vuoksi suomalainen virkamies. Puheenalaisen ehdotuk-
20218: sen toteuttamisen kautta voisivat sanotut virkamiehet pää.'ltä
20219:  rangaistuksesta vapaiksi, kun he rikkovat Suomen lakia.
20220: 
20221:     Kesäkuun 23 päivänä 1904 annetun armollisen käskyn
20222: nojalla on Senaatti viime vuonna valmistanut ehdotuksen
20223: asetukseksi venäläisten yksityispankkien oikeudesta ulottaa
20224: toimintansa Suomeen. Tämän ehdotuksen mukaan, joka, hil-
20225: jattain on annettu Suomen rusioita varten Pietariin asetetun
20226: ,erityisen komitean" käsiteltäväksi, voisi raha-asiainminis-
20227: teri, saatuaan asiasta ~naatin lausunnon, myöntää venäläi-
20228: sille yksityispankeille oikeuden perustaa haarakonttoreita
20229: Suomeen. Tällainen säännös olisi kuitenkin ristiriidassa
20230: toukokuun 10 päivänä 1886 julkaistun, yhtiöitten harjoitta-
20231: maa pankkiliikettä koskevan asetuksen määräysten kanssa,
20232: joka asetus on syntynyt Valtiosäätyjen myötävaikutuksella.
20233: Tämän asetuksen mukaan tulee nimittäin kaikkien maassa
20234: liikettä harjoittavan pankin hallituksen jäsenten sekä kaik-
20235: kien avoimen pankkiyhtiön osakasten olla Suomen kansa-
20236: laisia, ja lupa pankin perustamiseen on haettava Senaatilta.
20237: 
20238:     Päiväjärjestyksessä olevista ehdotuksista on vielä mai-
20239: nittava lakiehdotus siitä, mitä niiden ulkomaalaisten on
20240:              Laillisten olojen palauttaminen.             39
20241: 
20242: noudatettava, jotka ·haluavat päästä Venäjän tahi Suo-
20243: men kansalaisiksi, joka lakiehdotus äskettäin annettiin
20244: Valtakunnanduumalle, lakiehdotus sotaväen majoituksesta
20245: sekä lakiehdotus sellaisten riidattomien uloshakujen toi-
20246: meenpanemisesta, joita Keisarikunnan viranomaiset vaa-
20247: tivat toimeenpantaviksi Suomessa tahi Suomen viranomaiset
20248: toimeenpantaviksi Keisarikunnassa. Kun lähempiä tie-
20249: toja puuttuu näistä lakiehdotuksista, täytyy Eduskunnan
20250: rajoittua esittämään, että ne eivät voi saavuttaa pätevyyttä
20251: Suomessa muulla tavoin kuin että ne käsitellään Suomen
20252: oikeuden mukaisessa järjestyksessä.
20253:     Niiden suunnitelmien johdosta, joiden tarkoituksena on
20254: tullimaksujen asettaminen Suomeen ulkomailta, paitsi Venä-
20255: jältä, tuotavalle viljalle sekä Suomen yhdistäminen tulleihin
20256: nähden Keisarikuntaan, Eduskunta eri alamaisissa kirjel-
20257: missä esiintuo maassa vallitsevat huolet.
20258: 
20259: 
20260: 
20261:     Ylläesitetystä käy selville miten laajalti laittomuus ja
20262: väkivalta ovat alkaneet tunkeutua Suomeen, alasrepien maan
20263: yhteiskuntajärjestystä ja vahingoittaen sen kulttuuria.
20264: Maan kohtalot ovat kääntyneet suuntaan, joka jyrkästi eroaa
20265: siitä ylevästä ja va:loisasta luottamuksesta Suomen tulevai-
20266: suuteen, jonka Keisari Aleksanteri II ilmaisi tunnetuissa
20267: :;anoissaan: , Toivon vielä saavani nähdä Suomen sen hyvin-
20268: voinnin kukoistuksessa, jossa minun isäni tahtoi ja minä
20269: tahdon sen nähdä."
20270:     Vuosisadan kokemus on osottanut, että monipuolinen
20271: edistyminen tässä maassa on tapahtunut sen yhteiskunta-
20272: rakenteen puitteissa, joka vahvistettiin vuonna 1809 ja
20273: jota sittemmin on monessa suhtessa kehitetty. Suomen oi-
20274: keudellinen, henkinen ja taloudellinen vaurastuminen on
20275: voinut tapahtua ainoastaan maan omiin oloihin soveltuvan
20276: oikeusjärjestyksen turvissa ja niitä vastaavissa muodoissa.
20277: Jos uusi Suomea vastaan tähdätty hallitusjärjestelmä saa-
20278: vuttaa tarkotusperänsä, niin merkitsee se Suomen oikeus-
20279: 40           1914. -   Anomusmietintö N:o 19.
20280: 
20281: järjest;yks,en kumoamista ja Suomen kansan omalla kansalli-
20282: sella pohjaUa tapahtuvan kehityksen peruaedellytysten hä-
20283: vittämistä.
20284:      Tällaisen järjestelmän toteuttamiseen Suomen kansa ei
20285: voi myötävaikuttaa, vaan täytyy sen kaikin laillisin kei-
20286: noin vastustaa sitä. Maan virkamiehet eivät voi va:stoin
20287: valaansa ja virkavelvollisuuttaan lainautua tällaisen hävitys-
20288: suunnitelman toteuttrumisen välikappaleiksi. Väkivaltajärjes-
20289: telmän palvelukseen on astunut vain kourallinen henkilöitä,
20290: jotka ovat maassa juurettomia. Se menestys, jonka venä-
20291: läinen hallitusvalta Suomelle vihamielisissa pyrkimyksis-
20292: sään tällaisten avustajien myötävaikutuksella voi saavut-
20293: taa, on ainoastaan harhakuva, joka häviää heti kun pakko
20294: lakkaa.
20295:      Kokemus on osottanut, että viime vuosisadan kuluessa
20296: Suomen omien lakien ja laitosten turvissa tapahtunut moni-
20297: puolinen kehitys oli omansa poistamaan Suomen kansasta
20298: edellisten vuosisatain historiallisten olojoen luomia epäluu-
20299: loja Venäjää kohtaan ja niiden tilalle synnyttämään ystä-
20300: vällisempiä tunteita. Viimeaikojen toimenpiteet ovat sitä-
20301: vastoin Suomen kansaan juurruttaneet sellaisen käsityksen,
20302: että sen etu ja vaurastuminen ovat täydellisesti vieraat ve-
20303: näläisen hallitusjärjestelmän nykyisille edustajille, joita
20304: ~envuoksi pidetään maan sortajina.
20305:      Suomen kansassa on elävänä vakaumus, että se suunta,
20306: jota Suomen hallitukseen nähden viime vuosisadalla nouda-
20307: tettiin, ei ollut ristiriidassa valtakunnan todellisten etujen
20308: kanssa. Ne toimenpiteet, joihin vastakkaisen katsantokan-
20309: nan toteuttamiseksi viime vuosina on ryhdytty, eivät V enä-
20310: jän edun kannalta ole voineet olla tarpeellisia eivätkä ole
20311: voineet sitä edistää. Onhan päinvastoin Venäjälle eduksi
20312: ja kunniaksi, että henkinen vil.ielys ja taloudellinen vauras-
20313: tuminen Suomessa edistyvät maan luontoon ja kansan luon-
20314: teeseen soveltuvien lakien ja laitosten turvissa. Suomen
20315: Eduskunta laiminlöisi velvollisuutensa kansaansa kohtaan,
20316: jollei Eduskunta peittelemättä esittäisi sitä mielialaa, joka
20317: on vallalla kaikissa kansankerroksissa Suomessa sen louk-
20318: kauksen johdosta, jonka alaiseksi maan oikeus on joutunut.
20319:              J,aillisten olojen palauttaminen.             41
20320: 
20321:     Hallituksen ja kansan keskeinen yhteistyö on välttä-
20322: mätön ehto valtion menestymiselle. TäHaisen yhteistyön
20323: ensimäisenä edellytyksenä on, että rikottu perustuslaki ja
20324: loukatut oikeusolot jälleen saatetaan siihen asemaan, jonka
20325: maan valtiosääntö ja oikeusjärjestys niille säätävät. Suo-
20326: men Eudskunta tahtoo mahdollisimman kauan pysyä siinä
20327: toivossa, että se syvä juopa, joka on syntynyt hallitusval-
20328: lan ja Suomen kansan välille, voidaan täyttää. Mutta se
20329: voi tapahtua ainoastaan jälleen voimaan saattamalla maan
20330: juhlallisesti vahvistetun valtiosäännön.
20331:     Ylläesitetyn perusteella saa Eduskunta alamaisimmasti
20332: anoa:
20333: 
20334:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
20335:            mossa suvaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeelli-
20336:            siin toimenpiteisiin siinä tarkoituksessa,
20337:                        että Suomen valtiosääntöä syrjäyttä-
20338:                    mällä annett1tjen säännösten soveltaminen
20339:                    Suomessa lakkautetaan,·
20340:                     • että valtion virkojen täyttämisessä ja
20341:                    virastojen toiminnassa Suomessa nouda-
20342:                    tetaan maan perustuslakeja ja niistä teh-
20343:                    dyt poikkeamiset korjataan;
20344:                        että Suomen laeille ja oikeusjärjestyk-
20345:                    selle uskolliset, Venäjän yhdenvertaisuus-
20346:                    lain nojalla tuomitut Suomen kansalaiset
20347:                    jälleen pääsevät perustuslain mukaisia
20348:                    oikeuksiaan nauttimaan;
20349:                        että valmistelut venäjänkielen käytän-
20350:                    nön laajentamiseksi virallisen toiminnan
20351:                    alalla Suomessa lakkau.tetaan, jamaan vi-
20352:                    ranomaiset tarkoin noudattavat, mitä ny-
20353:                    kyään voimassa olevissa asetuksissa on
20354:                    suomen-, ruotsin- ja venäjänkielen käyttä-
20355:                    misestä Suomessa säädettynä,·
20356:                        että Suomen kansalaiset saavat louk-
20357:                    kaamatta nauttia heille perustuslaissa
20358: 42           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20359: 
20360:                    taattua lausunto-, kokoontumis- ja yhdis-
20361:                    tymisvapautta sekä henkilökohtaista tur-
20362:                    vallisuutta; sekä
20363:                        että valmistelun alaisina olevista suun-
20364:                    nitelmista, jotka ovat ristiriidassa Suom,en
20365:                    oikeuden ja edun kanssa, luovutaan.
20366: 
20367:      Helsingissä, 20 päivänä huhtikuuta 1914.
20368: 
20369: 
20370: 
20371:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
20372: Ingman, varapuheenjohtaja A:hmavaara, jäsenet Gadolin,
20373: Huhta, Hultin, Kurkinen, Lehtimäki, Lumivuokko, Manner,
20374: Mannermaa (osittain), Pehkonen, Piisinen, Rantanen, Rita-
20375: vuori, Rosenqvist ja Serlachius sekä varajäsenet Karhinen
20376: (osittain), Kujala, Nurmela (osittain), Retulainen (osittain)
20377: ja Roos (osittain).
20378:                          Vastalause.                       43
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383:                       Vastalause.
20384:     Perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyvä kirjelmä-
20385: ehdotus on mielestämme monessa suhteessa puutteellinen.
20386: Vaikka siinä pitäisi perinpohjaisesti arvostella Suomen kan-
20387: salle hirveän tuhoisan venäläisen sortopolitiikan kaikkia huo-
20388: mattavimpia puolia, on eräitä puolia kuitenkin kokonaan jä-
20389: tetty koskettelematta. Niinpä ei valiokunnan porvarillinen
20390: enemmistö ole suostunut mitään arvostelua mietintöön otta-
20391: maan esim. valtion raha-asiain alalla tapahtuneitten väärin-
20392: käytösten ja törkeitten laittomuuksien johdosta. Lisäksi on
20393: valiokunnan enemmistö suonut huomiota eräille seikoille
20394: liian paljon, kun taas toisia mielestämme yhtä tärkeitä tai
20395: tärkeämpiä on sivuutettu suhteellisesti vähemmällä huo-
20396: miolla. Esimerkiksi venäjänkielen käyttöä Suomen viras-
20397: toissa koskevien suunnitelmien selosteluun ja arvosteluun on
20398: mietinnössä uhrattu tilaa kaksi kertaa niin paljon kuin kan-
20399: salaisvapauksia vastaan tähdätyn virkavallan häikäilemättö-
20400: män politiikan arvostelulle. Kun edelleen ottaa huomioon,
20401: että varsin tuntuvat osat mietintöä käsittelevät yhdenver-
20402: taisuuslakiselkkauksia ynnä muita virkamiehiä koskevia
20403: asioita, niin käy ilmeiseksi, että valiokunnan porvarillinen
20404: enemmistö on ensi kädessä laatimansa kirjelmäehdotuksen
20405: ra:kentanut virkamiesasioita ja -etuja silmällä pitäen. Räi-
20406: keänä vastakohtana tälle on se, että mietinnössä vain varsin
20407: lyhyesti ja pinta;puolisesti kosketeliaan esim. yhteiskunnal-
20408: lisen lainsäädännön a;lalla vallitsevaa pysähdystilaa, joka
20409: kuitenkin mitä kipeimmin koskee maan satoihin tuhansiin
20410: nousevaa ruumiillista työtä tekevää väestöä ja sen elinehtoja.
20411: Kun samalla peitetään työväelle jonkun verran hyödylli-
20412: siä eduskuntapäätöksiä vastaan tapahtuneet eräitten kapi-
20413: 44           1914. -   Anomusmietintö N:o 19.
20414: 
20415: talistiryhmien juonittelut, niin käy valiokunnan enemmis-
20416: tön menettely vieläkin moitittavammaksi. Niitten mietin-
20417: nössä olevien 1mutteellisuuksien kautta on myöskin jouduttu
20418: siihen, että eräitä kotimaisia viranomaisia ja niitten toimin-
20419: taa ·erinäisissä suhteissa on säästetty arvostelulta, vaikka
20420: ankara arvostelu olisi ollut välttämätöntä. - Valiokunnan
20421: mietintöön on enemmistö myöskin ottanut lausuntoja, jotka
20422: mielestämme ovat harhaanjohtavia ja vääriä.
20423:     Kirjelmäluonnosta valiokunnassa valmisteltaessa olem-
20424: me tehneet suuren joukon ehdotuksia, joitten huomioon otta-
20425: minen mielestämme olisi mietintöä vahvistanut. Eräitä
20426: niistä on valiokunnan porvarillinen enemmistö osittain otta-
20427: nut mietintöön, mutta enimmän osan hY'ljännyt.
20428:     Seuraavassa kosketeliaan tärkeimpiin niistä kohdista,
20429: missä valiokunnan ehdotus mielestämme on jäänyt epätyy-
20430: dyttäväksi ja joitten johdosta esitetään allaolevat muutoseh-
20431: dotukset.
20432: 
20433:     V. ltf. siv. 2 ja 3 kuvataan Venäjän vallanpitäjäin aikai-
20434: sempaa Suomipolitiikkaa sekä annetaan selostuksia maamme
20435: oloista ja laitoksista ja niiden kehittymisestä tarkoitettuna
20436: aikana. Valiokunnan esitys on kuitenkin varsin yksipuoli-
20437: nen ja vääräkin. Siinä esityksessä m. m. kokonaan jätetään
20438: huomioonottamatta tärkeät historialliset seikat, jotka ovat
20439: vaikuttaneet tuohon politiikkaan. Niinikään Suomen kan-
20440: san omat ponnistukset ja niiden tulokset on jätetty huo-
20441: mioon ottamatta.
20442:     Edelleen uskotellaan mietinnössä, että .silloin olisi tah-
20443: dottu kehitystä turvata ja järjestää ,kansan tarpeita vastaa-
20444: villa, kansan itsensä hyväksymillä laeilla." Tekemämme
20445: muutosehdotukset, jotka tarkoittivat mietinnön tämän osan
20446: saamista .sisällöltään tosioloja vastaavaksi ja totuudenmukai-
20447: seksi, kuitenkin empimättä porvarillinen enemmistö hylkäsi,
20448: Kun olisi vahingoksi, j.os eduskunnan kirjelmään mainitun-
20449: lainen esitys sisältyisi, niin olisi mielestämme sivulta 2 al-
20450: kava toinen ja sitä seuraava ka;ppale poistettava.
20451:                          Vastalause.                        45
20452: 
20453:     V. M. siv. 4. Kun mietinnön tällä kohdalla pääpiirteis-
20454: sään esitetään sitä, millä tavoin venäläinen sortopolitiikka
20455: Suomen kansan kimppuun käy, niin olisi myös lyhyesti mai-
20456: nittava sen politiikan tarkoitukset. Ehdotamme kirjelmä-
20457: ehdotuksen siv. 4 ensi ka:ppaleen loppuun lisättäväksi: ,Tällä
20458: tavoin pyrkivät Venäjän nykyiset vallanpitäjät tuhoamaan
20459: Suomen omintakeisen taloudellisen ja sivistyksellisen kehi-
20460: tyksen tulokset, riistämään vuosisatain vaivalloisella työllä
20461: hankitut ja vastedes hankittavat kansan ponnistusten he-
20462: delmät, sanaHa sanoen sortarnaan ja hävittämään Suomen
20463: kansallisuutta."
20464: 
20465:     V. M. siv. 4. Selostaessaan Venäjän ministerineuvoston
20466: laitonta sekaantumista Suomen asiain esittelyyn, ei valio-
20467: kunnan enemmistö kirjelmäehdotuksessa edes lyhyesti lä-
20468: hemmin kuvaa tosiasiain avulla tuota maalle niin vahingol-
20469: lista ministerineuvoston toimintaa. Sellainen kuvaus olisi
20470: kuitenkin tarpeellinen, jonka vuoksi ehdotamme kirjelmä-
20471: ehdotuksen siv. 4 toisen kappaleen loppuun sanojen , - -
20472: toimenpiteet Suomeen nähden" jälkeen seuraavan lausunnon:
20473: ,Niinpä onkin Venäjän Ministerineuvosto järjestelmälli-
20474: sesti asettunut vastustamaan Suomen oikeusjärjestyksen voi-
20475: massapitämistä tarkoittavia Suomen kansan vaatimuksia.
20476: Maan sisäistä kehitystä on sen Suomen asioihin sekaantu-
20477: minen jarruttanut. Kaiken lisäksi on Ministerineuvosto ol-
20478: lut Suomen kansallista vapautta vastaan tähdättyjen sorto-
20479: suunnitelmien huomattavin alkuunpanija ja ohjaaja."
20480: 
20481:      V. M. siv. 5 oleva kolmas kappale, jossa puhutaan venä-
20482: läisen sotilasmiljoonalain ja yhdenvertaisuuslain oikeudel-
20483: lisesta pätevyydestä ja niiden soveltamisen seurauksista Suo-
20484: messa, on mielestämme monessa suhteessa kovin puutteelli-
20485: nen. Siitä on m. m. jätetty pois eräitä seikkoja, joista tulisi
20486: Eduskunnan lausua ajatuksensa. Senvuoksi ehdotamme, että
20487: kirjelmäehdotuksen 5 sivulla olevan kolmannen kappaJeen
20488: tilal'le hyväksyttäisiin seuraavansisältöinen lausunto: ,Edel-
20489: lä mainituilla venä:läisillä laeilla, ·sen paremmin kuin mil-
20490: 46           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20491: 
20492: lään muillakaan kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 julkaistu-
20493:  jen säännösten nojalla annetuilla laeilla ja määräyksillä ei
20494: voi olla lain voimaa Suomessa, .kuten eduskunta jo ennen,
20495: m. m. alamaisessa anomuksessa Suomen perustuslakien voi-
20496: massa pitämisestä toukokuun 29 päivältä 1912 on osoittanut.
20497: Tästä myöskin seuraa, etteivät Suomen viranomaiset lakia
20498: ja virkavelvollisuuttaan rikkomatta voi näitä säännöksiä
20499: käytäntöön sovelluttaa tai niitten soveltamiseksi annettuja
20500: määräyksiä täyttää.
20501:      Mitä tulee n. s. sotilasmaksuja koskevaan venäläiseen
20502: lakiin, niin sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, on sen joh-
20503: dosta huomautettava, että se yleiseltä tarkoitukseltaan on
20504: vahingollinen, jonka vuoksi eduskunta maan ja kansan edun
20505: nimessä on velvollinen lausumaan, että eduskunta ei var-
20506: maankaan tulisi hyviilksymään laillisessakaan järjestyksessä
20507: mahdollisesti tehtyä esitystä varojen myöntämisestä sota-
20508: laitosta varten, sitäkin suuremmalla syyllä kuin sellaisen
20509: taakan hyväksyminen Suomen kansan kannettavaksi riis-
20510: täisi tarvittavia varoja kansan tähdellisiltä tarpeilta. Vaikka
20511: eduskunta lukuisia kertoja. on tehnyt vakavia huomautuksia
20512: täihän venäläiseen lakiin sisältyvien lainvastaisten ja vahin-
20513: gollisten vaatimusten johtiosta sekä vuoden 1913 valtiopäi-
20514: villä nimenomaan lausui, ,että Suomen viranomaiset eivät
20515: voi lakia rikkomatta myötävaikuttaa" mainitun apumaksun
20516: suorittamiseen, niin on Suomen valtiokonttori Senaatin mää-
20517: räyksestä niitä maksuja kuitenkin suorittanut. Tämmöinen
20518: menettely on leimattava Suomen hallitusmuodon laittomaksi
20519: kumoamiseksi, josta rikoslaki säätää rangaistuksen.
20520:      Mitä taas tulee n. s. yhdenvertaisuuslakiin, niin tarkoit-
20521: taa ,se saada aikaan muutosta erääseen Suomen lainsäädännön
20522: alaan, missä on vallinnut puutteellisuuksia. Venäläisten
20523: lailliset oikeudet Suomessa eivät näet ole olleet kaikin puo-
20524: lin oikeuden ja kohtuuden mukaiset. On väärin, etteivät
20525: he ole helpommilla ehdoilla kuin nykyään voineet saada
20526: kansalaisoikeuksia Suomessa. Samoin on väärin, ettei lain-
20527: säädäntö ole turvannut heille paino- ja ,sananvapautta, yh-
20528: distys- ja kokoontumisvapautta, niin etteivät viranomaiset
20529:                           Vastalause.                          47
20530: 
20531: voisi lain kieltämättä estää heitä nauttimasta täällä noita
20532: vapauksia, kuten varsiU:kin viime vuosina, useimmiten Suo-
20533: men venäläisten keuraalikuvernöörien tahdon mukaan ovat
20534: estäneet, ilman että heillä siihen olisi ollut laillista syytä tai
20535: siveellistä oikeutta. Puutteellisuus on myöskin se, etteivät
20536: venäläiset Suomen lakien mukaan ole päässeet maassamme
20537: elinkeinon harjotta.misoikeuteen ja kunnallisiin oikeuksiin
20538: nähden pääasiassa yhtäläiseen asemaan kuin Suomen kansa-
20539: laiset. Näitä Suomen lainsäädännön puutteellisuuksia on
20540: erinaisillä eduskunnan päätöksillä vuoden 1913 valtiopäi-
20541: villä osittain poistettu. Vaikka siis toiselta puolen on myön-
20542: nettävä eräitä ,puutteellisuuksia olevan olemassa Suomessa
20543: asuvien venäläisteq oikeuksiin nähden, on kuitenkin ilmeistä,
20544: että venäläinen yhdenvertaisuuslaki ei ole syntynyt käytän-
20545: nöllisistä tarpeista, vaan on sillä tarkoitettu Suomen valtion-
20546: virkain venäläistyttämistä ja Suomen kansalaisten puutteel-
20547: listenkin oikeuksien hävittämistä. Sitä syvempää katke-
20548: ruutta ovatkin synnyttäneet ne väkivaltaiset toimenpiteet,
20549: joihin tämän venäläisen lain soveltamiseksi on ryhdytty ja
20550: joista on useissa tapauksissa aiheutunut suuria kärsimyksiä
20551: Iainkuuliaisille virkamiehille sen vuoksi, että he venäläisten
20552: elinkeinooikeuksiin nähden ovat virkavelvollisuutensa mu-
20553: kaan vaatineet voimassa olevien lakien noudattamista ja vas-
20554: tustaneet mainittua venäläistä lakia."
20555: 
20556:      V. ld.. siv. 7 olevaan kolmanteen kappaleeseen olisi saa-
20557: tava eräillä esimerkeillä valaistu tarkempi arvostelu sen
20558: Suomen kansalaisten hengelle ja turvallisuudelle uhkaa
20559: sisältävän homman johdosta, että ankara venäläinen asetus
20560: siviiliviranomaisten oikeudesta käyttää sotilasapua ulotet-
20561: taisiin lainvastaisesti Suomeen. Ehdotammekin mainitun
20562: kappaleen loppuun sanojen ,tarkoitustensa sellaista vaati-
20563: van" jälkeen lisättäväksi: ,Kun ottaa huomioon, että korkeat
20564: Suomen siviiliviranomaiset kerran eräässä tapauksessa jo
20565: varustautuivat sotilasväkivaltaa käyttämään Suomen rauhal-
20566: listen kansalaisten laillisia pyrkimyksiä ehkäistäkseen, että
20567: eräissä tapauksissa venäläistä sotaväkeä on jo käytetty tai
20568: 48           1914. -    Anomusmietintö N :o 19.
20569: 
20570: uhkaavasti se esiin kutsuttu ja että eräs sotilasviranomainen
20571: ja jotkut sotilashenkilöt kovin ärsyttävästi jopa raa'astikin
20572: ovat käyttäytyneet rauhallisia siviilihenkilöitä kohtaan, niin
20573: on ilmeistä, että tämän venäläisen asetuksen kautta valmis-
20574: tettaisiin tilaisuutta mahdollisesti hirveille sotilasväikivaltai-
20575: suuksille, antamalla sorronhaluiseHe virkavallalle uusia voi-
20576: makeinoja ja siten entistä enemmän vaikeutettaisiin oikeuk-
20577: sistaan ,kiinni pitävien Suomen kansalaisten vapaata kansa-
20578: laistoimintaa."
20579: 
20580:     V. M. siv. 7 olevan neljännen kappaleen selventämiseksi
20581: ehdotamme, että mainitun kappaleen ensimäinen ja toinen
20582: lause alkaen sanoista ,syntyneistä laeista" muutettaisiin
20583: näin kuuluviksi: ,on käynyt hel pommaks{ sikäli kuin V enä-
20584: jän vallanpitäjät ovat saaneet Suomen hallinnon ja oikeus-
20585: hoidon elimiä myötävaikuttamaan politiikkaansa. Tuollai-
20586: sen myötävaikutuksen aikaansaamiseksi ei ole ainoastaan tär-
20587: keitä maan hallinnollisia ja oikeushoidon alaan kuuluvia
20588: virkoja, vaan myöskin lukuisia alempia virkoja täytetty
20589: suomalaisilla miehillä, jotka joko kannattaen nykyistä maalle
20590: vahingollista valtiollista järjestelmää ovat kokonaan antau-
20591: tuneet ,sen välikappaleiksi taikka jotka muista syistä ovat
20592: suostuneet noudattamaan va.Uitsevan venäläistyttämispoli-
20593: tiikan määräyksiä. Osa:lla näistä ei ole edes tarpeellista
20594: maan olojen tuntemusta eikä pätevyyttä. Tahtoa ja harras-
20595: tusta ottaa varteen maan etu ja oikeus on niiltä kaikilta
20596: puuttunut."
20597: 
20598:     V. M. siv. 8. Kenraalikuvernöörin toimintaa koskevasta
20599: kirjelmäehdotuksen kohdasta on valiokunnan enemmistö jät-
20600: tänyt kokonaan pois hänen puuhansa lisävaltuuksien saami-
20601: seksi. Ehdotamme kirjelmäehdotuksen tähän kohtaan sa-
20602: nojen ,kansalaisoikeuksien loukkaukset" jälkeen seuraavan
20603: lauseen lisättäväksi: ,hänen pyrkimyksensä kenraalikuver-
20604: nöörin vallan laajentamiseksi ja samanaisten lisättyjen val-
20605: tuuksien saamiseksi kuin venäläisillä kenraa1ikuvernööreillä
20606: Venäjällä on asukasten kauhuksi ja vitsaukseksi;"
20607:                          Vastalause.                          49
20608: 
20609:      V. M. siv. 8. Kun emme saata. hyväksyä nykyisen edel-
20610: lisiä hallituksia ja niiden toiminta:a kehuvaa mietinnön lau-
20611: sumaa, ehdotamme 8 sivun toisen kappaleen lausumaa ,sen
20612: jälkeen--- toimensa" poistettavaksi.
20613: 
20614:     V. M. siv. 9 ja 10. Kuten edellä jo on mainittu, on valio-
20615: kunnan porvarillinen enemmistö laittanut lainsäädännössä
20616: vallitsevaa pysähdystilaa koskettelevan kirjelmäehdotuksen
20617: osan kovin laihaksi ja yksipuoliseksi. Tahdoimme siitä laa-
20618: jempaa ja totuudenmukaisempaa esitystä mietintöön. Siihen
20619: ei suostuttu. Edes jonkun verran tämän kohdan parem-
20620: maksi saamiseksi ehdotamme:
20621:     että 9 sivun toisen kappaleen ensimäinen lause muute-
20622: taan näin kuuluvaksi erilliseksi kappaleeksi: ,Myöskin Se-
20623: naatin esittelijöiksi ynnä muihin virkoihin on useissa ta-
20624: pauksissa nimitetty henkilöitä, jotka eivät ole olleet päte-
20625: viä, mutta sen sijaan taipuvaisia antautumaan sen maalle
20626: ja kansalle v·ahingollisen politiikan välikappaleiksi, jota
20627: maan hallitus häikäilemättä on harjoittanut,"
20628: 
20629:     että 9 sivun toisen kappaleen toisessa lauseessa olevain
20630: sanojen ,uudistusta tarkoittavia anomuksia" jälkeen lisätään
20631: seuraavaa: ,ja lakiehdotuksia, jotka jos ne olisivat vieneet
20632: tarkoitettuun tulokseen, olisivat vaikuttaneet sen, että talou-
20633: d·ellisessa ja yhteiskunnallisessa suhteessa kovasti sorrettu-
20634: jen ja lapsipuolen asemassa olevien elinehtoja olisi paran-
20635: nettu",
20636: 
20637:     että 9 sivun toisen kappaleen kolmanteen lauseeseen sa-
20638: nojen ,valtion tarpeisiin" jälkeen lisättäisiin: ,ja niiden
20639: Suomea sortavain taantumuksellisten voimien tukemiseen,
20640: jotka tahtovat Suomen .kansalta itseltään kiskoa sen kansal-
20641: lisen vapauden ja itsenäisyyden tuhoamiseen sortajain tar-
20642: vitsemat varat,"
20643: 
20644:     että 9 sivun toisen kappaleen sanoilla ,Jo 1912" j. n. e.
20645: ja 10 sivun ensi kappaleen sanoilla ,Hallitsijalle lopullista"
20646:                                                           4
20647: 50           1914. -   Anomusmietintö N:o 19.
20648: 
20649: alkavain lauseitten tilalle asetettaisiin näin kuuluvat lauseet:
20650: ,vaikka eduskunta useat kerrat on vaatinut m. m. väkijuo-
20651: mien valmistamista ja myyntiä sekä työväensuojelusta kos-
20652: kevia :päätöksiään hallitsijalle esitettäviksi ja voimaan saa-
20653: tettaviksi. Paitsi hallituksen työkelpoisuuden puutteesta,
20654: on edellä kuvattuun asiain tilaan. syy etsittävissä suureksi
20655: osaksi siitä, että hallitus ei toiminnassaan ole välittänyt kan-
20656: san suurien joukkojen eduista. Se onkin lainannut huomio-
20657: taan erinäisille kansalais- ja ammattiryhmille niiden vaa-
20658: tiessa omien ryhmäetujensa vuoksi ja kansan suurien jouk-
20659: kojen vahingoksi eduskunnan erinäisiä päätöksiä hyljättä-
20660: väksi",
20661: 
20662:     että 10 sivun ensi kappaleen kahden viimeisen lauseen
20663: tilalle asetetaan seuraavaa: ,Koska Senaatin talousosastcJ ny-
20664: kyisessä kokoonpanossaan on osoittautunut sekä haluttomak-
20665: si että kykenemättömäksi välttämättömienkin taloudellisten
20666: uudistusaiotteiden aikaan saamiseen, mutta sen sijaan esiin-
20667: tynyt mitä räikeimpäin Suomen kansan taloudellisia etuja
20668: .ia laillisia oikeuksia tuhota tarkoittavien suunnitelmien
20669: innDkkaana edistäjänä ja käytäntöön saattajana, eikä paran-
20670: nusta tässä kohden ole odotettavissa senkään kautta, että,
20671: kuten ehdotettu on, talousosaston jäsenten lukumäärää lisät-
20672: täisiin, niin on maan ja kansan edun ja menestyksen tähden
20673: välttämätöntä, että talousosaston nykyiset jäsenet erotetaan
20674: toimestaan."
20675: 
20676:     V. M. siv. 10. Toisessa kappaleessa kosketeliaan Suo-
20677: men Ministerivaltiosihteerin toimintaa. Arvostelu siinä on
20678: mielestämme riittämätön. Ehdotamme 10 sivun toisen kap-
20679: paleen tilalle näin kuuluvaa kappaletta: ,Vallitsevan lait-
20680: tomuusjärjestelmän kannattajana on esiintynyt myöskin
20681: maan Ministerivaltiosihteeri, jonka tehtävänä on Hallitsi-
20682: jalle esitellä kaikki Suomen asiat ja tuoda hänelle julki Suo-
20683: men kansan ajatukset, tarpeet ja vaatimukset. Paitsi että
20684: sen viran nykyinen haltija samoin kuin edeltäjänsäkin on
20685: mukautunut siihen, että Suomen asioita ratkaistaan ilman
20686:                          Vastalause.                        51
20687: 
20688: Ministerivaltiosihteerin esittelyä Ministerineuvoston esitte-
20689: lyn nojalla, ei sen viran haltija viime aikoina tiettävästi ole
20690: pannut edes vastalausettaan niitä laittomuuksia vastaan,
20691: joita on tapahtunut; jopa on nykyinen viranhaltija omasta-
20692: kin kohdastaan Venäjän hallituksen sortopyrkimyksiä rien-
20693: tänyt edistämään. On ilmeistä, että Venäjän Ministerineu-
20694: voston Suomelle vihamielinen toiminta, sikäli kuin se esiin-
20695: tyy Suomen asian esitte]y,ssä, käy vieläkin turmiollisem-
20696: maksi Suomen asiain virallisen ja laillisen esittelijän edellä
20697: kuvatunlaisen menettelyn kautta."
20698: 
20699:      V. M. siv. 10 ja 11. Senaatin oikeusosaston toiminnasta
20700: yleensä ja monissa erikoiskohdissa. eivät valiokunnan porva-
20701: rilliset ole tahtoneet laittaa peittelemät.öntä arvostelua, sen
20702: paremmin kuin tuomioistuinten oikeudenkäytöstä yleensä-
20703: kään. Senaatin oikeusosaston toiminta on kuitenkin ollut
20704: monella tavalla niin väärä ja ·vahingollinen, että ei voida
20705: tyytyä kirjelmäehdotuksessa olevaan arvosteluntapa.iseen.
20706: Ehdotamrnekin 10 sivun ensimäisen lauseen loppuosan sa-
20707: noista ,pyrkimys saattaa" alkain muutettavaksi näin kuu-
20708: luvaksi:
20709:      ,rmaan korkein tuomioistuinkin vallitsevan sortopolitii-
20710: kan välikappaleeksi entistä suuremmassa määrässä."
20711:      Sivulta 11 ensimäisen kappaleen lopusta ehdotamme lau-
20712: seen loppuosan sanoista ,sekä horjuttaneet" j. n. e. alkaen
20713: poistettavaksi ja tilalle seuraavan lausunnon: ,sekä lujitta-
20714: neet sitä vakaumusta, että maan kork,ein oikeus ei nykyisessä
20715: kokoonpanossaan ja vallitsevien valtiollisten pyrkimysten
20716: vaikutuksen alaisena, voi täyttää sitä tehtävää, mikä sille
20717: kuuluu. Tätä käsitystä on yhäkin lujittanut maan korkeim-
20718: man oikeuden menettely ,erinäisissä tapauksissa. Senaatin
20719: oikeusosasto ilmiantoi Viipurin hovioikeuden yhdenvertai-
20720: suuslakia vastustaneet jäsenet kenraalikuvernöörille, sen si-
20721: jaan, että sen olisi tullut niille tarjota oikeuden suojaa.
20722: Eräissä painoasioita koskevissa jutuissa se on antanut perus~·
20723: tuslaissa turvattua painovapautta supistavia päätöksiä.
20724: Mutta varsinkin majesteettirikosjutuissa, joissa osasto sään-
20725:              1914. -   Anomusmietintö N:o 19.
20726: 
20727:  nöllisesti on muuttanut hovioikeuksien vapauttavat päätök-
20728:  set vankeustuomioiksi tai eräissä tapauksissa annettuja lan-
20729:  gettavia tuomioita kaventanut, on käynyt ilmi, että maan
20730:  korkein oikeus on antautunut vallitsevan sortopolitiikan kos-
20731:  tovälineeksi. Jopa Venäjän oikeusministerikin erään sorto-
20732:  lakiehdotuksen 'Perusteluissa toteaa mainitun osaston luotet-
20733:  tavaisuuden nykyisille vallanpitäjille valti~llisissa oikeus-
20734:  jutuissa. On ilmeistä, että suuri vaara uhkaa Suomen kansa-
20735:  laisia korkeimman oikeuden toiminnan kulkiessa tähän su.un-
20736:  taan. Oikeutettu onkin sen vuoksi vaatimus, että Senaatin
20737: 'oikeusosastolle on annettava parempi kokoonpano."
20738: 
20739:     V. M. siv. 12. Prokuraattorinviran hoitajain maalle va-
20740: hingollista toimintaa olisi mietinnössä tullut enemmän va-
20741: laista ja arvostella, kuin mitä enemmistö on tehnyt. Varsin-
20742: kin viran nykyisen väliaikaisen hoitajan osuutta on hellä-
20743: varoen pidelty. Ehdotamme sen vuoksi 12 sivun ensimäisen
20744: kappaleen loppuun lisättäväksi: ,estäen tai vaikeuttaen kan-
20745: teitten nostamista tällaisissa tapauksissa rikollisia vastaan.
20746: Mutta valtiollisista ,rikoksista" nostettuja kanteita jatket-
20747: tiin prokuraattorin toimesta Senaattiin saakka, koskapa siinä
20748: tapauksessa mahdollisimman ankara rangaistus oli odotetta-
20749: vissa".
20750:     Edelleen ehdotamme 12 sivun toisen kappaleen loppuun
20751: seuraavan 'lisäyksen: ,eikä muutenkaan käyttänyt virkl't-
20752: asemaansa ja valtaansa maan oikeusjärjestyksen ylläpitämi-
20753: seksi ja kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tämmöi-
20754: sellä menettelyllä on viran nykyinenkin hoitaja tunnustau-
20755: tunut vallitsevan sortopolitiikan välikappaleeksi.
20756:     Näin muodoin prokuraattorinviran hoitajat eivät ole toi-
20757: mineet Suomen lakien korkeimpina valvojina, vaan niitten
20758: rikkojina tai niitten rikkomiseen myötävaiku ttajina. V al-
20759: lan tavatonta on se, että prokuraattorinviran haltija on ollut
20760: edistämässä maan valtiosäännön laitonta muuttamista. Edus-
20761:  kunta pitää velvollisuutenaan julkilausua vaatimuksen, että
20762:  prokuraattorinviran hoito olisi jätettävä Suomen lakia ja
20763:  kansan oikeuksia kunnioittavalle ja niitä suojella tahtovalle."
20764:                           Vastalause.                         53
20765: 
20766:      V. M. siv. 12. Nykyisen sortopolitiikan kuvernöörien
20767:  toiminnan kuvaamiseksi ja arvostelemiseksi hiukan laajem-
20768:  min kuin mitä kirjelmäehdotuksessa on tehty, ehdotamme
20769:  12 sivulle kolmannen kappaleen sanojen ,hallitusjärjestel-
20770:  män määräyksiä" jälkeen seuraavan lisäyksen: ,Seurauk-
20771:  sena tästä on ollutkin, että kuvernöörit auliisti ovat pan-
20772:  neet täytäntöön hallituksen laittomia käskyjä sekä totelleet
20773:  kenraalikuvernöörin vaatimuksia kansalaisten vapaan toi-
20774:  minnan ehkäisemiseksi. Varsinkin yhdenvertaisuuslain so-
20775:  vel'luttamista ovat eräät kuvernöörit väkivaltaisesti valvo-
20776:  neet."
20777: 
20778:        V. M. siv. 12. Keskusvirastojen suhtautumisesta vallit-
20779:   sevaan venäläistyttämispolitii.Kkaan ei valiokunnan enem-
20780:   mistö kirjelmäehdotuksessaan ole halunnut lausua mitään.
20781:   Arvostelun sijaa siinäkin kuitenkin olisi. Tarvitsisi olla
20782:   edes lyhyt sellainen. Sen vuoksi ehdotamme 12 sivun 4
20783:   kappaleen alkuun sanojen ,Keskusvirastojen taholta" tilalle:
20784:   ,Keskusvirastojen toimintaankin on vallanpitäjäin politii-
20785:   kan vaikutus tuntunut, varsinkin sen jälkeen kuin niitten
20786:   kokoonpano eräissä suhteissa on muuttunut. Varsinkin on
20787:   Kouluylihallituksen menettely eräissä suhteissa herättänyt
20788:   ansaittua paheksumista. Mainittu ylihallitus on nimittäin
20789:   v. 1912 eräässä kiertokirjeessä kehottanut maan kansakoulu-
20790: . jen opettajia pysymään erillään ,kaikesta toiminnasta, jonka
20791:   voidaan katsoa sisältävän valtiollista kiihotusta." Erästä
20792:   koulunopettajaa rankaisi ylihallitus vimsta pidättämisellä
20793:   ·siitä, että hän kansalaisoikeutensa mukaisesti luki erään pu-
20794:   heen, jonka pitämisen poliisi oli kieltänyt. Eräältä työväen
20795:   valitsemaita valtiopäivämielheltä peruutti mainittu ylihalli-
20796:   tus jo antamansa määräyksen erääseen tarkastajanvirkaan.
20797:   Sitä suuntaa vahvistaakseen, joka jo osittain keskusvirasto-
20798:   jen toiminnassa esiintyy sekä Hallituksen'' j. n. e. kuten kir-
20799:   jelmäehdotuksessa.
20800: 
20801:      Edelleen ehdotamme, että mainitun kappaleen ensimäi-
20802:  sen lauseen loppuun lisättäisiin:
20803: 54           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20804: 
20805:     ,jonka toteuttaminen tietäisi virastojen toiminnan saat-
20806: tamista entistäänkin virkavaltaisemmaksi ~a kansan eduille
20807: haitallisemmaksi."
20808: 
20809:     Y. M. siv. _14. Valiokunnan enemmistö ei ole halunnut
20810: osottaa, kuinka moitittavalla tavalla hallitus on apureitaan
20811: palkinnut hallituksen turmiollisen politiikan edesauttami-
20812: sesta. Sitä ei saisi kuitenkaan peittää. Ehdotamme 14 sivun
20813: toisen kappaleen loppuun lisättäväksi: , Tuollaista kanna-
20814: tusta ovatkin vallitsevan järjestelmän apurit saaneetkin.
20815: Paitsi, että, kuten edellä on osotettu, monella tavalla on suo-
20816: jeltu niitä viranomaisia, .iotka hallituksen laittomuuspolitii-
20817: kan palvelukseen ovat antautuneet, jopa torjuttu heitä kan-
20818: teilta lakeja rikkovan menettelynsä johdosta, on virkamies-
20819: ten palkkaetuja erinäisissä tapauksissa huomiota herättä-
20820: västi korotettu, varsinkin sen jälkeen kuin Venäjän alamai-
20821: sia on virkoihin asetettu. Erikoisesti on mainittava sellaiset
20822: persanalliset palkanlisät, jommoinen on myönnetty eräälle
20823: Senaatin oikeusosaston jäseneksi nimitetylle, kuin myöskin
20824: virasto11äällikköjen saarnat palkkionlisät, joita vastaavalla
20825: määrällä lienee aijottu myöhemmin korottaa niiden palkkoja.
20826: Edellä kuvatulla tavalla siis hallitus palkitsee maan asuja-
20827: miston etuja loukaten sortopolitiikkansa apureita."
20828: 
20829:     Y. M. siv. 16. Tä\lä sivulla 4 kappaleessa on puhuttu
20830: erinäisistä venäläistä yhclenvertaisuuslakia soveltaneista Suo-
20831: men viranomaisista. Valiokunnan enemmistön laatima kir-
20832: jelmäehdotuksen a:;;iainomainen kohta on kuitenkin vaillinai-
20833: nen sekä kysymyksessä olevain viranomaisten lainvastaista
20834: ja maalle vahingollista tai muuten moitittavaa toimintaa
20835: eräiltä osilta peittävä. Ehdotamme 16 sivun 4 kappaleen
20836: tilalle hyväksyttäväksi: ,Räikeänä vastakohtana sille menet-
20837: telylle, jota useat viranomaiset, niin kuin edellä on mainittu,
20838: ovat noudattaneet vastustaessaan yhdenvertaisuuslain sovel-
20839: tamista ja pitämällä Suomen oikeista laeista kiinni, on eri-
20840: näisten kruununvontien alistuminen noudattamaan mainittua
20841: venäläistä lakia sekä erinäisten muitten viranomaisten alis-
20842:                          Vastalause.
20843: 
20844: tuminen noudattamaan muita sen nojalla annettuja määräyk-
20845: siä. .Moitittavaa taas on ,se kiero tapa, millä Helsingin mais~
20846: traatti, aikaisemmassa kokoonpanossaan, sekä Haminan
20847: maistraatti suhtautuivat yhdenvertaisuuslain nojalla jätet-
20848: tyihin elinkeinohakemuksiin. Ainakin ensinmainittu siten
20849: koetti välttää joutumasta kantaansa asiassa selvästi lausu-
20850: masta. Mainitsematta ei voi myöskään jäädä, että Kajaanin
20851: raastuvanoikeus Suomen lakia rikkoen on antanut langatta-
20852: van tuomion eräälle sanomalehdelle sen johdosta, että sen
20853: eräässä kirjotuksessa oli yhdenvertaisuuslakia vastustettu.
20854: Mainittu oikeus siten päätöksellään tuki yleisvaltakunnalli-
20855: sen lainsäädännön .sovelluttamista Suomessa sekä petti tär-
20856: keimmän tehtävänsä: käyttää lakia ja oikeutta."
20857: 
20858:     V. M. siv. 18. Tällä kohdalla mietintöä arvostellaan
20859: Viipurin hovioikeuden lainkuuliaisia jäseniä vastaan erinäis-
20860: ten Suomen viranomaisten avulla kohdistettuja toimenpi-
20861: teitä. Valiokunnan esitys kuitenkin on osaksi puutteellinen
20862: ja varsinkin, mitä Senaatin oikeusosastoon kohdistuvaan ar-
20863: vosteluun tulee, vallan liian lievä. Tämän epäkohdan pois-
20864: tamiseksi ehdotamme lisättäväksi:
20865:     1) 18 sivun ensimäiseen kappaleeseen sanojen ,laii:tvaati-
20866: ma toimenpide" jä:lkeen:
20867:         ,jota hovioikeus ei olisi voinut jättää tekemättä vel-
20868: vollisuuttaan laiminlyömä ttä."
20869: 
20870:    2) Saman ka-ppa}een siihen lauseeseen, joka alkaa sanalla
20871: ,Kieltäytyessään", mainitun sanan jälkeen sanat:
20872:    ,prokuraattorin Suomen lakia ja virkavelvollisuuttaan
20873: vastaan sotivan kehotuksen nojalla",
20874: 
20875:     3) sekä edelleen samaan kappaleeseen oikeusosaston me-
20876: nettelyä selittävään lauseeseen sanojen ,laiminlyönyt j. n. e.
20877: - - - Sen ohessa" tilalle:
20878:     ,rikkonut velvollisuutensa pitää huolta siitä, että
20879: ,oikeutta maassa lain ja asetusten mukaisesti hoidetaan", ja
20880: noudattamalla talousosaston kehotusta saattaa asiakirjat
20881: 56           1914. -   Anomusmietintö N :o 19.
20882: 
20883: kenraalikuvernöörille ilmiantanut yhdenvertaisuuslakia vas-
20884: tustaneet Viipurin Hovioikeuden jäsenet. Näin ollen" j. n. e.
20885: kuten valiok. kirjelmäehdotuksessa.
20886: 
20887:     V. M. siv. 20 alkavan kolmannen ka.ppaleen tilalle olisi
20888: mielestämme saatava selvä lausunto, jossa esiintuotaisiin m.
20889: m. se, etteivät Suomen lakia totellut virkamiehet venäläis-
20890: ten elinkeinoanomuksia koskevissa asioissa eduskunnan tietä-
20891: män mukaan ole tahtoneet estää venäläisiä noita oikeuksia
20892: saamasta. Ehdotamme 20 sivulta alkavan kolmannen kap-
20893: paleen tilalle hyväksyttäväksi seuraavan sisältöisen kappa-
20894: leen: ,Sellaiset ovat yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen tä-
20895: hänastiset tulokset. Ne Suomen viranomaiset, jotka venä-
20896: läisten elinkeino-oikeutta koskeviin kysymyksiin ovat sovel-
20897: taneet Suomen elinkeinolakia eikä venäläistä yhdenvertai-
20898: suuslakia, ja sen vuoksi joutuneet katkeriin kärsimyksiin, ei-
20899: vät ole tahtoneet estää tai vaikeuttaa venäläisiä pääsemästä
20900: harjoittamaan elinkeinoa Suomessa. Tämä on yleisesti tun-
20901: nettua ja Keisarikunnan hallituskin on sen hyvin tietänyt,
20902: He ovat ainoastaan vaatineet venäläisiltä voimassa olevan
20903: elinkeinolain määräämäin muodollisuuksien täyttämistä. Se
20904: seikka, ettei venäläisiä, jotka tahtovat harjoittaa elinkeinoa
20905: Suomessa, ole Suomen laki vapauttanut heitä erikoisesti kos-
20906: kevain muodollisuuksien täyttämisestä, on tosin epäkohta,
20907: mutta kun tätä korjausta ei vielä ole saatu laillisessa järjes-
20908: tyksessä lopullisesti säädetyksi, olivat mainitut viranomai-
20909: set velvolliset vaatimaan nykyisen lain määräysten noudat-
20910: tamista. Ja kun tämän vuoksi kymmeniä lainkuuliaisia suo-
20911: malaisia virkamiehiä on venäläiseen vankilaan raahattu ja
20912: kun ,samalla lukuisia suomalaisia viranomaisia on saatu tai-
20913: vutetuksi tätä kansallisuussorron tarkoituksia varten laadit-
20914: tua venäläistä lakia noudattamaan, niin ei ole tarvis lähem-
20915:  min s~littää mikä maan oikeusjärjestyksen loukkaus näihin
20916: tosiasioihin sisältyy."
20917: 
20918:    V. M. siv. 22. Kuten edellä jo on mainittu, on valiokun-
20919: nan enemmistö venäjänkieli-asiaa ja sen käyttämistä viras-
20920:                         Vastalause.                       57
20921: 
20922: toissa koskevia suunnitelmia hyvin laajasti selostanut ver-
20923: rattuna moniin muihin asioihin. :Ei voi välttyä siltä käsi-
20924: tykseltä, että valiokunnan porvarien mielestä tämä se on
20925: kaikkein ,kallein" asia. Mitä yksityiskohtiin tulee, niin
20926: ehdotamme 22 sivun ensimäisen kappaleen tilalle, joka mie-
20927: lestämme on osittain harhaan johtava, asetettavaksi näin
20928: kuuluvan kappaleen:
20929:     ,Tuhoisia ovat myöskin venäläisten vallanpitäjäin, etu-
20930: päässä kenraalikuvernöörin suunnitelmat kotimaisten kiel-
20931: ten syrjäyttämiseksi ja venäjänkielen suhteettoman laajasti
20932: käytäntöön ottamiseksi maamme virastoissa. Ne suunnitel-
20933: mat uhkaavat riistää maan kotimai,silta kieliitä virallisen
20934: kielen aseman."
20935: 
20936:     V. M. siv. 23. Epämääräisyytensä ja eri tavoilla tulkit-
20937: tavaisuutensa vuoksi ehdotamme 23 sivun toisesta kap')Ja-
20938: leesta poistettavaksi sanat ,ja jota oli helppo kehittää käy-
20939: tännöllisten tarpeitten mukaan".
20940:      V. M. siv. 29. Tämän sivun toisen kappaleen keskellä
20941: olevan lauseen lopun ,tulisi sitäpait-si - - - välillä" eh-
20942: dotamme kuuluvaksi:
20943:      ,Tulisi syventämään juopaa kansan ja virkamiesten vä-
20944: lillä entistä syvemmäksi."
20945: 
20946:     V. M. siv. 30. Painoylihallituksen Suomen kansalais-
20947: ten sananvapautta kovasti sortava toiminta ja erinäisten
20948: muitten viranomaisten sille antama avustus kaipaisi jonkun
20949: verran yksityiskohtaisemman ja tarkemman arvostelun kuin
20950: mitä on kirjelmäehdotuksessa. Ehdotamme 30 sivun kol-
20951: mannen sanoilla ,Tehokasta avustusta" alkavan kappaleen
20952: tilalle seuraavan kappa'leen:
20953:     ,Tehokasta avustusta tässä toiminnassaan on Hallitus
20954: saanut painoasiain ylihallitukselta. Tämä virasto, joka ei
20955: kuulu sivistyksen aikakaudelle, on tavattomalla innolla yrit-
20956: tänyt käyttää kaikkia keinoja, ehkäistäkseen sanotun oi-
20957: keuden käyttämistä. Niinpä on mainittu virasto ilmei-
20958: sessä ristiriidassa yllämainitun perustuslain kanssa ylläpi-
20959: tänyt vaatimusta, että aikakautisen painotuotteen julkaise-
20960: 58           1914. -   Anomusmietintö N:o 19.
20961: 
20962: miseen on hankittava lupa sekä saanut aikaan syytteitä tä-
20963: män laiminlyömisestä. Niinikään lainvastaisesti on ylihal-
20964: litus us·eissa tapauksissa aikaansaanut kiellon tuoda maahan
20965: ulkomaalaista aikakautista julkaisua.
20966:     Varsin huomattava toimiala on painoylihallituksella ol-
20967: lut niissä lukuisissa ilmiannoissa, joita se viime vuosien ku-
20968: luessa on tehnyt n. s. majesteettirikoksista. Se on varsinkin
20969: työväen sanomalehtiin nähden muodostunut vainoksi, jossa
20970: valtiolliset näkökohdat ovat olleet vaikuttamassa. Useita
20971: kymmeniä syytteitä onkin näiden ilmiautojen johdosta nos-
20972: tettu ja ovat sekä yleiset syyttäjät että muut viranomaiset
20973: ja vallankin senaatin Oikeusosasto, jolle prokuraattori sään-
20974: nöllisesti ilman asiallista syytä on jutut alistanut, osot-
20975: tautuneet liian auliiksi sekä tukemaan painoylihallituksen
20976: näitä sananvapautta kuristavia pyrkimyksiä että myöskin
20977: venyttämään käsitettä majesteettirikoksesta yli lain rajojen.
20978: Huomattavaa vahinkoa on painoylihallitus niinikään tuotta-
20979: nut maan sanomalehdistölle vaatimalla lainvastaisesti kirja-
20980: painoja lähettämään kaksi kappaletta jokai.sta painotuotetta.
20981: Tässäkin laittomuustyössä avustivat painoylihallitusta san-
20982: gen tehokkaasti senaatti, prokuraattori ja kuvernöörit.-Tätä
20983: toimintaansa vart·en tarvitsee painoylihallitus melkoisia voi-
20984: mia ja onkin viime vuosina painoasiamiesten, jotka useassa
20985: tapauksessa ovat siveellisessä suhteessa ala-arvoista väkeä,
20986: lukumäärää enennetty, vaikka Eduskunta on esittänyt, että
20987: varsinkin jokainen lisäy.s ylihallituksen kustannuksiin on
20988: ristiriidassa maan hyödyn ja parhaan kanssa."
20989: 
20990:     V. M. siv. 31 ja 32. Mutta vaikka valiokunnan enem-
20991: mistö onkin asettunut kansalaisvapauksien sortamista koske-
20992: vassa arvostelussaan mielestämme liian lievälle kannalle pai-
20993: noylihallituksen toimintaan nähden, on sitäkin enemmän
20994: merkille pantavaa, että se on asettunut osittain "suojelemaan
20995: poliisiviranomaisia siltä arvostelulta, jonka alaiseksi olisim-
20996: me tahtoneet heidän kansalle turmiollisen esiintymisensä
20997: saattaa. Poliisivallan yhäti raakiintuva esiintyminen laitto-
20998: muuden pa.lveluksessa, sen kaikkinainen rappeutuminen on
20999:                          Vastalause.                        59
21000: 
21001: useissa tapauksissa ei ainoastaan tehnyt kansalaisvapauk-
21002: sien käyttämistä mahdottomaksi, vaan vieläpä saattanut yh-
21003: teiskmman jäsenet sekä omaisuutensa että henkensäkin suh-
21004: teen turvattomuuspelon valtaan. Tätä ovat edistäneet var-
21005: sinkin poliisilaitoksissa tapahtuneet kavallukset ja väären-
21006: nykset sekä poliisilaitoksissa tapahtuneet pahoinpitelyt kuin
21007: myöskin ul>kos·alla sotaväen avU:llakin toimeen pannut rau-
21008: hallisten kan'salaisten pieksäjäiset. Tästä laittomuuden ja
21009: turmeluksen tilasta, joka hirvittävimpänä ahdistaa juuri työ-
21010: väen järjestö- ja valistustoimintaa, olisimme tahtoneet mie-
21011: tintöön todenmu:kaisempaa, laajempaa ja seikkaperäisempää
21012: sekä a.nkarampaa arvostelua, viitaten myöskin erinäisiin räi-
21013: keimpiin ilmiöihin, mutta ehdotuksiamme on valiokunnassa
21014: lopultakin vaan vähäisessä määrässä huomioonotettu. Mai-
21015: nitussa toisessa kappaleessa ei myöskään ole selvästi leimattu
21016: poliisiviranomaisien vaatimuksia saada ennakolta tarkastaa
21017: juhlaohjelmia ja niiden osia lainvastaiseksi, vaikka sellainen
21018: vaatimus kuitenkin sitä on. Katsomme sen vuoksi olevamme
21019: velvolliset ehdottamaan eräitä mielestämme tähdellisimpiä
21020: korjauksia. Ehdotamme niin ollen,
21021: 
21022:     että 31 sivun toisen kappaleen toiseen lauseeseen sanojen
21023: ,esitetty sellainen lakiin perustumaton" tilalle asetetaan sa-
21024: nat ,esitetty sellainen laiton";
21025: 
21026:     että 31 sivun saman kappaleen kolmanteen lauseeseen sa-
21027: nojen ,on poliisi" jälkeen lisätään sanat ,niinikään lainvas-
21028: taisesti",
21029: 
21030:      että siv. 31 alkavan viimeinen lause ,Kun asianomaiset"
21031: j. n. e. muutetaan näin kuuluvaksi: ,Kun asianomaiset ovat
21032: kieltäytyneet noudattamasta tuollaisia lainvastaisia vaati-
21033: muksia ja niistä huolimatta toimeenpanneet kokouksia ja juh-
21034: lia, ovat poliisiviranomaiset väkivallalla hajoittaneet kokoon-
21035: tlmeet kansajoukot, vieläpä sotaväen avulla toimeenpanneet
21036: rauhallisten kansalaisten pieksäjäisiä",
21037: 
21038:    että 32 sivun toisen kappaleen ensimäisen lauseen jälkeen
21039: tehdään seuraava lisäys: , Tällaisten tietojen vaatiminen on
21040: 60          1914. -    Anomusmietintö N:o 19.
21041: 
21042: lainvastaista ja niiden tietojen sakkouhalla kiristäminen ko-
21043: konaan lakiin perustamaton."
21044: 
21045:     että 32 sivulla olevan kolmannen kappaleen alkuosan
21046: ,Yleensä j. n. e. ---tunne maan kieliä" tilalle hyväk-
21047: sytään näin kuuluva lausunto:
21048:     ,Yleensä on poliisin esiintymisessä, eritoten suuremmissa
21049: kaupungeissa, voinut huomata lisääntyvää häikäilemättö-
21050: myyttä ja yhä raaempaa menettelyä yhteiskunnan jäse-
21051: niä kohtaan. Jopa on tapahtunut, että pidätettyjä hen-
21052: kilöitä poliisilaitoksessa on pidelty niin pahoin, että he sen
21053: johdosta ovat menettäneet .henkensä. Poliisilaitosten rap-
21054: peutumista on edistänyt se, ·että nykyisen järjestelmän pal-
21055: velukseen on poliisikuntaan hankittu perin kehnoja ainek-
21056: sia, rikoksentekijöitäkin, sekä aineksia, jotka eivät tunne
21057: edes suomenkieltä" j. n. e. kuten kirjelmäehdotuksessa.
21058: 
21059:     että 32 sivun kolmannen ja neljännen kappaleen väliin
21060: lisätään:
21061:     ,Poliisin esiintymisestä, jonka eräänä tunnusmerkkinä
21062: on ollut myöskin joko poliittisissa tai henkilökohtaisissa kos-
21063: totarkoituksissa tehtyjen valheellisten ilmiautojen kasvami-
21064: nen, on yleensä ollut seurauksena, että poliisivalta, jonka
21065: pitäisi olla raUJhan ja järjestyksen tukijana, on useissa ta-
21066: pauksissa muuttunut sen vastakohdaksi."
21067: 
21068:     V. M. siv. 35, jossa puhutaan sortosuunnitelmasta, jonka
21069: mukaan Suomen kansalaiset velvoitettaisiin venäläisen pak-
21070: kolainsäädännön avulla sotatarpeisiin luovuttamaan hevosia
21071: ja laivoja sekä automobiilejä, on tämän hankkeen arvostelu
21072: jäänyt kovin puutteelliseksi. Mielestämme on tämä suun-
21073: nitelma kuitenkin siksi turmiollinen, että eduskunnan nyt
21074: jo pitäisi sanoa suoraan mitä se moisista hankkeista ajat-
21075: telee. Jotta tämä edes osapuille tulisi ilmaistuksi, ehdo-
21076: tamme kyseessäolevan kappaleen loppuun, s~maan lausee-
21077: seen seuraavan lisäyksen:
21078:                          Vastalause.                         61
21079: 
21080:      ,jolla ei ole mitään hyötyä sotavoiman ylläpitämisestä.
21081: Eikä eduskunta varmaankaan siinäkään tapauksessa, vaikka
21082: sille tulisi laillinenkin esitys asiasta, siihen suostuisi."
21083: 
21084:     V. "M. siv. 36 olevan ensimäisen kappaleen loppuosa on
21085: harhaan johtava. Siinä sanotaan m. m. seuraavaa:
21086:     ,Mutta puheenalaisessa lakiehdotuksessa kiinnitetään
21087: niin vähän huomiota tuollaisiin vakuuksiin, että venäläinen
21088: prokuraattori voi tahi 'hänen tuleekin syytteen perusteeksi
21089: panna vieläpä yksityisiltä henkilöiitä saapuneita tietoja"
21090: j. n. e.
21091:     Meidän mielestämme on kuitenkin ilmeistä, että venä-
21092: läisten taantumusherrain tarkoituksena on tämän avulla
21093: ulottaa Suomeen se katala provokaattori- ja ilmiantojärjes-
21094: telmä, jonka avulla siellä saatetaan viattomatkin, valtiolli-
21095: sesti epämiellyttävät henkilöt pois tieltä. Tämän vuoksi eh-
21096: dotamme, että sanotun lauseen tilalle tulisi näin kuuluva
21097: lause:
21098:     ,Mutta vastoin kaikkia tällaisia oikeusperiaatteita tulisi
21099: yllämainit,un lakiehdotuksen mukaan venäläisen prokuraat-
21100: torin syytteen perusteeksi panna vieläpä ,yksityisillä hen-
21101: kilöiitä saapuneita tietoja", joka tosiasiallisesti tietäisi ve-
21102: näläisen urkkija- .ia salaisen ilmiautojärjestelmän Suomeen
21103: ulottamista."
21104: 
21105:     V. M. siv. 37 puhutaan tämän lakiehdotuksen turmiolli-
21106: sista vaikutuksista. Me olemme valiokunnassa ehdottaneet,
21107: m. m. että tässä nimenomaan mainittaisiin, ,että tämän suun-
21108: nitelman avulla varsinkin on tarkoituksena tukehuttaa Suo-
21109: men nousevan köyhälistön voima ja yhteistoiminta. Kun
21110: tätä ehdotusta emme ole saaneet siellä hyväksytyksi, niin
21111: ehdotamme, että sanotun kappaleen viimeistä edelliseen lau-
21112: seeseen, sanojen: ,toiminnan ehkäisemiseksi" jälkeen lisät-
21113: täisiin: ,ja varsinkin sen työväestön yhteistoiminnan ja pyr-
21114: kimysten tukeuttamiseksi".
21115: 
21116:    V. M. siv. 39, 40, 41 olevat loppukappaleet ovat nekin
21117: mielestämme monessa suhteessa tarkoitukseen kelpaamatto-
21118: 62           1914. -    Anomusmietintö N:o 19.
21119: 
21120: mia. Koetimme niihinkin korjauksia saa,da, mutta ehdotuk-
21121: semme yleensä hyljättiin. M. m. tahdoimme, että siihen
21122: osastoon otettaisiin voimakas vetoaminen V enä;jän kansaan.
21123: Siihenkään ei valiokunnan porvarillinen enemmistö suostu-
21124: nut. Edes jonkun verran hJppukappaleita parantaaksemme
21125: ja kirjelmäehdotusta vahvistaaksemme esitämme tässä eräitä
21126: muutoksia.
21127:     Ehdotamme niin ollen
21128:     1) 39 sivun ensi kappaleesta lauseen, joka alkaa sanoilla
21129: ,Maan kohtalot" j. n. e. poistettavaksi.
21130: 
21131:      2) 39 sivun toisen kappaleen loppuun ,mm merkitsee
21132: j. n. e. hävittämistä" lauseen tilalle:
21133:     ,niin merkitsee se Suomen omintakeisen taloudellisen ja
21134: sivistyksellisen kehityksen tulosten tuhoamista, vuosisatain
21135: vaivaloisella työllä 'hankittujen ja vastedes hankittavain he-
21136: delmäin riistämistä, sanalla sanoen 'Suomen kansallisuuden
21137: sortamista ja ,hävittämistä. Tällaisen järjestelmän toteutta-
21138: miseen Suomen kansa ei voi myQtävaikuttaa eikä alistua,
21139: vaan se vastustaa sitä jyrkästi. Ja sa,malla se vaatii, että
21140: Suomen viranomaisten ja tuomarien tulee velvollisuutensa
21141: mukaan laittomia käskyjä vastaan pitää kiinni maan oi-
21142: keista la.eista."
21143: 
21144:     3) 40 sivun toisen kappaleen, alkava sanoilla ,Tällaisen
21145: järjestelmän", tilalle:
21146:     ,Mutta kun valtiovalta vankeutta ja muita rangaistuksia
21147: käyttämällä ja uhkaamalla koettaa pakoittaa tämän maan
21148: virkamiehiä ja tuomareita tottelemaan sellaista vaatimusta,
21149: että heidän vastoin velvollisuuttansa tulisi noudattaa sään-
21150: nöksiä, joista tietävät, ettei niillä Suomessa ole lain voimaa
21151: ja siten rikkoa sitä oikeusjärjestystä, joka on kansamme val-
21152: tiollisen ja y,hteiskunnallisen elämän perustuksena, että siis
21153: heidän, joita virkavaiansa velvoittaa käyttämään lakia ja
21154: tekemään oikeutta, tulisi polkea ne jalkainsa alle ja edistää
21155: vääryyttä, sellainen on väkivallan korottamista oikeuden is-
21156: tuimelle ja anarkian asettamista järjestyksen tilalle. Val-
21157: tiovalta, joka niin menettelee, on luopunut tehtävästänsä
21158:                       Vastalanse.                          63
21159: 
21160: vahvistaa ja varjella oikeutta ja totuutta, mutta kieltää ja
21161: hävittää nurjuutta ja väryyttä. Ja sen vuoksi se menestys,
21162: jonka Venäjän hallitus Suomelle vihamieHsissä pyrkimyksis-
21163: sään on saavuttanut väkivaltajärjestelmänsä apureiksi saa-
21164: miHaan Suomen viranomaisilla, ei voikaan olla pysyvä."
21165: 
21166:     4) 40 sivun kolmannen kappaleen ensimäisen lauseen
21167: tilalle:
21168:     ,Kokemus on osottanut, että Suomen ja Venäjän kansan
21169: enemmistöjen välille on jatkuvasti kehittynyt ystävällisiä
21170: tunteita, joita taloudellinen ja sivistyksellinen vuorovaiku-
21171: tus toivottavasti lisää."
21172: 
21173:     5) 40 sivulta alkavan neljännen kappaleen tilalle seu-
21174: raava kappale:
21175:     ,Suomen •kansassa on elävänä vakaumus, että Venäjän
21176: hallituksen nykyinen politiikka on Suomen kansan etujen
21177: kanssa olennaisesti ristiriidassa. Ei se myöskään toiselta
21178: puolen ole Venäjän kansan suurelle enemmistölle miksikään
21179: hyödyksi. Suomen Eduskunta laiminlöisi velvollisuutensa
21180: kansaansa kohtaan, jollei Eduskunta peittelemättä esittäisi
21181: sitä mielialaa, joka on vallalla .Suomen kansassa sen louk-
21182: kauksen johdosta, jonka alaiseksi maan oikeus on joutunut
21183: ja ellei se ilmi toisi sitä vaatimusta, että se laittomuuden,
21184: kansallisuussorron ja taantumuksen politiikka, jota V enä-
21185: jän hallitus ja sen Suomessa viranomaisina olevat apurit
21186: nykyään harjoittavat, tulisi tyyten lopetetuksi sekä Suo-
21187: men sisäinen valtiollinen vapaus ja kaikenpuolisen edistyk-
21188: sen mahdollisuus vakavasti turvatuksi."
21189: 
21190:      6) 41 sivun ensimäinen kappale ,Hallituksessa ja - -
21191: -   j. n. e. valtiosäännön" kokonaan poistettavaksi.
21192:     Ponnet. Ehdotimme valiokunnassa, että ponsisikermään
21193: lisättäisiin vaatimus, että Suomen lakia rikkoneet ja sorto-
21194: politiikan laittomuuksiin muuten syypäät Suomen viran-
21195: omaiset saatettaisiin lailliseen edesvastuuseen teoistaan. V a-
21196: liokunnan enemmistö ei siihen suostunut. Kun kuitenkin on
21197: 64           1914.- Anomusmietintö N:o 19.
21198: 
21199: ilmeistä, että eräät viranomaiset ovat tehneet itsensä syy-
21200: päiksi jopa Suomen hallitusmuodon laittomaan muuttami-
21201: seen, niin olisi myöskin edellä tarkoittamamme ponsi kirjel-
21202: mäehdotukseen otettava. Ehdotamme, että neljänneksi pon-
21203: neksi hyväk,syttäisiin:
21204:        1
21205: 
21206: 
21207: 
21208: 
21209:                että Suomen lakia rikkoneet ja laittomiin te-
21210:             koihin myötävaikuttaneet Suomen viranomaiset
21211:             saatetaan lailliseen edesvastuuseen.
21212: 
21213:      Helsingissä huhtikuun 20 päivänä 1914.
21214: 
21215:        Frans Rantanen.           Vihtori Huhta.
21216:        Kullervo Manner.          Konrad Lehtimäki.
21217:        Otto Piisinen.            S. Kurkinen.
21218:        Juho Kujala.              J. Lumivuokko.
21219:        1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21220: 
21221: 
21222: 
21223: 
21224:                  S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
21225:              n en a n o m u s laillisten olojen palauttami-
21226:              sesta maahan.
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231:          Suurlvaltalsin, lrmollisln Keisari
21232:                 ja Suuriruhtinas r
21233: 
21234: 
21235: 
21236: 
21237:     Eduskunta on nykyisillä valtiopäivillä alamaisessa adres-
21238: sissa Teidän Keisarilliselle l\Iajesteetillenne jo esittänyt Suo-
21239: men kansan syvät huolet Suomen oikeuden ja edun syrjäyt-
21240: 2     1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 19.
21241: 
21242: tämisen johdosta Suuriruhtinaskunnan hallituksessa ja hal-
21243: linnossa sekä esiintuonut, kuinka välttämätöntä on, että Suo-
21244: men O'lot jälleen saatetaan oikeuden varmalle -pohjalle. Seu-
21245: raukset Suomen asiain johdossa viime aikoina noudatetusta
21246: yleisestä suunnasta ja siihen -perustuvasta menettelystä ovat
21247: kuitenkin käyneet maalle niin turmiollisiksi ja uhkaavat
21248: tuottaa sen valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle
21249: sellaista tuhoa, että Eduskunta pitää itsensä velvollisena
21250: seikkaperäisemmällä selonteolla kiinnittämään Teidän Kei-
21251: sarillisen Majesteettinne huomiota niihin.
21252: 
21253:      On käynyt yhä selvemmin ilmi, että se katsantokanta,
21254: joka viime aikoina on määräävästi vaikuttanut Venäjän hal-
21255: lituksen -politiikkaan Suomessa, oleellisesti eroaa siitä,
21256: jota Suomen yhdistämisestä asti Venäjän valtakuntaan lähes
21257: vuosisadan aika noudatettiin. Viimeksi mainitulle katsan-
21258: tokannalle ominaista oli, että tahdottiin järjestää Suomen
21259: olot Suomen kansan luonteen, ta-pojen ja tai-pumusten
21260: mukaisiksi. Suomen va-paata sivistyksellistä ja taloudellista
21261: kehitystä tahdottiin turvata kansan tar-peita vastaavilla,
21262: kansan itsensä hyväksymillä laeilla. Valtiollista .ia yhteis-
21263: kunnallista toimintaa maassa, sen hallintoa, lainkäyttöä
21264: y. m. johtamaan -perustettiin laitoksia, joissa toimi tähän kan-
21265: sakuntaan kuuluvia, sen oloihin ja ta-poihin perehtyneitä
21266: henki1öitä. Tämä -pyrkimys tuli heti ilmi, kun, Suomen
21267: tultua yhdistetyksi Venäjän valta'kuntaan, maan oloja käy-
21268: tiin järjestämään. Keisari Aleksanteri I useissa tilaisuuk-
21269: sissa lausui tahtonsa ja tarkoituksensa olevan, että Suomen
21270: kansa, kansakuntien joukkoon korotettuna, saisi elää omien
21271:  lakiensa vallan alaisena, omissa sisäisissä asioissaan va-
21272: paana. Hän oli, omien sanojensa mukaan, vakuutettu siitä,
21273:  että sitä hallitusmuotoa ja niitä lakeja, jotka rSuomen kansan
21274: luonteeseen, ta-poihin ja sivistykseen sopivina olivat monina
21275:  aikoina olleet sen yhteiskunnallisen va-pauden ja rauhan
21276:  perustuksena, ei voitu näille vaaraa tuottamatta vähen-
21277:  tää tai rikkoa. Sentähden hän heti tämän maan hal-
21278:  litsijaksi jouduttuaan mitä juhlallisimmin ikuisiksi ajoiksi
21279:               Laillisten olojen palauttaminen.              3
21280: 
21281: vakuutti ja vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä ne
21282: eri- ja muut oibudet, joita kukin sääty erittäin ja kaikki
21283: a.sujamet yhteisesti valtiosäännön mukaan olivat nauttineet.
21284: Sentähden hän myös asetti Suomelle suomalaisista miehistä
21285: kokoon11annun eri hallituksen, jonka tuli Hallitsijan nimessä
21286: toimittaa maassa sivilihallintoa ja oikeudenkäyttöä viimei-
21287: sessä oikeusasteessa riippumattomana kaikesta muusta val-
21288: lasta kuin lakien ja siitä, minkä Hallitsija niiden nojalla
21289: harjoitti.
21290:     Tälle lJO'h.ialle ovat maan seuraavat Hallitsijat rakenta-
21291: neet, noudattaen maan perustuslakeihin "Perustuvaa halli-
21292: tusta ja hallintoa Suomessa. Keisari Aleksanteri II val-
21293: misti Suomelle tilaisuuden huomattavaan yhteiskunnalliseen
21294: ja valtiolliseen edistykseen elvyttämällä uudestaan edus-
21295: kuntatoiminnan ja saattamalla kansan suuren enem-
21296: mistön kielen käytäntöön maan julkisessa elämässä. Suo-
21297: men kehitystä sen kansaUisc1la pohja1la edisti myös Keisari
21298: Aleksanteri III muun muassa erinäisillä toimenpiteillä suo-
21299: menkielen virallisen käytön enentämiseksi sekä laajenta-
21300: maJla kansanedustuksen toimivaHaa siten, että valtiopäiville
21301: annettiin esitysoikeus.
21302: 
21303:     Tällaisissa valtiotoimissa ilmenevistä periaatteista koko-
21304: naan poikkeava on ollut se katsantokanta, joka lyhyttä
21305: väliai•kaa. lukuun ottamatta sitten viime vuosisadan loppu-
21306: vuosien on määrännyt venäläisen politiikan suunnan ja toi-
21307: menpiteet Suomessa. Suomen kansan vapautta omien lakien
21308: turvissa, kotimaisten laitosten avulla kehittyä sen luonnetta
21309: ja tarpeita vastaavalla tavalla on pyritty suuressa mää-
21310: rässä supistamaan. Lakien säätäminen useista Suomen si-
21311: säiseen kehitykseen mitä olre1lisimmin vaikuttavista asioista
21312: on tahdottu antaa venäläisille lainsäädäntölaitoksille,
21313: joiden jäsenille Suomen erikoiset olot ja tarpeet ovat vie-
21314: raita. Suomen asiain korkein johto on tahdottu antaa Keisa-
21315: rikunnan ministerineuvostolle. Maan sisäisen hallinnon joh-
21316: toon on yhä enenevässä määrässä pantu venäläisiä miehiä,
21317: joille 'Suomen kansa, sen harrastukset, tavat ja kieli, sen
21318: 4     1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 19.
21319: 
21320: lait ja laitokset ovat aivan vieraat, ja näille avustajrksi on
21321: taloudellisia etuja ja erikoista suojaa lupaamalla saatu suo-
21322: malaisiakin miehiä.
21323:     Tämän uuden järjestelmän pyrkimykset ilmenivät Kei-
21324: sarikunnan ministerineuvoston alotteesta syntyneessä, touko-
21325: kuun 20 (kesäkuun 2) päivänä 1908 annetussa armollisessa
21326: määräyksessä Keisarikunna:n etuja koskevain Suomen asiain
21327: käsitt.elyn järjestyksestä, millä määräyksellä ministerineu-
21328: voston tehtävä'ksi annettiin mainitunlaisten Suomen kysy-
21329: mysten tarkastaminen ja lausuntojen antaminen niistä.
21330: Tämän Suomen valtiosääntöä syrjäyttämällä syntyneen ja
21331: sisällykseltäänkin Suomen perustuslakien kanssa ristirii-
21332: dassa olevan määräyksen nojalla on mi,nisterineuvosto it-
21333: selleen hankkinut vaikutusvallan melffieinpä kaikkiin Hal-
21334: litsijan ratkaistaviksi aiistettui'hin Suomen asioihin. Se
21335: ,välitön suhde", jossa Suomen Keisarillisen Senaatin helmi-
21336: kuun 9 (21) päivänä 1816 annetun julistuksen mukaan pitäisi
21337: olla Keisariin ja Suuriruhtinaaseen, on täten todellisuudessa
21338: lakannut. Asian luonnosta johtuu, että ministerineuvoston
21339: sekaantuminen Suomen asioihin on tuottanut Suomelle
21340: vahingollisia seurauksia jo sen johdosta, että ministeri-
21341: neuvostoUa ei voi olla sitä Suomen olojen ja sen tar-
21342: peiden tuntemusta, jota vaaditaan Suomen asiain oikeaan
21343: arvostelemiseen. Tämän lisäksi tulee, että Suomen kansan
21344: menestykselle aivan vieraat ja vahingolliset valtiolliset näkö-
21345: kohdat yleensä ovat määränneet ministeri,neuvoston toimen-
21346: piteet Suomeen nähden.
21347:     Vielä laa.iakantoisemmaksi muodostui Suomelle viha-
21348: mielisen politiikan tarkoitusten toteuttamista varten Venä-
21349: jällä annettu laki ,niiden Suomea koskevien lakien ja asetus-
21350: ten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen
21351: merkitys", joka laki, sittenkuin sen olivat hyväksyneet Kei-
21352: sarikunnan lakiasäätävät laitokset, kesäkuun 17 (30) pä.ivänä
21353: 1910 sai arrnollisen vahvistuksen. Vaikka Suomen pe-
21354: rustuslakien mukaan, jotka Venäjän hallitsijat juhlallisesti
21355: ovat vakuuttaneet ja vahvistaneet, lakia voidaan Suomessa
21356: säätää, muuttaa tahi kumota vain Suomen Eduskunnan suos-
21357: tumuksella, paitsi mikäli koskee n. s. taloudellista lainsäädän-
21358:               Laillisten olojen palauttaminen.                6
21359: 
21360: töä, joka kuuluu Hallitsijalle yksin, tahtoo mainittu venä-
21361: läinen laki myöntää Keisarikunnan lakiasäätäville laitoksille
21362: oikeuden säätää lakeja., jotka ovat tarkoitetut O'lemaan 'Suo-
21363: messa noudat.ettavina.
21364:     Siinä lainsäädäntöjärjestyksessä, joka 1910 vuoden laissa
21365: on määrätty, annettiin sittemmin laki tammikuun 10 (23)
21366: päivältä 1912, koskeva ,sitä vastiketta, joka Suomen valtio-
21367: varaston on valtakunnanrahastoon rahana maksettava Suo-
21368: men kansalaisten suoritettavan mieskohtaisen asevelvollisuu-
21369: den sijasta", sekä laki tammikuun 20 (helmikuun 2) päivältä
21370: 1912 ,muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksis-
21371: saan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa."
21372:     Eduskunta on tätä ennen, muun muassa alamaisessa ano-
21373: muksessaan toukokuun 29 päivältä 1912, joka tarkoittaa
21374: Suomen perustuslakien voimassapitämistä ja maan sisäisen
21375: itsenäisyyden turvaamista, osottanut, ettei näillä sään-
21376: nöksillä Suomessa voi olla lain pyhyyttä ja etteivät ne
21377: niin muodoin ole tämän maan viranomaisia ja kansalaisia vel-
21378: vottavia. Sama koskee kaikkia lakeja ja määräyksiä, joita on
21379: annettu tai annetaan kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 julkais-
21380: tujen säännösten nojalla. Mutta juuri siitä syystä, ettei näillä
21381: la,eilla ole oikeudellista pätevyyttä Suomessa, ovat toimenpi-
21382: teet niiden soveltamiseksi synnyttäneet lukuisia laadultaan
21383: mitä vakavimpia selkkauksia, joista useissa tapauksissa on
21384: aiheutunut suuria kärsimyksiä lainkuuliaisille kansalaisille.
21385: Kun edellämainittu laiton sotilasapumaksu Eduskunnan
21386: huomautuksista huolimatta on valtakunnanrahastoon suori-
21387: tettu, vaikkei E.duskunta ole varoja tarkoitukseen osottanut,
21388: on siten aikaansaatu arveluttava häiriö valtiotaloudessa.
21389:      Sen jälkeen kun Eduskunta teki edellämainitun alamai-
21390: sen anomuksen, on Senaatin toimesta Suomen virallisten
21391: lehtien liitteenä julkaistussa ,Suomea kos'kevien yleisvalta-
21392: kunnallista merkitystä O'levien lakien ja asetuksien kokoel-
21393: massa" ilmestynyt muiden muassa seuraavat venäläiset mää-
21394: räykset, joita nähtävästi siten on tahdottu saattaa Suomessa
21395: n oudatettaviksi:
21396:     syyskuun 3 (elokuun 21) päivänä 1912 armollinen mää-
21397: räys, jonka ;r ohtavalle Senaatille on jättänyt Oikeusminis-
21398: 6     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21399: 
21400: teri Venäjän ja Ranskan välillä kirjallisten ja taiteellisten
21401: teosten suojelemiseksi tehdyn Sovintokirjan vahvistuksesta;
21402:     lokakuun 1 (14) päivänä 1913 Oikeusministerin Hallit-
21403: sevalle Senaatille ilmoittama määräys, koskeva luettelon
21404: vahvistamista Keisarikunnan eri alojen oppilaitoksista mer-
21405: ,kinnän kera niistä oikeuksista, jotka Suomessa tunnuste-
21406: taan näiden oppilaitosten oppimäärän suorittaneille henki-
21407: löille;
21408:     marraskuun 29 (joulukuun 12) päivänä 1913 armollinen
21409: määräys, jonka on Hallitsevalle Senaatille jättänyt Oikeus-
21410: ministeri Venäjän ja Saksan välillä kirjallisten ja taiteellis-
21411: ten teosten suojelemiseksi tehdyn Sopimuskirjan vahvistuk-
21412: sesta; sekä
21413:      joulukuun 3 (16) päivänä 1913 Valtakunnanneuvoston
21414: helmikuun 7 päivänä 1906 Armossa vahvistettu lausunto,
21415: koskeva sotaväen kutsumisesta siviliviranomaisten avuksi
21416: annettujen saäntöjen muuttamista.
21417:     Mitä tulee yllämainittuun kahteen sopimuskirjaan, niin
21418: on huomattava, että maaliskuun 15 päivänä 1880 julkaistu
21419: asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin,
21420: joka asetus on syntynyt Valtiosäätyjen myötävaikutuksella,
21421: myöntää Hallitsijalle oikeuden julistaa asetuksen säännökset,
21422:  osaksi tahi kokonaisuudessaan, molemminpuolisuuden eh-
21423: doilla, käytettäviksi myöskin kirjailijan ja taiteilijan teosten
21424: suhteen muissa valtioissa, joiden kanssa sopimus siinä asiassa
21425: päätetään. Puheena olevissa sopimuksissa on kuitenkin mää-
21426: räyksiä, jotka poikkeavat mainitussa asetuksessa olevista.
21427: Venäläis-ranskalaista sopimusta koskevassa lausunnossaan
21428: esittikin Suomen Senaatti, samalla kuin se huomautti
21429: sopimuksen määräysten olevan Suomelle epäedullisia, ettri
21430: oli välttämätöntä asianmukaisessa järjestyksessä eräissä koh-
21431: din muuttaa Suomessa tästä asiasta voimassa olevia sään-
21432: nöksiä. Kun tätä tarkoittavaa armollista esitystä kuiten-
21433: kaan ei ole Eduskunnalle annettu, niin on ilmeistä, ettei tämä
21434: sopimus voi Suomessa olla voimassa sikäli kuin se on vas-
21435: toin sanottua eduskuntalakia. Sama on laita myöskin venä-
21436: läis-saksalaisen sopimuksen, josta ei edes Senaatin lausun-
21437: toa ole vaadittu.
21438:               Laillisten olojen palauttaminen.               7
21439: 
21440:      Yllämainitun venäläisten oppilaitosten luettelon on Ken-
21441: raalikuvernööri yhdenvertaisuuslain nojalla vahvistanut, ja
21442: tarkoittaa se niiden oikeuksien määräämistä, joita Keisari-
21443: kunnan oppilaitosten kurssin suorittaneet saisivat nauttia
21444: Suomessa. Kun Suomen lait eivät anna Kenraalikuvernöö-
21445: rilie valtaa mainitunlaiseen toimenpiteeseen, ei sillä voi olla
21446: oikeudellista pätevyyttä.
21447:      Mitä tulee Keisarikunnassa voimassa olevain sotilas-
21448: avun antamista siviliviranomaisille koskevain määräysten
21449: julkaisemiseen, niin pyritään siten lainvastaisesti kumoa-
21450: maan Suomessa voimassa oleva tammikuun 20 päivänä
21451: 1896 annettu mainittua asiaa koskeva asetus. Venäläisten
21452: määräysten ulottamisella Suomeen tahdotaan nähtävästi
21453: antaa vallanpitäjille entistäkin laajempi mahdollisuus käyt-
21454: tää sotilasapua, milloin katsovat tarkoitustensa sellaista
21455: vaativan.
21456: 
21457: 
21458:     Niiden tarkoitusperien toteuttaminen, jotka ilmenevät
21459: yllämainituista yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjes-
21460: tyksessä syntyneistä laeista, on ollut mahdollinen ainoastaan
21461: sikäli kuin hallituselimet ovat siihen myötävaikuttaneet.
21462: Tuollaisen myötävaikutuksen aikaansaamiseksi on sekä ylem-
21463: piin että alempiin virkoihi,n asetettu miehiä, jotka joko kan-
21464: nattavat nykyistä maalle vahingollista valtiollista järjestel-
21465: mää taikka muista syistä suostuvat noudattamaan hallituk-
21466: sen lainvastaisiakin määräyksiä, mutta joilla ei ole päte-
21467: vyyttä eikä tarpeellista maa.n olojen tuntemusta ta.i joilta
21468: puuttuu tahtoa ottaa varteen sen oikeutta ja etua. Erinäi-
21469: sissä tapauksissa. on myöskin yhdenvertaisuuslain nojalla,
21470: mutta vastoin maan perustuslakeja, suomala.isten virkojen
21471: hoito uskottu Venäjän alamaisille.
21472:     Puheena olevan sortojärjestelmän toteuttamista. on
21473: ensi sijassa johtanut maan Kenraalikuvernööri.             Ne
21474: monilukuiset toimenpiteet, joihin Kenraalikuvernööri tässä
21475: tarkoituksessa on ryhtynyt: hänen alotteensa säännöksiksi,
21476: jotka tulisivat supistamaan Suomen autonomiaa, ja se inno-
21477: 8     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21478: 
21479: kas kannatus, minkä kaikki sitä tarkoittavat suunnittelut
21480: ovat hänen puoleltaan saaneet; hänen johdollaan tapahtuneet
21481: yritykset venäläisten lakien väkivaltaiseksi soveltamiseksi
21482: Suomessa; hänen kielteinen suhtautumisensa kaikkiin
21483: Suomen Eduskunnan maan oikeuksien puolustamista ja
21484: sen taloudellista ja sivistyksellistä edistystä tarkoittaviin
21485: päätöksiin; hänen ehdotuksensa Eduskunnan finanssi-
21486: vallan ja anomusoikeuden lainvastaiseksi supistamiseksi;
21487: hänen käskystään tapahtuneet Suomen kansalaisille pe-
21488: rustuslainsäännöksellä turva ttujen yleisten kansalaisoike-
21489: uksien loukkaukset; - tämä kaikki osottaa, että Kenraali-
21490: kuvernööri, jonka hänelle armossa vahvistetun ohje-
21491: säännön mukaan tulisi huolehtia siitä, ,että maan asuja-
21492: mille turvataan laki ja niiden o~kein saadut erikoisedut,
21493: vapaudet ja oikeudet", ei anna arvoa Suomen kansan oikeu-
21494: delle enempää kuin sen edullekaan. On ilmeistä, että tällai-
21495: nen nykyisen Kenraalikuvernöörin suhtautuminen siihen
21496:  tehtävään, jonka Suomen laki hänelle määrää, ja sen kansan
21497:  oikeuskäsitykseen ja etuun, jonka hallinnon esimieheksi hä-
21498:  net on asetettu, vaikutuksiltaan on ollut niin Suomen kuin
21499:  valtakunnankin edun kannalta mitä vahirigollisin.
21500:      Toiminnassaan on Kenraalikuvernööri saanut auliin
21501:  välikappaleen Senaatin Ta,lousosastosta, jonka kokoonpano,
21502:  sen jälkeen kun olosuhteet pakottivat sen la1nkuuliaiset
21503:  suomalaiset jäsenet jättämään toimensa, on muuttunut sel-
21504:  laiseksi, ettei se ensinkään vastaa niitä vaatimuksia, joita
21505:  voidaan ja täytyy asettaa maan korkeimmalle hallitusviras-
21506:  tolle. Vaikka Senaatin jäseniäkin koskee, mitä perustuslaki
21507:  viroista yleensä säätää, ja vaikka erityisesti elokuun
21508:  6 (18) päivänä 1809 Hallituskonseljille vahvistetun ohje-
21509:  säännön mukaan konseljin jäsenet ovat otettavat Suomen
21510:  kansalaisista, mikä yllämainitussa armollisessa julistuksessa
21511:  helmikuun 9 (21) päivältä 1816 vahvistettiin sikäli, että Suo-
21512:  men Keisarillisen Senaatin, miksi Hallituskonseljia sen jäl-
21513:  keen oli nimitettävä, jäsenet vastedes samoin kuin siihenkin
21514:  asti olivat valittavat ainoastaan syntyperäisistä suomalai-
21515:  sista tai Suomen kansalaisoikeuden saaneista miehistä, niin
21516:               Laillisten olojen palauttaminen.                9
21517: 
21518: voidaan tätä nykyä ainoastaan noin toista puolta Talous-
21519: osaston jäseniä pitää Suomen kansalaisina. Varapuheenjoh-
21520: taja ja useat jäsenet ovat venäläisiä, jotka eivät tunne maan
21521: kieliä eivätkä sen lakeja ja oloja. Viimeksi mainittu pitää
21522: paikkansa myöskin useimpiin ,suomalaisiin" jäseniin näh-
21523: den, he kun aikaisemmin ovat eläneet ja toimineet yksin-
21524: omaan maan rajain ulkopuolella. Senaatille 13 päivänä
21525: syyskuuta 1892 annetun ohjesäännön 4 § :n määräyksestä
21526: huolimatta, että oikeustoimituskunnan päällikön ja vähin-
21527: täänkin kahden Talousosaston senaattorin pitää olla lain-
21528: oppineita sekä kokeneita ja taitavia tuomarintoimissa, on
21529: Senaatin Talousosaston jäsenistä nykyään ainoastaan yksi
21530: suomalainen lakimies.
21531:      Kun tähän vielä tulee, että Senaatin esittelijöiksi useissa
21532: tapauksissa ·on nimitetty henkilöitä, jotka eivät ole olleet
21533: päteviä, on seurauksena ollut, että Senaatin toiminta var-
21534:  sinkin mitä tulee lainsäädäntöasioihin on supistunut aivan
21535: vähiin. Vaikka yhteiskunnallinen, varsinkin suurilukuisen ja
21536:  ahtaissa taloudellisissa oloissa elävän työväenluokan suojele-
21537:  mista sekä aineellista ja hen.kistä kohottamista tarkoittava
21538:  uudistustyö maassa vallitsevien olojen takia olisi kipeän tar-
21539:  peen vaatima, ja vaikka Eduskunta on t~hnyt lukuisia sel-
21540:  laista uudistusta tarkoittavia anomuksia, ei Eduskunnalle
21541:  ole, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, annettu muita
21542:  Hallituksen esityksiä kuin sellaisia, jotka tarkoittavat varo-
21543:  jen myöntämistä valtion tarpeisiin. Suuri määrä Eduskun-
21544:  nan päättämiä tärkeitä lakiehdotuksia ja muita asioita on
21545:  jo vuosikausia saanut odottaa sanotun osaston käsittelyä. Jo
21546:  1912 vuoden valtiopäivillä päättämässään alamaisessa ano-
21547:  muksessa huomautti Eduskunta tästä lainsäädännössä vallit-
21548:  sevasta pysähdystilasta, mutta Eduskunnan siinä tekemät
21549:  huomautukset ovat jääneet miltei kokonaan tuloksettomiksi.
21550:  Hallitsijalle lopullista ratkaisua varten esittelemättä ovat
21551:  yhä edelleen muiden muassa Eduskun'nan jo vuosia sitten
21552:  hyväksymät ehdotukset maalais- ja kaupunkikuntain kun-
21553:  nallisasetuksiksi sekä asetus väkijuomien valmistuksen,
21554:  tuonnin ja myynnin kiellosta. Parannusta tässä kohden tus-
21555: 10    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21556: 
21557: kin lienee odotettavissa, vaikkakin, niinkuin on ehdotettu,
21558: Talousosaston jäsenten lukumäärää lisättäisiin, ellei osaston
21559: kokoonpanoa muuteta ottamalla huomioon maan oikeutta ja
21560: etua. Lainsäädäntötyölle ei voi nykyoloissa olla haittaa
21561: tuottamatta, että Oikeusosaston jäsenten velvollisuutta käisi-
21562: tellä lainsäädäntökysymyksiä on. rajoitettu.
21563:      Vallitsevan laittomuusjärjestelmän kannattajana on
21564: esiintynyt myöskin maan nykyinen Ministerivaltiosihteeri.
21565: On niin ollen ilmeistä, että Teidän Keisarilliselle Majestee-
21566: tillenne esiteltävät Suomen asiat joutuvat yksipuolisen selvi-
21567: tyksen alaisiksi, ja ·ettei siis Teidän Keisarillinen Majesteet-
21568: tinne lähimmiltä neuvonantajiltaan voi saada tosiolojen mu-
21569: kaista esitystä Suomessa vallitsevasta tilasta ja tämän maan
21570: lakien todellisesta sisällyksestä.
21571:      Viimeaikaisista hen'kilömuutoksista Senaatin Oikeusosas-
21572: tossa, jonka tehtävänä on ,hoitaa ylimpänä tuomioistuimena
21573: varsinaista lainkäyttämistä ja pitää huolta siitä, että oi-
21574: keutta maassa lain ja asetusten mukaisesti hoidetaan", il-
21575: menee pyrkimys saattaa myöskin maan korkein tuomioistuin
21576: vallitsevan laittomuuspolitiikan vaikutusten alaiseksi. Niin-
21577: pä on tämän osaston varapuheenjohtajaksi nimitetty eräs
21578: Talousosaston jäsen, joka viimeksi mainitussa toimessaan
21579: oli ottanut osaa maan valtiosäännön kanssa ristiriida.ssa ole-
21580: viin toimenpiteisiin. Äskettäin on Oikeusosaston jäseneksi
21581: nimitetty hen·kilö, jolta puuttuu korkeimman tuomioistui-
21582: men jäseniltä perustuslain nojalla vaadittavaa laiuoppinei-
21583: suutta, kokeneisuutta ja taitoa tuomarintoimissa. Edelleen
21584: on tietoon tullut, että ainakin yksi henkilö on nimitetty
21585: Oikeusosaston jäseneksi vasta sen jälkeen kuin hän oli il-
21586: moittlllnut suostuvansa sovelluttamaan asei11ksia, jotka kesä-
21587: kuun 17 (30) päivänä 1910 annetun lain nojalla ovat annetut
21588: yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöj ärj esty ksessä. Tällaiset
21589: toimenpiteet ovat tuntuvasti heikentäneet korkeimman oi-
21590: keuden pätevyyttä tuomarintehtäväänsä sekä horjuttaneet
21591: sitä luottamusta, jota maan korkeimman tuomioistuimen tu-
21592: l·ee nauttia yhteiskunnan puolelta.
21593:               Laillisten olojen palauttaminen.              11
21594: 
21595:      Prokuraattorinvirkaa on hoidettu tavalla, joka ei ole
21596: vastannut tämän viran haltijan ;y'levää tehtävää valvoa, että
21597: lakia ja asetuksia 'kaikissa virkapaikoissa noudatetaan ja
21598: vaarinotetaan, ,niin ettei kukaan y lhäinen eikä alhainen, ei
21599: rikas eikä köyhä tule laillisessa oikeadessaan mitään kärsi-
21600: määln." Vaikka Kenraalikuvernöörin ja Senaatin Talousosas-
21601: ton toiminta sekä yleiseltä suunnaltaan että monituisissa
21602: yksityiskohdissa on ollut lainvastaista, ei prokuraattori tiet-
21603: tävästi ole sitä vastaan tehnyt seHaista muistutusta, johon
21604: Senaatin ohjesäännön 51 § hänet velvoittaa. Päin vastoin
21605: puheena olevan viran viimeinen haltija, venäläinen lakimies,
21606: tuki Senaatin tämänsuuntaista toimintaa. Erinäisis5ä Venä-
21607: jällä Suomen asiain käsittelyä varten asetetuissa komiteoissa
21608: jätti hän valvomatta tämän maan etuja, vieläpä omasta
21609: alotteestaankin ehdotti toimenpiteitä, jotka ilmeisesti olivat
21610: ristiriidassa Suomen oikeuden kanssa. Sen lisäksi ryhtyi
21611: hän itsekin useihin toimenpiteisiin, joita täytyy pitää lain-
21612: vastaisina. Niinpä prokuraattori suojellaksensa syytteistä
21613: kuvernöörejä ja poliisivirkamiehiä, jotka laittomuuspolitii-
21614: kan toteuttamista edistäessään rikkoivat maan voimassa ole-
21615: via lakeja, koetti 'Pidättää itselleen vallan päättää syytteen
21616: nostamisesta ja ajamisesta sanottuja virkamiehiä vastaan,
21617: vaikkei hän 'lain mukaan ole oikeutettu estämään yleistä
21618: syyttäjää kannetta nostamasta. Niinikään hän muutamissa
21619: tapauksissa, joissa syyte jo oli nostettu, yritti saada sen pe-
21620: ruutetuksi ennenkuin oikeus oli ottanut asian lopullisesti tut-
21621: kiaksensa. Yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen edistämi-
21622: seksi kehoitti prokuraattori kiertokirjeellä kaikkia syyttäjiä
21623: sattuvissa tapauksissa nostamaan syytteitä kehoituksesta
21624: tottelemattomuuteen muiden muassa sanottua lainvastaista
21625: asetusta vastaan. Sellaisia syytteitä nostettiinkin erinäisiä
21626: sanomalehtiä vastaan, jotka olivat lausuneet, että maan vir-
21627: kamiesten tuli noudattaa vain maan oikeita lakeja. Kun
21628: tuomioistuimet hylkäsivät nämä kanteet, koetti prokuraat-
21629: tori saada aikaan syytteitä virkavirheestä niiden jäseniä vas-
21630:  taan. Syyttäjiä, jotka eivät ottaneet noudattaakseen tätä ke-
21631: hoitusta, rangaistiin ankarasti. Erästä kuvernööriä kehoitti
21632: 12    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21633: 
21634: prokuraattori yhdenvertaisuuslain nojalla kieltäytymään
21635: panettamasta täytäntöön asianomaisen ylioikeuden määräystä
21636: ilman laillista syytä vangitun henkilön päästämisestä va-
21637: paaksi. Toiselta puolen prokuraattori useissa tapauksissa
21638: lainrikoksiin nähden, jotka olisivat vaatineet hänen asiaan
21639: ryhtymistään, jätti velvollisuutensa täyttämättä.
21640:     Prokuraattorinviran viimeisen vakinaisen haltijan noin
21641: vuosi sitten tapahtuneen kuoleman jälkeen on virkaa hoita-
21642: nut prokuraattorinapulainen, suomalainen lakimies. Ei ole
21643: tunnettua, että hänkään olisi ryhtynyt virkave'lvollisuutensa
21644: mukaisiin toimenpiteisiin Kenraalikuvernöörin ja Senaatin
21645: laittomien toimenpiteiden johdosta.
21646:     Myöskin kuvernöörinvirkoja täytettäessä on maan menes-
21647: tyksen valvominen saanut väistyä sille turmiollisten poliit-
21648: tisten näkökohtain tieltä. Kuvernööreiksi on nimitetty hen-
21649: kilöitä, joilta puuttuu maassa voimassaolevien lakien ja val-
21650: litsevien olosuhteiden riittävää tuntemusta, mutta jotka ovat
21651: taipuvaisia noudattamaan nykyisen hallitusjärjestelmän
21652: määräyksiä. Erittäinkjn ovat Viipurin sekä Turun ja Porin
21653: läänien kuvernöörit ·osottaneet julkeata Suomen voimassa
21654: olevien lakien haheksimista.
21655:      Keskusvirastojen taholta Hallituksen suunnitelmia vas-
21656: taan tähdätyn mahdollisen vastustuksen heikentämiseksi on
21657: herätetty kysymys siitä, että niissä virastoissa, joiden ko-
21658: koonpano on kolleginen, päällikölle annettaisiin yksinpäättä-
21659: misoikeus. Huomiota on myöskin herättänyt, että virasto-
21660: päälliköiden palkkaetuja tuntuvasti on lisätty.
21661:      Perustuslain säännöstä, että virkoihin on asetettava Suo-
21662: men kansalaisia, on rikottu .eri tapauksissa. Niinpä on erään
21663: keskusviraston ylitivehtööriksi nimitetty venäläinen upseeri.
21664: Ylimääräiseksi virkamieheksi prokuraattorintoimituskun-
21665: taan on otettu henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Sa-
21666: moin on erinäisten alempien virkojen hoito Senaatin Talous-
21667: osastossa sekä toimia poliisilaitoksissa uskottu Venäjän ala-
21668: maisilla, ja jotta tällaisille ynnä muille henkilöille voitai-
21669: siin valmistaa tietä virkoihin, vaikka heiHä ei ·ole ollut lain
21670: määräämää pätevyyttä, on erinäisissä tapauksissa Hallitsi-
21671:               Laillisten olojen palauttaminen.              13
21672: 
21673: jan erivapautusoikeutta käytetty tavalla, joka on ristirii-
21674: dassa vakiintuneen käytännön kanssa.
21675:      Sitä perustuslain määräystä, että taito, ansio, kokemus
21676: ja koeteltu kansalaiskunto ovat ainoana perustuksena vir-
21677: koihin asetettaessa, on viime vuosien laittomuuspolitiikan
21678: vallitessa lukuisia kertoja syrjäytetty. Useihin virkoihin,
21679: esimerkiksi tärkeihin lääninsihteerinvirkoihin, on nimitetty
21680: henkilöitä, joiden aikaisempi toiminta ei takaa heillä olevan
21681: yllämainittuja ominaisuuksia.
21682:      Murtaakseen sen vastarinnan Hallituksen perustuslain
21683: vastaisia pyrkimyksiä vastaan, jota virkamiehistössä on huo-
21684: mattu, ovat viranomaiset useissa tapauksissa väärinkäyttä-
21685: neet kurinpidollista rankaisuoikeutta. Niinpä on virkamie-
21686: hiä, jotka eivät ole tahtoneet myötävaikuttaa yhdenvertai-
21687: suuslain tai muiden laittomain aRetusten ja käskyjen noudat-
21688: tamiseen, rangaistu virantoimituserolla tai sakolla, vieläpä
21689: virkansa menettämiselläkin. Onpa tapahtunut, että läänin-
21690: l!allitusten esittelijöitä, jotka lain mukaan ovat oikeutetut
21691: merkitsemään kuvernöörin päätöksestä eriävän mielipiteensä
21692: pöytäkirjaan, on rangaistu ainoastaan sen vuoksi, että he
21693: ovat käyttäneet sanottua oikeuttansa v:tltiollista :laatua ole-
21694: vis'sa as1mssa. Useita kruununnimismiehiä on rangaistu,
21695: osin viraltapanollakin, sentähden että he olivat ottaneet
21696: osaa keskinäisten asiainsa pohtimista varten pidettyyn
21697: laillliseen kokoukseen.      Kurinpitorangaistuksia on myös
21698: poliittisissa tarkoituksissa käytetty virkamiehiä vastaan,
21699: jotka ovat käyttäneet kaikille kansalaisille perustus-
21700: laissa vakuutettuja kokoontumis- ja lausunto-oikeuksia. Mo-
21701: nessa tapauksessa on sen ohessa virastojen palveluksessa ole-
21702: via ylimääräisiä virkamiehiä, jotka laittomien asetusten so-
21703: velluttamisen vastustamisesta tai muuten poliittisista syistä
21704: ovat saaneet tyytymättömyyttä osrukseen, ilman muuta pois-
21705: tettu, jota paitsi viranomaiset ovat pikkumaisella tavalla vai-
21706: nonneet eron jo saaneitakin virkamiehiä siten vaikeuttaak-
21707: sensa niiden toimeentuloa. Jopa on ilmiauto osanotosta myö-
21708: tätunnon osotuksiin lainkuuliaisille virkamiehille aiheutta-
21709: nut virasta erottamista ja muita rangaistuksia. Vastikään
21710: 14    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21711: 
21712: on Senaatti kehottanut kuvernöörejä ja keskusvirastoja ah-
21713: kerammin 'kuin tä!hän saakka käyttämään kurinpidollista
21714: rankaisuoikeuttaan.
21715:     Sopusoinnussa tämän kanss1a on Hallitus julkaisemas-
21716: saan julistuksessa luvannut aineellista ja siveellistä kanna-
21717: tusta niille viDkamiehille, jotka virkatoiminnassaan edistä-
21718: vät lainvastaisen politiikan toteuttamista Suomessa.
21719: 
21720: 
21721:     Hallitusvallan yritykset syrjäyttämällä maan valtio-
21722: sääntöä täällä sovelluttaa yleisvaltakunnallisessa lainsää-
21723: däntöjärjestyksessä julkaistuja säännöksiä ovat edelleen joh-
21724: taneet sellaiseen menettelyyn lainkuuliaisia virkamiehiä vas-
21725: taan, joka on ollut omiaan mitä suurimmassa määrässä louk-
21726: kaamaan kansan oikeudentuntoa.
21727:     Edellä mainitussa anomuksessaan toukokuun 29 päivältä
21728: 1912 esiintoi Eduskunta, että yleisva!ltakunnallisessa lain-
21729: säädäntöjärjestyksessä saman vuoden tammikuun 20 (helmi-
21730: kuun 2) pä:ivänä annetun n. s. yhdenvertaisuuslain sovellut-
21731: taminen oli omansa synnyttämään runsaasti ristiriitoja, se
21732: kun ulottui yhteiskuntaelämän mitä useimmille eri aloille,
21733: sekä että sanotun l.ain rangaistus- ja oikeudenkäyntimää-
21734: räykset saisivat aikaan sen, että väkivalta kohtaisi Suomen
21735: virkamiehiä ja kansalaisia sentäihden, että he pitävät kiinni
21736: maan oikeista laeista ja kieltäytyvät tottelemasta vastoin
21737: Suomen perustuslakia annettuja käskyjä. Seurauksena Hal-
21738: lituksen yrityksistä sovelluttaa tätä lakia onkin ollut, että
21739: suuri joukko lainkuuliaisia Suomen virkamiehiä mainittuun
21740: lakiin sisältyvien rangaistus- ja rangaistusmenette'l;ymää-
21741: räysten mukaan on viety Keisarikuntaan ja sen tuomioistui-
21742: missa tuomittu ankariin rangaistuksiin, joita nämä virka-
21743: miehet joko .io ovat kärsineet tahi paraikaa kärsivät venä-
21744: läisessä vankilassa. Useita muita virkamiehiä, joita vastaan
21745: sellainen rangaistusmenettely jo on pantu vireille, odottaa
21746: sama kohtalo.
21747:     l\{ainitun lain voimaanpanemista valmisti Kenraaliku-
21748: vernööri erikoisella kiertokirjeellä, jossa kuvernöörejä käs-
21749:               Laillisten olojen palauttaminen.               lö
21750: 
21751: k·ettiin kehoiitamaan kaikkia alaisiaan virkamiehiä ja viran-
21752: omaisia välttämättä ja suurimmassa määrässä antamaan
21753: apuaan niille venäläisille tutkintotuomareille, jotka tulisivat
21754: tutkimaan yhdenvertaisuuslakia vastaan tehtyjä ,rikoksia".
21755:      Yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen ensimäiseksi uhriksi
21756: joutui Viipurin mai'straatti, kun se kieltäytyi vastaanotta-
21757: masta Venäjän alamaisen elinkeinoilmoitusta, johon ei
21758: oltu liitetty .Suomen l:ain mukaan sellaisessa tapauksessa tar-
21759: peellista kuvernöörin lu'Pakirjaa elinkeinon harjoittamiseen.
21760: Läänin kuvernöörin ilmiannosta ryhdyttiin yhdenvertaisuus-
21761: lain nojalla maistraatin jäseniä vastaan rangaistusmenette-
21762: lyyn. Alustavan kuulustelun toimittivat Keisarikunnan tut-
21763: kintotuomarit; ja kun maistraatin jäsenet eivät vapaaehtoi-
21764: sesti saapuneet näiden venäläisten virkamiesten eteen, joilla
21765: ei ole laillista toimivaltaa Suuriruhtinaskunnassa, toi poliisi
21766: heidät kuulusteluun. Tämän jälkeen vaadittiin pidätetyiltä
21767: vil.pauden menettämisen uhal1a takausta, jommoisella menet-
21768: telyllä ei ole tukea Suomen laissa. Yksi heistä, joka ei alistu-
21769:  nut tätä laito!llta vaatimusta noudattamaan, vangittiin ja
21770: sU'ljettiin Viipurin poliisimestarin käskystä lääninvankilaan,
21771: kunnes läänin kuvernööri lähetti 'hänet Pietarissa olevaan
21772: vankilaan, jossa häntä pitemmän aikaa säilytettiin. Maist-
21773:  raatin puheenalaisia jäseniä syytettiin sittemmin venäläi-
21774:  sessä tuomioistuimessa, joka tuomitsi heidät yhdenvertai-
21775:  suuslain vastustamisesta pidettäväksi kuusi kuukautta van-
21776:  keudessa.
21777:      Pääasiassa yhtäläistä menettelyä on sen jälkeen kah-
21778:  dessa eri tapauksessa noudatettu saman maistraatin jäseniä
21779:  va;staan, jotka näissä oikeudenkäynnei.ssä on tuomittu, paitsi
21780:  lisävankeusrangaistuksiin, virkansa menettämiseen sekä kel-
21781:  vottomiksi määräajaksi valtion tai kunnan palvelukseen.
21782:  Myöhemmin on vielä Viipurin maistraatti toisessa kokoon-
21783:  panossa joutunut sama llaisen vainon alaiseksi.
21784:      Sama kohtalo, jonka alaiseksi Viipurin maistraatti on
21785:  joutunut, on myöskin
21786:                   -
21787:                         kohdannut Uudenkaupungin, Hämeen-
21788:  linnan .ia Lappeenrannaan maistraatteja, joiden jäsenet ve-
21789:                                                                .
21790:  näläinen tuomioistuin on tuominnut rangaistukseen yhden-
21791: 16    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21792: 
21793: vertaisuuslain vastustamisesta. Myöskin erästä kruunun-
21794: voutia on rangaistu siitä, että hän on kieltäytynyt vastaan-
21795: ottamasta Venäjän alamaisten elinkeinoilmoituksia, kun he
21796: eivät ole näyttäneet kuvernöörin lupakirjaa elinkeinon har-
21797: joittamiseen, sekä samoin erästä kuntakokouksen pu-
21798: heenjohtajaa, joka on kieltäytynyt kuntakokoukselle esittä-
21799: mästä Venäjän alamaisen luvanpyyntöä mallas- ja väkijuo-
21800: main anniskeluun.
21801:     Myöskin Helsingin maistraattia vastaan on ryhdytty
21802: samanaiseen menettelyyn, ja uusia yhdenvertaisuusselk-
21803: kauksia voi syntyä, milloin vain Venäjän alamainen maist-
21804: raattiin tai kruununvoudille jättää elinkeinoilmoituksen
21805: tahi milloin yhdenvertaisuuslain sovelluttamista muutoin
21806: vaaditaan.
21807:     Ei voi kuitenkaan jäädä mainitsematta, että on ollut sel-
21808: laisiakin viranomaisia ja virkamiehiä, jotka ovat sovellutta-
21809: neet yhdenvertaisuuslakia taikka noudattaneet sen nojalla
21810: annettuja määräyksiä, siten poiketen Suomessa voimassa
21811: olevasta laista.
21812: 
21813:     Edellä kerrotut toimenpiteet Viipurin maistraattia vas-
21814: taan aiheuttivat, että myös Viipurin hovioikeus sekaantui
21815: niihin selkkauksiin, joihin yhdenvertaisuuslain sovelluttami-
21816: nen oli syynä.
21817:     Se maistraatin jäsen, joka oli vangittu .ia suljettu läänin-
21818: vankilaan syystä että hän oli kieltäytynyt asettamasta ta-
21819: kansta, valitti hovioikeuteen siitä, että häneltä laittomasti
21820: oli riistetty vapaus ja että häntä pidettiin vangittuna. Tä-
21821: män johdosta määräsi hovioikeus sanotun maistraatin jäse-
21822: nen viipymättä päästettäväksi vapaaksi sekä käski läänin
21823: kuvernööriä pitämään huolta määräyksen täytäntöönpanos-
21824: ta, samalla kun hovioikeus jätti asiakirjat kanneviskaalin-
21825: virastolle asiainh,aarain vaatimaa toimenpidettä, syytteen
21826: nostamista varten kerrotun vangitsemisen johdosta.
21827:     Senaatin prokuraattorin sähköteitse antaman ohjeen mu-
21828: taisesti kieltäytyi kuvernööri kuitenkin noudattamasta ho-
21829: vioikeuden määräystä. Tästä kuvernöörin kieltäytymisestä
21830:               Laillisten olojen palauttaminen.                17
21831: 
21832: ilmoitti hovioikeus Senaatille alamaisessa kirjelmässä 9 päi-
21833: vältä syyskuuta 1912. Yhdenvertaisuuslakiin vedoten jätti
21834: kuitenkin Senaatin Talousosasto, jossa hovioikeuden kir-
21835: jelmä syyskuun 25 päivänä esitettiin, hovioikeuden esityksen
21836: varteen ottamatta. Tämän ohessa :päätti osasto, koska sen
21837: mielestä hovioikeuden jäsenet olivat tehneet itsensä syy-
21838: päiksi sanotun lain vastustamiseen, että asiakirjat olivat
21839: Kenraalikuvernöörille tehtävää ilmoitusta varten toimitetta-
21840: vat Senaatin Oikeusosastolle; josta kaikesta Talousosasto il-
21841: moitti Kenraalikuvernöörille.
21842:     Saatuaan tämän Senaatin päätöksen tiedokseen esiintoi
21843: hovioikeus uudessa alamaisessa kirjelmässä lokakuun 3 päi-
21844: vältä, viitaten aikaisemman kirjeensä sisällykseen, että Se-
21845: naatin päätökseltä, jolla Senaatti oli jättänyt hovioikeuden
21846: edellisen esityksen huomioon ottamatta, puuttui lain tukea.
21847: Sen ohessa hovioikeus, huomauttamalla että Senaatin ohje-
21848: säännön mukaan Senaatin Oi~eusosaston tulee pitää huolta
21849: siitä, että oikeutta maassa hoidetaan lain ja asetusten mu-
21850: kaisesti, ilmoitti mainitulle osastolle näin tapahtuneesta lain-
21851: käytön ehkäisemisestä.
21852:     Asiaa Oikeusosastossa käsiteltäessä lokakuun 10 päivänä
21853: 1912 jätti osaston enemmistö hovioikeuden vastamainitun
21854: kirjelmän huomioon ottamatta, perustellen päätöksensä sillä,
21855: ettei hovioikeus ollut pätevä arvostelemaan Senaatin toimen-
21856: piteitä. Sen ohessa päätti sama enemmistö, huomauttaen
21857: ettei ollut Senaatin asiana sen laajemmin tutkia hovioikeuden
21858: menettelyä, saattaa asiakirjat Kenraalikuvernöörille. Vä-
21859: hemmistö katsoi, ettei Talousosaston ilmoitus eikä hovioikeu-
21860: den kirjelmä antaneet aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
21861:     Suomen kansalaisille on perustU~>laissa vakuutettu hen-
21862: kilökohtainen loukkaamattomuus. Tämä tietää, ettei Suo-
21863: men kansalaiselta saa riistää hänen vapauttansa muuten kuin
21864: niillä edellytyksillä, jotka Suomen lain mukaan ovat vangit-
21865: semisen perusteina. Sellaisen henkilön vangitseminen ja
21866: vankilaan paneminen, joka oli ilmiannettu ainoastaan siitä,
21867: ettei hän ollut ottanut noudattaakseen venäläistä asetusta,
21868: jolla Suomessa ei ole lain voimaa, oli niin muodoin ilmeisesti
21869:                                                           2
21870: 18    1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 19.
21871: 
21872: laiton teko, ja Viipurin hovioikeuden ryhtyminen asiaan
21873: vangitun eduksi oli oikeusjärjestyksen ylläpitämistä tar-
21874: koittava lain vaatima toimenpide. Kieltäytyessään nou-
21875: dattamasta hovioikeuden käskyä teki sitä vastoin Viipu-
21876: rin läänin kuvernööri itsensä syypääksi virkavelvollisuu-
21877: tensa tahalliseen laiminlyömiseen. Talousosaston menet-
21878: tely puheenalaisessa asiassa sisältää suoranaisen myötävai-
21879: kutuksen Suomen oikeusjärjestyksen loukkaamiseen. Oikeus-
21880: osasto taasen on jättämällä hovioikeuden esityksen kannatta-
21881: matta laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia oikeudenhoi-
21882: don voimassa pitämisestä. Sen ohessa ovat Senaatin molem-
21883: pain osastojen edellä kerrotut päätökset edistäneet niitä lait-
21884: tomia ja mieltä kuohuttavia toimenpiteitä, joihin hovioikeu-
21885: den menettelyn vuoksi puheena olevassa asiassa on ryhdytty
21886: niitä hovioikeuden jäseniä vastaan, jotka olivat ottaneet osaa
21887:  asian käsittelyyn. Kun Kenraalikuvernööri sittemmin vaati
21888:  sanottujen hovioikeuden jäsenten saattamista syytteeseen ve-
21889: näläisessä tuomioistuimessa yhdenvertaisuuslain vastustami-
21890:  sesta, saattoi hän nimittäin tämän vaatimuksensa tueksi vii-
21891:  tata sekä Talousosaston että Oikeusosaston päätökseen tässä
21892:  asiassa.
21893:      Sittemmin hovioikeuden presidenttiä ja jäseniä vastaan
21894:  Venäjäillä vireille pantu oikeudenkäynti, jossa viimeksi mai-
21895:  nitut, samoin kuin edellisessä mainitut maistraatinjäsenet-
21896:  kin, huomauttivat, ettei venäläinen tuomioistuin ollut oikeu-
21897:  tettu ottamaan kannetta käsiteltäväkseen, ja kieltäytyivät
21898:  ryhtymästä asiassa vastaamaan, päättyi siten, että kaksi-
21899:  kymmentäkolme Viipurin hovioikeuden varsinaista ja apu-
21900:  jäsentä tuomittiin kärsimään yhden vuoden ja neljän kuu-
21901:  kauden vankeusrangaistusta sekä julistettiin virkansa me-
21902:  nettäneiksi ja kelvottomiksi kymmenen vuoden kuluessa hoi-
21903:  tamaan valtion tahi kunnan virkoja. Ainoastaan hovioikeu-
21904:  den presidentti vapautettiin, koska katsottiin käyneen sel-
21905:  ville, ettei hän ollut tahtonut vastustaa yhdenvertaisuuslakia.
21906:      Myöskin ne toimenpiteet, joihin ryhdyttiin Uudenkaupun-
21907:  gin maistraattia vastaan, ovat aiheuttaneet enempiä selk-
21908:  kauksia. Sittenkuin maistraatin .jäsenet olivat Turun hovi-
21909:               Laillisten olojen palauttaminen.               19
21910: 
21911: oikeudelle ilmoittaneet heitä kohdanneesta laittomasta van-
21912: gitsemisesta sekä vaatineet Turun poliisimestarille ja tämän
21913: apulaiselle l'langaistusta siitä, päätti hovioikeus muun muas-
21914: sa vaatia näiden virkamiesten selitystä asiasta. Turun ja
21915: Porin läänin kuvernööri, jonka asiana oli panna hovioikeu-
21916: den määräys täytäntöön, kieltäytyi kuitenkin yhdenvertai-
21917: suuslakiin vedoten ryhtymästä asian vaatimiin toimenpitei-
21918: siin sekä pyysi, ettei häntä vastedes vaivattaisi sellaisilla
21919: tehtävillä. Ja vaikka hovioikeus on tästä tehnyt alamaisen
21920: ilmoituksen Senaattiin, ei oikaisua ole saatu.
21921:     Ne virkamiehet, jotka venäläinen tuomioistuin on tuo-
21922: minnut rangaistukseen yhdenvertaisuuslain vastustamisesta,
21923: on väkivallalla viety Pietariin ja siellä teljetty vall'kilaan.
21924: Osa heistä on jo kärsinyt heille tuomitun vankeusrangais-
21925: tuksen; mutta parastaikaa on kaksikymmentä suoma:laista
21926: tuomaria eli suurin osa Viipurin hovioikeuden jäsenistä,
21927: neljä maan kaupu,nkien maistraattien jäsentä ja yksi kunta-
21928: kokouksen esimies kärsimässä tällaista rangaistusta venäläi-
21929: sessä vankilassa.
21930:     Vuoden 1772 Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella
21931: Suomen miehellä on oikeus tulla tuomituksi siinä tuomiois-
21932: tuimessa, jonka piiriin hän Suomen lain mukaan kuuluu, ja
21933: 1734 vuoden lain Oikeudenkäymis•kaaren 10 luvun 21 § :n
21934: mukaan laillinen oikeus rikosasioissa on sen paikkakunnan
21935: tuomioistuin, jossa rikos on tehty. On niin ollen ilmeistä,
21936: että niiltä tuomioilta·, joita venäläinen tuomioistuin on ju-
21937: listanut yhdenvertaisuusjutuissa Suomen kansalaisia vas-
21938: taan, puuttuu oikeudellinen pätevyys Suomessa. Se seikka,
21939: että tuomioistuin on julistanut tuomitut virkansa menettä-
21940: neiksi ja määräajaksi kelvottomiksi valtion virkoihin tahi
21941: kun~allisiin toimiin, ei näin ollen oikeudellisesti velvoita tä-
21942: män maan viranomaisia.
21943:     Senaatti on kuitenkin oikeustoimituskunnan toukokuun 30
21944: päivänä 1913 kuvernööreille ja muille viranomaisille lähet-
21945: tämässä kiertokirjeessä Kenraalikuvernöörin esityksestä käs-
21946:  kenyt näitä pitämään huolta siitä, että virat, joiden haltijat
21947:  Keisarikunnan tuomioistuin yhdenvertaisuuslain vastusta-
21948: 20    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
21949: 
21950: misesta on tuominnut virkansa menettäneiksi, täytetään sekä,
21951: kun virkamiehiä tahi muita henkilöitä sanotusta syystä on
21952: julistettu kelpaamattomiksi valtion virkoihin tahi kunnalli-
21953: siin toimiin, siitä lähemmin määrätyllä tavalla kuulutta-
21954: maan ja, jos näille henkilöille siitä huolimatta uskottaisiin
21955: tällaisia toimia, ryhtymään olosuhteitten vaatimiin toimen-
21956: piteisiin, jota määräystä myöhemmin on täydennetty toi-
21957: sella, jonka mukaan sanotuille henkilöille ei saisi uskoa
21958: palkattomiakaan kunnallisia luottamustoimia. J,a sitten-
21959: kun suurin osa Viipurin hovioikeuden jäseniä oli vangittu
21960: ja viety Pietariin kärsimään heille tuomittua vankeusran-
21961: gaistusta, Senaatti syyskuun 27 päivänä 1913 kehoitti hovioi-
21962: keutta ryhtymään toimenpiteisiin niiden asessorinvirkojen
21963: täyttämiseksi, joita niiden lailliset haltijat mainituista syistä
21964: eivät voineet hoitaa, sekä käski sen ohessa hovioikeutta uu-
21965: delleen julistamaan haettavaksi erinäisiä virkoja hovioikeu-
21966: d·essa, koska näiden virkojen aikaisemmat hakijat kuuluivat
21967: niihin virkamiehiin, jotka oli viety Pietariin. Näitä mää-
21968: räyksiä on hovioikeus myöskin noudattanut, ja kysymyk-
21969: sessä olevat virat on lainvastaisesti täytetty uusilla miehillä.
21970:       Sellaiset ovat yhdenvertaisuuslain sovelluttamisen tä-
21971: hänastiset tulokset olleet. Varmaankaan ei niillä Venäjän
21972: alamaisilla, joilla on ollut aikomus täällä harjoittaa elinkei-
21973: noa, ole ollut minkäänlaista etua niistä laajennetuista oi-
21974: keuksista, joita heille on tahdottu antaa; ja käytännölliseltä
21975: kannalta katsoen tuntuu koko tämä menettely aivan tarkoi-
21976: tuksettomalta. l'vfutta luuloteltu yleisvaltakunnallinen etu
21977: on jo uhrikseen vaatinut kymmeniä lainkuuliaisia suomalai-
21978: ;-;ia virkamiehiä. l'vfikä maan oikeusjärjestyksen loukkaus sii-
21979: hen tosiasiaan sisältyy, käy ·edellä esitetystä ilmi.
21980:       On vielä mainittava eräs Senaatin Talousosaston toi-
21981: menpide, jonlm ;y:hdenvertaisuuslaki on aiheuttanut. Suo-
21982: messa voimassa olevien asetusten mukaan on henkikirjoitus
21983: eräiden kansa-laisoikeuksien ja -v.elvollisuuksien perusteena.
21984: l'vfuun muassa on 'kunnallisten oikeuksien ja valtiollisen vaa-
21985: lioikeuden •käyttämisen ehtona, että asianomainen on ollut
21986: tässä maassa hengillepantuna. V aikkeivät henkikirjoitusta
21987:               Laillisten olojen palauttaminen.                21
21988: 
21989: kos~evat asetuks·et sisällä määräyksiä muitten kuin Suo-
21990: men kansalaisten ottamisesta henkikirjoihin, antoi Senaatti,
21991: tehdäkseen mahdolliseksi yhdenvertaisuuslain sovelluttami-
21992: sen myöskin sanottuihin oikeuksiin, viime vuoden alussa
21993: määräyksen, että Suomessa asuvat Venäjän alamaiset, jotka
21994: eivät ole Suomen kansa'laisia, ovat, juutalaisia lu'kuun otta-
21995: matta, otettavat henkikirjoihin. ,Ta kun valtiollisen vaalioi-
21996: keuden edellytyksenä myös on, että asianomainen on suorit-
21997: tanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edelli-
21998: sen vuoden kruununverot, täydennettiin sanottua määräystä
21999: joku aika sitten toisella, joka sisälsi, että maa:ssa asuvien ve-
22000: näläisten myöskin tulee suorittaa henkirahat. Kun Valtio-
22001: säätyjen myötävaikutuksella syntynyt, vuonna 1865 annettu
22002: asetus henkirahojen suorittamisesta nimenomaan määrää,
22003: ettei sellaisten Suomessa asuvain henkilöiden, jotka eivät ole
22004: Suomen kansalaisia, maksettavaksi saa panna henkiraho,ia,
22005: niin on viimeksi mainittu Senaatin määräys ilmeisesti lain-
22006: vastainen. Mutta vaikkapa Suomessa asuvat Venäjän ala-
22007: maiset näiden määräysten nojalla otettaisiin henkikirjoihin
22008: ja vaikkapa he suorittaisivatkin henkirahoja, niin eivät he
22009: kuitenkaan sen nojalla voi saada täällä kunnallisia oikeuksia
22010: ei'kä valtiollista vaalioikeutta, sillä kunnallisasetusten ja
22011: Valtiopäiväjärjestyksen mukaan kuuluvat sanotut oikeudet
22012: ainoastaan Suomen kansalaisille. Yritykset laittomasti ulot-
22013: taa nämä oikeudet Venäjän alamaisiin aiheuttaisivat uusia
22014: laajakantoisia selkkauksia.
22015: 
22016: 
22017: 
22018:     Että nykyisen valtiollisen suunnan edustajat eivät epäile
22019: tarkoitustensa toteuttamiseksi panna alttiiksi Suomen kansan
22020: kalleimpia •elinehtoja, käy ilmi myöskin niistä viimeai-
22021: kaisista toimenpiteistä ja suunnitelmista, jotka tarkoittavat
22022: maan kotimaisten kielten syrjäyttämistä hallintoelinten toi-
22023: minnasta ja venäjänkielen asettamista niiden tilalle. Nämä
22024: pyrkimykset uhkaavat tehdä tyhjäksi aikaisempien Hallitsi-
22025: jain useilla toimenpiteillä edistämän pitkäaikaisen työn,
22026: 22    1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 19.
22027: 
22028: jonika tulorosena on ollut, että Suomen asujamia nykyään
22029: maan virastoissa palveliaan heidän omalla kielellään.
22030:      Venäjänkielen asema Suomen julkisessa elämässä oli ai-
22031: kaisemmin järjestetty tavalla, joka vastasi maan väestössä
22032: vallitsevia kielellisiä oloja. Kun Suomen koko väestöstä, joka
22033: nykyään nousee yli 3 miljoonan, ainoastaan vähäinen osa,
22034: noin 8,000 henkeä, on venäjänkieltä puhuvia, joutuvat maan
22035: viranomaiset melkein yksinomaan käsittelemään m~an
22036: suomalaista ja ruotsalaista väestöä koskevia asioita. Suo-
22037:                                        1
22038: 
22039: 
22040: 
22041: men- ja ruotsinkielen tunteminen on niin ollen välttämätön
22042: edellytys, jotta viranomaiset menestyksellä voisivat täyttää
22043: tehtäviänsä. Niiden haittojen poistamiseksi, jotka aikaisem-
22044: min johtuivat maassa oleville venäjänkielisille siitä, että
22045: venäjänkielisiä kirjoituksia ja asiakirjoja ei yleensä otettu
22046: vastaan maan viranomaisissa, säädettiin vuonna 1866, että
22047: niiden Suomen alamaisten, joiden äidinkieli oli venäjä, kir-
22048: joituksia .ia asiakirjoja venäjärrklelellä oli esteettömästi vas-
22049: taanotettava maan tuomioistuimissa ja virastoissa. Venäjän-
22050: kieli tuli myöskin käytäntöön niissä Suomen hallintoviras-
22051: toi-5sa, joitten oli oltava kirjevaihdossa Keisarikunnan viran-
22052: oma~sten kanssa, ja käytännöllisistä syistä vaadittiin venä-
22053: jänkielen taitoa erinäisiltä virkamiehiltä sekä liikennelaitok-
22054: si'ssa ja virastoissa muutamilla paikkakunnilla että myös
22055: Venäjän rajaseudulla, missä venäjänkielisten palveleminen
22056: tuli kysymykseen. Kun Suomen asiat esiteltiin Hallitsijalle,
22057: laadittiin niitä koskevat asiakirjat tarpeellisen laajasti
22058: myös venäjänkielellä ja tätä kieltä käytettiin Teidän Majes-
22059: teettinne Suomen kansliassa niin paljon kuin puheenalainen
22060: tarkoitus vaati.
22061:      V enä.iänkieltä on Suomen oppikouluissa opetettu siinä
22062: määrin, että sen kautta on laskettu hyvä pohja niiden vastai-
22063: sille opinnoille, jotka antautuvat toimintaan aloilla, missä
22064: perehtyminen tähän kieleen on välttämätöntä. Asianomaiset
22065: tarkastajat ovat arvostelleet venäjänkielen opetuksen tuloksia
22066: hyviksi.
22067:      Tätä järjestystä, jdka perustuu maassa vallitseviin kieli-
22068: oloihin ja jota on helppo kehittää käytännöllisten taq>eitten
22069:               Laillisten olojen palauttaminen.                 23
22070: 
22071: mukaan, ovat nykyisen valtiollisen suunnan edustajat tahto-
22072: neet kokonaan muuttaa. Heidän toimissaan ja ehdotuksis-
22073: saan ilmenee perusajatuksena, että Suomen hallintoviran-
22074: omaisten kielenä tulee, maassa vallitsevista kielioloista huoli-
22075: matta, olla venäjänkieli. Jopa on viime aikoina tahdottu vel-
22076: voittaa kunnallisiakin viranomaisia eräissä tapauksissa käyt-
22077: tämään venäjänkieltä.
22078:     Tämä uusi suunta ilmeni julistuskirjassa 20 päivältä
22079: kesäkuuta 1900, jossa venäjänkieli määrättiin viralliseksi kie-
22080: leksi maan keskushallintovirastoissa ja lääninhallituksissa
22081: sekä annettiin asianomaisten viranomaisten toimeksi pitää
22082: huolta siitä, että maan hallintolaitosten virkamiehistö tuli
22083: siten kokoonpannuksi, että venäjänkieli määräaikojen kulu-
22084: essa voitaisiin niissä ottaa käytäntöön asioita käsiteltäessä.
22085: Seuraavana vuonna annettiin armollinen määräys, että vaki-
22086: naisiin virkoihin Senaatin Talousosaston toimitus'kunnissa ja
22087: kansliassa sekä rriaan ylihallituksissa ja kuvernöörinviras-
22088: toissa <_>li vastedes asetettava ainoastaan henkilöitä, jotka tai-
22089: tavat venäjänkieltä, sekä että virat sellaisten henkilöiden
22090: puutteessa olisivat pidettävät avonaisina ja ainoastaan väli-
22091: aikaisesti semmoisten virkamiesten hoidettavina, jotka eivät
22092: osanneet sanottua kieltä, ja vuonna 1902 määrättiin, että
22093: ennestään olevat rajoitukset, mitä tuli muiden kuin Suomen
22094: kansalaisten oikeuteen päästä virkoihin Suomessa, eivät enää
22095: olleet voimassa syntyperäisiin venäläisiin nähden.
22096:     Valtiosäätyjen huomautettua alamaisessa anomuksessa
22097: 31 päivältä joulukuuta 1904 lai'llisen järjestyksen palautta-
22098: miseksi Suomessa olevan väHtämätöntä, paitsi muuta, että
22099: julistuskirja 20 päivältä kesäkuuta 1900 niin muutettaisiin,
22100: että suomen- ja ruotsinkielet hallinnossa ja lainsäädännössä
22101: saisivat niille luonnon- ja oikeudenmukaisesti tulevan sijan,
22102: kumottiin mainittu 1900 vuoden julistuskirja sekä palau-
22103: tettiin asetuksella 3 päiväJltä toukokuuta 1906 pääasiallisesti
22104: ennen vuotta 1899 vallinnut tila, mitä tuli kotimaisten kiel-
22105: ten käyttöön hallinnon kielenä. Venäjänkielen käyttämi-
22106: sestä annettiin viimeksi mainitussa asetuks·essa määräyksiä,
22107: joiden mukaan kaikki KenraaJiikuvernööriltä ja kenraali-
22108: 24    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22109: 
22110: kuvernöörinkansliasta lähtevät kirjelmät olivat kirjoitetta-
22111: vat venäjänkielellä, mutta oli Senaattiin ja muihin Suomen
22112: virastoihin sekä tässä maassa oleville virkamiehille mene-
22113: viin kirjelmiin liitettävä suomalainen tai ruotsalainen kään-
22114: nös. Valtiosihteerinvirastossa oli käytettävä venäjänkieltä
22115: kirjelmissä Kenraalikuvernöörille ja hänen kanslialleen sekä
22116: Venäjän viranomaisille. Lait ja asetukset, jotka Hallitsija
22117: oli vahvistanut, olivat lähetettävät Kenraalikuvernöörille ja
22118: Senaattiin sekä venäjän- että suomen- ja ruotsinkielisinä, ja
22119: niihin kirjelmiin, joilla Hallitsijan päätökset annettiin tie-
22120: doksi, oH liitettävä oikeaksi todistetut suomen- tai ruotsin-
22121: kieliset käännökset. Suomen passitoimiston oli käytettävä
22122: venäjänkieltä Kenraalikuvernöörille ja hänen kansliaansa
22123: sekä Venäjän viranomaisille menevissä kirjelmissään, mutta
22124: muussa kirjeenvaihdossaan suomen- tai ruotsinkieltä. Se-
22125: naatissa oli käytettävä kotimaisia kieliä, mutta Hallitsijalle
22126: meneviin alamaisiin alistuksiin ja lausuntoihin sekä Ken-
22127: raalikuvernöörille lähetettäviin kirjelmiin oli liitettävä ve-
22128: näläinen käännös. Samoin oli maan kuvernöörien menetel-
22129: tävä lähettäessään kirjelmiä Kenraalikuvernöörilie ja V e-
22130: näjän viranomaisille. Muuten jäi edelleen voimaan edellä-
22131: mainittu säännös vuodelta 1866 Suomen tuomioistuinten ja
22132: virastojen velvollisuudesta ottaa•vastaan venäjänkielisiä kir-
22133: joituksia ja asiakirjoja.
22134:     Vaikka mainittu asetus 3 päivältä toukokuuta 1906 yhä
22135: on voimassa, on erityisesti Senaatin Talousosastossa, val-
22136: litsevan valtiollisen järjestelmän johdosta, kotimaisten
22137: kielten käyttämistä suuress,a määrässä syrjäytetty. Siitä
22138: alkaen kuin Talousosaston jäsenten paikkoja on vastoin
22139: perustuslakia ruvettu täyttämään venäläisillä miehillä,
22140: on venäjänkielen käyttäminen T,alousosastossa lisäänty-
22141: nyt, ja sittenkuin tämän osaston varapuheenjohtajaksi
22142: viime vuonna nimitettiin venäläinen, on asiain suullinen kä-
22143: sittely ja päättäminen osaston istunnoissa muuttunut koko-
22144: naan venäjänkieliseksi. Täten poiketaan edellämainitun 1906
22145: vuoden asetuksen määräyksistä ja rikotaan 6 § :ää asetuksessa
22146: 19 päivältä kesäkuuta 1902 suomen- .ia ruotsinkielen käyttä-
22147:               Laillisten olojen palauttaminen.               25
22148: 
22149: misestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomai-
22150: sissa, jonka mukaan kollegisen viraston jäsenellä on oikeus
22151: viraston keskusteluissa käyttää sitä kieltä, suomeatai ruotsia,
22152: jonka hän katsoo itselleen soveliaimmaksi. Kotimaisten kiel-
22153: ten syrjäyttäminen on osottautunut asiain käsittelylle erit-
22154: täin haitalliseksi. Kun ainoastaan harvat Talousosaston vir-
22155: kamiehistä tyydyttävästi osaavat venäjänkieltä ja useat vir-
22156: kamiehet eivät tätä kieltä lainkaan ymmärrä, jäävät asiain
22157: esittelijät useinkin tietämättömiksi siitä, mitä asiasta on pu-
22158: huttu ja päätetty. Siitä huolimatta on heidän velvollisuutensa
22159: laatia päätöksistä johtuvat toimituskirjat maan kielelle ja ni-
22160: mikirjoituksellaan varmentaa ne Senaatin päätöksen kanssa
22161: yhtäpitäviksi. Tästä menettelystä on myöskin seurannut,
22162: että vaikka 69 ja 70 § :ssä Senaatin ohjesäännössä 13 päivältä
22163: syyskuuta 1892 on määrättynä, että Talousosastossa käsitel-
22164: tävät a;siat esittelee, asianomaisessa toimituskunnassa tapll!h-
22165: tuneen valmistelun jälkeen, esittelijäsihteeri tai muu Senaa-
22166: tin määräämä esittelijä, asiain suullisen esittelyn nykyään
22167: yleensä toimittavat toimituskuntain päälliköt, joista useim-
22168: mat ovat maan lakeihin ja oloihin perehtymättömät. Esit-
22169: telijän mielipide tulee kuuluviin ainoastaan lyhyenä mer-
22170: kintänä painettuun esittelylistaan. Kun esittelijä suurem-
22171: missa ja laajemmissa asioissa sekä valitusasioissa antaa kir-
22172:  jallisen lausunnon, on tästä toimitettava käännös venäjän-
22173: kielelle, ennenkuin asiat joutuvat Senaatin käsiteltäviksi.
22174: Selvää on, että asiain käsittelyssä täten syntyy epävarmuutta,
22175: hankaluutta ja viivytystä sekä että näkökohdat, joiden mu-
22176:  kaan asiat ovat ratkaistavat, jos mieli päätösten tulla maalle
22177:  parhaaksi hyödyksi, eivät voi tulla tarpeellisessa määrässä
22178: huomioon otetuiksi. Vieläikin haitallisemmiksi käyvät seu-
22179:  raukset tästä sen takia, että avonaisia virkoja Senaatissa
22180:  täytettäJessä, niinkuin erinäiset nimitykset ovat osottaneet,
22181:  taito, kokemus ja kunto ovat saaneet väistyä vähemmän kel-
22182:  poisuuden tieltä, jonk'a puolella on ollut taitoa käyttää venä-
22183: ,jänkieltä.
22184:      1\-Iaan asiain käsittelylle eduksi ei myöskään ole voinut
22185: olla, että kenraalikuvernöörinkanslian virat nyttemmin on
22186: 26     1914:- Edusk:. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22187: 
22188:   täytetty venäläisillä, joiden sekä suomen- ja ruotsinkielen
22189:   taito että maan lakien ja olojen tuntemus näkyy ole-
22190:   van varsin puutteellinen. Yksirrkertaistenkin asiain selvit-
22191:  telemiseen täytyy kanslian tehdä tiedusteluja Senaatin toi-
22192:   mituskunnilta ja maan keskusvirastoilta, joiden ennestään-
22193:   kin runsas työ sen kautta on lisääntynyt. Kaikki asiat
22194:   käsitellään kenraali'kuvernöörinkansliassa, 31 päivänä joulu-
22195:   kuuta 1909 annetun armollisen määräyksen mukaan, venä-
22196:   jänkielellä, ja kaikki toimituskirjat laaditaan venäjäksi sekä
22197:   lähetetään määräpaikkaansa Eittämättä niihin käännöksiä
22198:   suomen- tai ruotsinkielelle. Asiain käsittely kenraalikuver-
22199: . nöörinkansliassa, jossa on sangen suuri määrä virkamiehiä,
22200:   joiden pa.lkkaukseen tarvittavat varat muodostavat huo-
22201:   mattavan erän maan menosäännössä, on siis joutunut tilaan,
22202:   joka on maa'lle vahingollinen.
22203:       Niistä haitallisista seurauksista huolimatta, joita venä-
22204:   jänlkielen laajempi 'käytäntöönotto maan virastoissa, kuin
22205:   mikä vastaa maassa vallitsevia kielellisiä oloja tai aiheutuu
22206:   eräiden Keisarikunnan ja Suomen viranomaisten keskinäi-
22207:   sestä vuorovaikutuksesta, on tuottanut, suunnitellaan nykyi-
22208:   sen valtiollisen suunnan edustajain puolelta toimenpiteitä,
22209:   joiden tarkoitus on melkein kokonaan syrjäyttää maan koti-
22210:   maiset 'kielet niiden asemasta virallisina kielinä Suomessa.
22211:   Tässä tarko1tuksessa on Suomen Kenraalikuvernööri, yleis-
22212:   valtakunnallista lainsäädäntötietä edelleen käsiteltäväksi,
22213:   valmistuttanut lakiehdotu~sen, jonka mukaan muun muassa
22214:   kirjevaihdon ja asiain käsittelyn toimittaminen venäjäksi
22215:   olisi säädettävä yleisenä sääntönä valtiosihteerinvirastossa
22216:   ja passitoimistossa heti, Senaatin Talousosastossa ja pro-
22217:   kuraattorintoimituskunnassa viimeistään kolmen vuoden
22218:   kuluessa ja keskusvirastoissa sekä kuvernöörien luona
22219:   ja lääninhallituksissa viimeistään viiden vuoden ku-
22220:   luessa.    Suomalaisten laitosten ja virkamiesten, JOI-
22221:   den kirjeenvaihto ja asiainkäsittely ehdotuksen mukaan
22222:   tapahtuisi venäjäksi, velvollisuus käyttää maan kieliä
22223:   olisi rajoitettava siihen, että niiden tulisi varustaa alku-
22224:   peräiset venäjänkieliset asiakirjansa käännöksellä asian-
22225:               Laillisten olojen palauttaminen.              27
22226: 
22227: omaiselle kotimaiselle kielelle ollessaan kirjevaihdossa
22228: niiden suomalaisten 'laitosten kanssa, joilla ei ole venäjän-
22229: kielen kääntäjiä eikä määrärahoja venäjänki.elisiin käännök-
22230: siin, sekä niiden suomalaisten virkamiesten kanssa, jotka
22231: eivät ole velvolliset taitamaan venäjää kuin myös Suomen
22232: kansala~sten kanssa, jotka eivät ole valtion palveluksessa,
22233: paitsi sellaisten heistä, jotka tiettävästi osaavat venäjää.
22234: Talousosaston senaattorien, prokuraattorin, kuvernöörien .ia
22235: keskushallitusten päälliköiden virkoihin sekä erinäisiin
22236: virkoihin mainituissa laitoksissa ja maalaispoliisilaitok-
22237: sissa, postissa, tullissa ja rautatiellä olisi nimitettävä ai-
22238: noastaan henkilöitä, jotka taitavat venäjänkieltä. Senaatin
22239: tehtäväksi olisi annettava yksissä neuvoin Kenraalikuver-
22240: nöörin kanssa ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
22241: Senaatin a'laisten laitosten henkilökunnan saattamiseksi sille
22242: kannalle, että venäjänkieli voidaan ottaa menestyksellä käy-
22243: täntöön niiden kirjev,aihdossa ja asiainkäsittelyssä.
22244:     Yhteydessä edellämainitun suunnitelman kanssa koti-
22245: maisten kielten syrjäyttä:miseksi maan virastoissa on, että
22246: Senaatin on armossa käsketty mahdollisimman pian antaa
22247: alamainen esitys niistä muutoksista, jotka on tehtävä
22248: Senaatin alaisten oppilaitosten lukusuunnitelmiin venäjän-
22249: kielen opetuksen laajentamiseksi, kuin myöskin siitä, että
22250: ylioppilaiden pääsemiseksi yliopistoon sekä lakitiedetten-
22251: kandidaattitutkinnon ja lainopillisiin, kameraalisiin ja hal-
22252: linnollisiin virkoihin oikeuttamista varten säädettyjen tut-
22253: kintojen suorittamisoikenden saavuttamiseksi vastedes olisi
22254: vaadittava menestyksellä suoritettu ja tarpeellisen laaja kuu-
22255: lustelu venä.iänkielessä. Tämän johdosta on Senaatti kehoit-
22256: tanut koulutoimen ylihallitusta lähettämään Senaattiin mah-
22257: dollisimman pian ehdotuksen venäjänkielen opetuksen uudis-
22258: tamiseksi alkeisoppilaito'ksissa siten, että henkilöillä, jotka
22259: ovat päättäneet kurssin sellaisessa oppilaitoksessa, jolla on
22260: oikeus päästää oppilaita yliopistoon, olisi hyvien teoreettis-
22261: ten pohjatietojen ohella sellainen käytännöllinen taito mai-
22262: nitussa kielessä, että voivat yliopistossa kuunnella venäjän-
22263: kielisiä luennoita ja pystyvät ilmaisemaan ajatuksensa mai-
22264: 28    1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 19.
22265: 
22266: nitulla kielellä sekä myös kirjallisesti sitä käyttämään, vaik-
22267: kakin tehden oi'keinkirjoitus- ja tyylillisiä virheitä. Sen
22268: ohessa on Senaatti, suunnitellen paljon pitemmälle meneviä
22269: muutoksia, kuin mitä Senaatille annettu armollinen käsky
22270: sisälsi, pyytänyt yliopiston sijaiskanslerilta tietoa siitä,
22271: voiko Senaatti odottaa, ·että yliopisto tulee järjestämään ai-
22272: nakin muutamissa pakollisissa aineissa ja, jos mahdollista,
22273: jokaisessa tiedekunnassa venäjänkielisiä luentoja, mikä Se-
22274: naatin mielestä olisi tarpeellista niiden henkilöiden venäjän-
22275: kielen taidon kartuttamiseksi, jotka ovat käyneet alkeisoppi-
22276: laitokset, samoin kuin Senaatin ehdottaman venäjänkielen
22277: opetuksen uudistamiselle.
22278: 
22279:     Eduskunnan on tämän johdosta huomautettava, että
22280: edellä mainitut suunnitelmat kotimaisten kielten syrjäyttä-
22281: miseksi sisältönsäkin puolesta ovat ristiriidassa Suomelle
22282: vakuutetun autonomian kanssa. Suomen oikeusjärjestyksen
22283: mukaan on nimittäin tä,ssä maassa voimassa se periaate,
22284: että kansan kielen tulee olla hallinnon kielenä. Tämä
22285: periaate oli :i:kivanhoista ajoista julkilausuttuna Ruotsin
22286: oikeudessa, sillä jo Maanlaki sääsi, ettei vierasta oikeutta
22287: saanut tuoda maahan s~kä että kaikki tuomiot olivat kirjoi-
22288: tettavat ruotsiksi. Tähän perustuu 1734 vuoden lain Oikeu-
22289: denkäymiskaaren 24 luvun 3 § :n säännös, joka kieltää käyt-
22290: tämästä tuomiossa ulkomaan lakia tai vierasta kieltä, sään-
22291: nös, joka ilmaisee valtiohallintoon yleisesti soveltuvan peri-
22292: aatteen. Tämä periaate, jonka soveltaminen Suomessa aikai-
22293: semmin oli epätäydellisiä sikäli, että valtiohallinnossa käy-
22294: tettyä kieltä tunsi ainoastaa.n vähempi osa Suomen väestöä,
22295: tuli sittemmin Keisarien Aleksanteri II :sen ja Aleksanteri
22296: III:nnen aikana täydellis·emmin valtiohaUinnossa toteute-
22297: tuksi siten, että kansan enemmistön kieli sai siinä yhä
22298: enemmän sijaa.
22299:     Se vastustus, minkä edellä kerrotut toimenpiteet ja suun-
22300: nitelmat kotimaisten kielten syrjäyttämiseksi ovat Suomessa
22301: kohdanneet, perustuu sen ohessa siihen vakaumukseen, että
22302: jos ne toteutetaan, maan hallintolaitokset eivät kykene tyy-
22303:               Laillisten olojen palauttaminen.              29
22304: 
22305: dyttävästi täyttämään varsinaisia, maan asujamistoon koh-
22306: distuvia tehtäviänsä. Asiain menestyksellistä käsittelyä ja
22307: ratkaisua varten maan viranomaisissa on nimittäin välttä-
22308: mätöntä, että se tapahtuu maan kielillä ja että asian-
22309: omaisille annetaan heitä koakevat päätökset alkuperäi-
22310: sinä heidän omalla kielellään. Sellainen menettely, että
22311: asiat käsitellään ja päätökset niistä annetaan kielellä,
22312: jota asianosaiset eivät ymmarra, tuottaa arveluttavia
22313: haittoja. Maan asujamille vieraan kielen käyttäminen
22314: viranomaisten asiainkäsittelyssä tulisi sitä paitsi luomaan
22315: syvän juov,an heidän ja kansan välille. Niistä muutok-
22316: sista, joita Senaatti suunnittelee venäjänkielen opetuksen
22317: suhteettoman suureksi lisäämiseksi maan oppikouluissa ja
22318: yliopistossa, tulisi, kun muun opetuksen täytyisi suurem-
22319: massa tai vähemmässä määrässä astua syrjään tilan hankki-
22320: miseksi venäjänkielen opetukselle, opetus näissä oppilaitok-
22321: sissa pahasti kärsimään ja niiden tärkeän kulturitehtävän
22322: suorittaminen suuresti vaikeutetuksi. Senaatin suunnitelmiin
22323: näkyy lisäksi sisältyvän, että sellaistenkin henkilöiden, jotka
22324: aikovat esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon palveluk-
22325: seen tai opettajatoimiin eri aloilla, olisi hankittava heille
22326: käytännöllisesti katsoen aivan tarpeeton, perp.steellinen ve-
22327: näjänkielen taito. Tähänastinen kokemus viittaa siihen, että
22328: seurauksena Kenraalikuvernöörin suunnitelmien toimeen-
22329: panosta myöskin tulisi olemaan, että välttämätöntä asiallista
22330: pätevyyttä vailla olevia henkilöitä nimitettäisiin virkoihin
22331: vain sillä perusteella, että heillä on venäjänkielen taitoa.
22332:     Ne muutokset, joita Kenraalikuvernööri ylempänä esi-
22333: tetyllä tavalla on suunnitellut, ovat niin kaikkea perustusta
22334: vailla Suomen todellisissa väestö- ja kielioloissa, että ne
22335: esiintyvät pelkästään yrityksenä Suomen virastojen ja vi-
22336: ranomaisten epäkansallistuttamiseksi ja siten tietävät arve-
22337: luttavaa uhkaa maan sisäiselle itsenäisyydelle.
22338: 
22339: 
22340:     Vallitsevan laittomuuspolitiikan ilmauksena on edelleen
22341: esiintynyt Hallituksen järjestelmällinen pyrkimys supistaa
22342: 30    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22343: 
22344: yleisiä kansalaisvapauksia ja mielivaltaisesti laajentaa hal-
22345: lintoviranomaisten toimivaltaa. Tämä koskee etupäässä pe-
22346: rustuslaissa elokuun 20 päivältä 1906 Suomen kansalaisille
22347: vakuutettua lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta,
22348: jota puheena olevana aikana on monin tavoin loukattu. Sen
22349: lisäksi on ryhdytty monellaisiin toimenpiteisiin, joiden tar-
22350: koituksena on ollut näiden oikeuksien vapaan käyttämisen
22351: ehkäiseminen.
22352:      Tehokasta avustusta tässä toiminnassaan on Hallitus saa-
22353: nut painoasiain ylihallitukselta. Niinpä on mainittu vi-
22354: rasto ilmeisessä ristiriidassa yllämainitun perustuslain
22355: kanssa koettanut ylläpitää vaatimusta, että aikakautisen
22356: painotuotteen julkaisemiseen on hankittava lupa, sekä saanut
22357: aikaan syytteitä tämän laiminlyömisestä. Niinikään lain-
22358: vastaisesti on ylihallitus useissa tapauksissa aikaansaanut
22359: kiellon tuoda maahan ulkomaista aikakautista julkaisua.
22360: Lukuisissa syytteissä majesteetinrikoksista, joita viime vuo-
22361: sina painoasiain ylihallituksen ilmiannosta on ajettu, on
22362: ollut huomattavissa pyrkimys venyttämään puheena olevan
22363: rikoksen käsitettä yli kohtuullisten rajojen. - Tätä toimin-
22364: taansa varten tarvitsee painoylihallitus melkoisia työvoimia,
22365: ja onkin viime vuosina painoasiamiesten lukumäärää enen-
22366: netty, vaikka Eduskunta on esittänyt, että jokainen lisäys
22367: ylihallituksen kustannuksiin on ristiriidassa maan hyödyn
22368: ja menestyksen kanssa.
22369:      Kokouksissa harjoitetulle kansalaisten vapaalle lausunto-
22370:  oikeudelle on samoin puheena olevana ajanjaksona asetettu
22371: lainvastaisia rajoituksia ja esteitä. Erittäin ovat työväen-
22372: järjestöjen toimeenpanemat iltama- ja huvitilaisuudet joutu-
22373: neet poliisin rettelöimisen alaisiksi. Niinpä on useita ker-
22374: toja tapahtunut, että julkisissa kokouksissa ja muissa tilai-
22375:  suuksissa, joita on toimeenpantu asianomaisen ilmoituksen
22376: tapahduttua ja luvallisessa tarkoituksessa, puhujia on es-
22377: tetty esittämästä lausuntojaan, tahi ·että läsnä olevat poliisi-
22378: henkilöt puheenpitotilaisuudessa aiheettomasti ovat keskeyt-
22379:  täneet puhujan. Erityistä huomiota on herättänyt, että
22380:  us·eissa tapauksissa on kansanedustajia täten estetty puhu-
22381:               Laillisten olojen palauttaminen.               31
22382: 
22383: masta. Nämä kiellot, joita toisinaan on pantu täytäntöön
22384: sellaisellakin väkivallalla, että rauhallisten kansalaisten
22385: turvallisuus ja henkilökohtainen loukkaamattomuus on jou-
22386: tunut kärsimää:n, ovat sitä paitsi aiheuttaneet, että itse ko-
22387: kouskin on tullut estetyksi tahi hajoitetuksi. Vaalivapauden-
22388: kin tärkeätä periaatetta on eräissä tapauksissa poliisiviran-
22389: omaisten puolelta loukattu. Ne esteet taas, joita on pantu
22390: huomattavien ulkomaalaisten esiintymiselle, ja tapa, jolla
22391: kiellot tällöin on pantu täytäntöön, ovat nekin osottaneet
22392: poliisiviranomaisten kykenemättömyyttä ymmärtämään teh-
22393: täväänsä sekä toimivaltansa käyttämisen edellytyksiä.
22394:      Paitsi edellä kosketeltuja hallinnollisen mielivallan il-
22395: mauksia on esiintynyt muitakin taipumuksia kansalaisten
22396: mielivaltaiseen holhoukseen. Niinpä on esitetty sellainen la-
22397: kiin perustumaton vaatimus, että juhlaohjelmat ovat enna-
22398: kolta alistettavat poliisin tarkastettaviksi juhlarunoihin, näy-
22399: telmäkappaleihin, kuvaelmiin, musiikkinumeroihin y. m.
22400: nähden. Useissa tapauksissa, on poliisi vaatinut saada tie-
22401: toonsa niiden puheiden ja runojen sisällyksen, joita oli tar-
22402: koitus pitää tai lausua, sekä kieltänyt sellaisten näytelmä-
22403: kappaleiden esittämisen, joita ei ollut painoasiain ylihalli-
22404: tuksen julkaisemassa ,luvallisten" näytelmien luettelossa.
22405: Juhlia ja muita sellaisia tilaisuuksia on kieHettykin toi-
22406: meenpanemasta, ellei vaadittuja ohjelmamuutoksia tehtäisi.
22407: Onpa poliisi mennyt niinkin pitkälle, että se iltaman pitämi-
22408: sen ehtona on vaatinut nähtäväkseen iltamaa toimeenpane-
22409: van järj.estön tilit. Kun asiånomaiset ovat kieltäytyneet
22410: noudattamasta tuollaisia lainvastaisia vaatimuksia ja niistä
22411: huolimatta toimeenpanneet kokouksia ja juhlia, ovat poliisi-
22412: viranomaiset väkivallalla, vieläpä käyttämällä ,sotilasapua-
22413: kin, hajoittaneet rauhallisesti kokoontuneet kansalaiset. Po-
22414:  liiseja, jotka ovat kieltäytyneet näihin väkivaltaisuuksiin
22415: osaa ottamasta, on heti erotettu toimistaan.
22416:       Myöskin nyt puheena olevana ajanjaksona ovat viran-
22417:  omaiset sakon uhalla koettaneet pakottaa erinäisiä raittius-,
22418:  nuoriso- ja työväenjärjestöjä antamaan tietoja järjestöjen
22419:  jäsenluvusta, johtokunnan jäsenistä, näiden valtiollisista
22420: 32    1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 19.
22421: 
22422: mielipiteistä y. m. Samallaisia tietoja on vaadittu ainakin
22423: eräiltä maassa toimiviHa vapaaehtoisilta palokunnilta.
22424: 
22425:      Yleensä on poliisin esiintymisessä, eritoten suuremmissa
22426: kaupungeissa, voitu huomata lisääntyvää häikäilemättö-
22427: myyttä yhteiskunnan jäseniä kohtaan. Onpa tapahtunut,
22428: että pidätettyjä henkilöitä poliisilaitoksessa on pidelt;sr
22429: niin pahoin, että he sen johdosta ovat menettäneet henkensä.
22430: Poliisilaitosten rappeutumiseen on ilmeisesti ollut syynä,
22431: että poliisikuntaan on otettu vähemmän arvokkaita ainek-
22432: sia sekä henkilöitä, jotka eivät edes tunne maan kieliä.
22433: Tämä ei koske ainoastaan poliisilaitosten miehistöä, vaan
22434: myös päällikkökuntaa, johon on otettu sellaisiakin henki"
22435: löitä, joita sittemmin on ollut pakko rikosten tähden siitä
22436: erottaa. Sekaantumiset yksityisten henkilöid.en tekoihin,
22437: ,ioilla ei ole ollut mitään tekemistä yleisten asiain kanssa,
22438: niinkuin esimerkiksi määräyksillä, joilla on kielletty juhla-
22439: valaistusten, liputtaruisien ja kunnianosoitusten toimeenpa-
22440: nemista, ovat osoittaneet pyrkimystä laajentaa viranomais-
22441: ten valvontaa ja säännöstelemistä. Tästä aiheutuneet rette-
22442: löimiset ovat olleet omiaan herättämään paheksumista.
22443: 
22444:     Tavallaan erikoista luonnetta ovat olleet ne henkilöllisen
22445: turvallisuuden loukkaukset, joihin eräs venäläinen viran-
22446: omainen, Viipurin linnoituksen komendantti, on tehnyt it-
22447: sensä syypääksi. Tämä vall-ankäyttö on nojautunut venä-
22448: läisiin asetuksiin, jotka tosin on julkaistu Suomen ase-
22449: tuskokoelmassa, mutta joilla, niinkuin Eduskunta jo tätä
22450: ennen on esittänyt, •ei ole oikeudellista pätevyyttä Suo-
22451: messa, ja on siihen sisältynyt toimenpiteitä, jotka sellaisi-
22452: naankin ovat soveltumattomia Suomen oikeuteen ja yhteis-
22453: kuntajärjestykseen. Jo vuonna 1912 koossa ollut Eduskunta
22454: katsoi olevansa velvollinen lähettämään Teidän Keisarilli-
22455: selle 1t1ajesteetillenne alamaisen anomuksen sen johdosta, että
22456: mainittu komendantti oli Viipurin kaupunkia ja sen ympä-
22457: ristöä useamman neliöpeninkulman alan käsittäväitä n. s.
22458:               Laillisten olojen palauttaminen.                33
22459: 
22460: linnoitusalueelta lmrkoittanut erään sanotussa kaupungissa
22461: asuvan sanomalehdentoimittwjan ja Eduskunnan jäsenen,
22462: jonka valtiollinen esiintyminen oli herättänyt komendantin
22463: t;ryt;pnättömyyttä. Kesällä samana vuonna antoi komen-
22464: dantti käskyn linnoitusalueelta poistumiseen kahdelle enti-
22465: selle luotsille, joitten oli ilmoitettu avustaneen merenkulki-
22466:  joita yksityisellä luotsauksella. Näiden kieltäyty.essä sanot-
22467: tua laitonta käskyä noudattamasta, veivät poliisiviranomai-
22468: set heidät väkivallalla sanotulta alueelta. Kun joku vuosi
22469: takaperin muutamat Viipurissa ilmestyvät sanomalehdet oli-
22470: vat sisältäneet kirjoituksia, jotka komendantin mielestä
22471: ,paitsi sitä, että niissä hallitusvallasta oli käytetty sopimat-
22472: tomia lausetapoja, luonteeltaan olivat tottelemattomuuteen
22473: kehottavia", antoi komendantti läänin kuvernöörin välityk-
22474: sellä ilmoittaa sanomalehtien toimittajille, että nämä, jos sel-
22475: laisia kirjoituksia edelleenkin julkaistaisiin lehdissä, heti
22476: karkoitettaisiin linnoitusalueelta. Tämä uhka on joku aika
22477: takaperin pantu täytäntöön siten, että kolmea erään sano-
22478: tussa kaupungissa ilmestyvän sanomalehden toimittajaa vaa-
22479: dittiin kolmen päivän kuluessa lähtemään mainitulta linnoi-
22480: tusalueelta sekä että heidät, kun he eivät noudattaneet tätä
22481: vaatimusta, 'kuvernöörin toimesta häikäilemättömällä ta-
22482: valla vietiin pois linnoitusalueelta. Ne va1itukset, jotka sa-
22483: notut toimittajat ovat prokuraattorinvirastoon tehneet heille
22484: tapahtuneesta väkivallasta, on virkaa toimittava prokuraat-
22485: tori jättänyt huomioon ottamatta.
22486:     Yllä mainitut lainvastaiset toimenpiteet ovat suuressa
22487: määrin häirinneet yhteiskunnan rauhaa, j.a henkilökohtaista
22488: turvallisuutta puheenalaisissa osissa maata uhkaavat alati
22489: uudet loukkaukset.
22490: 
22491: 
22492: 
22493:     'rällainen on pääpiirteiltään nykyinen tila Suomessa.
22494: Edellisessä ei ole otettu puheeksi valtiota'louaen alalla val-
22495: litsevia epäkohtia. Niistä antaa ~Eduskunta lausuntonsa toi-
22496: sessa yhteydessä.
22497:                                                           8
22498: 34     1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 19.
22499: 
22500:       Mutta huolimatta maassa yleisesti vallalla olevasta tyy-
22501:  tymättömyydestä niihin toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty
22502:   nykyisen järjestelmän tarkoitusperien toteuttamiseksi, huoli-
22503:   matta niistä kärsimyksistä, joita yritykset toteuttaa tämän
22504:   järjestelmän aiheuttamia laittomia määräyksiä ovat tuotta-
22505:   neet lainkuuliaisine Suomen kansalaisille, eivät vallanpitä-
22506:   jät näy tahtovan poiketa ·siltä tieltä, jolle !kerran ovat lähte-
22507:   neet. Päin vastoin suunnitellaan uusia •Suomelle turmiollisia
22508:   ja sen oikeutta loukkaavia toimenpiteitä. Eräitä lakiehdo-
22509: . tuksia on .io annettu Keisarikunnan lakiasäätävien laitosten
22510:   käsiteltäviksi, toisia lainsäädäntötoimia valmistellaan Venä-
22511:   jän ministeriöissä ja venäläisissä komiteoissa aikanaan käsi-
22512:   teltäviksi yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
22513: 
22514:     Näistä hankkeista on ensi sijassa mainittava se, joka kos-
22515: kee Suomen Suuriruhtinaskunnan alueen silpomista ;Yhdistä-
22516: mällä Kivennavan, Uudenkirkon ja Terijoen pitäjät Keisari-
22517: kuntaan. ,Jo toukokuun 29 päivänä 1912 lähettämässään,
22518: tätä asiaa koskevassa alamaisessa anomuksessa on Edus-
22519: kunta esiintuonut ne vakavat huolet, joita tämä yritys Suo-
22520: men historiallisesti vakaantuneen alueellisen eheyden hävit-
22521: tä.miseksi on herättänyt Suomen kansassa, .ia osottanut, •että
22522: sen toteuttaminen tietäisi Suomen valtiosäännön loukkaa-
22523: mista sekä kansallista vääryyttä. Kuitenkin on lakiehdotus
22524: asiasta, sittenkuin sitä oli valmisteltu venäläisessä komiteas-
22525: sa sekä erinäisissä ministeriöissä, äskettäin annettu ministe-
22526: rineuvoston käsiteltävä:ksi. Suomen kansa ei kuitenkaan voi
22527: lakata vaatimasta, että tästä sen oikeutta niin syvästi louk-
22528: kaavasta suunnitelmasta luovutaan.
22529: 
22530:      Valtakunnanduumalle on .io annettu lakiehdotus hevos-
22531: .ia kuljetusasevelvollisuudesta Suomessa, ja kysymys myös-
22532: kin laivojen pakollisesta luovuttamisesta sotatarpeeseen on
22533:  annettu komitean käsiteltäväksi. Kysymys hevos- ja lml-
22534: .ietusasevelvol1isuudesta pantiin venäläisten viranomaisten
22535: toimesta vireille pari vuotta takaperin. Ministerineuvostolle
22536:  antamassaan lausunnossa Senaatti vastoin Suomen oikeus-
22537:               Laillisten olojen palauttaminen.                35'
22538: 
22539: järjestystä puolsi asian käsittelyä ja ratkaisua n. s. valta-
22540: kunnanlainsäädäntötietä. Lakiehdotuksessa olevan määräyk-
22541: sen johdosta, että rikokset aijottua lakia vastaan o-lisivat Kei-
22542: sarikunnan tuomioistuinten käsiteltävät Keisarikunnan la-
22543: kien mukaan, ei Senaatti, määräyksen lainvastaisuudesta
22544: huolimatta, tehny't muistutusta, vaan vieläpä huomautti
22545: sellaisen lainsäädäntötoimenpiteen tarpeellisuudesta, jolla
22546: kerta kaikkiaan säädettäisiin, että yleisvaltakunnalli-
22547: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä syntyneitä la'keja vastaan
22548: tehdyt rikokset ovat käsiteltävät venäläisissä tuomioistui-
22549: missa ja rangaistavat Venäjän lain mukaan. Suomen kansa-
22550: laisten veivoittaminen venäläisellä lairrsäädäntötoimella sota-
22551: tarpeeseen luovuttamaan hevosia ja laivoja sekä, kuten myös-
22552: kin on ehdotettu, automobiileja sisältäisi kuitenkin perustus-
22553: lain suojaaman yksityisen omistusoikeuden loukkaamisen ja
22554: olisi uusi raskas rasitus Suomen kansalle.
22555: 
22556:      Niinikään on valtakunnanduumalle 'annettu ehdotus
22557: laiksi Suomessa tehtyjen valtiorilmsten ja valtiollisten vai-
22558: kutinten aiheuttamien riko~ten alistamisesta Keisarikunnan
22559: yleisten 'lakien alaisiksi. Ehdotettu laki, joka näin ollen on
22560: tarkoitettu annettavaksi Suomen perustuslakia syrjäyt-
22561: tämällä, pyrkii aikaansaamaan olennaisia muutoksia Suo-
22562: men rikoslakiin, kun tärkeitä osia siitä korvattaisiin
22563: Keisarikunnan rikoslain säännöksillä. Se pyrkii sen
22564: ohessa muuttamaan Suomessa voimassa olevaa oikeu-
22565: denkäyntijärjestystä siihen määrään, että kuulustelujen
22566: toimeenpaneminen kysymyksessä olevaa laatua olevien
22567: rikosten aiheuttamissa jutuissa voitaisiin uskoa venäläi-
22568: sille poliisiviranomaisille sekä että venäläiset tutkinto-
22569: tuomarit suorittaisivat alustavan tutkimuksen, jonka jäl-
22570: keen tuomion julistaminen jäisi Pietarissa olevan tuomiois-
22571: tuimen tehtäväksi. Ehdotus tarkoittaa siis yhdenvertaisuus-
22572: laissa olevien rangaistusmenetelmällisten määräysten ulot-
22573: tamista useihin muihinkin rikoksiksi katsottuihin tekoihin.
22574: Nämä määräykset ovat ristiriidassa sellaisten oikeusperiaat-
22575: teiden kanssa, joita kaikkien sivistysmaiden lainsäädännössä
22576: 36    1914. -o- Edusk. anom.- Anomusmiet.. N:o 19.
22577: 
22578: jo aikoja sitten on yksimielisesti sovellutettu. Ennen kaik-
22579: kea ne ovat ristiriidassa sen Suomen yleisessä laissa nimen-
22580: omaan julkilausutun. periaatteen kanssa, että rikosta on tut-
22581: kittava sillä paikkakunnalla, missä se on tapahtunut, sekä
22582: että tuomio on sen tuomioistuimen annettava, jonka oikeu::o-
22583: alueella rikos on tehty, samoin kuin senkin Suomen perus-
22584: tuslaissa, 1772 vuoden Hallitusmuodon 16 §:ssä, olevalla
22585: säännöksellä vahvistetun periaatteen kanssa, ettei ketään saa
22586: syyttää muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka lain mu-
22587: kaan on hänen oikea oikeuspaikkansa. Nykyajan rikosoikeu-
22588: delliset opit, joiHe uudenaikaiset rikoslait ovat rakennetut,
22589: vaativat erityisiä vakuuksia siitä, ettei syytettä rikoksesta
22590: nosteta vastuuttoma.n henkilön perusteettomasta ilmiaimosta:
22591: ne vaativat tarkkaa alustavaa tutkintoa kaikissa niissä ta-
22592: pauksissa, joissa rikollisuus ei välittömästi ole käynyt ilmi
22593: rikoksentekijän ta.paamisesta itse teossa. Mutta puheenalai-
22594: sessa lakiehdotuksessa kiinnitetään niin vruhän huomiota täl-
22595: laisiin vakuuksiin, että venäläinen prokuraattori voi tahi hä-
22596: nen tuleekin syytteen perusteeksi ·panna vieläpä ,yksityi-
22597: siltä henkilö:iltä saa puneita tietojf_t", mikä epäilemättä syn-
22598: nyttäisi urkkija- ja salaisen ilmiantojärjestelmän. Vielä ar-
22599: veluttavammaksi kävisi asia sen johdosta, että juttua käsit-
22600: telisi venä:läinen tuomioistuin, joka ei ymmärrä syytetyn
22601: kieltä eikä ensinkään tunne niitä paikallisia oloja, JOissa
22602: ilmiannettu teko on tapahtunut.
22603:     Yllä esitetyt seikat esiintyvät oikeuden kannalta vielä-
22604: kin vaarallisempina, kun otetaan huomioon, ettei ainoastaan
22605: sellaisia tekoja, joilla sinänsä on poliittisen rilmksen luonne,
22606: vaan myöskin useita muita rikollisia tekoja, jos ne on tehty
22607: ,poliittisista vaikuttimista", vieläpä sellaisiakin tekoja, joita
22608: Suomen rikosoikeuden kannalta ei voida pitää rikollisina,
22609: ehdotuksen mukaan voidaan siirtää suomalaisen tuomio-
22610: istuimen tuomiovallan ulkopuolelle ja saattaa venäläisen
22611: tuomioistuimen harkittaviksi. Rikollisen teon vaikuttimen
22612: selville saaminen on kuitenkin usein hyvin vaikeaa, eri-
22613: toten ennenkuin asia on ollut tuomioistuimen käsiteltävänä.
22614: Ehdotuksesta tuntuu selville käyvän, että puheena olevaa
22615:               I1aillisten olojen palauttaminen.              37
22616: 
22617: määräystä on aijottu ulottaa sellaiseenkin tapaukseen, että
22618: suomalainen virkamies, joka Suomen perus'tuslain ja virk,l-
22619: valansa . mukaan on velvollinen kaikissa virkatoimissaan
22620: sovelluttamaan Suomen lakia, kieltäytyy sovelluttamasta
22621: venäläistä lakia, joka vastoin Suomen perustuslakia on
22622: annettu yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
22623: Tällaisen Suomen lakeja kohtaan osotetun uskollisuuden
22624: leimaaminen rilwkseksi on itse sen perustuksen järkyttä-
22625: mistä, jolle yhteiskuntajärjestys on rakennettu. Suomen
22626: kansan täytyy tässä suunnitelrua'ssa nähdä uusi yritys Suo-
22627: men kansalaisten laissa turvatun valtiollisen ja yhteis-
22628: kunnallisen toiminnan ehkäisemiseksi. Kaikkia oikeamie-
22629: lisiä ja v-elvollisuutensa tuntevia Suomen kansalaisia,
22630: niin virkamiehiä kuin muitakin, kehoittaisi heidän oma-
22631: tuntonsa asettumaan jokaisen kohdaltaan tätä lakia vwstaan
22632: huolimatta niistä vainoi~sta, joitten alaisiksi he tästä jou-
22633: tuisivat.
22634: 
22635:     Eräänlaisessa yhteydessä viimeksi mainitun kysymyksen
22636: kanssa on Keisarikunnan oikeusministerin joku aika sitten
22637: esittämä ehdotus laiksi siitä, miten laajalle on ulotettava Kei-
22638: sarikunnan rikoslakien voima Suomessa tehtyjä rikoksia kos-
22639: kevissa jutuissa ja Suomen lakien voima Keisarikunnassa
22640: tehtyjä rikoksia koskevissa jutuissa, sekä näiden juttujen
22641: käsittelyjärjestyksestä. Tämä lakiehdotus määrää, muun
22642: muassa, että Kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa, mi-
22643: nisterivaltiosihteeri ja hänen apulaisensa sekä niiden viras-
22644: tojen virkamiehet, jotka avustavat heitä heidän tehtävissään,
22645: Senaatin varapuheenjohtajat ja jäsenet, prokuraattsri ja ku-
22646: vernöörit y. m. ovat vastuunalais]a kaikista virkarikoksista
22647: Keisarikunnan yleisten lakien mukaan; ja perustellaan ehdo-
22648: tuksessa tätä sillä, ettei näitä virkamiehiä, he kun hoitavat
22649: hallitustehtäviä, voida katsoa suomalaisiksi virkamiehiksi
22650: sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä käsitys on kuiten-
22651: kin väärä. Suomen voimassa olevien perustuslakien mukaan
22652: tulee maan virkamiesten olla Suomen miehiä ja niiden viran-
22653: omaisten, joiden avulla Hallitsija hoitaa maan hallitusta,
22654: 38    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22655: 
22656: suomalaisia viranomaisia. Kenraalikuvernöörinvirkaa kat-
22657: sotaan tosin vakiintuneen käytännön perusteella venä-
22658: läisenkin miehen voivan hoitaa. Mutta hänen valtansa ja toi-
22659: mintansa on määritelty suomalaisissa asetuksissa, ja hän on
22660: sen vuoksi suomalainen virkamies. Puheenalaisen ehdotuk-
22661: sen toteuttamisen kautta voisivat sanotut virkamiehet päästä
22662: rangaistuksesta vapaiksi, kun he rikkovat Suomen lakia.
22663: 
22664: 
22665:      Kesäkuun 23 päivänä 1904 annetun armollisen käskyn
22666: nojalla on Senaatti viime vuonna valmistanut ehdotuksen
22667: asetukseksi venäläisten yksityispankkien oik~?udesta ulottaa
22668: toimintansa Suomeen. Tämän ehdotuksen mukaan, joka hil-
22669: ja:ttain on annettu Suomen wsioita varten Pietariin asetetun
22670: ,erityisen komitean" käsiteltäväksi, voisi raha-asiainminis-
22671: teri, saatuaan asiasta Senaatin lausunnon, myöntää venäläi-
22672: sille yksityispankeille oikeuden perustaa haarakonttoreita
22673: Suomeen. Sellainen säännös olisi kuitenkin ristiriidassa
22674: toukokuun 10 päivänä 1886 julkaistun, yhtiöitten harjoitta-
22675: maa pankkiliikettä koskevan asetuksen määräysten kanssa,
22676: joka asetus on syntynyt Valtiosäätyjen myötävaikutuksella.
22677: Tämän asetuksen mukaan tulee nimittäin kaikkien maassa
22678: liikettä harjoittavan pankin hallituksen jäsenten sekä kaik-
22679: kien avoimen 11ankkiyhtiön osakasten olla Suomen kansa-
22680: laisia, ja lupa pankin perustamiseen on haettava Senaatilta.
22681: 
22682: 
22683:     Päiväjärjest;yksessä olevista ehdotuksista on vielä mai-
22684: nittava äskettäin va'ltalmnnanduumalle annettu lakiehdotus
22685: siitä, mitä niiden ulkomaalaisten on noudatettava, jotka
22686: haluavat päästä Venäjän tahi Suomen kansalaisiksi, niin-
22687: ikään lakiehdotus sotaväen majoituksesta sekä lakiehdotus
22688: sellaisten riid·attomien uloshakujen toimeenpanemisesta, joita
22689: Keisarikunnan viranomaiset vaativat toimeenpantaviksi Suo-
22690: messa tahi Suomen viranomaiset toimeenpantaviksi Keisari-
22691: kunnassa. Kun tarkempia tietoja puuttuu näistä lakiehdo-
22692: tuksista, täytyy Eduskunnan tyytyä huomauttamaan, että
22693:                Lailliston ,olojen palauttaminen.             39
22694: 
22695: ne eivät voi saavuttaa pätevyyttä Suomessa muulla tavoin
22696: kuin että ne käsitellään Suomen oikeuden mukaisessa järjes-
22697: tyksessä.
22698:     Niiden suunnitelmien johdosta, joiden tarkoituksena on
22699: tullimaksujen asettaminen Suomeen ulkovalloista tuotavalle
22700: viljalle, Eduskunta on eri alamaisessa kirjelmässä esiintuo-
22701: nut maassa vallitsevat huolet.
22702: 
22703: 
22704: 
22705: 
22706:       Yllä esitetystä käy selville, miten laajalti laittomuus ja
22707:   väkiv>alta ovat alkaneet tunkeutua Suomeen, repien alas
22708:   maan yhteiskuntajärjestystä ja vahingoittaen sen kulttuuria.
22709:   Maan kohtalot ovat kääntyneet suuntaan, joka jyrkästi eroaa
22710:   siitä ylevästä ja va:loisasta luottamuksesta Suomen tulevai-
22711:   suuteen, jonka Keisari ·Aleksanteri II ilmaisi tunnetuissa
22712:   sanoissaan: ,Toivon vielä saavani nä·hdä Suomen sen hyvin-
22713:   voinnin kukoistuksessa, jossa minun isäni tahtoi· ja minä
22714:   tahdon sen nähdä."
22715:       Vuosisadan kokemus on osottanut, ·että monipuolinen
22716:   edistyminen tässä ma.assa on tapahtunut sen yhteiskunta-
22717:   rakenteen puitteissa, joka vahvistettiin vuonna 1809 ja
22718:   jota sittemmin on monessa suhteessa kehitetty. Suomen oi-
22719:   keudellinen, henkinen ja taloudellinen vaurastuminen on
22720:   voinut tapahtua ainoastaan maan omiin oloihin soveltuvan
22721:   oikeusjärjestyksen turvissa ja niitä vastaavissa muodoissa.
22722:   Jos uusi Suomea vastaan· tähdätty hallitusjärjestelmä saa-
22723:   vuttaa tarkoitusperänsä, niin merkitsee se ·Suomen oikeus-
22724:   järjestyben kumoamista· ja.Sumnen kansan omalla kansalli-
22725:   sella ·pohjaUa· tapahtuvan kehityksen pernsedellytysten hä-
22726:  vittämi5tä.
22727:       Tällaisen järjestelmän· toteuttamiseen Suomen kansa ei
22728:   voi myötävaikuttaa, vaan· täytyy sen kaikin laillisin kei-
22729: . noin vastustaa sitä. Maan , virkamiehet eivät voi vastoin
22730: 40    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22731: 
22732: valaansa ja virkavelvollisuuttaan ruveta tällaisen hävitys-
22733: suunnitelman toteuttamisen välikappaleiksi. Väkivaltajärjes-
22734: telmän palvelukseen on astunut vain kourallinen henkilöitä,
22735: jotka ovat maassa juurettomia. Se menestys, jonka venä-
22736: läinen hallitusvalta Suomelle vihamielisissä pyrkimyksis-
22737: sä.än tällaisten avustajien myötävaikutuksella voi saavut-
22738: taa, on ainoastaan harhakuva, joka häviää heti kun pakko
22739: lakkaa.
22740:      Kokemus on osottanut, että viime vuosisadan kuluessa
22741: Suomen omien lakien ja laitosten turvissa tapahtunut moni-
22742: puolinen kehitys oli omansa poistamaan Suomen kansasta
22743: edellisten vuosisatain historiallisten olo.ien luomia epäluu-
22744: lo.ia Venä.Hiä kohtaan ja niiden tilalle synnyttämään ystä-
22745: vällisempiä tunteita. Viimeaikojen toimenpiteet ovat sitä
22746: vastoin Suomen kansaan juurruttaneet sellaisen käsityksen,
22747: että sen etu ja vaurastuminen ovat täydellisesti vieraat ve-
22748: näläisen hallitusjärjestelmän nykyisille edustajille, joita
22749: sen vuoksi pidetään maan sortajina.
22750:      Suomen kansassa on elävänä vakaumus, että se suunta,
22751: jota Suomen hallitukseen nähden viime vuosisadalla nouda-
22752: tettiin, ei ollut ristiriidassa valtakunnan todellisten etujen
22753: kanssa. Ne toimenpiteet, joihin vastakkaisen katsantokan-
22754: nan toteuttamiseksi viime vuosina on ryhdytty, eivät Venä-
22755: jän edun kannalta ole voineet olla tarpeellisia eivätkä ole
22756: voineet sitä etlistää. Onhan päin vastoin Venäjälle eduksi
22757: ja kui:miaksi, että henkinen viljelys ja taloudellinen vauras-
22758: tuminen Suomessa edis'tyvät maan luontoon ja kansan luon-
22759: teesHen soveltuvien lakien ja laitosten turvissa. Suomen
22760: Eduskunta laiminlöisi velvollisuutensa kansaansa 'kohtaan,
22761: jollei Eduskunta peittelemättä esittäisi sitä mielialaa, joka
22762: on vallalla kaikiSisa kansankerroksis·sa Suomessa sen louk-
22763: kauksen johdosta, jonka alaiseksi maan oikeus on joutunut.
22764:      Hallituksen ja kansan keskeinen yhteistyö on välttä-
22765: mätön ehto valtion menestymiselle. Tällaisen yhteistyön
22766: ensimäisenä edelly1 yksenä on, että rikottu perustuslaki ja
22767: loukatut oikeusolot jälleen saatetaan siihen asemaan, jonka
22768:              Laillisten olojen palauttaminen.              41
22769: 
22770: maan valtiosääntö ja oikeusjärjestys niille säätävät. Suo-
22771: men Eduskunta tahtoo mahdo'llisimman kauan pysyä suna
22772: toivossa, että se syvä juopa, joka on syntynyt hallitusval-
22773: lan ja Suomen kansan välille, voidaan täyttää. Mutta se
22774: voi t,apahtua ainoastaan saattamalla jälleen voimaan maan
22775: juhlallisesti vahvistettu valtiosääntö.
22776:     Yllä esitetyn perusteella Eduskunta alamaisimmasti
22777: anoo:
22778: 
22779:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ar-
22780:            mossa suvaitsisi käskeä ryhdyttäväksi tarpeelli-
22781:            siin toimenpiteisiin siinä tarkoituksessa,
22782:                        että Suomen valtiosääntöä syrjäyttä-
22783:                    mällä annettt~jen säännösten soveltaminen
22784:                    Suomessa lakkautetaan;
22785:                        että valtion virkojen täyttämisessä ja
22786:                    virastojen toiminnassa Suomessa nouda-
22787:                    tetaan maan perustuslakeja ja niistä teh-
22788:                    dyt poikkeamiset korjataan;
22789:                        että Suomen laeille ja oikeusjärjestyk-
22790:                    selle uskolliset, Venäjän yhdenvertaisuus-
22791:                    lain nojalla tuomitut Suomen kansalaiset
22792:                    jälleen pääsevät perustuslain mukaisia
22793:                    oikeuksiaan nauttimaan;
22794:                        että valmistelut venäjänkielen käytän-
22795:                    niYn laajentamiseksi virallisen toiminnan
22796:                    alalla Suomessa lakkautetaan, ja maan vi-
22797:                    ranomaiset tarkoin noudattavat, mitä ny-
22798:                    kyään voimassa olevissa asetuksissa on
22799:                    suomen-, ruotsin- ja venäjänkielen käyttä-
22800:                    misestä Suomessa säädettynä;
22801:                        että Suomen kansalaiset saavat louk-
22802:                    kaamatta nauttia heille perustuslaissa
22803:                    taattua lausunto-, kokoontumis- ja yhdis-
22804:                    tymisvapautta sekä henkilökohtaista tur-
22805:                    vallisuutta; sekä
22806: 42     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 19.
22807: 
22808:                          että valmistelun alaisina olevista suttn-
22809:                      nitelmista, jotka ovat ristiriidassa Suomen
22810:                      oikeuden ja edun kanssa, luovutaan.
22811: 
22812:      Suomen Edus!kunta pysyy alati j. n. e.
22813: 
22814:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1914.
22815: 
22816: 
22817: 
22818: 
22819:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
22820:              1914. - Anomusmietintö N:o 20.
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:                Tai o usvaliokunnan mietintö
22826:            N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
22827:            määrärahan myöntämistä valtiovaroista koti-
22828:            teollisuuden edistämistä tarkoittavaksi rahas·
22829:            toksi.
22830: 
22831:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmiste-
22832: levaa ·k&sittelyä varten edustaja Pehkosen y. m. anomuseh-
22833: dotuksen N :o 42, että valtiovaroista myönnettäisiin 200,000
22834: markkaa kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavaksi rahas-
22835: toksi, josta saataisiin antaa lainoja anomusehdotuksen perus-
22836: teluissa mainitun suunnitelman mukaan.
22837: 
22838: 
22839:     Keisarillisen Senaatin kirjeellä 24 päivältä toukokuuta
22840: 1884 määrättiin 400,000 markkaa käytettäväksi ]ainoiksi
22841: pieniJeollisuuden har.ioittajille. Tämä rahasto on sittemmin
22842: kasvanut, niin että siinä 28 päivänä helmikuuta 1914 oli
22843: 4 78,516 markkaa 95 penniä. Lainat annetaan 1,000-
22844: 10,000 markan suuruisina 4 % :n korkoa vastaan. J.;ai-
22845: nausaika on rajoitettu yhdeksäksi vuodeksi siten, että
22846: laina on suoritettava takaisin seitsemän viimeisen vuoden
22847: kuluessa seitsemännellä osalla pääomasta kunakin vuotena.
22848: Puheena olevasta rahastosta on viime vuosina myönnetty lai-
22849: noina seuraavat rahamäärät: 1906 140,500 markkaa, 1907
22850: 58,000 markkaa, 1908 89,500 markkaa, 1909 72,000 mark-
22851: kaa, 1910 54,000 markkaa, 1911 128,000 markkaa ja 1912
22852: 73;000 markkaa. Nykyhetkellä on rahaston varoista käy-
22853: tettävissä 21,483 markkaa 5 penniä, ratkaisematta olevien
22854: lainahakemusten yhteisen määrän noustessa yli 100,000
22855: markkaan. Noin kolmasosa myönnetyistä lainoista on tuUut
22856: varsinaisen kotiteollisuuselinkeinon hyväksi.
22857: 2             1914. - Anomusmietintö N:o 20.
22858: 
22859:      Kotiteollisuusopetuksen edistämiseksi 8 päivänä kesä-
22860: kuuta 1883 perustetusta n. s. taloudellisen käsiteollisuuden
22861: rahastosta, jossa nykyään on varoja 391,240 markkaa 62
22862: penniä, on myönnetty moniaita lainoja myöskin kotiteolli-
22863: suuden harjoittajille. Rahastossa oli tämän vuoden alussa
22864: yhteensä 219,386 markkaa 42 penniä lainasaatavia.
22865:      Anomusehdotuksen tekijät eivät ole puheena olevain
22866: rahastojen nykyiseen lainausjärjestelmään tyytyväiset.
22867: Kun lainat ovat anottavat Valtiokonttorista tai Senaa-
22868: tista, on aiotteen tekijäin mielestä viraston vaikeampi
22869: päästä vakuutetuksi jonkun sille tuntemattoman työ-
22870: läisen teollisuuskunnosta kuin huomatumman liikkeen
22871: luotettavuudesta. Niinikään valitetaan anomusehdotuk-
22872: sessa lainain takaisinmaksuaikaa liian lyhyeksi. Asia
22873: ehdotetaan vastedes järjestettävä:ksi siten, että kysymyk-
22874: sessä olevat 1ainahakemukset olisivat ennen määrättyä vuo-
22875: denaikaa jätettävät lausunnon saantia varten paikallisille
22876: kotiteollisuusyhdistyksille, jotka ne toimittaisivat Teolli-
22877: suushallitukseen. Ren tulisi hankkia Kotiteollisuustarkas-
22878: tajan lausunto asiada .ia kerran tai kahdesti vuodessa ver-
22879: tailevasti käsitellä lainahakemukset, ennenkuin ne lähete-
22880: tään asianomaiseen paikkaan. Sitä paitsi ehdotetaan alot-
22881: teessa, että valtiovaroilla perustettaisiin erikoinen, aluksi
22882: 200,000 markan suuruinen lainarahasto kotiteollisuuden har-
22883: joittajia varten sekä että tästä rahastosta annettaisiin lainoja
22884: 4 %:n korkoa vastaan sillä ehdolla, että lainan takaisin-
22885:  mak,su alkaisi viidentenä vuotena sen saannista ja jakautuisi
22886:  sitten tasan kymmenelle seuraavalle vuodelle.
22887:      Valiokunta on yhtä mieltä anomusehdotuksen tekijäin
22888:  kanssa siitä, että maassamme on kotiteollisuushaaroja, joita
22889:  valtion tulee tukea ja edistää. Täten ei ainoastaan
22890:  hankita sopivaa sivuansiota pienviljelijöille ja enemmän tai
22891:  vähemmän vakinaista ammattityötä monelle tilattomalle,
22892:  vQ,all myöskin autetaan sellaisten teollisuuslajien kehitystä,
22893:  kuten esimerkiksi ajokalu- ja suksiteollisuutta, jotka voivat
22894:  menestyä tehdasteollisuuden rinnalla. Niinikään on luon-
22895:  nollista, että kun valtion puolelta uhrataan melkoisesti va-
22896:                Kotiteollisuuden edistäminen.                   3
22897: 
22898: roja kotiteollisuustaidon levittämiseen, olisi myöskin mah-
22899: dollisuuden mukaan, liikepääomaa lainaksi myöntämällä,
22900: tuettava etupäässä osuuskuntia ja niitä yksityisiä henkilöitä,
22901: jotka perustavat terveellä pohjalla toimivia kotiteollisuus-
22902: liikkeitä.
22903:     Mutta kun Valiokunnan mielestä anomusehdotuksessa
22904: esitetty lainahakemusten käsittely ei tulisi olemaan yksin-
22905: kertainen eikä aikaa säästävä, ja kun ei ole kuulunut oikeu-
22906: tettuja valituksia siitä, ettei kotiteollisuuden edistämistä tar-
22907: koittavia lainoja olisi tähän asti myönnetty niin paljon, kuin
22908: kohtuudella on voitu vaatia, jonka tähden uuden rahaston
22909: perustaminen kotiteollisuuden lainatarvetta varten ainakin
22910: toistaiseksi näyttää tarpeettomalta, saa Valiokunta kunnioit-
22911: taen ehdottaa,
22912: 
22913:                 ettei anomusehdotus at~taiKi aihetta toimen-
22914:             piteeseen Edu.sktmnan puolelta.
22915: 
22916:    Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 19 Li.
22917: 
22918: 
22919: 
22920:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Cor-
22921: ner, vara1mheenjohtaja Kaskinen (osittain), jäsenet Aromaa,
22922: Redberg (osittain), Inborr, Jäykkä, Kautto, Koponen, Lei-
22923: nonen, Leivo, Mäkelä, Saari, K., Savolainen, Sinkko, Typpö,
22924: T., Vaarala ja Vahe sekä varajäsenet Listo, Pykälä (osittain)
22925: ja Väänänen (osittain).
22926: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
22927:              1914. -   Anomusmietintö N :o 21.
22928: 
22929: 
22930: 
22931: 
22932:                 Maatalousvaliokunnan mie-
22933:             t i n t ö N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka
22934:             koskee kotimaisen kylvösiemenkaupan suojele-
22935:             mista ja vakaannuttamista.
22936: 
22937:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
22938: lähettänyt edustaja Tulenheimon y. m. anomusehdotuksen
22939: N :o 66 kotimaisen kylvösiemenkaupan suojelemista ja va-
22940: kaannuttamista tarkoittavien toimenpiteitten uudelleen tut-
22941: kimisesta sekä arm. esityksen antamisesta. sellaisista mahdol-
22942: lisesti tarpeellisiksi havaituista säännöksistä tässä kohdin,
22943: jotka vaativat Eduskunnan myötävaikutusta.
22944: 
22945: 
22946:      Jo pitkät ajat on oltu selvillä siitä, että maataloustar-
22947: vikkeiden kauppa vaatii erikoisia lainsäädännöllisiä suojelus-
22948: toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi ehkäistä petoksia ja
22949: väärinkäytöksiä tällä maataloustuotantoon niin suuresti vai-
22950: kuttavana alalla. Siitä syystä jo vuonna 1895 valmisti
22951: Maanviljelyshallitus asetusehdotuksen, jonka perusteella,
22952: tosin muutettuna, hyväksyttiin 1900 vuoden valtiopäivillä
22953: asetus keinotekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen
22954: rehuvarain sekä siementavarain kaupasta. Asetus vahvis-
22955: tettiin ja sitä täydentävä Arm. julistus annettiin 8 p :nä
22956: elokuuta vuonna 1901.
22957:      Tämä asetus ei kuitenkaan ole käytännössä osottautunut
22958: riittäväksi suojelemaan maamiestä ja varsinkaan pienempää
22959: viljelijää hänen ostaessaan maataloustarvikkeita. Vaikkakin
22960: olisi tärkeätä siihenkin osaan asetusta, joka tarkoittaa keino-
22961: tekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen rehuvaraiv
22962: kauppoo, tehdä eräitä muutoksia, kuten esim. oikeuden myön-
22963: täminen virallisille tarkastuslaitoksille tarkastaa liikkeitten
22964: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 21.
22965: 
22966: varastoja sekä yleisen syyttäjän veivoittaminen panemaan
22967: rikolliset syytteeseen väärinkäytösten sattuessa, ovat asetuk-
22968: sen puutteellisuudet kuitenkin huomattavimmat siemenkau-
22969: pan alalla.
22970:     Voidakseen 1901 vuoden asetuks·en mukaan vaatia. kor-
22971: vausta tulee ostajan jälkitarkastusta varten otattaa näyte
22972: sekä lähettää se tarkastuslaitokseen tutkittavaksi; myyjän
22973: tulee puolestaan antaa, ellei toisin ole kirjallisesti sovittu,
22974: vakuustodistus myydyn siemenen laadusta, milloin sen
22975: määrä on 10 kg. tai enemmän.
22976:     Oikeutettuja näytteenottajia on kuitenkin verrattain har-
22977: vassa ja kustannukset näytteen ottamisesta ja tutkituttami-
22978: sesta tulevat suhteellisesti kalliiksi. Kukaan ei sen lisäksi
22979: ole velvollinen valvomaan asetuks·en noudattamista. Ainoas-
22980: taan milloin myyjä tietensä on antanut väärän vakuustodis-
22981: tuksen, on yleinen syyttäjä oikeutettu ryhtymään asiaan il-
22982: man asianomistajan alotetta. Tämän selville saaminen kui-
22983: tenkin edellyttää tutkimusta, johon yleis-ellä syyttäjä.llä ei
22984: useimmassa tapauksessa ole asetuksen mukaan oikeutta.
22985: Siten on tämän määräyksen kautta vain rajoitettu rikoslain
22986: nojalla yleiselle syyttäjälle kuuluvaa oikeutta puuttua
22987: asiaan. Viralliset tarkastuslaitokset eivät myöskään ole oi-
22988: keutetut rangaistavien tapausten sattuessa tekemään ilmoi-
22989: tusta yleiselle syyttäjälle. Kun sen lisäksi asetuksen eri
22990: tapauksissa määräämä rangaistus on sangen lievä ja korvaus-
22991: velvollisuus liian perinpohjaisten ja vaikeasti saatavien to-
22992: distusten edellyttämä, on kaiken tämän seurauksena ollut,
22993: että Arm. asetuksen 8 p :ltä ·elokuuta vuonna 1901 tarkoit-
22994: tamaa korvausta eivät maamiehet ole juuri koskaan saaneet,
22995: vaikka tositapahtumat selvästi osattavat heidän jatkuvasti
22996: kärsineen suuria vahinkoja.
22997:     Asetuksen ilmeinen heikkous ja yhä jatkuvat lukuisat
22998: petokset aiheuttivat Suomen Maatalousseurojen Keskusliiton
22999: jo vuonna 1907 anomaan, että hallitus 1909 vuoden valtio-
23000: päiville antaisi arm. esityksen asetuksen muuttamiseksi. Tä-
23001: män johdosta asetti Senaatti vuonna 1909 komitean tekemään
23002: tarpeelliseksi huomattuja muutosehdotuksia asiass·a.
23003:              Kotimainen kylvösiemenkauppa.                  3
23004: 
23005:     Vuonna 1911 antamassaan mietinnössä ehdottaa komitea
23006: useita korjauksia voimassa olevaan asetukseen. Ehdotuk-
23007: sensa perustaa komitea edelleenkin valmustodistukseen ja
23008: jälkitarkastukseen, tyytyen sen pohjalla tekemään parannus-
23009: ehdotuksia. Vakuustodistuksen antaminen ulotetaan siinä,
23010: lukuunottamatta puutarhakasvien siemeniä, pienempiinkin
23011: siemenostoihin, vakuustodistuksen pätevyys annetaan hinta-
23012: luettelolle milloin kauppa päätetään sen perusteella, näyt-
23013: teenotto tehdään käsikaupassa yksinkertaisemmaksi ja ylei-
23014: nen syyttäjä veivoitetaan valvomaan asetuksen noudatta-
23015: mista. Suurempaa huomiota on komitea pannut kau-
23016: pan kuin maanviljelyksen etuihin, vaikka siemenkauppaa
23017: koskevan asetuksen tarkoituksena pitäisi olla maanviljelyk-
23018: sen turvaaminen kauppakeinottelua vastaan ja samalla koti-
23019: maisen siemenviljelyksen edistäminen, joka Suomessa on sitä-
23020: kin tärkeämpää, kun sen pohjoinen asema pakottaa asetta-
23021: maan siemenen alkuperälle varsin suuria vaatimuksia.
23022:     Siementavarain kauppa edellyttää monessa suhteessa
23023: aivan toisenlaisia määräyksiä kuin keinotekoisten lannoitus-
23024: aineitten ja valmistettujen rehutavarain kaupan järjestämi-
23025: nen, ja siitä syystä olisikin nykyään voimassa olevasta ase-
23026: tuksesta sopiva erottaa tämä osa eri asetukseksi. Samoin
23027: olisi siementavarain tarkastusta varten järjestettävä erikoi-
23028: nen myöskin maanviljelyskasvitieteellisesti siihen pätevä
23029: tarkastuslaitos, koska nykyisin toimivilla tarkastuslaitok-
23030: silla ei ole riittäviä edellytyksiä tähän. Sen on käytäntäkin
23031: osottanut, eri tarkastuslaitokset kun ovat antaneet samojen
23032: näytteitten itäväisyydestä ja rikkaruohopitoisuudesta suu-
23033: resti toisistaan eroavia todistuksia .ia siemenen alkuperästä
23034: aivan ristiriitaisiakin lausuntoja. Tarkastuslaitokselle olisi
23035: asetettava laajempia velvollisuuksia ja sen toiminta kohdis-
23036: tettava myöskin vaikeuttamaan oloihin sopimattoman ja ala-
23037: arvoisen siemenen 'kauppaan pääsemistä. Sitä varten olisi
23038: saatava aikaan ulkomailta tuotavan siemenen pakollinen tar-
23039: kastaminen tulliviranomaisten ja tarkastuslaitoksen toimesta.
23040: Samoin tulisi tarkastuslaitoksen tarkastaa yksityisten liik-
23041: keittenkin siemenvarastoja sekä julkaista tutkimustensa pe-
23042: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 21.
23043: 
23044: rusteella selontekoja ulkomailta tuodun ja kaupassa löyty-
23045: vän, myöskin kotimaisen, siemenen laadusta. Tarkas-
23046: tuslaitoksen tulisi mieluimmin olla valtion oma sekä sen
23047: henkilökunnan toimeentulo riippumaton laitoksen käyttäjien
23048: maksuista. Tarkastuslaitoksen alaisina näytteenottajina
23049: tulisi oikeuttaa toimimaan valtion sekä valtionapua nautti-
23050: vien maataloudellisten laitosten ja seurojen palveluksessa
23051: olevat agronoomisivistykseu 'saaneet virkailijat sekä henkilöt,
23052: jotka Maanviljelyshallitus siihen hyväksyy.
23053:     Tarkastuslaitoksille on Maanviljelyshallituksen niille
23054: vahvistamassa ohjesääunössä nykyään asetettu lyijyttämis-
23055: velvollisuus, jos siemenvarasto täyttää määrättyjä vaatimuk-
23056: sia. Tarkastusta varten otettu näyt,e kuitenkin harvoin täy-
23057: delleen vastaa suuremman varaston laatua ja vielä vähem-
23058: min eri säkkieu .sisällystä, eikä lyijyleimojen väärinkäyt-
23059: töä pienempiä eriä myydessä voida valvoa. Varasto voi
23060: sitäpaitsi lyijyttämisen jälkeen turmeltuakiu. Kuu siitä
23061: huolimatta lyijytys on omiaan siirtämään vastuuvelvollisuu-
23062: den, jonka asetuksen mukaan tulisi kuulua myyjälle, tältä
23063: tarkastuslaitoroselle ja kun tämä käsitys on omansa estämään
23064: jälkitarkastuksenkiu yleisempää käyttämistä, olisi ensi ti-
23065: lassa nyt toimivatkin tarkastuslaitokset kiellettävä siemen-
23066: varastoja lyijyttämästä.
23067:     Sattuneet oikeudenkäyntitapaukset ovat vakaanuuttaueet
23068: maamiehiin sen käsityksen, että nykyisen asetuksen perus-
23069: teella on miltei mahdoton saada korvausta siemenkaupassa
23070: ta-pahtuneesta petoksesta, vaikkapa olisi jälkinäytekin otettu.
23071: Siitä syystä onkin maamies vain harvoin turvautunut oikeu-
23072: denkäyntiin tä1laisissa tapauksissa. Kuu tämä asiaintila
23073: lisää väärinkäytöksiä, olisi asetuksen määräyksiä selvenuet-
23074: tävä ja laajennettava. Myyjän tulisi antaa aina, lukuunot-
23075: tamatta aivan pieniä ja näytteentapaisia puutarhakasvien
23076: siemenmääriä, vakuustodistus siemenen alkuperästä, itäväi-
23077: syydestä ja puhtaudesta sekä siinä löytyvien rikkaruohousie-
23078:  meuten määrästä ja laadusta. Yksityiseltä siemenvil.ieli.iältä
23079: olisi vaadittava todistus ainoastaan siemeuen alkuperästä se-
23080:  kä ajasta, mikä vähintäiukin on samaa kantaa paikkakun-
23081:               Kotimainen kylvösiemenkauppa.                  5
23082: 
23083: nalla viljelty. Mikäli muita tietoja annetaan tulisi näistäkin
23084: asetuksen säätämällä uhalla vastata. V akuustodistuksen
23085: luontoisena olisi pidettävä myöskin hintaluetteloa, sikäli
23086: kun siihen on vastaavia tietoja otettu ja olisi liikkeet ran-
23087: gaistuksen uhalla kiellettävä ilmoittamasta tavarastaan niin,
23088: että ostaja voi tulla johdetuksi harhaan. Tarkastuslaitos olisi
23089: velvoitettava rangaistavien tapausten sattuessa tekemään
23090: niistä ilmoituksia yleiselle syyttäjälle virkatoimenpidettä
23091: varten. Korvausvelvollisuus olisi samalla ulotettava siihen
23092: vahinkoon, jonka ala-arvoinen siemen tuottaa viljelyksessä.
23093: Kun tämä vahinko on jälkitarkastuksen ja arvioitten kautta
23094: vaikea saada tarkoin selville, olisi sen määräämisessä jätet-
23095: tävä oikeudelle täydellinen harkintavapaus. Erityisesti olisi
23096: kiinnitettävä huomiota siihen, että näytteenotto saadaan
23097: mutkattomaksi sekä jälkitarkastuksen toimittaminen nykyis-
23098: täänkin paljon halvemmaksi.
23099:     Komitean tekemät muutosehdotukset eivät, kuten edellä
23100: on osotettu, ole riittäviä. Tätä myöskin todistavat ne lukui-
23101: sat huomautukset, joita mietinnön valmistumisen jälkeen on
23102: a;sianomaisilta tahoilta tehty sitä vastaan sekä paljastettujen
23103: väärinkäytösten lisääntyminen. Pellervo-Seura vuonna 1913
23104: toimituttamainsa tutkimusten perusteella totesi, että 63 tut-
23105: kitusta liikkeestä 54 eli 86 % oli myynyt, apilaansiemeniä
23106: ilmoittaen väärin niiden alkuperän. Kun asetusta vielä ko-
23107: mitean ehdottamien muutostenkin jälkeen täytyisi näin ollen
23108: pitää varsin epätäydellisenä ja riittämättömänä, olisi tär-
23109: keätä että mitä pikemmin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin tar-
23110: koituksenmukaisempien lakisäädösten aikaansaamiseksi sie-
23111: menkaupan alalla.
23112:     Kuitenkaan ei Valiokunta katso asian nopealle ja tarkoi-
23113: tuksenmukais,elle käsittelylle edulliseksi yhtyä anomusehdo-
23114: tuksen tekijäin mielipiteeseen uuden valtion komitean tar-
23115: peellisuud·esta. Hallituksella on elimiä, jotka tarpeen mu-
23116: kaan asiantuntijoita apunaan käyttäen ja ottaen huomioon
23117: kaiken sen selvittelyn, mikä asiasta jo on olemassa, voivat
23118: kysymyksen valmistaa.
23119: 6            1914.- Anomusmietintö N:o 21.
23120: 
23121:    Edellä olevan nojalla saa Valiokunta kunnioittaen ehdot-
23122: taa anottavaksi,
23123: 
23124:                että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin
23125:             arm. esitys asetukseksi kylvösiemenkaupan va-
23126:             kaannuttamisesta sekä tällä alalla ilmenevien
23127:             väärinkäytösten ehkäisemisestä.
23128: 
23129:     Helsingi.ssä maaliskuun 27 p:nä 1914.
23130: 
23131: 
23132: 
23133:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Valiokunnan II
23134: osaston puheenjohtaja Saalasti, varapuheenjohtaja Pullinen
23135: (osittain) ja jäsenet Bredenherg, Hiidenheimo, Hirvensalo,
23136: Huttunen, Kiuru (osittain), Marttila, Mäkelin, Mäki, LeivD,
23137: Strömberg (osittain), Tossavainen sekä osittain varajäsenet
23138: Jäykkä, Pehkonen ja Vänniä.
23139: 
23140: 
23141: 
23142: 
23143:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23144:      1914. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 21.
23145: 
23146: 
23147: 
23148: 
23149:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
23150:            n e n a n o m u s, joka koskee kotimaisen kylvö-
23151:            siemenkaupan suojelemista ja vakaannutta-
23152:            mista.
23153: 
23154: 
23155: 
23156: 
23157:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
23158:               ja Suuriruhtinas I
23159: 
23160: 
23161: 
23162: 
23163:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kotimaisenkylvö-
23164: siemenkaupan suojelemisesta ja vakaannuttamisesta. Tämän
23165: ehdotuksen on Eduskunta säädetyssäjärjestyksessä käsitellyt.
23166: 2     1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 21.
23167: 
23168:      Pitkät ajat on oltu selvillä siitä, että maataloustarvik-
23169: keiden kauppa vruatii erikoisia lainsäädännöllisiä suojelus-
23170: toimenpiteitä petoksien ja vää:rinkäytösten ehkäisemiseksi
23171: tällä maataloustuotantoon niin suuresti vaikUittavalla alalla.
23172: Siitä syystä maanviljelyshallitus jo vuonna 1895 valmisti
23173: asetusehdotuksen, jonka perusteella vuoden 1900 valtiopäi-
23174: villä hyväksyttiin asetus keinotekoisten lannoitusaineiden
23175: ja valmiste:ttujen rehutavarain sekä siementavarain kau-
23176: pasta. Asetus vahvistettiin j'a sitä täydentävä armollinen
23177: julistus annettiin 8 päivänä elokuuta 1901.
23178:      Tämä lainsäädäntö ei kuitenkaan ole osottautunut riit-
23179: täväksi suojelemaan maamiestä, varsinkaan pienempää vil-
23180: jelijää, hänen ostaessaan maataloustarvikkeita. Sen puut-
23181: teellisuudet ovat huomattavimmat siemenkaupan alalla.
23182:     Voidakseen sanotun asetuksen mukaan vaatia korvausta,
23183: tulee ostajan jälkitarkastusta varten otattaa näyte sekä lä-
23184: hettää se tarkastuslaitokseen tutkittavaksi; myyjän puoles-
23185: taan turee antaa, ellei toisin ole kirjallisesti sovittu, vakuus-
23186: todistus myydyn siemenen laadusta, milloin sen määrä on
23187: 10 kg tai enemmän.
23188:      Oikeutettuja näytteenottajia on kuitenkin harvassa ja
23189: kustannukset näytteen ottamisesta ja tutkituttamisesta tule-
23190: vat kalliiksi. Sitä paitsi ei kukaan ole velvollinen valvo-
23191: maan asetuksen noudattamista. Ainoastaan milloin myyjä
23192: tietensä on antanut väärän vakuustodistuksen, on virallinen
23193: syyttäjä oikeutettu ryhtymään asiaan ilman asianomistajan
23194: alotetta. Tämän selville saaminen kuitenkin edellyttää tut-
23195: kimusta, johon virallisella syyttäjällä asetuksen mukaan ei
23196: useimmissa tapauksissa ole oikeutta. Siten on tällä mää-
23197: räyksellä rajoitettu viralliselle syyttäjälle rikoslain nojalla
23198: kuuluvaa oikeutta puuttua asiaan. Viralliset tarkastuslai-
23199: tokset eivät myöskään ole oikeutetut rangaistavien tapaus-
23200: ten sattuessa tekemään ilmoitusta viralliselle syyttäjälle.
23201: Kun sitä paitsi asetuksen eri tapauksissa määräämä ran-
23202: gaistus on sangen lievä ja korvausvelvollisuus liian perin-
23203: pohjaisista ja vaikeasti saatavista todistuksista riippuva, on
23204: seurauksena ollut, että maanviljelijät ovat ani harvoin saa-
23205:               Kotimainen kylvösiemenkauppa.                     3
23206: 
23207: neet asetuksen tarkoittamaa korvausta, vaikka tositapahtu-
23208: mat selvästi osottavat heidän jatkuvasti kärsineen suuria
23209: vahinkoja.
23210:        Puheena olevan asetuksen heikkous ja yhä jatkuvat lu-
23211:  kuisat petokset saivat Suomen Maatalous,seurojen Keskus-
23212: liiton jo vuonna 1907 anomaan, että Hallitus 1909 vuoden
23213:  valtiopäiville antaisi armollisen esityksen asetuksen muutta-
23214:  miseksi. Tämän johdosta Senaatti asetti vuonna 1909 komi-
23215: -tean tekemään tarpeelliseksi huomattuja muutosehdotuksia.
23216:        Vuonna 1911 antamassaan mietinnössä komitea ehdotti
23217:  useita korjauksia voimassa olevaan asetukseen. Ehdotuk-
23218: sensa komiteakin perusti vakuustodistukseen ja jälkitar-
23219:  kastukseen. Vakuustodistuksen antaminen ul01tetaan siinä
23220:  pienempiinkin siemenostoihin, ja sen pätevyys annetaan
23221:  hintaluettelolle, milloin kauppa päätetään sen perusteella,
23222:  näytteenotto tehdään käsikaupassa yksinkertaisemmaksi ja
23223:  virallinen syyttäjä veivoitetaan valvomaan 3Jsetuksen nou-
23224:  dattamista. Komitea on kuitenkin pannut suurempaa huo-
23225:  miota kaupan kuin maanviljelyksen etuihin, vaikka siemen-
23226:  kauppaa koskevan asetuksen tarkoituksena pitäisi olla maan-
23227:  viljelyksen turvaaminen kauppakeinottelulta ja samalla ko-
23228:  timaisen siemenviljelyksen edistäminen, joka Suomessa on
23229:   sitäkin tärkeämpää, kuin maan pohjoinen asema pakottaa
23230:   asettamaan siemenen alkuperälle varsin suuria vaatimuksia.
23231:        ~Siementavarain kaup'Pa edellyttää monessa suhteessa ai-
23232:   van toisenlaisia määräyksiä kuin keinotekoisten lannoitus-
23233:   aineiden ja valmistettujen rehutavwrain kaupan järjes,tämi-
23234:   nen, ja siitä syystä olisikin sopivaa nykyään voimassa ole-
23235:   vasta asetuksesta erottaa tämä osa eri asetukseksi. Samoin
23236:   olisi siementavarain tarkastusta va11ten järj·estettävä erityi-
23237:   nen, myöskin maanviljelyskasvitieteellisesti siihen pätevä
23238:   tarkastuslaitos, koska nykyisin toimivilla tarkastuslaitok-
23239:  ..silla ei ole siihen riittäviä eddly,tyksiä. Sen on käy1täntökin
23240:    osottanut, eri tarkastuslaitokset kun ovat antaneet samojen
23241:   näytteiden itäväisyydestä ja rikkaruohopitoisuudesta ~toi­
23242:   .sistaan suuresti eroavia todistuksia ja siemenen alkuperästä
23243:   aivan ristiriitaisiakin lausuntoja. Tarkastuslaitokselle olisi
23244: 4     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 21.
23245: 
23246: asetettava laajempia velvollisuuksia ja sen ;toiminta kohdis-
23247: tettava myöskin ehkäisemään oloihin sopimattoman ja ala-
23248: arvoisen siemenen kauppaan päåisemistä. Sitä varten olisi
23249: aikaan saatava ulkomailta tuotavan siemenen pakollinen tar-
23250: kastus tulliviranomaisten ja 'tarkastuslaitoksen toimesta.
23251: Samoin olisi tarkastuslaitos velvoitettava tarkastamaan yksi-
23252: tyisten liikkeidenkin siemenvarastoja sekä julkaisemaan tut-
23253: kimustensa perusteella selontekoja kaupassa esiintyvän,
23254: ulkomaisen ja kotimaisen siemenen laadu>sta. Tarkastus-
23255: laitoksen tulisi mieluimmin olla valtion oma sekä sen hen-
23256: kilökunnan toimeentulonsa puolesta riippumaton laitoksen
23257: käyttäjien maksuista. Valtion sekä valtionapua nauttivien
23258: maataloudellisten laitosten ja seurojen palveluksessa olevat,
23259: agronoomisivistyksen saaneet virkailijat sekä henkilöt, jotka
23260: maanviljelyshallitus siihen hyväksyy, olisi oikeutettava toi-
23261: mimaan tarkastuslaitoksen alaisina näytteenottajina.
23262:      Tarkastuslaitoksille on maanviljelyshallituksen niille
23263: va,hvistamassa ohjesäännössä nykyään asetettu lyijyttämis-
23264: velvollisuus, jos siemenvarasto täyttää määrätyt vaatimuk-
23265:  set. Tarkastusta varten otettu näyte kuitenkin harvoin täy-
23266:  delleen vastaa suuremman varaston laatua ja vielä vähem-
23267:  min eri säkkien sisällystä, eikä lyijyleimojen väärinkäyttöä
23268:  pienempiä eriä myytäessä voida valvonnalla estää. Sitä
23269:  paitsi varasto saattaa lyijyttämisen jälkeen turmeltua. Kun
23270:  lyijytys on omansa siirtämään vastuuvelvollisuuden myy-
23271:  jältä tarkastuslaitokselle ja tämä voi vaikuttaa ehkäisevästi
23272:  jälkitarkastuksenkin yleisempään käyttämiseen, olisi ensi
23273:  tilassa tarkastuslaitokset kiellettävä siemenvarastoja lyijyt-
23274:  tämästä.
23275:      Sattuneet ,oikeudenkäyntitapaukset ovat va;kaannuttaneet
23276:  maanviljelijäissä sen käsityksen, että nY'kyisen asetuksen pe-
23277:  rusteella on miltei mahdotonta saada korvausta siemenkau-
23278:  passa tapahtuneesta petoksesta, vaikkapa olisi jälkinäytekin
23279:  otettu. Siitä syystä onkin tällaisissa tapauksissa vain har-
23280:  voin turvauduttu oikeudenkäyntiin. Kun tämä asiaintila
23281:  lisää väärinkäytöksiä, olisi asetuksen määräyksiä selvennet-
23282:  tävä ja laajennettava. Myyjän tulisi aina, paitsi aivan pieniä
23283:  ja näytteentapaisia puutarhakasvien siemenmääriä myy-
23284:                Kotimainen kylvösiemenkauppa.                     5
23285: 
23286: ·täessä, antaa vakuustodistus siemenen alkuperästä, itäväi-
23287: .syydestä ja puhtaudesta sekä siinä esiintyväin rikkaruoho-
23288:  siementen määrästä ja laadusta. Yksityiseltä siemenviljeli-
23289: jältä ·olisi vaadittava todistus ainoastaan siemenen alkupe-
23290:  rästä sekä ajasta, minkä ·kuluessa samaa kantaa on paik-
23291:  kakunnalla viljelty. Mikäli muita tietoja annetaan, olisi
23292:  näistä:kin asetuksen säätämällä uhalla vastattava. Vakuus-
23293:  todistuksen luontoisena olisi pidettävä myöskin hintaluet-
23294:  teloa, sikäli kuin siihen on vastaavia tietoja otettu, ja liik-
23295:  keet olisi rangaistuksen uhalla kiellettävä ilmoittamasta ta-
23296:  varastaan niin, että ostaja voi tulla johdetuksi harhaan.
23297: 'Tarkastnslaitos olisi velvoitettava rangaistavien tapausten
23298:  sattuessa tekemään niistä ilill!Oituksen viralliselle s;yyttäjälle
23299:  virkatoimenpidettä varten. Korvausvelvollisuus olisi ulotet-
23300:  tava siihen vahin'koon, jonka ala-arvoinen siemen tuottaa
23301:  viljelyksessä. Kun tätä vahinkoa on jälkitarkastuksella ja
23302:  arvioimisella vaikea saada tarkoin selville, olisi oikeudelle
23303:  sen määräämisessä jätettävä täydellinen harkintavapaus.
23304:  Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että näyt-
23305:  teenotto saadaan mutkattomaksi sekä jälkitarkastuksen toi-
23306:  mittaminen nykyistäänkin paljoa huokeammaksi.
23307:      Komirtean tekemät muutosehdotukset eivät, kuten edellä
23308:  on osotettu, ole riittäviä. Kun asetusta näin ollen vielä ko-
23309:  mitean ehdottamien muutostenkin jälkeen täytyisi pitää var-
23310:  sin epätäydellisenä, on tärkeätä, että mahdollisimman pian
23311:  ryhdytään toimenpiteisiin tarkoituksenmukaisempien laki-
23312:  säännösten aikaan saamiseksi siemenkaupan alalla.
23313:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta Teidän Keisarillis·elta
23314:  MajesteetiHanne alamaisesti anoo,
23315:                 että Eduskunnalle ensi tilassa annettaisiin
23316:              armollinen esitys asetukseksi kylvösiemenkaupan
23317:              vakaannutbamisesta sekä tällä alalla ilmenevien
23318:              väärinkäytösten ehkäisemisestä.
23319:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
23320: 
23321:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1914.
23322: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23323:              1914.- Anomusmietintö N:o 22.
23324: 
23325: 
23326: 
23327: 
23328:                  Maatalousvaliokunnan mie-
23329:             t i n t ö N :o 7 anomusehdotuksen johdosta, joka
23330:             koskee valtioavun myöntämistä maamieskoulu-
23331:             Jen rakennusavustukseksi.
23332: 
23333:    Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
23334: hettänyt edustaja Kaskisen y. m. anomusehdotuksen N :o 76,
23335: joka koskee valtioavun myöntämistä maamieskoulujen ra-
23336: kennusavustukseksi.
23337: 
23338: 
23339:     Ammattitietojen kahottamiseksi pienviljelijäin keskuu-
23340: dessa on alempaa maatalousopetusta meillä viime aikoina
23341: muutettu yhä enemmän heidän tarpeitaan vasta•avaksi. Ai-
23342: kaisemmin yleisen koulumuodon, kaksitalvisten käytännöl-
23343: listietopuolisten maanviljely·skoulujen, sijaan on ruvettu pe-
23344: rustwmaan yksital'Visia tietopuolisia maamieskouluja.
23345:     Maamieskoulujen eduista entiseen koulujärjestelmään
23346: verrattuna, ohjelmasta sekä tarkoituksenmukaisuudesta on
23347: tehty seikkaperäisesti selkoa 1912 vuoden valtiopäivillä
23348: Maatalousvaliokunnan mietinnössä N :o 2 Eduskunnassa
23349: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee maamies-
23350: talvikurssien sekä karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämiseksi
23351: myönnettävien määrärahojen korottamista. Valiokunta yh-
23352: tyy mainitussa mietinnössä lausuttuun ajatukseen, että yksi-
23353: talvisten tietopuolisten maamieskoulujen opetusmuoto
23354: yleensä vastaa pienviljelijäin tarpeita sekä että ne ansaitse-
23355: vat valt1on täyden kannatuksen.
23356:      Käytännöllistietopuolisten maanviljelyskoulujen luku on
23357: viimeisenä vuosikymmenenä maassamme vä:hentynyt 23 :sta
23358: 8:aa.n sekä sijalle on ·perustettu 19 yksitalvis'ta tietopuolista
23359: maamieS!koulua.
23360: 2                      1914. -   Anomusmietintö N :o 22.
23361: 
23362:     Samaan ~mmtaan on kehitys käynyt monessa muussn
23363: maassa. Niin]Jä Saksassa, missä käytännöl1istietopuolinen
23364: maanviljelyskoulumuoto oli aikaisemmin vallitseva, oli näitä
23365: kouluja vuonna 1909 enää 25, mutta yksitalvisia maamies-
23366: kouluja yli 240. Tanskassa ei ole jälellä ainoatakann käytän-
23367: nöllistietopuolisen järjestelmän koulua. Norjassa kiirehditään
23368: tietopuolisten maamieskoulujen ])erustamista ja ovat ne jo
23369: sielläkin ]Jiakkoin vaBitsevina. Ruotsissa on äskettäin halli-
23370: tuksen asettama komitea maatalousopetuksen järjestämistä
23371: koskevassa mietinnössä ehdottanut rnuutoksi.a tällä alalla
23372: osittain sa1naan suuntaan kuin Suomessakin.
23373:     Lyhyellä toimiajallaan on maamieskou1umucto maassam-
23374: me saavuttanut 11ienvilje1ijäin suosion. Päinvastoin kuin
23375: kaksivuotisissa ovat oppilaat yksitalvisissa kouluissa ol-
23376: leet suurimmaksi osaksi ])ientilallisten ja vuokraajien
23377: la]Jsia; kouluihin pyrkijät ovat enimmäkseen ol1eet kotoi-
23378: sin samasta läänistä, missä koulu sijaitsee, usein aivan s·en
23379: lähimmästä ympäristöstä, ja on kouluun 11yrkijäin luku-
23380: määrä säännöllisesti lisääntynyt, joita seikkoja valaisevat
23381: seuraavat numerot:
23382: 
23383: 
23384: 
23385: 
23386:     J908 ......
23387:     1909 ...... :
23388:                    j,l 211 ~171       376
23389:                         16[ :21: 339! 4051
23390:                                                2'78
23391:                                                3251
23392:                                                       98
23393:                                                       48
23394:                                                             291
23395:                                                             2731
23396:                                                                        98
23397:                                                                        35
23398:                                                                                  50.
23399:                                                                                  49l
23400:     19to ...... 1       16) 22i 3541 4231      347(   76    3121       37        74
23401:     1911 ...... :.'     161 241 38. 511 4551   369     71   3331       31        761
23402:     1912 . . . . . .    161 251 410! 514       388    126   369!       41       104,
23403:                                                                                    1
23404: 
23405: 
23406:     1913 ...... :       191 ·-          - 1                        -        1
23407: 
23408: 
23409:    Yksitalvisista maarnieskouluista ,ne,kein lmikki op]Jilaat
23410: palaavat kotitiloilleen eivätkä mene, kuten kaksivuotisista
23411:             MaamiMkoulujen rakennusavustus.                  3
23412: 
23413: maanviljelyskouluista, enimmäkseen työnjolhtajiksi Ja mm-
23414: hin pal:kkatoimiin.
23415:     Käytännöllisestä opetuksesta .huol,ehditaan maamies-
23416: kouluissa siten, ·että oppilaille valmistetaan koulusta pääs-
23417: tyä tilaisuus harjoittelemaan erityisesti sitä varten valikoi-
23418: duilla tiloilla. Nykyään suorittaa käytännöllisen harjoit-
23419: telun noin .puolet oppilaista. Mutta sikäli kun harjoittelu-
23420: tiloina ruvetaan enemmän käyttämään pientilo,ja, tulee
23421: harjoittelu epäilemättä yleisemmäksi ja se taas on omiansa
23422: lisäämään näiden koulujen vaikutusta sekä kiinnittämään
23423: yhä enemmän pienviljelijäin huomiota niihin.
23424:     Valiokunnan saamien tietojen mukaan on 19 :stä toimessa
23425: olevasta maamieskoulusta 11 :llä omat kouluhuoneustot,
23426: joista ainoastaan har.vat ,ovat ajanmukaisia; muut 8 kou-
23427: lua toimivat tilwpäisissä ja epämukavissa · vuakrahuo-
23428: n€issa. Usealla koululla on omat ruokalat enimmäkseen ah-
23429: taissa ja epäkäytännöllisissä huoneissa. Oppilaat asuvat
23430: yleensä lähiseudun taloissa, paitsi kahdeksassa maamies-
23431: koulussa, joissa on koululla asuntoja osalle oppilaista. Op-
23432: pila.sten asunnai ja ravinto, vaikka ·tulevatkin suhteelli-
23433: sesti kalliiksi, ova~ kuitenkin vuuttee!Hsia, mikä vaikuttaa
23434: haitallisesti sekä oppilaiden opinnoihin että terveyteen. Li-
23435: säksi on opettajien vaikea valvoa oppilasten käytöstä ja Yä-
23436: häisemmäksi jää myös heidän henkilökohtaisen seuruste-
23437: lunsa kasvattava vaikutus oppilaihin.
23438:     Kunnollisten kouluhuoneustojen sekä riittävän tilavien
23439: asunto- ja ruokalarakennusten n. s. oppilaskotien aikaansaa-
23440: miseksi olisi Valiokunnan mielestä yleisistä varoista maa-
23441: mieskouluille myönnettävä riittäviä rakennusavustuksia.
23442: Kuitenkin olisi hankittava takeita avustusten oikein käyttä-
23443: misestä asettamalla niiden saamisen ehdoksi, ·että koululla
23444:  on oma laillisesti erotettu tonttialue ja että rakennusavustus
23445:  annetaan joko yleishyödyllisen seuran tahi koulun ylläpitä-
23446:  mistä varten perustetun kannatusyhdistyksen kautta. En-
23447:  nenkuin avustus myönnetään, olisi sen suuruudesta ja tar-
23448:  koituksenmukaisuudesta hankittava lausunto sekä J\iiaanvilje-
23449:  lyshallitukselta että asianomaiselta maanviljelysseuraita.
23450: 4            1914. -   Anomusmietiota N:o 22.
23451: 
23452:      V aatimattomankin kouluhuoneuston rakennuskustannuk-
23453: set, opettajain asuntoja lukuunottamatta, nousevat tähän-
23454: astisen kokemuksen mukaan vähintään 20,000 markkaan ja
23455: oppilaskodin rakennukset 30 oppilaalle ainakin samaan sum-
23456: maan eli siis rakennuskustannukset yhteensä 'koulua kohti
23457: noin 40,000 markkaan.
23458:      Viisi maamieskoulua kaipaa Valiokunnan saamien tie-
23459: tojen mukaan rakennusavustusta aivan ensi tilassa, osaksi
23460: uusia rakennuksia varten, osaksi rakennusvelkojen suoritta-
23461: miseksi, joten tarkoitusta varten olisi jo ensi vuoden meno-
23462: arvioon otettava tarpeellinen summa, tehtyjen laskelmien
23463: mukaan 150,000 markkaa.
23464:      Edellä esitetyn perusteella ehdottaa V aliakunta kunnioit-
23465: tlllen
23466: 
23467:                 että Eduskunta anoisi maamieskouluja var-
23468:             ten myönnettäväksi valtiovaroista rakennusavus-
23469:             tusta tarpeen mukaan sekä
23470:                 että jo ensi vuoden menoarvioon tarkoitusta
23471:             varten otettaisiin 150,000 markan määräraha.
23472: 
23473:     Helsingissä huhtikuun 2 p:nä 1914.
23474: 
23475: 
23476: 
23477:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa V aliakunnan II
23478: osaston puheenjohtaja Saalasti (osittain), varapuheenjohtaja
23479: Pullinen ja jäsenet Bredenberg, Hiidelllheimo, Hirvensalo
23480: (osittain), Huttunen, Kiuru, Marttila, Mäkelin (osittain),
23481: Mäki, Leivo, Strömberg (osittain), Tossavainen (osittain)
23482: sekä. osittain varajäsenet Jäykkä, Oksman ja Pehkonen.
23483:                           ----- -----r--------- ----··••-••v-•-J...,.._ ••-v••..,u"'t.v-, u"'uua.v- JM IUVAIIJA.-VIVL 'IUUUUQ. 1.:11'1".
23484: 
23485:                                                                                                                                         Oppi- 1 Ruo-
23486:                                          Koulun                                              Kouluhuoneosto
23487:                                                                                                                                         laskoti kala
23488:        1                                                                                1-                                              •--·-
23489:                                                           paikka                             Oma               Vuokrattu
23490: 
23491:                                                                                                                                   <ll~ ~~ 10~~e
23492:                                                                                     Ol                                                                                            Muistutuksia
23493:                                                                                    n~ <               .,.,.~ ~                ~.~       !':.        "'
23494:                                                                                                                                                             0
23495:                                                                                                                                                             p
23496:                                                                                                                                                                      O>'c:
23497:                                                                                                                                                                      p ~.·
23498:                     nimi                                                                                                      .. p
23499:                                                                                                                                         .,.         ~
23500:                                                  l!Ulni             kunta          =~ å:              '"~·      ~.            ~·~ o·                Pr               ;.-~>-
23501:                                                                                                       p~
23502:                                                                                                                                                             p
23503:                                                                                                                                         :>          ..
23504:                                                                                       0
23505:                                                                                          p
23506:                                                                                                                  i            "'"'
23507:                                                                                                                               ~                                  V~
23508:                                                                                                                               ~=~
23509:                                                                                                                                                     ""'
23510:      11 Westankvarn
23511:      2! Lappträsk Småbrukar-
23512:                              1)
23513:                                               Uudenmaan             Inkoo      i   r.l-                         -              -        -d                      1 ·-          Oppilaskoti ei lop. jäl'-
23514:                                                                                                                                                                                jestetty.
23515: 
23516:        ' skola                                     •        Lappträsk              r.                      1                                        -       ___ , 1
23517:      31 ~jll()!l selldll11 .                 Turun ja Porin  Perniö                S.                                1         -
23518:                                                                                                                                         -----,1                               Osa oppi!. asuu kou-
23519:                                                                                                                                                                                lulla.
23520: 
23521:        --r::::-:~:~~~-~i -··                       : ·F~::~m                       r.                                                   --              1       ]r-
23522: 1:                                                                                                               -                  1               -- - · · -
23523: l 6 Wakka Suomen
23524: 1
23525: ! 7 .:~.o-~-~_1:1?-_ä~!l........ ... .....        •
23526:                                                    •
23527:                                                               ,
23528: 
23529: 
23530: 
23531:                                                               1
23532:                                                                    Wehmaa
23533:                                                                   Kokemäki
23534:                                                                                    s.
23535:                                                                                    •     -             --            1,
23536:                                                                                                                                - ·-1 1·-
23537:                                                                                                                                         -
23538: 
23539:                                                                                                                                                 1
23540:                                                                                                                                                                        1
23541:                                                                                                                                                                        1
23542:                                                                                                                                                                               Osa oppii. asuu kou-
23543:                                                                                                                                                                                lulla.                     ...
23544:                                                                                                                                                                                                           ~
23545:                                                                                                                                                                                                           .....
23546:                                                                                                                                                                                                           lJ'
23547: 1 8 . .E>äi:V~~~ll.'_
23548:                     _) ........ .....           Hämeen            Sääksmäki        •                       1     -              -                       1     1 , --
23549: 1 9 Pohjois Hämeen                                 »               Vilppula        >                   -         --                 1   -           -       -      1
23550: j1o --~-~~:r_n.~~-il1                                                                                                                                   1 1 -~-
23551:                                                                                                                                                                 1
23552: 
23553:                             ____ _                 •              Messukylä        •     --                1 -
23554: [ 11 lJ!t~~~n seu~un                               »               Hollola         •     -             -         -                  1   --              1 -            1
23555: ! 12 Uudenkirkon 6 )                            Wiipurin          Uusikirkko       •         1         -        -              --       -- ·-- -~1
23556:     13 Konnitsan                                   •              Pyhäjärvi        •         1         -        -                       - - --
23557: 1 14 Soanlahden                                    •              Soanlahti        >     -             --~           1         --       -           -       --- ---           Koulun omistaa yksi-
23558: )15 Siikasalmen                                 Kuopion            Liperi          •         1         -         -~ --                      1               --~1 1             tyinen.
23559: • 16 Muuruveden                                    •              Muuruvesi        >     --            -             1         -                    -- -               1 Oppilaskoti           ••aken-
23560: l 17   Korsholm                                 W aasan       1 Mustasaari 1 r.              1 1 -             i - --~-   1                                 -    1     1
23561:                                                                                                                                                                                 teella.
23562: 
23563:     18 Oulaisten                                Oulun           Oulainen l' s.           -       II    --      j -        l     1 -   -                     - i 1
23564:     19 Seppälän                                    •             Kajaani      »              1         --        -             -- 1 • -                      1 1- l                                        o•
23565: l
23566: i                                                                              1        15/6/4/4121615/11
23567:         ) Koulun omistaa Uusmaalainen (ruots.) yliop~ilasosakunta.
23568:       1                                                                  2
23569:                                                                           ) Koulun omistaa paikallinen nuorisoseum
23570: (Kimito ungdomsförening). 8) Koulu ei lopullisessa pa1kassaan. 4) Koulun omistaa Hämeen kansanopiston kanna-
23571: tusyhdistys. 5 ) Koulutalo rappiolla.
23572: - - - - - - - - Kaipaavat ensi tilassa rakennusavustusta. . . . . . . .. .. Kaivannevat myöhemmin rakennus-
23573: avustusta (Salon ja Kokemäen sillä edellvtvksellä että ioutuvat vhdi ..t.vll'""" omib-"il
23574: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, Hl14.
23575:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 22.
23576: 
23577: 
23578: 
23579: 
23580:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
23581:            n e n a n o m u s valtioavun myöntämisestä
23582:            maamieskouluille rakennusavustukseksi.
23583: 
23584: 
23585: 
23586: 
23587:       Suurlvaltaisin, lrmollisln Keisari
23588:                  ja Suuriruhtinas I
23589: 
23590: 
23591: 
23592: 
23593:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtioavun myön-
23594: tämisestä maamieskoulujen rakennusavustukseksi. Tämän eh-
23595: dotuksen on Eduskunta säädetyssä järjestyb1essä käsiteHyt.
23596: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 22.
23597: 
23598:      Ammattitietojen kohottamiseksi pienviljelijäin keskuu-
23599: dessa on alempaa maatalousopetusta Suomessa viime aikoina
23600: muutettu yhä enemmän heidän tarpeitaan vastaavaksi.
23601: Kaksitalvisten käytännöllistietopuolisten maanviljelyskou-
23602: lujen asemesta, jollainen koulumuoto oli aikaisemmin ylei-
23603: nen, on ryhdytty perustamaan yksitalvisia tietopuolisia maa-
23604: mieskouluja, joiden opetussuunnitelma yleensä vastaa pien-
23605: viljelijäin tarpeita. Nämä koulut ansaitsevat valtion täyden
23606: kannatuksen.
23607:      Käytännöllistietopuolisten maanviljelyskoulujen luku on
23608: viimeisenä vuos~kymmenenä· Suomessa vähentynyt 23 :sta
23609: 8 :aan sekä sijalle on perustettu 19 yksitaLvista tietopuolista
23610: maa:miesikoulua.
23611:      Lyhyelllä toimiajanaan on maamiesk,oulumuoto saa-
23612:  vuttanut pienviljelijäin suosion. Päin vastoin kuin kaksi-
23613:  vuotisissa ovat oppilaat yksitalvisissa kouluissa olleet
23614:  suurimmaksi osaksi pientilallisten ja vuokraajien lapsia.
23615: Nä~hin kouluihin pyrkijät ovat enimmäkseen olleet kotoi-
23616:  sin sa;masta läänistä, missä koulu sijaitsee, usein aivan
23617: sen lähimmästä ympäristöstä. Pyrkijäin lukumäärä on
23618: säännöllisesti lisääntynyt. Yksitalvisista maamieskouluista
23619:  melkein kaikki oppilaat palaavat kotitiloineen eivätkä mene,
23620:  kuten tavallisesti kaksivuotisista maanviljelyskouluista,
23621: työnjohtajiksi tai muihin palkkatoimiin.
23622:      Eduskunnan saamien tietojen mukaan on maamieskou-
23623:  luista 11 :llä omat kouluhuoneistot, joista ainoastaan harvat
23624:  ovat ajanmukaisia; muut 8 koulua toimivat tilapäisissä ja
23625:  epämukavissa vuokrahuoneissa. Usealla koululla on oma
23626:  ruokalansa, ja sijaitsee se tavallisesti ahtaissa ja epäkäytän-
23627:  nöllisissä huoneissa. Oppilaat asuvat yleensä lähiseudun ta-
23628:  loissa, ja ainoastaan kahdeksan maamieskoulun huoneistoissa
23629:  on asuntoja osalle oppilaista. Oppilasten asunnot ja ravinto,
23630:  vaikka tulevatkin kalHinpuoleisiksi, ovat kuitenkin puut-
23631:  teellisia, mikä vaikuttaa haitallises,ti sekä oppilaiden opintoi-
23632:  hin että terveyteen. Lisäksi on opettajien vaikea valvoa
23633:  oppilasten käytöstä, ja vähäisemmäksi jää myös heidän hen-
23634:  kilökohtaisen seurustelunsa kasvattava vaikutus oppilaisiin.
23635:             Maamieskoulujen rakennusavustus.                   3
23636: 
23637:     Kunnollisten kouluhuoneistojen sekä riittävän tilavien
23638: asunto- ja ruokalarakennusten, n. s. oppilaskotien, aikaan
23639: saamiseksi olisi yleisistä varoista maamieskouluille myön-
23640: nettävä riittäviä rakennusavustuksia. Kuitenkin olisi han-
23641: kittava takeita avustusten tarkoituksenmukaisesta käyttä-
23642: misestä asettamalla niiden saannin ehdoksi, että koululla on
23643: oma laillisesti erotettu tonttialue sekä että rakennusavustus
23644: annetaan joko yleishyödyllisen seuran tahi koulun ylläpitä-
23645: mistä varten perustetun kannatusyhdistyksen välityksellä.
23646: Ennenkuin avustus myönnetään, olisi sen suuruudesta ja
23647: tarkoituksenmukaisuudesta hankittava lausunto sekä maan-
23648: viljelyshallitukselta että asianomaiselta maanviljelysseu-
23649: ralta.
23650:      Vaatimattomankin kouluhuoneiston rakennuskustannuk-
23651: set, opettajain asuntoja lukuun ottamatta, nousevat tähän-
23652:  astisen kokemuksen mukaan vähintäin 20,000 markkaan ja
23653:  oppilaskodin rakennukset 30 oppilaalle ainakin samaan mää-
23654:  rään eli molemmat yhteensä koulua kohti noin 40,000 mark-
23655:  kaan.
23656:      Eduskunnan saa,mien Jt1etoj.en mukaan viisi maamieskou-
23657:  lua kaipaa rakennusavustusta aivan ensi tilll!ssa, osaklsi uusia
23658:  rakennuksia varten, osaksi rakennusvelkojen .suorittamiseksi.
23659:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta T·eidän K·eisaTilliselta
23660:  Majesteetiltanne alama]sesti anoo,
23661: 
23662:                  että maamie8kouluja varten myönnettäisiin
23663:              valtiovaroista rakennusavustusta tarpeen mu-
23664:              kaan; sekä
23665:                  että jo ensi vuoden menoarvioon tarkoitusta
23666:              varten otettaisiin 150,000 markan määräraha.
23667: 
23668:     Suomen Eduskunta pysyy alati .i. n. e.
23669: 
23670:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
23671: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23672:              1914.- Anomusmietintö N:o 23.
23673: 
23674: 
23675: 
23676: 
23677:                 L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
23678:             m i e t i n t ö N :o 4, määrärahan myöntämisestä
23679:             eräitten eniten rasitettujen tientekolahkojen
23680:             avustamiseksi.
23681: 
23682:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella 20 päivältä helmi-
23683: kuuta 1914 lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Laki-
23684: ja talousvaliokuntaan ed. Heiskasen y. m. ja ed. Pykälän
23685: y. m. anomusehdotukset N:o 48 ja 49, jotka molemmat
23686: koskevat määrärahan myöntämistä eräitten kuntain eniten
23687: rasitettujen tientekolahkojen avustamiseksi.
23688: 
23689: 
23690:      Edellisen anomusehdotuksen tekijät huomauttavat, että
23691: nykyisen maantierasituksen aiheuttamat epäkohdat eivät
23692: tulisi lähivuosina lrorjatuiksi, vaikka Eduskunta päättäisikin
23693: uudistaa tientekolainsäädäntömme ja Eduskunnan päätös
23694: saisi mahdollisimman pian lopullisen vahvistuksen; moniaita
23695: vuosia kuluisi näet järjestelytoimiin vanhasta uuteen siirryt-
23696: täessä. Kuitenkin olivat eräät näistä epäkohdista siksi suuria,
23697: että niiden korjaamiseen olisi väliaihisesti ryhdyttävä vii-
23698: pymättä, perinpohjaisempia uudistuksia tientekolainsäädän-
23699: nössämme odotettaessa. Etenkin olisi nykyisen tientekorasi-
23700: tuksen epätasaista jakaantumista eri seutujen kesken maas-
23701: samme edes .ionkin verran koetettava poistaa; ja olisi siinä
23702: tarkoituksessa osoitettava määrärahoja eniten rasitettujeu
23703: tientekolahkojen avustamista varten ja perusteena näiden
23704: määrärahojen jakamiselle pidettävä maanteitten pituutta,
23705: verrattuna lahkon asukaslukuun. Sanotun nojalla pyytävät
23706: anomusehdotuksentekijät Eduskuntaa anomaan, että kulku-
23707:  laitosrahaston budjetissa vuonna 1915 osotetaan 1,000,000
23708: markan suuruinen määräraha käytettäväksi edelläesitettyjen
23709: 2            1914. -   Anomusmietintö N:o 23.
23710: 
23711: perusteiden mukaan enimmin rasitettujen tientekolahkojen
23712: avustamiseksi.
23713: 
23714: 
23715:      Edustaja Pykälä y. m. lausuvat anomusehdotuksessaan
23716: muun muassa, ,että rautatieverkon laajentuminen ja höyry-
23717: laivaliikkeen vilkastuminen maassamme on pakottanut ra-
23718: kentamaan uusia maanteitä rautatieasemille ja laivasatamiin.
23719: Sen ohessa olivat uudemmat teknilliset saavutukset kulku-
23720: neuvojen alalla asettaneet suurempia vaatimuksia maantei-
23721: den ja siltojen hyvään kuntoon nähden; oli käynyt välttä-
23722: mättömäksi ryhtyä toimenpiteisiin maanteiden levittämiseksi
23723: ja niissä olevien mäkien alentamiseksi kuin myöskin vahvem-
23724: pien siltojen rakentamiseksi. Nämä ,seikat olivat aiheuttaneet,
23725: että maanteiden teko- ja kunnossapitokustannukset olivat
23726: melkoisesti kohonneet, ja tulisivat ne ainakin muutamissa
23727: seuduin epäilemättä nousemaan summiin, jotka kävisivät yli
23728: tientekovelvollisten maksukyvyn. Tähän katsoen vaati oi-
23729: kceudenmukaisuus, että yleisillä varoilla avustettaisiin uusien
23730: maanteiden tekoa ja vanhojen kunnossapitoa, niin ettei maa-
23731: taviljelevän väestön enää yksinään tarvitsisi tientekorasi-
23732: tusta kantaa.
23733:      Sanotun nojalla pyytävät anomuksentekijät Eduskuntaa
23734: anomaan, että eniten rasitettuja tientekolahkoja avustet-
23735:  taisiin, ja että ensi vuoden menoarvioon tätä tarkoitusta var-
23736:  ten otettaisiin 1,000,000 markan suuruinen määräraha.
23737: 
23738: 
23739:     Samalla kun nämä anomusehdotukset V aliakuntaan saa-
23740: puivat, lähetti Eduskunta V aliakuntaan myös ed. Penna'len
23741: y. m., Gäddan y. m. ja Ahmavaaran y. m. eduskunta-
23742: esitykset n:o 6, 16 ja 17, jotka kaikki sisälsivät lakiehdotuk-
23743: sia teiden ja siltain rakentamisesta ja kunnossapitämisestä.
23744: Käsiteltyään näitä eduskunta-alatteita on Valiokunta, korja-
23745: taksensa eniten tuntuvat epäkohdat tientekolainsäädännös-
23746: sämme, laatinut mietinnön tuon lainsäädännön muuttamisesta
23747: erinäisiltä kohdin. Valiokunta on tällöin erittäin kiinnittä-
23748:               11ientek:olah.kojen avustaminen.              3
23749: 
23750: nyt huomiota siihen seikkaan, että tientekorasitus sangen
23751: epätasaisesti kohtaa eri paikkakuntia maassamme, mihin
23752: nähden Valiokunta suuremman tasaantumisen saavuttami-
23753: seksi on ehdottanut, että 15 päivänä tammikuuta 1883 anne-
23754: tun, teiden ja siltain tekemistä ja kunnossapitoa koske-
23755: van Keis. asetuksen 2 §:ään liitettäisiin määräys siitä,
23756: että valtio teiden kunnossapitokustannuksien helpottami-
23757: seksi ja tasaamiseksi antaisi vuosittain kuusisataatuhatta
23758: markkaa, mikä summa olisi suoritettava kulkulaitosrahaston
23759: varoista ja jaettava suhteellisesti niiden eniten rasitettujen
23760: tientekolahkojen kesken, joiden tientekokustannukset olisivat
23761: koko maan keskimääräistä kustannusta rnanttaalilta suu-
23762: remmat. Valiokunta on mietinnössään lähemmin selvittänyt,
23763: millä perusteilla mainitun jaon tulisi tapahtua, jota vastoin
23764: ed. Pykälän y. rn. anomusehdotuksessa kysymys jaon perus-
23765: teista on kokonaan syrjäytetty ja ed. Heiskasen y. m. anomus-
23766: ehdotuksessa sanottua seikkaa vaan ohimennen kosketeltu.
23767:     Edellä ·esitettyyn kats.oen ja koska siis Valiokunnan
23768: mainittu ehdotus tarkoittaa anomusehdotuksissa kerrottujen
23769: epäkohtien poistamista, ja VaJiokunta sen ohessa on ehdotta-
23770: nut, että V aliakunnan laatima asetusehdotus astuisi voi-
23771: maan 1 päivanä tammikuuta 1917, ei Valiokunta ole katso-
23772: nut syytä olevan anomusehdotuksien johdosta ryhtyä erityi-
23773: seen toimenpiteeseen. Valiokunta tähän nähden kunnioit-
23774: taen ehdottaa
23775:                että Eduskunta antaisi anomusehdotuksien
23776:             raueta.
23777: 
23778:    Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
23779: 
23780: 
23781:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
23782: Sopanen, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Aalle-Teljo,
23783: Ahmala, Gädda, Halonen, Iipponen (osittain), Isaksson,
23784: Koivisto (osittain), Linna, Lohi, Lonkainen, Lylykorpi,
23785: Saarelainen, Saarinen, Turkia (osittain) ja Wirkki sekä va-
23786: rajäsen Tuomela.
23787: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 23.
23788: 
23789: 
23790: 
23791: 
23792:                     Vastalauseita.
23793:                               I.
23794: 
23795:     Olemme valiokunnassa olleet anomusehdotusten suhteen
23796: toisella kannalla kun valiokunnan enemmistö. Se seikka,
23797: että valiokunta on mietinnössään n :o 2 ehdottanut eduskun-
23798: nan hyväksyttäväksi asetusehdotuksen, jonka avulla tarkoi-
23799: tetaan poistaa anomuksissa mainitut epäkohdat, ei suinkaan
23800: ole esteenä anomuksien tarkoituksen hyväksymiselle, mutta
23801: päinvastoin johdonmukainen sen kanssa. Valiokunnan ehdo-
23802: tuksen mukaan astuisi tieasetus voimaan 1 päivänä tammi-
23803: kuuta 1917 ja anomuksissa ehdotetaan määräraha anotta-
23804: vaksi vuodeksi 1915. Eduskunta hyväksyi viime vuoden
23805: valtiopäivillä 500,000 markan määrärahan yleisistä valtion
23806: varoista käytettäväksi tähän tarkoitukseen. Eduskunnan
23807: päätöksen mukaan oli yleisenä jakoperusteena käytettävä
23808: sitä, että avustus tehtiin riippuvaksi tientekolahkon kun-
23809: nossapidettävien teiden pituudesta verrattuna asukaslukuun,
23810: kuitenkin siten rajoitettuna, että avustusta oli annettava etu-
23811: päässä niille tientekolahkoille, joilla puheenaoleva rasitus
23812: oli erittäin raskas.
23813:      Mielestämme olisi Eduskunnalla nytkin aivan yhtä suuri
23814: syy anoa tuonlaista avustusta. Sen vertailun nojalla, joka
23815: on esitetty laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 2 voi-
23816: tanee katsoa kohtuulliseksi 600,000 markan määräraha tä-
23817: hän tarkoitukseen käytettäväksi ja jako toimitettavaksi sa-
23818: mojen perusteiden mukaan kuin viime vuotinen Eduskunnan
23819: lläätös sisälsi. Jakamistavan lähempi määrittely voisi jäädä
23820: Hallituksen asiaksi. Varat olisi mielestämme sopivin mer-
23821: kitä kulkulaitosrahaston varoista, 'koska maantiet ovat kulku-
23822: liikenteen välittäjiä samoin kun rautatietkin. Ehdotamme
23823:                       Vastalause I.                          5
23824: 
23825: sns, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta
23826: anoa:
23827:                että vuoden 1915 kulkulaitosrahaston meno-
23828:            sääntöön merkittäis'i:in 600,000 markan S'uurui-
23829:            nen määräraha jaettavaksi eniten rasitetuille
23830:            tientekolahkoille perustelnissa viitatulla tavalla.
23831:                                                          1
23832:    Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
23833: 
23834:       K. A. Lohi.                    P. Saarelainen.
23835:       Yrjö Halonen.                  M. 'l'uomela.
23836: 6            1914.- Anomusmietintö N:o 23.
23837: 
23838: 
23839: 
23840: 
23841:                              II.
23842: 
23843:     Valiokunnan enemmistö on kyseessä olevan mietinnön pe-
23844: rusteluissa asettunut sille kannalle, että kulkulaitosrahas-
23845: tosta voidaan avustusta myöntää teidenteko- ja kunnossapito-
23846: rasitusten huojentamiseksi, vaikkakin ehdotetaan anomus-
23847: ehdotukset evättäviksi, koska samasta asiasta jo on valiokun-
23848: nassa mietintö valmistettu. (Viittaamme Laki- ja talousvalio-
23849: kunnan mietintöön n:o 2 liittämäämme vastalauseeseen).
23850:     Kun tälle kannalle asettuminen merkitsee sitä, että tah-
23851: dottaisiin välillisten verojen avulla velvoittaa muitakin yh-
23852: teiskuntaluok'kia, suuremmalta osalta työväestöä, tierasi-
23853: tuksiin osallisiksi, niin emme ole voineet tässä valiokunnan
23854: enemmistön mielipiteeseen yhtyä. Ehdotamme, että mietin-
23855: nön sivulla 2 poistettaisiin kolmas kappale ja hyväkc;yttäi-
23856: siin se näin kuuluvaksi:
23857:     Myönnettävissä kyllä on, että tierasitukset eivät ole tasan
23858: jaetut tievelvollisten 'keskuudessa, josta on seurauksena, että
23859: toisilla paikkakunnilla maatamme nousevat rasitukset usei-
23860: hin satoihin markkoihin manttaalia kohden, kun taasen on
23861: paikkakuntia, joissa rasitukset ovat hyvin vähäiset. Ryh-
23862: dyttäessä näitä epäkohtia tasaamaan' kulkulaitosrahaston
23863: avulla, kuten anomuksentekijät ,ehdottavat, jouduttaisiin
23864: luomaan uusia verovelvollisia välillisten verojen avulla tie-
23865: rasituksiin osallisiksi, jotka rasitukset voimassa olevien la-
23866: kien mukaan kuuluvat kiinteästi manttaaleille. Manttaaleilta
23867: taasen rastitusten poistaminen ei ole suotavaa eikä edes
23868: kohtuuden mukaistakaan, ennenkuin verotusolot kokonai-
23869: suudessaan saadaan uusituiksi tuloverotuksen pohjalle. Jos
23870: välillisillä veroilla tuettavaa kulkulaitosrahastoa käytettäi-
23871: siin manttaalirasituksen tasaamiseen, olisi se suoranainen
23872:                        Vastalause II.                       7
23873: 
23874: lahja niille manttaaleille, jotka nykyisten verotusperusteiden
23875: mukaan oikeammin olisivat velvolliset antamaan avustusta
23876: sinne missä edellämainitut rasitukset ovat suurempia.
23877:     Mietinnön sivulla 3 oleva ·ensimäinen kappale olisi niin-
23878: ikään poistettava ja hyväksyttävä se näin kuuluvaksi:
23879:     Edellä esitetyn perusteella saamme kunnioittaen Edus-
23880: kunnalle ehdottaa
23881: 
23882:                että Eduskunta antaisi anomusehdotuksien
23883:             raueta.
23884: 
23885:    Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
23886: 
23887:    Heikki Ahmala.               Emil Saarinen.
23888:    Matti Lonkainen.             Matti Turkia.
23889:    Ida Aalle-Teljo.             Oskari Lylykorvi.
23890:                        Penna Paunu.
23891: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23892:             1914.- Anomusmietintö N:o 24.
23893: 
23894: 
23895: 
23896: 
23897:                 llaatalousvaliokunnan mie-
23898:            t i n t ö N :o 9 anomusehdotuksen johdosta.
23899:            joka koskee lainaio myöntämistä maalaiskun-
23900:            tain tilattoma:n väestön lainakassoille.
23901: 
23902:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
23903: lähettänyt edustajain Branderin y. m. anomusehdotuksen
23904: N :o 72 lainain myöntämisestä maalaiskuntain tilattoman
23905: väestön lainakassoille.
23906: 
23907: 
23908:     Eduskunta on puolestaan hyväksynyt asetusehdotukset
23909: pientiloista ja Suomen maalaisväestön asutusrahastosta.
23910: Siinä tapauksessa että mainittu rahast.o perustetaan ja se
23911: ottaa määräajan kuluessa kuoletettavan koti- tai ulkomaisen
23912: lainan on Eduskunta 'lisäksi päättänyt suostua valtionta-
23913: kuun myöntämiseen siten syntyneiden sitoumusten täyttä-
23914: misestä.
23915:     Vaikka asutustoiminnan tulisikin V aliakunnan mielestä
23916: keskittyä sanottuun asutusrahastoon ja sen valvonnan alle.
23917: on toisaalta ilmeistä, että saattaa kulua aikaa ennenkuin
23918: rahaston toiminta ennättää täysin järjestäytyä. Tämän
23919: vuoksi ja jottei siihen mennessä asutustoiminnassa tapah-
23920: tuisi keskeytystä katsoo Valiokunta sensuuntaisen väliaikai-
23921: sen toimenpiteen, kuin anomusehdotuksessa on mainittu, tar-
23922: peelliseksi.
23923:     Maalaiskuntiin perustettujen lainalmssojen merkitys ti-
23924: lattoman väestön maanhankinnassa on käynyt yhä tärkeäm-
23925: mäksi. Tämä i'lmenee sekä lainakassojen lukumäärän kas-
23926: vamisessa että näiden kassojen anomien lainamäärien lisään-
23927: tymisessä. Vuonna 1905 oli siten kunnallisia lainakassoja
23928: 2           1914. -   Anomusmietintö N :o 24.
23929: 
23930: 102, v. 1910 jo 245, v. 1913 yhteensä 307 ja tätä nykyä
23931: lähemmäs 400. Valiokunnan saamien tietojen mukaan on
23932: hallituksessa äskettäin käsitelty 42 eri lainakassan anomuk-
23933: 5et, joissa pyydetyt 'lainamäärät tekevät yhteensä 2,275,000
23934: markkaa. Näistä anomuksista on hyljätty 5 ja niinikään 5
23935: jätetty vastaisen kä:sittelyn varaan. Jälellä oleviin anomuk-
23936: siin on tosin suostuttu. mutta varojen vähyyden vuoksi
23937: myönnetty ainoastaan 48o,ooo markkaa. kun ottaa huo-
23938: mioon että lainakassat näin ollen ova.t pakoitetut supista-
23939: maan toimintansa tilattoman väestön maanhankinnassa sekä
23940: että· usea kunta lainain ·saamisen epävarmuuden vuoksi on
23941: jättänyt niitä hakematta, ei anomusehdotuksessa ehdotettua
23942: 'lainamäärää eli yhtä miljoonaa markkaa Valiokunnan mie-
23943: lestä voida suinkaan pitää liian suurena.
23944:      Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
23945: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
23946: 
23947:                että maalaiskuntiin tilaUoman väestön laina-
23948:             kassoille lainoina jaettavaksi varattaisiin vuo-
23949:             deksi 191t) yhteensä yksi miljoon,a markkaa.
23950: 
23951: 
23952: 
23953: 
23954:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
23955: Brander, varapuheenjohtaja Tulenheimo, jäsenet Eloranta
23956: {osittain), Eronen, Hjulgr{m, Kääriäinen, Lautasalo, Pulk-
23957: kinen, Rannikko, Sjöstedt-Jussila, Tanttu ja Tokoi (osittain)
23958: sekä varajäsenet Tolonen ja T~.
23959: 
23960:     HeLsingissä huhtikuun 15 p. 1914.
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
23966:       1914. - Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 24.
23967: 
23968: 
23969: 
23970: 
23971:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i·
23972:            n e n a n o m u s lainain. myöntämisestä maa·
23973:            laiskuntain tilattoman väest.ön lainakassoille.
23974: 
23975: 
23976: 
23977: 
23978:        Suurlvaltalsin, lrmollisin Keisari
23979:               ja Suuriruhtinas I
23980: 
23981: 
23982: 
23983: 
23984:     Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus lainain
23985: myöntämisestä maalaiskuntain tilattoman väestön lainakas-
23986: soille, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjes-
23987: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 24.
23988: 
23989: tyksessä käsitel'lyt.
23990:      Eduskunta on 17 päivänä vnme maaliskuuta hyväk-
23991: synyt ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne tutkittavaksi
23992: ja vahvistettavaksi lähettänyt asetuksen pientiloista ja ase-
23993: tuksen Suomen maalaisväestön asutusrahastosta. Vaikka
23994: asutustoiminnan tulisi keskittyä sanottuun asutusrahastoon
23995: ja olla sen valvonnan alainen, on ilmeistä, että saattaa kulua
23996: aikaa ·ennenkuin rahaston toiminta ennättää täysin järjes-
23997: täytyä. Jotta asutustoiminnassa ei .siihen mennessä tapah-
23998: tuisi keskeytystä, 'katsoo Eduskunta sensuuntaisen väliai-
23999: kaisen toimenpiteen tarpeelliseksi, että edelleenkin myön-
24000: netään lainoja maalaiskuntien tilattoman väestön laina-
24001: kassoille.
24002:      Maalaiskuntiin perustettujen lainakassojen merkitys ti-
24003: lattoman väestön maanhankinnassa on käynyt yhä suurem-
24004:  maksi. Tämä ilmenee siinä, että lainakassojen lukumäärä
24005:  kasvaa ja niiden anomat lainamäärät lisääntyvät. Siten oli
24006:  vuonna 1905 kunnallisia lainakassoja 102, vuonna 1910 jo
24007:  245, vuonna 1913 y!hteensä 307 ja tätä nykyä lähes 400.
24008:  Hallitus on äskettäin käsitellyt 42 lainakassan anomuk-
24009:  set, joissa pyydetyt lainamäärät tekevät yhteensä 2,27 5,000
24010:  markkaa. Näistä anomuksista on hyljätty 5 ja jätetty 5
24011:  vastaisen käsittelyn varaan. Jäljellä oleviin anomuksiin on
24012:  Hallitus suostunut, mutta varojen vähyyden vuoksi myön-
24013:  tänyt ainoastaan 480,000 markkaa. Kun ottaa huomioon,
24014:  että lainakassat näin ollen ovat pakoitetut supistamaan
24015:  toimintaansa sekä että usea kunta lainain saamisen epävar-
24016:  muuden takia on jättänyt niitä hakematta, ei anomusehdo-
24017:  tuksessa ehdotettua määrää eli yhtä miljoonaa marltkaa
24018:  suinkaan voida pitää liian suurena. Tämä määräraha voi-
24019:  daan sopivimmin jättää ,Tilattoman väestön 1ainarahaston"
24020:  kautta jaettavaksi puheena oleville lainakassoille.
24021:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
24022:  sesti Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne anoo,
24023: 
24024:                että maalaiskuntien tilatloman väestön laina-
24025:             kassoille lainoina ,Tilattoman väestön lainara-
24026:       Lainoja maalaiskuntien lainakassoille.           3
24027: 
24028:        haston" kautta jaett(JJvaksi varattaisiin vuodeksi
24029:        1915 yhteensä 1,000,000 markkaa.
24030: 
24031: 
24032: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24033: 
24034: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
24035: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914 .
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040:                                                 ..
24041:              1914.- Anomusmietintö N:o 25.
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 
24046:                 L a k i- j a t a l o u s v a l i o k u n n a n
24047:             m i e t i n t ö N:o 3 anomusehdotuksen johdosta,
24048:             koskeva maatilojen osittamisesta 12 päivänä
24049:             kesäkuuta 1895 annetun Keis. asetuksen 41
24050:             §:n muuttamista.
24051: 
24052: 
24053:    Eduskunta on pöytäkirjanotteella 20 päivältä helmi-
24054: kuuta 1914 lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Laki-
24055: ja talousvaliokuntaan ed. Häkkisen anomusehdotuksen
24056: N:o 5·3.
24057: 
24058: 
24059:      Anomusehdotuksen tekijä lausuu, että maatilain omis-
24060: tajilla maassamme oli viime vuosisadan seitsenkymmenlu-
24061: vulla ja sen jälkeen tapana, siirtäessään omistus- tai hal-
24062: linta-oikeuden taloon;a vanhimmalle pojalleen tai tyttärel-
24063: leen, myönt.ää nuoremmille lapsilleen oikeuden tilan maille
24064: perustaa torppia. Usein .sopivat myös tilan omistajan pe-
24065: rilliset keskenään, että yksi heistä ottaisi tilan hoitoonsa ja
24066: omistukseensa, jota vastoin muut saisivat oikeuden asettua
24067: torppareina määräalueita tilan maasta viljelemään. Maini-
24068: tut nautinto-oikeuksien luovutukset tarkoittivat hankkia
24069: perintöosuuden vastiketta niille tilanomistajain lapsille ja
24070: muille perillisille, jotka eivät voineet päästä osallisiksi ti-
24071: lasta. Tämän kanssa sopusoinnussa oli, että nautinto-oikeus
24072: tämmöisiin vuokratorppiin määrättiin alati pysyväiseksi ja
24073: torppien vuokramaksut sangen alhaisiksi.
24074:      Kansan oikeuskäsityksen mukaan tuli vuokraoikeuden
24075: tällä tavalla •syntyneeseen torppaan olla yhtä kestävän ja
24076: turvatun kuin perintötalon omistajan oikeuden kiinteimis-
24077: töönsä. Lainlaadinta poikkesi kuitenkin aikojen kuluessa
24078: 2             1914.- Anomusmietintö N:o 25.
24079: 
24080: tämän käsityksen kannalta maanomistajain eduksi ja torp-
24081: parien vahingoksi. Vasta myöhempinä aikoina koetettiin
24082: säätyeduskunnassa turvata torpparien oikeutta sekä poistaa
24083: laista aukko, jota käyttäen oli voitu lukuisilta torppareilta
24084: riistää heidän perintöosuutensa. Tuloksena säätyeduskunnan
24085: kosketellusta työstä olivat seuraavat määräykset 12 päivänä
24086: kesäkuuta 1895 maanosittamisesta annetun Keis. asetuksen
24087: 41 ·§ :1ssä ja 42 § :n 2 momentissa.
24088:      ,Jos ennen Joulukuun 19 päivää 1864 määrä-ala sellai-
24089: sesta tilasta, 'kuin 1 § :ssä on sanottu, on perintö-osan vastik-
24090: keeksi tai muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon tällä
24091: tahi hänen oikeutensa omistajalla oikeus saada se ala lohkomi-
24092: sella tahi palstatilaksi erottamisella tämän asetuksen mukaan
24093:  erilleen otetuksi; hakekoon kuitenkin, jos hän sellaista etua
24094: nauttia tahtoo, sitä kuvernööriitä kymmenen vuoden kuluessa
24095: siitä päivästä, jona tämä asetus on voimaansa astunut.
24096:      Tämän asetuksen noudattaminen alkaa 1 päivästä Tam-
24097: mikuuta 1896."
24098:      Nämä lakisäännökset jäivät huomaamatta lukuisilta pe-
24099:  rintötorppareilta, jotka siis myöskään eivät päässeet laki-
24100:  määräyksissä luvatuista eduista osallisiksi. Koska nyt kui-
24101:  tenkin ei olisi kohtuullista kieltää näiltä sitä etua, josta
24102:  enemmän valveilla olevat perintötorpparit olivat päässeet
24103:  nauttimaan, olisi heille laissa myönnettävä oikeus saada
24104:  torpanalueensa lohkomisella tahi palstatilaksi erottamisella
24105:  erilleen otetuksi, jos he sellaista etua hakisivat siinä järjes-
24106:  tyksessä kuin kosketeltu lainpaikka määräsi. - Kun oli
24107:  mahdollista, että myös jälkeen 19 päivän joulukuuta 1864 oli
24108:  syntynyt perintötorppia, niin olisi myöskin näiden haltijoille
24109:  annettava samanlainen oikeus saada IJerintöosuutensa erote-
24110:  tuksi. Anomuksen tekijä ehdottaa näin ollen, että Edus-
24111:  kunta kääntyisi Hallituksen puoleen anomuksella, että Halli-
24112:  tus vuoden 1915 valtiopäivillä Eduskunnalle antaisi arm.
24113:  esityksen, joka sisältäisi ehdotuksen 12 ]läivänä kesäkuuta
24114:  1895 annetun Keis. asetuksen 41 § :n muuttamisesta näin
24115:  kuuluvaksi:
24116:             Maatilojen osittamisasetuksen 41 §.                8
24117: 
24118:                               ,41 §.
24119:     Jos ennen tammikuun 1 päivää 1914 määrä-ala senlai-
24120: sesta tilasta, kuin 1 § :ssä on sanottu, on perintöosan vasti'k-
24121: keeksi tahi muutoin ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon
24122: tällä tahi hänen oikeutensa omistajalla oikeus saada se ala
24123: lohkaisemalla tahi palstatilaksi eroittamisella tämän asetuk-
24124: sen mukaan erilleen otetuksi; hakekoon kuitenkin, jos hän
24125: senlaista etua nauttia tahtoo, sitä kuvernööriltä."
24126: 
24127: 
24128:     Perintötorppien syntymiseen vaikuttivat kiinteimistö-
24129: lainsäädännön kanta ja taloudelliset olosuhteet 18-vuosi-
24130: sadalla. Kun maatila oli siirtynyt useamman perillisen
24131: haltuun eikä sitä voitu, rikkomatta periaatetta veronalaisen
24132: maan vähentämisestä, jakaa tahi halkoa, niin oli maatila lain
24133: mukaan joutuva sille, joka siitä peri suurimman osan; mui-
24134: den tuli sanotulta perilliseltä saada perintöosuuttaan vastaa-
24135: van 'korvauksen rahassa tahi oikeuden vuotuiseen tuloon tahi
24136: muuhun etuun. Tämmöinen lunastuksen suorittaminen kans-
24137: saperillisille näyttäytyi usein vaikeaksi ja käytännöllis·essä
24138: suhteessa vähemmän sopivaksi; moni perillinen halusi mie-
24139: luummin edelleen viljellä sitä tilaa, jossa hän oli osallinen,
24140: kuin v!llstaanottaa lunastuksen sekä ryhtyä muualla toimeen-
24141: tuloansa hankkimaan.
24142:     Näitä olosuhteita silmälläpitäen sääsi eräs kunink. kielto
24143: 18 päivältä helmikuuta 1767, että perillisellä, joka ei voinut
24144: päästä omistajaksi perittyyn tahi sukuun ostettuun tilaan,
24145: oli oleva tilaisuus asettua torpparina viljelemään jotakin
24146: osaa tilan ulkotiluksista sellaisilla ehdoilla, joidenka kautta
24147: päätilan veronmaksukyky ei vähenisi.
24148:     Tämä kunink. kieltomääräys antoi aihetta lukuisien
24149: perintötorppien syntymiseen. Maatilaa käsittävän perintö-
24150: jaon yhteydessä sopivat tilan omakseen saanut perilli-
24151: nen ja toinen perillinen keskenään, että viimeksimainittu pe-
24152: rintöosuutensa asemasta saisi jonkun alueen tilan maalla vil-
24153: jeltäväkseen ja asuttavakseen. Myöhemmin tapahtui täm-
24154: möisiä sopimuksia myö'skin siUoin, kun perintö- tahi ansio-
24155: 4             1914. - Anomusmietintö N:o 25.
24156: 
24157: maa ennen sen omistajan kuolemaa jaettiin hänen peril-
24158: listensä kesken; täten syntyneitä torppia pidettiin myöskin
24159: perintötorppien veroisina.
24160:      1734 vuoden lain yleisistä yksityisoikeudellisista peri-
24161: aatteista seurasi, että puheenalaiset sopimukset eivät voineet
24162: luoda torpan vastaanottajaHe muuta kuin nautinto-oikeu-
24163: den torpan alueisiin. Ja myös edellä mainitun kunink.
24164: kiellon sisällys osoitti ,selvästi, että perintötorpparin tuli
24165: hoitaa aluettaan kuten vuokramiehen. Tämä oikeusperi-
24166: ,aate on meillä viimeisiin aikoihin saakka ollut määräävänä;
24167: ja on sitä sovellutettu lukuisissa tuomioistuinten päätöksissä.
24168: Eri mielipiteitä on esiintynyt vaan puheenabisen nautinto-
24169: oikeuden voimassa pysymisen ajasta. Samalla kun muu-
24170: tamat ovat katsoneet, että ensimäinen perintötorppari ja
24171: hänen rintaperillisensä olisivat oikeutettuja hallitsemaan
24172:  aluettaan laissa myönnetyn pisimmän vuokra-ajan, viiden-
24173: kymmenen vuoden kuluessa, ovat toiset olleet sitä mieltä, että
24174: vuokraoikeus torppaan pysyisi voimassa niin kauvan kuin
24175:  ensimäinen vuokramies ja hänen lapsensa (taikka ainakin
24176: torpan luovutuksen tapahtuessa jo syntyneet lapsensa) olisi-
24177:  vat elossa.
24178:      Perintötorpan luovutus oli joka tapauksessa johtunut
24179: siitä, että vastaanottajalle oli tahdottu hankkia perintöosuu-
24180:  den va:stike, että hänelle oli tahdottu omistaa pysyväinen -ta-
24181:  loudellinen etu. Luovutussopimu'ksissa ei useinkaan torp-
24182:  parin oikeudellista asemaa tarkasti määritelty; mutta niissä
24183:  käytetyistä sanoista kävi kuitenkin ilmi, et'tä hänelle tahdot-
24184:  tiin antaa vahvempi oikeus alueeseensa kuin tavallisen tor-
24185:  pan haltijalla tahi lampuodilla oli. Yleinen katsantokanta
24186:  maassamme on myös ollut taipuvainen pitämään perintö-
24187:  torppareita alueensa omistajan veroisina; ja tästä on johtu-
24188:  nut, että näitä torppareita kohdanneita häätötuomioita kat-
24189:  sottiin kohtuutta loukkaaviksi ja että voimakkaasti alettiin
24190:  vaatia heidän asemansa vakaannuttamista.
24191:      Tuloksena viimeksiesitetystä käsityksestä oli edellämai-
24192:  nittu 41 § maanosittamista koskevassa Keis. asetuksessa
24193:  12 päivältä kesäkuuta 1895. Mainittu lainkohta myönsi
24194:             Maatilojen osittamisasetuksen 41 §.               5
24195: 
24196: perintötorpparille vallan saavuttaa omistusoikeus hallitse-
24197: maansa alueeseen, jos sen rajat voitiin tarpeenmukaisesti
24198: määrätä. 1895 vuoden lainsäätäjä antoi siis juridisten näkö-
24199: kohtien väistyä sosialipoliittisten tieltä.
24200: 
24201: 
24202:     Edellä esitettyyn katsoen tahtoo Valiokunta ensimäi-
24203: seksi todeta, että käsiteltävänä oleva anomusehdotus tarkoit-
24204: taa aikaansaada muutoksia maanomistussuhteissa; siinä ano-
24205: tusta lainsäädäntötoimenpiteestä olisi seurauksena, että useat
24206: maanomistajat menettäisivät osan alueistaan. Ja anomuseh-
24207: dotus menee melkoista pitemmälle kuin 41 § vuoden 1895 ase-
24208: tuksessa. Samalla kuin 41 § sääsi, että ainoastaan ennen 19
24209: .päivää joulukuuta 1864 syntyneitä perintötorppia voitaisiin
24210: ;päatilasta lohkoa tahi eroittaa ja että perintötorppareiden
24211: tuli saattaa heille myönnetyn oikeuden voimaan kymmenessä
24212: vuodessa asetuksen voimaan astuttua uhalla, että tuo oikeus
24213: muuten raukeaisi, ehdotetaan anomuksessa, että yleensä kai-
24214: kille perintötorppareille puheenalainen osittamisoikeus olisi
24215: annettava epämääräiseksi ajaksi.
24216:     Maanomistussuhteiden varmuuden kannalta olisi siis ano-
24217: musehdotuksessa tarkoitettu lainmuutoksen hyväksyminen
24218: ,mitä arveluttavin toimenpide. Perintötorppain erottamiset         •
24219: 1rik'koisivat pitkien aikojen kuluessa vakaantuneita asiain-
24220: tiloja; ja ne kohtaisivat useammassa tapauksessa henkilöitä,
24221: jotka torpan syntymisen jälkeen ovat täyttä korvausta vas-
24222: taan ostaneet kantatilan siltä omistajalta, joka oli torpan
24223: perustamiseen suostunut tahi tämän perilliselta.
24224:      Valiokunta on edellä esitetyn johdosta tullut siihen va-
24225: kaumukseen, että anomusehdotuksessa tarkoitettuun lain-
24226: säädäntötoimenpiteeseen ei ole ryhdyttävä, jolleivät ehdot-
24227: tomasti pakottavat syyt sitä vaadi.
24228:      Onko nyt tällaisia syitä olemassa? Valiokunnan enem-
24229:  mistö vastaa kysymykseen kieltävästi. Lainsäätäjämme on
24230:  jo kerran kohtuuden näkökohtia silmällä pitäen valmista-
24231:  nut ennen 19 päivää joulukuuta 1864 syntyneiden perintö-
24232:  torppien haitijoille tilaisuuden saada alueensa erilleen osite-
24233:     6            1914. -   Anomusmietintö N :o 26.
24234: 
24235:     tuiksi. Se seikka, että ioku näistä ei ole tilaisuutta hyväk-
24236:     seen käyttänyt, ei Valiokunnan enemmistön mielestä mil-
24237:     lään tavoin voi aiheuttaa, että lainsäätäjän tulisi uudelleen
24238:     myöntää mainittujen perintötorpiJain haitijoille osittamis-
24239:     oikeus ja siten uudelleen ja melkoista suuremmassa määrin
24240:     kuin vuoden 1895 asetuksessa panna alttiiksi oikeusvarmuus
24241:     maanomistussuhteissa. Mitä taas tulee mainitun päivän
24242:     jälkeen syntyneisiin perintötorppiin, niin on niiden , hal-
24243:     tijoiden edun vuoksi vielä vähemmin syytä ehdotettuun lain-
24244:     muutokseen ryhtyä, koska jo torppaa perustettaessa olisi sil-
24245:     'loin voimassa olevan oikeuden mukaan torpan alueen välitön
24246:     erottaminen ollut täysin ,sallittua.
24247:          Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
24248:     dottaa,
24249:                      että Eduskunta päättäisi hylätä kyseessä ole-
24250:                  van anomusehdotuksen.
24251: 
24252:         Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
24253: 
24254: 
24255: 
24256:         Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja So-
24257: •   panen, varapuheenjohtaja Paunu ja jäsenetAalle-Teljo (osit-
24258:     tain), Ahmala, Gädda (osittain), Halonen, Iipponen, Isa:ks-
24259:     son, Koivisto (osittain), Linna, Lohi, Lonkainen, Lylykorpi,
24260:     .Saarelainen (osittain), Saarinen (osittain), Turkia ja Virkki
24261:     sekä varajäsenet Käkelä, Partanen, Tuomela ja Tåg (osit-
24262:     tain).
24263:                           Vastalause.                            7
24264: 
24265: 
24266: 
24267: 
24268:                         Vastalause.
24269:     Valiokunnan enemmistö ehdottaa kyseessä olevan ano-
24270: musehdotuksen hylättäväksi sillä perusteella, ettei ole eh-
24271: dottomasti pakoittavia syitä olemassa sellaiseen lainsää-
24272: däntötoimenpiteeseen kuin anomusehdotuksentekijä tarkoit-
24273: taa. Kun edellä mainittu 'peruste ei ole meitä tyydyttänyt,
24274: niin tuomme täten ilmi eriävän mielipiteemme.
24275:     Perintötorppia maassamme on vielä huomattavasti, vaik-
24276: ka niiden lukumäärästä ei valiokunnalla ole ollut todellista
24277: tietoa. Kun vanherumaila ajalla lainsäädännöllä määrät-
24278: tiin, ettei maatiloja saanut jakaa eikä ositel'la, seurasi tästä
24279: useastikin, että perintötilan osaperillinen otti perintöosuu-
24280: destaan torpan a'Suttavakseen ja suostui suorittamaan vä-
24281: häistä veroa päätilalle asetettujen rasitusten korvaukseksi.
24282: Asianosaisilla oli yrleensä se1lainen käsitys, että tällä tavalla
24283: syntynyt oikeus torppaan vasta:si samaa kuin perintöomis-
24284: tusoikeuskin päätilaan, jonka vuoksi välipuheissa sopimus
24285: tehtiin ikuisiksi ajoiksi lapsille ja lasten lapsille j. n. e.
24286:      Vaikka voimas'sa olevat lait eivät täydellisesti turvan-
24287: neetkaan käytännössä vakiintuneita omistuskäsitteitä perin-
24288:  tötorppiin, syntyi ristiriitoja vasta sen jälkeen kuin maan-
24289: arvo alkoi huomattavasti kohota etenkin metsätuotteiden
24290: vaikutuksesta. Näistä ristiriidoista kaiketi rjohtui, että
24291:  v. 1895 valtiopäivät tunnustivat perintötorppien omistus-
24292:  oikeuden säätämällä lain, jonka mukaan he olivat oikeutetut
24293: kymmenen vuoden ajalila hakemaan torppan'sa itsenäisiksi.
24294:      Edellä mainittua oikeutta ei kuitenkaan suuremmassa
24295:  määrässä käytett.y, osaksi sen syyn tähden, etteivät asian-
24296:  omaiset siitä tienneet, ja osaksi sen täJhden, että luotettiin yhä
24297:  edelleenkin niihin omistuskäsitteisiin, jotka olivat määrää-
24298:  vinä tekijöinä perintötorppia muodostettaessa. Kun tällä
24299: 8             1914. -    Anomusmietintö N :o 25.
24300: 
24301: tavalla suuri joukko perintötorppareita jätti käyttämättä
24302: 1895 vuoden laissa heille myönnettyä oikeutta, menettäen
24303: siten perintöosuutensa, niin on anomuksentekijällä ollut
24304: kylliksi riittäviä syitä anomuksen tekemiseen. Edellä sano-
24305: tun perusteella kunnioittain ehdotamme
24306:                 että Eduskunta anoisi hallitukselta sellaista
24307:             armollista esitystä vuoden 1915 valtiopäivilZe,
24308:             jolla maanosittamisesta 12 p:ltä kesäkuuta 1895
24309:             annetun Keis. a..<?etuksen 41 §:ssä oleva oikeus
24310:             uusittaisiin.
24311: 
24312:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
24313: 
24314:       Penna Paunu.                       Emil Saarinen.
24315:       Heikki Ahmala.                     Matti Lonkainen.
24316:       Matti Turkia.                      Oskari Lylykorpi.
24317:       Ida Aalle-Teljo.                   Mikko Virkki.
24318: 
24319: 
24320: 
24321: 
24322:       Helsingissä, Keisarillisen Sena!l.tin kirjapainossa, 1914.
24323:              1914.- AnomUSJDietintö N:o 25.
24324: 
24325: 
24326: 
24327: 
24328:                 Laki- ja talousvaliokunnan
24329:             m i e t i n t ö N:o 3 a anomusehdotuksen joh-
24330:             dosta, koskeva maatilojen osittamisesta 12 päi-
24331:             vänä kesäkuuta 1895 annetun Keis. asetuksen
24332:             41 §:n muuttamista.
24333: 
24334:     Sittekun Laki- ja ta:lousvaliokunta oli Eduskunnalle
24335: lähettänyt mietintönsä N:o 3 ed. Häkkisen anom. ehd. n:o
24336: 53 johdosta, koskeva maatilojen osittamisesta 12 p :nä kesä-
24337: kuuta annetun Keis. asetuksen 41 § :n muuttamista, ja esit-
24338: tämillään perusteilla siinä ehdottanut, että Eduskunta päät-
24339: täisi tuon anomusehdotuksen hylätä, on Eduskunta 15 päi-
24340: vänä kuluvata huhtikuuta palauttanut asian Laki- ja ta-
24341: lousvaliokuntaan, muutettavaksi perusteluihin nähden sel-
24342: laiseksi, että syy, minkätähden tämä alote hylätään, on se,
24343: että asia nyt jo on esillä maanvuokrakomiteassa ja että
24344: Eduskunnalla vastaisuudessa on tilaisuus asiasta päättää.
24345:     Tämän johdosta saa Valiokunta, muuttaen asiassa laati-
24346: mansa mietintöä, kunnioittaen esittää seuraavaa:
24347:     Perintötorppien syntymiseen vaikuttivat kiinteimistö-
24348: lainsäädännön kanta ja taloudelliset olosuhteet 18-vuosi-
24349: sadalla. Kun maatila oli siirtynyt useamman perillisen hal-
24350: tuun eikä sitä voitu, rikkomatta periaatetta veronalaisen
24351: maan vähentämisestä, jakaa tahi halkoa, niin oli maatila lain
24352: mukaan joutuva sille, joka siitä peri suurimman osan; mui-
24353: den tuli sanotulta perilliseltä saada perintöosuuttaan vastaa-
24354: van korvauksen rll!hassa ta:hi oikeuden vuotuiseen tuloon tahi
24355:  muuhun etuun. Tämmöinen lunastuksen suorittaminen kans-
24356:  saperillisille näyttäytyi usein vaikeaksi ja käytännöllisessä
24357:  suhteessa vähemmän sopivaksi; moni perillinen halusi mie-
24358:  luummin edelleen viljellä sitä tilaa, jossa hän oli osallinen,
24359: 2            1914.- Anomusmietintö N:o 25.
24360: 
24361: kuin vastaanottaa lunastuksen sekä ryhtyä muualla toimeen-
24362: tuloansa hankkimaan.
24363:     Näitä olosuhteita silmälläpitäen sääsi eräs kunink. kielto
24364: 18 päivältä helmikuuta 1767, että perillisellä, joka ei voinut
24365: päästä omistajaksi perittyyn tahi sukuun ostettuun tilaan,
24366: oli oleva tilaisuus asettua torpparina viljelemään jotakin
24367: osaa tilan ulkotiluksista sellaisilla ehdoilla, joidenka kautta
24368: päätilan v·eronmaksukyky ei vä.henisi.
24369:     Tämä kunink. kieltomääräys antoi aihetta lukuisien pe-
24370: rintötorppien syntymiseen. Maatilaa käsittävän perintöjaon
24371: yhteydessä sopivat tilan omakseen saanut perillinen ja toi-
24372: nen perillinen keskenään, että viimeksimainittu perintöosuu-
24373: tensa asemasta saisi jonkun alueen tilan maalla viljeltä-
24374: väkseen ja asuttavakseen. Myöhemmin tapaJhtui tämmöisiä
24375: sopimuksia myöskin silloin, kun perintö- tahi ansiomaa en-
24376: nen sen omistajan kuolemaa jaettiin hänen perillistensä kes-
24377: ken; täten syntyneitä torppia pidettiin myöskin perintö-
24378: torppien veroisina.
24379:     1734 vuoden lain yleisistä yksityisoikeudellisista peri-
24380: aatteista seurasi, että puheenalaiset sopimukset eivät voineet
24381: luoda torpan vastaanottajalle muuta kuin nautinto-oikeu-
24382: den torpan alueisiin. Ja myös edellä mainitun kunink. kiel-
24383: lon sisällys osoitti selvästi, että perintötorpparin tuli hoitaa
24384: aluettaan kuten vuokramiehen. Tämä oikeusperiaate on
24385: meillä viimeisiin aikoihin saakka ollut määräävänä; ja on
24386: sitä sovellutettu lukuisissa tuomioistuinten päätöksissä. Eri
24387: mielipiteitä on esiintynyt vaan puheenalaisen nautintooikeu-
24388:  den voimassa pysymisen ajasta. Samalla kun muutamat
24389:  ovat katsoneet, että ensimäinen perintötorppari ja hänen rin-
24390: taperillisensä olisivat oikeutettuja hallitsemaan aluettaan
24391: laissa myönnetyn pisimmän vuokra-ajan, viidenkymmenen
24392:  vuoden kuluessa, ovat toiset olleet sitä mieltä, että vuokra-
24393:  oikeus torppaan pysyisi voimassa niin kauvan kuin ensi-
24394:  mäinen vuokramies ja hänen lapsensa (taikka ainakin
24395: torpan luovutuksen tapahtuessa jo syntyneet lapsensa) oli-
24396:  sivat elossa.
24397:             Maatilojen osittamisasetuksen 41 §.             3
24398: 
24399:     Perintötorpan luovutus oli joka tapauksessa johtunut
24400: siitä, että vastaanottajalle oli tahdottu hankkia perintöosuu-
24401: den vastike, että hänelle oli tahdottu omistaa pysyväinen
24402: taloudellinen etu. Luovutussopimuksissa ei useinkaan torp-
24403: parin oikeudellista asemaa tarkasti määritelty; mutta niissä
24404: käytetyistä sanoista kävi kuitenkin ilmi, että hänelle tahdot-
24405: tiin antaa vahvempi oikeus alueeseensa kuin tavallisen tor-
24406: pan haltijalla tahi lampuodilla oli. Yleinen katsantokanta
24407: maassamme on myös ollut taipuvainen pitämään perintö-
24408: torppareita alueensa omistajan veroisina; ja tästä on johtu-
24409: nut, että näitä torppareita kohdanneita häätötuomioita kat-
24410: sottiin heidän oikeuttaan loukkaavik:si ja että voimakkaasti
24411: alettiin vaatia heidän asemansa vakaannuttamista.
24412:     Tuloksena viimeksiesitetystä käsityksestä oli 41 § maan-
24413: osittamista koskevassa Keis. asetuksessa 12 päivältä kesä-
24414: kuuta 1895. Mainittu lainkohta myönsi perintötorpparille
24415: vallan saavuttaa omistusoikeus hallitsemaansa alueeseen,
24416: jos sen rajat voitiin tarpeenmukaisesti määrätä. 1895 vuo-
24417: den lainsäätäjä antoi siis juridisten näkökohtien väistyä
24418: sosialipoliittisten tieltä.
24419: 
24420:     Keis. Senaatti on 29 päivänä lokakuuta 1912 asettanut
24421: komitean tekemään ehdotuksia maanvuokraolojen järjestämi-
24422: seksi. Tämä komitea on valmistanut ehdotuksen asetukseksi
24423: erinäisten vuokra-alueiden pysyttämisestä erityisinä viljel-
24424: minä; ehdotuksen as·etukseksi eräiden torpan, lampuotitilan
24425: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 p :nä maaliskuuta 1909
24426: annetun arm. asetuksen pykälien muuttamisesta; ja ehdo-
24427: tuksen asetukseksi 3 päivänä syy·skuuta 1886 annetun met-
24428: sälain 20 § :n muuttamisesta. Sanottuun nähden ja koska
24429: siis vuokraolojamme koskeva lainsäädäntö kokonaisuudes-
24430: saan on järjestelevän työn alaisena, ei Valiokunta ole katso-
24431: nut soveliaaksi nykyään ryhtyä erityisiä määräyksiä perin-
24432: tötorpparien ja kantatilain omistajain oikeussuhteista laati-
24433: maan. Vaan olisi perintötorppiakin koskevat oikeussuhteet
24434: järjestettävät maanvuokraolojen lopullisen järjestelyn yh-
24435: teydessä.
24436: 4            1914.- AnoilUISmietintö N:o 2ö.
24437: 
24438:    Edellä esitetyn nojalla saa V aliakunta kunnioittaen
24439: ehdottaa,
24440:                että Eduskunta päättäisi hylätä kyseessä ole-
24441:             van anomusehdotuksen.
24442: 
24443:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1914.
24444: 
24445: 
24446: 
24447:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja So-
24448: panen, varapuheenjohtaja Paunu, jä:senet Aalle-Teljo (osit-
24449: tain), Ahmala, Gädda (osittain), Halonen, Iipponen (osit-
24450: tain), Isaksson, Koivisto (osittain), Linna, Lohi, Lonkainen,
24451: Lylykorpi, Saarelainen (osittain), Saarinen (osittain), Tur-
24452: kia ja Virkki sekä varajäsenet Käkelä, Partanen, Tuomela ja
24453: Tåg (osittain).
24454: 
24455: 
24456: 
24457: 
24458:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
24459:             1914.- Anomusmietintö N:o 26.
24460: 
24461: 
24462: 
24463: 
24464:                Laki- ja talousvaliokunnan
24465:            m i e t i 11 t ö N:o 5 metsästystä koskevan lain-
24466:            säädännön uudistamisesta.
24467: 
24468:    Eduskunta on pöytäkirjanotteella 20 päivältä helmikuuta
24469: 1914 Laki- ja talousvaliokuntaan lähettänyt ed. Lylykorven
24470: y. m. anomusehdotuksen N:o 52 uuden metsästysasetuksen
24471: säätämisestä.
24472: 
24473: 
24474:     Anoonusehdotuksen tekijät lausuvat muun muassa, että oi-
24475: keus vapaasti pyytää metsänriistaa oli a:lkuaan kuulunut kai-
24476: kille kansalaisille, mutta oli omistava 'luokka sittemmin val-
24477: lannut tuon oikeuden itsel'leen lainsäädäntöteitse yhdistämäl-
24478: lä metsästysoikeuden maanomistukseen. Kansaan ja varsinkin
24479: sen pohjakerroksiin oli kuitenkin päässyt syvälle juurtumaan
24480: se käsitys, että kesyttämätön metsänriista oli katsottava kan-
24481: san yhteiseksi omaisuudeksi. Voimassa oleva metsästysase-
24482: tus 20 päivältä lokakuuta 1898, joka myös oli jättänyt met-
24483: sästysoikeuden maanomistajain yksinoikeudeksi, oli näin ol-
24484: len ristiriidassa kansan oikeuskäsityksen kanssa. - Edellä
24485: sanotun nojaHa ehdottavat anomusehdotuksen tekijät, että
24486: Eduskunta kääntyisi Hallitsijan puoleen anomtrksella, että
24487: metsästyksestä lokakuun 20 p:nä 1898 annettu asetus pe-
24488: rinpohjin tarhstettaisiin ja Eduskunnalle mitä pikemmin
24489: annettaisiin esitys uudeksi metsästysasetukseksi, joka olisi
24490: rakennettu sille periaatteelle, että kaiken[ainen metsästys
24491: tulisi maanomistuksesta riippumattomaksi, !kaikkien kansa-
24492: laisten oikeudeksi niillä rajoitnksilla, mitkä katsotaan tar-
24493: peellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi ja <lisääntymisen
24494:  turvaamiseksi.
24495: 2             1914.- Anomusmietintö N:o 26.
24496: 
24497:     Perustuslainluontoisessa as·etuksessa 21 päivältä helmi-
24498: kuuta 1789 kruununtalojen myymisestä perinnöksi sekä
24499: niistä eduista ja ehdoista, joilila perintötaloja on hallittava,
24500: on säädettynä, että kaikilla perintötalollisilla, olkoonpa
24501: heillä tiloja, joita kuninkaalta ja kruunulta jo oli myyty
24502: tai siitälähin tuli myytäväksi, taikkapa ikivanhoja perintö-
24503: taloja, on perintötaloon ja sen laillisen mittauksen ja rajoi-
24504: tuksen kautta vahvistettuun maahan sekä rinta- ja ulkotilus-
24505: ten että metsän ja maan ynnä niillä olevan kalastuksen,
24506: metsästyksen ja eläintenpyynnin suhteen kaikessa yhtä jär-
24507: kähtämätön omistus- ja yhtä vapaa hallintaoikeus, kuin aate-
24508: lisella vapaataloon, erioikeuksien lain ja asetuksien mukaan.
24509: Niissä erioikeuksissa, jotka 16 päivänä lokakuuta 1723 vah-
24510: vistettiin Ruotsin valtakunnan ritaristolle ja aatelille, sää-
24511: dettiin että ritaristolla ja aateliHa oli oleva vapaus ampua
24512: lintuja ja otuksia omilta tilailtansa ja mailtansa, paitsi laissa
24513: kiellettynä aikana, niinkuin myös sieltä, missä heil'lä on
24514: osaa, ·taikka maakunnan ta:hi kihlakunnan yhteismetsistä,
24515: paitsi kruunun yksityisistä puistoista ja metsästyspaikoilta,
24516: eikä kelleenkään, olkoonpa kuninkaan käskynhaltija ja virka-
24517: mies tai muu, ole luvallista maanomistajan luvatta, suostu-
24518: muksetta ja myöntymisettä metsästää ja ampua aatelin yk-
24519: sityisillä tiluksilla tahi heidän kalavesissänsä kalastaa ja
24520: kulkea. Täten lujaksi tehty metsästysoikeuden yhdistämi-
24521: nen maanomistukseen on jul'kilausuttu myöskin voimassa
24522: olevassa, 20 päivänä lokakuuta 1898 annetussa asetuksessa
24523: metsästyksestä, jossa säädetään, että metsästysoikeus maa-
24524: tilan tiluksilla kuuluu eräillä poikkeuksilla ja rajoituksilla
24525: tilanomistajalle, jona metsästykseen nähden pidetään myös
24526: yleinen laitos sillä maalla, joka sen alle kuuluu, kaupunki
24527: siihen yhdistetyllä alueella, kruununtalon asukas ja muu
24528: henkilö, jolla on vakinainen hallintaoikeus maahan, sekä
24529: kuninkaankartanon, virkatalon ja muun siihen verrattavan
24530: tilan haltija. Asetuksessa maanvuokrasta maalla 12 päivältä
24531: maaliskuuta 1909 säädetään poikkeuksena tästä, että vuokra-
24532: miehellä, jota asetuksessa tarkoitetaan, on vuokraamallansa
24533: alueella metsästysoikeus, ellei vuokrasopimuksessa ole toisin
24534: määrätty.
24535:           Metsästyslainsäädännön uudistaminen.               3
24536: 
24537:     Edellä esitetyn metsästyslainsäädännön perinpohjaista
24538: uudistamista tarkoittavia a;lotteita jätettiin vuosien 1907,
24539: 1908 ja 1909 Eduskunnille. Vuoden 1909 toisilla valtio-
24540: päivillä hyväksyi Eduskunta periaatteen metsästysoikeuden
24541: yleistyttämisestä ja anoi tuon periaatteen toteuttamiseksi
24542: lainsäädäntötoimenpidettä Keisarilliselta Majesteetilta, joka
24543: kuitenkin jätti anomuksen huomioonottamatta.
24544: 
24545: 
24546: 
24547:     V aliakunnan enemmistö on omaksunut saman periaat-
24548: teellisen kannan kuin anomuksentekijät ja lähtee siis siitä
24549: käsityksestä, että kesytön metsänriista ei ole kenenkään
24550: omaisuutta, vaan kuuluu sille, joka sen saa huostaansa ot·e-
24551: tuksi. Metsästyslainsäädännön uudistus olisi myöskin tälle
24552: periaatteelle rakennettava ja metsästysoikeus tehtävä maan-
24553: omistuksesta riippumattomaksi. Valiokunta pyytää tässä
24554: saada huomauttaa, että myöskin vuoden 1898 metsästysase-
24555: tus myöntää jokaiselle oikeuden toisen maalla metsästää va-
24556: hinkoeläimiä, minkä ohessa sienien ja marjojen poimiminen
24557: toisen alueella myös on katsottava luvalliseksi, koska Ri-
24558: koslain 33 'luvun 1 § ei sellaisesta teosta rangaistusta säädä.
24559: Periaate, että luonnonantimet ovat alttiina kaikkien val-
24560: tauksille, ei siis ole lainsäädännöllmnme kokonaan vieras. -
24561: Ilmeistä on, että metsästysoikeuden laajentamisesta tulisi
24562: hyötyä vähävaraiselle väestölle, joka otuksen pyynniiltä,
24563: minkä useinkin raskaampaan ruumiilliseen työhön kykene-
24564: mättömät tässä väestössä toimittavat, saisi tarpeellisen ja
24565: terveellisen apulisän ravintoansa tai tuloa pyytämänsä met-
24566: sänriistan myymisestä.
24567:     Samalla kun Valiokunta siis on omaksunut yllä esitetyn
24568: käsityskannan, on Valiokunta kuitenkin sitä mieltä, että pe-
24569: riaatetta metsästysoikeuden yleistyttä:misestä ei ole kehitet-
24570: tävä niin pitkälle, että tärkeämmät edut joutuisivat vahin-
24571: koa kärsimään. Ennen kaikkea ei metsästysoikeuden kaikille
24572: myöntämisestä saisi johtua haittaa maamme pääelinkeinoiHe,
24573: maanviljelykselle ja karjanhoidolle. Tähän katsoen olisi met-
24574: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 26.
24575: 
24576: sästäminen maanviljelystilojen alueilla sinä aikana, jolloin
24577: karja käytetään laitumella ja jolloin metsästyksen harjoit-
24578: tajat koirineen voisivat vahingoittaa kasvavata viljaa ja re-
24579: hua, kiellettävä muilta kuin maanomistajilta. Maanvilje-
24580: lyksen ja karjanhoidon suojeleminen ei luonnolHsesti kui-
24581: tenlraan tule kysymykseen metsästysoloja kruunun metsä-
24582: mailla järjestettäessä; ja voitaisiin siis täällä määrätä met-
24583: sästysoikeus yleensä vapaaksi, erityisistä asianhaaroista, ku-
24584: ten metsän kylvämisestä, johtuvia poikkeuksia lukuunotta-
24585: matta.
24586:      EdeHeen olisi Valiokunnan mielestä oikeus metsästää yk-
24587: sityisten maatilain alueilla myönnettävä ainoastaan paikka-
24588: kunnan asukkaille s. o. niille, jotka vakinaisesti asustavat
24589: samassa kunnassa kuin asianomaiset maatilainomistajat.
24590: Tämä järjestely olisi omiaan suojelemaan hyödyllistä met-
24591: sänriistaa. ,Jokaisen metsästystä harjoittavan oma etu ke-
24592: hoittaisi nä?et häntä siten menettelemään, ettei metsänriista
24593: omalta paikkakunnalta häviäisi. Sen ohessa eivät huvinsa
24594: vuoksi tilapäisesti metsänriistapyyntiin lähteneet joukkueet
24595: olisi tilaisuudessa saapua vieraille paikkakunnille häiriötä
24596:  metsästyksessä aikaansaamaan.
24597:      Viimeksi esitetyn järjestelyn kanssa sopusoinnussa olisi,
24598: että kunnille annettaisiin valta lainsäätämäin rajojen sisä-
24599: puolella lähemmin määrätä metsästyksestä >a:lueellansa.
24600: Kuten kokemus osoittaa, on metsästysoloja järjestettäessä
24601:  uso.in otettava huomioon paikallisia olosuhteita. Tämä on
24602:  välttämätöntä esim. rauhoitusaikoja ja pyyntitapoja lähem-
24603:  min määrättäessä sekä muista hyödyllisen metsänriistan li-
24604: sääntymistä tarkoittavista toimenpiteistä (kuten tehokkaasta
24605:  vahinkoeläimen pyytämisestä) päätettäessä. Sanotun no-
24606:  jalla oHsi Valiokunnan mielestä kunnille varattava oikeus
24607:  saada kosketelluissa ynnä muissa suhteissa tarkempia mää-
24608:  räyksiä laatia. Sanotun toimenpiteen kautta tehtäisiin ylei-
24609:  seksi periaate, jonka metsästysasetuksen 23 §:n 4 momentti.
24610:  jo on erikoistapaukseen sovelluttanut.
24611:       Samalla 'kun kunnalle myönnettäisiin kerrottu määrää-
24612:  misvalta, samailla sille myös olisi jätettävä valta va·lvoa,
24613:           Metsästyslainsäädännön uudist.aminen.               5
24614: 
24615: että sen metsästyksen edistämisen tarkoituksessa laatimia
24616: sääntöjä ja määräyksiä noudatettaisiin, ja että ennen kaik-
24617: kea metsänriistan hävittäminen sen alueella tulisi ehkäis-
24618: tyksi. Tätä valvontavaltaa voitaisiin sitä helpommin käyt-
24619: tää, jos metsästysoikeus maanvilje~ystilojen alueilla olisi lu-
24620: vallinen ainoastaan kunnassa asuville. Ilmei,sesti on näet hel-
24621: pompi valvoa omalla paikkakunnalla oleskelevien metsäs-
24622: tystä kuin metsästystä, jota läheltä ja 'kaukaa paikalle saa-
24623: puneet tuntemattomat henkilöt harjoittaisivat.
24624:     Lopuksi pyytää V aliolmrrta vielä erityisesti huomauttaa,
24625: että laajoilla 'Seuduil'la Itä- ja Pohjois-Suomessa myöskin
24626: maata Omistamattornilla tosiasiallisesti on ollut tilaisuus met-
24627: sästystä kotipaikallaan harjoittaa. Maanomistajat eivät
24628: näet juuri koskaan ole kieltäneet saman paikkakunnan asuk-
24629: kaita pyytämästä metsänriistaa tilojensa alueilla. Yiempänä
24630: kerrotuille periaatteille rakennettu la!ki siis näihin seutui-
24631: hin nähden ainoastaan vahvistaisi kauvan vakiintuneen käy-
24632: tännön.
24633: 
24634: 
24635:     Kaiken edellä esitetyn nojal1a saa Valiokunta kunnioit-
24636: taen ehdottaa, ~ttä Eduskunta kääntyisi HaHituksen puo-
24637: leen anomukseUa,
24638: 
24639:                 että metsästyksestä lokakuun 20 pazvana
24640:             1898 annettu asetus perinpohjin tarkastettaisiin
24641:             ja Eduskunnalle viimeistään vuoden 1916 valtio-
24642:             päivillä annettaisiin esitys uudeksi metsästys-
24643:             asetukseksi, joka olisi rakennettu periaatteille:
24644:                 että metsästys kruunun metsämailla olisi kai-
24645:             kille Suomen kansalaisille luvallista;
24646:                 että metsästys yksityisten tiluksilla olisi lu-
24647:             vallista kunnan asukkaille niinä vuodenaikoina,
24648:             jolloin siitä ei olisi haittaa maanviljelykselle ja
24649:             karjanhoidolle; ja
24650:                 että kunnille metsästysoloja sen piirissä jär-
24651:             jestettäessä jätettäisiin valta antaa tarkempia
24652: 6            1914. -   Anomusmietintö N :o 26.
24653: 
24654:             hyödyllisen metsänriistan suojelemista tarkoit-
24655:             tam:a määräyksiä.
24656: 
24657:     Helsingissä 7 väivänä huhtikuuta 1914.
24658: 
24659: 
24660: 
24661:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa IJUheenjohtaja Bo-
24662: panen, varaiJuheenjohtaja Paunu, jäsenet Aalle-Teljo, Ah-
24663: mala, Gädda (osittain), Halonen, lipiJonen (osittain), Isaks-
24664: son (osittain), Koivisto (osittain), Linna, Lohi, Lonkainen,
24665: LylykoriJi, Saarelainen (osittain), Saarinen, Turkia (osit-
24666: tain) ja Virkki (osittain) 'Sekä varajäsenet Käkelä, Partanen,
24667: Tuomela ja Tåg (osittain).
24668:                             Vastalause 1.                          7
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 
24673:                          Vastalauseita.
24674:                                    I.
24675: 
24676:         Kun minä en voi yhtyä Valiokunnan enemmistön omak-
24677:     sumaan kantaan metsäJstysoikeuden yleistyttämisestä ja sen
24678:     nojaHa ehdottamiin ponsiin pyydän esittää eriävän mielipi-
24679:     teeni.
24680:         Niin tehdessäni en suinkMn tahdo väittää, että nykyinen
24681:     metsästysjärjestelmä olisi osottanut voivansa aikaansaada
24682:     sella~sta metsästyksenhoitoa, että hyödyllistä metsänriistaa
24683:     suojeltaisiin ja että se lisääntyisi sekä että metsästys tuottai-
24684:     si sitä kansantaloudellista hyötyä, kuin maamme 'luonnolli-
24685:     siin oloihin nähden olisi mahdollista. Mutta vielä vähem-
24686:     min voivat Valiokunnan enemmistön ehdottamllit toimenpi-
24687:     teet viedä sellaiseen tulokseen. Päinvastoin on vakaumuk-
24688:     seni se, että metsänriista metsästyksen yleistyttämisen joh-
24689:     dosta vähenisi ja että metsästys antaisi harjoittajilleen yhä
24690:     niukemman ansion ja siten aiheuttaisi yhä suuremman kan-
24691:     santaloudellisen tappion.
24692:         Asian tämä puoli ei kuitenkaan ole ollut se, joka yksis-
24693:     tään on määrännyt kantani asiassa. Eriävä mielipiteeni pe-
24694:     rustuu pääasiallis-esti siihen, että kun metsästysoikeus pe-
24695:     rustuslainluontoisella asetuksella on yhdistetty maanomis-
24696:     tukseen, niin tätä oikeutta ei käy poisottaminen maanhalti-
24697:     jailta ilman heille suoritettavaa vastaavaa korvausta joko
24698:     vastaavien maaverojen tai rasitusten poistamisella taikka
24699:     muussa muodossa. Mutta kun anomuksentekijät ja Valio-
24700:     kunnan enemmistö tarkoittavat metsästysoikeuden yleistyt-
24701:     tämistä myöntämättä maanhaitijoille sen oikeuden luovut-
24702:     tamisesta mitään vastaavia etuja, sentähden minä kunnioit-
24703:     taen ehdotan,
24704: 
24705: 
24706: 
24707: 
24708: •
24709: 8           1914.- Anomusmietintö N:o 26.
24710: 
24711:               että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan ehdo-
24712:            htksen ja samalla jättäisi ed. Lylykm·ven y. m.
24713:            anomusehdotuksen huomioon ottamatta.
24714: 
24715:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1914.
24716: 
24717:                                       E. W. Sopanen.
24718:     Tähän yhtyvät:
24719: 
24720:       K. E. Linna.               M. 'l'uomela.
24721:       A. Koivisto.               Gustaf Gädda.
24722:                      William Isaksson.
24723: 
24724: 
24725: 
24726: 
24727:                                                              .
24728:                         Vastalause II.                         9
24729: 
24730: 
24731: 
24732: 
24733:                                II.
24734: 
24735:     Valiokunnan enemmistö on hyväksynyt sen periaatteen,
24736: että metsästys myöskin yksityisten tiluksilla olisi tehtävä
24737: l uvalliseksi kaikille saman paikkakunnan asukkaille niinä
24738: aikoina, jolloin siitä ei olisi haittaa maanviljelykselle ja kar-
24739: janhoidolle. Koska allekirjoittanut ei ole voinut tähän mie-
24740: lipiteeseen yhtyä, niin ilmoitan täten eriävän mielipiteeni.
24741:     Tuollainen metsästysoikeuden yleistyttäminen yksityis-
24742: ten tiluksilla tietäisi syvää yksityisen omistuBoikeuden louk-
24743: kausta ja herättäisi epäilemättä tyytymättömyyttä maan-
24744: omistajain puolelta. Vaikeaa, jopa mahdotontakin olisi sitä-
24745: paitsi tarkalleen määritel~ä ne vuoden ajat, jolloin tuollai-
24746: nen yleinen metsäistys puheenaolevilla tiluksilla olisi oleva
24747: sal'littu, joten siinäkin suhteessa olisi vain odotettavissa eri
24748: käsityksiä ja riitoja.
24749:      Kun yksityisten on tiluksistaan suoritettava erinäisiä
24750: veroja ja monenlaisia rasituksia, eikä niiden poistamisesta
24751: ainakaan läheisessä tulevaisuudessa ole toiveita, niin ei ole
24752: mielestäni mitään syytä vähentää tilanomistajain etuuksia
24753: tiluksiinsa nähden.
24754:      Mitä sitä vastoin kruununmaihin tulee, niin on suhde
24755: niihin nähden kokonaan toinen. Kruununmaat ovat kansal-
24756: lisomaisuuttamme. Niitä hoidetaan maan yhteiseksi hyö-
24757: dyksi. Kruununmaiden varsinainen tarkoitus ei siitä vä-
24758: hene, joskin oman maan asukkaille :myönnetään lupa har-
24759: joittaa siellä laillista metsästystä.
24760:      Edellä esitetyistä syistä rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
24761: 10            1914.- Anomusmietintö N:o 26.
24762: 
24763:                 että V aliakunnan ehdotlama kolmas ponsi,
24764:              joka koskee metsästysoikeuden yleistyttämistä
24765:              yksityisten tiluksilla, poistettaisiin.
24766: 
24767:      Helsingjssä, huhtikuun 7 päivänä 1914.
24768: 
24769:                                              Yrjö Halonen.
24770: 
24771: 
24772: 
24773: 
24774:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
24775:      1.914. -   Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 26.
24776: 
24777: 
24778: 
24779: 
24780:                 S u o m e n E d n s k u n n a n a l a m a i-
24781:             n e n a n o m u s metsästystä koskevan lainsää-
24782:             dännön uudistamisesta.
24783: 
24784: 
24785: 
24786: 
24787:         ~uurivaltaisin, !rmollisin Keisari
24788:                     Ja Suuriruhtinas I
24789: 
24790: 
24791: 
24792: 
24793:      Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus uuden met-
24794: ,sästysasetull:<s·en aikarunsaamisesta, ja on Eduskunta sen sää-
24795: detyssä järjestyksessä käsitellyt.
24796: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 26.
24797: 
24798:     Perustuslainluontoisessa asetubessa 21 päivältä helmi-
24799: kuuta 1789 kruunu111taloj•en myymisestä perinnöksi sekä
24800: niistä eduista ja ehdoista, joilla perintötaloja on hallittava,.
24801: on sää<1etty, että kaikilla perintötalollisiUa, olkoonpa heillä
24802: tiloja, joita kuninkaalta ja kruunulta jo oli myyty tai
24803: siitä lähin tuli myytäväksi, taik:kai>a ikivanhoja I>erintö-
24804: taloja, on p•erintöta1oon ja sen laillisen mittauksen ja n~joi­
24805: tuksen kautta vahvistetturm maahan sekä rinta- ja. ulko-
24806: tilusten että metsän ja maan ynnä niillä olevan kalastuksen,.
24807: metsäJStyksen ja eläintenpyynnin suhteen kaikessa yhtä jär-
24808: kähtämätön omistus- ja yhtä vat>aa hallintaoikeus, kuin a.ate-
24809: lisella vapaa taloon, ·erioikeuksioo, lain ja ·asetuksien mukaan.
24810: Niissä erioikeuksissa, jotka 16 päivänä lokakuuta 1723 vah-
24811: vistettiin Ruotsin valtakunnan ritaristolle ja aa;telille, sää-
24812: dettiin, että ritari:stolla ja aateliHa oli o>leva vapaws ampn·a
24813: lintuja ja otuksia omilta tilailtansa ja mai1tansa, paitsi
24814: laissa k:i:ellettynä aikana, niinkuin myös sieltä, mi1ssä heillä.
24815: on osaa, taikka maakunnan tahi kihla1kurrman yhteismetsistä,
24816: paitsi kruunun yksityisistä puistoista ja metsästyspaikoilta,
24817: eikä keHenkään, olkooni>a kuninkaan käskynhaltija ja virka-
24818: mies tai muu, ole luvallista maam.omistaj·an luvatta, suostu-
24819: muksetta ja myörntymisettä metsästää ja ampua aatelin yk-
24820: sityisillä tiluksiHa tahi heidän kalavesissänsä kalastaa ja
24821: kulkea. Täten lujaksi tehty metsästysoikeu<1en yhdistämi-
24822: nen maanomistuk&een on jul1kilausuttu myöskin voimassa
24823: oleva>ssa, 20 päivänä lokakuuta 1898 annetussa asetuksessa
24824: metsästy ksestä, jossa säädetään, että metsästysoikeus maa-
24825: tilan tiluksilla kuuluu •eräillä poikkeuksina ja ra.joituksilla
24826: tilanomistajalle, jona metsästykseen näihd·en pidetäälll myös
24827: yleinen laitos sillä maalla, joka sille kuuluu, kaupunki sii-
24828: hen yhdistetyUä alueella, kruununtalon asukas ja muu hen-
24829: kilö, jolla on vakinainen hallintaoikeus maahan, sekä ku-
24830: ni>nkaan:kartanon, virka;talon ja muun siihen verrattavan
24831: tilan haltija. As•etuksessa maanvuokrasta ma:alla 12 päivältä
24832: maaliskuuta 1909 sääd·etääm poikkeuksena t&stä, että vuokra-
24833: miehellä, jota asetuk&essa tarkoitetaan, on vuokraamallansa
24834: alueella metsästysoikeus, ellei vuokrasopimuksessa ole •toisin
24835: määrä;tty.
24836:           Metsästyslainsäädännön uudistaminen.
24837: 
24838:      Eduskunta on asettunut ·sille periaatteelliselle kan-
24839: nalle, •että kesytön metsänri:Usta ei ole kenenkään omaa
24840: vaan kuuluu sille, joka saa sen haltuunsa. Oikeus vapaasti
24841: pyytää metsänriistaa on alkuaan kuulunut kaikille kansa-
24842: laisille, mutta on omistava luokka sittemmin vallannut tuon
24843: oikeuden itselleen lainsäädäntöteitse yhdistämällä metsästys-
24844: oikeuden maanomistukseen. Kansaan ja varsinkin s-en poh-
24845: jakerroksiin on kuitenkin päässyt syvälle juurtumaan se
24846: käsitys, että kesyttämätön metsänriista on katsottava 1kansan
24847: yhteis·eksi omaisuudeksi. Voimassa oleva asetus met1sästyk-
24848: sestä on näin ollen r.Vstiriidassa kansan oikeuskäJsityksen
24849: kanssa, ja on sentähden uudistettava siihen suuntaa,n, että
24850: metsästysoikeus olisi tehtävä mawnomistuksesta riippumat-
24851: tomabi. Myöntäähän sanottu asetus jo jokaiselle oikeuden
24852: t~oisen maalla metsästää vahinkoeläimiä, minkä ohessa sie-
24853: n:Uen ja marj·ojen poimiminen toisen alueella myös on kat-
24854: sottu Juvalliseksi. Periaate, että luonnontantimet ovat alttiina
24855: kaikkien valtaami,selle, ei siis ole 1Suomen lainsäädännölle ko-
24856: konaan viera·s. Ilmeise'sti metsäs·tysoikeuden laajentamisesta
24857:  tu-lisi hyötyä vähävaraiselle väestölle, joka otuksen pyyn-
24858:  nistä, minkä useinkin raskaampaan ruumiilliseen työhön·
24859:  kykenemättömät tässä väestössä toimittavat, saisi tarpeelli-
24860:  sen ja terveellisen apulisän ravintoansa tai tuloa pyytä-
24861:  mäinsä metsänriistan myymisestä.
24862:       Samalla kun Eduskunta siis on omak,sunut yllä esitetyn
24863:  käsityskannan, on ~Eduskunta kuitenkin si:tä mieltä, että pe-
24864:  riaatetta metsästysoikeuden yleistyttämisestä ei ole kehit.et-
24865:  tävä niin pitkälle, että tärkeämmät edut joutuisivat siitä va-
24866:  hinkoa kärsimään. Ennen kaikkea ei metsästysoikeuden kai-
24867: kille myöntämisestä saisi johtua haittaa maamme pääelin-
24868: keinoille, maanviljdykselle ja karjanhoidolle. Tähän katsoen
24869:  olisi metsästäminen maanviljelystilojen alueilla sinä aikana,
24870:  jolloin karjaa käytetään laitumella ja jolloin metsästyksen
24871:  harjoittajat koiTineen voivat vahingoittaa kasvavata viljaa
24872:  ja rehua, kiellettävä muilta kuin maanomistajilta. Maanvil-
24873:  jelyksen ja karjanhoidon suoj·eleminen ei luonnollisesti kui-
24874:  tenkaan tule kysymykseen metsästysoloja kruunun metsä-·
24875: 4      1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 26.
24876: 
24877:   mailla järjestettäessä; ja voitaisiin siis täällä määrätä met-
24878:  sästysoikeus yleensä vapaaksi, erityisistä asianhaaroista, ku-
24879:   ten metsän kylvämi'sestä, johtuvia poikkeuksia lu'kuun otta-
24880:  matta.
24881:        Oikeus metsästää y~ksityisten maatilain alueilla olisi
24882:   myönnettävä ainoastaan paikkakunnan a'sukkaille s. o.
24883:  :niille, j.otka vakinaisesti aisustavart samassa kunnas,sa kuin
24884:   asianomaiset maatilainomistajat. Tämä järjestely olisi
24885: . omiaan suojelemaan hyödyllistä metsänriistaa, koska jokai-
24886:   sen metsästystä harjoittavan oma etu kehoittaisi häntä
24887:   siten menettelemää:n, ettei metsänriista omalta paikkakun-
24888:   nalta 'häviäisi. Sen ohessa eivät huvikseen metsänriistan
24889:   pyyntiin lähteneet joukkueet oBsi tilaisuudessa saapua vie-
24890:    raille paikkakunnille häiriötä metsäs·tyksessä aikaansaa-
24891:    maan.
24892:        Viimeksi esitetyn järjestelyn kanssa sopusoinnussa olisi,
24893:    että kunnille annettaisiin valta lain säätämi:ssä rajoissa tar-
24894:   kemmin määrätä metsä:styksestä alueellansa. Kuten koke-
24895:    mus osotta;a, on metsästysoloja järjestettäessä usein otettava
24896:    huomioon paikaHisia olosuhteita. Tämä on välttämätöntä
24897:    esim. rauhoitusaikoja ja pyyntitapoja lähemmin määrät-
24898:    täessä sekä muista hyödyllisen metsänriistan lisääntymistä
24899:    tarkoittavista toimenpiteistä (kuten tehokkaasta vahinko-
24900:    eläimen pyytämisestä) päätettäessä. Samotun nojalla olisi
24901:    kunnille varattava oikeus kosketelluista ynnä muista sei-
24902:    koista laatia tarkempia määräyksiä. Tämän toimenpiteen
24903:    kautta te>htäisiin yleiseksi periaate, jonka sanotun metsäs-
24904:     tysa,setuk,sen 23 §:n 4 momentti jo on erikois,tapaukseen so-
24905:     velluttanut.
24906:         Samalla kun kunnille myönnettäisiin tä1lainen määrää-
24907:     misvalta, samalla niille myös olisi jätettävä valta valvoa,
24908:     että niiden metsäistyksen ed~stämisen tarkoitnksess,a laatimia
24909:    ,sääntöjä ja määräyksiä noudatettaisiin ja että ennen kaik-
24910:     kea metsämriistan hävittäminen niiden alueella tulisi ehkäis-
24911:   . tyksi. Tätä valvontavaltaa voitaisiin sitä helpommin käyt-
24912:     tää, jos metsästysoikeus maanvilje~ystilojen alueilla olisi lu-
24913:     vallinen ainoastaan kunnassa asuville, sillä ilmeisesti on hel-
24914:           Metsästyslainsäädännön uudistaminen.               5
24915: 
24916: pompi valvoa omalla paikkakunnalla a\Suvien metsä·stystä
24917: kuin tuntemattomien henkilöiden, jotka läheltä ja kaukaa
24918: saapuvat metsästystä harjoittamaan.
24919:     Lopuksi Eduskunta vielä erityisesti huomauttaa, että
24920: laajoilla seuduilla Itä- ja Pohjois-Suomessa myöskin mawta
24921: omistamattomilla tosiasiallisesti on ollut tilaisuus met-
24922: srustystä kotipaikallaan harjoittaa. Maanomistajat eivät
24923: juuri koskaan ole kieltäneet saman paikkakunnan asuk-
24924: kaita pyytämästä metsänriistaa tilojensa alueilla. Ylempänä
24925: kerrotuille periaatteille rakennettu laki si]s ainoastaan vah-
24926: vistaisi kauan vakiintuneen käytännön näillä seuduiHa.
24927:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta Teidän Keisarilliselta
24928: MajesteetiHanne alamaisesti anoo,
24929: 
24930:                 että metsästyksestä lokakuun 20 pazvana
24931:             1898 annettu asetus perinpohjin tarkastettaisiin
24932:             ja Eduskunnalle viimeistään vuoden 1916 valtio-
24933:             päivillä annettaisiin esitys uudeksi metsästys-
24934:             asetukseksi, joka olisi rakennettu periaatteille:
24935:                 että metsästys huunun metsämailla olisi kai-
24936:             kille Suomen kansalaisille luvallinen,·
24937:                 että metsästys yksityisten tiluksilla olisi lu-
24938:             vallinen kunnan asukkaille niinä vuodenaikoina,
24939:             jolloin siitä ei olisi haittaa maanviljelykselle ja
24940:             karjanhoidolle,· ja
24941:                 että kunnille, metsästysoloja niiden piirissä
24942:             järjestettäessä, jätettäisiin valta antaa tarkem-
24943:             pia hyödyllisen metsänriistan suojelemista tar-
24944:             koittavia määräyksiä.
24945: 
24946:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24947: 
24948:    Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1914.
24949: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
24950:              1914. -   Anomusmietintö N :o 27.
24951: 
24952: 
24953: 
24954: 
24955:                  M a a t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e-
24956:             t i n t ö N :o 10 anomusehdotuksen johdosta,
24957:             joka koskee Konnunsuon kuivattamista valtion
24958:             kustannuksella.
24959: 
24960:    Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltav,aksi
24961: lähettänyt edustaja Pullisen y. m. anomusehdotuksen N :o
24962: 101 Viipurin läänissä olevan Koimunsuon kuivattamisesta
24963: valtion kustannuksella.
24964: 
24965: 
24966: 
24967:     Konnunsuo on Joutsenon, Jääsken, Nuijamaan ja Lap-
24968: peen pitäjien rajamailla. Sen pinta-ala vesiperäisine niitty-
24969: ja korpimaineen on 3,696, 72 ha, josta 2,152 ha kuuluu val-
24970: tiolle ja 1,544, 72 ha noin 200 pientilalliselle suota ympäröi-
24971: vissä kylissä. Tämä 15 km pitkä ja lh-3112 km leveä suo
24972: sijaitsee Salpausselällä kafiden vierinkiviharjun välisessä
24973: syvänteessä, jonka joukko moreenisaaria jakaa kahteen eril-
24974: liseen osaan; toinen syvänteistä purkaa vetensä Suokumaan-
24975: joen kautta Vuokseen ja toinen Soskuanjoen kautta Suomen-
24976: lahteen.
24977:     Liikenneasemaansa nähden sijaitsee suo Imatran ja Lap-
24978: peenrannan rautateiden välillä ja Saimaan-kanav'a sivuaa
24979: sen luoteista kulmaa 2 1h km matkalla. Jääsken rautatie-
24980: asemalle on suon keskivaiheilta n. 18 km ja Viipuriin
24981: n. 40 km.
24982:     Kysymys Konnunsuon kuivattamisesta on ollut vireillä
24983: aina vuodesta 1844 lähtien, jolloin tehtiin valtiolle kuulu-
24984: van osan kuivattamisehdotus. Seikkaperäisempi suunni-
24985: 2                1914.- Anomusmietintö N:o 27.
24986: 
24987: telma, käsittäen sekä valtion suoalueen että yksityisten omis-
24988: tamat rantamaat, laadittiin vuonna 1871, .mutta yrityksen
24989: toteuttamiseen ei uskallettu ryhtyä liian korkealle kohoavan
24990: kustannusarvion takia. Sittemmin on kysymys ·ollut esillä
24991: hallituksessa vuosina 1885 ja 1900 sekä valtiopäivillä vuonna
24992: 1907, mutta rauennut pääasiassa kuivatussuunnitelmien van-
24993: hettumisen vuoksi. Vuonna 1908 anoivat suon ympärillä
24994: a·suvat maanomistajat hallitukselta suon tutkituttamista,
24995:  jonka alotteen johdosta viime vuonna valmistui täydellinen
24996: kuivatussuunnitelma.
24997:     Kuivatusalueen eri osien laajuutta ja laatua sekä omistus-
24998:  suhteita osottavat suunnitelmasta otetut seuraavat luvut:
24999: 
25000:                                                                      Korpi ja    Niitty ja\
25001:                                             Rahkasuo 1 Mutasuo
25002:                                                                     metsämaa      pelto
25003:                                         ----,
25004:                                           Tekeyty- 1 Täysin te-
25005:                                           mättömän 1 keytyneen        Mudan       Mudan 1
25006:          Omistaja                       1 sammalen     roudan        paksuus     paksuus 1
25007:                                           paksuus     paksuus         0,60-       O,so-
25008:                                            1,60-   1   0,60 -
25009:                                         1  2,oom   1   2,oo m         2,oo m      l,&o m
25010:           -                             , - - - - 11
25011:                                                          ha            ha
25012:                                                                                   ----
25013:                                                                                     ha
25014:                                         1      ha    1
25015: 
25016: 
25017: 
25018:     Suomen valtio                        1               312,68        229,04      154,24
25019:                     0   00
25020:                               1 1,456,041
25021:                              00
25022:                                   •••
25023: 
25024: 
25025: 
25026: 
25027:     Yksityiset .... ······ .. ,
25028:                               i   330,02                 290.72 1      293,81      630,67
25029:                         Summa\ 1,786,06 1                603,40 1      522,sol     784,91
25030: 
25031: 
25032:     Pohjaltaan on maa sekä suolla että sen rantamilla pää-
25033: asiassa savea, paikotel'len enemmän tai vähemmän hiekan-
25034: sekaista. Rahkasuo-osalla ovat ylemmät kerrokset sopivia
25035: turvepehkuksi ja a'lemmat polttoturpeeksi, jota on suoalueen
25036: muissakin osissa runsaasti saatavissa.
25037:     Suon rantapellot ja niityt ovat rahkasuolta valuvanveden
25038: vaivaamia j'a huonossa kasvukunnossa. Ellei haitallista vettä
25039: saada poistetuksi, ei viljelystä niillä voida parantaa, vaan
25040: rupeavat ne päinvastoin soistumaan, jota on nytkin jo ha-
25041: vaittavissa.
25042:                 Konnunsuon kuivattaminen.                    3
25043: 
25044:      Kuivatuskustannuks1lt on laskettu nousevan 312,179
25045: markkaan, josta valtion osuus tekee 268,496 mk 88 p :iä ja
25046: ;yksityisten maanomistajien valtiolle takaisin maksettava vel-
25047: kaosuus 43,682 mk 12 p :iä. Hehtaaria kohti tulevat kustan-
25048: nukset siten olemaan 84 markkaa, jota saavutettavaan hyö-
25049: tyyn verraten on pidettävä alhaisena.
25050:      Yrityksen kannattavaisuuden ta:keina ovat myös hyvä lii-
25051: keyhteys kulutuskeskuksiin sekä ympäristön taaja asutus,
25052: joten näyttää varmalta, että ,suon kuivatettua yksityisten
25053: maat tulevat heti otetuiksi viljelykseen. Valtion omistamaa
25054: aluetta voidaan osittain viljellä, osittain käyttää edullisesti
25055: sekä turvepehkun että polttoturpeen valmistamiseen. Laa-
25056: juuteensa ja asemaansa nähden voitanee suota myös käyt-
25057:  tää vankisiirtolaksi.
25058:      Valiokunnan saamien tietojen mukaan o'lisi suon kuivat-
25059: taminen mahdollinen suorittaa 5~6 vuoden kuluessa ja olisi
25060:  se pantava toimeen sillä tavoin, että suoalueen vesiperäiset
25061:  rantamaat voitaisiin ensiksi ottaa viljelykseen ja että suu-
25062:  rimman rahka-alueen, Huursuon kuivatus olisi jätettävä vii-
25063:  meiseksi.
25064:      Konnunsuon kuivattaminen on siksi suuri yritys, ettei
25065:  sitä voi toteuttaa Maanviljelyshallituksen käytettävänä ole-
25066:  villa varoilla tuottamatta haittaa pienemmille yksityisten
25067:  kuivatushankkeille. Kun myöskään valtion suonkuivatus-
25068:  rahastossa ei nykyään ole varoja, niin on tarkoitusta varten
25069:  tarpeen erityinen määräraha, sitäkin suuremmalla syyllä,
25070:  kos'ka tässä ovat suurimmaksi osaksi valtion maat kysymyk-
25071:  sessä. Työn suorittamiseen olisi Valiokunnan mielestä ryh-
25072:  dyttävä ensi tilassa, sillä sen viivyttäminen tuottaa talou-
25073:  dellista vahinkoa sekä valtiolle että suon lähiympäristön vil-
25074:  jelijöille.
25075:      Edellä esitettyyn viitaten Valiokunta kunnioittaen eh-
25076:  dottaa,
25077: 
25078:                 että Eduskunta anoisi Konnunsuon kuivatta-
25079:              mista valtion toimesta, sekä
25080: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 27.
25081: 
25082:                että ensi vuoden menoarvioon varattaisiin
25083:             tarkoitusta varten 65,000 markan määräraha.
25084: 
25085:     Helsingissä 17 p:nä huhtikuuta 1914.
25086: 
25087: 
25088: 
25089:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa V aliakunnan II
25090: osaston puheenjohtaja Saalasti (osittain), varapuheenjohtaja
25091: Pullinen ja jäsenet Bredenberg (osittain), Hiidenheimo (osit-
25092: tain), Hirvensalo, Kiuru (osittain), Marttila, Mäkelin, Mäki,
25093: Leivo, Strömberg ja Tossavainen sekä osittain varajäsenet
25094: Jäykkä, Käkelä, Mustasilta, Pehkonen ja Tuomela.
25095: 
25096: 
25097: 
25098: 
25099:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25100:   . 1914. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 27.
25101: 
25102: 
25103: 
25104: 
25105:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
25106:           n en a n o m u s Konnunsuon kuivattamisesta
25107:           valtion toimesta.
25108: 
25109: 
25110: 
25111: 
25112:       Snurivaltaisln, Armolllsln Keisari
25113:               ja Suuriruhtinas I
25114: 
25115: 
25116: 
25117: 
25118:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus Viipurin läänissä
25119: olevan Konnunsuon kuivattamisesta valtion toimesta,
25120: ja on Eduskunta sen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
25121: 2       1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 27.
25122: 
25123:     Konnunsuo on Joutsenon, Jääsken, Nuijamaan ja Lap-
25124: peeru pitäjien rajamailla Viipurin läänissä. Sen pinta-ala
25125: vesiperatsme niitty- ja korpimaineen on 3,696, 72 ha,
25126: josta 2,152 ha kuuluu valtiolle ja 1,544, 72 ha noin 200 pien-
25127: tilalliselle suota ympäröivissä kylissä. Tämä 15 km
25128: pitkä ja lh-31h km leveä suo sijaitsee Sa.lpausselällä kah-
25129: den vierinkiviharjun välisessä syvänteessä, jonka joukko
25130: moreenisaaria jakaa kahteen erilliseen osaan. Toinen mai-
25131: ruituista syvänteistä purkaa vetensä Suokumaanjoen kautta
25132: Vuokseen ja toinen Soskuanjoen kautta Suomenlahteen.
25133:     Liikenneoloihin nähden sijaitsee Konnunsuo edulli.sesti,
25134: se kun on Imatran ja Lappeenrannan rautateiden välillä ja
25135: Saimaan kanavan lähellä. Jääsken rautatieasemalle on suon
25136: keskipaikkeilta noin 18 km ja Viipurin kaupunkiin noin
25137: 40 km.
25138:     Kysymys Konnunsuon kuivattamisesta on ollut vireil'lä
25139: aina vuodesta 1844 lähtien, jolloin tehtiin ehdotus valtiolle
25140: kuuluvan osan kuivattamisesta. Seikkaperäisempi suunni-
25141: telma, joka käsitti sekä valti'on suoalueen että yksityisten
25142: omistamat rantamaat, laadittiin vuonna 1871, mutta yrityk-
25143: sen toteuttamiseen ei ryhdytty korkean kustannusarvion ta-
25144: kia. Sittemmin on kysymys ollut esillä Hallituksessa vuosina
25145: 1885 ja 1900 sekä valtiopäivillä vuonna 1907, mutta rauen-
25146: nut pääasiassa sentähden, että kuivatussuunnitelmat olivat
25147: vanhettuneet. Vuonna 1908 anoivat suon ympärillä asuvat
25148: maanomistajat Hrullitukselta suon tutkituttamista, minkä
25149: aiotteen johdosta viime vuonna valmistui täydellinen kuiva-
25150: tussuunnitelma.
25151:      Kuivatusalueen eri osien laajuutta ja laatua sekä omistus-
25152: suhteita osottavat seuraavat suunnitelmasta otetut luvut:
25153:                                                       Korpi ja    Niitty ja 1
25154:                              Rahkasuo 1 Mutasuo       metsämaa     pelto
25155: 1                                                                            1
25156:                               Tekeyty-   Täysin te-
25157:                               mättömän   keytyneen     Mudan       Mudan
25158:         Omistaja             sammaleen      mudan     paksuus     paksuus
25159:                               paksuus    , paksuus     0,60-       O,ao-
25160:                                1,60-        0,60-
25161:                                2,oom        2,oo m     2,oo m      1,60 m
25162: 
25163:                                 ha          ha           ha          ha
25164: 
25165: 
25166: 
25167:         i i t
25168:     Yk styse ~~~-·~·~·~~----3~-·~~----~+---~·--~--~·-~
25169:     Suomen valtio •.......
25170:                     ..
25171:                  Yhteensä!
25172:                               1,456,04
25173:                                 3 0 02
25174:                               1,786,06
25175:                                             312,68
25176:                                             290 72
25177:                                            603,40 1
25178:                                                         229,04
25179:                                                         293 31
25180:                                                         522,aol
25181:                                                                     154,u
25182:                                                                     630 67
25183:                                                                     784,91
25184:                  Konnunsuon kuivattaminen.                    3
25185: 
25186:       Pohjaltaan on maa sekä sU<olla että sen rantamilla pää-
25187:  a,siassa savea, paikateilen hiekanseka.ista. Rahkasuo-osalla
25188:  ovat ylemmät kerrokset sopivia turvepehkuks.i ja alemmat
25189:  polttoturpeeksi, jota on suoalueen muissakin osissa runsaasti
25190:  saatavissa.
25191:       Suon rantapellot ja niityt ovat rahkasuolta valuvanveden
25192:   vaivaamia ja huonossa kasvukunnossa. Ellei haitallista vettä
25193:   saada poistetuksi, ei viljelystä niillä voida parantaa, vaan
25194:  rupeavat ne soistumaan, jota jo nyt on havaittavissa.
25195:       Kuiva.tuskustannukset on arvioitu 312,179 markaksi,
25196:  joista valtion osalle tulisi 268,496 markkaa 88 penniä ja
25197:  yksityisten maanomistajien osalle 43,682 markkaa 12 pen-
25198:  niä. Hehtaaria kohti tulisivat kustannukset siten olemaan
25199:  84 markkaa, jota saavuteitavaan hyötyyn verraten on pidet-
25200:   tävä alhaisena.
25201:       Yrityksen kannattavaisuuden takeina ovat myös hyvä lii-
25202:   keyhteys kulutuskeskuksiin sekä Konnunsuon ympäristön
25203:   taaja asutus. Näyttää siis varmalta, että yksityisten maat
25204:   heti, kun suo on kuivatettu, otetaan viljelykseen. Valtion
25205:   omistamaa aluetta voidaan osittain viljellä>, osittain käyttää
25206:   edullisesti sekä turvepehkun että polttoturpeen valmistami-
25207:   seen. Laajuutensa ja asemansa tähden voitanee suota myös
25208:   käyttää vankisiirtolaksi.
25209:       Suon kuivattaminen olisi mahdollinen suorittaa 5-6
25210:   vuoden kuluessa, ja olisi tämä työ toimitettava siten, että
25211:   suoalueen vesiperäiset rantamaat ensiksi saatetaan viljelys-
25212:   kelpoiseksi ja että suurimman rahka-alueen, Suursuon, kui-
25213: . vatus jäisi viimeiseksi.
25214:       Konnunsuon kuivattaminen on siksi suuri yritys, ettei
25215:   sitä voida toteuttaa maanviljelyshallituksen tällaisiin tar-
25216:   koituksiin käytettävänä olevilla varoilla tuottamatta haittaa
25217:   yksityisten kuivatushankkeille. Kun ei nykyään ole valtion
25218:   suonkuivatusrahastossakaan siihen varoja, on tarkoitusta
25219:   varten tarpeen erityinen määräraha, joka olisi myönnettävä
25220:   sitäkin suuremmalla syyllä, kun tässä ovat etupäässä valtion
25221:   maat kysymyksessä. Työn SUC?rittamiseen olisi ryhdyttävä
25222: 4    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 27.
25223: 
25224: ensi tilassa, sillä sen viivyttäminen tuottaa taloudellista va-
25225: hinkoa sekä valtiolle että suon lähiympäristön viljelijöille.
25226:     Edellä esitettyyn viitaten Eduskunta alamaisesti anoo,
25227: 
25228:                että Konnnnsuo knivatettaisiin valtion toi-
25229:             mesta; sekä
25230:                 että ensi mtoden menoarvioon varattaisiin
25231:             tarkoitusta varten 65,000 markan määräraha.
25232: 
25233:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25234: 
25235:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
25236: 
25237: 
25238: 
25239: 
25240:     Helsingissä, Keisarillisen' Senaatin kirjapainossa, 1914.
25241:              1914.- Anomusmietintö N:o 28.
25242: 
25243: 
25244: 
25245: 
25246:                 Talousvaliokunnan mietintö
25247:             N :o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka koskee
25248:             toimenpiteitä sairaskotien perustamiseksi pa-
25249:             rantumattomasti sairaita varattornia henkilöitä
25250:             varten.
25251: 
25252:     Eduskunta on lähettänyt Talousvaliokuntaan valmiste-
25253: levaa käsittelyä varten edustaja Lindströmin y. m. anomus-
25254: ehdotuksen N :o 5, jossa ehdotetaan, että hallitus hankkisi
25255: niin pian kuin mahdollista selvitystä sairaskotien tarpeesta
25256: parantumattomasti sairaita varattornia henkilöitä varten ja
25257: ryhtyisi sitten toimenpiteisiin niiden perustamiseksi soveliai-
25258: siin paikkoihin maassa.
25259: 
25260: 
25261: 
25262:     Anomusehdotuksen tueksi on esitetty tilastollisia tietoja
25263: siitä, kuinka paljon potilaita on maamme sairaaloista pääs-
25264: tetty parantumattomina, ja otaksuttu, että nämä monessa
25265: tapauksessa joutuvat varattomuuden takia mieron tiellä kuo-
25266: lemaan. Asian auttamiseksi ehdottavat alatteen tekijät val-
25267: tion toimesta perustettavaksi sairaskoteja varattornia paran-
25268: tumattomasti sairaita varten varsinkin niihin kaupunkeihin,
25269: joissa on suurempia keskussairaaloita, tai niiden läheisyy-
25270: teen.
25271:     Valiokunta on ollut sitä mieltä, että valtion tulisi
25272: useissa tapauksissa avustaa vaikeasti sairaiden varattomien
25273: henkilöiden hoitoa tuntuvammin, kuin nykyään on asian
25274: laita. Mutta alotteessa tehdyt ehdotukset eivät Valiokun-
25275: nasta näytä sellaisinaan asianmukaisilta.
25276: 2            1914. -   Anomusmietintö N :o 28.
25277: 
25278:     Anomusehdotuksen perusteluissa mainitut tilastotiedot
25279: sairaaloista parantumattomina päästetyistä sairaista eivät
25280: tarjoa minkäänlaista pohjaa arviolaskulle siitä, kuinka pal-
25281: jon parantumattomia sairaita maassamme todella on. Yleis-
25282: ten siviili-sairashuoneiden järjestämisestä ja hallinnosta Suo-
25283: menmaassa annetussa asetuksessa 5 päivältä elokuuta 1875
25284: säädetään, ettei parantumattomia sairaita saa ollenkaan ot-
25285: taa sairashuoneeseen. Sairaalasta parantumattomina päästetyt
25286: potilaat ovat, Valiokunnan asiaa tuntevalta taholta saamien
25287: tietojen mukaan, usein henkilöitä, jotka ovat tulleet yleiseen
25288: sairashuoneeseen saadakseen varmuutta tautinsa laadusta ja
25289: oppiakseen sitä itsekin hoi ta maan. Niiden joukossa on sen
25290: vuoksi verraten paljon sellaisia, joilla kyllä on .joku paran-
25291: tumaton vamma, mutta joita silti ei voi sanoa kokonaan
25292: työkyvyttömiksi. Ei ole harvinaista, että tällaiset potilaat
25293: itse pyrkivät pois sairaalasta. Yleensä on myöskin lääkärin
25294: mahdotonta tarkalleen sanoa, mitkä sairaat ovat katsottavat
25295: varmasti parantumattomiksi.
25296:     Huolenpito sellaisista sairaista henkilöistä, jotka eivät
25297: voi itse ansaih elatustaan, kuulun nykyoloissa etupäässä
25298: kunnille. Asetuksessa yleise,stä vaivaishoidosta Suomen
25299: Suuriruhtinaanmaassa 17 päivältä maaliskuuta 1879 sää-
25300: detään nimenomaan, että hoidon ja tarpeenmukaisen ela-
25301: tuksen saamiseen on kunta velkapää auttamaan muun muassa
25302: heikkomieli~iä, raajarikkoisia sekä pitkällisempää tautia
25303: sairastavia tahi vanhuuttansa heikkoja, jotka ovat toisen
25304: holhousta vailla. Valiokunta on aiotteen tekijäin kanssa yhtä
25305: mieltä siitä, etteivät sairaat köyhäinhoitotaloissa aina saa
25306: riittävää ja taitavaa hoitoa. Mutta tämä epäkohta tulisi
25307: Valiokunnan mielestä parhaiten autetuksi siten, että valtio
25308: kannattaisi riittävällä avustuksella kunnallisia sairaaloita ja
25309: sairaskoteja, joihin otetaan myöskin puheena olevia seiraita.
25310:      On kuitenkin varattomien vaikeasti sairaiden ryhmiä,
25311: joiden hoitoon valtion tulisi välittömästi ottaa osaa. Mitä
25312: hoidon hankkimiseen mielisaimille tulee, on näillä valtio·
25313: päivillä jo päätetty siitä tehdä alamainen anomus. Toisen
25314: ~mnen ryhmän vaikeasti sairaita muodostavat keuhko- .ia
25315:       · V arattorni en parantumattomien sairaskodit.           3
25316: 
25317: muut tuberkuloositautiset. Eduskunta anoi vuoden 1907
25318: valtiopäivillä, että valtiovaroilla perustettaisiin tu berkuloo-
25319: siin sairastuneille kansanparantoloita, joissa sairaille olisi
25320: tarjona halpoja ja myöskin maksuttomia paikkoja. Alusta-
25321: ,iin toimenpiteisiin onkin ryhdytty tällaisen kansanparan-
25322: tolan perustamiseksi Kuortaneen pitäjään, ja on Eduskunta
25323: vuosittain osot'tanut sitä varten määrärahoja, ottaen
25324: viimeksi vuoden 1914- lmrljettiin GOO,OOO markkaa,
25325: mutta vieläkään ei ole sairaalan rakentamista alotettu.
25326: l\fyöskin vaibanlaatuista langettavaa tautia sairastaville
25327: tulisi valtion toimittaa hoitoa.        Tästä on Eduskunta
25328: vuoden 1911 valtiopäivillä tehnyt alamaisen anomuksen,
25329: ilman että sekään vielä on johtanut lopulliseen tulokseen.
25330: Niinikään tulisi valtion kohdistaa huomiotaan soveliaan
25331: hoidon hankkimiseen n. s. nenrasteniaa poteville hermo-
25332: saimille ja kroonillista alkoholismia saira,staville henki-
25333: löille.
25334:      Puheena olevalla alalla jää kuntien ja valtion toimen-
25335: piteiden ohella aina tehtävää myöskin yksityiselle hyvän-
25336: tekeväisyydelle, jota valtion tiet1mkin on mahdollisuutta
25337: myöten avustettava. Mitä erittiiin varattomien keuhkotautis-
25338: ten l10itoon tulee, ansaitsee se työ, minkä vuonna 1907 pe-
25339: rustetut Tuberkuloosin vastustamisyhdistys ja Keräystoimi-
25340: kunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi ovat tässä koh-
25341: den suorittaneet kaikkea tunnustusta. Sen vuoksi on erit-
25342: täin valitettavaa, että hallitus ei ole säännölli,sesti suoritta-
25343: nut sitä 4-00,000 markan suuruista valtioapua, joka Edus-
25344: kunnan vuonna 1910 tekemän alamaisen anomuksen johdosta
25345: on Hallitsijan päätöksellä myönnetty viiden vuoden aikana
25346: tasan jaettavaksi mainituille järjestöille.
25347:      Mikäli valtion toimenpiteet vaativat tarkempia tutki-
25348: muksia asiassa, olisi Valiokunnan mielestä niissä pantavi\.
25349: huomiota myöskin puheenalaisten sairaiden varallisuud•en-
25350: tilaan ja muihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.
25351:      Edellä esitetyn nojalla Talousvaliokunta kunnioittaen
25352: ehdottaa anottavaksi,
25353:             1914. -   Anomusmietintö N :o 28.
25354: 
25355:                 että hallitus, pantuaan toimeen vielä tarvit-
25356:            tavia httkimuksia asiassa, ryhtyisi toimenpitei-
25357:            siin sovel'iaan hoidon hankkimiseksi varattomille
25358:            vaikeasti sairaille tai parantumattomille tuber-
25359:            kuloosia, langettavaa tantia, hermoheikkontta
25360:            .1a kroonillista alkoholis1nia poteville henkilöille
25361:            joko vaUion onu:ssa laitoksissa tai valtioapua
25362:            nattttivissa kunnallisissa ja y ksilyisissä sairaa-
25363:             loissa ja sairaslcodeissa.
25364: 
25365:    Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1914.
25366: 
25367: 
25368: 
25369:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapuheenjohtaja
25370: Kaskinen, jäsenet Aromaa, Inborr, Jäykkä, Kautto, Kopo-
25371: nen, Leinonen, Lei vo, Mäkelä, Saari, K., Savolainen ( osit-
25372: tain), Sinkko, Typpö, T., Vaarala .ia Vahe (osittain) sekä
25373: varajäsenet Nikula (osittain), Rauanheimo (osittain) ja Vää-
25374: nänen (osittain).
25375: 
25376: 
25377: 
25378: 
25379:    Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25380:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 28.
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:                S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
25386:            n e n a n o m u s hoidon hankkimiseksi varat-
25387:            tomille, vaikeasti tai parantumattomasti sai·
25388:            raille henkilöille.
25389: 
25390: 
25391: 
25392: 
25393:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
25394:                ja Suuriruhtinas T
25395: 
25396: 
25397: 
25398: 
25399:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus siitä, että Hallitus
25400: hankkisi niin pian kuin mahdollista selvitystä sairaskotien
25401: tarpeesta parantumattomasti sairaita varattornia henkilöitä
25402: 2     1914. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 28.
25403: 
25404: varten ja ryhtyisi sitten toimenpiteisiin sellaisten kotien
25405: perustamiseksi; ja on Eduskuntw tämän ehdotuksen sääde-
25406: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
25407:      Huolenpito sellaisista sairaista henkilöistä, jotka muuten
25408: eivät saa elatustaan, kuuluu kunnille. Asetuksessa ylei-
25409: sestä vaivaishoidosta 17 päivältä maaliskuuta 1879 sää-
25410: detään nimenomaan, että hoidon ja tarpeenmukaisen ela-
25411: tuksen saamiseen on kunta velkapää auttamaan muun muassa
25412: heikkomielisiä, raajarikkoisia sekä pitkällisempää tautia
25413: sairastavia tahi vanhuuttansa heikkoja, jotka ovat toisen
25414: holhousta vailla. Kurrtain köyhäinhoitotaloissa sairaat eivät
25415: kuitenkaan aina saa riittävää ja taitavaa hoitoa. Tämä epä-
25416: kohta tulisi parhaiten autetuksi siten, että valtio kannattaisi
25417: riittävällä avustuksella kunnallisia sairaaloita ja sairas-
25418: koteja, joihin otetaan myöskin puheena olevia sairaita.
25419:     On kuitenkin varattomia, vaikeasti sairaita henkilöitä, joi-
25420:  den hoitoon valtion tulisi välittömästi ottaa osaa. Mitä hoidon
25421: hankkimiseen mielisairaille tulee, on Eduskunta näillä val-
25422: tiopäivillä siitä tehnyt Teidän Keisarilliselle Majesteetinen-
25423: ne erityisen alamaisen anomuksen. Toisen suuren ryhmän
25424:  vaikeasti sairaita muodostavat keuhko- ja muut tuberkuloosi-
25425:  tautiset. Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta teki ala-
25426:  maisen anomuksen armollisen esityksen antamisesta Edus-
25427:  kunnalle siitä, että tuberkuloosiin sairastuneille perustet-
25428:  taisiin valtiovaroilla kansanparantoloita, joissa sairaille olisi
25429: tarjona halpoja ja maksuttornia paikkoja. Alustaviin
25430: toimenpiteisiin: onkin ryhdytty tällaisen kansanparan-
25431:  tolan perustamiseksi Kuortaneen pitäjään, ja on Eduskunta
25432:  vuosittain oso1Jtanut sitä varten määrärahoja, ottaen
25433:  viimeksi vuoden 1914 budjettiin 600,000 markkaa,
25434:  mutta vieläkään ei ole sairaalan rakentamista alotettu.
25435:  Myöskin vaikeanlaatuista langettavaa tautia sairastaville
25436:  tulisi valtion toimittaa hoitoa. Tästä on Eduskunta
25437:  vuoden 1911 valtiopäivillä tehnyt alamaisen anomuksen,
25438:  mutta ei sekään vielä ole johtanut lopulliseen tulokseen.
25439:  Niinikään tulisi valtion kohdistaa huomiotaan soveliaan
25440:  hoidon hankkimiseen hermoheikkoutta tai kroonillista alko-
25441:  holismia sairastaville henkilöille.
25442:          Sairashoidon hankkiminen varattomille.            3
25443: 
25444:     Puheena olevalla alalla jää kuntien ja valtion toimen-
25445: piteiden ohella aina tehtävää myöskin yksityiselle hyvän-
25446: tekeväisyydelle, jota valtion tietenkin on mahdollisuutta
25447: myöten avustettava. :M:itä erittäin varattomien keuhkotautis-
25448: ten hoitoon tulee, ansaitsee kaikkea tunnustusta se työ,
25449: jonka ovat suorittaneet Tuberkuloosin vastustamisyhdistys
25450: ja Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hy-
25451: väksi. Sen vuoksi on erittäin valitettavaa, että Hallitus ei
25452: ole säännöllisesti maksanut sitä 400,000 markan suuruista
25453: valtioapua, joka Eduskunnan vuonna 1910 tekemän ala-
25454: maiselll anomuksen johdosta on Teidän Keisarillisen Majes-
25455: teettinne päätöksellä myönnetty viiden vuoden aikana tasan
25456: jaettavaksi mainituille järjestöille.
25457:     Mikäli valtion toimenpiteet vaativat tarkempia tutki-
25458: muksia asiwssa, olisi Eduskunnan mielestä niissä pantava
25459: huomiota myöskin puheenalaisten sairaiden varallisuuden-
25460: tilaan ja muihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.
25461:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta Teidän Keisarilliselta
25462: MajesteetiHanne alamaisesti anoo,
25463: 
25464:                että Hallitus, pantuaan toimeen vielä tarvit-
25465:            tavia tutkimuksia asiassa, ryhtyisi toimenpitei-
25466:            siin soveliaan hoidon hankkimiseksi Varattomille
25467:            vaikeasti sairaille tai parantumattomille tuber-
25468:            kuloosia, langettavaa tautia, hermoheikkoutta
25469:            ja kroonillista alkoholismia poteville henkilöille
25470:            joko valtion omissa laitoksissa tai valtioapua
25471:            nauttivissa kunnallisissa ja yksityisissä sairaa-
25472:            loissa ja sairaskodeissa.
25473: 
25474:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25475: 
25476:    Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1914.
25477: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25478:             1914. -   Anomusmietintö N :o 29.
25479: 
25480: 
25481: 
25482: 
25483:                Maatalousvaliokunnan mie-
25484:            ti n t ö N :o 11 anomusehdotuksen johdosta, joka
25485:            koskee määrärahan myöntämistä maanviljelys-
25486:            ja talousseuroille erinäisten sivuelinkeinojen
25487:            edistämiseksi pienviljelijäin keskuudessa.
25488: 
25489:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
25490: hettänyt edustaja Latvan y. m. anomusehdotuksen n :o 67
25491: määrärahan myöntämisestä maanviljelys- ja talousseuroille
25492: erinäisten sivuelinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin kes-
25493: kuudessa.
25494: 
25495: 
25496:     Suomen maanviljelijäväestön enemmistönä ovat pienvil-
25497: jelijät. Virallisen tilaston mukaan vuodelta 1910 oli maas-
25498: samme vähintään yhden lehmän omistavia ruokakuntia,
25499: joilla oli alle 10 ha viljeltyä maata, 235,268 eli 81,9 %
25500: ruokakuntien 'koko luvusta. Näin ollen on pienviljelyksen
25501: kannattavaisuuden edistämistä katsottava erikoisen tärke-
25502: äksi. l\Iaataloustuotantomme ei kohoa nykyisestä tilastaan,
25503: jollei saada pienviljelyksen tuottavaisuutta kasvamaan mel-
25504: koisesti entisestään.
25505:      Pienviljelijän taloudellinen edistyminen riippuu suuresti
25506:  hänen taidostaan ja kyvystään ikäyttää hyväkseen niitä
25507: ansaitsemismahdollisuuksia, joita pienviljelykselle olennai-
25508: set elinkeinot, sian-, siipikarjan-, mehiläis- ja kaniininhoito
25509: tarjoavat. Kailrkia näitä voidaan harjoittaa menestykselli-
25510: sesti pienelläkin palstalla ja vähäisellä pääomalla.
25511:      Yleensä ovat kuitenkin mainitut maataloudenhaarat Suo-
25512:  messa alkuperäisemmällä kannalla kuin monessa muussa
25513: maassa. Niinpä vuonna 1901 oli sikoja maassamme 100 ha
25514:  kohti viljeltyä maata 18, kun sen sijaan samoihin aikoihin
25515: 2                 1914. -          Anomusmietintö N:o 29.
25516: 
25517: oli Ruotsissa 22, Tanskassa 44, Norjassa 26, Saksassa 64
25518: ja Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa 38. Vastaavat luvut
25519:  1,000 asukasta kohti laskettuina olivat 73, 152, 453, 73, 287
25520: .ia 790.
25521:     Tuonti- ja vientitilastomme antaa myös epäedullisen ku-
25522: van kysymyksessä olevien elinkeinojen yleisestä tilasta:
25523: 
25524:                                                                   Sikojen ja
25525:                         : J,ihan ja sila-   !    Munien       1
25526:                                                                    porsaiden    1   Hunajan
25527:                             vanvienti
25528:                         i pienempi (-)
25529:                                                 vienti pie-
25530:                                                                   vienti suu-   ! vienti pie-
25531:                                                                                   nempi (-)
25532:       Vuonna                                    nempi (-)     1
25533:                                                                    rempi (+)
25534:                         [     tuontia            tuontia                            tuontia
25535:                                                                     tuontia
25536:                         1
25537:                         1
25538:                             Tuh. mk         1   Tuh.~1 Tuh. mk                      Tuh. mk
25539: 
25540: 
25541: 
25542:     1903.0 000 .. 0         -   4389            -    1597           +    56          -    93
25543:     1904 .. 0 0000 0        -   3938            -    1475           +    60          -    90
25544:     1905.0 000 00 0         -   2298            -    t 462          + 86        1
25545:                                                                                      -   103
25546:     1906.0 0.• 00 0         - 3523               -   1882           +105             -   138
25547:     1!)07 00 000 00 0       - 5457              -    2128     1     + 90             -   131
25548:                                                               1
25549:     1908.0 0 00 00 0        -- 4838             -    2241           + 74             -   137
25550:     1909.0 0 00 00 0        -   3712            -    1954           + 68             -   126
25551:     1910.0 0 00 .. 0        -   3899            -    2124           +    70          -   129
25552:     1911. 00 00 000         -   5203            -    2108           +    86          -   176
25553:     1912.0 0 00 .. 0        -   4599             -   2150           +    75          -   187
25554: 
25555: 
25556:     Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tanskassa oli
25557: vuonna 1912 silavan vienti noin 203 milj. mk ja kananmu-
25558: nien vienti noin 36 milj. mk ·suurempi tuontia. Belgiassa
25559: tuottaa kaniininhoito vuosittain 50-60 milj. mk, ollen tästä
25560: Englantiin vietyjen kaniinien arvo noin 20 milj. mk. Rans-
25561: kassa las,ketaan kaniininhoidon tuottama kokonaistulo yh-
25562: teensä noin 500 milj. mk, josta summasta kauppaan lasket-
25563: tujen tuotteiden arvo on noin 200 milj. mk.
25564:     Mitä tarmokas työskentely näiden elinkeinojen edistämi-
25565: seksi lyhyessä ajassa voi aikaansaada, osottaa kehitys Ruot-
25566: sissa. Vuonna 1901 oli silavan tuonti 6,6 mi,l.i. kr, ja munien
25567: tuonti 2,s milj. kr suurempi vientiä, jotavastoin vuonna
25568:        Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avustaminen.                                     3
25569: 
25570: 1911 oli silavan vienti 4,4 milj. kr ja munien vienti 0,4 mil.i.
25571: kr suurempi tuontia. Tähän suotuisaan tulokseen ovat suu-
25572: resti vaikuttaneet hallituksen ja maatalousseurojen tarmok-
25573: kaat toimenpiteet maanviljelyksen .ia erityisesti näiden elin-
25574: keinojen kohottamiseksi.
25575:     N aapurimaissamme käytetäänkin varsin huomattavia
25576: valtioavustuksia kysymyksessä olevien elinkeinojen edistä-
25577: miseen, jota osottaa seuraava taulukkokin:
25578: 
25579:                                                                  Siipi-
25580:                                                  Sian-                         Mehiläis-
25581:                                                                 karjan-
25582:                                               1 hoidon          hoidon
25583:                                                                                 hoidon
25584:                      Maa                       edistämi-                       edistämi-
25585:                                                                edistämi-
25586:                                                  seen                            se en
25587:                                                                  se en
25588: 1
25589: 1
25590:                                                   Kr              Kr              Kr
25591:                                                            1
25592:                                                            1
25593: 
25594: 
25595:     Ruotsissa   V.   1901   . .............      4621            2500            4922
25596:         »       »    1905   ..............       6 332          12250            5285
25597:         »       >>   1911   ..............      26839           13 515           7 866
25598: 
25599:     Tanskassa v. 1901 ..............            32060            6000            3000
25600:        >      » 1905 ..............             51000            9000            3000
25601:                 >>   1911   ..............      61000           12000      1     3000
25602: 
25603:     Norjassa    V.   1901   . .............        500           3000            1000
25604:         >       »    1905 ..............        11800            4500              500
25605:         »       »    1911 ..............        3'1455           8000            1 500
25606: 
25607:     Samoihin tarkoituksiin on meillä käytetty varsin pieniä
25608: rahamääriä. va,liokunnan hankkimien tietojen mukaan on
25609: Suomen sianjalostusyhdistys saanut vuosina 1910-12 vuo-
25610: sittain ainoastaan 4,000 mk ja vuonna 1913 8,400 mk. Siipi-
25611: karjan- ja mehiläishoidon edistämistä varten, on valtion me-
25612: nosääntöön varattu vuonna 1910 4,,000 mk, vuonna 1911
25613: 7,000 mk ja vuosina 1912-13 kumpanakin 10,000 mk.
25614: Näistä määrärahoista ovat saaneet a.vustusta Suomen siipi-
25615: karja- ja mehiläishoitoyhdistys sekä eräät yksityiset hen-
25616: kilöt. Marttayhdistys on myöskin sille myönnetystä avus-
25617: tuksesta käyttänyt pienemmän osan mainittuihin tarkoituk-
25618: 4           1914.- Anomusmietintö N:o 29.
25619: 
25620: siin. Tämän lisäksi ovat maanviljelys- ja talousseurat pie-
25621: nillä rahaerillä avustaneet siitossikalain ja -kanalain perus-
25622: tamista ja ylläpitämistä sekä 'panneet toimeen sian-, kanan-
25623: ja mehiläishoitokursse.ia.
25624:      Suomen ilmastosuhteet eivät niin suuresti eroa vastaavista
25625: oloista Skandinavian mais,sa, ettei näillä elinkeinoilla olisi
25626: meiUäkin menestymisen edellytyksiä. Esimerkkejä onkin
25627: jo siitä, että usea pikkutilallinen ja torppari on saanut tu-
25628: lonsa tuntuvfl!sti lisääntymään ruvettuaan järkiperäisesti
25629: näitä harjoittamaan. Näin ollen on pidettävä varsin tär-
25630: keänä, että nämä elinkeinot :saadaan yleisemmiksi. Tehok-
25631: kaana keinona tässä on, osuustoiminnan ja edellä mainittujen
25632: erikoisyhdistysten työn ohella, pidettävä niitä toimintamuo-
25633: toja, joita maanviljelys- ja talousseurat paikallisosastoineen
25634:  ovat yleensä käyttäneet maatalouden kohottamiseksi. Yh-
25635:  teiskunnan velvollisuus on myöskin, samalla kun se asutus-
25636:  toiminnan kautta lisää pienviljelijäin lukumäärää, huolehtia
25637:  niiden ammattikuntoisuuden sekä niille ominaisten elinkei-
25638:  nojen harjoittamistaidon edistämisestä, sitäkin suuremmrulla
25639:  syyllä, kun pienviljelijäväestö,ssä itsessään on havaittavissa
25640:  samansuuntaista vakavaa pyrkimystä.
25641:       Mainittujen erikoisyhdistysten nauttiman avustuksen
25642:  ohella, on näin oHen pidettävä tarpeen vaatimana, että maan-
25643:  viljelys- ja talousseuroille myönnetään erityinen määräraha
25644:  näiden elinkeinojen yleistyttämistä .ia kehittämistä varten
25645:  pienviljelijäin keskuudessa. Tarkoitukseen anottua 50,000
25646:  markan vuotuista ra.hamäärää voidaan pitää aluksi riittä-
25647:  vänä, kuitenkin edellyttäen sen lisää/mistä sitä mukaa, kuin
25648:   toimintamuodot kehittyvät ja työala laajenee.
25649:       Valiokunta näin ollen pääasiassa yhtyy anomuksen teki-
25650:   jäin esitykseen. Vuohenhoidon edistämistä ei kuitenkaan ole
25651:   voitu puoltaa, koska sen tarkoituksenmukaisuus oloissamme
25652:   ei ole riittävästi selvitetty.
25653:       Edellä esitettyyn viitaten Valiokunta kunnioittaen eh-
25654:   dottaa anoitavaksi
25655: 
25656:                 että yleisistä varoista varattaisiin 50,000
25657:              markan vuotuinen rnäärämha maanviljelys- :ia
25658:      Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avustaminen.          5
25659: 
25660:            talousseuroille käytettäväksi sian-, siipikarjan-,
25661:            tnehiläis- ja kaniininhoidon edistämiseksi pien-
25662:            viljelijäin keskuudessa.
25663: 
25664:    Helsingissä huhtikuun 23 p :nä 1914.
25665: 
25666: 
25667: 
25668:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa V alio'kunnan II
25669: osaston puheenjohtaja Saalasti (osittain), varapuheenjoh-
25670: taja Pullinen ja jä;senet Bredenberg (osittain), Hiidenheimo,
25671: Hirvensalo (osittain), Huttunen (osittain), Kiuru (osittain),
25672: Marttila, Mäkelin (osittain), Mäiki (osittain), Leivo, Ström-
25673: berg ja Tossavainen (osittain) s·ekä varajäsenet Jäykkä
25674:  (osittain), Miemois (osittain), Mustasilta (osittain), Pehko
25675: nen, Tolonen (osittain) ja Tuomela (osittain).
25676: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25677:      1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N:o 29.
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
25683:            n e n a no m u s määrärahan myöntämisestä
25684:            maanviljelys- ja talousseuroille erinäisten sivu-
25685:            elinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin kes-
25686:            kuudessa.
25687: 
25688: 
25689: 
25690: 
25691:         Snnrivaltaisin, Armollisin Keisari
25692:                ja Suuriruhtinas I
25693: 
25694: 
25695: 
25696: 
25697:     Näil'lä valtiopäivillä on telhty anomus~hdotus määrärahan
25698: myöntäimisestä maanviljelys- ja talouss,euroiUe erinäisten
25699: sivuelinkeinojen edistämiseksi pienvilj-elijäin keskuudessa,
25700: 2     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 29.
25701: 
25702: ja o.n Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä
25703: käsitellyt.
25704:      Suomen maanviljelijäväestön enemmistönä ovat pienvil-
25705: j·elijät. Virallisen tilruston mukaan vuodelta 1910 oli vähin-
25706: tään yhden lehmän omistavia ruoka kuntia, joilla ·oli alle 10
25707: ha viljeltyä maata, 235,268 eli 81,9 % ruokakuntien koko
25708: luvusta. Näin ollen on pienviljelyksen kannattavai•suuden
25709: edistämistä kllitsottava erikois·en tärkeäksi..
25710:      Pienviljelijän taloudellinen edistyminen riippuu suuresti
25711: hänen taidostaan ja kyvystään •käyttää hyväkseen niitä
25712: ansaits·emismahdollisuuksia, joita pienviljelykselle olennai-
25713: set elinkeinot, sian-, siipikarjan-, mehiläis- ja kaniininhoito,
25714: tarjoavat. Näitä voidaan harjoittaa menestyksellisesti pie-
25715: nelläkin maapalstalla ja vähäisellä pääomalla.
25716:      Yleensä ovat kuitenkin mainitut maataloudenhaarat Suo-
25717: messa alkuperäis·emmällä kannalla kuin monessa muussa
25718: maassa. Niinpä vuonna 1901 oli täällä 18 sikaa 100 ha
25719: kohti viljeltyä maata, kun niitä samoihin aikoihin Ruotsissa
25720: oli 22, Tanskassa 44, Norjassa 26, Saksassa 64 ja Pohjois-
25721: Amerikan Yhdysvalloissa 38. Vastaavat luvut 1,000 asu-
25722: kasta kohti laskettuina olivat 73, 152, 453, 73, 287 ja 790.
25723:      Suomen tuonti- ja vientitilastokin antaa epäedullisen ku-
25724: van kysymyksessä olevain elinkeinojen yleisestä tilasta:
25725: 
25726:                                                    Sikojen ja
25727:                     Lihan ja sila-    Munien                       Hunajan
25728:                                                     porsaiden
25729:                       vanvienti      vienti pie-                  vienti pie-
25730:                                                    \"ienti suu~
25731:     Vuonna          pienempi (-)     nempi (-)                    nempi (-)
25732:                        tuontia        tuontia
25733:                                                     rempi (+)       tuontia
25734:                                                      tuontia
25735: 
25736:                       1000 mk         1000 mk       1000 mk        1000 mk
25737: 
25738: 
25739:   1903 •..•••••       -4389          -   1597        + 56           -    93
25740:   1904 •••..•••       - 3938         -   1475        + 60           ·- 90
25741:   1905 •......•       -2298          -   l462        + 86           - 103
25742:   1906 ••.•••..       - 3523         -   1882        + 105          -138
25743:   1907 ......••       - 5457         -   2128        + 90           - 131
25744:   1908 •....••.       - 4838         -   2241        + 74           - 137
25745:   1909 ....•.•.       - 3712         -   1954        + 68           - 126
25746:   1910 •..••••••      - 3899         -   2124        + 70           - 129
25747:   1911 .•..•...       -5203          -   2108        + 86           - 176
25748: 1 1912 ........ 1     - 4599 1       -   2150        + 75           - 187
25749:      Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avustaminen.                                        3
25750: 
25751:      Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tanskassa oli
25752: vuonna 1912 silavan vienti a;rvoltaan .noin 203 milj. mk ja
25753: kananmunien vienti noin 36 milj. mk suurempi <tuontia.
25754: Belgiwssa tuottaa kaniinin'hoito vuosittain 50-60 milj. mk,
25755: ollen tästä Englantiin vietyjen kaniinien rurvo noin 20 milj.
25756: mk. Ranskassa lasketaan kaniininhoidon tuottama kokonais-
25757: tulo yhteensä noin 500 milj. mk, josta määrästä kauppaan
25758: laskettuj'en tuotteiden arvo on noin 200 milj. mk.
25759:      Mitä tarmokas työskentely näiden elinkeinojen edistämi-
25760: seksi lyhyessä ajassa voi aikaan saada, osottaa kehitys Ruot-
25761: siss-a. Vuonna 1901 oli silavan tuonti arvoltaan 6,6 milj.
25762: kruunua ja munien tuonti 2,s mi1j. kruunua suurempi vien-
25763: tiä, jota vastoin vuonna 1911 oli silavan vienti arvoltaan
25764: 4,4 milj. kruunua ja munien vienti 0,4 milj. kruunua suu-
25765: rempi tuontia. Tähän suotuisaan tulokseen ovat suuresti
25766: vaikuttaneet hallituksen ja maatalousseurojen tehokkaat toi-
25767: menpiteet maanviljelyksen ja erityisesti puheena olevain
25768: elinkeinojen kohottamiseksi.
25769:      Skandinavian maissa käytetäänkin varsin huomattavia
25770: valtioavustuksia kysymyksessä olevien elinkeinojen edistä-
25771: miseen, kuten osottaa seuraava taulukko:
25772: 
25773:                                                                      Siipi·
25774:                                                    Sian-                         Mehiläis·
25775:                                                                     karjan-
25776:                                                 1 hoidon            hoidon
25777:                                                                                   hoidon
25778:                   Maa                            edistll.mi.                     edistämi-
25779:                                                                    edistll.mi·
25780:                                                    seen                            seen
25781:                                                                      se en
25782: 
25783:                                                     Kr.        1      Kr.          Kr.
25784: 
25785: 
25786:   Ruotsissa v. 1901      ..............             4621             2500          4922
25787:      •      > 1905  ..............                  6332            12250          5285
25788:      »      » 1911  ..............                 26839            13515          7866
25789: 
25790:   Tanskassa v. 1901 ..............                 32060             6000          aooo
25791:      »      » 1905 ..............                  51000             9000          3000
25792:       "      »    1911   •••   00   •••••••••      61000            12000          3000
25793: 
25794:   Norjassa   V.1901      ..............              500             3000          1000
25795:       >      » 1905      ..............            11800             4500           500
25796:       »      • 1911      ..............            37455             8000          1500
25797: 4    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 29.
25798: 
25799:     Samoihin tarkoituksiin on Suomessa käytetty varsin pi'e-
25800: niä rahamääriä. Eduskunnan saamien tietojen mukaaill. on
25801: Suomen •sianjalo.stusyhdistys .saanut vuosina 1910-12 vuo-
25802: sittain ainoastaan 4,000 mk ja 8,400 mk vuonna 1913. Siipi-
25803: karjan- ja mehiläishoidon edisttämistä varten on valtion me-
25804: nosääntöön vuonna 1910 varattu 4,000 mk, vuonna 1911
25805: 7,000 mk ja vuosina 1912-13 kumpanakin 10,000 mk.
25806: Näistä määrärahoista ovat saaneet avustusta Suomen siipi-
25807: karja- ja mehiläishoitoyhdistys sekä eräät yksityiset henki-
25808: löt. Marttayhdistys on myöskin sille myönnetystä avustuk-
25809: sesta käyttänyt pienemmän osan mainittuihin tarkoituksiin.
25810: Tämän lisäksi ovat maanviljelys- ja talousseurat :pienillä
25811: rahaerillä avustaneet siitossikalain ja -·kanalain perustamista
25812: ja ylläpitämistä sekä panneet toimeen sian-, kanan- ja mehi-
25813: läishoitokursseja.
25814:     Suomen ilmastosuhteet eivät niin suuresti eroa vastaavista
25815: oloista Skandinavian maissa, ettei mainituilla elinkeinoilla
25816: olisi täälläkin menestymisen edellytyksiä. Esimerkkejä
25817: onkin jo siitä, että usea pikkutilallinen ja torppari on saanut
25818: tulonsa tuntuvasti lisääntymään ruvettuaan näitä elinkeinoja
25819: järki:peräiseSiti harjoittamaan. Näin ollen on :pidettävä varsin
25820: tärkeänä, että nämä elinkeinot saadaan yleisemmiksi. Tehok-
25821: kaana keinona tässä on osuustoiminnan ja edellä mainittujen
25822: erikoisyhdistysten työn ohella pidettävä niitä toimintamuo-
25823: toja, joita maanviljely·s- ja talousseurat paikallisosastoineen
25824: ovat yleensä käyttäneet maatalouden kohottamiseksi. Yh-
25825: teiskunnan velvollisuus on myöskin, samalla kun se asutus-
25826: toiminnan kautta lisää pienviljelijäin lukumäärää, huolehtia
25827: heidän ammattikuntoisuutensa sekä heille ominaisten,elinkei-
25828: nojen harjoittalffiistaidon edis·tämisestä, sitäkin suuremmrulla
25829: syyllä, kuin pienvil,jelijäväestössä itsessään on havaittavissa
25830: samansuuntaista vakavaa pyrkimystä.
25831:      Näin ollen on pidettävä tarpeen vaatimana, että maan-
25832: viljelys- ja talousseuroille mainittujen erikoisyhdistysten
25833:  nauttiman avustuksen ohella myönnetään erityinen määrä-
25834:  raha kysymyksessä olevain sivuelinkeinojen yleistyttämistä
25835:  ja kehittämistä varten pienviljelijäin keskuudessa. Tarkoi-
25836:      Maanviljelyksen sivuelinkeinojen avustaminen.          5
25837: 
25838: tukseen anottua 50,000 markan vuotuista rahamäärää voi-
25839: daan pitää aluksi riittävänä edellyttäen kuitenkin, että sitä
25840: lisätään, mikäli toimintamuodot kehittyvät ja työala laa-
25841: jenee.
25842:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta Teidän
25843: Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoo,
25844: 
25845:                että yleisistä varoista varattaisiin 50,000
25846:            markan vuotuinen määräraha maanviljelys- ja
25847:            talousseuroille käytettäväksi sian-, siipikarjan-,
25848:            mehiläis- ja kaniininhoidon edistämiseksi pien-
25849:            viljelijäin keskuudessa.
25850: 
25851: 
25852:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. 'e.
25853: 
25854:    Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
25855: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
25856:              1914.- Anomusmietintö N:o 30.
25857: 
25858: 
25859: 
25860: 
25861:                Sivistysvaliokunnan mietintö
25862:            N :o 6 anomusehdotuksen johdosta, joka tar-
25863:            koittaa esityksen antamista eduskunnalle yh-
25864:            teiskunnallista lastenhoitoa järjestäväksi laiksi.
25865: 
25866:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi jät-
25867: tänyt edustaja Alma Jokisen y. m. anomusehdotuksen N :o
25868: 54, jossa ehdotetaan Eduskunnan anottavaksi, että hallitus
25869: valmistuttaisi eduskunnalle jätettäväksi esityksen yhteis-
25870: kunnallista lastenhoitoa järjestäväksi laiksi, jonka mu-
25871: kaan kuntien olisi, valtion runsaasti avustamina, perustet-
25872: tava ja ylläpidettävä koteja varattornia orpoja ja yleensä
25873: turvattomia lapsia sekä niitä viimemainittujen äitejä varten,
25874: jotka haluavat iise hoitaa lastaan sen ensi ikävuotena. Sa-
25875: mansuuntaisia anomusehdotuksia on tätä ennen tehty
25876: useilla eri valtiopäivillä asian joutumatta millään kerralla
25877: eduskunnassa loppuun käsitellyksi. Vuoden 1913 valtio-
25878: päivillä sivistysvaliokunta kuitenkin jätti eduskunnalle mie-
25879: tinnön asiasta.
25880:     Yllämainitussa mietinnössä sivistysvaliokunta tunnustaa,
25881: että lastenhoidon ja nuorisonsuojelun alalla vallitsevat olot
25882: Suomessa epäilemättä kaipaavat uudistusta. Valiokunnan
25883: mietinnössä huomautetaan, että tilasto antaa useita vakuut-
25884: tavia todistuksia niistä turmiollisista seurauksista, jotka
25885: johtuvat varsinkin aviottomien lasten hoidon ja kasvatuksen
25886: laiminlyömisestä, mutta sanotaan samalla, että myöskin
25887: arpojen ja puutteenalaisten aviolasten hoito jättää sangen
25888: paljon toivomiselle varaa. Mietinnössä viitataan myöskin
25889: siihen, että köyhäinhoidon elättämien ja avustamien las,ten
25890: joukossa virallisen tilaston mukaan on ollut tuntuvasti enem-
25891: mänkin aviolapsia kuin avioliiton ulkopuolella syntyneitä.
25892: 2            1914. -   AnomusmietlntiJ N :o 30.
25893: 
25894:     Asiata käsitellessään vuoden 1913 valtiopäivillä kiin-
25895: nitti sivistysvaliokunta kuitenkin huomiota siihen, että
25896: epäkohtien poistamiseksi jo silloin oli vireillä eräitä tärkeitä
25897: lainsäädäntötoimenpiteitä, nim. l!llkivaliokunnan silloisilla
25898: valtiopäivillä valmistamat asetusehdotukset aviottomain
25899: lasten elatuksesta ja perintöoikeudesta sekä kuntien avustus-
25900: velvollisuudesta, joista asioista eduskunta sittemmin samoilla
25901: valtiopäivillä hyväksyi lakiehdotuksensa, edelleen n. s. suo-
25902: jeluka1svatus'komitean vuosina 1905-06 valmistamat la;ki-
25903: ehdotukset sekä vihdoin eduskunnan vuoden 1909 toisilla
25904: valtiopäivillä tekemä anomus armollisesta esityksestä yleistä
25905: lasten suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi, jonka ano-
25906: muksen johdosta lainvalmistelukunnalle oli annettu tehtä-
25907: väksi lakiehdotuksen laatiminen viimemainitusta asiasta.
25908: Vuoden 1913 valtiopäivillä katsoi sivistysvaliokunta, että
25909: mainitut vireillä olevat lainsäädäntötoimenpiteet tarkoittivat
25910: pääasiassa samojen epäkohtien poistamista kuin silloin käsi-
25911: ~eltävän!t ollut anomusehdotus, ja koska valiokunnan mis-
25912: lestä ensinmainittujen toteuttamiselle ei voitu katsoa edulli-
25913:  seksi ryhtyä uut·een alotteeseen tällä alalla, ei valiokunta
25914:  ryhtynyt asiallisesti harkitsemaan anomusehdotuksessa eh-
25915:  dotettujen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta vaan eh-
25916: dotti eduskunnalle, ettei anomusehdotus sillä kertaa antaisi
25917: aihetta toimenpiteeseen eduskunnan puolelta.
25918: 
25919: 
25920:   Käsitellessään nyt tehtyä anomusehdotusta on Sivistys-
25921: valiokunta asiantuntijana kuullut vapaaherra Adolf von
25922: Bonsdorffia. Kiinnittäen huomiota .siihen, että eduskunta v.
25923: 1913 hyväksyi eduskuntaesityksen avioliiton ulkopuolella
25924: syntyneistä lapsista siihen sisältyvine määräyksineen kun-
25925: nallisten viranomaisten velvollisuuksista tällaisia lapsia lmh-
25926: taan, on Valiokunta, joka ei ole voinut yhtyä anomuksenteki-
25927: jäin ehdotukseen, kuitenkin tullut siihen käsitykseen, ettei-
25928: vät edelläkerrotut vireillä olevat lainsäädäntökysymykset
25929: saata estää Eduskuntaa ryhtymästä anomusehdotuksen joh-
25930: dosta alempana lähemmin perusteitavaan toimenpitee~en.
25931:               Yhteislrnnnallinen lasteahoito.               3
25932: 
25933:      Anomusehdotus perustuu Valiokunnan mielestä siihen
25934: oikeaan käsitykseen, että lapset, joista luonnolliset kasvat-
25935: tajat eivät voi tyydyttävästi pitää huolta, ovat yhteiskunnan
25936: avun tarpeessa. Usein on tosin vaikea päättää missä van-
25937: hempain, isän tai äidin, velvollisuudet ja oikeudet lakkaavat
25938: sekä missä yhteiskunnan velvollisuudet ja oikeudet alkavat,
25939: mutta käsitys siitä, että lapsella on oikeus saada yhteis-
25940: kunnalta apua tulee vuosi vuodelta yhä yleisemmäksi. Olisi
25941: tosiaan huonoa taloudenhoitoa antaa suurten lapsijoukkojen
25942: kasvaa ilman hyvää ruumiillista hoitoa ja huolellista siveel-
25943: listä kasvatusta. Jos lasten hoito ja kasvatus olisivat parem-
25944: mat, kuin mitä valitettavasti niin monasti on laita, olisi
25945: täysikasvuisten ihmisten työkyky suurempi sekä heidän
25946: rikoksensa yhteiskunnan oikeusjärjestystä vastaan harvem-
25947: mat. Epäedullisissa ja surkeissa oloissa kasvavien lasten
25948: hoidon ja kasvatuksen parantaminen muodostaa yhteiskun-
25949: nan tärkeän lastenhoitokysymyksen. Sellaisia lapsia, joita
25950: yhteiskunnan on oman itsensä ja lasten edun takia autettava,
25951: ovat ne, jotka kodeissaan eivät saa riittävää hoitoa, jotka
25952: ovat orpoja, turvattomia, pahoinpideltyjä, ruumiillisesti tahi
25953: siveellisesti laiminlyötyjä, huonohoitoisia tai rikoksellisia.
25954:      Mutta lastenhoitokysymys, joka on kosketuksessa useiden
25955: erilaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa, sisältää
25956: erittäin pulmallisen yhteiskunnallisen tehtävän. Yhteis-
25957: kunnallinen edistys yleensä on tietysti omansa vähentämään
25958: lastenkin oloissa vallitsevia epäkohtia. Itsessään tämä kysy-
25959: mys kuitenkin sellaisenaankin muodostaa kokonaisuuden.
25960: Työ sen ratkaisemiseksi vaatii erityistä lainsäädäntöä .ia
25961: sen ohella vapaaehtoista toimintaa kansalaisten puolelta,
25962:  jota ilman valtion ja kuntien lastenhoitotyöhön tulee kaava-
25963: maisuutta ja rakkauden puutetta. Mitä lainsäädäntöön tulee,
25964: on ennen kaikkea pidettävä silmällä, että se tapahtuu yhte-
25965:  näisen suunnitelman mukaisesti, sillä syystä voi sanoa, että
25966: työskentely, jolta puuttuu suunnitelmaa, lastensuojelun
25967: alalla tuottaa enemmän haittaa kuin millään muulla yhteis-
25968:  kunnallisen suojelustyön alalla.
25969: 4            1914. -   Anomusmietintö N :o 30.
25970: 
25971:     Yllä esitetystä johtuu, ettei olisi käytännöllisesti oikein
25972: irroittaa yhtä ainoata lastenhoitolainsäädännön osaa luon-
25973: nollisesta yhteydestään muiden osien kanssa. Sellaisia
25974: erehdyksiä on useampaan kertaan tehty muissa maissa, joissa
25975: niiden johdosta on oHut pakko ryhtyä kodifioimistoi-
25976: menpiteisiin. Olisi myöskin yhdenmukaisuuden vuoksi tär-
25977: keätä, että yhteiskunnallinen lastenhoito tulisi mahdolli-
25978: suuden mukaan keskitetyksi yksien viranomaisten käsiin.
25979: Ammattimiesten tähän suuntaan lausumat toivomukset näyt-
25980: tävätkin saavuttavan yhä enemmän 'kannatusta, ja useissa
25981: maissa onkin kehitys tällä alalla kulkenut yhä suurempaa
25982: keskitystä kohti.
25983: 
25984: 
25985:     Valiokunnan mielestä voi esitettyä anomusehdotusta
25986: vastaan muistuttaa, että se liian vähän rakentuu niiden
25987: lainsäädäntötoimenpiteiden pohjalle, jotka tätä nykyä maas-
25988: samme ovat vireillä yhteiskunnallisen lastenhoidon alalla.
25989: Erityisen lainsäädäntötoimen alullepaneminen anomus-
25990: ehdotuksessa esitettyä tarkoitusta varten olisi V aliolmnnan
25991: käsityksen mukaan sitä suurempi erehdys, koska n0 lain-
25992: säädäntötoimenpiteet, joihin edellä on viitattu, muodostavat
25993: hyvän pohjan jatkuvalle kehitykselle tällä alalla. Edus-
25994: kunnan yllämainittu anomus vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
25995: villä oli epäilemättä toimenpide, joka. on omansa suuntaa-
25996: maan lainsäädännön tällä yhteiskunta-alalla oikeaan suun-
25997: taan. Myöskin vuoden 1913 valtiopäivillä hyväksytyt ase-
25998: tukset avioliiton ulkopuolella .syntyneistä lapsista sisältävät
25999: määräyksiä, jotka toteutettuina varmaankin tul·evat aviot-
26000: tomiin lapsiin nähden tuntuvasti korjaamaan vallalla olevia
26001: epäkohtia.
26002:     Tähän asti on yhteis!kunnan lastenhoito pääasiassa ollut
26003: vaivaishoidon tehtävnnä. Koska Valiokunnan mielestä,
26004: kuten edellä on esitetty, tähän kuuluvia kysymyksiä olisi
26005: käsiteltävä toistensa yhteydessä ja niiden ratkaisussa käy-
26006: tettävä erityisiä viranomaisia, ei Valiokunta voi 'Pitää
26007: oikeana, että tällä alalla vallitsevain epäkohtain poistami-
26008:                 Yhteiskunnallinen. lastenhoito.                 5
26009: 
26010: nen tåpahtuisi vaivaishoitoa koskevalla lainsäädännöllä. Va-
26011: liokunna-n mielestä tulisi sitävastoin lähinnä kys;ymykseen
26012: ryhtyä edelleen kehittämään sitä lainsäädäntötointa, joka
26013: eduskunnan vuonna 1909 tekemällä anomuksella yleistä
26014: lastensuojelusta tarkoittavien lakisäännösten aikaansaami-
26015: sesta on pantu vireille. Sanotun aiotteen toteuttaminen on-
26016: nistuneella taval'la olisi epäilemättä jo sellaisenaan omansa
26017: korjaamaan suuren osan niistä epäkohdista, joiden poista-
26018: mista nyt esitetty anomusehdotus on tarkoittanut. Vuonna
26019: 1909 tehty alote tarkoitti tosin etupäässä huonohoitoisia ja
26020: pahantapaisia lapsia sekä oikeudellista suojaa lasten työvoi-
26021: man vahingollista käyttöä vastaan. Mutta juuri siitä syystä
26022: Valiokunta, jonka mielestä yhteiskunnallisen lastenhoidon
26023: suunnitelmanmukaisuuden säilyttämiseksi ei olisi oikein
26024: tehdä jyrkkää eroa apuatarvitsevien lasten eri luokkien vä-
26025: lillä, katsoo, että puheenaolevan lainsäädäntötoimen tarkoi-
26026: tusta olisi siten laajennettava, että se myöskin käsittäisi or-
26027: vot ja turvattomat lapset, joiden aseman parantamista nyt
26028: esitetty anomus lähinnä tarkoittaa. Sa.man lainsäädäntötoi-
26029: men yhteydessä olisi Valiokunnan mielestä myöskin harkit-
26030: tava kysymystä valtion varojen käyttämisestä tällaistenkin
26031: lasten kasvatuksen parantamiseksi.
26032:       Valiokunta on kyllä sitä mieltä, että kokonaan uudet
26033:  aJotteet sellaisilla aloilla, joilla lainsäädäntötoimenpiteitä on
26034:  vireillä, yleensä saattavat vaikuttaa häiritsevästi näiden
26035:  toimenpiteiden menestymiseen, mutta Valiokunnan mielestä
26036:  alamainen anomus, joka ylläkerrotulla tavalla suorastaan
26037:  liittyisi eduskunnan useinmainittuun vielä käsittelynalaisena
26038:  olevaan alotteeseen, ei voi antaa tästä johtuviin epäilyksiin
26039:  aihetta.
26040:       Mitä vihdoin aiotteentekijäin ehdotuksen asiaHiseen si-
26041:  sältöön tulee, niin Valiokunta, kiinnittämättä huomiota
26042:  asian taloudelliseen puoleen, ei voi katsoa lapsille olevan
26043:  eduksi, jos heidät yleisesti sijoitettaisiin lastenkoteihin. To-
26044:  sin Valiokunta on anomusehdotuksen perusteluista havain-
26045:  nut, etteivät allotteeritekijät'kään katso lastenkotien perusta-
26046:  mista ja lasten sijoittamista niihin ainoaksi käytettäväksi
26047: 6            1914.- Anomusmietintö N:o 30.
26048: 
26049: keinoksi epäkohtia vastaan, mutta koska ,sekä anomusehdo-
26050: tuksen ponnesta että sen perusteluista käy selville, että tämä
26051: keino kuitenkin aiotteentekijäin mielestä on tärkein, tahtoo
26052: Valiokunta mielipiteenään lausua, että lastenkodin eli lai-
26053: toksen tulisi olla vain hätävara:keinona, johon on turvaudut-
26054: tava, el'lei sopivaa kasvat1ikotia lapselle voi saada. Lapsen
26055: oikea ympäristö on koti ja ne lapset, jotka muulla tavoin
26056: kasvatetaan, ovat useimmiten huonommassa asemassa, kuin
26057: lapset, jotka saavat kasvaa yksityisessä kodissa. V aliokun-
26058: nan kä.sityksen mukaan ei hyvien kotien hankkiminen ole
26059: mahdotonta. Se on ulkomailla näyttäytynyt täysin mahdol-
26060: liseksi, eikä ole syytä epäillä, ettei meillä siinä onnistut-
26061: taisi, jos kotien etsintä vain järjestettäisiin tarkoituksenmu-
26062: kaiseksi, esim. käyttämällä yksityisten yhdisty,sten myötä-
26063: vaikutusta, ja lastenhoidosta kodeis,sa suoritettaisiin riittävä
26064: maksu. Tosin lastenkotejakin tarvitaan esim. vastaanotto-
26065: laitoksiksi, joihin lapset sij.oitetaan, kunnes hyviä yksityis-
26066: koteja on löydetty, tai sellaisia lapsia varten, jotka syystä
26067: taikka toisesta eivät sovellu yksityiskodin hoidokkaiksi.
26068:       Useinmainitussa vuonna 1909 tekemässään alamaisessa
26069:  anomuksessa eduskunta huomautti, että maassamme ei vielä
26070:  ole saatu riittävää kokemusta siitä, mitenkä kasvattajistaan
26071:  erotettujoen lasten suhteen on meneteltävä, ovatko ne mikäli
26072:  mahdollista sijoitettavat yksityisiin koteihin vaiko yleisiin
26073:  laitoksiin, jonka tähden eduskunta ei asiasta silloin voinut
26074:  lausua varmaa mielipidettä. Vaikka Sivistysvaliokunta to-
26075:  ,sin on sitä mieltä, että 'lapset mahdollisuuden mukaan olisi-
26076:  vat sijoitettavat hyviin yksityiskoteihin, katsoo Valiokunta
26077:  käytännöllisesti oikeimmaksi, että kysymys lastenkotien
26078:  käyttämisestä keinona yhteiskunnallisen lastenhoidon alalla
26079:  koko laa;juudessaan jätetään avoimeksi, sen asiallisen val-
26080: mistelun varaan, jonka alaisena kysymys yleistä lasten suo-
26081:  jelusta tar'kottavista lakisäännöksistä tätä nykyä on.
26082:       Esillä olevan anomusehdotuksen mukaan olisi ehdote-
26083:   tuissa kodeissa varattava tilaa myöskin niille turvattomien
26084:   lasten äideille, jotka haluavat itse hoitaa lastaan sen ensi
26085:  ikävuotena. Valiokunnan mielestä olisivat toimenpiteet äi-
26086:                 Yhteiskunnalllnen lastenhoito.                   7
26087: 
26088:  ben auttamiseksi, jotta he voisivat itse imettää ja. hoitaa pie.:"
26089: n:iä Japsiaan, samoinkuin toimenpiteet paremman rintalasten-
26090: hoidon saavuttamiseksi yleensä erittäin suotavat. Asian kä-
26091: sittelyssä on Valiokunta kuitenkin kiinnittänyt huomiota
26092: siihen, että tätä kysymystä suuressa määrin koskettelevat
26093: niinhyvin eduskunnan v. 1909 tekemä vielä ratkaisematon
26094: anomus äitiysvakuutuksesta kuin myös eräät määräykset
26095: nykyisillä valtiopäivillä esitetyssä eduskuntaesityksessä sai-
26096: rausvakuutuksesta. Tähän nähden ja koska puheenaoleva
26097: asia sitäpaitsi on suhteellisen itsenäinen verrattuna yleiseen
26098: yhteiskunnalliseen lastenhoitoon, ei V aJiokunta ole katsonut
26099: olevan syytä tässä yhteyd·essä ehdottaa toimenpiteisiin ryh-
26100: tymistä mainitun kysymyksen johdosta.
26101:      Viitaten edellä esitettyyn perusteluun, pyytää Valio-
26102: kunta sentähden kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anotta-
26103: va'ksi,
26104:                  että hallitus valmistaessaan esitystä yleistä
26105:              lastensuojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi,
26106:              jota eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
26107:              villä anoi, huomioonotta·isi myöskin orvot ja tur-
26108:              vattomat lapset.
26109: 
26110:    Helsingissä, huhtikuun 24 päivänä 1914.
26111: 
26112: 
26113: 
26114:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Kil-
26115: linen, varapuheenjohtaja W. Jokinen, jäsenet Ala-Kulju,
26116: Annala, af Forselles, Haapasalo, Anton Huotari, Kokko,
26117: Laine, Löthman, Malmivaara, Orasmaa, Salmi, Sundblom,
26118: Waljakka, Wihersalo ja P. Virkkunen sekä varajäsenet
26119: Ja•skari (osittain), Lindberg (osittain) ja Tuomi (osittain).
26120:             8             1914. -    Anomusmietintö N:o 30.
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 
26125:                                     Vastalauseita.
26126:                                              I.
26127: Anomusehdo-        Enimmin takapajulle jääneitä osia Suomen yleensäkin
26128: tuksen tarko- takapajulla olevassa yhteiskunnallisessa lainsäädännössä
26129:      tus.     ovat yhteiskunnallista lastenhoitoa ·koskevat. Tätä alaa
26130:               koskevat määräykset ovat harvoja, eivätkä sisällykseltään
26131:               vähässäkään määrässä tyydytä ajan vaatimuksia. Käsitte-
26132:               lyn alaisena olevalla anomusehdotuksella tarkoitetaan perin-
26133:               pohjaisen korjauksen aikaansaamista tällä lainsäädäntö-
26134:               alalla. Anomusehdotuksessa esitetään eduskunnan anotta-
26135:               vaksi, että hallitus valmistuttaisi eduskunnalle jätettäväksi
26136:               esityksen yleiseksi yhteiskunnallista lastenhoitoa järjestä-
26137:                väksi laiksi. Anomusehdotuksen tärkeimpiä tarkotuksia on
26138:                saada kunnat velvotetuiksi, valtion runsaasti avustamina,
26139:                perustamaan ja ylläpitämään koteja varattornia orpoja ja
26140:                yleensä turvattomia lapsia sekä niitä viimemainittujen äitejä
26141:                varten, jotka haluavat itse hoitaa lastaan sen ensi ikävuo-
26142:                tena.
26143:                     Valiokunnan mietintö asiassa on sekä perusteluihinsa että
26144:                loppuehdotukseensa nähden sellainen, että se ei ole voinut
26145:                allekirjoirttaneita tyydyttää.
26146:                     Anomusehdotuksessa herätetty kysymys koskee niin
26147:                 suurta kurjuudessa elävää osaa kansan kasvavasta polvesta,
26148:                 että asiata ei voi sivuuttaa sellaisilla ylimalkaisilla lausepar-
26149:                 silla kuin V aliakunta mietinnössään esittää.
26150:    Avuntarve.       Niiden lasten lukumäärä, jotka kunnan viranomaiset jo
26151:                 nykyisten kunnallisten valtasuhteitten vallitessa ovat pako-
26152:                 tetut katsomaan kunnan apua tarvitseviksi, on varsin suuri.
26153:                 Kunnalliselta vaivaishoidolta suoranaista avustusta saaneita,
26154:                 alle 15 vuoden ikäisiä henkilöitä oli vuonna 1909 yhteensä
26155:                 13,167. Suoranaista apua saaneista alaikäisistä oli sanot-
26156:                                 Vastalause I.                                     9
26157: 
26158: tuna vuonna aviolapsia 8,463, aviottomia 4,704. Vuonna
26159: 1910 nousi suoranaista vaivaisapua nauttivien alaikäisten
26160: lukumäärä 14,101 :een, joista 9,020 oli aviolasta ja 5,081
26161: avioliiton ulkopuolella syntynyttä. Mutta paitsi suoranaista
26162: vaivaisapua saavia lapsia, on suuri joukko sellaisia, joilla on
26163: molemmat tai jompikumpi vanhemmista elossa, ja joiden
26164: takia vanhemmille annetaan wpua. Tällaisetkin lapset huo-
26165: mioon ottaen oli vaivaishoidon elättämiä ja avustamia, alle
26166:  15 vuoden ikäisiä lapsia allamainittuina vuosina yhteensä
26167: seuraavat määrät:
26168: 
26169:               vuonna 1901 ............... . 19,568
26170:                      1902 ............... . 20,666
26171:                 " 1903 ............... . 21,474
26172:                 " 1904 ............... . 21,212
26173:                 " 1905 ............... . 21,852
26174:                  " 1906 ............... . 21,900
26175:                 " 1907 ............... . 22,427
26176:                 " 1908 ............... . 23,310
26177:                 " 1909 ............... . 24,790
26178:                  " 1910 ............... . 24,754
26179:                  " 1911 ............... . 27,186
26180:                   "
26181:     Paitsi köyhäinhoidon elättämien ja avustamien lasten
26182: suurta lukumäärää, osottaa ylläselostettu vira.Ilinen tilasto
26183: myöskin sen, että näiden lasten lukumäärä viime vuosina on
26184: ollut säännöllisesti lisääntymässä.
26185:     Vuonna 1911 kunnallisen köyhäinhoidon elättämistä ja
26186: avustamista alle 15-vuotisista lapsista oli
26187: 
26188: köyhäinhoitolaitoksissa elätettyjä . . . . . . . . . . . . . . . . 2,212
26189: elätteelle annettuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,671
26190: ruotuvaivaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    140
26191: henkilöitä, jotka ovat saaneet säännöllistä eli vuo-
26192:     tuista apua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,858
26193: henkilöitä, jotka ovat saaneet satunnaista apua . . . . 5,305
26194:                                                              Yhteensä 27,186
26195: 10           1914. -   Anomusmietintö N:o SO.
26196: 
26197:     Yllämainittujen suurienkaan numerojen ei kuitenkaan
26198: voi katsoa ilmaisevan kaikkia todella apua tarvitsevia, koska
26199: kunnat yleensä avustavat vasta aivan äärimmäisessä hädässä
26200: olevia, vaan on avuntarpeessa olevien määrä todellisuudessa
26201: melkoista suurempi kuin ylläolevista numeroista käy selville.
26202:     Köyhälistön keskuudessa vallitseva puute ja kurjuus
26203: koskevat ankarimmin juuri lapsia. Lapsi voi saada turmion
26204: siemenen jo ennen syntymäänsä, kun äiti on pakotettu ras-
26205: kaanakin ollessaan olemaan ankarassa työssä viimeiseen
26206: asti. Joka tapauksessa joutuu lapsi sitte heti ensi ikävuosil-
26207: laan useimmiten kurjuuden ja tautien uhriksi. Hatarat asun-
26208: not, huonot vaatteet ja peitteet, huonoissa oloissa elävän äidin
26209: tarjoama niukka ravinto ja äidin muun ahertamisen vuoksi
26210: pakostakin puutteellinen hoito tekevät turmiollista tuhoa
26211: köyhälistön lapsimaailmassa. Nekin lapset, jotka ensi ikä-
26212: vuosien vaaroilta pelastuvat, ovat kovin yleisesti raihnaita
26213: ja viallisia ja joutuvat yhteiskunnan heille tarjoamassa kur-
26214: jassa ympäristössä tavattoman monessa tapauksessa alttiiksi
26215: sekä ruumiillisilla että siveellisille vaaroille ja niiden uh-
26216: reiksi. Meidänkin maamme puutteellinen virallinen tilasto
26217: tarjoo näistä seikoista vakavaa kieltä puhuvia todistuksia.
26218: Varsin tuhoisina kohtaavat näimä vauriot aviottomia lapsia.
26219: Niinpä suojelukasvatuskomitean hankkimien tietojen mu-
26220: kaan valtion yleisissä kasvatuslaitoksissa olevista lapsista
26221: noin 22 .% on ollut aviottomasti syntyneitä, samaan aikaan
26222: kun koko maassa aviottomasti syntyneitä on ollut 6-7 %.
26223:     Kaamean kuvan vallitsevista oloista antavat lasten kuo-
26224: levaisuutta osottavat numerot. Virallisen tilaston mukaan
26225: kuoli vuonna 1911
26226: 
26227:        0--1 vuotisia lapsia    ••••••      0   0   ••••••         10,383
26228:        1-2                     •••••   0   ••••      0   0   ••    3,030
26229:                  "        "
26230:                                            Yhteensä 13,413
26231: 
26232:    Yhtä tuhoisana raivoo kuolema lasten keskuudessa mei-
26233: dän maassamme vuodesta toiseen. Että juuri puute ja kur-
26234: juus ovat syynä tähän tavattomaan kuolevaisuuteen, sitäkin
26235:                                Vastalause 1.                                 11
26236: 
26237: osottavat virallisen tilaston numerot. A violapsista, jotka
26238: sentään k·eskimäärin ovat paremmassa asemassa, kuoli v.
26239: 1911 ensi ikävuodellaan 10,87 % kaikista elävänä synty-
26240: neistä; mutta aviottomina syntyneistä, jotka saavat yleensä
26241: elää kurjissa oloissa, kuoli mainittuna vuonna ensimäisellä
26242: ikävuodellaan kokonaista 17,75 % eli lähes 1 / 5 kaikista elä-
26243: vänä syntyneistä.
26244:      Sivistysvaliokunnan viime valtiopäivillä nyt käsiteltä- Anomusedotus
26245: vänä olevan anomusehdotuksen johdosta antama hylkäävä ja erin~iset
26246: mie. t'm t··o perus tu1. kok onaan s1'll e vai
26247:                                             .. 'tt eell e, ett"a ol'1s1. JO
26248:                                                                           . muk a däntöalotteet.
26249:                                                                                   muut lamsii-
26250: ollut olemassa lainsäädäntöalotteita, jotka tekevät ehdote-
26251: tun anomuksen· tarpeettomaksi. Tällaisina alotteina mainit-
26252: tiin viime valtiopäivillä hyväksytyt aviottomien lasten oi-
26253: keudellisen aseman parantamista tarkottavat lakiesitykset
26254: sekä vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksytty yleistä
26255: lasten lakia tarkottava eduskunnan anomus.
26256:      Valiokunta nytkin mainitsee molemmat nämä lainsä:ä-
26257: däntöalotteet, mutta pääasiassa jo kokonaan toisessa mie-
26258: lessä kuin tekemässä turhiksi nyt käsitelilävänä olevan ano-
26259: m usehdotuksen.
26260:      Vuoden 1913 valtiopäivillä hyväksyttyihin asetuksiin
26261: nähden avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. väittää
26262: Valiokunta nytkin, että ne toteutettuina varmaankin tulevat
26263: aviottomiin lapsiin katsoen tuntuvasti korjaamaan vallalla
26264: olevia epäkohtia. Allekirjottaneitten mielestä eivät sanotut
26265:  asetukset kuitenkaan sanottavasti tulisi oloja siihen suun-
26266:  taan muuttamaan, että anomusehdotuksen tarkottamat toi-
26267:  menpiteet kävisivät tarpeettomiksi. Köyhälle aviottomalle
26268:  lapselle ei uusienkaan lakien voimaanastuttua ehkä useim-
26269:  massa tapauksessa voitaisi saada muuta auttajaa kuin kunta,
26270:  ja silloin tulee juuri esille kysymys siitä, millä tavoin kunta
26271:  parhaiten voisi huolehtia näiden lasten hoidosta. .Maini-
26272: tuissa la·eissa on kysymys ratkaistu myöntämällä nä:ille
26273:  kunnan avun varaan jääville lapsille ja heidän äideilleen
26274:  raha-apua. Tällaista ratkaisua, joka riippunee osittain sii-
26275:  täkin, ·että erikoiaitta valmisteluitta muunlainen lainsää-
26276:  däntötoimenpide ei ole ollut mahdollinen, ei voi pitää lopul-
26277: 12           1914. -    Anomusmietintö N:o 30.
26278: 
26279: lisena. Asiantuntijat väittävät, että on paljon äitejä, joille
26280: raha-apu ei ole ollenkaan paikallaan. Ainakin täytyy jo-
26281: kaisen myöntää, että raha-apu ei ole paras apu. Lasten-
26282: hoidon ja erittäinkin rintalastenhoidon tavattoman kurjaan
26283: tilaan on köyhyyden ohella suuri osansa taitamattomuu-
26284: della. Mutta taitamattomuutta ei poisteta vähäisellä raha-
26285: avulla; siinä suhteessa ovat ainoana tehokkaana keinona sel-
26286: laiset kodit, joiden perustamista anomusehdotus tarkottaa,
26287: kodit, joissa lapset huolellisesti hoidettaisiin ja heidän äi-
26288: tinsä opetettaisiin asianmukaista hoitoa antamaan. Tär-
26289: keänä seikkana on edelleen huomattava, että raha-apu ei
26290:  ensinkään tuota avuttomalle lapselle sitä s!veellistä tukea,
26291: minkä tarpeessa hän on. Lapsi jää huolehtijaa vaille, kun
26292: äiti noitten lakiehdotusten mukaan parhaassakin tapauk-
26293: sessa ainakin jo kuuden kuukauden kuluttua lapsen synty-
26294: mästä on pakotettu ryhtymään ansiotyöhön. Jos apu jää
26295:  siihen, mitä eduskunnan hyväksymissä asetuksissa esitetään,
26296:  jää lapsi jo aikaisin alttiiksi kaikille niille siveellisille vaa-
26297:  roille, joiden vaikutuksista tilasto antaa niin järkyttäviä to-
26298:  disteita. Aivan toiseen asemaan joutuisi lapsi, jos hän lap-
26299:  suusijäkseen pääsisi sellaiseen kotiin, joiden perustamista
26300:  anomusehdotus tarkottaa. Paitsi sitä siis, että nuo edus-
26301: kunnan hyväksymät asetukset koskevat vain pientä osaa
26302:  anomusehdotuksen alasta, eivät ne silläkään alalla, aviotto-
26303:  mien lasten .hoidossa, järjestä asiaa siten, että ratkaisua
26304:  mitenkään voisi pitää lopullisesti tyydyttävänä.
26305:       Jos mahdollista vieliilkin kevyemmäksi on osottautunut se
26306:  viime vuoden sivistysvaliokunnan väite, että yllämainittu
26307:  vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tehty yleistä lasten lakia
26308:  tarkottava eduskunnan anomus tekisi turhaksi nyt käsiteltä-
26309:  vänä olevan anomusehdotuksen. Valiokunnan nyt käyttä-
26310:  män asiantuntijan lausunto teki mahdottomaksi viime val-
26311:  tiopäivillä esitetyn verukkeen uudestaan esittämisen, ja Va-
26312:  liokunta onkin nyt katsonut täytyvänsä myöntää, etteivät
26313:  vireillä olevat lainsäädäntökysymykset sentään saatakaan
26314:  estää Eduskuntaa ryhtymästä anomusehdotuksen jo'hdosta
26315:  toimenpiteeseen, ja lausuu käsityksenään, että eduskunnan
26316:                       Vastalause 1.                      13
26317: 
26318: vuonna 1909 päättämän lainsäädäntötoimen tarkotusta nyt
26319: ,olisi siten laajennettava, että se myöskin käsittäisi orvot ja
26320: turvattomat lapset, joiden aseman parantamista nyt esitetty
26321: anomusehdotus lähinnä tarkottaa."
26322:     Valiokunnan enemmistö lausuu käsityksenään, että las- ,Yhtenlilnen
26323: tenhoitokysymys muodostaa kokonaisuuden ja että senvuoksi suunnitelma."
26324: on ennen kaikkea pidettävä silmällä, että 'lainsäädäntö ta-
26325: pahtuu yhtenäisen suunnitelman mukaan. Valiokunnan
26326: enemmistön mielestä ei olisi käytännöllisesti oikein irrottaa
26327: yhtä ainoata lastenhoitolainsäädännön osaa luonnollisesta
26328: yhteydestään muiden osien kanssa. Tämän mukaisesti tulisi
26329: senvuoksi lähinnä kysymykseen ryhtyä edelleen kehittä-
26330: mään sitä lainsäädäntötointa, joka eduskunnan vuonna 1909
26331: tekemällä anomuksella yleistä lastensuojelusta tarkottavien
26332: lakisäännösten aikaansaamisesta on pantu vireille. Kaik-
26333: keen tähän nähd·en ovat allekirjoittaneet, samoin kuin epäi-
26334: lemättä anomusehdotuksen tekijätkin, luonnoHisesti yhtä
26335: mieltä V aliakunnan enemmistön kanssa.
26336:      Mutta yksimielisyys lakkaa kokonaan, kun V aliakunnan
26337: enemmistö tuolla yhteiskunnallista lastenhoitoa koskevan
26338: lainsäädännön yhtenäisyydellä käy ymmärtämään sitä, että
26339:  pääasiassa kaikki asiaa koskevat lakimääräykset ehdotto-
26340: masti olisi ahdettava yhden ainoan lain puitteisiin. Valio-
26341: kunta itse myöntää, että yhteiskunnallisen lastenhoidon ky-
26342:  symys, joka on kosketuksessa useiden erilaisten yhteiskun-
26343:  nallisten olosuhteiden kanssa, sisältää erittäin pulmallisen
26344:  tehtävän. Olisi jo tämän vuoksi kerrassaan harkitsematonta,
26345: jos Eduskunta nyt kävisi ennakolta päättämään, että tuon
26346:  pulmallisen ja osittain meillä vielä aivan selvittämättömän
26347:  kysymyksen ratkaisun ehdottomasti olisi tapahduttava yh-
26348:  den ainoan lain puitteissa. On myöskin muistettava, että
26349:  kokemus on osottanut eduskunnan istuntokauden lyhyyden
26350:  tekevän va}keaksi laajan ja monia aloja käsittelevän laki-
26351:  ehdotuksen valmistumisen yhdellä istuntokaudella. Saman
26352:  lainsäädäntöalan yhtenäisyyttä on valvottava, mutta tämä
26353:  käy aivan hyvim •päinsä, vaikka lainsäädäntöteknillisten
26354:  seikkojen vuoksi lainsäädäntöala käsitellään'kin useana eri
26355: 14           1914. -   Anomusmietintö N :o 30.
26356: 
26357: lakiehdotuksena. Tälle kannalle on käytäntö pakottanut
26358: eduskunnan. Muutamia esimerkkejä mainitaksemme, on si-
26359: ten elin'keinolainsäädännön uudistus toimeenpantu kolmella
26360: eri lakiesityksellä, työväensuojeluslainsäadännön uudistus
26361: samoin kolmella eri lakiesityksellä. Myöskin oppivelvolli-
26362: suuden esitti eduskunta toimeenpantavaksi kolmella eri ase-
26363: tuksella ja Sivistysvalio:kunnan enemmistö itse parhaillaan
26364: hankkii ehdottamaan kunnallisen op'pivelvollisuuden toi-
26365: meenpantavaksi kahdella eri asetuksella. Yhä omituisem-
26366: paan valoon joutuu Valiokunnan enemmistön väite, että yh-
26367: teiskunnallisen lastenhoidon uudistus ehdottomasti olisi toi-
26368: meenpantava yhden lain ]:mitteissa, kun näikee että Valio-
26369: kunnan enemmistö itsekin hyväksyen puhuu niistä ainakin
26370: kolmesta jo vireillä olevasta lainsäädäntötoimenpiteestä,
26371: jotka enemmistön mielestä muodostavat hyvän pohjan jat-
26372: kuvalle kehitykselle, vieläpä mietintönsä loppukappaleessa
26373: käy suosite1len 1mhumaan varsin monista aivan uusistakin
26374: erillisistä lainsäädäntötoimenpiteistä yhteiskunnallisen las-
26375: tenhoidon alalla.
26376:      On ilmeistä ja eduskunnan päätöksen sanamuodonkin
26377: nojalla selvää, että vuoden 1909 toisten valtiopäiväinkään
26378: tarkotus ei suinkaan ollut se, että eduskunnan silloin ano-
26379: maan yleiseen lasten lakiin ahdettaisi 1kaikki mahdolliset
26380: edes lasten yhteiskunnallista hoitoa ja kasvatusta koskevat
26381: lakimääräykset Outoa on, kuinka Valiokunta tällaista voi
26382: edes väii!tääkään samalla kun Valiokunta sekä mietintönsä
26383:  perusteluissa että ponnessa myöntää, että eduskunnan ano-
26384: mus ei ollenikaan koskenut orpoja eikä turvattomia lapsia.
26385: Tietysti edm;1kunta näin ollen tarkotti, että niiden yhteis-
26386: kunnallista hoitoa ja kasvatusta olisi järjesteltävä erikoisella
26387: lailla.
26388:      Kun allekirjoittaneet ehdottavat anottavaksi esitystä
26389:  ,yleisiksi yhteiskunnallista lastenhoitoa järjestäviksi laki-
26390: säännöksiksi", on tämä tehty sen vuoksi, että on ka:tsottu
26391: olevan oikeata jättää lainva.lmistelijain ja tulevan lainsää-
26392: täjän harkittavaksi, :oäädetäänkö määräykset yleisen lasten
26393:  lain yhteydessä vai1ko yhtenä tai tarpeen mukaan vaikkapa
26394:  useampanakin eri 1akina.
26395:                         Vastala118e 1.                       16
26396: 
26397:      Mitä ehdotettujen lakisäännösten asialliseen sisällykseen Lastenhoidon
26398: tulee, ovat allekirjoittaneet ja epäilemättä anomusehdotuk- järjestely ja
26399: sen tekijätkin Valiokunnan enemmistön kanssa samaa mieltä holtomuodot.
26400: siinä, että ei olisi oikein tehdä jyrkkää eroa yhteiskunnan
26401: apua tarvitsevain lasten eri luokkien välillä ja että kaikkien
26402: näiden lasten hoito ja kasvatus olisi annettava yksien viran-
26403: omaisten käsiin, jota varten jokaiseen kuntaan olisi asetettava
26404: erikoinen kunnallinen laitos tai viranomainen tästä hoidosta
26405: ja kasvatuksesta huolta p~trumään.
26406:      Valiokunnan en·emmistö ei kuitenkaan ole jaksanut py-
26407: syä johdonmukaisena yhden ainoan lain rajoihin sullotun
26408:  ,yhtenäisen suunnitelman" kanna1laan.
26409:      Anomusehdotuksen 'tärkeimpiä aiheuttajia ovat olleet ne
26410:  tavattoman surkeat olot, mitkä maassamme varattoman
26411:  väestön keskuudessa vallitsevat aivan pienten lasten hoi-
26412:  dossa. Järkyttävänä todistuksena tällä alalla vallitsevasta
26413:  hädästä on se, että maassamme vuosittain kuolee lähes 15
26414:  tuhatta lasta kahdella ensi ikavuodellaan. Tavattoman räi-
26415:  keänä näytteenä porvarillisten ,ihmisystäväin" mielenlaa-
26416:  dusta on se, että Suomen eduskunnan SivistysvaJiokunnan
26417:  porvarillinen enemmistö nämä tosiasiat silmien edessä on
26418:  katsonut voivansa ehddttaa anomusehdotuksen kokonaan
26419:  hylättäV'äksi tältä osalta. 'Dässä kohdin ei edes toiseen suun-
26420:  taan käyvä a:siantuntijan lausunto ole voinut saattaa Valio-
26421:  kunnan enemmistöä esittämään vaatimattomintakaan ano-
26422:   muspontta. Ainoaksi pääasialliseksi puolustukseksi vede-
26423:  tään se veruke, että ,asia on suhteellisen itsenäinen verrat-
26424:   tuna yleiseen y'hieiskunnalliseen lastenhoitoon". Tosiasia
26425:   kuitenkin on, että juuri .tämä kysymys on yhteiskunnallisen
26426:   lastenhoidon ydinkysymys. Kun tämä kysymys täten aio-
26427:   taan jättää Valiokunnan enemmistön suunnitteleman suuri-
26428:   ~uuntaisen lastenlainsäädäntötoimenpiteen ulkopuolelle, on
26429:   mahdotonta ·torjua mielestään sitä ajatusta, että koko puhe
26430:   tuosta yhtenäis·estä ja yhden lain puitteisiin sisällytettävästä
26431:   lainsäädännöstä on ollut pelkkä veruke, jota ei aiotakaan
26432:   käyttää muuhun kuin teennäiseksi perusteeksi evättäessä tär-
26433:   keätä sosialidemokratien taholta tehtyä alotetta. Päinvas-
26434:   toin kuin Valiokunnan enemmistön mielestä, olisi allekirjoit-
26435: 16           1914. -   Anomusmietintö N :o 30.
26436: 
26437: taneiden käsityksen mukaan erittäin tähdellistä, että myös-
26438: kin rintalastenhoidon kaikinpuolinen uudistus puheenaole-
26439: van lainsäädäntötoimenpiteen yhteydessä joutuisi ratkai-
26440: suunsa.
26441:     Mitä yhteiskunnan avun tarpeessa olevien lasten avus-
26442: tamisen tapaan tulee, voidaan siinä, eräillä ehdoilla, käyttää
26443: erilaisia tapoja, sellaisiakin mitä nykyään siinä tarkotuk-
26444: sessa yleensä käytetään. Siten voidaan antaa raha-avus-
26445: tusta kotiin tai yksinäiselle äidille, kun vaan on takeita
26446: siitä, että lapsi siten voidaan kotonaan hyvin. hoitaa, ja
26447: omaiset tahtovat lapsen siten hoidettavalksi. Joissakin ta-
26448: pauksissa voidaan omaisten suostumuksella hoitotapana
26449: myöskin käyttää lapsen sijoittamista yksityiseen perheeseen,
26450: jolloin kuitenkin on vaadittava, että hoitomaksu on runsas,
26451: että on riittäviä suojamääräyksiä ja mahdollisimman teho-
26452: kas tarkastus. Tarkottamiimme yhteiskunnallista lastenhoi-
26453: toa järjestäviin lakisäännöksiin olisi sisällytettävä määräyk-
26454: siä, jotka takaisivat sen, että tällaiset hoitomuodot tulevat
26455: tarkotustaa vastaaviksi.
26456:     Päiämuotona yhteiskunnallisessa lastenhoidossa olisi alle-
26457: kirjoittaneiden mielestä anomusehdotuksessa esitettyyn ta-
26458: paan kuitenkin oleva alempana suunnitellulla tavalla järjes-
26459: tetty lastenkoti, jollaista kunnat perustavat joko yksin tai,
26460: jos avuntarve on vähäinen, yhdessä muiden kuntien kanssa.
26461: Kotien perustamisessa olisi valtion avustettava kuntia, niin
26462: että kuntien taakka ei kävisi liian rasittavaksi.
26463:     V aliakunnassa on ollut jyrkkä erimielisyys siitä, onlko
26464: yhteiskunnallisessa lastenhoidossa etusija annettava lasten
26465: sijoittamiselle yksityisiin perheisiin vaiko lasten kasvattami-
26466: selle sellaisissa yhtei.sissä kodeissa, joiden perustamista ano-
26467: musehdotus tarkottaa. Omistavain luokkain taholla annetaan
26468: ehdoton etusija ensinmainitulle hoitomuodolle. Tällaista
26469: kantaa eivät allekirjoittaneet puolestaan voi pitää oikeana.
26470:     Yksityisiin perheisiin sijoittamisen suhteen on ensinnä-
26471: kin huomattava, että on varsin vaikea löytää kunnollisia
26472: yksityisiä !koteja, jotka olisivat halukkaita vieraita henki-
26473: löitä elätteelle ottamaan. Tämä pitää paikkansa sekä isoi-
26474:                         Vastalause 1.                        17
26475: 
26476: hin että varsinkin pilkkulapsiin nähden, muitta aivan erikoi-
26477: sesti aviottomiin äiteihin ja heidän lapsiinsa nähden. Tämän
26478: ohella on yksityisiin perheisiin sijoittamisen hoitotavalla
26479: monia suuria haittoja. Hoidokkaita otetaan yleensä pelkästä
26480: omanvoitonpyynnöstä, koettaen ankarata työtä teettämällä
26481: kiskoa hoido'kkaasta, niin lapsesta kuin aikuisestakin, kai-
26482: ken mahdollisen hyödyn. Hoito käy pakostakin yksipuoli-
26483: seksi ja puutteelliseksi, mikäli varsinaista hoitoa ensinkään
26484: annetaan. Hoidon tarkastusta ei tämän hoitomuodon käy-
26485: tännössä ollen saada niin tehokkaaksi, että vä:ärinkäytökset
26486: olisivat mahdottomia, jopa, katsoen siihen että hoidokkaat
26487: asuvat aivan hajallaan, tavallisiakin. Muista seikoista puhu-
26488: matta. Omistavien luokk]en taholla usein aivan avoimesti
26489: myönnetäänkin, että tätä hoitomuotoa suositaan pääasiassa
26490: vain sen halvemmuuden vuoksi. Räikeästi lausuu siinä suh-
26491: teessa esimerkiksi suojelukasvatuskomitea (1 :nen mietintö
26492: siv. 147) omalta alaltaan: ,Perhekasvatus ehdottomasti tu-
26493: lee halvemmaksi kuin laitoskasvatus ja olisi se jo senvuoksi
26494: periaatteellisesti otettava käytäntöön kaikkialla, missä ei-
26495: vät muut erikoiset syyt tee laitoskasvatusta otollisemmaksi".
26496:      Oloihin tulee korjaus vastajuuri sensuuntaisten toimen- Kotien jiirjes-
26497: piteitten kautta, joita anomusehdotus tarkottaa, nimittäin tely ja edut.
26498: kunnollisten lastenkotien ottamisella yleisesti käytäntöön
26499: kunnan avuntarpeessa olevien lasten hoitamiseksi.
26500:      Lastenkotien perusmuotona kehittymättömämpiä ja pie-
26501: nempiä oloja varten olisi oleva yhteinen, kaikenikäisiä avun-
26502: tarpeessa olevia lapsia käsittävä orpo- ja yleensä turvatto-
26503:  mien lasten koti, johon erikoiseen äit~en osastoon voitaisi
26504: myöskin ottaa lapsineen sellaisia aviottomia tai muuten
26505: avuttomassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia 'äitejä, jotka
26506:  vapaaehtoisesti haluavat kodissa olla saadakseen hoitoa ja
26507: voidakseen itse hoitaa lastaan riittävän ajan sen ensi ikä-
26508:  vuotena. Kehittyneemm]ssä ja suuremmissa oloissa tulisi
26509: tämän kotimuodon ·erilaistua erikoisiksi rintalastenk'Odeiksi,
26510: joissa yllämainittuun tapaan äidit olisivat tilaisuudessa itse
26511: hoitamaan lastaan sen ensi ikävuotena, ja varsinais1ksi
26512:  laste:p.kodeiksi, joissa olisi vanhempia lapsia.
26513: 18           1914. -   Anomusmietintö N :o 30.
26514: 
26515:     Lastenkotien va~kutus riippuu tietysti suurelta osalta
26516: niiden sisäisestä järjesteb:stä. Meillä nykyisin olevat lasten-
26517: kodit kelpaavat useimmiten esimerkeiiksi ainoastaan siitä,
26518: millaisia lastenkotien ei tule olla. Sensijaan on kotien jär-
26519: jestelyyn ll'ähden ulkomailta runsaastikin esimerkkejä siitä,
26520: että lastenkodit voidaan järjestää sitenikin, että niistä hoi-
26521: dokkaille on siunausta ja yhteiskunnalle hyötyä.
26522:     Tärkeimpiä vaatimuksia kotien järjestelyyn nähden olisi-
26523: vat seuraavat. Kotien tulisi olla pieniä, korkeintaan 15-20
26524: lasta käsittäviä, perheen muotoa läheneviä. Kodit eivät saisi
26525: olla kasarmi- eilkä vankilamaisia, vaan tulisi niillä olla
26526: hauska, eloisa leima; myöskin tulisi niid,en olla vapaassa
26527: vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, niin että lapset sen-
26528: kin kautta estyisivät vieraantumasta elämästä. Laitoksessa
26529: oleville lapsille olisi annettava, paitsi kouluopetusta, lapsia
26530: miellyttävää, 'helppoa ja kehittävää työopetusta, mutta sa-
26531: malla olisi varottava, ettei yksitoikkoisella ansiota tavottele-
26532: valla ja uuvuttavalla työllä saateta lapsia työtä pelkää-
26533: mään. Ruumiillista kuritusta ei kodissa saisi käyttää kasva-
26534: tuskeinona, vielä vähemmän muuten. Kaikellaista uskonnon
26535: tyrkyttämistä ja laitoksen puolesta toimeenpantua uskon-
26536: nonharjoitusta olisi kodissa vältettävä. Laitoksen käytettä-
26537: vänä tulisi olla lääkäri - maalla voisi tointa hoitaa kun-
26538: nanlääkäri - valvomassa hoidokkaiden terveyttä ja koko
26539: laitoksen terveysoloja ja antamassa apuansa sairaustapauk-
26540: sissa. Varsin tärkeätä olisi, että laitoksella olisi kansanval-
26541: taisella tavalla valittu johtokunta laitoksen toimintaa jär-
26542: jestämässä ja valvomassa. - Erikoisesti pikkulastenkotei-
26543: hin nähden olisi tämän ohella vaadittava, että äiti laitoksessa
26544: saisi oppia kodinhoitoa ja kotitöitä, mikä hänelle tulevai-
26545: suudessa voisi olla hyödyksi, mutta mistä hänellä sitä ennen
26546: useinkin on varsin viiihän tietoa. Ensi sijassa olisi huomio
26547: kuitenkin tietysti kiinnitettävä siihen, että äidit oppivat
26548: täysin järkevästi hoitamaan lapsiaan. Kun äiti laitoksesta
26549: lähtee, olisi koetettava hankkia hänelle sopivaa tointa.
26550: J;uopnollista on, ett& koteihin ,ei olisi otettava sellaisi~ ~i-
26551:                        Vastalause 1.                      19
26552: 
26553: veellisesti rappeutuneita äitejä, jot!ka tuottaisivat vahinkoa
26554: muille hoidokkaille.
26555:      Ylläsanottuun tapaan järjestetyillä kodeilla olisi mieles-
26556: tämme kieltämättömiä suuria etuisuuksia siihen hoitotapaan
26557: verrattuina, että hoidokkaat sijoitetaan yksityisiin perhei-
26558: siin. Lasten ympäristö olisi terveydellin(m ja hoidokkaille
26559: aina tarjolla asianymmärtäväiä hoitoa. Tällaiset yhteiset ko-
26560: dit voidaan järjestää hauskoiksi ja varustaa hyvillä kasva-
26561: tus- ja työvälineillä, mitä kumpaakaan etua lapsi ei useim-
26562: miten olisi tilaisuudessa saama.an, jos hänet olisi sijoitettu
26563: yksityiseen perheeseen, joka kaiken muun lisäksi useimmi-
26564: ten olisi hänet ottanut ,hoidettavakseen" pelkästä omanvoi-
26565: tonpyynnöstä. Rintalapsien hoitamiseen nähden olisivat
26566: edut jos mahdollista vieHikin ilmeisemmät kuin muihin lap-
26567: siin nähden sekä senvuoksi, että äiti olisi tilaisuudessa itse
26568: imettämään lastaan, että varsinkin senvuoksi, että lapsi ja
26569: äiti olisivat tilaisuudessa saamaan hyvän hoidon.
26570:      Laitoshoidon edut sekä lapsille että heidän äideilleen Vapaaehtoiset
26571: ovat niin ilmeiset, että omistaviin luokkiin kuuluvatkaan toimenpiteet
26572: eivät voi niitä kokonaan kieltää. Tahdotaan vaan jättää kun- eivät riitä.
26573: tien ja yksityisten vapaaehtoisen toiminnan varaan tällaisten
26574: laitosten aikaansaaminen. Pitäisi kuitenkin olla aivan kieltä-
26575: mätöntä, että tällä alalla vapaaehtoisuuden tie ei vie perille.
26576:  Työala ·on niin laaja, ettei yksityisten toimenpiteistä eikä
26577: kuntain vapaaehtoisesta toiminnasta ole riittävää apua odo-
26578: tettavissa. Laitokset tulevat valtion avustuksesta:kin huoli-
26579:  matta kunnille niin paljon maksamaan, että nämä useimmissa
26580:  tapauksissa eivät ryhdy laitoksia vapaaehtoisesti perusta-
26581:  maan. Jos asia jää vapaaehtoisuuden varaan, tyytyvät kun-
26582:  nat yhä edelleen siihen, että sijoittavat hoidokkaat yksityi-
26583:  siin perheisiin, koska sellainen hoitomuoto tulee halvem-
26584:  maksi ja muutenkin on omistaville luokille edullisempi. Yh-
26585:  teiskunnan lastenhoito on niin tärkeä a1a, että sitä ei saa
26586:  jättää hajanaisen, yhtenäistä suunnitelmaa puuttuvan va-
26587:  paaehtoisen harrastuksen varaan.
26588:      Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ehdotamme kunnioit-
26589:  taen Eduskunnan a.nottav&ksi,
26590: 20           1914. -   Anomusmi.,tintö N:o 30.
26591: 
26592:                 että hallitus valmistuttaisi ja eduskunnan kä-
26593:             siteltäväksi jättäisi esityksen yleisiksi yhteiskun-
26594:             nallista lastenhoitoa järjestäviksi lakisåä!nnök-
26595:             siksi, joiden mukaan
26596:                 1) jokaiseen kuntaan olisi asetettava erikoi-
26597:             nen kunnallinen laitos tai viranomainen kaikkien
26598:             yhteiskunnan hoidon tarpeessa olevien lasten hoi-
26599:             dosta ja kasvatuksesta huolehtimaan; ja joiden
26600:             mukaan edelleen
26601:                 2) avunpuutteessa olevien lasten hoidosta oli-
26602:             si, paitsi perusteluissa viitattuun tapaan tarko-
26603:             tustaan vastaavalle kannalle' saatetuilla muilla
26604:             hoitomuodoilla, huolehdittava ensi sijassa siten,
26605:             että kunnat velvotettaisiin, valtion runsaasti
26606:             avustamina, ylläesitettyyn tapaan perustamaan
26607:             ja ylläpitämään koteja varattomia orpoja ja
26608:             yleensä turvattomia lapsia sekä niitä viime-
26609:             mainittujen äitejä varten, jotka halnavat itse
26610:             hoitaa lastaan riittävän ajan sen ensi ikävuotena.
26611: 
26612:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1914.
26613: 
26614:      Wäinö Jokinen.                V. Annala.
26615:      Anton Huotari.                Elviira Wihersalo.
26616:      Mimmi Haapasalo.              Hulda Salmi.
26617:      Albin Waljakka.               Oskari Orasmaa.
26618:                        Vostalause II.                      21
26619: 
26620: 
26621: 
26622: 
26623:                              II.
26624: 
26625:     Melkeinpä kaikilla valtiopäivillä yksikamarisen edus-
26626: kunnan aikana on anomusehdotus kuntien veivoittamisesta
26627: perustamaan ja ylläpitämään koteja varattornia orpo~a ja
26628: yleensä turvattomia lapsia seka niitä äitejä varten, jotka
26629: haluavat itse hoitaa 'lapsiaan heidän ensi ikävuotenaan,
26630: ollut sivistysvaliokunnan valmistelevasti käsiteltävänä.
26631: Viime valtiopäivillä saatiin aikaan mietintäkin asiasta,
26632: mutta eduskunta ei ehtinyt sitä käsitellä. Sivistysvalio-
26633: kunta on näillä valtiopäivillä uudelleen käsitellyt puheena-
26634: olevaa. anomusehdotusta, mutta ei ole katsonut, mietinnös-
26635: sään lähemmin esitetyillä perusteilla, tehtäväkseen ryhtyä
26636: tämän laajakantoisen, valtiolle ja kunnille suuria kustan-
26637: nuksia tuottavan ja yhteiskuntaelämää syvälti koskevan
26638: uudistusehdotuksen asialli:seen ja ratkaisevaan harkintaan.
26639: Ei mielestäni kuitenkaan ole oikeaa eikä onnellista tällä ta-
26640: voin syrjäyttää kyseessäoleva uudistusvaatimus.
26641:     Kun eduskunta 1913 vuoden valtiopäivil'lä loppuunkäsit-
26642: teli ja hyväksyi erinäisiä myöskin esilläolevassa mietinnössä
26643: kosketeltuja lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden tarkotuksena
26644: oli aivan olennaisesti parantaa aviottomien lasten oikeudel-
26645: lista asemaa ja perintöoloja, ja kun näin ollen lähimmässä
26646: tulevaisuudessa on odotettavissa laajakantoisia uudistuksia,
26647: olen Valiokunnassa ollut sitä mieltä, ettei enään ole painavia
26648: syitä, joiden nojalla pitäisi vielä viivyttää sen periaatteen
26649: joko hyväiksymistä tahi hylkääimistä, jolle anomus on raken-
26650: nettu ja jonka pääasiallisimpana tarkoituksena on kuntien
26651: veivoittaminen perustamaan koteja aviottomille 'lapsille ja
26652: heidän äideilleen, t11rlrotus, joka epäämättömän selvästi il·
26653: 22           1914. -   Anomusmietintö N:o 30.
26654: 
26655: menee Eduskunnalle jätetystä anomuksesta. Ja kun minä
26656: tarkoin ja huolellisesti harkittuani asiaan vaikuttavia seik-
26657: koja olen tullut siihen vakaumu'kseen, että painavat syyt pu-
26658: huvat ehdotuksen hylkäärnisen puolesta, olen Valiokunnassa
26659: ehdottanut sensuuntaisen päätöksen tekemistä. Näin ollen en
26660: voi pitää oikeana, että Valiokunta, syrjäyttä·en itse pääiky-
26661: symyksen, on asettunut kannattamaan ehdotusta siitä, että
26662: eduskunnan aikaisemmin anoma yleistä lastensuojelusta 'kos-
26663: keva lakiehdotus ulotettaisiin myöskin orpoihin ja turvaUo-
26664: miin lapsiin, etenkin kun tällaisessa lakiehdotuksessa epäile-
26665: mättä mahdollisimm'an suuri huomio omistetaan juuri or-
26666: voiHe ja turvattomi'lle lapsille. Päinvastaisessa tapauksessa ei
26667: mielestäni voitaisikaan puhua ,yleisestä lastensuo.jeluksesta".
26668: Näin ollen onkin V aliakunnan mietinnössä olevan ponnen pe-
26669: rustelu muodostunut sangen heikoksi. Jos kyseessä oleva
26670: ponsi olisi loogillisessa yhteydessä perustelujen kanssa, joissa
26671: muun muas1sa sanotaan, että lainsäädäntötoiminta anomuseh-
26672: dotuksen tarkoittamaan suuntaan olisi ,•erehdys", ]Jitäisi sen
26673: kohtuud·ella päättyä ehdotukseen anomuksen hylkäämisestä.
26674: Valiokunta on myöskin katsonut, ettei lapsille ole eduksi,
26675: ,jos heidät yleisesti sijoitettaisiin lastenkoteihin", jotapaitsi
26676: sivu1la 6 sanotaan, että ,lastenkodin eli •laitoksen (kunnalli-
26677: sen) tulisi olla vain hätävarakeinona, johon on turvaudut-
26678: tava, ellei sopivaa kasvattikotia lapselle voi saada".
26679:     Kun olen sitä mieltä, että Valiokunnan hyväksymä ponsi
26680: sitäpaitsi koskettelee ainoastaan muutamia niistä monista toi-
26681: menpiteistä, joihin lainsäädäntötietä vielä oli,si ryhdyttävä,
26682: jotta anomusehdotuksessa mainitut epäkohdat saataisiin, mi-
26683:  käli yhteiskunnalla siihen kykyä on, poistetuiksi, niin en ole
26684:  voinut hyväksyä Valiokunnan käsitystä. Sen lausunnon,
26685:  joka nyt on muodostettu ponneksi, olisi käsitty.kseni mukaan
26686:  pitänyt sisältyä itse mietintöön, ja ponteen olisi pitänyt ottaa
26687:  Valiokunnan mielipide itse pääkysymyksestä, s. o. kuntien
26688:  veivoittamista perustamaan koteja turvattomille lapsille ja
26689:  heidän äidei'lleen tarkoittavan ehdotuksen hyväksJrmisestä
26690: tahi hylkäämisestä. Se olisi ollut johdonmukaista, ja sen
26691:                         Vastalause II.                        28
26692: 
26693: kautta olisi kysymys siinä muodossa, jossa se tähän saakka
26694: on esitetty, lovullisesti ratkaistu eikä kuten nyt jäänyt avo-
26695: naiseksi.
26696:      Mielipidettäni, että Eduskunnan olisi hylättävä anomus-
26697: ehdotus sellaisenaan, tukevat suuresti ei vain itse V alia-
26698: kunnan mietintö vaan myöskin se lausunto, jonka wsiasta
26699: on antanut vapaaherra A. v. Bonsdorff, maamme etevin
26700: asiantuntija suojelukasvatuksen alalla. Mielipiteenään esit-
26701: tää nimittäin vapaaherra v. Bonsdorff, että anomusehdotuk-
26702: sessa kosketeliaan ainoastaan yhtä yhteiskunnallisen lasten-
26703: hoidon osaa ja että, jos a.nomus tuottaisi tarkotetun tuloksen,
26704: nykyiset olosuhteet edelleenkin jäisivät vallitsemaan hyvin
26705: laa:joilla aloilla. Niinpä jättää anomusehdotus huomioon-
26706: ottamatta esim. kokO' köyhäinhoito-lainsäädännön ja sen
26707: uudistuk,sen.
26708:      Niinikään on vapaaherra v. Bonsdorff sitä mieltä, että
26709: lapsen kasvatukselle on kaikin puolin edumsempaa., jos se
26710: saa kasvaa todellisessa kodissa kuin jos sitä hoidetaan laitok-
26711: sessa, mielipide, jota asia;a käsiteltäessä minäkin olen a1levii-
26712: vannut. V a,paaherra v. Bonsdorff huomauttaa muuten, että
26713: sellaisen lain säätäminen, jolla valtio tai kunta velvoitettai-
26714: siin perustamaan koteja, joissa äir1ei1lä olisi tilaisuus kok<J-
26715: naisen vuoden aikana hoita:a l'apsiaan, olisi enemmän kuin
26716: mitä rikkaimmissakaan ma.Ussa •on uskallettu tai tahdottu
26717: yrittää. Sellainen la,ki voisi myöskin tuottaa pahoja seu-
26718:  rauksia, sillä ~se asettaisi naimattomat äidit paljon parempaan
26719: asemaan kuin naimisissa olevat ja ehkäisisi siten perheeu
26720: perustamista, mutta edistäisi laillistamattomien suhteiden
26721: solmimista. MoneltaJkin kannalta on sitäpaitsi katsottava
26722: sopimattomaksi koota samaan kotiin naimattomia äitejä,
26723: jotka siveellisessä .suhteessa olisivat mitä erilaisimpia, seik-
26724: ka, jolla on erittäin suuri merkitys.
26725:      En suinkaan mitenkään tahdo kieltää sitä tosiasiaa, että
26726:  laa'jakantoiset uudistukset ovat tarpeen turvattomien lasteu
26727:  aseman parantamiseksi. Mutta kun Eduskunta jo on hyväk-
26728:  synyt ja edelleen valmistelee tätä tarkoittavia lainsäädäntö-
26729:  toimenpiteitä (esiru. äiti~svakuutusta) ja kun en voi h~väk.-
26730:               1914. -    Anomusmietintö N:o 30.
26731: 
26732: syä ehdotusta kunnallisten kotien perustamisesta turvatto-
26733: mille lapsille ja heidän äideilleen, saan kunnioittaen ehdottaa,
26734:                että Eduskunta hylkäisi esilläolevan anomus-
26735:             ehdotuksen.
26736: 
26737:    Helsingissä huhtikuun 24 p:nä 1914.
26738: 
26739:                                             Julius Sundblom.
26740: 
26741: 
26742: 
26743: 
26744:    Jlelsin~issii, Keis3ri1lisen Senaatin ltirja:paip.ossa, 1914,
26745:      1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 30.
26746: 
26747: 
26748: 
26749: 
26750:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i·
26751:             n e n a n o m u s orpojen ja turvattomien las-
26752:             ten hoitoa koskevain lakisäännösten aikaansaa-
26753:             misesta.
26754: 
26755: 
26756: 
26757: 
26758:        Suurivaltalsln, !rmolllsin Keisari
26759:               ja Suuriruhtinas T
26760: 
26761: 
26762: 
26763: 
26764:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus yhteiskunnallista
26765: lastenhoitoa järjestäivän lain aikaansaamisesta, ja on Edus-
26766: kunta tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
26767: 2    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 30.
26768: 
26769:     Tilasto antaa useita vakuuttavia todistu·ksia niistä tur-
26770: miollisista seurauksista, j.otka johtuva.t varsinkin aviotto-
26771: mien lasten hoidon ja kasvatuksen laiminlyömisestä. Myös-
26772: kin orpojen .ia puutteenalaisten avio'lasten hoito jättää san-
26773: gen paljon toivomiselle varaa. Lapset, joista luonnolliset
26774: kasvattajat eivät voi tyydyttävästi pitää huolta, ovat yhteis-
26775: kunnan avun tarpeessa. Olisi .huonoa taloudenhoitoa jättää
26776: suuria lapsijoukkoja ilman hyvää ruumiillista hoitoa ja
26777: huolellista siveellistä kasvatusta. Jos lasten hoito ja kasvatus
26778: olisivat paremmat, kuin mitä valitettavasti niin monasti on
26779: laita, olisi täysi•kasvuisten ihmisten työkyky suurempi sekä
26780: rikokset yhteiskunnan oikeusjärjestystä vastaan harvem-
26781: mat. Epäedullisissa oloissa kasvavien lasten hoidon ja kas-
26782: vatuksen parantaminen muodostaa yhteiskunnalle tärkeän
26783: lastenhoitokysymyksen. Sellaisia lapsia, joita yhteiskun-
26784: nan on oman itsensä ja lasten edun takia autettava, ovat ne,
26785: jotka kodeissaan eivät saa riittävää hoitoa, jotka ovat orpoja,
26786: turvattomia, pahoinpideltyjä, ruumiillisesti tahi siveellisesti
26787: laiminlyötyjä, huonohoitoisia tai rikoksellisia.
26788:     Lastenhoitokysymys, joka on kosketuksessa useiden
26789: erilaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden kanssa, sisältää
26790: erittäin pulmallis·en yhteiskunnallisen tehtävän. Yhteis-
26791: kunnallinen edistys yleensä on tietysti omansa vähentämään
26792: lastenkin oloissa val'litsevia epäkohtia. Itsessään tämä kysy-
26793: mys kuitenkin sellaisenaankin muodostaa kokonaisuuden.
26794: Työ sen ratkaisemiseksi vaatii erityistä lainsäädäntöä ja
26795: sen ohella vapaaehtoista toimintaa 'kansalaisten puolelta.
26796: Mitä lainsäädäntöön tulee, on ennen kaikkea pidettävä sil-
26797: mällä, että se tapahtuu yhtenäisen suunnitelman mukaisesti,
26798: sillä syystä voi sanoa, että työskentely, jolta puuttuu suun-
26799: nitelmaa, lastensuojelun alalla tuottaa enemmän haittaa kuin
26800: millään muulla yhteiskunnallisen suojelustyön alalla.
26801:     Yllä esitetystä johtuu, ettei olisi kaytännöllisesti oikein
26802: irroittaa yhtä lastenhoitolainsäädännön osaa luonnollisesta
26803: yhteydestään muiden osien kanssa. Olisi myöskin yhden-
26804: mukaisuuden vuoksi tärkeätä, että yhteiskunnallinen lasten-
26805: hoito tulisi mahdollisuuden mukaan keskitetyksi yksien vi-
26806:                Yhteiskunnallinen lastenhoito.               3
26807: 
26808: ranomaisten käsiin. Ammattimiesten tahän suuntaan lau-
26809: sumat toivomukset näyttävätkin saavuttavan yhä enemmän
26810: kannatusta, ja useissa maissa onkin kehitys tällä alalla kul-
26811: kenut yhä suurempaa keskitystä kohti.
26812:     Tä'hän asti on yhteiskunnan lastenhoito Suomessa ollut
26813: pääasiassa vaivaishoidon tehtä:vänä. Edellä esitettyihin seik-
26814: koihin katsoen ei Eduskunta voi pitää oikeana, että tällä
26815: alalla vallitsevia ep~kohtia koetetaan poistaa vaivais-
26816: hoitoa koskevalla lainsäädännöllä. Sitä vastoin <Olisi ryh-
26817: dyttävä edelleen kelhittämään sitä lainsäädäntötointa, joka
26818: Eduskunnan vuonna 1909 tekemällä anomuksella yleistä
26819: lastensuojelusta tarkoittavien la!kisäännösten aikaansaami-
26820: sesta on pantu vireille. Mainittu alote tarkoitti tosin etu-
26821: päässä huonohoitoisia ja. pahantapaisia lapsia sekä oikeu-
26822: dellista suojaa lasten työvoiman vahingollista käyttöä vas-
26823: taan. Uutta juuri siitä syystä ei yhteiskunnallisen lasten-
26824: hoidon suunnitelmanmukaisuuden säilyttämiseksi olisi oi-
26825: kein tehdä jyrkkää eroa apuatarvitsevien lasten eri luok-
26826: kien välillä, vaan olisi puheena olevan lainsäädäntötoimen
26827: tarkoitusta siten laajennettava, että se myöskin käsittäisi
26828: orvot ja turvattomat lapset. Saman lainsäädäntötoimen yh-
26829: teydessä olisi myöskin harkittava kysymystä valtion varo-
26830: jen käyttämisestä tällaisten lasten kasvatuksen paranta-
26831: miseksi.
26832:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
26833:                 että Hallitus valmistaessaan esitystä yleistä
26834:             lastensuojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi,
26835:             jota Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
26836:             villä anoi, huomioon ottaisi myöskin orvot ja tur-
26837:             vattomat lapset.
26838: 
26839:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26840: 
26841:    Helsingissä 1 päivänä toukokuuta 1914.
26842: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
26843:              1914. -Anomusmietintö N:o 31.
26844: 
26845: 
26846: 
26847: 
26848:                 Työväenasiain valiokunnan
26849:             m i e t i n t ö N:o 6 anomusehdotuksen joh-
26850:             dosta, joka tarkoittaa tutkimuksen toimitta-
26851:             mista siirtolaisuudesta.
26852: 
26853:     Eduskunta on TY'öväenasiain valiokuntaan lähettänyt
26854: ed. Inborrin ynnä muiden ·anomusehdotuksen (Liitteet IX, n
26855: Anom. ehd. N :o 22), jos·sa ehdotetaan Keisarilliselta Ma-
26856: jesteetilta anottavaksi, ,että perusteellinen tutkimus siirto-
26857: laisuudesta, sen merkityksestä, syistä ja vaikutuksista mitä
26858: pikimmin toimitettaisiin."
26859:     Ehdotuksensa tueksi viitta:avat anomusehdotuksen teki-
26860: jät niihin perusteluiUJ.in, jotka löytyvät ed. Gäddan y. m.
26861: samanlaista toimenpidettä tarkottavassa, v :n 1910 Valtio-
26862: päiville esitetyssä anomusehdotuksessa. (Kts. V. P. 1910
26863: Liitteet IV ss. 233-235).
26864: 
26865:      Osotettuaan tilastonumeroilla vuosilta 1898-1909, kuin-
26866: ka siirtolaisuus jo laajuutensakin puolesta ansaitsee mitä
26867: suurinta huomiota, ja huornautettuaan, että maastamme siir-
26868: tyjäin enemmistö kuuluu voimakkaimpiin ikäluokkiin, totea-
26869: vat anomusehdotuksen esittäjät, että maamme kärsii siirtolai-
26870: suuden kautta suuria vaurioita, vaikkakin näitä on vaikea
26871: arvioida. Toiselta puolen taas on anomusehdotuksen esit-
26872: täjäin mielestä ymmärrettävää, ·että maamme useiden seu-
26873: tujen tarjoamain taloudellisten mahdollisuuksien vähäisyy-
26874: den takia henkilöt, jotka pyrkivät riippumattamaan asemaan
26875: j.a siedettäviin olosuhteisiin, arvelevat vieraassa maassa lla-
26876: 2            1914. -   Anomusmietintö N :o 31.
26877: 
26878: remmin saavuttavansa tämän päämäärän. Ja vaikka useim-
26879: milla siirtolaisilla onkin ollut aikomuksena viipyä vieraalla
26880: maalla vain joitakin vuosia, ovatkin he johtuneet olojen pa-
26881: kosta, usein kotimaan yhteiskunnallisten, valtiollisten ja
26882: kulturi-epäkohtain takia, jäämään vieraan maan kansalai-
26883: siksi. Tämä kauan esiintynyt ja suurta huomiota herättä-
26884: nyt ilmiö on kuitenkin jäänyt välttämätöntä, perinpohjaista
26885: tutkimusta vaille, vaikka .sellaisen työn täytyisi muodostua
26886: tosioloiseksi perustaksi toimenpiteille, jotka voisivat siirto-
26887: laisuutta ehkäistä hankkimalla toimeentulomahdollisuuksia
26888: omassa maassa. Tällaisina toimenpiteinä anomusehdotuksen
26889: esittäjät pitävät etinkeinojemme edistämistä ja yhteiskunta-
26890: poliittisia reformeja. Lopuksi anomusehdotuksen tekijät
26891: viittaavat Ruotsissa juuri suoritettuun samanlaiseen tutki-
26892: mukseen.
26893:     Käsiteltyään asiaa saa valiokunta kunnioittaen esittää
26894: seuraavaa.
26895: 
26896:     Siirtolaisiksi luetaan Suomen virallisessa tilastossa hen-
26897: kilöt, ,joille on annettu passi työnansiolle lähtöä varten Eu-
26898: ropan ulkopuolisiin maihin". Siirtolaisuutta on määritelty
26899: toisellakin tavalla. Niinpä siinä kirjelmässä, jonka jouluk.
26900: 15 p. 1881 Keisarilliselle Senaatille osotti Tilastollisen Pää-
26901: toimiston silloinen johtaja, tohtori K. F. Ignatius ja jossa
26902: huomautettiin siirtolaisuustila;ston tarpeellisuudesta, lausu-
26903: ta:an, että olisi ruvettava hankkimaan tietoja ,Suomen kansa-
26904: laisista, jotka ovat muuttaneet pois maasta ja joitten tarkoi-
26905: tuksena tiedetään olevan hakea vieraasta maasta itselleen
26906: toinen koti."
26907:     Valiokunnan käsityksen mukaan on siirtolaisena pidet-
26908: tävä henkilöä, joka lähtee toimeentuloa etsimään Europan ul-
26909: kopuolisiin maihin.
26910: 
26911:     Uudenaikainen siirtolaisuus esiintyy huomattavana yh-
26912: teiskunnallisena ilmiönä 18 :unen vuosisadan lopussa, jolloin
26913: Europasta, etupäässä Englannista, lasketaan yli Atlannin
26914:                           Siirtolaisuus.                       3
26915: 
26916:   vuosittain siirtyneen n. 3,000 henkeä. Vuoteen 1810 mennessä
26917:   kohoaa tämä luku 4,000 :ksi ja paisuu seuraavan vuosikym-
26918:   menen keskivaiheilla valtavaksi kansanliikkeeksi, johon tem-
26919:   pautuu väkeä yhä uusista Europan maista, sikäli kuin nämä
26920:   saavuttavat siirt·olaisuuden ilmenemiselle otollisen kehitys-
26921:   asteen.
26922:       Tämänlaisen siirtolaisuuden edellytyksenä on teollisuu-
26923:   den suurtuotannolliseksi kehittyminen ja kansainvälisen
26924:   kauppaliikkeen laajeneminen sekä ne muutokset kansojen ta-
26925:   loudellisessa elämässä, jotka tästä kehityksestä johtuvat.
26926:   Sama:an aikaan kuin suuret maalaiskansan ja palkkat.yö-
26927:   väen joukot länsi-Europan marssa tuntevat yhteiskunnal-
26928:   listen ja valtiol'listen mullistusten johdosta joutuvansa t·oi-
26929:   meentulon puolesta epäv.armaan asemaan, kertovat Ameri-
26930:   kan vapautuneista tasavalloista tulevat viestit niistä hou-
26931:   kuttelevista maihdollisuuksista, joita uutisasukkaille ja palk-
26932: . katyöväelle sekä yleensä yritteliäille henkilöille on avoinna
26933:   Suuressa Lännessä. 'l'ällöin myös järjestetään säännöllinen
26934:   laivaliike. Höyrylaivain käytäntööntulon kautta voidaan
26935:   valtamerim•atka suoriitaa entistä lyhyemmässä ajassa ja
26936:   vähemmillä kulungeil'la. Myöskin poistetaan pahimmat
26937:   niistä epäkohdista, jotka tuon matkan ennen ovat tehneet
26938:   niin kammotuksi. Valtiovaltain asettamat muuttoesteet rau-
26939:   keavat, tunnustetaan miltei vapaa siirtymisoikeus, ja yhä
26940:   useammat jättävät kotimaansa. Alkaa läpi viime vuosisa-
26941:   dan kestävä siirtolaisvirta, jonJm valtavuutt.a seuraavat nu-
26942:   merot kuvaavat:
26943: 
26944:      Europasta siirtyi
26945: 
26946:      Vuosina                               Vuosina
26947:      1816-20   160,000                1861-70 3,500,000
26948:      1821-30   340 000                1871-80 3,536,000
26949:      1831-40 1,000,000                1881-90 7,104-,000
26950:      1841-50 2,500,000                1891--00 6,288,000
26951:      1851-60 3,550,000                1901-10 13,336,000
26952: 4            1914.- Anomusmietintö N:o 31.
26953: 
26954:       Vuosittaista siirtymistä kuvaavat numerot osottavat vä-
26955: liin suurtakin epätasaisuutta. Niinpä siirtolaisten luku-
26956: määrä, oltuaan 1840-luvun lopulla jo 400,000 vuosittain,
26957: nousi 1850-luvulla lähemmäs 600,000:tta, mutta laski alle
26958: 200,000 1860-luvun alkuvuosina, jolloin taisteltiin Yhdys-
26959: valtain sisällissota. 1870-luvun loppupuolella laski Yhdys-
26960: valloissa sitä ennen vallinneen taloudellisen pulakauden vai-
26961: kutuksesta siirtolaisten luku puovesta miljonasta alle neljän-
26962: neksen. Sitten seurannut nousu keske;ytyi liikepulain vai-
26963: kutuksesta hieman vuosina 1885 ja 1894. V. 1891 oli siir-
26964: tolaisten luku jo ollut lähes 900,000, v. 1902 sivuutettiin mil-
26965: jonaraja, v. 1907 oli summa jo 1,s milj., josta se vakavan lii-
26966: kepulan vaikutuksesta v. 1908 laski alle miljonan.
26967:       Sille läheiselle , suhteelle, missä Europan eri maiden ja
26968: Amerikan taloudelliset ja poliittiset ilmiöt sekä 'siirtolaisuus
26969: ovat keskenään,            tarjoavat mieltäkiinnittävää valais-
26970: tusta vielä tiedot siitä, mistä maista siirtolaiset tulevat.
26971: Vuosina 1820-70, jolloin 7 1 / 2 miljonaa siirtolaista kulki
26972: yli Atlannin, tuli niistä Iso-Britannian ja Irlannin osalle
26973: 3,3 milj., Saksan 2,3 milj., Ranskan 1 / 4 milj. ja Skandinavian
26974: 150,000. Vuoden 1880 jälkeen saivat nämä maat väistyä
26975: asemastaan siirtolaisuuden päämaina. Italia, Itävalta-
26976: Unkari ja Venä;jä, jotka v. 1870 antoivat vain 1 % siirto-
26977: laisista, olivat v. 1880 kohottaneet sen jo 10:een; v. 1890 oli
26978: 1                                 2
26979:   / 3 ja vuosina 1901-05 jo / 3 siirtolaisista lähtöisin näistä
26980: maista ja on näiden suhteellinen määrä siitä ajasta yhä kas-
26981: vanut. Tuo seikka merkitsi myös siirtolaisten laadun tuntu-
26982: vaa muutosta työkyvyn, elämänvaatimuksien, valtiollisen
26983: kypsyyden ja sivistystason puolesta.
26984:       Muutoksia on tapahtunut myl{is siirtymismaahan nähden.
26985: Pohjois-Amerikan Yhdys,valtoihin on kulkenut ja kulkee
26986: edelleenkin siirtolaisuuden päävirta - onhan sinne vuosi-
26987: sadan kuluessa matkustanut neljättäkymmentä miljonaa
26988: siirtolaista. Mutta viime vuosikymmeninä on europalaisia
26989: yhä suuremmin joukoin alkanut siirtyä Kanadaan, Keski-
26990: ja Etelä-Amerikaan, Etelä-Afrikaan ja Australiaan.
26991:                          Siirtolaisuus.
26992: 
26993:     Uusimpana siirtymisilmiönä esiintyy n. k. vaellustyö
26994: eli saman vuoden eri työkansien mukaan tapahtuva työläis-
26995: ten liikehtiminen maasta maahan, yli Atlanninkin.
26996:     Selostus niiden tutkimusten tuloksista, joita ulkomailla
26997: on suoritettu ja jotka monilta puolin valaisevat siirto'laisuut-
26998: ta, sen syntyä ja sen niin siirtolais- kuin siirtymismaankin
26999: oloissa aikaansaamia vaikutuksia, olisi Valiokunnan mielestä
27000: erittäin tärkeänä apuna oman maamme siirtolaisuuden syitä
27001: ja merkitystä tutkittaessa.
27002: 
27003:     Samantapaisena ilmiönä kuin muuallakin esiintyy Suo-
27004: men siirtolaisuus. Historiallinen katsaus kansamme kes-
27005: kuudessa jo aikaisemmin ilmenneihin maastamuuttoi•hin olisi
27006: epäilemättä omiaan valaisemaan uusaikaisen:kin siirt.olai-
27007: suuden lähtökohtaa. Myöskin 'kotipaikan muutokset omassa
27008: maas1sa ja tämän n. s. sisäisen siirtymisen suhde maasta
27009: muuttoon tulisi kuulumaan yleisen siirtolaisuustutkimuk-
27010: sen alaan, samoin siirtyminen ·keisarikuntaan ja Skandina-
27011: vian maihin. Tunnettua on, että pohjois-Norjaan ja Muur-
27012: manin rannikolle jo aikaisin siirtyneistä suomalaisista monet
27013: sitten lähtivät Amerikaan. Hyvin moni Pietarissa työs-
27014: kennellyt suomalainen on myös sittemmin ottanut passin
27015: yli Atlannin. Suomalaisia on myös siirtynyt Inkerin-
27016: maalle, Aunukseen, jopa Siperiaankin.
27017: 
27018:     Suomen varsinainen siirtolaisuus ·on lähtöisin 1860-luvun
27019: loppuvuosilta, vaikka sen ensi vuosikymmeneltä ei ole tilas-
27020: totietoja koottu. Vuodesta 1883 alkaen on Vaasan läänin
27021: kuvernööri antanut tietoja maasta muuttaneista. Seuraavana
27022: vuonna aletaan saa·da näitä tietoja Oulun läänistä ja v. 1893
27023: ulotetaan niiden antamisvelvollisuus muidenkin läänien ku-
27024: vernööreihin. V. 1883 tiedetään 1,616 siirtolaisen lähteneen
27025: Vaasan läänistä, ja mainittuna vuonna alkaneena kymmen-
27026: vuotiskautena otti Oulun ja Vaasan lääneistä Amerikan
27027: pasRin 36,401 henkilöä, .iakautuen eri vuosille seu11aavrusti:
27028: 6              1914. -     Anomusmietintö N :o 31.
27029: 
27030:        1883              1,616        1888           4,205
27031:        1884                889        1889           4,340
27032:        1885                439        1890           5,982
27033:        1886              1,324        1891           4,869
27034:        1887              6,117        1892           6,620
27035: 
27036:    Kun maamme siirtolaisuus tänä aikana pääasiassa rajoit-
27037: tuu näihin lääneihin, ei koko maan siirtolaisten luku nousse
27038: näitä numeroita sanottavasti suuremmaksi.
27039: 
27040: 
27041:     Seuraavana kymmenvuotiskautena muutti maasta:
27042:       Vuonna                         Vuonna
27043:        1893              9,117        1898        3,467
27044:        1894              1,380        1899       12,075
27045:        1895              4,020        1900       10,395
27046:        1896              5,185        1901       12,561
27047:        1897              1,916        1902       23,152
27048: 
27049: 
27050:     Yhteensä siirtyi vuosina 1893--1902 83,270 henkeä,
27051: joista miespuolisia 53,089 ja naispuolisia 30,172. Kahtena
27052: kymmenvuotiskautena 1883-1902 muutti maasta täten
27053: 119,671 henkeä, joista miespuolisia 80,095 eli 66,9 %. Eri
27054: lääneistä lähti vuosina 1893-1902 siirtolaisia seuraavat
27055: määrät:
27056: 
27057:        Vaasan lääni ................... . 51,247
27058:        Oulun     ,   ................... . 13,801
27059:        Turun ja Porin lääni ............. . 7,866
27060:        Uudenmaan lääni ............... . 3,473
27061:        Viipurin                             2,886
27062:        Kuopion        "                     1,513
27063:        Hämeen
27064:                       ",                    1,394
27065:        Mikkelin                               721
27066:                            "
27067:                           Siirtolaisuus.                    7
27068: 
27069:     Kuten näistä numeroista selviää, tulee tänä aikana siir-
27070: tolaisläänien joukkoon huomattavasti Turun ja Porin lääni,
27071: nousten sieltä olevien siirtolaisten luku v. 1902 3,637 :ään.
27072: Täten se myös sivuutti Oulun läänin, josta samana vuonna
27073: siirtyi 3,039.
27074:     Vuosina 1903-1912 oli siirtolaisia 143,215, jakautuen
27075: eri vuosille seuraavasti:
27076: 
27077:        1903        16,964             1908      5,812
27078:        1904        10,952             1909     19,144
27079:        1905        17,427             1910     19,007
27080:        1906        17,517             1911      9,372
27081:        1907        16,296             1912     10,724
27082: 
27083: 
27084:    Läänien suhde oli nyt:
27085: 
27086:        Vaasan ~ääni ................... . 63,028
27087:        Turun ja Porin lääni ............. . 25,812
27088:        Oulun       lääni ............... . 20,505
27089:        Viipurin                             10,758
27090:        Uudenmaan     "                       7,694
27091:        Kuopion       "                       6,361
27092:        Hämeen
27093:                      "                       5,750
27094:                      "
27095:        Mikkelin                              3,307
27096:                       "
27097: 
27098:     Edellis-een vuosikymmeneen verrattaessa huomataan, että
27099: Turun ja Porin sekä Oulun läänit, niin myös Viipurin ja
27100: Uudenmaan läänit ovat vaihtaneet paikkaa.
27101:     Verrattuna 10,000 henkeen keskiväenluvusta kussakin
27102: läänissä, oli siirtolaisten suhteellinen lukuisuus seuraava:
27103: 8               1914. -         Anomusmietintö N:o 31.
27104: 
27105: 
27106:                                              Lääni.
27107:                                                                                   ~
27108:                      q                                                            0
27109:                                                                                   ~
27110:                                                         ls:     ~
27111:                             ""~ s''"
27112:                      l'l              p;j     :;:!                    <l          0
27113: 
27114: 
27115:                                                                             - s
27116:                      ~                                                      0
27117:                                                         ~
27118:                                                                 l'l
27119:                      a>     0   ..,          .;·                      P>
27120: 
27121: 
27122:                                                         -
27123:                      l:l    .., l'l                            0      ~     l'l
27124:                      810    fj'i:l a>         ..,....
27125:                                               l'l       a>     't!
27126:                                                                ö'
27127:                                                                       tll
27128:                                                                             ~
27129:                                                                                   10
27130: 
27131:                                 ~·
27132:                                       a>
27133:                                       p       p         p·     p      ~     p     1"
27134:                      ~
27135:     V. 1893 ......   19.9    21.5      2.4    4.1        1.6   1.41135.1 69.0 37.3
27136:     >1894 ......      3.2     2.6      O.s    0.5        0.2   0.4 20.6 10.6    fi.6
27137: 
27138: 
27139:     ..
27140:      1895 ......
27141:     ))
27142:                       3.3     5.4      0.4    0.7        1.3   0.8 71.3 20.8 16.0
27143:      1896 ......      2.7     6.6      0.9    0.9        1.6 1.3 86.3 35.3 20.4
27144:      1897 ......      2.9     2,6      0.6    0.5        0.4   0.2 30.6 11.9    7.4
27145:     .
27146:   » 1898 ......
27147:      1899 ......
27148:   > 1900 ......
27149:                       1.9
27150:                       6.4
27151:                       8.9
27152:                               4.0
27153:                              12.6
27154:                              14.1
27155:                                        0.6
27156:                                        1.2
27157:                                        2.8
27158:                                               0.5
27159:                                               3.6
27160:                                               5.7
27161:                                                          0.9
27162:                                                          19
27163:                                                          3.1
27164:                                                                0.8 65.3    8.0 13.2
27165:                                                                5.2 190.ol 83.5 45.3
27166:                                                                5.6 146.3 80.0 38:5
27167:   ' 1901 ......      16.3    28.7      7.3   14.7        5.0   9.4 158.1 78.8 46.0
27168:      1902 ......
27169:      ))              54.3    79.8     29.7   37.4       22.5 23.8 237.61 106.4 83.8
27170:      1903 ......
27171:      ))              46.2    57.9     32.8   19.9       15.1 24.7 147.81 99.9 60.6
27172:      1904 •...•.
27173:      ))
27174:                      18.2    37.2     10.o   14.7       11.1 16.2 108.o 60.3 38.6
27175: 1 » 1905 ......      13.1    69.4     18.2   20.4       17.7 21.3 175.41 9l.s 60.6
27176: 1 >> 1906 ......     21.9    70.7     15.7   20.1       19.6 21.4 167.11 9l.o fi0.1
27177:   » 1907 ......      24.9    61.2     14.3   22.3       20.6 20.7 150.2 81.1 55.2
27178:   ~' 1908 ......      6.5    22.3      4.5    8.6        6.1   8.1 51.8 31.1 19.4
27179:   » 1909 ......      25.4    72.9     22.5   32.6       26.6 23.6 165.5 83.8 63.1
27180:   » 1910 ......
27181:   » 1911 •.....
27182:                      28.0    71.5     29.5   38.9       27.21 26.1 157.4 59.5 61.41
27183:                      17.4    33.1     13.7   18.4        8.2 13.4 73.8 35.5 29.9
27184:   » 1912 ......      19.5    37.6     13.6   22.7       17.0 19.8 80.5 34.7 33.8
27185: 
27186: 
27187:     Verrattaessa siirtolaisten lukua luonnolliseen väenlisäyk-
27188: seen, havaitaan, että se Vaasan läänissä on kahtenatoista
27189: vuotena kahden viime vuosikymmenen aikana, vuosina 1893
27190: -1912 ollut luonnollista väenlisäystä suurempi. Oulun
27191: läänissä oli asianlaita samanlainen ajanjakson ensimäisenä
27192: vuotena, ja on luonnol'linen väenlisäY's siellä useampana
27193: vuonna ainoastaan vähäisessä määrässä ollut siirtolaisten lu-
27194: kua suurempi.
27195:     Suomen kansan luonnollisesta väenlisäyksestä on siirto-
27196: laisuus vienyt jopa kaksi kolmannestakin. Tällöin ei kuiten-
27197: kaan ole otettu lukuun maahan palanneita.
27198:     Yhteensä nousi virallisen passien otolle perustuvan ti-
27199: laston mukaan vuosina 1883-1912 lähteneiden luku
27200: 262,886 :een. Kun kuitenkin tiedetään, että joukko henki-
27201:                        Siirtolaisuus.                      9
27202: 
27203: löitä poistuu maasta passia ottamatta, on siirtolaisten luku
27204: todellisuudessa jonkun verran suurempi.
27205:     1tfaahan palanneiksi ilmoitetaan seuraavat määrät:
27206:      Vuonna                      Vuonna.
27207:        1894          2,074        '1904         5,406
27208:        1895          1,757         1905         3,930
27209:        1896          1,880         1906         6,790
27210:        1897          1,825         1907        10,809
27211:        1898          2,689         1908        12,440
27212:        1899          1,619         1909         4,880
27213:        1900          2,579         1910         5,348
27214:        1901          3,176         1911         7,688
27215:        1902          2,857         1912         6,892
27216:        1903          5,268
27217: 
27218:     Palanneita oli siis näinä vuosina 89,915 vastaten 218,368
27219: samoina vuosina lähtenyttä. Nämä luvut perustuvat höyry-
27220: laivayhtiöiden antamiin tietoihin. Siirto1aisuustila:stomme
27221: perusteella suoritettujen laskelmien muka:an on kotiin palaa-
27222: vien siirtolaisten luku arvioitu n. 40 jopa 50 prosentiksi. -
27223: Vain erikoisesti suMitettu tutkimus voi tästä tärkeästä
27224: seikasta antaa tarkempia tietoja.
27225: 
27226:    Ikäluokittain ryhmitettyinä saamme siirtolaisista seu-
27227: raavat tiedot vuodelta 1912:
27228: 
27229:   Alle 16         v. miespuolisia 695 naispuolisia 676
27230:            16-20 "         n     1,251      .,    1,474
27231:            21-25 .,              1,708            1,317
27232:            26-30..        ,"       934              765
27233:                                             "
27234:            31-35                   462              381
27235:                   "        ,."     282
27236:                                             "       204
27237:            36-40 "                          "
27238:            41-50 "         ,,      216              132
27239:                                             "
27240:     ,'l'li     50 "                 73              106
27241:   tuntematon ikä           '~
27242:                                     27      '~
27243:                                                      17
27244: 10           1914. -   Anomusmietintö N:o 31.
27245: 
27246:     Prosenttimäärältään oli suurin 21-25 vuotisten mies-
27247: puolisten ikälu.CJikka (30,2), sitten 16-20 vuotisten naisten
27248: (29,1), sen jälkeen 21-25 vuotisten naisten (26,o) ja 16-20
27249: vuotisten miespuolisten (22,1). Kolmestakymmenestä ikä-
27250: vuodesta ylöspäin olevain prosenttimäärä on alle 10. Ennen
27251: 1899 vuotta olevalta ajalta saamme tietää, että esim. 21-39
27252: vuotisten prosenttimäärä vaihtelee 46,6-54,1 välillä sekä
27253: 16-20 vuotisten 19-30,2 välillä. 16-30 ikäisiä oli v.
27254: 1902 72,2 % miespuolisista ja 64,4 naispuolisista. V. 1912
27255: oHvat vastaavat luvut 68,8 ja 70,2.
27256:    Valtava osa siirtolaisista on siis parhaissa voimissa ole-
27257: vaa väkeä.
27258: 
27259:     Miltei koko tämä siirtolaisvirta on ,suuntautunut Ame-
27260: rikaan, pääasiassa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin ja Ka-
27261: nadaan. V :n 1912 virallinen tilasto tietää Aasiaan lähte-
27262: neen vain 3, Afrikaan 7 ja Australiaan 6. V. 1903 lähti
27263: Afrikaan 126, v. 1904 43 ja v. 1905 '33. V. 1902 lähti
27264: ~<1asiaan 44 ja v. 1911 Australiaan 24. Muilta vuosilta nämä
27265: luvut harvoin nousevat toiselle kymmenelle. Kuitenkin tie-
27266: detään us·eiden suomalaisten Yhdysvalloista ja Kanadasta
27267: siirtyneen etelämmäksi, Meksikoon, Br&siliaan ja Argenti-
27268: naan, sekä Austra:liaan ja Etelä-Afrikaan, vaikka siitä luon-
27269: lisesti ei löydy tilastoa. Sanomalehtitietojen mukaan on
27270: Australiasta käsin viime aikoina ryhdytty suunitelmalli-
27271: seen toimintaan pohjoismaalaisten siirtolaisten sinne hou-
27272: kuttelemiseksi. Tunnettu on joitakin vuosia sitten toimeen-
27273: pantu, mutta epäonnistunut yritys suomalaisen asutuksen
27274: aikaansaamiseksi Argentinaan. Aivan äskettäin täytyi val-
27275: tion j'a yksityisten hyväntekeväisyyden avustuksella tuot-
27276: taa kotimaahan henkilöitä, joita oli houkuteltu Brasiliaan.
27277: Samaan maahan koettavat, sen mukaan ikuin V aliakunnalle
27278: on ilmoitettu, yksityiset agentit värvätä suomalaisia Yhdys-
27279: valloi:sta.
27280:     Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa v. 1900 suoritetun
27281: v1Wnla8'kuu mukaan oli siellä Suomessa syntyneitä 62,641 ja
27282:                              Siirtolaisuus.                             11
27283: 
27284:  v. 1910 129,669 .sekä yhteensä Amerikassa syntyneiden suo-
27285:  malaisten kanssa, joiden vanhemmista ainakin toinen oli
27286:  Suomessa syntynyt, oli suomalaisten lukumäärä v. 1910
27287:  211,026 tehden 0,7 % maan valkoisesta väestöstä. Eri maan-
27288:  tieteellist·en alueitten kesken jakaantui suomal,ais-asutus seu-
27289:  raavasti:
27290:                                            Suomessa      Amerikassa Yh-
27291:                                           syntyneitä     syntyneitä teensä
27292:                                      v. 1900    v.1910     v.1910    v.1910
27293:   Uusi Englanti:
27294:   Maine ........................ .      179       831        383     1,214
27295:   New Hampshire ............. .         321     1,198        636     1,834
27296:   Vermont ................... .          53       293        174       467
27297:   Massachusetts ............... .     5,104    10,744      5,426    16,170
27298: t Rhode Island ............... .        132       297        165       462
27299:   Connecticut ................. .       442       776        455     1,231
27300:                        Yhteeensä      6,231    14,139      7,239    21,378
27301: 
27302:  Keskiset Atlannin valtiot:.
27303:  New York ................. .         4,048     8,760      2,746    11,506
27304:  New Jersey ................. .         367     1,640        619     2,259
27305:  Pennsylvania ............... .         988     2,413      1,275     3,688
27306:                       Yhteensä        5,403    12,813      4,640    17,453
27307: 
27308:  Koilliset keskivaltiot:
27309:  Ohio ....................... .       2,814     3,988      3,313     7,301
27310:  Indiana ..................... .        109       215        100       315
27311:  Ill.inoiM ..................... .      859     2,390        792     3,182
27312:  Michigan ................... .      18,910    31,144     24,404    55,548
27313:  Wisconsin ................. .        2,198     5,705      3,991     9,696
27314:                         Yhteensä     24,890    43,442     32,600    76,042
27315:  Luoteiset keskivaltiot:
27316:  Minnesota., ................. .     10,727   26,637     17,826     44,463
27317:  Iowa ....................... .          47      140         51        191
27318:  Missouri •...................           65      120         64        184
27319:  North Dakota ............... .         651    1,186      1,424      2,610
27320:  South Dakota ............... .       1,175    1,381      1,694      3,075
27321:  Nebraska ................... .          37       79         46        125
27322:  Kansas                                  44       49         15         64
27323:                       Yhteensä       12,746   29,592     21,120     50,711
27324: 12             1914. -      Anomusmietintö N:o 31.
27325:                                         Suomessa         Amerikassa Yh-
27326:                                        syntyneitä        syntyneitä teensä
27327:                                    V. 1900   V, 1910       V. 1910   V. 1910
27328: 
27329: Etellliset Atlannin valtiot:
27330: Delaware ................... .         28            9                    9
27331: Maryland ................... .         28           47          8       55
27332: District of Columbia ....... .         14           21          6        27
27333: Virginia ................... .         36        50           28        78
27334: West Virginia .............. ..          6      127           37       164
27335: North Carolina ............. .                      18        20         38
27336: South Carolina ............ ..          9           42         5        47
27337: Georgia ...................... .       10           49        16        65
27338: Florida ..................... .        42        89           48       137
27339:                       Yhteensä        171       452          168       620
27340: 
27341: 
27342: Kaakkoiset keski-valtiot:                                                      t
27343: 
27344: Kentucky ................... .           6          18        14         32
27345: Tennessee ................... .        16           21        14         35
27346: Alabama ................... .          28           38        37        75
27347: Mississippi                            28           88        90        78
27348:                      Yhteensä          78       165          155       320
27349: 
27350: 
27351: Lounaiset keskivaltiot:
27352: Arkansas ................... .           3          15        15         30
27353: Louisiana ................... .        73       118           69       187
27354: Oklahoma ................... .          2        18           14         32
27355: Texas .........•..............        113       160           58       218
27356:                      Yhteensä         191       311          156       467
27357: 
27358: 
27359: Vuoristovaltiot:
27360: Montana ................... .       2,103     4,111        2,512      6,623
27361: Idabo ....................... .       292       652          302       954
27362: Wyoming ................... .       1,220     1,380          774     2,154
27363: Colorado ................... .        844     1,239          618      1,857
27364: New Mexico ............... .           29        26                     26
27365: Arizona ..................... .        32       560          139       699
27366: Utah ..................... ""         734     1,012          523      1,535
27367: Nevada .................... ..         51       174           59        233
27368:                      Yhteensä       5,305     9,154        4,927     14,078
27369:                          Siirtolaisuus.                              13
27370: 
27371:                                        Suomessa       Amerikassa Yh-
27372:                                       syntyneitä      syntyneitä teensä
27373:                                  v. 1000     v.1910     v.l910    v.l910
27374: Tyynen meren valtiot:
27375: Washington ....••....•.......    2,732      8,719       4,539    13,258
27376: Oregon •.....................    2,131      4,734       2,977     7,711
27377: CalHornia ....................   2,763      6,159       2,836     8,995
27378:                      Yhteensä    7,626     19,612      10,352    29,960
27379: 
27380: 
27381: 
27382:     Suomessa syntyneistä oli 79,098 miehiä ja 50,582 nai-
27383: sia ja oli niitä jotenkin tasan kaupungeissa ja maaseudulla
27384: eli n. 64 tuhatta kummassakin.
27385:     Suomalaisiksi Yhdysvaltain tilastossa lasketaan vain
27386: Suomessa syntyneet ja heidän lapsensa eikä enää Amerika,ssa
27387: syntyneiden suomalaisten lapsia, joiden ainakin monin pai-
27388: koin tiedetään säilyttäneen kansallisuutensa. Kun nämä
27389: otetaan huomioon, sekä vielä Norjasta .ia Ruotsista siirtyneet
27390: suomalaiset, sa.adaan Yhdysvalloissa olevien suomalaisten
27391: luku yllämainittua määrää tuntuvasti suuremma!ksi.
27392: 
27393:     Kuten esitetyistä tilastotiedoista selviää, on siis melkoi-
27394: nen osa kansaamme - ainakin noin kymmenes osa - vie-
27395: railla mailla. Luonnollisestikin herää tällöin kysymys,
27396: mikä on saattanut olla syynä noin runsaaseen maasta siirty-
27397: mtsHen.
27398:     Ilmeistä on, että Suomen samoin kuin muidenkin Euro-
27399: pan .maiden siirtolaisuus pääsee alulle aikana, jolloin maam-
27400: me tuntuvammassa määrässä alikaa joutua kauppayhteyteen
27401: muun maailman kanssa ja saavuttaa kehitysa.steen, jonka
27402: tuntomerkkeinä ovat heräävä teollisuuselämä, varsinkin puu-
27403: tavaraliik·e, rautateitten rakentaminen, höyrylaivaliike
27404: ja laajojen väestönkerrosten liikehtiminen sekä maan ra-
27405: jain sisällä että ulkomaillekin.
27406: 14                1914. -        Anomusmietintö N:o 31.
27407: 
27408:                                                  Siirtolaisten ryhmitys amma-
27409:                                                      1901            1902        1903
27410:                                                                  1           1
27411:                                                                              1
27412: 
27413: 
27414: 
27415: 
27416: 1
27417:      I. .Maanviljelysväestöä:
27418:      1. Talollisia ............      t    mp.
27419:                                           np.
27420:                                           hteensä
27421:                                                           598
27422:                                                           117
27423:                                                           715
27424:                                                                         8381
27425:                                                                         166
27426:                                                                       1004
27427:                                                                                    556
27428:                                                                                    129
27429:                                                                                    685
27430: 1    2. Lampuot., eläkk. elä-} mp.                        114           222        1Hl
27431: 1       jiä ja ent. talollisia. . np.                      64            98         53
27432: 1                                        Yhteensä         178           320        172
27433:      3. Torpparien poikia ja} mp.                        2061         3819        2288
27434:         tyttäriä . ... . . . . . . . . . np.              9-l4        1426        1168
27435:                                          Yhteensä        3005         5245        3456
27436:                                                           397           555        391
27437:      4. Torppareita ........ ·1 np.       mp.              92           156        113
27438:                                           hteensä         489           711        504
27439:      5. Taiollisten poikia ja} mp.                        905         1798        1015
27440:         tyttäriä . . .. . . . . . . . . . np.             409           635        641
27441:                                          Yhteensä        1314         2433        1656
27442:      6. Loisia ja mäkitupat mp.                          2240         3980        2429
27443:         laisia . ... ... . • .. .. .. . np.              1409         1869        1512
27444:                                           hteensä        3649         5 849       3941
27445:      7. .Muita maanviljelyk-1 mp.                    -                   47         38
27446:         sen palvel. olevia... np.                    -                   19         17
27447:                                           hteensä    -                   66         55
27448:           Yhteensä maataviljelevää väestöä               9350        15628        10469
27449: 
27450:      II. 'fyöväkeä ja irtaintat mp.                       922         2097        1622
27451:          väestöä . . . . . . . . . . • . . np.            860          758         910
27452: 
27453:    UI. Palvelusväkeä ...... mp.      t     hteensä
27454:                                            np.
27455:                                                          1282
27456:                                                           179
27457:                                                           499
27458:                                                                       2855
27459:                                                                        378
27460:                                                                        917
27461:                                                                                   2532
27462:                                                                                    254
27463:                                                                                    875
27464: 
27465:     IV . K"as1"tyo··1···             t
27466:                          •.. ........ mp.
27467:                      a1s1a
27468:                                            hteensä
27469:                                            np.
27470:                                            hteensä
27471:                                                           678
27472:                                                           846
27473:                                                           141
27474:                                                           487
27475:                                                                       1295
27476:                                                                       1098
27477:                                                                        466
27478:                                                                       1564
27479:                                                                                   1129
27480:                                                                                    799
27481:                                                                                    452
27482:                                                                                   1251
27483:      V. Talonom., kauppiaita,}                            243          501         365
27484:          .kauppa-apu!., kaptee- mp.                        95          187         197
27485:          neja ja merimiehiä . . np.
27486:                                           Yhteensä        338          688         562
27487:     VI. T ehd as ty"I··.                                   50          299         233
27488: 1
27489:                     . o a1s1a . . . .. . t mp.
27490:                               ...          np.             33          129         168
27491:                                            hteensä         83          428         401
27492:    VII. Muika virka ja palve-t mp.                        158          338         260
27493:          lusmiehiä . . . . . • • . . . . np.              106          131         163
27494:                                            hteensä        264          469         423
27495:   VIII. Ilman ilmoitettua am-t mp.                         24          105          80
27496:          mattia .............. np.                         55          120         117
27497:                                            hteensä         79          225         197
27498:                                Kaikki yhteensä        12 561         23152        16964
27499:                                 Siirtolaisuus.                                15
27500: 
27501: tin mukaan vv. 1901-1912.
27502:     1904     1!:105   1 1906    1907    1 1908     19091 1910   l   1911    1912
27503:                                         1
27504: 
27505: 
27506:       342       685      526      483         98     619    763       300    298
27507:        82        98       94      107         66     138    150        97    103
27508:       424       7831     620      590        164     757    913       397    401
27509:        40        851      57       50         10      29     29        15     22
27510:        41        47'1     40       54          6      13     11        14     10
27511:        89       132       97      104         16      42     40        29     32
27512:     1497      32691     3339    2804         821   3420    3252     1215    1540
27513:       849     1178      1224    1216         515   1373    1372       891   1055
27514:     2346      4447      4563    4020        1336   4 793   4624     2106    2595
27515:       133       462      406      240         72     301    336       100     93
27516:        70        80       92       67         22      86     77        55     63
27517:       203       5421     498      307         94     387    413       155    156
27518:       616     13881     1273    1129         299   1265    1199       368    463
27519:       438       5231     549      535        208     682    615       373    415
27520:     1054      1911      1822    1664         507   1947    1814       741    878
27521:     1494      32891     3248    2798         970   33ö4    3064     l 071   1281
27522:     1247      15561     1601    1 606        773   1837    1718     1178    1227
27523:     2 741     48451     4849    4404        1743   5191    4782     2249    2508
27524:        13        221      28       34          8      26     49        17     15
27525:        14        171      15       24          6      20     20        11     30
27526:        27        391      43       58         14      46     69        28     45
27527: 
27528: l   6884
27529: 
27530:     1068
27531:              12 699[ 12492
27532: 
27533:               14011     1303
27534:                                 11147
27535: 
27536:                                 1346
27537:                                             3874 13163 12655
27538: 
27539:                                              558   1946    2002
27540:                                                                     5705
27541: 
27542:                                                                      821
27543:                                                                             6615
27544: 
27545:                                                                              985
27546:      6UO       619!      4-43    519         235    728     810      546     538
27547:     1758      202oi     1746    1865         793   2674    2812     1367    1523
27548:      133       3071      413     292          41    213     172       46      80
27549:       644      ö28       763     881         294    763     811      608     766
27550:       7771     935      1176    1173         335    976     983      654     848
27551:       334      415       480     575         168    545     618      340     361
27552:       262      226       218     252         110    316     322      237     297
27553:       596      641       698     827         278    861     940      577     658
27554:       261      339       372     286          94    290     331       2l0    204
27555:      ·133      140       128     113          49    118     135      110     125
27556:       394      479       500     399         143    408     466      320     329
27557:        58       94       142     146          44    165     236       89      81
27558:        88       89        93      87          30    112     160       87      95
27559:       146      183       235     233          74    277     396      176     176
27560:       121      206       254     214          64    253     281      164     152
27561:       107      125       138     138          38    139     133      109     118
27562:       228      331       392     352         102    392     414      273     270
27563:        40       39        80      73          66     83     112       65      77
27564:       129      100       198     227         147    310     229      235     230
27565:       169      139       278     300         213    393     341      300     307
27566:     10952    17427      17517   16296       5812 19144 19007        9372 10 724
27567: 16
27568: 
27569:     Kuten näkyy tilastotaulukosta, joka osottaa siirtolais-
27570: ten ryhmityksen ammatin mukaan, on siirtolaisten pää-
27571: joukko lähtenyt maanviljelysväen keskuudesta. 'l'alollisten,
27572: lam])uotien, torpparien ja mäkitupalaisten sekä heidän las-
27573: tensa ja muiden maanviljelyksen palveluksessa o'levain ryh-
27574: mät näyttävät yhdessä aikaisemmin muodostaneen ainakin
27575: kaksi kolmannesta siirtolaisten koko luvusta, mutta on nii-
27576: den prosenttimäärä viime aikoina jonkun verran vähenty-
27577: nyt, kuten seuraavat luvut osottavat:
27578: 
27579:  V. 1901    1902    1903       1904   1905   1906      1907   1908
27580:     74,4    67,5    61,7       62,9   72,9   71,2      68,4   6617
27581:                     1909       1910   1911   1912
27582:                     68,8       66,5   60,8   61,7
27583: 
27584:     Tämä runsas maanviljelysväestön siirtolaisuus on ilmei-
27585: sesti läheisessä yhteydessä sen yleisen muuttoliikkeen
27586: kanssa, joka viime vuosisadan puolivälistä alkaen on ollut
27587: yhä kohoamassa ilmeten m. m. runsaana kaupunkeihin siir-
27588: t;ymi:senä. Maan väkiluvusta oli syntymäpitäjänsä ulkopuo-
27589: lella seuraavat proserrttimäärät:
27590: 
27591:      V. QlBBO          1890           1900          1910
27592:            14,8!!      17,sl          20,2          24,8
27593: 
27594:     Vuosina 1881-1908 lasketaan 1,7 miljonan ihmisen
27595: muuttaneen asuinpaikkaa maassamme ja menetti maaseutu
27596: tänä aikana kaupungeiHe 163,314 henkeä. Maaseutuväestö,
27597: joka v. 1850 vielä oli 93,6 prosenttia maamme väkiluvu'sta,
27598: oli v. 1911 enää 85,1 prosenttia.
27599:     Vasta sellainen tarkotuksenmukaisesti järjestetty ja
27600: seikkaperäinen tutkimus, joka viime aikoina entistä tarkem-
27601: min on alkanut valaista maatalousolojamme, ja johon siirto-
27602: laisuuden syiden tutkimuksen on läheisesti liityttävä, voi
27603: yksityiskohtaisesti osottaa, mitkä erikoiset tekijät missäkin
27604: maamme seudussa ovat olleet tämän maalta .ia maasta muuton
27605:                          Siirtolaisuus.                     17
27606: 
27607:  lähimpinä vaikuttimina. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa,
27608:   että syyt näihin kotipaikalta siirtymisiin, joiden yhtenä
27609:  osana siirtolaisuus esiintyy, ovat etsittävät siitä suuresta
27610:  taloudellisesta muutoksesta, joka on maassamme tapahtunut
27611:  viime puolen vuosisadan kuluessa.
27612:       Katovuosien vaikutuksl:lsta 1860-luvulla huononi maa-
27613:  laisväestön asema siinä määrin, että lukuisat talolliset me-
27614:  nettivät omaisuutensa velkoja ja verorästejä uloshaettaessa
27615:  tahi tunnottomille koronkiskureille. Tämän tilapäisen
27616:  seikan lisäksi tuli se vaikutus, joka yleisellä raha-
27617:  talouteen siirtymisellä ja verojen rahassa suorituksena oli
27618:  talonpoikaistalouteen. Sitä mukaa kuin monet tuotteet,
27619:  jotka 'entisen kotitarvetuota:nnon aikana saatiin kotoa, siir-
27620:  tyvät tehdasteollisuuden valmistettaviksi, ei suuri osa
27621:  maalaiskansaa enää voi entisellä tavalla taloudellisesti
27622:  käyttää työvoimaansa. Nopeasti paisuvan puutavaraliikkeen
27623:  vaikutukset ovat nekin tunnetut. Metsäin raha-arvon koho-
27624:  tessa eivät maanomistajat ole enää halukkaat avaamaan
27625:  maitansa uutisasutukselle ja uutistorppien perustaminen
27626:  vähenee huomattavasti. Samasta syystä supistetaan torp-
27627:  parien ja maaseudun irtaimen väen metsänkäyttöoikeutta.
27628:  Varsinkin pakottaa laajojen alueiden joutuminen tukki-
27629: yhtiöitten haltuun ja sitä seuraava maatalouden rappeu-
27630: tuminen suuria väestönryhmiä siirtymään kotiseudultaan.
27631: Toisaalta käy viljanviljelys ulkomaisen viljan huokeampain
27632: hintain vaikutuksesta kannattamattomaksi ja maanviljelijät
27633: alkavat siirtyä karjailalouteen. Tämän edellyttämä heinän-
27634: viljelyksen lisääntyminen taas vaikuttaa sen, että torpparien
27635: laidunoikeuksia supistetaan , joutuupa joukko torppareita
27636: pois maaltaankin. Kaikenlaisten elintarpeitten muuttuminen
27637: ostotavaraksi ja niiden hintain kohoaminen aiheuttavat
27638: palkankorotusvaatimuksia palkollisten ja päivätyöläisten
27639: puolelta. Vanhanaikuinen talonpoikaistalous rappeutuu ja
27640: joudutaan elämään metsärahain varassa, tuhlaamaan ne ja
27641: uudelleen velkaantumaan. Kun. tämän ohella tilat joissakin
27642: maamme osissa jo ovat noudatettuun viljelysta.paan nähden
27643: liian pieniksi ositetut tai eivät maanjakolait ole sallineet
27644:                                                         2
27645: 18                  1914.- Anomusmietintö N:o 31.
27646: 
27647: niiden enempää pienentämistä, käy rtaJollisten ·pojille ja
27648: tyttärille yhä vaikeammaksi päästä oman tilan haltijoiksi.
27649: Yhä suuremmalle osalle torpparien poikia ja tyttäriä sekä
27650: muulle maaseudun irtaimelle väelle on tämä yllä esitetJristä
27651: syistä suorastaan mahdotonta. Metsätyöt, edistyvä teolli-
27652: suus, kulkuneuvojen kehittäminen ja vilkastuva kauppa ovat
27653: kyllä avanneet uusia työtilaisuuksia, mutta niitä ei ole riit-
27654: tävästi maataloudesta vapaaksi joutuvalle työvoimalle. Kun
27655: näin ahdinkoon joutuneille on samalla avautunut tilaisuus
27656: edullisemmin saada Amerikassa työnansiota, niin on heidän
27657: siirtymisensä varsin ymmärrettävä.
27658:      Että juuri ti·Iattoman väen maansaanuin vaikeuttaminen
27659: ja edullisten työtilaisuuksien vä'heneminen ovat olleet tär-
27660:  keinä siirtolaisuuden aiheuttajina, sitä osattavat tilastotiedot
27661:  joiden mukaan blollisten ja torpparien pojat ja tyttäret sekä
27662:  loiset ja mäkitupalaiset, joita siirtolaisuustilastomme nimit-
27663:   tää maanviljelysväen epäitsenäiseksi osaksi, muod01stavat
27664:  maauvil.ie]ysväestön koko siirtolaisluvusta seuraavat korkeat
27665:  prosenttimäärät:
27666: 
27667: V. 1901        1902     1903      1904     1905   1906   1907   1908   1909
27668:      85,2      86,6      86,<t     89,2    88,2   89,9   90,5   92,6   90,6
27669:                                   1910     1911   1912
27670:                                   88,7     89,3   90,4
27671: 
27672:   Ja kaikkien siirtolaisten luvusta on niiden prosentti-
27673: määrä yli puolen, kuten alla olevat luvut osottavat:
27674: 1901      1902        1903       1904     1905    1906   1907   1908   1909
27675: 63,4        58,<t     53,<t      56,1     64,3    64,1   61,9   61,7   62,3
27676:                                  1910     1911    1912
27677:                                  59,o     54,4    55,s
27678: 
27679:    • Vielä on otettava huomioon, että siirtolaisten ammatti-
27680:  ryhmien taulukossa työväeksi, palvelijoiksi ja irtaimeksi
27681:  väeksi luettujen joukossa myös on maalaiskansaa. Luonnol-
27682:  lista on niinikään, että siirtolaisuuden ja maatalousolojen
27683:                          Siirtolaisuus.                      19
27684: 
27685:  suhdetta tutkittaessa on kiinnitettävä huomiota tilallisten,
27686:  lampuotien ja torpparien eri ryhmien varallisuussuhteisiin ja
27687:  niiden siirtolaisuuteen.
27688:       Viime aikoina virinnyt kotiseutututkimuksen harrastus
27689:  voisi myös antaa arvokkaita lisätietoja osottamalla eri seutu-
27690:  jen yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyttä siirtolaisuuden
27691:  kanssa.
27692:       Valiokunnassa on osotettu, että teollisuuden kehityksen
27693:  synnyttämät uudet yhteiskunnal1iset suhteet ovat mel-
27694:  koisesti vaikuttaneet siirtolaisuuteen ja että tämä vaikutus
27695:  yhä näyttää lisääntyvän. Niinpä aika ajoin esiintyvä työt-
27696:  tömyys on useassa palkkatyöläis·essä herättänyt siirtymis-
27697:  ajatuksen, ja kohoa:akin siirtolaisten luku taloudellisen pula-
27698:  kauden sattuessa tuntuva;sti, kuten erikoisesti luvut vuo-
27699:  silta 1893 ja 1902 osottavat. Myös on esiintynyt useita ta-
27700:  pauk•sia, jolloin työriitaisuuksien jälkeen niiden työläisien,
27701:   .iotka ovat joutuneet n. k. musti11e listoille eli työnantajain
27702:   hoikattauksen esineeksi, on ollut pakko jäättää maa, jossa
27703:  heillä ei ole enää ollut toimeentulomahdollisuuksia entisessä
27704:   ammatissaan.
27705:        Samoin kuin muualla on meidänkin maassamme va1-
27706:   tiol1isilla seikoilla o11ut tuntuva vaikutuksensa siirtolaisuu-
27707:   teen. Niinpä on tunnettua, että joukko eräiden maamme
27708:   osien nuoria miehiä poistui Amerikaan asevelvollisuutta vält-
27709:   tääkseen, .ia kohosi tämä luku melkoisesti niinä vuosina, jol-
27710:   loin v :n 1901 laitonta asev.elvollisuusasetusta yritettiin
27711:   maassamme toteuttaa. Yleensä ei sellainen valtiollisen ja
27712:   oikeuselämän häiriiniyminen, kuin mikä vallitsi maassamme
27713: · vuosina 1899-1905, voinut olla vaikuttamatta siirtolaisten
27714:    luvun lisääntymiseen. Varmaa on myös, että mikäli saa
27715:    jatkua se kansamme oikeuksia polkeva hallitussuunta, jonka
27716:    turmiolliset vaikutukset Eduskunta erityisissä anomuksissa
27717:    on Hallitsijalle esittänyt, sikäli on jatkuvasti kasvava nii-
27718:    den luku, jotka katsovat etujensa olevan paremmin taatut
27719:    maissa, jois.~a lain-alaisen o1keusjärjestyhen noudattaminen
27720:    on tnrvattu.
27721: 20           1914. -   Anomusmietintli N:o 31.
27722: 
27723:     Niiden lukuisain seikkojen lisäksi, jotka ·erikseen t.ai yh-
27724: dessä tekevät, että suuri osa maamme väestöä on katsonut
27725: itselleen edullisemmaksi jättää isänmaansa, tulevat vielä
27726: ne vaikutukset, joiden kautta merentakainen maa vetää puo-
27727: leensa tulokkaita.
27728:     Amerikan houkutuksista va:Itavimmin vetävä oli kulta.
27729: Ca'lifornian kultakuume v. 1848 ei tosin vielä löytänyt sopi-
27730: vaa maaperää Suomessa, ainoastaan suomalaisia merimiehiä
27731: lienee se houkutellut. Mutta kultaisten mahdolli>suuksien
27732: maana oli Amerika tunnettu vielä silloinkin, kun Suo-
27733: mesta siirtolaisvirta alkoi paisua. Hyvä työnsaanti, ,omaksi
27734: mieheksi" kohoamistilaisuudet, joita Amerika tuolloin vielä
27735: tarjosi, Suomen oloihin nähden korkeat palkat, mah-
27736: dollisuus säästää ja toivo rahakkaana miehenä tai naisena
27737: palata niille seuduille, joilta oli täytynyt ahdistavaa tai ai-
27738: nakin uhkavaa köyhyyttä pakoon lähteä, ja halu säiilstöra-
27739: hoilla •turvata vanhuutensa päivät - siinä seikkoja, jotka
27740: pääasiassa lienevät siirtolaisten mieliä viehä ttäneet. Ja kun
27741: nuo toiveet joihinkuihin nähden jossain määrin toteutuivat,
27742: levisi siitä kotiseuduille nopeasti tieto. Tunnettua ·onkin,
27743: että n. k. Amerikan kirjeet ja kotona käymässä olevat tai pa-
27744: lanneet siirtolaiset, jotka kuvailivat Amerikaa vapaitten olo-
27745: jen maaksi, missä kotiseudun säätyerotuksen tilalla vallitsi
27746: u1konainen tasa-arvo ja missä oli tilaisuus ansaita rahaa, ovat
27747: olleet hyvin merkitseviä ,Amerikan kuumeen" levittäjiä.
27748:      Kun samalla sen yhdysliikenteen vaikutuksesta, jonka
27749: piiriin maamme yhä enemmän joutui, sen syrjäisemmätkin
27750: seudut pääsivät. muun maailman yhteyteen, niin heräsi myös
27751: yleinen pyrkimys tutustua vieraisiin oloihin, ilmeten toi-
27752: sissa tietoisempana opiuhaluna, toisis·sa taas vaistarnaisena
27753:  n. s. seikkailuhaluna.
27754:      Suuri osa niistä henkilöistä, joilla syystä tai toisesta
27755: olisi halu siirtyä vieraa,seen maaha~n etsimään parempaa toi-
27756: meentuloa, on sella:rsessa taloudellisessa asemassa, että
27757:  heidän on vaikea saada kokoon matkaraho.ia. Usealle
27758: tällaiselle on kuitenkin matka käynyt mahdolliseksi Ameri-
27759:                         Siirtolaisuus.                       21
27760: 
27761: ka.sta lähet·etyllä matkalipulla. Näitä näet lähettävät Ame-
27762: rik!llssa olevat joko perheensä jäsenille tai sukulaisilleen,
27763: jopa tuttavilleenkin. Höyrylaivayhtiöiden antamat tiedot
27764: osottavat, että siirtolaisista voi kolmanneksella jopa puolel-
27765: lakin olla Amerikasta lähetetty matkalippu.
27766:      Kuten edellä esitetty lyhyt viitaus niihin syihin, jotka
27767: vaikuttavat siirtolaisuuteen, jo osottaa, on tämä liike yleensä
27768: aiheutunut suurista yhteiskunnallisista epäkohdista maas-
27769: samn;te. Näin ollen kumoutuu aikaisemmin meillä eri tilai-
27770: suuksissa esiintuotu väite, että siirtolaisuus muka pääasiassa
27771: johtuu pelkästään kevytmielisyydestä ja seikkailuhalusta
27772: 'sekä puuttuvasta isänmaanrakkaudesta.
27773: 
27774:      Edellä esitettyjen, oman maan oloista suoranaisesti joh-
27775: tuvain seikkain ja uuden maan todellrsten tai kuviteltujen
27776: etujen aiheuttaman houkutuksenlisäksi on siirtolaistenlukuå
27777: tuntuvasti lisännyt se järjestetty toiminta, jota ovat har-
27778: jottaneet omaa etuaan tavoittavat siirtolaisvärvääjät. Mil-
27779: loin ovat nämä olleet 'liikkeellä suurten maayhtiöiden, jopa
27780: valtioiden hallitustenkin toimesta ilmaiseksi tarjoillen karun
27781: maan muokkaajille, usein riippuvassa asemassa oleville pal--
27782: velijoille tai torppareille helposti viljeltävää maata, joka
27783: muka monin kerroin korvaa raivaajan ponnistukset; milloin
27784: taas työnantajain edustajat varman työnsaannin lupauksilla
27785: houkuttelevat vaatimattomiin tapoihin tottunutta ja vli-
27786: hempään palkkaan tyytyvää työväkeä Amerikan parempaa
27787: palkkaa vaativain työläisten tilalle. Tapahtuupa sellaista-
27788: kin, että siirtolaisia värvätään suorastaan lrukonrikkojiksi
27789:  siitä heille ilmoittamatta. Ankarilla sopimuskirjoilla on heitä
27790:  vielä sidottu työhön, joka sitten onkin osottautunut epä-
27791:  edulliseksi, jopa suorastaan vaaralliseksi.
27792:      Usein ovat siirtolaisten houkuttelijat oUeet pelkästään
27793:  kuljetusyhtiöiden asiamiehiä, joiden ainoana pyrkimyksenä
27794:  on saada matkarahat yhtiöilleen ja voittoprosentit itselleen
27795:  ja jotka sen takia tunnottomasti petkuttavat herkkäuskoisia,
27796:  kuvaillen etuja ja mahdollisuuksia, joita muka tarjoaa heidän
27797: 22           1914. -   Anomusmietintö N:o 31.
27798: 
27799: edustamansa yhtiö ja se ma:a tai paikkakunta, mitä he suo-
27800: sittelevat siirtymisseuduksi.
27801:     Kysymys siirtolaisasiamiehistä on kaikissa siirtolais-
27802: maissa ollut lainsäätäjän huomion esineenä. Laeilla ja hal-
27803: linnollisilla asetuksilla on koetettu ehkäistä vastuutonta ja
27804: valheellisiin uskottelui'hin perustuvaa siirtolaisvärväystä.
27805: 
27806:     Mitä räikeimpiä epäkohtia on esiintynyt siirtolaisten
27807: kuljetuksessa. Välikannen matkustajina on heitä ah,dettu
27808: suuriin yhteisruumiin, joissa ei ole ollut eri osastoja mie-
27809: hille ja naisille. Ruokailuhuoneita on puuttunut ja tarjottu
27810: ruoka on ollut riittämätöntä sekä ala-arvoista, jopa aivan
27811: kelvotontakin. Siisteydestä ei ole pidetty huolta. Sairasten
27812: hoito on ollut matkatoverien huolena. Kävelytilaa kannella
27813: ei o}e ollut läheskään riittävästi. Kohtelu on ollut huonoa ja
27814: laivaväki vieraskielistä. Oikeusturvaa ei ole ollut eikä siirto-
27815: laisilla kykyä eikä tilaisuutta valvoa etujaan. Valitukset
27816: tässä suhteessa ov&t olleet yleiset niin hyvin Suomen siirto-
27817: laislaivoihin kuin Atlannin ylikuUmunkin nähden. Jonkun
27818: verran parannuksia on tässä kohden kuitenkin saatu ai-
27819: kaan, kun matkustajain vaatimukset ovat kasvaneet eikä
27820: niitä ole kokonaan voitu jättää huomioon ottamatta. Asian-
27821: omaisten hallitusten ja lainlaatijain huomio on myöskin vä-
27822: hitellen saatu kiinnitetyksi siirtolaisten värväys- ja kuljetus-
27823: kysymykseen. Kun yleisten merilakien ja elinkeinoasetus-
27824: ten säädökset tässä suhteessa ovat osottautuneet riittämättö-
27825: miksi, on syntynyt aivan erikoinen siirtolaisuuslainsäädäntö.
27826: Sen alaan kuuluvat pääas~assa seuraavat kysymykset.
27827:     Siirtymisvapauteen nähden on säädetty rajoituksia.
27828: Ensinnäkin asevelvolliset henkilöt saavat siirtymisluvan
27829: vain määrätyillä .ehdoilla, jotka eri maissa ovat erilaiset;
27830: Ranskassa       ja Sveitsissä ei kuitenkaan tässä koh-
27831: din ole esteitä. Kaikkien maiden lait kieltävät vangittaviksi
27832: määrättyjä ja rikoksesta tuomittuja maasta lähtemästä, ja
27833: on joidenkin maid,en (Saksan, Espanjan) siirtolaislaeissa
27834: nimenomaan kielletty tällaisille henkilöille matkalip-
27835: rmja myymästä. Henkilöt, joilta jää perhe, eivät saa
27836:                         Siirtolaisuus.                      23
27837: 
27838: Sveitsin eikä Unkarin lakien mukaan lähteä maasta, jollei
27839: perheen toimeentulo ole taattu tai köyhäinhoitoviranomaiset
27840: ole antaneet suostumustaan. Ala-ikäiset ja 1vajavaltaiset
27841: saavat matkustaa vain huoltajansa kirjallisesti antamalla
27842: suostumuksella (Espanja, Unkari), jopa eräissä tapauksissa
27843: vain luotettavan henkilön seurassa (Sveitsi, Unkari, Itä-
27844: valta). Vielä on ikäloppujen ja aivan varattomain sekä yli-
27845: päänsä sellaisten henkilöiden maasta lähtö kielletty, joilta
27846: huomattavampien siirtymismaiden lait epäävät maahan
27847: pääsyn.
27848:     Siirtolaisten värväyksen ja kuljetuksen sekä matkalip-
27849: pujen myynnin yhteydessä ilmenneitä epäkohtia on koetettu
27850: poistaa laeilla ja asetuksilla siten, että nämä ammatit miltei
27851: kaikissa maissa on asetettu tarkastuksen ja säännöittelyn
27852: alaisiksi sekä tehty niiden harjoittaminen erikoisesta luvasta
27853: riippuvaksi. Ja lupa tämän ammatin harjoittamiseen anne-
27854: taan ylipäänsä vain maan kansalaiselle, kotimaiselle yh-
27855: tiölle tai sellaiselle ulkomaiseHe yhtiölle, jonka maassa toi-
27856: miva edustaja on maan lakien mukaan täydellisesti vastuussa
27857: siirtolaisten kuljettamisesta määräpaikkaan hänelle annetun
27858: sopimuskirjan mukaan. Useimpien maiden (ei kuitenkaan
27859: Saksan ja Espanjan) siirtolaislaeissa on säädös, että siirto-
27860: laisten kuljetus- ja välitysliikkeet ovat vastuunalaiset asia-
27861: miestensä toimista ja on tällaisen asiamiehen paitsi päämie-
27862: hensä valtakirjaa hankittava vielä viranomaisilta lupa am-
27863: mattinsa harjoittamiseen.
27864:     Valheellisiin uskottelemisiin perustuva siirtolaisten vär-
27865: väys on kielletty Englannissa, Norjassa, Ruotsissa, Sveit-
27866: sissä, Itävallassa, jopa kieltävät Saksan, Espanjan ja Unka-
27867: rin -lait yleensä siirtolaisuuteen houkuttelun. Tarkkoja mää-
27868: räyksiä on eri maissa olemassa siitä, miten siirtolaislippujen
27869: välittäjät saavat ammattiaan harjoittaa, ja on väärinkäytök-
27870: sistä, varsinkin ala-ikäisten houkuttel usta ja valkoisen orja-
27871: kaupan harjoittamisesta säädetty ankariakin rangaistuksia.
27872:     Matkavarusteluihin nähden on säädetty, että jos laiva ei
27873: lähde määräaikana tahi jos lipun lunastanutta siirtolaista ei
27874: oteta laivalle tai ei toimiteta määräpaikkaan, on hän saapa
27875: 24           1914. -   Anomusmietintö N:o 31.
27876: 
27877: takaisin koko suorittamansa summan ja lisäksi korvausta.
27878: Rahansa hän saa taka~sin, jos sairauden tai matkalle aiko-
27879: neen perheenjäsenen kuoleman takia ei voi lähteä. Yhtiö
27880: on velvollinen antamaan siirtolaiselle asunnon ja elatuksen
27881: määrättynä aikana lähtö- ja tulosatamassa. Viivytyksen tai
27882: onnettomuuden sattuessa on kuljetusliike velvollinen siirto-
27883: laisista huol·ehtimaan määrätyllä tavalla.
27884:     Laivoj-en merikelpoisuuteen, sisustukseen ja pelastus-
27885: välineisiin sekä siirtolaismatkustajain asuntoon, ravintoon,
27886: kohteluun, terveyden- ja sairashoitoon nähden on eri maiden
27887: merilaeissa tarkkoja määräyksiä, joita hallinnollisilla ase-
27888: tuksilla täydennetään. Enemmän tai vähemmän yksityis-
27889: kohtaisia määräyksiä on olemassa siitä, mitä on otettava
27890: välikirjaan, jonka kuljetusliike tekee lipunostajan kanssa, ja
27891: edellytetään kaikkien Länsi- ja Etelä-Europan maiden ase-
27892: tuksissa, että tällainen välikirja laaditaan.
27893:      Siirtolaislakien noudattamista valvomaan on eri maissa
27894: asetettu komisarioita ja tarkastajia, joilla on oikeus ja vel-
27895: vollisuus valvoa sen maan siirtolaisten kohtelua ja kuljetusta
27896: sekä satamissa että laivoilla. Myös on (Englannissa, Bel-
27897: giassa) virallisia tai puolivirallisten seurojen (Saksa) perus-
27898: tamia toimistoja, joiden tulee antaa tosioloihin perustuvia
27899: tietoja siirtymismaista ja yleensä siirtolaisuutta koskevista
27900: seikoista. Vielä ov·at eri maiden hallitukset pidättäneet itsel-
27901: leen oikeuden kieltää siirtymisen sellaisiin seutuihin, joissa
27902: siirtolaisten voidaan katsoa joutuvan tuholle alttiiksi.
27903:      Aiotun tutkimuksen tehtäväksi jää selostaa paraikaa ke-
27904: hityksen alaisena olevaa siirtolaisuuslainsäädäntöä.
27905: 
27906:     Suomessa ei ole erityistä siirtolaisuuslainsäädäntöä, vaan
27907: on ·siirtolaisiin nähden voimassa yleensä matkustajia koske-
27908: vat säännökset. Muuttokirjaa ulkomaalle ei Keisarillisen ju-
27909: listuksen mukaan elok. 4 p :Itä 1898 anneta Suomen kansa-
27910: laiselle, joka ei ·ole todistanut hankkineensa armollista lupaa
27911: muuttaa pois maasta; tämä ei koske suomalaista naista, joka
27912: menee ulkomaalais'en kanssa naimisiin. Passiasetuksen mu-
27913: kaan kesäk. 27 p:ltä 1888 on kuvernöörin annettava passi
27914:                         Siirtolaisuus.
27915: 
27916: sille, joka haluaa matkustaa ulkomaille. Passinhakijan tu-
27917: lee, jos hän on tuntematon tai passiviranomainen muuten
27918: tarpeelliseksi katsoo, hankkia kotipaikkansa poliisiviran-
27919: omaiselta todistus, että on esteetön matkustamaan.
27920:      Merilaissa v:lta 1873 ja siihen v. 1889 tehdyissä muu-
27921: toksissa sekä Keisarillisessa asetuksessa matkustajahöyry-
27922: laivoista v:lta 1890 on säädetty, millä ehdoilla on oikeus
27923: laivalla kuljettaa matkustajia.
27924:      Kun lähempiä määräyksiä tässä suhteessa on puuttunut
27925: ja kun siirtolaisten värväys ja asiamiestoimi ovat olleet sään-
27926: nöittelemättömät, on mielivallalle jäänyt laajat tilaisuudet,
27927: ja räikeät epäkohdat ovat rehoittaneet. Asia on ollut esillä
27928: jo säätyvaltiopäivillä. V :n 1891 valtiopäivillä siitä huomau-
27929: tettiin siirtolaisuudesta seuraaVlain epäkohtain poistamista
27930: tarkoittavan anomuksen yhteydessä. V :n 1897 valtiopäi-
27931: ville oli asiasta tehty kaksi anomusehdotusta. Asiaa val-
27932: mistaneella valiokunnalla oli ollut nähtävänä kuvernöörien
27933: kertomukset, jotka senaatti v. 1891 säätY'anomuksen joh-
27934: dosta oli vaatinut, ja totesivat Säädyt tässä suhteessa tarvit-
27935: tavan lainsäädäntötoimia. Säädyt lausuivat kyllä käsityk-
27936: senänsä, että kun Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö on ruven-
27937: nut suurempain Atlanti-yhtiöitten pääasiamieheksi, ei epä-
27938: luotettava asioiminen ole ollut entisessä määrässä mahdolli-
27939: nen. Silti oli Säätyjen mielestä lain määräämä tarkastus tar-
27940: peen ja hyväksyivät rre anomuksen, jossa pyydettiin halli-
27941: tusta laaditutta:maan sääntöehdotus siitä, mitä siirtolaisten
27942: vieraaseen maanosaan toimittamiseen nähden on vaarinotet-
27943: tava ja antamaan 'asiasta armollinen esitys ensikokoontuville
27944: V altiosäädyille.
27945:      Säätyjen anomuksen johdosta asetti senaatti v. 1898 ko-
27946: mitean, ja v. 1899 tämä sai valmiiksi mietinnön, joka sisälsi
27947: ehdotukset lainsäädännöllisessä järjestyksessä annettavaksi
27948: asetukseksi siitä, mitä siirtolaisten vieraaseen maanosaan
27949: toimittamisesta on vaarinotettava, sekä hallinnolliseksi julis-
27950: tukseksi siirtolaisasiamiehistä. Komitea ehdotti, että siirto-
27951: laisasiamiehen toimi tehtäisiin riippuvaksi sena;atin enintään
27952: kolmeksi vuodeksi kerrallaan myöntämästä luvasta, ja että
27953: 26           1914. -   A,nomusmietintö N :o 31.
27954: 
27955: lupa annettaisiin ainoastaan maassa asuvalle Suomen kansa-
27956: laiselle, joka on tunnettu rehelliseksi ja säännölliseksi sekä
27957: muuten havaitaan siihen sopivaksi, tahi yhtiölle, jonka toi-
27958: mikunnan jäsenet tai osakkaat täyttävät nämä ehdot. Asia-
27959: mieheltä olisi vaadittava takaus ja olisi hänellä oikeus har-
27960: joittaa ammattiaan ainoastaan maan satamakaupungeissa.
27961: Hänen antamansa ilmoitukset eivät saisi sisältää kehotusta
27962: eikä houkutusta maasta siirtymiseen. Erikoisilla ehdoilla
27963: saisi hän ottlaa aliasiamiehiä, joiden toiminnasta olisi vas-
27964: tuunalainen. Siirtolaiselle tulisi asiamiehen antaa sopimus-
27965: kirja, jossa olisi määriteltyinä matkaehdot, ja joka ei saisi
27966: sisältää sopimusta, ·että matkan ja ylläpidon kulungit ovat
27967: määräpaikkaan saavuttua korvattavat työllä; eikä se saisi
27968: rajottaa siirtolaisen oikeutta vapaasti valita olinpaikkaansa
27969: ja ammattiansa vieraassa maassa. Tämä sopimuskirja ja
27970: siirtolaisen passi olisi esitettävä lähtöpaikassa maistraatille,
27971: ennenkuin hänellä olisi oikeus lähteä matkalle.
27972:      Komitea ei katsonut olevan syytä sen lisäksi, mitä voi~
27973: massa olevat asetukset nyt jo sisältävät, ehdottaa minkään-
27974: laisia uusia säännöksiä siirtolaisten kuljettamiseen aiottujen
27975: laivojen varustuksen suhteen, varsinkin kun sen mielestä
27976:  kovennetut määräykset tässä kohdin vain olisivat omiaan
27977:  kotimaisille laivanisännistöille vaikeuttamaan kilpailua ul-
27978: komaisten laivanisännistöjen kanssa. ,
27979:      Asiasta teki senaatti jouluk. 14 p. 1899 ·alamaisen alis-
27980: tuben, että Säädyille annettaisiin armollinen esitys, joka
27981: sisältäisi asetuksen siirtolaisten kuljetuksesta, ja että
27982:  Säätyjen nähtäväksi samalla annettaisiin ehdotus julis-
27983:  tukseksi, joka sisältäisi tarkempia määräyksiä asiamiestoi-
27984:  mesta. Ministerivaltiosihteerin esityksestä, joka perustui
27985:  siihen käsitykseen, että kun suurin osa siirtolaisista on hen-
27986:  kilöitä, jotka muuttavat maasta siihen armollista lupaa pyy-
27987:  tämättä, ·ei ole syytä laillistuttaa heitä houkuttelevan siirto-
27988:  laisasiamiehen toimintaa, ei Hallitsija 9 p. huhtikuuta 1900
27989:  tekemällään päätöksellä esitykseen suostunut.
27990:      V. 1907 kävi senaatin kauppa- ja teollisuustoimitus-
27991:  kunnan päällikkö esittelijän seurassa tutustumassa Suomen
27992:                          Siirtolaisuus.                       27
27993: 
27994: Höyrylaiva Osakeyhtiön Hangossa olevaan siirtolaislllJI,ja-
27995: laan ja olivat he tilaisuudessa näkemään yhden laivankin
27996: siirtolaisosastot. Uudistuksia osottautui tarvittavan ja val-
27997: mistettiin senaatisa samana vuonna seikkaperäiset ehdotuk-
27998: s·et a;setuksiksi siirtolaisasia;miehistä ja ala-asiamiehistä,
27999: siirtolaisten kuljettamisesta sekä siirtolaislaivoista ja maja-
28000: loista. Sen mukaan kuin Valiokunnan tietoon on tullut, ei
28001: asiassa ole ryhdytty enempiin toimenpiteisiin.
28002:      V. 1908 valtiopäiville esitetyssä ed. E . .Erkon anomus-
28003: ehdotuksessa osotetaan, kuinka tarpeellista olisi valvoa siir-
28004: tolaisagenttien toimintaa ja asettaa laivayhtiölle velvoi-
28005: tuksia.
28006:      V. 1910 lausui Eduskunta (V'P. Asiakirjat 1910 IV siv.
28007: 114-15), että Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön laivoilla
28008: ovat kolmannen luokan matkustajain kuljetusolosuhteet s•an-
28009: gen epätyydyttävät.
28010:      Valtiovarainvaliokunnan tutkimuksista oli käynyt sel-
28011: ville,
28012:      että matkustajille kolmannen luokan osastoissa ei yleensä
28013: varata erikaistiioja eri sukupuolille eikä sairaille;
28014:      että kolmannen luokan osastoissa ei juuri sanottavasti
28015: pidetä huolta siisteydestä, joten ne ovat mitä suurimmassa
28016: määrin vastenmielisiä ja epäterveeliisiä ihmisten oleskelu-
28017: paikoiksi;
28018:      että ruokaa tarjoillessa järjestystä hoidetaan epätyydyt-
28019: tävällä tavalla;
28020:      että suomenkielisten matkustajain on vaikea tulla omalla
28021: kielellänsä toimeen, koska laivaväki on yleensä ruotsinkie-
28022: listä .
28023:      .Myös oli valituksia esiintynyt siitä, että kolmannen luo-
28024:  kan osastoihin oli otettu enemmän matkustajia kuin niissä
28025: olisi ollut tilaa, mutta oli valiokunnalle selitetty, että muutos
28026: parempaan päin on siinä suhteessa tapahtunut, Englannissa
28027: kun v. 1909 on astunut voimaan laki, joka rajoittaa matkus-
28028:  tajain lukumäärää kaikissa Englannin satamiin poikkeavissa
28029: laivoissa.
28030: 28           1914. -   Anomusmietintö N:o 31.
28031: 
28032:     Vaikka tälle valtion kannatusta nauttivalle yhtiölle e1
28033: ollutkaan valtiolainaa myönnettäessä veivoittavia määräyk-
28034: siä annettu, piti Eduskunta tarpeellisena lausua toivomuk-
28035: sen, että viranomaiset ryhtyisivät soYeliaisiin toimenpitei-
28036: siin edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi.
28037:      Kuitenkin on sanomalehdissä vieläkin näkynyt muistu-
28038: tuksia siirtolaisten kohteluun nähden niin Suomen kuin val-
28039: tamerilaivoissakin.
28040:      Valiokunta on ollut tilaisuudes,sa asiasta kuulemaan
28041: asiantuntijain lausuntoja. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön
28042: puolesta on annettu seuraavat tiedot.
28043:      Eduskunnan 1910 vuoden valtiopäivillä lausumain toivo-
28044: musten johdosta ~ivät viranomaiset ole ryhtyneet mihinkään
28045: toimenpiteisiin. Yhtiö puolestaan ottaa asialliset muistutuk-
28046: set varteen ja onkin se omasta alotteestaan pannut toimeen
28047: IJ'arannuksia. Niinpä on nykyään yhtiön laivojen kolmannen
28048: luokan osastoissa erikoisia perhehyttejä. Myös on miehille
28049: ja naisille eri osastot, joiden ovia ei kuitenkaan yleiseen liene
28050: varustettu lukoilla. Hyttien ilmatilavuus matkustajaa kohti
28051:  on 72 kuutiojalkaa Englannin kauppakamarien keskusjär-
28052: jestön hyväksymäin ohjeiden mukaisesti. Samojen ohjeiden
28053: mukaan on kannella kävelytilaa 15 neliöjalkaa kutakin mat-
28054: kustajrua kohti. Ilmanvaihdosta ja siisteydestä koetetaan pi-
28055: tää huolta ja on laivojen päällystöjen valvottava siinä suh-
28056: teessa annettujen määräysten noudattamista. Sairaustapauk-
28057: sia varten on laivoilla apteekki ja voidaan sairaat siirtää eri
28058: hyttiin. Lääkäriä ei laivoilla ole eikä sairaanhoitajakurssin
28059: suorittaneita henkilöitä kuulu palveluskuntaan, vaan on sai-
28060: rasten hoitaminen laivapalvelij,ain huolena. Joka laivalla on
28061: ruokailuavarten huone ruokapöytineen. Painetussa ruokalis-
28062: tassa määrätään, mitä kullakin aterialla tarjotaan, j,a on se
28063: matkustajain nähtävänä. Väkijuomia tarjoillaan ainoastaan
28064: puoli pulloa olutta kullekin.•Juopottelu on ankarasti kiel-
28065: letty, ja eristetään juopuneet muista matkustajista. Erikoisia
28066: tupakkahuoneita ei ole, mutta on tupakoiminen kannen alla
28067: kielletty. Henkilökunta taitaa myös suomenkieltä. Erikoista
28068: määräystä siitä, että suomalaisia matkustajia on puhutel-
28069:                         Siirtolaisuus.                       29
28070: 
28071: taVJa heidän omalla kielellään, ei ole annettu. Yhtiön omista-
28072: massa Hangon siirtolaishotellissa valvotaan siisteyden nou-
28073: dattamista ja järjestyksen pitoa ohjesääntöjen mukaan, joihin
28074: Valiokunta on ollut tilaisuudessa tutustumaan. Myös on
28075: Valiokunta saanut nähtäväkseen laivojen pääHystölle ja
28076: henkilökunnalle annetut määräykset ja siirtolaisten nouda-
28077: tettaviksi julkipannut säännöt sekä Amerikaan matkustavia
28078: varten painetut ohjeet.
28079:     Valiokunta on asiassa kuuHut myösrkin äsken kotimaahan
28080: palanneita siirtolaisia ja on Valiokunta näiden antamien lau-
28081: suntojen ja Valiokunnan eräiden jäsenten m. m. siirtolaisiai-
28082: valla käynnin kautta hankkimain tietojen perusteella saanut
28083: sellaisen käsityksen, että siirtolaisten kuljetuksessa Suomen
28084: Höyrylaiva Osakeyhtiön laivoilla edelleen vallitsee epä-
28085: kohtia, joskin niillä, vars'inkin uusimmilla, on toimeen-
28086: pantu parannuksia. Huomattavin näistä epäkohdista on
28087: laivojen siirtolaisosastossa vallitseva ahtaus, joka erityi-
28088: sesti käytävien vähä1ukuisuuden ja kapeuden takia saattaa
28089: tungoksen sattuessa aiheuttaa tuhoisia seurauksia. Myöskin
28090: näyttää makuuosastojen tuul~etus olevan puutteellinen.
28091: Kuinka tarmokkaasti siiste;yitä ja järjestystä varten annet-
28092: tujen määräysten noudattamista valvotaan ja missä määrin
28093: ruokahoitoa on entisestään parannettu, siitä ei Valiokunta
28094: voi Vlarmaa mielipidettä lausua. Kaikesta päättäen on siinä
28095: suhteessa edelleenkin toivomisille vara:a. Valiokunnalle on
28096: vakuutettu, että olutta tarjoillaan yli säädetyn määrän ja
28097: seuraa siitä kaikenpuolista häiriötä. Myös valitetaan ylei-
28098: seen, että siirtolaisten hyttien keskellä olevassa osastossa,
28099: jota käytetään ruokailu- ja seurusteluhuoneena, vieläpä itse
28100: hyteissäkin tupakoidaan, kun erikoisia tupakkahuoneita ei
28101: ole. Valiokunnan mielestä on epäkohta, että vuoteita on
28102: kolme kerrosta päällekkäin. Hyttien, varsinkin eri sukupuol-
28103: ten osastojen, ovet olisivat aina varustettavat lukoilla, kun
28104: järjestyksen valvomista, varsinkin yönaikaan, on valitettu
28105: hyvin puutteelliseksi, niin että etenkin naismatkustajat ovat
28106: tunteneet olevansa riittävää turvaa vailla. Siirtolaisille va-
28107: rattua kansitilaa ei saisi laivatarpeilla eikä lastiUa supistaa.
28108: 30          1914. -    Anomnsiniettnt6 N:o 31.
28109: 
28110:     Valiokunta katsoo, että täysiä takeita siirtolaisten kun-
28111: nolliS'eilta kuljetuksesta ei ole olemassa, ennenkuin saadaan
28112: aikaan tarkkoja määräyksiä sisältävä siirtolaisuuslainsää-
28113: däntö ja tämän noudattamista valvomaan asetetaan riittä-
28114: villä valtuuksilla varustettuja virkailijoita, jotka ovat toi-
28115: mestaan vastuunalaiset ja joiden puoleen siirtolaiset voivat
28116: kääntyä. Tämän lainsäädännön aikaansaamista olisi V a:lio-
28117: kunnan mielestä siis erikoisesti kiirehdittävä.
28118: 
28119:      Erittäin tärkeätä siirtolaiselle on tuntea ne ehdot, joilla
28120: hän saa nousta maihin siirtyttnismaassa. Useat niistä maista,
28121: joihin siirtolaisia saapuu, ovat näet säätäneet esteitä sellais-
28122: ten ainesten maa;ha:npääsylle, joiden maahan tuloa ei pidetä
28123: suotavana. Lukuisilla lakisäännöksillä ovat esim. Pohjois-
28124: Amerikan Yhdysvallat määritelleet, millaisilta henkilöiitä
28125: on maahantulo kielletty. V. 1907 annetun lain mukaan
28126: eivät maahan 1Jääse tylsämieliset, vähäjärkiset, mielipuolet,
28127: kaatuvatautiset; rutiköyhät, joiden epäillään joutuvan yh-
28128: teiskunnan elätettäviksi; ammattikerjäläiset; keuhkotautia
28129: tahi ilettävää tai vaarallista tautia sairastavat, lääkärin hen-
28130: kisesti tai ruumiillisesti heikoiksi todistamat; törkeistä ri-
28131: koksista tai rikoksista siveyslakia vastaan rangaistut, moni-
28132: avioiset, anarkistit tahi sellaiset henkilöt, jotka uskovat Yh-
28133: dysvaltain hallituksen tahi kaiken hallituksen tai kaikkien
28134: lakien kumoamiseen väkivaltaisilla keinoilla tahi yleisten
28135: virkamiesten murhaamiseen taikka puolustavat sellaista;
28136:  prostitueeratut ja henkilöt, jotka yrittävät tuoda maahan
28137:  naisia epäsiveellisiin tarkoituksiin; kuuttatoista vuotta nuo-
28138:  remmat, joita ei seuraa ainakin toinen vanhemmista; sopi-
28139: muskirjoilla työhön sitoutuneet, poikkeuksena taiteilijat,
28140:  opettajat, papit ja yksityispalveli.iat. Myös vaaditaan, että
28141:  siirtolaisella on määrätty ra:hasumma, ja on hänen varustau-
28142:  duttava vastaamaan lukuisiin kysymyksiin. Näinä aikoina
28143:  on Yhdysvaltain kongressissa käsiteltävänä lakiehdotus,
28144:  jonka tarkoituksena on kieltää maahanpääsy lukutaidotto-
28145:  milta. Samantapaiset säännökset ovat voimassa Kanadassa.
28146:       Siirtolaisia kuljettavan yhtiön asiamiehiltä saa matkalle
28147:  aikova tiedon kaikista tällaisista säännöksistä.
28148:                         Siirtolaisuus.                      31
28149:      Mutta tärkeätä on siirtolaisen myös tuntea oloja siinä
28150: maassa, mihin aikoo .matkusta;a. U s.ein kyllä siirtolainen
28151: lähtee matkalle Amerikasta lähetety1lä lipulla tai sukulais-
28152: ten ja tuttavain kutsumana määrättyyn paikkakuntaan,
28153: jossa nämät ovat ilmoittaneet työtilaisuuksia olevan. Mutta
28154: useat lähtevät jotenkin umpimähkäisesti, vieläpä petollisten
28155: viekotusten houkuttel·emina, ja silloin on aina tarjona vaara,
28156: että he joutuvat outoihin oloihin, joissa eivät voi edullisesti
28157: saada työvoimaansa kaupaksi. Saattavatpa vielä jäädä aivan
28158: toimeentuloa vaillekin, kuten ta.pahtuu järkyttävinä pula-
28159:  kausina, joita Pohjois-Amerikassa on alkanut yhä taajem-
28160:  min esiintyä.
28161:       Myös voi siirtolainen helposti joutua kauppaamaan työ-
28162:  voima;ansa halvemmalla kuin on paikkakunnalla tavallista,
28163:  ja tulee hän silloin seudun työväen silmissä hyljeksittyyn
28164:  asemaan, jopa katkeran vihankin esineeksi, varsinkin jos on
28165:  joutunut lakonalaiseen työhön.
28166:       Usein tapahtuu myös, että siirtolainen, varsinkin jos hä-
28167:  nellä on rahavaroja mukanaan, antaa keinottelijain houku-
28168:  tella itsensä ostamaan maata, jota ei voikaan edukseen vil-
28169:  jellä joko sen kelvottomuuden takia tai siksi, että ty~tavat
28170:  ovat hänelle oudot ja tuotteiden myyntimahdollisuudet tun-
28171:  temattomat.
28172:       Suuret vaarat uhkaavat tällaisiin olosuhteisiin joutu-
28173:  nutta siirtolaista. Irtitemmattuna entisistä, usein ahtaan
28174:   patriarkalisista oloista, joutuukin hän ympäristöön, missä
28175:   menestyksellä elämiseen vaaditaan edellytyksiä, joita hä-
28176:   nellä ei ole. Varsin helposti sortuu hän tällöin varsinaisten
28177:   siirtolaispetkuttajain n. s. runnarien, ammattipelurien, kapa-
28178:   koitsijain, rikollisjoukkuei'den, valkoisen orjakaupan har-
28179:   joittajan t. m. s. saaliiksi. Myös ovat vaatimukset työ-
28180:   vireyteen nähden usein niin suuret, että niitä on tottumat-
28181:   toman vaikea äär1mmäisittä ponnistuksitta täyttää; ja kun
28182:   hyvin usein puuttuu riittäviä suojeluslaitteita työonnetto-
28183:   muuksia vastaan, kun vielä lisäksi asunto- ja ravinto-olot
28184:   useinkin ovat oudot, väliin kurjatkin, kohtaa siirtolaista
28185:   helposti sairaus tai ta.paturma. Kieltä taitamattomana ja
28186:                   1914.- Anomusmietintö N:o 31.
28187: 
28188: oloja tuntemattomana sekä kykenemättömänä etujaan ja oi-
28189: keuksiansa valvomaan joutuu hän tällöin ankariin kärsimyk-
28190: siin ja usein saattaa häntä kohdata täydellinen turmiokin,
28191: jonka vaikutukset joskus tuntuvat kotimaahan asti. Työky-
28192: kynsä menettänyt siirtolainen voi näet palata tai voidaan
28193: hänet palauttaa ]mtikuntaansa köyhäinhoidon elätettäväksi.
28194: Ja samaan asemaan saattaa helposti joutua hänen perheensä-
28195: kin, kun perheenelättäjän, vaikka edellä mainituista onnetto-
28196: muuksista olisikin säästynyt, ei aina ole mahdollista pie-
28197: nistä tuloistaan sille mitään lähettää tai jos. hän sen elatuk-
28198: sen muuten laiminlyö.
28199:     Niiden siirt·olaisten luvusta, jotka kotimaahansa ovat
28200: jättäneet perheen (aviomiehen tai -vaimon tahi ala-ikäisiä
28201: lapsia), ja siirtolaisten kotimaahan jättämien perheenjäsen-
28202: ten luvusta on seuraavia tietoja:
28203: 
28204:            Siirtolaisia,    Siirtolaisten kotimaahan jättämiä    Kotiin jll!,lnei-
28205:            jotka ovat                     omaisia:                den omaisten
28206:                                                                  luku 0 /0 :na siir-
28207:             jättäneet•                ~ie- Alaikl!isiä Yhteensä. tolaisten koko
28208:                            Vaimoja.
28209:             perheen:                  hiii. lapsia.                  luvusta.
28210: 
28211: V. 1901                    2465       31      5707       8203             65.s
28212:  • 1902                    3912       24      8702      12638             54.6
28213: 
28214: •   1903     2398          2294       18      5017       7 329            43.2
28215: •   1904     1071          1006       13      2157       3176             29.0
28216:  • 1905      2356          2209       45      5085       7 349            42.1
28217:  • 1906      1971          1841       38      3915       5 794            33.1
28218:  » 1907      2097          1902       38      4209       6149             37.7
28219:  >) 1908      528            472       9      1028       1509             26.0
28220:  » 1909      2600          2380       54      5319       7 753            40.6
28221:  » 1910      2786          2571       52      5 974      8597             45.2
28222:  •  1911      863           721       40      1 750      2511             26.8
28223:  » 1912       848            715      40      1745       2 500            23.3
28224: 
28225:     Kuten näistä numeroista näkyy, on kotimaahan jätetty-
28226: jen ·omaisten luku, samoin kuin niiden siirtolaisten luku,
28227: jotka ovat jättäneet omaisia jälkeensä, vuosina 1904 ja 1908
28228: sekä 1911 ja 1912, jolloin siirtolaisuus on ollut pieni ver-
28229: rattuna lähinnä edellisiin tai seuraaviin vuosiin, ollut suh-
28230:                         Siirtolaisuus.                        33
28231: 
28232: teellisesti melkoista pienempi kuin muuten. Tämän johdosta
28233: huomautetaan siirtolaisuustilastossa, että etupäässä perhe-
28234: sitaistä riippumattomat henkilöt uskaltavat siirtyä Ameri-
28235: kaan ai:koina, jolloin olot siellä eivät ole houkuttelevia.
28236:       Viidennessä kirkolliskokouksessa, v. 1903, lausuttiin kes-
28237: kustelussa, että Oulun ja Vaasan lääneissä oli niinä aikoina
28238: koottujen tilastojen mukaan ainakin 3,000 perhettä, ,joissa
28239: perheelliset olot siirtolaisuuden aiheuttamina ovat joutuneet
28240:  rappiotilaan".
28241:       On myös yritetty selvittää, mitä kunnat ovat saaneet
28242:  suorittaa siirtolaisten kotiinjääneiden perheiden ylläpidoksi.
28243:  Vaasan läänistä annettujen tietojen mukaan kerrotaan Siir-
28244:  tol'aisuustilaston ensimäisessä vihkossa, että tuollaisia avus-
28245:  tuksia oli v. 1894 49 vaivaishoitoyhdyskuntaa suorittanut
28246:  Smk. 6, 725: 39 ja 735,so hl viljaa. Seuraavina vuosina
28247:  kohosivat avustukset 8--10,000 Smk :aan ja olivat v. 1904
28248:  Smk. 11,851: 40 sekä 249,so h1 viljaa ja 1,225 kg jauhoja.
28249:  Oulun läänissä arvioitiin tämän avustuksen v. 1902 olleen
28250:  Smk, 6,054: 57. Seuraavassa siirtolaisuustilaston vihkossa
28251:  lausutaan kotiin jätettyjen lasten luvun vähenemisen perus-
28252:  teella, että vuosien 1903 ja 1904 siirtolaisuudesta ei näytä
28253:   olleen yhtä suurta vaaraa kuin lähinnä edellisina vuosina
28254:  kunnallisen vaivaishoitorasituksen lisääntymiselle. Tästä
28255:   seikasta ei myöhemmissä siirtolaisuustilastoissa löydy las-
28256:   kelmia, koska, kuten Valiokunnalle on ilmoitettu, saadut
28257:   tiedot ovat olleet puutteelliset. Tilastollinen tutkimus, joka
28258:   valaisisi siirtolaisuuden vaikutusta köyhäinhoito-oloihin,
28259:   olisi suuresti tarpeen vaatima. Samalla pitäisi tietysti huo-
28260:   mioon otettaman, missä määrin siirtolaisten lähettämät raha-
28261:  summat - joiden nykyisin arvioidaan nousevan 10 miljo-
28262:   naan markkaan vuodessa- ovat estäneet yhteiskunnan elä-
28263:   tettäväksi joutumasta perheitä ja yksilöitä, jotka kotimaassa
28264:   ovat käyneet kyvyttömiksi huolehtimaan toimeentulostaan.
28265:       Oikeudellisessa suhteessa on siirtolaisuus aiheuttanut
28266:   vakavia vaikeuksia. Niinpä on esim. ilmennyt tapauksia,
28267:   jolloin siirtolainen on jättänyt jälkeensä omaisuutta, mutta
28268:   hänen kotomaassa olevat oikeudenomistajansa eivät ole sitä
28269:                                                           8
28270:              1914. -- AnomusmietiBtö N:o 31.
28271: 
28272: voineet saada käsiinsä, tai on heillä ollut suuria vaikeuksia
28273: perintöä valvoessaan. SamasUJ, syystä on jäänyt tule-
28274: matta korvauksia työonnettomuuksien uhreiksi joutuneiden
28275: perheille. Suomalaiset siirtolaiset ovat tässä suhteessa epä-
28276: edullisemmassa asemassa kuin muista maista olevat, heillä
28277: kun ei ole turvaa konsuliviranomaisi:sta, joille voisivat esit-
28278: tää asiansa omalla kielellään.
28279: 
28280:     Suuria vaikeuksia ja oikeusristiriitoja on siirtolaisuuden
28281: vaikutuksesta ilmennyt avioliittokysymykseen nähden. Tar-
28282: peellisen lainsäädännön puutteessa ei ole ollut selviä ohjeita
28283: siitä, miten vierailla mailla avioliittoon menneet voivat
28284: saada liittonsa kotimaassa laillistetuksi. Valtiopäivillä. 1891,
28285: 1897 ja 1908 ja Kirkollisko'kouksissa 1893, 1898, 1903,
28286: 1908 ja 1913 esitetyt aiotteet ja lausunnot osottavat, kuinka
28287: kipeästi siinä suhteessa toimenpiteitä. tarvittiin. V altiosää-
28288: tyjen v. 1891 tekemän anomuksen johdosta antoikin Senaatti
28289: v. 1898 lainvalmistelukunnalle toimeksi ehdotuksen tekemi-
28290: sen lainsäädännöksi Suomen kansalaisten ulkomaalla solmit-
28291: tujen avioliittojen ;pätevyydestä. Ehdotuksensa sai lainval-
28292: mistelukunta valmiiksi v. 1904, ja 1913 v:n valtiopäivillä
28293: hyväksyi Eduskunta eduskuntaesityksenä ehdotuksen ase-
28294: tukseksi Suomen ulkopuolella solmittujen avioliittojen päte-
28295: vyydestä. Epäilemättä tämä toimenpide armollisen va;hvis-
28296: tuksen saatuansa poistaisi tässä· suhteessa ilmenneitä epä-
28297: kohtia.
28298: 
28299:     Siirtolaisuuskysymystä käsiteltäessä esiintyy yleisim-
28300: pänä valitus, että sen kautta suuret määrät maan parasta
28301: työvoimaa virtaa maasta pois hyödyttämään rvierasta kan-
28302: sakuntaa. Tätä kansallista tappiota on koetettu numerolli-
28303: sestikin määritellä. Arvioimalla 16 vuotta nuoremman hen-
28304: kilön edustamaksi pääoma-a.rvoksi 2,000 mk. ja 16 vuotta
28305: täyttäneen 6,000 mk. on Tiiastollisen Päätoimiston johtaja
28306: tri Aug. Hjelt Yhteiskuntataloudellisessa Aikakauskirjassa
28307: (1905) laskenut siirtolaisuuden tuottaman kansallistappion
28308: v. 1902 128 miljonaksi ja v. 1903 222 miljonaksi markaksi.
28309:                          Siirtolaisuus.                       35
28310: 
28311: Toiselta puolen taas huomautetaan, että tämä tappio on vain
28312: näennäinen, siirtolaisuuden kautta kun maista tai seuduista,
28313: jotka ainakin elinkeinojen ollessa silloisella asteeliaan eivät
28314: voi yhä lisääntyvää väestöään elättää, näin muodostunut
28315: liikaväki virtaa paikkakuntiin ja maihin, joissa sille on työ-
28316: ja säästämistilaisuuksia tarjona ja joista käsin lähetetyt tai
28317: tuodut siirtolaisten säästöt kyllä korvaavat tuon arvioidun
28318: rahallisenkin tappion.
28319:       Tutkimus on osattava, missä maärin maassamme on seu-
28320: tur,ja, joissa voitaisiin sanoa tuollaista verrattaista liikakan-
28321: soitusta ilmenevän. Mutta katsoen maamme vielä käyttä-
28322: mättä oleviin viljelyskelpoisiin maihin ja muiden elinkei-
28323: nojen kehittämismahdollisuuksiin on lausuttava, että siirto-
28324: laisuutta aiheuttavia epäkohtia poistaen tarmo'kkaan yhteis-
28325: kuntataloudellisen uudistustoiminnan kautta voitaisiin koti-
28326: maan hyödyksi pidättää suuri osa niistä työvoimista, jotka
28327: nyt kuluvat vierailla mailla. Tarkka tutkimus olisi omiaan
28328: osottamaan, mihin suuntaan tätä uudistustyötä olisi ohjat-
28329: tava.
28330:       Niiden valitusten vastapainoksi, joita siirtolaisuuden
28331: johdosta on lausuttu, on myös viitattu siirtolaisuuden edul-
28332: lisiin vaikutuksiin. On epäilemättä totta, että kotimaahan
28333: lähetetyillä ja tänne palaavien siittolais'ten tuomilla säästö-
28334: varoilla on täällä elinkeinoja edistett;y. Mitä nämä rahat
28335: ovat vaikuttaneet maamme elinkeinoelämän kohottamiseksi
28336: ja viljelyksen edistämiseksi, siitä voisi vain tarkempi tut-
28337: kimus antaa edes likimääräisiä tietoja. Varmaa on myös,
28338: että yhteiskuntataloudellisesti korkeammalla asteella olevan
28339: maan oloihin tutustuminen kehittää työtapoja ja yritteliäi-
28340: syyttä, joista tulee hyötyä kotimaallekin. Ja onhan yleensä
28341: tunnustettu kansojen vuorovaikutuksen suuri kulturimer-
28342: kitys.
28343:       Näiden seikkojen kaikinpuolinen valailsu tulisi olemaan
28344:  tärkeänä suoritettavan siirtolaisuustutkimuksen osana.
28345: 
28346:   Erittäin tärkeätä olisi myös saada tietoja siitä, missä
28347: ammateissa ja asemassa vieraisiin maihin &settuneet tai
28348: 36           1914. -   Anomusmietintö N:o 31.
28349: 
28350: siellä tilapäisesti oleskelevat kansalaisemme ovat. Tiedetään
28351: esim. Amerikan suomalaisten keskuudessaan panneen alulle
28352: erinäisiä ·suurempiakin liikeyrityksiä, mutta näistä ei ny-
28353: kyisin ole yhtenäistä selostusta olemassa. Niinikään kuuluisi
28354: siirtolaisuustutkimukseen asiallinen selostus suomalaisten
28355: kirkollisista ja. sivistysriennoista, kuten myös heidän siirty-
28356: misestään uuden kotimaan kanaalaisiksi ja osanotostaan sen
28357: valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin harrastuksiin.
28358:     Yhdysvaltain eri valtioiden väestötilastoissa ja asian-
28359: omaisten virkamiesten antamissa lausunnoissa on kylläkin
28360: tietoja siitä, missä seuduissa ja ammateissa maanmiehiämme
28361: siellä löytyy ja mitä käsityksiä heistä maan väestön keskuu-
28362: dessa vallitsee, ja olisi niiden kokoamisella tärkeä merkitys.
28363: Amerikan siirtolaisuutta käsittelevästä ja eri siirtymiskan-
28364: soja vertailevasta kirjallisuudesta löytyisi arvatenkin miel-
28365: täkiinnittäviä tietoja.
28366:      Amerikan suomalainen sanomalehdistö ja verrattain run-
28367: sas kirjallisuus sekä ne tutkimukset ja kuvaukset, joita maas-
28368: samme julaistussa kirjallisuudessa on Amerikasta ja siellä
28369: olevista suomalaisista, sisältävät myös aineksia tällaiseen
28370: esitykseen. Lisäksi olisi tutkimusta suoritettaessa pyydet-
28371: tävä riittävässä määrässä lausuntoja itse siirtolaisilta, var-
28372: sinkin Amerikan suomalaisten eri ryhmiä edustaviita hen-
28373: kilöiltä.
28374: 
28375:     V aliakunnan käsityksen mukaan· on kyllä selvää, että
28376: suuri osa toimen11iteistä, joihin siirtolaisuuden johdosta on
28377: tarpeellista ryhtyä, ei kuulu lainsäåidäntövallan toimipii-
28378: riin. Vapaan kansalaistoiminnan tietä onkin jo käynnissä
28379: yhdysvaikutusta uskonnollisella ja"'valistus-alalla, raittius-
28380: asiassa ja työväenkysymyksessä. Liike-elämän laeista ja
28381: taloudellisesta kehityksestä riippuu taas taloudellinen yh-
28382: teistoiminta. Lähemmän yhteyden aikaansaamista siirto-
28383: laisten ja kotimaan kesken koskevia kysymyksiä on harkittu
28384: m. m. Lahdess·a Kansanvalistusseuran asettaman siirtolais-
28385: toimikunrtan alotteesta kesäkuulla 1912 pidetyssä nelivot-
28386: tE;lukokouksessa.
28387:                         Siirtolaisuus.                      37
28388: 
28389:    Mutta tällaisen, vapaalle kansalaistoiminnalle perustu-
28390: van yhdysvaikuttiksen, jos mieli sen kehittyä hyödyttäväksi,
28391: täytyy myöskin perustua sellaiseen tutkimukseen, jonka
28392: vä1ttämättömyys edellä on osoteitu.
28393: 
28394:     Ne erittäin mieltäkiinnittävät seikat, joita Ruotsissa
28395: vuosina 1907-1913 suoritettu siirtolaistutkimus toi esille,
28396: kehoittavat meilläkin tässä suhteessa viipymättä ryhtymään
28397: toimenpiteisiin.
28398: 
28399:     Valiokunnan mielestä voidaan tällainen tutkimus suo-
28400: rittaa parhaiten komitean johdolla, johon jäseniksi kutsu-
28401: taan, paitsi varsinaisia laki- ja tilastomiehiä, myös Ameri-
28402: kan oloihin ja siirtolaisuutta kO'skeviin kysymyksiin pereh-
28403: tyneitä kansalaisia. Selvää on, että tutkimusta varten suu-
28404: ressa määrin tarvitaan Amerikan suomalaisten ja heidän
28405: eri järjestöjensä myötävaikutusta.
28406:     Sen perusteella, mitä edellä on esille tuotu, ehdottaa Va-
28407: liokunta kunnioittaen Eduskunnan ano'ttavaksi
28408: 
28409:                että Hallitus ensi tilassa asiantuntevista
28410:             henkilöistä asettaisi komitean, jolle annettaisiin,
28411:             tehtäväksi
28412:                 toimittaa siirtolaisuuden syitä, merkitystä ja
28413:             vaikutuksia valaiseva tutkimus, sekä
28414:                 laatia ehdotuksia toimenpiteiksi, joihin tutki-
28415:             mus osottaa aihetta olevan.
28416: 
28417: 
28418: 
28419:     Asian käsittel;yyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
28420: Erkko (osittain), varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen,
28421: jäsenet Hjelt (osittain), Jalava, Kiiskinen, Latva, Latvala,
28422: Lundström (osittain), Nikula (osittain), Paasivuori (osit-
28423: tain), Peura, Pohjaväre, Pärssinen (osittain), Saha, Wal-
28424: kama, Storgårds sekä varajäsenet Aalle~Teljo (osittain),
28425:             1914. -   AlleBtusmieiiatö N :o 31.
28426: 
28427: af Forselles (osittain), Hänninen (osittain), Ikonen (osit-
28428: tain), Kauniainen (osittain), Kiuru (osittain), Lehtonen
28429: (osittain), Oksman (osittain) ja Rauanheimo.
28430: 
28431:    Helsingissä 30 p :nä huhtikuuta 1913.
28432:                          Vastalause.                        39
28433: 
28434: 
28435: 
28436: 
28437:                        Vastalause.
28438:     Ehdotamme, että Valiokunnan mietinnön sivulla 21 ole-
28439: van kappaleen, joka alkaa sanoilla: ,Kuten edellä esitetty
28440: lyhyt viittaus" j. n. e., tilalle hyväksytään seuraavat kap-
28441: paleet.
28442:     ,Kuten käy selville edellä esitetyistä seikoista, joista ei
28443: Valiokunnassa ole oltu eri mieltä, on osottautunut täysin
28444: paikkansa pitämättömäksi ja vääräksi se aikaisemmin san-
28445: gen yleiseen esitetty mielipide, jota myös on osaksi tulkittu
28446: valtiopäivillä ja kirkolliskokouksissa, että muka siirtolai-
28447: suutta eivät olisi aiheuttaneet syvä.:lti vaikuttavat yhteis-
28448: kunta-taloudeHiset ja valtiolliset syyt, vaan siirtolais'ten
28449: paha tahto, kevytmielisyys, seikkailuhalu ja kansallistun-
28450: non sekä isänmaallisuuden puute. Törkeäksi loukkaukseksi
28451: osottautuu tässä valossa myös saarnatuoleista, sanomaleh-
28452: dissä, kirjaUisuudessa, juhlapuheissa ja virallisissa kokouk-
28453: sissa siirtolaisia vastaan kohdistetut moitteet da soimaukset.
28454:     Myös osottaa siirtolaisuuden syiden ylimalkainenkin sel-
28455: vitys, kuinka turmiollinen maallemme on ollut se hallituk-
28456: sen ja valtaluokkien harjoittama politiikka, jonka kaut'ta on
28457: laiminlyöty elinkeinojemme, varsinkin ·pääeEnkeinomme
28458: maanviljelyksen kehittäminen, sekä jätetty näiden laimin-
28459: lyöntien johdosta nopeasti kasvanut ti'laton väestö turvatto-
28460: maan sekä oikeudettomaan a.semaan ja pakotettu sen suuret
28461: osat myymään työvoimaansa vieraan maan riistäjille, jopa
28462: tuhoutumaan vieraissa oloissa, sen sijaan että nämäkin kan-
28463: samme kansalaiset olisivat voineet nauttia oikeusturvaa ja
28464: töittensä tuloksia omassa maassa."
28465:     M;yös olemme V aliakunnassa olleet sitä mieltä, että varsi-
28466: naisen siirtolaisuuslainsäädännön aikaansaamisesta anottai-
28467: siin toimenpiteitä viipymättä.
28468:     Tä.män perustalla ehdotamme Eduskunnan anottavaksi,
28469:          1914. -    AnoD1u.smietintö N:o 31.
28470: 
28471:             että Hallitus ensi tilassa asiantuntevista hen-
28472:         kilöistä asettaisi komitean, jolle annettaisiin teh-
28473:         täväksi:
28474:             toimittaa siirtolaisuutta, sen syitä, merki-
28475:         tystä ja vaikutuksia valaise·va tutkimus,
28476:             suunnitella toimenpiteitä, joiden kautta
28477:         maamme luonnonrikkauksia kehittämällä ja elin-
28478:         keinoja edistämällä voitaisiin kohottaa kansam-
28479:         me talot-tdellista hyvinvointia,
28480:             osottaa, millaisten yhteiskunnallisten uudis-
28481:         tusten kmttta kansamme työtä tekevä väestö pää-
28482:         sisi nauttimaan töittensä tuloksia, niin ettei lu-
28483:         kuisain siihen kuuluvain kansalaisten tarvitsisi
28484:         lähteä työvoimillaan hyödyttämään vieraan
28485:         maan omistavia luokkia;
28486:            että Eduskunnalle viipymättä annettaisiin
28487:         armollinen esitys sellaiseksi siirtolaisuuslainsää-
28488:         dännöksi, joka tarkoittaisi sii1·tolaisvärväyksen,
28489:         matkalippujen myynnin, siirtolaisten majoituk-
28490:         sen ja kuljetuksen alalla vallitsevien epäkohtain
28491:         poistamista; sekä
28492:            että Eduskunnalle esitettäisiin ehdotukset
28493:         muiksi toimenpiteiksi, joihin tutkimus osottaa
28494:         aihetta olevan.
28495: 
28496: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1914.
28497: 
28498: Osk. Jalava.                   E. Pohjaväre.
28499: Hilja Pärssinen.               P. W. Oksman.
28500: Matti Paasivuori.              E. W. Hänninen.
28501: Aura Kiisk:inen.               .J. Peura.
28502: 
28503: 
28504: 
28505: 
28506: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
28507:       1914. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 31.
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i·
28513:             n e n a no m u s, joka tarkoittaa tutkimuksen
28514:             toimittamista siirtolaisuudesta.
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:        Snnrivaltalsln, lrmollisln Keisari
28520:               ja Suuriruhtinas I
28521: 
28522: 
28523: 
28524: 
28525:     Näilllä va:ltiopäivillä on ehdotettu Teidän Keisarilliselta
28526: MajesteetiHanne ala.maisesti anottavaksi, että perusteeUinen
28527: tutkimus siirtolaisuudesta, se:JI merkityksestä, s~istä ja vai-
28528: 2     1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 31.
28529: 
28530: kuturusista mitä pikimmin toimitettaisiin, ja on Eduskunta
28531: tämän anomusehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitel-
28532: lyt.
28533:      Uudenaikaisen siirtolaisuuden edellytyksenä on teollisuu-
28534: den kehittyminen suurtuotannolliseksi ja kansainvälisen
28535: kauppaliikkeen laajeneminen sekä ne muutokset kansojen ta-
28536: loudellisessa elämässä, jotka tästä kehityksestä johtuvat.
28537: Samaan aikaan kun suuret maahiska.nsan ja palkkatyö-
28538: viilen joukot Lämsi-Europam mai:s,sa tuntevat yhteiskunnal-
28539: listen ja valtiol'listen mullistusten johdosta joutuva:nsa toi-
28540: meentulon puolesta epäv,armaan asemaan, kertovat Ameri-
28541: kasta tulevat viestit niistä mahdollisuuksista, joita uutis-
28542: asukkaille ja palkkatyöväelle sekä yleensä yritteliäille
28543: henkilöille on siellä avoinna. Satoihin tuhansiin, jopa yli
28544: miljoonan nousevin joukoin siirtyy vuosittain väkeä Euro-
28545: pasta. Siirtolaisuuden l[lä·ävirta on kulkenut ja kul:kee edel-
28546: leenkin Pohjois-Ameri!kan Yhdysvaltoi'hin, mutta viime
28547: vuosikymmeninä on europpalaisia yhä suuremmin joukoin
28548:  alkanut siirtyä myös Kanadaan, Keski- ja Etelä-Amerik-
28549: kaan, Etelä-Afrikkaan ja Austraaliaan.
28550:      Suomessa siirtolaisuus esiintyy samanta.paisena ·kuin
28551:  muuallakin. Tämä siirtolaisuus on joukkoilmiönä lähtöi-
28552:  sin 1860-.Juvun 101[1puvuosilta, vaikka sen ensi vuosi-
28553: kymmeneltä ei ole tilastotietoja siitä koottu. Vuodesta 1883
28554: alkaen on Vaasan läänin kuvernööri antanut tietoja siir-
28555: to1aisista. Seuraavana vuonna aleijtiin saada näitä .tietoja
28556: Oulun läänistä ja vuonna 1893 ulotettiin niiden antamis-
28557:  velvollisuus muidenkin läänien kuvernööreihin. Vuonna
28558:  1883 alkaneena kymmenvuotiskautena otti Oulun ja Vaasan
28559:  lääneistä passin matkaa varten Amerikkaan 36,401 henkilöä.
28560: Kun siirtolaisuus Suomesta tänä aikana pääasiassa rajoittui
28561:  näihin lääneihin, ei koko maan siirtolaisten luku liene
28562:  noussut tätä määrää sanottavasti suuremmaksi. Seuraavana
28563:  kymmenvuotiskautena, vuosina 1893-1902, muutti maasta
28564: 83,261 henkeä, joista miespuolisia 53,089 ja naispuolisia
28565:  30,172. Kahtena kymmenvuotiskautena, vuosina 1883--
28566:  1902, muutti maasta siis 119,671 henkeä, joista miespuolisia
28567:                  Siirtolaisuuden tutkiminen.                   3
28568: 
28569: 80,095 eli 66,o %. Vuosina 1893-1902 tuli siirtolaisuuteen
28570: nähden huomatuksi Turun ja Porin lääni, nousten sieltä
28571: olevien ,siirtolaisten luku 3,637 :ään vuonna 1902, joten se
28572: sivuutti Oulun läänin, mistä samana vuonna siirtyi 3,039.
28573: Vuosina 1903-1912 oli siirtolaisia 143,215 ja oli tänä
28574: aikana siirtolaisuus melkoisesti lisääntynyt Turun ja Porin
28575: sekä Viipurin lääneissä niin hyvin ehdottornin luvuin kuin
28576: myöskin verrattuna toisten läänien siirtolaisuuteen.
28577:     Verrattaessa siirtolaisten lukua luonnolliseen väenlisäyk-
28578: seen havaitaan, että se Vaasan läänissä vuosien 1893 ja 1912
28579: välisenä aikana on 12 vuotena ollut rluonnollista viilenli,säystä
28580: suurempi. Oulun läänissä oli asianlaita samalla,inen vuonna
28581: 1893, ja on luonnolEnen väenlisäys s.iJellä useampana vuonna
28582: sen jälkeen ainoastaan vähäi,sessä määrässä ollut siirtolaisten
28583: lukua suurempi. Suomen kansan luonnollisesta väenlisäyk-
28584: sestä on siirtolaisuus vienyt toisinaan kaksi kolmannestakin.
28585: Yhteensä nousi virallisen tilaston mukaan vuosina 1883-
28586: 1912 lähteneiden luku 262,88-6 :een.
28587:    Maahan palanneita ilmoitetaan vuosina 1894-1912 olleen
28588: 89,915, vastaten 218,386 samoina vuosina lähtenyttä. Nämä
28589: luvut perustuvat höyrylaivayhtiöiden antamiin tietoihin.
28590: Siirtolaisuustilastomme perusteella suoritettujen laskelmien
28591: mukaan on kotiin palaavien siirtolaisten ,Juku arvioitu noin
28592: 40-50 prosentiksi. Vain erikois,esti suoritettu tutkimus
28593: voi tästä tärlmästä seikasta antaa tarkempia tietoja.
28594:     Ikäluokittai:n ryhmitettyinä oli vuonna 1912 siirtolaisista
28595: prosenttimäärältään suurin 21-25 vuotisten miespuolisten
28596: ikäluokka, joka oli 30,2 %, sitten oli 16-20 vuotisten
28597: naisten 29,1 %, sen jälkeen 21-25 vuotisten naisten
28598: 26,o % ja 16-20 vuotisten miespuolisten ryhmä 21,1 %.
28599: Kolmestakymmenestä ikävuodesta ylöspäin olevain pro-
28600: senttimäärä oli alle 10. Vuonna 1902 oli 16-30 vuoden
28601: ikäisiä miespuolisista 72,2 % ja naispuolisista 64,4 %.
28602: Vuonna 1912 olivat vastaavat iluvut 68,s ja 70,2. Valtaava
28603: osa siirtolaisista on siis 'Parhaissa voimissa olevaa väkeä.
28604:     Suomen siirtolaisvirta on miltei kokonaan suuntautunut
28605: Amerikkaan, pääasiassa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin
28606: 4     1914. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 31.
28607: 
28608: ja Kanadaan. Ainoastaan harvoja siirtolaisia lähtee täältä
28609: muihin maanosiin. Australiasta käsin on viime aikoina ryh-
28610: dytty suunnitelmalliseen toimintaan pohjoismaalaisten siir-
28611: tolaisten sinne fhoukuttelemiseksi. Tunnettu on j.oitakim
28612: vuosia sitten toimeenpantu mutta epäonnistunut yritys suo-
28613: malaisen a sutuksen aikaan sarumiseksi Arg.entinaa;n. Äsket-
28614:            1
28615: 
28616: 
28617: täin täytyi valtion ja yksityisten avustuksella tuottaa koti-
28618: maahan henkil·öitä, joita on hou'kutel•tu Brasiliaan. .Samaan
28619: mawhan koetetaan värvätä suomalaisia Pohjoi,s-Ameri>kan
28620: Yhdysvrulloista.
28621:      Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa suoritetun väenlaskun
28622: mukaan oli siellä vuonna 1900 .Suomessa syntyneitä tasa-
28623: luvuin 62,600 ja 129,700 vuonna 1910. Yhteensä Ameri-
28624: kassa syntyneiden suomalaisten kanssa, joiden vanhemmista
28625: ainakin toinen oli :Suomessa ,syntynyt, oli suomalaisten luku-
28626: määrä viimeksi sanottuna vuonna 211,026, tehden 0,7 %
28627: maan valkoihoisesta väestö.stä. Suomessa syntyneistä oli
28628: miehiä 79,100 ja naisia 50,600, ja oli niitä jotenkin tasan
28629: kaupungeissa ja ma;a•seudulla eli noin 64,000 kummassakin.
28630:      Yhdysvaltain tilastossa luetaan suomalaisiksi vain Suo-
28631: messa syntyneet ja heidän lapsensa eikä enää Amerikassa
28632: syntyneiden 'suomalaisten hip,sia, joiden tiedetään monin
28633: paikoin säilyttäneen kansaLlisuutensa. Kun nä:mä sekä vielä
28634: Norjasta ja Ruotsista siirtyneet suomalaiset otetarun huo-
28635: mioon, saadaan YhdysvaHo~s,sa olevien suomalai,sten luku
28636: ;y11lämainittua määrää tuntuvasti .suuremmaiksi.
28637:      Kuten esitetyistä t~lastotiedois.ta sel>viää, on me~koinen
28638: osa Suomen ·kansasta - ainakin kymmenes osa - vierailla
28639: mailla. Luonnol1isestikin herää tällöin kysymys, mikä on
28640: sa·wtta\nut olla syynä noin runsaaseen maasta siirtymiseen.
28641:      Suomen siirtolaisuus pääsi alulle aikana, jolloin täällä
28642: tuntuvaromassa määrässä jouduttiin kauppayhteyteen muun
28643: maailman kanssa ja saavutettiin kehitysaste, jonka tunto-
28644: merkkeinä ovat heräävä teollisuuselämä, varsinkin puu-
28645: tavarwliike, rautateiden rakentaminen, höyrylaivaliike ja
28646: kansan laajojen kerrosten liikehtiminen sekä maan rajain
28647:  sisällä että ulkomaillekin.
28648:                   Siirtolaisuuden tutkiminen.                     6
28649: 
28650:     Suomen siirtolaisuustilasto osottaa, että siirtolaisten pää-
28651: joukko on lähtenyt maanviljelysväen keskuudesta. Talollis-
28652: ten, lampuotien, torpparien ja mäkitupalaisten sekä heidän
28653: lastensa ja muiden mawnviljelyksen palveluksessa olevain
28654: ry.hmät näyttävät yhdessä aikaisemmin muodostaneen aina-
28655: kin ·kaksi kolmannesta siirtolaisten koko luvu.sta, mutta on
28656: niiden prosenttimäärä viime aikoina jonkun verran vähen-
28657: tY'fiyt.
28658:     Tämä runsas maanviljelysväestön siirtolaisuus on ilmei-
28659: sesti läheisessä yhteydessä sen yleisen muuttoliikkeen
28660: kanssa, joka viime vuosisadan puolivälistä alkaen on ollut
28661: yhä kohoamassa ilmeten muun muassa runsaana kaupunkei-
28662: hin siirtymisenä. Vasta sellainen tarkoituksenmukaisesti
28663: järjestetty ja seikkaperäinen tutkimus, joka viime aikoina
28664: entistä tarkemmin on alkanut valaista Suomen maatalous-
28665: oloja ja johon siirtolaisuuden syiden tutkimuksen on lähei-
28666: sesti liityt.tä'vä, voi Y'ksityiskohtaisest.i osottaa, mitkä erikoi-
28667: set tekijät missäkin seudu.ssa ovat oUeet tämän kaupunkeihin
28668: siirtymisen ja maasta muuton lähimpinä vaikuttimina.
28669: Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että syyt näihin koti-
28670: paikalta siirtymisiin, joiden yhtenä osana siirtolaisuus esiin-
28671: tyy, ovat etsittävät siitä suuresta taloudellisesta muutok-
28672: sesta, joka Suomessa on tapahtunut viime puolen vuosisadan
28673: kuluessa.
28674:     Katovuosien vaikutuksesta 1860-luvulla huononi maa-
28675: laisväestön asema siinä määrin, että lukuisat talolliset me-
28676: nettivät omaisuutensa velkojen ja verorästien maksamiseksi
28677: tahi tunnottomille ·koronkiskureille. Tämän tilapäisen
28678: seikan lisäksi tuli se vaikutus, joka yleisellä raha-
28679: talouteen siirtymisellä ja verojen rahassa suorituksena oli
28680: talonpoikaistalouteen. Sitä mukaa kuin monet tuotteet,
28681: jotka entisen kotitarvetuotannon aikana saatiin kotoa, siir-
28682: tyivät tehdasteollisuuden valmistettaviksi, ei suuri osa
28683: maalaiskansaa enää voinut entisellä tavalla taloudellisesti
28684: käyttää työvoimaansa. Nopeasti paisuva puutavaraliike
28685: on sekin vaikuttanut samaan suuntaan. Metsäin raha-arvon
28686: kohotes•sa eivät maanomistajat ol·e enää oMeet halukkaa.t luo-
28687: 6     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
28688: 
28689: vuttamaan maitansa uutisasutukselle, ja uutistorppien perus-
28690: taminen on vähentynyt huomattavasti. Samasta syystä on
28691: supistettu torpparien ja mafl>s·eudun irtaimen väen metsän-
28692: käyttöoikeutta. Varsinkin on lll!ajojen alueiden joutuminen
28693: tukkiyhtiöitten haltuun ja sitä seuraava maanviljelyksen
28694: rappeutuminen yhtiöille joutuneilla tiloilla pllikottanut
28695: suuria väestöryhmiä siirtymään kotiseudultaan. Toisaalta
28696: on vilj.anviljelys ulkomaisen viljan huokeamrpain hinta.in
28697: vaikutuksesta käynyt kannattamattomaksi ja maanviljelijät
28698: alkaneet siirtyä karjatalouteen. Tälffiän ede1lyttamä 'heinän-
28699: viljelyksen lisääntyminen on taas vaikuttanut sen, että
28700: torpparien laidunoikeutta on supistettu, onpa joutunut joukko
28701: torppareita pois vuokramaaltaankin. Kaikenlaisten elintar-
28702: peitten muuttuminen ostotavarakcsi ja niiden hintain kohoa-
28703: minen ovat aiheuttaneet palkankorotusvaatimuksia palkollis-
28704: ten ja päivätyöläisten puolelta. Vanhanaikainen talonpoikais-
28705: talous ·on rappeutunut ja on joudut·tu elämään metsärahain
28706: varassa, tuhlaamaan ne ja uudelleen velkaantumaan. Kun
28707: tämän ohella tilat joissakin osissa Suomea jo ovat nouda-
28708: tettuun viljelystapaan nähden liian pieniksi ositetut, on
28709: talollisten pojille ja tyttärille käynyt yhä vaikeammaksi
28710: päästä oman tilan haltijoiksi. Yhä suuremmalle osalle
28711: torprparien poikia ja tyttäriä sekä maaseudun irtaimelle
28712: väelle on tämä yillä esitetyistä syis.tä oHut suorastaan
28713: mahdoton. Metsätyöt, edistyvä teollisuus, kulkuneuvojen
28714: kehittyminen ja vilkastuva kauppa ovat kyllä avanneet
28715: uusia työtilaisuuksia, mutta niitä ei ole riittävästi ollut
28716: maataloudesta vapaaksi joutuvalle työvoimalle. Kun näin
28717: a1hdinkoon joutuneille on avautunut tilaisuus edullisemmin
28718: saada Amerilkassa työansiota, nii1n on !heidän siirtymisensä
28719: varsin ymmärrettävä.
28720:     Että tilattoman väestön maansaantia kohtaava vaikeus
28721: ja edullisten työtilaisuuksien vä'heneminen ovat olleet tär-
28722: keinä siirtolaisuuden aiheuttajina, sitä osattavat tilastotiedot,
28723: joiden mukaan talollisten ja torpparien pojat ja tyttäret sekä
28724: loiset ja mäkitupll!laiset, joita siirtolaisuustilasto nimiitää
28725: maanviljelysväestön epäitsenäiseksi osaksi, muodostavat
28726:                  Siirtolaisuuden tutkiminen.                  7
28727: 
28728: maanviljelysvli!estön' siirtolaisluvusta vuosina 1901-1912
28729: 85-90 prosenttia, ja kaikkien siirtolaisten luvusta on niiden
28730: määrä yli puolen. Lisäksi on otettava huomioon, että siirto-
28731: laisuustilastossa wmmattiryhmien 'taulukos.sa on ,palvelijoiksi
28732: sekä työväeksi ja irtaimeksi väeksi luettujen joukossa myös
28733: maalaiskansaa.
28734:     Teollisuuden kehityksen synnyttämät muuttuneet yhteis-
28735: kunnalliset olot ·ovat melkoisesti vaikuttaneet siirtolaisuu-
28736: teen ja tämä vaikutus näyttää yhä lisääntyvän. Niinpä aika
28737: ajo]ttain esiintyvä työttömyys on useassa pa,lkkatyöläisessä
28738: herättänyt siirty1misajatuksen, ja kohoa.akin siirtolaisten
28739: luku taloudellisen pulakauden sattuessa tuntuvasti, kuten
28740: erikoisesti luvut vuosilta 1893 ja 1902 osottavat. Myös on
28741: esiintynyt useita tapauksia, jolloin työriitaisuuksien jälkeen
28742: niiden työläisten, jotka ovat joutuneet n. s. mustille listoille
28743: eli työnantajain hoikattauksen esineeksi, on ollut pakko jät-
28744: tää maa, jossa 1he eivät enää voineet ammatissaan saada toi-
28745: meentuloaan.
28746:     Suomessa on, samoin kuin muuallakin, valtiollisilla sei-
28747: koilla ollut tuntuva vaikutuksensa siirtolaisuuteen. Niinpä
28748: on tunnettua, että joukko nuoria miehiä poistui maasta
28749: asevelvol'lisuutta välttääkseen, ja näiden luku kohosi me~koi­
28750: sesti niinä vuosina, joHoiu vuoden 1901 laitonta asevelvolli-
28751: suusasetusta yritettiin toteuttaa. Yleensä ei sellai>nen oikeus-
28752: ja vaLtiollisen elämän häiriintyminen, .mikä vuosina 1899-
28753: 1905 •Suomessa vallitsi, voi olla vaikuttamatta ,siirtolais-
28754: ten luvun lisääntymistä. V arm!lia on myös, ·että mikäli saa
28755: jatkua se kansamme o~keuksia polkeva haUitussuunta, jonka
28756: turmiolliset vaikutukset Eduskunta erinärsissä a1amaiiSissa
28757: kirjelmissä on Teidän Keisarilliselle •Maj.esteetiHenne esit-
28758: tänyt, sikäli on jatkuvasti kasvava niiden lu:ku, jotka ht-
28759: sovat etujensa olevan paremmin taatut maissa, missä lain-
28760: alaisen oiokeU'sjärjestyk<sen noudattaminen on turvattu.
28761:     Niiden lukuisain seikkain lisäksi, jotka erikseen tai yh-
28762: des·sä t:ekevät, että melkoinen osa Suomen ·vlilestöä on kat-
28763: sonut itselleen edullisemmaksi jättää isänmaansa, tulevat
28764: vielä ne vaikutukset, joilla merentakainen maa vetää puo-
28765: 8     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
28766: 
28767: leensa tulokkaita, niinkuin hyvä työnsaanti, korkeat työ-
28768: palkat, parempi mahdollisuus tehdä säästöjä ja niillä tur-
28769: vata vanJhuuden päivät, sekä myös hrulu tutustua vieraisiin
28770: oloihin. Siirtymistä edistää ja tekee sen vamttomillekin
28771: mahdolliseksi se seikka, että aikaisemmin maasta muutta-
28772: neet läJhettäväJt ruotimaassa asuville omaisilleen ja tuttavil-
28773: leen matkal]p,puja. Tällaisia lip11mja on ·saatujen tietojen
28774: muikaan kolmannekse'lla, jopa puolellakin <kaikista siirto-
28775: laisista.
28776:     Kuten edellä esitetty lyhyt viittaus niihin syihin, jotka
28777: vaikuttavat siirtolaisuut·een, jo osottaa, on tämä liike yleensä
28778: aiheutunut suurista yhteiskunnaUisista epäkohdista. Näin
28779: ollen kumoutuu väite, että siirtolaisuus muka pääasiassa joh-
28780: tuu pelkästään kevytmielisyydestä ja seiili:kailuhalusta sekä
28781:  puuttuvasta isänmaanrakkaudesta.
28782: 
28783:     Siirtolaisten ilukua on -ed·ellä esiteltyj-en seikkain ohella
28784: tuntuvwsti lisännyt :S•e toi:minta, jota ovat harjottaneet omaa
28785: etuaan tavoittavat siirtolaisvärvääjät, milloin ;i.lmaiseksi tar-
28786: joiHen riilppuvas•sa asemassa oLeville maata, milloin taas
28787: houkuteUen vaatimattomiin ta'Poi:hin tottunutta ja vähem-
28788: pään 'Palkkaan tyytyvää työväkeä varman ja edullisen työn
28789: saa.unin lupaukis,il<la. Usein ovat siirtolaisten houkuttelijat
28790: oU-eet pelkästään kuljetusyhtiöiden asiamiehiä, joiden ainoa-
28791: na pyrkimyksenä on saada tuloja yhtiöilleen ja välityspalk-
28792: kioita itselleen.
28793:     Vaikka kuljetusyhtiöt siten ovat aiheuttaneet siirtolai-
28794: suuden lisääntymistä, eivät nämä yhtiöt kuitenkaan ole
28795: pitäneet tärkeänä valvoa, ettei olisi syytä muistutuksiin sitä
28796: tapaa vastaan, jolla ne hoitavat siirtolaisten kuljetusta. Siir-
28797: tolaisten kuljetuksessa on nimittäin esiintynyt räikeitä epä-
28798: kohtia. Kun eri makuuosastoja mies- ja naissiirtolaisille ei
28799: ole ollut, on molempia sukupuolia sijoitettu samoihin osas-
28800: toihin, joiden siisteydestäkään ei ole pidetty huolta, vaikka
28801: niitä on täytynyt samalla käyttää ruokailuhuoneinakin.
28802: Tarjottu ruoka on ollut riittämätöntä sekä laadultaan ala-
28803:                  Siirtolaisuuden tutkiminen.                     9
28804: 
28805: arvoista, sairailla ei ole ollut lääkärinapua käytettävänään,
28806: ja muutenkin on matkustajien kohtelu ollut huonoa ja heidän
28807: oikeutettuja etujaan loukkaavaa. Ainoastaan osaksi on tässä
28808: kohden, matkustajain vaatimusten kasvaessa, saatu paran-
28809: nuksia aikaan.
28810:      Hallitusten ja lainsäätäjäin on tämän johdosta täytynyt
28811: kiinnittää huomiota siirtolaisten värväyksessä ja kuljetuk-
28812: sessa sekä myös matkalippujen myynnissä ilmenneisiin epä-
28813: kohtiin, ja on niitä miltei ka~kissa maissa koetettu poistaa
28814:  asettamalla sanotut ammati•t .säännö,stelyn ja ta.rkastuksen
28815: alaisiksi sekä tekemällä niiden harjoittaminen erikoisesta
28816: luvasta riippuvaksi. Tämmöinen lupa annetaan ylipäänsä
28817:  vain oman maan kansalaiselle, kotimaiselle yhtiölle tai sel-
28818:  laiselle ulkomaiselle yhtiölle, jonka maassa toimiva asiamies
28819:  on maan lakien mukaan täydellisesti vastuussa siirtolaisten
28820:  kuljetuksesta määräpaikkaan heidän kanssansa siitä tehtyjen
28821:  sopimusten mukaan. En:emmä;n •tai vähemmän yksityiskoh-
28822:  taisia määräyksiä on siitä, mitä on otettava välikirjaan,
28823:  jonka ku~jetusliike tekee lipunostajan kanssa. Useimpien
28824:  maiden siirtolaislaeissa on .säännös, että siirtolaisten vå!litys-
28825:  ja kruljetws:liikkeet ovat va,stuunalaiset asiamiestensä toi-
28826:   mis<ta. V alheelli<siin uskott<el uihin .perustuva siirtolaisten
28827:  värväys 'On useissa maissa nimenomaan kiellett.y, jota paitsi
28828:   muutamissa muissa kieHetään siirtolaisuuteen houkuttelu
28829:   y1eerusä. ·Siirtolais:laivojen merikelpoisuudesta, si·sustuksesta
28830:   ja pelastusvälinei,stä, siil'tolaismatkustajain asunnosta, ra-
28831:   vinnosta, kohtelusta sekä terveyden- j.a sairrushoidosta on
28832:   tarkkoja määräy;ksiä eri maiden laeissa ja niitä täydentä-
28833:   vissä hall.Ennolli,sissa a.setuksis,sa..
28834:       Siirtolaislakien noudattamista valvomaan on eri maissa
28835:   asetettu tarkastajia, joilla on velvollisuutena valvoa oman
28836:   maansa siirtolaisten kohtelua ja kuljetusta sekä satamissa
28837:   että laivoilla. Myös on virallisia ja puolivirallisten seurojen
28838:   perustamia toimistoja, joiden tulee antaa tosioloihin perus-
28839:   tuvia tietoja siirtymismaista ja yleensä siirtolaisuutta kos-
28840:   kevista seikoista.
28841: 10    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
28842: 
28843:     Suomessa ei ole erityistä siirtolaisuuslainsäädäntöä, vaan
28844: on ·siirtolaisiin nähden voimassa yleensä matkustajia koske-
28845: vat säännökset. Kun lähempiä määräyksiä tässä suhteessa
28846: on puuttunut ja kun siirtolaisten värväys ja asiamiestoimi
28847: ova.t oHeet säännöstelemättä, on mieliva.llrulle jäänyt laa-
28848: ja ala, ja räi~eät epäkohda.t ovat re'hoitJtaneet. Asia on
28849: ollut esillä jo säätyva'ltiopäivillä. Vuoden 1891 valtiopäi-
28850: villä siitä huomautetti]n siirtolaisuudesta johtuvien ~ä­
28851: kohtain poistamista tarkoittavan anomuksen yhteydessä.
28852: Vuoden 1897 valtiopäivillä tehtiin asiasta kaksi anomus-
28853: ehdotusta. Valtiosäätyjen mielestä oli lain määräämä tar-
28854: kwstus tarpeen ja hyväiksyivät ne anomuksen, jossa pyydet-
28855: tiin Hallitusta laadituttamaan sääntöehdotus siitä, mitä siir-
28856: tolaisten vieraaseen maanosaan toimittamiseen nähden on
28857: vaarinotettava, ja antamaan asiasta armollinen esitys ensi-
28858: kokoontuville V altiosäädyille.
28859:      Säätyjen anomuksen j·ohdosta asetti Senaatti vuonna 1898
28860: komitean, ja vuonna 1899 tämä sai vB~lmiiksi mietinnön, joka
28861: sisälsi ehdotukset lai,nsäädännöllisessä järjestyksessä annet-
28862: tavaksi asetukseksi siitä, mitä siirtolaisten vieraa.seen maan-
28863: osaan toimiottamis·esta on vaarinotettava., sekä hallinnolli-
28864: seksi julistukseksi siirtolaisasiamiehistä. Asiasta teki Se-
28865: naatti joulukuun 14 päivänä 1899 alamaisen alistuksen, että
28866: V a:lti<osäädyille annettaisiin armollinen esitys, joka sisäl-
28867: täisi asetuksen siirtolaisten kuljetuksesta, ja että Säätyjen
28868: nähtäväksi samalla annettaisiin ehdotus julistukseksi, joka
28869: sisältäisi tar~empia määräyksiä ·asiamiestoimesta. Teidän
28870: KeisB~ril,linen Majesteettinne ei kuitenkaan esitykseen suos-
28871: tunut.
28872:     Vuonna 1907 Senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskun-
28873: nassa valmistettiin seikkaperäiset ehdotukset asetuksiksi
28874: siirtolaisasiamiehistä ja ala-asiamiehistä, siirtolais·ten kuljet-
28875: tamisesta sekä siirtolaislaivoista ja -maja'loista, mutta asiassa
28876: ei ole ryhdytty enempiin toimenpiteisiin.
28877:     Vuonna 1910 lausui Eduskunta, •että Suomen Höyrylaiva
28878: Osakeyhtiön laivoilla ovat kolmannen luokrun matkustajain
28879: kuljetusolot sangen epä-tyydyttävät. Vaikka tälle val-
28880:                 Siirtolaisuuden tutkiminen.                 11
28881: 
28882: tion kannatusta nauttivaUe yhtiölle ei ollutkaan valtiolainaa
28883: myönnettäessä veivoittavia mää;räyksiä annettu, piti Edus-
28884: kunta tarpeellisena lausua 'toivomuksen, että vi1eanomaiset
28885: ryhtyisivät soveliailsiiu toimenpiteisiin epäkohtien poistami-
28886: seksi.
28887:     Viranomaiset eivät ole tämän Eduskunnan toivomuksen
28888: johdosta ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Suomen
28889: Höyrylaiva Osarkeyhtiö puolestaan selittää ottavansa asialli-
28890: set muitstutukset varteen ja jo panneensakin toimeen paran-
28891: nuksia. Eduskunta on hankkimainsa tietojen perusteella
28892: tullut siihen käsitykseen, että siirtolaisten kuljetuksessa sa-
28893: notun yhtiön laivoilla edelleen vallitsee epäkohtia, joskin
28894: niillä, varsinkin uusimmilla, on toimeenpantu parannuksia,
28895: ja on Eduskunta sitä mieltä, että takeita siirtolaisten kun-
28896: nollis•esta kuljetuksesta ·ei ole, ennen·kuin saadaan aikaan
28897: tarkkoja määräyksiä sisältävä siirtolaisuuslainsäädäntö ja
28898: tämän noudattami·sta valvomaan wsetetaan riittävillä val-
28899: tuuksilla varustettuja virkailijoita, jotka ovat toimestaan
28900: vastuunalaiset ja joiden puoleen siirtolaiset voivat kääntyä.
28901: Tämän lainsäädännön aikaan saamista olisi siis erilwisesti
28902: kiirehdittävä.
28903: 
28904:     Erittäin tärkeätä siirtolaiselle on tuntea ne ehdot, joilla
28905: hän saa nousta maihin siirty1mismaassa. Useat niistä maista,
28906: joihin siirtolaisia saapuu, ovat säätäneet esteitä sellais-
28907: ten ainesten maahanpääsylle, joiden maahantu1oa ei pidetä
28908: suotavana. Lukuisilla säännöksillä ovat esim. Pohjois-
28909: Amerikan Yhdysvallat määritelleet, millaisilta henkilöiitä
28910: on maahantulo kielletty.
28911:     Tärlmätä on siirtolaisen myös tuntea oloja siinä maassa,
28912: mihin aikoo matkustaa. Kun useat lähtevät jotenkin umpi-
28913: mähkäisesti, on tarjona vaara, etteivät voi edullisesti saada
28914: työvoimaansa kaupaksi. Saattava.tpa vielä, etenkin pula-
28915: kausina, jää:dä toimeentuloa kokonaa;n vaiUe. Siirtolainen
28916: voi myös helposti joutua kauppawmaan työvoimaansa hal-
28917: vemmalla kuin on paikkakunnalla tavallista, ja tulee hän
28918: silloin hyljeksittyyn asemaan, jopa katkeran vihankin esi-
28919: neeksi, varsinkin jos hän on joutunut lakonalaiseen työhön.
28920: 12    1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
28921: 
28922:      T·emmattuna Wti entisistä ahtaista oloista joutuu siirto-
28923: lainen uuteen ympäristöön, missä menestymisen ehdot
28924: ovat suuressa määrin toiset kuin hänen kotimaassaan.
28925: Työvi11eyteen nähden ovat vaatimukset usein niin suuret, et-
28926: tei tottumaton voi niitä äärimmäisittä ponnistuksitta täyt-
28927: tää. Kun suojeluslaitteet työpaikoissa usein ovat riittämät-
28928: tömät sekä lisäksi a;sunto- ja ravinto-olot huonot, kohtaa
28929:  siirtolaista helposti tapaturma tai sairaus. Oloja tuntematto-
28930:  mana, vieläpä usein kieltä taitamattomana ei siirtolainen
28931: tämmöisissä tapauksissa voi helposti valvoa etujaan. Sa-
28932:  moista syistä sortuu hän usein tunnottomain petkuttajain
28933:  saaliiksi.
28934:       Joskus saattaa tämmöisissä o1oissa elävää siirtolaista
28935:  kohdata täydellinen turmiokin, jonka johdosta hän, palat-
28936:  tuaan rtai palautettuna kotikuntaansa, jää vaivaishoidon elä-
28937:  tettäväksi. Samaan asemaan voi helposti joutua siirtolaisen
28938:  kotiin jäänyt perhekin, jollei S'Elll elättäjä voi tai ei tahdo
28939:  pitää huolta sen yllä.pidO'sta. Tilasto osottaa, että tä.llaisia
28940:  perheitä jää tänne vuosittain satoja, jopa tuhansiakin. Ne
28941:  ruvustukset, jotka :kunnat ova.t olleet pakotetut maksamaan
28942:  tämmöisille perheille, nousevat melkoisiin määriin, joskin
28943:  toiselta 'puolen on otettava 'hu.omioon, ·että siirtolaisten lähet-
28944:  tämät mhamäärä!t ovat estliineet yhteiskunnan elätettävfuksi
28945:  joutumasta periheitä ja yksi'löitä, jotka kotimaassa ovat käy-
28946:  neet kyvyttömiksi /huolehtimaan toimeentu<los.taan.
28947:       Siirtolaisuus on aiheuttanut vakavia oikeudellisia vai-
28948:  keuksia. Niinpä on ilmenny't tapauksia, dolloin siirtolainen
28949:  on jättänyt jälkeensä omaisuutta, mutta hänen kotimaassa
28950:   olevat oikeudenomistajansa eivät ole sitä voineet saada kä-
28951:  siinsä, tai on .heillä ollut suuria •vaikeuksia. perintöä valvoes-
28952:   saan. Srumasta syystä on jäänyt tulematta korvauksia työ-
28953:   onnettomuuksien uhreiksi 1joutuneiden perheille. Suomalaiset
28954:   siirtolaiset ovat tässä suhteessa epäedullisemmassa asemassa
28955:   kuin muut, heillä kun ei ole turvaa konsuliviranomaisista,
28956:   joille voisivat esittää asiansa omalla kielellään.
28957:        Suuria vaikeuksia ja oikeusristiriitoja on siirtolaisuuden
28958:   vaikutu~s·esta ilmennyt erityisesti siirtol·ais1Jen avioliittoihin
28959:                  Siirtolaisuuden tutkiminen.                   13
28960: 
28961: nahden. Tarpeellisen ilainsääd'ännön puutteessa ei ole ollut
28962: määräyksiä siitä miten vieraina mailla avioliittoon men-
28963: neet voivat saada liittonsa kotimaassa laiHistetufusi. Tässä
28964: ilmenneiden epäkdhtien po~stamiseksi hyväksyi Eduskunta
28965: 1913 vuoden va;ltiopäivillä ehdotuffisen asetukseksi Suomen
28966: ulkopuolella solmittujen avialiittojen pätevyydestä. Epäi-
28967: lemättä tämä toimenpide armomsen vaihvis·tuksen saatuansa
28968: poistaisi täs·sä su'ht•eessa ilmenneitä erpäkohtia.
28969:      Siirtolaisuus·kysymystä käsiteltäessä esiintyy yleisim-
28970: pä•nä valitus·, että siirtolaisuus vie suuret määrät ·parasta
28971: työvoimaa maasta pois 'hyödyttä!mään vierasta kansakuntaa.
28972: Tämän joh:dosta on kuitenkin huomautettu, että täten syn-
28973: tyvä tappio on tosin kansallinen mutta vain näennäis·esti
28974: taloudellinen; koska näin muodostunut liikaväki virtaa niistä
28975: maista ta.i seuduista, jotka eivät ·voi YJhä lisääntyvää väes-
28976: töään elät.tää, sellaisiin 1pailrkakuntiin ja maihin, joissa sille
28977: on työ- ja säästämis•tilaisuuksia tarjona ja joista käsin lähe-
28978: tetyt tai tuodut siirtolaisten säästöt kyllä ko·rvaavat talou-
28979: dellisen ta;ppion.
28980:      Tuntemafunta on, missä määrin tuollaista liikakan-
28981:  soitusta Suomessa ilmenee. Mutta katsoen vielä käyiJtä-
28982: mättä •olevien viljelys•kelpoisten maid·en paljonteen sekä
28983: maanviljelyksen da muiden elinkeinojen ik:eJhittäniismahdolli-
28984: suuksiin voitaisiin ta:rmo!kkaaHa ylhteiskuntataloudelliseHa
28985: uudistustoiminnalla poistaa siirtolaisuutta aiheuttavia erpä-
28986: kohtia ja siten kotimaan 1hyödyksi .pidä.ttää suuri osa niistä
28987: työvoimista, jotka nyt kuluvat vierailla mailla.
28988:      Niiden valitusten vastapainoksi, joita siirtolaisuuden
28989: johdosta on lausuttu, on myös viitattu siirtolaisuuden edul-
28990: lisiin vaikutuksiin. On epäilemättä t·otta, että kotimaahan
28991:  lähetetyillä ja tänne palaavien siir'tolais'ten tuomilla säästö-
28992:  varoiHa on täällä elinkeinoja edistetty. Varmaa on myös,
28993:  että yhteiskuntataloude!Hsesti korkeammalla asteella olevan
28994:  maan oloihin tutustuminen kehittää työtapoja ja yritteliäi-
28995:  syyttä, joista tulee hyötyä kotimaallekin. On myös yleensä
28996:  tunnustettu kansojen vuorovaikutuksen suuri kulttuurimer-
28997:  kitys.
28998: 14    1914. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 31.
28999: 
29000:     Eduskunnan mielestä ovat yllä kosketellut kysymykset
29001: perinpohjaisen selvittelyn tarpeessa. Tätä varten toimeen-
29002: pantav·a tutkimus on osottava, missä määrin taloud-eHiset ja
29003: muut seikat niin hyvin Suomessa yleensä kuin sen :eri ()Sissa
29004: ovat a:ilheuttaneet siirtolaisuutta tai siihen vaikuttaneet, jol-
29005: loin muun muassa 'O'n maatalousolojen j.a <siirtolaisuuden
29006: keskinäistä suhdetta tutkittaessa kiinnitettävä huomiota ti-
29007: lallisten, torpparien ynnä muiden siirl·olaisryhmien varalli-
29008: suussuhteisiin. Historiallinen ika·tsaus Suomen kansan kes-
29009: kuudeSISa jo aikruisemmin ilmenneisiin maastamuuttoihin
29010: yhtä hyvin kuin S'elvitys n. s. sisäisen ,siirtymisen suhteesta
29011: maastamuuttoon olisi 'omiaan valaisemaan uudenaikaisen siir-
29012: tO'laisuuden ·syitä ja ·luonnetta.
29013:      Tämmöinen tutkimus tulisi os:ottamaan, mihin suuntaan
29014: yhteiskunnallinen uud~stustyö varsinkin ta1l:oudellisella
29015: allalla olisi o'hja:ttava, jotta 'kaikki Suomen ·asukkaat saisi-
29016: vat kotimamssaan riittävän toimeentulon mahdollisimman
29017: edu1lisilla ·ehdoiHa tarvitsematta sitä ha:kea vieraissa. maissa.
29018:      Erittäim tärkeän osan ehdotetust,a tutkimuiks:esta muodos-
29019: taisi selvitys niistä oloista, jotka odottavat viera;isiin mai-
29020: hin siirtyviä suomalaisia, S'ekä <siitä asemasta, jossa niihin
29021: asettuneet kansalai,semme ·ovat. V·aikka esimerkiksi tiede-
29022: tään Amerika:n suomalaisten pa:nneen keskuudessaan alulle
29023: suuria liikeyrity~ksiä, ·ei .näistä ole tarkempia tietoj·a, yhtä
29024: vähän kuin sikäläisten .suomalaisten ammattitoiminna,sta
29025: yleensä. Niinikään kuuluisi täihän tutkimukseen selostus
29026: heidän sivistykseHisistä ja uskonnollisista riennoista.a:n, ku-
29027: ten myös heidän siirtymi:sestääin uuden kotimaan kansllilai-
29028: si'ksi ja osa~notostaan sen valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin
29029: harra:stuksiin.
29030:      Tarpeen vaatima olisi vielä tilastollinen tutkimus, j.oka
29031: osottaisi, missä määrin siirtolaisuus on vaikuttanut vaiva:iJs-
29032: hoito-olo~hin pakottamalla kuntia 1pitämään huolta s·iirtolais-
29033: ten perheistä. Tfullainen tutkimus olisi tarpeellinen myös an-
29034: tamarun tietoja sii:tä, mitä siirtolaisten kotimaa'han lälhettä-
29035: mät säästövarat ovat vaikuttaneet Suomen elinlkeinoelämän
29036: kohottamiseksi ja sen henkisen ~iljelyksen edistämiseksi.
29037:                  Siirtolaisuuden tutkiminen.                  15
29038: 
29039:       Vihdoin olisi aijotun tutkimuksen yhteydessä selostet-
29040: tava muiden maidHn paraikaa kehityksen alais·ena olevaa
29041: siirtolaisuuslain:säädäntöä.
29042:       Tosin monet nii,stä toimenpiteistä, jotka siirtolaisuuden
29043: johdosta ovat tarpeellisia, eivät kuulu lainsäädäntövallan toi-
29044: mipiiriin. Lähempi yhteys siirtolaisten ja kotimaan kesken
29045: onkin ajateltu vapaan kansalaistoiminnan tietä aikaan saata-
29046: vaksi. Mutta myöskin tällaisen yhdy,S'vaikutuksen täytyy,
29047: jos ta.hdota,flln kehittää sitä mahdollisimman hyödyttäväksi,
29048: perustua ·s•ellaiseen tutkimukseen, jonka välttäimättömyys
29049: edellä ·on osotet.tu.
29050:       Ne erittäin mielenikiintoiset seikat, joilka Ruotsissa vuo-
29051: sina 1907-1913 suoritettu siirtolaisuustutkimus on tuonut
29052: esille, k·ehottava·t Suomessakin täs•sä suhteessa viipymättä
29053: ryhtymään toimenpiteisiin.
29054:       Selvää •on, että tutkimus·ta vart•en suuressa määrin tar-
29055: vitaan Amerikan suomalaisten ja heidäm eri järjestöjensä
29056: myötävaikutusta, jota paitsi Amerikan suomalainen sanoma-
29057: lehdistö ja muu kirjallisuus sekä eri valtioiden väestöti1astot
29058: ja virkalffiiesten lausunnot sisältävM aineksia tällaiseen esi-
29059: tykseen. Sudmen oloja tutkittaessa voi ·kotiseutututkimus
29060: antaa arvokkaita lisätietoja osottamalla ·eri seutujen y.hteis-
29061: kunnallisten ilmiöiden yhtey,ttä siirtolaisuuden ikanssa.
29062:       Eduskunnan mielestä voi tutkimuksen parhai<ten suo-
29063:  ritta•a komitea, jdhon jäiS'eniksi kutsutaan, paitsi la·kimiehiä
29064:  ja tilastotioeteiiijöitä, myös erityisesti Amerikan oloihin ja
29065: siirtolaisuutta ·ko&keviin kysymy;ksiin perehtyneitä henki-
29066: löitä.
29067:       Sen perusteella, mitä edellä on esille tuotu, Eduskunta
29068:  alamaisesti anoo,
29069: 
29070:                  että Hallitus ensi tilassa asiatntuntevista
29071:              henkilöistä asettaisi komitean, jolle annettaisiin
29072:              tehtäväksi
29073:                  toimittaa siirtolaisuuden syitä, merkitystä ja
29074:              vaikutuksia valaiseva tutkimus, sekä
29075: 16     1914.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 31.
29076: 
29077:                 laatia ehdotuksia toimenpiteiksi, joihin tutki-
29078:              mus osottaa aihetta olevan.
29079: 
29080:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
29081: 
29082:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1914.
29083: 
29084: 
29085: 
29086: 
29087:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
29088:                 1914. -   Valtiopäiväpäätös.
29089: 
29090: 
29091: 
29092: 
29093:    Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
29094:                 päätös,
29095:  joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
29096:                      Helsingissä
29097:                  2 päivänä toukokuuta 1914.
29098: 
29099:     .Me allekirjoittaneet, Suomen 'Suuriruhtinaanmaan Edus-
29100: kunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt ol•emme var-
29101: sinaisi'lla vaJtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettä-
29102: väksi: että sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen Ruh-
29103: tinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari ja
29104: Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtina;s y. m.,
29105: y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme on armossa
29106: katsonut hyväksi avonaisella kirj.eellä ja käskyllä 13 päi-
29107: vältä tammikuuta tänä vuonna kutsua Meidät 2 päivänä seu-
29108: raavaa helmikuuta tulemaan kokoon, olemme Me määrättynä
29109: päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
29110:     Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaik-
29111: kivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtais-
29112: tuinsalissa 4 päivänä viime mainittua kuuta ynnä myöhem-
29113: min valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tiedoksi erinäi-
29114: siä armollisia •esityksiä ja ehdotuksia, j.otka Keisarillinen
29115: Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskus-
29116: teltuamme näistä sekä 'käyttäen Suomen Perustuslakien mu-
29117: kaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seuraavat
29118: päätökset:
29119:                           1 §.
29120:    Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osot-
29121: tamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna
29122: 2               1914. -   Valtiopäiväpäätös.
29123: 
29124: 1915, Me olemme, niinkuin näkyy alamaisesta kirjelmäs-
29125: tämme viime kuluneen huhtikuun 15 päivältä, Valtiopäivä-
29126: järjestyksen 79 § :ssä mainittujen yleisten menojen suoritta-
29127: miseen 1915 vuoden valtiopäivistä, huoneiston vuokraami-
29128: seen Eduskunnan istunto ja varten, Säätytalon, arkiston ja
29129:                            1
29130: 
29131: 
29132: 
29133: kirjaston hoitoa sekä Säätytalon lämmityslaitoksen uudista-
29134: mista varten osottaneet vuodeksi 1915 kaikkiaan 700,000
29135: markan suuruisen arviomäärärahan.
29136: 
29137:                             2 §.
29138:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
29139: armollisen esityksen maanvuokraolojen järjestämisestä ja
29140: asia oli otettu Valtiopäiväjärjestyksen 57 § :ssä säädetyn
29141: kolmen eri käsittelyn alaiseksi, olemme Me, niinkuin kirjel-
29142: mämme äsken kuluneen huhtikuun 21 päivältä osottaa, hy-
29143: väksyneet asiasta valmistetun asetus-ehdotuksen, sellaisena
29144: kuin Me olemme sen toisessa käsittelyssä päättäneet, jätet-
29145: täväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä ko-
29146: koontuviin valtiopäiviin.
29147:                                3 §.
29148:    Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa ar-
29149: mollisen esityksen Suomen Pankin Ohjesäännön 18 ja 19
29150: §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi, Me olemme 24 päi-
29151: vänä viime huhtikuuta a1amaisessa kirjelmässä ilmoitta-
29152: neet, että olemme hyväksyneet armoUisessa esityksessä ole-
29153: van asetns·ehdotuksen muuttamattomana.
29154: 
29155:                               4 §.
29156:    Keisarillisen Majesteetin armossa Meille antaman esityk-
29157: sen johdost·a, joka koskee suostuntaveroa mallaJSjuomista
29158: vuonna 1915 sekä mallasjuomain tehdasmaista vrulmistusta,
29159: olemme Me asiasta hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen,
29160: kuin Meidän vastaukseksi mainittuun esitykseen viime ku-
29161: luneen huhtikuun 30 päivänä antamamme alamainen kirjelmä
29162: osottaa.
29163:     Samalla Me olemme alamaisessa vastauskirjelmässäJmme
29164: anoneet, että Hallitus kiinnittäisi huomiota nii'hin epäkohtiin,
29165:                 1914. -   Valtiopäiväpäätös.                3
29166: 
29167: jotka nykyään m8Jllasjuomain valmistuksen silmälläpidossa
29168: ovat val'laHa, ja ryhtyisi asianmukaisiin toimenpiteisiin nii-
29169: den poistamiseksi.
29170:                              5 §.
29171:     Meille armollisesti annetun leimasuostuntaa koskevan
29172: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme lei-
29173: masuostuntaveroa myöskin vuonna 1915 sekä siinä tarkoi-
29174: tuksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin ala-
29175: maisessa kidelmässämme huhtikuun 30 päivältä tänä vuonna
29176: olemme Keisarilliselle Majesteetille i~moittaneet.
29177: 
29178:                              6 §.
29179:     Saatuamme va,staanottaa armollisen esityksen varojen
29180: hankkimisesta vuodeksi 1915 niihin tarpeisiin, joihin vaki-
29181: naiset valtion tulot eivät riitä, Me olemme alamaisessa kir-
29182: jelmässä viime huhtikuun 30 päivältä ilmoittaneet, että Me
29183: olemme, Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin sään-
29184: nöksen nojalla ja mainitun kirjelmämme sisältämillä pe,
29185: ru:steilla, hyväksyen Meidän Valtiovarainvaliokuntamme te.
29186: kemän 18Jskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi 1915,
29187: päättäneet: 1) että puolestamme hyväksy en budjetin vuo-
29188: deksi 1915 olemme arvioineet valtiorahaston kaikki sekä va-
29189: kinaiset että ylimääräiset menot vuodeksi 1915 - lukuun-
29190: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkittyjä, paloviina-
29191: rahoista sekä tulo- ja menoarvion trlkapuolella olevista ra-
29192: hrustoista: suoritettavia menoja -    116,957,200 markaksi;
29193: 2) että näiden menojen suorittamiseen on ensi sijassa käy-
29194: tettävä: a) valtiorahaston tulot vuonna 1915, Meidän hy-
29195: väksymäissämme budjetissa arvioituina 105,804,900 mar-
29196: kaiksi; b) valtioraha.ston pääomasäästöstä, armollisen mää-
29197: räyksen nojalla 1,000,000 markkaa ja Meidän päättämämme
29198: alamaisen anomuksen mukaan 2,600,000 markkaa, yhteensä
29199: 3,600,000 markkaa; c) sotila;srahaston tuloista se määrä, mikä
29200: tarvitaan rahaston 395,500 markaksi arvioituihin asetusten
29201: mukaisiin menoihin, jota vastoin tulojen ylijäämä on rahas-
29202: tossa säilytettävä; d) sotilashuonerahaston tuloista ja pää-
29203: omasta se määrä, jaka tarvitaan sanotun rahaston a~setusten
29204: 4               1914. -- Valtiopäiväpäiitös.
29205: 
29206: mukaisiin 560,100 marka:ksi arvioituihin menoihin; 3) että
29207: edellä mainittujen menojen suorittamiseksi - lukuunotta-
29208: matta sotilasrahaston ja sotilashnonerah&ston menoja. --
29209: mikäli valtiorahaston tulot ja edellä mainittu siirto rahaston
29210: pääomasäästöstä eivät riitä, osotetaan suostuntara'haston va-
29211: roista enintään 6,596,700 markkaa; 4) että suostuntarahas-
29212: ton vahvistamiseksi osotetaan tulot leima- sekä ma.llasjuoma-
29213: suostunnasta Meidän kummastakin suostunnasta hyväksy-
29214: mämme asetuk.sen mukaan; sekä 5) että, jos valtiorahaston
29215: tilinpäätöstä teht-ruessä budjettivuoden lopputulos todellisuu-
29216: dessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi Me sen yllä-
29217: olevilla edellytyksillä olemme arvioineet, on vastaava määrä
29218: palautettava suostuntarahastoon.
29219: 
29220:                              7 §.
29221:     Kahden armollisen esityksen johdosta, joista toinen kos-
29222: kee sitä veroa, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on
29223: suoritettava vuonna 1915, toinen paloviinarahain budjettia
29224: vuodeksi 1915, Me olemme hyväksyneet niin kuuluvan ase-
29225: tuksen, kuin Keisarilliselle Majesteetille viime huhtikuun
29226: 30 pijivänä ·antamamme alamainen kirjelmä sisä>ltää.
29227: 
29228:                             8 §.
29229:     Meille annetun kulkulaito-srahastoa koskeva.n armollisen
29230: esityksen johdosta 1\fe olemme, niinkuin alamaisessa kirjel-
29231: mässä tämän toukokuun 1 päivältä olemme Keisarilliselle
29232: Maj·esteetille i1moiitaneet, mainitulle rahastolle vuod·eksi
29233: 1915 hyväksyneet budjetin; ja olemme Me sitä tehdessämme
29234: laskeneet rahaston tulot yhteensä 88,385,100 markaksi sekä
29235: sama:ksi vuodeksi osottaneet, paitsi muita kirjelmässämme
29236: mainittuja määrärahoja, uutisrakennustöihin valmiilla ra-
29237: doilla 6,825,300 markkaa, liikkuvan kaluston lisäämiseen
29238: 6,070,000 markkaa, Jyväskylän-Pieksämäen ratamkennuk-
29239: seen 6,000,000 markkaa, Hiitolan-Raasulin ratarakennuk-
29240: seen 5,000,000 markkaa, Ylivieskan-Iisalmen rataraken-
29241: nukseen 1,000,000 markkaa, rautatietutkimuksiin 50,000
29242: markkaa sekä Haminan yksityisen rautatien ostamiseen
29243:                   1914. -   Valtiopäiväpäätös.                  5
29244: 
29245:   800,000 markkaa. Samassa kirjdrnä,ssä esitetystä syystä
29246:   Me olemme 'lausuneet, että Hallitus annettuaan tutkia, voi-
29247: . d:aanko Suomen valtionrautateillä ottaa sähköä liikevoi-
29248:   ma'ksi, :antaisi Eduskunna,lle kaikinpuoliJseen selvityk-
29249:   seen perustuvan ehdotuksen asiasta, sekä alamaises.ti ano-
29250:   neet, että Kei·sarillinen Majesteetti hyväksymällä Edus-
29251:   kunnan alamaisessa anomuksessa 15 päivältä marraskuuta
29252:   1909 esitetyn ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta Yli-
29253:   vieskan asemalta Oulun radalla Haapajärven kautta Iisal-
29254:   meen, suvaitsisi armollisesti määrätä, että vielä ta.rpeelliset
29255:   valmistelevat t.yöt tätä yritystä varten suoritettaisiin ja että
29256:   radan rakentamiseen viipymättä ryhdyttäisiin.
29257: 
29258:                             9 §.
29259:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti oli M·eille antanut
29260: armollisen esityksen normaaliraiteisen rautatien rakentami-
29261: sesta Riitalan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen kau-
29262: pungin kautta ja Suvannon järven poikki Raudun pitäjässä
29263: Keisarikunnan rajalla olevaan Sirkiänsaareen, Riitalasta
29264: Käkisalmen kaupungin kautta ja Kiviniemen kosken poikki
29265: Raudun pitäjän samaa rajaa lähellä olevaan Raasulin kylään
29266: rakennettavan rautatien asemesta, olemme Me, niinkuin
29267: kirjelmämme äsken kuluneen huhtikuun 30 päivältä ·osot-
29268: taa, alamaisesti ilmoittaneet, että Me olemme hyljänneet
29269: armollisen esityksen.
29270: 
29271:                             10 §.
29272:     Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka kos-
29273: kee muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä, Me olem-
29274: me hyljänneet, kuten alamainen kirjelmämme 27 päivältä
29275: äskenkulunutta huhtikuuta osottaa.
29276: 
29277:                             11 §.
29278:     Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen lisäyk-
29279: sestä suostuntarahaston 1914 vuoden budjettiin, Me olemme
29280: kirjelmässä viime kuluneen huhtikuun 29 päivältä Keisaril-
29281: liselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet, että olemme
29282: 6               1914. -   Valtiopäiväpäätös.
29283: 
29284: havainneet armollisessa esityksessä mainitut tarpeet voita-
29285: van tyydyttää vakinaisista valtiovaroista ilmaJJ. lisäystä
29286: suostuntavaroista, joten Me emme ole esitystä hyväksyneet;
29287: sekä että odotamme Keisarillisen Majesteetin armossa mää-
29288: räävän, et-tä armoHisessa esityksessä luetellut määrärahat,
29289: yhteensä 2,732,000 markkaa, ovat varainhoitovuonna 1914
29290: suoritettavat.
29291:                              12 §.
29292:     Meille armossa annetun esityksen johdosta, joka koskee
29293: lisäystä 9 päivänä ma:rmskuuta 1868 kiinnityksestä kiin-
29294: teään oma~suuteen annetun armollisen asetuksen 14 §:ään,
29295: Me olemme syistä, jotka alamainen kirjelmämme äskenkulu-
29296: neen huhtikuun 30 päivältä sisältää, Keisarilliselle Majes-
29297: teetille ilmoittaneet, että Me emme ole hyväksyneet armol-
29298: lista esitystä.
29299:                            13 §.
29300:    Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen suostun-
29301: nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta, Me
29302: olemme alamais-essa kirjelmässä vastakuluneen huhtikuun
29303: 30 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että
29304: Me emme ole katsone·et suostunnanluontoisen pääoma- ja
29305: kuponkiveron suorittamista vuonna 1915 tarpeelliseksi em-
29306: mekä sentähden ole hyväksyneet armollista esitystä.
29307: 
29308:                              14 §.
29309:      Sittenkuin Meille, voimassa olevien säännösten täyttä-
29310: miseksi, oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin proku-
29311: raattorinviraston kertomus, joka koskee lainkäyttöä ja lakien
29312: voimassa pitämistä maassa vuonna 1912, sekä M·eidän Laki-
29313: valiokuntamme oli sen johdosta antanut mietinnön, olemme
29314: Me alamaisella kirjelmällä tältä päivältä saattaneet Keilsa-
29315: rillis,en Majesteetin tietoon sen lruinvastaisen ja prokuraat-
29316: torin virkavelvollisuuksien kanssa ristiriidassa olevan menet-
29317: telyn, mihin prokuraattorinviraston on alamaisessa kirjel-
29318: mäs:sämme esitetyllä tavalla hava:it.tu jäHeen tehneen itsensä
29319: syypääksi.
29320:                 1914.- Valtiopäiväpäätös.                   7
29321: 
29322:                              15 §.
29323:     Sen jälkeen kuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:n
29324: mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen ~Senaatin kerto-
29325: mus valtiovarain tilasta vuonna 1912, on Meidän Valtio-
29326: varainvaliokuntamme, jolla myös on ollut tilaisuus ottaa
29327: selkoa valtiovaraston tileistä ja asiakirjoista, Meille siitä
29328: antanut mietinnön, joka sisältää erinäisiä huomautuksia
29329: valtiovarain hoidosta sekä sen yhteydessä olevista kysy-
29330: myksistä ja hallitustoimista; ja olemme Me kaikin puolin
29331: hyväk·syneet mietinnössä tehdyt huomautukset sekä tänä
29332: pa1vana alamaisella kirjelmällä Keisarilliselle Majes-
29333: teetille lähettäneet mainitun mietinnön pyynnöllä, että
29334: se annettaisiin Keisarilliselle Suomen Senaatille niihin toi-
29335: menpiteisiin ryhtymistä varten, joihin siinä tehdyt huomau-
29336: tukset ja ehdotukset antava:t aihetta, ja että kertomus niistä
29337: toimenpiteistä, joihin mietinnössä olevien huomautusten ja
29338: ehdotusten johdosta on ryhdytty, annettaisiin Eduskunnalle
29339: ensi valtiopäivillä.
29340: 
29341:                            16 §.
29342:    Sittenkuin Meidän Pankkivaliokuntamme on Valtiopäi-
29343: väjärjest.yben 44 §:n mukaisesti tarkastanut Suomen Pan-
29344: kin tilan ja hallinnon vuonna 1913 ja siitä antanut lausun-
29345: non, jonka Me olemme hyväksyneet, olemme Me kirjelmän
29346: kera viime huhtikuun 20 päivältä lähettäneet mainitun lau-
29347: sunnon Pankkivaltuusmiehillemme tiedoksi.
29348: 
29349:                           17 §.
29350:     Alamaisella kirjelmällä huhtikuun 21 päivältä tänä
29351: vuonna M·e olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet,
29352: ketkä henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamille ja Valitsija-
29353: miehemme ovat valinneet pankkivaltuusmiehiksemme eroa-
29354: vien sijaan ja Suomen Pankin tilintarkastajiksi sekä pankki-
29355: valtuusmiesten ja tilintarkastajain varamiehiksi, minkä
29356: ohessa tämä on pöytäkirj'anotteella Pankkivaltuusmiehille
29357: tiedoksi annettu.
29358: 8               1914.- Valtiopäiväpäätös.
29359: 
29360:                            18 §.
29361:    Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun ar-
29362: mollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet kertomuk-
29363: sen Suomen Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna
29364: 1912 sekä Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle o'limme ker-
29365: tomuks'en valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli an-
29366: tanut asiasta mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me
29367: olemme alamaisen kirjelmän ohel,la 7 päivältä viime huhti-
29368: kuuta Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet puheena ole-
29369: van mietinnön pyytäen, että se annettaisiin Keis~rilliselle
29370: Suomen Senaati1le.
29371: 
29372: 
29373:                             19 §.
29374:     Suomen Pankin 191'3 vuoden käyttämättämistä voitto-
29375: varoista Me olemme päättäneet yleisen vanhuus.- ja työky-
29376: vyttömyy,svakuutuksen toteuttamista varten perustettavaan
29377: erityiseen Suomen Pankin hoidossa säilytettävään rahastoon,
29378: josta nyt olemme alamaisen anomuksen tehneet, osottaa
29379: 4,000,000 markkaa.
29380:     Edelleen Me olemme päättäneet sanotuilsta voittovaroista
29381: osottaa, ennen myönnetyn 1,000,000 markan lisäksi, 1,000,000
29382: markkaa annettava,ksi Osuuskassojen Keskuslainarahasto
29383: nimiselle osakeyhtiölle korottomana lainana, ehdoHa että
29384: laina on Suomen Pankille talmilsin suoritettava, jos nykyisen
29385: yhtiojärjestyksen voitto-osinkoa koskevia määräyksiä muu-
29386: tetaan osakkaille edu1lisemmiksi, jos uusia osakkeita anne-
29387: taan ilman täyttä maksua tai yhtiö puretaan, ollen laina
29388: viimemainitussa tapauks~essa takaisin suoritettava siitä yli-
29389: jäämästä, joka jää jälelle, kun yhiiön muut velat on mak-
29390: settu; ja olemme Me anoneet ,armollista määräystä mainitun
29391: lainan antamisesta.
29392:     Sen ohessa olemme pääHäneet, että jälellä olevat voitto-
29393: varat 3,256,151 markkaa 94 penniä siirretään Pankin vara-
29394:  rahastoon.
29395:     Tämän olemme kirjelmässä kuluvan toukokuun 1 päi-
29396: vältä saattaneet Pankkivaltuusmiestemme tietoon.
29397:                 1914. -   Valtiopäiväpäätös.               9
29398: 
29399:                               20 §.
29400:     Niinkuin alamaisesta kirj.elmästämme viime ku'luneen
29401: maaliskuun 17 päivältä havaitaan, Me olemme 1912 vuoden
29402: valtiopäivillä lepäämään jätettyjen ehdotusten johdosta mai-
29403: nittuna päivänä hyväksyneet sekä Keisarillisen Majesteetin
29404: armollisesti vahvistettavaksi lähettäneet asetuksen pien-
29405: tiloista ja asetuksen Suomen maalaisväestön asutusrahas-
29406: tosta.
29407:     Sen ohessa Me olemme Keisarilliselta Majesteetilta
29408: anoneet armollista vahvistusta päätöksellemme siitä että, jos
29409: asutusrahast-o maalaisväestön maanhankinnan edistämiseksi
29410: Meidän hyväksymämme asetuksen mukaisesti perustetaan
29411: ja se ottaa määräajan kuluessa kuoletettavan koti- tai
29412: ulkomaisen lainan, la.s'kemalla tarpeen mukaan liikkeeseen
29413: korkeintaan 4 1 / 2 prosentin korkoa kasvavia obligatsioneja
29414: yhileensä enintään 25,000,000 markan määrän, Me puoles-
29415: tamme suostumme valtiontakuun myöntämiseen siten syn-
29416: tyneiden sitoumusten täyttämisestä.
29417:                            21 §.
29418:    Tehdyn eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hyväk-
29419: syneet asetuksen 10/23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
29420: Vesioikeuslain 2 luvun 12 ja 18 § :n muuttamisesta sekä
29421: alamaisessa kirjelmässä viime huhtikuun 15 päivältä lähet-
29422: täneet tämän asetuksen Keisarillisen Majesteetin armolEsesti
29423: vahvistetta vaksi.
29424:                              22 §.
29425:     Niillä perusteilla, jotka Meidän a,lamainen kirjelmämme
29426: viime hu'htikuun 28 päivältä sisältää, Me olemme tehdyn
29427: eduskuntaesityksen johdosta hyväksyneet sekä Keisarilli-
29428: sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähettäneet
29429: asetuksen 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rangaistus-
29430: ten täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 3 luvun 3 § :n muut-
29431: tamisesta.
29432:                          23 §.
29433:    Alamaisella kirjelmiiHä viimekuluneen huhtikuun 28
29434: päivältä Me olemme, erään eduskuntaesityksen johdosta,
29435: 10               1914. -   Valtiopäiväpäätös.
29436: 
29437: Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lä-
29438: hettäneet .samana päivänä hyväksymämme asetuksen työt-
29439: tömyys::kassoista, joilla on oikeus saada apurahaa yleisistä
29440: varoista.
29441:                            24 §.
29442:    Tehdyn ehdotuksen johdosta Me olemme viime helmi-
29443: kuun 14 päivänä päättäneet ja Keisarilliselle Majesteetille
29444: lähettäneet a'lamaisen adressin.
29445: 
29446:                              25 §.
29447:     Alamaisella kirjelmällä 16 päivä'ltä viime huhtikuuta
29448: olemme Me armolEsen esityksen johdosta sriitä verosta, joka
29449: paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava vuonna
29450: 1915, alamaisesti anoneet, että Keisarillinen Majesteetti su-
29451: vaitsisi armo1lisesti käsfueä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toi-
29452: menpiteisiin, jotta kirjelmässämme mainitut perustuslain-
29453: vastaiset määräykset kumotaan. ja Eduskunnalle kuuluva
29454: suosiuntaoikeus pidetään loukkaama ttomana.
29455: 
29456:                              26 §.
29457:     Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme ala-
29458: maisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
29459:     1) että valtion varoista mahdollisimman pian myönnet-
29460: täisiin 250,000 markan määräraha työttömyyden aiheutta-
29461: man hädän lievittämiseksi, osittaun avustuksina tällä alalla
29462: toimiville järjestöille osittain kunnille, jotka työttömäin
29463: avustamista tai hätäaputöiden järjestämistä varten varoja
29464: anovat;
29465:     2) että Keisarillinen Majesteetti käskisi ryhdyttäväksi
29466: toimenpiteeseen, että Suomen Eduskunnan marraskuun 15
29467: päivänä 1909 hyväksymä asetus alkoholipitoisten aineiden
29468: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
29469: ja varastossapidosta sekä asetus denaturoitujen alkoholl.pi-
29470: toisten aineiden va1mistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
29471: nistä pian toimitetaan Keisarillisen Majesteetin tutkitta-
29472: viksi; sekä että sanotut asetukset armollisesti va'hvistettaisiin
29473: ja sootettaisiin noudatettaviksi;
29474:                 1914.- Valtiopäiväpäätös.                    11
29475: 
29476:      3) että ammattitaitoinen asiamies Suomen maitotalous-
29477: tuotteiden viennin ja myynnin edistämiseksi Venäjälle heti
29478: asetettaisiin;
29479:     4) että hankkeet tullimaksun asettamiseksi ulkovalloista
29480: Suomeen tuotavalle jauhamatiJomalle ja jauhetulle vilja;lle
29481: sekä ryyneille saisivat raueta;
29482:      5) että Eduskunn'aHe ensi tilass1a annettaisiin armolli-
29483: nen esitys asetukseksi kylvösiemenkaupan vakaannuttami-
29484: sesta 'sekä tällä alalla ilmenevien väärinkäytösten ehkäise-
29485: misestä;
29486:      6) että metsästyksestä lokakuun 20 päivänä 1898 an-
29487: nettu asetus perinpohjin tarkastettaisiin ja Eduskunnalle
29488: viimeistään vuoden 1916 valtiopäivillä annettaisiin esitys
29489: uudeksi metsästysasetukseksi, joka olisi rakennettu periaat-
29490: teille: että metsästys kruunun metsämama olisi kaikille Suo-
29491: men kansalaisille. luvallinen; että metsästys yksityisten ti-
29492: luksilla olisi luvallinen kunnan asukkaille niinä vuodenai-
29493: koina, jolloin siitä ei olisi haittaa maanviljelykselle ja ka.r-
29494: janhoidolle; ja että kunnille, metsästysoloja niiden piirissä
29495: järjestettäessä, jätettäisiin valta antaa tarkempia hyödylli-
29496: sen metsänriistan suojelemista tarkoittavia määräyksiä;
29497:      7) että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi käs-
29498: keä ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin siinä tarkoi-
29499: tuksessa, että Suomen valtiosääntöä syrjäyttämäl,lä annettu-
29500: jen säännösten soveltaminen Suomessa lakkautetaan; että
29501: valtion virkojen täyttämisessä ja virastojen toiminnassa Suo-
29502: messa noudatetaan maan perustuslakeja ja niistä tehdyt poik-
29503: keamiset korjataan; että Suomen laeille ja oikeusjärjestyk-
29504: selle uskolliset, Venäjän yhdenvertaisuuslain nojalla tuomi-
29505: tut Suomen kansalaiset jälleen pääsevät perustuslain mukai-
29506: sia oikeuksiaan nauttimaan; että valmistelut venäjänkielen
29507: käytännön laajentamiseksi virallisen toiminnan alalla Suo-
29508: messa lakkautetaan, ja maan viranomaiset tarkoin noudatta-
29509:  vat, mitä nykyään voimassa olevissa asetuksissa on suomen-,
29510: ruotsin- ja venäjänkielen käyttämisestä Suomessa säädettynä;
29511: että Suomen kansalaiset saavat loukkaamatta nauttia heille
29512: perustuslaissa taattua lausunto-, kokoontumis- ja yhdisty-
29513: 12              1914. -   V altiopäiväpäätös.
29514: 
29515: misvapautta sekä henkilökohtaista turvallisuutta; sekä että
29516: valmistelun alaisina olevista suunnitelmista, jotka ovat risti-
29517: riidassa Suomen oikeuden ja edun kanssa, luovutaan;
29518:      8) että Hallitus, pantuaan toimeen vielä tarvittavia tut-
29519: ki:muksia asiassa, ryhtyisi toimenpiteisiin soveliaan hoidon
29520: hankkimiseksi varattomille vaikeasti sairaille tai parantu-
29521: mattomille tuberkuloosia, langettavaa tautia, hermoheikko-
29522: utta ja kroonillista alkoholismia poteville henkilöille joko
29523: valtion omissa laitoksissa tai valtioapua nauttivissa kunnal-
29524: lisissa ja yksityisissä sairaaloissa ja sairaskodeissa;
29525:      9) että vuodeksi 1915 Suomen Maanvuokraajain Lii-
29526: tolle myönnettäisiin 15,000 markan määräraha käytettä-
29527: väksi alamaisessa kirjelmässämme mainittuja ehtoja huo-
29528: mioon ottaen maanvuokraajain oikeusavustukseen;
29529:      10) ·että Helsingin Pa:lvelijataryhdistykselle myönnet-
29530: täisiin vuodeksi 1915 palvelijatarkodin ylläpitämistä va,rten
29531: 5,000 markan apuraha;
29532:      11) että Suomen Yleiselle Palokuntaliitolle vuodeksi
29533: 1915 myönnettäisiin valtiovaroista 15,000 markan suuruinen
29534: apuraha;
29535:      12) että Suomen Naisten Voimisteluliitolle myönnettäi-
29536: siin 5,000 markan suuruinen vuotuinen apuraha etupäässä
29537: voimisteluseurain johtajatarten valmistamista varten; että
29538: Suomen Uimaliitolle myönnettäisiin alamaisessa kirjelmäs-
29539:  sämme mainittuja tarkoituksia varten 5,000 markan suu-
29540: ruinen vuotuinen määräraha; että Suomen Voimistelu- ja
29541:  Urheiluliitolle myönnettäisiin 40,000 markan suuruinen
29542:  vuotuinen määräraha, josta vähintään 20,000 markkaa olisi
29543: kirjelmässä mainitulla tavalla käytettävä nimenomaan
29544: ruumiillisen työn tekijäin muodostamain voimistelu- ja
29545:  urheiluseur~.tin avustamiseen;
29546:      13) että myönnettäisiin 4,000 markan vuotuinen määrä-
29547: raha Maanviljelyshallituksen jaettavaksi matka-apurahoina
29548:  maan kotitalous-, keitto- ja emäntäkouluissa toimiville
29549:  opettajattarille;
29550:      14) että talouskoulujen ja -kurssien avustamiseen vuo-
29551:  deksi 1915 myönnettäisiin 150,000 markan suuruinen määrä-
29552:  raha;
29553:                  1914.- Valtiopäiväpäätös.                    13
29554: 
29555:      15) että maamiesk<mluja varten myönnettäisiin valtio-
29556: varoista rakennusavustusta tarpeen mukaan; sekä että jo ensi
29557: vuoden menoarvioon tarkoitusta varten otettaisiin 150,000
29558: markan määräraha;
29559:      16) että yleisistä varoista varattaisiin 50,000 markan
29560: vuotuinen määräraha maanviljelys- ja talousseuroille käy-
29561: tettäväksi sian-, siipikarjan-, mehiläis- ja kaniininhoidon
29562: edistämiseksi pienviljelijäin keskuudessa;
29563:      17) että hoidon hankkimiseen mielisairaille määrättäi-
29564: siin ennen vuoden 1917 loppua käytettäväksi valtiovaroja
29565: 5,000,000 markkaa, joista 3,250,000 markkaa Oulun lääniin
29566: perustettavan keskuslaitoksen osittaiseen rakentamiseen ja
29567: kuntoon panemiseen sekä 1,750,000 markkaa kuntaryhmäin
29568: alotteesta perustettavien, tarkoituksenmukaisesti suunnitel-
29569: tujen piirimielisairaalain ja yksityisten kuntain mielisairaa-
29570: lain avustamiseen; ja että tästä määrärahasta vuoden 1915
29571: rahasääntöön otettaisiin 2,000,000 markkaa;
29572:      18) että myönnettäisiin 300,000 markan määräraha
29573: Hallituksen käytettäväksi ensi vuonna työttömyyden aiheut-
29574: taman hädän lievittämiseksi apurahoina, osittain työnteki-
29575: jäin keskuudessa perustetuille keskinäisille työttömyys-
29576: kassoille ja muille työttömäin avustamiseksi toimiville jär-
29577:  jestöille, osittain kunnille, jotka pysyväisen työttömyys-
29578: rahaston perustamista tai jo olemassa olevan kehittämistä
29579: tai muunlaista työttömäin avustamista varten sellaisia
29580: anovat;
29581:      19) että Ronnunsuo kuivatettaisiin valtion toimesta,
29582: sekä että ensi vuoden menoarvioon varattaisiin tarkoitusta
29583: varten 65,000 markan määräraha;
29584:      20) että maalaiskuntien tilattoman väestön lainakassoille
29585: lainoina , Tilattoman väestön la:inarahaston" kautta jaetta-
29586: vaksi varattaisiin vuodeksi 1915 yhteensä 1,000,000 mark-
29587: kaa;
29588:      21) e1Jtä Hallitus valmi,staessaan esitystä yleistä J,asten-
29589: suojelusta tarkoittaviksi lakisäännöksiksi, jota Eduskunta
29590: vuoden 1909 toisilla valti'opäivillä anoi, huomioonottaisi
29591: myöskin orvot ja turvattomat lapset.;
29592: 14                1914.- Valtiopäiväpäätös.
29593: 
29594:     22) että yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyy.svBikuutuk-
29595: sen toteuttamista varten perustettaisiin erityinen Suomen
29596: Pankin hoidossa säilytettävä rahasto; sekä
29597:     23) että Hallitus ensi tilassa asiantuntevista henkilöistä
29598: asettaisi komit·ean, jolle annettaisiin tehtäväksi toimittaa
29599: siirtolaisuuden syitä, meJ'kitystä ja vaikutuksia valaiseva
29600: tutkimus, sekä laatia ehd-otuksia toimenpiteiksi, joihin tutki-
29601: mus osottaa aihetta olevan.
29602: 
29603: 
29604:    Paremmaksi vakuudeksi, että !fe näin olemme määrän-
29605: neet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen kansan
29606: Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka ta-
29607: pahtui Helsingin kaupungissa toisena päivänä toukokuuta
29608: vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jäl-
29609: keen tuhat yhdeksäns3Jtaa ja neljätoista.
29610: 
29611: 
29612: 
29613:                          K. J. Ståhlberg.
29614:                                puhemies.
29615: 
29616: 
29617:      Oskari Tokoi.                                Lauri Ingman.
29618:      varapuhemies.                                varapuhemies.
29619: 
29620: 
29621: 
29622: 
29623:       G. A. Bredenberg.                         Eero Erkko.
29624:      Nylands läns valkrets.                Uudenmaan läänin vaali-
29625:                                                  piiristä.
29626: 
29627:       Annie Furuhjelm.                         Onni Hallsten.
29628:      l'hlands läns valkrets.               Uudenmaan läänin vaali-
29629:                                                  piiristä.
29630: 
29631:      Pentti Hiidenheimo.                        Vera Hjelt.
29632:   Uudenmaan läänin vaali-                   N ylunds läns valkrets.
29633:         piiristä.
29634:                1914. -      Valtiopäiväpäätös.                  15
29635: 
29636:    E. V. Hänninen.                      Aura Kiiskinen.
29637: Uudenmaan läänin vaali-             Uudenmaan läänin vaali-'
29638:       piiristä.                           uiiristä.
29639: 
29640:       J. Kujala.                        J. Lumivuokko.
29641: Uudenmaan läänin vaali-             Uudenmaan läänin vaali-
29642:       piiristä.                           piiristä.
29643: 
29644:     W. Lundström.                      Oskari Lylykorpi.
29645:  Nylands läns valbets.              Uudenmaan läänin vaali-
29646:                                           Piiristä.
29647: 
29648:   Kullervo Manner.                        Jussi Railo.
29649: Uudenmaan läänin vaali-             Uudenmaa:n läänin vaali-
29650:       piiristä.                            piiristä.
29651: 
29652:   G. G. Rosenqvist.                    Emil Schybergson.
29653:  N ylands läns valkrets.              Nylands läns valkrcts.
29654: 
29655:   Gustaf Storgårds.                    Johan Strömberg.
29656:  Nylands Iän,-, valkrets.             Nylands läns valkrets.
29657: 
29658:  Gunnar Takolander.                     Adolf Törngren.
29659:  Nylands läns valkrets.               Nylands läns valkrets.
29660: 
29661:   Wäinö W alkama.                      August Watanen.
29662: Uudenmaan läänin vaali-             Uudenmaan läänin vaali-
29663:       piiristä.                           piiristä.
29664: 
29665:     Karl H. Wiik.                       Ida Aalle-Teljo.
29666:  Nylands läns valkrets.              Turun läänin eteläisestä
29667:                                           vaalipiiristä.
29668: 
29669:       V. Annala.                        Evert Eloranta.
29670: Turun läänin eteläisestä             Turun läänin eteläisestä
29671:      vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
29672: 
29673:   Jenny af Forselles.                    John Hedberg.
29674: Åbo läns södra valkrets.             Åbo läns södra valkrets.
29675: 
29676:   William Isaksson.                       J. Kaskinen.
29677: Åbo läns södra valkrets.             Turun läänin ·eteläisestä
29678:                                           vaalipiiristä.
29679: 16             1914. -      Valtiopähräpäätös.
29680: 
29681:     E. Kilpeläinen.                  Konrad Lehtimäki.
29682:  Turun läänin eteläisestä           Turun läänin eteläisestä
29683:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29684: 
29685:    Ludvig Lindström.                   Juho Rannikko.
29686:  Åbo läns södra valkrets.           Turun läänin eteläisestä
29687:                                          vaalipiiristä.
29688: 
29689:    Heikki Ritavuori.                    S. Wilh. Roos.
29690:  Turun läänin eteläisestä            Åbo läns södra valkrets.
29691:       vaalipiiristä.
29692: 
29693:    Allan Serlachius.                   Julius Sundblom.
29694:  Turun läänin eteläisestä            Åbo läns södra valkrets.
29695:       vaalipiiristä.
29696: 
29697:    Elviira Wihersalo.                Iida Yrjö-Koskinen.
29698:  Turun läänin eteläisestä           Turun läänin eteläisestä
29699:       vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
29700: 
29701:       E. Aromaa.                        Nestor Aronen.
29702:  Turun läänin pohjoisesta           Turun läänin pohjoisesta
29703:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29704: 
29705:     Reinh. Grönvall.                   Edvard Gylling.
29706:  Turun läänin pohjoisesta           Turun läänin pohjoise:;ta
29707:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29708: 
29709:    Mimmi Kanerva.                         M. IJatva.
29710: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohioisesta
29711:      vaalipiiristä.                        vaalipiiri~tii.
29712: 
29713: 
29714:      J. Lautasalo.                    Juho Oskar Leivo.
29715: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
29716:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29717: 
29718:      F. 0. Lilius.                       Frans 11ustasilta.
29719: Turun läänin pohjoisesta            'J.'urun läänin pohjoisesta
29720:      vaalipiiristä.                         vaalipiiristä.
29721: 
29722:    Frans Rantanen.                        Isak Saha.
29723: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
29724:      vaaliniiristä.                      vaalipiiristä.
29725:                 1914. -   V altiopäiväpäätös.                17
29726: 
29727:     Miina Sillanpää.             Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
29728:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
29729:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29730: 
29731:      Väinö Tanner.                     K. T. Wänniä.
29732:  Turun läänin pohjoisesta          Turun läänin pohjoisesta
29733:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29734: 
29735: J. R. Danielson-Kalmari.               Rudolf Holsti.
29736: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
29737:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29738: 
29739:      Vihtori Huhta.                    Oskari Jalava
29740: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen ]äänin eteläisestä
29741:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29742: 
29743:       H. Jalonen.                      Alma Jokinen.
29744: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
29745:      vaalipiiristä.                    vaali p iirista.
29746: 
29747:     Wäinö Jokinen.                      Otto Marttila.
29748: B ämeen läänin eteläisestä        Hämeen läänin eteläisestä
29749:       vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29750: 
29751:      Akseli Nikula.                  Alfred Retulainen.
29752: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin eteläisestä
29753:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29754: 
29755:      Hulda Salmi.                      Anni Huotari.
29756: Hämeen läänin eteläisestä         Hämeen läänin pohjoisesta
29757:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29758: 
29759:     Anton Huotari.                  . ................ .
29760: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
29761:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29762: 
29763:      K. E. Linna.                      E. J. Paronen.
29764: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoise.;ta
29765:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29766:      Penna Paunu.                         J. Peura.
29767: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
29768:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29769:                                                          2
29770: 18             1914. :__ V altiopäiväpäätös.
29771: 
29772:      Emil Saarinen.                 Antti 'rulenheimo.
29773: Hämeen läänin pohjoisesta        Hämeen läänin pohjoisesta
29774:      vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29775: 
29776:      Emil Wiljanen.             Eino Sakari Yrjö-Koskinen.
29777: Hämeen läänin pohjoisesta        Hämeen läänin pohjoisesta
29778:      vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29779: 
29780:       Matti Airola.
29781: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29782:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29783: 
29784:       Tekla Hultin.                  Martti Kykkling.
29785: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29786:        vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
29787: 
29788:        E. Käkelä.                    Matti Paasivuori
29789: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29790:        vaali piiristä.                  vaalipiiristä.
29791: 
29792:      Hilja Pärssinen.              Akseli Rauanheimo.
29793: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29794:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29795: 
29796:        E. Sinkko.                    Juho Tulikoura.
29797: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29798:        vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
29799: 
29800:       M. Tuomela.                      Matti Turkia.
29801: Viipurin läänin läntisestä       Viipurin läänin läntisestä
29802:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29803: 
29804:         T. Typpö.                     Gust. Arokallio.
29805: Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin itäisestä
29806:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29807: 
29808:      Sofia Hjulgren.                   Pekka Hälvä.
29809:  Viipurin läänin itäisestä        Viipurin läänin itäisestä
29810:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29811: 
29812:      Pekka Ikonen.                   Hanna Karhinen.
29813:  Viipurin läänin itäisestä        Viipurin läänin itäisestä
29814:        vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29815:                  1914. -   Valtiopäiväpää.tös.               19
29816: 
29817:         Yrjö Kiuru.                      J. P. Kokko.
29818:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29819:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29820: 
29821:      Mikko Leinonen.                    Vihtori Mäkelä.
29822:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29823:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29824: 
29825:       P. Paavolainen.                  Matti Poutiainen.
29826:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29827:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29828: 
29829:       Erkki Pullinen.                   K. K. Pykälä.
29830:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29831:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29832: 
29833:     P. E. Svinhufvud.                   0. \V. Turunen.
29834:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29835:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29836: 
29837:     Nestori Walavaara.                  Mikko Wirkki.
29838:  Viipurin läänin itäisestä          Viipurin läänin itäisestä
29839:        vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
29840: 
29841:         U. Brander.                      S. W. Corner.
29842: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29843: 
29844:          0. Eronen.                       K. Hakala.
29845: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29846: 
29847:        P. Huttunen.
29848: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29849: 
29850:         0. Orasmaa.                  J. Oskari Peurakoski.
29851: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29852: 
29853:      Anni Savolainen.                   E. W. Sopanen.
29854: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29855: 
29856:          A. Tanttn.                     J. Fr. Tolonen.
29857: Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29858: 20               1914. --:- V altiopäivä.päätös.
29859: 
29860:     Albin W a1jakka.                  Paavo Wirkkunen.
29861: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
29862: 
29863:         P. Aakula.                       S. Heiskanen.
29864:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
29865:        vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
29866: 
29867:     J. G. Hirvensalo.                   Kust. Kil1inen.
29868:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
29869:        vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
29870: 
29871:    Heikki Kääriäinen.                  T. Lapveteläinen.
29872:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
29873:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29874: 
29875:      Tilda Löthman.                     P. V. Oksman.
29876:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
29877:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29878: 
29879:     Armas Paasonen.                    E. Y. Pehkonen.
29880:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
29881:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29882: 
29883:        0. Piisinen.                   Ilmari Tossavainen.
29884:  Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntise!ltä
29885:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29886: 
29887:    Nestor Wäänänen.                     Mimmi Haapasalo.
29888:  Kuopion läänin läntisestä           K uoDion läänin itäisestä
29889:        vaali piiristä.                     vaalipiiristä.
29890: 
29891:      Albin Koponen.                       S. Kurkinen.
29892:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
29893:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29894: 
29895:      •Tohannes Laine.                  Matti Lonkainen .
29896:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
29897:         vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29898: 
29899:      Pekka Pennanen.                   Pekka Saarelainen.
29900:   Kuopion läänin itäisestä           Kuopion läänin itäisestä
29901:        vaalipiiristä.                     vaali 11 iiristä.
29902:               1914. -    Valtiopäiväpäätös.               21
29903: 
29904:      J. V. Sainio.                    Onni Talas.
29905: Kuopion läänin itäisestä         Kuopion läänin itäisestä
29906:      vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29907: 
29908:   J. A. Tuomikoski.                A. v. 'Veissenherg.
29909: Kuopion läänin itäisestä         Kuopion läänin itäisestä
29910:      vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
29911: 
29912:     S. Häkkinen.                   Kyösti Kauniainen.
29913: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
29914:      vaali piiristä .                  vaalipiiristä.
29915:                  •
29916:     Johan Kautto.                      A. Koivisto.
29917: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
29918:      vaalipiiristä.                    vaalipiiri·stä.
29919: 
29920:      M. Latvala.                    Lauri Letonmäki.
29921: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
29922:      vaali piiristä.                   vaali piiristä.
29923: 
29924:       A. Listo.                      Kaarle Mänty.
29925: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
29926:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29927: 
29928:     E. Pohjaväre.                      Onni Tuomi.
29929: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin itäisestä
29930:      vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29931: 
29932:   K. J. W arvikko.                 Eveliina Ala-Kulju.
29933: Vaasan läänin itäisestä           Vaasan läänin eteläisestä
29934:      vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
29935: 
29936:     Gustaf Gädda.                      M. Iipponen.
29937: Vasa läns södra valkrets.         Vaasan läänin eteläisestä
29938:                                         vaalipiiristä.
29939: 
29940:   Mi}rko Luopajärvi.                     J. Mäki.
29941: Vaasan läänin eteläisestä         Vaasan läänin eteläisestä
29942:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
29943: 
29944:                                       Dagmar N eovius.
29945: V asa läns södra valkrets.        V asa läns södra valkreta.
29946: 22                 1914.- Valtiopäiväpäätös.
29947: 
29948:          Kaarlo Saari.                 Gösta Stenbäck.
29949:  Vaasan läänin eteläisestä         Vasa läns södra valkrets..
29950:        vaalipiiristä.
29951: 
29952:         Eric von Troil.                  August Tåg.
29953:  V asa läns södra valkrets.        V asa läns södra valkrets.
29954: 
29955:  Artturi H. Wirkkunen.                 A. W. Gadolin.
29956:  Vaasan läänin eteläisestä         V asa läns norra valkrets.
29957:        vaalipiiristä.
29958: 
29959:            .J. Inborr.                 Mi\:ko J askari .
29960:  V asa läns norra valkrets.       Vaasan läänin pohjoisest&
29961:                                         vaalipiiristä.
29962: 
29963:        Oskari Lahdensuo.              Julius Lindberg.
29964:  Vaasan läänin pohjoisesta         V asa läns norra valkrets.
29965:        vaalipiiristä.
29966: 
29967:       Wilh. Malmivaara.                  J. Miemois.
29968:  Vaasan läänin pohjoisesta         V asa läns norra valkrets.
29969:        vaalipiiristä.
29970: 
29971:             E. Saari.                    J. Storbjörk.
29972:  Vaasan läänin pohjoisesta         V&Sa läns norra valkrets ..
29973:        vaalipiiristä.
29974: 
29975:         Heikki Ahmala.                 K. V. Jäykkä.
29976:      Oulun läänin eteläisestä      Oulun läänin eteläisestä
29977:           vaalipiiristä.                vaalipiiristä.
29978: 
29979:          Kyösti Kallio.                 J. A. Komu.
29980:      Oulun läänin eteläisestä      Oulun läänin eteläisestä
29981:           vaalipiiristä.                vaalipiiristä.
29982: 
29983:        J. A. Mannermaa.                 Yrjö Mäkelin.
29984:      Oulun läänin eteläisestä      Oulun läänin eteläisestä
29985:           vaalipiiristä.                vaalipiiristä.
29986: 
29987:        Oskari Partanen.              Salomo Pulkkinen.
29988:      Oulun läänin eteläisestä      Oulun läänin eteläisestä.
29989:           vaalipiiristä.                vaalipiiristä.
29990:               1914. -     Valtiopäiväpäätös.              23
29991: 
29992:     Filip Sa.alasti.                       L. Typpö.
29993: Oulun läänin eteläisestä           Oulun läänin eteläisestä
29994:      vaali piiristä.                    vaaliPiiristä.
29995: 
29996:     Heikki Törmä.                         Iisakki Vahe.
29997: Oulun läänin eteläisestä           Oulun läänin eteläisestä
29998:      vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
29999: 
30000:     P. Ahmavaara.                       Adam Laakkonen.
30001: Oulun läänin pohjoisesta          Oulun läänin pohjoisesta
30002:      vaali piiristä.                   vaalipiiristä.
30003: 
30004:    Frans Lehtonen.                        K. A. Lohi.
30005: Oulun läänin pohjoisesta          Oulun läänin pohjoisesta
30006:      vaaliPiiristä.                    vaalipiiristä.
30007: 
30008:     Kalle Nurmela.                       .Tuho Waarala.
30009: Oulun läänin pohjoisesta          Oulun läänin pohjoisesta
30010:      vaalipiiristä.                    vaaliPiiristä.
30011: 
30012:                         Yrjö Halonen.
30013:                    Lapin vaalipiiristä.
30014: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1914.
30015: VALTIOPÄIVÄT
30016:                1914
30017:     ASIAKIRJAT
30018: 
30019:  LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ
30020: 
30021:     ASIALUETTELON
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026:           HELSINGISSÄ, 1914
30027:  KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.
30028:                   Lyhennysten selitys.
30029: Ae = anomusehdotus.
30030: alam. = alamainen.
30031: Am. ja am. =--= anomusmietintö.
30032: Edk. = Eduskunta.
30033: Ee = eduskuntaesitys.
30034: Ero. ja ero.= eduskuntaesitysmietintö.
30035: ilm. = ilmoitus.
30036: Ks. =Katso.
30037: Ltv. =Laki- ja talousvaliokunta.
30038: Lv. =Lakivaliokunta.
30039: m. (valiokunnan nimeä osottavan merkin perässä)= mietintö.
30040:        Siis esim. Lvm. = Lakivaliokunnan mietintö.
30041: Mtv. = :Maatalousvaliokunta.
30042: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
30043: Pv. = Pankkivaliokunta.
30044: Siv. = Sivistysvaliokunta.
30045: Suurv.=    Suuri valiokunta.
30046: Tv. = Talousvaliokunta.
30047: Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
30048: Vv. =Valtiovarainvaliokunta.
30049:                                     Asialuettelo.
30050: Adressi. Ehdotus nykyistä valtiollista asemaa koskevan
30051:       alamaisen adressin lähettämisestä; Prvm. n :o 1;
30052:       Edk :n alam. kirjelmä ....................... .                                  IV
30053: 
30054: Alkeisopetus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 22 ....
30055:                                                                                         "
30056: Alkoholisäädäntö:
30057:       Ee n :ot 5 ja 15, ehdotukset paloviinan ja muiden
30058:       poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomien myy-
30059:       misestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä
30060:       9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 10
30061:       ja 28 § :n muuttamisesta; Tvm. n :o 2, Suurvm. n :o
30062:       5 (em. n :o 3) ................................ V: 1
30063:       Ae n :o 32 Edk :n 15 p :nä marraskuuta 1909 alko-
30064:       holipitoisten aineiden valmistuksesta y. m. hyväk-
30065:       symäin wsetusten (kieltolain) voimaansaattami-
30066:       sesta; Tvm. n :o 1 (am. n :o 6); Edk :n alam. anomus V: 2
30067:       Ae n :o 40 toimenpiteistä luvattoman väkijuomain
30068:       myynnin ja anniskelun ehkäisemiseksi; Tvm. n :o 3
30069:       (am. n:o 7) ................................. .
30070:       Määräraha raittiusopetus.ta varten; Vvm. n :o 10
30071:       siv. 45 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
30072:       Ks. Paloviina. Mallasjuomat.
30073: 
30074: Ammattien tarkastus. Vvm. n :o 10. siv. 50 ........... .
30075: 
30076: Anomusehdotus:
30077:      n :o 4, apurahan myöntämisestä työnpuutteen takia
30078:      hätää kärsivien avustamiseksi; Työvm. n :o 1 (am.
30079:      n :o 1); Edk :n alam. anomus .................. V: 2
30080:      n :o 5, toimenpiteistä sairaskotien perustamiseksi
30081:      parantumattomasti sairaita varattornia henkilöitä
30082:      varten; Tvm. n :o 8 ( am. n :o 28); Edk :n alam.
30083:      anomus ..................................... .
30084: 4                    Asialuettelo.
30085: 
30086:     n :o 6, sairastuvan perustamisesta Hyrynsalmen
30087:     kirkonkylään; Tvm. n:o 6 (am. n:o 18) ........ V: 2
30088:     n :o 7, sairastuvan perustamisesta Turtolan kun-
30089:     taan; Tvm. n:o 6 (am. n:o 18) ............... .
30090:     n :o 8, varojen myöntämisestä mielisairashoidon
30091:                                                          "
30092:     järjestämiseksi; Tvm. n :o 5 (am. n :o 17); Edk :n
30093:     alam. anon1us ............................... .
30094:     n :o 9, apurahan myöntämisestä Suomen Yleiselle
30095:     Palokuntaliitolle; Tvm. n :o 4 (am. n :o 16); Edk :n
30096:     alam. anomus ............................... .
30097:     n :o 13, kotitalousopetuksen avustamiseksi myön-
30098:     netyn määrärahan korottamisesta; Sivm. n :o 2
30099:     (am. n:o 4); Edk:n alam. anomus ............. .
30100:                                                          "
30101:     n :o 14, määrärahan myöntämisestä matka-apura-
30102:     hoiksi koti talous- y. m. koulujen opettajattarille;
30103:     Sivm. n :o 1 ( am. n :o 3); Edk :n alam. anomus ....
30104:     n :o 21, apurahan myöntämisestä Helsingin Palve-
30105:     lijatarkodille; Työvm. n :o 2 (am. n :o 2); Edk :n
30106:     alam. anomus ................................ .
30107:     n :o 26, venäjänkielen käytön laajentamista tarkoit-
30108:     tavien toimenpiteitten lakkauttamisesta ja nykyis-
30109:     ten kieliasetusten noudattamisesta; Prvm. n :o 3
30110:      (am. n:o 19); Edk :n alam. anomus ........... .
30111:     n :o 27, laillisten olojen palauttamisesta, Prvm.
30112:     n :o 3 (am. n :o 19); Edk :n alam. anomus ....... .
30113:     n :o 28, lai1listen olojen palauttamisesta ja Suomen
30114:     oikeusjärjestyksen voimaan saattamisesta; Prvm.
30115:     n :o 3 (am. n :o 19); Edk :n alam. anomus ....... .
30116:     n :o 29, n. s. yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittu-
30117:     jen Suomen kansalaisten palauttamisesta laillisiin
30118:     oikeuksiinsa ja saman lain toteuttamiseksi aijottu-
30119:     jen enempien toimenpiteitten lakkauttamisesta;
30120:     Prvm. n :o 3 ( am. n :o 19); Edk :n alam. anomus ..
30121:                                                          "
30122:     n :o 31, Suomeen ulkovalloista tuotavan viljan jät-
30123:     tämisestä edelleen tullittomaksi; Tulliasiainvk :n
30124:     m. n :o 1 (am. n :o 15); Edk :n alam. anomus ..... .
30125:     n :o 32, Edk :n Hi p :nä marrask. 1909 alkoholipi-
30126:     toisten aineiden valmistuksesta y. m. hyväksymäin
30127:      asetu.sten (kielto'lain) voimaan saattamisesta;
30128:      Tvm. n:o 1 (am. n:o 6); Edk:n alam. anomus ....
30129:     n :o 40, toimenpiteistä luvattoman väkijuomain
30130:      myynnin ja anniskelun ehkäisemiseksi; Tvm. n :o 3
30131:      (am. n:o 7) ................................. .
30132:                          Asialuettelo.                                      5
30133: 
30134: 
30135: n :o 41, valtioavun myöntämisestä kunnallisille pii-
30136: rimielisairaaloille; Tvm. n :o 5 (am. n :o 17);
30137: Ekd :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
30138: n :o 42, määrärahan myöntämisestä valtiovaroista
30139: kotiteollisuuden edistämis,tä tarkoittavaksi rahas-
30140: toksi; Tvm. n :o 7 (am. n :o 20) ................ .
30141: n :o 43, tutkimuksen toimittamisesta siirtolaisuu-
30142: desta; Työvrn. n :o 6 (arn. n :o 31); Edk :n alarn.
30143: anomus       ................ ,. .................. .
30144: n :o 48, määrärahan myöntämisestä eräitten kun-
30145: tain eniten rasitettujen tientekolahkojen avusta-
30146: miseksi; Ltvm. n:o 4 (am. n:o 23) ............. .
30147: n :o 49, määrärahan myöntämisestä eräitten kun-
30148: tain eniten rasitettujen tientekolahkojen avusta-
30149: miseksi; Ltvm. n :o 4 (am. n :o 23) ............. .
30150: n :o 52, uuden metsästysasetuksen säätäruisestä;
30151: Ltvm. n :o 5 (am. n :o 26); Edk :n alarn. anomus ..
30152: n :o 53, maatilojen osittamisesta 12 p :nä kesäk.
30153: 1895 annetun asetuksen 41 § :n (perintötorpat)
30154: muuttamisesta; Ltvm. n :o 3 ja 3 a (am. n :o 25) ..
30155: n :o 54, kotien perustamisesta turvattomia lapsia
30156: ja niiden äitejä varten; Sivrn. n:o 6 (am. n:o 30);
30157: Edk :n alam. anomus ......................... .
30158: n :o 55, apurahan myöntämisestä Kotikasvatusyh-
30159: distykselle sen toiminnan kannattamiseksi ja laa-
30160: jentamiseksi; Sivm. n:o 5 (am. n:o 14) ....... .
30161: n :o 59, määrärahan myöntämis€stä Suomen Eläin-
30162: suojelusyhdistykselle eläinrääkkäyksen ehkäisemi-
30163:  seksi; Sivm. n:o 4 (am. u:o 12) ............... .
30164: n :o 63, määrärahan myöntämisestä erinäisille voi-
30165: mistelu- ja urheiluliitoille; Sivm. n :o 3 (am.
30166: n :o 5); Edk :n alam. anomus ................. .
30167:                                                                          "
30168: n :o 65, ammattitaitoisen asiamiehen asettamisesta
30169:  suomalaisten meijerituotteiden myyntiä varten
30170:  Venäjälle ; M tvm. n :o 5 ( am. n :o 13) ; Edk :n alam.
30171:  anomus      ................................... .
30172:                                                                          "
30173: n :o 66, kotimaisen kylvösiemenkaupan suojele-
30174:  misesta ja vakaannuttamisesta; Mtvm. n :o 6 (am.
30175:  n :o 21); Edk :n alam .. anomus ................. .
30176:                                                                          "
30177:  n :o 67, määrärahan myöntämisestä maanviljelys·
30178:  ja talousseuroille srinäisten sivuelinkeinojen edis-
30179:  tämiseksi pienviljelijäin keskuudessa; Mtvm. n :o
30180:  11; (am. n :o 29); Bdk :n alam. anomus ....... .
30181:                                                                         "
30182: 6                              Asialuettelo.
30183: 
30184:      n :o 70, valtiolainan ottamisesta Suomen maalais-
30185:      väestön asutusrahaston vahvistamiseksi; :Nitvm.
30186:      n :o 3, Suurvm. n :o 3 (am. n :o 8); Edk :n alam. kir-
30187:      jelmä ( em. n :o 1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
30188:      n:o 73, lainain myöntäm]sestä maalaiskuntain ti-
30189:      la ttoman väestön lainakassoille; :Mtvm. n :o 9 (am.
30190:      n :o 24); Edk :n alam. anomus .................. V: 2
30191:      n:o 75, määrärahan myöntämisestä Suomen :Maan-
30192:      vuokraajain Liitolle maanvuokraajain oikeusavus-
30193:      tusta varten; :Mtvm. n :o 4 (am. n :o 9); Edk :n
30194:      alam. anomus ............................... .
30195:      n :o 76, valtioavun myöntämisestä maamieskoulu-
30196:      jen rakennus-avustukseksi; :Mtvm. n :o 7 (am. n :o
30197:      22); Edk :n alam. anomus ..................... .
30198:      n :o 84, määrärahan myöntämisestä toimenpiteitä
30199:                                                                                   "
30200:      varten metsärajan alenemisen ehkäisemiseksi La-
30201:      pin kihlakunnassa ; V vm. n :o 5 ............... .                            II
30202:      n :o 93, valtion kannatusavun myöntämisestä niille
30203:      työväen ammattijärjestöille, jotka ensi talven ai-
30204:      kana järjestävät työttömäin avustusta; Työvm. n :o
30205:       4 (am. n:o 10); Edk:n alam. anomus ......... . V: 2
30206:      n :o 94 rahaston perustamisesta yleisen työkyvyttö-
30207:       myys- ja vanhuusvakuutuksen· toteuttamiseksi;
30208:       Työvm. n:o 5 (am. n:o 11), Vv:n kirjelmä 28 p:ltä
30209:      huhtik. 1914; Edk :n alam. anomus ........... .
30210:       n :o 101, Viipurin läänissä olevan Konnunsuon
30211:                                                                                   "
30212:       kuivattamisesta valtion kustannuksella; Mtvm. n :o
30213:       10 (am. n :o 27); Edk :n alam. anomus ......... .
30214:                                                                                  "
30215: 
30216: Armollinen esitys:
30217:       n :o 1, maanvuokraolojen järjestämisestä; :Mtvm.
30218:       n :o 8; Suurvm. n :o 6; Edk :n alam. vastaus ....                          I
30219:       n:o 2, leimasuostunnasta vuonna 1915; Vvm. n:o 4,
30220:       Suurvm. n :o 13; Edk :n alam. vastaus ......... .
30221:       n :o 3, suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
30222:                                                                                  "
30223:       veron suorittamisesta; Vvm. n:o 6; Suurvm. n:o
30224:       14; Edk :n alam. vastaus ..................... .
30225:                                                                                  "
30226:       n :o 4, suostunta verosta mallasjuomista vuonna
30227:       1915, sekä mallasjuomain tehdasmaisesta valmis-
30228:       tuksesta; V vm. n :o 3; Suurvm. n :o 12; Edk :n
30229:       alam. vastaus ............................... .
30230:                                                                                  "
30231:                               Asialuettelo.                                    7
30232: 
30233:        n :o 5, siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
30234:        sesta Suomessa on suoritettava vuonna 1915; Vvm.
30235:        n:o 1 a ja 1 a (2); Edk:n alam. anomus; Vvm.
30236:        n :o 1 b; Suurvm. n :o 18; Edk :n alam. vastaus . . I
30237:        n :o 6, varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
30238:        hin vakinaiset valtion tulot eivät riitä; Vvm. n:o 5
30239:        ja 5 a; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . II
30240:        n :o 7, lisäyksestä suostuntarahaston 1914 vuoden
30241:        budjettiin; Vvm. n:o 7; Edk:n alam. vastaus ....
30242:        n :o 8, varain osottamisesta valtiopäiväkustannus-
30243:        ten suorittamiseen vuonna 1915; Vvm. n :o 2;
30244:        Edk :n alam. vastaus ......................... .
30245:        n :o 9, paloviinarahain budjetista vuodeksi 1915;
30246:        Vvm. n :o 8; Ks. A'rm. esit. n :o 5 ............. .
30247:        n :o 10, kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1915; Vvm.
30248:        n :o 11; Vv :n ,kirjelmän :o 51; Edk :n alam. vastaus
30249:        n :o 11, normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta
30250:        Hiitolan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen
30251:        kaupungin kautta ja Suvannon järven poikki Rau-
30252:        dun pitäjässä Keisarikunnan rajalla olevaan Sir-
30253:        kiänsaareen, Hiitolasta Käkisalmen kaupungin
30254:        kautta ja Kiviniemen kosken poikki Raudun pitä-
30255:        jän samaa rajaa lähellä olevaan Raasulin kylään
30256:        rakennettavan rautatien asemesta; Vvm. n :o 9;
30257:        Edk :n alam. vastaus ......................... . III
30258:        n :o 12, koskeva muutettuja määräyksiä hirven
30259:        metsästämisestä; Ltvm. n :o 8; Suurvm. n :o 15;
30260:        Edk :n alam. vastaus ......................... .
30261:                                                                              "
30262:        n :o 13, Suomen Pankin Ohjesäännön 18 ja 19 § :n
30263:        muuttamisesta toisin kuuluviksi; Pvm. n :o 5;
30264:        Suurvm. n :o 11; Edk :n alam. vastaus ......... .
30265:                                                                              "
30266:        n :o 14, koskeva lisäystä 9 p :nä marraskuuta 1868
30267:        kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun
30268:        arm. asetuksen 14 § :ään; Lvm. n :o 4; Suurvm.
30269:        n :o 20; Edk :n alam. vastaus ................. .
30270: 
30271: Asevelvollisuus. Rahamaksu asevelvollisuuden sijasta;
30272:       Vvm. n:o 10 siv. 45 . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. .. . . .   IV
30273:       ponsi sotilasmenojen suorituksesta; Vvm. n :o 5
30274:       SlV. 40   ......................................                    II
30275: 
30276: Asiamies. Ks. Maanvuokraajain Liitto. Meijerituotteet.
30277: 8                               Asialuettelo.
30278: 
30279: Asutusrahasto. Ks. Tilaton väestö.
30280: 
30281: 
30282: Budjetti. Ks. Tulo- ja menoarvio.
30283: 
30284: 
30285: Eduskunnan kirjasto. V vm. n :o 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
30286: 
30287: 
30288: Eduskuntaesitys:
30289:      n :o 1, vuoden 1911 valtiopäivillä lepäämään jätetty
30290:      ehdotus asetukseksi pientiloista ja asetukseksi Suo-
30291:      men maalaisväestön asutusrahastosta; Mtvm. n :o
30292:       2; Suurvm. n:o 2 (em. n:o 2) ............... . V:1
30293:      n:o 2, vuoden 1912 valtiopäivillä lepäämään jätetty
30294:      ehdotus asetukseksi pientiloista ja asetukseksi Suo-
30295:      men maalaisväestön asutusrahastosta; Mtvm. n :o
30296:      1; Suurvm. n :o 1 ( em. n :o 1); Edk :n alam. ehdo-
30297:      tus asetukseksi ............................. .       ,
30298:      n :o 3, ehdotus laiksi apurahan myöntämisestä työt-
30299:      tömyyskassoilla; Työvm. n :o 3; Suurvm. n :o 7 ja
30300:       7 a ( em. n :o 6); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi
30301:      n :o 4, ehdotus asetukseksi teoslainakiinnityksestä;
30302:       Lvm. n:o 1 (em. n:o 4) ....................... .     ,
30303:       n :o 5, ehdotus asetukseksi paloviinan ja muiden
30304:       poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomien myy-
30305:       misestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä
30306:      9 p :nä kesäk. 1892 annetun asetuksen 10 ja 28 § :n
30307:       muuttamisesta; Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 5 (em.
30308:       n:o 3) ...................................... .      ,
30309:       n :o 6, ehdotus asetukseksi a) teiden tekemisestä ja
30310:       ja kunnossapidosta maalla sekä b) tieveron maksa-
30311:       misesta ja sen käyttämisestä; Ltvm. n :o 2;
30312:       Suurvm. n:o 19 ja 19 a (em. n:o 7) ........... . ,
30313:       n :o 7, ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p :nä 1898
30314:       metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykä-
30315:       läin muuttamisesta; Ltvm. n :o 6; Suurvm. n :o 10
30316:       (em. n:o 11) ............................... . ,
30317:       n :o 10, ehdotus yhtiön harjoittamasta pankkiliik-
30318:       keestä 10 p :nä toukok. 1886 annetun asetuksen 8,
30319:       9 ja 13 § :n muuttamisesta; Pvm. n :o 2; Suurvm.
30320:       n :o 9 ( em. n :o 9) ........................... .   ,
30321:       n :o 11, ehdotus asetukseksi 23 p :nä heinäk. 190.2
30322:       annetun vesioikeuslain 2 luvun 18 § :n muuttami-
30323:                           Asialuettelo.                              9
30324: 
30325: 
30326:       sesta; Ltvm. n:o 1; Suurvm. n:o 4 ja 4 a (em.
30327:       n :o 5); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . . . V: 1
30328:       n :o 14, ehdotus merilain 31 § :n muuttamisesta;
30329:       Ltvm. n:o 7; Suurvm. n:o 17 (em. n:o 10) ..... .
30330:                                                                  "
30331:       n :o 15, ehdotus paloviinan ja muiden poltettujen
30332:       tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kul-
30333:       jetuksesta ja varastossa pitämisestä 9 p :nä kesäk.
30334:       1892 annetun asetuksen 10 § :n muuttamisesta;
30335:       Tvm. n:o 2; Suurvm. n:o 5 (em. n:o 3) ....... .
30336:                                                                  "
30337:       n :o 16, ehdotus asetukseksi teitten tekemisestä ja
30338:       kunnossapitämisestä maalla; Ltvm. n :o 2; Suurvm.
30339:       n:o 19 ja 19 a (em. n:o 7) .................. ..
30340:                                                                  "
30341:       n :o 17, ehdotus asetukseksi teitten tekemisestä ja
30342:       kunnossapitämisestä maalla; Ltvm. n :o 2; Suurvm.
30343:       n:o 19 ja 19 a (em. n:o 7) ................... .
30344:                                                                  "
30345:       n :o 22, ehdotus rangaistusten täytäntöönpanosta
30346:       19 p :nä jouluk. 1889 annetun asetuksen 3 luvun
30347:       3 § :n muuttamisesta; Lvm. n :o 3; Suurvm. n :o 16
30348:       (em. n :o 12); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ..
30349:       n :o 25, ehdotus laiksi, jonka kautta kumotaan ri-
30350:       koslain 10 luvun 1, 2, 3 ja 4 §; Lvm. n :o 2; Suurvm.
30351:       n :o 8 ( em. n :o 8) ........................... .
30352:                                                                  "
30353:       n :o 26, ehdotus asetukseksi kätilöistä ja kätilötoi-
30354:       men järjestämisestä maassa; Prvm. n :o 2 Edk :n
30355:       puhemiehen kieltäytymisen johdosta valiokuntaan
30356:       lähettämistä varten esittämästä mainittua edus-
30357:       kuntaesitystä ............................... . IV
30358: 
30359: Eläinsuojelus. Ae n :o 59 määrärahan myöntämisestä
30360:        Suomen Eläinsuojelusyhdistykselle eläinrääkkäyk-
30361:       sen ehkäisemiseksi; SiV'lll. n :o 4 (am. n :o 12) .. V: 2
30362: 
30363: Emäntäkoulut. Ks. Kotitalousopetus.
30364: 
30365: Esittelykielto.   Ks. Kätilöt.   Valtiopäiväjärjestys.
30366: 
30367: Evankelisluterilaiset seurakunnat, niiden vastikerahas-
30368:      tosta v. 1912 annetut apurahat; Kertomus valtio-
30369:      varain tilasta siv. 66 ....................... .           IV
30370: Finljandskaja Gaseta. Vvm. n :o 10 siv. 30 ja 51 ..... .
30371:                                                                  "
30372: Helsingin Palvelijataryhdistys. Ks. Palvelijatarkoti.
30373: 10                                Asialuettelo.
30374: 
30375: Henkirahat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 10. . . . . IV
30376:       Prvm. n :o 3 siv. 21 (am. n :o 19) ...               V: 2                00   •••••••••
30377: 
30378: 
30379: 
30380: 
30381: Hevosasevelvollisuus. Prvm. n :o 3 siv. 35 (am. n :o 19)
30382: 
30383: Hiitola-Raasuli (Sirkiänsaari). Ks. Rautatie.
30384: 
30385: Hirven metsästäminen. Ks. Metsästys.
30386: 
30387: Huvit. Ks. Yleiset huvit.
30388: 
30389: Hypoteekkiyhdistys. Ks. Kiinnitys.
30390: 
30391: Hyrynsalmi. Ks. Sairastupa.
30392: 
30393: Hätäapurahasto. Kertomus valtiovarain tilasta                                                s1v. 60        IV
30394: 
30395: .Jakolaitos. Ae n :o 53 maatilojen osittamisesta 12 p :nä
30396:        kesäk. 1895 annetun asetuksen 41 § :n muuttami-
30397:        sesta (perintötorppien eroittaminen); Ltvm. n :o 3
30398:        ja3a(am.n:o25) ............................ V:2
30399:        Kertomus valtiovarain tilasta siv. 23; Vvm. n :o
30400:        10 siv. 45 ja 46 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
30401: 
30402: Jumalanpilkka. Ks. U skontorikokset.
30403: 
30404: Juovutusjuomat. Ks. Alkoholilainsäädäntö.                                           Paloviina.
30405:       Mallasjuomat.
30406: 
30407: Kalastus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 8 ja 24
30408: 
30409: Kananhoito. Ks. Pienviljelys.
30410: 
30411: Kanavat, niiden tulot ja menot. Kertomus valtiovarain
30412:      tilasta siv. 9 ja 24 ........................... .
30413: 
30414: Kansakoulu. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 22; Vvm.
30415:       n:o 10 siv. 46             00   00   00   00   00   00   00   00   00   00   00   00   00   00   00
30416: 
30417: 
30418: 
30419: 
30420: Kauppaopetus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 25 ..
30421:                                                                                                             "
30422: Keittokoulut. Ks. Kotitalousopetus.
30423:                            Aeialuettelo.                            11
30424: 
30425: Kenraalikuvernöörinvirka ja -kanslia. Vvm. n :o 10 siv.
30426:      31 ...........................................             IV
30427: 
30428: Kertomus:
30429:        hallituksen to~menpiteistä. Ei annettu Edk :lle.
30430:        pankkivaltuusmiesten pankkivaliokunnalle vuo-
30431:      : delta 1913; Pvm. n :o 3 Suomen Pankin tilaa ja
30432:        hallintoa vuonna 1913' koskevan tarkastuksen joh-
30433:        dosta; Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille ....
30434:        postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1912;
30435:                                                                 "
30436:        Pvm. n :o 1; Edk :n alam. kirjelmä ........... .
30437:                                                                 "
30438:        prokuraattorin, vuodelta 1912; Lvm. n :o 5; Edk :n
30439:        alam. kirjelmä ............................. .
30440:        suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönne-
30441:        tyn määrärahan käyttämisestä ............... .
30442:        valtiovarain tilasta, vuodelta 1912; V vm. n :o 10;
30443:        Vv :n kirjelmä n :o 52; Edk :n alam. kirjelmä
30444: 
30445: Kiinnitys. Arm. esitys n :o 14 koskeva lisäystä 9 p :nä
30446:       marrask. 1868 kiinnityksestä kiinteään omaisuu-
30447:       teen annetun arm. asetuksen 14 § :ään (hypoteekki-
30448:       yhdistyksen antaman lainan vakuus); Lvm. n :o 4;
30449:       Suurvm. n :o 20; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . III
30450:       Ks. Teoslainakiinnitys.
30451: 
30452: Kirjallisuus. Ks. Suomalainen kirjallisuus.
30453: 
30454: Kivennavan y. m. pitäjien yhdistäminen keisarikuntaan;
30455:       Prvm. n :o 3 siv. 34 (am. n :o 19) .............. V: 2
30456: 
30457: Komiteakustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
30458:      25; Vvm. n :o 10 siv. 52 sekä myös siv. 25-26 . . . .      IV
30459: 
30460: Konnunsuo. Ae n :o 101 Viipurin läänissä olevan Kon-
30461:      nunsuon kuivattamisesta valtion kustannuksella;
30462:      Mtvm. n :o 10 (am. n :o 27); Edk :n alam. anomus V: 2
30463: 
30464: Korkotulot, valtion. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 9       IV
30465: 
30466: Koti. Ks. Palvelijatarkoti. Turvakoti.
30467: 
30468: Kotikasvatusyhdistys. Ae n :o 55 apurahan myöntämi-
30469:       sestä Kotikasvatusyhdistykselle sen toiminnan
30470: 12                              Asialuettelo.
30471: 
30472:         kannattamiseksi ja laajentamiseksi; Sivm. n :o 5
30473:         (am. n:o 14) ................................ V:2
30474: 
30475: Kotimainen siemen. Ks. Siemenkauppa.
30476: 
30477: Kotitalousopetus. Ae n :o 13 kotitalousopetuksen avus-
30478:        tamiseksi myönnetyn määrärahan korottamisesta;
30479:        Sivm. n :o 2 (am. n :o 4); Edk :n alam. anomus ..
30480:        Ae n :o 14 määrärahan myöntämisestä matka-apu-
30481:        rahoiksi koti talous- y. m. koulujen opettajattarille;
30482:        Sivm. n :o 1 (am. n :o 3); Edk :n alam. anomus ..
30483: 
30484: Kotiteollisuus. Ae n :o 42 määrärahan myöntämisestä val-
30485:       tiovaroista kotiteollisuuden edistämistä tarkoitta-
30486:       vaksi rahastoksi; Tvm. n :o 7 (am. n :o 20)
30487: 
30488: Koulutalojen rakentaminen. Vvm. n:o 10 siv. 57                                 IV
30489:       Ks. Venäläiset koulut.
30490: 
30491: Kresti-vankila. Ks. Lailliset olot.
30492: 
30493: Kruunun maatilat, niiden tulot. Kertomus va1tiovarain
30494:      tilasta siv. 7 ja 23; Vvm. n :o 10. siv. 15-25 ....
30495:                                                                                "
30496: Kruunun metsämaat. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
30497:      8 ja 63; Vvm. n:o 10 siv. 17 ja 74 sekä 45 ..... .
30498: 
30499: Kuljetusneuvoasevelvollisuus. Prvm. n :o 3 siv. 35 (am.
30500:        n:o 19) ...................................... V: 2
30501: 
30502: Kulkulaitosrahasto. Arm. esitys n :o 10 kulkulaitosra-
30503:       hastosta vuodeksi 1915; Vvm. n:o 11; Vv:n kir-
30504:       jelmä 2 p :ltä toukok. 1914; Edk :n alam. vastaus . .                    II
30505:       kertomus valtiovarain tilasta siv. 9, 43, 46 ja 54;
30506:       Vvm. n :o 10 siv. 59 ja 85 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30507: 
30508: Kuponkivero. Ks. Pääoma- ja kuponkivero.
30509: 
30510: Kylvösiemen. Ks. Siemenkauppa.
30511: 
30512: Kyytilaitos. Vvm. n :o 5 siv. 86 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
30513:                                        Asialuettelo.                                            13
30514: 
30515: Käsityönopetusrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta
30516:       siv. 62 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30517: 
30518: Kätilöt. Ee n :o 26, ehdotus asetukseksi kätilöistä ja
30519:       kätilötoimen järjestämisestä; Prvm. n :o 2 puhe-
30520:       miehen kieltäytymisen johdosta esittelemästä mai-
30521:       nittua eduskuntaesitystä ..................... .
30522:       Kätilöiden paikkaaminen maalaiskuntiin; Vvm.
30523:       n:o 10 siv. 38 ............................... .
30524: 
30525: Laamannin käräjäjyvärahasto. Kertomus valtiovarain ti-
30526:      lasta siv. 65 ................................. .
30527:                                                                                             "
30528: Lahjoitetut rahastot. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
30529:       68 ......................................... .
30530:                                                                                             "
30531: Lailliset olot. Ae n :o 27 ja 28 laillisten olojen palautta-
30532:        misesta, n :o 29 n. s. yhdenvertaisuuslain nojalla
30533:        tuomittujen Suomen kansalaisten palauttamisesta
30534:        laillisiin oikeuksiinsa ja saman lain toteuttami-
30535:        seksi aijottujen enempien toi-menpiteitten lakkaut-
30536:        tamisesta sekä n :o 26 venäjänkielen käytön laajen-
30537:        tamista tarkoittavien toimenpiteitten lakkautta-
30538:        misesta ja nykyisten kieliasetusten noudattami-
30539:        sesta; Prvm. n :o 3 (am. n :o 19); Edk :n alam. ano-
30540:        mus ........................................ . V: 2
30541:        Lvm. n :o 5 prokuraattorin kertomuksen johdosta IV
30542:        Vvm. n :o 1.0 siv. 4-14 ja 69 ................. .
30543:                                                              "
30544:        Ks. Adressi.
30545: 
30546: Lainat. Ks. Maanviljelyslainat.
30547: 
30548: Lainausrahasfo. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 63;
30549:       Vvm. n :o 10 siv. 68 ......................... .
30550:                                                                                             "
30551: Lakivaliokunta:
30552:       M i et. n: o 1, eduskuntaesityksen johdosta, joka
30553:       sisältää ehdotuksen asetukseksi teoslainakiinnityk-
30554:       sestä (em. n :o 4) ........................... . V:1
30555:       M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
30556:       sisältää ehdotuksen rikoslain 10 luvun 1, 2, 3 ja
30557:       4 § :n kumoamisesta; Suurvm. n :o 8 ja 8 a ( em.
30558:       n:o 8) ...................................... .
30559:                                                                                             "
30560: 14                                   Asialuettelo.
30561: 
30562:         M i e t. n: o 3, eduskuntaesityksen johdosta, joka
30563:         koskee rangaistusten täytäntöönpalloasetuksen 3
30564:         luvun 3 § :n muuttamista; Suurvm. n :o 16 (em.
30565:         n :o 12); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . V: 1
30566:         M i et. n: o 4, arm. esityksen johdosta, joka kos-
30567:         kee lisäystä 9 päivänä marraskuuta 1868 kiinni-
30568:         tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuk-
30569:         sen 14 § :ään; Suurvm. n :o 20; Edk :n alam. vas-
30570:         taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
30571:         M i e t. n: o 5, Keisarillisen Suomen Senaatin pro-
30572:         kuraattorinviraston Suomen Eduskunnalle anta-
30573:         man kertomuksen johdosta, joka koskee lainkäyt-
30574:         töä ja lakien voimassa pitämistä maassa; Edk :n
30575:         alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
30576: 
30577: Laki- ja talousvaliokunta:
30578:       M i et. n: o 1., eduskuntaesityksen johdosta, joka
30579:       sisältää ehdotuksen 23 p :nä heinäkuuta 1.902 an-
30580:        netun vesioikeuslain 2 luvun 1.8 § :n muuttami-
30581:        sesta; Suurvm. n :o 4 ja 4 a (em. n :o 5); Edk :n
30582:        alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1
30583:       M i et. n: ·o 2, koskeva teiden ja siltain rakenta-
30584:        mista ja kunnossapitämistä maalla; Suurvm. n :o
30585:        1.9 ja 1.9 a (em. n:o 7) ....................... .
30586:        M i et. n: o 3 j a 3 a, anomusehdotuksen johdosta
30587:        koskeva maatilojen osittamisesta 12 päivänä kesä-
30588:        kuuta 1895 annetun asetuksen 41. § :n muuttamista
30589:         (am. n:o 25) ................................ V: 2
30590:        :M i et. n: o 4, määrärahan myöntämisestä eräit-
30591:        ten eniten rasitettujen tientekolahkojen avusta-
30592:        miseksi ( am. n :o 23) ......................... .
30593:        M i et. n: o 5, metsästystä koskevan lainsäädännön
30594:        uudistamisesta (am. n :o 26); Edk :n alam. anomus
30595:        M i e t. n: o 6, eduskunnass,a tehdyn, voimassa ole-
30596:        van metsästysasetuksen eräiden pykäläin muutta-
30597:        mista tarkoittavan eduskuntaesityksen johdosta;
30598:         Suurvm. n :o 1.0 ( em. n :o 1.1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1.
30599:        M i et. n: o 7, eduskuntaesityksen johdosta, joka
30600:         sisältää ehdotuksen voimassa olevan merilain
30601:         31 § :n muuttamiseksi; Suurvm. n:o 1.7 (em. n:o
30602:        1.0) ........................................ .
30603:                                     Asialuettelo.                                       15
30604: 
30605:          M i e t. n: o 8, arm. esityksen johdosta, joka kos-
30606:          kee muutettuja määräyksiä hirven metsästäruises-
30607:          tä; Suurvm. n :o 15; Edk :n alam. vastaus . . . . . .                         III
30608: 
30609: Lastenhoito. Ks. Turvakoti.
30610: 
30611: Lauttaus. Ks. Vesioikeus.
30612: 
30613: Leimasuostun ta. Arm. esitys n :o 2 leimasuostunnasta
30614:       vuonna 1915; Vvm. n :o 4; Suurvm. n :o 13; Edk :n
30615:       ala,m. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
30616:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 14 . . . . . . . . . .                        IV
30617: 
30618: Lepäämään jätetty ehdotus. Ks. Tilaton väestö. Torpan
30619:      y. m. vuokra.
30620: 
30621: Luotsilaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 25; Vvm.
30622:        n:o 10 siv. 48 ............................... .
30623: 
30624: Lääkintölaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 16 ja
30625:       20; Vvm. n :o 10 siv. 36 ..................... .
30626:       Ks. Sairastupa. Mielisairas.
30627: 
30628: Lääninhallitukset. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 20
30629:       ja 69 ....................................... .
30630: 
30631: Maakauppiasten maksut. Kertomus valtiovarain tilasta
30632:      siv. 10 ..................................... .
30633:                                                                                        "
30634: Maalaisväestön asutusrahasto. Ks. Tilaton väestö.
30635: 
30636: Maanosittaminen. Ks. J akolaitos.
30637: 
30638: Maamieskoulut. Ae n :o 76 valtioavun myöntämisestä
30639:      maamieskoulujen rakennusavustukseksi; Mtvm.
30640:      n :o 7 (am. n :o 22); Edk :n alam. anomus ........ V: 2
30641:      Vvm. n:o 10 siv. 17 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
30642: 
30643: Maanviljelyslainat. Ae n :o 73 lainojen myöntämisestä
30644:      maalaiskuntain tilattoman väestön lainakassoille;
30645:      MtVm. n :o 9 (am. n :o 24); Edk :n alam. anomus .. V: 2
30646: 16                                Asia luettelo.
30647: 
30648: Maanviljelysrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
30649:      62                                                                           IV
30650: 
30651: Maanviljelysseurat. Ks. Pienviljelys.
30652: 
30653: Maanvuokra. Ks. Torpan y. m. vuokra.
30654: 
30655: ~laanvuokraajain    Liitto. Ae n :o 75 määrärahan myön-
30656:          tämisestä Suomen Maanvuokraajain Liitolle maan-
30657:          vuokraajain oikeusavustusta varten; Mtvm. n :o 4
30658:          (am. n:o 9); Edk:n alam. anomus ............. V: 2
30659: 
30660: Maataloudelliset oppilaitokset. Kertomus valtiovarain
30661:       tilas•ta siv. 23; Vvm. n:o 10 siv. 17 ja 46 ......                          IV
30662: 
30663: Maatalousvaliokunta:
30664:       M i et. n: o 1, vuoden 1912 valtiopäivillä lepää-
30665:       mään jätetyistä ehdotuksista asetukseksi pienti-
30666:       loista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asu-
30667:       tusrahastosta; Suurvm. n :o 1 (erp. n :o 1); Edk :rt
30668:       alam. ehdotus asetuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
30669:       M i e t. n: o 2, vuoden 1911 valtiopäivillä lepää-
30670:       mään j ätetyistä ehdotuksista asetukseksi pienti-
30671:       loista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asu-
30672:       tusrahastosta; Suurvm. n :o 2 (em. n :o 2) ..... .
30673:       M i et. n: o 3, anomusehdotuksen johdosta, joka
30674:       koskee valtiolainan ottamista ,Suomen maalais-
30675:       väestön asutusrahaston" vahvistamiseksi; Suurvm.
30676:       n :o 3 sisältävä Vv :n lausunnon (am. n :o 8); Edk :n
30677:       alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
30678:       M i et. n: o 4, anomusehdotuksen johdosta, joka
30679:       koskee määrärahan myöntämistä Suomen Maan-
30680:       vuokraajain Liitolle maanvuokraajain oikeusavus-
30681:       tusta varten (am. n :o 9); Edk :n alam. anomus ..
30682:       M i e t. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka
30683:       koskee ammattitaitoisen asiamiehen asettamista
30684:       suomalaisten maitotaloustuotteiden myyntiä var-
30685:       ten Venäjälle (am. n :o 13); Edk :n alam. anomus
30686:       M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka
30687:       koskee kotimaisen kylvösiemenkaupan suojele-
30688:       mista ja vakaannuttamista (am. n :o 21); Edk :n
30689:       alam. anomus ............................... .
30690:                                                                                    "
30691:                           Asialuettelo.                                17
30692: 
30693: 
30694:        M i et. n: o 7, anomusehdotuks'en johdosta, joka
30695:        koskee valtioavun myöntämistä maamieskoulujen
30696:        rakennusavustukseksi (am. n :o 22); Edk :n alam.
30697:        anomus ................................... ~·. V: 2
30698:        M i et. n: o 8, arm. esityksBn johdosta, joka kos-
30699:        kee maanvuokraolojen järjestämistä; Suurvm. n :o
30700:        6; Edk :n alam. vastaus ....................... . I
30701:        M i et. n: o 9, anomusehdotuksen johdosta, joka
30702:        koskee lainain myöntämistä maalaiskuntain tilat-
30703:        toman väestön lainakassoille ( am. n :o 24) ; Edk :n
30704:        alam. anomus ............................... . V: 2
30705:        M i e t. n: o 10, anomusehdotuksen johdosta, joka
30706:        koskee Konnunsuon kuivattamista valtion kustan-
30707:        nuksella (am. n :o 27); Edk :n alam. anomus ....
30708:        M i et. n: o 11, anomusehdotuksen johdosta, joka
30709:        koskee määrärahan myöntämistä maanviljelys- ja
30710:        talousseuroille erinäisten sivuelinkeinojen edistä-
30711:        miseksi pienviljelijäin keskuudessa (am. n :o 29);
30712:        Edk :n alam. anomus ......................... .
30713:                                                                    "
30714: Maavero. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 10 ....... .       IV
30715:      Ks. V erotus.
30716: 
30717: Maitotalous. Ks. Meijerituotteet.
30718: 
30719: Majakkamaksut. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 15;
30720:      Vvm. n :o 10 siv. 48 ......................... .
30721: 
30722: Mallasjuomat. Arm. esitys n :o 4 suostun taverosta mal-
30723:       lasjuomista vuonna 1915, sekä mallasjuomain teh-
30724:       dasmaisesta valmistuksesta; Vvm. n :o 3; Suurvm.
30725:       n :o 12; Edk :n alam. vastaus ................. .        I
30726:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 13 ja 35 ..... .      IV
30727: 
30728: Meijerilaiuarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 62.
30729:                                                                "
30730: Meijeri tuotteet. Ae n :o 65 ammattitaitoisen asiamiehen
30731:       ottamisesta suomalaisten meijerituotteiden myyn-
30732:       tiä varten Venäjälle; M tvm. n :o 5 ( am. n :o 13);
30733:       Edk :n alam. anomus ......................... . V:2
30734:                                                            2
30735: 18                                  Asialuettelo.
30736: 
30737: Merilaki. Ee n :o 14, ehdotus merilain 31 § :n muutta-
30738:       misesta; L tvm. n :o 7; Su urvm. n :o 17 (ero. n :o
30739:       10) ......................................... V:1
30740: 
30741: Metsämaat. Ae n :o 84 määrärahan myöntämisestä toi-
30742:      menpiteitä varten metsärajan alenemisen ehkäi-
30743:      semiseksi Lapin kihlakunnassa; V vm. n :o 5 . . . . . .                           II
30744: 
30745: Metsämaiden lunastamisrahasto. Kertomus valtiovarain
30746:      tilasta siv. 63 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30747: 
30748: Metsästys. Arm. esitys n :o 12 koskeva muutettuja mää-
30749:       räyksiä hirven metsästämisestä; Ltvm. n :o 8;
30750:       Suurvm. n :o 15; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . III
30751:       Ee n :o 7, ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p :nä
30752:       1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden
30753:       pykälien muuttamisesta; Ltvm. n :o 6; Suurvm.
30754:       n:o 10 (ero. n:o 11) .......................... V: 1
30755:       Ae n :o 52 uuden metsästysasetuksen säätämisestä;
30756:       Ltvm. n :o 5 (am. n :o 26); Edk :n a}am. anomus .. V: 2
30757: 
30758: Mielisairas. Ae n :o 41 valtioavun myöntämisestä kunnai-
30759:       lisille piirimielisairaaloille; Tvm. n :o 5 (am. n :o
30760:       17); Edk :n alam. anomus ..................... .
30761:                                                                                        "
30762:        Ae n :o 8, varojen myöntämisestä mielisairashoidon
30763:        järjestämiseksi; Tvm. n:o 5 (am. n:o 17); Edk:n
30764:        alam. anomus ............................... .
30765:                                                                                        "
30766:        Vvm. n:o 5 siv. 54 ja 84 ..................... .                                II
30767: 
30768: Museorakennus. Vvm. n:o 10 siv. 56                                                     IV
30769: 
30770: Oikeusavustus. Ks. Maanvuokraajain Liitto.
30771: 
30772: Oppikoulut. Kertomus valtiovarain til,asta siv. 22 ....
30773:                                                                                        "
30774: Osuuskassojen keskuslainarahasto. Ks. Suomen Pankki.
30775: 
30776: Painoasiain Ylihallitus. Vvm. n :o 10 siv. 40, ponsi sen
30777:       lakkauttamisesta siv. 45 ..................... .
30778: 
30779: Palkankorotukset. Vvm. n :o 10 siv. 32 ja 54 ......... .
30780:                                                                                        "
30781:                                      Asialuettelo.                                          19
30782: 
30783: Palokunta. Ae n :o 9 apurahan my5ntä!misestä Suomen
30784:       Yleiselle Palokuntialiitolle; Tvm. n :o 4 (am. n :o
30785:       16); Edk :n alam. anomus .................... V: 2
30786: 
30787: Paloviina. Arm. esitys n :o 5 ~iitä verosta, joka palo-
30788:       viinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava
30789:       vuonna 1915; Vvm. n :o 1 a ja 1 a (2); Edk :n
30790:       alam. kirjelmä; Vvm. n:o l b; Suurvm. n:o 18;
30791:       Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          I
30792:       Arm. esitys n :o 9 paloviinarahain budjetista vuo-
30793:       deksi 1915; Vvm. n :o 8; Ks. edell. . . . . . . . . . . . . .                     II
30794:        Kertomus valtiovarain tilast1\ siv. l2 ja 58; Vvm.
30795:        n:o lO siv. 57 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30796:        Ks. Alkoholilainsäädäntö.
30797: 
30798: Palvelijatarkoti. Ae n :o 21 apurahan myöntämisestä Hel-
30799:       singin Palvelijatarkodin kannattamiseksi; Työvm.
30800:        n :o 2 (am. n :o 2); Edk :n alam. anomus ........ V: 2
30801: 
30802: Pankkiliike. Ee n :o 10, ehdotus yhtiön harjoittamasta
30803:       pankkiliikkeestä lO p :nä toukok. :1886 annetun ase-
30804:       tuksen 8, 9 ja :13 § :n muuttamisesta; Pvm. n :o 2;
30805:       Suurvm. n:o 9 (em. n:o 9) .................... V: l
30806:       Kysymys venäläisten pankkien oikeudesta ulottaa
30807:       toimintansa Suomeen; Prvm. n:o 3 siv. 38 (am.
30808:       n:o :19) ...................................... V: 2
30809: 
30810: Pankkivaliokunta:
30811:      M i e t. n: o 1, koskeva Suomen postisäästöpankin
30812:      tilaa ja hoitoa vuonna :1912; Edk :n alam. kirjelmä IV
30813:       M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, joka
30814:       koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10
30815:       p :nä toukok. :1886 annetun asetuksen 8, 9 ja l3
30816:       § :n muuttamista; Suurvm. n :o 9 (em. n :o 9) .... V: 1
30817:       M i et. n: o 3, Suomen Pankin til,aa ja hallintoa
30818:       vuonna :1913 koskevan tarkastuksen johdosta;
30819:       Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille ......... . IV
30820:       M i et. n: o 4, koskeva pankkivaltuusmiesten, pan-
30821:       kin tilintarkastajain ja niiden varamiesten vaalia;
30822:       Edk :n alam. ilmoitus sanotusta vaalista ....... .
30823:                                                            "
30824:       M i et. n: o 5, arm. esityksen johdosta, joka sisäl-
30825:       tää ehdotuksen arm. asetukseksi Suomen Pankin
30826: 20                           Asialuettelo.
30827: 
30828:       Ohjesäännön 18 ja 19 § :n muuttamisesta toisin
30829:       kuuluvaksi; Suurvm. n :o ll; Edk :n alam. vastaus                   III
30830:       M i e t. n: o 6, Suomen Pankin käyttämättämistä
30831:       voittovaroista; Edk :n alam. kirjelmä; Edk :n kir-
30832:       jelmä Pankkivaltuusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30833: 
30834: Perintötorppa. Ks .•Takolaitos.
30835: 
30836: Perustuslakien voimassapitäminen. Ks. Adressi. Lailli-
30837:       set olot.
30838: 
30839: Perustuslakivaliokunta:
30840:       K i r j e 1m ä Edk :ssa herätetyn kysymyksen joh-
30841:       dosta siitä, onko valiokunnan puheenjohtajalla oi-
30842:       keus kieltäytyä tehtyä ja kannatettua ehdotusta
30843:       äänestyksenalaiseksi esittämästä .............. . IV
30844:       M i e t. n: o 1, eduskunnassa tehdyn ehdotuksen
30845:       johdosta alamaisen adressin lähettämisestä Keisa-
30846:       rilliselle ::Majesteetille; Edk :n alam. kirjelmä ....
30847:       M i e t. n: o 2, eduskunnan puhemiehen kieltäyty-
30848:       misen johdosta valiokuntaan lähettämistä varten
30849:       esittämästä edustajain Pärssisen y. m. eduskunta-
30850:       esitystä, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi käti-
30851:       löistä ja kätilötoimen järjestämisestä maassa ....
30852:                                                              "
30853:       M i et. n: o 3, eräiden eduskunnassa tehtyjen ano-
30854:       musehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat laillis-
30855:       ten olojen palauttamista maahan (am. n :o 19);
30856:       Edk :n alam. anomus ......................... . V: 2
30857: 
30858: Pienviljelys. Ae n :o 67 määrärahan myöntämisestä
30859:        maanviljelys- ja talousseuroille erinäisten sivu-
30860:        elinkeinojen edistämiseksi pienviljelijäin keskuu-
30861:        dessa; Mtvm. n:o ll (am. n:o 29); Edk:n alam.
30862:        anomus ..................................... .
30863:                                                                            "
30864: Poliisilaitos. Prvm. n :o 3 siv. 30-33 (am. n :o 19) ... .
30865:        Vvm. n :o 10 siv. 34 ja 35 sekä 80-85 ......... .                  IV
30866: 
30867: Postilaitos, sen tulot ja menot. Kertomus valtiovarain
30868:        tilasta siv. 15 ja 24 ......................... .
30869:                                                                           "
30870:                                       Asialuettelo.                                            21
30871: 
30872: Postisäästöpankki. Kertomus Suomen postisäästöpankin
30873:        tilasta ja hoidosta vuonna 1912; ?vm. n :o 1;
30874:        Edk :n alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               IV
30875:        Kertomus valtiovarain tilasta siv. 68 ........... .
30876: 
30877: Prokuraattori. Prvm. n :o 3 siv. ll (am. n :o 19) ........ V: 2
30878:       Kertomus lainkäytöstä ja lakien voimassa pitämi-
30879:       sestä maassa v. 1912; Lvm. n :o 5; Edk :n alam.
30880:       kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
30881: 
30882: Puhemiesneuvosto, ehdotus työsuunnitelmaksi; Työsuun-
30883:      nitelma .................................... .
30884: 
30885: Pääoma- ja kuponldvero. Arm. esitys n :o 3 suostunnan-
30886:      luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamises-
30887:      ta; V vm. n :o 6; Suurvm. n :o 14; Edk :n alam.
30888:      vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   I
30889: 
30890: Rahasääntö. Ks. Tulo- ja Menoarvio.
30891: 
30892: Raittiustyö. Ks. Alkoholilainsäädäntö.
30893: 
30894: Rangaistusten täytäntöönpano. Ee h :o 22, ehdotus ran-
30895:      gaistusten täytäntöönpanosta 19 p :nä iouluk. 1889
30896:       annetun as,etuksen 3 luvun 3 § :n muuttamisesta
30897:       (koskevaksi myös naisia); Lvm. n :o 3; Suurvm.
30898:       n :o 16 ( em. n :o 12); Edk :n alam. ehdotus ase-
30899:      tukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
30900: 
30901: Rautatie: Arm. esitys n :o 11normaaliraiteisen rautatien
30902:       rakentamisesta Hiitolan asemalta Karjalan radal-
30903:       ta Käkisalmen kaupungin kautta ja Suvannon jär-
30904:       ven poikki Raudun pitäjässä Keisarikunnan rajalla
30905:       olevaan Sirkiänsaar,een, Hiitolasta Käkisalmen
30906:       kaupungin kautta ja Kiviniemen kosken poikki
30907:       Raudun pitäjän samaa rajaa lähellä olevaan Raa-
30908:       sulin kylään rakennettavan rautatien asemesta;
30909:       Vvm. n :o 9; Edk :'n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . III
30910: 
30911: Rikoslaki. Kysymys valtiorikosten alistamisesta Keisari-
30912:       kunnan yleisten lakien alle; Prvm n :o 3 siv. 35
30913:       (am. n:o 19) ................................ V: 2
30914:       Ks. U skontorikokset.
30915: 22                                Asialuet~lo.
30916: 
30917: 
30918: Sairaskoti. Ae n :o 5 toimenpiteistä sairaskotien perusta-
30919:       miseksi parantumattomasti sairaita, varattornia
30920:       henkilöitä varten; Tvm. n :o 8 (am. n :o 28); Edk :n
30921:       alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
30922: 
30923: Sairastupa. Ae n :o 6 sairastuvan perustamisesta Hyryn-
30924:        salmen kirkonkylään ja Ae n :o 7 sairastuvan pe-
30925:        rustamisesta Turtolan kuntaan; Tvm. n :o 6 (am.
30926:        n:o 18) ..................................... .
30927: 
30928: Santarmit. Vvm. n:o 10 siv. 48 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        IV
30929: 
30930: Senaatti. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 26; Vvm.
30931:       n :o 10 siv. 32, ponsi menojen kohoamisesta siv. 33
30932: 
30933: Sianhoito. Ks. Pienviljelys.
30934: 
30935: Siemenkauppa. Ae n :o 66 kotimaisen kylvösiemenkaupan
30936:       suojelemisesta ja vakaannuttamisesta; Mtvm. n :o
30937:       6 (am. n :o 21); Edk :n alam. anomus ............ V: 2
30938: 
30939: Siirtolaisuus. Ae n :o 43 siirtolaisuuden syiden tutkimi-
30940:        sesta; Työvm. n :o 6 (am. n :o 31); Edk :n alam.
30941:        anomus ..................................... .
30942: 
30943: Sivistysvaliokunta:
30944:        M i et. n: o 1, määrärahan myöntämistä matka-
30945:        apurahoiksi kotitalous- y. m. koulujen opettajatta-
30946:        rille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta (wm.
30947:        n :o 3); Edk :n alam. anomus ................. .
30948:        M i et. n :o 2, anomusehdotuk!een johdosta, joka
30949:        tarkoittaa     kotitalousopetuksen    avustamiseksi
30950:        myönnetyn määrärahal'l korottamista (am. n :o
30951:        4); Edk :n alam. anomus ..................... .
30952:                                                                                    "
30953:        M i et. n: o 3, määrärahan myöntämistä erinäi-
30954:        sille urheilu- ja voimisteluliitoille tarkoittavan
30955:        anomusehdotuksen johdosta (am. n :o 5); Edk :n
30956:        alam. anomus ............................... .
30957:        M i e t. n: o 4, määrärahan myöntämistä Suomen
30958:        Eläinsuojelusyhdi:stykselle eläinrääkkäyksen ehkäi-
30959:        semiseksi tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta
30960:        (am. n :o 12) ............................... .
30961:                               Asialuettelo.                              23
30962: 
30963:         M i e t. n: o 5, apurahan myöntiilmistä Kotikasva-
30964:         tusyhdistykselle sen toiminnan kannattamiseksi ja
30965:         laajentamiseksi tarkoittavan anomusehdotuksen
30966:         johdosta (am. n :o 14) ........................ V: 2
30967:         M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka
30968:         tarkoittaa esityksen antamista eduskunnalle yh-
30969:         teiskunnallista lastenhoitoa järjestäväksi laiksi
30970:         ( am. n :o 30); Edk :n alam. anomus .......... ..
30971: 
30972: Sotilashuonerahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 57              IV
30973:        anomusponsi sotilas- ja sotilashuonerahastojen lak-
30974:        kauttamisesta 17 p :nä elok. 1913 annetun asetuk-
30975:        sen kumoamisesta, Vvm. n :o 5 siv. 25 . . . . . . . . . .        II
30976: 
30977: Sotilasrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 56 . .               IV
30978:        Ks. Sotilashuonerahasto.
30979: 
30980: Suomalainen kirjallisuus. Kertomus sen edistämiseksi
30981:      myönnetyn määrärahan käyttäm~stä varten asete-
30982:      tun toimikunnan toiminnast'a . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
30983: 
30984: Suomen Pankki:
30985:      Arm. esitys n :o 13 Suomen Pankin Ohjesäännön
30986:      18 ja 19 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi;
30987:      Pvm. n :o 5; Suurvm. n :o 11; Edk :n alam. vastaus III
30988:      pankkivaltuusmiesten kertomus pankkivaliokun-
30989:      nalle vuodelta 1913 ynnä liite (yleiskatsaus Suo-
30990:      men Pankin tilaan ja toimintaan vuosina 1912-
30991:      1913); Pvm. n :o 3 Suomen Pankin tilaa ja hallin-
30992:      toa vuonna 1913 koskevan tarkastuksen johdosta;
30993:      Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmiehille . . . . . . . . . . IV
30994:      Pvm. n :o 4 kos-keva pankkivaltuusmiesten, pankin
30995:      tilintarkastajain ja niiden varamiesten vaalia;
30996:      Edk :n alam. ilmoitus ........................ .
30997:      Pvm. n :o 6 Suomen Pankin käyttämättämistä voit-
30998:      tovaroista; Edk :n alam. kirjelmä ja kirjelmä pank-
30999:      kivaltuusmiehille (Ehdotus että niistä osa käytet-
31000:      täisiin yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
31001:      tuksen toteuttamiseksi. Ks. Työkyvyttömyys- ja
31002:      vanhuusvakuutus. Ehdotus varojen luovuttami-
31003:      sesta Osuuskassojen keskuslainarahastolle)
31004: 
31005: Suonkuivatus. Ks. Konnunsuo.
31006: 24                                    Asialuettelo.
31007: 
31008: Suonkuivatusrahasto.           Kertomus                valtiovaraintilasta
31009:      siv. 68 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
31010: 
31011: Suostuntarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 35
31012:       ja 39 ....................................... .
31013:       Ks. Tulo- ja menoarv1o.
31014: 
31015: Suuri valiokunta:
31016:       },f i et. n: o 1, vuoden 1912 valtiopäivillä lepää-
31017:       mään jätetyi,stä ehdotuksista asetukseksi pien-
31018:       tiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asu-
31019:       tusrahastosta ( em. n :o 1); Edk :n alam. ehdotus
31020:       asetuksiksi .................................. . V: 1
31021:       M i e t. n: o 2, vuoden 1911 valtiopäivillä lepää-
31022:       mään jätetyistä ehdotuksista asetukseksi pien-
31023:       tiloista ja asetukseksi Suomen maalaisväestön asu-
31024:       tusrahastosta ( em. n :o 2) ................... ..     ,
31025:       M i e t. n: o 3, anomusehdotuksen johdosta, joka
31026:       koskee valtiolainan ottamista Suomen maalaisväes-
31027:       tön asutusrahaston vahvistamiseksi (am. n :o 8);
31028:       Edk :n alam. kirjelmä ........................ . V:2
31029:       M i et. n: o 4 ja 4 a, eduskuntaesityksen johdosta,
31030:        joka sisältää ehdotuksen 23 p :nä heinäkuuta 1902
31031:       annetun vesioik,euslain 2 luvun 18 § :n muuttami-
31032:       sesta ( em. n :o 5); Edk :n alam. ehdotus asetukseksi V: 1
31033:       M i et. n: o 5, eduskuntaesitysten johdosta, jotka
31034:       koskevat paloviinan ja muiden poltettujen tahi tis-
31035:        lattujen väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuk-
31036:        sesta ja varastossa pitämisestä, 9 päivänä kesä-
31037:        kuuta 1892 annetun asetuksen 10 ja 28 § :n muut-
31038:        tamista ( em. n :o 3) ......................... .
31039:        M i et. n: o 6, arm. esityksen johdosta, joka koskee
31040:        maanvuokraolojen järjestämistä; Edk :n alam. vas-
31041:        taus ........................................ .         I
31042:        M i et. n: o 7 ja 7 a, eduskuntaesityks.en johdosta,
31043:        joka sisältää ehdotuksen laiksi apurahan myöntä-
31044:        misestä työttömyyskassoille ( em. n :o 6); Edk :n
31045:        alam. ehdotus asetukseksi .................... . V: 1
31046:        M i et. n: o 8 ja 8 a, eduskuntaesityksen johdosta,
31047:        joka sisältää ehdotuksen Rikoslain 10 luvun 1, 2,
31048:        3 ja 4 § :n kumoamisesta (em. n:o 8) ......... . ,
31049:        M i et. n: o 9, eduskuntaesityksen johdosta, joka
31050:        koskee yhtiön harjoittamasta pankkiliikkeestä 10
31051:                        Asialuettelo.                                     95
31052: 
31053: p :nä toukok. 1886 annetun asetuksen 8, 9 ja 13 § :n
31054: muuttamista (em. n:o 9) ......... -/- .......... . V:1
31055: M i e t. n: o 10, voimassa olevan metsästysasetuk-
31056: sen eräiden pykäläin muuttamista tarkoittavan
31057: eduskuntaesityksen johdosta ( em. n :o 11) ..... .
31058: M i e t. n: o 11, armollisen esityks>en johdosta Suo-
31059: men Pankin Ohjesäännön 18 ja 19 § :n muuttami-
31060: sesta toisin kuuluviksi; Edk :n alam. vastaus .... III
31061: M i et. n: o 12, armollisen esityksen johdosta, joka
31062: koskee suostuntaveroa mallasjuomista vuonna 1915
31063: sekä mallasjuomain tehdasmaista valmistusta;
31064: Edk :n alam. vastaus ......................... .                     I
31065: M i et. n: o 13, armollisen esityksen johdosta, jo-
31066: ka koskee leimasuostuntaa vuonna 1915; Edk :n
31067: alam. vastaus ............................... .
31068: M i et. n: o 14, armollisen esityksen johdosta, joka
31069: koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
31070: veron suorittamista vuonna 1915; Edk :n alam.
31071: v.astaus ..................................... .
31072: M i et. n: o 15, armollisen esity;ksen johdosta, joka
31073: koskee muutettuja määräyksiä hirven metsästärui-
31074: sestä; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
31075: !II i et. n: o 16, eduskuntaesityksen johdosta, joka
31076: koskee rangai>stusten täytäntöönpanoasetuksen 3
31077: luvun 3 § :n muuttamista ( em. n :o 12); Edk :n
31078: alam. ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V : 1
31079: M i et. n: o 17, eduskuntaesityksen johdosta, joka
31080: sisältää ehdotuksen voimassa olevan merilain 31
31081: § :n muuttamisesta ( em. n :o 10) .............. .
31082: M i et. n: o 18, armollisten esity,sten johdosta,
31083: jotka koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna
31084: 1915 suoritettavaa veroa sekä paloviinarahain bud-
31085: jettia vuodek,si 1915; Edk :n alam. vastaus . . . . . . I
31086: M i et. n: o 19 ja 19 a, eduskuntaesitysten joh-
31087: dosta, jotka koskevat teiden ja siltain rakenta-
31088:  mista ja kunnossapitämistä maalla (em. n :o 7) .. V: 1
31089: M i et. n: o 20, armollisen esityksen johdosta, joka
31090: koskee lisäystä 9 päivänä marraskuuta 1868 kiinni-
31091:  tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen
31092:  14 § :ään; Edk :n alrum. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . III
31093:     26                                Asialuettelo.
31094: 
31095:     Taide ja tiede. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 22 ja
31096:           23; Vvm. n :o 10 siv. 56 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
31097: 
31098:     Talousvaliokunta:
31099:           M i et. n: o 1, anomusehdotuksen johdosta, joka
31100:           koskee eduskunnan 15 päivänä marraskuuta 1909
31101:           alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
31102:           tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa
31103:           pitämisestä sekä denaturoitujen alkoholipitoisten
31104:           aineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja
31105:           myynnistä hyväksymäin asetusten voimaansaatta-
31106:           mista ( am. n :o 6); Edk :n alam. anomus ....... . V: 2
31107:           M i et. n: o 2, eduskuntaesityksen johdosta, jotka
31108:           koskevat paloviinan ja muiden poltettujen tahi
31109:           tislattujen väkiviinajuomien myymisestä, kuljetuk-
31110:           sesta ja varastossa pitämisestä 9 päivänä kesä-
31111:           kuuta 1892 annetun asetuksen 10 ja 28 § :n muut-
31112:           tamista; Suurvm. n :o 5 (em. n :o 3) ........... . V: 1
31113:           M i et. n: o 3, anomusehdotuksen johdosta, joka
31114:           koskee toimenpit,eitä luvattoman väkijuomain
31115:           myynnin ja anniskelun ehkäisemiseksi (am. n :o 7) V: 2
31116:           M i e t. n: o 4, anomusehdotuksen johdosta, joka
31117:           koskee apurahan myöntämistä Suomen Yleiselle
31118:           Palokuntaliitolle (am. n :o 16); Edk :n alam. ano-
31119:           mus .................... ·····················
31120:                                                               "
31121:           M i et. n: o 5, anomusehdotusten johdosta, jotka
31122:           koskevat varojen myöntämistä mielisairashoidon
31123:            edistämiseksi ( em. n :o 17); Edk :n alam. anomus
31124:           M i et. n: o 6, anomusehdotusten johdosta, jotka
31125:           koskevat erinäisiä paikallisia sairastupakysymyk-
31126:           siä (am. n :o 18) ............................. .
31127:            M i e t. n: o 7, anomusehdotuksen johdosta, joka
31128:            koskee määrärahan myöntämistä valtiovaroista
31129:            kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavaksi rahas-
31130:            toksi (am. n:o 20) ........................... .
31131:            M i et. n: o 8, anomusehdotuksen johdosta, joka
31132:            koskee toimenpiteitä sairaskotien perustamiseksi
31133:            parantumattomasti sairaita varattornia henkilöitä
31134:            varten (am. n :o 28); Edk :n alam. anomus ..... .
31135: 
31136:     Teoslainakiinnitys. Ee n :o 4, ehdotus asetukseksi teos-
31137:           lainakiinnityksestä; Lvm. n :o 1 (em. n :o 4) .... V: 1
31138: 
31139: •
31140:                          Asialuettelo.                           27
31141: 
31142: Tienteko: Ee n :o 6, ehdotus asetukseksi a) teitten teke-
31143:       misestä ja kunnossapidosta maalla sekä b) tieveron
31144:       maksamisesta ja sen käyttämisestä; sekä Ee n :o
31145:       16 ja 17, ehdotus asetukseksi teitten tekemisestä
31146:       ja kunnossa pitämisestä maalla; Ltvm. n :o 2;
31147:       Suurvm. n :o 19 sisältävä myös V v :n lausunnon;
31148:       Suurvm. n :o 19 a (em. n :o 7) ................. . V:1
31149:       Ae n :o 48 ja 49, määrärahan myöntämisestä eräit-
31150:       ten kuntain eniten rasitettujen tientekolahkojen
31151:       avustamiseksi; Ltvm. n:o 4 (am. n:o 23) ....... . V: 2
31152:       Ehdotus samasta asiasta Vvm. n :o 5 siv. 85 ... . II
31153: 
31154: Tilaton väestö: , 1911 vuoden valtiopäivillä lepäämään jä-
31155:       tetty ehdotus asetukseksi pientiloista ja asetuk-
31156:       seksi Suomen maalaisväestön asutusrahastosta;
31157:       Mtvm. n :o 2; Suurvm. n :o 2 (em. n :o 2) ....... . V:1
31158:       1912 vuoden valtiopäivillä lepäämään jätetty eh-
31159:       dotus asetukseksi pientiloista ja asetukseksi Suo-
31160:       men maalaisväestön asutusrahastosta; Mtvm. n :o
31161:        1; Suurvm. n:o 1 (em. n:o 1); Edk:n alam. eh-
31162:       dotus asetukseksi ............................ .
31163:                                                            "
31164:       Ae n :o 70 valtiolainan ottamisesta Suomen maa-
31165:       laisväestön asutusrahaston vahvistamiseksi; Mtvm.
31166:        n :o 3; Suurvm. n :o 3 ( am. n :o 8); Ks. edell.
31167:        Ks. Maanviljelyslainat.                             "
31168: 
31169: Tilattoman väestön lainarahasto. Kertomus valtiovarain
31170:        tilasta siv. 67 ............................... .     IV
31171: Todistajapalkkiot rikosasioissa, Vvm. n :o 10 siv. 33 ....
31172:                                                              "
31173: Torpan y. m. vuokra. Arm. esitys n :o 1 maanvuokraolo-
31174:       jen järjestämisestä; Mtvm. n:o 8; Suurvm. n:o 6;
31175:       Edk :n alam. vastaus ......................... .       I
31176:       Ks. J akolaitos.
31177: 
31178: Tuberkuloosi. Vvm. n :o 5 s1v. 54 ................... .      II
31179: 
31180: Tukkipuut. Ks. Vesioikeus.
31181: 
31182: Tulli. Ae n :o 31, Suomeen ulkovalloista tuotavan viljan
31183:        j ättämisestä edelleen tullittomaksi; Tulliasiain-
31184: 28                                      Asialuettelo.
31185: 
31186:           vk :n miet. n :o 1 ( am. n :o 15); Edk :n alam. ano-
31187:           mus ......................................... V: 2
31188: 
31189: Tulliasiain valiokun ta:
31190:        M i e t. n: o 1, anomusehdotuksen johdosta, joka
31191:        tarkoittaa Suomen ulkovalloista tuotavan viljan
31192:        jättämistä edelleen tullittomaksi (am. n:o 15);
31193:        Edk :n alam. anomus ......................... .
31194: 
31195: Tullilaitos, tulot ja menot. Kertomus valtiovarain tilasta
31196:        siv. 10 ja 21; Vvm. n :o 10 siv. 26 (ponsi siv. 28)
31197:        ja 78 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
31198: 
31199: Tulo- ja menoarvio: Arm. esitys n :o 6 varojen hankki-
31200:       misesta niihin tarpeisiin, joihin v:llkinaiset valtion
31201:       tulot eivät riitä; V vm. n :o 5 ja 5 a; Edk :n alam.
31202:        vastaus ..................................... .                                         II
31203:        Arm. esitys n :o 7 lisäyksestä suostuntarahaston
31204:        1914 vuoden budjettiin; Vvm. n:o 7; Edk:n alam.
31205:       vastaus ..................................... .
31206:                                                                                                "
31207: Turtolan kunta. Ks. Sairastupa.
31208: 
31209: Turun lääni, sen yleisen sairaalan lahjoitusrahasto. Ker-
31210:       tomus valtiovarain tilasta siv. 66 . . . . . . . . . . . . . .                           IV
31211: 
31212: Turvakoti. Ae n :o 54 kotien perustamisesta turvattomia
31213:       lapsia ja niiden äitejä varten; Sivm. n:o 6 (am.
31214:       n :o 30); Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
31215: 
31216: Työhön aivan kykenemättömät. Rahasto niiden hoitoa
31217:      varten. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 66 . . . .                                     IV
31218: 
31219: Työsuunnitelma täysi-~stuntoja ja valiokuntia varten ..
31220: 
31221: Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus. Ae n :o 94 rahas-
31222:      ton perustamisesta yleisen työkyvyttömyys- ja van-
31223:      huusvakuutuksen toteuttamiseksi; Työvm. n :o 5
31224:       (am. n :o 11); Vv :n kirjelmä 28 p :ltä huhtik. 1914;
31225:      Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
31226:       Pvm. n :o 6; Edk :n alam. kirjelmä ja kirjelmä
31227:       pankkivaltuusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
31228: 
31229: Työttömyyskassat. Ee n :o 3, ehdotus laiksi apurahan
31230:       myöntämisestä työttömyyskassoille; Työvm. n :o 3;
31231:                                Asialuettelo.                                     29
31232: 
31233:       Suurvm. n :o 7 ja 7 a (em. n :o 6); Edk :n alam.
31234:       ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
31235: 
31236: Työttömät. Ae n :o 4 apurahan myöntämisestä työnpuut-
31237:       teen takia tänä talvena hätää kärsivien avustami-
31238:       seksi; Työvm. n :o 1 (am. n :o 1); Edk :n alam.
31239:       anomus ...................................... V: 2
31240:       Ae n :o 93 valtion kannatusavun myöntämisestä
31241:       niille työväen ammattijärjestöille, jotka ensi tal-
31242:       ven aikana järjestävät työttömäin avustusta;
31243:       Työvm. n :o 4 (am. n :o 10); Edk :n alam. anomus
31244: 
31245: Työväenasiain valiokunta.:
31246:       M i et. n: o 1, anomusehdotuksen johdosta, joka
31247:       koskee apurahan myöntämistä työnpuutteen takia
31248:       hätää kärsivien avustamiseksi (am. n :o 1); Edk :n
31249:       alam. anomus ............................... .        ,
31250:       M i e t. n: o 2, apurahan myöntämistä Helsingin
31251:       Palvelijatarkodille koskevan anomusehdotuksen
31252:       johdosta (am. n :o 2); Edk :n alam. anomus ....
31253:       M i et. n: o 3, eduskuntaesityksestä, joka sisältää
31254:       ehdotuksen laiksi apurahan myöntämisestä työttö-
31255:       myyskassoille; Suurvm. n:o 7 ja 7 a (em. n:o 6);
31256:       Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ............. . V: 1
31257:       M i ·e t. n: o 4, anomusehdotuksen johdosta, joka
31258:       tarkoittaa valtioavun myöntämistä työttömäin
31259:       avustamiseksi ensi talven aikana (am. n :o 10);
31260:       Edk :n alam. anomus ......................... . V: 2
31261:       M i et. n: o 5, anomusehdotuksen johdosta, joka
31262:       koskee rahaston perustamista yleisen työkyvyttö-
31263:       myys- ja vanhuusvakuutuksen toteuttamiseksi
31264:       (am. n :o 11); Vv :n kirjelmä 28 p :ltä huhtik. 1914;
31265:       Edk :n alam. anomus ......................... .
31266:       M i et. n: o 6, anomusehdotuksen johdosta, joka
31267:       tarkoittaa tutkimuksen toimittamista siirtolaisuu-
31268:       desta (am. n :o 31); Edk :n alam. anomus ....... .    ,
31269: Urheilu. Ks. Voimistelu ja urheilu.
31270: 
31271: Uskontorikokset. Ee n :o 25, ehdotus rikoslain 10 luvun
31272:       1, 2, 3 ja 4 § :n kumoamisesta; Lvm. n :o 2; Suurvm.
31273:       n:o 8 ja 8a (em. n:o 8) ...................... V:1
31274: 30                                 Asialuettelo.
31275: 
31276: Uusikirkko, sen ynnä Kivennavan ja Terijoen pitäjien
31277:       yhdistäminen keisarikuntaan; Prvm. n :o 3 siv. 34
31278:       (am. n:o 19) ................................. V:2
31279: 
31280: Valiokunnan puheenjohtaja. Ks. V altiopäiväj ärjestys.
31281: 
31282: Valtakunnan duuma ja -neuvosto. Kysymys valtakunnan-
31283:       rahastoon suoritettavasta valittavien jäsenten päi-
31284:       värahojen ja matkakustannusten korvauksesta;
31285:       Vvm. n:o 10 siv. 55 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       IV
31286:       Vvm. n :o 5 siv. 28 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   II
31287: 
31288: Valtiollinen asema. Ks. Adressi. Lailliset olot.
31289: 
31290: Valtion meno- ja tulotalous. Kertomus valtiovarain ti-
31291:       lasta; Vvm. n :o 10 .......................... .                              IV
31292:       Ks. Tulo- ja meno arvio.
31293: 
31294: Valtiopäiväjärjestys:
31295:       (5 §) KysymJils muiden kuin Suomen kansalaisten
31296:       vaalioikeudesta; Prvm. n :o 3 siv. 21 (am. n :o 19) V:2
31297:       (29 §) Puhemiehen kieltäytyminen esittelemästä
31298:       eduskuntaesitystä kätilöistä ja kätilötoimen järjes-
31299:       tämisestä; Prvm. n :o 2 ....................... . IV
31300:       (69 §) Kysymys valiokunnan puheenjohtajan oi-
31301:       keudesta kieltäytyä tehtyä ja kannatettua ehdo-
31302:       tusta äänestyksenalaiseksi esittämästä; Prv :n kir-
31303:       jelmä ...................................... .
31304:                                                                                     "
31305: Valtiopäiväkustannukset. Arm. esitys n :o· 8 varain osot-
31306:       tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
31307:       vuonna 1915; Vvm. n:o 2; Edk:n alam. vastaus                                  II
31308: 
31309: Valtiorahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 29                                IV
31310: 
31311: Valtiorikokset, kysymys niiden alistamisesta keisarikun-
31312:        nan yleisten lakien alle; Prvm. n :o 3 siv. 37 (am.
31313:       n:o 19) ..................................... . V: 2
31314: 
31315: Valtiovarain tila, kertomus siitä vuodelta 191.2; V vm. n :o
31316:       10; Vv :n kirjelmä n :o 52; Edk :n alam. kirjelmä                             IV
31317:                             Asialuettelo.                                31
31318: 
31319: Valtiovarainvaliokunta:
31320:       Kirjelmä huhtik. 28 p :ltä 1914 koskeva 4,000,000
31321:       markan siirtämistä Suomen Pankin voittovaroista
31322:       erityiseksi rahastok,si yleisen työkyvyttömyys- ja
31323:       vanhuusvakuutuksen toteuttamista varten (am.
31324:       n :o 11); Edk :n alam. anomus ............... . V: 2
31325:       Lausunto suurelle valiokunnalle siitä, onko
31326:       Mtv :ssa edellytetty lainanotto sitä laatua ja sel-
31327:       laisille perusteille rakennettu, että se ilman suurta
31328:       tappion vaaraa ja yhteiskunnalle suuria rasituksia
31329:       tuottamatta voidaan käytäntöön saattaa. Sisäl-
31330:       tyy Suurvm. n :o 3 :een (am. n :o 8) ........... .
31331:                                                                           "
31332:       L a u sun t o suurelle valiokunnalle teiden ja sil-
31333:       tain rakentamista ja kunnossapitämistä maalla
31334:       koskevain eduskuntaesitysten rahallisesta puolesta.
31335:       Sisältyy suuren valiokunnan mietintöön n :o 19
31336:        (em. n:o 7) ................................. . V:1
31337:        M i et. n: o 1 a j a 1 a (2), armollisen esityksen
31338:        johdosta siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
31339:        sesta Suomessa on suoritettava vuonna 1915;
31340:        Edk :n alam. kirjelmä ........................ . I
31341:        M i et. n: o 1 b, armollisten esitysten johdosta,
31342:        jotka koskevat paloviinan valmistamisesta vuonna
31343:        1915 suoritettavaa veroa sekä paloviinarahain bud-
31344:        jettia vuodeksi 1915; Suurvm. n :o 18; Edk :n alam.
31345:        vastaus ..................................... .
31346:                                                                            "
31347:        M i et. n: o 2, armollisen esityksen johdosta, joka
31348:        koskee varain osottamista valtiopäiväkustannusten
31349:         suorittamiseen vuonna 1915; Edk :n alam. vastaus II
31350:         M i et. n: o 3, armollisen esityksen johdosta, joka
31351:         koskee suosiuntaveroa mallasjuomista vuonna 1915
31352:         sekä mallasjuomain tehdasmaista valmistusta;
31353:         Suurvm. n :o 12; Edk :n alam. vastaus ......... . I
31354:         M i et. n: o 4, armollisen esityksen johdosta, joka
31355:         koskee leimasuostuntaa vuonna 1915; Suurvm. n :o
31356:         13; Edk :n alam. vastaus ..................... .
31357:         M i et. n: o 5 j a 5 a, armollisen esityksen joh-
31358:         dosta, koskee varojen hankkimista vuodeksi 1915
31359:         niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
31360:         eivät riitä; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . II
31361:         M i et. n: o 6, armollisen esityksen johdosta, joka
31362:         koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
31363: 32                                Asialuettelo.
31364: 
31365:       veron suorittami·sta vuonna 1915; Suurvm. n :o 14;
31366:       Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
31367:       M i et. n: o 7, armollisen esityksen johdosta, joka
31368:       koskee lisäystä suostuntarahaston 1914 vuoden
31369:       budjettiin; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . II
31370:       M i et. n: o 8, armollisen esityksen johdosta, joka
31371:       koskee paloviinarahain budjettia vuodeksi 1915.
31372:       I{s. Vvm. n:o 1 b . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I
31373:       M i et. n: o 9, armollisen esitj"ktsen johdosta, joka
31374:       koskee normaaliraiteisen rautatien rakentamista
31375:       Hiitolan asemalta Karjalan radalta Käkisalmen
31376:       kaupungin kautta ja Suvannon järven poikki Rau-
31377:       dun pitäjässä Keisarikunnan rajalla olevaan Sir-
31378:       kiänsa·areen, Riitalasta Käkisalmen kaupungin
31379:       kautta ja Kiviniemen kosken poikki Raudun pitä-
31380:       jän samaa rajaa lähellä olevaan Raasulin kylään
31381:       rakennettavan rautatien asemesta; Edk :n alam.
31382:       vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . III
31383:       M i et. n: o 10, sen kertomuksen johdosta, jonka
31384:       Keisarillinen Suomen Senaatti on Suomen Edus-
31385:       kunnalle 1914 vuoden valtiopäivillä antanut val-
31386:       tiovarain tilasta vuonna 1912; V v :n kirjelmä n :o
31387:        52; Edk :n alam. kirjelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IV
31388:       M i et. n: o 11, armollisen esityksen johdosta, joka
31389:       koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1915; Vv :n
31390:       kirjelmä n :o 51; Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . .                            II
31391: 
31392: Valtiovelka. Kertomus valtiovarain tilasta 6 :s taulu . .                               IV
31393: 
31394: Vanhuusvakuutus. Ks. Työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
31395:      kuutus.
31396: 
31397: Vararahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 60
31398: 
31399: Varojen hankkiminen. Ks. Tulo- ja menoarv10.
31400: 
31401: V enäjänkieli. Ae n :o 26 venäjänkielen käytön laajenta-
31402:        mista tarkoittavien toimenpiteitten lakkauttami-
31403:        sesta sekä nykyisten kieliasetusten noudattami-
31404:        sesta; Prvm. n :o 3 siv. 22 ja seur. (am. n :o 19);
31405:        Edk :n alam. anomus ......................... . V: 2
31406: 
31407: Venäläiset koulut, niiden menot; Vvm. n :o 10 siv. 53 ..                                 IV
31408: 
31409: Verotus ponsi verotusjärjestelmän uudistamisesta; Vvm.
31410:       n :o 10 siv. 25-26 ja 76 ..................... .
31411:                                                                                          "
31412:                                     Asialuettelo.                                         33
31413: 
31414: Vesioikeus. Ee n :o 11, ehdotus asetukseksi 23 p :nä
31415:       heinäk. 1902 annetun vesioikeuslain 2 luvun 18 § :n
31416:       muuttamisesta; Ltvm. n:o 1; Suurvm. n:o 4 ja 4 a
31417:       (em. n:o 5); Edk:n alam. ehdotus asetukseksi .. V: 1
31418: 
31419: Viljatulli. Ks. 'l'ulli.
31420: 
31421: Viralliset sanomalehdet. Vvm. n :o 10 siv. 29-30; ponsi
31422:        ilmoitushinnan alentamisesta ja siitä että pakko
31423:        julkaista ilmoituksia ,Finljandskaja Gasetassa"
31424:        lakkautettaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   IV
31425: 
31426: Virkatalot.   Vuokramaksuja virkataloista ja tuloja
31427:       muista kruunun omistamista tiloista; Vvm. n :o 10
31428:       siv. 15 ...................................... .
31429: 
31430: Voimistelu ja urheilu. Ae n :o 63 määrärahan myön-
31431:       tämisestä erinäisille voimistelu- ja urheiluliitollle;
31432:       Sivm. n :o 3 ( am. n :o 5); Edk :n alam. anomus . . V: 2
31433: 
31434: Vuokra. Ks. Maanvuokraajain Liitto.                          Torpan y. m.
31435:      vuokra.
31436: 
31437: Yhteiskunnallinen lastenhoito. Ks. Turvakoti.
31438: 
31439: Yhtiö. Ks. Pankkiliike.
31440: 
31441: Yleiset huvit, ponsi niistä suoritettavien maksujen lak-
31442:        kauttamisesta; Vvm. n:o 10 siv. 28 ja 79 ..... .                               IV
31443: 
31444: Yliopisto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 21; Vvm.
31445:        n :o 10 siv. 57 ............................... .
31446:                                                                                       "
31447: Ylitetyt määrärahat. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
31448:        26 ......................................... .
31449: 
31450: 
31451: 
31452: 
31453:                                                                                   3
31454:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025